Sivu22 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. 16 / 2022 Sakkaava syntyvyys Konkarin jäähyväiset Sivu 13 Sivu 30 Jalkapallon maailmanmestaruudesta pelataan lahjusten varjossa työläisten veren tahrimilla stadioneilla. 16.11.2022 / 9 € ku.fI N peli alKaa
m S U Kerro mielipiteesi lehdestä! Kysely verkossa: ku.fi/vastaa Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvotaan kolme kappaletta 50 euron lahjakortteja. L U i j T U K i T A K
Ukin jäljillä neUvostoliitossa 54 Eelis Apukka loikkasi itään ja pääsi takaisin. sosiaalisen median vaara 40 Rikosuutisoinnista paljastuu varoitusmerkki. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Kysyimme asiantuntijoilta neuvoja. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. dekkariteatteria 52 Timo Sandbergin tarina pääsi Lahdessa näyttämölle. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. ilmastokriisi tartUttaa 28 Tartuntataudit leviävät entistä helpommin. Paavo Arhinmäki kirjoittaa suhteestaan kisoihin. syntyvyys laskee 13 Syntyvyyteen vaikuttaminen politiikalla on vaikeaa. venäjän vale menestyy 12 Saksan äärioikeistoa kiehtovat valheet. myllykoski 30 Konkari Jari Myllykoski jättää eduskunnan 12 vuoden jälkeen. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. 3 UUdistUksiin ei ole varaa 07 VM esittää velkakestävyyden parantamista. stalker liioittelee 58 Olli Jalosen uusi romaani on jälleen painava teos. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. essee: demokratia 60 Kansanvalta jouduu ongelmiin, kun sitä aletaan puolustaa asein. Painopaikka PunaMusta 2022. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Risto Kalliorinne Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. veripalloa 22 Jalkapallon maailmanmestaruuskisat alkavat Qatarissa. lääkäri ilman rajoja 45 Linda Konate johtaa Lääkärit ilman rajoja -järjestöä Suomessa. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. sisältö 16/2022 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Pian alkavia MM-kisoja varten rakennetaan kokonaan uutta kaupunkia puolelle miljoonalle kisavieraalle. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. rikU nieminen ehdolle 10 Näyttelijästä tulee eduskuntavaaliehdokas. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Tapasimme hänet raveissa ja karaokessa. viimeinen sana 67 Kai Hirvasnoron kolumni. sUomi mUUttUU 08 Pitääkö koko maa pitää asuttuna. pintaa syvemmältä 26 Tuhansittain siirtotyöläisiä on kuollut Qatarissa vuoden 2010 jälkeen. kaUpUnkimetsäaktiivina 36 Helsinkiläisten käymistä luontokamppailuista on koottu kirja
Onäärimmäisenhuolestuttavaa,ettäyksimaa onnistuinöyryyttämään Natoanäintäydellisesti.. Rajaviranomaiset puolestaan keksivät pyytää itärajalle aidaksi kutsuttua muuria. Suomi ja Ruotsi täyttävät Naton jäsenkriteerit kevyesti, mutta silti ne joutuivat alistumaan yhden jäsenmaan tahtoon. Turvepeltojen puolustaminen ja ennallistamisen vastustaminen kertovat toista. Erdo?anin kiristysoperaatio huipentui Naton kesäkuussa pidettyyn huippukokoukseen, jossa Suomi ja Ruotsi pistettiin allekirjoittamaan yhteisymmärrysasiakirja Turkin kanssa. Erdo?an voi jatkuvasti lypsää lisää myönnytyksiä Suomelta ja Ruotsilta, koska jäsenovi ei ilman kaikkien maiden ratifiointia aukea. Näin Erdo?an sai maiden edustajien allekirjoitukset paperiin, jossa muun muassa Suomi ja Ruotsi painottivat kielteistä suhtautumistaan useampaan kurdijärjestöön. On äärimmäisen huolestuttavaa, että yksi maa onnistui nöyryyttämään Natoa näin täydellisesti. Mutta nyt vaarana on, että jäsenyysprosessin aikana roskakoriin lentää paljon hyvää. On selvää, että he eivät saisi puolueetonta oikeudenkäyntiä Turkissa. Luonnon tuhoaminen aseita ostamalla saa sen sijaan kiitosta. Suomi ja Ruotsi ovat myös luopuneet asevientikiellosta Turkkiin, joka käy omaa hyökkäyssotaansa Syyrian kurdialueilla. Enempää laattoja ei tarvita. Turkki onkin vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan maissa asuvia kurdeja. Jälleen kerran eduskuntapuolueet painottivat, ettei tätä toivetta voi kyseenalaistaa, kun viranomaiset sitä pyytävät. Siinä on tulevilla sukupolvilla ihmettelemistä. s uomi ja Ruotsi jättivät jäsenhakemuksensa sotilasliitto Natoon toukokuussa. Useampi ihminen kommentoikin linjausta sosiaalisessa mediassa, että samalla tavalla ei suhtauduta esimerkiksi ympäristöministeriön rahoitustoiveisiin. Julkisen talouden kestävyydestä huolta kantavat puolueet hurrasivat, kun sotilaille annettiin velkarahalla katettu avoin shekki aseostoihin. Selvää on, että Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta hyvin jännitteisessä maailmassa. Nato-jäsenyyden kannatusluvut on tästä yksi osoitus. Toivottavasti kaikille aseille löytyy säilytyspaikka. Suomessa on jo muistolaattoja ihmisille, jotka luovutettiin jatkosodan aikana natsi-Saksaan. Luonnon ennallistaminen maksaa, ja sitä poliitikot vihreitä ja vasemmistoliittolaisia lukuun ottamatta vastustavat. Sen hintalappu liikkuu sadoissa miljoonissa. Samalla on laajalle levinnyt näkemys, että nyt ei kyseenalaisteta viranomaisten näkemyksiä. Puolustusvoimat sai miljardikaupalla lisärahaa aseostoihin. Pian sen jälkeen Turkin yksinvaltainen presidentti Recep Tayyip Erdo?an ilmoitti, että sillä on paljon varaumia maiden jäsenyydelle. On myös äärimmäisen huolestuttavaa, että Turkin kanssa solmittua yhteisymmärrysasiakirjaa ei Suomessa juuri ole kritisoitu. Venäjän imperialistinen hyökkäys Ukrainaan on kääntänyt julkisen keskustelun sävyä merkittävästi – eikä se ole ihme. Vasemmistoliiton lisäksi soraääniä ei juuri ole kuulunut. pääministeri Sanna Marin on profiloitunut progressiiviseksi poliitikoksi. 4 Pari sanaa natosta pääkirjoitus Käytännössä jatKossa Naton jäsenkriteerien joukkoon tulisi lisätä edellytys yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamisesta Turkin tai jonkun muun jäsenmaan kanssa, jos joku sellaista älyää pyytää. Sotilasliiton näkökulmasta Erdo?anin operaatio on nöyryyttävä. Erdo?anin hallintoa vastustavien kurdien luovuttaminen Turkkiin olisi melkoinen pyllistys ihmisoikeuksille
K u va : a l l O v e r P r e s s/ e Pa / e t t O r e C h i e r e g u i n i. Hän voitti niukasti istuvan presidentin, äärioikeistolaisen Jair Bolsonaron. Lulaa vastassa on vihamielinen parlamentti, kun Bolsonaron tukijat pärjäsivät ennakoitua paremmin muissa vaaleissa. 5 LuLa 01 ajassa Vasemmistolainen Lula da Silva palaa ensi vuoden alussa Brasilian presidentiksi
Häpeälliset kisat. KisatQatarsairäikeänkorruptionvuoksi, kutentässälehdessä Paavo Arhinmäkikirjoittaa.JalkapallonkattojärjestöFifaonläpeensä korruptoitunut,joteneiihme,ettäöljymiljoonat kelpasivat. 6 ajassa Jalkapallon maailmanmestaruuskisojaon järjestettyvuodesta1930.Yksiasiaonyhdistänytkisojasiitälähtien–neonainapelattukesällä.Tänävuonnatuleemuutos,kunQatarissa pelattavatMM-kisatalkavat20.marraskuuta. Kisastadionienrakentaminenonvaatinuttuhansienihmistenhengen,jaihmisoikeustilanneQatarissaonhuono.Neljävuottasittenkisat pelattiinVenäjällä.Eteenpäineitodellakaanole menty. Qataronmaa,jossaeiolejalkapallokulttuuriaeikäseolekoskaanpärjännytlajissa.Yhtenä syynätähänonse,ettäjalkapallossamaajoukkuepelaajienhankkiminenontehtyvaikeaksi
Siihen tämä ajaa, koska elämme koko ajan yli varojemme. Yhteiskunnan kustannuksia vähentäviä rakenteellisia toimia tämä vaatii. Valtiovarainministeriön asiantuntijaarvio on linjassa @kokoomus tavoitteiden kanssa. Silloin VM julkistaa ”virkamiespuheenvuoron” samalla lailla kuin viime vaalienkin alla. Sen sanoman voi tiivistää, että tällä vuosikymmenellä ei ole varaa enää mihinkään uudistuksiin. Budjettipäällikkö Mikko Niemelä sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Kai HirvasNoro ajassa VM:n MadonluVut. – Kyllä näin on. Tarkoittaako velkaohjelma sitä, ettei merkittäviin menoja lisääviin yhteiskunnallisiin uudistuksiin ole varaa, Niemelältä kysyttiin. Vuonna 2019 virkamiehet esittivät julkisen talouden sopeuttamista kahdella miljardilla eurolla ja samalla tavalla koko vuosikymmenen mittaista sopeutusurakkaa kuin nytkin. 7 ValtioVarainministeriö julkisti marraskuun alussa asiakirjan julkisen talouden ohjauksen kehittämisestä. Linjaus on käytännössä sama, mistä kokoomus on puhunut koko syksyn. Ohjelman taustalla on Suomen 15 vuotta jatkunut velkaantuminen, jonka suunnan kääntämisen VM:n virkamiehet näkevät välttämättömäksi. Ministeriö ei kertonut vielä keskiviikkona, minkälaisilla toimilla velkakestävyys on mahdollista saavuttaa. Me olemme jo tähän keinoja esittäneet. Niiden sijaan tarviHyvästi demokratia! VM:n virkamiehet ehdottavat velka ohjelman lisäksi rajoituksia jopa siihen, miten valtion menot saisi jatkossa kattaa. Missä muut puolueet. Nyt on aika kiristää vyötä. Sääntöjä on tällä hallitus kaudella rapautettu ja eletty vastuuttomasti. TwiTTer Pia Lohikoski Vasemmistoliiton kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo Kokoomuksen kansanedustaja taan useamman vaalikauden mittainen euromääräinen toimenpidepaketti, jolla parannetaan velkakestävyyttä. Lisää on kuitenkin tulossa joulukuussa. Mihin enää tarvitaan vaaleja, kun virkamiesryhmä rajaisi politiikan pois politiikasta. Tai sitten pitäisi tehdä todella merkittäviä sopeutustoimia
Alueelliset erot syntyvydessäkin alkavat olla valtavia. 8 Syntyvyyden laskun ohella myös palvelujen saatavuus on laskussa. 2022 Suomessa oli 37 kuntaa, joissa syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita.. Kyläkauppojen määrä on laskenut 80-luvun useasta tuhannesta alle kahteensataan. Entistä pirullisemmaksi tilanteen tekee syntyvyys, joka on laskenut voimakkaasti. Suomessa on pitkään sanottu, että koko maa on pidettävä asuttuna. Muuttuva Maa Kolme faKtaa syntyvyydestä 1980 Suomessa oli 203 kuntaa, joissa syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita. Tulevissa eduskuntavaaleissa maantieteellisesti valtavalta alueelta valitaan 24 kansanedustajaa. Kuvassa Letkun Puoti Tammelassa. 2000 Suomessa oli 115 kuntaa, joissa syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita. Samaan aikaan Helsingissä tarjolla on 23 ja Tampereella 20 kansanedustajan paikkaa, puhumattakaan Uudenmaan vaalipiirin 37 paikasta. Suomen väestökehitys näkyy voimakkaasti myös eduskunnassa, ja ennusteiden mukaan kehitys on vain kiihtymässä. Vaikka kysymys on sinänsä hassu, koska maa ei ole pitkään aikaan ollut kokonaan asuttu, lähdimme tällä kertaa kysymään sitä. Kehityksen suunnasta voi perustellusti olla hyvin montaa mieltä, mutta se kannattaa tunnustaa. Lappi kuusi, Oulun vaalipiiri 18
Asukkaiden ja työpaikkojen kaupungistumisaste on noussut tasaisesti jo pitkään. Ihmiset haluavat joka tapauksessa asua eri tavalla ja heille on annettava elämänsä eri vaiheissa siihen mahdollisuus. Mieltymykset voivat vaihdella. Nyt on käymässä samoin. Kaupunkiasuminen on lisännyt suosiotaan. Hajautetussa yhteiskuntarakenteessa on muitakin hyötyjä verrattuna keskitettyyn. Kehitystä toki voidaan ja on perusteltua hillitä tukemalla suurempien keskusten ulkopuolisten alueiden kykyä luoda tuotantoa ja työllisyyttä. ”Koko maan asuttuna pitäminen” on mantra, jota mielellään toistetaan sopivissa yhteyksissä, vaikka keskittymisja kaupungistumiskehitys on jatkunut vaihtelevalla voimakkuudella jo vuosikymmenien ajan. Jos tarkastelu viedään tarkimmalle 250 x 250 metriä ruututasolla, niin 93 prosenttia ruuduista on tyhjiä vakituisesta asutuksesta. Kun ihmiset asuvat ympäri Suomea, se tarkoittaa myös sitä, että palveluiden, kuten perusasteen ja toisen asteen koulutuksen pitää olla mahdollista ja ihmisten saatavilla siellä missä he ovat. Ensiksi: neliökilometreittäin tarkasteltuna 68 prosenttia maapinta-alasta on kokonaan tyhjää, eli niissä ei asu vakituisesti yhtään ihmistä. Kaksi esimerkkiä kertoo mielestäni paljon. Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan vuonna 2040 väestö kasvaisi vain Uudenmaan maakunnassa. Kolmanneksi ovat toimet, joilla tähdätään eri alueiden kehityksen tukemiseen halutulla alueittain erilaisella tavalla. Ei ole hyödyllistä nähdä kaupunkeja ja maaseutua vastakkain, vaan tässä asiassa ne ovat mitä suurimmissa määrin rinnakkain ja tukevat toisiaan. Jos sote-palveluita joudutaan tulevaisuudessa karsimaan, on se tehtävä reilusti siten, että sekä kaupungit että maaseutu tulisivat kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Alueiden houkuttelevuutta määrittävät monet tekijät, mutta on ilmeistä, että tärkein niistä on alueen kyky tarjota hyvät aineelliset edellytykset hyvinvoinnille. asiaa on hyvä tarkastella siitä näkökulmasta, onko se tällä väestökehityksellä mitenkään mahdollista. Toinen ovat koko yhteiskuntaa ja sen kehittymistä palvelevat toiminnot, joissa ei lähtökohtaisesti ole alueellisia tavoitteita. Varsinkin tässä tilanteessa, kun Euroopassa on sota, on maanpuolustuksenkin kannalta tärkeää, että koko Suomea pystytään puolustamaan. Toivottavasti vasemmistolle ei käy samoin. Se onnistuu parhaiten, kun koko Suomi pidetään asuttuna. A n tt i Y r jö n en. Etenkin ruokahuollon järjestäminen hajautetusti on Suomen huoltovarmuuden kannalta ainoa järkevä ratkaisu. Väestökato harvaan asutuilta alueilta etenee. 9 Politiikan vetomittari Vuonna 2015 eduskuntavaalien alla käytiin keskustelua pitkälti siitä, mistä puolueet ovat valmiita leikkaamaan. Työn ja vapaa-ajan monipaikkaistuminen tasapainottaa kehitystä suurissa vapaa-ajan ja matkailun keskittymissä kaupunkien ulkopuolella, mutta ei käännä kehitystä kuin paikallisesti ja pistemäisesti. Olen sitä mieltä, että koko Suomi kyllä kannattaisi pitää asuttuna. Myös ihmisten mieltymykset asuinpaikkojen suhteen ovat vaihdelleet. tosiasiassa suomi ei ole ollut asuttu koko maan näkökulmasta enää vuosikymmeniin. Timo aro Aluetutkija merja kyllönen Kansanedustaja jouni kemppainen Päätoimittaja ei. Hyvinvointivaltion harjoittama tulontasaus yksilöiden välillä on tärkeää, samoin julkisesti rahoitettujen yksilöiden hyvinvointia ja kehitystä tukevien palveluiden järjestäminen. Suurin osa maapintaalasta on vakituisen asutuksen osalta asumatonta tai rakentamatonta. Myös sosiaalija terveydenhuollon palveluiden pitää olla saatavilla ympäri maata. Arvioni on, että kaupungistumisja keskittymiskehitys jatkuu lähitulevaisuudessa. ajassa Tulisiko koko suomi piTää asuTTuna. ”tulisiko” on mielestäni hieman vanhanaikainen lähestymistapa. Toiseksi: koko maan maapintaalasta vain viisi prosenttia kuuluu kaupunkialueisiin, mutta niillä asuu jo nyt hieman yli seitsemän kymmenestä asukkaasta ja niissä sijaitsee noin kahdeksan kymmenestä työpaikasta. Politiikalla on merkitystä. Väestön kasautumiskehitystä ajavat voimat ovat niin vahvoja, että väestön keskittyminen jatkuu väistämättä
Meri ValkaMa Kiitos kaikki [Helsingin kirja]messujen eteen työskennelleet, oli lämmin tunnelma ja hieno ohjelma ja nyt väsynyt mutta hyvä mieli!. Sekaisin koko alkava viikko. 1 ajassa InternetIssä sanottua Telakan senaattori – Kari Uotila – sai Tanen elämäntyöpalkinnon ”pitkäjänteisestä ja merkittävästä tasa-arvotyöstä”. Onnittelut Uotulle! Sirpa puhakka anneli kanto Kirottu kellojensiirtely. Herätyskello, uunin kello, auton kello, kaikkein vaikein on biologinen kello
Kolmanneksi teemakseen Nieminen mainitsee koulutuksen vahvistamisen ja sen rahoituksen kasvattamisen. ilmastokRiisiä NiemiNeN kuvailee “aikamme suurimmaksi vitsaukseksi” ja kertoo uskovansa siihen, että Suomi voi olla 2035 hiilineutraali hyvinvointivaltio. – Ajattelen, että lähtemällä ehdolle eduskuntaan annan siten omasta puolestani vahvistusta ja tukea meidän demokraattiselle oikeusvaltiollemme. 1 1 ajassa Riku Nieminen on suomalaisille tuttu muun muassa Munamies-sketsihahmostaan, jolla hän voitti Putous-viihdeohjelman vuonna 2011. – Koulutuksesta ei yksinkertaisesti ole varaa leikata enää yhtään enempää. – Vasemmistoliiton tulevaisuusohjelma vastaa parhaiten omia arvojani. Sitä kansanosaa, joka siirtymästä eniten kärsii, on tuettava eniten. – Uskon, että tässä ajassa on hyvä olla reiluuden puolella. Perustulo olisi askel oikeaan suuntaan paitsi kulttuurialan työntekijöiden, mutta myös muiden pätkätyöläisten ja yrittäjien kannalta. Olen lukenut eri puolueiden ohjelmia, ja vasemmistoliiton ohjelmat ovat kaikista lähimpänä omaa ajatteluani ja arvojani, Nieminen sanoo. Toivo HaiMi ”Uskon,ettätässä ajassaonhyvä ollareiluuden puolella.” V il le H y V ö n en. En halua osoitella ketään sormella, mutta edellinen porvarihallitus ei koulutusleikkauksineen ainakaan auttanut tässä asiassa, Nieminen sanoo. On subventoitava sellaista toimintaa, joka veisi yhteiskuntaa poispäin fossiilisesta energiasta. Kulttuurin ja viihteen työläisenä Nieminen haluaa vaikuttaa myös kulttuuripolitiikkaan ja kulttuurin ammattilaisten työoloihin. – Korona-aika havahdutti siihen, miten kulttuurityöläisten sosiaaliturva on tässä maassa järjestetty. Riku NiemiNeN eHDOLLe HeLsiNkiiN Näyttelijä Riku NiemiNeN asettuu ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä vasemmistoliiton listalla. – Teollisuuden ja energian vihreä siirtymä on tehtävä paitsi ekologisesti, myös sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Riku Nieminen valitsi puolueensa arvojen ja tavoitteiden perusteella. – Voimme olla suunnannäyttäjä, Nieminen toteaa. – Haluan vaikuttaa asioihin, joita pidän itse merkityksellisinä. Haluan olla muuttamassa niitä asioita, joita pitää muuttaa, ja säilyttämässä niitä asioita, joita haluan säilytettävän, Nieminen kertoo KU:lle
Tämän väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä oli 44 prosenttia vastaajista. Sekä AfD että Linke ovat suosittuja juuri entisen Itä-Saksan alueella. Hän kertoi tuolloin kypsytelleensä päätöstään kesään asti, pitäneensä kesälomat ja huomanneensa ajatuksensa olleen ”hyvin voimakkaasti eduskuntavaaleissa”. Vasemmistolaisen Linken kannattajiksi ilmoittautuneista vastaajista 32 prosenttia piti Ukrainaa oikeastaan osana Venäjää. Päätös valinnan siirtämisestä puoluekokoukselta puoluevaltuustolle tehtiin vuoden 2019 puoluekokouksessa. Selvä enemmistö päätyi kannattamaan päälauselmaa, jossa Venäjän hyökkäys tuomittiin. Vaikeuksissa rypevän Linken kesällä pidetyssä puoluekokouksessa rivejä repi juuri suhtautuminen Venäjään. Vielä enemmän hyväksyntää sai väite, että Venäjän presidentti Vladimir Putin taistelee maailmanlaajuista eliittiä vastaan. saKsa Kuuntelee venäjän valheita Venäjän levittämät salaliittoteoriat ovat alkaneet upota saksalaisiin entistä paremmin. Entisen DDR:n alueella Venäjää myötäileviä kantoja oli huomattavasti länttä enemmän. Mäkipää työskentelee tällä hetkellä opetusministeri Li Anderssonin (vas.) erityisavustajana. 1 2 Puoluesihteeri valitaan ensimmäistä kertaapuoluevaltuustossa. Toimikausi kestää puolue kokouskauden 2022–2025 loppuun. Puolueittain äärioikeistolainen Alternative für Deutschland erottui erityisesti. Huhtikuussa tehtyyn kyselyyn verrattuna nousua oli 11 prosenttiyksikköä. Kyselystä kertova Spiegel-lehti huomauttaa, että väitteet ovat Venäjän levittämiä salaliittoteorioita. Aiemmat kokemukseni ja paineensietokykyni ansiosta minulla on juuri niitä ominaisuuksia, joita puoluesihteerinä menestyäkseen tarvitaan, Mäkipää sanoi KU:lle elokuussa. Koikkalainen kertoi päätöksestään hakea jatkokautta KU:n Kaikki Uusiksipodcastissa elokuussa. Tuli käsitys siitä, että minulla on yhä annettavaa tälle puolueelle, Koikkalainen sanoi. saksassa ymmärrys Venäjän toimille on kasvanut. Samoin AfD:n kannattajat uskoivat selvästi muita enemmän salaliittoteorioihin Ukrainassa sijaitsevista USA:n bioaselaboratorioista. – Nykyisessä työssäni erityisavustajana olen tottunut tiukkaan työtahtiin, kovaan paineeseen ja siihen, että asioita pitää ratkoa ripeästi. joulukuuta. Kyselyyn vastanneista AfD:n äänestäjistä yli 70 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Ukraina kuuluu oikeastaan kokonaan Venäjälle. Vasemmistoliiton puoluesihteeri valitaan ensimmäistä kertaa puoluevaltuustossa. Jussi VirKKunen Le h tik u va /J o h n M a cd o u g a LL. Hakuaika tehtävään päättyi lokakuun lopussa. Kyselytutkimukseen vastanneista 40 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Venäjällä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hyökätä Ukrainaan sotilasliitto Naton pitkään jatkuneiden provokaatioiden vuoksi. Valinta tehdään puoluevaltuuston syyskokouksessa 3. ajassa KaKsi haKee vasemmiston puoluesihteeriKsi Vasemmistoliiton puoluesihteerikisa on kahden kauppa. – Tajusin sitä kautta, että minulla on halua jatkaa. Istuva puoluesihteeri Mikko Koikkalainen hakee jatkokautta, ja toinen hakija puoluesihteeriksi on Anna Mäkipää
02 taustat Suomi on hyvä maa olla vanhempi, joskus jopa maailman parhaaksi mainittu. 1 3 . Mutta lasten määrä vähenee, joten tulevaisuuden veronmaksajia on aiempaa vähemmän. kuva: Lehtikuva/irene Stachon Missä lapset
Teksti toivo Haimi Kuvat LeHtikuva ja aLL over preSS. Silti syntyvyys on ollut jo yli vuosikymmenen laskussa. 1 4 SyntyvyyS paradokSi Suomessa vanhemmuus on politiikalla ja rakenteilla tehty verrattain helpoksi. Syntyvyyteen vaikuttaminen politiikalla on vaikeaa, sillä kysymys on ihmisten henkilökohtaisista valinnoista
1 5 SyntyvyyS paradokSi
Hieman oikaisten syntyvyyden laskua voidaan selittää sillä, että yhä useampi jää kokonaan lapsettomaksi, mutta eri syistä. Toiveet ja toteuma eivät kohtaa – Kysehän ei ole siitä, että suomalaiset eivät enää haluaisi lapsia, toteaa sosiologian professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta. Ihmisillä on halua saada lapsia, ja toteutettu politiikka tukee perheen perustamista. – Perheiden tukemisessa pitäisi huomioida entistä enemmän myös niitä perheitä, joissa jompikumpi tai molemmat vanhemmat tekevät esimerkiksi vuorotyötä. Elinikäinen lapsettomuus sen sijaan on yleisempää matalasti koulutetuilla naisilla ja miehillä, mutta keskimääräisessä lapsiluvussa erot ovat paljon pienempiä verrattuna muihin koulutusasteisiin. Kuolleiden suomalaisten määrä ylitti syntyneiden määrän jo vuonna 2016. On myös moneen kertaan todettu, että jos suunta jatkuu samana, on hyvinvointivaltio ongelmissa. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa synnyttäjä joutuu maksamaan tuhansia, eivätkä yli kymmenen tuhannen dollarin sairaalalaskut synnytyksestä ole lainkaan tavattomia. – Kun puhutaan perheen ja työelämän yhteensovittamisesta, siinä korostuvat ne, jotka pärjäävät jo nyt. Jalovaara johtaa strategisen tutkimuksen FLUXkonsortiota ja NEFER-hanketta, joissa tutkitaan, mistä pohjoismainen voimakas syntyvyyden lasku johtuu. Rakenteet kunnossa, kulttuuri ei. Toteutuneissa lapsiluvuissa kaksilapsisuus ei ole korkeasti koulutetuilla vähentynyt ollenkaan. Suomen alhainen syntyvyys on siis paradoksi. Vuonna 2014 Suomi oli Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan maailman paras maa äideille. Vähintään yhden lapsen saaneilla matalasti koulutetuilla naisilla lapsiluvut ovat kuitenkin kasvussa. Mistä siis kiikastaa. Toteutunut lapsiluku onkin sitten monilla pienempi, Jalovaara sanoo. – Ihmisten yleisin toivottu lapsiluku on edelleen kaksi lasta. Hyvin toimeentulevat, korkeasti koulutetut “uravanhemmat” ja heidän haasteensa. – Yhtäältä on entistä enemmän ihmisiä, jotka säilyvät koko elämänsä lapsettomina, ja toisaalta on kasvava joukko myös niitä, jotka saavat monta lasta, varhain ja monen kumppanin kanssa. Suomessa synnyttäminen on myös turvallista ja halpaa: meillä synnyttäjä joutuu maksamaan vain vuodeosaston vuorokausimaksun, joka on muutamia kymppejä. – Kutsun koko tätä hässäkkää kaksoispolarisaatioksi, Marika Jalovaara kertoo. Laskeva syntyvyys ei kuitenkaan johdu siitä, että lasten saaminen tai perhe-elämä olisi Suomessa erityisen vaikeaa. Silti Yhdysvalloissa syntyvyys on Suomea korkeammalla tasolla. Näyttää kuitenkin siltä, että sekä perheen perustamisen esteet että epävakaus elämässä yleisesti ovat kasautuneet entistä enemmän matalasti koulutetuille. Jalovaara on tutkinut myös perheiden perustamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Jotkut eivät voi saada biologisia lapsia, toiset taas eivät omasta tahdostaan halua vanhemmiksi. Lapsilisät, kotihoidontuki, päivähoitojärjestelmä, neuvolajärjestelmä sekä kansainvälisestikin mainetta niittänyt äitiyspakkaus ovat esimerkkejä Suomen perhepolitiikan onnistumisesta. Silti jo samana vuonna 2014 Suomen syntyvyys oli laskussa. Ensinnäkin matalasti ja korkeasti koulutettujen perheellistyminen on erilaista, ja matalasti koulutettujen perheellistyminen menee kahteen suuntaan: sekä monilapsisuus että elinikäinen lapsettomuus lisääntyvät enintään keskiasteen koulutuksen saaneiden keskuudessa. Suomessa syntyvyys on 2020-luvulla yhteiskuntaluokkaan, koulutukseen, sijaintiin ja sosioekonomiseen asemaan kytkeytyvä ilmiö. – Matalasti koulutetuilla elinikäinen lapsettomuus on yleisempää kuin korkeasti koulutetuilla, Jalovaara sanoo. Jos Suomi haluaa pysyä hyvinvointivaltiona, tarvitaan siis maahamme lisää väestöä. Vaikka syntyvyys on pienentynyt kaikissa koulutusryhmissä, on se pienentynyt korkeasti koulutetuilla muita vähemmän. Kaksoispolarisaatio-termillä tarkoitetaan sitä, että syntyvyys eriytyy kahdella akselilla. Päinvastoin, Suomi on toistuvasti ollut maailman parhaiden maiden joukossa olla vanhempi. Työikäisten ja veroja maksavien ihmisten määrä vähenee, mutta palveluiden tarvitsijoiden määrä lisääntyy. Toisilla perheillä lapsiluku jää yhteen, vaikka toiveissa olisi useampia. Suomessa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on helpotettu entisestään lähivuosina vanhemmaksi tuleville, kun perhevapaauudistus astui voimaan elokuussa 2022. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo arvioi, että perhepolitiikka heijastaa yhteiskunnassa vallitsevaa voimakasta keskiluokkanormia. – Rakenteemme ovat kyllä lapsimyönteisiä, mutta kulttuurimme ei, tuumii tutkimusprofessori Anna Rotkirch.. 1 6 E i olE enää mikään uutinen, että Suomessa syntyy koko ajan vähemmän lapsia
1 7
Ensimmäinen lapsi saadaan Suomessa nykyään myöhemmin kuin ennen. Etelä-Euroopan maiden alhaista syntyvyyttä on selitetty patriarkaalisemmalla kulttuurilla, jossa miehet käyvät töissä ja naiset hoitavat lapsia kotona. Tuolloin, vuonna 2010 suomalaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87. – 1970-luvulla keskimääräinen lapsiluku vakiintui kahteen lapseen per äiti, ja se on pysynyt sieltä lähtien jokseenkin samana, sanoo Marika Jalovaara. Suomessa vastaava tilanne ratkaistiin hyvinvointivaltiolla. Veronika Honkasalo huomauttaa, että myös lapsiperheiden palveluita on tasaisesti heikennetty viime vuosikymmeninä. – Suomessa on pitkään annettu vääränlaisia signaaleja lapsiperheille tai lasten saamista suunnitteleville ihmisille. Esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen HSL:n hallitus käsitteli lokakuun lopulla esitystä, jossa luovuttaisiin lastenvaunujen kanssa kulkevien ilmaisesta matkustusoikeudesta joukkoliikennevälineissä. Ei ainakaan sellaista, joka kannustaisi lapsen saamiseen, Rotkirch sanoo. – Sen jälkeen on ollut vakaata viime aikoihin asti. Voi opiskella, tehdä töitä, matkustella ja kokea elämyksiä. Nyt sitä ei kuitenkaan saa kuin vasta hädän hetkellä, jos silloinkaan, Honkasalo pohtii. Esimerkiksi Italiassa syntyvyys laski sotien jälkeen nopeammin kuin Suomessa. – Asenneilmapiiri on sellainen, että kaikkea tällaista halutaan tehdä ennen perheen perustamista, Anna Rotkirch sanoo. Jos lapsiperhearki jää vieraaksi konseptiksi, ei synny kiinnostusta saada lapsia itse. – Tarkoitan tällä sitä, että perheen perustamisesta puhutaan negatiivisen kautta. Vuonna 2021 kokonaishedelmällisyysluku Suomessa oli 1,46. Nykyään Italian kokonaishedelmällisyysluku on 1,23. Ajatellaan, että elämä loppuu siihen, kun lapsi tulee perheeseen, tai ainakin se muuttuu perinpohjin. Tähän ajatukseen perustuu esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus sekä. 1 8 Rotkirch tutkii Väestöliitossa suomalaisen väestön kehitystä ja syntyvyyttä. Kun useammat valitsevat uran, jäävät lapset saamatta. Sotien jälkeen Suomessa vakiintui kahden elättäjän perhemalli, jossa perheen vanhemmat käyvät töissä ja yhteiskunta ottaa vastuuta lasten hoitamisesta. Anna Rotkirchin mielestä syntyvyyden nostaminen pelkällä perhepolitiikalla ei toimi, vaan yhteiskuntaa voisi kehittää yleisesti ottaen lapsimyönteisemmäksi. Myös vertaisyhteisön tuki voi olla ratkaisevaa, samoin se, näkevätkö ihmiset esimerkiksi vauvoja omassa arjessaan. Koronapandemia näkyi pienenä lisäyksenä suomalaisten lastensaamisinnossa. Samalla kun naisten koulutustaso nousi ja naisten työssäkäynti yleistyi, ei yhteiskunta tullut vastaan ja tukenut perhe-elämän ja työn yhteensovittamista. Se oli todella tehokasta ennaltaehkäisevää palvelua. On esimerkiksi havaittu, että kätilöt saavat lapsia varhaisemmin kuin muissa ammateissa työskentelevät. Se on yli kymmenen tuhatta syntynyttä lasta vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Samoin koululääkäriajat eivät aina toteudu. Anna Rotkirch kertoo haastattelemistaan nuorista aikuisista, jotka eivät ole koskaan pitäneet vauvaa sylissään. Perhepolitiikan mallimaa 1900-luvun alussa suomalaiset naiset saivat keskimäärin viisi lasta. – Neuvolajärjestelmää rapautetaan tällä hetkellä, ja esimerkiksi vuositarkastuksia jätetään väliin. Syntyvyys kääntyi hienoiseen nousuun vuonna 2020, mutta palasi sen jälkeen takaisin laskuun. Tämä vakaus on Pohjoismaille tyypillistä, mutta eurooppalaisittain poikkeuksellista. Suunta on alaspäin Vuonna 2021 Suomessa syntyi 49 594 lasta. Kun kokonaishedelmällisyys on 2,10, pysyy valtion väkiluku ennallaan, olettaen ettei kuolleisuus lisäänny ja nettomaahanmuutto on nolla. Syntyvyys pysyi Suomessa vakaana monta vuosikymmentä, mutta se lähti voimakkaaseen laskuun 2010-luvun aikana. Verrattuna aikaisempiin sukupolviin 2020-luvun nuorilla aikuisilla on myös huomattavasti enemmän mahdollisuuksia tehdä elämässä eri asioita. Vuonna 2022 Suomessa äitien ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 30 vuotta. Ihmiset eivät tunnetusti ole desimaaleja, vaan kokonaishedelmällisyysluku kuvaa sitä, kuinka monta lasta naiset keskimäärin saavat elämänsä aikana. – Pohjoismaita pidettiinkin Euroopassa perhepolitiikan mallimaina, ja maailmalla otettiin meiltä oppia perhepolitiikan hoitamisessa. Honkasalo kehuu suomalaisia hyvinvointipalveluja, mutta muistuttaa, etteivät ne ole itsestäänselvyyksiä. – Omassa lapsuudessani 1980-luvun alussa ei ollut mitenkään tavatonta, että lapsiperheet saivat kotiapua ilman, että piti olla joku järkyttävä kriisi päällä. Toisin sanoen naiset joutuvat valitsemaan uran ja perheen väliltä. Aivan viime vuosikymmenille asti Pohjoismaissa syntyvyys oli selkeästi muita Euroopan maita korkeammalla tasolla. 1980-luvun puolessavälissä ensimmäisen lapsen synnyttävä äiti oli keskimäärin 26-vuotias. – Millaisen viestin tällainen päätös antaa
1 9
2 lapsilisäjärjestelmä. Sitten syntyvyys lähti kuitenkin laskuun, joka jatkuu yhä. kysyy Veronika Honkasalo. Että on työtä, josta saa sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen, ja että ihmiset voivat luottaa siihen, että elämä kantaa. Se on kuitenkin hirvittävän vaikeaa. Mitään yksinkertaista keinoa syntyvyyden lisäämiseen ei ole. Esimerkiksi ilmastokriisin ratkaiseminen ei ainakaan voi olla haitaksi lasten saamisen mielekkyyden kannalta. Samalla tiedetään tutkimuksista, että myös arvot ja ilmapiiri sekä sosiaa linen tuki vaikuttavat lastensaantia koskeviin aikomuksiin. Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo sanoo, että perhepolitiikassa on otettava huomioon myös muut kuin heteroseksuaaliset ydinperheet. Vaikka konservatiivinen perhepolitiikka on monille perheille haitallista, ovat oikeistolaiset pystyneet ottamaan haltuun perheen poliittisena kysymyksenä. Samansuuntaisia havaintoja on tullut myös Pohjoismaista. n. Lapsimyönteinen politiikka tukee seksuaalija lisääntymisoikeuksia eikä sanele ylhäältä päin, kuinka monta lasta tulisi synnyttää. Paremman tulevaisuuden luomisen taas pitäisi olla kaiken politiikan tehtävänä. – Syntyvyyden laskua pidetään yllättävänä, mutta tietysti siihen vaikuttaa politiikan lisäksi moni asia, Marika Jalovaara huomauttaa. Jos ihminen ei halua lapsia, on sivistysvaltiossa hänellä oltava siihen oikeus eikä hänen tarvitse perustella valintaansa kenellekään. – Eihän tämä ole sellainen asia, jota politiikka sanelisi. Oikeisto on ominut perheen käsitteen Väestöliiton Anna Rotkirchin mielestä poliittisella vasemmistolla olisi miettimisen paikka perhepolitiikassa. Oikeistossa tuodaan mielellään esiin “perhearvoja”, mutta samalla vastustetaan esimerkiksi seksuaalikasvatusta ja aborttioikeutta. Jos syntyvyydelle halutaan tehdä jotakin, on toimenpiteiden oltava poikkihallinnollisia. Rotkirch suosittelee mieluummin positiivisia signaaleja, joita viestittämällä ilmapiiriä voi muokata lapsimyönteisemmäksi. – Tällainen ylhäältä alaspäin saneleva väestöpolitiikka on väärä tie, sanoo Anna Rotkirch. – Ääneen sanottuna tavoitteena on ollut perheiden tukeminen, ja korkeamman syntyvyyden on rivien välissä toivottu tulevan siinä samalla. Voidaankin todeta, että lapsia saadaan silloin, kun vanhemmilla on luottamusta heidän tulevaisuuteensa. SDP:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne puhui vuonna 2017 “synnytystalkoista”, ja hänen ajatuksensa tyrmättiin joka suunnalta. – On ikään kuin toivottu, että kun tehdään perheen perustamisesta helpompaa, useammat ryhtyisivät saamaan lapsia, professori Marika Jalovaara sanoo. Että pannaan jokin etuus pystyyn, ja perheitä on lähdetty perustamaan sen takia. – Myös itselliset vanhemmat ja samaa sukupuolta olevat parit on huomioitava esimerkiksi hedelmällisyysja lapsettomuushoitojen saatavuudessa. Italiassa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että syntyvyys ei laskenut niin voimakkaasti sellaisilla alueilla, joissa luottamus kanssaihmisiin oli korkealla. Ihmiset tekevät kuitenkin samankaltaisia valintoja yhteiskunnallisten rakenteiden puitteissa, jolloin siitä tulee yhteiskunnallinen ilmiö. Sekin on paradoksi. Luottamus ja turvallisuus Syntyvyyttä ei voi typistää pelkästään perhepolitiikan tehtäväksi, sillä lasten saamiseen vaikuttavat perhepolitiikan lisäksi myös yhteiskunnan yleinen ilmapiiri. – Konservatiivit ovat omineet puheen perheistä itselleen, ja perhearvot koetaan konservatiivisiksi, Anna Rotkirch sanoo. Miltä oma tulevaisuus näyttää ja mahdollisten tulevien lasten tulevaisuus. Kyse on loppujen lopuksi ihmisten henkilökohtaisista ja hyvin intiimeistä asioista. Ennen 2010-lukua Suomen korkeaa syntyvyyttä pidettiin juuri toteutetun perhepolitiikan ansiona. Suositusten takana oli Rotkirchin väestöpoliittinen selvitys, jossa nimenomaan esitettiin ihmisten toiveita ja seksuaalioikeuksia kunnioittavaa pronatalistista otetta. Sen sijaan yhteiskunnan kokonaisvaltainen kehittäminen solidaarisemmaksi voi rohkaista myös lasten saamiseen, ikään kuin sivutuotteena. Vaikka suomalainen perhepolitiikka ja perhemyönteiset rakenteet ovat olleet edistyksellisiä, ei niillä ole pyritty suoraan syntyvyyden lisäämiseen. – Näkymät tulevaisuuteen vaikuttavat kaikkein eniten. Anna Rotkirch muistuttaa, että hallitus on keväällä 2021 asettanut väestöpoliittisia tavoitteita, joihin kuului myös toivotun lastensaannin tukeminen. – Mitään päätöksiä ei tehdä tyhjiössä, eikä tämäkään asia voi olla vain yhden ministeriön pöydällä. Jos kuitenkin halutaan lisätä syntyvyyttä, ei sitä voida tehdä pelkällä perhepolitiikalla. – Paras tapa helpottaa perheiden perustamista olisi luoda varma, turvallinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa voi luottaa tulevaisuuteen
ku.fi/tilaa Tilaus vain 89 € vuodessa
2 2 veripalloa Jalkapallon maailmanmestaruuskisat alkavat Qatarissa, mutta KU:n jalkapalloavustaja Paavo Arhinmäki ei tällä kertaa rytmitä elämäänsä kisa-aikataulun mukaan. Teksti paavo arhinmäki. Stadionit on rakennettu tyhjästä aavikon keskelle, siirtotyöläisten verellä
MM-kisojen pelaaminen joulukuussa merkitsee sitä, että kansalliset sarjat joudutaan keskeyttämään noin puoleksitoista kuukaudeksi kesken kaiken ja maajoukkueilla jää vain kaksi viikkoa aikaa valmistautua MM-kisoihin. Niinpä vanhempani vuokrasivat mökin Lohjansaaresta ja pakottivat minut Helsingistä maalle. Kun Kansan Uutisten päätoimittaja pyysi minua kirjoittamaan Qatarin MM-kisoista, piti ensin tarkastaa, koska kisat tarkalleen alkavat. Kansainvälistenurheilujohtajienmieltymys liehitelläitsevaltiaita ontullutkalliiksisiirtotyöläisille. Näin totaalisesti kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA on onnistunut tuhoamaan kiinnostuksen MM-kisoja kohtaan jalkapalloihmiseltä, joka katsoo useita pelejä viikossa ja normaalisti jokaisen MMkisaottelun. Onneksi sentään mustavalkoisesta rätisevästä mökkitelevisiosta saattoi katsella Meksikon MM-kisoja. Nyt ne jouduttiin siirtämään ensimmäistä kertaa toiseen ajankohtaan, koska jalkapallon paras ei ollut valintakriteeri kisaisännälle. Kisaisännän valinnassa aina tärkein kriteeri ei ole ollut urheilun paras vaan ruskeiden kirjekuorien paksuus. YKsi eniten toistetuista tyhjistä fraaseista on: ”politiikkaa ja urheilua ei pidä sotkea keskenään”. Mussolinin fasistisen hallinnon piti saada vuoden 1934 MM-kisat ja Italian piti voittaa ne. Kun joulukuun toisena päivänä 2010 kokoonnuttiin valitsemaan vuosien 2018 ja 2022 kisaisäntiä, oli voitelu ollut päätöksen alla ennen näkemätöntä. Ensimmäistä kertaa olen kirjoittanut jalkapallon arvoturnauksesta Kansan Uutisiin Ranskan MM-kisoista vuonna 1998. Iso osa näistä kisaisännyydestä päättäneistä hallituksen jäsenistä on myöhemmin joko tuomittu oikeudessa korruptiosta tai vähintään he ovat saaneet pitkiä, osa elinikäiset, toimitsijakieltoja jalkapallon parissa. Sen lisäksi, että hallituksen jäseniä lahjottiin, Qatar kävi myös mustamaalauskampanjaa entisten CIA:n agenttien ja PR-henkilöiden avulla muita hakijamaita vastaan.. Kesästä 1986 alkaen arvokisat, MMja EM-kisat ovat tasaisesti joka toinen vuosi rytmittäneet elämääni. Kysymys on tietenkin rahasta, ja ei niinkään jalkapalloon tulevasta rahasta vaan pikemminkin jalkapallopäättäjien omiin liiveihin käärityistä seteleistä. Kesämökillä ei ollut mitään tekemistä. Qatarissa ei ole juurikaan jalkapallokulttuuria, Qatarilla ei ollut valmiiksi tarvittavaa stadioninfrastruktuuria eikä tarvetta sille myöskään kisojen jälkeen, ja Qatarin sääolosuhteet ovat sellaiset, etteivät ne mahdollista jalkapallon pelaamista kesäaikaan. Yleisön joukossa presidenttiyksiensä välissä Venäjän pääministerinä toiminut Vladimir Putin hieroi tyytyväisenä käsiään, kun Sotšin talviolympialaisten jatkoksi tuli myös jalkapallon MM-kisat Venäjälle. Viime vuosina kansainväliset urheilujohtajat ovat kerta toisensa jälkeen onnistuneet alittamaan moraalisen riman: Minsk, Sotši, Peking… Mutta Qatarin kisat lyövät vielä kaikki nämäkin laudalta. Mihin perustui se, että Venäjä ja varsinkin Qatar tulivat valituiksi kisaisännäksi tänä jalkapallohistorian ehkäpä synkimpänä päivänä. Argentiinan vuoden 1978 MM-kisoissa kansa unohti hetkeksi verisen sotilasjuntan ja poliittiset vangit kuulivat sellien ikkunoista, kun kansa juhli kaduilla maailmanmestaruutta. Jalkapallon MM-kisat on järjestetty kesäaikaan ensimmäisistä kisoista ja vuodesta 1930 lähtien. Kansainvälisellä olympiakomitealla KOK:lla, kansainvälisellä jalkapalloliitolla FIFA:lla eikä juuri muillakaan kansainvälisillä lajiliitoilla ole ollut tunnontuskia myöntää kisoja ihmisoikeuksia polkeviin yksinvaltaisiin maihin. Venäjän valinta kisaisännäksi herätti vielä tuolloin vain vähäistä kritiikkiä, olihan kysymys kuitenkin suuresta jalkapallomaasta. Miten on siis mahdollista, että MM-kisat myönnettiin maahan, jolle niitä ei olisi minkään jalkapalloon liittyvän kriteerin perusteella pitänyt myöntää. Politiikka ja urheilu on sotkettu aina keskenään, antiikin ajoista lähtien. Päätöksen kisaisännistä teki pieni piiri, FIFA:n hallituksen (executive committee) 22 jäsentä. 2 3 Kesällä 1986 vanhempani saivat kummallisen idean. Kisat pelataan myös neljä päivää normaalia lyhyempinä. Vieläkään en ole katsonut, mitä maita on missäkin alkulohkossa tai tutustunut otteluohjelmaan. Kun päättäjäjoukko on riittävän pieni, on sen enemmistö helpompi lahjoa ja voidella. Sen sijaan Qatarin valinta oli todella monelle yllätys ja šokki. Tämä luultavasti näkyy kisojen tasossa, negatiivisesti. Heidän mielestään jokaisen lastensa parasta ajattelevan vanhemman sosiaalinen vastuu on tarjota lapsille mökkikesä. Puhumattakaan, että olisin pelannut etukäteen läpi ottelukaaviot ja spekuloinut eri maiden vahvuuksilla. Jo ennen kesää 1986 olin käynyt Töölön Pallokentällä katsomassa satunnaisia jalkapallo-otteluita, mutta tuona mökkikesänä jalkapallokärpänen puri lopullisesti, enkä siitä puremasta ole vieläkään toipunut
Kansainvälisten urheilujohtajien mieltymys liehitellä itsevaltiaita on tullut kalliiksi siirtotyöläisille. Vielä tammikuussa 2019 Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti vähätteli kritiikkiä ja boikottia, mutta ne johtivat siihen, että Palloliitto perui seuraavalle talvelle suunnitellun leirinsä Qatarissa. Tämä ei ole hetkauttanut FIFAa, mutta ei myöskään kansallisia jalkapalloliittoja. Tämä aiheutti laajaa kritiikkiä, ja Suomen maajoukkuepelaaja Riku Riskin kieltäytyminen leirille osallistumisesta oli uutinen kaikissa merkittävissä kansainvälisissä urheilulehdissä. Jalkapallon Qatarin MM-kisat on rakennettu tyhjästä aavikon keskelle, siirtotyöläisten verellä. Sekä ammattiliitot että ihmisoikeusjärjestöt ovat vuosien ajan raportoineet siirtotyöläisten kuolemista ja epäinhimillisestä kohtelusta. 24 Näiden skandaalien jälkeen FIFA:n organisaatiota on uudistettu. Ja kyllä, FIFA:lla on 18 jäsenmaata enemmän kuin YK:lla. Tämän vuoden alussa sveitsiläislehti Blick paljasti, että FIFAn presidentti Gianni Infantino perSeuraavankuukauden aikataulujaenrakenna MM-kisojenmukaan.. Jos FIFA olisi vakavasti halunnut puhdistaa kansainvälistä urheilujohtamista, olisi järjestö päättänyt siirtää kisat pois Qatarista. Vaikka FIFA on pyrkinyt, ainakin ulospäin, siivoamaan rakenteitaan korruptioskandaalien jälkeen, voi kysyä, kuinka todellinen muutos on ollut. Perusteena olisi ollut jo se, että kisaisännyys saatiin aikoinaan korruption avulla, mutta vielä raskauttavampi asia on Qatarin ihmisoikeustilanne. Enää kisaisäntää ei valitse pieni piiri vaan FIFA:n kongressi, jossa jokaisella järjestön 211 jäsenmaasta on yksi ääni. Vielä vuonna 2019 Suomen Palloliitto yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa piti talvileirin Qatarissa. Stadioneita ovat rakentaneet lähes orjan asemassa olevat rakennustyöläiset Intiasta, Pakistanista, Nepalista, Bangladeshista ja Sri Lankasta epäinhimillisissä ja vaarallisissa olosuhteissa. Pohjoismaat ottivat asiasta oppia, mutta samaa ei voi sanoa FIFAsta. Brittilehti Guardianin selvityksen mukaan jo viime vuoden alkupuolelle mennessä Qatarin MMkisojen rakennustyöt olivat vaatineet 6 500 siirtotyöläisen hengen
Yhtä lailla kerta toisensa jälkeen on nähty, että urheilun arvokisat eivät paranna ihmisoikeustilannetta diktatuureissa kuin korkeintaan hetkellisesti, jos silloinkaan. Katsoin ensimmäisen kerran jalkapallon MM-kisoja televisiosta yli 40 vuotta sitten, kesällä 1982. Tarvitaan uusi urheilujohtajien sukupolvi, joka vaatii kisaisäntiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia, sananvapautta ja työntekijöiden oikeuksia sekä huolehtimaan kisojen kestävyydestä ympäristön kannalta. Häneltä ilmestyi keväällä 2021 kirja ”Kaiken se kestää”, joka kertoo Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen kannattamisesta. Mutta niin kauan kuin raha ratkaisee ja vaatimukset kisaisännille myös kansainvälisten liittojen suunnalta ovat kohtuuttomia, diktatuurit ovat kerta toisensa jälkeen vahvoilla arvokisojen järjestäjiä valittaessa. Le h tik u va /G iu se pp e Ca Ca Ce. Päin vastoin, korkeintaan katson otteluita silloin, kun ne sattuvat sopimaan kalenteriini ja ei ole muutakaan tähdellisempää tekemistä. n Kirjoittaja on valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja, liikunnasta vastaava Helsingin apulaispormestari sekä entinen urheilu ministeri ja alasarjajalkapalloilija. Moni on sanonut, ettei aio katsoa Qatarin kisoja ollenkaan. Stadioneita ovat rakentaneet lähes orjan asemassa olevat rakennustyöläiset Intiasta, Pakistanista, Nepalista, Bangladeshista ja Sri Lankasta epäinhimillisissä ja vaarallisissa olosuhteissa. Vaikka mustaa halutaan puhua valkoiseksi ja väittää, ettei politiikkaa ja urheilua pidä sekoittaa, näin on aina tapahtunut. Samaan aikaan kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Right Watch on raportoinut, miten seksuaalija sukupuolivähemmistöjen sorto on jatkunut Qatarissa edelleen aivan kisojen alla. Kansainvälinen jalkapalloliitto on vakuuttanut, että esimerkiksi sateenkaariliput saavat näkyä kisakatsomoissa. Infantino on kehunut, kuinka tulossa on kaikkien aikojen MM-kilpailut, samaan aikaan kun Qatar on ilmoittanut rajoittavansa lehdistönvapautta, myös kisojen aikana. Kyllä silti todennäköisesti katson pelejä televisiosta, mutta seuraavan kuukauden aikatauluja en rakenna MM-kisojen mukaan. EU:n urheiluministerit laativat tästä julkilausuman ensimmäisen kerran jo vuonna 2013, ja se uudistettiin viime vuoden keväällä. Neljä vuotta myöhemmin rakastuin lopullisesti lajiin. FIFA korostaa toiminnassaan syrjimättömyyttä, rasismin vastaisuutta ja vähemmistöjen oikeuksia. Jalkapallosta voi innostua toden teolla sitten taas tapaninpäivänä, kun Englannin Valioliiga potkaistaan käyntiin puolentoista kuukauden MM-kisatauon jälkeen. Ei minullakaan ole juurikaan innostusta tai kiinnostusta kisoja kohtaan. 2 5 heineen on muuttanut kaikessa hiljaisuudessa asumaan Qatariin
Qatarilla on millä mällätä. Maassa on kolme miljoonaa asukasta, joista 90 prosenttia on ulkomaalaisia. Kolamo kuvailee kirjassaan siirtotyöläisten surkeita oloja ja omistaa erillisen luvun sille, miten vuonna 2010 Fifan silloista hallitusta korruptoitiin myöntämään tämänvuotiset MM-kisat Qatarille. Pinta-alaltaan hiukan Uudenmaan maakuntaa suurempi Qatar on pääasiassa aavikkoa. Teksti peik Johansson Kuva alex sergeev Mediatutkija SaMi kolaMo vieraili Qatarissa vuosi sitten jalkapalloliitto Fifan järjestämissä arabimaiden mestaruuskisoissa ja kirjoitti kokemuksistaan ajankohtaisen pamfletin nimeltä Riistopallon MMkisat Qatarissa. Osansa oli sillä, että Qatarin investointiviranomainen hankki omistukseensa Ranskan ex-presidentin Nicholas Sarkozyn suosikkijoukkueen Paris Saint-Germainin ja samaan aikaan Qatar Airways tilasi uudet lentokoneensa Airbusin tehtailta Toulousesta. Qatarilainen Aljazeera-kanava on antanut äänen poliittisia uudistuksia kannattaville muslimiveljeskunnille eri puolilla Lähi-itää. Pian alkavia MM-kisoja varten rakennettiin koko naan uutta kaupunkia, johon tulisi kisojen päästadion ja asuntoja puolelle miljoonalle ihmiselle. Euroopan jalkapalloliiton Uefan ranskalainen puheenjohtaja Michel Platini onnistui kääntämään Fifan hallituksen enemmistön Qatarin puolelle. Sillä on maailman kolmanneksi suurimmat maakaasuvarat, joiden ansiosta se on maailman ylivoimaisesti rikkain maa laskettuna bruttokansantuotteella kansalaista kohti. Qatarin kansalaisia on noin 300 000, saman verran kuin Espoossa on asukkaita. Maassa sijaitsee Yhdysvaltojen suurin sotilastukikohta Lähi-idässä ja nyttemmin myös Turkin sotilastukikohta. MM-kisojen alla Turkki on lähettänyt Qatariin lisää sotilaita ja mellakkapoliiseja. Kolamon kuvausten mukaan Qatarin pääkaupunki Doha oli vuosi sitten vielä yhtä suurta rakennustyömaata, eräänlainen epäpaikka, jossa ostoskeskuksiin, teemapuistoihin ja loistohotelleihin oli parasta matkustaa yksityisautolla. Qatar oli viime vuonna maailman toiseksi suurin aseiden ostaja. MM-kisojen rakennustöihin on värvätty satojatuhansia työmiehiä etenkin Intiasta, Nepalista, Bangladeshista ja Pakistanista. Vuonna 2017 Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit asettivat Qatarin kauppasaartoon ja vaativat Aljazeeran sulkemista. Qatar on ilmiriidassa Persianlahden naapureidensa Saudi-Arabian, Arabiemiraattien, Bahrainin ja Kuwaitin kanssa. Ainakin 6 500 siirtotyöläistä on kuollut Qatarissa sen jälkeen kun maalle myönnettiin jalkapallon MM-kisat. Maissa noudatetaan samaa kirjainoppinutta wahhabilaista islaminuskon tulkintaa, mutta Qatar on profiloitunut ulkopolitiikassaan eri lailla kuin naapurinsa. 2 6 pintaa syvemmältä Mitä pitäisi tietää Qatarista Qatar on maailman rikkain maa, maail man toiseksi suurin aseiden ostaja ja yksi Volkswagenin suurimmista omistajista
Tamim bin Hamad al-Thanin valtakaudella Qatar on tehnyt huomattavia sijoituksia ulkomaille. Maan kansallislaulu on nimeltään Rauhaa emiirille. Guardianin mukaan Etelä-Aasian maista tulleista siirtotyöläisistä noin viidesosa on työskennellyt rakennustyömailla. Vain joitain viikkoja ennen MM-kisojen alkamista tuhansia siirtotyöläisiä häädettiin asunnoistaan Dohan keskustassa kahden tunnin varoitusajalla. Qatar on myös tukenut aseellisia liikkeitä Libyassa ja Syyriassa. Qatarin valtion urheilukanava beIN puolestaan omistaa elokuvatuottaja Harvey Weinsteinin perustaman Miramax-tuotantoyhtiön. n Siirtotyöläiset odottivat bussia asuntolaansa Qatarin pääkaupungissa Dohassa.. Maan kansallispäivää vietetään joulukuussa nykyisen emiirin Tamim bin Hamad al-Thanin isoisän isoisän isän emiiriksi tulon muistoksi. Työpäivät ovat ylipitkiä, asumisolot ovat usein kelvottomat, ja palkkoja on jätetty maksamatta. Qataria johtaa al-Thanin perhe. Afganistanin talebaneilla ja palestiinalaisjärjestö Hamasilla on ollut jo pitkään toimistot Dohassa. Qatar on luvannut parannuksia siirtotyöläisten työoloihin uudistamalla työlakeja, mutta käytännöt ovat pysyneet edelleen samoina. Qatarin omistuksessa ovat myös Lontoon Canary Wharfin finanssikeskus, Heathrow’n lentokenttä ja Harrodsin tavaratalo. Seitsemän prosenttia kuolleista menehtyi työpaikoilla sattuneissa tapaturmissa. Qatar on myös maailman johtavan mineraalien ja maataloustuotteiden raaka-ainekauppaa käyvän yhtiön Glencoren toinen pääomistaja. Koulutushankkeista vastaa emiirin äidin johtama Qatar-säätiö. Etelä-Aasian ja Afrikan maista tulleet siirtotyöläiset joutuvat maksamaan värväystoimistoille suuria summia rahaa, ja maahan tullessa heidän passinsa on takavarikoitu. ÄÄnekkÄin kritiikki Qatarin MM-kisoja kohtaan johtuu siirtotyöläisten ja erityisesti rakennushankkeissa mukana olleiden työntekijöiden kohtelusta. Kun Muammar Gaddafi ajettiin vallasta Libyassa vuonna 2011, paikalliset kapinalliset nostivat Gaddafin joukoilta vallatun hallintokompleksin salkoon Qatarin lipun. Guardian-lehden viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan ainakin 6 500 siirtotyöläistä Intiasta, Nepalista, Bangladeshista, Pakistanista ja Sri Lankasta on kuollut Qatarissa vuoden 2010 jälkeen, suuri osa heistä lämpöhalvauksen aiheuttamaan sydänkohtaukseen. Qatarin valtio on Volkswagenin, Siemensin, Shellin, brittiläispankki Barclaysin ja sveitsiläisen Credit Suissen suurimpia omistajia. Samaan aikaan Qatar on houkutellut kahdeksan tunnettua yliopistoa Yhdysvalloista, Britanniasta ja Ranskasta avaamaan paikalliset kampukset Dohan ulkopuolelle rakennettuun Education Cityyn. 2 7 kymmenen päivän sisällä. Ei ole tiedossa, kuinka monet kuolemantapauksista liittyvät MM-kisojen rakennushankkeisiin. Samoja asuntoja on kaupattu ulkomailta tuleville jalkapallofaneille 250–450 dollarilla per yö
Nyt lajia tavataan jo yli kahdessa kolmasosassa Ranskan departementteja, mukaan luettuna suurPariisin alue ja Belgian rajalle ulottuva Aisne. Hyttyset pitävät kuumasta ja kosteasta ilmasta, ja ne lisääntyvät seisovissa vesilammikoissa. Pahimmassa tapauksessa tauti johtaa kuolemaan. Tartunnan saanut ei siis tässä tapauksessa ollut itse matkustanut, vaan häntä oli pistänyt hyttynen, joka oli aiemmin pistänyt taudinkantajaa. Tämän jälkeen sisäisiä tartuntoja on vuosittain todettu tusinan verran – paitsi tänä vuonna, jolloin lokakuun puoliväliin mennessä niitä oli rekisteröity jo 65. Ensimmäinen ranskalainen tiikerihyttynen löydettiin vuonna 2004 Mentonista Ranskan Rivieralta. Tavallisia oireita ovat kuume, päänsärky, nivelkipu, pahoinvointi ja ihottuma. 2 8 IlmastokrIIsI levIttää tartuntatauteja Ranskaan tulee joka vuosi tropiikissa matkustaneiden mukana denguekuumetta, mutta ensimmäinen maan sisäinen tartunta rekisteröitiin vasta vuonna 2010. Tapaukset ovat keskittyneet Välimeren rannikolle, mutta uhka leviää pohjoiseen. Fallon Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tavataan yhä enemmän tartuntatauteja, jotka ovat aikaisemmin olleet vain kehitysmaiden riesana.. Länsi-Niilin virus tappaa Euroopassa Denguekuume on esimerkki alkuaan trooppisesta, hyönteisvälitteisestä taudista, jonka leviämiselle ilmaston lämpeneminen luo suotuisat olosuhteet. Dengueviruksen sukulaisiin kuuluvat zika-, keltakuumeja Länsi-Niilin virukset. Dengueta levittää Kaakkois-Aasiasta lähtöisin oleva tiikerihyttynen (Aedes albopictus), joka on levinnyt nopeasti. Se on nyt yleisin hyönteisvälitteinen tauti, ja tapauksia arvioidaan olevan 50–100 miljoonaa vuosittain. Tapauksia lienee enemmän, sillä denguekuume voi olla oireeton. Teksti arto HuovInen Kuva leHtIkuva/PatrIck t. Trooppiset taudit leviävät ilmaston lämmetessä kohti pohjoista. Euroopan ohella dengue on levinnyt myös muissa maanosissa
Lämpeneminen suosii hyttysiä Hyttyset tartuttavat Länsi-Niilin virusta etupäässä lintuihin, mutta myös ihmisiin ja muihin nisäkkäisiin. Länsi-Niilin virusta levittäviä hyttysiä suosivat aiempaa lauhemmat talvet, aikaisin tulevat keväät ja kuumat kesät. Hyönteisvälitteiset taudit eivät ole ainoita, joiden leviämistä ilmaston lämpeneminen edistää. Artikkelissa mainittujen tutkijoiden mukaan Länsi-Niilin virusta ja muita hyönteisten levittämiä viruksia esiintyy eniten silloin, kun keskilämpötila on 23–26 astetta. Niiden iäksi arvioitiin 15 000 vuotta. Ilmastokriisin aiheuttamaa tautilisää on vaikea erotella tarkasti, koska samanaikaisesti tapahtuu myös muita muutoksia, erityisesti maankäytössä. Erityisen paha vuosi Yhdysvalloissa oli 2012, jolloin 286 ihmistä kuoli tautiin. n. Tunnettu tapaus on vuodelta 2016, jolloin 12-vuotias poika kuoli Siperiassa pernaruttoon. 2 9 IlmastokrIIsI levIttää tartuntatauteja EU-maissa oli lokakuun loppuun mennessä diagnosoitu tänä vuonna lähes tuhat Länsi-Niilin viruksen tartuntaa. Yhdessä ne tappavat vuosittain 1,3 miljoonaa ihmistä ja myötävaikuttavat lisäksi viiteen miljoonaan kuolemaan. Ihmisillä 80 prosenttia tartunnoista on oireettomia; vanhuksille ja immuunipuutteisille tauti voi kuitenkin olla kohtalokas. Tuntematon uhka ikiroudan alta Ilmaston lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, mikä voi vapauttaa jään sisällä olleita taudinaiheuttajia. 26.10. Vuonna 2014 ranskalaiset tutkijat pystyivät saamaan tartuttavaksi 30 000 vuotta Siperian ikiroudassa levänneen viruksen. Yhdysvalloissa Länsi-Niilin virusta on tavattu pohjoisessa jo Uuden-Englannin osavaltioissa. Euroopassa on viime vuosina koettu myös malarian paluu Kreikkaan 2012 sekä zikaviruksen tartuntoja Ranskassa 2019 ja chikungunyan tartuntoja Ranskassa ja Italiassa. Koronapandemia on lisännyt sienikuolemia. Tautiin ei ole rokotetta eikä lääkettä. Tunnettu epidemiologi Jeremy Farrar sanoi Der Spiegel -lehden laajassa haastattelussa lokakuussa pelkäävänsä, että pandemioiden aika on vasta alkamassa. Todennäköisempänä kuitenkin pidetään, että seuraava pandemia syntyy samalla tavalla kuin covid. Paikallinen epidemia vei parikymmentä ihmistä sairaalaan. Virukset siirtyvät välittäjälajien kautta ihmisiin, alkavat levitä ja kehittää uusia muunnoksia. Ilmasto ei ainoa tekijä Euroopan ja Yhdysvaltojen sadat tai tuhannet tautitapaukset ovat tietysti ensimmäisen maailman ongelmia verrattuna kehitysmaiden miljooniin tapauksiin. Vuosittain tapauksia on tuhansia, etupäässä elo-ja syyskuussa. Monissa maissa (ei Suomessa) sairaaloissa tavataan Candida auris -hiivasientä, joka iskee heikentyneisiin potilaisiin. Esimerkiksi tietyillä Itä-Afrikan alueilla lisääntyvä kuumuus ja vähenevät sateet heikentävät tauteja kantavien hyttysten lisääntymistä. Myös niiden levittämiä tauteja ilmaston lämpeneminen suosii, kuten Suomessakin tiedämme puutiaisten välityksellä leviävien tautien yleistymisestä. Tartunnan lähteeksi jäljitettiin poronraato, jonka kesällä 35 asteeseen nousseet lämpötilat olivat sulattaneet ikiroudasta. Kun villin luonnon elintila kapenee, villieläimet, kotieläimet ja ihmiset joutuvat yhä enemmän kosketuksiin toistensa kanssa. Löydöt ovat herättäneet pelon siitä, että ikiroudan ja jäätiköiden sulamisen paljastamat taudinaiheuttajat voivat aiheuttaa uusia pandemioita. Ihmiset haluavat nyt unohtaa koronan, suojatoimet ja varautuminen unohtuvat, ja muutaman vuoden päästä edessä voi olla paluu kevääseen 2020: vastassa on virus, johon ei ole rokotetta eikä lääkettä. Hyttysten lisäksi tauteja levittävät punkit ja kirput. Monet sieni-infektiot ovat tulleet vastustuskykyisiksi lääkkeille aivan kuten bakteerit antibiooteille. Viime vuonna Ohion yliopiston tutkijat löysivät 33 eri virusta Tiibetin ylängöltä otetuista jäänäytteistä. Harvard Medicine julkaisi viime keväänä artikkelin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen saattaa jopa vähentää trooppisia tauteja niiden alkuperäisillä alueilla. Väestö kasvaa, kaupungistuminen lisääntyy ja ihmiset matkustavat enemmän. Näistä 28 oli aiemmin tuntemattomia. mennessä Länsi-Niilin virus oli aiheuttanut tänä vuonna 72 kuolemaa EU-maissa (Italiassa, Kreikassa ja Romaniassa) sekä 12 Serbiassa. Leviäminen on ollut nopeaa, sillä ensimmäinen tapaus maassa havaittiin vuonna 1999. Yksi ehkä liian vähälle huomiolle jäänyt uhka on sienten aiheuttamat sairaudet, joista Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi raportin lokakuussa. Sitä kuumemmassa esiintyvyys vähenee. WHO listasi 19 vakavaa sienten aiheuttamaa tautia, joista neljää se pitää erityisen vaarallisina. Toiseksi eniten sairastuneita oli Kreikassa, mutta yksittäistapauksia on havaittu niinkin pohjoisessa kuin Saksassa, Itävallassa, Unkarissa ja Slovakiassa. Yli puolet niistä oli Italiassa, ja erityisesti Pohjois-Italian Veneton alue tuntuu olevan otollinen virusta levittäville Culex-suvun hyttysille. Mutta myös esimerkiksi Afrikassa ilmaston lämpeneminen levittää tauteja trooppisilta alangoilta kohti ylänköjä
– 1980-luvun alussa sotaväen jälkeen tein erilaisia hommia kenkätehtaalla, asvalttiasemalla autokuskina ja raksalla sekatyömiehenä, kunnes löysin Kankaanpäästä lapsilleni äidin. Keväällä Myllykoski ilmoitti, ettei pyri enää eduskuntaan huhtikuun 2023 vaaleissa. Itse olen työurani aloittanut vuorotöitä tekemällä jo koulupoikana, Myllykoski kertoo. – Ja tarkoitan sitä kunnioittavassa mielessä. Ammattikoulua hän kävi Valkeakoskella. Myllykoski työskenteli Outokummulla vuoteen 2005 saakka, kunnes hän siirtyi Metallityöväen Liiton työehtosihteeriksi Helsinkiin. Sovittuun aikaan portaita alas laskeutuu tämän jutun päähenkilö. – Siitä lähti käyntiin edunvalvontaurani. Toisin kuitenkin kävi. Lokakuun aurinko valaisee keskiviikkoiltaa. Nakkilalainen kansanedustaja Jari Myllykoski on istunut edus kunnassa pian 12 vuotta. Olin siellä töiden lisäksi työsuojeluvaltuutettuna ja luottamusmiehenä, muiden muassa. Hän on vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski. Ne hommat olivat viedä kaiken ajan ja jaksamisen, koska en nuorena miehenä osannut kieltäytyäkään, Myllykoski muistelee. Teksti Toivo HaiMi Kuvat PinJa nikki SeiSomme valokuvaajan kanssa eduskuntatalon portailla. Ensi vuoden vaaleissa häntä ei kuitenkaan enää nähdä ehdokkaana. Kotikunta säilyi kuitenkin Satakunnan Nakkilassa, missä Myllykoski on istunut kunnanvaltuuston jäsenenä vuodesta 2000. Myllykosken tie johti Satakuntaan Kiukaisiin, missä hän työskenteli nahkatehtaalla värjärinä. Mutta aivan ensiksi istumme autoon. Ensi vuoden huhtikuun toisena päivänä hänestä tulee ex-kansanedustaja. 3 Mikä Mies on Jari Myllykoski. Olemme sopineet, että tämän illan aikana otamme selvää siitä, kuka oikein on Jari Myllykoski, mistä hän on tullut, ja mitä hän aikoo seuraavaksi tehdä. Outokummulla Myllykoskesta tuli vuoron työsuojeluasiamies, sitten osaston luottamusmies, ja pari vuotta myöhemmin Jari Myllykoski oli koko laitoksen pääluottamusmies. Vuonna 1959 syntynyt Myllykoski vietti lapsuutensa Luopioisissa, joka on nykyään osa Pälkänettä. Rasvanahka Jari Myllykoski kertoo haluavansa yhä olla rasvanahkaduunari. Kiukaisista Myllykoski lähti töihin Harjavaltaan Outokummun jalometallien esikäsittelylaitokselle ja lupasi itselleen, että luottamushommat jäävät nyt pois. Politiikan lisäksi Jari Myllykosken elämässä tärkeitä asioita ovat olleet ammattiyhdistysliike, hevosurheilu ja musiikki, mutta minkälainen mies kokonaisuudesta muodostuu. Ammattiyhdistyshommissa Myllykoskesta tuli vasemmistoliittolainen, vaikka miestä yritettiin kosiskella myös SDP:n riveihin.
3 1
Omaa?puoluettaan?Jari?Myllykoski?kuvailee. ja?ravimiehenä.?Koko?poliittisen?uransa?ajan?hän. Hevoset?ovat?olleet?läsnä?Jari?Myllykosken?elämässä?jo?lapsesta?saakka. Siirrymme?raviradan?terassilta?sisälle?hakemaan?Toto-kupongit?ja?ryhdymme?Myllykosken. ihmisiä,?eikä?kukaan?pärjää?yksin. hevosta. –?Siitä?se?sitten?lähti.?Tutut?alkoivat?sanoa. 3 2 –?Tahtoni?ajaa?palkansaajien?asiaa?ja?puolustaa?työntekijöiden?etuja?oli?niin?luja,?että?ei?ollut. –?Punaista?ja?vihreää?pitäisi?olla?yhtä?paljon,. Olemme?paikalla?kreivin?aikaan,?sillä?ensimmäistä. ja?itse?olin?vain?pahainen?ponipoika,?Myllykoski. sitä?ohjasteltua,?Myllykoski?sanoo. Jari?Myllykoski?tunnetaan?eduskunnassa?hevos-. liian?kanssa,?kansanedustaja?sanoo?ja?kertoo. Niin?raviurheilussa?kuin?politiikassakin?pelataan?myös?suurilla?tunteilla.?Joskus?voittaa?ja. ole.?Ohjastajan?ja?hevosen?taustalla?on?iso?tiimi,. Eduskunnan ovet avautuivat Jari Myllykoskelle vuonna 2011, kun hän pudotti eduskunnasta vasemmistoliiton kansanedustaja Veijo Puhjon.. kaipaavansa?vasemmistoliitolta?enemmän?työelämään?ja?työntekijöiden?oikeuksiin?liittyviä?avauksia. –?Raviurheilussa?ja?politiikassa?on?paljon. ohjelmaa. kanssa?ihmettelemään?hevosia?ja?kertoimia. on?ottanut?kantaa?hevostaloutta?koskeviin?kysymyksiin,?ja?hän?istuu?tällä?hetkellä?Eduskunnan. henkilökuntaa.?Maksamme?pääsyliput?ja?lähdemme?yhdessä?terassille?jatkamaan?jutustelua?samalla?kun?hevoset?lämmittelevät?radalla. samaa,?Myllykoski?sanoo?samalla?kun?tutkii?illan. näyttämällä?ottamaansa?kuvaa?lokakuun?ruskasta. Varsinainen?hevosmies?Myllykoskesta?tuli?sanojensa?mukaan?”avioliiton?kautta”.?Hänen?silloinen. joskus?häviää.?Ja?toisinaan?tulee?veikattua?väärää. lähtöä?vasta?kuulutetaan. mutta?nyt?vihreää?on?vasemmistoliitossa?jo?vähän. oikeastaan?mitään?muuta?vaihtoehtoa?kuin?sitoutua?vasemmistoliittoon. minua?hevosmieheksi,?mutta?minun?piti?korjata,?että?vaimo?oli?siinä?hommassa?päävastuussa,. naurahtaa. Kansanedustaja?morjestaa?iloisesti?raviradan. –?Lapsuuden?kesäpaikassa?Kankaanpään?Lempun?Viironperällä?oli?hevonen,?ja?heinäpellolla?tuli. oma?hevonen. Hevosystäväinseuran?puheenjohtajana. –?Molemmat?ovat?lajeja,?jotka?näyttävät?päällepäin?yksilösuoritukselta,?mutta?sitähän?ne?eivät. vaimonsa?oli?lapsuudesta?asti?ollut?hevosharrastaja,?ja?Myllykosken?kotiin?Nakkilaan?hankittiin?pian. Hevosmies Auto?tuo?meidät?Vermon?raviradalle?Espooseen.. joka?tekee?kovasti?töitä,?ja?sama?pätee?myös?kansanedustajiin:?poliitikkojen?tukena?on?iso?joukko
–?Veijo?silloin?sanoikin,?että?jos?jollekin?piti?hävitä,?niin?mieluummin?sinulle,?Myllykoski?muistelee. lähtö,?niin?kyllähän?sitä?osattiin?odottaa,?Myllykoski?muistelee. –?Ei?se?kuitenkaan?mahdotonta?ollut.?Oman. ”varman”?päälle?ja?laitetaan?kaksari?niille,?Mylläri. Vasemmistoliitto?jatkoi?oppositiossa?kohti?seuraavia?eduskuntavaaleja. Vihje?pitää?kutinsa.?10?euron?panoksella?voittoja?tulee?41,20?euroa.?Käymme?tiskillä?lunastamassa. sieltä?Säätytalolta?tulivat?ja?ilmoittivat,?että?nyt?tuli. Veijo Puhjon,?joka?oli?istunut?eduskunnassa?vuodesta. Ammattipoliitikko Jari?Myllykoski?oli?ensimmäistä?kertaa?ehdolla. myös?eri?mieltä?olevien?kanssa. Juha Sipilän?(kesk.)?johdolla. Kevään?2011?vaaleissa?Myllykoski?pudotti. Vasemmistoliitto?kutsuttiin?kesän?2011?hallitusneuvotteluihin,?kun?neuvotteluja?oli?jo?käyty?ja?ne. Vuoden 2019 vaalien alla hänellä oli jo uusi projekti suunnitelmissa, mutta vaalit tulivat ”vähän liian nopeasti”.. Jyrki Kataisen (kok.)?sateenkaarihallituksessa. Silloin?on?hyvä?lopettaa,?kun?on?voitolla. kaudelle.?Vasemmistoliitto?oli?kuitenkin?yksi?noiden?vaalien?häviäjistä.?Kesällä?2015?muodostettiin. olivat?kesken.?Myllykosken?mukaan?vasemmistoliitto?hyppäsi?”liikkuvaan?junaan”,?jossa?oli?vaikea. saada?puolueelle?tärkeitä?asioita?mukaan?hallitusohjelmaan. porvarihallitus. kevään?2014?kehysneuvotteluissa.?Puolue?ei?hyväksynyt?hallituksen?suunnitelmia?heikentää?perusturvaa. –?Olihan?se?järkytys,?kun?näin?Sipilän?hallituksen?ohjelman?ensimmäistä?kertaa.?Erityisesti. Paavo (Arhinmäki)?ja. Vuonna?2019?kuolleesta?Puhjosta?ei?Myllykoskella?ole?pahaa?sanottavaa. vasemmistoliiton?hallitustaivalta. Hän?ei?ollut?ehdolla?vuoden?2007?eduskuntavaaleissa,?mutta?Arkadianmäen?ovet?avautuivat. eduskuntaan?1999?ja?toisen?kerran?2003.?Kummallakin?kerralla?kansanedustajan?paikka?jäi?saamatta. Myllykosken eduskuntaura oli vähällä jäädä kahteen kauteen. Vuoden?2015?vaaleissa?Myllykoski?kasvatti. nakkilalaiselle?neljä?vuotta?myöhemmin. 1995. voittomme,?ja?lopetamme?uhkapelaamisen?siihen. Hallituksesta oppositioon ja takaisin Vasemmistoliitto?lähti?Kataisen?hallituksesta. Myllykosken?ensimmäisellä?kaudella?eduskunnassa?vasemmistoliitto?oli?mukana. äänisaalistaan?yli?800?äänellä?ja?valittiin?toiselle. taustani?kautta?olin?tottunut?tekemään?yhteistyötä. Merja (Kyllönen). 3 3 –?Neloslähdössä?on?kova?pohjapari.?Pelataan. –?Se?oli?pakkoavioliitto,?Myllykoski?kuvailee. –?Kun. vinkkaa. vasemmistoliiton?porilaisen?kansanedustajan
Puuhamies Ensi vuoden kesäkuussa Myllykoski täyttää 64 vuotta. Takuueläkkeeseen tuli 50 euron korotus ja kansaneläkkeeseen 34 euron. – Kyllä minä ehtisin vielä kolmannen uran elämäni aikana tehdä, Myllykoski tuumii. – Voittaminen tuntui hyvältä, ei siitä pääse mihinkään, Myllykoski naurahtaa. – Minulla oli jo toinen projekti tiedossa ennen eduskuntavaaleja 2019, ja oli todella lähellä, etten asettunut ehdolle enää kolmatta kertaa. Keväällä 2019 Myllykoski valittiin kolmannen kerran eduskuntaan. Hän ei ole vielä kansaneläkeiässä, eikä aio sanojensa mukaan ”jäädä lepäämään laakereilleen”. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai yli 26 000 ääntä lisää. Vaalit tulivat kuitenkin Myllykosken mukaan ”vähän liian nopeasti”, ja hän lähti tavoittelemaan kolmatta kautta. Politiikan tekeminen on Myllykosken mukaan muuttunut rumemmaksi ja ilkeämmäksi. Nyt vaikuttaa siltä, ettei edes pyritä sovintoon vaan haetaan selkävoittoja, Myllykoski sanoo. Sekä politiikka että raviurheilu ovat Jari Myllykosken mukaan lajeja, jotka näyttävät päällepäin yksilösuoritukselta, mutta eivät sellaisia ole.. Hän kertoo, että melkein jätti eduskuntauransa kahteen kauteen. – Vaikeaa on ollut, mutta hallitus on silti onnistunut tarjoamaan suomalaisille hyvää, Myllykoski toteaa. Vasemmistoliitolla meni muutenkin mukavasti, ja puolue sai vaalivoiton. Se otettiin mukaan Antti Rinteen (sd) kansanrintamahallitukseen. Hallitus myös korotti pienimpiä eläkkeitä. Myllykoski oli kotikuntansa Nakkilan ääniharava. Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä, mutta sopimukseen pitää pyrkiä. Sipilän hallituskaudella vasemmisto kuitenkin kokosi rivinsä, ja pian alkoi vasemmistoliiton uusi nousu. 3 4 vihaksi pisti kiky-sopimus, joka leikkasi lomarahoja ja pidensi työaikaa, Myllykoski sanoo tuohtuneena. Rinteen ja myöhemmin Sanna Marinin hallitus on Myllykosken arvion mukaan suoriutunut olosuhteisiin nähden erittäin hyvin. Uusia projekteja on kuulemma jo mielessä, mutta niistä hän ei vielä kerro. – Esimerkiksi oppivelvollisuuden uudistaminen ja toisen asteen opintojen maksuttomuus on hieno saavutus. Tähän vaikuttaa Myllykosken mukaan se, että nykyään politiikkaa tehdään koko ajan enemmän sosiaalisen median kautta, sen ehdoilla ja sen rytmillä. – Ammattiyhdistyshommissa opin, että yhteisten asioiden hoitamisessa tärkeintä on saada ne asiat sovittua ja jonkinlainen sopimus aikaan
Illan viimeinen etappi on karaokepubi Pataässä Helsingin Kruununhaassa. ”Nakkilan Pavarottina” tunnettu Myllykoski on ahkera laulumies ja eduskunnan karaokekerhon varapuheenjohtaja. Otamme mittariauton kohti Helsinkiä. – Tässä synkässä ajassa tarvitaan sillanrakentajia, Myllykoski sanoo. Biisin jälkeen Jari Myllykoski sanoo vielä baarin henkilökunnalle hyvät illanjatkot, avaa oven ja kävelee pois. Käy rinnallain, jos sä uskot vain mä että auttaa voin Silloin näin yli synkän virran sillan rakennan Nakkilan Pavarotti venyttää kertosäkeen viimeistä säveltä. – Onhan se helppo sanoa, että porvarit ovat kaikesta väärässä ja heidän kanssaan ei pidä olla samaa mieltä mistään. Hän on haluttu esiintyjä erilaisissa tapahtumissa paitsi puheidensa, myös lauluäänensä vuoksi. Karaokekansa antaa Nakkilan Pavarotin esitykselle aplodit. Biisi on jo mielessä. Pataässän portsari ja baarimikko moikkaavat Myllykoskea jo ennen kuin päästään ovensuusta pidemmälle. Syytäkin on. Ääni on voimakas ja puhdas. Itse olen kuitenkin huomannut, että vastakkaista mielipidettä edustavien kanssa keskusteleminen ja heidän argumenttiensa ymmärtäminen on avain siihen, että heidän kanssaan voi olla perustellusti eri mieltä ja kertoa heille, miksi he ovat väärässä, hymyilee Myllykoski. Kun karaoketilauksia jätetään tiskille, Myllykosken ei tarvitse pitkään miettiä. Jari Myllykoski kertoo lauluharrastuksen olleen tärkeä osa hänen elämäänsä jo lapsesta asti. Lokakuinen ilta on pimeä, kylmä ja kostea. 3 5 Myllykoski antaa uusille, ensi vuoden huhtikuun vaaleissa valittaville kansanedustajille kolme neuvoa: – Kuuntele, ymmärrä, keskustele, Jari Myllykoski sanoo, että periaatteista on pidettävä kiinni, mutta yhteistyötä on osattava tehdä kaikkien kanssa. Vasta aikuisiällä olen ruvennut treenaamaan oikeaoppista laulutekniikkaa, mutta valitettavasti kansanedustajan työt vievät aikaa harrastuksilta. Karaokebaarin stereoista kajahtaa ilmoille Kirkan levyttämä käännösiskelmä ”Silta yli synkän virran”, joka on alun perin Paul Simonin sävellys. – Soitin ja lauloin nuorena poikana erilaisissa bändikokoonpanoissa. n Kansanedustaja Myllykosken nimi tunnetaan karaokeravintola Pataässässä, sillä mies on eduskunnan karaokekerhon varapuheenjohtaja.. Pian karaoke-isäntä kutsuu ”Myllärin” laulamaan. Nakkilan Pavarotti Vermossa aurinko on jo laskenut
Teksti elias Krohn Kuvat emma Grönqvist Kun KesKuspuistoon kuuluvaa metsäaluetta Helsingin Pirkkolassa uhkasi parturointi uuden liikuntahallin tieltä, metsää puolustavat asukasaktiivit sopivat alueelle vartiovuorot. Asukasaktiivit pitivät tilannetta osoituksena siitä, kuinka yksityiset yhtiöt vetävät rakennushankkeissa narusta demokraattista koneistoa ja asukasmielipide jää jalkoihin. Aktiivit ja asiantuntijat olivat esittäneet hallille vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja lähistöltä. Pysäköin. Kun hyppäsin koneen eteen, kuljettaja tajusi, että joutuu pysäyttämään työn, Seppo kertoo. 3 6 KaupunKimetsä on henKireiKä Asukkaat nousevat yhä useammin puolustamaan kaupunkien metsiä, kallioita ja rantoja, jotka uhkaavat jäädä rakentamisen alle. Asukasaktiivit pitivät raivaustöitä laittomina, koska hallihanketta koskeva oikeusprosessi oli kesken. Tuoreeseen kirjaan on koottu aktiivien kokemuksia Helsingin luonto kamppailuista. Seppo vaati poliiseja paikalle. Eräänä aamuna, kun Sanni Seppo saapui vartiovuorolleen, monitoimikoneet olivat saapuneet. – Hypin kalliolta kalliolle estääkseni konetta kaatamasta lisää puita. Myös halliyhtiön edustajat halusivat poliisin paikalle – siksi, että raivaustöitä oli häiritty. Poliisit olivat saaneet jo edellisiltana määräyksen, että häiritsijät pitää poistaa työmaalta, Seppo muistelee. – Niinhän siinä kävi, että poliisi vei minut pois, myöhemmin muitakin
3 7 KaupunKimetsä on henKireiKä Keskuspuiston kupeessa asuva Jaana Kanninen (kuvassa vasemmala) on luopunut autosta, koska hänen ei tarvitse lähteä autolla metsään. Kirjassa käydään läpi kymmenen kamppailua arvokkaiden luontoalueiden kohtalosta Helsingissä. Pitkäjänteistä vaikuttamista Parin vuoden takainen Pirkkolan metsäkiista on yksi tapausesimerkki valokuvaaja Sanni Sepon ja toimittaja Jaana Kannisen toimittamassa kirjassa Huuto kaupunkiluonnon puolesta. Sanni Seppokin liikkuu Keskuspuiston maisemissa kävellen ja pyörällä. Ker. tialueen raivaaminen metsään saatiin kuitenkin torjuttua, vaikka hallia ei
– Itse olen luopunut autosta siksi, että minulla on metsä lähellä eikä tarvitse lähteä autolla metKamppailu kaupunkimetsien puolesta vaatii henkistä sitkeyttä, tietävät Jaana Kanninen (oik.) ja Sanni Seppo.. – Hintaa voitaisiin paljon enemmän säädellä esimerkiksi yhteiskunnallisilla tuetuilla asunnoilla. Tyhjää toimistotilaa oli viime keväänä reilut puoli miljoonaa neliömetriä, suunnilleen saman verran kuin Helsinki rakentaa uusia asuntoja vuodessa. – Etelä-Suomessa talousmetsät ovat puupeltoja, mutta kaupunkimetsät todella monimuotoisia, Kanninen vertaa. Lisäksi joukkoliikenteen huomattava edistäminen ja yksityisautoilun väheneminen voisi vapauttaa tilaa liikenneväyliltä asuinrakentamiseen. Asukasmäärän lisääntyessä kasvaa myös virkistysalueiden tarve. Lisäksi teoksessa selvitetään muun muassa asukasdemokratian tilaa, kaupunkimetsien terveysvaikutuksia, metsien merkitystä oppimisympäristönä sekä pyrkimyksiä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin. Viheralueille rakentamista perustellaan kaupungin kasvupaineilla ja tarpeella pitää asumisen hinta kurissa. Oikeistohan ei halua sellaista, mutta vasemmistolle se kävisi. Heistä on tullut todellisia asiantuntijoita, kertoo Jaana Kanninen. Tiivistä rakentamista on perusteltu myös sillä, että se vähentäisi liikkumisen tarvetta ja yksityisautoilua. On tehty opetussuunnitelma, joka edellyttää, että koululaiset ja päiväkotilaiset viettävät osan ajastaan luonnossa. Vuonna 2019 oli joka kolmas Helsingin ydinkeskustan asunnoista vailla vakituista asukasta. Nyt rakennetuista asunnoista suuri osa on mennyt sijoittajille. Monet kamppailut ovat päättyneet luontoalueiden puolustajien tappioon: Pajamäen liito-oravametsään saatiin rakentaa poikkeusluvalla kerrostaloja, Kumpulan Keinukallio räjäytettiin uuden päiväkodin tieltä ja Kivikonlaidan metsä uhanalaisine lajeineen jyrättiin maa-aineksen kierrätyskentän tieltä. Erityisesti koronarajoitusten aikaan kaupunkilaiset liikkuivat metsissä sankoin joukoin. Heidän tarinansa olivat huikeita ja koskettavia. Helsinki tavoittelee rakentavansa vuodessa 8 000 uutta asuntoa. Kirjaan sisältyy myös opas aloitteleville asukasaktiiveille. Monet ovat saattaneet tehdä 20 vuotta työtä sen eteen, että jokin lähimetsikkö säästyy. Pari voittoisaakin kamppailua kirjassa on mukana: Meri-Rastilan metsään esitetyn uuden asuinalueen suunnittelu lopetettiin, ja Keskuspuistoon esitetyt rakentamisvaraukset hylättiin oikeuskäsittelyssä. On poliittinen päätös, haluammeko tukea sitä. Monimuotoisempia kuin talousmetsät Kaupunkimetsät ovat luontoarvoiltaan merkittävämpiä kuin moni luulee. – On tehty tavoitteita myös biodiversiteetin säilymiseksi ja asukkaiden kuulemiseksi. Sanni Seppo muistuttaa, että kaupungilla on muunkinlaisia tavoitteita. – On osoitettu, että kun ihmiset asuvat hyvin tiiviisti eikä ole luontoa lähellä, he matkustavat kauemmas, Seppo sanoo. Syynä on se, että metsänhoidon lähtökohtana kaupungeissa ei ole puun myynti, vaan metsien virkistyskäyttö. Tyhjillään olevia asuntoja ja toimitiloja tulisi saada käyttöön. – Huomasimme, että on paljon ihmisiä, joilla on tarinoita kerrottavanaan kaupunkiluontokamppailuista. Näin ei tutkimusten mukaan välttämättä ole. Vaihtoehtoja luontoalueiden rakentamiselle Jaana Kanninen esittelee kirjassa asiantuntijoiden vaihtoehtoisia ratkaisuja rakentamiseen. 3 8 tojina ovat asukasaktiivit itse, komeat luontokuvat ovat pääasiassa Sanni Sepon. Junaliikenteen uudelleenjärjestely voisi vapauttaa koko Ilmalan junavarikon kantakaupunkimaiseen rakentamiseen. Kanninen muistuttaa, että asumisen hintaan vaikuttavat muutkin asiat kuin rakentamisen määrä
Strategiaan kuuluu myös Laajasalossa sijaitsevan Stansvikinkallion kaavan osittainen uudelleenarviointi, josta kaupunginvaltuusto päätti viime keväänä. Kaupunginvaltuusto päätti viime keväänä strategiansa mukaisesti arvioida vain muutama vuosi aiemmin hyväksytyn kaavan uudelleen, mikä on hyvin poikkeuksellinen päätös. Ne ovat olleet hyvin suosittuja, Seppo kertoo. Vastapaino 2022, 271 sivua. – Olemme järjestäneet alueella kaavakävelyjä poliitikoille, jotta he tuntisivat paremmin suunnittelun alla olevan kohteen ja kuulisivat asukkaita. Sitä varten kerätään aineistoa myös kirjan yhteydessä perustetulle verkkosivustolle. Arhinmäki näkee lähiluontokysymysten poliittisen merkityksen nousulle kolme keskeistä syytä: Ensinnäkin sosiaalinen media on helpottanut asukasliikkeiden toimintaa. www.huutokaupunkiluonnonpuolesta.fi Paavo arhinmäki Puolusti stansvikia jo varhain Paavo arhinmäki (vas.) istui Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa reilut 15 vuotta sitten, kun Laajasalon Stansvikin metsäalueelle alettiin suunnitella rakentamista osayleiskaavassa. Ymmärrys on lisääntynyt erityisesti viime vuosina, nykyään kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarina toimiva Arhinmäki arvioi. Kolmanneksi koronapandemia sai ihmiset retkeilemään lähiympäristössä aiempaa enemmän. Nykyisen kaupunginvaltuuston strategiaan on kirjattu monimuotoisuuden lisääminen ja metsien luontainen vanheneminen. – Tämä kuvaa arvojen muuttumista. – Myös myöhemmin asemakaavavaiheessa vasemmistoliitto esitti, että Stansvikin arvokkaat vanhat metsät säästettäisiin. Sitä pidetään tärkeänä ekologisena käytävänä, joka yhdistää eri viheralueet toisiinsa. Hän pyöräili katsomaan paikkaa ja piti sitä niin arvokkaana, että se olisi syytä säilyttää nykyisille ja tuleville helsinkiläisille. Kaupunkia tiivistettäessä on rakennettava erityisesti jo aikaisemmin rakennettuihin paikkoihin. Rakentamisen viherpesua Seppo on kiinnittänyt huomiota siihen, millaista kieltä kaupungin suunnitelmissa metsästä käytetään. Toinen avoin tapaus on Puotinharjun ja Myllypuron rajalla sijaitseva Matokallio, jonka päälle suunnitellaan sisäjääurheiluhallia. Strategia viitoittaa uutta suuntaa Kannisen ja Sepon mukaan yhä jatkuvasta luontoalueiden tuhoamisesta huolimatta liikahduksia parempaan on tapahtunut. Asuinrakentamistavoitteet ja arvokkaiden luontoalueiden säästäminen ovat Arhinmäen mukaan sovitettavissa yhteen. Muista ryhmistä vain muutama vihreä tuki meitä, enemmistö vihreistäkin halusi rakentamista, Arhinmäki muistelee. Kulttuurija vapaa-aikalautakunta jätti viime tammikuussa pöydälle esityksen hallin lainoittamisesta. Toiseksi kaupungin tiivistyessä luontokohteet ovat tulleet helsinkiläisille entistä tärkeämmiksi. Nyt tilanne on toinen. Tämä on yksi kirjan kolmesta tapauksesta, jotka ovat vielä vailla ratkaisua. – Sanotaan, että Riistavuori on alue, jolla ”on puustoa”. Sanni Seppo asuu sen lähistöllä. Se on tosiasiassa vanha metsä, jossa on myös arvokas kosteikko. Samantyyppinen on Myllypuron kupeessa sijaitsevan Matokallion tapaus. Kolmas ratkaisuaan odottava luontoalue on Etelä-Haagan Riistavuoren metsä, jota uhkaavat kaupunkibulevardiin liittyvät rakentamissuunnitelmat. Kaupungin tilaamassa konsulttiyhtiön lausunnossa luodaan hyvinkin ekologisia mielikuvia: ”Alueelta poistettavaa luonnonmateriaalia kuten puita ja kantoja voidaan käyttää kadunkalustuksessa penkkeinä, leikkivälineinä tai hyönteishotelleina.” – Ihan erilainen vaikutelma tulee, kun näkee metsän ja tajuaa, että tämä kallio räjäytetään ja tälle kosteikolle rakennetaan, Seppo vertaa. – Uuden strategian mukaisesti arvioidaan entistä herkemmin, mitkä ovat arvokkaimpia ja monimuotoisimpia luontoalueita. Lisäksi on rakennettava mieluummin korkeammalle ylöspäin kuin mattomaisesti matalaa, mikä vie enemmän tilaa luonnolta, Arhinmäki linjaa.. 3 9 sään, sanoo Keskuspuiston kupeessa asuva Kanninen. n Jaana Kanninen & Sanni Seppo (toim.): Huuto kaupunkiluonnon puolesta. Kanninen ja Seppo pyrkivät kirjallaan osaltaan kokoamaan erillisiä kamppailuja ja edistämään kokonaisvaltaisempaa liikettä kaupunkiluonnon puolesta. Stansvikinkallion vanhassa metsässä on uhanalaisia luontotyyppejä ja tiukan suojelun piirissä olevia lajeja. – Tässä maailmanajassa, varsinkin kun paikan ympärillä on asutus tiivistynyt, luontoalueen merkitys näyttäytyy aivan erilaisena kuin silloin, Arhinmäki sanoo. Reilut 20 vuotta sitten, kun aloitin valtuustossa, jouduin usein lähes yksin puolustamaan luontoalueita. Ei edes kasva, vaan on. Arhinmäen johtama kulttuurija vapaa-aikalautakunta päätti viime tammikuussa jättää pöydälle esityksen luisteluhallin lainoittamisesta. Luisteluhallin mahdollistava kaava oli hyväksytty yksimielisesti yli 15 vuotta sitten
Oulussa paljastui maahanmuuttajamiesten tekemiä seksuaalirikoksia, joissa uhreina olivat nuoret tytöt. Mitä tapahtui vuodenvaihteessa 2018–2019. Perussuomalaisten kannatus romahti alle kymmeneen prosenttiin puolueen hajottua kesällä 2017. Viestinnän tutkija Elina Tolonen Tampereen yliopistosta kertoo lukeneensa menneenä kesänä paikallislehdestä seksuaalirikosvyyhdistä, jossa yhtä paikkakuntalaista miestä epäiltiin yli 200:sta lapseen ja nuoreen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Tapaus sai julkisuudessa valtavat mittasuhteet aivan kuin groomingiksi kutsuttu lasten houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin olisi ollut uusi maahanmuuttoon liittyvä ilmiö. Se selviää Elina Tolosen perusteellisesta analyysistä Pahan ja pelon näyttämöllä – Oulun seksuaalirikokset hybridinä mediatapahtumana, joka ilmestyi syyskuussa. Harva on tästä kuullutkaan, mutta Oulun tapahtumia ei voinut välttää kukaan ulkona liikkunut tammikuussa 2019. Yleensä seksuaalirikos ei ole uutinen Oulussa tapahtuneet rikokset ehti tuoda julkisuuteen maahanmuuttovastainen aktivisti ja silloinen kunnallispoliitikko Junes Lokka vähän ennen. Ilmiöllä ei lisäksi ollut mitään tekemistä maahanmuuton kanssa. 4 Kohun ja tunteiden vallassa Oulussa viime vaalien alla paljastuneiden seksuaalirikosten uutisointi on varoittava esimerkki sosiaalisen median vaikutuksesta perinteiseen. Vaikkei lukenut asiasta yhtään juttua, iltapäivälehtien lööpit toivat asian kaikkien silmille. Sen nopea nousu piirua vaille suurimmaksi puolueeksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa alkoi joulukuussa 2018 ja kiihtyi koko alkuvuoden 2019. Pelastakaa Lapset -järjestön kyselyt kertoivat alle 16-vuotiaiden olleen kuitenkin seksuaalisen häirinnän kohteita laajasti jo paljon ennen kuin turvapaikanhakijoiTeksti Kai hirvasnoro Kuvat annina Mannila ta tuli suurempi joukko Suomeen vuonna 2015. Miksi samanlaisista iljettävistä rikoksista mittakaavaltaan paljon pienempi suorastaan räjähti julkisuuteen. Asianomistajia rikoskokonaisuudessa on 128. Rikosnimikkeinä ovat muun muassa raiskaus, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen, pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja kiristäminen. Mielipidemittauksissa vasemmistoliiton kokoluokassa käynyt puolue sai vaaleissa noin yhdeksän prosenttiyksikköä sitä suuremman kannatuksen. Rikoksista epäillyistä 30 miehestä 21 oli ulkomaalaistaustaisia
4 1 Viestinnän tutkija Elina Tolosen mukaan Oulussa kyse oli kohusta, joka syntyy sosiaalisen median ja journalismin yhteisponnistuksen tuotoksena. Sitä kutsutaan hybridiksi mediatapahtumaksi.
Sen sijaan poliitikon pitää luoda tunneyhteyttä äänestäjiin. Oulun poliisi tiedotti tapahtumista epätavallisen paljon, ja aihe hallitsi mediakeskustelua viikkojen ajan toisin kuin seksuaalirikokset yleensä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa tehtiin 1 056 raiskausrikosta ja lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia tilastoitiin 1 138 kappaletta. Ouluntapauksestataas tehtiinjopalehtienerikoisnumeroita.. – Kohisevaa julkisuutta ja sisältöjä tuotetaan sosiaalisessa mediassa ja journalismissa, ja ne ruokkivat toinen toistaan jatkuvalla luupilla. Poliitikkojen voimakkaita kannanottoja Tolonen kutsuu järkytyksen performanssiksi. Tämä näkyy Tolosen tekemissä poliitikkohaastatteluissa Oulun tapauksesta. Tuorein esimerkki hybridistä mediatapahtumasta on pääministeri Sanna Marinin juhlimiskohu elokuussa, johon koko perinteinen media osallistui. Etniseltä taustaltaan suomalaisten tekemien seksuaalirikosten uutisarvo on vähäinen, mistä kertoo alussa mainittu poikkeuksellisen törkeä tapauskin. – He onnistuivat taitavasti käyttämään tilannetta meemien kautta. ”Mun maailmankuvassa tämä oli yksittäistapaus. Marin-kohukin oli hybridi mediatapahtuma Tolonen nostaa tutkimuksessaan esiin joukon kiinnostavia ja jännittäviä termejä, jotka kertovat uudesta mediaympäristöstä. Ne toimivat keskeisenä keskustelua ohjaavana moottorina ja myös lukitsevat julkista keskustelua tiettyihin raameihin. Kyse on kohusta, joka syntyy sosiaalisen median ja journalismin yhteisponnistuksen tuotoksena. Oulun tapahtumat politisoimalla perussuomalaiset saivat polttoainetta omalle kannatukselleen. Jauhojengistä puhuminen vei mielikuvat huumeisiin, ja Marin kävikin huumetestissä kohun seurauksena. Siihen liittynyt ”jauhojengi”-termi masinoitiin keskustelualusta Ylilaudalla. Ennen uutinen oli sitä, että jotain tapahtui ja sitten toimittajat kertoivat siitä. Provokatiivinen ironinen tyyli on hyvin tehokas verkkoympäristössä, Tolonen kertoo KU:lle. Sen jälkeen siihen keskusteluun on hyvin vaikea tuoda mitään muuta. 4 2 kuin ne olisivat tulleet julki muutenkin. – Sillä tarkoitetaan hyvin laajaa mediahuomiota saanutta tapahtumaa, joka kestää useamman viikonkin, Tolonen kertoo. [– –] Mutta tiedän, että jos en olisi suostunut sanomaan muuta kuin – – tyynnyttelemään ja vähättelemään, mittasuhteiden ja faktojen kautta tätä asiaa, niin kyllä se olisi johtanut selkeään kritiikkiin. Ovatko poliitikot siis kyynisiä, kun he toimivat julkisuuden pelisääntöjen puitteissa ja suuntaavat sinne kannattavaa tunnepuhetta tietäen Etniseltätaustaltaan suomalaistentekemien seksuaalirikosten uutisarvoonvähäinen. Paitsi perussuomalaisia lähellä olevilta tahoilta, myös valtamedian pääkirjoitusten taholta, – – että me ollaan toimettomia ja annetaan lieveilmiöiden levitä, Tolosen tutkimuksessa haastateltu poliitikko kertoo. On poliittinen riski, jos poliitikko yrittää osallistua tunteen ohjaamaan keskusteluun pelkästään faktoilla. Tunteet ohjaavat keskustelua Skandaaleista on Tolosen mukaan tullut journalismin uusi normaali, mutta verkossa siihen voi lisäksi osallistua kuka tahansa. – Aika pientenkin aktivistijoukkojen näkemyksille voi tulla suhteettoman isoja painoarvoja. Hän hengenheimolaisineen loi tulevalle keskustelulle kehyksen, jonka mukaan tietyt etniset ryhmät, maahanmuutto ja harjoitettu turvapaikkapolitiikka tuottaisivat automaattisesti seksuaalirikollisuuden kaltaisia ongelmia. Sosiaalinen media antaa virikkeitä journalismiin ja päinvastoin. Netissä pystytään synnyttämään digitaalisia spektaakkeleita. Viitataan siihen, että sosiaalisessa mediassa käydään kansalaiskeskustelua, mutta ei eritellä, onko sosiaalisen median keskustelu strategisesti synnytettyä, jolla on poliittisia tavoitteita, vai onko se aitoa kansalaiskeskustelua. Monet mediatapahtumiksi kasvavat ilmiöt herättävät tosi voimakkaita tunteita. Eihän tästä nyt pitäisi megalomaanisia viivoja vetää, eikä saisi mennä överiksi. Oulun tapauksesta taas tehtiin jopa lehtien erikoisnumeroita. Kun tunteet vellovat, on hyvin vaikea osallistua keskusteluun faktoilla. – Tunteethan ovat tässä tosi keskeisellä sijalla. Omien näkemysten mukaan tuomisen lisäksi verkossa käydään jatkuvaa huomiokilpailua siitä, kenen tulkinnalla tapahtuman saamaa huomiota ohjataan haluttuun suuntaan. Oulussakin kiistatta tapahtui, mutta sen, miten siitä kerrottiin, määritteli hybridi mediatapahtuma
Tutkimusten mukaan ihmisten on miltei mahdotonta Kun tunteet jylläävät, on Elina Tolosen mielestä viisainta vetäytyä keskustelusta kokonaan.. Valtavirtaa olevat tavalliset seksuaalirikokset taas eivät pääse esille. – Se vääristää kuvaa, mitä me ylipäänsä tiedämme seksuaalirikollisuudesta. – Siellä oli ihan tietoinen pyrkimys tuoda julkisuuteen nimenomaan nämä rikokset ja myllyttää niitä tietyn agendan mukaisesti. Maltillinenkin puheenvuoro provosoi Tolonen naurahtaa, että perinteinen media lankeaa aina sille viritettyyn ansaan. Tunteiden esittämisestä on tullut verkkoaikakaudella poliittista valuuttaa. Toisenlaisiakin poliitikkoja on. – Kohiseva julkisuus blokkaa järkevän ja harkitsevan keskustelun mahdollisuudet osin siksi, että tunteet ovat siellä niin vahvasti pinnalla. Osaltaan se johtuu journalistisesta ajattelusta siitä, mikä on uutinen. Totta kai näistä on voitava puhua avoimessa yhteiskunnassa, mutta keskustelun pitää olla oikeasuhtaista, että meille syntyy kokonaiskuva ilmiöstä, jolloin sitä voidaan myös torjua paremmin. Sitten on koko problematiikka, että rikosuhritutkimusten mukaan noin 90 prosenttia niistä ei koskaan päädy mihinkään tilastoihin. 4 3 liioittelevansa. Faktoissa pitäytymisestä ja asioiden laittamisesta oikeaan mittakaavaan seuraa heille paskamyrskyjä ja häirintää. Seksuaalirikollisuudessa esiin nostetaan erikoisempia ja poikkeuksellisia tapauksia, jotka kohahduttavat. Hyvin suuresta osasta emme tiedä, mitä se rikollisuus on ja kuka sen on tehnyt. Elina Tolonen puhuu mieluummin ammattitaidosta. Journalismi vääristää kuvaa Tolosen mukaan Oulu on hyvä esimerkki siitä, miten hybridi mediatapahtuma synnytetään tietoisesti maahanmuuttovastaisen aktivismin parissa. Että se on jotain yllättävää, negatiivista, poikkeuksellista ja hätkähdyttävää. Hän kehottaa journalismia kriittiseen itsetarkasteluun siitä, mikä sen tehtävä on, mistä tehdään uutisia ja millaisia keskusteluja se synnyttää. Tai vaikkapa siitä, että tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisilla naisilla on kaksinkertainen riski joutua seksuaalirikoksen uhriksi. Lisäksi huomiokilpailussa mukana oleva journalismi noudattaa sosiaalisen median kohisevaa logiikkaa. Hybridi mediatapahtuma voi syntyä myös niin, että sosiaalisen median kohun oman logiikan mukaan ihmiset närkästyvät jostain asiasta voimakkaasti ja jossain vaiheessa journalismi tarttuu asiaan. – Tällä en halua sanoa, etteikö ulkomaalaistaustaisten tekemistä rikoksista voisi tai pitäisi keskustella. Journalismin kannalta ongelmallista Tolosen mielestä oli, että uutisointi ei ollut oikeasuhtaista
Tuoreemmassa Sanna Marin -kohussa pääministerissä henkilöityvät vielä tasa-arvon ja sukupuolen kysymykset, jotka muodostavat samanlaisen repivän teeman, Tolonen huomauttaa. – Toimituksissa oltiin selkeästi tietoisia, minkälaisen vinouman tapaus sisältää, hän kiittää. Vallan vahtikoira -ajattelussa katse kohdistuu ylöspäin poliittisiin päättäjiin, ja poliittisen keskustelun agenda on perinteisesti syntynyt poliitikkojen ja journalismin välisessä suhteessa. Toimituksissa tiedostettiin ongelmat Journalismin lisäksi repivä keskustelukulttuuri on demokratian ongelma. Ainoa mitä siinä tilanteessa on järkevää tehdä, on vetäytyä. Elina Tolonen kävi tutkimuksessaan läpi oululaisen Kalevan sekä Helsingin Sanomien ja Iltalehden Oulu-kirjoittelun. Niitä, jotka tietävät ja osaavat, kutsutaan mikrojulkkisaktivisteiksi, joista alussa mainittu Junes Lokka on hyvä esimerkki. – Perusongelma on, että yksittäisten huomioiden ja kriittisten puheenvuorojen teho jää aika marginaaliseksi ison massan ja tunteiden alla. Nyt katse pitäisi pystyä kääntämään digitaaliseen maailmaan, mutta Tolonen pohtii, onko siihen työvälineitä ja osataanko uudenlaista valtaa käyttäviä verkostoja hahmottaa. Kyse on hyvin taitavasta digitaalisen mediaympäristön tuntemisesta, mikä mahdollistaa halutun tiedon levittämisen juuri asian kannalta oikeassa valossa ja palvelussa. Huomiohakkeroinnilla ohjaillaan tulkintaa Tolosen tutkimuksessa esiintyy termi huomiohakkerointi. Ei ole oikein mitään hyvää ja turvallista tapaa osallistua keskusteluun sen jälkeen, kun iso rulla lähtee pyörimään. Tolonen uskoo, että tämä on mahdollisia. Hänen mukaansa niissä tuotiin toistuvasti esille, ettei seksuaalirikollisuus ole maahanmuuttoon pelkistyvä ongelma ja että suurin osa seksuaalirikoksista on etniseltä taustaltaan suomalaisten tekemiä. Journalismille kiusallista on, jos huomiohakkeroinnilla pystytään ohjaamaan sen toimintaa. On ongelma, jos julkiseen keskusteluun ei mahdu kuin jonkin tunteen ohjaama kapea näkökulma. ”Toimitustyössä sovittelujournalismi tarkoittaa muun muassa itsekriittisyyttä journalismin omia vastakkainasetteluja tuottavia käytäntöjä ja rakenteita kohtaan, moniäänisyyteen pyrkimistä sekä vuorovaikutukseen panostamista yleisön kanssa”, järjestön verkkosivuilla kuvataan sovittelujournalismia. Ja kun vielä lätkäistään otsikkoon, että irakilaiset raiskaavat eniten, niin se on sitten siinä. 4 4 ottaa vastaan minkäänlaista harkitsevaa ja analyyttistä pohdintaa silloin, kun he ovat tunnekuohun vallassa. Jotain jäi silti kertomatta tai liian vähälle huomiolle. – Kyllä, sekä journalistit että muut toimijat voivat mennä huomiohakkeroinnin vipuun, Tolonen kertoo. ”Huomiohakkerit voivat esimerkiksi perustaa anonyymejä trollitilejä, joiden avulla he voivat nostaa käyttämänsä aihetunnisteet suosituimpien keskustelunaiheiden listalle ja näin antaa vaikutelman tietyn aiheen suosiosta”, hän kirjoittaa tutkimuksessaan. Vaikka ajattelisi, että tuotan maltillisen puheenvuoron, niin sekin provosoi ihmisiä. Hän uskoo journalismin olevan vähän hukassa tämän uuden ilmiön edessä. ”Hybridin mediaympäristön mahdollistamissa aktivistiverkostoissa joistakin henkilöistä tulee keskustelun solmukohtia ja viiteryhmänsä tuntemia julkimoita, joihin keskustelua seuraavat kansalaiset ja kanssa-aktivistit ottavat yhteyttä saattaakseen kokemansa asiat laajemman huomion kohteeksi”, Elina Tolonen kirjoittaa. Volyymi ja kärjistykset ohjaavat luentaa massiivisesti tiettyyn suuntaan. Hänestä hyvä esimerkki on järjestö Sovittelujournalistit. Se ei tarkoita tietomurtoa vaan digitaalista toimintaa, jolla kasvatetaan oman viestin näkyvyyttä. – Tässä on aika isoja mediaympäristön dynamiikkaan liittyviä ongelmia, jos ajattelee poliittista keskustelua vaikeista asioista. n Aikapientenkinaktivistijoukkojennäkemyksille voitullasuhteettoman isojapainoarvoja.. Pelkkä volyymi riittää tuomaan yhden näkökulman niin vahvasti esille ja jättää kollektiivisia muistikuvia ihmisille, että monipuolinen teksti peittyy sen alle. Silti on kysyttävä, alkaisiko nopeudella ja klikkien määrällä kilpaileva journalismi oikeasti muuttaa tapojaan ja ottaa pari taka-askelta harkitsevampaan suuntaan. – Itse asiassa kaikenlainen osallistuminen on tällaisessa polarisoituneessa keskustelussa hyödytöntä ja jopa vahingollista
4 5 Kriisistä Kriisiin 03 dialogi – Ukrainassa keskitymme erityisesti sairaanhoidon tukemiseen itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa, missä sodankäynnin vaikutukset ovat suurimmat, kertoo Linda Konate Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä.
Monet järjestöt meidän lisäksemme ovat nähneet lahjoitusinnon, joka on hieno asia, mutta se näkyi enimmäkseen keväällä. Linda Konate: Kyseessä on brutaali sota. Teksti Jussi Virkkunen Kuvat emma GrönqVist kriisien ammattilainen KU: Miltä Ukrainan tilanne näyttää Lääkärit ilman rajoja -järjestölle. Meillä se näkyi niin, että yritykset lahjoittivat enemmän kun muissa kriiseissä. Apu on monipuolista – se on sairaanhoidon tukemista lääkkeistä lähtien. Se näkyi etenkin keväällä, jolloin meilläkin oli ennennäkemätön tilanne. Niillä hätä on suurin. Tilanne on koko ajan ollut näin. KU istui alas Lääkärit ilman rajoja Suomen-maajohtaja Linda Konaten kanssa. Ukrainassa meillä on laajaa humanitaarista apua, jonka tarve näyttää valitettavasti jatkuvan. Etenkin itäisessä Donbassissa on alueita, joihin saamme tarvikkeita, mutta emme saa paikalle kansainvälistä henkilöstöä niin paljon kuin haluaisimme. Suomessa, monien muiden Euroopan maiden tavoin, on puhuttu paljon Ukrainan tukemisen tärkeydestä. Sodissa on usein alueita, joille ei päästä. 4 6 Lääkärit ilman rajoja on järjestö, joka vie apua eri puolille maailmaa. Me pyydämme aina, että ihmiset eivät kohdentaisi apuaan niin tarkasti, jotta voimme käyttää lahjoitukset aina tarpeiden mukaan, ja siellä missä tukea eniten tarvitaan. Siellä on myös lääkintäevakuointijuna, joka on ollut erittäin tärkeä osa toimintaamme. Lääkärit ilman rajoja toimii usein sodissa ja tämä sota on yksi lisää, jossa autamme ihmisiä. Ukrainassa on alueita, jonne humanitaarinen apu ei pääse ja joilla ihmiset eivät saa apua. Tilanne on ollut hyvin dynaaminen. Ukrainan sota on jälleen uusi kriisi, joka on tarkoittanut lisää työtä avustusjärjestöille. Suomalaiset halusivat tukea rahallisesti myös lahjoitusten kautta. Konate kertoi myös, miten kriisien parissa toimiva jaksaa raskasta työtään. Emme ole saaneet tarpeeksi turvallisuustakuita. Selvästi Suomessa oli halu auttaa Ukrainaa, ja me tietenkin toimimme tarpeiden ja toimintamahdollisuuksien mukaan.. Miksi ette pääse joillekin alueille. Ukrainassa keskitymme erityisesti sairaanhoidon tukemiseen itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa, missä sodankäynnin vaikutukset ovat suurimmat. Onko tämä näkynyt teillä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että voisimme muualla lopettaa toimintaamme. Heti kun tulee mahdollisuus, yritämme päästä uusille alueille. Myös muut humanitaariset kriisit tarvitsevat tukea
4 7 Linda Konate toimii Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen maajohtajana.
Ongelma on ollut se, että humanitaariset järjestöt eivät ole saaneet tarpeeksi apua perille. Huomiota saa tällä hetkellä eniten Itä-Afrikka, mutta aliravitsemusta nähdään myös ”Tarvitsemmelisää toimijoitaja rahoitusta.” Nigeriassa, Etelä-Sudanissa, Afganistanissa ja Jemenissä. Se on merkki sitä, että perusterveydenhuolto ei toimi. 4 8 Samalla kun Ukrainasta on puhuttu paljon, on moni muu kriisi ja sota painunut julkisessa keskustelussa taka-alalle. Aliravitsemuskriisi ei synny itsestään. Pitää puhua myös siitä, että aliravittua lasta pitää hoitaa oikein. Etiopian hallinto hallitsee ihan eri alueita kuin kuusi kuukautta sitten. Jemenissä toimimme sairaalatasolla, meillä on siellä yli kymmenen sairaalaa. Apu on erilaista, jos järjestelmä toimii ja sitä voi tukea. Etiopiassa on sota, joka aiheuttaa humanitaarisen avun tarvetta. Samoin muun terveydenhuollon pitää toimia. Mukana on monia tekijöitä, joista yksi on konflikti. Afar on todella kuiva alue ja yksi maailman kuumimmista paikoista. Ihmiset eivät pääse silloin sairaalaan. Turvallisuustilanne voi jatkuvasti estää paitsi meidän myös muiden ihmisten liikkumisen. On totta, että keväällä solmittiin hetkellinen aselepo, joka rauhoitti tilanteen. Lapset, raskaana olevat ja imettävät naiset ovat aina suurimmassa riskissä. Nyt sotaa on käyty seitsemän vuotta ja se on käytännössä romahduttanut koko järjestelmän. Se oli köyhä maa jo ennen sotaa. Kaikkea. Esimerkiksi Jemenissä on vuosia raivonnut konflikti, jota Lääkärit ilman rajoja kutsuu maailman suurimmaksi humanitaariseksi kriisiksi. Etiopian tilanne on haastava. Jemenissä on 30 miljoonaa ihmistä. Jos järjestelmää ei ole lainkaan, kärsimys lisääntyy, kun ihmiset eivät pääse sairaalahoitoon. Ruoan puute ei ole ainoa ongelma, kyse on myös hinnasta. Heillä ei ole riittävästi rahaa ruokkia perhettään. Se on ensimmäinen askel. Taisteluissa on ollut taukoa, mutta onko se helpottanut siviilien kärsimystä. Hämmästyn itsekin aina, kun kerron näitä lukuja. Pystymme toimimaan monilla alueilla, mutta se ei ole helppoa. Jatkuva konflikti on romahduttanut sairaanhoitojärjestelmän. Joudumme lisäämään kokoajan sairaalasänkyjä, koska aliravittuja lapsia on niin paljon. Ja kuten mainitsin, koronapandemian takia monilta lapsilta jäivät tavalliset rokotteet saamatta, ja tämä vaikeuttaa tilannetta entisestään, sillä esimerkiksi tuhkarokko ja aliravitsemus pahentavat toisiaan. Kyllä, olemme alkaneet puhua globaalista aliravitsemuskriisistä. Humanitaariset järjestöt eivät yleensä ole keskellä taisteluita, koska emme pysty toimimaan siel. Kun puhutaan aliravitsemuskriisistä, ei voida vain puhua ruoasta. Tärkeintä olisi, että humanitaariset toimijat voisivat toimia riippumattomasti ja saisivat apua perille. Vehnästä 30 prosenttia tulee Ukrainasta ja Venäjältä. Globaalit trendit, kuten hintojen nousu ja inflaatio, vaikuttavat näissä maissa niin, että he, jotka selvisivät eilen, eivät selviä enää tänään. Toinen on, kun aliravittu lapsi ei pääse tarpeeksi nopeasti hoitoon. Tämä osuu luonnollisesti köyhiin maihin paljon kovempaa. Ruoasta on paitsi pulaa, myös sen hinta on noussut paljon. Millaista apua Jemeniin tarvitaan tällä hetkellä. Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät myös Jemenissä. Pystymme hoitamaan aliravittuja lapsia, mutta jos muu terveydenhoito ei toimi, emme hoida muita ongelmia. Tilanne on pahentunut viimeisen kahden kuukauden aikana. Olemme koko ajan puhuneet, että tarvitsemme lisää toimijoita ja rahoitusta. Jemenissä sairaaloihin tulevista ihmisistä suuren osan ei pitäisi tulla sairaalaan vaan terveyskeskukseen. Heistä 80 prosenttia eli 24 miljoonaa on humanitaarisen avun tarpeessa. Näemme aliravitsemusta enenevissä määrin. Silloin tilanne pahenee. Jemenissä vaikuttaa paitsi alueellinen myös globaali tilanne. Afarissa näemme aliravitsemuskriisin todella akuuttina. Lähtökohta Jemenissä on vaikea. Aliravitsemus johtuu monista eri syistä. Jos Jemeniä verrataan Ukrainaan, niin Ukrainassa on toimiva sairaanhoitojärjestelmä. Ihmisillä ei ole turvaa, ruokaa eikä sairaanhoitoa. Toimimme Afarissa, joka sijaitsee Tigrayn itäpuolella. Aliravitulla lapsella on monesti samanaikaisesti jokin muu sairaus kuten tuhkarokko, malaria tai hengitystieinfektio. Aselepoa ei ole jatkettu, emmekä tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Sodassa vastakkain ovat Etiopian hallituksen joukot ja Tigrayn vapautusrintama. Jos 80 prosenttia väestöstä ei pärjää ilman apua, tilanne on huono. Pitkään jatkunut sota vaikuttaa todella laajasti. Etiopian pohjoisosissa vuoden 2020 loppupuolella alkanut sisällissota on aiheuttanut laajan humanitaarisen kriisin. Sotaa on käyty pitkälti uutispimennossa erinäisistä syistä. Jos he eivät pääse hoitoon, on heidän riskinsä kuolla paljon muita ryhmiä suurempi
Lyhyt vastaus kysymykseen on, että meillä tulee olemaan enemmän töitä. 4 9 lä. Malariaa tulee tulevaisuudessa olemaan mahdollisesti enemmän, koska lämpötilat nousevat. Tässä on kaksi tasoa. Keskityn siihen, että pystymme tekemään asioille jotain ja auttamaan ihmisiä. Lennätämme työntekijöitämme avustustyöhön eri puolille maailmaa. Terveysvaikutukset ja ilmastokriisistä johtuva pakolaisuus eivät ole syy ja seuraus, vaan eri vaikutuksia. Ihmiset pakenevat taisteluita lähialueille, ja silloin pystymme auttamaan heitä. Toinen kysymys on sitten se, mikä on ilmastokriisin vaikutus ihmisten terveyteen. Luonnonkatastrofien sykli, kuivuudesta tulvaan, on pahentunut. Niissä on jo valmiiksi hätä ja lähtötilanne huono. Pyrimme olemaan niin lähellä, että haavoittuneet pääsevät mahdollisimman nopeasti hoitoon. Rikkaat maat tuottavat eniten päästöjä, mutta ilmastokriisin vaikutukset näkyvät eniten köyhissä maissa globaalissa etelässä. Olemme sitoutuneet vähentämään päästöjämme viisikymmentä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Miten syvenevä ilmastoja ekologinen kriisi näkyvät työssänne. Pakistanin tulvat ovat tästä yksi esimerkki ja Pakistan itse on tuonut tämän selvästi esiin. Toinen puoli on se, että tehtävämme on hoitaa ilmastokriisin seurauksia. Sitä kautta malariaa levittävä hyttynen viihtyy yhä laajemmalla alueella. Ilmastokriisin seuraukset näkyvät jo, ja tilanne tulee pahenemaan. Näemme sen esimerkiksi Somaliassa ja Etelä-Sudanissa. On iso kysymys, miten voimme vähentää päästöjämme. Vaikutukset ovat suurimpia maissa, joissa jo toimimme. Silloin humanitaariset tarpeet väistämättä kasvavat. Avuntarvitsijoiden luokse pääseminen ei kuitenkaan ole missään helppoa. Ilmastokriisillä on suoria terveysvaikutuksia, ja se lisää tilanteita, joissa ihmiset tarvitsevat humanitaarista apua. Olemme iso kansainvälinen toimija, joten myös meillä on iso vastuu ilmastokriisissä. Tiedämme, että ilmastokriisin vaikutukset eivät ole tasapuolisia. Se antaa toivoa kriisien keskellä, Jussi Virkkusen (oik.) haastattelema Linda Konate sanoo.
Olen avustustyössä, jossa nähdään kriisejä, mutta niiden keskellä voi tehdä asioille jotain. n ”Keskitynsiihen,että pystymmetekemään asioillejotain.” Rokotetasa-arvoa ei ole saavutettu, Linda Konate toteaa.. Päivittäin joku saa apua ja sen takia selviytyy ainakin seuraavaan päivään. Ensin tulevat epidemiat likaisesta vedestä, ja sitten aliravitsemusta, koska ruoasta on puutetta. Tässä keskustelussa on Ismo Alangon laulun sanoin kuljettu kriisistä kriisiin, emmekä ole käsitelleet kuin vain muutamia maailmaa ravistelevia kriisejä. Minun näkökulmastani mitään ei ole opittu eikä parannusta ole tapahtunut. Sitten kun niitä oli riittävästi, niitä alettiin vasta jakaa matalan tulotason maille, joilla oli muitakin ongelmia. Ukraina on muistuttanut suomalaisia siitä, minkälaista on kärsiä sodassa. Se antaa toivoa kriisien keskellä. Minulta on kysytty tätä kysymystä paljon. En tiedä, mitä tulee tapahtumaan seuraavan pandemian kohdalla. Jokaisen ihmisen hätä on yhtä tärkeä. Kokemus on sama kaikilla riippumatta siitä, onko kyseessä Ukraina, Afganistan tai Etelä-Sudan. Kun ei ole puhdasta vettä, ihmiset saavat ripulin, johon lapset helposti kuolevat. Olitte mukana kampanjoimassa koronapandemian alkuaikoina koronarokotteiden solidaarisen jakelun puolesta. Kansainvälinen yhteisö ei ole pystynyt mihinkään sopimukseen, joka olisi tuottanut isoja muutoksia järjestelmään. 5 Nämä tulvat eivät ehkä ole saaneet sellaista uutisointia kuin niiden laajuus olisi edellyttänyt. Tulva tekee välittömästi tuhojaan, mutta seuraukset tulevat paljon pahempana sen jälkeen. Keskityn siihen, että pystymme tekemään asioille jotain ja auttamaan ihmisiä. Lähtökohta on edelleen hyväntekeväisyysmalli, jossa tietyt maat hamstrasivat rokotteita. Ei ehkä mennä Afganistaniin leikkaamaan potilaita, mutta tukea voi usealla eri tavalla, kuten lahjoittamalla järjestölle, joka toimii paikan päällä. Rokotetasa-arvoa ei ole saavutettu, eikä ole pystytty keksimään uusia keinoja, miten siihen voitaisiin tulevaisuudessa päästä. Perusongelmaa, miten saamme nopeaa rokotustuotantoa eri puolille maailmaa, ei ole ratkaistu. Se on tarpeeksi minulle. Miltä lopputulos teidän näkökulmastanne näyttää. Lopputulos on täysin epäonnistunut. Mikä tuo kriisien parissa työskentelevän avustusjärjestön johtajalle toivoa. Meille kaikille olisi hyötyä rokotetuotannosta ja -kehityksestä Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Emme onnistuneet tuottamaan, jakamaan tai käyttämään rokotteita tasa-arvoisesti. Kärsimystä voi vähentää ja voi pyrkiä varmistamaan, että ihmiset eivät kuole. Vaikutukset ovat paljon laajemmat kuin vain itse tulvalla. Monissa paikoissa voimme joka päivä auttaa ihmisiä. Jokainen voi tehdä jotain
Tällä hetkellä mikään ammattiliitto ei edusta alustatyöntekijöitä. Vaikka alustaja keikkatyölle löytyy kysyntää ja ne tarjoavat työtä sekä toimeentuloa miljoonille Euroopassa, niin alalla on myös nähty työelämän täydellinen pohjakosketus. Kun työmarkkinoilta ei löydy sitä unelmatyötä, onko alustatyöyritys heikossa asemassa olevien työntekijöiden predatorinen hyväksikäyttäjä vai kelpo vaihto ehto päästä kiinni työelämään. Tapaus on vain yksi esimerkki siitä miten kasvotonta ja kylmää algoritmeilla ohjailtu alustatyö pahimmillaan on. Alustatyöntekijöiden oikeuksia Suomessa ajanut Justice for Couriers -kampanja, on vaatinut varsin kohtuullisia asioita alustayrityksiltä: reilua palkkaa, mahdollisuutta saada halutessa työsopimus sekä läpinäkyvyyttä työvuorojen jakamiseen. Niiden korjaamisen tarvitaan ay-liikettä. Monet ovat valinneet työskennellä alustataloudessa ja pitävät työn joustavuudesta. 5 1 ilmoitus Sanotaan ilmiSelvät asiat heti alkuun. Jos alustatalouden parissa työskentelevien ihmisten määrä kasvaa Suomessa, kuten sen ennakoidaan kasvavan koko Euroopassa, niin Suomessakin kasvaa paine tuoda alustatyö suomalaisen työmarkkinajärjestelmän piiriin. Vuoteen 2025 mennessä heidän määränsä odotetaan nousevan 43 miljoonaan. Ongelma ei ole alustatalous itsessään joustavine työaikoineen, vaan huonot työehdot ja epävarma palkka. Joustava työaika ei ole alusta talouden ongelma, huonot työehdot ovat Silvia modig Europarlamentaarikko. Potkujen syy oli, ettei Galassi ollut noudattanut alustan määrittelemiä työehtoja kuolemansa jälkeen. Sähköpostin löysi seuraavana päivänä Galassin perhe. Nyt voimme siirtyä haastavampiin kysymyksiin, kuten: Onko lopulta hyvä vai huono asia, että Suomen heikosti joustavilla sekä vaativilla työmarkkinoilla on työtä tarjolla myös niille, jotka kielitaidon tai aiemman kokemuksen puutteen vuoksi työllistyvät heikosti. Noin. Työvuoron aikana liikenneonnettomuudessa kuollut italialainen Sebastian Galassi sai potkut sähköpostitse seuraavana päivänä Glovo-lähettipalvelulta. Toisille alustalous edustaa työelämän huononemista, jossa yrittäjän riskit matalapalkkaaloilla on ulkoistettu duunareille. EU:ssa työskentelee nykyisin yli 28 miljoonaa ihmistä alustatalouden parissa
Tiettävästi Sandberg jo takoo sarjan seitsemättä osaa. Romaaniparin on näytelmäksi sovittanut Aila Lavaste ja ohjannut Tommi Kainulainen. Ensi osa Mustamäki (2013) sai Vuoden johtolanka -palkinnon. Kostonkierre-näytelmä on hieno valinta, mutta se jää tulkinnoiltaan kesyksi. Teksti veLi-Pekka LePPänen Kirjoittaja on Lahdessa 1956 syntynyt valtiotieteen tohtori ja historiantutkija. Vuodesta 1923 käynnistyvä – nyt kuuteen niteeseen kasvanut – teossarja solahtaa luontevasti Lahden ja kansakunnan historian poimuihin. Ajan oloon hän kunnostautui myös kirjailijana: dekkareita, romaaneja, historiikkeja. Päähenkilöitä ovat rikospoliisi Otso Kekki ja hänen venäläinen Vera-vaimonsa, muita poliisimiehiä, Tornin ja Rimmisen työläisperheet, Pekkolat paremmista piireistä – ja kaupungin maineikas sontakuski Jepulis Benjami. Tuli heti menestysteoksia, kansaa virtasi katsomoihin, ja tasoa on sittemminkin riittänyt. Lahden kaupunkiin on vuosikymmenien varrella tarttunut monenlaisia tunnusmerkkejä. Kronologista Lahti-sarjaa on julkaistu jatkosodan loppuun ja kevääseen 1945 asti. Poliittiselta kuvaltaan Lahti on jäänyt vaisummaksi; vasemmistoenemmistöinen tehdaskaupunki pitkään, muttei mitenkään leimallinen työväenkaupunki Tampereen tapaan. Kaupunginteatterin suurelle Juhani-näyttämölle valmistui äskettäin kantaesityksenä Kostonkierre – tarina jakautuneesta kaupungista. Komea siluettikuva Lahden kaupunginteatteri harppasi 1980-luvun lopulla kovaan kansalliseen sarjaan – uuden ajanmukaisen teatteritalon ja silloisen teatterinjohtaja Raija-Sinikka Rantalan ansiosta. Näytelmä perustuu Timo Sandbergin mainitun Lahti-sarjan kahteen osaan, Mustamäkeen ja välirauhanaikaa kuvaavaan Kostonkierteeseen (2020). Keskeisiä paikkoja ovat köyhän kansan asuttama Reunanpalsta Kiirolan saunoineen, läheinen Raute Oy:n terästehdas, Lahden tori ja poliisilaitos. 1946) on ammatiltaan metallimies, joka työskenteli 30 vuotta ay-toimitsijana. Sandberg, dekkarit, yhteiskunta Kymmenisen vuotta sitten Sandberg aloitti jännitysromaanien sarjan. Sandbergin romaaneissa Lahti on poliittisten, sosiaalisten ja etnisten ristiriitojen näyttämö. Vastakkainasettelun aika hengittää taustalla, on työväen lakkoja, oikeiston ja vasemmiston yhteenottoja, on poliittisesti motivoituja murhia. On puuseppäja metalliteollisuutta, radiomastot, hiihtokisoja, evakkokansaa, business cityä. Kirjoissa selvitellään aikakauden tavanomaisia rikoksia, pirtukauppoja ja väkivaltajuttuja – kuitenkaan ympäröivää yhteiskuntaa lainkaan sivuuttamatta. Lahtelainen Timo Sandberg (s. Väkeä on riittämiin, ei silti liikaa. Teoksia voinee kutsua yhteiskuntadekkareiksi. 5 2 teatteri TeaTTeri kaTsoo Lahden ja Työväen hisToriaan Timo Sandbergin historiadekkarit muuntuvat näyttäväksi spektaakkeliksi kahtiajakautuneesta kaupungista. Teatterin näyttelijöiltä ja muulta esitystä rakentavalta henkilös. Esityksessä tapahtumien aika jänne venyy kahdeksi vuosikymmeneksi, takaumina pidemmäksikin
Ja vieläpä näin mittavin resurssein, täysin palkein. On hyvät syyt kiittää Kostonkierteen valinnasta ohjelmistoon. Tommi Rantamäki, Saana Hyvärinen, Lumikki Väinämö, Jori Halttunen, Miikka Wallin, Janna Räsänen, Mikko Pörhölä, Sara Pirhonen, Aki Raiskio, Liisa Vuori ja Tapani Kalliomäki. Benjamin elämä ja sutkaukset ovat ehtaa lahtelaista folklorea. Kuten taideteoksessa pitääkin, kaupungin kahtiajako näyttäytyy selvimmin juuri yksilöissä, heidän valinnoissaan. Ihmisten valintoja Päämiestä, Otso Kekkiä, näyttelee Tommi Rantamäki. Tapoineen, kaskuperinteineen, myös tragedioineen. Sanottu pätee myös Vera Popovan ( Saana Hyvärinen) ja Otso Kekin ratkaisuihin. Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämö. Hankalasti täytettävän päänäyttämön on Minna Välimäki lavastanut komeaksi siluettikuvaksi Lahdesta. Kesysti tulkiten Näytelmän ansiot ovat kiistattomia – samoin puutteet. A k i Lo po n en Päämiestä, Otso Kekkiä, näyttelee Tommi Rantamäki.. Toisella sivustalla on Reunanpalstan mökkiläisiä, toisella hienompaa väkeä ylhäällä parvekkeillaan. Miten kaupunginteatteri paremmin toteuttaisikaan paikallista kulttuuritehtäväänsä kuin painumalla paikalliseen (ja kansalliseen) historiaan. Ilmeeltään lavastus on samalla avoin ja ristiriitainen. 5 3 töltä Kostonkierre on suuri motivoitunut satsaus. Ja juonikoreografiassa on ehkä turha seurata romaaneja näin orjallisesti. Nimenomaan kaupungin jakautuneisuus vastakkaisiin miljöihin ilmentyy oivallisella tavalla. Puvut Ulla-Maija Peltola. Ensin astutaan 1920-luvun alkuun, jolloin sisällissodan ja Hennalan vankileirin muistot ovat kipeästi pinnassa motivoiden yhä vahvasti osapuolten toimia. Mutta samalla kertaa Kostonkierre jättää hivenen kesyn, kevyesti nautitun annoksen jälkimaun. Maskeeraus Kati Keronen. Ei kai mitenkään. Reaalista paikallishistoriaa tulee mukaan myös nuorkommunisti Matti Långin ( Mikko Pörhölä) hahmosta. Dramaturgisesti esitys törmää tapauskulkujen ylipedanttiin kuljetukseen ja ylisuureen henkilögalleriaan. Suuri ryhmä toimii sulavasti sekä joukkona että suppeammissa kohtauksissa. Visuaalisesti ja teknisesti syntyy vaikuttavaa spektaakkelia. Hän tavoittaa luontevasti Sandbergin luoman rikosetsivän karaktäärin, sellaisen tasapuolisuutta huokuvan elämänasenteen, johon ei ole vaikea luottaa. Tornin Augustisän ( Jori Halttunen) elämä suistuu piinaaviin muistoihin Hennalan kauhuista. n Kostonkierre. Oudoilta kuolemilta ei vältytä nytkään. Lavastaja Minna Välimäki. Äänet Jukka Vierimaa. Vaikka sisäisiä ristiriitoja Kekilläkin on, hän on tarinaa tukevasti kannatteleva keskushahmo. Mainituista syistä eräitä kohtauksia rasittaa läpi juoksumaisen kavalkadin tuntu. Reunanpalsta on Sandbergin Pentinkulma. Vaikka tarinassa on kaksi itsenäistä jaksoa, ne niveltyvät yhdeksi näytelmäksi. Näyttelijöitä on peräti kahdeksantoista. Ja totta kai on Jepulis Benjami ( Tapani Kalliomäki), todenpuhuja-narri, kommentaattori ja kertoja. Roolihahmoja viilettää lavalla tavattomasti, kansannäytelmän tapaan karikatyyrisiakin, eikä kaikkia heistä ehditä perustella ja syventää – he eivät liimaudu katsojan iholle. Timo Sandbergin Lahti-romaaneista dramatisoinut Aila Lavaste. Kantaesitys 1.10.2022, näytöksiä helmikuuhun 2023 asti. Näyttämöllä mm. Sivupäähenkilöistä nousevat koskettavasti esiin Silja Pekkola ( Sara Pirhonen) ja Ismo Torni ( Miikka Wallin), epäsäätyisässä liitossaan pyristelevä pari. On liian paljon aineksia alle kolmen tunnin esitykseen. Itselleni olisi kelvannut selvästi reippaampikin syväporaus, sillä esityksestä ei nyt kasva rohkeita tulkintoja eikä siitä jää mieltä vaivaavia kysymyksiä. Kenties tämä on tätä nykypäivää: ettei kenellekään tulisi paha mieli. Ei liene järin väärin tulkita, että Sandberg on alun perin valinnut genreksi historiallisen rikosromaanin, jonka siivellä voi vaivatta esitellä ja eritellä Lahtea, eritoten työväen elämänpiiriä. Ohjaus Tommi Kainulainen. On syvää levottomuutta talvisodan jäljiltä, mutta edelleen myös jäytävät luokkaja poliittiset konfliktit. Valot Kari Laukkanen. Väliajan jälkeen eteen levittäytyy välirauhan vuosi, omalla (erilaisella) tavallaan kihisevän tulehtunut ajanjakso sekin. Enpä jaksa muistaa toista tällaista esimerkkiä Lahdesta. Tehdään henkirikoksiakin, joilla uskotaan olevan poliittisia kytkentöjä, eikä kostokaan ole niistä vapaa
Eelis Apukan tarinalla olisi voinut olla samanlainen loppu kuin tuhansilla suomalaisilla yliloikkareilla. 5 4 Ukin jäljillä 1930-lUvUn neUvostoliitossa Miia Apukka kirjoitti romaanin isoisästään Eelis Apukasta, joka loikkasi vuonna 1931, mutta onnistui pakenemaan takaisin Suomeen kolme vuotta myöhemmin. Oskari Mannisen toinen jalka amputoitiin paleltumisvammojen vuoksi, mutta kummankin henki säilyi. Eeliksen onnistui kuitenkin paeta yhdessä ystävänsä Oskari Mannisen kanssa Suomeen vuonna 1934. Stalinin ajan vainojen lisääntyessä 1930-luvulla monen matkan pää oli hidas kuolema vankileirillä tai nopea Sandarmohin, Krasnyi Borin ja Karhumäen joukkoteloituspaikoilla. Eelis Apukka sai Suomessa puolentoista vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksen yrityksestä. Apukka oli SKDL:n ja SKP:n jäsen, kunnanvaltuutettu ja toimi monissa muissakin luottamustehtävissä vankkana vasemmiston miehenä elämänsä loppuun asti. Uusi parempi elämä odottaisi rajan takana Neuvostoliitossa, joka oli sosialismia rakentava työväenvaltio. Mukaan lähti veli Uula Apukka ja kaksi muuta miestä. Tuomio oli tullut kumouksellisesta toiminnasta. Kotona vastassa oli työttömyys. Hän muistaa ”Elkun” olleen hiljainen ja rauhallinen tosi vanhalta tuntunut mies, jolla oli himo oppia ja lukea. Vankilasta kolhooseihin Vuonna 1968 syntynyt viestintäammattilainen Miia Apukka oli kahdeksanvuotias, kun ukki kuoli 68-vuotiaana vuonna 1976. Mummolassa olikin ”hitosti” kirjoja. Taustaa ovat antaneet Etsivän keskuspoliisin seurantaraportit, kuulustelupöytäkirjat, kirjeet sekä aikakauden lehtikirjoitukset ja tutkimuskirjallisuus, jota on aivan viime vuosina ilmestynyt paljon. Ammattiyhdistysja kommunistiaktiivi palasi kotiin Tammisaaren pakkotyölaitoksesta, jota poliittiset vangit kutsuivat Tammisaaren yliopistoksi, koska aikaa käytettiin marxilaisuuden opiskeluun. Marraskuussa matkaa tehtiin erämaiden halki pohjoisen hirmupakkasessa. Eeliksen pojantytär Miia Apukka kertoo ukkinsa vajaan kolmen vuoden reissusta neuvostojen maahan faktapohjaisessa romaanissaan Itään ja takaisin, joka ilmestyi syys-lokakuun vaihteessa. Kokemuksistaan Neuvostoliitossa Eelis ei puhunut.. Hiihtomatka etappireittiä pitkin kesti kuusi päivää. Kokemukset neuvostokommunismista eivät murtaneet hänen aatettaan. Teksti kai Hirvasnoro Sodankylän SattaSeSSa asunut Eelis Apukka koki olevansa umpikujassa joulun alla vuonna 1931
– Mummin muistan oikein hyvin. Hän myös palasi edeltä Suomeen laillisesti. Edit Kiiskinen oli Neuvostoliitossa töissä laillisesti Suomen passilla. Ensin pidätetyn matkueen tarkoitusperiä selvitettiin Murmanskissa ja sen jälkeen Krestyn vankilassa Pietarissa. Vapauduttuaan Eelis teki metsätöitä ensin Andoman ja sitten Vjetkan kolhoosissa, ja ehti asumaan vielä Petroskoissakin ennen pakomatkaa. Lisäksi nälkä oli aina vieraana. Rakkaustarina Eetin kanssa syntyi Vjetkassa Pelkkää kurjuutta ei elämä Neuvostoliitossakaan ollut. Vetävän tarinan lisäksi Miia Apukalla on erinomaisesti hallussa eri murteiden kirjoittaminen. Metsätyö oli kovaa, ja normeja vielä kiristettiin, mutta työmenetelmät olivat silloisenkin länsimaisen mittapuun mukaan kehittymättömät. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta. Jo Suomessa valistusmiehenä toiminut Eelis toimi kolhooseissa kutsumustaan vastaavissa tehtävissä opintopiirin ja Punanurkan vetäjänä. Hän luennoi Marxin periaatteista ja Saksassa nousevasta fasismista. Komento vaihtui ja koveni, koska oli tehty ”virheitä”. – Ja sitten on olemas sellanenki asia, ko kansalEm m a G r o n q v is t Epäluulot suomalaisia ja muita ei-venäläisiä kohtaan alkoivat kasvaa. Kovvaa työtä teälä joutuu tekemään, jotta siihen nähen evväät pitäis olla sen mukaset, mutta ko ei oo. Vieressä oli kyllä joki, josta pyytää talvella mateita, mutta kolhoosiherrat eivät antaneet lupaa kalastusprikaatille. Eeti kuoli vasta vuonna 1996. Komento vaihtui ja koveni, koska oli tehty ”virheitä”.. Emminä itekkään ihan tämmöstä oottanna, ko tänne lähin, mutta näillä on mäntävä, Hyytisen Joose kertoo romaanissa tulokkaille Andomassa. Epäluulot suomalaisia ja muita ei-venäläisiä kohtaan alkoivat kasvaa. Entisen miehensä perässä hän koukkasi Siperian kautta Karjalaan, jossa tapasi tulevan elämänkumppaninsa. Vjetkassa Eelis rakastui Edit Kiiskiseen, josta tuli Miia Apukan mummi. Suomalaisiin suhtauduttiin vakoilijoina. Kun matkalaiset pääsivät Neuvostoliiton puolelle kuuden päivän hiihtämisen jälkeen, ei vastaan otto ollut sellainen kuin oli kuviteltu. 5 5 Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Hän oli sellainen veijari, aina oli vitsiä mielessä, Miia Apukka kertoo
Ajattelin että jos kirjoitan niin jännittävän kirjan, että sitä jaksavat nuoretkin miehet lukea, niin se olisi aika kova juttu. Suomalaisten vaiheista Stalinin Neuvostoliitossa tiedetään paljon alan tutkimuskirjallisuuden ansiosta. Lisää tietoa tuottaa Kansallisarkiston tutkimushanke Suomalaiset Venäjällä 1917–1964. – Se tarkottaa sitä, että meillä on perkele liikaa suamalaisia Vjetkassa! Ja vissiin koko Karjalassa! Ja että sellanen koostumus lua erellytyksiä natsionalistis-porvarilliselle ajattelulle ja lopulta vastavallankumoukselle, kontrrevaljuutsialle! Suomalaisten joukosta paljastettiin ”spiooneja ja akitaattoreita”. Kirja on sekoitus totta ja mielikuvittelua. Avuksi tulivat juuri EK:n kuulustelupöytäkirjat ja muu arkistoaineisto. Tästä aiheesta on tehty todella hyviä teoksia ja aika paljonkin. Koin, että haluan antaa tilaa myös luovuudelle ja kirjoittaa aiheesta sellaisen teoksen, joka ehkä saisi jonkun toisenkin kiinnostumaan aiheesta. Tutkimukset piirtävät kokonaiskuvaa. Ukkinsa tarinan kirjoittamisen hän aloitti vuonna 2019.. Miten siellä elettiin. Miia Apukan Itään ja takaisin -romaanin ansio on kertoa yksittäisten ihmisten tasolla, millaista arkea kolhooseissa elettiin ja mitä puhuttiin ja miten ajateltiin. Kirjoitustyö alkoi vuonna 2019. Samaan aikaan hän aloitti Helsingin työväenopistossa luovan kirjoittamisen opinnot. Tänä syksynä ovat ilmestyneet kirjat Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa, jonka ovat toimittaneet kulttuurihistorioitsijat Pia Koivunen ja Anna Helle ja kustantanut Suomalaisen kirjallisuuden seura, sekä historian professori Maria Lähteenmäen Punapakolaiset. – Mää oon kuullu, että tsekalla on sanonta: ”Ei oo syyttömiä, on vain huanosti tutkittuja”. Minusta tämä on tosi tärkeä osa Suomen historiaa, josta ei ole kovin paljon ainakaan kaunokirjallisuutta. Tiäräks sää ollenkaan, mitä sellanen oikeen tarkottaa. Alusta asti oli selvää, että Eelis Apukasta tulee romaani, ei tietokirja. Ei armoa synnyinmaassa Mikä sai nuoren miehen jättämään kaiken taakseen ja lähtemään kohti punaisen hämärän maaksi Em m a G r o n q v is t Miia Apukka on sodankyläläislähtöinen Helsingissä asuva viestintäammattilainen. – No empä voi sanoa, että tiiän. 5 6 linen koostumus. Miia Apukka kiinnostui asiasta opiskeluaikanaan 1990-luvulla, mutta alkoi penkoa isovanhempiensa vaiheita kunnolla vasta viime vuosikymmenen puolivälissä. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa (Gaudeamus). Eeliksen tuttuja alkoi kadota. – En katsonut, että minulla olisi siihen oikein kapasiteettia eikä kiinnostustakaan. Miten toiveikkuus uudenlaisen yhteiskunnan rakentamisesta vaihtui pettymyksiin ja kuinka tuttujen miesten katoaminen nahkatakkisten miesten matkaan koettiin
Pian seurasi kuitenkin lopputili ja siirto Petroskoin kirjapainon rakennustyömaalle. Että hänen täytyy rakentaa tulevaisuutta Eetin kanssa, ja täällä se ei onnistu. Keväällä 1934 Apukka, Oskari Manninen, Onni Puuska ja Edvin Heikkinen vangittiin ja passitettiin Pietariin Špalernajan vankilaan siitä, että heidän väitettiin kehottaneen työläisiä karkaamaan takaisin kotiin ja kehuneen Suomen oloja paremmiksi kuin Neuvostoliiton. – Ne olivat varmasti radikalisoineet häntä ajattelemaan, että tässä maassa ei ole tulevaisuutta eikä armoa anneta. Mikä on sellainen voima, joka antaa ihmisen kokea suurinpiirtein helvettiä kamalammat koettelemukset ja silti vielä säilyttää tietyn näkemyksensä siitä, että tämä aate voi kannatella ihmisten tulevaisuutta. – Uskon, ettei Eeliksellä ollut paljon vaihtoehtoja Tammisaaren jälkeen, pojantytär miettii. 332 sivua, Kirjokansi. – En tiedä, pitääkö tämä paikkansa, mutta sellaiseen johtopäätökseen olen tullut, että Eeliksen näkökulmasta se tietty pienemmän puolella oleminen ja sosialismin periaatteet veivät häntä eteenpäin näiden kokemusten jälkeenkin. – Ilmeisesti Eelis koki siinä vaiheessa, että jos hän haluaa jonkinlaista muutosta elämään ja ehkä jopa haaveilemaansa korkeampaa opiskelua, niin ainoa suunta siihen on itä. – Luulen, että laukaiseva tekijä siinä oli Eetin kohtaaminen. Pakosuunnitelma alkoi hahmottua. Miksi ei luopunut, se on Miia Apukasta mysteeri. 5 7 kutsuttua Neuvostoliittoa. Varsinkin paluu maitojunalla on viimeinen häpeä. Miia Apukasta kiinnostavinta on ihmisten mikrohistoria – miten ihmiset elivät ja kokivat sen ajan Neuvosto-Karjalassa. Aatteestaan Eelis ei siis luopunut, vaikka hän oli kokenut kommunismin ja sosialismin rujoimmillaan. Työttömyyden lisäksi työntäviä tekijöitä olivat kokemukset lapuanliikkeen vainoista ja vankila-aika Tammisaaressa. Työttömyydenlisäksi työntäviätekijöitäolivat kokemuksetlapuanliikkeen vainoistajavankila-aika Tammisaaressa.. Se oli puutetta, kurjuutta ja vainoa, mutta myös onnea, iloa, huumoria, jatsia ja amerikkalaisen baseballin peluuta, kuten Ikitie-elokuvassa on kuvattu. Syytettä ei voitu näyttää toteen, ja kuukauden kuluttua nelikko vapautettiin. Vankeusrangaistuksen suoritettuaan ja asepalveluksesta vapauduttuaan Eelis Apukka palasi Sodankylään työttömyyteen. Joskus tuntuu, että siellä olis vankilassaki parempi, ko täällä vappauessa, Eelis puuskahtaa Suomesta ulkohuusissa veljelleen Uulalle, ja joutuu siitä myöhemmin tilille, koska ilmiantaja oli kuulolla. Apukka ehti jonkin aikaa toimia unelmatyössään uutisten hankkijana kommunistitaustaisessa Pohjolan Voimassa, mutta lehti lakkautettiin kommunistilakien perusteella vuonna 1930. – Petroskoin seutu oli monikielinen ja -kulttuurinen, siellä on ollut niin paljon mielikuvitusta ruokkivaa ja kiehtovaa, että soisin mielelläni lukevani enemmänkin romaaneja tästä aiheesta. – Eeliksellä on varmasti ollut aika vahva ideologinen käsitys siitä, minkälainen tulevaisuuden pitäisi olla, ja hän on lähtenyt sitä etsimään. Usko siitä, että sosialismissa voisi kuitenkin olla jonkinlainen mahdollisuus ihmiskunnalle. Ihmisten mikrohistoria kiinnostaa Eelis Apukka asui vielä Petroskoissa ja pääsi vähäksi aikaa uutisten kerääjäksi Karjalan Yleisradion radiolehteen. n Miia Apukka: Itään ja takaisin. – Siinä vaiheessa syksyllä 1931 lama oli kaikkein kovimmillaan Pohjois-Suomessa. Ja vaikka miten paljon tulee lunta tupaan, elämänkatsomusta on vaikea muuttaa. Pettymyksen on täytynyt olla massiivinen, kun elämä ”työväenvaltiossa” oli kaikkea muuta kuin hän oli kuvitellut. – Sitä varmaan lähdin alitajuisesti selvittämäänkin tällä kirjalla. Työttömyys oli hurjissa luvuissa ja Eelis mustalla listalla
Näkövinkkeli suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiriin murroksineen on jalosmaisen omaperäinen ja ajatuksia ruokkiva. Osoitettu luottamus imartelee Studenttia ja tuo elämälle lisää merkittävyyttä. Monipuolinen tekijämies. Nimetön päähenkilö (olkoon tässä Studentti) saa seurattavakseen seitsemän ikätoveriaan, joista osa on tuttuja hänen nuoruudestaan Hämeenlinnassa, osa opiskelijoita Tampereella. Tutkimustakin – hän on myös tohtori Tampereen yliopistosta. Hämärähkö YYA-vetoinen mielipideilmasto, vasta-ajattelua vahvasti vieroksuva konsensus-Suomi – siinä Stalker-vuosien taustaa ja kasvualustaa. Kaksikymppinen opiskelijapoika saa pestin salamyhkäiseen ”kohorttitutkimukseen”, vuonna 1954 syntyneitä laajasti kartoittavaan yhteiskuntatieteelliseen hankkeeseen. 5 8 SuomalaiSten Suuri mielen muotokuva” Olli Jalonen kartoittaa sodan jälkeisen ajan nöyrää henkeä ja laajaa konsensusta, eräänlaista hävinneen maan taktiikkaa. Romaakirja ”. Tavoitteiltaan (vaan ei työmenetelmiltään) kohorttitutkimus olisi saattanut toteutua Tandem-tutkimusten hengessä. Seurantatyö muistuttaa jo valvontaa – myös tutkimusavustajan valvontaa. Toisaalta hänessä vähä vähältä voimistuu epäilyksiä tehtäväänsä ja koko hanketta kohtaan. Asioista ei ole lupa kertoa keillekään ulkopuolisille. Aihepiireissään Jalonen on liikuskellut universaaleista skaaloista pienipiirtoisiin lapsuudenkuviin. Salailu pysyy tiukkana, eikä palkkioitakaan enää makseta veronalaisena – lopulta hän jatkaa palkattomana avustajana. 1954) on julkaissut kiinnostavia romaaneja, novelleja, kuunnelmia ja näytelmiä. Palkkaakin maksetaan, mutta toimeksiantajat korostavat tehtävän täysin salaista luonnetta. Tutkimuksen (julkilausuttuja) tavoitteita oli aluksi valotettu avustajille: ”Yksilöitten kautta ikäluokan sisäistä elämää, luokkatunnetta ja asennoitumista, mielipidevalmiuksia ja toimintalinjoihin suhtautumista, poliittista protestointia ja mukautumista nykyiseen, tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä, näitä piti etsiä.” Ja edelleen: ”… puhuttiin kohortin mielen tarkkuusanalyysista, niin että seurantakohteiden kautta olisi hahmotettavissa suomalaisten suuri mielen muotokuva. Se olisi tiivistys ajatuksista ja elämästä, koko yhteiskunnan tilasta ja kansan valmiuksista muutokseen.” Välihuomiona, että tällaista tutkimusta ei ole koskaan ollut, mutta jotakin senkaltaista olisi ollut mahdollista kehkeytyä. Jalosen uusi romaani on Stalker-vuodet, joka asettuu herkille alueille lähihistoriassamme: 1970–80–90-luvuille. Teksti veli-Pekka lePPänen Finlandia-palkinnon kahdesti saanut kirjailija Olli Jalonen (s. Hän alkaa verestää yhteyksiä ja solmia uusia, tapailee ja kuulostelee kohteitaan, jossain määrin ystävystyenkin. Raportit hän postittaa jonnekin eteenpäin. Opiskelija saa tehtävän On vuosi 1974 ja Tampereen yliopisto
Varoen puntaroisin, että on. Studentti havainnoi ja tarkkailee kohorttiryhmäänsä samalla kun hän etääntyy itsestään. Olli Jalonen luo ovelaa punosta. Vaikka tarve irtaantua projektista vahvistuu, kerta kerralta se lykkääntyy. OlliJalonenonjälleen kirjoittanutpainavan teoksen.. 5 9 nissa niukasti vihjataan hankkeeseen 1970-luvun niin sanotun demokraattisen tiedepolitiikan hedelmänä, vaikka tutkimuksen tilaajaa ei paljasteta. Lukiessani kieltämättä hätkähdin, miten vahvan ellei peräti päällekäyvän velvoittavaksi Jalonen kuvaa kohorttiryhmän tehtävänannon. Romaanin lopussa ohuesti (ja aika ohjelmallisesti) sivutaan näitä mahdollisuuksia, joista Studentin toimeksiantajat eivät vielä osanneet uneksiakaan. Suomen politiikkaa, taloutta ja yhteiskuntaa Jalonen piirtää harkitun pidättyvästi. Päähenkilö ratkaisee tilanteen, omalla tavallaan. Ilmapiirin kuvana se saattaa pitää paikkansa, mutta ei tilanteeseen tultu kiristyksellä ja muilla pakkokeinoilla. Elimmekö Itä-Saksassa. Elämää pakkovallan alla. 1970-luvullakin Suomi sentään pysyi osana länttä, Euroopan kartalta katsoen rautaesiripun vasemmalla puolella. Näitä on kiitettävästi tutkittu. Ei. Stalker-vuosissa tilanne on päinvastainen: tarkemmin määrittelemättömät ”edistykselliset”, YYAhengen elähdyttämät piirit pyrkivät aistimaan ja karsimaan kaikenlaisia aisanpotkijoita. Tie kohti eettisesti pitävää itsenäisyyttä on yhtä kivinen ja mutkikas kuin välttämätönkin. Vasemmistolehden ulkomaantoimittaja Hannele Rannan ja Studentin työkontaktit tihenevät romanssiksi ja seurusteluksi. Jalosen ajatus lienee, että etenkin Kekkosen ajama ystävyyden linja oli pakotettua ja kouristuksenomaista – ja että nöyrä pokkailu valui huipulta tasaisesti alas imeytyen myrkkynä yhteiskunnan kaikkiin poimuihin. Stalker-vuodet jättää lukijaan tukun häiritseviä kysymyksiä, oivalluksina ja vastaväitteinä. Onko Jalonen siis turvautunut liian karkeatekoiseen työkaluun. n Olli Jalonen: Stalker-vuodet. Studentti käy esimerkkitapauksesta, jossa yksilö rimpuilee omia sidonnaisuuksiaan vastaan – olkoot ne sitten mitä tahansa ulkoa asetettuja kohtuuttomia odotuksia ja vaatimuksia. Etsimättä mieleen nousee diktatuurivaltioista tunnettuja menetelmiä, kuten läpitunkevaa kontrollia, salakuuntelua ja painostusta à la Stasi – maineikkaan saksalaisen Muiden elämä (Das Leben der Anderen, 2006) -leffan tapaan. Kyllä. Oli ulkoja talouspoliittisia rajoituksia ja sopimuksia, jotka kavensivat sananvapaudenkin yleisiä rajoja. ”Virallisesta linjasta poikkeavia ajatuksia piti kuunnella erityisen tarkasti”, Studentti muistaa saamiaan ohjeita. Tarkalleen ei tiedä, mitä romaanista ajattelisi. Vapautta ja rajoja Lisäulottuvuuksia tarinaan tuo Studentin suhde Kansan Uutisten toimittajaan. Saappaan nuolentaa ja herranpelkoa. Niukkuus on hyvä valinta, ja se kasvattaa romaanin sisäistä tehoa. Muutamina viime vuosikymmeninä on uuden teknologian keinoin otettu uskomattomia loikkia kohti totaalisen valvonnan maailmaa. Sota-ajan urkintaa järjestettiin rintamalla ja kotirintamalla, ja sodan jälkeen niin Supo kuin yksityiset tahot ovat soluttautuneet vasemmistoja ayväen kenttätasolle asti. Riittää kun osoitettiin nokkimisjärjestykset, virantäytöt, politiikan, journalismin ja tutkimuksen rajanormit – ja katso, he tekivät sen itse! Ei hävitetyn, mutta hävinneen maan taktiikkaa. Ajankuvat ovat tunnistettavissa, mutta maisemat jotenkin usvaisia, ihmiset kasvottomuuteen liukuvia. Kirjailijalla on kirjailijan vapaus, mutta olisiko hänelle nyt sattunut maantieteellisen paikantamisen virhe. Otava. Kyllä. Studentti on takertunut verkkoon. Se on hyvän taiteen tunnusmerkki. Suomenkin historiassa on totta kai harjoitettu mielialatiedustelua, nimenomaan salaista sellaista. 509 s. Olli Jalonen on jälleen kirjoittanut painavan teoksen. Mutta Studentti saa käyttöönsä virallisia dokumentteja kohdehenkilöistään, mikä viittaisi hankkeen jopa valtiolliseen taustaan. Mutta ei tuolloista Suomea sovi luokitella totalitääriseksi maaksi. Romaanissa Suomen sanomalehdet kulkevat idänasioissa yhtä sukkasillaan, mutta kaukaisen diktatuurin kansanmurhasta Kansan Uutiset raportoi realistisesti kun taas oikeiston Uusi Suomi julkaisee diktatuurin PR-aineiston liki sellaisenaan. Turha luulla pääseväsi tästä irti, me tiedämme sinut ja hallitsemme sinua… Studenttia suoraan kiristetään. Joutavan syvää rähmälläänoloa. Ihmisen on alinomaa pidettävä moraalinen kompassi herkässä tilassa
Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ajatuksen ovat esittäneet lukemattomat poliitikot ja kommentaattorit lukuisilla eri areenoilla. Mitä tarkoittaa demokratian puolustaminen aseellisesti. Lisäksi reaalisosialistisen suunnitelmatalouden konkurssi synnytti käsityksen siitä, että demokratia, kapitalismi ja vauraus kulkevat yhdessä paketissa. essee Teppo esKelinen Kirjoittaja työskentelee Itä-Suomen yliopistossa yliopistonlehtorina. 1990-luvun ajan henkeä edusti erityisesti politiikan tutkija Francis Fukuyaman teos Historian loppu, jonka mukaan demokraattinen järjestelmä oli osoittautunut ylivertaiseksi 1900-lukua leimanneessa ideologioiden mittelössä. K un demokratiaa ajatellaan geopoliittisen konfliktin tai blokkien välisen jännitteen kautta, kyse ei ole vain järjestelmien vaan myös maiden yhteentörmäyksestä. Ajatusta demokratiasta aseellisen konfliktin osapuolena ajatellaan kuitenkin harvoin loppuun asti. Tuolloisen ajattelun mukaan demokratian voitto ei sujuisi taistelutta, eikä maailma ollut valmis, mutta demokratialla olisi puolellaan yhteiskunnallisista voimista suurin, historian vääjäämätön kulku. DeMoKraTian puolusTaMisesTa Demokratian aseellisen puolustamisen suurin riski on siinä, että sen ensimmäinen uhri on demokratia itse, kirjoittaa Teppo Eskelinen esseessään.. 6 M aailmalla viime vuosina lisääntynyt autoritäärisyys ja viimeisimpänä käänteenä Ukrainan sota ovat muuttaneet sävyn, jolla demokratiasta keskustellaan. Kylmän sodan päättymisen jälkeen demokratiaa ehdittiin pitää voittaneena yhteiskunnallisena mallina. Demokratia ei tällöin viittaa niinkään ideoihin ja instituutioihin vaan pikemminkin napit vastakkain oleviin sotilasliittoumiin entistä jännitteisemmässä maailmassa. Yksi selväsanaisimmista ilmaisuista tuli Kanadan valtionvarainministeri Chrystia Freelandilta, jonka mukaan käynnissä on globaali konflikti avoimien pluralististen demokratioiden ja autoritääristen valtioiden välillä. Demokratiasta on yhtäkkiä tullut monissa puheissa geopoliittisen kamppailun osapuoli, suorastaan sivilisaatioiden törmäyksen polttoaine. Tämä merkitsee paluuta 1980-luvun rautaesiripun henkiseen maisemaan. Demokratian eteneminen oli toki ollutkin vakuuttavaa: Välimeren Eurooppa, Etelä-Amerikka ja Itä-Eurooppa kääntyivät kukin vuorollaan. Myös EU:n sisällä tällainen puhetapa on entistä yleisempi. Sanamuodoissa toistuvat silmien avautuminen, (itse)syytökset naiiviudesta ja demokratiaa kohdannut eksistentiaalinen uhka. Viime aikoina on ollut vaikea välttyä kuulemasta vaikutusvaltaisia puheenvuoroja siitä, miten demokratiaa on välttämätöntä puolustaa asein
Ajatustavan ihannointia kuulee jatkuvasti. Myöskään ulkoinen turvallisuus ei toimi niin, että jännitteisen ja vahvasti aseistetun rajan sisäpuolella operoidaan demokraattisesti samanlaisessa yhteiskunnassa kuin leppoisampienkin ulkosuhteiden vallitessa. Demokraattinen pluralismi, avoimen yhteiskunnan sallivuus ja moniäänisyys alkavat herkästi näyttää haavoittuvaisuudelta. Suomessa esimerkiksi näkyvä kolumnisti Kari Enqvist ilmaisi asian näin: ”Vaikuttaa siltä, että demokratia on kuten kapitalismi: hyvä renki mutta sääntelemättömänä huono isäntä. Pahimmillaan demokratian vihollisia aletaan tunnistaa kansalaisuuden perusteella. Se tarvitsee raamit.” Kylmän sodan voittanut demokratia oli nimenomaan demokratiaa, joka ei tuottaisi outoja ja yl. Demokratia näkyy esimerkiksi julkisen keskustelun muodossa, ihmisten käsityksessä roolistaan kansalaisina ja yleisessä hallinnon avoimuudessa. Käsitys käynnissä olevasta globaalista konfliktista ja omasta roolista konfliktin osapuolena ei voi olla vaikuttamatta tällaisiin kulttuureihin. Vaikkapa poliisi kyllä tuottaisi enemmän turvallisuutta monenlaisten erityisvaltuuksien avulla, mutta valtuudet halutaan erittäin hyvästä syystä pitää rajallisina. Turvallisuuden puute on potentiaalista, eikonkreettista ja uhkakuviin perustuvaa. Turvallisuusajattelun ja -koneiston roolin rajoittaminen on itse asiassa demokratian kovaa perustaa. Kylmän sodan loppu varmasti laiskistutti ajattelemaan, ettei demokratian puolesta tarvitse enää tehdä mitään ja että demokratia on nykymuodossaan ”valmis”. Erityisesti talouspoliittista valtaa on siirretty demokraattisen päätöksenteon ulottumattomiin poliitikkojen oletettujen populististen pyrkimysten jarruttamiseksi. Asioiden katsominen turvallisuuden näkökulmasta syrjäyttää aina muita, usein nimenomaan demokratialle tärkeitä näkökulmia. Monenlaisia sinänsä rasittavia mutta avoimen yhteiskunnan arkeen kuuluvia mielipiteitä ryhdytään näkemään mahdollisena informaatiosodankäyntinä. 1990 -lukulaisessa tarinassa demokratian voitosta on tietysti omat ongelmansa. Turvallisuuskoneisto ei ainoastaan reagoi tapahtumiin vaan toimii ennakoivasti, riskien perusteella ja varmuuden varalta. Kumpaankaan tarinaan ei kuulu ajatusta siitä, että demokratia voisi kaventua pikku hiljaa ja sisältäpäin, muodollisesti demokraattisista järjestelyistä huolimatta. Niin arkista paikkaa ei olekaan, ettei siellä voisi sopivasti katsoen nähdä katalaa hybridioperaatiota ja mahdollista viidennen kolonnan hanketta. J oitakin demokratian rajoittamisen muotoja voi pitää suorastaan nykyisen demokratiamallin ominaisuutena. Toisinajattelua siedetään entistä huonommin riippumatta vallan oikeutuksesta. Kun demokratia keskittyy valvomaan ulkorajojaan, se on huono huomaamaan, mitä sille itselleen samalla tapahtuu. Kollektiivinen länsi oppi 2000-luvulla, että demokratian vieminen asein on tuomittu epäonnistumaan. 6 1 D emokratia ei ole joukko muodollisia prosesseja vaan moniulotteinen kulttuurinen ja institutionaalinen järjestys, jossa korostuvat tasa-arvo, monimuotoisuus, osallisuus ja avoimen yhteiskunnan ihanteet. Tuolloin Yhdysvalloissa ryhdyttiin huolestumaan radikaalien kansalaisliikkeiden ja kasvavien julkisten menojen ”kaksoisvaarasta”. Esimerkiksi globaalin kansalaisyhteiskunnan kattojärjestö CIVICUS raportoi jo ennen uusimpia geopoliittisia käänteitä, että kansalaisyhteiskunnan osallistumisen vapaudet ovat heikentyneet ympäri maailman niin diktatuureissa kuin demokratioissa. Yhteiskuntien hallittavuuden katsottiin edellyttävän ”demokratian moderaatiota” – toisin sanoen demokratiaa, mutta kohtuudella. Demokraattinen kulttuuri voi heikentyä hiljalleen, ja niin myös tapahtuu. Taloussopimukset asettavat raamit päätöksenteolle ja suuryritysten investointien katsotaan edellyttävän vakaata sääntely-ympäristöä, jota ei saisi häiritä demokraattisella tempoilulla. Raportin julkaisun jälkeen alkanut (toki sinänsä välttämätön) pandemiapolitiikka ei ole taatusti helpottanut asiaa. Nyt sen täytyy ilmeisesti oppia, miten vaikea laji demokratian puolustaminen asein on. Vaikka turvallisuudessa olisi puutteita ja autoritääristen valtioiden interventioiden torjumiseen aito tarve, demokratian aseellinen puolustaminen ei pääse sisäänrakennettua ristiriitaa pakoon. Turvallisuus näkökulmana vahvistuu aina myös sisäisesti. Paradoksaalinen ajatus demokratian pelastamisesta sitä rajoittamalla alkoi esiintyä painavissa puheenvuoroissa 1970-luvulla. Syynä on ennen kaikkea se, että turvallisuuden puute ei ole koskaan pelkkä asiaintila vaan aina myös näkökulma yhteiskuntaan. Kun näkökulman painoarvo kasvaa, entistä useammat asiat myös tulkitaan turvallisuusongelmiksi. Samalla turvallisuuskoneiston villeimmätkin toiveet alkavat näyttää yhteiskunnan jäsenten silmissä asiallisilta. Demokratian aseellisen puolustamisen suurin riski onkin siinä, että sen ensimmäinen uhri on demokratia itse. Tarinalla demokratiasta geopoliittisen konfliktin osapuolena ja tarinalla demokratiasta voittaneena järjestelmänä onkin se yhteinen piirre, että molemmissa tarinoissa demokratia näyttää olemukselliselta
Siinä missä demokratiaa ovat pitäneet pystyssä suuret ja organisoituneet poliittiset ryhmät, markkinavetoinen yksilöllistyminen tekee siitä ohuemman ja helpommin menetettävän. Kuluttajien lisääntynyt valta on ollut tässä demokratian vastaisessa kehityksessä vaikuttavampaakin kuin pelko, terrori ja raaka voima. Tuloksena on politiikan teoreetikko Yasha Mounkin sanoin ”oikeudet ilman demokratiaa”. Kaikista poissuljetuin vaihtoehto tuntui olevan kansanäänestyksen järjestäminen, ja useimmin kuultu argumentti sitä vastaan oli, että tällaiseen äänestykseen varmaankin pyrittäisiin vaikuttamaan. Tämän varsin ilmeisen kehityskulun näkemistä kuitenkin vaikeuttaa 1990-lukulaisen kertomuksen edelleen vahva kulttuurinen asema. Mutta eikö olisi juuri kypsän demokratian merkki sanoa, että se kestää ulkoiset vaikuttamisyritykset ja kansanäänestys järjestetään siitä huolimatta. Että sen kun manipuloitte, demokratiassa luotetaan kansalaisten tahtoon ja kansalaiset ovat keskimäärin varsin vastuullisia, kun vastuu heitetään heille. Miten demokraattinen yhteiskunta päättää nopeasti muuttaa ulkopolitiikkaansa. On huomionarvoista, miten esimerkiksi Venäjän poliittista kulttuuria arvioidaan lännestä käsin. Demokratia todella näyttää joskus arvaamattomalta ja kaoottiselta, ainakin jos sitä arvioidaan hallinnon tai turvallisuuden mentaliteetilla. Otan yksittäisen ja ehkä tarkoituksellakin ärsyttävän esimerkin: Suomen viimekeväisen vauhdikkaan päätöksen hakea Nato-jäsenyyttä. Riittääkö demokratiaksi järjestelmä, jossa vaalit ja parlamentti kyllä toimivat, mutta turvallisuusajattelu saa entistä suuremman roolin, kansalaisten osallistumisen oikeudet kaventuvat hallinnoitavuuden ehdoilla, ja kuluttajuus sivuuttaa kansalaisuuden. Mutta myös vakiintuneissa demokratioissa on kysyttävä vaikeita kysymyksiä demokratian puolustamisesta. Malliin toki kuuluu, että kansalaismielipide vaikuttaa yhteiskuntaan, mutta selvästi määritellyissä puitteissa. Y mpäri maailmaa on nähtävissä myös kuluttajien roolin ja markkinavetoisten oikeuksien vahvistuminen demokratian kustannuksella. Ehkä tärkein kysymys on, uskalletaanko demokratialle antaa tilaa. Monet kenties näkevät demokratian tulevaisuuden mallina, jossa vaalien aikaan ilmenevä aito kansanvalta yhdistyy vahvaan hallintoon, markkinoiden ensisijaisuuteen ja turvallisuuskoneiston keskeiseen rooliin. Yksilöllisyys on vaarallista demokratialle silloin, kun se tarkoittaa organisointikyvyn katoamista. Venäjä on nimenomaan kuluttajavaltaisen yhteiskunnan dystooppinen tulevaisuus, maa täynnä markkinasubjekteja ilman poliittisen osallisuuden ja organisoitumisen välineitä. Kapitalismi ja individualismi eivät liity demokratiaan mitenkään automaattisesti, pikemminkin päinvastoin. 6 2 lättäviä käänteitä. Eri asia on, jos halutaan todella syventää demokratiaa, erottautua autoritäärisistä järjestelmistä ja luoda hyvää yhteiskuntaa kansanvalta edellä. Rauhallinen, avoin ja osallistava demokraattinen prosessi konfliktissa olevan naaAjatustademokratiasta aseellisenkonfliktinosapuolenaajatellaankuitenkinharvoinloppuunasti. Tämä kertomus on totuttanut yhdistämään yksilöllisyyden ja kulutusmahdollisuudet demokratiaan. Samaan aikaan myös demokraattiset järjestelmät ovat valuneet kohti tilaa, jossa kuluttajan valta on suurta mutta demokraattisen osallisuuden ala kapenee. Mutta todellisuudessa järjestelmä on (ennen viimeisimpiä käänteitä) oikeuttanut itsensä päinvastoin individualistisella valtiosta riippumattomuudella ja kulutuskysynnän kasvulla. V enäjällä on saatu karvaasti huomata, että talouden asettaminen demokratian edelle ei koskaan ole tilapäistä, ja Afrikan uusautoritäärisissä valtioissa on edessä sama opetus. Koska maa on autoritäärinen, sen poliittisen kulttuurin on oletuksen mukaan oltava kollektivistinen. Itse asiassa nykyistä autoritäärisyyttä on vahvistanut ympäri maailmaa juuri sen kyky oikeuttaa itsensä kasvavilla kulutusmahdollisuuksilla. Juuri tällaiset prosessit erottavat demokratian totalitarismista. Demokraattinen mentaliteetti on kaikkea muuta kuin itsestään selvää. Kysymys on vaikeampi kuin miltä se aluksi kuulostaa. Pahimmillaandemokratian vihollisiaaletaantunnistaa kansalaisuudenperusteella.
Myös kritiikin ja osallisuuden kyvyillä on erityinen merkitys. Demokratian puolustamisen onkin usein lähdettävä aivan toisista suunnista kuin mihin järjestelmävetoinen arkiajattelu, saati turvallisuuskoneiston näkökulma, tuntuisi johtavan. Osataanko kuluttajasubjektien nousu, tiedontuotannon kaventuminen ja toive ”hallittavuuden” helpottamisesta nähdä demokratian uhkakuvina. Ekologinen kriisi aiheuttaa vielä niin arvaamattomia seurauksia, että yhteiskuntajärjestelmät ovat kovilla. Se merkitsee irtiottoa tavasta ajatella politiikkaa markkinoiden käsitteillä eli niin, että poliitikot yrittävät ”myydä” ajatuksensa äänestäjille, joilla toivottavasti on seuraavat neljä vuotta ”kuluttajansuojaa”, ja niin edelleen. Uskalletaanko avoimuuteen ja kaikkien valtaan todella luottaa. On esimerkiksi aivan keskeistä, millaista tietoa on saatavilla ja minkälaisia kriittisiä tiloja yhteiskunnassa on. Jos jonkun mielestä puhe turvallisuuskoneiston vallan rajaamisesta, avoimuudesta ja kriittisen keskustelun tilan kehittämisestä on naiivia, niin se vasta naiivia onkin, että demokraattisten käytäntöjen kuvitellaan selviävän ehjinä itsestään. Jos demokraattinen mentaliteetti antaa periksi nyt, niin käy varmuudella uudestaan, jos todella vaikeat ajat ovatkin vasta edessäpäin. julkaistussa teoksessa ”The Crisis and Future of Democracy” (Rosa Luxemburg Stiftung Brussels). D emokratia ei myöskään typisty pelkäksi päätöksenteoksi, vaan se on myös julkisen keskustelun tila. On kuitenkin mahdollista, että demokratian ehjänä pitämistä vasta harjoitellaan. Tiedontuotannon kaventumista ja nykyyhteiskunnan viestintävetoisuutta tulisikin osata tulkita ongelmana demokratialle. Demokratia edellyttää moniäänistä tiedontuotantoa: lehdistön, tutkijoiden ja järjestöjen kyky tuottaa vallitsevia ajatusmalleja haastavaa tietoa uusista näkökulmista pitää demokratiaa hengissä. Jos keskustelulla ”totuudenjälkeisyydestä” on jokin erityinen arvo, niin se on ymmärrys tällaisen kritiikin kyvyn merkityksestä, vaikka asia tavallisesti väännetäänkin hallinnollisesti käyttökelpoisten faktojen muodon määrittelevän teknokratian kunnianpalautukseksi. Sen edellytyksiä ovat erilaisiin näkökulmiin ja selitystraditioihin nojaavien näkökulmien kirjo sekä ihmisten poliittiset kyvyt. Osataanko avoimuus, huolelliset kansalaiskuulemiset ja niistä seuraava hidas mutta osallistava päätöksenteko nähdä ylpeydenaiheena hyvien aikojen ylellisyyden sijaan. n Kirjoittajan pidempi teksti vasemmistosta ja demokratian haasteista ilmestyi 7.11. Jos julkisesta keskustelusta ja osallisuudesta puhuminen tuntuu lähtökohta huomioiden kaukaa haetulta, kannattaa pohtia sitäkin mahdollisuutta, että demokratian puolustaminen on moniulotteisempi ilmiö kuin äkkiä ajattelisi. Poliittisen subjektin ja markkinasubjektin ero on juuri poliittisen subjektin toimijuudessa. Vaikka demokratian kamppailua ajattelisi geopoliittisesti, sen voitto voi viime kädessä perustua vain sen houkuttelevuuteen. Poliittisten kykyjen kehittämiseen voi hakea inspiraatiota vaikka sosialismin historiasta, jossa kriittisen poliittisen lukutaidon merkitystä korostettiin. D emokratian uhat ovat siis paitsi rajojen takana, myös demokraattisina itseään pitävien yhteiskuntien kehityskuluissa. 6 3 purin silmien alla on paljon tärkeämpi demokratian manifesti kuin mikään aita. Jos poliitikot ovat kilpailijoita, joille kansalaiset osoittavat kannatusta tai sen puutetta, kansalaiset ovat nimenomaan yleisöä, eivät osallisia. Vasemmiston katseen on syytä olla demokratian syventämisessä erityisesti sen vuoksi, että asia tuntuu kiinnostavan muita niin vähän. Demokratia osallisuuden ja julkisen kritiikin tilana on nimenomaan markkina-ajattelun vastakohta. Venäjäonnimenomaan kuluttajavaltaisenyhteiskunnandystooppinen tulevaisuus,maatäynnä markkinasubjektejailman poliittisenosallisuudenja organisoitumisenvälineitä.
6.9.2022 Helsingissä Päättyi pitkä kaari elon väsynyt on saanut levon Nuku unta rauhaisaa Pohjattomasti kaivaten Sirpa ja Petri Kari ja Tuula Marika, Lassi ja Leo Ystävät Uurna laskettu läheisten läsnäollessa Malmin muistolehtoon 12.10.2022 Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto TIETOA TYÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Sörnäisten rantatie 25 A 1 00500 Helsinki 09-766429 www.tyovaenperinne.fi työväenkirjallisuutta, tapahtumia onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 kansan arkisto Tallentaa ja tarjoaa käyttöön työväen ja järjestöjen historiaa Avoinna kaikille. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. www.ksl.fi Vapaus oppia! Avoimet koulutukset • Syrjimätönkieli 24.1.ja31.1.,verkko • Yhdistyksenviestintä jamarkkinointi 14.3.-18.4.,verkko • Esiintymisjännitys hallintaan 25.-26.3.,Tampere • Ratkaisujaelämän valintatilanteisiin 6.-7.5.,Tampere. Käynti Vapaudenkadun puolelta. 26 Sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään osaston toimistolla Vapaudenkatu 79 A tiistaina 13.12.2022 klo. • JHL:n 3. krs., teemoina: teokset Lievää voimakkaampaakin tyrmistystä, Huuto kaupunkiluonnon puolesta ja Punavuoren historia. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki 25.11. Rautatienrakentajien kokemukset 1857-1939, Punapakolaiset. • JHL:n auditorio, teemoina: Pompeji runoja antiikin naisista ja orjista, paneeli työväenliike, rauhanliike, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä teokset Ratajätkät. Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna. klo 16–21 Kirjaston sali: Työväentutkimus Vuosikirja 2022 julkistaminen ja Kapinarunoilta. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa ja Henkinen työväki. ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. klo 12–18 Kirjaston sali teemoina: Suomalaiset ja skandinaaviset utopiayhteisöt ja filmi Amurinmaan siirtokunnasta sekä teokset Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella ja Myyttien ja utopioiden maa. 18.08.1928 Helsingissä k. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. Rakas Äitimme, mummimme ja isomummimme Marjatta TUOMIKOSKI os Henriksson s. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. 18.30 alkaen Esillä sääntömääräiset ym.esille tulevat asiat. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto.fi. T yöväenkirjasTon ysTäväT ry STADIN 9. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. Tervetuloa. 26.11. Koko ohjelma tyovaenkirjastonystavat.fi Tilaisuudet striimataan youtube.com/tyovaki Aatosta jaloa marrasku un valoa Jyväskylän Sähköalantyöntekijät ry.os. HALLITUS Vasemmistolaisten oma opintokeskus
6 5 ristikko H a r r i a sik a in en Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.
Esillä sääntömääräiset asiat. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Paikalle saapuvia osallistujia pyydämme ottamaan huomioon voimassa olevat terveysturvallisuutta koskevat suositukset. Pyydämme kokoukseen osallistuvia ilmoittautumaan Uudenmaan Vasemmistoliiton verkkosivuilta löytyvän ilmoittautumislomakkeen kautta 1.12.2022 mennessä. Kokouksessa käsitellään syyspiirikokouksen sääntömääräiset asiat, kuten vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä henkilövalinnat piirihallitukseen. Osallistuminen kokoukseen on mahdollista myös tietoliikenneyhteyden välityksellä. Käsittelyyn tulee myös Uudenmaan eduskuntavaaliohjelma. mennessä sähköpostitse ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tervehdyksen voi jättää myös verkossa: ilmoitukset.ku.fi ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Tervetuloa! UUSIMAA Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Sääntömääräinen SYYSKOKOUS 24.11.2022 klo 18.00 Miittinki Pohjoispuisto 4 sisäpiha, 2 kerros Porin JHL ry Porin JHL ry hallitus Kahvitarjoilu Kokouksessa käsitellään: -Yhdistyksensääntöjenmääräämät asiat -Valitaanpuheenjohtaja2023 -Päätetäänhallituksenvarsinaisten javarajäsentenmäärästä -Päätetäänyhdistyksentoimihenkilöillemaksettavista korvauksista -Valitaanhallitukseentarvittava määrävarsinaisiajavarajäseniä -Vahvistetaanluottamusmiehet, varaluottamusmiehettoimialoittain -Valitaantoiminnantarkastajat -Hyväksytääntoimintasuunnitelma jatalousarviovuodelle2023 -Päätetäänyhdistyksenkokouksen koollekutsumistavastaja-ajasta -Muutesilletulevatasiat LÄHETTÄÄ JOULUTERVEHDYKSET AJOISSA KU:hun PUOLUEJA AMMATTIOSASTOJEN TERVEHDYKSET PIENI TERVEHDYS, leveys 42 mm korkeus 25 mm 70 € ISO TERVEHDYS, leveys 88 mm korkeus 25 mm 140 € HENKILÖTERVEHDYKSET NIMITERVEHDYS (tähän hintaan ei kuulu kuvaa) 5 € KUVALLINEN HENKILÖTERVEHDYS, leveys 42 mm korkeus 25 mm 30 € Nimitervehdykset maksetaan tilille: FI64 2100 1800 0395 16 (NDEAFIHH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 MUISTA Lähetä tervehdykset 23.11. Edellisen lehden ristikon vastaukset Tampereen Teollisuustyöväen Ammattiosasto ry no 7:n SYYSKOKOUS Tiistaina 29.11.2022 alkaen klo 16.30 Teollisuus Seiskan kokoushuoneessa Näsilinnankatu 22 B II krs. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity Luotettava tieto on työläisen perusoikeus. Mahdollisten kokoontumisrajoitteiden ollessa voimassa, kokous voidaan siirtää järjestettäväksi kokonaan etäkokoukseksi. Jäsenet tervetuloa Hallitus KOKOUSKUTSU Uudenmaan Vasemmistoliitto ry:n sääntömääräinen SYYSPIIRIKOKOUS järjestetään lauantaina 10.12.2022 klo 10.00 alkaen Ahmoon työväentalolla, osoitteessa Paunilantie 5, Karkkila. Tuodaan työ näkyväksi
viimeinen sana n iin se aika rientää. Gallupeissa kiitävä kokoomus tarjoaa veronkevennyksiä varakkaille ja leikkauksia pienituloisille. HallitusOHjelman julkistamisen jälkeen hallituksen muu kuin kriisityö on ollut arkista. Nyt kun hallituskauden viimeiset esitykset alkavat olla eduskunnassa, voi sanoa, että paljon on kriisien keskellä saatu aikaan. Juha Sipilä oli kaatanut oman hallituksensa ja oikeistopolitiikka johtanut keskustan historialliseen vaalitappioon. Silti se lähti moderniin punamultahallitukseen, joka alkoi ensitöikseen kumoamaan Sipilän hallituksen inhotuimpia lakeja. Määritelmä ei ollut ”vasemmiston”, ei ”sosialistien” eikä edes ”punavihreiden”, vaan EU:n komission. Sosiaaliset investoinnit on nähty edellytyksenä tulevaisuuden hyvinvoinnille. Siinä ei ole oppeja julisteltu eikä lippuja heiluteltu. Huhtikuussa ratkaistaan, jääkö uudenlainen suhtautuminen talouteen vain yhden vaalikauden mittaiseksi välivaiheeksi, jonka jälkeen palataan suomalaiseen ”normaaliin”. Ensi maaliskuussa 30 000 uutta perhettä pääsee kokonaan maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Edessä olevista kriiseistä ei tiedetty mitään, kun Antti Rinteen hallitus käänsi Suomen suuntaa koko edellisen vuosikymmenen jatkuneesta näivetyspolitiikasta uudistusten tielle. Sosiaalisen investoinnin vastaus on, että hyödyt tulevat olemaan suuremmat kuin kustannukset. Sillä on saatu työllisyys ennätystasolle, eikä sen veto osoittanut hiipumisen merkkejä syksylläkään, vaikka taantumapuheet yleistyivät. Tällä vaalikaudella on toteutettu koulutuksen, myös varhaiskasvatuksen, kunnianpalautus. Korona, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sitä seurannut energiakriisi muuttivat hallituksen toiminnan kuin palokunnaksi, joka rientää pillit kiljuen sammuttamaan roihuavia pesäkkeitä. Alkukesän 2019 riehakkaista tunnelmista on pian 3,5 vuotta. Panostus varhaislapsuuteen ja koulutukseen auttaa ihmisiä varautumaan tuleviin riskeihin kasvattamalla heidän sosiaalisia taitojaan ja työvoimavalmiuksiaan. 2000-luvulla melkein koko ajan hallituksessa olleen kokoomuksenkaan johdolla ei saatu aikaan ylijäämäisiä budjetteja, mutta työllisyys oli matalammalla ja köyhyys korkeammalla tasolla kuin nyt. kai HirVasnoro Politiikan toimittaja. Se julkaisi sosiaalisten investointien paketHyödyttulevat olemaansuuremmat kuinkustannukset. OppOsitiOn mielestä hallitus on toteuttanut uudistuksiaan holtittomalla velkaantumisella. 6 7 Velkaantumisen idea tinsa vuonna 2013, mutta yleensä EU-kuuliaisessa Suomessa paketin otti vakavasti vasta nykyinen hallitus. Siksi vastaus kysymykseen ”mistä rahat” on, että rahoja ei tarvitse ”ottaa” mistään. Koulutus, lastenkasvatus ja terveydenhuolto ovat politiikkaa, jolla pyritään vahvistamaan ihmisten taitoja sekä kapasiteetteja. Kaiken takana oli kuitenkin tässä velkakellojen maassa vallankumoukselliselta tuntuva ajattelu, jossa sosiaalinen investointi on investoimista ihmisiin, tulevaisuuteen. Suuri linja on ollut tulevaisuuteen sijoittaminen vaikka sitten opposition toitottamalla velkaantumisella. Uusi oppi olivat sosiaaliset investoinnit. Uusliberalismin aikakausi päättyi – ainakin keskeytyi – yhdeksi vaalikaudeksi
Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. 00 32 51 -2 21 6 PAL.VKO 2022-50 Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa