9 / 2022 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. 18.3.2022 / 9 € ku.fI N Venäjän hyökkäyssota muutti kaiken Sivu 24 Talouden uudet tuulet Sivu 47 UUSI AIKA
LIITTOVAALIT OHI 12 JHL:n vasemmisto on tyytyväinen. ASIANTUNTIJA ÄÄNESSÄ 47 Anni Marttinen kertoo, miksi tarvitsemme uusia taloudellisia arvoja keskiöön. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. AKTIVISTI JA POLIITIKKO 54 Saila Kivelä teki dokumentin eläinaktivismista. Mikä ne mahdollisti. PAKOTTEET ISKIVÄT 23 Talouspakotteet voivat vaikuttaa nopeastikin. JA TÄSTÄ SE JOHTUU 52 Tutkija Timo Harjuniemi pohtii dataistumista. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. KAAOS – MUTTA MINKÄLAINEN 13 Professori Teivo Teivainen on pohtinut kaaosta maailmanpolitiikassa pitkään. NOPEAT MUUTOKSET 30 EU osoitti nopeasti valmiuden suuriin muutoksiin. Se voisi johtaa siihen, että yhtiöt ja valtiot voisivat joutua kansainväliseen rikostuomioistuimeen ympäristötuhon aiheuttamisesta. MUISTATKO TYÖLLISYYSTOIMET. VIHAA VASTAAN 10 Alia Dannenberg on poliitikko ja aktivisti. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Sirpa Koskinen (09) 759 60 210 Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Mika Mäkelä Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. LUKIJOILTA 65 Yleisönosasto. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. SAARIKAUPPIAS 42 Lotta Laaksonen pitää kauppaa saaristossa ja pohtii samalla, miten Itämeren voisi pelastaa. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. VENÄJÄN IKUINEN IDEA 26 Johtajat ja aatteet vaihtuvat, mutta venäläinen ajattelu ei muutu. PELIEN MURROS 60 Tietokonepelien muuttumisesta kirjoittaa Antti-Veikko Labbas. Painopaikka PunaMusta 2022 ajassa dialogi taustat. sisältö 11/2022 ISSN 0357-1521 Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI Puhelin (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Yleisönosasto lukijoilta@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). NUORISON VASTALAUSE 40 Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen ei ole tyytyväinen. Hän kaipaa vasemmistolta tiukempaa omaa linjaa. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. YMPÄRISTÖTUHOSTA HAAGIIN 36 Aktivistit ajavat kansainvälistä lakialoitetta. VIIMEINEN SANA 67 Kai Hirvasnoro setvii dialektiikkaa. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. 3 ILMASTOKRIISI 07 Aikaa toimille on, mutta hyvin vähän. 09 Kysymyksiä menneestä maailmasta. Sillä aikaa siskosta tuli kansanedustaja
Vain yksi asia on helppoa. Viimeisenä kuolee toivo. Yhdysvallat näytti myös päättäväisyyttään, ja presidentti Joe Biden sai jopa hämmästyttävän paljon tukea republikaaneilta. KU:n mennessä painoon sotatoimet olivat täydessä käynnissä ja koko ajan kiihtymässä. Vuonna 2022 idän sortokoneisto lähti tukahduttamaan vapautta haluavan kansakunnan. Se on sanoa, että puolueen johdolla on edessä harvinaisen vaikea paikka. Yhtenäisyys onkin ollut pitkälti hyvin militaristista. ”Josperimmäiset arvonsamyyvallan vuoksi,eilopputulos olesilloinkaanhyvä.”. Hyvin todennäköisesti moni puolue alkaa liputtaa sotilasliitto Naton jäsenyyden puolesta. Vihreän siirtymän tarve on tullut selväksi kaikille, mutta samaan aikaan on alettu vaatia turpeen polton jatkamista Suomessa. Paperiliiton lakko on jatkunut jo monta kuukautta, eikä edistysaskeleista ole kuultu. Tukea niille tuli myös muualta, mutta on hyvä huomata, että moni maa pysytteli Kiinan ja Intian tavoin neutraalina. 4 UUsi aika pimeydessä pääkirjoitus Kansainvälinen politiiKKa kääntyi niin ikään valtavan paljon todella lyhyessä ajassa. Se voi tuntua pieneltä yksityiskohdalta, mutta ei sellainen ole. Jossain vaiheessa ne tulevat jälleen nostamaan päätään – niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. T ämän lehden piti mennä painoon ilon hetkellä. Kuten Eurooppa-tutkija Timo Miettinen tässä lehdessä sanoo, tehdyt päätökset nojasivat jo monta vuotta sitten alkaneisiin prosesseihin. Tähän vastaaminen tulee olemaan vaikeata. Mutta selvää on , että edessä ennen Venäjän hyökkäystä eläneet erimielisyydet eivät ole hetkessä kadonneet. Venäjää vastaan asetettiin voimakkaita pakotteita, joiden takana koko niin sanottu länsi seisoi yhtenäisenä. Tästä kriisistä tullaan ulos maailmaan, joka on täysin uuden näköinen. Venäjän presidentti Vladimir Putin päätti toisin – kaikkia kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita loukannut hyökkäys Ukrainaan vei Euroopan pimeyteen. upM:n johto ei yhtenäisyydestä ole kuullutkaan. EU otti uusia askeleita, joiden lopullista päämäärää ei vielä tiedetä. Hän antoi muistelmilleen osuvan nimen. Ainakin hetkeksi 27 jäsenmaan unioni kykeni toimimaan yhtenäisenä. Jos perimmäiset arvonsa myy vallan vuoksi, ei lopputulos ole silloinkaan hyvä. Se tulee pakottamaan vasemmiston tarkastelemaan perimmäisiä kantojaan uudestaan. Kaikilta tahoilta vaadittiin aseellista tukea Ukrainalle. Tuolloin sortokoneiston joukot tuhosivat ihmiskasvoisen sosialismin tavoittelun. Kulunutta kielikuvaa lainaten; vaikka tunnelin päässä ei näykään vielä valoa, on yksi asia varma. Kuinka paljon yhtenäisyydestä jää jäljelle, jos tai kun kriisi jatkuu pitempään. Laajan maasodan uhka Euroopassa on jälleen konkreettinen uhka – ei vain ”sotaa lietsovien Nato-haukkojen” uhkien maalailua. Silloin vasemmistoliitto ajaisi kielteisellä kannalla itsensä nurkkaan, josta ulospääsy olisi hyvin vaikeaa. Alexander Dub?ek oli Prahan kevään johtohahmoja. Samalla on muistettava, että politiikassa on kyse ideologiasta. Venäjän törkeä hyökkäys on saanut monet muistelemaan Tšekkoslovakian miehitystä vuonna 1968
Venäläisten tankkien vyöryttyä Ukrainaan kääntyi suomalaisten enemmistö Nato-jäsenyyden kannalle. Samalla se antoi viimeisen silauksen Ukrainan kansakunnan synnylle.. Vladimir Putin yhdisti hyökkäyk sellään Euroopan ainakin hetkeksi. 5 Kun maailmamme järKKyi 01 ajassa Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan teki sen, mihin suomalainen eliitti oli pitkään pyrkinyt
Euroopan unionin, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen pakotteet Venäjää vastaan ovat suurimmat pakotteet, mitä yhtä maata kohtaan on langetettu. Toivo HAiMi Anni Marttisen haastattelu alkaa sivulta 47. Nähtäväksi jää, saavatko maailma ja Eurooppa aikaiseksi taloutensa irtikytkennän Venäjästä ja millainen vaikutus sillä on Eurooppaan. Ukrainan sota ja sitä seurannut Venäjän eristäminen maailmantaloudesta ovat alkuvuoden suurin talouden ilmiö. Putin tärveli kaiken A n tt i Y r jö n en. Polttoaineiden hinnan nousu näkyy jo nyt. Koskaan aikaisemmin ei vastaavan kokoista maata ole riuhtaistu irti kansainvälisestä kaupasta. Vaikka Venäjä on jo edellisten, Krimin miehityksen seurauksena asetettujen pakotteiden seurauksena heikentynyt taloudellisesti, on maan merkitys Euroopan taloudelle edelleen merkittävä. Silloin talouspolitiikassa puhuttivat tyystin toiset asiat. Moni asia voi nyt tuntua täysin vieraalta. 6 ajassa Tässä lehdessä oleva Sosten pääekonomistin Anni Marttisen haastattelu on tehty tammikuussa 2022, viikkoja ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Venäjä-pakotteiden todellinen mittakaava ja pitkäkestoiset vaikutukset valkenevat maailmalle vielä kevään aikana. Se voi aloittaa ketjureaktion, joka tulee näkymään kuluttajahintojen nousuna ja siten myös inflaationa. Tuonnin lopettaminen Venäjältä ja venäläispankkien irrottaminen kansainvälisestä swiftpankkipalvelujärjestelmästä ovat šokkeja paitsi Venäjän, myös Euroopan taloudelle. Mahdolliset Venäjän vastapakotteet voivat horjuttaa myös länsimaita
– Meillä on kapea ja nopeasti sulkeu tuva aikaikkuna sille, että voisimme turvata kaikille ihmisille kestävän tule vaisuuden. Vain sodan kylmät kasvot näkyvät. Kolmas raportin keskeinen viesti on sopeutumisen tärkeys tilanteessa, jos sa muutos aiheuttaa vakavia yhteis kunnallisia vaikeuksia. Hän on eduskunnan ympäristö valiokunnan jäsen. En tiedä, voiko tämän vaka vampaa viestiä saada tiedeyhteisöltä. Se osaltaan suojelee meitä ilmasto uhilta. va, selkeä ja dramaattinen viesti meille, ja meidän pitää ottaa se vakavasti, hän sanoo ja nostaa esiin erityisesti sen, et tä enää ei saa viivytellä. Toinen raportissa esiin nostettu asia on luonnon monimuotoisuuden ja luon nonsuojelun merkitys. – Me emme ensimmäisinä koe ilmas tonmuutoksen pahimpia seurauksia, mutta jokainen ihminen tulee olemaan negatiivisten vaikutusten alaisena, Ki velä sanoo. YK:n alaisen kansainvälisen ilmasto paneelin IPCC:n raportissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikuttavan rajusti miljardien ihmisten elämään siitä huoli matta, että riskejä yritetään vähentää. – Tarvitsemme monimuotoista luon toa. Tuula KärKi ajassa Ei pidä lamaantua Le h tik u va /e it a n a b r a m o v ic h. 7 Kansanedustaja Mai Kivelä (vas.) ke hottaa ottamaan vakavasti helmikuun lopussa julkistetun ilmastoraportin viestin. Sauli Niinistö Twitterissä 24.2. – Vasemmistolle ilmastooikeuden mukaisuus on se lähtökohta, josta pitää toimia. Kivelä nostaa ykköseksi fossiilisista polttoaineista luopumisen. – Siihen pitää ryhtyä viipymättä, jos haluamme mitenkään pysyä ilmasto tavoitteissamme. Pitää kuulla niitä ryhmiä, jotka ovat olleet marginalisoituja päätöksen teosta tai joiden ääntä ei ole kuultu tar peeksi, Kivelä sanoo. – Tiedemaailmalla on todella vaka ”Naamiot on riisuttu. – Mutta ei pidä lamaantua, koska rat kaisuja on vaikka kuinka paljon. Tuore raportti maalaa karun kuvan myös Suomen tulevaisuudesta. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän toimenpiteet ja sodankäynnin ja vaatii sotaisten toimien pikaista lopettamista.” ”Tänään presidentti Putinin kanssa pitkä ja perusteellinen puhelu geopolitiikasta, mukaan lukien Euroopan turvallisuudesta ja Ukrainan tilanteesta.” TwiTTer Sauli Niinistö Twitterissä 21.1
Vielä on täysin auki, miltä maailmamme silloin näyttää. Ilmastokriisi ja luontokato Lehtikuva/antti aimo-koivisto. Koitoksilla viitattiin sovittuihin neuvotteluihin, jotka koskivat työllisyystoimia, ilmastopolitiikkaa ja lopulta huhtikuussa edessä olevaa kehysriihtä, jossa suunnitellaan vuoden 2023 budjettia. Vielä helmikuun alussa Suomessa pohdittiin, miten hallituksen käy kevään koitoksissa. Miten jatkossa toimia Venäjän kanssa 3. Samalla on pidettävä mielessä, että Venäjän hyökkäyksen jälkeenkin eteen tulee vielä tiukkoja sisäpoliittisia vääntöjä. Nato-jäsenyydestä linjaaminen 2. Ilmastopolitiikka tulee olemaan merkittävässä roolissa jatkossakin. Venäjän hyökkäys teki myös selväksi, että fossiilisista polttoaineista pitää päästä eroon turvallisuuspoliittiisistakin syistä. Mutta yksi asia on varma: Joku toimittaja tulee silloin kirjoittamaan, että hallitus tekee vastuutonta politiikkaa. Siitä pitää vähän aikaa sitten julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti huolen. 8 Nuuksion kansallis puisto Espoossa helmikuun alussa. Kaikki kriisit päättyvät joskus. Niissä talouspolitiikka on usein mukana, myös nämä työllisyystoimet. Maaliskuun alussa kysymys tuntuu vähäpätöiseltä – samalla se kuvaa, kuinka suuri muutos mielenmaisemassamme tapahtui. Mistä puhuiMMe ennen UUdet haasteet 1. Siksi viereisellä sivulla on kysymys parhaista työllisyystoimista
Ohjaamo-toiminnan etuna on palvelukentän kokoaminen yhden katon alle, palveluun pääsyn oikea-aikaisuus ja saavutettavuus . Normaaleina aikoina korostuu korkean investointiasteen ylläpitäminen. Uudistuksen voimaantulon jälkeen todellinen keskimääräinen eläköitymisikä on noussut kahden edellisen vuoden ajan voimakkaasti. ajassa Mikä on paras työllisyystoiMi. Elvytys puolestaan korostuu lamoissa, koska lamat jättävät pysyviä jälkiä työllisyyteenkin. Yksi hyvä keino työelämän epävarmuuksien poistamiseen olisi perustulo. Selkeimmin ikä alkaa vaikuttaa henkilön työmarkkinaasemaan 60:nnen ikävuoden jälkeen. Jos eläkeikää ei nostettaisi nyt, sitä jouduttaisiin todennäköisesti nostamaan tulevaisuudessa vielä jyrkemmin. teemu muhonen Toimittaja kysymys Parhaasta työllisyystoimesta on syvästi poliittinen, sillä tehokkaimmat työllisyystoimet eivät välttämättä ole kaikkien mielestä parhaita. Eläkeiän nosto on toki eläkeetuuksien leikkaus. Moni toivoo, että eläkeikää ei enää jouduttaisi nostamaan. Esimerkkinä onnistuneesta työllisyystoimesta voi pitää vuonna 2017 voimaan tullutta eläkeuudistusta, joka muun muassa nostaa eläkeikää asteittain. Olen laskenut, että koronaelvytyksen ansiosta työllisyys jää pysyvästi noin kaksi prosenttiyksikköä eli lähes 70 000 henkilöä korkeammalle tasolle kuin ilman elvytystoimia. Patrizio Lainà Pääekonomisti Usein Parhaita työllisyystoimia ovat ne, joita ei edes pidetä työllisyystoimina. Tilastokeskuksen mukaan yli 50-vuotiaat eivät jää työttömiksi nuorempia yleisemmin, mutta uudelleen työllistyminen on heille vaikeampaa. Palveluja voisi täydentää yli 50-vuotiaille tarkoitetulla Ohjaamolla, josta saisi tukea työnhakuun ja osaamisen kehittämiseen. Työllisyyden kannalta on tärkeää huolehtia riittävästä kokonaiskysynnästä kaikissa tilanteissa. 9 Politiikan vetomittari Voisiko perustulo olla yksi mahdollisuus kokonaiskysynnän parantamiseen. A n tt i Y r jö n en A n tt i Y r jö n en. Osalla tieto tekniset taidot eivät ole ajan tasalla. Nuorten työttömien Ohjaamotoiminta on ollut tuloksellista, ja hallitus on yhtenä työllisyystoimena vakinaistamassa tätä. Yli 50-vuotiailla työttömillä työnhakijoilla voi olla takanaan pitkä ura, mutta osaamista ei ole välttämättä kehitetty kuin yhden työnantajan tarpeisiin. Sitä voi silti perustella suomalaisten eliniän pidentymisellä: ikääntyvän hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta on tarpeellista, että työurat pitenevät. Pia Lohikoski Kansanedustaja Parhaita työllisyystoimia ovat panostukset koulutukseen, työkykyyn ja työssäjaksamiseen. Keynesiläisestä näkökulmasta työllisyys määräytyy pääasiassa hyödykemarkkinoilla, ei työmarkkinoilla. Uudesta elvytyksestä puhutaan jo. Toisin sanoen sosiaaliturvalla tai työmarkkinareformeilla ei ole kovin suurta vaikutusta työllisyyteen, kun taas kokonaiskysynnällä on. konkreettinen apu yksilöllisiin tarpeisiin palveluviidakon sijaan. Lamaa edeltänyt korkea työllisyysaste saavutettiin vasta juuri äskettäin eli yli 30 vuoden jälkeen. Maallikollekaan ei ole yllättävää, että yritykset työllistävät silloin, kun niiden tuotteille ja palveluille on paljon kysyntää. Se johtuu osin myös työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisestä. Riittävästä kokonaiskysynnästä huolehtiminen investoimalla on usein paras työllisyystoimi. Eläkeuudistuksen eräänlaisena jatkeena voi pitää hallituksen päätöstä poistaa ikääntyvien eläkeputki. Saimme kokea tämän ”hystereesi-ilmiön” kantapään kautta 1990-luvun lamassa. Työehtojen on oltava reilut, ja työn pitää aina kannattaa taloudellisesti. Vastaavasti vaikkapa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen voi vahvistaa julkista taloutta ja kohentaa työllisyyttä jonkin verran, mutta samalla se heikentää monien toimeentuloa. Esimerkiksi julkisin varoin tehtävät suuret investoinnit voivat kohentaa työllisyyttä, mutta ne eivät hintalappunsa vuoksi aina vahvista julkista taloutta
Vasemmistoliiton pitäisi julistautua ekososialistiseksi puolueeksi, kirjoittaa Pinja Vuorinen. 1 ajassa InternetIssä sanottua Putin-elvytyksellä terveyttä ja isommat pommit ja tykit, ehdottaa Ralf Sund. Ilmastokriisiä kiihdyttävät ongelmat ovat hyvin tiedossa, mutta ratkaiseminen on vaikeaa, toteaa Lotta Laaksonen.
– En halunnut, että minut mielletään sukupuolisuuteni kautta vaan asiantuntijana. Suomessa tiedostavat feministipiirit ovat sanoutuneet heistä irti. 1 1 ajassa –?Alaikäisillä?tulisi. muuttamiseen,?Alia. lähti mukaan politiikkaan vuonna 2012, hän ei kertonut olevansa transsukupuolinen. juuri nyt Dannenberg on transaktivisti. – Huonoa on lasten ja nuorten asema. Se on iso periaatteellinen asia. olla?oikeus?vähintään. Dannenberg ei ole kaikin osin tyytyväinen tuoreeseen lakiesitykseen. – Hyvää siinä on sukupuolen itsemäärittelyoikeus. Myös lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminen on hyvä. Britanniassa ja Yhdysvalloissa raportoidaan, että he ovat käyneet jopa tavallisten, transsukupuoliseksi epäilemiensä naisten kimppuun tarkistaakseen, mitä heillä on jalkovälissä. juridisen?sukupuolen. Nämä naiset ovat väkivaltaisia. Hän julkisti asian vasta, kun osallistui shakkiolympialaisiin vuonna 2018. Transvihaajia vasTaan Kun joensuulainen ?Alia?Dannenberg. – Isossa-Britanniassa he sen sijaan ovat onnistuneet valtavirtaistamaan sen, että transvihamielisyys on osa feminismiä. – Syksyllä lävähti silmille se, kuinka transvihaajat myllyttävät. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle helmikuussa. Lisäksi hän on taloustieteilijä, hallitusammattilainen ja yrittäjä. – Kun kyse on puhtaasti ongelmanratkaisusta, ei ole väliä, millainen olen, koska olen niin hyvä siinä, mitä teen. – Kimppuuni hyökänneet henkilöt ovat naisia. Dannenberg pelkää, että Suomessa tapahtuu sama. – Isossa-Britanniassakin oli tulossa translain uudistus, mutta transvihaajat aktivoituivat, perustivat yhdistyksiä ja julkisuudessa maalasivat perusteettomia uhkakuvia, että transnaiset olisivat uhka naisten ja tyttöjen turvallisuudelle. Hän on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu. – Nämä kahjot naiset, jotka kutsuvat itseään feministeiksi ja vihaavat transihmisiä, ovat saaneet yhä enemmän tilaa Suomessakin. Minulle he ovat ilkeilleet jo vuosia, etteivät voi pitää minua naisena, koska en voi tulla raskaaksi tai synnyttää, ja minulta puuttuu naisen aito uhrikokemus. Alaikäisillä tulisi olla oikeus vähintään juridisen sukupuolen muuttamiseen. Se tuntui niin isolta asialta, että halusin kertoa siitä. Sillä välin hän myös tunsi saavuttaneensa uskottavuutta poliitikkona ja arvostusta osaajana. Dannenberg on helpottunut siitä, että Suomessa translain uudistus näyttää etenevän. – Olin ensimmäinen transnainen näissä kisoissa. Olen ajatellut, ettei sota yhtä naista kaipaa, mutta siinä vaiheessa se kaipasi, koska kukaan muu ei näyttänyt reagoivan asiaan. Dannenberg?sanoo. Hän puhuu transvihamielisistä naisista. Dannenbergin kimppuun on käyty kahdesti. TuulA?KärKi ”IsossaBritanniassa transvihaajat aktivoituivat.” Jo h a n n a K o K K o la
Kaikkiaan kahdella ehdokaslistalla edustajistoon oli ehdolla 869 henkilöä. ajassa Palkansaajalta vie 37 Päivää ansaita Pomon PäiväPalkka Palkansaaja tarvitsi 37 työpäivää tienatakseen saman, minkä suuren pörssiyhtiön pomo tienaa yhden päivän aikana. Kannustepalkkiot ja muut etuudet nostivat hänen kokonaisansionsa 4,7 miljoonaan euroon. Kyselyssä selvitettiin suomalaisten yritysten palkitsemisjärjestelmien sisältöä, kohdistumista ja tavoitteita. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 39 työpäivää. JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien uusi ja vanha edustajistoryhmä kokoontuvat maaliskuun lopulla. – Käynnissä on ollut myös työmarkkinakierros, jossa eri toimialoilla on nähty muun muassa työnantajapuolen lisääntyvää halukkuutta irtaantua valtakunnallisista työehtosopimuksista. Vastaavana aikana yksityisen sektorin palkansaaja tienasi 42 937 euroa. JHL:n toimialajohtaja Teija AsaraLaaksonen (vas.) muistuttaa, että vaalit käytiin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Listat olivat JHL demarit ja sitoutumattomat sekä Vasemmisto ja sitoutumattomat. – Myönteinen yllätys on, että jopa 89 prosenttia yrityksistä käyttää jonkinlaista henkilöstön palkitsemisen järjestelmää, STTK:n ekonomisti Antti Koskela toteaa. 1 2 Yksityisen sektorin palkan saaja tienasi 42 937 euroa. – Koronaepidemia on vaikeuttanut liiton jäsenten elämää ja toimeentuloa sekä haastanut liiton järjestöllisen toiminnan edellytyksiä jo liki kahden vuoden ajan, hän sanoo. Tämän kertoo STTK:n tuore laskelma, joka perustuu vuoden 2020 tilinpäätöstietoihin ja palkkatilastoihin. KAi HirvAsnoro vasemmisto säilyttää asemansa jHl:ssä – Koronaepidemia on vaikeuttanut liiton jäsenten elämää, JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen sanoo. Demarien ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 70,6 prosenttia äänistä. STTK huomioi vertailussaan myös johtajien keskimääräistä pidemmän työajan. Ryhmä käynnistää haun eläkkeelle jäävän Asara-Laaksosen seuraajasta. Sen paikkamäärä säilyy jotakuinkin ennallaan. Lisäksi ehdolla oli kuusi ehdokasta vaaliliittojen ulkopuolelta. Kyselyn asiasta toteutti Aula Research. Seuranta on saanut alkunsa kansainvälisestä ”Fat Cat Daystä”. STTK on jo useamman vuoden seurannut, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien välinen ansioiden suhde kehittyy. ammattiliitto jHl:n maaliskuun alussa päättyneissä edustajistovaaleissa äänestysprosentti oli 30,6. Toimitusjohtajien palkkahuipulla on UPM:n Jussi Pesonen. Se on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2017 vaaleissa. sirPA KosKinen Em m a G r ö n q v is t. JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 28,8 prosenttia äänistä. Hänen palkkansa vuonna 2020 oli 1 177 470 euroa. Vuonna 2020 suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansioiden mediaani oli noussut 1,90 miljoonaan euroon. Lisäksi STTK tutkitutti henkilöstön palkitsemista
Selvitysmatkan aikana maailma mullistui pahan kerran.. 1 3 KaaoKsen aiKa 02 taustat Kansainvälisten järjestöjen heikentymisestä ja kansallisvaltioiden uudesta noususta on puhuttu paljon. Lähdimme selvittämään, pitääkö se paikkansa
Jo pitempään on puhuttu kansainvälisen järjestyksen murroksesta ja muuttumisesta. Amazon, Google, Apple ja Face bookin emoyhtiö Meta ovat valtavan kokoisia jättejä. Nämä ovat niitä kaaoksen merkkejä, joita olen pitkään nähnyt, Teivainen sanoo.. Onpa puhuttu jonkinlaisesta kansallis valtioiden renessanssista, ja siihen taas voisi liittyä ajatus valtiokeskeisestä anarkiasta kansainvälises sä järjestyksessä realistisen koulukunnan oppien mukaisesti. Vuodessa Suomen valtio käyttää hieman alle 60 miljardia euroa menoihin. – Siihen on aitoja yhteiskuntateoreettisia syitä, joissa kaaosteoria ja kapitalismin laajenemisen rajat yhdistyvät hauskasti. Eräänlainen teesi on, että kansainväliset organisaatiot ovat menet tämässä merkitystään kansallisvaltioiden kustan nuksella. Puhelimessa kuuluu, että maail manpolitiikan professori Teivo Teivainen kävelee. – Ainakin osittain olemme mielestäni menneet pois valtiokeskeisestä järjestelmästä, vaikka on valtiokeskeisyyden vastaisku havaittavissa. Heidän tavastaan kävellä kysellen Teivainen on sanonut viehättyneensä. Siinä mielessä olem me menossa kohti kaaosta, mutta onko se sitten kansainvälisen politiikan realistisen koulukunnan hahmottelemaa kaaosta. Ehkä tässä nyt sitten toimitaan kuin Meksikon zapatistit konsanaan. Kaikkien valta myös rakentuu internetin varaan, ja se syö valtioiden valtaa. Sinänsä pohdiskeluun on aihetta. Vertailun vuoksi: Suomen valtionvelka oli tämän vuoden tammikuun lopussa noin 130 miljardia euroa. Yritysvalta nousee Teivaisen kuvailemassa kaaoksessa valtiot ovat heikentyneet, koska yritykset – tai kuten hän sanoo, liikeyrityspohjaiset organisaatiot – ovat kasvattaneet valtaansa. Vai onko se edes menossa sitä kohti. Apple teki esimerkiksi viime vuoden viimeisel lä neljänneksellä noin 31 miljardia dollaria voittoa. 1 4 Teksti Jussi Virkkunen Kuvat Antti YrJönen ja LehtikuVA E nnEn täyttä myrskyä on vielä rau hallista. Kohti suurempaa kaaosta, muttei valtiokeskeisen realis min kaavailemalla tavalla, Teivainen sanoo. – Monenlaiset algoritmipohjaiset sosiaalisen toi minnan muodot heikentävät valtioiden mahdolli suuksia kontrolloida rajojaan ja sitä kautta vähen tää valtiokeskeisyyttä. Ja tässä sitä Teivainen on, 32 vuotta myöhem ” Toisenlainen maailma on mahdollinen, mutta se voi olla merkittävästi huonompi kuin tämä.” min pohtimassa professorina toimittajan kanssa kaaosta. – En tiedä, onko realistinen koulukunta se, joka on parhaiten osannut kaaosta hahmotella. Sen liikevaihto kolmen kuukauden aikana oli noin 111 miljardia euroa. Itse kirjoitin Yliop pilaslehteen muistaakseni vuonna 1990 artikkelin kaaosta kohti ajautumisesta, Teivainen palauttaa pohdintaa takaisin. On hyvä hetki keskustella ja pohtia, miten ja miksi maailma on ajautumassa kohti kaaosta. Nämä jätit ovat tulleet vanhojen suuryritysten päälle. Mutta aiheeseen – siihen kaaokseen siis. Yhtääl tä jo kymmeniä vuosia sitten on esitetty ihan vaka vasti otettavia skenaarioita, että maailma kulkee kohti yhä suurempaa kaaosta
1 5 – On esitetty ihan vakavasti otettavia skenaarioita, että maailma kulkee kohti yhä suurempaa kaaosta, Teivo Teivainen sanoo.
– Ulkopoliittisena toimijana Suomi haluaa sellaisen maailman, jossa Suomen kaltaiset rikkaat maat päättävät asioista. – 1974 se tuli selkeästi esiin, kun YK:ssa päätettiin enemmistöpäätöksellä siirtymisestä uuteen talousjärjestykseen. – Valtiot käyttävät edelleen valtaa. Sinänsä YK:n ongelmista on puhuttu jo kauan. Se tulee vastaan hyvin monella tavalla, Teivainen sanoo. Sitä ei vain länsimaissa helposti huomata, koska seuraamamme tiedotusvälineet eivät asioista kerro. Tähän joukkoon kuuluu myös Suomi. Ensimmäinen niistä on demokratia – se kun ei kansainvälisellä tasolla maistu rikkaille maille. Rikkaille maille tämä on kaikista korulauseista huolimatta asia, jota ne eivät halua. Ja on hyvä muistaa, etteivät valtiot minnekään kadonneet ole. ” Onko naamioiden putoaminen paluuta vanhaan?”. – Jos korostetaan valtiokeskeisyyden vähenemistä, siihen tarinaan sopii ihan hyvin, että YK:n vaikutusvalta heikkenee, koska se on juuri valtiokeskeisen maailman tuotos, Teivainen muotoilee. 1 6 Mutta nyt on vastaväitteen aika. Teivainen huomauttaa, että maailmanjärjestö on ajautunut kahdesta syystä ongelmiin. Mutta samalla tulee jälleen muistaa, että kyseessä ei ole yksisuuntainen tie. Mitä enemmän valtioita, sitä suurempi syy rikkailla mailla on vastustaa kansainvälistä demokratiaa. Missä YK Mitä tämä kehitys sitten tarkoittaa kansainvälisille järjestöille kuten YK:lle. Se luo Teivaisen mukaan entisestään painetta YK-järjestelmän rapautumiselle. Teivainen aloittaa vastauksen hakemalla ver tauksen seksuaalivähemmistöjen oikeuksien lisääntymisestä Jamaikalla. Mutta se ei poista sitä, että ne oikeudet saattavat vähitellen lisääntyä. Siinä missä pääsihteerit Boutros-Boutros Ghali, Kofi Annan ja Ban Kimoon olivat jollain tapaa tunnettuja, tekee mieli esittää kysymys: kuinka moni tietää, kuka tällä hetkellä on YK:n pääsihteeri. Teivainen nostaa esiin hetken historiasta, jolloin rikkaat länsimaat havaitsivat niiden näkökulmasta liiallisen demokratian ongelman. Toinen puoli YK:n heikkenemistä on jo aiemmin käsitelty suuryritysten valta. Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi painottamalla nostalgiaa vanhasta valtiomahdista, Britannia erosi EU:sta osin vanhan imperiuminostalgian saattamana, ja Unkarissa sekä Puolassa on puhuttu paljon oman valtion merkityksestä. Nämä maat huomasivat, että on parempi, ettei tällaista demokraattista mekanismia kehiteltäisi enempää. Meillä on tapahtumassa valtiokeskeisyyden vähenemistä, mutta samalla reaktiota siihen, mikä itsessään lisää ainakin hetkellisesti valtiokeskeisyyttä tai tunnetta siitä, että valtio ottaa asiat omiin käsiinsä. Siellä on alettu myös puhua niistä enemmän. Kuten Teivainen sanoo, YK edustaa valtiokeskeisen maailman tapaa organisoitua. Yksi vastaus tähän on ollut se, että suuryrityksille on yritetty löytää mahdollisuuksia vaikuttaa maailman asioihin. – Kun mittaamme, mitä mieltä maailman ihmiset ovat Venäjästä ja Kiinasta, katsomme, mitä mieltä viidessä länsimaassa ollaan, Teivainen sanoo. Vaikka esimerkiksi Venäjä ei ole juuri osoittanut kunnioitusta kansainvälistä järjestystä kohtaan, ei se ole hylännyt YK:ta. Ne eivät ole koskaan käyttäneet niin paljon valtaa kuin realistisen koulukunnan kuvauksissa oletettiin, mutta ei valta minnekään kokonaan kadonnut ole. Teivainen sanoo puhuvansa eri suuntiin vaikuttavista kehityskuluista. Maa toimii siellä monella tapaa aktiivisesti. Kun oikeudet tulevat näkyvämmäksi ja niistä puhutaan, kiukutus ja reaktio niitä kohtaan saattaa nousta. – Samalla tulee homofobinen vastaisku. Mutta kun YK on luotu valtiokeskeiseen maailmaan, ei se hevin taivu tällaiseen järjestykseen. – Venäjälle ja Kiinalle YK on ihan merkittävä areena saada sympatiaa aika isolta osalta maailman mailta, jotka aika usein jäävät suomalaisen lehdistön näkymättömiin. – Kyllä brexitissä ja Trumpissa on pikkaisen samaa. – Valtioiden välisessä järjestelmässä demokratia tarkoittaa, että köyhillä mailla on YK:ssa enemmän valtaa. Siinä haudattiin YK:n jonkinlainen idea. Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa suhtautuminen saattaa olla tyystin toista
maaliskuuta.. 1 7 Ukrainan YK-suurlähettiläs Sergiy Kyslytsya puhui yleiskokoukselle 2
Kärjistetysti länsimaiden ajattelu kulkee näin: Venäjä ja Kiina rikkovat sääntöjä, siksi meidän pitää puolustaa niitä. Siihen kuului tiukasti se, että yritykset haluttiin ottaa mukaan ”maailmanparantamiseen”. Afrikassa Venäjä on saanut jalansijaa muun muassa siksi, että se ei ulkopolitiikassaan julista ihmisoikeuksia. Globaalilla tasolla säännöt eivät ole demokraattisia. Se on hänelle se olennainen osa, ja siihen liittyy entistävän nostalgian ydinelementtejä: nykykehitys on ollut rappiollista, hänet on petetty ja siitä johtuu viha, joka oikeuttaa hänen tehtävänsä, Vihma sanoo KU:n podcastissa, kun Venäjän hyökkäys on vielä käynnissä. – 1990-luvulle tultaessa oli käynyt niin, että YK:n sisälle oli syntynyt paljon elimiä, jotka pohtivat, miten suuryritysten valtaa voitaisiin edistää. Sääntelyyn kuuluvat myös pyrkimykset rajoittaa yritysten valtaa. Mutta jälleen on hyvä muistaa, että tässä ei ole kyse yksisuuntaisesta tiestä. Toisaalta yritykset ovat uineet sisään YK:hon ja kokeneet sen ihan hyödylliseksi omalle brändilleen, että saavat olla mukana monenlaisissa aloitteissa, joissa luodaan kaikenlaisia hyviä asioita. – Mutta sääntöihin kohdistuu tyytymättömyyttä siksikin, että ne ylläpitävät järjestystä, jossa sääntöjä ei globaalisti ole ollut luomassa kuin vain pieni osa ihmisistä, ja ne saattavat edistää asioita, joita kaikki eivät ota tosissaan. Tätähän aiemmin mainitut realistit ovat oikein ansiokkaasti pitäneet esillä ja oikeaan osuneet, Teivainen hymähtää. YK kun on yksi paikka, jossa erilaista sääntelyä pyritään edistämään. Niin ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma kuvailee ideologiaa, joka selittää Venäjän hyökkäystä. Ne saavat lisää arvoa yritysvastuubrändilleen. Perustavat säännöt Haastattelu on loppusuoralla, kun päästään puhumaan vielä sääntöperustaisuudesta. Täysi myrsky pääsee valloilleen muutamaa päivää myöhemmin, kun Venäjä hyökkää täydellä voimalla Ukrainaan. helmikuuta. Ongelmana Suomen kaltaisille maille on se, että täysin demokraattisia sääntöjä ei oikein voida vaatia, koska sellaiset eivät rikkaille maille sovi. Sääntö itsessään ei kai ole hyvä asia paitsi erityisen auktoriteettihakuisista näkökulmista. – Älyllisesti tuntuu hassulta, että sääntöpohjaisuutta korostetaan olettaen, että sääntöpohjaisuus on kaikkien mielestä hyvä asia, Teivainen sanoo haastattelun päätteeksi 16. – Ei kai se mikään skandaalimaisen hävytön väite ole, että aika monet valtiot pyrkivät kaikilla mahdollisilla alueilla ajamaan omia etujaan. Viestissä korostuu juuri sääntöperustaisuus, jolla halutaan suitsia kaaosta. – Pitäisi olla jonkun logiikan peruskurssin perusteella selvää, että eivät säännöt sinänsä ratkaise mitään. Teivaisen mukaan tuolloin alkoi yleistyä puhe yritysvastuusta. Vihman mukaan entistävä nostalgia. – On syytä olettaa, että Putin toimii ”historiallisen tehtävän” ja historiallisen mielikuvituksen vallassa. – Vaikka yrityksillä on paljon hyviä syitä vastustaa YK:n valtaa, sinne on luotu tiloja, joissa yritykset voivat toimia ihan mielellään. Kyseessä on nostalgian poliittinen muoto, jolla pyritään palauttamaan jotakin hyväksi ja arvokkaaksi koettua entistä suuruutta. Silloin jäädään puolustamaan vain onttoa sääntöperustaisuutta. Tulimyrskyn aika Myrsky iskee ensimmäisen kerran 21. – Puolustetaan sääntöjä ikään kuin olennaista olisi säännöt itsessään eikä niiden sisältö, Teivainen tiivistää ajattelun ongelman. helmikuuta. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoittaa maan tunnustavan niin kutsutut kansantasavallat Itä-Ukrainassa. Vihma on tutkinut nostalgian käyttöä politiikassa paljon ja kirjoittanut aiheesta myös kirjan. Selvää on, että tässä ollaan juuri vahvan valtion asialla. – Tuon näkemyksen mukaan niiden toiminta pitää ottaa mukaan kontribuutiona YK:hon ja miettiä, miten voisimme edistää sitä, että yritykset pääsisivät paremmin mukaan toimimaan tähän järjestelmään. Voi olla hyviä ja huonoja sääntöjä. Sääntöperustaisuus on sana, jota monet maat – Suomi mukaan luettuna – hokevat. Viesti kuuluu, että maailmassa pitää palata sääntöperustaisuuteen. Heikko YK Yritykset ovat kuitenkin yksi keskeinen syy, miksi esimerkiksi YK halutaan pitää heikkona. – Yritysvallan taholta nähdään usein, että YK:n kaltainen paikka on sellainen, josta saattaa tulla niiden kannalta vähän hankalaa säätelyä. Samaan aikaan yritykset näkivät YK:n paikkana, josta saattoi niiden näkökulmasta tulla vääränlaista sääntelyä. On käynnissä entistävän nostalgian vastaisku. YK:n nykyinen pääsihteeri on muuten portugalilainen António Guterres. Eli valtiot ajavat edelleen etujaan myös kansainvälisissä järjestöissä. 1 8 Latinalaisessa Amerikassa suhtautuminen esimerkiksi Venäjään on toisinaan ollut saman tyyppistä kuin joillakin eurooppalaisilla vasemmistolaisilla – siihen on suhtauduttu ymmärtäväisesti, koska Venäjä muodostaa vastavoiman heidän silmissään Yhdysvalloille. – Siitä on tullut Suomen ulkopoliittisen jargonin usein toistettu sana
joka edesauttaa yhtenäisyy den murenemista tavalla, joka voi olla ongelmallis ta hallitsijalle. Venäjää vastaan asetettiin voimakkaita talouspa kotteita, ja EU alkoi ottaa entistä vauhdikkaampia askeleita yhteisen puolustuspolitiikan suhteen. Nopeasti ajateltuna niin kutsuttu länsi ja moni muu maa nousi vastustamaan yhdessä aggressiota. – Hyvin kiinnostavalla tavalla tällainen maail mankatsomus näyttää vallankumoukselliselta. 2 onkin hyvin radikaali aate. Sen ohjaava voima on historiallinen mielikuvitus, ja nimen omaan historialliset vääryydet ja vanha suuruus, joka jossain on palautettavissa. Jos vertaillaan kahta hyvin valtiokeskeistä järjestelmää eli Kiinaa ja Venäjää, on niiden välillä yksi suuri ero: tulevaisuus. – Johtuuko se suuremmasta kansalaisvapauk sien kunnioittamisesta vai tehottomuudesta – Venäjällä valtion regulaatio suhteessa tiedonväli tykseen on huomattavasti Kiinaa huonompi. – Sen tyyppinen ohjeistus ei voi olla niin teho kasta kuin valtio toivoisi. Mihin matka. Hyvin radikaalilta vallankumoukselta, joka ei suuntaudu tulevaan juuri lainkaan, vaan nimen omaan suuntautuu menneeseen. – Kiinassa näemme, että teknologian kehitys ei tarkoita pelkästään, että kansalaiset voivat seura ta sosiaalisesta mediasta, mitä tapahtuu. Teivainen siteeraa tasavallan presidentin Sauli Niinistön lausuntoa helmikuulta, jolloin sota oli alkanut. Miten aiempi pohdinta pätee tilanteessa, jossa Euroopassa on käynnissä kahden valtion välinen täysimittainen sota. Teivainen aloittaa anekdootilla Perussa vuonna 2003 kuulemastaan keskustelusta, jota kaksi psy koanalyytikkoa kävi. – En halua väheksyä Venäjän mediakontrollin kykyä toimia, mutta sen kyky on kuitenkin rajalli nen, Teivainen tarkentaa. Toinen kommentoi, että olisipa joku kertonut tuon George W. Kun venäläiset panssarivaunut ovat hyökkäyssodassa Ukrainassa, on tulevaa luonnollisesti aivan liian varhaista pohtia. Niinistö viittasi Putiniin ja sanoi naamioi den pudonneen ja vain sodan kasvojen näkyvän. – Osa tätä Venäjän valtiokeskeisyyden uutta nousua on myös suuren isänmaallisen tarinan luo minen, ja siihen koetetaan saada viestimet mukau tumaan, Teivainen sanoo. – Toinen sanoi, että Hardtilla ja Negrillä on hyvä juttu siitä, että tämä valtiokeskeisyys on kadonnut. Kuten Teivainen hetki sitten sanoi, vain valtion viestin kertominen on nykyään vaikeampaa. Myös EUmaa Unkari on jäänyt kiinni siitä, että se on vakoillut ohjelman avulla oppositiopoliitikkojen matkapuhelimia. Kun viestintäkanavia on lukuisia, eikä valtio pysty kontrolloimaan niitä kaikkia, ei yhden mukaisen viestin läpisaaminen ole niin helppoa. Tässä nopeasti globalisoitunut maailma on osoittautunut paikaksi, jossa sellaista on vaikeam pi rakentaa. Internetin eri kanavissa pommitetaan viestiä, jossa kiistetään television sanoma. Marxilaisvaikutteisten filosofien Michael Hardtin ja Antonio Negrin Imperiumiteoksen julkaisusta oli tuolloin kulunut parisen vuotta. Eikä teknologia ole jäänyt pelkästään val vontakameroihin. Bushille (Yhdysvaltain tuolloinen presidentti). Joka tapauksessa Venäjän ajattelussa korostuu juuri vahvojen suurvaltojen maailma. Viestejä puskee sieltä läpi, mikä ei tietenkään tarkoita, että kaikki leviää. Ne voivat olla yksi tekijä. Tässäkin tulee muistaa, että kyseessä on kaksi suuntainen tie – teknologia on tunnetusti sortoval tioille myös suureksi avuksi. – Menestyksen kriteerinä voisi olla myös se, toimiiko viestiminen ja media sillä tavalla, että Venäjällä on valtio, joka toivoo kansalaisten saa van vain tietynlaista isänmaallista viestiä. Kiina puhuu paljon tulevaisuudesta, kun taas Vladimir Putin puhuu menneestä glooriasta, jota hän nyt palauttaa. Uusi puhelu Venäjän suuruuden palauttaminen eli hyökkäys Ukrainaan on vielä täydessä vauhdissa, kun Tei vainen vastaa uudestaan puhelimeen maaliskuun alussa. Valtiolla on erittäin tehokkaat välineet sulkea Facebook ja laittaa valvontakamerat joka paikkaan. Voimme olla yllättyneitä, että noinko se Putin nyt toimi. – Onko naamioiden putoaminen paluuta van haan. Teoksessa juuri valtiokeskeisyyden katoaminen oli keskeisessä roo lissa. Irakin sota oli käynnistynyt Yhdysvaltain johtaman liittouman hyökkäyksellä. Tai ainakin Venäjä on suhtautunut Kiinaa löperöm min valvontaan, mikä ei tarkoita, etteikö valvontaa olisi. Sen kuvitteleminen ei ole ollut kauhean vai keaa. Joka tapauksessa venäläiset pystyvät helpom min seuraamaan ulkomaailman tapahtumia. – Siinä on yksi raja, joka valtiokeskeisyydellä ja säätelyllä on aiempaan verrattuna muuttunut. Mutta toimintamallissa ei ole maailman historiallisesti mitään uutta.. Mihin tässä kaaoksessa oikein päädytään. Kuten Vih makin toteaa, siinä korostuvat juuri ulkopuolelta tulevat uhat. Yhden ongelman muodostaa vain se, että mennei syyteen katsominen ei ole helppoa, kun ainakin osa väestöstä näkee halutessaan eteenpäin. Autoritääriset maat ovat ilolla ottaneet vastaan esimerkiksi israelilaisen yhtiön valmistaman kännykänvakoiluohjelman. Siinä katse on tosin vain yhteen suuntaan. Mutta valtioiden ulkopuolista kaaosta on enem män
2 1 Sodan tuhoja Tšernihivissä.
Siinä pienten rooliksi jää vikistä. Toinen esimerkki muutoksen mahdollisuudesta on koronapandemia. Ja silloin kun se lisää uskoa mahdollisuuksiin, se kirjaimellisesti lisää mahdollisuuksia isompaan muutokseen vaikkapa suhteessa ilmastokriisin torjumiseen. – Voisivatko nämä ennakoida, että syntyy jotain koordinaation muotoja, jotka tekevät toimenpiteet myös jossain muussa asiassa – kuten vaikkapa ilmastokriisin suhteen – helpommin kuviteltaviksi ja sitä myöten astetta mahdollisemmiksi. 2 2 Niinpä. Millainen maailma. Ja kun otetaan huomioon helmi-maaliskuun vaihteen jonkinlainen määrätietoisuus Venäjää kohtaan, on mahdollista ajatella yhteistyön suuntautuvan tarvittaessa johonkin vielä tärkeämpään. Aloitetaan siis optimistisesti. – Toisenlainen maailma on mahdollinen, mutta se voi olla merkittävästi huonompi kuin tämä. Vahva valtio on kukkulan kuningas kaaoksessa. Tuolloin iskulauseen taustalla oli vastaus Britannian pääministerinä vuosina 1979–1990 toimineen Margaret Thatcherin ”ei ole vaihtoehtoa” -lausahdukseen. – Asioita pitää voida kuvitella, ennen kuin niitä voi toteuttaa. – Korona sai aikaan sen, että kurssia käännettiin kohti jotain, minkä ei pitänyt olla mahdollista. Eniten heitä yhdisti tuo edellä mainittu slogan, jota Teivainen kuvailee banaaliksi. Vuosituhannen vaihteessa niin sanottu globalisaatiokriittinen liike käytti yhtenä iskulauseenaan ”toisenlainen maailma on mahdollinen”. – Samalla pitää muistaa, että olemme tilanteessa, jossa ollaan kenties vuoden 1962 jälkeen lähimpänä tilannetta, jossa uhataan ydinaseella, Teivainen sanoo iltapäivällä 1. Ongelmia tuli aikoinaan, kun alettiin pohtia kahta tärkeää kysymystä: miltä toisenlainen maailma näyttää ja miten sinne pääsee. Nyt on nähty paljon päättäväisyyttä. Venäjän toiminta on tietyllä tapaa kansainvälisen politiikan realistisen koulukunnan pelikirjasta. – Kun näitä kahta kysymystä alkaa lähemmin pohtia, toisenlaisen maailman mahdollisuudesta innostunut, ehkä aika laajakin, ryhmä saattaa löytää sisäisiä jännitteitä niihin vastaamisessa. – Kyllä se periaatteessa saattaa lisätä uskoa muutoksen mahdollisuuksiin. Nyt on kuitenkin turhan negatiivinen tunnelma, vaikka keskellä kaaosta olemmekin. Ja muistaa kannattaa myös se, että usein ajattelemme edistyksen olevan väistämätöntä. Kuten Teivainen aiemmin sanoi, nyt on ainakin nähty, että vaihtoehtoja on. n Mielenosoittajat olivat Ukrainan lippujen kanssa New Yorkissa YK:n päämajan edustalla maaliskuun alussa.. Se näytti, että valtiot ovat tarpeen vaatiessa valmiit luopumaan monista itse luomistaan rajoitteista erityisesti talouspolitiikan osalta. – Kyllä sieltä toivoa löytyy, Teivainen päättää. maaliskuuta. 2000-luvun alkupuolella toisenlaisen maailman puolesta marssi iso joukko ihmisiä. Se ei käytännössä olekaan ihan niin mahdollinen
Arvio pohjautui siihen, että harva osasi ennakoida niiden laajuutta. Siitä huolimatta venäläisillä oli vaikeuksia löytää ostajia öljylleen, kuten oheisesta infografiikasta voidaan nähdä. n Lukoil n Rosneft n Sberbank n Gazprom YritYs 100 % 75 % 50 % 25 % % Vastaan äänestivät Eritrea, Pohjois-Korea, Syyria, Valko-Venäjä ja Venäjä. Ve nä jän hy ök kä ys Lä nn en sa nk tio t Ve nä jän hy ök kä ys Lä nn en sa nk tio t. Intia ja Kiina eivät esimerkiksi tukeneet Venäjää, vaan äänestivät tyhjää. Venäjää vastaan asetettiin voimakkaita talouspakotteita pian sen hyökättyä Ukrainaan. Maa käytännössä eristettiin lähes täysin läntisiltä markkinoilta – ainoastaan energiasektori jätettiin pakotteiden ulkopuolelle. 2 3 infografiikka YK:n YleisKoKouKsen päätöslauselma uKrainaan Kohdistuvan aggression tuomitsemiseKsi venäjä Kärsii taloudellisista ja poliittisista sanKtioista sen hYöKättYä uKrainaan Grafiikka: Julius Lehtinen / Databyro ja KU Hintatiedot: investing.com Kartan data: Yhdistyneiden Kansankuntien resoluutio A/RES/ES-11/1 n Puolesta ( 141) n Tyhjä ( 35) n Vastaan ( 5) n Poissa ( 12) Kanta 10 ru pl aa do ll ar ei ss a Ku rs si n os uu s ma Ks im is ta 1.30 1.20 1.10 1.00 0.90 28.2. 21.2. Pakotteet vaikuttivat voimakkaasti siihen, että Venäjän rupla romahti nopeasti. 7.2. päivämäärä 31.1. Talouspakotteiden ajateltiin iskevän hitaasti Venäjään. Venäjän eristäminen näkyi myös YK:n äänestyksessä, jossa sen hyökkäys tuomittiin. 14.2
24 Tuhat vuotta, yksi idea Sivut 26–29 Historiallisia käännöksiä Sivut 30–33 Pintaa syvemmältä Sivut 34–35 Karttapohja: WiKipedia/rob984/CC bY-Sa 4.0
2 5 Ukraina
helmikuuta uuteen todellisuuteen. Sota palasi Eurooppaan. Jo paljon tätä ennen hän työskenteli Tallinnan radiossa kolme vuotta 1960-luvulla. 2 6 Eurooppa hEräsi varhain aamulla 24. Teksti kai hirvasnoro Kuvat annina Mannila ja lehTikuva. Lehtonen on tuttu mies Kansan Uutisten lukijoille. Näin Venäjä on aina toiminut, johtaa sitten ruhtinas, tsaari tai kommunistinen puolue. Toisin kuin väitetään, Venäjää voi järjellä ymmärtää, sanoo 13 vuotta Moskovassa asunut toimittaja Pekka Lehtonen. Putinin perustelut sodalle olivat todellisuudesta irtautuneen vanhenevan miehen houretta, mutta teot asettuvat loogisesti tuhatvuotisen imperiumin jatkumoon. Presidentti Vladimir Putin oli yöllä määrännyt Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan alkavaksi. Tai niin kuin 2000-luvun Venäjää on johtanut muodollisesti demokraattisilla vaaleilla valittu presidentti, josta kehittyi kansalaisyhteiskunnan ja opposition tukahduttanut itsevaltias. TuhaT vuoTTa, yksi idea Tsaarit, kommunistit ja nyt Putin: Venäjän tavoitteena on aina ollut laajeneminen ja muiden määräily. Hän toimi lehden Moskovan-kirjeenvaihtajana 1984–1986 ja 1988–1991. Häneltä ilmestyy huhtikuussa kirja Myyttien ja utopioiden maa – Venäjän historiaa ja aatteita penkomassa (Warelia), jossa käydään läpi Venäjän historiaa 600-luvulta Putinin aikaan asti. Freelance-toimittajana Lehtonen kirjoitti KU:hun vielä 1996–2004 eli Putinin ensimmäisen presidenttikauden loppuun. Suurvaltajohtaja ei ollutkaan bluffannut esittämällä länsimaille vaatimuksia, jotka tiesi itsekin mahdottomiksi ja keskittämällä joukkoja Ukrainan rajoille
Kirkko oli alisteinen keisarille, mutta keisari alisteinen kirkon opille, mistä seurasi maallisen ja hengellisen vallan hyvin tiivis suhde. Tähän kokonaisuuteen pohjautuu Putinin hellimä myytti Krimin venäläisyydestä ja Krimistä Venäjän pyhänä maana. Venäjää valtiona ei silloin ollut olemassakaan, mutta sen alkukoti Kiovan Rus tai Kiovan Venäjä liittoutui Bysantin kanssa. Puolueesta tuli se, joka määräsi henkisestä elämästä. Lähetystehtävää noudattamassa Kun ottomaanit valtasivat Bysantin 1400-luvulla, vuonna 1147 perustettu Moskova jäi ainoaksi ortodoksisen uskonnon pääkaupungiksi. Kiovassa skandinaavit ja slaavilainen väestö sulautuivat toisiinsa ja muodostui valtio. Putin on palannut taas ortodoksiseen kirkkoon eli tsaarinvallan systeemiin. Skandinaaviset kauppiaat lähtivät nykyisen Venäjän alueen vesiteitä hyväksi käyttäen kohti etelää, Konstantinopolia, jossa Venäjän alueelta otettu ryöstösaalis vaihdettiin hopeaan. Kiovan Venäjän prinssi Vladimir otti kasteen Krimillä 19. Toimittaja Pekka Lehtonen kertoo, että kun Lenin nousi valtaan, kommunistinen puolue otti henkisestä elämästä määränneen ortodoksisen kirkon paikan.. Mutta me emme olekaan puhumassa Putinin sotaretkestä vaan hänen vaikuttimistaan ja Venäjän jatkuvuuksista. Lehtonen kertoo, että asetelma on säilynyt tuhat vuotta tsaareista kommunisteihin ja edelleen Putiniin. Bysantti eli ItäRooman valtakunta kesti 400-luvulta vuoteen 1453 osmanien valtaukseen saakka. – Neuvostoliitossa Lenin johti valtiota, mutta kun kirkko syrjäytettiin, puolue otti sen paikan. Hän otti vaimokseen Bysantin keisarin sisaren. Venäjä syntyi Kiovassa Lehtosen mukaan uusimman käänteen ymmärtämiseksi pitää aloittaa tapahtumista tuhat vuotta sitten. Venäjän kaksipäinen kotkakin periytyy Bysantista, jossa valtiovallan ja kirkon suhde oli läheinen. toukokuuta 989 ja liitti valtakunnan Bysantin ja ortodoksisen kirkon vaikutuspiiriin. – Tämän takia Venäjällä on koko ajan ollut laajentumisidea tärkeimpänä päämääränä. 2 7 Kun tätä haastattelua Tampereella tehdään, Venäjän hyökkäyksen alkamisesta on kulunut vain muutamia tunteja ja kaikki on epäselvää. Neuvostoaikana uskonnon tilalle tuli kommunistien maailmanvallankumous, jota Stalin edisti elämänsä loppuun asti, sanoo Lehtonen. Kiovan Venäjä oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta, jota voidaan historiallisesti pitää Venäjän, ValkoVenäjän ja Ukrainan edeltäjänä. Kiovan Venäjä syntyi kauppakeskukseksi pohjanmiesten, varjagien, ryöstöretkillä 800-luvulla. Ortodoksisen Venäjän pyhä tehtävä oli levittää uskoa kaikkeen maailmaan
Sen sijaan Venäjä vaati ennen helmikuussa aloittamaansa sotaa Eurooppaan uutta turvallisuusjärjestelmää, joka olisi antanut Putinille veto-oikeuden koko maanosan turvallisuuspolitiikkaan. Se ei kelpaa Putinille, koska Etyjissä kaikki ovat tasavertaisia. Lehtosen mukaan Venäjän johtajaa kaihertaa ennen kaikkea se, että Ukraina on ollut osa länttä. Venäjän yhteyden lisäksi sillä on historiaa Puola-Liettuan sekä Saksan keisarikunnan kanssa. Hänen katsannossaan sen pitäisi olla yksi valtio tai vähintään liittovaltio. Ikiaikaisesta asenteesta kertovat näiden kansojen toiset nimitykset: isovenäläiset, vähävenäläiset ja valkovenäläiset. Sen rajat ovat vaihdelleet. 2 8 Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto alisti komentoonsa koko Itä-Euroopan. Hyökkäystä edeltäneessä vihapuheessaan Putin oli erityisen ärtynyt siitä, että ukrainalaiset olivat alkaneet tuntea itsensä kansana, ja väitti, ettei mitään ukrainalaisia ole olemassakaan. Kaikilla Venäjän ottamilla askeleilla on ollut tämä pyrkimys. Ukrainan esimerkki pelotti Putinia Putin näkee Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan itäslaavilaisena keskuksena Euroopassa. Ukrainasta tulee huono esimerkki venäläisille, joille halutaan pitää kiinni bysanttilaisuuden, ortodoksisuuden ja kansallismielisyyden ideasta, Pekka Lehtonen sanoo. – Hänellä oli päämäärä, että Venäjän pitää päästä tasavertaiseen asemaan Euroopan suurvaltojen kanssa sillä tavalla, että Venäjällä on veto-oikeus turvallisuuskysymyksissä. Tätä ei ole käsitetty länsimaissa ainakaan kovin laajasti. Valko-Venäjä onkin alistunut Moskovan valtaan, mutta Ukrainan vuonna 2014 alkanutta länsisuuntausta Putin ei ole antanut maalle anteeksi. Kun hän ei saanut sitä edistymään, Putin lähti valloittamaan Ukrainaa. Sitten venäläiset kysyvät Moskovan hallitsijalta, miksei meilläkin voisi olla näin. – Putinia pelottaa, että Ukrainasta tulee elintasoltaan ja demokratialtaan paljon parempi maa kuin Venäjä. Lehtosen mukaan Putinilla on sama päämäärä kuin Stalinilla, mutta hän tajuaa, ettei pysty valloittamaan koko Eurooppaa. Putinhan on puhunut nimenomaan vaikutusvallan leviämisestä. Euroopassa on Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö eli Etyj, johon Venäjäkin kuuluu. Ei hän tietenkään yritä vallata LänsiEuroopan maita eikä muitakaan.. Suuret läntiset teollisuusmaat jäivät kuitenkin valtaamatta paitsi puolittain Saksa. – Laajentumishalu ja määräämishalu tulevat Bysantin ajalta, ja tämä on jatkunut koko ajan. Idea on ollut sama, ja käy Venäjän miten tahansa tässä sodassa, ei se siitä luovu
Silti se salli Putinin rymistelyn. Tämä voi olla väärä käsitys, mutta ei siellä mielenosoituksilla saada tällaista aikaan. Lehtosen mukaan selitys sille on yksinkertainen. Alun perin oli tarkoitus vallata ja pitää Suomi. Minulla on se käsitys, että ne ovat ainoa, joka voi Putinin erottaa. Niiden jälkeen olisi esitetty uusia vaatimuksia. Yksi käsittelee Venäjän historiaa, jota tässä haastattelussa on sivuttu. – Venäjän eliitiltä ei kysytä eikä sille anneta mitään mahdollisuuksia. Kontrasti Kiovassa sotatoimia johtavaan Volo dymyr Zelenskyiin oli valtava.. – Stalinin suunnitelmat todistavat minun mieles täni täysin selvästi, että neuvottelut Suomen kanssa rajamuutoksista olivat pelkkää bluffia. Venäjän ja Neuvostoliiton johtajista Lehtonen rinnastaa Putinin Staliniin: – Samanlainen röyhkeys ja välinpitämättömyys uhrien määrästä. 2 9 Krimin valtaus meni liian helposti Putinin toiminta on jo vuosien ajan ilman avointa sotaakin vahingoittanut Venäjää ja sen intressejä. Myytti suuresta isänmaallisesta sodasta Huhtikuussa ilmestyvässä kirjassaan Lehtosella on kolme teemaa. Hän luuli, että pelottelemalla länsimaat suostuvat ainakin jonkinlaisiin myönnytyksiin. Pakotteet ovat olleet voimassa vuoden 2014 Krimin valtauksesta asti, eikä Putinista ole ollut maan talouden uudistajaksi. n Sodan ensimmäisellä viikolla jul kaistut kuvat Vladimir Putinista viestivät eristäytyneestä ja pelokkaasta vanhenevasta miehestä. – Krimin valtaus meni liian helposti. Toinen utopiaa eli sosialismia ja kolmas myyttiä suuresta isänmaallisesta sodasta, jota Stalin Lehtosen mukaan halusi käyttää maailmanvallankumouksen edistämiseen. Raaka-aineet öljy ja kaasu ovat olleet sen talouden kivijalat. Toinen voimaryhmä on armeija. Putinin politiikasta kärsii tavallinen kansa, mutta talouspakotteiden vuoksi myös eliitti. Mitä ilmeisimmin Putin laski väärin. Täysin yhtenäisen pakotekannan ja Ukrainan saaman rahallisen ja aseellisen tuen täytyi tulla täytenä yllätyksenä. Sodan ensimmäisenä päivänä Putin vertautui Lehtosen silmissä Staliniin ja Hitleriin: pyritään päämäärään keinoja kaihtamatta. – Hän olisi antanut Saksan, Ranskan ja Englannin sotia keskenään ja toisensa väsyksiin, ja sitten puna-armeija olisi tullut paikallisten kommunistien avuksi. Poliittisesti Putin on kasvattanut epäluuloa Venäjää kohtaan, mikä sodan alettua käänsi Suomessa ja Ruotsissa yleisen mielipiteen Nato-jäsenyyden kannalle. Länsi ei uskonut, että sille seuraa jatkoa, Lehtonen selittää Putinin uhkapeliä. – Venäjällä hallitsee Putin turvallisuuspalvelu FSB:n kanssa. Hän ei usko, että mitkään myönnytykset olisivat riittäneet Putinille
3 Historiallisia käännöksiä Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai EU:n ja Saksan tekemään nopeita muutoksia ulkoja turvallisuuspolitiikan osalta. Päätöksiä kuvailtiin suureksi käännökseksi. Minskin sopimusten viitoittama polku on katkennut, ja tämä heijastuu myös Saksan ulkopoliittiseen ajatteluun. Saksan käänteeseen liittyy kaksi asiaa. Tässä kehityksessä entisen liittokanslerin Angela Merkelin (2005–2021) rooli oli keskeinen. Tämän lisäksi maa salli aseiden viennin sotaa käyvään maahan eli Ukrainaan. Toinen asia on sisäpoliittinen. Olivatko ne sellaisia, Eurooppa-tutkija Timo Miettinen. Teksti Jussi Virkkunen Kuva emma GrönqVist SakSan halliTuS ilmoitti Venäjän hyökkäyksen jälkeen, että maan puolustusbudjettia tullaan kasvattamaan merkittävästi. Ensimmäinen on se, että Saksa muiden Euroopan maiden tavoin on luopunut diplomaattisesta tiestä. KU kysyi Eurooppa-tutkija Timo Miettiseltä, kuinka merkittäviä liikkeitä EU:ssa ja sen jäsenmaissa on nähty. Tässä katsoisin etenkin viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikaista kehitystä, jolloin Saksalla on ollut merkittävä rooli diplomaattisten ratkaisujen löytämisessä Euroopan ja Vladimir Putinin välillä. Saksa on tekemässä merkittävän käänteen sekä puolustusmenojen kasvattamisen että vanhojen turvallisuuspoliit. Päätöksiä kuvailtiin monissa paikoissa historiallisiksi. Käännettä pitää peilata Saksan aiempaan politiikkaan
1478 Krimistä tulee osmanien vasallivaltio. Rahasto perustettiin erityisesti Lähiitää ja Afrikkaa koskevien operaatioiden vahvistamiseksi. Ukrainan nähdään taistelevan Euroopan tai eurooppalaisen turvallisuuden puolesta. 3 1 ” Italian Mario Draghi ymmärtää panokset.” tisten periaatteiden suhteen. Ukrainan historian käännekohdat Koonnut Arto Huovinen 1362 Liettua valtaa Kiovan mongoleilta, joiden hallussa se on ollut yli sata vuotta. EU:n puolustusulottuvuus lähti liikkeelle brexit-äänestyksen jälkeen hyvin nopealla aikataululla. Normaalisti hitaaksi syytetty EU käänsi suuntaa Venäjän hyökkäyksen myötä hyvin nopeasti. On nähty, että jos Putin ei kunnioita turvallisuusjärjestystä kohti länttä pyrkineen maan kohdalla, voi se toistua toisenkin maan kohdalla. Tämä on toinen merkittävä instituutiotason muutos EU:n toiminnassa. Tämä on ensimmäinen tilannekuvan tai narratiivin muutos. 1772 Ensimmäinen Puolan jako. Tässä konfliktissa oli uutta ja poikkeuksellista se, että rahastoa hyödynnettiin lähialueen konfliktissa, joka suoraan liittyy Euroopan turvallisuusjärjestykseen. 1667 Venäjän ja Puolan rauhassa suurin osa Dneprin länsipuolesta palaa Puolan alaisuuteen, itäpuoli jää Venäjälle. 1569 Puola ja Liettua personaaliunionista liittovaltioksi. Tässäkin erottelisin kaksi asiaa. Suurin osa Ukrainasta liitetään Liettuasta Puolaan. Toinen muutos on se, joka koskee instituutioiden toimintaa. Ensimmäinen on historiallinen tilannekuva, joka meillä on ollut sekä Valko-Venäjän että Ukrainan tilanteesta. Sitä oli tietysti valmisteltu pitkään, mutta aloitteet EU:n puolustusrahastosta ja pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä olivat aloitteita, jotka pääsivät kunnolla vauhtiin 2017. Tämä näkyy esimerkiksi suhtautumisessa asevientiin. Kyllä. Euroopassa näkemys oli pitkään se, että näiden maiden kohtalo on jollain tavalla irrallinen Euroopasta. Näkyykö tässä EU:n toiminnassa Britannian EU-eron jälkeinen kehitys unionissa. Ajatus oli, että mitä Valko-Venäjän vaaleissa tai Ukrainassa tapahtuukaan, se ei kosketa Eurooppaa suoraan. Yksi tämän kehityksen tuotteista oli Euroopan rauhanrahasto (EPF). Britannia äänesti eron puolesta vuonna 2016, ja lopullisesti maa erosi unionista tammikuussa 2020. Itä-Galitsia liitetään Itävaltaan.. Sitä voidaan käyttää Euroopan unionin operaatioiden sotilaallisen puolen rahoittamiseen. Tämä voidaan nähdä myös saman kehityskulun tuotteena. Nyt tämä tarina on hyvin lyhyellä aikavälillä vaihtunut. 988 Vladimir I Pyhä tekee (ortodoksisesta) kristinuskosta sata vuotta aiemmin perustetun Kiovan Rusin uskonnon. Talouspakotteet ovat olleet poikkeuk sellisen laajoja, niistä on ollut hyvin pitkälle menevä yhteisymmärrys. EU:sta on tullut talousunionin rinnalla aiempaa selkeämmin myös puolustusunioni. Rusvaltiosta on jatkumo sekä Venäjään että Ukrainaan, ei yksin Venäjään. 1648 Kasakat aloittavat kapinan Puolaa vastaan ja siirtyvät 1654 Venäjän alamaisuuteen autonomisina. 1349 Puola valtaa Galitsian eli nykyisen Ukrainan läntisimmän osan, jonka keskuspaikka on Lviv. Eri maat ovat kansallisen kykynsä mukaisesti toimittaneet aseita sekä ensimmäistä kertaa EUbudjetissa olevaa kapasiteettia on hyödynnetty vieraan valtion aseistamiseen
Se oli ainakin itselleni yllättävä kehitys kulku. EU on ta lousyhteisö, ja oli oletettavaa, että EU reagoi talous pakotteilla. Puola saa entisen Itävallan Galitsian ja osan aiemmin Venäjälle kuuluneesta Ukrainasta. Osin siksi energiasektori on ilmeisesti lähes täysin jätetty pakotteiden ulkopuolelle. Puhut tiin ”aivokuolleesta” Natosta. Tätä taustaa vasten Ranska on ajanut eurooppalaista puolustusulottu vuutta. Se liittyy siihen totunnaiseen työnjakoon, joka EU:lla on ollut kansallisvaltioiden välillä. Olemme aiemminkin puhuneet paljon Ranskan merkityksestä EU:lle. Italia on siinä mielessä erityistapaus, että Italian poliittisessa järjestelmässä Putinmyötäilijöitä on ollut keskimääräistä enemmän kuin muissa länti sen KeskiEuroopan maissa. 1873 Galitsia saa autonomian ItävaltaUnkarin kaksoismonarkiassa. 1793–1795 Toinen ja kolmas Puolan jako. Ukrainassa käydään kolme vuotta jatkuvaa sotaa, jossa on useita osapuolia. 3 2 Itselleni oli jonkinlainen yllätys, että rahas toa hyödynnettiin Ukrainan kohdalla. Saksan ja Italian energiariippu vuus Venäjästä on vielä Ranskaa korkeampi. Mutta sitten se, että EU itse lähti materiaa liavun antamisen tielle, laittoi totunnaisia rajan vetoja uusiksi. Kuten sanoit, Italia ja Saksa ovat hyvin riippuvaisia Venäjältä tulevasta energiasta. Mutta jos tätä konflik tia ei olisi tapahtunut, niitä instrumentte ja ei olisi välttämättä koskaan aktualisoitu – aina kaan tässä laajuudessa. Oli oletettavaa, että eri maat antavat materiaaliapua. Samoin on suhtauduttu epäil len ranskalaiseen ajatukseen strategisesta autono miasta. Esimerkiksi ajatukseen no pean toiminnan joukoista on EU:ssa suhtaudut tu aika epäillen. Siinä mielessä voi ajatella, että tämän kriisin myötä EU:lta odotetaan uudenlaista toimintakykyä näissä kysymyksissä. Kun mennään todella kovan turvallisuuden alueella, Ranskan rooli korostuu yksinkertaisesti suoritus kyvyn kautta. 1918 Ukraina julistautuu itsenäiseksi. Maa kuitenkin lopulta astui niin sanotusti riviin muiden jäsenmaiden kanssa. 1921 Puola solmii rauhan sekä NeuvostoVenäjän että NeuvostoUkrainan kanssa. Ranskan asema suhteessa Saksaan on siinä mie lessä erityinen, että Ranska on ydinasevaltio. Mutta Italiasta kuului aluksi viestejä, joiden mukaan maa suhtautuisi kovempiin pakotteisiin kielteisesti. Yllättikö sinut siis se, että päätös tehtiin EU-tasolla. Ajattelin, et tä aseapu rajoittuisi valtioiden kahdenväliseen apuun. Vielä viime vuosina Ranskan aloitteisiin on suhtauduttu aika epäilevästi, vaikka osa niistä on saanut tuulta alleen. 1932–1933 Holodomor eli Stalinin tarkoituksella aiheuttama nälänhätä surmaa miljoonia ukrainalaisia.. Samalla on todettava, että jos ajatellaan pakote kokonaisuutta, myös muiden maiden rooli on hy vin merkittävä. EU tosiaan lupasi nopeasti Ukrainalle kaikkiaan aseapua 500 miljoonan euron edestä. Toinen näkökohta on, että Ranska oli erityisesti Donald Trumpin presidenttikaudella (2017–2021) hyvin äänekäs Natoyhteistyön kriitikko. 1922 Neuvostoliitto perustetaan ja Ukrainasta tulee yksi neuvostotasavalloista. Uskon, että näihin ideoihin suhtaudutaan nyt aiempaa vakavammin. Totesit itse maaliskuun alkupuolella, että vanha totuus on, että EU kehittyy kriisien kautta. Mikä Ranskan rooli tässä EU:n muutoksessa on ollut. 1917 Ukraina autonomiseksi Venäjän väliaikaisen hallituksen alaisuudessa. Mutta eivätkö tällaiset virtaukset ole tavallaan olleet jo valmiina ja nyt sodan hetkellä oli oikea hetki ottaa ne käyttöön. Kyllä, asian voi nähdä näinkin. Ukrainan ja NeuvostoVenäjän sota alkaa. Dneprin länsipuoleinen Ukraina liitetään Venäjään. 1783 Katariina II Suuri valloittaa Krimin, ja se liitetään Venäjään
2014 Maidanin vallan ku mous. Vastineeksi taataan Ukrainan itsenäisyys ja rajat. Ukrainan historia NykykriisiN ytimessä on Vladimir Putinin väite, ettei Ukrainalla ole oi keutta valtiolliseen olemassaoloon, koska ukrainalaiset ja venäläiset ovat yksi kansa. Näyttää siltä, että Italia ei ole lähtenyt estämään kovimpia keinoja. Historiantutkija Johannes Remy kirjoitti tästä viime kesänä blogissaan: Putin ”näkee kansallisuuden objektii visesti määriteltävänä asiana. 1941–1944 Saksa hyökkää Neuvosto liittoon ja saa hallin taansa koko Ukrainan. 1991 Ukraina julistautuu itsenäi seksi 24.8. 1954 Nikita Hruštšov siirtää Krimin Venäjältä Ukrainalle. 2022 Venäjä hyökkää Ukrainaan. Kahden keskenään ristiriidassa olevan kansalli sen identiteetin kilpaillessa toinen on ob jektiivisesti oikea ja toinen väärä. Venäjä valtaa Krimin ja perustaa Donetskin ja Luhanskin ”kansan tasavallat”. Joulukuussa Venäjä, ValkoVenäjä ja Ukraina sopivat Neuvosto liiton lakkautta misesta. 1994 Ukraina, Venäjä, Britannia ja Yhdysvallat sopivat Budapestin muistiolla Ukrainan luopuvan ydinaseis taan. n 1939 Toinen maail mansota: Saksa ja Neuvostoliit to hyökkää vät Puolaan. 2004 Oranssi vallan kumous. ARTo HuoVinen ” EU:lta odotetaan uudenlaista toiminta kykyä.” Le h tik u va. 3 3 Jos pääministeri Mario Draghin tilalla olisi ollut hänen edeltäjiään, joilla suhteet Venäjään ovat olleet paljon läheisemmät, voisimme olla jossain määrin erilaisessa tilanteessa pakotepolitiikan suhteen. Lopulta Neuvosto liitto valtaa Ukrainan takaisin. Puolalle kuulunut Länsi Ukraina liitetään Ukrainaan. Draghin siteet länteen ovat sen verran kovat, ja hän ymmärtää panokset. Se on ongelma, johon Italia tulee varmasti kaipaamaan tulevaisuudessa apua Euroopalta. Tämä on 1800luvun kansallis romantiikan näkemys, jonka kansallisuuksien ja kansallisten identiteettien tutkimus on kauan sitten ylittänyt.” suositteleN Johannes Remyn kirjaa ”Ukrainan historia” (Gaudeamus 2015). Timo, kiitos paljon keskustelusta. Mutta kyllä Italian ongelma liittyy pitkällä tähtäimellä energiariippuvuuteen
”Ukraina ei ole kulttuurisesti erityisen tärkeä, eikä se ole maantieteellisesti tai etnisesti ainutlaa tuinen. Aluksi KeskiAasian entiset neuvostotasavallat tulisi yhdistää Venäjän kanssa talousliitoksi. Dugin julkaisi alkuvuodesta artikkelin venäläi sen identiteetin uudelleensyntymisestä ja vaati kir joituksessaan Venäjän joukkoja hyökkäämään Uk rainaan. Tilanne johtaa vääjäämättä romahdukseen, ja Ukrainan konflikti ratkaistaan sodassa, Dugin sa noi Radio Komsomolskaja Pravdan haastattelussa. Mutta itsenäisenä valtiona se muodostaa erittäin suuren vaaran koko Euraasialle”, Dugin to tesi jo vuonna 1997 kirjassaan Geopolitiikan perusteet: Venäjän geopoliittinen tulevaisuus. – Nato ei tule suostumaan Putinin koviin ehtoi hin. Eur aasian talousunioni perustettiinkin Putinin aloit teesta vuonna 2015. He haluavat es tää Venäjän kehityksen, presidentti Putin muotoili saman ydinajatuksen pitkässä tvpuheessaan juuri ennen Ukrainan sodan käynnistymistä. aleksanDr Duginin teos on suorastaan kylmäävä ja kyyninen ohjekirja Venäjän johtaman fasistisen Euraasian valtakunnan luomiseksi vastapainoksi Yhdysvaltojen hegemonialle. Selityksiä sodan syttymiselle löytyy Venäjän sotakoulujen geopolitiikan oppikirjasta. Puhtaasti geopoliittisesti katsottuna Ukrainan pysyminen Naton ulkopuolella on aivan keskeis tä Venäjän turvallisuudelle ja maan strategisille intres seille. Teksti Peik Johansson Venäjän hyökkäys Ukrainaan noudattaa pitkälti professori Aleksandr Duginin ennusteita. – Heillä on vain yksi päämäärä. Tämä tiedetään varsin hyvin myös Yhdysvalto jen puolustushallinnossa ja länsimaiden ulkopoliit tisissa instituuteissa. Aleksandr Duginin teos on suorastaan kylmäävä ja kyyninen ohjekirja Venäjän suurvaltamahdin palauttamiseksi. pintaa syvemmältä. Duginin geopolitiikkakirja on 600sivuinen järkä le, joka kuuluu Venäjän sotakoulujen opintovaati muksiin. 3 4 Miksi Putin hyökkäsi ukrainaan. Hän on Putinin hallinnon geopoliittinen neuvonantaja ja Venäjällä tv:stä tuttu poliittinen kommentaattori. Kun Ve näjä pysyy heikkona, Yhdysvallat voi hallita maail maa ja pakottaa muut maat oman poliittisen käsi tyksensä ja talousmallinsa alaisuuteen. Samaan aikaan kun presidentti Vladimir Putin vielä va kuutti, etteivät Ukrainan rajalle keskitetyt joukot tule hyökkäämään rajan yli, niin Dugin kertoi, mi tä oikeasti olisi tulossa. Aleksandr Dugin on kiihkonationalistinen en tinen Moskovan valtionyliopiston sosiologian pro fessori. Kirjan keskeisenä teesinä on, että Yhdys vallat haluaa kutistaa ja lannistaa Venäjän. Venäjä on myös halukas ottamaan ris kejä ja uhraamaan ihmishenkiä estääkseen Ukrai nan siirtymisen vastapuolen leiriin. Duginin visiossa Ukrainan koko itäpuo li tulisi liittää Donetskin ja Luhanskin kansantasa valtoihin ja näin syntyvä uusi valtio tulisi muodos tamaan itäslaavilaisen valtioliiton yhdessä Venä jän ja ValkoVenäjän kanssa
Putinia on kuvattu mediassa ainoana johtajana, joka kykenee puolustamaan Venäjää ja sen perinteisiä arvoja lännen rappiolta. Venäjän lähialueilla tällä vuosituhannella tehdyt sotaoperaatiot löytyvät kaikki Duginin oppikirjasta: Tšetšenia, Abhasia, Etelä-Ossetia, Krimin miehitys, Itä-Ukraina sekä helmikuussa vaivihkaa tapahtunut Valko-Venäjän miehitys. Miksi Putinin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan juuri nyt. helmikuuta. Kun Putin valmistautui sotaan, hänen kannatuksensa kohosi 71 prosenttiin. Euroopan maista ainoastaan Iso-Britannia saa jäädä eristyksiin yhdessä merentakaisen sotilaallisen isoveljensä kanssa. Le h tik u va /a Le x ey N ik o Ls k y. Venäjän asevoimilla on myös tuoreita kokemuksia sodankäynnistä Syyriassa. Putinin yksinPuheluita on pidetty ulkomailla lähinnä päättöminä horinoina, mutta venäläisille tv-katsojille asiayhteydet ovat tuttuja. Kyse on viime vuosisadalla eläneen venäläisen historiantutkijan Lev Gumiljovin kehittämästä käsitteestä. – Kuten luonnossa myös yhteiskunnilla on kasvun, kukoistuksen ja kuihtumisen vaiheet. n Vladimir Putin saapumassa Venäjän teollisuusjohtajien kanssa pidettyyn kokoukseen Ukrainan sodan alkamisen päivänä 24. Venäjä ei ole vielä saavuttanut huippuaan, Putin selitti maan valtamedian päätoimittajille. Putin itse totesi vuosi sitten uskovansa kansakuntien intohimoisuuden teoriaan, passionarnost venäjäksi. Kirjassaan Dugin jakaa Euroopan maat Venäjän ja Saksan etupiireihin. Venäjään kohdistuvista sanktioista tulisivat kärsimään eniten länteen nojallaan olleet oligarkit, joiden sisäpoliittinen merkitys ja uhka Putinin vallalle siten heikkenee. Kannatusluvut varmasti muuttuvat, mikäli sota pitkittyy, mutta pitää myös muistaa, että Venäjän mediassa ei näytetä uutiskuvia sodan tuhoista ja ukrainalaisten hädästä. Yhdysvallat on Joe Bidenin valtakaudella heikko, eivätkä Euroopan maiden liberaalit hallitukset olisi valmiita puuttumaan tilanteeseen sotilaallisesti ilman Yhdysvaltojen tukea. Lisäksi korona alkaa olla ohi ja kevät on tulossa. 3 5 Samaan aikaan Länsi-Euroopan maat ja etenkin Saksa piti saada riippuvaisiksi Venäjän maakaasuvaroista. Putin on Venäjällä myös suositumpi kuin pitkään aikaan. Duginin strategiaan kuului myös tukea länsimaiden äärioikeistoliikkeitä ja pyrkiä psykologisten operaatioiden avulla vaikuttamaan Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen. Viime kädessä tavoitteena on koko Euroopan suomettaminen. Riippumattomana pidetyn Levada-keskuksen mielipidemittauksessa puolet vastaajista piti Yhdysvaltoja ja Natoa syypäänä Ukrainan kriisiin. Eri arvioiden mukaan ajankohta hyökkäykselle oli nyt otollinen. Uutiskanavat ovat Putinin hallussa, ja niissä on jo pitkään kutsuttu Ukrainan johtajia juntaksi ja uusnatseiksi, jotka ovat syyllistyneet tuhansien venäjän kielisten kansanmurhaan Itä-Ukrainassa
Espanjalaisen Repsolin säiliöalus oli tuolloin purkamassa lastiaan Perun rannikolla, jolloin onnettomuus tapahtui ja raakaöljyä vuoti veteen 10 000 barrelia. Öljyä ehti vuotaa rannikolle pitkän aikaa. Hän oli järjestänyt Repsol-yhtiön pääkonttorin eteen mielenosoituksen, jossa muistutettiin globaalista yritysvastuusta. Ympäristötuho aiheutti keskustelua ylikansallisten yhtiöiden vastuusta. Suurin osa niistä tapahtuu Amazonin alueella. Eurooppalaiset hallitukset antavat ympäristötuhojen jatkua vuodesta toiseen, perulainen Akemi Noriega kertoi KU:lle Madridissa. Hänen käyttämänsä kolonialismikriittinen käsite tarkoit. Vuoto on tappanut kaloja ja lintuja sekä jättänyt kalastajat vaille toimeentuloa. Perun oikeusistuimissa on meneillään 32 valitusta Repsolin aiheuttamien öljyvuotojen vuoksi, Noriega sanoo. Tulevaisuudessa valtiot ja yhtiöt voidaan haastaa luonnon joukkotuhonnasta oikeuteen. Ekstraktivismi jatkuu Moni kansantalous Latinalaisessa Amerikassa pohjautuu ekstraktivismiin, Noriega sanoo. Niiden mukaan yhtiö ei ollut varautunut vahinkoihin kunnollisella suunnitelmalla eikä reagoinut heti, kun tieto tuli sen Madridin-pääkonttoriin. – Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Noriega on kotoisin Perusta, jonka rannikolla tapahtui tammikuussa ympäristökatastrofi. Tongan tulivuori purkautui Tyynellämerellä, mikä aiheutti tsunamin 10 000 kilometrin päässä EteläYmpäristötuho Perussa toi ilmi kansainvälisten yritysten aiheuttamat ongelmat. Öljyvuoto aiheutti pahimman ekokatastrofin vuosikymmeniin, paikalliset mediat kertovat. 3 6 Maapallo oikeushenkilöksi. Nyt Perun hallitus ja ympäristöjärjestöt syyttävät Repsolia vakavista laiminlyönneistä. –?EurooppalainEn hyvinvointivaltio ja kansalaisten etuoikeudet jatkuvat vuodesta toiseen, koska suuryhtiöt hyötyvät Latinalaisen Amerikan luonnonvaroista. Teksti kukka-Maria ahokas Kuvat all over press Amerikassa
3 7 Maapallo oikeushenkilöksi. Perun rannikolla kuolleena makaavat öljyn tahrimat linnut symboloivat ympäristökatastrofia.
Tällä hetkellä vain 12 maailman maata on säätänyt vastaavaa kansallisessa lainsäädännössään. Ecocide tarkoittaa ympäristön laajamittaista tuhoamista, joka halutaan nyt ensimmäistä kertaa kriminalisoida kansainvälisessä laissa. Siitä huolimatta Perun kaltaiset maat haluavat ulkomaisia investointeja. Mikäli tuotantolaitokset aiheuttavat mittavia metaanipäästöjä tietoisesti, kansainvälinen oikeus voisi tulla peliin mukaan. Uusi laki ei kuitenkaan kohtuuttomasti vaikeuttaisi yritystoimintaa. Luonnon tuhoaminen laittomaksi – Luonnon tuhoaminen ei ole tällä hetkellä rikos kansainvälisessä oikeudessa samaan tapaan kuin rikokset ihmisyyttä vastaan, suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä kertoo. Hän viittaa kansainvälisiä suursijoittajia ja yrityksiä edustavaan International Corporate Governance -järjestöön, joka kannattaa lain voimaantuloa, koska se tasoittaisi yritysten välistä kilpailua. ei?heiluta?. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan silti vain harvat valtiot ovat keskittyneet sen rajoittamiseen. Vuoden alussa tapahtunut Perun öljytuho ei juuri heiluttanut Repsolin osakekurssia. Hän on Ekosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka on edistänyt ecocide-lakialoitetta muun muassa Glasgow’n ilmastokokouksessa ja YK:n ympäristöohjelma UNEP:ssa. osakekursseja.”. Suuri osa voitoista kerätään maan rajojen ulkopuolella, mutta haitat kuten ympäristötuhot jäävät paikallisen väestön ongelmaksi. Se hillitsisi ympäristörikoksia ja pakottaisi varautumaan esimerkiksi öljyonnettomuuksiin, Pyhälä sanoo. Kansainvälistä lakia ei kuitenkaan ole olemassa, mutta asiaan on tulossa muutos, mikäli kansainvälinen lakialoite toteutuu. – Nämä pelot ovat turhia, Pyhälä sanoo. Yhtiöiden johtajat voisivat myös perustella osakkeenomistajille, miksi sademetsien hakkaaminen ei kannata ja öljyvahinkoihin täytyy varautua ennalta. – Lain tarkoitus on olla ennaltaehkäisevä. Päästölähteet tunnetaan kuitenkin tarkasti, sillä nykyteknologialla niiden sijainti voidaan määrittää ”lähes metrin tarkkuudella”, Pyhälä sanoo. Kehittyvien talouksien on vaikeaa pyristellä niistä irti. Ympäristöasioita laiminlyövät yritykset eivät saisi enää vakuutuksia, rahoitusta ja toimilupia. Pyhälän mukaan niiden politiikka on jo muuttumassa uutta lakia odotellessa. Metaani on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista, joka lämmittää ilmakehää kymmeniä kertoja voimakkaammin kuin hiilidioksidi, kun ilmiötä tarkastellaan parinkymmenen vuoden aikavälillä. Lajikato ja ympäristön laajamittainen tuhoutuminen on levinnyt niin laajalle, että maailman päättäjät ovat havahtuneet asiaan. Lisäksi kansainvälisen rikostuomioistuimen päätös on lopullinen. Esimerkiksi Ecuadorin perustuslaissa luonto on oikeussubjekti, jolla on oikeus ”toteuttaa luonnollisia prosessejaan kuten evoluutiota”. – Tälläkin hetkellä on olemassa teknologiaa, jolla voidaan kerätä metaania talteen, mutta motivaatiota sen laajamittaiseen kehittämiseen ei ole. Tällä hetkellä päästöjä ei monessa maassa estä mikään. Pyhälä ottaa esimerkiksi metaanipäästöt. ”?Ympäristötuho?. Noriega sanoo, että se juontaa juurensa kolonialismin aikaisiin riippuvuussuhteisiin. Perussa syytteeseen asetetut poliitikot ja yritysjohtajat ovat paenneet ulkomaille ja jääneet rankaisematta. Olisiko lailla vaikutusta ilmastohätätilaan. Tämäkin lisäisi lain pelotevaikutusta. – Nykyisin rikosoikeudellinen rangaistus ei voi kohdistua tiettyyn henkilöön, mutta jatkossa hänelle tulisi henkilökohtainen vastuu aiheuttamistaan ympäristötuhoista. – Voidaan päästä siihen, että enää ei rahoiteta sademetsien tuhoamista. Luonnontuhonta halutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman peruskirjaan, jossa säädetään muun muassa kansanmurhasta ja rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Ympäristöjuristi Polly Higginsin aloittama Ecocide Law -kampanja etenee maailmalla parhaillaan. Vakuutusyhtiöiden valta Vakuutusyhtiöillä on paljon valtaa liike-elämässä. Mutta onko aloite realismia. Siitä ei voi valittaa minnekään. Mikäli lakialoite toteutuisi, jatkossa yhtiöt ja valtiot ja niiden johtohenkilöt voisivat joutua Haagin kansainväliseen rikostuomioistuimeen vastaamaan laajamittaisen ympäristötuhon aiheuttamisesta. 3 8 taa järjestelmää, jossa globaalin etelän valtiot tuottavat alkutuotannon raaka-aineita kuten öljyä ja kaivannaistuotteita, jotka menevät pääosin vientiin. Korruptoituneissa maissa lakien täytäntöönpano on usein heikkoa ja rikokset jäävät vaille sanktioita. – Koska kyseessä on kansainvälinen lainsäädäntö, syytteeseen asetettu henkilö voitaisiin ottaa kiinni missä tahansa maassa ja saattaa tuomioistuimen kuultavaksi, Pyhälä sanoo
Hakkuiden vaikutukset tuntuvat siis aina Suomessa asti. Se vaikuttaa myös jäätiköihin ja merivirtoihin kuten Golf-virtaan. Euroopan parlamentti on hyväksynyt uutta lakiesitystä tukevia lausuntoja. 3 9 Perulaiset mielenosoittajat kokoontuivat öljy-yhtiön pääkonttorin eteen. n. – Öljyvuodot ja sademetsien kaataminen vaarantavat Amazonin alueella asuvat yhteisöt ja ympäristön. Amazonin tiedepaneelin viimevuotisen raportin mukaan merkittävä osa Amazonista uhkaa muuttua hiilinielusta päästöjen lähteeksi, jos metsäkato jatkuu. He joutuvat elämään näiden ongelmien kanssa joka päivä. – Sademetsät ylläpitävät maailman vedenkiertoa ja sitovat haihduttamalla valtavasti lämpöenergiaa. Lisäksi sillä on vaikutusvaltaisia tukijoita kuten paavi Franciscus ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä presidentti Tarja Halonen. Amazonilla vaarassa ovat myös alueen monimuotoinen luonto, makean veden varannot ja miljoonien ihmisten elinkeinot. Ne yritykset, jotka haluavat lyhytaikaista taloudellista voittoa tuhoamalla luontoa, eivät voisi jatkaa toimintaansa, koska kilpailijat voivat ilmiantaa ne. Kansalaisaktivisti Akemi Noriega muistuttaa paikallisyhteisöjen, etenkin alkuperäiskansojen kohtaamista vaikeuksista. Muun muassa Belgian, Ruotsin ja Espanjan parlamentit käsittelevät aloitetta parhaillaan. Sen vuoksi myös eurooppalaiset päättäjät ovat kiinnostuneet hakkuiden kontrolloimisesta. Raportin mukaan Amazonin metsistä on hävinnyt tai pirstoutunut yli 30 prosenttia. Asialla on kiire, sillä Amazonin tuho etenee kiivaasti. Amazonian hakkuut kiihtyvät Pyhälän mukaan kaikkein kriittisintä olisi lopettaa sademetsien hakkaaminen. Hänen mukaansa Amazonin sademetsä on tärkeä alue, mutta ilmaisu ”maapallon keuhkot” on hiukan harhaanjohtava ilmaisu. Amazonin sademetsä esimerkiksi kerää valtamerien kosteutta ja levittää sitä viljelysmaille aina Yhdysvaltain keskilänteen saakka
Analyysi, mikä vasemmistolta on nyt hukassa, on sama mistä vasemmistoliike on kasvanut. Sorron vastustamista ja purkamista ei voida lopettaa, koska se ei ole suosittua. Pidän myös itse vasemmistoliittoa sosiaalidemokraattisena puolueena. Silti, politiikkaa ei voi tehdä ilman ismejä, vaikka muuta yritetäänkin usein väittää. Päinvastoin, sitä on jatkettava niin pitkään kunnes sortoa ei enää ole. Maailma on kuin Titanic, törmäyskurssilla kohti jäävuorta. En itsekään väitä, että ismejä tarvitsee jatkuvasti julistaa suureen ääneen. Kompromisseja vai oma sosialistinen vaihtoehto. Sosiaalidemokraattinen talousanalyysi Vasemmistoliiton 1. Sen nimi on sosialismi. Tavoitteiden ja strategioiden tarkastelu historiallisessa kontekstissa on tärkeää. Meidän on tavoiteltava aitoa työpaikkademokratiaa, jossa työntekijöillä on aidosti merkittävä edustus firmojen hallituksissa pelkkien näennäisdemokraattisten kiintiöpaikkojen sijaan. Artikkelissa itsessäkin todetaan, että ”radikaalivasemmiston” talouspolitiikka on pitkälti irtiottoa uusliberalismista. Ilman sosialistista analyysia vasemmisto ei voi tuoda esiin uskottavaa vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle, joka uhkaa tuhota niin ihmiset kuin ympäristönkin. Kaikki sarjassa esitetyt päämäärät eivät kuitenkaan ole se suunta, johon vasemmiston tulisi mennä, väittää vasemmistonuorten puheenjohtaja vastineessaan. Sillä varmistetaan, että politiikkaa piilotetaan ”epäideologisten” teknokraattisten toimien taakse. Mielestäni vasemmistolta ja koko maailmalta voi ja täytyy vaatia enemmän. Vasemmiston tulee näiden lisäksi aktiivisesti ajaa muun muassa jyrkempää progressiivista verotusta, jo yksityistettyjen instituutioiden ja maiden lunastusta takaisin demokraattiseen omistukseen esimerkiksi valtiolle tai kunnille. Kaikki muu on Titanicin kanvastalause. Artikkelissa luetellut toimet ovat kuitenkin liian kunnianhimottomia tämän toteuttamiseksi: luonnollisten monopolien ja esimerkiksi terveydenhuollon pitäminen julkisessa omistuksessa on vähimmäisvaatimus, ei päämäärä. Ismejä tahdotaan välttää julkisessa keskustelussa. Se johtuu siitä, että kumpikin haastaa vallitsevat vallan ja sorron rakenteet ja pyrkii aktiivisesti purkamaan niitä. Vastustus, mitä feminismi – puhumattakaan sosialismista – kohtaa, ei pohjimmiltaan johdu siitä, että ne ovat ”ismejä”. Samalla esimerkiksi feminismi on onnistunut lyömään itsensä kattavasti läpi – ei toki ilman vastustusta. Samalla kumpikin haastateltu näkee sosiaalidemokraattisen ja vasemmistolaisen talouspolitiikan melko yhteneväisenä. Artikkelissa peräänkuulutettiin tärkeää vaatimusta: talous on demokratisoitava. Mutta rohkeampikaan sosiaalidemokratia ei ole riittävää. Meidän on ajettava talousjärjestelmää, joka ei enää perustu yksityiselle omistukselle ja jatkuvalle voitontavoittelulle. varapuheenjohtaja Jussi Saramo toteaa juttusarjan neljännessä, talouspolitiikkaa käsittelevässä osiossa, että ”Vasemmisto kannattaa rajattua ja säädeltyä markkinataloutta”. Teksti pinja vuorinen Syksyllä KU:ssa julkaistiin ”Minne menet, vasemmisto?” -juttusarja. En sano tätä haukkuakseni puoluetta: sosiaalidemokratia ymmärrettynä siten kuin aate on alun perin syntynyt on paljon lähempänä tasaarvoista ja demokraattista maailmaa kuin mitä mikään muu puolue tänä päivänä tarjoaa. 4 NostetaaN heti alkuun kissa pöydälle: juttusarjan – ja laajemmin puoluevasemmiston – suurin vaje on kokonaisvaltaisen yhteiskunnallisen analyysin puute. Kurssin ovat asettaneet maailman suurimmat ja vauraimmat saastuttajat
Ei ole olemassa hopealuotia, jolla vasemmiston kohtaamat haasteet korjataan. Ei vastakkainasettelua koulutetun ja duunarin, kaupunkilaisen ja maalaisen välillä, vaan vastakkainasettelu työn ja pääoman, kaikista rikkaimpien ja meidän kaikkien muiden, väestön enemmistön välillä. Europarlamentaarikko Silvia Modigin haastattelu heijastelee samoja ongelmia, mitä vasemmiston EU-suhde yleensäkin: EU:ta kritisoidaan, mutta kritiikki ei vakuuta kuulijaa eikä esitä muutoksia nykytilaan. Niin kauan kun vasemmiston analyysi eroaa vain olemalla aavistuksen näitä kriittisempi, se ei tule saamaan sellaisia kansanjoukkoja taakseen, jonka oikea muutos EU:ssa vaatisi. Vaihtoehtoja kuitenkin on: ei vain kapitalismin kritiikkiä, vaan työtä kapitalismista kohti demokraattista taloutta. Ei ole yhtään poliittista koalitiota, joka ei suhtautuisi Euroopan unioniin tai yhteisvaluuttaan lainkaan kriittisesti. Olisi korkea aika miettiä, miten päästä tästä mitäänsanomattoman kritiikin kuoresta pois. Kyse ei ole mistään pienemmästä kuin ihmiskunnan kohtalosta. On silti sääli, että artikkelien keskiössä on ongelmien toteaminen tarjottujen ratkaisuehdotusten sijaan. Epäselväksi kuitenkin jää, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Vasemmistolla on kummastakin näistä perspektiiveistä parempi analyysi, koska se osaa yhdistää ilmaston ja taloudellisen eriarvoisuuden kysymykset, mutta se ei riitä. Sen sijaan Eurooppa on onnistunut tylsistyttämään vasemmiston kritiikin ja rajaamaan sen mahdollisuutta tehdä politiikkaa. Tästä vihjeiden saamiseksi voi kääntää katseensa ulkomaille: esimerkiksi Iso-Britannian työväenpuolueen entinen johtaja Jeremy Corbyn otti työläisten ja pienituloisten aseman vahvasti politiikkansa keskiöön, ilman että antoi sen heikentää ilmastotai tasa-arvopoliittisia vaatimuksia. Nyt vaikuttaa, että moni ajattelee näiden asioiden kilpailevan tavoitteina toistensa kanssa, vaikka todellisuudessa eri sorron rakenteiden murtamisella parannamme kaikkien asemaa. Väitän, että keskeinen syy onnistumiseen oli se, että Corbynin työväenpuolue keskittyi toiseen, tärkeämpään vastakkainasetteluun: työn ja pääoman ristiriitaan. Vasemmiston on siis tehtävä suunnitelma eurosta eroamiseksi ja vasemmistolaisen vaihtoehdon esittämiseksi talouskuriin sekä rikkaiden rikastumiseen pohjaavalle yhteisvaluutalle Kansainvälistä yhteistyötä ei tule lopettaa, sillä kohtaamamme kriisit ovat myös kansainvälisiä. 4 1 situolien siirtelyä, kun aikamme tällä planeetalla on käymässä umpeen. Kuulisin mielelläni lisää siitä, kuinka työelämän, yhdenvertaisuuden ja ympäristön kysymykset voitaisiin tuoda yhteen ilman että ne ovat pois toisistaan, sillä uskon tähän näkökulmia niin haastatelluilta kuin laajemmin vasemmistossa toimivilta löytyvän. Pohjimmiltaan EU on kapitalistinen projekti, eikä sen luonne ole muuttunut vuosikymmenien myötä – päinvastoin. Ilmastokatastrofin kärjistyessä tämä kysymys ei voisi olla ajankohtaisempi. Ironisesti, itsekin vastineen kirjoittamalla saatan vahvistaa tarinaa itseään jatkuvasti kritisoivasta vasemmistosta. Mutta uskallan väittää, että nykyisellään vasemmisto ei ole ”löytänyt Eurooppaa”, kuten artikkelin otsikko väittää. Väitän silti, että pärjäisimme paremmin, jos keskittyisimme alituisen kritiikin sijaan myös vaihtoehtojen kehittämiseen – niin ulkoisessa kuin sisäisessä keskustelussamme. Rosa Luxemburg kuvasi hyvin vaihtoehtoja todetessaan, että valittavana on sosialismi tai barbaria. Pidemmällä aikavälillä silti jommankumman tai molempien näistä vaatimuksista tulisi olla vasemmiston tavoite. Artikkelissa nostetaan esiin ”rakentava eurokritiikki”. Tulevaisuuteen katsovalta juttusarjalta toivoisi myös visioita tulevaisuuteen. Missä vaihtoehdot Niin työläisten asiaa kuin kaupunki-maaseutu-jakoa käsittelevissä artikkeleissa puhutaan puolueen sisäisistä jaoista: kaupunki vastaan maaseutu, koulutetut vastaan duunarit. On totta, että vasemmiston kannattajakunta on jossain määrin jakautunut, eikä sitä ole tarpeen lakaista maton alle. Euroopassa vasemmisto ei kykene erottautumaan – sosiaalidemokraatit vetävät mukaansa perinteisesti vasemmistoa äänestäneet, ja vihreät korostuvat ilmastotoimillaan. n ” Maailma on kuin Titanic, törmäyskurssilla kohti jäävuorta.”. Eli: minne menet, vasemmisto. Ei vain EU:n ja euron kritiikkiä, vaan niistä luopumista ja niille vasemmistolaisten vaihtoehtojen esittämistä, mikäli näiden instituutioiden rakenteet eivät mahdollista tavoitteitamme. Toinen artikkeli sarjassa käsitteli vasemmiston EUpolitiikkaa. Kysyn siis itsekin: valitseeko vasemmisto sosialistisen tulevaisuuden vai kapitalistisen romahduksen. Riittääkö keskitie EU-politiikassa. Ero eurosta tai koko unionista vailla suunnitelmaa ei ole järkevä poliittinen vaihtoehto
Hän nauttii erityisesti saariston talvesta. Hän muutti ulko saaristoon Nötön saareen kylä kauppiaaksi. 4 2 Saari joSta tuli koti Vuosi sitten Lotta Laaksonen teki ison päätöksen. Teksti tuula kärki Kuvat antti Yrjönen
Vuokralle ei ole tarjolla mökin mökkiä. 4 3 Saari joSta tuli koti KaiKen taKana on luonto. Kuin kotiin tulisi Laaksonen oli aina Nötössä käydessään tuntenut tulleensa kotiin, vaikka hänellä ei aiemmin ollut muuta yhteyttä saareen kuin ystäväperhe, joka yhä asuu siellä osan vuodesta. – Itämeri on minulle nyt koti, Laaksonen sanoo. Laaksonen on pitänyt kyläkauppaa kohta vuoden Nötön saarella Paraisten ulkosaaristossa. Se riittää pitämään minut täällä. Hän kulkee metsissä, liikkuu kajakilla, hoitaa kahta hevostaan. 400 hehtaarin kokoinen Nötö on paikka, johon ulkopuoliset eivät pääse helposti. Lotta Laaksonen on ollut luontoihminen ja luonnonsuojelija pirpanasta asti. Talot siirtyvät eteenpäin perhepiirissä. Nyt hän asuu Itämerellä kaukana mantereesta. Täällä voi esimerkiksi nähdä yhtenä päivänä 50 joutsenta. – Luonto on täällä mielettömän monimuotoista. Ympärivuotisia asukkaita on nyt kahdeksan Laaksosen muutettua sinne nuorimmaisensa kanssa, kesäasukkaita jokunen sata.
Ja lehmä ja koira.” Yhteysalus Baldur käy Nötössä viitenä päivänä viikossa.. Enkä toisaalta ole aivan yksin, koska nuorin lapseni on puolet viikosta täällä, hän sanoo. – Sanoin hänelle, että vaikea tänne on tulla kauppiaaksi, kun ei täältä saa asuntoa, Laaksonen kertoo. Koko kesänä ei ollut päivääkään, etteikö joku olisi tullut sanomaan, kuinka mahtavaa on, että Nötössä on uusi kauppias. – Olen viettänyt lapsiperhe-elämää 25 vuotta. Mutta ei se ole totta. Se naulasi päätökseni, Laaksonen kertoo. Kävi ilmi, että kaupan yläkerrassa on asunto kauppiasta varten. – Nyt saan viettää ihanaa erakkoelämää. Minulla ei ollut kokemusta yksin olemisesta. – Minähän rakastan olla yksin! Tämä on mahtavaa. 4 4 Kun edellinen kauppias jätti saaren, ystävä valitteli sitä, että viimeisetkin palvelut lähtevät ja ulkosaaristo tyhjenee. – Tuli sellainen olo, että olen löytänyt paikkani, Laaksonen sanoo. Laaksosta mietitytti, jaksaako hän olla yksin hiljaisessa saaressa. Ajatus jäi askarruttamaan Laaksosta. – Jotkut sanovat, että saaristolaiset ovat sisäänpäinlämpiäviä. Hän teki alustavan päätöksen Nötöön muuttamisesta nopeasti. Talvella kukaan ei kiittele. Alkaisiko taas kerran yrittäjäksi. Ja hiljaista. Ikinä en ole missään ollut niin tervetullut kuin täällä. Kyläkauppatukea Laaksonen asuu kaupan yläkerrassa 12-vuotiaan nuorimmaisensa kanssa. Se oli helmikuun loppua. Vaikka on kesässäkin hyvät puolensa. On vain utuista tai pimeää. Pian sen jälkeen Laaksonen joutui koronakaranteeniin ja vietti kaksi viikkoa yksin. – Kun koko ikänsä Nötössä asunut Janne kuuli, että voisin olla uusi kauppias, hän ilahtui, että jävla fint! Paras uutinen vuosiin! Se tuntui tosi hyvältä. Kävi ilmi, että yksin on hyvä olla. Tämä käy koulua Korp” Jäljelle jää vain ihminen
– Mutta en ole täällä rahan takia. – Ehkä pidän kesäkauppaa sen jälkeen, Laakso nen pohtii. Talvella on hiljaista. – Mutta jos me valtiontaloudellisesti toteamme, että ongelmille pitää löytyä ratkaisut, kyllä niihin aika nopeasti pystytään kehittämään tarvittava Lotta Laaksonen tutustui yksinäisyyteen ja huomasi pitävänsä siitä.. – Nyt kuitenkin tuntuu, että haluaisin olla täällä. Raha on tiukassa talviaikaan. Saa ren bensaasema houkuttelee veneilijät asiakkaiksi Laaksosellekin. Silloin Laaksonen tekee muitakin töitä: vetää verkkokursseja, tekee käsi töitä, kirjoittaa, opiskelee permakulttuuridiplomia varten. Laaksonen on saanut kahdeksi vuodeksi Ruoka viraston kyläkauppatuen. Kaupan sesonki on kesällä ja erityisesti heinä kuussa. Tuolloin tehdään töitä yötä myöten. – Sillä on suuri merkitys, mitä mereen laske taan. Silti Nötön seudullakin näkyy merkkejä ilmastonmuu toksen vaikutuksista. Laaksonen toteaa usein ympäristönsuojelusta ja ilmastonsuojelusta puhuttaessa vedottavan sii hen, että tilanteen korjaaminen on hurjan vaikeaa. hän pohtii. – Rehevöityminen, saasteet, lajikato, hän luet telee. Se riittää mi nulle. Se edellyttää, että hän pitää kauppaa auki ympäri vuoden. – Kaikki olivat viime vuonna auttamassa, kun tyhjensimme ja remontoimme kauppaa, Laakso nen kertoo. Vesi on puhtaampaa. – Tai olisiko mahdollista käyttää sinilevää lan noitteena. Kolme vanhempaa lasta elävät jo omillaan. Hän ei tiedä, jatkaako kauppaa ympäri vuo den, kun kyläkauppatuki loppuu. – On melko tyypillistä, että tällaisessa peri fe riassa tulot koostuvat monista virroista. Se saattaa edellyttää muuttamista pois Nötöstä talven ajaksi. Saaris tossa on paljon moniosaajia, Laaksonen sanoo. Pian sen jälkeen Laaksosen nuorimmainen pääsee peruskoulusta ja täytyy päättää, missä hän jatkaa koulua. Kauppa mah dollistaa sen, että voin asua täällä. Meren tila on tahdon asia Laaksonen on huolissaan Itämeren tilanteesta, vaikka Nötöstä käsin se ei näytä yhtä pahalta kuin esimerkiksi mantereelta. Hän innovoi mielessään ideoita siitä, miten meri pysyisi puhtaampana. 4 5 poossa ja yöpyy siellä kaksi yötä viikossa. – Voisiko peltojen salaojien päihin asentaa lasketuskaivot, joihin ravinteet kertyisivät
– Agrometsätalous auttaisi asiassa, joka on eri tyisen lähellä sydäntäni. – Ajattelin, että pääsen vaikuttamaan asioihin. Hän on vasemmistoliiton Paraisten kaupunginvaltuutettu ja VarsinaisSuomen alue valtuutettu. – Olen kuullut, että ennen Nötön vedet olivat kuuluja kampeloistaan. – Ei se ole kissojen vika, että monet yleiset lintulajit ovat katoamassa. Mutta enemmän olen tainnut puuhata sosiaali puolen asioiden kanssa. Linnut voivat muuttaa pohjoisemmaksi, mutta miten käy kasveille tai vaikkapa mikrobeille tai kaloille. Suurin syy on se, että me ihmiset olemme siirtyneet tämmöiseen mono kulttuuriin ja tuhonneet luonnonmukaiset met sämme. Toiset joutuvat väistymään. Jos me jahtaamme viimeisiäkin selviytyjiä, jäljelle jää vain ihminen. Se on huoli monimuotoi suuden katoamisesta, hän sanoo. Ne ovat selviytyjiä, jotka hyötyvät ihmisen luomasta tilanteesta. ” Ikinä en ole missään ollut niin tervetullut kuin täällä.” A n tt i Y r jö n en. Pysyvätkö ne perässä. Mutta nämä asiat voivat olla yhteydessä toisiinsa. Jotkut syyttävät muutoksesta liian suurta hylje kantaa. Jostain se kertoo. – Merimetsot, valkoposkihanhet, naakat, peu rat. 4 6 tekniikka. Ratkaisut löytyvät, jos on tahtoa. Enää kampeloita ei täältä juuri saada. En sano, että hylkeitä olisi paljon sen vuoksi, että on paljon roskakalaa. – Isoissa muutoksissahan toiset lajit hyötyvät ja toiset kärsivät tilanteesta. Laaksonen puhuu jatkuvasta metsänkasvatuk sesta, agrometsätaloudesta, permakulttuurista. – Ekosysteemithän ovat sellaisia, että jos yksi osa katoaa, muut kärsivät. Lähempänä rannikkoa vesi samenee eikä meduusojakaan juuri ole. Jäljelle jää ihminen Nötön kirkkaissa vesissä näkee vielä paljon meduusoja. n Kun valot sammuvat, pimeys on todella pimeää Nötössä. Ja lehmä ja koira, Laaksonen kärjis tää. Hän toteaa saman koskevan useiden eläinlajien vainoamista. Laaksonen ei ole ensimmäisen Nötönvuotensa aikana ehtinyt nähdä meren muutosta. Ympäristöasioiden vuoksi Laaksonen lähti po litiikkaankin. Pian ne ovat ainoita jäljelle jääneitä eläimiä
4 7 Suomi, Sijoita terveyteen 03 dialogi ”Jos emme kritisoi järjestelmää, jossa elämme, ja jos emme tiedä, mitä päättäjämme päättävät taloudellisesti, emme tiedä missä elämme.”
dialogi. Miksi meidän kaikkien tulisi olla kiinnostuneita taloudesta. Anni MArttinen: Talous vaikuttaa meihin kaikkiin. 4 8 Teksti Toivo Haimi Kuvat anTTi Yrjönen KU: Anni Marttinen, juonnat Feministinen talous -nimistä podcastia ja olet popularisoinut taloustiedettä. Jos emme ole kiinnostuneita talouspolitiikasta, jos emme kritisoi järjestelmää, jossa elämme ja jos emme tiedä, mitä päättäjämme päättävät taloudel lisesti, emme tiedä missä elämme. ei TalouspoliTiikkaa ilman ilmasToa SOSTEn pääekonomisti Anni Martti nen peräänkuuluttaa valtiolta satsauksia hyvinvointiin. Tämä on kaikki taloutta. Investoin nit terveydenhuoltoon maksavat itsensä takaisin. Koko järjestelmä, jossa elämme, on talous järjestelmä. Mielestäni emme pysty ajattelemaan yhteiskuntaa tai yhteiskuntapolitiikkaa huomioimatta talous politiikkaa. Olemme kehittäneet maailman, jossa vaihdamme rahaa, ostamme tuotteita, käym me yrityksissä töissä ja maksamme veroja
Tätä rahaa on käytetty muun muassa terveyteen, lääkkeiden hankintaan, työttömyysturvan pidentämiseen, yrittäjien työttömyystuen jatkamiseen, mutta myös erinäisiin investointeihin. Hystereesivaikutuksesta puhuttiin vuoden 2021 alussa paljon, ja myös valtiovarainministeriö teki siitä arvioinnin. Viime vuoden alussa puhuttiin hystereesistä: on olemassa teoria, jonka mukaan kysyntäelvytys eli elvytys voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös tuotantokuilujen pienenemiseen. Inflaatio ei ole noussut ainakaan pysyvästi. Pelätään, että inflaatio lähtee nousuun, jolloin rahan arvo heikkenee ja varallisuus kuivuu kasaan. Näkisin, että talouspolitiikkaa ei voida enää tehdä ilman, että ajatellaan ilmastoa. Nyt puhutaan myös siitä, minkä takia valtioiden velka kasvaa, ja siitä, pitäisikö sitä pelätä. Miten näet keskuspankkikapitalismin. Voidaan pohtia, onko se talouskuripolitiikka sitten ollutkaan niin neutraalia kuin on haluttu ajatella! Sitä on pidetty ainoana oikeana neutraalina ja ideologiasta vapaana talouspolitiikan suuntauksena. Tämä on pitänyt koko pakettia, eli julkisen talouden kulutusta, kasassa. Varsinkin oikeistossa ollaan sitä mieltä, että budjettikehyksiä ei sovi särkeä, ja jos ne on kerran särjetty, niin ne pitää ehjätä. Ainakin tällä hetkellä tilastot näyttävät hyvältä. Perinteisen uusliberalistisen talousteorian mukaan kertaluontoinen kysyntäelvytys ei vaikuta talouden pitkän aikavälin tasapainoon, eli se vaikutus olisi vain kerrallinen. 4 9 Mitkä ovat taloustieteessä isoja ilmiöitä, jotka puhuttavat nyt. Nämä ovat niitä isoimpia kysymyksiä. Katson sitä 2010-luvun ekonomistina, ja minulle se on ainoa todellisuus. Tässähän nyt hallitus on tehnyt hyvää talouspolitiikkaa. Siitä kehyksestä ei voida sitten poiketa. On kysytty, pitäisikö pienentää alijäämää, ja kuinka pitkään saamme velkaantua. Voi olla näin. Keskuspankit, ja erityisesti EKP elvyttävät osto-ohjelmillaan. Se on maailma, jossa talouspolitiikkaa tehdään, jossa rahoitusmarkkinat ja nähtävästi myös yritysmaailma ja reaa limaailma pyörivät. Keskuspankit kuitenkin tekevät politiikkaa, mutta demokratian ulottumattomissa. Sitten toki inflaatio on iso juttu, koska olemme elvyttäneet paljon viimeisten vuosien aikana. Hallitukselle ei siten tule mitään yhtäkkisiä verohyppyjä tai yllättäviä kustannuksia. Se on hyvin tyypillinen taloustieteilijöiden kysymys: pohditaan, miten talous saadaan kasvamaan. Ne ostavat valtioiden velkakirjoja ja lisäävät rahan määrää markkinoille ja koettavat elvyttää reaalitaloutta eli yritystoimintaa. Tämä on ollut ajatteluna perinteisessä talouskuripolitiikassa, jossa keskitytään siihen, että liiallinen velkaantuminen tai liian korkea alijäämä voi aiheuttaa meille rahoitusmarkkinakriisin tai pääoman ulospaon. Tässä on ollut hyvää kehitystä siihen suuntaan. Mistä me oikeastaan puhumme, kun puhumme budjettikehyksistä. Työllisyys on huippulukemissa, vienti vetää vetämistään ja velkaantuminenkin vähenee. Puhutaan hetki budjettikehyksistä ja kehysmenettelystä. Olen ollut iloinen siitä, että on huomattu nostaa keskusteluun myös talouspolitiikan sosiaalisia ulottuvuuksia ja sen ilmastoulottuvuutta. On peräänkuulutettu vyönkiristyksiä ja kipeitä toimia. Kehysmenettelystä ollaan siis poikettu, ja nyt puhutaan siis siitä, tulisiko menokehykseen palata. Ainakin viime vuonna puhuttiin paljon ”Kreikan tiestä”, ”Japanin tiestä” ja muista ”teistä” velkaantumisen yhteydessä. Koronakriisin aikana ollaan poikettu kehyksestä ja tehty lisätalousarvioita sen takia, että tarvittiin lisää rahaa. Oikeiston kiperin näkemys, joka tuodaan keskusteluun, on se iänikuinen kestävyysvaje. Isoja ilmiöitä taloustieteessä ja -politiikassa ovat niitä samoja, jotka puhuttavat muussakin politiikassa. Se on ajatus, jonka mukaan kapitalismi on siirtynyt uuteen vaiheeseen, jossa talouden ja rahapolitiikan ohjaaminen on ulkoistettu poliitikoilta pois keskuspankeille. Se on se maailma, jossa olemme eläneet finanssikriisin jälkeen. Vaikka Suomessa vienti vetää, työttömyys laskee ja vel. Toki koronakriisi on ollut iso puheenaihe, ja keskustelua on ollut siitä, miten koronasta päästään eteenpäin ja miten talous saadaan kasvuun. Olemme tämän hallituskauden aikana nähneet, että Suomen taloudella menee hyvin, tai ainakin paremmin kuin osattiin arvioida. Poliittisen taloustieteen tutkijoiden keskuudessa puhutaan nyt keskuspankkikapitalismista. Meillä on Suomessa käytössä kehysmenettely, jossa maan hallitus päättää tietyn osuuden varojensa käytöstä tietylle aikavälille. Tarkoitan siis sitä, että kysyntäelvytys voi vaikuttaa pysyvästi talouskasvuun. Todistaako talouden hyvä nousuvire tyhjäksi puheet talouskurista. Se on aiheuttanut sen, että likviditeetti lisääntyy. Tämän ajattelun tarkoituksena on, että pystytään ennakoimaan veronmaksajien tulevia maksettavia veroja. Likviditeetin kasvu ei ole valunut inflaatioon ja reaalitalouteen vaan osakemarkkinoille. Saattaa ollakin niin, että nykyisen hallituksen elvytyspolitiikka voi vaikuttaa Suomen talouteen pitkällä aikavälillä, jopa pysyvästi. Piti ottaa velkaa tästä kriisistä elpymiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että rahoitusmarkkinat voisivat yhtäkkiä analysoida että ”wau, Suomella on liikaa velkaa, ja suomalaisten maksukyky heikkenee”. Eikä pitäisikään. Kaikki tämä ilman niitä rajuja ja ”kipeitä toimia”, mitä oikeisto on vaatinut. Osakekurssit ovat nousseet, ja se on tapahtunut koronakriisin aikana Euroopassa: EKP on elvyttänyt, ja pörssikurssit ovat nousseet. Toisin sanoen hallitus tekee oikeanlaista talouspolitiikkaa, koska kasvua on
Pitää myös uudella tavalla miettiä si tä, mistä ne rahat saadaan. Ainakin siinä keskustelussa, joka tulee taloustieteen puolelta, ei ilmastonmuutosta voida sulkea enää ulkopuolelle. Sellainen ta louspoliittinen keskustelu, jossa ei huomioida vaik kapa ilmastoa, on jo vanhentunutta. Huomasin ekonomistin urani alkuvaiheessa, et tä sellaista ajattelua, että talouspolitiikassa pitäi si keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan tai so siaa lisiin investointeihin, jotka ennaltaehkäisevät tulevia kustannuksia vaikkapa mielenterveyson gelmista tai sairastyöttömyydestä, kutsuttiin va semmistolaiseksi talouspolitiikaksi tai taloustie teeksi. Tähän kuuluu myös merkittävästi se, että SOSTE ja minä haluam me edistää sitä ajattelua, jossa hyvinvointiinves toinnit ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin esimer kiksi investoinnit vientiteollisuuteen tai teknolo giaan. Näkisin, että meidän pitää tänä vuonna, seuraavis sa eduskuntavaaleissa ja yleisesti puhua uudenlai sesta talouspolitiikan teosta, jossa pitää investoida ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi pitää käyt tää rahaa. Puhutaanko taloudesta ja talouspolitiikasta Suomessa mielestäsi oikein ja oikeilla termeillä. Klassinen kysymys kuuluisi: ”Mistä rahat otetaan?” Mutta ennen kaikkea: miten hyvinvointi-investoinnit kuuluisi rahoittaa, jotta ne olisivat oikeudenmukaisia. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joita on mietitty ilmaston ” Meidän pitäisi laittaa sosiaaliset ja terveydelliset arvot taloudelliseen keskiöön – nykyään myös ilmastoarvot.”. Sen sijaan julkisia palveluita ja investointeja kannattavaa talouspolitiikkaa leimataan ”ideologiseksi” tai vasemmistolaiseksi. Tässä toki eri keskustelu on se, onko tällainen budjettirajoite enää pitävä ja pitääkö sitä velkaa enää pelätä. Mitä hommiisi siellä kuuluu. Näkisin, että tässä ensimmäisenä vaihtoehtona on, että pohditaan verokiiloja ja mietitään, onko jon kinnäköisiä verokuoppia, joista voisimme saada tuloja. Entäpä miten nämä investoinnit rahoitetaan. Aloitit tammikuussa SOSTEn pääekonomistina. Sitten me voimme ottaa lisää vel kaa, niin kuin on tehty nyt tässä koronakriisin ai kana. Se tarkoittaa sitä, että Suomen velkasuhde nousee ainakin hetkellisesti. Olen kyllä nähnyt, että viimeisten parin vuoden aikana on tapahtunut isoa kehitystä. Sillä pyritään ennaltaehkäisemään valtion massiivisia kustannuksia esimerkiksi terveyden huoltoon tai mielenterveysongelmiin. Jos kaikki syr jäytyneet olisivatkin työelämässä ja voisivat hyvin, työllisyys kasvaisi merkittävästi. Tuntuu, että se on se jatkuva keskus telu, että ei saa iloita niistä saavutetuista asioista, vaan aina pitää ajatella sitä ikääntymistä. Toki se on myös vastuullista. Puhutaan hetki hyvinvointi-investoinneista ja niiden merkityksestä yhteiskunnalle. Olen havainnut, että Suomessa on kaksi tapaa puhua talouspolitiikasta. Toisaalta, jos velka raha investoidaan oikein ja ajatellaan sitä, että meidän taloutemme lähtee sen myötä kasvuun, niin velkasuhde pienenee. Esi merkiksi puolustusvoimista tai vaikkapa työttö myysturvasta. 5 kakin vähenee, puhutaan aina siitä, että väestöm me ikääntyy. Kolmas keino on se, että nostetaan veroja. Näkemykseni mukaan meillä on kolme vaihtoehtoa: Ensimmäinen on se, että leikataan jostain. Hyvinvointitalous on SOSTEn eteenpäin vie mä ajattelu siitä, että meidän pitäisi laittaa sosiaa liset ja terveyteen liittyvät arvot taloudelliseen kes kiöön – nykyään myös ilmastoarvot. Aika vauhdikkaasti on alkanut! Työnkuvaani kuu luu se, että teen SOSTEn arvojen mukaista vaikut tamistyötä päättäjien suuntaan, eduskunnan ja median suuntaan. Laa jennetaan veropohjaa ja kehitetään uusia veroja. Julkisten menojen leikkaamista ja verojen alentamista pidetään jotenkin ideolo giasta vapaana ja rationaalisena talouspolitiikkana. Yksi syrjäytynyt maksaa valtiolle miljoona euroa. Hyvinvointiinvestoinneissa on kyse siitä, että me yhteiskuntana investoimme terveydenhuoltoon ja sosiaalisiin palveluihin ja niin ennaltaehkäisemme esimerkiksi syrjäytymistä. Syrjäytyminen on eräs isoimmista ongelmista, joita meillä on. Esimerkiksi listaamattomien yritysten osin koverotus, sitä voisi vaikkapa kokeilla! Nyt on pu huttu myös energia ja liikenneveroista. Siinä keskustelussa ajatellaan, että ideolo giavapaata politiikkaa on juuri mainitsemasi uusli beralistinen politiikka. Mitä ne yksinkertaisimmillaan tarkoittavat. Syrjäytymi nen ehkäisee ja laskee työllisyyttä. Ylläpidän julkista keskustelua ja teen avauksia hyvinvointitalouteen liittyvästä kes kustelusta
Tällä hetkel lä Suomen velkasuhde on alhaisempi kuin koro nakriisin alussa pelättiin ja alijäämämme on yksi EU:n pienimmistä. Pitääkö paikkansa. En lähde heittämään hatusta nyt lukuja, mutta mielenterveysongelmat ovat Suomen isoin työky vyttömyyden aiheuttaja. Jos halutaan nostaa työl lisyyttä, niin eikö olisi loogista, että mielentervey teen panostaminen ja sen ennaltaehkäiseminen olisi järkevää. Koska elämme jo sellaisessa järjestelmässä, em me voi yhtäkkiä päättää ettei asioista saa puhua niiden oikeilla nimillä, kun pohdimme, mihin kan nattaisi investoida, jotta ihmiset voisivat parem min tai jotta meillä ei olisi jäätäviä kustannuksia valtion budjetissa. Meillä ei edelleenkään ole tul lut minkäänlaista rahoitusmarkkinakriisiä, eikä in flaatio näytä pitkällä aikavälillä nousevan hirveän korkeaksi. Ymmärtääkseni se vasta tulisikin kalliiksi yhteiskunnalle ja kansantaloudelle. Em me halua puhua niistä hinnoista, koska se epäinhi millistää ihmisiä. Olen keskustel lut näistä asioista muiden ekonomistien kanssa ja tuonut näitä summia esille. Sanoin aikaisemmin, että jokainen syrjäyty nyt ihminen kustantaa miljoona euroa kansan taloudelle. Tä mä olisi se ensimmäinen keino, mutta voidaan pu hua myös velan ottamisen tarpeesta. Ih misistä puhutaan tuotannontekijöinä tai kulueri nä. Loput noin 400 000 euroa tulevat siitä, että valtion on kustannettava palveluita, joita tarvitaan tämän kyseisen henkilön hoitamiseen. Jokaisen syrjäytyneen ihmisen kohdal la 700 000 euron kustannukset tulevat siitä, että se ihminen ei ole työelämässä tai kuluttamassa pal veluita. Puhutaan asioista niin kuin ne ovat siinä jär jestelmässä, jossa elämme: jos meillä on ihmisiä, joiden mielenterveys maksaa työllisyydelle ja ha luamme nostaa työllisyysprosenttia, niin otetaan se mukaan keskusteluun ja otetaan se myös talous politiikan tekemiseen mukaan. 5 1 kannalta. Ne siirtävät kulutusta parempaan. On ihmeellistä, että siitä ei puhuta. Mutta me elämme järjestelmäs sä, jossa olemme jo epäinhimillistäneet ihmiset. Jos mennään negatiivisen kautta ja ajatellaankin niin, että jätetään nämä hyvinvointi-investoinnit tekemättä. n – Mielenterveysongelmat ovat Suomen isoin työkyvyttömyyden aiheuttaja, Anni Marttinen sanoo.. Näiden kus tannusten ennakoiminen ja panostus terveyden huoltoon tai mielenterveyteen maksaa itsensä ta kaisin. Voidaan olettaa, että budjettirajoite ja markkinakuri ovat hieman höllentyneet. Esimerkiksi sen, kuin ka paljon syrjäytyneisyys, mielenterveysongelmat ja työkyvyttömyys maksavat yhteiskunnalle
Kun datan tuottamisesta ja keräämisestä tulee taloudellisen toiminnan keskeinen periaate, myös julkisen keskustelun luonne muuttuu. Tuotamme sisältöä, jolla ei ole oikeastaan muuta tarkoitusta kuin, noh, olla kertakäyttöistä sisältörehua. Dataistuminen tai datafikaatio tarkoittaa kehitystä, jossa ihmisten ja yhteisöjen toiminta elämän eri osaalueilla palvelee ennen kaikkea datan keräämistä ja hyödyntämistä. Miksi mediajulkisuus näyttää erilaisten vaaro jen miinakentältä. Kuten muut kin elämän sfäärit myös julkisuus dataistuu. Mediasisältöjen vuolasta päivittäisvirtaa vierittelypeukalollaan kesyttävä saattaa kuitenkin tunnistaa niistä tuttuja piirteitä. Juttelin taannoin erään mediatyöläisen kanssa, ja hän antoi vallan vahtikoiran työstä varsin raadollisen kuvan. Media myy meille huolenaiheita, pelkoja ja asian tuntijavetoista riskinhallintaa. Google Analyticsin ja Chartbeatin kaltaisilla analytiikka ohjelmistoilla on keskeinen rooli nykyaikaisessa toimitustyössä. Reagoimme peukku ja sydänkannustimiin, ja mukautamme toimintamme palvelemaan nopeaa sisältökiertoa. Onko kyse aikamme arkijär jeksi vakiintuneesta terapiakulttuurista tai epä politisoituneesta yksilöllistymisen eetoksesta, joka tarjoaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuksi älykelloa tai osakesäästötiliä vallankumouksen sijasta. Analytiikkaa seurataan todella tarkasti. Googlen, Applen ja vaikkapa kiinalaisen Huawein kautta datan uutta miseen ja hallintaan liittyvät kysymykset nivelty vät osaksi geopoliittisia hegemoniakamppailuja. Klikkauksemme, ruutuvierittelymme, aske leemme ja ostopäätöksemme tuottavat dataa, jonka yritykset myyvät mainostajille ja muille massadatasta kiinnostuneille. Lukijainformaatiota graafeiksi, pylväiksi ja piirakkakaavioiksi muovaavat ana lytiikkaohjelmistot kertovat paitsi klikkauksista myös esimerkiksi siitä, miten kauan lukijat juttu jen parissa viihtyvät ja mitä he tekevät jutun luet tuaan. Kysyntä luo tarjontaa. Hänen tehtävänsä on ennen kaikkea suunnitella kammottavan kiireen kes kellä sisältöjä, jotka kiinnostavat kyseisen median kohderyhmiä ja johtavat tilauksiin. Kiistatta näinkin, mutta kyse on myös julkisen elämän ja journalistisen työn kiihtyvästä dataistu misesta. journalism Practice tiedelehdessä julkaistu Ant werpenin yliopiston tutkijoiden Kenza Lamotin ja JulkInen elämä dataIstuu. Suutumme ideologisen vastus tajan törppöilystä, nautimme notifikaa tioista – ja ennen kaikkea klikkaamme. Sosiaalisen median alustojen algoritmit on viri tetty addiktiivisiksi ja jatkuvia mikroskandaaleja liki liukuhihnamaisella varmuudella tuottaviksi. Analytiikka kertoo lahjomattomasti, mitä klikkaamme ja luemme. Asiantuntija kertoo, milloin pastan syönti muuttuu ongelmaksi.” Myönnettäköön: keksin yllä olevat otsikot tätä kolumnia kirjoittaessani. Samalla datalogiikka muokkaa myös perin teistä mediaa. 5 2 kolumni ”I sän huoli heräsi hiekkalaatikolla, kun Jaska, 2, heitti pikkuautolla leikkikaveria päähän – nämä merkit saattavat kertoa, että taaperosi on psykopaatti.” ”Rakastatko spagettia ja bolognese kastiketta. Päätyykö lukija ostamaan jonkin mediatuot teen, vai viekö hän huomionsa ja jatkoklikkinsä jonnekin muualle. Dataan ja sen yhteiskunnalliseen asemaan liitty vät kysymykset ovat kriittisten yhteiskuntatietei lijöiden huulilla. Yksityiskohtainen lukijaanalytiikka on valunut osaksi journalistisia käytäntöjä. Impulssimme ja reaktiomme muuttuvat dataksi, jonka avulla algoritmi terävöityy entisestään. Hiomme somebrändiämme ja jaamme terävim mät nöyryytykset. Median huoli puheen kohteena tuntuu olevan ennen kaikkea keskiluokka, jonka beesiä, yksityisin terveys vakuutuksin turvattua arkea uhkaa milloin ilmas tonmuutos, milloin suolistonhallinnalliset haas teet
Data ei väistämättä ohjaa pelkän suolistojournalismin suuntaan. Eihän se mukavalta tunnu, kun kollega synnyttää viraali-ilmiön toisensa jälkeen, kun omat paikallisuutiset herättävät korkeintaan vaisua värähtelyä analytiikan viisareissa. Toimituksissa työskentelee engagement managereita (eräänlaisia ”sitouttamisvastaavia”) ja some-tiimejä, jotka seuraavat, miten juttuja jaetaan, ja suunnittelevat sisällöntuotantoa lukija-analytiikan avulla ja yhteistyössä toimittajien kanssa. Samalla vaikuttaa kuitenkin kiistattomalta, että dataistuminen muokkaa julkista elämää ja journalismia tavoilla, joita on syytä tarkastella kriittisesti.. Kuten Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Teemu Luukka varoittaa, voi kuitenkin käydä niin, että algoritmi alkaa päättää journalistisista sisällöistä. Syyllisyys huonosti tehdystä työstä voi iskeä, jos oma juttu ei pääse luetuimpien joukkoon tai katoaa listoilta sukkelaan. Suuret näytöt toimitusten seinillä ja katoissa kertovat reaaliaikaisesti, mitkä jutut ovat synnyttäneet eniten liikennettä ja jakoja. Yhteiskuntatieteilijöiden voivottelu mediasisältöjen tyhmentymisestä on tietysti oma moralistisen huolipuheen alalajinsa. Tavoitteena on, että myös toimituksissa omaksuttaisiin ”datakulttuuri” entistä vahvemmin. Taloustieteilijä saattaa tervehtiä kehitystä ilolla: raaka data – mediakuluttajien mitattavat valinnat – heijastelee erilaisten aiheiden merkitystä tarkemmin kuin toimituskokousten väittelyt tai elitistinen horina aiheen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Analytiikkaa eivät kiinnosta aiheet sinänsä, ja hyvin laaditut yhteiskunnalliset analyysit voivat löytää tiensä luetuimpien juttujen listoille. Kun kuva yleisöstä tarkentuu, sitä voidaan palvella paremmin. 5 3 Timo Harjuniemi Kirjoittaja on Demos Helsingin ja Helsingin yliopiston tutkija. ”Jos Syyriassa tai Kongossa puolet kansasta kuolee, mutta algoritmi kertoo, että tämä ei kiinnosta lukijoita, sitä ei kerrota kansalle?” Luukka kysyy haastattelussaan viestinnän tutkimusta rahoittavan Helsingin Sanomain säätiön verkkosivuilla ja patistaa mediatutkijoita analysoimaan dataistumisen journalistisia seurauksia. Yksittäisen toimittajan kannalta kyse ei ole suoranaisesta käskyttämisestä vaan pikemminkin itsensä johtamisesta ja sen tarkkailusta, miten analytiikka reagoi omiin juttuihin ja analyyseihin. Steve Paulussenin tutkimus analytiikan roolista belgialaisissa uutistoimituksissa kertoo journalistisen työn datavetoistumisesta. Samalla analytiikka rakentaa kuvaa journalismin yleisöstä, sen haluista, toiveista ja mielipiteistä. Analytiikkaja datakriitikon onkin syytä olla tarkkana
Saila Kivelä valitsi suoran toiminnan. – Erikoista, että alle 16-vuotiaat eivät saa nähdä, miten Suomessa tuotetaan ruokaa, Saila Kivelä pohtii. Sen ensi-ilta oli 4. EläintEn asialla Kivelän sisaruksille pyrkimys eläinten hyvinvointiin on itsestään selvyys. Oikeutta Eläimille -järjestö julkaisi vuonna 2009 kuvia ja videoita 30 suomalaiselta sikatilalta. Hän kiersi salakuvaamassa eläintiloilla olosuhteita, joissa tuotantoeläimiä pidettiin. Siitä seurasi oikeudenkäynti, jossa 11 sikatilallista vaati Saila Kivelälle ja Karry Hedbergille vankeusrangaistuksia ja 180 000 euron vahingonkorvauksia. Turun hovioikeus hylkäsi lopulta kaikki syytteet Kivelän osalta. Elokuvan ikärajaksi on määrätty 16 vuotta. maaliskuuta. Salakuvauksista on jo aikaa, mutta nyt niiden materiaalia nähdään pieneltä osin tuoreessa Saila Kivelän ja Vesa Kuosmasen pitkässä dokumenttielokuvassa Eläinoikeusjuttu. Heillä on kuitenkin ollut eri tiet toimia saman päämäärän hyväksi. Hedberg tuomittiin julkisrauhan rikkomisesta yhdellä sikatilalla ehdottomaan vankeuteen. Teksti tuula KärKi Kuvat antti YrjönEn Helsinkiläiset sisarukset Saila ja Mai Kivelä ovat eläinoikeusaktivisteja. 5 4. Saila on tunneihminen ja Mai asiapirkko
5 5
Elokuvan avulla Saila Kivelän ja Kuosmasen dokumenttielokuva on ollut valmisteilla yli kymmenen vuotta. – Yrität vaikuttaa muihin, jotta he pitäisivät tärkeinä sinun mielestäsi tärkeitä asioita, hän ku vailee. – Politiikassa pystyy paremmin itse määrittä mään, mitä kertoo. Se kertoo myös hänen sisarestaan Maista ja si ” Pelkästään Suomessa kuolee 85 miljoonaa maaeläintä vuodessa.”. Suru eläimistä Mistä tuska sitten syntyy. Jatkuvasti menen, otan kuvia, lähden pois ja suljen oven. Toki se, että luotan Sailaan, helpottaa tilannetta. – Siinä menee toimintamoodiin ja vain tekee. – Sikalassa kuvatessa tuli tunne, että en pysty auttamaan näitä. Hän toteaa tietävänsä, että pienetkin muutok set lainsäädännössä – vaikkapa häkkien koossa tai teollisuuden toiminnassa – voivat olla isoja asioita. – En näe järjestöjen asettamia tavoitteita ra dikaalisti erilaisina verrattuna siihen, mitä me eduskunnassa tavoittelemme. – Etukäteen oli vähän vaikea olo, koska aihe oli niin intiimi ja tulee niin lähelle omaa elämää, mutta minulla ei ollut mitään päätäntävaltaa sen suhteen, mitä elokuva paljastaa, hän sanoo. Mai Kivelä ei tiennyt, mitä odottaa elokuvalta. Hän toimi järjestöissä ja politiikassa ja on nyt eduskunnan ainoa eläin oikeustaustainen kansanedustaja. Näen ihan hirveitä juttuja. Olisi ollut houkuttelevaa rakentaa Main ja Kris ton roolit isommiksi, koska he ovat tehneet niin kiinnostavia ja uskomattomia juttuja, Saila Kivelä sanoo. – Iso haaste oli juuri oma roolini elokuvassa. Mai Kivelään sattui elokuvassa eniten se kärsi mys, jonka Saila Kivelä siinä paljasti itsestään. Siksi en pysty vääntämään vain häkkien koosta. – Aiemmin lainsäädäntö on muodostunut puit teiksi tehokkaalle tuotannolle. – Me ihmisetkin olemme eläimiä, ja keskeiset eläimyyteen liittyvät asiat ovat yhteisiä ihmisten ja muiden eläinten välillä. Mai Kivelä on toiminut ja työskennellyt pitkään kansalaisjärjestöissä. Saila toteaa kuitenkin tiedostavansa sen, että nyt ensimmäistä kertaa Suomessa lainsäädäntöä lähestytään eläinnäkökulmasta. Elokuva kertoo myös Kivelöiden perheestä. – Silti ne ovat valovuosien päässä siitä, mikä minulle on keskeistä. Se kertoo Saila Kivelän taistelusta eläinten oikeuksien puo lesta, siitä seuranneesta surusta ja pettymyksestä ja hiljalleen uudelleen viriävästä uskosta. Saila Kivelä arvioi, että salakuvausnauhojen editoiminen on ollut ehkä kauheinta, mitä hän on tehnyt. – Mutta näen, että tarinani tuo elokuvaan ker ronnallista vahvuutta. – On raskasta nähdä noin brutaalilla tavalla toisen tuska. – Siihen liittyy paljon surua ja musertumista sen edessä, että eläimiä voidaan kohdella niin. 5 6 sarusten yhteisestä tavoitteesta. Ja taas meillä on kuvat, ja viemme ne toimitukseen. Pääosassa on kuitenkin Saila Kivelä. Hän arvioi, että ne toimivat pitkälti samalla logiikalla kuin puoluepolitiikka. Mutta siitä seurasi turtuminen. – Sen jälkeen menet taas eläintilalle ja näet, että siellä on uudet yksilöt, jotka kärsivät. Hän sanoo, että salakuvaamiseen ei juurikaan tarvita rohkeutta. Hän edustaa vasemmistoliittoa. On ehkä vaikeampi katsoa läheisen ihmisen tuskaa kuin kokea se itse. – Se, mitä teemme, ei ole ristiriitaista. Uusi eläinsuojelu laki on parhaillaan valmisteilla. Ikuistan kär simyksen toivoen, että juuri nämä kuvat vaikuttai sivat niin, ettei enää tulisi uusia kärsivien eläinten sukupolvia. Kolmas keskeinen hahmo on eläinoikeusaktivisti Kristo Muurimaa, joka on muun muassa tehnyt Koneen säätiön apu rahalla valokuvakirjan tuotantoeläinten kärsimyk sestä. Mutta kun jokaisen oven takana on uudet eläi Politiikan keinoin Mai Kivelä valitsi toisin. Eläinsuojelulaki esitystäkin olen käsitellyt kansalaisjärjestöjen edustajana ministeriön ohjausryhmässä ja tehnyt sen puitteissa poliitikkoihin kohdistettua vaikutta mistyötä. Hän ei halunnut turtua. – Sen ytimessä on tietysti suru eläimistä, Saila Kivelä sanoo. Tutkitusti eläinten tietoi suus, tunteet, tarve olla aktiivinen yksilö ja päät tää omasta elämästä ovat evolutiivisesti taanneet lajien selviytymisen, hän sanoo. Nyt esillä on perheasioita ja asioita, joista en ole koskaan kertonut julkisuuteen. Mutta kuitenkin lähden pois. Se, mikä häntä ahdisti toiminnassa, olivat pit kän aikavälin vaikutukset. Yhteiskunta kuohuu kuvista laajasti, mutta muutosta eläinten oloihin ei tapahdu. Mutta en pystyisi tekemään sitä, mitä Mai tekee, Saila sanoo. On hullua, miten nopeasti siihen turtui, hän sanoo
Aktivistiksi jo lapsena Toinen tunteita herättänyt asia oli se, miten sisar toimi. Yhteiskunta kyllä reagoi kuviin vahvasti, mikä osoittaa, että emme uskoneet ja halunneet eläimiä kohdeltavan niin. Valtavasti odotuksia ja pelkoja, jotka purkautuvat leffassa. Elämme harhassa, jossa eläinten todellisuus ei ole mitenkään näkyvillä, hän sanoo. Käynnistyi suuri kulttuurinen ja kuluttamisen muutos, mutta institutionaalinen yhteiskunta ja poliitikot antoivat lupauksista huolimatta kysymyksen jäädä laahaamaan paikalleen. Räikeä ristiriita Eläimet ovat olleet tärkeitä Kivelän sisaruksille pienestä asti. Miksi poliittisen vastuunvälttelyn annettiin tapahtua. 5 7 met, jotka tuijottavat. Mikään ei johtanut rakenteellisiin muutoksiin, hän sanoo. – Miten sellainen todellisuus voi olla niin lähellä meitä. Se hetki, kun sisarukset tajusivat syövänsä eläiSaila Kivelä meni eläintiloille ja kuvasi tuotantoeläinten olosuhteita.. – Kun Mai alkoi aktivistiksi, hän oli yhdeksänvuotias ja minä viiden. Sitten menin aamulla yliopistolle, jossa pitäisi olla hyvä ymmärrys yhteiskunnasta, mutta missään ei näy eläinten osa paitsi opiskelijaravintolan lihatiskillä. – Vuodesta toiseen törmäsi samoihin vastauksiin viranomaisilta ja poliitikoilta. Kasvoin maailmankuvaan, jossa oli selvää, että tiettyjä asioita pitää puolustaa ja tiettyjä korjata, Saila Kivelä sanoo. – Kyse on teollisuudesta, jonka raaka-aine ovat yksilöt. Se alkoi tuntua farssilta. – Minulle eläimissä ja lapsissa on jotain samaa. – Se yksilöiden kohtaaminen muuttui yhä vaikeammaksi Myös toivottomuus iski. Eikö kysymykseen voinut vaikuttaa kuin kuluttamalla tai yritysten ansaintalogiikkaan vaikuttamalla. – Se oli täydellinen eettinen seinään törmääminen. – Yöllä jossain eläintilalla näin järkyttäviä asioita. Siihen, että Mai hyppäsi tähän junaan, sisältyi hirveän ristiriitaisia tunteita. Aktivistit ovat saaneet vaikkapa vähittäiskaupat lopettamaan häkkimunien myynnin, mutta lainsäädännöllä häkkikanaloita ei ole kyetty lopettamaan. Saila eli kahden todellisuuden välissä. – Lainsäädäntö toimiikin omalla logiikallaan. Käänteentekevä hetki oli se, kun Saila näki ensimmäiset salakuvat. Koin, että olemme aikuisten määräysvallan alla, Saila Kivelä sanoo
Se, että suurin osa ihmisistä ei ole poliittisesti aktiivisia, lisää niiden vaikutusvaltaa, jotka ovat aktiivisia. – Tuotantoeläimet ovat monesti niin jalostettuja ja niin epäluontaisessa ympäristössä, että se eläimyys ei tule niin helposti esille kuin lemmikkien kohdalla. Kivelät arvelevat, että ihmiset keskimäärin välittävät eläimistä. – Eihän salakuvauksiakaan ole tehnyt kovin moni, mutta niillä on ollut iso yhteiskunnallinen merkitys. Nytkin järjestelmässämme pieni vähemmistö päättää edustuksellisesti muiden puolesta, Mai Kivelä sanoo. Se oli minulle fundamentaalisti kauhea logiikka jo siksikin, ettei meidän kehitysvammainen siskomme Tuulikaan osaa noita juttuja, Saila kertoo. Mai Kivelä muistuttaa siitä, että erityisesti tuotantoeläimet ovat tavallisille kansalaisille vieraita. Se tosin on vaikeaa vaiheessa, jossa prosessit ovat jo muotoutunut tehotuotannoksi ja jossa eläimestä otetaan kaikki irti, Saila Kivelä sanoo. Nyt meidän pitäisi käydä debatti siitä, ovatko käytännöt ok. – Ihmiset reagoivat voimakkaasti jokaiseen julkisuuteen tulevaan koiranrääkkäysvideoon. Samaan aikaan pelkästään Suomessa kuolee 85 miljoonaa maaeläintä vuodessa. Vaikuttaminen on mahdollista Kaikesta surusta huolimatta elokuvasta huokuu kuitenkin usko siihen, että ihmiset pystyvät muuttamaan maailmaa. Se motivoi, että näkee pystyvänsä operoimaan korkealla yhteiskunnallisella tasolla. Ihmisten on helppo ohittaa tuotantoeläimet, hän sanoo. – Kun kysyin, miksi eläimiä saa syödä, vastaus oli jotain siihen suuntaan, että koska eläimet eivät kommunikoi puhuen tai osaa tiettyjä juttuja. 5 8 miä, oli ristiriitainen. n Mai Kivelä meni eduskuntaan ja pyrkii siellä saamaan eläinten asiat paremmiksi.. Tuotantoeläimet näyttävät niin apaattisilta, että ihmisten on ehkä helppo olla ajattelematta niitä persoonina. – Mutta edelleenkin ihmisistä pieni vähemmistö tietää, miten eläintuotanto toimii, Mai Kivelä arvioi. He ihmettelevät sitä, että ruuantuotanto, joka on yhteiskunnan ydintoimintaa, on ollut niin hämärän peitossa. – Suhteellisesti yksittäiselläkin ihmisellä on aika paljon mahdollisuuksia. – Sen käytännöistä ei ole koskaan debatoitu
Kun maahanmuuttokeskustelu herättää tunteita, kyse on ani harvoin maahanmuuttajien tunteista. Tätä kykyä voi harjoitella. Päivä toisensa jälkeen oloni oli lannistunut. Niinpä nukuin ensimmäisen Brysselin-vuoteni pumpattavalla ilmapatjalla. Suomeen pääsystä pitäisi kokea pelkkää kiitollisuutta – onhan se pelastanut konfliktilta, vainolta, luonnonkatastrofilta tai köyhyydeltä. Nosturia varten olisi pitänyt vuokrata lupa kunnantalolta. Inhimillinen maahanmuuttokeskustelu alkaa siitä, että kysyy itseltään, miltä minusta itsestäni tuntuisi, jos olisin maahanmuuttajan asemassa. Oma vastaukseni on Brysselissä kirkastunut: vaikeammalta kuin olisin voinut ennen omia kokemuksiani kuvitella. Olen meppi, ja siksi monin tavoin etuoikeutettu. Vertaus voi tuntua kornilta. Silvia Modig Europarlamentaarikko. Olen Brysselissä miettinyt useasti yhtä asiaa: jos minusta tuntui uudessa maassa tältä, miltä tuntuu Suomeen saapuvasta maahanmuuttajasta. En ymmärtänyt sitä, mitä vuokrasopimuksessa lukee, en millainen kotivakuutus tarvitaan tai miten hankkia wifi. Kokemukseni ovat pintaraapaisu siitä, millaista on vähemmän etuoikeutettuna ihmisenä yrittää saada arkea toimimaan vieraassa maassa, jonka kieltä ei puhu ja jossa olo tuntuu ulkopuoliselta. Maahanmuuttajat esitetään usein kasvottomana ryhmänä sen sijaan, että heidät tunnistettaisiin yksilöinä, joista jokaisella on oma tarinansa ja kokemuksensa. 5 9 ilmoitus Olen Brysselissä usein miettinyt yhtä asiaa Kun arKeni kaksi ja puoli vuotta sitten siirtyi uuteen maahan ja kaupunkiin, koin jotakin, mitä en koe usein: syvää avuttomuuden tunnetta. Rappukäytäväni oli niin kapea, ettei sängyn tuominen asuntoon onnistunut kuin nosturilla ikkunasta. Empatia on kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää, mitä toinen kokee. Kunnantalon työntekijä turhautui, koska en puhu ranskaa. Siitä sen sijaan puhutaan paljon, kuinka kiitollisia maahanmuuttajien pitäisi Suomeen pääsystä olla. Siitä, miltä Suomeen saapuminen ja asettuminen maahanmuuttajista tuntuu, ei juurikaan julkisuudessa puhuta. Sama sävy on kuultavissa myös EU-parlamentissa käytävissä keskusteluissa. Julkisen keskustelun perusteella rasistinen huutelu kaduilla, avuttomuuden tunne ja vaikeudet arjen järjestelyssä ovat asioita, jotka pitäisi vain kestää
Markkinat olivat täynnä pelejä, jotka opastivat pelaajaa kädestä pitäen alusta loppuun, mutta nämä pelit jättävät pelaajan oman onnensa nojaan suppean ohjeistuksen jälkeen. Aivan pelin alkupuolella onnistuin silkkaa typeryyttäni myös tuottamaan hahmolleni loppumattoman kuolemisen ja uudelleensyntymisen kierteen suututettuani yhden pelin sivuhahmoista. essee. Martinin kanssa käsikirjoitettu peli lisää jälleen uuden palasen yhtiön tuottamien synkeiden fantasiapelien jatkumoon. Viettäisitkö aikaa pohtimalla mielettömältä tuntuvan maailman arvoituksia. Yhdessä Tulen ja jään laulu -kirjasarjasta tunnetun George R. Monet kokivat pelin armottoman vaikeustason vieraannuttavana ja jättivät pelaamisen sen vuoksi kesken. Juuri tällaisina aikoina ei ole millään tavalla outoa, että Dark Souls -pe lien kaltaiset kertomukset saavat selkeästi vastakaikua suurelta yleisöltä. Sen keskeinen idea oli yhdistää videoroolipelin elementtejä klassisten tasohyppelypelien haastavuuteen. Vastaantulevat hahmot puhuvat pelaajalle lähinnä arvoituksin, ja jatkuva epäonnistumisten putki julmassa maailmassa varmistaa turhautumisen voimakkuuden. 6 I hmisten luomaa maailmaa varjostaa useampikin globaali kriisi. Kun päätin itse tarttua haasteeseen ottaakseni yhteen ensimmäisen Dark Souls -pelin kanssa, jouduin hyvin pian turvautumaan muiden pelaajien tekemiin neuvoihin edetäkseni edes hieman eteenpäin. R. Vaikka peli onkin oma tuotteensa, on sillä tuttuja ja hyvin selkeitä yhtäläisyyksiä yhtiön aikaisempiin tuotantoihin alkaen vaikeustasosta ja temaattisista aiheista. Hysteerisen suuren meemiarvon omaava YOU DIED -näyttö tuli hyvin tutuksi näiden pelituntien aikana. Esseessään Antti-Veikko Labbas avaa, mitä From Softwaren Soulspelit kertovat maail mastamme. Huulta purren peli oli aloitettava kokonaan alusta, mutta luovuttamisen sijasta halusin ymmärtää enemmän pelin maailmasta ja katsoa, mitä se vielä keksisi pääni menoksi. Joskus vuosituhannen vaihteessa populaarikulttuurissa levisivät maailmanlopun estämisen ympärillä pyörivät tarinat, mutta nyt ennen kaikkea videopelien kautta tämä näköalattomuus on saanut rinnalleen kertomuksia, joissa haetaan vaihtoehtoisia, mutta arvaamattomia ratkaisuja. Toisille, allekirjoittanut mukaan lukien, pelisarja oli raikas tuulahdus keskellä maailmaa, jossa videopelit alkoivat muistuttamaan enemmän elokuvia. E nsimmäinen From Softwaren Dark Souls -peli ilmestyi PC:lle ja konsoleille vuonna 2011. Olotila oli huojentunut melkoisen urakan jäljiltä, eikä massiivinen tuntimäärä tuon takana AnttI-VEIkko LAbbAs synkEää fAntAsIAA krIIsEIstä jA toIVostA Haluaisitko, että ympäröivä todellisuus rankaisisi sinua jokaisesta harha-askeleestasi. Dark Souls ja sen jatko-osat eivät kerro selkeää juonellista tarinaa. Lopulta pelin päättyessä tunteet olivat ristiriitaisia. Japanilaisen From Software -yhtiön kehittämä Elden Ring -toimintaroolipeli on väistämättä videopelimarkkinoiden merkittävimpiä avauksia alkuvuonna 2022
Maailmasta saavutetun ymmärryksen kartuttaminen on toinen käsillä oleva palkinto pelisuorituksen jälkeen. Useissa fantasiasarjoissa keskeisenä elementtinä on rikas taustatarina ja vastaanottajan sitouttaminen tutkimaan maailmaa, jossa seikkaillaan. P elimekaniikkaa ja pelaajista muodostuvaa yhteisöä koskevien elementtien lisäksi sarjan ja sen lähimpien sisartöiden kiinnostavuutta lisäävät elämää ja kuolemaa pohtivat kysymykset. Vaikeustasoa ei voinut valita, ja pelin maailma opasti oikeaan suuntaan useimmiten vain virheiden tekemisen kautta. Tässä onkin yksi esimerkki mahdollisen yhteisön voimasta tuottaa kertomuksia: pelien fanit ovat vuosia etsineet vastauksia ja selityksiä yksityiskohdille, ja ovat samalla pyrkineet luomaan yhteyksiä erilaisten hahmojen ja paikkojen kohtaloiden välille. Dark Souls -sarja sai taakseen huomattavan joukon ihailijoita: tällä hetkellä pelejä on myyty yhteensä lähes 30 miljoonaa kappaletta. Pelin läpäisemisestä syntyvä onnistumisen tunne on vain yksi palkinto, jonka pelaaja voi saavuttaa. F rom Softwaren riskinotto arvaamattomilla markkinoilla kannatti. 6 1 tuntunut lainkaan ajanhukalta. Oivaltamisen riemu Sisyphoksen työn kaltaisen projektin jälkeen on jotakin sellaista, mitä kaipaisi populaarikulttuuria edustavilta tuotteilta enemmän. Tulkintaa harrastava pelaaja voi halutessaan löytää lukuisia tulokulmia pohtia Mahdottomilta tuntuvat haasteet jatkuvat yhtiön uusimmassa pelissä. Näiden kaikkien pelien määrä on siinä määrin suuri, että video peliyhteisö on alkanut käyttämään tämän tyyppisistä peleistä termiä ”soulslike”. Yleisimpiä keinoja tuottaa tämä side on avata maailmaa hiljalleen juonen edetessä tai tarjota vastaanottajalle jonkinlainen tietokanta. Fanikunnalle nämä taas olivat koukuttavia elementtejä. Yhtiön luomukset ovat löytäneet yleisönsä lisäksi luonnollisesti selkeitä jäljittelijöitä, joiden lisäksi voidaan löytää myös vähemmän röyhkeästi lainaavia, mutta selkeästi inspiraatiota saaneita pelejä. Peli oli saanut minut puolelleen olemalla hankala. Onnistumiset koettiin palkitsevina, oikoreittien löytäminen suurena helpotuksena, ja pelimaailman hiljattainen avautuminen esimerkiksi esineiden kautta loi pohjan faniyhteisön syntymiselle. Kuten jo todettu, monelle Dark Souls -pelit olivat liikaa tai ainakin jotain muuta kuin oli kaivattu. Juonet ovat näissä peleissä näennäisen olemattomia, mutta tarkkaavainen ja ennen kaikkea kärsivällinen pelaaja voi pienistä palasista kasata näkemyksen tarinasta. Kaiken keskellä komeilevat joka tapauksessa alalajia voimakkaasti määrittelevät From Softwaren tuotannot. Fr o m So Ft w a r e. Kuten mainittua, Souls-peleissä maailman taustat on hajautettu ympäriinsä pieniin yksityiskohtiin, eikä peli ohjaa tekemään oikeastaan mitään muuta kuin selviytymään
Pelit eivät armottomuudes taan huolimatta ole varsinaisesti epäreiluja, ja kaiken lähtökohtana on kuitenkin toivo. Yhtäältä pelaaja voi lykätä kriisin lopullista eskaloitumista, jolloin pyritään vain palauttamaan maailmaan aikaisemmin vallinnut järjestys. Näiden pelien sekä niiden selkeimpien verrokkien menestys kertoo siitä, että maailmassa on vielä tilaa vaihto ehtoisille tavoille lähestyä kulttuuria sekä näiden ilmiöiden ympärille kehittyville yhteisöille. Soulspelit ovat nousseet suurten viihdekonser nien harjoittaman purukumipelaamisen aikakau della verrattain suureen suosioon. Esteettisesti muista japanilaisvaikutteillaan poikkeava Sekiro: Shadows Die Twice esittelee taas maailman, jota päähenkilö itse näivettää levit täessään vaarallista tautia saavuttaakseen omat päämääränsä. Kyynisempi ihmi nen voisi pitää tätä radikaalina pessimisminä, jossa ulospääsy nykytilasta vaatii todella brutaalin loikan pois entisestä. Ilmastokriisi, globaalin eri arvoisuuden kasvu, demokraattisten järjestelmien taantuminen sekä erilaiset pandemiat ovat karua todellisuutta, joista on selvittävä jotenkin. Synkän fantasian parissa on varmasti helppo tuntea kosmista kauhua. Loppuratkaisut ovat harvoin yksiselitteisesti hyviä tai huonoja: onnellista loppua voi aina värittää katkeransuloinen luopuminen jostakin arvokkaas ta asiasta. Bloodbornessa taas seikkaillaan Yharnamin kaupungissa, jossa asukkaat muuttu vat veren himoisiksi pedoiksi ja jossakin kaaoksen keskellä kuuluisi olla ratkaisu kirouksen poistami seksi. Maailmassa on virhe, joka tulisi korjata, mutta yksiselitteisiä vastauksia tai helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla. Samaan aikaan lopunaikojaan viet tävää ihmiskuntaa riivaa epäkuolleita tuottava kirous, joka herättää kuolleet eloon uudestaan ja uudestaan. 6 2 pelien maailman arvoitusta. Pelimaailma on jo aikaa sitten kohdannut jonkinlaisen katastrofin, joka on järkyttänyt sille ominaista järjestystä. Jatkuva kuoleminen ja uudelleensyntyminen ovat olleet eksistentialistisesta filosofiasta ponnis tavien tarkkailijoiden mielenkiinnon kohteita, kun taas erilaisista porteista kulkeminen ja niitä var tioivat voimakkaat hahmot fallisine aseineen ovat saaneet psykoanalyyttisen ajatteluperinteen kautta tulkitsevat varpailleen. Dark Souls sarjassa maailmassa elämää ylläpitävä liekki on sammumassa ja maailmassa jonkinlaista järjestystä ylläpitäneet voimat ovat vaikeuksissa. Tässä voi nähdä suoran yhteyden maailmassa olemiseen ja toimimiseen: asioille on pakko tehdä jotakin, ja aina on yritettävä uudelleen, koska muutoin vas tassa on ikuinen YOU DIED teksti. Lisäksi lähes jokaista Soulspeliä yhdistävät kriisin ja siitä sel viytymisen asetelmat. Pelaaja on periaatteessa vapaa tekemään melkein mitä tahansa, mutta joutuu väkisinkin ottamaan vastaan ympäröivän miljöön ehdot ja rajoitteet sekä ymmärtämään nurkan takana piilevän vaaran läsnäolon. Nämä ovat pelejä kriisien ja maailmanpalon aikakauden ihmiselle. Tämän päivän tarinavetoisissa peleissä (Witcher 3, Red Dead Redemption 2) pelaajan osana on joutua tekemään valintoja erilaisista kriiseistä tai muuten ongelmallisista tilanteista selviytymiseksi. Koska pelien maailma on selkeästi kuole massa, pelihahmon kohtalo on sidottu tähän kehi tyskertomukseen. Omalla tavallaan pelien kertomuksen tasolla löytyy myös vertauskuva armottomasta elämästä kriisin keskellä. Y ksinkertaistaen voidaan sanoa, että tarjol la olevia loppuratkaisuja on Soulspeleissä yleensä kaksi. Lienee jopa hieman liiankin selkeää, että elo kapi talismissa on hyvin samanlaista nenilleen saamista kuin näiden pelien tahkoaminen. Kun katastrofi velloo ulkoovella ja ympäröivä maailma tekee kuolemaa, mitättömyyden kokemus voi ottaa itsestä vallan. Soulspelien suorittamisen tapaan tilanne vaatii vain jääräpäistä yrittämistä uudelleen ja uudel leen. n ” Pelien maailman kuvaa voisi luonnehtia painajaismaiseksi.”. Tässä piilee todennäköisesti yksi syy soulslikepelien suosioon: ne ovat kaupaksi käyvää fantasiaa kapi talismin kalttaamassa todellisuudessa. Toisaalta hän voi valita vanhan tuhoamisen ja uhkarohkean hypyn kohti jotakin uutta ja vastedes tuntematonta maail maa Pelien maailmankuvaa voisi luonnehtia paina jaismaiseksi, mutta toisaalta ne haluavat tarjota myös radikaalin vaihtoehdon. Vaikka kyse on silkasta fantasiasta, erilaiset onnettomuudet ja katastrofit ovat arkipäivää myös oikeassa maailmassa. Soulspeleissä pelattavan keskushahmon saaga on yleisesti melko viitteellinen, jolloin käsillä olevat ratkaisut jäävät väkisinkin pohdiskelevalle tasolle
mennessä sähköpostitse ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tervehdyksen voi lähettää myös verkossa: ilmoitukset.kansanuutiset.fi HENKILÖTERVEHDYKSET KUVALLINEN HENKILÖTERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm NIMITERVEHDYS 5 € 30 € Nimitervehdykset maksetaan tilille: FI64 2100 1800 0395 16 (NDEAFIHH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Ilmoita edelleen tuttuun tapaan kerran kuussa ilmestyvässä KU:ssa. ilmoitukset@kansanuutiset.fi VIELÄ EHTII jättämään vapputervehdyksen 24.3. KU verkkolehdessä. Varaa ilmoitustila edellisenä arkipäivänä, jos haluat, että ilmoitus on seuraavana päivänä verkkolehdessä. PUOLUEJA AMMATTIOSASTOJEN TERVEHDYKSET PIENI TERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm ISO TERVEHDYS, leveys 88 mm x korkeus 25 mm 70 € 140 € TEKSTIVAIHTOEHDOT Hyvää Vappua l Hauskaa Vappua l Punaista Vappua l Oma teksti KUVAVAIHTOEHDOT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lähetä tervehdys 24.3. mennessä. 6 3 PALVELUKS EEN HALUTAAN KIRJANPIT ÄJÄ KOKOUKS IA KEVÄTKO KOUS KOKOUKS IA SYYSKOK OUS TAPAHTU MIA KONSERT TI Ilmoita kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Varaa ilmoitustila ajoissa ilmestymistä edeltävän kuukauden loppuun mennessä
Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto.fi. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. kansan arkisto Tallentaa ja tarjoaa käyttöön työväen ja järjestöjen historiaa Avoinna kaikille. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Sirpa Marja-Riitta ja Hannu Maarit ja Harri Olli ja Kirsi Kirsi ja Raimo lastenlapset perheineen Kari perheineen Anne perheineen ystävät Rakas Veikko, isä ja tuffa lähti viimeiselle matkalle läheisten saattamana. Tuodaan työ näkyväksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity Luotettava tieto on työläisen perusoikeus. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto TIETOA TYÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Sörnäisten rantatie 25 A 1 00500 Helsinki 09-766429 www.tyovaenperinne.fi työväenkirjallisuutta, tapahtumia onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 Rakkaamme Veikko Kalevi CEDER * 13.6.1930 Lavia 10.2.2022 Hyvinkää Rakkautesi syvällä sisällämme, sanasi kaikuna mielessämme, muistot vahvana ympärillämme opettavat meitä elämään ilman sinua. www.ksl.fi Syrjimätön kieli UUSI OPAS kaikkien ihmisarvoa kunnioittavan kielen käyttöön ja kansalaisyhteiskunnan tueksi • Selkeys • Sukupuolitietoisuus • Sateenkaaritietoisuus • Antirasismi • Vammaisuus ja sairaus • Luokkatietoisuus. 6 4 Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Vasemmistolaisten oma opintokeskus
Silloin kylmän sodan vastapuoli ei enää saanut asiasta pisteitä ja kokoomusopiskelijat saattoivat jopa ylpeillä USA:n demokratian toimivuudella. Eikä sellaisen leiman saaminen ollut noissa piireissä hyvä asia. Neuvostoliitto veti ohjukset Kuubasta ja Yhdysvallat Turkista. Muistan hyvin, miten ennen vanhaan SKDL/SKP:n edustajissa oli metsureita ja haalaripuvuista lähteneitä. Asenteiden joustamattomuus ja omaksuttu poliittisen tasapuolisuuden vaatimus saattavat pitkälti selittää, miksi 1960-luvulla tänne rantautunut radikaali opiskelijaliike suomettui siinä kuin oikeistokin. Vastasin hänelle kuntademokratian ja kuntien itsehallinnon olevan tärkeitä, koska valtuustojen ja lautakuntien kautta mukaan tulevat myös kuntalaisten inhimilliset ja moraaliset asiat. Viikonloput ja lomat he viettivät kansan keskuudessa, kuppiloissa, toreilla ja ihan vaan jutuilla tuttujen parissa. Kriittistä asennoitumista porvareissa ilmeni oikeastaan vasta sitten kun esimerkiksi Vietnamin sodan vastustus USA:ssa oli levinnyt koko kansaan. Yhä enemmän poliitikot ovat täysammattilaisia. 6 5 Kylmän sodan aikana porvariopiskelijat eivät juurikaan arvostelleet esimerkiksi USA:n käymää sotaa Indokiinassa tai rotuerottelua USA:ssa, Etelä-Afrikassa ja Israelissa. DemoKratia KarKaamassa Kansan Käsistä Kuntavaaleissa puolueilla on vaikea saada ehdokaslistoja täyteen. Tapahtuma johti 1960-luvulla suurvaltojen yhteistyöhön, aserajoitussopimuksiin, 1970-luvulla liennytykseen ja pitääKö päätyä Kuilun partaalle. Poliittiset jakolinjat olivat kovia, ja opiskelevan vasemmiston piireissä ei haluttu antaa periksi USA:n imperialisteille arvostelemalla julkisesti Neuvostoliittoa. Juha Jurvelius Savonlinna Kylmä sota ja paiKallinen politiiKKa lukijalta Kuuban ohjuskriisistä tulee syksyllä 60 vuotta. Herrat ja rouvat Helsingin ovat jatkuvalla syötöllä kiristäneet kuntien talouksia Arkadianmäellä. Le h tik u va /h eik k i Sa u k k o m a a. ETY-kokoukseen ja 1980-luvulla aseriisuntasopimuksiin. Tuohon aikaan lännen politiikkaa kritisoivat leimattiin usein kommareiksi. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toivoi taannoin makkaraa syöviä ja vanhoilla autoilla ajavia puolueeseen tervetulleiksi tai jotain sinneKirjoittaja toivoo edustajiksi lisää työntekijöitä. Pirkanmaalla aluevaaleissa niin sanottu lukeneisto valtasi pitkälle valtuustopaikat. Maailma oli ydinsodan partaalla, kunnes suurvaltajohtajat sopivat osin salaisesti ”etupiireistään”. Heillä sydän oli paikallaan pientä ihmistä puolustaessa. Kuka haluaa lähteä tarjoamaan kuntalaisille vain keppiä. Mitä asiantuntijuutta heillä on maaseutuihmisten oloista, potilaiden hoitoonpääsyistä, omaisten pääsemisestä tapaamaan läheisiään tai mökeissään asuvien mummojen ja pappojen hoivasta. Hän muistuttaa Paasikiven pyrkimyksestä ennakoida tulevia tapahtumia ja toimia sitten aktiivisesti politiikassa. Ne, jotka sitkeästi jaksavat olla mukana kuntavaaleissa ja valittuina kuntapäättäjinä, miettivät kaksi kertaa, lähteäkö enää mukaan, kun kunnilta kaapattiin sosiaali ja terveyspalveluihin vaikuttaminen. Se oli ”pommitetaan ja keskustellaan” -politiikkaa. hannu KetoharJu Juuka Eräs ystäväni totesi kerran minulle asettuessani kuntavaaliehdokkaaksi, että hänen mielestään ekonomit ja virkamiehet voisivat hoitaa kuntien taloudet ja lakkauttaa valtuustot. Jotkut omaksuivat käsitteen neuvostovastaisuus ja käyttivät sitä, kun eivät muuten pärjänneet. Ne jotka äänestävät, löytävät ehdokkaat eduskunnan kyselytunneilta, medioista ja suuren rahan vaalimainoksista, somesta ja vaalikoneista. Näin arvioi tutkija Hiski Haukkala kirjassaan Suuren pelin paluu (2020). Pienituloiset, köyhät, syrjäytetyt ja muut näyttävät keskisormea ja toteavat, että pitäkää vaalinne. Pitääkö nytkin päätyä kuilun partaalle, ennen kuin johtajat havahtuvat ydinaseiden rajoittamiseen, kilpavarustelun pysäyttämiseen ja suuntaavat voimavarat ympäristöja ilmastokriisin ratkaisemiseen. Nato-jäsenyys veisi hänen mukaansa Suomelta kiinnostavuuden kansainvälisenä toimijana. Arvostelu olisi satanut Neuvostoliiton laariin, ja sitähän he eivät halunneet. Suomen kannalta Venäjä on alueellinen suurvalta ja ydinasemahti, joka haluaa pitää huolta omista eduistaan
Valittavana oli USA:n käsikassaraksi ryhtyminen ja sen myötä oikeistolainen politiikka tai sotilaalliseen selkkaukseen joutumisen minimointi ja mahdollisuus rakentaa hyvinvointivaltiota myös palkansaajien tahto huomioiden. Esillä sääntömääräiset asiat. Kekkosen ajan politiikan avainkysymys on, miksi kansalaisten enemmistö antoi sille tukensa. Kokouksessa valitaan ehdotettavat puoluevaltuuston jäsenet, käsitellään vuoden 2021 talous ja toiminta sekä muut sääntömääräiset asiat. Se taas syntyy kokemalla ja näkemällä kansan keskuudessa, miten kanssaihmiset elävät. Simo iSoaHo Tampere Kansalaisten häpäisyä testaamme painatusta Tampereen Teollisuustyöväen Ammattiosasto ry no 7:n KEVÄTKOKOUS Torstaina 21.4.2022 alkaen klo 16.30 Teollisuus Seiskan kokoustilassa Näsilinnankatu 22 B II krs. 6 6 päin. savo-karjala.vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistoliiton KEVÄTPIIRIKOKOUS la 9.4. Ohjelman juoni rakentuu ilmaisulle suomettuminen, jolla aikoinaan läntiset oikeistopoliitikot samanmielisine tutkijoineen mollasivat Suomea. Hämeenlinnan Raatihuoneella (Raatihuoneenkatu 15, 13100 Hämeenlinna). klo 12. Ohjelma hyödyntää tätä ilmaisua puhtaasti propagandatarkoituksessa. Hannu Tiainen Kihniö Minulle Ylessä esitetty ohjelmasarja ”Kylmän sodan Suomi” ei täytä dokumentin eikä erinomaisuuden tunnusmerkkejä. LAUKAA Savo-Karjalan Vasemmiston sääntömääräinen KEVÄTPIIRIKOKOUS la 9.4.2022 klo 12.00 kokouslounas klo 11.00 SAVO-KARJALA Turulan koulukeskus monitoimisali (Keskitie 36–38, 71200 Tuusniemi) Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § määräämät asiat. Ohjelmassa ilmaisun suomettuminen oikeutusta ei pohdita. Kansalaiset eivät kokeneet mitään kärsimystä, jonka ohjelma jättää tarkoituksella huomiotta. Lisäksi tarvitaan myös eväitä, joilla voidaan näyttää tavalliselle kansalle, mistä puusta puolue, sen jäsenet ja kannattajat on veistetty. Jäsenet tervetuloa Hallitus Laukaan Vasemmisto kunnallisjärjestön KEVÄTKOKOUS La.26.03.-22 klo 12 Sarahovissa Laukaantie 6. Tarvitaan uskottavuutta toimintaan. Sen sijaan Suomi sai kansainvälisessä politiikassa kokoaan suuremman roolin, jota presidentti Niinistökin voi edelleen jatkaa. Nuorisolomat ry. Muuten kohta vain porvarit äänestävät. Vastaukseksi annetaan vain halveksiva ja julkea syytös itsensä pettämisestä. Tervetuloa! Lisätiedot: hame.vasemmisto.fi HÄME Haemme TOIMINNANJOHTAJAA/ TALOUSPÄÄLLIKKÖÄ Lue lisää: www.nuorisolomat.fi Hakuaika päättyy 20.3.2022. Kahvitarjoilu. Kansalaisten enemmistö ei kuitenkaan ollut tietämätön Neuvostoliiton vaikutuksesta ja vallitsevasta maailmanpoliittisesta tilanteesta. Valinnan tuloksena Suomesta ei tullut vähemmän itsenäinen kuin se on tänäänkään. Ilmoittautuminen alkaa klo 11.30. Minä olen sellainen, mutta meitä tarvitaan lisää. Kansalaiset valitsivat jälkimmäisen
Talousja työllisyys kuitenkin toipuivat ihmeen nopeasti. Pääministerin paikan perinyt Sanna Marin ei ehtinyt kunnolla verrytellä tehtäväänsä, kun Kiinasta lähti liikkeelle virus, joka muutti kaiken. helmikuuta pudotti pohjan pois kaikelta, mihin sotien jälkeen syntyneet sukupolvet olivat voineet luottaa ja uskoa. Keväällä 2019 hallituspuolueiden parhaat voimat koottiin viikoiksi Säätytaloon rakentamaan hallitusohjelmaa, jonka muotoiluja hienosäädettiin niin, että ne kelpasivat edellisen vaalikauden pääministeripuolueelle ja oppositiolle. Toisen maailmansodan jälkeen sotia on käyty koko ajan, ja niitä oli parhaimmillaankin käynnissä, mutta sota Euroopan sydämessä: ei, sellaista hulluutta ei voi enää tapahtua. Niistä tulee Natoja maanpuolustusvaalit. Kaikki muuttui vain muutamassa päivässä. Aktiivimallin kaataminen, koulutusuudistukset ja ilmastopolitiikka eivät kanna, jos puolue ei saa karistetuksi päältään putinistin mielikuvaa. ”Ihmisellä on tässä avaruudessa kusiaisen valtuudet.” Näin sanoo Konsta Pylkkänen Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa. Euroopan unionin päättäväisyys tuli varmasti ikävänä yllätyksenä Kremlin yksinvaltiaalle. Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö sen summasi Twitterissä: ”Persut kannattaa vihreää siirtymää, vihreät kannattaa puolustusmenoja, kokoomus vastustaa Fennovoima-Rosatomia, keskusta ja demarit alkavat miettiä Nato-jäsenyyttä, vasemmistoliitto tuomitsee Venäjän toimet. Antti Rinteen hallitus saikin toteuttaa ohjelmaa rauhassa joulukuuhun, jolloin keskusta painosti Rinteen ulos. Se on hinta, joka on maksettava demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisesta. Siinä menivät taloussuunnitelmat ja budjettikehykset, kun ihmistä suurempi voima mylläsi kaiken. 6 7 Kusiaisen valtuudet ja sananen dialeKtiiKasta KU:n sunnuntaivieras ekonomisti Ralf Sund totesi helmikuussa. Sitten tuli uusi isku Venäjältä. Toinen sitaatti on Bertolt Brechtiltä, joka Brita Polttilan suomentamana kirjoitti Dialektiikan ylistyksessä, että ”varma ei ole varmaa, mikä on, ei pysy”. Tätä kirjoittaessa pakotteiden vaikutukset ovat vielä hämärän peitossa, mutta on selvää, että ilman talouteen kohdistuvaa iskua Suomikaan ei tästä selviä. Voi olla, että helmikuun talousja työllisyysluvut jäävät parhaiksi vuosikausiin. Pätee myös esimerkiksi Suomen hallitukseen. Ukrainan talvisota nosti nopeasti mieleen kaksi siteerattavaa lausetta. Putin on poistanut kerralla monta ajatuslukkoa Suomen politiikasta.” Vasemmistoliitto on toki tuominnut Venäjän toimet kaiken aikaa, mutta puolueen kannalta ongelma on siinä, että vastakkainen mielikuva elää koko ajan. Huhtikuun kehysriihessä kenenkään on turha pörhistellä budjettisäännöistä ja velkaantumisesta. Tämä tulee vastaan vajaan 13 kuukauden kuluttua pidettävissä eduskuntavaaleissa. viimeinen sana t orstai 24. Venäjä eristettiin taloudellisesti, poliittisesti, kulttuurisesti ja suljettiin pois kaikesta kansainvälisestä urheilutoiminnasta. Politiikkaa on tehtävä ajassa, ja nyt ajan merkit ovat sellaiset, että edessä voi olla Putin-elvytyksen paikka kuten ” Eduskuntavaaleista tulee Natoja maanpuolustusvaalit.” Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja
18.3.2022 / 9 € ku.fI N Venäjän hyökkäyssota muutti kaiken Sivu 24 Talouden uudet tuulet Sivu 47 UUSI AIKA 00 32 51 -2 20 9 PAL.VKO 2022-15. Tilaamalla KU:n tuet vasemmistolaista journa lismia, joka tarjoaa uusia näkökulmia yhteis kuntaan. Lähde mukaan rakentamaan kanssamme uutta yhteiskuntaa. Jussi Virkkunen Päätoimittaja ku.fi/tilaa 9 / 2022 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. Hyvä lukija Tämä oli ensimmäinen uudistunut KU. Tilausmaksut ovat tärkeä osa lehden taloutta. Jatkossa tarjoamme vastaavan laadukkaan lukupaketin painettuna kerran kuussa