13 / 2022 Chilen vasemmistonousu Lue hyvin, haLLitset maaiLmaa Sivu?38 vakavasti komiikasta Sivu???43 Lukevatko suomalaiset aiempaa huonommin. Sivu?13 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. 17.8.2022 / 9 € ku.fI n
ku.fi/tilaa Tilaus vain 89 € vuodessa
Painopaikka PunaMusta 2022. TYÖ JATKUU 12 Ralf Sund painaa nyt hommia erkkarina. Sota-aikaan he kuljettivat ihmisiä meren yli. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. SEURAAVA KRIISI TULOSSA 08 Italian politiikka on taas sekaisin. TYÖN MURROS ISKI TROKAREIHIN 50 Pirtutrokareiden työt loppuivat 1930-luvulla. VASEMMISTONOUSUN JÄLKEEN 38 Vasemmistolainen Gabriel Boric nousi Chilen presidentiksi maaliskuussa. ERIYTYVÄ LUKUTAITO 13 Lukutaidolla on merkittävä rooli demokratiassa, mutta eriarvoisuus näkyy lukutaidossakin. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. ISRAELIN IKUINEN SOTA 28 Israel jatkaa palestiinalaisten ihmisoikeuksien polkemista. NYKY-RANSKAN KIPUPISTEET 56 Toimittaja Annastiina Heikkilä kuvaa Ranskaa ensimmäistä kertaa romaanin kautta. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Osa omistakin epäilee. KYNÄ VAIHTUI PENSSELIIN 10 Barbara Savolainen tekee taidetta. Kansainvälinen yhteisö seuraa tilannetta hiljaa. sisältö 13/2022 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Kykeneekö hän toteuttamaan lupaamansa muutoksen. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. ILMASTOA VASTAAN 26 Välttämättömiä ilmastotoimia vastustavat ovat ottaneet käyttöön uusia taktiikoita. Heikommasta asemasta ponnistavat lukevat huonommin. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Elopsykologit kertovat, mikä auttaa. TEATTERIN JUHLAA 54 Raportti Rakveren teatterifestivaaleilta. ILMASTOKRIISI JÄRKYTTÄÄ 32 Elokapinan aktivistit tietävät, että ilmastokriisi vaikuttaa myös mielenterveyteen. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. OLISIKO PITÄNYT NÄHDÄ 60 Miksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli yllätys niin monelle, kysyy Ville Ropponen esseessään. 3 JÄRKEVÄÄ HUUMEPOLITIIKKAA 07 Käyttöhuonekokeilu nytkähti eteenpäin. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Nyt he lietsovat kulttuurisotia. VIIMEINEN SANA 67 Ei rauhaa ilman oikeutta, kirjoittaa Toivo Haimi. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Mika Mäkelä Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. KOMEDIA ON VAKAVAA 43 Kun stand up -koomikko Jukka Lindström puhuu ammatistaan, ei naurata
Venäläisestä energiasta olisi pitänyt päästä eroon jo kauan sitten.. Fossiiliset polttoaineet käryävät, jäätiköt sulavat, ja kuivuus aiheuttaa vesipulaa Keski-Euroopassakin. Liike osui ja upposi, sillä moni EU-maa – etenkin Saksa ja Italia – oli vuosien saatossa tullut täysin riippuvaiseksi venäläisestä maakaasusta. Halpa energia on auttanut EU:ta pitämään talouden rattaita pyörimässä. Venäjän aloittama sota näkyy Suomessa ja eri puolella Eurooppaa valmiutena lisätä puolustusmäärärahoja. Samalla onnistuttiin pitkään lykkäämään täysin välttämätöntä vihreää siirtymää. Kuten hyökkäys Ukrainaan osoitti, ei Venäjää keskinäisriippuvuus ole paljon kiinnostanut. Kuinka paljon Venäjä vähentää kaasutoimituksiaan Eurooppaan. EU-maiden kaasukauppaa on kuvailtu eri tavoin. 4 Halpa fossiilienergia sairastutti meidät pääkirjoitus typerryttävä. Joku voisi sanoa, että ei Eurooppaakaan ole mikään ylevä keskinäisriippuvuuden aate kiinnostanut. EU:lle taas venäläinen tavara on kelvannut. Sitä on kiinnostanut täyttää kassa eurooppalaisella rahalla ja samalla sitoa Eurooppa riippuvaiseksi. Naton eteisessä odottavassa Suomessa hiljaisuus siitä on ollut huumaava. Sitä on kiinnostanut fossiilinen energia, jota Venäjältä on saanut edulliseen hintaan. Venäläisestä energiasta olisi pitänyt päästä eroon jo kauan sitten turvallisuuspoliittista syistä. Nyt nykyistä talousjärjestelmää puolustavien pitäisi ymmärtää, että järjestelmä on sairas. Toiminta muistuttaa huumekauppiaan tapaa. Samalla tulee muistaa, että kuivuus on jo vuosien ajan tuhonnut satoja Afrikassa. Samalla kun olemme huolestuneina katsoneet bruttokansantuotteen lukuja, ummis timme pitkään silmät alati pahenevalta ilmastokrii siltä. Venäjän hyökkäyksen vuoksi ruokapula on pahentumassa. Avainsana siinä on keskinäisriippuvuus. Alkoholiriippuvaisuudesta paraneminen alkaa, kun ihminen myöntää itselleen olevansa sairas. Kun EU vastasi hyökkäykseen kovilla pakotteilla, iski Venäjä takaisin ja alkoi vähentää energiatoimituksia. Saksan päätös ajaa alas ydinvoimalansa ja korvata ne pitkälti venäläisellä maakaasulla on Turkki on jaTkanuT hyökkäyssotaansa Pohjois-Syyriassa. s ulkeeko Venäjä kaasuputket kokonaan. On aika parantua fossiiliriippuvuudesta. Suomi on syytämässä miljardeja uusiin aseisiin, Saksan hallitus on luvannut 100 miljardia armeijalleen. Pelottavia puheenvuoroja on kuulunut Suomessakin. Nyt uhkana on syvä taantuma, kun kaasuhanat ovat sulkeutumassa. Yksi tapa on ollut sanoa, että se on ollut keino ja yritys sitoa Venäjä osaksi yhteistä talousjärjestelmää. Kysymyksiä energiakaupan tiimoilta on riittänyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut, että ilmastotoimia voidaan Ukrainan sodan vuoksi lykätä. Nyt tärkeintä on varmistaa, että tästä ei tingitä. Yksi suurimmista syistä kuivuuden takana on ilmastokriisi. Tässä kohdin turvallisuuspolitiikka tarkoittaa sitä, että fossiilisten energialähteiden kiihdyttämänä moni paikka maailmassa uhkaa muuttua elinkelvottomaksi. Kuluva kesä on jälleen näyttänyt, kuinka kestämättömällä pohjalla maailma makaa. Samalla on toki muistettava, että poliitikot ovat korostaneet – oikeistopopulisteja lukuun ottamatta – vihreän siirtymän tärkeyttä. Yhdysvalloissa Joe Bidenin hallinnon läpiajamaa ilmastopakettia voi pitää lohtua tuovana
5 Sodan tuhoja 01 ajassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut yli puoli vuotta. Rauhasta ei ole tietoakaan.. Kuolleita on vähintään kymmeniä tuhansia ja tuhot valtavia
KU pohtii lukutaitoa sivulta 13 alkavassa jutussa. Lisäksi lukutaito eskaloituu Suomessa: hyvin lukevia on entinen määrä, mutta huonosti lukevien määrä kasvaa. Apulaisprofessori Venla Bernelius tarjoaa lääkkeeksi panostusta varhaiskasvatukseen, joka jo nyt on Suomessa maailman huippuluokkaa. Pojat lukevat huonommin kuin aiemmin. Lukutaito on demokratian kulmakivi. Varhaiskasvatuksessa saadaan parhaat osaamisen eroja tasaavat tulokset. 6 ajassa Mistä puhuMMe, kun puhumme lukutaidosta. Varsinainen ongelma on sosioekonomisen eron kasvu luku taidossa. Tilalle on tullut niin monia kilpailevia ajanvietteitä. Tuula KärKi Artikkeli alkaa sivulta 13. Siksi jokaisen kannattaa kehittää lukutaitoaan, ei vain teknisenä taitona vaan laajemmin ymmärrettynä monilukutaitona. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että sen lisäksi perheissä luetaan aiempaa vähemmän. Vai lukevatko. Usein päädymme kauhistelemaan sitä, kuinka huonosti pojat lukevat. Siksi onkin kammottava totuus, että esimerkiksi Yhdysvalloissa 20 prosenttia aikuisista lukee heikosti. Lukutaitoon kannattaa panostaa A n tt i Y r jö n en. Jos lukee huonosti, on helposti höynäytettävissä. Heikosti pärjäävän perheen tytär lukee heikommin kuin hyvinvoivan perheen poika
– Vasemmistoliitto tukee käyttöhuoneet mahdollistavan lainsäädännön luomista. Lindén sanoi elokuun alkupuolella Ylen haastattelussa, että käyttö huonekokeilusta aloitetaan selvitys. Uudenlaista kolonialismia näkyy pitkin Aasiaa. THL:n mukaan Suomessa käyttöhuoneet eivät välttämättä vaikuttaisi kuolleisuuteen, koska Suomessa huumekuolemat tulevat yleisimmin rauhoittavien päihteiden ja hitaasti vaikuttavien opioidien yhteisvaikutuksista. Sanotaan, että Kiinalla on aikaa odottaa. Huumeiden käyttöhuoneita on useissa Euroopan maissa. 7 PerusPalveluministeri Aki Lindén (sd.) kannattaa huumeiden käyttöhuonekokeilua. Vielä heinäkuussa Lindén suhtautui Havaintoja Nepalista. Hienoa, että asia nyt etenee! kommentoi sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen. TwiTTer Marjo Pihlajaniemi, SAK:n viestintäpäällikkö nuivasti kokeiluun. Tavoitteena on huumekuolemien vähentäminen. Le h tik u va /P at r ic k h er tz o g. kuva on Strasbourgista. Tuemme vahvasti vastuuministeri Lindénin aikomusta selvitystyön käynnistämiseksi. Niiden avulla voidaan vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia ja myös mahdollisesti vähentämään kuolemia. Ministeri vetosi siihen, että se vaatii paljon lainsäädäntötyötä. Samalla käyttäjille voidaan antaa myös terveyspalveluita. – Mielestäni sitä olisi perusteltua kokeilla jossakin kunnassa, vaikka suurimmassa eli Helsingissä, Lindén sanoi. JuSSi Virkkunen ajassa KäyttöhuoneKoKeilu etenee Asiantuntijat ovat kannattaneet käyttöhuoneita jo pitempään. Niitä kutsutaan THL:n mukaan toisinaan myös valvotuiksi pistotiloiksi. Lindénin heinäkuisen lausunnon jälkeen huumeiden käyttöhuonekokeilua ajava kansalaisaloite saavutti vaaditut 50 000 allekirjoitusta. Koulu korjattiin maanjäristyksen jälkeen kiinalaisella rahalla, ja nyt oppilaat opiskelevat uutena kielenä Kiinaa. Käytännössä ne ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Hän muotoili Ylelle, että edes kokeilu olisi hyvin työläs järjestää. Sen jälkeen myös Poliisihallitus ilmoitti, että käyttöhuonekokeilu voisi auttaa ehkäisemään huumeista aiheutuvia ongelmia. Asiantuntijat ovat kannattaneet käyttöhuoneita jo pitempään
3. Pääministeri Mario Draghi puhui Italian senaatissa 20. On kuitenkin hyvä huomata, että teknokraattinen Draghi nousi ilman vaaleja pääministeriksi. heinäkuuta. Seurauksena oli kriisi – mitäpä muutakaan. Draghi päätyi eroamaan, koska ei saanut tarpeeksi tukea eri puolilta. Edellinen vaaleilla valittu pääministeri oli Silvio Berlusconi, joka oli virassa vuosina 2008–11. Heinäkuussa sitten rävähti, kun pääministeri Mario Draghin johtama hallitus kaatui. Kuva: Lehtikuva. Moni piti sitä hyvänä merkkinä, sillä yleensä politiikan uutiset Italiasta tarkoittavat jonkinlaista kriisiä. Italian talous oli alkuvuonna 40-prosenttisesti riippuvainen venäläisestä kaasusta. 27 prosenttia italialaisista pitää Ukrainaa, EU:ta tai Yhdysvaltoja suurimpina syyllisinä sotaan. Se toki johtuu myös tiedotusvälineiden tavasta kertoa asiasta. 8 ItalIasta eI vähään aikaan ollut paljon kuulunut. Heinäkuussa luku oli laskenut 25 prosenttiin. Suosituin puolue on äärioikeistolainen Italian veljet, joten moni pelkää Italian alkavan tehdä pesäeroa esimerkiksi Venäjä-politiikassa. Kuten EU-tutkija Laura Nordström viereisellä sivulla huomauttaa, on tervettä, että pääministeri valitaan vaaleilla. TuTTu kriisi 3 faktaa ItalIasta 1. Vielä siitä ei tosin ole merkkejä. Samoin perinteisesti pelätään, miten Italian taloudelle käy. 2. EU:ssa jännitetään, miten tulevissa vaaleissa käy
Draghin apupojaksi suostunut Matteo Salvini ja hänen Lega-puolueensa ovat kakkossuosikkina vain niukasti lähempänä poliittista keskustaa. Kun väistyvä pääministeri Mario Draghi oli keskiössä EU:n Venäjä-politiikassa, ovat Legan Salvini ja Forza Italian Silvio Berlusconi Venäjämielisiä. Huolet kohdistuvat talouteen, Italian valtavaan velkaan. Huoli on, hajottaako Italia EU:n yhtenäisyyttä suhteessa Ukrainan sotaan ja Venäjän talouspakotteisiin. EU:n näkökulmasta Mario Draghin pääministeriaika oli parasta, mitä Italialle saattoi tapahtua: hajutonta, ennakoitavaa, yhteistyöhaluista. Nyt korot ja sen kautta myös lainanhoitokulut ovat nousussa, mikä iskee erityisesti kovimmin velkaantuneisiin maihin. Maltillinen koronnousu olisi ollut kestettävissä. On tervettä demokratialle, jos Italian pääministeri valitaan vihdoin vaaleilla. Nyt italialaiset pakotetaan pikaanalyysiin siitä, miksi näin tapahtui, kenen on syy ja ketä äänestää seuraavaksi. Siinä tapauksessa Venäjän presidentti Vladimir Putin kehrää, kiittää ja ojentaa auliisti verisiä rupliaan tueksi. ajassa KuinKa huolissaan italiasta pitäisi olla. Toisaalta Italian korkeaan velkaan on totuttu ja taloutta ohjaavat hallituksesta riippumattomat asiat. päivän pikavaalit voittanee oikeistoblokki: hallituksen muodostavat Italian veljet yhdessä Legan ja Forza Italian kanssa, mikä muuttaa selvästi politiikkaa oikealle. Ilman Euroopan keskuspankin tukea velkakustannukset voivat kriisiytyä. Eurotaloudessa on kyse luottamuksesta. Euroopan energiahaasteet eivät myöskään pienennä tämän skenaarion mahdollisuutta, päinvastoin. Se heilauttaa taas asetelman uusiksi nopeammin kuin kukaan arvaakaan. janne toivonen Toimittaja HyVIN HuOLIssAAN. Heidän kannatuksensa on kuitenkin laskenut, ja luultava pääministeri Giorgia Meloni Italian veljistä vastustaa Venäjää. Vaalien uhreja ovat muun muassa EU:n integraation syventäminen. Riskiskenaariona voi hyvin nostaa esille uuden eurokriisin, jossa muut euromaat joutuvat tavalla tai toisella pelastamaan velkataakan alle luhistuvan Italian. Italian politiikka on luovimisen taidetta. A n tt i Y r jö n en Le h tik u vA /A n d r eA s so LA r o. Kun talouseliitti pitää Draghia eurokriisin taltuttajana, uuden hallituksen pelätään muuttavan elinkustannusten noustessa talouspolitiikkaa epävakaammaksi. Kun Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi on ollut Italian pääministeri, jonkinasteinen poliittinen uskottavuus markkinoiden näkökulmasta on säilynyt, mutta mitä tapahtuukaan sitten, kun syyskuussa on uudet parlamenttivaalit. Yksi ajatus helpottaa. Huolta kantaisin hallituksen maahanmuuttolinjasta. Uusi kriisi on jo kulman takana. Eduskuntavaalit käydään huhtikuun alussa. laura nordströM Tutkija syysKuuN 25. On mahdollista, että 60 miljoonan asukkaan keskeinen EU-maa heittää hyvästit yhteistyölle ja alkaa harata vastaan kaikessa, minkä näkee ”kansallisesti tärkeäksi”. Edessä ovat kiireiset turbovaalit, ja tulos voi olla melkein mitä tahansa. Merja Kyllönen Kansanedustaja ITALIAsTA PITää olla huolissaan. Nykyiset talousinstrumentit eivät auta Italian kanssa, ja paine on tällä hetkellä Euroopan keskuspankin harteilla. Korko on enää vain muutaman prosenttiyksikön päässä kriittisenä pidetystä kuuden prosentin rajasta. Italian kymmenen vuoden valtionlainan korko on ollut reippaassa nousussa alkukesän ajan. Kokonsa vuoksi Italiaa ei päästetä kaatumaan. Valtionlainan koronnousu kertoo, että markkinoilla on huolta Italian kyvystä selviytyä veloistaan. Suosittu senioripoliitikko piti seka hallituksensa koossa runsaan vuoden, ennen kuin hajanainen porukka löi itseltään ilmat pihalle. Eurokriisin pelättiin leviävän Italiaan, jota pidetään liian suurena pelastettavaksi. Ja etenkin EU:n kolmanneksi suurimpaan talouteen Italiaan. Vuosien löysä rahapolitiikka ja nollakorot ovat tulleet tiensä päähän. 9 POLITIIKAN VETOMITTARI Vaalikausi on loppusuoralla. Katse kiinnittyy entistä enemmän mielipidemittauksiin. Jos vaalivoiton ottaa Giorgia Melonin johtama Italian veljet, Italia siirtyy lähemmäs äärioikeistolaista hallitusta kuin kertaakaan Benito Mussolinin jälkeen
Aikamoista.. 1 ajassa InternetIssä sanottua Parasta, mitä Annika Saarikon esityksestä joulukuun tuplalapsilisästä kaikille voi seurata, on, että kytky lapsilisän ja toimeentulotuen välillä katkaistaan. Katja Syvärinen antti ronKainen Kiina vähentänyt ilmansaasteista 7 vuodessa 40 % – yhtä paljon kuin Yhdysvallat 30 vuodessa! Ilman Kiinan toimia ilmansaasteiden määrä olisi kasvanut globaalisti. Vaikka OPECin tarjontalupauksetkin jääneet piippuun. juSSi ahoKaS Brent-raakaöljyn hinta on nyt Venäjän hyökkäystä edeltäneellä tasolla
Kun Savolainen maalasi kerjäläisen kuvaan osoitteen, häntä syytettiin asuntojen hintojen laskemisesta. Ajattelin, että ei hemmetti, tuollainen elämä ei ole totta. – Me järjestimme keskusteluja eri ihmisten kesken, vietiin paperittomia ja työttömiä eduskuntaan. Ei riitä, että pelkästään päpätetään vastaan. On äärettömän tärkeää, että näistä asioista puhutaan. Niissä on jokin magiikka, joka toimii keskustelun moottorina eri tavalla kuin esimerkiksi valokuva. Savolaisen mielestä jokin niissä menee ihmisen psyykeen. Siellä oli lapsia, he piilottelivat kaduilla. Maalaus antaa toisella tavalla vapautta omaan tulkintaan kuin valokuva. Seuraavaksi hän yhdistää asioita ehkä Brysselissä, sillä syksyllä on suunnitteilla näyttely myös europarlamentissa. Nyt reagoin asioihin maalaamalla. Tavoitteeni ja työni on olla keskustelun avaaja siitä, mikä on tilanne ja mitä pitää tehdä. avaaja.” A n tt i Y r jö n en. – Kun tulin kotiin, tein äkkiä piirroksen heistä. Kaikki myyntitulot Savolaisen töistä menevät Lääkärit ilman rajoja -järjestölle. KAi HirvASnoro ?”Tavoitteeni?ja?. Uusi, jo viides, Talk-näyttely on suunnitteilla eduskuntaan syksyllä. Hänelle on tärkeää, että taide synnyttää reaktioita. TaiTeen piTää synnyTTää reakTio Ylen tutkivan journalismin Spotlight-ohjelmassa työskennellessään nyt eläkkeellä oleva Barbara Savolainen näki kerran kadulla yöpyviä ihmisiä ja haastatteli heitä. Se osoittautui hyväksi tavaksi saada pakolaiset puhumaan peloistaan ja muista mieltä vaivaavista asioista. – Yhdistän asioita, Savolainen kertoo sen, mikä on linkki hänen journalisminsa ja nykyisen aktivisminsa välillä. Puhuttavaa journalismia Savolainen teki muun muassa Ylen Oikeus ja kohtuus -ohjelmassa. Savolainen on maalannut myös paperittomien kanssa kirkon tiloissa. Vastapäätä Presidentinlinnaa olevassa roskasäiliössä asui perhe. Pakolaiset ovat myös osallistuneet diakoniatyön pullakirkon näyttelyihin. Heihin Savolaisella on toimittajataustansa takia hyvät yhteydet. Talk-näyttelyissä myös keskustellaan. – Olen aina ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen. Kielteistäkin palautetta tulee. Vuosi oli 2015, kun koko ikänsä maalanneen Savolaisen taide sai uuden suunnan. Paperittomuus, köyhyys ja ihmisten sortaminen ovat aina olleet Savolaiselle tärkeitä teemoja. Maalaukset todella vaikuttavat. 1 1 ajassa Barbara Savolainen maalaa herättääkseen keskustelua. Politiikoissa hän haluaa herättää tunteita. työni?on?olla?. Se ei ole hyvä heidän kannaltaan, mutta ei muidenkaan. Tilaisuuksiin ovat osallistuneet muun muassa Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja Li Andersson. – Ei ole hyvä asia yhteiskunnalle, että on ihmisiä, jotka joutuvat piilottelemaan paperittomina. Tavanomaisten näyttelyiden lisäksi hänen töitään on ollut esillä eduskunnassa. keskustelun?
ukrainan Sota ja sen myötä Euroopassa ennätyskorkeaksi kivunnut inflaa tio sekä edelleen jylläävä korona muodostavat melkoisen cocktailin hallitukselle, joka valmistautuu viimeisen budjettinsa valmisteluun. Päästä osallistumaan pieneltä osin talouspolitiikan sovittamiseen tähän erittäin poikkeukselliseen tilanteeseen. 67-vuotias Sund aloitti tehtävässä 1. elokuuta. – Sitten meni parikymmentä vuotta ja koko inflaatio unohdettiin. JuSSi VirKKunen A n tt i Y r jö n en. Esitys on nyt eduskunnan käsittelyssä. – Olen yli 40 vuotta harrastanut talouspolitiikkaa. – Joskus puhutaan työn imusta, niin onhan se aivan huikea. Olen erittäin usein ollut talouspolitiikan päätöksenteossa eteisessä. Siinä työssä Sundilla tulee olemaan merkittävä rooli. ”Valitettavasti julkisuuskeskustelussa on muodostunut virheellinen käsitys, jonka mukaan työtulon määritys perustuisi esityksessä vain toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaan ja voisi sitä kautta johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin”, hän kirjoittaa. Sarkkinen toteaa, että kyseessä on melko pieni muutos suhteessa voimassaolevaan lainsäädäntöön. Nyt se on taas läsnä. Hän korvaa tehtävässä lauri Holapan, joka palasi tutkijaksi. Vanhoilla opeilla on yllättävän paljon käyttöä. Siellä hän oli jo ehtinyt sopia töiden päättymisestä, kun sai vinkin erityisavustajan paikasta. Tuula KärKi KonKari ErKKariKsi Pitkän uran vasemmistossa ja ayliikkeessä tehnyt ralf Sund on aloittanut työskentelyn opetusministeri li anderssonin talouspoliittisena erityisavustajana. Nyt kun tuli mahdollisuus päästä sisään huoneeseen, kävi houkutus aivan pitelemättömäksi, Sund kertoo KU:lle. Sund kuvailee olevansa ”into piukalla” uudesta työstä. ”Lakiesityksen tavoitteena on vahvistaa yrittäjien sosiaalija eläketurvaa sekä tasapainottaa kilpailuasetelmia.” Sarkkinen muistuttaa siitä, että eduskunnassa asiassa on mahdollista kuulla ja huomioida erilaisia näkökulmia. Minua on aina kiinnostanut, mitä siellä huoneessa tapahtuu. ”Myös väärinymmärryksiä asiaan liittyen on ollut liikkeellä”, Sarkkinen kirjoitti ministeriön kolumnissaan. Keskustelua ovat herättäneet erityisesti perusteet, joilla yrittäjien työtulo määritetään. Sarkkinen toteaa, että esityksen valmistelussa ei ole löytynyt yksiselitteistä kriteeriä, johon työtulo olisi perusteltua kytkeä, eikä esityksessä myöskään ehdoteta säädettäväksi mediaanipalkkaa ainoaksi tällaiseksi tekijäksi. Sund naurahtaa, että kun aikoinaan opiskeli taloustiedettä, oli inflaatio yksi yleisimmistä ongelmista. En ole koskaan päässyt huoneeseen. 1 2 ”Myös väärin ymmärryksiä asiaan liittyen on ollut liikkeellä.” ajassa YEL-EsitYs raivostuttaa SoSiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) arvioi, että yrittäjien eläkelakiin esitetty muutos on osittain ymmärretty väärin. Viimeksi Sund työskenteli sosiaali-, terveysja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn pääekonomistina
Ja koulutuksen rooli yksilöiden yhteiskunnassa pärjäämisen ennustajana on kasvanut.” Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius. Koulutus on entistä tärkeämpi asia sekä kansan taloudellisesti että yksilöille. 1 3 02 taustat ”Enää ei edetä lapionvarresta johtajaksi
1 4 ”Muistan ikuisesti tunteen, kun luin elämäni ensimmäisen kirjan.” Saana Alanko
Se, että ihmisellä on aidosti kyky lukea ymmärtäen ja hahmottaa kokonaisuuksia kielellisesti, on äärimmäisen tärkeä taito. On tottunut siihen, että joutuu ponnistelemaan asioiden eteen. Alemmuudentunne on kuitenkin turha. Ja koulutuksen rooli yksilöiden yhteiskunnassa pärjäämisen ennustajana on kasvanut. – He ovat kehittäneet erilaisia strategioita ja opiskelutekniikoita, joilla pystyy kompensoimaan sitä, että lukeminen on hankalaa. – Minulla on lisäksi keskittymiseen liittyvä add-tarkkaavuushäiriö, ja senkin vuoksi lukemiseen keskittyminen on hankalaa, hän sanoo. Hän oli ajatellut, ettei koskaan opiskele mitään, missä pitää päntätä kirjoja. Demokratia on siis riippuvainen kansan lukutaidosta. Alanko kuitenkin valmistui ammattikoulusta metalliartesaaniksi ja on ollut työelämässä siitä lähtien – kunnes hän hakeutui 35-vuotiaana ammattikorkeakouluun ja opiskeli huipputuloksin yhteisöpedagogiksi. – Jos ei ole riittävää lukutaitoa, ei pysty myöskään tulkitsemaan tekstejä kriittisesti ja voi joutua helposti valeinformaation ja vaikuttamisen uhriksi. Hän elää lukivaikeuden kanssa. – Enää ei edetä lapionvarresta johtajaksi. Se oli hänestä turhaa ajanhukkaa. T urkulainen Saana alanko on hyvä esimerkki siitä, mitä lukutaito tarkoittaa yksittäiselle ihmiselle Suomessa. Joissain tapauksissa lukivaikeus myös kehittää sinnikkyyttä. Oli mieletöntä tajuta, että lukemalla saan uutta tietoa ja pystyn kasvamaan ihmisenä. Demokratian kulmakivi Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius arvioi, että kaikki tarvitsevat kohtuullisen hyvää lukutaitoa. 1 5 Teksti Tuula KärKi Kuvat anTTi Yrjönen, Tanja KosKinen ja jarno Mela Mitä heikommin kansa lukee, sitä huonommin demokratia toteutuu. Koulutus on entistä tärkeämpi asia sekä kansantaloudellisesti että yksilöille. Tunne tyhmyydestä on yhdistävä tekijä. Sama heijastuu kirjoittamiseen. – Kun me, joilla on oppimisvaikeuksia, istumme yhdessä alas keskustelemaan, huomaa, kuinka samalla tunnetasolla olemme. – Luin kirjan, ja ymmärsin lukemani. Tämä on jättänyt minuun ison jäljen. – Siinä mielessä aikuistenkin lukutaito on iso kysymys kansalaisuuden, osallisuuden ja kriittisyyden näkökulmasta. – Muistan ikuisesti tunteen, kun luin elämäni ensimmäisen kirjan, Alanko kertoo. Tämän asenteen muuttaminen onkin Alangon tuottamissa koulutuksissa yksi keskeinen tehtävä. Niinpä nuorena lukeminen ja opiskelu eivät maistuneet. Mutta nyt opiskeleminen oli sykähdyttävä kokemus. Monet lukihäiriöiset esimerkiksi opiskelevat yliopistossa. Hän muistuttaa, että kyky omaksua vaivatta kirjallista aineistoa on myös demokratian ja osallisuuden kulmakivi. Ja ymmärtää, että pystyn vaikuttamaan asioihin. Lukutaidon merkitys on kasvanut kasvamistaan. – Jos lukeminen on vaikeaa, se ei tarkoita, että olisi haasteita älykkyyden kanssa, apulaisprofessori ja lukutaitotutkija Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta sanoo. Lukeminen on hitaampaa, sillä luetun ymmärtäminen ja muistaminen vie enemmän aikaa. Se vaikuttaa demokratian ja koko yhteiskunnan kehittymiseen, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja DeMoKraTian KulMaKivi. Alemmuudentunnetta, mutta syyttä Alanko toimii Erilaisten oppijoiden liitossa kokemustoiminnan kehittäjänä ja kouluttajana
Ihminen, jolla on lukivaikeus, ei mielellään lue lapsillekaan. Hekin tarvit”Lukutaito on eloonjäämistaito.”. Lukukeskuksen keräämien tietojen mukaan puolet terveydenhoitajista on sitä mieltä, että lasten kielellinen kehitys on viime vuosina heikennyt. Mitä vähemmän ja lyhyempiä tekstejä lukee, sitä hankalampi on keskittyä pidempiin teksteihin, Villacís sanoo. – Myös monilukutaito edellyttää hyvää peruslukutaitoa, ja se saavutetaan vain lukemalla. Sillä ymmärretään monella eri tavalla kirjoitettua, kuultua ja tuotettua kieltä. Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joiden suomen kielen taito on heikko. Perinteisesti lukutaidoksi on ymmärretty mekaaninen lukutaito. Nuorten aktiivilukijoiden määrä on vähentynyt 15 vuodessa reilusta 22 prosentista kuuteen prosenttiin. – Heikosti lukeville ihmisille on helppo syöttää haitallista tietoa. Hän muistuttaa siitä, että lapselle lukeminen on vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä. Sari Sulkunen korostaa lukivaikeuden merkitystä yhteiskunnalle. Laajat vaikutukset Suomalaisten lukutaito on tutkimusten mukaan heikentynyt viime vuosina. Siitä kertoo sekin, että Suomessa määrän arvio vaihtelee neljästä prosentista kymmeneen prosenttiin aikuisväestöstä. – Se on hurjan suuri määrä, ja sen vaikutukset ovat ehkä laajemmat kuin mitä ajatellaan. Se voi olla esimerkiksi harhaanjohtavaa kaupallista tietoa. Laite kehittää lapsen kieltä ainoastaan, kun lapsi käyttää sitä vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Hän korostaa heikosta lukutaidosta puhuttaessa sitä, että pitää muistaa monien kärsivän lukivaikeuksista. Lukivaikeuden kanssa elävää Saana Alankoa puhe kodin vastuusta ärsyttää. – Siitä tulee yhteiskunnallinen ongelma, jos näiden ihmisten toimimisja osallistumismahdollisuudet estyvät tai hankaloituvat. – Hyvä lukutaito on demokratian edellytys. Kun isot massat jäävät vaille monipuolista lukutaitoa helpon tiedon varaan, yhteiskunta eriarvoistuu entisestään. – Vanhempien ajankäyttö on muuttunut, ja vanhempien asenne lukemista kohtaan on aiempaa negatiivisempi, Villacis sanoo. Mutta asiantuntijoiden teoria tuntuu osuvan oikeaan: Alangon lapset eivät juuri lue, vaikka heillä ei ole havaittu lukivaikeutta. Kun ei pysty tekemään sitä, tuntee syvää syyllisyyttä ja epäonnistumista äitinä. Se on eloonjäämistaito. Kaikki pystyvät tulkitsemaan kirjaimet sanoiksi ja siten lukemaan, Villacís sanoo Lukutaidon käsite on monipuolistunut. Lukutaitostrategiassa lukutaidon käsite pohjautuu monilukutaitoon. – Lukutaito ja ylipäätään lukeminen vaatii aikaa, harjoittelua ja keskittymistä. – Neuvolassa hoettiin minullekin, että vanhemman pitää lukea lapselle, muttei kerrottu, miten se pitää tehdä. – Se pitää ottaa huomioon kuten muutkin lukemisen esteet. – Suomessa on sen osalta käytännössä sataprosenttinen lukutaito. Kielen ongelmat näkyvät neuvolassa Lukutaito kärsii kilpailevista ajankäyttömahdollisuuksista. Lukemattomuus periytyy, vaikka lapsella ei olisi lukivaikeutta,Villacís sanoo. Informaatiota tulee paljon, ja aikaa on rajatusti. Ihminen joutuu hyvin alttiiksi kaikenlaiselle vaikuttamiselle, jos ei pysty analysoimaan kriittisesti saamaansa informaatiota. Tässä valossa on hätkähdyttävää kuulla, että esimerkiksi Yhdysvalloissa 20 prosentilla aikuisväestöstä on heikko lukutaito. Ne ovat asioita, joita tässä ajassa on niukasti käytössä, Villacís sanoo. Se kattaa eri elämänalueita: medialukutaitoa, kirjallista lukutaitoa, terveyslukutaitoa, kriittistä lukutaitoa. Hän on myös viime vuoden lopulla valmistuneen Kansallisen lukutaitostrategian projektiryhmän puheenjohtaja. Vuorovaikutus on tärkeää, eikä lapsen kielellistä kehitystä voi jättää jonkin laitteen varaan. Lukivaikeudesta kärsivien määrää on vaikea määritellä. Neuvoloissa annetaan yhä enemmän lähetteitä puheterapeuteille. Myös helsinkiläinen opettaja Elina Tuomi arvioi lukutaidon heikkenemisen kertovan ennen kaikkea siitä, että kodeissa lukemiselle ei järjestetä aikaa ja siten lapsilla ei ole aikuisten esimerkkiä lukemisesta. Hänestä tilanne on ollut huolestuttava jo pitkään, ja se on osaltaan syy siihen, että koulupolut eriytyvät. Tuoreimmassa PISA-arvioinnissa Suomi kuului niiden kolmen maan joukkoon, joissa kiinnostus lukemiseen oli vähentynyt eniten. Ilmi Villacís sanoo. 1 6 sevat selkokieltä. Mutta onneksi on olemassa keinoja tukea heidän osallisuuttaan. Ne, joilla on hyvä lukutaito, hallitsevat maailmaa. – Pitäisikin puhua lapsen kanssa lukemisesta. Selkokeskuksen selvityksen mukaan aikuisista 750 000 tarvitsee selkokirjallisuutta
1 7 Venla Bernelius
–?Emme?ole??koskaan?valmiita?luku-,?kirjoitus-. on?kasvanut.?63?prosenttia?pojista?sanoo?lukevansa. 1 8 –?Kun?kukaan?perheessä?ei?ole?lukenut,?ei?tapa. Lunabba?huomauttaa,?että?lopullista?totuutta?ei. kehittyy?vielä?myöhään,?hänestä?olisi?syytä?panostaa?siihen,?että?poikia?innostetaan?lukemaan. pääsääntöisesti?lukea. monissa?työtehtävissä?tarvitaan?suhteellisen?vankkoja?luku-?ja?kirjoitustaitoja.. –?Mutta?koska?tarvitsemme?myös?kirjoitetun. Harry Lunabba?Helsingin. lukeminen,?joka?ei?varsinaisesti?liity?kirjallisuuteen. –?Lukivaikeuden?kohdalla?on?hienoa,?että?on. –?Koska?näitä?tilanteita?on?aika?paljon,?perinteinen?luku-?ja?kirjoitustaito?ovat?keskeisiä?taitoja.. kyseistä?tekstiä?on?luettu. Näitä?piileviä?kykyjä?ei?ehkä?aina?koulussa?osata. Kun?joitain?taitoja?harjoitetaan?vähemmän,?se. Hän?korostaa?myös?sitä,?että?yksilöllä?on?vastuu. lapsuus-?tai?nuorisoiän?osaamismittausten?perusteella,?sillä?on?ilmeistä,?että?monille?pojille?kehittyy. aikana,?hän?sanoo. pojat?eivät?eroa?merkittävästi,?kun?heitä?vertaa. että?luetun?ymmärtäminen?alkaa?jo?ennen?kuin. kerro?se,?millä?tasolla?osaa?lukea?peruskoulussa. elämän,?ja?niitä?täytyykin?kehittää,?koska?elämme. perinteistä?tekstinlukutaitoa?aiempaa?vähemmän.. –?Poikien?koulunkäyntitaidot?lukeminen. tai?koulukirjoihin.?Monille?pojille?kehittyy?kielellisiä?taitoja?esimerkiksi?pelaamisen?yhteydessä.. täytyy?hoitaa?itsenäisesti?Kelan,?veroviranomaisten?tai?vaikkapa?pankin?kanssa.?Tällöin?joudutaan. –?On?turhaa?ja?usein?kovin?vahingollista?tehdä. Sulkusen?mielestä?lukutaitoa?on?syytä?opettaa. Hänkin?arvioi,?että?Suomessa?ihmiset?osaavat. hän?sanoo. eksplisiittisesti.?Silloin?opetetaan?esimerkiksi?konkreettisia?tapoja?lähestyä?tekstiä,?luetun?ymmärtämisen?strategioita.?Tehdään?myös?näkyväksi?sitä,. esimerkiksi?se,?että?täytyy?asioida?verkossa?viranomaisten?kanssa?lukemalla?ja?kirjoittamalla. päätelmiä?poikien?tulevaisuuden?osaamisesta. Lunabba?toteaa?lukutaidolla?ja?lukemistottu?muksilla?olevan?tilastollinen?yhteys?elämässä. niin?nopeasti?muuttuvassa?maailmassa?myös?tekstin?suhteen. Hän?toteaa,?ettei?ole??täysin?tavatonta,?että?joidenkin?syrjäytyneiden?miesten?lukutaito-?ja?-into. ollenkaan. lukemaan?joskus?monimutkaisista?asioista?ohjeistusta?ja?täyttämään?lomakkeita.?Nämä?ovat?lukemis-?ja?kirjoittamistilanteina?kohtuullisen?vaativia,. tai?monilukutaidon?suhteen.?Ne?kehittyvät?läpi. –?Lukuinnon?herättelyyn?pitäisi?kiinnittää. muiden?maiden?poikiin,?hän?sanoo. Harjoittelua läpi elämän Apulaisprofessori?Sari?Sulkunen??arvioi,?että?perinteinen?lukutaito?on?yhä?keskeinen?taito.?Uutta?on. erilaisia?keinoja?ilmaista?merkitystä,?muita?keinoja. tyhjiössä. opetuksessa. kielen?luku-?ja?kirjoitustaitoa?aika?monessa?tilanteessa,?myös?niitä?pitäisi?kehittää.?Ei?voi?ajatella,. ”Tyttöjen ja poikien lukutaidon ero ei ole merkittävä peruskoulun alkaessa eikä se ole merkittävä aikuis iässä.”. usein?kirjallisuutta?hyödynnetään?eri?oppiaineiden. Yliopistonlehtori. vain,?jos?on?pakko. –?Lukutaitoa?ja?lukutottumuksia?pitäisi?tarkastella?aika?laajasti?ja?ottaa?myös?huomioon?sellainen. lukutaidostaan?niin?lapsena,?nuorena?kuin?aikuisena. –?Tekstimaailma?muuttuu?nopeasti?jo?teknologisen?kehityksen?vuoksi.?Koska?nyt?on?paljon?erilaisia?keinoja?ilmaista?merkitystä,?harjaannutamme. menestymiseen.?Vaikka?usein?poikien?lukutaito. kehittyvät?vasta?esimerkiksi?vankilassa,?aikuisiässä. –?Mutta?kyky?jäsentää?tai?tuottaa?erilaisia?tekstejä?vaihtelee. Tutkimukset?osoittavat,?että?opettajan?omalla?lukuharrastuksella?on?suuri?vaikutus?siihen,?kuinka. yliopistosta?ei?ole?huolissaan. kuin?kirjoitettu?kieli.. Kenenkään?lukutaito?ei?kuitenkaan?kehity. Iso?merkitys?on?kuitenkin?myös?opettajilla.. Pojat kehittyvät myöhemmin hyviksi lukijoiksi Erityisesti?poikien?lukutaidosta?on?oltu?huolissaan.?PISA-tulosten?mukaan?juuri?Suomessa?pojat. akateemisia?taitoja?vasta?aikuisiässä. –?Kun?palvelut?on?pitkälti?viety?verkkoon,?ne. mukaan?lukien?kehittyvät?hyvin?pitkän?ajanjakson. Sama?koskee?opiskelua?eri?kouluasteilla.?Myös. lukevat?selvästi?heikommin?kuin?tytöt.?Lisäksi?ero. –?Kuilun?ensisijainen?selittävä?tekijä?on?suomalaisten?tyttöjen?erinomaiset?tulokset.?Suomalaiset. että?perinteistä?luku-?ja?kirjoitustaitoa?ei?tarvita. Lukivaikeuksista?kärsivät?ihmiset?sekä?hyötyvät?että?eivät?hyödy?tekstimaailman?muutoksesta.. heijastuu?taitoihin. tunnistaa. ole?siirtynyt?heillekään,?Alanko?myöntää
1 9 Harry Lunabba
Pitää myös muistaa, että varhaiskasvatus on iloinen asia. – Pojat ovat kehityksessä tyttöjä jäljessä peruskoulun yläasteella. – Panostusten pitää osua siihen, että hauraamman sosioekonomisen taustan ja toisaalta kielellisesti haastavan taustan eli maahanmuuttajataustan aiheuttamia mahdollisuuksien eroja pystyttäisiin kuromaan umpeen. – Haaste on pitää keskimäärin hyvien lukijoiden määrä ennallaan samaan aikaan, kun heikkojen määrä vähenisi. – Ylipäätään juuri ne, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa sosioekonomisesti, käyttävät näitä palveluja keskimäärin vähemmän. – Ainakin Helsingissä kouluissa työskentelee kulttuuritulkkeja eli monikielisiä ohjaajia, jotka toimivat koulun ja kodin välimaastossa jeesaten kumpaakin. Se on osa lasten kasvun ja kasvatuksen sekä sosiaalisten ja pedagogisten mahdollisuuksien avaamista. Keskeinen varhaiskasvatus Toiseksi Bernelius muistuttaa siitä, että varhaiskasvatus on keskeinen osa koulutusjärjestelmää. Silti pitää miettiä vakavasti, mitä siinä pitää kehittää ja mihin panostaa, hän sanoo. Myös opettaja Elina Tuomi muistuttaa siitä, että peruskoulun ideana on tasoittaa taustoista johtuvia eroja. – Peruskoulu on tasalaatuinen ja laadukas. – Herää kysymys siitä, että miten sinänsä erinomainen mutta alun perin hyvin homogeeniselle väestölle viritetty koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan taustoiltaan erilaisten lasten tarpeisiin, Bernelius pohtii. Maailman parhaassa koulussa on ongelma Koulu on ratkaisevassa asemassa niin laajan lukutaidon kuin ylipäätään oppimisen suhteen. – Kaikille pitäisi olla selvää, että varhaiskasvatus ei ole lasten säilyttämistä vanhempien työssäkäyntiä varten, vaan nimenomaan lasten oikeus. Hänestä koulun asettamat vaatimukset ovat nykyään sangen vähäiset. Hyviä lukijoita on yhtä paljon kuin aiemmin, mutta keskitason lukijoiden määrä pienenee ja heikkojen suurenee. Apulaisprofessori Venla Bernelius arvioi, että suomalainen koulujärjestelmä on yhä maailman huippua. Samaa sanoo Lukukeskuksen Ilmi Villacís. – Varhaiskasvatuksesta olisi syytä keskustella nimenomaan siltä pohjalta, että meillä on yksi kansainvälisesti aivan parhaista varhaiskasvatusjärjestelmistä ja siihen osallistuminen on lapsille aivan mieletön kasvun, oppimisen ja turvan mahVarhaiskasvatus on iloinen asia.. Opettajia koulutetaan entistä enemmän yhdenvertaisuuskysymyksissä. – Se tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon erilaiset perheet ja oppilaat. Hän ei pidä kovin vakavana asiana sitä, että pojat lukevat huonommin kuin tytöt. – Polarisaatiosta huolimatta Suomessa on kuitenkin paljon hyviä lukijoita, ja se on syy siihen, miksi Suomi pysyy maailman huipulla lukutaidossa, Villacís sanoo. – On iso kehittämisen paikka siinä, että koulut pystyisivät aidosti tukemaan hyvin erilaisista taustoista tulevien lasten mahdollisuuksia. – On myytti, että suomalaiset menevät kouluun seitsemänvuotiaina. Berneliuksen mielestä varhaiskasvatukseen tulee panostaa entistä enemmän, jotta perheissä tunnettaisiin, että palveluja kannattaa käyttää. – Kirjallisuuden lukemisen velvollisuutta ja aikaa lukemiseen on melko vähän. Hänen mukaansa hyviä käytänteitä on jo löytynyt. Kodin ja koulun yhteistyö on tässä avainasemassa. Hän ihmetteleekin sitä, että Suomessa varhaiskasvatuksen piirissä on yhä jopa hätkähdyttävän vähän alle kolmivuotiaita. Häntä harmittaa se, että poikia stigmatisoidaan sanomalla, että pojat ovat lähtökohtaisesti heikkoja lukijoita. – Tyttöjen ja poikien lukutaidon ero ei kuitenkaan ole merkittävä peruskoulun alkaessa eikä se ole merkittävä aikuisiässä. On varmistettava, että kaikki tietävät, missä mennään. Asetelma oli sama jo 20 vuotta sitten, kun PISA-tutkimukset alkoivat. Lapsilla, jotka osallistuvat varhaiskasvatukseen, koulupolku alkaa varhain, koska varhaiskasvatus on meillä laadukasta. 2 erityistä huomiota; tarjota pojille lukevia esikuvia sekä tarjota pojille suunnattuja innostavia lukuvinkkejä. Hän pitää tilannetta huolestuttavana. Pojissa on kuitenkin myös todella hyviä lukijoita. – Vapaa-ajan lukemisella on selkeä yhteys lukutaitoon, ja tytöt lukevat enemmän vapaa-ajalla. Mutta siinä on ongelma. Hänkin huomauttaa, että suomalainen koulujärjestelmä on luotu homogeeniselle väestölle, vaikka koulun tulisi vastata erilaisten ihmisten tarpeisiin. Kielitaito on yksi niistä. Hän mainitsee peruskoulun kehittämisen tarpeen useampaan kertaan. Villacís pitää lukutaidon eriytymistä suurempana huolena kuin sukupuolieroja
2 1 Elina Tuomi
2 2 Ilmi Villacís
– Tutkimusten pohjalta se on lasten etu, hän sanoo. Hän itse vei lapsensa päiväkotiin näiden ollessa noin vuoden ikäisiä. Mitä köyhempi, sitä vähemmän sanoja Kolmanneksi Bernelius painottaa ylipäätään perheiden sosioekonomista asemaa. Erot olisivat kuitenkin suurempia, jos meillä ei olisi varhaiskasvatusjärjestelmää. OECD on talouskasvun kehittämiseen keskittyvä kansainvälinen järjestö. Sen puitteissa voidaan tehokkaimmin tasata eroja. Villacís muistuttaa sosioekonomisen taustan monisyisyydestä. Hänestä tässä pitää ymmärtää varhaiskasvatuksen ja koulutuksen syvällinen merkitys. Tuomen kokemus on, että polarisaatio ei ole helpottanut. Sen sijaan sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on 2010-luvulla vahvistunut entisestään, hän sanoo. Korkeasti koulutettujen lapset lapset osasivat yli 1 000 sanaa. Mutta samaan aikaan meillä on myös vähävaraisia perheitä, joissa lukutaito ja lukeminen ovat todella arvossaan. Bernelius suhtautuukin kriittisesti siihen, että Suomessa on tuettu voimakkaasti lasten hoitamista kotona. Hyvässä työväenluokkaisessa asemassa olevien mutta matalasti koulutettujen lapset osasivat 600–700 sanaa. – Kun kieli on ajattelun väline, sen osaamisen taso saattaa lähteä eriyttämään kaiken muunkin oppimista. – Vaikka kielitaidosta puhuttaessa keskustelu kääntyy herkästi maahanmuuttotaustaisuuteen, se on kuitenkin vain yksi ilmiö monien joukossa. – Nimenomaan hauraammista taustoista. – On kouluja, joissa opiskelee verrattain paljon Suomeen muualta muuttaneiden lapsia ja erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. 2 3 dollisuus. – Tulos on sovellettavissa Suomeenkin, tosin Suomessa onneksi peruskoulu on jo kauan ollut hyvä ja yhteiskunta tasa-arvoisempi, joten pienten lasten väliset erot ovat pienempiä. Bernelius korostaa sitä, että vaikka lukutaitoon liittyy paljon oppimisen vaikeuksia, jotka ovat perinnöllisiä tai yksilöllisiä ominaisuuksia, siihen liittyy myös paljon yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Toisaalla kouluja valikoidaan ja niihin haetaan erilaisten painotusten perässä. Elina Tuomenkin mielestä olisi tärkeää saattaa kaikki lapset varhaiskasvatuksen pariin. Kaikki yleistykset ovat tässäkin yhteydessä vähän vaarallisia. On myös varakkaita perheitä, joissa ei kiinnitetä lukemiseen huomiota. – Koulupolkujen eriytyminen näkyy kenties parhaiten siinä, miten esimerkiksi Helsingissä asuinalueet ja siten koulut eroavat toisistaan, hän sanoo. Koulutus on kannattavaa kansantaloudelle Bernelius palaa varhaiskasvatukseen. Kaikki yksivuotiaat eivät ole valmiita varhaiskasvatukseen. Tuomi on samaa mieltä. Sillä on ollut merkittävä vaikutus perheiden valintoihin. – Kyse ei ole esimerkiksi kunnille koituvasta kuluerästä vaan kaikkein tärkeimmästä investoinnista tulevaisuuteen. – Lukutaidon, kielitaidon ja kaiken opiskelussa tarvittavan kielellisen taitavuuden taustalla on merkittävästi perheen sosioekonominen asema, Bernelius korostaa. – Esimerkiksi kulttuurialalla on paljon ihmisiä, joilla on pienet tulot, mutta he arvostavat sivistystä ja lukemista. Järjestelmästämme ollaan tutkijapiireissä kansainvälisesti suorastaan kateellisia. Hän kuitenkin suo perheille valinnanmahdollisuuden. Esimerkiksi OECD on esittänyt laskelmia siitä, miten paljon bruttokansantuote nousee, jos oppimistulokset paranevat. – Eriarvoisuudessa kyse ei ole pelkästään maahanmuuttotaustasta tai suomen kielen taidon puutteesta vaan pitkälti perheen sosiokulttuurisista ja taloudellisista resursseista, siitä, millaisissa perheissä jaksetaan ja osataan lukea lapselle ja tukea lapsen kielen oppimista, hän sanoo. Hän kertoo yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jossa vertailtiin englanninkielisten valkoisten perheiden lasten sanavarastoja: Köyhyysrajalla elävien perheiden kolmivuotiaat osasivat 300 sanaa. Mutta meilläkin ilmiö näkyy, kun on tutkittu ykkösluokan aloittavien tasoa. – Perhetaustan vaikutus on niin vahva, että nykyisenlainen varhaiskasvatusjärjestelmä ei pysty eroja täysin tasaamaan. Koulutuksen merkitys on yhteiskunnallisesti noussut viime vuosikymmeninä kansantaloudenkin näkökulmasta. – Osaamisen erot korostuvat jo varhain, erityisesti suomen kielen kohdalla, hän sanoo. Suurin kasvu heikosti lukevien määrässä on tapahtunut alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä, ja lukutaitoero alimman ja ylimmän sosioekonomisen neljänneksen välillä vastaa yli vuoden opiskelua. – Tutkimukset osoittavat, että heikommasta taustasta tulevien lukutaito heikkenee nopeimmin, ja näissä on jo entuudestaan eniten heikkoja lukijoita. – Koulutuksesta on leikattu paljon, eivätkä uudet rahoitukset vielä kata vanhojen menetystä, hän toteaa. – Mutta koska kaikki eivät osallistu varhaiskasvatukseen, osa sen hyödystä jää saamatta juuri niiltä, jotka kaipaisivat niitä kipeimmin, hän sanoo
Niitä ovat esimerkiksi suurten kaupunkien jotkin päiväkodit. Motivaatio ratkaisee Saana Alangon ensimmäinen kirja liittyi opintoihin ja käsitteli ihmiskauppaa. 24 tuleviin lapsiin kohdistuvat panostukset nostavat oppimis tuloksia eniten. – Meillä on jo nyt esimerkiksi päiväkotiryhmiä, joissa ei ole suomenkielisiä lapsia. Jos tunnissa tulee neljä uutta asiaa, käy niin, etten sisäistä niistä yhtään. Kouluissa tulisi kaikilla olla mahdollisuus hyviin oppimistuloksiin, ja järjestelmän tulisi tukea entistä vahvemmin niitä päiväkoteja ja kouluja, jotka sijaitsevat suuremman resurssivajeen alueilla. – Ei riitä, että tiedät, miten opit lukemaan paremmin. Jos lapset eivät opi toisiltaan suomen kieltä, pitää panostaa henkilökuntaan, jotta kielen oppiminen onnistuu. Sairaanhoidon logiikka kouluihin Bernelius haluaa nostaa vielä yhden asian esille: Pitäisi osata yhä paremmin tunnistaa sekä lapset että koulut ja päiväkodit, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa perhetaustan haurauden ja alueellisen huono-osaisuuden vuoksi. Motivaatio oli isoin juttu lukemaan alkamisessa. Sairaampia hoidetaan isommalla rahalla kuin vähemmän sairaita. Toinen tärkeä asia on se, että sain käyttää lukemiseen tarpeeksi aikaa ja tehdä sen omalla tavallani. Hän korostaa sitä, että lukivaikeuksista kärsivän on tärkeää tietää, mistä on kyse. Täytyy ymmärtää myös tunteita. – Koulutuksessa pitäisi olla samanlainen logiikka kuin sairaanhoidossa. n Sari Sulkunen. – Jos olisin tiennyt asian aiemmin ja pystynyt näin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen, elämäntarinani olisi varmasti ihan eri näköinen. Alanko pitää ajassamme stressaavana sitä, että tietoa tulee valtavia määriä. – Se kosketti. Alanko on tyypillinen tapaus siinä, että hänen lukivaikeutensa havaittiin vasta aikuisiällä. – Minun pitäisi sisäistää koko ajan uutta tietoa lukutaitoni kautta, mutta se on mahdottomuus, koska tarvitsen siihen aikaa. Lukemisen motivaatiohan ei synny lukutekniikasta, vaan siitä, että kokee, että tämä iskee minuun ja haluan tehdä tätä. Ne tuottavat eniten lisääntyvää oppimista ja siten kansantaloudellista hyötyä, kun lapset siirtyvät myöhemmille koulutusasteille
Siinä missä vuoden 2009 PISA-tutkimuksessa kyseinen ero lukutaidossa oli 60 pistettä, on ero viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa kasvanut kolmanneksella lähes 80 pisteeseen. Ero heikoimman ja parhaimman sosioekonomisen taustan omaavien oppilaiden välillä on menneenä vuosikymmenenä Suomessa vain kasvanut. sosioekonominen tausta (esCs) aLin neLjännes toiseksi aLin neLjännes toiseksi yLin neLjännes yLin neLjännes Lu ku ta id on pi st em ää rä (p isa 20 09 -2 01 8) 350 400 450 500 550 600 suomen tuLokset 2009 2012 2015 2018 Grafiikka: Julius Lehtinen / Databyro Data: OECD (2019), PISA 2018 Results (Volume II): Where All Students Can Succeed, PISA, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/b5fd1b8f?en.. 2 5 infografiikka Lukutaidon sosioekonominen eriytyvyys Lu ku ta id on pi st em ää rä (p isa 20 18 ) 350 400 450 500 550 600 sosioekonominen tausta (esCs) aLin neLjännes toiseksi aLin neLjännes toiseksi yLin neLjännes yLin neLjännes suomi oeCd keskiarvo isLanti koLumbia 6 Vaikka Suomi on pärjännyt kansainvälisessä oppimistuloksia mittaavassa PISAtutkimuksessa paremmin kuin OECD-maat keskimäärin, myös kotimaassa lukutaidon taso riippuu vahvasti sosioekonomisesta taustasta. Pohjoismaiseksi vertailukohdaksi otettu Islanti on tuloksissa OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Yleisemmin tarkasteltuna Suomi sijoittuu tilastoissa kärkimaiden joukkoon, Kolumbian ollessa pohjalla. Kuilu on kasvanut erityisesti heikomman sosioekonomisen taustan omaavien oppilaiden tulosten heikentyessä samalla kun parhaimman sosioekonomisen taustan oppilaiden tulokset ovat pysyneet paikallaan. Oppiminen on siis lukutaidon osalta selvästi eriytynyttä
Kesäkuussa pidetyssä Rion ympäristökokouksessa allekirjoitettiin sopimus, jossa ensimmäisen kerran tunnustettiin. Sen sijaan vallitsevana on viivytystaktiikka: etsitään erilaisia verukkeita, miksi nopeisiin ilmastotoimiin ei pitäisi ryhtyä. Mukaan saatetaan liittää salaliittoteorioita ”uudesta maailmanjärjestyksestä” eli väitteitä juonittelusta epädemokraattisen maailmanhallituksen muodostamiseksi. Deny, Deceive, Delay -nimisen tutkimuksen aineistona oli satoja tuhansia sosiaalisen median postauksia englanninkielisestä maailmasta edellisen puolentoista vuoden ajalta. Yhdysvaltain presidenttinä oli tuolloin George H.?W. 2 6 IlmastoskeptIkot ottIvat aseekseen kulttuurIsodat Ilmastotoimien vastustajat ovat etsineet uusia taktiikoita. Raportissa esitetään, että maailman maiden olisi virallisesti tunnistettava valheellisen ilmastotiedon aiheuttama uhka. Britanniassa meteorologit saivat ennenkokematonta törkypalautetta, kun he kytkivät heinäkuun helleaallon ilmastonmuutokseen. Erityishuomio oli Glas gow’n viime syksyn ilmastokokouksen (COP26) ympärillä. Vuonna 1992 tilanne muuttui. Fossiiliteollisuuden lobbarit BBC julkaisi heinäkuussa artikkelin, jossa kerrottiin, miten fossiiliteollisuus onnistui 1990-luvulla kylvämään pitkäaikaisen epäluottamuksen ilmasto tiedettä kohtaan. Raportin mukaan yhä harvemmin ilmaston lämpeneminen suoranaisesti kiistetään. Bush, joka itsekin öljyteollisuudesta tulleena ymmärsi alan intressejä. Viivytystaktiikka Raportin mukaan huomattava osa ilmastotoimia vähättelevästä aineistosta oli palautettavissa melko pieneen ”superlevittäjien” joukkoon. GCC:n huoli ei ollut välitön. Ilmastoa koskevasta disinformaatiosta pitäisi laatia universaali määritelmä. He tavoittavat miljoonia ihmisiä sosiaalisessa mediassa ja saavat julkisuutta painetussa ja sähköisessä mediassa. Ilmastotoimien vastustajat ovat löytäneet liittolaisia myös rokotusvastaisista. Raportti esittää myös, että sosiaalisen median alustat ryhtyisivät rajoittamaan ilmastoa koskevaa väärää tietoa samalla tavoin kuin väkivaltaisia ääriliikkeitä tai lapsipornoa. Vaikka yhä useammat ymmärtävät ilmastokriisin merkityksen, on ilmastotoimilla yhä vastavoimansa. Tutkimuksen julkaisivat Institute for Strategic Dialogue ja Climate Action Against Disinformation. Sosiaalisen median alustat näyttävät pikemminkin suosivan tällaisia postauksia kuin painavan niitä algoritmeillaan alemmaksi. Eräs yleinen taktiikka on leimata ilmastotoimien vaatijat elitistisiksi, tekopyhiksi ja kaksinaismoralistisiksi. Ilmastosta huolestuneita on jo pitkään pilkattu paniikinlietsojiksi ja alarmisteiksi. Teksti arto HuovInen Kuva leHtIkuva EnnätyshEltEEt ja äärimmäiset sääilmiöt ympäri maailmaa ovat viime kuukausina jälleen muistuttaneet siitä, että ilmastokriisi on jo täällä. Yleisiä ovat myös väitteet, joiden mukaan uusiutuvat energialähteet ovat niin epäluotettavia, ettei niiden aika ole ainakaan vielä. Ilmastosta huolestuneita pilkataan kulttuurisodista tutuilla nimityksillä woke (tiedostava) ja snowflake (asioihin tunteella suhtautuva ja herkästi loukkaantuva). Kesäkuussa julkaistiin mielenkiintoinen raportti siitä, miten ilmastotoimien vastustajien taktiikka on muuttunut. Nyt heidät yhä useammin liitetään osaksi muita kulttuurisodan ja identiteettipolitiikan rintamia. Länsimaissa tämä tarkoittaa usein sitä, että kun Kiinan ja Intian ei katsota tekevän tarpeeksi, ei länsimaidenkaan kannata tehdä mitään. Postaukset leimaavat ilmastotoimet liian kalliiksi, toteuttamiskelvottomiksi tai haitallisiksi. Heidät kytketään samaan mustamaalattavien joukkoon kriittisen rotuteorian, abortin kannattajien sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksien kannattajien kanssa. Toinen yleinen taktiikka on vierittää vastuu muiden niskoille. Öljy-, hiili-, autoja raskaan teollisuuden edustajat perustivat vuonna 1989 Yhdysvalloissa Global Climate Coalition -nimisen järjestön (GCC) lobbaamaan sen puolesta, ettei fossiilienergian käytölle asetettaisi rajoituksia
Niinpä kampanjaan värvättiin ilmastoskeptisiä luonnonja taloustieteilijöitä. GCC korjasi työnsä hedelmiä, kun Yhdysvallat ei ratifioinut vuoden 1997 Kioton ilmastosopimusta. n. Harrison tiimeineen kehitti strategian, jossa ei suoraan kiistetty ilmaston lämpenemistä. Siksi kampanjassa tuotettiin heille aineistoa. Vuonna 1995 Harrison kirjoitti muistiossa, että GCC on menestyksellisesti kääntänyt valtavirran ilmastotiedettä koskevassa journalismissa ja ”onnistunut vakuuttamaan”, ettei tieteellistä konsensusta ole. GCC päätti viedä viestinsä läpi valtavalla mediakampanjalla. Ihmiset suojautuivat paahteelta Lontoossa. Heidän toimintansa seuraukset ovat lähes käsittämättömiä, sanoi Gore. Heille maksettiin 1 500 dollaria puheen pitämisestä tai lehtiartikkelin kirjoittamisesta, ja heille järjestettiin mediakiertueita paikallisille tvja radioasemille. Siksi Yhdysvaltain ei pidä ilmastotoimilla vaarantaa talouttaan, työpaikkojaan ja ulkomaankauppaansa. – Minusta se on monella tavalla vakavin toisen maailmansodan jälkeisen ajan rikoksista koko maailmassa. Fossiiliteollisuus ymmärsi, että uusi hallinto aikoo rajoittaa päästöjä. Harrisonin johdolla päätettiin lisätä vauhtia. Yosie luovutti BBC:lle elokuulta 1993 dokumentin, jossa Harrison totesi tyytyväisenä, miten ”kasvava tietoisuus tieteen epävarmuudesta on saanut jotkut kongressin jäsenet luopumaan uusien aloitteiden edistämisestä”. Rheem kertoi BBC:lle, että media suhtautui innostuneesti heidän materiaaliinsa, koska se halusi vastakkainasettelua. ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka ja ihmisen osuus ilmaston lämpenemisessä. Vaikka GCC:n kampanja kohdistui Yhdysvaltoihin, sen argumentit levisivät ympäri maailmaa. Yhdysvaltain merkitys oli tietysti jo sinällään suuri tuolloin vielä maailman suurimpana kasvihuonekaasujen päästäjänä. Global Climate Coalition kutsui avukseen kokeneen pr-miehen E Bruce Harrisonin, joka oli aiemmin lobannut tupakkaja autoteollisuuden puolesta sekä vähätellyt kemianteollisuuden toimeksiannosta tuholaismyrkkyjen vaarallisuutta. Harrison katsoi, että tutkijoita uskotaan paremmin kuin teollisuuden edustajia. Al Gore kommentoi heinäkuussa BBC:lle, että GCC:n toiminnan voi moraalisesti rinnastaa sotarikokseen. ”Kuin sotarikos” Rheem ja toinen tiimin jäsen Terry Yosie puhuivat BBC:n jutussa ensimmäisen kerran julkisesti tiimin toiminnasta. 2 7 Britanniassa rikottiin heinäkuussa lämpöennätykset yli 40 asteen helteessä. Sen sijaan väitettiin, ettei ilmastonmuutoksesta ole riittävästi tieteellistä tietoa. Marraskuussa valittiin Yhdysvaltain presidentiksi Bill Clinton, jonka varapresidentti oli ympäristötietoinen Al Gore. Harrisonin tiimissä mukana ollut Don Rheem kertoi BBC:lle, että monille tuon ajan toimittajille ilmastoasiat tuntuivat kovin monimutkaisilta
2 8 Palestiinan miehitys on jatkunut yli 70 vuotta, ja väkivaltaisuudet sekä palestiinalaisten ihmisoikeuksien polkeminen ovat olleet sen vakituinen osa. heLVetin kuuma PaLestiina. Iskujen tekijät olivat palestiinalaisia pohjoisella Länsirannalla sijaitsevasta Jeninistä, ja niiden seurauksena Jeninin pakolaisleiriin on tehty sittemmin monta rynnäkköä, joissa on kuollut useita palestiinalaisia, myös teini-ikäisiä. Näin sattuu vain noin 33 vuoden välein. Tänä keväänä kolmen suuren abrahamilaisen uskonnon pyhät eli muslimien ramadan, juutalaisten pesach ja kristittyjen pääsiäinen vietettiin samaan aikaan. Väkivalta alkoi lisääntyä jälleen alkuvuodesta 2022. Maalis-huhtikuun vaihteessa Tel Avivissa ja sen lähellä sijaitsevassa Bnei Brakin kaupungissa tehtiin kummassakin isku, jossa kuoli israelilaisia. Suomikin ostaa Israelilta aseita. Jännitteisiin tiedettiin varautua, koska Teksti Pinja Vuorinen Kuva LehtikuVa Kansainvälinen yhteisö on hiljaa Palestiinan miehityksestä
2 9
Ramadanin aikaan kaikilta miehiltä ikävuosien 12–49 välillä evättiin lupa läpipääsyyn. Ortodoksisen pääsiäisen pyhintä päivää ja palestiinalaisille kaikille kristityissä uskontokunnissa tärkeää päivää suurta lauantaita eli pyhän tulen ihmeen päivää juhlitaan Jerusalemissa suurin menoin joka vuosi. Sittemmin muun muassa israelilainen ihmisoikeusjärjestö B’Tselem, tutkivan journalismin verkosto Bellingcat, CNN, Washington Post ja Yhdistyneet kansakunnat ovat päätyneet tutkimuksissaan siihen, että Abu Akleh kuoli Israelin sotilaan luodista, mahdollisesti tahallisesti. Samoin pohjoisesta, Jeninistä tai sen lähistöltä saapuvilta iästä tai sukupuolesta riippumatta saatettiin evätä pääsy tarkastuspisteen läpi vailla syytä. Niinpä pyhän saapuessa vanha kaupunki oli täytetty tarkastuspisteillä ja sadat paikalliset sekä kansainväliset pyhiinvaeltajat jätettiin ulkopuolelle. Pian kuitenkin tuli ilmi, että video, jota Israelin joukot käyttivät todisteena, ei pitänyt yhtä väitteen kanssa. Paikalla olleet muut Al Jazeeran toimittajat sanoivat tulen tulleen Israelin joukkojen puolelta. Jatkuva Nakba Toukokuussa 2022 Israelin korkein oikeus hyväksyi yli tuhannen palestiinalaisen – mukaan lukien 500 lapsen – pakkosiirron Masafer Yattassa eteläisellä Länsirannalla. Vuoden 2021 ramadanin aikaan Is raelin poliisivoimat sortivat eri tavoin paikallisia muslimeita. Kun peloista huolimatta tapahtumat eivät nyt keväällä toistuneet samassa mittakaavassa, kehuttiin Israelia ”kolmoispyhien” jännitteiden lieventämisestä. Sortoa ja joukkorangaistuksia Jerusalemissa sijaitseva Al Aqsan moskeija on tärkeä etenkin muslimeille, sillä se on islaminuskon kolmanneksi pyhin paikka. Hautajaissaattue pääsi lopulta Jerusalemin vanhaan kaupunkiin kirkkoseremoniaa varten. Varautumiseen vaikuttivat myös edellis kevään tapahtumat. Tänä vuonna kävijämäärä oli jälleen rajoitettu, mutta merkittävänä erona oli se, että samankaltaisia rajoituksia ei kohdistettu juutalaisiin tai muslimeihin. Israel tappoi yhdysvaltalaisenkin Keväällä Palestiina nousi kansainvälisiin otsikoihin, kun palestiinalais-amerikkalainen Al Jazeeran toimittaja Shireen Abu Akleh ammuttiin Jeninissä hänen ollessaan työtehtävissä. Abu Aklehin hautajaissaattoa on kutsuttu ”yhdeksi pisimmistä Palestiinan historian aikana”. Kuvat ja videot poliisista hakkaamassa aseettomia arkunkantajia sairaalan pihalla levisivät pian ympäri maailman. Moskeija ja sitä ympäröivä alue sijaitsevat myös Temppelivuoreksi kutsutulla alueella, joka on juutalaisen uskon pyhin paikka. 3 Jerusalem on kaikille näille uskonnoille keskeinen kaupunki, jossa on niiden pyhimpiä paikkoja. Jo valmiiksi jännitteinen tapahtuma kärjistyi, kun Israelin poliisivoimat hyökkäsivät sairaalaan, josta Abu Aklehin ruumis oli tarkoitus kuljettaa kirkkoon siunaustilaisuuteen ja sieltä hautausmaalle vanhan kaupungin kupeeseen. Intifada tarkoittaa kansannousua, ja Palestiinan historiassa sitä on käytetty kuvaamaan kansannousuja Israelin miehitystä vastaan. Israel puolestaan syytti palestiinalaistaistelijoita ampumisesta. Jännitteitä lisäsi myös se, että äärioikeistolaiset juutalaisryhmittymät kutsuivat uhraamaan eläimiä Al Aqsaan. Profeetta Muhammedin uskottiin nousseen sieltä taivaaseen. Koronapandemian vuoksi osallistujamäärää, joka pääsee vanhaan kaupunkiin ja Pyhän haudan kirkkoon rukoilemaan, on rajoitettu. Tämän myötä tapahtumille annettiin nimi yhtenäisyysintifada (englanniksi Unity Intifada). Myös Jerusalemin vanhan kaupungin sisällä pääsy moskeijaan saattoi olla estetty, sillä portteja Al Aqsaan vartioivat Israelin poliisivoimat, jotka voivat mielivaltaisesti evätä pääsyn sisään tai sulkea koko portin. Alueesta ollaan tekemässä sotilasharjoitusaluetta ja sen palestiinalaiset asukkaat. Myöskään kristityt eivät välttyneet sorrolta. Tällainen narratiivi peittää kuitenkin alleen pyhien aikaisen sorron. Tapahtumat kiihtyivät lopulta, kun Hamas tulitti raketteja Gazasta ja Israel vastasi pommituksin, joissa muun muassa tuhottiin uutistoimisto AP:n ja televisiokanava Al Jazeeran toimitiloja sisältänyt mediakeskus. Tämä oli joukkorangaistus iskuista. Lopuksi arkku tuotiin haudattavaksi Abu Aklehin synnyinkaupunkiin Jerusalemiin. Ramadanin aikaan Israelin poliisivoimat iskivät Al Aqsan moskeijaan haavoittaen yli 150:tä rukoilemaan saapunutta palestiinalaista ja pidättäen useita satoja. Kukaan Israelin puolustusvoimista, saati Israelin valtio ei ole kohdannut seuraamuksia Abu Aklehin kuolemasta. Ruumis tuotiin aluksi Jeninistä Nablukseen ruumiinavausta varten, mistä saatto siirtyi Ramallahiin, jossa Palestiinan poliittinen johto osallistui muistotilaisuuteen. Kevään 2021 tapahtumat olivat merkittäviä myös siinä mielessä, että ne johtivat israelin kansalaisuuden saaneiden palestiinalaisten mielenilmauksiin ympäri Israelia. Abu Akleh oli pukeutunut selkeästi merkittyyn pressiliiviin ja -kypärään. Jerusalemiin ja Al Aqsaan päästäkseen Länsirannan palestiinalaisten on ylitettävä etelässä Betlehemissä sijaitseva tarkastuspiste tai pohjoisessa lähellä Ramallahia sijaitseva Kalandian tarkastuspiste
Olemme siis valmiita tukemaan aktiivista miehitysvaltaa potentiaalista miehitystä vastaan. Jatkuvan Nakban ilmiö toistuu myös Jerusalemissa, missä talojen tuhoamiset ja häädöt ovat arkipäivää. Aiemmin keväällä Helsingin kaupunginvaltuusto ja sittemmin Tampereen kaupunginvaltuusto kieltäytyivät kirjaamasta hankintastrategiaansa siirtokuntatuotteiden boikotoinnin vedoten siihen, että kaupunki ei tee ulkopolitiikkaa. Masafer Yatta on konkreettinen esimerkki siitä, mitä tarkoitetaan ”jatkuvalla Nakballa”. On kuitenkin kysyttävä, mitä rauhalla tarkoitetaan ja miltä oikeudenmukainen rauha näyttää. Vain viikkojen päästä samat kaupungit olivat valmiita tukemaan Ukrainaa mittavilla summilla. Suunnitelmaan kuuluu myös muurin laajentaminen, ja mikäli se rakennettaisiin kokonaisuudessaan, tulisi se lähestulkoon katkaisemaan Länsirannan kahtia pohjoiseen ja etelään. Kun Suomi on lisännyt puolustushankintojaan Venäjän hyökkäyksen – ja mahdollisen miehityksen – pelossa, varustelulla on suoraan rahoitettu väkivaltaista miehittäjää. Tämä ei tarkoita, että nämä tulisi asettaa vastakkain, sillä ukrainalaisten auttaminen ei ole pois palestiinalaisilta ja toisin päin. Jatkuva Nakba, ”toinen Nakba” tai ”Nakba Nakban jälkeen” kuvastaa vuoden 1948 etnisten puhdistusten jälkeisiä palestiinalaisten pakkosiirtoja kodeistaan. Projekti etenee hitaasti, sillä EU ja Yhdysvallat vastustavat sen toteutumista. Palestiinalaisten päivittäisen sorron lisäksi edes toimittajan ampuminen ei ole aiheuttanut mitään moitteita suurempia toimenpiteitä. Korkein oikeus kumosi häätöjä koskevan valituksen, ja parhaillaankin alueen perheiden koteja tuhotaan ja siellä pidetään sotaharjoituksia kovilla panoksilla välittämättä siitä, että alueella asuu yhä siviilejä. Sama kaksinaismoralismi on tullut ilmi myös kunnallispolitiikassa. Ukrainan tukeminen ei ole väärin, vaan ongelma on eroissa sen suhteen, kenen turvallisuus ja henki nähdään tuen arvoisina. n Pakotteita on mahdollista toteuttaa kansainvälisesti, jos vain on poliittista tahtoa.. Parhaillaan tilanne on jäissä, ja vaikka aktiivista häätöuhkaa ei ole, se ei ole myöskään poistunut. Se on myös hallitusohjelman vastaista. Niin Israel, Palestiina kuin kansainvälinen yhteisökin väittävät tavoittelevansa rauhaa. Erityisen irvokas on hankinnan perustelu: järjestelmä auttaisi meitä miehityksen uhatessa. Masafer Yattan tapaus myös osoittaa, kuinka Israelin oikeusjärjestelmä on tarkoituksellinen osapuoli systemaattisessa sorrossa ja miehityksessä. Kun vertaa, miten kansainvälinen yhteisö reagoi Palestiinaan ja Ukrainaan, ei kontrasti voisi olla suurempi. Vaikka surmattu Abu Akleh oli myös Yhdysvaltojen kansalainen, ei Yhdysvallat ole edes valmis myöntämään Israelin syyllisyyttä kuolemaan huolimatta aukottomista todisteista. Niin kutsuttu E1suunnitelma tai Suur-Jerusalem-suunnitelma ovat nimiä pyrkimykselle yhdistää Jerusalemista itään sijaitseva siirtokunta Ma’ale Adumim kaupunkiin. Kevät on jälleen julmalla tapaa osoittanut, että palestiinalaisten kohdalla poliittista tahtoa ei yksinkertaisesti ole. Jotta voitaisiin todella alkaa edes puhua rauhasta, on laiton muuri purettava, laittomien siirtokuntien rakentamisen päätyttävä ja laittoman miehityksen loputtava. Ilmatorjuntaohjelman hankkiminen miljardeilla Israelista on häpeällistä, kuten asekauppa muidenkin ihmisoikeuksia polkevien ja hyökkäyssotaa käyvien maiden kanssa. Nakba, tarkoittaen ”katastrofia”, on palestiinalaisten antama nimi Israelin valtion perustamiselle ja sitä seuranneille väestönsiirroille sekä väkivaltaisuuksille vuonna 1948. Kun toisella osapuolella on valta käytännössä kaikkeen maahan ja mahdollisuus häätää, pakkosiirtää ja tuhota toisen osapuolen omaisuutta miten vain sekä taustallaan massiivinen sotilasja tiedusteluvoima, ei voida sanoa, että rauhaa etsittäisiin kahden tasavoimaisen osapuolen välille. Sen lisäksi, että Itä-Jerusalemia uhkaa erottaminen vanhasta kaupungista, uhkaa Jerusalemia erottaminen Länsirannasta. Vuoden 2021 tapahtumien aikana Sheikh Jarrahin naapurusto nousi kansainvälisiin uutisiin, kun sen asukkaita kohtasi häätö. Sheikh Jarrah ja Silwan ovat maantieteellisesti tärkeitä naapurustoja, sillä ne yhdistävät muun Itä-Jerusalemin vanhaan kaupunkiin. Kansainvälisen yhteisön hiljaisuus Huolimatta yksittäisistä toimista on kansainvälisen yhteisön hiljaisuus ja toimimattomuus Palestiinan miehityksen edessä ilmeistä. Toinen keskeinen Itä-Jerusalemin naapurusto on Silwan, jonka rakennuksista suurta osaa uhkaa tuhoaminen ja satoja perheitä häätö. Mutta tilanne on osoittanut, että pakotteita on mahdollista toteuttaa kansainvälisesti, jos vain on poliittista tahtoa. Sitä ei kuitenkaan ole keskeytetty, ja Israel kohdistaa E1-alueella asuviin beduiineihin painetta jättää maansa, jotta projektia voitaisiin edistää. 3 1 ollaan häätämässä
Elokapinan yhteydessä toimivan Elopsykologit-ryhmän aktivistit sanovat, että psykologialla on paljon annettavaa molempien pulmien ratkaisemisessa. Samalla ilmastonmuutos pahentaa olemassa olevia mielenterveysongelmia ja aiheuttaa ahdistusta. Teksti toivo Haimi Kuvat pinja nikki Ilmastonmuutoksen aIheuttamat ilmiöt, kuten lämpöaallot ja ilmastopakolaisuus pahentavat jo olemassa olevia mielenterveyden ongelmia. Kian Ryhänen on samaa mieltä. 3 2 Elopsykologit ymmärtämään vaikutuksia Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta on yllin kyllin, mutta se ei vielä kanavoidu toimintatapojen muutokseksi. Meidän resurssimme on ammattitaitomme, sanoo Kian Ryhänen. Ilmasto ja mielenterveys kuuluvat samaan kokonaisuuteen, Ahlgren toteaa. – Tässä on kyse juuri siitä, että pitäisi ymmärtää ihmisten mieltä ja käyttäytymistä, jotta voisimme. Elopsykologit on Elokapinan yhteisöryhmä, joka kokoaa yhteen psykologeja, psykologian opiskelijoita ja psykologian alan tutkijoita, jotka haluavat toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. – Kaikki varmasti haluavat käyttää aktivismissa niitä resursseja, joita heillä on. Ne lisäävät esimerkiksi muistisairauksia, päihderiippuvuuksia tai skitsofreniaa sairastavien tarvitsemaa sairaalahoitoa. Elopsykologien mielestä tärkeämpää on se, miksi ihmiset eivät reagoi ilmastonmuutokseen. – Jos emme reagoi ilmastonmuutokseen, mielenterveyskriisi tulee syvenemään. Hän kertoo, että julkisuudessa on puhuttu ilmastonmuutoksesta niin pitkään, ettei kyse ole enää tiedon puutteesta. Miksi ihmiset eivät reagoi. Elokapinan yhteydessä toimivan Elopsykologitryhmän aktivistit Rasmus Ahlgren ja Kian Ryhänen sanovat, että mielenterveyskriisi ei suinkaan ole ekokriisistä erillinen asia. Länsimaissa ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmismieleen näkyvät toistaiseksi laajimmin lisääntyvänä ilmastoahdistuksena
Oma ajatukseni on, että psykologia on oleellisessa osassa siinä, miten tämä muutetaan – ja toistaiseksi se on liian vähän käytetty tiede. Se aiheuttaa ruokaepävarmuutta, ilmastopakolaisuutta ja ihmisten siirtymistä uusille elinalueille, Ryhänen sanoo. Rasmus Ahlgren arvioi, että myös poliittinen polarisaatio voidaan laskea ilmastonmuutoksen psykologiseksi seuraukseksi. – Psykologialla tieteenä on hyvin paljon annettavaa siihen, miten voidaan pyrkiä ratkaisemaan ilmastokriisiä tai ainakin hillitsemään sen vaikutuksia, hän sanoo. – Jos yhteiskunta jakautuu kahtia niihin, jotka. Elopsykologit pyrkivät kertomaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa mielenterveyteen. Myös pakolaisuus aiheuttaa mielenterveyden ongelmia: masennusta, ahdistusta, post-traumaattista stressiä ja päihderiippuvuutta. 3 3 auttavat ilmastokriisin mieleen Elopsykologien Rasmus Ahlgren ja Kian Ryhänen sanovat, ettei ilmastonmuutosta ja mielenterveyskriisiä voi erottaa toisistaan, vaan ne ovat saman ilmiön kaksi eri puolta. – Ilmastonmuutos lisää konflikteja niillä alueilla, joilla se jo vaikuttaa. muuttaa ihmisten toimintaa ilmaston suhteen. Tutkittua tietoa ja toiminnan tukea Ahlgren ja Ryhänen kertovat, että suuri osa Elopsykologien toiminnasta on ilmastonmuutokseen liittyvän psykologisen tiedon välittämistä. Rasmus Ahlgren on samaa mieltä
Rasmus Ahlgren kertoo oppineensa Elopsykologien toiminnassa sen, että ilmastoahdistus ja muut tunteet ilmastokriisin edessä ovat yleisempiä, kuin mitä hän oli luullut. Ryhänen ja Ahlgren ajattelevat, että ahdistus on aivan luonnollinen ja järkevä reaktio siihen, mitä maailmassa tapahtuu. – Ahdistuksessa on kuitenkin myös paljon energiaa, jossa on potentiaalia muutokseen ja potentiaalia saada ihmisiä toimimaan. Ahdistuksesta aktivismiin Kotimaisten kielten keskus Kotuksen lokakuun 2018 sana oli ilmastoahdistus. Kotuksen mukaan se tarkoittaa pelkoa ja huolta ilmastonmuutoksesta, ja se näkyy ja tuntuu kuten mikä tahansa ahdistus: oireet voivat vaihdella esimerkiksi alakulosta unettomuuteen. Tiedon välittämisen lisäksi Elopsykologit toimivat tekemällä Elokapinan sisäistä psykologista työtä. Ryhänen kuitenkin huomauttaa, että jos puhutaan ilmastoahdistuksesta jonakin patologisena tai erikseen hoidettavana mielenterveysongelmana, ”Ahdistus on hyödyllinen tunne, jonka funktio on valmistella tulevaan vaaraan. – Haluamme tuoda esille myös mielenterveydellisesti kestävämpää aktivismia, etteivät ihmiset palaisi liikkeen sisällä loppuun, Rasmus Ahlgren lisää. Se on rationaalinen ja järkevä reaktio.” Ympäristöarvot ovat tärkeitä suurimmalle osalle suomalaisista. – Tarjoamme esimerkiksi tunteiden purkukeskusteluja tai mahdollisuuksia yksilökeskusteluihin, Ryhänen sanoo. Miksi nämä arvot eivät kuitenkaan kanavoidu ympäristöystävällisiksi valinnoiksi ja toiminnaksi, kysyvät Ahlgren ja Ryhänen.. 3 4 haluavat kiihdyttää ilmastotoimia, ja niihin, jotka haluavat jarruttaa niitä, niin kyllä se jännitys näkyy myös ihmisissä
Käytetäänkö sen tunne-energian potentiaalia vai ei. Kian Ryhänen lisää, ettei aktivismi tarkoita pelkästään sitä, että pitäisi olla istumassa kaduilla. – Massat kuitenkin pystyvät. Se tuo toivoa. – Siitä on tietysti myös tutkittua tietoa, mutta minulla on siitä tuntumaa myös henkilökohtaisella tasolla. – Jonkin sortin aktivoituminen on hyödyllistä suurimmalle osalle. Kian Ryhänen myöntää, että isossa mittakaavassa yksi ihminen ei pystykään tekemään juuri mitään. Tiedämme, mutta emme toimi Rasmus Ahlgrenin mukaan on olemassa aika iso kuilu sen välillä, mitä ilmastokriisistä tiedetään, ja sen välillä, mitä sille tehdään. Kaikille se ei suinkaan ole aktivismia, mutta yleisesti ottaen omien arvojen mukaan toimiminen ja tekeminen on harvoin huonoksi. – Se on narratiivi, jolle ei ole yksiselitteistä tieteellistä tukea, Ahlgren huomauttaa ja sanoo ahdistuksen olevan yksilöllistä. – Uutisointi ilmastonmuutoksesta on yleensä ongelmapainotteista. – Ympäristöarvot ovat tärkeitä suurimmalle osalle suomalaisista. On tärkeää, miten ekokriisi esitetään ja miten siitä kerrotaan. Ryhäsen mukaan aktivismi voi olla kaikkea, mitä tehdään arjessa. En haluaisi, että aktivismia rajattaisiin koskemaan vain jotain dramaattisia tekoja. Kian Ryhänen sanoo, että hänen oma ilmastoahdistuksensa helpotti huomattavasti silloin, kun hän lähti mukaan Elokapinaan. Ahlgrenin ja Ryhäsen mielestä ilmastoliikkeessä keskitytään suhteettoman paljon niihin, jotka vastustavat kaikkia ilmastotoimia. Elopsykologit katsovat, että tärkeämpää on satsata ”isoon ja harmaaseen massaan”, jota he kertovat tapaavansa tapahtumissaan. Miksi nämä arvot eivät kuitenkaan kanavoidu ympäristöystävällisiksi valinnoiksi ja toiminnaksi. – Aktivismi on erilaisia asioita eri ihmisille. – Ahdistus on hyödyllinen tunne, jonka funktio on valmistella tulevaan vaaraan. Ryhänen ja Ahlgren eivät menisi aivan niin pitkälle. – Haluaisin laventaa sitä aktivismin käsitettä, jotta ihmiset voisivat identifioitua aktivisteiksi ilman että heidän tarvitsisi kiivetä Greenpeacen nosturilla eduskuntataloon. – Sen kuilun umpeen kuromisessa psykologialla on iso ja tärkeä osa. Rasmus Ahlgrenin mukaan tässä kysymyksessä on psykologian näkökulmasta monta relevanttia asiaa. Psykologiassa puhutaan value-action-gapista, arvojen ja toiminnan välisestä aukosta. – Esitetäänkö mediassa ilmastokriisiin ollenkaan ratkaisuja vai kerrotaanko vain kauheuksia, ja annetaan ymmärtää, että siihen maailma on menossa eikä mitään ole tehtävissä. Voidaanko siis sanoa, että yhteiskunnallinen aktivismi olisi terapeuttista. Mutta eikö ahdistus ole pohjimmiltaan lannistava tunne, joka pikemminkin passivoi kuin kannustaa toimimaan. Siihen on psykologian näkökulmasta monta eri syytä. Meillä on tietoa, mutta emme toimi sen mukaisesti. Tuhannen taalan kysymys onkin, miten sitä ahdistusta kanavoidaan. – Emme väitä, että ilmastoaktivismi olisi mikään hoitomenetelmä tai että se toimisi kaikkiin ihmisiin, mutta kyllä se voi olla terapeuttista, Ahlgren pohtii. Tavallaan se on hyvä, koska ongelmia on ja ne ovat valtavia, Ahlgren sanoo, mutta muistuttaa, että myös ratkaisuista ja mahdollisuuksista pitää kertoa. – Sen takia ajattelen, ettei ole hyväksi, että ihmiset lukevat ilmastotuhosta kertovia uutisia yksin makuuhuoneissaan peiton alla. Silloin kun ihminen on itsekseen ja pyörittelee näitä asioita, ajattelee helposti, ettei voi tehdä mitään. – Jos ihminen on juurtunut ja tehnyt ilmastotoimien vastustamisesta itselleen identiteetin, on siitä identiteetistä luopuminen jonkun toisen ihmisen ympäripuhumana jo aika lailla mahdotonta, tai ei ainakaan sen vaivan arvoista, Ahlgren toteaa. Yhdessä tekeminen auttaa ahdistukseen Elopsykologien mielestä on tärkeää viestiä sitä, että ilmastonmuutokselle on tehtävissä asioita, mutta myös sitä, että niiden asioiden yhdessä tekeminen auttaa ihmisten kokemaan ahdistukseen. n. – Meillä on yksilöinä tapana rationalisoida sitä, mitä jo teemme. Kian Ryhäsen mielestä se, miten saadaan ihmiset vastaanottamaan tietoa ja toimimaan sen perusteella, on todella vaikea kysymys. – Pitkällä aikavälillä ne ihmiset ovat oikeastaan toivottomia tapauksia, Ahlgren sanoo. Ilmastoahdistusta hoidetaan ratkaisemalla ilmastonmuutoksen ongelmia. Niihin, jotka ovat tehneet ilmastolle haitallisista elintavoista ja kulutustottumuksista itselleen identiteetin, johon takertua. 3 5 ollaan väärässä. – Aktivismista saa yhteisön, joka jakaa saman maailmankuvan ja samat arvot, Ryhänen kertoo. Tällä Elopsykologit tarkoittavat ihmisiä, jotka ovat suurista periaatteista samaa mieltä, mutta jotka eivät vielä elä niiden mukaisesti tai aja ilmastomyönteisiä asioita politiikassa. Se on rationaalinen ja järkevä reaktio. Ahlgrenin mielestä kysymys on pitkälti myös viestinnästä. – Voidaan miettiä, millä se aukko täytetään, Ryhänen pohtii
Teksti ja kuva Peik johansson Moldovan itäosassa Ukrainan vastaisella rajalla sijaitseva Transnistria tunnetaan viimeisenä maail mankolkkana, jonka lipussa on sirppi ja vasara ja hallintorakennusten edustoja komistavat valtavat Leninin patsaat. Moldovan joukkojen ja venäjänkielisistä tehdastyöläisistä koostuvien separatistien välillä käytiin vuonna 1992 lyhyt aseellinen konflikti, joka päättyi, kun alueella olleet entiset puna-armeijan joukot liittyivät taisteluihin Transnistrian joukkojen rinnalla. Tarkoituksena olisi suojella alueen venäjänkielistä väestöä. Moldova kuului tuolloin vielä Neuvostoliittoon mutta havitteli itsenäisyyttä ja mahdollista yhdistymistä Romaniaan. Huhtikuussa asemiehet tekivät kranaatti-iskun Transnistrian turvallisuuspoliisin rakennukseen Tiraspolissa. Samoihin aikoihin maaseudulla räjäytettiin kaksi radiomastoa, jotka välittivät venäläisten radiokanavien ohjelmaa. Pääkaupungissa Tiras polissa keskustan kadut on nimetty Leninin, Marxin, Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin mukaan. Transnistriassa on vajaa 500 000 asukasta, joista useimmilla on myös Moldovan, Venäjän tai Ukrainan passit. Kaiuttimista raikuvat neuvostoiskelmät, ja borssikeiton kanssa tarjotaan smetanaa, ruisleipää, sipulinvarsi ja ryyppy votkaa kyytipojaksi. Paikalliset viranomaiset syyttivät iskuista Ukrainaa. A vot! Kun paikan omistaja kuulee, että olen Suomesta, hän tulee kättelemään ja kysyy, olenko sattumoisin kotoisin Imatralta. Vain muutamaa päivää aiemmin Venäjän keskisen sotilasalueen varakomentaja oli todennut uutistoimisto Tassin mukaan, että Venäjän tavoitteena oli vallata koko Etelä-Ukraina, jotta venäläisjoukot saisivat maayhteyden Krimin niemimaalta Transnistriaan. Venäjän laivastossa ja myöhemmin autokauppiaana työskennellyt Igor Martiniuc asettui vuosia sitten Transnistriaan ja avasi retroravintolan satunnaisille matkailijoille, jotka ovat tulleet tänne ihmettelemään ja ihastelemaan katukuvassa yhä jäljellä olevaa neuvostoaikaista symboliikkaa.. Alueella on oma valuutta, parlamentti, armeija ja rajavalvonta, omat ministeriöt, tuomioistuimet ja autojen rekisterikilvet. TransnisTria julisTauTui itsenäiseksi Moldovasta vuonna 1990. Moldovalaiset nationalistit halusivat, että romaniasta tulisi maan ainoa virallinen kieli. Sotilaista suurin Tiraspolin keskusTan sivukadulta löytyy mukava pikku ravintola, jonka eteen on parkkeerattu vanha Lada ja 1950-luvulta peräisin oleva Volga. 3 6 pintaa syvemmältä Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa Moldovasta itsenäiseksi julistautunut Transnistria sanoo haluavansa liittyä Venäjään, mutta asukkaat pelkäävät joutumista osalliseksi Ukrainan sotaan. Sen jälkeen kun Venäjän joukot hyökkäsivät Ukrainaan, useimmat länsimaat ovat kehottaneet välttämään matkustamista Transnistriaan alueen vaikeasti ennustettavissa olevan turvallisuustilanteen vuoksi. Transnistria on siitä lähtien toiminut ikään kuin itsenäinen valtio, vaikka muualla maailmassa sitä pidetään yhä osana Moldovaa. Ukraina puolestaan epäili, että iskujen takana olivat venäläiset erikoisjoukot. alueella on myös toistatuhatta Venäjän armeijan sotilasta turvaamassa Dnestr-joen molemmin puolin kulkevaa rajaa sekä Neuvostoliiton ajoilta jäänyttä suurta ammusvarastoa. Tänä vuonna Igorin ravintolassa on käynyt vähemmän turisteja. Monet matkustavat päivittäin rajan ylitse töihin tai opiskelemaan – tai lähtevät Moldovan kautta ulkomaille
Kutakuinkin kaikki paikalliset poliitikot ovat tavalla tai toisella kytköksissä yhtiöön – alueen presidenttiä myöten. Venäjä on auttanut Transnistriaa monella tavalla, mutta aluetta ei johdeta Moskovasta käsin. Moldovan oikeistohallitus on tänä vuonna hakenut EU-jäsenyyttä. Venäjän kaasuyhtiö Gazprom on vuosikymmenten ajan toimittanut alueelle ilmaiseksi maakaasua. Venäjän hallitus maksaa myös eläkettä Transnistrian alueen vanhuksille. Ihmiset ovat ystävällisiä ja kiinnostuneita ulkomaalaisesta, mutta monikaan ei halua puhua Ukrainan kriisistä tai muutenkaan politiikasta. Yleisin kommentti on, että Transnistria haluaa olla puolueeton eikä kukaan halua tänne sotaa. Myös Sheriff-yhtiö vastustaa sotaa, koska se tuhoaisi menestyksekkään liiketoiminnan. 3 7 osa on Venäjän kansalaisuuden saaneita paikallisia. Ulkomaille viedään ennen muuta tekstiilejä ja terästuotteita. Moldova on toistaiseksi täysin riippuvainen Venäjältä tulevasta kaasusta ja Transnistrian puolella tuotetusta sähköstä. Paikallinen voimahahmo on oligarkki Viktor Gušan, entinen KGB:n upseeri ja Sheriff-yhtiön omistaja. Venäjältä tulleita on alle sata. Transnistria on kuitenkin hyötynyt valtavasti Moldovan ja EU:n välillä jo vuonna 2014 solmitusta vapaakauppasopimuksesta. Gušan aloitti liiketoimintansa salakuljettamalla tupakkaa ja viinaa Ukrainasta yhteistyössä Odessan mafian kanssa. Transnistrian johtajat vastustavat EU-jäsenyysprosessia ja sanovat haluavansa liittyä pikemminkin Venäjään. Tullivapaan kaupan ansiosta yli 70 prosenttia Transnistrian viennistä menee tällä hetkellä EUmaihin Romaniaan, Italiaan, Puolaan ja Saksaan. Sheriff myy myös Mersuja ja vie ulkomaille brandya ja kaviaaria. Nuoret istuvat trendikkäissä kahviloissa tai sushiravintoloissa, ja lastenrattaita työntävät äidit käyvät ostoksilla Sheriff-ketjun supermarketissa. Tänä päivänä Sheriff omistaa Transnistrian supermarketit, huoltoasemat, suurimman tv-kanavan, puhelinoperaattorin, tekstiilitehtaan ja jalkapallojoukkue Sheriff Tiraspolin, joka viime vuonna voitti Real Madridin Mestarien liigan lohkovaiheessa. n Sheriff-ketjun supermarket Karl Liebknechtin kadulla Transnistrian pääkaupungissa Tiraspolissa.. Helteisenä kesäpäivänä Tiraspolin keskustassa kukkakauppiaat ovat nostaneet ruusukimppunsa ulos kadulle kojujensa eteen
3 8 MaailMan nuorin presidentti
Teksti Toivo Haimi ja Jussi virkkunen Kuvat all over Press. Hän puhuu avoimesti mielen terveydestään Instagramissa, missä hänellä on puolitoista miljoonaa seuraajaa. Hän on Gabriel Boric Font. Maalis kuussa hänestä tuli maailman nuorin valtionjohtaja Chileen. 3 9 Hän oli opiskelija-aktivisti, ennen kuin hänestä tuli kansanedustaja
Virkaanastujaispuheessaan Boric viittasi ”toveri Salvador Allendeen”, Chilen demokraattisesti valittuun vasemmistolaiseen presidenttiin, jonka Pinochet syrjäytti sotilasvallankaappauksella syyskuussa 1973. Opiskelijaliike joutui pettymään hallituksen toimiin, eikä koulutusjärjestelmään tehty riittävästi rakenteellisia uudistuksia. Vuonna 2011 maassa alkoi massiivisten opiskelijamielenosoitusten aalto, joissa vaadittiin maan koulutusjärjestelmän uudistamista maksuttomaksi, voittoa tavoittelevien yksityiskoulujen lopettamista ja valtion suurempaa roolia koulutuksen rahoituksessa. Vuosien 2011–2013 opiskelijamielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi. Yli satatuhatta opiskelijaa osoitti mieltään maan pääkaupungissa Santiagossa. Kast voitti ensimmäisen kierroksen niukalla erolla Boriciin, mutta toisella kierroksella vaalin ratkaisivat Chilen liberaalin keskustan äänestäjät, jotka tällä kertaa ryhmittyivät tukemaan Gabriel Boricia. Boric päihitti Kastin ja sai vaalissa yli 4 600 000 ääntä, mikä on eniten koskaan Chilen historiassa. Vasemmiston ehdokkaasta, 35-vuotiaasta kansanedustaja Gabriel Boric Fontista, tuli maan presidentti 55,87 prosentin ääniosuudella. Vaalikampanjansa aikana Boric lupasi loppua Chilen uusliberalistiselle talouspolitiikalle. Vaikka hänen isänsä esivanhemmat saapuivat Chileen vuonna 1897, on Boricilla edelleen sukulaisia Ugljanin saarella Adrianmeren rannikolla. Presidentti Sebastian Piñeran hallitus tuli lopulta vastaan ja esitti myönnytyksiä opiskelijoiden vaatimuksiin. Hän kannattaa myös terveydenhuoltojärjestelmän uudistamista julkisrahoitteiseksi ja käyttäjilleen maksuttomaksi. Marraskuussa 2013 Gabriel Boric valittiin Chilen parlamentin alahuoneeseen Izquierda Autonomista -puolueen listalta edustamaan Magalla nesin ja Chilen Antarktiksen vaalipiiriä. Hän on maan entisen diktaattorin Augusto Pinochet’n ihailija, vapaiden markkinoiden ja kovien konservatiivisten arvojen kannattaja. Hän oli 16-vuotias. Avoin uuden ajan vasemmistojohtaja Englantilainen The Economist -lehti kuvaili Boricia ”millenniaaliksi vasemmistolaiseksi” joulukuussa 2021. Kun Gabriel Boric astui virkaansa maaliskuussa 2022, hänestä tuli maailman nuorin valtionjohtaja. Vaalipiiri on maailman eteläisin. Talouspoliittisesti Gabriel Boric on tukevasti vasemmalla. Opiskelijaliikkeestä kansanedustajaksi Gabriel Boric on isänsä puolelta kroatialaista sukua. Hän sanoi: ”Jos Chile oli uusliberalismin kehto, on se oleva myös sen hauta”. Satoja poliiseja ja mielenosoittajia loukkaantui protesteissa. Vaalin ensimmäisen kierroksen voitti oikeiston ehdokas José Antonio Kast. Gabriel Boric on poikkeuksellinen poliitikko ”Jos Chile oli uusliberalismin kehto, on se oleva myös sen hauta.”. Gabriel Boricin isosetä Vladimiro Boric toimi 1950-luvulla Boricien kotikaupunki Punta Arenasin piispana. Chilen koulutusjärjestelmä on räikeän epäoikeudenmukainen, ja lukukausimaksut rajaavat suuren osan pienituloisista korkeakoulutuksen ulkopuolelle. Yleisesti ottaen Boric muistuttaa hyvin paljon eurooppalaisia punavihreitä vasemmistolaisia: hän kannattaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, ihmisoikeuksia, ympäristönsuojelua ja suku puolten tasa-arvoa. Boric sanoo olevansa agnostikko, mutta hän on roomalaiskatolilaista sukua, joka on laajasti tunnettu Etelä-Chilessä. Elokuussa 2011 poliisit ampuivat kuoliaaksi mielenosoittaja Manuel Gutiérrez Reinoson. 2000-luvulla Boric aloitti yhteiskunnallisen toimintansa opiskelija-aktivismin kautta, ja vuonna 2011 hänet valittiin Santiagossa toimivan Chilen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi. Osa opiskelijaliikkeen tavoitteista saavutettiin kuitenkin sellaisenaan, kuten valtiontukien lopettaminen voittoa tavoitteleville koulutuslaitoksille. 2010-luvun alku oli myrskyisää aikaa Chilen opiskelijapolitiikassa. Gabriel Boric sen sijaan edustaa Chilen politiikan toista puolta. Boric ajaa Chileen 40 tunnin työviikon säätävää työaikalakia sekä korotusta minimipalkkaan. Hän on syntynyt helmikuussa 1986, eli hän on kolme kuukautta nuorempi kuin Suomen pääministeri Sanna Marin. 4 Chilen vasemmisto voitti viime vuoden marras-joulukuussa pidetyn presidentinvaalin toisen kierroksen selvin luvuin. Boric on luvannut myös lisää sääntelyä kaivossektorille, joka on Chilen suurin teollisuudenala. Gabriel Boric oli eräs ”Chilen talvena” tunnetun opiskelijaliikehdinnän näkyvimmistä johtajista. Boricin mukaan Chile ei ole vieläkään täysin toipunut vuosina 1973–89 vallassa olleen Pinochetin diktatuurista, vaan maan siirtyminen demokratiaan on jäänyt puolitiehen
4 1 siinäkin mielessä, että hän on ollut avoin mielenterveydestään. Hän lupasi myös puuttua rikollisuuteen ja viedä loppuun maan perustuslain uudistamisen. Lista asioista, joista ihmiset kokivat turhautumista, oli pitkä. Lopulta metrolipun hintaan tehty hinnankorotus katkaisi kamelin selän: sen jälkeen ihmiset lähtivät kaduille purkamaan turhautumistaan, jonka taustalla oli muun muassa Chilen syvä eriarvoisuus. Virkaanastujaispuheessaan maaliskuussa 2022 presidentti Boric lupasi hallituksensa aloittavan talouden elvyttämisen. Hän linjasi tavoitteekseen kansantalouden, joka ei jatka rakenteellista epätasa-arvoa vaan tuottaa kestävää kasvua. Ne vaihtelivat esimerkiksi opintovelasta ja koulutuksen kalleudesta, eläketurvasta, alkuperäiskansojen asemaan ja feminismiin ja seksuaalivähemmistöihin, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kertoo. Kaduilta versoneen liikkeen pohjalta syntyi vasemmistoliittouma, johon tuli mukaan niin Boricin kaltaisia uuden ajan vasemmistolaisia kuin perinGabriel boric Font Syntynyt 11.2.1986 Chilen presidentti maaliskuusta 2022 Chilen parlamentin alahuoneen jäsen 2014–2021 OpiSkellut oikeustiedettä Chilen yliopistossa Santiagossa, ei kuitenkaan valmistunut Gabriel Boric matkasi maaliskuussa juhlallisesti Santiagon läpi vastavalittuna presidenttinä.. Oikeisto nälvi Boricia vuonna 2018, kun hän jäi muutaman viikon sairauslomalle parlamenttiedustajan työstään mielenterveysongelmien vuoksi, mihin Boric vastasi toteamalla, että kun ei ole argumentteja, käytetään solvauksia. Kaduilta noussut Chilen vasemmiston ja Boricin nousun takana ovat vuoden 2019 loppupuolella alkaneet mielenosoitukset. Boricilla on lapsuudessa diagnosoitu pakko-oireinen häiriö eli OCD. – Ihmisillä oli tyytymättömyyttä erilaisten kysymysten ympärillä
Lakihankkeet pitää kuitenkin hyväksyttää parlamentissa. – Boric on ottanut hyvin kriittisen linjan yhtäältä Venezuelan ja Nicaraguan hallituksiin ja myös Venäjän toimiin Ukrainassa, Teivainen kertoo. Nyt ongelmaksi on tullut se, että hyvin moninaisten toiveiden vieminen eteenpäin on kaikkea muuta kuin helppoa – etenkin kun ne saattavat olla keskenään ristiriidassa. Perustuslain hyväksymisen sanotaan vievän valtiontalouden vaikeuksiin. Pettymystä on ilmoilla myös vasemmiston sekä Mapuche-alkuperäisväestön riveissä. Vuonna 2020 maassa päätettiin, että uuden perustuslain laatiminen aloitetaan. – Uudessa perustuslaissa on sosiaalipoliittisia uudistuksia, vaikkapa koulutuksen ilmaisuudesta ja julkisten yliopistojen lukukausimaksuttomuudesta. Tässä päästään vielä perustuslakiprosessiin. Lopulta Boric kuitenkin voitti, Teivainen sanoo. Parlamentaarisissa järjestelmissä tukea pitää olla. Hieman kärjistäen enemmistö haluaa uuden perustuslain, mutta syyskuun alussa kansanäänestyksen kohteena oleva versio ei tunnu kelpaavan. Toiveiden kariutumista on ollut ilmassa, Teivainen sanoo. Kuukausi ennen kansanäänestystä mielipidemittaukset kertovat perustuslakiehdotuksen vastustajien olevan niukasti niskan päällä. Chileläiset äänestävät syyskuun alussa uuden perustuslain hyväksymisestä. Enemmistö chileläisistä kyllä haluaa uuden perustuslain, koska nykyiseenkään ei olla tyytyväisiä. Oikeisto on kampanjoinut uutta perustuslakia vastaan. – Tällä hetkellä enemmistö sanoo hylkäävänsä uuden luonnoksen. Kiistat koskevat muun muassa maankäyttöoikeuksia. Ongelman ydin Sinänsä Boricin ongelmien taustalla on perinteinen ongelma – suuren muutoksen tekeminen on vaikeaa, mikä johtaa liikkeen sisällä helposti pettymyksiin. – Hallitusta on alettu kritisoida liiasta maltillisuudesta. – Näin voi käydä usein Latinalaisessa Amerikassa, että tulee presidentti, jonka hallituksella ei ole tukea parlamentilta. Onko Boric sittenkin samaa paskaa eri paketissa, Teivainen kuvailee. Nyt ongelmana vain on, että hallitus ei saa parlamentista hevin tukea. Libertaarisosialistiksi itseään kutsuva Boric on ulkopolitiikassaan painottanut, että vasemmistolla ei voi olla minkäänlaisia kaksoisstandardeja suhteessa ihmisoikeuksiin ja demokratiaan. Nykyinen on Augusto Pinochet’n sotilasdiktatuurin aikana tehty, joskin sitä on osin muutettu demokratiaan siirtymisen jälkeen. Vasemmisto ja sitoutumattomat saivat vaaleissa enemmistön uutta perustuslakia säätävään elimeen. n. – Boric ja hänen lähipiirinsä nähdään usein niin sanottuna hippivasemmistona, joka puhuu kaikenlaista kaunista esimerkiksi vähemmistöjen suojelemisesta ja oikeuksien edistämisestä. – Yleinen hankaluus, joka vasemmistoradikaaleilla hallitsijoilla on, kun he astuvat puikkoihin. 4 2 teisemmän kommunistisen puolueen ihmisiä. – Boric edustaa monia ja aika sekavaakin toivelistaa erilaisten asioiden ympärillä. Taustalla on se, että oikeisto ei saanut riittävästi edustajia perustuslakia säätävään elimeen torjumaan sen näkökulmasta liian radikaaleja esityksiä. Boric lupasi vaalikampanjassaan näkyvästi lopettaa armeijan toiminnan Mapuche-alueella, mutta hänen hallituksensa ei ole sitä tehnyt. – Heillä oli sisäiset vaalit, joissa aluksi näytti, että kommunistien ehdokas tulisi vasemmiston yhteisehdokkaaksi. Yliopistojen lukukausimaksut ovat Chilessä aika korkeat. – Jos perustuslaki kaatuu, se on tältäkin osin tappio Boricille, koska parlamentista ei samanlaista tukea voi tulla. Nyt kun perustuslakiluonnos on valmis, voi edessä olla iso pettymys. Nyt oikeisto kampanjoi Teivaisen mukaan perustuslakia vastaan sanomalla, että se vie Chilen kohti kaaosta. – Boric on nähty liian utopistisena haihattelijana, joka haluaa listata kaikkia vääryyksiä kokeneita ryhmiä, Teivainen sanoo. – Parlamentissa Boricin liikkeellä ei ole enemmistöä, Teivainen muistuttaa. – Siinä on yhtäältä sellaista, jota oikeisto kutsuu woketukseksi. Ja kun osa ”omista” pitää liian maltillisena ja vastustajat liian radikaalina, ei tilanne ole Boricille helppo. Haaveet kaatuvat Uudesta perustuslaista on tullut Boricille yksi suurimmista ongelmista. – Boricin on nähty pettäneen lupauksensa. Mapuchet ovat alkuperäiskansa, jolla on pitkään ollut ristiriitoja Chilen hallituksen kanssa. Perinteisen vasemmiston ja Mapuche-liikkeen piiristä siihen on suhtauduttu entisten opiskelijaradikaalihippien hankkeena. Chile on hyvin presidenttivetoinen valtio, jossa presidentti johtaa hallitusta. Kuten Teivainen mainitsi, sitä säätävään elimeen Boricia tukeneet saivat enemmistön. Samalla oikeisto on nostanut esiin niin sanotun talouskortin. Kaikkea luvattua ei aina pystykään toteuttamaan, mikä Boricin kohdalla on erityisesti näkynyt suhteessa Mapuche-protesteihin, Teivainen sanoo. On alkuperäiskansojen oikeuksia, ei-binääristä seksuaali-identiteettiä, vähemmistöjen oikeuksia, feminismiä ja luonnonsuojelua aika väkevästi
4 3 Vitsistä on tullut politiikan Väline 03 dialogi KU haastatteli Jukka Lindströmiä politiikan ja huumorin suhteesta.
Poliitikot irvailevat toisilleen somessa ja jakavat vastustajiaan pilkkaavia meemejä, joiden tarkoituksena on paitsi hyökätä myös hauskuuttaa. JL: Ensinnäkin havainnossa on perää. Mitä mieltä olet tästä havainnosta. Kansanedustajat kuittailevat toisilleen eduskuntapuheissa, ja TV-keskusteluissakin odotetaan sitä parasta sivallusta. Se voi olla hyvin tietoista: vaikka heillä ei sitä olisi, niin he tietävät, että kun menee mukaan huumoriohjelmaan, demonstroi huumorintajua, ja äänestäjät pitävät siitä. Se on oma osansa. Pitäisi kuitenkin erottaa toisistaan toimintatapoja. Iltalypsy (1993–2001) oli aikanaan ohjelma, missä poliitikot tykkäsivät vierailla, koska siten he pystyivät demonstroimaan äänestäjilleen, että heillä on huumorintajua. Ainahan poliitikot ovat tykänneet mennä komediaohjelmiin mukaan. Teksti Toivo Haimi Kuvat anTTi Yrjönen mikä meiTä nauraTTaa?. Siinä en sinänsä näe mitään uutta, että pyritään retorisesti voittamaan poliittinen vastustaja esimerkiksi väittelyssä tai keskustelussa. Hänen mukaansa komediasta voi päätellä, mille yhteiskunnat ovat milloinkin valmiita nauramaan. Koomikko, juontaja ja entinen toimittaja Jukka Lindström on vitsaillut suomalaisesta politiikasta ja yhteiskunnasta yli vuosikymmenen ajan. 4 4 KU: Politiikka on aina ollut sirkusta, mutta hiljalleen poliitikoista itsestään on tullut koomikkoja. Sitten, jos puhutaan sivaltavuudesta, niin ainahan politiikka on ollut retorista kamppailua
4 5 Jukka Lindström tunnetaan parhaiten Ylen Noin viikon uutiset -satiiriohjelmasta, jota hän juonsi vuosina 2014-17.
Omat kannattajat hurrasivat, mutta BBC:n haastatteluissa Johnson selitti puheensa läpäksi. Kun huomasin, että Tavio näin sanoi, totesin, että ”tämä otetaan talteen”, koska minulla saattaa tulla tulevaisuudessa aivan helvetin huonoja vitsejä esimerkiksi perussuomalaisista. Sekoitammeko tässä keskustelussa pilkan ja huumorin toisiinsa. Se ei tietenkään koske pelkästään perussuomalaisia. En osaa sitä tieteellisesti todistaa, enkä ole lukenut aiheesta tutkimuksia, mutta minulla on sellainen tuntuma, että esimerkiksi Suomessa vuoden 2011 perussuomalaisten jytkyvaalivoiton jälkeen monissa perussuomalaisia koskevissa keskusteluissa oli kyse vitseistä. Tai sitten voi dekonstruoida poliitikkojen vitsejä ja näyttää, miten esimerkiksi Timo Soinin retoriikka toimii. Se on ollut alunperin tietynlainen kärjistys tai mahdollisesti vitsi, mutta se ui meidän poliittiseen puheeseemme. Hän totesi näin: ”En sano, että vitsi olisi ollut hyvä, mutta huonoistakin vitseistä loukkaantuvat ovat joko tosikkoja tai liian politisoituneita”. Ero on siinä, mihin tarkoitukseen sitä retoriikkaa ja kansanvillintää käytetään. 4 6 Kolmanneksi: en sanoisi, että poliitikoista on tullut koomikkoja, mutta vitsistä on tullut politiikan retoriikan väline. Poliitikkojen agendana ovat heidän poliittiset tavoitteensa, ja tietenkin oman kannatuksensa nostaminen. Kirjoitetaan appelsiineistä ja lippalakeista. Mikä sitten on koomikkojen rooli tilanteessa, joissa poliitikot käyttäytyvät koomikoiden tavoin. Silloin vuonna 2011 politiikkaan tuli mukaan ”kännissä ja läpällä” -ajattelu. Tätähän teki kaikkein parhaiten Ison-Britannian väistyvä pääministeri Boris Johnson. Ja Donald Trump on toinen, jopa hänen tyylinsä kampanjatilaisuuksissa. Siinä missä poliitikot pyrkivät peittelemään vaikeita kysymyksiä löysän tai karrikoivan puheen taakse, ovat koomikot alkaneet ruotimaan niitä entistä tarkemmin. Poliitikoilla voi kuitenkin olla agendoja, joita he ajavat. Jos katsotaan jotain suomalaisen politiikan vitsinkäytön huipentumia, niin yksi tapahtui silloin, kun eräs kansanedustaja rinnasti maahanmuuttajat vieraslajeihin eduskuntapuheessaan. Siitä käytiin jälkeenpäin keskustelua, ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio määritteli tämän lausunnon vitsiksi. Näin minulla on puolustus valmiina! Nykyään politiikassa lausuntoja määritellään vitseiksi, ja nyt olen tässä maininnut perussuomalaiset. Koomikko voi purkaa sen palasiksi osiin: näin poliitikko sanoo tässä, todellisuudessa asia on toisin, mutta näin puhumalla poliitikko saa toivotun vaikutuksen mediassa ja joku soinismi päätyy taas lehteen. Vitsistä on siis tullut poliittisen retoriikan väline, ja se on hyödyllistä poliitikoille siksi, että vitsi on aika tehokasta kaksoisviestintää. Esimerkiksi Ano Turtiaisen taannoinen twiitti, joka johti hänen erottamiseensa perussuomalaisten ”Muistan katsoneeni Trumpin kampanjointia ja miettineeni itsekin vähän kiusaantuneena, että tämä muistuttaa liian paljon sitä, mitä me stand-up -koomikot teemme.”. Toinen strategia voi olla se, että jos poliitikot rupeavat lyömään läskiksi, niin satiirikkojen ja koomikoiden ainoaksi mahdollisuudeksi jää lyödä vielä enemmän läskiksi. Vitsien taustojen ja niiden mahdollisten rasististen ennakkoluulojen sisältämien oletusten paljastamisesta. Muistan katsoneeni hänen kampanjointiaan ja miettineeni itsekin vähän kiusaantuneena, että tämä muistuttaa liian paljon sitä, mitä me stand-up -koomikot lavalla teemme. Kun siitä viestistä nousee mahdollisesti kohu tai vastaväitteitä, niin poliitikko voi sitten valtajulkisuudessa mennä vitsin taakse piiloon ja sanoa, että ”älkää nyt suuttuko, sehän oli vaan tällainen heitto”. Pitää kuitenkin puolustautua näin stand-up -koomikkona sanomalla, että koomikkojen agenda on nauru. Hän heittelee ja kärjistää, ottaa kontaktia yleisöön tai sanoo jotain, mitä ei tarkoitakaan, ikään kuin testatakseen yleisöä. Jotkut koomikot, kuten englantilainen John Oliver, ovat ottaneet satiirissaan strategiakseen sen, että käydään poliitikkojen puhumia asioita tarkasti läpi omassa ohjelmassaan. Hän meni lavalle puhujapönttöön ja puhui älyttömyyksiä. Yhtä lailla koomikot ja tietyt poliitikot ovat kuitenkin demagogeja. Juuri näin. Voi sanoa jotain, jonka omat kannattajat kyllä ymmärtävät: näin tämä poliitikko tämän asian tarkoittaa. Hän pystyy näyttäytymään hyvin vakavasti otettavana poliitikkona, mutta samaan aikaan viestimään omille kannattajilleen sitä oletettua todellista agendaansa. Ei siitä ole kauaakaan, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja puhui maahanmuuttajia koskevassa keskustelussa ”loisimisesta”. Kaikki vitsithän eivät ole tarkoitettu vain hauskuuttamaan, vaan jotkut ovat vain ilkeämielistä pilkkaa. Koomikko käyttää niitä korkeintaan nauruihin ja lippujen myymiseen. Kyllä tietynlainen kärjistävä puhe on valunut myös muihin puolueisiin
Väitän, että poliittinen keskustelu on kärjistynyt, ja otan siinä muutamia esimerkkejä. Silloin se usein lakkaa olemasta satiiria ja muuttuu pilkaksi. Hänen tyyliään voi arvostaa, mutta hänen maalaamansa kuva voi olla jotain pöyristyttävää, jota ei voi hyväksyä. Helposti satiirissa saa sellaista palautetta, että jokin satiirinen vitsi halutaan tulkita pilkaksi, kun se on osunut kohteeseensa oikein kunnolla. Minäkin olen käsikirjoitushuoneessa tehnyt äärimmäisen määrän huonoja vitsejä. 4 7 eduskuntaryhmästä. Siinä yritän yhden henkilökohtaisen stoorin kautta purkaa auki meidän poliittisen keskustelumme kärjistynyttä tilaa. Kyse on ehkä samasta asiasta. Juuri näin. En nyt kuitenkaan väitä, että tämä kyseinen Pink Floyd -vitsi olisi ollut hyvä. Olet keväällä 2022 vetänyt stand-up-show’ta otsikolla Välihuuto ja juontamasi TV-ohjelma Jukka Lindströmin sivuhistoria esitettiin kevään aikana Ylellä. Sen sijaan sen julkaisukynnys – se, menenkö kertomaan sen lavalle tai sanonko sen telkkarissa – on eri asia. Jos puhutaan Jukka Lindströmin sivuhistoriasta, jonka viimeinen jakso tuli juuri ennen juhannusta, siinä on täysin erilainen lähtökohta. Tämä on outo ajatus varmaankin monelle. Se, mitä viestejä se välittää, on tietyllä tapaa eri asia, ja minä kirjoittajana voin arvostaa vääriä viestejä välittäviä vitsejä, jos ne ovat hyvin kirjoitettuja. Millä kulmalla lähdit itse käsittelemään suomalaista politiikkaa ja yhteiskuntaa tänä mielenkiintoisena aikana maailmanhistoriassa. Sanotaan näin: olen tehnyt hyviä vitsejä, joiden sanoma on sellainen, jota en allekirjoita. Ajatellaan jotakin äärimmäisen taitavaa taidemaalaria. Tämä Pink Floyd -twiittihän oli vitsi, mutta sen sisältämä viesti oli niin pöyristyttävä, ettei ole ihme, että kävi niin kuin kävi. Hänen työtään voi arvostaa, mutta en itse ainakaan joitain hänen tauluistaan haluaisi kotiini. Kyseessä oli ”Pink Floyd” -vitsi, jossa viitattiin poliisien tappamaan George Floydiin. That koira älähts to which kalikka kalahts. Välihuuto oli stand-up-soolo, jonka todennäköisesti viimeisen keikan vedin Kuopiossa kesällä. Vitsi on kuitenkin vain retorinen väline. Satiirissa on tietenkin pilkallinen elementti: jos lukee satiirin määritelmiä, niin siinä usein mainitaan pilkallinen ilmaisu. Siinä meidän tekijätiimimme ajatus oli se, että kun poliittinen kesVuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen politiikkaan tuli mukaan “kännissä ja läpällä” -ajattelu, sanoo Jukka Lindström.. Tulee mieleen Kalervo Palsa. Satiiria usein puolustetaan juhlapuheissa: sanotaan, että se on tärkeää ja erittäin hauskaa, kunnes se osuu puhujan itsensä puoluekantaan tai ideologiseen ajatteluun. Mutta palataan asiaan: mehän puhuimme siitä, samaistammeko pilkan ja huumorin. On hieman hankalaa selittää koomikon tai käsikirjoittajan mielenmaisemaa, mutta yritän: koomikkona voin arvostaa hyvin kirjoitettua vitsiä, joka on vaikkapa äärimmäisen homofobinen, misogyyninen tai rasistinen, koska se on hyvin kirjoitettu vitsi
Joku tällainen ajatus siinä taustalla, eikö niin. Politiikka on koko ajan enemmän (ainakin Suomessa) nuorten naisten hommaa. Tuon tässä tällaisen ajatuksen: koomikothan hyvin harvoin määrittävät sitä, mille kansakunta nauraa. 4 8 kustelu on kärjistynyt, niin mikä on satiirikon rooli siinä. On pyritty vetämään mattoa heidän asiantuntemuksensa tai pätevyytensä alta vitsailemalla juuri tähän tapaan. Se oli sen ohjelman lähtökohta. Se on sinänsä terve ajatus, että ollaan kuultu tarpeeksi keski-ikäisten miesten vähättelyä ja vitsejä tytöistä, mutta sitä ei voida ulottaa siihen, että valtaa pitää tiettyä sukupuolta ja ikäluokkaa edustava nainen, ja että kaikki kritiikki tai satiiri olisi poissuljettua sen väljähtyneen ja kuluneen asetelman takia. Olen miettinyt jälkikäteen sitä, että en lapsena lukenut saamelaisista edes koulukirjoista. Mikä on se vaaran paikka, jonka sisällytit tuon kysymyksen oletukseen. Koomikot ovat kuitenkin äärimmäisen hyviä haistelemaan sitä, mille kansakunta on valmis nauramaan. Silloin kansa oli valmis nauramaan sille, että meillä oli ylipainoinen presidentti. Kummallista ei ole se, että ne sketsit tehtiin, vaan se, että silloin suurin osa ihmisistä nauroi niille. Ja se oli jostain syystä hyvää komediaa. n Kuuntele Jukka Lindströmin koko haastattelu KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa: Jukka Lindströmin mukaan satiirinen vitsi halutaan tulkita pilkaksi, kun se on osunut kohteeseensa oikein kunnolla.. Ei kuitenkaan ehkä millään seksistisellä persekommentilla, mutta saathan kiinni ajatuksestani. Silloinhan meidän ei pidä tuomita vitsin tehnyttä koomikkoa, vaan se aika, jolloin sille naurettiin. Tämä on hyvä kysymys! Kyseenalaistan hieman tausta-ajatusta sen taustalla: miksi ei voisi. Jos poliitikot lyövät tosi läskiksi, niin miten komiikkaa voi tehdä, jos ei pysty ylittämään sitä. Jos nyt joku haluaisi nostaa kohun jostain 90-luvun satiiriohjelmasta, jossa nauretaan Martti Ahtisaaren lihavuudelle, ja haluaisi tuomita sen tekijän, olisi se mielestäni väsynyttä taaksepäin katsovaa oikeamielisyyttä. Sehän pitää paikkansa, että meillä on ollut yhteiskunnassamme sitä, että naisia on vitsailulla vähätelty. Vaikka olisi kuinka rasvainen ja tympeä keski-ikäinen mies, on hänellä silti mielestäni oikeus kritisoida pääministeriä lähestulkoon millä tahansa haluamallaan tavalla. Esimerkiksi 1990-luvulla presidentti Martti Ahtisaaren ulkonäöstä ja hänen ylipainostaan vitsailtiin aivan surutta. Kyllä. Päätimme sitten, että yritetään ylittää se. Taustaoletushan siinä on se, että vanhemmat miehet työntävät alas nuoria naisia vitsailemalla heistä ja tekemällä heidät naurunalaisiksi. Sivuhistoriassa sitten lyödään todella pitkälti läskiksi. Että nuori, hyvännäköinen nainen ei voi olla fiksu – koska hän on nuori ja hyvännäköinen. Jos tullaan valtakunnanpolitiikkaan ja siihen, että meillä on pääministerinä kolmekymppinen nainen, niin valta-asetelma on mielestäni kääntynyt päälaelleen. Sen sijaan komedia ja huumori ovat leimallisesti keski-ikäisten tai keskiikäistyvien miesten bisnestä. Meillä on hallitus, jonka johtavat hahmot ovat nuoria naisia. Pääasiallinen tietolähde, joka tutustutti minut saamelaisuuteen olivat Peteliuksen ja Kallialan sketsit, ja sehän tässä on kaikkein pöyristyttävin asia! Oli sekin väsynyttä, että ne sketsit tehtiin, mutta tämä on mielestäni se pointti. Koomikko vain haistoi sen, ja teki siitä vitsin. Miten sen voi tehdä tyylikkäästi. Sama koskee mielestäni Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan nunnuka-sketsejä. Mitä mieltä olet, voiko mieskoomikko tehdä uskottavasti komediaa nuorista naisista, vaikka nämä olisivatkin vallanpitäjiä. Tuo Ahtisaari-pointti on mielenkiintoinen. Jos menisimme tuon ajattelun juurille, niin löytäisimme itsemme varmaankin jostain blondivitsien ääreltä. Halvat, huonot, vanhanaikaiset ja ajastaan jälkeenjääneet vitsit eivät ole pelkästään nuorten naisten ongelma. Pääministeri kuitenkin pitää korkeinta mahdollista valtaa tässä maassa
Varaa ilmoitustila edellisenä arkipäivänä, jos haluat, että ilmoitus on seuraavana päivänä verkkolehdessä. Varaa ilmoitustila ajoissa ilmestymistä edeltävän kuukauden loppuun mennessä. ilmoitukset@kansanuutiset.fi. 4 9 ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. PALVELUKS EEN HALUTAAN KIRJANPIT ÄJÄ KOKOUKS IA KEVÄTKO KOUS KOKOUKS IA SYYSKOK OUS TAPAHTU MIA KONSERT TI Ilmoita kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Ilmoita edelleen tuttuun tapaan kerran kuussa ilmestyvässä KU:ssa. KU verkkolehdessä. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.
Hänet tunnetaan myös yrityksestä auttaa juutalaisia Saksan hallitsemilta alueilta väärennettyjen passien avulla. Kalastajien elämä oli alituista kausityötä: käsityöläisyyttä ja veneenrakentamista, kevättalven hylkeenpyyntiä ja syksyn pimeiden iltojen salakuljetukselle otollista aikaa. Oltiin ”Itämeren kansaa”, valtionrajoilla ja matkustuspapereilla ei ollut ollut niin paljon merkitystä. Sörnäisten sataman Huntunhännän ja Pääskysenpesän kaltaiset juottolat keräsivät ympärilleen prostituoituja ja alamaailman väkeä. 5 Suomenlahden pakolaiSkriiSi Eero Haapanen käsittelee tietokirjoissaan Helsingin merellistä kulttuurihistoriaa. He auttoivat virolaisia pakoon neuvostoja natsimiehitysten välistä. 1920–30-lukujen pirtutrokareista tuli 1940-luvun ihmissalakuljettajia. Materiaalista syntyi lopulta tietokirja Sörkan rysäkeisarit: Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia (SKS 2013). Osa virolaisista saattoi tervehtiä Wehrmachtin joukkoja vapauttajina. Haapanen nauhoitti Karlssonin sukutarinoita vanhalla kelanauhurilla. Suomenlahden pirtukauppa hiipui 1930-luvun mittaan. Itämeren kansaa Haapasen toisen kirjan Pako yli Suomenlahden: Ihmissalakuljetus Virosta Suomeen 1940–44 (SKS 2020) keskeisiä tapahtumapaikkoja Suomen puolella ovat Sipoon Eestiluoto ja Trutlandet ja Porvoon ulkosaariston Pirttisaari. Humanistiporukka ryhtyi kunnostamaan Kuusiluodon vanhaa huvilaa. – Nähtiin, että Saksan sotakoneisto haluaa Joskus aiHE on niin iso, että siitä syntyy onnekkaiden sattumien kautta – ja kohtalokkaalla vääjäämättömyydellä – kirja. Kieltolain myötä vanhat rysäkeisarit ryhtyivät ”kimaltelevien kanisterien kalastajiksi”: fiskari. ”Sörnäistenkaupunki” oli kuin villin lännen kultakenttä, yhtäkkiä syntynyt kaupunginosa, Haapanen kuvailee. Virolaiset olivat hylkeenpyytäjiä ja suolan salakuljettajia. Naapurisaaren eli Kokkoluodon kalastajalegenda Erik Karlsson (1912–2002) tuli alkukyräilyn jälkeen tutuksi. ”Kaikki miehet Suomeen!” Syksyllä 1941 NKVD:n komissaarit vaihtuivat Gestapoon. Pitkän linjan lintuharrastaja Eero Haapanen perusti ystävineen vuonna 1990 Vanhankaupungin kulttuuri-ekologisen klubin. Kirja taltioi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun Hermannin, Toukolan ja Sörnäisten ripeää teollistumista ja väestönkasvua. Tuolloin mukana ihmissalakuljetuskuvioissa käväisi urheilutähti ja kansainvälinen seikkailija Algoth Niska (1888–1954). Vuoden 1940 myötä Virossa alkoi olla kysyntää uudenlaisille kuljetuspalveluille. Teksti Jani Saxell Kuvat emma GrönqviSt veneet kuljettivat pirtua kansainvälisillä vesillä odottavilta emälaivoilta Suomeen. – Pitkänsillan pohjoispuolisen Helsingin väkiluku kaksinkertaistui aina 20 vuoden sykleissä 1800-luvun lopulta sotavuosiin asti. Suomen itsenäisyyden myötä saaria ruvettiin ottamaan sotilaskäyttöön. ”Sakilaisuudesta” kehittyi Sörnäisten oma jengikulttuuri. – Helsingin itäpuolelle asettui jo 1800-luvulla ruotsinkielisiä saaristolaisia ja virolaisia kalastajia. He pakoilivat 25-vuotista palvelusta tsaarin armeijassa. Neuvostomiehityksen myötä yksityisomistus oli lakkautettu ja kalastajista tehty valtion työntekijöitä. Kuherruskuukausi meni Haapasen mukaan nopeasti ohi. Kontrolli lisääntyi, ihmisiä alkoi katoilla. Linnakesaariin muutti suomenkielistä väestöä, Haapanen kertoo
Valtiollinen poliisi taas vaali hyviä Saksasuhteita. 5 1 –?Miltä?on?tuntunut?nähdä?Neuvostoliitto?ja?palata?Kallion?kaduille?vuonna?1933?tai?1934??pohtii?Eero?Haapanen EEro HaapanEn Syntynyt 1962 Helsingissä FiloSoFian maisteri 1993, vapaa tutkija ja tietokirjailija KaKSi teosta, joista Sörkan rysäkeisarit (SKS 2013) voitti vuoden 2015 Työväentutkimuspalkinnon ja ?Pako yli Suomenlahden . Ihmisiä pakotettiin työpalveluun ja likaiseen partisaanisotaan. Valpo vastaan meripoliisi Pakolaistrafiikissa oli yksi, mutta sitäkin isompi mutta: Suomen ja Saksan aseveljeys. Tarton yliopiston vastarintapiireissä levisi iskulause: ”Kaikki miehet Suomeen!” Ajatuksena oli, että varsinkin päällystöä saataisiin koulutettua, Viron oma armeija elvytettyä ja itsenäisyys vielä joskus takaisin, Haapanen kiteyttää. Armeijan johdolla oli virolaissympatioita, vapaaehtoiset ”Suomen-pojat” otettiin mielellään vastaan. Metsissä piileskeli virolaisnuoria, joita oli yritetty pakottaa ensin puna-armeijan, sitten natsi-Saksan palvelukseen. (SKS 2020) ilmestyy syksyllä viroksi MuKana dosentti Aleksi Mainion vetämässä Kansallisarkiston tutkimushankkeessa Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 lintuharraStaja, talvikalastaja, pien venepurjehtija ja Vanhankaupungin kulttuuriekologisen klubin perustajajäsen kuluttaa virolaisten parhaat voimat. Käännekohta oli kevättalvella 1943: Stalingradin taistelun jälkeen Hjalmar Mäen nukkehallitus ulotti virolaisten asevelvollisuuden vuosina 1920–24 syntyneiden ikäluokkaan. – Saksalaisia ”okkupantteja” vihattiin. Kaupungeissa tavallisella palkalla saattoi vain kituliaasti elää, maaseudulla piiloteltiin viljasatoja. Syksyllä 1943 Suomalais-Virolaisen seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Urho Kekkonen
Suomi oli virolaisille henkireikä ja ”kolmas tie” – aseveljeydestä huolimatta. – Miltä on tuntunut nähdä Neuvostoliitto ja palata Kallion kaduille vuonna 1933 tai 1934. Heidät määrättiin Syvärille voimalaa rakentamaan tai metsätyömaille. Loikkarit ja tuplaloikkarit Syksyn tullen Haapanen on jatkamassa tutkimuksiaan, tällä kertaa 1930-luvulla Neuvostoliittoon loikanneiden parissa. Suurin osa ihmissalakuljettajista oli Viinistun kylästä kotoisin olevien Vaarmanien tai Aksin saaren Aksbergien kaltaisia kalastajia ja veneentekijöitä: suolan ja tuulen parkitsemaa Itämeren kansaa. Muutama tuhat heistä, Helsingistä ja Kotkan seudulta, kulki veneillä Inkerin rannikolle. Kyyti Virosta Suomeen maksoi 2 000–3 000 Saksan itämarkkaa, siis vuoden palkan verran. Ruotsiin asti päässeet pelkäsivät, että Neuvostoliittoon jääneille sukulaisille voisi koitua ikävyyksiä. Kohtalot olivat kovia. Pitkät jäähyväiset Syksyllä 1944 kymmenettuhannet virolaiset pakenivat veneillä puna-armeijan uutta miehitystä. Samoin meriseikkailujen. – 1970-luvulla kävin koulua Herttoniemessä. Myös aikoinaan ankarasti metsästetyt merikotkat, merihanhet, laulujoutsenet ja hylkeet uskaltavat palata. Jos veneet pääsivät Suomen aluevesille asti, Haapasen mukaan ei ollut enää mitään hätää. Nyt kaupunkisuunnittelussa on tervetullut suuntaus: rannat lähellä keskustaa ovat avoinna ih misiä varten. Myös Trutlandetin kalastajatalon virolaistaustainen emäntä Elin Karlsson (1875–1963) ja hänen poikansa olivat meripoliisiaseman hommissa pitämässä pakolaisetappia. Gangstereita vai kansallissankareita. Haapanen ei ainakaan liikaa nostalgisoi mennyttä Helsinkiä. Haastattelupäivänä hän puuhailee kalastajavajalla Pornaistenniemen alkukesäisessä idyllissä. Mitä he ovat kertoneet näkemästään. Sitä on johdettu Suomen päästä ja viranomaisten avustuksella. Toisaalta varattomia päästettiin joskus ilmaiseksi Suomenlahden yli. – Helsingin merialueista vastasi Uudenmaan rannikkotykistörykmentti. Eivät samanlaisia saaristolaiskalastajia kuin Suomen ja Viron välisessä liikenteessä, Haapanen muistuttaa. Tukholman seudulle muodostui suuri virolaisyhteisö, jotkut yrittivät jopa omatekoisilla veneillä Atlantin yli. Mutta he olivat enemmän Kallion ja Sörnäisten köyhää väkeä. Entä millaisia olivat heidän kuljettajansa. 5 2 puhui eduskunnassa virolaispakolaisten huonosta kohtelusta Ratakadun selleissä. Horisontissa häämöttävät Kalasataman futuristiset tornit. Salakuljettajien parissa siis jatketaan. Haapanen kertoo törmänneensä aineistossaan jopa moniin tuplaloikkareihin: niihin, jotka onnistuivat pakenemaan Lapin ja Karjalan metsien läpi takaisin ennen kuin raja sulkeutui totaalisesti ja Josif Stalinin pahimmat vainot alkoivat. – Noin 15 000 ihmistä lähti lyhyessä ajassa, vuosina 1931–32 pula-ajan työttömyyttä pakoon. Kiitos Pako yli Suomenlahden -kirjan, monet maanmiehiään pelastaneet veneja etappimiehet saavat edes postuumisti kunnian. Tutkija vain talvisaikaan Kesäisin Haapanen vetää luontoretkija historiaopastuksia merellisessä Helsingissä. – Tämä ”suurta pakoa” edeltävä ihmissalakuljetuskuvio on ollut iso ja ammattimainen kuvio. Onko heitä uskottu, Haapanen pohdiskelee. Tämä aalto ainoastaan hipaisi Helsinkiä. Pian alkoi tapahtua. Helsingin saariston kautta saapui noin 6 000 virolaispakolaista, joista 3 352 armeijan vapaaehtoisiksi. Hän on mukana Kansallisarkiston tutkimushankkeessa Suomalaiset Venäjällä 1917–1964. Tallinnassa kiinni jääneitä matkanjärjestäjiä, veneja etappimiehiä sen sijaan odottivat kovat tuomiot. Vedenlaatukin on parantunut paljon. Heitä istutettiin Patarein vankilassa eli ”Patterissa”, SS:n tiedusteluorganisaation Sicherheitsdienstin vankilassa. Sen alainen meripoliisi kuljetti kylmettyneet tulijat ulkosaarilta Jollaksen kartanoon. Vasta 1990-luvulla rohkaistuttiin muistelemaan, mutta tekijöillä oli jo paljon ikää, Haapanen suree. n. Itä-Helsinki Hakaniemestä Vanhankaupunginlahteen oli suljettua teollisuusrantaa, satamaa, kaatopaikkaa, vedenpuhdistuslaitosta ja muuta. Luontoaktivistin silmin jotkin asiat ovat nyt paremmin. Loput olivat ”siviilipakolaisia” virolaisen yhteiskunnan eri laidoilta. Jollaksen kartano muutettiin Lotta Svärdin voimin pakolaisten vastaanottokeskukseksi. Mukana olleiden ihmisten tarinat ovat vain painuneet pimentoon. Ilman kutsua ja papereita saapuneita pidettiin työläisvaltiossa rikollisina. Siinäkin oli mukana ihmissalakuljetusporukoita, veneenomistajia apureineen. Hän tuomitsi Valpon tavan ilmoittaa pakolaisten ja venemiesten nimet saksalaisille Tallinnaan. Valvontakomissio oli kaupungissa, rauhansopimukseen kuului neuvostokansalaisten palauttaminen
5 3
Rakveren kaupungin ja kaupunginteatterin tuen lisäksi Baltoscandal saa rahoitusta Viron kulttuuriministeriöltä ja eri säätiöiltä. 1978). Varsinaisena ammattityönään Rätas näyttelee Rakveren kaupunginteatterissa. Vuonna 1940 aloittanut teatteri on arvovaltaisessa kartanomaisessa rakennuksessa tarjoten kesäfestivaalille tyylikkäät esityssalit ja tekniset valmiudet. Rakvere on väkiluvultaan Euroopan pienin kaupunki, jossa toimii vakituinen ympärivuotinen kaupunginteatteri. Kaupunkioikeuksia Rakvere on nauttinut 720 vuotta. Raudilla on yli 30 vuotta taidetaustaa ja laajaa kansainvälistäkin kokemusta, ja vuodesta 2003 alkaen hän on johtanut festivaalin ohjelmiston kokoamista. 5 4 teatteri Baltoscandal-festivaali on neljän päivän ilo Esittävien taiteiden festivaali kokoaa esiintyjiä ja yleisöä pitkin Eurooppaa – Viron Rakveressä nautitaan teatterista, tanssista ja performanssista. Viehättävä 17 000 asukkaan kaupunki, hyvin hoidettuja omakotitaloja, modernimpaa keskustaa, ja Vallimäeltä kaupunkia vartioi 1200-luvulla rakennettu kivilinna. Yleisöä oli rutkasti, ja miltei kaikkien kymmenien esitysten katsomot täyttyivät. Rätas?sanoo.. päivinä Baltoscandal pidettiin 17:nnen kerran, ja neljän päivän ajaksi kaupunkiin levittäytyi taas monimuotoista näyttämötaidetta: näytelmiä, performansseja, tanssia. –?Pyrimme?tuomaan?yleisölle?sellaista?esittävää?taidetta,?mitä?ei?muuten?Virossa?olisi?nähtävissä,?Peeter. Rakveren omintakeisuutta kasvattaa Baltoscandalfestivaali. 1963), yksi Viron teatterija performanssitaiteen avainhenkilöistä. Baltoscandal on Rakveren kasvot Kaupungilla on eräs erikoisuus, joka kytkeytyy Baltoscandaliin sekin. Tämä teatterin ja esittävien taiteiden festivaali on järjestetty vuodesta 1990 lähtien joka toinen kesä, ja esiintyjäryhmiä saapuu yli kymmenestäkin maasta. Rätas työskentelee festivaalin graafisena suunnittelijana, joka vastaa festivaalin julisteiden visuaalisesta ilmeestä ja organisoi mainostusta. Teksti ja kuva veli-pekka leppänen TallinnasTa alle sata kilometriä itään on Rakvere. – Priit Raud kiertää paljon ja tuntee tarkasti festivaaleja ympäri maailman, ja tiheillä kontakteillaan hän on aina saanut korkeatasoisia ryhmiä tulemaan meille, valottaa Peeter Rätas (s. Priimaa, pienellä porukalla Baltoscandalia luotsaa Priit Raud (s. Tapahtuma on vakiintunut pysyväksi ja näkyväksi osaksi virolaista kulttuurimaisemaa. Heinäkuun 6.–9
maksutta?esityksiin,?joihin?liput?maksavat?vain?16. katsojia. Henri Hüttin?ja?Jan Teevetin?rakentama?tanssiperformanssi Esimene tants. Festivaalia?suunnittelee?vain?kahdeksan?ihmistä?pitkin?vuotta,?kesällä?ennen?tapahtumaa?työntekijöitä?on?jo?totta?kai?monin?verroin. 5 5 Yleisössä on silmäänpistävän runsaasti nuoria katsojia. Yleisössä?kuitenkin?havaitsi?runsaasti?suomalaisia.?Yhtenä?joukossa?on?tamperelainen?näyttelijä. musiikki?ja?vahvat?visualisoinnit?yhdistyivät?tarkasti?mietittyyn?liikkeeseen. Heidän?puheteatteria?lähentelevä?esityksensä. silläkin?silmällä,?josko?niistä?löytyy?sellaisia,?joita. Franck Vigrouxin?luoma?Flesh-koreogafia,?jonka. voisi?kenties?tilata?esiintymään?Tampereelle. kaksi?naisartistia?toteutti?kaupunginteatterin. paikkaan,?teatterisalin?katsomoparvelle.?Yleisö?ja. artistit?olivat?hyvin?lähekkäin. –?Aion?seurata?kaikkiaan?yhdeksän?esitystä?–?ja. yömyöhään?–?ja?jatkaa?vielä?keskusteluihin?festivaaliklubilla.?Moni?esitys?puhutaan?tai?tekstitetään. –?Pyrimme?tuomaan?yleisölle?sellaista?esittävää. Ohjelmiston?traditionaalisempaa?laitaa?oli. Norjassa,?Tšekissä?ja?Meksikossa,?Räikkä?pohjustaa. uteliaisuudesta?tietenkin.?Näyttelemässä?eri?festivaaleilla?olen?jonkin?verran?käynyt,?muun?muassa. rakvereläisiä?harrastajia,?keski-iältään?65?vuotta,. Räikkä?toimii?Tampereen?Teatterikesän?toisena?taiteellisena?johtajana,?ja?ilmenee,?että?hän?on. Juhan Ulfsak?on?Viron?kärkinäyttelijöitä,?Mart Kangro?koreografi?ja?Eero Epner?dramaturgi.. loi?tanssin,?pikku?muisteluiden?ja?improvisaation. Taiteellisena?intohimonamme?on?teatterin?uudelleen?ajatteleminen?–?ja?siksikin?kansainvälisiä. englanniksi. ohjelmistoon?niveltyminen. sanaa?ei?ollut?pantu?selittämään?mitään,?aisteja. ja?epävarmuus?tulevasta?on?voimistuva?olotila.. –?Baltoscandalissa?tähtäämme?sellaiseen?easy. Viimast korda?(Ensimmäinen?tanssi?–?viimeistä?kertaa).?Tusinan?verran. n. –?Yhden?meille?mahdollisen?ehdokkaan?olen. euroa.?Niin?ikään?ilmainen?bussi?tuo?aamupäivisin?katsojia?Tallinnasta?Rakvereen?–?ja?vie?illalla. virikkeitä?tarvitaan. taidetta,?mitä?ei?muuten?Virossa?olisi?nähtävissä.. joukon?liikettä?ja?yhteisöllisyyttä. Esityksiä?riittää,?ja?jos?intoa?on,?kävijä?voi?neljänä. liike?–?äärimmäinen?nopeus.?Yhtäkään?lausuttua. tiheni.?Elämysmatka?mieleen,?hyvin?mieleenjäävä. Amatöörimaista?rohkeutta,?haurasta?ja?rapistuvaakin?–?ja?sen?vuoksi?kovin?inhimillistä.?Lopuksi. going?-festivaaliin,?jossa?esityksestä?toiseen?on. saivat?katsojistakin?halukkaat?tanssia?mukana.. hauraus,?ihmiskeho?–?rouhivat?koneet,?hidastettu. Aivan?jotakin?toisenlaista?tarjosi?ranskalaisen. Flesh?loi?voimakkaita?vasta-asetelmia:?uhkat?–. Esityksiä laidasta laitaan Tänä?kesänä?ohjelmistoon?tuotiin?vain?kolme?näytelmää?ja?painopiste?oli?muissa?esittävissä?taiteissa.. valtaa?alaa,?kolmikko?liikehtii?ennakoimattomasti,. –?Tervetullutta?on?päästä?kurkistamaan?uudem?paa?esitystaidetta.?Baltoscandal?on?esitystaide?festivaali,?ja?Tampereella?profiloidumme?enemmän?teatterifestivaalina,?vaikka?ohjelmistossamme. Kaupungintalon?juhlasali?oli?oivallisena?tanssi?lattiana. Yleisössä?on?silmäänpistävän?runsaasti?nuoria. Rakveressä?myös?työasioissa. toki?esitystaidettakin?on. valintaan?liittyy?monta?tekijää:?esityksen?laatu,. Tampereelta nähtynä Baltoscandal?on?aina?vetänyt?suomalaisia,?esiintyjiksi?ja?katsojiksi,?mutta?tänä?kesänä?ei?teattereita. merkityksessä.?Elektroakustinen,?paikoin?meluisa. tai?taiteilijoita?Suomesta?esiintynyt. Baltoscandal?onkin?päässyt?toivottuun?helppouteen;?shuttle-bussit?vievät?pitkin?kaupunkia. muka?rennon?assosiatiivisesti.?Mutta?absurdius. Kas te olete oma kohaga rahul??(Oletko?tyytyväinen?paikkaasi?)?oli?eristetty?pieneen?intiimiin. suuressa?salissa.?Tunnin?mittainen?esitys?edusti?”esittävien?taiteiden”?lajityyppiä?parhaassa. Peeter?Rätas?lisää. kesto?ja?hinta,?tuotannon?kokoluokka,?muuhun. Baltoscandalissa?jo?nähnyt,?hän?sanoo. vaivaton?siirtyä?eikä?lippujen?kalleus?ole?esteenä,. päivänä?nauttia?taideluomista?puolilta?päiviltä. Tanjalotta Räikkä?(s.?1962).?Mikä?vetää?ammattilaisen?Tampereelta?Baltoscandaliin. Miehet?rupattelevat?elämänsä?asuinpaikoista,. –?Olen?ensimmäistä?kertaa?Baltoscandalissa,. Tanjalotta?Räikän?mukaan?esitysehdokkaiden. pommitti?vain?audiovisuaalinen,?milteipä?hallusinogeeninen?rumputuli.?Aika?pysähtyi,?laajeni,. takaisin. karisma?on?niin?pitävää?luokkaa. keinoin?esityksen,?jossa?limittyi?yksilöllisiä?tarinoita?ja?elämänpolkuja,?avointa?heittäytymistä,. Siitä?huolimatta?esitys?hauskuttaakin,?kolmikon
5 6 ” Kirjani on ennen kaikkea kuvaus syvästä, haavoittuvasta ja vahvasta, sisarellisesta ystävyydestä.” Annastiina Heikkilän kirjassa nousee riipaisevasti esiin, etteivät kolonialismin syvät haavat ole umpeutuneet Ranskassa vieläkään.
5 7 Vapaus valita kohtalonsa on Annastiina Heikkilän viiltävän ajankohtainen, kiinnostava ja koskettava kuvaus ranskalaisen yhteiskunnan menneisyyden ja nykyisyyden kipupisteistä. AikAisemmin Heikkilä on kunnostautunut tietokirjailijana, Bibistä burkiniin eli totuuksia ranskatarmyytin takaa (S&S 2018) ja Miksi Ranska raivoaa. – Halusin kirjoittaa ristiriitaisesta, läpipääsemättömästä Ranskasta todenmukaisen, rouhean kouriintuntuvan kaunokirjallisen teoksen julistamista välttäen. Macron ja keskiluokan kapina (S&S 2019) avaavat kiinnostavasti muun muassa tasa-arvokysymyksiä ja luokkaeroja kuten humaani romaanikin. Kuvaavaa on, kuinka hän Facebook-päivityksessään reagoi Suomeen rantautuneen mursun kohtaloon: ”Suren mursua. Suomalais-ranskalainen Lea pinnistelee kaikin voimin tullakseen hyväksytyksi eliittipiireissä, Anissa löytääkseen paikkansa ja yhteiskunnallisen oikeutuksensa ja oikeudenmukaisuutta algerialaistaustaisena ranskalaisena ja Anissan isoäiti, Rahma yrittää ylläpitää toivoa ja ihmisyyttä Algerian sodan kurimuksessa. Toimittajana hän on päässyt näkemään laajasti toista kotimaataan, ymmärtämään ranskalaisuutta ja kurkistamaan niin vallan kabinetteihin kuin Ranskan politiikan ja ihmisten arjen kääntöpuolille. Anissa työskentelee isänsä ravintolassa Nantesissa, Lea opiskelee eliittiyliopistossa Pariisissa. Kirja ei kuitenkaan ole mikään poliittinen pamfletti, vaan mukaansatempaava, taiten kirjoitettu hienovireinen romaani. Ranskahan on hyvin elitistinen, ulossulkeva, ristiriitainen ja raivostuttava maa, jossa tasa-arvopyrkimyksissä ollaan vielä etäällä. Tyttöjen alakouluaikoina solmittu ystävyys alkaa rakoilla, kun he ajautuvat tyystin erilaisiin asemiin taustojensa ja valintojensa vuoksi. Heidän kauttaan hyväksytyksi tulemisen tarve nousee yhdeksi kirjan keskeiseksi teemaksi. – Kirjani on ennen kaikkea kuvaus syvästä, haavoittuvasta ja vahvasta, sisarellisesta ystävyy. Sen tarina ja myöhäinen pelastusoperaatio tuntuvat jotenkin kuvastavan maailman tilaa.” Juonivetoisessa romaanissaan Heikkilä kertoo kolmen naisen tarinan. Työnsä puolesta ja ranskarakkautensa huumassa Heikkilä on seurannut Ranskan kulttuuria, taloutta ja politiikkaa herkästi havainnoiden. Kirja huokuu empatiaa toiseutta kokevia, elämässään sivustakatsojiksi ajautuneita, oikeuksiaan perääviä kohtaan kuten Heikkilä itsekin. Teksti SiSkotuulikki toijonen Kuvat juha nurminen eSikoiSromaani antaa nyky-ranSkalle kaSvot VäkeVän yHteiskunnAllinen esikoisromaani Vapaus valita kohtalonsa (WSOY 2022) kuvaa kolonialismin kipeitä haavoja, rasismia, osattomuutta, eliitin vallankäyttöä ja ennen kaikkea haavoittuvaista ja hellivää ystävyyttä. Heidän kykynsä keskustella ja olla railakkaastikin eri mieltä yhteiskunnallisista epäkohdista on ihailtavaa. – Ehkä minulla ranskarakkauteni ohella oli jotakin hampaankolossa toista kotimaatani kohtaan, mitä pääsin kaunokirjallisuuden turvin kuvaamaan. Samalla ranskalaiset ovat hyvin historiatietoisia ja ylipäätään sivistyneitä, valtavan kirjallisen perinnön omaavia. Ylen ulkomaantoimittajana työskentelevä Annastiina Heikkilä on asunut Pariisissa teiniajoistaan lähtien, mutta edelleenkin hän tarkkailee Ranskaa ja ranskalaisuutta herkullisesti tapakulttuuriakin piikitellen, ulkopuolisen katseella kuten kirjan toinen päähenkilö Lea
Rankasta aihepiiristä huolimatta myös arkkiteh”Ranskaa on vaikea ymmärtää ilmaan tietoisuutta Algerian sodasta.”. Verisiä sotia on käyty ja käydään aina, nyt sadistisine julmuuksineen Ukrainassa keskellä Eurooppaa, eikä pidä unohtaa Syyrian sotaa, eikä muitakaan 2000-luvulla käytyjä sotia julmuuksineen. Kolonialismi on edelleen päivän polttava aihe Ranskassa ja ylipäätään Euroopassa edelleenkin. Eliitin sisäpiireihin hän pääsee kurkistamaan tutustuttuaan lähemmin sisäministeriön kansliapäällikön radikalisoituneeseen poikaan. Maan historian likapyykkiä pestään yhä. Osa pakeni ja joutui suljetuksi epäinhimillisiin, vankilamaisiin leireihin. lukijan Historiatietoisuutta syventävässä kirjassa nousee riipaisevasti esiin, etteivät kolonialismin syvät haavat ole umpeutuneet Ranskassa vieläkään. Keskiluokkaisista taustoista tulevana maahanmuuttajana hän kokee vierautta eliittiperheissä kasvaneiden, viisastelevien opiskelukavereidensa joukossa. Ranskassa Algerian sodasta alettiin puhua sotana vasta vuonna 1999. Romaanin päähenkilöt joutuvat hakemaan vapauksia kohtaloidensa valitsemiseen ahtaissa ja poissulkevissa yhteiskunnallisissa oloissa. – Nyt nuo ihmiskunnan hirvittävimmät teot jälleen toistuvat Ukrainan sodassa seurauksinaan pakolaisuus, suru ja epätoivo kuten Anissan perheen tarinassa. Ystävyyssuhteet ovat kiinnostavia, koska niihin liittyy niin vahvoja tunteita: rakkautta, häpeää, pelkoa ja kiinnostavaa hämäryyttä. Tunsin pakottavaa tarvetta nostaa tämän teeman esille, sillä se avaa symbolisesti monia muitakin asioita kirjassani. Aika pieni piiri päätyy yhteiskunnan huipulle eliittitehtäviin. kirjan nimi on paradoksaalisesti Vapaus valita kohtalonsa korostaen, että mahdollisuuksien ja vapauksien rajat eivät ole kaikille lainkaan samat. – Ranskaa on vaikea ymmärtää ilman tietoisuutta Algerian sodasta. Yksin ihminen ei ole oikein mitään. Kirjaa kirjoittaessa Heikkilä oletti, että noista 60-luvun kauheuksista voidaan jo tehdä tilintekoa. Heikkilästä ei olisi ollut lainkaan mahdotonta, että Marine Le Pen olisi voittanut vaalit. Tunnetta siitä, että ei tule kuulluksi eikä nähdyksi. Hienosti kirjoitetut kirjeet tuovat esiin Heikkilän kahdessa eri aikatasossa kulkevan kirjan nerokkaan rakenteen ja kielellisen kirkkauden. Algerian voitettua sodan heidät leimattiin maanpettureiksi ja kymmeniä tuhansia harkeja surmattiin. Vanhempien varallisuus korreloi, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät ja millaisiin yhteiskunnallisiin asemiin he pääsevät. Lea hakee paikkaansa hienostelevien herraskakaroiden kansoittamassa huippuyliopistossa. Kuten viimeisten vaalien vaalituloksista kävi ilmi, Ranska on myös kahtiajakautunut maa. Se oli myös kirjan toisen päähenkilön, Anissan isovanhempien kohtalo, jota kirjassa kuvataan sydäntäsärkevästi isoäiti Rahman kirjeiden välityksellä. Vasta nyt presidentti Emmanuel Macron on pyytänyt julkisesti anteeksi harkien julmaa kohtelua. Poliisiväkivalta on noussut viime vuosina esiin Yhdysvaltojen tapaan Ranskassakin muun muassa keltaliivien kapinoinnin yhteydessä. – Poliisiväkivallan kuvaus kirjassa perustuu sekin löyhästi tositapahtumiin. – Tämä historian häpeäpilkku on edelleenkin Ranskassa käsittelemätön tabu. Taustatyötä tehdessä kohtaamani inhimillisen kärsimyksen mittakaava oli itsellenikin karmaiseva yllätys. Valitettavasti nämä kirjani tarinat ovat universaaleja ja toistuvia. Heikkilä on tehnyt huolellista ja laajaa taustatyötä kirjaansa varten. Kirja kuvaa raastavasti myös traumojen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Lupauksistaan huolimatta Ranskan presidentti Charles de Gaulle hylkäsi nämä Ranskan puolesta eturintamassa taistelleet miehet ja heidän perheensä estäen heidän pääsynsä Ranskaan. 5 8 destä. Kirjan traaginen hukkumistarina on vertauskuvallinen suhteessa siihen, että oikeudet ja vapaudet eivät ole kaikille samat, mikä on kirjani tärkein teesi. Nämä tuntemukset ovat voimakkaasti kirjasakin läsnä. Hän ruotii lähes trillerimäiseksi äityvässä kirjassaan viiltävästi muun muassa ranskalaista korruptiota ja poliisiväkivaltaa ja suomii kaunistelematta valtaapitävien löyhää moraalia. Erityisen huolellisesti hän on perehtynyt Algerian itsenäisyyssotaan ja ylipäätään Ranskan ja Algerian pitkään, veriseen historiaan ja harkien, Ranskan puolella Algerian itsenäisyyssodassa taistelleiden, kaltoinkohdeltujen muslimien kohtaloihin. – Ranska on erittäin vahvasti luokkayhteiskunta. Sitä ennen siitä puhuttiin sievistellen Algerian tapahtumina ja muilla argumenteilla. Siitä kuinka me muovaudumme suhteessa toisiin, rakkaisiin ihmisiin. Tämä ei hänen mukaansa välttämättä kerro siitä, että ranskalaiset edustaisivat äärioikeistolaista maailmankuvaa vaan siitä, että Ranskassa on äärimmäisen paljon patoutunutta tyytymättömyyttä ja pettyneisyyttä. Halusin kirjoittaa Anissan ylisukupolvisen tarinan kuvatakseni Algerian sodan aiheuttamia traumoja
n Annastiina Heikkilä: Vapaus valita kohtalonsa. Macron ja keskiluokan kapina (S&S, 2019), Vapaus valita kohtalonsa (WSOY 2022) HArrAStukSet: bänditouhut, laulu, pianonsoitto, jooga/uinti/lenkkeily, kirjallisuus tuuri, kauneus ja ylipäätään estetiikka – nuo ranskalaisuuden ihanat piirteet saavat tilaa kirjassa. Annastiina Heikkilän mielestä kaunokirjallisuus tarjoaa hyvän alustan pohtia vaikeitakin kysymyksiä, joihin vastauksia on vaikea saada. Pariisihan on äärimmäisen kaunis, ihana kaupunki, jonka jokainen kadunkulma on kirjani arvoinen, ei kliseisellä tavalla vaan ainutlaatuisena esteettisyydessään. 413 sivua, WSOY. 5 9 AnnAstiinA Heikkilä Syntynyt Helsingissä vuonna 1982 ASuu Pariisissa ja Helsingissä ylen Pariisin-kirjeenvaihtaja vuodesta 2013 lähtien teokSet: Bibistä burkiniin eli totuuksia ranskatarmyytin takaa (S&S, 2018), Miksi Ranska raivoaa. – Kirjallisuus voi lisätä empatiaa ja ymmärrystä, joille aina– erityisesti näinä aikoina – on huutavaa tarvetta. Kirjallisuus voi lisätä empatiaa ja ymmärrystä, Annastiina Heikkilä toteaa.. Ranskalaista yhteiskuntaa ei voi ymmärtää huomioimatta Algerian sotaa, eikä vailla suhdetta estetiikkaan ja kauneutta palvoviin rituaaleihin. Kirjani on ilman muuta myös rakkaudentunnustus taianomaiselle Pariisille. – Ne ovat tärkeitä, erityisen läsnä olevia, painavia arvoja Ranskassa. Kirjassani on painavaa, traagistakin asiaa, mutta halusin myös kirjoittaa vahvan tarinan, jonka toivon kannattelevan lukijaa kietoen hänet tarinallisuuden pehmeään peittoon, jossa on hyvä ja turvallista olla. Esittää kysymyksiä, luoda tunnelmia ja tarinoita
Ennen kuin pohdin mistä tämä johtuu ja miksi EmmEkö muka nähnEEt. Pian Putinin Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen EU:ssa ja Suomessa alettiin kysellä: miksi emme nähneet Venäjän uhkaa kristallipallosta?. Emme, vaikka kaikki oli tapahtunut vuosia aivan silmiemme edessä: sananvapauden kuristus, opposition ja kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen, erimielisten ja vähemmistöjen vaino, korruptio ja poliittiset salamurhat. Oliko taustalla enemmänkin se, että olimme nähneet mitä tapahtui, mutta emme olleet katsoneet – emme halunneet katsoa. 6 Siinäpä kySymyS: miksi emme nähneet. Diktatuuri rynnäköi demokratiaa vastaan. Aseitakin Vladimir Putin oli käyttänyt jo Tšetšeniassa 1999–2003, Georgiassa 2008 sekä Krimillä ja Itä-Ukrainassa vuodesta 2014. Pitäisikin kysyä: miksi Putinin hyökkäys Ukrainaan oli yllätys niin monelle. Teksti VillE RopponEn Euroopassa on sodittu jo puoli vuotta
6 1 EmmEkö muka nähnEEt?
Kesällä 2019 minusta näytti, että Venäjä astelee viimeisiä askelia avoimeen diktatuuriin, ja myös sanoin näin suomalaisen median haastattelussa. Tämä kaikki tapahtui jo ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. Viisumikieltoni päättyi 2013, ja pääsin taas Venäjälle. Sen jälkeen Putin vahvisti perustuslain muutoksella asemansa presidenttinä aina vuoteen 2036 asti; oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi yritettiin myrkyttää, ja kun hän palasi Venäjälle saa tuaan hoitoa ulkomailla, hänet heitettiin vankilaan. Se, mitä politiikalla tarkoitettiin, näytti laajenevan koko ajan. Kaupunki oli täynnä poliiseja ja kansalliskaartia ja panssaroituja ajoneuvoja. Tuolloin väitteeseen suhtauduttiin joko vaieten tai vähätellen. Poliisi oli myös paikalla, jossain ihmisten takana, mutta hämärtyvässä ilmassa oli vaikea nähdä tarkasti. Jouduin turvallisuuspalvelu FSB:n pidättämäksi, agentit kuulustelivat minua, ja sain sakot ”viisumin rekisteröintirikkeestä”. Ulkomaalaisena minut päästettiin yllättävänkin pian pois. Venäjän kehitys ei tuntunut toivottomalta. Matkustelin Venäjällä 2014–2019 ja keräsin aineistoa tietokirjoihin. Itänaapurin mediassa minut leimattiin esimerkiksi tahoista, jotka liikkuvat Venäjällä ”toimittajan peiteroolissa pitäen yhteyksiä läntisiin tiedustelupalveluihin” ja välittäen ”kuriirina toimintaohjeita ja rahaa nationalisti-separatisteille”. Poliisi pysäytteli ihmisiä kaduilla mielivaltaisen näköisesti. Viimeiset askeleet avoimeen diktatuuriin Kesällä 2019 olimme suomalaisen kaverini kanssa katsomassa opposition mielenosoitusta rehellisten vaalien puolesta Moskovan keskustassa. Nuorena tämä tuntui tietenkin mielettömän siistiltä. Perillä kaukaisen lähiön poliisiasemalla, vihreän metrolinjan päässä, näytin passiani ja kerroin joutuneeni sattumalta pidätetyksi. Vettä virtasi Volgassa, ja tsaari antoi anteeksi syntiselle. Vuosi vuodelta ihmisistä tuntui tulevan entistä varovaisempia ja kyräilevämpiä. Se oli silmät avaava hetki. Moni toimittajakollega naureskeli ”huomiohakuisuuttani”, ikään kuin olisin tahallani hommannut itselleni viisumikiellon. Kävelimme taajan ihmisjoukon mukana puiston päähän, ja silloin poliisi alkoi äkkiä saartaa joukkoja ja pidättää ihmisiä. Minua innosti itänaapurin eksoottinen monikulttuurisuus, länsimaista poikkeavat tavat ja kulttuurit sekä vehmas luonto. Täytyy palata alun kysymykseen: Miten niin Putinin Venäjän uhkaa ei meillä osattu nähdä tai ennakoida, kun kaikki tapahtui aivan silmiemme edessä. Sinne oli lisäkseni tuotu kymmenkunta henkilöä, kaikki nuoria miehiä. Muut pidätetyt jäivät asemalle, vaikka eivät hekään olleet tehneet muuta kuin kävelleet puistossa. Ylen Mot-ohjelman haastattelussa sanoin syksyllä 2005, että Venäjä ei ole enää demokratia. Jouduin kiinni, ja minut kannettiin kalteriautoon. Katsellessani opposition vappukulkuetta Pietarin leiskuvassa keväässä ja kulkueen raskasta poliisivartiota tunsin mieleni apeaksi. Moni alkoi painottaa, että ”ei puhuta politiikkaa”. Tapasin Pietarissa myös alakulttuuriväkeä ja taiteilijoita, joiden yhteiskuntakritiikki oli pelotonta. Silmiäni eivät avanneet vain Venäjän tiedustelupalvelun suuri valta vaan ennen muuta mediassa käytetyn retoriikan stalinistinen tai fasistinen sävy. Venäjän luisu autoritarismiin tuntui vain kiihtyvän. Haastattelin marilaisia kulttuuriaktivisteja, ja he kertoivat poliittisesta sorrosta. Illalla tapasimme venäläisiä tuttuja ja menimme kävelemään puistoon Tsvetnoi-bulevardin suunnalle lähelle Moskovan sirkusta. Opposition ehdokkaat olivat aiemmin puhuneet puistossa, ja se oli mustanaan väkeä. Ukrainassa ei ole kyse vain suurvaltapelistä vaan kansan murhaan tähtäävästä hyökkäyssodasta, sota rikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.. Venäjä ei ole enää demokratia Matkustin ensi kertaa Venäjälle kesällä 1999. Ja sittenkin maasta yhä löytyi kriittisiä taiteilijoita, toimittajia, alakulttuuriväkeä ja vähemmistöaktivisteja. Häikäistyin arjen anarkistisen vapauden maasta, jossa tuntui voivan tapahtua lähes mitä tahansa ja milloin tahansa. Kesällä 2005 matkalla Marinmaalle alkoikin sitten tapahtua. 6 2 monella Suomessa tuntuu olleen silmälaput Venäjän suhteen – poliittisesta suuntauksesta huolimatta – muistelen hieman omia Venäjän kokemuksiani. Seurasi viisumikielto
Oli kylmän sodan painolastia ja naiiviutta, mutta myös tekopyhyyttä, ahneutta ja mukavuudenhalua. Tämän asenteen taustalta löytyi erilaisia syitä. Syynä oli Venäjän neuvostohistoriaan liittyvän pomomiehen glorifiointi. Se olisi maa, jonne voisi palata ilo takataskussaan. Jälkimodernin fasismin majakka loistaa On selvää, että kilpailu voimavaroista kovenee ilmastonmuutoksen ja ympäristökriisin uhatessa. Fossiilikapitalistiset eliitit ovat 1980-luvun lopulta lähtien tienneet ilmastonmuutoksen tulevan ja katkoneet siksi siteitään muuhun ihmiskuntaan, Venäjä ei ole poikkeus. Jälkimodernin fasismin majakka loistaa nyt Moskovassa, mutta se tavoittelee tulta myös muualla. Samalla tavalla Britannian ja Ranskan imperialismi 1900-luvun alussa tavallaan vakuutti Adolf Hitlerin siitä, että hän voi käyttää samoja menetelmiä – potenssiin kaksi – kolonisoidessaan Siihen asti kun fasismin majakka sammuu näen unta demokraattisesta Venäjästä, joka kohtelisi naapureitaan ja omia kansalaisiaan kunnioituksella. Ukrainalaisistakaan ei ennen vuotta 2014 tai sen jälkeenkään juuri perustettu, olivathan he jonkinlaisia ”puoli-ryssiä”, joiden maan olisi eurooppalaisten mielestä parempi sopia Venäjän kanssa vaikka kuinka huonoin ehdoin. Vastustin glorifiointia. Putinismin uhrit olivat sitä paitsi pitkään vain venäläisiä tai muita ei-eurooppalaisiksi miellettyjä, kuten georgialaisia, joista länsimaalaisten ei tarvinnut välittää. n. Lännessä ei oltu koskaan valtavan kiinnostuneita Venäjän demokratiakehityksestä, joka oli ottanut takapakkia jo Boris Jeltsinin aikana. Samalla tavalla länsimaat suhtautuvat Kiinaan tai Saudi-Arabiaan. Jotkut muistuttavat, että kaikki ei alkanut Ukrainasta, vaan kansainvälisen järjestelmän ja YK:n arvovalta on rapautunut jo pari vuosikymmentä, alkaen Yhdysvaltain invaasioista Afganistaniin ja Irakiin, länsivaltojen sekaantumisesta Libyan sotaan 2009 ja niin edespäin. Enemmänkin ajateltiin, että kun kauppa kävi, niin mitäpä itänaapurin politiikka meille kuului. Turha heiluttaa venettä ja vaarantaa kaupankäyntiä. Sekä oikeiston että vasemmiston on syytä katsoa peiliin: ihmisoikeuksien rikkojia ja luisua diktatuuriin ei tule tuomita vain niillä ilmansuunnilla, jotka sopivat mukavuusalueeseen, vaan arvojen on oltava jakamattomia kaikissa tapauksissa. Ukrainassa ei ole kyse vain suurvaltapelistä, kuten äärioikeiston ja -vasemmiston nokkelat geopoliitikot tulkitsevat, vaan kansanmurhaan tähtäävästä hyökkäyssodasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kapitalismin kriisiytyessä eliitit käyvät myös toisiaan vastaan. Esimerkiksi suomalaisessa vasemmistossa voi yleensä olla anti-imperialisti tasan yhdellä tavalla, arvostelemalla Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimia. Siihen asti kun fasismin majakka sammuu näen unta demokraattisesta Venäjästä, joka kohtelisi naapureitaan ja omia kansalaisiaan kunnioituksella. Ukrainan sota on osa konservatiivisten eliittien globaalia pyrkimystä keskittää valta itselleen. Ei pitkään aikaan. Ehkä eniten vaikutti silti läntinen orientalismi ellei rasismi. 6 3 Turha vaarantaa kaupankäyntiä Juuri kukaan ei ottanut vakavasti Venäjän pyllymäkeä diktatuuriin. Esimerkiksi eräässä vasemmistolaisessa kulttuuriyhdistyksessä minut painostettiin 2018 ulos johtokunnasta ja koko järjestöstä. Euroopan pyrkimyksenään palauttaa Saksan imperiumi. Tämä ei kuitenkaan puolusta Venäjän toimia, päinvastoin. He puhdistivat järjestön johtokunnan miehittäen sen omilla kannattajillaan. Suomessa Venäjään on lisäksi tavattu suhtautua eri tavoin kuin muihin suurvaltoihin. Ei pidetty siitäkään, että olin kanavoinut varoja ja tukea Putin-kriittisille tahoille tai että esitin järjestön somekanavissa näkemyksiä Venäjän historiasta. Yhdistyksen johtokuntaan nousi ryhmä kuvataiteilijoita, sarjakuvapiirtäjiä ja stand-up-koomikkoja, joilla oli yhteyksiä Suomen kommunistiseen puolueeseen ja Lenin-museon entiseen johtajaan
Viranomaiset eivät olleet valmistautuneet hakemusmäärien nopeaan nousuun, mikä johti turvapaikkahakemusten käsittelyjen ruuhkautumiseen. 6 4 kolumni I rakilainen pariskunta, heidän vuoden ikäinen esikoistyttärensä sekä alle kaksikuukautinen vauva saapuvat Suomeen syyskuussa 2015. Silloinen hallitus ja viranomaiset lähtivät tavoittelemaan nopeampia prosesseja ja tulijoiden määrän karsimista sen sijaan, että ensisijainen tavoite olisi ollut turvaa hakevien ihmisoikeuksien toteutuminen. Välitila tuntuu liian pehmeältä sanalta kuvaamaan vuosien epävarmuuden ja näköalattomuuden aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta, inhimillisiä haittoja ja terveysongelmia. Kolumnissa esitetyt näkemykset ovat hänen omiaan.. Irakin kansalaisille myönnettyjen turvapaikkojen suhteellinen osuus romahtaa kevääseen 2017 mennessä, ja perhe saa ensimmäisen kielteisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta 2017. kolumnin alun perheen kertomus on yksi tositarinoista, jotka ovat luettavissa Lupa elää -kansalaisaloitteen kampanjasivuilla. Seitsemän vuotta Suomeen saapumisen jälkeen perheen toinen turvapaikka-anomus hylätään: perheen vastaanottopalvelut lakkautetaan ja nelilapsisesta perheestä tulee paperittomia. Virheelliset ja venyneet prosessit sekä vuosia jatkunut tiukka turvapaikkapolitiikka ovat jättäneet jälkeensä akuutin ihmisoikeusongelman. Kun pariskunta kutsutaan turvapaikkapuhutteluun keväällä 2016, on Maahanmuuttovirasto muuttanut tulkintaansa Irakin turvallisuustilanteesta. Niin kutsutusta kertalaillistamisesta on kansainvälisiä esimerkkejä. Toisinaan epäonnistuneen prosessin korjaaminen on ollut mahdotonta. Sipilän hallituksen aikana Suomen turvapaikkapolitiikkaa kiristettiin. Epäonnistuneet prosessit ovat johtaneet siihen, että osa on joutunut hakemaan turvaa uudelleen. Ne olivat Migrin mukaan nyt ainakin paikoittain tarpeeksi turvallisia, jotta turvapaikanhakijoita voitiin palauttaa ja suosittaa heitä asettumaan turvallisemmalle alueelle lähtömaassa. lupa elää MIa Haglund Kirjoittaja on pohjoismaisten vasemmistoryhmien pääsihteeri. On aika sekä korjata Sipilän hallituksen tekemät virheet että vihdoin antaa tuhansille Suomessa oleville mahdollisuus päästä eteenpäin välitilasta. Lisäksi Maahanmuuttoviraston maakohtaiset turvallisuuslinjaukset esimerkiksi Irakista, Afghanistanista ja Somaliasta muuttuivat. Välillä he asuvat tuttujen nurkissa. Suomeenkin saapui aiempia vuosia enemmän turvapaikanhakijoita. Osa vuosina 2015 ja 2016 Suomesta turvapaikkaa hakeneista ihmisistä odottaa edelleen ensimmäistä lainvoimaista päätöstä alkuperäiseen turvapaikkahakemukseensa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt laajaa tukea sotaa pakeneville ja tuonut uudelleen laajalle yleisölle ilmi niitä hankaluuksia ja puutteita, mitä Suomen nykyinen turvapaikkapolitiikka sisältää. COVID-pandemian aikana vuonna 2020 Portugali myönsi tilapäisiä oleskelulupia 356 700:lle vailla oleskelulupaa olleelle ihmiselle. SykSyllä 2015 etenkin Syyrian, Afghanistanin ja Irakin pahenevat tilanteet lisäsivät Eurooppaan kohdistunutta siirtolaisuutta. Alkaa vuosia kestävä epävarmuuden kierre, jossa perhettä siirretään vastaanottokeskuksesta ja paikkakunnasta toiseen. Aloite hakee jo seitsemättä vuotta suomalaisen elämänsä kokonaisvaltaista aloittamista odottavien ihmisten tilanteen ratkaisua. Käsittelyruuhkan ja oikeusturvaheikennysten seurauksena turvapaikkamenettelyissä tehtiin virheitä. Sipilän hallituksen perintönä epävarmuuden, toistuvien hakuprosessien ja paperittomuusuhan muodostamassa välitilassa elää nyt Suomessa seitsemättä vuotta vähintään viisituhatta turvapaikkaa hakenutta ihmistä. Isis, militia ja heimo vainoavat perheen isää, ja he lähtevät hengenvaaralliselle meren ylittävälle matkalle Eurooppaan, kun nuorin lapsi on vasta kymmenen päivää vanha. Annetaan ihmisille lupa elää. Esimerkiksi Geneven kantonissa Sveitsissä laillistettiin vuonna 2017 Operaatio Papyruksessa 2 390 ihmistä mukaan lukien 437 perhettä. Se esittää oleskelulupien myöntämistä ennen vuotta 2017 turvapaikkaa hakeneille
Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna. 6 6 Edellisen lehden ristikon vastaukset Testaamme painatusta Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto TIETOA TYÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Sörnäisten rantatie 25 A 1 00500 Helsinki 09-766429 www.tyovaenperinne.fi työväenkirjallisuutta, tapahtumia onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Vasemmistolaisten oma opintokeskus. Tuodaan työ näkyväksi. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. www.ksl.fi Vapaus oppia! Avoimet koulutukset • Ohjaaminenverkossa 14.9.-12.10.,verkko • Somevideointi jatekstitys 24.9.,Tampere • Visuaalisuutta viestintäänCanvalla 15.10.,Helsinki • Vaikutavallanpitäjiin -lobbauskoulutus 19.11.,Tampere. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity kansan arkisto Tallentaa ja tarjoaa käyttöön työväen ja järjestöjen historiaa Avoinna kaikille. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto.fi. Luotettava tieto on työläisen perusoikeus. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista
teki aikanaan tunnetuksi lausahduksen ”ei oikeutta, ei rauhaa”. MaRtin lutheR King JR. Rauha on kuitenkin loppujen lopuksi sotaa parempi asiaintila, ja pysyvään ja oikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa on pyrittävä. Ei siis ole ihme, että monet hyvää tarkoittavat ihmiset, viimeisimpänä Ison-Britannian työväenpuolueen entinen johtaja Jeremy Corbyn, ovat kehottaneet länsimaita lopettamaan aseellisen tuen Ukrainalle ja neuvottelemaan rauhasta Venäjän kanssa. Rauhanneuvotteluissa Venäjä epäilemättä vaatisi valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä. Neuvoteltu rauha nykyisessä tilanteessa ei olisi oikeudenmukainen, sillä Venäjän asevoimat miehittävät suurta osaa Ukrainasta, eikä Venäjän diktaattori Vladimir Putin hevillä suostu luopumaan saaliistaan. Oikeudenmukainen rauha olisi sellainen, jossa Venäjä luopuu aluevaatimuksistaan Ukrainaa kohtaan ja suostuu maksamaan sotakorvauksia Ukrainan jälleenrakentamista varten. Myös sotarikoksista epäillyt on toimitettava Haagin leivättömien pöytien ääreen. Rauhanneuvottelut on hyvä aloittaa sinä päivänä, kun Venäjän asevoimien joukot ovat poistuneet Ukrainan maaperältä. Kremlin “erikoisoperaatioksi” kutsuma häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on muuttunut kauhistuttavaksi kulutussodaksi, jonka loppua ei ainakaan vielä ole näkyvissä. Ajatus on ymmärrettävä, mutta väärä. Rauha ei ole ainoastaan sodan poissaoloa, vaan se on myös oikeudenmukaisuuden läsnäoloa. viimeinen sana k un tämä lehti menee painoon, Venäjän sota Ukrainassa on kestänyt 24 viikkoa. Laiha sopu merkitsee lohduttoman elämän jatkumista niille ukrainalaisille, joiden kotiseudut luovutettaisiin Venäjälle. Ukrainan tapauksessa se tarkoittaisi miehitettyjen alueiden luovuttamista Venäjän armoille. Jos Venäjän annetaan saada valtaamansa alueet itselleen, seurauksena olisi todennäköisesti ukrainalaisiin kohdistuva kulttuurinen kansanmurha. Putin haluaa hävittää Ukrainan paitsi maailmankartalta, myös sanakirjoista. Siihen päivään saakka lännen, myös Suomen ja suomalaisten, on tuettava Ukrainaa. Vanha kunnon pastori King oli oikeassa. Venäjän asevoimat ja palkkasotilaat ovat murhanneet siviilejä, tappaneet lapsia ja vanhuksia sekä kiduttaneet sotavankeja hengiltä. 6 7 Ei rauhaa ilman oikEutta nalaisten kansallisen identiteetin tuhoaminen. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, sanoisi vanhan kansan viisaus. Käytännössä rauhan solmiminen nyt tarkoittaisi siis Venäjän voittoa ja sen tunnustamista, että geopolitiikassa väkivallalla voi saada haluamansa. Se ei kuitenkaan päde tilanteessa, jossa Venäjän joukot syyllistyvät sortoon ja toistuviin sotarikoksiin miehittämillään alueilla. Oikeudenmukaisesta rauhasta voidaan puhua vasta silloin, kun Venäjä lopettaa miehityksensä. Jokainen järkevä ihminen haluaa Ukrainan sodan loppuvan ja rauhan palaavan Eurooppaan niin pian kuin suinkin mahdollista. Tähän tavoitteeseen Venäjä pyrkii toteuttamalla etnisiä puhdistuksia ja väestön pakkosiirtoja. Oikea aika neuvotella rauhasta tulee kuitenkin vasta, kun rauhan lisäksi Ukrainaan on tarjolla oikeutta. Venäjä ei ainoastaan käy sotaa Ukrainan valtiota vastaan, vaan Kremlin tavoitteena on ukrai”Oikea aika neuvotella rauhasta tulee vasta, kun rauhan lisäksi Ukrainaan on tarjolla oikeutta.” toivo haimi Kirjoittaja on politiikan toimittaja.. Rauha ilman oikeutta on tyranniaa ja vahvemman ylivaltaa
Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. -20 % Koko perhe yhdessä syömään Etuovemme yhteiseen hyvään 00 32 51 -2 21 3 PAL.VKO 2022-37. tradeka.. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen