16/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. kansan uutiset . vIIkkolehtI | 17.4.2020 | 3,5 € | 16-003251-2016 | kansanuutIset.fI 1990-luvun virhe oli syventää lamaa sivu 9 Guardian: Tauti tappaa Euroopan oliivipuita sivu 14 Korona lamaannuttaa yhdistystoiminnan sivu 20 SIVU 27 EU:n sUojaUs pEtti
Tuhansia työntekijöitä irtisanottiin tavalla, joka ei ole voinut olla vaikuttamatta pandemiaan varautumiseen. Kesto Määräaikais. Jyrki Kataisen hallitus jatkoi sitä vaikuttavuusja tulokselPÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi PS. Lue Lisää sivu 22 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Vuonna 2009 virastojen yhdistämisellä muodostettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ollut jatkuvien yt-neuvottelujen ja säästöjen kohteena. l S uomi on muita paremmin valmistautunut koronakriisiin ja varmuusvarastoinnin takia suojavarusteetkin riittävät, toisin kuin muilla mailla. Perusteluna käytettiin säästöjen lisäksi odotettavissa olevaa työvoimapulaa henkilöstön eläköitymisen takia. Hallitus nojautuu koronatoimissaan THL:n tuottamaan tutkimustietoon. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. On siis käärittävä hihat. Sipilän hallituksen leikkaukset kohdistuivat sen tutkimus-, asiantuntijaja kehittämistoimintaan eli juuri siihen asiantuntemukseen, jota nyt tarvitaan. Sen jälkeen sairaanja tehohoidossa olevien määrä on tasaantunut. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA All Over Press/Dzianis Apolka Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. 16/2020 Perjantaina 17.4.2020 TÄSTÄ INNOSTUN NYT sirpa KosKinen Kansan Uutisten toimituspäällikkö. 2 | KU 16 /2 02 Kun takana on jo viikkoja koronaviruksen kanssa painiskelua täällä Suomessakin, ja kun monenlaiset pelot ovat aikansa ruokkineet epätoivoa ja paniikkia tulevaisuutta kohtaan, niin nyt yhtäkkiä esiin työntyykin taistelumieli. Kokonaiskuvassa Suomi saattaa selvitä koronasta useimpia muita maita vähemmällä. Vanhasen hallituksen supistukset kohdistuivat valmiusasioihin valtionhallinnossa. Valtio aloitti tuottavuusohjelman Matti Vanhasen pääministerikaudella vuonna 2003. Silloin tarkasteluun on otettava myös monta edellistä hallitusta. Kritiikkiä tulee paljon, mutta tuloksilla mitaten hallitus on selvinnyt kriisistä erinomaisesti. Suomi riisui itseltään kriisivalmiutta lisuusohjelman nimellä 2012–2015. Joskus tulevaisuudessa on yhteenvetojen aika. Pandemiat ovat tulleet jäädäkseen. Teos on viihdyttävä, vaikka sen teemat ovat vakavia. Emme tiedä nyt nähtyjen kömmähdysten kaikkia syitä, mutta taustalla voi olla takavuosien leväperäinen suhtautuminen kriisivalmiuteen. Lue Lisää sivu 8 Ulla Donner voitti Sontaa-albumillaan tämänvuotisen Sarjakuva-Finlandian. Rajoitukset olivat kovia ja ne tehtiin ajoissa. Näin meille vakuutettiin ministerien suilla koronaepidemian lähestyessä ja sen jo alettua. Kolumnisti Jussi Ahokas on löytänyt yllättävältä taholta uutta näkökulmaa talouspolitiikkaan – ja varsinkin velkataakan hoitoon koronakriisin jälkeen. Vähitellen paljastui, että lentokentät vuotivat tartunnan saaneita ja suojavarusteita oli varastoitu hädin tuskin päivän riittävä määrä, kun ollaan kriisieikä normaalitilanteessa. ”Arjessakin puhumme usein rinnakkain kepeistä ja raskaista aiheista: ensin vaikka ilmastoahdistuksesta ja rahattomuudesta ja heti seuraavaksi kysymme, mitä toinen söi lounaaksi”, Donner pohtii. Taudin huippu oli ehkä pääsiäisviikolla. Säästöiltä ei säästynyt viime päivinä myrskyn silmässä ollut Huoltovarmuuskeskuskaan. THL esimerkiksi joutui supistamaan epidemioiden seurantaan tarvittavien laboratorioidensa toimintaa. (10 %)
Lapsiavioliitot ovat lailla kielletty, mutta Rekhan kotikylässä Nepalissa Terain alueella, lähellä Intian rajaa, ne ovat yhä perinne: Tytöt on naitettava ennen kuin heidän katsotaan pilanneen maineensa. Lapsena naitu Nepalin syrjäseudulla elää yhä lapsiavioliittojen perinne. AjAssA KU 16 /2 02 | 3 01 AjAssA V aikka Rekha on vasta 14-vuotias, isän ja suvun miesten mielestä aviomiehen löytämisellä on jo kiire. Siihen hän ei kuitenkaan koskaan pääse. Joka toinen tyttö päätyy naimisiin alaikäisenä. Tiina Madissonin ohjaama Nepalin morsian -dokumentti (Icebreakers 2019) kertoo yhden tytön ja perheen tarinan. Madisson työryhmineen työsti elokuvaa kaikkiaan neljä vuotta Nepalissa, jossa ohjaajalla on verkostot aiempien dokumenttiensa ja reportaasiensa vuoksi. TeksTi Tuula Kärki Rekha joutuu naimisiin lapsena.. Rekha saa vielä käydä koulua ja haaveilee englannin opettajan ammatista
Rekha oli toisenlainen, boheemi unelmoija. . Tyttö oli hänen nepalilaisen assistenttinsa sisaren tytär. käsIkIrjoItus ja ohjaus: Tiina Madisson (kuvassa oikealla), kuvaus: Marita Hällfors, Anna Karatvuo, äänitys: Mart KesselOtsa, leikkaus: Katja Pällijfeff, musiikki: Salla Luhtala, linjatuottajat: Joonas Kauppinen, Alexander Kristiansen, vastaava tuottaja: Kirsi Mattila . Vanhemmat ajattelevat tarkoittavansa tytärtensä parasta, kun naittavat nämä lapsina. Madisson sai muutama viikko sitten tämän puolisolta kuvan, jossa oli pariskunnan ensimmäinen lapsi. Kesto 71 minuuttia . Lapsiavioliitto on paikallinen ilmiö Terain alueella, joka on lähellä Intian rajaa. Lopulta nähdään myös avioelämää kaupungissa, kaukana kotikylästä, tuntien tiettömän taipaleen takana. – Tiedetään myös, että näissä avioliitoissa on paljon hyväksikäyttöä ja parisuhdeväkivaltaa, Madisson sanoo. – Ehkä siksi heillä oli halu puhua ulkopuolisille. – Tytötkin ovat aloitteellisia avioliiton suhteen, koska avioliiton ulkopuolista seurustelua ei sallita. Perheenlisäystä Rekhalle kuuluu hyvää. – Samanlainen kurttunaama kuin Rekha. – Tajusin, että minulla oli ainutlaatuinen mahdollisuus päästä ilmiöön sisään, hän sanoo. Kuuntelen ihmisiä, ja jos kuuntelee, ihmiset myös puhuvat. – Olen kuvannut aiemmin siellä paljon materiaalia, josta varmaankin työstän nyt toisen elokuvan, hän kertoo. Myötäjäisrahojen kerääminen on taakka tyttöjen perheille, Madisson kertoo. 2020.. . Loisteliaasti kuvattu, lähes unenomainen elokuva pääsee näyttämään perheen arjen läheltä. . Rekhan pikkusisko haaveili avioliitosta. Siinä nähdään Rekhan ja perheen valmistautuminen häihin vanhemman sulhasen kanssa. Hänellä on kova hinku palata Nepaliin, mutta koronapandemian aikaan se ei ole nyt mahdollista. Tytöt kuitenkin kasvavat niihin. Kulttuurikin on hyvin intialainen. Se sisältää myös huumoria, kun kylän miehet pohtivat, kuinka löytää Rekhalle puoliso. Avioliitto katkaisee kuitenkin koulunkäynnin, johtaa varhaisiin raskauksiin ja sulkee tytöt yhteisön toiminnasta. Icebreakers 2019 yhteistuotantona norjalaisen tuotantoyhtiön Filmavdelingen AS kanssa. AinutlAAtuinen mAhdollisuus Madisson pääsi lähelle Rekhan perhettä ja lapsiavioliittoperinnettä, koska tunsi ennestään kulttuurin ja paljon hmisiä Nepalista. – Tuntui, että he ovat itsekin väsyneitä naittamaan lapsiaan. AjAssA 4 | KU 16 /2 02 Vanhemmat ajattelevat tarkoittavansa tytärtensä parasta naittaessaan nämä lapsina. Se kertoo suloisen tytön haaveista ja sopeutumisesta kohtaloonsa. – Hänessä on jotain erityistä ja hän on uskomattoman kuvauksellinen, Madisson sanoo. Ihanan näköinen tyttö, Madisson sanoo. – Se oli hiukan ongelmallista, että hän puhui vain vähän, mutta toisaalta en halunnut tehdä haastatteluihin pohjautuvaa reportaasia, vaan elokuvan. NähtävIllä Yle Areenassa 13.4. l Nepalin morsian . Myös Rekhan äiti oli naitu alaikäisenä
Koko maassa yt-neuvotteluita käydään yhteensä yli 4 500 työpaikalla. Varsinaiset työpaikat saattavat kuitenkin sijaita muualla Suomessa. Kuvat kuivuuden ja muiden katastrofien tuhoamilta alueilta Afrikassa muistuttavat Castron mukaan Natsi-Saksan keskitysleireistä. Niin sanottua torjuntakykyä saisi paljon enemmän kymmenesosalla hävittäjien hinnasta. Castron mukaan rikkaiden maiden hallitsema maailmantalous on rikollinen järjestelmä. KU Bloginostot ”rikollinen talousjärjestelmä nürnbergiin” 20 vuottA sitten Kuuban presidentti Fidel Castro. Kalevi Suomela blogit.kansanuutiset.fi/ kirjavia-ajatuksia/ oppia meKsiKosta suojavarusteiden ostoon Meksikosta on kirjoitettu globaalin koronakriisin olosuhteissa arveluttavia artikkeleita, jotka perustuvat epäluotettaviin ja yksipuolisiin lähteisiin. Todellisuus on kuitenkin toinen. Se järkyttää käsitystämme, että elämä on yleensä turvallista ja hallittavaa. Hänen rankka argumenttinsa on, että hävittäjälentokone on hyökkäysase, ei puolustusase. Se pitäisi tuomita uudessa Nürnbergin oikeudenkäynnissä, samanlaisessa, jossa natsijohtajia tuomittiin toisen maailmansodan jälkeen. Anna Vuorjoki blogit.kansanuutiset.fi/ mieli-koulussa/ lisäaiKaa hävittäjähanKinnalle. yli 122 000 jo lomautettu lomAutukset Lomautettujen määrä nousee päivä päivältä. Sami Laaksonen blogit.kansanuutiset.fi/ ekosuden-sanailua/ työja elinkeinoMinisteriön julkaisemien tuoreimpien lukujen mukaan Suomessa on jo yli 400 000 henkilöä yt-neuvotteluiden piirissä. Korona muuttaa myös maailmankuvaamme ja psyykkistä todellisuuttamme. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja sen asiantuntijat ovat kiitelleet Meksikoa sen oikea-aikaisesta valmistautumisesta pandemiaan. tuoreessa le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehdessä on vapaan toimittajan Pentti Sainion artikkeli, jossa hän ottaa kantaa parhaillaan työn alla olevaan projektiin korvata ilmavoimien vanhat hävittäjät uusilla. AjAssA KU 16 /2 02 | 5 MaailMan väestöstä 85 prosenttia elää orjalaivan ruumassa, pieni eliitti luksushyteissä, Kuuban presidentti Fidel Castro vertasi avatessaan kehitysmaiden G77-maiden huippukokouksen 13.4.2000. Elämästä häviää asioita, joista olemme tottuneet hakemaan voimaa ja virkistystä. Nostureita valmistava Konecranes lomauttaa koko henkilöstönsä. Maailman nykyinen talousjärjestelmä tappaa kolmessa vuodessa enemmän ihmisiä nälkään ja tauteihin kuin kuusi vuotta kestänyt toinen maailmansota, hän sanoi. Terveysjärjestön mukaan Meksiko aloitti ensimmäisenä Kiinan ulkopuolella valmistautumisen tulevaan virustautiin. Le ht iK Uv a Le ht iK Uv a/ M ar tt i Ka in UL ai ne n. Hieman yli puolet yt-neuvotteluiden piirissä olevista yrityksistä pitää pääkonttoriaan Uudellamaalla. Lukuihin ei lasketa osa-aikaisesti lomautettuja eikä alle 20 työntekijän yrityksiä. maaliskuuta alkaen koronaviruksen vuoksi. G77-ryhmä perustettiin vuonna 1964. Konkreettisella tasolla epidemia muuttaa lähes jokaisen arkea: lapsenhoito pitää järjestää uudestaan, työn tekemisen paikka, tahti ja ehkä tehtävätkin muuttuvat. Yli 122 000 on lomautettu 16. Artikkelissa Sainion argumentti on, että suunnitellun 64 hävittäjän hankinta on Suomen puolustuksen kannalta hukkainvestointi. Kai Hirvasnoro Kriisissä tarvitaan armollisuutta Psyykkinen kriisi on tilanne, jossa ihminen kohtaa niin suuren muutoksen tai kuorman, että aiemmin opitut keinot eivät riitä siitä selviytymiseksi. Siihen kuului 135 maata, joissa vuonna 2000 asui 80 prosenttia ihmiskunnasta. Artikkelissa on paljon taustatietoa nykyisen kaluston hankintapäätöksen erilaisista kiemuroista. Koronavirusepidemia on suurimmalle osalle meistä juuri sellainen
Uudenmaan liikkumisrajoitukset puolestaan purettiin keskiviikkona. Tuki koskee tilanteita, joissa varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana oikeutettua alle 10-vuotiasta lasta hoidetaan kotona vanhemman ollessa samalla palkattomasti poissa ansiotyöstä. AjAssA 6 | KU 16 /2 02 L astenhoidon takia palkatta töistä poissa oleville vanhemmille tulee koronakriisin takia uusi väliaikainen tuki. Jatkotoimia hallitus valmistelee kaiken aikaa. Tukea voi hakea takautuvasti 16.3. Ihmisten toimeentulon turvaamiseen siinä on kaikkiaan 1,5 miljardia euroa. – Työpaikkojen luomiseen suunnattu elvytys maksaa itsensä nopeasti takaisin ja pidemmällä ajanjaksolla ihmisiin sijoittaminen tulee takaisin moninkertaisesti, kun ihmisiä ei syrjäytetä 1990-luvun tavoin. Seuraava lisäbudjetti eduskunnalle annetaan toukokuussa. l Kotiin jääneille vanhemmille uusi tuKi Hallitus taistelee lisäbudjeteilla koronan vaikutuksia vastaan. Jussi Saramon mukaan akuutin kriisin jälkeen tarvitaan pitkän laman estämiseksi iso elvytyspaketti. Tiistaina eduskunnan käsittelyyn tulleessa lisäbudjetissa uusi etuus on vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan suuruinen eli 723,50 euroa. Hallitus tarkastelee niitä ensi viikolla. Opetusministeri Li Andersson kertoi eduskunnassa, että hänen ministeriönsä johdolla valmistellaan parhaillaan lasten ja nuorten tukipakettia. Pääministeri Sanna Marin painotti silti, että mökeille ei pidä lähteä. – Vasemmistoliiton linja on, että tämän kriisin kustannuksia ei saa kaataa tavallisten ihmisten maksettavaksi samaan aikaan, kun esimerkiksi pankit ja suuremmat yritykset jatkavat kuten ennenkin, Pia Lohikoski sanoi. Muut koronarajoitukset ovat voimassa. alkaen heti kun hallituksen esitys on hyväksytty eduskunnassa. Lisäbudjetin lähetekeskustelussa vasemmistoliiton edustajat korostivat sen panostuksia ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon. teksti Kai Hirvasnoro kuva Lehtikuva/Markku Ulander Hallituksen pääsiäisen alla antama lisäbudjetti on nyt eduskunnan käsittelyssä.. Epidemian huippua ei ole vielä saavutettu, mutta oikeudellista perustaa sululle ei enää ole. – Sen rooli ja tärkeys on siinä, että voidaan turvata kaikkien lasten ja oppilaiden oikeus saada lisää tukiopetusta etäopetusjakson jälkeen. Viime viikolla annettu lisäbudjetti on ennätyssuuri, 4,1 miljardia euroa
KU Maaseudulle kausitöihin eduskunnan hYväksYMät työttömyysturvan ehtojen määräaikaiset muutokset tulivat voimaan 15.4. Lomautetun pitää lomautuksen aikana ottaa vastaan työnantajien tarjoamaa työtä. ProAgrian asiantuntijat auttavat maaseudun yrityksiä ympäri Suomea. Yrittäjien ja freelancereiden mahdollisuuksia saada työttömyysturvaa on parannettu 30.6. Kai Hirvasnoro Ylläri! Unkarin oikeusministeri Judit Varga sanoo, että poikkeustilanteeseen tarkoitettua valmiuslakia, siis sitä joka antaa Viktor Orbánin hallita asetuksilla, on todennäköisesti tarvetta jatkaa myös pandemian jälkeen. Perustajat toteavat, että Suomesta puuttuu selkeästi maaseudun tarpeita tunteva, työvoimapalveluita tarjoava yritys. Ajanjaksolla 16.3.–30.6. Karenssipäätökset kasvattivat toimeentulotuen saajien ja tuen määrää. saakka, vaikka hänellä lomautuksen aikana olisi yritystoimintaa tai hän opiskelisi. Niklas Kaskeala 14.4. Työttömyysturvaa maksetaan heti ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästä alkaen. Nähtäväksi jää, onko koronaepidemia tällainen murroskausi. Varsinkin kun julkinen valta ottaa isoa roolia kriisin hoidossa ja siitä toipumisessa. Jan KosKimies, eläKeläinen 2/2020 twitter sipilän hallitus lisäsi työttömien karensseja sipiLän hALLitus Karenssin saaneet työttömät joutuivat turvautumaan toimeentulotukeen. Sekin on tietoinen valinta. lomautetun työntekijän saama perustai ansiopäiväraha ei kuluta päivärahan enimmäiskestoa. Tämä koskee kokonaan lomautettuja sekä lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle lomautettuja. Verkkopalvelu töitäsuomesta.fi on jo saanut tuhansia rekisteröityneitä työnhakijoita ja -tarjoajia. Yrittäjän perheenjäsenen työssäoloehto lyhenee vuodesta puoleen vuoteen. Ei paluu vanhaan, ekologisesti kestämättömään talousjärjestelmään tapahdu koronan jälkeen automaattisesti. Tästä näkökulmasta toimeentulotuen tarvetta lisäävät työvoimapoliittiset uudistukset eivät ole tarkoituksenmukaisia”, tutkijat kirjoittavat. Nyt jos koskaan on saumat valita toisin. saakka. ”Toimeentulotuen saaminen heikentää työnteon kannustimia, koska ansiotulojen suojaosa (etuoikeutettu tulo) on matalampi yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan verrattuna. Lisäksi lomautettu voi erillisen määräaikaisen lain perusteella saada työttömyysturvaa 31.7. Annastiina Kallius 13.4. Maaseudun elinkeinoista tarvitaan erityisasiantuntemusta ja koronakriisin aiheuttamat kausityövoimaongelmat entisestään korostavat maaseutuelinkeinoja tuntevan toimijan tarvetta. Määräaikaishaastattelujen vaikutusta työllisyyteen ei ole selvitetty. KU koronalievennykset työttöMyysturvaan. Tavoite oli lyhentää työttömyysjaksoja. Le ht iK Uv a/ em m i Ko rh on en Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, ProAgria Keskusten Liitto sekä Suomen Kylät ovat perustaneet yhteisen Töitä Suomesta Oy:n auttamaan maaseudun yrityksiä työvoimapulassa, jonka koronakriisi on aiheuttanut. Muutokset ovat voimassa 6.7. AjAssA KU 16 /2 02 | 7 Yksi edellisen hallituksen työllisyysideoista oli työttömien määräaikaishaastattelut kolmen kuukauden välein. Asiaa koskevan lain idea oli tehostaa työttömien tarkkailua. Mitä tapahtui, siitä kirjoittavat Kelan tutkimusblogissa Antti Halmetoja Valtiontalouden tarkastusvirastosta ja Tuija Korpela Kelan tutkimusosastolta. Määräaikaishaastattelut lähes kaksinkertaistivat työttömille määrättyjen karenssien määrän 2016–2018. Lukumääräisesti ne lisääntyivät runsaasta 8 000:sta lähes 16 000:een. Ansiopäivärahan saaminen edellyttää lisäksi työttömyyskassan jäsenyyttä samanmittaisen ajan. Työttömyysturvan alun viisi omavastuupäivää on poistettu määräajaksi. Eniten karensseja seurasi ilman pätevää syytä työllistymissuunnitelman noudattamatta jättämisestä. Lyhyesti LAinAttuA Historian murroskausien näkyvät seuraukset taloudessa ja politiikassa heijastavat usein syvällisempiä muutoksia ihmisten ajatusmaailmassa, mentaliteetissa. ja niitä sovelletaan takautuvasti 16.3. Suomen Kylät on puolestaan työskennellyt pitkään erilaisten hankkeiden kautta työvoimapalveluissa. saakka. Työssäoloehto lyhenee 13 viikkoon eli 3 kuukauteen. Suomeen on tulossa 1 500 huoltovarmuuden kannalta kriittistä työntekijää ulkomailta, tämä ei kuitenkaan riitä lähellekään työnantajien tarpeiseen, vaan kotimaasta tarvitaan runsaasti työvoimaa. alkaen
Ehkäpä pitää kuunnella tarkalla korvalla myös Veikko Lavin Tukilisäjenkka, joka muistuttaa meitä siitä, että asiakkaiden näkökulmasta sosiaalietuusjärjestelmän tulee olla ymmärrettävä ja riittävän yksinkertainen. Kun koronakriisin akuutti vaihe viimein väistyy ja pääsemme taas paremmin kiinni yhteiskuntamme tulevaisuuden suunnitteluun – muun muassa sosiaaliturvan kehittämiseen – on Nikkelimarkan opetukset syytä pitää mielessä. Ei pidä syödä enemmän kuin tienaa ja velat maksetaan – se on kunniakysymys. Mihinpä päätöksentekoon ei suomalaisista jenkoista ja polkista apua löytyisi. Tärkeimpiä niistä ovat ilmastovelka ja muu ympäristövelka, jotka muistuttavat paljon Nikkelimarkan suruvelkoja. Siinä kertoja nimittäin alkaa kysellä: ”Mutta sinä itse milloinka sä maksat, surut jotka olet mulle tuottanut?” Käytännössä hän siis muistuttaa meitä siitä, että maailmassamme on muunlaistakin velkaa kuin rahamääräistä velkaa. Ilmoitustrafiikki avoinna ma-pe klo 9-16: ilmoitukset@kansanuutiset.fi kansanuutiset.fi TILAAJAPALVELUMME palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa verkossa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Eriarvoisuus ja perusturvan taso ovat myös teemoja, joita saattaa olla mielekästä tarkastella eräänlaisena yhteiskunnallisena velkana. Velkaongelmiin joutuneita valtioita ei Suomessa katsota edelleenkään hyvällä. ”Suu säkkiä myöten” on ollut aina enemmän tai vähemmän julkisen taloudenpidon ohjenuora. Koronavirusepidemia on osoittanut aukkoja kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän varautumisessa ja kyvyssä toimia vakavien epidemioiden aikaan. Koronavirusepidemian aikana olen hakenut lohdutusta suomalaisesta menneiden vuosikymmenien kevyestä musiikista. Näihin varmasti kiinnitetään huomiota tulevina vuosina. Suomihan on valtionakin tunnettu määrätietoisena ja luotettavana velkojen maksajana. Erityisen piristävinä olen kokenut suomalaiset jenkat ja polkat. Myös huoltovarmuudessa on havaittu puutteita. Niille ei vain tahdota antaa samanlaista merkitystä kuin rahaveloille. oliko sittEn kyse erityisolosuhteista vai mistä, mutta nyt ensimmäistä kertaa kuuntelin tarkasti myös Nikkelimarkan toisen säkeistön. Ja yllätyin kuulemastani. Kuten surun syytä ei voida peruuttaa, myöskään menetettyä biodiversiteettiä ei ole välttämättä mahdollista palauttaa. Aineistot vedosilmoituksiin (KU:n taittamat) edellisen viikon torstaina klo 14.00 mennessä. Silti meidän pitää tehdä kaikkemme, että emme enää tekisi lisää ekologista velkaa ja että esimerkiksi hiiltä sitomalla pystyisimme maksamaan edes osan ilmastovelasta takaisin. Olen huomannut, että niistä voi löytää myös talouspolitiikan hahmottelussa auttavia viisauksia. Jussi AhokAs Kirjoittaja on Suomen sosiaali ja terveys ry:n SOSTEn pääekonomisti. Nikkelimarkan talouspoliittiset opetukset Kolumni KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Olen aina aiemmin tulkinnut kupletin juonen siten, että siinä muistutetaan kuulijoita rahamääräisten velkojen maksujen tärkeydestä. Tarinan kertoja aloittaa heti lupauksella: ”Kyllä minä maksan sen nikkelimarkan, jonka minä olen sulta lainannut”. Velkaa käsittelee mainiosti Georg Malmstenin esittämä ja myös säveltämä Nikkelimarkka-jenkka, johon hienon sanoituksen on laatinut Tatu Pekkarinen. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU TIEDOTTAA: KUN ILMOITAT KU:SSA ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: Valmiina asiakkaalta tulevat ilmoitukset (pdf-muodossa) ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16.00 mennessä. Emme saa kuitenkaan tuijottaa pelkästään rahavelkoja, vaan mielekäs talouspolitiikan kokonaiskuva vaatii myös muiden velkojen huomioimista. Laulun viesti tuntuu tukevan yleisempää suomalaista suhtautumista velkaan ja erityisesti velkojen maksuun: ”Ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu”. On oletettavaa, että seuraavina vuosina käydään paljon keskustelua koronakriisin aikana kasvaneista julkisista velkakuormista ja niiden purkamisesta. Myös sosiaalija terveyspolitiikan alueelta yhteiskunnastamme löytyy velkaa, jonka maksamisen perään on syytä kysellä. AjAssA 8 | KU 16 /2 02 Juuri tällä hetkellä tämä havainto on erittäin tärkeä. Se taisi olla aikanaan ainoa ensimmäisen maailmansodan aikaiset velat maksanut maa. l M utta milloink a me maksamme ympäristövelan, jonka oomme itsellemme ottaneet. Tällä hetkellä, kun julkinen valta pyrkii pelastamaan epidemian hallinnan vuoksi pysäytettyä taloutta, keskeinen talouspoliittinen kysymys on siitä kertyvä velka
Le ht iK Uv a/ Pe nt ti Ko sK in en. TausTaT KU 16 /2 02 | 9 02 taustat Valtiovarainministeri Iiro Viinanen antaa devalvaatiolausuntoa häntä piirittäville toimittajille 15. marraskuuta 1991. 1990-luvun keskeinen virhe oli syventää lamaa ja kasvattaa työttömyyttä hallituksen omilla päätöksillä
Ensin tehtiin 1980-luvun virheet Harri Holkerin hallituksessa, mutta oppositiokin oli kiihdyttämässä Suomen talouden syöksykierrettä. TeksTi Kai Hirvasnoro. TausTaT 10 | KU 16 /2 02 Mitä olivat ”1990-luvun virheet” ja miksi ne tehtiin
Hallituksessa kyllä tajuttiin laman läheneminen vuonna 1990, mutta vaalit olivat liian lähellä, että mitään olisi haluttu tehdä. Sitä alettiin kutsua sinipunaksi, laitavasemmistossa myös punamustaksi. ”ÄlkÄÄ tulko meitÄ neuvomaan” Avain Holkerin hallituksen tekemisiin ja tekemättä jättämisiin on neuvottelevana virkamiehenä toimineen Risto Rankin väitöskirja Haltia vai haltija. Hallitus ei edes yrittänyt viedä eduskuntaan säästölakeja, jotka olisivat vaatineet kahden kolmasosan enemmistön. KU :n ar Ki st o/ Ja rm o Li nt Un en. 1990-luvun alun devalvaatiot nostivat niiden hinnan pilviin yhdessä yössä, mistä seurasi konkurssiaalto. Kokoomuslainen Ranki oli läsnä hallituksen talousK oronakriisin jatkuessa puolueet ovat ilahduttavasti laidasta laitaan samaa mieltä monista asioista, ja myös tästä: ”1990-luvun virheitä ei pidä toistaa”. Laman alkujuuria etsittäessä päädytään rahamarkkinoiden vapauttamiseen 1980-luvulla ilman, että kukaan tajusi sen seurauksia. Rahaa ja valuuttalainoja virtasi Suomeen. Budjetti revittiin auki eduskunnassa Toinen avain 1980-lukuun ovat Sitran laman jälkeen vuonna 1995 tekemät talouspolitiikan 1990-luvun virheistä puhuttaessa katse onkin käännettävä ensin 1987 aloittaneeseen Harri Holkerin hallitukseen, ensimmäiseen, jonka SDP ja kokoomus muodostivat yhdessä. Rankin väitöskirjan mukaan hallituksessa kyllä tajuttiin laman läheneminen vuonna 1990, mutta vaalit olivat liian lähellä, että mitään olisi haluttu tehdä. Rahamarkkinoiden sääntelyn purkamisen seurauksia 1980-luvulla ei hallittu, finanssipolitiikka oli korkeasuhdanteessa löysää, lainsäädäntö tuki velkaantumista, vientitulot eivät riittäneet nopeasti kasvaneen tuonnin ja ulkomaisen velan korkojen rahoittamiseen. Harri Holkerin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta vuodelta 2000. Suomi oli vielä tuohon aikaan ”Pohjolan Japani” ja aiemmat julkiset lamaennusteet olivat aina menneet pieleen. Yli sadan tutkijan projektin tulokset julkaistiin marraskuussa 2001. Rahamarkkinoiden vapautus 1980-luvulla tapahtui asteittain ja käytännössä ilman mitään julkista keskustelua. 1990-luvun virheitä välttävien kannattaa lukea Jaakko Kianderin lamatutkimukset. Taustalla oli joukko vääriä talouspoliittisia päätöksiä, kiteytti Jaakko Kiander, joka toimi tutkimusjohtajana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa 1990-luvulla ja Suomen Akatemian kolmivuotisen lamaprojektin koordinaattorina. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan piti kyllä kerran kuulla asiasta Suomen Pankin johtajaa Sirkka Hämäläistä, mutta ajan puutteen takia asia jäi käsittelemättä. TausTaT KU 16 /2 02 | 11 poliittisen ministerivaliokunnan kokouksissa ja teki niistä paljastavat keskustelumuistiinpanot. Nyt siis halutaan kaikin keinoin välttää työttömyyden hallitsematon kasvu ja leikkaukset, joiden hintaa maksetaan vielä 35 vuotta myöhemminkin sosiaalisena pahoinvointina ja pitkäaikaistyöttömyytenä. Sitä Suomessa ei käytännössä ollut ennen 1990-luvun lamaa. 1990-luvun virheet on siksikin helppo välttää, että niistä on tehty valtavasti tutkimusta. Säännöstelyn purkaminen kuitenkin johti ulkomaisen rahan virtaamiseen Suomeen ja suomalaisten kotitalouksien ja yritysten velkaantumiseen. Teollisuuden johtohenkilö muistelee Rankin kirjassa, että ennen vaaleja kokoomus ei suostunut tunnustamaan edessä olevia vaikeuksia: ”Kun sitä yritettiin, yritettiin esimerkiksi teollisuuden asioita Ilkka Suomisen kanssa ajaa ja miksei tietysti Harri Holkerinkin kanssa, niin sieltähän tuli aina turpiin ja sanottiin, että älkää tulko meitä neuvomaan.” Kansalaisille kriisitietoisuus ei olisi mennyt senkään verran läpi. Kiander nimesi lamaprojektin päättäjäisissä sarjan päätöksiä, jotka jälkikäteen voidaan nimetä virheiksi. Kuva vuodelta 1998. ensin tehtiin 1980-luvun virheet 1990-luvun virheitä edelsivät siis 1980-luvun kovalla nousukaudella tehdyt virheet. Tällaisia olivat säästöpankkilainsäädännön liberalisointi 1980-luvun alussa, pankkivalvonnan heikot valtuudet, luottomarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä samalla kun talletuspuolen sääntelyä jatkettiin, vakaan markan linjan vieminen liian pitkälle, talouskasvua jarruttava ja työllisyyttä heikentävä finanssipolitiikka lamavuosina ja työttömyyden hoidon laiminlyönti. Myöskään Holkerin hallitus ei kertaakaan keskustellut neljän vuotensa aikana säännöstelystä luopumisen vaikutuksista
Se julkisti muistion, jonka mukaan taloutta kohdannut jyrkkä lasku ei ollut mikään suhdannekuoppa, vaan vakava rakenteellinen ongelma, jonka takia perinteinen elvytyspolitiikka oli ehdottomasti tuomittavaa. Laman opetuksissa Jaakko Kiander kirjoittaa, että koska kriisiä pidettiin rakenteellisena, ei politiikan tärkeimpänä tavoitteena pidetty talouden elvyttämistä ja työllisyyden hoitoa, vaan kustannustason ja julkisten menojen alentamista. Rankin väitöskirjassa talousneuvoston silloinen pääsihteeri Seppo Leppänen kertoi, että raporttia ei otettu kovin vakavasti: ”...niin Suominen kuin Liikanen aika korskeasti totesivat, että kyllä asia hoidetaan niin ettei tämmönen kriisivaihtoehto toteudu.” Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tapani Mörttinen piti talousneuvoston sihteeristön suosituksia teoriaherrojen ajatteluna ja SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaa Liisa Jaakonsaarta ärsyttivät ”talouspoliittiset mullahit.” virallisella opTimismilla vaaleihin Vuonna 1990 talouden näkymien heikkeneminen oli jo ilmeinen tosiasia. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa viikko myöhemmin. Holkerin on kerrottu informoineen keskustan puheenjohtajaa Esko Ahoa talouden tilasta ja pyytäneen tukea hätäohjelmalle. Aho torjui pyynnön: ”Talous on taloutta ja politiikka politiikkaa, uskon mitä taloudesta sanotte, mutta juna meni jo, nyt on kyse poliittisesta vallasta”, muisteli miesten välit rikkonutta tapaamista Holkerin hallituksen valtiosihteeri Matti Korhonen. Esko Aho on kiistänyt tapauksen. Valtiovarainministeri Erkki Liikanen kyllä lupaili kiristäviä paketteja, mutta ei saanut niitä aikaan. Ministerit olivat haluttomia etsimään säästöjä, koska kansalaisten parissa ei ollut kriisitunnelmaa ja vaalitkin tekivät tuloaan. Reaalikorko oli korkea, yritysten kannattavuus heikkeni, pörssikurssit ja asuntojen hinnat laskivat, mutta työllisyys pysyi vielä hyvänä. Holkerin hallituksessa pidettiin yllä virallista optimismia, mutta Liikasen tilalle valtiovarainministeriksi noussut Matti Louekoski oli kerännyt alkuvuoden 1990 talousennusteita ja pannut merkille, että joka ainoassa käyrät osoittivat alas. TalousneuvosTo karTalla, ”mullahiT ärsyTTiväT” Talousneuvosto alkoi kiinnittää huomiota vaihtotaseongelmaan jo vuonna 1989. Kokoomuksen Suominen torjui kriisitunnelman levittämisen, koska se johtaa vaalitappioon. Valtiovarainministeriössä tehdyn arvion mukaan SKDL:n esitykset vuoden 1989 budjettiin olisivat kasvattaneet menoja 7 miljardia markkaa. Se yritti hillitä talouskasvua revalvaatiolla maaliskuussa 1989. 2. Kasvavan työttömyyden toivottiin olevan se uhka, joka pakottaisi ammattiliitot palkkojen alennukseen.” Valtiovarainministeriön ylijohtaja Sixten Korkman totesi saman näin: ”Työttömyyden uhka on mekanismi, joka pakottaa palkkasopeutumiseen, jos kustannusremonttia ei tulopolitiikalla saada aikaan.” Kotimaisesta kustannussopeutuksesta hallitus päätti lähes ensitöikseen kesäkuussa 1991, kun markka kytkettiin ecuun ilman valuuttakurssimuutosta. Hallitus omaksui näkemyksen pilkulleen. TausTaT 12 | KU 16 /2 02 päättäjien haastattelut. Samalla kotimarkkinoiden ostovoimaa lisättiin, vaikka sitä muutenkin oli enemmän kuin tarpeeksi. VM:n ylijohtajana tuolloin toiminut Sixten Korkman oli hälyttänyt taloustilanteesta jo pitkään. Vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen valtiovarainministeriön virkamiesjohto käytännössä otti ohjat käsiinsä. Yritysten huonoon kilpailukykyyn vastattiin heikentämällä sitä entisestään. SDP:n syntilistaa kasvattaa erityisesti se, että vuoden 1991 jo ennestään löysä budjettiesitys revittiin puolueen aloitteesta ja ilmeisesti puoluejohdon tuella auki eduskunnassa heti alkusyksystä. vm:n virkamieheT oTTivaT ohjaT Esko Aho sai vuonna 1991 pääministerinä laman hoidettavakseen yhdessä kokoomuksen Iiro Viinasen kanssa, joka oli vielä edellisenä syksynä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana ollut paisuttamassa valtion menoja. Kriisiskenaariossaan talousneuvosto kuvasi melko tarkkaan sen, mitä pari vuotta myöhemmin tapahtui: korot nousevat, konkurssit ja työttömyys lisääntyvät. Keskusta äänestytti eduskuntaa joulun alla 1990 esityksistä, jotka olisivat lisänneet menoja ja vähentäneet tuloja niin, että budjettiaukko olisi kasvanut 10 miljardilla markalla. LE HT IK UV A. Torjuiko esko aho häTäpakeTin. Se varoitti velkaantumisriskin aliarvioinnista ja teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemisestä. Syksyyn 1992 Suomen lamastrategia oli vienKun puhutaan Suomen historian huonoimmista hallituksista, ei Harri Holkerin 1987–1991 hallinnut sinipunaa voi jättää mainitsematta. Niiden mukaan SDP ja kokoomus kantavat yhtä suuren vastuun 1990-luvun lamasyöksystä. VM:n budjettiosasto nosti tavoitteeksi valtion menojen pitämisen ennallaan vuonna 1991, kun ne todellisuudessa olivat kasvamassa 6 prosentilla. TyöTTömyyden uhka on hyväksi ”Hallitus pyrki vaihtotaseen alijäämän ja markan yliarvostuksen purkamiseen leikkauksien ja deflaation kautta. ”Tämä johtui siitä, ettei hänen eduskuntaryhmänsä ollut valmis mihinkään kiristäviin toimenpiteisiin, kun muutenkin näytti niin hyvältä ja valtiontalous oli selvästi ylijäämäinen”, Suomen Pankissa työskennellyt sanoo Sitran haastatteluissa. Oppositio – silloin keskusta ja vasemmistoliiton edeltäjä SKDL – eivät olleet sen kaukonäköisempiä. Jaakko Kiander on vuonna 2001 ilmestyneessä kirjassa Laman opetukset lisännyt Holkerin hallituksen syntisäkkiin vielä yhden kiven. Hallitus päättää, kumpi vaihtoehto toteutuu, kriisi vai pehmeä lasku. maaliskuuta 1990 hän saattoi todeta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, että kriisiuralla ollaan. Syksyllä 1990 hallituspuolueet vielä lisäsivät menoja sulle–mulle-periaatteella
Minulle on suuri arvoitus, mistä se on tullut. Entinen budjettipäällikkö Raimo Sailas kiisti asian jyrkästi Kansan Uutisten haastattelussa vuonna 2002: – Minun täytyy sanoa, etten ole sitä 250 000:tta kuullut koskaan minkään päätöksentekokeskustelun yhteydessä. Julkinen kysyntä supistui kolmessa vuodessa 10 prosentilla, julkisen sektorin työntekijöiden määrä aleni 8 prosentilla, verotus kiristyi ja palkansaajien ostovoima supistui yli 10 prosentilla. Hän tulkitsi eliitin asettuneen ”yhteisen järjen nimissä” kannattamaan julkisen sektorin karsimista. Sitä pidettiin laman keskeisenä syynä. 1990-luvun virheiden ja finanssipolitiikan kiristämisen taustalla oli Esko Ahon hallituksen vääräksi osoittautunut näkemys liian suuresta julkisesta sektorista ja kriisistä rakenteellisena murroksena, joka on pysyvästi heikentänyt mahdollisuuksia talouskasvuun. 1990-luvun laman keskushenkilöt olivat budjettipäällikkö Raimo Sailas, valtiovarainministeri Iiro Viinanen ja pääministeri Esko Aho. Yhtä selvää on se, ettei kukaan osannut kuvitellakaan työttömyyden nousevan niin suureksi kuin se nousi. Samalla päättäjät siirtyivät uuteen ajatteluun, jossa hyvinvointiajattelun ja tasa-arvon ajatukset korvasi yhteiskunnassa markkinoiden ylläpitämä kuri. Monelta poliitikolta loppuivat eväät ymmärtää, että mistä tässä oli kyse. 1990-luvun lamasta pitää muistaa vielä idänkaupan romahdus. Suomen Akatemian lamaprojektin päätteeksi Jaakko Kiander piti sen aiheuttamaa häiriötä sittenkin vähäisenä, noin 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja myös ohimenevänä. Se löytyy myös Kianderin kirjoista. viLLiintynyttä kansaa piti kurittaa Lamapolitiikan taustalla oli myös eliitin näkemys kansalaisten moraalisen selkärangan pettämisestä 1980-luvun nousun huumassa. Työttömyyden eliitti näki positiivisessa valossa tehokkuuden lisääjänä. Luvun 250 000 esitti vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara kirjassaan Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi. LamapoLitiikka syvensi Lamaa Hallituksen vastustaman devalvaation ja kellutuksen johdosta markka devalvoitui yhteensä 40 prosenttia. Kun nyt siis puhutaan 1990-luvun virheiden välttämisestä, niin välttäkää edes nämä: työttömyyden päästäminen kasvuun ja kansalaisten elintason päästäminen laskuun. Kun yritykset velkaantuivat kilpaa ulkomaille, Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg syytti kansalaisia kulutusjuhlasta. – He pystyivät esittämään analyysiä käsittämättömän isolta tuntuneesta kriisistä. Taloustieteilijöiden analyysit suodattuivat pikku hiljaa poliitikkojen puheeseen, Kantola sanoi Kansan Uutisten haastattelussa vuonna 2005, kun hänen väitöskirjansa Markkinakuri ja managerivalta ilmestyi. LE HT IK UV A. Kotimarkkinoiden elvyttämiseksi ja työttömyyden alentamiseksi ei saanut tehdä mitään, koska se johtaisi ulkomaiseen velkaantumiseen. Työttömyyden kasvun lisäksi Kianderin mukaan kireä finanssipolitiikka johti julkisten menojen leikkauksiin ja verotuksen kiristymiseen, jotka osaltaan syvensivät lamaa. TausTaT KU 16 /2 02 | 13 tivetoisen kasvun tavoittelu. Suurimmat menoleikkaukset ja verojen korotukset ajoittuivat synkimpiin lamavuosiin 1992–1993. Samalla ratkesivat vientiyritysten kilpailukykyongelmat kertaheitolla. Taloustieteilijöiden merkitys kasvoi. Jälkeenpäin on kiistelty siitä, oliko hallituksen tavoitteena työttömyyden hallittu nostaminen 250 000 henkilöön. Koskaan ei edes keskusteltu siitä, mikä olisi ”siedettävä” työttömyyden taso. ”Leikkausja säästötoimien vuoksi julkisen sektorin voi katsoa omilla päätöksillään syventäneen lamaa ja kasvattaneen työttömyyttä”, kuului hänen johtopäätöksensä. Jo vuoden 1992 alusta Suomen viennin kehitys oli maailman kärkeä. Suomen Akatemian lamaprojektissa tutkija Anu Kantola luki Sitran tekemiä päättäjien haastatteluita. l Laman alkujuuria etsittäessä päädytään rahamarkkinoiden vapauttamiseen 1980-luvulla ilman, että kukaan tajusi sen seurauksia. ”Taloudellista aktiviteettia supistaneiden säästötoimien järkevyys näyttääkin kyseenalaiselta sen vuoksi, että julkisesta sektorista saneeratut työntekijät päätyivät tyypillisesti työttömiksi tulonsiirtojen saajiksi.” Työttömyyden kasvu saattoi sosiaalimenot jyrkkään kasvuun, julkiset menot ja lainanottotarve kasvoivat ennakoitua enemmän ja velka lisääntyi. Kiander kuvasi hallituksen synnyttäneen omalaatuisen kierteen. Hallitus teki säästöpäätöksiä, mutta samaan aikaan työttömyysturvaja korkomenot moninkertaistuivat. Silti julkinen velka pysyi alemmalla tasolla kuin EU:ssa keskimäärin
Tämä on tarpeen sen vuoksi, että monet puut ovat voineet saada tartunnan, vaikka niillä ei olisikaan siitä ulkoisia merkkejä. Tutkijat ovat selvittäneet, missä määrin näiden kolmen maan ilmasto-olosuhteet ovat vaikuttaneet oliivipuun nopean rappeutumisen syndroomaa aiheuttavan Xylella fastidiosa -bakteerin leviämiseen. Tauti leviää tällä hetkellä 5 kilometriä vuodessa, mutta oikeilla toimilla leviäminen voitaisiin rajoittaa hieman yli yhteen kilometriin. Tutkijoiden mukaan ei ole luultavaa, että tauti saataisiin kokonaan juurittua pois. Ensimmäiset tapaukset havaittiin Italiassa vuonna 2013. Sh Ar p. Ensimmäiset tapaukset havaittiin Italiassa vuonna 2013. Tutkijat totesivat, että suurin osa nykyisestä oliivinviljelystä näissä kolmessa maassa tapahtuu ilmastoalueilla, jotka ovat erityisen suotuisia bakteerille. Kulttuuriarvojen menetys Oliivipuita tuhoavan taudin aiheuttamat menetykset eivät ole pelkästään taloudellisia. CC -B YSA -4 .0 /C hA rl eS J. Hän on Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistun tutkimuksen johtava kirjoittaja. Niihin kuuluu 85 – 99 prosenttia viljelyalueista. – Viljelijöiden täytyisi pysyä valppaina ja noudattaa määrättyjä toimenpiteitä. vaiKea varautua Kasvitauteihin Kasvitauteihin varautuminen, vaikka kyseessä olisivat olennaisen tärkeät viljelykasvit, on ”pahamaineisen vaikea ongelma”, sanoo Kevin Schneider hollantilaisesta Wageningenin yliopistosta. Hyönteisten levittämä tauti aiheuttaa oliivipuulle ensin kasvun hidastumista, sitten lehtien kuihtumisen ja hedelmien tuhoutumisen sekä lopulta puun kuoleman. TausTaT KU 16 /2 02 | 15 Schneider sanoo Guardianille, että taudin vaivaamilla alueilla maanviljelijöiden pitäisi ottaa tieteelliset neuvot huomioon. Minusta on ehdottoman fiksua se, että pyritään pysäyttämään taudinaiheuttaja ja etsimään keinoja tilanteeseen sopeutumiseksi. Tutkijoiden mukaan tällaisten kontrollitoimien kokeilut ovat aiheuttaneet huomattavaa sosiaalista levottomuutta kyseisillä alueilla. Vuonna 2017 Euroopassa tuotettujen oliivien arvo oli 2,4 miljardia euroa ja oliiviöljyn 6,7 miljardia euroa. – On olemassa selvät suuntaviivat ja menettelytavat sille, miten pitäisi parhaalla mahdollisella tavalla valmistautua haitallisiin kasvitauteihin. Sylkikaskas on Xylella fastidiosa -bakteerin pääasiallinen levittäjä. Valtioiden toimissa on otettu huomioon taloudelliset näkökohdat ja hallitusten tuki sopeutumisstrategioille, kuten vastustuskykyisten lajikkeiden kehittämiselle ja tunnetuksi tekemiselle, on tärkeää. Jotkut Euroopan oliivipuista ovat satoja vuosia vanhoja, eikä tällä hetkellä ole mitään kenttäoloissa toimivaa parannuskeinoa tautiin. Tällainen on turvavyöhykkeiden luominen kaatamalla puut sellaisten alueiden ympäriltä, joilla tauti on saanut jalansijan. Kasvitauti on iskenyt myös Ranskaan, Espanjaan ja Portugaliin. l Käännös: Arto Huovinen rajut torjuntatoimet Arvioiden mukaan noin 17 prosenttia Italian oliivintuotannon alueista kärsii tätä nykyä oliivipuun nopean rappeutumisen syndroomasta, jota arkikielessä kutsutaan ”oliivilepraksi”. Jotkut vaadittavista toimenpiteistä aiheuttavat kuitenkin viljelijöille vaikeuksia eivätkä siksi ole suosittuja. Tämä johtuu tartunta-alueen laajuudesta, oireettomien mutta tartunnan saaneiden puiden ongelmasta ja siitä, että Italian Apulian tiheä oliivilehtojen verkosto toimii taudille ”varastona”. – Kysymys on myös näiden puiden kulttuuriperintöön liittyvistä arvoista. Tautiin ei ole toimivaa parannuskeinoa, joskin työn alla on vastustuskykyisten lajikkeiden kehittäminen. Mutta jotkut taudit voivat muuttaa ekosysteemejä, toisilla voi olla taloudellinen vaikutus, kun taas jotkut eivät lähdekään leviämään eikä niillä sen vuoksi ole vaikutusta
Silti perheet ovat onnistuneet järjestämään uudenlaisen arjen. – Kun teimme etäopiskelua varten lukujärjestyksen, kirjasimme siihen lounastauon, mutta unohdimme, että jonkun pitää laittaa se lounas ennen kuin sen voi syödä, Kivelä sanoo. Työpäivä saattaa venyä, kun vaikkapa kirjoitan kolumnia sitten, kun lapset nukkuvat. TeksTi Tuula Kärki Mike Pohjolalla on seuraa koko ajan.. – Vaatii monta ammattikuntaa, että koululaiset voivat normaalioloissa oppia. Kivelä huomauttaakin, että on tärkeä tiedostaa kuinka tilanne on kuormittava lähes kaikille perVanhemmista tuli moniottelijoita Arki kuormittaa, kun lapset ovat kotona ja vanhempien pitäisi tehdä töitä. Hän pitää tilannetta kuormittavana, kun hoidettavana on omat työt, etäopiskelun ohjaaminen, kotityöt ja aikataulutus. Hänellä on 2ja 8-vuotiaat lapset. Perheet kantavat vastuuta asioista, joista yhteiskunta normaalisti huolehtii, kuten koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta. TausTaT K ansanedustaja Mai Kivelä kirjoitti taannoin sosiaaliseen mediaan, että hänelle alkaa valjeta, miksi koulussa on opettajien lisäksi esimerkiksi keittäjät, siistijät sekä aamuja iltapäiväkerhojen vetäjät. – Omien töiden kanssa pitää luovia
Vaimo ottaa lapset hoitoon yhdeksästä yhteentoista, hän kertoo. Lapsi katsoo videoita ja Pikku Kakkosta. neljän lapsen kanssa Helsinkiläisellä kirjailija-yrittäjä Mike Pohjolalla on kotona neljä lasta: omat 1-vuotias, 3-vuotias ja 9-vuotias sekä lisänä vielä naapurin 9-vuotias. – Pihalla olemme tavanneet kavereita. On heitelty kiviä veteen, kerätty roskia ojan varresta, kaivettu sammalta, tarkkailtu muurahaisia, tehty pyöräretkiä, kuljeskeltu metsissä, leikitty hiekkaleikkejä. paljon ulkoilua Ensimmäinen etäviikko oli rytmin hakemista. – Kiitos ihanille säille, ulkona on pystynyt olemaan monta tuntia, Pyykkönen sanoo. Silloin on varmasti tosi vaikea löytää aikaa työnteolle. – Ymmärrän hyvin niiden vanhempien ongelmia, joilla on lapsi kotona koko ajan. Tuonikäiset leikkivät vielä erillään, joten turvaväli pysyy luontevasti. Lapsen ollessa Pyykkösellä hän tekee kahdesta kolmeen tuntiin töitä päivässä. Kivelä murehtii, että poikkeustila asettaa lapset eriarvoiseen asemaan, koska kaikissa perheissä ei pystytä tukemaan koululaisia. Vuoroasuminen helpoTTaa Pääsihteeri Milla Pyykkösen kolmivuotias lapsi asuu vuorotellen isänsä ja äitinsä luona. Tavallisesti Pyykköseltä kuluu kolme tuntia siihen, että hän vie lapsen päiväkotiin ja hakee sieltä työmatkallaan. Hän tekee puolisonsa kanssa vuorotellen töitä. Erityisen vaativa tilanne oli, kun kuopus oli puolitoista viikkoa kotona nuhan vuoksi. Lounaan jälkeen lähdetään ulos. Kun lapsi on isällään, Pyykkönen ottaa menetetyt työtunnit takaisin ja tekee 12-tuntisia työpäiviä. – Lisäksi koronatilanne pelotti. Oli joku, joka osaa homman. Tuli iTku Kivelä tekee töitä tavallista enemmän kotona, jossa on myös tokaluokkalainen etäkoululainen. Mai Kivelä toimii tokaluokkalaisensa apuopettajana. – Koululainen vaikuttaa viihtyvän hyvin, mutta etäkoulu vaatii vanhemmilta paljon ohjaamista ja varmistelua. ”Tuntuiniin helpottavalta, ettäaloin itkeä.” As lA n Po hj ol A Etäopiskelumahdollisuudet ovat kuitenkin viikkojen kuluessa jo kehittyneet. – Herätän lapset, hoidan aamupalat ja muut aamuaskareet. M Ai Kiv el ä. – Sen ajan teen töitä, vaikka en siinä pysty tekemään keskittymistä vaativia hommia. – Tarvitsen myös työpaikkaa ja työyhteisöä, enkä haluaisi olla kokonaan etätöissä. Helsingissä asuva Pyykkönen tekee työnantajansa määräyksestä etätöitä, ja lapsi on otettu pois päiväkodista koronaepidemian vuoksi. – Opiskelu vaikeutui, kun vieressä oli pienempi sisarus, jonka ei voi olettaa keskittyvän mihinkään pitkään. – Ilman lapsen vuoroasumista järjestely ei onnistuisi, Pyykkönen arvioi. – Eivät pienet lapset pärjää ilman apua. Lapselle olisi varmaan hyvä, jos aikuinen olisi koko ajan käytettävissä, hän sanoo. Aamupalan jälkeen Pyykkönen ja hänen 3-vuotias lapsensa jäävät keittiön pöydän ääreen. Menossa on neljäs etäviikko. Pienimmät eivät osaa välttämättä edes lukea. Työnantajalle tämä sopii hyvin. enemmän aikaa Uudenlaisen arjen aiheuttamasta ahdistuksesta huolimatta tilanteessa on myös yksi iso, hyvä puoli: päivässä on ikään kuin kolme tuntia aiempaa enemmän aikaa. TausTaT KU 16 /2 02 | 17 heille, ei vain niille, joilla on ollut vaikeuksia jo ennen poikkeustilaa. Mutta kun sai järjestettyä rytmin, se lähti sujumaan, Pyykkönen sanoo. – Tuntui niin helpottavalta, että aloin itkeä, kun erityisopettaja ensimmäisen kerran soitti videopuhelun ja kantoi pedagogisen vastuun. Bussit eivät aina kulje aikataulussa. Ne teen joko illalla tai kun lapsi on isällään. Hän arvelee, että etätyön osuus voi jatkossa lisääntyä. Pyykkönen on aiemmin tehnyt etätöitä päivän viikossa tai kahdessa. Kaksivuotias käy päiväkodissa. Meidän tokaluokkalaisellakaan ei ollut tarvittavia ittaitoja Wilman, sähköpostin tai whatsappin käyttöön. – Se aiheuttaa jatkuvaa hermostuneisuutta siitä, että ehdimmekö päiväkotiin ennen kuin siellä alkaa aamupiiri ja ehdinkö saada työtunnit täyteen
pitäisi. ole. pienten. yläkertaan. jolloin. ei. suoraan?siitä,?kuinka?paljon?hän?saa?tehtyä?töitä. vaatimuksia,. kanssa?kotiin?jääneille?vanhemmille?korvausta?ansionmenetyksestä.?Se?lämmittää?mieltä. työhuoneeseen,?laitan?luurit?korville?ja?teen?pari?tuntia?hommia.?Sitten?vaimo?lähtee?töihin?ja?tekee?töitä?yhdestätoista?viiteen.?Hänen?palattuaan?teen?töitä. TausTaT 18 | KU 16 /2 02 ”Saahantässäviettää aikaalastensakanssa. jossa. tilanne?vaikuttaa?tuloihini,?hän?sanoo. lastenhoidon. hoidettavana?on?myös?etäkoulunkäynnin?tukeminen. rekisteröityä. ja. ja. ollut. lasten. hallitus. englanniksi. Paljoa?hyvää?hän?ei?tilanteesta?löydä. –?Tässä?on?tavallaan?ollut?vanhempainvapaalla,. Hän?huomauttaa,?että?koronaepidemian?aiheuttamat?menetykset?jakautuvat?epätasa-arvoisesti. sellaista. tehtäviä. makseMilla Pyykkönen ja hänen lapsensa työskentelevät keittiön pöydän ääressä. paljon. johonkin. taan,?mutta?tästä?ei?makseta?mitään. –?En?ole?uskaltanut?tarkkaan?laskea,?miten?tämä. muutenkin?rajallista. joita. -tyyppisiä. kuin. Japuutarhaonerittäin hyvinharavoitu.” –?Menen. tosin. ei. kotitöiden. –?Siellä?on?jonkin?verran?”tee?huoltajan?kanssa”. –?Riskiryhmäläisillä,. ja. olisi?tarvinnut?yhtään?auttaa.?Esimerkiksi?tänään. –?Vielä. työnsä. –?Lapseton?kaverini?sanoi,?että?hänellä?on?mieletön?puute?ihmiskontakteista?nyt,?kun?hän?tapaa. –?Rahat?loppuvat,?eikä?ole?yhtään?aikaa?hengähtämiseen,?yksikseen?olemiseen,?parisuhteen?hoitamiseen?tai?vain?yhden?lapsen?kanssa?laatuajan. semmoista,?joka?yhtäkkiä?vaatii?huoltajan?tukea.?Pitää. puutarha?on?erittäin?hyvin?haravoitu.?Mutta?nämä. Koululaisten?itsenäisyys?etäkoulun?suhteen?on. on. –?Jotkut?ovat?jo?alkaneet?oirehtia.?Nyt?ihmisille. –?Saahan?tässä?viettää?aikaa?lastensa?kanssa.?Ja. lisäksi. Toisaalta:?Ainakaan?yksinäisyys?ei?vaivaa. Vanhempainvapaasta. . päivää,. ainoastaan?puolisoaan.?Minulla?ei?ole?tuota?ongelmaa.?Minulla?ovat?lapset?koko?ajan?ympärilläni. nettipalveluun. lupasi. vaikkapa. piti?olla?aika?paljon?mukana. aika. Pienimmät?vaativat?kokoaikaista?huomiota?ja. asetetaan. oli?käsityön?tehtävänä?polkupyörien?huolto.?Siinä. Tilanne vaaTii paljon Pohjola?pohtii,?että?ihmiset?eivät?kestä?poikkeusoloja?loputtomiin. l M il la Py yK Kö ne n. menettäneillä?on?varmasti?vaikeampaa?kuin?lapsiperheillä,?Mike?Pohjola?arvioi. Tilanne?on?vaativa. ovat?etsimällä?etsittyjä?hopeareunuksia?sadepilvissä,?hän?sanoo. lasten?nukutukseen?asti?eli?noin?kahdeksaan. tehdä. Keskiviikkona. silloin. enemmän. muuta. sairastuneilla. TöiTä ei ehdi Tehdä Pohjola?on?freelancer?ja?yrittäjä.?Tulot?riippuvat. viettämiseen,?saati?harrastuksiin,?Pohjola?sanoo. töitä.. on?mahdollista?toteuttaa.?Väistämättä?siitä?seuraa?työuupumusta,?syyllisyyttä,?stressiä?ja?masennusta.?Se?johtaa?siihen,?että?ei?vastustuskykykin. viruksia?vastaan?heikkenee
– Arvioimme, että koronan aiheuttamat kustannukset ovat 12–15 miljoonan euron luokkaa. Se tarkoittaa Masarin mukaan arviolta 70 000 euron kuukausittaisia menetyksiä. Kunnille helpotusta KoronaKriisiin TeksTi UP/Tiina Tenkanen kuva Lehtikuva/Markku Ulander Le ht iK Uv a/ M ar KK U UL an de r. Tuki on väliaikainen, sillä kuntien täytyy maksaa se takaisin. Toistaiseksi Kauniaisilla ei ole paineita nostaa 17 prosentin kunnallisveroastettaan. – Nähtäväksi jää, kuinka suuri lasku erikoissairaanhoidosta syntyy, jos koronapandemia pitkittyy, Masar toteaa. Reisjärven kunnan käyttötalousmenoista 45 prosenttia koostuu sote-kuluista. Tämä on syytä huomioida tuen kohdentamisessa, Masar toteaa. Valtion tuki kunnille koronakriisin talousvaikutusten lieventämiseksi on tervetullut. Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset valtionavustuksella, kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräaikaisesti tälle vuodelle sekä kuntien peruspalvelujen määräosuutta korotetaan loppuvuodelle. Kaupunginjohtaja Christoffer Masarin mukaan olisi hyvä, jos hallitus tukisi sairaanhoitopiirejä samassa suhteessa niissä hoidettavien koronatapauksien kanssa. Erityisen haasteelliseksi kunnanjohtaja luonnehtii kunnan maksuvalmiutta, sillä hallituksen kompensaatioeurot tulevat viiveellä verotulotilitysten kanssa. – Koronakriisi vain pidentää tätä juoksua, Silvast analysoi. säästötoimet Käynnissä Hallituksen toimet ovat oikeansuuntaiset, toteaa Seinäjoen kaupungin rahoitusjohtaja Mika Itänen. Osa säästöistä oli jo löydetty, kun koronapandemia levisi Suomeen. Yt-neuvottelujen tavoitteena on kattaa 1,5 miljoonan euron alijäämä vuoteen 2023 mennessä. Nyt Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että lisätalousarvion päätökset parantavat kuntien taloustilannetta. Koronakriisi vähentää myös Kauniaisten verotuottoja sekä maksutuottokertymiä. – Heikko se tulee olemaan, mutta ei ehkä koko historian heikoin, Punakallio toteaa. Kaupunki on muun muassa vapauttanut varhaiskasvatuksen maksuista ne perheet, joiden lapset ovat jääneet koronan takia kotiin. Kauniaisten viime vuoden verotuotot putosivat 5 miljoonaa euroa ennakoidusta. Lisäksi harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan. Lisätalousarviossa kunnille myönnetään myös 547 miljoonaa euroa korvaukseksi yritysten maksamien yhteisöverotulojen viivästymisestä. Ennen lisätalousarviota Kuntaliitto totesi, että kuluva vuosi tulee olemaan kuntataloushistorian heikoin. Kunnassa on tehty viimeisten viiden vuoden aikana 15 miljoonan euron investoinnit muun muassa kouluraVerotulojen menetykset tulevat iskemään kaikkein raskaimmin Uudellemaalle. Suurin osa koronatapauksista on Uudellamaalla. – Uudenmaan kunnat ovat kaikkein vähiten riippuvaisia valtionosuuksista, joten verotulojen menetykset tulevat iskemään kaikkein raskaimmin Uudellemaalle. Kehysriihipäätökset paikkaavat historian heikoimmaksi ennustettua kuntataloutta. Huhtikuun alussa kunta on ilmoittanut yt-neuvotteluista, jotka koskevat kaikkia kunnan 180 työntekijää. Miljardin jakamisesta sovitaan toukokuussa. Kaupungin tavoitteena on kattaa omin toimin talousarvionsa 10 miljoonan euron vaje, joka tarkoittaa kahta prosenttia Seinäjoen käyttötalousmenoista. TausTaT KU 16 /2 02 | 19 kennuksiin ja vuokra-asuntotuotantoon. tuKi ei Kata KustannuKsia Pohjoispohjanmaalaisen Reisjärven kunnanjohtaja Marjut Silvast arvioi, ettei kunnille jaettava summa riitä kaikkien koronakriisistä johtuvien kustannusten kattamiseen. Kaupungin tilinpäätös jäi negatiiviseksi. Kuntaliiton tilastojen mukaan kunnalla on eniten lainaa asukasta kohti: 10 500 euroa. Kriisin pitKittyminen arveluttaa Kauniaisten kaupunki kuuluu taloudellisesti pärjääviin kuntiin, eikä sillä ole pitkäaikaista velkaa. – Nekin kunnat, Reisjärvi mukaan lukien, jotka ovat aloittaneet taloutensa tasapainottamisen, ovat nyt erityisen vaikeassa paikassa, Silvast toteaa. l H allitus helpotta a kuntien taloutta vähintään miljardilla eurolla lisätalousarviossaan. Seinäjoen kaupunki ilmoitti maaliskuussa aloittavansa koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. – Kaikkein merkittävin tuki on ylimääräinen, tätä vuotta koskeva valtionosuus, Itänen toteaa
TeksTi ja kuvaT Esko Harni ???Katsomot?ammottavat?tyhjyyttään?ainakin. TausTaT 20 | KU 16 /2 02 T eatteriohja aja Leena Koivula on organisoinut kolmekymmentä vuotta Karvian kunnassa kulttuuritoimintaa. Esimerkiksi kesäteatteriesityksistä saamamme lipputulot kanavoidaan lapsille, nuorille ja ikäihmisille suunnattuun toimintaan. alkukevään?Karviaan?pääosin?talkootyöllä?rakennetussa?Kulttuurikeskus?Skantzissa.?. Paikkakunnalla on useita aktiivisia yhdistyksiä, joiden toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisten talkootyöhön. – Tällä on valtava merkitys kuntalaisille, paikallisille yrityksille sekä koko kunnan elinvoimaisuudelle. Syrjäseudulla toimivat kulttuuriyhdistykset ovat puolestaan jätetty oman onnensa nojaan. – Pienille paikkakunnille elintärkeä talkootyöhön perustuva yhdistystoiminta on nyt vaarassa menettää toimintansa edellytykset, hän kertoo Reilun 2 000 asukkaan Karvia tunnetaan aktiivisena kulttuurikuntana. teatteriohjaaja?Leena?Koivula.. Kuvassa?vasemmalla?Karvian?kunnanhallituksen?puheenjohtaja?Voitto?Raita-aho?ja?oikealla. Kun esityksiä nyt tuskin pystytään suunnitellusti järjesKorona lamaannuttaa yhdistystoiminnan Koronan vaikutus kulttuuritoimijoihin on otettu huomioon hallituksen toimissa
Vaikuttaa sotE-mEnoihinkin Karvian kunnanhallituksen puheenjohtaja Voitto Raita-aho allekirjoittaa ongelman. – Julkisen puolen isot taidelaitokset tulevat todennäköisesti pärjäämään. – Nyt tarvitaan ripeitä toimia sen eteen, että nämä yhdistykset ovat täydessä toimintakunnossa epidemian jälkeen, toteaa Leena Koivula. – Myös EU:n puolelta olisi syytä pohtia miten kulttuuritoiminnan jälleenrakentaminen mahdollistuu tulevaisuudessa. Kulttuuriyhdistysten toiminnan taloudellinen turvaaminen olisi Koivulan mukaan yhteiskunnalta suhteellisen pieni sijoitus suhteessa siihen, missä määrin nämä yhdistykset osallistuvat yhteiskunnan ylläpitämiseen. Tilanne on haastava valtion näkökulmasta. EdEssä kulttuuritoiminnan jällEEnrakEntaminEn – Kuntien kannattaisi nyt miettiä yhteistyömahdollisuuksia ja ongelmia kohdatessaan olla yhteydessä kuntaliittoon, joka isompana toimijana pystyisi toimimaan tilanteen edistämiseksi, sanoo Plath. ”Nyt jos koskaan tarvitsisimme suoraa taloudellista tukea valtion taholta.”. Jos kulttuuritoimijoilta katkeaa siivet, voidaan kysyä mitä kuntaan jää. Väitän, että myös kunnan sosiaalija terveysmenot olisivat suuremmat ilman yhdistystoimintaa. TausTaT KU 16 /2 02 | 21 tämään, on tämä toiminta vaarassa tuhoutua, kertoo Koivula. – Karvia tunnetaan nimenomaan kulttuurikuntana. Esimerkiksi yhden teatteriesityksen tekemiseen käytetään valtava määrä talkootyöläisten aikaa: yhteensä noin 5 000 työtuntia. Nyt jos koskaan tarvitsisimme suoraa taloudellista tukea valtion taholta, toteaa Koivula. Tilanne koskettaa Plathin mukaan koko Eurooppaa. Kolmas sektori tulee pandemian jälkeen olemaan keskeisessä roolissa siinä, että etenkin pienten paikkakuntien henkinen vireys tulee säilymään. “Pienten yhdistysten on käännettävä katse ensin kunnan suuntaan ja tehtävä valtiolle kartoitus siitä, mitä kulttuuriyhdistysten mahdollinen lamaantuminen tarkoittaa paikallisesti, sanoo Plath. Koivulan arvion mukaan noin 10 prosenttia Karvian kuntalaisista on aktiivisesti mukana yhdistysten kulttuuritoiminnassa. Suurin osa pienistä kulttuuriyhdistyksistä ei ole kuulunut valtion tuen piirin, joten valtiolla ei myöskään ole riittävää tietoa näiden yhdistysten kohtaamista ongelmista. kolmannElla sEktorilla EdEssä ValtaVat ongElmat Koronan aiheuttamat ongelmat kulttuuriyhdistyksille ovat valtakunnallisesti hälyttäviä, sanoo myös jyväskyläläinen läänintaiteilija ja kulttuurivaikuttaja Vesa Plath. Kolmannen sektorin toimijat kohtaavat taas täysin järjettömiä ongelmia. Nyt kun nämä todennäköisesti peruuntuvat, ovat vaikutukset valtavat koko kunnalle. Ensin karsitaan lapsista ja nuorista Kun yhdistyksiltä loppuvat rahat, on niiden ensin karsittava niin sanotusta tuottamattomasta osasta, lapsista ja nuorista. Esimerkiksi teatteritoiminta on ollut henkireikä monelle ihmiselle, jolla ei mene elämässä hyvin, Raita-aho kertoo. – Ensi kesälle on suunniteltu joka viikolle jotain ohjelmaa. l Korona lamaannuttaa yhdistystoiminnan ???Poikkitaitelijat-yhdistyksen?aktiivit?Sinikka?Myllyviita?(vas.)?ja?Leena?Koivula?(oik.)?etsivät?akustiikkatarvikkeita?yhdistyksen?hiljattain?ostamaan?. – Monien vuosien työ on aloitettava uudestaan ja kestää ainakin viisi vuotta ennen kuin pääsemme tilanteeseen ennen koronaa. Tämä on pienille kunnille suuri taakka, mutta kuitenkin niiden lakisääteinen tehtävä. Helmikuussa 2019 tuli voimaan uusi kulttuuritoimintalaki, joka velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että paikalliset kulttuuriyhdistykset kykenevät toimimaan. vanhaan?koulurakennukseen. – Kokonaisuus rakoilee todella pahasti ilman aktiivista yhdistystoimintaa, sillä 90 prosenttia kaikesta kunnassa järjestettävästä kulttuuritoiminnasta tapahtuu heidän toimestaan. Niillä budjetti joustaa ja kaikki pysyy jotenkin kasassa. Koronan aiheuttamat kerrannaisvaikutukset yhdistyksillemme ja sitä kautta koko kunnalle ovat sellaiset, että niitä on mahdotonta ahtaa lukuihin, sanoo Koivula
Valinnanvapaus voi olla näennäistä. Donner toteaa monen kokevan työssään sisäistä ristiriitaa. Individualismi korostuu hänen mielestään nykyään liikaa niin poliittisesti kuin kulttuurisesti. TeksTi Juhana Unkuri kuva Antti Yrjönen Ulla Donner voitti tämänvuotisen Sarjakuva-Finlandian yhteiskuntakriittisellä Sontaa-albumillaan.. Ihminen voi joutua tekemään rahan takia työtä, johon ei lainkaan usko tai joka on vastoin omia arvoja. Voi kuitenkin olla helpottavaa ja jopa energisoivaa lukea visuaalisessa muodossa asioista, joita on joutunut kohtaamaan tai ainakin pohtimaan, Ulla Donner sanoo. Yksi sarjakuvakirja tuskin voi varsinaisesti muuttaa mitään. TausTaT U lla Donner käsittelee Sontaasarjakuva-albumissaan satiirisesti nyky-yhteiskuntaa ja ajan ilmiöitä. Vakavaa ja kepeää Ulla Donner pohtii sarjakuvassaan nykyajan työelämää ja ajan ilmiöitä. – Yritin antaa kirjassani muodon myös tällaisille tunteille. Mainostoimistomaailmaan sijoittuvassa albumissa teemoina ovat muun muassa kapitalismi ja markkinatalous, työelämän ongelmat, tasa-arvokysymykset, seksuaalinen häirintä ja parisuhdeväkivalta. – Sarjakuva on hyvä keino käsitellä tällaisiakin asioita, koska se sallii yksinkertaistavan ja karikatyyrimäisen otteen
Lisäksi Donnerin setä oli intohimoinen sarjakuvaharrastaja ja tapasi antaa Ullalle joululahjaksi sarjakuvakirjoja. – Vaarana on kuitenkin pieni itsetyytyväisyys. Voi olla, että teen jatkossa sarjakuvaa tähän teemaan liittyen. Donnerin mukaan Suomessakin tehdään paljon mielenkiintoista ja korkeatasoista sarjakuvaa, mutta sarjakuva ei ole paljon esillä. Donnerin debyyttisarjakuva, vuonna 2017 julkaistu Spleenish kertoo nuoren naisen masennuksesta ja kriisistä. Hän halusi tehdä ennen kaikkea viihdyttävän sarjakuvan. Alalla liikkuu paljon rahaa. Donner opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa (nykyinen Aalto-yliopisto) ensin pukusuunnittelua ja sittemmin graafista suunnittelua. Albumi sai Vuoden kaunein kirja -tunnustuksen ja oli tulloin myös Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaana. – Löysin jotain sellaista, mitä olin kaivannut. En ollut aiemmin tajunnut miten monipuolisesti itseään voi ilmaista sarjakuvia tekemällä. yhteisiä aRvoja Donner toteaa elävänsä punavihreässä kuplassa. – Lisäksi yhteiskunnallisessa keskustelussa pitäisi keskittyä enemmän siihen, että luonnolla on itseisarvo, eikä nähdä sitä vain ihmiselämän edellytyksenä. Taiteen kandidaatiksi Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun koulutusohjelmasta valmistunut Donner tekee freelancerina pääasiassa kuvittajan ja graafisen suunnittelijan töitä. Suomessa sarjakuva on pienen porukan juttu, mutta siellä kulttuuri on tosi elävää. Donnerin mielestä individualismi korostuu nykyään liikaa niin poliittisesti kuin kulttuurisesti. Viime vuonna Donner oli Ranskassa Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla Suomen sarjakuvaseuran kutsumana. Ranskan löytö Sarjakuvien tekeminen ei ollut Donnerille lapsuuden haave. Emme välttämättä kyseenalaista etuoikeuksiamme tai tiedosta sokeita pisteitämme. Lapsena hän luki lähinnä Aku Ankkaa. TausTaT KU 16 /2 02 | 23 Donner korostaa, ettei Sontaa ole pamflettimainen teos. Aluksi sarjakuvanteko oli lähinnä harrastus. kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu, sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208 kansanuutiset.fi. – Meidän pitäisi puhua enemmän yhteisöllisesti ja vähemmän yksilöllisesti. – Nykyään se on isommassa roolissa. Ranskassa sarjakuva nähdään vahvana kirjallisuuden ja taiteen muotona. Kysy lisää tilaajapalvelustamme. Saat alennusta Kansan Uutisista Oletko ay-liiton jäsen. Sarjakuvanteolla ei kuitenkaan tienaa paljon, joten minun on tehtävä riittävästi muita töitä. l ”Emmevälttämättä kyseenalaista etuoikeuksiamme taitiedostasokeita pisteitämme.” Useimmat SAK:laiset ammattiliitot ja niiden osastot myöntävät jäsenilleen lehtietua, jolla saat alennusta vuoden kestäviin tilauksiin. – Siellä heräsin siihen, miten iso asia sarjakuva on Ranskassa. Arjessakin puhumme usein rinnakkain kepeistä ja raskaista aiheista: ensin vaikka ilmastoahdistuksesta ja rahattomuudesta ja heti seuraavaksi kysymme, mitä toinen söi lounaaksi. Ystäviensä kautta hän sai tuntumaa myös ruotsalaiseen poliittiseen sarjakuvaan. Siten voimme myös ymmärtää, missä valta on ja kenellä on oikeasti mahdollisuus muuttaa rakenteellisia asioita, esimerkiksi ilmastokriisiin liittyen. – Itse löysin sarjakuvaskenen vasta siinä vaiheessa, kun aloin tehdä sarjakuvia itse. Kuplien etuna hän pitää esimerkiksi yhteisiä arvoja, joiden pohjalta asioita voi lähteä rakentamaan. Vuonna 2014 Donner oli vaihto-oppilaana Ranskassa, jossa hän valitsi opinto-ohjelmaansa sarjakuvakurssin. – Vakavista asioistahan voi puhua monella sävyllä. Viime syksynä alun perin ruotsiksi ilmestynyt Sontaa (Skiten) voitti tämänvuotisen Sarjakuva-Finlandian. Eri työt myös ruokkivat toisiaan ja on ylipäätään kiva hyppiä eri alojen välillä
Heikkinen sai selkäydinvamman jälkeen opetella kaiken syömisestä ja pukemisesta alkaen. Hoitajaidentiteetin omaavana avun vastaanottaminen on minulle äärettömän vaikeaa. Heikkinen on suhtautunut koronatilanteeseen rauhallisesti jättäen tunteet taka-alalle. Hänen kuulemansa kommentit ”on ihan hirveää, että Suomen mitalit ovat teidän para-urheilijoiden varassa Tokiossa” ja ”voit olla para-urheilija, mutta et koskaan huippu-urheilija” kertovat omaa kieltään. Tämä?on?yhteinen?juttu,?josta?yhdessä?selviämme,?sanoo. Pitää olla nuori, kaunis ja terve. TeksTi ja kuva Virpi Kirves-Torvinen E nnen haastattelua Marjaana Heikkinen on tehnyt herättelytreenin ja hakenut räjähtävyyttä keihäiden painoisilla heittopalloilla. Pahin vamma on asennevamma. – Suomalaisten perusmentaliteetti ei ole kovin imarteleva. Tähän törmään melkein viikoittain. Se on 90-prosenttisesti itkua ja hammasten kiristystä, keihäänheittäjä naurahtaa. Oloni oli. Heikkinen valmistautui vielä vähän aikaa sitten Tokion paralympialaisiin. Olin jo suunnitellut oman itsemurhani, Heikkinen vakavoituu. – Ihmiset eivät uskalla kohdata omaa kuolemanpelkoaan. Myös huippu-urheilussa on hänen mukaansa kyse niistä. Hirmu tylsäähän se on. – Oli tosi lähellä, etten tässä istuisi. – Glamour on treenaamisesta aika kaukana. Myöskään yleinen asenneilmasto vammautuneita kohtaan ei saa Heikkiseltä kiitosta. Jokaisen kannattaa nyt hakea oma henkinen turvansa, mistä ikinä sen löytääkin, Heikkinän pohtii. Välipitämättömyys surettaa Jo lapsena Marjaana Heikkinen kiinnostui yhteiskunnallisista asioista. elämän pahimmissa paikoissa Heikkinen vammautui niskaleikkauskomplikaation seurauksena vuonna 2008. – En ollut todellakaan helppo potilas ja kuntoutuja. Se korostuu myös koronatilanteessa. – Tällä mitalimäärällä yksikään vammaton huippu-urheilija ei ole ollut taloudellisesti näin tiukoilla. – Ennen leikkausta olin toiveikas. Toisin kävi. Moniammatillisessa kuntoutuksessa Heikkinen sai kokea olevansa se, josta oikeasti välitetään. Tämä ei kuitenkaan estä työtäni urheilijana. Sota-aikoina ollut tahto yhteisen hyvän eteen näyttää nyt joiltakin puuttuvan. Otan faktat faktoina. TausTaT 24 | KU 16 /2 02 Pahin vamma on asennevamma rauhallinen. Toisen ihmisen kohtaamisen merkitys on korostunut oman vammautumisen myötä. Ei vain urheilupiireissä vaan koko yhteiskunnassa. Sinänsä koronakriisi ei ole muuttanut juuri hänen arkeaan. Hän ei käy kaupassa tai marketeissa ja on kotikaranteenissa. Kun he uskaltaisivat nähdä ihmisen, joka on sama ihminen, mutta entistä pienempi, hauras sillä hetkellä ja aistii torjutuksi tulemisen erityisen herkästi. Luotin täysin henkilökuntaan ja ajattelin kyseessä olevan rutiinileikkaus. Nyt tilanne on toinen olympialaisten siirryttyä vuodella eteenpäin. extremeä ja toiVoa Extreme kuvaa Heikkisen suhdetta omaan itseensä ja urheiluun. Hänet valittiin joulukuussa maajoukkueeseen ensimmäisten viiden joukossa Dubain MM-kisojen hopeamitalin jälkeen. keihäänheittäjä?Marjaana?Heikkinen. – Eihän tällaista tilannetta olisi toivonut kenellekään, se yllätti rajuudessaan. Yhteyttä voi pitää vaikkapa videopuheluin tai netin kautta. Toisen ihmisen elämän arvostaminen ei näy. Onneksi neurologi kannusti hakeutumaan silloiseen kuntoutuskeskus Neuroniin. Koronabileisiin osallistuminen ja Lappiin sekä mökeille matkustaminen eivät tue yhteistä etua. Hän on riskiryhmäläisenä pyrkinyt noudattamaan annettuja ohjeita mahdollisimman tarkasti. Se tulee niin lähelle. Keihään korvaa nyt heittopallot, puoliso vastaa pääosin lihashuollosta. Se vaikutti selviytymiseen silloin ja vaikuttaa nyt. Myös ajatus omasta pojasta pelasti. Heikkinen ei halunnut jättää hänelle mallia, jossa vammautuneen elämä ei olisi elämisen arvoista. Näkymätön vihollinen on pelottava. Heikkisen puoliso on eläkkeellä oleva lääkäri ja pitää yksityisvastaanottoa. – Se oli nähtävissä jo monta viikkoa sitten. – Kun ihmiset eivät ajattelisi ensimmäisenä vammaa tai sairautta. Se olisi huomattava riski myös Heikkisen kannalta. Hän oli kuitenkin nähnyt kutsumusammatissaan diakoniatyössä ihmisiä ”elämän pahimmissa paikoissa”. Olisi ollut eri tilanne, jos olisin ollut päättämässä uraani. Hän on vasenkätinen ja opet–?Se?kaikki,?mitä?tapahtuu,?voi?tapahtua?myös?minulle.. Mielessäni oli kysymys, siirtyvätkö ne vuodella vai kahdella. Heikkinen on surullinen välinpitämättömyydestä ja itsekkyydestä koronakriisin aikana. Heikkinen oli vähällä päätyä terveyskeskuksen vuodeosastolle. Ajattelin terveysmurheiden olevan vihdoinkin ohi. Huolena on, jos hän joutuu lääkäreiden työvelvoitteen takia työskentelemään koronaviruspotilaiden parissa
Syntynyt 1967, asuu Siilinjärvellä. ValMentaja Kimmo Kinnunen, kilpailee F34-luokassa. KoulutuS diakonissasairaanhoitaja. Siksi hän ei seuraakaan jokaista koronauutista. Kansainvälisissä parakisoissa hän on törmännyt elämäntarinoihin miinaan kävelemisestä tai vammautumisesta sodassa. Minulla on lapsen”Kunpaihmiseteivätajattelisi ensimmäisenävammaatai sairautta.” omainen kiinnostus, mitä jokainen päivä tuo tullessaan. . Kasvu ei toivottavasti lopu koskaan. . l Marjaana Heikkinen . – Pitää katsoa peiliin aika ajoin, olenko oikeasti tätä mieltä, onko omassa asenteessani ja ihmisenä kasvamisessani korjaamisen varaa. – Se kaikki, mitä tapahtuu, voi tapahtua myös minulle. Hän pyrkii aina rikkomaan aiemman ennätyksensä. . Heikkinen kokee olonsa toisinaan vieraaksi vammaisena syntyneiden paraurheilijoiden seurassa, koska hänellä on kokemus terveen elämästä yli neljänkymmenen vuoden ajalta. Hän on iloinnut kuntalaisten lämpimästä vastaanotosta eikä voisi kuvitellakaan asuvansa pääkaupunkiseudulla.. 23-VuotiaS poika Marjaana Heikkinen muutti takaisin Kuopiosta Siilinjärvelle viime toukokuussa. Ilon ja toivon ylläpitäminen ovat nyt Heikkisestä kaikkein tärkeintä. Ne koskettavat ja tuovat näkökulmaa myös tähän hetkeen. Tämä on yhteinen juttu, josta yhdessä selviämme. . . . . . TausTaT KU 16 /2 02 | 25 teli heittämään keihästä oikealla kädellä. KyMMenen arvokisamitalia, viimeisin hopea-mitali Dubain MM-kisoista. Toivon, että ihmiset jaksaisivat suhtautua tähän kaikesta huolimatta positiivisin ja levollisin mielin suunnaten ajatuksensa koronakriisin jälkeiseen aikaan, Marjaana Heikkinen rohkaisee. . Keihäänheittäjä peräänkuuluttaa ihmisiltä toimia itselle ja toisille parhaaksi
Hän lainaa liikuntasosiologi Hannu Itkosta, joka toteaa suomalaisen urheilun perustuneen pitkään kansalliseen arvoja moraaliperustaan. Miesten maajoukkueen jo nyt legendaksi nostetusta taipaleesta EM-kisoihin on julkaistu parikin opusta. Globalisoituvassa maailmassa tämä tulokulma on riittämätön, ja Riski uuden ajan urheilijana osoitti sen konkreettisesti. Lehtokin on jäänyt suurelle yleisölle ja jopa journalisteille niin tuntemattomaksi, että ennen erästä Kansojen Liigan ottelua muuan tv-toimittaja nappasi analyytikon haastatteluun luullen tätä Huuhkaja-pakki Jere Uroseksi. Kaikenlainen uho, ylimielisyys ja hierarkiat loistavat puheista poissaolollaan, ja moneen kertaan sekä pelaajat että taustahenkilöt korostavat ryhmän tasaarvoisuutta: kukaan ei käyttäydy kuin olisi toista parempi. virtanen on haastatellut kirjaansa varten yli sataa ihmistä, ja valtaisa työmäärä näkyy viihdyttävien anekdoottien runsautena ja rikkaana henkilögalleriana. Samoihin vuosiin valmentajavaihdoksen kanssa osuu myös Palloliiton puheenjohtajan vaihtuminen edesmenneestä Pertti Alajasta Ari Lahteen sekä monien avainpelaajien kypsyminen. Kyseessä on nimittäin kaikilla mittareilla vallan erinomainen kirja, jota tohtii suositella ihan kaikille urheilun ystäville. Aikuistuneen joukkueen välitilinpäätös. itselleni luettavaksi valikoitui ensimmäisenä Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Virtasen Oi Suomi on! Huuhkajien tie jalkapallon EMkilpailuihin -teos (HS-Kirjat), ja se nostikin riman korkealle. Lisäksi, kuten Virtanenkin muistuttaa, Rivenkään alaisuudessa peli ei alkanut heti kulkea toivotusti vaan kasvukivut piti kärsiä. Jalkapallo TeksTi Elina Vainikainen kuva Lehtikuva/Markku Ulander Huuhkajien menestyksen avaintekijäksi tuntuisi muodostuvan aikuistuminen. ”Tähtipelaajia olivat [ Teemu] Pukki ja [ Glen] Kamara, ja sellaisiksi he olivat nöyriä joukkuepelaajia. Jotenkin sitä kuvitteli, että maajoukkueen saagasta on ehditty jo kaapia kaikki laarinpohjatkin, mutta Virtanen onnistuu kirjaamaan kaikille tutun tarinan tavalla, joka ansaitsee tulla painetuksi. Sen parissa on mukava elää hienot hetket rakkaan joukkueen kanssa vielä kerran uudelleen. … Pukki ei ole mikään Zlatan. Avainhenkilöiden haastattelut tuovat joukkueen arjen lähelle tavalla, johon tavanomaisissa futiskirjoissa harvoin ylletään. eM-kisoihin selviäMisestä on mediassa annettu suuri kunnia valmentaja Rivelle, mutta kuten monissa onnistumisissa, tässäkin moni asia loksahti sopivasti kohdalleen juuri oikeaan aikaan. Hauska detalji on esimerkiksi se, miten Teemu Pukin tulo isäksi on kasvattanut häntä ihmisenä niin, että se näkyy myös pelikentällä. Esimerkiksi Riku Riskin Qatarin harjoitusleirin boikotointia analysoidessaan Virtanen tulee osoittaneeksi, miten tapauksessa ottivat yhteen modernin ja vanhan jalkapallomaailman toimintatavat. Kirja etenee loogisen kronologisesti Riven valmentajakautta painottaen, mutta taustoja kaivellaan kauempaakin draaman kaarta tukemaan. Allekirjoittanut odottaa jo kuola valuen loppukuusta ilmestyvää valmentajavelho Markku ”Rive” Kanervan elämäkertaa. Esimerkiksi videoanalyytikko Henri Lehdon haastattelu tarjoaa aidosti uutta ja kiinnostavaa tietoa siitä, millaista työtä joukkueen taustalla tehdään. erityisen Miellyttävää kirjassa on se, miten Virtanen ei häpeä loikata välillä yhteiskunnallisen analyysin puolelle ja siteerata akateemisen maailman toimijoita. Kirjan edetessä Huuhkajien menestyksen avaintekijäksi tuntuisi muodostuvan jonkinlainen aikuistuminen: kypsä ja ammattimainen suhtautuminen peliin sen eri osa-alueilla vaikuttaisi olevan juuri se aiemmin puuttunut palanen, joka on saanut ilmaa Huuhkajien siipien alle. TausTaT 26 | KU 16 /2 02 K oronakriisi on saanut monet hakemaan lohtua ja ajanvietettä kirjallisuudesta. Eikä Kamara ole Paul Pogba”, Virtanen summaa. Nykyään koko posse saunoo yhdessä, ja voitokkaan ottelun jälkeen saatetaan pistää lentokoneessa letkajenkaksi. l Markku Kanerva on tärkeä muttei ainoa tekijä maajoukkueen nousussa. Muutama vuosi sitten myös huomattava määrä joukkueen silloisia runkopelaajia lopetti maajoukkueuransa, mikä ei synnyttänyt kriisiä vaan ryhmän uudelleen. Hyvän journalistin tapaan Virtanen ei itse selitä liikoja, vaan antaa materiaalinsa puhua puolestaan. Vielä Mika-Matti ”Mixu” Paatelaisen valmentaessa ryhmässä oli selkeitä kuppikuntia, mikä ei voinut olla vaikuttamatta yhteishenkeen. Oi Suomi on! on ilahduttavan laadukas futiskirja, joka ansaitsee kiitosta myös huolellisesta toimitustyöstä ja oikoluvusta. Historiakuvausta ryyditetään sopivissa kohdissa sekä pelaajien että joukkueen taustahenkilöiden lämminhenkisillä esittelyillä. Etenkin Huuhkajien menestys on saanut suomalaiset kirjailijat ja kustantajat hommiin, ja tänä keväänä kauppojen hyllyille onkin ilmestynyt – ja ilmestyy – lukuisia kiinnostavia futisopuksia
Le ht iK Uv a/ Fi Li pp o M on te Fo rt e. vain?pahenee. shokkiin,?sanoo. E uromaat pääsivät viime viikolla pitkän väännön jälkeen sopuun 500 miljardin euron koronapaketista, mutta ilmeisesti monia asioita on vielä avoinna. ja?EU-komission?työllisyysrahastosta.?Näihin?sisältyy?kuitenkin?paljon?epävarmuutta.?EVM:n?kautta?saa?luottoja. Politiikka KU 16 /2 02 | 27 03 politiikka Eurokriisin aikaiset traumat palasivat Euroryhmän kokouksen antia kommentoi KU:lle Helsingin yliopiston tutkija Antti Ronkainen. vain?”terveydenhuoltoon”,?ja?tämän?määrittely?lienee?varsin?suurpiirteistä.?Lisäksi?Italian?hallituksessa?oleva?Viiden?tähden?liike?ei?edes?hyväksy?EVM:n?kautta?annettavaa?lainarahaa. –?Euroryhmä?sopi?kolmesta?asiasta,?Euroopan?vakausmekanismista?(EVM),?Euroopan?investointipankista?(EIP). jokainen?maa. TeksTi Jussi Virkkunen –?Nyt?ollaan?valittu?tie,?jossa. tutkija?Antti?Ronkainen.?Jo?ennestään?velkaisen?Italian?tilanne. vastaa?itsenäisesti?koronakriisin?aiheuttamaan. –?Komission?100?miljardin?työllisyysrahaston?vakuutena?on?EUbudjetti,?joten?siihenkin?sisältyy?yhteisvastuuta,?mikä?voi?olla?vaikea?hyväksyä?ilman?korvamerkintää?pohjoisessa.?Neljänneksi?euroryhmä?siirsi?päätöksen?“jälleenrakennusrahastosta”?EU-johtajille,
Lisäksi erityisen mielenkiintoinen päivä on 5. Hän kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että nyt todella punnitaan eurooppalaista solidaarisuutta ja jäsenmaiden halukkuutta tukea toisiaan. Euroopan keskuspankki tukee euroaluetta tämän vuoden aikana 1 000 miljardilla, joka on rauhoittanut markkinat ainakin tässä vaiheessa. Saksa, Hollanti, Itävalta ja Suomi vastustivat niin kutsuttuja koronabondeja, mutta tukitoimet tuskin olivat vielä tässä. – Italian lisäksi kaikkien muiden euromaiden velat tulevat kasvamaan. – Nyt ollaan valittu tie, jossa jokainen maa vastaa itsenäisesti koronakriisin aiheuttamaan shokkiin. ”Eurokriisin yhteydessä käytetyt inhimillisesti ja taloudellisesti tuhoisat talouskurivaatimukset ovat ymmärrettävästi jättäneet syvän epäluulon näitä ohjelmia kohtaan erityisesti Etelä-Eurooppaan”, Li Andersson kirjoittaa. Jussi Virkkunen Jos EU-mailta ei nyt löydy solidaarisuutta, milloin sitten, kysyy Li Andersson. andersson: ratkaiseva hetki euroopalle Le ht iK Uv a/ M ar KK U UL an de r. – Olisikin hyvä, että yhteisvastuuta arvioitaessa tunnistettaisiin sekä finanssipoliittinen että rahapoliittinen yhteisvastuu ja kriisiratkaisua arvioitaisiin kokonaisuutena. KoronaKriisi on samalla ratkaiseva hetki Euroopan tulevaisuudelle, kuvailee opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. – Koronakriisi on tuonut esiin eurokriisin aikaiset traumat. Mutta toisin kuin eurokriisissä, jossa vastakkain oli aina yksi kriisimaa loppuja euromaita ja Troikkaa (EU, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto) vastaan, rintamat ovat nyt täysin erilaiset. Koronabondien idea oli siirtää velkaantuminen pois kansallisesta kirjanpidosta, jolloin velkaantuneiden maiden velkaongelma ei olisi pahentunut entisestään. Esimerkiksi Saksan nykyinen ulkoministeri Heiko Maas kuvaili Spiegellehden haastattelussa tuolloin käytettyjä keinoja kidutusvälineiksi. Tämä aiheuttaa puolestaan uuden ongelman, sillä artikla 123 kieltää EKP:ltä jäsenmaiden suoran tukemisen, ja EKP kulkee pandemia-elvytyksen suhteen jo nyt jossain määrin harmaalla alueella. – Jos yhteisvastuuta ei tule velkakirjojen tai elvytysrahaston muodossa, EKP joutuu jatkamaan poikkeuksellisia tukitoimia myös ensi vuonna, jotta Italian ja muiden velkaisten maiden korot eivät lähde nousuun käynnistäen uutta eurokriisiä. – Koska eduskunta on viime kädessä vastuussa Suomen Pankista, EKP:n toimien lisääntyminen uhkaa epäsuorasti myös eduskunnan budjettisuvereniteettia. Rahaliitossa on erotettu finanssipolitiikka ja rahapolitiikka, joka ei enää nykyisenkaltaisessa kriisitilanteessa ole perusteltua. l Antti Ronkainen on poliittisen talouden tutkija Helsingin yliopistossa. toukokuuta, jolloin Saksan perustuslakituomioistuin antaa ratkaisunsa EKP:n tukitoimien laillisuudesta. ”Tällaisella hetkellä on äärimmäisen tärkeää osoittaa, että Eurooppa on kykeneväinen ja halukas yhteistyöhön sekä solidaarisuuteen.” anderssonilta löytyy ymmärrystä muun muassa Italialle, joka on vaatinut yhteisvastuullisuutta koronakriisin hoitoon. Tiukan ehdolliset ohjelmat näkyivät eurokriisin aikaan esimerkiksi Kreikassa todella kovana talouskuriohjelmana. Tarkoittaako tämä, että EKP:n tulee jatkossakin ottaa suurempi vastuu elvytystoimista ja tekeekö tämä samalla EKP:stä entistä poliittisemman toimijan. Niin kutsutuista eurobondeista on ilmeisesti kuitenkin luvassa vielä vääntöä. Arvioiden mukaan Italian julkisvelka tulee kasvamaan pelkästään tänä vuonna kymmeniä prosentityksiköitä nykyisestä 135 prosentista suhteessa bkt:hen. Mitä tapahtuu seuraavaksi. – Perustuslakituomioistuimen piti antaa ratkaisunsa jo maaliskuussa, mutta EKP:n uusien koronatoimien seurauksena se lykkäsi päätöstä. Sen sijaan Suomi ei huomioi, että EKP:n toimien lisääntyessä kasvaa myös riskit Suomen Pankin taseessa. – Kukaan ei tukenut eurokriisin aikana Kreikkaa, mutta nyt Välimeren maat ja Ranska vaativat yhdessä rintamassa kovempia toimia. Suomi linjasi valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) suulla ennen ja jälkeen kokouksen, että jokainen maa vastaa omasta taloudestaan ja vastusti yhteisvastuullisuutta. Miten tämä vaikuttaa Euroopan unionin pohjoinen-etelä-jakoon. Ainakin Italiassa ja Portugalissa euroryhmän päätöksiä on kommentoitu hyvin happamasti. Politiikka 28 | KU 16 /2 02 jotka kokoontuvat ensi viikon torstaina. Päätöksentekoa vaikeuttaa se, että EU:n ja euroalueen tulisi sopia yhtäaikaa merkittävistä toimista. Lisäksi jakolinjat lävistävät myös EU-instituutiot: Euroopan keskuspankki ja merkittävät komissaarit ovat vaatineet euroryhmän päätösten päälle jopa 1 000 miljardin suuruisia toimia. Andersson huomauttaa, että yhteisten ratkaisujen löytäminen talouskriisin välttämiseksi on kaikkien euromaiden etu. ”Monet eurooppalaiset johtajat ovat kutsuneet nyt käytäviä neuvotteluja EU:n kohtalon hetkeksi – jos jäsenmaat eivät onnistu löytämään yhteistä säveltä kriisin keskellä, jota on kuvailtu pahimmaksi sitten toisen maailmansodan – niin milloin sitten?”, Andersson paaluttaa. – Europpa-neuvosto kokoontuu ensi viikon torstaina jatkamaan neuvotteluita euroryhmän ratkaisusta ja elvytysrahastosta. – Suomi arvioi euroalueen integraation suhteen ainoastaan omia vastuitaan ja eduskunnan budjettisuvereniteettia
Lähde: TiLasTokeskus maaliskuun inflaatio eli kuluttajahintaindeksin vuosimuutos. SOSTE, KunTaliiTTO ja kolme muuta järjestöä vaatii tukipakettia sosiaalija terveysalan järjestöille, jotta niiden kymmenet tuhannet työpaikat sekä haavoittuvan asiakaskunnan palvelutuotanto voidaan pelastaa. Viruksen tuho ei lopu lääkkeiden ja rokotusten keksimisten myötä. Tiedämme tämän, ja silti A-studiossa (8.4.) pääministeri vakuutti, että edelleen aiotaan laittaa miljardeja Hornet-monitoimihävittäjien uusimiseen, koska hankinta pitää nyt tehdä. Jos jostakin leikataan, niin aloitetaan 10 miljardin euron hävittäjähankinnoista. Politiikka KU 16 /2 02 | 29 0,8 0,6 helmikuun inflaatio. Le ht iK Uv A. Palveluja tuottaa kaikkiaan noin 1000 järjestöä, joista noin 800 sosiaalipuolella. Minna Minkkinen Kirjoittaja on vasemmistoliiton 2. Kaikki muut menot ja tulot aiotaan käydä läpi, mutta sotavarusteluun ei haluta koskea. Itsensä nyt työssään tartunnoille alttiiksi laittavat ihmiset tarvitsevat nyt Hännisen mukaan kaikkein vähiten leikkauslistoilla uhittelua. Kyllä me tästä selvitään. Hänninen arvostelee politiikan oikealta laidalta esitettyjä vaatimuksia hallitusohjelman roskiin laittamisesta ja leikkauslistoista. Sotakoneet eivät tässä taistelussa auta. Lievän laskun aiheutti mm. KU MiKä On se todellinen uhka, joka meitä tulevaisuudessa vaanii ilmatilassa. Panostus terveysuhkien tutkimukseen ja terveydenhuollon valmiuteen on tehokkaampaa ja ajankohtaisempaa maanpuolustusta kuin asevarustelu. Mikä Meitä oikeasti uhkaa. – Talouden elpymistä helpotetaan tulevaisuusinvestoinneilla, jotka luovat työtä ja hyvinvointia. Samalla hän varoittaa koronakriisin lapsija sukupuolivaikutuksista. Tämän päivän turvallisuuspolitiikan keskiöön eivät kuulu hävittäjäkoneet vaan hengityskoneet ja niitä käyttävät ammattilaiset. Ensi vaiheessa tukipakettiin pitää varata 20 miljoonaa euroa. Sote-alan järjestöt ovat suuria kuntoutuksen, lastensuojelun, vanhustenhuollon, päihdehuollon, kehitysvammahuollon ja asumispalvelujen tuottajia. Todennäköisimmät tulevaisuuden turvallisuusuhat eivät ole sotilaallisia, vaan meidän aikamme suurimmat uhat ovat ilmastonmuutos ja pandemiat. varapuheenjohtaja. Siksi nyt tulisi laittaa hävittäjähankinnat jäihin ja miettiä, mikä meitä todella tulevaisuudessa uhkaa ja varautua siihen. Tulee aika, jolloin tämä koronapandemia on ohi ja uudelleenrakennamme Suomen, jossa panostetaan kansanterveyteen ja hiilivapauteen. Asiantuntijat ovat kuitenkin varsin yhtä mieltä siitä, että lamassa ollaan ja sen synkkyys ja pituus riippuu rajoitustoimien pituudesta. Esimerkiksi Kanada aikoo pärjätä omilla Horneteillaan vielä vuoteen 2032, vaikka heillä on vanhempaa kalustoa kun meillä. Niillä ei ole mitään merkitystä taistelussa koronaa tai muitakaan pandemioita vastaan. Uudelleenrakennus tulee viemään aikaa ja rahaa, emmekä vielä tiedä, millaisia inhimillisiä ja taloudellisia kärsimyksiä rajoitustoimista seuraa. Hallituksen on järjestöjen mukaan viipymättä päätettävä erillisrahoituksen kautta toteutettavasta tukipaketista, sillä tilanne on kriisiytymässä nopeasti. He tarvitsevat hoitoväen vaatiman erillisen lisän epidemiakauden ajaksi. kolumni inflaatio Katja Hänninen korona An tt i Yr jö ne n Ilman tukipakettia sotealan tuottajat esimerkiksi lastensuojelussa ovat ajautumassa konkursseihin. Koronavirus on laittanut maailmantalouden polvilleen, sulkenut ihmiset koteihinsa, aiheuttanut kärsimystä ja kuolemaa. Maailman terveysjärjestö WHO on huomauttanut, että ilmastonmuutos voi kiihdyttää tartuntatautien leviämistä. Se ei ole toisen maan sotakoneet vaan virukset ja taudit. polttoaineiden ja kevyen polttoöljyn hintojen lasku. KU Tukipaketti sote-palveluita tuottaville järjestöille Sote-Palvelut Katja Hänninen: Koronalisä selvitettävä TEHyn ja Superin esittämä epidemiakauden erillinen lisä tulisi suunnata kaikille niille aloille, joissa työntekijät joutuvat tahtomattaan altistamaan itsensä tartunnoille, toteaa kansanedustaja Katja Hänninen (vas.). Eiköhän mekin pärjätä. Perheen ja työn yhteensovittaminen on monesti helpompaa keskiluokkaisissa kahdeksasta neljään ammateissa oleville kuin pienipalkkaista epäsäännöllistä työtä tekeville. Hän muistuttaa, että koronan vaikutukset ovat kovin erilaisia riippuen ihmisten arjesta ja työstä
Suomen kansa ei tähän kaadu. On tarkasteltava kriittisesti, kuinka poikkeustilalainsäädäntö toimii: mikäli korjattavaa on, viilauksia voi tehdä. Valtiolla on käytännössä kaksi järjestelmää, joissa on kattavasti kaikkien kansalaisten tiedot, ja joita voitaisiin käyttää taloudellisen tuen maksamiseen kansalaisille. www.kansanuutiset.fi Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Pl 64 00501 Helsinki Sahkopostitse: lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun osakkeiden myynnillä. Varallisuuserojen epätasa-arvo oli tiedossa jo ennen kansainvälistä pandemiaa. Sosioekonomisia ongelmia tulee varmasti, mutta niiden laajuutta ei voida vielä tarkasti ennustaa. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Kuokka maahan ja kansa töihin. Nyt on tärkeää kaikkien tukea Suomen valtion virkamiehiä ja päättäjiä. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Yksityisyrittäjät eivät ilmoita, heiltä on työt loppu. Tavara-arpa ry. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Tästä selvitään. Ympäristön pilaantuminen näkyy kaikkialla. Tulevaisuuteen voi laittaa pohdittavaksi ainakin sen, kuinka kansalaisia tuetaan taloudellisesti kriisin keskellä. Pienet paikalliset yritykset lyö myrsky maahan, osa nousee myrskyn laannuttua, osa jää maahan – ainiaaksi. pääluottamusmies Pyhäjärvi noin 400 000 palkansaajaa on yt-neuvottelujen piirissä. Nyt on tehtävä rohkeita päätöksiä rautatieja maanteiden uudishankkeiden sekä peruskorjausten osalta. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Valtion on välittömästi aloitettava elvytyksen suunnittelu ja toimeenpantava elvytystoimia parhaan yhteiskunnallisen hyödyn saavuttamiseksi. vpj. Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Jatkuvasti kasvavaan kulutukseen perustuva talousmalli ei ollutkaan utopia. Totta kai, kun kriisi on ohi, täytyy tutkia mikä meni hyvin ja missä ei onnistuttu. Kriisi on akuutti, välihuudot eivät auta ketään. Palkkaa maksetaan vain murto-osasta merkityksellistä työtä. Yrityksille ja ihmisille annetaan pankeista korollista lainaa. Tämä suosisi veronsa Suomeen maksavia yrityksiä ja jättäisi veroketkuilijat nuolemaan näppejään. Alle 20 henkeä työllistävät yritykset eivät ole luvussa. Onko joku löytänyt kätketyn merirosvoaarteen. Mitä se raha on. Sellaiseenko, jossa tulevat ei paluuta entiseen kulutusaikaan tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkiston Ystävien kevään kirjatilaisuudet siirtyvät myöhempään ajankohtaan. Siitä olemme nouseva entistä vahvempana. Tulevaisuuden varalta järjestelmissä on oltava poikkeustilaosio, jonka kautta voidaan valtion päättämää tukea alkaa maksaa välittömästi tarpeen niin vaatiessa. Toinen mahdollisuus on pääomittaa yrityksiä osakkeita vastaan, jolloin voidaan varmistaa, että sijoitus palautuu valtion kassaan osinkoina tai Korona todisti: järjestelmät vaativat päivitystä Tulevaisuuden varalta järjestelmissä on oltava poikkeustilaosio. Jopa niin onnistuneesti, että ne ovat elpyneet pesemään rikollisesti hankittua rahaa laillisille markkinoille. Suomen valtio ottaa velkaa ja kanavoi sen pankeille. Nyt jos koskaan pitää muistaa: ei yksin, vaan yhdessä. Osa valtioista selviää paremmin, osa huonommin. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Kaikki muu oli lapsellista illuusiota. Nämä järjestelmät ovat Verohallinto ja Kela. Kaksi kolmasosaa työnantajista on ilmoittanut lomauttavansa työntekijöitään koronan vuoksi. Tuleva kesä ja syksy näyttävät yhteiskunnallisen kriisin syvyyden. Olen syntynyt vuonna 1970. On mietittävä, kuinka yrityksiä tuetaan. Politiikka 30 | KU 16 /2 02 Yleisönosasto KoronaviruKsen aiheuttama kriisi pitenee. Ongelmien laajuus riippunee siitä, kuinka pitkään koronataantuma kestää. Vapaa maailma tarkoitti länsimaista kulutusmallia. Koronaviruspandemia on ajanut maailmantalouden myötä myös Suomen syvään lamaan. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Kasvoin kuulemaan, että demokratia kulkee käsi kädessä markkinatalouden kanssa. Hallitus on ilmoittanut miljardiavustuksista talouden elvyttämiseksi, mutta mistä se raha tulee ja kenelle se annetaan. Laajat infrahankkeet ympäri Suomea luovat työtä, verotuloja ja ostovoimaa. Jouni Jussinniemi Vasemmistoliiton 3. Se on osoittautunut dystopiaksi, joka ei ratkaise mitään vaan pahentaa tilannetta entisestään. Kävi nopeasti selväksi, että järjestelmät eivät taivu juuri mihinkään muuhun kuin siihen mihin ne on tehty. Pahimmassa tapauksessa palkkatyöläinen menettää nyt työnsä ja aikanaan taas kiristetyin työehdoin maksaa noita bittejä korkojen kanssa hamaan tulevaisuuteen. Yksi mahdollisuus on tukea yrityksiä siten, että tulevista tai jo maksetuista yhteisöveroista saisi alennusta koronahelpotuksina. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ma-pe klo 9 16. Samoille pankeille, jotka on aiemmista lamoista pelastettu pumppaamalla niihin samoja nollia ja ykkösiä. Tuskin. Kansan Arkiston tutkijasalipalvelu on toistaiseksi suljettu. On yrityksiä, jotka toimialansa luonteen tai asemansa johdosta selviävät vähäisin vaurioin. Tulee lomautuksia, ja näköpiirissä siintää konkurssiaalto, joka johtaa töiden loppumiseen ja työttömyyteen
Jo nyt moni työntekijä on kuormittunut tavalla, jollaista ei ole osattu kuvitella. On lapsiperheitä, joissa normaalitilanteessa kiikun kaakun selvitään kuilun reunalla, kun apuna ovat rutiinit ja erityistä tukea vaikkapa koulunkäyntiavustajan, fysioterapian, tukiperheen tai taksikuljetusten muodossa. Uusien hävittäjien hinnasta ei ole varmaa tietoa, mutta se lienee yli 10 miljardia euroa. En aio väittää heille, että kansanvalta vaatii muiden polkemista ja ympäristön turmelemista. Yhteinen arvio on hinnan valtavuus. Janne Utriainen Turvejärvi, Inari elämme kahden eri viruksen aikaa, kummatkin ovat vaarallisia ja yhteiskunnalle kalliita. l AnnA PAju Toimittaja kokoomuslaiset valtiovarainministerit nurisevat liian kalliista julkisesta sektorista ja pääministeri kiukuttelee kiky-leikkausten arvostelijoille. Jälkihoitoa tarvitsee talouden lisäksi eri tavoin koronan runtelemiksi joutuneet ihmisyksilöt. Kriisiä hoitava hallitus on jaksanut ihailtavan hyvin, koska on siinä on pääosin nuoria, päteviä naisia. Koronan vaikutukset kohdataan siitä asemasta, jossa kukin jo ennestään on. Sosiaalityöntekijöistä oli jo ennestään pula ja pula vain pahenee. Vai onko itsenäisyytemme jo niin huteralla pohjalla, että kenraalien leikkikaluihin ja sotaleikkeihin löytyy aina rahaa. erilaisten Päiväkeskusten sulkeuduttua moni vanhus ja muu tarvitseva jäi yksin kotinsa vangiksi, ilman mitään kontaktia kotihoitoon, palveluihin tai ruokapalveluun. korona-kriisi ei ole ohi vielä sittenkään, jos ja kun virus aikanaan saadaan lääkkeillä ja rokotteella kuriin. Kansalaisille pitäisi kertoa tosiasiat, faktat eikä mutu-tuntumia. Myös ne työntekijät, jotka nyt ovat kohtuuttoman taakan alla. Miltä tuntuu tehdä kaikkensa, kun se ei riitä. Reino Welling Jämsänkoski hävittäjäkaupat on siirrettävä. Kyseessä on suuren hintaluokan asekauppa, joten olisi reilua antaa suomalaisten kansanäänestyksellä päättää hankinnasta. Koronaviruksen hintaa ei ole edes yritetty arvuutella, ehkä siksi, ettei kukaan osaa mitään lukua kuvitella. Velka on todellisuudessa luottamusta, ei rahaa. Viimeinen sana Kriisin runtelemat E tätyön haasteista ja ruuhkautuneista luontopoluista puhuminen on korona-epidemian kevyttä yläpilveä. Lähteeköhän koronavirus niitä karkuun. Miltä tuntuu tietää, että jokainen heistä joutuu kuolemaan yksin, ilman omaisiaan. Tokion olympialaiset siirrettiin. Politiikka KU 16 /2 02 | 31 Myös hävittäjävirus on vaarallinen ja hinnakas. Suomessa tilanne ei sairaaloissa ja laitoksissa ole vielä tämä, mutta sekin päivä voi tulla. Kartan yleensä sotasanaston käyttämistä, mutta eturintama ja tulilinja kuvaavat sitä olosuhdetta, missä monet sosiaalija terveysalalla työskentelevät nyt kohtaavat koronan seurauksineen. Se on myös ilmoittanut, että on olemassa suunnitelma poikkeustilasta toipumiseen eli exit. Meillä täytyy olla exit! Onko vihdoinkin tullut aika kehittää markkinataloutta demokraattisemmaksi. Tämän tietää hyvin se ympärivuorokautisesti puurtava joukko, joka koettaa toimia täysin uudenlaisessa tilanteessa. Sillä he joutuvat aikanaan maksajiksi nyt otettavalle velalle. Velka on todellisuudessa luottamusta, ei rahaa. Tätä vyyhteä koetetaan hoitaa ja tavoittaa ihmisiä, jotka ovat sähköisten palveluiden ulottumattomissa. Myös Suomen asekaupat pitäisi siirtää hamaan tulevaisuuteen tai perua kokonaan. Miltä tuntuu aloittaa työpäivänsä välittämällä suruviestejä. Kun tuki yhtäkkiä katoaa, voi arki hetkessä keikahtaa painajaiseksi. Se on myös vaarallinen sekä rahallisesti ja moraalisesti hinnakas. Miltä tuntuu tietää, että todennäköisesti jotkut työkavereistakin tulevat kuolemaan epidemiaan. Emme voi palata pandemiaa edeltäneeseen aikaan. Heitä näkyy niin vanhuspalveluissa, lastensuojelussa, ensija turvakodeissa, mielenterveyspalveluissa. On vaikea kuvitella, miltä tuntuu kun yhden työvuoron aikana kuolee kymmeniä potilaita. Me aikuiset olemme eläneet velaksi lastemme kustannuksella. Heikoimmilla jo valmiiksi oleviin epidemia iskee kovimmin. En aio valehdella omille lapsilleni, jotka nyt ovat alaikäisiä, että kulutuksen kasvattaminen on ainoa mahdollinen vaihtoehto. Onhan myös suunnitelmissa järjestää myös isoja sotaharjoituksia Suomessa ensi kesänä. Pä ä asiassa PieniPalkk aisista naisista koostuva ammattilaisten joukko kohtaa kriisin aikana ja vielä pitkään erilaisten sulkujen auettua ne, joiden terveyttä ja turvallisuutta korona pahiten kolhi. Suomen valtionvelka kasvaa ja muutaman vuoden kuluttua Suomi ohittaa velan määrässä Kreikan Toinen virus on tämä hävittäjävirus
Hinnat voimassa kotimaassa. T Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Uudistunut KU 3 kk / 30 € + digilehti 3 kk / 4,90 € Määräaikainen 2 kk 20 € Kestotilaus 6 kk 82 € Kestotilaus 12 kk 162 € Uudistunut KU 3 kk 30 € Digilehti 1 kk 4,90 € Digilehden tilaus hoituu suoraan sivuiltamme: htttps://digilehti.kansanuutiset.fi/tuotteet/lehtitilaukset/ Tilaa uudistunut KU 3 kk / 30 € + digilehti 3 kk / 4,90 € Kun haluat pysyä kuulolla pidempään, kestotilaus 12 kk 162 € kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/tee-tilaus. painetun lehden sekä digilehden alv 10%. Tilaamalla KU:n teet maailmasta paremman Postimaksu maksettu Kansan Uutiset Tunnus 5005075 00003 vastauslähetys KUltivoi ystäviäsi tilaa lehti lahjaksi! Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Tietojani saa käyttää Kansan Uutisten markkinointiin Tilaushinnat sis