18.1.2023 / 9 € ku.fI 1 / 2023 n. Sivu13 n InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. Meille luvattiin SuunnanMuutoS Kuinka hyvin siinä onnistuttiin
ku.fi/tilaa Tilaus vain 89 € vuodessa
Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. SYl:n hallitukSen vaSeMMiSto 10 Tapasimme Jenny Kasongon ja Jenni Suutarin. SuperMiniSteriö ohjaa 22 Valtiovarainministeriölle annettu rooli voi haitata demokratiaa. kaueMMaS venäjäStä 40 Venäjän vaikutus Keski-Aasiaan on pikku hiljaa heikentynyt, ja hyökkäys Ukrainaan joudutti etääntymistä. 3 Sunak ja lakot 07 Brittihallitus suhtautuu penseästi liittoihin. aSa kertoo uudeSta levYStään 56 ”Kun tiedät, mistä se kertoo, sun pitää repiä kartta.” anu kaajan ruSetti 60 Romaanissa esineet inhimillistyvät. Miten täMä vuoSi Menee. Painopaikka PunaMusta 2023. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. 08 Vuosi käynnistyi epävarmoissa tunnelmissa. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. eSSee: SuoMen eritYiSvelka 52 Suomessa on ollut tiukka talouskuri pitkään. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. SuoMi afganiStaniSSa 27 Ensimmäiset suomalaiset lähtivät länsimaiden operaatioon vuodenvaihteessa 2001–2002. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Hän on unelma-ammatissaan. BraSiliaSSa kuohuu 12 Mielenosoittajat tunkeutuivat parlamenttiin. WeStöt ja vuodet 48 Kjell ja Mårten Westö julkaisivat esseitä. kalliS laSku lapSiköYhYYdeStä 30 Köyhyys koskettaa joka yhdeksättä lasta. MaailMa vuonna 2050 34 Pintaa syvemmältä. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. verotuS kuntoon 43 Finnwatchin Sonja Finér muistuttaa, että pääomien verotuksessa on suuria aukkoja. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. sisältö 1/2023 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (09) 759 60 260 @emiliamannynvali Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Risto Kalliorinne Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. hoitaja uupui 36 Hanna Jokinen on työskennellyt hoitajana 20 vuotta. viiMeinen Sana 67 Emilia Männynvälin kolumni. eri Suuntia 13 Miten politiikan suunta on muuttunut Rinteen ja Marinin hallitusten aikana. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi
Teknisen kehityksen myötä uhka tuli ja nopeasti. Sen sijaan erityissairaanhoidossa tehdyt leikkaukset, jotka parhaassa tapauksessa pelastavat potilaan hengen, on helppo näyttää. Väestö vähenee jo nyt monissa paikoissa, ja jatkossa kyyti on vain kiihtymässä. Siihen havahduttiin kunnolla vasta muutama vuosi sitten, kun Veikkauksen asema oli jo heikentynyt. Peliongelmaisten rahoilla pyörivä järjestötoiminta ei ole kovin kestävää. Kyse ei ole pelkästään muuttoliikkeestä, vaan vääjäämättömästä kehityksestä. Hyvä kysymys on sitten se, miksi tätä ei tehty jo kauan aikaa sitten. Selvää on, että niitä tullaan jatkossa yhdistämään. Sanna Marinin (sd.) johtamaa hallitusta voi kiittää sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksen tekemisestä, mutta sen myötä perustettiin turhan monta hyvinvointialuetta. 4 Hidas muutos on pirullinen pääkirjoitus Tärkeintä koko sopassa on se, että järjestöjen rahoitus hoidetaan jatkossa muuta kautta. VastaaVa tilanne on käsillä väestökehityksen kanssa. Yhtä selvää on myös se, että lobbareiden hehkuttama lisenssimalli peliyhtiöille ei ole minkäänlainen tie onnelaan. Niihin puuttuminen on helppo jättää tekemättä, koska välitöntä pakkoa ei ole. Selvää on, että suomalainen malli oli pitkään hyvin ongelmallinen. Kauniit puheet ovat nyt unohtuneet, kun Orpon unelma pääministerin pestistä on entistä lähempänä. Päättäjille tuli nopeasti eteen tilanne, jossa monien järjestöjen rahoitus oli loppumassa, kun ulkomaiset peliyhtiöt kasvattivat markkinaosuuttaan Suomessa. Samalla sitten pedataan tuleville päättäjille tilanne, joka on huomattavasti vaikeampi. Hyvät tulokset kun eivät näy hyvinä numeroina. Ulkomaiset peliyhtiöt ovat mestareita kiertämään veroja, markkinoimaan täysin vastuuttomasti omia pelejään sekä tarjoamaan palveluitaan kaikille. Siihen olisi ollut helpompaa reagoida hyvissä ajoin kuten kaikkiin ongelmiin on. KoKoomuKsen puheenjohtaja Petteri Orpo puhui reilu vuosi sitten kauniisti ilmastopolitiikasta. Tällä hetkellä peliyhtiöt eivät maksa mitään Suomeen – jos ja kun lisenssi malliin siirrytään, jatkossa toivottavasti edes hieman. Numerot ovat jo pitkään olleet kaikkien edessä – silti muutoksia on ennemmin jarrutettu. Tähän soppaan oman mausteensa tuo voimakkaasti laskeva syntyvyys. Samoin poliisin on helppo näyttää, mitä kaikkea se on tehnyt esimerkiksi ongelmanuorten parissa. Hyvä esimerkki tällaisesta on pelimonopoliyhtiö Veikkaus. Ongelma vain on, että ennaltaehkäisevä työ ei näy numeroissa niin hyvin. Jälleen kerran kyse on ollut hitaasti mutta varmasti etenevästä kehityksestä. Sen sijaan työ, jolla nuorten ongelmia pyritään ennaltaehkäisemään, on vaikeampi näyttää numeroina. samalla taValla on usein kuultu poliitikoilta kaunista puhetta sosiaalija terveyspalveluissa tehtävän ennaltaehkäisevän työn merkityksestä. H itaasti mutta varmasti tulevat muutokset ovat päättäjille pirullisia. Yllätyksenä tätä on vaikea pitää, jos on yhtään seurannut pelialaa. Se maksaa, mutta sen tuloksia on vaikeampi esittää. Se oli pitkään rahantekokone, jota ei uhannut mikään. Numerotovatjopitkään olleetkaikkienedessä.
Alpeilla ja Pyreneillä laskettelukeskuksia suljettiin lumenpuutteen vuoksi. Uudenvuodenpäivänä useissa Euroopan maissa rikottiin ennätyksiä tammikuun lämpimimmästä päivästä.. 5 OISPA LUNTA 01 ajassa Vuodenvaihteessa Euroopassa oli harvinaisen lämmin
Poikkeuksia ovat Ahvenanmaa ja Helsinki. Nyt meillä oN hyviNvoiNtialueita Le h tik u va /R o n i R ek o m a a. Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnolla on vastuu myös sosiaalija terveyspalveluista. 6 ajassa UUdenvUodenpäivänä 2023 Suomen uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Marinin hallituksen soteuudistuksen myötä sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät sekä niiden järjestämisvastuu siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Uusia hyvinvointialueita on 21, mutta kaikkiaan sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuullisia alueita on Suomessa 23. Helsingin kaupunki taas ei tunnetusti ole hyvin vointialue. Vuodesta 2025 alkaen aluevaalit järjestetään yhtäaikaisesti kunta vaalien kanssa. Hyvinvointialueiden ylimpiä päättäviä elimiä ovat aluevaltuustot, joiden 1 379 valtuutettua valittiin viime vuonna Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa
– Taas kerran Rishi Sunak pakenee johtajan vastuuta, sanoi Unite-ammattiliiton pääsihteeri Sharon Graham. Puolueesi pahentaisi velkaantumista leikkaamalla veroja lisää ja jättämällä osinkoverotukseen aukkoja. TwiTTer Akavan entinen puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustajaehdokas Sture Fjäder 29. ajassa Brittikonservatiivit lakko-oikeuden kimpussa Le h tik u va /N ik La s h a LL e’N. Ison-Britannian hallitus aikoo myös säätää lain työntekijöiden vähimmäistasosta, joka on säilytettävä lakon sattuessa. Laki koskisi muutamia yhteiskunnan avainsektoreita, kuten julkinen terveydenhuolto ja koulut. joulukuuta Vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo vastaa Fjäderille Ison-BrItannIan konservatiivipääministeri Rishi Sunak esitteli tammikuun alussa uutta lainsäädäntöä lakko-oikeu den rajoittamiseksi. Uusi laki mahdollistaisi muun muassa lakkoilevien työntekijöiden irtisanomisen. 7 Kyllä suomalaiset ymmärtävät että hyvinvointia ei voi rahoittaa velalla. – – Suomi tarvitsee nyt täydellisen suunnanmuutoksen. Miksi siis olet kokoomuksen ehdokkaana. Maan ammattiliitot ovat ottaneet Sunakin aikeet päättäväisinä vastaan. Sunakin hallitus ja erityisesti sen elinkeinoministeri Grant Shapps on suhtautunut sangen penseästi ammattiliittoihin. – Olkoot hallituksen seuraavat hyökkäyssuunnitelmat meitä vastaan mitä tahansa, ammattiliitot jatkavat kyllä työläisten puolustamista. Lisäksi lainsäädäntö antaisi työnantajille mahdollisuuden haastaa ammattiliittoja oikeuteen työtaisteluihin liittyvistä kuluista. Työväenpuolue Labourin johtaja Keir Starmer on luvannut purkaa lakkooikeutta rajoittavia la keja, jos hänen puolueensa muodostaa IsonBritannian seuraavan hallituksen
Ilmastokriisi ja luontokato jylläävät edelleen, ja kaikilta maailman valtioilta tarvitaan nyt kiireellisiä ratkaisuja. Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan pisti kerralla maailmanpolitiikan palikoita uusiksi ja aiheutti Eurooppaan energiakriisin. Kokonaisuudessaan vuosi 2022 oli maailman mittaushistorian kuudenneksi lämpimin. viimeisTen 20 vUoden aikana tuloerot maailman eniten ansaitsevan 10 prosentin ja vähiten ansaitsevien 50 prosentin välillä ovat lähes kaksinkertaistuneet.. Vuosi 2022 oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin. 50 vUoTTa siTTen maailman ihmiset olivat keskimäärin 20-vuotiaita. 8 Pohjoisen metsissä tuhoeläinten määrä lisääntyy pidempien kesäkausien vuoksi. Nyt mediaani-ikä on hieman yli 30 vuotta. Kuva: Lehtikuva/Olivier Morin UUsi vUosi 2023 käynnistyy epävarmoissa tunnelmissa. Myös inflaatio huitelee lukemissa, joita euroalueella ei olla nähty vuosikymmeniin. Sodan ja kriiSien vuoSi MAAILMA VUONNA?2023 Tänä vUonna ihmisiä on noin miljardi eli tuhat miljoonaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten eli vuonna 2013
Maailmalla huomioni kiinnittyy nouseviin mahteihin eli Kiinaan, Intiaan ja Nigeriaan. Nyt eletään siis selkeästi murroskohdassa. Kaikista yhtäaikaisista, päällekkäisistä kriiseistä huolimatta yritän siis olla myös toiveikkaana vuodesta 2023. Työllisyys on noussut ennätyskorkealle ja suomalaisten koulutustaso nousee oppivelvollisuusuudistuksen myötä. ajassa Miltä MaailMa ja SuoMi näyttävät vuonna 2023. Meillä on vahva valtiontalous, vaikka kriisien hoitoon jouduttiin ottamaan paljon velkaa. Voi olla, ettei muutosta edes tapahdu ilman kriisiä. Voidaan ajatella, että tässä tilanteessa on pakko kyseenalaistaa myös mantra jatkuvasta talouskasvusta. Vaikka tässä eletään kriisien keskellä, voi kriiseistä versoa myös hyvää. Keskustelu on kuitenkin muuttunut konkreettisemmaksi: Kiinan suurimmat järvet ovat kuivuneet ja Yhdysvallatkin kärsivät kuivuudesta. Suomi sen sijaan näyttää poikkeuksellisen vahvalta, ja se vahvuus on kokonaisuus, joka tulee monesta osasta. Enää ei eduskunnassakaan juuri kukaan kehtaa väittää, että ihminen ei vaikuta ilmastonmuutokseen. Eduskuntavaalit ovat jo ovella, ja puolueiden kampanjointi alkaa toden teolla tammi-helmikuussa. Valitettavasti vastuutonta puhetta kuulee edelleen: väitetään, ettei meidän pidä tehdä mitään vaan muut saavat hoitaa. Ne eivät ole mitään numeroharjoituksia, vaan sote-alan työvoimapulaa, kasvavaa hoidettavien määrää ja entistä kalliimpia hoitoja. robert SundMan toimittaja TASAVALLAn prESIdEnTIn uudenvuodenpuhetta kommentoitiin sanomalla, että optimismi on vaihtunut realismiin, jopa inhorealismiin. Le h tik u va /t o m m i a n tt o n en a n tt i Y r jö n en k a LL e k o po n en. Lisäksi Euroopassa on vakavia helteitä ja nälkäongelma pahenee. Siitä on jo merkkejä näkyvissä. Maapallon kantokyky ei yksinkertaisesti kestä sitä. Toivon, että nykyisestä kriisitilanteesta seuraisi toimintaa: toimijat tarttuisivat toimeen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Sinipunalla ja perusporvarihallituksella spekuloidaan jo, mutta käydään vaalit kuitenkin ensin. Niiden hoidossa kaikki on kuitenkin edelleen omissa käsissämme. Velkaantuminen ei ole niin pahalla tasolla kuin mitä oltiin ajateltu. Ilmastokriisi on edelleen päällä, eikä se tietenkään ole mikään vuoden 2023 juttu. Nämä kaikki saattavat johtaa tänä vuonna Suomessa keskusteluun yhteiskuntasopimuksesta: mitä kaikkea ylipäätänsä voidaan kansalaisille tarjota. Pandemia jyllää, Venäjä hyökkää Ukrainassa, eikä energiakriisikään ole ihan heti helpottamassa. Jopa yleensä optimistinen Sitra oli megatrendiraportissaan huomattavasti negatiivisempi kuin aiemmin. Työllisyys on ennätyslukemissa. tammikuuta, ja uskoisin, että soteuudistus ja yleisesti sote-palvelut tulevat näkymään paljon julkisessa keskustelussa tänä vuonna. Nämä kaksi globaalia suurvaltaa ovat olleet ilmastonmuutoksen vuoksi todella vakavassa pulassa. Uudet hyvinvointialueet aloittivat 1. Meille Suomessa on konkretisoitunut vasta hiljattain, mitä väestön vanheneminen ja paljon puhuttu kestävyysvaje todellisuudessa tarkoittavat. Ajattelen, että on jotenkin positiivista, että edes keskustelu on vihdoin muuttunut. Suomella on myös vahvat puolustusvoimat, joilla on asevarastot täynnä. Ajatus inhorealistisesta käänteestä kuvaa mielestäni hyvin maailman ja Suomen mielialoja uudelle vuodelle. tuija SareSMa yliopistonlehtori SITÄ TOIVOISI, että iloinen 20-luku voisi viimeinkin alkaa! Edelleen kuitenkin tarvotaan kriisien keskellä. Paljon oli epävarmuutta ja jopa hyvin kielteisiä merkkejä sodan jatkuessa ja taantuman uhatessa. Luontokato ja ilmastonmuutos ovat edelleen valitettavasti ajankohtaisia. Ilmastonmuutokselta ei enää voi sulkea silmiään ja sanoa, että joku muu sen kyllä hoitaa, tai toivoa, että koko ilmastonmuutos vain menisi pois. Perusoptimistina haluan kuitenkin nähdä, että meillä on hyviäkin lähtökohtia vuodelle 2023. Suomessa on edelleen vakavia ongelmia joita korona syvensi, kuten mielenterveysongelmat ja eriarvoisuus. Toivoisin, että niitä pidettäisiin Suomessa tarkemmin silmällä, jotta yllätyksiltä vältyttäisiin. 9 KOHTI VAALIKEVÄTTÄ. Maailma sen sijaan on isompi kysymys. Valitettavasti globaalisti mennään surullisissa merkeissä. On viimein aika muuttaa asioita. Osittain tietysti eduskuntavaalien vuoksi, mutta myös palvelut itsessään ovat jonkinasteisessa kriisissä. juSSi SaraMo kansanedustaja LuuLEn, ETTÄ 2023 on sodan ja ilmastokriisin vuosi
1 ajassa Vasemmisto-opiskelijoidenJennyKasongo (vas.)jaJenniSuutari aloittivatSuomenylioppilaskuntienliitonSYL:n hallituksessavuodenvaihteessa.
Jenny Kasongo huomauttaa, että koulutusasteen nostaminen edellyttää myös opiskelijoiden toimeentulon parantamista. Toivo Haimi ”Opintotuenuudistamisestapitää ollaselkeäsuunnitelma.” Ju ss i Jo en ta u st a. He uskovat myös, että SYL on aito vaikuttaja, jota kuunnellaan opiskelijoita koskevissa asioissa herkällä korvalla. Molemmat opiskelijavaikuttajat sanovat, että tänä keväänä käydään tosi isot vaalit opiskelijoiden kannalta. 1 1 ajassa opiskelijavaikuttajat katsovat tiiviisti eduskuntavaaleihin Suomen ylioppilaSkuntien liiton SYL:n hallituksessa aloitti vuodenvaihteessa kaksi vasemmistolaista. Suutari toimii myös Vasemmistonuorten ensimmäisenä vara puheenjohtajana. Jenny Kasongo Helsingistä ja Jenni Suutari Jyväskylästä aikovat keskittyä vaikuttamisessa opiskelijoiden toimeentuloon sekä korkeakoulutuksen saavutettavuuteen. – Opintotuen uudistamisesta pitää olla selkeä suunnitelma. Molempien katse on jo tiiviisti huhtikuun eduskuntavaaleissa ja vaikuttamistyössä. Viime vuonna sosiologiaa opiskeleva Jenny Kasongo oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa yhdenvertaisuudesta, toimeentulosta ja perheelllisistä opiskelijoista vastaavana jäsenenä. Politiikan tutkimuksen opiskelija Jenni Suutari taas oli vuonna 2022 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja. – Odotan lobbaustilanteita. Suurin osa suomalaisista puolueista on sitoutunut suomalaisten koulutustason nostamiseen. Haluan keskustella eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa opiskelijoiden asioista, erityisesti toimeentulosta ja ratkaisujen löytämisestä eri puolueiden kanssa, Kasongo sanoo. – Minun näkemykseni on, että jos halutaan nostaa koulutustasoa, silloin on edistettävä myös sitä, että eri ihmisryhmät pääsisivät nykyistä helpommin korkeakoulutukseen eikä se jäisi kiinni taustasta, Suutari toteaa. – Eduskuntavaaleissa määritellään Suomen suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi, ja neljä vuotta on lähes kokonainen opiskelijasukupolvi, Suutari huomauttaa. Sekä Kasongo että Suutari ovat jo kokeneita opiskelijavaikuttajia. Suutari haluaisi korostaa vaikuttamistyössä erityisesti koulutuksen saavutettavuutta. Tavoitteena on opintorahan tasokorotus sadalla eurolla ja opintotukikuukausien määrän lisääminen
Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan kokoomusta äänestäisi 23 prosenttia. Bolsonaro itse oli tapahtumien aikaan Floridassa Yhdysvalloissa. Vasemmistoliiton kannatus on pysynyt ennallaan koko hallituskauden ajan. ajassa VaalikeVät alkaa Kampanjointi Kevään 2023 eduskuntavaaleihin alkaa toden teolla tammikuussa. Satoja mielenosoittajia pidätettiin. Maan turvallisuusviranomaiset tyhjensivät kaikki rakennukset mielenosoittajista. 1 2 Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatuson 51,9prosenttia. Mielipidekyselyiden mukaan kokoomus olisi matkalla suosituimmaksi puolueeksi. Useat Bolsonaron kannattajat ovat väittäneet vaaleja peukaloiduiksi eivätkä suostu hyväksymään vaalitulosta. Keskustan kannatus on hieman elpynyt syksyn katastrofilukemista. Entinen presidentti lähti Brasiliasta Yhdysvaltoihin uudenvuodenaattona, ennen seuraajansa virkaanastujaisia. Perussuomalaisia äänestäisi Ylen kyselyn mukaan 19,3 prosenttia, demareita taas 18,8 prosenttia. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on edelleen oppositiopuolueita korkeampi, 51,9 prosenttia. Jair Bolsonaro itse tuomitsi hyökkäyksen twiittaamalla, että rauhanomaiset mielenosoitukset ovat osa demokratiaa, mutta julkisten rakennusten tuhoaminen ja valtaaminen eivät ole. Brasiliassa kuohuu lulan Voiton jälkeen Mellakointiin osallistui noin kolmetuhatta entisen presidentin kannattajaa. Puoluetta äänestäisi Ylen kyselyn mukaan 10,9 prosenttia. Vasemmistoliittoa äänestäisi 8,6 prosenttia Ylen kyselyyn vastanneista, kun edellisissä eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 8,2 prosenttia. Mellakointiin osallistui noin kolmetuhatta Bolsonaron kannattajaa. tammiKuun 8. Perussuomalaiset kiilasi tammikuussa SDP:n ohi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Bolsonaro hävisi viime lokakuussa käydyt presidentinvaalit erittäin niukasti vasemmiston ehdokkaalle, entiselle presidentti Luiz Inácio Lula da Silvalle. Uudenvuodenpäivänä virkavalansa vannonut Lula oli edellisen kerran presidenttinä vuosina 2003–2010. Bolsonaro itse kyseenalaisti vaalien äänestysjärjestelmän luotettavuuden useasti ennen vaaleja. Le h tik u va /S er g io Lim a Puolueiden kannatus kok 23,0 % ps 19,3 % sd 18,8 % kesk 10,9 % vas 8,6 % vihr 9,6 % Lähde: Yle/Taloustutkimus 5.1.2023. päivänä Brasilian entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajat tunkeutuivat parlamentin, presidentinpalatsin ja korkeimman oikeuden rakennuksiin maan pääkaupungissa Brasíliassa. Useat Yhdysvaltojen demokraattipuolueen poliitikot ovat peräänkuuluttaneet Bolsonaron luovuttamista takaisin Brasiliaan
?. Suunnanmuutos on vain torjuntavoitto, väittää Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen. Opetusministeri Li Andersson sanoo, että siinä ollaan onnistuttu. 1 3 02 taustat Sa ma Su un ta Vuonna 2019 hallitus asetti tavoitteekseen kääntää suomalaisen politiikan suuntaa. Tällä hallituskaudella ilmastopolitiikka kasvoi aikuiseksi, sanoo Greenpeacen Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen. Päätoimittaja Julius Lehtisen mukaan suuret suunnanmuutokset ovat epätodennäköisiä suomalaisessa politiikassa, jossa hallitukset on muodostettava poliittisen keskustan ympärille
1 4 Antti Rinne
– Näin on, vastaa vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. k esäkuussa 2019 työnsä aloitti pääministeri Antti Rinteen demarivetoinen hallitus, jonka muodostivat pääministeripuolue SDP:n lisäksi keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Missä luvattu muutos näkyy kansalaisille ja onko se tarpeeksi. Kriisitunnelmia ja olosuhteiden pakkoa Puheet ovat tietenkin puheita, mutta onko todella näin. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että vuosia kestäneestä näivettämisestä luvattiin siirtyä kohti investointeja, jotka vahvistaisivat suomalaista hyvinvointivaltiota. 14), LeHTikuva/Heikki Saukkomaa (s. Koulutusleikkauksista mentiin kohti koulutusjärjestelmän parantamista. Joulukuussa 2019 pääministeri Rinne vaihtui Sanna Mariniin, mutta hallituksen kunnianhimoinen tavoite säilyi samana: kääntää suomalaisen politiikan suunta. Teksti Toivo Haimi Kuvat anTTi Yrjönen (s. 18) meiLLä TaiTaa oLLa eri SuunTa. 17) ja LeHTikuva/anTTi aimo-koiviSTo (s. Samalla ilmastonmuutos luvattiin ottaa vakavasti. 1 5 Rinteen ja Marinin hallitusten tavoitteena oli kääntää suomalaisen politiikan suuntaa ja muuttaa tapaa, jolla politiikkaa tehdään. Tuore pääministeri Rinne puhui vuonna 2019 siitä, että liian pitkään jatkunut leikkauspolitiikka loppuu. Hänen mukaansa merkittävä suunnanmuutos. Kääntyikö suomalaisen politiikan suunta tällä hallituskaudella. Niinkin vakavasti, että se oli hallitusohjelman ensimmäinen sana
Pysyviä rakenteellisia parannuksia Li Andersson sanoo suunnanmuutoksen tapahtuneen kahdella osa-alueella. – Erittäin iso suunnanmuutos on tapahtunut talouspolitiikassa, ei pelkästään Suomessa vaan koko Euroopassa, Andersson sanoo. Europe Elects -palvelun päätoimittaja Julius Lehtinen on skeptisempi. – En muista, milloin viimeksi Suomessa olisi ollut hallitus, jossa olisi toteutettu rakenteellisia parannuksia koulutukseen ja hyvinvointipalveluihin, Andersson sanoo. – Jos verrataan politiikkaa laivaan, niin keulan suuntaa on lähdetty muuttamaan, mutta kokonaisuudessaan politiikka ei ole muuttunut. Kansalaisten arjessa tämä on Anderssonin mukaan näkynyt siten, että perusturvaa ei ole heikennetty, vaan siihen on päinvastoin panostettu. Hänen mielestään talouspolitiikassa nähtiin kyllä suunnanmuutos, mutta se syntyi olosuhteiden sanelemana. Toisin sanoen: sen sijaan, että hyvinvointivaltiostamme on otettu osia pois, sinne on laitettu tällä hallituskaudella lisää rakennuspalikoita. Hänen mukaansa Suomessa on vuosikausia jatkuneen leikkauspolitiikan takia totuttu ajattelemaan, että ”rakenteelliset uudistukset” tarkoittavat politiikan kielellä leikkauksia. Millaisia rakenteellisia parannuksia hallitus sitten on tehnyt. Lehtisen mukaan sama suunnanmuutos olisi tapahtunut, jos hallitus olisi muodostettu eri pohjalta. – Keskusta kriiseilee identiteettinsä kanssa. Aiemmin ”kehittämistoimenpiteet” ovat tähdänneet siihen, että säästetään rahaa. – Lapsiperheiden ja nuorten palveluiden maksuttomuutta on laajennettu. Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Li Andersson näkee, että hallituksen talouspolitiikassa on ollut kyse sekä olosuhteiden pakosta että poliittisesta tahdosta. Sillä on erittäin iso merkitys tavallisten ihmisten arjessa. – Suunta siis kääntyi, mutta en näe, että se olisi johtunut erityisesti hallituksen kokoonpanosta. Ensin tuli tammikuussa 2020 Suomeenkin iskenyt koronapandemia, joka sai valtiot ottamaan enemmän vastuuta taloudesta ja kansalaisten kannattelemisesta kriisin yli. Aktiivimalli närästää Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen ei allekirjoita väitettä siitä, että politiikan suunta olisi kääntynyt. Li Andersson mainitsee esimerkkinä omalta hallinnonalaltaan oppivelvollisuuden laajentamisen. Siihen suuntaan on otettu kyllä askelia. Laajennettu oppivelvollisuus, jossa oppivelvollisuusikää korotettiin 18 vuoteen, astui voimaan vuonna 2021. Andersson kertoo myös sosiaalija terveysalalla tehdyistä uudistuksista, kuten perhevapaauudistus, hoitajamitoitus ja seitsemän päivän hoitotakuu. – Se oli kauaskantoinen ja merkittävä rakenteellinen uudistus, jonka tarkoituksena on nostaa suomalaisten osaamistasoa. Ukrainan sota aiheutti Eurooppaan energiakriisin, johon valtioiden piti taas vastata tekemällä aktiivista tukipolitiikkaa. – Siinä ei ole ollut kyse palveluiden saatavuuden, laadun tai työskentelyolosuhteiden parantamisesta vaan koko ajan kustannussäästön aikaansaamisesta. Sekä tietenkin soteuudistus, joka saatiin tällä hallituskaudella maaliin. 1 6 on tapahtunut erityisesti kahdella politiikan osaalueella, jotka linkittyvät toisiinsa. Pinja Vuorinen syyttää muutosten puutteesta myös hallituksen toiseksi suurinta puoluetta keskustaa. Se on tullut keskustan itsensä johtamasta oikeistohallituksesta keskustavasemmistolaiseen hallitukseen ja vaikeilee nyt sen kanssa, pitääkö kenttä sitä liian vasemmistolaisena. – Tuntuu, että tahtoa aidosti vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan ei ole eikä suunnanmuutosta ole valmiutta tehdä. Näin puolueen kyky sitoutua uudistuksiin on ollut matalaa, Vuorinen arvioi.. Keskusta on myös selkeästi huolissaan siitä, mitä nykyiset oppositiopuolueet eli keskustan entiset hallituskumppanit siitä ajattelevat. Toinen niistä on ollut opetusministerin mukaan hyvinvointivaltion rakenteellinen parantaminen. Hallituksen työskentelyä ovat kuitenkin vaikeuttaneet vakavat kriisit, joiden hoitamiseen on kulunut valtavasti aikaa ja työtä. Vuorisen mukaan tosiasiallisen suunnanmuutoksen puuttuminen johtuu poliittisen tahdon puutteesta. Jos verrataan siihen politiikkaan, mitä Suomessa on vuosia harjoitettu, en voi nähdä tätä minään muuna kuin isona suunnanmuutoksena. – Olemme tehneet rakenteellisia parannuksia, Andersson toteaa. – En siis pidä järin realistisena sitä, että toisenlainen hallitus Suomessa olisi vetänyt merkittävästi erilaista linjaa sen suhteen, Lehtinen toteaa. Se johtuu mielestäni pääministeripuolue SDP:stä. Ne ovat kaikki uudistuksia, joiden merkitys ja vaikutukset eivät realisoidu yhdessä päivässä tai vuodessa, vaan ne vaikuttavat siihen, miten koko suomalaista palvelujärjestelmää ohjataan ja resursoidaan tulevien vuosien aikana. Lehtinen avaa asiaa kertomalla, että Euroopan tasolla nähdään selvästi, että hallitukset poliittisesta suuntauksesta riippumatta suhtautuivat lopulta verrattain samankaltaisesti koronan uhkaan ja sen tuomaan šokkiin, ainakin mitä tulee talouspolitiikkaan
1 7 Sanna Marin
1 8 Krista Mikkonen Petri Honkonen Li Andersson
”Ilmastonmuutos” oli hallitusohjelman ensimmäinen sana, ja lisäksi hallitus otti päätöksentekonsa tueksi ilmastopaneelin ajatuksen päästökuilusta eli siitä, kuinka paljon päätöksiä on vielä tekemättä siihen, että nettohiilineutraalius saavutetaan. – Ilmastoja ympäristöpolitiikassa identiteettipolitiikka näkyy ihan eri tavalla. – Minulle aito suunnanmuutos tarkoittaisi tuotantovälineiden ottamista julkiseen omistukseen tai sen selvittämistä vakavasti, miten voisimme luopua kasvutaloudesta, Pinja Vuorinen vastaa. Anderssonin mukaan välttämättömät ilmastotoimet ovat jääneet puolitiehen, koska riittävää poliittista painetta niiden puolesta ei ole ollut. – Poliitikot, elinkeinoelämä ja media ottivat käyttöön ilmaston yhtenä yhteiskunnallisen onnistumisen mittarina. Se johtuu mielestäni yksinkertaisesti siitä, että tietopohjaista politiikkaa ei ole pystytty ulottamaan maankäyttöja luontopolitiikan puolelle, Sipiläinen toteaa. Myös Suomen päästövähennykset ovat Sipiläisen mukaan edenneet suhteellisen hyvällä radalla, mutta hänen mukaansa Suomessa on muutama sektori, joihin ei politiikalla ole kyetty koskemaan. Li Andersson on samaa mieltä. – Se antaa elinkeinoelämälle, poliitikoille ja toimittajille perspektiiviä: voidaan katsoa harjoitettua politiikkaa ja arvioida, ollaanko menossa kohti tätä tavoitetta, Sipiläinen pohtii. Touko Sipiläinen antaa hallitukselle kuitenkin kiitosta siitä, että sen kaudella ilmastopolitiikka ”kasvoi aikuiseksi”. Sipiläinen antaa arvoa myös sille, että hallitus asetti vision Suomesta hiilineutraalina hyvinvointivaltiona vuonna 2035. Myös ilmastokriisin luonne vaikuttaa päätösten hitauteen. Hallitusohjelmassa luvattiin sitoutua tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa lainvalmistelussa. Erilaista aktiivimallia pukkaa siitä huolimatta, mitä on puhuttu, Vuorinen toteaa. Siihen kytkeytyy vähän ironisesti muutos, jota ei tapahtunut, sanoo Greenpeacen Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen. Greenpeacen maajohtajan mukaan maatalouden päästöt eivät ole laskeneet käytännössä lainkaan, vaikka muut sektorit tekevät osansa. Ei ollut kykyä saada edes absoluuttista minimiä aikaan metsissä ja maataloudessa. Myös asenteissa ja suhtautumisessa esimerkiksi sosiaalitukiin tai työttömyysturvaan ei olla nähty muutoksia. Yksi kiinnostava signaali on se, että ihan hallituskauden lopulla jopa valtiovarainministeriössä on herätty siihen, että ilmastopolitiikasta päättävät pöydät ovat sellaisia, missä halutaan olla mukana. – Ilmastopolitiikassa ei ole vielä tapahtunut sellaista muutosta, joka edesauttaisi kurssin kääntämistä siihen suuntaan, että olisimme varmoja siitä, että Suomi on riittävällä päästövähennyspolulla. Etenkin kun katsotaan, mistä asetelmista ja mistä julkisesta keskustelusta vaaleihin ollaan lähdössä. Kun Antti Rinne vaihtui Sanna Mariniin ja. Hän myöntää, että hyvinvointivaltiota ei ole murennettu, vaan siihen on saatu lisättyä asioita. – Tietopohjainen politiikka oli yksi vahva lupaus. – Työllisyydessä on saatu edistystä aikaiseksi, mutta edelleen näkyy keskustelua, jossa julkiset menot nähdään pelkkänä menoeränä. Ne puolueet, joilla on ollut aitoa halua tehdä hyvää ilmastopolitiikkaa, eivät ole pystyneet saamaan keskustapuoluetta liikkumaan metsäja maankäyttökysymyksissä. 1 9 Myös harjoitetussa talouspolitiikassa Vuorinen näkee vain ensiaskelia suunnanmuutoksesta. – Niitä ovat metsät, maatalous ja yleisesti maankäyttö. – Surullinen todellisuus on se, että nettopäästöt tämän hallituksen lopettaessa ovat hiilinieluromahduksen takia vuoden 2005 tasolla. Sipiläinen sanookin, että yhteiskunnalliseen keskusteluun pitää tuoda kysymys siitä, että Suomessa on eräänlaisia ilmastopolitiikan vapaamatkustajia, jotka eivät tee osaansa yhteisen tavoitteen eteen. Ilmastonmuutos sen sijaan on hitaasti tappava tauti, jonka ympärille on vaikea rakentaa vaatimusta siitä, että nyt on akuutisti pakko tehdä jotain. Miltä sitten näyttäisi riittävän merkittävä suunnanmuutos, joka ei jäisi pelkästään keulan kääntämiseksi. Sipiläinen siirtyi tehtäväänsä opetusja kulttuuriministeriöstä, missä hän työskenteli opetusministeri Li Anderssonin erityisavustajana. Siitä on tullut lyömäase, joka vaikeuttaa riittävien päätösten aikaansaamista, Andersson toteaa. Demaritkin väläyttelevät leikkauslistoja ja hyväksyvät sen lähtökohdan, että keskustelu on palaamassa siihen, mistä seuraavaksi voidaan leikata. – Se on edelleenkin vain keulan kääntämistä, ja mielestäni kyse on vain torjuntavoitoista. Li Anderssonin mainitsemia rakenteellisia parannuksia Pinja Vuorinen pitää torjuntavoittoina. Hän oli myös mukana hallitusohjelmaneuvotteluissa keväällä 2019. Siihen tämän hallituksen suurimmat pettymykset ilmastoasioissa liittyvät, Sipiläinen sanoo. Ilmastokriisin ratkaisemisesta syntyi varsin laaja yhteiskunnallinen konsensus. Politiikan julkisivu monipuolistui Istuva hallitus on muuttanut myös politiikan kuvastoa. Koronapandemia ja Ukrainan sota olivat akuutteja kriisejä, joihin oli pakko tarttua hyvin nopeasti. Ilmastopolitiikan aikuistuminen jäi kesken Hallitus lupasi politiikan suunnanmuutoksen lisäksi myös uudenlaista tapaa tehdä politiikkaa
2010 KESÄKUU: Vaalirahakohun ryvettämä pääministeri Matti Vanhanen siirtyy perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi. 2022 JOULUKUU: Keskusta kriisiyttää hallituksen äänestämällä opposition mukana luonnonsuojelulain käsittelyssä. Sellaisia ovat esimerkiksi saamelaiskäräjälaki, luonnonsuojelulaki ja translaki. Se on muuttanut ainakin kuvaa siitä, miltä politiikka ja poliitikot näyttävät. 2019 JOULUKUU: Pääministeri Rinne eroaa Posti-jupakan seurauksena. 2011 KESÄKUU: Pitkien neuvottelujen seurauksena muodostetaan Jyrki Kataisen ”sixpack”-hallitus. Pääministeriksi nousee Mari Kiviniemi. Vasemmistoliiton kannatus 8,2 prosenttia. – En usko, että kovin moni suomalainen on tunnetumpi ja nauttii suurempaa suosiota ulkomailla kuin Sanna Marin. TOUKOKUU: Juha Sipilän porvarihallitus nimitetään. Joillakin on vielä totuttelemista muutokseen joka vääjäämättä etenee ja jota nykyinen hallitus on koostumukseltaan ilmentänyt, Lehtinen sanoo. 2021 HUHTIKUU: Riitaisat kehysneuvottelut uhkaavat kaataa hallituksen. 2014 SYYSKUU: Vihreät eroaa hallituksesta Fennovoiman ydinvoimaluvan vuoksi. 2017 KESÄKUU: Jussi Halla-aho valitaan perussuomalaisten puheenjohtajaksi. – Naisista koostuva hallitusviisikko on ehdottomasti muokannut parempaan suuntaan sitä ummehtunutta vanhan miesvetoista kuvaa politiikasta ja politiikan tekemisestä, sanoo Europe Elects -palvelun päätoimittaja Julius Lehtinen. Kuvat: Ku:N arKisto ja LehtiKuva. Huhtikuussa 2023 koittavat jo seuraavat eduskuntavaalit. Tuoreet tiedot tuloerojen kasvamisesta alleviivaavat sitä, Andersson sanoo. – Osa kritiikistä on keskittynyt henkilövetoisesti ja naiseuteen, ja se liian helposti lipsuu siihen suuntaan, vaikka kritisoitavaa löytyisi kyllä asiapohjalta, reilustikin. HUHTIKUU: Eduskuntavaalit. Naisten johtama hallitus on saanut osakseen myös epäreilua kritiikkiä. Kotimaassakin hallitus ja etenkin pääministeri saavat parhaimpia arvosanoja mielipidemittauksissa pariinkymmeneen vuoteen, Lehtinen toteaa, mutta arvelee, että osa suosiosta lienee ensin koronan ja sittemmin Ukrainan sodan vaikutusta. Pääministeriksi nousee Sanna Marin, hallitus jatkaa samalla pohjalla ja ohjelmalla. Seuraavaksi enemmän ja lisää Loppuaan lähestyvä hallituskausi on kääntänyt politiikan suuntaa, mutta sen menestykset ovat olleet rajallisia. 2 Katri Kulmuni korvasi Juha Sipilän, oli hallituspuolueiden johtoviisikossa ensimmäistä kertaa viisi naista. – Seuraavaksi oleellista olisi saada vietyä talouspoliittista keskustelua myös verotukseen ja valtion tuloihin. Meillä enemmistöhallitukset on pakko kasata poliittisen keskustan ympärille, jolloin niihin osallistuu väistämättä myös sellaisia puolueita, jotka olivat mukana myös edellisissä hallituksissa. Hallitusohjelman kirjaukset, jotka olisivat reivanneet kurssia merkittävästi uuteen suuntaan, ovat venyneet aivan hallituskauden loppusuoralle. HUHTIKUU: Vasemmistoliitto eroaa hallituksesta kehysneuvottelujen seurauksena. Perussuomalaiset hajoaa kahtia, ja hallitukseen jää uusi puolue Sininen tulevaisuus. 2015 MARRASKUU: Keskustan ja kokoomuksen neuvottelut sote-uudistuksesta uhkaavat kaataa hallituksen. Ikääntyvässä maassa on vääjäämätöntä, että meidän on pakko tehdä myös enemmän ja kunnianhimoisempaa veropolitiikkaa. Li Anderssonin mielestä hallituksen saavutuksiin ei pidä tuudittautua, vaan erityisesti vasemmiston on vaadittava politiikalta enemmän. Osaksi syy on hallituksen syliin paiskautuneissa kriiseissä, joiden hoitaminen on vienyt aikaa, energiaa ja poliittista pääomaa. Julius Lehtinen pitää ehdottomana vahvuutena suomalaista poliittista pluralismia, jossa puolueet ovat valmiita yhteistyöhön asiapohjalta. Kuinka mahdollista politiikan suunnanmuutos edes on suomalaisessa enemmistöparlamentarismissa. Hallituksessa mukana ovat kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit
2014 KESÄKUU: Pääministeri Katainen siirtyy Euroopan komissioon. Vasemmistoliiton kannatus 7,5 prosenttia.. Hallitus jatkaa toimitusministeristönä. n 2022 TOUKOKUU: Suomi hakee Naton jäsenyyttä. sattuukaan?olemaan. jokin?hinta. –?Kansalaisyhteiskunnan?pitää?pystyä?tuottamaan?ajatuksia?mutta?myös?aiheuttamaan?sellaista. tavoite?on?aina?neljä?vuotta?istuva?enemmistöhallitus??Olisiko?meillä?tämän?parlamentaristisen?järjestelmän?puitteissa?mahdollisuuksia?luoda?toisenlaisia?poliittisia?vaihtoehtoja??Vuorinen?pohtii. ole?pakko?muodostaa?tällä?tavoin.. Vasemmistonuorten?Pinja?Vuorinen?kyseenalaistaa?koko?ajatuksen?ja?sanoo,?että?hallituksia?ei. mahdolliseen?hallitukseen?ja?silti?molemmissa?on. Vasemmistoliiton kannatus 8,3 prosenttia. parlamentaarisesta?politiikasta?itsestään. Vasemmistoliiton kannatus 8,1 prosenttia. 2019 KESÄKUU: Eduskuntavaalien jälkeen muodostetaan Antti Rinteen hallitus, jossa ovat mukana SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. –?Politiikka?hyvin?harvoin?tuottaa?itse?uusia?ajatuksia.?Sen?roolin?ottavat?huonoissa?tapauksissa. 2009 KESÄKUU: Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi valitaan Paavo Arhinmäki. Vasemmistoliiton kannatus 7,1 prosenttia. HUHTIKUU: Eduskuntavaalit. Julius?Lehtisen?mukaan?Sipilän?hallituksen. 2 1 –?Kun?oikeistolaisimmasta?mahdollisesta?hallituksesta?hypätään?suoraan?vasemmistolaisimpaan. Uudeksi pääministeriksi nousee Alexander Stubb. mukana?sama?puolue,?pakottaa?se?tiettyyn?ennustettavuuteen?ja?sitoo?puolueita?tiiviimmin?tehtyjen. painetta,?että?päättämättömyydellä?on?poliitikoille. 2016 KESÄKUU: Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi valitaan Li Andersson. ajatuksia?siitä,?miten?luomme?ihmisille?ja?ympäristölle?parempaa?yhteiskuntaa,?Sipiläinen?sanoo. –?Jos?tullaan?sellaiseen?politiikan?pattitilanteeseen,?missä?maksimissaan?voidaan?saada?yksittäisiin?tilanteisiin?liittyvää?eikä?täyttä?suunnanmuutosta,?voidaan?kysyä,?ketä?se?oikein?palvelee,?että. Tässä?heitän?palloa?puolueiden?suuntaan?ja?ylipäätään?järjestelmän?suuntaan,?Vuorinen?sanoo. yhtiöt?ja?niiden?lobbaus.?Me?toki?haluaisimme,?että?kansalaisyhteiskunta?ja?vaikuttaminen?ottaisivat. kenties?liiankin?suuria?odotuksia?siihen,?mitä?hallitus?saa?suomalaisessa?monipuoluedemokratiassa. 2015 SYYSKUU: Ay-liikkeen ja vasemmiston suurmielenosoitukset Sipilän hallituksen kilpailukykysopimusta vastaan. –?Meidän?perinteemme?neljä?vuotta?istuvista?enemmistöhallituksista?ei?ole?hirvittävän?pitkä.. päätösten?ympärille.. tämän?roolin.?Että?saadaan?politiikkaan?mukaan. –?Pahimmillaan?on?lähes?kaksipuoluejärjestelmä,?kuten?Britanniassa,?jossa?suhteellisen?säännöllisesti?tempoillaan?edestakaisin?konservatiivipuolueen?veronkevennysten?ja?työväenpuolueen?valtion?interventioiden?välillä,?kellä?nyt?enemmistö. vaihtuminen?Rinteen?hallitukseen?asetti?kuitenkin. –?Monin?paikoin?Euroopassa?on?traditio?jakautua?selkeästi?määriteltyyn?vasemmisto-?ja?oikeistoblokkiin,?jotka?eivät?juuri?yhteistyötä?tee,?Lehtinen. Greenpeacen?Touko?Sipiläinen?sanoo,?että?muutos?on?mahdollinen,?mutta?se?muutos?tuskin?tulee. MAALISKUU: Sipilän hallitus eroaa, koska sen valmistelema sote-uudistus kaatuu. aikaiseksi. muistuttaa. 2011 HUHTIKUU: Eduskuntavaalit
Tällä kertaa ministeriö on. ”Siitä pitävät huolen valtiovarainministeriön virkamiehet sekä toimittajat, nuo todelliset leikkaushaukat, jotka vertaavat kaikissa tulevissa vaalikeskusteluissa puolueiden kantaa ministeriön kantaan”, Hirvasnoro kirjoitti. Tutkijat arvioivat sen kasvaneen entisestään ja pitävät ”super ministeriölle” annettua roolia demokratian kannalta ongelmallisena. Valtiovarainministeriö on perinteisesti esittänyt arvionsa julkisen talouden tilasta ja sen ohjauksesta virkamiespuheenvuorossaan ennen vaalikauden vaihdetta. 2 2 Peri aate Demo kratia suPer ministeriö ohjaa keskustelua Kun kamreerit puhuvat, poliitikot ja media kuuntelevat. Heidän roolinsa korostuu etenkin eduskuntavaalien alla. Valtiovarainministeriöllä on aina ollut suuri painoarvo talouspoliittisessa keskustelussa. Politiikkaa 35 vuotta Kansan Uutisissa seurannut toimittaja Kai Hirvasnoro ennusti jutussaan (KU 17/2022), että myös tulevista huhtikuun eduskuntavaaleista tulee sopeuttamisvaalit. Teksti elias krohn Kun SuomeSSa keskustellaan talouspolitiikasta, keskeisiä auktoriteetteja ovat valtiovarainministeriön virkamiehet
Visiointia muiden tonteilla – Virkamiespuheenvuorossa ja muissa valtiovarainministeriön asiakirjoissa pyritään aika rohkeasti laaja-alaiseen valmisteluun, luonnehtii yleisen valtio-opin väitöskirjatutkija Joonatan Virtanen Helsingin yliopistosta. Virtanen ja dosentti Hanna Wass totesivat äskettäin Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan (16.12.2022), että valtiovarainministeriöl. Raportissa esitetään yksityiskohtainen malli siitä, miten julkisen talouden tavoitteiden tulisi ohjata tulevien hallituskausien toimintaa. Lisäksi ministeriö julkisti marraskuussa raporttinsa julkisen talouden ohjauksen kehittämisestä. Kun tämänsuuntaiset hankkeet ovat jääneet hajanaisiksi eivätkä isot organisaatiouudistukset ole edenneet, valtiovarainministeriö on ryhtynyt itse valmistelemaan ”sektorirajat ylittävää” politiikkaa. Raporttiin sisältyy muun muassa ehdotus talousja finanssipolitiikan linjaustekstiksi seuraavan hallituksen ohjelmaan. Keskeisenä tavoitteena on julkisen talouden velkasuhteen saaminen alenevalle uralle, mihin pyritään ennen kaikkea menosopeutuksilla eli leikkauksilla. Virtanen näkee taustalla hallintopoliittiset uudistuspyrkimykset, joilla on haettu yhtenäisempää otetta valtioneuvoston toimintaan. 2 3 Peri aate Demo kratia suPer ministeriö ohjaa keskustelua visioinut yhteiskunnan kehittämistä aiempaa laaja-alaisemmin. Joulukuussa julkistettuun virkamiespuheenvuoroon ”Uudistuva ja kestävä Suomi” sisältyy 42 taustamuistiota mitä moninaisimmista aiheista työttömyysturvasta ilmastopolitiikkaan
Esimerkiksi vuodesta 1991 käytetyn kehysbudjetoinnin kautta se käyttää valtaa siihen, miten muiden hallinnonalojen budjetteja priorisoidaan suhteessa toisiinsa. ”Jos keskeiset ratkaisut on lukittu jo etukäteen, kansalaisten motivaatio äänestää vaaleissa heikkenee ja päättäjien demokraattinen tilivelvollisuus hämärtyy”, Virtanen ja Wass kirjoittivat. Tällä hetkellä rooli on Holapan mukaan kuitenkin liian suuri ja epäterve. Valtio-opin tutkijatohtori Lauri Holappa Helsingin yliopistosta pitää selvänä, että talouspolitiikkaa koordinoivalla ministeriöllä on keskeinen rooli yhteiskunnassa. Puheenvuorossa esitetään, että julkista taloutta tulisi tasapainottaa kuudella miljardilla eurolla ensi vaalikaudella (2023–2027) ja kolmella miljardilla sitä seuraavalla vaalikaudella (2027–2031). – Kuten 1990-luvun alun laman aikaan, valtiovarainministeriö ottaa aiempaa laajemmin kantaa. – Itse näen ristiriidan siinä, että yhtäältä puhutaan laaja-alaisuudesta ja samalla esitetään, että julkisen talouden tavoitteiden ja vielä tarkemmin velkakestävyyden pitäisi olla hallituksen politiikan keskiössä ja hallitusohjelman laatimisen lähtökohtina. – Kaikkien meidän intresseissämme on, että julkinen talous on vakaa ja verraten vahva. He näkevät tällaiset pyrkimykset ymmärrettävinä, mutta demokratian kannalta ongelmallisina: poliittisia vaihtoehtoja saatetaan rajata ja kiistoja häivyttää asiantuntijatiedon varjolla. Holappa kysyy. Virtasen mukaan valtiovarainministeriön entistä vahvempi roolinotto on mahdollista siksi, että sen talouskuria painottava linja on poliittisen eliitin keskuudessa laajasti suosittu tai ainakin passiivisesti hyväksytty. – Eiväthän virkamiehet asioista päätä, mutta ihan näin yksityiskohtaista ohjaavaa signaalia ei tule muista ministeriöistä. Virkamiesten tehtävä on toteuttaa päätöksiä, joista on demokraattisesti sovittu, Jäntti sanoo. Onko se eri tavoitteita yhdistelevää vai ennemmin talouskuripolitiikan vahvistamista. Valtiovarainministeriö on Ylösen mukaan aina ollut superministeriö. – Kun keskustellaan julkisen talouden haasteista, keskustelua dominoi valtiovarainministeriön virkamiesten tekemä lista siitä, mistä voidaan säästää ja mitä voidaan muuttaa. Sitä kannatetaan erityisesti periaat teiden ja ohjelmien tasolla, siinä missä esimerkiksi konkreettinen leikkaaminen on paljon kiistellympää. – Aktiivinen rooli julkisena keskustelijana on vahvistanut sen asemaa edelleen, Ylönen toteaa. – Kun lisäksi todetaan, että tätä toteutettaessa tulisi välttää työn verotuksen kiristämistä, joka on käytännössä meidän verojärjestelmämme ainoa progressiivinen elementti, mitä jää politiikasta enää jäljelle. – Sitä valtaa antavat heille aktiivisesti media ja toimittajat sekä poliittinen järjestelmä. Säästölistat hallitsevat keskustelua Tukholman yliopistossa kansantaloustieteen professorina työskentelevä Markus Jäntti näkee, että valtiovarainministeriön rooli suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa on ollut jo pitkään ongelmallinen. – Ministeriön virkamiehillä on hämmentävä tapa ilmaista hyvin yksityiskohtaisesti omat kantansa, millainen talouspolitiikan virityksen tulisi olla tulevalla vaalikaudella. Tästä ei seuraa, että valtiovarainministeriön virkamiehet olisivat oikeita ihmisiä priorisoimaan julkisessa taloudessa. Olisi demokratian tehtävä ottaa se asia haltuun. Jääkö politiikalle tilaa. On paljon tahoja, joille sopii mainiosti se, että valtiovarainministeriö näyttelee suurta roolia suomalaisessa julkisessa keskustelussa. 24 lä on ollut vaikutusvaltaa ennenkin, mutta nyt visiointi ulottuu entistä enemmän muiden ministeriöiden tonteille ja hallituksen toiminnan perusteisiin. – Sitä seuraillen tietoa pitäisi hakea sieltä, mistä sitä parhaiten on saatavissa, kuten sektoriministeriöistä ja eri tutkimuslaitoksista. Keskiössä velkakestävyys Virkamiehillä on aina valmistelutyötä tehdessään vaikutusvaltaa, ja tuota valtaa pitää kriittisesti seurata ja arvioida, Virtanen toteaa. Ylösen mukaan tässä on ristiriita tietopohjaisen päätöksenteon ideaalin kanssa, jota on 2000-luvulla korostettu monissa julkilausumissa, myös EU:ssa ja OECD:ssä. Jäntti ei kuitenkaan syytä tilanteesta virkamiehiä. Holappa on itse työskennellyt aiemmin tällä ”Laskelmientaustaoletuksetjäävätusein avaamatta.”. Voi perustellusti kysyä, millaista laajaalaisuutta tämä on. Myös maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen Helsingin yliopistosta arvioi, että valtiovarainministeriön rooli on muuttunut viime aikoina aiempaakin näkyvämmäksi. Viimeisimmässä virkamiespuheenvuorossa linjattiin myös sitä seuraavaa vaalikautta. Syynä on Jäntin mukaan se, että heille on annettu yhteiskunnassa liian vahva asema
2 5 Ja r m o Lin tu n en /K u :n a r K is to /K u va a o n K ä sit eL ty
Pitkäjänteistä parlamentaarista työskentelyä julkisen talouden kysymyksiin esitti viime vuoden tammikuussa raportissaan myös talouspolitiikan arviointineuvosto. – Yhteen ministeriöön on kasautunut liikaa tehtäviä. Niiden pilkkominen pienempiin osiin olisi edelleen ajankohtaista, Jäntti sanoo nyt. Jäntti pilkkoisi ministeriön Vuonna 2006 Markus Jäntti esitti julkisuudessa valtiovarainministeriön pilkkomista osiin sen valtaaseman suitsimiseksi. Valtiovarainministeriön tehtäviä on jaettu muun muassa Tanskassa ja Saksassa. Jäntin ehdotus oli, että ministeriön kolme keskeistä tehtäväkenttää erotettaisiin toisistaan: tuloja menoarvioiden laadinta, talouspolitiikan valmistelu ja yleiset hallinnolliset asiat. Kriittiset huomiot vähentyneet Valtiovarainministeriön omien toimintatapojen lisäksi sen ylikorostunutta roolia ruokkii Holapan mukaan julkinen keskusteluilmapiiri. Laskelmien taustaoletusten avaaminen uutisjutuissa ja myös VM:n omissa raporteissa jää usein tekemättä. 2 6 vaalikaudella vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspolitiikasta vastaavana erityisavustajana. Riskinä on Holapan mukaan poliittisten kysymysten alan kaventuminen ja koko demokratian instrumentalisoituminen. Siksi tulee entistä tärkeämmäksi, että se, mitä ministeriö sanoo, ei rajoittaisi demokraattista toimintatilaa. Nykyään myös lakisääteinen riippumaton talousennuste laaditaan valtiovarainministeriössä, vaikkakin irrallaan poliittisesta ohjauksesta. – Esimerkiksi kun viimeksi alennettiin yhteisöveroa, taustalla oli hyvin kyseenalaisia laskelmia niin sanotuista dynaamisista vaikutuksista eli siitä, kuinka veronalennus maksaisi itsensä osittain takaisin lisääntyneen voittojen näyttämisen myötä. Näitä tuodaan harvemmin esille. Poliittiset päätöksentekijät kuitenkin kantavat vastuun, ja virkamiesten on pysyttäydyttävä mahdollisimman realistisen tilannekuvan antamisessa eikä pyrkiä ohjaamaan asioita tietylle uralle. Hän muistuttaa myös, että erilaisiin ennusteisiin esimerkiksi kestävyysvajeesta liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Ekonomisti Jukka Pekkarinen oli esittänyt samaa jo vuonna 1997 toimiessaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana, Jäntti muistelee. – Siitähän pääasiassa on kyse, otetaanko vastuu julkisesta taloudesta demokraattisen järjestelmän pariin vai ei. Olennaista olisi Holapan mukaan, että taloustieteilijöiden yhteisössä esitettäisiin systemaattisia kriittisiä huomioita valtiovarainministeriönkin näkemyksistä. – Puoluepolitiikassa on vahvasti hyväksytty näkemys, että valtiovarainministeriön analyysi taloustilanteesta on objektiivinen tilannekuva. Tuloja menoarvion valmistelu voisi olla valtiovarainministeriön nimeä kantavan ministeriön vastuulla. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa valtiovarainministeriö pystyy yhä enemmän dominoimaan julkisen keskustelun kenttää. Matti Ylönen toivoo, että media perkaisi tarkemmin läpi erilaisten väitteiden ja laskelmien taustaoletuksia. Talouspolitiikkaa voitaisiin valmistella parlamentaarisesti pitemmälläkin aikajänteellä, Jäntti esittää. – Pidän vähän outona, että puolustuspolitiikassa yritetään luoda pitkäjänteistä politiikkaa parlamentaarisesti valmistelemalla, mutta talouspolitiikan ja julkisen talouden osalta tällaiseen ei pyritä. – On paljon viitteitä siitä, että tämän tyyppinen keskusteluilmapiiri 1990-luvulla eri maissa oli omiaan luomaan lamaannuttavaa ilmapiiriä, jossa äänestysprosentti laski paljon. n ”Yhteenministeriöön onkasautunut liikaatehtäviä.”. Parlamentaarista valmistelua Pilkkominenkaan ei sinänsä vähentäisi virkamiesvaltaa, ellei poliittinen järjestelmä ota vastuuta asioista, Jäntti lisää. – On harmillista, että siitä raportista on keskusteltu huomattavasti vähemmän kuin valtiovarainministeriön virkamiesten ulostuloista, Jäntti kommentoi. Tämä alleviivaa entisestään tehtävien liiallista kasautumista, Jäntti lisää. – Sellainen keskustelu on vähentynyt vuosien saatossa. – He ovat aidosti huolissaan velkavuoren kasvusta tulevaisuudessa ja ajattelevat, että nyt pitää ryhtyä toimenpiteisiin. Keskipitkän aikavälin talouspolitiikan valmistelusta vastaisi uusi kansantalousministeriö, ja yleiset hallinnolliset asiat voitaisiin siirtää valtioneuvoston kans liaan pääministerin alaisuuteen. Monet tutkijat, joilla olisi tähän valmiutta, ovat eläköityneet. Sittemmin syntyi vastareaktioita, jotka ovat näkyneet myös oikeistopopulismin tai yhteiskuntajärjestystä vastaan kääntyneiden radikaalimpienkin liikkeiden nousuna. Holappa sanoo ymmärtävänsä virkamiesten tuskan
Le h tik u va /M a r k k u u La n d er. Suomalaisia ISAF-kriisinhallintajoukkoja partioimassa Sharar Bolakin piirikunnassa Afganistanissa marraskuussa 2011. Alkusysäys operaation oikeutukselle annettiin jo vuosisatoja aiemmin. 2 7 Teksti Jussi Virkkunen Humanitaarisen interVention oikeutuksesta Vuonna 2001 Yhdysvaltain johtama liittouma teki humanitaariseksi interventioksi kutsutun hyökkäyksen Afganistaniin
Ennen kaikkea Suomi oli Afganistanissa vahvistaakseen suhteitaan Yhdysvaltoihin ja Natoon. Jos köyhille maille annetaan lisää valtaa, se on meiltä pois. Selvimmin tätä linjaa edusti Viro. Emme kai voi ajatella, että etelän maille annetaan lisää valtaa globaaleissa instituutioissa, jos siellä on talebanien kaltai”Elämässäon ristiriitoja, janiidenpuitteissa pitäätoimia.”. Voi väittää, että 2000-luvun alussa siitä puhuttiin enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä. Joka tapauksessa Afganistanin ja Irakin sodan vuonna 2003 voi nähdä jonkinlaisena päätepisteenä. Vahvempaa mandaattia kansainvälisessä yhteisössä ei voi saada. Sota maksoi yli 2 000 miljardia, eikä lopputulos mairittele – operaation alussa syrjäytetty hallinto nousi takaisin valtaan. Suomi osallistui Yhdysvaltojen johtamaan operaatioon yhteensä noin 2 500 sotilaan ja 140 siviilikriisinhallinnan asiantuntijan voimin. Sen tekemä Suomi Afganistanissa -raportti julkaistiin joulukuussa. Afganistanin operaatio on tästä ajattelusta jonkinlainen esimerkki. Spivak on jälkikolonialistisen tutkimuksen johtavia nimiä. – Spivak puhuu siitä, kuinka valkoiset menevät pelastamaan ruskeita naisia ruskeilta miehiltä. Näkemys tyrmättiin voimakkaasti ulkopoliittisen johdon toimesta. – Olemme Afganistanissa, että jos ja kun siellä kuolee virolaisia, toivomme, että Yhdysvallat muistaa meidän veriuhrimme kun Venäjä hyökkää. Teivaisen mukaan suunnilleen samanlaisia asioita Afganistanissa tehneet maat sanoivat avoimemmin käyvänsä Afganistanissa sotaa. Vuosien aikana Afganistaniin kohdennettiin noin 398 miljoonan euron edestä kehitysyhteistyörahoitusta ja humanitaarista apua. Siitä näkökulmasta globaalin hallinnan demokratisoiminen toimii naisten ja homojen oikeuksia vastaan. Valkoiset pelastajat Yhdysvallat ja sen liittolaiset saivat hyökkäykselleen Afganistaniin YK:n turvallisuusneuvoston siunauksen. Protestointi ja kritiikki alkoivat myöhemmin, kun Afganistanin vakauttaminen ja jälleenrakentaminen eivät onnistuneet. Suomen osuutta sodassa ja jälleenrakennuksessa selvitettiin Ulkopoliittisen instituutin toimesta. Jonkinlainen esimerkki tästä saatiin vuonna 2009, kun Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti Suomen käyvän sotaa Afganistanissa. 2 8 Suomi vetäytyi Afganistanista muiden länsimaiden kanssa paniikinomaisesti elokuussa 2021. Teivainen kertoo esimerkin käymistään keskusteluista virolaisten kansanedustajien kanssa. Niiden jälkeen on puhuttu lännen ja erityisesti Yhdysvaltojen väsyneen kaukana käytyihin sotiin, joita myös humanitaarisiksi interventioiksi kutsuttiin. Kaksikymmentä vuotta kestänyt humanitaarinen interventio ja jälleenrakennus päättyi siihen, että talebanien joukot valtasivat koko maan nopeasti, kun Afganistanin armeija romahti täydellisesti. Mehän puolustamme naisten oikeuksia, luuletko afrikkalaisten puolustavan niitä, Teivainen kuvailee toisinaan kuulemiansa syitä köyhien maiden globaalin äänivallan vaimentamiselle. Raportin mukaan julkilausutut perustelut osallistua operaatioon olivat yhtä, todelliset motiivit toista. Puhe naisten oikeuksista on täysin toissijaista. Ja perusteluna toimii juuri sama suojeluperiaate. Suomi osallistui operaatioon lähes koko sen olemassaolon ajan – ensimmäiset suomalaiset lähtivät maahan vuodenvaihteessa 2001–2002. Kärjistettynä asian voi esittää myös näin: Ensin pitää lähettää sotilaita globaaliin etelään, jotta hallinto olisi niin kutsuttujen länsimaisten arvojen mukainen tai ainakin globaalin pohjoisen hyväksyttävissä. – Ei pidä yksinkertaistaa, enkä haluaisi omaa argumenttiani kuulla liikaa yksinkertaistettuna, mutta kyllä näillä on yhteys. – Yhtenä perusteluna tälle kuulee kysymyksen siitä, kukas sitä naisten ja homojen oikeuksia puolustaa. – Mennään toteuttamaan demokratiaa paikkaan mandaatilla, jota ei ole demokraattisesti perusteltu. Länsimaat tai globaali pohjoinen – Suomi mukaan lukien – kannattaa toisinaan juhlapuheissa kansainvälisen yhteisön demokratisoimista, mutta samalla toiminnassaan vastustaa sitä. Vasta sen jälkeen näille maille voi antaa enemmän ääntä kansainvälisessä yhteisössä. Samalla Teivainen nostaa esiin toisen osan samaa ongelmaa. Teivainen mainitsee Gayatri Chakravorty Spivakin nimen. – Suomessa operaatiota korostetusti perusteltiin sillä, että olemme siellä turvaamassa naisten oikeuksia ja korostetun vähän, että olemme siellä käymässä sotaa miellyttääksemme Yhdysvaltoja, sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Tämä ristiriita saattaa nousta sitä herkemmin pintaan mitä enemmän on alettu puhua demokratiasta myös maailmanyhteisöä koskevana mahdollisena arvona. Herkkyys sille, että maailmanyhteisön nimissä ei voi tehdä mitä tahansa, on kasvanut, Teivainen sanoo
2 9 set tyypit päättämässä. Ja aivan lopuksi on hyvä esittää kysymys, jonka Teivaisen kuulee haastattelunauhalla sanovan. – Ei tietenkään, mutta tämä on perusongelma näille maailmanyhteisön nimissä tehtäville humanitaarisille interventioille. Toinen on tietysti humaanimpi eli de las Casas ja toinen julmempi eli de Sepúlveda, mutta molemmat ovat samalla tavalla koloniaalisesti ajattelevia ihmisiä. Miekalla heidät tulee siis alistaa, koska he ovat erilaisia. – Vaikea nähdä, että 2000-luvun alku olisi niin historiallinen käännekohta, että näiden kahden kolonialistisen vallankäytön muodon yhdistyminen kokisi täydellisen haaksirikon, Teivainen sanoo. En voi väittää, että tämä on pelkästään huono argumentti, Teivainen lisää. Venäjä ei ole saanut hyökkäyssodalleen tukijoita YK:ssa, mutta moni globaalin etelän maa on pidättäytynyt äänestyksistä, joissa hyökkäys on tuomittu. Elämässä on ristiriitoja, ja niiden puitteissa pitää toimia. On myös hyvä painottaa, että Teivainen ei ole sanomassa, että kansainvälisen yhteisön demokratiaongelmien vuoksi mitään ei voisi tehdä. Ristiriitojen maailma Kaksinaismoralistinen suhtautuminen demokratiaan on tullut taas näkyväksi Ukrainan sodan myötä. Historian kirjoihin keskusteluista päätyivät erityisesti Bartolome de las Casas ja Juan Ginés de Sepúlveda. – Emme tykkää tekopyhyydestä ja epäjohdonmukaisuudesta, jossa mieluusti tullaan pyssyjen kanssa niitä edistämään, mutta monissa kansainvälisten instituutioiden tilanteissa niitä ei sovelleta käytäntöön, Teivainen kuvailee keskusteluja. – Olisiko ollut parempi, että Yhdysvallat ei Pearl Harborin jälkeen olisi tullut tekemään humanitaarista interventiota Eurooppaan. – Toinen sanoi, että katsokaa, he ovat hiukan lapsenkaltaisia, mutta kuin me ja alttiit ottamaan vastaan kristinuskon opit. Meidän eurooppalaiset arvomme ovat parempia. Tuskin koskaan olen nähnyt väkeä, joka on yhtä altis tälle. Toinen sanoi, että he ovat erilaisia kuin me, siellä kulkevat alasti, eivät tunne rahaa ja seksuaalisuuskin menee vähän niin ja näin. Keskustelussa humanitaarisesta interventiosta voi kuulla sekä de las Casasin että de Sepúlvedan äänen. Teivainen kertoo anekdootin islamenemmistöisissä maissa käymistään keskusteluista, joissa on käsitelty esimerkiksi demokratiaa. Keskustelukumppanit ovat sanoneet pitävänsä niitä tärkeinä ja samalla toivoneet länsimailta niiden suhteen johdonmukaisuutta. n. Valladolidista Pearl Harboriin On aika pohtia vielä yhtä väitettä: Onko länsi nyt väsynyt, ja oliko 2000-luvun alku jonkinlainen huNainen protestoi talebanhallinnon asettamaa naisten opiskelukieltoa vastaan Kabulissa joulukuun 2022 lopussa. Teivainen aloittaa vastauksensa palaamalla ajassa taaksepäin vuosiin 1550–1551, jolloin Espanjassa Valladolidin kaupungissa väiteltiin Amerikan intiaanien kohtelusta. Kuva: Lehtikuva manitaaristen interventioiden kultakauden päätepiste. Ja kuten huomattiin, ne ovat olleet pitkään läsnä
– Köyhyys näyttäytyy lapsille ja nuorille sosiaalisena ilmiönä. Taloudelliseen niukkuuteen liittyy häpeän ja surun tunteita. Huono-osaisen identiteetti syö itsetuntoa. Kun huono-osaisuuden ennaltaehkäisy ei onnistu, kuvaan tulee yhä useammin lastensuojelu tai psykiatrinen laitoshoito. – Tutkimuksiemme mukaan köyhistä perheistä tulevat lapset harrastavat vähemmän, erityisesti ohjattuja harrastuksia. Vuonna 2020 yli 114 000 lasta eli pienituloisessa perheessä. He kokevat myös useammin kiusaamista, Kallio jatkaa. He ovat muita harvemmin tyytyväisiä ystäviensä määrään ja kokevat useammin, että he eivät ole osa koululuokkansa yhteisöä. 3 Yhteiskunnallinen eriarvoisuus näkyy monen lapsen ja nuoren elämässä. Se rajoittaa heidän sosiaalista kanssakäymistään ja mahdollisuuksiaan liittyä vertaisverkostoihin, sanoo sosiaalityön professori Johanna Kallio Turun yliopistosta. Lasku on inhimillisesti ja taloudellisesti kallis. Teksti Elias Krohn Köyhyys KosKettaa Suomessa joka yhdeksättä lasta. Pienituloisuuteen liittyy monesti, vaikkei aina, huono-osaisuutta ja syrjäytymistä. – Tämä tarkoittaa sitä, että köyhissä perheislapsiKöyhyydEn pitKät jäljEt. Psykososiaalinen hyvinvointi on muita heikompaa
Halonsaari on työskennellyt kaikkiaan 20 vuotta lääkärinä nuorten parissa: järjestöissä, perusterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa ja pari viime vuotta sairaalassa. On vakavaa masennusta, ahdistusta, psykoosisairauksia, neuropsykiatrisia ongelmia, syömishäiriöitä. Potilaat on ohjattu osastolle vakavien psykiatristen sairauksien vuoksi. He sopeuttavat omia tarpeitaan eli tyytyvät vähempään, Kallio selvittää. – Tutkimuksistakin tiedetään, että mielenterveyssairauksien riski on suurempi niillä, joilla on heikoin lähtötilanne. Korona-aika rajoituksineen pahensi sekä perheiden taloudellisia ongelmia että heikensi palveluihin ja harrastuksiin pääsyä. Eriarvoisuus näkyy nuorisopsykiatriassa Vaikeudet johtavat usein mielenterveysongelmiin. Lastenja nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä on viime vuosina kasvanut selvästi. Tuona aikana hän A n n iin A Sä ily n o jA. On rikkonaisia perheitä, vanhempien toimeentulon niukkuutta ja vanhemmilla omaa mielenterveyshistoriaa, Halonsaari listaa. Heillä on myös harvemmin koulutukseen tai työmarkkinoihin liittyviä tavoitteita tai haaveita. Toisaalta osastolle päätyy myös nuoria, joilla on vakaat elämänolosuhteet ja vanhemmilla hyvä toimeentulo. 3 1 sä varttuvat nuoret kokevat oman hyvinvointinsa heikommaksi kuin muut. Nyt ollaan taas uuden edessä kustannustason noustessa voimakkaasti, Kallio varoittaa. Kehityksen on havainnut myös nuorisolääkäri Miila Halonsaari, joka työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian osastolla. Vuonna 2020 lähetteitä annettiin yli 22 000, kun kymmenen vuotta aiemmin luku oli 12 000. – Heillä näkyy itsensä uuvuttaminen ja väsyttäminen niillä valtavilla odotuksilla, joita heihin kohdistuu koulusta, yhteiskunnasta ja perheistä. Se on eri tyyppistä kuin niillä, joilla lähtökohdat ovat aina olleet heikot
Kallio kysyy. Ja lastensuojelu ei kuitenkaan ole sama asia kuin esimerkiksi psykiatrinen hoito tai päihdehoito, Kallio toteaa. 3 2 on nähnyt hyvinvoinnin polarisoituneen. – Lastensuojelu ottaa koppia, kun muut palvelut eivät pysty ottamaan vastaan. Mutta samaan aikaan on joukko nuoria, joiden kohdalle tuntuu kertyvän koko ajan lisää huono-osaisuutta. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on 1990-luvun alusta kasvanut noin 8 000:sta viime vuosien 18 000:een. Terveystottumukset ovat koko ajan siistiytyneet, ja he osaavat pitää itsestään entistä paremmin huolta. Lähipalvelut ovat jääneet liian vähälle panostukselle. Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiysja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaalija terveydenhuollossa annettavaa tukea lapsille ja perheille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaina. Mitä olisikaan pystytty tekemään ennen kuin tilanteet ovat eskaloituneet. Pieniä lapsia sijoitetaan vähemmän. Toiseksi on kiinnitettävä erikseen huomiota niihin lapsiin, jotka tulevat haastavammista olosuhteista. Kaikkea tätä tehdään tälläkin hetkellä. Kiireellisintä olisi Kallion mukaan saada henkilöstöpulasta kärsivän varhaiskasvatuksen resurssit kuntoon, parantaa psykologille ja kuraattorille pääsyä kouluissa sekä turvata lasten ja nuorten psykiatriset palvelut. Ehkäisevästä lastensuojelusta on siirrytty enemmän korjaavaan lastensuojeluun. Lapsiperheitä auttaisi Kallion mu”Koulupsykologeista, -kuraattoreistaja -terveydenhoitajista onsuuripula.” A n n in A M A n n il A Eniten hyötyä olisi arkista ja turvallista elämää tukevasta tekemisestä, arvioi nuorisolääkäri Miila Halonsaari.. Nuorisopsykiatriassa useiden kuukausien jonotusajat ovat olleet tavallisia etenkin korona-ajan jälkeen. – Erityisesti kiireelliset sijoittamiset ja nuorten sijoittamiset ovat kasvaneet. Palveluihin pääsy takkuaa Mielenterveysongelmien lisäksi huono-osaisuus näkyy esimerkiksi koulunkäynnin vaikeuksina, poissaoloina ja myöhemmin pahimmillaan koulupudokkuutena. Huono-osaisuuden kierteen ehkäisy vaatii Kallion mukaan kahdenlaisia toimia: ensinnäkin on panostettava kaikkia lapsia koskeviin ensisijaisiin palveluihin, kuten neuvoloihin, varhaiskasvatukseen ja kouluihin. On myös varhaista kotoa pois muuttamista ja perheellistymistä, ylivelkaantuneisuutta ja toimeentulotuen asiakkuutta. Heidän takamatkansa on pidentynyt, eikä sitä ehditä kuroa nuoruusiässä kiinni. – Ei saada suoritettua toisen asteen tutkintoa, mikä alkaa olla minimivaatimus työmarkkinoihin kiinni pääsemiseksi, toteaa Johanna Kallio. Koulutustaso jää monesti matalaksi. – Tukemalla kaikkien lasten hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta pystytään ennaltaehkäisemään huono-osaisuutta. – Olennaista on, että opettajat, sosiaalityöntekijät, koulukuraattorit – kaikki, jotka ovat lähellä lapsia – pystyvät tukemaan lapsia koulutuksen hyötyihin uskomisessa, vahvistamaan itsetuntoa ja luomaan lasten ja nuorten kanssa vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia, Kallio hahmottelee. – Koulupsykologeista, -kuraattoreista ja -terveydenhoitajistakin on suuri pula. Vyyhteen voi liittyä terveydellisiäkin ongelmia. Terveydenhuoltojärjestelmä tietokantoineen mahdollistaa huono-osaisuuden riskitekijöiden kartoittamisen jo vastasyntyneenkin kohdalla. Miksi ongelmien ehkäisy ei silti onnistu. Kauaskantavinta ennaltaehkäisyä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen yhteiskunnassa ylipäänsä. Monet palvelut ovat ruuhkautuneet. Kallis ja raskas lastensuojelu Juuri lastensuojelu on Kallion mukaan kuvaavin esimerkki siitä, kuinka viimesijaisimpien, raskaimpien ja kalleimpien keinojen käyttö on lisääntynyt. Kallio arvioi, että riskitapaukset tunnistetaan hyvin, myös koulujen oppilashuollossa, mutta palvelujen piiriin pääseminen on vaikeaa. – Isolla osalla nuorista menee elämässään oikein hyvin
Silti heitä päätyy Halonsaaren potilaiksi nuorisopsykiatrian osastolle. – Vaikuttavuus ja tuloksellisuus ovat ihan toisella tasolla, kun päästään auttamaan ennaltaehkäisevästi varhaisessa vaiheessa. – Ongelma on enemmän siinä, ovatko tarjotut palvelut olleet oikea-aikaisia ja oikeanlaisia. Lisäksi lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa on nostettu 21:stä 25 vuoteen. 3 3 kaan jo sekin, että toimeentulotuen tarvetta vähennettäisiin parantamalla ensisijaisia perhe-etuuksia ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ensisijaisia etuuksia. Nykyinen hallitus on Kallion mukaan tehnyt useita tärkeitä uudistuksia, jotka auttavat pureutumaan huono-osaisuuteen. Hän epäilee, ettei pelkkä henkilöstön ja palvelujen lisääminen kuitenkaan ratkaisisi perusongelmia. Halonsaaren kokemusten mukaan he myös saavat apua. Kun Halonsaaren potilaiden vanhemmat ovat muistelleet aikoja perheneuvolassa tai lastenpsykiatriassa silloin vielä alle kouluikäisen lapsensa kanssa, osa heistä on kokenut käynnit ja tarjotut palvelut turhiksi. Onko tuki ollut sitä, mitä lapsi tai perhe on siinä kohtaa elämäänsä tarvinnut. – Olisi ehkä tarvittu sitä, että joku tulee kotiin, siivoaa, auttaa ruuanlaittamisessa ja vie lapset leikkimään muutamaksi tunniksi, jotta vanhemmat saavat levätä, Halonsaari havainnollistaa. Tarjoamme hyvin poteroituneita, siiloutuneita palvelumallejamme ratkaisuiksi, vaikka eniten hyötyä olisi maanläheisestä, tavallista arkista ja turvallista elämää tukevasta tekemisestä. Halonsaari pohtii. Sama pätee vanhempiin, kouluikäisiin lapsiin. – Kun avaamme uusia palveluja, ne ovat heti täynnä. Kalleinta on tarttua toimeen silloin, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet. Oppivelvollisuusikärajan nostaminen 18 vuoteen tuo kaikki nuoret toisen asteen koulutuksen piiriin. Se passivoi ja lannistaa, ei kannusta. Tutkimustietoa tämän työn tueksi on kertynyt jo suuria määriä. – Toimeentulotuki on etuutena hyvin hankala. Kallion tavoin hän arvioi, että apua tarvitsevat lapset ja nuoret tunnistetaan hyvin. Missä siis vika. Nyt pitäisi miettiä, miten alalla jo olevien ihmisten työpanosta voidaan kohdentaa mahdollisimman hyvin, jotta he tunnistavat avun tarvitsijat ja osaavat kohdentaa apua juuri oikealla hetkellä sitä tarvitsevalle, Halonsaari linjaa. Erikoissairaanhoidon ja kodin ulkopuolelle sijoittamisen kulut ovat valtavia, ja tilanne on silloin myös inhimillisesti järkyttävä, Halonsaari korostaa. n ”Vaikuttavuusja tuloksellisuusonihan toisellatasolla,kun autetaanennaltaehkäisevästivarhaisessa vaiheessa.” Tu r u n y lio pis To n m ed ia pa n k k i Köyhyys rajoittaa lasten sosiaalista elämää, professori Johanna Kallio korostaa.. Kymmeniä ihmisiä on tehnyt näiden nuorten kanssa töitä usein elämän ensimmäisistä vuosista lähtien. Pelkkä ongelmien vatvominen asiantuntijoiden kanssa ei ole auttanut. Harrastamisen Suomen malli mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä. – On tarjottu terapiaa ja muita erikois-erikoistyökaluja, kun kaveri olisi enemmän hyötynyt siitä, että joku tulee potkimaan hänen kanssaan palloa muutamaksi tunniksi viikossa. Tarjottu tuki etäällä arjen tarpeista Miila Halonsaari toteaa, että kaikki huono-osaisuuden ehkäisyssä tarpeelliset palvelut ovat jo olemassa. Halonsaari panostaisi lisäksi äitiysja lastenneuvoloiden toimintaan niiden lasten tunnistamiseksi ja auttamiseksi, joilla on suuri riski syrjäytyä elämässään tai sairastua mielenterveyshäiriöihin. Ammattilaisten valmiit ratkaisumallit eivät aina vastaa kunkin perheen arjen tarpeita. – On käytetty jopa satojatuhansia euroja heidän nostamisekseen samojen mahdollisuuksien tasolle muiden kanssa. Ennaltaehkäisy etusijalle Myös vasemmistoliiton Tampereen kaupunginvaltuutettuna ja Pirkanmaan aluevaltuuston varajäsenenä toimiva Halonsaari myöntää, että palveluihin pääsy on usein hidasta ja henkilöstö kuormittunutta
Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet, ja maapallon keskilämpötila on jo kohonnut yli yhden asteen teollistumista edeltäneeseen aikaan verrattuna. Luottamus viranomaisiin heikkenee, ja mellakat ja mielenosoitukset yleistyvät kasvavan eriarvoisuuden vuoksi. Rooman klubi kehottaa muita maita seuraamaan Suomen, Islannin, Uuden-Seelannin ja Costa Rican esimerkkiä ja panostamaan ihmisten hyvinvointiin, sillä oikeudenmukaiset yhteiskunnat toimivat yleensä paremmin kuin epäoikeudenmukaiset yhteiskunnat, olivat ne sitten rikkaita tai ei.. Tänä päivänä ongel mat ovat vain monin verroin vakavammat kuin 1970-luvun alussa – erityisesti ilmastokriisin ja viime vuosikymmenten aikana lisääntyneen eriarvoisuuden vuoksi. Molemmat tulevaisuudenkuvat pohjautuvat 1980-luvulta lähtien yleistyneisiin poliittisiin ja taloudellisiin trendeihin, uusliberalismiin, vapaakauppaan, julkisten palvelujen leikkauksiin ja yksityistämiseen. 3 4 pintaa syvemmältä Liian vähän Liian myöhään Rooman klubin uusi raportti antaa ohjeita siihen, kuinka ihmiskunta pystyisi vähentämään eriarvoisuutta ja ehkäisemään ilmastokriisin vaikutuksia. Ensimmäistä skenaariota kutsutaan nimellä Liian vähän liian myöhään. Toinen optimistisempi skenaario on nimeltään Jättimäinen harppaus. Teksti Peik Johansson Kuva aLL over Press/kazi saLahuddin razu Rooman klubi tuli tunnetuksi vuonna 1972 julkaistusta raportista Kasvun rajat, jonka keskeinen teesi oli, että rajaton talouskasvu ei ollut mahdollista kovin pitkään, sillä maapallon resurssit ovat rajalliset. toisessa skenaaRiossa hallitukset eri puolilla maail maa ymmärtävät, että liian räikeäksi kasvanut eriarvoisuus on kaikkein pahin uhka yhteiskuntien vakaudelle. Viime syksynä Rooman klubi julkaisi maapallon ja ihmiskunnan haasteista uuden päivitetyn raportin nimeltään Earth for All (Maapallo kaikille). Vuonna 2050 lämpötila on kohonnut yli kahden asteen kriittisen rajan. Kirjan perusteesi on sama kuin 50 vuotta sitten eli että nykyinen meno ei voi jatkua. Lämpöaallot ja tulvat seuraavat toisiaan, ja vaikutukset ovat pahimmat köyhissä maissa. Raportin mukaan kulutuksen kasvu johtaisi ympäristökriiseihin ja yhteiskuntien romahtamiseen viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 1973 alkaneen öljykriisin jälkimainingeissa teosta myytiin yli 30 miljoonaa kappaletta 30 kielelle käännettynä. Ensimmäisessä skenaariossa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä vähenee hiukan, mutta samalla superrikkaat rikastuvat entisestään, eriarvoisuus kasvaa ja ilmastokriisi pahenee siitä huolimatta, että kasvihuonepäästöt alkavat vähentyä 2030-luvulla. kiRjassa esitellään kaksi skenaariota maailmasta ja ihmiskunnan tilasta tulevina vuosikymmeninä. Antarktiksen ja Grönlannin jäätiköiden sulaminen kiihtyy, ja Amazonin sademetsä muuttuu paikoitellen savanniksi
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt tulevat ja menevät mutta eivät tuhoa kokonaisia kaupunkeja tai kansakuntia, koska hallitukset pyrkivät ennaltaehkäisemään ilmastokriisin vaikutuksia ja antavat tukea luonnonkatastrofeista pahiten kärsiville. Äärimmäinen köyhyys poistuu maailmasta jo 2030-luvun alussa, kun Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa talous kasvaa nopeasti puhtaan energian käyttöönoton ansiosta. Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonepäästöjen määrä on vähentynyt 90 prosenttia vuoden 2020 määrästä. Yhdeksän prosenttia maailman väestöstä kärsii yhä aliravitsemuksesta, ja samaan aikaan kaksi miljardia ihmistä, neljäsosa maailman väestöstä, on ylipainoisia. Kansalaistulo otetaan käyttöön yhä useammassa maassa. 3 5 Tässä skenaariossa verotus on progressiivista, miljonäärejä verotetaan enemmän ja veroparatiisit ja ylikansallisten yhtiöiden verovälttely kielletään. RapoRtissa annetaan ohjeita siihen, kuinka ihmiskunta pystyy poistamaan köyhyyden, vähentämään eriarvoisuutta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa, muuttamaan globaalia ruuantuotantoa ja siirtymään puhtaaseen energiaan – kaikki mielellään samaan aikaan. Julkisia menoja kohdennetaan koulutukseen, terveyspalveluihin ja uusien työpaikkojen luomiseen. Rooman klubin raporttiin on ripoteltu myös monia ajatuksia herättäviä tilastotietoja: Esimerkiksi sementin ja teräksen tuotanto aiheuttaa 14 prosenttia maailman hiilipäästöistä. Naisten asemaa kohennetaan paremmilla palkoilla, laadukkaalla kouluopetuksella ja ilmaisilla terveyspalveluilla. Lihansyönnistä pitäisi siirtyä kasvipohjaisempaan ja terveellisempään ruokavalioon. Tekniset keinot ovat olemassa, ja monissa maissa kehityksen suunta on jo oikea. Energiaa voidaan puolestaan säästää siirtymällä aurinkoja tuulisähköön ja sähköllä kulkeviin ajoneuvoihin sekä käyttämällä uusien tuotteiden valmistuksessa kierrätettyjä raaka-aineita. Naisten aseman parantuminen hillitsee myös väestönkasvua. Ruuantuotannon muutos edellyttää täyskäännöstä pois länsimaisesta tehomaataloudesta, joka on yksi maailman suurimmista kasvihuonepäästöjen aiheuttajista. Eriarvoisuus vähenee, ja yleinen luottamus yhteiskuntaan kasvaa. Eriarvoisuutta vähennetään verotuksella, vahvistamalla ammattiliittoja ja rakentamalla taloudellisia turvaverkkoja. Painon mukaan mitattuna 70 prosenttia maailman linnuista on tuotantokanoja. n Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.. Köyhyyden poistaminen edellyttää köyhien maiden velkahelpotuksia, jotta hallitukset voisivat ulkomaanvelan lyhennysten sijasta käyttää rahaa pikemminkin peruspalveluihin ja toimeentulotukeen. Samoihin aikoihin väestönkasvu pysähtyy, kun maailmassa on 8,5 miljardia ihmistä. Raportissa peräänkuulutetaan metsäpeltoviljelyä, vuoroviljelyä ja kompostilannoitusta
Jokinen näkee tilanteen olevan vuosikymmenten kehityksen tulos. Teksti tuula KärKi Kuvat Emma GröNqvist sina. Silti hän ei usko tekevänsä samaa työtä enää kymmenen vuoden kuluttua. – Jos hoitoalalla ei tapahdu isoa muutosta, en jää näistä hommista eläkkeelle. Hän arvelee, että tilanne kärjistyy juuri nyt osittain myös koronapandemian aiheuttaman hoitovelan vuoksi. Jokinen on työskennellyt hoitajana 20 vuotta. Nyt on sitten patoutunutta hoidon tarvetta ja sairaudet ovat edenneet. 3 6 NäiN hoitaja uupui Hattulalainen läHiHoitaja Hanna Jokinen sairastui uupumukseen viime syksynä. En pysty, enkä tiedä, pystyykö kukaan, Jokinen arvioi. Ja Suomen syntyvyysluvut kertovat, että ongelma vain pahenee lähivuoKun uupumuksesta alettiin puhua työpaikalla, kävi ilmi, että monella oli samanlainen kokemus. Sama ihminen voi olla osastolla hoidossa. Päivystykset ovat jumissa ihan siksi, että ei ole paikkaa, johon siirtää potilaita sieltä. – Saimme puhumisen alulle töissä, ja kävi ilmi, että monella on ollut samanlainen kokemus, hän sanoo. Nyt on viimeiset hetket korjata epäkohtia. Tuskin tätä pystytään maahanmuutollakaan ratkaisemaan, koska tulijoita tarvitaan muissakin maissa, Jokinen sanoo. Rekryfirmat sitten ottavat oman voittonsa välistä. Nyt hän hoitaa vanhuksia. Liian vähän väkeä Suurin epäkohta on se, että hoitajia on liian vähän. Jokinen pitää isona ongelmana myös sitä, että hoitotyössä on kahdet markkinat. Eettinen ristiriita kuormittaa Jokinen työskentelee Hämeenlinnassa lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen yksikössä. Hän on unelma-ammatissaan. Siellä asiakkaat ovat kuntoutusja arviointijaksoilla tai säännöllisesti jaksolla, jonka aikana omaishoitaja lepää. – Terveydenhuolto ei ole ainoa ala, jolla on työvoimapula, emmekä voi ajatella, että kaikki koulutetaan lähihoitajiksi. – Hoitoala on tällä hetkellä järkyttävässä luisussa. Se oli hyvä ratkaisu. – Ihmiset jättivät menemättä hoitoon, jotta eivät olisi rasittaneet terveydenhuoltoa. – Niistä on hirvittävä pula. – Hoitajalle on kannattavaa ottaa rekryfirmojen kautta keikkoja, joista voi saada 20 euroa tunnilta, kun taas normaalisti tuntipalkka on alle 15 euroa. – Halusin itse palata töihin ja katsoa, sujuuko se, hän kertoo. Henkilökunnan lisäksi pitäisi saada lisää pitkäaikaishoidon paikkoja. – Tämä on seurausta siitä, kun 1990-luvulla ruvettiin karsimaan laitoshoitoa ja haluttiin, että kaikki hoidetaan kotona. Keikkailijoille maksetaan enemmän, koska muuten ei saada sijaisia. Hän selvisi siitä lopulta vähällä ja oli vain kaksi viikkoa sairauslomalla
Siksi Hanna Jokinen pitää työstään.. 3 7 Hoitajana näkee työnsä tuloksen ja tapaa mahtavia ihmisiä
Iltapäivällä pidetään kuntoutuskokouksia ja tehdään paperitöitä: yhteenvetoja ja arviointeja. Kuntoutus vähentääkin sairaalaosastojen ruuhkaa. – Tilanne olisi ehkä ollut erilainen, jos työ olisi ollut helppoa eikä sellaista, jossa on vastuussa ihmishengistä. – Ennen työpäivän päälle oli kokouksia ja päivät venyivät 14-tuntisiksi. – Koen, että politiikkaan osallistuminen on voimaannuttavaa. Piti opetella vähentämään. Niitä Jokinen ammattiyhdistysaktiivina seurasi läheltä yhdeksän kuukautta. Oli pelkoa ja jännitystä ja samaan aikaan suuri vastuu. – Tuntuu, että siitä ei päästä pois, vaikka muualla ihmiset liikkuvat ilman maskeja ja matkustavat ympäri maailmaa. Tai voi olla joku, joka on kaatuillut paljon kotona. Hoitotyöstä tekee kuormittavaa eettinen ristiriita. – Se on uuvuttanut hoitohenkilöstöä kaikkialla, Jokinen toteaa. – Yhteiskunta säästää rahaa, kun omaishoitajia palvellaan tai jos sairaalakierteen kautta kohti lopullista pitkäaikaishoitopaikkaa luisumassa oleva ihminen saadaan väliintulolla, kuntoutuksella, hyvällä ravitsemuksella, tukipalvelulla ja fysioterapialla vaikkapa vielä vuodeksi kotiin, Jokinen sanoo. Sitten en saanut lomallakaan kierroksia pysähtymään. – Se on ehkä parasta tässä työssä, hän arvelee. – Meillä on kuntouttava työote kaikessa. – Minulla oli tosi paljon lautasella yhtä aikaa, koska olen innostuja ja tykkään yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Viime vuonna hoitoalalla käytiin raskaat työehtosopimusneuvottelut. – He pelkäävät olla kotona yksin ja soittavat sitten päivystykseen ja ambulanssin. Aamuvuorossa kuunnellaan raportti, tehdään perushoitoa, tarjoillaan lounaat. Monessa mukana Jokinen uupui, koska oli mukana monessa. – Arviointiin tuleva ihminen voi olla joku, jolta omaishoitajapuoliso on kuollut. Työhyvinvointipäiviä ei pidetty pariin vuoteen ja yhteiset kahvihetketkin lopetettiin. Jokinen luopui Vasemmistonaisten valtikassa eli hallituksessa toimimisesta, jättäytyi pois eduskuntavaaleista ja ammattiyhdistystoiminnan paikallistasosta. Mietimme, mihin ihminen sijoitettaisiin. Voi jopa olla niin, että koti on palanut ja mietitään, millaiseen asuntoon henkilö menee jatkossa. Hän pitää ongelmallisena sitä, että terveydenhuolto tuntuu yhä jumittavan korona-ajassa. Uuvuttavaa on ollut sekin, ettei koronasta tiedetty paljoa. Hän on lisäksi vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen ja aluevaltuutettu. Siitä voisi löytyä ratkaisu juuri pelkääjille, mutta sitä pitää vielä kehittää. – Haluaisin tehdä työni paremmin, olla läsnä ja vähemmän kireä ja kiireinen. – Siinä hoitajan luona asuu vanhuksia. Se kuormittaa, että joutuu jatkuvasti pyytämään potilasta odottamaan vielä vähän, Jokinen sanoo. Nyt Jokinen huolehtii siitä, että viikkoon mahtuu päiviä, jolloin ei tarvitse tehdä mitään. Se oli pakkopullaa, Jokinen kuvailee. Osasto puolitettiin ja puolet hoitajista siirrettiin muualle töihin. Potilaat ovat 60–100-vuotiaita ja työ on kolmivuorotyötä, jossa yövuoroja osuu kohdalle yksi tai kaksi kolmessa viikossa. Jokinen ehdottaa perhehoitoa yhdeksi ratkaisuksi yksinäisyyden ongelmaan. – Työ ei tuntunut mielekkäältä. Emme esimerkiksi tarjoile ruokaa sänkyyn, jos ihminen suinkin pääsee yhteisöpöydän ääreen. – Neljällä työ on varsinaista haipakkaa, kuudella ehtii hoitamaan kunnolla. Mutta kun sitäkin on paljon, missään kohtaa ei ollut aikaa pysähtyä. Asiakkaita on kahdella osastolla yhteensä 26, hoitajia neljästä kuuteen. – Ensimmäisen koronavuoden vältin käymästä missään. 3 8 viikon joka kuukausi. Myös koronalla on ollut osansa uupumukseen. Kun kokoukset alkoivat mennä sekaisin ja olin vääränä päivänä paikalla, oli selvää, ettei kaikki ole kohdallaan. Meillä on yhä lähes yhtä tiukat säännöt kuin pandemian alkuaikoina, jolloin sairaudesta ei tiedetty juuri mitään. Kesällä loppuu myös kunnanhallituksen pesti. Tyypillistä työpäivää ei ole. Samaan aikaan työyhteisö on vieraantunut. – Lisäksi olen opetellut tarvittaessa pyytämään varajäsentä tilalleni. Psyykeni ei olisi kestänyt sitä, että minä ”Tilannettahelpottaisise, ettäautettaisiinniitä, jotkapelkäävät.”. Kamelin selän kuitenkin katkaisi se, että oma työ oli kesällä tavallista raskaampaa. Kesä meni paljolti epävarmojen opiskelijasijaisten kanssa. – Mutta vielä enemmän tilannetta helpottaisi se, että autettaisiin niitä, jotka pelkäävät, hän jatkaa. Lounaat saatettiin syödä yksin liinavaatekomerossa, koska piti välttää kontakteja. Kokeilemme, pystyykö ihminen kävelemään rollaattorin avulla edes kolme metriä
He toivovat, että heillä on turvallista ja puhdasta. – Työssä myös näkee oman jälkensä, kun joku vaikkapa oppii rollaattorinsa kanssa uudelleen kävelemään. Hyviä puoliahan on. On toki ihmisten oikea kokemus, että työ on raskasta, mutta hoitoalan hyvät puolet ovat jääneet pimentoon. Muuten pitää mennä siihen, että aletaan karsia sosiaalija terveyspalveluista. Tehdään arjen asiat ja joku ottaa kädestä kiinni. Negatiivista puhetta Jokinen on sitä mieltä, että ongelmista pitää puhua, myös terveydenhuollon ongelmista. – Mutta kun alettiin puhua, alasta on sitten puhuttu hyvin ongelmakeskeisesti, ja äkkiä negatiivinen puhe vei kaiken ilmatilan. n Hanna Jokinen on maailman parhaassa ammatissa, muttei usko, että jää siitä eläkkeelle.. Hoitajan työ on Jokisen mukaan se paras työ. – On pakko uskoa, että voidaan. Lisäksi monet meidän hoidettavat ovat mahtavia tyyppejä, on hyviä juttuja ja sutkautuksia. Millaista työn sitten pitäisi olla. – Vanhukset toivovat eniten sitä, että hoitaja on ihminen ihmiselle. Enää hän ei välttele kontakteja. Ketkä sitten jätetään hoitamatta. – Tykkään siitä vallankin niinä päivinä, kun on aikaa ja voin tehdä sitä omalla persoonallani. Jokinen ei uskaltanut juurikaan tavata edes sukulaisiaan tai ystäviään. 3 9 olisin tuonut taudin työpaikalleni. – Olen käynyt jopa ulkona juhlimassa. Jokinen uskoo kuitenkin, että terveydenhuollon tilanne voidaan korjata. Mutta juuri näistä pienistä asioista luovutaan ensimmäisenä, kun on kiire. – Vaikka kotona oli puoliso, oli yksinäisyyttä ja eristäytymistä, hän kertoo. On huumoria ja yhteisöllisyyttä, kun on asunut vuosia yksin ja kunto heikkenee ja pelottaa, ettei pärjää yksin
Teksti Arto HuoVinen NeuvostoliittooN kuuluNeet Keski-Aasian maat – Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan – itsenäistyivät 1991. 4 KesKi-AAsiA pyristelee KAuemmAKsi Venäjästä Hyökkäyksellään Ukrainaan Venäjä ampui itseään nilkkaan myös KeskiAasiassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli šokki, joka on vauhdittanut Kiinan ja Turkin asemien vahvistumista Venäjän kustannuksella. Keski-Aasian maat ovat pyrkineet lisäämään liikkumavaraansa. Ne ovat kuitenkin jääneet vahvasti Venäjästä riippuvaisiksi niin talouden, liikenneyhteyksien kuin turvallisuuspolitiikankin suhteen. Tilanteesta hyötyvät Kiina ja Turkki. Neuvostoaikaiset nimet kuten Lenin ja. Venäjän isonveljen asennetta kuvaa, miten duumassa ärähdettiin kiukkuisesti ja jopa uhkaillen (tyyliin ”tästä se alkoi Ukrainassakin”), kun Kirgisian pääkaupungissa Biškekissa alettiin viime syksynä puhua kaupunginosien nimien muuttamisesta
MarraskuussaCSTO:nkokouksessaArmenian. 4 1 Kiinan presidentti Xi Jinping (kuvassa vasemmalla) ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?an poseerasivat Shanghain yhteistyöjärjestön kokouksessa Uzbekistanin Samarkandissa viime syyskuussa. KazakstanistaXijatkoiUzbekistaninSamarkandiin,jossapidettiinShanghainyhteistyöjärjestön(SCO)huippukokous.Vuonna2001perustetun SCO:njäseniäovatedellämainitutKeski-Aasian maatlukuunottamattaTurkmenistaniasekäKiina, Venäjä,IntiajaPakistan. TadžikistanjaKirgisiakävivätsyyskuussalyhyenrajakahakan.MolemmatovatVenäjänjohtamanKollektiivisenturvallisuusjärjestön(CSTO)jäseniä,muttaVenäjäeikyennyttilannettasovittelemaan.ApuuntarvittiinKiinanjohtamaSCO. Kiinanpresidentti Xi Jinpingtekiensimmäisen valtiovierailunsapitkänkoronatauonjälkeenKazakstaniinviimesyyskuussa.HänvakuuttiKiinan tukevanKazakstanin”itsenäisyyttä,suvereniteettiajaalueellistakoskemattomuutta”. HyökkäysUkrainaanlisäsiKazakstanissapelkojasiitä,että Vladimir PutinsaisiKazakstanin suurestavenäläisvähemmistöstätekosyynhyökätämyössinne.ToisaaltaVenäjänheikkomenestys Ukrainassaonkertonut,ettäVenäjänvoimaonehkäkuviteltuturhansuureksi. LokakuussaVenäjänjohtamanItsenäistenvaltioidenyhteisönkokouksessaTadžikistaninpresidentti Emomali RahmonvaatiPutiniltajulkisesti ”enemmänkunnioitusta”Keski-Aasianmaitakohtaan. KiinaonlisännytsotilaallistayhteistyötäjaasekauppaaKeski-Aasiankanssa.ToissavuonnaKiinasopirahoittavansasotilastukikohdanTadžikistaniinlähelleAfganistaninvastaistarajaa.Viime marraskuussaKiinajaTadžikistansopivatsäännöllisistäyhteisistäsotaharjoituksista. A ll O v er Pr es s/ Tu r k in Pr es id en Tin k A n sl iA SverdlovajateltiinvaihtaaKirgisianomaanhistoriaanliittyviksi. Kiinan vaikutusvalta kasvaa VenäjänjoukotkävivätviimevuodentammikuussakääntämässäKazakstaninsisäisenkriisinpresidentti Kassim-Jomart Tokajevineduksi.Koskaan eivoikuitenkaantietää,kenenpuolelleVenäjä asettuu,jossepuuttuuKeski-Aasianmaidensisäisiinasioihin
Se on kasvattanut kauppaansa Keski-Aasian maiden kanssa ja lisännyt investointeja niihin. Varauksellisesti suhtaudutaan myös Kiinan lähettämiin työläisiin ja heitä suojaaviin yksityisiin turvayhtiöihin. Tässä sen keskeinen väline on vuonna 2013 käynnistetty Vyö ja tie -hanke (BRI), joka tunnetaan myös Uutena silkkitienä. Hyökkäys Ukrainaan on osaltaan vauhdittanut kehitystä. Venäjä ei ole läheskään ulkona Keski-Aasiasta, mutta sen vaikutus on pikku hiljaa heikentynyt. Keski-Aasian kautta kulkevat reitit kiinnostavat myös Turkkia, joka haluaa vähentää Venäjän ja Iranin kautta kulkevien reittien merkitystä. Näiden väylien merkitys korostuu nyt, kun EU-maat hakevat Venäjän kiertäviä reittejä. Kiina ja Turkki ovat yhdistäneet väylähankkeensa, ja kun reitit ovat koko kapasiteetiltaan valmiita, lyhenevät kuljetusajat huomattavasti. Kiinan rahoittamat väylät suuntautuvat idästä länteen. Maiden itsenäistyttyä Turkki alkoi tyrkyttää niille panturkkilaisuutta, mutta Keski-Aasian maat eivät halunneet vaihtaa vanhaa venäläistä isoaveljeä turkkilaiseen isoonveljeen. Turkmenistanista Uzbekistanin ja Kazakstanin kautta Kiinaan kulkeva kaasuputki valmistui 2009. Nykyisessä tilanteessa yksi niistä ovat Turkin talousongelmat: missä määrin Turkilla on varaa jatkaa suuria investointeja Keski-Aasiaan. Keski-Aasian maille yhteistyö Turkin kanssa lisää liikkumavaraa sekä Venäjän että Kiinan suuntaan. n Uudetsuuret liikennehankkeet ohittavatVenäjän.. Jäseniä ovat Turkin lisäksi Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia ja Uzbekistan. 1990-luvun jälkeen Turkki valitsi käytännöllisen lähestymistavan. Pitkään puuhatun Kiinasta Kirgisian kautta Uzbekistaniin kulkevan rautatien rakentamisen odotetaan alkavan tänä keväänä. Nato-maa Turkki on ostanut ilmatorjuntaohjuksia Venäjältä, ja Rosatom rakentaa ydinvoimalaa Turkkiin. Suuria väylähankkeita Kiina on kiinnostunut Keski-Aasian luonnonvaroista ja liikennereiteistä. 4 2 presidentti Nikol Pašinjan siirtyi niin, ettei joutunut ryhmäkuvassa Putinin viereen. Turkki tasapainoilee, eikä se halua astua liiaksi Venäjän varpaille. Myös Kiinan vallalla on rajansa. Tämä tarkoittaa sitä, että ne ohittavat Venäjän ja vähentävät vanhempien Keski-Aasiasta pohjoiseen Venäjälle suuntautuvien väylien merkitystä. Venäjä ei silti ulkona Turkin vaikutusvallalla on kuitenkin rajansa, kuten Toni Alarannan ja Kristiina Silvanin UPI-raportissa vuosi sitten todettiin. Elokuussa Turkki ja Venäjä allekirjoittivat sopimuksen talousyhteistyöstä. Kazakstan, Kirgisia, Turkmenistan ja Uzbekistan ovat kielellisesti ja kulttuurisesti lähellä Turkkia. Turkille suhteet Kiinaan ovat niin tärkeät, että se vuonna 2019 veti tukensa Kiinan uiguurivähemmistöltä, vaikka kyseessä on turkkilaissukuinen kansa. Kiina on tarjonnut Keski-Aasian maille miljardi-investointeja, kiinalaisia tuotteita ja pääsyä Kiinan isoille markkinoille. Samana vuonna valmistui Kazakstanin omilta kaasukentiltä Kiinaan kulkeva putki. Se myy droneja Ukrainaan muttei ole mukana Venäjälle asetetuissa pakotteissa. Turkin Azerbaidžanille myymät dronet osoittivat tehokkuutensa Vuoristo-Karabahin sodassa syksyllä 2020, ja niitä on sen jälkeen myyty Kirgisiaan ja Turkmenistaniin sekä lisenssillä Kazakstaniin. Turkilla ei ole suoraa rajayhteyttä minkään Keski-Aasian maan kanssa. Väylän keskeinen osa, Azerbaidžanista Georgian kautta Turkin Karsiin kulkeva rautatie valmistui 2017. Sen kuningashanke on Turkmenistanista Kaspianmeren ja Kaukasuksen kautta Turkkiin kulkeva liikenneväylähanke TITR. Turkin aloitteesta perustettiin 2009 Turkkilaisten maiden neuvosto, jonka tehtäväkuvaa laajennettiin marraskuussa 2021 ja nimi muutettiin Turkkilaisten maiden järjestöksi (OTS). Tarkkailijajäseniä ovat Unkari (!), Turkmenistan ja Pohjois-Kypros. Siirtotyöläisten rahalähetyksillä on suuri merkitys Keski-Aasian maiden talouksille. Kiina ja Keski-Aasia kilpailevat rajallisista vesivaroista, ja lisäksi uiguurien kohtelu suututtaa keskiaasialaisia. Turkki hakee myös strategista yhteistyötä ja myy aseita Keski-Aasian maihin. Keski-Aasiassa on alettu pelätä Kiinan suurten hankkeiden johtavan velka-ansaan. Ukrainan sodan alettua yhä useammat keskiaasialaiset siirtotyöläiset valitsevat mieluummin Venäjän sijasta Turkin. Armenia on näreissään siitä, ettei se mielestään saanut Venäjältä tarpeeksi tukea Vuoristo-Karabahin sodassa Azerbaidžania vastaan. Turkki – isoveli vai kaveri
4 3 Verojen salat 03 dialogi Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér uskoo, että vero keskustelu voisi olla hyvin toisenlaista, jos suomalaiset laajemmin ymmärtäisivät, että kaikkein suurituloisimpien verotus ei aina ole progressiivista.
Sitäkin pitää tarkastella, varsinkin jos tämä sopeuttaminen halutaan tehdä oikeudenmukaisesti. Meillä on Suomen veropohjassa aukkoja, jotka pitää mielestämme tukkia siitä huolimatta, mikä vallitseva talou. Veroista puhuttaessa keskitytään liikaa ansiotuloverotukseen, vaikka pääomien verotuksessa on satojen miljoonien aukkoja. Sonja Finér: Olisi kauhean kiva, jos siinä keskustelussa puhuttaisiin myös tulopuolesta. Teksti toivo Haimi Kuvat laura Karlin KU: Kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér, mitä ajatuksia keskustelu valtiontalouden tasapainottamisesta sinussa herättää. Sinänsä Finnwatchilla ei ole kantaa siihen, pitääkö valtiontaloutta sopeuttaa ja kuinka paljon. 4 4 Pääomaverotus on lePsua Finnwatchin Sonja Finérin mukaan suomalainen keskustelu verotuksesta on tasoltaan matalaa. Pidämme kuitenkin esillä ajatusta siitä, että myös valtiontalouden tulot ovat tärkeitä
Kun kysytään,. Jos kaikki veropohjan aukot laskettaisiin mukaan, päästäisiin varmasti yli miljardiin euroon. Vaalikeskusteluissa tai vaalikoneissa voidaan kysyä, pitääkö veroja korottaa vai pitääkö niitä laskea, sen enempää erottelematta, mistä veroista puhutaan. Moni asia on kuitenkin sittemmin muuttunut: on pantu toimeen EU:n veronkiertodirektiivejä ja muuta sääntelyä, eli ne laskelmat vaativat päivittämistä. Esimerkiksi vakuutuskuorten osalta voidaan vain karkeasti arvioida, mitkä niiden verovaikutukset voisivat olla. Millaisia ongelmia verotuksen oikeudenmukaisuudessa on. Osa nostetusta osingosta on kokonaan vapautettu osinkoverosta. Kun kuuntelee julkista keskustelua, tilanteesta syntyy täysin päinvastainen kuva. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tämän verotuen kustannukset ovat noin 830 miljoonaa euroa ensi vuonna. Eihän kukaan tykkää veroista, eikä niitä huvin vuoksi kerätä. Keskivertokansalainen varmaankin ajattelee verotusta ensisijaisesti oman verotuksensa kautta. Emme ole tehneet kattavaa arviota, jossa olisi laskettu yhteen sekä kotimaiset että kansainväliset veropohjan aukot. Kansainvälisellä puolella on ongelmia korkovähennysrajoituksissa. Siinäkin puhutaan siis todella isoista verovapaista tuloista, joille voitaisiin asettaa jonkinlainen lähdevero. Se kohdistuu pääasiassa kaikkein varakkaimmille ja hyvätuloisille, eli se on hyvin epäoikeudenmukainen. Veropohjassa on siis aukkoja, joita varakkaat ja suurituloiset voivat käyttää hyväkseen ja päästä hyvin kevyellä verotuksella. Lisäksi listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verottomuus on taloudelle haitallinen. Silloin päädyimme 430–1 400 miljoonan euron verovajeeseen. Tämä tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta, ja on tarkoitushakuista, että verotuksesta puhutaan juuri sillä tavalla. Kotimaisista aukoista tulevat ensimmäisenä mieleen pörssiin listaamattomien osakeyhtiöiden osingot. Myös valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa huomautettiin, että osinkoverohuojennus on tällä hetkellä liian antelias. Ongelmat verotuksen oikeudenmukaisuudessa on korjattava suhdanteista ja taloudesta riippumatta. Kun katsotaan pääomatuloverotusta ja sen aukkoja, sitten tilanne näyttää aivan toiselta. Meidän verokeskustelumme taso on hirvittävän matala. Kansainvälisesti on tehty arvioita perustuen julkisiin maakohtaisiin veroraportteihin ja muihin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Muita veropohjan aukkoja ovat vakuutuskuoret, joita varten luotiin lainsäädäntö viime hallituskaudella. Se on vaikeaa siksikin, että kaikki tieto ei ole saatavilla. Meillä on paljon osinkoja, joita maksetaan tahoille, jotka on vapautettu veroista. Puhutaan kuitenkin sadoista miljoonista jo yksin listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen kohdalla. Mitä mieltä olet tästä ristiriidasta. Niissä on päästy miljardiluokan lukuihin Suomen verovajeesta, mutta arviot ovat huomattavan karkeita. Kyllä, ansiotuloverotuksesta voidaan Suomessa sanoa, että se on korkealla tasolla, vaikka Finnwatchilla ei olekaan asiaan kantoja. Tämän hallituskauden aikana on puhuttu myös lähdeverosta, jota ei kuitenkaan saatu toteutettua. Selvitysvaiheessa keskusteltiin viiden prosentin lähdeverosta, mutta sitä ei saatu aikaiseksi. Lähdeveroa tarkastellut työryhmä arvioi, että jopa 1,3 miljardin euron arvosta lähdeverosta vapautettuja osinkoja maksetaan ulkomaille. Siellä on tiivistettävää, koska edelleen yhtiöt voivat erilaisilla korkojärjestelyillä suunnitella verotustaan niin, että verotettava voitto näytetään jossain matalamman verotuksen maassa. Sitten meillä on luotu esimerkiksi osakesäästötilejä ja muita pienempiä veropohjan aukkoja, jotka hyödyttävät niitä, joilla on jo valmiiksi kaikista eniten varallisuutta ja yleensä myös tuloja. Jos vertaamme vaikkapa Tanskaan, jossa vaikka osinkoja verotetaan todella paljon enemmän, kyllähän Suomen verotus vaikuttaa aika lepsulta. Puhutaan ”himoverotuksesta” tai siitä, että Suomessa rangaistaisiin rikastumisesta. Finnwatchissa olemme vuonna 2016 arvioineet kansainvälistä aggressiivista verosuunnittelua. Kuinka paljon valtiontalous hyötyisi siitä, jos veropohjan aukot tukittaisiin. Tästä on asiantuntijoiden keskuudessa laaja yhteisymmärrys. 4 5 Finnwatch Perustettu lokakuussa 2002 edistää vastuullista yritystoimintaa tutkii yritysten ihmisoikeusja ilmastovaikutuksia sekä verovastuullisuutta Vaikuttaa yrityksiin, sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun dellinen tilanne on
”Eihänkukaantykkää veroista,eikäniitähuvin vuoksikerätä.” 4 6. Aika ison paskamyrskyn saa niskaansa esimerkiksi esittämällä tutkimukseen pohjautuvia näkemyksiä vaikkapa aikaisemmin mainitusta osinkoverotuksesta. Millaisesta vaikuttamisesta siinä on kyse, ja miltä se näyttää kansalaisjärjestön näkökulmasta. Kyllä. Lisäksi verotus on hirveän tekninen ja vaikea asia. Suomessa progressiiviselle verotukselle on kansalaisten suuri tuki, ja jos ihmiset laajemmin ymmärtäisivät, että kaikkein suurituloisimpien verotus ei aina ole ylemmissä tuloluokissa progressiivista, keskustelu voisi olla hyvin toisenlaista. Verokeskustelumme on aika aggressiivista. Kyse on myös siitä, että eliitti hengailee eliitin kanssa ja ottaa toisiltaan vaikutteita ja näkemyksiä. pitäisikö veroja nostaa, hän ajattelee, ettei halua maksaa enempää vaikkapa ansiotuloveroa. Tämä ei tietenkään päde pelkästään veroihin, vaan kaikkiin muihinkin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joissa on vahvaa edunvalvontaa. Uskon, että se hiljentää monia sellaisia ihmisiä, joiden mielestä tästä asiasta pitäisi puhua. Siinä asiantuntijuudella on suuri rooli, ja sillä on myös helppo pelata. Hyvä kun edunvalvonta mainittiin, koska verotuksemme on pitkälti onnistuneen lobbauksen tulosta. Iso ongelma on myös verotietojen julkisuudessa, koska vain verotettavat tulot ovat julkisia. Henkilön verovapaat tulot voivat olla moninkertaisia veronalaisiin tuloihin verrattuna, mutta niitä ei julkisteta missään. Keskustelu on tarkoituksella viety tällaiseksi. Finnwatch on kansalaisyhteiskunnan puolelta harvoja järjestöjä, jotka pitävät verokysymyksiä esillä, mutta toisella puolella on aikamoinen juristien armeija elinkeinoelämän etujärjestöissä ja yksittäisissä yhtiöissä. He eivät kuitenkaan halua nostaa asiaa esiin, koska keskustelu on niin aggressiivista
Se on ainoa eduskuntapuolue, joka on toistuvasti jättänyt vastaamatta Finnwatchin veropohjan aukkoja ja verovälttelyä koskevaan kyselyyn. Keväällä mennään jo kovaa vauhtia kohti eduskuntavaaleja. Ainahan sitä toivoisi järkevää ja nyansoitua keskustelua! En kuitenkaan tiedä, onko se realistinen toive. Toivoisin, että mietittäisiin niitä sanoja ja käsitteitä, joita käytetään. Kun katsotaan hallituspuolueiden vero -ohjelmia, tältä hallitukselta odotettiin paljon enemmän kuin mitä todellisuudessa saatiin aikaan. Jos me emme puutu siihen nyt, muuttuvat korjaustoimenpiteet myöhemmin vaikeammiksi. Siinä vaiheessa pystyi jo toteamaan, että ne tuskin toteutuvat. Raha on valtaa, ja kun raha keskittyy, myös valta keskittyy. Keskustan virallisista linjauksista on kuitenkin vaikeaa saada tietoa. Olemme toteuttaneet kyselyn kahdesti, eikä keskusta avannut veropohjan aukkoja koskevia poliittisia näkemyksiään kummallakaan kertaa. Kun puhutaan esimerkiksi leikkaamises4 7 ta, pitäisi nostaa esille myös esimerkiksi verotukien leikkaaminen. Eikä tietenkään kannata lähteä sellaisiin keskusteluihin ja narratiiveihin, joissa ollaan jo valmiiksi häviöllä. Eräs norjalainen verotutkija sanoi, että kun rikkaat pääsevät kiipeämään yhteiskunnan huipulle, heillä on tapanaan viedä tikkaat mennessään. Se on mielestäni kiinnostavaa, koska heillä on hallituksessa ollut todella paljon valtaa päättää veropolitiikan linjasta. Nämä kaikki asiat yhdessä vaikuttavat siihen, kenen ääni kuuluu. Suomessa on tällä hetkellä vasemmistolaisin hallitus vuosikymmeniin. Verot ovat kustannus, ja kustannuksia on järkevää pyrkiä vähentämään. Siinä ei ajatella valtiontalouden kokonaisuutta tai sitä, toteutuuko yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Mistä se mielestäsi kertoo. n. Yhtiöillä on suora taloudellinen intressi keventää verotustaan. Keskustan ”tahtopolitiikka” on näkynyt vahvasti hallituksen verolinjoissa. Millaista talousja verokeskustelua toivot. Silti isoja päätöksiä verotuksen oikeudenmukaistamiseksi ei ole saatu tehtyä edes tällä hallituspohjalla. Keskusta asetti kynnyskysymykseksi jo hallitusneuvotteluissa, että yritysten verotusta ei saa nostaa. Monet hallitusohjelmaan kirjatut uudistukset, kuten arvonnousuvero tai väliyhteisölain korjaaminen, kirjattiin nimenomaan siten, että asiasta tehdään selvitys. Suomessa vielä tois taiseksi tuloja varallisuuserot ovat verrattain pieniä, joten meillä on mahdollisuus puuttua tähän kehitykseen
4 8
Vaikka ei erityisemmin äänikirjojen ystävä olisikaan, veljesten omaääninen luenta tuo nostalgissävytteisen reflektoinnin merkityksellisistä elämänkokemuksista elävästi kuulijan iholle. Kirja on saatavilla myös äänikirjana, jossa veljekset lukevat omat osuutensa. Molemmilla heistä on vahva kiinnostus histo riaan, erityisesti sen saranakohtiin, joihin tekstit peilautuvat. Vuodet-kirjan kieli on kaunista, taiten kirjoitettua, sivistyneiden kirjailijoiden lyhyitä, veres lihalla kirjoitettuja kiteytyksiä elämän eri vaiheista. Sitä kirjailijaveljekset omalla kohdallaan karsastavat. Kytkemme kirjassamme yksityisen yhteiskuntaan ja ihmiskohtaloihin kirjoittamalla niistä tihentyneistä hetkistä, jolloin ajan lineaarisuus. Hienovireinen, suruntäyteinen ja kiinnostava kirja koostuu lyhyistä, muistelmallisista, vuoroin Kjellin ja vuoroin Mårtenin kirjoittamista esseistä. – Alitajuisesti tämä varmasti oli lähtökohtamme. – Kytkemme kirjassamme yksityisen yhteiskuntaan ja ihmiskohtaloihin, Kjell Westö sanoo. Kipeän kauniista rakkaudesta läheisiin, erityisesti heidän äitiinsä, Helsinkiin, Eurooppaan, maailmaamme. Nostalgiaa historian saranakohdissa Kirjan kantavana teemana on tekijöiden henkilökohtainen historia, mutta trendikästä autofiktiota Vuodet ei edusta. Teoksen on suomentanut Laura Beck. 4 9 Kirjallisuus teKee maailman näKyväKsi Westön kirjailijaveljekset kirjoittivat yhdessä muistelmallisia esseitä. Rakkaudesta sivistykseen. Teksti sisKotuuliKKi toijonen Kuvat antti yrjönen Kjell ja Mårten Westön kirjoittama koskettava muistelmateos, Vuodet (Otava 2022) kuvaa katoamattomia hetkiä ja omaa aikaamme kaikkien tuulten riepoteltavana. Meitä molempia kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat, historia, musiikki ja kirjallisuus, joten vain henkilökohtaisista kokemuksista kertominen ei riitä. Henkilökohtaisten kokemusten limittyminen maailmanhistorian, kulttuuripolitiikan ja taiteen kontekstiin historiallisessa ja poliittisessa perspektiivissä tekee Vuodet-kirjasta erityisen kiinnostavan. Rakkaudesta musiikkiin, urheiluun, tieteisiin ja taiteisiin, erityisesti kirjallisuuteen
Surun musta aukko Veljekset kirjoittavat riipaisevasti surun ja hiljaisuuden verhojen hämärissä eläneen äitinsä elämästä sairauden varjossa. Kyräilyä kirjailijakuplassa 37-vuotisella kirjailijanurallaan menestynyt ja moneen kertaan palkittu Kjell Westö kirjoittaa yllättävän avoimesti myös kodittomuudestaan korkeakulttuurin maailmassa. Sivistyneet kirjailijat tarkkailevat ja arvioivat itseään ja kokemuksiaan herkästi, kauniisti ja hauskastikin. En myöskään lakkaa ihmettelemästä sitä paradoksia, että eräs kirjallisuuden tärkeistä tehtävistä on avata maailmaa ja nostaa asioita pöydälle, mutta kirjallisuuselämän hiljaisista säännöistä ei saisi pukahtaa sanaakaan, Kjell puuskahtaa. Se oli eräänlaista surutyön loppuunsaattamista. Kirja alkaa Kjellin kuvauksella matkasta Veikkolan parantolaan tapaamaan siellä hoidossa olevaa äitiä Mårtenin ollessa vauva ja päättyy äidin kuolemaan ja pohjattomaan suruun. Famu ja mummi jäivät leskiksi alle kolmekymppisinä. Kotimme hiljainen, ahdistunut ilmapiiri edesauttoi omalla tavallaan kirjailijan uralle päätymistäni. Kun kirjani alkoivat myydä, minut hylättiin niissä piireissä, koska ristiriita kaupallisesti menestyneen kirjailijan ja pienen lukijakunnan avantgarden välillä on ilmeinen. Vaikka äiti jumahti aina enenevässä määrin keltaisen nojatuolinsa uumeniin, kirkkaat kaudet olivat myönteisiä. Äitimme ei peitellyt psyykkistä sairauttaan vaan puhui siitä hyvinkin avoimesti yksityisesti ja yhdistystoiminnassa, muun muassa FST:n ohjelmassa. Jossain kirjoitettiin tänäkin syksynä, että on täyttä koketeeraamista, että puhun avoimesti tuosta kodittomuuden tunteesta. Hän halusi himmentää stigmaa psyykkisesti sairaiden kohdalla. Vaikka siinä on hyvinkin avointa ja intiimiä tilitystä, kirja on tärkeilemätön ja humoristinen. – Oli tietenkin kipeää kirjoittaa äidistä. Kirjoittamisen euforinen lumo ”Kun itse saan ensimmäisen aavistuksen siitä keveydestä ja ilosta, jota voi tuntea tullessaan oman tekstinsä kantamaksi, tunne on lumoava ja eufori. Vasta neljänkymmenen ikävuoteni tienoilla ymmärsin, että minulla oli sisälläni ontto kohta, jota oli vaikea täyttää”, Mårten kirjoittaa. Mielenkiintoista on, että Mårtenin, joka jäi vanhempiemme avioeron jälkeen äidin kanssa kahdestaan, teksteissä on enemmän valoisuutta kuin omissani. Sentimentaalisuuden ja patetian ottaessa valtaa se murretaan tyylikkäästi huumorilla ja itseironialla. Hän uskoo vahvasti, että kirjoilla ja kirjoittamisella on merkitystä, vaikka ne ovat vain sarja haihtuvia kertomuksia miljardien muiden joukossa. Sodasta vaiettiin perhepiirissä lähes totaalisesti. Olen varmaan yliherkkä, mutta satutti, kun kollegat alkoivat karsastaa minua, kun kirjani komeilivat myyntilistojen kärjessä. Luin paljon, ja myöhemmin aloin kirjoittamaan. – Minua ei kiinnosta asemoituminen eivätkä valtataistelut, joita kulttuurin piirissä riittää. Äidissä asuva suru, se musta aukko, oli niin vahva, etten kyennyt olemaan veljeni tukena niin paljon kuin olisi pitänyt. Koska kukaan ei oikein ole kertonut menneisyydestä, on itse otettava selvää siitä, Kjell toteaa. Voi olla, mutta minulle tuo tunne on totta, ja minulla on oikeus kirjoittaa siitä. Vaarana tosin on tulla älymystön arvostelemaksi”, Kjell avaa lähtökohtiaan esseessään ”Pitkä yksinäisyys 2021”. – Huomasimme vasta kirjan valmistuttua, että äidistämme oli tullut yksi vahvimmista punaisista langoista kerronnassamme. Isoäitiemme ja vanhempiemme suru oli syvää ja kaikenkattavaa. 5 hälvenee, jolloin salama ikään kuin välähtää ja vuosien tai vuosikymmenten erottamat näyt ovat yhtäkkiä mielessäni samanaikaisia, Kjell kuvaa. – Isänisä kaatui Summassa talvisodassa helmikuussa 1940 ja äidinisä jatkosodan etenemisvaiheessa elokuussa 1941. Tampereen-mummimme oli aivan ihana. Olen aina halunnut vain kirjoittaa omia runojani ja tarinoitani, soittaa kitaraa bändeissä ja säveltää. Sotien pitkät varjot Sotaorpous on luonut pitkät varjot Westön perheen elämään. Äitimme tarinan synkät juonteet olivat sotaorpouden tuoman loputtoman surun ja kaipuun aiheuttamaa tuskaa, Kjell pohdiskelee. ”Päätin lähteä jokaisessa tekstissä jostakin mieleen painuneesta hetkestä, jotka muistan niin voimakkaasti, että se on melkein fyysistä, kuin ne olisivat varastoituneet ruumiiseeni. Vuodet-kirjassa on molempien taholta myös paljon filosofista pohdintaa ja itsetutkiskelua. Siksi rohkenimme, avoimesti ja kunnioittaen kertoa, millaista äitimme elämä pimeydessä oli ja minkälaista oli elää hänen kanssaan, Mårten kertoo. Mutta hänenkin oli vaikea hyväksyä tyttärensä sairautta. Olen lähtenyt liikkeelle avantgardesta pienen piirin suomenruotsalaisena kirjailijana, jolloin odotushorisonttini kirjailijana oli vähäinen. Äiti oli todella kannustava, kirjallisuudesta ja musiikista kiinnostunut ja terveempänä hyvinkin antoisaa seuraa, Mårten muistelee. – Paremmin voidessaan hän oli briljantti, hauska, erittäin älykäs ja osaava. Myös he osaltaan aiheuttivat kiinnostukseni historiaan, jota käsittelen romaaneissani. Heistä ei puhuttu, eikä uskaltanut kysyäkään. Hän tuli aina luoksemme, kun äiti hajosi. ”Äidinisä ja isänisä olivat vain kaksi univormupukuista miestä valokuvissa pianon päällä
Politiikka merkitsee yhteisiä asioita niin kansallisesti kuin globaalistikin. Vuodet-kirjasta huokuu myös arvostava tietoisuus juurista. Mutta joskus voi olla hemmetin rankkaa kulkea jonkun toisen jalanjäljissä. Tämä saa veljekset mietteliääksi. Enää ei moinen hierrä, ja asia on kuulemma loppuun käsitelty. Kirjassa on myös paljon iloa ja elämänriemua. Hienoisesti hiertäneestä kahden kirjailijan sisarkateudesta kirjoittavat molemmat. Se olisi moraalitonta. Tai olla pikkuveli, Mårten kirjoittaa, otsikolla ”Jännitteitä 2021”. Äidin patriisitausta on ollut niin silmiinpistävä vastakohta isän köyhälle suvulle”, Kjell kirjoittaa. Kjell (kuvassa vasemmalla) ja Mårten Westö kuvattiin Helsingissä lapsuudenmaisemissaan Munkkivuoren ostoskeskuksessa joulukuun alkupuolella. Helsinki on vahvasti läsnä Vuodet-teoksessa.. Henkilökohtainen on poliittista ”Totta kai olen poliittinen kirjailija”, Kjell Westö totesi Kansan Uutisten haastattelussa 2017. 5 1 nen, melkein kuin huumetta. Suomentanut Laura Beck. Raha ja ahneus ovat pilanneet jalkapallon, jota hän pitää maailman kauneimpana urheilulajina. Mutta varsinkin Kjell suhtautuu urheiluun nykyään kriittisesti. Ikkunat ja ovet ovat kosmopoliittiveljeksille olleet avoinna Eurooppaan ja ylipäätään maailman turuille taiteen ja kulttuurien lumoon, arkkitehtuuriin ja historiaan. Osansa saa myös urheilu, erityisesti jalkapallo. ”Minun on usein ollut vaikea suhtautua kahtalaiseen ja ristiriitaiseen sosiaaliseen perintööni. Ensin havahduimme ilmastokriisiin, sitten puhkesi maailmanlaajuinen pandemia, ja viime keväänä raastavimpana kaikesta Venäjän viheliäinen hyökkäyssota Ukrainassa. Jollain alitajuisella tasolla ymmärrän, että vaikka kirjoittaminen ei auta huoliin, se tekee maailman toisella tavalla näkyväksi”, Mårten kuvaa kirjailijantyötään. Myös henkilökohtainen kuten historiakin ovat poliittista heidän ajattelussaan ja tuotannossaan, kaiken kauneuden perimmäisessä hauraudessa. Tulevaisuus näyttää epävarmalta ja uhkaavalta maailmanpolitiikan kärjistyvässä polarisaatiossa, Kjell tuskailee. n Kjell & Mårten Westö: Vuodet (Otava 2022). – Allekirjoitan tämän nyt maailman ollessa nykyisessä jamassa vielä vahvemmin kuin tuolloin. Ammattitoimittajan taustoilla, yhteiskuntatieteisiin perehtyneenä ja laajasti lukeneena ihmisenä ei voi kääntää selkäänsä maailmalle
Niissä varoitetaan velaksi elämisen kestämättömyydestä tai häveliäämmin julkisen talouden tasapainottamisesta ja vaaditaan julkisen talouden kutistamista ja tehostamista. 42-osaisella taustamuistiolla varusteltuun pakettiin mahtuu pohdiskelua niin kuntien tietotekniikan kehittämisestä kuin kasvun filosofiastakin, mutta ydinviesti on selvä – kuten se oli myös mietinnöissä 1991, 1995, 2007, 2010, 2015 ja 2019. Vuosikymmenten aikana ei ole paljon muuttunut. Tämä ei palaudu ainoastaan 1990-luvun alun laman rysäykseen, Toivanen toteaa. Keynesiläiset ajatukset ovat olleet vastatuulessa ja velkaantumisen pelko on ollut eurooppalaisittain merkittävä läpi modernin talouspoliittisen historian. Velan kääntöpuoli on aina luotto, kaiken moTeksti Antti JAuhiAinen Kuvitus Juuli Miettilä KAiKKein AnKArin VelKOJA Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka. O nko valtiovarainministeriön asemassa ja talouskurin vahtaamisessa jotain erityistä Suomessa. BIOS-tutkimusyksikön tutkija Tero Toivanen näkee Suomessa olleen jo pitkään erityinen velkasuhde. – Suomessa on ollut tiukka talouskuri pitkään. Tälle ministeriön omalle hallitusohjelmalle haettiin myös julkisuudesta tukea marssittamalla päällikkö Raimo Sailas ja ylijohtaja Sixten Korkman esittelemään yleisölle niin sanottua kansantalouden tervehdyttämisohjelmaa. Tai jos perheja peruspalveluministeri toteaisi vakavana, miten nuorten mielenterveysongelmien kasvu ei valitettavasti ole enää kestävällä tasolla ja asiaan joudutaan puuttumaan ankarin toimenpitein nuorisotyön ja mielenterveyspalveluiden vahvistamisohjelmilla. Sailaksella nimittäin oli kykyä löytää säästökohteita vielä valtiovarainministeriönkin leikkaustavoitteita enemmän. Hallitusohjelmaa tekevät poliitikot pääsisivät tutustumaan ”Sailaksen valintamyymälän tuotteisiin”. Viime vuoden lopulla valtiovarainministeriö julkaisi jälleen uuden virkamiespuheenvuoron. Suomi on saareke ja viennin rooli on ollut tärkeä. Miltä näyttäisi, jos liikenneja viestintäministeriö ilmoittaisi vaalien alla yhdessä ympäristöministeriön kanssa tarpeesta ankarille leikkauksille tieliikenteen päästöissä, kuten Sipilän hallituksen tilaama toimenpideohjelma vuodelta 2018 esittää. Kansantalouden tervehdyttämisehdotukseksi nimetyssä paketissa he haluavat supistaa rajusti julkisten menojen kasvua.” Näin uutisoitiin Helsingin Sanomissa heti eduskuntavaalien jälkeen keväällä 1991. Ministeriöstä esiteltiin puolueiden edustajille useaa vuotta koskeva arvovaltainen selvitys. 5 2 ”V altiovarainministeriön virkamiehet julkistivat keskiviikkona poikkeuksellisesti oman ehdotuksensa seuraavan hallituksen ohjelmaksi. essee
5 3
– Luottamus siihen, että meistä huolehditaan, kun olemme hoivan ja hoidon tarpeessa, tekee meistä toimintakykyisiä. Suomen mielenmaisema on edelleen ikään kuin syrjäkylän talonpojalla, joka raahaa hampaat irvessä torille kaupattavaa ja ostaa talven pitimiksi vain välttämättömän. Hän viittaa myös asiantuntija-arvioihin siitä, että vanhushuoltomme on jäänyt jälkeen pohjoismaisesta keskitasosta. ”Hallitusohjelman laatiminen on syytä aloittaa julkisen talouden tavoitteista”, toteaa ministeriön tiedote vuoden 2022 lopussa. Hoivavelka tarkoittaa sitä, että hoivapalveluita ei ole voitu syystä tai toisesta antaa niitä tarvitseville oikea-aikaisesti ja riittävästi. Velkaantumisen suhteenkin olemme kansainvälisessä vertailussa hyvin kohtuullisella tasolla, vaikka se useimmiten unohtuu meiltä suomalaisilta. Hänen mukaansa Suomessa ollaan jo pisteessä, jossa moni hoiva-alan ammattilainen ja hoivatyön tekijä antaa yhteiskunnalle enemmän voimavaroja kuin saa sieltä takaisin. Modernin yhteiskunnan valtasuhteet eivät konkreettiseen talonpoikaisajatteluun mahdu. Vaittisen mukaan Suomelle on kertynyt monenlaista muuta velkaa kuin vain kansantalouden kirjanpidon velkakelloa kilkattavaa ja julkista keskustelua hallitsevaa eurovelkaa. Jo euromääräisestikin vaje on vuositasolla miljardin luokkaa. Keynes huomautti toistuvasti, että rahaa tulisi ajatella välineenä, ei päämääränä. Tämä katsantokanta on suomalaisen velkakeskustelun alku ja loppu: velkaa on hyvä olla mahdollisimman vähän, mielellään ei ollenkaan. Valtiovarainministeriö tarjoaa politiikalle raamit: se ikään kuin vain katsoo lompakkoon ja toteaa, että nyt voivat puolueet sitten miettiä, leikataanko lastensuojelusta vai eläkkeistä, jotta saadaan moottoritiet pidettyä kunnossa ja teollisuus vetämässä. 5 4 dernin kaupankäynnin ja kapitalismin kulmakivi. Hoivan tarve kasvaa: vuonna 2050 Suomessa on lähes 400 000 yli 85-vuotiasta ihmistä. Tämä helposti unohtuu silloin, kun palvelut toimivat lähipiirimme kannalta riittävän hyvin. Maailmassa on kuitenkin valtavasti juuri tähän liittyvää työtä, josta maksetaan vähän tai ei lainkaan. Parasta on pärjätä omillaan. Pohjimmiltaan ehkä elämän parantamiseen, suojeluun ja jatkamiseen. On kyseenalaista, että yksittäinen ministeriö tuottaa vaaleihin täsmämanifestin, jolla se määrittelee poliitikkojen liikkumavaran. – Vaikka meillä on elämässämme aikoja, jolloin olemme näennäisen riippumattomia hoivasta, näinäkin aikoina nojaamme erilaisiin hoivaverkostoihin, Vaittinen muistuttaa. Sen sijaan valtiovarainministeriön lupaukset objektiivisesta tiedosta, riippumattomuudesta ja harhattomuudesta – kuten se ylpeästi ilmoittaa vuonna 2017 julkaistussa sympaattisessa videossaan – istuvat siihen hyvin. – Suomi on vauras ja teollisesti menestyvä talous vertailtuna muihin maihin. Maailmantalouden taloustieteen isän, lordi John Maynard Keynesin, mukaan velka ja luotto muodostavat paperiset kahleet, jotka kiristyessään tappavat kaupankäynnin. Hoitamatta on myös koronakriisissä vauhdilla kasvanut hoitovelka. Keynes varoitteli kahleiden kuristavasta vaikutuksesta koko taloudelle ja neuvoi antamaan velkoja tarpeen mukaan anteeksi, sillä kansantalouden tulevaisuutta ei tule uhrata velkojen maksamiselle. Myös tämä on hoivavelkaa ja myös tästä koituu merkittäviä väestötason taloudellisia kustannuksia. Hoivavelan vaikutukset tuntuvat kaikkialla ihmisyhteisöissä. Mihin raha sitten olisi keino. – Hoivavelkaan syynä on pääsääntöisesti ollut se, että hoivaan on investoitu julkista rahaa liian vähän suhteessa tarpeeseen. – Kun ammattilaiset uupuvat, he eivät vain poistu alalta: he saattavat myös olla työuran päättyessä huonompikuntoisia ja sairaampia kuin he olisivat, jos olosuhteet työuran aikana olisivat olleet terveemmät. Toivanen toivoisi kokonaiskuvan katsomista velkahysterian ohi. Velan kokonaisvaltainen hahmottaminen vaatii myös talousajattelun laajentamista valtionvelasta pidemmälle. Yliopistotutkija Tiina Vaittinen Tampereen yliopistosta kuvailee sitä, miten hoiva on lähtökohtaisesti näkymätöntä, mutta kriittisen tärkeää. Velkaa on kertynyt pitkään ja nyt koko terveysjärjestelmä on uhattuna, Vaittinen tiivistää. Piileskeleekö taloudessamme maksamatonta velkaa. E lämän suojelu ja jatkaminen kuulostaa itseisarvoisen tärkeältä ja arvokkaalta tavoitteelta. Kun esimerkiksi ennaltaehkäisevästä hoidosta on velkaa, tämä voi tarkoittaa vakaviakin sairastumisia, mikä lisää kustannuksia.”. Samoin unohtuu se kyvykkyys ja vauraus, mikä tässä maassa on. Kun tämä unohdetaan, voivat velkojat ja velalliset olla ennen pitkää yhtä lailla ongelmissa. Kansantalouden kirjanpito ja valtiovarainministeriön varoitukset jäävät Vaittisen mielestä puutteellisiksi. Kuka siitä on velkaa ja kenelle. Valtiovarainministeriön tulisi laskea myös tällaisia kustannuksia, kun pohditaan, onko meillä varaa laittaa hoitoalan palkat ja työolosuhteet kuntoon. Vilkaisu maamme väestörakenteeseen voi antaa osviittaa siitä, mitä tuleman pitää. Hoivavelka on Suomessa kasvava ongelma. – Hoitovelalla tarkoitetaan sitä, ettei tarvittavia terveydenhuollon palveluja ja hoitotoimenpiteitä ole voitu antaa ja ne ovat jääneet rästiin synnyttäen erilaisia kustannuksia
Ihmiskunnan historian vakavin ympäristökriisi on ollut todellisuutta jo vuosikymmeniä, eliölajeja häviää enemmän kuin koskaan lajimme olemassaolon aikana, ja lämpötilaennätyksiä rikotaan ympäri maailmaa vuosittain. 5 5 Loppuvuodesta 2022 hoitoalan tilannetta kuvailtiin kriisiytyneeksi. Olisi viisasta rakentaa tämä vuosikymmeniä kestävä siirtymä paremmin ja tasa-arvoisemmin kaikista huolehtivaan yhteiskuntaan siten, että verotuksella ja tulonsiirroilla huolehdittaisiin nykyistä voimakkaammin ja kauaskatseisemmin yhteisestä pärjäämisestämme. On mietittävä konkretiaa: tiloja, henkilöstöä, rakennuskannan varmistamista ja energiankäytön vähentämistä. Kansainvälisiä luottoluokittajia miellyttäessä ei hiiskuta talouskasvun nojaavaan tauottomaan velanottoon anteeksiantamattomalta velkojalta: luonnolta. Sen äärellä olisi kypsää todeta, ettei meillä enää ole varaa entisenlaiseen moraaliposeeraukseen veloista vanhusten, nuorten ja tulevien sukupolvien kustannuksella. Hyvinvointivaltiot, Suomi niiden mukana, kuuluvat materiankäytöltään maailman kärkeen. Tilat olivat täynnä, hoitajia liian vähän ja hoidettavia liikaa. Se on myös kestävin tie rahavelkojemme hallitsemiseen, ylisukupolvisen hoivan kulttuurin vahvistamiseen ja antaa edes jollain tapaa vielä mahdollisuuden pitää myötämielisenä meille kaikista armottomimman velkojamme: luonnon. Kipeiden ratkaisujen aika on vasta alkamassa, ja eurovelkojen kahleita kiristämällä ongelmamme hyvin todennäköisesti vain pahenevat. n. Se otettiin kysymättä lainaksi seuraavilta sukupolvilta, jotka kärsivät luonnontuhojen seurauksista varovastikin arvioiden seuraavien sadan vuoden ajan. Euroveloista muistuttaminen alkaa sanoilla ”pitää kuitenkin muistaa” ja jatkuu itsetyytyväisellä ”kipeiltä ratkaisuilta ei voida tässä tilanteessa välttyä” -toteamuksella. Ollaan tilanteessa, josta alan ammattijärjestöt ovat varoitelleet vuosikausia. Markkinoiden aikakausi ruokki monin tavoin lyhytnäköistä ajattelua, mutta veloista huolehtivia on syytä kiittää: he olivat oikealla vastuunkannon asialla, näkökulma velkaan ja velvollisuuksiin oli vain hyvin kapea. Näiden velkojen kertyminen on tullut jo nyt kalliiksi, eikä vieläkään ole näkyvissä edes uskottavia siirtymäsuunnitelmia päästöjen ja materiankulutuksen taittamiseksi. Vastuunkannon sijaan ympäristökriisin kohdalla alkaa selittely. Vientimarkkinoiden ja fossiilikapitalismin heilahteluihin nojaava yhteiskunta on lyhytnäköisyydessään pohjimmiltaan hauras. Päästöjä on tuotettu viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana enemmän kuin koko ihmiskunnan historiassa ehdittiin tuottaa sitä ennen, ja luonnonvarojen käyttö kolminkertaistui vuosina 1970–2010. Tarvitaan laajaa ja vakavaa arviota siitä, miten yhteiskunta voi kestää kymmeniä sukupolvia eteenpäin ja millaista velkaa kerrytämme sukupolvina toisillemme. Aika eurovelkojen parissa harrastetulle nojatuolimoralismille on käymässä vähiin, sillä sekä hoivavaje että pitenevät hoitojonot ovat vasta alkusoittoa kaikkein syvimmälle velalle, jota yhteiskuntana olemme kerryttäneet. Ilman rahoituksen lisäämistä edessä on historiallisen ankara kurjistumiskierre. Instituutiot kuten Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat heränneet varoittamaan planeetanlaajuisen mullistuksen ja toimettomuuden kasvavasta hintalapusta. Raportti toisensa jälkeen on alleviivannut, miten tärkeä mahdollisuus ja verrattain helppoa pienelle edistyneelle maalle olisi ryhtyä tuumasta toimeen ja aloittaa täysremontti yhteiskuntamme saamiseksi pois luontovelan velkakierteestä. Hyvinvointivaltioiden menestys on revitty globaalin etelän selkänahasta osana päästöihin ja materiantuhlaukseen perustunutta maailmanjärjestystä. V elasta, vastuunkannosta ja velvollisuuksista muistuttaminen on Suomessa kovaa valuuttaa. Tilannekuva hoitoalan velkaantumisesta on siis vakava, mutta silti valtiovarainministeriö ja valtion euroveloista huolestuneiden huutokuoro vaatii leikkauksia. Samalla nyt vanhenevat sukupolvet ovat Suomessakin nauttineet maailmanhistoriallisesti aivan poikkeuksellisesta kasvun ja tuhlailun aikakaudesta. Jostain syystä näiden faktojen edessä velkaa ja vastuuta ei kuitenkaan oteta vakavasti, vaikka asiantuntijat ovat varoittaneet jo 1980-luvun lopulta asti rikkaiden maiden päästöistä ja materiankäytöstä. Yksi pääsyistä on se, että vaikutukset ovat ensisijaisesti osuneet maailman haavoittuvimpiin, köyhyydestä ja luonnontuhoista jo valmiiksi kärsiviin yhteisöihin. Suomessa ollaan vaikeiden vastuunkannon kysymysten edessä: miten tukea globaalia siirtymää sellaiseen kestävämpään talouteen, jossa globaalille etelälle tarjotaan edes perustavat ihmisoikeudet ja mahdollisuudet. Varoituksista huolimatta ilmastonmuutoksen on annettu vuosikymmenten saatossa kehittyä nykyisiin mittasuhteisiinsa. Ilmastokriisin suoria vaikutuksia ei ole jouduttu kohtaamaan lainkaan samalla tavalla. Suomen kaltaiset vauraat länsimaat ovat tuottaneet valtavasti päästöjä ja kuluttaneet materiaa kestämättömällä tavalla. Koronakriisi tuotti historiallisen pitkät hoitojonot, mutta hoitoalan työuupumus oli vakavaa jo ennen koronapandemiaa. Suomalaisen yhteiskunnan vanheneminen tulee haastamaan velkahysterian toden teolla. Ja miten Suomessa huomioidaan se historiallisesti ainutlaatuinen vaurauden ja mahdollisuuksien epäsuhta, josta suuret ja vanhenevat ikäluokat pääsivät nauttimaan nykynuorten ja tulevien sukupolvien kustannuksella
Asa viihtyy mökillä, ihailee Vysotskia ja haluaisi olla raaempi kirjoittaja. Teksti Emilia männynväli Kuvat Pinja nikki mEtsään ja takaisin 5 6
– Sillä ei ole mitään väliä, Asa sanoo hymyssä suin. Räppi on myös valtavirtaistunut. Tulkintojakin tuntuu usein olevan vain yksi oikea tai ainakin siihen tulisi pyrkiä. En halunnut, että Täytyy mennä metsään ideat ovat selkeitä. Muutamassa vuosikymmenessä koko räpskene on mullistunut ja musiikki muuttunut. Levyä on kuunneltava silmät kiinni. Useimmat ihmiset tahtovat jatkuvuutta ja tasapainoa elämään eivätkä mitään psykoterapeuttista turpaanvetoa. Sanoin Terolle, että haluan tehdä toisinpäin. Kuulemma tuottaja Tero Holopainenkin oli jossain vaiheessa alkanut kysellä, että mistä tämä oikein kertoo. Asakin sanoo ennen ajatelleensa, että on tärkeää tietää biisin idea ja tarkoitus. Haluan laittaa sitä musiikkiin välillä ja tykkään kyllä kuunnella poliittista räppiä, mutta olen salaa vähän onnellinen, etten pysty enää olemaan niin yksiulotteinen. – Se on tarkoitushakuista. ( Vladimir) Vysotski on musta tosi hyvä ar5 7. Se, mistä albumi kertoo, on artistin mukaan oikeastaan täysin toissijaista. – Räpistä on tullut popmusiikkia ja biisit ovat lyhentyneet. Mulla oli hirveä överi tästä muodosta, että räpätty säkeistö ja laulettu kertosäe. Asa näkee siinä myös lyyrisiä mahdollisuuksia. Musiikki kyllä on sillä tavalla kuulijaystävällistä, että esimerkiksi laulua on paljon, mutta jotain hämärää tässä nyt on – eikä vain Twin Peaks -vibojen ja muiden sumuisten vaikutteiden puolesta. Räppi bard-runoutena Monitulkintaisuus on tavallaan antiteesi ajan hengelle, joka vaatii, että kaiken pitäisi olla helposti pureskeltavaa ja selkeää. Asa sanoo tehneensä paljon musiikkia idea edellä ja penänneensä myös kavereiden teksteistä, että mistä tämä kertoo. On vaikea olla yhtä aikaa sentimentaalinen ja yhteiskunnallinen. Poliittisuuden vaatimus Selkeyttä idioottimaisuuteen asti ei vaadita nykyisin vain kaupallisessa mielessä, vaan myös mustavalkoinen poliittisuuden vaade on tullut taiteen kentälle pitkän uinumisen jälkeen. – Me oltiin, ettei me tiedetä eikä pidäkään. Sanoitukset ovat tavallistakin moniulotteisemmat. Mutta mitä pidemmälle menen musiikin ja taiteen tekemisessä, sitä selvemmin huomaan sen estävän taiteeseen kiinni pääsemistä. – En mä tiedä dissataanko diippiä räppiä nykyään, mutta selkeys on tosi toivottavaa. Tuntuu, että albumi ei antaudu käsitettäväksi noin vain, vaan vaatii kiireetöntä kohtaamista, intuitiivista kuulemista ja järkeilyn hyllyttämistä. – Mä näen räpmusiikin venäläisenä bard-runoutena, että sävellyksellä ei ole niin väliä. Asalle räpissä on kuitenkin kysymys sanoituksista. – Uuden ajan räpin myötä sanoitusten muoto on muuttunut tosi lyhyeksi ja voi olla, ettei lyriikoista saa mitään selvää, kun voksut on efektoitu soittimiksi. Niin sanotusti syvään päätyyn ja diippiä matskua. – Mä olen onnellinen, ettei räppi ole samaa kuin meidän nuoruudessa. Yritetään tehdä lauletut R’n’B-säkeistöt ja räppihuukit. – En. Niillä on yksi säkeistö, jossa ei ole mitään aihetta... – Muistan, kun ystävät pyysivät mua koripallonhehkutusbiisiin. Mietin vain, että eihän se ole mikään laulun aihe. Siinä on abstraktille runoudelle paikka, mitä mun mielestä räpistä on puuttunut. Sitten olen saanut fiittipyyntöjä räppäreiltä keskellä yötä. Asa sanoo intoilevansa autotunen kaltaisista uusista jutuista. Ettei kaikki värssyt ole sitä yhtä ja samaa leveilyä omasta elämästä. Idea on ollut rikkoa kaavoja ja tehdä lauluja, jotka eivät kuulosta selkeiltä. AsAn (MAtti sAlo) aatonaattona ilmestynyt seitsemästoista studioalbumi Täytyy mennä metsään ei ihan ensikuulemalta aukene. Kokeeko nimenomaan yhteiskunnallisena sanoittajana tunnettu Asa painetta ottaa kantaa milloin minkäkin asian puolesta tai vastaan. Enemmänkin siinä teemat lomittuvat. Se on liian pelkistettyä eikä siinä anneta kuulijalle vaihtoehtoa ajatella toisin. Meikäläisen styget ovat sen verran vinksallaan, että en mä niitä kaikille suosittele. Kun me alettiin tehdä tätä, niin laitettiin taustalle kuusi sekuntia mitä vaan mikä toimii ja oltiin tyhmiä siihen päälle. Tämä korostui varsinkin uran alkuvaiheessa. Elämä menee eteenpäin. Ja mietin, että on kyllä paljon parempi, ettei ole mitään aihetta kuin että on paska aihe. – Ja sitten kun tiedät sen, sun pitää repiä kartta taas. – Ihmiseen on rakennettu halu järkiperäistää kaikki
5 8. Asan uudella albumilla mennään metsään ja etsitään kotia
– Kun skedeyksessä on reccikammo, niin studiossa on sama. Sitten viis sekuntia hiljaa – ei kun pitäkää toisenne lämpimänä… Mutta kun antaa mikrofonin mun tapaiselle adhd-ihmiselle, joka ei ole oppinut esiintymään, niin jotain tyhmää tulee aina sanottua. Miten artisti itse pyrkii välttämään helpon ja varman tien houkutusta. Joillain levyillä nämä yhdistyvät, joillain koen niiden olevan epätasapainossa. Ollaan kuunneltu demo versioita Asa & Bäändin keikkareissuilla ja se kuulostaa ihan ookoolta. – Mä rakastan sitä, kun saan itse mukamas löytää vaikka uuden leffan. Toinen syy on tavallaan romanttinen. – Mussa on runoilijana kilttiä hippimäisyyttä, josta mä haluaisin eroon. Kuitenkin vaikkapa monet fasismin tutkijat ovat löytänet sen siemeniä nimenomaan tavallisuudesta. Samaan aikaan tuli Kiasmalla tomaatteja niskaan maalaajilta ja jengi oli suunnilleen tappamassa, että pyytäkää anteeksi vanhemmalta sukupolvelta. n ”Olenonnellinen,ettei räppiolesamaakuin meidännuoruudessa.”. Tuoreella Täytyy mennä metsään -levyllä kuuluu tietynlainen draaman kaari kodin etsimisestä sen löytämiseen. – Välillä mietin, että tässähän mä vaan päästän höyryjä ulos, että missä on se abstrakti runopoika, tähän tarvitaan nyt sumua, tähän taas jotain yhteiskunnallisuutta. Samaan aikaan tunneäly, että myöntää jonkin häpeän tai ilon aiheen rehellisesti, ja se runollinen puoli. Viimeiset viisi levyä olen julkaissut vuoden lopussa, niin niitä ei tarvitse lähettää Emma-palkintosarjaan eikä niitä huomioida missään. Kaupungista lähdetään ja sinne palataan, mutta siinä välissä levyä äänitettiin kirjaimellisesti metsässä mökillä. Asa & Bäändin kanssa mennään taas alkuvuodesta studioon. Kuinka tietoinen on ollut päätös pysyä poissa julkisuuden kirkkaimmasta valokeilasta. Tietenkin haluan jonkun löytävän valmiin jutun, mutta kuten ystäväni DJ Polarsoul sanoi, ei tämä ole mikään vitun laulukilpailu. Musiikissa pitää olla särmää, ettei se taannu konservatiivisuuden palvelukseen. – Siinä tavallaan kuittaillaan kiihkoisänmaallisille ihmisille, mutta pääasiassa siinä vittuillaan poliisille mun sisällä. Se versoo sokeasta tottelemisesta ja halusta kuulua joukkoon. Ei mikään vakiokasvo Asa ei ole lehtien kansissa kasvojaan liiemmin kuluttanut, vaikka mahdollisuuksia siihen on taatusti tarjoutunut. Seuraavalla levyllä räppäri käsittelee köyhyyttä Suomessa. Tulossa levy köyhyydestä Tulevaisuudessa Asa kertoo haluavansa siirtyä kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen, mutta sitä ennen on tehtävä vielä ainakin kolme levyä. – Olen fiilistellyt viime aikoina Idlesiä. En tiedä olenko nykyään tavallista kovempi tyrimään, mutta esimerkiksi viimeksi sanoin Asunnottomien yössä keikan lopuksi, että turvallista kotimatkaa kaikille. – Tein sen päätöksen heti 1997 kun näin, miten Fintelligens sai ihan himmeän huomion ja hehkutusta. – Jos olisin hinkannut tätä vielä vuoden, voisin ehkä kuunnella sitä kotonakin ja olla tyytyväisempi, Asa aloittaa. Saattaa olla, että siitä tulee jotain transsiräppiä. – Ja tällä uudella levylläkin joutuu käsittelemään ihan himmeitä häpeän tiloja… Mitä ansioituneen ja arvostetun artistin muka pitää hävetä. Vasta kun aloin laittaa valmiita biisejä järjestykseen tajusin, että tämähän kertoo siitä, että mökillä on mukavampaa. Lähes kaikki olisivat tyytyväisiä, jos musiikki olisi aina juuri sitä, mitä on totuttu odottamaankin. Taiteen tekeminen on jatkuvaa kehitystä. Vauhti on jatkossakin tuttu levy per vuosi, mutta niitä tehdään myös lomittain. – Se nauhoitettiin vuosia sitten ja on nyt 3rd Rail Musicilla miksauksessa. – Häpeä kulkee julkisessa ammatissa aina vierellä. Kolmas syy on hieman yllättävä. Asa mainitsee Sinivuokko-kappaleen uudelta albumilta. Haluaisin olla kirjoittajana raaempi. Mutta milloin ilmestyy Jätkäjätkien uusi albumi. Hannah Arendt esimerkiksi katsoi pahuuden olevan hyvin arkista. Pahiksen etsiminen peilistä ei kuulosta viestiltä, jota monikaan haluaisi kuulla. 5 9 tisti. Mun olkapäiden asento on parempi, kun ei ole ketään, kelle esittää mitään. Seuraa resepti, jolla hyvät biisit syntyvät. Mulle on ihan mahdottomuus esitellä itse uusi biisi ja sanoa, että käykää kuuntelemassa ja pistäkää kommenttia. Jos mä vaan runoilen hissukseen ja basisti ja rumpali jumittavat jytinää paikallaan ja kaksi kitaraa vetävät jotain Sigur Rós -vinkunaa. Asa korostaa taiteen kokeellisuuden ja kriittisyyden merkitystä ajattelulle laajemminkin. Hänellä on poliittisuus, rakkaus ja älykkyys kauniissa tasapainossa
Tutkin mielelläni asioita, joita pidetään korneina. 6 IhmIsyyden ja esIneIden rajapInnoIlla Anu Kaajan romaanissa Rusetti ihmiset esineellistyvät ja esineet inhimillistyvät. Kustantamon päätös julkaista. Kirja ilmestyy helmikuun puolivälissä, ja siitä otetaan tavanomaisen painoksen lisäksi ylellisempi väripainos. Pinnalliset ilmiöt paljastuvat usein syvällisiksi, Kaaja sanoo. Rusetti symboloi feminiinisyyttä, ja se liitetään turhamaisuuteen. Taidemuseoihin, teknobileisiin, kahviloihin ja rakastajiensa luo hakeutuva kertoja etsii tasapainoa boheemin nautinnonhakuisuuden ja yhteiskunnallisen sitoutumisen välillä. – Rusetti on helposti avattava solmu, jota käytetään esimerkiksi kengännauhoissa, mutta siitä on tehty myös koriste. Teksti mIka pekkola Kuvat emma GrönqvIst Rusetti (Kustantamo S&S 2023) on kollaasiromaani, jossa esseistinen pohdinta esineellistämisestä limittyy kertojan kipuiluun rakkaussuhteistaan. Anu Kaaja hyödyntää neljännessä kirjassaan symbolina rusettia, jonka hyödytön kauneus tarjoaa yllättävän näkymän yhteiskunnalliseen vallankäyttöön. Romaanissa esineiden haastattelut, matkakuvaukset, ruseteista kertovat osiot sekä ystävien ja rakastettujen tapaamiset limittyvät toisiinsa, mikä synnyttää monenlaisia tulkintamahdollisuuksia
Kärsimys ja ilo ovat jaettuja, eikä yksilö voi eristää itseään muista tuntevista olennoista. Kaajan voi katsoa tutkivan romaaninsa syvätasolla elämän perustavaa huokoisuutta. Kaaja rinnastaa romaanin kertojan aseman Ranskan vallankumouksen aattoa eläneeseen aateliin. Hän ei löydä syytä pahoinvoinnilleen, sillä murheet tuntuvat olevan toisissa maissa ja luokissa. Tulisiko meidän avata portit. Meille sanotaan, että ostopäätöksemme muuttavat maailmaa, mutta valinnanmahdollisuus on lähinnä sitä, että haluammeko tukea yhtä vai toista kansanmurhaa. Aatelinen vasemmistolaisuus Kaaja toteaa kirjoittavansa tyyli edellä. – Romaanini vallankumousajatuksen motiivina on Ranskan vallankumous sekä tuhlailevuuden symboliksi noussut Marie Antoinette. Haluaisin, etteivät omat iloni toteutuisi muiden kustannuksella, mutta tätä ei ole tehty mahdolliseksi. En ole kyennyt ratkaisemaan tätä yhtälöä. Kenties vastaus olisi sopivassa suhteessa iloa ja aktivismia. Olemme Versailles’n sisäpuolella, emme sen portailla. – Kaikilla ihmisillä tulisi olla mahdollisuus toteuttaa itseään ja nauttia elämästä. Mikä olisi paras tapa toimia. Kirjan kantavaksi poliittiseksi teemaksi muodostuu ristiriita boheemin nautinnonhakuisuuden ja alistamisen todellisuuden välillä. Toisaalta taiteella on erityinen arvonsa, ja se voi auttaa käsittelemään asioita. Kumouksellinen poliittinen toiminta näyttäytyy kuitenkin monille nykyeurooppalaisille täysin toisenlaisessa valossa kuin äärimmäisen kurjuuden ja riiston keskellä eläneelle 1900-luvun alun työväenluokalle. Monet taiteilijat pohtivat, tulisiko heidän luopua taiteen tekemisestä ja keskittää energiansa johonkin muuhun. Kertojaa vaivaa selittämätön ahdistus, jota hän palaa toistuvasti käsittelemään. – Yleinen ahdistus on joko työnnettävä pois tai sen kanssa on tultava toimeen. Millaista voisi olla etuoikeutetun valkoisen eurooppalaisen vallankumouksellisuus. Kirjailija pitääkin saatavilla olevien hyvien asioiden ja maailmassa vallitsevan pahuuden välistä ristiriitaa raastavana ja arvelee sen olevan syy, miksi ihmiset eivät ole onnellisia, vaikka eläisivätkin vauraassa ja melko hyvin järjestetyssä yhteiskunnassa. Rusetin poliittisuus ei olekaan julistavaa vaan löytyy rivien välistä. n ”Kaikillaihmisillätulisi ollamahdollisuus toteuttaaitseäänja nauttiaelämästä.” 6 3. Rusetin kertoja leikittelee aatelisen vasemmistolaisuuden ajatuksella ja unelmoi vallankumouksen tekemisestä yhdessä rakastajansa kanssa
Sääntöjensä ja strategiansa mukaisesti säätiö tukee kuluttajien asemaa ja vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen perintöä myöntämällä apurahoja. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity. Kysy lisää myös muista mahdollisuuksista ilmoittaa ehdokkuudesta KU:ssa! Banneri verkkolehteen, tai joku muu ilmoituskoko KU:hun. Ota yhteyttä: ilmoitusvalmistus@kansanuutiset.fi www.ku.fi HUOM! KU vaalilehteä tullaan jakamaan huomattavasti normaalia enemmän. Apurahatoiminnassaan säätiö panostaa lasten ja nuorten elinolosuhteiden parantamiseen, työväenliikettä lähellä olevien järjestöjen kulttuurija sivistystoimintaan sekä E-liikkeen perinteestä kumpuavan toiminnan tukemiseen. 1600 e Kaikkiin näihin kokoihin sisältyy 300 x 300 piks ilmoitus verkkolehden ilmoituksia -sivulle Kokosivun ilmoituksessa sivun koko: 217 mm x 297 mm + 5 mm leikkuuvara. /apurahahakemus. Apurahoja voidaan myöntää yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille. Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2023 EDUSKUNTAVAALIT VAALILEHTI ILMESTYY 1.3.2023! Ilmoita pakettina KU Vaalilehdessä ja verkkolehden ilmoituksia -sivulla. /apurahaselvitys Lisätietoja säätiön sivuilta: www.kotsaatio. Pystyilmoitus l 42 x 63 mm + 300 x 300 piks ilmoitus verkkolehden ilmoituksia sivulle 220 € Nimi Sukunimi ammatti, paikkakunta Tärkeimmät asiat mitä haluaa korostaa 34 Nimi Sukunimi ammatti, paikkakunta Tärkeimmät asiat mitä haluaa korostaa 34 Vaakailmoitus l 88 x 30 mm + 300 x 300 piks ilmoitus verkkolehden ilmoituksia sivulle 220 € ILMOITUS VAIN LEHTEEN, koko 42 x 63 mm tai 88 x 30 mm 160 € 175 € ILMOITUS VAIN VERKKOLEHTEEN, ilmoituksia sivulle koko 300 x 300 piks Muita kokovaihtoehtoja: 42 x 100 mm ......................................................250 e 88 x 100 mm ......................................................470 e 134 x 100 mm ....................................................570 e 180 x 100 mm ....................................................720 e Koko sivu ........................................................ mennessä. Aikaisemmin myönnetyistä apurahoista tulee laatia selvitys ennen uuden hakemuksen jättämistä. ilmoitusvalmistus@kansanuutiset.fi Verkkolehdessä ilmoitukset ovat esillä vaaleihin asti ja niihin voidaan lisätä numerot, kun ne on julkistettu! Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Varaa ilmoitustila viimeistään 10.2. Apurahoja haetaan sähköisellä lomakkeella 28.2.2023 mennessä. Kuvat toivotaan aineistoon RGB-muodossa. Säätiön hallitus päättää apurahojen myöntämisestä keväällä 2023 ja päätökset julkaistaan viimeistään toukokuussa 2023. Selvityslomake löytyy osoitteesta https://www.kotsaatio. Kaikki eduskuntavaalihinnat sisältävät alv:n. Takasivun ilmoituksen koko on: 217x267mm, leikkausvara 5 mm vasemmalle ja alas (tai muut reunat muttei tarvitse ylös) KU:n palstaleveydet: 1 palsta = 42mm 2 palstaa = 88 mm 3 palstaa = 134 mm 4 palstaa = 180 mm Aineistovaatimukset Aineiston tarkkuus: 300 dpi Digitaaliset aineistot PDF-muodossa. Apuraha myönnetään vuodeksi kerrallaan. 6 4 Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2023 julistetaan haettavaksi. Hakulomake löytyy osoitteesta http://kotsaatio. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Tuodaan työ näkyväksi
H a r r i a sik a in en. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Ronkainen, Eero Ronkainen, Riitta Seger, Jukka Viitanen, Raili Wikberg, Gunilla Hyvää Uutta Vuotta Lohjalta toivottavat:. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto.fi. Ikäheimo, Arja Karvinen, Keijo Karvinen, Päivi Kumaja, Jukka Leskinen, Hilkka-Liisa Leskinen, Tuomo Linden, Jouni Makkonen, Maarit ja Hannu Miinalainen, Annakaisa Miinalainen, Sirpa Miinalainen, Vappu Mikkola, Anna Nieminen, Simo Pajuoja, Matti perh. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. 6 6 Edellisen lehden ristikon vastaukset Testaamme painatusta 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 Hyvää uutta vuotta! Osmo ja Riitta Mikkelistä Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto TIETOA TYÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Sörnäisten rantatie 25 A 1 00500 Helsinki 09-766429 www.tyovaenperinne.fi työväenkirjallisuutta, tapahtumia onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 kansan arkisto Tallentaa ja tarjoaa käyttöön työväen ja järjestöjen historiaa Avoinna kaikille. Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna. ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p
Finlandia-voittaja Iida Rauman Hävitys-romaani kuvaa nerokkaasti yhteiskunnan lapsiin kohdistamaa sortoa. Alenius sanoi tuolloin, ettei tuotantovälineiden omistus ole välttämättä enää keskeisin kysymys, vaan se, kuka hallitsee kehitystä, ja mitä kehitys on. Sen pohtimiseen taide on oiva areena. Se on inhimillisesti täysin kohtuutonta, ja romuttaa ennen pitkää myös tasa-arvon ja demokratian. Sitran megatrendit vuodelle 2023 olivat: luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet (eli ongelmat) kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta murenee. Kaikkea luetaan kirjaimellisesti ja henkilökohtaisesti, romaaneja elämäkertoina ja lyriikoita päiväkirjoina. Sen uhraaminen vain viihteen alttarille tuotteiksi, joilla joku tienaa mukavasti, tai sloganeiksi, joilla kasataan sosiaalista pääomaa ja viime kädessä somejättien valtaa, on sulaa hulluutta. Siksi suhtaudun perin kriittisesti myös hysteeriseen termien oikeaoppisuuden vartiointiin. Taide on ajattelun väline ja vielä suhteellisen vapaa kenttä tutkia, kysyä ja kyseenalaistaa kaikkea, mitä maailmassa on tai ei ole. 6 7 TulevaisuuTTa luomassa rajoittaa ajattelua on luoda nurinkurinen uuskieli. lukutaIto tuntuu tosin heikentyneen myös lukeneiden ihmisten parissa. Toinen tapa Kunviedäänajattelun välineet,viedäänmyös ajattelu. Siksi totalitaristiset järjestelmät suitsivat ensimmäisenä taidetta. Rauma sanoi kiitospuheessaan, ettei ole kovinkaan huolissaan siitä, ettei kaikkia kiinnosta kaunokirjallisuus. Umberto Eco kirjoitti kuuluisassa perifasismia käsittelevässä esseessään siitä, miten kielen tyhmentäminen tyhmentää myös ajattelua. Koko henkinen pääomamme on vuosituhantisen ajattelun, altistumisen, kohtaamisen ja kokemisen tulos. Kyky erottaa eri tekstilajeja ja konteksteja on käymässä yhä harvinaisemmaksi. Sen sijaan häntä huolestutti se, ettei yhdeksän vuotta elämästään peruskoululle uhraava lapsi saa välttämättä vastineeksi edes kunnollista lukutaitoa. Kun viedään ajattelun välineet, viedään myös ajattelu. viimeinen sana T aide ei ole vain elämän ekstrakivaa ja pienen piirin harrastus, vaikka on se sitäkin. Uskon, että ratkaisut aikamme polttavimpiin ongelmiin löytyvät vasta ihmisja maailmankuvan mullistuksen myötä. emilia männynväli Kirjoittaja on KU:n toimituspäällikkö.. Minulla oli taannoin ilo ja kunnia olla tekemässä hiljattain edesmenneen Ele Aleniuksen 90-vuotishaastattelua Viikkolehteen. Ilman taIdetta ja sivistystä ei ole kehitystä eikä sellaista ilmapiiriä, missä olisi hyvä ihmisen elää ja hengittää. Monitulkintaisuuden sietokyky vähenee, sävyt häviävät. On täysin mahdollista määritellä kehitys joksikin muuksi kuin yhä lisääntyväksi kuluttamiseksi, saastuttamiseksi ja kilpajuoksuksi kohti pohjaa. Kun viedään sanat, viedään mahdollisuus puhua todellisuudesta, johon ne viittaavat. Se on myös mahdollisten tulevaisuuksien kuvittelun tila. Sillä on voimaa kertoa myös nykyisistä epäkohdista. Taiteella tarkoitan tässä kuitenkin kaikkea ihmisen taiteellista toimintaa