SIVUT 3, 7 ja 16 kansan uutiset . Viikkolehti | 18.6.2021 | 3,5 € 24-003251-2124 | kansanUUtiset.fi G7:n tyhjät koronalupaukset sivu 14 Puskalan putiikissa peräti 150 SKP-tietovuotajaa sivu 20 Sote-uudistus: nyt se toteutuu sivu 23 Helsingistä Valoa pimeyteen. 24/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa
Oppositio voitti, hallitus vahvistui Kuntavaalit taputeltu ja soteuudistuskin melkein maaliviivalla. Siitä on hyvä ponnistaa kohti vuotta 2023. Tämä on Mike Pohjolan mukaan verrattavissa siihen, että jokainen ehdokas, valtuutettu ja opettaja kävisi kysymässä Nestlén tai Exxonin lupaa puheenvuoroihinsa. Seuraavaksi profiiliaan kohottavat vihreät, jotka kärsivät isoja tappioita vahvoilla alueillaan. Hallituksen sisäisen epävarmuuden pitää nyt poistua. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. LUE LISÄÄ SIVULTA 20 Valtuustot Teamsissa, koulujen etäopetus Zoomissa, vaalit somessa – eli kaikki yksityisillä alustoilla. Oppositio väittää – niin kuin aina kuntavaalien jälkeen – että hallituspolitiikan on muututtava, koska se oli kansan viesti. Perussuomalaiset epäonnistui tärkeimmässä tavoitteessaan. Tässä hallituksessa tulee tuloksia, ja niitä kehtaa puolustaa. Tulokset kuitenkin ratkaisevat. Gallupit ja politiikan ”asiantuntijat” saivat näpeilleen, kun puolueen kuntavaalitappio oli siedettävä ja tulos parempi kuin viime eduskuntavaaleissa. Niiden ääniosuus jopa kasvoi viime eduskuntavaaleista. lautti keskustan kannattajien itsetunnon. Hallituspuolueet hävisivät, paitsi RKP, joka voitti 0,1 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto koki kirveleviä menetyksiä, mutta eduskuntavaaleihin nähden kannatus säilyi käytännössä ennallaan. Kesto Määräaikais. Yllättäen keskusta otti aidon torjuntavoiton. l K untavaalien tulos oli selvä. Hallituspuolueet saivat kuitenkin 56 prosenttia äänistä. Politiikan huippujen jälkeen laskeudutaan lomakauteen ja kesänviettoon, nyt ensin helteiseksi ennustettuun viikonloppuun. Se oli kova suoritus. Hallitus voi jatkaa linjallaan, joka on tuottanut yhden Euroopan parhaan koronatilanteen koko kriisin ajan ja vieläpä taloudenkin kannalta menestyksellisesti. Molemmat isot oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus voittivat. (10 %). Eduskuntavaaleihin on 22 kuukautta. Puolueen terävin kärki kampanjoi maakunnissa viime elokuusta asti tuottaakseen keskustalle niin suuren tappion, että se lähtee hallituksesta. 2 | KU 24 /2 02 1 Tutkijat joutuvat Suomessa kokemaan ammattinsa takia mustamaalausta, öyhötystä, maalittamista sekä paljon muuta, käy ilmi Noora Kotilaisen ja Johanna Vuorelman toimittamasta tietokirjasta Kun tutkija kohtaa vihaa. Perussuomalaisten ja kokoomuksen kelkassa ne olisivat huonompia kummallekin kiistakumppanille. Niin ei käynyt. LUE LISÄÄ SIVULTA 6 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Vieterin kiristäminen äärimmilleen huhtikuussa hallituksen kehysriihessä oli ehkä se tekijä, joka paPÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS. Päinvastoin kuin oppositio toivoo, hallitus ja hallituspuolueet voivat lähteä vaalikauden jälkipuoliskolle levollisin mielin. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Antti Yrjönen Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Puheenjohtaja Annika Saarikko oikaisi keskustan syöksykierteen. Enää keskustalla ei ole syytä haikailla oppositioon. TÄSTÄ INNOSTUN NYT sirpa KosKinen Toimituspäällikkö 24/2021 Perjantaina 18.6.2021. Vaikeuksia varmasti tulee taloudesta, työllisyydestä ja ilmastosta
– Ne asiat, joista puhuin vaalikampanjassani, ovat sellaisia, joista olen puhunut jo vuosia monissa yhteyksissä. TeksTi Sirpa Koskinen Pitkäjänteinen työ ja some olivat helsinkiläisen ääniharavan Minja Koskelan valttikortit vaaleissa. AjAssA KU 24 /2 02 1 | 3 01 AjAssA S osia alisen median hyödyntäminen takasi valtuustopaikan monelle uudelle nuorelle vasemmiston ehdokkaalle kuntavaaleissa. An tt i Yr jö ne n. Somen koko työkalupakki – Insta gram, Facebook ja Twitter – oli heillä ahkerassa käytössä. Helsingissä huipputuloksella, 5 600 äänellä, vasemmistoliiton ehdokkaiden ykköspaikan vienyt ja seitsemännen sijan kaikkien helsinkiläisehdokkaiden joukossa saavuttanut Minja Koskela, 33, nimesi vaalivalteikseen pitkäjänteisen työn ja sosiaalisen median. Olen pitänyt pitkään yhteiskunnallista blogia, keskustellut tasa-arvokysymyksistä ja kommentoinut politiikkaa koko ajan, sanoo vasemmistoliiton poliittisen asiantuntijan tehtävästä vanhempainvapaalla oleva Sometaitajat kiilasivat valtuustoihin Instagram oli tehokkain kanava vaalityössä, sanovat vasemmistoliiton ääniharavat
– Somevaalit teki tehtävänsä varmaan. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana Jokelaiselle on kertynyt seuraajia Twitterissä vajaat 4 000. Se varmasti vaikutti tulokseen. Instagramin hän kuitenkin nimeää tehokkaimmaksi vaalityövälineekseen. – Ilmastonmuutoksen hillitsemisen pitää olla ykkösjuttu. Jokelainen on ollut Instagramissa jo vuosikausia aktiivinen. Valtuustossa Koskela aikoo tietystikin edistää juuri vaaliteemojaan. Nuoret ovat olleet vahvoilla, varsinkin Insta gramissa ja Twitterissä osa nuorista on tehnyt tosi hyvää vaalityötä, mutta on ollut vaikea ennakoida, miten siinä käy. – Kuten Li Andersson taisi sanoa, sukupolvenvaihdos on käynnissä. ”valtava menestys yllätti” Jessi Jokelainen, 24, kiilasi 905 äänellään Oulussa vasemmistoliiton ehdokkaiden kärkeen, kolmanneksi Hanna Sarkkisen ja Martti Korhosen jälkeen. Tampereella vasemmistoliiton valtuustoryhmä nuorentuu. Nuoret ovat olleet jo pitkään vahvoilla, pohtii Tampereella huippusuoritukseen yltänyt Liban Sheikh. Kanavat auKi KoKo ajan Koskelan Instagram-seuraajamäärä tuplaantui vaalikampanjan aikana. Blogiteksteissään hän on käsitellyt ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja feminismiä, yhteiskunnan sukupuolittuneita ongelmia ja vähemmistöjen ongelmia. – Ollaan tehty töitä tiukasti ja pitkäjänteisesti. Olen iloinen, että se on resonoinut. Taiteen ja kulttuurin asemaa pitää vahvistaa. Tekeillä on populaarimusiikkikasvatuksen demokratiaa käsittelevä väitöskirja. Samalla olen halunnut osoittaa vasemmistolaista arvopohjaa. Itse vaalikampanjaakin Koskela on tehnyt pitkään, jo viime syksystä asti. Nyt hän sai 1 004 ääntä. – Eli seuraajakunnalle on ollut jo pitkään tuttua se, mitä ajattelen poliittisista asioista. Kaupunginvaltuustossa Jokelainen aikoo ajaa yhdenvertaista kaupunkia kaikille. Koulutusresursseja pitää vahvistaa ja tukea opettajien jaksamista työssä. Vaikka olen politiikassa uusi, kaikupohja on minulla ollut jo valmiina, hän jatkaa. – Olen siis tehnyt itselleni pohjatyötä, jonka nyt käänsin itselleni kampanjaksi. Varmasti se on ollut hyvä pohja, sanoo Jokelainen, jonka toinen lukuvuosi äidinkielenopettajana Raahessa päättyi juuri. Facebookissakin seuraajien määrä on alun 1 500 seuraajan tilanteesta kasvanut 4 500:aan. Vaikka some oli luonteva itselleni, ei se, että koko vaalityö on ollut somessa, ole minullekaan ollut erityisen mukavaa. l Jessi Jokelainen määrittelee itsensä somettajasukupolven edustajaksi, jonka elämään some on kuulunut luonnostaan nuoresta asti. – Olemme pitäneet kanavat ajan tasalla, kommentoitu koko ajan. Nyt on ollut somevaalit. Näin syntyy toimiva ja tasa-arvoinen Helsinki, tiivistää tuore valtuutettu, joka ennen paluutaan puoluetoimistolle jää puoleksi vuodeksi opintovapaalle. Koskela iloitsi siitä, että loppusuoralla hän pääsi myös vaalitoreille. – Some ei ole kohtaamista samalla tavalla kuin katukampanjointi. On ollut vaikea ennakoida, miten se näkyy äänissä. Suurin osa on alle 40-vuotiaita. Hänelle tulos ei ollut ihan täydellinen yllätys: – Osasin odottaa ja en. Ja julkiset palvelut on oltava kaikille saatavilla. ”nuoret ovat olleet vahvoilla” Tampereella vasemmistoliiton äänimäärissä kakkospaikalle Ulla-Leena Alpin jälkeen kiilasi Liban Sheikh, 31. Nuoret ovat kampanjoineet todella hyvin. Henkilökohtainen tavoite oli pienempi kuin mitä nyt tuli, hän sanoo. Vasemmistonuorten puheenjohtajana toimiva Sheikh oli ehdolla viime eduskuntavaaleissa ja sai tuolloin 1 200 ääntä. Minulla oli sosiaalisessa mediassa seuraajakuntaa jo valmiiksi. Kolmisen vuotta hän piti yhteiskunnallista blogia Kalevassa. Haluan tuoda valtuustotyöhön yleistä tasaarvoa, inhimillisyyttä ja ymmärrystä, hän sanoo. Vaalipäivänä seuraajien määrä ylitti jo 16 000. Vasemmistoliiton jäseneksi hän on liittynyt vasta noin vuosi sitten, mutta some-alustoilla hän on pyörinyt jo kahdeksan vuotta. – Eduskuntavaaleihin nähden meni tosi hyvin. Puhuin esimerkiksi työmarkkinakysymyksistä ja pohdin miten työelämä saadaan hyväksi ihmisille. Varsinaisten vaaliteemojen lisäksi Koskela kertoo pitäneensä esillä yhteiskuntaluokkia. Tampereella se on näkynyt, että meillä on todella paljon aktiivisia nuoria, jotka ovat halunneet päästä valtuustoon ja vaikuttamaan. Jokelainen määrittelee itsensä somettajasukupolven edustajaksi, jonka elämään some on kuulunut luonnostaan nuoresta asti. – Kaupungin kaikki erilaiset ihmisryhmät ja vähemmistöryhmät tulee huomioida samalla tavalla. Je nn y M at in ol li an tt i yr Jö ne n. Myös Twitteriä Koskela on käyttänyt ahkerasti, lähinnä keskustelukanavana. AjAssA 4 | KU 24 /2 02 1 YTM ja entinen musiikinopettaja Koskela. – Keskustelulle siitä, mikä on luokkien ja luokkapuheen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, on selkeästi tarvetta
Puolueilla on 34 valtuutetullaan [Turun] valtuuston niukka enemmistö. Puolueen linjan näkyvin kriitikko Esko Seppänen putosi äänestyksen jälkeen pois puoluejohdosta Kokouksen jälkeen Siimes sanoi pitäneensä tärkeänä, että tässä puoluekokouksessa otetaan oikeasti mittaa siitä, mistä lähtevät ne perustavat arvot, joilla vasemmistoliitto menee eteenpäin. Pitkäksi venyneiden vaalien tulos viitoittaa polkua eteenpäin onnistumisten ja kehittämiskohteiden kautta. Johannes Yrttiaho 14.6. Suurissa kaupungeissa sukupolvenvaihdos on onnistunutta. Erityisen paljon onnea haluan toivottaa uusille valtuutetuille. Menestyäkseen erityisesti puolueosastojen on kysyttävä itseltään, kuinka ne tekevät toiminnastaan nuoria vahvistavaa ja toivottavat uudet jäsenet tervetulleiksi. Puheenjohtajana jatkoi Suvi-Anne Siimes. Samaan aikaan kuitenkin myös oikeistopuolueet vahvistivat asemiaan ja koko maan tasolla vasemmistopuolueet menettivät paikkoja. Erityisesti Helsingin hienosta vaalivoitosta riittää opittavaa ympäri Suomen. Vasemmisto vahvistuu, kun panostamme sekä liikkeen rakentamiseen että ihmisiä tavoittavaan viestintään. Kolumni Pe KK a Pa jU vi rt a. lAinAttuA Miksi ei ole säädetty uusia lakeja, jotka mahdollistaisivat tuen taiteilijoille sosiaalisin perustein. Jos Sdp ja vihreät haluavat yhdessä vasemmistoliiton kanssa kokoomuksen syrjäyttää, on se nyt yhden äänen enemmistöllä mahdollista. some kuntaVaalit tuliVat ja menivät. Harmitustani lieventää onneksi se, että meillä on Stadissa valtavan hieno uusi valtuustoryhmä. Mukaan ottavan asenteen lisäksi nuoret tarvitsevat tilan, joka tukee heidän toimijuuttaan, mahdollistaa oppimisen ja myös mokailun. Nuoret ja puoluerakenteen ulkopuolelta tulleet kyvyt kertovat hyvää paitsi puolueen uudistumiskyvystä myös tehdystä politiikasta. Vasemmistolaisesta näkökulmasta tuloksessa on paljon iloittavaa. Vaalivoittojen saavuttaminen vaatii saman työn toteuttamista myös pienempien paikkakuntien nuorten parissa. Puolueessa on käynnissä sukupolvenvaihdos, joka luo pohjaa tulevaisuuden liikkeelle. Se kertoo, mihin suuntaan vasemmistolaista liikettä on hyvä seuraavaksi rakentaa. Puolueen tärkeitä arvoja ovat olleet hyvinvointivaltion ja perusturvan kehittäminen, sopimusyhteiskunnan ylläpitäminen ja punavihreä ajattelu, jolle sillekin puoluekokous antoi tukensa näyttävän kiistan jälkeen. Eikö Business Finlandin yritystukihärdellistä opittu mitään. Yhteisössä tehtävä työ eli yhteisötyö on avainasemassa. Myös vihreiden heikko tulos tulee näkymään punavihreän akselin haasteina seuraavat vuodet. Puoluesihteeriksi valittiin Aulis Ruuth ja varapuheenjohtajiksi Matti Huutola ja Minna Sirnö. Vaaleista ja sukupolVenVaihdoksesta liban SHeiKH Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Tätä hyvää kehitystä tulee vahvistaa. Tänään saadut äänet eivät valitettavasti riittäneet jatkokaudelle. Kai Hirvasnoro Vasemmistoliitto valitsi uudistumisen 20 vuottA sitten Kesän 2001 puoluekokous vahvisti Suvi-Anne Siimeksen asemaa vasemmistoliitossa. Kuntavaalien tulokseen on nyt syytä olla myös tyytyväinen. Vasemmiston tulee näkyä nuorille myös vaalien välillä. AjAssA KU 24 /2 02 1 | 5 Vasemmistoliiton kolmas puoluekokous jää historiaan suurista ydinvoimaja kettutarhamittelöistä sekä puoluejohdon uusiutumisesta, naisistumisesta ja nuorentumisesta, KU arvioi kokouksen jälkeen 18.6.2001. Dan Koivulaakso 13.6. Tästä huolimatta näen vaalituloksen olevan vasemmistoliiton kannalta toivoa herättävä, sillä merkittävää näissä vaaleissa oli nuorten vasemmistolaisten ehdokkaiden nousu. Ville Hämälinen, Kiiltomato.net 3.6. Siimes katsoi kuitenkin, että konfliktit on parasta käydä avoimesti. Ympäristötietoiselle ja yhdenvertaisuutta vaativalle politiikalle on selkeästi kysyntää kaupunkikeskuksissa, mistä Seinäjoen ja Lappeenrannan kaltaisten kuntien tulokset kertovat. Ympäristökriisiä hillitsevällä politiikalla on todella kiire, ja ratkaisujen etsiminen oikeistovoittoisissa valtuustoissa voi osoittautua vaikeaksi. Ihmisiä vahvistava paikallistoiminta tarvitsee rinnalleen myös selkeää ja avointa viestintää
Sen naapureina Kaliforniassa asustavat myös Zoom, Twitter ja Google, joka omistaa myös muun muassa Youtuben, selaimen, ja videokokousalustan. Julkinen keskustelu ei ole enää julkista Kolumni Tarvitsemme julkisen palvelun videokokoukset ja somen. Syyskuussa Zoom perui San Franciscon State Universityn paneelin, jossa olisi esiintynyt palestiinalainen feministi ja vastarintaikoni Leila Khaled. Eräät korona-aikana kriittiseksi kasvaneet julkiset palvelut ovat kuitenkin täysin muutaman osakeyhtiön käsissä: sosiaalinen media ja etäkokousyhteydet. Esimerkiksi Facebook Inc. Juuri päättyneet kuntavaalit käytiin pitkälti somessa. Haluammeko, että suomalainen opetus, lääkärikäynnit ja vaalit tapahtuvat tällaisilla alustoilla. Löydät lomakkeen osoitteesta: www.kansanuutiset.fi/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Paitsi että ne ovat sosiaalisia medioita, ne toimivat myös etäkokousalustoina. Vielä pahempi ongelma on sensuuri: suuryhtiöt toteuttavat yhteistyömaidensa hallitusten poliittista agendaa myös siinä, millaisia viestejä siellä saa julkaista ja millaisia kokouksia pitää. Ainoa ei-amerikkalainen suosittu palvelu on kiinalainen TikTok – vaikka tietenkin julkisissa osakeyhtiöissä on ketjutettuja omistajia ympäri maailmaa. Taustalla oli Israelin apartheidia kannattavien ryhmien painostus Zoomia kohtaan. sosia alisessa mediassa käyttäjä ei ole asiakas. Toivottavasti et ajatellut matkustaa näihin maihin. Microsoft on vähän pohjoisempana. Vastaavan huomion voi suomalainenkin tehdä millä tahansa some-alustalla, jos postaa sinne vaikkapa Gazan saarron lopettamisen puolesta. kuten k apitalismissa usein, vaihtoehtoja on useita, mutta omistajia vähän. omistaa paitsi kaimansa, myös sille näennäisinä vaihtoehtoina toimivat Instagramin, Messengerin ja WhatsAppin. Toimivien julkisten palveluiden tuottaminen on valtion keskeinen tehtävä. Kaduilla kampanjoidessa taas kuka vaan voi olla esillä ja hänet nähdään aivan yhtä hyvin riippumatta vaalibudjetin koosta. l J okainen suomalainen ymmärtää, että juomavettä ei pidä antaa julkisista käsistä millekään megakorporaatiolle kallistettavaksi. Tällaiset postaukset häivytetään eli saavat paljon vähemmän näkyvyyttä kuin Yhdysvaltain tai Kiinan liittolaisten politiikkaa tukevat. Viimeisen puolentoista vuoden aikana koulujen etäopetus tapahtui Zoomin kautta. Vaalikampanja tällaisella foorumilla johtaa siihen, että varakMike Pohjola Kirjoittaja on kirjailija, pelisuunnittelija ja yrittäjä. Lopulta paneelikeskustelu pidettiin Googlen omistamalla Youtubella, joka katkaisi sen kesken. Ja jokainen paitsi Pekka Haavisto ymmärtää, että sähkönjakeluverkko olisi ollut syytä pitää valtion omistuksessa. AjAssA 6 | KU 24 /2 02 1 kaiden ääni pääsee kuuluviin paremmin kuin köyhien, joiden viestejä ei välttämättä huomata lainkaan. KANSANUUT SET.F KUN T LAAT KU:TA JAKOON TORE LLE JA T LA SUUKS N Tee tilauksesi kätevästi verkossa. T LAAJAPALVELUN YHTEYST EDOT Palvelemme verkossa kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa osoitteessa www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu sekä sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä puhelimitse ma–ti klo 9—12 (09) 759 60 208. Valtuustot kokoustavat Microsoft Teamsissa. Tämä on verrattavissa siihen, että jokainen ehdokas, valtuutettu ja opettaja kävisi kysymässä Nestlén tai Exxonin lupaa puheenvuoroihinsa. Näin siis suuryhtiö päätti, että sananvapaus ei koske palestiinalaisia. Tämän lisäksi someja videokokousyhtiöt vakoilevat käyttäjiään mainostajien ja valtioiden piikkiin. Jos sanot Zoomissa kaverillesi vastustavasi Kiinan tai Yhdysvaltain hallitusta, Kiinan ja Yhdysvaltain hallitukset kuulevat sen. Asiakas on mainostaja, joka maksaa siitä, että hänen kuvaansa tai tekstiään näytetään käyttäjille. Vai olisiko jo aika kehittää julkisen palvelun sosiaalinen media ja videokokousohjelmisto
TausTaT KU 24 /2 02 1 | 7 02 taustat Li Andersson oli 5 000 äänellään Turun ääniharava. An tt i Yr jö ne n
TausTaT 8 | KU 24 /2 02 1 Vasemmistovaltuutettuja taas monta vähemmän Helsingissä vasemmistoliiton voittosarja sai jatkoa. Useimmissa muissa isoissa kaupungeissa meni paikka, pienemmissä enemmänkin. teksti Kai Hirvasnoro kuvat Antti Yrjönen
Kemin menetyksen jälkeen vasemmistoliitto ei ole suurin puolue enää yhdessäkään kunnassa. Vasemmistoliiton ilmiö näissä vaaleissa oli eittämättä 33-vuotias tuplamaisteri, puolueen poliittinen asiantuntija Minja Koskela, joka nousi listan ykköseksi 5 600 äänellä. Surkea äänestysprosentti rokotti kaikkien muiden keskeisten puolueiden paitsi perussuomalaisten äänimäärää. Arhinmäen ensimmäisissä kuntavaaleissa 1996 vasemmistoliitto sai 6 paikkaa, nyt 11. Helsingin tulos paras sitten vuoden 1980 Vasemmistoliiton vaalitulos jakautuu voimakkaasti kahtia. Menetys oli vain 0,2 prosenttiyksikköä. Vaikka asiaa kuinka kääntelisi, tulos on puolueen historian huonoin kuntavaaleissa. TausTaT KU 24 /2 02 1 | 9 K annatus 7,9 prosenttia ja 508 valtuutettua. Viime kuntavaaleista vasemmistoliiton kannatus laski 0,9 prosenttiyksikköä. Kannatus ja Vasemmistoliitolle 508 valtuutettua Viime kuntavaaleista kannatus laski koko maassa 0,9 prosenttiyksikköä. tappioiden sarja isoissa kaupungeissa Muualla isoissa kaupungeissa vasemmistoliitto kärsi vaalitappioiden sarjan. Siinä vasemmistoliiton tärkeimmät luvut vuoden 2021 kuntavaaleissa. 1,5 prosenttiyksikön voitto toi lisäpaikan. Symbolinenkin tappio on merkittävä. Nyt valtuustopaikoista lähti kuitenkin kerralla 150 eli 23 prosenttia. Vasemmistoliitto sai nyt 194 146 ääntä, yli 32 000 vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Jo konkarisarjaan lukeutuva Paavo Arhinmäki kirjoitti vaaliyönä, että Helsingin tulos oli paras sitten vuoden 1980, jolloin puolue oli SKDL. Perussuomalaiset jäi selvästi taakse, vaikka jotkut gallupit ennustivat toisin käyvän. Kahden vuoden takaisiin eduskuntavaaleihin verrattuna vasemmistoliitto sen sijaan pärjäsi melko hyvin. Vaalivoittojen sarja Helsingissä jatkui. Helsinki 12,7 % +1,5 % Lappeenranta 2,5 % +1,3 % Espoo 3,6 % -0,3 % Vantaa 6,6 % -0,9 % Vaasa 4,7 % -1,7 % Hämeenlinna 5,4 % -1,1 % Joensuu 8,9 % -1,1 % Kouvola 4,3 % -0,1 % Pori 13,8 % -0,8 % Lahti 5,0 % -1,6 % Kuopio 6,7 % -2,5 % Jyväskylä 9,8 % -0,3 % turku 16,2 % +0,2 % Oulu 13,4 % -2,6 % Kemi 26,9 % -6,8 % Rovaniemi 9,4 % -3,5 % tampere 10,2 % -0,6 %. Kannatusosuus on vain 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisessä pohjakosketuksessa vuonna 2012. Vuonna 2012 vasemmistoliitto sai 640 valtuutettua
Oulun ääniharava oli juhannuksen jälkeen sosiaalija terveysministerinä aloittava Hanna Sarkkinen 2 179 äänellä. Kannatusosuus putosi 2,6 prosenttiyksikköä ja sillä meni kaksi paikkaa. Monien pitkäaikaisten valtuutettujen ohi kolmanneksi nousi 24-vuotias äidinkielenopettaja Jessi Jokelainen 905 äänellä. Heikoimmin vasemmistoliitolla isoista kaupungeista meni Oulussa. Pormestariehdokas Minna Minkkinen sai 854 ääntä. Kemissä rytisi, Lappeenrannassa paLuu vaLtuustoon Pienemmissä kaupungeissa vasemmistoliitto koki raskaan tappion Kemissä, missä se menetti ensi kerran sotien jälkeen suurimman puolueen paikkansa. Li Andersson oli 5 000 äänellään kaupungin selvä ääniharava. Biologian opiskelija Matleena Käppi oli listan ykkönen 866 äänellä. Kansanedustaja Mai Kivelä (vas.) ja Anna Lemström.. SDP:llä on nyt Kemissä 13 ja vasemmistoliitolla 12 valtuutettua. Tulos oli kahden paikan ja 3,3 prosenttiyksikön meneOpetusministeri Jussi Saramo. paikkamäärät alenivat Espoossa, Vantaalla, Oulussa, Lahdessa, Kuopiossa ja Porissa. Puolueen suhteellinen asema kuitenkin heikkeni, kun perussuomalaiset menivät isolla voitollaan ohi. Vasemmistoliiton listan kakkonen oli entinen puolueen puheenjohtaja Martti Korhonen, joka toisena sai yli tuhat ääntä. Kotkassa vasemmistoliitto joutui pärjäämään ensi kerran vuosikymmeniin ilman suosittua Pentti Tiusasta, joka kuoli vuonna 2018. Turussa vasemmistoliiton kannatus nousi 0,2 prosenttiyksikköä, mutta silti yksi paikka meni. Jyväskylässä vasemmistoliiton kannatus aleni 0,3 prosenttiyksikköä, mutta paikkamäärä säilyi ennallaan. Perussuomalaiset taas sai kolme lisäpaikkaa. TausTaT 10 | KU 24 /2 02 1 Vasemmistoliiton vaalitilaisuudessa otetussa yhteiskuvassa ei tuuletettu. Tampereella Ulla-Leena Alppi ja Liban Sheikh pääsivät yli tuhanteen ääneen. 6,8 prosenttiyksikön tappio tiesi kolmen paikan menetystä. Listan kakkoseksi nousi jalkapalloilija Timo Furuholm 865 äänellä. Kaipolan paperitehtaan menettäneessä Jämsässä vasemmistoliitto selvisi pienemmällä 1,1 prosenttiyksikön ja 1 paikan tappiolla. Tampereella vasemmistoliiton kannatus notkahti 0,6 prosenttiyksikköä, mutta paikkamäärä säilyi ennallaan
Lappeenrannassa vasemmistoliitto nousi takaisin valtuustoon. l Puoluesihteeri Mikko Koikkalainen. Riihimäellä sairaanhoitaja Erja Hirviniemi voitti tyttärensä Aino-Kaisa Pekosen lukemin 466–286. Kemin menetyksen jälkeen vasemmistoliitto ei ole suurin puolue enää yhdessäkään kunnassa. TausTaT KU 24 /2 02 1 | 11 Symbolinenkin tappio on merkittävä. Vasemmistoliiton voittoputket katkesivat ainakin Joensuussa ja Riihimäellä, joissa molemmissa ehdokashankinta onnistui hyvin. 2,5 prosentin tulos vei maalari Heidi Vätön valtuutetuksi. tys. Rovaniemellä vasemmistoliiton tappio oli 3,5 prosenttiyksikköä ja 1 paikka. Joensuussa järjestötoimitsija Anni Järvinen oli listan ykkösnimi 441 äänellä. Viime eduskuntavaalien tulokseen verrattuna kannatus kuitenkin nousi Kotkassa. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.?/liity Liity nyt:. Entinen kansanedustaja ja SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola aloittaa kunnallispolitiikassa 421 äänen turvin
Kirjansa nimessä mainittuun kysymykseen Marttinen vastaa, että perussuomalaisia vaivaa alemmuudentunne, mikä on ymmärrettävää, sillä nykyaika asettaa ihmiselle paljon paineita. Ihmisten tulevaisuuden toivo ja ymmärrys väistyvät, eikä niistä jakseta enää pitää kiinni. Perussuomalaisten kriittisyys menee niin pitkälle, että he ovat tyytymättömimpiä myös Alkoon. Marttinen esittää keinoja, joilla poliittisia kuplia voisi hillitä ja antaa yritysmaailman johtamisoppeja seuraten neuvoja perussuomalaisten rakentavaan kohtaamiseen. Maailmaa aletaan käsitellä negatiivisen kautta.” ”Vaikka pitäisi perussuomalaisten ajamaa politiikkaa hyvänä, tuskin voi olla eri mieltä siitä, että perussuomalaisten käytöksessä ja ajatusmaailmassa näkyy monia epäterveitä piirteitä.” l Jussi Marttinen: Mikä perussuomalaisia vaivaa. Insinööri Jussi Marttinen on seulonut kirjaansa varten kymmeniä kyselytutkimuksia. Venäjään ja Vladimir Putinin pyrkimyksiin perussuomalaiset suhtautuvat sen sijaan myönteisimmin. ei lUoteta mihinkään paitsi horoskooppeihin vähän Kyselyitä yhdistelemällä paljastuu, että perussuomalaiset eivät erityisemmin luota omaan osaamiseensa, mutta silti he pitävät omia käsityksiään luotettavampina kuin asiantuntijoiden lausuntoja. Ote ei ole täysin tuomitseva. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti vuonna 2005 blogissaan, että tämä on ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassa oleva ihmisarvo. Uhkia, epälUUloja, voimattomUUtta Perussuomalaisten kannattajat pelkäävät kyselyjen mukaan poliittisista ryhmistä eniten tulevaisuutta ja näkevät siinä paljon uhkakuvia. 304 sivua, Vastapaino. Perussuomalaisille kansallismielisyys ei ole suomalaisten keskinäistä yhteishenkeä vaan etnisyyden, syntymämaan ja kielen korostamista. Perussuomalaiset ei ole mitenkään profiloitunut poliittisena toimijana, joka parantaisi kouluttamattomien asemaa yhteiskunnassa tai ajaisi heidän etujaan. Kaikille ihmisille annettava yhtä suuri ihmisarvo oli Hallaahosta nykyajan ihmisten itsestäänselvyys, mutta ”tulevat polvet sylkevät haudoillemme ja päästävät itsestäänselvyyksillemme räkänaurun ja kurapierun”. Jussi Marttinen puhuu alemmuuskompleksista ja lainaa psykiatri ja psykoterapeutti Alfred Adleria: alemmuutta tuntevat ihmiset yrittävät kompensoida tunnetta taistelemalla ylemmyydestä. He kohtaavat epävarmuutensa hyökkäämällä toisia ihmisiä vastaan. Viestien todenmukaisuudella ei ole juuri väliä, kunhan ne aiheuttavat tunteita ja saavat näkyvyyttä. Uuden kirjan Mikä perussuomalaisia vaivaa. TeksTi Kai Hirvasnoro P elko ja viha oli Pelle Miljoonan alkuaikojen hittejä. Niistä piirtyy kuva siitä, mitä perussuomalaisten kannattajat oikeasti ajattelevat. TausTaT 12 | KU 24 /2 02 1 Pelko ja viha politiikan ytimessä Marttisen mukaan tämä saattaa selittyä sillä, että horoskoopit eivät tyypillisesti ole minkään instituution tuottamia ennusteita. Perussuomalaisiin liittyvät stereotypiat ovat totta. Puolue on miehinen, ja sitä kannattavilla on huono koulutusja tulotaso. ihmisellä vain välinearvo Marttinen pohtii, ”mistä perussuomalaisten välinpitämättömyys tai pahimmillaan suoranainen viha muita ihmisiä kohtaan sitten johtuu?” Syy voi olla se, että huomattava osa perussuomalaisista näyttää jakavan ihmiskäsityksen, jonka mukaan ihmisarvo määräytyy yksilön instrumentaalisen eli välineellisen arvon perusteella. Sen taustalla on selvästi empatian puutetta, itsekkyyttä ja katkeruutta. Marttinen kysyy, mikä matalasti koulutettuja vetää puolueeseen. Le ht iK Uv a/ ti m o Ja aK on ah o. Jos tiedot paljastuvat myöhemmin vääriksi, ei menetys ole suuri, koska suuttumus on jo saavutettu”, Marttinen analysoi. Heistä muodostuva kuva on Marttisen mielestä kaikilta osin kuin oppikirjaesimerkki siitä, minkälaiset ihmiset ovat kaikkein muutosvastaisimpia. ”Perussuomalaiset vaikuttavat hyötyvän kannattajiensa suuttumuksesta, joten sitä ei kannata turhaan hillitä. Jussi Marttisen diagnoosi kirjassa Mikä perussuomalaisia vaivaa. Puolueen jäsenistön mielestä valemedia MV-lehti oli taannoisessa kyselyssä luotettavampi kuin Ilta-Sanomat ja suunnilleen yhtä luotettava kuin Helsingin Sanomat. Epäluulon lisäksi esille nousee tietynlainen voimattomuuden tunne. Ne voisivat johtua siitä, että perussuomalaiset eivät ole kovin kiinnostuneita ihmisten auttamisesta tai yhteiskunnan parantamisesta oman toiminnan avulla. Marttinen puhuu empatiakuiluista. perusteella perussuomalaisuuden ytimen voi tiivistää noihin kahteen sanaan. vähiten ylpeitä sUomalaisUUdesta Perussuomalaisten aatepohja on kansallismielisyys, mutta muihin väestöryhmiin verrattuna puolueen kannattajat eivät ole erityisen kansallismielisiä. Perussuomalaisten mediakriittisyys koskee niin sanottua valtamediaa. kertoo epäluuloisten ja empatiakyvyttömien ihmisten puolueesta. ”Jokin muita ihmisiä syrjivässä, ympäristöä tuhoavassa ja usein itsellekin haitallisessa politiikassa vetää ihmisiä puoleensa. Miksi nämä epävarmat ja jotenkin kaunaiset ihmiset valitsevat perussuomalaiset. Puolueessa on myös se ristiriita, että sillä on vankka kannatus työttömien ja duunarien keskuudessa, mutta samaan aikaan aikaisempiin vuosiin verrattuna kovempi talouspolitiikka sekä nihkeämpi suhtautuminen työttömiin ja julkisiin palveluihin. Tässä näkyy niin sanottu totuuden jälkeinen aika ikävimmillään. EVAn keväällä 2020 tekemässä tutkimuksessa perussuomalaiset olivat kaikkein vähiten ylpeitä suomalaisuudesta. Horoskooppeihin uskovia oli kuitenkin perussuomalaisten kannattajissa muihin puolueisiin verrattuna eniten, vaikka heidänkin joukossaan osuus oli vain 13 prosenttia. Marttisen mukaan perussuomalaisten kannattajat näyttävätkin poikkeavan eturyhmäajattelusta äänestämällä omia etujaan vastaan
1. Torstaina aamupäivällä kommentteja oli yli 200. Kirja perustuu kokonaisuudessaan puolueen kannattajien omiin vastauksiin valtavassa määrässä eri kyselyitä. Perussuomalaiset vaikuttavat hyötyvän kannattajiensa suuttumuksesta. Ei puolue vaan lahko Tämä juttu julkaistiin KU:n verkkosivuilla viime viikon keskiviikkona kello 16.54. Perussuomalaisten kannattajat olivat löytäneet jutun, ja lunta tuli tupaan. Kai Hirvasnoro KommenTTi Koko perhe yhdessä syömään tradeka.?/liity Liity nyt: Liity nyt: -20 %. Kaksi huomiota palautteesta. TausTaT KU 24 /2 02 1 | 13 Uudessa kirjassa etsitään vastausta siihen, mistä ”perussuomalaisten välinpitämättömyys tai pahimmillaan suoranainen viha muita ihmisiä kohtaan johtuu”. havainnot oikeiksi. Reaktio: en usko, väärin tutkittu, propagandaa, kommunistit. Aluksi se ei herättänyt huomiota, mutta torstaiaamuna herätessäni mylläkkä oli käynnissä KU:n Facebookissa. 2. Kommentoijat vahvistavat kirjan Mikä perussuomalaisia vaivaa. Perussuomalaisten kannattajat eivät juuri tunne puoluettaan, mutta heillä on varma mielikuva siitä. Se on enemmän lahko kuin poliittinen puolue
”Rakentava suhtautuminen” patenttien ohittamisessa ei konkreettisesti merkitse yhtään mitään, mutta sen taakse voi piiloutua. Niiden rahoittamisesta ei tehty selviä päätöksiä. Samaan aikaan lukuisissa köyhissä maissa pahin on luultavasti vielä edessä. Niissä on alettu tähyillä jo koronan jälkeiseen aikaan. Rokotteet saataisiin G7-mailta yli jäävistä annoksista sekä rahoittamalla Covax-rokoteohjelmaa. Tämä Koronarokotus Kenian Siayassa.. Afrikan väestö on 1,3 miljardia, mutta sinne on toimitettu vain 41 miljoonaa rokoteannosta. teksti Arto Huovinen G7:n lupauksessa on mukana jo aiemmin luvattuja annoksia, ja todellinen uusien lupausten määrä on 870 miljoonaa. Nykytahdilla koko maailma saattaa olla rokotettu vasta vuonna 2024. Virallisten lukujen mukaan maailmassa on kuollut koronaan yli 3,8 miljoonaa ihmistä. G7:n lupauksilla saadaan kriittisen arvion mukaan rokotettua vuoden sisällä vain noin 10 prosenttia köyhien ja keskituloisten maiden asukkaista. Le ht iK Uv a/ Br ia n On gO rO Erityisesti kehitysmaissa luvut ovat alakanttiin. Tämä johtuu muun muassa heikosta hallinnosta ja heikosta terveydenhoitojärjestelmästä, mutta myös siitä, että testaaminen on vähäisempää. TausTaT 14 | KU 24 /2 02 1 G7:n lupauksilla ei koronaa nujerreta Niin kauan kuin rokotekattavuus on suuressa osassa maailmaa alhainen, on uusilla virusmuunnoksilla tilaa kehittyä. Rokotukset vasta alussa kehitysmaissa Osassa vauraita maita on rokotettu yli puolet väestöstä ja muissakin tämä raja lähestyy. Guardian-lehteen kirjoittamassaan kommentissa hän muistutti, että Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä vasta alle 1 prosentti on saanut molemmat rokoteannokset. WHO:n arvion mukaan todellinen kuolleiden määrä on kuitenkin 6–8 miljoonaa ihmistä. Uusi miljoonaraja ylittyy suunnilleen kolmen kuukauden välein. Vauraat maat ovat hankkineet itselleen leijonanosan koronatesteistä, aivan kuten rokotteistakin. V iime viikonloppuna pidetty seitsemän rikkaan teollisuusmaan G7kokous lupasi toimittaa vuoden kuluessa miljardi rokoteannosta köyhille ja keskituloisille maille. Maat lupasivat myös ”suhtautua rakentavasti”, kun Maailman kauppajärjestössä (WTO) keskustellaan koronarokotteiden patenttien tilapäisestä poistamisesta. Arvostelijoiden mukaan lupaukset ovat täysin riittämättömiä. Maailman terveysjärjestö WHO on laskenut, että tarvitaan 11 miljardia rokoteannosta, jotta saavutetaan maailmanlaajuisesti 70 prosentin rokotekattavuus. Britannian entinen pääministeri Gordon Brown, joka kampanjoi kehitysmaiden rokottamisen puolesta, oli hyvin pettynyt G7:n tuloksiin. Köyhissä maissa pahin on luultavasti vielä edessä
TausTaT KU 24 /2 02 1 | 15 on alle kaksi prosenttia niistä kaikkiaan 2 360 miljoonasta annoksesta, jotka maailmassa oli tämän viikon alkuun mennessä annettu. Globalisoituneessa maailmassa muunnokset leviävät satavarmasti myös vauraisiin maihin, ja pahimmillaan ne voivat tarttua jo rokotettuunkin väestöön. Entä jos tarvitaan kolmas annos. Nyt tavoite on pudotettu 1,8 miljardiin annokseen ensi vuoden kevääseen mennessä. Mutta sitä suuremmalla syyllä pitäisi jo aloittaa. Jos näin käy ja vauraat maat hamstraavat edelleen valtaosan rokotteista itselleen, hidastuu rokotustahti kehitysmaissa edelleen. On mahdollista, että jo ensi syksynä tarvitaan kolmas annos koronarokotetta. Kaikkia ei ole jaettu kehitysmaihin; ainakin Kanada on käyttänyt oikeutta saada rokotteita Covaxin kautta. Tähän mennessä on Covaxin kautta jaettu runsaat 81 miljoonaa annosta. Kysymys on siitä, mihin turvallisuuteen maailma haluaa panostaa. Esimerkiksi Modernan rokotteella tarvittaisiin tuohon annosmäärään 4 620 työntekijää 55 tuotantolinjalla, jotka perustettaisiin 14 tehtaaseen. Siitä lähtien kun rokotukset vuodenvaihteen tienoilla alkoivat, ovat lukuisat asiantuntijat muistuttaneet, että koko maailman rokottaminen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan myös vauraiden maiden etu. Näitä väitteitä on kuitenkin vahvasti epäilty. On varmasti totta, ettei uusia tuotantolaitoksia polkaista yhdessä yössä pystyyn. Miljoonat terveydenhoidon työntekijät ovat Afrikassa yhä rokottamatta. l … sekä lukuisia muita tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Tämä oli yksi rokotustahtiin vaikuttavista tekijöistä, jotka lueteltiin amerikkalaisen Public Citizen -ajatushautomon toukokuussa julkaisemassa raportissa. Toisissa arvioissa tarvittava rahamäärä on selvästi suurempi. Niin kauan kuin rokotekattavuus on suuressa osassa maailmaa alhainen, on uusilla virusmutaatioilla tilaa kehittyä. Covax-rokotEohjElma EtEnEE hitaasti Public Citizen julkaisi myöhemmin toukokuussa toisen raportin, jonka mukaan 25 miljardia dollaria riittäisi siihen, että saataisiin tuotettua 8 miljardia rokoteannosta ensi vuoden toukokuuhun mennessä. Koronarokotteita jakavan YK:n tukeman Covaxohjelman alkuperäinen tavoite oli 2,3 miljardia rokotetta vuoden loppuun mennessä. tradeka.?/liity Liity nyt:. Mutta vaikka se olisi kaksinkertainen, se vastaisi sittenkin vain kuutta prosenttia Yhdysvaltain vuosittaisista puolustusmenoista. Lääkejättien mukaan maailmalla ei ole sellaista vapaata kapasiteettia, joka olisi nopeasti ja turvallisesti muunnettavissa koronarokotteiden tuotantoon, ei myöskään riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Muut tekijät olivat: osa kehitteillä olevista rokotteista ei ehkä saa viranomaisten hyväksyntää, raaka-aineista voi olla pulaa, muunnokset voivat tehdä jotkut rokotteet tehottomiksi ja jotkut maat voivat varastoida rokotteita yli tarpeensa. Rokotetuotannon laajentaminen vaatisi joko patenttien ohittamista tai vapaaehtoista teknologiansiirtoa suurilta lääkeyhtiöiltä
– Kokonaiskuva on tietysti siinä mielessä harmittava, että hallituspuolueet menettivät ja perussuomalaiset kasvoivat. Le ht iK Uv a/ he iK Ki Sa UK Ko m aa. Se ilahdutti, mutta perussuomalaisten nousu muodostaa Sarkkisen mukaan ison haasteen kaikille punavihreille puolueille. Perussuomalaiset jäi hurjimmista odotuksistaan, mutta nousi valtakunnallisesti neljänneksi suurimmaksi puolueeksi 14,5 prosentin kannatuksella. TausTaT 16 | KU 24 /2 02 1 P erussuomalaisten nousu ja punavihreiden puolueiden tappio muodosti kuntavaalien ison kuvan. Aika monella ihmisellä on huolta oman alueen ja omasta tulevaisuudesta. – Ensinnäkin väestörakenne muuttuu, väestö ikääntyy, väestö pakkautuu kaupunkeihin. TeksTi Jussi Virkkunen Vasemmistoliitolla oli kuntavaaleissa vähemmän ehdokkaita kuin aiemmin. Sarkkinen itse piti paikkansa Oulun suosituimpana poliitikkona lähes 2 200 äänellä. Perussuomalaisten viesti siitä, että ”mennään takaisin johonkin entiseen” tappio vaatii tarkan analyysin Äänestysprosentti painui kuntavaaleissa historiallisen alas. Se on isona yhteiskunnallisena kuvana huolta herättävä, pohtii vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen. Sarkkinen uskoo, että sellainen saattaa purra, kun Suomessa on käynnissä iso yhteiskunnallinen muutos. Perussuomalaiset kampanjoi näissäkin vaaleissa menneisyyteen vetoavalla sanomalla
– Ehdokasasettelu onnistui meillä maakuntakeskuksissa ja suurissa kaupungeissa. SDP:n kannatus oli lopulta 14,4 prosenttia. Tämä on iso haaste, Sarkkinen pohtii. Silti emme pärjänneet niin hyvin kuin odotin. Se on asia, joka tekee tämän vaalivoiton. Yhdessä vaiheessa tulosiltaa vasemmistoliitto näytti jo ohittavan SDP:n kolmanneksi suurimpana puolueena, mutta lopulta demarit onnistuivat nostamaan kannatustaan ja säilyttivät samalla paikkansa. Se poikkesi totutusta. Hän kuvaili tulosta kohtalaiseksi, muttei ollut tyytyväinen. – Haaste meille on se, miten luomme kuvan siitä, että nämä muutokset voidaan hallita ja kaikilla olisi hyvän elämän edellytyksiä kaikkialla Suomessa. Andersson arveli hallitusvastuun olevan yksi syy, miksi punavihreät äänestäjät jäivät kotiin. – Jakautuminen ikävä kyllä vain syveni näissä vaaleissa. Mutta Helsingissä olemme yleensä saaneet hieman enemmän tai olleet samalla tasolla. Tämä on yllättävää. – Oikeisto onnistui paremmin mobilisoimaan omat kannattajansa näissä vaaleissa, Andersson kommentoi KU:lle. Koikkalainen kuitenkin huomautti, että paljon suuremman valtakunnallisen tappion kärsineillä vihreillä ehdokkaita oli ennätysmäärä. Kova lista Helsingissä vasemmistoliitolla on siinäkin mielessä hyvä tilanne, että listalla on useita paljon ”Oikeisto onnistui paremmin mobilisoimaan omat kannattajansa näissä vaaleissa.”. Arhinmäki kiinnitti vaalituloksessa huomiota siihen, että vasemmistoliitto onnistui keräämään ennakkoäänistä huomattavista enemmän kuin vaalipäivän äänistä. Tulos vaatiikin Koikkalaisen mukaan tarkkaa analyysia l tunnustaa. Vasemmistossa pitäisi osata myös vähän juhlia. – Olisin mielelläni nähnyt, että kannatus olisi ollut vielä lähempänä eduskuntavaalien tulosta (8,2 prosenttia). Kohtuullinen tulos Puolueen puheenjohtaja Li Andersson kuvaili vaalitulosta kohtalaiseksi. Muutoksen syvyyttä lisää se, että samaan aikaan yhteiskuntaa pitää vauhdilla muuttaa ympäristöystävällisemmäksi. Tämä on huolestuttava kehitys. Ehdokasasettelu ei ollut määrällisesti parempi, mutta se ei ollut hirveän huono. Se jäi näissä vaaleissa aika lailla kokonaan pois. Hän pohtii, vaikuttiko hyvin lyhyeksi jäänyt katukampanjointi tulokseen. Helsingissä kuntavaaleja leimasi myös kokoomuksen ja vihreiden kannatuksen putoaminen. Pettymys, että tulimme edellisistä kuntavaaleista alas. Puoluesihteerin tiivistys Vasemmistoliiton valtakunnallinen tulos veti puoluesihteeri Mikko Koikkalaisen mietteliääksi. – Siihen voi olla suht koht tyytyväinen, että tämä on samoissa lukemissa kuin eduskuntavaalikannatus. – On tosi absurdi tilanne, että otimme puolentoista prosenttiyksikön voiton, ja silti miettii tällaisia asioita. Kannatus nousi jälleen viime kuntavaaleista, tällä kertaa 1,5 prosenttiyksikköä ja oli 12,7 prosenttia. – Luoda toivon kuvaa vastapainoksi perussuomalaisten pelottelulle. On vaikeampaa mobilisoida äänestäjiä puolustamaan hallituksen saavutuksia verrattuna siihen, mikä se oli viime vaaleissa, Andersson pohti. – Valtakunnallisesti tulemme yleensä puolen prosenttiyksikön verran alaspäin vaalipäivän äänissä. – Viime kuntavaalit olivat ensimmäiset vaalit, jotka käytiin silloisen oikeistoporvarihallituksen aikana. Joissain lähiöissä äänestysprosentti jäi alle 40:n, kun kantakaupungissa se oli parhaimmillaan 80 prosenttia. – Tämä on merkittävä seikka. Se vaatii hänen mukaansa tarkan analyysin. Meillä oli valtavasti ahkeria ehdokkaita, jotka tekivät vaikeissa olosuhteissa valtavan hyviä kampanjoita. TausTaT KU 24 /2 02 1 | 17 voi purra muutospelossa. – Jos olimme vielä kymmenen vuotta sitten Helsingissä jossain määrin yhden kärjen puolue, niin nyt meillä on todella laaja joukko. Paikkamäärä valtuustossa kasvoi yhdellä. – Seuraavan voiton ottaminen on aina vaikeampaa. Kokoomus piti paikkansa suurimpana puolueena, kun vihreät romahti vielä enemmän. Alueilla, joilla äänestäminen ei ole niin itsestään selvää, silloin ihmisten kohtaamisella on suuri merkitys. Mitkään kaksi puoluetta eivät enää muodosta enemmistöä valtuustossa, mutta samalla yhden valtuutetun erolla punavihreä enemmistö hävisi Helsingistä. Vihreät säilyt ti silti toiseksi suurimman puolueen aseman. Mutta koska alku näytti vielä paremmalta, jäi suuhun vähän katkera maku, Arhinmäki ääniä kerääviä ehdokkaita. Miten me teemme sen. Helsingissä kuntavaaleja leimasi jälleen alueiden vahva eriytyminen äänestysaktiivisuudessa. Harmittaa! Vasemmistoliitolla oli kuntavaaleissa vähemmän ehdokkaita kuin aiemmin. Onhan puolentoista prosenttiyksikön kasvu huikeaa. Mobilisoimme äänestäjiä pitämään koulutuksen puolta, progressiivisen kuntapolitiikan puolesta. Vasemmistoliiton helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki huomauttaa, että vasemmistoliitto on 2000-luvulla lähes kaksinkertaistanut valtuutettujensa määrän Helsingissä. Uskon, että tähän vaikuttaa oleellisesti se, kun ei päästy kampanjoimaan ostareille ja asemille. Nyt punavihreillä on 42, kun valtuustoenemmistö on 43, Arhinmäki huomauttaa. Arhinmäen mukaan pitkäjänteinen kiertäminen eri puolilla kaupunkia on ollut jo kauan vasemmistoliiton kasvun salaisuus Helsingissä. helsingissä jälleen voitto Vasemmistoliiton harvoja valopilkkuja oli Helsinki
Siksi tilanne on erityisen kimurantti. Solvauksien ja uhkauksien ristitulessa tutkijat eivät kuitenkaan voi eristäytyä kirjastojen lukusaleihin, koska heidän työnkuvaansa kuuluu haastattelujen antaminen esimerkiksi medialle ja eduskunnan valiokunnille. Toisissa taas tutkijat kertovat itse kokemuksistaan puheenvuoromaisissa teksteissä. Kirjan kirjoittajakunta koostuu pitkälti yhteiskuntatieteilijöistä ja humanisteista, mikä johtunee siitä, että valtiotieteellisen yhdistyksen Politiikasta-lehti on ollut mukana tuottamassa kirjaa. Tätä ja paljon muuta tutkijat joutuvat Suomessa kokemaan osittain ammattinsa takia, selviää Noora Kotilaisen ja Johanna Vuorelman toimittamasta tietokirjasta Kun tutkija kohtaa vihaa. Creutzin saamat viestit ilmentävät myös toista kirjassa useaan otteeseen tehtyä huomiota, jonka mukaan vihaviestit tai häirintä harvemmin puuttuvat asiantuntijoiden analyyseihin, vaan ne kohdistuvat pikemminkin henkilökohtaisuuksiin. Esimerkiksi tutkija Annamari Huovinen ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen peräänkuuluttavat tekstissään työnantajan työsuojeluvastuita, kun taas mediatutkija Reeta Pöyhtäri muistuttaa, että vihaviestien lähettäjät ovat suurelta osin ihan tuiki tavallisia internetin käyttäjiä. Vihapuhe ei kuitenkaan rajoitu vain tietyn alan tutkijoihin, ja näin koronaviruspandemian ja ilmastonmuutoskeskustelun aikakautena olisikin ollut kiinnostavaa, jos kirjassa olisi nostettu esiin myös lääkärien tai luonnontieteilijöiden kokemuksia häirinnästä. Osa heistä toivoi, että Creutz raiskataan. Ovathan meillä valtakunnan poliitikotkin kutsuneet tutkijoita kaiken maailman dosenteiksi ja Yhteiskunnallisen asemansa ja ammattinsa takia tieteentekijät kohtaavat erityistä kiusantekoa. Kappaleessaan Creutz kertoo viestienvaihdosta eri vihapostin lähettäjien kanssa. Sekä puheenvuoromaiset että vihapuheen tietJU ss i Jo en ta Us ta Tutkijat eivät voi eristäytyä, sillä heidän työnkuvaansa kuuluu esimerkiksi antaa haastatteluja medialle ja asiantuntijalausuntoja eduskunnan valiokunnille.. Osassa pohditaan vihapuhetta eri teemojen, niin kuin sosiaalisen median murroksen, sukupuolen tai historiallisten aikakausien kautta. ”Voisit ihan Vapaasti muuttaa muslimimaahan” Jos on viettänyt internetissä edes vähän aikaa, ei liene yllätys, että maahanmuuttokeskustelu herättää vahvoja tunteita. TeksTi Johannes Jauhiainen S eksua alissäv yTTeisTä vihaposTia, mustamaalausta, öyhötystä ja maalittamista. TausTaT 18 | KU 24 /2 02 1 Tutkijoiden kiusaaminen helpottui tyjä osa-alueita perkaavat tekstit ovat tyylitajuiltaan kuvaavia, konkreettisia ja helppolukuisia, mikä antaa lukijalle pehmeän laskun vihapuheen ja maalittamisen maailmaan. Silti tutkija Karin Creutzin kirjoittama teksti on harvinaisen epämiellyttävä lukea. Toiset taas rohkaisivat häntä muuttamaan ”johonkin muslimimaahan levittämään valheitaan”. Kun tutkija kohtaa vihaa koostuu viidentoista tutkijan kirjoituksista. Kirjan 12 lukua voi karkeasti jakaa kahteen eri lajityyppiin. Kirjoittajat eivät kuitenkaan tyydy vain kertomaan menneistä tai omista kokemuksistaan, vaan kirjassa pyritään myös nostamaan esiin rakenteellisia ongelmia ja murtamaan vihapuheeseen liittyviä myyttejä
Kansan Arkiston Ystävien tilaisuudet siirtyvät syksyyn! Tavara-arpa ry. Vihapuheen kitkemiseksi on paljon tehtävissä myös ilman uutta lainsäädäntöä, ja Kun tutkija kohtaa vihaa sisältää siihen monta ehdotusta ja ideaa. Myös Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuron teksti kuvastaa hyvin Venäjän tutkijoiden kimuranttia tilannetta, jossa tutkijoita arvioidaan sen mukaan, miten heidän oletetaan suhtautuvan Kremlin politiikkaan, vaikka tutkijan tehtäviin ei kuulu politiikan hyväksyminen tai tuomitseminen vaan sen ymmärtäminen. Paremman julkisen keskustelun peräänkuuluttaminen ei kuitenkaan riitä, koska merkittävä osa häirinnästä tapahtuu yksityisten ja anonyymien viestien kautta. Helsinki: Suomen Rauhanpuolustajat ja Rosebud Books 2021, 216 sivua. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. SiSäminiSteriön SelvitykSen mukaan ei Syytä kriminaliSoida Häirinnästä ja maalittamisesta on kuluneen vuoden aikana keskusteltu paljon ja esimerkiksi korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava lähetti jäsenilleen maaliskuussa kyselyn, josta selvisi, että viidesosa vastaajista oli joutunut maalittamisen kohteeksi viimeisen viiden vuoden ajan. Myös sisäministeriö teetti helmikuussa asiasta selvityksen, jossa todettiin, ettei maalittamista tulisi kriminalisoida, koska ilmiöön voidaan puuttua jo nykyisellä lainsäädännöllä esimerkiksi rikosnimikkeellä laiton uhkaus. TausTaT KU 24 /2 02 1 | 19 agitaattoreiksi. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. l Noora KotilaiNeN ja johaNNa Vuorelma: Kun tutkija kohtaa vihaa: asiantuntijuus, tiede ja julkisuus. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Näistä vastaajista yli 60 prosenttia kertoi, että heistä oli levitetty väärää tietoa ja yli 40 prosenttia koki, että maalittamisella oli pyritty vaikuttamaan epäasiallisesti kyselyyn vastanneiden työhön. Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. Creutz vastasi kuitenkin joihinkin saamiinsa viesteihin asiallisesti, minkä seurauksena eräät viestien lähettäjät havahtuivat siihen, että Creutz onkin ihan tavallinen ihminen, eikä vain polarisoituneen keskustelun vastapuoli. www.kansanarkisto
Hänellä oli luontaista psykologista silmää. Se kelpaa Puskalan elämäkertanakin, mutta järeimmät paukut löytyvät hänen SKP-tiedustelustaan. ”Puolustusvoimien valvonta, Suojelupoliisi ja SDP:n T-osasto olivat triangeli, jossa Puskala oli nivelenä välissä saamassa ja välittämässä valvontatietoja”, Reuna kuvaa 1950-luvun tilannetta. Hänen toimistonsa raportit luettiin Tamminiemeä myöten. Sodanajan kontaktit asevelijärjestöihin ja päämajaan loivat jo materiaalisiakin perustuksia vakoojan tulevalle toimistolle, ”Puskalan putiikille”. Puskalan oma puoluetie määräsi myös vakoojatien. Lähihistoriaan perehtymätön lukija putoilee usein rattailta, eikä se tietokirjassa ole kehun aihe. Toimittaja Ernst Lähde kuljetti Puskalan ”poliittisen tiedustelun saloihin”. Puskalaa rahoittivat (SYT:n kautta) elinkeinoelämä ja CIA. Puskala oli silti raskaansarjan ottelija: kommunisteja pitkään vakoillut tiedustelija. Puskalalle siirtyi töitä tiedustelueversti Kalle Lehmuksen (sd) yksityisestä ”putiikista”, joka piti tuolloin ajaa alas. Nauhoitusja signaalitekniikkaa järjesti viestikoelaitosta johtanut eversti Armo Karkaus. Kuvaan liittyi myös Suomalaisen yhteiskunnan tuki -säätiö, vaikka SYT rajoittui organisoimaan yleistä kommunisminvastaista työtä. TausTaT 20 | KU 24 /2 02 1 V eikko Puskala (1911–1989) ei ole nimenä suomalaisille järin tuttu – saati sitten toimiltaan. Sodanjälkeisissä mittelöissä Puskala meritoitui pian, hän tunsi laveasti ayja puoluekenttää osaten puhuttaa myös kommunistiväkeä. puoluesihteeriksi 1950-luvulla, joten kyllä hän vaikuttaja oli, mutta parrasvaloissa viihtyväksi miestä ei voi lukea. Historian tohtori Risto Reuna on koostanut vuosikymmenien työnsä tuloksia Puskalan putiikki -teokseen. Näin oli Suomessakin. Puskala piti putiikkia 1970-luvun lopulle, ja raVakoojapomo, vasikat ja kulttuuritalo Risto Reunan tutkimus paljastaa, miten laajasti Veikko Puskala solutti SKP:tä 1950-luvulta alkaen. Huutolaispoika Veikko Puskala tuli nuorena Kalajoelta Helsinkiin. Risto Reuna tuo esiin vasemmiston niukasti jos ollenkaan tutkittuja törmäyksiä, ja pääosin kiintoisasti, mutta valitettavan usein liian jäsentymättöminä ryöppyinä. Demarien puolueriidassa jauhautuen hän sai loparit, ”pakkasi kesällä 1958 Paasivuorenkadun työhuoneensa mappinsa ja arkistonsa autoonsa ja kuljetti ne Kauniaisiin jatkaakseen yksityisesti.” Omakotitalo Bembölessä oli kommunistiurkinnan hermokeskuksia. Vaikka kiire ei olisi mihinkään, hän paahtaa ylinopeutta kytkemättä kylliksi tietojaan kulloiseenkin kontekstiin. Politiikassa hän kohosi SDP:n vt. TeksTi Veli-Pekka Leppänen kuva Jarmo Lintunen. Näkösuojan antoi kirjapainofirma, Kilama Oy. Metallimies kiinnittyi aytoimiin ja SDP:hen, ja jo ennen sotia hänessä iti väärentämätöntä viehtymystä konspiraatioon. Yleistä harmoniaa rikkoo se totuus, ettei taida löytyä niin pientä maata, jossa eri tiedusteluhaarat eivät toisiaan kyräilisi ja kampittaisi. Hän tutustui SDP:n puoluesihteeri Aleksi Aaltoseen, ay-mies Emil Skogiin ja nuorisopomo Rafael Paasioon. Puskala harjaantui SKP-vakoiluun demaritoimitsijana. Tiedottajia oli Kulttuuritalolla ja maakunnissa, SKP:n vähemmistössä ja enemmistössä
Hajottaja otti aina valtavan riskin, ja SKP:ssä halveksituimpia olivat juuri ”ohranan vasikat”. Puskalan putiikki -teos sisältää valtavasti tietoa ja muistitietoa. Katalysaattorina ne ovat olleet, eivät prosessin synnyttäjänä. Yläkerroksiin, kuten Mauno Koivistolle Suomen Pankkiin, tiedotteet menivät salaussyistä kaksoiskuoressa. Harkitummin ryhmiteltynä ja kirjoitettuna sen merkitys olisi noussut kohisten. Hulkkonen tunnettiin lupsakkana suostuttelijana, joka varmasti on haalinut arvokasta tietoa. Vuotajia palkittiin viinavoittoisesti. Keitä oli tiedottajina, syväkurkkuina. 510 s. Kymmenien tuhansien jäsenten puoluetta ei ulkoa lyödä hajalle. Emigranttikommunisti Aarne Hulkkonen (1903–1993), Kominternin ex-virkailija, SKP:n maatalousekspertti, on uusi tieto. Hauhian tietovirta oli analyyttista ja aihepiiri lavea, ja neljännesvuosisadan kaksoisrooli on poliittisen historiamme tähtisuorituksia. Päämies oli Veikko Hauhia (1908–1992), kahdeksan vuotta lusinut kommunisti. Puskalan luoma – ja Reunan vaalima – kuva kurinalaisesta vastarintaryhmästä SKP:ssä on yliampuva. Sen Sija an pitää kyseenalaistaa Reunan teesiä, että Puskalan jengi olisi noussut aivan avainasemaan SKP:n hajaannuksessa. Hauhian Supo-suhteen toi julki Kimmo Rentola Niin kylmää että polttaa -kirjassaan (1997), mutta Reuna täsmentää Hauhian syväkontaktiksi juuri Puskalan. Poliittinen vastaleiri näki ja kuuli SKP:n ytimiin, mikä lienee osin rauhoittanut, osin tehnyt levottomaksi. Puskalan viisikko avasi näkymiä myös Kulttuuritalolle. Olkoon Reunan tai kustantajan vastuulla, mutta lähes joka sivulla vilisee häiritsevän paljon kirjoitusja kielioppivirheitä. Puoluevakoilija Veikko Puskalan kaksoiselämä. Eikä ihminen sen intiimimpää ponninta tarvitse. On kuitenkin hyvä, että tietomassa on nyt yksissä kansissa. Toisistaan tietoisten informanttien laaja ryhmä oli sula mahdottomuus, yksikin käry olisi helposti polttanut koko verkoston. Docendo. Hän onkin uskottava välirengas – miehet tunsivat nuoruudesta asti – ja hänen kauttaan enin tieto kulki Supoon. Mitkä olivat Puskalan lähteet. Ylimalkaan ei saa unohtaa, miten vaarallista myyräntyö oli missä tahansa tiukassa yhteisössä. Kun kolme muutakin päätiedottajaa olivat SKP:n vakaata keskikaaderia, ”Puskalan viisikko” avustajineen avasi aitoja näkymiä niin Kulttuuritalolle kuin maakuntiin. Vaan kukapa ei joskus paisuttelisi tekojaan ja merkitystään. Artikkelin kirjoittaja tutki Kivääri vai äänestyslippu. Häntäkin motivoi (monien) sukulaisten tuho itärajan takana. l Risto Reuna: Puskalan putiikki. Hauhian synkin motiivi oli, että hänen isoveljensä oli likvidoitu 1930-luvun neuvostovainoissa. Reunan mukaan SKP:ssä oli peräti 150 eritasoista tietovuotajaa. Määrän voi uskoa tai paljoksua sitä, joka tapauksessa informaation säännöllinen ulosvirtaus on ollut varmaa. Raporttien ystävä Kekkosen postin Puskala luovutti turvamiehelle Tamminiemen portilla. Kulttuuritalolla hän toimi kauan SKP:n ay-jaostossa, ja puoluehajaannuksessa vähemmistön ay-strategina. Reuna selostaa sekavahkoa A-, Bja C-miesten järjestelmää, jollaista Puskala varmaan on piirrellytkin – mutta toteutumasta ei ole mitään selvyyttä. Sisäisiä pensaspaloja oli sammuteltu jo 1920–30-luvuilla, sotien jälkeen yhä enemmän, joten SKP:ssä oli sytykettä omasta takaa. Ja yhteiskuntamurros loi lisää paineita. Pitää kyseenalaistaa Reunan teesiä, että Puskalan jengi olisi noussut aivan avainasemaan SKP:n hajaannuksessa.. Selvää on, että SKP:hen ulkopuolelta suunnattu kirjekampanja ja muu disinformaatio on kylvänyt epäluuloa, lietsonut ja kärjistänyt kommunistien riitaa. Jakelu kattoi kolmisen sataa ei-kommunistia, firmojen, valtionhallinnon ja ayja puolueväen johtoa. -väitöskirjassaan (1999) SKP:n hajaannusta 1960-luvulla. TausTaT KU 24 /2 02 1 | 21 porttejaan hän jakoi peitenimellä ”Bror Eriksson”
Palautumiseen käytettävissä oleva aika vähenee koko ajan kansallisten sarjojen, eurocupien ja maajoukkuetaistojen pelimäärän kasvaessa. Huippufutiksen yHä koveneva otteluruuhka vie pelaajien jaksamisen äärirajoille. Ihmiselämä oli kamppailua ja tulosta arvokkaampi asia. Italia — Wales 1 2. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2(X), 2, X(2), X(1), 2(1), 1(X), 1, 1, 1(2), 2, 1, 2. JJK Jyväskylä — JS Hercules 2 12. TausTaT 22 | KU 24 /2 02 1 K oko jalkapalloa seuraava, elävä ja hengittävä maailma pysähtyi lauantaiiltana Tanskan tähtipelaajan Christian Eriksenin lyyhistyttyä viheriölle kesken EM-kisojen avauskierroksen ottelun Kööpenhaminassa. 1X2 TeksTi Jaakko Alavuotunki kuva Lehtikuva/Jonathan Nackstrand Suomen debyytti miesten jalkapalloilun arvokisoissa alkoi traagisissa merkeissä. SJK Akatemia — OLS 1 13. Suomen debyytti miesten jalkapalloilun arvokisoissa alkoi siis traagisissa merkeissä. Muun muassa tanskalaiset maajoukkuelegendat Peter Schmeichel ja Michael Laudrup ovat arvostelleet lajiliittoa myötätunnon puutteesta. Parkenin lääkintähenkilökunnan ripeän toiminnan ansiosta tanskalainen virkosi ja voi nyt olosuhteisiin nähden hyvin. Kuvan maalaus on Kööpenhaminasta. Kemi City FC — FCV 2 Koko jalkapalloileva maailma toivottaa Christian Eriksenille paranemista. Suomen kannattajat aloittivat huudon Eriksenin tueksi ja Huuhkajat toivottivat Tanskan joukkueen takaisin viheriölle aplodein. Futiksen markkinasammon pitää takoa sirkushuveja kansalle ja yhä enemmän rahaa koneistosta hyötyville. Hetki, jolloin peli menetti merkityksensä. Kenenkään ei pitäisi kuolla jalkapallon takia. Uefan mukaan Tanskan joukkue teki päätöksen itse. Hän toipui, mutta peliura loppui tietysti siihen. Reipas — KäPa 1 10. Suomi selviytyi taistosta voittajana, mutta pelin ja historiallisen voiton sijata kaikkien jalkapalloihmisten ajatukset olivat ensisijaisesti Interissä pelaavan tanskalaistähden voinnissa. Christian Eriksen on elossa, mutta monet muut eivät. Asiaa olisi syytä pysähtyä miettimään lajiliitoissa. Tragedioita on nähty aiemminkin. PEPO — MYPA 1 9. l vihjerivi 1. Eriksenin tapauksen hienoimpia seurauksia olivat solidaarisuuden eleet, joita nähtiin Parkenilla ja ympäri maailman dramaattisena iltana. Kovaa harjoittelevien urheilijoiden sydänlihas kasvaa nopeasti ja se saattaa peittää alleen piilevän sairauden. Fifan tutkimusten mukaan sydänpysähdysten taustalla on useimmiten diagnosoimaton sydänsairaus. Vaihtoehtona oli pelata jäljelle jäänyt puoliaika seuraavana päivänä. kello 16.58. jalkapalloilijan sydämen pysähtyminen kesken ottelun ei ole täysin poikkeuksellinen tilanne lajin historiassa. Kakkosen pohjoislohkon peleistä löytyy muutama potentiaalinen pankki. HJK Klubi 04 — Gnistan X (2) 5. Päätöstä pelata ottelu loppuun vain muutama tunti järkyttävän tapahtuman jälkeen on kritisoitu jälkikäteen. MP — JIPPO 1 (X) 8. sunnuntain vakioriviltä löytyy EM-kisaotteluiden ohella kotimaisten sarjojen taistoja. Huipputason ottelun aikana pelaaja saattaa juosta yli 13 kilometriä ja ottaa samalla iskuja vastaan. Sveitsi — Turkki 2 (X) 3. Toivottavasti Parkenin tragedia auttaa meitä varjelemaan ihmiselämiä myös muualla. Vuoden 2022 Qatarin verikisojen rakennustöissä on kuollut jo yli 6 500 siirtotyöläistä. KPV — MuSa X (1) 6. Ottelu pelattiin loppuun vielä samana iltana, kun sairaalasta oli kuultu helpottava tieto Eriksenin kunnosta. Solidaarisuuden kehän soisi laajenevan tästä edelleen jalkapallomaailmassa. Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 20.6. Hercules JJK:n vieraana ja FC Vaajakoski Kemissä ovat vahvasti alipelattuja, joten näihin kohteisiin varma kakkonen. Suomi — Belgia 2 4. FF Jaro — PK-35 2 (1) 7. Jalkapallon luonne äärimmäisenä kestävyyslajina laittaa kropan koville. Eriksenin sydän pysähtyi ja häntä jouduttiin elvyttämään kentällä. Närpes Kraft — GBK 1 (2) 11. Karumman kohtalon ovat kokeneet muun muassa Unkarin maajoukkuepelaaja Miklós Fehér sekä kamerunilainen Marc-Vivien Foé, jotka kuolivat kentällä saatuihin sydänpysähdyksiin. Boltonin Fabrice Muamban sydän pysähtyi FA-cupin ottelussa vuonna 2012. Muamban sydän oli pysähdyksissä 78 minuuttia ennen kuin se saatiin jälleen toimimaan. Tapaukset eivät ole ainutlaatuisia ja niitä sattuu säännöllisin väliajoin
Politiikka KU 24 /2 02 1 | 23 03 politiikka Soteuudistukselle sinetti ensi viikolla Ensimmäistä kertaa laitetaan rajat sote-palveluiden yksityistämiselle. Sen jälkeen sote-uudistuksen toimeenpano voi alkaa. Ensi viikolla juhannuksen alla se saa lopullisen sinettinsä. Uudistuksen ensimmäinen käsittely vietiin läpi keskiviikkona. Osan siitä on tarkoitus tulla voimaan parin viikon kuluttua 1.7 ja lopunkin 1.1. S osiaalija terveydenhuollon uudistus kesti 14 vuotta ja sitä on tehty yhdeksän pääministerin aikana, laski sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) tiistaina. 2023. Tällä taustalla sitä voi huoletta kutsua historialliseksi. Tulevaisuudessa sosiaalija terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n. Lohi esitteli valiokunnan mietinnön sote-uudistuksesta. teksti Kai Hirvasnoro Sote-uudistus hyväksytään eduskunnassa lopullisesti ensi viikolla
Parantamalla terveyskeskusten palveluja voidaan ennaltaehkäistä erikoissairaanhoidon tarvetta. Suurimpana haasteena Lindén piti henkilöstön saatavuutta ja motivaatiota. Kaikkea ei voi jatkossa ulkoistaa ja julkisen järjestäjän oltava aina kuskin paikalla. Politiikka 24 | KU 24 /2 02 1 kaupunki ja HUS-yhtymä. Keskiössä on julkisten palvelujen varaan rakentuva uudistus, joka ei syrjäytä tai valikoi tulotason, varallisuuden tai aseman perusteella, vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen, tuleva sosiaalija terveysministeri, sanoi mietinnön valmistumisen jälkeen. – Ne tehtiin aikanaan parantamaan ihmisten ja maan eri osien välistä tasa-arvoa. Näillä kunnilla on keskinäisiä yhteenliittymiä yhteensä 160 palvelujen järjestämistä varten. Sama tavoite on myös nyt. Sarkkisen mukaan julkisen vallan on kyettävä turvaamaan kansalaisten tarvitsemat sosiaalija terveyspalvelut kaikissa tilanteissa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs vertasi sen merkitystä kansanterveyslakiin ja peruskoulu-uudistukseen. l. Ennaltaehkäisy ja nopea apu on halvempaa ja inhimillisempää, kuin raskaammat palvelut. – Nykyjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Hyvinvointialueille tulee mahdollisuus hankkia laajasti palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta, mutta esimerkiksi perusterveydenhuollon ulkoistaminen ei ole mahdollista kokonaan tai siten, että oma tuotanto jää keskeisten toimintojen osalta vain väestöpohjaltaan pieniin kuntiin. Tarvitaan laajempia hartioita, vasemmistoliiton Sarkkinen täydensi. Keskeinen ero viime kaudella yritettyyn soteuudistukseen on se, että tässä ei ole ”markkinamallia”. Uudistukselle on siten painava yhteiskunnallinen ja perusoikeuksien toteutumiseen kiinnittyvä tarve. Kaikki alan Meille vasemmistoliitossa on tärkeää, että ensimmäistä kertaa laitetaan rajat sote-palveluiden yksityistämiselle, Hanna Sarkkinen sanoi mietinnön valmistumisen jälkeen. Niiden hallinto perustuu suoraan edustukselliseen demokratiaan. Sama pätee sosiaalipalveluihin; ennaltaehkäisy ja nopea apu on halvempaa ja inhimillisempää, kuin raskaammat palvelut, hän sanoi. – Uudistuksella pyritään turvaamaan sosiaalija terveydenhuollon palvelut jokaiselle, kaikkialla Suomessa. Niitä ei voisi millään järkevällä tavalla kohdata 293 resursseista keskenään kilpailevan kunnan nykymallissa. ongelmat on helpompi ratkaista tulevassa mallissa, jossa toimijat ovat voimakkaampia ja niitä on vähemmän. Sosiaalija terveysvaliokunta ilmaisi sote-uudistuksen tarpeen niin, että nykyinen pirstaleinen palvelurakenne ei pysty enää vastaamaan väestön palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Aki Lindèn (sd.) kuvasi nykyisen järjestelmän pirstaleisuutta, jonka takia ”järjestelmä on rikki”: 293 kuntaa maksaa sosiaalija terveyspalveluista kalleinta erikoissairaanhoitoa myöten. PerusPalveluihin Panostaminen kannattaa Sarkkisen mukaan uudistus tarvitaan, koska väestö ikääntyy, terveyserot ovat kasvaneet ja kunnat eivät yksin kykene kantamaan sote-palveluiden järjestämisvastuuta. vertautuu kansanterveyslakiin ja Peruskouluun Hallituspuolueissa otettiin ilo irti uudistuksen toteutumisesta. – Meille vasemmistoliitossa on tärkeää, että ensimmäistä kertaa laitetaan rajat sote-palveluiden yksityistämiselle. – Tulevaisuudessa kun sama taho vastaa perusja erikoistason hoidosta, syntyy kannustin panostaa peruspalveluihin ja hoitaa vaivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää ensi vuoden tammikuussa. Vain noin neljäsosa kunnista pystyy järjestämään edes perustason palvelut itsenäisesti
Ehdokkuus itsessään on jo rohkeaa ja kunnioitettavaa. Monen asian pitää osua kohdilleen, jotta voi nousta valtuustoon – erityisesti kaupungeissa joissa kilpailu paikoista on kova. – Vesihuollon yksityistäminen on osoittautunut kaikkialla maailmassa ongelmaksi, oli paikkakuntana Tallinna, Berliini tai Santiago. Vastuuhenkilöiden mielestä kyseessä on erittäin merkittävä askel vesihuollon yksityistämisen estämiseen Suomessa. Joten armollisuutta jos tällä kertaa et päässyt valtuustoon. Kampanjoinnissa tulikin istuttua ruudun edessä enemmän kuin kadulla kampanjoiden. Osa ehdokkaista teki ison työn ja pettyi saamaansa äänimäärään. On monesta asiasta kiinni miten äänet ehdokkaaseen tarttuu. Kunnissa päätetään ihmisten arkea koskevista asioista ja silti niissä äänestetään huonosti. varapuheenjohtaja. Hän pitää kaivokseen jo vuosia suunniteltua pumppuvoimalaa erinomaisena esimerkkinä kaivoksen uusiokäytöstä. – Pyhäjärven kaupunki on yhteistyötahoineen toistuvasti hakenut valtiolta kumppanuutta ja tukitoimia pumppuvoimalan rakentamiseksi, Hänninen sanoo ja toivoo, että työja elinkeinoministeriö tekee pikaisesti päätöksen pumppuvoimalan tuesta. Ja meille jotka sinne pääsivät, ymmärrystä että kyse ei taida olla meidän ylivoimaisesta erityisyydestä. Ennen tätä on kuitenkin levättävä. Facebook-livessä tai kasvotusten. KU An tt i Yr jö ne n Katja Hänninen. Väistämättä alhainen äänestysprosentti saa kysymään, että olemmeko siellä missä ihmiset haluavat politiikkaa tehdä. Nopeat somevideot, livet tovereiden kanssa ympäri Suomen on sellaisia joita kyllä kannattaa jatkossakin käyttää osana vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Vesi on meidän -kansalaisaloitteen vastuuhenkilöt iloitsevat maaja metsätalousvaliokunnan viikko sitten ottamasta, yksimielisesti hyväksyvästä kannasta kansalaisaloitteelleen. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli. kaivostoiminta luvut Vasemmistoliiton Facebook-ryhmässä virinnyt idea on nyt toteutumassa. Joku saattoi taas yllättyä saamastaan äänimäärästä vaikka työt jäi vähälle. % 111?000 Lähde: TiLasTokeskus ihmistä työskenteli kulttuuriammateissa ja -toimialoilla koronavuonna 2020. Mutta ensin lepoa ja jalkapalloa. On minunkin syytä tarkastella toimintatapojani, jotta jatkossa saisin ihmiset innostumaan näistä arkisista kuntapolitiikan kiemuroista. Hänninen jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen pumppuvoimalan rahoituksesta. Myös työntekijöiden asiantuntemus on valtava voimavara, jota on järkevä Hännisen mielestä hyödyntää myös tulevaisuudessa. Politiikka KU 24 /2 02 1 | 25 5,6. En usko, että toimivaa on se, että me puolueessa odottelemme aktiivisia toimijoita. Suomen ei tule seurata tällä tiellä, sanoo vastuuhenkilöistä Olli Kohonen. Vaalien siirto venytti kampanja-aikaa ja nyt on levon vuoro. Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen muistuttaa tällä olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, joihin varautuminen on välttämätöntä koko seudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Minulla ei ole vastauksia siihen miten innostaa ihmiset äänestämään ja mukaan politiikkaan, mutta haluaisin kanssasi näistä keskustella. Vaikka poikkeuksellisen vaalikevään ja kesän kampanjointi oli verkossa on siinä kuitenkin asioita joita haluan jatkossakin käyttää osana politiikan tekoa. kolumni hänninen kiirehtii Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäyttöä PyhäjärVen kauPungissa sijaitsevan Pyhäsalmen kaivoksen toiminta on hiipumassa ja maanalainen kaivostoiminta loppuu tänä vuonna. LA Ur i HA nn Us Kansalaisaloitteen vastuuhenkilöiden mielestä valiokunnan päätös on erittäin merkittävä askel vesihuollon yksityistämisen estämiseen Suomessa. Kiitos siis ihan jokaiselle ehdokkaalle, tukiryhmäläiselle, telttojen pystyttäjälle, ict-avulle, tsempparille ja äänestäjälle. Nyt lepoa Minna Minkkinen Kirjoittaja on vasemmistoliiton 2. Moni kertoi somessa kaipaavansa katukampanjointia ja ihmisten kohtaamista kasvotusten, ei ruutujen välityksellä. KU Vesialoitteen tekijät iloitsevat kansalaisaloite Voidaan kai aika rehellisesti sanoa, että olipa pitkät kuntavaalit ja tehtiinpä ne aika oudossa tilanteessa. Sanon usein, että pitää olla taivaankappaleet kohdillaan menestyäkseen
Erityisesti Helsinki-lisää koskevat muutokset olivat ideologisia. Viina voi lievittää viruksen aiheuttamaa kipua hetkellisesti, mutta sen ylenmääräinen rokotevaikutus on huono, jopa päinvastainen. Yhteiskuntamme ei pidä lastenhoitoa työnä. Politiikka 26 | KU 24 /2 02 1 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Kriisiä käytettiinkin hyväksi Troijan hevosena etuuksien ja julkisten palveluiden heikentämiseksi. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Tämä pitää paikkansa. Silti Helsingin vuoden 2021 talousarviossa leikattiin muun muassa miljoonia koulutuksesta ja lakkautettiin kuntalisä yli yksivuotiaille lapsille. Ydinasekieltosopimus on tärkeä Suomelle Suomeen on viime vuosina levinnyt vaarallinen uho-virus, josta kannattaa kantaa huolta. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Lähes kaiken muun huomion maalleen tuovat työllään erityisominaisuuksia omaavat alojensa huiput. Vaikka kaupunki ei olisi tehnytkään viime vuonna ylijäämää, leikkauksiin ei ollut – varsinkaan keskellä kriisiä – tarvetta. Marko Vuorinen Pariisi/New York Valtio on pandemiassa tukenut kuntia merkittävillä summilla, jotta peruspalveluista kuten koulutuksesta ei leikattaisi. Uhoa voi hoitaa luontaisesti saunomalla, uimalla, nukkumalla hyvin ja rauhoittumalla vaikka hyvän kirjan pariin. Sanna Marin on onnistunut edistämään työnSuomalainen lankeaa nauttimaan menestyjiensä ristiinnaulitsemisesta Siis Elayne Whyte on tehnyt jotain hyvin erikoista, jonka merkitys ulottuu Suomeen saakka. Ydinaseet ovat hirveitä tuhoaseita, joiden vaikutus ulottuu moneen valtioon ja kohdistuu sotilaiden lisäksi siviileihin ja luontoon. Samaan aikaan koko muu maailma henkilöityy huippuyksilöihin kiihtyvällä tahdilla. Siinä (valeisänmaallista yhteishenkeä puhkuva) uho näkyy selkeimmin keskiyöllä kapakoissa ja muissa biletyksissä – levottomana, kanssaihmisistä piittaamattomana käyttäytymisenä. Ydinasekieltosopimusta on aktiivisesti ajanut kansainvälinen ydinaseita vastustava järjestö ICAN (Suomessa icanfinland.fi), jonka suomalainen aktivisti on ennen kaikkea Kati Juva. Paavo Lounela Vääksy, Asikkala antajansa tavoitteita ja kiinnostavuutta paremmin kuin kukaan muu kotimaansa lähihistoriassa. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Tulokset julistetaan mielipidemittauksin hyvissä ajoin, ja uudet kiihtyneet kansanjoukot saadaan otollisiksi virukselle. Greta Thunbergillä on kaksi Nobel-ehdokkuutta, ja useat kansainvälisen politiikan sekä bisneksen soihdunkantajat vavisuttavat arvoja ja kursseja parisen sataa kirjainmerkkiä kerrallaan. Sopimus kieltää valtioita kehittämästä, testaamasta, valmistamasta, kuljettamasta, omistamasta ja varastoimasta ydinaseita tai uhkaamasta niillä. Kesällä huipentuva, veroja kiertelevä tappeluvoittoinen talviurheilu tai miljonäärien formulakisat kun eivät ole jokamiehen oikeuksia! Uho ei näy useinkaan päällepäin rauhallisina kausina, mutta virittyy äärimmilleen kun Suomi-niminen pikkuriikkinen tasavalta joutuu eri areenoilla itseään isompia ja usein selkeästi osaavampia vastaan maailmankartalla. Kaupunkilaisia huijattiin. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto Suomen kriStillinen rauhanliike (SKR) antoi vuoden 2021 rauhanpalkintonsa Elayne Whyte Gómezille, joka työskentelee Costa Rican ulkoasianministeriössä. Pieni suomalainen rauhanjärjestö löytää vuosittain palkittavan Costa Ricasta. Väitettiin, että päätökset olivat säästösyistä tarpeellisia. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Nyt uho-virus on siirtymässä jalkapallon EM-kisojen seurantaan, koska jääkiekossa ja formulassa ei sittenkään mennyt aivan nappiin – eikä uhoa ole saatu juurtumaan laajoihin kansanjoukkoihin. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Nämä huippuosaajat voivat tehdä pienestä maasta reilusti määräänsä isomman, kunhan heitä uskalletaan nostaa esiin ja tukea heitä loistamaan entistäkin kirkkaammin sekä aiempaakin kauemmas. Yhden henkilön nostaminen muiden yläpuolelle on rangaistava teko, koska absoluuttisen tasavertaisuuden tulee suomalaisessa unelmassa ulottua alhaalta ylös ja oikealta vasemmalle. Se kieltää myös ydinaseiden sijoittamisen valtion alueelle sekä muiden maiden avustamisen tai rohkaisemisen näihin toimiin. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Uho-virusta esiintyy myös koronaviruksen sivutuotteena. Erityisen levinneenä virus esiintyy toimittajakunnassa mediakentällä ja mielipidemittauksissa ennen erilaisia kilpailuja ja joskus myös kiivaissa vaaliväittelyissä tai vaikka fanituksessa ennen kansainvälisiä festivaaleja. Tämä tapahtui 22.1. Hän on tehnyt merkittävän työn, että YK:n yleiskokous hyväksyi 2017 ydinasekieltosopimuksen. Tässä roolissa pääministeri on eittämättä onnistunut, kun ottaa huomioon Suomen kadehditun menestyksen pandemian tukahduttamisessa ja sen, kuinka laajasti hänen ajattelustaan sekä persoonastaan ollaan kansainvälisestikin kiinnostuneita. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Tämä uutinen herätti uteliaisuuteni. YK:n hyväksyntä ei riitä, vaan sopimus tarvitsi lisäksi vielä erikseen 50 maan hyväksynnän eli ratifioinnin ja sitten 90 päivän kuluttua sopimus astui voimaan. Vuonna 2017 järjestö sai Nobelin rauhanpalkinnon. ”Ala anna hyvän kriisin mennä hukkaan” on oikeistolle tuttu sanonta. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Vaarallisimmillaan uho-virus aiheuttaa sen, että tartunnan saaneet uskovat erilaisten kilpailujen tai vaalien voittoon jo ennen varsinaisia koitoksia. Pinnalliseksi sivistysvaltiossaan parjatulla ja samaan aikaan 25 miljoonaa silmäparia jo paperisivuilleen kuukausittain keräävällä Vogue-lehdellä ei ole neljän vuoden välein aukeamaa varattuna Suomen pääministerin ajatuksille, eikä 27 miljoonan digilukijan Time-lehden sadan vaikutusvaltaisimman henkilön listalla ja kannessa ole suomalaiskiintiötä. Mutta erityisyydellä on Suomessa kautta aikojen ollut vaikea kaiku heti, kun on astuttu urheilun ja sodan kehysten ulkopuolella. Sen puolesta äänesti lähes kaksi kolmasosaa YK:n jäsenvaltioista. Nyt ICANin ja ydinasevastaisten organisaatioiden ja ihmisten työ jatkuu, että eduskunta ja presidentti Niinistö päättäisivät allekirjoittaa sopimuksen. Pentti Stranius Joensuu uho-virus levinnyt laajalle Suomi ei ole kansainvälisessä päivittäisnäkyvyydessä kuin eukonkannon ja ilmakitaransoiton kisaisäntä. Myöhemmin selvisi, että Helsinki tekikin viime vuonna 500 miljoonaa euroa ylijäämää. Pääministeri Sanna Marinin työnä ei ole toimia maansa kansalaisten nöyränä yleispalvelijana, vaan hän on Suomen näkyvin edustaja, vaikutusvaltaisin päätöksentekijä ja tulenkantaja. Suomi ei tule koskaan pärjäämään määrällä, ellei joku armollisesti tasaa pelin kentällisiä pienemmän maan puolesta, vaan Suomi on riippuvainen erityisistä yksilöistään. Näinhän kävi viimeksi esimerkiksi jääkiekon MM-kisojen aikana, kun kotikatsomoissa ja toreilla valmistauduttiin ennakolta hurjiin, isänmaallisuutta oudosti nostattavan uhon siivittämiin juhlallisuuksiin. Suuri pettymys on ollut, että ydinasevaltiot eivät osallistuneet sopimuksen valmisteluun eivätkä ole allekirjoittaneet sitä. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Suomi kuuluu tähän joukkoon, koska se myötäilee suuria ydinasevaltioita. Kaupungin kassassa ja pankkitileillä on nyt yli puolitoista miljardia euroa. Uussuomalaistenkin mahdollisuuksia hoitaa lapsiaan ja lasten oikeutta olla vanhemHelsinkiläisiä huijattiin
Kärjistäen voi sanoa, että monissa lähiöissä tiehen voisi porata ison reiän ja jättää sen auki puoleksi vuodeksi, eikä kukaan valittaisi siitä. Hän toimi aktiivisesti vasemmistolaisessa nuorisoliikkeessä, josta nousi pikkuhiljaa vaikuttamaan yhteiskunnassa. Ihmiset kärsivät pandemian vaikutuksista, ja kaupunki leikkaa vastuuttomasti. Monella heikommalla alueel la on käynnissä rakennushankkeita, joilla alueen asuntokanta pyritään pitämään monipuolisena. Kun väki vähenee monella alueella, syntyy helposti itseään ruokkiva kierre, jota on vaikea korjata. marketta semi on poissa. Hän oli heti nuorena omistautunut asioille, joiden avulla hän uskoi ja toivoi maailmasta parempaa paikkaa kaikille. Leikkausten sijaan kaupungin tulisi kohentaa palveluita ja palkata työttömiä. Tässä ei ole kyse vasemmistosta, tässä on kyse paljon vakavammasta asiasta. Helsingissä tehdyt heikennykset etuuksiin ja julkisten palveluiden jatkuva alibudjetointi ovat tiukkuuden kulttuuria ja uusliberalismia huonoimmillaan. Viimeisimpänä työpaikkana ennen eläkkeelle siirtymistään hän oli Rakennusliiton Vaasan-alueen toimipisteessä työttömyyskassanlaskijana. Etenkin Itä-Suomessa on monia kuntia ja kaupunkeja, joissa äänestysprosentti painui alle viidenkymmenen. Siksi ei ole ihme, että hyvätuloiset päätoimittajat julistivat, että kuntavaalit olivat verovaalit. Kun vain puolet äänioikeutetuista äänestää, jää todella monen ihmisen ääni kuulumatta. Koko sen ajan javielä pidempäänkin hän teki työtä sosiaalilautakunnassa. Painotettakoon, että tässä ei yritetä selittää vasemmiston vaalitappiota parhain päin. Taina Inkeri Lehto Kirjoittaja on Marketta Semin serkku. Raisanen Helsinki markEtta sEmi syntyi Jurvassa (os. 1960-luvulta asti hän vaikutti Vaasan kunnalliselämään ja tuli valituksi kaupunginvaltuustoon, jossa hän vaikutti yli 20 vuotta. Kun kukaan ei edes kuiskaa mitään, on vaikea tietää, minkälaisia ongelmia jossain on. Joutui taistelemaan koulun puolesta, jota kukaan ei alueella puolustanut, Arhinmäki sanoi. Hänen sydämensä oli aina apua tarvitsevien, yhteiskunnan heikoimpien ihmisten puolella. Marketta Semi oli myös Tradekan, eli entisen E-liikkeen, hallinnon pitkäaikaisimpia jäseniä. Runsailla resursseillaan kaupunkimme voi lisäksi ryhtyä kunnianhimoisempiin toimiin ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi. Tukea yhteisön puutteesta kärsiville opiskelijoille. Silloin jäljelle jää helposti hiljaisuus. Ihan aluksi. Siellä tyydyttiin, että okei, koulu ollaan lakkauttamassa. Jack H. l Jussi Virkkunen Päätoimittaja piensa hoidettavana tulisi tukea. Eivät ne olleet. Syrjälä) 11.11.1939 ja kuoli sairauden uuvuttamana Vaasassa 18.5.2021. Valtapuolueiden katseet Helsingissä ovat keskittyneet liikaa seuraaviin tunneleihin, museoihin, siltoihin ja muihin gryndereiden ajamiin rakennusprojekteihin. Se on tosi hieno asia, mutta oli lähiöitä, joista kukaan ei ollut yhteydessä. Hän kuului kauan, aivan viime vuosiin asti Vaasan Eläkeläisten kantaviin voimiin. Politiikka KU 24 /2 02 1 | 27 kuolleita Viimeinen sana Raja railona repeää N ämä kuntavaalit eivät olleet verovaalit. Suuremmissa kaupungeissa erot äänestysalueiden välillä alkavat olla valtavia. Suomessa – ja etenkin Helsingissä – poliitikoille on annettava tunnustusta siitä, että ongelmat on tunnustettu ja tiedostettu. Nämä olivat eriarvoisuusvaalit – jälleen kerran. Hyvinvoivat valittajat osaavat kyllä huutaa, tarpeen vaatiessa useammalla megafonilla lehtien palstoilla. Samoin kouluja yritetään tukea eri tavoin. Äänestysprosentti painui historiallisen alas, kun vain reilut 55 prosenttia äänioikeutetuista käytti oikeuttaan. Perheen piti sopeutua siihen, että äiti oli paljon kokouksissa. EriarvoisuudEn ilmEnEmisEn kuvasi erinomaisella tavalla vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki KU:n jutussa, joka käsitteli kaupungin sisäistä eriytymistä eli segregaatiota. Tyttäret, veljet perheineen sekä muut sukulaiset ja laaja ystäväjoukko jäivät kaipaamaan ja kunnioittavat hänen muistoaan. Segregaation vaarallisin piirre onkin juuri hiljaisuus. Siinä missä Helsingin kantakaupungissa äänestysprosentti huitelee reilusti 70:n paremmalla puolella, jäädään useammassa lähiössä reilusti alle 50:n ja monin paikoin alle 40:n prosentin. Valtakunnallisesti ongelma on sitten monta kertaa pirullisempi. Mielenterveyspalveluita kaikille niitä tarvitseville. Ja kuten tiedetään, hyväosaisten ääni kyllä kuuluu, marginaalissa olevien ei. Eurooppa on täynnä esimerkkejä paikoista, joissa eriytyminen on edennyt liian pitkälle. Ihmisten perustarpeet unohdetaan. Kesätyöpaikkoja kaikille nuorille. Palkankorotuksia terveysja hoivatyötä tekeville sekä parannuksia terveyspalveluille. Arhinmäki muisteli Helsingissä käynnistettyä kouluverkon kehittämishanketta, jossa tähtäimenä oli lakkauttaa useampia kouluja. – Niillä alueilla, joilla on sosiaalista pääomaa, kontakteja ja osaamista, nousi kansanliikkeitä puolustamaan omaa kouluaan. Vahinkojen korjaaminen on siinä vaiheessa paljon vaikeampaa. Tarvitaan juttukavereita vanhuksille ja edelleen eristyksissä oleville. Sama ilmiö toistuu oikeastaan melkein minkä tahansa hankkeen kohdalla. Avustukset kulttuuritoimijoille. Jos rakennushanke on tulossa alueelle, jossa asuu hyvinvoivia, hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevia ihmisiä, nousee vastustus varmuudella julkisuuteen. Nämä olivat paitsi alussa mainitut eriarvoisuusvaalit myös hyvinvoivien ihmisten vaalit. Hän oli aktiivisesti mukana paikallistasolla sekä myös alueja valtakunnallisella tasolla
Kiitos KAIKILLE, jotka ovat olleet mukana tekemässä näitä vaaleja! HELSINKI. VAALIVOITTO HELSINGISSÄ! KIITOS ehdokkaille, äänestäjille, tukitiimiläisille ja työntekijöille