Kansan Uutiset 19.3.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.

3 / 2025 Vasemmiston pormestari ehdokkaat Taiteen uudet rahoitusmuodot ArVokkAAmpi Arki Sivu 26 Sivu 52 Ympäri Suomea puhututtavat samat asiat, kertoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela. 19.3.2025 / 10 € ku.fi N. Ja verkoSSa myöS. Sivu 43 Silkkaa aSiaa aluSta loppuun
PELASTA PALVELUT Pidetään yhdessä huoli siitä, että leikkaukset eivät kohdistu ihmisiin. jhl.fi/pelastapalvelut | #pelastapalvelut. Kuntaja aluevaalit 13.4.2025
Painopaikka PunaMusta 2025 KannEn KUVa: anTTI YRJönEn. varrella virran 38 Pintaa syvemmältä. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. tulevaisuuden suomi 13 2040-luvun Suomi on polarisaation Suomi. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. mistä taiteilijan leiPä 52 Taiteilijat joutuvat etsimään uusia toimeentulon muotoja. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. koskelan tulikaste 43 Kuntaja aluevaalit ovat Minja Koskelan ensimmäinen koetus vasemmistoliiton puheenjohtajana. rahanPesusta informaatioPesuun 58 Informaatiokampanjat ja salaliittojen peilimaailmat eksyttävät. triumviraatin kolmas Pyörä 40 Kuka on Yhdysvaltojen varapresidentti JD Vance. vasemmisto onnistui ehdokkaissa 10 Ehdokashankinta päättyi suotuisissa merkeissä. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Pormestareita tarjolla 26 KU keskusteli pormestariehdokkaiden kanssa Turussa, Tampereella ja Helsingissä. meillä menee ihan hyvin 22 Suomi on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala (puheenjohtaja) Anna Mäkipää (varapuheenjohtaja) Saila Ruuth Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Tuula Kärki (henkilöstön edustaja) Risto Kalliorinne (varajäsen) Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. monet vaalit samana Päivänä 08 Mikä ratkaisee kuntaja aluevaalit. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. 3 Puhutaan toimeentulosta 07 Jessi Jokelainen: Oulussa on potentiaalia. mandelŠtam Pilkkasi stalinia 61 Runoilija puolusti humanismia ja vapautta. asutun maaseudun Puolesta 34 Maaseudun ihmiset eivät vaadi mahdottomia. suPo huolestui ääriradikalismista 12 Väkivallan uhka on kohonnut. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. henkilöstövaje vaarantaa 31 Pelastajia ei valmistu riittävästi oppilaitoksista. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. viimeinen sana 67 sisältö 3/2025 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12)
Niin on oleva myös jatkossa. Hallituksen päätökset lisäävät ihmisten pahoinvointia ja eriarvoisuutta, ja kunnat joutuvat paikkaamaan tilannetta.. Nyt tehtävien päätösten merkittävyys selviää vasta myöhemmin, mikä ei luonnollisestikaan poista päätöksenteon tarvetta. 4 Talouskuri Tuhoaa Turvallisuuden pääkirjoitus Nykytilaan ei silti pidä olla tyytyväinen. Väestön vähentyminen monilla alueilla on johtanut tiedotusvälineissä liian yksioikoiseen päätelmään. Samaan aikaan kun heikoimmassa asemassa olevilta on leikattu, on laskettu polttoaineveroa ja korotettu Kela-korvauksia, joista rahat ovat menneet yksityisille terveysjäteille. Rahaa on, hallitus vain käyttää sen haluamallaan tavalla. Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen kädenjälki näyttää, että hallituspuolueille kyse on ollut vain puheista. Tässä vasemmiston tehtävä on jatkaa oikeiston valistamista. Sosiaalija terveyspalveluissa kaikki puolueet ovat pitäneet juhlapuheita, kuinka ennaltaehkäisy on kaikkein tärkeintä. Suomella menee yhteiskuntana vieläkin ihan hyvin. On kysyttävä, miten suomalainen yhteiskunta kestää oikeistohallituksen tekemät leikkaukset. Suomessa on pitkään ymmärretty kokonaisturvallisuuden käsite, mutta nyt oikeiston käsitys siitä näyttää heikentyneen. Orpon hallituksen toimet antavat parhaan vastauksen väitteelle, ettei leikkauksille ole vaihtoehtoja. Kysymys kuuluu: miksi laitamme rahaa aseisiin, kun leikkaamme ihmisille tärkeistä palveluista. Eriarvoistuva yhteiskunta on helposti sellainen, jossa puolustusvoimien aseilla ei ole enää käyttäjiä. Vasemmiston piirissä on nähty kommentteja, joissa on verrattu sote-palvelujen rahoitusta sotilaallisen varustautumiseen. Sama pätee luonnollisesti ymmärryksessä ekologisen kriisin vakavuudesta. Oikeiston pitää ymmärtää, että sotilaallisen varustautumisen yhdistäminen talouskuriin on järjetöntä. Kuntaja alueVaalit eivät ole valtakunnanpolitiikasta irrallisia. Mitä enemmän niitä peritään, sitä enemmän heikoimmassa asemassa olevat jättävät palveluita käyttämättä. Väestön väheneminen ei tarkoita, että tulevaisuuden näkymät olisivat ainoastaan negatiiviset. Tulevissa kuntaja aluevaaleissa valittavat valtuutetut pääsevät tekemään päätöksiä ajassa, jossa ei haasteita puutu. Sote-leikkaukset heikentävät juuri ennaltaehkäisyä – tähän on saatava muutos. Tämän päätöksen oikeaa hintalappua ei nähdä nopeasti, sillä kasvavat ongelmat rakentuvat vähitellen isoksi. Se lisää samalla päättäjien vastuuta, kun rajallisia resursseja pitää suunnata oikeisiin paikkoihin. Sama pätee myös sote-palveluiden potilasmaksuihin. tässä lehdessä olevassa jutussa todetaan, että vuoden 2040 Suomi on polarisaation Suomi. Kuolleella planeetalla ei ole merkitystä, vaikka olisi kuinka hienoja hävittäjiä. Jussi Virkkunen h istoriallinen on sana, jota nykyään käytetään liian helposti. Itse asiassa Suomella menee – tai ainakin ennen oikeistohallitusta meni – paremmin kuin koskaan, mitä on julkisen keskustelun perusteella vaikea uskoa. Suomalaisen yhteiskunnan tarina on hieno, ja vasemmiston rooli siinä on merkittävä
5 RIEHUVA MILJARDÖÖRI 01 ajassa Maailman rikkain ihminen Elon Musk on ryhtynyt leikkaamaan USA:n liittovaltion hallintoa ajattelematta seurauksia. Kukaan ei ole äänestänyt Muskia tehtäväänsä, eikä hänen johtamaansa ”Valtion tehokkuusviraston” Dogen toimintaa ohjaa mikään laki. Tuloksena on ollut silkkaa kaaosta – ja Muskin yhtiön Teslan osakkeen arvon romahdus.
6 ajassa 62 prosenttia suomalaisista ajattelee pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti. Pääministeri Petteri Orpo (kuvassa vas.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra keskustelivat eduskunnan täystunnossa.. Hallitus on toiminut huonosti 37:n ja melko huonosti 25 prosentin mielestä. Asia käy ilmi tutkimusyhtiö Moitteita politiikalle Le h tik u va /e m m i k o r h o n en Verianin toteuttamasta Puoluebarometri-kyselystä. Tyytymättömyys hallitukseen ei kuitenkaan kanavoidu kiitokseksi oppositiolle. Puoluebarometrin mukaan oppositio on onnistunut 57 prosentin mielestä vähintään melko heikosti tehtävissään esittää vaihtoehtoja hallituksen politiikalle. 28 prosentin mielestä opposition toiminta on ollut huonoa, ja 32 prosenttia pitää sitä melko huonona
– Meillä on eläkeläisten ja lapsiperheiden lisäksi paljon nuoria, ja siinä Oululla on mielestäni petrattavaa. – Oulussa on todella paljon potentiaalia, ja kaupunkia voidaan kehittää todella monella tavalla positiiviseen suuntaan, Jokelainen sanoo. Ja se myös näkyy ja kuuluu. – Aluevaalien osalta tietenkin ihmisiä huolettaa eniten se, pääseekö jatkossa Suomessa turhaa byrokratiaa ei yleensä löydy, esim. Hän kertoo, että kampanjakentillä ihmisiä kiinnostavat nyt toimeentulo ja työllisyys. Jessi Jokelainen sanoo, että ihmisiä kiinnostaa myös kuntien valtionosuusuudistus, joka liittyy tuulivoimaan. Se on myös väestörakenteeltaan hyvin moninainen. – Silloin kuntalaisille jäävät tuulivoimasta käteen vain niin sanotut haitat, Jokelainen pohtii. Toivo Haimi ajassa Puhutaan toimeentulosta A n tt i Y r jö n en Oululainen vasemmistOliitOn kansanedustaja Jessi Jokelainen toivoo, että kuntaja aluevaalien alla ihmiset tulisivat jututtamaan ehdokkaita paikallisten kysymysten lisäksi myös valtakunnallisesti vaikuttavista asioista. Etenkin Oulun naapurikunnissa on kehitetty voimakkaasti tuulivoimaa, ja alueella ollaan huolissaan siitä, viekö valtio jatkossa kunnilta tuulivoimainvestoinneista syntyneet kiinteistöverotulot tasausjärjestelmän kautta. vero ilmoituksen teko on maailman helpoimpien joukossa. Se kyllä näkyy ihmisten elämässä ja arjessa, Jokelainen sanoo. Meidän pitäisi seuraavalla valtuustokaudella keskittyä erityisesti siihen, miten kuullaan nuoria päätöksenteossa. – Kyllä minusta siinä on aika paljon. lääkäriin. Tältäkin alueelta on lakkautettu sairaaloiden yöpäivystyksiä, ja se kyllä sapettaa. Kansanedustaja on kuitenkin optimistinen kotikaupunkinsa tulevaisuuden suhteen. THREADS Europarlamentaarikko Jussi Saramo @jussisaramo 10.3. 7 keskusteltavaa ihmisten kanssa, millaisilla lupauksilla tämä nykyinen hallitus lähti liikkeelle. Oulun kaupunginvaltuustossa vuodesta 2021 istunut Jokelainen on nyt ehdolla jatkokaudelle. – Täällä näkyy vanhan säilyttämisen ja uuden luomisen välinen ristiriita voimakkaasti. Oulu on sekä pinta-alaltaan että väestöltään suuri kaupunki. – Työttömyys on korkealla, ja ihmiset ovat joutuneet tosi hankaliin paikkoihin. Monet asiat ovat kuitenkin hänen mukaansa vesittyneet johtuen siitä, että isot rakennushankkeet etenevät hitaasti. Turhaa ja haitallista on ainakin oikeiston luoma asumistukibyrokratia, joka ajaa ihmisiä pois työelämästä ja lisää alueellista eriytymistä, syrjäyttämistä ja pahoinvointia. Kyllä heillä on takki kääntynyt niin kovasti, että ihmettelen, onko koko takkia enää olemassa, Jokelainen tokaisee. Sellaisia ovat esimerkiksi työllisyys, koulutus ja sosiaaliturva. Itse ajattelen, että molemmille on tilaa Oulun kokoisessa kaupungissa, Jessi Jokelainen tuumii
Nyt lähtökohdat huhtikuun kuntaja aluevaaleihin ovat positiiviset. Ainoa suurempi poikkeus oli Helsinki, jossa puolue nosti kannatustaan. Kuva Helsingistä maaliskuun alkupuolelta. Monet vaalit saMana päivänä Neljä Nostoa kuNtavaaleista Vuonna 2004 vasemmistoliitolla oli 987 valtuutettua Vuonna 2021 vasemmistoliitolla oli 508 valtuutettua Vuonna 2004 Helsingissä vasemmisto sai 8,8 prosenttia äänistä Vuonna 2021 Helsingissä vasemmisto sai 12,7 prosenttia äänistä. Sitä lähdimme kysymään raadiltamme. Miten käy, kun vaalit käydään samana päivänä?` Entä mikä ratkaisee vaalit. Niiden merkitys etenkin kuntavaaleissa on valtava. Nyt on tarjota selvä vaihtoehto epäsuositun oikeistohallituksen linjalle. Ainakin yksi ratkaiseva asia on jo tapahtunut – vaalilistat on jätetty. Tällä kertaa kuntaja aluevaalit käydään samaan aikaan. Yhteistä vaaleille on, että kummassakaan äänestysaktiivisuus ei päätä huimaa. Toinen puolestaan kuuluu, että kuntavaalit käydään jokaisessa kunnassa erikseen. Toimittajien kuluneita kliseitä on, että gallupit eivät äänestä. Kannatusmittauksissa vasemmisto on selvästi viime kuntaja aluevaalien tuloksia korkeammalla, ehdokasasettelu on onnistunut hyvin, ja myös valtakunnan politiikan asetelma suosii vasemmistoa. 8 Puolueiden vaalikampanjointi on hyvässä vauhdissa. Tämä myös vaikeuttaa tulosten tulkitsemista. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen Vasemmistoliitolla meni kesällä 2021 kuntavaalit penkin alle
Perussuomalaisten ehdokasmäärän romahtaminen ennustaa heille erittäin vaikeita vaaleja ja tappio erityisesti kuntavaaleissa lienee väistämätön. Ensiksi äänestysaktiivisuus on huomattavasti alhaisempi. Kun eduskuntavaaleissa ääniä annetaan yli kolme miljoonaa, niin kuntaja aluevaaleissa niitä kertyy huomattavasti vähemmän. Vasemmistoliiton kokonaistulosta tulee kuitenkin varjostamaan hankaluudet muualla maassa ja Turun tilanne, jossa omalla kohelluksella on saatu pakka sekaisin ja tuhottua eurovaalien jälkeinen huikea noste. esa suoMinen Asiantuntija tärKein piste saavutettiin jo, eli ehdokasasettelu päättyi. Sulkeutuminen tarkkarajaiseen vaalikuplaan ei näissä oloissa edistä sen enempää demokratiaa kuin soteakaan. Vihreille vaaleista tulee yhtä lailla vaikeat, koska erityisesti puolueen vahvin linnake Helsinki kärsii SDP:n ja Vasemmistoliiton piristymisestä. Äänestäjien liikkuminen puolueelta toiselle toteutuu tämän kautta. Miksi paikallistason osallisuutta ja moniäänistä puntarointia tarvitaan erityisesti silloin, kun turvallisuustarpeet uhkaavat pyyhkäistä demokraattisten rakenteiden yli. 9 ajassa Mikä ratkaisee kuntaja aluevaalit. Hanna Wass Politiikan tutkija alueja Kuntavaalit käydään keskellä historiallista maailmanpolitiikan myllerrystä. Kovakaan gallupkannatus ei realisoidu jos puolueella ei ole ehdokkaita joita äänestää. Vaaleissa pärjääminen edellyttää ehdokasasettelussa onnistumista. Ehdokasmäärän perusteella, yhdessä äänestysvarmuuden ja gallupien perusteella, voidaan arvioida SDP:n ja kokoomuksen kamppailevan tasaisesti sekä alueettä kuntavaalien ykkössijasta. Hallituspolitiikalle vaaleilla tulee olemaan vain rajallista merkitystä. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli pohjautuu poliitikkojen, viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan yhteistoimintaan hallinnon eri tasoilla. Miksi toimivat sotepalvelut ovat välttämättömiä yhteiskunnan kestävyydelle. Miten meidän kunnassamme toimii huoltovarmuus kriisin keskellä ja millaisia suunnitelmia on tehty erilaisten riskien varalta. Perussuomalaisten raju tappio toki hermostuttaa, mutta heidän agendansa ja kannattajiensa kannalta tärkeistä asioista ei päätetä alueilla tai kaupungeissa kuin rajallisesti. Vaalit ratkaisee se, miten laajaalaisesti sote kyetään nivomaan osaksi turvallisuutta sen sijaan, että sitä lähestyttäisiin ensisijaisesti kansallisen suorituskyvyn näkökulmasta.. Äänestäjät ovat pääasiassa puolueiden vakiintuneita kannattajia. Vaaleissa pärjääminen edellyttää sitä, että puolueen kampanja aktivoi sen kannattajat. jukka Manninen Asiantuntija Kuntaja aluevaalit eroavat eduskuntavaaleista kahdella ratkaisevalla tavalla. Turvallisuus on äänestäjien huolenaiheissa päällimmäisenä. Merkitys tuleekin olemaan pääasiassa henkinen. Hallituspuolueille riski on se, että omat kannattajat jäävät protestin nimissä katsomoon. Erityisesti kuntavaaleissa ehdokasmäärällä on erityisen suurta merkitystä. Käytännössä liikkuvien äänestäjien määrä kuntaja aluevaaleissa on olematon. Vaaleissa ovat vahvimmillaan ne puolueet ja ehdokkaat, jotka kykenevät vastaamaan kansalaisten paikallisiin turvallisuustarpeisiin ja asettamaan ne laajempaan kontekstiin. Toiseksi ehdokkaita on huomattavasti enemmän. Siksi vaalimenestys vaatii monipuolisia listoja, joilla olevilla ehdokkailla on perhettä, ystäviä ja tuttuja sellaisissa piireissä, joista puolue ei normaalisti saa ääniä. Kuntavaaleissa moni äänestää kaveriaan. Kun eduskuntavaaleissa ehdokkaita on noin 2 400, niin aluevaaleissa heitä oli viimeksi 10 600 ja kuntavaaleissa peräti 35 600
1 ajassa
Vuoden 2022 aluevaaleissa vasemmistoliitto sai kahdeksan prosentin tuloksen. Ehdokkaita on nyt yli 20 kunnassa, joissa viime vaaleissa ei vasemmistoliiton ehdokkaita nähty. 1 1 ajassa Vasemmisto onnistui ehdokashankinnassaan Vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää on tyytyväinen puolueen ehdokashankintaan. Nyt kannatusmittauksissa vasemmistoliiton kannatus on kymmenen prosentin luokkaa. Nyt tavoitteena on ylittää aiempi tulos. Aluevaaleja ei järjestetä yhdellä vasemmiston vahvimmista alueista eli Helsingissä. – Meillä on upea ja fiksu ehdokasjoukko, joiden kanssa lähdetään rakentamaan huoletonta arkea kaikille, ei harvoille, Mäkipää päättää. – Aluevaaliehdokkaiden määrän tuntuva kasvu kertoo siitä, että on suuri joukko ihmisiä jotka haluavat toimia parempien sote-palveluiden ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta, Orpon tuhoisaa leikkauspolitiikkaa vastaan, Mäkipää sanoo KU:lle. Jussi Virkkunen ”Onsuurijoukko ihmisiäjotkahaluavat toimiaparempien sote-palveluidenja ihmistenhyvinvoinnin puolesta.” Anna Mäkipää Le h tik u va /h eik k i Sa u k k o m a a m a r ik a tu o m in en. Kaikki merkit kertovat siitä, että olemme onnistuneet sukupolvenvaihdoksessa ja pääsimme asettamaan selvästi aiempaa useammassa kunnassa ehdokkaita, Mäkipää tiivistää. Mielipidemittauksissa vasemmistoliitolle on mitattu yli 9 prosentin kannatuslukuja kuntavaaleihin. – Ehdokashankinta päättyi suotuisissa merkeissä. Kuntavaaleissa vasemmistoliitolla on noin 2 650 ehdokasta. Aluevaaleissa puolueella on täydet listat Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Ehdokkaita on noin 1 260. Aluevaaleihin vasemmistoliitto sai noin sata ehdokasta enemmän kuin viime kerralla. Vuoden 2021 kuntavaaleissa vasemmistoliitto jäi 7,9 prosentin äänisaaliiseen
Niiden lisäksi radikaali-islamistinen propaganda kehottaa väkivaltaan kristinuskoa ja juutalaisuutta kohtaan. Le h tik u va /M ik k o St ig Terrorismiin perehtynyt erikoistutkija Anna Santaholma suojelupoliisin tiedotustilaisuudessa Helsingissä.. Sekä Kankaanpään terrorismiepäilyyn että Lahden terrorismitapaukseen liittyi tällaisia yhteyksiä. Myös ääri-islamistisen terrorismin uhka oli noussut tasolle kolme eli ”kohonnut”, mutta turvallisuusselvityksissä se ei korostunut. – Keskeiset terrorismin uhkaa aiheuttavat tekijät tulevat niin sanotusta Siege-ideologian kannattajien ja akselerationistien joukosta. Viisiportaisella asteikolla molemmat ovat nyt tasolla kolme. Niiden suuri osuus turvallisuusselvitysten havainnoista ylipäänsä selittyy Santaholman mukaan henkilöiden taustoilla. Kaiken kaikkiaan Supossa ollaan huolissaan nuorten radikalisoitumisesta väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. – Kun puhutaan äärioikeistolaisesta toiminnasta, nämä henkilöt ovat tyypillisesti kantasuomalaisia henkilöitä, jotka hakeutuvat eri tyyppisiin tehtäviin, joten pitäisin loogisena, että näitä herätteitä tulee siksi enemmän kuin muita. Vaikka satanistinatsit kuulostavat lähinnä 1990-lukulaiselta vitsiltä, kyseessä on kuitenkin todellinen ilmiö, joskin Santaholman mukaan marginaalinen myös äärioikeiston piirissä. – Se kumpuaa tällaisesta Order of Nine Angles -aatteesta jo 1980-luvun Briteistä, ja siihen liittyvää propagandaa on levitetty myös Suomessa. Santaholma huomauttaa, että ääripiireissä ylipäänsä suhtaudutaan kriittisesti myös niin sanottuun valtamediaan ja nähdään se vastustajana. Seksuaalivähemmistöt ovat myös ääri-islamistien kohteena. – Toki on myös ekstremististä äärioikeistolaista toimintaa, joka näkyy katukuvassa esimerkiksi kamppailukerhoina ja äärioikeiston itsenäisyyspäivän marsseina, Santaholma sanoo ja viittaa esimerkiksi niin sanottuun soihtukulkueeseen. Supon terrorismiin perehtynyt erikoistutkija Anna Santaholma kertoo, että viime vuosina erityisesti äärioikeistoon liittyvät havainnot ovat lisääntyneet turvallisuusselvityksessä. Muunkin tyyppisiä toimijoita on. Siege-ideologiaan puolestaan kuuluu ajatus valkoisesta ylivallasta. Näiden lisäksi kohteena voivat olla ideologisiksi vastustajiksi katsotut tahot, kuten poliitikot tai viranomaiset. Sen kannattajat lietsovat rotusotaa ja pyrkivät vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen romahduttamiseen väkivaltaisesti, mistä puhutaan myös akselerationismina. ÄÄrioikeiStolaiSten terroristien todennäköisimpiä kohteita ovat etniset ja uskonnolliset vähemmistöt sekä seksuaalivähemmistöt. 1 2 ajassa Supo huoleStui ääriradikaliSmiSta SuojelupoliiSin (Supo) tuoreessa kansallisen turvallisuuden katsauksessa todettiin sekä äärioikeistolaisen että ääri-islamistisen väkivallan uhan kohonneen. On noussut myös viitteitä natsisatanismista, kaikki tällaisia väkivaltaan kannustavia aatteita. Siitä nousi viitteitä esimerkiksi Kankaanpään ja Lahden tapauksissa. Supon katSaukSeSSa kerrotaan turvallisuusselvityksissä nousseen esiin kytköksiä erityisesti Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen. – Olemme todella huolissamme lapsista ja nuorista, jotka sosiaalisen median logiikan kautta, jota algoritmit vahvistavat, altistuvat tällaiselle väkivaltaiselle propagandalle
Valittavana ovat kaupungin palveltut tai maaseudun rauha. Osa nuorista pysyy kotipaikkakunnallaan. – Ihminen voi lähteä Satakunnasta, mutta Satakunta ei lähde ihmisestä, sanoo kotipaikkakunnallaan Harjavallassa ehdolla oleva Nea Hakala, 29. 1 3 Tulevaisuuden suomi 02 taustat Tulevaisuuden Suomea muovaavat muuttoliike ja maahanmuutto. Kuva: LehtiKuva/aada Petäjä
Varsinkin syrjäisimmillä seuduilla edellytykset asumiseen heikkenevät. – Mutta kyllä Suomessa asutusta tulee varmasti olemaan lähes kaikkialla siellä, missä nytkin on. 1 4 Toimiiko Suomi nytkään. Myös iäkkäänä siellä voi asua, jos terveys sen kestää ja hyväksyy sen, että palvelut ovat kaukana, Aro sanoo. Olen jossain määrin huolissani alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Aro toimii johtavana asiantuntijana MDI:ssä, joka on aluekehittämisen konsulttitoimisto. – Joku voisi sanoa, ettei se nytkään ole toimiva, hän toteaa. – 30 viime vuotta Suomi on todella polarisoitunut kaikilla aloilla. – Syön hattuni, jos Suomi ei ole nykyistä enemmän polarisoitunut vuonna 2040, hän sanoo. Sen estämiseen on aika vähän edellytyksiä.. Artikkelin teksti Tuula KärKi Ehdokkaiden haastattelut Toivo Haimi 2040-luvun Suomi on polariSaaTion Suomi Kun Kysyy tutkija Rasmus Arolta, voiko sanoa, että vuoden 2040 Suomi on polarisaation Suomi, hän vastaa, että voi. Kuntien toimintakyvyn näkökulmasta näyttää siltä, että eriytyminen jatkuu yhä voimakkaampana. Siellä voi asua, jos sietää esimerkiksi huomattavan pitkiä koulumatkoja. – Palvelut keskittyvät kuten ovat jo aiemminkin keskittyneet. Asutus tosin on todennäköisesti entistä harvempaa, mikä on haastavaa kuntien näkökulmasta. – Tyhjenevällä maaseudulla voi asua, mutta asuminen muuttuu yhä hankalammaksi. Kysymykseen siitä, voiko koko Suomi pysyä asuttuna ja toimivana, Aro vastaa, että riippuu siitä, miten toimiva Suomi määritellään. Polarisoituminen on yhteiskunnan eriytymistä, Aron tarkoittamassa merkityksessä erityisesti maantieteellistä jakautumista hyvin kehittyviin ja toisaalta rapautuviin seutuihin. Saako esimerkiksi alakoululainen, jolla menee 1,5 tuntia päivässä koulumatkoihin, samanlaiset lähtökohdat Yhä enemmän autioituvalla maaseudulla voi asua, jos sietää epä mukavuutta. Kuntalaisen näkökulmasta keskittymiskehitys on huono asia
– Meillä on erinomaiset harrastusja vapaaajan liikuntamahdollisuudet. Kulttuuriakin löytyy, esimerkiksi Karmarock-festivaali. – Meillä on kaikki avaimet menestykseen. – Harjavallassa on nuoria, innokkaita ja vaikuttamisesta kiinnostuneita ihmisiä. Yhteisöllisyyttä löytyy, kun sitä järjestää. Hän arvioi, että Harjavallassa on onnistuttu käyttämään resursseja niin, että koulutuksen tilanne on hyvä. 1 5 Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja ja luokanopettajaopiskelija Nea Hakala, 29, on ehdolla kotipaikkakunnallaan Harjavallassa. Lähimmät korkeakoulut löytyvät Porista. Sitä potentiaalia pitäisi pystyä hyödyntämään, kun kaupunkia kehitetään, Nea Hakala sanoo. Sen sijaan lähiliikenne on vitsi. Se, mitä täällä pitäisi tehdä, on luoda enemmän mahdollisuuksia sille, että nuoret kokisivat, että tänne kannattaisi jäädä, Hakala kertoo. – Kaupungin päätösten pitää myös heijastella sitä, että meillä on täällä nuoriakin ihmisiä. – Ihminen voi lähteä Satakunnasta, mutta Satakunta ei lähde ihmisestä, Hakala naurahtaa. Avaimet onneen ovat kuitenkin Harjavallalle niin sanotusti olemassa. Nea Hakala eHdolla Harjavallassa Lib a n Sh eik h 2040-luvuN suomi oN polarisaatioN suomi. Harjavallassa on suuri teollisuuspuisto ja sen myötä työpaikkoja. Silti paikkakunnalla on suhteellisen paljon työttömyyttä: kaikki eivät voi teollisuuteen työllistyä, eikä se kaikkia kiinnostakaan. Olisi panostettava siihen, miten saadaan nuoret jäämään tai palaamaan tänne takaisin opintojen jälkeen, Hakala sanoo. Puitteet ovat kunnossa, mutta tarvitaan enemmän mahdollisuuksia nuorille tehdä toimintaa heistä lähtöisin. Porista Harjavaltaan ja takaisin ei pääse enää iltakuuden jälkeen, Hakala sanoo. – Samalla on pidettävä mielessä, että kaikilla nuorilla ei ole sellaisia luonnollisia verkostoja, joiden kautta yhteisöjä voisi rakentua. Kaupungissa on oma lukio, alueella on ammatillista koulutusta. Hänen mielestään kuntien on oltava asukkaidensa näköisiä. Harjavallassa on hänen mukaansa fasiliteetit järjestää mielekästä yhteisöllistä tekemistä nuorille
Mutta ydinhaaste on siinä, että esimerkiksi valtionosuudet on sidottu koulutuksen osalta koululaisikäluokkien kokoon. Sama koskee useimpia palveluja. Jos halutaan ylläpitää laajaa kouluverkkoa ja tarjota laajasti saavutettavissa olevia sosiaalija terveyspalveluita, se edellyttää valtion tukea. Varsinkin hyvinvointialueilla on kova paine karsia palveluja, koska niiden taloudellinen tilanne on heikko, Aro muistuttaa. Harvalla alueella on tälle vaihtoehtoa. – Haasteena on, että kulut eivät laske samaa tahtia kuin koululaisten määrä, mikä johtuu esi”Täytyyymmärtää nerealiteetit,joissa hyvinvointialueetja kunnattoimivat.” M D I/ A n ss I K u M pu lA – Varsinkin hyvinvointialueilla on kova paine karsia palveluja, johtava asiantuntija Rasmus Aro sanoo.. – Jos ne ovat kaukana, se vähentää niiden käyttöä. Miten asiaa sitten pitäisi suhtautua kuntaja aluevaalien alla. Niillä on valtava taloudellinen paine tehostaa palveluita. Kun ikäluokat pienenevät, putoaa rahoituskin. Millaisia päätöksiä tulisi tehdä maaseudun suhteen ja kuinka kauas katsoa. Kuinka paljon siedämme epätasa-arvoa. Käytännössä tässä on loppujen lopuksi kyse rahasta, Aro sanoo. – Koulutuspalveluihin kunnat voivat vaikuttaa johonkin pisteeseen asti, koska päättävät sivistyspalveluista. – Ehkä ensin pitäisi keskustella siitä, mikä on liiallista alueellista epäoikeudenmukaisuutta ja kuinka paljon siedämme alueellista epätasa-arvoa. – Nyt kuitenkin näyttää, että tähän suuntaan ei olla menossa. Pitäisi keskustella myös siitä, kuinka lähellä ihmisiä palveluiden tulisi olla ja kuinka paljon olemme valmiita investoimaan niihin. Tilanne onkin hankala kuntien näkökulmasta, koska hyvinvointipalvelut eivät ole niiden käsissä. Käytännössä se tarkoittaa palvelujen huononemista. Mutta täytyy ymmärtää myös ne realiteetit, joissa hyvinvointialueet ja kunnat toimivat. 1 6 kuin alakoululainen, jolla matkoihin menee kymmenen minuuttia, hän kysyy
Kemin näkökulmasta keskeistä on se, että ammatillisen koulutuksen linjavalikoima pidetään nykyisen laajuisena. – Olisi kuitenkin tavoiteltavaa, että Kemiin saataisiin yliopistokeskus tai sivukampus, jollaisia on muuallakin Suomessa. Niiden turvaaminen on erittäin kriittistä, Paananen sanoo. 1 7 19-vuotias Tuomas Paananen on vasemmistonuorten liittohallituksen jäsen sekä Kemin vasemmistoliiton ja vasemmistoliiton Lapin piirin varapuheenjohtaja. – Silloin ihmiset haluaisivat muuttaa tänne, ja väkilukukin voisi lähteä nousuun. Elinvoiman kannalta tärkeitä ovat myös hyvät ja laadukkaat julkiset palvelut. Muita merikaupunkeja ei Lapissa oikeastaan olekaan. Täällä meri on lähellä, mikä on Lapissa ainutlaatuista. – Se on paitsi suuri budjettierä, myös vahvasti läsnä kaikkien kuntalaisten arjessa. Myös Lapin AMK:n Kemin kampus on hänen mukaansa keskeisessä asemassa. – Kemi on hyvin kompaktin kokoinen kaupunki, ja palvelut ovat lähellä. Se vaatii tietysti kovaa työtä, mutta se on sen arvoista. Se toisi kaupunkiin lisää elinvoimaa. – Kiitos hallituksen ammatillisen koulutuksen leikkausten, on uhkana, että täältä vähenee linjoja. Kemi on myös hyvin kaunis kaupunki. Paananen toivoo, että 20 vuoden päästä Kemi on menestyvä kaupunki, jonka talous rakentuu teollisuuden vihreälle siirtymälle ja kestävälle matkailulle. Tuomas Paananen ehdolla Kemissä K at ja K o iv u m a a. Tämä kaikki luo uskoa Kemiin ja kaupungin tulevaisuuteen, Paananen kertoo. Nyt kun sote-palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueille, on kuntien tärkein tehtävä Paanasen mukaan koulutus. Koulutuksella rakennetaan tulevaisuutta, ja se on yksi hyvinvointivaltion ydinpilareista universaalin terveydenhuollon ja laajan sosiaaliturvan ohella, Paananen linjaa
Jos kannustinjärjestelmät rakennetaan siten, että Suomeen saa tulla vain tekemään töitä, se johtaa siihen, että Suomeen tullaan vain töihin ja lähdetään heti, kun jossain muualla aukeaa parempi mahdollisuus. Toinen ongelma on se, kotoudutaanko paikkakunnalle. – Suomi on ollut aika houkutteleva maa ainakin viime vuosina myös osaavalle maahanmuutolle. Tämä haaste on ollut olemassa 1990-luvun lamasta lähtien, kun valtio on osittain vetäytynyt maaseutualueilta ja vienyt mukanaan paljon työpaikkoja. Aro vastaa kyllä ja ei kysymykseen siitä, saadaanko tänne juuri niitä ihmisiä, joita halutaan. Usein myös Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset jäävät ilman töitä. Vaatisi todella poikkeuksellista maahanmuuttoa, jotta se muuttaisi lasten ikäluokkien kehityksen. – Seuraavan seitsemän vuoden aikana meidän alakouluikäisten määrän ennakoidaan putoavan noin 80 000 henkilöllä. Kotouttamisessa onkin parantamisen varaa. – Se voi tasapainottaa eriytymistä jossain määrin paikalliskeskusten tai pienempien kaupunkien näkökulmasta, mutta ei ehkä ihan syrjäisimpien alueiden näkökulmasta, Aro sanoo. Juna ikään kuin meni jo. Asiaan vaikuttaa esimerkiksi syrjinnän kokemus ja se, miten arkiset asiat sujuvat. – Ylivoimainen enemmistö Suomen maaseutukunnista ei omaa tällaisia luonnollisia matkailuetuja kuten tuntureita. Sen suhteen, pysyvätkö maahanmuuttajat Suomessa, keskeistä on pääsy työmarkkinoille. Syntyvyyteen taas on politiikalla vaikea vaikuttaa. – Meillä on paljon etenkin pienempiä maakuntakeskuksia ja teollisia keskuksia, joissa on valtava eläköitymispaine. Aro muistuttaa julkisten palvelujen merkityksestä työllistymisessä ja sitä kautta seutujen pysymisessä asuttuina. Esimerkiksi asiantuntijatyöhön tulleiden puolisot jäävät usein Suomessa työttömiksi. Aro korostaa kuitenkin sitä, että muuten maahanmuutto on tärkeä kysymys monen alueen näkö kulmasta. Ei ole paluuta 1970-luvulle Eriytymisen kohdalla iso kysymys on myös elinkeinopolitiikka. Haaste lienee siinä, että houkuttelevia ovat juuri suuret kaupungit, mutta eivät pienet kaupungit, joilla on suurin tarve maahanmuutolle. – Olen huolissani siitä, että esimerkiksi sote-palvelut keskittyvät voimakkaasti. – Meillä on välillä hullunkurisia tilanteita siksi, että kielitaitovaatimukset saattavat tiukkuudessaan estää maahanmuuttajan siirtymisen työmarkkinoille, vaikka osaamisesta olisi puutetta. ”Käytännössätässäon loppujenlopuksikyse rahasta.”. Se poistaisi työpaikkoja jälleen maaseudulta. Tietyille paikoille se voi tuoda elinvoimaa, mutta suurimmassa osassa ei ole mitään, mitä kaivaa taloudellisesti tehokkaasti. – Sekin on keskeinen kysymys, kokevatko tulijat, että täällä halutaan vain heidän työpanoksensa vai halutaanko heidät ihmisinä suomalaisiksi. – Toki tilanne on samanlainen kaikkialla Euroopassa. – Totta kai meillä on myös hyvinkin kehittyviä maaseutualueita, kuten Lapin matkailukunnat, mutta niissäkin on kausityön haaste, Aro sanoo. Matkailu tai vaikkapa kaivosteollisuus puolestaan ovat merkittäviä työllistäjiä keskusten ulkopuolella, mutta eivät ulotu kaikkialle. Kun useilla paikkakunnilla on pula osaavasta työvoimasta ja sen saatavuudesta, maahanmuutto voi olla vastaus. Maahanmuutto tarpeen pienille paikkakunnille Aro muistuttaa myös siitä, että tilanne on jo päällä: pienet ikäluokat syntyivät jo, eikä pudotusta voi korjata edes maahanmuutolla. – Olen kuitenkin jossain määrin skeptinen sen suhteen, kuinka paljon aktiivisilla poliittisilla toimilla voidaan kehitystä muuttaa. Sama koskee kaivannaisteollisuutta. En usko, että enää olisi realismia 1960ja 1970-luvun kehittämispolitiikka, jossa valtio kehitti alueita. Vaikka maatalous ja metsätalous ovat keskeisiä elinkeinorakenteen osatekijöitä maaseudulla ja pitävät syrjäisimmät seudut asuttuina, niiden varaan ei enää voi laskea, sillä kumpikin on tehostunut niin, että tarvitsee yhä vähemmän työvoimaa. 1 8 merkiksi henkilöstökustannuksista ja tilakustannuksista. Vaatii aikamoista persoonaa olla se ensimmäinen ulkomaalaistaustainen henkilö pienellä paikkakunnalla. – Syntyvyyden laskun syyt kuitenkin liittyvät esimerkiksi muutoksiin parinmuodostuksessa ja kokemuksiin epävarmuudesta taloudessa sekä laajemmin yhteiskunnassa
– Minulla on edelleen vahvat siteet perheeseen ja lapsuudenystäviini. Lotta Tuominen on kuitenkin myös optimistinen Mikkelin suhteen. 1 9 24-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija ja yrittäjä Lotta Tuominen on asunut asunut ja opiskellut Jyväskylässä muutaman vuoden ajan, mutta pitää Mikkeliä ja erityisesti Ristiinaa aina kotinaan. Ne ovat loppujen lopuksi aika simppeleitä juttuja: onko meillä työpaikkoja, onko saavutettavia peruspalveluita ja onko yhteisöjä, joihin ihminen voi kytkeytyä. Kannattaisi hyväksyä se fakta, että Mikkeli ei ole ”seuraava Jyväskylä” tai ”seuraava Kuopio”, vaan olemme omanlaisemme kaupunki! Lotta tuominen ehdoLLa mikkeLissä Lo tt a tu o m in en. – Mikkeli ei myöskään ole poikkeuksellisen veto voimainen asuinpaikka eteläsavolaisille nuorille. Olen myös ollut kaikki kesät töissä Mikkelissä, Tuominen kertoo. Hän katsoo, että Mikkelissä on aika pitkään kehitetty keskustaa ja yritetty kilpailla isompien kaupunkien kanssa. – Mikkelissä on myös minulle hyvin rakas partiolippukunta, joka sitoo minua alueelle yllättävänkin tiiviisti. Meillä on ihan hirveästi tehtävää, hän sanoo. Mikkelillä on aika hyvät mahdollisuudet täyttää ihmisten toiveet hyvästä arjesta, Tuominen toteaa. Hän on ehdolla kuntavaaleissa Mikkelissä ja aluevaaleissa Etelä-Savossa. Kun ajattelen tulevaa valtuustokautta, pidän todennäköisenä, että asun kokoaikaisesti Mikkelissä viimeistään valtuustokauden loppupuolella. – Itse taas koen, että iso osa Mikkelin tärkeimmistä vetovoimatekijöistä sijaitsee keskusta-alueen ulkopuolella: Ristiinassa, Anttolassa, Otavassa ja Haukivuorella. Voisimme kilpailla sillä, että meillä on kaikista helpoin pääsy lähiluontoon tai kaikista turvallisimmat koulumatkat. – Ajattelen niitä syitä, miksi ihminen haluaa jäädä kotiseudulleen. Tuomisen mukaan Mikkeli on kaupunkina hieman väliinputoaja
Aro toteaa pohtivansa, miten alueiden eriytyminen vaikuttaa poliittiseen polarisaatioon. – Jos maaseudulta lähtee merkittävästi soten työpaikkoja palvelujen keskittämisen takia, se osuu nimenomaan alueella asuviin naisiin ja pakottaa muuttamaan pois työn perässä. 2 Se vaikuttaa myös sukupuolijakaumaan. – Populistiset ja ääriliikkeet eivät saa elinvoimaansa suurimmista kaupungeista vaan niiltä alueilta, joilla ei enää ole merkitystä kansallisen politiikan näkökulmasta, julkisessa keskustelussa unohdetuilta paikkakunnilta, kuten vanhoista surkastuvista teollisuuskaupungeista. Hän toteaa, että erot ovat jo nyt isot. Niihin Aro lukee esimerkiksi Kokkolan, Vaasan ja Joensuun, kaupungit, joissa ei ole odotettavissa isoa väestönkasvua muttei myöskään kovin negatiivista kehityskulkua. Kun tulevaisuus näyttää synkeältä, se herättää ihmisissä kokemuksen, että nykyisessä päätöksenteossa on jotain pielessä. Tällä on suuri merkitys. Näissä elinkeinorakenteen muutos on ollut raju eikä tilalle ole tullut ainakaan vielä oikein mitään. – Laaja hajautettu koulutusverkko onkin ollut onnistunein toimi Suomen asuttuna pitämiseksi. Lähes kaikissa vahvimmin kehittyvissä kaupungeissa on yliopisto ja myös melkein kaikissa sinnittelevissä kaupungeissa. Ja koska iso osa kaupungeissa asuvista haluaa asua kaupungeissa, on hyvä, että he voivat asua paikoissa, joissa haluavat asua. – Yliopisto pitää omia nuoria ja tuo paljon uusia nuoria paikkakunnalle. Vaikka opiskelijoiden ostovoima ei ole kovin korkea, he käyttävät paljon palveluita ja tuovat eloa paikkakunnalle. Se voi heijastua niin, että nuorten naisten ja nuorten miesten arvot eriytyvät. Se ylläpitää kasvun pisteitä ympäri Suomea, Aro sanoo. – Niissä usein isot tehtaat ovat olleet talouden selkäranka. Se on myös erilaisten kaupunkien välistä. n ”Populistisetjaääriliikkeet eivätsaaelinvoimaansa suurimmistakaupungeista vaanniiltäalueilta,joilla eienääolemerkitystä kansallisenpolitiikan näkökulmasta.”. Kolmenlaisia kaupunkeja Eriytyminen ei ole vain kaupunkien ja maaseudun välistä. Niissä tulevaisuudenkuvat alkavat olla synkkiä. Mutta jos esimerkiksi paperi ei mene kaupaksi, se ei mene, eikä kaupunki voi siihen hirveästi vaikuttaa. – Väitän, että jo tapahtunut alueellinen eriytyminen heijastuu myös politiikkaan. Yliopistolla on myös työllistävä vaikutus ja kerrannaisvaikutuksia talouteen. – Itsessään väestön keskittyminen ei ole mitenkään huono asia, pikemminkin se on arvoneutraali asia, jolla on sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia, Aro sanoo. Ne kehittyvät vahvasti maahanmuuton ja sisäisen muuttoliikkeen avulla. Niissä tulevaisuudennäkymät ovat suotuisat. Sitten on sinnittelevät kaupungit. Hyvääkin polarisaatiossa on Asutuksen keskittymisessä on hyvääkin. Vaikka paikkakunnat eivät autioidu, väestön vähetessä verotulot vähenevät ja siten palvelut heikkenevät. – Se voi vahvistaa kansantalouden kehitystä ja parantaa palveluita varsinkin keskittymissä. – Varmasti sillä on jokin vaikutus yhteiskuntaan, että nuoret miehet ja nuoret naiset asuvat erilaissa ympäristöissä. Poikkeuksia ovat vahvat Seinäjoki ja Kokkola. Sama ilmiö näkyy myös muissa maissa: Saksassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa. Aro jakaa Suomen kaupungit kolmeen ryhmään. Aro ottaa esimerkiksi sosiaalija terveyspalvelut, joiden työvoimasta oli 86 prosenttia naisia vuonna 2023. Tämä on merkittävää etenkin pienellä paikkakunnalla. Asuinpaikallahan on keskeinen vaikutus arvoihin. – Näitä ovat teolliset keskukset kuten Kouvola ja Kotka, tai seutukaupungit, kuten Varkaus ja Imatra. Mutta vaikka teollisuus jäisi paikkakunnalle tai jopa tulisi uutta teollisuutta, tilanne on sama kuin kaivannaisteollisuudessa tai maataloudessa: prosessit on tehostettu ja automatisoitu niin pitkälle, että tehtaat eivät enää ole suuria työllistäjiä. Esimerkiksi perussuomalaisten kannatus on maantieteellisesti vahvin vanhoilla teollisilla paikkakunnilla ja pienissä kaupungeissa. Tilalle ei tullut mitään Kolmas ryhmä on isompi joukko kaupunkeja. On suurimmat yliopistokaupungit Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Kuopio ja Jyväskylä
2 1 21-vuotias Oskari Päätalo valittiin Lahden kaupunginvaltuustoon ensikertalaisena vuoden 2021 kuntavaaleissa. Nyt hän on ehdolla jatkokaudelle valtuustossa. – Haluan, että Lahti jatkaa edellisellä kaudella tehtyä ilmastotyötä, Päätalo sanoo. Hän arvioi, että Lahden vetovoima ja pitovoima perustuvat kaupungin edullisuuteen, yhdistettynä Etelä-Suomen läheisyyteen. Se vaatii sen, että meillä on paikallisesti osaamista ja asioita ymmärtäviä ihmisiä. – Lahden on panostettava sivistykseen ja suojeltava sivistyspalveluita, kulttuuria ja koulutusta hallituksen leikkauksilta, Oskari Päätalo linjaa. Päätalo kertoo haluavansa olla mukana toteuttamassa tavoitetta mahdollisimman nopeasti. Oskari PäätalO EhdOlla lahdEssa. Lisäksi Lahti on tiiviimpi, ja paikasta toiseen pääsee kävellen tai pyöräillen, Päätalo sanoo. Oskari Päätalon tavoitteena onkin asuttavampi ja hengailevampi kaupunki. Lahden kaupungilla oli tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä, mutta se tavoite ei toteutunut. Lahti on Oskari Päätalon mukaan hyvä kaupunki nuorille. Hänen mukaansa Lahdessa pitää myös kehittää paikallista osaamista ja pystyä katkaisemaan ylisuku polvisia syrjäytymisen kierteitä. – Tulevaisuudessa Lahteen pitäisi saada entistä enemmän merkittäviä vihreän siirtymän investointeja. Lahti on nykyään myös yliopistokaupunki, ja täällä voi opiskella monissa eri koulutusohjelmissa. Ja kuten kaikki muutkin Suomen kaupungit, Lahti on aivan mahtava kesäkaupunki, Päätalo murjaisee. – Lahti on jo nyt selkeästi esimerkiksi pääkaupunkiseutua edullisempi kaupunki asumiskustannuksiltaan. – Lahdessa tapahtuu todella paljon kaikenlaista. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää
Myös ympäristö on puhdistunut ikuisuuskemikaaleista. Tällainen johtopäätös on helppo vetää, kun lukee sosiaalija terveyspolitiikan professori Juho Saaren toimittamaa tietokirjaa Hyviä uutisia Suomesta – Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva. Kianderin mukaan kansantaloutta eivät kuormita niinkään sisäiset rakenteelliset heikkoudet kun jatkuvat ulkoiset šokit. Molemmat olivat merkittäviä šokkeja Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle taloudelle. Myös Juho Saari kertoo KU:lle olleensa jo pitkään hämmästynyt siitä, että julkinen keskustelu kertoo niin eri todellisuudesta kuin faktat ja tutkittu tieto. Ilmansaasteita ja asunnottomuutta on vähemmän. – Jos katsotaan erikseen noita kirjassa esiteltyjä tilastoja, niin ikääntyneen väestön parempi toimintakyky, työelämän tasainen parantuminen ja nuorten parempi kiinnittyminen yhteiskuntaan ovat sellaisia asioita, jotka yllättivät. Teos on artikkelikokoelma, ja sen kirjoittajat ovat nimekkäitä suomalaisia yhteiskunta-, talousja terveystieteilijöitä. Hyvä yhteiskunta nostaa epäkohtia Miksi julkisen keskustelun ja tilastotietojen välillä on niin suuri ero. – Malirannan tekstissä esitelty näkemys oli minulle melkoinen yllätys. Kirjassa on myös Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja Mika Malirannan teksti työmarkkinoiden hyvästä toimivuudesta. Hän sanoo kuitenkin myös yllättyneensä kirjan tekoprosessin aikana. Nämä šokit liittyvät viime vuosina COVID-19-pandemiaan, sitä seuranneeseen Ukrainan sotaan ja sen aiheuttamaan energian hintakriisiin, joka heikensi ostovoimaa merkittävästi. Artikkelien aiheet sivuavat talouspolitiikkaa, työmarkkinoita, ympäristön tilaa, nuorten osallistumista, turvallisuutta ja kansanterveyttä. Kirja ilmestyi tammikuussa Vastapainon julkaisemana. Ongelmapuhe kätkee myönteisen kehityksen Julkisesta keskustelusta voi kuitenkin saada helposti toisenlaisen kuvan Suomen tilasta. Mediassa ja poliitikkojen puheissa Suomea ja suomalaisia varoitetaan julkisen talouden romahtamisesta, sote-palveluiden kriisistä, koulutuksen heikentymisestä ja yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Listaa voisi jatkaa vielä pitkään. – Tietysti meillä on myös kauempana historiassa useampi tämmöinen šokki, ja näistä nyt tietysti merkittävin oli Nokian ekosysteemin romahtaminen. Punaisena lankana kaikissa artikkeleissa on pyrkimys osoittaa, että monella mittapuulla Suomi on viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan. Ja sitten 2009 alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi. Lasten ja nuorten osallisuus sekä kiinnittyminen yhteiskuntaan ovat parantuneet, sukupuolten tasa-arvo on kohentunut, työmarkkinat toimivat ja ikäihmisten toimintakyky on parempi. – Tässä ei ole kyse pelkästään siitä, että kuinka huonosti siellä muualla meneekään, vaan se on myös osittain sitä, että Suomessa on vahvuuksia, joita meidän pitäisi ymmärtää, Juho Saari huomauttaa. Samoin Jaakko Kianderin analyysi Suomen kansantaloudesta, jossa sen keskeinen viesti on, että Suomen kansantalous on itse asiassa varsin vahvalla pohjalla, Saari kertoo. Teksti Toivo haiMi Suomella menee nyt yhteiskuntana paremmin kuin koskaan. Juho Saaren mukaan on osaltaan hyvän yhteiskunnan merkki, että kansalaiset ovat kriittisiä. Kirjassa huomautetaan myös, että vertailipa Suomea kansainvälisesti millä tahansa mittarilla, niin kyllä meillä voidaan ihan hyvin. 2 2 Meillä Menee ihan hyvin Monella mittapuulla Suomi on 20 viime vuoden aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan
– Ihmiset arvottavat sitä tilaa tärkeäksi. Lisäksi ihmistieteissä tieteellisen tutkimuksen rahoitus on pääsääntöisesti ongelmaja epäkohtalähtöistä: jos tutkimus pyrkii kartoittamaan yhteiskunnassa olevia ongelmia ja epäkohtia, se saa helpommin rahoitusta. Lisäksi median tehtävänä on aina ollut olla vallan vahtikoira yhteiskunnassa, sekä suhteessa elinkeinoelämään että julkiseen valtaan. Sitten kysyin jutun tehneeltä toimittajalta, miksi juuri tästä uutisoitiin. Media kuitenkin teki uutisia siitä yhdestä. – Silloin THL tuotti raportin, jossa kaikki käyrät menivät hyvään suuntaan, paitsi yksi. Esimerkiksi Kansainvälinen työjärjestö ILO ja Maailman terveysjärjestö WHO eivät ole lähtökohtaisesti hyvän työelämän ja hyvän terveyden tutkimiseen ja politiikkaan keskittyviä organisaatioita. Juho Saari kertoo anekdootin siitä, kun hän nuorempana oli töissä Sosiaalija terveysministeriössä. – Tähän liittyvät myös kansainvälisten järjestöjen missiot. Siinä on myös oma sisäinen logiikkansa, johon liittyy ihmisten kiinnostus. yhteiskuntaa ja sen tilaa kohtaan. Hän vastasi, että DDR:ssä kirjoitetaan hyvistä uutisista. – Suomessa on historiallisesti aina ollut taipumusta tehdä uhkakuvista politiikan perustaa. Yhteiskuntamme on myös rakennettu niin, että me korostamme ongelmia ja epäkohtia eri aiheissa. 2 3 Onosaltaanhyvänyhteiskunnanmerkki,että kansalaisetovatkriittisiä yhteiskuntaajasentilaa kohtaan. Kun me katsomme koko ajan ongelmia, epäkohtia, uhkakuvia ja tulevaisuuspelkoja, niin me saamme yhteiskunnasta kuvan, jossa on paljon ongelmia, epäkohtia, uhkia ja pelkoja, Juho Saari avaa. Juho Saaren mukaan suomalaisilla politiikoilla on kuitenkin vähän petraamisen varaa. Huonot uutiset myyvät paremmin kuin hyvät. Ne ovat myös yhteiskuntia parantavia organisaatioita, jotka hakevat ongelman ja epäkohdan toisensa jälkeen keskustelun kohteeksi. Ta m pe r ee n y lio pis To /J o n n e r en va ll –?Suomessa?on?historiallisesti?aina?ollut?taipumusta?tehdä?uhkakuvista?politiikan?perustaa,?professori?Juho?Saari?sanoo.
Yhtenä syynä on pelko, Jari Taponen kertoo KU:lle. Jokaiselle pelko on tietysti subjektiivinen kokemus, mutta jos katsotaan suomalaisen yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä tilastojen ja faktojen nojalla, on Jari Taposen mukaan kehitys ollut positiivista. Ja silloin argumenteilla tai ulostuloilla on jokin tavoite, johon pyritään, Taponen tuumii. Julkisen keskustelun perusteella voisi saada täysin päinvastaisen käsityksen. Se on sitten vielä toinen peli kuin se, että todetaan epäkohta tai ongelma toisensa jälkeen. 24 Pienetkin politiikan muutokset tutkitaan meillä usein hyvin dramaattisena, systeemisenä muutoksena. Taposen mukaan myös media on olennaisesti osallisena tässä ilmiössä. Suomi on turvallisempi, mutta se ei tunnu siltä. Poliitikot puhuvat lisääntyneestä turvattomuudesta ja katuväkivallasta. Siihen vaikuttavat politiikan sisäiset mekanismit, jotka ovat merkityksellisiä, Juho Saari avaa. Pelkoja ei pidä myöskään yhtään vähätellä, Taponen sanoo. Media uutisoi väkivaltaisista katujengeistä, väkivaltaja henkirikoksista. Taponen on valtiotieteiden tohtori, joka on toiminut lähes 30 vuoden ajan poliisina eri tehtävissä. On kuitenkin aivan eri kysymys, onko pelko aiheellinen vai ei. Pitää muistaa, että etenkin poliittisessa keskustelussa on aina kyse kamppailusta vallasta. Ja näinhän se on yleensä ollut: niin kauan kuin julkinen talous on ollut kunnossa, lisää voimavaroja voi laittaa lisää sinne, tänne ja tuonne. 1990-luvulla puhuttiin siitä, että nyt kansantalous on mennyt todella pahasti pieleen ja pelättiin, että Suomi jää kansainvälisten rahoituslaitosten haltuun. – Jos katsotaan 1970ja 1980-lukuja, niin siellä eriarvoisuudesta puhuttiin istuntokauden aikana ehkä noin 40–50 kertaa. – Ihmisten pelothan eivät ole rationaalisia, eivätkä mitenkään selkeitä. Ongelmapuhe on vuosien mittaan korostunut myös eduskunnan keskusteluissa. Mikä tätä selittää. – Entinen, nykyinen ja varmasti tulevakin oppositio aina moittivat istuvia hallituksia, ja vastaavasti sitten hallitukset motivoivat omaa toimintaansa korostamalla yhteiskunnan epäkohtia ja ongelmia. Esimerkkejä riittää. Vuonna 2018 siitä puhuttiin jo 800 kertaa vuodessa. – Neljänkymmenen vuoden aikana, kun tätä olen seurannut, ei koskaan ole havainnut, että yksikään kansliapäällikkö olisi noussut penkistä ja sanonut, että ”me tulemme jatkossa toimeen vähemmällä”, Saari kertoo. Näin sitten saadaan sitä järjestelmää parempaan suuntaan. – Kyllähän tämä tietyllä tapaa lyö korville julkista ja poliittista keskustelua. Jotta tällaiset muutokset saisivat kannatusta, voi olla hyödyllistä lietsoa ihmisissä turvattomuuden tunnetta. Turvallisempi Suomi Eräs kirjan puhuttelevimmista artikkeleista on Jari Taposen käsialaa. – Silloin pyritään ikään kuin leventämään sitä menestystä, mikä siellä yhteiskunnassa sisällä on. – Historiallisesti Suomen yhteiskuntapolitiikka on lähtenyt siitä, että korjataan asioita yksi ongelma kerrallaan. Politiikassa ja virkakoneistossa vallitsee vahva sisäinen logiikka, jossa epäkohtia ja ongelmia korostamalla on myös mahdollista saada käyttöönsä voimavaroja, ja usein ihan perustellustikin. Eivät virkakunta ja ministeriötkään syyttömiä ole. Rikoksia tehdään vähemmän, ja niiden uhriksi joutuminen on harvinaisempaa. Politiikka ratkoo ongelmia Kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö: 1960-luvulla tehtiin politiikkaa Ruotsista ja Neuvostoliitosta jälkeen jäämisen uhkakuvilla, ja 1970-luvun öljykriisin aiheuttaman laman jälkimainingeissa ”runnattiin” kokoon hätätilahallitus. Hänen artikkelinsa esittelee tilastotietoon nojaten, kuinka Suomi on muuttunut koko ajan turvallisemmaksi paikaksi elää: väkivaltaa ja rikollisuutta on vähemmän, ja tapahtuva rikollisuus tulee helpommin viranomaisten tietoon. Juho Saari huomauttaa, että kun tullaan tilanteeseen, jossa julkisen talouden alijäämä estää tämäntyyppisen politiikan, joudutaan miettimään, onko yhteiskuntaa mahdollista kehittää toisella tavalla. ”Yhteiskunnassa onkriminalisoitu sellaistaei-toivottua käyttäytymistä,joka onaikaisemminollut laillista.”. Se tavoite voi olla esimerkiksi ”kovempien otteiden” lisääminen poliisin työssä tai yksityisten turvallisuuspalveluiden voimankäyttöoikeuksien lisääminen
oma?aviopuolisonsa,?Taponen?kertoo. Toinen?kehitystä?selittävä?ilmiö?on?kansalaisten. –?Ensinnäkin?yhteiskunnassa?on?kriminalisoitu. sellaista?ei-toivottua?käyttäytymistä,?joka?on. tiloissa,?eli?käytännössä?ihmisten?kodeissa?tapahtuneet?raiskaukset?ovat?nousussa.?Ihmiset?siis. rikoksia?poliisin?tilastoissa,?mutta?ei?kuitenkaan. joka?kriminalisoitiin?Suomessa?1990-luvulla.?Sitä. Samalla?julkisella?paikalla?tapahtuneet?”puskaraiskaukset”?ovat?vähentyneet?merkittävästi,?Taponen. kerro?lisääntyneestä?rikollisuudesta. mutta?silti?poliisi?tilastoi?enemmän?rikoksia?kuin. madaltunut?kynnys?ilmoittaa?rikoksista.?Aikaisemmin?ilmoittamatta?jääneet?rikokset?tulevat. nykyään?helpommin?poliisin?tietoon.?Tämä?lisää. myyvät,?murtautumiset?ja?henkirikokset?myyvät,. kuin?julkisuudessa?annetaan?olettaa.?Ja?että?onko. ilmoittavat?nyt?herkemmin?lähisuhdeväkivallasta.. vertaillut?julkisilla?paikoilla?ja?yksityisissä?tiloissa. saada?ja?miten?tiedolla?voidaan?perustella?muutoksia?lainsäädännössä. Toinen?kehityskulku?liittyy?siihen,?missä. 2 5 –?Media?lähtee?luonnollisesti?mukaan?mielenkiintoisiin?juttuihin.?Pelko?aina?myy,?rikokset. voidaan?sanoa?avioliiton?sisäinen?raiskaaminen,. rikoksia?tehdään.?Jari?Taponen?on?tutkinut?ja. sanoo. Em m a G r ö n q v is t – Pitää muistaa, että etenkin poliittisessa keskustelussa on aina kyse kamppailusta vallasta, tohtori Jari Taponen sanoo.. aikaisemmin.?Jari?Taposen?mukaan?selitys?tälle. järkevää?muuttaa?sellaisia?asioita,?joiden?muuttamiselle?ei?ole?tarvetta,?Taponen?toteaa. n Juho Saari (toim.): Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva. kuitenkin?miettiä,?onko?se?tilanne?nyt?niin?paha,. aikaisemmin?Suomessa?oli?aivan?laillista?raiskata. Taponen?toivoo?artikkelinsa?toimivan?keskustelun?herättäjänä?siitä,?mitä?tietoa?tilastoista?voidaan. Kun?aikaisemmin?laillisesta?asiasta?on?tehty. –?Ne?käyrät?lähtivät?eri?suuntiin.?Yksityisissä. 427 sivua, Vastapaino 2025. löytyy,?kun?tilastoja?katsotaan?tarkemmin. Rikoksista ilmoitetaan herkemmin Rikollisuus?kokonaisuudessaan?on?vähentynyt,. kaikki?tällaiset.?Ne?herättävät?tunteen. aikaisemmin?ollut?laillista.?Yhtenä?esimerkkinä. tapahtuneita?raiskauksia,?jotka?ovat?tulleet?poliisin. tietoon. laitonta,?näkyy?se?rikollisuuden?lisääntymisenä,. kun?näistä?rikoksista?ilmoitetaan?viranomaisille. –?En?tietenkään?väitä,?etteikö?väkivaltarikollisuutta?olisi?tai?etteikö?se?olisi?ongelma.?Sitä?sopii
Nyt kaupunkien pitää itse huolehtia, että asuminen pysyy kohtuu hintaisena. Ei ole tarvinnut taistella koulutusleikkauksia vastaan, Arhinmäki tiivistää. 2 6 Pormestareita tarjolla KU keskusteli vasemmisto liiton pormestari ehdokkaiden kanssa Turun, Tampereen ja Helsingin saavutuksista ja haasteista. Arhinmäki nostaakin isoiksi onnistumisiksi omalla toimialallaan tehdyt lisäpanostukset. Se avasi puolueelle paikan Helsingin pormestaristoon, ja kesästä 2021 lähtien Paavo Arhinmäki on toiminut kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaavana apulaispormestarina. Kulunutta nelivuotiskautta on määrittänyt myös Helsingin voimakas kasvu. Koulunuorisotyö on tuotu Helsinkiin. Meidän pitäisi rakentaa paljon enemmän kohtuuhintaisia asuntoja. Moni asia on mennyt parempaan suuntaan, mutta oikeistohallituksen toimet uhkaavat kääntää suuntaa. Todella isoja panostuksia on tehty. – Kulttuurin avustuksia nostettiin peräti 25 prosenttia, liikunnan investoinnit on kaksinkertaistettu. Kaupungilla ei ole kasvutavoitetta, mutta koronakriisin alkuvaiheen jälkeen kaupungin vuosittainen väestönkasvu on ollut yli 10 000 ihmistä. – Asuntopolitiikassa emme ole onnistuneet niin hyvin kuin olisi pitänyt. Teksti jussi Virkkunen kaikkien Pormestari Paavo Arhinmäki on istunut Helsingin kaupunginvaltuustossa yli 20 vuotta, apulaispormestarina neljä vuotta. Valitet. Nyt hän haluaa, että Helsinki panostaa vielä enemmän lähiöihin. Samaan aikaan Helsingissä on myös lisätty koulutuksen määrärahoja. VAsemmisToliiTTo jATkoi pitkää voittokulkuaan vuoden 2021 kuntavaaleissa Helsingissä. Nuoriso-ohjaajien määrää on kasvatettu
Ensi kaudelle teema on selvä: – Kaikkien helsinkiläisten pormestari. Kaupungin voimasuhteet Helsingissä siirryttiin pormestarimalliin vuonna 2017. – Helsingin pitää toimia myös asuntopolitiikassa vastavoimana hallitukselle ja huolehtia kohtuuhintaisesta asuntorakentamisesta. Onnistumiseksi Arhinmäki nostaa myös pienipalkkaisille kaupungin työntekijöille tehdyn palkkaohjelman. – Nyt on saatu meidän pitkäaikainen tavoitteemme siitä läpi, että kukaan kokopäiväduunia kaupungilla tekevä ei saa alle 2000:ta euroa kuukaudessa. n Paavo Arhinmäki Ju ss i Jo en ta u st a. Kuluneella kaudella se on näkynyt vahvasti myös budjeteissa. Kaupunki on esimerkiksi määritellyt neljä aluetta, joihin on panostettu vielä enemmän. Tällä kaudella siihen on Arhinmäen mukaan otettu ihan eri asenne. Voimasuhteet valtuustossa ja kaupunginhallituksessa ratkaisevat. Tällä viitataan juuri Helsinkiä uhkaavaan pahenevaan asuntoja asunnottomuuskriisiin. Arhinmäen pormestariohjelmassa yksi tavoite on otsikoitu ”Katto jokaisen pään päälle”. Vasemmistoliitto on toistuvasti painottanut, että vaaleissa ei ole kyse pormestarista. – Emme ole päässeet asuntorakentamisen tavoitteisiin, emmekä siihen tavoitteeseen, kuinka iso osa näistä olisi kohtuuhintaisia vuokratai omistusasuntoja, Arhinmäki mainitsee yhtenä epäonnistumisena. Kokoomuksella on pormestarin paikka, mutta kokoomuksen esityksiä on usein kaatunut kaupunginhallituksessa esimerkiksi punavihreiden puolueiden vastustukseen. – Voi rehellisesti sanoa, että olemme tehneet parhaat budjetit sinä aikana [kun olen istunut valtuustossa]. Vuosien aikana vasemmiston painoarvo on kaupungissa koko ajan kasvanut. Toisaalta esimerkiksi autoilukysymyksissä kokoomus ja demarit ovat usein löytäneet toisensa. Koska pormestariehdokas pitää olla, on Arhinmäki sellainen Helsingissä. Pienimmät palkat lähtivät 1700 eurosta. On pienempiä alueita, jotka tarvitsevat samanlaisia panostuksia, Arhinmäki sanoo. Tulevalla kaudella yksi kärkitavoitteista on segregaation eli eriytymisen vastaisen kamppailun jatkaminen. Tällä kaudella hän on esiintynyt niin lähiö-, sportti kuin kulttuuripormestarina. Pienissä palkoissa korotukset ovat olleet tosi isoja. Pitkä aika Arhinmäki on istunut Helsingin kaupunginvaltuustossa reilusti yli 20 vuotta. – Lähiöihin ja alueisiin pitää panostaa vielä paljon vahvemmin, ei vain kaupunkiuudistusalueisiin. 2 7 tavasti Orpon–Purran hallitus on hankaloittanut tätä työtä entisestään
Isot investoinnit Tuhansien asukkaiden vuosittainen kasvu on tarkoittanut, että Tampereella on pitänyt tehdä investointeja infrastruktuuriin. Selvää on, että sen alle mahtuu iso skaala asioita. – Miten kaupungissa pystytään elämään hyvää arkea ja elämää. Tampere on tätä nykyä imagoltaan Suomen kärkeä. Rakentaminen on lamassa kaikkialla Suomessa, minkä lisäksi oikeistohallituksen toimet ovat lisänneet kaupunkien tuskaa. Iso kysymys suhteessa kokoomukseen on verotus. Hyvään arkeen kuuluu kohtuuhintainen asuminen. Muutoksen näkijä mikko aaltonen on ollut mukana tekemässä päätöksiä, joilla Tampereen vetovoima on noussut. Kovan väestökasvun vuoksi uhkana on, että pian Tampereella on pula kohtuuhintaisista asunnoista. Tampereella on noin 60 miljoonan euron vuosittainen budjettivaje. Välillä velasta puhutaan sillä tavalla, että velkaraha katoaisi johonkin. Sitä se on myös muuttoliikkeen osalta – kaupunki kasvaa vuosittain tuhansilla ihmisillä. – Kukaan ei ole perussuomalaisia lukuun ottamatta esittänyt suuria leikkauksia. Tämän ymmärtää myös vasemmistoliitto. – Velkaa on hyväksyttävä ottaa, mutta on se samalla haaste kaupungin taloudelle, Aaltonen tiivistää. Aaltonen nostaa 2010-luvun puolivälissä päätetyn raitiovaunuhankkeen yhdeksi vasemmiston isoimmaksi onnistumiseksi. Aaltonen huomauttaa, että uusimmassa kaupunkien ja valtion välisessä mal-sopimuksessa (maankäyttö, asuminen, liikenne) ei ole valtion tukea sosiaaliseen tai kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Mikko Aaltonen Ju ss i Jo en ta u st a. 2 8 Tampereen kaupunki on muuttunut melko lyhyessä ajassa valtavasti. Yksi keskeisin muutoksen tekijä eli raitiovaunu ajaa haastattelupaikaksi valitun kahvilan ohi, kun vasemmistoliiton pormestariehdokas Mikko Aaltonen puhuu. Se muuttaa koko kaupunkia kaupunkimaisemmaksi ja parantaa joukkoliikenteen käytettävyyttä, Aaltonen sanoo KU:lle. On tarvittu muun muassa uusia kouluja ja päiväkoteja. Aaltosen mukaan Tampereella on aika laaja poliittinen yksimielisyys, että kaupungin taloutta pitää tasapainottaa. Sillä on saatu palveluita kaupunkilaisten käyttöön. – Yksi näistä on kohtuuhintainen asuminen tai asunnottomuus. Me olemme kannattaneet sitä alusta lähtien. Se liittyy moniin asioihin, kuten kouluihin tai päiväkoteihin, julkiseen liikenteeseen, kulttuurija vapaa-aikapalveluihin. – Se on näkynyt siinä, että kaupunki on velkaantunut aiempaa kovempaa vauhtia. – Ratikka on myös meidän onnistuminen, toki siinä on ollut laajaa kannatusta mutta myös vastustusta. Nyt hän on huolissaan siitä, miten kaupungissa pystytään jatkossakin elämään hyvää arkea ja elämää. – Se pystyttäisiin kuromaan umpeen korottamalla veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Olemme tosi tyytyväisiä, että se on nyt täällä. Aaltonen on tyytyväinen siihen, miten vasemmisto on ollut mukana vaikuttamassa sosiaalisten kysymysten hallintaan. Nyt kuntavaaleissa vasemmistoliitto haluaa Tampereella keskittyä puhumaan ihmisten arkipäivästä ja hyvinvoinnista, Aaltonen sanoo. Eihän se katoa, vaan se jää tänne meidän käyttöön fyysisenä ympäristönä. Se on todella huolestuttavaa. Kaupungin pitää pitää huoli, ettei hintataso Tampereella karkaa. Keinoista voi sitten olla erimielisyyttä. Jos tilanne menetetään, se kulminoituu monessa muussa asiassa nopeasti. – Kaikki on kaupungin itsensä vastuulla. Tampereella tilanne on ollut pitkään tosi hyvä, mutta nyt Orpon ja Purran hallituksen leikkausten seurauksena häätöjen ja asunnottomien määrä on kääntynyt nousuun
Investointeja Tampereen nimittäin pitää tehdä jatkossakin. Tampereen pitää pitää huolta kulttuurin isoista instituutioista, mutta omaehtoisen toiminnan kenttää ei saa unohtaa. Muukkonen listaa konkreettisia esityksiä, joita vasemmisto haluaa edistää tulevalla kaudella. n Mirka Muukkonen. Meillä on muutamia 1960ja 1970-luvulla rakennettuja lähiöitä, joissa ei sen jälkeen ole paljon tapahtunut. Pitkä kokemus Aaltonen on läpeensä tamperelainen. Me nostamme asioita, joita muut eivät niin huomioi. Yksi tällainen asia on kulttuuri, jonka merkitystä Tampereelle Aaltonen korostaa. Apulaispormestarina hän oli vuosina 2013–2017. Millainen olisi sitten Mikko Aaltosen unelmien Tampere. Poliitikkovuosiensa aikana Tampere on kasvanut valtavasti, keskikokoisen suomalaisen kaupungin verran. – Lähiöpolitiikassa on panostettu Runosmäkeen todella paljon, siellä on esimerkiksi avattu monitoimitalo. – Se olisi aika rento ja välitön. Niissä ei ole kauheasti palveluita. Olemme ytimessä muiden kanssa keskustelemassa. Se olisi myös sellainen, jossa kaikilla olisi hyvä olla ja elää omaa arkeaan sekä suunnitella tulevaisuuttaan. Vapaan kulttuurin puolesta saa Aaltosen mukaan olla vääntämässä jatkuvasti. – Vasemmistossa olemme nostaneet vapaan kulttuurin kenttää. Myös muille alueille pitäisi saada näitä, Voidaanko näin tehdä, omasta mielestäni se ei ole mahdotonta. Se olisi vastaanottavainen paikka, ehkä aiempaa kansainvälisempi. Vaikka kaupungin eriytyminen ei Tampereella ole yhtä suuri ongelma kuin Turussa tai Helsingissä, on siellä isompien kehittämissuunnitelmien alla olevia alueita. Jos taloustilanne menee kauhean heikoksi tai valtaan pääsevät velkapopulistit, silloin investointeja ei tehdä. – Tampereella aina jaksetaan kehua yhdessä tekemisen henkeä. Turussa vaseMMisToliiTon pormestariehdokkaalla Mirka Muukkosella on vauhti päällä. 2 9 Lähiöiden asiaLLa Mirka Muukkonen on Turussa vasemmistoliiton pormestariehdokkaana. Sieltä uusi juttu nousee. Pormestarimallin hyvä puoli on siinä, että suurimmat puolueet ovat siinä mukana, Muukkonen tiivistää. Elokuusta 2023 lähtien Muukkonen on toiminut Turun apulaispormestarina, mikä on hänen mukaansa lisännyt vasemmistoliiton vaikutusvaltaa kaupungissa. Hänen katseensa ovat kaupungin lähiöissä, nuorissa ja asuntosekä koulutuspolitiikassa. – Iso kuva kaupungin kehittämisestä on varmaankin aika samanlainen. – Tampere on myös vahvistunut opiskelijakaupunkina. Nyt olemme selkeämmin teknologian, osaamisen ja koulutuksen kaupunki, eikä välttämättä enää niin selkeä teollisuuskaupunki, hän kuvaa muutosta. Kaupunginvaltuustossa hän on istunut vuodesta 2009. – Lähiöiden kehittäminen vaatii investointeja. – Silloin uhkana on, että lähiöt taantuvat. Siihen on perusteensa, ainoan poikkeuksen henkeen muodostavat perussuomalaiset. Me pystymme tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen. Yhteistyö toimii Aaltosen mukaan puolueiden välinen yhteistyö toimii Tampereella. Seuraavalla valtuustokaudella vasemmiston tavoitteet liittyvät muun muassa Turun lähiöihin, asuntoja koulutuspolitiikkaan sekä nuorisoon. Ehkä mentaalinen muutos teollisuuskaupungista on jatkunut. Olemme ihan hyvissä väleissä kokoomuksen, demarien ja vihreiden kanssa. – Vasemmistoliitolla on Turussa vahvimmat asemat minun poliittisen urani aikana
– Saimme kirjattua, että kaavoituksessa pitää jatkossa olla tietty määrä perheasuntoja. Helsingissä valtaosa investoinneista pystytään kattamaan kaupungin ylijäämällä. Vaikeammasta taloustilanteesta huolimatta Turussa on kyetty panostamaan myös kulttuuriin. Ensi kaudella pitää kiinnittää huomiota seinien sisällä tapahtuvaan toimintaan – miten saadaan ryhmiä pienennettyä. Vastaavaa järjestetään muun muassa Helsingissä. Se vaikuttaa myös eriytymisen purkamiseen. Yksi tekninen mutta iso asia on asuntopoliittisen ohjelman laatiminen, sellainen nimittäin puuttuu Turusta kokonaan. Varissuon lähiöissä lakkautettiin sote-asema, koska sen tilat olivat liian huonossa kunnossa. Alussa mainitun vasemmiston vaikutusvallan lisäksi hän on muutenkin tyytyväinen kehitykseen. Isojen kulttuuripuolen hankkeiden lisäksi vasemmisto on kamppaillut koko kulttuurikentän puolesta. Pitää ottaa kantaa, mihin kaupungin vuokra-asunnot kaavoitetaan. Lapsiperheet lähtevät naapurikuntiin. – Meillä on ollut välillä 25 prosenttia opiskelijoista väistötiloissa. Tulevalla kaudella edessä on valtakunnallinen oppimisen tuen uudistus, mikä tulee näkymään politiikassa. Samaan aikaan järjestettävien aluevaalien merkitys nousee myös esiin. Koulut kuntoon Turussa on kuluvalla kaudella panostettu paljon koulujen osalta investointeihin. Hyvä suunta Muukkonen istuu nyt kolmatta kauttaan Turun kaupunginvaltuustossa. Meillä alkaa olla enemmän yhteisiä näkemyksiä, mihin suuntaan kaupunkia pitää viedä. Niitä on sanellut osin pakko, sillä Turussa on ollut paljon huonokuntoisia koulurakennuksia. Vasemmistoliiton kädenjälki näkyy asuntopolitiikassa, Muukkonen painottaa. Kasvu näkyy rakentamisena, mikä aiheuttaa kipuilua muun muassa lähiluonnon osalta. – Meillä mennään parempaan suuntaan, ilmapiiri on keskusteleva ja hyvä. Uuden aseman saaminen edellyttää sopimista aluevaltuutettujen kanssa. n ”Koulutovatkeskenään aikaeriarvoisessa asemassa.”. Kokoomus ajaa henkilöstöä vähentäviä esityksiä, joista vasemmisto joutuu vääntämään. – Jos meillä ei olisi ollut apulaispormestarin paikkaa, voisi olla erilaisia ratkaisuja. Turku pyrkii aidosti olemaan kulttuurikaupunki. Kyse on maltillisesta väestöennusteesta, kovan kasvun skenaariossa väkiluku nousee lähes 60 000:lla. – Sitä haluamme viedä eteenpäin. Sote-uudistuksen jälkeen suurin kustannus Turulle tulee kasvatuksen alasta. Olemme huolehtineet, että kaavoissa pitäisi olla tietty määrä ARA-rakentamista, mikä takaa kohtuuhintaisen rakentamisen. Tällä kaudella on laitettu kouluinvestointeja liikkeelle. – Vapaan kentän taiteilijoille saimme korotettua avustuksia puolella miljoonalla eurolla. 3 esimerkiksi Perno-Pansioon ja Varissuolle. Ne ovat keskeiset kysymykset. – Investointirahoituksesta pitää aina vääntää. Iso kasvu Turku on yksi Suomen kasvavista seuduista. Siinä iso kysymys on, miten resursoimme asioita ja minkälaista henkilöstöpolitiikkaa teemme kaupungissa. – Miten se resursoidaan, jotta uudistus saadaan parhaiten toteutumaan, Muukkonen tiivistää. Pyörätiehankkeita on esimerkiksi saatu vietyä eteenpäin. – Koulut ovat keskenään aika eriarvoisessa asemassa. Muukkonen mainitsee, että vasemmistoliitto oli ajamassa lapsille ja nuorille maksutonta puistoruokailua muutamissa lähiöissä. – Sillä ohjataan kaupungin asuntotuotantoa, myös yksityistä. Muukkonen muistuttaa, että Turun taloustilanne on huomattavan erilainen kuin Helsingin. Se ei tarkoita, etteikö ristiriitoja muiden puolueiden kanssa olisi. Turkuun on Muukkosen mukaan rakennettu liikaa pieniä asuntoja, koska ne ovat olleet rakennuttajien mieleen. Muukkonen mainitsee yhtenä kysymyksenä, miten rakentaminen voidaan sovittaa niin, että siinä otetaan huomioon luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. Sen asukasluvun ennustetaan kasvavan yhden ennusteen mukaan 40 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Ensi syksynä ohjelma on tarkoitus tuoda päätöksentekoon. Niiden eteen on Muukkosen mukaan tehty paljon, mutta paljon pitää vielä tehdä lisää. Turussa tilanne on toinen. Vasemmistoliiton listalla on myös lähiliikuntapaikat. Samaan aikaan vasemmisto on pyrkinyt parantamaan julkisen liikenteen edellytyksiä Turussa. – Se ei vastaa asukkaiden tarpeisiin, eikä myöskään kaupungin toiveisiin
3 1 Pelastajia ei valmistu oppilaitoksista riittävästi. Kalustokin vanhenee, ja onnettomuuksia ennalta ehkäisevää toimintaa on karsittu. Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa. Raskaan kaluston keski-ikä on noin 16 vuotta. Samaan aikaan hyvinvointialueiden leikkaukset kohdistuvat myös pelastustoimen henkilöstöön. Teksti Elias Krohn hEnKilöstövajE vaarantaa pElastustyön Pelastustoimea vaivaa henkilöstövajeen lisäksi myös kaluston vanheneminen
johtaja Pasi Jaakkola. Viime vuoden lopulla määräajan jo umpeuduttua se lopulta alkoi noudattaa velvoitetta. Pelastajien lisäksi pulaa on alipäällystöja päällystötehtävissä toimivista. Toimialalla, jonka kulut ovat näin vahvasti työvoimaan painottuvat, höylä iskee nimenomaan henkilöstökuluihin. ”Kaikkimahdollinen, mitävainonkyetty karsimaan,on karsittu.”. – Pelastustoimen budjetista noin 70 prosenttia koostuu henkilöstökuluista. Yksiköt ovat monesti vajaita, jolloin kaikkia pelastustehtäviä ei voida lähteä suorittamaan heti. Muuten asetetaan työntekijöiden työturvallisuus alttiiksi, Leinonen tähdentää. Henkilöstön saatavuuden lisäksi ongelmana on yhä useammin se, etteivät määrärahatkaan mahdollista riittävää henkilöstömäärää. – Selvitykset pystyy tekemään vajaillakin miehityksillä. – Niin valtionhallinnon kuin hyvinvointialueiden säästöja sopeuttamistoimien vuoksi esimerkiksi Pelastusopistossa joudutaan priorisoimaan pelastajien koulutusta niin, että päällystöja alipäällystökoulutus on taka-alalla, Leinonen toteaa. – Joissakin pelastuslaitoksissa kaikkia avoinna olevia virkoja ei ole saatu edes täytettyä. Aluehallintoviraston laillisuusvalvonta on tällöin puuttunut tilanteeseen ja antanut korjausmääräyksiä. Tämä on tarkoittanut yt-menettelyjä eri hyvinvointialueilla, Leinonen kertoo. Tämäkään ei Leinosen mukaan tuo pysyvää helpotusta. Se on jopa työturvallisuuden kannalta riskialtista työtehtävien luonne huomioon ottaen, sanoo SPAL:n edunvalvontajohtaja ja järjestön vt. – On ollut tilanteita, joissa jokin paloasema on suljettu, kun aamulla on todettu, että henkilöstön määrä ei riitä sen ylläpitoon. Hyvinvointialue ei aluksi noudattanut määräystä ja valitti siitä hallinto-oikeuteen. Joudutaan tekemään pienemmällä porukalla samat tehtävät kuin aiemmin isommalla porukalla. Ylikuormitus uhkaa pelastajia Myös pelastustyöntekijöitä edustava ammattiliitto, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on huolissaan henkilöstövajauksesta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on tällä hetkellä noin 500 työntekijää pelastuksessa ja ensihoidossa, päällystö ja päivätyöntekijät mukaan lukien vajaat 700. – Kaikki mahdollinen, mitä vain on kyetty karsimaan, on karsittu. Alueesta riippuen 20– 30 prosenttia alan henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Esimiesten pitää aina miettiä, laitetaanko porukkaa sisälle vai ei, jos on vajaa miehitys. Pelastajien koulutukseen äskettäin saadut lisäresurssit näkyvät valmistuneiden pelastajien määrässä vasta puolentoista vuoden päästä. Henkilöstöä myös siirretään aamuisin asemille, joissa on vajausta, ja se aiheuttaa pitkiä viiveitä toimintavalmiudessa, Jaakkola jatkaa. Myös ei-vaativat savusukellukset pystyy tekemään, mutta se ei ole kovinkaan turvallista. Eniten ongelmia on sijaisten saamisessa, kertoo asiantuntijaarvion laatinut pelastusylitarkastaja Mira Leinonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Leikkuri iskee henkilöstökuluihin Valtion riittämätön rahoitus on ajanut hyvinvointialueet puun ja kuoren väliin. 3 2 Hyvinvointialueilla päätetään paitsi sosiaalija terveyspalveluista myös pelastustoimesta. – Kiireellisiin tehtäviin ei saa lähettää vähempää kuin yksi plus kolme [yksi esimies ja kolme pelastajaa]. Säästöpaineet näkyvät vahvasti paitsi sosiaalija terveyspalveluissa myös pelastustoimessa. Tällöin lomasijaiset, joista on nyt pulaa, saataisiin pääosin talon sisältä. – Tämä kuormittaa paikoin kovastikin työssä olevaa pelastajajoukkoa. Huhtikuun vaaleissa valittavat aluevaltuutetut voivat osaltaan vaikuttaa siihen, miten nopeasti ambulanssi tai paloauto ennättää kohteeseensa, millaista paloasemaverkostoa ylläpidetään ja miten panostetaan onnettomuuksien ehkäisyyn tai väestönsuojeluun. – Nykyisen tilannekuvan mukaan mennään vain pahempaan suuntaan. Eläkkeelle jääneiden paikkoja on jätetty täyttämättä ja määräaikaisuuksia jatkamatta. Paloesimies ja pääluottamusmies Petri Torkkel Länsi-Uudenmaan pelastushenkilöstöstä vahvistaa, että siirtymiset paloasemalta toiselle työvuoron aikana ovat nykyään tavallisia. Pelastajia tarvittaisiin Torkkelin mukaan reilut 40 lisää. Tällä hetkellä henkilöstön saatavuus on valtakunnallisesti pelastustoimen kriittinen haaste, todetaan viime marraskuussa julkaistussa aluehallintoviraston pelastustoimen asiantuntija-arviossa. Esimerkiksi joulukuussa 2023 aluehallintovirasto määräsi uhkasakon uhalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen korjaamaan kiireellisimmille tehtäville hälytettävän muodostelman lain edellyttämälle tasolle. Alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi pelastajia. Osa hyvinvointialueista on jopa tietoisin päätöksin vähentänyt vuorovahvuuksia
Raskaan kaluston, kuten sammutusja säiliöautojen, keski-ikä on noin 16 vuotta. Jos se ei ole kunnossa, ei ole kunnossa myöskään pelastustoimi ja sitä kautta kansalaisten turvallisuus. Suomi on kartalla jaettu yhden neliökilometrin kokoisiin ruutuihin, jotka on luokiteltu neljään eri riskiluokkaan sen mukaan, kuinka todennäköisiä pelastustoimen kiireelliset tehtävät siellä ovat. Erot toimintavalmiudessa ovat Torkkelin mukaan huomattavia. Tärkeää on myös sopimuspalokuntatoiminnasta huolehtiminen. Tilannetta on auttanut se, että alueen eteläisessä ja pohjoisessa ääripäässä Hangossa ja Karkkilassa yksiköt pyritään pitämään aina täysinä. 3 3 Puutteita toimintavalmiudessa Länsi-Uudenmaan pelastustoimen toiminta-alueeseen sisältyy niin Helsingin metropolialueeseen lukeutuva Espoo kuin melko harvaan asuttujakin seutuja. Vanha kalusto ei ole myöskään yhtä toimintavarmaa kuin uudempi, Leinonen huomauttaa. Ensimmäisessä riskiluokassa ensimmäisen yksikön pitäisi olla toimintavalmiudessa kuudessa minuutissa avunpyynnön vastaanottamisesta ja koko pelastusjoukkueen 20 minuutissa. Myös sopimuspalokuntalaisten koulutuspolut täytyy olla hyvin mietitty, Leinonen painottaa. Vanhin kalusto on 30 vuoden takaa. n. – Keskeistä on, että vetoja pitovoimasta pidetään hyvää huolta. Paloasemat ovat yksi selvä pelastustoimen investointikohde, Leinonen toteaa. Vuonna 2023 pelastustoiminnan toimintavalmiusajat paranivat hieman, mutta kasvukeskuksissa kehitys ei ole pysynyt väestönkasvun mukana, asiantuntija-arviossa todetaan. He tarvitsevat niihin pelastuslaitosten tukea. – 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa ei ollut tietoakaan nykypäivän ajoneuvojen turvallisuustekniikasta. Kalusto tulossa tiensä päähän Henkilöstövajeen lisäksi pelastustoimea vaivaa kaluston vanheneminen. – On karsittu esimerkiksi palotarkastusten määrää, kansalaisille annettavaa turvallisuusviestintää ja sidosryhmäyhteistyötä toisten viranomaisten kanssa, Leinonen luettelee. Työntekijöistä pidettävä huolta Mira Leinonen muistuttaa, että hyvinvointialueiden päättäjät voivat vaikuttaa pelastustoimen henkilöstön hyvinvointiin. Osittain sopimuspalokuntien vapaaehtoistoiminnan ansiosta pelastustoimi on Suomessa hyvin kustannustehokasta. Lisäksi paloasemilla on esimerkiksi paljon sisäilmaongelmia. – Varsinkin Espoon alueella yksiköt täydentyvät nopeasti, mutta Lohja–Vihti–Karkkila-akselilla ja Hangon päässä joudutaan odottamaan seuraavaa yksikköä joskus melkein puoli tuntia. Panostetaan hyvään henkilöstöjohtamiseen ja siihen, että työntekijöillä on turvalliset, terveelliset ja hyvinvoivat olosuhteet. – Sen saavuttaminen vaatisi määrätietoisia toimia. Jaakkola väläyttääkin myös pelastustoimen valtiollistamista. Alimmassa eli neljännessä riskiluokassa minuuttimääriä ei ole määritelty lainkaan. Riskit kasvavat, jos ollaan vajaayksiköllä liikkeellä. Myös paloasemaverkosto kaipaa uusimista. Useissa sopimuspalokunnissakin on kuitenkin pulaa vapaaehtoisista. Päivittäisen pelastustoiminnan lisäksi säästöt iskevät onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. – Hyvinvointialueet eivät saa jättää niitä yksin rekrytointiasioiden kanssa. Tavoite puolittaa tulipalojen määrä vuoteen 2030 mennessä ei ole Leinosen mukaan toistaiseksi edennyt. – Rahoitus on kaiken a ja o. SPAL:n Pasi Jaakkola toteaa, että heikentynyt kansainvälinen turvallisuustilanne ei ole mitenkään näkynyt pelastustoimen rahoituksessa, toisin kuin poliisin ja Puolustusvoimien. Liittomme ei suoranaisesti vaadi sitä, mutta toivomme, että asia selvitettäisiin. – Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut, on paljon kurottavaa, että saadaan väestönsuojelun tilanne kaikilla alueilla lakisääteiselle tasolle, Leinonen toteaa. Nykyoloissa peruskysymys on Jaakkolan mukaan hyvinvointialueiden rahoitus. – Silloin kaikki turvallisuusorganisaatiot olisivat saman katon alla. Poliisi, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos toimivat valtion keskushallinnon alla. Riskiluokille on määritelty tavoiteajat, joissa ne pitäisi tavoittaa. Ongelmaruutuja, joissa toimintavalmiuden toteutuminen jäi tavoitteesta vuosina 2020–2023, on valtakunnallisesti 200. – Sopeuttamistoimien takia investointeja lykätään, mikä taas nostaa keski-ikää, toteaa aluehallintoviraston Mira Leinonen. Eniten ongelmaruutuja on siellä missä vaatimuksetkin ovat tiukimpia: Helsingin seudulla, läntisellä ja keskisellä Uudellamaalla sekä Pirkanmaalla. – Paloasemia on verrattain paljon, mutta ne eivät ole toimintavalmiuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla sijoittuneet. Vielä ei ole havaittavissa, mitä ne keinot ovat. Turvallisuustilanne ei näy resursseissa Panostuksia tarvitaan myös väestönsuojeluun ja muuhun kriiseihin varautumiseen. Kolmannessa riskiluokassa luvut ovat 20 ja 40 minuuttia
Teksti tuulA KärKi Pellolaista Piia Kilpeläinen-Tuomaa naurattaa ajatus siitä, että hän asuisi syrjäseudulla. Hänestä Lappi on syytä pitää asuttuna. – Mutta yleisesti ottaen lappilaiset ovat tottuneet pitkiin matkoihin. – Lappilaisen näkökulmasta mehän asumme suorastaan Rovaniemen kyljessä, kun matkaa on vain sata kilometriä, hän toteaa. Lapilla on pitkä raja tuonne ithään. Tämä on uusi mukava ilmiö. 3 4 Asutun mAAseudun puolestA Maaseudun ihmiset eivät vaadi mahdottomia. Kilpeläinen-Tuoma on Pellon kunnanvaltuutettu ja Lapin aluevaltuutettu. Nykyinenkin väestömäärä riittää – Meillehän koronan myötä on tullut jopa lisää asukkaita, jotka olivat haaveilleet muutosta Lappiin, ja etätyö sen sitten mahdollisti. – Positiivista on se, että kouluun mennessä ikäluokassa on yleensä aina enemmän lapsia kuin ”Meiltäsairaalaanonmatkaa reilusatakilometriä, Utsjoelta450.” Piia Kilpeläinen-Tuoma. Mutta töitä pitäisi olla. Kilpeläinen ei kaavaile Lappiin väestönkasvua. Meiltä sairaalaan on matkaa se sata kilometriä, Utsjoelta 450. Lapsia syntyy vaihteleva määrä, joinain vuosina yli 20, joinain vain kymmenen. Lappi on ihan omanlaisensa alue luonnon suhteen, mutta erityisesti kokonaisturvallisuuden kannalta. – Ehottomasti
Kymmenen viime vuoden aikana Kainuun bruttokansantuote on kasvanut Suomen maakunnista voimakkaimmin. Hyvin toteutettu kotouttaminen ja avoin, vastaanottava ilmapiiri ovat avainasemassa, jotta uudet asukkaat jäävät tänne asumaan pysyvästi. – Kun ei juurikaan ole joukkoliikennettä, esimerkiksi ammattikoululaisten on hankala kulkea kouluun. Kainuu ei ole vain paikka asua, vaan yhteisö, jossa ihmiset välittävät toisistaan, auttavat naapuria pyytämättä ja puhaltavat yhteen hiileen niin myötäisessä kuin vastaisessa, hän kuvailee. Hän luettelee jo voimaan tulleita hallituksen linjauksia. – Meidän on huolehdittava siitä, että Kainuuseen muuttavat, olivatpa he sitten muualta Suomesta tai ulkomailta, kokevat paikan houkuttelevaksi ja löytävät työn, kodin ja yhteisön, johon kuulua. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja, kajaanilainen Miikka Kortelainen ei kuitenkaan ole lähdössä sieltä mihinkään. Hänestä Kainuuseen on syytä houkutella lisää väkeä. – Kaikki tämmöinen pakottaa ihmiset keskuksiin. Miikka Kortelainen A n tt i Y r jö n en ”Kainuustaontullutkuin huomaamattakoko Suomenkansantalouden veturi.”. Täällä on paljon omistusasuntoja ja jos ihminen jää työttömäksi, hän ei niin vaan saa myytyä taloaan. Kainuu on koti. Minusta se ei ole reilua. – Nälkämaan maineesta huolimatta esimerkiksi Kainuusta on tullut kuin huomaamatta koko Suomen kansantalouden veturi, Kortelainen kehuu. Mollissa 40 vuotta Kainuun väestökehitys on ollut mollivoittoista jo 40 vuotta. Tätä vastaan yritämme hangata, et tei vähennettäisi ympärivuorokautisen hoivan paikkoja ainakaan, jos se aiheuttaa jonoja tai kuormitusta vuodeosastolle. Mitä palveluita maalla sitten toivotaan. – Täällä koen juurtuneeni syvälle korpikuusien juurakoihin. – Peruspalvelut eli lääkäri, neuvola, peruskoulu ja lukio, varhaiskasvatus ja oppilasja opiskelijahuolto. Hän toteaa,että tänä päivänä Kainuun elinkeinoelämä rakentuu monien tukijalkojen varaan. 3 5 mitä heitä on syntynyt, koska kuntaan muuttaa lapsiperheitä. Ei saada kelpoisia aineenopettajia, koska opetustuntien määrä romahtaa. – Valtio edellyttää hyvinvointialueilta paljon säästöjä. Nihkeä hallitus Ennusteiden mukaan väkimäärä kuitenkin pienenee. – Kun seuraan ministerien ulostuloja, ei kuulosta hyvältä, Kilpeläinen-Tuoma sanoo ja ottaa esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) kannan helmikuulta, jonka mukaan pitää vain hyväksyä se, että pienet lukiot kuolevat. Syntyneiden lasten määrä on jopa maakuntakeskus Kajaanissa puolittunut kymmenen viime vuoden aikana. Lapissa on normaalia ajaa 200 kilometriä päivässä työmatkoja. Pari muutakin toivetta on: joukkoliikenne ja vanhusten palvelut. – Se, että omistusasunnon asumistuki poistetaan, aiheuttaa ahdinkoa. – Sama koskee työmatkavähennysten pienentämistä. – Itäja Pohjois-Suomea ei tulisikaan nähdä pelkkänä raaka-ainereservaattina tai Suomen menestyksen kompastuskivenä, koska niitä ne eivät ole, hän huomauttaa. Pellossa on yhä lukio. – Purra ei ymmärrä sitä, että lukion lakkaaminen vaikuttaa suoraan myös perusopetuksen laatuun. – Työvoimapula on jo nyt monilla aloilla vakava ongelma, ja väestön ikääntyminen syventää tätä haastetta entisestään, hän sanoo
Kaupunkielämä ei vain sovi kaikille. Hänestä nyt tapahtuvaa keskittymistä voidaan muuttaa varmistamalla, että sivukylillekin jää palveluita. – Kyse ei ole vain aluepolitiikasta, vaan oikeudenmukaisuudesta ja koko maan kestävän kehityksen turvaamisesta, hän sanoo. Siellä on paljon hyvää: luonnonläheisyyttä, yhteisöllisyyttä ja omaa rauhaa. Työpaikkoihin tarvitaan valtion satsausta. Pitää parantaa liikenneyhteyksiä, investoida ja huolehtia ihmisten terveydestä, hän luettelee. 3 6 Vahvempi Suomi Myös Kortelaisen mielestä koko Suomi täytyy pitää elinvoimaisena. Ihan peruspalvelut riittävät Kun Savo-Karjalaa edustavalta vasemmistoliiton kansanedustajalta, kuopiolaiselta Laura Meriluodolta kysyy, pitääkö koko Suomi pitää asuttuna, hän vastaa, että totta kai! – Se on tärkeää huoltovarmuuden kannalta. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan rohkeutta. Orpon hallitus julkaisi vastikään itäisen Laura Meriluoto A n tt i Y r jö n en ”Kaupunkielämä eivainsovi kaikille.”. Hän huomauttaa, että asuttuna pitäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisessa kylässä pitäisi olla samanlaiset palvelut kuin kaupungeissa. Hänkin muistuttaa siitä, että monet myös nauttivat elämästä maaseudulta. Lisäksi tarjolla tulisi olla julkista liikennettä sekä toimivat tietoliikenneyhteydet. Meillä ei ole varaa elää menneisyydestä kumpuavissa voimafantasioissa, Kortelainen sanoo. – Sitä tarvitaan erityisesti Itä-Suomen suuntaan. Hän edellyttäisi lisäksi voimakkaampaa aluepolitiikkaa. – Olen erityisen huolissani siksi, että ItäSuomessa on enemmän huonovointisuutta kuin muualla. – Jos vaikka kyläkoulu lakkautetaan, koska ei ole riittävästi lapsia, ei niitä lapsia sinne ainakaan sen jälkeen tule, kun koulu lopetettiin, Meriluoto sanoo. – Rohkeutta tunnustaa tosiasiat ja tehdä tarvittavat ratkaisut. Kaupunki ei sovi kaikille Lisäksi eletään kierteessä, jossa väki vähenee, ja siksi palvelut vähenevät. Siis toisin sanoen hyvä ja sujuva arki. Se tarkoittaa, että perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, pelastuspalvelut, perusopetus ja varhaiskasvatus ovat lähellä. Lisäksi kaikki ihmiset eivät halua elää keskuskaupungeissa, hän toteaa. Jotta useampi jäisi tähän idylliin, pitää elämää siinä sujuvoittaa. Sitten taas väki vähenee ja loputkin palvelut katoavat. – Lisäksi turvallisuus ja huoltovarmuus edellyttävät koko maan asuttuna pitämistä, sillä kriisitilanteessa ei voi nojata vain muutamaan kasvukeskukseen. Suomi on vahvempi, kun koko maa voi hyvin. – Saan paljon sellaista viestiä, jossa ihmiset puolustavat oikeuttaan asua Pohjois-Savon maaseutualueilla. – Se tarkoittaa kunnollisia nettiyhteyksiä, joukkoliikennettä ja perheiden peruspalveluita eli päivähoitoa, koulua ja terveyspalveluita. Ja tietysti työpaikkoja. – Kokemukseni mukaan maaseudun ihmiset eivät haikaile hulppeitten palvelujen perään. Ihan peruspalvelut riittävät. Meillä Pohjois-Savossa on esimerkiksi maan korkein sairastavuusindeksi. – Tärkeintä on taata jokaiselle ihmiselle peruspalvelut, hyvät liikenneyhteydet ja mahdollisuudet yrittää ja työllistyä. Kun Orpon hallitus nyt leikkaa sotesta, sosiaaliturvasta ja yhteisöllisyyttä tukevista palveluista, se heikentää Itä-Suomen elinvoimaa entisestään
Meillä on kuitenkin meneillään hankkeita kouluttaa työvoimaa valmiiksi, mutta voi hyvin olla, että oma väki ei riitä, Mielonen sanoo. Emme ole myöskään riittävän periferiaa, että pystyisimme identifioitumaan Itä-Suomeen. – Valtio vaikuttaa esimerkiksi siihen, löytyykö yliopistoja kattavasti koko maassa. Työ ei välttämättä riitä pitämään väkeä paikoillaan. Usein tuntuu, että olemme väliinputoajia, Mielonen pohtii. – Sitä tapahtuu koko ajan poliittisista päätöksistä riippumatta. Hänestä nyt eletään käänteentekeviä hetkiä sen suhteen, miltä Savo-Karjala näyttää vuonna 2040. – Odotan, että kevään puoliväliriihessä tehdään oikeasti konkreettisia investointeja Itä-Suomeen. Se on rakentunut rosoisesta historiasta, siitä, että teollistuminen alkoi Suomessa tällä seudulla, tänne tuli satama, josta Suomen vihreää kultaa vietiin maailmalle. – Uhka puolestaan syntyy siitä, että huonovointisuus lisääntyy entisestään, kun hyvinvointia tukevia palveluita ja sosiaaliturvaa heikennetään. Ammattikorkeakoulu toki on. Sitä valtion pitää tukea toimillaan ja päätöksillään, Mielonen sanoo. n Joona Mielonen Je ss e O Ja la ”Tuskinsaamme yliopistoa.”. Rakennemuutos on iskenyt kovaa. – Etelä-Kymenlaakso sijaitsee Etelä-Suomessa, mutta sitä ei pidetä osana pääkaupunkiseutua. Mielonen on Kotkan kaupunginvaltuutettu ja Kymenlaakson aluevaltuutettu. Hän ottaa esiin koulutuksen. Työttömyys on 1990-luvun lamasta asti ollut keskimääräistä korkeampi. – Kotkalla on vahva identiteetti. Hän pistäytyi käymässä lukion ensimmäistä vuotta Helsingissä. – Jos tänne satsataan, näen tämän virkeänä alueena, joka houkuttelee ihmisiä. Hyvinäkin aikoina se on toistakymmentä prosenttia ja heikkoina nousee 18 prosenttiin. Rakennemuutos iski kovaa Vasemmistoliiton pitkän linjan kotkalainen kuntaja aluepoliitikko Joona Mielonen sanoo, että kaupungistumiskehitystä ei tule varta vasten edistää. 3 7 Suomen ohjelman, mutta Meriluodon mukaan siitä puuttuu konkretia. – Olennainen kysymys maaseudun kannalta on se, että jokaisella suomalaisella pitää kuitenkin olla mahdollisuus välttämättömiin palveluihin, asuivat sitten missä tahansa. Kymenlaaksolla menee huonosti, vaikka karttaa katsomalla voisi kuvitella toisin. Valtio voi vaikuttaa Nyt alueella on kuitenkin isoja akkutehdashankkeita. Lisäksi väestö vähenee. ihmiset muuttavat kaupunkikeskittymiin, hän toteaa. – Kysymys kuuluu, että kuinka paljon seudulta löytyy osaajia. – Vaikka lienee välttämätöntä, että väkeä tulee muualta, julkisen hallinnon pitää laittaa ensisijaisesti paukkuja työttömien kouluttamiseen. Nuoret muuttavat paljon koulutuksen perässä. – Tuskin saamme yliopistoa, mutta toivon, että saisimme joitain tutkinnon osia meidän alueelle suoritettavaksi. Kymenlaaksosta ei löydy yliopistoa. – Meiltä löytyy kolmannen polven pitkäaikaistyöttömiä, Mielonen sanoo. – Silloin tajusin, että kotini ja se, mitä haluan olla rakentamassa, on Kotkassa, hän kertoo. Tämän kaiken ympärille kasvoi kansainvälinen kaupunki, jossa eli kulttuuri ja jatsimusiikki
Hiljattain Laos luovutti valtion sähköyhtiön kiinalaisen firman haltuun 25 vuodeksi. Rautatie jatkuu Laosista Thaimaan puolelle ja sieltä Malesian halki yli 2 000 kilometrin päähän Singaporeen. Samaan aikaan Laosin vienti Kiinaan on lisääntynyt vain 11 prosenttia. 3 8 pintaa syvemmältä Varrella Virran Laosin kommunistihallinto halusi rikastua valjastamalla valtavan Mekongjoen sähköntuotantoon. Luotijunayhteys Laosin pääkaupungista Vientianesta Kiinan rajalle maksoi kuusi miljardia dollaria. LuotijuNa tuo Laosiin nyt turisteja Yunnanin maakunnasta Kiinasta. Rautatien ansiosta Kiinan vienti Laosiin kasvoi 48 prosenttia. Viranomaisten pelossa harva kuitenkin uskaltaa sanoa sen ääneen ja omalla nimellään. Junayhteys Kiinasta Laosiin on osa Kiinan Vyö ja tie -hankkeen talouskäytävää. Laosilla on 16 miljardia dollaria ulkomaanvelkaa, hiukan enemmän kuin maan bruttokansantuote. VuoNNa 2010 Laosin uusi kauppaministeri Nam Viyaketh ilmoitti visiostaan, että Laosista tulisi ”Kaakkois-Aasian akku”. Nyt Laosista on kovaa vauhtia tulossa Kiinan siirtomaa, arvioivat monet. Velkaloukun takia Laos joutuu pyytämään Kiinalta lisää lainaa voidakseen maksaa korkoja ja lyhentää velkaa. Laosista viedään Kiinaan kumipuun lateksia ja kiinalaisten omistamilla plantaaseilla kasvatettua maissia, maniokkia ja banaaneja. Toinen menoerä ovat Mekongjoelle ja sen sivuhaaroihin rakennetut lukuisat vesivoimalat, joiden ansiosta Laosista on tullut Kaakkois-Aasian johtava sähköntuottaja. Kiinasta tuodaan Laosiin etenkin koneita ja elektroniikkaa. Pakettimatkoista saatavista tuloista valtaosa menee tosin kiinalaisille matkanjärjestäjille. Suurin osa velasta on tullut kiinalaisella lainarahalla rakennetuista suurista infrastruktuurihankkeista. Sähköyhtiölle oli kertynyt viisi miljardia dollaria velkaa. Laos voisi rikastua rakentamalla vesivoimaloita Mekongiin ja sen sivujokiin ja myymällä sähköä naapurimaihin. Monet kaverit ovat lähteneet paremman elintason perässä Thaimaahan, hän kertoo. Uusi rautatie on myös lisännyt tavaraliikennettä maiden välillä. Laos oli aikoinaan Ranskan siirtomaa, ja ranska on edelleen maan hallintokieli, vaikka kommunistihallinto lakkautti ranskan kielen virallisen aseman vuonna 1975. Teksti ja kuva Peik Johansson Nuori mies hotellin vastaanotossa puhuu sujuvasti ranskaa, englantia ja kiinaa, mutta päivät ovat pitkät ja korkean inflaation vuoksi palkka riittää hädin tuskin elämiseen. Tavoitteena oli, että Laosin vesivoimalat tuottaisivat vuonna 2030 saman verran sähköä kuin parikymmentä suurta ydinvoimalaa. Kiina oli tässä vaiheessa jo rakentanut Mekongin yläjuoksulle toistakymmentä vesivoimalaa, ja
Kalasaaliit ovat viime vuosina vähentyneet rajusti. Laosissa ei kannata hirveästi toitottaa olevansa Suomesta. Tutkijat arvioivat, että vesivoimaloiden vuoksi Mekongin kalakanta voi pudota 40–80 prosenttia. Vesivoimabuumin alkuvaiheessa patovoimaloita rakennettiin thaimaalaisilla investoinneilla ja sähköstä suurin osa myytiin Thaimaahan. Tänä päivänä Laosissa on 81 toiminnassa olevaa vesivoimalaa, ja suunnitteilla on 250 vesivoimahanketta lisää. Välillä vesimassat vyöryvät kovalla vauhdilla ja välillä joenpinta voi laskea monta metriä tehden rantamaiden viljelystä vaikeaa. Pöyry myytiin vuonna 2019 Ruotsiin. Mekongin pääuomaan rakennetut vesivoimalat kuitenkin estävät kalojen vaelluksen kutupaikoille ja patoavat joen virtauksen mukana kulkevan ravinteikkaan sedimentin, joka on aikojen saatossa tehnyt Mekongin suistoalueesta Aasian viljavan riisiaitan. 3 9 Laosissakin oli neljä pienempää vesivoimalaa. Kalat ovat pääasiallinen proteiinin lähde 65 miljoonalle ihmiselle Laosissa, Thaimaassa, Kambodžassa ja Vietnamissa. Joessa elää yli 1 200 eri kalalajia, joista kolmasosa on vaelluskaloja. Pian Laosiin nousi vesivoimaloita toisensa perään. Aiemmin Pöyry oli tehnyt Indonesiaan ja Thaimaahan metsäsuunnitelmia, joissa suositeltiin sademetsien hakkuita ja puuplantaaseja sellutehtaiden tarpeisiin. Kymmeniä kilometrejä pitkien tekoaltaiden tieltä on myös hakattu luonnonmetsiä ja pakkosiirretty yli satatuhatta ihmistä. Lähes 200 ihmistä kuoli, kun 16-metrinen aalto pyyhkäisi heidän ylitseen. Pöyry ehdotti suunnitelmiin joitain muutoksia, kuten kalaportaiden rakentamista, mutta näytti hankkeelle muuten vihreää valoa. Veden säännöstely sähköntuotannon tarpeiden mukaan aiheuttaa myös suuria vaihteluja joen virtaukseen. Kun Laosiin suunniteltiin ensimmäistä Mekongin pääuomaan rakennettavaa vesivoimalaa, konsulttiyhtiö Pöyry laati teknisen arvion siitä, oliko naapurimaiden esittämät huolet otettu suunnittelussa riittävän hyvin huomioon. Huuma keskeytyi hetkeksi, kun Xe Namnoy -joen apupato murtui vuonna 2018. n Laosilaismies katseli moottoripyörän selästä, kun kiinalainen turisti valokuvasi kuivunutta Mekongjokea.. Nyt investoinnit tulevat Kiinasta. Mutta pian rakentaminen taas yltyi. Mekongin patoamisessa on nimittäin vahva suomalainen kytkös. 14 000 ihmistä joutui lähtemään kodeistaan. Thaimaalainen ympäristöaktivisti Montree Chantawong arveli BBC:lle, että vesivoimaloista hyötyvät lähinnä patoja rakentaneet yhtiöt, sähkönmyynnistä rikastuva kommunistihallinto sekä pankit, jotka ovat antaneet lainaa voimaloiden rakentamiseen. Mekong on koko maailman tärkein makean veden kalastusalue. Firman Laosiin suunnittelema uusi 177 metrin korkuinen patovoimala valmistui Nam Theun -joelle vuonna 2022. Kun Xayaburin patohankkeen rakentaminen käynnistyi, samainen Pöyry palkattiin hankkeen tekniseksi konsultiksi. Kaupan tuloksena syntyi Euroopan suurin konsulttija insinööriyhtiö AFRY
Esimerkkejä vahvoista varapresidenteistä ovat Bill Clintonin ilmastoguru Al Gore ja George W. Tv-kameroiden edessä nimenomaan Vance aloitti Zelenskyin piinaamisen, johon Trump lähti mukaan. Ennen poliittista uraansa Vance työskenteli Thielin pääomasijoitusyhtiössä. Puolustusministeri Pete Hegseth kävi jo pari viikkoa aikaisemmin Euroopassa lyömässä madonluvut Ukrainan tuelle. Hän käy ulkomailla ja kotimaassa selittämässä presidentin politiikkaa. 40-vuotias JD Vance on historian vanhimpiin presidentteihin kuuluvan Trumpin rinnalla historian kolmanneksi nuorin varapresidentti. Trumpin ensimmäinen varapresidentti Mike Pence oli äärikonservatiivi, mutta käytökseltään hillitty. Ahkerasti liberaaliin mediaan kolumnoiva Clintonin kauden työministeri Robert Reich pitää juuri Thieliä ratkaisevana Vancen nousulle. Vai molempia. 4 TriumviraaTin kolmas pyörä JD Vance, täysiverinen opportunisti vai demokratianvastaisen oikeiston tulevaisuuden toivo. Se herätti suurta huomiota Euroopassa, mutta ei Yhdysvaltain suuren yleisön keskuudessa. Varapresidentti JD Vance jatkoi, kuten vaalikampanjassa, uskollisena apulaisena, mutta varoen viemästä valokeilaa Trumpilta. Usein varapresidenttiehdokkaaksi valitaan henkilö, joka houkuttelee jotain sellaista osaa äänestäjäkunnasta, joka on vieraampi presidenttiehdokkaalle. Vance on pitkään arvostellut tukea Ukrainalle. Rooli elää kuitenkin tilanteiden mukaan. Nuori varapresidentti Tunnetun sanonnan mukaan Yhdysvaltain varapresidentti on sydämenlyönnin päässä presidentistä – jos presidentille tapahtuu jotain, varapresidentin on oltava valmis astumaan tilalle. Oliko kyseessä suunniteltu operaatio. Rakettimainen nousu Vancen nousu on ollut rakettimainen. Sen sijaan Vancella on Reichin mukaan ideologia: hän on Thielin ja kumppanien tarkoin valitsema tuleva johtaja, joka vie Yhdysvallat demokratianvastaiseen tulevaisuuteen.. Helmikuun puolivälissä Vance kävi Münchenin turvallisuuskokouksessa haukkumassa Yhdysvaltain eurooppalaiset liittolaiset. Pyrkiessään senaattiin 2022 hän sanoi, ettei ”rehellisesti sanottuna piittaa, mitä Ukrainalle tapahtuu”. Hänen ensimmäinen poliittinen asemansa oli vuonna 2022 saavutettu Ohion senaattorin paikka. Siellä hän solmi kontaktit Piilaakson teknomaailmaan ja kuului Thielin libertaristiseen seurapiiriin (libertarismi on aatesuunta, joka haluaa minimoida valtion roolin). Sitten koitti helmikuun viimeinen päivä ja Vladimir Zelenskyin vierailu Valkoisessa talossa. Hän johtaa puhetta senaatissa ja voi käyttää äänioikeuttaan ratkaisemaan tasatilanteita. Teksti arTo Huovinen DonalD Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäiset viikot julkisuutta hallitsi Trumpin ohella Elon Musk, jonka tehtäväksi Trump antoi valtionhallinnon vihamielisen valtauksen liike-elämän opein. Taktiikkaan sopisi etsiä tekosyy, jolla Ukraina saataisiin näyttämään itse syylliseltä kohtaloonsa. Bushin takapiru Dick Cheney. Trumpilla ei ole ideologiaa; häntä kiinnostaa vain raha, valta ja kosto vastustajille. Monien arvioiden mukaan Vance ei olisi voittanut ilman konservatiivista miljardööriä Peter Thieliä, joka lahjoitti kampanjaan 15 miljoonaa dollaria. Sitä odotellessa varapresidentin rooli on usein melko vähäinen, pienempi kuin keskeisten ministereiden
Syyskuussa hän levitti väitteitä, että haitilaiset siirtolaiset tappavat ja syövät ihmisten lemmikkieläimiä Ohion Springfieldissä. Ainoat katoliset presidentit ovat John F. Vance taitaa myös oikeistopopulistiset valheet. Salaliittoteorioihin kuuluvan väestönvaihtoteorian henkeen Vance on väittänyt demokraattien vyöryttävän maahan siirtolaisia niin, että republikaanit eivät voi enää ikinä voittaa vaaleja. ja Eric Trump, mediapersoona Tucker Carlson sekä Project 2025:n kirjoittanut Heritage Foundation suosittelivat Vancea varapresidenttiehdokkaaksi. Viime kesänä Thiel, Elon Musk, Trumpin pojat Donald Trump Jr. Kun liittovaltion tuomarit panivat kampoihin Trumpin määräysten vyörytykselle, Vance helmikuun alussa väitti olevan laitonta, että tuomarit kontrolloisivat toimeenpanovallan ”legitiimiä” valtaa. Tätä Trumpin kopla on nyt toteuttamassa. Vielä kymmenkunta vuotta sitten Usha oli rekisteröitynyt demokraatiksi. New York Timesin haastattelussa lokakuussa Vance kieltäytyi kysyttäessä viisi kertaa myöntämästä, että Trump oli hävinnyt vuoden 2020 vaalit. Vielä vajaat kymmenen vuotta sitten hän kutsui Trumpia idiootiksi ja tämän retoriikkaa vaaralliseksi. Hän on vasta toinen katolilainen varapresidenttinä. Le h tik u va /S a u L Lo eb Ainakin Vance on täysiverinen opportunisti. Evankelikaalisessa ympäristössä kasvanut JD Vance kääntyi 2019 katolilaiseksi. JD Vance kutsuu Ushaa ”henkioppaakseen” ja kertoo tämän auttavan häntä puheiden kirjoittamisessa. Vance korosti rooliaan trumpilaisen populismin lähetyssaarnaajana tapaamalla Saksan äärioikeistolaisen AfD-puolueen liittokansleriehdokkaan Alice Weidelin. Thiel kirjoitti aikoinaan konservatiivisen Cato-instituutin julkaisussa, ettei hän ”enää” usko vapauden ja demokratian olevan yhteen sovitettavissa. Viime vuosikymmenen lopulla Vance kuului kasvihuoneviljelyä Kentuckyssa harjoittaneen AppHarvest-yhtiön johtajiin. n JD Vance puhumassa konservatiivien vuosittaisessa suurtapahtumassa CPAC:ssa helmikuussa.. Vance teki ideologisen hyökkäyksen ja syytti EU-maita sananvapauden puutteesta (tarkoittaen äärioikeiston sananvapautta). Sekä Münchenissa että helmikuun lopulla Britannian pääministeri Keir Starmerin tavatessaan Vance valitti myös, että Eurooppa rajoittaa amerikkalaisten teknologiayhtiöiden sananvapautta. JD:n vaimo Usha Vance on intialaisten siirtolaisten lapsi, hindu ja kasvissyöjä. Kennedy ja Joe Biden. Sisäpolitiikassa Vance edustaa konservatiivien jakamattoman toimeenpanovallan teoriaa. Siirtolaiset ja ”henkiopas” BBC:n kommentin mukaan Vancen Münchenin puheessa ei enää ollut kyse vain siitä, että Euroopan pitäisi lisätä puolustusmenojaan tai siitä, että Yhdysvaltojen huomio on siirtynyt Kiinaan. Politiikkaan siirtyessään hän pyysi näitä näkemyksiään anteeksi. 4 1 Vancetaitaa oikeistopopulistisetvalheet. Thiel tutustutti Trumpin ja Vancen 2021. Vance itse sanoi 2021, että ”joka ainoa byrokraatti, jokainen hallinnon virkamies (...) on korvattava meidän väellämme”. Kun paikalliset työntekijät lähtivät kurjien työolojen takia, tilalle otettiin siirtolaisia Meksikosta ja Guatemalasta
työ, rattaat pyörimään 9. tulppaani Paikkakunta Postinumero Työpaikka tai järjestö jota tervehtijät edustavat Lähetä tervehdykset 2.4.2025 mennessä joko postitse Kansan Uutiset Oy, Hämeentie 105 A, 00550 HELSINKI tai sähköpostilla ilmoitukset@ku.fi Nimitervehdykset maksetaan suoraan Kansan Uutisten tilille: FI64 2100 1800 0395 16, NDEAFIHH, viite 33501 Tervehdykset voi myös lähettää netin kautta https://ilmoitukset.ku.fi/ Netissä tervehdykset voi maksaa verkkopankkimaksuna. lehdessä. tulppaanikimppu 6. punainen ilmapallo 4. punainen lippu 5. mennessä! Tervehdykset julkaistaan 23.4. KU VAPPUTERVEHDYKSET TEKSTIVAIHTOEHDOT l Hyvää vappua l Aatteellista vappua l Punaista vappua l Iloista vappua l Kevättervehdys l Oma teksti KUVAVAIHTOEHDOT Lähetä tervehdykset 2.4.2025 mennessä sähköpostitse ilmoitukset@ku.fi Tervehdyksen voi jättää myös verkossa: ilmoitukset.ku.fi Jätä vapputervehdys KU:hun 2.4. kuohujuomat 2. auringonkukka 3. PUOLUEJA AMMATTIOSASTOJEN TERVEHDYKSET PIENI TERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm 70 € ISO TERVEHDYS, leveys 88 mm x korkeus 25 mm 140 € HENKILÖTERVEHDYKSET KUVALLINEN HENKILÖTERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm NIMITERVEHDYS (tähän hintaan ei kuulu kuvaa) 5 € 30 € Nimitervehdykset maksetaan tilille: FI64 2100 1800 0395 16 (NDEAFIHH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 1. rauhankyyhky 8. kevätlintu 7. Nimitervehdyksen hinta 5 € / hlö Henkilön nimi TEKSTATEN (sukunimi-etunimi) KU Nimitervehdys ilmoitukset@ku.fi. ilmapallot 10
4 3 Haastaja 03 dialogi Vasemmistoliittoa kannatetaan paitsi siksi, että meillä on omat vahvat arvot ja linjat, mutta myös siksi, että olemme pystyneet haastamaan hallitusta uskottavalla tavalla, sanoo puheenjohtaja Minja Koskela.
Tässä haastattelussa Koskela kertoo, mitkä asiat ratkaisevat kevään vaaleissa. 4 4 KosKelan tuliKaste Kuntaja aluevaalit ovat Minja Koskelan ensimmäinen koetus vasemmistoliiton puheenjohtajana. Teksti Jussi VirKKunen & toiVo Haimi Kuvat emma GrönqVist & antti YrJönen
Niinpä. Valtaosa kansalaisista ei ole antanut mandaattia tämäntyyppiselle politiikalle. Edellisissä, vuoden 2022, aluevaaleissa vasemmistoliitto sai 8 prosentin kannatuksen. Sote-asioissa olemme olleet todella aktiivisia. Nyt on ollut myös sen tyyppisiä gallupeja, joissa on selvitetty, mitä ihmiset ajattelevat hallituksen leikkauksista. Ehkä se liittyy siihen, että kuntaja aluevaaleissa ei saada samanlaista seksikästä pöhinää aikaiseksi kuin presidentinvaaleissa tai eduskuntavaaleissa. Olen tykännyt sanoa niin, että kuntaja aluevaalit ovat arjen vaaleja. Näyttää siltä, että on kaikki edellytykset saada paljon parempi tulos kuin aikaisemmissa vaaleissa. Ylen helmikuussa julkaiseman kuntaja aluevaalikyselyn mukaan vasemmistoliitto olisi saamassa kuntavaaleissa 9,8 prosentin kannatuksen. Siinä on ristiriita, ja väitän, että tämäkin näkyy gallupeissa: meitä kannatetaan paitsi siksi, että meillä on omat vahvat arvot ja linjat, mutta myös siksi, että olemme pystyneet haastamaan hallitusta uskottavalla tavalla. Tietenkin haemme vaalivoittoa, ja sillä asenteella lähdetään. Hyväähän niistä ei ajatella. Olet viemässä vasemmistoliittoa puheenjohtajana vaaleihin ensimmäistä kertaa. Toivon, että viestiä saisi kiteytettyä ja kirkastettua siitä, että nämä todella ovat arjen vaalit. Se ei sikäli ole ihme, koska eiväthän hallituspuolueet kertoneet ennen vaaleja, että he tulevat tekemään tämäntyyppistä politiikkaa. Lopputuloksena perussuomalaiset ovat hallituksessa leikkaamassa 120 miljoonaa ammatilliselta koulutukselta. Maaseu. 4 5 ”Kaupungistuminenon globaalitrendi,jonka olemassaolotäytyy tunnistaajatunnustaa.” Vasemmistoliitolla pyyhkii ihan hyvin, ainakin jos gallupeja on uskominen. Ajattelen myös niin, että nämä kuntaja aluevaalit tulevat olemaan hallitukselle eräänlainen välitilinpäätös. Erityisesti nuori ja koulutettu väki siirtyy kaupunkeihin, joissa on työpaikkoja, koulutusta ja palveluita. Mistä luulet, että tämä johtuu, ja mitä tälle voisi tehdä. Kyse on siitä, miten vaikutetaan ihmisten kaikkein keskeisimpiin arkeen liittyviin kysymyksiin: onko päiväkotiin pitkä matka, onko lähikoulu paras koulu, pääseekö lääkäriin nopeasti, toimiiko julkinen liikenne, onko lähiluonto tarpeeksi lähellä omalta kotiovelta. Kyllä me lähdetään sellaisella asenteella, että lähdetään hakemaan vaalivoittoa. Se ei ole ollut pelkästään haastamista, vaan myös proaktiivista omien keinojen esille tuomista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, mitä mieltä olet näistä gallup-lukemista. No, joka kerta kun tätä kysytään, en ikinä ole antanut mitään lukuja. Silti äänestysaktiivisuus on kuntavaaleissa jäänyt presidentinvaaleja ja eduskuntavaaleja alhaisemmaksi. Millaiseen vaalitulokseen olisit itse puoluejohtajana tyytyväinen. Kuntavaaleissa myös ehdokkaita on niin paljon, että monet ovat ihmisille entuudestaan tuttuja. En valtuutettujen määrässä enkä prosenttilukemissa. Suomi on eriytymässä alueellisesti. Täytyy sanoa, että kun kahtena aamuna heräsi peräkkäin erinomaisiin gallupeihin, siinä oli hyvät aamut. Kyllä väitän, että se tulee ihmisiä puhuttelemaan. Kuntavaalit ovat perinteisesti olleet paradoksi: niissä päätetään ihmisten elämään eniten vaikuttavista asioista. Olemme paitsi haastaneet hallitusta jatkuvasti ja pitkäjänteisesti, mutta olemme tuoneet aktiivisesti esille myös omia toimenpiteitä siitä, mitä tekisimme hallituksen sijasta. Kun katsotaan galluptuloksia, ne näyttävät todella hyviltä. Olemme tehneet todella tiukkaa duunia eduskunnassa viimeiset pari vuotta. Toki näissäkin vaaleissa yritetään tehdä ainakin Helsingissä pormestarivaaleja, vaikka kyse on siitä, että valitaan valtuutetut päättämään asioista. Millä asenteella vasemmistoliitto lähtee kuntaja aluevaaleihin. Nousua on siis molemmista tuloksista. Jos olisi vastaus siihen, niin varmaan äänestysprosentti olisi jo korkeammalla. Vuoden 2021 kuntavaaleissa vasemmistoliiton tulos oli 7,9 prosenttia. Lähdetään siitä, että tuloksen täytyy nousta aikaisemmista vaaleista. [Valtiovarainministeri] Riikka Purra (ps.) puhui muun muassa ”duunariammattien kunnianpalautuksesta”. Sellaisiin kysymyksiin, jotka vaikuttavat jokapäiväisen elämän elämiseen ja siihen, miten saa sen järjestymään. Tuntuu kivalta, ja vaikuttaisi siltä, että on ihmisten luottamusta siihen työhön, jota olemme tehneet eduskunnassa, kunnissa ja myös alueilla. Niissä voidaan ehkä puhua enemmän henkilöistä. Siksi onkin erikoista, että äänestysprosentti on niin alhaalla. Aluevaaleissa kannatus on vielä korkeampi: 10,2 prosenttia. Maaseudulta käy edelleen muuttoliike kaupunkeihin, ja maamme väestö keskittyy eteläiseen ja läntiseen Suomeen
Olet ehtinyt kiertää eri puolilla Suomea viime aikoina. Mitkä asiat ovat keskusteluissa eniten nousseet esiin. Esimerkiksi kun puhutaan lastensuojelun sijaishuollosta, sehän on keskittynyt terveysjättien ”Vasemmistoliitossa pyritäänsuitsimaan tällaistahaitallista keskittymistäja suuryritystentaseiden kasvattamista.”. Toinen esimerkki on viime kuntavaalien alla ollut kohu Helsingin koulutusleikkauksista. Siinä mietin vaan, että on tämä erikoinen maailma. Se saatiin lopulta käännettyä meidän voitoksemme. Haja-asutusalueilla korostuu lisäksi huoli työpaikoista ja niiden riittävyydestä. Ne liittyvät usein sote-palveluihin, ja siihen, riittävätkö rahat ruokaan. Poliittisen keskustelukulttuurin eriytyminen ihmisten arjesta on sellainen kysymys, mikä meidän pitää ottaa vakavasti. Kolmas esimerkki on Suomen Yrittäjien paneelista, missä kysyttiin, ketkä kaikki kannattavat yksityisten sote-palvelujen tuotantojen lisäämistä. Olen ehtinyt kiertämään hyvin ja käydä keskustelemassa ihmisten kanssa. Laskin, että olen käynyt viidessätoista kaupungissa ympäri Suomea marraskuun lopun jälkeen. Tästäkin näkökulmasta hallituksen päätös romuttaa ammatillista koulutusta ja lakkauttaa aikuiskoulutustuki ovat olleet massiivisia virheitä. Esimerkiksi todella spesifissä palveluasumisessa voidaan tarvita yksityistä toimijaa avuksi. Kaikkialla Suomessa on välttämätöntä panostaa sote-palveluihin ja koulutukseen, mutta lisäksi on syytä miettiä, voisiko esimerkiksi tarpeellisia vihreitä investointeja toteuttaa alueilla, joilla työpaikoille on keskimääräistä enemmän tarvetta. Kaikki suomalaiset haluavat laadukkaita palveluita, toimivaa liikennettä ja kohtuuhintaista asumista. Kerron pari esimerkkiä. Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka oli sitä mieltä, että koulutuksesta ei leikata. Mikä erottaa vasemmistoliiton linjan muista puolueista. Nämä ovat esimerkkejä, joissa vasemmistoliitto on hyvin johdonmukaisesti toiminut nimenomaan julkisten palveluiden puolesta ja sen puolesta, että ne pidetään julkisissa käsissä. Millaisella politiikalla vasemmistoliitto vastaa tähän kehitykseen. Jos palveluista ei pidetä huolta, on vaikea houkutella uusia asukkaita tai nuoria. Olin ainoa, joka nosti punaisen lapun ja olin sitä mieltä, että ei lisätä yksityisten toimijoiden määrää sote-kentällä. Kun itse olin Saarijärvellä käymässä, oli menossa taas joku persujen woketuskohu. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että alueet jätettäisiin oman onnensa nojaan, vaan että täytyy etsiä yhdessä ratkaisuja huolettoman arjen turvaamiseksi myös muualla kuin suuremmissa kaupungeissa asuville ihmisille. Muutama vuosi sitten Helsingissä me vasemmistoliitossa jäimme yksin puolustamaan kohtuuhintaista joukkoliikennettä tai sitä, että lippujen hintoja ei nostettaisi. 4 6 tumaisiin kuntiin taas jää vähemmän koulutusja työpaikkoja sekä työikäistä väestöä, mutta enemmän palveluiden tarvetta. Vasemmistoliitto on ottanut sen vakavasti: haluamme puhua niistä asioista, jotka liittyvät ihmisten arkeen, emmekä jäätelöpuikoista. Sen jälkeen olemme toki saaneet tukea muiltakin, mutta se oli yksi konkreettinen paikka, missä vasemmistoliitto puolusti hyvin konkreettisesti, sinnikkäästi ja varsin yksin kohtuuhintaista joukkoliikennettä. Se on eri asia kuin se, että palvelut keskittyvät terveysjäteille, joille hallitus kaataa vielä 500 miljoonaa lisää rahaa. Kaikki puolueet myös sanovat tarjoavansa sellaista. Kaupungistuminen on globaali trendi, jonka olemassaolo täytyy tunnistaa ja tunnustaa. Siksi on tärkeää pohtia tulevaisuuden investointeja myös aluepolitiikan näkökulmasta. Siksi sote-palvelut ja kouluttautumismahdollisuudet täytyy turvata kaikkialla Suomessa. Siellä kauppakeskuksen pihalla teltalla minulle tultiin puhumaan margariinin hinnasta. Kiertäessäni Suomea vaalikampanjoidessa ovat ihmisten huolet ympäri maata samanlaisia: riittävätkö rahat ruokaan ja pääseekö lääkäriin silloin kun on tarve. Erityisesti Itä-Suomessa kaivataan tukea – se näkyy esimerkiksi Pisa-tuloksissa, joissa Itä-Suomen poikien oppimistulokset herättivät huolta. Totta kai minä ymmärrän ja vasemmistoliitto ymmärtää sen, että jossain pienissä kunnissa on välttämätöntäkin, että palveluntuotantoa tuetaan pienten yksityisten toimijoiden toimesta. Olin vähän yllättynytkin siitä, että jäin yksin puhumaan julkisten palveluiden puolesta. On ollut kyllä kiinnostavaa havaita, että ympäri Suomea puhututtavat ihan samat asiat. Miten tähän kehitykseen tulisi suhtautua. Persut ajattelevat, että woketuksella pärjää vaaleissa, mutta se, mikä ihmisiä kiinnostaa, on se, onko rahaa ostaa voita leivän päälle
4 7
Minja Koskela, mitkä asiat ratkaisevat kevään kuntaja aluevaalit. Vaikka se välillä kommunikoidaan vähän turhauttavana, kyllä se viesti on se, että alueilla voidaan tehdä ihan aidosti päätöksiä niissä raameissa, mitkä hallitus antaa. Aluepäättäjät voisivat silloin tosiasiallisesti päättää edes osasta niistä tuloista, joista käytetään niihin palveluihin. Kyllä ajattelen myös niin, että jokainen ihminen pystyy nimeämään omassa arjessaan asioita, joihin haluaa parannusta ja asioita, joita haluaa korjattavan. Se syntyy siitä, että alueilla voidaan päättää menoista, mutta ei tuloista. Sanoisin, että tämä demokratiavaje on ihan oikea ongelma. Äänestäminen yleisesti on demokratiateko. Samaan aikaan kuntavaalien kanssa järjestetään aluevaalit. Se vaikuttaa tällä hetkellä kunnissa monella tavalla. Ero muihin puolueisiin on se, että vasemmistoliitossa pyritään suitsimaan tällaista haitallista keskittymistä ja suuryritysten taseiden kasvattamista. Mutta ainakin kannattaa äänestää sellaista tyyppiä, josta tietää, että haluaa ajaa niitä asioita, jotka vaikuttavat siihen, että arkesi paranee. Kannustan siihen ihan jokaista. Sitten myös se, miten hyvin puolueet pystyvät kommunikoimaan oman vaihtoehtonsa. Silti heiltä on tavallaan pakko ostaa palveluita, koska kukaan muu ei tarjoa sitä. Olen halunnut kysyä, miltä se tuntuu alueilla: onko tunne todella sellainen, ettei voida päättää mistään. 4 8 käsiin. Se voi olla kysymys siitä, puuttuuko jostain suojatie, tai kysymys siitä, onko lähikoulussa ongelmia. Jos pystyy nimeämään yhden tällaisen asian, voi tietysti lähteä myös itse ehdolle. Ei pelkästään sitä, että sanomme ”tämä ei käy”, vaan niin, että ”tämä ei käy, ja me tekisimme tämän näin, koska tämä tapa on parempi”. Sen vuoksi vasemmistoliitto ajaa maakuntaveroa. Se liittyy paitsi sote-palveluihin ja koulutukseen myös siihen, miten valtiontaloutta hoidetaan niin, että kunnillakin menee paremmin. Kuuntelin Beyoncén biisiä Alien Superstar, ja sitä suosittelen nyt kaikille. n Kuntaja aluevaalit 13.4.2025 Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025 ”Äänestäminenyleisesti ondemokratiateko. Haluaisin antaa kaikenlaisia vinkkejä! Mutta kerron sen, jonka kanssa kävin tänään juoksemassa pienen lenkin. Vielä lopuksi: Minja Koskela, mikä on päivän biisisi. Sen sijaan keskitytään siihen, että ensisijaisesti pidetään palvelut julkisina ja tarvittaessa täydennetään niitä pienillä yksityisillä toimijoilla. Joissain paikoissa ollaan mahdottomassa tilanteessa, kun on pitänyt päättää, mitä lakeja jätetään noudattamatta ja mitkä potilaat hoitamatta, kun rahaa ei ole ja hallitus on sanonut, että lisää ei tule. Tämän jälkeen voi moni kansalainen kysyä, mitä virkaa näillä aluevaltuustoilla ylipäätään on. Olen itse tässä kuntaja aluevaaleihin valmistautuessani keskustellut meidän aluevaltuutettujemme kanssa. Kyllä sanon, että siihen liittyy vahvasti se, että miten vahvasti pystytään protestoimaan tätä hallituksen politiikkaa vastaan. Mitä vastaat tähän. Olen täysin puolueettomasti sitä mieltä, että vasemmistoliitto on tuonut myös ratkaisuesityksiä tosi paljon. Itse operoin Helsingissä, missä sote-palvelut ovat kuntapäättäjien käsissä eikä erillisiä aluevaaleja ole. Mitä haluaisit sanoa ihmisille, jotka vielä pohtivat, jaksaako äänestää kevään kuntaja aluevaaleissa. Kannustansiihenihan jokaista.”. Siihen menee valtavasti veroeuroja vuosittain, ja nämä toimijat eivät aina edes osallistu kilpailutuksiin kunnissa. Kansalaisten usko aluevaaleissa äänestämiseen voi olla koetuksella: aluevaltuustoilla ei ole mahdollisuutta päättää omasta tulopuolestaan, ainoastaan siitä, mihin valtiolta tulevia rahoja käytetään – ja mitä palveluita lakkautetaan. Ja kaiken huipuksi viime vuoden lopulla hallitus päätti sairaaloiden yöpäivystyksestä. Voidaan tehdä myös sellaisia päätöksiä, että jos viranhaltijat tuovat esityksen siitä, että nyt pitää lakkauttaa terveysasema, niin päättäjät voivat äänestää sen kumoon – ja näinkin on tapahtunut. Samaan aikaan ajattelen niin, että osittain juuri sen vuoksi, että alueet ovat niin vahvasti valtion ohjauksessa, sinne tarvitaan vasemmistolaisia päättäjiä tuomaan pientä kapinahenkeä: osoittamaan, että kaikki, mitä oikeistohallitus sanoo, ei mene sukkana läpi
Tunnen ylpeyttä suomalaisesta yhteiskunnasta, joka on taannut koulutuksen kaikille. En tunnista itseäni syytöksestä, mutta myönnän pelkääväni leimaa. Aionkin esitellä tästä lähtien itseni isänmaallisuuden soturittarena. Keskeistä on valtion suvereniteetin militaristinen suojelu, maailman jakaminen selvärajaisiin kansallisvaltioihin sekä kansainvälisten instituutioiden, sopimusten ja yhteistyön halveksunta. Olen myös ollut varsin ylpeä Suomen aiemmasta ulkopoliittisesta linjasta sotilaallisesti liittoutumattomana, kansainvälisten oikeussääntöjen ylläpitäjänä. Olen kiinnostunut Suomen historiasta. Haluan osallistua yhteiskuntaan ja sen keskusteluihin. Rakastan kulttuuriamme, kieltämme ja luontoamme. Siinä todellinen yhteisö, yhteinen kulttuuri ja elämäntapa löytyvät etnisesti yhtenäisestä ja yksi mielisestä menneestä, jota ei todellisuudessa koskaan ollutkaan. Stigman voima on vahva, sillä epäisänmaallisuuteen sisältyy syytös pahantahoisuudesta, jopa vaarallisuudesta, yhteiselle hyvälle ja omalle maalle. EpäIsänmaallIsuudEn lEImakIrvEEn käyttäjille patriotismi on usein ulossulkevaa nostalgisointia. Nationalismi taas perustuu tyypillisesti valtiolliseen ja erottelevaan ideologiaan, äärimuodossaan jopa vallanhaluiseen, ekspansiiviseen ja aggressiiviseen ajatteluun. Saan silti välillä kuulla olevani epäisänmaallinen. Mutta mitä tarkoitetaan, kun jotakuta kutsutaan epäisänmaalliseksi. Vaatimus yksimielisyydestä ulottuu myös menneestä kerrottuihin tarinoihin: soraäänet ja konsensusta koetelleet näkökulmat kuullaan häiritsevinä sivuääninä sankaritarinoiden kaanonissa. Jos isänmaallisuuden ohjenuorana voi yhteisen hyvän etsiminen, korkeimpana isänmaallisuutena voi näyttäytyä haitallisten traditioiden ja yhteiskunnallisten epäkohtien kritiikki, sillä vain sen kautta yhteiskunta kehittyy. Olen huolissani tulevaisuuden suunnasta ja maamme turvallisuudesta. Patriotismi määritellään uskollisuutena tai peräti rakkautena tiettyyn paikkaan, sen perinteiseen elämänmuotoon, vallitseviin tapoihin ja järjestykseen. Omat tavat saattavat tuntua maailman parhailta, mutta muita ei tarvitse pakottaa samaan muottiin eikä nähdä itseä huonompina. IsänmaallIsuus taI patriotismi erotetaan usein nationalismista, kansallisuusaatteesta. Suomessa isänmaallisuus vaikuttaa kaapatun oikeistopopulistisesti tai etnonationalistisesti ajattelevien yksinoikeudeksi. Tabuaiheiden tonkiminen, oikeussäännöistä ja ihmisoikeuksista muistuttaminen, aktivismi, kansalaistottelemattomuus, uutta etsivä kulttuuri, kuriton taide ja sovinnaisuuksien kyseenalaistaminen vievät meitä kohti uutta. 4 9 kolumni P idän itseäni isänmaallisena. Minulle isänmaallisuus on yhteiskuntamme parhaista saavutuksista huolehtimista: hyvinvointivaltion ja oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamista sekä tasa-arvosta, suvaitsevaisuudesta ja sivistyksestä kiinni pitämistä. IsänmaallIsuudesta noora KotIlaInen Kirjoittaja on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä. Kenties, koska olen esittänyt kritiikkiä sotilaallista valtaa, militarismia ja yhteiskuntamme epädemokraattisia suuntauksia kohtaan. IsänmaallIsEt kIIntymyksEn tunteet voivat kuitenkin kohdistua myös moniarvoiseen demokraattiseen järjestelmään, legitiimiin vallankäyttöön, oikeusjärjestelmään, ylirajaiseen moraaliin ja yhteiseen hyvään. Aionesitelläitseniisänmaallisuudensoturittarena.. Yksituumaiselle isänmaallisuudelle tyypillistä on, ettei se siedä erimielisyyttä, vaan epämukavien aiheiden esiin nostaminen ja vallitsevien epäkohtien kritiikki leimataan vahingolliseksi. Kuka isänmaallisuuden määrittelee ja mihin leimasanaa käytetään
Nämä voidaan saavuttaa vain, jos Venäjän hyökkäykset torjutaan. Lisätietoja ja rekisteröityminen: left.eu/events/solidaritywith-ukraine/ TUK ENA Tavoitteena on rakentaa tasa-arvoinen ja demokraattinen Ukraina, jossa työntekijöiden oikeudet ovat turvattuja. klo 16:00–19:30 VERKKOTAPAHTUMA BRYSSELISTÄ Ukrainan tukena: jälleenrakennus ja vahva kansalaisyhteiskunta Luvassa on paneelikeskusteluja työntekijöiden oikeuksista, ympäristöpolitiikasta sekä sukupuolivähemmistöjen asemasta niin kansalaisjärjestöjen, ammattiliittojen edustajien kuin ukrainalaisten aktivistien kanssa. Tilaisuuden kieli on englanti, tulkkaus myös suomeksi. Mikä rooli yksilöillä, kansalaisyhteiskunnalla ja ammattiliitoilla EU:ssa on Ukrainan tukemisessa?. 26.3. Tilaisuuden ovat järjestäneet The Left -ryhmän europarlamentaarikot Li Andersson, Jonas Sjöstedt ja Catarina Martins
Nyt osa fanikuorosta on ymmärtänyt hiljentyä. EU voi halutessaan ottaa johtavan roolin maailmanpolitiikassa. Trumpin kykenemättömyys tunnustaa Israelin harjoittamaa kansanmurhaa on ollut jo pitkään tiedossa. Tapa, jolla Trump kiusasi Zelenskyiä suorassa lähetyksessä toimii vertauskuvana laajemminkin Trumpin ulkopolitiikalle. Tähän kuvioon sopii jatkoksi Venäjän oikeus miehittää Ukrainaa. jussi saramo Vasemmistoliiton europarlamentaarikko KuKa saa Kirjoittaa maailmanjärjestyKsen uusiKsi?. EU:n on ryhdyttävä toimiin, jotta niin Ukrainassa, Palestiinassa kuin Länsi-Saharassakin saadaan aikaan kestävä ja oikeudenmukainen rauha, eikä maailmanpolitiikassa palkita uhkailemista ja kiristämistä. Ilman mitään perusteluja meiltä evättiin pääsy tapaamaan esimerkiksi YK:n rauhanturvaoperaatiota. Kokoomuksen ryhmästä EPP:stä kerättiin jopa nimiä Trumpin ehdokkuudelle rauhan nobelistiksi. Viime kaudellaan Trump solmi Marokon kanssa diilin: Marokko virallisti yhteistyön Israelin kanssa ja Yhdysvallat hyväksyi Marokon oikeuden hallita LänsiSaharaa. Tässäkin sopassa Trumpilla on lusikkansa mukana. On korkea aika lopettaa Trumpin myötäily ja seistä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolella. Trump yhdistää miljardöörien tukemisen viime vuosisadan imperialismiin ja diktaattorien kanssa tehtäviin etupiirijakoihin. Länsi-Saharan lentokentällä Marokon viranomaiset kuitenkin estivät pääsymme maahan ja karkottivat meidät pakkopalautuslennolla takaisin Espanjaan. Viime kuussa lähdimme kahden muun vasemmistolaisen europarlamentaarikon kanssa tutustumaan ihmisoikeustilanteeseen Länsi-Saharassa, jota Marokko on miehittänyt vuodesta 1975. Viimeisimpiin karmiviin käänteisiin kuuluu suunnitelma Gazan asukkaiden pakkosiirroista ja Gazan muuttamisesta lomakeitaaksi. Kerta toisensa jälkeen hän on sortajan puolella. Näin kaksi miehitystä ja vahvemman oikeus jyrätä pienempiä siunattiin. Ei anneta Trumpin sanella ihmiskunnan kohtaloa. Mutta Yhdysvallat ei ole ainoa suurvalta. 5 1 ilmoitus Vielä hiljattain moni oikeistopoliitikko hehkutti Trumpia ratkaisuna Ukrainan tilanteeseen. Kansainvälinen oikeus ei merkitse Trumpille mitään
Kühl on selvittänyt yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa erilaisia ansaintaja rahoitusmalleja ja löytänyt niitä yli 40. Ennen pandemiaa Kühl oli myynyt teoksiaan Instagramissa muun muassa Yhdysvaltoihin ja Intiaan, mutta nyt myynti tyrehtyi. Taide on ollut osa Kühlin elämää pienestä pitäen, mutta kuuden vuoden takainen uranmuutos pankkialalta taidepuolelle herätti kysymyksiä toimeentulosta. Haastattelimme ekonomitaustaista kuvataiteilija-tuottajaa, joka uskoo taidesponsoroinnin voimaan; taidekonsultointiyrityksen toimitusjohtajaa, joka kertoo taiteilijoille, miten paketoida oma osaaminen tuotteeksi; mesenaattitoiminnan käynnistänyttä teatterituottajaa sekä kirjailijaa, joka näkee suomalaisessa kirjallisuudessa käyttämätöntä vientipotentiaalia. Mutta koskaan se ei ole ollut riittävä. – Lähdin kehittämään uusia juttuja sen sijaan, että olisin vain hyväksynyt rakenteet ja osani niiden uhrina. Keskimäärin kuvataiteilijat tulevat kaikista taiteilijoista heikoimmin toimeen. Hän lisää, että suomalaiset voivat kyllä olla ylpeitä eurooppalaisittain poikkeuksellisesta apurahajärjestelmästään. Se, joka välittää työtä, tietoa ja resursseja taiteilijan ja muiden tahojen välillä. Nyt sivistyseetos on väistymässä ja taiteilijat joutuvat etsimään uusia toimeentulon muotoja. Millaisia ovat nämä taiteen uudet ansaintalogiikat – ja ovatko ne itse asiassa kovinkaan uusia. Ei niin, että pyrkisin rikkauksiin, vaan elantoon, jossa ei tarvitse turvautua tukiin, Kühl kuvailee hetkeä, kun hän alkoi kyseenalaistaa tulevaisuuttaan kärsivänä taiteilijana. Käytännössä tämä kehitys on tarkoittanut taiteen markkinaehtoistumista. Tällä hetkellä Kühl on helsinkiläisen Opera Telluksen kulttuurisponsoroinnista vastaava tuottaja. Suomessa on toistasataa vuotta tuettu taiteen tekemistä julkisista varoista. – Ajattelin, etten voi kouluttautua nälkätaiteilijaksi tai työttömäksi, vaan haluan elää täyttä elämää. Hän lisää, että avustukset ja apurahat ovat vain yksi osa taiteilijan ansaintalogiikkaa. Tyynelässä Kühl tuottaa, valmentaa ja manageroi taiteilijoita sekä kuratoi näyttelyitä. Uhrin osa ei kiinnosta Kuvataiteilija, luova tuottaja Terese Kühl on myös ekonomi, joka teki ennen taiteilijaksi ryhtymistään 17 vuoden kansainvälisen uran pankkimaailmassa johtamisja kehittämistyössä. Kühl muutti Tukholmasta takaisin Suomeen opiskelemaan Taidekoulu Maahan. Mistä alan toimijat saavat jatkossa toimeentulonsa, ja vaikuttaako markkinaehtoistuminen taiteen sisältöihin. Monta eri tulonlähdettä – Nyt, kun kaikkialta leikataan, pitää viimeistään havahtua siihen, että rahoitusta ja investointeja on haettava muualta, Kühl sanoo. Valmistumisvuonna eräällä kurssilla näytettiin tilastoja kuvataiteilijoiden toimeentulosta. – Mulla esimerkiksi on aika montakin hattua päässä. Joidenkin taiteilijoiden ura lähti korona-aikana lentoon, mutta Kühlille kävi syystä tai toisesta päinvastoin. Olen tuottaja, kuraattori, valmentaja, kuvataiteilija, välittäjä ja manageri. Jälkikäteen hän sanoo sitä onnenpotkuksi. Taide on nähty itseisarvoisen tärkeänä ja kaikille kuuluvana. Viimeiset vuodet pankkimaailmassa hän toimi liikkeenjohdon konsulttina. – Se on hieno, vaalittava ja upea asia. Hän on myös Lohjalla sijaitsevan Tyynelä Galleryn (KühlTuli Productions ry) tuottaja ja hallituksen puheenjohtaja. Teksti eMilia Männynväli TaiTeilijoiden ToimeenTulovaikeuksisTa puhuttiin Suomessa huolestuneeseen sävyyn jo ennen hallituksen leikkauksiakin, mutta ne viimeistään ovat saaneet taiteilijat ja taiteen alan toimijat etsimään tulonlähteitä muualtakin kuin apurahoista ja valtiontuista. Kuvataiteilijoilla ne voisi ryhmitellä vaikkapa seuraavasti: taiteen näyttämisestä saatavat korvaukset, muut tekijänoikeuskorvaukset, teosmyynti, palvelumuotoilu, tuotteistaminen, asiantuntijuus ja sponsorointi.. 5 2 Mistä taiteilijan leipä tulevaisuudessa
nyt?on?käynnissä?Naamiot,?joka?on?kulttuurisen. Taiteilija ei ole aina myyjä Mitä?teosmyyntiin?tulee,?Kühl?korostaa?välittäjän. voivat?tuoda?osaamistaan?uusiin?konteksteihin.. miten?taiteilijan?osaaminen?ja?kokemus?paketoidaan?palvelumuotoon. ollen?siis?eräänlainen?välittäjä. –?Taiteilijat?kokevat?merkityksellisyyttä,?kun?he. parempi,?vaikka?tekijänoikeuskorvaukset?kuuluvatkin?tietyin?ehdoin?kaikille?taiteilijoille?jo. Kühlin?mukaan?eri?alojen?kohtaamisissa?syntyy. tekijänoikeuslain?perusteella.?Moni?taiteilija?ei. taidetta. keksimään?keinoja,?miten?vähentää?kouluruokahävikkiä,?Kühl?kertoo. kuin?kolmannelle?sektorillekin. Tuotteistamisessa?taide?paketoidaan?tuotteen. lähtee?siitä,?että?taiteilija?itse?arvostaa?työtään.?Se. erityisnuorison?kehittämishanke. Taiteen?arvostusta?pitää?nostaa,?ja?silloin?on?itse. –?Tämä?on?niin?sanottua?soveltavaa?taidetta,. Palvelumuotoilussa?taas?on?kysymys?siitä,. Kühlilla?on?itsellään?rosterissaan?muita?taiteilijoita,?joiden?taiteelle?ja?osaamiselle?hän?etsii?ostajia. –?vai?liekö?kysymys?pikemminkin?vartijoiden?vaihtumisesta.?Joka?tapauksessa?instituutioihin?sidottu. paras?myyjä. esimerkiksi?printtejä,?kortteja?tai?muita?oheis?tuotteita. että?yhdistellään?eri?aloja?ja?moniammatillisuutta.. työnsä?arvoa?alentavana,?Kühl?ei?sano?törmänneensä. tällaiset?wine and paint?-tapahtumat.?Keskeistä?on,. käyttävät?paljon?taidetta?kuoseissaan. muusikolle. elinkeinoelämän?kanssa?työskentelyn?taiteellisen. yritysten?brändäystä?ja?markkinointia?tai?vaikkapa. Ilmaiseksi?ei?taidetta?kannattaisi?edes?näyttää. määritellä?se?raja,?millä?lähtee?mukaan?ja?mihin. kulttuuri-?ja?nuorisotyötä. –?Yhtenä?esimerkkinä?taiteilijoita?on?kutsuttu. oltava?siellä?ytimessä,?kohdattava?ihmisiä.?Kaikki. Ju ss i R in ta -H o is k a Terese Kühl ”Ainaonollut tällaista toimintaa.”. Tyypillisemmin?konsultointi?koskee?kuitenkin. Portinvartijat ovat vaihtuneet Uusien?ansaintamallien?kehitys?on?osittain?yhteydessä?taiteen?portinvartijuuksien?murtumiseen. –?Totta?kai?ihan?uran?alussa?tehdään?tiettyjä. Tyhy-päiviä ja nuorisotyötä Kühl?kertoo,?että?asiantuntijuutta?voi?myydä?joskus. ja?toisaalta?muiden?alojen?ammattilaisten?sekä. –?Päinvastoin!?Itse?en?missään?nimessä?ole. verkostoja.?Jossain?vaiheessa?on?kuitenkin?hyvä. kokenut?mitään?sellaista.?On?rikkaus?toimia. hyvin?monenlaisissa?yhteyksissä. Siihen,?että?taiteilija?kokisi?yhtäältä?amatöörien. juttuja?maksutta,?mutta?niistäkin?saa?jotain,?kuten. on?valitettavasti?jäänyt?vähän?lapsenkenkiin.. muotoon?joko?lisensoimalla?tai?tekemällä?itse. joka?on?vahvasti?kasvava?alue.?Tyynelä?Gallery. yllättävilläkin?tavoilla.?Taiteilijoiden?kykyä?ajatella. Osaamistaan?voi?myydä?niin?yrityksille,?yksityisille. Kuvaston?taiteilija-asiakkaana?tilanne?on. –?Hyvin?suosittuja?ovat?olleet?esimerkiksi. työhyvinvointia.?Tai?yhteisötaidetta,?tai?kuntien. Toiveiden?Pyykkinaru?-yhteisötaideprojektin,?ja. Yllättävän?moni?ei?kuulemma?osaa.?Ei?Kühl. –?Taiteilija?ei?itse?ole?välttämättä?aina?taiteensa. myös?hienoja?oivalluksia. esimerkiksi?on?tehnyt?yhteistyötä?Lohjan?kaupungin?nuorisotyön?kanssa.?Olemme?järjestäneet. automaattisesti?tilille?korvausta?niin?kuin?vaikkapa. kuitenkaan?edes?tiedä?oikeuksistaan?korvauksiin. esimerkiksi?julkaisuissa.?Kuvataiteilijalle?ei?kilahda. 5 3 –?Suomessa?tämä?tekijänoikeuskorvausasia. moniammatillisessa?tiimissä?yhteisellä?visiolla. Merkin?printeissä?on?nähty?muun?muassa. EGS:n, Kim Somervuoren?ja?Melina Paakkosen. niin?sanotusti?laatikon?ulkopuolelta?voi?hyödyntää. tarkoittaa,?että?taiteilija?uskaltaa?myös?hinnoitella. –?Pispala?Clothing?on?tästä?yksi?esimerkki.?He. työnsä?oikein. halua?heitä?siitä?silti?moittiakaan. merkitystä
Enemmän kateutta kuin riskejä Kühl ei pelkää sponsoroinnin vaikuttavan taiteen sisältöihin sen enempää kuin apurahajärjestelmässäkään säätiöt vaikuttavat. – Sponsorointihan on tosi laaja käsite ja tarkoittaa vastikkeellista yhteistyökumppanuutta. Taiteilijat tarvitsevat Kühlin mielestä myös myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. On otettava omistajuus tekemiseensä ja oltava ylpeä siitä, mitä osaa. – Jos katsotaan taaksepäin, aina on ollut tällaista toimintaa. Taiteilija voi saada palveluita, tuotteita, mediatilaa, verkostoja tai asiakkaita, yritys taiteilijan työpanoksen, jonkin tuotteen, medianäkyvyyttä tai immateriaalisia hyötyjä ja lisäarvoja, kuten brändimielikuvien paranemisen. Ekonomisti Anni Marttinen on puhunut siitä, miten koukeroinen talouspuhe ylläpitää elitismiä. En edes osaa taidejargonia. Sama koskee taidetta. En aina välttämättä ymmärrä taidetta, jossa pitää ensin teoksen katsomista lukea jokin vaikeaselkoinen teksti. Kühl intoutuu puhumaan siitä, miten taidejargon ylläpitää elitismiä. Tässä Kühl näkee saumaa taidesponsoroinnille, jonka hän uskoo olevan alihyödynnetty rahoitusmuoto. Jaetut arvot yhteistyön pohjana Sitten on vielä se sponsorointi. Apurahat ovat periaatteessa vastikkeetonta työskentelyn tukea, mutta myöntämisperusteissa näkyvät aina myös myöntäjän arvot. Yritykset jopa aktiivisesti hakevat kohteita, joilla viestiä arvojaan ja pää määriään. Esimerkiksi apurahoja myönnetään usein vain tietyn koulutuksen käyneille. Kühl sanoo, että taidesponsoroinnissa keskeistä ovat jaetut arvot. 5 4 käsitys taiteesta ja taiteilijoista on muutoksessa. Ja kun kuvataide on täällä pieni ja marginaalinen ala, sen sijaan että vain kilpailisimme rajallisista resursseista, voisimme tehdä yhteistyötä. – Onneksi Suomesta löytyy paljon vastuullisia yrityksiä, pieniä ja paikallisia, mutta myös pörssiyrityksiä. On taiteilijan oma valinta, antaako rahoittajan vaikuttaa taiteeseensa. Mutta totuushan on se, että meillä on paljon lahjakkaita ja menestyneitä taitelijoita, joilla ei ole taidealan koulutusta. – Ajattelen, että taide on kaikille. – Suomessa koulutus ja tittelit nähdään usein tärkeinä, etenkin kuvataiteessa. Raja on jokaisen itse vedettävä. Ainakin niin kauan kuin valtio ei maksa taiteilijapalkkaa – eikä sekään olisi täysin arvovapaata, irrallaan rahoittajan intresseistä. Välittäjien on puhuttava molempia kieliä, oltava taitava dialogissa, eräänlainen tulkki. Markkinointihan menee hukkaan, jos sitä ei kohdisteta. On tunnettava hyvin taiteen sisältö ja kohderyhmä. – Mutta se ei ole koskaan estänyt minua toimimasta. Eikä sponsorin ole välttämättä oltava edes yritys. Vastikkeet voivat olla muutakin kuin rahaa. Se ei ole lahjoittamista eikä tukemista, vaan molemminpuolista vastikkeellista yhteistoimintaa. ESG-vastuullisuusraportoinnin kautta yritysten on pystyttävä osoittamaan, miten he tätä vastuuta toteuttavat vaikkapa sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Tähän taiteilijat tarvitsevat liiketalouden osaajien apua. On ollut rikkaita sukuja ja yrittäjiä, jotka ovat ryhtyneet mesenaateiksi ja perustaneet säätiöitä. Siksi tarvitaan välittäjiä, jotka ymmärtävät sekä taidetta että bisnestä. Kühl huomauttaa, ettei hänelläkään ole taiteen alan korkeakoulututkintoa. Suomessa tästä muodostui apuraha järjestelmä. Ja kyllä mesenaatitkin ovat kautta aikain pyrkineet vaikuttamaan taiteeseen. Birgit Aittakumpu ”Julkinentuki onkuitenkin keskeistä.”. – Taiteilija ei välttämättä ole oman työnsä paras myyjä ja markkinoija. Urheilupuolelta tuttu, taidemaailmalle vieraampi – lähtökohtaisesti monia epäilyttävä. – Taiteilijat eivät useinkaan ymmärrä, että kymppitonni on aika pieni raha ison yrityksen markkinointibudjetista
hyviä?juttuja.?Miksipäs?ei. Miltä?teatterin?rahoituksen?tulevaisuus?ylipäänsä?näyttää. Inkeri Borgman R ein o M eR il ä in en. perustaja?ja?toimitusjohtaja. uniikkia,?sisäsyntyistä?ja?ilmaisuvoimaista. Apurahapäätökset?ovat?viime?kädessä?myöntäjien. leikkaamaan?julkisesta?tuesta. kutsuvierasnäytäntöjä. tekijöitä?sekä?nimikyltin?teatterin?aulaan.?Mesenaattitoiminta?on?tuottanut?jo?noin?25?000?euroa. myymisessä. –?Ihmiset?ovat?olleet?hyvin?kiinnostuneita. –?Me?olemme?niin?pieni?kulttuurialue,?että?on. mainitsee?työhyvinvointipäiväyhteistyön.?Sitä. tai?vapaudelle. euroa. tärkeää?onkin. puhuttiin?perustulosta?ja?taiteilijanpalkasta.?Se. ei?ole?toteutunut?tänäkään?päivänä,?mutta?yhä. siinä?hetkessä. uusista?leikkauksista?seuraavalle?kaudelle.?Se?on. tuntuu?liittyvän?kateutta.?Taiteen?itseisarvo?tulee. jeesimään?tässä?ajassa.?Se?alkoi?oikeastaan?jo,?kun. kautta?teatteriin?voisi?löytää?uuttakin?yleisöä. –?Luovan?alan?tekijät?katsovat?asiaa?taiteestaan. meillä?ovat?nämä?samat?järjestöt?ja?avustukset.?Ja. nimellä?kutsuttukaan.?Mesenaattitoiminta?tai?muu. ajattelee,?että?myyjän?ja?ostajan?kohtaamattomuus. –?Ja?silloin,?kun?Q-teatteri?perustettiin,?tehtiin. Aittakumpu?pitää?ilahduttavana?kuitenkin?sitä,. Teatterin?mesenaatiksi?pääsee?tuhannen?euron. Tavallaan?Q-teatteri?on?ollut?yksi?taidesponsoroinnin?edelläkävijöitä,?vaikkei?sitä?silloin?sillä. Vielä?on?kysyttävä,?näkeekö?Kühl?taiteen. tosi?tuhoisaa?kielelle?ja?kulttuurille,?jos?ruvetaan. yksi?jos?toinenkin?toimija. –?Ja?kun?tehdään?kantaesityksiä,?niin?tekijänoikeustulot?tulevat?Suomeen,?kun?käsikirjoittajatkin. ja?vertaisarvioitsijoiden?subjektiivisia?ratkaisuja. –?Vaikka?kaikki?uudet?avaukset?ovat?tervetulleita?ja?uudet?yleisöt?tosi?tärkeitä,?niin?kyllä?se. säilymään?aina.?Taide?tulee?aina?olemaan?upeaa,. –?En?näe.?Enemmän?sellaisiin?väitteisiin. Lisätuloa mesenaattitoiminnasta Helsingissä?toimiva?Q-teatteri?menetti?leikkauksissa?yli?kymmenesosan?vuosituloistaan,?noin?80?000. Asiakasnäkökulma opetteluttaa Kulttuurialan?konsultti-?ja?teknologiayritys?Giglen. sekin. ja?luovuudestaan?lähtöisin,?mutta?jos?halutaan. ovat?Suomessa.?Olisi?tosi?ikävää,?jos?pitäisi?mennä. julkinen?tuki?on?kuitenkin?keskeistä.?Jos?mentäisiin. –?Toimintaa?ei?voi?jättää?toivon?varaan,?vaan. myös?paljon?taiteellisesti?korkeatasoisia?kantaesityksiä.?Teatteri?on?muun?muassa?saanut?vuoden. Inkeri Borgman. kaupallistamisessa?mitään?riskejä?taiteen?sisällölle. taiteen?ja?kulttuurin?leikkauksista?ilmoitettiin.. vuosimaksulla,?ystäväksi?200?euron.?Vastineeksi. 5 5 –?Juuri?luin?1980-luvun?taidelehtiä,?joissa. ihan?Amerikan?malliin,?niin?äkkiä?täältä?kuolisi. Aittakumpu?huomauttaa,?että?Q-teatterissa?on. euroa.?Se?ei?jäänyt?kuitenkaan?tuleen?makaamaan. on?yksi?suurimpia?esteitä?luovien?alojen?kasvulle. sellaista?vaihtokauppaa,?että?teatteritilan?vastineeksi?esiinnyttiin?eri?tilaisuuksissa?ja?järjestettiin. ensi-iltoihin?ja?ystävätapahtumiin?tapaamaan. totta?kai?osa?taiteilijoista?pääsee?siihen?apurahaputkeen,?mutta?he?ovat?kuitenkin?marginaalissa.. kaikki?uudet?rahoitusmuodot?ovat?lähtökohtaisesti. Taiteilijoilla?on?Borgmanin?mukaan?opettelemista?oman?osaamisensa?konseptoinnissa?ja. Birgit Aittakumpu. Yhtenä?teatteriin?sopivana?esimerkkinä?hän. Korkeatasoisia kantaesityksiä Aittakumpu?suhtautuu?muuhunkin?taidesponsorointiin?lähtökohtaisen?avoimesti. sponsorointi?Aittakummun?ei?mukaan?voi?kuitenkaan?kokonaan?korvata?julkista?tukea,?vaikka. 2022?taiteen?valtionpalkinnon. vaan?ilmoitti?alkuvuodesta?aloittavansa?mesenaattikampanjan?–?yhdenlaista?kulttuurisponsorointia. sellaiseen?taiteluun,?että?tehdään?vain?amerikkalaisia?ja?brittihittejä. saada?palveluita?tai?tuotteita?kaupaksi,?on?katsottava?asiakkaan?näkökulmasta. että?Helsingin?kaupunki?on?löytänyt?lisämäärärahaa?kulttuurille?ja?taiteelle?yli?kaksi?miljoonaa. Monet?alennuksiin?oikeutetut?halusivat?esimerkiksi?maksaa?lipusta?täyden?hinnan,?kertoo?Q-teatterin?toiminnanjohtaja. –?Nykyinen?hallitushan?on?puhunut?vielä. mesenaatti?saa?muun?muassa?avecillisia?kutsuja. sitten?aika?kova?isku,?jota?emme?toivo
– Toki kirjani on niille tarpeeksi hyvä, mutta täällä ilmestyy paljon hyviä kirjoja, joita ei myydä ja jotka eivät koskaan saa näkyvyyttä. Rautiainen uskoo, että etenkin toiseen maailmansotaan liittyvä aihe oli se, joka veti. – En valinnut sitä, se tuli minulle. Mutta jos lähdetään miettimään varsinkin kansainvälistä kasvua, siinä välittäjillä on todella iso merkitys. Kai nyt jokin osa tästä on lahjakkaan kirjailijan itsensäkin ansiota. – He pystyvät sekä kuuntelemaan asiakasta että säilyttämään taiteellisen tekemisen itsenäisyyden ja taiteilijan identiteetin, mutta osa taas kokee menettävänsä ne, jos kuuntelee markkinaa. Agentuuri nappasi Rautiaisen, kun hänen esikoisromaaninsa käsikirjoitus oli vielä kesken. Tämä on mielestäni kiinnostava teema, että mikä siinä on. Gigle kehittää digialustaa palveluiden myyntiin ja kouluttaa luovan alan tekijöitä myymään ja välittämään palveluita digitaalisesti. Toki Borgman sanoo tunnistavansa markkinaehtoistumisessa myös riskejä. – Suomessa välittäjätoimintaa on ollut vähemmän kuin monessa muussa maassa. Ja olen aivan ällikällä lyöty, ettei heitä pystytä myymään ulkomaille. En ollut koskaan ollut kiinnostunut toisesta maailman sodasta, vaan ajattelin, että aina puhutaan vain siitä, vaikka historiaa on muutakin. Kontaktit ovat kaikki kaikessa Esikoisen jälkeen ilmestyi vielä 1980-luvun Pohjois-Norjan öljynporauksesta ja mertensuojelusta kertova Meren muisti (2023). – Ei kirjallani olisi mitään väliä ilman hyvää markkinointia ja agentuuria. Nyt Rautiainen ”Emmehänme tyhjiössäkirjoita.”. Aina yksittäinen taiteilija ei välttämättä edes voi saada osaamistaan yksin myytyä, mutta jos hän yhdistää voimansa jonkin toisen alan taiteilijan kanssa, käsillä voikin Borgmanin mukaan olla jotain ainutlaatuista, joka tuottaa aitoa lisäarvoa. Niin veti myös Rautiaisen pariinsa, vaikkei hän ollut koskaan ajatellut kirjoittavansa siitä. Pidän monia kollegaystäviäni objektiivisesti parempana kuin itseäni, ihailen heitä. Rautiainen osallistui keskusteluun kysymällä somessaan, miten sitten on mahdollista, että hänen kirjojansa myydään Waterstonessa Englannissa, kehutaan Oxford Review’ssä ja listataan The Guardianissa yhdeksi parhaista käännöskirjoista. Toimittaja Eleonoora Riihinen kirjoitti Long Playssa loppuvuodesta (1.10.2024), että suomalaisia kirjailijoita myyvät ulkomaiset agentit. Markkinointi tekee kirjan Pohjoissavolaisen Petra Rautiaisen lähihistoriaan sijoittuvia romaaneja on käännetty yli kymmenelle kielelle. Lähiaikoina arvosteluja Rautiaisen teoksista on ilmestynyt esimerkiksi Italian ja Ruotsin suurimmissa lehdissä, vaikka Suomessa hän ei ole kovin laajalti tunnettu. – Se ei ylläpidä taidekentän monimuotoisuutta eikä synnytä uusia asioita, jos kaikki mietimme kaikkea koko ajan vain kaupallisesti, mutta luovan tekijän olisi hyvä tunnistaa nämä molemmat puolet omassa työssään. Samana päivänä Helsingin Sanomat uutisoi, että Suomesta on tulossa ruotsalaisten äänikirjojen halpatuotantomaa. Hyöty kyettävä osoittamaan Saman selvityksen mukaan taiteilijoiden asenteet markkinaehtoistumista kohtaan ovat kauttaaltaan melko myönteisiä. Kuinka iso merkitys markkinoinnilla ja agentuurilla on oikeasti ollut. Siksi onkin niin outoa, että päädyin kuitenkin kirjoittamaan siitä. Samaan aikaan voi olla sekä luova että kaupallistaa osaamisestaan niitä elementtejä, jotka siihen sopivat. – Yllätyimme siitä, miten positiivisesti taiteilijat markkinaehtoistumiseen suhtautuivat. Giglen selvityksen mukaan kolmasosa potentiaalisista tilaajista ajattelee, että voisi ostaa enemmän alan palveluita, jos ne olisi konseptoitu paremmin. Se on tuote mitä ne myyvät, että kyllähän se on niiden ammattitaidon ansiota, että se on menestynyt. ”Spoiler: Mun kirjat ei oo maailman parhaita”, Rautiainen aloitti ja jatkoi: ”Tästä kaikesta kuuluu kiittäminen agentuuriani Rights and Brandsia sekä aivan äärettömän erinomaisia kääntäjiä.” Sellaista puhetta ei mieluummin erityisyksilöinä näyttäytyviltä kirjailijoilta ole totuttu kuulemaan – ja liioittelulta se kuulostaakin. Asiakkaalle on kyettävä kommunikoimaan myös, mitä lisäarvoa palvelu tuottaa. 5 6 Borgman sanoo osalta taiteilijoista tämän sujuvan luontevasti. Mikä on välittäjän rooli alan digitalisoituessa, onko sitä. Rautiaisen agentuurikin on ruotsalaisomisteinen, vaikka hänen agenttinsa onkin suomalainen. Rautiainen sai Lapin sodan jälkimaininkeihin sijoittuvasta esikoisromaanistaan Tuhkaan piirretty maa (2020) myös Savonia-kirjallisuuspalkinnon. – Suurin, sanoo Rautiainen yhä ja nauraa
Näkeekö Rautiainen, että taidesponsorointi voisi toimia kirjallisuudessa. – Jos niihin kaikkiin julkaistaviin kirjoihin oikeasti uskotaan, niin annettaisiin sen sitten näkyä. 5 7 kirjoittaa kolmatta teostaan. Ja toisaalta, että riittävän hyvä riittää – ei tarvitse olla paras. Jäädään ikään kuin odottelemaan, että joku löytää kirjan tuhansien muiden joukosta. – Olisi syytä ainakin oikeasti uskoa jokaiseen kirjaan. – Lapsen myötä olen alkanut tajuamaan, että se on turvallista kirjallisuutta ja sitäkin tarvitaan. n Pe k k a V ih er sa lo Petra Rautiainen. Miksei siitä voisi hyötyä toisinpäinkin. Onko Suomen kirjallisuusviennissä sitten isomminkin kasvunvaraa ja pitäisikö kustantamoissa tehdä jotain enemmän tai toisin sen eteen. Ja agentin voisi ottaa mukaan jo tekovaiheessa. Käsiteltäisiin kirjaa alusta asti myös tuotteena. – Olen taiteilija, joka tekee kapitalismiin tuotetta, joka pitää myydä. Hän on esimerkiksi itse matkustanut maihin, joissa hänen kirjojansa on julkaistu, luomaan suhteita. Rasvaa markkinointikoneistoon Tietysti tuotteenkin on oltava kunnossa. Nythän puhutaan, että natsismi ja fasismi ovat nousussa. Paitsi että kontaktit olivat kunnossa, aihe kiinnosti kansainvälisesti. Rautiainen arvelee, että usein kustantamot uskaltavat tuuletella vasta, kun ulkopuolelta joku muu taho on ikään kuin todistanut kirjan arvon. Fasismissa viehättää se, että siinä saa kuulla olevansa muita parempi. – Toki kysymys on myös siitä, ketkä saavat mediatilaa. Jos nyt teoksessa mainitaan jokin merkki tai tuote, niin mehän olemme nostaneet sitä esille myös. Julkisuudessa se on ollut esillä lähinnä Kari Hotakaisen Pirkkatuotteena myydystä Helmi-romaanista (2024) nousseen kohun myötä. Rautiainen on tehnyt myös itse paljon kirjojensa markkinoinnin eteen. Mutta ne ovat aina olleet täällä, välillä ne on vain onnistuttu piilottamaan paremmin. Sieltä astihan sen pitäisi lähteä. Kritiikkeihinkin voisi nostaa rohkeammin tuntemattomampia kirjailijoita. Itsekin haluaisin lukea enemmän suomalaista kirjallisuutta, mutta mistä ihmeestä minä löydän ne kirjat. Kirjailijalle voisi tehdä hyvää tietää, että kirjalle on tuolla jossain yleisö, jonka löytämiseksi tehdään kaikki mahdollinen eikä odotella, että yleisö löytää kirjan. Kustannustoimittaja ja kirjailijahan ovat parivaljakko, joka sitä kirjaa tekee. – Kuulen yhä enemmän kollegoilta sitä, että omalla kustannustoimittajalla ei ole aikaa lukea tekstiä kunnolla. Ei taiteen markkinoiminen toki ole käynyt Rautiaiseltakaan aivan kivutta. Rautiainen ei usko, että se kaventaisi taiteilijan vapautta vaan pikemminkin motivoisi tätä työssään. Apurahat silti tärkein tulo Rautiainen saa käännösoikeuksiensa ja kirjojensa myynnistä merkittäviä summia, mutta silti ylivoimaisesti tärkein tulonlähde ovat apurahat. Kustannustoimittajalla on kuitenkin tosi iso rooli, hän myös mentoroi. – En ole vielä päättänyt, mitä mieltä olen tästä Pirkka-tapauksesta, mutta ajattelen, että miksei kaikkea voisi kokeilla. Emmehän me tyhjiössä kirjoita. Olisi tärkeää myös, että kustantajat ja agentuurit tekisivät enemmän yhteistyötä. – Tässäkin käsittelen rotuhygieniaa, epätasaarvoa ja rasismia. Mutta myös, että markkinointi ja myyminen on ammattitaitoa, mitä ilman kirjailija ei tule toimeen. Sellaiseen on helppo aivopestä ihmisiä. Mutta olen myös päättänyt, että haluan tehdä kirjasta tuottavan, että voin elää kirjoittamisella, ja siihen tarvitsen kustantamon ja agentuurin apua. Ne kaksi arvomaailmaa ovat ristiriidassa ainakin omassa elämässäni ja varmaan aika monen muunkin. Rautiainen kertoo miettineensä toisinaan, miten ”melko keskinkertaisetkin” kirjat voivat nousta bestsellereiksi. – Jos en saisi apurahoja, niin sitten pitäisi miettiä toista ammattia. Oman kirjoittamisensa lisäksi Rautiainen myös mentoroi muita kirjailijoita, mutta tämä tulonlähde on hänelle marginaalinen
5 8 Rahanpesusta infoRmaatiopesuun Anne Applebaumin mukaan autoritaariset valtiot pommittavat länttä turbo ahdetuilla disinformaatio kampanjoilla. Naomi Klein kuvaa korona-ajan eristystä, joka sai monet eksymään salaliittojen peilimaailmaan. Teksti Jani saxell
Sitten tuli Brexitin ja Donald Trumpin ensimmäisen vaalivoiton vuosi 2016. Putinin entinen liittolainen, hämärässä lentoonnettomuudessa menehtynyt Jevgeni Prigožin tarjosi Afrikan diktaattoreille ”hallinnon eloonjäämispaketteja”. Osa niistä on yhdistetty venäläistiedusteluun tai mafiaan. Kiinan islaminuskoisen uiguurivähemmistön kotiprovinssi Xinjiang muuttui Piilaakson avustuksella tekoälyn, valvontakameroiden ja kasvojentunnistusohjelmien laboratorioksi. Ohjelmat dubataan hausaksi, swahiliksi ja muille afrikkalaiskielille. Oligarkkiraha raivasi tiensä Dubain ja Kyproksen veroparatiiseihin, idyllisiin brittiläiskyliin ja USA:n Keskilännen taantuville teollisuuspaikkakunnille. Kanadalaisen Kleinin ja San Franciscossa syntyneen Wolfin välillä on muitakin yhtäläisyyksiä: juutalaisuus, feminismi ja isot kirjat vakavista. Pahaenteisiä merkkejä oli ilmassa, mutta niistä ei välitetty. ”Toinen Naomi” oli 1990-luvun kolmannen aallon feminismin ikoni ja demokraattipuolueen sisäpiiriä. Venäläinen oppositioaktivisti Aleksei Navalnyi allekirjoitti oman kuolemantuomionsa You tube-dokumentilla Vladimir Putinin Mustanmeren-residenssin vesipiippubaarista, jääkiekkokaukalosta, helikopterikentästä, viinitarhoista ja osterifarmista. Yhtiökumppaneita vetää saman pöydän ääreen kleptokratia, kansallisomaisuuden laillistettu rosvous. Applebaum pitää läntisiä rahoituslaitoksia osasyyllisinä. ”Turboahdettujen disinformaatiokampanjoiden” ja ”perättömyyksien paloletkun” levittämiin väitteisiin kuuluvat amerikkalaiset bioaselaboratoriot Ukrainassa. Käänteistä globalisaatiota Yhdysvaltalais-puolalaisen toimittajan ja tietokirjailijan Anne Applebaumin uutuuskirjan Autokratia Oy mukaan elämme ”käänteisen globalisaation” aikaa. Netistä löytyvät Reuters.comin ohella Reuters.cfd ja Spiegel.de -sivuston kaksoisolento Spiegel.pro. Tappavia tauteja oli muka tarkoitus lähettää muuttolintujen mukana Venäjälle. Vastineeksi palkkasoturiyhtiö Wagner sai kaivoslupia, timantteja ja kultaa. Sen sijaan maat ovat luoneet yhdessä Valko-Venäjän, Venezuelan, Iranin, Zimbabwen ja Myanmarin kanssa keskinäisen avunannon verkoston. Muutkin Autokratia Oy:n viestiä toitottavat uutissivustot muistuttavat rahanpesuun tarkoitettuja pöytälaatikkoyhtiöitä. Nyt sotapropagandaa tulee kung fu -elokuvien, saippuaoopperoiden ja Kiinan superliigan jalkapallon lomassa. Toimintatapoihin kuuluu ”typosquatting”, uskottavuuden tavoittelu vakiintuneiden länsimedioiden nimiä kaappaamalla. Haavekuvan mukaan internet, kaasuputket ja muut keskinäisriippuvuuden verkostot muuttaisivat Kiinan ja Venäjän vääjäämättä oikeusvaltioiksi. Etunimikaima Naomi Kolmannen polven vasemmistolaisen ja globalisaatiokriitikon Naomi Kleinin Kaksoisolento lähtee liikkeelle absurdista tilanteesta: hänet sekoitetaan jatkuvasti etunimikaimaansa Naomi Wolfiin. Venäjän ja Kiinan demokratiakehitys jäi haaveeksi. MaailMalla elettiin pitkään kylmän sodan jälkeisen liberaalin demokratian voittokulun pauloissa. Kung fu -elokuvia ja ”biolintuja” Miksi Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Aasian maat ovat vastaanottavaisia venäläispropagandalle. 5 9 Applebaumpitää läntisiärahoituslaitoksiaosasyyllisinä. Nimet vaihtuvat lennossa, rahoittajat jäävät hämärän peittoon. Autoritaaristen maiden välikäsinä toimi juristeja, kirjanpitäjiä, kiinteistönvälittäjiä sekä suhdetoiminnan ja maineenhallinnan ammattilaisia Atlantin molemmin puolin. Zombitilit ja bottiarmeijat antoivat merkittävää tulitukea oikeistopopulisteille. Joka viides New Yorkin Trump Towerin asunto on rekisteröity pöytälaatikkofirmoille. Veroparatiiseissa on kiinni jopa kymmenen prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi virnuili ”biolintujen” kuulostavan Monty Python -sketsiltä. Syyksi on esitetty kitkeriä kokemuksia kolonialismista ja lännen kaksinaismoralismista. Saksassa Gazprom voiteli poliitikkoja, kulttuuri-instituutioita ja jalkapalloseuroja. RT:n otti suojiinsa kiinalaistaustainen StarTimes -satelliittikanava. Applebaum nostaa esille ”informaatiopesun”. Venäläinen RT – entinen Russia Today – poistettiin sodan alettua kanavavalikoimasta myös Afrikassa. RT rakentaa globaaliin etelään myös omaa aluetoimitusten verkostoaan
aloittelee terveysministerinä. Tiedustelujohtaja Tulsi Gabbard ja FBI:n johtaja Kash Patel ovat tunnettuja salaliittoteoreetikkoja. Ihmiset surevat läheistensä menettämistä peilimaailmaan ja kaninkoloon. Siltala 2025. Kaksoisolento muistuttaa, että George Floydin kuolema poliisin käsissä johti kesän 2020 Black Lives Matter -jättimielenosoituksiin. Kleinin yhtiövaltaa ja ilmastonmuutosta suomivat teokset perustuvat vuosikausien kärsivälliseen tutkimukseen. Siksi vasemmiston takertuminen ”valkoiseen etuoikeuteen” on todella huono strategia. Konservatiivit ja liberaalit ovat molemmat vakuuttuneita siitä, että vastapuoli elää simulaatiossa – Matrixja Truman Show -elokuvien tapaan. Hän vertasi niitä Kiinan yhden lapsen politiikkaan, sterilointeihin ja pakkovaltaan. Suomentanut Silja-Maaria Aronpuro. Kleinin puoliso on kantaaottavien dokumenttien tekijä Avram Lewis. Amerikkalaisilla on Kleinin mukaan syytäkin tuntea epäluottamusta lääkefirmoihin. Erojakin on. Into Kustannus 2024. Klein ei aseta toivoaan johtajiin vaan kansanliikkeisiin. Hän lainaa ystäväänsä John Bergeriä, jonka mukaan seesteisyys on vastarinnan muoto. The Atlantic -lehden kolumnissaan Applebaum toteaa toisen maailmansodan jälkeisten liittolaissuhteiden romuttuneen. Klein kritisoi myös omiaan. Miksi tyytyä vihermehuun, kun tarvitaan Green New Dealia. Vihermehusta?Green?New?Dealiin Kleinin omakohtaisin kirja kysyy, mitä on identiteetti syvähuijausten ja CGI-kloonien maailmanaikana. Sekaannukset ”toisen Naomiin” eivät tuntuneet enää huvittavilta vaan syvästi ahdistavilta. Ajattelun tilalle on tullut vastakkainasettelu. Bannon puhuu Keskilännen työläisten ahdingosta kuin köyhän miehen Noam Chomsky. Wolf taas oli näkevinään jo Barack Obaman kaudella Nasan kylvämiä kemikaalipilviä, joukkomyrkytyksiä ja ”syvän valtion” kaappaushankkeita. Entä miksi luovutamme yksityiselämämme kasvottomille teknologiajäteille. 250?000?turhaa?kuolemaa Koronaeristyksen keskellä Klein ja Lewis muuttivat New Jerseystä takaisin Kanadaan, Brittiläiseen Kolumbiaan. Silti rokotevastaisuus teki pahaa jälkeä. Syvimmän epätoivon hetkellä saattaa avautua portaaleja parempaan maailmaan. n Anne Applebaum: Autokratia Oy. Uusille ystävilleen Wolf pauhasi koronarokotteista ja -passeista. He halusivat neuroepätyypilliselle lapselleen luonnonläheisen kasvuympäristön. Köyhien afroamerikkalaisten pakkosterilisaatiot muistetaan edelleen. Vuotta myöhemmin Brittiläisen Kolumbian asuntolakoulujen lähistöltä kaivettiin esiin satoja alkuperäiskansojen lasten ruumiita. Kutsu kävi myös Fox Newsin Tucker Carlsonin ohjelmaan. Klein kaipaa some-vetoisen omien hyveiden esittelyn tilalle kunnon joukkovoimaa. Wolfista oli tullut Trumpin ex-neuvonantajan ja Euroopan oikeistopopulistien taustapirun Steve Bannonin War Room -podcastin vakiovieras. Kleinin esikoinen No Logo (WSOY 2001) perkaa brändivetoista julkkiskulttuuria ja KaakkoisAasian hikipajoja, jotka mahdollistavat kulutusjuhlan. Fjodor Dostojevskin, Edgar Allan Poen ja Philip Rothin kaksoisolentotarinoiden kautta päästään käsiksi aikamme kohtalonkysymyksiin. Edistykselliset tekevät juuri niin kuin algoritmit tahtovat. Kennedy Jr. Suomentanut Markku Päkkilä. 6 aiheista. Kansallispäivän vaahteranlehtilippujen tilalla hulmusivat ”Jokainen lapsi on arvokas” -liikkeen oranssit liput. ”Vapaan maailman” johtaja kiristää ja nöyryyttää Ukrainaa. Kanadassa elettiin surun ja katumuksen tunnelmissa. Huhtikuussa 2022 arvioitiin, että jopa 250 000 koronakuolemaa olisi voitu estää ilman vainoharhaista vouhotusta. Bannonpuhuu työläistenahdingosta kuinköyhänmiehen Chomsky.. Kiukku,?suru?ja?solidaarisuus Nyt MAGA-republikaanit toistelevat Venäjän propagandaa USA:n kongressissa. Maata on 1990-luvulta asti koetellut vahvoista kipulääkkeistä alkanut opioidikriisi. Pisteeksi i:n päälle Wolf seurusteli pitkään elokuvatuottaja Avram Ludwigin kanssa. Wolfin läpimurtoteos Kauneuden myytti (Kirjayhtymä 1996) pureutuu kauneusja muotibisneksen misogyniaan. Saatanallinen pahuus henkilöityi Anthony Fauciin, Bill Gatesiin ja George Sorosiin. Naomi Klein: Kaksoisolento. Rokotekriitikko Robert F
Teksti Ville ropponen. Individualistin elämäntarina kertoo kirjallisuuden valtavasta voimasta. 6 1 MandelštaM kirjoitti pilkkarunon StaliniSta ja Menehtyi Matkalla gulagiin Runoilija Osip Mandelštam puolusti Stalinin aikana humanismia ja vapautta sekä vastusti diktatuuria ja sotaa
Venäjään silloin kuuluneessa Varsovassa syntynyt juutalainen Mandelštam opiskeli Pietarissa, Ranskassa ja Saksassa sekä matkusteli Italiassa. Veteraanikääntäjä Marja-Leena Mikkola on suomentanut muitakin tärkeitä venäläisiä modernisteja, kuten Ahmatovaa, Pasternakia ja Tsvetajevaa. Lopulta se ei ollut mahdollista. Venäjän kirjallisuuden ”hopea-ajalla” 1910-luvulla Mandelštam aloitti ajan kokeellisten virtausten hengessä. Hän oli erään neuvostokirjailijan sanoin ”sanapsykopaatti”, kielivirtuoosi, jonka kielikuvat ovat kerroksellisia ja kryptisiä, täynnä viittauksia kulttuuriin, taiteisiin ja historiaan. Mandelštam ajatteli, ettei Venäjää voinut erottaa lännestä. Mandelštam ei ole runoilijoista helpoimpia. Kryptinen kielivirtuoosi Mandelštamin runojen perusteellista käännösvalikoimaa on odotettu. Nykyään häntä pidetään yhtenä tärkeimmistä venäläisistä modernisteista. Maine perustuu omintakeiseen kirjalliseen tuotantoon, mutta myös kirjalliseen marttyyrinrooliin. Hän arvosti sisäistä henkilökohtaista vapautta. Näin hän liittyi venäläistä kulttuuria jakaneessa slavofiilien ja zapadnikkien eli länsimielisten kiistoissa jälkimmäisten joukkoon. Tässä vuonna 1937 kirjoitetussa pasifistisessa runosarjassa runoilija ennustaa uuden maailmansodan räjähdyksen. Nykyään kun autoritaariset johtajat nousevat, aseita kalistellaan, markkinadarwinismi pullistelee ja kulttuuriarvoja poljetaan, tuntuvat Mandelštamin runot liiankin päivänpolttavilta. Pidä puheeni tallessa aina sisältää edellisen käännösvalikoiman Kivitauluoodi (1997) runot tarkistettuina ja paljon uusia suomennoksia, kuten Voronežesin vihkot ja Armeniasarja. Runoilija palasi Pietariin. Silti Mikkola suomentaa hyvin, ja esipuhe selvittää runoilijan estetiikkaa, filosofiaa ja runojen elämäkerrallista taustaa, kuten suhdetta juutalaisuuteen, kristinuskoon ja Neuvostoliittoon. Mandelštamista tuli ainoa runoilija, joka uskalsi esittää rankkaa kritiikkiä Stalinin aikana ja kirjoittaa pilkkarunon itse diktaattoristakin. Käännöksessä runojen sanamagiasta ja musikaalisuudesta väistämättä menetetään jotain. Lokakuun vallankumouksen 1917 jälkeen runoilija kävi jatkuvaa painia ”aikakauden” eli neuvostovallan kanssa yrittäen sopeutua uusiksi nuljahtavaan yhteiskuntaan. Käännösvalikoimassa näkyy, miten paikat merkitsivät Mandelštamille paljon. Runoilijan tehtävä oli hänestä varmistaa näiden arvojen säilyminen. Juutalaisena Mandelštam tunsi itsensä vieraaksi Venäjällä. Eurooppalaisen kulttuurin vaalimisesta tuli hänelle omaehtoinen tahdonilmaus. Runoilija Osip Mandelštam vankilakuvassa vuonna 1934.. 6 2 ”SikSikö pitää kallon kehittyä / koko otsan leveydeltä – ohimosta ohimoon – / jotta sen kalliisiin silmäkuoppiin / sotajoukot voisivat vetensä purkaa?” kirjoitti Osip Mandelštam runoissaan Tuntemattomasta sotilaasta. Mandelštamiin perehtyminen palkitsee lukijansa ja avaa näkymiä elintärkeisiin arvoihin, jotka tuntuvat jälleen olevan vaarassa niin meillä kuin muuallakin. Eri aikakausien ja eri kulttuurien leikkauskohdat olivat Mandelštamille luovuuden lähde. Olipa kyse Italiasta, Krimistä, Armeniasta, Pietarista/Leningradista, tai Runoilijakävi jatkuvaapainia neuvostovallan kanssa. Hänestä tuli hyvin sivistynyt runoilija, jolle Eurooppa muodostui tärkeäksi
Tätä runoa ei kumma kyllä ole mukana kokoelmassa, vaikka Kivitauluoodin esipuheesta se löytyy. 200 s. Kiinnostavasti voi seurata myös runoilijan huojuntaa. n Osip Mandelštam: Pidä puheeni tallessa aina. Sitä ei ole suomennettu. Neuvostoajan jälkeen hän on kiinnostanut tutkijoita ja kirjallisuuden harrastajia. Nyt runoilijan sorto näyttäytyy kuin luonnonvoimana ja vain häneen kohdistuneena, vaikka kyse oli koko kriittisen intelligentsijan hävittämisestä. 6 3 Voronežista, runoilija etsi aina tilasta ajan ylittäviä kulttuurikerrostumia ja syvempää henkeä. Vanha Krim” -runoa ja turvallisuuspoliisille irvailevaa runoa ”Asunto on hiljainen kuin paperi”. Myöhempänä neuvostoaikana Mandelštamista tuli maanalaisessa kulttuurissa lähes ikoninen runoilija, jonka tekstit levisivät laajasti itse tehtyinä samizdateina. Kuulustelu jatkui: ”Mistä syystä olette kirjoittanut sen?” ”Koska vihaan fasismia”, vastasi runoilija. Pelotonta valtakritiikkiä Vallankumouksen jälkeen Mandelštam odotteli, mihin suuntaan Neuvostoliitto kehittyy, ja uskoi, että kaaoksen jälkeen voisi puhjeta uusi kulttuurikausi. Parkko 2025. Runon loppusäe ”kuinka lavea onkaan osseetin rinta” irvailee Stalinin syntyperää, olihan tämä kotoisin EteläOssetian rajalta ja lienee saanut isänsuvustaan osseettiverta. Mutta ei Mandelštam Venäjällä vieläkään laajasti arvostettu ole. Stalin leikitteli uhrillaan haluten runoilijan nöyrtyvän. Tämä on pieni asia, mutta Stalin-runon suomennoksen lisäksi valikoimassa jää kaipaamaan myös maatalouden pakkokollektivointia kritisoivaa ”Kylmä Kevät. Muistelmien toinen osa löytyy englanniksi nimellä Hope abandoned. Mandelštam ei ollut poliittinen runoilija, mutta hän vastusti kielen käyttämistä ulkoiseen, välineelliseen tarkoitukseen. Mandelštam myönsi. Mandelštam pidätettiin taas 1938, ja hän menehtyi pian Kauko-Idässä matkalla Gulagiin. ”Koska vihaan fasismia” Mikkola ei asiaa mainitse, mutta KGB:n arkistoja tutkinut Vitaly Shentalinsky on valaissut asiaa. Mandelštam vaikeni runoilijana 1920-luvun loppupuolella lähes viisi vuotta. Hän puhui neuvostovaltaan viitaten Egyptin ja Babylonian despotismista sekä puolusti tasa-arvoa, humanismia ja vapautta. Hän tajusi koston vain lykkäytyneen. Runoilija huojui silti pitkään suhteessa neuvostovaltaan, sillä hän kannatti sinänsä vallankumousta ja kommunismin ideaa, joskin sen anarkistista muotoa. Vaimonsa muistelmien mukaan runoilija sanoi tälle: ”Mitä sinä valitat. Runouteen ilmestyivät viittaukset sortoon, teloituksiin ja orjatyöhön. Runo kertoo ”Kremlin vuoristolaisesta”, joka tukahduttaa keskustelun ja pelaa puoliihmisten palveluksilla. Vuonna 1930 Mandelštam alkoi taas kirjoittaa runoja, eikä enää pelännyt sanoa mitä ajatteli. Nadežda Mandelštamin loisteliaiden muistelmien ensimmäinen osa, Ihmisen toivo, on suomennettu. Mikkola tuo esiin Mandelštamin vaimon suunnattoman panoksen miehensä runojen säilyttäjänä, julkaisijana ja maineen palauttajana. Kun Mandelštam pidätettiin keväällä 1934, hänen kuulustelijansa ojensi paperin, jossa oli pilkkaruno Stalinista, ja kysyi, oliko se runoilijan kirjoittama. Hän myös käsitti olevansa tuhoon tuomittu. Kantaaottavat runot muodostavat selvän juonteen Mandelštamin tuotannossa. Mikään ei auttanut. Voronežin runoissa näkyy sekä kiitollisuus elämästä että ymmärrys tulevasta tuhosta. Kirjallinen marttyyri Mandelštam passitettiin karkotukseen Keski-Venäjän Voronežiin. Pakon edessä hän kirjoitti jopa ylistysrunon Stalinille. Johtajan viiksiä ivataan, ja hänen sanotaan nauttivan tapattamisesta. Välillä hän koetti yhä sopeutua, välillä kajahti uhmakkuus vallanpitäjien edessä. Kyseolikoko kriittisen intelligentsijan hävittämisestä.. Neuvostopolitiikkaa olisi voinut selittää esipuheessa enemmän. Siihen hän on liian omintakeinen ja kriittinen. Suomentanut Marja-Leena Mikkola. Runoutta arvostetaan vain meillä – siitä tapetaan”. 1920-luvulla hän varoitteli katkaisemasta siteitä Eurooppaan. Tähän vaikutti se, että taiteen asema Neuvostoliitossa kuristui kuristumistaan
-dokumentti raivaa tilaa paremman, maailman kantokyvyn rajat huomioivan tulevaisuuden kuvittelulle sekä toivon näkökulmalle. www.ksl.fi Ele Alenius Onko tulevaisuudella toivoa, Ele Alenius. Lue lisää verkkosivulta ksl.fi tai soita Riina Näsi, 040 7788180 Ilmoituksen maksaa ehdokas itse Hannu Koponen Uusia ideoita! HELSINKI hannukoponen.fi M ain oks en m aks aja : eh do kka at REILU HELSINKI Veronika Honkasalo Outi Paulig Katja Ylisiurua Dimitrios Zafiris tilaa nousuun ku.fi/tilaa. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. Järjestä elokuvanäytös omassa yhteisössäsi maksutta. JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO Vasemmistolaisten oma opintokeskus
H a r r i a sik a in en. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. tilaa ku.fi/tilaa. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki Varainhankintaa järjestöille jo vuodesta 1985 Puh. 6 6 edellisen lehden ristikon vastaukset Työtä ja turvaa Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. 09-4366 320 | tavara-arpa.fi kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.
Vastakkainasettelut, tunteet ja reaktiot myyvät. 6 7 ElintärkEä tila joko–tain välissä yhteen nekin. Ensimmäisenä tuhoutuu järkevä keskustelu, perässä seuraa kaikki muu. Tasokkaassa julkisessa keskustelussa huomioitaisiin vastapuolen parhaat argumentit. Tai pikemminkin: meillä on ongelma, jonka vuoksi emme kykene vastaamaan kaikkiin näihin muihin ongelmiin. Mutta se on, jos ei edes alkeellisemmistakaan tosiasioista päästä yhteisymmärrykseen. Tunteet jyräävät, ja oikeassaolon varmuus on koukuttava tunne. Jos julkisuudessa käy mahdottomaksi käsitellä yhteiskunnallisia kysymyksiä vähääkään tolkullisesti, kun yksien mielestä koko kysymystä ei saisi kysyä ja toisten mielestä kaikki siitä väärää mieltä olevat pitäisi viedä saunan taakse, meillä on yksi iso ongelma lisää entisten päälle. Dialogiyritykset nähdään helposti rivistä lipeämisenä. Vähän kuten ilmastotavoitteille on nyt käymässä – ikään kuin epävakautta ja tärkeiden asioiden kanssa jahkailua ei olisi tässä ajassa kylliksi jo ilmankin. Ei kannattaisi. Ongelma ei suinkaan ole se, että asioita katsotaan ja painotetaan eri näkökulmista, mikä on suorastaan edellytys demokratialle. Sen purkaminen vaatisi kaikilta vastaantuloa, mutta kukaan ei koe, että sellaiseen olisi varaa. Missä etsiä pienintä yhteistä nimittäjää toista mieltä olevien kanssa. Tällaista uskallusta yhteiskunnallisessa keskustelussa enää harvoin näkee. Vastakkainasettelut, tunteetjareaktiot myyvät.. Se on kuitenkin alue, jolla kaikki uusi keksitään, yhteistyö tehdään ja aikamme suuriin haasteisiin vastataan. Mutta missä on tila, jossa olla epävarma, pohtia perusteellisesti tai jopa vaihtaa mieltään uuden tiedon tai paremman argumentin valossa. Faktat ja niiden puntarointi myyvät vähän huonommin. Demokratia on olemuksellisesti ristiriitainen ja moniääninen, mutta kovin montaa toisensa poissulkevaa todellisuuskäsitystä sen sisällä ei mahdu elämään rinnakkain. viimeinen sana Y hteiskunnallinen polarisoituminen on pirullinen ongelma. Silloin tulee politiikanteostakin linjatonta ja tempoilevaa, kun hallitukset pyrkivät lähinnä romuttamaan edellisten saavutukset, eikä mitään voi valtiotasolla suunnitella neljää vuotta pidemmälle. Sisältöjen, yleisöjen ja keskustelujen polarisoituminen nakertaa kaikkia demokratialle elintärkeitä rakenteita ja instituutioita. Kuka puolustaisi tilaa joko–tain välissä. arvOmaailmOjen pOlarisaatiO on ennen kaikkea teknojättien algoritmien kiihdyttämää, mutta polarisaation ja journalismin logiikat pelaavat hyvin Emilia männYnväli Kirjoittaja on KU:n toimituspäällikkö
00 32 51 -2 50 3 PAL.VKO2025-17. Etuja ja enemmän. Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Tutustu ja liity jäseneksi . tradeka.fi/liity Tradeka