5 / 2024 Kreikan vasemmiston uudet kasvot Alfred Backa on salonkikelpoinen rääväsuu EU:n vAlintA Sivu 24 Sivu 52 Sivu13 Yhdistävä voima. 15.5.2024 / 10 € ku.fi n
ku.?/tilaa Tilaus vain 99 € vuodessa
talouskeskustelun luotetut 12 Luottamus vaihtelee hallituksesta oppositioon. 3 Mahdollisuus kahteen paikkaan 07 Kysely ennustaa vasemmistolle kahta meppiä. tuloja ennen veroja. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. 40 Lauri Finér kommentoi Suomen verokeskustelua. seuraava askel 43 Li Andersson aikoo hypätä europarlamentaarikoksi. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. kriisien MaailMa 08 Mistä kriisistä puhutaan liian vähän. poliittista taloutta 34 Thomas Piketty osoittaa, että ideologia on keskeistä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Painopaikka PunaMusta 2024. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. kurjuutta kulttuurille 30 Rahoituksen leikkaukset aiheuttavat epävarmuutta kulttuurija taidealalla. eurooppalaisia tulevaisuuksia 13 Europarlamenttivaaleissa päätetään EU:n tulevaisuuden suunnasta. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. poliittista poppia 48 Post punk -bändi Dragsvik sanoittaa tiukasti. arviot 60 ristikko 65 viiMeinen sana 67 sisältö 5/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Globaali aMerika 56 Essee. pojat jotka eivät ole Missään 10 Vili Saarnio työskentelee Poikien talossa. kreikkalainen ruletti 24 Vasemmistopuolue Syriza hakee uutta nousua. uzbekistanin kevät Meni jo 38 Pintaa syvemmältä. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. luonto puolustuskannalle 22 EU:n keskustaoikeisto myötäilee populisteja. alfred backa 52 Ankkalammikon äänekkäin vasemmistolainen
Kylmän sodan päättymisen jälkeen elettiin hetki täydellistä globaalin lännen hegemoniaa. Jussi Virkkunen k okeneemmat politiikan toimittajat ovat monien muiden tavoin nostalgiaan taipuvaisia. Nyt oikeisto tarjoaa samaa lääkettä, joka ei ole ennenkään tehonnut. Niin on hyvä. Nostalgia myy, kun edessä on epävarmuutta. Vasemmisto katsoo eteenpäin. Toivottavasti talouslinja on lopulta eri. Vuonna 2024 Suomi ja Eurooppa ovat vajonneet vaihtoehdottomuuden tilaan. SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin habitus on Starmerin kaltainen. 30 vuodessa ekologinen kriisi on yltynyt massiivisesti, eikä rajaton kasvu ole mitenkään mahdollista. Voisiko aikamme riitaisuus johtua tuosta eriarvoisuuden kasvusta, joka on johtanut monella tapaa voimakkaaseen luokkayhteiskunnan paluuseen. On liian helppoa vain todeta, että ennen ei ollut sosiaalista mediaa, mutta nyt on, ja se on ihan tyhmää. Kuten tässä lehdessä olevasta Li Anderssonin haastattelusta selviää, on eiliike EU-politiikassa nykyään oikeisto. Euroopan unioni ei ole itsessään hyvä tai paha. Luokkanousun portaat ovat rikkoutuneet, eikä ainakaan oikeistolla tunnu olevan haluja korjata niitä. Euroopassa puhaltava oikeistopuhuri vetoaa moniin, koska se katsoo taaksepäin. Kun tarkemmin katsotaan, on sitä tarjolla vain harvoille. Teksteissä viitataan helposti siihen, kuinka ennen politiikka ei ollut tällaista ainaista riitelyä ja ilkeilyä. Katsomalla nostalgisesti 1990-luvun Suomeen ei KoulutEttua VäEstöä muuttaa ulkomaille, syntyvyys syöksyy, ja henkinen ilmapiiri on uutta kohtaan torjuva. EU tarjoaa vaihtoehdon paremmalle, mutta sen tekemiseksi tarvitaan parempaa vaihtoehtoa tarjoavia poliitikkoja. Analyysit katkeavat usein siihen, kun pitäisi alkaa miettiä, mistä kehitys johtuu. Siihen kuuluivat rikolliset hyökkäyssodat sekä uusliberalistinen talousjärjestys, joka loi paljon vaurautta harvoille ja samalla eriarvoisuutta kaikille. Porvari voi nukkua hyvin, mutta vähintään alitajuisesti porvari pelkää edessään olevaa muutosta. 4 EriarvoisuudEn aika pääkirjoitus saada vastausta. Elinkeinoelämän huutoa ei kannata ottaa merkkinä siitä, että voitto ideoiden kamppailussa olisi millään tavoin varma – päinvastoin. Selvää on, että helpottavaa tilannetta ei tule. 2000-luvun alkupuolella vasemmisto oli Euroopan suhteen ei-puolue. Osakesäästäminen on vaikeaa, jos ei ole mistä säästää. Finanssikriisin jälkeen poliitikot tarjosivat talouskuria, mikä johti kasvun hyytymiseen. Toivoa sopii, että tällä kertaa so siaa lidemokraateilla olisi rohkeutta torjua oikeiston myrkkypillerit. Leikkauksia perustellaan kärjistetysti sanomalla, että vielä yksi leikkaus pitää tehdä, sitten helpottaa. Britanniassa nähdään, että työväenpuolueen johtaja Keir Starmerilla ei tällaista rohkeutta ole. Sen verran kovaa talouskurin kritiikkiin vastataan. Johtavissa asemissa olevat poliitikot tarjoavat lähtökohtaisesti ainoastaan leikkauspolitiikkaa, jonka joskus pitäisi johtaa parempaan tulevaisuuteen. Lapsen asema määräytyy entistä vahvemmin syntymän perusteella myös Suomessa. Suomi kuulostaa välillä aivan muulta kuin Pohjoismaalta.. Starmer on pakittanut lähes jokaisesta vuonna 2020 tekemästään lupauksesta. Yhteiskunta palvoo vaurautta, jota juhlapuheissa on tarjolla kaikille
5 Joukkovoimaa 01 ajassa Työväen perinteinen vappumarssi keräsi Helsinkiin arviolta 10 000 ihmistä. Paavo Arhinmäkeä lainaten: vasemmisto näytti voimaa, jota oikeisto hallitusta vastaan tarvitaan.. Myös muualla Suomessa väkeä riitti marsseille
Pääkirjoitus s. Jos europarlamentissa olisi vasemmistoenemmistö, olisi politiikka taatusti parempaa. ja ulkomailla 29.5.–1.6. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.–4.6. Kysy etenkin, mitä valtaa pitää palauttaa. 4 EU:n valinta s. Eikä se ole täysin ihme, sillä aika harva osaa sanoa, mitä eroa on Euroopan unionin neuvostolla, Eurooppa-neuvostolla ja Euroopan neuvostolla. Instituutioiden sijaan katse kannattaa kiinnittää tehtyyn politiikkaan. 22 Li Anderssonin haastattelu s. Syynä on ainakin osin se, että monille unionin päätöksenteko on hyvin etäistä. Jussi Virkkunen Europarlamenttivaalit sunnuntaina 9.6. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Li Andersson antaa tämän lehden haastattelussa hyvän vinkin. klo 9–20. Onko siis ihme, että suosiota vaaleissa on helppo kalastaa kiroamalla ”Brysselin simpukkapatojen ääressä” elävät herrat. Vinkkinä voi kertoa, että yksi mainituista ei liity mitenkään EU:hun. 6 ajassa Kun oiKeistolainen eurovaaliehdokas sanoo haluavansa palauttaa valtaa Brysselistä Suomeen, kysy, miksi se on näin. Määrittelyä yleensä vielä jatketaan toteamalla, kuinka nuo herrat eivät ymmärrä tavallisen kansan elämästä yhtään mitään. Eurovaalien alla käytävä EU-puhe on usein löysää. 13 Unionin ympäristöpolitiikka s. 43 Viimeinen sana s. 67 Kysy oiKeat KysymyKset Emma Grönqvist
Hän on helsinkiläinen entinen kansanedustaja Silvia Modig. Vuoden 2019 eurovaaleissa vasemmistoliiton kannatus oli vain 6,9 %. Vasemmistoliiton lisäksi myös perussuomalaiset, keskusta ja vihreät saisivat kukin kaksi paikkaa. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa. ajassa Vasemmisto kiinni kahdessa meppipaikassa Le h tik u va /k en zo tr ib o u iL La r d. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannatus oli samalla tasolla eli 10,5 %. Toisen lisäpaikan Suomelle toi EU-parlamentin koon kasvattaminen viime vuonna. suomesta Valitaan Euroopan parlamenttiin yhteensä 15 meppiä. Kyselyn mukaan vuoden 2019 vaaleihin verrattuna lisäpaikan saisivat vasemmistoliiton lisäksi kokoomus ja SDP. Edellisissä vaaleissa vuonna 2019 paikkoja oli kaksi vähemmän. 7 Vasemmistoliitto on Ylen huhtikuisen gallupin mukaan kiinni kahdessa europarlamentaarikon paikassa. Kokoomuksen kannatus eurovaalien osalta oli kyselyssä 21,7 %, demareiden 19,7 %, perussuomalaisten 14,1 % ja keskustan 13,6 %. Pudotusta vasemmistoliitolla oli tuolloin 2,4 prosenttiyksikköä verrattuna edellisiin eurovaaleihin. Kyselytutkimuksen tuloksen toteutuessa vasemmistoliitolla olisi ensim”Jos joku on saanut sinut uskomaan, että nämä hallituksen leikkaukset on pakko tehdä, olet valitettavasti tullut huijatuksi. Twitter) 16.4.2024 mäistä kertaa enemmän kuin yksi europarlamentaarikko sitten vuoden 1996, jolloin puolueen listoilta valittiin mepeiksi Esko Seppänen ja Outi Ojala. Suomen paikkamäärä nousi kesken vaalikauden neljääntoista Britannian erottua Euroopan unionista. Niistä vihreät on vajonnut, vasemmistoliitto noussut. Parhaillaan vasemmistoliitolla on yksi europarlamentaarikko. Ruotsalainen kansanpuolue RKP sekä vaaliliiton muodostavat kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jäisivät ilman euroedustajaa. Kannatusmittauksen mukaan kokoomus saisi neljä ja SDP kolme europarlamentaarikkoa kesäkuun vaaleissa. Modig ei asettunut ehdolle kesäkuun eurovaaleihin. Valtiontalouden sopeuttamisen tarpeesta olemme kaikki samaa mieltä, mutta köyhyyden ja pahoinvoinnin lisääminen on hallituksen vapaaehtoinen valinta.” x Vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto X:ssä (os
Sen sijaan Sudanin sota ja Etiopian sisällissota ovat esimerkkejä sodista, joista länsimaissa vain harva tietää. Kaksi miljardia ihmistä eli noin neljännes maailman väestöstä elää konfliktialueilla. 8 MaailMalla riehuu yli sata aseellista konfliktia, joista vain muutama nousee tiedotusvälineiden otsikoihin. Siviilien kärsimys ei niin hetkauttanut. Venäjän täysimittainen hyökkäyssota ja Israelin kansanmurhaa lähentelevä sota Gazassa näkyvät paljon Suomessakin. Kuva: Lehtikuva Kriisit luKuina 1. Noin kymmenesosa maailman väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. 3. Itä-Kongossa on ollut levotonta jo pitkään – mediahiljaisuudessa käytävien sotien määrä on huimaava. Siksi tällä kertaa kysyimme KU:n raadilta, mistä kriisistä pitäisi puhua enemmän. Noin 110 miljoonaa ihmistä on vastentahtoisesti joutunut jättämään kotinsa kriisien vuoksi.. 2. Kriisien maailma Al-Salamin sairaala Khan Yunisissa on tuhoutunut hyökkäyksessä Gazan kaistalle. Viime vuonna arvioitiin, että Tigrayn alueella riehuneessa sodassa on kuollut ainakin 600 000 siviiliä, kun Etiopian hallitus esti avun toimittamisen konfliktialueelle. Jemenin vuosia jatkunut kriisi sai huomiota, kun länsimaiden kulutustavaroita kuljettavia laivoja alettiin uhata
Ukrainan ja Gazan sotia olemme seuranneet ja käsitelleet useissa kolumneissa, henkilökuvissa ja kuvareportaaseissa. On käsittämätöntä, miten vähän kansainvälistä huomiota ja apua Sudaniin saadaan. Tänään myös monet ydinaseettomat maat ovat innostuneita saamaan ydinasevaltoja sijoittamaan maahansa ydinaseita. Suurin kriisi, joka vaatisi enemmän ja monipuolisempaa käsittelyä, on ehdottomasti ilmastokriisi, jonka seuraukset ovat jo nyt dramaattiset ja koskevat koko maailmaa. Toki myös Kiina vahvistaa ydinasearsenaaliaan. Olemme tilanteessa, jossa käydään myös ja nimenomaan kaikkien ydinasevaltojen varustelukilpailua. Miten varaudumme nyt. Suomessa presidentti samoin kuin puoluejohtajat ovat myös louskutelleet ovea ydinaseille, kun eivät yksiselitteisesti ole torjuneet ydinenergialain ydinaseiden Suomeen sijoittamiskiellon poistamista. Näin ei voi jatkua. Olemme kehittäneet pakolaisleirien vesija sanitaatiotilannetta, hoitaneet potilaita liikkuvilla klinikoillamme ja rokottaneet lapsia. Aliravitsemustilanne on hälyttävä. Ydinasevalvonnan arkkitehtuuri on murenemassa. Toivoisin, että samalla intensiteetillä kuin kotimainen mediamme rummuttaa talousuutisoinnissaan vastuuta valtion velan hoitamisessa tulevien sukupolvien vuoksi, meidän tulisi tarkastella ilmastokriisiä. linda konate Toiminnanjohtaja Lääkärit ilman rajoja raskaita taisteluja asuinaleilla ja kaupungeissa, humanitaariset tarvikkeet eivät pääse perille, suurin osa sairaaloista ei ole enää toiminnassa tai niistä on loppunut lääkkeet. Mikä on vastuumme tuleville sukupolville. ajassa Mistä kriisistä puhutaan liian vähän. Pelkästään Afrikan sarvea ovat koetelleet pahimmat tulvat sataan vuoteen. anni valtonen Päätoimittaja Maailman Kuvalehti maailman kuvalehdessä emme tee uutisjournalismia, vaan tehtävämme on enemmänkin taustoittaa ja syventää päivittäismedioiden tarjoamaa uutisvirtaa. Avustustyön Sudanissa pitää lisääntyä, sai kriisi huomiota tai ei. erkki tuoMioja Poliitikko vaikka venäjän hyökkäyssodankäynnistä Ukrainaa vastaan tai Israelin tuhoamissodasta palestiinalaisia vastaan ei puhuta liian paljon, niin ydinasesodan mahdollisuus on se kriisi, josta puhutaan aivan liian vähän. Kuulostaa ehkä tutulta, mutta tällä kertaa kyse ei ole Gazasta. Suurin osa ydinaseita rajoittavista sopimuksista on kaatunut tai kriisiytynyt. Sudanin konflikti on vuosikymmeniin yksi maailman pahimmista kriiseistä. Lähes kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Somaliassa, Keniassa ja Etiopiassa. Sotavammoja, silmitöntä väkivaltaa pakenevia perheitä ja nälkää näkeviä lapsia. Kaikki tämä kertoo vaarallisella tavalla uskosta taktisten ydinaseiden käyttökelpoisuuteen ja on omiaan ylipäätään madaltamaan ydinaseiden käyttökynnystä. Sota on kestänyt yli vuoden ja kärsimyksen määrä on valtava. Sudanissa on valtavan haastavaa toimia, mutta haasteet eivät ole ylitsepääsemättömiä. Mitä väliä on taloudella, jos mokaamme ilmastokriisiin valmistautumisen kanssa niin, että planeettamme on tulevaisuudessa elinkelvoton. Myös ydinaseretoriikka kukkii. Olemme suorittaneet hengenpelastavia leikkauksia, auttaneet synnytyksissä sekä yrittäneet hoitaa aliravittuja lapsia klinikoillamme. Nato-Suomi hyväksyy ydinasepelotteen, josta voidaan päästä eroon vain osana globaalia yleistä ja yhtenäistä ydinaseriisuntaa.. Sen pahin viljeljä on Venäjä, maltillisin ehkä Kiina, joka ainoana ydinasevaltana on ilmoittanut noudattavansa ydinaseiden ensikäytöstä pidättyvää ”no first use” doktriinia. Afrikkaa riepottelevia kriisejä on tarkasteltu erityisesti ilmastoaiheisten juttujen yhteydessä. Aikamme kriisit kytkeytyvät yhteen ja vahvistavat toisiaan. Lääkärit Ilman Rajoja on yksi harvoja avustusjärjestöjä, joka enää on paikan päällä. Yli kahdeksan miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan ja arviolta puolet maan väestöstä, 25 miljoonaa ihmistä, on humanitaarisen avun tarpeessa. 9 Politiikan vetomittari Taloushistorioitsija Adam Tooze on puhunut ”monikriisistä”
Niissä toteutetaan sukupuolija kulttuurisensitiivisistä nuorisotyötä 10-28-vuotiaille lapsille ja nuorille. 1 ajassa Vili Saarnio tekee töitä poikien kanssa. Niissä on myös erilaisia työpajoja. Niiden takana on Suomen Setlementtiliitto ja paikalliset setlementit kuten Loisto setlementti Helsingissä . tarkoitus on, että lasta ja nuorta vastassa on turvallinen aikuinen.. ”Pitää kuunnella herkällä korvalla.” Poikien ja tyttöjen talot Poikien taloja ja tyttöjen taloja on eri puolilla Suomea. käytännössä talolla hengataan, kerrotaan vitsejä, pelataan lautapelejä
Sitten ne pitää korjata. saarnio Painottaa sitä, että nuoria pitäisi kuunnella paremmin. 1 1 ajassa Entä nE pojat, jotka Eivät olE missään. koulussa Pitää voida viihtyä. Näin on, koska koulussa nuoret ovat. Niiden rinnalla on nopeita tapahtumia, esimerkiksi somekiusaaminen, jonka vuoksi nuoren maailma saattaa kierähtää ympäri hetkessä. Poikien kanssa töitä tekevä ohjaaja Vili Saarnio sanoo, että pahin ongelma ovat ne pojat, jotka eivät ole missään. Minun korvaani tämä kuulostaa tosi helpolta. Hän työskentelee Poikien talossa Helsingissä 10–15-vuotiaiden poikien kanssa. Jotkut unohtuivat kotiin jo koronapandemian seurauksena. – Lisäksi koulut tarvitsisivat turvallisia aikuisia paljon, jotta ongelmiin pystyttäisiin tarttumaan nimenomaan aikai sessa vaiheessa. – Jos me aikuiset ideoimme, mitä nuoret tarvitsevat, olemme todennäköisesti viisi vuotta myöhässä. Näin viestimme nuorille, että välitämme. – Taustalla on näköalattomuutta. Saarnio muistuttaa, että aika kuluu nopeasti. – Huoli sodasta ja ilmastonmuutoksesta ovat pitkäaikaisia ilmiöitä. Parannetaan ruokaa, ja hommataan sohvia, vaikka ne menevät rikki. Kun nämä asiat hoidetaan, niitä ei voi enää käyttää syinä viihtymättömyyteen. Saarnio puhuu pojista, jotka katoavat koulusta. Syyt siihen, miksi koulusta jäädään pois, ovat monenlaisia. Täytyy olla tiloja, joissa on turvallisia aikuisia nuorille. On myös niitä, jotka löytävät kaikille pojille avoimen nuorisotyön paikan itse. – Kun nuorilta kysytään parannusehdotuksia, he sanovat, että koulussa pitää olla mukavia sohvia ja koulu ruuan pitäisi olla parempaa. Jos tietäisimme, mihin he menevät ja miten heidät löydetään, olisimme paljon viisaampia ja osaisimme tehdä oikeita juttuja. Saarnion mielestä on itsestään selvää, että koulujen viihtyvyyteen kuten kouluruokaan pitää satsata. On keskittymisvaikeuksia, kaverittomuutta, huono kouluilmapiiri, huono perheilmapiiri. – Siitä ei ehkä edes kerrota aikuisille. – Tähän poikien talo yrittää vastata, Saarnio sanoo. Ensin on paljon poissaoloja koulusta. Hän muistuttaa siitä, että ruokailu ei ole ihan yksinkertainen tapahtuma, oli ruoka sitten hyvää tai pahaa. Siksi pitääkin kuunnella herkällä korvalla. Nämä on paljolti ohjattu talolle nuorisopsykiatrian, lastensuojelun ja sosiaalityön palvelujen kautta. Tuula KärKi Em m a G r ö n q v is t. Jotta pojat saataisiin esille ja kouluun, Saarnion mielestä tarjolla pitää olla monella eri tavalla tehtävää nuoriso työtä. – Ruokailut ovat stressaavia tilanteita, kun iso määrä ihmisiä laitetaan samaan aikaan syömään. Mutta on myös niitä, joita emme näe missään. – Näiden lasten ja nuorten takana voi olla esimerkiksi rankkoja kiusatuksi tulemisen kokemuksia. Nuori saattaa mieluummin lähteä ostamaan riisipiirakan lähikaupasta
Tuula KärKi Le h tik u va /h eik k i Sa u k k o m a a ei leväperäistä talOudenpitOa kansanedusTaja Merja Kyllönen (vas.) pitää mielenkiintoisena eduskunnassa käytävää keskustelua siitä, että EU on se pelottava elin, joka piinaa Suomea, jos emme nopeasti hoida talouttamme kuntoon. – Liiallisen alijäämän menettely ei kuitenkaan tarkoita sitä, että komissio sanelisi meidän talouspolitiikan tai päättäisi asioista meidän puolesta, Kyllönen painotti ja muistutti siitä, että todellisuudessa komission on huomioitava jäsenmaan velkaantumiseen johtaneet perussyyt ja haasteet kokonaisuuden taustalla arvioidessaan liiallista alijäämää. Kaksi kolmesta luottaa myös valtiovarainministeriön virkamiesten, pankkien, kansainvälisten luottoluokittajien ja ulkomaisten taloustieteilijöiden lausumiin. Eniten luotetaan suomalaisiin taloustieteilijöihin ja tutkimuslaitoksiin. Toisaalta yhdenkään tahon sanomaa ei myöskään pidetä täysin totuudellisena. Minkään tahon viestintää ei suoranaisesti kyseenalaisteta. kunnallisalan kehiTTämissääTiön kevään 2024 Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä siitä, kuinka totuudenmukaisiksi eri tahojen puheet, lausunnot ja viestit koetaan Suomen talouden tilasta. Nuoret taas uskovat opposition sekä yrittäjäja työnantajajärjestöjen viestejä vanhempia herkemmin. Kyselyssä paljastui kolme tahoa, joiden viestintään Suomen talouden tilasta enemmistö kansalaisista ei luota. – Velkaantumisen taustalla ei siis ole ollut holtiton toiminta tai leväperäinen taloudenpito. 22) väitettiin, runoilija Miguel Hernández ei ollut andalusialainen, vaan hän oli kotoisin Valenciasta. Näkemykset ovat paljolti sidoksissa myös vastaajan ikään. – Hallitus on vuoden alusta lähtien varoitellut meitä siitä, kuinka Suomi joutuu EU:n tarkkailuluokalle, jossa joku muu sanelee, kuinka meidän tulee toimia, Kyllönen kirjoitti huhtikuun lopulla Facebookissa. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat luottavat asiassa keskimääräistä enemmän ammattiyhdistysliikkeeseen, kun taas kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat keskimääräistä enemmän maan hallitukseen, pääministeriin ja valtionvarainministeriöön. Vanhimmat vastaajat ovat keskimäärää vakuuttuneempia siitä, että pankit, luottoluokittajat, valtiovarainministeriön virkamiehet ja pääministeri viestivät talousasioissa pääasiallisesti totuudenmukaisesti. kehen luOtetaan talOuskeskustelussa. Hallituksen väitteet perustuvat siihen, että Euroopan unionin budjettisäännöt rajoittavat jäsenvaltioiden alijäämät kolmeen prosenttiin ja julkisen velan 60 prosenttiin. Kyselyaineisto kerättiin huhtikuun alkupuolella. Luottamus arvioihin Suomen talouden tilasta vaihtelee osin paljonkin sen mukaan, kannattaako kyselyvastaaja hallitusvai oppositiopuoletta. Enemmän kuin kaksi viidestä kokee opposition (46 %) sekä työnantajaja yrittäjäjärjestöjen (44 %) viestinnän arveluttavaksi. Kuvassa Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin mielenosoittajia edukuntatalolla kiinnittämässä huomiota hallituksen päättämiin leikkauksiin. Kyllösen mielestä keskustelussa mättää se, että väitetään olevan pakko tehdä joitain asioita, ja perustellaan tätä heppoisilla väitteillä. Enemmistö suomalaisista arvioi kahdeksan tahon viestinnän maan talouden tilasta olevan ainakin melko totuudenmukaista. Suomalaisista lähes joka toinen (48 %) arvioi ammattiyhdistysliikkeen viestit vain vähän tai ei lainkaan totuudelliseksi. – Suomen osalta suurimmat syyt velanottoon ovat olleet koronavuodet, kasvaneet sotilasmenot ja Ukrainan tukemiseen liittyneiden varusteiden ja kaluston korvaavat hankinnat, hän luettelee. 1 2 ajassa Oikaisu Toisin kuin artikkelissa ”Oliivipuut ilmastonmuutosta vastaan” (KU 4/2024, s. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta arvioi suomalaisten taloustieteilijöiden ja tutkimuslaitosten viestinnän totuudenmukaiseksi tai melko totuudenmukaiseksi. Lisäksi enemmistö kansasta luottaa talousviestinnässä maan hallitukseen (57 %), tiedotusvälineisiin (55 %) ja pääministeriin (53 %). Toivo HaiMi. Nuorten usko hallituksen talousanalyysiin on heikompaa kuin vanhempien ikäluokkien
u €. 1 3 02 taustat Millaisista vaihtoehdoista äänestäjät valitsevat kesäkuun eurovaaleissa
1 4 €uroop palaisia ”Meillä ei ole kunnollista ja yhteistä eurooppalaista poliittista julkisuutta.” tul€vai suuksia
1 5 Jokainen vaali on aina valinta siitä, millaisen tulevaisuuden äänestäjät haluavat. Kesän 2024 europarlamenttivaaleissa päätetään Euroopan unionin tulevaisuuden suunnasta. Millaisia erilaisia visioita eri poliittisilla aatteilla on tarjota EU:n tulevaisuudesta ja miten nämä visiot eroavat toisistaan. Teksti Toivo Haimi €uroop palaisia Tul€vai suuksia
Päättyvällä kaudella parlamentissa on toiminut seitsemän poliittista ryhmää, joilla on erilaiset näkemykset unionin politiikasta. Suomen perussuomalaisten mepit kuuluivat ennen ID-ryhmään, mutta vaihtoivat ryhmää ECR:ään vuonna 2023. Laura Nordström K er tt u Pe n tt il ä. Vaaleissa valittavan 720-paikkaisen* Euroopan parlamentin voimasuhteet määrittävät sen, millaisen suunnan unioni ottaa tulevan viisivuotiskauden aikana. Valtio-opin väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta katsoo, että Euroopan parlamentin suurimmilla poliittisilla ryhmillä eli EPP:llä ja S&D:llä on melko yhtenäinen visio siitä, mihin suuntaan EU:ta halutaan viedä. Suomesta EPP-ryhmään kuuluvat kokoomuksen mepit. Poliittisten ryhmien lisäksi Euroopan parlamentissa istuu 50 ryhmiin sitoutumatonta meppiä. Euroopan parlamentissa on edustettuina erilaisia poliittisia ideologioita ja aatteita, mutta miten niiden visiot EU:sta ja Euroopasta eroavat toisistaan. Esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolueen kaksitoista euroedustajaa ovat istuneet sitoutumattomina sen jälkeen, kun Fidesz erotettiin EPP:stä vuonna 2021. 1 6 KesäKuussa yli 400 miljoonaa äänioikeutettua Euroopan unionin 27 jäsenmaassa valitsevat EU:lle uuden parlamentin. Kolmanneksi suurin on keskustaliberaali Renew Europe, johon kuuluvat suomalaismepeistä keskustan ja RKP:n edustajat. Tässä yhteistyössä keskustavasemmisto, liberaalit ja keskustaoikeisto muodostavat selvän enemmistön, ja sen turvin EU:ta on luotsattu pikkuhiljaa ja varovasti kohti yhdentymistä, joskin vähän enemmän maailman tapahtumiin reagoiden kuin niitä luoden. Ryhmistä suurin on keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP, johon kuuluu 177 europarlamentaarikkoa eli meppiä. Nordström on aikaisemmin työskennellyt europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr., G/EFA) avustajana. Parlamentin suurimmat ryhmät eli keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto suhtautuvat myönteisesti EU:n integraation syventämiseen, mutta niiden painotukset ovat erilaisia. Pienin europarlamenttiryhmä on vasemmistoryhmä GUE/NGL, joka tunnetaan myös nimellä The Left. Siinä missä EPP ajaa tehokkaammin toimivia markkinoita ja sääntelyn höllentämistä, kannattavat demarit tyypillisesti tiukempaa sääntelyä ja työntekijöiden oikeuksien suojelemista. – Laidemmalla oikealla tahdottaisiin vähemmän tiivistä ja kansallisvaltioita korostavaa kansojen Eurooppaa, vasemmalla taas sosiaalisempaa, Tulevaisuuden visiointiaon vähemmän,mutta seeioletäysin poistunut. Vihreiden ja Euroopan vapaan allianssin ryhmässä on 72 meppiä. – Jos puhutaan EU:sta yleisesti, niin isoja visioita on siitä, kuinka integraatiotai EU-myönteisiä puolueet ovat vai ovatko ne EU-kriittisiä tai jopa EU-vastaisia, Nordström kertoo KU:lle. Sillä on 140 meppiä. Konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmässä on 68 meppiä. Millainen Eurooppa. Äärioikeiston ja nationalistien Identiteetti ja demokratiaeli ID-ryhmässä on 59 meppiä. Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ovat istuneet vasemmistoryhmässä koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Euroopan parlamentin voimasuhteet ovat pitkään perustuneet keskiryhmien yhteistyölle, kertoo Europe Elects -palvelun päätoimittaja Julius Lehtinen. Toiseksi suurin on demariryhmä S&D, viralliselta nimeltään Sosialistien ja demokraattien edistyksellinen ryhmä
1 7 PAIKKAENNUSTE EUROOPAN PARLAMENTTIIN Lähde: Politico 30.4.2024 EPP (Keskustaoikeisto) S&D (Sosiaalidemokraatit) RE (Liberaalit) ID (Äärioikeisto) ECR (Konservatiivit) Vihreät/EFA Sitoutumattomat Muut Vasemmisto – 2 – 2 – 14 + 24 + 8 – 29 + 43 – 10 – 3 175 138 88 83 76 43 43 40 34 Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Kuva: Euroopan parlamentti/Fred Marvaux
Politiikan tekemisen kannalta todennäköisempää kuitenkin on, että Euroopan parlamentissa jatketaan samalla kuviolla kuin nykyisinkin ja EU-integraatiomyönteiset poliittiset ryhmät tekevät yhteistyötä. Se ei siis voi tehdä luotettavia sopimuksia muiden ryhmien kanssa siitä, miten ryhmän mepit äänestävät. – Hahmoteltavissa siis on korkeintaan hidasta kurssinviilausta, eikä nykyinen suuntaus kohti hidasta yhdentymistä muuttune, Julius Lehtinen toteaa. Käytännössä ID:n mepit on eristetty kokonaan kaikesta yhteistyöstä EU-parlamentin päivittäisessä työskentelyssä. Mistä uusia ajatuksia. Tällä tarkoitetaan ajatusta siitä, että ulkoja talouspolitiikassaan Euroopan pitäisi pyrkiä ottamaan etäisyyttä Yhdysvalloista, Kiinasta ja Venäjästä ja kasvattamaan omaa vaikutusvaltaansa. – EPP:n tavoitteena lienee saada vaihtoehtoja politiikan oikealle laidalle siltä varalta, että keskustavasemmisto heittäytyy liian hankalaksi, Lehtinen sanoo. Siitä tulee vähemmän liberaali ja vähemmän vihreä, sanoo Laura Nordström. Hidasta kurssinviilausta EPP:n tavoitteena voi jopa olla mahdollisuuksien luonti oikeistolaiselle enemmistökoalitiolle vaalien jälkeen, jos paikkamäärät sen sallivat. EU:n integraation lisäksi toinen poliittisia ryhmiä jakava kysymys liittyy European Green Dealiin eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. 1 8 vihreämpää ja reilumpaa versiota unionista, Julius Lehtinen kertoo KU:lle. Todennäköisesti myös uudessa europarlamentissa enemmistöt muodostuvat poliittisen keskustan ympärille. Julius Lehtinen huomauttaa, että muutaman viime vuoden aikana EPP-ryhmä on hieman pyrkinyt rehabilitoimaan aiemmin tiukemmin ulkopuolella pidettyä konservatiivista ECR:ää. – Asiaan vaikuttaa sekin, että ID on ryhmän yhtenäisyydessä todella löyhä. Se tarkoittaisi myös enemmän EU:n yhteistä päätöksentekoa esimerkiksi puolustuksessa ja taloudessa. Sen tavoitteena on ohjata EU:ta kohti vihreää siirtymää, jotta EU saavuttaisi ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. – Sitä myöten EU astuisi askeleen verran oikealle ja varmasti keskustavasemmisto poistuisi enemmistöstä, Julius Lehtinen sanoo. Yhteistyöstä oikeiston Eurooppaan. Parlamentin suurin ryhmä EPP on aikaisemmin von der Leyenin komission aikana ollut vihreän siirtymän edistämisen kannalla, mutta nyt EPP:n riveissä on menty taaksepäin ja haluttu jarruttaa komission agendaa vihreässä siirtymässä. Ranskan keskustaliberaali presidentti Emmanuel Macron on puhunut paljon visiostaan Euroopan ”strategisesta autonomiasta”. Niin kauan kuin cordon sanitaire on olemassa, ei ID:n ryhmän koolla ole käytännössä merkitystä. ECR suhtautuu ynseästi vihreän siirtymän edistämiseen EU:n tasolla. Vaikka poliittisilla ryhmillä onkin erilaisia näkemyksiä Euroopan tulevaisuudesta ja roolista maail massa, ei EU:n suunnasta ole viime vuosina nähty uusia avauksia. Ryhmän mepit eivät saa mitään tärkeitä tehtäviä, kuten valiokuntien puheenjohtajuuksia. Tähän mennessä on ollut niin, että vaikka laita oikeisto on saanut lisää paikkoja, sillä ei ole ollut vaikutusta Euroopan unionin politiikan tekemiseen. – Liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa ei edellytä sitä, että [Eurooppa] olisi sen vasalli, Macron sanoi huhtikuussa 2023. Tuoreimpien ennusteiden mukaan kyseiset oikeistoryhmät olisivat saamassa eurovaaleissa yhdessä noin 355 paikkaa, mikä ei kuitenkaan riitä enemmistöön. Kenenkään vaalivoittoa tai -tappiota ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu, ja paljon riippuu vaali tuloksesta. Tällaisen oikeistokoalition muodostaisivat EPP, ECR ja Renew Europe. – Jos ennusteet pitävät kutinsa ja keskustaliberaalit ja vihreät menettävät paikkoja, siirtyy parlamentti poliittisella kartalla enemmän oikealle. Julius Lehtinen katsoo, että presidentti Macronin visiot ovat kohtuullisen hyvä esimerkki ilmen. Nykyinen, Ursula von der Leyenin (EPP) johtama Euroopan komissio on silti voinut edistää agendaansa EPP:stä, sosiaalidemokraateista, liberaaleista ja vihreistä muodostuvan enemmistön tuella. Lisäksi oikeammalla ID-ryhmä on katsottu niin äärioikeistolaiseksi ja radikaaliksi, että sitä vastaan on otettu käyttöön cordon sanitaire -menettely. He eivät ole myöskään mukana parlamentin mietintöjen esittelijöiden eli raportoijien valinnassa. Arvioni tällä hetkellä on, että cordon sanitairen purkamiseen ei ole valmiutta, Laura Nordström sanoo. – Etenkin ID on oikeistoryhmistä selkeästi kaikkein eniten sekä EU-integraation että vihreän siirtymän vastainen, hän sanoo. On tärkeää huomata, että Euroopan parlamentissa enemmistöt syntyvät päätettävien asioiden ympärille, eikä varsinaista hallitus-oppositio -asetelmaa tai tiukkaa ryhmäkuria ole. Laura Nordström pitää kiinnostavana eurovaalien jälkeistä asetelmaa, koska laitaoikeiston suosio näyttää kasvavan. EPP:ssä voidaankin laskelmoida, että keskustaoikeisto saa enemmän itselleen mieluisia asioita aikaan tekemällä yhteistyötä ECR:n kanssa
Kuva: Lehtikuva/Christophe Petit Tesson. 1 9 Ranskan presidentti Emmanuel Macron
Vaikka eurovaaleissa päätetään koko maanosan tulevaisuuden politiikasta, näyttäytyvät kesäkuun vaalit silti monissa Euroopan maissa eräänlaisina ”välivaaleina”, joilla mittautetaan kulloisenkin hallituksen kannatusta. Kansalliset politiikkateemat muodostuvat tällöin Euroopan-laajuisia teemoja tärkeämmiksi. Ranskassa radikaalioikeistolaisen Kansallisen liittouman kärkiehdokas Jordan Bardella on jo julistanut eurovaalit ”ensisijaisesti välivaaleiksi”, joissa äänestetään presidentti Emmanuel Macronin politiikan puolesta tai sitä vastaan. – Eurooppalaisen puolustuksen tulevaisuudesta esitetään nyt erilaisia näkemyksiä kuin aiemmin. 2 tämään sitä, miten näkyvimmät tai ainakin eniten julkisuutta saavat vastaavanlaiset ajatukset EU:n suurista linjoista tulevat nimenomaan kansallisten valtionpäämiesten joukosta, eivät esimerkiksi EU:n komissiosta tai parlamentista. Eurooppalainen vai kansallinen EU-politiikka. Paljon on kyse myös politiikan henkilöitymisestä. Tällä hetkellä puolustuspolitiikka on EU:n jäsen maiden kansallisen päätäntävallan piirissä. Hän näkee kansalliseen viitekehykseen keskittyneen median yhtenä osasyynä tälle, mutta tällaisten kannanottojen ja avausten puute kertoo myös EU:n instituutioiden reaktiivisuudesta. Myös Laura Nordström allekirjoittaa ajatuksen siitä, että viime aikoina suuria visioita EU:sta ei ole juurikaan nähty. Lisäksi 27:stä EU:n jäsenmaasta 23 kuuluu PohjoisAtlantin liittoon eli Natoon. Poikkeuksena Nordström mainitsee esimerkiksi ajatukset yhteiseurooppalaisesta puolustuksesta. – Komissiolla ei nykyisellään ole esimerkiksi sitä kansalta saatua suoraa mandaattia takanaan, millä olisi enemmän lihaksia niitä tehdä. Myös Suomessa varmasti vedetään johtopäätöksiä siitä, menestyvätkö eurovaaleissa hallitusvai oppositiopuolueet. Silloin EU:ssa on ymmärrettävästi vähemmän työpanosta priorisoitavissa juoksevien asioiden hoitamisen ulkopuolelle. Jos esimerkiksi Donald Trump palaa USA:n presidentiksi, visiot saattavat hyvinkin konkretisoitua. Hänen mukaansa tulevaisuuden visiointia on vähemmän, mutta se ei ole täysin poistunut. Lisäksi kyse on ihan vain niistä kuuluisista resursseista, Lehtinen muistuttaa. Julius Lehtinen huomauttaa, että puhuttaessa mielipide-eroista EU:ssa täytyy muistaa että keskustelussa on ainakin kaksi tasoa: ideologinen Europarlamentaarikko Silvia Modig. Kuva: Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä. EU:n suureksi parjattu virkamieskoneisto on esimerkiksi noin 40 kertaa pienempi kuin Yhdysvaltain liittovaltion vastaava
Su 26.5. @ 15.30 Am be r Gra y Emel Maailma kylässä -festivaali | World Village Festival 25.–26.5.2024 | Suvilahti, Helsinki | Vapaa pääsy! Tapahtuman järjestää Pääpartnerit Ohjelmassa kulttuuria ja asiaa paremman maailman puolesta! Mm. – Jos mietitään vaikkapa Ison-Britannian EUeroa eli Brexitiä, oli siinäkin enemmän kyse brittien kotimaan politiikan kysymyksistä kuin EU:sta, Nordström muistuttaa. – Varsinkin suomalaisessa keskustelussa on tupattu keskittymään maantieteen vaikutuksiin ja jäsen valtioiden kantoihin, puhutaan etelän tuhlarivaltioista ja Hansa-liitosta, Lehtinen sanoo. Jollain tasolla kotimaisessakin keskustelussa tiedostetaan, ettei Silvia Modig (vas., GUE/NGL) äänestä samalla tavalla kuin Pirkko Ruohonen-Lerner (ps., ECR), mutta silti analyysi lehdistössä usein jää siihen, että suomalaisten etu on tämä ja kreikkalaisten tämä, Lehtinen sanoo. Tällaisia olivat esimerkiksi Brexit, COVID-19-pandemia ja Venäjän sota Ukrainassa. – Kovin harva enää puhuu siitä, että kainuulaisten etu on tämä ja tämä, kun taas turkulaisten on se ja se, ja näin ollen kainuulainen kansanedustaja ajaa tiukasti kainuulaisten asiaa muusta maasta välittämättä. Dub FX feat. Hänen mukaansa tämä yhteisen eurooppalaisen keskustelun puuttuminen ajaa äänestäjiä siihen, että eurovaaleissa ollaan kiinnostuneempia kansallisista teemoista kuin koko Eurooppaa koskevista asioista. – Ne ovat tehneet EU:sta relevantimman ja kiinnostavamman, Laura Nordström toteaa. n *Edellisellä kaudella 2019–24 Euroopan parlamentissa oli 705 paikkaa. Lehtinen heittää ilmoille myös vertauksen vastaavanlaisen keskustelun puutteesta Suomen politiikassa. Mr Woodnote, Hassan Maikal, Antti Autio, Puerto Candelaria, Maija Kauhanen, Emel, Don Johnson Big Band, Illia Ponomarenko, Christine Kandie, Julius Mbatia. Laura Nordström on samaa mieltä. Hän peräänkuuluttaakin EU-politiikan käsittelyä puolueiden ja ideologian erojen kautta, aivan kuten kansallisesti tehdään. Kesäkuussa 2024 valittavassa parlamentissa on 720 paikkaa. – Meillä ei ole kunnollista ja yhteistä eurooppalaista poliittista julkisuutta. Tähän voi kuitenkin olla tulossa muutos. Viiteen viime vuoteen on liittynyt paljon ilmiöitä, jotka ovat ylittäneet valtioiden rajoja ja pakottaneet myös äänestäjiä ajattelemaan eurooppalaisemmin. Tämänkaltaisen puhetavan taustalla on tosin se todellinen huomio, että erilaisten jäsenvaltioiden edut ovat usein erilaiset. 2 1 sekä maantieteellinen jako. – Usein tällöin piiloon jäävä puoli on se, että visiot tulevasta ja kanta lähes jokaiseen kysymykseen on erilainen myös parlamenttiryhmän ja puolueen mukaan. Meillä ei ole luonnollista tapaa ja tilaa käydä yhteiseurooppalaista keskustelua, jossa esimerkiksi suomalaiset ja kreikkalaiset voisivat käydä keskustelua koko Eurooppaa koskevista asioista, Nordström sanoo. Poliittiset keskustelumme ovat kansallisia
Myös yksittäisissä jäsenmaissa on otettu takapakkia. Yllätyksiä ja pelkoa Ympäristöhankkeita kohtaan nousseesta vastarinnasta on käytetty nimitystä ”greenlash”, joka on johdettu englannin vastareaktiota tai takaiskua merkitsevästä backlash-sanasta. 2 2 Luonto joutui puoLustuskannaLLe EU:n keskustaoikeisto myötäilee oikeistopopulisteja ilmastoja ympäristö politiikassa kesäkuun eurovaalien lähestyessä. Silloin vielä oli yli puoluerajojen poliittista tahtoa ratkoa ympäristöongelmia. Kielteinen suhtautuminen ympäristönsuoje. Viime syksyn alahuoneen vaaleissa puolue putosi kuudenneksi suurimmaksi. Tulos nosti BBB:n myös senaatin suurimmaksi puolueeksi. Mennä sai ehdotus tuholaismyrkkyjen käytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä, samoin ehdotus, jolla neljä prosenttia viljelymaasta olisi varattu biodiversiteetin suojeluun. Toinen oli se, että vastakkainasettelusta voimansa saavat oikeistopopulistiset, äärioikeistolaiset ja laitaoikeistolaiset puolueet löysivät viljelijöiden tyytymättömyydestä markkinaraon. Muutamaa vuotta aikaisemmin perustettu, pieni maaseutupuolue BoerBurgerBeweging (BBB) nousi kuin tyhjästä suurimmaksi puolueeksi kaikissa 12 maakunnassa. Suomen lisäksi kaatoporukassa olivat Belgia, Hollanti, Italia, Itävalta, Puola, Ruotsi ja Unkari. Teksti arto Huovinen Euroopan unionin ympäristöpolitiikassa tuli suuri ruumis tänä keväänä, kun pitkään valmisteltu ennallistamisasetus kaatui. Jäsenmaille ei enää kelvannut vesitettykään versio, ja se vedettiin maaliskuussa pois esityslistalta. Esimerkiksi Saksassa vesitettiin dieseltukiaisten leikkaukset ja Ranskassa peruttiin diesel veron nostaminen. Ennallistamisasetus on myös ollut keskeinen osa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin markkinoimaa Euroopan Green Deal -ohjelmaa. Komissio veti jo helmikuussa pois useita ympäristöaloitteitaan. Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus osallistui torppaukseen. Euroopan ilmastotavoitteista pudotettiin maa talouteen kohdistunut vaatimus 30 prosentin päästö vähennyksistä vuoteen 2040 mennessä. Ehdotusta lievennettiin, ja europarlamentti hyväksyi tämän version helmikuun lopulla. Suosituin oli Geert Wildersin äärioikeistolainen vapauspuolue, jolle valui analyysien mukaan myös suurin osa BBB:n kannatuksesta. Viljelijäprotestit ja oikeistopopulistit Toinen kaatumisen välittömistä syistä olivat kevään aikana laajoiksi levinneet maanviljelijöiden mielenosoitukset useissa EU-maissa. Vaikka laitaoikeisto ei useimmissa EU-maissa ole vallassa, se on pystynyt ohjaamaan keskustelun sisältöä. Ehdotus joutui vaikeuksiin jo vuosi sitten, kun europarlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeiston EPP, kääntyi sitä vastaan. Taustalla olivat viljelijöiden mielenosoitukset typpipäästöjen rajoituksia vastaan. EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius sanoi päätöksen tuhoavan unionin maineen, koska EU on maailman biodiversiteettikokouksissa etunenässä ajanut ennallistamista. Lisää huolta EU:n keskustaoikeistolle aiheutti brittilehti Guardianin mukaan tammikuussa tehty julkaisematon gallup, joka kertoi euroskeptisten ja populististen puolueiden nousseen suurimmaksi kahdeksassa 27 jäsenmaasta ja toiseksi suurimmaksi vielä neljässä. Keskustaoikeisto nojautuu useissa maissa oikeistopopulistien tukeen, ja muuallakin laitaoikeiston nousua pelätään. Euroopassa pantiin merkille Hollannin kevään 2023 aluevaaleissa koettu yllätys. Ympäristökomissaari Sinkevicius sanoi jo viime kesänä, että ilmapiiri on täysin muuttunut siitä, mikä se oli nykyisen komission aloittaessa vuonna 2019. Oikeistopopulismin muutto maalle Oikeistopopulismi nousi useimmissa Euroopan maissa vuosien 2007–2009 finanssikriisin ja sitä seuranneen leikkauspolitiikan seurauksena
Kuvaava esimerkki ympyrän sulkeutumisesta on Suomi, jossa perussuomalaisista on tullut vähintään kokoomuksen veroinen leikkaajapuolue, kunhan se saa samalla vesittää ympäristönsuojelua ja kiusata maahanmuuttajia. Nyt se hyötyy pelosta, että myös ilmastokriisi maksatetaan ”tavallisilla ihmisillä”. Chapronin mukaan se nopeus, jolla EU luopui vihreästä politiikasta, kertoo agrobisneksen voimasta. Vesitys ei auta pienviljelijöitä Euroopan viljelijöillä on todellisia huolia: nousevat energiaja muut kustannukset, halpatuonti ulkomailta sekä se, että suuret kauppaketjut painostavat tuottajahintoja alas. Laitaoikeisto hyötyi siitä, että finanssikriisissä pelastettiin pankit, mutta leikattiin kansalta. Euroopan tukijärjestelmä luo sisäisen pakon laajentaa tilakokoa, muuten uhkana on putoaminen kelkasta. n A ll O v er Pr es s/ eP AeF e/ O lIv Ie r H O sl eT. Nykyinen oikeistopopulismi vetää unohdettua kansaa erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella. Esimerkiksi Ranskassa maaseudulla on lähes myyttinen asema. Unionin laajeneminen toi mukaan maita, joissa työvoimakustannukset ovat vanhoja jäseniä alhaisempia. Laitaoikeiston ydinväitteitä ovat eliitti vastaan kansa, maahanmuuttajat vastaan kantaväestö, globalistit vastaan kansallismieliset. Tutkija Guillaume Chapron kirjoittaa Sciencelehdessä, että nyt tapahtuva ympäristönsuojelun vesittäminen tuskin hyödyttää pikkutiloja. Euroopan maaseudulla on tavattu äänestää perinteisiä konservatiivisia ja kristillisdemokraattisia puolueita. luun oli näillä puolueilla kyllä mukana, mutta jäi maahanmuuttovastaisuuden varjoon. 2 3 Traktorit tukkivat Brysselin katuja viljelijöiden osoittaessa mieltään maaliskuussa. Pelkkiä viljelijöiden ääniä enemmän merkitsee se, että maaseutu nähdään perinteisten arvojen suojelijana moderniteettia vastaan. Esimerkiksi Ranskassa Marine Le Penin puolue kampanjoi nyt eurovaaleissa ”rankaisevaa” ekologiaa vastaan. Hän kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan teollinen maatalous ja suurimmat viljelijäjärjestöt muodostavat tosiasiassa Ranskassa kartellin, joka kontrolloi siemen-, työvälineja maakauppaa, lainoitusta sekä sadon myyntiä. Vähitellen ekologiavihasta on tullut suorastaan ideologista. Laitaoikeisto yhtyi viljelijöiden vaatimuksiin ympäristösäännösten höllentämisestä. Samalla kuitenkin kolmasosa EU:n budjetista menee maatalouden tukemiseen, ja Ranska on suurin tukien saaja. Ranskan viljelijöistä 18 prosenttia on köyhyysrajan alapuolella ja 25 prosenttia lähellä sitä. Nyt yhä useammassa maassa niiden paikan on ottanut oikeistopopulistinen puolue – Suomessa perussuomalaiset on kahmaissut entiset keskustan äänestäjät. Enin osa tuista menee suurtiloille
24 KreiKKalainen ruletti Kreikan vasemmistopuolue Syriza nousi aikanaan lähes tyhjästä pääministeripuolueeksi. Teksti toivo Haimi Kuvat all over Press. Nyt Syriza hakee nousua uudella puheenjohtajalla, joka jakaa mielipiteitä. Kannattaako Syrizan uhkapeli. Hallitusvastuussa puolue menetti kuitenkin suuren osan kannatuksestaan
2 5 Syrizan puheenjohtaja Stefanos Kasselakis pitää puhetta puoluekokouksessa tämän vuoden helmikuussa.
Poikkeuksellinen on ollut myös Kasselakisin nousu politiikan eturiviin: vielä vuosi sitten kukaan ei tiennyt, kuka hän edes on. Sikäli kuin sitä voi onnistumiseksi kutsua, leikkauspolitiikka onnistui. Tänään estradilla on kuitenkin Stefanos Kasselakis, Kreikan vasemmistopuolue Syrizan puheenjohtaja. Farkkuihin ja T-paitaan pukeutunut mies tepastelee lavalle raikuvien aplodien saattelemana. Vaikka kreikkalaiset hylkäsivät pelastuspaketin lainaehdot kansanäänestyksessä, talouskuri jatkuisi vielä kolmivuotisen ”talouden sopeutusohjelman” ajan. Kasselakis on nuori, komea, kiinnostava – ja rikas. Kuka on Stefanos Kasselakis. Yleensä poliitikot eivät Kreikassa paistattele tällaisessa julkisuudessa. Käynnissä on Syrizan eurovaaliehdokkaiden julkistustilaisuus. Puoluejohtaja Aleksis Tsipras veti vaalituloksesta omat johtopäätöksensä ja ilmoitti eroavansa. Kasselakisin kampanjassa oliinnostustaja optimismia.. Kasselakis on sanonut olevansa hyvissä väleissä Uusi demokratia -oikeistopuolueen puheenjohtaja Kyriakos Mitsotakisin kanssa, kun taas Syriza-pomo Aleksis Tsiprasta hän oli verrannut Donald Trumpiin. Hänen tähtensä näyttivät olevan kohdallaan. Tällä kertaa talouskuria ja leikkauksia eivät kuitenkaan toteuttaisi porvarit vaan vasemmistolaiset. Elokuussa 2023 mukaan puheenjohtajakisaan ilmoittautui Stefanos Kasselakis, 35-vuotias liikemies, joka oli ollut Syrizan ehdokkaana kesän 2023 parlamenttivaaleissa, muttei tullut valituksi. Tsipras ja Syriza lupasivat lopettaa kreikkalaisia kurmottaneen talouskuripolitiikan. Kasselakisilla ei ollut juurikaan aikaisempaa kokemusta puoluetoiminnasta. Useimmat politiikan tarkkailijat pitivät ennakkosuosikkina Efi Achtsiogloua, nuorta, tunnettua ja kokenutta entistä työministeriä. Näillä ei ollut mitään aikomusta antaa Kreikalle liikkumavaraa talouskurin suhteen: Kreikka uhattiin jopa viskata ulos eurosta, jos Syrizan johtama hallitus ei suostuisi sille saneltuun talouskuripolitiikkaan. Hän puhui hammaslääkäriäidistään ja yrittäjäisästään, jotka tekivät kovasti töitä elättääkseen perheensä. Syriza valitsi uuden puheenjohtajansa puoluekokouksessa syyskuussa 2023. Kansalaisten luotto Syrizaan oli haihtunut, koska se pakotettiin taipumaan talouskurin edessä. Sali on täynnä. Lopulta Syrizan puheenjohtajavaalissa nähtiin jymy-yllätys. Neljä vuotta myöhemmin Syriza romahti toden teolla. Kasselakisin kampanja oli jotain uutta. 2 6 Valot sammuVat Ateenan Ellenikos Kosmos -kulttuurikeskuksessa. Puolue sai kuitenkin vaaleissa kunnioitettavan 31,5 prosentin ääniosuuden. Hänen puolisostaan, kuntosaliohjelmastaan, ruokavaliostaan ja harrastuksistaan on kirjoitettu palstatolkulla kreikkalaisissa sanomalehdissä. Hän puhui ”kreikkalaisesta unelmasta”, jonka hän halusi tehdä todeksi. Tämä linja asetti Syrizan napit vastakkain niin sanotun troikan eli Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin kanssa. Lopulta Syriza joutui antamaan periksi. Kesäkuun 2023 parlamenttivaaleissa puolue sai vain 17,8 prosenttia äänistä ja 47 paikkaa Kreikan 300-paikkaiseen parlamenttiin. Kreikan talous kääntyi kasvuun vuonna 2018. Kasselakista ei ensivilkaisulta uskoisi järin vasemmistolaiseksi. Kasselakisin kampanjassa oli innostusta ja optimismia. Tällaista vastaanottoa ja habitusta on totuttu näkemään rocktähdillä tai startup-miljonääreillä. Poliittinen vahinko oli kuitenkin tapahtunut. Hän sivuutti perinteiset puolue-elimet ja keskittyi kampanjassaan puhumaan jäsenille suoraan somen välityksellä. Istumapaikkoja ei riitä kaikille, vaan osa yleisöstä joutuu seisomaan käytävillä. Tappiota tappion perään Aleksis Tsiprasin johtama vasemmistopuolue Syriza voitti kaikkien yllätykseksi Kreikan vuoden 2015 parlamenttivaalit ja muodosti hallituksen keskellä Kreikan velkakriisin jälkimaininkeja. Hän oli asunut Yhdysvalloissa 14 vuoden ajan, missä hän oli työskennellyt pankkiiriyhtiö Goldman Sachsin palveluksessa. USA:sta hän oli kirjoittanut kolumneja, joissa hän oli kannattanut oikeistoliberaalia talouspolitiikkaa, kuten minimipalkan laskemista ja yksityisten korkeakoulujen perustamista. Maansa ensimmäinen julkihomo puoluejohtaja. Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa Syriza menetti 59 paikkaa ja putosi oppositioon. Kasselakis ei puhunut politiikan yksityiskohdista, vaan sen sijaan hänen puheestaan välittyi tunne. Kapinallisuudesta elävä puolueväki valitsi johtoon kapinallisen. Tyhjästä ponnistanut, aiemmin oikeistoon kallellaan ollut ja suurelle yleisölle tuntematon Kasselakis sai jäsenäänestyksen toisella kierroksella lähes 56 prosenttia äänistä ja päihitti vastaehdokkaansa Efi Achtsiogloun
Ilmassa leijui iso kysymys siitä, oliko Kasselakisilla tarpeeksi kykyjä ja taitoja puolueen johtamiseen. Kasselakisin suosio ei suinkaan ole pientä. Kannatus on silti kaukana siitä, mitä tarvittaisiin pääministerin paikasta kilpailemiseen. 2 7 Jäähyväiset Syrizalle. Kasselakisin valinta Syrizan johtoon syöksi puolueen kriisiin. Hän on Syrizan keskuskomitean jäsen ja Euroopan vasemmistopuolueen varapuheenjohtaja. Syrizaan liittyi hänen puheenjohtajakampanjansa vanavedessä noin 40 000 uutta jäsentä. Uusi puolue on nimittänyt ehdokkaita eurovaaleihin ja perustanut paikallisjärjestöjä ympäri Kreikkaa, mutta sen kannatus ei ole lähtenyt vielä lentoon ainakaan suuren yleisön silmissä. Syrizan enemmistö kuitenkin luottaa edelleen puolueeseensa ja Kasselakisiin, kertoo entinen parlamenttiedustaja Yiannis Bournous KU:lle. Osa Syrizan jäsenistä ajatteli Kasselakisin valinnan olleen uhkapeliä, jossa oli enemmän hävittävää kuin voitettavaa. Uusi puolue rekisteröitiin tämän vuoden maaliskuussa, ja sen puheenjohtajaksi nousi Aleksis Haritsis, joka toimi Tsiprasin hallituksessa sisäministerinä. Eräs tärkeimmistä syistä siihen on Stefanos Kasselakisin henkilökohtainen suosio ja jatkuva mediajulkisuus. – Kyselytutkimuksissa Syrizan kannatus on lähtenyt hienoiseen nousuun, Bournous kertoo huhtikuun lopulla. Kyselyissä puolue saa noin kolmen prosentin kannatuksen. Saman vuoden joulukuussa yhdeksän parlamenttiedustajaa lisää erosi, ja tällä kertaa mukana oli myös Kasselakisille puheenjohtajavaalin hävinnyt Achtsioglou. Nyt Syrizan kannatus on kuitenkin palautunut. Marraskuussa 2023 kaksi Syrizan parlamenttiedustajaa erosi puolueesta. Siksi Syriza hajosi lähes heti puoluekokouksen jälkeen. Yhteensä Puheenjohtajavaalin hävinnyt Efi Achtsioglou erosi Syrizasta vuoden 2023 lopulla ja liittyi kevättalvella 2024 perustettuun Uusi vasemmisto -puolueeseen. Sitä ennen Syriza oli ollut Kreikan toiseksi suosituin puolue lähes yhdeksän vuoden ajan. Loikkarit perustivat parlamenttiryhmän nimeltä Nea Aristera, Uusi vasemmisto. Kaiken lisäksi Kasselakis kävi puheenjohtajakampanjaa persoonallaan ja henkilökohtaisella karismallaan, ei niinkään poliittisilla avauksilla. Bournous menetti parlamenttipaikkansa vuonna 2023. Uuden puolueen puheenjohtajaksi hän ei kuitenkaan ryhtynyt.. Puheenjohtajavaihdos ja sitä seurannut hajaannus veivät Syrizan kannatuksen hetkeksi pohjamutiin, ja puolue putosi hetkeksi kolmanneksi suosituimmaksi. Entisen pankkiirin valinta vasemmistopuolueen puheenjohtajaksi oli ymmärrettävästi liikaa joillekin Syrizan jäsenille
Ohjelmatyötä tehdään etenkin vuoden 2028 parlamenttivaaleja silmälläpitäen. Bournous on eri mieltä. Jos puolue kykenee saamaan eurovaaleissa viime parlamenttivaaleja paremman tuloksen, osoittaa se kykenevänsä vielä voittamaan vaaleja – ja ehkä tulevaisuudessa taas kilpailemaan suurimman puolueen asemasta. Kuitenkin vaalipaneeleissa heidän ehdokkaansa ovat kaikesta samaa mieltä meidän kanssamme, Bournous sanoo. He kuitenkin siirtyivät 2019 ja etenkin 2023 kannattamaan muita puolueita. Hänen hallituksensa on tehnyt oppikirjan mukaista keskustaoikeistolaista politiikkaa. – Heidän pääviestinsä on se, että he eivät ole Syriza. 2 8 puolueella on noin 200 000 jäsentä, eli karkeasti arvioituna noin kaksi prosenttia kreikkalaisista on Syrizan jäseniä. Kesäkuussa katsotaan, kestääkö Kasselakisin kasetti Syrizan ja Kasselakisin ensimmäinen todellinen koetus ovat kesäkuun europarlamenttivaalit. Nyt Syrizalla on käynnissä ohjelmatyö, jonka tarkoituksena on tuoda esille näitä ihmisiä hyödyttävää politiikkaa, etenkin veropolitiikkaa, Bournous sanoo. Oikealla Suomen pääministeri Petteri Orpo.. – Hävisimme vaalit vuosina 2019 ja 2023, koska menetimme sen äänestäjäkoalition, jonka rakensimme vuonna 2015, Bournous kertoo. Kasselakisin johtamaa Syrizaa on arvosteltu siitä, että puolue on liiaksi Kasselakisin persoonan varassa. n Kyriakos Mitsotakis (vasemmalla) on toiminut Kreikan pääministerinä vuodesta 2019. Syriza kävi vaalitappioidensa jälkeen pohjalla, mutta puolueväki ajattelee selvästi suunnan olevan nyt ylöspäin. Syrizassa järjestettiin ensimmäistä kertaa esivaaleja, joissa eurovaalien ehdokasasettelusta pääsivät päättämään tavalliset puolueen jäsenet. – Keskituloiset ihmiset, etenkin pienja yksinyrittäjät, äänestivät Syrizaa 2015. – Olemme tähän mennessä ainoa puolue, joka on ehdokkaiden asettamisen lisäksi tehnyt ohjelmajulistuksen siitä, millaisen EU:n haluamme, Bournous kertoo. Kokemattoman ja ulkopuolisen Kasselakisin valinta puoluejohtajaksi onkin merkki siitä, että Syrizassa ollaan valmiita ottamaan suuriakin riskejä uuden menestyksen saavuttamiseksi. Bournous kuitenkin uskoo, että Syrizalla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet hyvään tulokseen jo eurovaaleissa. Yiannis Bournous myös ihmettelee Uuteen vasemmistoon loikanneiden entisten syrizalaisten toimintaa
Maan talous lähti kasvuun vuoden 2018 lopulla, ja työttömyys oli kääntynyt laskuun jo vuonna 2014. Vasemmistopuolue Syriza on sisäisten riitojensa ja uuden puheenjohtajansa vuoksi kanveesissa. Hallitus on nostanut minimipalkkaa, mutta mediaaniansiot junnaavat edelleen paikallaan. Hätälainojen ja tukipakettien ehtoihin kuului vaatimus talouskurista ja julkisen sektorin leikkauksista, jotka aiheuttivat valtavasti inhimillistä kärsimystä ja sosiaalisia ongelmia. Nyt nousussa on kansalliskonservatiivinen Elleniki Lisieli Kreikkalainen ratkaisu -puolue, jota johtaa telemarkkinoija Kyriakos Velopoulos. Kreikan talous on palautunut velkakriisistä nopeasti, mutta on kyseenalaista, tapahtuiko se Mitsotakisin hallituksen ansiosta vai siitä huolimatta. Onnettomuuden tutkinnassa paljastui laiminlyöntejä Kreikan rautateiden turvallisuusvalvonnassa. – Kreikasta on tulossa taas normaali maa, Tsipras sanoi pitämässään puheessa. Talouden ja työllisyyden kasvu ei kuitenkaan ole hyödyttänyt kaikkia. Poliittisilla dynastioilla on pitkät perinteet Kreikassa: vanhemman Mitsotakisin isosetä Eleftherios Venizelos puolestaan oli Kreikan historian merkittävimpiä valtiomiehiä ja toimi pääministerinä 12 vuoden ajan 1900-luvun alussa. Vuonna 2015 yli 23 prosenttia kreikkalaisista eli suhteellisessa köyhyydessä. syriza hävisi talouskriisin jälkeiset vuoden 2019 parlamenttivaalit, ja vallan kahvaan palasi Kreikan vanha valtapuolue, keskustaoikeistolainen Uusi demokratia. 57 ihmistä kuoli onnettomuudessa ja 85 loukkaantui. Mitsotakisin hallitus on vuodesta 2019 tehnyt oppikirjan mukaista keskustaoikeistolaista talousliberaalia politiikkaa. Takavuosien valtapuolue, sosiaalidemokraattinen PASOK, on perustettu uudelleen, mutta se ei ole onnistunut nousemaan ykköshaastajan asemaan. Syrizan johdolla Kreikka pääsi irti talouden sopeutuksesta ja maan velkakriisistä. Skandaaleista ja vastustuksesta huolimatta Mitsotakisin oikeistohallitus on voinut hallita melko rauhallisesti, sillä sille ei ole uskottavaa vasemmisto-oppositiota Kreikan parlamentissa. Oppositio syytti nopeasti junaonnettomuudesta hallitusta, ja Kreikan liikenneministeri erosi välittömästi onnettomuuden jälkeen. mitsotaKisin hallitusta on viime vuosina keikuttanut kaksi suurta skandaalia. 2 9 KuKa toipuu, KuKa ei Kun vasemmistopuolue Syrizan puheenjohtaja Aleksis Tsiprasista tuli Kreikan pääministeri vuonna 2015, hän lupasi olla käyttämättä solmiota siihen asti, kunnes Kreikka pääsisi irti leikkauspolitiikasta ja talouskuriohjelmasta. Vuosina 2021–22 kävi ilmi, että Kreikan tiedustelupalvelu oli vakoillut muun muassa toimittajia ja oppositiopoliitikkoja puhelimeen asennettavan Predator-vakoiluohjelman avulla. Kreikan yhteiskunta oi lyöty polvilleen, kun maan velkojat vaativat hallitusta toteuttamaan rajuja leikkauksia julkisiin palveluihin vastineeksi taloudellisesta tuesta. Pääministeriksi nousi Kyriakos Mitsotakis, jonka isä oli toiminut Kreikan pääministerinä 1990-luvulla. Myös sosiaali turvan taso on Kreikassa matala, ja noin viidesosa kaikista Kreikan kotitalouksista elää köyhyys riskissä. Minimipalkkaa on nostettu, veroja kevennetty ja valtion omaisuutta yksityistetty. Hän tuli tunnetuksi muun muassa siitä, että yritti 2010-luvulla kaupitella televisiossa ”aitoja käsin kirjoitettuja kirjeitä” itseltään Jeesus Kristukselta. Pääministeri Mitsotakis kiisti tietäneensä vakoilusta. helmikuuta 2023 matkustajajuna ja tavarajuna törmäsivät toisiinsa. Toinen suuri skandaali oli Témpin junaonnettomuus. Ensimmäinen oli ”Predatorgate”. Kriisin inhimillinen hinta oli kuitenkin kova maksettavaksi. Etenkin palvelualoilla työllisyysaste on korkea, mutta palkat ovat matalia eikä koko päivätyötä ole läheskään aina saatavilla. Virheen vuoksi junat kulkivat samalla raiteella vastakkaisiin suuntiin. Kesäkuussa 2018 Tsipras ilmestyi TV-kameroiden eteen pitämään puhetta – solmio kaulassaan. 28. Kreikka oli juuri saanut neuvotelluksi uuden tukipaketin, joka mahdollistaisi maan talouden pysymisen tolpillaan velkaohjelmien päättymisen jälkeen. Vasemmiston kyvyttömyys on tasoittanut tietä oikeistopopulisteille. Kun vaihtoehdot vasemmalta ovat harvassa, kaikenlaiselle humpuukille syntyy kysyntää. Korruptio ja veronkierto ovat edelleen suuria ongelmia Kreikassa, mutta niihin on pyritty puuttumaan tehokkaalla hallinnolla ja lainsäädännöllä. n Noinviidesosakaikista Kreikankotitalouksista elääköyhyysriskissä.
Tuki piti sisällään myös oppimistai lukemishaasteisille suunnatut selkokirjat. Petteri Orpon (kok.) ja Riikka Purran oikeistohallitus on tekemässä ennätyksellisiä leikkauksia kulttuurin rahoitukseen. – Leikkausten kokonaisvaikutuksia ei ole nyt huomioitu. 3 Kurjuutta Kulttuurille Hallituksen rahoitusleikkaukset turhauttavat ja aiheuttavat epävarmuutta kulttuurija taidealalla. Ensi vuonna tiedossa on jälleen yli neljän miljoonan euron leikkaukset, ja sama linja jatkuu hallituskauden loppuun vuoteen 2027 saakka. Purra on valtiovarainministeriksi päästyään pettänyt vaalien alla esittämiään lupauksia, mutta tässä asiassa teot ovat vastanneet puheita. Jo tänä vuonna kulttuuribudjetti supistui yli kahdeksalla miljoonalla eurolla, mistä noin puolet juontui hallituksen leikkauksista ja puolet veikkausvoittovarojen vähenemisestä. Lisäksi hallitus aikoo korottaa muun muassa kulttuuritapahtumien ja elokuvanäytösten lippujen, museoiden pääsylippujen sekä kirjojen ”Kurjistumisenkierrejohtaisi väistämättäsiihen,että taide-jakulttuuripalvelut eivätoleenääkaikkien ulottuvilla.”. Kirjastot menettivät ostotukensa Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista on kaikkiaankin häviävän pieni, 0,8 prosenttia, muistuttaa akavalaisen Taideja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo. Tämän vuoden alussa muun muassa poistui kirjastoille suunnattu vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki. Teksti elias Krohn Kuva emma Grönqvist ”Kulttuuri on sellainen luksuspalvelu, johon tällä hetkellä valitettavasti Suomessa menee liikaa rahaa.” Näin lausui perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra Ylen eduskuntavaalitentissä maaliskuussa 2023. Etenkin vähävaraisimpien mahdollisuudet päästä kulttuuripalvelujen pariin ovat uhattuina. Lisäksi on karsittu muun muassa alueellisesta kulttuuritoiminnasta, ystävyysseuroilta, kulttuurilehdiltä, seurantalojen korjauksista ja erilaisista kehittämishankkeista. Niiden seuraukset alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle ovat vakavia, mutta valtion budjetissa merkitys on minimaalinen. Hallituksen kehysriihessään sopimista ensi vuoden leikkauksista miljoona euroa kohdistuisi taiteen ja kulttuurin valtionavustuksiin ja 3,3 miljoonaa esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksiin
3 1 – Leikkausten seuraukset alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle ovat vakavia, mutta valtion budjetissa merkitys on minimaalinen, toteaa Taideja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo.
Leo muistuttaa, että samalla kunnat menettävät osaamispotentiaalia ja lopputuloksena voi olla kunnan houkuttelevuuden ja elinvoiman heikkeneminen. Silloin puhutaan jo kuoliniskusta useille toimijoille. Nuivuus näkyy rahoituksessa Myös kulttuuripolitiikan professori Miikka Pyykkönen Jyväskylän yliopistosta pitää tehtyjä ja tulossa olevia kulttuuribudjetin leikkauksia merkittävinä. 3 2 arvonlisäveroa 10:stä 14:ään prosenttiin. – Toimijat joko nostavat kuluttajahintoja tai hakevat säästöä muualta. Myös sosiaaliturvaleikkaukset ja työelämäheikennykset kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin taiteen ja kulttuurin tekijöihin. Suunnitellut heikennykset osuvat Pyykkösen mukaan erityisesti maakuntien ja syrjäseutujen kulttuuripalveluihin, joita tarjoavat esimerkiksi valtionosuuksia saavat pienet toimijat. Nyt on tapahtunut se, mitä kentällä pelättiin ja tutkijatkin aprikoivat, Pyykkönen sanoo. Työttömyysturvaan tehtävät heikennykset, kuten oman alan pienten työkeikkojen vastaanottamisen mahdollistaneen työttömyysturvan suojaosan sekä lapsikorotusten poistaminen, osuvat kipeästi juuri niihin, joiden toimeentulo saattaa olla jo valmiiksi niukkaa. Kuntien ja valtion rahoitusleikkaukset osuvat pahimmillaan samoihin toimijoihin. Pyykkösen mukaan Purran lausunto kulttuurista luksuspalveluna saa leikkaukset näyttäytymään ideologisessa valossa. Jos säästöjä haetaan muualta, myös henkilöstövähennykset ovat todennäköisiä, Leo arvioi. Tällöin etenkin vähävaraisempien ihmisten A n n e K A ll io lA ”Vähintäänpienimuotoinen nuivasuhtautuminen nimenomaankulttuuriin näkyy.” Kulttuuripolitiikan professori Miikka Pyykkönen.. Kunnissa kulttuurialan työtä tekeville tämä voi tarkoittaa väheneviä työmahdollisuuksia tai irtisanomisia – ja työtehtävien kasautumista jäljelle jääneiden harteille. – Periaatteessa oli hyvä ratkaisu, että veikkausvarat siirrettiin valtion budjettiin, koska se takaa tasaisemman, varmemman rahoituspohjan. Kulttuurin määrärahoja vähentää jo edellisen hallituksen aikana tehty päätös, että veikkausvoittovarojen väheneminen kompensoidaan vain osittain. – Taideja kulttuurialalla on paljon perinteisestä palkkatyöstä poikkeavissa työsuhteissa työskenteleviä, esimerkiksi freelancereita ja monityöläisiä, Leo toteaa. Lisäksi Veikkauksen tuottojen korvamerkintä poistettiin ja niistä aiemmin suoraan rahoitetut toiminnot siirrettiin valtion budjettivaroista rahoitettaviksi. Kuluttajahinnat ovat jo aika lailla kipurajalla. – Vuoteen 2027 mennessä kaavaillaan viimeisimpien tietojen mukaan jopa 150 miljoonan euron leikkausta. Se altistaa kuitenkin poliittisille suhdannevaihteluille, jos nuivasti kulttuuriin suhtautuvia tulee päättäviin asemiin. – Tämä heikentää mahdollisuuksia pitää palvelujen hinnat niin edullisina, että kaikilla on mahdollisuus niitä käyttää. Heikennyksiä monelta suunnalta Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva: myös lukuisat kunnat painivat talousvaikeuksissa ja leikkaavat kulttuuripalveluistaan sekä kulttuurin tukemisesta. – Kurjistumisen kierre johtaisi väistämättä siihen, että taideja kulttuuripalvelut eivät ole enää kaikkien ulottuvilla, Nea Leo varoittaa. – Leikkauspolitiikka ylipäänsäkin voidaan nähdä ideologisena, mutta vähintään pienimuotoinen nuiva suhtautuminen nimenomaan kulttuuriin näkyy, Pyykkönen muotoilee
– Nyt on unohtunut hyvin nopeasti, miltä näyttää, kun niitä palveluja ei ole. Joissain kohdin se voi tarkoittaa sitä, että uutta rahoitusta on myös tulossa, arvioi Miikka Pyykkönen. Nea Leo ihmettelee. Helmikuussa Huoltovarmuuskeskus ilmoitti selvittävänsä kulttuurialan ottamista mukaan huoltovarmuustoimintaan. n. – Vain se, mihin investoidaan, voi kasvaa. Siitä on luvattu malli hallituksen puoliväliriiheen (keväällä 2025) mennessä. 3 3 mahdollisuudet päästä kulttuuripalvelujen pariin heikkenevät. Lisäksi on tullut kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksiin liittyviä rahoitusmuotoja. Tilastokeskuksen mukaan päätyönään kulttuuriammateissa toimivia oli viime vuonna 130 000. – Tämä vaarantaa sen hyvinvointivaltion kulttuuripolitiikan periaatteen, että kaikilla pitäisi olla tasaveroiset mahdollisuudet kuluttaa kulttuuripalveluita ja osallistua kulttuurin tekemiseen, Pyykkönen sanoo. Hallitus myöntää potentiaalin Hallitusohjelmassa on kauniita kirjauksia kulttuurista, ja siinä todetaan luovien alojen ”merkittävä työllisyysja kasvupotentiaali”. Kulttuuritoimialoilla työskenteleviä oli reilut 110 000. Ilmiöön liittyy myös rahoituksen katkonaisuus: monien kulttuuritoimijoiden on hankala saada rahoitusta perustoiminnalleen, ja ne joutuvat sen sijaan käynnistämään yhä uusia projekteja, joille ne hakevat rahoitusta. Alan toimijat näyttivät voimaansa viimeksi Kivi voittaa sakset -mielenilmauksessa Helsingissä hallituksen budjettiriihen edellä. Vaikka huomattavia rahoitusleikkauksia on meneillään ja näköpiirissä, kulttuuriväki ei ole antamassa periksi. – Moni meidänkin jäsenistämme työskentelee monityöläisenä, esimerkiksi yhdistelee yrittäjyyttä ja palkkatyötä. Miksi sen täytyy siitä huolimatta jatkuvasti todistella merkitystään. Se turhauttaa ja aiheuttaa valtavasti epävarmuutta, Nea Leo kuvailee. Iso ja työllistävä toimiala Koronarajoitusten aikaan vuosina 2020–2021 monet kulttuurialat olivat pahoissa vaikeuksissa. – Nyt kun se on taaksejäänyttä aikaa ja alan toiminta on päässyt jälleen hyvään vauhtiin, luvassa on ennennäkemättömän suuria rahoitusleikkauksia ja muita heikennyksiä. Leikkauksille ja jatkuvalle leikkauspuheelle on vaihtoehtoja, Leo korostaa. Rahoitus muuttuu välineellisemmäksi Tämä olisi jatkoa viime aikojen suuntaukselle, jossa kulttuurin rahoitukseen on tullut entistä enemmän strategista ohjausta. Järjestelmän on muututtava työelämän mukana. – Painopiste on alkanut siirtyä perusrahoituksesta instrumentaaliseen rahoitukseen. Taide-, kulttuurija tapahtuma-ala on iso, laajasti työllistävä ja kasvava elinkeinoala. Tulevaisuuskuvaa ja tarvittavia toimenpiteitä linjataan tekeillä olevassa kulttuuripoliittisessa selonteossa, jonka valtioneuvosto antaa eduskunnalle suunnitelman mukaan ensi syksynä. Ja toimijatkin alkavat muuttaa toimintaansa rahoituksen ohjaamaan suuntaan, koska on pakko vastata rahoittajan asettamiin tavoitteisiin, Pyykkönen arvioi. Silti pienistäkin rahoituksista joudutaan taistelemaan. – On myös valtavasti tutkimuksia taiteen ja kulttuurin merkityksestä osallisuudelle ja hyvinvoinnille. Positiivisena asiana, jonka etenemisestä on toiveita, Nea Leo mainitsee työttömyysturvan yhdenvertaisuutta parantavan yhdistelmävakuutuksen, joka on ollut TAKUn edunvalvonnan kärkitavoitteita jo pitkään. Yhdistelmävakuutus mahdollistaisi työttömyysturvan kerryttämisen samaan aikaan sekä palkansaajana että yrittäjänä tehdystä työstä. – Tämä on yksi tekijä, mikä voi antaa lisää paino arvoa vaatimuksille pitää kulttuurin rahoitusta yllä. – Sillä pyritään tuottamaan tiettyjä vaikutuksia yhteiskuntaan, ja silloin se ei ole enää samassa mielessä vapaata kulttuuritoimintaa kuin moni kulttuurin ja taiteen toimija on tottunut ajattelemaan. Hallitusohjelmassa nostetaan esiin kulttuurin merkitys kansalaisten resilienssille, kokonaisturvallisuudelle ja kansalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle. Korona-aikana kulttuuripalvelujen loppuminen havahdutti ihmisiä huomaamaan niiden merkityksen, muistuttaa Pyykkönen. Kulttuurin tukeminen on noussut viime aikoina esille myös kriiseihin varautumisen yhteydessä. Vertailun vuoksi: esimerkiksi maatalous, metsätalous, kalatalous ja kaivostoiminta työllistivät viime vuonna yhteensä alle 100 000 suomalaista. Lisäksi kulttuuriin läheisesti kytkeytyvä tapahtuma-ala työllistää vakituisesti noin 20 000 ja tilapäisesti toistasataatuhatta ihmistä. Ikävämpi puoli on Pyykkösen mukaan se, että silloin kulttuurin rahoitusta välineellistetään. – Luovien alojen arvo on uusimpien selvitysten mukaan yli 16 miljardia euroa. Kulttuurin avulla on esimerkiksi pyritty yritysten liikevoiton tai kilpailukyvyn kasvattamiseen. Vaikka siis kulttuuri ei ole luksuspalvelu, siitä uhkaa Purran leikkauslinjan vuoksi tulla sellainen. Kulttuurialan pitkäaikainen yhteinen tavoite kulttuuribudjetin nostamisesta vähintään yhteen prosenttiin valtion budjetista on edelleen voimassa, Nea Leo muistuttaa. Niiden rajoituksia myös jatkettiin monia muita toimialoja, kuten ravintoloita, pitempään
Vasemmiston kritiikkiä Piketty käy kirjassaan myös vasemmiston kimppuun. Hän nosti esiin julkistustilaisuudessa juuri ideologian merkityksen, jota Piketty teoksessaan korostaa. Tarina Gatesista kulkee tiivistetysti, että omassa autotallissaan tietokoneita kehittänyt mies onnistui luomaan itse valtavan omaisuutensa perustan. Jäntti havainnollisti asiaa mainitsemalla Helsingin kokoomuslaisen pormestarin Juhana Vartiaisen viestin sosiaalisessa mediassa. Viestissä Vartiainen perusteli hallituksen leikkauspäätöksiä juuri ideologialla. En tiedä, onko tämä se oikea tarina, mutta silloinen IBM:n pääjohtaja oli samassa yrityksen johtoryhmässä kuin Bill Gatesin äiti. Kenen tarina voittaa Piketty on saanut paljon kehuja, muun muassa Yhdysvaltain ex-presidentti Barack Obamalta. IBM osti Gatesilta järjestelmän. Jäntti tiivisti, kuinka Piketty käyttää vaalitutkimuksia ja -analyysejä apunaan tukemaan väitettään. Se saattaa jotenkin selittää tätä, Jäntti totesi. Tämä liittyy juuri yhteiskunnassa kerrottaviin tarinoihin esimerkiksi sankariyrittäjistä. Kehujien lisäksi on löytynyt myös paljon kriitikoita, joita sanoma ei ole miellyttänyt. Piketty tekee kirjoillaan saman. Mitenkään ennen kuulumatonta ei ole, että eri mieltä olevat hyökkäävät heidän näkökulmastaan vääränlaista viestiä välittävän ihmisen päälle. Kun näitä tarinoita sitten vähän tonkii, paljastuu jotain muuta. – Miten kerromme näitä tarinoita. Piketty on pelottava, koska hän kertoo hyvin erilaista tarinaa siitä, miten yhteis kunta kannattaa järjestää. – Bill Gates ei suinkaan keksinyt tietokoneiden käyttöjärjestelmää – hän osti sen toiselta yrittäjältä. Hän kuvailee vasemmiston muutosta kattavasti muutamissa maissa. Kaikissa niissä – myös orjayhteiskunnissa – talouden rakennetta on selitetty hyväksi ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi – Kaikissa yhteiskunnissa pyritään kertomaan tarinaa siitä, miksi se on sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. – Tämä on esimerkki siitä, mistä Piketty puhuu, kun hän nostaa ideologian keskeiseen asemaan yhteiskunnallisessa keskustelussa, Jäntti tiivisti. Kirjan suomennoksesta vastannutta työryhmää veti Tukholman yliopiston professori Markus Jäntti. Tietyllä tapaa tarina yhteiskuntien järjestämisessä kuulostaa vahvasti ei vaihtoehtoa -puheelle. Se muuttaa jonkin verran, miten suhtaudumme näihin sankaritarinoihin. – Samaan tapaan nykyisessä hyperkapitalismissa tarinat ovat näitä, että muuta tapaa järjestää yhteiskunta ei olekaan ja meidän on vain hyväksyttävä nämä kustannukset esimerkiksi vaurauden keskittymisestä, Jäntti sanoi. Uudessa kirjassaan Piketty käy läpi erilaisia yhteiskuntia historian saatossa ja sitä, miten ne on järjestetty ideologisesti. Esimerkiksi Björn Wahlroos nousi hyvin vauraaksi Suomen valtion tekemien päätösten vuoksi. Mitenkään uusi havainto se ei ole, mutta Piketty toteaa vasemmiston muuttuneen koulutetun keskiluokan liikkeeksi. – En ole ymmärtänyt, minkä takia maailman suurin tietokonefirma ostaa käyttöjärjestelmän autotallissa toimivilta nörteiltä. Tilanne ei ole muuttunut aikojen saatossa. Teksti Jussi Virkkunen 2010-luvulla ranskalainen ekonomisti Thomas Piketty saavutti maailmanmainetta Pääoma 2000-luvulla -teoksellaan, jossa käsiteltiin erityisesti varallisuuden keskittymistä entistä harvempien käsiin. – 1950-luvulta 1970-luvulle vasemmiston ja oikeiston äänestäjäkunnat olivat kulttuurisesti,. Siksi ideologian nostaminen keskeiseksi tekijäksi tässä on todella tärkeää. Nyt suomeksi on tarjolla hänen seuraava teoksensa Pääoma ja ideologia. Jäntti kertoi myös kuvaavan esimerkin Microsoftin perustajasta Bill Gatesista. Jäntin kertoma kuvaus poikkeaa merkittävällä tavalla totutusta. Samalla työväenluokka on siirtynyt äänestämään oikeistoa. Se ilmestyi ranskaksi vuonna 2019, ja monivuotinen suomennusprosessi saatiin valmiiksi tänä keväänä. Piketty kuvailee nykyvasemmistoa bramiinivasemmistoksi, millä viitataan Intian kasti jakoon, jossa bramiinit ovat ylin luokka. Markus Jäntin mukaan jotkut pelkäävät Pikettyä siksi, että hän näyttää, ettei keisarilla olekaan vaatteita. 3 4 kirja Poliittista taloutta Ranskalainen ekonomisti Thomas Piketty osoittaa tänä vuonna suomeksi ilmestyneessä kirjassaan, että ideologialla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa keskustelussa
–Tämäintressienyhteneväisyysäänestäjäkunnissaonkadonnut.Työväenluokkaonsiirtynytäänestämäänoikeistoatainativistisiapopulisteja.Talouseliittiontaasoikealla. Poliittisentaloudentutkija Antti Ronkainenpitäävasemmistonrakenteellistamuutostaselityksenäsenheikkouteen. Ronkaisenmukaanvasemmistoeiolekyennyt luomaantalouspoliittistavaihtoehtoaoikeistolle. Pikettyruoskiietenkinsosiaalidemokraattista vasemmistoasiitä,etteisekyennytNeuvostoliiton romahduksenjälkeenkehittämäännäkemystään omistajuuteen.Tämäonvienytheiltäaloitteen. 3 5 luokkapositioltaanjakoulutus-jatalousasemaltaanhyvinsamansuuntaisia.Vasemmistoayhdistise,ettäheolivatvähävaraisempia,vähemmän koulutettujajatyöväenluokkaisia. Chilen hallitus/CC BY 2.0 lehtikuva/heikki saukkomaa emma Grönqvist Markus Jäntti Thomas Piketty Antti Ronkainen. –Mitenyhdistäänämäkaksiporukkaa?Tärkeä poliittinenverbiolisisietäminen.Pitäisisietäätoisiajollaintavalla. n Thomas Piketty: Pääoma ja ideologia. –Globalisaatiostahyötyvienkorkeastikoulutettujenonvaikealöytääyhteisiäintressejäalikoulutettujenuusientyöväenluokkienkanssa.Heitäglobalisaationuijii. –Tarinaonkerrottavauudestaan.Työkalut,joitahäntarjoaa,ovattyöelämädemokratiankehittäminenjauuttasuhdettaomistajuuteen–omistajuusmuuttuutilapäiseksikauttaaltaan.Nykyisessäideologiassaomistajuusonsekäpyhääettäpysyvää.Esimerkiksiajatusperinnönverottamisesta onpoliittisestihyvinepäsuosittuatästäsyystä.PerintöveronpalauttaminenRuotsissaontäysinpoliittisenkeskustelunulkopuolella,Jänttisanoo. –Vaikuttaakokoajanenemmänsiltä,ettäoikeistollaonselkeävaihtoehtosekäkulttuuri-että luokkasodissa,vaikkaneolisivatkinsisäisestiristiriitaisia. Kehitysnäkyyeripuolillaglobaalialänttä, myösSuomessa.Vasemmistoliittoonnykyäänentistävahvemminsuurtenkaupunkienkoulutettujenpuolue,siinämissävielävuoden2007eduskuntavaaleissavasemmistoliitonvahvinvaalipiirioliLappi.NytvahvinvaalipiirionHelsinki,jossakeskimääräisestäväestöonselvästikoulutetumpaa. Into. Vasemmistonavainkysymyksenäonjuuriperinteisentyöväenluokanjakoulutetunkeskiluokan välinenristiriita
Vastuumme on jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen ja hyvinvoiva planeetta. Nuorten työllistymistä ja toimeentuloa on tuettava, ja mielenterveyspalvelut on taattava kaikkialla Euroopassa.. Lue lisää: vasemmisto.fi/eurovaalit ÄÄNESTÄ REILU EUROOPPA KAIKILLE, EI HARVOILLE! Vasemmistoliiton keräyslupanumero on RA/2020/910. Parempi tulevaisuus rakennetaan vahvistamalla nuorten hyvinvointia. Yhteiset rahat on käytettävä yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Tue vaalityötämme ja lahjoita osoitteessa vasemmisto.fi/lahjoita tai MobilePaylla numeroon 69410. Suuryritysten ja rikkaiden veronkierto, rahanpesu ja veroparatiisit on saatava kuriin. Yhdessä saamme aikaan vaikuttavampia tekoja ja näytämme suuntaa muulle maailmalle. Äärioikeiston noustessa vastavoimaksi tarvitaan vahvaa vasemmistoa. Jokaisella on oikeus elää ilman pelkoa väkivallasta tai syrjinnästä. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. NUORTEN TULEVAISUUDEN PUOLESTA. Siirtymän ilmastokestävään arkeen pitää olla reilu kaikille. Ennakkoäänestys kotimaassa on 29.5.–4.6.2024. Ihmisoikeusja sotarikoksia on vastustettava johdonmukaisesti. Europarlamenttivaalien äänestyspäivä on Suomessa 9.6.2024. Reilut työehdot kuuluvat kaikille. Haluamme varmistaa, että jokainen tulee toimeen tekemällään työllä. REILUN TALOUDEN PUOLESTA. LUONNON JA REILUJEN ILMASTOTOIMIEN PUOLESTA. Li Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Turku Gashaw Bibani Projektipäällikkö Vantaa Paco Diop Varhaiskasvatuksen opettaja Turku Jessi Jokelainen Filosofian maisteri, varakansanedustaja Oulu Jouni Jussinniemi Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kaivoksen pääluottamusmies Pyhäjärvi Piia Kilpeläinen-Tuoma Opetustoimen ylitarkastaja Pello Maija Kuivalainen Ympäristöpolitiikan opiskelija, varakansanedustaja Joensuu Merja Kyllönen Kansanedustaja, bioanalyytikko Suomussalmi Matleen Käppi Kestävän kehityksen asiantuntija, ekologisen talouden opiskelija Jyväskylä Lauri Lindén Yhteiskuntatieteiden opiskelija Tampere Ajak Majok Varavaltuutettu, tanssitaiteilija Helsinki Joona Mielonen Elokuvatyöntekijä, apulaisohjaaja Kotka Minna Minkkinen Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, lastensuojelun hanketyöntekijä Tampere Riku Nieminen Näyttelijä, yrittäjä Helsinki Harri Pikkarainen Ylilääkäri, varakansanedustaja Lahti Jussi Saramo Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Vantaa Sami Säynevirta Järjestöpäällikkö Helsinki Lotta Tuominen Opiskelija, yrittäjä Mikkeli Pinja Vuorinen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Helsinki Yhdessä rakennamme Euroopan, joka on oikeudenmukainen ja turvallinen kaikille. Mikko Aaltonen Hallintotieteiden maisteri, Euroopan alueiden komitean jäsen Tampere TUTUSTU EHDOKKAISIIMME RAUHAN JA IHMISOIKEUKSIEN PUOLESTA
Ihmisoikeusja sotarikoksia on vastustettava johdonmukaisesti. Yhteiset rahat on käytettävä yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Suuryritysten ja rikkaiden veronkierto, rahanpesu ja veroparatiisit on saatava kuriin. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. REILUN TALOUDEN PUOLESTA. NUORTEN TULEVAISUUDEN PUOLESTA. Lue lisää: vasemmisto.fi/eurovaalit ÄÄNESTÄ REILU EUROOPPA KAIKILLE, EI HARVOILLE! Vasemmistoliiton keräyslupanumero on RA/2020/910. Haluamme varmistaa, että jokainen tulee toimeen tekemällään työllä. LUONNON JA REILUJEN ILMASTOTOIMIEN PUOLESTA. Äärioikeiston noustessa vastavoimaksi tarvitaan vahvaa vasemmistoa. Vastuumme on jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen ja hyvinvoiva planeetta. Ennakkoäänestys kotimaassa on 29.5.–4.6.2024. Li Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Turku Gashaw Bibani Projektipäällikkö Vantaa Paco Diop Varhaiskasvatuksen opettaja Turku Jessi Jokelainen Filosofian maisteri, varakansanedustaja Oulu Jouni Jussinniemi Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kaivoksen pääluottamusmies Pyhäjärvi Piia Kilpeläinen-Tuoma Opetustoimen ylitarkastaja Pello Maija Kuivalainen Ympäristöpolitiikan opiskelija, varakansanedustaja Joensuu Merja Kyllönen Kansanedustaja, bioanalyytikko Suomussalmi Matleen Käppi Kestävän kehityksen asiantuntija, ekologisen talouden opiskelija Jyväskylä Lauri Lindén Yhteiskuntatieteiden opiskelija Tampere Ajak Majok Varavaltuutettu, tanssitaiteilija Helsinki Joona Mielonen Elokuvatyöntekijä, apulaisohjaaja Kotka Minna Minkkinen Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, lastensuojelun hanketyöntekijä Tampere Riku Nieminen Näyttelijä, yrittäjä Helsinki Harri Pikkarainen Ylilääkäri, varakansanedustaja Lahti Jussi Saramo Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Vantaa Sami Säynevirta Järjestöpäällikkö Helsinki Lotta Tuominen Opiskelija, yrittäjä Mikkeli Pinja Vuorinen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Helsinki Yhdessä rakennamme Euroopan, joka on oikeudenmukainen ja turvallinen kaikille. Jokaisella on oikeus elää ilman pelkoa väkivallasta tai syrjinnästä. Europarlamenttivaalien äänestyspäivä on Suomessa 9.6.2024. Siirtymän ilmastokestävään arkeen pitää olla reilu kaikille. Mikko Aaltonen Hallintotieteiden maisteri, Euroopan alueiden komitean jäsen Tampere TUTUSTU EHDOKKAISIIMME RAUHAN JA IHMISOIKEUKSIEN PUOLESTA. Parempi tulevaisuus rakennetaan vahvistamalla nuorten hyvinvointia. Tue vaalityötämme ja lahjoita osoitteessa vasemmisto.fi/lahjoita tai MobilePaylla numeroon 69410. Reilut työehdot kuuluvat kaikille. Yhdessä saamme aikaan vaikuttavampia tekoja ja näytämme suuntaa muulle maailmalle. Nuorten työllistymistä ja toimeentuloa on tuettava, ja mielenterveyspalvelut on taattava kaikkialla Euroopassa.
3 8 pintaa syvemmältä Uzbekistanin kevät meni jo Presidentti Shavkat Mirzijojev avasi ovet turisteille ja investoinneille ja päätyi pönkittämään omaa valtaansa. Uzbekistan on maailman suurimpia uraanin ja kullan tuottajia, maailman toiseksi suurin porkkanoiden ja aprikoosien tuottaja, kuudenneksi suurin puuvillan tuottaja ja kahdeksanneksi suurin vesimelonien tuottaja. Jotkut saattavat vielä muistaa takavuosien lahjusskandaalin, jossa TeliaSonera siirsi 300 miljoonan euron edestä rahaa Gibraltarissa rekisteröidylle postilaatikkofirmalle voitelumaksuna operaattorilisensseistä Uzbekistanissa. Uzbekistanilla on aina ollut läheinen suhde Venäjään. islam karimov kuoli vuonna 2016 ja uudeksi presidentiksi nimitettiin Shavkat Mirzijojev. Osana presidentti Mirzijojevin peräänkuuluttamaa talousyhteistyötä Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom suunnittelee Uzbekistaniin parhaillaan uutta ydinvoimalaa. Lakeja uudistettiin, markkinoita avattiin ja ulkomailta saatiin investointeja. Pakkotyö puuvillapelloilla kiellettiin. Uzbekistanissa lähes kaikki osaavat venäjää,. Autot valmistetaan Uzbekistanissa entisellä General Motorsin tehtaalla. Kansainvälisessä mediassa puhuttiin Uzbekistanin keväästä. Rahat päätyivät presidentti Islam Karimovin tyttären Gulnara Karimovan sveitsiläisille pankkitileille. 36 miljoonan asukkaan Uzbekistan otti paikkansa Keski-Aasian uutena nousevana suurvaltana. Teksti Peik johansson Kuva all over Press/aktan temirkanov Uzbekistanin pääkaUpUngissa Taškentissa kevät on vaihtunut kesäksi. Vielä muutama vuosi sitten Uzbekistan oli eristäytynyt ja korruptoitunut diktatuuri, jossa ihmisiä pantiin pakkotyöhön puuvillapelloille ja ulkomaiset firmat joutuivat maksamaan miljoonalahjuksia saadakseen toimiluvan. Katukuvasta huomaa myös sen, että melkein jokainen auto on merkiltään Chevrolet. Mirzijojev korosti kaupankäynnin ja talousyhteistyön tärkeyttä Kiinan, Venäjän ja Keski-Aasian maiden perustamassa Shanghain yhteistyöjärjestössä. Pyöräteillä nuoret kaahaavat sähköpotkulaudoilla, ja terasseilla siemaillaan karamellimacchiatoa ja paikallisia pienpanimo-oluita. Maaperästä porataan öljyä ja maakaasua. Taškentista pääsee luotijunalla kahdessa tunnissa muinaisen silkkitien keskukseen Samarkandiin. Gulnara Karimova istuu nyt vankilassa Uzbekistanissa ja hänen omaisuudestaan käydään oikeustaistelua sveitsiläisessä tuomioistuimessa. Mirzijojev oli ollut Karimovin pääministerinä 13 vuoden ajan, mutta nyt hän lupasi rakentaa Uzbekistanista kansanvaltaan perustuvan oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Junaliput kannattaa varata verkosta hyvissä ajoin, sillä Samarkandista on tullut suosittu turistikohde, jossa matkailijat eri puolilta maailmaa ottavat itsestään selfieitä mosaiikein koristeltujen moskeijoiden ja vastarestauroitujen keskiaikaisten koraanikoulujen edessä
Uzbekistan vaati pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen vihollisuuksien lopettamista Ukrainassa. Venäjälle tuodaan Uzbekistanin kautta myös länsimaisia muotivaatteita, hajuvesiä ja kosmetiikkaa, joita pakotteiden vuoksi ei ole saatavilla Venäjällä. Ystäväpiiriin kuuluvat muun muassa Dubain kruununprinssi Hamdan ja Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov. Uzbekistanin suhdetta Venäjään on kutsuttu pragmaattiseksi. Viranomaisten mukaan Uzbekistan noudattaa Venäjälle asetettuja pakotteita. Mirzijojev on myös pönkittänyt valtaansa eri tavoin. Samalla kuitenkin lukuisat paikalliset yritykset ovat toimittaneet Venäjälle elektroniikkaa ja kodinkoneita, joiden mikrosiruja tai muita komponentteja voi päätyä Venäjän sotateollisuudelle. Taškent oli aikoinaan Neuvostoliiton neljänneksi suurin kaupunki. Parhaassa tapauksessa hän voi jatkaa vallassa vuoteen 2037 asti. Vävy oli jo ennestään presidentinkanslian päällikkö. Hallitus kontrolloi yhä tiedotusvälineitä eikä salli minkäänlaista arvostelua. n Turisteja ja paikallisia uzbekistanilaisia kuuluisalla Registanin aukiolla Samarkandissa.. Shavkat Mirzijojev on ollut Uzbekistanin presidenttinä kohta kuusi vuotta. 3 9 ja miljoonat uzbekistanilaiset työskentelevät siirtotyöläisinä Venäjällä. Uzbekistanissa ei esimerkiksi pysty enää käyttämään venäläisiä pankkikortteja. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Uzbekistaniin on tullut ainakin kymmeniä tuhansia venäläisiä lisää, monet heistä korkeasti koulutettuja nuoria miehiä, jotka eivät halunneet joutua rintamalle. Mirzijojev nimitti viime kesänä tyttärensä pääneuvonantajakseen. Viime kesänä presidentin toimikausi pidennettiin seitsemään vuoteen ja uudelle kaudelle valitulle Mirzijojeville sallittiin vielä kaksi presidenttikautta. Puoluepoliittista oppositiota ei ole olemassa. Vävypojan isä työskentelee valtion turvallisuuspalvelun johtajana. Talous on kasvanut viiden prosentin vuosivauhtia, ja maahan on rakennettu kauppakeskuksia, teknologiakeskuksia, luksushotelleja ja erilaisia keinotekoisia teemapuistoja. Tälläkin hetkellä noin kymmenen prosenttia kaupungin asukkaista on äidinkielenään venäjää puhuvia etnisesti venäläisiä Uzbekistanin kansalaisia. Puuvillantuotannon yhä jatkuvista epäkohdista raportoivia järjestöjä vainotaan, ja korruptiotapauksia paljastaneita bloggaajia on tuomittu tekaistuilla syytteillä pitkiin vankeusrangaistuksiin. Lupaukset demokratiasta ovat olleet toistaiseksi tyhjää puhetta. Presidentin vävy on Uzbekistanin rikkaimpia liikemiehiä ja laajasti verkostoitunut myös ulkomailla. Toukokuun alussa julkaistussa vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä Uzbekistan putosi kaikista maailman maista sijalle 148. Uzbekistan ei tunnusta Donetskin ja Luhanskin alueiden itsenäisyyttä eikä niiden liittämistä Venäjään
Teksti Pekka Torvinen Kuva anniina Säilynoja Suomi puhuu jälleen veroista! ”Jälleen pettymys – ketä Suomessa pitäisi äänestää, jotta veroja ei nostettaisi?” Tällä otsikolla julkaisi Kauppalehti 17.4. ”Ansaitut tulot” kuulostavat siltä, että markkinoiden eri ihmisille tuottamat korvaukset olisivat myös moraalisesti ansaittuja. ”Menettää” puolestaan kuulostaa siltä, että jossain maailmassa olisi mahdollista pitää kaikki tulot ennen veroja. toimittaja Antti Lehmusvirran kolumnin sen jälkeen, kun hallitus oli päättänyt kevään kehysriihessä nostaa lähinnä arvonlisäveroa ja tehdä lisää leikkauksia. Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finérin mielestä Suomen verokeskustelussa näkyy oman edun ajaminen. Omistusoikeutta ei ole olemassa ennen veroja, eivätkä tulot ennen veroja ole millään moraalisella tavalla meidän, vaikka meillä on tapana ajatella niin. Tuloja ennen veroja. On aivan oikeutettua vaatia verotuksen keventämistä, kunhan kertoo myös, mitä ei halua julkisen sektorin tekevän, mutta Lehmusvirran kolumni ja yleinen kehysriihen jälkeinen verohälinä osoittivat jälleen kerran, miten luokatonta tuo keskustelu on. Kumpikin näkökanta on väärin, jälkimmäinen jopa loogisesti väärin, filosofit Liam Murphy ja Thomas 4. Syy löytyy kolumnista: ”Palkinto siitä, että menettää jopa yli puolet ansaitsemistaan tuloista yhteiseen kassaan, on kiittämätön vinkuminen.” Kun tulot ovat yli 225 000 euroa vuodessa, työtulojen veroprosentti todella on yli 50. Suurempi ongelma julkiselle keskustelulle on, että keskustelua veroista ylläpidetään verbillä ”menettää” ja toisaalta puhutaan ”ansaituista tuloista” ennen veroja. Kysymys: mitä sitten, sillä eikö myös ylimääräisen euron marginaalinen hyöty ole jatkuvasti pienentynyt. Verotuksen tasosta riiteleminen kuuluu elimel”Verotusta on helpompi arvostella kuin verojen käyttö tarkoitusta.” lisesti politiikkaan
Finérin mielestä tuota ideologista tavoitetta on kuitenkin vaikea edistää kertomalla siitä suoraan, koska niin laajat ihmisjoukot näkevät jatkuvasti myös korkean verotuksen edut hyvinvointivaltion palveluissa ja sosiaaliturvassa. Epäsuora ideologinen tavoite Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér on seurannut Suomen verokeskustelua tiiviisti noin kymmenen vuotta. Suomessa keskustelu ei someöyhöttäjää ja nykyistä kokoomuksen kansanedustajaa Tere SamK a le v i So r Sa -S ä ät iö. Heidän mielestään verokeskustelussa on aina kysymys oikeudenmukaisuudesta, ja tekisi julkiselle keskustelulle hyvää, jos keskustelu pyörisi enemmän erilaisten oikeudenmukaisuuskäsitysten ympärillä. Eikö markkinoiden tehokas toiminta ja omaisuudensuoja vaadi taattua minimaalista elintasoa, jotta myös rikkaat voivat elää rauhassa. Erittäin harva. – Verotusta on helpompi arvostella kuin verojen käyttötarkoitusta. Sen takia argumentit usein toistavat vuosikymmeniä vanhaa sapluunaa eli ei voida verottaa, koska taloudellinen toiminta sakkaa tai rikkaat karkaavat ulkomaille. – Näen siinä enemmän edunvalvonnan kuin minkään ideologian. Kuinka moni todellisuudessa uskoo siihen, että valtion tehtäväksi riittää markkinoiden toiminnan turvaaminen. Ilman verojen tukemaa oikeusjärjestelmää ei olisi olemassa rahaa, pankkeja, yrityksiä, pörssejä, patentteja tai modernia markkinataloutta – ei mitään niistä instituutioista, jotka tekevät lähes kaikki nyky aikaiset tulot ja varallisuuden ylipäätään mahdollisiksi.” Murphyn ja Nagelin kirja on oikeastaan 200 sivun mittaiseksi kasvatettu argumentti sen puolesta, ettei verotusta koskaan ajateltaisi yksinään vaan aina osana yhteiskuntaa ja sitä, mitä haluamme yhdessä ylipäätään tehdä. Köyhyyden poistaminen. Rikkaita on nyt helpompi verottaa kuin 10–15 vuotta sitten, Finér sanoo. Siis siinä, että politiikka on aina kompromisseja noiden käsitysten välillä. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana taloustiede on muuttunut entistä empiirisemmäksi, ja uudempi tutkimus on Finérin mukaan osoittanut, että verotuksen vaikutukset taloudelliseen toimintaan eivät ole lähellekään niin suuria kuin 1970ja 1980-lukujen ”palikkatalousteoria” oletti. Tätä ollaan nyt kansainvälisellä tasolla kumoamassa. Siksi verokeskustelu useimmiten typistyy siihen, että hei katsokaa, alensimme veroja, hyvä me. Edunvalvontaan myös sopii yksinkertainen retoriikka, ja järjestöjen on vaikea toimia, mikäli verotusta lähdettäisiin miettimään nyansoidusti ja pitkän aikavälin vaikutuksilla, joiden syy–seuraussuhteet ovat kaukana selvistä, Finér sanoo. Murphy ja Nagel osoittavat, että vaikka ei edes puhuttaisi oikeudenmukaisuudesta, valtiolle voi silti kasaantua yllättävän paljon erilaisia tehtäviä, joiden tarpeellisuudesta lähes kaikki ovat samaa mieltä, ja nuo tehtävät rahoitetaan veroilla. Ajattelua lyhyellä tähtäimellä Nykyhallituksen veroja leikkaustoimissa Finér näkee varsin vähän kovaa ideologiaa. Mukana on myös ideologinen näkökulma, jossa halutaan pienentää demokraattisesti hallitun julkisen sektorin roolia yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien tasa-arvo. – Minulle veropopulismi näyttäytyy sitä kautta, että se on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan. Ei ole yhtä oikeaa vastausta siihen, missä määrin korkea verotus haittaa taloudellista toimeliaisuutta, vaan kysymys on kokonaisuudesta. 4 1 Lauri Finér Nagel (ehkä kuuluisin elossa oleva filosofi) muistuttivat vuonna 2002 kirjallaan The Myth of Ownership: Taxes and Justice. – Jos maksetaan palkkaa siitä, että ajat jonkin tahon etua, sitä on yksinkertaisempi ajaa miettimällä vain, mitä jää lyhyellä tähtäimellä viivan alle. ”Markkinoita ei ole ilman valtiota, ja valtiota ei ole ilman veroja – ja se, millainen markkina on, riippuu valtion tekemistä laeista ja päätöksistä. Lisäksi rikkaiden vero välttely voidaan estää, jos niin halutaan. Ja vaikka uskoisi, kiistaa tulee tästäkin, koska eikö markkinoiden tehokas toiminta vaadi esimerkiksi kaikkien siihen osallistuvien lukutaitoa. Kaikista huolen pitäminen. Hän ei ole nähnyt veroihin liittyvässä argumentaatiossa suuria muutoksia, vaikka koko yhteiskunnallinen keskustelu on muuttunut raastavammaksi sosiaalisen median myötä. Elinkeinoelämän etujärjestöillä on paljon valtaa oikeistopuolueisiin, ja ne hyötyvät, kun suuryritysten ja varakkaiden henkilöiden verot ovat matalat. – Sääntelyyn on tarkoituksella luotu mahdollisuus, että rikkaat voivat välttää veroja. Veronkorotukset painottuvat enemmän pienituloisiin, ja pääomien verotuksiin ei kosketa, vaikka niitä verotetaan jo valmiiksi kevyemmin kuin mediaanipalkkatuloja. Velvollisuusvai seurausetiikka
Oikeudenmukaisuudesta voi ja pitää kiistellä. Markkinat eivät ole täydellisen vapaat On vielä toinen, jopa tärkeämpi tapa, jonka takia markkinat eivät mitenkään voi tuottaa moraalisesti merkittävää lähtötilannetta, johon verotusta pitäisi verrata. Ja tuo taustajärjestelmä toimii vain, jos ihmiset uskovat, että se on enimmäkseen reilu. ”Koska tulot luovat niihin kuuluvan moraalisen oikeutuksen vain, jos järjestelmä, mukaan lukien verotus, jossa ne on ansaittu, on reilu, oikeutta tuloihin ei voi käyttää verojärjestelmän oikeudenmukaisuuden mittarina”, Nagel ja Murphy kirjoittavat. Arkipäivän libertarismi jyllää, ja se vaikuttaa merkittävästi siihen, millaista politiikkaa on järkevää edes yrittää tehdä. 4 2 mallahtea lukuun ottamatta ole koskaan ollut yhtä typerää kuin Yhdysvalloissa, jossa on yleistä väittää verotusta varkaudeksi. Ihmisillä on oikeus tuloihinsa, eikä niitä kaikkia voi verottaa pois, mutta tämän argumentin voima perustuu taustajärjestelmään, joka toimii vain yhteisten instituutioiden ja mielikuvaston kautta. Omistusoikeudet ovat sosiaalinen konstruktio, eivät jotain luonnosta löytyvää. Koska markkinat pitävät sisällään tuloja, jotka eivät oikeastaan kenenkään mielestä ole moraalisesti ansaittuja, eivät markkinat kokonaisuutenakaan voi tuottaa moraalisesti ansaittuja tuloksia. Arkipäivän libertarismi jakaa kärsimykset Julkista keskustelua Suomessa vaivaa silti sama ongelma kuin lähes kaikkien muidenkin kehittyneiden maiden julkista keskustelua: arkipäivän libertarismi, joka olettaa, että markkinoiden tuottamat korvaukset eri ihmisille ovat enemmän tai vähemmän oikein, myös moraalisessa mielessä. Yksinkertainen ajatus ansioihin perustuvasta libertarismista voidaan hylätä välittömästi menemättä edes erikseen kysymyksiin esimerkiksi liiallisista tuloeroista, Murphy ja Nagel sanovat. On kuitenkin ilmiselvää, että markkinat tuottavat myös täysin ansiottomia tuloja ja varallisuuksia, esimerkiksi parempien geenien tai yksinkertaisesti hyvän tuurin eli esimerkiksi rikkaalta suvulta saadun perinnön avulla. Murphy ja Nagel osoittavat vastaansanomattomasti, että on yksinkertaisesti järjetöntä väittää näin, koska ilman veroja ei olisi olemassa omistusoikeuksia eikä ketään, joka niitä valvoisi. Murphyn ja Nagelin mielestä jopa monet ihmiset, jotka kannattavat hyvinkin voimakasta tulonjakoa, uskovat silti, että kyse on jollain tapaa ”kärsimyksen” jakamisesta suhteessa markkinoiden alku tilanteeseen. Varkauttakaan ei siis olisi olemassa siinä mielessä kuin sen yleensä ymmärrämme. n Kenenkäänomaisuus eiperustutäydellisen vapaisiinmarkkinoihin.. Toisin sanoen palkkakuitissa lukeva bruttotulo ei ole kuin kirjanpitoväline. Eli vaikka libertaristien kuvitelma siitä, että omistusoikeus on luonnollinen oikeus ja meillä on yksityisinä ihmisinä loukkaamaton oikeus kasvattaa omaisuuttamme luonnonvaroilla ja vapaaehtoisilla sopimuksilla olisi totta, edes silloin ajatus veroja edeltävien tulojen ja omaisuuden moraalisesti ansaitusta omistamisesta ei käy nykyään järkeen, koska elämme maailmassa, jossa markkinat eivät ole täydellisen vapaat ja vapaaehtoiset. Murphy ja Nagel puuttuivat asiaan tiukasti vuonna 2002: vaikka lähes kukaan ei todella usko vulgaariin libertarismiin, verotuksessa meille näyttää kelpaavan ajatus, että tarkoituksena on löytää oikeudenmukainen ”kärsimysten” kompromissi verrattuna markkinoiden tuottamaan alkutilanteeseen. Sitä ei todellisuudessa ole olemassa. Tässä jälleen syy, miksi libertarismi johtaa outoihin tuloksiin. Toisin sanoen sekä oikeistoettä vasemmistolibertaristit, jotka pitävät kaikkea työllä ansaittua fundamentaalisesti yksilöille itselleen kuuluvana, ovat Murphyn ja Nagelin mielestä yksinkertaisesti väärässä. Jokin yritys on saanut valtion tukia, toinen toimii alennetussa arvolisäverokannassa, kaikki ovat saaneet ainakin osan koulutuksestaan julkisin varoin, toinen on lobattujen lakipykälien takia saanut lähes verottoman perinnön ja niin edelleen. Markkinat kun eivät koskaan ole puhtaat vaan aina jo valmiiksi valtion, sääntelyn ja erilaisten poliittisten intressien kompromissi. Omistusoikeudet ovat yhteiskuntien luoma järjestelmä, kasa vuosisatojen aikana muodostuneita kompromisseja. Kenenkään omaisuus ei perustu täydellisen vapaisiin markkinoihin, joten mikäli libertaristit ottaisivat omat ajatuksensa vakavasti, heidän pitäisi myöntää, että mikään osa heidän omaisuudestaan ei ole moraalisesti ansaittua. Mutta vetoaminen tuloihin ennen veroja moraalisesti ansaittuina on kehäpäätelmä
Vasemmiston lähtökohtana pitää olla, että EU:ta käytetään hyvään, hän sanoo KU:n haastattelussa.. Nyt hän aikoo hypätä euro parlamentaarikoksi. 4 3 Seuraava aSkel 03 dialogi Li Andersson on istunut kansanedustajana vuodesta 2015
Euroopalla olisi voitettavaa siinä, että se olisi edelläkävijä, joka aidosti onnistuu asettamissaan tavoitteissa esimerkiksi fossiilienergiasta irtautumisessa. Viimeisenä eikä suinkaan vähäisimpänä meidän visiomme liittyy siihen, että Eurooppa olisi löytänyt ratkaisut ja keinot, joilla samanaikaisesti hypätään eteenpäin ekologisessa murroksessa ja myös puututaan eriarvoisuuden kasvuun. Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan jälkeen EU:ta tarvitaan myös niihin vastatoimiin, joilla pyritään painostamaan Venäjää lopettamaan sota. Tähän kehitykseen voimme vielä Euroopassa vaikuttaa, peli ei ole menetetty. Kansalaiset ratkaisevat itse, minkälainen parlamentin kokoonpano tulee olemaan ja kuinka voimakas vastareaktio tulee laitaoikeiston nousulle. Tämä on myös syy, miksi nämä eurovaalit ovat niin tärkeät. Sillä saralla on tapahtunut edistystä, vaikka se ei ole niin paljon julkisuudessa näkynyt. Mikä on vasemmiston visio EU:sta. Toinen asia, missä Euroopan pitäisi olla vaikuttavampi, liittyy ilmastokriisin torjuntaan – ja siihen välttämättömään ekologiseen murrokseen, joka meillä on edessä. Osoitetaan, että veroparatiisitalouteen voidaan puuttua. Erilaiset äärija laitaoikeistolaiset voimat voimistuvat. Suurin haaste tälle on se, että autoritaarisuuden käänne näkyy myös Euroopan sisällä kansallistasolla. Kaikki ilmastopolitiikkaan tulevat päivitykset – säilyykö kunnianhimoinen linja vai ei. 4 4 Teksti Jussi Virkkunen Kuvat emma GrönqVist Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, mihin EU:ta tarvitaan. Mitä vastuullinen ja ekologisesti kestävä teollisuus ja talous voi eurooppalaisessa mittakaavassa tarkoittaa. EU:ta tarvitaan ennen kaikkea isoihin ongelmiin, joiden ratkaisemiseen yksittäiset kansallisvaltiot ovat liian pieniä. Edellisellä europarlamenttikaudella on tehty tosi paljon hyvää työtä, mutta seuraavalla kaudella on paljon mielenkiintoisia aihioita. Näitä ovat kaikki valtioiden rajat ylittävät kysymykset sekä isot globaalit haasteet, kuten ilmastoja luontokriisi sekä myös veroparatiiseihin puuttuminen. Erityisesti tällaisena aikana, kun demokratioita on maailmassa yhä vähemmän, tulisi Euroopan myös tulevaisuudessa olla demokraattisten periaatteiden ja ihmisoikeuksien puolestapuhuja ja täyttäjä. Maailma todellakin tarvitsee niitä ääniä. Kaikki julkinen keskustelu ja kansalaisliikkeiden luoma paine on näkynyt siinä, minkälaisia päätökJussi Virkkunen (oik.) haastatteli Li Anderssonia.
Vielä on työtä jäljellä erityisesti, mitä tulee rikkaiden henkilöiden mahdollisuuksiin piilottaa varoja ja nostaa lähestulkoon verottomia pääomatuloja. Toinen iso kysymys on, mistä rahoitusta tällaiseen rahastoon saadaan. Tässäkin nykyiset hallituspuolueet ovat ei kaikelle -linjalla. Kysymys on enemmän siitä, mihin kysymyksiin unionin päätöksenteossa keskitytään. Kaikki nämä isot mullistukset ovat edellyttäneet valtioilta ja julkiselta vallalta aktiivisempaa roolia kuin mitä superoikeistolaisesti ajattelevat puolueet haluavat. Viestimme on, että totta kai unionin pitää näihin globaaleihin kriiseihin keskittyä. Samanaikaisesti saisimme eteenpäin veroreformeja, joilla muutetaan talousjärjestelmää kestävämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Se on täysin paikkansapitämätön väite. Vähemmän tarvitaan sellaista, että unionin ei pidä tehdä mitään muuta kuin avata markkinoita yrityksille. Maailma menee menojaan, suhtautuminen talouspolitiikkaan on muuttunut. Tällä hetkellä Eurooppa menettää vihreän siirtymän investointeja Yhdysvaltoihin. Minkä unionissa on muututtava, minkä säilyttävä samana. Muutenkin tarvitsisimme niitä. Nyt voisimme saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Nyt tämä muuttunut suhtautuminen näkyy siinä, miten Saksa ja Ranska haluavat käyttää varoja näihin valtiontuki-instrumentteihin. Olet itsekin sanonut, että Suomi ei tässä pelissä voi voittaa. Jo tässä lähtökohdassa on ero meidän ja Suomen hallituksen välillä. Jos katsoo listauksia siitä, kuinka moni maa ei täytä finanssipoliittisia sääntöjä alijäämälle tai velkasuhteelle, niin vastaus on suurin osa jäsenmaista. Ja samanaikaisesti tehdä enemmän tavallisten ihmisten elinolosuhteiden, työelämän ja esimerkiksi nuorten oikeuksien vahvistamiseksi. Siksi esitys eurooppalaisesta rahastosta on hyvä ja kannatettava. Ensin tuli pandemia, sitten energiakriisi, sitten laajemmin Ukrainan sota. Elämme globalisoituneessa taloudessa, ja meillä on edessämme kaikki ympäristöja ekologiset kriisit, joita yksikään valtio ei pysty itse ratkaisemaan. Euromaat ovat liian erilaisia, jotta ne voisi sitoa samaan valuuttaan etenkin, kun jäsenmaat vastaavat edelleen finanssipolitiikasta. Me olemme esittäneet, että jos ei halua yhteisvelkaa tai jäsenmaksuosuuksien kasvattamista, pitäisi kehittää EU:n omien varojen järjestelmää. Näiden asioiden parissa haluaisin ehdottomasti työskennellä itse, jos europarlamenttiin pääsen. Kilpailutilanne ei liity EU:n sisäiseen kilpailuun, vaan miten EU kokonaisuutena kilpailee Yhdysvaltoja vastaan. Tai sitten ottaa käyttöön uuden tyyppisiä eurooppalaisia veroratkaisuja kuten vaikka Euroopan laajuista varallisuusveroa tai rahoitusmarkkinaveroa. Suomen hallituksen linja tuntuu pohjautuvan ajatukselle Euroopasta, jota ei enää ole. Jos päästökauppajärjestelmää laajennetaan, hyödynnetään niitä tuloja. Euroopassa keskustellaan siitä, että jos emme halua valtiontukikilpailua, niin mitä sitten. Nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuususkon vahvistaminen on akuutti tehtävä koko Euroopalle tulevien vuosien aikana. Tämän lisäksi näemme vasemmistoliitossa, että ensi kaudella on myös nostettava nuoret päätöksenteon keskiöön. Teollisuuspolitiikka on tehnyt paluun, mikä näkyy esimerkiksi Saksan ja Ranskan isoina panostuksina oman maansa teollisuuteen. Tässä pitää huomioida molemmat ulottuvuudet. Minun mielestäni pitää. 4 5 siä tällä saralla on tehty. Suomalainen ajattelu on todella paljon konservatiivisempaa ja menneisyydessä kiinni kuin muual la Euroopassa. Sillä EU pystyy tähän kilpailuun osallistumaan, mutta olennaista on myös kysymykset kuten miten rahoitusta jaetaan. Euroopassa pelikenttää jaetaan nyt uudelleen. Helppo kysymys: mitä tälle ongelmalle pitäisi tehdä?. Siinä Suomi on saanut enemmän kuin maksanut. Ensimmäinen lähtökohta tässä keskustelussa on, että pitää kysyä, pitääkö EU:n vastata tähän vaiko ei. Tämä on tyypillistä tälle hallitukselle. Yhteisvaluutta euro on osoittautunut monella tapaa sellaiseksi kuin moni sen kriitikko sanoi. Ministerit antavat tietoisesti ymmärtää, että joku komissio tulee tekemään leikkauspäätöksiä meidän puolestamme. En itse kaipaa lisää tai vähemmän valtaa EU:lle. Suomessa ollaan jumissa tarkkailuluokkapuheessa. Suomalaiset itse päättävät omasta talouspolitiikastaan. On käytetty esimerkkinä Horizon-tutkimusrahoitusohjelmaa, jossa rahoitusta jaetaan laatuun perustuen. EK on tuonut esille sen, että jos olisi laatuun pohjautuva kriteeristö eli rahoitusta ei jyvitetä maittain, silloin Suomi pärjäisi todennäköisesti hyvin. Tämä on varmaan ainoita asioita, joissa Elinkeinoelämän keskusliitto ja oppositio ovat samalla linjalla. Tämähän on oikeiston – varsinkin laitaja äärioikeiston – Eurooppa-visio. EU on ottanut kuluneiden vuosien aikana paljon roolia työntekijöiden oikeuksien suojelussa ja hyvän työelämän rakentamisessa. Se on juuri sellaista työtä, jota pitääkin tehdä, jotta unionin legitimiteetti ihmisten silmissä paranee. Hallituksen suunnalta on sanottu, että sisämarkkinasääntely riittää. Tähän kytkeytyvät myös esimerkiksi kysymykset ammattiyhdistysliikkeen asemasta ja työntekijöiden oikeuksista. Mikä olisi tähän ratkaisu. Muutos on fakta, Yhdysvalloissakin valtion rooli on vahvempi
Eurooppa on turvallisuuspolitiikassa pitkään nojannut Yhdysvaltoihin. Jos EU:sta tulee uudelleen instituutio, jonka toiminta keskittyy talouskuriajattelun voimakkaaseen edistämiseen ja rahavirtojen ohjaamiseen puolustukseen, kun samalla otetaan takapakkia ilmastopolitiikassa sekä keskitytään pelkästään yritystoiminnan edistämiseen, sitten vasemmistolle on vaikka kuinka paljon kritisoitavaa. Meidän kannaltamme olisi hyvä ajatella, että sitä pitäisi tehdä myös unionin puitteissa. Vasemmistolle ajatus yhteisestä eurooppalaisesta turvallisuuspolitiikasta oli pitkään kirosana. EU:ta pitäisi käyttää ilmastoja luontokriisin torjuntaan, koska sellaisia päätöksiä ”MenäemmeSuomessa, mitätarkoittaa, kunoikeistoliittouma syntyy.”. Kuinka kriittinen EU:ta kohtaan pitää nykyään olla. Vasemmiston lähtökohdan tässä tilanteessa pitäisi olla riippuvuuden vähentäminen Yhdysvalloista – Donald Trumpin takia mutta myös laajemmin. Suomen eduskunta voi tehdä hyvää tai huonoa politiikkaa, ihan riippuen voimasuhteista ja mitä asioita milloinkin painotetaan. Emme sano, onko Suomen eduskunta hyvä vai huono. Lähtökohtamme pitäisi olla, että EU:ta käytetään hyvään. Tällainen keskustelu, jossa EU typistetään yhdeksi monoliitiksi, ei vie kovin pitkälle. Finanssipoliittinen sääntelykehikko on johtanut myötäsykliseen suhdannepolitiikkaan, jossa ei ole järkeä. EU:hun pätee sama kuin muuhunkin politiikkaan. Tämä koskee ehkä enemmän muita jäsenmaita kuin Suomea, jossa on koko ajan ylläpidetty aika kovaa rahankäyttöastetta puolustuksen osalta. Luodaanko tilaa poliittiselle yhteistyölle turvallisuuden ja puolustuksen saralla, jollaista ei ole nyt. Pahimmat esimerkit tästä nähtiin eurokriisin yhteydessä. Eihän se ole terve tilanne, että Eurooppa on voimakkaasti riippuvainen Yhdysvalloista. Millä tavalla jäsenmaiden finanssipolitiikkaa pyritään jatkossa ohjaamaan ja mikä sääntelykehikko on. Pyritään siihen, että myös unionissa parannetaan työntekijöiden ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa. Isoin kysymys on varmaankin se, että tällä hetkellä unionilla ei ole puolustuspolitiikassa toimivaltaa. EU:n ulkoja turvallisuuspolitiikan lähtökohdan on oltava konfliktien ehkäiseminen, kestävän kehityksen tukeminen ja köyhyyden vähentäminen. Meillä oli tästä aiheesta hyvää keskustelua, kun täällä oli Keski-, Itäja Pohjois-Euroopan vasemmistoa koolla. Sääntelykehikko ei voi olla sellainen, että se ohjaa maita suhdannepoliittisesti järjettömään kierteeseen. Vasemmiston EU-kannat ovat muuttuneet erittäin paljon 2000-luvulla. Toinen iso kysymys on se, typistyykö koko turvallisuusajattelu sotilaalliseen näkökulmaan. Jos kysyt, mitä pitäisi tehdä, vastaan: Pitäisi edelleen kehittää finanssipoliittisia sääntöjä. 4 6 On hyvä todeta ääneen, ettei euro ole ollut erityisen onnistunut projekti. Puolustuksen puolella on ehkä enemmän ajateltu, että työ tehdään Natossa. Millaisia kehitystarpeita turvallisuuspolitiikan suhteen EU:lla on. Nythän Sauli Niinistö tekee kokonaisturvallisuusselvitystä EU:lle. Kysymystä yhteisvaluutasta ei pidä sotkea EU-jäsenyyteen, joka on valtavan tärkeä asia ja jolla on laajaa kannatusta vasemmiston piirissä. Meidän tehtävämme on koko ajan viedä keskustelu harjoitettavaan politiikkaan. Valitettavasti huhtikuussa parlamentin äänestyksessä hyväksytty finanssipoliittinen sääntely meni jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa huonompaan suuntaan komission esityksestä. Eikä niin, että kun tulee matalasuhdanne ja alijäämä nousee, niin pyrittäisiin ohjaamaan jäsenmaita tekemään talouskuripäätöksiä, joilla vahvistetaan matalasuhdannetta esimerkiksi leikkaamalla sosiaaliturvasta ja koulutuksesta. Sanoisin näin, että nyt kun yhteisvaluutassa ollaan, isoimmat kysymykset liittyvät finanssipoliittiseen sääntelyyn. Hankinnoissa tehtävä yhteistyö ja toivottavasti samalla kustannusten painaminen alas on myös meidän tavoitteidemme mukaista sekä riippumattomuuden vahvistamisen että sen näkö kulmasta, että puolustusmenojen kasvukäyrä ei olisi täysin hillitön. Itse ainakin toivon, että Suomen viesti olisi kokonaisturvallisuutta painottava. Alun perin oli ajatus asettaa viitearvoja ja kriteereitä, jotka olisivat enemmän riippuvaisia maiden omista toimista. Jos niin halutaan tehdä, on hyvä vasemmistolaisestikin todeta, että se saattaa tarkoittaa lisäpanostuksia turvallisuuden eri sektoreilla. Rajulla talouskuripolitiikalla heikennettiin kasvua Euroopassa. Mitä EU:ssa painotetaan, mihin keskitytään. Myös joustavoittaa niitä niin, että niissä on liikkumavaraa ekologiseen kriisin liittyviin julkisiin investointeihin. Nyt poikkeuksia on tehty vain puolustusmenoihin. Yhteisvaluutan valuvioista pitäisi pystyä puhumaan talouspoliittisina kysymyksinä. Lisäksi on tärkeää, että EU edelleen edistää rauhaa ja vakautta niin Euroopassa kuin kaikkialla maailmassa. Jos mietitään unionin toimintaa tai niitä tahoja, joita siellä on, niin onhan siellä paljon kritisoitavaa. Siinä voitaisiin huomioida myös ilmastokriisin tuomat riskit
n – On huutava tarve, että poliittiset prioriteetit määritellään uudesti niin, että pyritään aidosti huolehtimaan ihmisten pärjäämisestä, Li Andersson sanoo.. Tämä on se iso agenda, joka näissä vaaleissa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan lisäksi on. Mutta tämä ei ole vielä tapahtunut. Silloin ne sitovat kaikkia jäsenmaita. Näitä puolueita on hyödyttänyt, että hyvin äärim mäinen puheja ajattelutapa on nykyään normaali osa poliittista keskustelukulttuuria. On olemassa uhka sille, että parlamentin tasapaino keikahtaa voimakkaasti oikealle. Näinhän ei ole. Se on viesti, jota pitää ihmisille välittää. Suomi ja Italia ovat esimerkkimaat, joissa laitaoikeistopuolueet on nostettu hallitusvastuuseen. On huutava tarve, että poliittiset prioriteetit määritellään uudesti niin, että pyritään aidosti huolehtimaan ihmisten pärjäämisestä. Tämä hallitus pyrkii ajamaan systeemitason muutoksia läpi. Sillä olisi laajamittaisia seurauksia poliittisen agendan näkökulmasta. Vasemmiston pitää keskittyä omaan viestiinsä. On monia, jotka toivovat, että nyt etusijalle asetettaisiin niin Suomessa kuin Euroopassa ihmisten pärjääminen, työntekijöiden oikeuksista huolehtiminen, nuorten tulevaisuudenuskon parantaminen päätöksenteon keskiöön. Kokoomus Suomessa on aivan erilainen puolue kuin mitä se oli Jyrki Kataisen aikana. Näemme täällä, millaista jälkeä siitä seuraa työntekijöiden, pienituloisten, köyhien ihmisten ja koko hyvinvointivaltion näkökulmasta. Voimme vielä vaikuttaa, toteutuuko tämä uhkakuva vaiko ei. 4 7 on järkevää tehdä kansainvälisesti. Ihmisille pitää tuoda esille, mikä eurovaaleissa on pelissä. Tässä keskeisessä roolissa on ollut kokoomuspuolueperhe, joka on eniten auttanut tätä normalisointia. Viimeinen kysymys: mitä vasemmiston pitäisi tässä tilanteessa tehdä. Miksi äärioikeiston viesti uppoaa vasemmiston viestiä paremmin. Tämä on torjuttavissa oleva uhkakuva. Se legitimisoi koko ajan niitä. On vaarallista ajatella, että tämä on vääjäämättömästi edessä. Me näemme Suomessa, mitä tarkoittaa, kun oikeistoliittouma syntyy. Eurovaaleissa äärioikeistolle ja muulle oikeistolle povataan vaalivoittoa. Ottaen huomioon, että se on täysin virheellinen. Äärija laitaoikeiston selitys siitä, että elinkustannusten nousu johtuu ilmastopolitiikasta, on uponnut hämmästyttävän hyvin. Siihen on monia tekijöitä, mutta yksi keskeinen asia on äärioikeiston normalisoituminen ja koko poliittisen debatin siirtyminen oikealle. Pitää kiinnittää huomio politiikkaan eikä instituutioihin. Sen omat kannat ovat muuttuneet todella paljon
Teksti Emilia männynväli Kuvat Emma Grönqvist. 4 8 Poliittista PoPPia Post punk -bändi Dragsvik yhdistää henkeäsalpaavan kaunista musiikkia tiukan yhteiskunnallisiin sanoituksiin
4 9
– Sanat tulevat eri tavalla päin pläsiä tällaisessa musiikissa, kun ne eivät peity äänivallin taakse, Jere miettii. Moralismiin on helppo sortua, jos ei tiedä, mistä puhuu. Selvisi se jo tosin ihka ensimmäisellä singlellä – Katalonia. Dragsvik on tiukasti tässä ajassa ja ammentaa lähiympäristöstä. ”Seeivainoleenää vaihtoehto,että olisihiljaa.”. En kumarra ketään, Jäbät vittuun, Luokkasota. Kappaleissa on pohdiskelevaa otetta ja usein taustalla jokin suurempi tarina, mutta sanomaa ei kuitenkaan tarvitse etsiä suurennuslasin kanssa. Eikä sekään aivan tyhjästä tulee, sillä Jeren sukua on aikoinaan ollut sekä Dragsvikin että Suomenlinnan vankileireillä. Mä olen meidän suvun ensimmäinen ylioppilas, ja se oli jo helvetin iso juttu, että musta leivottiin tällainen Jere kuvailisi Dragsvikin musiikkia ”The Mob meets the Chameleons”, Sirkku puhuisi brittianarkosta. Modernia työväenmusiikkia Historiaa käsittelevät kappaleet ovat kuitenkin vähemmistössä. 5 En kummarra ketään. Näillä puheilla alkaa Kaikki maailman kukat -pitkäsoitto. Että jos ei ole sitä kokemusta, niin varmasti näistä voi silloin provosoitua, Jere sanoo. En haluaisi ilmaista tätä näin kärkkäästi, mutta osaan arvostaa itseäni ja omaa osaamistani, Sirkku sanoo. Jere mainitsee lyyrisiksi esikuvikseen muun muassa Elvi Sinervon ja Aulikki Oksasen. – Ei ole kyllä kenelläkään ollut rahaa. Juuri ilmestyneen toisen albumin kappaleiden nimistä käy nopeasti ilmi, mikä on homman nimi. En ole kansalainen, en uskollinen alamainen, en sätkynukke, työmyyrä, rikkaiden loisimisen mahdollistaja. – Ei näin poppia ole Suomessa välttämättä ihan äsken tehty näin suorilla sanoituksilla, Sirkku myöntää. Dragsvik sai alkunsa siitä, kun samoissa yhtyeissä viihtyneet Sirkku ja Jere halusivat tehdä popimpaa ja poliittisempaa musiikkia. Mieluummin kuolen kuin raadan teille enää päivääkään. Minulla ei ole herroja. En välitä teidän talouskasvusta tai kilpailukyvystä, en pääomasta. En halua enää olla osa sellaista tai altistaa itseäni sille. Minua ei kiinnosta teidän rahanne. Aiemmin sitä on saanut tuntea olevansa vain pelinappula, jota riistetään. Siihen, että näet aamulla fifty-fifty-vaihtoehtona, käveletkö varikolle vai hyppäätkö parvekkeelta, näin vähän kärjistetysti sanottuna. Jeren (laulu ja kitara) ja Sirkun (laulu ja koskettimet) lisäksi Dragsvikin muodostavat Maiju (basso) ja Jussi (rummut). – Täytän tänä vuonna 38, ja olen ensimmäistä kertaa työpaikassa, jossa mua ei kyykytetä. – Se, miten joku kokee sen provosoivana… Jos sä teet hyväpalkkaista, rentoa ja merkityksellistä sisätyötä, niin et ehkä osaa samaistua matalapalkka-alojen realiteetteihin. En tee kunniaa, en mielistele, en nöyristele. Luokkakierto ei toimi Sirkulla ja Jerellä on molemmilla vahvasti työväenluokkaiset lähtökohdat. En ole velkaa kenellekään. – Ei meidän tarvitse piilotella ajatuksia minkään mystisyyden verhon taakse, Jere jatkaa. Jäsenistöllä on taustaa muun muassa Kuudes Silmä ja Hero Dishonest -nimisistä yhtyeistä, molemmat punkin piirissä isoja nimiä. – Kryptiset kielikuvat on riisuttu, asiat on sanottu aika suoraan, Sirkku toteaa. Sitä voi helposti kutsua moderniksi työväenmusiikiksi. Jo yhtyeen nimi kertoo, missä seisotaan
Eli se pelottaa, koska ajatuksesta on tehty radikaali, vaikka se ei oikeasti ole radikaalia. Biiseissä toden totta on ajan hengen vastaista yhteisöllisyyttä. – On saatu ihmiset uskomaan siihen, että jos vain tekee tarpeeksi kovasti duunia, niin kaikki on mahdollista. – Ja toiveikkuutta. Molemmat toivovat, että Dragsvikin musiikki tavoittaisi uusia yleisöjä. Että asioiden muuttaminen on mahdollista, Sirkku jatkaa. Luokka periytyy jälleen todella vahvasti, Sirkku toteaa. Mitään luksusta kaikille Dragsvik ei silti todellakaan haikaile. Mutta mitä pidempään me ollaan hiljaa tässä ajassa, sitä lähempänä menneisyyttä olemme jälleen, Jere sanoo. Loputtomiin ruuvia ei voi kiristää, Jere jatkaa. – Toivon, että tulevaisuudessa ihmisillä olisi edelleen mahdollista opiskella. n. Koulutus ei ole ihmisen arvoa määrittävä tekijä, mutta mahdollisuus koulutukseen on aika keskeinen asia, jolla vaikutetaan moniin muihin asioihin, Sirkku sanoo. Meidän kaikkien on oikeasti aktivoiduttava ja tehtävä enemmän. – Ihmiset yrittävät kieltää luokkayhteiskunnan olemassaolon ja kuvittelevat olevansa ylemmässä luokassa kuin ovatkaan, Sirkku paaluttaa. Mikä varmasti on joskus jossain määrin pitänyt paikkansa, mutta ei enää. – Ehkä se on vaan sellainen päättymätön taistelu, joka on vaan tehtävä. Niin moni alkoi ajatella tämän arvojohtajan aikana, että kuuliainen kansalainen on vaan iisisti eikä pidä mitään meteliä itsestään. Pikemminkin se puhuu rahan ja materialismin ylivaltaa vastaan merkityksellisen elämän puolesta. Positiivinen pohjavire Miksi poliittinen toiminta pelottaa, kysyy Dragsvik levyllään. – Kyllä mä ainakin ihan häpeilemättä tuon esille eri tilanteissa, että mä olen tätä mieltä tai oletko koskaan miettinyt. Toivo on toimintaa Entä missä toivo näinä aikoina lymyää. – Siinä on kuitenkin se positiivinen pohjavire, että kutsutaan mukaan puolesta luokkamme oikeuden, että pelko pois, Jere jatkaa. – Mitä hullummaksi meininki muuttuu, sitä enemmän se ihmisiä radikalisoi. Luokkakierto ei enää toimi – jos on koskaan kunnolla toiminutkaan. Viimeisetkin tottelevaisuuden rippeet alkavat karisemaan, Sirkku sanoo. En tiedä, kuinka paljon itseään saa kusettaa, että uskoo olevansa politiikan yläpuolella, Sirkku sanoo. – Suomalainen hyssyttelymentaliteetti johtuu juuri siitä, että puhumisella on aikoinaan saattanut olla aika vakavat seuraukset. 5 1 koulutettu ihminen. – Pitää tehdä se, mihin omat voimavarat ja kapasiteetti riittävät, mutta se ei vain ole enää vaihtoehto, että olisi vain hiljaa, Sirkku toteaa. – Musa on hyvä tapa tavoittaa ihmisiä, ja se on ollut aika merkittävässäkin roolissa suuria muutoksia ajaneissa kansalaisliikkeissä, Jere huomauttaa. Joka ainoa ihminen tässä maailmassa toimii poliittisesti. Siihen, miten poseeraaminen ei vielä ole aktivismia. Kritiikin säilä kohdistetaan välillä myös itseen ja omaan skeneen. – Vähävaraisten kurittamiseen löytyy kyllä lakeja, muttei pääomaverotukseen, Sirkku huomauttaa. Hänestä tuntuu masentavalta ajatella, miten paljon työtä ay-liike on työväenluokan elinolojen parantamiseksi Suomessakin tehnyt ja miten kaikki tämä edistys ollaan romuttamassa. Niin ja rikkaiden verotus tietty, Jere sanoo. Se lähtee siitä, että olen itse avoin ja puhun asioista, ehkä se rohkaisee muitakin. Ei voi vaan olettaa, että muut hoitaa, vaan se muutos lähtee susta ja musta, yhdessä, päättää Jere. – Mä toivoisin, että ihmiset rohkaistuisivat ottamaan enemmän osaa ulkoparlamentaariseen toimintaan. Dragsvikille passiivisuus ei ole enää vaihtoehto. Tarpeeksi kun sitä hokee, se menee läpi. – Olen muutenkin sitä mieltä, että maltillisuuden aika on ohi. Toivo on siis toimintaa. – Ja ei oikeisto hyssyttele, Sirkku huomauttaa. Se toivo on mulle siinä, että olen halunnut kohdata ihmisiä muuallakin kuin omassa kuplassa. Eikä se ole ollut mitään sellaista nyrkki ojossa paasaamista, ne ovat vain olleet ne realiteetit, toteaa Jere. – Aletaan olla pisteessä, että on paljon ihmisiä, keillä ei ole enää mitään hävittävää. Mun suvussa ei ole yhtä ainoaa akateemisesti kouluttautunutta, mutta mulla on ollut mahdollisuus opiskella, vaikka ihan sairailla lainoilla. Sellainen arkisen poliittinen puhe pitäisi normalisoida, Sirkku miettii. Meillä on tällä hetkellä fasistista politiikkaa ajava äärioikeistohallitus, jota ei saada pelkällä parlamentarismilla kaadettua. No miksi. Se on väistämätöntä. En ole varma, olisiko enää. Kun jos sen lopettaa, niin sitten ne kusipäät voittaa, Jere pohtii. – Mun mielestä edellisellä presidentillämme oli iso rooli tässä tolkun ihmisyyden lanseeraamisessa. Mitä poliittiset popparit yhteiskunnassa muuttaisivat, jos saisivat nyt taikasauvan muuttaa yhden asian
Ja mikä aseistariisuvinta: kun Backa härnää lavalla ylempää keskiluokkaa, se tuntuu nauravan mukana, itselleen. – Täällähän on enemmän väkeä kuin Paavo Väyrysen valitsijayhdistyksessä. Yleisö tuo mieleen sivistysporvarit: pukujen sijaan lämpiössä näkyy kauluspaitoja, neuleita ja muuta siistiä arki-illan vaatetusta. – On tosi kallista buukata keikka Helsinkiin tai Turkuun, Backa perustelee paikkavalintoja kiertueen päätyttyä, kun hän antaa haastattelua videoyhteydellä. On perjantai-ilta, ja noin kolmesataa suomenruotsalaista käkättää hyväntuulisesti vaasalaisessa Ritz-elokuvateatterissa. Keikka Ritzissä on jo kolmas peräkkäinen, minkä lisäksi esiintymisiä on ollut Pietarsaaressa ja Närpiössä. Sittemmin hän on laajentanut vieläkin nuorempiin yleisöihin. Vuosien saatossa Backa on tehnyt keikkaa laidasta laitaan, muun muassa radiohuumoria Svenska Ylelle ja ruotsin kieltä koululaisyleisölle käsittelevän näytelmän Svenska Teaterniin. Mihin ruotsinkielinen, epäsovinnainen ja avoimen yhteiskunnallinen stand up -koomikko oikein osuu. Tausta 36-vuotias, kaksikymppisestä asti koomikkona työskennellyt Backa on kasvanut Pensalassa, pienessä kylässä Pohjanmaalla. – Jos Jeesus tulisi nyt tänne, hän olisi Wolt-kuski. Vasemmistolaiseksi tunnustautuva koomikko uskoo, että suuret yhteiskunnalliset muutokset saataisiin aikaan vain vallankumouksella – ja ennemmin väkivallalla kuin ilman. Huolellisesti restauroitu 1950-luvun miljöö alleviivaa hillittyä charmia. Teksti tuukkA tuomAsjukkA – VAsemmistolAinen olisi maailman huonoin supersankari: hän tulisi ainoastaan kertomaan, mitä kaikkea te teette väärin. 5 2 AnkkAlAmmikon äänekkäin vAsemmistolAinen Alfred Backan mukaan Suomessa oli hyvää satiiria sortokauden aikaan. Sujuu se kyllä Vaasassakin. Suomenruotsalaisiin vetoaa hänen vahva Oravaisten murteensa, joka suomenkielisen korvaan muistuttaa pahamaineista Närpiön ruotsia, vaikka onkin ymmärrettävämpää. Lavalla yleisöä viihdyttää Alfred Backa, joka esiintyy loppuunmyydylle salille osana Alfred Backa for president -kiertuettaan
Yhdessä videossa Mikko Mallikas liittyy vasemmistoliittoon, jossa Li Andersson ”problematisoi jotain paskaa, josta kukaan ei välitä pätkääkään”, samalla kun Mikko Mallikas haaveilee oikeistopoliitikoiden pahoinpitelemisestä. Näin Backa käsitteli Haaviston homoutta puolitoista kuukautta ennen kuin se nousi valtakunnalliseksi kiistanaiheeksi. 5 3 käsikirjoittamalla ruotsinkielistä BUU-klubben-lastenohjelmaa. Koomikko Alfred Backa esiintyy.. Alku Alkuun Backa teki videoitaan vain ruotsiksi, mutta tuli suomenkieliselle yleisölle tutuksi viime vuoden kesällä, kun hän alkoi tehdä videoihinsa tekstityksiä ja ääniraitoja myös suomeksi. Myöhemmin suosiota keräsivät Batman-videot, jossa Batmanista tuli Pekka Haavisto ja Jokerista Alexander Stubb. Uusi yleisö muutti myös Backan tapaa nähdä kotimaansa. Yhdessä niistä kurittomasta Vaahteramäen Eemelistä tuli Wille Rydman. Pääasiallinen kohdeyleisö ovat kuitenkin edelleen aikuiset. Alfred Backan sosiaalisen median videot tuntuvat samaan aikaan tutuilta ja vierailta: ne ovat terävää kommentaaria suomalaisesta yhteiskunnasta, mutta esitettynä hieman virheellisellä suomen kielellä ja vähän vieraan kulttuuripiirin vaikutteilla. Yhdessä videoista Jokeri kertoo, kuinka voittaa vaalit, koska hänellä on jotain, jota Batmanilla ei – vaimo. – Olen elänyt niin pitkään suomenruotsalaisessa kuplassa, että tajusin vasta nyt, että on olemassa myös ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavalla. Nukketeatterikohtauksessa Utelias Vili kohtaa hyvinvointialueen ikävän todellisuuden. Tutut lastenohjelmat on videoissa varustettu uusilla ääniraidoilla, joilla kommentoidaan ympäröivää yhteiskuntaa. Ennen keikkaa Backa viihdyttää kipeää lastaan käsinukella, mutta lavalle päästyään hän esittää sillä poliittista satiiria. Aiemmin hän oli tehnyt huumoria vain ruotsinkielisille, mutta nyt hän alkoi ajatella, että suomenkielinen yleisö on hänelle yhtä tärkeä. Lopulta ministeripossut äänestävät tyhjää, vasemmisto laiskottelee luottamusäänestyksessä ja tapaus painetaan villaisella, kun äänestäjille annetaan aiempaa vahvempaa olutta. Toisessa videossa kolme pientä puolueporsasta iloitsevat siitä, etteivät hallituskumppanit kutsu heitä kapitalistisioiksi, kunnes hakaristihihanauhalla varustettu iso paha ministerisusi eli natsikohun keskellä rypevä Vilhelm Junnila tulee puhaltamaan taloja kumoon. Tällaisiin törmäyksiin perustuvat myös Backan suositut satiirivideot, joita hän alkoi tehdä reilu vuosi sitten Instagramiin omaksi ilokseen, kun lapset olivat päiväkodissa ja iltakeikkoja tekevällä esiintyjällä oli vapaa-aikaa. Backa vitsailee, mutta tuntuu olevan tosissaan
Backa itse ajattelee, että irvailu kuuluu hänen rooliinsa koomikkona, kun taas kehuminen ei. Myös Li Andersson on ottanut Backan kanssa yhteiskuvan kynnelle kyettyään. Myös puolueiden kannattajat osaavat Backan mukaan ottaa satiirin hyvin vastaan. – Olen tehnyt varmaan viisikymmentä videota Orposta, mutta kukaan ei ole puolustanut häntä tai sanonut, että olisi epäoikeudenmukaista sanoa näin. ”Alfred Backa on Suomen ajankohtaisin koomikko”, otsikoi Hufvudstadsbladet helmikuisen haastattelunsa. Jos en olisi suosittu, kaikki voisivat puhua pahaa minusta. Vähän niin kuin vihainen pelle. Ylisanojen määrä ympärillä on kasvanut. Muutos Backa on jo tovin ollut vakiokasvo suomenruotsalaisessa mediassa, mutta politiikan parodiavideot ovat tuoneet hänelle läpimurron. Poliitikot ovat halunneet osansa aallonharjalla olevasta kansansuosikista. Yhtä olennaista silti on, että kevyt ja vakava pysyvät tasapainossa. Erityisesti Backa arvostaa jännitteitä. – Aggressiota ja pöljäilyä, hän vastaa. Pekka Haavisto yllätti tulemalla kiertueen ensimmäiseen esitykseen Vaasaan, Anna-Maja Henriksson kiertueen viimeiselle keikalle Pietarsaareen. 1990-luvulla hän katsoi Kummelin sijaan ruotsalaista aikalaistaan, Rena Rama Rolf -sarjaa. Se kun saa hänen kanssaan esiintymisen toimimaan myönteisenä imagotemppuna, vaikka taustalla olisikin vilpitöntä kunnioitusta. Muutos näkyy kotikaupungin näyttämöllä: aiem min Backa ei ole myynyt Ritziä täyteen, mutta nyt hän teki sen kolmesti. – Se, että hänen vaatteensa näyttävät siltä, että ne on käyty hakemassa UFF:in keräyslaatikosta. Se oli hyvä paikka tulla kalastamaan ääniä, Backa sanoo. Mikä sitten olisi. Tai sitten ne ovat liian vihaisia, mikä ei sitten enää myöskään ole hauskaa. – Kukaan poliitikko ei saavuta nyt mitään minua vastustamalla. Ruotsalaisen komiikan jalansija Pohjanmaalla on yllättävän vahva, ja Backan kevätkiertueen järjestänyt tuttu tuo Vaasaan säännöllisesti ruotsalaisia stand up -koomikoita. – Pitää olla realistinen. – Silloin oli hyvää satiiria. Backa arvelee poliitikkojen positiivisten reaktioiden johtuvan hänen suosiostaan. – Jos sanon, että Li Andersson on hyvä, eihän se ole hauskaa, hän sanoo. – Pitää olla molempia. Vasemmisto Alfred Backan voisi kiteyttää salonkikelpoiseksi rääväsuuksi, joka naurattaa suomenkielisiä sanomalla asioita suoremmin kuin suomenkieliset koomikot. Erityisesti Haaviston vierailu keikalla sai positiivista huomiota. 5 4 Kasvu Ruotsinkielinen Backa ei kasvanut suomenkielisen huumorin keskellä. Säännöllisesti Uumajassa keikkailevana hän arvioi, että suomalaiset ovat tässä parempia kuin ruotsalaiset. Alueen ruotsinkielisille nämä ovat tuttuja länsinaapurin televisiokanavilta, joilta suomenkielisetkin seurasivat Twin Peaksia 1990-luvulla. Backan mukaan suomalainen huumori oli hyvää esimerkiksi kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin aikaan – siis 1900-luvun ensimmäisinä vuosina, jolloin Venäjä niin sanottuina sortokausina pyrki venäläistämään suomalaisia. Hän tuli sinne, koska siellä oli kolmesataa potentiaalista äänestäjää. – Mennyt vuosi on paljon parempi kuin aiemmat. Mutta kun tein yhden videon Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonista, sain ruotsalaisilta kommentteja, että eihän näin saa tehdä. – Voi olla, että kaikki eivät ole samaa mieltä, mutta se on hauskempaa kuin silloin, jos kaikki olisivat samaa mieltä. ”Tarvitsisimmeoikean vallankumouksen.”. Tasokkaimmillaan Ruotsin huumoritarjonta oli Backan mukaan vielä aiemmin, 1960ja 1970-luvuilla. Mitä Backa haluaisi nähdä enemmän suomalaisessa poliittisessa satiirissa. – Mutta hänen kanssaan oli kyllä kiva jutella. – Monesti vitseistä tulee liian pöljiä, jolloin ne eivät enää ole hyvää satiiria. Annetaan ulkopuolisen – sellaisia Pohjanmaan ruotsinkieliset suomenkielisessä keskustelussa kun valitettavasti ovat – nyt kertoa, miten asiat tulisi tehdä. Backa peräänkuuluttaa erityisesti pöljäilyä, ruotsiksi trams, jota hän kuvailee aseistariisuvaksi. Ruotsiin suuntautumisestaan huolimatta Backa tuntee kyllä suomalaistakin huumoria, mutta enemmän sellaista, johon hän on törmännyt historiaa harrastaessaan ja siitä radio-ohjelmia ja kirjoja tehdessään. Silloin olen tienannut 12 000 euroa vuodessa ja pärjännyt sillä
Tiedän, että niin ei saa sanoa ja väkivaltaan ei ole hyvä kannustaa, mutta me tarvitsisimme oikean vallankumouksen. Ongelmana on se, että vaadittavien muutosten mittaluokka ei ole tarpeeksi suuri. Kokeillaan vaikka. Hän arvioi tehneensä satiiriaan aiemmin yleisluontoisemmin, mutta eduskuntavaalien jälkeen se alkoi suuntautua oikeistoa vastaan. Melkein kaikki, millä on saavutettu jokin muutos, on ollut väkivaltaista. Se alkoi piirtyä kirkkaammin esiin. Videoillaan hän on irvaillut vasemmalle, keskelle ja oikealle. Sellaisen klassisen, vuoden 1918 tyylisen vallankumouksen. – Ranskan vallankumous oli väkivaltainen, Venäjän vallankumous oli väkivaltainen. – Tuntuu, että se alkaa olla selvää. – Olen yleensä aika avoin siitä, että tuen vasemmistoa, hän sanoo. Historia näyttää sen meille. Osin taustalla on sosiaalinen paine: on helpompaa olla RKP:läinen tai kokoomuslainen kuin vasemmalla. Backa puhuu rennosti, mutta vaikuttaa olevan yhä tosissaan. Backa puhuu vastustajasta. Aiemmissa haastatteluissaan Backa ei kuitenkaan ole ilmaissut poliittisia näkemyksiään näin suoraan. Mitä muuttaisit suomalaisessa vasemmistossa. Hänen mukaansa faktat tulevat esiin usein juuri vasemmiston puheissa, kun taas oikeisto yrittää höynäyttää kuulijoitaan. Ajattelen, että olen jo tehnyt niin paljon videoita, jotka näyttävät, missä seison poliittisesti. On pakko kysyä: miksi väkivalta. Ajattelen, että se tapahtuu jossain vaiheessa. Backa puhuu yllättävän peittelemättä siitä, minne hän itse on poliittisesti kallellaan. Kohahdus Suomenruotsalaisia vasemmistolaisia ei Alfred Backan mukaan juurikaan ole ja he piileskelevät varjoissa. Vaikka Backasta on tullut näkyvä suomenruotsalainen vasemmistolainen, eivät hänen omatkaan ajatuksensa vasemmistosta ole muotin mukaisia. n. – Kuuden tunnin työpäivä voi olla parempi kuin kahdeksan tunnin, mutta nämä pienet vasemmiston edistämät reformit eivät muuta esimerkiksi tuloerojen kasvua. 5 5 Backa kertoo nauravansa mielellään vasemmistolle, mutta samalla hän ajattelee, että oikeistossa on enemmän mille nauraa. Miksi Backa sanoo vasemmistolaisuutensa ääneen nyt. – Väkivalta ei ole ratkaisu, mutta sanoin yhdessä videossani, että meidän pitäisi ampua muutama poliitikko. Backan satiiria on myös terävöittänyt hänen oma tyytymättömyytensä poliittiseen tilanteeseen
Yhdysvalloista on tietysti jo ennen tekoälyjä ja internetiä tullut musiikkia, elokuvia, kirjallisuutta, kaikenlaisia kulttuurituotteita – ja kun ihmiset ovat päässeet verkkoon, se on tarkoittanut ennen kaikkea pääsyä puhumaan yhdysvaltalaisten kanssa. Saksasta haetut aatteet levisivät tänne tietoisen työn tuloksena. Ameessee Teksti TaTu ahponEn Globaali aMErika On odotettavissa, että elitistisiä visioita tullaan viemään eteenpäin viitaten tekoälyyn puolueettomana asiantuntijana, oli se miten puolueellinen hyvänsä.. Suomalaisen kulttuurin yksi merkittävimpiä tekijöitä oli se, kun ylioppilaat kävivät Saksassa hakemassa maahan luterilaisen uskonpuhdistuksen, ja sen jälkeen samaa kautta on Suomeen tuotu esimerkiksi nationalismi, sosialismi ja ympäristöaate. Amerikkalaisuus on kulttuurin välityksellä leviävä taustaideologia. Amerikkalaiset aatteet leviävät enemmänkin jonkinlaisen osmoosin välityksellä. Samalla huomaamattani samaistuin amerikkalaiseen liberaaliin näkemykseen. Amerikkalaistumisesta puhuminen ei tietenkään ole mitään uutta. Postmodernisti videon lopussa tietysti paljastuu, että edes videon maailmassa kuussa ei oikeasti olla oltu, vaan kaikki on vain Hollywoodin lavastetta. Monesta suomalaisesta amerikkalaisempi yhteiskunta kuulostaa varmasti hyvältä idealta. M uistan itse, kuinka nuorempana hankin poliittisen osaamiseni keskustelemalla amerikkalaisten kanssa internetissä – Yhdysvaltain presidentinvaalit tuntuivat usein lähemmiltä kuin Suomen. Lavastuksen lavastetta, voisi sanoa. Siitä puhuminen on jo klisee. Onhan USA uusi Nato-liittolaisemme, ja varmasti monesta amerikkalaisuus tuntuu heti läheisemmältä kuin vaikka Euroopan roomalaiskatolilaisten maiden kulttuuri, venäläisestä puhumattakaan. Suomen kaltaiseen pieneen maahan on tullut ideoita jostakin: ei voida olettaa, että viisi-ja-puolimiljoonainen kansa keksisi kaiken itse. Niitä edistäneet papit ja lehtimiehet halusivat propagoida omaa ideologiaansa avoimesti lehtijuttujen tai saarnojen kautta. Kesti aikansa opetella, että suomalainen poliittinen kulttuuri on täysin erilainen esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen tai valtionomistuksen suuremman tärkeyden ansiosta. Ei tietenkään mistä tahansa syystä, vaan laulun teemaan liittyen; Rammsteinin mukaan koko maailma on amerikkalaistunut ja amerikkalaistumassa, ja yksi selkeimmistä amerikkalaisuuden symboleista ovat Neil Armstrong ja muut kuukävelijät. Kyseisen kappaleen musiikkivideossa laulaja Till Lindemann ja muu bändi soittavat monessa eri roolissa, esimerkiksi astronautteina. Pikku hiljaa verkkokeskustelujen kautta koko maailma on integroitunut amerikkalaisiin keskustelukulttuureihin. 5 6 E räs saksalaisen industrial-yhtye Rammsteinin tunnetuimmista kappaleista on Amerika, joka julkaistiin 20 vuotta sitten. Suomeen on haettu tuontitavarana ajatuksia esimerkiksi Rammsteinin kotimaasta
5 7 Johan alén ValokuVat: Weldon kennedy/CC By 2.0, BigMaCSC99/CC By-Sa 3.0, Ryan ng/CC By-Sa 4.0 lehti: the daily WoRkeR (ChiCago) 18.4.1924/liBRaRy of CongReSS
1960-luvun okkultististisista ja emansipatorisista aatteista muodostuneen keitoksen piti haastaa kapitalismia ja teknokratiaa. Kapitalismi ja teknokratia kuitenkin imaisivat sen pian omaan käyttöönsä. Mikä Euroopan, ja sitä kautta Suomen, rooli tässä kaikessa on. Somea edeltäneissä nettikeskusteluissa näkyi tietysti vain osa amerikkalaisuutta. Kalifornia on osa Amerikkaa, mutta myös oma maailmansa. Jo 1990-luvulla Richard Barbrook ja Andy Cameron kirjoittivat Mute-lehteen esseen, joka kuvaili Piilaakson ideologiaa ”yhdistelmäksi kybernetiikkaa, vapaata markkinataloutta ja vastakulttuurista libertarismia, jota edustavat WIRED ja MONDO 2000 sekä Stewart Brandin, Kevin Kellyn ja muiden kirjat”. 5 8 rikkaan liitetään edelleen samoja vapauden – etenkin taloudelliseen vapauden – ihanteita, joita siihen on liitetty aina. Minkälaista tietoa niistä välitetään, ja kenen intressejä tällä tiedolla edistetään. Mahdollisesti sitä saa jo nyt ChatGPT:n välityksellä, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa erilaiset tekoälyassistentit tulevat olemaan helposti saatavilla ja niiden tieto tarjolla joka käänteessä. Libertaarisen utopian taustalla piili valtio. Amerikkalaisiin sosiaalisiin medioihin on pääsy myös muun maailman ihmisillä. Trumpia on syytetty Venäjän nostamisesta aktiivisella somevaikuttamisella, ja riippumatta siitä, miten tärkeää tämä oli valinnassa, verkkoviestinnän algoritmeja ja mekanismeja voivat hyödyntää muutkin maat. T ekoälyn on jo itsessään katsottu olevan osa teknokraattista visiota asiantuntijoiden – tällä kertaa ei vain ihmisten vaan automaattisten asiantuntijoiden – osaamisesta, joka menee demokraattisen päätöksenteon edelle. Korostuuko prosessi, kun nuoret ja muutkin tulevaisuudessa hankkivat näkemyksensä tekoälyn välityksellä. On odotettavissa, että elitistisiä visioita tullaan viemään eteenpäin viitaten tekoälyyn puolueettomana asiantuntijana, oli se miten puolueellinen ”Libertaarisenutopian taustallapiilivaltio.”. Edelleenkin teknologian kehitys tapahtuu valtion ja yritysten läheisessä yhteistyössä. K yse on valloittamisesta – tietoisesta toiminnasta, jolla pyritään ottamaan muiden maiden mielet haltuun, soft powerista, jossa paino on sanalla power. Vielä pidemmälle menee samassa teemassa esimerkiksi Yasha Levinen kirja Surveillance Valley, jossa sumeilematta koko internetin kehityksen syyksi esitetään liittovaltion halu tarkkailla ihmisiä ja näiden elämää, myöhemmin myös sitä suoraan ohjaillen. Ainakaan Suomessa – tarkoittaahan Nato-jäsenyys suomalaisille yleensä sitä, että nyt maalla on iso suojelija, jonka ansiosta olemme ikuisesti turvassa. Niiden, jotka etsivät huumeille korvaavia (tai niitä tehostavia) kicksejä ja löysivät ne uudesta viestintäteknologiasta. Viitaten Marshall McLuhanin teorioihin artikkeli kuvailee sitä, miten informaatioteknologioiden luojat katsoivat olevansa vapauttamassa ihmiskuntaa valtioiden ja suurten yritysten pakkovallasta voimallistaen yksilöt oman vastuunsa toimijoiksi. Tämä sopi sekä aikakauden uusvasemmiston että markkinatalousoikeiston pirtaan. Olisiko sen parempi visio, että ohjakset ottaisikin autoritäärinen Kiina. On tietysti mahdollista, että Suomessa tai Euroopassa amerikkalaistumista ei enää pidetä niin suurena ongelmana kuin ennen. Tämä tiedostetaan hyvin esimerkiksi silloin, kun Yhdysvallat pyrkii itse kieltämään TikTokin peläten, että sen kautta kiinalaiset lähettävät amerikkalaisille nuorille epätoivottavia viestejä. Ajatus siitä, että heidän teknologiset visionsa voisivat samalla muuttaa maailmaa ja tuottaa heille itselleen rahaa, olivat helppoja omaksua keski-ikäistyville hipeille, jotka onnistuneesti siirtyivät teknologiayritysten maailmaan. Kuitenkin tähänkin sekoittuu esimerkiksi huoli siitä, mitä voi käydä, jos Donald Trump pääsee uudestaan presidentiksi tai jos maa vaipuu sisäisten konfliktiensa kautta muuten päättämättömyyden ja sekasorron tilaan. K aliforniassa uudisraivaajahenkinen libertarismi, yrityspöhinä ja edistysusko löivät kättä hippiliikkeen jäänteiden kanssa. Barbrook ja Cameron kuvaavat artikkelissa teknologiayritysten ja liittovaltion yhteistyötä esimerkiksi puolustuspoliittisissa kysymyksissä, joille monen firman menestys rakentui. Sen valkoinen, miespuolinen, sekularistinen, rationalistinen ja hyvin koulutettu, mutta silti ainakin mielestään vapautta rakastava osa, jossain liberalismin ja libertarismin välimaastossa. Kun kyse on tietoyhteiskunnan kehityksestä, vielä amerikkalaistumista tarkemmin voisi puhua kalifornikaatiosta, Red Hot Chili Peppersin mukaan mutta tarkemmin viittauksena sinne, missä – Piilaakson lisäksi – tietoyhteiskunta on kehittynyt. Kun tekoälyjen korpus kasvaa muissa kielissä kuin englannissa, voisiko ideamaailman amerikanisaatio kääntyä toisin päin
Niin sanotun ”tyhjän internetin teorian” mukaan internet on jo nyt epätotta: foorumit ovat täynnä botteja, jotka on laitettu sinne puskemaan jotain tiettyä agendaa tai, yleisemmin, mainostamaan tuotteita. A merikanisaatio voi vaikuttaa huomaamatta myös silloin, kun tekoälyjä on pyritty kehittämään tasa-arvoon tähtäävät visiot edellä. Tällaisissa ongelmissa näkyvät myös kulttuurien ristiriidat. Tällaisia ongelmia on vaikea huomata, jos ei ole edes asemoitunut etsimään niitä, Amerikassa kun vaalinumeroita ei ole. 5 9 hyvänsä – ja samalla mukana tulee Kalifornian ideologia, enemmän tai vähemmän näkyvänä. Samalla se kuitenkin osoitti, että se linssi, minkä läpi maailmaa katsottiin, oli juuri amerikkalainen. Jo ennen tekstejä tuottavia LLM-malleja mainostajat olivat vallanneet useat sosiaaliset mediat ja foorumit kokonaan toistuvilla, usein vaivoin naamioiduilla mainosviesteillä. Amerikkalaisessa ympäristössä on tärkeää, että esimerkiksi alkuperäisamerikkalaisia näytetään tietty määrä kuvastossa – vaikka kyseessä sitten olisivat toisen maailmansodan saksalaiset. Jos algoritmeissa jokin asia on painottunut, tällainen laaja skaala tekee pienistäkin painotuksista kohta uusia totuuksia, etenkin kun myös ihmiset oppivat toistamaan niitä itse. ChatGPT:n kaltaiset ohjelmat tekivät tästä entistä helpompaa. Selkeästi ohjelmalle oli syötetty sinänsä ymmärrettävä käsky monimuotoistaa näytetyt ihmiset, mutta tämä oli viety liian pitkälle, naurettavuuteen asti. Ei ole edes tarvetta yrittää luoda uskottavan kuuloista viestiä, koska yksinkertaisilla komennoilla siitä saataisiin riittävän uskottava. Todellinen riskitekijä on se, kun tekoäly ei ole väärässä – se vain kertoo oikean tiedon tavalla, joka on tietyllä tavalla painottunut. Ainut vaihtoehto olisi tehdä itse ensin, ja tällaiseen kykenee ennen kaikkea valtio. Ehkäpä todellinen vastaus ei ole niinkään säätely kuin se, että pyritään parempaan eurooppalaiseen, ehkä suomalaiseenkin, tekoälykehitykseen. Esimerkiksi kuntavaalien aikaan Iltalehdessä oli pikkujuttu siitä, miten ehdokasnumerot aiheuttivat itseohjautuville autoille ongelmia: tekoäly luuli niitä nopeusrajoituksiksi. Mielipidevaikuttaminen algoritmien kautta ei tietenkään ole mitään uutta. n ”Amerikanisaatio voivaikuttaa huomaamatta.”. Hiljattain Google julkaisi Gemini-tekoälynsä, joka sai kiistanalaista mainetta monimuotoisuuteen pyrkineistä algoritmeista, jotka jopa kolmannen valtakunnan sotilaita tai 1300-luvun suomalaisia kysyttäessä näyttivät esimerkiksi alkuperäisamerikkalaisia tai aasialaisia. Ei siis vain siksi, että saataisiin ”eurooppalaisesti ajatteleva” tekoäly (jos se on edes mahdollista), vaan siksi, että sääntely on lopulta aina askeleen kehitystä jäljessä; hitaasti toimiva sääntelykoneisto ei ole voinut vielä mitään sille, että suuryhtiöt yksinkertaisesti tekevät asioita ja odottavat sitten niiden nousevan nopeasti niin välttämättömiksi, että niille ei voi enää sääntelykoneistolla tehdä mitään rikkomatta taloutta. Ehkä ei vielä näin, mutta ainakin teoria kuvastaa jotain siitä, minkälainen epätotuuden ilmapiiri kulttuurin on vallannut. Jos kävisi niin, että jatkossakin USA ja Kiina jylläävät tekoälyssä ja tämä koetaan Euroopassa uhaksi, on mahdollista, että EU:n rooliksi jää pelkkä sormen heristely. ”Säätelyn suurvallan” automaattinen vastaus kaikkiin tekoälyn tuottamiin mahdollisiin ja mahdottomiin uhkiin kuitenkin on luoda lisää sääntelyä ja odottaa, että muu maailma seuraa perästä, seuraa se sitten tosiasiallisesti tai ei
Tuskin koskaan hyvinvointivaltion rakentamisen jälkeen ihmiset ovat tunteneet yhtä suurta huolta ja ahdistusta tulevaisuudestaan. Koskinen kuitenkin syntyi hyvinvointivaltion kulta-aikana 1970-luvulla, jolloin heikompien auttamista pidettiin ainakin vielä teoriassa sivistyksen merkkinä. Hänen ilmaisuaan leimaa kuitenkin kirkasotsainen vilpittömyys ja empatia. KHY Suomen Musiikki. Koskinen tajusi, ettei voisi enää olla hiljaa, vaikka olisi halunnutkin, sillä juuri siihen ääri oikeisto pyrki. Reaktio oli odotettu. Se tulee esiin esimerkiksi singlebiisin avaussäkeissä ”synnyin maailmaan / jossa jokaisella oli oma arvo / jossa pidettiin toisista huolta.” Joku voisi väittää, että säkeet edustavat samanlaista nostalgiaa kuin perussuomalaisilla – siis kaipuuta maailmaan, jota ei koskaan ollut olemassakaan. Oikeastaan se oli yksi niistä syistä, miksi hän päätti loppuvuodesta tarttua kynään ja kirjoittaa levyllisen protestilauluja. Kun laulaja-lauluntekijä Samae Koskinen julkaisi yhdeksännen soololevynsä ensimmäisen singlen, Nyt on normaalia olla natsi, internet kohahti. Ei siksi, että kappale olisi ollut erityisen loistava, surkea tai edes provosoiva, vaan siksi, että siinä mainitaan sana natsi. Levyn suurin ansio on lopulta sen edustama sanoma ja kansalaisrohkeus. Suurin osa levyn kappaleista on siksi simppeleitä ja riisuttuja pariminuuttisia laulelmia. Koskinen on tiennyt joutuvansa tulilinjalle, mutta tehnyt levyn silti, peloistaan huolimatta. Kriitikoiden soisikin kuuntelevan esimerkiksi Pimeempää-kappaleen säkeet: ”Meitä tärkeemmät siis oli / polttoaine, alkoholi / ja että pääsee lyömään alaspäin / ja ettei vaan kukaan / pääsis juhliin mukaan / hyvinvointivaltioomme täällä näin.” Albumin päättää kappale, joka summaa ajan hengen ja oikeastaan koko levyn teeman: laulussa ei sanota mitään muuta kuin ”minä.” Mervi vuorela Samae Koskinen: Mä näin unta että kaikki meni hyvin. 6 musiikki Levyn tunnelma vaihtelee jousilla sovitetuista melankolisista slovareista rempseämpään rillutteluun. Laitaoikeisto triggeröityi. Mä näin unta että kaikki meni hyvin on monessa suhteessa perinteinen protestilevy. Päätöksen ymmärtää, sillä nykyhallitus on horjuttanut useiden ihmisryhmien turvallisuudentunnetta perustavanlaatuisella tavalla. Erotuksena vaikkapa Mikko Perkoilan tai Pelle Miljoonan kaltaisiin protestilaulajiin Koskinen ei kirjoita erityisen nokkelaa tai ravistelevaa yhteiskuntakritiikkiä. Protesti nykyhallitusta vastaan Samae Koskinen ”Koskinenontiennyt joutuvansatulilinjalle, muttatehnytlevyn silti.” V il le M a lj a. Vihapalaute ei yllättänyt Koskista. Se aloitti jo perinteeksi muodostuneen jankutuksensa kommunismista ja natsi-sanan semantiikasta ja tuli samalla esitelleeksi lauman koiria, joihin kalikka kalahtaa. Koskisen tyyli tekstittää on jo vuosikausia ollut melko kansanomainen, joskin astetta nykyaikaisemmilla sanankäänteillä. Muita syitä olivat nykyhallituksen viimekesäinen rasismikohu ja heikompiosaisia syrjivä politiikka. Sen tyylilajina on genrelle tyypillinen akustinen folk, ja se on sävelletty, sanoitettu ja äänitetty nopeasti. Hänen pitäisi ottaa kantaa, aivan kuten hänen esikuvansakin, Bob Dylan ja Bad Religion, olivat ottaneet. Haistakaa persettä on etäinen sukulainen Irwin Goodmanin hitille Haistakaa paska koko valtiovalta, ja Nyt on normaalia olla natsi tuo melodialtaan mieleen Eero Raittisen suomeksi esittämän pasifistilaulun Toivotaan, toivotaan
6 1 teatteri naisopiskelijan (Mänttäri ja Heidi Finnberg) seurustelusuhteen. Esimerkiksi KOM-teatterin ivailevaan Porvari nukkuu huonosti -lauluun viittaavassa kappaleessa lauletaan koskettavan sovinnollisesti kuinka ”Porvari itkee salaa / Koska ääneen ei voi itkeä / Ja minä itken hänen kanssaan / jos hän haluaa.” Samaa yksilöllisyyttä tunnustavan laajennetun solidaarisuuden henkeä huokuvat myös illan finaalin sattuvat rivit: ”Tämä on ehdotus uudeksi lauluksi / Keksi sinä mitä tässä lauletaan / Se voi olla kaikille eri / Mutta yhteinen.” Samassa hengessä näemme esityksen kohtauksissa omia teitään etsivien yksilöiden joukon, jossa kaikilla on oma suhteensa yhdenmukaisuuden paineeseen. Kuvatun ajan ilmapiirissä oli poliittisella laululiikkeellä erityisen vahva asema. Voiman verkkolehdessä, ja myös podcastiin voi tutustua siellä. Stemmalaulusta huolimatta siinä ei kuulu aikansa manifestoiva poljento vaan enemmän nykyhetkestä taaksepäin katsova surumielinen ymmärrys. TTT:n Kellariteatterin näyttämö on isolle ensemblelle ja näytelmän runsaille vaihdoille ahdas, mikä tuottaa esitykseen rytmisiä haasteita. Jo teatterikeskustelun kannalta olisi hienoa, jos näytelmä saisi lisäesityksiä esimerkiksi Teatterikorkeakoulun nykynurkissa. Siinä missä Sisko ( Ilona Karppelin) joutuu epäsuosioon, kun ei jaa kaikkein kärkevimpiä tulkintoja Mannerheimin fasistisuudesta, porvaritaustainen Irma ( Saara Mänttäri) pärjää paremmin feikkaamalla koko poliittisuutensa. Kokonaisuuden kasassa pitämistä eivät helpota myöskään lavasteiden, rekvisiitan ja animaatioiden tyylillinen moninaisuus. ”Porvariitkeesalaa Koskaääneeneivoiitkeä Jaminäitkenhänenkanssaan joshänhaluaa” K a i Su n n a r i. Artikkeli on julkaistu 10.4. Tuomas RanTanen TTT:n Kellariteatterin esityskausi päättyi 18.4. Pirkko Saision elämäkerrassaan kertoman tapauksen päälle kirjoitettu kohtaus näyttää osoittavan, miten tiedostaminen on ainakin seksuaalisen vapauden suhteen hypännyt pari porrasta pidemmälle. Lisäesityksistä muualla neuvotellaan. Näitä pulmia kuitenkin kompensoivat tekijöiden tuoreus ja näytelmän näkökulman kiinnostavuus. Tiikeriooppera välttää hienosti jälkiviisastelun, nostalgisoinnin ja kyynisyyden sudenkuopat. Muissakin Vertti Korkin sävellyksissä ja Koirasen sanoituksissa soi sama klangi. Tampereen yliopisTon teatteritaiteen tutkinto-ohjelman, Teatterikorkeakoulun ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotantona toteutettu Tiikeriooppera sukeltaa 1960ja -70-lukujen taitteen vasemmistolaiseen teatterikoulumaailmaan. Säröjä ideologiaan tuottaa myös Velin ( Vincent Kinnunen) ja Leenan ( Sonja Arffman) silmiä avannut – ja ilmeisesti muille raportoimatta jäävä – pettymys Neuvostoliiton arkeen, joka heille avautui laulukeikalla Leningradissa. Sara Koirasen kirjoittamassa ja Bálint Barcsain ohjaamassa näytelmässä nykyajan teatterikokelaat sukeltavat siis yli 50 vuotta sitten samassa elämänvaiheessa olleiden edeltäjiensä saappaisiin ja nahkoihin. Nykynäkökulmaista kiilaa menneeseen lyö erityisesti kohtaus, jossa ideologisesti ahdasmieliset opettajat ja opiskelijatoverit tuomitsevat kahden Hyppäys stalinistiseen teatterikoulumaailmaan Tiikeriooppera välttää hienosti jälkiviisastelun, nostalgisoinnin ja kyynisyyden sudenkuopat. Martti ( Väinö Lehtinen) puolestaan murehtii hyvänä pitämänsä opettajan savustamista ulos koulusta. Siihen sopi hyvin, että Tiikeriooppera alkaa koko emsemblen yhdessä esittämällä laululla, joka kertoo vasemmiston jakautumisen kulminaatiopisteestä – vuoden 1968 Prahan kevään ihmiskasvoisen sosialismin sortumisesta Neuvostoliiton miehitykseen. Vaikka se esittää piikkejä kollektivismin oireille ja aatteelliselle tiukkapipoisuudelle niin silloin joskus kuin tässäkin ajassa, se on pohjimmiltaan aidon idealismin puolella. Näytelmäkirjailija Sara Koirasen ja näyttelijä Heidi Arffmanin haastattelu on kuultavista kirjoittajan Teatterin politiikkaa -podcastin jaksossa Stalinistinen Teatterikoulu
Vaikka kaoottinen maailmantilanne ja työ YK:ssa vaativat päähenkilöltä paljon, niin elokuva kohdistaa huomion Hammarskjöldiin ihmisenä. Hammarskjöld ei ole varsinainen elämäkertaelokuva vaan päähenkilönsä viimeisiin viikkoihin keskittyvä elokuvallinen muotokuva. Se, että elokuva nostaa Hammarskjöldin ja hänen nykyaikana hämmästyttävän ajankohtaiset pyrkimyksensä esiin unohduksesta sekä muistaa pääsihteerin moniulotteisen persoonan, saa harmittelemaan diplomatian lahjakkuuden turhaa kuolemaa. Kesto: 1 h 54 min. Ikäraja: 16. Hammarskjöld-elokuva kuvittaa oivasti sen, miten Belgia havitteli Kongossa talousetujensa säilyttämistä entisessä siirtomaassaan. Miten olen näin yksinäinen?” Elokuvassa hyödynnetään Hammarskjöldin kuoleman jälkeen julkaistujen runojen ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmaa, joka ilmestyi Ruotsissa 1963 nimellä Vägmerken. Sen myötä tulee näkyviin kansainvälisten juonittelujen verkko, joka koitui Dag Hammarskjöldille kohtalokkaaksi. Virallisesti hänen kuolemansa selitettiin lento-onnettomuudeksi, mutta ohjaaja Per Fly esittää sen epäröimättä maailman vallankäyttäjille epämukavaksi käyneen Dag Hammarskjöldin salamurhana. Ensi-ilta elokuvateattereissa 17.5.2024. Erityishuomiota hän kiinnitti siirtomaavallan purkamiseen Afrikassa. N ik la s M a u po ix /u N liM it ed st o r ie s. Enimmiltään sisätiloissa tapahtuva elokuva avaa näkymiä reaalipolitiikan raadollisuuteen. Elokuvassa nähdään, miten Dag Hammarskjöld yritti ratkoa poliittista kriisiä ja synnyttää rauhaa kansanmurhaa muistuttavaan sisällissotaan luisuvaan Kongoon samalla kun hän erittelee yksinäisyyttään. Ripeätahtinen elokuva käy alkeiskurssista kansainvälisen poliittisen historian salaperäisimpiin aikoihin. Tämä on elokuva diplomaatista, jonka käyttövoimana olivat vahvat ihanteet, joiden törmäys kaivosyhtiöiden ja supervaltojen etuihin johti YK:n profiilia voimistaneen pääsihteeri Dag Hammarskjöldin kuolemaan vuonna 1961. Dag Hammarskjöld (1905–1961) oli laskutavasta riippuen YK:n kaikkien aikojen toinen tai kolmas pääsihteeri. Persbrandt löytää roolihenkilöstään uskottavan tarmokkuuden ja idealismin yhdistelmän. Pääosissa: Mikael Persbrandt, Francis Chouler, Hakeem Kae-Kazim, Richard Brake, Sara Soulié, Caspar Phillipson. Loistavasta asemasta, maailmanmaineesta ja työn tietystä hohdokkuudesta huolimatta häntä valvottavat öisin vakavat eettiset ja henkilökohtaiset kysymykset. Elokuva esittää päähenkilönsä diplomatian super tähtenä, mitä kuvitetaan otteilla mustavalkoisista uutisfilmeistä, joissa Hammarskjöld järjestelee Korean sodan aikaisten amerikkalaisvankien Hammarskjöldin iHanteet törmäävät maailmanmaHteiHin Hammarskjöld-elokuvassa Yk:n taannoista pääsihteeriä, Dag Hammarskjöldiä esittävä Mikael Persbrandt joutuu korottamaan ääntäänkin sovitellessaan turvallisuusneuvoston eriäviä näkökantoja. 6 2 elokuva vapauttamista sekä toimii Suezin kanavan hallinnasta syntyneen kriisin ratkaisemiseksi. Päähenkilöä esittävä Mikael Persbrandt nostaa roolisuorituksellaan elokuvan liki paremmaksi kuin se onkaan. Dag Hammarskjöld sai nopeasti menestystä tultuaan valituksi pääsihteeriksi 1953. ”Toiminko oikein työssäni. Antti SelkokAri Hammarskjöld. YK-johtajana Hammarskjöldiä luonnehti haluttomuus valita kummankaan suurvallan, Yhdysvaltojen tai Neuvostoliiton, puolta, mutta hän ponnisteli pienten maiden itsemääräämisoikeuden puolesta. Ohjaus: Per Fly. Vihollisiakin hänelle tuli nopeasti, mikä oli helppoa keskellä kylmää sotaa
Se ei ole Suomessakaan ennenkuulumaton, mutta suomenkielisen, akateemisen ja yleistajuisen artikkelikokoelman tasolla se on uusi. Susanna Hastin ja Noora Kotilaisen toimittama artikkelikokoelma Sodan pauloissa esittelee kriittisen militarismitutkimuksen näkökulman. Merkkejä militarisaation vahvistumisesta on huhtikuussa 2024 läsnä enemmän kuin merkkejä keväästä: vaatimus yksimielisyydestä, mustavalkoisuus, vaihtoehdottomuus ja normien vahvistaminen hallitsevat julkista keskustelua. Se on takertunut mieleen, ruumiiseen, kanssakäymiseen, historiaan ja tulevaisuuden kuvitteluun. Sodan pauloissa puhuu painokkaasti moniarvoisen keskustelun puolesta. Kun kuppilan pöytäpuheissa vilahtelee pommituksia, diktaattoreita, rintamia, varautumisia ja liittoutumisia ja kun alkaa itsekin pitää näitä aiheita aivan normaaleina, lienee aika ottaa askel etäämmäs. Monitieteinen tekstikokoelma tarkentaa polttaviin kysymyksiin, kuten veteraaneihin, maskuliinisuuteen, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen sekä ympäristöön. Turvallistaminen merkitsee yli rajojen kulkevien ihmisten määrittelyä uhkaksi, jota on hallittava poikkeuksellisinkin toimin. ”Poikkeustilan poliittisten paniikkiratkaisujen myötä on aiempaakin helpompaa tuottaa uusia valvonnan, estämisen ja rankaisemisen mekanismeja ja hankkia sotilaskalustoa.” Vaikka Orpon hallituksen kevään lisätalousarvio painottaa leikkauksia, rahaa lisätään puolustukseen ja rajavalvontaan. Maaria Ylikangas Sodan pauloissa. Erityisesti Anitta Kynsilehdon rajoja ja liikkuvuutta käsittelevä artikkeli osuu kipeästi. Ilmastokriisin vuoksi globaali muuttoliike kasvaa, mutta ainakin tällä hetkellä militarismi hallitsee rajavalvontaan ja ihmisten liikkumiseen liittyMilitarisaatio typistää keskustelun tulevaisuudesta Mitenjamiksisotaon keskeinenosaarkiajatteluajayhteiskuntaa?. Esimerkkejä tulee helposti mieleen: Iso-Britannia hyväksyi juuri lakiesityksen siirtolaisten kuljettamisesta Ruandaan. Gaudeamus, 363 s. Vaikeaksi kehystetyssä taloustilanteessakin militarisoitu näkökulma on itsestäänselvyys, eikä turvallisuus saa sosioekonomisia tai yhteisöllisiä merkityksiä poliittisessa päätöksenteossa. Toim. Militaristinen ajattelu vaikuttaa, vaikka sodassa ei olla. Kriittinen militarismitutkimus kysyy, miten ja miksi sota on keskeinen osa arkiajattelua ja yhteiskuntaa. Sitä tarvitaan, kun pasifismi tuntuu muuttuneen mahdottomaksi. 6 3 kirja vää keskustelua. Vaikka Australian pahamaineinen pakolaiskeskus Naurulla tyhjennettiin jälleen viime vuonna, on sen rahoitus sovittu vielä vuosiksi eteenpäin. Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa. Ihmisten liikkuvuutta turvallistetaan globaalisti, myös Suomen itärajalla. Se tuntuu eskapistiselta, koska se torjuu siirtolaisten lisäksi kaiken keskustelun – esimerkiksi ihmisoikeuksista ja tulevaisuudesta. Kynsilehto muistuttaa, että rajavalvontaa tehdään yhä useammin toisen valtion alueella. Summauksen tarjoaa usean kirjoittajan teksti ”Kuinka militarisoitunut Suomi on”. Ajatus turvallisuudesta kytkeytyy nimenomaan sotaan ja puolustukseen. Susanna Hast ja Noora Kotilainen. Sotapuhe ei varsinaisesti hiipinyt arkeen, vaan se rymähti
28.3.1938 Ranua k. Ritola s. Unta oli vaelluksemme, täynnä pimeyden tuskaa ja sarastuksen riemua. onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. Hyvästi sisaret, hyvästi käsienne ihmisenlämpö. www.ksl.fi Vapaus oppia! Forssan ristiriitainen perintö – Ele Alenius seminaari Forssan kokous toi sosialismin Suomeen 1903. Lämmin kiitos osanotosta. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. 8.4.2024 Helsinki Salaisten kevätvirtojen mukana valun pois teidän luotanne, joita rakastin ihmisen rakkaudella uupumukseen asti. KEVÄTTERVEHDYKSIÄ Ilomantsi Pirkko ja Kari Huohvanainen ku.fi/mediatiedot ilmoita tässä. 5.6. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Seminaarissa keskustelevat tutkijatohtori Risto Turunen, yhteiskuntatieteen lisensiaatti Kalevi Kivistö ja oikeushistorian emeritus professori Jukka Kekkonen. Seminaaria voi seurata verkossa kirjaston YouTube-kanavalla. Rakkaamme Oili Tellervo MARTIMO-ANDERSSON ent. Vasemmistolaisten oma opintokeskus. (Elvi Sinervo) Oilia rakkaudella muistaen sisarusten lapset perheineen Paul Andersson perheineen suuri ystäväpiiri Jäähyväiset jätetty 25.4.24 lähimpien sukulaisten ja ystävien kesken. 6 4 Iloinen kevättervehdys Pirkkalan Vasemmistoliitto ry Li Andersson Pirkkalassa Suupantorilla 17.5.2024 klo 18.00. klo 17 alkaen Työväenliikkeen kirjastolla
Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
KUTSU YHTIÖKOKOUKSEEN Tampere 23.4.2024 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Hallitus. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat osakkaiden nähtävissä yhtiön toimitiloissa viikkoa ennen kokousta. Osakkaan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoitettava osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 24.5.2024 kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla yhtiön pääkonttoriin, osoite: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva/ yhtiökokousilmoittautumiset, PL 117, 33101 TAMPERE tai puhelimitse jättämällä soittopyyntö Pauliina Paavolalle, puh. 6 6 edellisen lehden ristikon vastaukset ku.fi/tilaa testaamme painatusta kansanuutiset.fi YHTIÖKOKOUSKUTSU Kansan Uutiset Oy:n varsinainen YHTIÖKOKOUS pidetään tiistaina 18.6.2024 klo 10 yhtiön toimitiloissa, Hämeentie 105 A, 2. krs. Pyydämme osakkaita ilmoittamaan osallistumisestaan kokoukseen 12.6.2024 klo 12 mennessä sähköpostitse tai puhelimitse: Kansan Uutiset Oy Jussi Virkkunen puh. Jäljennökset tilinpäätösasiakirjoista ovat 20.5.2024 alkaen osakkaiden nähtävinä yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere sekä yhtiön kotisivuilla www.turva.fi. Jäljennökset mainituista asiakirjoista lähetetään osakkaille pyydettäessä. Kansan Uutiset Oy Hallitus Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10§:ssä mainitut yhtiökokousasiat. 09 759 60 240, jussi.virkkunen@kansanuutiset.fi JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO Keskinäisen Vakuutusyhtiön Turvan osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 28.5.2024 klo 15.30 alkaen yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 20 §:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. 01019 5110 tai sähköpostilla pauliina.paavola@turva.fi. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä
Viisi vuotta sitten poliittisessa ilmapiirissä oli pitkästä aikaa jopa optimismia. Sellaisia ratkaisuja Euroopan parlamentissa tehdään, ja sen pitäisi olla meille kaikille riittävä syy äänestämään eurovaaleissa. Jospa EU saisi nyt aikaiseksi olla aloitteellinen aikamme suurimmissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksessa, työn murroksessa ja digitalisaatiossa. Nordströmin mukaan aikamme kriisit ovat tehneet EU:sta relevantimman ja kiinnostavamman. toivo Haimi Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.. Lokakuun 7. Helmikuussa 2022 Venäjä laajensi sotaansa Ukrainassa täysmittaiseksi hyökkäyssodaksi. Viisi vuotta sitten aprikoitiin sitäkin, onko Euroopan unionista tullut jo niin itsestään selvä asia, ettei sen toimintaan ja tulevaisuuteen tee mieli vaikuttaa. Olkoon näiden kriisien hopeareunuksena se, että yhä useampi EU-kansalainen on herännyt siihen, että rajat ylittävät kriisit vaativat rajat ylittäviä ratkaisuja. Politiikka EU:ssa ei henkilöidy samalla tavalla kuin kotimaan politiikka tai USA:n presidentinvaalit. Voi olla, että EU:ssa päätöksenteko tuntuu etäiseltä. Toisin kävi. Tähän voi tulla kesäkuussa muutos. Erityisesti nuoret ovat haluttomia äänestämään eurovaaleissa. AlhAiselle äänestysAktiivisuudelle on esitetty monia syitä. Ottaen huomioon sen, kuinka valtavien asioiden parissa Euroopan unionissa on työskennelty, on äänestysaktiivisuus eurovaaleissa ollut alhaista. Edellinen europarlamentti valittiin toukokuussa 2019 maailmassa ja ajassa, joka tuntuu nyt hyvin kaukaiselta. Ei ole kuitenkaan syytä synkkyyteen. kAikkeA politiikkAA varjostaa myös koko ajan lähestyvä ekokatastrofi. Vuonna 2019 vain 23,3 prosenttia 20–24-vuoEUkykeneemerkittäviin toimenpiteisiin,joson tarvis–jajostahtoalöytyy. EU:n nopea reagointi sekä koronan hoidossa että Ukrainan auttamisessa osoittivat sen, että unioni kykenee suuriin ja merkittäviin toimenpiteisiin, jos on tarvis – ja jos tahtoa löytyy. viimeinen sana E urovaaleja on kuvattu maailman toiseksi suurimmiksi demokraattisiksi vaaleiksi: yli 400 miljoonaa EU-kansalaista pääsee kesäkuussa antamaan äänensä. Maailma on jäämässä pahasti jälkeen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta eli ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Aloite maailman muuttamiseen ei ole ollut EU:lla, vaan unioni on joutunut reagoimaan maailman tapahtumiin. Alle vuosi parlamenttivaalien jälkeen Covid-19 -pandemia iski Eurooppaan täydellä voimallaan. Haastattelin tähän lehteen väitöskirjatutkija Laura Nordströmiä, joka kertoi, että edelliselle parlamenttikaudelle osuneet kriisit ovat pakottaneet äänestäjiä ajattelemaan eurooppalaisemmin. päivänä Hamas teki terrori-iskun Israeliin, josta kostoksi Israelin asevoimat hyökkäsivät brutaalisti Gazan alueelle. Viimeksi kun europarlamenttia valittiin, jäi äänestysinto Suomessa 40,8 prosenttiin. 6 7 EurovaalEissa valitaan ratkaisijoita tiaista suomalaisista vaivautui käyttämään äänioikeuttaan. Vain Intian vaaleissa äänioikeutettuja on enemmän. Isoja asioita on jouduttu jetsuttamaan eteenpäin taustalla, sillä vielä isompia asioita on pudonnut syliin