12
Cabin Crew 4 Metsäläisistä kaupunkilaisiksi 27 Greenwaldin NSA-kirja 40. Hinta 3,50 ?
20-003251-1420
20
www.kansanuutiset.fi
Viikko 20
Perjantaina 16.5.2014
Kansan Tahto | Satakunnan Työ
Eurovasemmisto
ottaa vaalivoiton
» Suomalaismepeille luvassa näkyviä tehtäviä s
Erityisesti hänet palkittiin tanssiteoksesta Personal Symphonic Moment, joka
perustuu Dmitri ?ostakovit?in
Leningrand-sinfoniaan. Teoksen sanomaa hän ei halua tulkita,
koska taiteen tunnistaa siitä, että
se avautuu moneen suuntaan.
34
Ekologinen tuho
Boko Haramin taustalla
Nigerian ääri-islamilainen sissiliike Boko Haram ei ole
tyhjästä syntynyt. 09 7596 0232
TOIMITUSJOHTAJA
Pirjo Virtaintorppa p. Nigerian armeija on havainnut yhteyden paikallisten ilmastotapahtumien ja äärimmäisyysainesten väkivallan kiihtymisen välillä. Kaava on ollut sama vuosina 2006, 2008 ja 2010, kirjoittaa viikon
Guardian-suomennoksessa Nafeez Ahmed, joka on
Policy Research & Research -instituutin johtaja.
PÄÄTOIMITTAJA
Jouko Joentausta p. Syy purkauksen on Rettig Lämpö Oy:n lämpöpatteritehtaan yllätyslopetus. sisältö
A
Kotimaa s.4
B
Kansan Uutiset, Viikkolehti 16.5.?22.5.2014
C
Kulttuuri s.22
Keskustelu s.30
D
Ulkomaat s.34
E
Vapaa-aika s.42
F
Pelit s.44
JARNO MELA
PUHELIN
18
09 759 601
VERKKOSIVUT
www.kansanuutiset.fi
SÄHKÖPOSTI
Tarvitaan enemmän
Eurooppaa
toimitus@kansanuutiset.fi
LEVIKKI
Berlin School of Economicsin taloustieteen professori Trevor Evans
on vasemmistolainen taloustieteilijä, jonka mielestä tarvitaan enemmän eikä vähemmän eurooppalaisia
ratkaisuja. Tilausten
puutteesta ei ole kysymys, vaan siitä, että
yhtiö siirtää tuotannon Puolaan. Hän täydentäisi yhteistä
rahapolitiikkaa aktiivisella eurooppalaisella finanssi- ja palkkapolitiikalla.
Evans perustelee lisää Eurooppaa
-näkemystään sillä, että kansallisella
tasolla on vaikea lisätä demokraattista valtaa talouspolitiikassa.
A
LEHTIKUVA
16
A
B
22
?Neljä miljoonaa ei
näköjään riitä?
Taide avautuu
moneen suuntaan
. 09 7596 0380
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0254
JULKAISIJA
Kansan Uutiset Oy
Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki
(PL 64, 00501 Helsinki)
Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi
Muut sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi
Faksi, konttori: 09 7596 0319
Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43
TOIMITUS
avoinna ma?pe 9.00?16.00
Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai
09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi
viikkolehti@kansanuutiset.fi
SATAKUNNAN TYÖ
PL 41, 28101 Pori
Käyntiosoite: Eteläpuisto 14
Avoinna ti-ke klo 9?12
Puhelin: 02 630 3210
toimitus@satakunnantyo.fi
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori:
09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319,
tilaukset@kansanuutiset.fi.
Tilaukset kaikkialta Suomesta
maksuttomasti: 0800 97006.
JAKELUHÄIRIÖT
Postin varhaisjakelu: Uusimaa,
0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00,
Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja,
Uudellamaalla klo 8:aan mennessä
soittaneille puuttunut lehti pyritään
toimittamaan saman päivän aikana.
Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000.
TILAUSHINNAT
LEHTIKUVA/ HO
D
10 000
Lehti ilmestyy perjantaisin.
Tilaukset toimitetaan
force majeure -varauksin.
Säästö
Määräaikais
12 kk
144 ?
170 ?
6 kk
75 ?
92 ?
3 kk
40 ?
52 ?
1 kk
15 ?
20 ?
Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %).
Tarkemmat tiedot verkkosivulta.
ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI
avoinna ma?pe 9.00?16.00
puhelin: 09 7596 0200
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa
www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista.
ISSN 0357-1521
Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014
Kannen kuva: All Over Press
2. ja tanssija Elina Pirinen. Pietarsaaren tehdas tuotti viime vuonna neljä
miljoonaa euroa voittoa omistajilleen.
Suomen arvostelijain liiton Kritiikin kannukset -palkinnon sai
tänä keväänä koreogra. Monet sen rivimiehistä ovat ankaran kuivuuden ja ruokapulan kotiseudultaan pois
ajamia ihmisiä Nigerian naapurimaista Nigeristä ja
T?adista. Tämä on sitä ahneuden aikaa, että
vaikka miljoonissa kieriskellään, niin
aina pitäisi saada enempi, sanoo Metalliliiton Pietarsaaren ammattiosaston puheenjohtaja Jukka Hanhineva
Tavoite on ehdottomasti se, että
käännetään nokka nousuun ja saadaan Finnair kannattavaksi.
Suostuuko vastuullinen työntekijäjärjestö sitten kaikkeen, mitä työnantajapuoli ehdottaa?
. Kaikki, mikä aiheuttaa hajaannusta työntekijöiden keskuudessa, on
jäsenistölle raskasta. Ehdottomasti uskomme, että
voimme vaikuttaa asioihin jo ennemmin, vaikka virallista neuvotteluasema ei ole. Se on yhtiön päätös. A
kotimaa
Perjantai 16. 7 / Teppo Eskelinen s. Seuraaviin neuvotteluihin
on puolitoista vuotta.
. Työttömyysturvaa se ei tarjoa.
Seppänen haluaa lisätä, että toisin
kuin julkisuudessa on epäilty, Finnair
ei ole yhdistyksen takana eikä kenelläkään perustajista ole lentäjäpuolisoa.
. SLSY:n jäsenistöä ei ole irtisanoutunut liittyäkseen kilpailevaan
yhdistykseen ja työehtosopimukset
ovat voimassa vuoteen 2015 asti.
?Romuttaisi
koko järjestelmän?
Kevyesti Hietala ei asiaan kuitenkaan
suhtaudu.
4
Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys kritisoi Cabin Crew?ta työntekijärivejä hajottavasta toiminnasta. Heitetään kaikki vastakkainasettelut pois ja lähdetään yhdessä
tekemään! Tällaisessa ?ota tai jätä?
-tilanteessa haluaisin olla ottamassa
säästöpaketin ja välttää sillä 40 henkilötyövuoden vähentämiset.
Seppäsen mukaan luku tarkoittaisi noin puolen suomalaisesta matkustamohenkilökunnasta irtisanomista. 20
Kilpaileva lentoemäntäyhdistys
pyrkii työehtoneuvottelijaksi
LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA
» Uusi yhdistys kritisoi
Suomen lentoemäntäja stuerttiyhdistystä
(SLSY) siitä, ettei se
suostunut kaikkiin
Finnairin vaatimiin
säästöihin.
työntekijää perusti
hiljattain oman yhdistyksen Cabin
Crew?n, sillä heidän mielestään matkustamohenkilökunnan olisi pitänyt
suostua yhtiön vaatimiin 18 miljoonan euron säästöihin.
SLSY oli valmis noin 7,5 miljoonan
euron säästöihin, jotka olisivat käytännössä tarkoittaneet 10 prosenttia
matkustamohenkilökunnan palkkakustannuksista.
SLSY:n sopimussihteerin Anu
Hietalan mukaan Finnairin esittämä
säästötavoite on mahdoton.
. Jos tästä tulisi joku laajempi
trendi Suomen työmarkkinoilla, se
romuttaisi yleissitovuuden ja koko
järjestelmän. Se on kolmen henkilön perustama yhdistys. Yhdistyksellä on jäsenmaksu ja tarkoitus
järjestää toimintaa. Yhtiö ei ole hyväntekeväisyysjärjestö.
Cabin Crew ei suostu kertomaan
jäsenmääräänsä, mutta sillä on vakaa
aikomus kilpailevaksi valtakunnalliseksi työntekijäyhdistykseksi. Emme me
ole valmiita uhraamaan työpaikkojamme, vaihtoehtomme ovat 7,5 miljoonan säästöt.
Kunnianhimoiset tavoitteet
Cabin Crew?n puheenjohtaja Kirsi
Seppänen sanoo, että yhdistyksen
taustalla on huoli työpaikkojen katomisesta.
. Haluamme vastata nykypäivän vaatimukseen työntekijän
ja työnantajan välisestä dialogista ja
sen mahdollistamasta yhteistyöstä,
hän kertoo.
Seppäsen mukaan tavoitteena on
päästä neuvottelemaan työehtosopi-
muksista. toukokuuta 2014
Aino-Kaisa Pekonen s. Yt-neuvotteluilla on tarkoitus painostaa säästöihin, se on sellainen kiristysruuvi.
KOLME FINNAIRIN
Ammattiliitto
ymmärtää huolen
Uudessa yhdistyksessä on Hietalan
mukaan kysymys pidempiaikaisista
näkemyseroista.
. He ovat jo pidemmän
aikaa toimineet avoimesti linjaamme
vastaan.
Hietala arvostelee perustajia työntekijärivejä hajottavasta toiminnasta.
. Työnantaja kuuntelee varmasti ryhmää, johon saamme
jäseniä. Ymmärrän sen,
että ihmiset ovat huolissaan työpaikoista ja reagoivat siihen eri tavoin,
mutta tämä ei ole rakentava tapa.
Hietala ei näe uutta yhdistystä uhkana. Olemme vakuuttuneita siitä,
että meillä on vaikutusmahdollisuus
tätä kautta. 11 / Eilina Gusatinsky s. Hyvällä saa hyvää, mutta
paljon pitää tehdä työtä ja se on aloitettava nyt. Se on signaali myös SLSY:lle.
?Vastakkainasettelut pois?
Seppänen sanoo, että vaikka yhdistys on perustettu SLSY:n kilpailijaksi,
hän toivoo yhteistyötä.
. Se tuntuu vielä kaukaa
haetulta, mutta tilannetta pitää seurata, ettei pääse käymään samanlaista katastro?a kuin mainosjakajien tapauksessa.
Niin ikään SLSY ei katso olevansa
vastuussa yhtiön mahdollisista ulkoistamispäätöksistä.
. Tulokset seuraavat vasta
hyvin tehdystä työstä. En usko, että kukaan kehtaisi
sanoa, että nyt kun on oltu plussalla,
lasketaanko palkkoja. Finnair olemme me
kaikki yhdessä!
Emilia Kukkala
emilia.kukkala@kansanuutiset.?. Hän uskoo säästöillä vältettävän kaukoliikenteen ulkoistamisen,
joka puolestaan vaikuttaisi suomalaisten työnkuvaan ja sen myötä ansiotasoon.
. Haluamme olla nykyaikainen moderni kumppani, se tärkeä
ajatus meillä on. Hän muistuttaa alan järjestäytymisasteen olevan noin 95 prosenttia. Olemme vilpittömästi huolissamme siitä, mihin yhteiskunta on
menossa. Kuvassa Finnairin lentoemäntä työssään.
» Jos
tästä tulisi
laajempi
trendi, se
romuttaisi
yleissitovuuden.
. Haluan uskoa
hyvään. Sellaisia säästöjä emme löydä
mistään, vaikka olemme hakeneet
tosissaan
KOKOOMUS VYÖRYTTÄÄ vaatimusta ay-järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta minihallitusneuvotteluihin.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski tuomitsee kokoomuspoliitikkojen
avauksen. Edelliseen uudistukseen verrattuna suomalaisten elinajan odote on kasvanut 4,5
vuotta.
. Tarvitsemme eläkeuudistuksessa oikeudenmukaisen kokonaisratkaisun, jossa työurat pitenevät,
ikääntyneiden toimeentulo turvataan ja eläkejärjestelmästä huolehditaan nuorten näkökulmasta, Lyly
sanoi, mutta ei ottanut Palolan lailla
kantaa eläkeikään.
. Kovin näkyvää jälkeä
Silta ei jälkeensä jättänyt.
TYÖNANTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖLLÄ oli 1990-luvulla eri
nimi, mutta samat tavoitteet kuin nykyäänkin.
Silloinen TT esitteli ohjelmansa työttömyyden nujertamiseksi Nokian toimitusjohtajan Jorma Ollilan johdolla. STTK:n mielestä se edellyttäisi
kuitenkin sitä, että työssä jatkamisen mahdollisuudet aidosti paranevat, erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työura sisältää jousto- sekä
turvaelementtejä ja työnantajat velvoitetaan kantamaan asiassa heille
kuuluva vastuu, hän jatkoi.
Palolan mukaan eläkeiän nostaminen edellyttäisi myös sitä, että
työelämän laadullisissa asioissa
otetaan edistysaskelia. Ei ole perusteltavissa, miksi tässä
taloustilanteessa veronmaksajien rahoilla
pitäisi kasvattaa liittojen kassoja ja sijoitusvarallisuutta. Valitettavasti Suomessa on vahvistunut luokkayhteiskunnalle tyypillinen trendi, jossa ihmiset lukittuvat luokkiinsa ja köyhyys periytyy
yli sukupolvien. Kolme kokoomuksen kansanedustajaa on perustellut asiaa taloustalkoilla.
Myllykosken mukaan kokoomuslaisten
perustelut ontuvat.
. Työntekijöiden oikeus järjestäytyä ei ole pois panoksista kasvuun, vaan päinvastoin tukee talouden kasvua.
Myllykoski muistuttaa, että myös työnantajajärjestöjen jäsenmaksut ovat verovä-
hennyskelpoisia. Ohjelmassa oli muun
muassa työttömyysturvan heikentäminen, koska nykyiset järjestelmät ?eivät aktivoi
riittävästi ihmisiä hakeutumaan työmarkkinoille?.
Mikä sitten aktivoisi. KU:n uutisen mukaan siihen oli koottu työnantajien viimeksi kuluneiden 15 vuoden
aikana esittämät vaatimukset.
TT lupasi teollisuuteen
120 000 ja yksityisille palvelualoille 215 000 uutta työpaikkaa
vuosikymmenen loppuun mennessä, jos sen ohjelma toteutetaan. On tärkeää,
mitä verotuksesta kirjataan seuraavan
hallituksen hallitusohjelmaan.
Tuloerojen kasvu on ongelma, jota
SAK:n valtuuston kokouksessa Kiljavalla puhuneen Huutolan mukaan voi
politiikkapäätöksin ohjata ja muuttaa.
. Myös työeläkkeiden rahoituksesta on pääsSTTK ON
tävä sopuun pitkäaikaisesti ja sitovasti.
PALOLA KOROSTI, että parhaillaan neu-
voteltava työura- ja eläkeratkaisu tehdään tulevaisuutta varten. TT:n mielestä ansiosidonnaisen
työttömyysturvan alentaminen 20 prosentilla 130 päivän jälkeen esimerkiksi.
Lisäksi TT vaati kaikenlaisia joustoja, työnantajien
maksujen alentamisia sekä mahdollisuutta maksaa pienempiä palkkoja nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Viime
vuoden jäsenkehitys oli kaikkien aikojen huonoin. Ay-maksujen kimppuun käyminen on
puhtaasti ideologinen avaus, eikä sillä ole
positiivista vaikutusta kansantalouteen,
Myllykoski sanoo.
Kokoomuksen Lasse Männistö sanoi
torstaina, että hänen puolestaan jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto voidaan
ulottaa koskemaan tasapuolisesti myös
työnantajia.
. Sen sijaan
pieni- ja keskituloiset käyttävät lisätulonsa kulutukseen. 1994, että markkinaideologialle käy
niin kuin sosialismille:
. Tämä olisi hänen mukaansa
ainutlaatuista työeläkejärjestelmämme historiassa.
. Reaalisosialismi romahti, mutta samaan aikaan
kova markkinaideologia on mätänemässä käsiimme, hän
ennusti.
Markkinauskossa käytetään ekonomistisia perusteita ilman ekonomistista näyttöä siitä, että järjestelmä
toimii niin kuin halutaan, hän perusteli.
Markkinatalouden ylikorostaminen oli Taipaleen mielestä johtanut siihen, että ihmiset olivat ennen näkemättömän tiukassa ideologisessa puristuksessa.
. kritiikki
On tärkeää, mitä verotuksesta kirjataan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan,
SAK:n Matti Huutola sanoi torstaina.
ei kumpua vain palkansaajaliikkeen
tasa-arvovaatimuksista, vaan se nähdään ongelmana laajemminkin.
Ranskalainen tuloerotutkija Thomas Piketty on tuoreessa menestyskirjassaan varoittanut Eurooppaa
palaamasta 1700- ja 1800-luvuille.
Silloin rikkain kymmenys hallitsi
suvereenisti maanosamme varallisuutta. Elämme taas aikaa,
jossa köyhien lapset kokevat köyhyyden leiman omassa arjessaan.
TULOEROJEN KASVU
Huippututkija
samoilla linjoilla
Huutolan huomautti, että tuloerojen kasvun . Valitettavasti viimeaikainen kehitys ei ole ollut positiivista. Yksityiskohdilla, kuten
eläkeiällä, asiaa ei ratkaista. Verovähennysoikeus on suomalaisen
sopimusyhteiskunnan kulmakivi. Aikajänne
on kymmeniä vuosia. Tasapuolinen ja työntekijöitä osallistava järjestelmä tukee osaltaan
työrauhaa ja siten talouskasvun edellytyksiä.
. Euroopan ja erityisesti Suomen
politiikka oli 90-luvun porvarihallituksen aikana juuri päinvastainen.
Jäsenmäärä lasku
huolestuttaa
Huutola esitti huolensa ay-liikkeen
jäsenkehityksestä.
. SAK valmisteleekin parhaillaan veropoliittisia linjauksia, joiden yhtenä lähtökohtana on
Huutolan mukaan verotuksen oikeudenmukaisuus ja tuloerojen kaventaminen.
. ja
heittäneet ajatuksissaan 180 asteen käännöksen, Taipale sanoi.
Silta oli erilaisten vasemmistolaisten keskusteluyhdistys, jonka synnystä nousi kohu talvella 1994, koska
sen perustajien luultiin aluksi kaavailevan jopa SDP:n ja
vasemmistoliiton yhdistymistä. SAK:n liittojen jäsenmäärä laski yli 10 000 henkilöllä.
Toimialarakenteiden muutokset,
työnantajien sopimusshoppailut ja
keltaiset ammattiliitot yhdessä YTKkassan kanssa ovat vaikuttaneet siihen, että ammattiliittojen jäsenkehitys on ollut jatkuvasti laskeva. On tunnustettava tosiasiat ja
siksi vanhuuseläkeiän nostamiseen
on jollakin aikavälillä varauduttava,
puheenjohtaja Antti Palola sanoi
STTK:n edustajistossa.
. Finanssieliitin
kulutus ei hyödynnä myöskään kansantaloutta.
Huutola toteaa, että Piketty esittää
ongelman ratkaisuksi progressiivista
pääomaveroa, perintöveroa ja tuloveroa. tai toisinpäin ilmaisten
vaurauden kasautumisen . Uskon, että juuri meidän näkemyksillämme voidaan vaikuttaa keskusteluihin, joita käydään ensi kevään
eduskuntavaalien aikana. SAK:n johdonmukainen viesti
on ollut koko prosessin ajan, että
hyvä työllisyys ja työelämän laadun
parantaminen ratkaisevat työurien
pitenemisen. KU
Tuloerojen kasvuun käytävä
lujin ottein, sanoo Huutola
JARMO LINTUNEN
» Luokkayhteiskunnan
trendi vahvistuu
Suomessa.
on SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutolan mielestä otettava entistä vahvemmin esiin ay-liikkeen ja SAK:n
edunvalvonnassa. Väitän että emme koskaan ole olleet niin tiukasti
ideologiaohjattuja kuin olemme juuri tänä päivänä.
Monet aivan järkevätkin ihmiset ovat ?hurahtaneet. Kaiken
yllä vaani uhkaava työvoimapulan varjo.
» Kova
markkinaideologia on
mätänemässä
käsiimme.
Kai Hirvasnoro
JARMO LINTUNEN
Vappu Taipale johti Silta-yhdistystä.
5. Vaikeimmat
väännöt ovat silti edessäpäin, Palola
sanoi.
SAK:N PUHEENJOHTAJA Lauri Lyly arvioi
samaan aikaan SAK:n valtuustossa,
että eläkeuudistuksessa on mahdollisuus päästä ratkaisuun, jossa etuudet
ja rahoitus ovat tasapainossa tulevaisuuteen. Tuon ajan yhteiskunnat olivat perijöiden ja koroillaeläjien yhteiskuntia.
Suurituloisin kansanosa sijoittaa
suurimman osan lisätuloistaan uusiin . KU
20 vuotta sitten
Kaikkein ideologisin aika
SUURELLA KOHULLA synnytetyn vasemmiston yhteistyöyhdistys Sillan puheenjohtaja Vappu Taipale uskoi KU:n
haastattelussa 17. Työuria on pidennettävä, jotta
julkiset hyvinvointipalvelut voidaan
rahoittaa ja työeläkkeen taso turvaa
vanhuuden pääasiallisen toimeentulon.
Eläkeneuvotteluissa on edetty
hyvin ja aikataulussa. 5. KU
STTK valmis eläkeiän nostamiseen
valmis nostamaan eläkeikää,
jos työssä jatkamisen mahdollisuudet
samalla aidosti paranevat.
. nanssisijoituksiin
SDP (5/10), kokoomus (6/10)
ja keskusta (5/10) jäivät tyydyttävään ja kristillisdemokraatit (4/10)
välttävään.
Perussuomalaiset jäi ilmastotavoitteissaan luokalle (1/10 pistettä). TROSDAHL
Lyhyesti
Vasemmistoliiton
ilmastotavoitteille
kiitettävä
VASEMMISTOLIITTO SAI Luonto-Liiton ja Ilmastovanhempien kyselyssä EU-ilmastotavoitteistaan kiitettävän arvosanan.
Kysely kartoitti puolueiden
ilmastotavoitteita niin Euroopan
Unionin kuin globaalillakin tasolla.
Vihreät sai kyselystä täydet parhaat pisteet ja kiitettävän
arvosanan (10/10 pistettä), mutta
hyvänä kakkosena tulee vasemmistoliitto (9/10 pistettä).
RKP ylsi hyvään arvosanaan
(7/10). Hän esitti elvyttämistä sellaisilla välttämättömillä
toimilla, jotka joka tapauksessa olisivat edessä tulevaisuudessa.
. Kun eläkerahastot seikkailevat veroparatiiseissa suurten tuottojen perässä, ne syövät suomalaisen yhteiskunnan veropohjaa. On laskettu, että indeksien leikkaamisen myötä eläkkeiden, työttömyysturvan, opintotuen ja muiden
etuuksien saajien ostovoiman menetys on noin 330 miljoonaa euroa vuodessa. Se
työllistää välittömästi ja luo samalla
pohjaa tulevaisuuden elinkeinotoiminnalle. Tämä summa kertaantuu vuosittain ja jättää pysyvästi nämä etuisuudet jälkeen elinkustannusten ja
palkkojen noususta, sanoi kansanedustaja Kari Uotila vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona koko opposition tekemästä työttömyyttä koskevasta välikysymykKEHYSRIIHESTÄ OPPOSITIOON
Uotila jatkoi, että kun leikkausten
päälle lisätään veronkiristykset, on
kielteinen kokonaisvaikutus kotimaiseen kulutuskysyntään ja työllisyyteen todella raju.
. KU. LEHTIKUVA/ TROND H. KU
Indeksileikkaus
vie eläkeläisiltä
VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika
Lapintien mukaan hallituksen
kehysriihessä päättämä eläkeindeksien jäädyttäminen on tulonsiirto tavallisilta eläkeläisiltä työnantajille ja työssäkäyville ihmisille.
. Välittömästi työllistäviä
kohteita ovat myös esimerkiksi homekoulujen saneeraukset ja vuokraasuntotuotannon tuntuva lisääminen. Näin laajamittainen leikkaaminen ja kiristäminen voi lisätä työttömyyttä alustavan arvion mukaan
jopa 35 000 henkilöllä.
Työeläkkeiden indeksin leikkaamista Uotila piti todella hölmöläisen
puuhana, sillä valtio ei edes säästä,
vaan hyödyn keräävät eläkkeitä maksavat työeläkeyhtiöt.
. Uudet tiedot työeläkeyhtiöiden sijoituksista veroparatiiseihin
ovat todella hälyttäviä ja vasemmis-
» Etuuksien
saajien
ostovoiman
menetys on
noin 330
miljoonaa
euroa
vuodessa.
toliitto vaatiikin hallitukselta pikaisia toimia yhtiöiden veroparatiiseilla
kikkailun lopettamiseksi.
Elvytystä
leikkausten sijaan
Köyhien toimeentulon leikkaamisen
sijaan Uotila vaati uusien työpaikkojen luomista ja pienituloisten kulutuskysynnän vahvistamista. Eniten indeksien jäädyttämisestä kärsivät pienituloiset eläkeläiset, joille jää hintojen noustessa
entistä vähemmän käteen. Ne
kampittavat Suomeen rehellisesti
veroja maksavien yritysten toiminnan ja kilpailun edellytyksiä ja työllistämisen mahdollisuuksia.
Kansalaisjärjestö Finnwatchin
selvityksen mukaan työeläkevaroja on sijoitettu veroparatiiseihin
rekisteröityihin rahastoihin vähintään 37 miljardin arvosta. KU
6
Pekonen vaatii Somalimaan tunnustamista
varapuheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen jätti torstaina kirjallisen kysymyksen Suomen hallitukselle Somalimaan itsenäisyyden tunnustamisen
puolesta.
Solay Somaliland Nuoret tukee
Pekosen kirjallista kysymystä. Eläkeindeksin leikkaus vaikuttaa alentavasti myös tulevien vuosien eläkkeisiin, Lapintie toteaa blogissaan.
Vasemmistoliitto ei hyväksynyt
kehysriihessä hallituksen tekemää
päätöstä leikata eläkkeitä.
. Joidenkin
työeläkelaitosten rahastosalkuista
veroparatiisirahastot muodostavat
jopa 60?70 prosenttia. Sen sijaan valtio ja kunnat menettävät pienenevien eläkkeiden takia verotuloja kymmeniä miljoonia
euroja. toukokuuta 1991, mutta
VASEMMISTOLIITON
yksikään valtio ei ole tunnustanut sen
itsenäisyyttä. Tarvitaan myös nuorisotakuun
laadukasta toteuttamista ja työllisyysmäärärahojen tehokasta käyttöä, eikä missään tapauksessa määrärahojen vähentämistä. Molemmat ovat tällä
hetkellä vierailulla Suomessa.
Solay Somaliland Nuorten mielestä Suomella ja Somalimaalla on
paljon yhteistä. Esitimme, että hallitusohjelmasta pidetään kiinni, ja tehdään veronkorotuksia leikkausten
sijaan. Välikysymys on vaalikauden
ensimmäinen, jossa oppositioon siirtynyt vasemmistoliitto on mukana.
?Hölmöläisten
puuhaa?
siirtynyt
vasemmistoliitto syyttää hallituksen
tappavan orastavan viennin kautta
syntyvän työllisyyden kasvun kurittamalla kotimarkkinoita kehysriihen
huonoilla päätöksillä.
. KU
Hyökkäys
suomalaista työtä
vastaan
Eläkkeiden, työttömyysturvan, opintotuen ja muiden etuuksien saajien indeksien leikkaamisesta aiheutuva ostovoiman menetys on noin 330 miljoonaa
euroa vuodessa, sanoi Kari Uotila välikysymyskeskustelussa.
Leikkaaminen ja kiristäminen
tuo 35 000 uutta työtöntä
» Vasemmistoliitto
syytti hallituksen
lisäävän työttömyyttä.
sestä. Siksikin Suomen valtion tulisi tunnustaa Somalimaa ensimmäisten valtioiden joukossa ja
ajaa maan tunnustamista laajemmin
kansainvälisessä yhteisössä. Viimeisimmät vaalit ovat vuodelta 2012 jolloin maassa
järjestettiin paikallisvaalit.
KANSAINVÄLISET vaalitarkkailijat
ovat
olleet seuraamassa Somalimaassa
järjestettyjä vaaleja vuodesta 2002
lähtien.
Somalimaan edustuksellinen demokratia on monipuoluejärjestelmä,
joka käsittää hallituksessa toimivan
Kulmiye -puolueen ja oppositiopuo-
» Suomella
ja Somalimaalla on
paljon
yhteistä.
lueet Waddani:n ja UCID:n.
Järjestön mukaan Somalimaan
demokratia on monilta osin Suomelta opittua. Molempien oppositiopuolueiden puheenjohtajat ovat suomen kansalaisia ja vaikuttavat Somaliassa Suomessa politiikasta kerätyin
kokemuksin. Liikenneverkon ylläpitämiseen
ja kehittämiseen tarvitaan varoja. Se järjesti tukimielenilmauksen eduskuntatalon edessä torstaina.
Somalimaa on tällä hetkellä yksi
Afrikan demokraattisimmista ja poliittisesti vakaimmista maista, Solay
Somaliland Nuoret kertoo.
Somalimaa julistautui itsenäiseksi
valtioksi 18. Sen kaksi merkittävää
virstanpylvästä ovat rauhallisesti järjestetyt kahdet presidentinvaalit vuosina 2003 ja 2010. KU
ELÄKELÄISET RY:N toiminnanjohtaja
Hannu Partanen pitää työeläkeyhtiöiden sijoituksia veroparatiisirahastoihin hyökkäyksenä suomalaista työtä ja yrittämistä vastaan.
Siksi
on syytä olla huolissaan vuoro- ja pyhälisistä, ja siitä mitä niille
tulee jatkossa tapahtumaan. Nuoret kokevat työn tärkeäksi osaksi elämää, joka antaa
sisältöä arkeen ja rytmittää sitä.
» On syytä
olla huolissaan
vuoro- ja
pyhälisistä.
TALOUDEN KÄÄNTYMISTÄ kasvuun on ennustettu jo pitkän aikaa.
Vaikka positiivista kehitystä on nähty Euroopassa, on sitä vielä
saatu odottaa Suomeen tulevaksi. Poliisin mukaan ase on
tarkka 70 metriin, mutta valmistajan mukaan 25 metriin. Ne sisältävät pieniä hauASEET ON
leja ja niihin voidaan lisätä myös
väriainetta ja OC-sumuttimissakin käytettyä kapsaisiinia.
Ammuksissa käytetty kapsaisiini on kuitenkin synteettistä ja
vahvempaa kuin sumuttimissa
käytetty. Se voi
Turkissa, Georgiassa,
myös tappaa, joskin
epätodennäköisemBulgariassa, Sinmin kuin niin sagaporessa ja Yha
s
s
dysvalloissa.
nottu kovilla
a
p
roo
Länsi-Eu
Yhdysvalampuminen.
ttävät
y
ä
k
Kuoleman tai
tain armeija
a
t
t
ase
ja
on käyttänyt
vakavan vamia
vain Belg
mautumisen
FN 303 -aseita
urg.
b
m
e
riski on todenmuun
muassa
x
u
L
näköinen, jos ammuun muassa
mus osuu päähän,
Irakissa.
niskaan tai kaulaan.
Länsi-EurooEräs tällainen tapaus
passa asetta käyttävät
vain Belgia ja Luxemburg. Hallitusneuvotteluista on syytä
odottaa sellaisia ratkaisuja ja toimia, joiden avulla saamme työllisyyden ja talouden taas kunnolla käyntiin.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.
7. Jo nyt joillain työpaikoilla on
alettu laskemaan nämä lisät ikään kuin palkan sisään, jolloin lisiä
vuorotyöstä ei siis tule. M16 on Yhdysvaltain armeijan yleisimpiä kivääreitä ja ollut
käytössä Vietnamin sodasta asti.
Emilia Kukkala
emiliia.kukkala@kansanuutiset.?
Aino-Kaisa Pekonen
aino-kaisa.pekonen@eduskunta.?
Työtä ympäri vuorokauden
tai ei ollenkaan
TYÖPAIKKA EI ole enää itsestäänselvyys, jos se sitä on koskaan
ollutkaan. Nuorisotyöttömyyden kasvu kohdentui erityisesti ilman
ammattia oleviin nuoriin sekä teollisuuden ja palveluiden ammattiryhmiin. Ensimmäistä kertaa
poliisi kantoi niitä vappuaattona
käytetään myös karhujen ja hirvien karkotuksessa.
2014 Tampereella.
FN 303 on niin sanottu ?väMuualla maailmassa FN 303
-aseita on käytössä Libyassa,
hemmän tappava ase?. Aseen
on, kun Bostonissa baseball-petoi markkinoille vuonna 2003
lin jälkeisissä levottomuuksissa
belgialainen asevalmistaja FN
2004 poliisi ampui vahingossa
Herstal.
sivullista nuorta naista silmään.
Nainen kuoli. Suomessa on kuitenkin 100 000 ihmistä enemmän työttömänä, kuin mikä on hallituksen tavoite, ja vaalikauden
loppu häämöttää jo.
Nuorisotakuu ei ole purrut toivotunlaisesti, vaan nuorten
työttömyys on edelleen pahentunut. Todennäköisen osuman torsoon valmistaja lupaa 70 metriin asti.
Alun perin FN 303 on suunniteltu M16-rynnäkkökiväärin lisälaitteeksi. Tällainen on poliisin
uusi mellakka-ase
Kolumni
» Suomen poliisi ilmoitti helmikuussa ottavansa käyttöön paineilmalla toimivan, puoliautomaattisen FN 303 -aseen.
suunniteltu lähinnä
Aseet ovat parhaillaan koemellakantorjuntaan, mutta niitä
käytössä. Tapauksen jälkeen
ASEESSA KÄYTETTÄVÄT 18-millipoliisi luopui FN 303 -aseista.
Poliisitarkastaja Jussi Huhteset ammukset painavat 8,5 gramlan mukaan yksi ase maksaa lisämaa ja hajoavat kohteeseen osuvarusteineen 2 000?3 000 euroa.
essaan. Tutkimuksessa kuitenkin myös ilmeni, että työn merkitys on nuorille hyvin
suuri. Hallitusohjelmassa todetaan,
että hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden
loppuun mennessä. Yhä useampi työ myös tapahtuu ympäri vuorokauden. Kaiken kaikkiaan nuorten
15?24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli viime joulukuussa 16,6 prosenttia, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.
Viime syksynä julkaistiin Uudenmaan ELY-keskuksen tekemä
tutkimus, joka antoi kuvan nuorten vaikeutuneesta työllisyystilanteesta. Se, onko palkan suuruus sitten sellainen,
joka se lisien kanssa olisi, ja jakautuvatko pyhätyöt tasaisesti kaikille työntekijöille, on kyseenalainen seikka.
TYÖTTÖMYYSPROSENTTI OLI koko maassa maaliskuussa 9,5 prosent-
tia ja se on kasvanut viime vuodesta. Lisät ovat korvausta poikkeavista työajoista, ja lain mukaan niistä on maksettava korotettu palkka.
Ilta- ja pyhäaika on perheen yhteistä aikaa, ja lisillä korvataan tämä henkilökohtainen menetys. Toiset etsivät kuumeisesti työpaikkaa ja monet taas
tekevät töitä useassa eri työpaikassa turvatakseen toimeentulonsa. Nyt taas arvioidaan, että talouskasvu käynnistyisi viennin vetämänä jo tämän vuoden aikana, ja
sitä me todella tarvitsemme. Sen vaikutus myös kestää pidempään.
Ammuksen lähtönopeus on
suurin piirtein sama kuin värikuula-aseessa, mutta koska ammukset ovat huomattavasti painavampia, on myös teho toista
luokkaa.
Aseen kantama on sata metriä. Lähinnä
nuoret olivatkin kohdistaneet hakemuksensa sellaisiin paikkoihin, joista
heillä oli jo aikaisempaa työkokemusta.
Työpaikkaa tutulta alalta oli helpompi
hakea, koska työnantajalle pystyttiin
esittämään näyttöjä aikaisemmasta työkokemuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan
työllisyys kuitenkin heikkenee vielä, vaikka talous elpyisikin.
Kesällä käydään minihallitusneuvottelut päähallituspuolueiden
puheenjohtajavaihdosten vuoksi. Tutkimuksen mukaan nuoret kokivat työnhaussa haasteena työnantajien korkeat työkokemusvaatimukset
p. krs
00500 Helsinki
p. 050 571 7330
www.sdpl.?
Yrjö Sirolan Säätiö
Lintulahdenkatu 10, 3. krs
00500 Helsinki
p. krs
00500 Helsinki
p. 020 773 7700
www.vasemmistoliitto.?
Hämeentie 29, 6. 020 773 7725
yrjo.sirola@sirolansaatio.?
Vasemmistonaiset
Lintulahdenkatu 10, 3. 045 348 5499
toimisto@vasemmistonuoret.?
www.vasemmistonuoret.?
Helsingin Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jorma Pikkarainen 050 537 9011
www.helsinki.vasemmisto.?
&INN -EDI N AUDITORIOSSA
JOKA SIJAITSEE 4AMPEREEN
YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN
V¼LITTÎM¼SS¼ L¼HEISYYDESS¼
"IOKATU
LYeh]j]]ddY )*&-&*(),
9jlg KYlgf]f
nYdlmmklgf hm`]]fbg`lYbY
3LUNDQPDDQ VDLUDDQKRLWRSLLUL
ZZZ SVKS À
Uudenmaan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Auli Herttuainen 040 153 0150
www.uusimaa.vasemmisto.?
Etelä-Suomen
Vasemmistonuoret
Päijänteentie 35,
00510 Helsinki
puheenjohtaja Valter Söderman
045 315 8258
etela-suomi@
vasemmistonuoret.?
Varsinais-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Raimo Nieminen 040 648 3133
www.varsinais-suomi.
vasemmisto.?
Hämeen Vasemmistonuoret
Näsilinnankatu 22 A,
33210 Tampere
puheenjohtaja Visa Savolainen
050 431 1824
hame@vasemmistonuoret.?
Satakunnan Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Kari Kuisti 0400 125 396
www.satakunta.vasemmisto.?
Itä-Suomen
Vasemmistonuoret
Koulukatu 39 A 36,
80100 Joensuu
puheenjohtaja Aino Nevalainen
045 652 9646
itavanu@gmail.com
Hämeen Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.hame.vasemmisto.?
Pirkanmaan Vasemmistoliitto
toiminnajohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pirkanmaa.vasemmisto.?
Kaakkois-Suomen
piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.kaakkois-suomi.
vasemmisto.?
Kaikille avoin työväenliikkeen historian
ja työväenperinteen tieteellinen
erikoiskirjasto!
AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16
Järjestämme viikoittain kirjakahviloita!
. krs
00500 Helsinki
p. >> Järjestöhakemisto
3LUNDQPDDQ
VDLUDDQKRLWRSLLULQ
NXQWD\KW\Pl
NYdlmmklgf cgcgmk
PIDET¼¼N MAANANTAINA
KLO
Vasemmistoliitto
Vasemmistonuoret
Lintulahdenkatu 10, 3. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ?
00500 Helsinki . 050 591 1216
www.vasemmistonaiset.?. krs
00500 Helsinki
p. 09-766429
?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi?
?Kirjasto löytyy myös Facebookista!?
RQOLQHDUSD QHW
DUSDMDLVHW QHWLVVl
QPPKVVGNGOKUGGP
OWKUVCOKUGGP
7DYDUD DUSD U\
%HFNHULQWLH
+HOVLQNL
S
/LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL
S
WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À
ZZZ VLURODQVDDWLR À
<UM| 6LURODQ 6llWL|
» www.kansanuutiset.fi
8
Pohjanmaan Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.pohjanmaa.vasemmisto.?
(EPSI Rating
Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013)
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.pohjois-pohjanmaa.
vasemmisto.?
1
Tervetuloa Turvaan,
vanhat ja uudet asiakkaat.
Päivän
tapahtumat
uudesta
näkökulmasta.
Keski-Suomen
Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Jukka Kinos 040 743 1153
www.keski-suomi.vasemmisto.?
Meillä on tutkitusti
tyytyväisimmät
vakuutusasiakkaat
- jo kolmatta
kertaa peräkkäin.
2
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
01019 5110
www.turva.fi
Pohjois-Karjalan piirijärjestö
toiminnanjohtaja
Jouko Nuutinen 040 764 7688
www.pohjois-karjala.
vasemmisto.?
Pohjois-Savon Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jouko Nuutinen 040 764 7688
www.pohjois-savo.vasemmisto.?
www.tyovaenperinne.fi
#FTGUUKV
Etelä-Savon Vasemmistoliitto
toiminnanjohtaja
Arto Kaleva 050 575 3726
www.etela-savo.vasemmisto.?
3
Kainuun Vasemmisto
toiminnanjohtaja
Jaakko Alavuotunki 0500 584 055
www.kainuu.vasemmisto.?
Vasemmistoliiton Lapin piiri
toiminnanjohtaja
Kati Tervo 040 664 6643
www.lappi.vasemmisto.?
Keski-Suomen
Vasemmistonuoret
Väinönkatu 28 B 14,
40100 Jyväskylä
Puheenjohtaja Katriina Ojala
040 777 0999
keski-suomi@
vasemmistonuoret.?
Lapin Vasemmistonuoret
Lapinkatu 2,
96190 Rovaniemi
puheenjohtaja Jussi Öman
040 731 4145
lappi@vasemmistonuoret.?
Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmistonuoret
Pakkahuoneenkatu 19,
90100 Oulu
puheenjohtaja Joel Karppanen
0400 901 715
pohjois-pohjanmaa@
vasemmistonuoret.?
Satakunnan
Vasemmistonuoret
Maaherrankatu 28,
28100 Pori
puheenjohtaja Joni Kalliomaki
050 557 8942
satakunta@vasemmistonuoret.?
Varsinais-Suomen
Vasemmistonuoret
Hakakatu 12,
20540 Turku
puheenjohtaja Sade Kondelin
050 560 8711
varsinais-suomi@
vasemmistonuoret.?
SDPL ry Pioneerit
Hämeentie 29, 6
Vapaa pääsy
Laura Vuoma
Hugh Masekela (RSA)
Los de Abajo (MEX)
Celso Piña (MEX)
Amparo Sánchez (ESP)
Capitan Tifus (ARG)
Da Cruz (BRA/SUI)
The Sexican (DEN)
Maailma kylässä -festivaali 24.?25.?5.?2014
Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki
Lauri Tähkä
Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani
Hiphop Allstars &
FeatFest-voittaja Tiger Hoods
Wimme Saari & Tapani Rinne
Minä ja Ville Ahonen
Kuperseikkailu
Lasten oma Tenava-Timbuktu-alue
Runsaasti ilmastoasiaa
300 kansalaisjärjestöä
60 katukeittiötä
Yli 150 esitystä, koko ohjelma:
www.maailmakylassa.fi
Four Cats | Sunnuntaina 25.5. klo 11.30
Partnerit:
Tapahtumaa tukevat:
Helsingin kulttuurikeskus sekä
Opetus- ja kulttuuriministeriö
9
Veroparatiisit
ja aggressiivinen
verosuunnittelu
kuriin, monikansallisille yhtiölle
maakohtainen kirjanpito, vaatii Silvia Modig.
Suuressa valiokunnassa on käsitelty eurokriisiä koko kulunut eduskuntakausi.
. Parlamentaarisen vaikuttamisen rinnalle tarvitaan hänen mielestään myös suoraa demokratiaa ja
muita osallistumisen keinoja.
Tähän asti unionia on Modigin
mukaan kehitetty suuryritysten ja talouden näkökulmasta, ja ihmisyys on
unohdettu.
. EU-ehdokas
?Leikkauspolitiikasta on luovuttava?
JARMO LINTUNEN
» Silvia Modig lupaa
puolustaa europarlamentissa demokratiaa
ja ihmisoikeuksia.
EUROOPAN UNIONISSA vallitsee Silvia
Modigin mielestä valtava demokratiavaje. Suora yhteys europarlamenttiin puuttuu.
. Valta luovutetaan yrityksille, ei se ole eurooppalaisen demokratian mukaista.
Demokratian ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi Euroopan komission kokoonpanon tulisi Modigin mielestä
vastata parlamenttivaalien tulosta.
. Vihreä vasemmisto.
patomaki.fi
10. Siinä olen nähnyt sen shokkidoktriinin, jolla näitä päätöksiä teh-
Silvia Modig
» 38-vuotias helsinkiläinen
kansanedustaja ja toimittaja.
» Kaupunginvaltuutettu.
» Koulutukseltaan ylioppilas.
» Unionia
on kehitetty
suuryritysten ja
talouden
näkökulmasta, ja
ihmisyys on
unohdettu.
» Eduskunnassa sivistysvaliokunnan
jäsen ja suuren valiokunnan
varajäsen.
» Pohjoismaisen neuvoston ja sen
ympäristövaliokunnan jäsen.
» Viettää vapaa-aikaansa koirien,
ystävien, keikkojen ja jalkapallon
parissa.
dään.
Shokkidoktriinilla viitataan talouspolitiikkaan, jossa kriisien ja
katastrofien varjolla oikeutetaan
esimerkiksi rajut leikkaukset sosiaaliturvaan ja palvelujen yksityistäminen.
. EU:ssa osataan korulauseet ihmisoikeuksista. Vaalit mahdollistavat keskustelun. Muuten ollaan rampoja. Demokratisoisin isolla kädellä.
EU:n päätöksenteon tulisi Modigin mukaan olla demokraattista ja läpinäkyvää. Olen
nähnyt tämän selkeästi, kun olen
vieraillut suuren valiokunnan kanssa
Brysselissä. Aivan kuten Suomessa hallitus
muodostetaan eduskuntavaalien tuloksen perusteella.
Demokratiakysymysten lisäksi
Modig haluaisi työskennellä ihmisoikeusasioiden parissa.
. Ei siinä voi puhua demokraattisesta päätöksenteosta.
Leikkauspolitiikan sijaan Eurooppa tarvitsee Modigin mukaan nyt
kestävää kasvua.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa
Euroopan on Modigin mielestä oltava
johtava voima. Globaali
demokratia. Myös Itämeren ja arktisen alueen suojelu on otettava tosissaan.
Anna Paju
anna.paju@kansanuutiset.?
VASEMMISTON kaikkien euro-
» ?Leikkauspolitiikasta luovuttava,
Eurooppa tarvitsee kestävää
kasvua.?
vaaliehdokkaiden haastattelut:
www.kansanuutiset.fi/uutiset/
vaaliuutiset
Vapaus. Oman mepin kautta asioihin pääsee vaikuttamaan ihan toisella tavalla.
Modigin mukaan vasemmiston
oman mepin puute näkyy myös suuren valiokunnan työskentelyssä kotimaassa. Valiokunnan jäsenille saattaa
tulla tekstiviesti, jossa kerrotaan että
neuvottelutulos on nyt tämä, kyllä
vai ei. Minä haluan, että
ihmisoikeuksia edistetään EU-tasolla
konkreettisilla teoilla.
Myös kauppapolitiikassa tulisi
kunnioittaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa.
Ei korulauseita,
vaan konkretiaa
Ilman omaa meppiä
ollaan rampoja
Vaalit tarjoavat Silvia Modigin mielestä hyvän tilaisuuden Euroopan
unionin ja sen päätöksenteon läpivalaisuun. Komissiolla on liikaa valtaa siihen nähden miten se valitaan, sanoo
Modig.
. Hän vahvistaisi europarlamentin valtaa ja antaisi sille lakialoiteoikeuden.
EU-komission puolestaan tulisi
vastata päätöksistään parlamentille.
. Hyvinvointi. Vaaleissa voidaan nostaa esiin vasemmistolle tärkeitä aiheita ja teemoja.
Oma europarlamentaarikko on Modigin mielestä Vasemmistoliitolle välttämätön.
. Se on hänen mielestään EU:n
suurin ongelma, ja siihen hän europarlamentaarikkona ensimmäisenä
tarttuisi.
. Eihän siinä ole mitään järkeä. Nyt komissio esimerkiksi neuvottelee Yhdysvaltojen kanssa vapaakauppasopimuksesta, jonka perusteella Yhdysvallat voisi haastaa
EU:n oikeuteen
Tämän hetken kriittisimmät prosessit liittyvät julkisen sektorin organisointiin. Mitään
vähempää ei ole syytä kutsua yhdenvertaisuudeksi.
TARKOITANKO SIIS, että demokratiapolitiikka pitäisi
hylätä. Kuvatut sikalat sijaitsevat Laukaalla, Jämijärvellä ja Sastamalassa.
Kuvatuissa sikaloissa muun muassa pidettiin emakoita erittäin ahtaissa häkeissä ja niillä oli makuuhaavoja. Kyse on nimenomaan demokratian neutraloinnista, vaikka elvytystarpeesta olisikin monia mielipiteitä.
Demokratia kaventuu myös kansallisvaltioiden
sisällä. toukokuuta.
Yhtiö perustelee yt-neuvotteluja
joukkoliikenteen kilpailutilanteella
ja sillä, että junalippujen myynti on
siirtynyt odotettua voimakkaammin itsepalvelukanaviin. Nykyjärjestelmä perustuu julkisen kulutuksen
estämiseen ennalta. Suunnitelmat
eivät vaikuta junien liikennöintiin eivätkä asemien odotustilojen aukioloihin, VR:stä kerrotaan.
ja yhteistoimintaneuvottelun piirissä on noin
500 henkilöä matkustajaliikenteestä
lukuun ottamatta junahenkilökuntaa, kuten konduktöörejä ja junamyyjiä, lähiliikenneyksikköä, Pohjolan
KAAVAILTUJEN MUUTOSTEN
Liikenne Oy:tä ja Avecra Oy:tä.
Alustavien arvioiden mukaan työtehtävien vähennystarve on 130 henkilötyövuotta, joka kaavaillaan toteutettavaksi eläke- ja tehtäväjärjestelyin, osa-aikaistamalla nykyisiä
työsuhteita sekä irtisanomisin.
Neuvottelujen kesto on enintään
kolme kuukautta. kaateilla.
sesta.
joilla.
kampan
Kaikissa nyt julSIKALOISTA KAKSI sikituotavissa sikajaitsee Sastamalassa.
loissa on käyty tämän
Toisesta niistä on julkaistu
kevään aikana. Muutamme toimintaamme, sillä
asiakkaamme ostavat lippunsa yhä
useammin muualta kuin asemilta.
Joukkoliikenteen kilpailu kovenee
olennaisesti linja-autoliikenteen vapautumisen myötä. Näiden välinen ristiriita syvenee jatkuvasti. Tämä tapahtuu sekä epäsuorasti
(keskuspankin mandaatin vuoksi) että suoraan (komissio
määrää valtiontalouden liikkumatilan). Uudet kuvat osoittavat, että alan
markkinointiin syydetyistä veromiljoonista huolimatta eläinten olot ovat
vain huonontuneet, sanoo Kristo
Teppo Eskelinen
teppo.eskelinen@vasemmistofoorumi.?
VR aloittaa matkustajaliikenteessä viittäsataa henkilöä koskevat yt-neuvottelut.
Kirjoittaja on Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja.
11. Demokratiapolitiikan avulla pitäisi mobilisoida
EU-komissiota, uuden julkisjohtamisen mallia, kehysbudjetointia ja kasvavaa taloudellista eriarvoisuutta vastaan.
Tosin jos ?demokratiapolitiikan. Kun toimintoja ulkoistetaan yksityiselle sektorille, ulkoistetaan samalla järjestelmien kontrolli.
Sähköisen äänestämisen kaltaisista uudistuksista ei
puhuta vain näiden asioiden itsensä takia. Pyrkimykset liittyvät kansalaisten mielipiteen kuulemiseen tavalla tai toisella paremmin. nimetty viipale. Lipuista jo
75 prosenttia ostetaan muualta kuin
asemien lipputoimistoista.
. Niistä puhutaan myös siksi, että pysyttäisiin demokratian määritelmässä, josta talous on suljettu ulos.
DEMOKRATIAPOLITIIKKA PERUSTUU yleisemminkin ajatukselle demokratian edistämisestä erillisenä politiikkalohkona. Kansalaisia kuullaan enemmän kuin koskaan, mutta samaan aikaan demokraattisten prosessien
ohi tehdyt ?kovat. Tarkoitan
JOUDUTTUAAN KOVAN julkisen kritiikin
kohteeksi lihateollisuus on pyrkinyt
parantamaan mainettaan laajoilla
mainoskampanjoilla. Yhdistyksen arvion mukaan sen tiistaina julkaisema
uusi materiaali kuuluu kaikkein järkyttävimpiin. Kuuleminen merkitsee esimerkiksi äänestämisen helppoutta,
demokratiakasvatusta nuorisolle, ja virastojen viestinnän parantamista. Eläinten tilat
olivat hyvin likaiset, lattiat ulosteen
peitossa ja sikalassa paljon kärpäsiä.
Eläinten juomavesi oli likaista.
Erään sikalan ulkopuolella oli korkea
kasa kuolleiden eläinten raatoja, sisällä kuolleita porsaita.
Kolumni
Muurimaa Oikeutta eläimille -yhdisSikalassa oli kuitenkin edelleen hytyksestä.
vin likaista. Osalta puuttui osia saparoista.
Sikaloissa oli vaarallisen oloisia
sähköasennuksia ja useita omituisia
tee se itse -ratkaisuja. Lisäksi halutaan edistää yhdenvertaista osallistumista. Päinvastoin: se pitäisi ottaa tosissaan, aina ja
kaikkialla. Demokratia on periaate, jonka mukaan
jokaisen ihmisen tahdon tulisi näkyä yhteiskunnallisessa
todellisuudessa saman verran.
Demokraattinen osallistumisen yhdenvertaisuus ei
siksi voi toteutua ilman tasa-arvon lisääntymistä koulutuksessa, terveydessä ja omistussuhteissa. Sikoja pidetään koiriakin älyktaat ja virikkeettömät.
käämpinä eläiminä, meidän on lakatOikeutta eläimille -yhdistys tetava kohtelemasta niitä pelkkee poliisille tutkintapyynnön
kinä tuotteina.
sikaloista. menee ottamaan
tällä tavalla tosissaan, muut kuin vasemmisto eivät olekaan asiasta enää kiinnostuneita.
» Lipuista 75 prosenttia
ostetaan muualta kuin
asemien lipputoimistoista.
Demokratian tasoja
TÄRKEIN JÄÄ kuitenkin helposti huomaamatta. VR:n pitää pystyä tehokkaampaan ja ketterämpään
palveluun, matkustajaliikenteen johtaja Antti Tiitola toteaa.
Neuvotteluissa käsitellään myös
asemien toiminnan tehostamista,
mikä johtaa joidenkin asemien lipun-
myynnin sulkemiseen. Nämä sinänsä hyvät avaukset ovatkin saaneet myönteistä huomiota.
eroa kuulluksi tulemisen ja yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuuden välillä. Muutokset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2014 aikana.
KU
LEHTIKUVA/ KIMMO MÄNTYLÄ
MAAN HALLINTO näyttää innostuneen demokratiapoli-
tiikasta. Joulukuussa
julkaistu kolmivuotinen Laatuvastuu-kampanja on saanut valtiolta ja
EU:lta yli miljoona euroa.
. Näin
määriteltynä demokratia on niin harmitonta, että osallistumisen yhdenvertaisuutta voidaan edistää hallinnollisena prosessina.
Yhdenvertainen osallistuminen tarkoittaa kuitenkin aivan muuta. Yhteiskunnallisesta todellisuudesta erotetaan
keinotekoisesti ?osallistumiseksi. Yhdistyksen
Oikeutta eläimille
käsityksen mukaan
-yhdistyksen mukaan
eläinten tilat eivät
on
s
u
u
sikojen hyvinvointi
vastaa eläinsuojeis
ll
o
Lihate
n
a
ei parane viherpelulain vaatimusta
a
m
arant a
sulla ja alan itsel- py rk iny t p
eläinten tarpeiden
inos- huomioonottamia
m
n
leen myöntämillä
a
a
mainett
serti. ?Uudet kuvat sikaloista ehkä
kaikkein järkyttävimpiä?
» Haavoja, likaista
juomavettä, ulosteita,
raatoja.
VUODEN 2007 jälkeen Oikeutta eläimille on julkaissut kuvia ja videoita
yli sadasta sikalasta. Päädyin itsekin pohtimaan aihetta, kun Vasemmistofoorumilta pyydettiin lausuntoa demokratiapoliittiseen selontekoon.
Selonteosta käy ilmi, että hallinnolla on paljon hyviä
pyrkimyksiä. päätökset lisääntyvät.
Erityisesti EU kärsii rakenteellisesta demokratiavajeesta. Eläinten olot olivat ah. KU
materiaalia jo viime syksynä.
Yhdistys pyysi tuolloin eläinsuoMATERIAALI julkaistiin
jeluviranomaisia tarkastamaan tilan.
www.eläintehtaat.fi -sivustolla.
LEHTIKUVA/ OIKEUTTA ELÄIMILLE -YHDISTYS
Erään sikalan ulkopuolella oli korkea kasa kuolleiden eläinten raatoja, sisällä kuolleita
porsaita.
VR sulkee lipputoimistojaan
VR ALOITTAA 500 henkilöä koskevat yt-
neuvottelut tiistaina 20. Myös lihasioilla oli haavoja
ja naarmuja
Siihen eivät kuitenkaan
kuulu kaikki GUE/NGL-ryhmän puolueet.
Nykyisistä mepeistä suurin osa on ehdokkaina myös puolentoista viikon kuluttua pidettävissä vaaleissa. Se olisi esimerkiksi vasemmistoliiton kannalta positiivista kehitystä
ryhmän toimivuudessa.
Eurooppalaiset ennusteet kertovat, että
ryhmän pääluku nousisi runsaaseen 50:een
nykyisestä 35:stä. GUE:ssa on mukana esimerkiksi hyvinkin dogmaattisia kommunistipuolueita ja toisaalta moderneja punavihreitä
puolueita.
Kyselytutkimuksista on laskettavissa, että
dogmaattisten puolueiden edustajat kuitenkin
jäisivät ryhmässä marginaaliin vaalien tuloksena ja voittajia olisivat niin sanotut modernit
punavihreät puolueet. Nykyisen 35:n sijaan ryhmään
tulisi jopa yli 50 parlamentaarikkoa.
Vastustamme
nykyisen
kaltaista
talouskuripolitiikkaa.
Seinät leveällä
Eriseuraisuus ei ole europarlamenttiryhmässä samanlainen ongelma kuin kansallisessa eduskunnassa, jossa hallitus?oppositioasetelma edellyttää tiukkaa ryhmäkuria. Ryhmä kuitenkin uudistuu rajusti, jos kyselytutkimusten ennus-
teet toteutuvat. GUE
on Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä. Kohti eurooppalaista
» Pienessä ryhmässä on helpompi päästä vaikuttajaksi.
TEKSTI: Tuula Kärki
KUN ÄÄNESTÄÄ vasemmistoliiton ehdokasta eu-
rovaaleissa, äänestää Euroopan parlamentin
GUE/NGL-ryhmää.
GUE/NGL on kahden ryhmän liitto. Parhaimmillaan, maaliskuussa, näytti jopa siltä, että ryhmä tuplaantuisi.
AL
Ryhmät laidasta laitaan
» Euroopan parlamentin sosialistien ja
demokraattien ryhmä (SDP) 194
» Europarlamentissa on tällä hetkellä
seitsemän puolueryhmää sekä
sitoutumattomat:
» Euroopan liberaalidemokraattien liiton
ryhmä (keskusta ja RKP) 85
»
» Euroopan kansanpuolueen
ryhmä (Suomesta kokoomus ja
Kristillisdemokraatit) 275 edustajaa
12
» Vihreät / Euroopan vapaa allianssi
-ryhmä (Vihreät) 58
» Euroopan konservatiivit ja reformistit 56
» Euroopan yhtyneen vasemmiston
konfederaatioryhmä/
Pohjoismaiden vihreä vasemmisto
35
» Vapaa ja demokraattinen Eurooppa
(Perussuomalaiset) 31
» Sitoutumattomat 32
LO
VE
RP
RE
SS. NGL ei kuitenkaan ole
puhtaasti alueellinen ryhmä, sillä siinä toimivat perinteisesti epävirallisesti myös Britannian Sinn Fein ja hollantilaiset vasemmistomepit.
Euroopan tason puolue on Euroopan vasemmistopuolue. NGL, Pohjoismaiden vihreä vasemmisto,
taas sisältää nyt Ruotsin vasemmistopuolueen ja Tanskan Enhetslistenin edustajat sekä
jatkossa mahdollisesti myös Suomen vasemmistoliiton edustajat. Siihen kuuluvat Keski- ja
Etelä-Euroopan parlamenttiin valittujen va-
semmistolaisten puolueiden parlamentaarikot. Europarlamentissa komissio ei vastaa hallitusta
eikä missään ryhmässä päästä sataprosenttiseen ryhmäkuriin.
Vasemmiston ryhmässä, kuten kaikissa
europarlamentin ryhmissä, on katto korkealla ja seinät leveällä
Näissä vaikuttaa aina mepin erikoisosaaminen ja kiinnostuneisuus, Lepola sanoo.
ihmisten oikeuksien puolustaminen eliittien,
talousmarkkinoiden ja ylikansallisten yritysten valtaa vastaan.
. Pohjoismaisilla on kovan työntekijän
maine. Ryhmien ideologia
voi olla keskeinen kansallisestikin
merkittävässä kysymyksessä.
Vaikutusvaltaa vai ei?
Tampereen yliopiston professori
Tapio Raunio taas arvioi samassa
tilaisuudessa, että on erittäin karkea yksinkertaistus todellisuudesta, jos katsotaan Euroopan parlamentin jäsenten toimivan vain
joko kansallisesta lähtökohdasta
tai Euroopan tasolla.
Hän viittasi 2010 tehtyyn kyselyyn, joka osoitti, että mepit arvioivat jotakuinkin yhtä usein edustavansa kaikkia eurooppalaisia, jäsenvaltionsa kansalaisia, puolueen
kannattajia tai kansallisen puolueensa europarlamenttiryhmää.
Sama tutkimus osoittaa, että europarlamentaarikot painottavat eri
asioita työssään.
. iktitilanteita, Iso-Markku sanoi
tiistaina Ulkopoliittisen instituutin eurovaalitilaisuudessa Helsingissä.
Kansallisuus ei ratkaise
Eurooppalainen tutkimus kertoo,
että useimmissa äänestyksissä
useimmat edustajat muistakin jäsenmaista äänestävät eurooppalaisen ryhmänsä kannan mukaan. Tärkein tavoite on tavallisten
e
Ovatko h
,
valtaisia
vaik utus
pysty
siihen en
aan.
vastaam
Ei Suomen vaan
politiikan asialla
» Se on yleensä politiikka, joka ratkaisee, eikä
maantiede, kun Euroopan parlamentissa äänestetään.
SUOMALAISET MEPIT toimivat pääasi-
assa oman poliittisen europarlamenttiryhmänsä kannan mukaan.
Kantaa vastaan he äänestävät lähinnä todella merkittäviksi kokemissaan kansallisissa kysymyksissä. kansalaiset eivät Eurooppaa
varten. Vastustamme
EU:n militarisoimista ja peräänkuulutamme
kriisien rauhanomaista ratkaisua ja aseistariisuntaa, Lepola luettelee.
Erilaisia linjauksia
NGL on autonominen osa GUE:n sisällä. Kaikissa jäsenmaissa sukupuolten tasaarvon edistäminen ei vasemmistopuolueissakaan ole prioriteettilistan kärkipäässä, Lepola
toteaa.
»
Kansalaisten Eurooppa
Lepolan mukaan ryhmän valtuuskuntia eli
kansallisia puolueita yhdistää yhteinen
visio: Eurooppa on olemassa kansalaisia
varten . Tämä vaikuttaa paljon silloin, kun
luottamustehtäviä jaetaan, etenkin ryhmän sisällä, Lepola sanoo.
Hän muistuttaa myös siitä, että suomalaisen mepin rooli pienessä ryhmässä on paljon
näkyvämpi kuin suuressa ryhmässä.
. Mutta ovatko he vaikutusvaltaisia, siihen en pysty vastaamaan.
Vaikutusvallan mittaaminen on lähes mahdotonta.
13. Ryhmä saanee ainakin yhden tai
kaksi valiokunnan puheenjohtajuutta ja useamman varapuheenjohtajuuden.
. Viidessä kuudesta äänestyksestä meppi äänesti ryhmänsä linjan mukaisesti, hän sanoo.
Hän arvioi, että kansallinen intressi ja eurooppalainen poliittinen
intressi on hyvä lähtökohta analysoida meppien äänestyksiä, koska
kaikki ehdokkaat ovat kansallisten puolueiden ehdokkaita ja vaalit käydään jokaisessa jäsenmaassa
erikseen.
Kun valitut sitten siirtyvät Euroopan parlamenttiin, nousee puolueryhmä tärkeäksi viiteryhmäksi.
. Se on
poliittisesti itsenäinen ja muun muassa päättää omasta äänestyskäyttäytymisestään ja linjauksistaan.
Asia, joka vahvimmin jakaa GUE/NGL-ryhmän puolueita on suhtautuminen EU:n syvempään ja laajempaan integraatioon.
. Kahdeksasta vastaan äänestäneestä suomalaisesta seitsemän äänesti eri tavalla kuin oma ryhmä.
Toinen tapaus oli yrittäjäkuljettajien työaikaa koskenut äänestys.
. Toiset keskittyvät vahvasti lainsäädäntöön, yhdet EU-budjettiin. Ryhmien välillä on kuitenkin eroa.
Näin tiivisti Ulkopoliittisen
instituutin tutkija Tuomas IsoMarkku tutkimuksensa pohjalta
suomalaisparlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymistä Euroopan
parlamentissa.
. Siihen ryhmät pyrkivätkin. Esimerkiksi Italiasta, josta nyt ei ole yhtään meppiä, oli välillä ottut tulossa viisikin, välillä
nolla meppiä ryhmään. Se ei pyri
yhtenäisyyteen.
Yhtenäisimpiä ovat sosialidemokraattien ja vihreiden ryhmät.
Niiden yhtenäisyys äänestyksissä
on jopa 98-prosenttista.
. NGL myös korostaa ympäristökysymyksiä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
. Yksikään suomalainen ei äänestänyt ryhmänsä kantaa vastaan ja Euroopan parlamentin tasolla syntyi selkeä vasemmisto?
oikeisto-jako. Poikkeus
on EDF-ryhmä, johon Suomesta
kuuluu Perussuomalaiset. vaalivoittoa
Epävarmoja elementtejä kuitenkin on. Ja
vaikkapa Saksassa mepit kokevat,
että heillä on tärkeä rooli viedä Eurooppa-tietoutta kansalaisille.
Lainsäädäntötyön painottaminen on lisääntynyt.
. Koordinaattorit edustavat ryhmää
koordinaattoreiden kokouksissa, joissa jaetaan esimerkiksi mietinnöt ja lausunnot ryhmille valmisteltaviksi.
Siihen, millaiseen asemaan ryhmässä nousee, vaikuttaa myös koko parlamentin kokoonpano. Siinä syntyi täysin erilainen jakauma äänestyksessä, Iso-Markku
kertoi.
. Meillä on kansallisia valtuuskuntia, jotka
haluavat nykyistä enemmän integraatiota, on
niitä, jotka ovat tyytyväisiä nykyiseen tilaan,
ja niitä, jotka haluavat nykyistä vähemmän integraatiota.
NGL on lisäksi kriittinen jatkuvasti kasvavaa EU budjettia kohtaan, kun GUE jopa pitää
EU:n budjettia liian pienenä. Vastustamme nykyisen kaltaista talouskuripolitiikkaa, joka vain pahentaa eurooppalaisten taloudellista ahdinkoa. Edistämme suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa ja puolustamme
ihmisoikeuksia, demokratiaa. Se ei ole yllätys, sillä parlamentin valta on lisääntynyt.
Raunio totesi, että on mahdoton
arvioida, millainen on hyvä europarlamentaarikko.
. Se voi aiheuttaa kon. Se tarkoittaa, että kansallisuus
ei ole ollenkaan niin merkittävässä
roolissa kuin se, miten edustajat jakautuvat oikeisto?vasemmisto-akselille, Iso-Markku sanoi.
Toiseksi merkittäväksi jakolinjaksi hän nosti jaon integraation
vastustajiin ja kannattajiin.
Ryhmän kannasta kuitenkin
poiketaan, jos asia merkittävä kotimaisessa politiikassa.
Iso-Markku tutki 17 äänestystä, joista 15 oli EU:n kokonaisuuden kannalta keskeistä ja kaksi
sellaista, jotka nousivat Suomessa
vahvasti esiin.
Toinen Suomessa julkisuuteen
voimakkaasti noussut asia oli rikkidirektiivi. Esimerkiksi valiokunnan koordinaattorin roolin saaminen on pienessä ryhmässä todennäköisempää suomalaiselle kuin isossa
ryhmässä. Aina on ollut ristipainetta.
Toki kansalliset puolueet yrittävät sijoittua ryhmään, joka jakaisi
niiden ajatukset mahdollisimman
pitkälle, mutta monet asiakysymykset nähdään eri tavoilla eri jäsenmaissa. Se oli Iso-Markun mukaan ääriesimerkki äänestyksestä,
jossa kansalliset puolueet ja EPryhmät olivat eri linjoilla. Ei tutkijoillakaan ole vastausta siihen, onko meppi, joka saa
sata mietintöä laadittavakseen, parempi kuin se, joka kiertää ahkerasti Lapissa ja kertoo ihmisille, miten EU toimii.
Hän toteaa suomalaisia meppejä
yleisesti pidettävän ahkerina ja vastuuntuntoisina.
. Iso heilahdus johtuu
paljolti äänikynnyksestä.
Hyviin asemiin
Vasemmistoliiton europarlamenttiryhmän
GUE/NGL:n suomalainen apulaispääsihteeri
Sanna Lepola arvioi, että suomalaisella parlamentaarikolla on hyvät mahdollisuudet päästä
merkittävään asemaan niin vasemmiston ryhmässä kuin parlamentissa.
Siellä
kannattajakunta on iäkästä väkeä, joka haluaa, että puolue on
vallassa, vaikka se edellyttäisi
kompromisseja. Vasemmistoblokki,
Bloco de Esquerda, on moderni
punavihreä puolue, jonka keskeisiä tavoitteita ovat tasa-arvo, sosiaaliturvan parantaminen ja ympäristönsuojelu.
Toinen Portugalin ryhmä on
Portugalin kommunistinen puolue. Siksi
useat espanjalaiset vasemmistoryhmät välttelevät sitä.
Puolue on kuitenkin suhteellisen nykyaikainen vasemmistopuolue, joka ajaa hyvinvointivaltiota, uskonnon merkityksen
vähentämistä sekä ympäristönsuojelun lisäämistä[.
Nyt puolueella on yksi edustaja europarlamentissa, mutta se
näyttäisi saavan kuusi paikkaa.
Kroatia
Kroatian työväenpuolue on nykyaikainen vasemmistopuolue, jolla
on yksi edustaja europarlamentissa. Nyt
ennuste näyttää äänikynnyksen vaatimaa neljää prosenttia,
mikä tarkoittaisi kolmea meppiä.
Viime viikolla jäätiin nollaan.
Italian vasemmiston juuret
ovat vanhassa, vahvassa Italian
kommunistisessa puolueessa.
Kun Italian kommunistinen puolue aikanaan meni pääministeri
Romano Prodin hallitukseen, alkoi alamäki. Hän tulisi Parti du Travail de Belgique -puolueesta.
Myöskään Italialaista ei ole
yhtään europarlamentaarikkoa
ja voi olla, että ei ole vaalien jälkeenkään, vaikka talvella gallupit
ennustivat viittäkin meppiä. Siinä
ovat mukana niin sosiaalidemokraatit kuin sosialistit. SF on ollut vasemmistoliiton sisarpuolue ja yhteyttä on pidetty tiiviisti.
GUE/NGL-ryhmän tanskalaisparlamentaarikko on Yhtenäisyyslistan edustaja. Sitä johtaa karismaattinen Alexis Tsipras, joka on GUE/NGL-ryhmän
ehdokas EU:n johtoryhmään.
Kreikan kommunistit (Kommounistiko Komma Elladas) sekä
ovat dogmaattisia ja pyrkivät ohjailemaan myös Euroopan kommunististen puolueiden toimintaa. Se on saamassa saman määrän edustajia lpi kuin
mitä sillä on eli kahdeksan.
Ruotsi
Ruotsin vasemmistopuolue (Vänsterpartiet) tekee läheistä yhteistyötä vasemmistoliiton kanssa,
mutta poikkeaa siitä siinä, että on
voimakkaammin EU-vastainen.
Talvella näytti, että Ruotsista
europarlamenttiin nousisi useampi meppi, mutta nyt kyselytutkimukset ennustavat yhtä.
pragmaattinen eurokommunistinen puolue, vasemmistopuolue, joka on sosiaalidemokraateista eronnut vasemmistofraktio, ja pieni trotskilainen puolue.
Puolueet riitelevät keskenään,
mutta pystyvät olemaan ulospäin
yhtenäisiä.
Ranskassa on tyypillistä, että
muitakin erilaisia vasemmistolaisia puolueita nousee ja laskee.
Espanja
Isquierda Unida eli vasemmiston liitto lienee GUE/NGL-ryhmän suurimpia voittajia nyt käytävissä vaaleissa. Puolue on
radikalisoitunut Kreikan talouskriisin aikana ja sen kannatus on
noussut 27,1 prosenttiin. Se on kuitenkin ollut Pohjois-Irlannissa se
toimija, joka on mahdollistanut
rauhanprosessin.
Ennusteiden mukaan Sinn
Féinin ehdokkaita pääsisi europarlamenttiin neljä, kolme Irlannista ja yksi Iso-Britanniasta eli
käytännössä Pohjois-Irlannista.
Nyt puolueella on yksi edustaja
Pohjois-Irlannista.
Irlantia edustaa GUE/NGLryhmässä vielä nyt trotskilaisen
Socialist partyn edustaja.
Kreikka
Kreikasta ryhmässä on kaksi
puoluetta.
Syriza, joka on entisen vasemmistoliiton, pragmaattisen ja
maltillisen Synospismoksen seuraaja, virallisesti puolueeksi perustettu viime kesänä. Samassa ryhmässä
vasemmistoliiton kanssa on kuitenkin Hollannin sosialistinen
puolue, Se näyttäisi saavan parlamenttiin jopa kolme meppiä.
Viime vaaleissa heitä valittiin
kaksi.
SP poikkeaa muista ryhmän
puolueista. Yhtenäisyyslista on mukana eurovaaleissa vaaliliitossa, jonka nimi on
Kansanliike EU:ta vastaan.
Kumpikin näyttää saavan yhden edustajan europarlamenttiin.
Ilman edustajaa
Belgiasta ei ole nyt GUE/NGLryhmässä edeustajaa, mutta ennusteet tarjoavat ryhmään yhtä
henkilöä. Sen sisällä on
Espanjan kommunistinen puolue, joka dominoi liittoa. Sitä pidetään
SF:ää vasemmistolaisempana
punavihreänä puolueena. Jos lsita saavuttaa
neljän prosentin äänikynnyksen,
se saa vähintää kolme edustajaa
parlamenttiin.
Puolasta, Unkarista, Romaniasta, Bulgariasta, Virosta, Liettuasta, Slovakiasta, Itävallasta,
Luxemburgista ja Sloveniasta
GUE/NGL-ryhmässä ei ole eikä ole
tulossa tulossa yhtään edustajaa.
Suomesta gallupit ennustavat yhtä paikkaa.
LEHTIKUVA/ FREDERICK FLORIN
14. Vaaleissa paikka voisi säilyä.
Kypros
Latvia
AKEL (Anorthotiko Komma Ergazomenou Laou) on retoriikaltaan tiukasti kommunistinen,
mutta käytännössä Kyprosta hallitessaan jätti lähes kaiken ennalleen eikä puuttunut pankkijärjestelmään, joka lopulta ajoi
Kyproksen kriisiin. Tulosta näyttäisi tulevan näissäkin vaaleissa: ennusteet lupaavat 3?5 parlamentaarikon paikkaa.
Saksa
T?ekki
T?ekin puolue, Böömin ja Määrin kommunistit, on lähes ainoa
isohko vasemmistopuolue
entisessä Itäblokin
maassa.
GUE/NGL:n suurimman ryhmän
Saksan vasemmiston,
Die Linken, kannatus tulee kahdesta suunnasta, entisen Itä-Saksan alueelta ja lännen entisestä
ammattiyhdistysliikkeen demareiden vasemmistosiivestä.
Puolueen sanotaan olevan
DDR:n valtapuolueen SED:n seuraajapuolue ja itäisessä Saksassa
sillä onkin vahva asema. Puolue ei hyväksy Euroopan
vasemmistopuolueen linjaa.
Puolue on kehittymässä nykyaikaisen eurooppalaisen punavihreän puolueen suuntaan, mutta
on yhä Kreikan kommunistien
piirissä. Nyt
SEL on mukana vasemmiston yhteislistalla, joka on nimetty Tsiprasin mukaan. Siellä on
pystytty yhdistämään voimat
Ranskan vasemmistorintamaan
(Front de Gauche), johon kuuluu
kolme puoluetta: perinteinen,
Tanska
Tanskalaisista vasemmistopuolueista Socialistisk Folkeparti siirtyi päättyvän vaalikauden aluksi vasemmistoryhmästä
vihreisiin pääosin puolueen europarlamentaarikon tah-
dosta. Vasemmistoliiton kaverit
» Vasemmiston
GUE/NGL-ryhmässä
europarlamentissa on nyt 16:n
puolueen edustajia.
Eurovaalien jälkeen
luku on todennäköisesti suurempi.
Iso-Britannia ja Irlanti
Sinn Féin on yleispolitiikassa
pragmaattinen, demareista vasemmalla oleva puolue, jota leimaa historia: Sitä kutsutaan
terroristijärjestö IRA:n parlamentaariseksi siiveksi. Kommunistinen puolue on saamassa
jopa kolme edustajaa europarlamenttiin, Bloco yhden.
Hollanti
Hollantilainen, perinteisesti vasemmistoliiton sisarpuolue GroenLinks on siirtynyt poliittisella
kentälle oikealle päin ja on Euroopan parlamentin vihreässä
ryhmässä. Puolueen kannatus eurovaaleissa näyttää nousevan yli
15 prosentin, mikä tarkoittaisi
neljää europarlamentaarikkoa.
Portugali
Portugalista GUE/NGL-ryhmässä on edustajia kahdesta
puolueesta. Puolue jakautui kahtia ja 12 prosentissa ollut yhteiskannatus romahti alle äänikynnyksen.
Nyt mukana kuvioissa on Sinistra Ecologia Libertà (SEL)
eli Vasemmisto Vapaus Ekologia, joka oli menossa europarlamenttiin vihreiden tai sosialidemokraattien ryhmään, kunnes
Kreikan Alexis Tsipras vieraili
Italiassa ja synnytti maan vasemmistossa innostuksen. Nyt vasemmistoryhmässä
on yksi latvialainen europarlamentaarikko.
Ranska
Ranskassa tilanne on vasemmiston kannalta hyvä. Kansanedustajat muun muassa luovuttavat palkkansa puolueelle ja saavat tilalle keskitason
työläisen palkan ja lisäksi kulukorvaukset. Sen menestyksen takana on erityisesti jalkatyö ja
ruohonjuuritason vaikuttaminen. Lännessä kannattajat taas ovat nuorempaa ja
radikaalimpaa väkeä.
Hankalaksi puolueen elämän
tekee se, että siinä on monia fraktioita, virallisiakin kahdeksan
kappaletta, joista arvioista riippuen 2?5 on merkittävää.
Die Linke on niitä puolueita,
jodien kanssa esimerkiksi vasemmistoliiton on helppo tehdä
yhteistyötä. Harmoniakeskusta äänestävät erityisesti Latvian venäläiset. Eurovaaleissa valituista osa meneekin
demariryhmään, osa GUE/NGLryhmään. Se on hyvissä
väleissä Kreikan kommunistien
kanssa.
Latvian suosituin puolue on nimeltään Harmoniakeskus. Se veljeilee Kreikan kommunistien kanssa, mutta tekee
yhteistyötä Vasemmistoblokin
kanssa ja pitää tapanaan olla vaaliliitossa vihreiden kanssa
09 7596 240
ilmoitukset@kansanuutiset.fi
15. klo 14 ?16.
Tämäkin ilmoitus huomattiin!
Varaa oma tilasi:
p. Tutkijatohtori, pääluottamusmies, sairaanhoitaja
,/02,78.6(1 0$.6$-$ 6,1,..$ 725..2/$1 78.,5<+0b
Sinikka Torkkola 148
EPÄREHELLISET YRITYKSET KURIIN
Harmaan talouden eurot verolle ?
lisää terveyttä ja toimeentuloa.
UUTUUS!
2890
TERVETULOA syntymäpäiväkahville
Tampereen vaalimökille 21.5
Rettig osti vuonna 1971
Pietarsaareen vuonna 1956 siirtyneen Purmo
Tuotteen patteritehtaan.
?Tuotti neljä miljoonaa
. SE TULI täysin puskasta, kuvailee pietarsaa-
relaisen Rettig Lämpö Oy:n lämpöpatteritehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Lassi
Ahola viime viikon torstain tiedotustilaisuutta, jossa tehtaan johto ilmoitti kylmän
viestinsä tehtaan lopettamisesta.
Tehdashallin läpi kävellessämme työntekijät tervehtivät pääluottamusmiestä alakuloisesti päätään punoen. on sana, jonka Ahola saa tervehdykseksi.
. Kun tehdas tuotti neljä miljoonaa euroa. Lassi Ahola (oik.) ja Jukka Hanhineva sanovat, että Pietarsaaressa miljoonia tuottava Rettig siirtää tuotantonsa Puolaan . Tätä se on.
Vielä päivää ennen lopettamisilmoitusta
Ahola neuvotteli tuotantopäällikkö Peter
Reipsarin kanssa työaikajärjestelyistä, että
saataisiin tilaukset täytettyä. Siksi tehtaan lopettaminen ei herätä ymmärtämystä
työntekijöissä.
. lisämiljoonien perässä.
Rettig lähtee,
työttömät jäävät
» Raaka viesti iski yllättäen
viime viikolla Rettigin
Pietarsaaren tehtaan työntekijöiden tajuntaa: tehdas
lopetetaan! Työttömiksi
joutuu 110 ihmistä.
TEKSTI & KUVA Jouko Huru
16
. ei näköjään riitä?
Pietarsaaren tehdas on tuottanut omistajilleen vähintään tyydyttävää tulosta. Vielä silloin lopettamisesta tiesi tehtaanjohtaja Carl-Anders
?Tämä on niin
suunnatonta
ahneutta?.
Nygårdin lisäksi vain tehtaan talouspäällikkö
Mats Bergvall.
Skandinavian suurimman lämpöpattereita tuottavan Rettig ICC:n Pietarsaaren tehdas on ollut yhtiön lippulaiva, jolla ei ole ollut
puutetta tilauksista. Ystävällinen mutta
tumma ?saatana
Siellä
tuotantokustannukset ovat alhaisemmat.
Rettig ICC:llä on Puolassa kaksi
tehdasta. Nykyinen tehtaanjohtaja on kiinnittänyt
paljon enemmän huomiota siihen, että saadaan pyörätelineet pihalta pois ja että tupakkaa saa polttaa vain tietyissä paikoissa.
Ahola sanoo, ettei Pietarsaari kykene kilpailemaan Puolan kanssa edullisissa palkoissa.
Hanhineva muistaa, miten toinen Rettig
Groupin pääomistaja Cyril von Rettig sanoi
pari vuotta sitten Talouselämä-lehdessä, että
Rettigin kvartaali on 25 vuotta eikä neljännesosavuosi.
. Rettig on esimerkki siitä, että
siirrytään yhä enemmän puhtaaseen kapitalismiin, jossa vain rahanteko on tärkeää.
. Yksi niistä on Rettig.
Rettig nousi uutisiin, kun Rettig Group -konserniin kuuluva Rettig ICC ilmoitti lopettavansa Pietarsaaressa sijaitseva lämpöpatteritehtaansa Rettig Lämpö Oy:n.
MONI MUISTAA
lämpöpattereiden ja sisäilman säätölaitteiden
valmistaja Rettig ICC ilmoittaa, että
säilyttääkseen kilpailukykynsä yhtiö harkitsee keskittävänsä Pietarsaaren tuotantonsa Rettig ICC:n Rybnikin tehtaaseen Puolaan. SE KERTOO
» ?Elämme
että pitää saada mahdollisimman
paljon pätäkkää käteen.
ahneuden aikaa.?
KU:N ARKISTO
Tuotanto siirtyy Puolaan
Rettig Lämpö Oy:n tuotanto siirtyy Puolan
Rybnikiin, johon Rettig ICC perusti vastaavan
tehtaan vuonna 1993.
Hanhineva epäilee, ettei Pietarsaaren tehtaalla ole ollut päätösvaltaa lopettamisessa.
Tehtaanjohtaja ei ole hänen mukaansa koskaan puhunut tuotannon kehittämisestä.
. Rettig Groupin pääkonttyneen Purmo Tuotteen patteritehtori on vielä Helsingissä.
taan.
Rettigin perheen menestystaRettig oli jo vuonna 1940 hankrina jatkuu. YLEINEN TRENDI
muuttumassa markkinatalouden
kovien lakien mukaisiksi, toteaa
Antila. Niiden tunnettuja tuotteita ovat Sisu, Leijona,
Pastirol ja Mynthon.
pohjoismaisten yritysostojen kautta Euroopan johtava pattereiden valmistaja 1980-luvulla. Pitkään suurillekin perheyrityksille on ollut arvo sinänsä
pitää tuotanto Suomessa.
. Se on ajan henki.
. Ei
sitä paheksuta. voittoa viime vuonna, niin se ei näköjään riitä.
Että ei tunnu olevan mitään väliä enää, että
tehdas pysyisi Suomessa.
Apeissa tunnelmissaan Ahola viittaa yhtiön parin vuoden takaisiin lausuntoihin tehtaan ja tuotannon Suomessa pitämisestä.
. Liiketoiminta kasvoi edelleen yritysostoilla muuallakin
RETTIG ON taustaltaan 1770-luvulla
Euroopassa.
Hampurissa perustettu tupakkaRettig toimi 1990-luvun alussa
tehdas. Kun siitä Lassilta ensiksi kuulin, niin luulin, että hän pilailee.
. Tämä on sitä ahneuden aikaa. Aika suosii raakaa kapitalismia. On tietenkin hyvä, että tuommoista avustusta löytyy, mutta moniko lähtee yrittäjäksi.
Soitto Aholalle tiistai-iltana yt-neuvottelujen etenemisestä tuo pienen hiljaisuuden puheluun. Kyllä
tässä nyt arvomaailma on muuttunut.
. vain
työttömät jäävät sijoilleen.
EUROOPAN JOHTAVA
Maanantaina haastattelua tehtäessä Ahola sanoo, että yt-neuvottelut alkavat tiistaina. Turkuun suku
alumiiniteollisuudessa, panimoja virvoitusjuomateollisuudessa,
perusti tupakkatehtaan 1845.
mehu- ja alkoholiteollisuuSuomen sukuhaara
dessa sekä varustamolaajensi Höyrylaiva
Osakeyhtiö Borealalla.
aan vuonna 1897.
Kun tupakan terVuonna 1907
veyshaittajulkis
my
O n k ys y
se aloitti Pasuus kasvoi poltaasta
p
a
v
raisten Kalkkitavaksi, Rettig
n
a
pääom
.
vuori Osakeyhluopui sen tuotana
t
s
ude
tiön valtauksen
nosta vuonna 1995.
liikk uv u
(vuodesta 1978
Nyt se on luopuPartek).
massa lämpöpatterilippulaivastaan PieRettig laajensi
tarsaaressa. Se sisältänee avustusohjelmia yrittäjäksi ryhtymiselle sekä erilaisia muutto- ja
muita avustuksia.
Hanhineva on pessimistinen yt-neuvottelujen tuloksista. Töitä on vielä vuoden loppuun.
Keskusteluun liittyy Metalliliiton Pietarsaaren ammattiosaston Metalli 10:n puheenjohtaja Jukka Hanhineva, 62, joka työskentelee tehtaalla talonmiehenä. Joku tässä on nyt muuttunut.
Perinteisen tehdasduunarin 31-vuotta kestänyt ura Rettigillä on Aholallakin, 51, nyt
muuttumassa. Ihmiset olivat niin järkyttyneitä, kun ne
kuulivat tästä, etteivät ne osanneet edes mitään kysyä tiedotustilaisuudessa.
?Aika suosii raakaa kapitalismia?
perheyhtiöiden arvojen
muutoksesta, arvioi Metallityöväen
liiton tutkimuspäällikkö Jorma
Antila syitä, miksi Rettig ICC siirtää menestyvän tehtaansa halvemman työvoiman Puolaan.
Antila katsoo Rettig ICC:n vuoden 2013 tilinpäätöstietoja ja sanoo,
että ihan tyydyttävästi menestyvä
vakavarainen perheyritys.
Perheyritystenkin arvot ovat
. Elämme ahneuden aikaa.
Jouko Huru
Metallin tutkimuspäällikkö Jorma Antila
Rettig tahkoaa miljoonia
Kristiina Halkolan
esittämän viisun Laulu 20 perheestä
vuodelta 1969. Hän toteaa, että paperi pitää ensin
käsitellä. Pietarsaaren
voitto on jauhanut jo vuosia paikallaan, 4?6 miljoonan välillä.
Rettig Groupin toimitusjoh-
taja Hans Sohlström on toiminnan mies. Siinä luetellaan Suomen johtavat kapitalistisuvut.
Noista 20 perheestä on vielä seitsemän vahvasti rahavallan kahvassa. Rettigin linjamuutos viittaa
siihen, että nyt on tärkeätä vain se,
KATSAUS HELMIKUUN 2014 julkistettuun vuoden 2013 tilinpäätökseen
kertoo, että Rettig Groupilla menee
hyvin. Metallikonserni
Componentan Pietarsaaren yksikön valimoa
ollaan sulkemassa. Ponsse
on jo kansainvälistynyt pörssiyritys, mutta pääkonttori on Vieremällä eikä suomalaista tuotantoa
ole ajettu alas.
. Yhtiö
pääkonttori on jo ulkomailla, Alanosti Pietarsaareen vuonna 1956 siirkomaissa. Tuo on aika pitkälle sellainen toivotaan?
toivotaan -paperi.
On tosi suuri askel Hanhinevan mukaan tavalliselle duunarille lähteä tässä tilanteessa
yrittäjäksi.
. Yli 200 vuoden jälkeen
kinut Pietarsaaresta vuonna 1762
suku suuntaa rahantekonsa takaiperustetun Strengbergin tupakkasin eteläisempään Eurooppaan.
tehtaan. Neuvotteluihin tulee paperi Uuteen työhön -ohjelma.
Ahola on varovainen eikä lähde asiaa purkamaan. Hän on johtanut yritystä
määrätietoisesti kohti uusia voittoja
vuodesta 2007 asti.
Tilinpäätöstiedotteessa hän sanoo, että ?tuloskehitys oli vuoden
tavoitteiden mukainen, mutta pitkäjänteisiin tavoitteisiimme nähden kannattavuus oli epätyydyttävä?.
Puola tuottanee tyydytystä.
Strengberg Ab:ksi.
Rettig laajensi myös makeisteollisuuteen, kun se osti Merijalin
(1971) ja Seresin (1975). Rettig ICC:n
lämmitysalalle Pietarsaaressa vuonna 1971. Tupakkatehtailijana suku
jo tupakka-, makeis-, lämmitys- ja
tuli Pohjolaankin. Keskeneräisistä neuvotteluista on
paha puhua. Tulos parani peräti 46,1%:lla
(35,8 miljoonaan euroon) edelliseen
vuoteen verrattuna. Yksi kuvaava lause irtoaa julkisuuteen:
. Asiat eivät lähteneet vielä eteenpäin.
tämä ei vielä kuitenkaan ole.
Antila mainitsee toisin käyttäytyvistä metallialan perheyrityksistä
lahtelaisen Kemppi Group Oy:n ja
vieremäläisen Ponsse Oyj:n. Mutta ei tämä nyt enää siltä näytä. Itämeren halvemmalla
puolella niitä on Puolan lisäksi vielä
yksi Unkarissa.
On kysymys tavaran ja pääoman
vapaasta liikkuvuudesta . Vuoden 2008 jälkeen 30 000 alan työpaikkaa on
menetetty Suomessa.
Karmeat työttömyysluvut kertovat Antilan mukaan omaa kylmää
kieltään, mistä tässä on kysymys:
. Aika on myös sellainen, ettei
tällaista rahan perässä juoksemista
juuri missään kyseenalaisteta. Vuonna 1976 pietarsaarelaistehtaat fuusioituivat Oy RettigJouko Huru
RETTIGISTÄ TULI
17. Valimon yt-neuvottelut
koskevat yli 80 henkeä.
Yt-neuvottelut kesken
ANTILA TARKISTAA metallialan työttömyyslukuja. Hänen mukaansa niistä ei
paljon duunarin käteen jää.
. Vaikka miljoonissa kieriskellään,
niin aina vaan pitäisi saada enempi.
Rettigin pahan uutisen lisäksi Pietarsaaressa on Hanhinevan mukaan ollut viime aikoina vain huonoja uutisia. Tämä on
niin suunnatonta ahneutta, että vaikka voittoa tulee, niin sitä pitäisi aina tulla vielä
enemmän. Hanhineva kuvailee lopettamispäätöstä uskomattomaksi.
Mutta muissa Etelä-Euroopan
maissa lainoja otti yksityinen sektori. Mutta Eurooppa kokonaisuutena on liian
tärkeä. Mutta jos haluamme lisätä demokraattista valtaa talouspolitiikassa, sitä on aika vaikea tehdä kansallisella tasolla. Minusta europarlamentilla pitäisi olla EU-tason ratkaisuja vaativissa
asioissa suvereeni kompetenssi, joka on verrattavissa siihen, mikä kansallisilla parlamenteilla oletetaan olevan.
. Myös EU:ssa on löydettävä rakenteet,
18
joissa ?nanssipolitiikka ja rahapolitiikka
koordinoidaan. Rahoja
ei aina käytetty viisaasti, esimerkiksi Espanjassa niillä aiheutettiin kiinteistökupla.
Evansin mukaan on selvää, ettei EU:n komission leikkaus- eli austeritypolitiikalla auteta noita maita pääsemään ulos kriisistä.
EU:n komission rooli antaa kansallisille
hallituksille tilaisuuden paeta vastuutaan, ne
voivat syyttää komissiota leikkauksista, joita
ne tekisivät muutenkin.
Saneerausohjelmasta pois päässyttä Irlantia on mainostettu esimerkkinä EU:n politiikan onnistumisesta. On totta, että Irlanti on pystynyt kutistamaan budjettivajettaan. Hänen mielestään tarvitaan Euroopan tasoisia aloitteita ?nanssipolitiikassa,
koordinoitua palkkapolitiikkaa ja avointa keskustelua siitä, miten EU:n tasolla päätettyä
politiikkaa sovelletaan kansallisella tasolla.
Toisaalta on rajattava Euroopan tasolle
vain sinne kuuluvat asiat. Tarvitaan suuri investointi- ja teollisuusohjelma, joka ei nykyisten investointien tavalla perustu suuryhtiöiden etuihin.
On käännettävä toiseen suuntaan kehitys,
joka jakaa nyt Eurooppaa keskustaan ja periferiaan. Osoitteesta
www.euromemo.eu löytyvät sekä EuroMemorandumin suomenkielinen tiivistelmä että koko muistio useilla eurooppalaisilla
kielillä.
Niin kuin edellä olevasta huomaa, Evansin
vastaus kriisiin ei ole vähemmän Eurooppaa
vaan enemmän Eurooppaa. Olisi luotava korkeatasoisia koulutus- ja terveyspalveluja.
Evans ottaisi investointiohjelman rahoittamiseksi käyttöön kiistellyt eurobondit eli
euroalueen yhteiset joukkovelkakirjat tasaamaan maiden välisiä korkoeroja.
. On melko ennenkuulumatonta, että keskuspankilla on vastuu vain hintavakaudesta.
Yhdysvalloissa ja Britanniassa keskuspankilla
on sen lisäksi vastuu myös työllisyyden edistämisestä.
. Europarlamentti ei vieläkään ole Euroopan lakiasäätävä elin. Finanssimarkkinat ovat kansainväliset ja taloudestamme
suurta osaa hallitsevat jättiyhtiöt toimivat globaalisti ja Euroopassa eurooppalaisella tasolla.
Evans toteaa, että jos mikään yksittäinen
eurooppalainen valtio tekisi vakavan yrityksen monikansallisten yhtiöiden sääntelemiseksi, ne pystyisivät ohittamaan sen.
. Etelä-Euroopan maat ovat euron tulosta saakka kärsineet teollisuuden näivettymisen prosessista.
Evansin mukaan olisi luovuttava talouskurisopimuksen velkarajoista, jotka ovat täysin keinotekoisia. Erityisesti 1980-luvulta lähtien
integroituneessa Euroopassa on harjoitettu
hyvin uusliberalistista politiikkaa.
Evans sanookin pitävänsä täysin vääränä
sitä, jos vahvistetaan demokraattisen kontrollin ulkopuolella olevaa valtaa komissiossa ja
annetaan lisää valtaa EU:n keskukselle sellaisena kuin se nyt on.
. Mutta hyvin suuri
määrä ihmisiä on lähtenyt maasta ja palkkataso on pudonnut merkittävästi. Mutta olivat ne mitä tahansa, niiden pitää olla perinpohjaisesti muuta kuin nykyinen suljettujen ovien takana päättäminen.
TEKSTI Arto Huovinen KUVA Jarno Mela
Irlanti ei ole
menestystarina, koska
suuri joukko
ihmisiä on
lähtenyt
maasta.
Vahva vain yhdessä
TERMEJÄ
Finanssipolitiikka on valtion talouspolitiikkaa,
jossa se pyrkii ohjaamaan
taloutta säätelemällä julkista kulutusta ja investointeja.
EKP:lle työllisyysvastuu
Evans toteaa, että Euroopan keskuspankki
(EKP) väittää olevansa itsenäinen.
. Tämä edellyttää mielestäni
sitä, että EKP:n on oltava vastuullinen europarlamentille.
Evans sanoo, että vaikka europarlamentin
valtuudet ovatkin jonkun verran laajentuneet,
ei tilannetta edelleenkään voi verrata kansallisvaltioihin.
. Evans hahmottelee Viikkolehden haastattelussa keinoja Euroopan talouskriisin selättämiseksi.
. Mitä hän sanoo
federalismista?
. Yhden maan voimat eivät
riitä talouden sääntelyyn
» Taloustieteilijä Trevor Evans kannattaa EU:n instituutioiden vahvistamista, koska on asioita, jotka pystyään
ratkaisemaan vain eurooppalaisella tasolla.
SYNTYJÄÄN BRITTI, nykyään Berlin School of
Economicsissa taloustieteen professorina
työskentelevä Trevor Evans on yksi tunnetuimmista vasemmistolaisista taloustieteilijöistä. Olisi keskityttävä luomaan
ILO:n määritelmän mukaisia kunnon työpaikkoja silpputöiden sijaan. EKP kieltäytyy lainaamasta hallituksille,
mutta se antoi suunnilleen tuhannen miljardin euron verran kolmivuotisia lainoja pankeille hyvin alhaisella korkotasolla.
Evans katsookin, että EKP on tuotava
osaksi poliittista prosessia.
. Sanon oletetaan sen vuoksi, ettei niillä
tänä päivänä sitä välttämättä ole.
Evansin mielestä Euroopan tason ongelmien ratkaiseminen vaatii eurooppalaista ?taloushallitusta?, mutta sen on oltava vastuullinen demokraattista kontrollia harjoittavalle
europarlamentille.
Rahapolitiikka on keskuspankkien väline talouden
ohjaamiseksi rahan tarjontaa säätelemällä.
EUROMEMORANDUM
Trevor Evans on yksi kirjoittajista EuroMemorandum 2014:ssä, jossa hahmotetaan uusliberalismista poikkeavaa tietä
Euroopan talouskriisin
voittamiseksi. Se työskentelee lähellä niitä ja
vastaa niiden tarpeisiin.
Tämä näkyi Evansin mukaan EKP:n toimissa kriisin puhkeamisen jälkeen.
. Koska euroalueen mailla on jo yhteinen rahapolitiikka, on minusta olennaista,
että sitä täydennetään aktiivisella eurooppalaisella ?nanssi- ja palkkapolitiikalla, sanoo
Evans.
Niiden johtamiselle olisi kuitenkin löydettävä demokraattiset muodot.
. Suuren monikansallisen yhtiön on oltava läsnä Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Euroopassa.
. Mutta on myös asioita, jotka täytyy ja
jotka voidaan päättää ainoastaan eurooppalaisella tasolla. Mutta se on itsenäinen vain hallituksista.
Se ei ole millään tavalla itsenäinen ?nanssiinstituutioista. Kreikassa oli julkisella taloudella pitkäaikaisia ongelmia, eikä hallituksen resursseja
pystytty käyttämään taloudellisen kehityksen
edistämiseen. Tämän vuoksi uskon, että jos pystymme
kehittämään demokraattisia talouden hallinnan muotoja EU:ssa, saamme ?nanssimarkkinoille ja monikansallisille yhtiöille enemmän
yhteiskunnallista kontrollia, kuin mihin yksikään maa yksinään pystyy.
Tällä perusteella Evans kannattaa eurooppalaisten instituutioiden vahvistamista. Evansin mielestä näin
ei ole.
. Se
edellyttää kuitenkin todellista demokraattista
kontrollia ja sosiaalisten ja ekologisten kysymysten huomioon ottamista.
Kriisi aiheutti velan
Evans muistuttaa, että julkisen talouden
velka ei johtanut EU-maita talouskriisiin,
vaan kriisi johti julkisen talouden velkaan.
. Uskon, että suuri osa vasemmistosta on
varovainen ja epäileväinen eurooppalaisia
instituutioita kohtaan ja ihan hyvästä syystä.
Tähän saakka kokemus niistä ei ole ollut sellainen, että ne olisivat olleet hyödyksi väestön
enemmistölle. Meillä on instituutio, Euroopan inves-. Tällä hetkellä EU:n ja euroalueen talouspolitiikasta päätetään komissiossa suljettujen
ovien takana ilman mitään vastuunalaisuutta,
rakenteissa, joissa talouslobbareilla on aika
paljon vaikutusvaltaa.
Evansin ratkaisu on europarlamentin vahvistaminen. On asioita, jotka pitää päättää kansallisella tasolla ja on asioita,
joissa paikallisella tasolla tulee olla entistä
suurempi sanansija.
. Osa demokraattista politiikkaa
on käydä avointa keskustelua niistä tarkoista
muodoista ja rakenteista, joilla tämä voidaan
saavuttaa. Vaikka jotkut
makrotaloudelliset luvut ovat parantuneet, on
Irlannin velka yhä suuri.
Eurobondit käyttöön
Evansin mielestä EU:ssa tarvitaan aivan toisenlaista ?nanssipolitiikkaa, joka tähtää työllisyyteen sekä ekologisesti ja sosiaalisesti
kestävään kasvuun
Suuntaus on pitkään ollut kohti välillisiä veroja, mikä on yksi syistä julkisen talou-
den velkaantumiseen. Jarruja päälle panevan leikkauspolitiikan sijasta
tarvitaan hyvin ajateltu investointistrategia.
Evansin mielestä on tunnustettava, että
joidenkin maiden kuten Kreikan kestämätön velka tuomitsee ne pitkäaikaiseen taantumaan. Verojen välttely
ja veroparatiisit . Olisi lopetettava joissakin euromaissa käytössä oleva tasavero ja siirryttävä
kaikissa maissa progressiiviseen verotukseen,
jonka tasoa harmonisoitaisiin maiden välillä.
Olisi lopettava verokilpailu EU-maiden välillä.
. Tämä olisi käännettävä
kohti suoraa verotusta.
Yritysverot tulisi Evansin mielestä nostaa
samalle tasolle kuin henkilöverot. olisi lopetettava.
Evans katsoo, että olisi suuntauduttava
työllisyyden parantamiseen jakamalla työtä
uudelleen ja lyhentämällä työaikaa.
19. Siksi olisi tehtävä Ecuadorin mallin
mukainen velkojen arviointi ja niin sanotun
legitiimin velan erottaminen kohtuuttomasta.
Evans haluaisi kasvattaa EU:n budjettia
niin, että unioni voisi harjoittaa tehokasta Euroopan laajuista talouspolitiikkaa. Tämä edellyttäisi riittävää EU-tasoista verotusta.
Evans tekisi verotukseen muutenkin suuria muutoksia. joista Euroopassa suurin on
Lontoon City . Monikansallisten yhtiöiden verottamiseksi tarvitaan
koordinoitua veropolitiikkaa. Taloustieteilijä Trevor
Evans tekisi
Euroopan keskuspankista
vastuullisen
europarlamentille.
On lopetettava
talouspolitiikasta
päättäminen
komissiossa
suljettujen
ovien takana.
tointipankki, joka saa nykyisten sääntöjen
puitteissa laskea liikkeelle eurobondeja
Kahden-
20
» Ainoa mitä entisestä Neuvostoliitosta
saa jälleen nopeasti eloon ovat kaikki
järjettömät kiellot, rajoitukset ja median
yksipuolisuus.
kymmenenkolmen vuoden aikana Venäjästä on tullut
hyvin erilainen verrattuna Neuvostoliittoon.
Koulutusta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, työturvaa
tai jopa teollisuutta ei noin vaan saa takaisin eloon. Voihan
tätäkin pitää tavoitteena mutta henkilökohtaisesti minun
on vaikea kuvitella näin pragmaattista toimintaa.
HYVIN VAKAVANA pidän monien halukkuutta saada
USA:lle samanlainen vahva vastavoima kuin oli
aikoinaan Neuvostoliitto. Eri konsernien johtajat esittivät huolensa ruplan kurssin heikkenemisestä, mutta uskoivat
markkinoihin ja haikailivat niitä aikoja, jolloin Suomen
ei paljon tarvinnut kuunnella ulkopuolisten käskyjä
maiden välisten kauppasuhteiden hoidosta. Tämä
koskee Putinin puhetta, joka käsitteli Krimin niemimaan liittämistä Venäjään, ja jossa hän viittasi venäjänkielisten puolustamiseen.
Elisabeth Rehn kommentoi Ylen haastattelussa tätä
seuraavasti: ?Pelkään sitä, että tulee jonkinmoista vastakkainasettelua Suomen kansalaisten ja täällä asuvien
venäläisten välillä. Seurauksena on ahdistava olo. Kai sitä pitää ymmärtää, mutta se satuttaa ja tekee surulliseksi. Ja kaikki tapahtuu
television luomien mielikuvien varjossa.
Kun seuraa tiedotusta ja keskusteluja netissä tulee
mieleen, että kaikki joko valehtelevat tai jättävät osan tiedoistaan kertomatta. Kolumni / Eilina Gusatinsky
Ukraina mielikuvien varjossa
JOS KATSOO uutisia Venäjän pääkanavilta, maailma on kutistunut Ukrainan kokoiseksi paikaksi. Näin on jatkunut
jo useita viikkoja eikä muutosta ole odotettavissa.
Venäjällä uskotaan, että Ukrainassa valtaan on tullut
fasistinen juntta. ehkä ainoa, jossa Ukrainan kriisiä ei
paljon mainittu. Yleensä teemana on ollut Ukrainan kriisi, mutta puheet ja kysymykset pyörivät enemmän Venäjän ympärillä, mikä on ymmärrettävää vaikka valitettavaa lähinnä tavallisten ukrainalaisten
kannalta.
Tunteet näissä tilaisuuksissa ovat olleet ristiriitaisia. Onko pakko
toistaa ne samat virheet, joita edelliset sukupolvet tekivät. Ainainen Venäjä-pelko taistelee huolena siitä, kuinka
käy Suomen taloudelle, jos EU kiristää pakotteita. Ainoa mitä entisestä Neuvostoliitosta saa jälleen nopeasti eloon ovat kaikki järjettömät kiellot, rajoitukset ja median yksipuolisuus.
Korostan varmuuden vuoksi: minä ymmärrän kuinka
ikäväksi yksinapainen maailma on kehittynyt. Koska Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto on voittanut Hitlerin natsi-Saksan, niin tänään
venäläisillä on televisiouutisten mukaan oikeastaan velvollisuus vapauttaa maailmaa tästä uhasta.
Samoin uskoo osa Itä- ja Etelä-Ukrainan asukkaista.
Muut paikalliset ovat joko lähteneet muualle sukuloimaan tai pyrkivät pysymään kotonaan menemättä ulos.
Ukrainan väliaikaisen hallituksen toimet eivät pysty rauhoittamaan kansaa, ukrainalaisten tunne heitelle jätöstä
kasvaa, samoin aggressio ja väkivalta. Onhan se itsestäänselvyys, että he tavoittelevat omaa hyötyään ja panevat poliitikot sopimaan keskenään siitä samasta heille sopivasta järjestyksestä piittaamatta tavallisista ihmisistä
ja todellisesta rauhasta.
RAUHASTA PUHEEN ollen: Näissä viimeaikaisissa keskus-
telutilaisuuksissa yksi kysymys jää roikkumaan ilmaan,
vaikka sitä ei aina uskalleta esittääkään ääneen. Ei kukaan (paitsi showta tekevät Yle:n juontajat) tule kysymään, ketä Suomen venäjänkieliset tulisivat ampumaan jos nyt Venäjä hyökkäisi Suomeen, mutta
tietynlaisen lojaalisuuden todistamisen vaatiminen maahanmuuttajilta on monien mielessä. Jos tässä jollakin lailla suhteet vaikeutuvat, niin se on täällä sisältä päin sen kaltainen uhka, jota en todellakaan halua nähdä?.
Jotkut tulkitsivat Rehnin sanat niin, että hän näkee
Suomen venäjänkielisissä uhkan. Yksi alustajista tokaisi loppukevennykseksi, että koska auditoriossa ei näy halukkaita nälkälakkoon osoittaakseen solidaarisuutta ukrainalaisille, niin kai se tarkoittaa valmiutta kaiken hyödyn irtiottamiseen, kävi Ukrainalle niin
tai näin.
Toisessa tilaisuudessa tuotiin esiin ajatus, olisiko
hyvä jos Suomi pyrkisi tässä kriisissä toimimaan Ruotsin
ja Sveitsin tavoin toisen maailmasodan aikana. Voi vain
kuvitella, miltä paikallisista asukkaista tuntuu . Sehän tarkoittaa, että me, venäjänkieliset, olemme aina epäluottamusta herättävä väestönosa . Jopa paikalla oleville kokonaiskuvan rakentaminen ei onnistu. niillä rahoilla, jotka jostain syystä keskittyvät ns. Kannattaisi muistaa myös se, että vallanpitäjien perheet tai
ainakin lapset ja lapsenlapset ovat rakentamassa omaa
tulevaisuutta Venäjän rajojen ulkopuolella . Itse en koe sitä tällä tavalla, mutta tiedän, kuinka vanhat ja uudet pelot kytevät
pinnan alla. Itse asiassa historia on monesti sen todistanut.
Miksi sitten opetukset eivät mene perille. Ongelma on minusta
se, ettei suurta ja mahtavaa enää ole. En halua ulkoista maailmanjärjestyksen
muuttamista oligarkeille ja isolle rahalle. uuden valtaeliitin käsiin. Ovathan monet yrittäjät laskeneet sen varaan, että venäläisten matkailijoiden virta jatkaa kasvamistaan.
Eduskunnassa huhtikuun lopulla oli erillinen talousseminaari . Mutta
itse en usko, että USA:n ja Venäjän kaksintaistelu on Pahan ja Hyvän välinen sota, jota jotkut odottavat ja pitävät
tarpeellisena. ei siis yhteiskuntaan
kuuluvaa vähemmistö.
VASTAKKAINASETTELU VOI tapahtua monella tavalla, mutta
tulokset ovat aika samoja eivätkä ole hyväksi kenellekään. Kipeitä kysymyksiä, joihin toivon toimivia ratkaisuja.
Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.. Eikä eri totuuksien yhteen
saaminen auta. Olemme olleet hyvässä yhteistyössä ja
ilman minkäänlaista kränää. tätähän
on jatkunut jo kaksi kuukautta, jos ei lasketa Kiovan tapahtumia mukaan.
KULUNEEN KUUKAUDEN aikana olen ollut mukana erilai-
sissa keskustelutilaisuuksissa
klo 14?16 Helsingin Vasemmiston vaalimökillä Lasipalatsin
tsin kulmalla
17.5. 140
SILVIA MODIG
MÄNSKLIGA RÄTTIGHETER
Kansanedustaja Kari Uotila matkalla
Euroopan Parlamenttiin
IHMISOIKEUDET
DEMOKRATI
DEMOKRATIA
16.5. klo 12?13.30 Helsingin Vasemmiston vaalimökillä
22.5. klo 15?16 Loppi Kauppatie 2
18.5. Vapaa sisäänpääsy.
ITSENÄINEN
VALINTA
Talkootie 4, 01350 Vantaa
Vantaan Vasemmiston historiahanke
kerää muistitietoa vasemmiston
toiminnasta Vantaalla.
Lisätietoja: www.vantaa.vas.fi
Päivän tapahtumat
uudesta näkökulmasta.
» www.kansanuutiset.fi
21. klo 12?14 Hervannassa Valintatalon edessä
17.5. klo 10?12 Valkeakoskella Koiton aukiolla
17.5. twitter.com/silviamodig
Missä EU, siellä teurastajalle töitä!
JANNE
NIEMINEN
Euroopan
parlamenttiin!
www.jannenieminen.com
Maksaja: Suomen Linja ry.
141
Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta
www.kariuotila.fi
Ilmoituksen maksoi Kari Uotilan tukiryhmä
Bg[efa]g^_S
'" hgaffS
Avoimet ovet la 17.5.2014 klo 10?14
Talon toimijat esittäytyvät: laulua, tanssia, maalauksia.
Muistojen Puistokulma -työpajassa voit katsoa videon
Puistokulman rakennustalkoista 1963?64 ja kertoa omat
Puistokulma-muistosi!
Kahvila avoinna. silviamodig.?
. klo 16.30?18 Riihimäellä Ravintola AsemaX (rautatieasema)
ema)
20.5. klo 17?21 Espoon
on Sellon lavalla
NU!
NYT!
. klo 10?14 Helsingin Vasemmiston vaalimökillä
22.5. klo 14.30?16 Vasemmiston vaalimökillä Tampereen keskustorilla
kustorilla
18.5. klo 9.30?11.30 Myyrmäen markkinoilla
18.5. facebook.com/silviamodig
. klo 12?14 Nummelan torilla
18.5
Mutta miksi ih-. Taiteen
tunnistaa siitä, että se on auki moneen suun-
Jokin esiintyy,
jokin tulee
näkyviin
jollekin.
taan. Ohjaaja Anssi Mänttäri, Kulttuurivihkot 2/2014
LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN
Koreografi ja tanssija Elina Pirinen sai Kritiikin Kannukset -palkinnon tanssiteoksestaan Personal symphonic moment.
Elina Pirisellä on
siivet kantapäissä
» ?Nykytanssi pureutuu
ihmisenä olemista hankaloittaviin normeihin.?
KOREOGRAFI JA tanssija Elina Pirinen otti tanssien vastaan Suomen arvostelijain liiton arvostetun Kritiikin Kannukset -tunnustuspalkinnon, joka myönnetään vuosittain läpimurtonsa tehneelle taitelijalle. Ihminen luo itse siihen merkityksensä,
taiteilija ja katsoja omansa. Megafooni annetaan puoliksi
lamaantuneille äänihuulille, ja koitetaan koputtaa primitiiviseen maailman ovelle.
Erotiikkaa ja pateettisuutta
Tavattoman taidokas esitys on vangitsevan upea ja moniselitteinen. B
kulttuuri
Niskanen oli malliesimerkki siitä, miten ei pidä tehdä elokuvia: saada raivokohtauksia, kävellä metsään suutuksissa ja
seisottaa kuvauksia. Silloinhan se saattaisi kuolla. Palkinto tuli aivan ihanana yllätyksenä.
Liikutuin kyyneliin. Minulle teos ajoittain näyttäytyy emotionaalisesti siipirikkojen
älykkö-luuserien juhlana, jossa valo sytytetään varjoihin. Palkinnon
perusteluina olivat Pirisen taiteellinen työ ja
22
erityisesti omaääninen tanssiteos Personal
Symphonic Moment, näyttämölliset ruumiinavaukset Dmitri ?ostakovit?in Leningrad-sinfoniaan.
. Kriitikoiden antama tunnustus rohkeasta oman tien kulkemisesta
merkitsee minulle, nuorena naisnäyttämötaiteilijana todella paljon, Pirinen iloitsee.
Hän ei halua ilmentää palkitulla tanssiteoksellaan vain yhtä syvällistä sanomaa.
. Meidän ei tarvitse olla samanmielisiä
Kasvio
myyteen ja taloudellöytää työstä neljä
ulottuvuutta, joiden piliseen kasvuun.
täisi olla tasapainossa keskeKasvio uhraakin kirjastaan
suurimman osan ympäristöonnään . Äitini ja mummini
nauroivat ihanasti sille, ja nauravat edelleenkin. Ei taulua ripustettavaksi, eikä patsasta
pulujen istuttavaksi. Gaudeamus 2014. Halusin kuitenkin konstailematta kulkea matkan sinfonian kanssa ja sanoa itselleni: minä tein sen,
tein sen niin kuin halusin. Tämä kasvu on
taidepiirien sisällä aika ajoin vertautunut kuluttamiseen. Vuonna 2014 meidän on enenevästi mietittävä sitä, miten erilaisia ihmisiä,
tilanteita, elämäntarinoita, valintoja ja polkuja täällä on. Se
on tärkeää, Pirinen korostaa.
annan vasemmistovihreälle nykyajalle ja tulevaisuudelle. Lisäksi nyt
a
sa
Kasvio o
on niin työlaman aikana
män
lä
e
paikoilla kuin
sekä yritysten
ö
y
t
sitoa
kaupasta saaettä ammattit
ongelma
tavien tuotteiyhdistysliiktöden muodossa
keen ja poliiy mpär is
tikkojen
huosuurin ympä.
n
ongelmii
lestunut katse
ristötuhojen aikohdistuu työttöheuttaja. Kuvia on jo tarpeeksi.
Noloa kiusata heikompaansa
Elina Pirinen myöntää ylpeänä olevansa poliittinen ja syvästi yhteiskunnallinen taiteilija,
niin salaisesti kuin avoimestikin.
. Jää vain taiteilijan idea.
Checkpoint Helsinki haluaa
kehittää nykytaiteen dokumentoinnin tapoja. Ja sekä työn että itse elämän
lekkyyteen: yksilön tulee saada ilperusta luonto syöksyy kohti tuhomentää itseään ja arvojaan työsaan ilmastonmuutoksen vauhditsään. 262
siaalinen: työntekijät ovat tasaversivua.
23. Työryhmämme
leikki ja vakavoitui sen parissa lukuisilla eri
tavoilla.
Elina Pirinen, Kati Korosuo ja Katja Sallinen ovat häkellyttävän lahjakkaita tanssijoita,
häpeämättömän eroottisia, pateettisia, miltei
julkeita, pyllyt ja rinnat estoitta esillä, jos sikseen tulee.
. Vapaa pääsy.
Anna Paju
ALL OVER PRESS
meessä kannuksensa ansainnut taitelija tarttui ikonistiseen, traagiseen Leningradin kohtalon sinfoniaan?
. Politiikan on otettava aidosti ja
näkyvästi tämä fakta huomioon ketään syrjimättä, ainakaan heikoimpia. Tärkeää on nähdä se laatu, jolla tällaiset
teot tehdään. Henkilökohtainen on poliittista. Hän onnistuu vakuuttamyös tekijänsä ja luonnon kanssa.
maan lukijan siitä yksinkertaisesta
ENSIMMÄINEN ULOTTUVUUS on tatosiasiasta, että yhtä vähän kuin raloudellinen. Kova kilpailu on
Pekka Wahlstedt
ehkä suurin tekijä, joka estää näitä
toteutumasta.
ANTTI KASVIO: Kestävä työ ja hyvä
Toinen työn ulottuvuus on soelämä. NYKYTAIDETEOKSET VOIVAT olla sel-
laisia, ettei niistä jää jälkeä. Sain
myös jo lapsena tutustua päräyttävän pää-aukisiin näyttämötaiteilijoihin, jotka saapuivat kesäisin Nurmekseen pitämään teatteri- ja
tanssikurssia.
Musikaalisen perheen tytärtä kannustettiin ja tuettiin hänen taiteellisissa pyrkimyksissään.
. On noloa kiusata heikompaansa. Ääneni
Ääneni annan vasemmistovihreälle nykyajalle ja
tulevaisuudelle, Elina Pirinen sanoo.
Elina Pirinen
» Koreografi, tanssija, muusikko
» Syntynyt 1982 Nurmeksessa
» Valmistunut Teatterikorkeakoulusta
koreografiksi 2008 ja tanssijaksi 2005.
» Aiempia töitä muun muassa Wrong Right Love
Fight -ryhmäteos Kiasma-teatterissa (2010)
sekä soolo Lover of the Pianist Zodiak-Uuden
tanssin keskuksessa (2011).
» Opiskellut 25 vuotta klassista musiikkia,
soittaa nykyään kamaripoppia.
» Kritiikin Kannukset 2014 Personal Symphonic
Momentista, joka sai ensi-iltansa Zodiakissa
marraskuussa 2013.
Työn neljä
ulottuvuutta
NYKYÄÄN EI työ sen enempää kuin
taisessa asemassa, eikä ketään syrelämäkään ole kovin kestävällä
jitä esimerkiksi ihonvärin tai sukupohjalla. Sitä ei voi enää ohittaa. Se ei aseta
ihmistä kuvaksi vaan lihaksi. Työntekijöitä irtisanopuolen perusteella.
taan, ja niillä joilla on työtä on sitä
Kolmas taas liittyy työn mieliikaa. Isäni
oli musiikillisen kulttuurin ylläpitäjä paikkakunnalla, ja soitin hänen orkesterissaan. Moniulotteinen ja itsemme näköinen
suhteen otto siihen oli vaikeaa. Kotonani soi päivittäin alakerrassa klassinen musiikki ja yläkerrassa grunge. Nouseva oikeistolainen ja
konservatiivinen henki erityisesti nuorissa ihmisissä on surullista ja pelottavaa.
Taiteen suurin tehtävä Pirisen mukaan on
olla vapaa ja silti pysyä elinvoimaisena.
. Esimerkiksi Ranskaan, Kreikkaan tai Saksaan verraten Suomen sivistyksen historia on kuitenkin varsin lyhyt. Olin ilmoittanut äidilleni, että haluan
soittaa viulua ja tanssia. Ihailin tätiäni ja isosiskojani, jotka soittivat viulua ja selloa. ?ostakovit?in sinfonia on kestoltaan
haastava ja poliittiselta historialtaan traaginen. Kulttuurin arvostus on nousussa. Kaikki
me esiinnymme täällä toisillemme, ammatista riippumatta. He käyvät katsomassa kaikki esitykseni, puolisoni ja ystävieni esityksiä ja keskustelevat niistä kanssamme. Jokin esiintyy, jokin tulee näkyviin jollekin. Molemmista on
paljon ja jotain tehtykin, teot ovat
kirjoitettu kirjakaupalla,
jääneet kosmeettisiksi suhmutta erikseen ja toiteessa ongelman suusistaan irrallaan.
ruuteen ja vakavuuSillä työhän
teen. Nykytanssi parhaimmillaan tekee erittäin tarpeellisia interventioita ihmisenä olemista hankaloittaviin normeihin. Kun ihminen hiukset silmillään
ja ryhti lysyssä paljastaa pyllynsä sinfonian
suurimmassa pauhussa, se voi herättää absurdiudellaan jotain olennaista tutkiskelua ihmisyydestä. Olin
myös hyvä kekkuloinnissa. Hienoa onkin, että Kasvio osaa
sitoa työelämän ongelmat ympäVAIKKA EKOLOGIASTA on puhuttu
ristöongelmiin. Pelastustehtävä on
Checkpoint Helsingin ensimmäisestä teostuotannosta kertova
dokumenttielokuva.
Elokuussa 2013 esitettiin taiteilija Ahmed Ö?ütin Fahrenheit 451: Uusintapainos -teos, joka
yhdisti sananvapauden ja palomiehet. Vanhempani ovat olleet ja ovat mukana
pohjamudissa, huippuhetkissä ja hetkissä niiden välissä. Esiintyminen on kaunis asia. Vanhempani
myös avaavat joka vuosi talonsa ovet kollegoilleni ja ovat syvästi taiteilijoiden puolella.
Arvostan heitä siitä ikuisesti.
Mutta, miksi juuri nykytanssi kietoi pauloihinsa?
. Ihmisen oleminen toisten
kanssa kiinnittyy esiintymisen eleeseen. Taiteilijoita ja taidetta syntyy enemmän ja enemmän. Dokumentaatioi-
den kautta nykytaidetta tilaava
ja tuottava organisaatio haluaa
tuoda paikkasidonnaiset ja hetkelliset teokset laajemman yleisön ulottuville. Luokaamme sitä nyt tuleville sukupolville, jos
sivistysvaltiona Suomesta aiomme puhua, Pirinen manifestoi.
Siskotuulikki Toijonen
Klassista ja grungea
Nurmeksesta kotoisin oleva Elina Pirinen sai
siivet kantapäihin jo pikkutyttönä.
. Luonto ei ole vain raakajoilla työ ja elämä voidaan pelasainevarasto.
taa. Työ on henkisen kasvun vätamana.
line ja edistäjä.
Työterveyslaitoksen tutkija
Neljäs on ekologinen: yritys
Antti Kasvio on tietoinen edelja työ eivät saa turmella ja tuhota
lisestä, ja yrittää tarjota keinoja,
luontoa. Se tarkoittaa, että yrikennus voi leijua ilmassa vailla petyksillä on varaa huolehtia ymrustaa, talous voi kasvaa tai toimia
päristöystävällisyydestä, työnlainkaan, jos luonto romahtaa alta.
tekijöiden turvallisuudesta ja
toimeentulosta. silloin työ on tasapainossa
gelmille. Kiellettyjä kirjoja painanut paloauto miehistöineen kohtasi
yleisöä ympäri Helsinkiä viikon ajan.
Lyhytdokumentti näyttää mil-
laisia olivat yleisön reaktiot ja
miten palomiehet kokivat roolinsa.
Pelastustehtävän ensi-ilta elokuvateatteri Orionissa ma 19.5.
Tilaisuus alkaa klo 17.00 ja elokuva
klo 17.30
Vanhempien mestaroimassa elämässä ei itsenäiselle oppimiselle ole sijaa. Lento- ja pesäpalloporukat perustettiin itse. Se on välttämätön elämäntaito, joka
alkaa olla kuihtumassa, ja johon ei nykyisissä kasvatustrendeissä kiinnitetä edes huomiota.
Myös minun lapsuudessani maailmassa oli vaaroja
ja uhkia, suuria sosiaalisia ja mentaalisia ongelmia juuri
käydyn sodankin takia. Mutta se ei ole ainoa merkittävä ero nykyisyyteen. Siinä oli varmasti usein orpo
olo, jota suuresti helpotti oman luokan tarjoama yhteisö.
Nykyisin lapsen asioita koulussa hoitavat ennen kaikkea joka välissä kaikkeen puuttuvat ja opettajien kanssa
riitelevät vanhemmat, joista pahimmat tuntuvat olevan
varsinainen riesa sekä koululle että lapselleen. Keskenään sai ottaa
yhteen vaikka kuinka rajusti, mutta aikuisille se
ei kuulunut.
Jos ei harjaannu yhteisön vuorovaikutussuhteisiin lapsuudessa, ei harjaannu niihin
24
» Vanhempien mestaroimassa
elämässä ei itsenäiselle
oppimiselle ole sijaa.
ikinä, uskon minä. Kesällä pelattiin natua, maata, kymmentä tikkua laudalla, kuka pelkää mustaa miestä, seinäpalloa, koronaa, neljää maalia, hypittiin ruutua, talvella lähdettiin ihan omin jaloin ja omasta
aloitteesta luistelemaan yhteiselle kentälle . Oma koulunkäyntini ei ollut mitään riemumarssia, eivätkä kaikki pitäneet kaikista silloinkaan, niin
kuin eivät koskaan pidä.
LAPSUUTEMME OLI monin tavoin rankka ja tavarataivaamme niukkatähtinen. Yli-
oppilaaksi tulostamme on kulunut 54 vuotta, mutta aika
iso joukko saatiin koolle. Miksi ja mitä . toverihengen yhteen niittaamasta yhteisöstä. Kolumni / Tuula-Liina Varis
Meidän luokka
KÄVIN LUOKKAKOKOUKSESSA vanhalla kotiseudullani. Kaikki lasten toiminta on
aikuisten ohjaamaa. Meillä oli oma lasten maailmamme, jossa
jo varhain saimme totutella hoitelemaan keskinäisiä ihmissuhteitamme ja harjoittamaan vuorovaikutustaitoja
omin päin. Ihan kateeksi kävi.
Mietin hartaasti jälkeenpäin, oliko meillä aikoinaan
erityisen hyvä luokkahenki. miten noloa, jos jonkun isä tai äiti tunki sinne mukaan luistimia nyörittämään ja vahtimaan. Niin hoidettujen omakotialueiden kuin kerrostalojen pihat ovat aavemaisen
tyhjiä ja äänettömiä kauniina kesäpäivinäkin. Sateella leikittiin vinteillä ja kellarikäytävissä,
pelattiin kortti- ja lautapelejä. Leikkiäänet eivät kajahtele kortteleista. Vanhana ihminen on jo tullut
siksi mikä on, joten uraan ja perheasioihin kiinnittyminen ei enää sido sen paremmin henkisesti kuin käytännöllisestikään.
Saimme tulla nuoriksi jälleen, olla ?meidän luokka?,
keskittyä muistelemiseen eikä elämänvaiheitten selostamiseen. Onko maailma muuttunut vaarallisemmaksi. pikemminkin päinvastoin.
Se, joka oppii lapsena vuorovaikutustaitoja, oppii olemaan myös yksin. Eräät tyylikkäät naiset mahtuisivat vieläkin siihen
jakkupukuun ja ruusukankaiseen liehuhelmamekkoon,
joihin lakkiaisissa pukeutuivat. Ilo
oli huomata, että nykyiset seitsenkymppiset eivät ole mitään muoreja ja vaareja vaan skarppia ja reipasta porukkaa. Me olimme paljon nykylapsia itsenäisempiä. Teatteri voitiin perustaa
vaikka huussin käytävään, niin kuin meidän talossa tehtiin. Toimittiin lasten maailmassa lasten ehdoilla, luotiin lastenkulttuuria ja pidettiin sen traditiota yllä.
Kahnauksia syntyi ja kiusaa tehtiin, ja murrosikäinen
tunsi itsensä taatusti yhtä yksinäiseksi, väärinymmärretyksi ja syrjityksi kuin nykyäänkin, mutta opittiin ehkä
paremmin käsittelemään ihmissuhteita ja omia tunteita.
En mitenkään usko, että nykyisin vallitseva kiusaamiskulttuuri on pesiytynyt kouluihin pelkästään siksi, että
vanhemmat eivät hoivaa ja vahdi tarpeeksi . Nykyisin mediasta saatava tieto koulusta luo
ennemminkin kuvaa taistelutantereesta, juonittelujen,
kiusaamisen ja syrjinnän ja simputuksen pesästä kuin
ns. Lapsille
tehdään sen sijaan että lapset tekisivät itse.
Minun lapsuudessani lasten kulttuuri oli rikasta. Meidän
aikanamme olisi ollut sensaatio ja hirveä häpeä, jos jonkun vanhemmat olisivat rettelöineet opettajien kanssa
?lapsensa parhaaksi?. Vanhana tapaaminen on vielä
mukavampaa kuin keski-iän kokoukset, joita niitäkin
harvakseltaan pidettiin. siihen en ole löytänyt vastausta.
Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Lapsesta asti oltiin tytöt ja pojat yhdessä, pienimmät isompien hoivissa, riesaksi asti. Silti me pelkäämme yhä enemmän sekä lastemme että itsemme
puolesta. sanoi viisaasti: ?Minusta
lastenkulttuuria on se, mitä lapset tekevät keskenään
eikä se, mitä aikuiset tekevät lapsille.?
Ikävä tosiasia on, että lasten kulttuuri on pahasti
kuihtunut. Koulumaailman asiat hoidettiin
koulussa, lasten maailman ristiriidat lasten kesken. Ja senkö ansiosta voimme
tavata luontevasti kuin ei vuosikymmenten välimatkaa
olisikaan. Pelejä ja leikkejä oli kymmenittäin. Jos joka paikkaan kyyditään, tuodaan
ja viedään ja ?harrastutetaan?, ei opi hahmottamaan edes
omaa paikkakuntaansa. Kaikkien nuorimpina itsenäisyyteen oli harjaannuttava niiden ympäröivän maaseudun lasten, jotka
jo 11-vuotiaana oppikoulun ekaluokkalaisina joutuivat
asumaan koulukortteeriin. Synttärikekkereihinkin trendi vaatii ammattiviihdyttäjiä suorittamaan ohjelmaa. Nykyaikuisetkaan eivät tunne vanhoja pihaleikkejä, lapsista puhumattakaan. Kotipaikkakunta oli tietysti aivan toinen kuin se
pieni kauppala, jossa koulumme kävimme, mutta kiehtova onkin juuri se ?kaksoiskuva?, joka vanhasta sielunmaisemasta ja uudesta todellisuudesta muodostuu. En yritä
kaunistella. Piittaamattomuudesta ja huolenpidon puutteesta on traagiset seuraukset, mutta aika ikäviä aikuisia kehkeytyy myös niistä,
joiden vanhemmat elävät heidän puolestaan.
YSTÄVÄNI Veronica Pimeno. ?Selvittäkää keskenänne?, sanoi meidän äiti, jos erehtyi juoksemaan pihalta kotiin parkumaan toisten pahanteosta.
Mitään ei äiti inhonnut niin kuin kielittelyä, ja kielittelyä inhosivat myös lapset. Tutkimukset osoittavat, että asuinympäristöt eivät ole, eivät edes Helsingissä
MRXNVLD
U
D
W
Q
R
M
O
D
3
\W|Ml MD
|
O
D
L
V
N
X
X
XXW
VRVVD
L
D
W
L
R
N
L
V
V
NOD
VD
NLUMDWHOWDV
D
D
S
9D
\
V
l
Sl
Kats
.fi
aali
rnev
jaka
.kir
www
ma:
hjel
ko o
o ko
"
e
P
%
P
!
P9"
\
Q
)
!
9
!
r uko Aaltonen,
chatz, Jo
b
e r v on Bagh, RomLaasnseS Naukkarinen
ja
Pet
kasalo
n
o
H
o
Pirj
M
ika Järvinen
` ttinen ja M
ai
Jussi R
M
Brasilia-visa
g M-kisat ja
allon M
Jalkap
M .
ja virasto
^
i Fö rb om: Väki,avsatlotaja suomalaainnean
Juss
ttovir , Into. Muk ,
u
u
m
n
a
Maaha kkapolitiikk artiskainen
M
ai
turvap attila, Taina ja Kaisa
M
o
Pirkko Vanamo-Alh
i
Annikk a
u,
rt
n hunt eeni
Väkipa
m
a
l
s
äm
i: I
epicell na Jaakko H ri-Zein
P
a
t
a
a
Ren
o. Muk ula, Päivi Kä
n
i
a
p
a
Vast
Kont
a
n
n
A
,
Anttila rdi
a
ja Pia J
\UY ^Yi±±a l_bcc_Uf_U\]Ug
ÁM
25
Nyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut
kaksiosaisen Suomen kaupunkirakentamisen
historian, jossa maan parhaat asiantuntijat
kertovat milloin, miten ja millaisiksi kaupungit rakennettiin keskiajalta 1800-luvun loppupuolelle saakka.
Turku Ruotsin kakkonen
Varsinaiset kaupungit Suomessa syntyivät
kirkon ja Ruotsin valtakunnan hallinnon tarpeisiin sen ohella, että ne olivat tai niistä pyrittiin luomaan merkittävä kauppapaikka.
26
Suomen vanhimpana kaupunkina pidetään
Turkua ja sen edeltäjää Koroista. Viipurissa on muutama keskiaikainen
kivitalo jäljellä.
Viipuri oli ainoa Suomen kaupunki joka oli
ympäröity muurilla. Turussa kivitaloista on linnaa ja tuomiokirkkoa lukuunottamatta jäljellä vain kellareita. Lähinnä kiistelty Varikkoniemi täyttäisi nämä kolme vaatimusta.
Keskiajan kuudesta kaupungista kaikilla on
kuitenkin Naantalia lukuunottamatta historia
muinaisena kauppa- ja markkinapaikkana.
Kertomukset suomalaisten kaupunkien
synnystä ja historiasta ovat yleensä paikallishistoriallisen tutkimuksen varassa. Muuri purettiin 1800-luvun puolivälissä ja siitä on paikoin näkyviä
perustuksia lukuunottamatta jäljellä vain raatitorni, joka oli eräs muurin vartiotorneista.
Tunnettu pyöreä torni rakennettiin vasta
1500-luvulla.
Suomen kaupunkien suurin vihollinen
oli tulipalo. Näin ei ainakaan
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa viimeaikaisten kaivausten mukaan ollut. Virallisesti Turku lasketaan perustetuksi vuonna 1229, mutta ensimmäiset
maininnat kaupungin raadista ja porvareista
löytyvät vasta 1300-luvun alkupuolelta.
Kaupungin lasketaan syntyneen sen saatua hallitsijalta kaupunkiprivilegiot. Puutaloista koostuvat kaupungit
saattoivat palaa ainakin osittain poroksi muutamien vuosien välein. Varsinaisen kaupungin
määritelmää ne eivät täyttäneet. Pohjanmaalle perustettiin vuonna 1605 Oulun ja 1606 Vaasan kaupungit. Tammisaari perustettiin vuonna 1528 ja Helsinki 1550. Kun Etelä-Euroopassa kaupunkikulttuuri on tuhansia vuosia vanha, ensimmäiset pohjoismaiset kaupunkikeskukset Hedeby
ja Ribe syntyivät Tanskaan vasta 700-luvulla.
Ruotsin ensimmäinen kaupunki Birka tunnettiin satakunta vuotta myöhemmin.
Suomessakin on etsitty viikinkiaikaisia
kaupunkeja, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Keskiaikaisen kaupungin
asemakaava muuttui siten useita kertoja.
Hirsitalot rakennettiin tiiviisti ja siksi Turun keskiaikaiset kadut on löydetty arkeologisin keinoin. Naantali taas syntyi
Birgittalaisluostarin ansiosta vuonna 1443.
Kaupungin kriteerinä keskiajalla oli tiheän
asutuksen ja kaupunkimaisten toimintojen.
kuten hallinnon, käsityön ja kaupan keskuksena oleminen. Turku paloi 1400-luvulla ainakin viisi kertaa ja 1500-luvulla peräti
yksitoista kertaa. Jätteiden
käsittely ja puhtaanapito on ollut suunnitelmallista. Talot olivat edelleen puuta-. Nykyisen Pietarin paikalle perustettiin vuonna 1642
Nevanlinna.
Keskiaikaisista kaupungeista poiketen uusiin kaupunkeihin suunniteltiin jo alusta lähtien asemakaava. Kaupungissa tuli olla myös
raati ja pormestari.
Turku oli keskiajan lopussa Ruotsin toiseksi suurin kaupunki 8 000 asukkaan Tukholman jälkeen runsaalla 2 000 asukkaallaan. Viipurissa oli noin 1 500 asukasta, mutta
muissa kaupungeissa oli vain muutama sata
kaupunkilaista.
Tuli pahin vihollinen
Suomen keskiaikaiset kaupungit olivat pieniä ja puutalovaltaisia, kivitaloja oli vain muu-
Turku oli
Ruotsin
valtakunnan
toiseksi suurin
kaupunki heti
Tukholman
jälkeen.
Viipuri oli Suomen ainoa
kivimuureilla ympäröity
kaupunki. Porvoo mainitaan kaupunkina 1387 ja Viipurin kaupunkiraati mainitaan asiakirjoissa 1393 eli kaupunkina sen täytyy olla vielä vanhempi. Viipurissa keskiaikainen asemakaava on löydettävissä, mutta parhaiten keskiaikaista kaupunkikuvaa edustaa Porvoo.
Tiheästi rakennettu vanhakaupunki kirkkoineen ja ranta-aittoineen antaa kuvan millainen keskiaikainen kaupunki todennäköisesti oli.
Keskiaikaisia kaupunkeja kuvataan usein
siivottomiksi törkypesiksi. Karjalasta taas tunnetuimmat kauppapaikat olivat Tiurinlinna ja Käkisalmen linnan alue. Nykytutkimuksen mukaan Koroinen syntyi 1200-luvulla, mutta sen asutus siirtyy piispanistuimen myötä Turkuun jo saman vuosisadan
loppupuolella. 1980-luvulla Hämeenlinnan Varikkoniemestä ajateltiin löytyvän jo arabialaisten
kartoissa mainittu hämäläinen kaupunki muureineen, mutta löytöä ei pidetä nykyään luotettavana. Lisäksi
perustettiin myöhemmin sammuneita kaupunkeja, kuten Brahea ja Vehkalahti. Kirjat
Metsäläisen tie
kaupunkilaiseksi
vei vuosisatoja
» Suomalainen kaupunkikulttuuri on ollut olemassa
ainakin 700 vuotta, vaikka
valtaosa suomalaisista oli
metsäläisiä aina viime vuosisadalle saakka.
TEKSTI Risto Korhonen
SUOMALAISTEN KAUPUNKIEN historia on euroop-
palaisittain lyhyt samoin kuin muissakin Pohjoismaissa. Meren kohoamisen vuoksi satamansa menettänyt Ulvila sai antaa tilaa
Porille vuonna 1558. Kirjan kuvitusta, osa 1.
tama. Parikymmentä vuotta myöhemmin oli
Tornion, Kokkolan, Uudenkaarlepyyn ja Kristiinankaupungin vuoro.
Varsinainen kaupungistuminen alkoi kuitenkin vasta Ruotsi-Suomen suurvalta-ajalla.
Nykyiset Raahe, Uusikaupunki, Hämeenlinna, Raahe, Kajaani, Savonlinna, Sortavala
ja Käkisalmi saivat kaupunkioikeudet. Urbaanissa
tutkimuksessa muinaiskaupunkien kriteereinä
ovat tiheä asutus, erikoistunut tuotanto ja ulkoiset kontaktit. Muurinkin arvioidaan olevan myöhäistä tulva- ja jopa ratapengertä. Vanha kauppapaikka Varikkoniemi kuitenkin on ollut.
Suomessa oli kuitenkin isoja kyliä ja viikinkiaikaisia kauppapaikkoja, kuten Halikon Rikala ja Kokemäen Teljä. Laudoista rakennettuja vesi- ja viemärikouruja on ollut Turussa jo 1300-luvulla.
Uusi aika ja uudet kaupungit
Uusia kaupunkeja alkoi syntyä Suomeen seuraavaksi vasta Kustaa Vaasan aikana. Muurit purettiin
vasta 1800-luvun puolivälissä. Ulvilan
kohdalla tämä tapahtui 1365 ja Rauma sai kaupunkiprivilegiot 1442
Kun vuonna 1815 noin miljoonasta suomalaisesta asui 50 000 kaupungeissa, määrä oli vuonna 1850 yli kaksinkertainen. Varsinainen rysäys alkoi vasta
vuosisadan lopulla ja 1900-luvulla.
SUOMEN KAUPUNKIRAKENTAMISEN HISTORIA I-II.
Toimittaneet Henrik Lilius ja Pekka Kärki.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2014.
Palovartija työssään. Tosin lähes yhtä
ahkeria historian tuhoajia olivat 1900-luvun
puolivälin grynderit.
Kaupunkien asukasluku ei Turkua ja Viipuria lukuunottamatta juuri kohonnut muutamaa sataa suuremmaksi.
Isonvihan jälkeen koko maa oli tuhottu ja
kaupungit jouduttiin rakentamaan uudelleen.
Suomen toiseksi suurin kaupunki Viipuri siirtyy Venäjän hallintaan, jossa se toimi 1900-luvulle saakka Pietarin lähilinnoituksena.
1700-luvulla perustettiin jälleen uusia kaupunkeja, kuten Tampere ja Kuopio. Joukko kivitaloja on säilynyt näistä ajoista, mutta varsinainen kivirakentaminen alkoi vasta 1800-luvun loppupuolella.
Kaupunkien väkiluku puolestaan alkoi
kasvaa reippaammin vasta 1800-luvun teollistamisen myötä. ALL OVER PRESS
Tuomiokirkko oli keskiaikaisen
Suomen komein rakennus. Kirjan kuvitusta, osa 1.
27. Sen
ympärillä oli koko joukko kirkollisia rakennuksia, jotka tuhoutuvat viimeistään Turun suuressa
palossa vuonna 1827.
loja, jotka eivät ole Isonvihan hävityksen takia
juuri säilyneet jälkipolville
taustoista. Sen saa
vuille asti.
n
ja
Poikkeukselluutnantti Wenir
k
Kansi ja
lisen
omaperäinehielm yhdessä
at
kaupunginvissen ja laaduktaitto ov
.
kaali Appengrekaan kotimaisen
in kor uja
u
k
rikosromaanin
nin kanssa selvitettäväkseen
täydentää äärimmäisen tyylikäs ulseitsemän vuotta
koasu, josta vastaa
myöhemmin.
Anders Carpelan. Turkulainen biokemyös jotain olennaista tietoa ?taanmian professori sai luutnantti Wennoisen sodan. Sitä jäljitnehielmin tutkimuksista kertovassa
kirjassaan 1700-luvun Turun tuoksutävät palkkamurhaajat ja erilaiset salaiset asiamiehet. Näistä Heino pitää lukijan otteessaan
tuu haavoittuneelle
aivan viimeisille simajuri Swanstrålelle. Onpa Wennehielmaan ja tuntumaan. Sen
lisäksi hänen rikostarinansa ovat usluoda kultaa.
Mikä oli majuri Swanstrålea kohkottavia ja hyvin rakennettuja.
dannut rikos vai oliko rikosta edes
Kello käynnistyy kohtauksella
olemassa. Swanstrålen päiväkirHeino on mahdottoman taitava menjojen etsintä vie Wennehielmin
ja salaperäisen miesjoukon Hyrneen ajan kuvaaja on kyse sitten ihsylän kartanoon, missä Heino kumisistä, aikakauden aatteista tai siitä,
vaa kiehtovasti alkemistien yritystä
miltä Suomi tuntui 1790-luvulla. Kustaa III:n ja Katariina II:n
jotka osaltaan syventävät lukijan tunsodan jälkimainingit vievät Wennetta aikamatkasta.
nehielmin ja Appengrenin raskaalle
Näin joka suhteessa huolelliselle
matkalle myös Hämeeseen ja Savoon,
työlle luulisi olevan myös isot vientiWennehielmin lisäksi loistokkaaseen
markkinat.
Pietariin.
Jyrki Heino kertoo nautittavasti
Kai Hirvasnoro
ajan suurvaltapolitiikasta ja siihen
liittyneistä salaliitoista unohtamatta
JYRKI HEINO: Kello. Rivimies on aina tykinruokaa, elettiinpä mitä aikakautta tahansa.
Neljännessä luvussa Wennehielm
saakin nähdä, ?kuinka perin pohjin
sota tuhoaa epäonnisia ja kuinka innostavia taistelut voivat jälkikäteen
olla, jos niiden veristä todellisuutta ei
itse ole tarvinnut kokea.
HEINON TAVASSA kirjoittaa on juuri täl-
laisia teräviä huomioita siitä, että jotkut asiat pysyvät vuosisadasta toiseen.
?Kun tarpeeksi moni nielee valheen, se muuttuu totuudeksi?, ?losofoi Wennehielm.
1700-luvun Turusta Heino kirjoittaa, että ?tässä kaupungissa vain
harva kunnioitti vanhoja rakennuksia. Schildts &
niissä jauhautuneita krenatöörejä ja
Söderströms 2014. Kenen tai keiden asialla
Mikkelissä Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa vuonna 1789. Kansi
Kellarissa pysyttiin tiukasti Turussa ja sen lähiympäja kirjan taitto ovat kuin koruja,
ristössä. Siitä huolimatta, että niissä asui
menneiden sukupolvien henki, vuosisatojen takaa kumpuava varmuus
elämän jatkumisesta, ja tunnelma,
joka erottaa vanhat kaupungit äskettäin rakennetuista.
28
ALL OVER PRESS. Mitä. Dekkarit
Salaisia asiamiehiä
Ruotsi-Suomessa
JYRKI HEINON kaksi vuotta sitten ilPiikki osuu varmasti myös 200
mestynyt esikoisdekkari Kellari oli
vuotta myöhempiin päättäjiin.
Sodassa kadonneen majuri
alan iloisin kotimainen yllätys moSwanstrålen mukana on kadonnut
neen vuoteen. Murhamysteeriminkin esimies Tukholmassa
kin oli taiten rakennettu.
sijaitsevan salaisen viraston
Nyt ilmestynyt Kello todistaa, ettei
kyseessä ollut onnenkantamoinen.
päällikkö. 298 sivua.
siviilejä. Josodan salaiset asiamiehet liiktain kohtalokasta tapahkuivat
Pikkukonnien törmäily on hervotonta
viihdettä. Ainakin exministeri Martti Korhonen näkee
peiliin katsoessaan osittain Rautarinteen oloisen miehen.
Sitten ne huonot.
Häkämies kehii Roccumin ympärille aidosti kutkuttavaa arvoitusta,
johon on otettu aineksia arvailuista
Nokian entisen toimitusjohtajan Stephen Elopin roolista: Microsoftin
bulvaani?
Aika tai todennäköisemmin taidot
kuitenkin loppuivat Häkämieheltä
kesken. Poliisi kaukana kotoaan ilman poliisinvaltuuksia. Odotukset ovat korkealla.
» Pikkukonnien
törmäily on
hervotonta
viihdettä.
Kai Hirvasnoro
TAPANI BAGGE: Havannan kuu.
Crimetime 2014. Koskinen kuuluu Sorin poliisiasemalle niin kuin reikä poliisin taukodonitsiin.
Vuodesta 2001 Koskinen on pysynyt tiukasti kotikulmilla ja Jokinen
SEPPO JOKINEN
» Jokinen on kirjoittanut
uskomattoman tasokkaan
ja tasalaatuisen poliisiromaanien sarjan.
on kirjoittanut uskomattoman tasokkaan ja tasalaatuisen poliisiromaanien sarjan. 173 sivua.
Häkämiehen
ruuti on
märkää
ENTINEN TOSIKON oloinen ministeri
Kari Häkämies on yllättänyt kelpo
dekkareillaan. Komisario
Koskinen
vieraalla
maalla
alkaa olla suomalaisen
dekkarin tervaskanto. Koskisen hahmo ja rikosten takana olevat inhimilliset murhenäytelmät muodostavat ajattoman
kokonaisuuden, jolle ei löydy vertaa
tässä maassa. Skypen välityksellä Koskinen on tavallaan läsnä
kahdella mantereella yhtä aikaa.
Mustat sydämet on Koskinen-sarjan 19. Vastahakoinen Koskinen ryhtyy selvittämään Auli Kiuruvirran
kadonneen sukulaistytön Valpurin
tapausta.
Enteet eivät ole hyvät. Sarjan edellisestä osasta
ehti vierähtää jo kuusi vuotta, mutta
keväällä ilmestynyt Havannan kuu
osoittaa Baggen olevan edelleen iskussa tämänkin sarjansa kanssa.
Keravalta, Baggen kirjojen toisesta vakiokaupungista, lähdetään
pakoon kovempia konnia ja pari
vuotta myöhemmin Häkkisen veljekset Make ja Jamppa saavat Hämeenlinnassa kuningasidean siepata miljonääripankkiirin tytär, hankkia miljoonalunnaat ja vaihtaa maisemaa
Havannan kuun alle.
Baggen aiempien kirjojen lukijat
osaavat jo odottaa vähä-älyisten pikkurikollisten armotonta sähellystä.
Sekä vahvoja naisia, jotka pompottelevat heitä.
Näistä asetelmista herkullisin parivaljakko on tähän asti ollut
poliisi-Leila ja konna-Allu,
mutta Havannan kuussa Bagge
irrottelee vielä kovemmille kierrosluvuille uusin romanssein. 297 sivua.
29. Eihän siitä mitään
tullut. Kun sen jännityksestä
on selvitty, alkaa sen jännittäminen,
millaisen juhla-Koskisen Jokinen
meille vuoden kuluttua tarjoaa. Maken
ja Jampan sieppaama Ele Aleniusta
ihaileva Taina taas pyörittää kaksikkoa miten tahtoo.
Ranskassa samaan aikaan tapahtuva sieppausdraama uhkaa heittää Baggen teoksen jo ylikierroksille,
mutta tässä tyylilajissa se ei oikeastaan ole mahdollista.
Havannan kuussa on onneksi vain
173 sivua. Ulla Lundelinin johdolla Tampereella selvitellään nuoren pojan
pahoinpitelyä, ja eivätkö vain Koskisenkin tutkimukset vaadi taustatyötä myös Tampereella. Dekkari loppuu töksähtäen
ja kaikelta aiemmin luetulta pohjan
pois pudottaen.
Häkämies kirjoittaa vanhakantaista poliisiromaania, jossa miehet
tutkivat rikosta ja käyvät kotona sen
vähimmän, minkä jonkinlaisen luonnekuvan laatiminen vaatii.
ISOSSA ROOLISSA
» Häkämiehen
dekkari
loppuu
töksähtäen.
Kai Hirvasnoro
KARI HÄKÄMIES: Erään yhtiön murha.
Teos 2014. Vuoden 1996 esikoisdekkari, lamakuvaus Koskinen ja siimamies toimii täysillä tänäänkin.
Joten mitähän tästä nyt tulee, kun
Jokinen on vienyt Koskisen niin kauaksi Sorilta kuin se ylipäänsä on mahdollista. Hautaustoimiston Juulian ja koko ajan nukahtelevan kovanaama Hossin rakkaustarina on suorastaan hellyttävä. Poliittiset kuviot hän
tietysti tuntee omia taskujaan paremmin, mutta juonenkuljetuskin on ollut kotimaista keskitasoa.
Tämän kevään uutuus Erään yhtiön murha herättää tavanomaista
suurempaa mielenkiintoa, murhataanhan siinä suomalaisen puhelinjätin Roccumin amerikkalainen toimitusjohtaja ja mukana on yhtiöiden
valtataistelua sekä kotimaisen valtion
omistajapolitiikan ristiriitoja.
Ensin hyvät puolet.
Häkämies kuvaa nautittavan kyynisesti poliittisen vallankäytön vähemmän julkisuuteen näkyvää
puolta. Ei tässä onnistunut edes norjalainen huipputaituri Jo Nesbø, jonka
ensimmäinen Harry Hole tapahtuu
myös Australiassa.
Jokinen sen sijaan onnistuu.
Hän kuljettaa Koskisen Australiaan
1970-luvun alussa muuttaneen suomalaisyhteisön piiriin ja tuttu tasokas ote pitää, vaikka komisario tutkii katoamisen lisäksi kuolemia ja
huijauksia ihan vain turistina vieraalla maalla. Tamperelaisen komisario Koskisen seikkailuista
on saatu nauttia joka vuosi vuodesta
1996 alkaen.
Kolmen loistavan dekkarin jälkeen hän erehtyi viemään Koskisen
ensin ruotsinlaivalle ja sitten Kreikan saaristoon. 337 sivua.
Hämeen
hurjat
törmäilevät
taas
Tapani Baggen
leukaileva kielenkäyttö toimii parhaiten hänen Hämeenlinnan luuserirosvoista kertovassa sarjassaan. Ne kirja kantaa nautitta-
vasti, mutta paksummassa kirjassa
hurtti meno muuttuisi varmaan jo
rasittavaksi.
HYPERTUOTTELIAAN
romaania ovat ovat
ministerien erityisavustajat, ?jotka
osasivat töihin lähtiessään jättää
omantuntonsa hattuhyllylle?.
Ministereistä pahimmassa liemessä on Sunin lisäksi vasemmistoliittolainen omistajaohjausministeri
Pauli Rautarinne, kainuulainen metsuri, jonka paineita Häkämies kuvaa
selvästi sympatisoiden. teos. Australiaan siirtolaisiksi muuttaneiden tarinoita on selvästi kuunneltu ja niistä seulottu romaaniin meheviä henkilökuvia sekä
toteutuneita ja etenkin toteutumattomia toiveita.
ja epäonnis?Koskinen vieraalla
KAHTEEN AIEMPAAN
tuneeseen
maalla. -dekkariin verrattuna Mustat
sydämet toimii senkin tähden, että
mukana on myös Sorin poliisilaitos
Jokisen luomine tuttuine hahmoineen. Koskinen muutaman kollegansa kanssa on Australiassa Sydneyn maratonilla, kun hän kuulee
avunpyynnön selvällä suomen kielellä: auttakaa, kyse on ihmisen elämästä. Kirjan SDP:n puheenjohtaja
ja valtiovarainministeri Kirsi Suni
on saanut huomata, ettei hallituspolitiikka ole yhteiskunnan kirkasotsaista uudistamista, vaan peliä, jossa
sääntöjä pitää rikkoa koko ajan.
Kai Hirvasnoro
SEPPO JOKINEN: Mustat sydämet.
Crimetime 2014
Vuodesta
2011 lähtien CPI:n pistemäärät on venytetty välille 0?100 pistettä.
Koko CPI:n mittaushistorian ajan
Ukrainan julkinen sektori on ollut yksi Euroopan korruptoituneimmista. Suuri vaihtotaseen alijäämä ja ulkoinen velkaantuminen ovat vieneet Ukrainan lähelle
vararikkoa.
Viime syksyn mielenosoitukset
käynnistyivät, kun talouskriisissä
olevaa maa tarvitsi lainaa. 1990-luvun kuluessa henkeä kohti laskettu kansantuote putosi alle puoleen entisestä.
Viktor Ju?t?enkon pääministerikauden aikana talous kääntyi viimein
nousuun 2000-luvulla, mutta poliittisen eliitin sisällä kamppailut olivat
edelleen katkeria, mikä osaltaan johti
myös vuosien 2004?2005 vallankumoukseen.
Talouskasvua auttoi Kiinan kasvun siivittämä raaka-aineiden hintojen nousu. CPI perustuu eräiden kansainvälisten järjestöjen asiantuntija-arvioihin. ja kaikki sotatilassa tai sodan kaltaisissa olosuhteissa elävät Lähi-Idän maat ovat
vielä Ukrainaakin korruptoituneita
maita . EU lupasi
pienen summan vaativilla ehdoilla.
Venäjä tarjosi paljon suurempaa summaa ilman ehtoja, ja lisäksi edullisia
kaasutoimituksia. Uolevi Vilander, Kemijärvi.
LEHTIKUVA/ SERGEI SUPINSKY
Marshall-apua
Ukrainalle
taloudelliset taustat
ovat jääneet liian vähälle huomiolle.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen
sokkiyksityistäminen kasasi tuotantovälineiden omistuksen harvojen
käsiin. mittavasta ja pitkäaikaisesta
länsiavusta huolimatta.
Ja osittain myös sen takia.
Erkki Laukkanen
Mäntsälä
Nato on USA:n
käsikassara
olkaa uskossanne vahvoja älkääkä menettäkö
toivoanne. Toivottavasti teillä Natointoilijoilla on rohkeutta olla etulinjassa, kun lähdetään kolmannen
kerran tekemään suur-Suomea. Toinen yritys oli saksalaisten rinnalla
vuosia 1941?1944. Niin kuitenkin
yleisesti väitetään.
Eikö olisi aika tunnustaa tosiasiat. Niin jää myös
oligarkkien valta, jota itse pidän demokratian suurimpana uhkana alueella.
On myös syytä huomata, että monet Euraasian ?-stanit. Kun omistusten laillisuus ei
ollut vakiintunut, kamppailua omistuksista käytiin jopa asein. Ukrainen itäosista
eli energiariippuvaisilta tehdasalueilta kannatuksena saava Janukovyt?
kallistui Venäjän tarjouksen puoleen.
Länsimieliset ja anti-venäläiset mielenosoittajat alkoivat vaatia EU-sopimuksen hyväksymistä ja myös
Janukovyt?in eroa.
Ukrainan jo ollessa sisällissodan
partaalla, EU ja IMF ovat yhä vain jatkaneet tiukkojen ehtojen politiikkaa.
Lainan vastineena vaaditaan samanlaista budjettikuri- ja leikkauspolitiikkaa kuin mikä on kerta toisensa jälkeen epäonnistunut niin Euroopassa
kuin aiemmin kehitysmaissa. iktin oma sisäinen dynamiikka on jo käynnistynyt,
mutta koskaan ei ole liian myöhäistä
alkaa luoda ehtoja paremmalle tulevaisuudelle.
UKRAINAN KRIISIN
Heikki Patomäki
maailmanpolitiikan professori
Helsingin yliopisto
30
Kirjoittajan mukaan Ukrainan korruptio ei ole seurausta Viktor Janukovyt?in hallinnosta. Kyllä se Nato tulee ja pelastaa meidät pahan ryssän uhalta.
Se on päätetty pienellä porukalla jo
kauan sitten, niin kuin vuonna 1941,
kun saksalaisia alkoi Vaasan ja Oulun
kautta lapata Suomeen. Silloin muuan Lapin läänin maaherra haaveili jo Kuolan alueen kuvernöörin virasta. Vuosina 2012 ja 2013 Ukrainan pisteet olivat 26 ja 25 pistettä sadasta.
UKRAINA ON
Mitään olennaista muutosta parempaan tai huonompaan ei CPI:n perusteella voi esittää.
Hieman ongelmallisemman tulokset tuottaa toinen mittarimme, GCB,
joka perustuu suoraan kansalaispalautteeseen sellaisista instituutioista
kuin puolueet, liike-elämä, media ja
viranomaiset. Sillä on Kapitolium, senaatti ja senaattorit. Mutta on väärin väittää, että Viktor Janukovyt?in hallinto
menetti valtansa nimenomaan korruption vuoksi.
Tätä väitettä on mahdollista arvioida kahden Transparency Internationalin tuottaman korruptiomittarin avulla. Se on ottanut oikeudekseen sotkeutua kaikkien niiden maiden asioihin, jotka
eivät ole sen mieleen. Janukovyt?in kuvat ovat näyttävästi esillä Ukrainan kansallisessa
taidemuseossa Kievissä.
» Kamp-
Ukraina kärsii
pailua omis- institutionaalisesta
tuksista
korruptiosta
käytiin jopa
asein.
syvässä poliittisessa kriisissä. Eurokriisi
ei ole auttanut asiaa. Ukraina
tarvitsee Marshall-apuun rinnastettavan investointiohjelman. Jaksolla 1998?2011 Ukrainan pisteluvut olivat haarukassa 1,5?
2,8 pistettä kymmenestä, täydellistä
puhtautta kuvaavasta luvusta. Muutos ei
ole mahdollinen ilman että talouspoliittinen ajattelu Brysselissä muuttuu.
Väkivaltaisen kon. Näin tilanne Ukrainassa vain vaikeutuu.
On aika muuttaa suuntaa. Haaveet jäivät haaveiksi.
Nato (lue: USA) on maailman suurin todellinen roistovaltio. Valtio oli
mukana kiistoissa. Yksi syy kriisiin on laaja-alainen korruptio. Ne ovat Corruption Perception Index (CPI) ja Global Corruption
Barometer (GCB). GCB taas perustuu
edustaviin kansalaiskyselyihin.
Molemmat mittarit ovat tuottaneet tietoa myös Ukrainasta.
Jaksolla 1998?2011 CPI:n saamat
arvot jakautuivat välille 0?10 pistettä
siten, että 0 merkitsi täysin korruptoitunutta julkista sektoria, 10 täysin
puhdasta julkista sektoria. Silloin eivät
kaikki hallituksen jäsenetkään tiennet asiasta, eduskunnasta puhumattakaan.
Meillähän lakkautettujen varuskuntien tilat tyhjillään Nato-joukkoja varten. Seitsemän kasvun vuotta
päättyi kuitenkin globaaliin rahoitusmarkkinakriisiin. Vuonna 2009
Ukrainan bruttokansantuote laski
15 prosenttia, eikä maa ole sen jälkeen kunnolla toipunut. Vuodesta 2009 lähtien
näissä instituutioissa on tapahtunut
pientä muutosta parempaan.
On vaikea sanoa, missä määrin
tämä johtuu Janukovyt?in helmikuussa 2010 aloittaneesta hallituksesta. Se on kaatunut demokraattisesti valittuja hallituksia, se murhautti Chilen presidentin Allenden, se on yrittänyt murhata
lukuisia kertoja Fidel Castron, se soti
OI TE NATO-USKOVAISET,. Koskahan joku presidentti huudattaa itsensä keisariksi. Ukrainan korruptio ei ole seurausta Janukovyt?in hallinnosta. Ensimmäisen kerran sitä yritettiin vuosina 1919?1920, heti kun o9li saati
Neuvosto-Venäjältä itsenäisyys. C
keskustelua
Keskustelu verkossa:
www.kansanuutiset.?
USA kuvittelee olevansa muinaisen Rooman perillinen. Mutta täysin pohjaa vailla on
väite, jonka mukaan Ukrainan korruptoituneisuus on seurausta Janukovitsin hallinnosta. Se
oli ennen hänen hallintoaan ja jatkuu
myös hänen jälkeensä
Tuttua 1930-luvulta, mutta kun jo eletään vuotta 2014...
Nato on Venäjän vastavoima. Venäjä ei sellaista yksin muodosta, vaikka presidentti Putinin
haikailevan kaihoisa näkemys Neuvostoliiton hajoamisesta viime vuosituhannen suurimpana geopoliittisena
katastrofina sellaiseen viittaakin.
Useat Euroopan itäisten osien entisen
Varsovan liiton valtiot ovat Naton jäseniä eikä paluuta muun kaltaiseen
todellisuuteen ole näköpiirissä.
Venäjä ei ole ideologissti Neuvostoliitto, vaan aivan jotain muuta: sekoitus muun muassa suurvaltasovinismia ja kiihkokansallisuutta
maustettuna liitolla Venäjän arkkikonservatiivisen ortodoksisen kirkon
kanssa. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. tiedustelualikersantti 1964
Vantaa
Järjestäytymiseen
mallia Kreikasta
kirjoitti Kreikan Vasemmistonuorista mielenkiintoisen ja
ajatuksia herättävän jutun (KU Viikkolehti 9.5.). Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. toivoen ettei se räjähdä, jos emme
näe sitä.
Henrik Jaakkola
Vasemmistonuorten hallituksen jäsen
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret
Pisararadasta
ei tarpeeksi hyötyä
taas kuin käärmettä pyssyyn. komentajan, kenraali
Kreikan Syriza on monen vasemmistopuolueen yhteenliittymä.
Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle.
Toimituksen puhelin: 09 759 601
Toimituksen faksi: 09 759 60 301
Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet
muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi.
Lisää yhteystietoja sivulla 2.
Gustav Hägglundin pariin räväkkään
lausuntoon omien puolustiusvoimiemme tarpeellisuudesta.
Yksi näkökulma vielä: Natoon liittymällä Suomi olisi kaiken mahdollisen ja mahdottoman maailmanlaajuisen terrorismin potentiaalinen kohde,
koska niissä esikunnassa ei tehdä eroa
Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten välillä. Yhdysvalloilla on 6. Kamppailu käydään
jatkuvasti hämärässä, missä taistelut
ovatkin vielä verisempiä.
Kun opposition on mahdotonta
tuoda näkemyksiään julki ja järjestäytyä teennäisen yhtenäisyyden raamien sisällä, laitetaan kaikki paukut
henkilövalintoihin. Vähemmistöjen vainoihin puututaan vain näennäisesti tai ei lainkaan. Samoin sen nuorisoliitto on vasta perustettu usean eri
vasemmistofraktion yhteenliittymä.
Toisin kuin Syriza, joka yhä koostuu
eri puolueista, ovat Kreikan vasemmistonuoret muodostaneet nyt uuden järjestön.
Yhteistyö on mahdollista, koska
ideologisesti erimieliset edustajat
ovat muodostaneet ryhmiä järjestön sisälle. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä
kirjoituksesi postitse osoitteella
Kansan Uutiset/Viikkolehti
PL 64
00501 Helsinki,
faksilla numeroon 09 759 60 301 tai
sähköpostitse osoitteeseen
viikkolehti@kansanuutiset.fi
Vietnamissa ja jätti jälkeensä miljoonia ruumiita. Ikään kuin eri virtauksia
saman liikkeen sisällä,. Myös amerikkalainen
professori Noam Chomsky on varoittanut, että USA on lipumassa fasismiin ja on suurin vaara maailmalle.
USA pitäisi haastaa Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen sotarikoksista ja ihmisoikeusloukkauksista.
Uolevi Vilander
Kemijärvi
Realistinen
näkökulma Natoon
EMERITUSTOIMITTAJA Jukka Parkkari
kirjoitti osuvan ja erinomaisen näkökulman Natoon (Viikkolehti 9.5.).
Käymättä kertaamaan hänen perusteltuja näkemyksiään, miksi ei pidä
liittyä Natoon, vain muutama pieni
lisäys ikään kuin hyvän näkemyksen
höysteeksi.
Natoon liittyminen tai pysyminen
sen ulkopuolella ei ole ideologiinen
kysymys niin kuin vielä 1990-luvun
alussa. Tästä taas seuraa
se että hegemoniasta kamppailevat
osapuolet katkeroituvat toisiaan kohtaan ja riidat kiteytyvät henkilöihin
asiasisältöjen sijaan.
Erimielisyydessä ei ole mitään pelättävää. Varsovan liitto hajosi Neuvostoliiton mukana eikä vastapainoksi
Natolle ole perustettu sotilaallista koalitiota. Varmemmaksi
vakuudeksi tätä ahtautta on vain lisätty rakentamalla toimistotaloja,
aivan radan varteen niin, ettei uusia
raiteita ainakaan enää voida rakentaa. Kirjatkin ovat
palaneet, tutkivia toimittajia, kuten
Anna Politkovskaja, murhattu eikä
syyllisiä millään ilveellä löydy. Se hyökkäsi pienelle
Grenadan saarelle ja isoon Irakiin.
USA on ainoa maa maailmassa,
joka on käyttänyt joukkotuhoaseita.
Vietnamissa se soti kemiallisilla ja
biologisilla aseilla. Sillä on Kapitolium, senaatti ja senaattorit. Jos nimimerkin käyttö on
perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon.
» Natoon
liittymällä
Suomi olisi
terrorismin
potentiaalinen kohde.
Myös verkkosivuilla keskustellaan.
Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Miljardiluokan hankkeella ei järkeenkäypiä perusteluita
lainkaan. Tämä
Euroopan koilliskolkan reunakaan ei
enää olisi mikään lintukoto.
Eino Kaikkonen,
res. Viittaan tässä myös Puolustusvoimien evp. Koska vallalla
oleva kulttuuri nostaa yhtenäisyyden
ylimmäksi arvoksi, ei näitä ristiriitoja tuoda julki. iktitutkija Johan Galtung on sanonut,
että USA on kaikkein suurin uhka
maailmalle. tai pisararadan lenkille.
Onko kukaan laskenut, kuina paljon tällä pisararadalla olisi ylipäätään
matkustajia ja kuinka paljon veronmaksaja heidän matkustamista joutuisi tukemaan . Ainoa peruste, mikä on esitetty, on päärautatieaseman ratapihan kapeus ja ahtaus. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä.
Verkkolehti on osoitteessa
www.kansanuutiset.fi.
ja sikäläisen ortodoksisen kirkon yhdessä peräänkuuluttamat arvot muistuttavat konservatiiviudessaan oman
yhteiskuntamme arvoja 1930-luvulta.
Oma lukunsa on Venäjän suurimpien
televisiokanavien ja lehdistön alistaminen Putinin lähimpien käskyläisten eli Kremlin valvontaan, mikä taas
supistaa mielipiteen vapautta.
Venäjälle ominainen toisinajettelu, jonka perinteet ovat sekä Neuvostoajassa että paljon kauempana,
on taas nousussa. Kreikassa Syriza on
usean vasemmistopuolueen muodostama koalitio. ja 7. ?Eurovastaiset, antiautoritääriset ihmiset, antifasistit, ihmiset, jotka auttavat työssäkäyviä äitejä,
esimerkiksi. laivasto, joilla uppiniskaiset kansat pannaan järjestykseen.
USA on käynyt toisen maailmansodan jälkeen jatkuvasti sotia, mutta
ei tietenkään omalla maallaan. varmasti moninkertaisesti siihen nähden, mitä metron käyttäjiä jo tuetaan.?
PISARARATAA AJETAAN
Risto Airikkala
Helsinki
31. Irakissa ja Serbiassa käytettiin uraanilla terästettyjä
ammuksia.
USA kuvittelee olevansa muinaisen Rooman perillinen. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. On mitä suurinta puolustuspoliittista realismia ennemmin huolehtia omasta armeijastamme kuin
odottaa apua lännestä tosipaikan tullen. Samaa ahtautta on tietoisesti lisätty myös Pasilassa purkamalla jo
olemassa ollutta ratapihaa.
Kun Pasilaa rakennettiin, siirrettiin viisaasti Helsinginniemen liikenteellinen keskusta pohjoisemmaksi.
Pasilassa lähijunista nousee lähes
puolet matkustajista ja junat kulkevat puolityhjinä päärautatieasemalle.
Pasilasta matkustajavirrat voivat hajaantua eri puolille kaupunkia monien linja-auto ja raitiotievaunuvuorojen avulla.
Ei olisi edes tarvetta ajaa lähijunia
eteenpäin, vaan esimerkiksi Kirkkonummen juna voisi kääntyä takaisin
jo Huopalahdesta matkustajien vaihtaessa M-junaan ja vastaavasti Pasilaa
voitaisiin käyttää junan vaihtopysäkkinä lähiliikenteessä. Missä on kaksi ihmistä tai
JUHA SÄIJÄLÄ
useampi, siellä on myös ristiriitoja.
Jos keskenään samanmielisille,
mutta osan ryhmästä kanssa erimielisille, ei tarjota muodollisia väyliä järjestäytyä ja tuoda julkisesti
esille näkökulmiaan, emme tule vähentäneeksi tai poistaneeksi erimielisyyttä, vaan pikemminkin lakaisemme kytevän pommin maton alle
. Tällä
säästettäisiin miljardi ja toteutettaisiin Pasilan alkuperäinen tehtävä vähentää ruuhkaa Helsinginniemellä.
Kaiken lisäksi liikenteellinen painopiste siirtynee yhä pohjoisemmaksi Tikkurillaan, mikä edelleen
vähentää tarvetta ajaa puolityhjiä
vaunuja Päärautatieasemalle . Vain kaukojunilla olisi todellinen tarve päästä Pasilasta vaihtamatta eteenpäin. On
ymmärrettävää, että muun muassa
Baltian maat hakivat Naton jäsenyyttä uudelleen itsenäistymisensä
jälkeen oltuaan 50 vuotta totalitaarisen Neuvostoliiton miehittäminä.
Miettikäämme, eikö Suomikin olisi
toiminut aivan samoin kuin baltit,
jos olisimme tulleet miehitetyksi
vuonna 1944.
Jukka Parkkarilla on hyvät, perustellut syyt sekä tiedot kirjoittaa,
että Suomen on pidettävä omat puolustusvoimansa timmissä kunnossa;
mieluummin lisättävä sen määrärahoja perusteltuihin ja järkeviin hankintoihin sekä kehittämiseen kuin
että Suomi lähtisi kalliille seikkailulle
meille tuntemattomille rintamille.
Olen hänen kanssaan täysin yhtä
mieltä. Koskahan joku presidentti huudattaa itsensä keisariksi?
Roomalla oli aikoinaan legioonat,
joilla kapinat kukistettiin. Demokratialla,
niin kuin se Venäjältä länteen käsitetään, ei ole mitään yhtymäkohtaa
Putinin Venäjän kanssa. Ei ole olemassa yksimielistä
ryhmää. Venäjän valtiollisen johdon
Juttujen enimmäismitta on 60
konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. kuvaili juttuun haastateltu keskuskomitean jäsen Lina Theodorou.
Vaikka lähtökohtamme ovat hyvin erilaiset, näkisin mielellään Kreikan vasemmistonuorten järjestäytymisestä otettavan mallia Suomessa.
Erityisen tärkeää tämä olisi heikentyneelle vasemmistolle.
Vaikka ihmiset kuuluvatkin samaan liittoon, samaan puolueeseen,
löytyy järjestöstä aina sisäisiä, hyvin syviä ristiriitoja. Terrorismin rintamat ja kohteet
ovat ennalta arvaamattomia. Jokaisella presidentillä on ollut oma sotansa.
Norjalainen rauhan- ja kon
Kerho
järjesti seminaareja ja ulkomaanmatkoja rakennusalan asiantuntijoille,
virkamiehille ja poliittisille päättäjille. Siihen
merkittiin kaupungin aluekeskuksiksi Tapiola, Leppävaara, Muurala ja
Kivenlahti sekä paikalliskeskuksiksi
Matinkylä ja Kauklahti.
Espoon väkiluvun arvioitiin lisääntyvän vuoteen 2000 mennessä
340 000 asukkaaseen. varjolla grynderit ajoivat
elementtituotantoa käyttävien rakennusliikkeiden etuja.
Kunnallistekniikka
asuntojen hintoihin
Aluerakentajilla oli rahaa, luottoa
pankista ja maa-alueita sekä valmiit
toimintaorganisaatiot. Rakennusliikkeet eivät ostaneet maatiloja ?umpimähkään sieltä täältä mistä halvimmalla saa,. Sopimusneuvottelujen tuloksena 1966 Espoon valtuustossa hyväksyttiin suuri aluerakentamispaketti. Idean isä oli Heikki von
Hertzen ja asemakaavan teki Otto I.
32
» Rakennusliikkeet eivät
ostaneet
maatiloja
umpimähkään.
Espoon nykyinen viiteen kaupunkikeskukseen
perustuva kaupunkirakenne
alkoi muotoutua
1970-luvulla. Joulukuussa 2002 kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan Espoon eteläosien yleiskaavan laadinnassa vuodelle 2030 varaudutaan
koko Espoon alueella 300 000 asukkaan mukaisiin aluevarauksiin.
Juha Drufva
Antero Krekola
Artikkeli on luku Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n 50-vuotishistoriikista
Aatamin ajoista Internet-eläkeläisiksi.. Voimasuhteiden muutokseen on vaikuttanut muun muassa asuntotuotanto,
joka on voimakkaasti painottunut
omistusasumiseen toisin kuin esimerkiksi Vantaalla.
Espoon nykyinen viiteen kaupunkikeskukseen perustuva kaupunkirakenne alkoi muotoutua 1970-luvulla.
Etelä-Espoon muodostavat nykyisin
Tapiola, Suur-Matinkylä (Matinkylä,
Olari Friisilä ja Suurpelto), ja Espoonlahti (Soukka, Kivenlahti, Iivisniemi,
Nöykkiö, Kaitaa ja Saunalahti). Tämä oli
tärkeä kaupunkirakennetta ohjaileva
päätös. Vuonna 1964
perustamansa ?Asuntopoliittisen yhdistyksen. Perusjujuna oli, että rakentaja
rakentaa ja maksaa kunnallistekniikan, jonka kustannukset siirtyvät
asuntojen hintoihin. Espoon kauppala sitoutui luovuttamaan
omistamansa maat aluerakentajille.
Markkinahenkisiä
ratkaisuja
Useimmiten aluerakentamisessa
esiin tuodut nimet ovat Mauno Koivisto, Teuvo Aura, Matti Virkkunen, Armas Puolimatka, Antti
Pelkola, Teppo Tiihonen ja Lauri
Lairala. Sileävalukerholaiset
pääsivät esittelemään valtakunnallisesti virkamiehille omaksumiaan
uusia tekniikoita ja vakuuttamaan
niiden toimivuutta. Nykyisessä eteläisessä Matinkylässä tuon ajan kartoista löytyvät Nokkala ja Vapaaniemi. Eräät sopimusalueista,
kuten Espoossa Matinkylä, Westend
ja Vallikallio olivat ehtineet olla jo detaljikaavoituksenkin kohteina ennen
maakauppojen solmimista.
Ensimmäinen varsinainen aluerakennussopimusalue Espoossa oli
Karakallio. Horisontti
Espoon rakentaminen oli jättipotti gryndereille
VUONNA 1958 Espoossa oli 50 000 asu-
kasta. Kaupunginjohtaja Teppo Tiihonen totesi 1992, että suurilla väestöennusteilla taktikoitiin kaupungille
enemmän rahaa valtiolta sairaaloita
ja muita suuria hankkeita varten.
Tapiolan ja Leppävaaran hylkäämiseen hallinnollisina keskuksina
vaikutti uhka Espoon itäisten alueiden liittämisestä Helsinkiin.
Kolmeen muuhun keskukseen oli
määrä rakentaa yksi tai useampia virastoja. Valtion hallinnossa merkittäviä vaikuttajia olivat kansliapäällikkö Arno Hannus ja Asuntohallituksen pääjohtaja Olavi Lindblom.
Aluerakentamissopimukset olivat
1960-luvulla markkinahenkisiä ratkaisuja, joissa sovitettiin yhteen yksityistä ja julkista etua ja korvapuustin sai usein kolmas.
Rakennusyhtiö Haka edusti punapääomaa ja teki aluerakennussopimukset Karakallioon ja Matinkylään.
Niihin rakennettiin myös enemmän
vuokra-asuntoja ja vasemmistolaiset
menestyivät vaaleissa näillä alueilla
paremmin. Mukana olivat usein muun muassa rakennushallituksen pääjohtaja Jussi
Lappi-Seppälä, Aravan (myöh. Olari rakennettiin
kahden pikkugrynderin toimesta.
Varsinainen yleiskaavatyö aloitettiin 1966 ja Espoon ensimmäinen
yleiskaava valmistui 1968. Valtuustossa oli vuoteen 1968 saakka vasemmistoenemmistö.
Sen jälkeen on porvaripuolueiden
merkitys tasaisesti kasvanut. Karakallio sai lisänimen
köyhän miehen Tapiola.
Asuntosäätiö (Tapiola) KeskusSato ja Polar olivat porvarillisia rakentajia ja erityisesti Espoonlahti oli
heidän reviiriään. Karakallio II?III, Westend ja
Matinkylä tulivat Hakalle. Seminaareissa esiteltiin teollisen elementtirakentamisen kustannustehokkuutta ja suurten aluerakentamiskohteiden välttämättömyyttä.
Matkoilla haettiin oppia elementtitekniikasta ja tutustuttiin teolliseen
rakennustuotantoon eri maissa. Johansson puolestaan esitti 1970, että
Espoon itäiset osat liitetään Helsinkiin, mutta jälleen kauppalan osittaminen unohdettiin kun vuonna 1972
Espoosta tuli kaupunki.
Rahalaitokset
korjasivat potin
Huutavan asuntopulan siivittämänä
kansalaisjärjestöjen perustama
Asuntosäätiö osti 1951 Hagalundin
kartanolta 230 hehtaarin alueen ja
Tapiolan puutarhakaupunkia alettiin
toteuttaa. Kuva
Tapiolan uimahallin ulkoaltaasta.
Meurman. Espoon kaupunki myi rakennusyhtiö Hakalle 1956 ostamansa
40 hehtaarin alueen ja rakennustyöt
aloitettiin 60-luvun puolivälin jälkeen. Kun ne ottivat
vastatakseen myös ulkoisesta kunnallistekniikasta järjestämällä rahoituksen ja sisällyttämällä kohteen
kustannukset tuleville asukkaille, alkoi 1960-luvulla massiivinen ja keskitetty asuntotuotanto.
Kunta ja aluerakentaja sopivat rakentajan ostaman maan kaavoituksesta. Länteen päin mentäessä tuolloin eläviä kyliä olivat Friisilä, Finno,
Martinkylä, Nöykkiö, Stensvik, Larsvik ja Sökö (Soukka).
Espoolaiset olivat 1960-luvun loppupuolelle saakka vahvasti ruotsinkielistä agraariväestöä sekä tavallista
työväen ja keskiluokan väestöä. vaan lähtökohtana olivat
silloiset maankäyttö- ja liikennesuunnitelmat. Olariksi kutsuttiin nykyisen Niittykummun itäpuolista asutusta, josta jäljelle on jäänyt
komea Olarin koulu. L.O. Sopimuksen piiriin kuului lähes tuhat hehtaaria maata, josta
aluerakentajat omistivat pääosan. Matinkylää ja
Olaria eikä myöskään Soukkaa, Kivenlahtea, Iivisniemeä eli nykyistä
Espoonlahtea nykymuodossaan ollut
olemassakaan.
Tuon ajan Matinkyläksi kutsuttiin Länsiväylän pohjoispuolella olevaa omakotiasutusta. Eteläinen Espoo oli Tapiolaa
lukuunottamatta omakotivaltaista
kylä- ja haja-asutusta. oma lukunsa
Pertti Maisala toteaa, että Espoon ja
Helsingin aluerakentamisjärjestelmän tekijät löytyvät muutaman suuren rahalaitoksen ja rakennusliikkeen sekä Espoon ja Helsingin maalaiskunnan johtajista. Avainasemassa
ja keskeisimpinä hyödynsaajina aluerakentamisessa olivat rahalaitokset, jotka luotottivat sekä rakennusliikkeiden maanhankintaa, tuotannon investointeja ja rakentamista
että kuntia ja asunnon ostajia. Espoo sai
1963 kauppalaksi tulon myötä kaavoitusoikeuden, mutta sillä ei ollut valmiuksia hoitaa suurta asuntokysynnän kasvua.
Ennen aluerakennesopimuksia
Espooseen oli syntynyt omakotialueita ja kunnassa miellettiin määrällisen kehityksen alkuvuosina, että rakentaminen muilta kuin kunnallisten
laitosten osalta tapahtuu pääsääntöisesti yksityisten omistamille maille.
Kun asuntorakentaminen äkillisesti
todella vauhdittui, kunnalla ei ollut
muita vaihtoehtoja kuin ryhtyä sopimaan rakennusoikeuksista uusien
maanomistajien maille.
Teoksessaan Espoo . Iivisniemen, Lounaisrannikon ja Lounaisrannikko III:n alueet saivat Sato ja
Polar-yhtymä.
Muita aluerakentajia ei ollut tarkoitus päästää kauppalan alueelle
lainkaan. Kauppalantalo sijoitettiin Muuralaan. Asuntohallituksen) pääjohtaja Olavi Lindblom ja Postisäästöpankin pääjohtaja Teuvo Aura. Pohjoisen tai radanvarsi-Espoon kaupunkikeskukset ovat Leppävaara ja
Vanha-Espoo, paikalliskeskuksina
Kauklahti ja Pohjois-Espoo.
Selvitysmies esitti 1940, että Espoon itäosat liitetään kokonaisuudessaan Helsinkiin, mutta kuntaliitossuunnitelma jäi sodan jalkoihin.
Espoon kunnanvaltuusto ehdotti
11.12.1958, että itäiset osat erotetaan
ja muodostetaan Espoon maalaiskunta ja Tapiolan kauppala.
Espoosta tuli 1963 kauppala ja
alueliitokset unohdettiin. Yritysryhmittymät keskittyivät poliittisiin
puolueisiin rakentamiskohteista kilpailtaessa.
Rakennusurakoitsijoiden ja rakennusliikkeiden omistajien vuonna 1957
perustama valtakunnallinen SileävaTOMMI ISTA
lukerho teki loppusilauksen. Kun pääkaupunkiseudun
voimakas kasvu alkoi, vain Helsingillä ja Kauniaisten silloisella kauppalalla oli kaavoitusoikeus
????????????.
muissa Venäjän naapurimaissa ja vertaa
niitä myös Venäjällä vallinneisiin asenteisiin
?????????. www.kulttuuritalo.?
ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À
Yrjö Sirolan
Säätiö
Pensionärerna rf
3XK
ZZZ VLURODQVDDWLR ¿
WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿
POHJOIS-SUOMEN
VASEMMISTOLEHTI
www.elakelaiset.?
www.kansantahto.fi
UUTUUS!
Timo Vihavainen
Ryssäviha
Ryssäviha kuuluu Suomen lähimenneisyyteen, vaikka siitä
on viime vuosikymme???. ??.
OCMUC [JFGV
3$/9(/(00(
PD SH
OD
O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV
[MUKNÑNNKPGP RCNXGNW
X
CUGPPWUV[Ñ QOCNNC
X
XGTUVCCNNC
X
/LHODKGHQ
$37((..,
1RVKMMQ 8 2CWNKP -[
YYY QRVKMMQRCWNKP EQO
041 527 0872
Eläkeläiset ry
Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI
info@kulttuuritalo.. ???????. ???????????. ???????. ???. ^??????.
???. 1UVC [JFGV . ???????.
???. ^????. ????.
K??. ????. ?
Nyt tarjoushintaan 26,00 ?
Minerva-kustannus
33. ?????. ??. ?.
Tekijä tutkii ryssävihaa
ja sen rinnakkaisilmiöitä
???
Heikko reagointi näihin
» Ekologiset
ongelmat
lietsovat
väkivaltaisia
kon?ikteja.
avaa puolestaan oven kon?iktille.?
Jos suuntaus jatkuu nykyisellään,
Nigerian ilmastoa valitettavasti koettelevat ?kasvavat lämpötilojen, sateiden, myrskyjen ja merenpinnan tason heilahtelut kautta koko 21. Britannian kehitysyhteistyöministeriön (D?d) tutkimuksessa vuonna 2009 varoitettiin,
että ilmastonmuutos voi osaltaan li-
sätä resurssipulaa Nigeriassa aiheuttaessaan aavikoitumista, pulaa vedestä ja kasvavia katovahinkoja.
Yhdysvaltain kongressin rahoittaman USIP:in (US Institute for Peace)
tuoreempi tutkimus vahvistaa ?perustavanlaatuisen syy-seuraus -suhteen?, joka ?liittää ilmastonmuutoksen väkivaltaan Nigeriassa?.
Raportin mukaan ?...heikko reagointi ilmaston vaihteluun aiheuttaa
pulaa maan ja veden kaltaisista resursseista. Pulaa seuraavat negatiiviset välilliset vaikutukset kuten sairauksien, nälän ja työttömyyden lisääntyminen. LEHTIKUVA
D
ulkomaat
Se, mitä Somassa tapahtui, ei ollut onnettomuus vaan murha. Heikko varautuminen näihin
muutoksiin voi osaltaan lietsoa väkivaltaisia kon?ikteja osassa maata?.
Ekologinen tuho
Ahmadu Bellon yliopiston edesmenneen professorin Sabo Bakon mukaan Boko Haramin ?edelläkävijä. vuosisadan. Järjestön mukaan tytöt ovat kääntyneet islamiin.
Syyt Boko Haramin
nousun taustalla
» Islamistista ääriliikehdintää Nigeriassa voimistavat sekä läntiset että alueelliset fossiilisiin
polttoaineisiin kohdistuvat intressit.
järkyttäneet väkivaltaisen, al-Qaidaan kytköksissä olevan
Boko Haram -ryhmän tekemät yli 200
nigerialaisen koulutytön sieppaaminen ja jopa 300 siviilin joukkomurha
Gamboru Ngalan kaupungissa.
Mutta vaikka aiheellisen tuomionsa ovat lausuneet monet merkkihenkilöt julkkiksista valtioiden edusMAAILMAA OVAT
34
tajiin, on vähemmän huomiota kiinnitetty kriisin alkujuuriin.
Epävakaus on kuitenkin Nigeriassa kasvanut jatkuvasti vuosikymmenen ajan . oli
1980-luvun Maitatsine-lahko Pohjois-. ja yksi syy siihen on
ilmastonmuutos. Kirjailija Hikmet Çetinkaya hiilikaivosturmasta
Cumhuriyet-lehdessä 15.5.
LEHTIKUVA/ HO
Boko Haram toimitti maanantaina julkisuuteen videon, jonka se kertoi esittävän siepattuja koulutyttöjä
SKR
Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja tehtävä väkivalta näkyväksi, sanoo Olga Persson.
Perheväkivaltaa vastaan
feministisillä periaatteilla
» Perhemurhat järkyttävät suomalaisia. Jokaisella poliisiasemalla on
perheväkivaltaan perehtynyt poliisi.
Väkivalta johtuu
epätasa-arvosta
Kaikkien Pohjoismaiden tilanteen
hyvin tuntevan SKR:n järjestösihteerin Olga Perssonin mielestä Suomessa on vahvempi macho-kulttuuri
kuin Ruotsissa.
. Kvinnojour eli naispäivystys on suurimmissa kaupungeissa
toimiva valtakunnallinen järjestö,
Kvinnohus eli Naisten talot toimivat
paikallisesti.
Naispäivystysten kattojärjestö
Sveriges kvinno- och tjejjourers riksförbund SKR panostaa kahteen asiaan: toisaalta se pyörittää turvakoteja ja auttaa pahoinpideltyjä naisia, toisaalta se pyrkii vaikuttamaan
36
Ruotsin yleiseen ilmapiiriin ja viranomaisten asenteisiin.
Neljäkymmentä vuotta jatkunut
tiedottaminen näkyy muun muassa
poliisilaitoksilla ja syyttäjävirastoissa. Naisten pahoinpitely
on koko yhteiskunnan ongelma, ei
vain joidenkin naisten ja perheiden
ongelma.
. Naapurimaassa naisten pahoinpitelyjä yritetään vähentää
toisella lailla kuin Suomessa; suurimman osan työstä tekevät feministijärjestöt. Miesten naisiin kohdistama väkivalta on erilaista kuin miesten keskinäinen väkivalta, Ohlsson selittää.
Naisten fyysistä pahoinpitelyä edeltää yleensä pitkäaikainen psyykkinen pahoinpitely, joka alkaa vaivih-
kaisena vähättelynä.
. Naisiin kohdistuvan väkivallan perimmäinen syy on naisten ja
miesten väinen epätasa-arvo koko
yhteiskunnassa. Hän pyrkii vaivihkaa katkaisemaan tämän välit sukulaisiin ja
ystäviin saadakseen naisen riippuvaiseksi itsestään, Ohlsson jatkaa.
Monien naisten on vaikea puhua
puolisonsa väkivaltaisuudesta. Puolison pahoinpitely vaikuttaa uhriin eri lailla
kuin muu väkivalta.
. Väkivalta on yleensä jatkunut
pitkään uhrin hakiessa apua. Me emme käytä neutraaleja
yleistermejä, vaan sanomme, että
uhrit ovat naisia ja tekijät miehiä,
hän sanoo.
Perssonin mielestä on lopettava
» Jokaisella
poliisiasemalla on
perheväkivaltaan
perehtynyt
poliisi.
vaikeneminen naisten pahoinpitelystä, puhuttava asioista niiden oikeilla nimillä ja tehtävä väkivalta näkyväksi.
. Väkivaltainen mies murtaa samanaikaisesti sekä puolisonsa itsetuntoa että tämän sosiaalisia kontakteja. Näin
on varsinkin jos työntekijöillä ei ole
riittäviä valmiuksia toimia perheväkivallan uhrien kanssa. Ruotsissa perheväkivallan vastainen työ perustuu feministiseen
ideologiaan ja tulokset ovat hyviä.
Tukholma
PERHESURMIA JA parisuhdeväkivaltaa on Ruotsissa asukaslukuun suhteutettuna vähemmän kuin Suomessa. Väkivalta on yksi
miesten keinoista kontrolloida naisia, selittää SKR:n puheenjohtajana
huhtikuuhun saakka toiminut Carina Ohlsson. Turvakotien lisääminen ei riitä niiden estämiseksi, sillä fyysinen väkivalta
on vain viimeinen niitti pitkässä prosessissa. Siksi
päätös siitä, että useat teot voidaan. Jos mies käyttäytyisi aggressiivisesti heti suhteen alussa, nainen
jättäisi miehen, hän jatkaa.
Tällai-
sissa tapauksissa naistentalon työntekijä tai vapaaehtoinen voi tulla mukaan oikeudenkäynteihin, Carina
Ohlsson kertoo.
Psyykkinen väkivalta
lisää fyysisiä sairauksia
. Puolet maasta on
vielä metsän peitossa, mutta YK:n
arvion mukaan puustoa hupenee
lähes puoli miljoonaa hehtaaria
vuodessa.
Vuosina 1990?2005 metsäpeite kutistui 18 prosenttia kaupallisten hakkuiden ja asukkaiden polttopuun tarpeen vuoksi.
Myanmarin puukauppiaiden järjestön mukaan vienti on tuottanut
keskimäärin 500 miljoonaa euroa
vuodessa, mutta juuri kiellon alla
summa nousi yli 700 miljoonaan
euroon.
KÄSITTELEMÄTTÖMÄN puun vientikiellolla yritetään suitsia laittomia
hakkuita. Siellä
annetaan sekä käytännön neuvoja
akuuteissa tilanteissa että tuetaan
uhreja oman tilanteensa hahmottamisessa.
Paikallisten naispäivystysten ja
muiden viranomaisten tukena toimii Uppsalassa sijaitseva kansallinen tietokeskus, jolla on laaja tietokanta. Palkattujen
työntekijöiden lisäksi niissä toimii
vapaaehtoisia, jotka muun muassa
ovat mukana ryhmissä.
. Hänen mukaansa hallitus
suunnittelee myös sahatun puun
vientikiintiöiden supistamista.
IPS/Amantha Perera
Raakapuun vientikiellolla pyritään
hillitsemään
metsäkatoa.
WAGAUNG
Myanmarin metsät ovat huvenneet
nopeaa tahtia.
37. Heidän on hyvä nähdä, että toisillakin on samanlaisia ongelmia. Luku on suunnilleen yhtä suuri Suomessa, vaikka
Ruotsissa on yhdeksän miljoonaa
asukasta, eli lähes kaksi kertaa niin
paljon kuin Suomessa.
Viime talvena suomalaisissa tiedotusvälineissä pohdittiin erityisen raa?an naismurhan jälkeen sitä,
miksi uhri ei saanut apua. Tämä madaltaa pahoinpitelyn uhrien kynnystä hakea apua,
vaikka heillä olisi huonoja kokemuksia poliisilaitoksilta tai sosiaalitoimistoista.
Naistalojen kolme tärkeintä paikallista tehtävää ovat naispäivystykset, turvakodit ja feministiset
tiedostamisryhmät. Turvakodeissa ja salaisissa
turva-asunnoissa asuu 4 000 naista
ja 1 700 lasta, kertoo Olga Persson.
Joka vuosi keskimäärin seitsemäntoista naista kuolee Ruotsissa
puolisonsa tai entisen puolisonsa pahoinpitelyyn tai niin sanotun kunniamurhan uhrina. Monet naiset ajattelevat, että parisuhteissa on hyviä ja
huonoja kausia, he toivovat tilanteen
paranevat ja puolison väkivaltaisten
puuskien menevän ohi, hän jatkaa.
Psyykkisesti pahoinpideltyjen
naisten uupumus näkyy Ohlssonin
mukaan myös siten, että heillä on
enemmän stressiperäisiä sairauksia
kuin naisilla keskimäärin. Sen numeroa ei ole tarkoitettu
uhreille vaan heitä auttaville työntekijöille, ja siitä vastataan kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa.
Naisille tarkoitetun puhelinneuvonnan ohessa SKR pyörittää teiniikäisille tytöille tarkoitettua tjejjuria
eli tyttöpäivystystä, jonne voi ottaa
yhteyttä myös sähköpostitse.
Kristiina Koivunen
MYANMAR ON kokenut viime vuosina lukuisia luonnonkatastrofeja,
joista pahin oli kevään 2008 hirmumyrsky Nargis. LEHTIKUVA/ ANNA SUNESSON
Lyhyesti
Myanmar suitsii
puukauppaa
Yangon
JOHAN FREDRIKSSON
oikeudenkäynneissä käsitellä yhtenä
rikoksena, oli tärkeä edistysaskel,
kertoo Ohlsson.
Tämä kirjattiin kvinnofrids-lakiin, eli naisrauhalakiin, joka tuli
Ruotsissa voimaan vuonna 1999.
Terveys- ja sosiaalialan työntekijöitä,
poliiseja ja oikeuslaitosten henkilökuntaa koulutettiin uuden lain soveltamiseen.
Paljon huomiota
herättäneessä
tapauksessa löydettiin vappuaattona 8-vuotias
tyttö surmattuna
Karlskronassa.
Naisten pahoinpitely on koko
yhteiskunnan
ongelma, sanoo
Carina Ohlsson.
Turvakoteja ja feministisiä
tiedostamisryhmiä
Se, että naispäivystyksen ja turvakotien pyörittäminen on feministijärjestöjen vastuulla, vaikuttaa niiden
imagoon. Järjestöt eivät ole viranomaisia eivätkä anna tietoja viranomaisille. Ryhmät ovat naisten tukea toisille naisille, selittää Ohlsson.
Pitkään jatkunut psyykkinen väkivalta vaikuttaa uhrin itsetuntoon.
Monet häpeävät tilannettaan tai kokevat itsensä syyllisiksi ajauduttuaan yhteen väkivaltaisen miehen
kanssa.
. Ruotsissa
pahoinpidellyt naiset voivat soittaa
kvinnojouriin eli naispäivystykseen,
joka toimii läpi vuorokauden. Se
saa heidät kokemaan avun hakemisen vähemmän dramaattisena asiana, Ohlsson sanoo.
Naistalojen ja tiedostamisryhmien kautta väkivallan kohteeksi joutuneet naiset saavat apua myös käytännön asioissa, kuten rikosilmoituksen tekemisessä pahoinpitelystä.
. Tilanne on kuitenkin uhrille
vaikea, tunteetkin vaikuttavat, sillä
suhde pahoinpitelijään alkoi rakkaussuhteena. Samalla maa on avautunut
ulospäin ja havahtunut myös torjumaan ilmastonmuutosta ja luonnontuhoja.
Tuorein askel on huhtikuussa
voimaan tullut raakapuun vientikielto, jolla pyritään hillitsemään
metsäkatoa. He mukautuvat vähitellen toimimaan niin,
ettei puoliso arvostelisi heitä tai saisi
raivokohtauksia. Äidin pahoinpitelyn näkeminen voi vaikuttaa lapseen yhtä
paljon kuin häneen itseensä kohdistuva pahoinpitely.
Naispäivystykseen
voi soittaa aina
Ruotsissa on noin kaksisataa turvakotia, joista valtaosaa pyörittävät
Naisten talo -yhdistykset. Väkivallan uhrien pitäisi hakea
apua, vaikka tilanne ei olisikaan
edennyt niin pitkälle, että on paettava henkensä edestä, Ohlsson sanoo.
. Myanmarin puukaupasta
raportin kirjoittanut Kevin Woods
pitää päätöstä oikeana, mutta
odottaa näyttöä sen toimeenpanosta. Se surmasi yli
130 000 ihmistä.
Entinen Burma aloitti 2011 siirtymisen demokratiaan, ja tämän on
määrä huipentua ensi vuoden vaaleihin. Viisikymmentä turvakotia on kuntien vastuulla.
. Monien pahoinpideltyjen naisten on vaikea lopettaa suhdetta lasten takia. Se vaikuttaa naisten elimistöön, koska he ovat koko
ajan eräänlaisessa valmiustilassa.
Tämäkin osoittaa, kuinka moniulotteinen ongelma perheväkivalta on
ja miten monella tavalla se vaikut-
» Ruotsissa
päivystyspuhelin
kvinnojour
toimii
ympäri
vuorokauden.
taa uhriin.
Ohlssonin mielestä väkivaltaisissa perheissä kasvaneiden lasten
tilanne on aivan oma ongelmansa,
johon pitäisi kiinnittää enemmän
huomiota. He saattavat olla taloudellisesti miehestään riippuvaisia, tai
pitkään jatkuneen itsetunnon nujertamisen takia heillä ei ole voimia
huoltajuusoikeudenkäyntiin
TEKSTI Antero Eerola, Strasbourg
EU ajoi kreikkalaiset
sosiaaliseen holokaustiin
vasemmistopuolue Syrizan kansanedustaja
Olga Valavani sanoo maansa olleen käytännössä aina Euroopan
heikko lenkki paitsi taloudellisesti, myös poliittisesti. En puhuisi enää yhteiskunnallisesta katastrofista, mieluummin sosiaalisesta holokaustista. Se koHOLLANNIN TAVOIN
Me haluamme estää sosiaalisen
dumppauksen, sanoo Nikolaj Villumsen.
koaa yhteen Tanskassa jo vuosikymmeniä
vaikuttaneen
vasemmistolaisen EU-kritiikin.
. Meidän peruspointtimme
on se, että EU:lle ei pidä luovuttaa kaikkea mahdollista päätösvaltaa. Näin maa
nousi jaloilleen.
. Tästä merkkolme miljoonaa ihmistä, jotka
kinä on se, että Kreikan valtio on
on pudotettu täysin sairasvakuukyennyt alustavasti palaamaan
tuksen ulkopuolelle.
lainamarkkinoille.
. Yhteisiä teemoja ovat eurokriisin tuoma
kurjuus ja äärioikeiston nousun tuoma uhka. Jo vuosia jatkunut pankkikriisi on kuitenkin lyönyt maan polvilleen.
. Ennen vaikeja ja terveyskespuutteeseen.
keuksiin ajautukuksia, joista kaikmista se oli 129
kein köyhimmät
prosenttia bruttokansantuotsaavat ilmaiseksi kaikkein välttämättömimmän. Kreikalle kanavoidusta
240 miljardin euron rahavirrasta
vain 7,2 miljardia on mennyt valtion budjettiin ja edes välillisesti
tavallisille kreikkalaisille. Me haluamme tietysti estää
sosiaalisen dumppauksen ja pysäyttää eurooppalaisen leikkauspolitiikan.
Enhedslisten ei perinteisesti
osallistu eurovaaleihin puolueena vaan osana laajempaa Kansanliikettä EU:ta vastaan. He elävät täysin ystävien,
naapurien ja hyväntekeväisyyrotalouden puolella luvut näytden varassa. Kreikassa perhe on perin. Nykyinen EU kunnioittaa liian vähän työntekijöiden
oikeuksia, ympäristöä ja hyvinvointivaltion toimintaedellytyksiä.. Mutta viimeisen lainaerän maksun ehtona on se, että
teisesti vahva, siksi ihmiset ovat
voineet luottaa perheen apuun.
Kreikka tekee lisää leikkauksia ja
säästöjä.
Mutta nyt monet perheet ovat kuKreikkalaisluttaneet kaikki rahansa ja myyneet
Moni kreikka- kansanedustaja
omaisuutensa.
huomauttaa, että
lainen kuolee
valtion velka on
Maahan on pekoko kriisin ajan
rustettu sosiaalisia
hoidon ja
kasvanut voimakkeittiöitä, apteeklääkkeiden
kaasti. Erityisesti sisämarkkinoiden suhde
sosiaaliseen dumppaukseen ja
hyvinvointivaltioon ovat vasemmistolaisen keskustelun keskiössä, Villumsen luonnehtii.
. Kaikki
loput ovat menneet rahoituslaitoksille ja ulkomaisille velkojavaltioille.
. Ihmisten elämä on mennyt koko ajan vain huonompaan
suuntaan, Valavani kuvaa.
Hänen mukaansa Kreikassa
elää miljoona ihmistä sellaisissa
Monet kreikkalaiset perheet ovat
kotitalouksissa, joilla ei ole mikuluttaneet kaikki rahansa ja myytään tuloja, ei palkkaa, eläkettä
neet omaisuutensa, sanoo Olga
Valavani.
tai sosiaaliturvaa.
. Lukuisten kansanäänestysten jälkeen Tanska on jäänyt pois
yhteisvaluutta eurosta ja EU:n
puolustusyhteistyöstä.
Tanskalaisen Enhedslistenin
kansanedustaja Nikolaj Villumsen sanoo, että vallan keskittäminen Brysseliin on EU-väittelyn kestoteema.
. Perinteinen keskustelu ennen EU-vaaleja käydään aina
siitä, miten paljon päätösvaltaa
unionille pitäisi luovuttaa. Tsiprasin ehdokkuus edustaa sitä, että EU:ssa on toivoa ja
mahdollisuus myös vaihtoehtoisiin ratkaisuihin.
Tanskan vasemmisto
EU-kritiikin kärjessä
myös Tanskan
vasemmistossa on pitkä EU-kritiikin perinne, vaikka maa liittyi
Euroopan yhteisöön jo vuonna
1973. Moni köyhä kreikkalainen,
myysaste on 27 prosenttia ja nuojolla on syöpä tai sydänsairaus,
risotyöttömyys 60 prosenttia.
kuolevat hoidon ja lääkkeiden
Jopa 12 prosenttia Kreikan väestöstä on muuttanut maasta pois
puutteeseen.
Valavani myöntää, että maktöiden perässä.
KREIKK AL AISEN
»
38
Kyse oli vain pankkien
pelastamisesta
Valavani korostaa, että Kreikassa
on ollut kyse puhtaasti pankkikriisistä. Viikkolehti tapasi
eurovaalien alla vasemmistopoliitikkoja neljästä EU-maasta,
etelästä ja pohjoisesta. Nytkin pitäisi järjestää
suuri eurooppalainen velkakonferenssi. Kyse on ollut vain pankkien,
ei kansan pelastamisesta, Valavani korostaa.
Kaikkein kovinta linjaa suhteessa kriisimaihin ajaakin EUkomissio.
Valavani uskoo, että velkaleikkaus voitaisiin tehdä pidentämällä maksuaikoja esimerkiksi
50 vuoteen ja laskemalla korkoa
lähelle nollaa.
Valavani muistuttaa, että toisen maailmansodan jälkeen
vuonna 1953 Euroopassa tehtiin
suuri velkajärjestely, jossa sodan
hävinneen Saksan velkoja leikattiin voimakkaasti. Lisäksi meillä on
tävät jo paremmilta. Valavanin muteesta, nyt se on jo 175 prosenttia.
kaan ne eivät voi kuitenkaan korSamalla työttömyys on räjähvata valtion roolia.
tänyt käsiin, virallinen työttö. Jos Kreikassa tilanne
jatkuu kuten nyt, nuoret ihmiset, erityisesti koulutetut, yksinkertaisesti lähtevät maasta pois.
Mikä voi olla tällaisen maan tulevaisuus?
Euroopan Vasemmistopuolue on valinnut Syrizan johtajan
Alexis Tsiprasin ehdokkaakseen
EU-komission johtoon.
. Vasemmisto
valmistautuu
eurovaaleihin
» Vasemmisto koko EU:ssa valmistautuu runsaan viikon päästä
pidettäviin eurovaaleihin
Ainoastaan
me olemme arvostelleet tätä linjaa ja vaatineet julkista elvytystä
sekä työpaikkojen luomista tätä
kautta.
Muun Euroopan tavoin myös
Tanskassa äärioikeisto on kasvussa.
. Maassa on laaja
yhteisymmärrys siitä, että euroon ei pidä mennä.
. Ihmisellä ei voi olla väärää
paikkaa syntyä. Kansainvälisen valuuttarakymmenillä prosenteilla niin julkisella kuin yksityiselläkin puohaston, Euroopan keskuspankin
lella. Vasemmisto
haluaa ratkaisuja.
. Lisäksi nykyinen oikeistohallitus on tehnyt massiivisia leikkauksia, huomattavasti
enemmän kuin mitä troikka on
edes kehdannut vaatia. Vasemmanpuoleisessa julisteessa näkyvä
Alexis Tsipras on Euroopan vasemmistopuolueen
ehdokas EU:n komission puheenjohtajaksi.
Todennäköisesti Kansanliike
pitää yhden paikkansa europarlamentissa. Mielipidemittausten mukaan toinenkin paikka on
mahdollinen. Äärioikeiston
nousu on suoraa seurausta EU:n
leikkauspolitiikasta. Keskeiset ongelmat ovat yhteisvaluutta euro ja
Maastrichtin sopimus, joka sen loi.
Juuri yhteisvaluutan takia kriisi
on levinnyt. Me olemme tietysti huolissamme tästä. Se merkitsee sosiaaliturvan leikkaamista ja talouskasvun tappamista.
39. ?okkia on tullut,
pankkikriisin aikana sitä käytetmutta ei juuri terapiaa. Me emme voi sulkea kymmentä prosenttia ihmisistä yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vaikka Kox kuuluu EU:n epäilijöihin, hän toivoo vasemmistolta hyvää yhteistyötä tulevassa
europarlamentissa.
. Lisäksi meneillään on laaja
ja EU-komission muodostama
KREIKAN OHELLA
?okkia on tullut, mutta ei juuri terapiaa, sanoo George Loukaides.
troikka ei ole koskaan nostanut
tätä esiin ongelmana, Loukaides
toteaa.
. Rahanpesu on ilman muuta
. Keskustavasemmistolainen hallitus meni EU:ssa kuitenkin allekirjoittamaan talouskurisopimuksen, joka tarkoittaa hyväksyntää unionin
leikkauspolitiikalle. Nykyinen EU tuottaa koko
ajan lisää kriisiä. Me sanomme selkeästi ?ei?
nykyiselle EU:lle. Se ajaa
vain pääoman asiaa, Kox lataa.
Myös Hollannissa pettymys
on kanavoitunut äärioikeistolle,
jonka odotetaan korjaavan eurovaaleissa suurvoiton. Kypros on hyväksynyt rahanpesuun liittyvät kansainväliset sopimukset, jotka on myös
pantu täytäntöön. Mutta Wilders tarjoaa vain lisää vihaa jo
valmiiksi vihaisille. EU on valitettavasti
hylännyt rauhan idean. Työttömyyden kasvu
komaista pankkitukea.
on ollut nopeampaa kuin
Summa on valtava
missään muussa EUottaen huomioon,
maassa.
että maan brutKyproksen
än
pankkikriitokansantuote
Meneillä
on 17 miljardia
sin yhteydessä
on s u ur i
puhuttiin paleuroa.
uden
jon hämärästä
Lisäksi
varallisu
.
o
ja
suorastaan
Kyproksella
k
ja
s
uu
rikollisesta raleikkaukset ja sihasta, jota maan
joittajavastuu viepankeissa väitettiin
tiin ensi kertaa tavallisten ihmisten talpestävän.
letuksiin.
. Maahanmuuttajavastaisen Vapauspuolueen johtaja Geert Wilders
on solminut poliittisen liiton
Ranskan Kansallisen rintaman
kanssa.
HOLLANNISSA VASEMMISTO
Vasemmistopuolue Syrizan vaalimainoksia Ateenassa. Muut puolueet meillä ovat
valmiita luovuttamaan enemmän päätösvaltaa unionille, sanoo Hollannin Sosialistisen puolueen kansanedustaja Tiny Kox.
Kox itse on mukana eurooppalaisessa yhteistyössä, sillä hän johtaa Yhtyneen vasemmiston ryhmää Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa.
Eurokriisi on Hollannissakin
lisännyt EU-vastaisia asenteita.
Hallituksen mukaan kriisi on jo
takana. Se että kansainvälistä oikeutta on rikottu nyt jo 40 vuotta,
on meille tietysti iso asia.
. Äärioikeisto
puolestaan sanoo ?ei. Ihmisten pitäisi tietysti äänestää tätä kehitystä vastaan.
Kriisi on hyödyttänyt meilläkin
vain talouseliittiä.
Toisaalta vasemmiston kannatusta on syönyt se, että 35 prosentin kannatuksellaan se on ollut pitkään myös vallassa.
Loukaidesin mukaan EU-vaaleissa on aina mukana myös kansalliset asiat. Meillä pankit ovat toimiolemassa oleva ongelma, mutta
neet rikollisesti. LEHTIKUVA/ LOUISA GOULIAMAKI
Hollannissa
äärioikeisto jyrää
on perinteisesti suhtautunut Euroopan
unioniin kriittisesti, jopa kielteisesti, vaikka maa kuuluu Euroopan yhteisön kuuteen alkuperäiseen perustajamaahan.
. He käyttävät hyväkseen ihmisten tyytymättömyyttä, joka
sosiaalisissa kysymyksissä on sinällään oikeutettua. Totta kai meillä on velvoitteita paitsi Hollantia, myös koko
Eurooppaa kohtaan.
Hollantilaiset valitsevat kaikkiaan 26 edustajaa europarlamenttiin.
Kyproksella syyttömät pantiin
pankkikriisin maksajiksi
myös saarivalvaltion omaisuuden yksityistätio Kypros on joutunut ankaran
misaalto, Loukaides kuvaa.
pankkikriisin kouriin, mikä on
. Vasemmisto on eri mieltä.
. Euroopan neuvoston mukaan saavutukset tässä
suhteessa ovat olleet meillä parempia kuin Saksassa.
Enemmistö kyproslaisista on
selvästi pankkikriisin aiheuttamaa leikkauspolitiikkaa vastaan.
. Kyseessä on suuri varalliluonnollisesti eurovaalien kessuuden uusjako, jossa kriisiin
keinen teema.
syyttömät ihmiset ovat joutuneet
Kyproksen vasemmistopuolue
maksajiksi.
AKEL:in kansanedustaja George
Ahdingon toinen puoli on se,
Loukaides muistuttaa, että maa
että Kyproksen työttömyys on 17
on saanut 8,3 miljardia euroa ulprosenttia. kaikelle
EU:lle, mikä on mielestäni tyhmää. Kyproksella kyse on
luonnollisesti maan pohjoisosan
miehityksestä.
. Tanskalaiset valitsevat suomalaisten tavoin 13
meppiä.
Vaikka asenne EU:hun on
epäilevä, on eurokriisi ollut tanskalaisessa vaalikeskustelun sivussa, sillä Tanska ei ole mukana
yhteisvaluutassa. Samalla
tiin tekosyynä politiikalle, jota
ihmisten palkkoja on leikattu
ei voi missään oloissa hyväksyä. Siksi vasemmiston keskeinen haaste
on tarjota ihmisten tyytymättömyydelle edistyksellinen ja demokraattinen kanava.
Tiny Kox
. Me olemme sanoneet Wildersille aina, että vanhana liberaalina sinähän olet entinen EU:n
kannattaja.
Koxin mielestä Vapaus-puolueen ulkomaalaisvastaisuus on
vastenmielistä.
Kirjoittaja pyysi Greenwaldia
asentamaan tietokoneelleen salakirjoitusohjelman, jotta hänelle voisi lähettää luottamuksellisia viestejä.
Greenwald saa tutkivana toimittajana paljon viestejä ?kovista paljastuksista?, jotka usein osoittautuvat
pelkiksi tussahduksiksi. kuten joitakin
Snowdenin asiakirjoja saanut The
Washington Post . Pelkään vain sitä,
että panen koko elämäni alttiiksi turhan takia.?
Greenwald uskoo, että välinpitämättömyyden muuri on murrettu.
Toivottavasti näin on.
Arto Huovinen
arto.huovinen@kansanuutiset.?
GLENN GREENWALD: Edward Snowden
. Hän kertoi tuolloin nähneensä salaisia asiakirjoja, joista osa
oli ?todella pahoja?.
Snowden oli ryhtynyt ensimmäisen kerran epäilemään. Snowdenin tehtävät vaativat
sitä, että hänellä oli pääsy korkeaa
turvaluokitusta edellyttäviin asiakirjoihin.
40
Toimittaja Glenn Greenwald välitti Snowdenin paljastukset maailmalle.
Snowden oli jo vuonna 2008 CIA:n
palkkalistoilla avustamassa Yhdysvaltain presidenttiä Naton huippukokouksessa. ei pakopaikkaa. Gummerus 2014.
Suomentanut Tero Valkonen. Kaksi yleisintä demonisoinnin tapaa, väitteet epävakaudesta tai naiiviudesta, eivät selvästikään toimi Snowdenin tapauksessa.
Snowden kertoi tekojensa motiiviksi sen, että ihmisillä on oikeus tietää, miten heidän yksityisyyttään romutetaan.
Toisen osan Greenwaldin kirjasta
muodostaa yhteenveto tärkeimmistä
Snowdenin paljastuksista. Tähän sisältyy myös joitakin uusia tietoja, kuten NSA:n harjoittama lentokoneissa
käytettävien internet-yhteyksien vakoileminen.
Stasi jää toiseksi
Kolmas aihepiiri on varsin mielenkiintoinen pohdinta Snowdenin paljastusten merkityksestä.
Nykyinen teknologia mahdollistaa ihmisten yksityisimpien asioiden urkkimisen sellaisessa mitassa,
» Obama
ei ole
pelkästään
jatkanut,
vaan jopa
pahentanut
väärinkäytöksiä.
että menneen maailman stasit kalpenevat sen rinnalla. päivästä 2012, jolloin hän sai
sähköpostia nimimerkiltä Cincinnatus. Niinpä hän
ei saanut aikaiseksi kunnon suojausohjelmien asentamista koneelleen.
Huhtikuussa 2013 Greenwald tapasi dokumenttiohjaaja Laura Poitrasin, jonka kanssa hän oli ennenkin
tehnyt yhteistyötä. Hän korostaa, että valta vailla valvontaa johtaa lähes väistämättä sen väärinkäyttöön.
Greenwald arvostelee tiukasti Yhdysvaltain suuria medioita siitä, että
ne eivät ole vallan vahtikoiria vaan
sen myötäjuoksijoita. Snowden oli tuolloin 29-vuotias ?
todella olla hurjien paljastusten takana?
Ensimmäinen keskustelu kesti
viisi tuntia, ja sen aikana Greenwald
vakuuttui, että Snowden todella oli
sitä mitä hän sanoi olevansa.
Greenwald haluaa oikaista sen
luulon, että Snowden olisi kuka tahansa tusinanörtti, joka sattumalta
oli saanut tärkeitä asiakirjoja.
Snowden oli tietokonetaitojensa
ansiosta noussut nopeasti korkealle
tasolle kybersodankäynnin hierarkiassa. Myös Poitras oli
saanut samanlaisia viestejä.
Tästä alkoi tapahtumaketju, jonka
seurauksena Greenwald ja Poitras
matkustivat kesäkuun alussa Hongkongiin tapaamaan Snowdenia.
Greenwaldille selvisi vasta Hongkongissa, että Cincinnatus oli Snowden. tai että ?vain
niillä on pelättävää, joilla on jotain
salattavaa ja pahat aikeet?. toimivat paljastuksia tehdessäänkin siten, että hallitus pääsisi mahdollisimman vähällä.
Edward Snowden kertoi Greenwaldille pelkäävänsä vain yhtä asiaa, sitä
?että ihmiset näkevät nämä asiakirjat
ja kohauttavat hartioitaan, sanovat
?no kyllähän me tätä ounastelimme,
mutta mitä sitten?. Hän kuvailee,
miten suuret lehdet . Greenwald kuvaa,
mitä tämä merkitsee yksilölle ja yhteiskunnalle.
Greenwald kumoaa yleiset käsitykset, ?ettei minun tylsää elämääni
kukaan viitsi vakoilla. 333 s.. Hän oli saanut Snowdenilta näytteeksi parikymmentä asiakirjaa, mutta saattoiko tuo ikäistäänkin nuoremman näköinen henkilö
. Hän tunnustaakin, että oli viivyttelynsä vuoksi ollut lähellä menettää koko vuosikymmenen skuupin.
Greenwaldin luistavasti kirjoitettu ja hyvin suomennettu kirja kertoo ensimmäistä kertaa tarinan sen
taustalta, miten maailmaa järkyttäneet uutiset Yhdysvaltain ja sen liittolaisten valtavasta urkinnasta lähtivät liikkeelle.
Mielenosoittajat kiittivät julisteissaan Edward Snowdenia Washingtonissa syksyllä.
LEHTIKUVA/ BRENDAN SMIALOWSKI
Ei mikään tusinanörtti
Greenwald kirjoittaa, että hänen ensimmäinen reaktionsa Hongkongissa
oli epäusko. Hän kertoi
?alkaneensa ymmärtää, että maani
toimi maailmalla aivan toisin kuin
minulle oli kerrottu?.
Täysin harkittua
Snowden oli harkinnut tietovuotajaksi ryhtymistä jo talvella 2008?
2009, mutta hän ajatteli odottaa,
josko uusi presidentti Barack Obama
toisi parannusta asioihin.
?Sitten kävi kuitenkin selväksi, ettei Obama ainoastaan jatkanut vaan
monissa tapauksissa vielä pahensi
väärinkäytöksiä?, Snowden kertoi
Greenwaldille.
Greenwaldin mukaan Snowden oli
suunnitellut vuotonsa huolellisesti
harkiten ja täysin tietoisena siitä, että
paljastuksista voi koitua hänelle erittäin vakavia seurauksia.
Greenwald toteaa, että tietovuotajan tekojen vaikutus on sitä suurempi,
mitä vaikeampi hallituksen on häntä
demonisoida. Rajaton urkinta on rajatonta valtaa
LEHTIKUVA/ MANDEL NGAN
» Edward Snowden
teki tietovuotonsa
vakaasti harkiten
ja täysin tietoisena
hänelle todennäköisesti koituvista
vakavista seurauksista.
TOIMITTAJA Glenn
Greenwaldin kirja
Edward Snowdenin paljastuksista
julkaistiin tiistaina maailmanlaajuisesti, myös suomeksi.
Greenwald aloittaa tarinan joulukuun 1
Ei hän pidä itseään marxilaisena, eikä hän usko vääjäämättömiin tapahtumaketjuihin, vaan päinvastoin toivoo,
että kehitykseen pystyy vaikuttamaan. Lähinnä sii-
Thomas Piketty on monessa paikassa otettu vastaan kuin rokkitähti.
hen, että pääomatulot yleensä ovat suuremmat kuin työtulot, mikä johtaa siihen, että
pääoma kasvaa ja keskittyy. Tämähän ei sinänsä ole sensaatio, mutta se ei myöskään ole
itsestäänselvyys. Piketty onkin yhtä hyvin historian kuin talouden tutkija.
MIHIN TULOKSEEN hän on tullut. Seuraavassa Viikkolehdessä julkaistaan
laaja Thomas Pikettyn haastattelu.
41. Julia Ott, joka on
New Yorkin New School -yliopiston kapitalismin historian (!) professori, on tulkinnut sen
näin: ?Kuusi vuotta ?nanssikriisin jälkeen ihmiset etsivät jonkinlaista raamattua. Pintaa
ntaa syvemmä
syvemmältä
ältä
Peter Lodenius
peter.lodenius@gmail.com
Voiko pääoman valtaa horjuttaa?
THOMAS PIKETTY on epätodennäköinen hahmo:
ranskalainen taloustieteilijä, jonka amerikkalaiset kutsuvat luokseen kertomaan, kuinka
tuloerojen melkein räjähdysmäinen kasvu voitaisiin pysäyttää.
Harva sitä olisi uskonut, mutta näin kuitenkin tapahtui: 42-vuotias Piketty otettiin
huhtikuisella pikavierailulla vastaan kuin rokkitähti. 2.
Juuso Välimäki ja Markus Haavio keskustelevat Erkki Liikasen johdolla.
PS. Vero olisi asteikon alapäässä vaatimaton,
mutta nousisi 5?10 prosenttiin, jos on miljardeista kysymys. Hän on tutkijakumppaniensa kanssa kerännyt verotustietoja monesta maasta ja joissakin tapauksissa
jopa parinsadan vuoden ajalta. Tätä
estämään tarvitaan poliittista ohjausta ja poliittista päättäväisyyttä.
Paras lääke olisi hänen mukaansa kansainvälinen pääomavero, joka olisi progressiivinen. Hän kävi esittelemässä kirjaansa Pääoma 21:llä vuosisadalla, mutta hän tapasi saman tien Yhdysvaltain valtiovarainministeri
Jacob Lewin Washingtonissa, jossa hän myös
puhui presidentti Barack Obaman Talousneuvonantajien neuvostolle ja luennoi Kansainvälisessä valuuttarahastossa. kello
17.30?18.30 Rahamuseossa, Snellmanink. 700-sivuinen kirja myytiin melkein heti loppuun
ja se nousi New York Timesin bestseller-kärkeen, missä ei taloustieteen kirjoja ole tapana
nähdä. Suomen Pankki järjestää yleisötilai-
suuden Pikettyn kirjasta tiistaina 20.5. Sitä on ylistetty tai reposteltu melkein
kaikissa itseään kunnioittavissa lehdissä. Muualla kuin
englanninkielisissä maissa eriarvoisuus ei
kuitenkaan kasvanut samalla tavalla.
PIKETTYN MUKAAN tämä aikaisempi vaihe oli
kuitenkin poikkeus, ja nyt on palattu sääntöön, jossa pääomatulot kasvavat nopeammin
kuin työtulot ja eriarvoisuus lisääntyy. Tavallisten työntekijöiden reaaliansiot ovat jääneet vuoden 1980
tasolle, ja vain ylimpien ryhmien ansiot ovat
nousseet, kaikkein ylimmän ryhmän . 2. Liberaalit ovat kiittäneet ja oikeistolaiset ovat
yrittäneet kiistää Pikettyn johtopäätökset.
Tämä ei ole niin helppoa, koska Piketty on
» Piketty on tutkinut
verotietoja monesta
maasta jopa
parinsadan vuoden
ajalta.
tehnyt perusteellista työtä. Muu maailma seurasi enemmän tai
vähemmän heidän perässään. Toisen maailmansodan jälkeen hallitukset ryhtyivät jälleenrakennustyöhön, jossa tarvittiin kaikkia ihmisiä
ja talouskasvukin oli suurempi kuin normaalioloissa.
Yhdysvalloissa taas suuri lama loi solidaarisen politiikan tarpeen ja Franklin D. Hän on näin
pystynyt tekemään kattavampia johtopäätöksiä tulonjaon trendeistä kuin kukaan muu aikaisemmin.
Myös paremmin kuin Karl Marx aikoinaan. Ensimmäisessä
maailmansodassa omaisuudet tuhoutuivat
Euroopassa ja aloitettiin tavallaan puhtaalta
pöydältä ja myös uuden yhteiskuntakäsityksen merkeissä. Tällöin taloustieteessä kehitettiin teoria näiden tulomuotojen harmoniasta.
Pikettyn mukaan tämä johtui kuitenkin
poikkeuksellisista oloista. Rooseveltin New Deal merkitsikin uutta jakoa.
Sitten Ronald Reagan ja Margaret Thatcher
ryhtyivät 1980-luvulla vapauttamaan rahan
liikkeitä ja rajoittamaan ammattiyhdistysten
toimintaa. Kun Pikettyn kirjan nimikin viittaa tähän edeltäjään, häneltä tietenkin kysytään
suhdetta Marxiin. sen
kuuluisan yhden prosentin . Piketty
on vastaus kansalaisten keskuudessa vallitsevaan todelliseen tunteeseen, että kaikkea
ei ole hoidettu, että meidän pitää nyt arvioida
tilannetta, että tarvitsemme suuria ideoita,
suuria ehdotuksia, suuria globaaleja ratkaisuja.?
Tässä tilanteessa Pikettyn uudesta kirjasta
on siis muodostunut lähes sensaatio. Ylimmät ryhmät eivät kuluta suhteellisesti yhtä paljon kuin köyhemmät, joten kysyntä on jäänyt pienemmäksi, kuin jos tulonjako olisi tasaisempi.
MISTÄ TÄMÄ jätti-innostus. Ongelma on kuitenkin sama
kuin niin sanotun Tobinin veron kohdalla: miten estää pääoman pakeneminen veroparatiiseihin?
Ensi alkuun Piketty on ehdottanut yhteistä verotusjärjestelmää Euroopan unioniin,
ja siinä taas alullepanijoiksi sopisivat Saksa ja
Ranska, vanhaan hyvään malliin.
PS. huomattavastikin. Mutta
kyllä heissä tuntuu olevan myös jotain yhteistä, tapa katsella taloutta yhteiskunnan
moottorina, pääomaa korostaen. 1. Sieltä hän
jatkoi New Yorkiin, jossa hän esiintyi YK:ssa
ja osallistui loppuunmyytyyn keskusteluun
taloustieteen Nobel-palkinnon saajien Joseph
Stiglitzin ja Paul Krugmanin kanssa.
Nämä kaksi, ja Bill Clintonin työministeri
Robert Reich kolmantena, ovat pitkään yrittäneet kääntää Yhdysvaltain talouspolitiikkaa elvyttävään suuntaan. 1900-luvulla nimittäin ensimmäisestä maailmansodasta lähtien aina
1970-luvulle asti tuloerot ensin kaventuivat,
SUE GARDNER
minkä jälkeen pääoma- ja työtulot kehittyivät samaan tahtiin. Uusi sota ja uusi Saksa muuttivat uudestaan kaiken
klo 17?19
.5.!
Lempäälässä muurinyössä 17
pohjalettuja ja politiikkaa
Sääksjärven Siwalla (Tampereentie 455). Vasemmistoliiton teltta Jyväskyjälkeen vapaan tanssin kerho juhlasalissa.
län kävelykadulla la 17.5. Musiikki-ilta Tuliruusu ma 19.5.
klo 20 KOM-ravintolassa Helsingissä (Kapteeninkatu 26). Pirkanmaan Vasemmistoliiton nen ja Pekka Saarnio 11?12.
Klo 10?13 Kontulan Vasemmiston teltta
tapahtumia:
. Käpylän kirjastoyhdistys ry ja Käpylän kirjasto
??. SAK Tampereen Paisu 18.5. Mukana
a
t
eluil
Kesk ust
16?17.30.
myös
EU-ehdokn
lä
y
k
s
kaat Jussi Saramo ja
ä
v
Jy
Sinikka Torkkola.
JUSSI JOENTAUSTA
ungin
Yläkaup
. Kirjateltassa kirjatarjouksia ja ohjelmaa. kauppakeskus Sellossa
Espoon Leppävaarassa. Tampereen Tammelantorilla her- Mercedes Bentso (oik.) Li Andersonin tukiryhmän Kriisibailuissa klo 21.
nesoppa-tapahtuma EU-vaalien tiimoilta
Klo 10?13 Malminseudun työväenyhdistyksen teltta Pukinmäkipäivillä, Säveltäjänpuistossa (Unikkotie 8). Heikki Patomäki 14.30, ma 19.5.
+ Peijakas dj:t! Narikka 3 euroa, ei muuta
Heikki Patomäki 12?14 ja Silvia Modig
sisäänpääsymaksua.
14?15, ti 20.5. Ilmoittautuminen alkaa klo 10
ja kokous klo 11.
??. Toritapahtuma la 17.5. EU-ehdokas Eila Tiainen
singissä:
paikalla klo 12?13.
. Vasemmistoliitto liikkeellä Helsia ja kirppari. Muttilainen.
mökillä.
Klo 10?18 Vasemmiston
. Helsingissä Rakennusliiton
hallituksen kokoushuoneessa (Siltasaarenkatu 4). Herkkukahvila
auki klo 18?22. Ke 21.5. Peter von Bagh, Jussi Raittinen, Pirjo
Honkasalo, Jennifer Clement ja Jaakko
Hämeen-Anttila. Saima Harmaja -seuran puheenjohtaja Päivi Istala
kertoo runoilija Saima Harmajasta ti 20.5.
klo 18 Helsingin Käpylän kirjastossa (Väinölänkatu 5). E
vapaa-aika
Museoiden yötä vietetään eri puolilla Suomea lauantaina 17.5. Myös kahvia ja pullaa. klo 19?22 Daddy?s
Pubissa Riihimäellä (Hämeenkatu 28).
Paikalla Vasemmiston varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen, EU-vaaliehdokas Toivo Haimi sekä Vasemmistonuorten
varapuheenjohtaja Juuso Aromaa. Eurooppaa muuttamaan! Vaaliriemu to 22.5. klo 11?13 Järj. Tilaisuus käynnistyy
tie 10?12 ja Kari Uotila 12?13.30.
tahkon pyörityksellä ja koirahalauksella.
. Vasemmistoliiton juttuteltta Kera??. saakka
bailut pe 16.5. Ohjelma (www.kirjakarnevaali.?) alkaa päivittäin klo 15.
??. Salaista valoa täynnä. Jyväskylän kunnallistoimikunta la 17.5. klo 11?15
Kirjan Talon juhlasali, Helsinki
(Kirjatyöntekijänkatu 10).
42
Teatteri
Kirjallisuus
Keskustelu
Kuvataide
??. Paikalla Sinikka
Torkkola.
. Otto Wille Kuusisesta
ilmestyi talvella uusi elämäkerta, Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Kuusis-aiheista näytelmää ja Yle
valmistelee Hertta Kuusisen ja tämän
puolison Yrjö Leinon tarinasta kertovaa tv-sarjaa.
Seminaarin järjestäjinä ovat Otto
Wille ja Hertta Kuusisen säätiö sekä
Kansan Arkisto. klo 13?15 Kinaporin paledessä la 17.5. klo 14?16 (tarjolla myös
syntymäpäiväkahvit), to 22.5. klo 19?21 Puutarhurintalossa Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella. Tavattavissa
Sirpa Puhakka 10?11.
??. Mukana
mm. klo 16.30?18.00
Kallion kirjastossa Helsingissä. Kirjakarnevaali ti-ke 20.?21.5. Sinikka Torkkola Keskustorilla ammattiyhdistysliikkeen teltalla to 22.5. Elokuva esitetään Työväenliikkeen kirjastossa Helsinki-päivänä 12. Helmi-Leena Nummela ja
Eeva Soivio esittävät lauluja Kaj Chydeniuksen sävellyksistä. Li Anderssonin tukiryhmä
??. Yleisen Lehtimiesliiton liittokokous la 17.5. Suomeen on saatu
Hertta ja Esa Kuusisen mapit.
Rentolan lisäksi seminaarissa
puhuu Tauno Saarela kertomusten luomasta Otto Wille Kuusisesta.
Ohjaaja Peter von Bagh kertoo huomioista, joita teki valmistellessaan
1990-luvulla Otto Wille Kuusista
käsittelevää Mies varjossa -dokumenttielokuvaansa. Järj.
Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestöt
Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. alkaen klo 10 ValKontulan ostarilla. Historioitsija Kimmo Rentola
alustaa aiheesta Kansallisarkiston
uusien Moskovasta saamien henkilömappien pohjalta. Kulttuuri hyvinvoinnin tekijänä.
Keskusteluilta la 17.5. Ti 20.5. Tavattavissa Sirpa
keakoskella Koiton aukiolla. klo 12?15, ma 19.5.
klo 16?18, ke 21.5. Kuntalaisen ääni la 17.5. Lauantai 17.5.:
Puolen päivän aikaan paikalla soppatykki
Klo 10?14 Laajasalon Vasemmiston esit(kalakeittoa). Järj. Musiikkia: Babylonin Rattaat sekä Jani ja Yleistilan lasku.
??. Juhlan
??. museoviikko.?/museoviikko/
Tapahtuma
Musiikki
Uutta tietoa
Hertta
Kuusisesta
SKDL:N SODANJÄLKEISEN voimanaisen
Hertta Kuusisen suhteesta Neuvostoliittoon saadaan uutta tietoa
lauantaina järjestettävässä seminaarissa. Klo 20.30 stand-upia
Kaisa Pylkkänen, klo 21.15 haastatteluja,
klo 22 Kanyasoli, klo 22.40 ilmaista kaljaa
-yhtye, klo 23.30 Paleface ja klo 24 dj:t. Paikalla EUPuhakka ja Pekka Saarnio 12?13.
ehdokkaat Kari Uotila ja Sinikka Torkkola.
Klo 12?17 Vasemmistoliiton Oulunkylän
Molemmat myös Tampereella klo 12.30?
yhdistyksen teltta Arabiankatufestareilla.
14 Hervannassa Valintalon edessä ja klo
Tavattavissa Sirpa Puhakka 15?17 ja Sami
14.30?16.30 Keskustorin vaali?Frank. Mäntsälän Vasemmiston vaali- 9?18, Annika Lapintien tukiryhmä 10?14
teltta la 17.5. Li Anderssonin Helsingin tuki- rumia vastapäätä, Mannerheimintie ja
ryhmä ja El Toro Negro esittävät: KriisiSimonkadun risteys. klo 20 ravintola Mustassa
klo 10?18.
. Alustajana
Antti Nousjoki suunnittelukilpailun voittaneessa Arkkitehtitoimisto Ala Oy:stä.
Vapaa pääsy.
??. klo 11?14. Faruk Abu Taher
Härässä (Mäkelänkatu 52) Helsingissä.
Esiintymässä klo 21 Mercedes Bentso, klo
15?18, Kari Uotilan tukiryhmä 14.30?18,
22 Tommy Lindgren ja klo 23 Eurocrack
su 18.5. klo 13?14.30
sateenkaari-Eurooppa
i&
Na-rinkkatorilla. Vauhdittajana irkkubändi Nightcap. klo 6?8.
??. Annika Lapinket Kalaasin edessä. Vapaa pääsy.
??. kesäkuuta kello 13.
Seminaarin oheisohjelmana on
pieni näyttely isä ja tytär Kuusisen
välisestä kirjeenvaihdosta.
SEMINAARI PIDETÄÄN päivänä, jol-
loin Otto Wille Kuusisen kuolemasta
tulee kuluneeksi 50 vuotta, mutta
käynnissä on muutenkin varsinainen
Kuusis-buumi. Muttilai??. Vaalimökki Lasipalatsin nurkalla Foo??. Noin
telypöytä Laajasalopäivillä. Klo 10 keskustelua
veroparatiiseista (Erkki Laukkanen), klo
11?12 lasten tunti (Kengurumeininki), klo
12?14 Paavo Arhinmäki, klo 14.30 Kengurumeininki, klo 15?16 Claes Andersson
soittaa, EU-ehdokkaita klo 16?17, muotinäytös klo 17?18, afrikkalaista soittoa &
tanssia klo 18?19. Ohjelma paikkakunnittain
www. Vallilan Eläkeläisten van kävelykadun tuntumassa Prisman
kevätjuhla to 22.5. klo 17 järjestöjentalolla, metalli
kallisjärjestö ry
74:n tiloissa.
??. klo 10?14.
velukeskuksen kerhohuoneessa. Kallion . klo 10 Mäntsälän K-Citymarja Lapintie 10?12 ja to 22.5. Helsingin uusi keskustakirjasto.
Keskustelutilaisuus ti 20.5. Klo 20 dj-musa alkaa
ravintola Fenniassa. klo 10?13 EU-ehdokas Eila Tiainen ja jyväskyläläisiä
Korpilahdella, entisen Nordean pihassa.
aktiiveja.
Nuotiokahvia, makkaranpaistoa, arpajai??. klo 15?18 ja
pe 23.5.klo 14?18.
. Vaalimökillä pe 16.5. Sinikka Torkkola tavattavissa Keskustorin vaalimökillä: su 18.5. Paikalla
??. Alustajina taiteen
edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirniö,
näyttelijä Minna Aro, kirjailija Keijo Siekkinen, kuvataiteilija Hannu Castren sekä
kansanedustaja Eila Tiainen. KU
SEMINAARI la 17.5. klo
10?19 Helsingin Rautatientorilla. klo 22?24
ja pe 23.5. Tavattavissa
klo 12 paikalla EU-ehdokas Pia Lohikoski.
Silvia Modig 11?13, Sami ?Frank. Koko päivän
ehdokkaita paikalla. Liput 15 euroa KOMtoimistosta.
??. Riihimäen Vasemmistonuorten
EU-vaalibileet pe 16.5. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?.. Auki su 25.5. TavatPaavo Arhinmäki TamKulttuur
i.
t
in
tavissa Li Andersson
pereen Keskustorin
o
v
hy vin
16?17, Pia Lohikoski
vaalimökillä
09 7596 0208
www.kansanuutiset.fi
Maksajan (tilaajalahjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja
Osoite
Tilaushinnat sis. + Vasurilla-levy
Viikkolehti 3 kk / 29 . Timo Mäkelä
Sanomalehti ei ole kuollut.
Tilaa Viikkolehti kuukaudeksi tai
Satakunnan Työ kahdeksi, saat
kaupan päälle Vasurilla-cd-levyn.
Duunarilaulut ennen ja nyt.
Mukana mm.
AGIT PROP, KOM-TEATTERI,
TUOMARI NURMIO, PALEFACE,
PELLE MILJOONA, JUKKA POIKA,
ASA, JAAKKO TEPPO,
M.A.NUMMINEN, DALLAPÉ-ORKESTERI,
VESA-MATTI LOIRI & KRISTIINA HALKOLA.
10 ?
Teen määräaikaisen lehtitilauksen:
Viikkolehti 1 kk / 10 . + levy
Satakunnan Työ 2 kk / 10 . + levy
kertoo taustat, kuvaa ihmiset,
selittää ilmiöt.
Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa vain kotimaassa.
Tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä.
Nimi
Osoite
-artikkelit
ikk li vain
i Viikk
Viikkolehdessä.
Puhelin
tilaukset@kansanuutiset.fi
p. painetun lehden alv:n 10 %.
43
A: 7,11,6,9;
B: 3,10,8,5
LÄHTÖ 7: Päätöskohteen suosikit löytyvät takarivistä. Tosin dramatiikka ei ollut yhtä suuri kuin kaksi
vuotta sitten, jolloin City ratkaisi tittelin kahden yliaikamaalin siivittämällä voitolla QPR:sta kauden viimeisessä pelissä.
Etihad Stadionilla rytäkkä oli fanien kenttäinvaasion takia melkoinen. Myös Driller Man
(7) pääsee rivakasti matkaan. on tehnyt viiteen viime
peliin yhtä monta maalia. Viimeksi laukannut Mr Exquisite (7) tulee keulaa varmaan kyselemään. KuPS - FC Honka .............. PK-37 - GBK .................... Simelius
(8) laukkasi viimeksi, mutta noussee
nyt voittotaistoon. A: 2,3; B: 1,5,10
LÄHTÖ 2: Kakkoskohde on tasaisempi.
Tyrone Star (1) pystyy parhaimmillaan lähtemään kovaa. A: 12; B: 8,11,7,1,6
LÄHTÖ 6: Lämpöisten avoimen sarjan
maililla Elora Hanover (3) syöksyy tuttuun tapaansa keulaan ja voi olla, että
Pekka Korpi ei piikkiä suosiolla muille
luovuta. Venicen tallikaveri Aragorn
Hoss (2) on sen luokan peli, että siitä
kuullaan vielä. 1 (X)
9. Hyviä juoksuja ovat viime
aikoina tehneet myös Play Like Devil
(14), Ranch Keen (13) ja Starlet Fair-
way (9). Haka - Viikingit ................. FC Inter - VPS ................... F
pelit
Hieno sekoitus. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin jär-
7. 1 (2)
12. Vaikka United vaelsi viime viikonloppuna huipentuneen Valioliigakauden varjojen mailla sijoittuen
vasta seitsemänneksi, korjasi City
mestaruuspotin. Englannin kokeneempaan kaartiin
lukeutuva Wayne Rooney uskoo joukkueensa menestykseen kesän MM-kisoissa. A: 2,15; B: 14,12,13,9,7,11
LÄHTÖ 5: Kylmäveristen tasoituksessa
Mokomani (1) pitänee piikin. Mahdollisia yllättäjiä ovat keväällä radoille pitkältä tauolta palannut Aatteli (11), risaista tauluaan parempi Aaron Hem (2) ja tasaisesti suorittava Viiru-Valtteri (1). SJK - IFK Mhamn ............... Viimeksi Special Promise (12) voitti vakuuttavasti, mutta
nyt asetelmat ovat toisenlaiset. 1 (X)
4. A:
10,8,11; B: 2,1,9,6,7
LÄHTÖ 4: Lämpöisten tasoituksessa
sarjamääritys suosii takavolttilaisia.
Keulaan tosin rynnistää Snowline
Dream (2), joka saattaa johtaa lähdöstä maaliin. Toivottavasti sama tahti jatkuu syksyllä EMkarsinnoissa, koska hyökkäyspäässä
Suomen haasteet ovat suurimmat.
Köppinen elämänsä kunnossa
LÄHTÖ 1:
Kuopion
Toto75-ravien 3-vuotiaiden varsojen avauskohde vaikuttaa kahden
kaupalta. 1 (2)
11. 2
13. Mestaruuden lopullisesti sinetöineen maalin tällännyt Vincent
Kompany menetti silti kapteeninnauhansa pelin jälkimainingeista toisesta syystä. Kymppipaikan ?Kappe. Köppinen (12) sai Vermossa viimeksi raskaan
reissun ulkoradoilla eikä kovassa seurassa ymmärrettävästi noussut voittotaistoon. FF Jaro - TPS ..................... P-Iirot - Kerho 07 ........... 1 (2)
6. Pari kertaa peräkkäin flopannut
Beatasine (11) on arvottu takariviin ja
on nyt pieni arvoitus. Hännänhuippuna oleva kotijoukkue taistelee nyt
kynsin hampain Marko Rajamäen
johdolla iskien vaarallisesti vastaan.
Lähdetään silti ykkösestä, mutta
Shef ki-kertoimen takia varalle kakkonen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 17.5. Kummankaan joukkueen vahvuudet eivät ole todellakaan
maalinteon puolella. Alkuongelmien jälkeen
City-manageri Manuel Pellegrini
sai tähtensä pelaamaan joukkueena,
vaikka piikki oli levottomasti auki
viime kesän siirtoikkunan aikana.
Chileläisinsinöörin hankinnoista
esimerkiksi Sevillasta tullut hyökkääjä Álvaro Negredo oli aivan liekeissä alkukaudessa tehden 24 maalia eri yhteyksissä helmikuun alkuun
asti. Pekka
Korven tallin Arctic Muscles (3) tarjonnee tiukan vastuksen. 1
2. Matka mestaruuteen ei sujunut paraatimarssin
tavoin, koska City johti sarjaa vain 15
päivän ajan. JäPS - PK K-U .................. Astrid Wibb
(12) palailee sairaustauolta ja on syytä
noteerata. A: 9,12; B:
2,5,6,1,7,4
Perusrivi: 2-4-10-2-12-7-9
Jouko Joentausta
jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. X
3. Takavolttilaisten ykkönen on Västerbo Mission (15), joka on
koko kevään tehnyt hyviä juoksuja ja
sijoittunut kolmen joukkoon raskaistakin reissuista huolimatta. kello 15.55. Suora risti.
Hyökkäyspään hienouksia ei nähtäne myöskään KuPS:n ja FC Hongan pelissä, jolleivat espoolaisten
tuoreet espanjalaisvahvistukset ole
vielä kokoonpanossa. Sen
sijaan mitään erityisen hämmentävää
ei ole siinä, että FC Lahden ja RoPS:n
peli tulee olemaan puolustusvoittoinen taistelu. Kaupungin kakkosseuraksi
tänä vuonna jäänyt United teki melkoisen virheen palkatessaan Sir Alex
Fergusonin työn jatkajaksi sinällään
upeaa työtä Evertonissa tehneen David Moyesin.
Moyes ei saanut otetta miehistöstään ja shokkipotkut ennen kauden
päätöstä päättivät työn Punaisissa
Paholaisissa. Uskon, että voimme yllättää ja mennä pitkälle, mutta vaikeaa se on. Ylivauhdista hyötyisi myös Day Cruise (8). RoPS on tehnyt
kahdeksassa pelissä vain neljä maalia. Varovasti pitää
suhtautua myös huippuruuna Woma-
nizer S:ään (6), sillä se ei viime juoksuissaan ole ollut oma itsensä. 1 (2)
5. Hän nimittäin antoi sen
Manchester Cityn tunnetuimmalle
julkkisfanille Noel Gallagherille.
MANCHESTER ON
» Matka
mestaruuteen
ei sujunut
paraatimarssin
tavoin.
City-manageri
Manuel Pellegrini sai tähtensä
pelaamaan joukkueena ja tuloksena oli mestaruuspokaali.
mästi kaksi maalia. A:
4,7,1,10; B: 6,2,9,11,8
LÄHTÖ 3: Kylmäveristen ryhmässä
44
» Kylmäveristen
ryhmässä
suosikin
paineet saa
viimeksi
hyvin
kirinyt
Vietteli.
suosikin paineet saa viimeksi Oulussa
hyvin kirinyt Vietteli (10). Sen jälkeen tulos oli nolla, joskin loukkaantumiset olivat myös vaivana.
City pisti pallon vastustajan kaikkiaan 102 kertaa kuluvalla kaudella,
SELLAISET VALLITSEVAT
LEHTIKUVA/ ANDREW YATES
siis seitsemäs
mestaruus kahdeksan kauden sisään. Viimeksi se lopetteli Mikkelissä rennosti 12,5-kyytejä. Ilta-Sanomat 14.5.
Punaisesta siniseen Manchesterissa
nykyään Englannin
jalkapallopääkaupunki. Virijori (8) tarjoaa
tiukan vastuksen. Mutta silti
aivan kaikkia ei maalien pyssytys Cityn paidassa vakuuttanut, koska Didier Deschamps jätti Samir Nasrin
tylysti Ranskan MM-ryhmän ulkopuolelle. 1
10. Perusteena oli se, että tarkoituksena oli valita paras joukkue, ei
välttämättä parhaita pelaajia. Tosin viimeisessä kotipelissä Hullia vastaan tuli enteitä
paremmasta tulevaisuudesta, koska
vasta 18-vuotias James Wilson teki
ensimmäisessä pelissään välittöMANCHESTERIIN TULI
joten tulivoimaa piisasi. Tallitietojen mukaan ori olisi
elämänsä kunnossa ja nyt pitää odottaa
vain menestystä. Pelaajamanageri
Ryan Giggsin mukaan hyvät ajat tulevatkin palaamaan Old Tra?ordille.
kiistatta juuri
nyt Etihad Stadiumilla. Ilves - JIPPO ....................... Se teki tempun
viimeisellä kierroksella ottamalla
2?0-voiton West Hamista. 1
VAKIORIVILLÄ PÄÄSTÄÄN vihdoin sukeltamaan Suomen sarjojen pariin.
Veikkausliiga on alkanut yllätyksellisesti, koska tuskin kukaan olisi odottanut Antti Muurisen luotsaaman
MYPA:n olevan piikkipaikalla. Takarivin Bite The Bullet (10) on tehnyt pitkin kevättä tasaisen varmaa työtä. Takahevosista Helmen Vili (11) syöksyy juoksuradalta johtohevosen kupeelle. EIF - BK-46 ...................... Stepping Memory (9) oli Teivon voittojuoksussaan ylivoimainen. Silti on
hyvä muistaa se, että vaikka päättyneen kauden Manchester City oli ennen kaikkea tähtisikermä, se kuitenkin pelasi riittävällä tavalla myös yhteisiä sopimuksia noudattaen.
64 SARAKKEEN VIHJERIVI
1. Pelihevosia
ovat myös Sing For Ever (2), Justines
Power (5) ja Cadillac Face (6).Yllätysvoittaja on mahdollinen. Sillä haettaneen keulapaikka ja annetaan se pois
Arctic Shotille (4). X
jestelmää: 1, X, 1(X), 1(2), 1(2), 1, 1, 1(X),
1, 1(2), 1(2), 2, X.
Olli Kohonen
kohonen.olli@gmail.com
VIIKON VÄITE: Kasper Hämäläisen lop-
pukausi Puolan liigan Lech Poznanissa on sujunut liekeissä. Minto?s
Romeo (9) on yllätellyt ennenkin ja
voi tehdä sen nytkin, jos juoksu menee
alussa kaahotteluksi. JJK - FC Jazz ........................ HIFK - PK-35 ..................... FC Lahti - RoPS ................ 1
8
Tätä kilpailua käydään myös liikunnan sisällä. Meillä liikunnan ja urheilun rahoituksesta niin iso osa tulee tätä kautta, että
monopolin murtaminen olisi kohtalokasta.
Monopolilla pystytään myös huolehtimaan
parhaiten rahapelitoiminnan eettisyydestä
sekä kantamaan vastuuta myös peliriippuvuuden hoitamisesta. Vapaaehtoistyön ja talkootyön . Siksi tärkeintä on turvata kansalaisjärjestötoiminnan
edellytykset ja huolehtia, ettei liikunnasta
tule kauppatavaraa.
tavasti yhä useammin tuote, joka pitää saada
kaupaksi liikkujille, yleisölle ja ennen muuta
rahoittajille. Tämä
tarkoittaa, että unioni voi tukea, yhteensovittaa ja täydentää jäsenvaltioiden liikuntasektorin toimia. Oma laji tai tapahtuma on valitet-
Kirjoittaja on TUL:n Suur-Helsingin piirin
ja Suomen Palloliiton Uudenmaan piirin
puheenjohtaja. Onneksi
sponsoriraha on herkkää ja katoaa sukkelaan
ylilyöntien sattuessa.
Taloudellista voittoa haviteltaessa urheilu
myös lipuu kauemmas tavallisesta suuresta
yleisöstä. vapaudesta, tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
ole pahasta, onhan kyse siitä, että urheilu herättää meissä tunteita ja jaettuja kokemuksia. Vapaaehtoistyön ja kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen on erityisen tärkeää meille suomalaisille,
sillä liikunta on meillä vahvasti kansalaisjärjestövetoista. Yleisön halu on vahva pohja työssä urheilun vakavien lieveilmiöiden nitistämiseksi. Toki unionin linjaukset ovat ennen varsinaista toimivaltaakin vaikuttaneet urheiluun siinä missä muuhunkin elämään, esimerkiksi vapaaseen liikkuvuuteen liittyen on
ammattilaisurheilun puolella jo vuosia sitten
ollut näyttäviä yksittäisiä urheilijoita koskeneita kiistoja.
Vuodesta 2009 alkaen EU:lla on ollut tukitoimivaltaa urheilun ja liikunnan alalla. Aiemmin hän on toiminut sekä
TUL:n että SPL:n varapuheenjohtajana.
LEHTIKUVA/ OLIVIER MORIN
45. Happihyppely
Kari Uotila
kari.uotila@eduskunta.?
Mitä tekemistä EU:lla on liikunnan kanssa?
OTSIKON KYSYMYS nousee usein esiin ja se on-
kin aiheellinen, sillä kovin kauaa unionilla ei
ole ollut toimivaltaa urheilun ja liikunnan asioissa. Kotisohvaltakaan ei enää voi seurata monia isoja kisoja,
kun oikeudet myydään huutokaupalla maksukanaville.
URHEILU ON aina ollut viihteellistä. Vapailla pelimarkkinoilla tähän tuskin löytyisi haluja.
On hyvä, että EU:lla on mahdollisuus toimia yhteistyön kenttänä urheilun vakavimpien ongelmien kitkemiseksi. Tehokkaasti tämä työ onnistuu vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Tämä ei toki
SUURI YLEISÖ haluaa puhdasta ja eettistä urheilua. Kansalaistoiminnan ja erityisesti urheiluseurojen merkitys tulisikin ymmärtää EU-tasolla nykyistä paremmin muun
muassa verotuskysymyksiä ratkaistaessa. On hyvä, että Euroopan
unioni on valinnut yhdeksi liikuntapolitiikan
painopisteekseen urheilun integriteetin tukemisen, eli muun muassa antidoping- ja sopupelien vastaisen työn. siis yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen . Järjestäytynyt rikollisuus on siellä, missä rahakin.
Dopingrikollisuus tuntuu aina olevan askeleen edellä testien kehittelijöitä. Yksittäisten lajien kilpaillessa
sponsorirahoituksesta yhä tärkeämmäksi
nousee lajin ja urheilijoiden viihdearvo. Tämä mahdollistaa urheilualan
yhteistyön vahvistamisen. Kaupallistuminen tuo mukanaan ikäviä ja vakaviakin lieveilmiöitä. Urheilija tuotteistetaan ja lajiin haetaan kohahduttavuutta jopa väkivaltaisuudella. pitää olla mahdollista jatkossakin.
TOINEN SUOMALAISELLE liikuntakentälle tär-
» Suuri yleisö haluaa
puhdasta ja eettistä
urheilua.
Lippujen hinnat ovat nousseet
sellaiselle tasolle, että urheilutapahtumiin osallistuminen jää
hyvin tienaavien ja yritysten
kutsuvieraiden etuoikeudeksi.
Kuvassa Juventuksen kannattajia katsomossa Eurooppa-liigan
ottelussa Juventus?Benfica toukokuun 1. Liikunnan pitää
kuitenkin jatkossakin olla mahdollisimman
paljon ruohonjuuritason toimintaa. päivänä.
keä tavoite on rahapelitoiminnan yksinoikeuden turvaaminen. Tämän vuoden
alussa käynnistynyt EU:n koulutus-, nuorisoja urheiluohjelma Erasmus+ sisältää ensimmäistä kertaa oman luvun urheilusta. Lippujen hinnat nousevat usein sellaiselle tasolle, että urheilutapahtumiin osallistuminen jää hyvin tienaavien ja yritysten
kutsuvieraiden etuoikeudeksi. Loppupeleissä liikunnan ja
urheilun integriteetissä on kyse eurooppalaisista arvoista . Viime vuosina kiihtynyt viihteellistyminen on kuitenkin saanut piirteitä, jotka eivät
tue niin yhteisöllisyyttä kuin urheilun kunniallisuuttakaan. Ohjelman kautta jaetaan rahoitusta dopingin, ottelumanipulaation, syrjinnän ja väkivallan
torjuntaan.
Ohjelman kautta edistetään myös vapaaehtoistyötä. Sopupelit, ottelutulosten manipulointi ja vedonlyöntivilppi
yleistyvät koko ajan.
Tänä päivänä liikunta kilpailee huomiosta
ja mediatilasta muun kaupallisen viihteen
kanssa. Tässä on tähän mennessä
onnistuttu
Kuinka monessa suomalaisessa elokuvassa Tauno Palo näytteli?
1.
8. Mikä oli Suomen edustajan Softenginen
sijoitus Euroviisuissa?
5. Jatkossakaan hän ei
ujostellut eikä aikaillut vaan tykitti täydeltä laidalta. Kevät koittaa Hitlerille
7. Lisää kuoreen merkintä Ristikko.
5
4
3
Ristikon 9.5.2014 voittajat ja oikea vastaus
Kansan Uutiset
onnittelee voittajia.
2
1
a
b
c
d
e
f
g
h
Määrätietoinen hyökkäys käynnistyy helposti silloin, kun pelitaitoa ja iskukohteita on riittävästi tarjolla.
Pardubicessa vuonna 2007 pelatussa pelissä
Schigalko?Antal ensin mainittu on järjestänyt koko
kalustonsa ihannepaikoille. Noin 60 500 asukasta
6. De6+ ja 1?0.
46
Vastaukset
1. Mäntsälässä
8. 11. Ka1 Lg7
4. Missä kunnassa SDP:n puheenjohtaja
Antti Rinne on kunnanvaltuutettuna?
8. Kuka on Thomas Neuwirth?
9. 65 elokuvassa
7
Tilinumero IBAN-muodossa:
Terttu Kurvinen, Salla
Keijo Kämäräinen, Sulkava
Liisa Varjonen, Mynämäki
Kuka on Euroopan parlamentin
puhemies?
2. 50 vuotta
10. Kuinka monta jäsenmaata EU:ssa on?
3. Kuinka paljon Seinäjoella on asukkaita?
6. Minä vuonna Suomi liittyi Euroopan
unioniin?
4. hxg6 hxg6 2. Euroviisujen itävaltalainen voittaja Con-
6
chita Wurst
9. Miten valkea vei värinsä voittoon?
Ratkaisu: 1. Martin Schulz
2. Ristikko
Shakki
Ristikko 16.5.2014
Onks tietoo?
Nimi ja paikkakunta:
Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa.
Vastaukset 21.5.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset,
PL 64, 00501 Helsinki. Vuonna 1995
4. Millä nimellä Mel Brooksin ohjaama elokuva The Producers Suomessa tunnetaan?
7. Dg4! Dxd3+ 3. sija
5. Kuinka monta vuotta tulee kuluneeksi
Otto Wille Kuusisen kuolemasta?
10. 28 maata
3
Siinä on pohdittanut. Europarlamenttiin ei mennä harjoittelemaan tai
» Kun samanmielisiä on
ja paikka jäi saamatta. Liittoutumalla vaikutusvalta kasvaa ja se näkyy päätöksenteossa.
Kokemus on myös osoittanut, että politiikan ulkopuolelta euroedustajaksi valituilla on suuria vaikeuksia sopeutua. Ero on suuri
myös vuoden 2012 kuntavaaleihin.
paljon, voima kasvaa.
Niissä vasemmistoliiton ehdokkaat
saivat miltei tasan 200 000 ääntä.
Miten vasemmistoliitto saa nuo
MONI EHDOKKAASTAAN ?varma ää140 000 äänestäjäänsä eurovaanestäjä. Samahan se on
eduskunta- tai kunnallisvaaleissakin. saadaan äänestämään. Kevään 2011 eduskuntavaaleissa vasemmismalaisillekin. Tämä on siis tuorein mitattu potentiaalinen
Kokoomuksella on mahdollisuus jopa neljään paikperusta puolueen kannatukselle. ja päätösten sisältöön voi vaikuttaa, jos on voimaa.
Yksi edustaja ei pysty paljon vaikuttamaan. Kansaa on edelleenkin EU-vaaleissa vaikea
saada liikkeelle. Vaali-innottomuus näkyy suoraan äänestysprosentissa . Ilman koko joukkueen ponnisteluja paikan saalistus ei onnistu.
Jos vihreät saavat vain yhden paikan, ex-meppi ja -ministeri Heidi Hautala on vahvoilla ja kannoille kolkutteEnnakkoäänestys on alkanut edellisvaaleja laimeampana.
lee Oras Tynkkynen.
keräämään kokemusta, kuten jotkut
sirpalepuolueiden ehdokkaat julistavat ehdokkuutensa perusteluissa.
Ensi viikolla
en
e
t
e
i
t
s
u
o
l
a
T
n
e
d
h
ä
t
r
e
p
su
yn
t
t
e
k
i
P
s
a
Thom
haastattelu
Eurovaalien
loppukiri
47. Hänen tilalleen noussee joku kolmikosta Timo Harakka, Mia-Petra Kumpula-Natri tai
Riitta Myller.
Eri mittaustenkin mukaan vasemmistoliiton kärki on
tasainen. Rinne
joutui miltei kylmiltään EU-vaalitaistoon ja ymmärrettävästi hän joutuu ottamaan varovasti varman päälle. eikä Suomi ole mikään poikkeus.
Moni kokee EU:n liian kaukana olevana byrokratian
linnakkeena, eikä ihan väärässä olekaan. Puoluegallupeissa kankaan, sillä ministereistä Alexander Stubb on matkalla
natusprosentti on vaalien jälkeen pysynyt suurin piirtein
kohti äänikuninkuutta. Puolueella ei ole kärkiehdokkaita, mutta eri gallupeissa eniten kannatusta ovat keränneet Li Andersson,
Merja Kyllönen ja Annika Lapintie. Olli Rehn on jäänatukseen viimeksi pidetyissä, vuoden 2009 EU-vaamässä Väyrysen varjoon ja voi olla, että myös Anneli
leissa. Ainakaan yrityksen puutteesta ehdokkaita ei voi
syyttää. Usein kuitenkin unohtuu, että entistä useammat EU:ssa tehdyt päätökset koskettavat myös kaikkia suomalaisia . Kun samanmielisiä on paljon, voima kasvaa. Ehdokaslista
se mahtaa kertoa. Puolueen nykyinen meppi Sampo
Terho säilyttänee paikkansa ja saanee seurakseen Jussi
Halla-ahon.
Demareissa haikaillaan kolmatta paikkaa, mutta se
jäänee haaveeksi, Uuden puheenjohtajan Antti Rinteen
tv-tentistä ei ainakaan tullut puolueelle nostetta. Ainakin siinä, että ehdokkaat ja heidän
tukiryhmänsä ovat jalkautuneet kansan pariin.
Kampanjointi on nyt ehkä edellisvaaleja aktiivisempaa. Liisa
Jaakonsaari jatkanee, mutta Mitro Revolla on vaikeuksia uusia paikkaansa. Onko näissä vaaleissa sittenkin liikon nyt edelliskertaa monipuolisempi, joten se kiinnostakeellä aiempaa enemmän epävarmoja äänestäjiä ja monet
nee myös monia ?liikkuvia äänestäjiä?.
haluavat esimerkiksi katsoa kaikki tv-tentit ennen päätöksentekoaan?
Mielenkiintoista on verrata äänestyskäyttäytymistä
ENNUSTEET LUPAAVAT kolmea euroedustajan eli mepin
viimeksi käydyissä eri vaaleissa vaikkapa vasemmistoliipaikkaa niin kokoomukselle, keskustalle kuin perussuoton osalta. Ennakkoäänestys on alkanut
vaa vielä viimeiselle kampanjaviikoledellisvaaleja laimeampana. Mistä
lekin, miten ?omat. Demareilla säilyisi kaksi paikkaa ja vihreät
toliiton ehdokkaita kävi äänestämässä vähän yli 239 000
sekä vasemmistoliitto saisivat yhden paikan.
kansalaista. Silloin vasemmistoliiton ehdokkaita äänesti vain
Jäätteenmäki, Hannu Takkula, Antti Kaikkonen ja
noin 99 000 suomalaista eli 140 000 vähemmän kuin
Mikael Pentikäinenkin ohittavat komissaarin.
pari vuotta sen jälkeen pidetyissä eduskuntavaaleissa ?
Perussuomalaisten kolmas paikka on kiinni siitä, miten
EU:ta vastustavat puolueen kannattajat viitsivät lähLEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER
teä äänestämään. on jo numeronsa raapustaleissa liikkeelle. Naisehdokas on keskimäärin mieskollegaansa avarakatseisempi, joustavampi,
suvaitsevampi, ennakkoluulottomampi ja vähemmän väkivaltainen.
Teatteriohjaaja, kirjailija Juha Hurme Vaalikone-kolumnissaan, Yle Kultakuume 14.5.
Viimeinen sana
Jouko Joentausta
jouko.joentausta@kansanuutiset.?
Miten saadaan ?omat?
äänestämään?
EU-VAALIEN KAMPANJOINNIN loppusuora on käynnistynyt.
Missä se näkyy. Kuninkaan elkein esiintyy myös
samalla tasolla.
keskustan Paavo Väyrynen ja saanee sarjalipun BrysseEro on kuitenkin melkoinen vasemmistoliiton kanlin koneeseen huikealla äänimäärällä
www.pins.fi. Olet saanut postia.
Osuuskunta Tradekan jäsen
Saamassasi kuoressa
on arvosetelisi sekä uusi
jäsenkorttisi!
www.tradeka.fi
Sujauta jäsenkorttisi lompakkoosi ja aktivoi siihen
myös palkitseva PINS-ominaisuus
ktiivisyydestä. Iso-Britanniassa
on murhattu 140 prostituoitua viimeisen 30 vuoden
aikana.
BRITTITOIMITTAJA
Harri-Ilmari Moilanen
BILLIE PORTER: HYVÄ PAHA PROSTITUUTIO?
DOKUMENTTIPROJEKTI: MY LAI
TV1 ma klo 21.40
TV2 ke klo 22.05. Materiaali on totisinta totta, joukkoon kuuluvat
aikoinaan maailmaa järkyttäneet Lifelehdessä julkaistut valokuvat teurastetuista vietnamilaisista.
Rungon muodostavat tapahtumiin
osallistuneen komppanian rivimiesten
haastattelut. Moni tapahtuman itse kokenut kertoo asiasta vuosikymmenten viiveellä, mikä ei ole haalistanut muistoja, päinvastoin.
Ajallinen etäisyys tapahtumiin on
tuonut entisten sotilaiden muisteloon
kypsää analyyttisyytta. Asian peittely alkoi heti
tapahtuneen jälkeen eikä sen tutkiminen edennyt alkua pitemmälle.
Dokumentti antaa My Lain tragediasta monipuolisen kuvan. Kuinka amerikkalaiset sortuivat
moraalisesti näin ala-arvoiseen tekoon?
Siihen ei saada yksiselitteistä vastausta. Netissä on helppoa ostaa
ja myydä, ja seksipalveluiden hankinta on muuttunut
arkipäiväisemmäksi.
Moni brittinuori pitää prostituutiota normityönä
eikä näe siinä mitään hävettävää tai väärää. Siihen kuuluvat oleellisesti miesten mietteet esimiehistään ja yksityiskohtaiset kertomukset sodan raaoista realiteeteista . myös
se, miten kaikki voi silmänräpäyksessä
karata käsistä.
Billie Porter (kuvassa) tapaa maailman vanhimman ammatin harjoittajia.
Prostituutio arkipäiväistyy
Billie Porterin dokumenttien sarja
alkaa. Se käsittelee paitsi verilöylyä, myös sitä edeltänyttä tapahtumien kulkua sekä suuren kohun synnyttänyttä jälkipyykkiä.
My Laissa surmattiin yli 500 vietnamilaista siviiliä, miehiä, naisia ja lapsia. 17.5.?23.5.2014 | VIIKKO 21
Tv&Radio
Bobby Fischerin (oik.) ja Boris Spasskin shakkiottelua
vuonna 1972 jännitettiin ympäri maailman.
Enemmän kuin shakkipeli
vastaan maailma (Bobby Fischer
Against the World, 2012) on jännittävä tositarina shakkilaudalla käydystä kylmästä sodasta ja shakin maailmanmestarista Bobby Fischeristä, joka muuttui vapaan
maailman sankarista omalaatuiseksi maanpakolaiseksi.
Amerikkalainen Fischer voitti Reykjavikissa vuonna
1972 shakin maailmanmestaruuden neuvostoliittolaiselta Boris Spasskilta kamppailussa, jossa shakkilaudalla tuntui olevan panoksena koko maailman herruus.
Fischerin myöhemmät vaiheet kertovat toisenlaista
antisankaritarinaa.
BOBBY FISCHER
BOBBY FISCHER VASTAAN MAAILMA
Yle Teema la klo 21.00
Mikä sai joukon tavallisia nuoria miehiä syyllistymään Amerikan sotahistorian pahimpaan hirmutekoon My Lain vietnamilaiskylässä 1968. Niiden avulla on luotu todistusvoimainen rekonstruktio. ksusti: kyseessä on ennen muuta päättäjien
häpeä. Ensimmäisessä jaksossa hän tapaa ?maailman
vanhimman ammatin. Kysymys oli selkeästi joukkomurhasta. Eräs sotilaista tiivistää . harjoittajia.
Internetin vauhdittama prostituutio on räjähdysmäisessä kasvussa: Iso-Britanniassakin on arviolta
100 000 seksityöntekijää. Kuvassa naisia ja lapsia My Laissa.
Joukkomurha vietnamilaisessa kylässä
Barak Goodmanin käsikirjoittama ja
ohjaama erinomainen amerikkalaisdokumentti My Lai (2010) on seikkaperäinen esitys kuuluisasta Vietnamin sodan
verilöylystä 16.3.1968. Näkemyksen sinetöi presidentti Nixon, joka julkisuuskohun keskellä
puuttui peliin. My Lain episodi on
kuin epäonnistunut sotaretki pienoiskoossa. Katsojalle kuitenkin järjestyy
sieltä täältä palasia, joiden pohjalta on
mahdollista tehdä tiettyjä päätelmiä.
Tuntuu kohtuulliselta nähdä itse sota imperialistisen aggression ilmauksena ja virhesiirtona, joka sisälsi oman
tuhonsa siemenen. Kuvaa täydentävät uhrien näkökulmasta vietnamilaiset.
Dokumentti tuo mieleen sotadraamasarjan Taistelutoverit, tosin ilman
häivääkään . Porter
haastattelee nuoria miehiä, jotka käyttävät paljon
maksullisia seksipalveluita, ja nuoria naisia, jotka myyvät kehoaan.
Silti kolikolla on toinenkin puoli
missä sohva?
Sohvasurffaajat: Libanon 1/2 Beirutin yö
Moottori mylvii ja kumi
käryää
Sohvasurffaajat:
Kreikka- Ateenan kadut
Nuoret lääkärit
Extremen maailma
Kohti Fifan jalkapallon
MM-kisoja 2014
Palloilua: Koripalloa
Telinevoimistelun EM
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset sää
Pullukat (7)
Kätevä emäntä (7)
Kova laki: Rikollinen mieli
Yle Uutiset
Urheiluruutu
American Gangster (USA
2007) Tosipohjaisessa
rikoselokuvassa jääräpäisen rehellinen poliisietsivä yrittää kukistaa
Harlemin huumemarkkinat 1970-luvulla vallanneen rikollispomon. 20.03 Urheiluradio. Naisten sävel. 18.01 Iltahartaus. 15.52
antain oratoorioilta: Kukoistavat tai- Entisten nuorten sävellahja. 18.03 Urheilassinen.
luradio. Kai Ulma-
nen. Pääosissa:
Franck Dubosc, Emmanuelle Béart, Gérard
Depardieu, Samuel Le
Bihan, Abbes Zahmani.
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
Pulttibois (S)
Mentalisti Noora Karma
Selviytyjät
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Gran Torino (16)
Isänmaan puolesta (16)
Nelonen
05.00 Älypää-TV
07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7)
08.00 Chuckin ja ystävien
seikkailut (S)
08.15 Chuckin ja ystävien
seikkailut (S)
08.30 Elixir
09.00 Elixir Sport
09.30 Start!
10.00 Huvila & Huussi
11.00 Neljän tähden illallinen
11.30 Neljän tähden illallinen
12.00 Neljän tähden illallinen
12.30 Neljän tähden illallinen
13.00 Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja.
14.05 Eläintarhassa tapahtuu
14.35 Vaaleanpunainen pantteri (S)
14.40 Vaaleanpunainen pantteri (S)
14.50 Shake It Up (S) Amerikkalainen komediasarja.
15.20 Amerikan hauskimmat
kotivideot
15.50 Amerikan hauskimmat
kotivideot
16.20 Amerikan hauskimmat
kotivideot
16.55 Neljän tähden talkoot
17.25 Neljän tähden talkoot
17.55 Neljän tähden talkoot
18.25 Neljän tähden talkoot
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Hauskat kotivideot
20.00 Mitä tuli tehtyä
20.57 Keno
21.00 Elokuva: 007 . 14.03 Ajantasan lauantaivuoroja. kohti
Tähdet, tähdet -konserttia
Pilanpäiten
Ice Age . 07.04 Onnen
kikamari. 15.10 Entisten nuorten
19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bulevardi. Jännittävä
tositarina shakkilaudalla käydystä kylmästä
sodasta ja shakin maailmanmestarista, joka
muuttui vapaan maailman sankarista omalaatuiseksi maanpakolaiseksi. 21.00 Yle
Uutiset. 06.05 Hartaita
säveliä. Kun
maailma ei riitä (16)
23.40 Myllyrinne Company
00.10 Elokuva: An American
Crime (16)
02.15 Dexter (16) Amerikkalainen draamasarja.
03.25 Älypää-TV
Teema
09.40 Kino: Enkeleitä Broadwaylla (Guys and Dolls/
USA 1955) O: Joseph L.
Mankiewicz. O: Liz Garbus.
(Bobby Fischer Against
the World, 2012) HD
22.30 Pitkä tie loppupeliin
(Album 61, Israel 2013).
Dokumenttielokuva shakin maailmanmestaruusottelusta Moskovassa
2012, Boris Gelfandin
pitkästä tiestä shakkimaailman huipulle sekä
tämän fanaattisesta valmentajaisästä. Ennen pitkää Lucasista tulee 1960- ja 1970-lukujen
vaihteen merkittävin amerikkalainen huumekunkku.
Elokuva availee kiintoisia näkymiä suuren luokan huumerikollisuuteen. 16.00
teet Babylonian tuhossa. Yle Uutiset ja sää. 20.00 Yle Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. HD
19.35 Ryhmä Pullman (12)
20.30 Yle Uutiset
20.50 Urheiluruutu
21.15 Karjalan kunnailla (7)
22.05 Ylikomisario Morse (12)
23.50 Mielen lukot (16)
Huvila & Huussi Nelonen klo 10.00
TV 2
07.45
07.46
07.47
07.51
08.15
08.22
08.37
08.48
09.00
10.00
10.30
11.20
12.05
13.00
13.30
13.32
14.00
14.50
15.15
15.45
17.45
19.00
19.05
19.20
19.25
20.40
21.05
21.50
21.55
22.05
MTV 3
Pikku Kakkonen
Nimipäiväonnittelu: 17.5.
Runokuva (S)
Touhukkaat: Maailman
pahin kuorsaaja (S)
Hommat hoituu
Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S)
Viidakkokirja (7)
Viidakkokirja (7)
Galaxi
Urheilumestarit: Taisto
Tartu Mikkiin
Ääliö ulkomailla
Sohvasurffaajat: Albania
. 07.00 Yle
10.45 Radio 1 vastaa. 14.50 Kuuantai-Suomi. Se on kuin musta (=afroamerikkalainen) Kummisetä, minkä monet
kokenevat pelkästään myönteisenä seikkana. Ravitulokset. LAUANTAI 17.5.2014
TV 1
08.00 Yle Uutiset
08.05 Avara luonto: Kummajaisten kotimeri
09.00 Yle Uutiset
09.05 Ylen aamu-tv
10.00 Yle Uutiset
10.05 Ykkösaamu
10.45 Löytöretkiä maailmaan
11.00 Yle Uutiset
11.05 Pisara
11.10 Tanskalaisten antiikkiaarteita
12.10 Pressiklubi
12.40 Sydämen asialla (7)
13.35 Dokumenttiprojekti:
Vapaa mieli
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Vielä virtaa (S)
15.40 Tarinateltta
15.55 Prisma: Oudoimmat
luonnonilmiöt
16.50 Novosti Yle
16.55 Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Ravisuora
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Jaakko ja maailmanvalloittajat
18.45 Avara luonto: Machli ?
tiikerikuningatar. valtakunnan teranon äänitarkkailija Antero
L auanta
in
peutti. Ravisuo18.10 Lauantain toivotut levyt. 23.03 Koeeläinpuisto. 17.00 Yle Uutiset ja sää.
17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää. nuorten sävellahja. Pääosissa:
Antti Pääkkönen, Santeri Kinnunen, Antti L. 07.45 Hartaita säveliä. Tarja Närhi.
YleX
Harri-Ilmari Moilanen
AMERICAN GANGSTER
TV2 klo 22.05
konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00
YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta
ennen! (u) 00.00 Yöradio
06.30 YleX Aamu Remix 10.00
Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat
13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Vii-
18.50 Merisää. Maria Leppänen 10.00 Kesäkolli . 23.10 Yök- set ja sää. 19.03
Urheiluradio. sävel. Miksi siitä tuli uutinen. 20.08 Sää.
20.09 Hajatusmusiikkia . 07.00 Yle Uutiset. 18.55 Suomi tänään.
19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 08.05 Onnen sävel. 10.50 Tohtori
luttajan vieras: ulkotuotanRaimo . Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 20.00 Laiturilista 23.00 Radio Novan yö. 10.50 Musiik- Uutiset. 13.00 Välile- Suomi. 17.15 Jokaniemen sävelradio. 05.02 Aamupala. 13.00 Yle
Yle News. Amerikka 17.30 Jyrki
Sukulan makujen maa 18.00 Pomo piilossa 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit (7) 20.00 Poliisit (7) 20.30 Poliisit
(S) 21.00 Rekkakuskit jäällä (7) 22.00
Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamo
23.00 Maailman vaarallisimmat tiet
(7) 00.00 Suomen Tulli 01.00 Australian rajalla 01.30 Villit nettivideot
(12) 02.00 Villit nettivideot (12) 02.30
South Park (12) 03.00 South Park (12)
03.30 Älypää-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Tosipohjaisessa rikoselokuvassa poliisietsivä Richie Roberts (Russell Crowe,
kuvassa) yrittää kukistaa Harlemin huumemarkkinat vallanneen rikollispomon.
Musta Kummisetä
American
Gangsterin (2007) päähenkilö Frank Lucas
(s. Kai Ulmanen.
set ja sää. HD (16)
08.10
08.25
08.35
09.00
09.25
09.55
12.00
12.30
13.00
13.30
14.00
14.05
14.15
15.55
16.00
17.00
19.00
19.10
19.30
20.00
21.00
22.00
22.10
22.15
22.25
22.35
00.45
Chuggington (S)
Professori Balthazar (S)
Paavo Pesusieni (S)
Pokémon (7)
Superpahisten liiga (S)
MTV.doc: Simpanssi
nimeltä Oscar
Salatut elämät (7)
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (S)
Salatut elämät (S)
Nuorten hyväksi . 03.15 Poppikoulu.
Yle Puhe
00.00
Elävä arkisto: Maailman
tapahtumat 01.00 Elävä arkisto:
Kotimaa 02.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 03.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 04.00 Elävä arkisto:
Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 06.00 Yle Uutiset
06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika
07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle
Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko
10.00 Yle Uutiset 10.03 Arman Alizad 11.00 Yle Uutiset 11.02 Ali ja
Husu 12.00 Puheen Viikonloppu
13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03
Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 15.45
Urheiluilta: koripalloa 19.00 Vapaaottelu 20.00 Alivaltiosihteerin viikko
20.22 Pressiklubi. 16.05 Faunin iltadio. kuningasidea 19.00 Naapuritarvonta 19.05 Top Gear 20.00 Duudsonit tuli taloon (12) 21.00 Death Race ?
kuolonajot (16) 23.05 C.S.I. 22.05 Koeeläinpuisto. 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset
22.05 Sari Helin 23.00 Mikä maksaa?
Radio Nova
06.00 Marian matkassa . 09.00 Yle Merisää. Jäätikön sankarit (Ice Age, USA
2002) Puhuttu suomeksi. 06.00 Yle
Uutiset. 09.00 Yle Uuti12. 07.53 Onnen
väkivalta. N: Marlon
Brando, Frank Sinatra,
Jean Simmons. Suomenkielisen
version ohjaus Heikki
Lehtosaari. O:
Ridley Scott. Gösta Sundqvistin käsikirjoittama ja kipparoima radiohupailu. ran ennakko. 09.15 Minna Pyykön maailma.
vyjä. 15.50 Veneilysää. 18.00 Yle Uutiset. (16) 00.05
Hävyttömät (16) 01.05 Eureka (12)
02.05 Lain nimessä (12)
09.20 Britannian paras leipomo 10.20 Britannian
paras leipomo 11.15 Kuppilat kuntoon
Ruotsi 12.10 Kuppilat kuntoon Ruotsi
13.10 Lihamestarit 13.40 Mahdoton illallinen 14.35 Kutsu kylään Ian
Wright 15.35 Anthony Bourdain minilomalla 16.30 Kuuluisat kuppilat 17.00
Henkka & Niki vs. 06.04 Aamu10.00 Eve Mantun kuriton kokous. 15.03 Urheiluradio. J.
Pääkkönen.
Nuorten hyväksi . Mikä oli viikon kiinnostavin uutinen. 17.00 Yle Uuti23.00 Radio 1 vastaa. 14.00 Todellisia tarinoita.Job 09.40 Lauantai-Suomi. 16.05 Entisten
Uutiset ja sää. 19.08
Lempimusiikkia. 05.50
Aristoteleen kantapää. kohti
Tähdet, tähdet -konserttia
Top Gear USA
Disco (Disco, Ranska
2008) Ohjaaja: Fabien
Onteniente. 00.00 Yle Uutiset ja sää.
00.05 Yöradio. 04.00 Yle Uutiset ja sää. O: Halil
Efrat.
23.40 Uusi Kino: Äidit (S)
23.50 Uusi Kino: Voitko rakastaa (S)
Muut
09.00 SVT:n ohjelmaa
14.15
Luontomatkalla
Ugandassa 15.15 Kohti täydellistä elämää 15.45 Spotlight: Haluamme ulos
EU:sta! 16.15 Bettina 16.55 Vuosi Pohjoiskalotilla 17.25 Kollektivet 17.55 Yle
Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben:
Bärtil 18.30 Haaste 19.00 Matkakumppanit 19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.40 Sportnytt 19.50 Matador (7)
20.40 Määränpäänä Santiago de Compostela 21.00 SVT:n ohjelmaa
11.00 Work It (7) 11.30
Amerikan
ykkösperhe
(S) 12.00 Perhe 2.0 (S) 12.30 Middle (S) 13.00 Middle (S) 13.30 Middle (S) 14.00 Middle (S) 14.30 Ajoneuvos 15.00 Bestikset (S) 15.30 Top
Chef: Mestarit 16.30 Pilanpäiten 17.00
Beverly Hillsin panttilainaamo 18.00
Pitch . 09.06 Lauantaikohtainen Ykkönen. 11.00 Sari Helin. Reilu kaksi ja puolituntinen sujuu leffan parissa rattoisasti.
Oikeaan Frank Lucasiin verrattuna Denzel Washington on turhan söötti poika.
Enemmän särmää on Russell Crowen jeparissa.
Ohjaaja on vanha kettu Ridley Scott,
käsikirjoituksen on tehnyt niinikään vahva
tekijä Steven Zaillian (Isku Kolumbiaan,
Schindlerin lista ym.).
06.00 Yle Uutiset. 18.00 Ehtookelloina Anja- vieras. Ääni ja ajatusmaalailua mietteliäin musiikkivalinnoin. 15.00 Yle
lan kirkon kellot. 21.03 Poppikoulu. 19.03 Lau- sävellahja. 22.05 Mikä maksaa. 05.00 Yle UutiRauli Kosonen 08.35 Kulttuuritunti: set ja sää. 15.55
0
12.45 Merisää. Samuli Aaltonen 15.00 Spotify-lista . 07.03 Sää. 06.30 Suomi soi. Uutiset. (7)
12.05 Lamastalgia
12.55 Vempainmies
13.20 Tiededokumentti:
Todennäköisyydestä
14.20 Yle Live: Muse Roomassa
15.50 Historia: Unelma äänioikeudesta
16.45 Suomensukuiset 30 päivässä
17.35 Donna Leon: Kuolema
tekee tiliä (12)
19.15 Sisäinen labyrintti
19.45 Magnificat
21.00 Teemalauantai: Shakkimestarit
21.00 Bobby Fischer vastaan
maailma. 06.15 Aamuhartaus. T: BBC. 11.57 Päivän mietelause. 09.05 Sää. 10.04 Lausaa vastauksen. Intialaisen Ranthambhoren
kansallispuiston naarastiikeri Machli on ollut
monien luonto-ohjelmien tähti, mutta nyt se
on käynyt vanhaksi ja
raihnaiseksi. 1930) nousee pomonsa kuoleman jälkeen
New Yorkin Harlemin rikolliskuninkaaksi.
Tämä ei kuitenkaan tyypille riitä. Ruben Stillerin isännöimä Pressiklubi vastaa. 07.03
Aamusoitto. Aikoinaan
se oli viidakon kiistaton
valtias. Leffan
paras anti on silti ikään kuin sivulauseissa.
Niissä tulee esiin korruptoitunut, huumeissa kylpevä ja Vietnamia säälimättä
pommittava Amerikka. 04.02
07.50 Aamuhartaus. 10.00 Yle
Uutiset. 16.00 Yle UutiUutiset. 14.30 Poppikoulu. 15.00 Radiotetoivotut
lev y t 11.03 Levylautakunta.
atteri esittää: VallankuRadio 1
12.00 Yle Uutiset ja sää.
mous Ylä-Safanissa 3/6.
klo 18.1
12.15 Lauantai-Suomi.
15.30 Etnohetki. 11.00 Yle Uutiset.
Heikkilä. Ohjaaja: Chris
Wedge. net . 13.06 Lakatut varpaankynpäivä. 13.03 Urheiluraset ja sää. 05.52 Aamupala. 07.50 Merisää. Epookkituntuma on värikäs ja aidonmakuinen.
American Gangsterista jää kaipaamaan
TOISPOHJAISEN RIKOSDRAAMAN
2
Mafiaveljien kaltaista sähköisyyttä ja tiukkapotkuisuutta. 21.35
Novosti Yle. 21.55 Suomi tänään.
22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uuti- Hajatusmusiikkia . Uutiset. Susanna Vainiola. N: Russell
Crowe, Denzel Washington. 14.00 Yle
17.40 Kolmannen maailman puheen- Uutiset. 12.15 Ajan- set. 22.00 Yle Yle Uutiset ja sää. pala. Sitä johtava presidentti Nixon sekä ammattinyrkkeilyn raskaansarjan MM-ottelu Ali?Frazier mahtuvat myös mukaan kuvioihin. 06.56 Päivän mieteYle Radio Suomi
lause. 06.25
Aamusoitto. 08.05 Tekijä:Sirkustaiteilija 04.47 Aamupala. 21.30
Yle Uutiset selkosuomeksi. 18.08 Sekahaku . 06.03 Sää. 21.40 Urheiluradio.
21.50 Merisää. 10.03 Sää
18.55 Suomi tänään. 07.04 Suomi
soi. 13.06 Kissankehto ?
kertoo, millaista kirjallisuuden salakul- Susanna Vainiola. Se osoittautuu tapahtumissa yllättävän eläväksi.
Uhkaavia enteitä ilmaantuu heti, kun
nainen nousee autostaan. tarinoita elämästä 20.50 Lenan matkassa 21.00
Elokuva: Fantomas . 17.40 Suomi tänään.
YleX
18.00 Yle Uutiset. Samuli Aaltonen 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . 16.00 Yle Uutiset ja sää.
Uutiset ja sää. Amerikka 20.30 Jyrki Sukulan makujen maa
21.00 MasterChef USA 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 23.00 Australian rajalla 23.30 Arman ja viimeinen
ristiretki (12) 00.00 Rekkakuskit jäällä
(7) 01.00 JIM D: Muinaiset avaruusoliot
(S) 01.55 Jopet-show (S) 02.30 Jopetshow (S) 03.05 Jopet-show (S)
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
SYVÄLLE SALATTU
07.00 Yle Uutiset. Lontoossa
kesäkuussa 2013
pidetty hyväntekeväisyyskonsertti maailman tyttöjen ja naisten puuttuvien oikeuksien puolesta. 18.50 Meri-
Nelonen klo 21.00
set 11.02
Krista Kosonen (kuvassa) on huippujuristi Julia Mannerla, joka lähtee työnsä
vuoksi Helsingistä Pyhäjärvelle yhdeksänvuotiaan poikansa kanssa.
Sukellus salaisuuksien lampeen
MATILA RÖHR -tuotannoissa on usein
vedenalaisia kohtauksia. Jussi Halli 20.00 Radio Novan
ilta ja yö
51 3. 12.00 pala. Iloinen
opiskelijaelämä odottaa!
22.45 Fresh Meat (16)
23.25 Becky ja Steve (12)
23.55 Boardwalk Empire (16)
00.51 Boardwalk Empire (16)
06.00
08.10
08.25
08.35
09.00
09.25
09.50
10.15
10.20
10.25
10.55
11.25
11.55
12.55
15.15
15.30
16.35
19.00
19.05
19.15
19.35
20.05
21.00
22.00
22.15
22.20
22.35
01.20
Eurojahti
Chuggington (S)
Professori Balthazar (S)
Gumballin mieletön
maailma (S)
Pokémon (7)
Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7)
Tom ja Jerry (S)
Angry Birds Toons (S)
Loton ja Jokerin tulokset
Remonttimestari
Remonttimestari
Saaristoruokaa
Kaappaus keittiössä
Neljä tyttöä ja maagiset
farkut 2 (7)
Andrè Rieu . 19.00 Yle
Uutiset ja sää. 12.05 Roman 06.04 Aamupala. 17.15 Raamat- 12.05
tukuriirit 1/3: Pääskyset. 05.52 Aamu11.00 Ortodoksinen liturgia. (U)
20.30 Yle Uutiset
20.45 Urheiluruutu
21.05 Kotikatsomo: Mökki (S)
21.55 Rikospaikalla (12)
TV 2
MTV 3
07.45 Unna Junná
08.00 Pikku Kakkonen
08.01 Nimipäiväonnittelu:
18.5.
08.03 Kimmo Kuu (S)
08.23 Sasu (S)
08.35 Maukka ja Väykkä (S)
08.46 Petteri Kaniini (S)
09.00 Galaxi
10.00 Uusi päivä (S)
10.28 Uusi päivä (S)
10.56 Uusi päivä (S)
11.25 Satuhäät
12.15 Stacey Dooley: Bileturismin kääntöpuoli
13.15 Kun päre palaa liikenteessä
13.50 Mestarien liigan makasiini
14.15 Keilailun SM
15.15 Kohti Fifan jalkapallon
MM-kisoja 2014
15.45 Palloilua: Koripalloa
17.45 Telinevoimistelun EM
19.00 Yle Uutiset
19.05 Matkapassi: Mumbai.
Värikäs ja eläväinen
Mumbai on Intian suurin
kaupunki. 04.54 Aamupala. Pääosissa: Krista Kosonen,
Peter Franzen, Kai Lehtinen, Viljami Nojonen,
Kari Hietalahti. 22.00 Yle tai-Suomi. toissapäi15.55 Yle News. Tuottaja: Pekka Savolainen. 09.05 Sää. Urheiluradio. 15.03
Yle Uutiset ja sää. 15.08 Tähtisumua.
20.00 Jazzklubin illan keikka. Tero Liete. 15.52 SunnunJazzklubin kolmas setti. 12 transetydiä. Viereen kuin
tyhjästä tupsahtava tumma hahmo on
ehtaa Peter Franzenia. Zay Harding
tutustuu Bollywoodtähtien asuttamaan
trendilähiöön ja Dharavin slummiin. 23.45 Suomi tänään. 00.05 Yöradio. Kalatorilla
käy aamuvarhain kova
kuhina. 12 transeSunnuntai-Suomi. 08.20 Sunlutuksen professori Marnuntai-Suomi.
08.30
kus Lehtinen. 15.00 Yle Uutiset. tuuliajolla
(Cast Away, Yhdysvallat 2002) Chuck Noland,
kunnon kaupunkilainen,
ajautuu lentoturmasta
ainoana eloonjääneenä
autiolle saarelle ja päättää pysyä järjissään ja
selvitä elävänä. Pyhälammen suojelu on tarinan nykyhetkeä, menneisyyttä lampeen
liittyvä legenda. 08.00 Yle
14.00 Näistä levyistä en
Uutiset ja sää. 12.06
Yle Uutiset ja sää. 23.03 Tähtisumua. viihteen
supertähti
Mentalisti Noora
Karma
Jääkiekon MM-kisat
Naapurit-arvonta
Seitsemän Uutiset
MTV Sport Uutiset
Pulttibois (S)
Pomo piilossa
Kosto (12)
Kymmenen Uutiset
Viikon sää
MTV Sport Uutiset
Cast Away . 16.05 Faunin iltapäivä. 21.00 Yle Uutiset.
21.03 Taustapeili. 10.04 Pop eilen . 12.55 Sunnuntoliittoon 1960-luvulta alkaen. 17.15 Sunnuntai-Suomi. valtaRadioteatteri esittää:
kunnan terapeutti. Sää. 14.03 Pääministerin haastatlaan kokivat. 05.50 Merisää. 08.05 Sunluovu. Ohjaaja:
Robert Zemeckis. 18.00 Horisontti. Krista
Kosonen on trillerin
pääosassa huippujuristi Julia Mannerla, joka
lähtee työnsä vuoksi
Helsingistä Pyhäjärvelle yhdeksänvuotiaan
poikansa kanssa. Daniel
Lanois, Tony Levin
ja Laurie Anderson.
(Classic Albums: Peter
Gabriel?s So, 2012)
22.00 Yle Live: The Sound
of Change. 17.00 Yle Uutiset ja
23.10 Yöklassinen.
sää. 20.09 Lähikuvassa
Sami Hurmerinta. 00.00 Yle
Uutiset ja sää. 20.08 Sää. kuningasidea 16.00 Salattu sisar (7) 17.00
Uskomaton Mr. HD
20.00 Dennis, uhkarohkea
base-hyppääjä
21.00 Hatfields & McCoys (16)
21.50 Yle Uutiset
21.55 Urheiluruutu
22.05 Fresh Meat. Maria Leppänen 10.00 Kesäkolli . (12)
23.15 Nelonen Pro: Moor Gääs
23.45 Mustat lesket (7)
00.45 Tudors (16) Amerikkalainen draamasarja.
01.55 Holmes NYC (12)
02.55 Blue Bloods (12)
03.55 Älypää-TV
10.00 Luostarien kutsu
10.30 Arabialainen kättely
11.00 Tiededokumentti:
Pimeyden arvo
11.55 Tyhmiä kysymyksiä
musiikista
12.25 Parfyymien maailma
13.25 Sisäinen labyrintti
14.45 Magnificat
16.00 Mielen salattu voima
16.50 Donna Leon, seikkailu
Venetsiassa
17.05 Saari (12)
18.00 Kino Klassikko: Zorron
merkki (7)
19.30 Schrödingerin kissa:
Tiedettä tutkaillen
20.00 Magnum . Kauhun ulkoistaminen rikkoo tarinankulun psykologisen johdonmukaisuuden.
Joka tapauksessa viihdyttävä ja piristävän omintakeinen tuore kotimainen. 12.00 Yle Uutiset ja sää.
Sunnuntai-Suomi. 21.00 15.50 Veneilysää. 09.05 Musiik- pimusiikkia. 19.00 telutunti. 04.02 Lem09.00 Yle Uutiset. 08.05 Kirjakerhon Viikon kirja kirjailija Heikki Reivilä
Yle Radio Suomi
ja romaani Ryöstö 08.45 Kuunnelman
esittely: Pimeän nimi . Kämppikset kohtaavat. tarina valokuvan takana
20.30 Neo. tiikerikuningatar
09.00 Yle Uutiset
09.05 Aamusydämellä
09.45 Palanen: Laatokan
ympäri . Erityisesti siinä miellyttää Kjell Lagerroosin sävykäs kuvaus.
Harri-Ilmari Moilanen
Jani Hellemaa & Aapo
sää. Kolmi- tai-Suomi. 17.00 Nyman. 09.00 Yle
tydiä Kuunnelma, RadioteUutiset. Pääosissa: Tom Hanks, Paul
Sanchez, Helen Hunt,
Lari White, David Allen
Brooks, Leonid Citer.
Eurojahti
Nelonen
Teema
05.00 Älypää-TV
07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S)
08.00 Chuckin ja ystävien
seikkailut (S)
08.15 Chuckin ja ystävien
seikkailut (S)
08.30 Jaksa paremmin
09.00 Suomen kaunein mökki
10.00 Nelonen Pro: Moor Gääs
10.30 Elixir Sport
11.00 Eden
11.30 Supernanny (7)
12.25 Mitä tuli tehtyä
13.25 Merieläinten pelastajat
13.55 Eläintarhassa tapahtuu
14.25 Koiralle koti
15.30 Amerikan hauskimmat
kotivideot
17.00 Himohamstraajat
17.55 Tricked (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Hauskat kotivideot
19.30 Vain elämää
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Syvälle salattu
(Suomi 2011). 07.53 Sunfilosofia. Tarja Närhi. Vuonna
1986 ilmestyneestä
So-albumista puhuvat
Peter Gabrielin itsensä
lisäksi mm. 22.05 Levylautakunta.
23.00 Yle Uutiset. SUNNUNTAI 18.5.2014
Mentalisti Noora Karma MTV3 klo 15.30
TV 1
08.00 Yle Uutiset
08.05 Avara luonto: Machli . 22.05 Avaruusromua. 19.03 Urheiluradio.
19.08 Kadonneen levyn metsästäjät.
20.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle Uutiset. Hän tekee vähäeleisen jurolla peruskonseptillaan ex-opettajasta kihelmöivän arvoituksellisen:
onko se piru mieheksi vai sittenkin kunnon ukki?
Rönkkö 13.00 Yle Uutiset 13.02
YleX Viikonloppu 17.00 Supersunnuntai 20.00 YleX Jatkot Remix
Ohjaaja Joona Tenan, Pekka Lehtosaaren
ja Mikko Tenhusen käsikirjoitus tihkuu näppärää psykologisen kauhujännärin polttoainetta: on veden väkivahvaa symboliikkaa ja
perhedraamaa kahdessa polvessa, mukana
kuvioissa ovat myös Kalevala ja yliluonnolliset väreet.
Juttu saa kuitenkin ikävän särön, kun
koulun tiloissa iskee vedeenpaisumus. 13.00 Riston Valinta.
nuntai-Suomi. 14.00 Yle Uutijettaminen oli ja mitä kuriirit matkoil- set. 09.55 Yli- Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset vänä. Goodwin 18.00 Uskomaton Mr. Sortavala
09.55 Yle Uutiset
10.00 Jumalanpalvelus
11.10 Yle Uutiset
11.15 Yle Uutiset Viikko viitottuna
11.25 Rakkaudesta puutarhaan
11.50 Iloa puutarhasta
12.20 Strada
12.50 Sydämen asialla (7)
13.50 Puutarhaunelmia
14.20 Eurovaalit Puoluepäivä:
Keskusta
15.00 Yle Uutiset
15.05 Yle News
15.10 Vielä virtaa (S)
15.40 Tarinateltta
15.55 Raatteen tieltä suurlähettilääksi
16.50 Novosti Yle
16.55 Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.10 Karjalan kunnailla (7)
18.00 Yle Uutiset
18.10 Urheiluruutu
18.15 Ulos luontoon: Kevätseuranta
18.45 Kettu (12)
19.45 Sota ilman voittoa. Suomesta Kansanradio. 07.00 Yle Uutiset. 10.03
Luoma. 17.30
Luontoretki. 1/8. 07.50 Merisää. 12.45 Merisää. Ohjaus:
Joona Tena. Mukana
mm. 07.03 Kalle Haatanen: Lapsi tarvitsee rajoja. Käsikirjoitus ja
ohjaus Arvo Tuominen ja
Leonid Maljarov. pala. 18.09 KontakUuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- tiohjelma 0203-17600. Juontajina
Ville Haapasalo ja Sergei
Shnurov. Goodwin 18.55 Naapurit-arvonta 19.00 Viidakon tähtöset
19.55 Myytinmurtajat 21.00 The Day
After Tomorrow (12) 23.20 Grimm (12)
00.20 Revolution (16) 01.20 Supernatural (16) 02.20 Lain nimessä (12)
08.20 Merimaili 08.50
Britannian paras leipomo
10.50 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.40
Lihamestarit 13.05 Henkka & Niki vs.
Amerikka 13.35 Jyrki Sukulan makujen
maa 14.05 Suomen Tulli 15.05 Suomen paras leipomo 16.00 Pomo piilossa
17.00 Maailman vaarallisimmat tiet (7)
18.00 Brady Barrin vaarallinen luonto
(7) 19.05 Anthony Bourdain minilomalla 20.00 Henkka & Niki vs. Vieraana SibeliusP imeän
nuntai-Suomi.
08.10
Akatemian oopperakounimi
Radio 1
Luontoretki. 16.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . 20.03 Urheiluradio. Suomalaisvenäläinen yhteistyödokumenttielokuva
talvisodasta. Kuriton kokous
10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Jungner 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu
Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu
13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03
Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 15.45
Urheiluilta: koripalloa EHDOLLINEN
17.30 Leikola ja Lähde 18.30 Politiikkaradion viikko 20.00 Kalle Haatanen 21.00 Aspekti 22.00 Yle Uutiset
22.05 Puheen Aamun viikko
Radio Nova
06.00 Marian matkassa . 11.03 Jake
ja sää. 19.03 Jazzklubi. 22.00 Yle
Uutiset ja sää. Toisenlaista uhkaa
ilmentää Kai Lehtinen. tuhannen naamion
mies (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa
11.00 Simpsonit (7) 11.30
Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00
Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (7)
14.00 Farm Kings 15.00 Pitch . 21.55 Suomi tänään. 18.08 Sää. 09.06 Iskelatterille kirjoittanut: Pipsa Lonka.
Ohjaus ja äänisuunnittelu: Tiina märadio. 13.00 Yle Uutiset. 05.00
kia vanhasta Euroopasta. 08.00 23.00 Encore 00.00 Yöradio
Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. 06.30 AamukahSchatzin Maamme-kirja: Suomalainen villa. Kaupunki- ja vaihtoehtokulttuuria esittelevä ohjelmasarja.
Toimittaja Jussi Mankkinen.
21.00 Rockin klassikkolevyt:
Peter Gabriel. 10.00 05.15 Eväsreppu. 08.40
Pimeän nimi. 21.50 Merisää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 13.03
osainen historiasarja Raamattukuriirit Urheiluradio. 05.02 Aamupala.
vieskan kirkon kellot kutsuvat. 06.03 Sää.
Yle Uutiset ja sää. 03.02
Sekahaku . 04.00 Yle Uutiset ja sää. 12.40 Viikon luontosalakuljetettiin Raamattuja Neuvos- ääni. 21.35 Novosti
Yle. 10.00 Yle Uutiset. 06.00 Yle Uutiset. 18.03 Urheilu06.30 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 radio. 15.00
klo 15.0
0
Tohtori Raimo . 05.21 AamuJumalanpalvelus Ylivieskan kirkosta. Beyoncé, Jennifer Lopez, Jessie J, Rita
Ora, Timbaland, John
Legend, Laura Pausini.
00.05 Teematieto
Muut
08.15 Unna Junná 08.30
BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT:n ohjelmaa
15.05 Dok: Tarinoita talosta 15.35
X3M-tv 16.05 Jälkivääntö 16.45 Lasso
17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Luontomatkalla
Ugandassa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt
19.40 Sportnytt 19.50 Minun New Yorkini 20.00 Dok: Kuolema . Ne ovat erityisen perusteltuja psykologisessa trillerissä
Syvälle salattu (2011).
Ympäristöasioihin erikoistunut nuori
juristi (Krista Kosonen) matkaa lapsuutensa maisemiin pienelle Itä-Suomen paikkakunnalle. 04.02 Euroopan taivaan alla.
Yle Puhe
00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00
Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä
arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto:
Maailman tapahtumat 04.00 Elävä
arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto:
Kulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03
Brysselin kone 07.03 Perheen aika
07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle
Uutiset 08.05 Viikon kansanedustaja
09.15 Eve Mantu
18.15 Viikon
luontoääni. Uhkapelimerkki (12) 22.55 112 00.00 Lähiöunelmia (7) 00.30 Chuck (12) 01.30
Bones (16) 02.25 Lain nimessä (12)
11.15 Krokotiilimies 11.45
Huipputatuoija
haussa
12.40 Lihamestarit 13.10 Kokki
lomalla 13.40 Suomen paras leipomo
14.35 Kutsu kylään Ian Wright 15.35
Anthony Bourdain minilomalla 16.30
Henkka & Niki vs. 13.00 Yle
Uutiset. 07.53 Maakuntaradio. FBItutkijat (16)
02.05 Criminal Minds: Epäilyksen alla (16)
03.05 Deittikamera
03.35 Älypää-TV
Teema
04.00 Teematieto
17.00 Historia: Äänioikeus
naisille!
17.53 Filmikellari
18.00 Rakkautta Berliinin
muurin varjossa. 17.40 Kulttuuritunti: Omin luvin.
18.00 Kuunnelman esittely: Pimeän
nimi . mitä kasvateille tapahtui
11.35 Maailman nopein laulutähti
12.05 Suhdekorjaamo
12.35 Laivuri ja tyttö
13.05 Tuhkimotarinoita
13.55 Luontoretkellä
14.10 Uusi päivä (S)
14.38 Uusi päivä (S)
15.06 Uusi päivä (S)
15.35 McLeodin tyttäret (7)
16.25 Onks noloo
16.30 Urheilumestarit: Taisto
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Sohvasurffaajat: Libanon 2 Pakolaisleiri
20.00 Uusi päivä (S)
20.28 Uusi päivä (S)
21.00 Satuhäät
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Unelmien kolhimat.
Mikä mieltäsi painaa?
Kokeneen pelaajan
selittämätön painonnousu saa Danin päättelemään, että mies
salaa jotakin. Silmukka kiristyy Bertomeun ympärillä. 15.00 Yle Uutiset. 11.00 VälileJulk inen
s a na
13.00 Yle Uutiset 13.02
vyjä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15
iltavuoro 19.00 YleX Jatkot
Raamattukuriitit 2/3: Lap22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle
set raamattuja kätkemässä
13.00 Klassista kahteen. Kuinka
käy patriarkalle, kun
omat koirat purevat ja
Traian vaatii saataviaan. 07.50 Aamuhartaus. 19.06 Metsäradio. Jääsydämet. Ja lisäksi hän tietysti
kertoo ratkaisevasta osuudestaan Stieg Larsonin Millenium-kirjoihin, ja kuinka häneltä
itseltään huijattiin miljoonia kruunuja.
MINUN TOTUUTENI: ROBERT ASCHBERG
Yle Fem klo 21.00
Näistä levyistä en luovu: vieraana
kehitysvammalääkäri Marja-Leena
Hassinen. 12.00 Turun
klo 22.0
Mäkkäri 17.00 Yle Uutituomiokirkon kello lyö 12.
5
set 17.01 Uuden musiikin
Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. Sari
Urheiluradio. Kuusi
vuotta on kulunut Julian
pidätyksestä. 08.15
Urheiluradio. 18.00
Yle Uutiset. kotihälytys (7)
23.00 Ajankohtainen Nelonen
23.30 4D: Puolen tonnin murhaaja (12)
00.35 Frasier (S)
01.05 Criminal Minds . tarina valokuvan takana. 13.03 Urheiluradio. (12)
19.00 Buddenbrookit (12)
20.30 Kirjaohjelma
21.00 Magnum . 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 95.
18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 08.15 Ykkösaamu.
09.00 Yle Uutiset. Kuka heistä
pystyy siihen. Jonkun on otettava ohjakset käsiinsä
perheessä. 03.02 Levylautakunta. 16.00
Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 2.
kausi alkaa 1/6. 09.05 Urheiluradio. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 19.00 Yle
Uutiset ja sää. N: Kati
Outinen, Tommi Korpela, 2009. 06.25
Aamusoitto. 22.05 Jake Nyman. 20.00 Radion
sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 21.50 Merisää.
21.55 Suomi tänään. Elina Viitanen. 10.05 . 08.17 Maakuntaradio.
09.00 Yle Uutiset. viestejä rajan takaa (12)
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
22.05 Julkinen sana. Kultainen Häkki. 23.10 Yöklassinen.
06.00 Yle Uutiset. (12)
22.45 Eastbound & Down (16)
23.15 Ihmebantu (12)
23.45 This Is England ?86 (16)
00.30 Sohvasurffaajat: Libanon 2 Pakolaisleiri
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
11.40
14.05
14.10
15.20
15.25
15.55
16.25
16.35
17.20
17.25
17.30
19.00
19.20
19.30
20.05
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
00.35
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Miehen puolikkaat (7)
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Lääkärit
Alueellinen sääennuste
Abba
Mitä tänään syötäisiin?
Whitney (S)
Whitney (7)
Mitä tänään syötäisiin?
Jääkiekon MM-kisat
Uutiset
Päivän sää
Jääkiekon MM-kisat
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (S)
Kaappaus keittiössä.
Kun äiti ei enää jaksa.
Mäntsälässä asuvan viisilapsisen uusioperheen ruokailusta vastaa äiti Hanna jolla on
mitta täysi ja hän tekee
kiukkuisesti ruokaa päivästä toiseen.
Nymfit. 20.06 Sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Toimittajana on Juha Kulmanen. (S)
Pisara
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
Jaakko ja maailmanvalloittajat
Kuningaskuluttaja
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (12)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Antiikkia, antiikkia
Prisma: Oudoimmat
luonnonilmiöt
MOT
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Eurovaalit Puoluepäivä:
RKP
Dokumenttiprojekti: My
Lai (16)
Yle Uutiset
Kotikatsomo: Mökki (S)
Poliisit . 06.30 Maakuntaradio. 23.03 Taustapeili. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Jari
Valo, konserttimestari. 18.03 Sekahaku . 21.00 Yle Uutiset.
21.03 Päivä tunnissa. Erik kidnappaa Didin ja vie hänet
Norjan vuorille metsästysmajaan, jonka Erik on
muuttanut ?kultaiseksi
häkiksi?. 12.45 Merisää. 14.00 Yle Uutiset.
14.03 Ajantasa. Miten maailman tunnetuimmat
valokuvat ovat syntyneet. 10.00 Yle
Uutiset. 15.52 Maakuntaradio. HD
21.30 Crematorio. HD (16)
22.20 Uusi Kino: Missä on
missä. 11.57 Päivän mieRadio 1
YleX Jälki-istunto . kotihälytys Nelonen klo 22.00
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin
ja Neposen aamu
09.00 Laivakokin matkassa
09.30 Matkapassi: Mumbai
10.25 Minun New Yorkini
10.35 Merta päin!
11.05 Herlufsholm . 06.56 Päivän mietelause. 09.11 Maakuntaradio. 20.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset ja sää.
12.15 Maakuntaradio. 10.03 Ajantasa. Haastateltavina kirjailija
Mika Wickström ja toiminnanjohtaja
Ville Turkka. Eija-Liisa Ahtilan
ohjaama neljän samanaikaisen kuvan elokuva
pohjautuu Algerian
sisällissodan tositapahtumaan, jossa kaksi poikaa surmasi ranskalaisen ystävänsä. Ile ja Matti 08.00 Yle Uutiset 10.00
Yle Uutiset 10.03
Uuden
Roman Schatzin Maammemusiikin aamuvuoro 11.00
kirja: Rauharouva ja sotaYle Uutiset 11.03 Etusivu
ministeri. 19.03 Radioteatteri
esittää: Pimeän nimi. 09.05 Muistojen 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
bulevardi. 04.02 Kissankehto . 12.55 Suomi tänään. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 23.33
Illan vieras. 22.50 Arvassalo ry: Kenen
rauha on paras. 15.55 Yle News. 06.05 Hartaita
säveliä. Ludwig van
Beethoven: Rondino; Johann Christian
Bach: Sinfonia g-molli; Georg Friedrich Händel: Concerto grosso A-duuri.
(Äänitetty Musiikkitalossa 4.4.) 20.50
Muilta mailta vierahilta. 15.00 Yle Uutiset.
15.05 Maakuntaradio. 16.00
Yle Uutiset ja sää. 07.15
Urheiluradio. 07.15
Aamusoitto. Karkea ja kovaääninen tv-kasvo kertoo
alkuajoistaan tv-maailmassa ja mitä tuo
uraauurtava aika merkitsi hänelle.
Hän kertoo myös ruotsalaisen TV3:n
perustajan jan Stenbeckin merkityksestä
4
itselleen. 17.30 Taustapeili. 15.05
Kultakuume. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. Jääsydämet. Amerikka 17.00 Jyrki
Sukulan makujen maa 17.30 Amerikan kovimmat keräilijät 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice
of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamon autospesialistit (S) 23.00 Poliisit (S) 23.30
Trigger Happy TV (7) 00.00 South Park
(12) 00.30 South Park (12) 01.00 JIM D:
9/11 . 08.00 Yle
YleX
Uutiset ja sää. Susanna
Vainiola.
Yle Puhe
00.00
Elävä arkisto: Kulttuuri
01.00
Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman
tapahtumat 04.00 Elävä arkisto:
Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.40
Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset
10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle
Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30
Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset
13.02 Maria Jungner 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00
Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä
16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00
Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30
Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Jungner 23.02 Päivä
tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 17.20
Kulttuuritunti: Kulttuurihistoriasarjoja. 11.03 Maakuntaradio. 14.00 Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio
Cecilia Bodströmin vieraana ruotsalainen kiistelty televisiotoimittaja Robert
Aschberg (kuvassa).
Melko subjektiivinen totuus
KESÄN AIKANA Yle Fem lähettää kahdeksan osaa ruotsalaisesta keskusteluohjelmasta Minun totuuteni (Min sanning). 18.55 Suomi
tänään. Elli Collan 22.00
Radio Novan yö
Radio Novan Iltapäivä . (7)
23.15 Teematieto
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa 16.55 Islantilaista tutkimusta 17.25 Matkakumppanit 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00
BUU-klubben: Metsäpiilon kolmikko
18.30 Johtaja korkeuksissa 19.00
Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Närbild 20.30 Taivaallista
menoa: Peter Didrichsen 21.00 Minun
totuuteni: Robert Aschberg 21.58 Yle
Nyheter TV-nytt 22.00 Kohti täydellistä elämää 22.30 Oddasat 23.00 SVT:
Sportnytt 23.15 SVT: Lögnen 23.45
SVT:n ohjelmaa
09.25 Eastenders (S)
10.00 Lemmen viemää (7)
13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly
Hillsin panttilainaamo 15.25 Beverly
Hillsin panttilainaamo 15.55 Pilanpäiten 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Maximal 18.30
Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00
Naapurit-arvonta 19.05 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.30 Lähiöunelmia (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit
huurussa (S) 21.00 Vares 8 . 22.00 Yle Uutiset ja sää.
Yle Radio Suomi
05.00 Aamupala. Jakso 9. 18.50 Merisää. Saamme kuulla miksi Palme-murhaajaksi epäilty Christer Pettersson sai niin
paljon tilaa kanavalla, ja miksi pissa- ja kakkajutut ovat hänen mielestään niin hauskoja televisiossa.
Aschberg valottaa myös rasismin vastaista toimintaansa, syöpäpelkoaan ja näkemyksiään kuolemasta. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 8/8. 12 transetydiä. 15.50 Veneilysää. N: Lasse Pöysti,
Tommi Rinne, Sakari
Halonen, Leo Jokela, Leni
Katajakoski, Elina Salo.
Sotilasfarssi alokkaasta,
jolla on yli sata naispuolista kirjeystävää. Tarja
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Närhi. 16.15 Faunin iltapäivä. 18.50 Iltahartaus. 07.17 Maakuntaradio.
07.50 Merisää. 20.03 Urheiluradio. Viki ja
telause. 17.20
19.03 Urheiluradio. 21.15 Radion
sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu.
21.45 Vieraalla maalla ja muita lauluja Robert Schumannin kokoelmasta
Liederkreis. Kuusi
ensimmäistä osaa juontaa Cecilia Bodström
ja kaksi viimeistä Petter Ljunggren.
Ensimmäisessä ohjelmassa tapaamme
tv-pioneeri, toimittaja ja juontaja Robert
Aschbergin, jolla on itselläänkin ollut oma
keskusteluohjelmansa Yle Femillä, Robban. 23.00
Yle Uutiset. 13.06
Maakuntaradio. 10.55 Pikkujuttu. 7/10.
Steve McCurry: New
Yorkin terrori-iskut
11.9.2001. Legendaarisen
Magnum-kuvatoimiston kuvaajat kertovat,
kuinka he onnistuivat luomaan kuuluisat
otoksensa. 00.00 Yle Uutiset ja sää.
00.05 Yöradio. Ei
anneta periksi. 21.35 Novosti Yle.
21.40 Urheiluradio. MAANANTAI 19.5.2014
TV 1
05.55
06.25
09.30
10.00
10.45
11.00
11.05
11.35
12.30
13.25
14.55
15.00
15.05
15.10
15.15
15.50
16.20
16.50
16.55
17.00
17.08
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
20.00
20.30
20.55
21.00
21.40
23.05
23.10
Antiikkia, antiikkia
Ylen aamu-tv
Strada
Kyläsairaala (12)
Löytöretkiä maailmaan
Yle Uutiset
Antiikkia, antiikkia
Avara luonto: Kummajaisten kotimeri
Sydämen asialla (7)
Sotapojan heilat (Suomi
1958, 88?) O: Aarne Tarkas. 19.00 Yle Uutiset ja sää.
18.00 Illallinen . (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Rizzoli & Isles (12)
Kovat kaulassa (12)
Louie (7)
Nelonen
05.00 Älypää-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää: Kim Possible (7)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Pound Puppies (7)
08.25 Vaaleanpunainen pantteri (S)
08.35 Inspector Cartoons (S)
08.45 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.15 Kirsi ja himoshoppaajat
10.20 Sarahin talo
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kirsi ja himoshoppaajat
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.50 Supernanny (S)
16.50 Deittikamera
17.20 Suomen kaunein mökki
18.20 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden talkoot
19.30 Ajankohtainen Nelonen
20.00 Huippumalli haussa.
Tyttö, joka nuoli lattiaa.
Tytöt lähtevät automatkalle ja kuvaavat
toisiaan arkisissa ympäristöissä.
20.57 Keno
21.00 Mustat lesket (12)
22.00 Poliisit . Mv
18.50 Iltahartaus. (1968) Leikillistä
viihdettä kaikenikäisille. (1959)
Musiikkiohjelmassa
esiintyvät Annikki
Tähti, Brita Koivunen ja
Vieno Kekkonen. 13.00
tuuksia, Ylen arkistojen aarteita, fes- Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. 22.05 Radioteatteri esit- radio. 08.00 Yle Uutikon kirja. 08.15 Urheija romaani Oli kerran kello
Taus tap
eili
luradio. 09.00 Yle
mirits. 23.30 Suomi tänään. - Toimitta- 14.03 Ajantasa. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri
Yle Radio Suomi
konserttilavalla. (12)
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Pukumiehet (S)
Harryn laki (12)
Louie (12)
Eurojahti
Nelonen
05.00 Älypää-TV
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää: Kim Possible (7)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Pound Puppies (S)
08.25 Vaaleanpunainen pantteri (S)
08.35 Inspector Cartoons (7)
08.45 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.15 Kirsi ja himoshoppaajat
10.20 Sarahin talo
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kirsi ja himoshoppaajat
14.20 Maailman oudoimmat
ravintolat
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.50 Supernanny (S)
16.50 Deittikamera
17.20 Mitä tuli tehtyä
18.20 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden talkoot
19.30 Ajankohtainen Nelonen
20.00 Huvila & Huussi
20.57 Keno
21.00 Holmes NYC (12)
22.00 Myllyrinne Company.
Osa 8: Rakkaus. Pekka Siitoinin perintö suomalaisessa kulttuuri
-ja hengenhistoriassa. Ohjaus
Matti Kassila & Osmo
Harkimo.
23.00 Teematieto
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa 16.25 Taivaallista menoa: Peter Didrichsen
16.55 Haaste 17.25 Puutarhakeskiviikko 17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Fanny ja löydöt
18.30 Tiedehemmot 18.49 Minun
kotieläimeni 18.54 Ruohonjuuritasolla
(7) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle
Nyheter TV-nytt 20.00 EU-vaalikeskustelu 21.30 Sportmagasinet 21.58
Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (12) 22.45 Oddasat 23.00 SVT:n
ohjelmaa
09.25 Eastenders (S)
10.00 Lemmen viemää (7)
13.55 Myytinmurtajat 14.55 Jamie Oliverin säästöateriat 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S)
17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Dieetit vaihtoon! 19.00 Naapurit-arvonta
19.05 Asunto 23 (S) 19.30 Mutsi (S)
20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Duudsonit tuli taloon
(12) 22.00 112 23.00 Mutsi (S) 23.30
Bones (16) 00.25 Lain nimessä (12)
00.55 Eurojahti 04.00 SubChat
05.00 Älypää-TV 10.35
LIVE: Tiedä ja Voita 11.05
Krokotiilimies 11.35 Huima konttihuutokauppa 12.00 Huima konttihuutokauppa 12.30 Brady Barrin vaarallinen
luonto (7) 13.35 Pomo piilossa 14.30
Britannian paras leipomo 15.30 Leijonan luola Kanada 16.30 The Voice
of USA 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi
18.30 Britannian paras leipomo 19.30
Amerikan kovimmat keräilijät 20.30
Poliisit (S) 21.00 MasterChef USA
22.00 Panttilainaamo 22.30 Australian rajalla 23.00 Poliisit (7) 23.30
Arman ja viimeinen ristiretki (7) 00.00
South Park (12) 00.30 South Park (7)
01.00 JIM D Henkilökuva: Robert De
Niro (7) 02.00 Leijonan luola UK 03.00
Jopet-show (S) 03.35 Älypää-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Iskelmäelokuvien (kuva elokuvasta Suuri sävelparaati) lisäksi Brita Koivunen
esiintyi paljon myös televisiossa.
Suklaasydän ei unohdu
TELEVISION ALKUAIKOJEN monipuolinen tähti
Brita Koivunen kuoli 12.4.2014. 10.00 Yle Uutiset. (S)
22.30 Ajankohtainen Nelonen
23.00 NCIS Rikostutkijat (12)
00.00 Californication (16)
00.40 Frasier (S)
01.10 Holmes NYC (12)
02.10 NCIS Rikostutkijat (12)
03.10 Deittikamera
03.40 Start!
04.10 Älypää-TV
Teema
04.00 Teematieto
17.00 Salman Rushdien Intia
18.00 Rakkautta Berliinin
muurin varjossa (12)
19.00 Saari (12)
20.00 Mies varjossa (S)
21.00 Historia: Kuvien todistus
21.50 Elävä arkisto: Brita Koivunen
21.50 Jojo. 22.00 Yle
Uutiset ja sää. Koneen
ilmoittama sosiaaliturvanumero kuuluu Monica Jacobsille.
Ammattinimike: vanhempi varajohtaja. 16.15 Fau- radio. N: Urho Somersalmi, Hugo Hytönen,
Yrjö Tuominen. 09.05 Urheiluteatteri esittää: Maria
radio. 12.15 Encore 00.00 Yöradio
Tiedeykkönen. Teeman
Elävä arkisto kunnioittaa muistoa esittämällä kokoelman hänen musiikkiohjelmiaan.
Monen muun 1950-luvun lopun naislaulajan tavoin Brita Koivunen pääsi pinnalle
iskelmälaulukilpailun kautta. 23.03 Ajantasan lauantaivieras. 22.35
Etnohetki. 09.10 Sää. 23.00 Yle
Uutiset. Hän voitti
ulkomaisten laulujen sarjan vuonna 1954
Helsingissä järjestetyssä kilpailussa, ja sai
heti kiinnityksen Onni Gideonin orkesterin
solistiksi. 17.20 Kirjakerhon viikuntaradio. 21.50 Merisää. 16.15 Maakuntaset ja sää. Mukana Brita Koivunen, Tarmo Manni,
Laila Kinnunen, Pärre
Förars, Pentti Siimes, Reino Helismaa ja
Eemeli.
22.30 Salon Musique eli vekkulia kosmetiikkaa.
(1963) Iloisessa musiikkiohjelmassa esiintyvät Brita Koivunen sekä
mm. 13.03 Urheiluradio. 11.00 Klassikkoparatiisi: Kuo- Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin
lema ja kirkastus. 18.00
Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 21.00 Yle Uutiset. Jorma
löytää maaliin, mutta
kenen värikartalle?
Lopulta internet näyttää voimansa, ja se ei
ole paljon se. 23.02
Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 21.30 Yle
Uutiset selkosuomeksi. 04.02 Bluesministeri Esa
Kuloniemi.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle
Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00
Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä
11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen
Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05
Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu
Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03
Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00
Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 17.08
Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset
18.03 Urheiluilta: pesäpalloa 21.30
Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen. 03.15
Taustapeili. 00.05 Yöradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uutiset.
ja kuulumisia maailmalta. 09.05 Muistojen bule- sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX
vardi. 21.35 Novosti
Yle. (S)
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
Eurovaalit Puoluepäivä:
RKP
Ulos luontoon: Kevätseuranta
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (12)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Antiikkia, antiikkia
Kartanopuutarhojen
aatelia
Viimeiset sanani
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Mr Selfridge (12)
The Trip . TIISTAI 20.5.2014
Asunto 23 Sub klo 19.05
TV 1
05.45
06.25
09.30
10.00
10.45
11.00
11.05
12.15
12.40
13.35
15.00
15.05
15.10
15.15
15.40
16.20
16.50
16.55
17.00
17.08
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
20.00
20.30
20.55
21.00
21.45
22.15
23.15
23.20
Aamusydämellä
Ylen aamu-tv
Kuningaskuluttaja
Kyläsairaala (12)
Löytöretkiä maailmaan
Yle Uutiset
Jumalanpalvelus
Rakkaudesta puutarhaan
Sydämen asialla (7)
Oi aika vanha kultainen!
(Suomi 1942, 78?) Matti
Hällin romaaniin perustuva elokuva neljästä ylioppilaasta, jotka tapaavat vappuna.O: Orvo
Saarikivi. Elina Viitanen
18.00 Illallinen . Troijalainen keskuudessamme. 12.45
harppu. 06.05 Hartaita
säveliä. 19.03 Urheiluradio.
19.06 Kulttuuriosasto 0203-17600.
20.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15
Urheiluradio. Viki ja Mäkkäri 17.00
Helin. Sari
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . Matkamiehet
Brydon ja Coogan (12)
Kriminalisti (12)
Yle Uutiset
Prisma: Oudoimmat
luonnonilmiöt
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
09.00 Keittiössä tuoksuu
ruoka
09.30 Yle Uutiset Uusimaa
09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi
09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi
10.00 Yle Uutiset Häme
10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi
10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi
10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa
10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi
10.50 Oddasat
11.05 Tuntematon Norja
11.35 Lindan lauma
12.05 Uusi päivä (S)
12.35 Uusi päivä (S)
13.05 Luontoretkellä
13.35 Norjan rannikoilla
14.15 Satuhäät
15.05 Sohvasurffaajat: Libanon 2 Pakolaisleiri
15.35 McLeodin tyttäret (7)
16.25 Onks noloo?
16.31 Pok ja Mok (7)
16.38 Viidakkojytä (S)
16.44 Martine (7)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Sohvasurffaajat: Jordania 1/2 Eksyksissä
20.00 Uusi päivä (S)
21.00 Eurovaalit puoluepäivä:
Pienpuolueet
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 16 Blocks (12)
23.45 This Is England ?86 (16)
00.30 Sohvasurffaajat: Jordania 1/2 Eksyksissä
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.40
14.05
14.10
15.10
15.15
15.45
16.15
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
18.30
19.00
19.20
19.30
20.05
20.30
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
23.35
00.35
01.05
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Miehen puolikkaat (7)
Miehen puolikkaat (7)
Jamie Oliverin Australian päiväkirja
Lääkärit
Alueellinen sääennuste
Selviytyjät
Mitä tänään syötäisiin?
Moderni perhe (S)
Moderni perhe (S)
Kaappaus keittiössä
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (S)
Saaristoruokaa. 15.50 VeneiTuomisen maailmanmusiikkiohjelma. Marju Marras Kauko Helovirta.
Muissa rooleissa: Tiina Rinne, Heikki
Savolainen, Sakari Halonen, Kullervo
Kalske, Sasu Haapanen ja Uljas Kan-
onnistunut houkuttelemaan lukuhaluttomat nuoretkin kirjojen pariin. (1959)
Lyhyt kooste elokuvasta Suuri sävelparaati. 06.30 Maakunta16.00 Yle Uutiset ja sää. Peruna.
Peruna on saaristoruokaa ihan oikeaa.
Keidas
Kohde. 10.05 Sari Jälki-istunto . 13.00 Klassista kahteen. 17.20
tää: Vallankumous Ylä-Safanissa 3/6. 18.30 Hartaita säveUutiset. 18.55 Suomi tänään. 21.55 Suomi tänään. 12.15 Maakuntaradio. 09.11
Jotuni: Huojuva talo, osa
Maakuntaradio. 12.00 Yle Uutiset
huuliharppu. 07.45 Hartaita säveliä. VieSeikkailukuunnelma,
kirjoittanut raana kirjailija Aleksi Delikouras, joka on
Osmo Ilmari. 10.55
liä. Kapellimestarina Jaakko Salo. 07.15 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31
Aamusoitto. 22.00 Yle Uuti- Yle Uutiset ja sää. Esiintyjät: Brita
Koivunen, Laila Kinnunen, The Four Cats
ja Riitta Vainion tanssiryhmä. 11.57 Päivän mie- iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00
telause. 07.17 Maakuntaradio.
nin iltapäivä. Äänite vuodelta 1962. Pieni, suuri soitin: huuli- ja sää. 08.17
Maanolla 18.00 Romano
Radio Su
omi
kuntaradio. lysää. 13.06
tivaalitunnelmia, kuuntelijatoiveita Maakuntaradio. 08.15 Ykkösaamu. Työpaikka: tietotekniikkafirma Rylatech. Urheiluradio. fanittavat vasemmistolaiset ja punkkaritkin. 21.03 Päivä tunnissa. 11.00 Yle Uutiset. 20.06 Sää. 15.00 Yle Uutiset.
15.05 Kultakuume. Ensimmäiset singlet eivät tehneet
hänestä tähteä, mutta vuoden 1956 Suklaasydän iski kansan makuhermoon: jatsahtavasti sovitettu laulu teki Britasta kerralla supertähden.
Suklaasydäntä seurasivat hitit Mus-
tat silmät, Mamma tuo mies mua tuijottaa, Kuinka paljon rakkautta, Sävel rakkauden, Troikka ja monet muut; Brita Koivunen olikin jopa Laila Kinnusta suositumpi
muun muassa Iskelmä-lehden äänestyksessä vuonna 1960.
Iskelmäelokuvien lisäksi Brita Koivunen
esiintyi paljon myös televisiossa: hän lauloi ja vitsaili Eino Virtasen kanssa ja esiintyi
Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan
(VEK-kolmikko) musiikillisissa viihdeohjelmissa sekä Aarne Tarkaksen MTV:lle tekemissä musiikkitarinoissa.
ELÄVÄ ARKISTO: BRITA KOIVUNEN
Yle Teema klo 21.50
dolin. 17.30 Taustapeili. 19.03 Kaiken maa- Pikkujuttu. 19.00
Yle Uutiset ja sää. Kirjailija Ali Smith
set ja sää. 00.00 Yle
Uutiset ja sää. 06.25
YleX
Aamusoitto. Miksi ??valtakunnanjohtajaa?. 08.00 Yle Uuti- Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuset ja sää. Tero Liete. 10.00 Yle
96. 23.10 Yöklassinen.
06.00 Yle Uutiset. O:
Aarre Elo.
22.20 Sävelet soivat. 15.52 Maakuntaradio. 12.00 Turun tuomiokirkon Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02
kello lyö 12. Ragni Malmsten,
Rauni Pekkala, Vieno
Kekkonen, The Four
Cats, Erkki Valaste,
Heikki Värtsi, Christina
Walli, Ritva Aunola ja
Lenita Airisto.
22.50 Iskelmäkuvia. YleX Aamu . 18.50
Merisää. 11.03
ilman musiikkia: Pieni, suuri soitin: Maakuntaradio. 06.56 Päivän mietelause. Ajankohtaisia asioita, levyuu- Merisää. 09.00 vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 EtuYle Uutiset. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä. 12.55 Suomi tänään. Ile ja Matti 10.00 Yle
07.50 Aamuhartaus. Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. 15.55 Yle News. 07.53 Maasää. 15.00 Yle Uutiset.
jana Amanda Kauranne. 05.00 Aamupala. 18.03 Poplaari. 20.03 Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 20.30 Harri 15.05 Maakuntaradio. 16.00
21.15 Filmiryhmä. Elli Collan 22.00
Radio Novan yö
53 5. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 17.00 Yle Uutiset ja
07.50 Merisää. 18.20 Radioklo 17.30
Uutiset. 19.00
Yle Uutiset ja sää. Ohjannut Hannes Häyrinen. 22.05 Rocktoimittajan
iltapäivällinen
21.00 Yle Uutiset. 3/6.
Julia ja Martin muuttavat ystävänsä datshalle
ja yrittävät viettää normaalia elämää. 09.00 Yle
Faunin iltapäivä. 20.06 Sää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Twitteteoksia. (7)
Palanen: Yrittäjäpatsas
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Tänään otsikoissa
Avara luonto: Machli ?
tiikerikuningatar
Novosti Yle
Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (12)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Antiikkia, antiikkia
Historia: Suursodan
tunnelinkaivajat
Kuvakirjeitä maailmalta
Puutarhaunelmia
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Eurovaalit Puoluepäivä:
Vasemmistoliitto
Unohtuneet rikokset
Keskiviikon ravisuora
Sylillinen piikkilankaa
(Bouquet of Barbed
Wire) Uusi sarja 1/3.
Yle Uutiset
Ulkolinja: Populistien
Eurooppa
Lasso Yle Fem klo 20.00
TV 2
06.50
09.00
09.30
09.40
09.50
10.00
10.10
10.20
10.30
10.40
10.50
11.05
11.35
12.05
13.05
13.35
14.15
15.05
15.35
16.25
16.30
17.00
18.00
18.02
18.50
19.00
19.10
19.16
19.20
19.30
20.00
21.00
21.50
22.00
22.05
23.00
23.45
00.15
00.45
MTV 3
Pikku Kakkonen
Elämäni eläimet
Yle Uutiset Uusimaa
Yle Uutiset KaakkoisSuomi
Yle Uutiset LounaisSuomi
Yle Uutiset Häme
Yle Uutiset Keski-Suomi
Yle Uutiset Itä-Suomi
Yle Uutiset Pohjanmaa
Yle Uutiset PohjoisSuomi
Oddasat
Camilla Plum ja yrttimaan aarteet
Laivakokin matkassa
Uusi päivä (S)
Nolojen tilanteiden mies
Norjan rannikoilla
Eurovaalit puoluepäivä:
Pienpuolueet
Sohvasurffaajat
McLeodin tyttäret (7)
Onks noloo?
Galaxi
Pikku Kakkonen
Yle Uutiset minuutissa
McLeodin tyttäret
Kerrostaloelämää (7)
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset Suora linja
Sohvasurffaajat
Uusi päivä (S)
Alamaailma (16)
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Billie Porter: Hyvä paha
prostituutio?
Hit and Miss (16)
Sohvasurffaajat: Jordania 2 Luolassa
Silminnäkijä: Vuorilla
olen vapaa
Hatfields & McCoys (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.40
09.45
10.10
10.40
11.10
11.40
14.05
14.10
15.15
15.20
16.15
16.45
17.15
17.20
17.25
17.55
18.00
19.00
19.20
19.30
20.05
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
23.40
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Kauniit ja rohkeat (S)
Miehen puolikkaat (7)
Emmerdale (S)
Emmerdale (S)
Lääkärit
Alueellinen sääennuste
Pomo piilossa UK
Mitä tänään syötäisiin?
Vauvaonnea (S)
Saaristoruokaa
Keidas
Uutiset
Päivän sää
Kauniit ja rohkeat (S)
Mitä tänään syötäisiin?
Emmerdale (S)
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (7)
EU-vaalikeskustelu. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . 21.45 Kolmannen maailman
puheenvuoroja. Sari
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . 08.15 Ykkösaamu. 12.00 Yle UutiPasi Heikura ja Tina Cavén. 11.03
Tommi Uschanov. 17.20 Urheiluradio. 10.03 Ajanritunti: Wittgenstein ja
3
tasa. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 14.03 Ajantasa. 15.55 Yle News. Ludvig van Beet- radio. 19.03 Euro- Yle Uutiset. toiveiden yö. Amerikka 14.05 Jyrki Sukulan makujen maa
14.35 Britannian paras leipomo 15.35
Leijonan luola Kanada 16.30 Maailman oudoimmat ravintolat 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian
paras leipomo 19.30 Anthony Bourdain maailmalla: Suomi-jakso 20.30
Poliisit (S) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Panttilainaamo 22.30
Rekkakuskit jäällä (7) 23.30 Poliisit (S)
00.00 Villit nettivideot (16) 00.30 Villit nettivideot (12) 01.00 South Park
(12) 01.30 South Park (12) 02.00 Leijonan luola UK 03.00 Jopet-show (S)
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Trilogian toisen osan keskiössä on rikospsykologi Johanna (Jeanne Hain, kesk.),
joka työkomennuksen aikana käy läpi menneitä miesrintamalta.
Vanha suola janottaa
Dreilebenin toinen jakso Jätä minut rauhaan (Komm
mir nicht nach, 2011) juuttuu hieman paikoilleen, kun vanhat ystävykset alkavat
illan tummetessa kelata menneitä. 17.20
kontak ti
radio. Pyöreässä pöydässä puhetta
Chopinin ja Robert Schumannin piano- johtaa Pauli Aalto-Setälä. 17.45
Tekijä Nykyrunoilija Olli-Pekka Tennilä set ja sää. Ravisuoran
Sinfonia nro 100 G-duuri ??Sotilassinfo- ennakko. set 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore
10.05 Brysselin kone. 07.53 Maakuntaradio. 22.05 Ajassa soi. Episodi jää kokonaisuudessa irralliseksi.
Johannan ja hänen ystävänsä Veran
(Susanne Wolff ) tiet yhtyvät sattumalta.
Tapahtumat keskittyvät kaksikon ja Veran
kirjailijamiehen (Misel Maticevic) välisiin
keskusteluihin.
SAKSALAISEN TV-FILMITRILOGIAN
6
Dominik Grafin ohjaama ja yhdessä Markus Buschin kanssa käsikirjoittama leffa ei
ole trilogian aloitusfilmin veroinen. Lähetyksen
toimittajina ovat politiikan toimittajat Eeva
Lehtimäki, Mari Haavisto ja Vesa Kallionpää.
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Rikoksista pahin (16)
Noitapiiri (12) Kuokkavieraat. (Äänitetty Geneven Victoria Hall reä pöytä. 16.15
Maakuntaradio. 03.40
Luontoretki. 21.35 Novosti Yle. 00.00 Yle Uutiset ja sää.
00.05 Yöradio . Haastateltavana
11.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 04.02 Kantritohtori
Teppo Nättilä.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle
Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00
Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä
11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen
Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05
Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio
13.00 Yle Uutiset 13.02 Arman Alizad 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Iltapäivä. 21.50
Merisää. set 17.01 Uuden musiikin iltavuoro
09.00 Yle Uutiset. Viikon hauskimmassa ohjelmassa
panelistit Niina Lahtinen, Pirjo Heikkilä, Miika
Nousiainen ja Tuomas
Kyrö. Khatia 15.50 Veneilysää. 16.00
08.15 Urheiluradio. 15.00
radiokonsertissa Giovanni Antonini ja Yle Uutiset. FBItutkijat (16)
03.05 Deittikamera
Teema
17.00 Tiededokumentti: Huumeiden vaikutukset
18.00 Rakkautta Berliinin
muurin varjossa. 05.00 Aamupala. 21.40
Urheiluradio. 08.00 Yle . Dunjan
ja Julian välit ovat valheiden jäljiltä kireät.
Julia alkaa toivoa, että
hänen lapsensa olisikin
elossa. 18.50 Merisää. 22.00
Yle Uutiset ja sää. Hän liittyy mukaan tutkimuksiin, jotka
koskevat karkuteille lähtenyttä murhaajaa.
Tutkimusten yhteydessä paljastuu paikallisen poliisin korruptio. 23.00 Yle Uutiset.
23.03 Kansanradio. 08.17
Yle Uutiset ja sää. Urheiluradio. 09.11
Kulttuuritunti: AristoteRadio Su
omi
Maakuntaradio. Paneelia vetää
Henkka Hyppönen ja
joka viikko mukana kiinnostava vieras. 18.55 Luontokontakti 0203-17600. 15.52 MaakuntaBuniatishvili, piano. 18.30 13.00 Yle Uutiset. 11.00 Uudet levyt. 09.05 UrheiluYle Uutiset ja sää. N: Assi
Nortia, Esa Pakarinen,
Oke Tuuri. 11.57 PäiYle Radio Suomi
vän mietelause. EUvaalikeskustelussa ja
tentattavana ovat 12
mielenkiintoisinta ja
kuuminta eurovaaliehdokasta. 10.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
lause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 19.03 Urheiluradio.
19.06 Luontokontakti 0203-17600.
20.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. 23.10 Yöklassinen.
rissä #pyöreäpöytä. 06.15 Aamuhartaus. 07.15 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00
Aamusoitto. 20.07 Café Tropical. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle UutiUutiset ja sää. (U) HD (12)
18.50 8 mm katse: Y ja Mirri
19.00 Fjodor Dostojevskin
elämä (12)
20.00 Adonis. 16.15
hoven: Coriolanus-alkusoitto; Piano- Maakuntaradio. Mv. Elli Collan 22.00
Radio Novan yö. 06.25 . 10.00
leen kantapää. Joseph Haydn: sää. Kulttuuklo 18.0
Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. tuotantokausi.
23.00 Ajankohtainen Nelonen
23.30 Poliisit . kotihälytys (7)
00.30 Dexter (16)
01.35 Frasier (S)
02.05 Criminal Minds . Studiossa Tiina Lundberg ja
Miia Krause. Cassie päättää järjestää illanistujaiset halloweenin kunniaksi ja kutsuu Luken
mukaan.
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää: Kim Possible (7)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Pound Puppies (7)
08.25 Vaaleanpunainen pantteri (S)
08.35 Inspector Cartoons (S)
08.45 Maailman oudoimmat
ravintolat
09.15 Kirsi ja himoshoppaajat
10.20 Sarahin talo
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kirsi ja himoshoppaajat
14.20 Yllätyskokki Niki
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.55 Supernanny (S)
16.55 Deittikamera
17.25 Himohamstraajat (S)
18.25 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden talkoot
19.30 Ajankohtainen Nelonen
20.00 Suomen kaunein mökki
20.57 Keno
21.00 Greyn anatomia (12)
22.00 Hyvät ja huonot uutiset. 07.15
sista kahteen. 23.37 Metsää
ja luontoa. Tarinan ydin kiteytyy lopulta mallikkaasti.
Parasta on aloitusfilmistä tuttu tapahtumaympäristö. 15.05 Maakuntaradio.
Baselin kamariorkesteri. 15.05 Kulta- 07.50 Merisää. Dokumentti Ali
Ahmad Said Esberistä,
kirjailinimeltään Adoniksesta, syyrialaislibanonilaisesta runoilijasta, joka on säännöllisesti ollut yksi
vahvimmista Nobelehdokkaista.
21.00 Jerusalem lautasella.
Jerusalemin ruokakulttuuri on värikästä ja
houkuttelevaa. 17.30 Taustapeili . Keskustelijoina ovat Pekka
-konserttitalossa 27.1.2013). 08.00 Yle Uutiset ja sää.
kuume. 09.05 Muis- 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutitojen bulevardi. 07.45 Hartaita säve- Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto
liä. 18.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja
konsertto nro 1 C-duuri. 13.06 Maakuntaradio. 19.00 Yle
Uutiset ja sää. 09.10 Sää. Lontoossa menestynyt
kokki Yotam Ottolenghi
matkustaa vanhaan
kotikaupunkiinsa maistelemaan katukeittiöiden, torien ja huippuravintoloiden herkkuja.
22.00 Dreileben: Jätä minut
rauhaan. 06.30 Maakunta12.15 Julkinen sana. 21.55 Suomi tänään. 20.03 Urheiluradio. Sol. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
säveliä. radio. 23.00 Oddasat 23.15
SVT:n ohjelmaa
10.00 Lemmen viemää
(7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55
Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7)
18.00 Duudsonit tuli taloon (12) 19.00
Naapurit-arvonta 19.05 Pilanpäiten
19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit
(7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00
Viidakon tähtöset 22.00 Hävyttömät
(16) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (16)
01.25 Lain nimessä (12)
11.05 Krokotiilimies 11.35
Kuuluisat kuppilat 12.05
Kokki lomalla 12.35 Laiva (S) 13.05
Laiva (S) 13.35 Henkka & Niki vs. Naisten muistelon kohteena on yhteinen miesystävä.
Johanna (Jeanne Hain) on rikospsykologi. 14.00 Kantapöytä. Toimittajina
Maakuntaradio. 14.00
19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. Vehmaat metsämaisemat
ja hieman rähjäinen itäisen Saksan pikkukaupunkimiljöö avautuvat tapahtumissa
monipuolisesti.
Harri-Ilmari Moilanen
DREILEBEN: JÄTÄ MINUT RAUHAAN
Yle Teema klo 22.00
YleX
06.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 12.55 Suomi tänään.
Jotuni: Huojuva talo, osa 97. Iltapäiväkahviseurassa
ruoditaan päivän puheenaiheita.
15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen
Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03
Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00
Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30
Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arman Alizad 23.02 Päivä
tunnissa 23.30 Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. Trilogian toisen osan keskiössä
on rikospsykologi Jo,
joka työkomennuksen
aikana käy läpi menneitä miesrintamalta
asuessaan parhaan
ystävänsä luona. 22.00 Yle Uutiset ja
sää. 18.03 Luontokontakti 020317600. Haikailu
vanhan heilan perään, muut ihmissuhdekiemurat ja poliisitutkimukset kietoutuvat
sinänsä kivuttomasti toisiinsa, mutta hieman tasapaksun kerronnan merkeissä. Pyönia?. 12.15 Maakuntaradio.
18.20 Radioteatteri esittää: Maria 12.45 Merisää. 10.55 Pikkujuttu.
kielipelit. 07.17 Maakuntaradio.
15.00 Yle Uutiset. Toimit- Seppänen, Ruben Stiller ja Maija Vilktajana Anu Holttinen 20.25 Frederik kumaa. 13.03 UrheiluHartaita säveliä. O:
Dominik Graf 2011.
23.30 Teematieto
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa 16.55 Tiedehemmot 17.14 Minun kotieläimeni
17.19 Ruohonjuuritasolla (7) 17.25
Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Palomies
Sam 18.30 Supersankari Energina (7)
18.43 Kysy Laralta (7) 18.55 Gazoon
(S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle
Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso 20.30
Puutarhakeskiviikko 21.00 Taksi (16)
21.45 Tärkeitä papereita (S) 21.57 Yle
Nyheter TV-nytt 22.00 Onnistuuko
elämä maalla. 10.50 Kuulut- 00.00 Yöradio
tajan vieras: toimittaja Minna Korhonen. KESKIVIIKKO 21.5.2014
TV 1
05.55
06.25
09.30
10.00
10.45
11.00
11.05
11.35
12.05
12.35
13.30
14.45
15.00
15.05
15.10
15.15
16.00
16.50
16.55
17.00
17.08
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
19.50
20.00
20.30
20.55
21.05
21.45
21.55
22.00
22.45
22.50
Antiikkia, antiikkia
Ylen aamu-tv
MOT
Kyläsairaala (12)
Löytöretkiä maailmaan
Yle Uutiset
Antiikkia, antiikkia
Lasten aivot
Jaakko ja maailmanvalloittajat
Sydämen asialla (7)
Rantasalmen sulttaani.
(Suomi 1953, 74?) O:
Eddie Stenberg. 17.00
LuontoUutiset. 5. 18.50 Iltahartaus. 21.03 Päivä
tunnissa. Ravitulokset. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03
Aamusoitto. 13.00 Klas- radio. Elina Viitanen
18.00 Illallinen
Sari
Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00
Radio Novan Iltapäivä . Falk pelkää
vaimonsa uusien ystävien vaarantavan hänen
oman asemansa. Niitä nuoren miehen kuullaan tilittävän kommentoivan kertojan ominaisuudessa.
Sam Mendesin ohjaus on poikkeuksetta
vahvoilla näyttelijöiden parissa. 15.05 Maakuntaradio. Michel Strasberg,
Maria Doniel ja JeanLouis Trintignant. 12.00 Yle Uutiset
dio. 12.00 Turun tuomio- Urheiluradio. 10.00 Yle Uutiset. Isommat
kuviot (Saddam Hussein, George Bush vanhempi, öljy) jäävät taustalle, kun keskitys on
amerikkalaisen merijalkaväen yksikön ja sen
tiettyjen yksilöiden toimissa ennen sotaa,
sen aikana ja sen jälkeen.
Jake Gyllenhaal on perusrehdin olemuksensa mukainen sotapoika elämänsä ulko-
maan reissulla. Elina Viitanen
18.00 Illallinen . 08.15 Ykkösaamu. 21.40 Urheiluradio. 20.03 Urheiluradio. 06.05 Hartaita
säveliä. Mv. 17.00 Yle
Urheiluradio. TORSTAI 22.5.2014
Eurovaalit: Suuri puheenjohtajatentti TV1 klo 21.05
TV 1
05.55
06.25
09.30
10.00
10.45
11.00
11.05
11.35
12.15
12.30
13.25
15.00
15.05
15.10
15.15
16.00
16.55
16.57
17.00
17.08
18.00
18.22
18.25
18.30
19.00
19.45
20.00
20.30
20.55
21.05
22.30
23.30
23.35
Antiikkia, antiikkia
Ylen aamu-tv
Vanha kalkkilouhos
Kyläsairaala (12)
Löytöretkiä maailmaan
Yle Uutiset
Antiikkia, antiikkia
Eurovaalit Puoluepäivä:
Vasemmistoliitto
Arkistokuvia: Vastuu (S)
Sydämen asialla (7)
Poretta eli keisarin
uudet pisteet (Suomi
1941, 94?) Musiikkikomedia näyttelijäseurueen muodostavasta
suurperheestä. 22.55 Kuuluttajan vieras:
toimittaja Minna Korhonen. Pääosissa:
Scarlett Johansson,
Bradley Cooper, Jennifer
Connelly, Ben Affleck,
Jennifer Aniston, Drew
Barrymore, Justin Long.
23.45 Ajankohtainen Nelonen
00.15 Blue Bloods (12)
01.15 Frasier (S)
01.45 Greyn anatomia (12)
Teema
17.00 Donna Leon, seikkailu
Venetsiassa
17.45 Ajattelen, siis olen
18.00 Rakkautta Berliinin
muurin varjossa. 04.02 Café
Tropical.
Yle Puhe
06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle
Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00
Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä
11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen
Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05
Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio
13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu
14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01
Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00
Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä
18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta
21.30 Puheen Aamun vieras 22.00
Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 08.17 Maakunlua: Promootion loistoa. Yle Uutiset ja
10.03 Ajantasa. 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 23.03 Taustapeili. 09.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mieteYle Radio Suomi
lause. 16.15 Maakuntaradio. Nämä
elämäntapasairaudet
johtuvat osin siitä, että
olemme pohjiltamme
yhä kivikauden ihmisiä.
22.20 Kino Suomi: Viheltäjät (1964) Ranskankielinen kotimainen elokuva kertoo filmirooleihin pyrkivistä nuorista
näyttelijäoppilaista
Pariisissa. 11.57 Päi- taradio. Hannu Lintu,
mezzosopraano Christianne Stotijn & tenori
Simon O?Neill. 10.05 kuntaradio. Konserttivieraina professori Anne
Brunila ja RSO:sta Jari
Valo. (7)
Muut
07.00 Min Morgon 08.30
SVT:n ohjelmaa 15.56
Onnistuuko elämä maalla. 10.55 Piksää. He tulevat kaukaa. (16) 00.00 Bones (16)
00.55 Lain nimessä (12)
11.00 Krokotiilimies 11.30
Laiva (S) 12.00 Laiva (S)
12.30 Kutsu kylään Ian Wright 13.30
Maistuvimmat liikeideat 14.30 Britannian paras leipomo 15.30 Leijonan
luola Kanada 16.30 Maailman oudoimmat ravintolat 17.00 Maailman oudoimmat ravintolat 17.30 JIM D Henkilökuva:
George Clooney (7) 18.30 Britannian
paras leipomo 19.30 Suomen huutokauppakeisari 20.30 Poliisit (S) 21.00
Suomen Tulli 22.00 Panttilainaamo
22.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot
(12) 23.30 Poliisit (S) 00.00 Australian rajalla 00.30 Trigger Happy TV (7)
01.00 South Park (12) 01.30 South
Park (12) 02.00 Leijonan luola UK
03.00 Jopet-show (S) 03.35 Älypää-TV
RADIO-OHJELMAT
Päivän nosto
YLE Radio 1
Tositapahtumiin perustuvassa sotadraamassa Jake Gyllenhaal (kuvassa) esittää
herkkää Swoff-nuorukaista, joka värväytyy merijalkaväkeen 1980-luvun lopulla.
Aavikolla roihuaa
JÄMÄKKÄ TOSIPOHJAINEN sotadraama Meri-
jalkaväen mies (Jarhead, 2005) perustuu
Anthony Swoffordin vuoden 1991 Persianlahden sodan kokemuksista kertovaan
romaaniin. 07.15 Urheiluradio. (U) HD
19.00 RSO Musiikkitalossa.
Suora. 23.00 Yle Uutiset. 12.55 Suomi tänään.
Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää.
Kalle Haatanen. 07.17 Maakun09.00 Yle Uutiset. He ovat Ali ja Husu eli Ali
Jahangiri ja Abdirahim Hussein. 06.25
Aamusoitto. Teoksina
Birtwistlen Earth Dances & Mahlerin Laulu
maasta. 13.00 Klassista
Taus tap
set. 03.15 Taustapeili . 00.00 Yle Uutiset
ja sää. 15.50 Veneilysää. (S)
Yle Uutiset
Yle News
Yle Oddasat
Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa
Eduskunnan kyselytunti
Novosti Yle
Yle Uutiset viittomakielellä
Yle Uutiset
Kyläsairaala (12)
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Antiikkia, antiikkia
Downton Abbey (12)
Löytöretkiä maailmaan
Kysymyksiä luonnosta
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Eurovaalit: Suuri
puheenjohtajatentti
Ulkolinja: Euroopan
uusjako
Yle Uutiset
Viisi päivää (16)
TV 2
MTV 3
06.50 Pikku Kakkonen
09.00 Maailman nopein laulutähti
09.30 Yle Uutiset Uusimaa
09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi
09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi
10.00 Yle Uutiset Häme
10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi
10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi
10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa
10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi
10.50 Oddasat
11.05 Tanskalaisten lempikakut
11.35 Keittiössä tuoksuu
ruoka
12.05 Uusi päivä (S)
13.05 Sportmagasinet
13.35 Norjan rannikoilla
14.15 Tartu Mikkiin
15.05 Sohvasurffaajat: Jordania 2 Luolassa
15.35 McLeodin tyttäret (7):
McLeodin tyttäret
16.25 Onks noloo
16.30 Galaxi
16.31 Nokkelikot (7)
16.40 Mimun maailma (7)
17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 McLeodin tyttäret (7)
18.50 Kerrostaloelämää (7)
19.00 Yle Uutiset alueeltasi
19.10 Yle Uutiset
19.16 Urheiluruutu
19.20 Yle Uutiset Suora linja
19.30 Erätulilla
20.00 Silminnäkijä: Ulos Euroopasta!
20.30 Jinsy-saari (7)
20.55 Kätevä emäntä (7)
21.20 Ihmebantu (12)
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 True Blood (16)
01.40 Alamaailma (16)
05.30
06.00
06.25
09.05
09.30
09.35
09.40
09.45
11.40
12.05
14.05
14.10
15.15
15.20
15.50
16.20
16.30
16.35
16.40
16.50
17.35
17.40
17.45
19.20
19.40
19.50
20.30
21.00
22.00
22.20
22.25
22.35
Aamusää
Studio55.fi
Huomenta Suomi
Studio55.fi
Huomenta Suomen
Uutiset
Mitä tänään syötäisiin?
Viking Loton ja Jokerin
tulokset
EU-vaalikeskustelu
Kauniit ja rohkeat (S)
Miehen puolikkaat (7)
Alueellinen sääennuste
Koko Britannia leipoo:
Mestariluokka
Mitä tänään syötäisiin?
Middle (S) Amerikkalainen komediasarja.
Middle (S)
Pilanpäiten
Pilanpäiten
Viking Loton ja Jokerin
tulokset
Mitä tänään syötäisiin?
Jääkiekon MM-kisat
Uutiset
Päivän sää
Jääkiekon MM-kisat
Seitsemän Uutiset
Päivän sää
Salatut elämät (S)
Pulttibois (S)
Klikkaa mua. 21.55 Suomi
tänään. 19.00
Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 06.15 Aamuhartaus. 09.05 Muistojen taradio. 22.05 Todellisia tarinoita. Rooleissa
mm. Pyöreä pöytä. N: Birgit Kronström, Eine Laine, Uuno
Laakso. 07.53 Maabulevardi. 16.00 Yle Uutiset
ja sää. 23.10
Yöklassinen.
YleX
06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu
. Maatilalla on yleensä lehmiä, possuja, pari kanaa ja hevonen.
Tai sitten siellä voi olla strutseja, ylämaankarjaa, kuusipeuroja ja villisikoja.
Lisäksi tilalla toimii oma teurastamo,
jossa tuotetaan lähiruokaa isolla L:llä.
Neljäosaisen Erilaista elämää maaseudulla -sarjan toimittaa Sanna Pirkkalainen. 18.55 Suomi tänään. 14.03 Ajantasa. orkesterityötä viidellä vuosikymmenellä. 23.33 Minna
Pyykön maailma. 07.00 Yle Uutiset ja sää. He eivät pelkää mitään
vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle
myös koiran. Osa 2: Strutsitila
Syrjynen. 16.55
Supersankari Energina (7) 17.08 Kysy
Laralta (7) 17.20 Gazoon (S) 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00
BUU-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30
Fanny (7) 18.35 Limbo 2 (7) 18.50 Nina
Patalo (7) 18.57 Lonkeroiset (S) 19.00
Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.55 Obs debatt 20.30 Yesminen eksoottiset herkut 21.00 Strömsö
21.40 Oddasat 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Dok: Sissin poika 23.00
SVT:n ohjelmaa
09.25 Eastenders (S)
10.00 Lemmen viemää
(7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Dieetit vaihtoon! 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00
Lemmen viemää (7) 18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapurit-arvonta
19.05 Formula 1: vapaat harjoitukset
19.35 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7)
21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution
(16) 23.00 C.S.I. (16)
Nelonen
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S)
07.25 Disney esittää: Kim Possible (7)
07.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit (S)
08.00 Pound Puppies (S)
08.25 Vaaleanpunainen pantteri (S)
08.35 Inspector Cartoons (S)
08.45 Yllätyskokki Niki
09.15 Kirsi ja himoshoppaajat
10.20 Sarahin talo
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Kirsi ja himoshoppaajat
14.20 Yllätyskokki Niki
14.50 Neljät häät Amerikassa
15.50 Supernanny (7)
16.50 Deittikamera
17.20 Tricked (S)
18.25 Frasier (S)
18.55 HS-uutiset
18.58 HS-sää
19.00 Neljän tähden talkoot
19.30 Ajankohtainen Nelonen
20.00 Hyvät ja huonot uutiset
20.57 Keno
21.00 Elokuva: Jätä se! (He?s
Just Not That Into You/
USA-Saksa-Hollanti
2009). 13.03
Faunin iltapäivä. O:
Eino Ruutsalo. 11.00 Yle UutiYkkönen. 19.55 Fagotisti
Pekka Katajamäki . 17.00
Yle Uutiset ja sää. 18.30 Hartaita säveliä.
18.50 Iltahartaus. Hollywoodsupertähtien kaartilla
roolitettu romanttinen
komedia perustuu Sinkkuelämää-käsikirjoittajien Liz Tuccillon ja Greg
Behrendtin menestysromaaniin. 11.00 Hienoste- 08.15 Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiset. 18.50
Merisää. 18.00 Yle Uutiset. Erilaista elämää maaseudulla. 18.03
Maailmanpolitiikan arkipäivää. 14.00 M-stueili
Radio Su
dio. 16.15
13.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio.
19.06 Suomi tänään. Elli Collan 22.00
Radio Novan yö
55 7. 20.06 Sää.
20.07 Euroopan taivaan alla. yle.fi /klassinen.
21.35 Tiededokumentti: Kivikautiset juuremme.
Miksi korkea verenpaine, diabetes, selkäkivut ja allergiat piinaavat meitä. Aiheesta
johtuen henkilökuvaus ja toiminta liittyvät
oleellisesti toisiinsa, mikä on myös kuvattu
napakasti.
Päähenkilön lähimpiä taistelutovereita
esittävät Peter Sarsgaard ja Jamie Foxx.
Pariin otteeseen jyrähtelevää everstiluutnanttia esittää Chris Cooper.
Harri-Ilmari Moilanen
MERIJALKAVÄEN MIES
MTV3 klo 22.35
Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX
Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle
Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio
06.00 Yle Uutiset. 17.30 Taustapeili. 06.30 Maakunliä. 10.00 Yle Uutiset.
kirkon kello lyö 12. Eeron
piina jatkuu. 11.03 Maakuntarakahteen. 00.05 Yöradio. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 15.05 Kultakuume.
klo 17.30
taradio. 08.00 Yle taradio. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03
Uuden musiikin aamuvuoro 11.00
Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle
Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Aloitusepisodi kertoo, miten vaikutteita on otettu Full Metal Jacketista. 4/6.
Lääkärit tekevät kaikkensa Julian pelastamiseksi, mutta tilanne
näyttää toivottomalta.
Dunja potee syvää syyllisyyttä, ja Martin on
lohduton. Osa 10.
Julia ja Julianna. Viki
ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01
dio. 15.52
Maakuntaradio. 12.15 Maakunset. 07.00 Yle Uutiset ja sää.
Uutiset ja sää. 13.06 MaakuntaraUutiset ja sää. O: Ilmari
Unho. 07.50 Aamuhartaus. 15.00 Yle Uutiomi
ja sää. 09.05
vän mietelause. 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva
talo, osa 98. 09.10 Sää. 23.02 Päivä tunnissa 23.30
Politiikkaradio
Radio Nova
06.00 Enbuske & Linnanahde Crew
. 20.20 Radion
sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu.
21.30 Musiikkia 22.00 Yle Uutiset ja
sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Elokuvamusiikin mestareita: Dimitri Tiomkin.
18.00 Arvassalo ry. Reppuun mahtuvat tarkkaampujan tehtävän vaativuus, ryhmähenki
kuin myös intiimit tunnot. Julia ja
Julianna ovat löytäneet hänet ClickMe:stä
eivätkä luovuta vähällä.
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
MTV Sport Uutiset
Merijalkaväen mies.(Jarhead, USA/Saksa 2005)
Pääosissa: Jake Gyllenhaal, Scott MacDonald,
Peter Sarsgaard, Jamie
Foxx, Lo Ming. 17.20 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää.
22.05 Lähikuvassa Sami Hurmerinta.
22.56 Suomi tänään. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja
Minna Kuukka 10.00 Konttori . Eevan
valinnat. 21.50 Merisää. 12.15 Ajankohtainen
kujuttu. 16.00
sää. Sen
tavoin käy selväksi, että sotimiseen tähtäävässä inttikoulutuksessa meno on rankkaa.
Näiltä osin leffa ei kylläkään tavoita kyseisen Kubrick-filmin häijyn ärjyä meininkiä.
Kokonaisuutena hieman ylipitkä elokuva
ajaa ihan kelvollisesti asiansa. 07.45 Hartaita säve- 05.00 Aamupala. 20.00 Yle Uutiset. 07.15
Aamusoitto. 14.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa.
Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita.
21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi.
21.35 Novosti Yle. 12.45
Meri15.55 Yle News. 21.00
Yle Uutiset