Sivu 11 Joulun värit ovat punainen Ja vihreä – Sattumaako. 11 / 2024 Demokratian aika Andersson Ukrainasta Metsäkonflikti Sivu 28 Sivu 34 Kestävä metsien käyttö on mahdollista, uskoo tutkija Riikka Paloniemi. 18.12.2024 / 10 € ku.fi n
Paras viime hetken joululahja ku.fi/tilaa
Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. sodan pitKä varjo 20 Irene Zidan kirjoitti kirjan kahden kulttuurin törmäyksestä. historia opettaa demoKratiaa 28 Timo Miettisen mukaan historiasta ei haeta enää inspiraatiota. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala (puheenjohtaja) Anna Mäkipää (varapuheenjohtaja) Saila Ruuth Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Tuula Kärki (henkilöstön edustaja) Risto Kalliorinne (varajäsen) Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. räävitöntä Klubiräppiä iiriKsi 57 Hiphop-trio Kneecapista tehtiin elokuva. tappion anatomia 32 Yhdysvaltain presidentinvaalit päättyivät demokraateille katastrofaalisesti. demoKratiaa, jota voi syödä 30 Pintaa syvemmältä. joulutervehdyKset 39 KU:n lukijoiden perinteiset joulutervehdykset. uKrainan sodan tuhat päivää 34 Li Anderssonin essee. Kultti alKaa siitä mihin KesKustelu loppuu 47 Dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio toivoo analyyttista keskustelua. leiKKaus on arvovalinta 10 Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti sopeuttaa taloutta oikeudenmukaisella tavalla. Kuolema elämän palveluKsessa 54 Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen. tuhansien toiveiden Kaivo 11 Miten metsiä käytetään kestävästi. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. 3 KulttuurileiKKauKsia vastaan 07 Sakset seis -mielenosoitus kokosi tuhansia. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. KritiiKit 60 ristiKKo 65 viimeinen sana 67 sisältö 11/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. arvaamattomuuden paluu 08 Mitä Trumpin toinen kausi tarkoittaa. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. uKrainasta syntipuKKi 24 Unkarin pääministeri Viktor Orbán pyörittää maassa propagandakoneistoa. Painopaikka PunaMusta 2024. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia
On helppo ymmärtää, miksi esimerkiksi ääri-islamistinen Hamas-järjestö käyttää terroria aseenaan. Israel on saartanut Gazaa lähes 20 vuoden ajan. Israelin armeijan raaoista teoista riittää materiaalia ja onneksi myös todistajia. Länsirannalla se on jatkanut laittomien siirtokuntiensa levittämistä. Suurin osa kuolleista on ollut siviilejä, Gaza on pommitettu raunioksi, ja alueella on puutetta oikeastaan kaikesta. Jussi Virkkunen K ansainvälinen rikostuomioistuin antoi marraskuussa pidätysmääräyksen Israelin pääministeri Benjamin Netanjahusta. Ei ole ihme, että vastarinnalla on kannatusta palestiinalaisten keskuudessa. Määräystä voi kommentoida esimerkiksi sanalla vihdoin. Globaaliin etelään kuuluu yli sata maata, joten joukko ei ole millään muotoa yhtenäinen. 4 Kansanmurhaajat oiKeuteen pääkirjoitus maailmaa – täysin perustellusti – tuomitsemaan Venäjän hyökkäyssodan, mutta länsimailla on suuria vaikeuksia tunnistaa Israelin rikollisia sotatoimia Gazassa. Syytteet Netanjahua vastaan eivät ole antisemitismiä. Venäjältä saa aseita ja Kiinasta rahaa, länsimaiden on vaikea kilpailla sen kanssa. Ei ihme, että Venäjän presidentti Vladimir Putin varmasti nauttii tilanteesta. SuhtautuminenICC:n antamaanpidätysmääräykseenkertoo paljonniinkutsutun lännenongelmista.. Esimerkiksi Ranska on ilmoittanut, ettei se pidättäisi Netanjahua, vaikka ICC:n määräys niin edellyttäisi. Neuvottelut kun eivät ole johtaneet muuhun kuin entistä huonompaan asemaan. Jos Netanjahu päätyy oikeuden penkille, tulevat todisteet häntä vastaan olemaan vahvat. Siitä pitää Israelin tukija Yhdysvallat huolen. Länsi vaatii muuta PIan on taas vaalien aika. Netanjahu on vastuussa Israelin toteuttamasta kansanmurhasta Gazassa. Kyse on oikeudesta ja siitä, että kenenkään ei pitäisi olla lain yläpuolella. suhtautumInen ICC:n antamaan pidätysmääräykseen kertoo paljon niin kutsutun lännen ongelmista. Israelin armeijan toimissa ei enää pitkään aikaan ole ollut kyse sodankäynnistä. Mutta ymmärtäminen ei voi tarkoittaa hyväksymistä. Tässä päästään kahteen sanaan, jotka on tärkeä osata erottaa – ymmärtää ja hyväksyä. Jos ei voi hyväksyä Israelin tekemiä rikoksia, ei Hamasinkaan tekemiä rikoksia voi hyväksyä. Se on selvää, että Netanjahu on rikollisella sodallaan varmistanut yhden asian: väkivaltaisen vastarinnan jatkumisen palestiinalaisalueilla. Vuodenvaihteen jälkeen kuntaja aluevaaleihin on enää reilu kolme kuukautta. Nauttimisen asemesta Putinin pitäisi olla Netanjahun kanssa vastaamassa syytöksiin sotarikoksista. Jälleen kerran kaksoistandardit lävähtävät täydellä voimalla silmille. Yksi yhdistävä tekijä on jonkinlainen koettu kokemus kolonialismista, mikä vaikuttaa luonnollisesti kuvaan länsimaista. Tilannetta pahentaa se, että Israel estää avustuskuljetusten vientiä Gazan alueelle. Venäjä on myös taitava levittämään tätä käsitystä, minkä vuoksi Afrikassa on nähty useamman maan kääntyneen Venäjän suuntaan. Ikävä kyllä todennäköistä on, että Netanjahu ei oikeuteen joudu. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on määritellyt, että niin kutsuttu globaali etelä tulee ratkaisemaan tulevan maailman suunnan. Vielä vaikeampaa kilpailusta tulee, kun kykenee tuomitsemaan yhden sotarikokset muttei toisen. Palestiinalaisten protesteihin Israel on vastannut voimalla
Islamistisen Hayat Tahrir al-Šam -ryhmän johtamat kapinallisjoukot valtasivat maan pääkaupunki Damaskoksen 8. kuva: lehtikuva/aFP. 5 KäänneKohta 01 ajassa 13 vuotta jatkunut Syyrian sisällissota sai dramaattisen käänteen, kun diktaattori Bašar al-Assad syrjäytettiin 24 vuoden valta kauden jälkeen. joulukuuta
Kyseenalaistaja Em m a G r ö n q v is t. Epäajanmukaisesti hän kaipaa myös puhetta moraalista. 6 ajassa KaiKKien maailmanKatsomusten perususkomuksista on kyettävä käymään analyyttista keskustelua, sanoo Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio. – Tämä tietenkin horjuttaa rakennusta, kuten kriittinen keskustelu aina, mutta luulen, että jos tätä keskustelua ei käydä, niin sivilisaatiota aletaan rullata hiljalleen kohti palliatiivista osastoa. – Sääntöpohjainen yhteiskunta on upea juttu, mutta jos se kadottaa siteen omaan historiaansa ja niihin välineisiin, joilla me analysoimme oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, eivät säännötkään pysy elossa kovin kauaa ja kääntyvät lopulta itseään vastaan. Tämä koskee myös maailmankuvia, joihin kuuluu erilaisten hyvien ja kauniiden asioiden puolustaminen. Haastattelu alkaa sivulta 47
7 SakSet SeiS! -mielenosoitus keräsi järjestäjien mukaan 4 000–5 000 ihmistä Kansalaistorille. Tapahtuman juonsivat Riku Nieminen ja Leo Ikhilor. Lukijoina olivat muun muassa Paula Vesala. Mielenilmauksen järjesti Mitta on täysi -työryhmä, joka koostuu taiteen ja kulttuurin alan freelancereista ja työntekijöistä. Instagram Lauri Lindén @laurilinden 28.11.2024 Mielenilmauksessa puhui muun muassa viime vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Sirpa Kähkönen. Sakset seis! -kampanjan käynnistivät lokakuussa Forum Artis ja Mitta on täysi -työryhmä. kampanjaa tukee lähes 400 taiteen ja kulttuurin organisaatioita, mukaan lukien Kansallisteatteri, Taideyliopisto ja Helsingin kaupunginorkesteri. Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artis teki yhteistyötä adressin osalta. ajassa KulttuurileiKKauKsia vastaan Allekirjoituksia adressiin kertyi yli 93 000. Mielenosoituksessa luovutettiin kulttuurileikkauksia vastustava adressi eduskuntapuolueille. Allekirjoituksia adressiin kertyi yli 93 000, ja se luettiin tilaisuudessa usealla kielellä. Mira Luoti ja Pauliina Feodoroff. Kansalaistorilla nähtiin myös satiirinen Uusi Suomi -näytelmä ja kuultiin adressiin allekirjoittajien kommentteja eri puolilta Suomea. Le h tik u va /M a r k k u u La n d er. Helsingin lisäksi kampanjaan liittyviä tapahtumia järjestettiin muun muassa Savonlinnassa, Kajaanissa, Tampereella ja Torniossa. Suomalaisen politiikan oikeistolaistumisesta kertoo se, että edes vasemmistopuolue SDP ei peruisi historiallisia leikkauksia pienituloisille ja valtiovarainministeri nimittää SDP:n linjaa ”sosialismiksi”. Julkisuuden henkilöistä muun muassa Maria Veitola ja Alma Pöysti ovat tukeneet sitä näkyvästi
ArvAAmAttomuuden pAluu Neljä faktaa USa:N preSideNtiNvaaliSta 1. tammikuuta 2025. Demokraattipuolueen ehdokas, varapresidentti Kamala Harris sai yli kuusi miljoonaa ääntä vähemmän kuin Joe Biden neljä vuotta aikaisemmin. Kamala Harrisin vaalitulos on demokraattiehdokkaalle huonoin sitten vuoden 1988. 3. Trump astuu virkaansa 20. Edellisen kerran vastaavan tempun teki Grover Cleveland 128 vuotta sitten. Trump on uhonnut lopettavansa Venäjän sodan Ukrainassa jo ennen virkaan astumistaan. Lisäksi hän on uhkaillut Eurooppaa ja Kiinaa tuontitulleilla, jotka nostaisivat ulkomaalaisten tuotteiden hintoja USA:n markkinoilla. Ovensuukyselyiden mukaan kansalaisille tärkeimpiä poliittisia asiakysymyksiä olivat talous, maan demokratian tila ja oikeus aborttiin.. 8 Donald Trump astuu virkaan tammikuussa. Demokraatit menettivät kannatustaan erityisesti nuorten miesten parissa. Edessä on maailmanpolitiikan uusi, arvaamaton aikakausi. Donald Trump on ensimmäinen republikaaniehdokas 20 vuoteen, joka voitti enemmistön kansan äänistä. 2. Kuva: Lehtikuva/ Brandon Bell Ex-prEsidEntti Donald Trump voitti marraskuun alussa pidetyt Yhdysvaltain presidentinvaalit, ja hänestä tulee kautta maan historian toinen henkilö, joka on presidenttinä kaksi ei-perättäistä kautta. Tällä kertaa, toisin kuin vuonna 2016, Trump voitti paitsi valitsijaäänet myös enemmistön kansan äänistä. Republikaanipuolue sai marraskuussa haltuunsa presidentin viran lisäksi USA:n kongressin edustajainhuoneen ja senaatin
Yliopistomaailmassa Trumpin paluu näkyy siinä, että Yhdysvalloissa päätään nostanut tutkimuksen ja opetuksen sensuuri lisääntyy. Sen on tulkittu tarkoittavan avointa šekkiä Israelin hallitukselle jatkaa tuhoamissotaansa ilman USA:n väliintuloa. Jo ennen Trumpia USA oli aina se hankalin tyyppi neuvottelupöydässä, ja USA:n kansalliset intressit piti kaikessa ottaa huomioon. Junckerilla ei tietenkään ollut mitään mandaattia luvata sellaista. Toisaalta Euroopassa meiltä puuttuu yhteinen näkemys siitä, mihin EU haluaa mennä. Arvaamaton, populistinen ja egoistinen Trump tulee tähän kolmikkoon kolmanneksi. Voidaan ajatella myös, että Trumpin ensimmäisestä kaudesta on opittu jotain. Jo Trumpin ensimmäinen presidenttikausi aiheutti kaikenlaisen öyhötyksen ja häirinnän lisääntymistä esimerkiksi vammaisaktivisteja vastaan. Lisäksi kyse on rahoituksesta: monia erityisesti aborttia ja seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia rajoittavia järjestöjä rahoitetaan Amerikasta käsin. Tämä rahoitus voi lisääntyä Trumpin palattua valtaan.. Monella on kuitenkin tullut Britanniaa ikävä: kun Yhdysvaltoihin ei voi luottaa, tarvittaisiin koko Eurooppa yhteen. Yhtäältä Yhdysvalloissa on tällä hetkellä vahva ja määrätietoinen johtaja, joka ainakin kuvittelee tietävänsä, mitä haluaa. ajassa Mitä truMpin toinen kausi tarkoittaa euroopalle. Trump vain tekee tämän ilmiön näkyvämmäksi ja vie sen äärimmäisyyksiin. 9 Politiikan vetomittari Trump on uhonnut auttavansa Israelia ”hoitamaan homman” Palestiinassa. Jussi saraMo Europarlamentaarikko tuoMo Hyttinen Kauppalehden toimittaja, Vaalirankkurit-podcastin juontaja Se tarkoittaa epävarmuuden ja tasapainottelun aikaa. EU on maksanut käytännössä suojelurahoja Yhdysvalloille sotateollisuuden hankintojen muodossa. Se, kenelle Trump soittaa, kun hän haluaa jonkun EU:sta langan päähän, on hyvä kysymys. Trump itse ei kampanjoinut aborttioikeuden rajoittamisella, mutta hänen liittolaisinaan kongressissa on kovan linjan uskonnollisia konservatiiveja, jotka ovat tehneet aborttioikeudesta itselleen vaaliteeman. Maailmassa on kolme merkittävää autoritaarista johtajaa, jotka johtavat ydinasevaltioita: Kiinan Xi on jopa kiinalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen itsevaltainen, ja Putin on vain pönkittänyt itsevaltaansa Venäjällä. Trumpille politiikka, myös ulkopolitiikka on transaktionaalista: hän haluaa tehdä diilejä. Koska USA on muuttunut arvaamattomaksi, on syytä palata pohtimaan siitä yhteistyöstä irtautumista ja aitoa autonomiaa Euroopalle. Tietyssä mielessä se voi olla hyväkin asia. Se, että he pääsevät nyt valtaan Yhdysvalloissa, voimaannuttaa varmaankin myös eurooppalaisia aborttioikeuden vastustajia. saara särMä Yhteiskuntatieteiden tohtori, politiikan tutkija trumPin toinen kausi näkyy todennäköisesti oikeistolaisten ja konservatiivisten arvojen voimaantumisena myös Euroopassa. tilanne on todella pelottava Euroopan näkökulmasta. Tällaisella show’lla ja sirkuksella voidaan kuitenkin tehdä Trump tyytyväiseksi, vaikka mitään päätöksiä ei oikeasti tehtäisi. Esimerkiksi tiettyjä sanoja, kuten ”gender” tai ”race” on jo kielletty erään teksasilaisyliopiston kurssikuvauksista. Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella Saksalla oli vakauttava rooli ja Ranskalla oli visioita autonomisesta, Yhdysvalloista riippumattomasta Euroopasta. Voisin kuvitella, että tutkimusyhteistyö yhdysvaltalaisten korkeakoulujen kanssa näihin aiheisiin liittyen vaikeutuu myös Euroopassa. Financial Timesin mukaan aikanaan Jean-Claude Juncker sai Trumpin perääntymään aikeistaan asettaa tulleja eurooppalaisille autoille lupaamalla, että EU ostaa USA:sta soijapapuja ja maakaasua. Ennen Brexitiä etenkin britit taistelivat tätä ranskalaista visiota vastaan, vedoten kumppanuuteen USA:n kanssa ja yhdysvaltalaiseen johtajuuteen. Ajattelin itsekin, että Brexitistä voisi seurata jotain hyvääkin, kun saatiin se pahin jarruporukka päätöksenteosta pois
– Peruisimme myös hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan ja vahvistaisimme tulopohjaa siten, että suomalaiset osallistuisivat palveluiden rahoittamiseen maksukykynsä mukaan. Haluamme kuroa umpeen kuilua parlamentaarisen ja taloudellisen vallan sekä yhteiskunnallisten liikkeiden välillä, Andersson sanoo. Käänne-niminen tapahtuma järjestetään Helsingissä Korjaamolla 18.–19. Vasemmistoliiton budjetti nostaisi yli 60 000 ihmistä, joista lähes 13 000 on lapsia, köyhyysrajan yläpuolelle. Tämän kaiken me teemme ottamalla vähemmän velkaa kuin Orpon ja Purran hallitus, Meriluoto toteaa puolueensa vaihtoehdosta. 1 ”Tavoitteemme onluoda yhteentulemisen paikka.” ajassa Politiikan ja taiteen käänne-festivaali Helsingissä EuroparlamEntaarikko Li Andersson sekä joukko suomalaisia politiikan, talouden, taiteen ja kulttuurin toimijoita ovat mukana järjestämässä uudenlaista politiikan ja taiteen festivaalia. tammikuuta 2025. – Lisäämme ostovoimaa, tasaamme tuloeroja sekä panostamme sosiaalija terveyspalveluihin, koulutukseen ja luonnonsuojeluun. Näin toteaa kansanedustaja ja eduskunnan valtio varainvaliokunnan jäsen Laura meriluoto. – Tavoitteemme on luoda yhteentulemisen paikka ihmisille, jotka haluavat toimia kurjistavaa valtapolitiikkaa vastaan. Meriluodon mielestä pääministeri Petteri orpon (kok.) johtama oikeistohallitus on yrittänyt ylläpitää vaikutelmaa siitä, ettei talouspolitiikassa olisi vaihtoehtoja. Mukaan täytyy tulla elämän mielekkyyden kysymykset tavoittava taide, Andersson sanoo. Siinä peruttaisiin arvonlisäverokorotus 25,5 prosenttista 24 prosenttiin. Festivaali myös kannustaa osallistujia ajattelemaan yli alojen ja rajojen. Oppositiopuolueet esittelivät vaihtoehtobudjettinsa eduskunnassa marraskuun lopulla. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa kotitalouksien ostovoima nousee yli 500 miljoonalla eurolla. VasEmmistoliiton vaihtoehtobudjetti sopeuttaa taloutta oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. – Perinteisen oikeiston ja laitaoikeiston yhteistyön tiivistyessä meidänkin on kysyttävä, ketkä voisivat olla epätodennäköiset liittolaisemme matkalla kohti parempaa käännettä, Andersson kehottaa. Toivo HAimi leikkaus on arvovalinta Laura meriluoto esitteli eduskunnasa vasemmistoliiton vaihto ehtobudjetin. Käänteen ytimessä on ajatus koota yhteen ihmisiä ja liikkeitä, jotka haluavat toimia vastavoimana näköalattomalle ja eriarvoisuutta kasvattavalle politiikalle, Li Andersson kertoo. Käänne kertoo tuovansa yhteen politiikan, yhteiskuntatieteiden ja taiteen keinot luovien ratkaisujen ja järjestäytymisen muotojen löytämiseksi. – Ainoana puolueena parantaisimme vaihtoehdossamme kaikkein pienituloisimpien eli noin tuhat euroa kuukaudessa tienaavien ihmisten taloudellista asemaa, ja kaikista puolueista selvästi eniten parantaisimme niin työttömän yksinhuoltajan kuin pienituloisen palkansaajaperheen taloudellista tilannetta, Meriluoto korostaa. – Yhä monitasoisemmin kriisiytyvässä maailmassa tarvitsemme taiteen tuomaa aistimista ja tuntemista tieteen ja politiikan rinnalle. Puolue korostaa, että se tekisi Suomesta nykyistä tasa-arvoisemman maan. – Tosiasiassa jokainen hallituksen leikkaus, jokainen pienituloisia kurittava veronkiristys, on arvovalinta, hän sanoi. TuuLA KärKi Le h tik u va /a n tt i a im o -k o iv is to
1 1 OdOtamme suuria 02 taustat Riikka Paloniemi on yksi asian tuntijoista, jotka vastasivat KU:n kysymyksiin metsien kestävästä käytöstä.
1 2 Tuhansien Toiveiden kaivo
– Vanhojen metsien joukossa on arvokkaita kohteita, jotka eivät täytä kaikkein tiukimpia kriteereitä. Suomen metsistä noin 30 prosenttia omistaa valtio, yli 60 prosenttia omistavat yksityiset. Kysyimme viideltä metsäluontoa, -taloutta ja -politiikkaa eri näkökulmasta tutkivalta asiantuntijalta, miten metsiä voitaisiin käyttää kestävästi – ja miten asiasta päästäisiin yhteisymmärrykseen tai edes kohtuulliseen kompromissiin. Niitä on kaikista Suomen metsistä vain viisi prosenttia, mutta jo pieni suojelupinta-ala tuottaisi isot monimuotoisuushyödyt, Paloniemi perustelee. – Metsäluonnon suojelussa näkyy tarkkarajaisuuden ajatus. Metsä ei erotu puilta Luonnonsuojelujärjestöt ovat arvostelleet hallitusta siitä, että sen kriteerit suojeltavalle metsälle ovat liian tiukat ja johtaisivat luultavasti siihen, että vanhaa metsää hakattaisiin aiempaa enemmän. Metsä keskuksen mukaan yli kaksi hehtaaria metsää omistavia on 430 000. Yksityisomistusten mediaani on noin kymmenen hehtaaria. Myös riippumaton Luontopaneeli on ehdottanut, että Suomen metsistä suojeltaisiin joka maakunnassa kymmenen prosenttia. Suojellaan esimerkiksi puron varsia ja maisemasta erottuvia kohtia. Suojelusta voi nyt maksaa Vanhojen metsien määrittely onkin Paloniemen mukaan yksi akuuteimmista asioista tämän hetken metsäpolitiikassa. Euroopan unioni (EU) on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä sen maaja meripinta-alasta on suojeltava kolmasosa ja kymmenen prosenttia kaikesta pinta-alasta on oltava tiukan suojelun piirissä. 1 3 Metsiä eri näkökulmista tarkastelevat tutkijat vastasivat kysymyksiin siitä, miten metsiä käytetään kestävästi ja kenen siitä pitäisi päättää. Myös luonnonsuojelulailla suojellaan uhanalaisia lajeja – eikä valvonnan puutteessa aina niitäkään, kuten raakkujoki-tapaus osoitti. Muita ovat ennallistamisasetus sekä luontoja ilmastotavoitteiden yhdistäminen. Jos niitä ei suojella vanhoina metsinä, on mietittävä, millä instrumentilla ne suojellaan. Kestävyysmurroksen pullonkaula Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Yhteiskunnan muutos -yksikön johtaja ja ympäristöpolitiikan dosentti Riikka Paloniemi näkee vanhojen metsien suojelun eräänlaisena pullonkaulana: jos sitä ei saada tehtyä, on vaikea saada hyväksyntää muillekaan kestävyyttä edistäville toimille. Heistä 210 000 omistaa metsä talousmaata yli 20 hehtaaria. Lisäksi metsäpuolelta tulisi poistaa ainakin luonnolle haitalliset tuet. Metsätuissa on yhä myös ympäristölle haitallisia suoria tukia – kuten uusien metsäteiden rakentamisen tuki – samaan aikaan, kun luontokatoa ja muita ympäristöhaittoja ei veroteta lainkaan.. Ne ovat samalla sekä Suomen suurin hiilinielu että merkittävin yksittäinen energian lähde. Hiilinielut ovat heikenneet ja metsien kasvu hidastunut. Teksti Emilia männynväli Kuvat Emma Grönqvist Metsiin kohdistuu isoja odotuksia. Puuta hakataan enemmän kuin hiilitaseen kannalta olisi kestävää. Hän sanoo, että kunnianhimoisemmista ilmastoja ympäristötavoitteista esimerkiksi hiilineutraalius on metsäiselle Suomelle täysin mahdollinen, mutta jostain on aloitettava. Mutta ei metsä erotu, kun sehän on kokonaisuus. Vanhoista metsistä olisi tehokasta aloittaa. Sääntely on kuitenkin kokonaisuus, jossa eri keinot täydentävät toisiaan. Hallituksen esittämät kriteerit eivät käytännössä lisää suojelupinta-alaa. Koko maan viennistäkin metsäteollisuuden tuotteet kattavat yhä noin viidenneksen. Nykyinen metsälaki suojelee vain erityisen arvokkaita ja pienialaisia ympäristöjä. – On lähdettävä siitä, mikä on mahdollista missäkin vaiheessa. – Lausunnot, joita kriteereihin tuli, olivat aika väkeviä ja kritiikki samansuuntaista, Paloniemi sanoo. Hän toteaa määritelmän olevan poliittisesti vaikea. Viime aikojen metsäuutiset ovat olleet ympäristönäkökulmasta huolestuttavia. Keskustelu metsistä on käynyt kuumana ja herättänyt kysymään, kenen metsien käytöstä pitäisi lopulta päättää ja miten eri intressit sovitetaan yhteen. Niiden kulttuurija virkistys arvo on merkittävä, ja ne ylläpitävät elintärkeitä ekosysteemipalveluita. Vanhojen luonnonvaraisten metsien suojelu sakkaa, Pohjois-Lapissa kaadetaan ikimetsää, raakku joki-tapaus osoitti puutteita valvonnassa. Tähän sisältyisivät kaikki vanhat metsät. Vain yksi yksityishenkilö omistaa yli kymmenentuhatta hehtaaria. Suomessa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että ainakin osa luonnontilaisista vanhoista metsistä on suojeltava, mutta kaikesta muusta onkin sitten väännetty kättä
Pienpoltto on pieni siivu Suomen metsistä menee Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan energiakäyttöön noin 60 prosenttia. Etelä-Suomen yksityisomistusvaltaisista metsistä on suojeltu vain kuusi prosenttia. Puun poltto korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä aiemmin Venäjältä tuotua puuta. – Yhteismitallisuus auttaa myös sitä, että tietoa saadaan koko kauppaketjuun. Puun pienpoltto on tavannut olla tunteita herättävä aihe: nytkö ei voi sytyttää kesämökin saunanpesää ja miten huoltovarmuuden käy, jos kaikki tuli sijat on purettu kiellettyinä. Jos olisivat, hinnat nousisivat ja tässä logiikassa arvo kasvaisi. – Tunne sanoo, että parasta elämässä on mökin saunan lämmittäminen. Nämä ovat kaksi eri skaalaa. Paloniemen mukaan kestävyysmurroksessa olennaista on mennä perustarpeisiin: varmistaa hyvinvointia ja vähentää ylimääräistä turhaa kulutusta. Pohjois-Suomen metsistä noin viidesosa on suojeltu. – Lähtökohtahan ei voi olla se, että ihmistoiminta loppuu kokonaan. Myös Syken erityisasiantuntija Riku Lumiaron mukaan tärkeintä juuri nyt olisi kaikkien olemassa olevien vanhojen metsien suojelu. Mutta ei tässä puhuta kesä mökin saunasta. Onko ympäristöön kohdistuvat haitat huomioitu hinnassa. Osa siitä on hakkuutähteitä ja teollisuuden sivu virtoja, mutta myös kuituja tukkipuuta poltetaan. Mutta jos tällaiset toimet leviäisivät, sillä olisi valtava vaikutus. – Sitten on vielä yhteiskunnallinen päätös, millaista metsien käyttöä halutaan ja mitä se tarkoittaa yhteiskunnan resilienssin kannalta. Saa välittää sekä saunasta että planeetasta. – Olennaista olisi saada aikaan kannustusvaikutus. Suomen hiilitase ei kaadu tai ratkea kesämökin saunoihin. Tutkittu tieto voi auttaa. Paloniemi huomauttaa, että eri tavoitteiden yhteensovittamista helpottaisi, jos energiankulutusta kohtuullistettaisiin. – Tämä on vähän samantyyppinen kysymys kuin se, saako avokadoja syödä, vaikka ne kuluttavat paljon vettä. Suojelluista alueista jopa neljä viidesosaa sijaitsee valtion mailla. 1 4 Paloniemi nostaa esiin myös vesistöistä huolehtimisen, sillä metsätalous vaikuttaa vahvasti vesistöjen laatuun humuksen kulkeutuessa vesistöihin ja tummentaessa niitä. Miten tästä on mitenkään mahdollista siirtyä siivosti kasvunjälkeiseen yhteiskuntaan – mitä maailman johtavat ilmastotutkijat pitävät välttämättömänä. Pienpoltto ei ole kovin suuri siivu, mutta herättää paljon tunteita. – On kiinnostavaa seurata, miten luonnonarvojen markkina muodostuu, mistä maksetaan ja kenelle. Suhtautumista luontoarvoihin ja niiden ostamiseen muutti paljon se, kun kompensaatio tuli luonnonsuojelulaissa mahdolliseksi, Paloniemi jatkaa. Lumiaron mukaan tällä hetkellä on erityisen tärkeää, että yritykset pohtivat toimintaansa. Suojeluakin tarvitaan, mutta myös ekologisella kompensaatiolla ja ennallistamisella on merkitystä. – Ottaisin keskusteluun, että miten paljon meidän on saatava energiaa ja miten se jakautuu vaikka globaalisti. Sen hahmottamiseen ehkä numerot ja elinkaarianalyysit tuovat ryhtiä. Jo pelkkä kiertoaikojen pidentäminen, eli hakataanko metsä kerran 60 vai 80 vuodessa, auttaisi kokonaisuutta hiilen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Ympäristö laskettava hintoihin Käytännössä kaikki politiikka perustuu yhä talouskasvun ajatukselle. Mutta se on vaikea järjestelmällemme, jossa kasvun logiikka on niin voimakas. Rajallisella planeetalla, jolla on rajalliset resurssit, tarpeen ei sovi rajattomasti kasvaa. Paloniemen mukaan metsäsektorille on jo alettu luomaan hiilimarkkinaa ja luonnonarvokauppaa.. Luontovaikutusten mittarikehitystyö kehittyy tällä hetkellä todella paljon. Suomi kuluttaa koko ajan enemmän energiaa, josta noin neljännes tulee puusta. – Kulutusyhteiskunta nitisee liitoksissaan, ja kasvun rajoista on puhuttu Rooman klubeista alkaen. Metsistämme varsinaisia lehtoja on enää prosentti, mutta uhanalaisista metsälajeista 45 prosenttia elää lehdoissa. – En tiedä tähän viisasten kiveä, mutta on jossain määrin myös laskennallista, miten markkinalle tuleva arvo muodostuu, mitä kaikkea siinä on mukana ja mitä ei. Eniten suojelualueita on Pohjois-Suomessa, sillä siellä on eniten valtion metsää ja kansallispuistoja. Riikka Paloniemi tunnistaa asetelman, mutta haluaisi siihen suhteellisuudentajua. Nämä avainelinympäristöt pitäisi rauhoittaa ja niitä pitäisi ennallistaa. Paloniemi sanoo, että tunteetkin pitäisi huomioida keskustelussa – ja sitten vielä se suurempi kuva. Hän toteaa, että jos suojelun pullonkaula ovat vanhat metsät, luonnon arvon mittaaminen ja huomioiminen on sitä taloudessa. Yhä myös yksityistalouksia lämmitetään puulla. Olennaista on kokonaisuus, hän jatkaa. Jos ja kun metsällä on muutakin arvoa kuin olla raaka-aineena, on metsänomistajankin saatava rahaa muustakin kuin hakkuusta. Puhutaan luontokädenjäljestä. Uudisojituksesta tulisi luopua, mihin taas on mahdollista puuttua ennallistamisasetuksessa. – Uhanalaisista metsälajeista 35 prosenttia on juuri vanhojen metsien lajeja
–?En?aja?metsäteollisuuden?lopettamista?eikä. 1 5 –?Se?voi?tarkoittaa?esimerkiksi,?ettei?puuta?kaadeta?enää?niin?paljon?niin?suurilta?aloilta,?vaan. Kestävyysraportointi?on?Paloniemen?mukaan?jo. tullut?voimaan.?Mäkelän?mukaan?vastuullisuus?raporttien?ja?todellisuuden?välinen?kuilu?on?kuitenkin?olemassa?–?ja?näkyy?joskus?raporteissakin. siirrytään?jatkuvapeitteiseen?kasvatukseen. Juurisyy on liika kulutus Mäkelän?mukaansa?jalostusasteella?on?kokonaisuuden?kannalta?suuri?merkitys. merkitys?taloudelle?ja?ihmisten?luontosuhteelle.. mutta?toiminnassa?se?ei?näy.?Viimeistään?1980-luvulta?lähtien?on?tiedetty,?että?lajien?uhanalaistuminen?Suomessa?johtuu?valtaosin?metsätaloudesta,. Metsälaissa?ei?säädellä?hakkuita?luontoarvojen?kannalta?juuri?mitenkään.?Suomalaisen?metsä?teollisuuden?vastuullisuus?on?pitkälti?sertifikaattien?varassa. sellainen?olisi?realististakaan.?Sillä?on?todella?iso. –?Luontoa?korostetaan?viestinnässä?arvona,. ilmasto?ministeri. Monella?muulla?alalla?kipuillaan?parhaillaan. vastuullisuusraportoinnin?kanssa,?mutta?metsäteollisuudessa?sitä?on?tehty?jo?ennen?kestävyys?raportointidirektiiviäkin?(CSRD),?joka?on?juuri. muuttanut?toimintakulttuuria?selvästi,?eikä?viherpesukaan?enää?mene?niin?helposti?läpi. –?Metsäfirmat?ovat?hyviä?raportoijia,?ne?osaavat?sen.?Kyllähän?siellä?raportoidaan?niistä?onnistumisista.?Stora?Enso?on?ollut?poikkeus,?he?ovat?raportoineet?myös?poikkeamatilanteista?ympäristöasioissa.?Onkin?kiinnostavaa?nähdä,?miten?raportoivat?nyt?tästä?raakkukkeissistä. Marileena Mäkelä?suhtautuu?raportoinnin?vaikutuksiin?skeptisemmin.?Hän?on?väitellyt?suomalaisen?metsäteollisuuden?ympäristöraportoinnista. Mäkelä?arvelee,?että?Suomessa?tehdään?sellua. –?Ja?nehän?ovat?vapaaehtoisia.?Ympäristö-?ja. Mutta se on vaikea järjestelmällemme, jossa kasvun logiikka on niin voimakas, Riikka Paloniemi sanoo.. Kai Mykkäsen puolelta?raakkukeissin?jälkeen?isoin?ulostulo?oli,?että?koottiin?johtajat?yhteen?ja?päätettiin?vapaaehtoisesti?sitoutua. laajempaan?suojavyöhykkeeseen.?Mutta?mielestäni. ja?kartonkia?pitkälti?tottumuksesta. – Rajallisella planeetalla, jolla on rajalliset resurssit, tarpeen ei sovi rajattomasti kasvaa. tässä?noin?40?vuodessa.?Metsiä?hakataan?liikaa?ja. se?ei?ole?se,?mitä?tehdään,?kun?on?rikottu?lakia. liian?nuorina,?hän?sanoo. eikä?tämä?asia?ole?mennyt?parempaan?suuntaan. Mutta?puuta?pitäisi?arvostaa?ja?siitä?saada?lisä?arvoa?enemmän.?Kun?saataisiin?isompi?tuotto,?tarvitsisi?hakata?vähemmän. Arvot eivät näy käytännössä Jyväskylän?yliopiston?kauppakorkeakoulun?lehtori
– Tehokkaat ja helposti valvottavat ohjauskeinot ovat usein kalliita veronmaksajille. Tämä pitäisi ottaa huomioon, ettei yksittäisen metsänomistajan kannettavaksi jää kohtuuttomasti kustannuksia. Tämä voisi olla mahdollista nyt, kun EU:n valtiotukisääntelyyn on tullut muutoksia. – Jotenkin pitäisi saada taakkaa jaettua reilusti myös metsänomistajien kesken, sillä eiväthän metsien piirteet jakaannu tasaisesti yli Suomen. Ikävä kyllä taikasauvaa ei kuitenkaan ole, Assmuth sanoo. Jos halutaan helppo toimeenpano, vaikutukset voivat olla vähän sinne päin. Jos haetaan kustannustehokkuutta tulosperusteisuuden kautta, tulee varautua mittaroinnin haasteisiin. – Ei se niinkään voi olla, että julkinen valta vain pesee kätensä, että kun meillä on nämä sertit. Mutta jos nämä asiat otetaan tosissaan, on joka tapauksessa varauduttava siihen, että jonkin verran se maksaa. Mutta toki se maksaisi taas valtiolle, kun metsähallitus tulouttaisi vähemmän. Assmuth ehdottaa, että suurempien luontoarvojen kohteista myös maksettaisiin suurempaa suojelukorvausta. – Ei tarvitsisi edes miettiä ohjauskeinoja, kun voitaisiin vain päättää tietyt linjaukset esimerkiksi suojelun tai pienvesistöjen osalta. – Näin saataisiin kustannusvaikuttavuutta. Toisaalta sama koskee myös metsäteollisuutta. Hän aloittaisi siitä yksinkertaisimmasta – valtion omista metsistä, joita Metsähallitus hallinnoi. Nyt ympäristöhyödyistä voidaan maksaa, ennen voitiin vain korvata kuluja. Tämä rajoitti ministeriöiden toimintaa. Riikka Paloniemi suhtautuu toiveikkaasti metsäsektorin kykyyn toteuttaa kestävyyssiirtymä.. Kaikkien sektoreiden on varauduttava kantamaan vastuuta luontokadon torjumisesta, ilmaston muutoksesta ja vesistöjen tilasta. 1 7 Taakka pitäisi jakaa reilusti Assmuth toteaa, että monissa muissakin asioissa riittävän vahva yleinen intressi riittää siihen, että omaisuudensuojaa voidaan jossain määrin rajoittaa. Assmuth toivoo lisää rahoitusta Metso-ohjelman kaltaisille ohjauskeinoille, joissa valtio korvaa tulonmenetyksen osittain metsänomistajalle, jos tämä esimerkiksi jättää tietyn alueen käsittelemättä. – Jos halutaan edetä omaisuudensuojaa kunnioittaen, valtion täytyy varautua käyttämään tähän rahaa. Valvonnan haasteet koskevat sitä paitsi myös nykyistä sertifiointimallia. Assmuth sanoo uskovansa, että on myös metsäteollisuuden etu, että metsäluonnon monimuotoisuutta turvataan kyllin kunnianhimoisesti
Se, että osataan tehdä, vaatii rohkeutta, johtajuutta ja inno vaatioiden jalkauttamista. Julkinen metsäkeskustelu vaikuttaa usein hyvin polarisoituneelta. Paloniemi toteaa, että kysymys on myös siitä, mihin kukin on kasvanut – tai metsäalalla kouluttautunut. – Niiden avulla voi nähdä parhaat luontokohteet tai miten suojelualueiden kannattaa muodostaa mielekäs verkosto, että lajit pystyvät siirtymään. Tätä pitäisi arvioida alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Paloniemen mukaan toimia on kohdennettava maantieteellisesti tarkemmin. Samaan aikaan halutaan hoitaa vesistöasioita, monimuotoisuustavoitteita, on luonnonsuojelupuolta ja metsätalouden ohjauskeinoja, niin miten varmistetaan se, ettei toinen syö toisen hyötyjä. Mutta onko tämä relevanttia teollisuudelle, onko siellä aitoa valmiutta kestävyyssiirtymään. Se on vaarallista, mutta se ei myöskään ole totta. Kummastakaan ei ole kyse, ja siksi yhdessä suunnittelu voisi auttaa. n. – Mutta se vie vähän aikaa, ja siinä on huomioitava myös oikeudenmukaisuus ja se, millaista koulutusta ja osaamista siirtymässä tarvitaan. Ihmiset ovat tunnistaneet ja pitäneet niitä arvokkaita ja jättäneet vuosisatojenkin ajan hakkuiden ulkopuolelle. – Kestävyysmuutos on iso mullistus. Paloniemi huomauttaa, että siksihän yksityismetsissäkin on olemassa arvokkaita luontokohteita, että ne on joku säästänyt. Paloniemi sanoo uskovansa, että uusia ideoita ja toimintatapoja löytyy ja saadaan käyttöön. – On tosi tärkeää olla vahvistamatta tällaisia kahtiajakoja. Onneksi kaikki tavoitteet eivät ole toisilleen vastakkaisia vaan myös päällekkäisiä. Entä miten varmistetaan, että taloudellinen haitta ja hyöty jakautuvat oikeudenmukaisesti, kun omistus kohdistuu eri puolilla maata eri maanomistajille, firmoille, kunnille ja seurakunnille. Keinojakin niihin pääsemiseksi on. – On katsottava isompaa ja kokonaisvaltaisempaa kestävyyttä, kauppaketjuja, sertifikaatteja, investointeja uusiin toimintamalleihin, muiden ekosysteemipalveluiden kuin sellun tunnistamista – ja kun nämä kaikki huomioidaan, lopulta kokonaisuus alkaa hoitaa myös luonnon monimuotoisuutta. Erilaisia ihmisiä on kaikkialla. 1 8 Vaarallinen vastakkainasettelu Mikä on Riikka Paloniemen mielestä tämän hetken suurin haaste kestävyyssiirtymän etenemiselle. Näen raakkujokitapauksen kaltaiset särkymät mahdollisuuksina, joissa keskitytään yhdessä tärkeisiin asioihin. Tulevaisuudessa metsästä voitaisiin jalostaa esimerkiksi lääkkeitä. Kaikki haluavat metsiltä jotain: tuloa, turvaa, toivoa, terveyttä, tuotteita, lämpöä ja lomaa arjesta. Voidaan säätää tiukempia lakeja, maksaa omistajille korvauksia suojelusta, hakata kestävämmin, jakaa taakkaa reilummin, keskittyä parantamaan arvonlisää ja hinnoitella luontoarvot. Paloniemi jatkaa, että myös toteutuksen on oltava linjakasta ja tavoitteellista. Vuoropuhelua ja yhteisiä tavoitteita alan toimijoiden kesken on, muun muassa kansallinen metsäohjelma vuoteen 2035 saakka sekä maaja metsätalousministeriön asettama riippumaton metsäbiotalouden tiedepaneeli, jossa hän on itsekin mukana. Eli aletaanko ymmärtää vaikka soiden merkitys tulvasääntelyssä. Epätoivoon ei ole syytä Paloniemi katsoo, että kestävyyssiirtymään ollaan jo matkalla. – Politiikan johdonmukaisuus ja koherenssi on tässä yhteydessä todella kiinnostavaa. On varmistettava, että ihmiset pysyvät mukana ja löytävät paikkoja tehdä uudenlaista hyvää. Keinoja on, jos käytetään Metsät ovat yhä monessakin mielessä Suomen suurimpia rikkauksia. Metsät tuottavat, säätelevät ja ylläpitävät myös ekosysteemipalveluita, tuottavat kulttuurista lisäarvoa ja sitovat hiiltä. On vältettävä epäluottamuksen ja hajaannuksen yhteiskuntaa. Siinä avuksi tulevat erilaiset optimointityökalut. Esimerkiksi jalostusasteen nostaminen tarkoittaa, että läpi tuotantoketjun on investoitava uusiin rakenteisiin. – Eivät ne siellä vahingossa ole. – Olen kuullut todella paljon kiinnostusta. Jotakuinkin niin, että maakunnissa halutaan piittaamattomuuttaan hakata kaikki ja kaupunkilaiset eivät vieraantuneisuuttaan antaisi hakata mitään. – Sillä, etteivät vesistöt tulvi, on aito hinta, joka realisoituu markkinoilla vakuusarvona. Kyllähän kaikki oikeasti haluavat tehdä hyvää. – Se vaatii uutta osaamista, infraa ja toimijoita. Tämän työn arvo on tärkeää tuoda näkyväksi ja se, että sitä on tehty paljon ja tehdään yhä. Metsänomistajat – joita Paloniemi tutki väitöskirjassaan – ovat kiinnostuneita luontoarvoista, poliitikot kannattavat suojelua ainakin puheissaan, ja teollisuuden uteliaisuuskin on herännyt, kun on löydetty yhteinen talouden kieli. – Luontoarvoiltaan heikommille paikoille kannattaa tietenkin laittaa intensiivisempää toimintaa, ja sen oikein kohdentuminen on varmistettava. Keskeistä on, ettei metsiä nähtäisi vain sellun raaka-aineena, Paloniemi sanoo, eikä aina raakaaineena ollenkaan. Sitten niistä pitäisi päästä enää sopimukseen. Kaikista metsistä ei ikinä tule suojelukohteita, ja kaikkia metsiä taas ei kannata käyttää tiiviimpään metsätalouteen
Tämä liittyy osin myös kysymykseen arvonlisästä, jota pitäisi saada puukuutiometriltä enemmän. Suomessa metsät ovat samalla aikavälillä sitoneet noin puolet fossiilisista kasvihuonekaasupäästöistä. Sitten kasvu taittui ja kääntyi laskuun. Pelkällä metsien rakenteella se ei selity. Myös Liski sanoo panevansa toivonsa siihen, että metsän ekologisille ja sosiaalisille hyödyille opitaan laskemaan hinta – muutenkin kuin teoriassa. Sen perusteella osittaishakkuilla saadaan hallittua hiilidioksidipäästöjä todella merkittävästi. Emilia männynväli. Myös hakkuutapa vaikuttaa hiilinieluihin. Niiden positiivinen vaikutus on huomattava. Viime vuosiin saakka ilmaston lämpenemisen oli ajateltu kiihdyttävän kasvua ja näin tapahtuikin 1970-luvulta 2010-luvulle. 1 9 Metsien hiilinielut heikentyneet Hakkuut ovat heikentäneet huomattavasti suomalaisten metsien kykyä sitoa hiiltä. Hän korostaa, ettei suinkaan kaikkia metsiä tarvitse osittaishakata, mutta moniin kohteisiin se sopii myös taloudellisesti, ilmasto vaikutuksista puhumattakaan. Vuodesta 1990 vuoteen 2019 pohjoisten metsien sitoman hiilen määrä on laskenut 36 prosenttia, kertoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja, tutkimus professori Jari Liski. Kuluneen vuoden aikana käytyä keskustelua siitä, joutuuko Suomi maksamaan ”sakkoa” EU:lle toteutumattomista päästötavoitteista ehkä huomattavastikin, Liski pitää kuitenkin jokseenkin epärelevanttina. Pienelläkin lisällä jalostusasteen tai uusien kehittyvien tuotteiden volyymin kasvussa olisi iso merkitys. Mutta samat globaalit syyt, eli lisääntyneet hakkuut ja luonnontuhot kuten hyönteis tuhot, vaikuttavat Suomessakin. Vanhakin metsä on hiilinielu Toisinaan kansallisessa keskustelussa kuulee väitettävän, että vanhat metsät olisivat hiilen lähteitä. – Valtaosalla mittapaikoista yli satavuotiaastakin metsästä suurin osa on nielun puolella. Toisaalta maaja metsätaloussektori ei ole todellakaan pelkkää liiketoimintaa, vaan se saa myös huomattavia tukia. Taso on vaihdellut hakkuista riippuen vuosittain 30–60 prosentin välillä, mutta suuntaus on laskeva. Puhe sakoista vie sivuraiteelle Siihen, kenen metsien käytöstä pitäisi viime kädessä päättää, Liski on tutkijana ja Ilmatieteen laitoksen edustajana varovainen sanomaan mitään. – Kysymys ei ole siitä, satsataanko täysillä hiilensidontaan, vaan siitä, voidaanko tavallisen metsä talouden harjoittamisen ohella tehdä jotain, mistä olisi iso hiilihyöty ja vähän haittaa metsätaloudelle. Osittaishakkuut ovat metsäalalla kuitenkin tunteita herättävä aihe, mikä juontaa Liskin mukaan juurensa historiaan. Siihen tulisi kiinnittää huomiota riippumatta siitä, mitä seurauksia sillä pykälien valossa on. – Sehän ei tarkoita, että metsät olisivat muuttuneet päästölähteiksi. Lisäksi metsien kasvu on hidastunut niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Liskin mukaan eri-ikäisissä metsissä tehdyn hiilidioksidiseurannan mukaan minkä ikäinen metsä hyvänsä voi olla joko hiilinielu tai hiilen lähde. – Kysymys pykälistä on kiehtova, mutta vie tärkeää asiaa sivuraiteille. – Meillä pitää olla kykyä laskea ilmastovaikutuksia ja viedä tämä laskelma käytäntöön hinnaksi. – Meillä on Tammelassa koeala, jota seuraamme yhdessä Luken kanssa. – Kysymys on vaikea, kun kyse on sekä yksityisten ihmisten taloudellisesta omaisuudesta, mutta myös koko valtiolle valtavan tärkeästä asiasta. Huomattavasti tärkeämpää olisi keskustella siitä, miksi olemme tässä tilanteessa ja miten hiilensidonta, luonnon monimuotoisuus sekä muut arvot kehittyvät. Tutkimuksen mukaan myös vanhat metsät toimivat keskimäärin hiilinieluina. Mikä on tärkein hiilensidonnallinen toimi juuri nyt. Pohjoisten metsien hiilinielut ovat heikentyneet. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä myös metsien kasvu on hidastunut. – Varmasti ilmastolla on jotain tekemistä tämän asian kanssa, mutta vielä ei tiedetä, mitä
2 Sodan pitkä varjo heijaStuu lapSen ylle Irene Zidan kirjoitti kirjan kahden kulttuurin törmäyksestä. Teksti tuula kärki Kuva emma GrönqviSt Lapsena Irene ZIdan asui kirjoilla vuoratussa kodissa ja kirjoitti tarinoita. Ennen kirjaa Zidan kuitenkin kirjoitti vuosia ihan muunlaisia tekstejä: ulkomaanjuttuja Helsingin Sanomiin ja Ylelle. Zidan pääsi 20-vuotiaana sittemmin jo lopetettuun Sanomien toimittajakouluun, kiersi Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien eri toimituksissa ja pääsi toteuttamaan unelmaansa ulkomaantoimittajana. Olin paljon Syyrian rajaseuduilla, haastattelin ihmisiä Tunisiassa.. – Journalistisen tekstin ja ja uutisten rinnalla tuntui vaikealta kirjoittaa fiktiota, joten lopetin pöytälaatikkoon kirjoittamisen 15 vuodeksi, hän kertoo. – Ajattelin jo hämmentävän nuorena, että haluan kirjoittaa työkseni ja haluan kirjoittaa kirjan, toimittaja-kirjailija sanoo. Zidan on kirjoittanut paljon Lähi-idän asioita. – Se oli iso haave, hän sanoo nyt. Esikoisteos on nimeltään Isäni appelsiininkukkien maasta (WSOY 2024) ja sijoittuu suomalais-palestiinalaisuuteen, joka on Zidanin omakin tausta. – Silloin vapautui tilaa vapaammalle ilmaisumuodolle. – Niinpä minulle alkoi luontevasti tulla työtehtäviä, jotka liittyivät Lähi-itään. Hän opiskeli yliopistossa valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja sen rinnalla Lähi-idän tutkimusta. Hän oli Hesarissa ulkomaantoimittajana, kunnes päätyi Ylelle, jossa työskenteli muun muassa kirjeenvaihtajana Lähi-idässä ja palasi taas Hesariin. Hänen palestiinalainen isänsä ei ollut sitä hänelle ja hänen sisarilleen kotona puhunut. Siinä kaikessa kului yli kymmenen vuotta. – Minun tärkeimmät vuoteni ja kokemukseni journalistina osuivat arabikevääseen. Arabian kieltä hän opiskeli Jordaniassa ja Libanonissa. Minulla oli myös ikävä kirjoittamista, kun päivätyö ei enää vaatinut sitä yhtä paljon kuin toimittajana. – Lähi-idän kulttuurit olivat vieraita, koska olen syntynyt ja kasvanut Suomessa. Nyt kirja on kirjoitettu. Nuorena toimittajaksi Zidan päätyi harvinaisen nuorena toimittajaksi. Alun perin kimmoke perehtyä alueeseen johtui hänen taustastaan. Zidan siirtyi vajaat viisi vuotta sitten Suojelupoliisin viestintäasiantuntijaksi. Sitten tuli arabikevät ja muuta kiehtovaa. Hän halusi nimenomaan ulkomaantoimittajaksi
2 1 Irene Zidan kuvattiin Amos Rex -museossa palestiinalais-tanska laisen videoja installaatiotaiteilija Larissa Sansourin näyttelyssä.
Palestiinan tilanne järkyttää Zidania päivittäin. Mitä tuntemuksia. Kirjassa on kohtaus, jossa opettaja tarjoaa kotikielen opetusta täysin suomenkieliselle lapselle. Se toistaa joka kerta viestin, että sinun näköisesi ihminen ei kuulu tähän yhteiskuntaan. Aineistoa oli kertynyt pitkään opintojeni ja toimittajan työn kautta. 2 2 Nyt Lähi-idän tilanne ei ole samanlainen kuin toiveikkaan ja riemukkaan arabikevään aikana. Zidanilla on ruskeat silmät ja tummat hiukset, muttei hän näytä erityisen ulkomaalaiselta. – Vihaa, turhautumista, surua, koko skaala. Kun empatia katoaa, vastapuoli muuttuu epäinhimilliseksi ja kauheat asiat mahdollistuvat. – Viimeksi eilen suomalainen ihminen puhui minulle kaupassa englantia, hän naurahtaa. Se liittyy oletukseen ulkomaalaisuudesta. Päähenkilö matkustaa sinne sukulaisiin teini-ikäisenä. – On vaikea kuvata niitä käytäntöjä kenel”Ruokaonasia,josta koenvoivanipuhtaasti ollavainiloinenilman ahdistusta.”. – Se toi kirjoittamiseen erityistä painetta sen suhteen, että onnistunko kuvaamaan sotaa. – Vaikka silloinkin oli selvää, että asiat eivät muutu helposti, demokratia kehittyy hitaasti ja vaatii pitkän pohjatyön, on musertavaa nähdä, kuinka aaltoliike heittää nyt rajusti taaksepäin. Se näkyy vaikkapa rajanylityksissä. Miehitys näkyy kaikessa. Zidanin isänpuoleinen suku asuu Palestiinan Länsirannalla. Siinä ei ole mitään kiehtovaa. Kirja on siltä osin kuvitelmaa siitä, millaista se olisi voinut olla. Hän puhuu paljon empatiasta. Vaikka teos kertoo suomalais-palestiinalaisesta toimittajasta, se ei ole Zidanin tarina. Ja miten se vaikuttaa lapseen. Siitä oli niin paljon ajatuksia ja tuntemuksia. Suomessa kasvanut lapsi itse osaa lukea kulttuurin nyansseja, mutta seuraa vierestä, kuinka vanhempi joutuu luovimaan yhteiskunnassa, joka osoittaa hänelle jatkuvasti toiseutta. – Sellainen on ärsyttävää, vaikka oletus ei olisi pahantahtoinen, koska se toistuu ja toistuu. Lisäksi talous on pysähdyksissä. En ole seurannut vain Palestiinan ja Israelin sotaa, vaan olen uutisoinut monesta muustakin sodasta. Soisin sinne paljon parempaa. – Kun seurasin tapahtumia työni vuoksi ja olin paikan päällä tapahtumien keskipisteessä, esimerkiksi edellisessä Gazan sodassa, ammatillinen rooli antoi eräänlaisen suojan. Entistä arkea. Sitä on vaikea tuoda esiin toimittajan työssä. – Enhän esimerkiksi ole ollut tämän sodan aikana uutisoimassa sodasta lainkaan. – Vahvimmin se ehkä tuntui kirjoittaessani meneillään olevasta sodasta. Oman sävynsä kirjoittamiseen toi uusi sota, runsas vuosi sitten alkanut Gazan sota. Pintaan nousee enemmän tunteita. Mutta toivon, että kirja ei kuitenkaan ole täysin toivoton. Miehitys tukahduttaa. Miehitys näkyy kaikessa Zidanin kirja kuvaa myös arkea Palestiinassa. Haluan kuvata perheyhteisöä ja rikasta kulttuuria, mutta toisaalta myös sitä, miten miehitys on vuosia vaikuttanut ihmisten arkeen. Palestiina on pinta-alaltaan kaksi kolmasosaa Uudestamaasta, ja se on jaettu monimutkaisiin kafkalaisiin vyöhykkeisiin, joiden kunkin asukkailla on erilaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia. – Se on yksi keskeinen asia. – Nyt olen avuttomampi, kun ei ole roolia, jonka kautta peilata tilannetta. – Pyrin tuomaan esiin sitä, mikä ei välity uutisista. Olen nähnyt, että ihmisen kokemat kamalat asiat voivat viedä häneltä kyvyn empatiaan ja kyvyn asettua toisen asemaan. – On ihanaa, että saa kuvitella kirjoittamalla, mutta on aina myös vaikea kokonaan poistaa omaa kokemusmaailmaansa kirjoittamastaan täysin, hän pohtii. – Halusin kuvata sodan ylisukupolvisia vaikutuksia, sitä, miten sota vaikuttaa mielenterveyteen ja perheeseen. Kirja katsoo isää lapsen silmin. – Se näkyy pysähtyneisyytenä ja vaikkapa siinä, miten nuoret voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja millaisia mahdollisuuksia heillä on. Hän heräsi kirjoittamaan muutamaksi tunniksi ennen kuin lapset heräsivät – Se oli intensiivinen vuoden pituinen prosessi. – Minulle oli tärkeää kuvata, miltä lapsesta tuntuu seurata, kun vanhempi on aina vähän ulkopuolinen yhteiskunnassa. On sota. Sitä, miten sota näkyy isässä ja miten se heijastuu isän ja lasten suhteeseen. – Gazassa tilanne kauheudessaan on omaa luokkaansa. Lapsen silmin Zidan kirjoitti kirjaansa aamuöisin. Hän ei kuitenkaan purkanut turhaumiaan kirjaan. Mutta elämä on entistä vaikeampaa myös Länsirannalla muun muassa Israelin siirtokuntien aiheuttaman lisääntyneen väkivallan vuoksi
Pääministeri Viktor Orbán on propagandakoneistonsa avulla saanut unkarilaiset ajattelemaan niin kuin haluaa. – Vastaajat esittivät poikkeuksetta yksinomaan kielteisiä mielipiteitä Ukrainasta ja ukrainalaisista poliitikoista. Unkarin pääministeri Viktor Orban (oik.) tervehti Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa Budapestissä marraskuun alussa.. Varsinaista tutkimusraporttia ei ollut vielä saatavilla tätä juttua kirjoittaessa. Teksti tUUla kOpOnen Kuva lehtikUva/aFp/Ferenc isza TulokseT olivaT järkyttävän negatiivisia ja siksi valaisevia. He myös torjuivat jyrkästi ajatuksen siitä, että Ukraina voisi koskaan liittyä EU:hun, Takácsy sanoo. 24 Orbán teki Ukrainasta syntipUkin Ukrainalaiset ovat aggressiivisia, ahneita, korruptoituneita ja ansaitsevat sodan, Venäjä on taas on viisas ja järkevä toimija, sanovat unkarilaiset. Budapestilainen ajatushautomo teki syvähaastattelut EU-parlamenttivaalien alla keväällä. Näillä sanoilla kuvaa disinformaatiotutkija Dorka Takácsy Centre for Euro-Atlantic Integration and Democracy (CEID) -ajatushautomosta haastattelututkimusta, jonka avulla järjestö selvitti unkarilaisten suhtautumista Ukrainaan
– Propagandalla näyttää olleen paljon odotettua voimakkaampi vaikutus. Lähes 500 eri mediaa siirtyi kertarysäyksellä valtapuolue Fidesziä lähellä olevalle, ”voittoa tuottamattomalle” säätiölle. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä Unkari on pudonnut sijalle 85, kun vielä kymmenen vuotta sitten se oli sijalla 40. – Propagandassa Ukraina ja Yhdysvallat on asetettu vastuuseen hyökkäyksen ”provosoimisesta”, kun taas Venäjä (ja Vladimir Putin) kuvataan viisaaksi, järkeväksi toimijaksi. Eivätkä vastaajat maininneet myöskään Taka-Karpatiassa asuvien etnisten unkarilaisten tilannetta, Takácsy ihmettelee. – Vastaajilla ei ollut henkilökohtaisia kielteisiä kokemuksia ukrainalaisista, useimmat eivät edes olleet koskaan tavanneet heitä. Pääministeriä tukevat mediayrittäjät omien sanojensa mukaan lahjoittivat osakesalkkunsa jo aiemmin perustetulle Keski-Euroopan lehdistöja mediasäätiölle (A Közép-Európai Sajtó és Média Alapítvány, KESMA). Tuolloin Ukraina sääti lain, jonka nojalla vähemmistökielten, unkarin lisäksi myös venäjän, romanian ja slovakian, käyttöä koulu opetuksessa on rajattu. (Presidentti Volodymyr) Zelenskyi taas on saatu näyttämään vastuuttomalta, pahansuovalta johtajalta, jonka tavoitteena on aloittaa kolmas maailmansota. Kiova ja Budapest ovat riidelleet sen kielioikeuksista vuodesta 2017. EU:ssa Unkari on toistuvasti jarruttanut Ukrainan tukipaketteja ja vastustaa myös Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttämistä Ukrainan auttamiseksi. Ensin olivat vuorossa julkiset tiedotusvälineet, vähitellen myös yksityisomisteiset lehdet, televisiot ja radiot. Ukrainan Taka-Karpatiassa Unkarin rajan lähellä elää noin 150 000 unkarilaisen vähemmistö. Mediansa avulla Orbán on kääntänyt unkarilaisten maailmankuvan ylösalaisin, Takácsy sanoo. Pääministeri Viktor Orbánin valtakoneistolla on hyppysissään 80 prosenttia Unkarin mediakentästä. Viktor Orbán aloitti median haltuunoton heti nykyisen valtakautensa alussa 2010. Haastatteluista käy ilmi, etteivät unkarilaisten negatiiviset näkemykset Ukrainasta perustuneet mihinkään sellaiseen, mitä tutkijat saattoivat olettaa. Tutkija Dorka Takácsy sanoo järkyttyneensä, miten tehokkaasti propaganda on muovannut unkarilaisten mielipiteitä Ukrainasta. 2 5 Ukrainan Taka-Karpatiassa Unkarinrajan lähelläeläänoin 150000unkarilaisen vähemmistö. Median muuttamisen propagandakoneistokseen Orbán viimeisteli vuonna 2018. Haastatteluissa monet Orbánin vastustajatkin toistelivat hallituksen väittämiä: kyse on kahden slaavikansan sodasta, ja Unkarin on pysyttävä sen ulkopuolella. Orbánin Unkari ei ole antanut Ukrainalle aseellista apua, eikä se ole sallinut asekuljetuksia alueensa kautta. Myös hallituksen oma tiedotusosasto on vailla vertaansa EU:ssa, se ja kampanjoi myös ”Brysselin byrokraatteja” vastaan. Sen mukaan ukrainalaiset ovat ”aggressiivisia, ahneita ja korruptoituneita” ja Ukraina ”ansaitsee” sodan. Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa helmikuussa 2022 Orbánin hallinnon viesti on ollut yksiselitteinen, ja se on uponnut unkarilaisiin. Takácsyn ja CEID:n tutkijaryhmän johtopäätös on, että pääasiallinen syy unkarilaisten melkeinpä vihamieliseen suhtautumiseen Ukrainaan johtuu hallituksen propagandasta. Samankaltaisia tuloksia saivat myös Policy Solutions. Se on maalannut Ukrainasta kuvan kauheana maana, joka ei ansaitse tukea. Se on uponnut myös oppositiomielisiin, jotka muissa yhteyksissä kritisoisivat hallituksen propagandaa “typeräksi”. Hallituksesta riippumattomia tiedotusvälineitä on vielä, mutta ne ovat ahtaalla, eivätkä ne välttämättä tavoita valtaväestöä. Auttamishalu laantunut ”dramaattisesti” CEID-ajatushautomon fokusryhmähaastattelut eivät ole ainoa tutkimus, joissa näkyy unkarilaisten maailmankuvan nopea muutos. Hän eteni siinä samalla tavalla kuin muissakin uudistuksissaan, pienin askelin ”kuin sammakkoa keittäen, hitaasti lämpöä lisäten”, toteaa Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy uusimmassa kirjassaan Demokratian rappio – Unkarin tiellä tulevaisuuteen. Propagandalla maailmankuva ylösalaisin ”Joka hallitsee mediaa, se hallitsee myös ihmisten ajattelua”, kuvasi median merkitystä Orbánin hallinnolle kansliapäällikkö Balá?zs Orbá?n tammikuussa 2023. Lain perimmäinen tarkoitus oli vähentää venäjän kielen ylivaltaa Ukrainassa
Budapestin ja Washingtonin välit ovat olleet kylmät presidentti Joe Bidenin valtakaudella. – Muutokset (asenteissa) ovat dramaattisia, hän sanoo Balkan Insight -julkaisun haastattelussa. Ukraina ei ollut unkarilaisten turistikohde, ja henkilökohtaisia suhteitakin oli vähän. Unkarilla ja Ukrainalla on yhteistä rajaa vajaat 140 kilometriä. Demokraattisten aloitteiden säätiö teki Ukrainassa 2021 tutkimuksen, jonka mukaan 41 prosenttia ukrainalaisista näki Unkarin hallituksen tuen etniselle vähemmistölleen osana isompaa strategiaa. Naapuri oli niin merkityksetön, että unkarilaiset mielipidetutkimukset eivät yleensä edes vaivautuneet kysymään asenteista Ukrainaa kohtaan ennen kuin sota alkoi helmikuussa 2022. Venäjä möyhentää vähemmistöjä Vuonna 1920 solmittu Trianonin rauha kummittelee yhä Unkarissa. Ukraina on tehnyt useita muutoksia kielilakiin tyynnyttääkseen Budapestin. – Unkarilla ja Ukrainalla ei ole kielellistä tai kulttuurista sukulaisuutta kuten esimerkiksi Puolalla. Ukraina ei yksinkertaisesti ollut monenkaan unkarilaisen kartalla. Tyhjiö oli helppo täyttää negatiivisilla stereotypioilla ja tietoisella disinformaatiolla, tutkija Dorka Takácsy sanoo. PääministeriOrbán katsoonytolevansa maailmanpoliittisen järjestyksen murroksessa voittajienleirissä.. – Toisin kuin puolalaiset tai Baltian maiden asukkaat unkarilaiset eivät pidä Venäjää uhkana. Arviolta yli miljoonalla rajantakaisella unkarilaisella (határon túli magyarok) on Unkarin kansalaisuus. Joka toinen unkarilainen tuntisi olonsa ”pahaksi” tai ”erittäin pahaksi”, jos joutuisi elämään ukrainalaisten pakolaisten naapurina, kuvaa muutosta Policy Solutionsin johtaja Andras Biro-Nagy. – Vuonna 2023 Ukraina muutti kaikkiaan kahdeksaa kohtaa laista, mutta Unkarin hallituksen ankara retoriikka ei ole muuttunut vähääkään, tutkija Dorka Takácsy sanoo, Monet näkevät Unkarin ja Ukrainan huonoissa väleissä Kremlin kädenjäljen. Antall oli Unkarin ensimmäinen demokraattisesti valittu pääministeri kommunistivallan jälkeen vuosina 1990–1993. 2 6 -ajatushautomo ja Zavecz Research -tutkimuslaitos aiemmin keväällä 2024. Oppi-isänsä József Antallin (1932–1993) tapaan Orbán katsoo olevansa ”kaikkien unkarilaisten” pääministeri, ja hän on toteuttanut sitä muun muassa jakamalla Unkarin passeja naapurimaissa asuville unkarilaisille. tammikuuta 2025. Naapurimaa nähtiin köyhänä ja korruptoituneena. Ukrainassa Orbánin avokätinen passipolitiikka ja puuttuminen esimerkiksi kielija koulutuspolitiikkaa koskevaan lainsäädäntöön on herättänyt kiukkua. Asiantuntijoiden mukaan unkarilaisten asenteiden muokkaamista on auttanut se, etteivät rajanaapurit juuri tienneet toisistaan ennen Venäjän sotaa Ukrainassa. Erityisesti valtapuolue Fideszin kannattajat pitävät Ukrainaa ja Nato-liittolaistaan Yhdysvaltoja suurimpana uhkana Unkarille ja maailmanrauhalle. Tuolloin Unkari menetti paitsi suurvalta-asemansa Itävallan kyljessä myös kaksi kolmasosaa alueestaan ja puolet väestöstään. – Mutta mitä lähemmäksi Orbán on päässyt Putinia ja etääntynyt eurooppalaisista liittolaisistaan, sitä äänekkäämmäksi Ukrainan vastainen propaganda on Unkarissa muuttunut, sanoo unkarilainen Venäjän historiaan perehtynyt tutkija Zoltan Sz. Kielilain takia Unkari esti 2018 lähtien Ukrainan osallistumisen ministeritasolla Naton kokouksiin. Historiantutkijan arvio on, että Orbánin on suhteellisen helppo tehdä presidentti Zelenskyistä ja Ukrainasta ongelma ja syntipukki. Unkarilaiset taas kuvattiin revanssihaluisiksi, joilla on aluevaatimuksia, Tuzhanskyi sanoo. Disinformaatiokampanjoissa ukrainalaiset esitettiin ”natseina”, jotka yrittävät sulauttaa unkarilaiset (valtaväestöön). –Siemenet kylvettiin jo hyvissä ajoin ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä. Sen tarkoituksena on ”vallata tai liittää Transkarpatia takaisin Unkariin”. Biro Balkan Insightissa. Unkari on jyrkästi torjunut väitteet aluevaatimuksista. Esimerkiksi ukrainalainen tutkija Dmytro Tuzhanskyi kirjoittaa tuoreessa tutkimuksessaan, että Venäjä on järjestelmällisesti möyhentänyt etnisten ryhmien vastakkainasettelua Taka-Karpatiassa. Venäjän täysimittaisen sodan alettua Unkari avasi rajansa ja ihmiset myös sydämensä ukrainalaisille pakolaisille, mutta auttamishalu on hyytynyt katutasollakin. Orbán on Donald Trumpin vahva liittolainen ja on vakuuttanut, että Trump lopettaa Ukrainan sodan ensitöikseen vannottuaan virkavalansa 20. Isoimmat unkarilaisvähemmistöt elävät Romaniassa, Slovakiassa ja Serbiassa, Ukrainan vähemmistö on yksi pienimmistä
Uusi parlamentti valitaan Unkarissa seuraavan kerran keväällä 2026. ”Mahdollista kääntää toisinpäinkin” Pääministeri Orbán katsoo nyt olevansa maailman poliittisen järjestyksen murroksessa voittajien leirissä. – Nyt kaikki Unkarin ongelmat näyttävät liittyvän Ukrainaan ja sotaan Ukrainassa, tutkija Dorka Takácsy sanoo. Pe n tt i Vä is tö. Vielä oppositiossa ollessaan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Orbánin Fidesz oli ainoa puolue, joka arvosteli kovin sanoin Vladimir Putinia. – Jokaisella maalla on oikeus päättää itse omasta kohtalostaan. Orbánilla on kuitenkin ensimmäistä kertaa 15 vuoteen vakavasti otettava haastaja. 2 7 Ukrainan puolustautuminen ”vastuutonta” Vaikka unkarilaisten enemmistö yhä uskoo, että maan paikka on lännessä, länsisuuntaus on hiipunut varsinkin Fideszin kannattajissa. Pääministeri Orbán rauhoitteli kohua kuvaamalla sitä ”väärinkäsitykseksi” ja kaimansa sanoja ”virheeksi”. Orbán on jopa väittänyt, että EU-komissio olisi kanavoinut Unkarilta oikeusvaltiorikkeiden takia jäädyttämiään tukimiljardeja Ukrainalle. Tämä käy ilmi Policy Solutions -ajatushautomon kyselystä. Balázs Orbánin yritti ilmeisesti sanoa, että Ukrainan tulisi antautua. – En halua, että Ukrainan ja Venäjän sota sysätään vuoden 1956 vapaustaistelijoiden muistolle. Kremlin mukaan Orbánin Unkari ja pääministeri Robert Ficon johtama Slovakia ovat ainoat EU-maat, jotka jakavat ”samat arvot” kuin Venäjä. Fideszistä helmikuussa eronneen Péter Magyarin Tisza-puolue on ohittanut valtapuolueen parissakin mielipidekyselyssä, vaikka hallitusmyönteinen media on tehnyt kaikkensa murskatakseen Magyarin uskottavuuden. Donald Trumpin kanssa Orbánilla on omien sanojensa mukaan ”suuria suunnitelmia”. Ukraina-vastaisuus taas on mennyt niin pitkälle, että Orbánin tärkein neuvonantaja Balázs Orbán kuvasi ”vastuuttomaksi” Ukrainan puolustautumista Venäjän hyökkäyssodassa. Unkarilaiset tulkitsivat kuitenkin sen niin, että verenvuodatus neuvostotankkeja vastaan vuonna 1956 olisi ollut turhaa, eikä Unkari enää tekisi niin vastaavassa tilanteessa. Tutkija Dorka Takácsy muistuttaa, että unkarilaisten maailmankuvaa on mahdollista muuttaa myös toisinpäin, jos ylhäältä alas johdettu vihanlietsonta muutetaan positiivisiksi viesteiksi. He ovat meille pyhiä ja loukkaamattomia, pääministeri Orbán muotoili. Putinin pakeille Kremliin Orbán matkusti Unkarin EUpuheenjohtajakauden aluksi heinäkuussa. – Se vaatii ennen kaikkea poliittista tahtoa, mutta myös aikaa, sitoutumista ja resursseja, mutta mahdollista se on, Dorka Takácsy sanoo. Hänen kesällä perustamansa laitaoikeistolainen Euroopan patriootit (PfE) on EU-parlamentin kolmanneksi suurin ryhmä. n "NytkaikkiUnkarin ongelmatnäyttävät liittyvänUkrainaanja sotaanUkrainassa." Disinformaatiotutkija Dorka Takácsy. Mutta vuoden 1956 (kansannousun) perusteella emme olisi tehneet sitä, mitä presidentti Zelenskyi teki kaksi ja puoli vuotta sitten, koska se oli vastuutonta, Balázs Orbán sanoi hallitusmyönteisen Mandinerin podcastissa syyskuussa. Vuoden 2022 ennätyskorkeaa hintojen nousuvauhtia kutsutaan hallituspropagandassa ”sotainflaatioksi”
– Entä jos historia opettaakin meille päinvastaista. – Kirja jätti avoimeksi kysymyksen demokratian luonteesta ja kohtalosta. Kaikki nämä järjestelmät painottavat vakauden merkitystä. Ryhdyin ajattelemaan, että ehkä demokratian historia on jotain muutakin kuin ideologioiden edustama tarina yksisuuntaisesta edistyksestä. Kirjassa Miettinen kirjoittaa, kuinka kylmän sodan jälkeinen aika on johtanut poliittisen mielikuvituksen kriisiin. 2 8 Historia opettaa demokratiaa Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan historiasta ei haeta enää inspiraatiota, mikä vaikuttaa nykyiseen demokratian kriisiin. – Olen halunnut palauttaa keskustelun demokratiasta sen alkuperäiseen lupaukseen: ajatukseen tulevaisuuden avoimuudesta. Yksisuuntaisen edistyksen sijaan kyse on pyrkimyksestä oppia historian virheistä, Miettinen kuvaa. – Taustalla ovat osin kulttuurin ihanteet eksaktiudesta, jotka tulevat luonnontieteistä.. – Demokratian yhdistäminen aikaan ja historiaan oli minulle keskeisin ajatus. Mitä jos poliittinen valta oikeuttaa itsensä eri tilanteessa eri tavoin. Historian kyky tuottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä tulevaisuudesta on kadonnut. Demokratian lupaus Demokratian kriisi on nykyään usein kuultu sanapari. – Ajattelemme usein, että historia toistaa it seään. – Halusin avata demokratian idean moniselitteisyyttä ja muutosta. – Lait ja instituutiot ovat ihmisten tekemiä – ja ihmiset voivat niitä muuttaa. Miettinen liittää sen ennen kaikkea demokratian ajallisen luonteen hämärtymiseen. Teksti Jussi Virkkunen Kuva emma GrönqVist KolMe vuoTTa sitten akatemiatutkija Timo Miettiseltä ilmestyi kirja Eurooppa – poliittisen yhteisön historia. Miettinen havainnoi, kuinka kaikki suuret poliittiset ideologiat, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi, ovat nähneet historian olevan niiden puolella. Historiasta ei haeta enää inspiraatiota, ja demokratia yhdistetään ennen kaikkea vakauden kaipuuseen. Teos lähestyy demokratiaa nimenomaan historiassa syntyneenä ideana. Ihmiset voivat muuttaa maailmaa ja kuvitella maailman toisenlaiseksi kuin se on. Tämän ajattelutyön lopputulos nähtiin syksyllä, kun Miettisen kirja Demokratian aika ilmestyi. Miettinen tiivistää, että demokratian yhteydessä puhutaan paljon oikeusvaltion kehityksestä, vaaleista ja monipuoluejärjestelmästä. Yksi esimerkki liittyy historiasta oppimiseen. Kylmän sodan jälkeen ajattelua on leimannut ajatus historian vääjäämättömyydestä ja tulevaisuus tuntuu katoavan. Onko historia toiston ja samankaltaisuuden lähde vai opettaako se pikemminkin erilaisten aikakausien erityisluonteesta. Miettisen mukaan tänä päivänä keskustelua demokratiasta hallitsevat yliajalliset mallit, jotka lukitsevat kansanvallan idean esimerkiksi muuttumattomiin indekseihin ja mittareihin. Historiaa ei nähdä enää muutoksen lähteenä vaan nykyhetken oikeuttamisen välineenä. Historian kehityksen sattumanvaraisuutta ja erityisesti ihmisen roolia sen kehityksessä tunnistetaan aiempaa vähemmän. Uudessa kirjassaan hän haluaa palauttaa keskustelun demokratiasta sen alkuperäiseen lupaukseen: ajatukseen tulevaisuuden avoimuudesta. Tulevaisuuden katoaminen liittyy Miettisen mukaan ennen kaikkea historiaa koskeviin tulkintoihin. Siinä hän kertoo modernin poliittisen ajattelun kehityksestä. Historiasta oppiminen näyttää tarkoittavan, että äärioikeisto tai fasismi nousevat aina saman kaavan mukaisesti
Myös Liike eteenpäin -puolueen edeltäjäpuolue kiellettiin vuonna 2020. Viime elokuussa samainen tuomioistuin lopulta lakkautti koko Liike eteenpäin -puolueen. Parhaillaan korruptionvastainen toimikunta selvittää sitä, pitäisikö 44 Liike eteenpäin -puolueeseen kuulunutta kansanedustajaa sulkea eliniäksi politiikasta sen vuoksi, että he kannattivat lakialoitetta, jossa esitettiin lievennyksiä kuninkaan kunnianloukkauspykälän enimmäisrangaistuksiin. 44-vuotiaan Pitan johtama vasemmistolainen Liike eteenpäin -puolue sai ylivoimaisesti eniten ääniä viime vuonna pidetyissä parlamenttivaaleissa, mutta aiemman sotilasjuntan nimittämä senaatti kieltäytyi hyväksymästä puolueen yhdessä muiden oppositioryhmien kanssa muodostamaa hallitusta. liike eteenpäin ei ollut ensimmäinen puolue, jonka perustuslakituomioistuin päätti lakkauttaa. Teksti Peik johansson Kuva all over Press/narong sangnak Jos vaalituloksella olisi mitään merkitystä, Pita Limjaroenrat olisi nyt Thaimaan pääministeri. Tuomioistuimen päätöksen mukaan jo pelkkä puhuminen kuninkaan kunnianloukkauspykälän muutoksista oli yllyttämistä perustuslaillisen monarkian kumoamiseen. Liike eteenpäin kampanjoi sotilasvaltaa ja liike-elämän monopoleja vastaan, lupasi korottaa minimipalkkaa ja lapsilisiä, lakkauttaa yleisen asevelvollisuuden, edistää sukupuolija seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja työntekijöiden oikeutta liittyä ammattiliittoon sekä uudistaa Thaimaan kuninkaan ja kuningasperheen kunnianloukkausta koskevaa rikoslain pykälää. Tuomioistuin piti puolueen puheenjohtajalta saatua lainaa vaalilain vastaisena lahjoituksena. Ensin perustuslakituomioistuin erotti Pita Limjaroenratin parlamentista, sillä verukkeella että hän omisti isältään perimiä osakkeita tv-yhtiössä, jonka toiminta oli tosin lakannut vuonna 2008. Thaimaan lain mukaan kansanedustajilla ei saa olla taloudellisia kytköksiä mediayhtiöihin. Thaimaan valtaapitävät eliitit halusivat päästä eroon suositusta puolueesta keinolla millä hyvänsä. Perustuslakituomioistuimen tuomarit ovat sotilasjuntan asettaman senaatin nimittämiä, samoin kuin vaalilautakunta ja kansallinen korruptionvastainen toimikunta. 30-vuotias vaatekauppias Mongkhon Thirakot. Pitaa ja kymmentä muuta puoluetoveria kiellettiin osallistumasta politiikkaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. kuninkaan kunnianloukkauksesta voi lain mukaan saada 15 vuoden vankeustuomion ja 8 000 euron sakot. Vuoden 2006 jälkeen tuomioistuin on kieltänyt kaikkiaan 34 puoluetta milloin minkäkin tekosyyn nojalla. Tällä hetkellä ainakin 275 ihmistä on syytettynä kuninkaan kunnianloukkauksesta. 3 pintaa syvemmältä Demokratiaa, jota voi syöDä Thaimaa otti askeleen taaksepäin, kun tuomioistuin lakkautti maan suosituimman puolueen ja ajoi vanhat kiistakumppanit yhteishallitukseen
Pääministerinä on nyt Thaksinin 38-vuotias tytär Paetongtarn Shinawatra. Nykyinen kuningas viettää puolestaan suurimman osan vuodesta loistohuvilallaan Saksan Baijerissa 40 kilometrin päässä Münchenistä. 40-vuotias ihmisoikeusasianajaja Anon Nampa tuomittiin joulukuun alussa viidennen kerran kuninkaan kunnianloukkauksesta kirjoitettuaan Facebookiin postauksen, jossa hän arvosteli kuningasperheen käyttämien verorahojen määrää. liiKe eteenpäin -puolueen lakkauttamisen jälkeen asiat etenivät nopeasti. Hallitus toivoo rahalahjoitusten helpottavan heikompiosaisten tilannetta ja piristävän taloutta. Uusi hallitus on ensi töikseen hyväksynyt samaa sukupuolta olevien avioliitot ja maksanut 277 euron suuruisen käteislahjoituksen 14 miljoonalle toimeentulotukeen oikeutetulle thaimaalaiselle. 28-vuotias demokratialiikkeen aktivisti Netiporn Sanesangkhom kuoli toukokuussa saatuaan sydänkohtauksen vankilassa. Netiporn oli vangittuna kuninkaan kunnianloukkauksesta tehtyään kauppakeskuksessa mielipidekyselyä kuninkaallisista autosaattueista. Viime vaaleissa toiseksi tullut Pheu Thai -puolue (Thaimaalaisten puolesta) on nyt hallitusvastuussa yhdessä sotilaiden perustamien puolueiden ja konservatiivien kanssa. Kuningas VajiralongKorn on yli 40 miljardin euron omaisuudellaan maailman ylivoimaisesti rikkain kuninkaallinen, yli kaksi kertaa rikkaampi kuin Saudi-Arabian kuningas Salman ja 50 kertaa rikkaampi kuin Britannian kuningas Charles. Myös hänen siskonsa Yingluck Shinawatran johtama hallitus syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa vuonna 2014. 3 1 tuomittiin tammikuussa 50 vuodeksi vankeuteen kuninkaan kunnianloukkauksesta ja tietokonerikoksista jaettuaan Facebookissa kuvia ja ulkomailla julkaistuja uutisia kuningas Vajiralongkornista. Tuomio tuli 14 erillisestä kunnianloukkauksesta. Hallituskumppanit ovat olleet viime vuosikymmeninä perivihollisia keskenään. Vajiralongkornin isä, kuningas Bhumibol käytti aikaansa erilaisiin kehityshankkeisiin Thaimaan maakunnissa ja oli hyvin arvostettu thaimaalaisten keskuudessa. Puolueen kansanedustajat siirtyivät uuteen puolueeseen nimeltä Kansan puolue ja jäivät oppositioon odottamaan vuonna 2027 pidettäviä seuraavia vaaleja. Pheu Thai -puolueen takana on matkapuhelinbisneksellä rikastunut liikemies ja entinen pääministeri Thaksin Shinawatra, jonka sotilaat ajoivat vallasta vuonna 2006. Pheu Thain vaalisloganina olikin ”Demokratiaa, jota voi syödä”. n Thaimaalaisrouva nosti pankkiautomaatista hallitukselta saadun 10 000 bahtin eli 277 euron suuruisen rahalahjoituksen.. Vankeusrangaistus kohosi 16 vuoteen. Vajiralongkorn omistaa suurimman osan Thaimaan pääkaupungin Bangkokin liikekeskustasta, kansainvälisen hotelliketjun, maan suurimman sementtija rakennusyhtiön ja toiseksi suurimman pankin. Hänet tunnetaan maailmalla lähinnä lukuisista jalkavaimoistaan ja taipumuksestaan uhkapeleihin
Bill Clintonin ”kolmas tie” ajautui ongelmiin vuoden 2008 finanssikriisissä, kun demokraattipuolueen eliitti oli mukana pelastamassa instituutioita, jotka olivat saattaneet talouden romahduksen partaalle. New Yorkin osavaltiossa hän pärjäsi demokraateista huonoimmin sitten vuoden 1988 ja New Yorkin kaupungissa hän voitti 17 prosenttiyksikköä pienemmällä marginaalilla kuin Biden neljä vuotta sitten. Tekikö puolue kampanjassa taktisia virheitä. Ja se on oikeassa”, sanoi Sanders heti vaalien jälkeen. Lukuisten arvioiden mukaan demokraatit eivät tarjonneet houkuttelevaa talousohjelmaa. Teksti arTo Huovinen Common Dreams -sivustolla, että työväestön etääntyminen demokraateista alkoi jo kauan ennen Trumpin aikaa. Sandersin mukaan demokraatit kaivautuivat jo epäonnistuneeksi osoittautuneeseen taktiikkaan eli republikaanien liehittelemiseen. ”Kansa on vihainen ja haluaa muutosta. Kaatuiko tarjolla ollut voitto siihen, että Joe Biden luopui liian myöhään, Harris nousi ehdokkaaksi ilman esivaaleja eikä ehkä edes ollut paras ehdokas. Ratkaisiko inflaatio vaalit. Leopold pitää ratkaisevana taloudellista toimeentuloa, ja erityisesti joukkoirtisanomiset ovat vieraannuttaneet työväestöä. Kytkentä Wall Streetiin Osavaltiopoliitikko Antonio Delgado muistutti The New York Timesissä, miten heikosti Harris menestyi puolueen vahvoilla alueilla. Toistakymmentä vuotta on enemmistö vastaajista sanonut gallupeissa maansa olevan väärällä tiellä. Tappio on herättänyt keskustelun siitä, keitä puolue edustaa ja ketkä määrittelevät sen politiikan. Kamala Harrisista ei tullut presidenttiä, ja Donald Trumpin republikaanit saivat enemmistön sekä edustajainhuoneessa että senaatissa. Labor Instituten johtaja Les Leopold kirjoitti. Kun Jimmy Carter 1976 sai 52 prosenttia heidän äänistään, 1996 Bill Clinton 50 prosenttia ja 2012 Barack Obama 40 prosenttia, putosi osuus vuonna 2020 Bidenin voittaessa 36 prosenttiin. Tämä vahvisti Delgadon mukaan käsitystä siitä, että Yhdysvaltain poliittinen ja taloudellinen järjestelmä on tehty rikkaita ja mahtavia varten. Hänen mukaansa gallupit osoittivat, että Harris olisi menestynyt vasemmistolaisemmalla politiikalla, jossa olisi ajettu julkisen terveydenhoidon laajentamista, rikkaiden verottamista, minimipalkan korottamista ja aseidenvientikieltoa Israeliin. Monien muiden tavoin hän pitää ongelmana puolueen kaksoisluonnetta, ”osaksi työväenluokkaa, osaksi Wall Streetiä”. Trumpin osuus valkoisen työväestön äänistä ei ollut nyt aiempaa suurempi, mutta vaalit ratkaisi ei-valkoisen työväestön huomattavan osuuden siirtyminen Trumpin taakse. Delgado kehottaa demokraatteja heittämään hyvästit uusliberalismille. 3 2 Tappion anaTomia Yhdysvaltain demokraattien tappion syyt ovat syvemmällä kuin vaali taktiikassa, arvioi puolueen vasemmisto. Varsinkaan demokraattien vasemmalla laidalla näitä selityksiä ei pidetä riittävinä. Ovatko amerikkalaiset tosiaan niin rasistisia, naisvihamielisiä ja muukalaiskammoisia. Hän toteaa tutkimusten osoittavan, että 50 vuoden aikana sen asenteet ovat tulleet liberaalimmiksi rotua, sukupuolta, maahanmuuttoa ja seksuaalisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä. Työväenluokka unohdettu Bernie Sandersin tavoin monet vasemmalla katsovat, että puolue hylkäsi työväenluokan, antautui rahaintresseille ja keskittyi vallitsevan olotilan säilyttämiseen. Konsulttien ohjaamina Monien mielestä demokraatit eivät osanneet lukea sitä syvää tyytymättömyyttä, joka on jo pitkään vallinnut kautta poliittisen kentän. Työväenluokalla tarkoitetaan Yhdysvalloissa yleensä ihmisiä, joiden koulutus on alempi kuin college-taso. Edes Bidenin suuri vihreän siirtymän ohjelma IRA ei tuo paljon niin sanottuja hyviä työpaikkoja. Suuri osa työpaikoista menee prekaaritöihin sekä heikkojen ammattiyhdistysten etelävaltioihin. Luottamuspula on vähintään Irakin sodasta ja finanssiMarraskuun vaalit päättyivät demokraateille katastrofaalisesti. The Guardianin kolumnisti Owen Jones totesi demokraattien kytkennän yhtiövallan Yhdysvaltoihin tarkoittavan sitä, ettei puolue uskalla ajaa veron korotuksia varakkaille tukijoilleen. Leopold haluaa kumota väitteen, jonka mukaan valkoinen työväestö on entistä konservatiivisempaa. Tulos oli sokki demokraateille: kuinka amerikkalaiset voivat toisen kerran valita presidentiksi Trumpin kaltaisen henkilön, jonka toimintatavat on jo nähty
James ZogbylöytääCommonDreams-sivustollasyynongelmiinpuolueidenluonteenmuuttumisesta:eioleenääelävääorganisaatiota,eikuulumisentunnettaeikätilaisuuttatullakuulluksi.Puolueistaontullutrahankeruukoneita.Rahamenee konsulteille,jotkasaavatkeskeisenasemanpolitiikansisällönmuotoilussa.Konsultiteivätoleviime kädessävastuussaäänestäjillevaanrahoittajille. Amerikkalaisetetsivätsyyllistä,muttaBiden eipystynytsitäheilleosoittamaan,kommentoi Jacobin-lehdenperustaja Bhaskar Sunkara. 3 3 kriisistälähtienyltänytkoskemaanpaitsipolitiikkaamyösYhdysvaltaininstituutioita. Syvätyytymättömyys onvallinnutjopitkään. Kuvassa varapresidentti Harris ruuanjakopuuhissa kiitospäivänä marraskuussa. n Kamala Harris tarjosi äänestäjille iloa, mutta se ei innostanut suuttuneita amerikkalaisia. Zogbynmukaanpuolueidenluonteenmuuttuminentekihelpoksisen,ettäTrumpsaikaapattua republikaanipuolueen. Demokraattienoikeallalaidalla–jokakutsuu itseäänkeskustaksi–vaalianalyysiontäysintoisenlainenkuinvasemmalla.Siellätappionsyynä pidetäänsitä,ettäpuolueonajautunutliikaavasemmallejakampanjoinutidentiteettikysymyksillävieroittaen”tavallisetäänestäjät”. Monissaarvioissakorostetaansitä,ettädemokraattipuolueonmenettänytkosketuksensaäänestäjiinjaluovuttanuttavoitteidensamäärittelemisenpoliittisillekonsulteille.Eikuunnellaäänestäjiävaandata-analyytikkojajasaadaantulokseksiilluusiotieteellisestätarkkuudesta,soimasiThe NewYorkTimesissävaalitutkija John Della Volpe. Le h tik u va /R o b eR to Sc h m id t. Harrisintarjoamailoeiinnostanutsuuttuneita. DemokraatitjaKamalaHarrisesiintyivätvallitsevanjärjestyksenpuolustajina.Trumpsensijaan osasivaljastaatyytymättömyydenjaesiintyäjärjestelmänvastustajana.”Kamalaonheitävarten, presidenttiTrumponsinuavarten”,kuuluimurhaavantehokasvaalilause.EiTrumpintoinenkausituleamerikkalaistenenemmistönasemaakohentamaan,muttahänsaisennäyttämäänsiltä
Suomalaisten kanta Nato-jäsenyyteen muuttui lähes yhdessä yössä. Aurinko paistaa. 24. Mutta emme ole. Voisimme olla missä tahansa isossa kaupungissa, katsomassa teinejä tekemässä aivan samoja asioita, mitä teinit tekevät kaikkialla muuallakin. Suuruudenhullujen itsevaltaisten johtajien maailma, jossa ei ole yhteisiä sääntöjä eikä tekojen seurauksia. Aikuiset miehet eivät saa poistua maasta. En ole päässyt käymään Ukrainassa kertaakaan hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, enkä tiedä, mitä tarkalleen odottaa. 3 4 B ussimme ikkunasta näkyy kahdeksan teinityttöä keskellä kadun risteystä kuvaamassa tanssiesitystä TikTokiin. Ukrainalaiset siviilit liikkuvat tällä hetkellä edestakaisin rajan yli. Olemme Ukrainassa Kiovassa marraskuussa 2024, ja käynnissä on Venäjän drooni-iskuista varoittava ilmahälytys. Aivan meidän vieressämme on valtio, jonka autoritaarinen johtaja on niin varma omasta suuruudestaan ja valta-asemastaan, että hän on valmis rikkomaan räikeästi kansainvälisen oikeuden kaikkein perimmäisiä sääntöjä. Euroopassa toinen maa hyökkäsi laajamittaisesti toista suvereenia valtiota vastaan ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt tänään tuhat päivää. Suomi ja Ruotsi päättivät liittyä Natoon. Pienet lapset juoksevat junan käytävällä ja kanssamme hytin jakaneet naiset pelaavat kännykkäpeliä, kun juna puksuttaa kohti Kiova-Pasazhyrskyin päärautatieasemaa. Tällainen maailma ymmärrettävästi pelottaa meitä – maailma, jossa pienemmillä valtioilla ja ennen kaikkea ihmisillä ei ole mitään merkitystä. Jo tuolla hetkellä oli selvää, että tämä päivä tulee muuttamaan paljon. Kännyköissämme on ilmahälytyksistä varoittavat appit, ja essee Teksti Li Andersson UkrAinAn sodAn tUhAt päivää Aivan meidän vieressämme on valtio, jonka autoritaarinen johtaja on niin varma omasta suuruudestaan ja valta-asemastaan, että hän on valmis rikkomaan räikeästi kansainvälisen oikeuden kaikkein perimmäisiä sääntöjä.. Monet tulevat käymään muutamaksi viikoksi lasten kanssa näkemään isää ja sukulaisia. helmikuuta 2022 heräsin aikaisin aamulla viestiin hyökkäyksen alkamisesta ja sain samalla tiedon hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan pikaisesta kokoontumisesta. Y öjuna Puolan Przemy?listä Kiovaan on aivan täynnä. Turvallisuus ja varautuminen nousivat poliittisen agendan kärkeen EU:ssa. Maailma, jossa röyhkeys, piittaamattomuus ja muiden alistaminen ovat hyveitä. EU-maat aloittivat puolustusmäärärahojen lisäämisen. Vladimir Putinin päätöksestä käynnistää laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan tuli historiallinen vedenjakaja, vaikka sota Itä-Ukrainassa oli jatkunut jo kahdeksan vuotta. Hän on myös niin varma muiden suurissa valtioissa olevien kumppaneiden vallan luomasta selkänojasta, että hän on valmis ottamaan riskin Venäjän täydellisestä eristämisestä länsimaisesta yhteistyöstä
Saattohoidon varmistamisen ytimessä on ajatus, että jokainen minuutti jokaisen ihmisen elämästä on arvokas – niin kauan kuin se kestää. Hälytykset annetaan syystä – kuulemme koulusta, johon iskettiin alle minuutin päästä hälytyksen alkamisesta. Keskitymme siihen, mikä on meidän omissa käsissämme: vastarinnan jatkaminen, taistelemisen jatkaminen sekä se, että pysymme itse vahvoina. Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmä ei pysty tällä hetkellä tarjoamaan saattohoitoa, mutta tilanne ei ole ollut aiemminkaan hyvä esimerkiksi ammattilaisten saaman koulutuksen osalta. Kansalaisyhteiskunta auttaa myös ihmisten evakuoimisessa rintamalinjan läheisyydestä. Yksi sanoo, että he ovat valinneet jatkaa ”hyvien asioiden tekemistä toisillemme”. Lopulta hälytyksiin vain lakkaa reagoimasta. Kun yrittää elää arkea sodan keskellä, on mahdotonta siirtyä joka yö kesken unien väestönsuojaan. Kaupungin ilmatorjuntajärjestelmä on maan paras, mutta silti joka yö Telegram täyttyy tiedoista, joissa kerrotaan missä kaupunginosassa tällä kertaa on nähty iranilaisvalmisteinen drooni. 3 5 monet seurueestamme ovat liittyneet paikallisille Telegram-kanaville, joissa annetaan tarkempia tietoja eri droonien liikkeistä eri alueilla. Jatkuvat droonihyökkäykset ja ilmahälytykset ovat myös psykologisen sodankäynnin muoto. Monien kerrotaan kieltäytyvän lähtemisestä Sodankeskellä vapaaehtoiset auttavatihmisiä jopakuolemassa.. Monien muiden tapaan sota on muuttanut heidän työnsä luonnetta. Venäjä on syksyn aikana kiihdyttänyt kaupunkiin ja lähialueille kohdistuvia drooni-iskuja. K uva sodan psykologisesta hintalapusta piirtyy pala palalta vierailumme aikana, vaikka olemme paikalla vain muutaman päivän. Monilla ihmisillä on valtavasti erilaisia ja tilanteesta riippuvia tuen tarpeita, erityisesti lapsilla ja rintamalla olleilla. – Minä teen vain töitä nykyisen todellisuuden kanssa. Lapset leikkivät ja teinit hengaavat. Tuhat päivää sotaa ja pakotepolitiikkaa, emmekä ole vieläkään pystynyt estämään edes länsimaisen teknologian päätymistä ukrainalaisia valvottaviin drooneihin. – Jokainen ukrainalainen tarvitsisi psykologin, toteaa kansalaisjärjestön edustaja toisessa tapaamisessa. Iskujen vaikutus vaihtelee rakennuksen mukaan. Siihen viitataan ohimennen, sivulauseissa ja rivien välissä, kun tapaamme erilaisten kansalaisjärjestöjen edustajia. Kaikkialla mihin menemme arki kuitenkin jatkuu sodasta ja konfliktista huolimatta. Matkan aikana katson Volodymyr Zelenskyin kuvaamaa videota ilmahyökkäyksistä Kiovaan. Neuvostoaikaiset elementtikerrostalot kaatuvat kuulemma kuin korttitalot. Viime aikoina Kiovaan on kuitenkin tullut ilmahälytyksiä lähes joka yö. Hän kertoo, miten drooneihin päätyy edelleen osia muun muassa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Ihmiset käyvät töissä, nauttivat auringosta puistoissa, syövät ravintoloissa ja viettävät aikaa ystäviensä kanssa. Tapaamme Mariupolista kotoisin olevaa elo kuvantekijöiden kollektiivia, Freefilmersiä. Kun kysymme heiltä tulevaisuudesta, osoittautuu kysymyksemme vastausten edessä naiiviksi. Elokuvanteon ohella he tukevat sotilaita ja haavoittuvassa asemassa olevia vähemmistöjä lähellä rintamaa sekä auttavat ihmisten evakuoinneissa. Vierailemme saattohoitoa järjestävän kansalaisjärjestön pienessä toimistossa kerrostalon kellarissa, joka on aivan täynnä terveydenhuoltotarvikkeita ja muuta tavaraa. Heräävät aamuisin ja menevät iltaisin nukkumaan. – Meillä ei ole varaa tulevaisuuden suunnitelmiin, kun heräämme joka yö ilmahälytyksiin, meille vastataan. Ilmahälytysten aikana näen ihmisiä kävelemässä ulkona aivan tavalliseen tapaan. Ihminen ei pysty olemaan peloissaan ja hälytystilassa koko ajan. Yhtenä yönä melko lähellä hotelliamme drooni putoaa asuintalon yläkertaan ja sytyttää tulipalon. Yksi kertoo viime syksynä olleensa kaksi kuukautta sairaalassa burnoutin takia. Mietin bussissa niiden ihmisten vahvuutta, jotka päättävät käyttää elämänsä hyvän kuoleman varmistamiseen keskellä sotaa ja sen aiheuttamia menetyksiä. Yksi järjestössä työskentelevistä naisista on juuri palannut rintamalta, mutta toisen läheisen työkaverin he kertovat juuri menettäneensä. Sodan arkipäiväistyminen on ymmärrettävää, mutta samalla kiovalaiset korostavat henkeen ja terveyteen kohdistuvien riskien kasvamista. Välillä droonit vain kiertelevät taivaalla tekemättä iskuja – ne ilmeisesti selvittävät näin ilmapuolustuksen sijainteja. Sodan keskellä vapaaehtoiset auttavat ihmisiä jopa kuolemassa
Osa maan sisäisistä pakolaisista on majoitettu perheisiin, jotka saavat siitä taloudellisen korvauksen. Noin neljännes maan väestöstä on toisin sanoen joutunut jättämään kotinsa, Luhanskin ja Donetskin alueilla jo vuonna 2014. Vankilaan joutuneiden asema on vaikea, sillä heitä ei luokitella sotavangeiksi. Kuulemme, että vastaavia kauheuksia kokeneiden lähellä sijaitsevien paikkakuntien tilanne ei ole yhtä hyvä, mikä osoittaa medianäkyvyyden voiman ja epäsuhdan myös kansainvälisessä avustustyössä. He ovat myös ilmaisseet huolensa maan ”amerikanisaatiosta”, joka liittyy Yhdysvaltojen vahvaan merkitykseen sodassa myös tietynlaisten poliittisten asenteiden ja tavoitteiden vahvistumisen kannalta.. Jos yhteyden saa, ei monista asioista kerrota suoraan – silti tiedetään, että ihmisiä on kadonnut ja lapsia kidnapataan. Kun katson ympärilleni, tekee joukon monimuotoisuus vaikutuksen: paikalla on niin nuoria opiskelijoita kuin ammattiyhdistysaktiiveja esimerkiksi kaivoksilta sekä sosiaalija terveysalalta. Heidän tavoitteenansa on jossain vaiheessa rekisteröityä puolueeksi, mutta taloudellisten resurssien puutteessa ja sodan vuoksi niin ei ole vielä tapahtunut. V asemmistoliitto on jo pidempään tehnyt yhteistyötä ukrainalaisen vasemmistolaisen kansalaisjärjestön, Sotsialnyi Rukhin kanssa. 3 6 viimeiseen asti, ja evakuointeja tehdään kiireessä vaarallisissa oloissa. Ukrainan sisäisiä pakolaisia on eri arvioiden mukaan neljästä viiteen miljoonaan. Näihin kysymyksiin vastaamisessa kansalaisjärjestötoimijat nostavat Suomen sosiaalisen asuntotuotannon yhdeksi esimerkiksi. Vierailemme paikallisen kirkon vieressä sotarikoksissa tapettujen muistomerkin luona, ja siellä nuorin näkemäni uhri on vain kaksivuotias. Miehityksen loputtua paikallishallinnon ensimmäinen tehtävä on ollut jälleenrakennus, jotta paikallisten asukkaiden on ollut mahdollista palata. Arviolta noin 10–20 prosenttia ei vain suostu lähtemään. Silti osa majoittuu tilapäisissä modulaarisissa asunnoissa, joiden viemäri-, lämmitysja vesijärjestelmät ovat puutteellisia. Ihmisiä on pakotettu ottamaan venäläisiä henkilöllisyystodistuksia. Meille kerrotaan, että kymmenet ruumiit ovat vielä tunnistamatta – eräs vainaja tunnistettiin kynsistä, jotka tuttu kosmetologi oli vähän aiemmin hänelle tehnyt. Monet yrittävät kiertää Georgiasta, ja toiset taas Baltian maiden tai Suomen kautta, mutta rajasulut vaikeuttavat liikkumista merkittävästi. Osa ei halua jättää omaisuuttaan ja kotiaan, kun taas toisille syyt ovat enemmän psykologisia. Ennen sotaa Ukrainassa eli yli 40 miljoonaa ihmistä. Myös auttajia kuolee, kun Venäjä iskee esimerkiksi evakuointia tekeviin ajoneuvoihin. Meille kerrotaan 40ja 50-vuotiaista, jotka kuolevat sodan aiheuttamaan stressiin ja sydänoireisiin – yhtenä aamuna he eivät vain herää enää. Vuokrat nousivat varsinkin sodan alussa, ja erityisesti ilman työtä ihmisten on hyvin vaikeaa löytää oma asunto. Työ on edennyt nopeasti, ja asukkaita on nyt yhtä paljon kuin ennen sotaa. Heistä neljä ovat sodassa kaatuneita eri maiden vasemmistolaisia. Ihmisten tuskaa ja auttamisen vaikeutta lisää se, miten miehitetyillä alueilla eläviin on hyvin vaikeaa saada yhteyttä. Jälleen kerran kansainvälisissä yhteyksissä ollaan kiinnostuneita juuri niistä rakenteista, joita Petteri Orpon oikeistohallitus nyt kovaa vauhtia purkaa. Miehitetyiltä alueilta pakeneminen on myös yhä vaikeampaa, sillä reittiä rajan yli Ukrainaan ei enää ole. Mallimme ja kokemuksemme kiinnostavat, ja Ukrainassa on valmisteilla jonkinlainen vuokrasääntelyyn liittyvä lakihanke. Miehityksen aikana noin 600 siviiliä tapettiin, monet heistä keskelle katua. Sota vaatii uhreja myös rintaman ja suorien sotatoimien ulkopuolella. Tällä hetkellä pakolaisena elää ulkomailla yli kuusi miljoonaa ukrainalaista. Asuntopoliittisten kokemusten ja mallien jakaminen sekä omien järjestelmien kehittämisessä auttaminen olisi Suomelle ja suomalaisille kunnille konkreettinen Ukrainan jälleenrakentamista tukeva teko. V ierailimme matkalla myös Butšan kaupungissa, jonka Venäjän armeija miehitti sodan alussa noin kuukaudeksi. Butša sai sotarikoksista paljon kansainvälistä huomiota, ja siksi kaupunkiin on myös tullut paljon kansainvälisiä järjestöjä ja apua. Myöhemmin näemme saksalaisen Rosa Luxemburg Stiftung -säätiön toimiston seinällä viiden nuoren miehen kuvat. Valtava määrä omaisuutensa ja työpaikkansa menettäneitä pakenevia ihmisiä aiheuttaa ongelmia maassa, jossa ei ole minkäänlaista sosiaalisen asuntotuotannon mallia ja asuntopolitiikka kaipaa muutenkin kehittämistä. Vaikka on ymmärrettävää, että työelämä ei voi toimia normaalisti sodan aikana, on ihmisillä aito huoli rajoitusten jäämisestä pysyviksi. Heitä on eri puolilta Ukrainaa, he edustavat eri kieliryhmiä, ja heidän elämäntarinansa ovat hyvin erilaisia – juuri tällä tavalla kokoavia vasemmistolaisten liikkeiden kuuluukin olla. Butšassa Venäjän joukot tuhosivat laajasti myös infrastruktuuria. Viime aikoina he ovat keskittyneet pakolaisten auttamiseen sekä maan uusliberaalien uudistusten vastustamiseen. Jotkut koteihinsa jääneet kuolevat ja jotkut selviytyvät. Lakko-oikeus ja työehtosopimustoiminta on laitettu tauolle sotalain myötä ja sodan alussa nollatuntisopimukset laillistettiin pysyvästi. Viimeisenä rivissä on vasemmistolainen keskeinen kansalaistoiminta-aktiivi, joka löydettiin eräänä aamuna sängystään kuolleena. Esimerkkejä heikennyksistä ovat sodan aikana ja osittain sen varjolla tehdyt työmarkkinalainsäädännön muutokset. Istumme ympyrässä isossa huoneessa
3 7 Myös tästä syystä he toivovat EU:n ja Euroopan ottavan vahvempaa roolia Ukrainassa. Kyse on oikeudesta elää omassa itsenäisessä maassa – oikeudesta päättää itse omista asioistaan ja oikeudesta olla joutumatta alistetuksi Putinin kaltaisille autoritaarisille johtajille. – Ne jotka sanovat, että Ukrainan pitää lopettaa taisteleminen – heidän pitää ymmärtää, että se tarkoittaa Ukrainan luovuttamista samalla tavalla kuin Tšekkoslovakia luovutettiin Hitlerille, he jatkavat. Kansainväliseltä yhteisöltä he toivovat sodan lopettamiseksi vahvempia pakotteita ja enemmän sotilaallista tukea. Vladimir Putin on autoritaarinen ja oikeistolainen johtaja, joka on viimeistään sodan aloittamisen myötä poistanut Venäjältä viimeisetkin sananja mielipiteenvapauden rippeet. He haluavat, että Ukrainan hallitus panostaisi vielä enemmän energiaan ja infrastruktuuriin. Monet ihmiset miehitetyillä alueilla ovat kadonneet tai joutuneet vankilaan, meille sanotaan. Tiedämme, mitä antautuminen tarkoittaisi. Ukrainassa on äärioikeistolaisia kuten muuallakin Euroopassa, mutta tässä sodassa ei ole kyse siitä. Rintamalla on niin äärioikeisto kuin vasemmisto sekä anarkistit ja kaikki muutkin. Suhtautumisemme tähän on selvää: omaan voimankäyttöoikeuteensa ja suuruuteensa sokeasVasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson tapasi Ukrainassa erilaisten kansalaisjärjestöjen edustajia.. Hänen puolestaan rintamalla taistelee ennen kaikkea maakunnista rekrytoituja köyhiä kansalaisia. Asepalvelukselle tulisi olla selvästi tiedossa oleva rajallinen kesto, jonka lisäksi sotilaiden lomien tulee olla riittävän pitkiä perheiden ja tarvittavan levon kannalta. ”U krainan sodassa ei ole kyse nationalismista, vaan selviytymisestä, kiteyttää Sashko Freefilmers-kollektiivista minulle lounaalla. Samalla he painottavat puolustussodan tärkeyttä: – Ainakin meillä on arvokkuutemme. Tapaamisessa kuuluu huoli nykyisestä tilanteesta rintamalla, johon yhdistyy myös tuolloin lähellä olleet Yhdysvaltojen presidentinvaalit. He vaativat myös, että kaikki yhteiskuntaluokat osallistuisivat tasapuolisesti maan puolustamiseen. Kiinnitän huomiota, miten Sotsialnyi Rukh vaatii Ukrainan hallitukselta rehellistä vuoropuhelua kansalaisille sodan realistisesta lopputulemasta. Samalla ummistetaan silmät nykyhetken todellisuudelta – kyse on kamppailusta autoritaarisia voimia vastaan. Jos Ukrainan sota yritetään kehystää Naton ja Venäjän tai kylmän sodan asetelmaa heijastavan ”lännen” ja ”idän” väliseksi proxy-sodaksi, ohitetaan samalla kokonaan ukrainalaisten oma ääni ja toimijuus maan asioista sekä sen tulevaisuudesta
Vain ukrainalaiset itse voivat ottaa kantaa siihen, minkälaisiin uhrauksiin he ovat lopulta valmiita vapautensa ja itsenäisyyteensä puolesta. Penttilä sanoo pitävänsä kaikkein todennäköisimpänä skenaariona sitä, että Ukraina jää epävarmuuden välitilaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kansalaisille myös perustellaan ja avataan Ukrainan EU-jäsenyyden merkitystä selkeästi. Ukraina on lännen ja idän välissä, mutta ei se ei voi jäädä välitilaan. Sitä toivon minäkin. K un istumme junassa matkalla takaisin Puolaan, on Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin vielä pari päivää. On selvää, että Ukrainan EU-jäsenyys tulee edellyttämään isoja muutoksia molemmissa osapuolissa. Ulkopoliittisen instituutin johtaja kertoo, että Suomen kannat ovat moraalisesti oikeita, mutta epärealistisia. Ympäri Eurooppaa voimistuu kuitenkin äärioikeistolaisia ja autoritaarisia voimia. – Me haluamme pysyvän lopun sodalle ja että Venäjä lähtee pois, hän jatkaa. Kyse on tyypillisestä uhosta, mutta samalla se kuvastaa Trumpin suhtautumista: sillä ei ole väliä, millä ehdoilla tai miten sota päättyy, kunhan loppuu. Ukrainalaiset tarvitsevat pysyvän ja kestävän rauhan. On selvää, että sota ei lopu ilman jonkinlaista diplomaattista prosessia, mutta olisi historiallinen epäonnistuminen, jos rauha syntyy pakon edessä lännen tuen heikentymisen seurauksena. Meidän tulee olla rehellisiä ja tunnistaa EU-jäsenyyden monenlaiset ulottuvuudet. Hänelle olennaisia toimijoita ovat vain hän ja Putin, jotka puhuvat keskenään Ukrainan ja ukrainalaisten päiden yläpuolella. Unionin budjetti ja päätöksentekorakenteet pitää uudistaa – samaan aikaan Ukrainan sisällä pitää tapahtua merkittäviä muutoksia niin korruption vähentämisen kuin kansalaisyhteiskunnan aseman sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisen osalta. J. Vasemmistolla pitää olla vahva rooli tässä projektissa, ja siinä meidän tulee tehdä tiivistä yhteistyötä Ukrainan vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa. 3 8 ti uskovat johtajat eivät voi ottaa mitä tahtovat väkivalloin. Koko vierailumme aikana meille toistetaan, miten tulevasta talvesta on tulossa sodan hankalin ajanjakso. Venäjältä odotetaan talvella hyökkäyksiä energiainfrastruktuuriin, mikä vaikeuttaa merkittävästi ennen kaikkea siviilien tilannetta. Lopputuloksen me kaikki tiedämme. Unkarin pääministeri Viktor Orbánin tavoin ne kyseenalaistavat Ukrainan tuen, ja ne voivat myös aiheuttaa ongelmia maan EU-jäsenyyden toteutumisen kannalta. Trump on uhannut lopettavansa Ukrainan sodan vuorokaudessa. K aikissa skenaarioissa Ukraina tulee säilymään eurooppalaisen projektin keskiössä vielä vuosia ja vuosikymmeniä. Maan johdolta tarvitaan siinä rehellistä vuoropuhelua kansalaisten kanssa. On ollut outoa huomata, miten jopa Suomessa keskusteluilmapiiri on muuttunut Trumpin valinnan jälkeen. Risto E. Minulle on selvää, että Ukrainan EU-jäsenyyden tulee olla turvatakuiden ohella keskeinen osa maan sodan jälkeistä tulevaisuutta. Mutta samalla se avaa myös mahdollisuuden ajaa vahvempaa ympäristösääntelyä ja edistää työntekijöiden oikeuksia sekä ihmisoikeuksia yhä selkeämmin. Mutta ukrainalaisilla on edessään vaikeita aikoja ja vaikeita päätöksiä. Kuulemme monilta, että Ukrainalla ei riitä enää ihmisiä tarpeeksi rintamalle. Erityisen vaarallista on, jos se tapahtuu Trumpin kaltaisen johtajan päätöksellä – se olisi viesti siitä, että autoritaariset päättäjät voivat tehdä muille mitä tahtovat. Jälleenrakentaminen hyökkäyssodan jälkeen vie pitkään, mutta henkisten jälkien korjaaminen vielä pidempään. Vapaiden sisämarkkinoiden sääntely on monesti vaikeuttanut sosiaalisten näkökulmien huomioimista ja vahvojen hyvinvointivaltiorakenteiden ylläpitämistä jäsenmaissa. n ”Ukrainansodassaeiole kysenationalismista, vaanselviytymisestä.”. Vaikka Yhdys valtojen ja Venäjän geopoliittiset intressit eroavat toisistaan monessa suhteessa, on Donald Trumpissa ja Putinissa paljon samaa – heille demokratia, yhteiskunnan moninaisuus ja monenkeskinen kansainvälinen järjestelmä merkitsevät vain turhia pidäkkeitä. Ihmiset ovat väsyneitä, sotilaat varsinkin. Yksi nainen sanoo, että jos sota loppuu nyt näin, se vain syttyy uudestaan. Venäjä on edennyt rintamalla nopeasti syksyn aikana. Kysymys maan suunnasta on ollut pitkään läsnä Ukrainan sisäisissä jännitteissä niin Euromaidan-mielenosoituksissa kuin venäjänmielisen johtajan Viktor Janukovytšin pakenemisessa Venäjälle vuonna 2014
3 9 tervehdykset HELSINKI Aaltonen Piipa (Paula) Arhinmäki Paavo Eläkeläisnuorisoliittolaiset ry ELNU Ahonen Hannu Ahonen Risto Ahonen Sirpa Alamehtä Taisto Alen Kirsti Antikainen Raija Arajärvi Mirja Dahl Ahti Eerola Ipi ja Tomi Eriksson Erkki Garselius Pirkko Grekelä Esko Grekelä Kaisu Heinonen J. Honkanen Raija Honkasalo Eila Honkonen Antti Hurme Hannu Hänninen Marjo Joentausta Jouko Jumppanen Aila Juntunen Elli Juoksukangas Jussi Juoksukangas Sirpa Jämsen Anja Kaikula Liisa Kallinen Kaija Kallinen Reijo Kangas Raija Kaskikorpi Pirkko Kiuru Sisko Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Korhonen Martti Korhonen Sirkka Lahdenperä Reijo Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Laine Nina Lalu Aarno Lehtinen ML Lehtonen Jouko Leppänen Osmo Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Lindstedt Arja Luhtala Meeri Luhtala Sanni Lääperi Matti Mäkinen Liisa Oksman Anja Oksman Lauri Oksman Pertti Pannila Raimo Pelkonen Tuula Peltola Mervi Pikkarainen Jorma Pirnes Matti Pohjanvaara Reima Pohjanvaara Sirpa Rasilainen Raisa Roiha Eira Ruotanen Tapani Saarela Vappu Seppä Hilkka Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Taivainen Ulla ja Pirkko Talonpoika Riitta Tiainen Esa Tuorila Osmo Vastamäki Riitta Viljakainen Seija Virta Leena Virtanen Raija Väntänen Terttu Väntänen Veikko Kansan Arkisto Haanpää Eeva-Liisa Jalkanen Marita Laisi Helena Mäntyniemi Arja Pelkonen Tuula Pikkarainen Jorma Kansan Arkiston ystävät Arhinmäki Juha Hentilä Jorma Istala Päivi Kaihovaara Pirjo Kanerva Outi Lehtiö Aarno Leppänen Veli-Pekka Luhtala Meeri Lääperi Matti Terävä Merja Terävä Taisto Kansan Uutiset henkilökunta Alén Johan Haimi Toivo Joentausta Jussi Kärki Tuula Männynväli Emilia Virkkunen Jussi Hyvää joulua !
Nurmi Eija Nurmi Reijo Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Seppälä Matti Suominen Arto Toivio Seppo Vasemmistoliiton Salon Kunnallisjärjestö Aranki Kamal Baker Katariina Kotilainen Riika Kukko Jouko Leppälahti Jouko Lindholm Harri Lindholm Hilkka Lindholm Tero Nieminen Irma Nieminen Raimo Ruokonen Marja Turku Roiha Eira Suominen Vesa Yläne V-S Aaltonen Markku Flemmich Mirjami Flemmich Dieter Helmisaari Arimo Helmisaari Irma Helmisaari Jari Helmisaari Ulla Helmisaari Jarmo Helmisaari Aini Lahtinen Veikko Rantanen Simo Rantanen Sirkka Saari Pirjo Salo Eino Salo Taina. 4 Vasemmistoliiton puoluetoimisto Aromaa Juuso Asikainen Toni Laitinen Elias Mäkipää Anna Pyykkönen Milla Takaluoma Vesa Vasemmiston Vanhat Toverit Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Risto Asikainen Jukka Bergman Turo Björkbacka Oiva Favén Otto Grekelä Esko Hentilä Jorma Hernberg Kari Hohenthal Kimmo Hurme Hannu Hynönen Pekka Joentausta Jouko Johansson Kaarlo Julkunen Kaarlo Kaitaranta Olavi Keränen Pia Kirkkola Osmo Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kivistö Sirkka Kolehmainen Helvi Korhonen Risto Korhonen Sirkka Kärkkäinen Markku Liikaoja Maija Luimula Ismo Luukinen Matti Lääperi Matti Mäkinen Liisa Niinimäki Heikki Ojala-Ruuth Paula Palmu Irmeli Partanen Hannu Pelkonen Tuula Peltola Kati Peltola Pekka Pesola Juha Piipponen Eija Pikkarainen Jorma Puhakka Sirpa Rasilainen Raisa Rautaporras Pekka Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Savtschenko Ritva Simola Pirkko Simula Jukka Suhonen Riitta Suomela Kalevi Timonen Heikki Tokkari Matti Uotila Kari Weman Roy UUSIMAA Hyvinkää Aalto Sirpa Mähönen Ritva Karkkila Nieminen Iiris Nieminen Veikko Kerava Alam Shamsul Husari Tuija Hölttä Maila Jalkanen Raimo Jalkanen Ulla Kantola Malla Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Korjus Johanna Korpisalo Mallu Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Juhani Lohikoski Pia Pennanen Ritva Raunio Mikko Saloriutta Lauri Savolainen Reijo Suovuo Päivi Törmänen Riitta Mäntsälä Ahola Alice Ahola Antti Japola Eeva Järvinen Hannu Kannisto Kalevi Koski Päivi Laukkanen Erkki Laukkanen Tuula Pitkänen Teuvo Pohjanlehto Pirjo Siljander Mirja Tamminen Liisa Tapper Päivi Tikkanen Kaija Yilmaz Fatih Vantaan Wanhat toverit Aho Olli Ahola Eija Bäckström Ritva Huotari Olga ja Jussi Järvenpää Merja Kaikula Liisa Kivekäs Pekka Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Kivistö Sirkku Kurjela Rauno Lahtinen Sirkka-Liisa ja Matti Lankia Tuomo Ollila Liisa ja Antti Saastamoinen Tuire Sarkanen Kaija ja Esko Saunamäki Arja Suorsa Birgitta Turkka Pirkko ja Ilkka Vastamäki Pirjo ja Jaakko Välimäki Maritta ja Matti Vasemmistoliiton Itä-Vantaan yhdistyksen kulttuuriiltamat Järvenpää Merja Lehtonen Jouko Rantala Katri Rantala Mauno Rantala Riitta Räsänen Merja Tyystjärvi Kati Virtanen Heli Virtanen Jukka Itä-Vantaa Pera ja Seija Vihti Tynninen Kalevi VARSINAIS-SUOMI Kalanti Reensalo Reino Reensalo Tuula Loimaa Enala Matti ja Ritva Helin Mika Jalovaara Simo Kolu Eila Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Henry Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Peltonen Hannu Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Tiainen Anneli Mynämäki Mäkitalo Jussi TY SÄDE ry Mynämäki Aaltonen Jonna Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keppola Kai Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Kytömaa Martti Laakso Merja Laine Keijo Tamminen Ari Raisio Hallamurto Aaro Hellstedt Heimo Jormanainen Ernesti Jormanainen Juha Kalliotie Seppo Koivikko Eino Koivikko Kaarina Korpela Eveliina Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Lindgvist Emma Linnalo Reijo perh
4 1 PIRKANMAA Akaa Franssila Wanda Heino Kaarina Heino Timo Hietala Heikki Jara Juhani Kivi Jorma Kivi Marjatta Kivi Mira Laihia Jari Lohi Mika Maijala Antti Saari Jukka Toivonen Aila Tuominen Janina Lempäälä Rajala Harry Nokia Honkanen Marko Junnila Jonna Kallio Seppo Kallio-Bezemer Tuula Kotiranta Ilkka Kuhanen Marko Kuusela Hannele Kvick Teresa Lehtonen Anneli Reponen Eissen Techtolin Merja Torkki Marja-Leena Veijola Mervi Vihanta Eeva Vihanta Voitto Pirkkala Koivunen Jouko Sastamalan Eläkeläiset Lammi Ossi Tähtinen Tuula Sastamalan Vasemmisto ry Haapanen Timo Hakala Lauri Hakanen Tuula Hakanen Veli-Pekka Mäkitalo Raija Mäntylä Niina Mäntylä Petja Nieminen Juhani Nieminen Lauri Nieminen Marja Nummelin Matti Oksanen Kari Oksanen Tarja Pohjanterho Tella Saarela Leena Tampere Karjalainen Aarno Karjalainen Airi HÄME Hämeenlinnan Vasemmistoliitto Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Järvenpää Leo Hänninen Kauko Lahti Kautto Pekka Kautto Vuokko Teerioja Jarkko Riihimäki Kovanen Sauli Saarela Noora Emilia Tylli Arja KESKI-SUOMI Jyväskylä Lahnajärvi Maisa Jyväskylän Vasemmisto Hokkanen Arja Hokkanen Hannu Hätinen Eero Jokinen Kari Kinos Jukka Kokkonen Olavi S. Leino Matti Pernu Ilkka Salmi Arto Jämsänkoski Hakanen Pekka Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Juurimaa Nina Kailaanmäki Reima Kangas Riitta Kankainen Markku Kinnunen Jukka Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Lampinen Seppo Lehtonen Anja Lehtonen Veikko Leppänen Aarne Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Nieminen Kari Noronen Petteri Ollila Jussi Paju Ari Peltonen Matti Rantanen Iida Selenius Juha Selenius Pirjo Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja Vilenius Veikko Virtanen Timo Leppävesi Hedman Risto SATAKUNTA Pori Ruosniemi Eriksson Hilkka Hakala Eija Kovanen Tauno Marmela Kirsti ja Raimo Murola Mirja ja Veikko Mäkinen -Murola Pirjo ja Jukka Nolvi Seija Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Janne Pajukoski Pirjo ja Jari Pajukoski Sanna ja Juha Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys Hannukainen Anitta Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Koivula Ilari Lampinen Virpi Lepomäki Maarit Rantala Tanja Saukkokoski Ari Tiikkainen Jouko Viljanen Ari Rauma Ahlholm Heino KAAKKOIS-SUOMI Lappeenranta Ripatti Pirkko SAVO-KARJALA Joensuu Järvinen Anni Järvinen Asko Järvinen Elina Kontio Matti Peltonen Anneli Peltonen Urho Savolainen Sirpa Kuopio Haakana Marko ja Saara Ovaskainen Maija Ovaskainen Väinö Seppänen Heimo Lieksa Nykänen Irma Nykänen Kari Nykänen Laura Nykänen Tapio VAASA Vaasa Laitala Kari ja Leena OULU Oulu Ukkola Kalervo Kajaani Jormua Huotari Teija Peltonen Jukka Kalajoki Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liisi Tanska Erkki Himanka Taivalkoski Buller Osmo LAPPI Kolarin Venejärvenkylä Vaattovaara Paula ja Martti Pello Mäntynenä Mauri MUUT Kankaanpää R Kankaanpää S Arto ja Suvianna Söderblom Kaarina Rauhaa ja solidaarisuutta Malminseudun Työväenyhdistys ry Joulurauhaa! Helvi ja Ari Käyhkö Lämmintä JOULUMIELTÄ
4 2 toivottelee Anna Mäkipää ja Elias Laitinen Turusta Lempeää joulunaikaa ja valoa ensi vuoteen, toverit! Ismo Lintunen, Nokia Puna-vihreää JOULUA! Viljo Lintunen, Tampere Rauhallista JOULUA ! Tuula ja Pentti Nieminen Rauhaa maailman lapsille! Sinikka Siekkinen ja Seija Majuri Leppävedeltä Toverillista Joulua ja Rauha maan päälle Punaista JOULUA Tuula Viitanen ja Rolf Gådefors, Kaskinen Sinikka Fallström, Vanha-Ulvila RAUHA MAAILMAAN Aila Fallström, Helsinki RAUHA MAAILMAAN Pekka Fallström, Vanha-Ulvila RAUHA MAAILMAAN Terttu Hongisto Lämmintä joulumieltä Markku Kärkkäinen Pasilasta Toverini ja ystäväni Toivon Joulua ja Rauhan Uutta Vuotta t; Pekka ja Arja Rautaporras, LAHESTA JOULUINEN TERVEHDYS KAIKILLE TUTUILE ! Riitta ja Kari Sirviö Rauhallista JOULUA Eira Roiha, Turku Hyvää JOULUA Pekka, Satu ja Julius Ristelä Hyvää JOULUA Meeri ja Heikki Lauronen Rauhantahtoista joulua Päivi Murtomäki, Vihti Punaista JOULUA Johanna Rajala, Taika Rajala, Tiina Rajala, Toivo Rajala Joulutervehdys stadista Osmo Rantanen Lämmintä JOULUMIELTÄ! Eila ja Markku Palokangas,Vantaa Hyvää JOULUA Anna-Liisa ja Jarmo Koski Rauhallista JOULUA Laakson Anna-Liisa ja Kauko Tampereelta Rauha maailmaan! Karoliina Öystilä Vantaalta Rauhaa ja rakkautta Irja Häyrynen, Matti Kalliomäki, Pori Hyvää JOULUA! Rauhallista JOULUA! Leena ja Hape Puistolasta Rauhallista JOULUA! Kerttu Ojajärvi ja Pekka Pörsti Hyvää JOULUA! Sirkku ja Jorma Holm Reposaari Eeva ja Pentti Kirkkola Tarja Kirkkola-Helenius ja Jouni Helenius Hyvää Joulua ja menestystä vaalivuodelle 2025! Sinikka ja Erkki Kankaanpää Hyvää JOULUA! Paavo Arhinmäki Punaista joulua ja voittoisaa vuotta 2025! Hyvää JOULUA! Katja ja Eerik Ylisiurua, Helsinki Alpo Myllymäki, Ulvila Rauhallista JOULUA! Aira ja Erkki Lehtinen, Nurmijärvi Lämmintä JOULUMIELTÄ
Vaasan Metallin Vasemmisto ry Hyvää ja punavihervasemmistolaista Joulun aikaa kaikille tovereille. Punaista JOULUA Loimaan Vasemmistoliitto ry Länsi-Vantaan Vasemmistoliitto ry. 4 3 Helsingin Kirvesmiehet Ry ao:001 Lämmintä joulumieltä Salon Demokraattinen yhdistys ry:n johtokunta: Marja Ruokonen, Timo Lähteenmäki, Heli Hallivuori, Jari-Matti Välkkynen, Jouko Kukko ja Kirsti Vilén Hyvää JOULUA! Pirkanmaan Teollisuuden Vaikuttajat Rauhaisaa JOULUA Lämmintä joulumieltä Pirkanmaan Vasemmistoliitto ry Hyvää JOULUA PAU Pasilan osasto ry 151 Tampereen Vasemmisto ry ja valtuustoryhmä Rauhaisaa JOULUA Rauhallista JOULUA Riihimäen seudun Vasemmistoliitto ry Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta toivottaa Joensuun seudun JHL ry osasto 310 Toiveikasta joulua ja rauhaa kaikkialle! Vasemmistoliiton Itä-Vantaan yhdistys ry Itäväylän Vasemmisto Solidaarista JOULUA! Vasemmistoliitto Salon Kunnallisjärjestö ry Punaista JOULUA! Vasemmistolinkki ry Punaista JOULUA! Paperiliiton Tampereen osasto 4 ry Iloista joulumieltä Rauhallista JOULUA Leppäveden Vasemmisto ry Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys Rauhaisaa JOULUA Laukaan Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestö ry Lämmintä joulumieltä Juurikorven Työväenyhdistys ry Punaista JOULUA Linnavuoren metallityöväen ao 134 Rauhaisaa JOULUA Turun Autokorityöväen Ao 270 Rauhaisaa JOULUA Uteliasta joulua! T: Vasemmistofoorumi Vasemmistoliiton Orimattilan Yhdistys Punaista JOULUA Jyväskylän Vasemmisto Punaista JOULUA Espoon vasemmisto ry Rauhallista JOULUA t. Lämmintä JOULUMIELTÄ
VAIKUTTAVAA JOULUA! Vasemmistoliiton Meri-Turun yhdistyksen toverit Lämmintä joulumieltä Vasemmistoliiton Porin Kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä Hyvää JOULUA toivottaa Tampereen autokorjaamotyöväen ammattiosasto ry Rauhallista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2025 JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2025. 4 4 hyvää joulua! Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme rauhallista joulua! YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ sirolansaatio.
Puh. 4 5 pam.fi/tes-neuvottelut Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta Yhteistyöstä kiittäen Tavara-arpa ry. 09-4366 320 | tavara-arpa.fi
4 6 Pirkkalan Vasemmistoliitto ry Rauhallista JOULUA! Kangasalan Vasemmisto Rauhan Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta SAK:n VAS-hallitusryhmä Arkihuolesi kaikki heitä Hyvää joulua ja tasa-arvoista uutta vuotta! Toivoo: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä sekä kanslian väki HYVÄÄ JOULUA JA VALOISAA UUTTA VUOTTA 2025 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä RAUHALLISTA JOULUA JA VALOISAA UUTTA VUOTTA 2025! Hyvää joulua!
4 7 Pessimisti 03 dialogi Dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio puhuu tässä haastattelussa muun muassa toivosta, kulttien tunnistamisesta ja avoimen, kriittisen keskustelun tärkeydestä.
Tässä virassa on perinteisesti ollut kyse luterilaisesta ajattelusta, vaikka monet edeltäjäni ovat erikoistuneet myös katoliseen teologiaan. Minkä tahansa maailmankuvan perusteiden läpinäkyväksi tekeminen. Yhden maailmankatsomuksen oppiminen on kuin kielen oppimista. Voit hallita hyvin vain muutaman, ellet sitten ole polyglotti. Teksti emilia männynväli Kuvat emma Grönqvist Mikä on dogmatiikan tehtävä. 4 8 Kultti alKaa siitä mihin KesKustelu loppuu Kaikkien maailmankatsomusten perususkomuksista on kyettävä käymään analyyttista keskustelua, sanoo Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio. Olen luonteeltani ehkä hieman synkistelyyn taipuvainen, ja minua on aina ottanut kauheasti päähän kaikenlainen hattarainen puhe. Pessimismiin voi kuitenkin perehtyä Emilia Männynväli haastatteli professori Olli-Pekka Vainiota.. Viime aikoina olen tutkinut nykyajan filosofista teologiaa. Tällä hetkellä tutkin toivon ja pessimismin välistä suhdetta
Toisaalta, jos meillä on kohtuullisen kiva järjestelmä, vaikka se olisi hegemoninen, niin kyllä sillä on stabiloiva vaikutus. Sama malli on tietenkin toteutunut eri puolilla maailmaa eri uskontojen kanssa. Yhden kaverin kanssa mietittiin, että järjestettäisiin akateeminen pessimismikonferenssi, mutta ei Puolangalla, koska kukaan ei viitsisi tulla sinne kuitenkaan. Siinä mielessä ollaan joustavampia kuin ennen. Ollaanpa rehellisiä, kuka oikeasti haluaa jäljitellä Kristusta. Suomessakin viimeiset 500 vuotta kirkko ja valtio ovat toimineet sulassa sovussa, sivistäneet kansaa ja pitäneet monista eri asioista yhdessä huolta. Ihmisillä myös on ehkä jonkin verran vähemmän uskonnollisia tai kvasiuskonnollisia tapoja kuin ennen, eivätkä jäljellä olevat kanavoidu perinteisten instituutioiden kautta. Englanniksi puhutaan fools hope, houkan toivosta. Ja kun tästä tilanteesta alkaa tapahtua sekularisaatiota moniarvoistumisen mielessä, passivoituneella porukalla ei ole enää mitään vahvaa kiinnikettä instituutioon. Tämmöinen järjestelmä romahtaa sukupolvessa. Ei vain sosiaalisen koheesion kautta, vaan myös ihmisten asenteisiin ja käsityksiin velvollisuuksista ja vastuista. 4 9 ”Voitollapessimisti olemattakyyninen, nihilistitaimasentunut.” analyyttisesti, mutta sitä on tehty melko vähän. Toisaalta sekulaarissa kodissa voi nykyisin olla myös uskonnollisia symboleita kuten ikoneita. Pidin itse asiassa hiljattain Oxfordissa esitelmän juuri toivon ja rationaalisuuden suhteesta J.?R.?R. Mitä hyviä – tai huonoja – puolia maallistumisella on. Monoliittisessa kansankirkkojärjestelmässä ehkä unohtuu, että kristilliseen maailmankatsomukseen sitoutuminen on iso ja vaativa juttu. Itse ajattelen, että ihanteellisin järjestelmä olisi sellainen, että ihmiset saisivat ihan itse tietoisesti valita maailmankatsomuksensa. Kuinka paljon luterilaisuus on vaikuttanut pohjoismaisen hyvinvointivaltion ideaan. Tätä voidaan pitää aika vallankumouksellisena ajatuksena. Nykyisin puhutaan paljon maallistumisesta. Banaali esimerkki on vaikka horoskooppien lukeminen, mitä tosin voi tehdä ironisestikin. Jos meillä on jokin uskonto monopoliasemassa, ihmiset helposti ulkoistavat oman uskonnollisen toimintansa tälle instituutiolle. Vaikka se ei ole suoraan uskonnollista, se on sillä janalla, jossa on vaikea sanoa, missä sekulaari toiminta loppuu ja uskonnollinen alkaa. Mitä toivoon tulee, jos ajatellaan ihmisten odotuksia tulevaisuudelle, ne ovat usein vähintäänkin kvasiuskonnollisia, esimerkiksi niin sanottu positiivinen ajattelu. Tämähän on oikeasti aika vaikea ajatus. Vastaus oli, että voi toki, mutta hän voi odottaa tulevansa valituksi virkaan vain kerran, koska hän edustaa sellaisia arvoja, joita kaikki vihaavat. Luulen, että varmuus ei välttämättä ole tässä keskeistä, vaan se, millaisia toiveita ihminen pitää järkevänä heijastaa tulevaisuuteen. Se sisältää äärettömän vaikeita haasteita ja ihanteita, jotka personoituvat Kristuksessa, joka antautuu väkivallan uhriksi. Siinä, että yhteisö varjelee omia jäseniään, ei ole mitään poikkeuksellista. Kristinuskon erikoinen piirre on siinä, miten lähimmäisyys ymmärretään. Onko kaikki tulevaisuuteen suuntautuva toiminta siis kvasiuskonnollista. Että lähimmäinen olisikin joku, joka todennäköisesti tulee toimimaan minua vastaan. Olisi tietysti hyvä, jos ihmisillä ei olisi tällaista perusteetonta houkantoivoa. Joku joskus kysyi eräältä teologilta, voiko kristitty osallistua politiikkaan. Koko kristinuskon idea on Kristuksen imitaatio. Se on sitä, jos toivoo jotain epärationaalisesti. Pessimisti voi silti olla olematta samalla kyyninen, nihilisti tai masentunut. Tai sitten hän tajuaa, ettei voi toimia järjestelmän sisällä korruptoitumatta eikä voi asettua enää ehdolle. Tulevaisuudestahan ei voi tietää mitään varmaa. Toinen samantyyppinen väite on, että sairaista tai muuten ”tuottamattomista” ihmisistä huolehtiminen. Tämä on helkkarin monimutkainen juttu. Ajatellaan, että kirkko uskoo kansan puolesta, ja se passivoi jengiä. Esimerkiksi juuri vihollinen ymmärretään lähimmäiseksi. Ymmärrettävästi tämä ei ole kovin suosittu aihe. Siksi kristinuskon omaksuminen on tolkuttoman vakava asia. Oma käsitykseni on, että on vaikuttanut tosi paljon. Toivon elättely kieltämättä tuntuu joskus epätoivoiselta. Missä määrin se on totta. Tolkienin ajattelussa. Puolangallahan on ne pessimismipäivät. Mutta se voisi onnistua ehkä (Helsingistä katsoen) puolivälissä vaikkapa Mikkelissä. Välillä väitetään, että kaikki sosiaalinen oikeudenmukaisuus tai muu sellainen toiminta olisi lähtöisin kristinuskosta, vaikka se olisi järkevää jo puhtaasti yhteisön tai lajin selviytymisen kannalta. Uskonnollisten tai kirkollisten instituutioiden monopoliasema on murtunut, ja tässä mielessä maallistumista on tapahtunut selvästi
5
Eletään ikään kuin postapokalyptisessa maailmassa, jossa hiekasta nousee esiin kummallisia juttuja, eikä tiedetä, mitä ne ovat. Mutta hiljalleen tällainen toiminta käänsi ihmisten tunteet gladiaattorinäytöksiä vastaan. Eli ei oikein ymmärretä, mistä tietyt asiat tulevat. Mainitsit jossain, että kristinuskoonkin sisältyy potentiaalisesti totalitaristinen elementti siinä, että pitäisi vain uskoa järkeään vastaankin. Länsimaissa se nousee juutalaisuudesta ja kristinuskosta, mutta ajatuksella on kestänyt kauan päästä instituutioiden tasolle. Kuulostaa hyötyjärjen kritiikiltä. Varmasti on joskus tunnettu paremminkin. Ne ansaitsevat ylistystä ja kiitosta, mutta näitä tekoja ei kuitenkaan voida noin vain vaatia. Monen mielestä marttyyrius oli niin mahtavaa, että he menivät ilmoittautumaan vallanpitäjille, että olen muuten kristitty ja haluaisin kuolla kuten Jeesus. Filosofit kutsuvat näitä supererogatorisiksi teoiksi. Vanhan testamentin kirjoittajat harrastavat tällaista käsitekikkailua. Halutaan kertoa kriittinen vastatarina tutulla kielellä. Marttyyrius on seuraus tietyn koodiston – josta tiedät kyllä seuraavan ongelmia, vaikka et erityisesti etsi niitä – seuraamisesta. Totalitaarinen elementti voi siis olla siinä, että usko voi joskus ilmetä äärimmäisinä tekoina. Sitten voidaan kysyä tietysti, miten muissa kulttuureissa esiintyy samansuuntaisia kehityskulkuja, mutta lännessä ajatus yksilön oikeuksista syntyi nimenomaan kristinuskon pohjalta. Eli vapaaehtoinen marttyyrius ei ole marttyyriutta. Onko siis liian pitkälle vietyä sanoa, että länsimaisessa kontekstissa jokaisen ihmisen itseisarvon, ihmisarvon, ideaali on tullut nimenomaan kristinuskosta. Menee nyt sinne tapettavaksi eikä hyödy siitä itse mitään. Uskonnonopetusta on vähennetty, ja kyllä se korreloi jonkinlaisen historiattomuuden kanssa. En yritä esittää olevani idän filosofioiden asiantuntija, mutta painopiste on ehkä piirun verran toisaalla. Miten hyvin nykyisin tunnetaan kristinuskoa, sen symboliikkaa tai myyttejä. Tähän sitten kirkkoisät joutuivat sanomaan, että ei se nyt toimi ihan näin. Se hullutus taas… Gladiaattorinäytöksissä on tapahtunut oikeasti näin, että kristitty on juossut kesken näytöksen areenalle ja alkanut saarnata, että tämä on kauheaa ja tämmöinen pitää lopettaa. 1. Marttyyriuden etiikkaa mietittiin paljon kristinuskon ensimmäisinä vuosisatoina. Otetaan yleisiä käsitteitä ja sovelletaan niitä uudella tavalla, ja käännetään myyttejä ylösalaisin. Mutta mitä sitten ovat hulluus ja viisaus. Yhtä vakavaa kuin hyökkäisit kuningasta, faaraota tai jumalolentoa itseään vastaan, ja tällä on aina kauheita seurauksia. Jumalan kuvallisuuden ajatuksessa yksi idea on, että ihmisen surmaaminen on majesteettirikos. Ajatellaan vaikka ihmisoikeuksia. Todellako. Ajattelussa oli kenties jokin elementti valmiina, että on ihan okei tappaa miljoonia ihmisiä, kun meillä on niin hyvät ideat ja mahtavat visiot. Joten siinä ei ole kyse järjen uhraamisesta, pikemminkin päinvastoin. Tämä voisi selittää sen, että esimerkiksi kulttuurivallankumous onnistui Kiinassa niinkin täydellisesti. Mooseksen kirjassa (9:6) implikoidaan, että joka surmaa ihmisen, surmaa Jumalan kuvan. Jos luomiskertomuksia vertaa vaikkapa Gilgameshiin tai muihin Lähi-idän myytteihin, kielellisellä tasolla ne ovat samankaltaisia, mutta mitä kertomuksen tasolla tapahtuu, onkin ihan toinen juttu. 5 1 olisi nimenomaan kristillistä. Pelkästään yhteisön tai lajin selviytymisen näkökulmastahan tällainen toiminta voi olla myös rasite. Se oli sen aikaisessa kontekstissa vallankumouksellinen ajatus, sillä aiemmin Jumalan kuva oli hallitsija yksin. Se on keinotekoinen yritys ostaa marttyyrikruunu. Siinä ihminen uhraa itsensä vapaaehtoisesti hyötymättä siitä. Epäilemättä viisaudella Raamatussa voidaan tarkoittaa joskus jotain tällaista. Toogaviisaiden näkökulmasta se, mitä tämä saarnaaja tekee, on hulluutta. Puhtaasti hyötynäkökulmasta tämmöinen toiminta ei ole mitenkään järkevää yksilön kannalta. Meillä voi olla ajatus kreikkalaisesta viisaasta, joka notkuu tooga päällä jätkien kanssa torilla ja miettii hienoja juttuja, ja se on parasta elämää. Luomiskertomuksessa ihminen tulee tietoiseksi moraalisesta vastuustaan eli lapsi aikuistuu. Ei siinä ole mitään liioittelua. Ei. Lännessä ajatus yksilön uhraamisesta ymmärretään aina valtavana tragediana, joka kertoo siitä, että kosmos on rikki. Että yksilöllä on oikeus nousta epäreilua järjestelmää vastaan. No, hänet tapetaan. En oikein tiedä, mitä niistä pitäisi ajatella tiukan sekulaarista ”Meilleonäärimmäisen epämukavaapuhua moraalista.”. Kristinuskohan ihannoi marttyyriutta. Jos omelettiin nyt pitää rikkoa vähän munia, niin se on luonnollinen osa maailman menoa. Mutta kukaan ei edellytä sitä, vaan se realisoituu joissakin tilanteissa yksilön vakaumuksesta, joka törmää yhteiskunnallisen vallan kanssa. Luomiskertomuksessa ei saisi syödä Hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä ja Ensimmäisessä korinttilaiskirjeessä Jumalan sanaa kuvaillaan hulluudeksi viisaille
Niin. Mitä ovat hyveet tai paheet. Linkki moraalin ja oikeuksien välillä on katkennut, emmekä enää oikein tiedä, mitä siellä ”alamaailmassa” on. Mistä ihmeestä tämmöiset oikeudet tulevat. Mitä on rakkaus tai oikeudenmukaisuus. 5 2 näkökulmasta. Niillä voidaan myös puhdistaa omaa ryhmää. Sitten kuitenkin samalla todettiin, että nämä ovat hienoja periaatteita, mutta toivottavasti kukaan ei kysy, mihin nämä perustuvat. Mikä tahansa on uhrattavissa toivon kohteen saavuttamiseksi. Jos ei reagoi liturgisesti oikein puheakteihin, on epäilyttävä henkilö, jolla on väärä tietoisuus – ja tämmöiset voidaan ohjata sitten kätevästi vaikkapa gulagiin. Lahkoissa on usein myös vahva apokalyptinen vire. Siellä on hirmuinen liuta erilaisia asioita, kuten mitä persoonat oikein ovat tai mitä yhteiskunnallisia rooleja tai velvollisuuksia meillä on. Mutta jo Ranskan vallankumouksen aikaan filosofit esittivät kritiikkiä, että monet oikeudet tai tavoiteltavat hyvät, kuten vapaus ja tasa-arvo, ovat keskenään ristiriidassa. Eivätkä nämä kysymykset ole yhtään helpottaneet tähän päivään mennessä. Meille on tosi luontevaa puhua oikeuksista, mutta äärimmäisen epämukavaa puhua moraalista. Siksi oikeuksiin on alettu muodostaa erilaisia lahkolaisia ja kvasiuskonnollisia asenteita. Niitä käytetään sosiaalisina rajapyykkeinä, joilla määritetään, kuka kuuluu meihin ja kuka ei. Lahkoilla on vahvoja perusoletuksia, joita ei saa kyseenalaistaa. Käytän sanaa lahko nyt tietoisen väheksyvästi, en uskontotieteellisesti. Ihmisoikeudet ovat juridisia abstraktioita, jotka rakentuvat tietyn aatehistoriallisen tradition päälle. YK:n ihmisoikeuksien julistukseen tämä ajatus formuloitiin pitkälti Tuomas Akvinolaisen filosofiasta, mutta eksplisiittiset viittaukset kristilliseen traditioon poistettiin, koska periaatteista haluttiin tehdä laajemmin sovellettavia. Ja näitä me tapaamme kutsua oikeuksiksi. En nyt missään tapauksessa halua sanoa, että kaikki ihmisoikeusaktivistit käyttävät ihmisoikeuksia näin, mutta tämä on silti Tällä hetkellä pessimismiä tutkiva Olli-Pekka Vainio sanoo olevansa pessimisti, joka suhtautuu pessimistisesti omaan pessimismiinsä.. Heti, kun aletaan puhua oikeasta ja väärästä, ihmiset vaivaantuvat, mutta kun aletaan puhua oikeuksista, ihmiset innostuvat, että lisää näitä ja just mulle. Jos henkilö on kristitty ja ajattelee, että ihminen on Jumalan kuva, se on tietenkin uskonnollinen peruste kohdella ihmisiä kuten kohtelisi Jumalaa itseään. Mistä. Tämän kaiken sisältä sitten pulpahtaa tämmöinen ajatus, että meistä näyttäisi reilulta, että ihmisiä kohdeltaisiin vaikkapa näin. Mistä tunnistaa lahkon
Ihmisoikeudet ovat mahtavia, hienoja, tavoiteltavia asiaintiloja, joita on paljon enemmän kuin mikään sopimus kykenee listaamaan. Siinä vaiheessa, kun ei voi käydä analyyttista keskustelua ryhmän perususkomuksista, kannattaa alkaa tähyillä, mistä löytyy lähin ovi. Lain ala kasvaa ja moraalin pienenee. Siksi en usko ihmisoikeuksiin omalakisina abstrakteina olioina, jotka leijailevat jossakin platonistisessa taivaassa. Porukka kyllä näkee, että asia on monimutkainen ja siksi on idioottimaista yrittää tyhmentää sitä opportunistisesti. Ja lahkolainen mentaliteetti ei yhtään helpota tätä. Tätä kutsutaan myös puritanismiksi, mikä yhdistää jännästi sekä äärikristillisiä yhteiskuntakokeiluja että jälkikristillisiä visioita. Vihreä siirtymäkin perustuu osaltaan orjuuteen. Kyllä. Mutta niillä ei ole elinvoimaa irrallaan yksilöiden ja yhteisöjen jaetusta moraalista. Se aiheuttaa ihmisissä vastareaktion, kun Münchausenin lailla yritetään nousta kuopasta ylös vetämällä itseään hiuksista. Vain vapautta orjuudesta ja kidutuksesta pidetään yleensä absoluuttisina oikeuksina, kaikkia muita pidetään rajoitettavina oikeuksina. Tämä tietenkin horjuttaa rakennusta, kuten kriittinen keskustelu aina, mutta luulen, että jos tätä keskustelua ei käydä, niin sivilisaatiota aletaan rullata hiljalleen kohti palliatiivista osastoa. YK:n ihmisoikeuksien julistusta on kritisoitu esimerkiksi afrikkalaisen, islamilaisen ja aasialaisen filosofian näkökulmasta, mielestäni ihan kiinnostavilla argumenteilla. Lahkolaiseen kielenkäyttöön kuuluvat conversation stopperit (keskustelun lopettajat). Kyllä. Toteutumiseen eivät riitä pelkät lait, vaan tarvitaan koko yhteisöä yhdistävä moraalinen visio, jota ei kuitenkaan saa koskaan sulauttaa täysin siihen, mitä juridiikka säätää. n ”Maailmassaonnyt enemmänorjuuttakin kuinkoskaan.”. Tässä menee ihmisillä pää helposti jumiin. Ei haluta myöntää, että pikkulapset Kongossa kaivavat koboltin ja litiumin meidän sähköautoihin ja pöhöttimiin ja tekevät sen kohta Kiinan laskuun eikä ketään voisi vähempää kiinnostaa. Moni oikeus riippuu toisen velvollisuudesta taata sen toteutuminen. Kultit käyttävät niitä siten, että on tiettyjä iskusanoja tai sloganeja, joilla ilmaistaan kuulijoille, että aiheesta ei ole tarpeen keskustella ja että paikallinen messiashahmo kyllä tietää miten asiat menevät – olkaa siis huoleti. Mitä haittaa tällaisesta puheesta sitten on. Voidaanko sanoa, että kultti alkaa siitä, mihin keskustelu loppuu. On hienoa, jos yhteiskunnat kirjaavat niitä myös omiin lakikokoelmiinsa ja yrittävät myös noudattaa niitä. Oikeuspuhetta voidaan käyttää samalla tavalla, keinona päättää keskustelu. Puritaanisten ja totalitarististen systeemien ongelma tietenkin on, että mitä kireämmälle ruuvia väännetään, sitä lähempänä niiden romahdus häämöttää. 5 3 tavattoman yleistä. Jos meillä olisi aidosti sivistynyt yhteiskunta, nähtäisiin, että kaikella abstraktilla ajattelulla on historiansa. Siinä mielessä ne eivät ole realistisesti universaaleja, vaan tällä pallolla on monta erilaista filosofista blokkia, jotka asennoituvat hieman eri tavalla. Meillä syntyy jatkuvasti ongelmia siitä, että oikeudet ovat keskenään ristiriidassa ja muka absoluuttisia ja universaaleja oikeuksia joudutaan rajoittamaan, koska monet niistä ovatkin oikeasti vain suhteellisia. Ihmisoikeuksiin vetoamalla on motivoitu myös kolonialistisia ja imperialistisia projekteja, joten on selvää, että jos niitä yritetään viedä McDonaldsien ohella ympäri maailmaa, tämä homma vaatii vielä pikkuisen ajatustyötä. Sääntöpohjainen yhteiskunta on upea juttu, mutta jos se kadottaa siteen omaan historiaansa ja niihin välineisiin, joilla me analysoimme oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, eivät säännötkään pysy elossa kovin kauaa ja kääntyvät lopulta itseään vastaan. Ja usein tästä romahduksesta ei ikävä kyllä seuraa mitään paratiisin esiinnousua vaan pelkkää kaaosta. Jos lähtökohtaisesti ei nähdä ideoiden ja asioiden historiallisuutta ja kontekstuaalisuutta, ei myöskään nähdä, mitä niille realistisesti voidaan tehdä. Jos ihmisoikeuksien idea oli alun perin vapauttaa yksilö yhteisön pakosta, nyt uuspuritanismi haluaa kasvattaa Koneen valtaa – en tarkoita nyt sitä säätiötä vaan puhun punk-hengessä. Kaikkein tärkeimmistä ja perustavimmista asioista puhuminen on usein aika hankalaa. Myös sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa ihan fiksutkin ihmiset voivat käyttää ihmisoikeuspuhetta samalla tavalla kuin lahkot käyttävät perusoletuksiaan. Tästä kaikesta huolimatta meillä on maailmassa enemmän orjuuttakin nyt kuin koskaan aiemmin. Ne ovat upea saavutus, joka kuitenkin edelleen herättää tarpeen pohtia, mitä ne oikeastaan ovat. Jos moraalinen maailma kapenee, juridiikka valtaa jäljelle jääneen tilan. Ja jos oikeuspuhetta käytetään tällaisena ”vapaudut vankilasta” -korttina aina, kun kohtaamme jonkin ongelman, se on tosi huono veto ihmisoikeuksien itsensä kannalta
Käytin itseäni esimerkkinä sanallistaakseni kiireen, stressin ja riittämättömyyden tunteita, jotka ovat nykykulttuurissa laajalle levinneitä.. Teknologinen kehitys, lääketieteelliset edistys askeleet, vaurauden lisääntyminen, eliniän pidentyminen ja ikääntyneiden hoitaminen kodin sijaan sairaaloissa ja hoivalaitoksissa ovat häätäneet ”suuren tasoittajan” jokapäiväisestä elämästämme. Molekyylibiologian tutkijana hän tarkastelee ikääntymistä ja kuolemaa fysiologisina ilmiöinä, luonnontieteellisellä yksityiskohtaisuudella. Kuolema on hänen mukaansa kulttuurissamme alati läsnä, mutta tavat, joilla käsittelemme sitä, ovat vääristyneitä. 5 4 Kuolema elämän palveluKsessa Tiina Raevaara tutkii tietokirjassaan ihmisen kamppailua vanhenemista ja kuolemaa vastaan. Teoksen kirjoittamista motivoi myös kirjailijan oma kuolemanpelko. – Hysterisoimme kuolemaa, huudamme sen edessä kauhusta. Kuolema ei olekaan Raevaaralle ulkokohtainen Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen laadulliseen parantamiseen. Hän kirjoittaa transhumanistien, biohakkerien ja teknologiamiljonäärien kamppailuista kuolemaa ja ikääntymistä vastaan sekä taustoittaa nykyistä tieteellis-teknologista kuolemasuhdettamme uskonnollisten perinteiden, mytologioiden, taiteen ja populaarikulttuurin kautta. – Teosteni aiheet kulkevat usein pitkään mukanani ja keräävät ympärilleen materiaalia monista eri suunnista. Kuinka monta ihmistä kuoli. tieteellinen ilmiö vaan vastausta herkeämättä vaativa eksistentiaalinen kysymys. Kuolemasta on tullut tabu, väitetään. Teksti miKa peKKola Kuvat emma Grönqvist ModeRnin ihMisen väitetään vieraantuneen kuolemasta ja sulkeneen sen pois tietoisuudestaan. Ikuisen elämän lyhyessä historiassa Raevaara punoo käsittelynsä eri säikeet yhteen omakohtaisilla jaksoilla, joissa hän avaa kuoleman itsessään herättämiä tunteita ja ajatuksia kaunokirjallisella herkkyydellä. Kuolema on uutiskriteeri, joka määrittää, onko tietty tapahtuma uutisoinnin arvoinen. Kirjailija ja tutkija Tiina Raevaara on eri mieltä. Puhumme kuolemasta lakkaamatta, mutta pelokkaasti ja pinnallisesti. Raevaara lähestyy aihettaan poikkeuksellisen moniulotteisesti. Kuinka he kuolivat. Teoksen loppupuolella hän päätyy pohtimaan hyvää elämää sekä yhteiskunnallisia ja taloudellisia voimia, jotka estävät sen toteutumista. Kuoleman monet kasvot Ikuisen elämän lyhyt historia syntyi Raevaaran halusta kirjoittaa kirja, joka käsittelisi kuolemaa rauhallisesti ja hyväksyvästi. – Koin luontevaksi kirjoittaa kuolemasta omien kokemusteni kautta. Kirjoittaessani esikoistietokirjaani Koiraksi ihmiselle (Teos 2011) tajusin, että esittääkseni kokonaiskuvan ihmisen ja koiran suhteesta minun oli tutkittava aihetta useiden eri tieteenalojen näkökulmista. Tiede ja teknologia tarjoavat vastauksia elämän arvoitukseen, mutta kysymys hyvästä elämästä jää avoimeksi. Romaanikirjailijanakin tunnettu Raevaara tutkii uudessa tietokirjassaan Ikuisen elämän lyhyt historia – Kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan (Like 2024) kuolemasuhdettamme tieteen, taiteen ja populaarikulttuurin keinoin. Samalla hän kääntää huomion elämän pidentämisestä sen laadulliseen parantamiseen
5 5
En ole kokenut tarvetta hakea toivoa tuonpuoleisesta. Hyväksymme niiden ohjauksen annettuna. Yhteyden kokemusta koskevat pohdinnat johdattavat Raevaaran ajatukset virtaaviin läsnäolon hetkiin, joissa ihminen ei välttämättä tiedosta itseään tai ajan kulumista. – Olemme niin sidottuja aikaan ja tietoisia siitä, että yritämme tehdä monia asioita samanaikaisesti kuvitellen elävämme siten enemmän. Hyvä elämä ja ajaton aika Raevaara peräänkuuluttaa teknologisen keskustelun rinnalle perinpohjaista pohdintaa hyvän elämän merkityksestä. Raevaara ajattelee, että läsnäolon hetket voivat vapauttaa meidät hektisen elämäntapamme ruokkimasta ahdistavasta aikatietoisuudesta. Minkä vuoksi lopulta elämme. – Länsimaisessa kulttuurissa korostetaan poikkeusyksilöiden merkitystä. Mihin käytämme ne lisäelinvuodet, jotka tiede ja teknologia suovat osaksemme. Pidän ihanan lohdullisena ajatusta siitä, että kuoltuamme madot syövät meidät ja meissä oleva aine palaa luonnon kiertokulkuun. Raevaara lisää itse neljänneksi tekijäksi luontoyhteyden. n Minkävuoksi lopultaelämme?. – Oivalsin kuolemaa tutkiessani, että ihmiset ovat kuolemansakin kautta osa kiehtovaa kokonaisuutta. – Järjen tasolla olen aina ollut sinut kuoleman kanssa. En käsittele hoivaa kirjassani, mutta pidän sen merkitystä elämän kannalta keskeisenä. Nostamme esiin outoja ja hieman hulluja miesneroja, jotka johtavat suuryrityksiä ja siten myös teknologista kehitystä. Tieto rauhoitti minua. Kirjailija hahmottaa itse kysymystä hyvästä elämästä psykologisen itsemääräämisteorian kautta, jonka mukaan hyvä elämä rakentuu autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteiden varaan. Kirjan kirjoittaminen lievitti Raevaaran kuolemanpelkoa, josta hän kärsi tieteellisestä maailmankatsomuksestaan huolimatta. Tämä kuitenkin vaarantuu, jos jatkamme luonnon tuhoamista. Raevaara pitää talouden ehdoilla toteutettua ihmisen teknologista tehostamista ongelmallisena. – Onko meidän kaikkien lopulta pakko parannella itseämme teknologisin keinoin pysyäksemme mukana kilpailussa ja ollaksemme luovia, innovatiivisia ja aikaansaavia. 5 6 Lohdullinen ajatus Raevaaran maailmankatsomus on materialistinen ja biologinen, ja Ikuisen elämän lyhyttä historiaa voikin lukea kirjailijan henkilökohtaisena panoksena sekulaariin kuolemakeskusteluun. Se on kamppailu, joka jokaisen on käytävä itse. He esittävät visioita ihmisen loputtomasta parantelusta, älylääkkeiden hyödyntämisestä, psykedeelien mikroannostelusta ja viestiyhteyksien rakentamisesta ihmisaivojen ja tietokoneiden välille. Teknologinen kuolemattomuus Teknologiamiljonäärien, biohakkerien ja transhumanistien käsitykset ikääntymisen hidastamisesta ja kuolemattomuuden tavoittelusta ovat vaikuttaneet lähivuosikymmeninä voimakkaasti kuolemasuhteeseemme. Kenties ne tarjoavat samalla mahdollisuuden häätää kuoleman varjo elämän yltä. – Viime vuosina on alettu keskustella paljon hoivasta yhteiskunnallisena voimana. Talous ja teknologia ovat ikään kuin omalakisia luonnonvoimia ja ilmastonmuutostakin mahtavampia. Raevaara huomauttaa, että teknologiagurut kyllä puhuvat paljon eliniän pidentämisestä mutta hyvin vähän siitä, millaisessa maailmassa ihmiset tulevat viettämään ennätyksellisen pitkät elämänsä. Raevaara kokee, että luonnosta huolehtimisen lisäksi ihmisten tulisi huolehtia paremmin myös toisistaan. Ja silti juuri hetket, jolloin kadotamme tunnon ajan kulumisesta, ovat meille erityisen rakkaita. – Tällaiset yhteyden kokemukset ovat ihania, ja saan niitä itse esimerkiksi liikunnasta. – Luonnossa oleminen ja seurustelu toisten eläinlajien kanssa tuottavat lääketieteellisesti mitattavia fysiologisia hyötyjä sekä onnen ja levon tunteita. Nämä yksilöllisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä korostavat toimijat ovat pyrkineet muuttamaan kuoleman eksistentiaalisen kysymyksen käytännölliseksi ongelmaksi, johon teknologia tarjoaa ratkaisut. Ajattelen silti, että tiede ei voi selittää kaikkea ja kertoa yksilölle, kuinka hänen tulisi suhtautua kuolemaan. – Kulttuurissamme on vallalla kummallinen teknologinen determinismi
5 7 Räävitöntä klubiRäppiä iiRiksi Iirinkielisestä hiphop-trio Kneecapista kertovan elokuvan menestys ennakoi muutosta Pohjois-Irlannin jännitteisiin. Teksti Janne Rantala Kuva all OveR pRess
Jättimenestys on yllättävää, koska Irlannissa ei perinteisesti haluta muistella vuonna 1998 päättynyttä 30-vuotista sisällissotaa, jota kutsutaan häveliäästi nimityksellä ”troubles”, ongelmat. Ilmestymisviikollaan kesäkuussa ryhmän toinen albumi Fine Arts nousi Irlannin albumilistan kakkoseksi päästäen edelleen vain Dublinissa tuolloin keikkailleen Taylor Swiftin. Ymmärrettävästi brittilojalistit tai myöskään tasavaltalaispiirit eivät riemuitse Kneecapin menestyksestä: jo ryhmän nimi on surkeaa mainosta tasavaltalaisasialle. Siitä tuli samalla hätkähdyttävä esiintymisvaate kaupungissa, jossa aiemmin laiton Irlannin tasavallan lippu liehuu vain katolisten synkissä työläislähiöissä. Belfastin kuuluisalla Fall’s Roadilla tasavaltalaisvastarintaa juhlistavassa museossa ei kneecappingistä mainita sanallakaan. Niin ryhmän kuin elokuvankin ilmaisu on pääasiassa iiriksi, jota tällaisen synkähkön klubiräpin potentiaalinen yleisö ymmärtää huonosti, jos ollenkaan. Niin brittilojalistien kuin tasavaltalaistenkin jälkikasvun parissa trio on kuitenkin suosittu. Terroristijärjestö IRA:n symboleita, punkkia, teknoa ja gangstateemoja hyödyntävä iirinkielinen hiphop-trio nousi yllättäen Irlannin albumilistan kakkoseksi. Sivurooleissa on nimekkäitä näyttelijöitä kuten Michael Fassbender, joka näyttelee Mo Charan isää, entistä IRA-taistelijaa, joka on lavastanut kuolemansa pakoillakseen viranomaisia. Synkän ilkikurinen protesti Elokuvan lapsuuden takaumassa Móglai Bapin isä, entinen IRA-taistelija, opettaa pojille, että jokainen puhuttu iirin sana on luoti Irlannin vapauden puolesta. Kneecap on tehnyt iiristä suosittua ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Elokuvassa Mo Chara ja Móglaí Bap yrittävät keksiä räppitriolle nimeä, joka kertoisi sen alkuperästä. Elokuvassa myöhemmin ryhmän tuottajaksi päätyvä JJ Ó Dochartaigh opettaa iirin oppikirjasta lampaiden lannan luontiin liittyviä lauseita tylsistyneille kaupunkilaisteineille. Belfastin nuoret ovat Kneecapistaan miltei yhtä ylpeitä kuin rauhastaan. Sorto valta jätti jälkeensä valtavasti vihaa, surua, alkoholismia ja mielenterveysongelmia – vakioaiheita muussakin irlantilaismusiikissa. Troubles-symbolit ovat kuitenkin Kneecapin peruskauraa jo nimestä lähtien. Irlannin trikolorilipun väriseen kommandopipoon pukeutuvan DJ:n nimi on DJ Próvaí, joka viittaa Väliaikaiseen IRA:han, puolisotilaalliseen järjestöön, joka toteutti näitä rangaistuksia kamppaillessaan katolisten sortoa vastaan. (2017), iiriksi ”oikeudet”. IRA teki lukuisia tuhoisia pommi-iskuja Pohjois-Irlannissa, Lontoossa ja useissa Britannian kaupungeista. Aluksi DJ Próvaí suojasi IRA-pipolla henkilöllisyyttään, ettei vaarantaisi opettajantyötään. Päänäyttelijät Mo Chara, Móglaí Bap ja DJ Próvaí esittävät itseään eli räppitrion jäseniä. Niinpä Iso-Britannia ja puolet Pohjois-Irlannin asukkaista piti heitä terroristeina. Kolmikosta kertova elokuva Kneecap palkittiin Sundance-festivaaleilla ja on myös Irlannin Oscar-ehdokas. Irlannin virallinen Oscar-ehdokas kiertää maan elokuvateattereita poikkeuksellisesti sadalla kopiolla. Myöhemmin opettaja huomaa, että oppilaiden kuulokkeissa soi hänen salanimellä DJ Próvaí tuottamansa Kneecapin ensimmäinen single C.E.A.R.T.A. 5 8 IrlantI olI Britannian ensimmäinen siirtomaa, ja Pohjois-Irlantia voi pitää britti-imperiumin viimeisenä jäänteenä. Niukka häviö Taylor Swiftille Elokuva voitti Sundance-elokuvafestivaalin arvostetun yleisöpalkinnon ja Galwayssa ennätykselliset kolme pääpalkintoa. Se viittaa puolisotilaallisten joukkojen käyttämään rangaistusmuotoon, jossa ammutaan vatsalleen komennetun uhrin polviin. Eniten Kneecapissa lienee kyse kahdeksansataavuotisen britti-imperialismin tuottamien höyryjen ulos päästämisestä. Kaikkiaan 4,5 miljoonaa euroa maksanut Kneecap on englantilaisohjaaja Rich Peppiattin ensimmäinen kokoillan elokuva. Katolisten historiallinen syrjiminen, brittien aiheuttama ja miljoonien kuolemaan johtanut nälänhätä (1842–1852) sekä troubles-sisällissodan väkivalta jättivät jälkeensä myös halun tanssia Kneecapontehnytiiristä suosittuaensimmäistä kertaavuosikymmeniin.. Troubles-sisällissodan aikana menetelmän uhriksi joutui noin 2 500 ihmistä. Tätä kantaa edustaa Pohjois-Irlannin pääkaupungin Belfastin katolisesta länsiosasta tuleva huippusuosittu Kneecap-yhtye. Lukuisten muurien jakamassa Belfastissa osa piti heitä vapaustaistelijoina. Kneecapin soundissa kasarin synteettinen TR-808-bassorumpusaundi yhdistyy teknosäksätykseen ja punkasenteeseen. Autopommit ja Titanic hylätään Belfastkliseinä ja päädytään ”kneecapiin”, polvilumpioon. Kneecapin poliittisuutta ei käy kieltäminen, mutta ei se silti mikään 2020-luvun Sinead O’Connor tai U2 ole
Ongelmia on myös naisrintamalla. 5 9 villisti, juhlia estottomasti ja paeta todellisuutta kaupungissa, joka muistuttaa näistä tragedioista seinämaalauksillaan ja luodinrei’illään. Belfast on väreilevä bilekaupunki, jolla on synkkä pohjavire. Kneecap auttaa mielivaltaisista ryhmärajoista irti haluavaa hiphopsukupolvea kohti valoisampaa tulevaisuutta myös Pohjois-Irlannissa. Todellisuudessakin protestantit ovat alkaneet ymmärtää iirin arvon, toistaiseksi toki tiukasti omissa kouluissaan. Tällaisesta protestista, johon ei kuitenkaan kuulu perinteinen vasemmiston kurinalaisuus tai Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen kunnioitettavuuden politiikka, lienee kyse ryhmän ylenpalttisessa kiroilussa ja huumeviittauksissakin. Kneecapin rave-soundi yhdistyy samankaltaiseen vakavan ilkikuriseen asenteeseen kuin oli aikoinaan emämaan puolella monarkiaa pilkanneella Sex Pistolsilla. DJ Próveín oma tyttöystävä, muodollisempiin menetelmiin tukeutuva iiriaktivisti, tunnistaa viraaliksi nousevasta uutisklipistä poikaystävänsä tämän ”ihastuttavan takamuksen” perusteella ja jättää tämän. Se on iirinkielinen lyhenne ekstaasihuumeelle. Irlannin yleisradioyhtiön RTÉ:n iirinkielisellä kanavalla kolmikon ensimmäinen hitti C.E.A.R.T.A. Elokuvan lopussa Georgia nähdään opiskelemassa iiriä yhdessä katolisten nuorten kanssa. Kenties Kneecapin ryhmärajat ylittävässä suosiossa on kyse jonkinlaisesta yhteisöllisestä katarsiksesta. Mo Charalla on Derry Girlsistä tutun Jerry Reynoldsin esittämä protestanttinen tyttöystävä Georgia, jonka äiti on ultralojalistinen poliisi. Rakastavaiset eivät oikeastaan tee mitään muuta kuin harjoittavat BDSM-tyylistä seksiä Mo Charan huutaessa kommandopipo päässään ”Irlannin pohjoisosa”, johon Georgia vastaa orgasminsa kynnyksellä ”feenialainen kusipää” (Fenian cunt). Seksiä, huumeita – ja toivoa Kneecapin ensimmäinen albumi vuonna 2018 oli nimeltään 3CAG. Kohtauksessa, jota Kneecapin jäsenet väittävät todenmukaiseksi, keikalle saapunut Georgia suuttuu silmittömästi, kun DJ Próvei näyttää lavalta takamustaan, johon on kirjoitettu ”Brits out”, britit helvettiin. n Belfastin katolisesta länsiosasta tuleva Kneecap on suosittu niin tasavaltalaisten kuin lojalistienkin jälkikasvun keskuudessa.. Samasta syystä elokuvan nilkkimäinen Radikaalit tasavaltalaiset huumeita vastaan -ryhmittymä, jolle on tosielämän esikuvansa, aikoo suorittaa bändiläisille kneecapping-rangais tuksen. Iirinkielisiä kappaleita ulkoa osaavat sekayleisöt näyttäisivät ennakoivan sitä, että troubles-konfliktin jälkeenkin jatkuneet jännitteet ja segregaatio vielä jonain päivänä loppuvat. Yhtyeen rosoisesta epäkorrektiudesta tulee myös mieleen heidän losangelesilainen esikuvansa N.W.A., joka 1990-luvun alussa tuli tunnetuksi gangstaraphiteistään kuten ”Fuck tha Police”. kiellettiin juuri kiroilun ja huume viittausten vuoksi
Käpin yksi vahvuuksista onkin se, miten hän saa rajallisiin raameihin pakatut laulut kuulostamaan vivahteikkailta yksinomaan laulutyyliään ja jouhikonsoittoaan varioimalla. Mervi vuorela Pekko Käppi: Tuleppa joulu jongen kongen. Lopputuloksensa on riisuttu ja arkaainen kymmenen kansanlauluaihion kokonaisuus, joka kuulijasta riippuen joko rauhoittaa, vieraannuttaa tai herättää kiinnostuksen tutkia kansanmusiikkiperimää tarkemmin. Välillä kutsutaan karjaa, välillä ajetaan hevosella ja välillä päivitellään kippuraista kissan häntää, koppuraista koiran häntää, solmussa olevaa sian saparoa tai silmäpuolta sisiliskoa. Joulua on vietetty Suomessa ja sen lähialueilla hyvin erilaisilla tavoilla riippuen alueesta ja aikakaudesta. Joulumusiikki on vaikea laji, joka tutkitusti koettelee mielenterveyttä. Levyn päättää talvipäivänseisaukseen liittyvä huomio, joka jättää kuulijalle toiveikkaan olon: ”yöt lyhenee, päivät pitenee.” Kokonaisuutena Tuleppa joulu jongen kongen ei ole kaikista helpoiten lähestyttävä levy. Tapojen moninaisuus kuuluu levyn kappaleissa, joiden tunnelmat vaihtelevat hirtehisistä juomalauluista miltei evankeliumimaiseen runonlaulantaan. Enemmän ja vähemmän joulua sivuavien teemojen lisäksi levy vilisee nelijalkaisia otuksia. Etenkin populaarimman musiikin ystävälle se voi olla kertaannoksena turhankin monotoninen, luonnosmainen ja pitkäpiimäinen. Samanaikaisesti levy on omanlaisensa kulttuuriteko ja piristävän ronski vaihtoehto moderneille, puhkisoitetuille joululauluille. Tekstiin ihastui aikanaan myös Elias Lönnrot, joka kirjasi sen ja lukuisia muita Perttusen runoja muistiin. Etnomusikologiaan erikoistunut Käppi kaivoi levyä varten arkistoista nipun vanhan kansan jouluaiheisia laulelmia ja äänit ti ne pelkästään jouhikko, laulu ja kulkuset säestyksenään. Helmi Levyt. Isäntä hirteen, emäntä orteen on hartaampi ja synkeämpi laulu, ja Onko Nuutti kotona peikkomainen a cappella -loru. Tule tänne Tuomas-kulta on hilpeähkö, lauseiden toistoon ja äänteillä leikittelyyn perustuva protohumppa. Jouhikkotaiteilija Pekko Käpin joululevy on astetta erilaisempi tapaus. Levyn avainkappale on yli kaksitoistaminuuttinen Marian virsi, joka kertoo vienankarjalaisen runonlaulajan Arhippa Perttusen version Marian raskaaksitulosta sekä Jeesuksen syntymästä ja ylösnousemuksesta. 6 musiikki laan päätyneistä säkeistä olisi peräisin Perttuselta. Jos ihminen altistuu ruokakaupassa asioidessaan jatkuvasti Whamin Last Christmasille tai Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You’lle, hän voi alkaa potea joulustressiä, ahdistua ikävistä joulumuistoista tai menettää muuten vain järkensä musiikin raivostuttavaan yksitoikkoisuuteen. Ei ole mikään ihme, että Käppi on tarttunut lauluun, sillä sen teksti on aikaansa nähden harvinaisen kokonaisvaltainen, ilmaisurikas ja tyyli puhdas. On arvioitu, että jopa neljäsosa KalevaVaihtoehto moderneille joululauluille Levyonomanlaisensa kulttuuriteko japiristävän ronskivaihtoehto moderneille, puhkisoitetuille joululauluille.
Kirkonmies alkaa epäillä omia käsityksiään ihmiskunnan perimmäisestä hyvyydestä. Elokuva on parhaillaan elokuvateattereissa. Ohjaaja Erik Poppe on mieltynyt tekemään elokuvia tosielämän aiheista. Eidsvold, Anders Danielsen Lie, Lisa Carlehed, Lisa Loven Kongsli. Elokuvaohjaaja Erik Poppe ei tunne vähäisintäkään myötätuntoa elokuvansa päähenkilöä kohtaan ja jaksaa muistuttaa Quislingin yhteyden pidosta Hitleriin ja natsien suorittamista julmuuksista ylipäätään. Ikäraja: 12. Pääosissa: Gard. Elokuvan kaksi ja puolituntisesta kestosta ison osan haukkaa Quislingin oikeudenkäynti. eidsvold) syömistä elokuvassa Quisling: viimeiset päivät.. B. Elokuva alkaa dokumentaarisilla kuvilla siitä, kun norjalaiset juhlivat toukokuussa 1945 viisi vuotta kestäneen saksalaismiehityksen päättymistä ja Quisling pidätetään. 6 1 elokuva Elokuvan pääosaa esittävä norjalaisnäyttelijä Gard B. Sana quisling on monissa kielissä yleistynyt tarkoittamaan miehitysvallan kanssa yhteistyötä tekevää luopiota. B. Pastori Olsenille keskustelut omien toimiensa oikeutukseen järkkymättä uskovan norjalaisnatsin kanssa käyvät uuvuttaviksi. Quislingistä piirtyy esiin kuva itserakkaana mahtailijana, jonka uho rapsahtelee vähän kerrassaan palasiksi hänen tajutessaan kuoleman lähestyvän. Kesto: 2 h 27 min. Edetessään elokuva alkaa saada kauhuelokuvan piirteitä, sillä etenkin vankila kohtausten kuvien rajaaminen on tehty niin ahtaasti, että vankisellin seinät tuntuvat kaatuvan päälle. Antti SelkokAri Quisling: viimeiset päivät. Norjalaiselokuva QuisliNg: viimeiset päivät kertoo siitä, mitä saattoi liikkua Norjan pääministerin tehtävät toisen maailmansodan aikana itsevaltaisesti ottaneen Vidkun Quislingin päässä hänen odotellessaan tuomiota teoistaan. Quisling nousi Norjassa aikanaan saksalaismiehityksen asettaman nukkehallituksen johtajaksi. Hänen edellisistä elokuvistaan Norjan poliittisen johdon reagoinnista saksalaismiehitykseen kertonut Kuninkaan päätös (2016) ja Norjan terrori-iskuista Utøyan saarella kertonut U-july 22 (2018) ovat tosielämän tapahtumista ponnistavia kuvitelmia. Muutenhan tähän ei ryhdyttäisi, ellei sen toivottaisi johtavan kansalliseen eheytymiseen repiväksi osoittautuneen saksalaismiehityksen jälkeen. NorjalaisNatsiN uho rapisee kuolemaN edessä SF St u d io S/ Pa r a d o x /a g n et e B r u n Vanginvartija Arvid (Arthur Hakalahti) valvoo natsi-Saksan kanssa veljeilleen Vidkun Quislingin (Gard. Sodan jälkeen Vidkun Quisling tuomittiin kuolemaan. Kuvaus: Jonas Alarik. Ohjaus: Erik Poppe. Olsen on saanut tehtäväkseen ryhtyä vangitun Quislingin ”sielunpaimeneksi” siinä toivossa, että Norjaa itsevaltaisesti hallinneessa johtajassa syntyisi nöyrtymistä, katumusta ja kenties tulisi tunnustuskin. Puolustautuessaan Quisling heittäytyy pitkiin, raivokkaisiin selityksiin siitä, miten hän ”pelasti Norjan ja koko pohjolan bolševismilta”. Papin ja viraltapannun tyrannin vankilassa käymissä keskusteluissa päästään näkemään lähietäisyydeltä itsevaltaisen äärioikeistolaisjohtajan ajatusmaailmaa ja harhaista mieltä. Eidsvold on pelottavan hyvä sulautuessaan esittämänsä johtajan rooliin. Vastaavat hahmot ovat nykyäänkin valitettavan ajankohtaisia. Elokuva perustuu alun perin sairaalapappina toimineen Peder Olsenin ( Anders Danielsen Lie) ja hänen Heidi-vaimonsa päiväkirjoihin
Emeritusprofessori, taloushistorioitsija Markku Kuisman Kansallinen voitto ja kapitalismin henki on kertomus kapitalismin asettumisesta Euroopan pohjoiseen reunaan. Sahateollisuus alkoi toden teolla lyömään kiilaa merkantilismin jäykkiin käytäntöihin. Eri eturyhmät, niin kaupunkiporvarit kuin vuoriteollisuuspohatat, pyrkivät rajoittamaan sitä vetoamalla säädöksiin ja valvontaan. Suomi elää metsästä. Siinäpä klisee, mutta meille 1900-luvun lapsille eräs totuus kotimaan elinkeinoelämästä. Ruotsi oli poikkeus reuna-alueiden raaka-ainetuottajien joukossa. Petteri Orpon hallitus valmistelee parhaillaan kriteereitä vanhojen metsien suojeluun, jotka ovat niin ahtaasti määriteltyjä, että juuri mikään metsä ei niitä täytä. Tilanne etenee Kuisman kerronnassa suorastaan viihdyttävästi. Kapitalismin edistyminen merkitsee paikallisesti sekä liittymistä maailmantalouteen viennin myötä että säätelyn hidasta löyhtymistä Ruotsissa (mukaan lukien Suomi, kuten Kuisma täydentää). Ja se pystyi myös itse säätelemään kaupallista toimintaa alueillaan. Kirja kuvaa ajanjaksoa Ruotsin suurvalta-ajasta suunnilleen 1800-luvun alkuun asti. Tervetuloa, uusi murrosvaihe! Maaria Ylikangas Markku Kuisma: Kansallinen voitto ja kapitalismin henki. Sitä ei voitu pakottaa viemään jalostamatonta puuta, ja vuoriteollisuuden avulla se pystyi hyötymään laajoista metsistään. 6 2 kirja edelleen sitä ohjaaville kulttuurisille, poliittisille ja ideologisille syvärakenteille ja ajatustottumuksille. Sitä jäsentävät viennin, teollisuudenalojen ja säädösten dynaamiset leikkauspisteet. Ne vaikuttavat voimakkaasti vielä tänäänkin, vaikka niiden luoma järjestelmä elääkin jo uutta murrosvaihetta.” Metsän omistusoikeuteen ja vapaaseen hyödyntämiseen kytkeytyvät arvot kenties ovat juuri tämän syrjäseudun ideologinen syvärakenne. Näin maksimoidaan potentiaalisesti tuhottavan metsän määrä. Teollisuudenalat muuttuvat, kun vienti alkaakin vetää toisin kuin aiemmin. Euroopan laajuinen, aiheellinen pelko metsäkadosta oli keskustelun aiheena jo aiempina vuosisatoina, tosin Ruotsissa pidettiin lähinnä syrjäseutujen kaskenpolttoa metsävarojen haaskauksena. ”Varhaiskapitalistinen kehitys rakensi perusteita modernille järjestelmälle, sitä sääteleville yhteiskunnallisille suhteille ja suhdeverkostoille ja Tarina siiTä, kuinka meTsisTä eleTään MetsäkietoiRuotsin takamaatosaksi kapitalistista maailmantaloutta.. Juuri metsä kietoi Ruotsin takamaat osaksi kapitalistista maailmantaloutta. Kansallinen voitto ja kapitalismin henki kuiskii sivumennen kaupallistuvasta suhteesta metsään ja maahan. Luontokadon vuosituhannella metsiä ei voi nähdä vain hyödyn näkökulmasta. Eikä metsäkään loputon resurssi ole. Vientituote puu päätyy imperialistien ja kolonialistien laivoihin tervana, palkkina tai sahatavarana. Siltala, 264 s. Luonnostelmia maailmantalouden reunalta. Lopullisesti vanhat säädökset raukenivat, kun itsevaltias Kustaa III tarvitsi tuekseen talonpoikia ja ohitti saavutettuihin etuihin kiinnittyneet ryhmät. Kuisma tuntee aiheensa läpikotaisin, ja sujuva, kevyt teksti henkii sitä. Kuisman kirjan päättää nopea katsaus 1900-luvun metsäteollisuuden kehitykseen: juuri kun se pääsi jalostusketjun huipulle, painopaperiin, digitalisaatio muutti alaa peruuttamattomasti
Anni Lappelan käännös on osa Suomen Kulttuurirahaston Maailma näyttämölle -hanketta. Sen kaksitoista toisistaan irrallista mininäytelmää luotaavat Venäjällä ennen Ukrainaan hyökkäämistä valinnutta ilmapiiriä. A k i Lo po n en Ennusmerkkejäon sanomaltaanväkevää yhteiskunnallista teatteria.. Yhteiskunnan epäjärjestykseen ja sotaan viittaavat suoraan episodit, joissa omiin riippuvuuksiinsa hautautuneet ihmiset havahtuvat ulkoa kuuluvan mellakoinnin ääniin, nuori tieto konenörtti selostaa sotapelin kyynistä dramaturgiaa sekä kiistellään siitä, onko televisiossa näytetty uutiskuva poltetusta lapsesta totta vai ei. Näytelmän on kirjoittanut Venäjältä sodan takia pari vuotta sitten Suomeen asettunut Mikhail Durnenkov ja ohjannut täällä jo pitempään vaikuttanut Azerbaidžanista kotoisin oleva Kamran Shahmardan. EnnusmErkEissä vaihTuviin roolihahmoihin heittäytyy kolmen näyttelijän vahvasti sitoutunut trio ( Jussi Johansson, Jarno Kolehmainen ja AnnaKaisa Makkonen). Sen musta komiikka yhtä aikaa maustaa, sakeuttaa ja harhauttaa. Näytelmätekstin pessimististä ja julman läpiporaavaa katsetta suodattaa surrealismista ja absurdista teatterista sekä elokuvallisesta ilmaisusta vaikutteita hakeva sovitus. Ennusmerkkejä on kieltämättä sisällöltään, muodoltaan ja ajankohtaisuudeltaan poikkeuksellisen puhutteleva. Venäjän Suomelle, koko maailmalle ja tietenkin myös itselleen muodostaman aidon uhan äärel lä on äärimmäisen tärkeää, että tällaisten esitysten kautta meille aukeaa ikkuna kurkistaa hetkeksi sikäläistä pelkoa ja vihaa – ja niitä ylittävää ymmärrystä. Tuomas RanTanen Esitykset Lappeenrannan kaupunginteatterissa 20.2.2025 asti. ”Tämä on parasta teatteria, mitä Lappeenrannassa on koskaan nähty”, huokaa paikallinen tuttava esityksen jälkeen kaupunginteatterin aulassa. 6 3 teatteri Venäjältä Suomeen paenneet tekijät toimivat myös Helsinki 98 -ryhmässä, jonka tuotoksia ovat olleet Vuosaaren entisessä lukiossa esitetyt Svetlana Aleksijevitsin dokumenttiromaanien näytelmäsovitukset ja Markus Leikolan Lähinaapuri. EnnusmErkkEjä on sanomaltaan väkevää yhteiskunnallista teatteria, jonka jokainen kohtaus tarjoaa tekstin riveillä ja väleissä sekä monitulkintaisen näyttämöllistämisen tasoilla poikkeuksellisen paljon eri suuntiin viittaavaa materiaalia. Turhautumiseen ja panikointiin ei silti ole syytä, sillä loppujen lopuksi koko konsepti on itsessään vertauskuvallinen. Hiukan kryptisemmiksi jäävät kohtauksien alussa näytettävät sitaatit esimerkiksi sellaisilta elokuvaohjaajilta kuin Lars von Trier, Pedro Almodovar, David Lynch, Federico Fellini ja Aki Kaurismäki. Näytelmän estetiikkaa hallitsevat myös kohtausten mukana vaihtelevat interiöörit ja efektit, jotka videosuunnittelijat Pavel Semchenko ja Aniisia Kronidova ovat loihtineet sekä näyttämön eteen viritetylle läpinäkyvälle kankaalle että takaseinään heijastetuin kuvin. Durnenkovin tapaan Sodan arkiSet juuret Pavel semchenkon ja aniisia Kronidovan videoprojisoinnit istuttavat näyttelijöitä (kuvassa Jussi Johnsson) hyvin erilaisiin ympäristöihin. Samalla se kuvaa yleisinhimillisesti niitä ihmisten arkisia jännitteitä, joihin rakenteellinen väkivalta tukeutuu. Jonkinlaisena lukuohjeena esityksen alussa näytetään videoklippi John Lennonin haastattelusta, jossa tämä toteaa maailman johtajien muuttuneen hulluiksi, jotka tavoittelevat järjettömiä päämääriä. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Voiman nettilehdessä. Kyse on juuri yksilöiden ahdistuksen, epätoivon ja hahmottamishaasteiden kuvaamisesta järjettömäksi muuttuneen todellisuuden keskellä. Muissa kohtauksissa vainoharhaa ja tukahdutettua väkivaltaa purskahtaa esiin muun muassa sähkökatkoksen pimentämällä lentokentällä, uimahalliin sijoittuvassa mustasukkaisuuskohtauksessa sekä isän ja pojan sukupolvijännitteisessä kohtaamisessa
Kulttuuritalo Martinuksessa osoitteessa Martinlaaksontie 36, Vantaa. Tarvitsemme ehdolle mahdollisimman paljon ihmisiä, jotta saavutamme parhaan mahdollisen tuloksen seuraavissa vaaleissa! Mennään yhdessä kohti tulevaa vaalivoittoa! Ilmoittaudu ehdokkaaksi osoitteessa vasemmisto.fi/alue-ja-kuntavaalit ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. 6 4 Vasemmistoliitto rp:n yhdestoista sääntömääräinen puoluekokous pidetään 14.–23.11.2025. 09-4366 320 | tavara-arpa.fi. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Varainhankintaa järjestöille jo vuodesta 1985 Puh. klo 16.00. Kokous alkaa etäosiolla 14.11. Puoluehallituksen päätöksen mukaisesti vuoden 2025 jäsenmaksunsa viimeistään 31.5.2025 maksaneet puolueen jäsenet sekä puolueen vapaajäsenet voivat asettua ehdolle puoluekokousedustajiksi ja heillä on äänioikeus puoluekokousedustajien vaaleissa. Kokous keskeytetään samana iltana. PUOLUEKOKOUS Ensimmäinen kokouskutsu LÄHDE EHDOLLE ALUEJA KUNTAVAALEIHIN! Ehdokkuus alueja kuntavaaleissa on matalan kynnyksen toimintaa, johon ei tarvita aikaisempaa kokemusta politiikasta. Kokous jatkuu lähikokouksena 21.–23.11. Riittää, että on intoa toimia oman lähiympäristönsä puolesta
Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
Lämmöllä muistaen ja kaivaten Ritva Risto, Iida, Valtteri ja Nestori Anne ja Kari Muistotilaisuus pidetty läheisten läsnä ollessa. 29.8.1932 Askola k. 4.10.2024 Helsinki Hyvää matkaa sinne tähtien tuolle puolen. Reijo Simeon KARISAARI s. Lämmin kiitos kaikille muistamisesta ja osanotosta. 6 6 edellisen lehden ristikon vastaukset tilaa ku.fi/tilaa kuolleita Rakkaamme Pentti Jalmari LAINE s. 01.11.2024 Levollisesti lähdit, lohdullisesti muistamme sinua. 08.12.52 k. Pirjo Taina ja Aleksi Erkka ja Anna Turo ja Jaana Kaipaamaan jäävät sukulaiset ja ystävät Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO
Pitää kutoa uudet koparanlämmittimet Petterille, tuumaelee, jos joutuu vielä yötä vasten lähtemään. Viime yöttömän yön aikaan sitten huomattiin, että tunturipuro oli muuttunut vihreäksi ja happosade vienyt vaivaiskoivuista lehdet, mutta olipahan työtä kesäkaudellakin. Ruokapuolikin oli mennyt pipariksi pätevän leipomohenkilökunnan ollessa joulukortistossa. Ne olivat laulaneet ”Valkeata joulua” ilman lakkeja, ja päähän siinä paleltuu. Pukki on istahtanut nojatuoliinsa, woltannut konjakkia ja avannut lehden. Petteri on kiltti ja uskollinen poro. Se on aina tehnyt juuri niin kuin Pukki toivoo, Muori miettii. Lapset olivat kirjoittaneet itkunsekaisia kirjeitä Korvatunturille. Tai siis melkein kaikille. Sentään niitä on lähetetty kaikille, kuten ennenkin. Siinä hän oli totisesti onnistunut. Tapausta seurasi historiallinen tonttulakko. Torvinen tuli sitten töihin norossa, ja koko paja kykki hyyskässä viikon. viimeinen sana D umppereita, rikinkatkua, soransekaisia lumi kasoja. Pukin apulaistonttu-Tonttu, joka tunnetaan myös nimimerkillä ”tonttu”, oli saksinut niistä konfetteja tonttuhallituksen pikkujouluihin, jotka sivumennen sanoen olisivat voineet mennä paremminkin. Paketit olivat jo viime jouluna menneet ihan minne sattuu, koska suurin osa pätevästä tonttuvoimasta oli saanut monoa ja Pukin postikeskukseen oli hankittu ikiliikkuja, jossa paketit rullaavat samalla hihnalla ikuisesti. Benedicta tu in mulieribus, et benedictus fructus ventris tui, Jesus. ave Maria, gratia plena Dominus tecum. Piparin puutteesta suutahtanut tonttujoukko oli järjestäytynyt soihtukulkueeksi. Pukkiin oli iskenyt viidensadan vuoden kriisi. Nyt joulun aikaan olisi ollut muutenkin, mutta puolet tontuista oli saanut huopikasta. Pukkia ketutti niin, että hän julisti tällaiset tempaukset kielletyiksi Joulumaassa. Kaikki alkoi, kun Pukki määräsi, että sairaspäiviltä ei sitten puuroa tipu. Paketeissa oli myös ollut aivan mitä sattuu, koska tuoreemmat tontut eivät osanneet enää lukea lasten kirjeitä. Uusien synkkäin voimainsa tunnossa oli Pukki sanellut, että tänä vuonna ei sitten köyhien perheiden lapsille lahjoja lennätetä, ainakaan yksinhuoltajaperheiden. SelkosenSanomissa, joka kaikkien suureksi hämmästykseksi vielä ilmestyy, kerrotaan, miten on eräskin Marjatta matala neiti pullauttanut mukulan hevoshakaan, koska synnärit on napapiirin pohjoispuolelta lakkautettu. On tapaninpäivä. Enää hän ei tahtonut jäädä historiaan hyväntahtoisena, asioita asiallisesti hoitavana miehenä. Lähimpään turva kotaan on parisataa kilometriä, laskeskelee. Puolet Korvatunturista on louhittu akkumineraaleiksi. Muori pyyhkii kädet esiliinaan ja laittaa vanhan jouluvinyylin pyörimään. Nyt herätetään tunteita, oli tuo vanha ukki miettinyt. Oli sitten tilattu Pakkasukolta pumpernikkeliä, vaikka välit olivat virallisesti viilenneet. 6 7 Joulukertomus mmXXIV rikkaan ja kolmas ahdistellut alle kaksisataavuotiaita tonttuja. Lopulta kulkue oli hyytynyt hankeen suunnilleen Pukin kaalimaan paikkeille. – Niin sitä shynnytettiin ennenkin eikä v-valitettu, Pukki puhisee. Toinen apulaistonttu oli uhonnut, ettei ainakaan kääri yhtään pakettia minnekään v…un AfemIlIa männynVälI Kirjoittaja on KU:n toimituspäällikkö, joka ei ole joutunut synnyttämään evakkomatkalla hevostallissa, kuten isomummonsa.. Kalliiksi nimittäin kävisi, jos joku tonttulapsi kuulisi. Salaa. Muori ei sano mitään. Tontut olivat sammuneet, soihdut eivät. Korvatunturin turvakonttorin porukka kävi pätkimässä lakkolaisia päähän, ja siihen loppui se