14.9.2022 / 9 € ku.fI N uusi velka. 14 / 2022 Sivut 13–23 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta
Arjesta selviää hymyllä. Kun tapahtuu, mä pysähdyn hengittämään ja mietin, sattuiko oikeesti jotain vakavaa. Niin pääsen aika paljon helpommalla.” Katso, mikä Peteä hymyilyttää turva.fi/hymy. Loput hoitaa Turva. Arjen kommelluksia, jotka ei aina hymyilytä, mutta myöhemmin voikin jo naurattaa. ”Monesti mietin et miten mulle tapahtuukin koko ajan kaikenlaista
Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Vaikutuskaupat 60 Viestintätoimistot vaikuttavat politiikassa. ay-liikkeen puolustajat 38 Työnantajapuoli pyrkii keskusteluissa luomaan mielikuvan uudistuksia jarruttavista ammattiyhdistyksistä. Campismin loppu 28 Imperialismin vastaisuus loi outoja liittoja, joiden jäänteetkin purkautuvat nyt. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. essee: simone de beauVoir 52 Anna Kontula kirjoittaa esseessään feminismin historian kirkkaimmasta tähdestä ja tämän ongelmista. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. räppipolitiikkaa leVylle 50 Hykerryttävää machodiktaattorien pilkkaa ja muuta poliittista Rantaremmin uudella levyllä. syysmyrskyyn 43 Teollisuusliiton Turja Lehtonen ennakoi syksyn korotuskierroksesta vaikeaa ja moittii kuntaalan palkkaratkaisua. sanna marinin tapaus 34 Kohussa käytiin melkoisilla mutkilla. pintaa syVemmältä 32 Kenian vaaleista sukeutui vaikea näytelmä. Tutkijat kumoavat väitteen. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Kuivuus pahentuu ja pitkittyy. sisältö 14/2022 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. ilmastokriisi kuiVattaa 24 Eurooppa, Afrikan sarvi, Kiina ja Yhdysvallat kärsivät. Valkyyrian ratsastaja 56 Richard Wagnerin musiikki elää. Painopaikka PunaMusta 2022. Viimeinen sana 67 Presidenttipeli alkaa, muistuttaa Toivo Haimi. musta nolla 13 Velan sijaan tulisi nyt huolehtia muusta, sanovat KU:n haastattelemat tutkijat. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Mitä opimme siitä. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Risto Kalliorinne Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. 3 Viimeinen budjetti Valmiiksi 07 Kansalaisten ostovoimaa tuetaan. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. mikä ratkaisee energiakriisin. huomaamaton hyVinVointi 11 Vasemmiston aluevaltuustoryhmä pohti tulevia hyvinvointialueita. 08 Pyysimme kolme ehdotusta
Antti Rinteen johdolla neuvotellusta hallitusohjelmasta pidettiin kiinni, mikä oli varmasti järkevää. Ajatuksena oli, että ideologiat voidaan syrjäyttää ja korvata ne niin sanotuilla järkipäätöksillä. Urakkansa se näyttää päättävän sota-ajan hallituksena, kun Venäjän hyökkäyksen laukaisema energiakriisi on ajanut koko Euroopan kriisiin. 4 Kohti Kriisien maailmaa pääkirjoitus na on nostalgia, mutta samalla tavalla Euroopassa katsotaan kaihoisasti menneeseen. Samalla 2000-luvun alussa menetettiin mahdollisuus lähteä kestävälle polulle. Huolestuttavinta nykyisessä tilanteessa on, että kansallisvaltiot ovat käpertymässä sisäänpäin. Kriisi on luonnollisesti kaivanut esiin poliitikot, jotka syyttävät tilanteesta ilmastopolitiikkaa. Se, että lykkäämällä välttämätöntä ja kiihdyttämällä ilmastokriisiä, Euroopassa elettiin hetki huoletonta aikaa, ei hirveästi lämmitä kylmenevissä kodeissa. Muualla maailmassa niitä sitten nähtiin enemmän kuin tarpeeksi, ja länsi oli niitä hyvä viemään kuten hyökkäämään Irakiin vuonna 2003. Tunkkaisen nationalismin asemesta tarvitsemme lisää kansainvälisyyttä. On kuitenkin niin, että tuolloin tehtyjen päätösten satoa niitetään nyt. Sitä tulee toteuttamaan nykyisen lisäksi myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeen aloittava hallitus. Oikeasti syynä on takertuminen fossiilisiin energialähteisiin, joiden avulla Venäjä sitoi Euroopan täysin riippuvaiseksi. Silloin emme eläneet Euroopassa jatkuvien kriisien aikaa. Gianis Varoufakis puolestaan sanoo, että olemme siirtyneet kapitalismista teknofeodalismiin. Näihin kriiseihin ei kansallisvaltio voi yksin vastata. Sähkön hinta on noussut käsittämätöntä vauhtia Suomessa, ja on hyvä huomata, että Keski-Euroopassa luvut ovat vielä kovemmat. Kun ihmetellään, miksi ihmiset ovat menettäneet mielenkiintonsa politiikkaan, voi miettiä kasvanutta teknokratiaa. Venäjän käynnistämän sodan takalenin kirjoitti aikanaan imperialismista kapitalismin korkeimpana muotona. Mutta on helppo ymmärtää kaipuu tuohon aikaan. Modernista kansanrintamahallituksesta sukeutui ensin kriisiajan hallitus, kun korona vyöryi päälle. Sanomatta jäi, että kaiken takana oli ideologia, jota uusliberalismiksikin on kutsuttu. Tunkkainen nationalismi nousee eri puolilla, kun syypäitä haetaan perinteiseen tapaan muista maista. Sen sijaan painettiin lisää kaasua ja kiihdytettiin ilmastokriisiä entisestään. Tärkeintä on kuitenkin alkaa pohtia tulevaa eikä katsoa taaksepäin. Edessä on kriisien maailma, jossa ilmastokriisi ja luontokato muodostavat kaikkein suurimman uhan. h allituksen urakka alkaa olla ohi – elosyyskuun vaihteessa käydyn budjettiriihen jälkeen ensi vuoden budjetti valmistui. Olemmeko siis ottaneet enemmän askelia taakse kuin eteen?. BKT kasvoi, maapallon rajat tulivat lopullisesti vastaan. Suomen ja vasemmiston pitää ottaa vahvempi rooli EU:n muuttajana, koska muuten sen tekevät muut. Tunkkaisuuteen kuuluu myös nostalgia, joka vetää kaikkia. Enemmän sen pitäisi hävettää. On selvää, että minkäänlaista paluuta johonkin myyttiseen menneisyyteen ei voida tehdä. Voi kunpa saisimme 2000-luvun alun takaisin! Voi hyvin kysyä, millaista onnen aikaa tuo lopulta oli
5 Putki Poikki 01 ajassa Jo ennen hyökkäystä Ukrainaan Venäjä teki sen, mistä monet olivat varoittaneet. Se alkoi käyttää energiaa aseena Eurooppaa vastaan.
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 20 mrd € 40 mrd € 60 mrd € 80 mrd € 100 mrd € 120 mrd € 140 000 000 000 € Lähteet: Tilastokeskus ja Valtiokonttori Laskelma: KU velan arvo nykyrahassa Finanssikriisi Pandemia ukraina. Suomi on melko poikkeuksellinen maa Euroopassa. Mutta pelkäävätkö suomalaiset väärää asiaa. Jussi Virkkunen Juttu alkaa sivulta 13. 20 000 000 000 40 000 000 000 60 000 000 000 80 000 000 000 100 000 000 000 120 000 000 000 2 2 M 6 2 2 M 1 1 2 3 M 4 2 3 M 9 2 4 M 2 2 4 M 7 2 4 M 1 2 2 5 M 5 2 5 M 1 2 6 M 3 2 6 M 8 2 7 M 1 2 7 M 6 2 7 M 1 1 2 8 M 4 2 8 M 9 2 9 M 2 2 9 M 7 2 9 M 1 2 2 1 M 5 2 1 M 1 2 1 1 M 3 2 1 1 M 8 2 1 2 M 1 2 1 2 M 6 2 1 2 M 1 1 2 1 3 M 4 2 1 3 M 9 2 1 4 M 2 2 1 4 M 7 2 1 4 M 1 2 2 1 5 M 5 2 1 5 M 1 2 1 6 M 3 2 1 6 M 8 2 1 7 M 1 2 1 7 M 6 2 1 7 M 1 1 2 1 8 M 4 2 1 8 M 9 2 1 9 M 2 2 1 9 M 7 2 1 9 M 1 2 2 2 M 5 2 2 M 1 2 2 1 M 3 2 2 1 M 8 2 2 2 M 1 2 2 2 M 6 VALTIONVELKA korja?uvelka 2022=100 ajassa Vastuutonta Velkaantumista, kuka maksaa teidän kulutusjuhlanne, hallitus jättää kamalan perinnön. 6 Suomen valtionvelka tammikuuSta 2002 heinäkuuhun 2022 Valtionvelan määrä kuukausittain ilman korjauseriä ja lainasalkkua on esitetty yhtenäisellä väri pinnalla. Etenkin kokoomus on ottanut politiikan kärjekseen talouspolitiikan ja sen, kuinka hallituksen toimet ovat sen nävelkakellojen maa kökulmasta täysin vastuutonta velkarallia. Viesti on uponnut ainakin jossain määrin, sillä kokoomus on tällä hetkellä Suomen suosituin puolue. Laskelma on tehty vuoden 2022 heinäkuun lopun kuluttaja hintaindeksitiedoin. Lähdimme selvittämään, mitä tästä kaikesta pitää ajatella. Suomen valtion lainojen korot ovat nousussa, rahalla on taas hinta, sanotaan. Katkoviiva kertoo, minkä suu ruinen kunkin ajankohdan velan määrä olisi nykyrahassa. Viime vuonna – siis hyvissä ajoin ennen Venäjän hyökkäystä – tehdyssä EU-tutkimuksessa selvisi, että ihmisiä Suomessa huoletti eniten maiden julkisen velan aste. Oikeisto-opposition kritiikki kulki totuttua latua, kun hallitus oli saanut valmiiksi ensi vuoden budjettia koskeneet neuvottelut
Kansalaisten ostovoimaa tuetaan monilla toimilla. Yksi vaihtaa lampun ja loput 19 mesoavat twitterissä kuinka asukkaalta katoaa insentiivit säästää sähköä. Varhaiskasvatusmak suja alennetaan pysyvästi 70 miljoonal la eurolla ja loppuvuonna 23. 7 Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hal litus sai syyskuun alussa valmiiksi vii meisen budjettinsa valmistelun. Le h tik u va /v es a M o iL a n en ukraina. Ainakin 20. Useisiin etuuksiin tulee määrä aikaisia korotuksia. TwiTTer Lauri Muranen SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö koskevan sääntelyn valmistelu käyn nistetään. joulukuuta maksetaan ylimääräinen lapsilisä, joka ei alenna toimeentulotukea. Sähköenergian arvonlisävero alenne taan 24:stä 10 prosenttiin jouluhuhti kuun osalta. Tämän lisäksi valmistel laan muun muassa erillinen sähkövä hennys ja määräaikainen sähkötuki. Työttömyystur van lapsikorotukseen hallitus ehdot taa 20 prosentin sekä toimeentulotuen alle 18vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta vuoden 2023 ajaksi. Kai HirvaSnoro ajassa Viimeinen budjetti Hallituksen ministereistä opetusministeri Li andersson, ympäristöja ilmastoministeri Maria ohisalo, pääministeri Sanna Marin, valtiovarainministeri annika Saarikko ja oikeusministeri anna-Maja Henriksson budjettineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa. Hallitus päätti budjettiriihessä kol mesta keinosta, joilla sähkön hintojen nousua kompensoidaan kansalaisille. Vasemmistoliiton vaatiman sähkön tuottajien windfallvoittojen verotusta Kuinka monta ekonomistia tarvitaan vaihtamaan vanhan tilalle uusi energiansäästölamppu. Val mistelua leimasi voimakkaasti Venäjän toimien vuoksi pahentunut energia kriisi
Ongelman ydin on helppo sanoa. Itämeren kaasuputki nähtiin kaikkena muuna kuin poliittisena. Seuraava kriiSi EnErgian hintakEhitys ENErgIAvIrASToN tilastojen mukaan määräaikaisissa sopimuksissa sähkön hinta oli vuoden aikana lähes kolminkertaistunut. Eurooppa, Saksa etunenässä, sitoi itsensä täysin riippuvaiseksi venäläisestä maakaasusta. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että Suomessakin nämä äänet olivat harvassa. Siksi tällä kertaa lähdimme kysymään, mikä auttaisi energiakriisiin. Nyt kun Venäjä on vähentänyt kaasutoimituksiaan, on energiamarkkina rikki. Taantuma uhkaa. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig SÄHKÖN HINTA. SyKSyÄ kohti mennessä useat sähköyhtiöt ovat luopuneet kokonaan määräaikaisista sopimuksista ja uusille sopimuksille on paikoin tarjolla ainoastaan pörssisähköä.. Eurooppaa runtelevan energiakriisin uutisoinnilta on ollut vaikea välttyä, kun tiedotusvälineet ovat täyttyneet sähkön hinnannoususta kertovista jutuista. 8 Tulevana talvena on varauduttava myös sähköpulaan. Edessä on vaikea talvi, kun kaasua ei ole tarpeeksi kotien ja teollisuuden tarpeiksi. Jotkut yrittivät varoittaa, että se on vaarallinen tie
9 POLITIIKAN VETOMITTARI Sinipuna on kotimaan politiikassa nyt suosittu sana, eikä ihme. Toivon olevani väärässä, mutta ennustan Euroopan talvesta hyvin vaikeaa. Solidaarisuutta olisi, että myös kiinteähintaisella sopimuksella sähköä ostavat kiinnittäisivät tähän huomiota. Ensi talvena meillä auttavat Olkiluoto 3 ja valmistumassa olevat tuulipuistot. Tämä on fossiilisen energian kriisi, joka osoittaa kuinka kiire meillä on siirtyä päästöttömään yhteiskuntaan. Energiansäästö on myös keino osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle. Kuitenkin ilman jo tehtyä työtä tuontipolttoaineista irtautumiseksi olisimme Suomessa vielä vaikeammassa tilanteessa, kuten monessa muussa Euroopan maassa ollaan. Uuden tuotannon rakentaminen vie vuosikausia, joten siitä ei energiakriisiin ole ratkaisuksi. Tämä onnistuu, koska emme ole ajoissa tehneet välttämättömiä ilmastotoimia ja irtautuneet fossiilisista. Ratkaisu on siis kaikin keinoin vauhdittaa vihreää siirtymää ja lisätä kestävän energian tuotantoa. Ikävä kyllä kaikki säästöt tuskin ovat pehmeitä, esimerkiksi hoidettavissa tuotannon ajoittamisella, vaan seurauksena on myös tuotannon sulkemista, esimerkkinä nyt monet lannoitetehtaat Euroopassa. Energiaa käytetään aseena Eurooppaa vastaan. Erityisen aiheellista on puuttua ylikulutukseen. Kriisi on tilapäinen, ja tuleva toipuminen riippuu siitä, miten hyvin kriisiin reagoidaan ja miten tulevaisuudessa nykyisen kaltaisen kriisin toistuminen estetään. Kohonneisiin hintoihin taas paras vastaus on suorat tuet niitä tarvitseville. Ikävä kyllä paras kannustin säästöihin on juuri korkea hinta. Eikä tämä yhdessä talvessa ohi ole. ajassa Mikä ratkaisuksi energiakriisiin. Nyt pitäisi tehdä kaikki mahdollinen vauhdittamaan investointeja energiatehokkuuteen, kysyntäjoustoon, puhtaaseen energiatuotantoon ja fossiilisista irtaantumiseen. Valtiotasolla tulee pitää huolta myös siitä, että ihmisten toimintakyky ja talous ei muserru kasvavien energialaskujen alla. AKuuTIssA TILANTEEssA tärkeintä olisi, että ratkaisussa yhdistyy energiansäästö ja hintojen noususta eniten kärsivien ihmisten auttaminen kohdennetusti. Kriisi on osoittanut, kuinka energia tulee nähdä arvokkaana ja rajallisena asiana. Varakkaiden ylikulutusta ei pidä tukea, eikä tukien pidä kannustaa kulutuksen lisäämiseen. Energian säästäminen esimerkiksi lämmityksessä tulee olemaan tärkeää. OMA syNTEEsINI asiantuntijoiden kirjavista ehdotuksista olisi seuraava: On vähän tapoja, joilla poliitikot voivat helpottaa tilannetta, mutta tapoja, joille he voivat sitä pahentaa, on lukemattomia. Energiansäästöstä pitää tulla pysyvä normi läpi yhteiskunnan. Luottaisin siihen, että yritysten kekseliäisyys ylittää taas poliitikkojen kekseliäisyyden. Optimisti minussa haluaa ajatella, että oikein hoidettuna kriisi voi merkittävästi vauhdittaa Euroopan irtaantumista fossiilisista polttoaineista. Yhtä tärkeää on kulutuksen ohjaaminen niihin ajankohtiin, kun energiasta ei ole pulaa, esimerkiksi yöt ja tuuliset ajankohdat. Solidaarisuuden ylläpitäminen onkin tärkeää, kun omat kansalliset ja kansalaisten edut alkavat tuntua naapureita tärkeämmiltä. R a is a R a n ta rauli Partanen Tietokirjailija Mai kivelä Kansanedustaja Jarno Hartikainen Toimittaja O u ti Py h ä R a n ta / h s a n tt i y R jö n en. Jo ilmastokriisi yksin vaatii energiansäästöä, ja nyt myös hintojen nousu pakottaa siihen. Yritykset voivat ajoittaa tuotantoa, tehdä teknologisia muutoksia ja muokata toimitusketjuja. Kun perusongelma on se, että energian kysyntä Euroopassa ylittää sen tarjonnan, lyhyellä aikavälillä ratkaisu on lähinnä energian säästö. Nämä ”halvat tunnit” löytyvät pörssisähkön hintoja seuraamalla, esimerkiksi Fingridin Tuntihinta -sovelluksesta. Gallupit povaavat kokoomukselle ykkösja demareille kakkospaikkaa. EuROOPAN AKuuTTI energiakriisi johtuu pääosin päästöttömän energiatuotannon, eli tuuli-, aurinko-, vesi-, ja ydinvoiman vähyydestä, ja toisaalta Venäjältä aiemmin tuotujen fossiilisten ja biopolttoaineiden saatavuusongelmista. Syy energiakriisiin on Venäjän aloittama sota. Jälleen myös näimme, etteivät markkinat hoida, vaan tarvitaan yhteiskunnallista ohjausta
Mukana olivat muiden muassa Jaakko Lindfors, Johannes Yrttiaho, Katri Kapanen, Li Andersson, Jukka Kärkkäinen, Lotta Laaksonen, Pirjo Rinne, Maarit Koivisto ja Nina Söderlund.. 1 ajassa Vasemmistoliiton Varsinais-Suomen aluevaltuustoryhmä tutustui oman alueensa erityispiirteisiin kesäkokouksessaan elokuussa
Söderlund on kokenut kuntapoliitikko ja on toiminut myös maakuntahallinnossa. Varsinais-Suomi lähti takamatkalta rakentamaan hyvinvointialuetta. Söderlund viittaa siihen, että koska hyvinvointialueilla ei ole oikeutta kerätä veroja, ei sillä ole mahdollisuutta ottaa lainaakaan. Ryhmä painottaa kokouksesta antamassaan tiedotteessa tekevänsä työtä sen eteen, että palvelut eivät heikkene missään osassa maakuntaa ja että parannuksiakin tulee. Palvelujen saavutettavuus oli keskeisessä osassa. On pärjättävä sillä, mitä valtiolta tulee. Varsinkin pienissä kunnissa päätöksenteko sujuu usein ihmisten mukaan eikä puolueilla ole niin suurta merkitystä. – Saaristossa syntyneenä pidän erityisen tärkeänä, että luottamushenkilöt ymmärtävät, mitä etäisyydet täällä tarkoittavat, Söderlund sanoo. On tärkeää, että ne 23 000 ihmistä, jotka ovat meillä töissä, saavat palkkansa. Hän on vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja VarsinaisSuomessa. – Se on rohkea tavoite, sanoo nauvolainen aluevaltuutettu Nina Söderlund. Keväästä asti koossa ollut ryhmä kokoontui elokuun puolivälissä Nauvoon ja Nötöön ryhmäytymään. 1 1 ajassa TavoiTe on, eTTei kukaan huomaa Kun hyvinvointialueet alkavat kuntien ja kuntayhtymien sijaan vuodenvaihteessa tuottaa sosiaalija terveyspalvelut, yleinen tavoite on, että kansalaiset eivät huomaa muutosta. Söderlund johtaa innostunutta ja asiantuntevaa kymmenhenkistä aluevaltuustoryhmää. Maakuntahallinto taas on hyvin puoluepoliittista. – Kun nyt on nähty Helsingin kauhistuttavat uutiset palkan maksamisen ongelmista, tilanne huolestuttaa. Aluevaltuustolle tulee 1,9 miljardia euroa jaettavaksi. Odotettavissa on niukkuutta, jos ilmenee, että summa on liian pieni joissakin kunnissa tapana olleen alibudjetoinnin takia. – Monelle kuntapäättäjälle on tullut yllätyksenä, kuinka erilaista politiikka on maakunnan tasolla. ”Saariston palvelut maksavat hieman enemmän kuin mantereella, ja siksi hyvinvointialue saa noin 14 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Valtuustoryhmä keskusteli saariston terveyspalveluista, vanhustenhuollosta, perheiden asemasta, pelastuspalveluista, digitalisaatiosta, ennaltaehkäisevästä työstä, oppilashuollosta, henkilökunnan palkkauksesta ja työoloista. Perusterveydenhuollon vahvistaminen on koko maakunnassa kaikkein kiireellisin asia”, ryhmä arvioi. Tuula KärKi ”Monelle kuntapäättäjälle on tullut yllätyksenä, kuinka erilaista politiikka on maakunnan tasolla.” Tu u la K ä r K i. Söderlund toteaa, että nyt on keskitettävä voimavarat varmistamaan, että systeemit toimivat, etenkin tietotekniikka. Alueel ta puuttuivat hyvinvointialueen kaltaiset kuntayhtymät, joita muilla alueilla oli rakennettu vuosia
– Marin on ylivoimaisesti suosituin, erityisesti naisäänestäjien keskuudessa, sitä ei mikään ole hetkauttanut, tiivisti MT:lle valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista. Minulla on vahvat verkostot ja olen motivoitunut tekemään töitä hyvällä energialla, Mäkipää sanoi. Koikkalaisen lisäksi paikkaa hakee turkulainen Anna Mäkipää, joka työskentelee tällä hetkellä opetusministeri Li Anderssonin erityisavustajana. Marin oli 27,3 prosentin kannatuksella selvästi suosituin. Perussuomalaisten Riikka Purra (5,8 %) ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (4,6 %) olivat seuraavaksi suosituimmat. Maaseudun Tulevaisuus selvitti suomalaisten mielipiteitä siitä, ketä he pitävät parhaana henkilönä Suomen seuraavaksi pääministeriksi. – Tajusin sitä kautta, että minulla on halua jatkaa. Toiseksi suosituin oli kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, jota kannatti 19 prosenttia vastaajista. Ku Puoluesihteerikilpaan ovat toistaiseksi ilmoittautuneet nykyinen puoluesihteeri Mikko Koikkalainen ja haastaja Anna Mäkipää.. Mäkipää ilmoitti elokuun lopussa lähtevänsä puoluesihteerikisaan. 1 2 Sanna Marin oli kyselyssä 27,3 prosentin kannatuksella selvästi suosituin seuraavaksi pääministeriksi. JuSSi ViRKKunen puolueSihteerikiSa alkoi vaSemmiStoSSa jatkokautta hakeva vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen saa haastajan. Koikkalainen sanoi KU:lle kypsytelleensä päätöstään kesään asti, pitäneensä kesälomat ja huomanneensa ajatuksensa olleen ”hyvin voimakkaasti eduskuntavaaleissa”. – Vahvuuteni on, että tunnen puolueen läpikotaisin ja otan asiat nopeasti haltuun. Puoluesihteeri valitaan vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa marras-joulukuussa. Lopullisen päätöksen jatkokauden hakemisesta hän teki elokuun alussa. ajassa SuoSittu pääminiSteri SDP:n Puheenjohtaja Sanna Marin (sd.) on edelleen suosituin seuraavaksi pääministeriksi. Tuli käsitys siitä, että minulla on yhä annettavaa tälle puolueelle, Koikkalainen sanoo
8 € 02 taustat. Seuraavilla sivuilla tilanteen selvittävät ekonomistit Jussi Ahokas ja Anni Marttinen sekä tutkija Lauri Holappa. 1 3 Velka VaiVaa Nykyiset yhteiskunnalliset olosuhteet vaativat uusia näkökulmia talous politiikkaan
1 4 Opposition mukaan hallitus on vienyt Suomen tuhon tielle, kun se on ottanut niin paljon velkaa. Velkakestävyyden sijaan meidän pitäisi olla huolissamme aivan muista asioista, sanovat KU:n haastattelemat tutkijat. Paluu vanhaan talousmaailmaan ei ole mahdollista kriisien aika kaudella.
1 5 Mu sta Nol la Teksti Jussi VirkkuNeN Kuvat aNtti YrJöNeN ja ku:N arkisto
Suomen velkasuhde on tällä hetkellä alle 60 prosentin, mikä määriteltiin aikoinaan euromaille ”pyhäksi rajaksi”, jota ei saanut ylittää. – Eikö se päivittely ole juuri pois tärkeämpien asioiden tekemisestä ja uuden pohtimisesta. Ennen eduskuntavaaleja luvassa on varmasti vielä monta uutta. – Olemme keskellä sotaa, ja mietitään, miten pystymme leikkaamaan. Euroopassa eletään hetkiä, jolloin koko energiamarkkina voi romahtaa. Se johtuu euroalueen valuviasta, joka on ollut aina perustamisesta asti olemassa. Siellä majaa pitää Euroopan keskuspankki, joka on mahdottoman tilanteen edessä, tiivistää Helsingin yliopiston tutkija Lauri Holappa. Tämänkään vuoksi hän ei ymmärrä keskustelua. Pääministeri Sanna Marin painotti, että paketti on lainaja takausohjelma eli suoraa tukea yhtiöt eivät ole saamassa. Siitä ei ole keskusteltu, kun on päivitelty velkamäärää. Siihen lukuun katseet kiinnittyivät, kun hallitus oli saanut valmiiksi ensi vuoden budjettia koskevat neuvottelut. Niin kuvaa monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas tunnelmaa, jolla hän seurasi viimeisintä erää velkaväännöstä. Hän sanoo, että olisi toivonut ja odottanut jotain uutta keskusteluun – onhan Eurooppa keskellä energiakriisiä, jonka ajurina on Venäjän käymä sota Ukrainassa. – Kun katsoo yhteiskunnallisia olosuhteita tällä hetkellä Euroopassa ja maailmassa, toivoisi ja odottaisi, että talouspolitiikassa näkökulmat uudistuisivat, huomioisivat polttavat haasteet ja pyrkisivät murtautumaan vanhoista ajatusrakennelmista pois. Euroopan keskus. Kriisin vakavuutta alleviivaa hallituksen jättimäinen kymmenen miljardin hätärahoituspaketti energiateollisuudelle. Kaikkien Eurooppaa ja maailmaa runtelevien kriisien keskellä tarve olisi Ahokkaan mukaan tehdä uudenlaista talouspolitiikkaa. Vastuutonta talouspolitiikkaa, tämä jää lastemme maksettavaksi, punavihreä hallitus ei osaa säästää. Sääntö unohdettiin, kun Saksa oli ensimmäisiä sen ylittäneitä maita. Väitöskirja käsitteli keskuspankkirahoitusta. Marttinen nostaa myös esiin, että Suomen velkasuhde on tällä vaalikaudella itse asiassa pienentynyt. 1 6 8,1 miljardia euroa. Huutohan siitä seurasi. Suomen alijäämä on yksi EU:n alhaisimpia, velkataso on yksi EU:n alhaisimpia. Pääoppositiopuolue kokoomus on koko vaalikauden roiminut hallituksen talouspolitiikkaa ja etenkin sitä, että hallitus on ottanut paljon velkaa. Mutta nyt siihen mahdottomaan tilanteeseen. Ehkä omasta taloudesta voisi huolehtia enemmän. Mutta vielä Suomella ei hänen mukaansa ole syytä huoleen. Järkytys. Kritiikki oli kovaa ja ennen kaikkea ennalta-arvattavaa. Hän väitteli vuonna 2020 tohtoriksi. Nyt se on alle 60, kun kuntia ei oteta mukaan. Hallitus kertoi, että valtio velkaantuu arvion mukaan 8,1 miljardilla eurolla vuonna 2023. Marttinen painottaa, että tällä hetkellä Suomella ei ole syytä huoleen. – Ei pidä olla holtiton velan kanssa, eikä Suomi olekaan ollut. Suomessa toisteltiin samaa tarinaa, että hallitus lisää velkaa ja se on vastuutonta. Sanoisin, ettei tässä vaiheessa tarvitse olla pelko perseessä. Marttinen aloittaa sanomalla, että hänen oma suhtautumisensa valtionvelkaan on muuttunut inflaation osoittauduttua pitkäkestoiseksi. Järkytyksen lisäksi kuulostaa siltä, että Ahokas on turhautunut. Velkasuhteen suunta Velkakeskustelua hämmästelee myös Anni Marttinen, joka työskentelee Suomen sosiaali ja terveys ry:n SOSTEn pääekonomistina. – Siitähän ei budjettikommenttien valossa ollut oikein mitään merkkejä. Mahdoton tehtävä Yksi nykyisen ongelman ytimistä sijaitsee Frankfurtin kaupungissa Main-joen varrella. Se on huolestuttavaa, koska tässä oikeasti pitäisi löytää vastauksia tämänhetkiseen kriisiin. Holappa työskenteli tällä hallituskaudella parin vuoden ajan opetusministeri Li Anderssonin erityisavustajana. Olemme pelänneet, että Suomen velkataso jäisi jonnekin 70–100 prosentin välille. Sama velkamoralismi, joka Suomessa on viime ajat vallinnut ja hallinnut, ei näissäkään olosuhteissa varissut pois, Ahokas tiivistää
1 7
Kun päällä on useita kriisejä yhtä aikaa, herää kysymys, mihin normaaliin voitaisiin palata. Ja kuten Marttinen sanoo, jos Saksa ajautuu ongelmiin, osuu se myös Suomeen. – Lisäksi ajatellaan, että kun suhdannevaihtelua tulee, vain keskuspankki yksinään saa nopeuttaa kestävälle keskitielle pääsemistä. Tällä hetkellä stagflaation uhka on kova, sillä Saksan teollisuus kärsii pahasta energiapulasta. – Energianhintojen nousun vuoksi meillä on inflaatiokriisi, laajempi turvallisuustilanteen muuttuminen yhdistettynä ekologiseen kriisiin. Joissain maissa puhutaan valtioiden epäonnistumisesta ja yhteiskuntasopimusten hajoamisesta – jopa Yhdysvalloissa. – Ei keskuspankilla ole mitään keinoa puuttua energiahintoihin, mutta silti sillä on mandaatti hillitä inflaatiota. – Tässä kaikkein huolestuttavinta on, että talouspolitiikkaa yritetään palauttaa normaalimuotoiseksi tilanteessa, joka ei miltään osin ole normaali. Jotta EKP voisi tehdä energiahinnoille jotain, sen pitäisi pystyä taikomaan jostain lisää energiaa Eurooppaan. – Onko tämä se hetki, jossa kannattaa uskoa vanhaan talouspoliittiseen ajatusmalliin, jonka ote todellisuudesta on lipeämässä. Se on mahdottoman tehtävän edessä. 1 8 pankille annettiin yksi tehtävä, ja se oli vahtia inflaatiota. – Edelleen ajatellaan, että voisimme palata jonkinlaiselle luontaiselle lineaarisen kasvun uralle. Siitä päädytään hyvin helposti tilanteeseen, jossa inflaation hillitsemisen vaikutus jää hyvin vähäiseksi. Jussi Ahokas arvioi, että juuri nyt on paras hetki puhua korkeista koroista ja vastuuttomasta velkaantumisesta. Vanhaa normaalia ei ole Suomalaisessa velkakeskustelussa painotus on ollut, että olemme palaamassa jonkinlaiseen vanhaan normaaliin. Energiaa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, kun Venäjä alkoi vähentää kaasutoimituksia Eurooppaan. Kasvutrendin ympärillä tapahtuu suhdannevaihtelua, mutta aina lopulta palataan jokseenkin automaattisesti suotuisan talouskehityksen ja trendikasvun polulle. Monikriisiyttä painottaa myös Ahokas. Tässä yhteydessä uhkana on, että Eurooppa vajoaa stagflaatioon. – Koko eurojärjestelmän olemassaolo ja yhteiskuntien kestävyys on aikamoisessa koetuksessa. Nämä kaikki edellyttävät isoja investointeja – puhuttiin sitten vihreästä siirtymästä tai puolustusmenoista, hän lisää. On varmaa, että Euroopan keskuspankki jossain vaiheessa kääntää kelkkansa, jotta taantumasta ei tule pidempää ja syvempää. Always has been! (On aina ollut), Ahokas naurahtaa. Keskuspankkiirien omaa onnistumista ja ehkä historiallista asemaa arvioidaan sen pohjalta, miten he ovat onnistuneet ainoassa tehtävässään. – Yhteiskunnatkin ovat hyvin hauraassa tilassa. Ei pelkästään ekologisen kriisin vuoksi. Taantuma kun ei ole iskenyt – vielä. Koko lineaarisen kasvun ura on kadonnut. Holappa huomauttaa, että stagflaatio ajaisi Euroopan tilanteeseen, jossa maanosan sisäiset jännitteet jälleen kasvaisivat. – Tuohon se suosittu astronauttimeemi internetistä. Humoristi voisi huomauttaa, että ydinvoimaloiden rakentaminen ei kuulu keskuspankin mandaattiin. Tilanne on siis hyvin erilainen kuin parikymmentä vuotta sitten, jolloin Suomessa ja monessa länsimaassa elettiin eräänlaista kylmän sodan. – Ja samaan aikaan meidän pitäisi osoittaa mahdollisimman vahvaa ulkoja turvallisuuspoliittista yhtenäisyyttä, hän lisää viitaten Venäjän sotaan ja maata vastaan asetettuihin pakotteisiin. Etnonationalistinen oikeisto on Italiassa ottamassa vallan seuraavaksi, Ahokas tiivistää. Ahokas kehottaa palaamaan asiaan puolen vuoden päästä. Silloin vastausta ei voi hänen mukaansa hakea vanhasta ajattelusta. Nyt jo Suomen Pankki ennustaa, että Suomen talous vajoaa taantumaan vielä vuoden 2022 aikana. Tämä kehikko on nyt murtunut. Euroopassakaan tilanne ei välttämättä ole niin kestävä. Keskuspankki voi puuttua vain kysyntätekijöihin eli käytännössä se voi hillitä talouden ylikuumenemista nostamalla korkoja ja vähentämällä kysyntää, Holappa kertoo. – He yrittävät nyt epätoivoisesti korkoa nostamalla hillitä inflaatiota. Tämä on se iso makrotaloudellinen ajatus, joka edelleen monille pätee. Yhteiskuntien kestävyys tosin kuuluu poliitikkojen rooteliin, joten joku voi kysyä, onko EKP poliittinen toimija. Sen sijaan korkotason nousu riittää synnyttämään meille taantuman, Holappa lataa. Nyt ongelma hyvin korkean inflaation hillitsemisessä on se, että inflaatio ei johdu kysynnästä vaan sen ajurina on juuri energiakriisi. Siinä korkea inflaatio yhdistyy syvään taantumaan ja korkeaan työttömyyteen. – Aikoinaan ajateltiin, että inflaatio on ainakin normaalitilanteissa kysyntävetoinen ilmiö. Jos vaikka puhutaan 1990-luvun laman jälkeisistä, pitkän kasvun ja alentuvan velkaantumisasteen vuosista, tilanne on nyt täysin erilainen, Holappa sanoo. Tuskin yksikään keskuspankkiiri haluaa viedä koettelemusta liian pitkälle. – Koko järjestelmä on niin velkariippuvainen, että keskuspankkien tekemä korkosprintti ei voi olla kovin pitkäaikainen
1 9 ”Koko eurojärjestelmän olemassaolo ja yhteiskuntien kestävyys on aika moisessa koetuksessa.” Jussi Ahokas
Pallo tulessa Aiemmista talousja energiakriiseistä nykyisen erottaa yksi asia: maapallon kantokyky on tullut vastaan. Lienee jo selvää, ettei se ole mahdollista. – Ja mitä enemmän olemme huolissamme luontokadosta ilmastonmuutoksen päälle, sitä selkeämpi on kuva, että materiaalisen degrowthin tie häämöttää. Yhtenä vastauksena tulevaisuuden haasteisiin on pidetty niin kutsuttua vihreää kasvua. Ilmastokriisi ja luontokato muodostavat ihmiskunnalle suurimman uhan. Holappa mainitsee Suomen kohdalla yhden esimerkin instituutiosta, jolla vaikeaan tilanteeseen olisi voitu puuttua. Vihreä kasvu on tosin siitä ongelmallinen termi, että sillä tarkoitetaan hyvin monia asioita. Venäjän hyökkäyssotaa voi tulkita kapitalismin kriisin viitekehyksen läpi, mutta Ahokas toppuuttelee ajatusta, että nyt marxilaiset voisivat ottaa mukavan asennon ja myhäillä. – Keskustelu, että palataan joihinkin vanhoihin raameihin, on aika vanhentunutta. Sille pääsemiseksi pitää hyödyntää uudenlaista talouspolitiikan ajattelua ja monipuo. Kun euroaluetta luotiin, ei osattu ottaa huomioon, millaisiin ongelmiin Eurooppa voi joutua. On totta, että kun rahaja finanssipolitiikka on niin vahvasti erotettu toinen ylikansalliselle ja toinen kansalliselle, tilanteeseen tulee aitoja ongelmia, Holappa muotoilee. Kapitalismi ei ole pystynyt pitämään sivilisaatiotamme maapallon kantokyvyn rajoissa. Talous kasvoi kohisten, eikä ilmastokriisi ollut vielä iskenyt täydellä teholla. – Että tässä tilanteessa ruvettaisiin tekemään hyvin aggressiivista talouspolitiikkaa, kuinka realistista tai mitkä sen seuraukset olisivat. 2 jälkeistä kulta-aikaa. Syksyllä käydään useita palkkaneuvotteluja, ja pelkona on, että niissä päädytään liian korkeisiin palkankorotuksiin. Jäsenmaat siis tekevät ainakin osin päinvastaista politiikkaa kuin EKP ehkä haluaisi. Marttinen nostaa niin ikään esiin nykyisen tilanteen poikkeuksellisuuden. Mutta Elinkeinoelämän keskusliitto on sääntömuutoksella estänyt keskitetyt palkkaratkaisut. Ahokas peräänkuuluttaa alussa mainitsemaansa uutta talouspoliittista ajattelua. Meillä on hirveän vähän keinoja puuttua energiatuotantoon, mutta voisimme huolehtia siitä, Holappa huomauttaa. Vastauksena on, että talouskasvu voitaisiin sovittaa maapallon asettamiin rajoihin. – Kaikki yksinkertaiset ja talouspolitiikkaa kaventavat näkökulmat pitäisi haudata. – Tämä on ulkoinen kriisi kapitalismille, mutta toki se on kapitalismin aiheuttama. Mistään normaalista on vaikea puhua, kun kriisejä on paljon päällä samaan aikaan. Ahokas tiivistää, että kun kriisejä tulee koko ajan lisää vastaan, huomaamme leikkaamisen tarpeen suuruuden. – Ekologinen kriisi ja maapallon kantokyvyn ylittäminen ovat muuttaneet pelikentän täysin. Enemmän on puhuttu velkakestävyydestä. Näin tätä palikkaa ei voida enää käyttää. Jos vihreää kasvua tulee, sen pitää olla ei-materiaalista. Jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi edes jotenkin siedettävällä tasolla, pitäisi päästöjen kääntyä nopeasti hyvin jyrkkään laskuun. Painotus sanalla olisi – ny kyään se ei enää ole mahdollista. Sillä vastattaisiin parhaan mukaan nykyiseen tilanteeseen, jossa talouskriisin lisäksi pöydällä on koko planeetta. Koordinoidusti ja suunnitelmallisesti. Se on itse asiassa tullut vastaan jo kauan sitten, mutta asia on vihdoin tunnustettu laajasti myös poliitikkojen keskuudessa. Instituutioiden kriisi Instituutiot. Pitäisi avata tilaa moninaiselle työkalupakille, jossa on rahapolitiikka, finanssipolitiikka, työmarkkinoiden hallinta, tulopolitiikka, energiapolitiikan ohjaaminen. – Tässä näkyy hyvin se, kuinka paljon haittaa on siitä, että meidän keskitetty työmarkkinajärjestelmämme on purettu. – Meidän instituutiomme eivät ole kovin hyvin soveltuvia tällaiseen tilanteeseen. Nyt keskuspankki yrittää sitten taltuttaa inflaatiota epätoivoisesti kiristämällä rahapolitiikkaa, ja samaan aikaan jäsenmaat yrittävät estää hirvittävää kyytiä nousevien sähkölaskujen kanssa kipuilevien kansalaistensa raivostumisen. En usko, että monikaan marxilainen on pitänyt sitä ensisijaisena kriisin lähteenä. Talousjärjestelmämme vaatii talouden kasvua, joten jostain sitä pitäisi kaivaa. Se taas ruokkii inflaatiota entisestään. Varmaan kukaan ei myhäile, ehkä kaikki ovat kauhuissaan. – Tässä tilanteessa en näe muuta ratkaisua kuin sen, että kykenemme tekemään monipuolisempaa talouspolitiikkaa ja sitomaan eri politiikkalohkot johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tässä tullaan siihen, että talouspolitiikkaa pystytään tuskin koskaan arvioimaan muusta yhteiskunnasta irrallisena kysymyksenä, Holappa sanoo. Niiden ongelmista on nyt paljolti kyse. Haikailua menneeseen hän pitää konservatiivisena. – Tätähän voisi hillitä keskitetyn tulopolitiikan avulla. – Ajatellaan niin, ettei meidän tarvitsisi materiaa lisesti luopua mistään ja että voidaan vain kasvattaa elintasoa ja kulutusta globaalisti kaikkien kohdalla. Ja vielä ulkoja turvallisuuspolitiikkakin. Keskustelua tästä Ahokas ei vielä ole kovin paljon nähnyt
2 1 ”Sanoisin, ettei tässä vaiheessa tarvitse olla pelko perseessä.” Anni Marttinen
Menot eivät saa Saksassa ylittää tuloja pitkällä aikavälillä. – Mahdollisimman nopeaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja investointeja omavaraiseen sähköntuotantoon, Marttinen tiivistää tarpeen. Yleinen suomalainen velkasuhtautuminen ja oppositiopolitikointi lyövät kättä. 2 2 lista koordinaatiota sekä suunnittelua. Holappa kantaisi tv-studioon niin kutsutun tuomiopäivän kellon. Koronakriisissä maa luopui siitä hetkellisesti, mutta pitkin hampain. Ollaanko tämä valmiita hyväksymään, Lauri Holappa kysyy. Kehitys näyttää hurjalta, koska kellon luvut muuttuvat koko ajan. Kellot käyvät Mutta mennään vielä suomalaiseen velkakeskusteluun – siitähän tässä piti eniten puhua. Aivan kuten on käynyt ennenkin. Itse asiassa tässä voi nähdä yhtymäkohdan suomalaiseen velkakeskusteluun. Tunnetusti Saksa lähti ajamaan alas ydinvoimaloitaan, kun se sai Venäjältä viime vuoteen asti edullista maakaasua. Suomen velka-aste on eriytynyt muista Pohjoismaista huomattavasti. n. – Minä veisin ilmastopäästömittarin, Marttinen sanoo. – Tietysti he luottavat, että kansa syö velkamoralismikädestä ja käyttävät sitä hyödykseen. – Miten torjumme ekologisen kriisin, ja miten torjumme tulevaisuudessa Venäjän toiminnan kaltaiset yksipuoliset aggressiot ja kansainvälisen oikeuden loukkaukset. Saksassa julkisen talouden tasapaino on yksi pyhimmistä periaatteista – siellä puhutaan mustasta nollasta, joka tarkoittaa velkajarrua. Ahokas naurahtaa, että ehkä velkakeskustelussa on Hansaliiton traditio taustalla. Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla televisioväittelyihin tuotiin velkakello, joka kertoi Suomen valtionvelan kehityksestä. – Tuollainen poliittinen peli on ihan kiinnostava ilmiö, mutta se voi johtaa siihen, että politiikkamme jää nykyhaasteiden edessä riittämättömäksi ja keskitymme vääriin asioihin, Jussi Ahokas sanoo. – Olisi monelle edullista saada läpi viesti, että meidän on palattava vanhaan järjestykseen, Holappa huomauttaa. Kuten tuli todettua, suomalaisia huolettaa valtion velka erityisen paljon. – Niin kävi toisen maailmansodan ja näin kävi Bretton Woods -järjestelmän kaatumisen jälkeen. Ilmastokriisi ei saanut päättäjiin vauhtia, mutta perinteinen ulkoja turvallisuuspolitiikka sai. Pikemmin olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa on pakko miettiä talouden institutionaaliset järjestelyt uudelleen. Tällä hetkellä käydään vääntöä siitä, kenen tarina eli narratiivi voittaa. Se sai Euroopan heräämään lopullisesti vihreän siirtymän tarpeeseen. On hyvä huomata, että Suomi ei ole yksin velkapelossaan. Samalla meidän pitää huolehtia, että suursodan uhka saataisiin torjuttua ja palattua jollain aikavälillä kollektiivisiin turvallisuusjärjestelyihin. – Nämä ovat kysymyksiä, joista toivoisin eurooppalaisten yhteiskuntien laajasti keskustelevan, eikä siitä, kuinka paljon meillä on erityisavustajia. Vihreä siirtymä Monta kertaa on sanottu, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli yhdellä tavalla onnenpotku. Marttinen huomauttaa, että nykyisen energiakriisin suurin syy on vihreän siirtymän puute. Venäläinen halpa maakaasu sokaisi poliitikot. Samoin Ruotsissa huomiota kiinnitetään paljon velka-asteeseen. Nykyjärjestelmä hyödyttää taloudellisesti erittäin monia tahoja. Mutta minkä kellon Anni Marttinen, Jussi Ahokas ja Lauri Holappa toisivat ensi vuoden vaalistudioihin. – Kello ottaa huomioon ekologisen kriisin mutta yhtäältä joukkotuhoaseiden uhan maailmassa. Siksi ei ole ihme, että oppositio pitää aihetta esillä tilanteessa, jossa valtio on ottanut muutaman viime vuoden aikana paljon velkaa. Mutta on talousjärjestelmää ennenkin mietitty uusiksi. – Olisi voitu aiemmin tehdä jotain uusiutuville energialähteille, Marttinen sanoo. Hansaliitto oli erityisesti Itämeren alueelle 1200–1400-luvuilla rakentunut liittouma, jossa johtavassa roolissa olivat saksalaiset kaupunkivaltiot. – Emme ole menneet liian poikkeukselliseen ja epänormaaliin suuntaan. Tällaiseen ajatteluun vastataan usein halveksien, että se on utopistista ja mahdotonta toteuttaa. Suomessa huomio velkaan on kuitenkin huomattavan suurta. Ne ovat isot kriisit, joista meidän pitäisi käydä keskustelua. Tutkijoiden ylläpitämä kello on tällä hetkellä kaksi minuuttia vaille puolenyön, joka tarkoittaa täystuhoa. Nyt kysymys on se, kuka on valmis aloittamaan. – Ehkä se on tällainen itämerellinen ilmiö. – Veisin tässä energiakriisissä uusiutuvan energian tuotannon maksimikapasiteetin määrää ja muutosta kuvaavan kellon, Ahokas sanoo
2 3 ”Huolestuttavinta on, että talouspolitiikkaa yritetään palauttaa normaali muotoiseksi tilan teessa, joka ei miltään osin ole normaali.” Lauri Holappa
Se ulottui maan keskiosan Sichuanista aina itärannikolle saakka ja jatkui viikko toisensa jälkeen. Teksti arto Huovinen Kuvat LeHtikuva Kova hellejaKso alkoi Kiinassa kesäkuun puolivälissä. Tänä vuonna ilmastokriisi on näyttäytynyt ankarana kuivuutena, joka on vaivannut muun muassa Eurooppaa, Afrikan sarvea, Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Kuuma sää pahentaa tilannetta, koska se lisää veden haihtumista. 24 Pitkä kuiva kesä Toissa kesää leimasivat suuret tulvat. Sateita on tullut 60 prosenttia vähemmän kuin tavallisena kesänä. Pahimman kuivuusalueen läpi virtaa Kiinan valtaväylä, Aasian pisin ja maailman kolmanneksi pisin joki Jangtse. Vähäsateisuus on kuivattanut jokia, järviä ja vesialtaita. päivänä Kiinan maatalousministeriö antoi vakavan satovaroituksen. Kuivuus on aiheuttanut metsäpaloja erityisesti Chongqingin alueella. Huonon sadon seurauksena ruuan hinnat – erityisesti vihannesten ja hedelmien – ovat olleet nousussa. Elokuun puolivälissä hellejaksosta oli jo tullut pisin vuonna 1961 alkaneen mittaushistorian aikana. Useina päivinä lämpötilat nousivat yli vaarallisena pidetyn 39 asteen rajan. Kiinan suurin järvi Poyang kutistui vain neljäsosaan loppukesän tavanomaisesta koostaan. Elokuun 23. Sen pinta putosi elokuussa puoleen normaalitasosta, ja Wuhanin lähellä sijaitKuivunutta auringonkukkapeltoa Lyonin lähellä Ranskassa.
Sichuanin pääkaupungissa Chengdussa on katkaistu kaupunginosittain sähköjä asukkailta jopa kymmeneksi tunniksi päivässä. Yhden laivalastin kuljettamiseen tarvitaan 500 rekkaa tai enemmänkin. Sichuanin 94 miljoonan asukkaan maakunta ja sen vieressä sijaitseva 29 miljoonan asukkaan Chongqingin maakunta ovat merkittäviä teollisuusalueita. Vaikutukset leviävät laajalle Kuivuudella on paljon inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikutukset tuntuvat Itä-Kiinassa asti, jossa ostetaan lännessä vesivoimalla tuotettua sähköä. Sähköä on jouduttu säännöstelemään aina itärannikon Shanghaissa ja Hangzhoussa asti. Kuumuuden ja kuivuuden eli ilmastokriisin aiheuttama sähköpula on johtanut paradoksaalisesti siihen, että Kiina on lisännyt hiilivoiman käyttöä. Loppukesällä Sichuanin voimaloiden generaattorit tuottivat kuivuuden vuoksi vain puolet tavallisesta määrästä. 2 5 sevalla mittausasemalla se painui matalimmaksi vuonna 1865 alkaneen mittaushistorian aikana. Vaikutukset voivat olla globaaleja, sillä Sichuanissa toimii muun muassa Toyotan, Volkswagenin, Teslan, Intelin ja Applen tuotantolaitoksia, kemianteollisuutta sekä aurinkopaneelien tuotantoa. Kiinan omissa kaivoksissa on louhittu hiiltä ennätystahtia, samoin tuonti Venäjältä on ollut huippuluvuissa. Nyt kuljetuksia on jouduttu siirtämään maanteille. Tehtaat ovat joutuneet rajoittamaan sähkönkäyttöä. Niiden sähköstä suurin osa saadaan vesivoimasta. Kuivuus pahentunut ja pidentynyt Kuivuuden aiheuttamat ongelmat ovat tulleet koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheutta. Esimerkiksi Jangtse sivujokineen vaikuttaa 400 miljoonan ihmisen juomaveden saantiin. Kiinan talouden ongelmia lisää se, että suuret joet ovat tärkeitä teollisuuden kuljetusväyliä. Samaan aikaan kuluttajat olisivat tarvinneet tavallista enemmän sähköä ilmastoinnin takia
Italiassa ja Norjassa voimaloiden vesivarannot ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Pohjois-Italiassa kuivuus on ollut pahinta 70 vuoteen, ja Italiassa julistettiin hätätila kuivuuden vuoksi jo heinäkuussa. Espanjaa kuivuus vaivaa usein, niin myös tänä vuonna. Reinin merkitys on kulkuväylänä Kiinan Jangtsen tavoin valtava. Kiinan tavoin kuivuus nousi Euroopassa uhkaamaan syksyn satonäkymiä. Suomessa eteläisen Euroopan tuotantovaikeudet näkynevät ruuan hinnoissa talvella. Tämä taas aiheuttaa pohjaveden vähittäistä suolaantumista. Mekongin suistossa, Vietnamin ”riisikulhossa”, kuivuus on ajanut mereltä suolaista vettä jopa 90 kilometrin päähän rannikosta. Suurin syy kuivuuteen ovat tutkimuksen mukaan yläjuoksulla Kiinassa sijaitsevat padot. Kuumuus on aiheuttanut tuhansia ennenaikaisia kuolemia. Ilmastokriisistä kertoo se, että edellisestä ennätyskuivasta vuodesta ei ole kuin neljä vuotta. YK:n raportin mukaan maapallon kuivuuskausien määrä ja pituus ovat lisääntyneet lähes kolmanneksella vuosituhannen alusta lähtien. Ranskassa jouduttiin ajamaan alas ydinvoimaloita, koska jäähdytysvettä ei ollut tarpeeksi.. Ylen jutussa kerrottiin elokuussa, miten kuivuus sekoittaa koko Euroopan taloutta. 2 6 mien vaikeuksien jatkoksi. Näin kävi juuri Reinin sivujoilla viime vuonna, jolloin 180 ihmistä kuoli ja lähes 800 loukkaantui. Kölnin yliopiston professori Jost Borcherding kertoi Helsingin Sanomissa, että kuluneen kesän tilanne on seurausta monesta kuivasta vuodesta. Poikkeuksellisen kuivuuden on ennakoitu jatkuvan aina marraskuulle saakka. EDO arvioi, että tästä vuodesta on tulossa Euroopan kuivin 500 vuoteen. Eurooppa: kuivinta 500 vuoteen Myös suuressa osassa Eurooppaa on tänä kesänä kärsitty vakavasta kuivuudesta. Vuoteen 2050 mennessä saattaa 5,7 miljardia ihmistä elää alueilla, joissa vedestä on puutetta vähintään kuukauden ajan vuodessa. Rein on esimerkki siitä, miten kuivuus luo kuivuutta. Syynä on ilmaston lämpeneminen. Kuivuus ja muut ilmastoon liittyvät tekijät voivat ajaa 215 miljoonaa ihmistä pakolaisiksi. Afrikan sarven alueella kuivuus on pahinta 40 vuoteen ja nälänhätä uhkaa 18 miljoonaa ihmistä. Elokuussa Reinin pinta oli laskenut niin alas, että kaikki alukset eivät pystyneet kulkemaan siinä edes tyhjinä. Kuivuus luo kuivuutta Vedenpinta on laskenut poikkeuksellisen alhaalle monissa Euroopan suurissa joissa kuten Reinissä, Tonavassa, Possa ja Loiressa. Parikymmentä viime vuotta ovat olleet entistä kuivempia erityisesti maan lounaisosissa. EU:n kuivuustilannetta tarkkaileva virasto EDO ilmoitti elokuun lopulla, että kaksi kolmasosaa alueesta on erilaisten kuivuusvaroitusten piirissä. Erityisesti siitä kärsii eteläinen Andalusia, jossa intensiivinen maanja kasvihuoneviljely vaatii runsasta pohjavesien pumppaamista. Yhdysvalloissa kuivuudesta kärsi kesällä yli 40 prosenttia pinta-alasta. Kun maa on ollut pitkään kuivaa, ei sateista välttämättä ole apua. Sähkön, ruuan ja tavarankuljetusten hinnat nousevat entisestään, rehusta tulee pulaa, ja kuivuus kiihdyttää inflaatiota. Jo keväällä oli kuivaa monissa maissa, ja tilanne paheni kesällä. Kuivuus on vaivannut erityisesti Keskija Etelä-Eurooppaa sekä Britanniaa. Kuivaksi kovettunut maa ei pysty imemään saderyöppyjä, vaan niistä seuraa pahimmillaan tuhoisia tulvia. Vähiten siitä on kärsitty Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä unioniin kuulumattomassa osassa Itä-Eurooppaa. Tasainen pitkäaikainen sade olisi hyödyksi, mutta rankkasateet vain haitaksi. Kun pohjavedet ovat jo pitkään olleet matalalla, eivät ne enää tuo omaa lisäänsä jokeen. Pojoen ympäristö on Italian keskeistä viljelyaluetta. Riittämättömästä vedensaannista kärsii 2,3 miljardia ihmistä
Metsäpaloja seuraava EU:n virasto EFFIS arvioi, että elokuun loppuun mennessä oli metsää palanut yli 8 000 neliökilometriä. Alueella sijaitsevat 55 000 jäätikköä ovat maapallon suurin makean veden varasto napajäätiköiden jälkeen. Havumetsävyöhyke on lämmennyt ja kuivunut nopeasti. Kun jäätiköt ovat kerran sulaneet, ne eivät hevin uusiudu. Siemen kylvettiin kuitenkin jo keväällä. Sulamisvedet eivät enää riitä keväisin kastelemaan maata. Global Forest Watchin julkaiseman tutkimuksen mukaan tulipalot tuhoavat eniten pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsiä, 70 prosenttia koko maailman määrästä. Australian yllä stratosfääri lämpeni jopa kolmella asteella. Monet Keski-Euroopan suurista joista saavat alkunsa Alpeilta. 2 7 Kuljetusten hinta on paikoin viisinkertaistunut. Vertailukelpoisia tilastoja on pidetty vuodesta 2006. Tästä vaarasta on ehkä puhuttu vähemmän kuin tropiikin metsäkadosta. Jokiin kuuluvat Ganges, Indus, Brahmaputra, Mekong ja Jangtse. Australian valtavat maastopalot alkuvuonna 2020 aiheuttivat tutkijat yllättäneen ilmiön. Helleaaltoja on iskenyt niin Kanadaan kuin Siperiaankin. Siten Reinin ja muiden jokien kuivuus on vain pahentumassa tulevina vuosina. Korkealle noussut savu nosti stratosfääriin partikkeleita, joita aurinko lämmitti. Pitemmällä aikavälillä vuoristojäätiköiden sulaminen aiheuttaa kuivuutta. Myös Alpeilla ilmasto lämpenee kaksi kertaa keskiarvoa nopeammin. Jos ilmaston lämpenemistä ei saada pysäytettyä 1,5 asteeseen, puolet tai jopa kaksi kolmasosaa alueen jäätiköistä häviää vuosisadan loppuun mennessä. Metsää tuhoutuu vuosittain Belgian kokoinen ala enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Kymmenen vuoden aikana Venäjällä on tuhoutunut Ranskan kokoinen alue metsää ja Kanadassa puolet siitä. Jäätiköiden sulaminen voi tehdä turhiksi Aasian suuret satsaukset vesivoimaan, kun patoaltaisiin ei riitä enää vettä. Australian maastopalojen epäillään myös laajentaneen otsoniaukkoa Antarktiksen yläpuolella. Ilmaston lämpenemisen lisäksi jäätiköitä sulattaa puun, öljyn, kivihiilen ja kaasun polttamisesta syntyvä musta hiili, joka lumella ja jäällä vähentää lämmön heijastumista takaisin avaruuteen. EFFIS varoittaa, että havumetsät voivat muuttua hiilinieluista hiilen päästäjiksi. Stratosfäärin lämpötila nousi 0,7 asteella ja oli korkein sitten Pinatubon purkauksen aiheuttaman lämpenemisen vuonna 1991. Vuorilta saa alkunsa kymmenen Aasian suurinta jokea, joiden vaikutuspiirissä asuu kaksi miljardia ihmistä. Vuoristojäätiköt sulavat Ilmaston lämpeneminen sulattaa vuoristojen jäätiköitä kiihtyvään tahtiin, mikä aiheuttaa paikallisia tulvia. Pakistanissa oli huhtikuussa ennätyshelteet. Jokikuljetuksia on vaikea siirtää maalle, sillä rekkoja ei ole tarpeeksi ja Saksassa rautatiet ovat ruuhkaisia. Pakistanin kesän mittaan yltyneen tulvakatastrofin välittömänä syynä olivat rankat monsuunisateet. Ne saivat vuoristojen joet tulvimaan ja luonnon muodostamat esteet murtumaan. n Kuivunut joenuoma Extremaduran alueella Espanjassa.. Erityisessä vaarassa on Afganistanista Kiinaan ulottuva Aasian suuri vuoristoalue, joka käsittää Himalajan, Karakorumin ja Hindukushin. Kaikkiaan metsäpalojen määrä on maailmassa lisääntynyt. Himalajalla lämpötila nousee kaksi kertaa nopeammin kuin maailman keskiarvo. Tropiikissa metsäpalot ovat suurelta osin ihmisen aiheuttamia, mutta havumetsissä luonnon osuus on suurempi. Metsäpalojen määrä kasvaa Euroopan metsäpalojen määrä ylitti jo elokuussa aikaisemman vuosiennätyksen, joka sekin oli varsin tuore, vuodelta 2017
Maailma ei ole jakautunut kahteen kilpailevaan blokkiin, eikä ulko politiikan hahmottaminen suur valtojen välisenä pelinä ole järkevää. Tyrannit ovat tyranneja, vaikka näennäisesti asettuvatkin imperialismia vastaan.. 2 8 Campismin loppu Teksti Toivo Haimi Ukrainan sodassa ei ole kyse imperialistisen lännen ja antiimperialistisen Venäjän yhteenotosta
Hän oli joka tapauksessa eräs tärkeimmistä sukupolveni vasemmistolaisista innoittajista. Chomsky on syyttänyt Yhdysvaltoja, Euroopan unionia ja Natoa Venäjän provosoinnista ja jopa vähätellyt Venäjän sotarikoksia. On syytä panna merkille, että Lenin kirjoitti tulikivenkatkuisen tekstinsä imperialismista keskellä ensimmäistä maailmansotaa, jossa eurooppalaiset siirtomaaimperiumit silpoivat toisiaan, kukin oman imperialisminsa varjolla. Ukrainan tukemisen sijaan emerituskielitieteilijä on kuitenkin päästänyt suustaan älyttömyyksiä. Campistisessa ajattelussa Yhdysvaltojen ja sen imperialismin vastustaminen tarkoitti Neuvostoliiton tukemista, jos ei suoraan niin ainakin painamalla sen toimia villaisella. Chomsky selitti auki maailmanpolitiikan ilmiöitä ja kuvasi suurvaltojen valtapelejä selkeällä ja jopa nokkelalla tavalla, olematta kuitenkaan lannistava. Campistisessa ajattelussa jako imperialisteihin ja anti-imperialisteihin syntyikin I maailmansodan jälkeen, kun Venäjä kehittyi Neuvostoliitoksi, maail man ensimmäiseksi sosialistiseksi valtioksi. Kaksi leiriä, kaksi maailmaa Yhdysvaltalaisen ammattiyhdistystoimija ja toimittaja Dan La Botzin mukaan campismi voidaan ymmärtää eräänlaisena ”viholliseni vihollinen on minun ystäväni” -ajatteluna: campistisen maailmankatsomuksen mukaan imperialismia vastus. Campismi* tarkoittaa ajattelutapaa, jossa maail ma nähdään jakaantuneeksi kahteen toisilleen vastakkaiseen leiriin (englanniksi camp): ”imperialistiseen” ja ”anti-imperialistiseen”. Siitä lähtien campistit näkivät Neuvostoliiton ja sen satelliittien edustavan aidosti vaihtoehtoista ja parempaa tapaa järjestää yhteiskunta, ja tätä kamppailua käytiin geopolitiikan näyttämöllä. Kaikkia näitä 2000-luvun suuria ilmiöitä kommentoi terävästi ja älykkäästi yhdysvaltalainen kielitieteilijä Noam Chomsky. Syy löytyy campismista. Jo Lenin kuitenkin pani merkille sen, ettei ole olemassa vain yhtä imperialismia vaan keskenään kilpailevia imperialismeja, kaikki niistä haitallisia. Miten älykkö, joka niin pontevasti vastusti Yhdysvaltojen päätöntä ja veristä valloitussotaa Irakissa, ymmärtää nyt Venäjän päätöntä ja veristä valloitussotaa Ukrainassa. Globalisaatio, ”sota terrorismia vastaan”, Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin, 2000-luvun lopun talouskriisi, Occupy-liike sekä alati kasvava tietoisuus ilmastokriisistä olivat kaikki ilmiöitä, jotka saivat 1990-luvun lapset heräämään siihen, että maailma oli epäreilu paikka, joka oli muuttumassa vielä epäreilummaksi. Chomsky itse vetäytyi aktiivisesta julkisuudesta, ja hänen rinnalleen ja ohitseen nousi vuosien saatossa muitakin ajattelijoita. Myös Noam Chomsky otti hyvin äkkiä kantaa Ukrainan sotaan. Imperialismi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan valtiorajat ylittävää valtaa ja toisten kansakuntien hyväksikäyttöä. 24/2 ja campismin haamu Kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022, lähes kaikki valtavirran vasemmalle puolelle asettuvat ajattelijat ottivat järkevän kannan: he tuomitsivat Venäjän toimet ja peräänkuuluttivat tukea Ukrainalle. Chomskyn julkiset ulostulot ovat herättäneet ihmetyksen lisäksi turhautumista ja pöyristymistä. Puhumattakaan siitä, miten maailman voisi korjata. Ensin mainittua johtaa Yhdysvallat, ja se on campistisessa ajattelussa aggressiivinen, laajentumishaluinen ja vihamielinen. 1960-luvun vastakulttuuriliikkeen aallonharjalla maailmanmaineeseen noussut Chomsky oli aktivistipiireissä supertähti jo ennen 2000-lukua. Tunteen tueksi tarvittiin analyysiä, jota oli onneksi tarjolla. Toiseen leiriin sijoittuvat taas sellaiset liikkeet ja valtiot, jotka asettuvat Yhdysvaltoja vastaan, riippumatta niiden ideologisista lähtökohdista. Venäjän vallankumouksen johtaja Vladimir Lenin määritteli imperialismin ”kapitalismin korkeimmaksi asteeksi” vuonna 1916. Kylmän sodan aikana leirit olivat ideologisesti muodostuneita: niillä tarkoitettiin Yhdysvaltojen johtamaa läntistä maailmaa ja sen vastapainoksi muodostunutta Neuvostoliiton johtamaa itäistä blokkia. Hänen klassikkoteoksensa Manufacturing Consent (1988) oli uraauurtava, sillä se kuvaa tiedotusvälineiden ja valtaapitävien tapaa ”valmistaa” suuren yleisön suostumusta yhteiskunnallisiin muutoksiin. Chomsky puhui yhteiskuntaluokista, hierarkioista, yksityistämisestä, kansakuntien rajat ylittävästä kapitalismista sekä propagandan voimasta selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, joka muutti epämääräisen tunteen vääryydestä poliittiseksi analyysiksi ja lopulta toiminnaksi. Chomsky on kuluneen vuoden aikana esiintynyt useissa haastatteluissa, joissa hän on arvioinut Venäjän turvallisuushuolten olleen oikeutettuja. Kyse oli nimenomaan epäoikeudenmukaisuuden tunteesta ja kokemuksesta ilman syvällistä käsitystä siitä, miksi maailma oli sellainen kuin oli. 2 9 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli epävakaa ja traaginen, mutta myös ratkaisevan tärkeä millenniaalisukupolven yhteiskunnalliselle heräämiselle. 2000-luvulla Chomskyllä oli kriittistä sanottavaa kaikista niistä asioista, jotka askarruttivat ikäisiäni ihmisiä: Irakin sodasta ja George W. Bushin ulkopolitiikasta, maailmanlaajuisesta taloustaantumasta ja ilmastokriisistä
Putinin puheissa se tarkoittaa vaihtoehtoa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten johtamalle maailmanjärjestykselle ja Yhdysvaltojen asevoimien roolille ”maailmanpoliisina”. Yhdysvallat otti ”maailmanpoliisin” roolin ja käytti asevoimiaan ympäri maailmaa ilman sen suurempia pidäkkeitä. Imperialismin vastaisuus on vasemmistolaisessa maailmankatsomuksessa tehdasasetuksena, ja vasemmistossa on perinteisesti kannatettu kansojen itsemääräämisoikeutta sekä sorrettujen kansojen ja siirtomaiden itsenäisyyskamppailuja. Voitokkaalle länsiblokille piti keksiä vastavoima jostain, koska muuten Washington saisi mellastaa maailmanpolitiikassa rajattomasti. Campismi kylmän sodan jälkeen Campismi selvisi kylmästä sodasta ja kehittyi tarkoittamaan ajattelutapaa, jossa Yhdysvallat ja sen liittolaiset nähtiin suurimpana uhkana maailmanjärjestykselle. Enemmistö vasemmistolaisista on suhtautunut penseästi myös Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän imperialistisiin pyrkimyksiin, mutta erityisen tarmokkaasti vasemmalla on vastustettu aina Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten ulkopolitiikkaa. Siihen oli kieltämättä syytä: Yhdysvallat toimi maailmanpolitiikan näyttämöllä mielivaltaisesti ja suorastaan törkeästi järjestäessään vallankaappauksia Latinalaisessa Amerikassa, sotimalla Vietnamissa, pommittamalla Kambodžaa sekä hyökkäämällä Grenadaan ja Panamaan. Stalinin hirmutekojen paljastuminen sekä lopulta Neuvostoliiton hajoaminen merkitsivät campistisen logiikan horjumista. Historiallisesti campismi on kuitenkin saanut monet hyvää tarkoittavat vasemmistolaiset tukemaan diktaattoreita ja imperialisteja, kunhan kyseiset hirmuhallitsijat vain kutsuvat itseään näennäisesti ”anti-imperialistisiksi” ja asettuvat Yhdysvaltoja sekä kansainvälistä kapitalismia vastaan. Kylmän sodan aikana ja vielä vuosia sen jälkeenkin oli helppo nähdä campismin viehätys. Vähemmistökommunistien ajattelussa Neuvostoliiton ja sen satelliittien toimet olivat oikeutettuja, edustihan Neuvostoliitto ainoata oikeata tietä sosialismiin ja vastavoimaa kapitalismille, toisin sanoen Yhdysvalloille. Campismi Suomessa Suomessa vasemmistolaiset ovat vastustaneet milloin minkäkin näköistä imperialismia: Yhdysvaltojen sotaretkiä ympäri maailman, Ison-Britannian sotilasmiehitystä Pohjois-Irlannissa sekä Israelin valloituksia Palestiinassa. Neuvostoliittoon nojautuneen anti-imperialismin ideologinen pohja alkoi horjua, kun kävi ilmi, miten näennäisesti imperialismia vastaan asettuneet valtiot toimivat yhtä suurella julmuudella ja piittaamattomuudella kuin läntistä imperialismia harjoittaneet maat. Vasemmistoliiton edeltäjien, Suomen kansan demokraattisen liiton SKDL:n ja Suomen kommunistisen puolueen SKP:n, enemmistö näki Tšekkoslovakian miehityksen sinä, mitä se oli, eli imperialismina ja tuomitsi sen. Puhumattakaan ”terrorismin vastaisesta sodasta” ja Irakin invaasiosta, joka on johtanut noin miljoonan ihmisen kuolemaan. Campismista on päästettävä lopullisesti irti, ja siitä on päästävä yli.. Vasemmistolaiset liikkeet ympäri maailman ovat aina olleet kansainvälisiä. Lopullinen välirikko SKP:n sisällä tapahtui 1980-luvun aikana, samoihin aikoihin kun Neuvostoliitossa toteutettiin perestroikaja glasnost-uudistukset Mihail Gorbatšovin johdolla. 3 tavien on tuettava ”anti-imperialistista” leiriä sen kamppailussa ”imperialistista” leiriä vastaan. Koska länsimaiselta kapitalismilta puuttui selkeä aatteellinen vastavoima geopoliittiselta näyttämöltä, campistit siirtyivät symppaamaan niitä, jotka asettuivat vastustamaan Yhdysvaltojen johtamaa maailmaa aatteeseen katsomatta. Suomalainen laitavasemmisto jakautui vuoden 1968 tapahtumien jälkimainingeissa. Venäjän itsevaltainen presidentti Vladimir Putin alkoi 2000-luvun aikana puhua kauniisti ”moninapaisesta maailmasta”. SKP:n vähemmistö eli niin sanotut taistolaiset sen sijaan siirtyivät campistiselle linjalle. Vasemmistolaiset ovat asettuneet imperialismia ja ylikansallista kapitalismia vastaan, koska vasemmistolaisen analyysin mukaan kapitalistisen yhteiskuntajärjestyksen systeemisiä ongelmia ei voi korjata vain yhdessä maassa, vaan muutoksen on tapahduttava maail manlaajuisesti. Syksyllä 1968 Varsovan liiton maat, Neuvostoliitto etunenässä, hyökkäsivät Tšekkoslovakiaan ja miehittivät maan
Myös Noam Chomskyn puheet Venäjän ”oikeutetuista turvallisuushuolista” ovat falskeja. Putinin oikeutus sodalleen Ukrainassa ei ole geopoliittinen vaan etnonationalistinen. On kuitenkin samaan hengenvetoon todettava, että imperialismia vastaan ei kamppailla tukemalla kilpailevaa imperialismia. Jos jokin muu taho kuin Yhdysvallat tekee jotain pahaa, on sen oltava campistien mukaan jollain tavalla Yhdysvaltojen syytä. Yksi asia on säilynyt samana: sandinistit ovat edelleen napit vastakkain Yhdysvaltojen kanssa. Campismin yli ja eteenpäin On valitettava tosiasia, että maailma on menossa kohti uutta kylmää sotaa. 2000-luvulla Ortegan hallinto on kuitenkin muuttunut kovaotteiseksi diktatuuriksi. Campismille ei ole sijaa vasemmistolaisessa ajattelussa, vaan siitä on päästettävä lopullisesti irti ja päästävä yli. Tämä artikkeli ei koske camp-estetiikkaa vaan campismia kansainvälisen politiikan kontekstissa.. Vaikka campismi on ennen kaikkea Yhdysvaltojen vastustamista, se on myös paradoksaalisesti pohjattoman Yhdysvallat-keskeinen maailmankuva. Vaatii aikamoista mentaaliakrobatiaa tulkita Venäjän raakalaismainen hyökkäys naapurimaahansa jonkinlaisena imperialismin vastaisena temppuna. Imperialismi on haitallista, ja sitä on vastustettava. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Venezuela, jonka 2000-luvun alussa valtaan noussut presidentti Hugo Chávez edusti aikanaan toisenlaista tapaa tehdä politiikkaa. Campistinen ajattelu on haitallista siksikin, että se näkee geopolitiikan ainoastaan suurvaltojen keskinäisenä mittelönä, jossa pienillä mailla ei ole suvereniteettia, toimijuutta tai omaa tahtoa. Toisena esimerkkinä voidaan mainita Nicaragua, jota vuodesta 2006 on hallinnut itsevaltainen presidentti Daniel Ortega. 3 1 Campistien oli helppo allekirjoittaa unelma moninapaisesta ja hajautetusta geopolitiikasta, tarkoittihan se Yhdysvaltojen imperialismin vastustamista. Venäjän sota Ukrainassa tietää lopun alkua campismille suuressa osassa länsimaista vasemmistoa, ja hyvä niin. Campistit pitävät Venäjän sotaa Ukrainassa huonona asiana, mutta syypää siihen ei ole campistisessa tulkinnassa Venäjä vaan Nato, EU ja Yhdysvallat. Kiina on pystyttämässä itselleen etupiiriä Afrikassa ja eteläisessä Aasiassa, ja Venäjä yrittää tehdä samaa Itä-Euroopassa. Campismi väittää vastustavansa imperialismia, mutta todellisuudessa se näkee maailman valtiot suurvaltablokkien välisenä jakotavarana. Nyt tilanne on toinen. Venäjä, Kiina ja Iran ovat muodostamassa uutta blokkia, joka asettuu Yhdysvaltoja ja Eurooppaa vastaan. Negatiivista yhdysvaltalaista nationalismia Pohjimmiltaan campismissa on kyse imperialismin vastustamisesta, kun imperialismiksi määritellään ainoastaan Yhdysvaltojen kulloinenkin ulkopoliittinen linja. Campistisessa tulkinnassa Yhdysvallat ja Venäjä pelaavat ”suurta peliä”, jossa Ukraina, Ruotsi tai Suomi ovat vain nappuloita pelilaudalla. Sodan tavoitteena on hävittää Ukraina valtiona ja sulauttaa ukrainalaiset osaksi Venäjää. Yhdysvaltojen vastustaminen hinnalla millä hyvänsä tarkoitti kuitenkin myös sellaisten hallintojen tukemista, jotka eivät sitä ainakaan demokraattisilta vasemmistolaisilta ansaitsisi. Vaikka moni vasemmistolainen kannattaa moninapaisempaa maailmaa ja vastustaa Yhdysvaltojen maailmanherruutta, ei sen varjolla voi kannattaa toisten roistovaltioiden hyökkäyssotia. Edellisen kylmän sodan päättymisen jälkeen maailmassa ei ole ollut Yhdysvaltoja vastustavaa leiriä, joka olisi ollut edes näennäisen yhtenäinen tai toiminut suunnitelmallisesti. Kyse on eräänlaisesta negatiivisesta nationalismista, jossa kaikki paha maailmassa johtuu Yhdysvalloista. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten imperialismia ei vastusteta ymmärtämällä Kiinan tai Venäjän imperialistista politiikkaa tai tukemalla diktatuureja. Tässä uudessa kylmässä sodassa ei kyse ole edes näennäisesti sosialistisen ja kapitalistisen talousjärjestelmän kamppailusta, vaan puhtaasti geopolitiikasta: kuka hallitsee ja ketä. Tällaista maailmaa ei tule hyväksyä. Tätä taustaa vasten Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 vei viimeisimmätkin rippeet campistisen ajattelun uskottavuudelta. Sandinistien hallitus hallitsee paitsi Nicaraguan politiikkaa, myös maan oikeuslaitosta ja mediaa. Ortegan sandinistipuolue sai aikanaan 1970ja -80-luvulla paljon sympatiaa eurooppalaiselta vasemmistolta, kävihän se kamppailua Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA:n rahoittamia contra-kuolemanpartioita vastaan. Alkuperäisen kylmän sodan sijaan tilanne muistuttaa paljon enemmän ensimmäistä maailmansotaa edeltänyttä järjestystä, jossa kilpailevat imperialistiset blokit asettuivat toisiaan vastaan ja jakoivat maailmaa etupiireihin. n *Elton John ja Rocky Horror Picture Show ovat turvassa ja voivat hyvin. Maailma on monimutkainen paikka, eikä se ole koskaan ollutkaan yksinkertaisesti jakautunut hyviin ja pahoihin. Venezuelan ”bolivaarisessa vallankumouksessa” oli paljon toiveita tulevaisuuden varalle, mutta 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä maa luisui korruptoituneeksi diktatuuriksi, jossa pyrkimykset kohti laajempaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa leimattiin Yhdysvaltojen imperialismin juoniksi
Niinpä jo etukäteen oli tiedossa, että William Ruto saisi suurimman osan äänistä kalenjinien asuttamilla alueilla sekä Kenian keskiosissa. Maanantai-aamuna 15. Mielipidekyselyt ennustivat Raila Odingalle selvää vaalivoittoa. Kenialaiset katsoivat spektaakkelia suorana lähetyksenä tv:stä tai päivälehtien verkkosivuilta. Vain pari tuntia aiemmin neljä vaalikomission jäsentä piti lehdistötilaisuuden, jossa he ilmoittivat, etteivät hyväksy piakkoin julkistettavaa tulosta, sillä vaalikomission puheenjohtajan pitkälti omin päin tekemä tuloslaskenta oli ollut salamyhkäistä. Raila Odinga puolestaan voittaisi selvästi Victoriajärven alueella, pääkaupungissa Nairobissa sekä Intian valtameren rannikolla.. Media laski yhteen julkisella sivustolla olleet tulokset tuhansilta äänestyspaikoilta, ja kenialaiset seurasivat silmä tarkkana mediasivustoilla päivittyvää vaalitulosta. Raporttien mukaan tuloslaskennan loppuvaiheessa vaalituloksia oli hakkeroitu Venezuelasta käsin ja vaalikomission puheenjohtajan erityisavustajan kannettavalta tietokoneelta. PresidentinvAAlin häviäjäksi jälleen kerran julistettu Raila Odinga ilmoitti valittavansa vaaliprosessista korkeimpaan oikeuteen. Itse tulosten julkistamistilaisuudessa syntyi mekkala, ja sotilaat kutsuttiin paikalle rauhoittamaan tilannetta. Ensimmäiset äänestäjät jonottivat äänestyspaikoille jo aamuyöllä. Tuomioistuin myönsi tutkijoille pääsyn vaalikomission palvelimille. 3 2 pintaa syvemmältä Kenialainen vaalispeKtaaKKeli Tuomioistuin hyväksyi vaalituloksen, vaikka raporttien mukaan tuloslaskentaa hakkeroitiin Venezuelasta käsin ja vaalikomission jäsenten enemmistö kiisti julkistetut tulokset. elokuun 9. Päivänä 14 miljoonaa kenialaista kävi äänestämässä vaaleissa, joissa maalle oli määrä valita uusi presidentti, kansanedustajat, senaattorit, piirikuntien kuvernöörit ja naisedustajat parlamenttiin sekä uudet valtuutetut aluevaltuustoihin. Keniassa on yli 40 eri etnistä ryhmää, ja vaaleissa ihmiset äänestävät usein oman ryhmänsä jäsentä tai toista ehdokasta, joka on liittoutunut oman etnisen ryhmän johtavan poliitikon kanssa. Saman päivän iltana vaalikomission puheenjohtaja ilmoitti virallisen vaalituloksen ja julisti William Ruton presidentinvaalin voittajaksi hiukan yli 50 prosentin ääniosuudella. Suurin mielenkiinto kohdistui presidentinvaaleihin, joissa pääehdokkaina olivat varapresidentti William Ruto ja pitkäaikainen oppositiojohtaja ja demokratia-aktivisti Raila Odinga, joka istui aikoinaan useita kertoja vankilassa presidentti Daniel arap Moin yksipuoluekaudella. Kenian kaikissa vuodesta 2007 lähtien pidetyissä vaaleissa havaittiin laajaa vaalivilppiä tai tulosten manipulointia tuloslaskennan loppuvaiheessa. Kummallakaan pääehdokkaista ei ollut enemmistöä äänistä. Oppositiojohtaja oli jäänyt toiselle sijalle kolmessa edellisessä vaalissa. Komissiossa oli seitsemän jäsentä, joten virallisen tuloksen kyseenalaistaneet neljä komissaaria muodostivat komission jäsenten enemmistön. elokuuta päivitykset kuitenkin päättyivät, kun kymmenen prosenttia äänistä oli vielä julkistamatta. Teksti peiK Johansson Kuva lehtiKuva/tony Karumba AiemmistA vAAleistA oppineena tällä kertaa kunkin äänestyspaikan tulokset ladattiin vaalikomission verkkosivustolle kaikkien nähtäväksi
KorKeimmalla oiKeudella oli käytännössä neljä vaihtoehtoa: vaalituloksen uudelleenlaskenta, uusintavaalit, presidentinvaalin toinen kierros (mikäli kumpikaan ehdokkaista ei varmuudella saanut yli 50 prosenttia äänistä) tai aiemman vaalituloksen hyväksyminen. Korkeimman oikeuden tuomarit kysyivät myös, millä valtuuksilla vaalikomission puheenjohtaja julkisti vaalituloksen ilman komission kaikkien jäsenten mukanaoloa ja tulosten oikeellisuuden vahvistamista. päivänä tuomioistuin ilmoitti lopulta hylkäävänsä kaikki valitukset ja piti vaalituloksen voimassa. Myös Kenian edellisissä vaaleissa vuosina 2012 ja 2017 presidentinvaalit ratkaistiin tuomioistuimessa. Vuoden 2007 vilpillisten vaalien jälkeen Kenia ajautui väkivaltaisuuksiin, joissa kuoli 1 500 ihmistä ja 600 000 ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan. Syyskuun 5. Venezuelalaisten pääsy vaalikomission palvelimille selittyi sillä, että komission tietojärjestelmän ylläpito oli luovutettu venezuelalaisomisteiselle yritykselle. Molempien syytteet raukesivat, kun avaintodistajat kieltäytyivät todistamasta tai heidät löydettiin surmattuina. Oikeuskäsittelyssä ihmeteltiin myös sitä, miten presidentinvaalin tulos voitiin julkistaa, vaikka 27 vaalipiirin tuloksia ei ollut vielä laskettu yhteen ja vahvistettu. Selvitysten perusteella sähköisiin tuloslomakkeisiin oli lähes säännönmukaisesti lisätty ääniä William Rutolle ja vähennetty ääniä Raila Odingalta. William Ruto oli vuoden 2007 vaalien jälkeisten joukkomurhien vuoksi syytettynä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa Haagissa yhdessä sittemmin presidentiksi valitun Uhuru Kenyattan kanssa. 3 3 Kaikkiaan yli parikymmentä ihmistä Keniasta tai ulkomailta oli päässyt käsiksi tulosjärjestelmään salaisella etäyhteydellä. Oikeuskäsittelyä seurattiin Kenian tv-kanavilla suorana lähetyksenä useiden päivien ajan. n Presidentinvaalin voittajaksi julistettu William Ruto kuuluu Kenian rikkaimpiin ihmisiin. Kenian keskusrikospoliisi pidätti kolme venezuelalaista koodaajaa heinäkuussa, kun nämä olivat tuoneet luvatta maahan vaalijärjestelyihin liittyviä laitteita ja lomakkeita omissa matkatavaroissaan. Vaalikampanjan aikana hän esiintyi erityisesti työttömien nuorten puolestapuhujana. Näin William Rutosta tulee Kenian seuraava presidentti kaikista väitetyistä epäselvyyksistä ja väärinkäytöksistä huolimatta. Korkein oikeus määräsi vaaliuurnien uudelleenlaskennan 41 äänestyspaikalta. Väitteiden mukaan vaalikomission puheenjohtajan erityisavustaja oli tuloslaskennan viimeisinä päivinä muokannut sähköisiä tuloslomakkeita yli tuhat kertaa. Oikeuskäsittelyä seurattiin Kenian tv-kanavilla suorana lähetyksenä useiden päivien ajan.
Samaan sarjaan kuuluu avustajia ja virkamiehiä. Le h ti k u va , k u va n k ä si tt eL y k u Työ murTuu. Yhteensopivat värit toimivat joka tilanteessa. Pääministerillä on paita, väljät housut ja muodikkaat kangaskengät. 3 4 Pääministeri Pääministeri on poliitikko ja työskentelee johtavassa asemassa puolueessaan ja maan hallituksessa
Aiemmin keskustelu vain pysyi pienen piirin puhinana, kun nyt tilanne on toinen. – Toisaalta kansaan on ehkä haluttu pitää tiettyä etäisyyttä. Yhteyden tiedo. Taustalla on muuttunut yleisösuhde. – Sosiaalinen media tekee kritiikistä julkisempaa ja tuo yleisön mielenkiintoisella tavalla hyvin lähelle toimittajia, jotka ovat nykyään itse aika aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Pääministeri Sanna Marinin ympärillä velloneessa kohussa käytiin melkoisilla mutkilla – aina epämääräisiin huumeepäilyihin asti. Sosiaalisen median alustoista tämä näkyy juuri Twitterissä, jossa toimittajat ja poliitikot pyörivät. – Media joutui sosiaalisessa mediassa kriittisen luupin alle, mikä kertoo, miten mediakritiikki on nykyään huomattavan paljon julkisempaa kuin aiemmin, Harjuniemi sanoo. Harjuniemi huomauttaa, että toimittajia ja tiedotusvälineitä on kritisoitu aina. Myös Helsingin Sanomain politiikan toimituksen esimies Jussi Pullinen kirjoitti, miksi asia oli hänen ja lehden mielestä niin iso uutinen. Mediakritiikissä ei ole mitään uutta eikä siinä, että tiedotusvälineitä syytetään kohujen paisuttamisesta, sanoo viestinnän tutkija Timo Harjuniemi. Moni yksittäinen toimittaja päätyikin vastaamaan Marin-kohun aikana joko oman työnantajansa tai koko media-alan toiminnasta. Teksti Jussi Virkkunen Ensin oli yksi video, josta paisui lopulta älyttömät mittasuhteet saanut kohu. Ylen uutispäätoimittaja Riikka Räisänen kirjoitti pitkästi, miksi Yle uutisoi aiheesta niin laajasti. Uutisointi aiheesta meni miten meni, mutta Harjuniemi nostaa mielenkiintoisena asiana esiin juuri keskustelun kääntymisen tiedotusvälineisiin. Toimittajat joutuivat itse valtaisan kritiikin kohteeksi. 3 5 Työ murTuu Roolit menivät pääministerin ympärillä käydyn keskustelun aikana uusiksi. Se tekee omalla tavallaan toimittajan ja yleisön välisestä suhteesta paljon intiimimmän kuin aiemmin. Harjuniemi pitää asiaa pienenä paradoksina. Tiedotusvälineiden kirjoittelussa ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä, mutta yksi reaktio nousi poikkeuksellisen voimakkaana esiin. Ennen sosiaalisen median aikakautta etäisyyden pitäminen olikin helppoa. Keskustelua toimittajista ja tiedotusvälineistä käytiin pitkälti sosiaalisessa mediassa, mutta kritiikin määrästä kertoo hyvin muutama reaktio. Näitä termejä myös Ylen uutispäätoimittaja Räisänen käytti omassa kirjoituksessaan. Ajatukseen kuuluu, että toimittajat ovat kansan puolustajia, kun he vahtivat muita valtiomahteja. Syytettyjen penkille istutettiin toimittajat, joille paikka ei ole lainkaan mieluisa. Kutsu toimituksille Tiedotusvälineet julistavat usein olevansa neljäs valtiomahti ja vallan vahtikoira
Nykyään se on vaikeampaa, ja kritiikistä on tullut julkisempaa. Kritiikistä tulee intiimimpää. Samalla mediakritiikkiä torjuttiin tutulla kaavalla eli sanomalla, että nyt vasen laita. Pienemmille tiedotusvälineille se on esimerkiksi paikka, jossa juttuja levitetään laajemmalle yleisölle. – Aiemmin kritiikki on ollut helpompi sivuuttaa. Maahanmuutosta kirjoittaneet toimittajat ovat saaneet päälleen hirvittävän määrän vihapostia, yksittäinen toimittaja on saattanut huomata olevansa massiivisen pommituksen kohteena ja niin edespäin. Tämä on korostunut 2000-luvulla, kun maakuntalehdet ovat siirtyneet avoimesta keskustan tukemisesta puhumaan ”oman maakunnan tukemisesta”. Twitter onkin toimittajille uhka ja mahdollisuus, Harjuniemi hymähtää. Tutkimusten mukaan häirintä kohdistuu suurilta osin naisiin. Se kutsuisi toimituksia ainakin miettimään, voisiko näitä käytäntöjä vähän avata, Harjuniemi sanoo. – Mutta kyllä siihen riskejäkin liittyy. – Siellä yleisösuhde voi parantua terveellä tavalla. Marin-tapaus ei todellakaan ole ensimmäinen, jossa toimittajat ovat joutuneet ryöpytyksen kohteeksi sosiaalisessa mediassa. Toimittajat eivät ole vain kasvottomia robotteja, jotka toimivat osana uutiskoneistoa. Niihin Harjuniemi on törmännyt tekemissään tutkimushaastatteluissa. Eriytyvä mediasuhde Marin-kohun käydessä kovimmilla kierroksilla moni toimittaja huomasi istuvansa Twitterissä syytettyjen penkillä. 3 6 tusvälineeseen sai soittamalla tai lähettämällä kirjeen. Monille on tullut allergia Twitteriä kohtaan. Suomessa tiedotusvälineet – toisin kuin esimerkiksi Britanniassa – korostavat puolueettomuuttaan. Kaikesta huolimatta moni toimittaja kokee läsnäolon Twitterissä välttämättömänä. Syynä on ollut myös aiemmin mainittu vihapuhe. Objektiivisuuden tavoittelu on johtanut toimittajien kesken erilaisiin käytäntöihin. Etenkin kun on sosiaalisessa mediassa omalla nimellään ja omalla kuvalla, onko siellä objektiivisena uutistoimittajana samalla tavalla kuin on juttua kirjoittaessaan. He saattavat olla sosiaalisessa mediassa ja levittää omia juttujaan siellä, mutta he eivät osallistu mihinkään keskusteluihin. Samaan hengenvetoon Harjuniemi lisää, että läpinäkyvyydestä ja toimitusprosessien avaamisesta tiedotusvälineet ovat puhuneet kauan. – Moni toimittaja on sanonut, että he ovat tietoisesti tehneet päätöksen olla osallistumatta mihinkään keskusteluun. – Korona-aikana moni toimittaja sai rankkaa palautetta esimerkiksi rokotejutuista
Nykyään tiedotusvälineet seuraavatkin hyvin tarkkaan, millainen juttu ja otsikko keräävät verkossa lukijoita. Yleisöstä ollaan kiinnostuneita, ja sen käyttäytymisestä ollaan jopa fetisoituneen kiinnostuneita. Mutta toimittajilla ei sinänsä ole kelpoisuusvaatimuksia, vaan alalle voi tulla oikeastaan millä koulutuksella tahansa. Samalla seurataan sitä, kuinka pitkään jutun parissa viihdytään ja etenkin sitä, johtaako jutun lukeminen tilauksen tekemiseen. Paradigmaattinen toimittaja on vähän ihmisten yläpuolella politiikan tapahtumia seuraava tyyppi. Mutta kyllä kritiikin määrä varmasti yllätyksenä on tullut, ja se palautuu yleisösuhteeseen. Suomalaiset tiedotusvälineet ovat menettäneet valtavia määriä ilmoitustuloja muutamalle yhtiölle. Ju ss i Jo en ta u st a –?Sosiaalisella?medialla?on?kyky?sekoittaa?stabiilit?instituutiot,?sanoo?viestinnän?tutkija?Timo?Harjuniemi.. Sinänsä asetelmassa on perää, Harjuniemi pohtii. Entistä aktiivisempi yleisö tulee entistä lähemmäs journalismia, hän huomauttaa. – Ymmärrän sen, että mikään uutisväline ei voi pysyä etäällä tuollaisesta kohusta, kun kaikki muut kirjoittavat siitä. Välillä oikea laita on suuttunut toimittajille, jolloin tiedotusvälineet voivat julistautua kärjistäen tolkun ääneksi. Ne ovat murroksessa alalla kuin alalla. Ennen se oli tosiaan helpompaa. 3 7 on suuttunut. – Se voi korostaa tarvetta vaalia kollegiaalisuutta sulkemalla ryhmän ulkopuolisia keskustelun ulkopuolelle. Murros ei tietenkään johdu pelkästään sosiaalisesta mediasta. Ajatukseen kuuluu, että muut kuin toimittajat eivät ymmärrä ammattia, kuten oikeastaan kaikissa ammateissa ajatellaan. Mutta palataan vielä pääministerikohuun. – Kun yleisö alkaa vaatia journalismilta itsereflektiota, silloin reaktio voi olla tietyllä tavalla sulkeutuva. – Se kertoo ihmisten mediasuhteen eriytymisestä. Sen tyynnyttyä voi alkaa pohtia, mitä siitä voisi oppia. Eli tiedotusvälineet ovat kyllä hyvin kiinnostuneita yleisöstä, mutta suhde on ollut melko yksipuolinen. Olennaisin kysymys Marin-kohussa mielenkiintoisinta oli Harjuniemen mukaan juuri se, kuinka se korosti yleisösuhteen muutosta. – Se varmasti vaikuttaa siihen, millaiseksi päivittäinen uutistarjonta muodostuu, Harjuniemi sanoo. – Sosiaalisella medialla on kyky sekoittaa stabiilit instituutiot. Ne vievät lukijoita, mutta ennen kaikkea ne ovat vieneet rahaa. Hyvä peruskysymys on silti edelleen se, mitä on tapahtunut. Se voi palautua ammatin historiaan. n Sanna Marinin ympärille nousseessa kohussa toimittajat joutuivat itse valtaisan kritiikin kohteeksi. Media-alaan some-jättien nousu on iskenyt kovaa
3 8 J a r r u m i e s v a i J ä r J e n ä ä n i
Mäkisen mukaan vaikkapa perhevapaat ovat alkaneet määrittyä ekonomismin kehyksessä vasta 2010-luvulla. Sillä kuvataan ajattelua, jonka piirissä taloutta pidetään epäpoliittisena ja sen vuoksi neutraalina. Saman kritiikin voisi kuitenkin kohdistaa työnantajapuoleen. Työn, luokan ja sukupuolen kysymyksiä tutkiva Katariina Mäkinen Tampereen yliopistosta katsoo vaikutusta olevan sillä, miten koko yhteiskunnallinen keskustelu on kehystetty: millainen järkeily on omaksuttua ja hyväksyttyä. On jäykkyysväittämiä muitakin. Feministinen taloustiede ottaa huomioon ekologisen todellisuuden, eikä siinä ajatella taloutta vain rahataloutena vaan huomioidaan luonnonvarojen hyväksikäyttö sekä elämän uusintaminen ja ylläpitäminen. Vaihtoehdottomuuden pitkät jäähyväiset Mäkinen sanoo useiden tahojen tekevän ”valtavasti töitä”, jotta kehys vaihtuisi ja asioista olisi mahdollista puhua muullakin kuin taloudellisen vaihtoehdottomuuden kielellä. – Ekonomismin katse tulevaisuuteen on katse jonnekin, mitä ei koskaan tule olemaan, koska se perustuu oletukselle kaiken jatkumisesta ennallaan. – Tapahtuiko käänne sitten Juha Sipilän hallituksen aikaan, mutta yksi asia, mikä siihen liittyy, on, että ekonomistit pääsevät kommentoimaan poliittista keskustelua yleisesti. Hän korostaa luottamukseen nojaavan ja vastavuoroisen neuvottelujärjestelmän saavutuksia. Teksti Emilia KuKKala Kuvat Ku:n arKisto Julkinen keskustelu esittää ammattiyhdistysliikkeen usein öykkärinä, joka vaarantaa kansallisen kilpailukyvyn ripustautumalla jäsentensä lyhytnäköisiin etuihin. – Työpaikoilla voidaan nytkin sopia tessiä tai työlainsäädännön asettamia minimejä paremmista ehdoista, esimerkiksi korkeammista palkoista. Suomi on esimerkiksi työsuojelun kärkimaita Euroopassa, mutta ei työtapaturmia olisi saatu laskemaan muutamassa vuosikymmenessä ilman toimivia, työmarkkinoita ohjaavia instituutioita, kuten kolmikantaista neuvottelujärjestelmää.. Näin ei ole aina ollut. Ojalan mukaan Suomen lainsäädäntökään ei ole erityisen jäykkää työnantajan näkökulmasta. Siksi sen sijaan, että hoitoja hoivatyön nähtäisiin kannattelevan koko yhteiskuntaa, hoitajien palkankorotusten manataan romahduttavan kilpailukyvyn ja julkisen talouden. Meillä on monta päällekkäistä kriisiä, joita ei pysty tä ratkomaan vain kilpailukykyä pönkittämällä. Työelämän tutkijat näkevät asian toisin. Mäkinen ottaa esille ekonomismin käsitteen. – Terveydenhuoltomme on romahtamassa. Ei siihen tarvita työntekijää suojaavan järjestelmän purkamista. Tasa-arvopolitiikkakin on ekonomistunut. – Työnantajapuoli pystyy argumentoimaan keskustelussa valmiiksi oman alansa kehyksessä. Keskustelu lähtee suoraan kilpailukyvystä ja työllisyysasteesta, ei esimerkiksi lasten hyvinvoinnista. Ekonomismin läpilyönnistä on tutkimustakin. Työnantajapuoli lobbaa raivokkaasti Työelämän tutkija Satu Ojala Tampereen yliopistosta ihmettelee usein toistuvia väitteitä siitä, että ay-liike jäykistäisi työmarkkinoita. Heidän asiantuntijuutensa on laajentunut oman alan ulkopuolelle. 3 9 Ammattiyhdistysliike leimataan usein menneisyyden jäänteeksi, joka torppaa elintärkeitä uudistuksia. Mäkisen mukaan on kiinnostavaa, mikä julkisessa keskustelussa määritellään edistykselliseksi ja mikä taantumukselliseksi. Että voisiko se olla jotain muutakin kuin vientiteollisuus, kilpailukyky ja se, miten halvimmalla saadaan työvoimaa. Ay-liikkeellä taas voisi Mäkisen mukaan olla peiliin katsomisen paikka siinä, ettei hokemia kuten ”kaikki työ on arvokasta” ole uskallettu kunnolla ottaa keskusteluun, ”vaikka juuri se voisi olla tie luoda uutta ay-liikettä”. – Monet feministiset tutkijat ovat pyrkineet todella voimakkaasti tuomaan hoivan kysymyksiä talouskeskusteluun ja kyseenalaistamaan sen, mitä talous on
Vuosikymmeniä sitten näin onnistuttiinkin tekemään, ja ay-liike jopa halusi näitä pennieikä prosenttikorotuksia. Se on ihan leipätyötä molempien puolten edustajille asettaa palkankorotukset kestävälle tasolle. Kaikki riippuu vallitsevista voimasuhteista Julkisen keskustelun voittopuolisesti työnantajapuolta ymmärtävän käänteen Kärrylä sijoittaa 1980-luvulle, vaikka porvarillinen media – siis valtaosa mediasta – on aina siihen ollutkin taipuvainen. Mutta jos puhutaan, ettei tietyllä alalla voi järjestää palkankorotuksia tai työaikoja tarpeeksi joustavasti, niin en kyllä tiedä, missä esimerkiksi teollisuudessa ei näin olisi. – Suurin riski on se yleinen palkkataso. Silloin työnantajapuoli halusi keskitettyä sopimista, eivätkä ainakaan isot työnantajat halunneet lähteä mihinkään paikalliseen sopimiseen. Hän on kollegoidensa Markku Sippolan ja Paul Jonker-Hoffrénin kanssa esittänyt Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa julkaisussa Julkisalojen palkkaneuvottelut määrittävät koko palvelujärjestelmän tulevaisuutta (2022), että jatkossa palkankorotukset tulisi euroistaa etenkin matalien palkkojen osalta. – Silloin tapahtui poliittisten voimasuhteiden muutos, kun pääomaliikkeitä vapautettiin ja yritysten kilpailutilanne koveni kansainvälistymisen myötä. Ojala ihmettelee mielikuvaa ay-liikkeestä menneisyyden haamuna, joka vain torppaa muiden ehdotuksia. Tarjoilee ikään kuin myrkkyteetä haudutettuna, että sen ajamat asiat ovat aikaan kuuluvia itsestäänselvyyksiä, moderneja ja puoleensavetäviä, kuvailee SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.. Vielä 1970-luvun alussa tilanne oli aivan toinen, kun oli täystyöllisyys ja vahva neuvotteluvoima. – Muuten eri palveluissa työvoimapula syvenee edelleen, mikä uhkaa jo palvelujärjestelmän tulevaisuutta. Työnantajapuoli käyttää aika onnistunutta retorista tyyliä. Kriisiaikoina tarvitaan vakautta – Se onkin vaikea vastattava, mistä johtuu yleinen mielikuva, että me olemme jarrumiehiä tai -naisia. Palkkakuoppia on paitsi alojen välillä, myös niiden sisällä. Kärrylän mukaan yksittäiset suuremmat palkankorotukset tai palkkakuoppien korjaaminen eivät kilpailukykyä romuta. Lainsäätäjä ei voi koskaan olla niin hyvin kartalla yksittäisistä aloista. – Mutta mieluummin kärvistellään hoitajapulassa kuin tehdään alijäämiä. Tuli paine saada joustavampia työehtoja, ja alettiin puhua paikallisesta sopimisesta. Lainsäädäntö ja tessit ovat yleisesti ottaen tosi joustavia. Tutkijan mukaan suomalainen ay-liike on pystynyt ”hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa” myös asettamaan yhteisiä standardeja. Nykyisellä ansiotasolla ei ole mahdollista saada vaikkapa asuntolainaa. He haluavat luopua esimerkiksi yleiskorotuksista palkkoihin. Mitä palkkoihin tulee, ne ovat Ojalan mukaan varsinkin tulohaitarin alapäässä jo nyt liian matalat. – Ei se kiinnosta, että jossain tessissä on vaikkapa lisätty paikallista sopimista. Vaikka henkilöperusteinen irtisanominen on Suomessa Kärrylän mukaan hieman hankalampaa kuin kilpailijamaissa, sitä kompensoivat puolen vuoden koeaika sekä tuotannollisin ja taloudellisin syin perusteltavat joukkoirtisanomiset. ”Lainsäädäntö ja tessit ovat joustavia” Työmarkkinoiden tutkija Ilkka Kärrylä Helsingin yliopistosta huomauttaa, että uutisointi painottuu usein kaikkein radikaaleimpiin ehdotuksiin. – He ovat esittäneet, että työntekijät voisivat valita ay-luottamushenkilön sijaan keskuudestaan edustajan, jonka kanssa työpaikoilla voitaisiin käydä paikallisia neuvotteluja. – Matalimmat palkat eivät mahdollista ihmisarvoista elämistä, vaan ne ovat jääneet jälkeen kaikista Pohjoismaista. Prosenttimalli on se, missä on jäykkyyttä. Ojala näkee matalien palkkojen korjausliikkeen välttämättömänä toimena. Vaikka julkinen puoli kärsii jatkuvasta säästöpaineesta ja budjettikurista, Kärrylän mukaan ”ehkä yllättävän monillakin” kunnilla olisi rahaa vaikkapa hoitajien palkankorotuksiin. – Ei jokaisen teollisuuden duunarin palkka niin hyvä ole. Tällaisella henkilöstön edustajalla ei kuitenkaan olisi liiton tukea ja turvaa takanaan kuten luottamushenkilöllä. Alan ymmärtää hyvin eri matalapalkka-alojen työntekijöitä. Se on aivan hävytön tilanne. – Onhan jo liittojen ja SAK:n sivuilla aika mittava ehdotusten kirjo, ja he ovat myös hyvin ajan tasalla toimialojensa tilanteista. – Koordinoitu palkka ei ole Suomen kilpailukykyä romuttanut. Työnantajapuolella on tietysti isompia tavoitteita. Yksi selitys ovat prosenttikorotukset, joiden vuoksi vaikkapa hoitoja hoivaala jää jatkuvasti jälkeen tulokehityksestä. – Aina sanotaan, että jos julkisella sektorilla on isommat palkankorotukset, niin pakko antaa ne teollisuudessa myös, vaikka teollisuudessa voitaisiin aivan hyvin sopia, että pidetään palkkamaltti. Ojala huomauttaa, että vientialojen sisällä on omat matalapalkka-ammattinsa. 4 Silti esimerkiksi Suomen Yrittäjät haluaa vähentää tesseihin nojaamista ja ay-edustuksen vaikutusvaltaa työpaikoilla
4 1 ”Feministiset tutkijat ovat kyseenalaistaneet sen, mitä talous on.” ”Koordinoitu palkka ei ole Suomen kilpailukykyä romuttanut.” ”Järkisyyt puoltaisivat vakauden, turvallisuuden ja pitkäjänteisyyden hakemista yhteiskuntaan.” ”Sitten kun lipaston laatikon avaa, siellä ovatkin ne ikivanhat tavoitteet.” ”Lainsäädäntö ja tessit ovat yleisesti ottaen tosi joustavia.”
Me olemme pyrkineet katsomaan pidemmälle. Mutta missä vaiheessa vallan ytimestä on ajauduttu niin kauas, ettei maltille ole enää tarvetta. Halutaan kilpailuttaa, pätkiä, rikkoa ja halpuuttaa. On rakennettu kolmikantaa, ja sen logiikkaan ei oikein istu se, että prosessin kuluessa huudellaan populistisesti ja kerätään irtopisteitä. Hallitukset vaihtuvat, ja seuraavienkin kanssa olisi pärjättävä. Eli henkilöstön asemaa vahvistamalla, ihmisten hyvinvointia lisäämällä ja ideoita kuuntelemalla myös tuotannolliset tulokset ovat parempia. Siksi, että ideologia on tullut järkisyiden tielle. Se on aivan mielipuolista tässä verkostoituneessa maailmassa, joka on täynnä keskinäisiä riippuvuussuhteita. Pointti oli ay-liikkeen tuhoaminen. ”Pointti oli ay-liikkeen tuhoaminen” Antila painottaa, että ei varmasti ole yksittäisten yritystenkään etu, että logistiikassa tai alihankintaketjussa voi olla koska tahansa työrauhakriisi päällä. Välillä toki Suomessakin tulee tilanne, jolloin ei auta kuin lakkoilla ja osoittaa mieltä. Sinne päin on koko ajan liu’uttu. n. – Se valtti on valtava. Turvallisuudentunne on tarpeista perustavanlaatuisimpia. Antilan mukaan on ”hullu tilanne”, että työntekijän hyvä asema nähdään vastakkaisena kilpailukyvylle. – Verkostoituneessa maailmassa jatkuvuus, ennustettavuus ja vakaus ovat valtavat valttikortit investointien, tuotannon sujuvuuden ja ihan kaiken kannalta. – Hallituksen ja järjestöjen tuoreessa Työ 2030 -raportissa todettiin esimerkiksi, että firmoissa, joissa henkilöstö on alusta lähtien mukana työn suunnittelussa, sillä on positiivisia vaikutuksia yritystalouteen. Pakon edessä työmarkkinaperinne näytti voimansa. Union bustingilla tarkoitetaan monenlaisia ay-toiminnan estämiseen ja usein lopettamiseen tähtääviä toimia. Voisin kuvitella monissa firmoissa harmittavan, kun tavara ei liiku ja raaka-aineita ei saada itse aiheutetun sekaannuksen johdosta. Mielipidejohtajuus on iso tekijä näinä someaikoina. 4 2 – Sitten kun lipaston laatikon avaa, siellä ovatkin ne ikivanhat tavoitteet, jotka ovat aikamoista myrkkyä tavalliselle työntekijälle. Tuodaan takaisin 1800-luvun elämänmallia. Antilan mielestä olisi kuitenkin vastuutonta lähteä tällaiseen ”kilpahuutoon”, sillä asema vallan ytimessä tuo mukanaan myös vastuun. Kurjistamisen sijaan Antila korostaa yhteistyön ja -toiminnan voimaa. Mutta instituutiotasolla yksityinen työnantajapuoli ei näe, että olisi syytä istua neuvottelupöytään. Tämän vuoksi tarvitaan regulaatioympäristö siihen, että ihmisillä on turvallista olla tuottavia. – Siinä vaiheessa, kun emme pysty enää viemään asioita eteenpäin. Sen pohjalle rakentuvat muut niin sanotusti korkeammat inhimilliset toiminnot. – Ehkä toiminta voi näyttää vaisulta, koska se ei ole kärkityökalumme vaan viimeinen keino. Heti akuuteimman kriisin lientyessä palattiin kuitenkin takaisin juoksuhautoihin – ainakin työnantajajärjestöissä. On historian saatossa muodostunut tilanne, että vältämme löysiä ja vääristeleviä heittoja. – Mutta puheet ovat aivan päinvastaisia. Union busting oli nimenomaan se perussyy, vaikka se puettiin milloin mihinkin kaapuihin. – UPM:n tapaus on hyvä esimerkki. – Mutta työnantajapuolella on paljon tällaisia ”haukkoja” kasvamassa, jotka eivät ajattele kuin sen hetken omaa etuaan, Lauri Ihalaisen sanoin käyttävät poliittista ohituskaistaa. – Tämän kupin kun joku osaisi kääntää. Koko ajan on käynyt vaikeammaksi saada aikaan kansallisia työmarkkinaratkaisuja, vaikka hädän hetkellä, kuten koronan tullen, järjestöt neuvottelivat lomautuksia koskevat lakimuutokset ja työttömyysturvaa koskevat parannukset nopeasti. On käynyt se ilmiö, että mediassa näkyvä ja kunnioitettu kellokas mesoaa ja suurimman osan jengistä hiljaisuus nähdään hyväksymisen merkkinä. Olen ajatellut, että Suomessa se liittyy siihen, että ayliike on vuosikymmenet ollut osa establishmentia. Antilan mukaan Suomessakin on havaittavissa niin sanottua union busting -toimintaa, vaikka järjestäytyminen ja työmarkkinat toimivatkin vielä varsin eri tavalla kuin Yhdysvalloissa, josta ilmiö on tuttu. – Nyt, kun sopiminen on pirstoutunut, kupongit niin sanotusti sekaisin ja inflaatio laukkaa, niin tämmöisessä maailmassa järkisyyt puoltaisivat vakauden, turvallisuuden ja pitkäjänteisyyden hakemista yhteiskuntaan. Antilan mukaan ay-liikkeen tavoitteiden näyttäytyminen julkisuudessa usein taantumuksellisina on suorastaan ”mystinen homma”. Eihän niiden aiheuttamassa härdellissä ollut mitään taloudellista pointtia. Työnantajapuolella taas on kovaäänisiä ja hyvin verkostoituneita ihmisiä, jotka haluavat lopettaa tämän prosessin ja koko sosiaalidialogin, jotta ay-liike pystytään tuhoamaan
4 3 VAIKEA PAIKKA 03 dialogi Teollisuusliitto aloittaa neuvottelut syksyn palkankorotuksista. Yksi ongelma on kunta-alan palkkaratkaisussa, jota Lehtonen moittii kovin sanoin.. Tällä kertaa edessä on oikeasti hyvin vaikeat neuvottelut, sanoo liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen
4 4
Kuinka ollakaan, kun tarjotaan mahdollisuuksia lyödä meitä – leikata työttömyysturvaa, leikata työoikeuksia, muuttaa työelämän pelisääntöjä meille heikommaksi – silloin EK on aina valmis neuvottelemaan. Mutta auta armias, kun pitäisi sopia jotain muuta. Osittain esityksen ovat torjuneet tahot, jotka ymmärrän oikein hyvin. 4 5 Syksyn työmarkkinakierrokselle lähdetään hyvin vaikeasta tilanteesta. Ensinnäkään veronalennuksille ei tässä tilanteessa ole mahdollisuuksia. On kumma juttu, että EK muutti sääntöjään ja sanoi, ettei enää tee tällaisia ratkaisuja. Yksi on julkisen puolen palkkaratkaisu, joka on pohjalla. Miten kommentoit. Toinen on, että jos valtiovalta tekisi valtionverotukseen keventäviä tekijöitä, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että tuloveronalennuksilla ei olisi meidän jäsenistöön kohdistuvaa merkitystä. EK:lle se on niskavoitto Sipilän hallituksen ajoilta.. Meille sopii tupo, meille sopii kolmikanta. Kolmas on se, että tällaiset elementit sopivat tupo-pöytään. Kaikkia kierroksia sanotaan pahoiksi, mutta tällä kertaa edessä on ilmeisesti oikeasti hyvin vaikeat neuvottelut. Luvataan vähän veronalennuksia tuonne, pyydetään palkamalttia tuolta. Valtiovarainministeriö on varoittanut liian kovien palkankorotusten pahentavan tilannetta. Elinkeinoelämän keskusliittohan on poistanut säännöistään mahdollisuuden palata tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Myös valtiovarainministerillä on oma roolinsa tässä. Minun näkökulmani on, että valtiovarainministeriö on liikkeellä, koska valtiovalta mokasi kuntapuolen ratkaisun. Toinen on inflaatiotilanne. Kuinka realistinen vaatimus on. EK on torjunut vaatimuksen, kuten on myös pääministeri Sanna Marin. Sitten EK sanoo, että kun meidän säännöt. Kunta-alan palkkaratkaisu tuo kaiken muun päälle vielä oman mausteensa soppaan. Mainitsitkin inflaation. Kolmas elementti on tietynlainen epävarmuus siitä, että millä tavalla Ukrainan sota tulee vaikuttamaan materiaalivirtoihin ja muihin. Meidän selkeä viestimme on, että me emme kaipaa tähän yhteyteen veronalennuksia. Teksti Jussi Virkkunen Kuvat emma GrönqVist myrskyn silmässä KU: Teollisuusliitto on aloittamassa syksyn neuvottelukierroksen. Ainakin ulospäin näyttää, että heidän säännöissään on paljon joustovaraa. Teollisuusliitto on monta kertaa ehdottanut kikyratkaisussa tehtyjen sosiaalivakuutusmaksujen palauttamista työnantajille. KU istui alas Teollisuusliiton ensimmäisen varapuheenjohtaja Turja Lehtosen kanssa. Näiden kolmen pohjalta ei ole lainkaan liioiteltua sanoa, että edessä on poikkeuksellisen hankala sopimuskierros. Inflaatio laukkaa korkealla ja energiakriisi nostaa sähkön hintaa voimakkaasti. Tästä kolmiosta puuttuu yksi kulma, ja se kulma on Eteläranta 10, joka on ilmoittanut, ettei se ole mukana missään. Nyt yritetään paikata vuotavaa laivaa erilaisilla ratkaisuilla. Kolme elementtiä tekee tulevista neuvotteluista hyvin haastavia. Hänen tehtävänsäkin on tietyllä tavalla tuoda elementtejä tähän pöytään
Ongelma on se, että heidän palkkaohjelmansa ja heidän ansiokehityksensä on sidottu kiinni kahteen meidän ja yhteen AKT:n sopimukseen. Mikä siinä on Teollisuusliitolle niin vaikea hyväksyä. 4 6 Sitä en ymmärrä, että sosiaalidemokraattinen pääministeri sen torjuu. Meille Teollisuusliittona on perusteltua, että julkisen sektorin, jossa on paljon matalapalkka-aloja, palkkoja korjataan. Julkisuudesta tulisi meille rasite. Paikka tulee joko silloin kun ratkaisu on syntymässä tai lähdetään työtaistelutilanteeseen. Monet ovat kritisoineet sitä paljon. Kuinka korkeita palkankorotuksia tavoittelette. Samaan aikaan työnantajat pitävät erilaisin konstein huolen siitä, että missään tapauksessa tämä ei saa tulla kuntapuolelle liian kalliiksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kun me lähdemme neuvottelupöytään, emme neuvottelekaan enää teollisuuden lähtökohdista. Totta kai silloin pitää kertoa, mitä tavoittelemme. Tässä on hopeatarjottimella kannettu heille erilaisia ratkaisumalleja. Asetamme tavoitteemme suuressa neuvottelukunnassa, kun kentän väkemme on paikalla. Teollisuusliitto ei perinteiseen tapaan kerro palkankorotustavoitteitaan. Meillä on edessämme tuplapukki. Tämä on se ongelma. Minun näkemykseni on, että tämä julkaistaan kun tulee sen paikka. Ja työnantajat eiJulkisen alan palkkaratkaisu tekee neuvottelukierroksesta mutkikkaamman, kertoo Jussi Virkkusen (vas.) haastattelema Turja Lehtonen.. Esimerkiksi kun tullaan hankaliin aikoihin voisivat sosiaalimaksut olla jatkossa liikkuva elementti. Tässä voisi olla mahdollisuus tehdä sosiaalimaksuista elementti suomalaisessa työmarkkinatoiminnassa. Ensin meidän pitää löytää yhteisymmärrys työnantajien kanssa siitä, mitä tämä ala kestää. Kun olimme viimeksi neuvottelupöydässä tekemässä ”Suomen mallia” tai vienninavausta, kävi ilmi, että työnantajien kanssa olisi voitu saada sovittua asioita esimerkiksi perhevapaauudistuksessa paremmin. On tarkka paikka, milloin näitä julkaistaan. Voidaan varmaan todeta, että kun pääministeri sanoo meidän keskeiseen viestiin ”ei kiinnosta”, voi siitä vetää tiettyjä omia johtopäätöksiä. Mennään nyt alussa mainitsemaasi julkisen alan palkkaratkaisuun. Se on periaate, josta olemme pitäneet kiinni. Kenttä ja jäsenet odottavat, että he saavat sen. En pysty ymmärtämään, miksi työnantajapuoli pitää tässä niin sanotusti kannet kiinni. Ilman tätä rasitetta neuvottelukierros olisi huomattavasti helpompi, kun tekisimme vain teollisuuteen ratkaisua. Meiltä ei olisi sormikaan noussut, jos kuntapuolelle olisi muodostunut kymmenen prosentin palkkaohjelma tai vaikka viidentoista prosentin. Poliittinen oikeisto tykkää aina syyttää siitä, että meillä on ay-liikkeen sylikoirahallitus. Se olisi ollut meille täysin ok. Kun me menemme neuvotteluihin, työnantaja painostaa niskaan. Molemmat ovat asettaneet siihen tinkivaraa, mutta en ole koskaan nähnyt, että joku olisi asettanut tinkivaran julkisuuteen. Minusta on EK:lta hölmöyttä vastata tähän ei. Miten käy kuntatalouden, miten käy valtiontalouden, miten käy BKT:n. Työmarkkinatotuutta on osaltaan se, että kumpikaan osapuoli ei mennessään pöytään kerro viimeistä lukuaan. Tehy esimerkisi julkaisi, että he haluavat joka vuosi 3,8 prosenttia ja nyt he ovat sen vankeja. Mutta kun pelkona oli, että jos se tulee meidän sopimukseemme, se leviää kulovalkeana kaikkiin muihinkin sopimuksiin. Toinen syy on se, ettei synny illuusiota, mitä se voisi olla. Se syntyy neuvotteluprosessissa. Tämä ei ole ehdotus, tämä on näkökulma. Sinne olisi pitänyt tehdä palkkaohjelma
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meidän jäsenistömme kärsii siitä, että olemme kaiken keskipiste. Mutta kyllä takaraivossa koko ajan kummittelee se, että jos kerran kuntapuoli onnistui saamaan tuollaiJulkisen alan palkkaratkaisu tekee neuvottelukierroksesta mutkikkaamman, kertoo Jussi Virkkusen (vas.) haastattelema Turja Lehtonen.. Toivon kuitenkin itse, että Teollisuusliittona emme ajaudu tähän, vaan löydämme sivistyneellä tavalla jäsenistöä tyydyttävän ratkaisun. Mikä oli reaktiosi. Ehkä tärkein elementti tähän kaikkeen on se, että kukaan ei kertaakaan missään yhteydessä ollut yhteydessä meihin ja kysynyt, että kävisikö tämä meille. Onko tässä nyt avattu tie siihen, että kaikki haluavat päästä mahdollisimman nopeasti sovittelupöytään hakemaan kovempia korotuksia. Viime kädessä mennään sovittelijan luokse. Ei kertaakaan! Tämä ei voi olla vaikuttamatta SAK-laisen perheen toimintaan eikä myöskään työnantajien. Luitko siitä lehdestä. Milloin itse sait ensimmäisen kerran tietää tästä ratkaisusta. Sanotaan näin, että keskimääräistä sivistyneempi kotikasvatukseni kehottaa minua olemaan kommentoimatta. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on rakennettu niin, että ratkaisu pyritään saamaan aikaiseksi pääsääntöisesti neuvotteluilla. Luin. Ei muuta kuin lakkoilmoitus päälle, Bulevardille ja sieltä parempi lappu taskuun. 4 7 vät halunneet olla avaamassa sitä porttia. Nyt voidaan kysyä, että kannattaako edes yrittää saada neuvotteluratkaisua aikaiseksi. J ulkisen alan ratkaisua on kritisoitu myös siitä, että valtakunnansovittelija ylitti sovintoesityksessään niin kutsutun yleisen tason
Pahin skenaario tässä kaikessa on se, että millään ei ole mitään väliä. Voi olla, että joskus on mahdollisuuksia liittokohtaisille ratkaisuille. Sen harteilla on vastuuta todella paljon, mutta sillä on myös valtaa. Paras skenaario olisi se, että elvyttäisimme työmarkkinat ja tekisimme uudistuksen käyttämällä kaikkia elementtejä, joita työmarkkinoilla on käytettävissä. Sitten tämä on siinä. Julkisen alan ratkaisun on sanottu johtavan myös siihen, että muut alkavat vaatia entistä kovempia palkankorotuksia. Meitä syytetään usein siitä, että olemme täysin vastuuttomia. Mikä olisi paras skenaario. Perusteena on ollut, että näin työmarkkinalogiikka menee. Kunta-alan ratkaisun jälkeen vettä on virrannut Aurajoessa aika paljon. Se edellyttäisi lainsäädäntöuudistuksia, se edellyttäisi sovittelujärjestelmään uudistuksia, sitten se edellyttäisi järjestöiltä uudistumishalukkuutta ja Pahin skenaario tässä kaikessa on se, että millään ei ole mitään väliä, Turja Lehtonen toteaa.. Se edellyttää, että mistään ei tule yhtään provokaatiota, työnantajapuoli ymmärtää, ettei kakkonen enää riitä ja se edellyttää myös sitä, että valtiovalta pitää suunsa kiinni tai tulee kiky-maksujen kanssa vastaan. Pidän sovittelulautakunnan perustamista ja koko ratkaisua edelleenkin käsittämättömänä. Puhuit pahimmasta skenaariosta. Uskon, että syksy mennään vastuullisesti läpi. Tässä syntyi työmarkkinoille tunne tai näkökulma, että millään ei ole mitään väliä. Olisi ollut ryhdikästä joltain ministeriltä tulla ulos ja kertoa, että hän antoi määräyksen tästä. Niitä pitää käyttää viisaasti. 4 8 sen ratkaisun sovittelijalta, pitäisikö meidänkin kokeilla. Nyt tämä ajatus haastettiin sillä, että yksi lähti tekemään mitä sattuu ja valtiovalta vielä kuittasi sen. Teollisuusliitto on tällä hetkellä Suomen suurin ammattiliitto. Kaiken kukkuraksi sovittelujärjestelmämme kuittasi sen. Pitäisi pystyä katsomaan eteenpäin ja todeta, että voi olla tilanteita, jolloin tarvitaan kolmikantaa. Avaatko hieman, miksi se menee näin. Sanotaan näin, että suuremmalta suuttumukselta alkaa nähdä metsää. Kaikelta putosi hetkeksi pohja pois. Kaikki tietävät, että jostain tähän on haettu poliittinen hyväksyntä. Väitän, että suomalainen ammattiyhdistysliike pitkällä aikavälillä on ollut hemmetin vastuullinen ja kilpailukykytietoinen
Tämä liitto ei ole Riku Aalto ja Turja Lehtonen. Äänestysprosentin pitää olla enemmän kuin 50. Mitä korkeampi äänestysprosentti, sitä kovemman mandaatin jäsenistö on antanut liitolle tehdä asioita. Nyt tilanne on toinen. Tällä hetkellä järjestelmä ei sitä mahdollista. Yksi esimerkki Harjavallasta. Kun mennään vaaleihin, tärkein asia meille on äänestysaktiivisuus ja -prosentti. Uskomme, että mitä korkeampi äänestysaktiivisuus on, sitä parempi edustus eduskunnassa on sen kaltaisilla puolueilla, jotka tukevat meidän keskeisiä tavoitteitamme. Niiden pohjalta otetaan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi. Siitä, mitä kenttä haluaa, muodostuu yhteinen katse tulevaisuuteen. En tarkoita pakkosovintoa, tarkoitan pakkosovittelua. Nyt ongelma on se, että menipä lujaa tai hiljaa, kaverille pitää maksaa 15 euroa. Palaute on joskus kohtuullisen raadollista, mutta se on ryhmämme rikkaus. Organisaatiossamme olevat vaikuttajakentän ihmiset tuovat sen viestin, joka heille on työpaikalla sanottu. Niin, vaaleissa on kyse myös poliittisista voimasuhteista. Minä kun olen vasemmistoryhmän vetäjä, haluan, että vaaliliittomme on aidosti varteenotettava vaihtoehto teollisuusdemareille. 4 9 -kykyä. Ja vastaavasti kun yrityksellä menee heikosti, 20 eurosta pitäisi pystyä palaamaan 15 euroon. Ja unohdetaan ideologinen juttu taustalta. Meillä ei ole ryhmäkuria, meillä ei ole puoluevaatimuksia. Sitä varten yhdistyksemme jäsenet eli ammattiosastot pääsevät tekemään liittokokoukselle esityksiä ja aloitteita. Ryhmässämme ei edellytetä vasemmistoliiton jäsenyyttä, toki vasemmistoliiton jäseniä ryhmässä toimii. Sanon suoraan, että meidän pitäisi pystyä tekemään palkanmuodostukseen elementtejä, jotta palkanmuodostus elää ajassa niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Toinen on se, että yhdistyksen on määräajoin tärkeää katsoa, onko suunta ollut oikea. Kun siellä käveli aikoinaan trikoopaidassa kaupungin läpi, se repesi toisella puolella, koska ilmassa oli niin paljon rikkiä. Teollisuusliitto ilman meitä ei olisi Teollisuusliitto. Kaikki se, mitä teemme ja saamme aikaiseksi, perustuu jäsenistöön, järjestäytymisasteeseen ja jäsenistön antamaan mandaattiin. Toivomme myös, että meillä olisi teollisuutta ymmärtävä eduskunta. Kolmas on se, että palautetaan neuvottelupöytään kaikki, joiden avulla Suomea voidaan viedä eteenpäin. Vaaleissa sitten katsotaan, ovatko henkilöiden paikat oikeassa järjestyksessä. Meillä on ollut lievästi sanottuna haasteita saada lainsäätäjät ja eduskunta ymmärtämään, että teollisuus ei ole vain pahasta. Ay-puolelle paha juttu on se, että kyllä meidänkin pitää kyetä sopimusjärjestelmässä vähän uudistumaan. Investointi Suomeen ja tehtaan pystyttäminen Suomeen on paras ympäristöteko, jonka yritys voi tehdä. Meidän pitää turvata teollisuuden perusedellytykset täällä. Jäsenistömme ei aina ymmärrä sitä, kuinka suuri merkitys vaaleilla on. Sovittelijan asemaa pitää korostaa ja parantaa. Aiemmissa vaaleissa jäsenistöltä on tullut 2 000–2 500 esitystä. Siellä on mukana työehtosopimuksiin, meidän sääntöihimme liittyviä esityksiä ja niin edespäin. He eivät paljon suodattele. Sovitteluun on mentävä, mutta sovittelijan ratkaisu ei voi olla pakottava. Sitä lukua kytätään Etelärannassa suurennuslasin kanssa. Toinen on sovittelujärjestelmä. Luonnonvaroja pitää käyttää, mutta vastuullisesti. Kyllä. Tässä tullaan vihreään siirtymään. Vaikka olisi tilanne, että voisi maksaa 20 euroa, sitä ei makseta vaan se vedetään osinkoina välistä. He olisivat mielellään nousseet työelämän keskeltä ja toisivat niitä asioita esille. Se on parasta vihreää siirtymää. Meillä on paljon kansanedustajia, joille teollisuus on menneisyyttä. Toivottavaa olisi, että saisimme sen kaltaista viestiä, että työlainsäädäntöä ja työoikeutta saataisiin vietyä eteenpäin. Toivomme, että Arkadianmäelle tulisi mahdollisimman paljon edustajia, jotka ymmärtävät työelämän kysymyksiä. Mennään vielä lyhyesti eduskuntavaaleihin. Samalla olemme unohtaneet sen, että suomalainen savupiipputeollisuus on investoinut satoja miljoonia päästöjen vähentämiseksi. Kuinka tärkeästä asiasta Teollisuusliiton vaaleissa on kyse. Uskallan väittää, että ryhmällämme on tässä liitossa hyvin merkittävä rooli. Mitkä ovat Teollisuusliiton tavoitteet niissä. Ensisijainen tavoite eduskuntavaaleissa on äänestysaktiivisuuden tukeminen. Mutta teollisuuden tuottama raha kelpaa yhteiskuntaan. Ensi vuonna monien katseet ovat eduskuntavaaleissa, mutta myös Teollisuusliitolla on edessä omat vaalit ja liittokokous. Kun puhun lainsäädännöstä, puhun siitä, ettei voi olla niin, että työnantajapuoli voi yksipuolisesti päättää asioista. Teollisuusliitto on jäsentensä liitto. n. Tällä hetkellä näyttää siltä, että saamme ehdokkaita kattavasti. Tämä on 200 000 suomalaista ihmistä, joiden kädenjäljen pitää näkyä siinä, mihin tätä liittoa viedään ja miten tätä johdetaan. Aikoinaan oli sanonta, että on presidentinvaalit, eduskuntavaalit, sitten tuli Metalliliiton vaalit ja sitten monet muut vaalit
Sekä Korona-mixtapen että uusimman julkaisun on Tillasen mukaan tarkoituskin olla erään. Kun kolmikko tapasi maaliskuulle sovituissa sessioissa, oli Venäjän brutaalista hyökkäyksestä Ukrainaan kulunut vasta pari viikkoa. Tämänkeväisen nauhan taas piti olla jatko-osa koronateemalle, mutta pandemia ei aiheena enää sykähdyttänyt. – Mistään muusta musiikin tekeminen siinä tilanteessa olisi tuntunut tekopyhältä. Rantaremmiin kuuluu myös Paavali Savolainen, mutta tuorein julkaisu on tehty trion voimin. Sattumalla on siis ollut vahva sijansa siinä, että Rantaremmin kaksi viimeisintä julkaisua on ollut niin vahvasti kiinni ajassa. Mutta ei sattumakaan auttaisi, jos artisti pelkäisi ottaa kantaa. Sattui jotain muuta. 5 musiikki Tiukan poliiTTisTa räppiä peiliin kaTsoen Kaikki artistit eivät pelkää ottaa kantaa. Teksti emilia kukkala Kuva miika särkkä Yksi suomalaisen undergroundräpin parhaiten pidetyistä salaisuuksista, mikkeliläislähtöisen Ilkka Kalevi Tillasen, Mesikon Miikan ja Olli ”Wolfi” Staudingerin Rantaremmi-poppoo, täräytti keväällä ulos häpeilemättömän päivänja maailmanpoliittisen Ilmestyskirjan ratsastajat -ep:n. Jo pitkään Turussa asunut Tillanen vastaa puhelimeen sanojensa mukaan ruuhkavuosien keskeltä. – Korona-mixtapen julkaisusta oli kulunut kaksi vuotta. Miten tämä on edes mahdollista. – Oltiin kaikki kuin mahaan lyötyjä, kun se alkoi. Silloin (2020) aikeena oli tehdä musaa muuten vaan, mutta studiovaraus sattui korona-aallon alun kanssa päällekkäin. Vain muutama viikko sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ulkona oli levyllinen nasevaa raplyriikkaa juuri tästä nimenomaisesta aiheesta. Rantaremmi kommentoi tuoreella julkaisullaan niin maailmanpolitiikkaa kuin turvallisuuspolitiikkaakin
– Minun tunteeni eivät ole sodan suurin uhri. Puhelimessa hän kertoo ”aika ilkeästikin” väitelleensä monien kanssa siitä, että aseisiin perustuva turvallisuus olisi vanhanaikaista ajattelua. Itse olin aikaisemmin ajatellut, että kansallisvaltio ei ole mitään sellaista, minkä vuoksi pitäisi tappaa ja kuolla, mutta sitten kun katsoo mitä Euroopassa juuri nyt tehdään ja miten siihen pitää vastata, niin se on yksi ja sama mitä ajatellaan lipuista ja kansallisvaltioista. Seuraavaa julkaisua varmaan hiotaan sitten studiossa enemmän. Pasifistin kriisi Tillanen halusi käsitellä levyllä ajatuksia ja tunteita, joita hyökkäys hänessä herätti, mutta korostaa läpi haastattelun, että sodalla on vakavampiakin seurauksia kuin valkoisen miehen tunne-elämän myllerrykset. Tillanen ruoskii itseään esimerkiksi siitä, että Krimin valtauksen aikaan oli muuta ajateltavaa. Mutta kyllähän se sellainen perustavanlaatuinen kriisi itsellekin on, kun aika ison osan omasta elämästäni olen kannattanut pasifismia ja ajatellut, että eurooppalaisen suursodan ja kylmän sodan aika on iäksi mennyt. Kai tämä levy on myös pyrkimykseni myöntää se. Ilmestyskirjan ratsastajat on kulmianostattavan tasokas julkaisu ollakseen tuotettu vain yhden viikonlopun aikana. n. En usko, että pasifismin perusajatus on mitenkään väärä, mutta ajatukseni puolustautumisesta ovat muuttuneet. – Tämä on ollut tällainen erikoisformaatti tämä ajankohtaisformaatti. Siinä, millaista kuvaa ne itsestään luovat… Huvittavia tuommoiset vanhat ukot, elleivät olisi niin hirveitä. Levyllä on paljon hämmentävän rehellisen tuntuista itsereflektiota. Ajankuvanauhojenkin välissä ehti ilmestyä pari sessiomixtapea ja täyspitkä Vie siut takas kouluun (2020). Voisi sanoa, että kyseessä on tavallaan musiikillinen päiväkirja. laisia ajankuvia juuri tapahtumien hetkeltä, ei tarjota punnittua perspektiiviä aikojen päästä. Päätettiin, ettei tehdä sitten mitään jälkinauhoituksia. Semminkin kun trio tapaa Tillasen mukaan treenien merkeissä vain kerran tai pari vuodessa. – Henkilönä joku Putin ei ole kovin kiinnostava, mutta hän on eräänlainen diktaattorin arkkityyppi, se millaisena hän itseään myy. Tallennettu hetki Albumi tarjoaa monelle samaistuttavaa itsereflektiivistä pintaa, mutta sen herkullisimmat palat ovat kenties sittenkin hykerryttävään muotoon puettua machodiktaattorien pilkkaa. Julkaisutahti on Rantaremmillä ollut reipas. – On siinä tiettyä patoutunutta energiaakin varmasti. Kaikissa noissa ukoissa on aina vähän jotain samaa, oli se Stalin, Hitler tai Mussolini. 5 1 Rantaremmi eli Wolfi Staudinger, Ilkka Kalevi Tillanen ja Mesikon Miika. Ilmestyskirjan ratsastajat -ep:lle Tillanen yritti ahtaa omien sanojensa mukaan ensimmäisen maailman hätää, nälkää, sotaa ja kulkutauteja. Sen idea on, että tallennetaan vain se hetki, joka silloin tapahtuu. – Sitten yhtäkkiä paljastuu, että näin ei olekaan. Niin sitten yhtäkkiä paljastuu, että olen ollut muiden itseäni paljon viisaampien ihmisten kanssa väärässä
Väitetään muun muassa, että Beauvoir olisi kuvannut maailmankirjallisuuden ensimmäisen teeskennellyn orgasmin. essee. Beauvoirin kirjoitukset herättivät aikanaan paheksuntaa etenkin oikeistokonservatiivien taholta. Kansainvälisesti tunnettu Simone de Beauvoir oli monen toisen maailmansodan jälkeisessä murroksessa emansipoituvan naisen roolimalli. Vielä nykyäänkin feministit ympäri maailmaa nimeävät hänet innoittajakseen. Hän esimerkiksi toteaa, että kodin tylsät uusintamistehtävät eivät anna naiselle ”syytä korostaa ylpeänä omaa olemassaoloaan”, kun taas mies ”…asettaa itselleen päämääriä ja suunnittelee keinoja saavuttaa ne; hän toteuttaa itseään olemassa olevana.” Näkemys vastasi eritoten saksalaisen filosofisen perinteen käsitystä, jonka mukaan seikkailu ja rakentaminen olivat rationaalisen ihmisyyden AnnA KontulA Kirjoittaja on sosiologi ja kansanedustaja HuonoSti Käyttäytyvät iSoäidit Simone de Beauvoir on se eksentrinen isoäiti, jolle kaikki suvun nuoremmat jäsenet ovat tavalla tai toisella kiitollisuudenvelassa, mutta jonka elämää ei vain voi olla paheksumatta, kirjoittaa Anna Kontula esseessään. Joidenkin mielestä Beauvoir ei kyennyt tunnistamaan omaa etuoikeutettua asemaansa luokan, etnisen taustan ja koulutuksen osalta, tai mikäli tunnisti, sortui silti yleistämään oman viiteryhmänsä naisen kokemusmaailman. Hän osallistui kaikkiin ranskalaisen feminismin kamppailuihin 1900-luvun jälkipuoliskolla: vaati oikeutta ehkäisyyn, aborttija avioerolainsäädännön liberalisointia, seksismin kieltävää lakia sekä tietysti naisten mahdollisuutta osallistua työelämään samoilla ehdoilla kuin miehetkin. Toista sukupuolta arvosteltiin myös siitä, että se ei sisältänyt positiivisia roolimalleja lesboudesta, suhtautui epäilevästi homoseksuaalien oikeuksia ajavaan liikkeeseen ja käytti tuotannossaan vanhentuneiksi ja sovinistisiksi miellettyjä lähteitä. Lisäksi Beauvoir teki elämäntyönsä alueella, jossa naisia ei juuri oltu nähty. S imone de Beauvoirin tuotanto sisältää elementtejä, jotka tuntuvat nykylukijalle kiusallisen vanhentuneilta. Eksistentialistina Beauvoir osallistui aktiivisesti Ranskan filosofiseen keskusteluun ja väitteli uupumatta muiden koulukuntien, eritoten strukturalistien, kanssa. Hänen teksteistään tulkittiin misogyniaa, seksismiä ja joskus rasismiakin. 5 2 S imone ”Isoäiti” de Beauvoir on feminismin historian kirkkaimpia tähtiä. Hänen tekstinsä käsittelivät sellaisia naisen asemaan liittyviä teemoja, jotka vielä tuolloin olivat yhteiskunnallisessa keskustelussa tabuja. Erityisesti 1970-luvulta lähtien Beauvoir sai osakseen ankaraa kritiikkiä myös feministien piiristä. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Häntä syytettiin naisten esittämisestä avuttomina patriarkaatin uhreina ja toisaalta tilanteestaan täysin vastuussa olevina vapaina toimijoina. Hänen pääteoksensa Toinen sukupuoli loi teoreettisen pohjan liikkeen toiselle aallolle
Pyrkimys rakentaa ihmissuhteet tällä tavoin ilman perinteisten normien painolastia vaati melko paljon aikaa ja kekseliäisyyttä – eräässä vaiheessa Beauvoir päätyi vuoroyöjärjestelmään, jotta kaikki osapuolet pysyisivät tyytyväisinä. Beauvoiria kommentoivissa teksteissä toistuu kaava, jossa ensin todetaan, kuinka paljon suopeammin maailma suhtautuu suurmiehiin kuin suurnaisiin. Sittemmin monet feministiset suuntaukset ovat kuitenkin vaatineet (naisten) uusintavan työn tunnustamista samanarvoiseksi (miesten) tuottavan työn rinnalle. Ilmeisesti hän ajatteli näin ainakin vielä 1940-luvun alussa, kun häntä vastaan käynnistettiin tutkinta erään oppilaan äidin pyynnöstä. Mainituilla nuorilla oli myös keskenään suhteita ja ainakin yhdellä suhde myös Sartreen. Kuvioihin ilmestyi pian myös Olgan pikkusisko Wanda, jonka puoleen Sartre kääntyi todettuaan hedelmättömiksi yritykset Olgan viettelemiseksi. Jatkuva sisäinen kritiikki ja asioiden uudelleenarviointi on keskeinen osa feminististä traditiota. Esimerkiksi vastikään Beauvoirista elämäkerran kirjoittanut Kate Kirkpatrick ei voi olla paheksumatta, miten tämä valehteli rakastajilleen ja kokee tarpeelliseksi selittää polyamorisia järjestelyitä seksuaalisella tyytymättömyydellä Jean-Paul Sartreen. Yleensä hämäräksi jää, mitä tämä Beauvoirin kohdalla tarkkaan ottaen tarkoittaa ja mihin valintoihin sillä viitataan. Kukaan asianosaisista ei ilmeisesti kokenut asetelmaa tuolloin hyväksikäyttönä, eikä ole näyttöä siitä, että Beauvoir olisi pohtinut ikäeron tai auktoriteettiasemansa tuovan suhteisiin ongelmallista problematiikkaa – se ei sopinut hänen eksistentialistin ymmärrykseensä ihmisistä vapaina ja tasa-arvoisina yksilöinä. S imone de Beauvoirin elämä osui kahden puolen feminismin suurta murrosta. Ja niin edelleen. Asetelman kyseenalaisuutta ei ainakaan vähentänyt se, että Sartre ja Beauvoir tukivat joitakin rakastajiaan myös taloudellisesti. On totta, että jo omana aikanaan Beauvoiria paheksuttiin ankarasti myös henkilönä. Beauvoir töksäytteli kaikenlaista epäkorrektia, kuten että ei pitänyt eläimistä tai pikkuvauvoista. Siten ei ole lainkaan kummallista, että Beauvoirin tuotantoon on eri aikoina suhtauduttu eri tavoin. Metoo-liikkeen jälkeisessä maailmassa Beauvoirin käytös täyttää seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkit. Hänen aloittaessaan kirjallista uraansa keskittyivät tasa-arvon kannattajat vielä miehille varattujen vapauksien avaamiseen myös naisille. Mikään näistä tuskin kuitenkaan oli se Beauvoirin ”epätäydellisyys”, joka tekee nykyfeministin olon niin epämukavaksi, ettei asiaa kehtaa aina edes sanoiksi pukea. Lopulta ehdotetaan, että myös feminismin tulisi pohtia, miten se suhtautuu sankarittariensa epätäydellisyyteen. 1930-luvun lopulle tultaessa Beauvoir oli päätynyt asetelmaan, jossa hänellä oli samanaikaisesti kolme pitkäaikaista seksisuhdetta häntä itseään nuorempaan henkilöön. Hänellä oli seksisuhteita useisiin entisiin oppilaisiinsa, osin näiden ollessa vielä alaikäisiä ja osin niin, että myös hänen elämänkumppaninsa Sartre tapaili heitä. Omana aikanaan ei jaossa ollut mitään kovin radikaalia ja se hyväksyttiin lähtökohdaksi myös toisen aallon feminismissä ainakin liikkeen varhaisessa vaiheessa. Sen perusteella naisille vaadittiin pääsyä ammatteihin, jotka miehet olivat kaapanneet itselleen. Sitten pahoitellaan, miten Beauvoirin myrskyisä yksityiselämä altisti hänet mainitulle kaksinaismoralismille. Virallisen syytteen mukaan Beauvoiria epäiltiin ”alaikäisten kiihottamisesta irstailuun”. Vuonna 1934 Simone de Beauvoir aloitti romanttisen suhteen Olga Kosakiewicziin, josta tuli sekä hänen että Sartren lähipiiriä vuosikymmenien ajaksi. Näistä kaksi oli hänen entisiä oppilaitaan. Samoihin aikoihin pariskunnan vaikutuspiiriin kutsuttiin Sartren opiskelija Jacques-Laurent Bost, josta tuli Beauvoirin pitkäaikainen rakastaja ja Olgan aviopuoliso. 5 3 ominaisuuksia, kun taas uusintavat työt sijoittuivat lähemmäksi ”eläimellistä”. Poikkeuksellista sen sijaan on, että osa Beauvoiriin kohdistuvasta arvostelusta on sävyltään varsin ilkeää ja luiskahtaa tekstien analyysistä hänen elämäntapavalintojensa arvosteluun. Vasta tässä saavutetut edistysaskeleet mahdollistivat 1900-luvun loppupuolella patriarkaalisen val. Pahennusta aiheutti myös reipas juhliminen ja päihteiden käyttö. Vaikka syytöksiä ei pystytty todistamaan (kyseessä ollut nuori kiisti kaiken), Beauvoir menetti työpaikkansa ja oikeuden opettaa julkisissa yliopistoissa. Nyt ongelmana ovat ennen kaikkea Beauvoirin suhteet oppilaisiinsa. Beauvoir nimittäin on se eksentrinen isoäiti, jolle kaikki suvun nuoremmat jäsenet ovat tavalla tai toisella kiitollisuudenvelassa, mutta jonka elämää ei vain voi olla paheksumatta. Kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin kyseinen tapahtumasarja kompromettoi häntä feministisen liikkeen piirissä. Hän eli vuosikymmeniä avoimessa suhteessa filosofi-kirjailija Jean-Paul Sartren kanssa, kieltäytyi äitiydestä ja omistautui työlleen miehiseksi mielletyllä alalla. Olga oli tuolloin 19 ja Simone 27. Eräs näistä nuorista, Bianca Bienfield, kuvasi myöhemmin Beauvoiria nuorten naisopiskelijoiden keskuudessa kierteleväksi ”saalistajaksi”, joka ”maistoi heitä itse ensin ja tyrkytti sitten Sartrelle”. Tämä sosiaalinen piiri, jota Sartre ja Beauvoir kutsuivat ”perheekseen”, sisälsi myös koko joukon muita nuoria, joiden osalta keskinäiset ystävyysja seksisuhteet eivät ole dokumentoituneet yhtä tarkoin
Tässä Beauvoir tuottaa nykyfeministille pettymyksen. Kunkin yksilöllisiin kokemuksiin ja arvomaailmaan vaikuttavat aikakauden poliittiset näkemykset, rakenteet, talouden tilanne ja niin edelleen. Porvariston tyttäret kasvatettiin hankkimaan menestyvä aviomies ja keskittymään sitten perheestä ja kodista huolehtimiseen. M utta Beauvoir ei ole vain filosofian ja sukupuolentutkimuksen klassikko. Siksi niitä voi arvioida järkevästi vain kontekstistaan käsin. Nykyään Beauvoirista kirjoittavat ovat tyypillisesti akateemiseen sukupuolen tutkimukseen ja feministiseen ajatteluun perehtyneitä. Siten kotirouvan status ei ollut vain sukupuolivaan myös luokkakysymys. Voimme kyseenalaistaa vallitsevia ajatteluja toimintatapoja ja tehdä radikaaleja valintoja, ja sitä Simone de Beauvoir teki. Köyhien (tai rodullistettujen, vammaisten, ei-heteroseksuaalien jne.) naisten olosuhteet ja tarpeet alkoivat saada jalansijaa feministisessä keskustelussa vasta 1960-luvulta lähtien, ja intersektionaalisuus keksittiin vieläkin myöhemmin. Monelle kodin ja ansiotyön kaksoistaakan alla rämpivälle työväenluokan naiselle se oli unelma. Sama aikasidonnaisuus selittää myös Beauvoirin yksityiselämän valintoja ainakin joiltain osin. Nykyään Beauvoirin kirjallinen tuotanto näyttää kokeneen jonkinlaisen renessanssin. Täydellisyys, eheys ja tahrattomuus sopivat nimittäin huonosti niin eksistentialismin kuin Beauvoir on myös poliittinen ja feministinen ikoni.. Niin kutsutun kolmannen aallon feminismin tuomien queer-teemojen ja strukturalismin tasaantumisen myötä Beauvoirin tekstejä on ryhdytty lukemaan jälleen uudesta näkökulmasta. Ihmiset eivät halua ymmärtää konteksteja ja suhteuttaa aikaan. Sillä jälleen kuten minkä tahansa toiminnan kohdalla, voi klassikkoa ymmärtää vain, jos ymmärtää sen syntyolosuhteita: niitä kysymyksiä, ongelmia ja ristiriitoja joiden keskellä klassikko eli ja joihin hän tuotannossaan vastasi. Toisen sukupuolen ilmestyessä ei ollut olemassa keskusteluperinnettä, joissa näitä teemoja olisi käsitelty nykyfeministiä tyydyttävällä tavalla. Hän myös tunnisti itse kanonisoiduksi päätymisen riskin ja protestoi voimakkaasti sitä vastaan. Toisaalta työväenliikkeen ulkopuolella ei muuta tasa-arvoajattelua juuri ollut kuin koulutetun porvariston aktivismi, ja työväenliikkeen piirissä taas sukupuolten eriarvoisuus nähtiin luokkaristiriidoille alisteisena kysymyksenä. Beauvoirin käytös herätti omana aikanaan pahennusta siksi, että hänellä väitettiin olevan useita samanaikaisia seksisuhteita, minkä lisäksi osa niistä oli homoseksuaalisina rikollisia – sen sijaan varhaisteini-ikäisen tytön avioliitto itseään huomattavasti vanhemman miehen kanssa ei 1930-luvun Ranskassa kuohuttanut ketään. Vasta kontekstiin tutustuminen auttaa arvioimaan klassikon kestävyyttä ja antia nykypäivälle – avaako se jonkin uuden näkökulman myös tämän päivän kontekstissa tai kenties muistuttaa jostain, minkä olemme unohtaneet. Hän on myös poliittinen ja feministinen ikoni. Tätä taustaa vasten Beauvoirin ja muiden tasaarvoa vaativien pyrkimys naisten yhtäläisiin ansiotyömahdollisuuksiin oli ilmeisen keskiluokkainen projekti. Mutta myös kulloisestakin valtavirrasta poikkeava toiminta peilautuu aina omaan aikaansa, kommentaarina sen normaaliin. Ei ihme, että hän päätyi korostamaan oikeutta osallistua työelämään – kun taas 2000-luvun ansiotyönormin Suomessa yhä useampi millenniaali pohtii, miten päästä sieltä pois ja saada viettää aikaa perheensä kanssa. Hän teki siis tieten tahtoen ihailemisestaan niin vaikeaa, että tätä johdonmukaisuutta on pakko vähän ihailla. Ihmiset eivät muodosta maailmankuvaansa sattumanvaraisesti. Hän jätti jälkeensä niin monta tuhatta sivua dokumentaatiota aikamme silmissä kyseenalaisista valinnoistaan, että niitä ei saa mitenkään siivottua sivuun. Simone de Beauvoir syntyi Ranskaan, jossa naisille avoimia keskiluokkaisia ammatteja oli vähän ja monissa niistä edellytettiin naimattomuutta. Ihmisillä on taipumus odottaa ihanteiltaan esimerkillistä käytöstä ja pettyä, jos jollakin alueella huikeita saavutuksia tehnyt henkilö jääkin muussa elämässään keskinkertaisuudeksi. He lukevat häntä niin kuin klassikoita pitää lukea – oman aikansa tuotteena, joka toisaalta avaa edelleen uusia näkökulmia, mutta on osin auttamattoman vanhentunut. 5 4 lan tuottaman järjestyksen (ja vielä myöhemmin binäärisen sukupuolijärjestyksen) kyseenalaistamisen. 1930ja 1940-lukujen Ranskassa lasten suojaikäraja oli 13 vuotta ja epäsymmetrinen valta-asetelma parisuhteen normi. Hän muistutti itse elämänsä sisältävän lukuisia ristiriitoja ja kieltäytyi julkisesti feministisen esikuvan roolista. He kaipaavat tarinoita poikkeusihmisistä antamaan innoitusta omaan arkiseen taaperrukseensa. Beauvoir syntyi Ranskaan, jossa vain työväenluokkaan ja maatalousväestöön kuuluvat naiset jatkoivat avioitumisen jälkeenkin ansiotyössä
Filosofian pelastus synkkinä aikoina 1933–1943. Ero on kuitenkin siinä, näkeekö edessään (omasta näkökulmastaan) viallisen teon vai viallisen ihmisen, ja missä määrin on valmis tunnistamaan erilaisten lähtökohtien merkityksen erilaisten valintojen taustalla. Tieteessä tapahtuu 3. Akuuttiin hyväksikäyttöön, väkivaltaan tai syrjintään on reagoitava saman tien. Jos sattuu löytämään rinnalleen muutaman toverin, jotka suhtautuvat eettiseen vastuuseen vakavasti ja haluavat oppia uutta – niin, silloin voi pitää itseään onnekkaana. Tai toisin päin: mikäli henkilö on arvoiltaan ja mielipiteiltään hyvämaineinen, hänen paheksuntaa ansaitsevat toimensa sivuutetaan tai käännetään parhain päin. Riihinen, Eleonoora (2020) Esikuvan monta elämää. Tässä maastossa politiikan heimojen väliset konfliktit eskaloituvat herkästi. Kirjayhtymä, Helsinki. A life. B eauvoirin herättämä hämmennys kiinnitti alkujaan huomioni siksi, että näen siinä yhteyden yleisempään taipumukseen arvioida ihmisiä silloin, kun pitäisi arvioida tekoja. Ferrier, Carole (2000) What Did Beauvoir Mean. Se tuottaa myös heimojen sisällä känää ja loputtomia pelisääntökeskusteluja, jotka helposti kääntävät voimavarat pois liikkeen varsinaisista tavoitteista. Sartre, Jean-Paul (2000) Muuri. Kaikki tämä tietenkin edellyttää kykyä neuvotella ja toimia epätäydellisten, toisinajattelevien, pikkusieluisten, jääräpäisten ja kaikin puolin ärsyttävien ihmisten kanssa silloin, kun edes jonkinlainen yhteismaa on olemassa. Beauvoir, Simone de (2009) Toinen sukupuoli I. Täydellisyys on siksi pysähtyneisyyttä. Eritoten murrosvaiheissa, kun asiat muuttuvat nopeasti, sitä syntyy myös samanikäisten välille. Valtakunnan politiikassa olen oppinut senkin, että aina eriaikaisuudessa ei ole kyse eri-ikäisyydestä. Täydellisyydestä ei ole kehitystä parempaan. Politiikka edellyttää siksi varsin usein yhteistoimintaa sellaisten ihmisten kanssa, joista ei pidä tai joiden kaikkia valintoja ei hyväksy. Sen sijaan se voisi olla sanojen ja tekojen arvioimista niiden kontekstista käsin, panostuksia laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, tilan antamista räätälöidyille ratkaisuille ja kynnysten madaltamista siellä, missä ne estävät uusien toimintatapojen omaksumista. Karu fakta on, että politiikkaa ei voi tehdä muualla kuin poliksessa eli ihmismassojen keskellä. Hantula, Hanna (2022) Feminismin aallot. Mitchell, Marea (2000) Ambitious Women and Strange Monsters: Simone de Beauvoir and Germaine Greer. Helsingin sanomat 19.2. Joku vaalii vielä VHS-kokoelmiaan, vaikka toiset jo roikkuvat Netflixissä. Kirjayhtymä, Helsinki. Miksi poliittisesti ja elämässään muutenkin radikaali ihminen edes pyrkisi täydellisyyteen. Kruks, Sonia (2005) Beauvoir’s Time/Our Time: The Renaissance in Simone de Beauvoir Studies. Kirjayhtymä, Helsinki. Beauvoir, Simone de (1982) Mandariinit 1. Feminist Studies 31, no. Usein on pakko tyytyä vähempään. Mikäli toinen toimii moitittavalla tavalla, voi olla perusteltua moittia. Beauvoir, Simone de (1987) Perhetytön muistelmat. 26, issue 1. Hecate, vol. Joitakin poliittisia näkemyksiä ei voi oikeuttaa vaikenemalla, jos haluaa nukkua yönsä hyvin. Eriaikaisuuden tunnistaminen ei silti tarkoita konservatiivien veto-oikeutta. Helsingin Sanomat, HS Viikko 25. Hecate, vol. Kustannusosakeyhtiö Siltala, Helsinki. Otava, Helsinki.. Tosiasiat ja myytit. Sekä isoäitien kuuntelua herkällä korvalla. Tulva, nro 1–2. Nylén, Antti (2012) Simone de Beauvoir opettaa yhä perusasiat. Lehtinen, Virpi (2012) Uusi käännös parantaa sukupuolisen olemisen ajankohtaista analyysiä. Beauvoir, Simone de (1988) Voiman vuodet. Puolueen eläkeläisaktiivin tytöttely tai vanhentuneet vitsit on helppo kuitata napakalla huomautuksella ja sitten unohtaa, kun tietää hänen tehneen vuosikymmeniä tasa-arvotyötä olosuhteissa ja uhrauksin, joita oma sukupolveni ei toivottavasti koskaan joudu kokemaan. Haluan korostaa, että tämä politiikan yhteistyö on kuitenkin eri asia kuin epäeettisen toiminnan hyväksyminen tai opportunismi. Feminist Studies 33, no.1. Eilenberger, Wolfram (2020) Vapauden tuli. Ja joskus pahojen tekojen paino on niin raskas, että minkäänlaiselle yhteistyölle ei jää tilaa. Jos politiikan piiriin kelpuutetaan vain jompikumpi, alkaa demokratian kone yskiä pahasti. n Kirjallisuus Altman, Meryl (2007) Simone de Beauvoir and Lesbian Lived Experience. Ennen kaikkea, miksi feministinen tai mikään muukaan liike haluaisi tehdä aatteellisista esiäideistään jotain muuta kuin ihmisiä – ihmisiä, jotka elivät valtavissa ristiriidoissa väistämättä, jotka repivät asioita auki ja pistivät itsensä likoon. http://tulva.fi/lue/feminismin-aallot/ [luettu 28.8.2022] Kirkpatrick, Kate (2019) Becoming Beauvoir. 2. Täydellisiä ihmisiä ei ole. Tarkoitan tällä tilanteita, joissa yhteisön normien rikkominen leimaa ihmisen kokonaan mitätöiden ne teot ja pätevyyden, jotka muutoin laskettaisiin hänelle ansioksi. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Ihmisen arvottaminen yksittäisen mielipiteen tai valinnan perusteella on ongelmallista, koska se sirpaloi ihmiset omaa moraalista puhtauttaan vaaliviin kuppikuntiin. 5 5 minkä tahansa muutokseen pyrkivän poliittisen liikkeen ihmiskuvaan. Bloomsbury Academic, London. 26, issue 1. E-kirja
Sinä iltana ei uusia wagneriaaneja todennäköisesti syntynyt. Viisituntisen oopperan seuraaminen on kenelle tahansa pienoinen haaste, mutta kokemuksesta kieltäytymisessä ei ole toisaalta mitään mieltä. Paikalla istui myös joukko peruskouluikäisiä nuoria, jotka oli nurinasta päätellen pakotettu oopperaan jonkin kulttuuriprojektin nimissä. Samalla hän pyrkii vastaamaan, miksi kyseenalaisessa maineessa olevan tai teilijan tuotantoon kannattaa perehtyä. Oopperan traagisen päätöksen jälkeen nuoriso ei kyennyt ymmärtämään näkemäänsä ja piti tarinan rakastavaisten menehtymistä yksinkertaisesti kummallisena. Teksti antti-Veikko Labbas JoitAkin VuosiA sitten minulla oli tilaisuus nähdä Richard Wagnerin suurtyö Tristan ja Isolde Kansallisoopperan harjoitusnäytäntönä. 5 6 musiikki Voitto ja tragedia Antti-Veikko Labbas pohtii teks tissään omaa suhdettaan Richard Wagneriin. Nuorisoa ei siitä kannata syyttää, sillä Wagnerin musiikki on aina jakanut mielipiteitä. Satapäisen orkesterin soittaessa kuulin jatkuvasti selkäni takaa elämän ääniä: rytmikästä kohinaa, mobiilipelin tikutusta ja sihisevää kuiskailua. Vasemmistolaisesti ajattelevalla voi olla paljon taideteoksen kokemista ohjailevia käsityksiä Wagnerin kaltaisen tekijän kohdalla.
Vuoden 1848 kumoustoiminta nielaisi myös Wagnerin mukaansa, minkä jälkeen seurasi maanpaon, rahavaikeuksien ja keskeisimpien oopperoiden työstämisen aika. Wagnerin matkalaukkuelämä ympäri Eurooppaa viritti paljon ajatuksia, synnytti lukuisia anekdootteja ja toisaalta myös lykkäsi monen teoksen valmistumista. Itseoppineena ja määrätietoisena tapauksena hän toimi uransa alkupuolella kuorojohtajana ja kapellimestarina useassa kohteessa päämääränään saada omia töitään esitetyksi Pariisissa. Su o m en K a n Sa ll iS o o pp er a /H eiK K i Tu u li Kansallisooppera esitti Tristan ja Isoldea vuonna 2016.. 5 7 Kiistelty taiteilija jo vuodesta 1813 Klassikkoa esitellessä on vaikea välttää kuulostamasta esitelmöivältä. Juuri tuona myöhäiskautena valmistuneet oopperat katViisituntisen oopperan seuraaminen on kenelle tahansa pienoinen haaste. Lopulta Ludvig II päätyi armahtamaan säveltäjän, ja viimein tämän onnistui viettää aikaansa suurtöitään valmistellen ja viettäen aineellisesti turvattua elämää. Kerrottakoon, että Richard Wagner (1813–1883) oli keskeisin myöhäisromantiikkaa edustava saksalainen säveltäjä
Tämän puolen konkreettinen purkaminen on kuitenkin hankala operaatio monesta syystä. Väitän kyseessä olevan pitkä kehitys, jonka taustalla on ollut ensiksi mieltymys myytteihin, sittemmin kiinnostus Euroopan kulttuurihistoriaan ja noina vuosina herännyt kiinnostus klassiseen musiikkiin. Säveltäjälle pyhitettyjen Bayreuthin musiikkijuhlien ulossulkevaa meininkiä on taivasteltu vuosikymmeniä, vaikka hidasta muutosta avoimempaan suuntaan on toki ollut havaittavissa. Historiallisesti tarkasteltuna tämä on epäreilua, sillä Wagnerin fanikuntaan on aina kuulunut myös radikaalivasemmistoa, vähemmistöryhmiin itsensä identifioivia aktivisteja sekä aivan tavallisia taidemusiikin kuluttajia. Moni katsoo, että kanonisoidun taiteilijan teosten ihailussa tulee osallistuneeksi vain vallitsevien normien ja valtarakenteiden hännystelijäksi. Akateemisia queer-tulkintoja on toki tehty pitkään, eli siinä ei sinänsä ole mitään uutta. Tässä ollaan yhden tärkeän taidefilosofisen kysymyksen ytimessä: missä kulkevat ne rajat, jolloin taiteilijan vieraannuttaviksi tai täysin kielteisiksi katsotut näkemykset haittaavat taiteesta nauttimista. Omaa verrattain työväenluokkaista taustaani vasten on lievä mysteeri, miten itse eksyin Wagnerin pariin. On myös kiistanalaista miettiä, että maailma muuttuisi tosiaan paremmaksi, jos taiteen kaltainen erämaa pyrittäisiin kesyttämään siten, että se käsittäisi lähinnä voimaannuttavia viestejä hyville ihmisille. Näistä ajatuksista toki voi myös olla välittämättä, ja niin teen tällä kertaa. Tässä kuitenkin piilee syy sille, miksi me tarvitsemme aktiivista kulttuurikritiikkiä: kulttuuriperintö elää joka tapauksessa omaa elämäänsä, käännelkäämme siis sitä! Kysymys taiteen hegemoniasta voi myös jakaa ihmisiä. 5 8 sotaan säveltäjän keskeisimmiksi mestariteoksiksi. Tämä ei vastaa henkilökohtaista koke. Mikä olisi se taho, joka tämän tekisi. Kun tämän alan klassikoita ryhtyi kahlaamaan läpi, Wagner kuulosti hyvin omaleimaiselta siinä missä Tšaikovski lähinnä pikkusievältä kahvimainokselta. Kun sitten on kyse kauan sitten kuolleesta ihmisestä, voidaan kysyä, kuinka hedelmällistä selkeän hajuraon tekeminen on. Esitän, että vasemmistolaisen kulttuurin kuluttajan kannattaa tutustua laitaoikeiston omimaan säveltäjä Richard Wagneriin. Klassisen musiikin maailmalla on vahva elitismin leima, ja se on Wagnerin kohdalla erityisen terästettyä. Wagnerin maine natsien suosikkisäveltäjänä ei myöskään ole ruokkinut edistyksellisten kuuntelijoiden mielenkiintoa wagnerismia kohtaan. Tällaisessa tilanteessa on suuri houkutus olla sanomatta mitään sellaista, mitä joutuisi myöhemmin selittelemään paremmaksi. Wagner teki tässä kuviossa oman osuutensa antisemitistisillä kirjoituksillaan, ja Saksan taantumuksellinen vallankaappaus 1930-luvulla liitti säveltäjän salonkifasistien kaanoniin. Taiteen kuluttamista ei voi keneltäkään kieltää. Klassinen musiikki on myös koettu laajasti jämähtäneeksi taiteenalaksi, mitä on yritetty hieman kiillottaa tuomalla produktioihin arvoliberaaliuden kanssa flirttailevia elementtejä. On selvää, että moni taiteen tai viihteen kuluttaja ei yksinkertaisesti halua antaa tilaa vaikkapa poliittiselle ääriliikkeelle tukemalla sitä rahallisesti. Kaanonit on tehty tutkittavaksi Mainitsin aikaisemmin kaanonin painostavana tekijänä. Ajankohdan osaan määrittää lukioaikoihin, mutta en kykene vastaamaan esimerkiksi kysymykseen, missä vaiheessa mielessä välähti jotain. Maine ja yleisö riesana Maailmassa ei varmaankaan ole ollut toista taiteilijaa, joka olisi yhtä täydellisesti erään ihailijaryhmänsä vanki. Nibelungin sormus -tetralogia (1852–74), aiemmin mainittu Tristan ja Isolde (1865), Nürnbergin mestarilaulajat (1868) ja eräänlaisena loppuhuipennuksena Parsifal (1882) ovat jo pelkällä massiivisuudellaan synnyttäneet termin wagneriaaninen
Samalla voi bongailla merkittäviä hahmoja Baudelairesta Bakuniniin. Ne maalasivat tarvittaessa kuvia voitosta ja tragediasta tai vilpittömästä ilosta ja pohjattomasta surusta. Jos vulgaari esimerkki sallitaan, niin äärimmillään tämä näyttäytyy tilanteessa, jossa norjalaiset black metal -muusikot polttavat paanukirkon – vain, jotta se rakennettaisiin lopulta verorahoilla uudelleen. Pitkissä ja polveilevissa sävellyksissä velloi koko ajan voimakkaita värejä. 5 9 mustani, mutta tiedostan painolastin mahdollisen olemassaolon. Sama pätee kulttuurikritiikkiin, jossa pelkkä kuvainraasto ei kanna kovin pitkälle. Samalla herää oiva mahdollisuus tarkastella, kuinka taiteilija rakentaa omaa myyttiään. Vastaus on aika yksinkertainen: ei tietenkään, mutta ei siitä tuntemuksesta mitään haittaakaan ole. n Su o m en K a n Sa ll iS o o pp er a /r a lp h la r m a n n Nyt elo-syyskuussa Kansallisooppera esitti Valkyyriaa.. Kaiken paatoksen keskeltä voi toki löytää myös huumoria Wagnerin kehuessa itseään vuolaasti. Itse musiikkitallenteisiin perehtymisen lisäksi on suositeltavaa etsiä itselleen luettavaksi Wagnerin omaelämäkerta Elämäni, joka on suomennettu 2002. Wagnerismi on lävistänyt länsimaisen taiteen ja jopa viihteen hyvin laajalta alalta. Mistä syystä ja milloin se on annettu. Nyt (1979), jossa yhdysvaltalainen upseeri johdattaa säälimättömän helikopterijoukkonsa vietnamilaiskylän kimppuun Valkyyrioiden ratsastuksen pauhatessa taustalla. Sen sivuilla lukija pääsee tutustumaan nykyistä elämäämme kulttuurihistoriallisesti eniten määrittäneeseen vuosisataan. Taidemusiikin lisäksi vaikutteet näkyvät vaikkapa fantasiakirjallisuudessa ja erityisesti elokuvataiteessa. Taide ei ole ideologioista vapaa territorio. Kokeilkaa nyt sitten vain vaikka kognitiivisena haasteena! Wagner oli minullekin pienoinen haaste, jonka päätin kuitenkin voittaa. Myöhemmin opiskeluaikoina mieltä kiehtoivat säveltäjän keskeiset ajatukset kokonaistaideteoksesta, jossa aineiston myyttinen taso yhdistyy musiikin ja konkreettisesti esitettävän draaman kanssa. Koska tilanne on tämä, on kapinahenkisimmänkin edistyksellisen syytä paneutua joskus kulttuuriamme määrittäneisiin tekijöihin. Toisin kävi, sillä Wagner voitti minut. Richard Wagner über Alles! Oopperassa käyminen on kallista. Kritiikki itsessään jo vaatii lähdeaineiston tuntemusta, jolloin pelkät edustavuutta koskevat vaatimukset voivat pahimmillaan jäädä kovin pinnallisiksi huomioiksi. Sen sijaan muuten wagnerismiin ilmiönä voi tutustua verrattain vaivattomasti, kiitos maksuttoman julkisen kirjastoverkkomme. Tämän päivän kriittiset äänet korostavat myös representaation tärkeyttä, ja onkin syytä miettiä, kuuluuko globalisoituneessa maailmassa yleissivistykseen vain porvarillisen Euroopan kulttuuriperinnön tuntemus. Jos taiteen lähtökohta on kerran tämä ja tulokset puhuvat puolestaan, niin miten voisin olla muuta kuin wagneriaani. Tämän kaltaisissa pohdinnoissa on yksi ongelmia tuottava puoli: jotta voidaan purkaa jotakin, on rakenteet tunnettava. On kyse sitten kirjallisuuden tai musiikin kaanoneista, niiden on katsottu edustavan aikansa ideologista valtaa, mikä pitää tiettyyn rajaan asti paikkansa. Jokainen muistaa kuuluisan kohtauksen Francis Ford Coppolan elokuvasta Ilmestyskirja. Rakennusmestari ei hankkiudu rapistuvista taloista eroon vain hutkimalla satunnaisesti tiiliä ja lautoja irti, vaan hän selvittää tarkasti koko prosessin kulun ja hankkiutuu eroon myös jätteistä. Myönnetään: tähän kuluu aikaa, ja kokonaisuuden hahmottamiseksi tarkkaavaisuutta on oltava jonkin verran. Kyllä, luitte oikein. Autofiktiivisen kirjallisuuden ollessa muotia kannattaa tällaisen teoksen tutkailu jo perspektiivin luomisen nimissä. Lopulta suurin vaiva on yksilöstä itsestään riippuvaista. Kun kyse on kulttuuriseen valta-asemaan asetetusta teoksesta, voidaan hyvällä syyllä tarkastella koko tapausta kriittisesti: kuka aseman on antanut
Teksti elias krohn Kuvat antti Yrjönen –?Valta,?jota?viestintätoimistoissa?käytetään,?on?liukas?kuin?saippua,?luonnehtii?tutkija?Matti?Ylönen. Päätöksenteon taustavaikuttamisessa ovat aina menestyneet ne, joilla on siihen eniten resursseja ja osaamista, kuten isot yhtiöt ja etujärjestöt. 6 vaikuttamisesta tuli kauppatavaraa Tuoreen kirjan mukaan viestintä toimistot ovat saaneet merkittävän roolin poliittisen päätöksen teon taustalla. – Valta, jota viestintätoimistoissa käytetään, on liukas kuin saippua, luonnehtii maailmanpolitiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa työskentelevä Matti Ylönen. Ylönen selvittää aihetta yhdessä Mona Mannevuon ja Niina Karin kanssa kirjoittamassaan tuo. Vaikka tasaVallassa elämme, valta ei aina jakaudu tasan. Nykyään vaikuttamiseen liittyviä palveluja myös ostetaan siihen erikoistuneilta viestintätoimistoilta
Vuonna 2020 sellainen syntyi silloisen valtiovarainministerin ja keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin saamasta viestintäkoulutuksesta. Ylösen mukaan Suomessa on jo ainakin 40 vuotta ollut käynnissä siirtymä korporatistisesta päätöksenteosta yhä verkostomaisempiin ja hankalammin hahmottuviin vaikuttamisen muotoihin. Mediaympäristö muuttui, ja median säästöohjelmat toivat alan osaajia työmarkkinoille, Ylönen pohjustaa. Ne yhdistävät politiikan ja median kovaa asiantuntemusta. Lisäksi yritysten kansainvälistymisen vuoksi kaikki yritysvaikuttajat eivät välttämättä enää tunne kaikkia merkittäviä poliitikkoja. Ylönen muistuttaa, että yksityisiä yrityksiä ohjaa viime kädessä voitontavoittelu, kun taas ministeriöillä on julkisen palvelun eetos, ja järjestöjen toimintatapa perustuu kansalaistoimintaan ja jäsenistöön. Viestintätoimisto Tekirin 50 000 euron valmennukset oli maksettu ministeriön varoista. Keskustelu ei ole edennyt riittävän pitkälle, Ylönen toteaa. Virkamiesten aiemmin tekemiä töitä on alettu tilata esimerkiksi konsulteilta. – Meilläkin on yliopistolla painetta markkinoida tutkimusta ja tehdä siitä viestinnällisesti vetoavaa, Ylönen mainitsee. Promootiokulttuuri leviää Julkisen sektorin leikkaukset ja ulkoistukset ovat hyödyttäneet viestintätoimistoja. – Viestintätoimistoihin kohdistunut julkinen huomio on jäänyt pistemäiseksi. Tietopyynnöin tutkijat ovat saaneet aineistoja julkisten toimijoiden ja viestintätoimistojen välisistä sopimuksista. Yhä ammattimaisempaa vaikuttamista Kirjan haastatteluista ilmenee, että monilla viestintäalalla työskentelevillä on idealistinen ote työhönsä. – Tutkimuksemme edetessä vahvistui, että vaikuttajaviestintää tekevistä viestintätoimistoista on tullut uusia yhteiskunnallisen vaikuttamisen solmukohtia. Tutkijoiden erityisen huomion kohteena kirjassa on vaikuttajaviestintä, jonka he määrittelevät päämäärätietoiseksi yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi vaikuttamiseksi toivotun olosuhteen saavuttamiseksi. Vaikuttajaviestintä on tuottoisaa liiketoimintaa, jossa toimeksiantajina ovat useimmiten isot yksityiset yritykset, joskus myös julkiset toimijat tai järjestöt. – Erityisesti hallitusten vaihdokset tuovat politiikan prosesseja ja sisältöjä osaavaa työvoimaa työmarkkinoille. – Etenkin valtio on trimmattu hyvin ohueksi virkamiesprosessien osalta, Ylönen taustoittaa. Moni organisaatio on nostanut suoran viestinnän kohderyhmilleen myös journalismia tärkeämmäksi. Vaikuttamisen kohteena ovat poliitikot ja heidän avustajakuntansa, virkamiehet, media tai suuri yleisö. – Korporatismia voi kritisoida monesta asiasta, mutta sen rakenteissa oli selkeämpää, kuka edustaa ketäkin, Ylönen vertaa. – Erot eri instituutioiden perimmäisissä tarkoituksissa ja toimintatavoissa voivat hämärtyä. Korporatismissa työntekijäja työnantajajärjestöt sopivat asioista keskenään ja valtiovallan kanssa. Viestintätoimistot paikkaavat liike-elämän ja politiikan välisiä katvealueita, Ylönen selvittää. Finanssikriisi pakotti monen viestintätoimiston hakemaan uusia kasvusuuntia. Vihreiden puoluelehti Vihreä Lanka ja eräät ylioppilaskuntien lehdet on osin tästä syystä lakkautettu. Osa heistä vaikuttaa tulleen alalle parantamaan maailmaa. Kirjassa käydään läpi myös tapausta, jossa Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntaliitto ulkoistivat EU-edunvalvontansa reilun vuoden ajaksi viestintätoimisto Milttonille. Ylönen, Mannevuo ja Kari ovat haastatelleet kirjaa varten yli viittäkymmentä viestintätoimistoissa työskentelevää tai alaa muuten tuntevaa henkilöä – viestinnän ja poliittisen vaikuttamisen ammattilaisia. Viestintätoimistot ovat suurelle yleisölle melko näkymättömiä taustavaikuttajia, mutta joskus ne pulpahtavat pinnalle mediakohujen yhteydessä. Merkittävä tekijä on ollut poliittisen avustajakunnan kasvu. Korporatismista verkostovaltaan Vaikuttajaviestintä kasvoi erityisesti 2010-luvulla. Yritysvastuun kehittämisessä viestintä”Maallikon voi olla vaikea pärjätä ammattimaisille vaikuttajaviestijöille.”. Viestintätoimistojen käyttöön on myös vapautunut osaavaa työvoimaa julkisen sektorin henkilöstövähennysten vuoksi. Viestintätoimistoilla on taipumus levittää erilaisille organisaatioille samantyyppisiä toimintamalleja, kuten niin sanottua promootiokulttuuria. 6 1 reessa tietokirjassa Viestintätoimistojen valta. Ilmiö on tullut esiin esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirastossa johtajakohun yhteydessä. – Virasto, jonka tehtävä on valvoa julkisen sektorin toimintaa ja tehdä tarkastuksia, oli alkanut hakea itselleen enemmän sparraajan ja valtionhallinnon sisäisen konsultin roolia, Ylönen mainitsee
Viestintätoimistojen valtaan voidaan pureutua velvoittamalla avoimuuteen ja tukemalla tiedontuotannon moniäänisyyttä, Matti Ylönen hahmottelee.. Olennaista on tukea tiedontuotannon moniäänisyyttä. Päätöksentekijöillä on rajallinen määrä aikaa ja huomiokykyä. Maallikon voi olla vaikea pärjätä ammattimaisille vaikuttajaviestijöille, joilla on kontakteja, kyky sanallistaa asioita ja tietoa, missä vaiheessa pitää vaikuttaa omien viestien saamiseksi läpi, Ylönen vastaa. On tärkeää panostaa esimerkiksi journalismin, kansalaisjärjestöjen ja tutkimuksen toimintaedellytyksiin. Tulee hiilineutraaliustavoite tai muita ympäristötekoja, Ylönen mainitsee. Keskustan ja RKP:n vaatimuksesta esitys tosin koskee vain eduskuntaan ja ministeriöihin vaikuttamista. Moniäänisyyttä lisättävä Viestintätoimistojen valtaan voidaan pureutua ainakin tekemällä se mahdollisimman läpinäkyväksi. – Ainakin vaikuttamisen kenttä on ammattimaistunut. – Jotkut työntekijät näkivät, että tämä on heille hieno mahdollisuus. Jäi aika ristiriitainen kuva. Hallitusohjelmassa on luvattu myös selvittää julkisuuslain laajentamista muiden Pohjoismaiden mallin mukaan, jolloin julkisomisteisista yrityksistä saisi tietoa esimerkiksi vaikuttajaviestinnän sopimuksista. Sanna Marinin hallitus on jo jättänyt eduskunnalle lakiesityksen avoimuuseli lobbausrekisteristä, joka velvoittaa lobbaavat tahot raportoimaan myös epävirallisista yhteyksistään päättäjiin. n Matti Ylönen, Mona Mannevuo & Niina Kari: Viestintätoimistojen valta – Politiikan uudet pelurit. Avoimuutta lisäävät täsmäaloitteet eivät kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan vallan epätasapainoa, Ylönen lisää. Kun eliittien hyödyntämien viestintätoimistojen vaikutusvalta kasvaa, heikentyvätkö tavallisten kansalaisten vaikutusmahdollisuudet. – Osa suhtautui huomattavasti kyynisemmin, heille toiminta näyttäytyi enemmän viherpesuna. Useasti on keskusteltu karenssiajoista työntekijän siirtyessä esimerkiksi valtionhallinnosta viestintätoimistoon tai päinvastoin. Vastapaino 2022. 6 2 toimistoilla onkin keskeinen rooli. Vasemmistopuolueet ja vihreät olisivat ulottaneet sen laajemmin valtionhallintoon. 264 sivua. He pääsevät firmojen johtokuntiin puhumaan ja saavat asioita käännettyä. Onko yhteiskunnallinen vaikuttaminen sitten nollasummapeliä. – Monipuolinen julkinen keskustelu auttaa päätöksentekijöitä ja äänestäjiä arvioimaan poliittisia avauksia
HievAnen muun muassa valistaa asiakkaitaan siitä, missä ja milloin heidän kannaltaan tärkeistä asioista päätetään ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Monet hänen toimeksiannoistaan liittyvät liikenteeseen, asumiseen tai maankäyttöpolitiikkaan, joiden asiantuntijaksi hän SAK:ssa kouliintui. Tämä on korostunut etenkin ilmastokysymyksissä ja tällä hetkellä yhä enemmän luonto kadon torjumisessa. – Suosittelemme kuitenkin aina myös EU-asioissa asiakasta ensisijaisesti edustamaan itseään, Hievanen kertoo. n M ilt to n. Hievasen mukaan ”iso pihvi” hänen työssään on yhteiskunnan muutosten laaja-alainen tulkitseminen. Hievasella on monenlaisia asiakkaita: kaupunkeja, maakuntaliittoja, yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Hievasen mukaan vallankäyttöä viestintätoimistoissa ei pidä mystifioida. Sellainen on Miltton Networksin osakkaana ja johtavana asiantuntijana vuodesta 2018 työskennellyt Sauli Hievanen. ”Neuvomme asiakkaitamme, että ei pidä sortua viherpesuun.” Sauli Hievanen arvelee olevansa ainoa julkivasemmistoliittolainen viestintätoimistoissa. 6 3 Sauli Hievanen tulkitSee yHteiSkunnan muutokSia AmmAttiliittojA vasemmistotaustaiset vaikuttajaviestijät ovat Suomessa harvinaisuus. – Olennaista on, että vuoropuhelu yhteiskunnan eri osapuolten välillä lisääntyy eikä vähene. Yrityksillä on hänen mukaansa tahtoa olla vastaamassa näihin haasteisiin etunojassa. – Tämä on vain yksi palvelu, mitä yritykset haluavat toimintaympäristönsä analysoimiseksi, aivan kuten lakitoimistosta ostetaan lakipalveluita. Mitään vieroksuntaa Hievanen ei ole alalla kohdannut taustansa vuoksi. – Luulen, että olen ainoa vaikuttajaviestintää tekevä julkivasemmistoliittolainen viestintätoimistoissa. – Neuvomme asiakkaitamme, että ei pidä sortua viherpesuun, vaan etsiä omasta toiminnasta kehitettäviä asioita ja vähentää toiminnan ympäristöjalanjälkiä, Hievanen sanoo. Hän siirtyi Milttoniin SAK:n elinkeinopoliittisen asiantuntijan paikalta. – Täällä ei ajeta puolueintressejä eikä toitoteta omaa näkemystä, Hievanen muistuttaa. Viestintätoimistojen valta -kirjassa nimettömänä haastateltu viestintätoimiston työntekijä kertoo, että ammattiliittotausta aiheutti rekrytoinnissa penseyttä, joka kuitenkin hälveni hänen osaamisensa ansiosta. Lobbausta asiakkaiden puolesta Milttonissa ei pääsääntöisesti tehdä. Ay-taustaakin harvinaisempaa alalla on vasemmistoliittolaisuus. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton edunvalvonnasta tehty sopimus vuonna 2016 oli poikkeuksellinen tilapäisratkaisu, joka juontui näiden Eurooppa-toimiston päällikön irtisanoutumisesta. Avoimuuden lisäämistä esimerkiksi lobbarirekisterin avulla Hievanen pitää positiivisena suuntauksena. – Milttonissa ja asiakkaideni parissa on koettu myönteisenä, että ymmärrän sitä, miten ”Hakaniemi-konsernissa” ajatellaan asioista. Hievanen on työskennellyt vasemmistoliiton kansanedustajien ja silloisen liikenneministerin Merja Kyllösen avustajana
Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto TIETOA TYÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Sörnäisten rantatie 25 A 1 00500 Helsinki 09-766429 www.tyovaenperinne.fi työväenkirjallisuutta, tapahtumia kansan arkisto Tallentaa ja tarjoaa käyttöön työväen ja järjestöjen historiaa Avoinna kaikille. Varaa ilmoitustila ajoissa ilmestymistä edeltävän kuukauden loppuun mennessä. Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton SYYSPIIRIKOKOUS su 30.10. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto.fi. Opiskelija-apurahoja haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta osoitteesta www.tyovaenopintorahasto.fi. Yhteisöjen avustushakemukset liitteineen pyydämme toimittamaan postitse osoitteeseen Paasivuorenkatu 8, 00530 Helsinki tai sähköpostitse jarmo.matinlassi@tyovaenopintorahasto.fi Vuoden 2022 hakuaika on 1.9.-30.9.2022. Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna. KU verkkolehdessä. klo 10.30 Liedon kaupungintalolla (Kirkkotie 13, 21420 Lieto) Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.00. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Apurahahakemukseen tulee liittää todistus opiskelupaikasta, yhteystiedot, sp-osoite sekä pankkitilin numero. ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Varaa ilmoitustila edellisenä arkipäivänä, jos haluat, että ilmoitus on seuraavana päivänä verkkolehdessä. ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Ilmoita edelleen tuttuun tapaan kerran kuussa ilmestyvässä KU:ssa. Kokouksessa käsitellään eduskuntavaaleja sekä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Lisätiedot: varsinais-suomi.vasemmisto.fi VARSINAIS-SUOMI Työväen Opintorahasto myöntää APURAHOJA JA AVUSTUKSIA erityisesti työväestön nuorison opiskelun tukemiseksi sekä Opintorahaston tarkoitusta edistäville yhteisöille. Apurahoista päätetään marraskuussa Työväen Opintorahasto sr Paasivuorenkatu 8, 00530 HELSINKI www.tyovaenopintorahasto.fi jarmo.matinlassi@tyovaenopintorahasto.fi, 0500 514 829 PALVELUKS EEN HALUTAAN KIRJANPIT ÄJÄ KOKOUKS IA KEVÄTKO KOUS KOKOUKS IA SYYSKOK OUS TAPAHTU MIA KONSERT TI Ilmoita kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms
H a r r i a sik a in en. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
www.ksl.fi Syrjimätön kieli UUSI OPAS kaikkien ihmisarvoa kunnioittavan kielen käyttöön ja kansalaisyhteiskunnan tueksi • Selkeys • Sukupuolitietoisuus • Sateenkaaritietoisuus • Antirasismi • Vammaisuus ja sairaus • Luokkatietoisuus Rakkaamme Pirkko Sisko TÖRMÄNEN os Ahlfors s. 27.10.1940 Ilmajoki k. 30.07. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Aila Tuija ja Timo Ritva Kati, Waqar ja Helena Tuhka siroteltu läheisten läsnä ollessa. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity Luotettava tieto on työläisen perusoikeus. 29.04. 2022 Espoo Kaivaten Lapset, lastenlapset, veli, sukulaiset ja ystävät. Muistotilaisuus pidetty 26.08.2022. Edellisen lehden ristikon vastaukset Testaamme painatusta onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Toiminnanjohtaja Pentti Aatos LAAKKONEN s. Vasemmistolaisten oma opintokeskus. Muistoista aika rakentaa lohdutuksen. Lämmin kiitos osanotosta. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. Uurna laskettu Espooseen 07.09.2022.. Metsät henkivät muistoja kauniita. 1933 Nurmijärvi k. Tuodaan työ näkyväksi. 26.6.2022 Kerava Tuulet soittavat ikävää syvää
kannatukselle.” toivo Haimi Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.. Puolue on osallistunut omalla ehdokkaalla kahta lukuun ottamatta kaikkiin presidentinvaaleihin viimeisten 30 vuoden ajan. Tiedotusvälineet ja puolueet ovat kuitenkin jo spekuloimassa ehdokkailla. Vuoden 2023 aikana vasemmistoliitolle pitäisi löytyä presidenttiehdokas, jolla olisi kylliksi tunnettuutta sekä osaamista ja aitoa kiinnostusta ulkoja turvallisuuspolitiikkaan. päivänä 2024, ja ennen sitä ehtii virrata paljon vettä Kymijoessa. Italiassa akateemisella uralla viihtyvällä Stubbilla on kuitenkaan tuskin kiinnostusta palata kotimaan politiikkaan. Vaikka on epärealistista ajatella, että vasemmistoliiton ehdokas valitaan presidentiksi, voi onnistunut presidentinvaalikampanja antaa lisäpotkua puolueen kannatukselle ja tuoda vasemmistolaisia teemoja keskustelun valtavirtaan. Vasemmistoliiton ehdokkailla on tapana saada presidentinvaalissa puolueen kannatusta alhai”?Onnistunut?presidentin-. Vihreät asettanee ehdokkaakseen ulkoministeri Pekka Haaviston. 6 7 PresidenttiPeli odottaa naPPuloita laudalle sempia tuloksia. Mielipidetiedusteluja presidenttiehdokkaista on julkaistu tasaiseen, mutta hiljalleen kiihtyvään tahtiin viimeisten kolmen vuoden ajan. Myös perussuomalaisten Timo Soinin nousu politiikan huipulle alkoi vuoden 2006 presidentinvaalista. Muita ehdokkaita kokoomukselle olisivat puoluejohtaja Petteri Orpo tai Helsingin ex-pormestari Jan Vapaavuori. Puolueen presidenttiehdokkaista parhaiten on menestynyt Paavo Arhinmäki. Viime vuodet päivänpolitiikan ulkopuolella pysytellyt Rehn on paistatellut vuosikausia gallup-kärjessä. Vuosien 2000 ja 2006 vaalit olivat poikkeus. Seuraavalla kerralla tilanne on toisenlainen, sillä sen enempää Urpilainen kuin Heinäluomakaan eivät ole profiloituneet erityisen vasemmistolaisina. viimeinen sana s uomen seuraavaan presidentinvaaliin on kuusitoista kuukautta. Keskustan ehdokkaaksi noussee Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Sen enempää Soinin kuin Väyrysenkään kampanjat eivät johtaneet presidenttiyteen, mutta ne antoivat virtaa puolueille ja saivat kannatukset nousuun. Keskusta oli kanveesissa vuoden 2011 veret seisauttavan vaalitappionsa jälkeen. lisäpotkua?puolueen?. Kolmas kerta voi sanoa toden Haavistolle, joka sai toiseksi eniten ääniä vuoden 2012 ja 2018 vaaleissa. Mutta käydään ne eduskuntavaalit nyt kuitenkin ensin. Kumpikaan heistä tuskin kelpaa vasemmistoliiton puolueväelle ehdokkaaksi. Entinen kulttuurija urheiluministeri ja nykyinen Helsingin apulaispormestari Arhinmäki sai vuoden 2012 vaalin ensimmäisellä kierroksella 167 663 ääntä, mikä oli 5,48 prosenttia annetuista äänistä. Molemmilla kerroilla vasemmistoliitto antoi tukensa SDP:n Tarja Haloselle jo ensimmäisellä kierroksella. Vaalipäivä koittaa tammikuun 28. Kokoomuksen pakka on enemmän levällään, mutta kokoomuslaisten suosikki presidentiksi on ex-pääministeri Alexander Stubb. Entäpä sittEn vasemmistoliitto. Kepun kannatus lähti uuteen nousuun vasta vuodenvaihteessa 2011–2012, Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan myötä. Siksi vasemmistoliitonkin kannattaisi asettaa oma ehdokas. Heistä jompikumpi on melko varmasti demareiden ehdokkaana 2024. Koska pääministeri Sanna Marin on sulkenut presidenttiehdokkuuden pois, kisaavat SDP:n ehdokkuudesta europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ja EU-komissaari Jutta Urpilainen. vaalikampanja?antaa?
Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. -20 % Koko perhe yhdessä syömään Etuovemme yhteiseen hyvään. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. 00 32 51 -2 21 4 PAL.VKO 2022-41 tradeka.. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää