Laineen Kasperi ja sanoitusten sanoma PaLuu PinnaLLe Sivu 11 Sivu 56 Sivu 18 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. 4 / 2023 Kuka kasvattaa, hoivaa ja hoitaa. 19.4.2023 / 9 € ku.fI n
Tra deka jä senedu t
23 Liiton tavoitteena Uudenkaupungin autotehtaan neuvotteluissa oli säilyttää työpaikkoja ja hoitaa vähennystarve lomautuksina. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. miKä mättää lastensuojelussa 26 Lastensuojeluun kasautuvat koko yhteiskunnan ongelmat. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. vasemmiston vaalit 18 Vaalitappio ottaa koville. 3 Kysely vaaleista 07 Miksi vasemmistoliitto hävisi eduskuntavaalit. mitä nyt autoteHtaalla. viimeinen sana 67 Kai Hirvasnoron kolumni. irlanti ei mene natoon 36 Saarivaltio ei halua sotilasliittoon Britannian kanssa. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Painopaikka PunaMusta 2023. PäiväKodin arKi 08 Helsinkiläisessä päiväkodissa vilisee sijaisia ja opettajan paikkoja on auki, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Piritta Gurung. Seuraavaksi romahduksen syyt tulee selvittää ja analysoida yhdessä. HeiKKenevä HuoltosuHde 11 Kuka kasvattaa, hoivaa ja hoitaa, kun syntyvät ikäluokat pienenevät ja eläköityviä on yhä enemmän. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. joHtoPäätös 47 Tutkija Veikko Isotalo arvioi, mitkä seikat vaikuttivat ihmisiin eduskuntavaaleissa. nautitaan lamPaan Kanssa 60 Laura Gustafssonin essee. velat ja ilmasto 38 Valtionvelkaa voi saada anteeksi ilmastotoimilla. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (09) 759 60 260 @emiliamannynvali Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Risto Kalliorinne Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Kansanedustaja, politiikan toimittaja ja väitöskirjatutkija vastaavat. Valtaosa sijoitetuista olisi tarvinnut ensisijaisesti mielenterveyspalveluita. Kirjan tulevaisuus 52 Myyntija lainausmäärät ovat romahtaneet. laineen KasPeri 56 Räppäri tavoittelee yhtä kuolematonta biisiä. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. serbien syvä ePäluulo 32 Serbia on käytännössä ollut osa EU:ta jo pitkään, mutta sitä ei voi kertoa kansalle. sisältö 4/2023 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12)
Yksi analyysi heti vaalien jälkeen kuului, että nyt vasemmistoliiton muutos moderniksi eurooppalaiseksi vasemmistopuolueeksi alkaa olla valmis. Ehkä siinä mielessä, että SDP onnistui nyt puhuttelemaan näitä ihmisiä. Oliko valinta sitten taktinen. Nyt pitää etsiä uusi jengi. Kuntavaalit kesällä 2021 menivät penkin alle, hyvä tulos tuli ainoastaan Helsingissä. Neljän vuoden ajan nähtiin, että vasemmistoliitto ei horjunut puolueelle tärkeissä asioissa toisin kuin demarit. Tarvetta vasemmistolle kyllä on. Lapissa Piia Kilpeläinen-Tuoma keräsi mukavasti ääniä ja rakensi hyvää pohjaa seuraaviin eduskuntavaaleihin. Mutta selvää on, että tällaiseen muutokseen ei voi olla tyytyväinen – näin vähällä kansanedustajien määrällä puolue menettää valtakunnallisen merkittävyytensä. 20 eniten ääniä saaneista ehdokkaista 18 oli naisia. Äänenkannattajan rooli on olla kriittinen kirittäjä – siinä KU ei varmasti ole onnistunut riittävän hyvin. 2000-luvun alussa vasemmistoliiton ryhmä oli täynnä miehiä, jolloin puoluetta pidettiin auringonlaskun puolueena. 4 Myrskyn jälkeen pääkirjoitus Vaalitulos osoittaa selvästi, että vasemmisto ei kykene puhuttelemaan valtaosaa äänestäjistä. Savo-Karjalassa paikka pysyi, ja uutena eduskuntaan nousi Laura Meriluoto, joka on sinnikkäästi rakentanut poliitikon uraa. Vasemmistoliiton romahdus eduskuntavaaleissa vaatii kaikilta kykyä itsetutkiskeluun. Pitää siis kääntää suunta ja nopeasti. Vaaliohjelma oli tarkkaan laadittu, mutta mikä ydinsanomista erottautui kunnolla demarien linjasta. Kuulostaako tutulta. Niin kävi Vaasan ja Kaakkois-Suomen kanssa. Nyt ei enää pidetä, mutta puolueeseen pitää saada parempi tasapaino. Mikäoli vasemmistoliiton omaviesti?. Se näyttää sitten tältä. Jos nyt menetettyjä vaalipiirejä ei seuraavissa vaaleissa saada takaisin, on todennäköistä, että ne menevät lopullisesti. k äsi pystyyn virheen merkiksi. Tästä kriisistä sen pitää tulla ulos entistä vahvempana. Jos eroa ei ole, pitää kysyä, mihin vasemmistoliittoa tarvitaan. Tässä lehdessä on laajempi juttu vaalituloksesta, mutta sanotaan se vielä tässäkin: vaaran merkit vasemmistolle olivat ilmassa jo hyvän aikaa. Mikä oli vasemmistoliiton oma viesti. Se näyttää, että vasemmiston viestille on kysyntää. Se sanotaan myös tämän lehden jutussa, mutta miesongelma pitää tässäkin nostaa esiin. sDP:n kannattajat sanoivat ennen vaaleja olevansa Sannan jengissä. Vastaus ei voi olla, että puolueen pitää kirittää demareita pysymään vasemmalla. Se ei tietenkään ole naisten vika. Oulussa Jessi Jokelainen sai hyvän henkilökohtaisen äänimäärän. Helsingin lisäksi vaalituloksessa oli muutamia hyviä asioita. Vasemmistoliitto on moderni vasemmistopuolue. Heti vaalitappion jälkeen puolueen riveihin liittyi yli 1 000 uutta ihmistä. Vaalikentällä tämä ei sitten näkynyt. On varmasti houkuttelevaa lähteä hakemaan selitystä siitä kuuluisasta taktisesta äänestämisestä, mutta se ei voi olla oikea vastaus. Näissä vaaleissa nykyhallituksen linjaa kannattaneet äänestivät SDP:tä
5 Natossa ollaaN 01 ajassa Sotilaallisen liittoutumattomuuden aika on ohi. huhtikuuta, jolloin tuli kuluneeksi myös 74 vuotta sotilasliiton perustamisesta.. Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi Brysselissä 4
Toisin kuitenkin kävi: puolue kärsi historiansa pahimman vaalitap pion ja menetti kolmasosan kansan edustajistaan. Vasemmistoliiton puolueväen on syytä keskittyä seuraavina kuukausina analysoimaan vaalitappionsa syitä. Lehtikuva/heikki Saukkomaa. Puolueen eduskuntaryhmässä on nyt 9 naista ja 2 miestä. 4. Kaikkialla Suomessa vasemmistoliit tolaisten on syytä kysyä jokaiselta kan salaiselta: Mitä vasemmistoliiton pitäisi nyt tehdä, että voisit tulevaisuudessa kannattaa sen ehdokkaita ja puolueen ajamia tavoitteita. 6 EnnEn vaalEja julkaistut gallupit po vasivat vasemmistoliitolle hyvää vaali tulosta ja 1–2 lisäpaikkaa uuteen edus kuntaan. 3. Kannatus kasvoi Helsingissä ja laski kaikkialla muualla. Lapin vaalipiirissä vasemmistoliiton kansanedustajan paikkaan olisi tarvittu 2 430 ääntä lisää. Suomessa on nyt kolme vaalipiiriä, joissa ei ole lainkaan vasem mistoliittolaisia kansanedustajia. 2. Toivo Haimi Tappio Tuli, vaikka piTi voiTTaa Neljä huomiota vaalituloksesta: 1. Satakunnan vaalipiirin viimeinen paikka hävittiin vain 288 äänen erolla. Sit ten on aika koota rivit ja aloittaa pitkä jänteinen työ menetetyn kannatuksen takaisin saamiseksi
Toinen isompi syy on tietenkin taktinen äänestäminen, josta oli paljon puhetta jo ennen vaaleja. Oppositiossa kannatus taas hieman nousee. Minullekin tuli useita yhteydenottoja liittyen taktiseen äänestämiseen, sillä ihmiset toivoivat voivansa estää niin oikeiston nousun. Ehkä pettyneiden joukossa oli hoitoalan ammattilaisia, joiden äänestyskäyttäytymiseen vaikuttivat hoitoalan lakon aikana tehdyt päätökset tai velvoitteet henkilökunnan koronarokotteista. Kyllähän se vasemmistoliiton kohdalla siltä näyttää, koska eivät gallupit tällaista tulosta mitenkään ennustaneet. On huomattavaa, että pääministeripuolue SDP:n kannatus nousi, mikä on suhteellisen epätavallista. Olisi varmaan ollut kannattavampaa panostaa siihen, että vasemmistoliitto olisi kertonut, miten se eroaa muista puolueista. V ee r a Pa a n a n en H el sin g in y lio Pis to em m a g r ö n q V is t. ajassa Miksi vaseMMistoliitto hävisi eduskuntavaalit. Sen verran voi sanoa jo tässä vaiheessa, että yksi syy on rakenteellinen: meillä Suomessa on yleensä sellainen trendi, että hallituksessa kannatus hieman laskee. Vaikka vasemmistoliitto oli samaa mieltä muiden puolueiden kanssa siitä, että taloutta pitää tasapainottaa, eivät keinot vakuuttaneet äänestäjiä. Vasemmistoliitto varoitteli siitä etukäteen, mutta varoittaminen harvemmin toimii poliittisessa viestinnässä. Ei pidä myöskään vähätellä taktisen äänestämisen vaikutusta vasemmiston tulokseen. Vaalikentillä tällaista kannatuksen romahtamista ei aistinut ollenkaan. Vasemmistoliiton kohdalla on mahdollista, että taktinen äänestäminen näkyi näin radikaalisti, koska vaalijärjestelmämme ei suosi vasemmistoliittoa. Tulevaisuudessa vasemmistoliiton on pystyttävä esittämään selkeämmin omaa vaihtoehtoaan. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat nyt hyvin samankaltaisia sekä imagoltaan että sisällöiltään. Ajattelevatko ihmiset, että verorahoja haaskataan turhuuksiin. Tämä antaa viitteitä siitä, että jonkin verran taktista äänestämistä tapahtui. Sitä, kuinka paljon sitä ilmeni käytännössä, ei varmasti ikinä pystytä täysin todentamaan. Tutkimustietoa asiasta saadaan varmasti myöhemmin, kun näistä vaaleista on kaikki data kerättynä. 7 POLITIIKAN VETOMITTARI Äänestäjät rankaisivat vasemmistoliittoa siitä, ettei puolue kyennyt tarpeeksi erottautumaan sosiaali demokraateista. VAALIEN PääTEEMOIKsI nousivat talous ja turvallisuus. Todellisuudessa monessa vaalipiirissä taktinen äänes täminen edisti oikeiston vaali voittoa, valitettavasti. Esimerkiksi TV-keskusteluissa Li Andersson ei käytännössä haastanut Sanna Marinia tai tuonut esille SDP:n ja vasemmistoliiton eroja. Tilanne muistutti monella tapaa kevättä 2015, kun paneeleissa keskusteltiin sopeutustoimista ja leikkauksista. Ihmiset olivat positiivisia, tyytyväisiä ja kiittelivät tehdystä työstä, mutta ilmeisesti hallitusvastuukin painoi. veera Paananen Politiikan toimittaja aino-kaisa Pekonen Kansanedustaja, vasemmistoliitto OdOTAN TuTKIMuKsIA siitä, tapahtuiko taktista äänestämistä todella. Vastaavasti vasemmistoliiton kannatus vähän tipahti. theodora heliMäki Väitöskirjatutkija sE ON todella hyvä kysymys, mutta siihen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Näin kävi tälläkin kertaa. Olen seurannut politiikkaa tarkkaan jo ihan työni puolesta, ja minunkin on vaikea sanoa, miten vasemmistoliitto olennaisesti eroaa SDP:stä tällä hetkellä. Olen huomannut, että ihmiset kokevat aina negatiivisia tunteita kun puhutaan veropohjan laajentamisesta tai veronkorotuksista. Paikat on siroteltu pitkin vaalipiirejä, joista monessa vasemmistoliitolla oli vain yksi paikka. Jos ja kun taktista äänestämistä tapahtui, niin kyllähän sen syy on siinä, että siihen annettiin mahdollisuus
8 ajassa InternetIssä sanottua Näiden vaalien oikeistotsunamin jälkeen olen todella huolissani pienituloisista ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tulevaisuudesta Suomessa. antti ronkainen Vihreille ja vasemmistoliitolle jäi statistin rooli Marinin vetämässä kampanjassa kokoomusta ja perussuomalaisia vastaan.. Pia Lohikoski Vesa Puuronen Neljän vuoden aikana on mahdollisuus rakentaa uudenlainen, radikaalimpi ja toimivampi puolue
– Koko ajan perehdytämme jotain sijaista. – Heistä täytyy pitää hyvä huoli, jotta he jäisivät pidemmäksi aikaa. Alle puolet opettajista on päteviä. Tuula KärKi ”Viikonaikanavoi ollamontaeri sijaistataisitten eioleketään.” Em m a G r ö n q v is t. Hänellä on varhaiskasvatuksen opettajan koulutus, ja nyt hän opiskelee erityispedagogiikkaa työn ohessa. Gurung työskentelee erityisopettajana päiväkoti Satulinnassa Tapulikaupungissa. Meillä on monessa asiassa vapaat kädet luovuudelle. Gurung on surullinen tilanteesta. Siitä syntyy aikamoinen kasauma vakituiselle työntekijälle, kun hän yrittää vetää sijaisten joukkoa mukanaan ja selviytyä päivästä. – Kannan huolta siitä, miten alalla jo olevat työntekijät jaksavat pyörittää hommaa päivästä toiseen. – Voit kuvitella, miten se vaikuttaa lapsiin, kun ryhmässä on joka päivä vieras ihminen. Nyt mietitään kuumeisesti, miten saada uusia ihmisiä alalle. Hän suunnittelee jäävänsä täyspäiväiseksi opiskelijaksi ensi syksynä. Käytössä on vähemmän pedagogisia ratkaisuja kuin pätevällä. Lisänä on muutama avustaja. Harvoin heihin väsyy. – Useampi opettajan paikka on auki, ja hoitajia suostutellaan tekemään opettajien sijaisuuksia, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Piritta Gurung. Talossa vajaat 20 varhaiskasvatuksen opettajaa ja hoitajaa huolehtii noin sadasta lapsesta. Se vaikuttaa myös vakituisen henkilökunnan työhön. Gurung pitää tärkeämpänä sitä, miten pitää nykyiset alalla. – Tämä työhän on ihanaa, kun resurssit ovat kunnossa. Myös Gurung on epäpätevä tehtäväänsä erityisopettajana. – Se, että opettaja ei ole pätevä, näkyy vaikeutena hallita kokonaisuutta. 9 ajassa Piritta Gurung Perehdyttämistä Päivästä toiseen Helsinkiläisissä päiväkodeissa on jatkuva henkilökunnan haku päällä. – Joku voi tulla päiväksi ja seuraavana päivänä voi tulla toinen ihminen. Viikon aikana voi olla monta eri sijaista tai sitten ei ole ketään sijaistamassa puuttuvia työntekijöitä, Gurung kuvailee. Hän toivoo myös, että sijaiset jäisivät pidemmäksi ajaksi kuin päiväksi tai viikoksi. Talo vilisee sijaisia. Ja lapset ovat ihania. – Lapselle on voitu myöntää avustajaresurssi, muttei ole ketään, ketä palkata tehtävään, Gurung kertoo. Ja jos vaikkapa hoitaja toimii opettajana, osaako hän vetää rajan hoitajan töiden suhteen
Erityisen kovaa pandemia osui naisiin, varsinkin hoiva-alalla. Jotta meillä voi olla kulttuurielämyksiä, meillä on oltava niiden tekijöitä. Kulttuuri tarjoaa meille ajatuksia ja jaettuja kokemuksia yhteiskunnasta ja ihmisyydestä. Se auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja toisiamme. Perustulo on malli, joka tukisi kulttuurintekijöiden toimintaedellytyksiä. Silvia Modig Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. Kun kotienkin hoivavastuu on edelleen pitkälle naisten harteilla, kertautuivat pandemian vaikutukset nimenomaan naisille. Aikana jolloin tarvitsisimme taidetta ja kulttuuria enemmän kuin koskaan, olemme unohtaneet sen täysin. Se oli esittävät taiteet ja kaikki, mikä on riippuvaista tapahtumien järjestämisestä. Valitettavasti luovien alojen osuus BKT:stä on ollut laskussa jo monta vuotta. Suuntaa on muutettava, niin henkisen hyvinvoinnin kuin talouden kannalta. Tarvitaan kaikki maailman rautalanka, jotta minulle avautuu se, miten on isänmaallista viedä edellytykset suomalaiselta kulttuurilta. Tunnetuimmaksi lauseeksi jäi väittämä että ”kulttuuri on luksustuote, johon käytetään liikaa rahaa”. Tämä on valtava hukattu mahdollisuus. Uusi kriisi on seurannut toistaan niin nopeasti, ettemme ehtineet edes käydä läpi korona-ajan vaikutuksia ja seurauksia. Näin lausui sen puolueen puheenjohtaja joka väittää itseään muita isänmaallisemmaksi. Oikeus kulttuuriin. Ja tutkimusten valossa kulttuurielämykset ovat omiaan vähentämään stressiä ja yleisesti lisäämään hyvinvointia. Perustulo ei aseta tulostavoitteita eikä edellytä hakuprosesseja. Luovilla aloilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus ja kasvupotentiaalia on valtavasti. Koronan aikana moni kulttuurintekijä vaihtoi lopulta alaa. Hoiva-alan lisäksi on yksi ala, jossa vaikutukset olivat dramaattisia. He ovat se inhimillinen pääoma, josta kasvaa suomalainen taide ja kulttuuri. Tätä vasten on todella hämmentävää, miten vähän vaalikeskusteluissa asiaa käsiteltiin. Toivon tulevan eduskunnan ottavan asiakseen kulttuurin kunnianpalautuksen ja tuovan konkreettisia keinoja kulttuurintekijöiden toimintaedellytysten parantamiseksi. ilmoitus U usi normaali tuntuu olevan se, että massiivista kriisiä seuraa toinen entistä pahempi
02 taustat Heikkenevän huoltosuhteen yhteiskunnassa hyvät työolot ja palkkaus ovat yhä tärkeämpiä julkisen alan vetoja pitovoima tekijöitä.. 1 1 kuka hoitaa
Joka tapauksessa työvoimapula on totta jo monilla julkisen sektorin aloilla varhaiskasvatuksesta vanhustenhoitoon. Yhdestä perusasiasta ei päästä yli eikä ympäri: aloille ei riitä tekijöitä, jos niille ei riitä arvostusta – myös kylmän käteisen muodossa. 1 2 Heikkenevä huoltosuhde herättää kysymyksiä siitä, kuka jatkossa kasvattaa, hoivaa ja hoitaa kansalaiset. Se on lähes saman verran kuin näillä aloilla työskentelee ihmisiä tällä hetkellä. Sosiaalija terveysministeriön (STM) arvion mukaan sosiaalija terveysaloille tarvitaan 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2030 mennessä. Useimmiten heikkenevää huoltosuhdetta on käytetty ”yhtenä lisäargumenttina julkisen talouden sopeuttamistoimille”, kuten BIOS-tutkimusyksikkö muotoilee. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhusten määrää suhteessa työikäiseen väestöön. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien mukaan sosiaalija terveysalojen henkilöstön keski-ikä on noin 45 vuotta. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä ja eläköityvät yhä suurempia, joten myös työikäisten suhteellinen määrä vähenee. Teksti Emilia männynväli Kuvitus Siru TirronEn HyvinvoinTi TarviTSEE TEkijänSä Monien Muiden vauraiden yhteiskuntien tapaan Suomi on historiallisessa tilanteessa. Aloilta poistuu paljon väkeä myös eläköitymisen kautta eikä uusia valmistu samaan tahtiin. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 väestöllinen huoltosuhde on noin 63, vuoteen 2040 mennessä noin 67. Hyvinvointiyhteiskunnassa tämä herättää kysymyksiä siitä, kuka rahoittaa tulevaisuuden julkiset palvelut ja tekee näiden alojen työt. Taloudellinen huoltosuhde tarkoittaa työllisen ja työvoiman ulkopuolisen väestön suhdetta, johon väestön ikärakennekin luonnollisesti vaikuttaa.. Sen resursseihin perehtyneet tutkijat huomauttavat, että rajut sopeutukset voivat rampauttaa ekologisen jälleenrakennuksen, joka puolestaan on ainoa tie läpi aikamme suurimman kriisin, ekokriisin
Tilanteeseen havahduttiin myöhään Miten saada pidettyä ammattilaiset alalla ja houkuteltua vielä uusiakin. Mutta erityisesti ikääntyneiden palveluissa työn kuormittavuus on lisääntynyt. Valistunut arvaukseni on, että heidät kyllä palkattaisiin, jos heitä olisi. Lisäksi voidaan hyödyntää teknologiaa. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu Myös lukuisat tutkijat ovat korostaneet työhyvinvoinnin merkitystä. – Työolot ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä paitsi alalla pysymisen, myös sille houkuttelun kannalta. Hyvilin tarkoituksena on tarjota asiantuntijapalveluita hyvinvointialueiden tueksi. – Yhtä helppoa keinoa ei ole, mutta Työterveyslaitoksen Hyvä veto -hankkeen selvityksessäkin nousivat esiin työn kuormittavuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat, sanoo vanhuspalveluiden asiantuntija Anna Haverinen Hyvinvointialueyhtiö Hyvilistä. Tämänhetkinen vaje riippuu laskutavasta, mutta on joka tapauksessa useamman tuhannen hoitajan luokkaa. – Merkityksellistä on esimerkiksi, että voi vaikuttaa työhönsä ja työvuoroihinsa. osa ratkaisua se voi olla. Yksi heistä on Työterveyslaitoksen johtava tutkija Eveliina Saari, joka työskentelee tällä hetkellä Koneen säätiön apurahatutkijana tutkien empatiaa teknologisoituvassa. Haverinen toteaa, että väestön ikärakenteen muutos on ollut tiedossa jo pitkään, mutta siihen on havahduttu liian myöhään. Kansainvälinen rekrytointi edistyy hyvin hitaasti, siinä on paljon lainsäädännöllisiäkin pulmia. Tämä on ihan perusasia ja koskee kaikkia sotepalveluita, ei vain ikääntyneiden palveluita. Haverinen toteaa, että sotealalla on pula koulutetusta henkilöstöstä ”käytännössä koko maassa”. – Olen siinä käsityksessä, mitä olen palvelujohtajien kanssa puhunut, että ongelma on enemmänkin saatavuudessa kuin rahoituksessa. Onko hyvinvointialueilla sitten varaa palkata tarpeeksi työntekijöitä, vaikka heitä olisikin saatavilla. 1 3 Vuonna 2021 Suomessa oli sataa työntekijää kohti 133 työvoiman ulkopuolella olevaa henkilöä. Työperäinen maahanmuutto ei tätä asiaa ratkaise, mutta yksi Työperäinenmaahanmutto eitätäasiaaratkaise
Osaamisen ja hen. – Hyvinvointialueille annettiin 350 miljoonaa euroa hallinnon kuntoon laittamiseen, mutta kukaan ei ole vielä puhunutkaan siitä, miten henkilöstöresurssit laitetaan kuntoon. Valtaosa suomalaisista joutuu jollain tapaa sosiaalihuollon piiriin viimeistään vanhana. Siksi meillä oli viime vuonna niin pitkä lakko, tämä ongelma on tiedetty jo vuosia. ta, ei tämä ole mikään Superin oma juttu. Meillä on neljän miljardin euron gäppi verrattuna muihin Pohjoismaihin, ja rahoitusta yritetään vähentää entisestään. Soteuudistus sinänsä ei ratkaise mitään, jos juurisyihin ei puututa. – BKT:sta varsinaisiin sotemenoihin käytettävä osuus ei ole valtava, eikä siitä vaikkapa vanhustenhoidon osuus kovinkaan suuri. Paavolan mukaan käsitys paisuneesta ja tehottomasta sotesektorista ja yleensäkin julkisista menoista on syntynyt osittain siitä, että muun muassa eläkkeitä ei tiliöidä erikseen. 1 5 kilöstön puute ei ole mikään pikkujuttu. Ei se ole mahdollista
Mutta paljon on kiinni asenteista. 1 6 Jos sotealan palkkaus ja työolot olisivat kunnossa, ratkaisisiko se työvoimapulan. Tähän tarvitaan asennemuutos. Voisimmeko ajatella samalla tavalla muun ikäisten hoivasta. Jos ikääntyneellä ei ole varaa maksaa hoivaa, se peritään omaisilta. – Vaikka useimmilla viimeiset vuodet ovat aika vaikeita, kyllä terveitä ja toimintakykyisiä vuosia on tullut ihmisille paljon lisää. – Usein unohtuu myös, että toimintakykyiset ikäihmiset auttavat paljon tosiaan ja myös lapsiperheitä. Suomessa lakiin on kirjattu EUdirektiivin mukainen minimi, viisi palkatonta työpäivää vuodessa. Mutta varsinkin vanhusten ja vammaisten kanssa on hyvin olennaista riittävä suomen kielen taito. Suurin osa heistä oli lähihoitajia, seuraavaksi eniten oli sairaanhoitajia. – Pakkolaki ei ainakaan helpottanut hoitajapulaa eikä parantanut alan houkuttavuutta. – Joidenkin tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat auttaa läheisiään eniten Euroopassa. Hoidettavat ovat entistä sairaampia ja tuovat sitä kautta enemmän kustannuksia. Osaamattomalla toiminnalla aiheutetaan hoidettavalle lisää vahinkoa ja kustannuksia. Luulen, että sillä voi olla tekemistä juuri sen kanssa, että ei ole pakko. Myös viime vuonna voimaan tulleella niin sanotulla pakkolailla oli todennäköisesti vaikutusta siihen, että tuhat sotealan työntekijää haki ammattioikeuksiensa poistoa Valviralta. – Enää ei voida vain sulkea silmiä ja ajatella, että jostain vain tulee ihmisiä hoitamaan. Ja jos valtio haluaa tuoda työvoimaa, valtion pitää ottaa siitä koppi. Tästähän ovat Keva ja työja elinkeinoministeriö alkaneet nyt puhua. Ruotsissa omaishoitaja voi saada työstään omaishoitovapaata, josta maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa. Sen ehtoja on kuitenkin kiristetty vuosi toisensa jälkeen, ja valtiovarainministeriö on ollut innokas hautaamaan koko mallin. – Heidän ääntään ja viisauttaan, mikä tulee kentältä, soisi kuunneltavan. – Me olemme sanoneet, että kyllä, osa. Oli hämmästyttävää, että valtiovalta teki näin voimakkaan lain estääkseen työtaisteluita. Normaalisti pyyntöjä tulee parikymmentä vuodessa. n Ydinonse,ettäsaataisiin palkkaustakorjattua.. Paavola huomauttaa myös, että vaikka Superin jäsenten keski-ikä ei ole kovin korkea, julkisen puolen kokonaiskeski-ikä on. Ikääntyneet kokevat, ettei heitä arvosteta ja että he ovat pelkkä taakka. Meillä on hoivavapaat pikkulapsiperheille. Toisaalta omaishoitajuuden helpottaminen voisi auttaa myös hoitajapulassa. Tie on oikea, mutta ei se meille hetkessä mitään Shangri-Lata tee. Tässä kohtaa työelämän pitäisi mielestäni joustaa. Kalliomaa-Puhan mukaan olisi tärkeää kuunnella sekä ikääntyneitä itseään että heidän hoitajiaan. Nyt tilanne on aika haastava, kun koko julkisen sektorin kaikilla aloilla on samanlaiset ongelmat. ”Tämä on myös suuri onnistuminen” Kaikki eivät katsele vanhusväestön määrän kasvua yksinomaan kielteisestä näkökulmasta. Me puhuimme jo kymmenen vuotta sitten, mutta valtiovalta ei ottanut huolta tosissaan. – Toki jossain vaiheessa tarvitaan yksinkertaisesti käsiä hoivapalveluihin, että elämä olisi ihmisarvoista. – Se ei varmasti lisää hyvinvointia. Kalliomaa-Puha haluaisi puhua ikääntymisestä myös voimavarana. Muualla Euroopassa lapset ja lapsenlapset saattavat olla juridisessa vastuussa vanhempiensa hoidosta. Paavola toteaa, että työssäjaksamisen ongelmaan on yritetty puuttua alalla myös sitä kautta, että esimerkiksi vuorotteluvapaata saisi helpommin. Myös vapaaehtoistyö on yleistä eläkeläisten keskuudessa. – Usein unohtuu, että tämä on myös hirveän suuri onnistuminen, sanoo sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopiston Vanhuuden tutkimuksen tutkimusryhmästä. Meillä on myös paljon ikäsyrjintää työelämän viimeisissä vuosissa. – Eläköityvien vauhti versus uusien valmistuminen on ristiriidassa. – Kaikilla ei tietenkään ole omaisia, mutta voitaisiin antaa mahdollisuus auttaa niille, ketkä haluavat. Usein julkisessa keskustelussa unohtuu, etteivät ihmiset ole vain työntekijöitä, joita voi siirrellä sinne tänne eri valtioiden tarpeisiin, vaan he ovat kokonaisia ihmisiä perheineen. – Jos olisi reagoitu jo huomattavasti aikaisemmin eikä nyt, kun tilanne on jo katastrofaalinen, tämä olisi hyvinkin riittänyt. Valtiotasolta on todettu kansainvälisen rekrytoinnin olevan osa ongelman ratkaisua. Siksikin ammattimainen hoitohenkilökunta on tärkeää, etteivät akuutit vaivat pääse pahenemaan ja ne hoidetaan mahdollisuuksien mukaan siellä, missä hoidettava on
4,75 % tuottotavoite
Vaalituloksen analysoinnissa riittää työtä. Itse asiassa kuntavaalien tulos vuonna 2021 oli historiallisen huono vasemmistoliitolle. Vasemmistoliitolla on perinteisesti lojaalit äänestäjät. Arhinmäen kommentissa on hyvä keskittyä siihen, ettei kyse ole tietoisesta valinnasta. Syy on jossain muualla. – Tämä äänestäjien siirtymä keskisuurista suuriin ei ollut kuitenkaan tiedostavan taktista niinkään, vaan enemmän tiedostamatonta syvävirtaa. Siinä tapauksessa vastaava voi tapahtua helposti uudel. 2. Sitä tässä jutussa tehdään. 1 8 Katastrofin anatomia Vasemmistoliiton historian huonoin vaalitulos pakottaa puolueen ja sen toimijat tarkkaan itsetutkiskeluun. Jos taktinen äänestäminen olisi osunut kunnolla vasemmistoon, olisi se varmasti näkynyt myös Helsingin tuloksessa. Kuntavaalien kehnoa tulosta selitettiin muun muassa sillä, että kannattajia ei saatu liikkeelle. On tietysti selvää, että SDP hyötyi vetovoimaisesta Sanna Marinista. Helsingissä puolue onnistui kuitenkin kasvattamaan kannatustaan. Romahduksen syyt tulee selvittää ja analysoida. Entä jos saatiinkin. Ei puolue voi kuitenkaan mennä sen taakse, että toinen puolue on vetovoimaisempi kuin se itse. Näin ollen matala äänestysprosentti itse asiassa suosii puoluetta, kun esimerkiksi perussuomalaisten ja SDP:n äänestäjät jäävät herkemmin kotiin. Se olisi hölmöä. Taktinen äänestäminen Olisi suuri houkutus selittää katastrofia sillä, että nyt vasemmistoliitto kärsi taktisesta äänestämisestä. Vasemmistoliitto menetti kaikkiaan 150 valtuustopaikkaa, ja esimerkiksi Kemin kaupungissa, perinteisessä vasemmiston linnakkeessa, vaihtui valta. Joka tapauksessa kysymys kuuluu: kyettiinkö Teksti Jussi VirKKunen ja toiVo Haimi Kuvat antti YrJönen kuntavaalien tulos oikeasti analysoimaan tarkasti ja vetämään siitä johtopäätökset tulevaa varten. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, nykyinen Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki kirjoitti, että nämä vaalit henkilöityivät kolmen suurimman puolueen puheenjohtajiin. Toisin kuin gallupit antoivat ymmärtää, puolueen kannatus romahti käytännössä koko maassa – pääkaupunki Helsinkiä lukuun ottamatta. 1. Eduskuntavaalien tuloksen perusteella oikeita johto päätöksiä ei tehty. Tuolloin oli nähtävissä, että puolueen kannatus on sulanut eri puolilla maata. Vasemmistoliiton historian huonoin vaalitulos tuli järkytyksenä kaikille, ei harvoille. Ennakkovaroitus Vasemmistoliitto sai todella huonon tuloksen kuntavaaleissa 2021. Ainoa isompi paikka, missä vaalit menivät hyvin, oli Helsinki. Voikin olla, että niitä perinteisesti lojaaleja äänestäjiä on vain vähemmän kuin ennen. Kuulostaako tutulta
Ehdokkaita oli kaikkiaan 37 – heistä vain kuusi sai yli 1 000 ääntä. Vaalipiiristä valittiin 37 kansanedustajaa, ja vasemmistoliitto onnistui saamaan läpi yhden. Kääntelee tulosta miten päin vain, on se umpisurkea. Vasemmistoliitto menetti nyt viime vaaleissa saavutetun toisen paikkansa. Oliko vasemmistolla demarien kannatusta lainassa ennen Sanna Marinin valtakautta. Kuvan taka-alalla vasemmalta Paavo Arhinmäki (vas.), Li Andersson ja Jussi Saramo. Vantaa on kansanedustaja Jussi Saramon kotikaupunki. 1 9 Vaalivalvojaiset Helsingissä. 25 ehdokasta sai alle 500 ääntä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on nyt yhtä monta kansanedustajaa. leen, jos toisella puolueella on vetovoimainen puheenjohtaja. Vaikka Saramo kasvatti äänimääräänsä selvästi, ei se näkynyt vasemmistoliiton tuloksessa Vantaalla mitenkään. 3. Jos vasemmistoliitto haluaa kasvaa, on sen. Uudenmaan vaalipiirin suurimmassa kaupungissa Espoossa vasemmistoliitto sai reilut 5 800 ääntä. Kun demarien puheenjohtaja oli Antti Rinne, saattoi moni helpommin äänestää vasemmistoliittoa esimerkiksi Helsingissä. Neljä vuotta sitten puolue sai neljä lisäpaikkaa, kun kannatus nousi valtakunnallisesti prosenttiyksikön verran. Ja sitten on se ikävämpi kysymys: Jos asia todella on näin, silloin vasemmistoliitto on voinut saavuttaa myös kannatusnousua samanlaisella ”taktisella äänestämisellä”. Oliko sekin kohtuutonta. Kaikki tekivät varmasti parhaansa ja kampanjoivat niin hyvin kuin pystyivät. Silti on esitettävä kysymys, mistä esimerkiksi Uudenmaan surkea lopputulos johtuu. Anderssonin johdolla puolueessa on tehty paljon erinomaista työtä, mutta kannatus ei ole noussut. Selitystä voi lähteä hakemaan ehdokaslistan äänimääristä. Siitä huolimatta puolueen kannatus on ottanut roimasti takapakkia. Toiseksi suurimmassa kaupungissa Vantaalla puoluetta kannatti kuusi prosenttia äänestäneistä, mikä on äänistä reilut 6 900. Kannattaa myös huomata, että vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on ollut huikean suosittu. Se jäi lopulta yli 1 100 äänen päähän Uudenmaan merkityksen voi hahmottaa myös seuraavasti: kokoomuksen riveistä valittiin Uudeltamaalta 11 kansanedustajaa. Sitä on pidetty kohtuuttomana. Itse asiassa se oli parempi tulos kuin neljä vuotta sitten. Ehdokaslistat Alkuun on painotettava, että tämä ei ole kritiikki eduskuntavaaleissa olleita ehdokkaita kohtaan. Eikä tässä vielä kaikki: vasemmistoliiton riveistä on kauhisteltu, että prosenttiyksikön lasku valtakunnallisessa kannatuksessa vei viisi paikkaa
Miesongelma Asia, josta KU kuntavaalien jälkeen kysyi Li Anderssonilta, lävähti naamalle näissä vaaleissa. Nyt Kautto ei ollut ehdolla, ja se näkyi erityisesti hänen kotipaikkakunnallaan Äänekoskella. Se on osoitus siitä, kuinka vaikeaa ääniä on testamentata eteenpäin. Satakunnassa Eero Rantala oli kolmanneksi eniten ääniä saanut ehdokas, mutta hänen äänimääränsä jäi selvästi alle tuhanteen. Listan äänimäärä kuitenkin putosi, kun toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas jäi vain reiluun 1 300 ääneen. Vasemmistoliiton on kyettävä voittamaan nyt menetetyt vaalipiirit takaisin neljän vuoden päästä. Se luo hyvän pohjan seuraaviin eduskuntavaaleihin. Päinvastoin, on hie. Ja nyt on painotettava, että tämä ei todellakaan ole millään tavoin naisten syytä. Lappi, Keski-Suomi ja Satakunta olivat vaalipiirejä, joissa istuva kansanedustaja oli mies. Muussa tapauksessa niille käynee samoin kuin Vaasalle ja Kaakkois-Suomelle, eli ne muuttuvat paikoiksi, joissa vasemmiston on hyvin vaikea kasvattaa kannatustaan äänikynnyksen yli. Lapissa Toni Keränen sai kolmanneksi eniten ääniä, mutta hänenkin äänimääränsä jäi alle tuhanteen. Kaikissa niissä vasemmistoliitolla oli kansanedustaja, joka ei ollut enää ehdolla. Mutta selvää on, että puolueen miesehdokkaat eivät saa ääniä. Tilanne näkyy uudessa eduskuntaryhmässä: kansanedustajia on 11, ja heistä yhdeksän on naisia. 2 saatava kannatus nousuun Uudellamaalla. Jos vaalipiirejä ei muuteta, tulee Uudenmaan merkitys vain kasvamaan, koska muuttoliike tuo väkeä valtavaan vaalipiiriin. Anna Kontula uusi paikkansa, mutta puolueen kannatuksesta lähti Pirkanmaalla 1,3 prosenttiyksikköä. Rantala oli ensimmäistä kertaa ehdolla ja sai reilut 800 ääntä. Moni vasemmistoliittolainen uskoikin, että nyt kansanedustajien määrä kasvaa kahteen. Jatkuvuuden turvaaminen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi pari päivää ennen vaaleja, että häntä jännittää erityisesti kolme vaalipiiriä: Keski-Suomi, Satakunta ja Lappi. Pirkanmaa on SDP:n puheenjohtaja Sanna Marinin vaalipiiri, joten siellä vihreitä ja vasemmistoliittoa söi varmasti Marinin suosio. Helsingissä Minja Koskela sai yksin enemmän ääniä kuin kaikki listan miesehdokkaat yhteensä. Se ei ole ongelma itsessään. Kysymys kuuluukin, miksi moni Mustajärven äänestäjä ei enää lähtenyt liikkeelle. Ei kasvanut, eikä ollut edes hirveän lähellä. Viesti ei uponnut. Savo-Karjalassa duunaritaustainen kansanedustaja Matti Semi jäi listan kolmanneksi. Vasemmistoliitolla on yhtä paljon kannatusta kaikissa sukupuolissa, mutta puolueen äänestäjät – myös miehet – haluavat kaikesta päätellen äänestää nimenomaan naisia. Eduskunnassa on edelleen enemmän miehiä kuin naisia, koska porvarillisilla puolueilla enemmistö kansanedustajista on edelleen miehiä. Neljä vuotta sitten Markus Mustajärvi keräsi itse yli 5 500 ääntä. Silti alueellisessa mielipidemittauksessa vasemmistoliitto sai kovan kannatuksen. Matleena Käppi sai yli 3 700 ääntä, mikä on hyvä tulos ja itse asiassa hyvin lähellä samaa kuin Kautto sai neljä vuotta sitten. Hän sai hieman yli 1 000 ääntä, vaikka hän on myös näkyvästi mukana ay-toiminnassa. Ranta sai yli 4 200 ääntä, mutta listan toinen ehdokas Milka Tommila jäi jo alle tuhanteen ääneen. Lopputulos oli, että vasemmistoliitto sai vaalipiirissä alle 10 000 ääntä. Näissä vaaleissa Keski-Suomessa neljä eniten ääniä kerännyttä ehdokasta oli naisia. Lapin tilannetta vaikeutti jo se, että vaalipiiristä valittiin kuusi kansanedustajaa seitsemän asemesta. Raisa Ranta jäi parin sadan äänen päähän kansanedustajan paikasta. Vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi teki ison ja näkyvän kampanjan. Keski-Suomessa kansanedustajan paikka tuli neljä vuotta sitten Juho Kauton huimalla tuloksella. Jo viime kesän puoluekokouksessa nousi esiin, että Mustajärven äänien testamenttaaminen puolueelle tuskin onnistuu. 5. Kuopiossa pitkään poliitikkouraa rakentanut Laura Meriluoto nousi eduskuntaan yli 3 300 äänellä. On vaikea uskoa heidän kääntyneen muiden puolueiden kannattajiksi. Vasemmistoliiton kannatuksesta lähti yli 10 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi Oulun vaalipiirissä listan viisi eniten ääniä kerännyttä ehdokasta oli naisia. Varasijalle nousi joensuulainen Maija Kuivalainen yli 1 900 äänellä. Kansanedustajana vuodesta 2011 istunut Jari Myllykoski teki kampanjatyötä Eero Rantalan puolesta. Ilahduttavaa Lapissa oli se, että pellolainen rehtori Piia Kilpeläinen-Tuoma sai yli 2 100 ääntä. Satakunnassa vasemmistoliitolla oli jo huonoa tuuria. 4. Mikä on vasemmistoliiton vastaus, jos Marin on yhä neljän vuoden päästä ehdolla Pirkanmaalla. Pirkanmaalla oli näissä vaaleissa jaossa yksi paikka enemmän kuin neljä vuotta sitten. Mutta edelleen: onko se taktista äänestämistä, jos ihmiset pitävät jostain poliitikosta enemmän. Vasemmistoliitolla on valtava miesongelma. Lopputuloksena oli, että kaikki paikat menivät. Mutta syytä voi etsiä myös listasta. Äänten keskittyminen vain yhteen ehdokkaaseen näkyi ja maksoi kansanedustajan paikan
Vastaus on, että eipä juuri. Kävikö hallituksessa niin, että kaikki vasemmisHelsingissä Minja Koskela sai yksin enemmän ääniä kuin kaikki listan miesehdokkaat yhteensä.. Mitkä vasemmistoliiton tarjoamat vaihtoehdot olivat olennaisesti erilaisia ja merkittävästi parempia kuin SDP:n. Katsoo minne päin Suomea tahansa, herää yksi kysymys: onko alueella nousevaa, osaavaa ja karismaattista vasemmistolaista miestä. Mitä sellaisia teemoja vasemmistoliitolla oli, joita ei ollut kenelläkään muulla. Mutta: samaan aikaan moni kokoomuslainen miesjulkkisehdokas meni heittämällä eduskuntaan Uudeltamaalta. Vasemmistoliitto sai eduskuntavaalien ennakkoäänistä 7,7 prosenttia, mutta varsinaisen vaalipäivän äänistä vain 6,2 prosenttia. Siis sillä, mitä puolueet lupaavat ennen vaaleja – ja sillä, miten ne ovat toimineet aikaisemmin. Helsingissä näyttelijä Riku Nieminen oli monelle äänestäjälle entuudestaan tuttu valtakunnanjulkkis, joka teki isoa ja aktiivista kampanjaa. Tämän pitäisi kertoa jo paljon. Vasemmistoliitto ei saa olla vain yhden sukupuolen puolue. Kuvaavaa on, että eräs yleisimmistä vaalikentillä kuulluista kysymyksistä vasemmistoliiton ehdokkaille oli: ”Miksi äänestäisin mieluummin teitä kuin demareita?” Jos vasemmistolaiset ehdokkaat olisivat onnistuneet vastaamaan tähän kysymykseen uskottavammin, olisi vaalituloskin ollut parempi. 6. 2 1 noa, että vasemmistolaiset miehet haluavat nostaa politiikkaan naisia! Ongelmasta voidaan kuitenkin puhua siinä vaiheessa, jos puolueen kannatus vinoutuu sukupuolittuneesti. Vertaus on epäreilu, mutta se on tehtävä. Lopputuloksena oli hieman yli 2 000 ääntä, mikä on ensikertalaiselle sinänsä hyvä tulos. Puolueen kärkiteemana olivat köyhyyden vähentäminen ja eriarvoistumisen pysäyttäminen. Sopii kysyä, mitä vastaavia, ymmärrettäviä teemoja vasemmistoliitolla oli neljä vuotta myöhemmin. Politiikan sisällöt Vasemmistolaisille ja liberaaleille äänestäjille politiikan sisällöillä on suurempi merkitys kuin ihmisille keskimäärin. Niitä korostamalla ja toistamalla vasemmistoliitto saavutti ensimmäisen vaalivoittonsa sitten vuoden 1995. Siksi on kysyttävä: miksi kannastaan epävarmat äänestäjät Helsingin ulkopuolella valitsivat äänestyskopissa mieluummin jonkin toisen puolueen kuin vasemmistoliiton. Keväällä 2019 vasemmistoliitto antoi äänestäjilleen selkeitä ja ymmärrettäviä lupauksia, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste. Tällä kertaa vasemmistoliitolla ei ollut tarjota potentiaalisille äänestäjilleen omia, omaleimaisia, olennaisesti erilaisia ja ennen kaikkea parempia vaihtoehtoja kuin muilla puolueilla
On myös huomionarvoista, että perinteinen teollisuuden työläinen ei ole enää 2020-luvun maailmassa köyhä proletaari vaan keski tuloinen. Näihin ongelmiin vasemmistolaisten pitää löytää vastaus yhdessä, tai muuten meitä kaikkia vituttaa kuin pientä eläintä. Molemmat ovat tärkeitä teemoja, mutta miten kertoa, että bensan hinnalle on vaikea tehdä mitään eikä menetettyjä palveluita enää saada takaisin. Juha Sipilä harmitteli keskustan vuoden 2019 vaalitappion jälkeen, että puolue pisti Kainuuseen miljardin verran ylimääräistä rahaa. Perussuomalaiset etenivät Helsinkiä lukuun ottamatta kaikkialla. Eduskuntavaaleissa ongelmaksi tulee sitten se, että vain Helsinki on tarpeeksi suuri kaupunki ollakseen oma vaalipiirinsä. Tästä myös Li Andersson on hyvin puhunut. Jos Nato-vastaisuus ja sotilasmenot olisivat ratkaisseet äänestyspäätöksissä, olisi sen luullut näkyvän perinnekommunistien äänimäärissä. Vasemmistoliiton vision on oltava sen oma ja leimallisesti vasemmistolainen. 8. Toisin kävi. Ei puolue kuitenkaan raunioina ole – kriisit ovat aina myös erinomaisia mahdollisuuksia. 9. Merkkejä siitä nähtiin oikeastaan jo Juha Sipilän hallituksen aikaan. Meistä on ollut hauskempaa kirjoittaa abstraktista talouskurista tai finanssipolitiikan virityksestä kuin ruuan hinnasta. Kyselyyn vastanneista 14 prosenttia sanoi kannattavansa vasemmistoliittoa. Teollisuusliiton oma kysely paljasti, että liiton jäsenissä vasemmistoliiton kannatus on vaatimatonta. Ay-liike sai massiivisen masinoinnin jälkeen juuri ja juuri Senaatintorin täyteen Helsingissä. Visiolla on oltava tarpeeksi laaja kannatus, jotta se olisi toteuttamiskelpoinen, mutta sen on oltava myös tarpeeksi radikaali erottuakseen joukosta. Vastaisku Vaalitappio ottaa koville ja se näkyy myös puolueen rahoituksessa. Olemme varmasti kirjoittaneet myös vääristä aiheista ja menettäneet kyvyn puhutella monia ihmisiä. Yksi vastaus löytyy termistä ”alueiden kosto”. Vaalien jälkeen demaritaustainen konsultti Esa Suominen kuvasi ammattiyhdistysliikettä jäsentensä vakuutustoimistoksi. Nato-kannat eivät vaikuttaneet millään tavoin vaalitulokseen. Kiitokseksi puolueen kannatus romahti siellä. Häntä ei saada uurnille lupaamalla sadan euron korotusta perusturvaan. Suuret yliopistokaupungit ovat paikkoja, joissa tällä hetkellä vasemmistolaiselle viestille on kysyntää. Vasemmistoliitto ei ole unohtanut duunareita, mutta se on menettänyt kyvyn puhua heille. Ekstraongelma Vasemmistoliitto kasvaa kaupungeissa. ”Duunari” käsitetään nykyään aivan liian kapeakatseisesti. Jotkut vasemmistolaiset ovat hakeneet sotilasliitto Natosta ja hävittäjähankinnoista syytä vaalitappioon. Jos vasemmistoliitto haluaa menestyä tulevaisuudessa, on sen pystyttävä tarjoamaan selkeitä, konkreettisia ja positiivisia visioita tulevaisuudesta. Ei heillä nälkä ollut, heitä vitutti. Teollisuusliiton aktiivi Jussinniemi on tästä yksi esimerkki – huono menestys ei taatusti johtunut kampanjoinnin vähyydestä tai näkyvyyden puutteesta. Isolla rummutuksella saatiin kyllä otsikoita, mutta mitään vaikutusta sillä ei ollut. Kiitoskortin voi lähettää Kremliin. 7. Tämän jutun tarkoituksena ei ole pyrkiä näsäviisaasti kertomaan, mitä virheitä muut ovat tehneet. Mutta on selvää, että vasemmistolla on todella vaikeaa puhutella miesvoittoisten alojen työntekijöitä. Kaupunkien vieressä olevilla alueilla elää monella tapaa hyvässä asemassa olevia ihmisiä, mutta heitä ärsyttää. Toinen paljastava esimerkki on ay-liikkeen viime hetkillä masinoima kiky-tempaus, jolla käytiin perussuomalaisia vastaan. Käytämme liian monimutkaista kieltä. Kun sellainen alkaa politikoida, ei se kiinnosta ketään. n. Jos näin on, silloin ay-liikkeen joukkovoima on kadonnut. 2 2 ton saavutukset olivat sellaisia, joita myös demarit ajoivat. Nyt vasemmistolaisetkin saivat tuntea, mitä vitutus todella tarkoittaa. Ylipäänsä Helsingissä vaalitulos osoittaa sen, että pääkaupungissa äänestyskäyttäytyminen poikkeaa voimakkaasti muista vaalipiireistä. Ja jos ihmisillä ei ole nälkä tai vilu, on vaikea mennä puhumaan indeksitarkistuksista tai vihreän siirtymän välttämättömyydestä. Tuskin sellaista jäsenet edes haluavat. Ay-liikkeen merkitys Vaalitulos paljastaa, että ay-liikkeen kyky nostaa vasemmistoliiton ehdokkaita on lähestulkoon mennyt. SKP sai valtakunnallisesti 3 058 ääntä. Naton vastustus saattoi ennen Venäjän hyökkäyssotaa olla vasemmistolaisille tapa erottautua demareista, mutta 24. Siksi perussuomalaisten kaunainen puhe uppoaa siellä – nykymeno on jollain tapaa väärää. helmikuuta 2022 muutti asetelman pysyvästi. KU on toistanut tismalleen samoja virheitä. Tämä ohjelmatyö puolueväellä on edessään, kun vasemmistoliiton tie vie huhtikuun katastrofista kohti oppositiota
Tästä noin puolet toteutetaan irtisanomisina ja puolet toistaiseksi voimassa olevina lomautuksina. Noin puolet vähennyksistä toteutetaan toistaiseksi voimassa olevina lomautuksina ja loput irtisanomisina. – Ilmoitettu määrä on suuri, vaikka sitä miten päin miettisi, tuumii työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. Vähennykset tulevat voimaan huhti-toukokuun vaihteessa. Valmet automotiVen Uudenkaupungin-autotehtaalla käytiin vuoden alussa muutosneuvottelut, jotka päättyivät maaliskuun lopussa. 2 3 AAltoliikettä AutotehtAAllA Uudenkaupungin autotehtaan alkuvuoden muutosneuvottelujen päätteeksi tehdas vähentää 940 henkilöä. Vähennykset tulevat voimaan huhti-toukokuun vaihteessa. Le h tik u va /R o n i Le h ti. Teksti toivo hAimi Muutosneuvotteluiden jälkeenkin Uudenkaupungin autotehdas työllistää noin 1 400 ihmistä. Tammikuussa alkaneet neuvottelut koskivat koko henkilöstöä, ja niiden tulos oli karu: 940 henkilön vähennystarve työvoimassa. Hän kuitenkin sanoo, että paikallisesti työntekijäpuolen neuvottelijat tekivät sen, mitä tehtävissä oli ja kamppailivat loppuun saakka
1990-luvulla Valmet Automotivella valmistettiin Saabien lisäksi Opelin ja Ladan automalleja. Sittemmin hän työskenteli maalaamossa muun muassa korvaajana ja vuodesta 1993 alkaen konepajalla työkalujen valmistajana. Toista miljoonaa autoa Uudenkaupungin autotehdas on perustettu Valmet-Saab-nimellä vuonna 1968. Tehtaan tunnetuimman tuotteen eli ruotsalaisen Saabin automallien valmistus tehtaalla aloitettiin vuotta myöhemmin, ja ensimmäinen Uudessakaupungissa valmistettu Saab luovutettiin itselleen Urho Kekkoselle. Yhtiön tiedotteen mukaan alkuvuoden muutosneuvottelut käynnistettiin autotehtaan laskeneen tilauskannan vuoksi. Olemme sopimusvalmistaja, ja tilaaja antaa meille sen mitä antaa ja ottaa minkä ottaa, emmekä me siihen pysty hirveän paljon vaikuttamaan, Jouni Varjonen kertoo. Saabien valmistus Uudessakaupungissa loppui vuonna 2003, ja ruotsalainen automerkki ajautui lopulta konkurssiin loppuvuodesta 2011. Pääluottamusmies Jouni Varjonen on työskennellyt Valmet Automotivella 44 vuoden ajan. Näin se menee, Lehtonen sanoo. Näissä hetkissä pääluottamusmiestä pitää tukea, ja sitä vartenhan ammattiliitto on olemassa. Teollisuusliiton Turja Lehtonen sanoo, että pääluottamusmiehen näkökulmasta vaikeampaa tilannetta on lähes mahdoton edes kuvitella. – Me pyrimme tekemään laadukkaita autoja ja kilpailemaan työn laadulla. ”Näissähetkissäpääluottamusmiestäpitää tukea,jasitävartenhan ammattiliittoon olemassa.Luottarion työntekijöidentakana, jaliittoonluottarin takana.”. Valmet Automotiven tehdas kuitenkin muuttui aikojen mukana ja jatkoi eri automerkkien ja -mallien valmistamista. Luottari on työntekijöiden takana ja liitto on luottarin takana. Työpaikat pyrittiin säilyttämään Vuoden 2023 alussa Valmet Automotiven autonvalmistusliiketoiminta työllisti noin 2 000 henkilöä. Miljoonas Uudessakaupungissa valmistunut auto oli Porsche Boxster, joka valmistui kesäkuussa 2005. 24 Valmet Automotiven pääluottamusmies Jouni Varjonen kertoo KU:lle maaliskuun loppupuolella, ettei hän ole saanut vielä juurikaan kommentteja tai kysymyksiä tilanteesta. Varjonen kuitenkin sanoo, että mieliala tehtaalla on vielä hämmentynyt. – Luottamusmiehen hommana oli tässä kokonaisuudessa kamppailla sen puolesta, että viivan alle jäävä henkilöstön vähennystarve jäisi mahdollisimman alhaiseksi, Lehtonen toteaa. – Ihmiset miettivät asiaa päässään, eikä tätä olla vielä ehditty oikein sisäistää. Uransa ensimmäiset viisi vuotta Varjonen työskenteli tehtaan hitsaamossa kokoamassa Saabeja. Aikanaan tehdas oli Suomen ensimmäinen iso metalliteollisuusyritys, jossa toteutettiin samapalkkaisuutta: sekä naiset että miehet saivat samasta työstä saman palkan. Viisi vuotta myöhemmin Saabeja valmistettiin Uudessakaupungissa jo 30 000 auton vuositahdilla. Lehtonen ja Varjonen kertovat KU:lle, että pyrkimyksenä oli säilyttää jokainen mahdollinen työpaikka ja hoitaa vähennystarve pois alta lomautuksina, jotta työsuhteet jäisivät kuitenkin voimaan. 1990-luvulta 2010-luvulle Uudessakaupungissa valmistettiin saksalaisen Porschen urheiluautoja. Tehtaalla MercedesBenzin emoyhtiö Daimleria kuvaillaan isoksi ja varmaksi kansainväliseksi tilaajaksi. Em m a G r ö n q v is t Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. – Tällaisia tilanteita tulee ja menee. Viimeisimpänä Valmet Automotive on valmistanut Mercedes-Benzin A-sarjan luksusautoja ja GLC-sarjan katumaastureita
– Kyllä mä uskon ja tiedän, että neuvotteluita uusista automalleista ja -merkeistä käydään. – Samoin edes pientä lohtua tuo, että paitsi koko Suomessa, myös Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä suorastaan pulaa työntekijöistä valmistavassa teollisuudessa. Edellisen kerran Valmet Automotive vähensi henkilökuntaa kesäkuussa 2022 noin tuhannella. Kaksi vuotta sitten yhtiö ilmoitti jättirekrytoinneista, joissa palkattiin Uuteenkaupunkiin noin 700 uutta työntekijää. Lehtosen mukaan ne työntekijät, jotka ovat vakuutettuja Avoimeen työttömyyskassaan eli A-Kassaan voivat olla vakuuttuneita siitä, että kassa toimii ripeästi ja saumattomasti heidän eteensä. – Kunhan nyt maailmantilanne jollain tavalla rauhoittuu, eli Ukrainan sota päättyy, korot laskevat ja kuluttajainvestoinnit lähtevät taas liikkeelle, se luo varmasti uskoa tulevaisuuteen. Ennen kuin nimet ovat papereissa, ei Varjonen niistä voi kuitenkaan kertoa. Pääluottamusmies Jouni Varjonen on samaa mieltä. – Näitä valitettavia tilanteita varten kassa on luotu, Lehtonen sanoo. Ei olisi mitään järkeä heittää sitä pois, Lehtonen jyrähtää. Siellä on sekä kaksikymppisiä että kuusikymppisiä, Varjonen kertoo. – Sadan kilometrin säteeltä tänne tullaan töihin. Autoala oli jo entuudestaan erittäin muutosherkkä ja käänteet hyvinkin nopeita. Toiveikkuutta on kuitenkin Turja Lehtosen mukaan ilmassa. Turusta ja Porista kulkee busseja, ja omilla autoilla kuljetaan vähän kauempaakin, Varjonen sanoo. Sekin näyttäisi tarvitsevan vajaat sata henkeä kesälomien jälkeen. – Talon sisälläkin on Valmet Automotiven oma akkutehdas. Samaan aikaan Valmet Automotiven akkutehdas Salossa palkkasi 300 henkilöä. Toivotaan, että tämä on väliaikainen notkahdus. – Uskon, että kyllä tämä tästä vielä nousee, mutta aikaa se vie. Työvoimapula tuo toiveikkuutta Muutosneuvotteluidenkin jälkeen Uudenkaupungin autotehdas työllistää noin 1 400 ihmistä. Mä olen täällä ollut 44 vuotta töissä, eikä tämä ole ensimmäinen eikä edes pahin kerta, kun mennään tällä tehtaalla alaspäin ja lujaa, Varjonen toteaa. Syitä on monia, eikä Ukrainan sota ole niistä vähäisin, Turja Lehtonen sanoo. Nyt kuitenkin tullaan lähes tuhannella henkilöllä alaspäin. Turja Lehtonen lisää, että kaikista Teollisuusliiton jäsenistä huolehditaan. – Jos nyt lomautetuilla ja irtisanotuilla Valmetin työntekijöillä on halua ja jaksamista etsiä uusia työpaikkoja muualta, niin eiköhän niitä etsivälle löydy, pääluottamusmies sanoo ja mainitsee esimerkkeinä Kalannissa sijaitsevan Vahterus-yhtiön, joka valmistaa levylämmönsiirtimiä energiateollisuuden, prosessija kemianteollisuuden sekä kylmätekniikan tarpeisiin. – Uudessakaupungissa on pitkät autonvalmistuksen perinteet ja osaaminen. – Uudenkaupungin tehtaan kaltainen sopimusvalmistaja kärsii ensimmäisenä tällaisesta tilanteesta. n Te o ll is u u d en va ik u TT a ja T Valmet Automotiven pääluottamusmies Jouni Varjonen.. Turja Lehtonen kertoo uskovansa, että tulevaisuus on valoisa vielä Valmet Automotiven autotehtaankin osalta, kun tilanne paranee yleisesti autoteollisuudessa. Tästä vielä noustaan Alkuvuoden muutosneuvotteluiden ikävän lopputuloksen juurisyy oli se, että autovalmistajat ovat supistaneet tuotantoaan maailmantalouden epävarman tilanteen vuoksi. Tehtaalla käy töissä paitsi uusikaupunkilaisia, myös ihmisiä kaikkialta Lounais-Suomesta. – Lomautettuja on laidasta laitaan. 2 5 Valmet Automotivella työvoiman vaihtuvuus on verrattain suurta. Turja Lehtosen mukaan pitää muistaa sekin, että Uuteenkaupunkiin jää lähes tuhannelle duunarille työpaikka. Mahdollisuuksia työllistymiseen siis on heille, ketkä haluavat ja jaksavat, Varjonen toteaa. Jouni Varjonen on samaa mieltä. – Tuossa vaiheessa eivät henkilöstön venyminen tai mitkään pääluottamusmiehen neuvottelutaidot auta, hän lisää
Todellisuudessa he eivät usein saa itse apua ongelmiinsa. Yhteiskunnan ongelmat kasautuvat lastensuojeluun Lapset ja nuoret nähdään yhä useammin ongelmana. Teksti emilia männYnväli
– Pohjoismaisessa lastensuojelussa on perinteisesti luotettu sosiaalityöntekijöiden tasokkaaseen koulutukseen ja sitä kautta suhteellisen laajaan yksilölliseen harkintaan. Olisi tärkeää vaikuttaa siihen, että eriarvoisuuskehitys kääntyisi. Usein ihmetellään, miksei lapsen ja perheen tilanteeseen voida puuttua, vaikka riskit ovat tiedossa. Ratkaisut näihin yksilöllisiin kysymyksiin ovat siis näkökulmani mukaan rakenteissa, sanoo Johanna Hiitola, sosiaalityön ja yhteiskuntapolitiikan dosentti ja yliopistonlehtori Oulun yliopistosta. Angloamerikkalaisessa mallissa taas käytetään niin sanottuja riskilistoja ja pyritään tekemään päätöksiä määritellyin kriteerein, Hiitola toteaa. – Tämä kehitys niin sanotuksi riskiyhteiskunnaksi eli lähemmäs angloamerikkalaista mallia on huolestuttava. Hiitolan mukaan köyhät, maahanmuuttajataustaiset tai vaikka sateenkaariperheiden vanhemmat saatetaan nähdä lähtökohtaisesti heikompina vanhemmuudessa kuin keskiluokkaiset, koulutetut ja heteroseksuaaliset ydinperheiden vanhemmat. Miten nämä kaksi todellisuutta elävät rinnan, mistä kritiikki juontaa juurensa. Myös alueellisia eroja on. Perheen nähdään olevan kierteessä, joka yhteiskunnan on katkaistava. Riskit määrittyvät usein yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta käsin. Nykyisin puhutaan paljon riskitekijöistä, joita voidaan nimetä jo syntymättömille lapsille. Yhteiskuntaa eriarvoistetaan kovaa vauhtia. Lastensuojelun kaksi todellisuutta Lastensuojelua kritisoidaan sekä mielivaltaisesta puuttumisesta että siitä, ettei selviin laiminlyöntija vaaratapauksiin puututa tarpeeksi ärhäkkäästi. – Pohjoismaisessa mallissa yksittäisen sosiaalityöntekijän päätösvalta voi kasvaa turhankin. – Olen erittäin huolestunut viimeaikaisen tutkimukseni perusteella myös siitä, että maahanmuuttoasioiden ja erityisesti karkotusten ja käännytysten yhteydessä lapsen edun arviointi on puutteellista. Hänen mukaansa molemmissa malleissa on ongel mansa. – Itse puhuisin ”kierteen katkaisun” sijaan pikemminkin yhteiskuntaluokasta, syrjinnästä ja syrjäytymisestä. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin, mutta toisille kasaantuu ongelmia heidänkin edestään. Lapsia suojellaan Suomenkin sisällä hyvin eri kriteerein riippuen heidän kansalaisuudestaan ja oleskelustatuksestaan. Hän näkee eriarvoistumisen suurimmaksi uhaksi lasten oikeuksien toteutumiselle
Suurin syy uudistukselle oli Pekkarisen mukaan se, miten lastensuojelussa sijoitettujen määrät vain kasvavat, vaikka ikäluokat pienenevät ja lapset voivat monella mittarilla entistä paremmin. Siitä seuraa hirveän kova asenne lapsia kohtaan. Varsinkin huostaanottotilanteissa perheiden toimijuus on Hiitolan mukaan todella rajattu. Suurimpana uhkana lasten oikeuksien toteutumiselle Suomessa Pekkarinen näkeekin väestön vanhenemisen ja väestöpyramidin vinoutumisen. – Asiantuntijavalta ohittaa helposti vanhempien omat käsitykset, varsinkin jos vanhemmilla ei ole niin sanottua kulttuurista pääomaa kertoa omasta vanhemmuudestaan ”oikein”. Vuonna 2021 sijoitettiin kiireellisesti yli 4 500 lasta. Oma huoleni ovat suuret asiakasmäärät, työntekijöiden jaksaminen ja työn kuormittavuus sekä pätevien sosiaalityöntekijöiden puuttuminen. Entä kuka nämä työt tekee. – Se on järjestelmän epäonnistuminen. Hiitolan mukaan olisikin tärkeää, että sosiaalityöntekijöissä olisi ihmisiä eri taustoista. Tämä liittyy keskeisesti yhteiskuntaluokkaan ja koulutukseen, Hiitola sanoo. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ei säästele sanojaan sen suhteen. Kaikki paha tässä maassa sijoitetaan lasten harteille, vaikka meidän pitäisi olla helkutin kiitollisia jokaikisestä lapsesta, joka täällä on, ja tehdä kaikkemme, että heillä olisi hyvä olla. Sosiaalityön koulutuksessa on todella petrattu näiden kysymysten osalta. Hirveästi painotetaan ennaltaehkäisyn näkökulmaa ja matalan kynnyksen toimia, mutta sitten ensimmäiset toimet saattavat kuitenkin olla aika tymäköitä. Ero on melkoinen verrattuna 1970-lukuun, jolloin kunnalta vielä sai työntekijän ihan tavallisiin lapsiperheisiin auttelemaan ruuanlaitossa ja siivouksessa. Ehkä siinä voi olla mukana myös pelkoa siitä, että kun järjestelmä on rikki, saako itse hoivaa vanhana. Sijoitusten määrä räjähtänyt Aloite parhaillaan tekeillä olevaan lastensuojelulain kokonaisuudistukseen tuli nimenomaan lapsiasiavaltuutetulta. – Hirvittää, pystytäänkö ylläpitämään tätä kaikkea, kun nuorempien hoivataakka kasvaa ja henkilöstöstä on pulaa jo nyt. Sosiaalityöntekijöiden, opettajien ja sairaanhoitajien poistuma on todella iso. Että riittävätkö meillä ihmiset ja veronmaksajat. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin vielä 1990-luvulla vuodessa vain muutamia satoja. – Väsyneet ammattilaisetkin kokevat lapset koko ajan vain kamalampina. Lastensuojelulaki on vaikeaselkoinen. Sitä on uudistettu yli kaksikymmentä kertaa. Lasten oikeudet ärsyttävät Hän kertoo hämmästyneensä siitä, miten paljon vihapalautetta virassaan saa. – Julkinen keskustelu on aikamoista. Pekkarinen suree sitä, miten puhe lapsista painottuu ongelmiin. – Molemmissa malleissa perheen niin sanottu kunnollisuus, vaikkapa vanhempien korkea koulutustaso, voi vaikuttaa siihen, kenen nähdään olevan lapselle vaaraksi ja kenen ei. Tosiasiassa jokainen lapsi tarvitsee elämäänsä paljon järkeviä hyviä ihmisiä. Usein oireilu johtuu siitä, ettei lapsi saa tarvitsemaansa aikuisen aikaa. – Saatetaan tulla ihan suoraankin sanomaan, että aina sinä olet vain niitä lasten oikeuksia ajamassa. Nythän tätä on palautettu monille paikkakunnille, mutta maksullisena. – Nyt on vähän sellaista tendenssiä, että jos on lasuasiakas, on kaikkialla muualla persona non grata. 2 8 suureksi. Siksi sosiaalityön ammattitaidolle on aivan keskeisen tärkeää tunnistaa ja tunnustaa omat ennakkoluulot ja pyrkiä purkamaan niitä aktiivisesti. Angloamerikkalaisen mallin ongelma puolestaan on se, etteivät ennalta tarkasti määritellyt kriteerit huomioi perheiden yksilöllisiä tilanteita. Ilman sitä terapiakin on turhaa. Ei siis itsensä vuoksi, vaan miten lasten asioiden ajaminen voi suututtaa niin monia. Varmaan koulussakin olisi parempi olla, jos siellä ei olisi lapsia ollenkaan. Hän penää myös yhteisön vastuuta. Vanhemmuuden keskiluokkaisuus – Olen kiinnittänyt tutkimuksessani huomiota myös siihen, kuinka se, miten omasta vanhemmuudestaan osaa viranomaisille kertoa, voi vaikuttaa siihen, millaisena vanhemmuus arvioidaan. – Se järjestelmä purettiin 1990-luvun lamassa. Kuulen koko ajan kentältä, että lakia on vaikea noudattaa, kun se on niin repaleinen ja osin sisäisesti ristiriitainen. – Tämä on huolestuttava kehitys, sillä yksilökeskeinen ajattelu leimaa lapsia ja perheitä. Jos seurataan. Tällainen kehitys kertoo myös hyvinvointiajattelun hiipumisesta ja siirtymästä kohti vahvempaa luokkayhteiskuntaa. Lapsista puhutaan rumasti Leimaaminen näkyy myös yhteiskunnallisessa puheessa. – Olen toisaalta hyvin toiveikas uuden sukupolven suhteen. Väitöstutkimuksessaan Hiitola totesi myös alueel listen erojen olevan todella suuria. Puhutaan S2-lapsista ja katujengeistä. Hiitola on kirjoittanut riskikeskeisen lähestymistavan ongelmista muun muassa väitöstutkimuksessaan. Tämä ei voi olla vaikuttamatta työn laatuun
Syyt voivat olla moninaiset. Hyvin usein ”hatkassa” oleva nuori päätyy esimerkiksi seksuaalisesti hyväksikäytetyksi etsiessään yösijaa. – Nepsylapset ovat huostissa ja sijoituksissa yliedustettuina. On tapauksia, joissa esimerkiksi skitsofreniaa sairastaneita nuoria on pompoteltu yksiköstä toiseen, ennen kuin he pääsevät erityisen vaativan psykiatrisen hoidon yksikköön. Yksityiset toimijat saattavat myös mainostaa niitä olevan, mutta todellisuus osoittautuu toiseksi. Pekkarinen ei usko, että sijaishuollon palveluiden tuottaminen julkisesti olisi oikotie onneen, koska laiminlyöntejä on julkisella sektorillakin ja myös se toimii nykyisin markkinalogiikalla. Suokkaan mukaan summa voi olla yhden sijoitetun lapsen osalta jopa tuhat euroa päivässä. Ristiriidan kahden eri puolijulkisen todellisuuden välillä, ”lasu ei puutu mihinkään” ja ”lasu puuttuu turhaan”, Suokas arvelee juontavan osittain tästä ongelmasta. Mitä kaikkia palveluita sillä rahalla voisi saada. Sijoitukset tulevat kalliiksi Lapsen sijoittaminen on yhteiskunnalle todella kallista. Siinä, missä sijaishuollon tarkoitus olisi lapsen etu, se on nyt yrityksen etu, joka on tuottaa voittoa. – Usein nimenomaan siltä vanhempien esille tuomalta ongelmalta ummistetaan silmät. 2 9 ikäluokkia, useampi kuin yksi kahdestakymmenestä lapsesta – yksi joka koululuokalta – on jossain vaiheessa elämäänsä sijoitettuna kodin ulkopuolelle lastensuojelun toimesta. Silti palveluvalikoima varsinkin nuorille tuntuu rajautuvan sijoitukseen. Sakkaavat mielenterveyspalvelut tuottavat siis turhia sijoituksia. Sijoituksen syyt liittyvät usein lapsen käyttäytymiseen, uhmakkuuteen ja koulupinnaukseen, eivät vain kotioloihin. – Sitten tulkitaan, että lapsen oireet johtuvatkin tästä vanhemmasta. Usein heille ei laitoshoito välttämättä edes ole asianmukainen hoito, koska siellä on harvoin tarjolla kunnon mielenterveyspalveluita. – Väitän, ettei meillä ihan niin huonovointisia lapsia ole. Mielenterveyspalvelut eivät toimi Terhi Suokas perusteilla olevasta Lastensuojelun tukija kehityskeskuksesta toteaa saman kuin Pekkarinen, monet alalla työskentelevät ja asiakasperheet: lastensuojelu ruuhkautuu suurelta osin siksi, etteivät lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut toimi. – Koko toimintalogiikka on vääristynyt ja hankintaosaaminen riittämätöntä. Lastensuojelussa ei voikaan olla sellaista mielenterveysosaamista kuin terveydenhuollossa. Esimerkiksi neuroepätyypilliset lapset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, ja lopulta on enää lastensuojelu ottamassa koppia. Usein he kertovat yrittävänsä päästä välillä nuorisopsykiatrian osastolle, koska sielläkin on siedettävämpää olla kuin laitoksessa. Etenkin nuoret puhuvat, etteivät ole niin arvokkaita, että kelpaisivat perheisiin. – Terveydenhuollon puutteet kasautuvat lastensuojeluun. – Ja vaikka hatkoilla nuorille tapahtuu todella karuja asioita, nekin ovat monesti nuoren mielestä parempi kuin se laitoselämä. Ennaltaehkäisevää tai muuta tarvittavaa hoitoa, perheiden tukemista… Suokas sanoo tavanneensa paljon laitosnuoria. Sijoitusonkuitenkin aikamoineninterventio.. Paikkojen pitää olla täynnä, että firma tuottaa, ja mitä hankalammaksi lapsi luetteloidaan, sitä enemmän yhteiskunta hänestä maksaa. – Lähes kaikki kunnalliset toimijat on raivattu pois sijoitustoiminnasta, ja muutama yksityinen terveysjätti on ostanut suurimman osan pienemmistä yksityisistä toimijoista. Hänen kokemuksensa mukaan jo pelkkä toimien lainmukaisuuden tai asianmukaisten kirjausten perään kysely saattaa leimata vanhemmat hankaliksi. Varmasti jotain muutakin olisi tehtävissä. Vanhemmat saattavat itsekin erehtyä uskomaan, etteivät osaa toimia lastensa kanssa. Usein sijoitus kohdistuu teineihin, mikä herättää kysymyksen siitä, saavatko he riittäviä avohuollon toimenpiteitä. Huolipuhe on holhoavaa Suokas uskoo, että valtaosaa sijoitetuista lapsista olisi ollut mahdollista tukea toisinkin. Sijoitus on kuitenkin aikamoinen interventio. Mitä vaikeampi ongelma, sitä enemmän käsitellään helppoja pienempiä. Pesäpuu-säätiön tuoreen Hatkassaselvityksen mukaan osa päätyy ihmiskaupan uhreiksi ja muuten hengenvaaraan. – Pahoin pelkään, että helpompiin tapauksiin on helpompi puuttua. Suokkaan mukaan ”nepsylapsilla” on usein myös nepsyvanhemmat, joita helposti tulkitaan lastensuojelukuvioissa hankaliksi, jos he eivät sopeudu esimerkiksi jatkuvasti vaihtuviin työntekijöihin. Ruotsissa on kyseenalaistettu, voidaanko todella haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä edes tehdä voittoa. Aika usein tilanne kuitenkin heikkenee entisestään sijoituksessa, varsinkin laitoshoidossa, jossa pakotetaan kiintymään vaihtuviin ihmisiin. Ei välttämättä saada apua, mutta järjestetään kaiken maailman palavereita, joissa puidaan turhanpäiväisyyksiä
Ilmastopakolaisuus, äärisäät, yhteiskunnallisten tilanteiden jännittyminen ja eriarvoistuminen iskevät erityisesti lapsiin. – Tyypillinen tilanne on esimerkiksi, että expuoliso tekee kiusaamistarkoituksessa lastensuojeluilmoituksia, jotka todetaan kerta toisensa jälkeen perättömiksi. Hallinto-oikeuksiin hän kaipaa enemmän erikoistumista. – Ajattelen niin, että kaikki lähtee lasten ja nuorten peruspalveluiden toimivuudesta ja riittävästä resursoinnista. Tämäkin uhka liittyy Ylösen mukaan vahvasti yleiseen eriarvoistumiskehitykseen. Lastensuojelu ei ole irrallinen saareke siitä, mitä tapahtuu ennen sitä, vaan perälauta, joka korjaa sen, missä on koko yhteiskunnalla epäonnistuttu. – Mutta ihmiset eivät uskalla hakeutua niihinkään, koska matka asiakkuuteen voi olla yhdenkin työntekijän epämääräisen tulkinnan pohjalta lyhyt. Ymmärrän talouden kestävyyden tavoitteen, mutta en pysty näkemään, että olisi viisasta säästää lapsista ja lapsiperheistä. – Mutta kun tehdään päätöksiä, tullaanko niitä kuitenkaan ajatelleeksi lasten kautta. Myös valitusreittiä korkeimpaan hallinto-oikeuteen on yritetty tukkia. Terhi Suokas epäilee lisäksi lastensuojelun kykyä tunnistaa huoltokiusaamista. Peruspalveluiden ja niiden työolojen kurjistamisella on suoria vaikutuksia lastensuojelulukuihin. Siksi monet yrittävät pysytellä viranomaisista niin kaukana kuin mahdollista. Katsotaan, että lapset ovat liian kova panos minkäänlaiselle riskinotolle, ja yritetään pärjätä muilla tavoin. Ylönen painottaa, että ympäristökriisi on lastensuojelullinen kysymys myös globaalisti. Voi olla sellaisia aika erikoiselta näyttäviä järjestelyjä, että sijaishuollon sosiaalityöntekijä toimii hallintooikeuden asiantuntijajäsenenä. Jos emme sitä tee, annamme viestin, että teidän huolenne eivät ole merkittäviä ja me emme ole valmiita toimimaan. Hänen mukaansa sen taklaamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Vai puskemmeko lapset johonkin suorittamisen putkeen, josta sitten napsaisemme ulos. Myös Elina Pekkarinen kuvailee kirjaamiskäytäntöjä ”vähän armottomiksi”. Kiire on uhka lapsuudelle Ylönen kaipaisi yhteiskuntaan enemmän sitä, että asioita katsottaisiin lapsen näkökulmasta ja lapsuutta pidettäisiin arvokkaana itsessään. Suunta pitää löytyä muualta. Niin se vain menee. – Ilmastonmuutosta ja lajikatoa pitäisi tarkastella lastensuojelukysymyksenä. Kolmanneksi merkittäväksi uhaksi Ylönen haluaa nostaa ilmastonmuutoksen, joka huolestuttaa myös lapsia ja nuoria itseään. On kysymys sekä siitä, mitä jätämme jälkeemme, että siitä, että kuulemme ja ymmärrämme lasten ja nuorten huolia. Ylönen huomauttaa, että koko neljännesvuosisadan ajan, minkä hän on alalla ollut, on puhuttu varhaisesta tuesta. – Tällä hetkellä on hyvin loivasti säänneltyä se, kuka voi olla lastensuojelun asiantuntija. Toiseksi merkittäväksi uhaksi lasten oikeuksien toteutumiselle hän nostaa lasten ja nuorten palveluista leikkaamisen. 3 1 vanhempien omat ehdotukset edistää lapsen asiaa yhteistyössä kirjataan sosiaalityöntekijöiden ehdotuksiksi, että on ajateltu tukea vanhemmuutta näin. Lastensuojelun toimien kuuluisi lainkin mukaan olla aivan viimesijaisia, ja niistäkin kodin ulkopuolelle sijoittamisen se aivan viimeisin. – Nyt, kun valtiovarainministeriö tuo taas julkisen talouden tasapainottamisen viestiä, niin mielestäni on suuri riski lähteä säästämään lasten kustannuksella. Lapsuutta tässä pitäisi suojella eikä tulevaa aikuisuutta. – Pitäisi miettiä sitä, mahtuvatko lasten tekeminen, äänet, aikakäsitykset ja tarve tutkia maailmaa omalla tavallaan ja ajallaan tähän yhteiskuntaan. Ylönen muistuttaa, että lapset tarvitsevat maail man ihmettelyynsä kanssaihmettelijän. n. – Ystävällisyyttäkin on paljon, mutta myös sellaista, mikä tuottaa lapsuuteen toisen luokan kansalaisuutta. Hän näkeekin, että aikuisten tarpeisiin luodulla yhteiskunnalla olisi lapsilta paljon opittavaa. Suokas muistuttaa, että nykyisin avopalveluista voi saada apua ilman lastensuojelun asiakkuuttakin. Sitten, kun tuleekin jokin yllättävä elämänmuutos ja tarvitsisi oikeasti apua, lähtevät vanhat jutut elämään aivan omaa elämäänsä. Siitä ponnistavat suurin piirtein kaikki muut ongelmat. – On myös arvioitava, tuottaako sijoittaminen lapselle paremmat olot, sillä sekään ei ole mikään portti taivaaseen, Ylönen toteaa. Kun kiristämme varhaiskasvatuksesta ja kouluista, niin on selvää, että lastensuojelun piiriin tulee lisää lapsia. Hölmöläisten peiton jatkamista Lastensuojelun sekä lapsija perhepolitiikan sisällöistä vastaava Oona Ylönen Lastensuojelun Keskusliitosta toteaa lapsiystävällisen yhteiskunnan olevan vielä haave. Ja sitä pitää suojella nyt, tänään. Ajattelen, että kaikki yhteiskunnalliset päätökset liittyvät lapsiin, liikennejärjestelyistä lähtien
Teksti tuula Koponen Kuvat pentti Väistö Jugoslavian puolustusministeriön rakennus yhdellä Belgradin vilkkaimmista pääväylistä, Kneza Milošalla on pysäyttävä näky. W ik ip ed ia /k r u m b 77 /C C bY -S a 3.0 Nato pommitti Jugoslavian puolustusministeriön rakennusta vuonna 1999. Romahtanutta rakennusta ei ole raivattu pois, vaan siitä on tullut ”lännen aggression” epävirallinen muistomerkki keskellä Serbian pääkaupunkia. 3 2 KosKa Venäjä ei ole länttä Serbien Venäjä-mielisyys ei johdu vain slaavirakkaudesta vaan syvästä epäluulosta länttä kohtaan. Nato pommitti sen korjauskelvottomaksi 78 päivää kestäneissä iskuissa keväällä 1999. Romahtanutta rakennusta ei ole raivattu pois.
”Kosovon menetys hyväksyttävä” EU tuskin laajenee lähivuosina. EU on tehnyt selväksi, ettei Serbialla ole pääsyä unioniin ennen Kosovo-kiistan ratkaisua. Tutkijan mukaan Venäjälle Serbia on keino olla läsnä Balkanilla ja saada vaikutusvaltaa länteen. Venäjä tuki serbejä Jugoslavian hajoamissodissa 1990-luvulla, kun taas länsimaat pitivät serbejä niiden pääpukarina. Kun joku vastustaa Yhdysvaltojen etuja, se nähdään osittaisena velanmaksuna siitä, mitä Serbialle tehtiin 1990-luvulla, Vuksanovi. Serbia on tuominnut Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa, mutta se ei ole asettanut EU:n vaatimia pakotteita Venäjää vastaan. – Olen vakuuttunut, että Serbiakin liittyy (Venäjän vastaisiin) pakotteisiin, kunhan Kosovon prosessi saadaan päätökseen, hän sanoo. Natolla ei ollut iskuilleen YK:n valtuutusta, vaikka sekin syytti serbejä etnisestä puhdistuksesta. Kosovo jätti virallisen hakemuksensa joulukuussa 2022. Elettiin Boris Jeltsinin valtakauden loppua, ja Venäjä oli Neuvostoliiton hajoamisen jäljiltä heikko. Viime heinäkuussa EU käynnisti jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa yli kymmenen vuoden odotuksen jälkeen. Dragaš on Belgradissa toimivan kansainvälisen turvallisuusinstituutin (ISI) perustaja ja johtaja. Lyhyen sodan päätteeksi Georgiaan syntyi kaksi Venäjän tukemaa nukkevaltiota, Abhasia ja Etelä-Ossetia. 3 3 Pommeillaan Nato pakotti Slobodan Miloševi?in johtaman ”tynkä-Jugoslavian” lopettamaan albaanien sorron Kosovossa. Samalla sopimusmallilla myös kaksi Saksaa järjestivät suhteensa vuonna 1972. Se ei kyennyt muuhun kuin jyrkästi tuomitsemaan Naton toimet. – Serbia taas käyttää Venäjää lisätäkseen neuvotteluvoimaansa länsimaiden kanssa, sillä Kosovo-kiistan takia Serbian EU-näkymät ovat epävarmat, Vuksanovi. Serbia ei hyväksy eteläisen maakuntansa suvereniteettia, koska sille Kosovo on ”erottamaton”, melkeinpä pyhä osa Serbian maaperää. Presidentti Vladimir Putin otti Kosovon mallin esille myös perustellessaan Krimin valtausta Ukrainalta talvella 2014. – Serbialaisilla on vaistomainen halu verrata ulkomaisia konflikteja Balkanin konflikteihin. sanoo. Serbia on neuvotellut EU-jäsenyydestä tammikuusta 2014 lähtien. Erityisen raivoissaan oli serbien perinteinen slaaviystävä Venäjä. Belgradin turvallisuuskeskuksen (BCSP) vanhempi tutkija Vuk Vuksanovi. Se teki ”kosovot” jo elokuussa 2008 Georgiassa. Serbialainen turvallisuuspolitiikan ja kansainvälisten suhteiden asiantuntija Orhan Dragaš sanoo, että Serbia on taiteillut EU:n ja Venäjän välissä yli 20 vuotta, mutta tämä tie on pian kuljettu loppuun. Putinin mukaan lännen kätilöimä ”Kosovon ennakkotapaus” oli ”täysin Krimin tilannetta vastaava”. Kosovolle avautuisi pääsy kansainvälisiin järjestöihin, esimerkiksi YK:hon. Keskiössä Kosovo-kiista Naton pommeista jäi syvä trauma serbien kansalliseen muistiin. Serbian lisäksi myös Montenegro istuu neuvottelupöydässä. Naton pommeja ja albaanienemmistöisen Kosovon irrottamista ortodoksisesta emo-Serbiasta ei ole unohtanut myöskään Venäjä. Kosovon prosessilla Dragaš tarkoittaa uusinta, tällä kertaa Saksan ja Ranskan 2022 räätälöimää 11-kohtaista sopimusmallia. Tynkä-Jugoslavialla tarkoitettiin Jugoslavian raunioille hajoamissotien jälkeen jäänyttä Serbian ja Montenegron liittovaltiota (1992–2003). sanoo. Tosin Länsi-Balkanin huippukokouksessa Tiranassa viime joulukuussa se lupasi, että ovi uusille jäsenille on taas auki. Sen avulla Serbian ja Kosovon pitäisi ”normalisoida suhteensa”. Kosovon albaaneille taas häämötti itsenäisyys, joka toteutui yksipuolisella julistuksella helmikuussa 2008. Venäjän hyökättyä Ukrainaan unioniin on ollut tunkua, sillä myös Ukraina, Moldova ja Georgia havittelevat jäseniksi. Vuk Vuksanovi?in mukaan kyse ei ole varsinaisesti liittolaisuudesta vaan ”opportunistisesta kumppanuudesta”. Serbian olisi kohdeltava Kosovoa itsenäisenä valtiona, vaikka tosiasiallinen tunnustus ei sopimukseen kuulukaan. Epäluulo varsinkin Naton tärkeintä maata Yhdysvaltoja kohtaan istuu tiukassa. Sopimuksen mukaan Serbia ja Kosovo kunnioittaisivat toistensa itsemääräämisoikeutta, tunnustaisivat toistensa asiakirjat sekä kansalliset tunnukset ja sitoutuisivat hyviin naapuruussuhteisiin. sanoo, että myös Serbian ja Venäjän nykyinen suhde kietoutuu Kosovo-kiistan ympärille. EU ja Yhdysvallat ovat painostaneet Serbiaa ja Kosovoa selvittämään välinsä, sillä maat ovat toistuvasti olleet lähes sodan partaalla mitättömiltä Venäjähyödyntää taitavastiserbien länttäkohtaan tuntemaakaunaa.
YK:n jäsenmaista valtaosa on tunnustanut Kosovon, mutta Venäjän lisäksi esimerkiksi Kiina ei ole tehnyt sitä. valittiin toiselle kaudelle 58 prosentin äänisaaliilla vuosi sitten. Tuhansia serbinationalisteja kokoontui pääkaupungin kaduille vastustamaan Serbian ja Kosovon suhteet normalisoivaa sopimusta, jota EU yritti runnoa läpi Ohridissa 18. Presidentti Vu?i?in on kerrottu hyväksyneen sopimuksen sisällön, mutta toisin kuin Kosovon pääministeri Albi Kurti, Vu?i. kieltäytyi allekirjoittamasta sitä. Maassa toimivat verkkoportaali Sputnik Srbijan ja RT-sivusto. Tasapainoilu lännen ja Venäjän välissä on toistaiseksi ollut myös Serbian nykyhallinnolle edullisin strategia. ei ole vain uskaltanut sanoa sitä äänestäjilleen, sillä se olisi poliittisesti suuri riski. ”Avoimet ovet eivät enää riitä” Presidentti Vu?i?in johtama Serbia on käytännössä ollut osa EU:ta jo pitkään, sanoo Orhan Dragaš. oli Slobodan Miloševi?in liittolainen tynkäJugoslaviassa ja toimi tiedotusministerinä vuosina 1998–2000. – On tehtävä myönnytyksiä ja hyväksyttävä tilanne, joka on vallinnut jo 24 vuotta, Orhan Dragaš sanoo. Belgradin kaduilla myydään matkamuistoiksi Z-kirjaimella eli Venäjän Ukrainan ”erikoisoperaation” tunnuksella varustettuja t-paitoja. Myös Vu?i?in hallinnolle myönteiset iltapäivälehdet tarjoilevat Venäjä-myönteisiä tarinoita. Ei sopua Vu?i?in kaudella Vu?i?in hallinto on sallinut Venäjän vaikuttamisen Serbian mediamaailmassa. Venäjän osuus ulkomaanviennistä on 4,1 prosenttia ja kokonaistuonnista 7,5 prosenttia. maaliskuuta. Tutkijoiden mukaan serbien Venäjä-mielisyys ei johdu niinkään siitä, mitä Venäjä edustaa vaan pikemminkin siitä, mitä se ei edusta. Lännentoiminta onnytavainasemassa. Belgradin turvallisuuskeskuksen (BCSP) viime kesänä teettämän tutkimuksen mukaan 63 prosenttia vastanneista uskoo, että länsimaat ovat vastuussa Ukrainan sodasta. – Vu?i. Miloševi?in propagandassa länsi oli vihollinen, ja tämä käsitys on Serbiassa vahva edelleen. Kysely paljasti myös, että serbien maailmankuvassa Venäjä on epäitsekäs liittolainen ja 2000-luvun johtava suurvalta. Kosovolta puuttuu myös viiden EUmaan eli Kyproksen, Kreikan, Romanian, Slovakian ja Espanjan tunnustus. – Kulttuurinen ja historiallinen sukulaisuus sekä ortodoksinen ja slaavilainen veljeys ovat kaikki toissijaisia käsitteitä verrattuna siihen tosiasiaan, että Venäjä ei yksinkertaisesti ole länsi, kirjoittavat BCSP:n tutkijat ja Maxin Samorukov ja Vuk Vuksanovi. Kaksi kolmasosaa Serbian ulkomaankaupasta kulkee EU:n kautta. Vu?i. Tarina”avoimista ovista”eienääriitä. Tutkijat toteavat, että Venäjä hyödyntää taitavasti serbien länttä kohtaan tuntemaa historiallista kaunaa. 3 4 kuulostavien kiistojen, esimerkiksi autojen rekisterikilpien takia. Garnegie-ajatushautomon sivustolla. Vu?i. Presidentti Aleksandar Vu?i. Kyselyssä kävi ilmi, että 51 prosenttia serbeistä piti Venäjää Serbian tärkeimpänä kansainvälisenä kumppanina ja peräti 66 prosenttia Serbian parhaana ystävänä. Venäjä on vasta neljänneksi suurin kauppakumppani Saksan, Kiinan ja Unkarin jälkeen. Belgrad muuttuu. Kaupungin keskustan profiilia hallitsee nyt mahtava Waterfrontiksi nimetty luksusalue.. ”Ukrainan sota lännen vastuulla” Serbeille venäläiset ovat slaavija ortodoksiveljiä, eikä edes Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan ole muuttanut tätä käsitystä. Graffiteissa ylistetään Venäjän hyökkäystä Ukrainassa. antoi taas kerran ymmärtää, ettei hänen kätensä taivu allekirjoitukseen nykyisellä presidenttikaudella, jota on jäljellä neljä vuotta. Turvallisuusasiantuntijan mielestä Serbian olisi opittava elämään sen tosiasian kanssa, ettei Kosovo enää ole osa sitä
– He halusivat säilyttää rauniot Naton pommitusten muistomerkkinä. Orhan Dragaš näkee kotimaansa tulevaisuuden synkkänä, jos Serbia jatkaa Venäjän rinnalla. Juuri tällaisessa kaaoksessa Serbia oli 1990-luvulla Miloševi?in aikana, Dragaš muistuttaa. Mielipidekyselyissä noin 80 prosenttia serbeistä on sanonut vastustavansa Natoa. – Lännen toiminta on nyt avainasemassa. Serbiassa on iso joukko voimia, joiden mielestä Kosovo-kiistan ratkaisu olisi jätettävä odottamaan ”suotuisampia aikoja”. Tutkija Vuk Vuksanovi?in mukaan Nato-keskustelu on Serbiassa tällä hetkellä ”tieteiskirjallisuuden aluetta”. Tämä on myös Venäjän kanta, ja siksi Venäjä tukee ja rahoittaa näitä tahoja, Orhan Dragaš sanoo. Hänen mukaansa se olisi itsemurha. Venäläisen raakaöljyn tuontia Serbia vähensi jo viime vuonna ja siirtyi pääasiassa irakilaisiin toimituksiin. Tämä on lisännyt epäluottamusta länttä kohtaan. – Kyse ei ole vain joistakin kansallismielisistä puolueista vaan isosta joukosta tiedotusvälineitä, älymystöä, ääriryhmiä, jalkapallohuligaaneja ja poliittisia vaikuttajia, jotka ovat valmiita toimimaan kaduilla. Dragašin mukaan myös Naton pommien vaurioittama Jugoslavian puolustusministeriön rakennus raivataan Belgradin katukuvasta. Uskon, että jossain vaiheessa tonttia tarjotaan jollekin hotelliketjulle tai kansainvälisille sijoittajille, Dragaš sanoo. EU on luvannut miljardin euron tukipaketin Länsi-Balkanin maille energiakriisissä. Hänen hallituskaudellaan Serbiasta tuli EU:n ehdokasmaa. – Kosovon itsenäisyysjulistuksen (2008) ja parlamentin sotilaallista puolueettomuutta koskevan julistuksen (2007) jälkeen Nato on koettu suurimmaksi viholliseksi, vanhempi tutkija Vuk Vuksanovi. Suurin osa serbeistä äänestäisi vastaan, jos Serbiassa järjestettäisiin nyt kansanäänestys EU:hun liittymisestä. Uskon kuitenkin, että Venäjän vaikutusvalta romahtaa, ja sen vuoksi uskon myös käsitysten Natosta muuttuvan. Se on suurin mutta toistaiseksi myös ainoa venäläinen investointi Serbiaan. – Naton puolustaminen on Serbiassa tabu. 3 5 Myös investoinneissa EU on ykkönen Serbiassa. toimi myös Serbian pääministerinä ja varapääministerinä. Serbian armeija on ollut aktiivisesti mukana yhteisissä harjoituksissa ja rauhanturvatehtävissä Naton kanssa, hän perustelee. Trump Towerin isä oli Serbian silloinen ulkoministeri Ivica Da?i?, joka neuvotteli hotellihankkeesta Donald Trumpin kanssa 2013. Tämä taas on avannut tilaa Venäjän vaikuttamiselle koko alueella, Orhan Dragaš sanoo. sanoo. Natokeskustelu scifitasolla EU:ta vaikeampi kysymys serbeille on mahdollinen jäsenyys Natossa. – Serbia myi kansallisen öljy-yhtiönsä NIS:n Gazpromille 400 miljoonalla eurolla. Hotellihanke kaatui kansallismielisten poliitikkojen vastustukseen. n Orhan Dragaš. Serbia on ollut hyvin riippuvainen halvasta venäläisestä kaasusta, mutta myös energiarintamalla muhii hiljainen muutos. – Se merkitsisi talouden taantumista, mahdollisesti Serbian eristämistä, jopa maan sisäistä hajoamista. Tarina ”avoimista ovista” ei enää riitä, koska sitä on jatkunut 20 vuotta, ja se nähdään tekosyynä Brysselin toimimattomuudelle. Venäjän rinnalla lyhyt tie Serbiasta piti tulla EU-maa jo 2025. Da?i. Tontin omistaa Serbian armeijan pääesikunta, ja sille on suunniteltu muun muassa ”Trump Tower” -nimellä tunnettua luksushotellia. Nyt jäsenyys näyttää karanneen kauas tulevaisuuteen. Vielä Naton pommitusten jälkeen 24 vuotta sitten 30 prosenttia vastanneista kannatti Natoon menoa. Serbia suunnittelee Bulgarian kanssa myös kaasuputkea, joka toisi nesteytettyä kaasua Kreikasta ja Turkista. Kauppa sitoi Serbian Venäjään pitkällä aikavälillä, vaikka tuolloinkin olisi voitu tehdä edullisempi järjestely jonkin länsimaisen yrityksen kanssa, Dragaš sanoo. Turvallisuusasiantuntija Orhan Dragaš sanoo kannattaneensa Serbian Nato-jäsenyyttä jo kaksi vuosikymmentä
Irish Times -lehden viime vuonna teettämän mielipidekyselyn mukaan vain 24 prosenttia irlantilaisista kannatti luopumista puolueettomuudesta ja 15 prosenttia oli sitä mieltä, että Irlannin tulisi pyrkiä Naton jäseneksi. Pääkaupunki Dublin onkin vasemmistopuolue Sinn Féinin vahvaa kannatusaluetta. Sodan jälkeen Irlanti kieltäytyi liittymästä Natoon nimenomaan Pohjois-Irlannin yhä jatkuvan miehityksen vuoksi. Irlannin hallitus antoi Yhdysvaltojen ilmavoimille myös luvan käyttää Shannonin lentokenttää. Irlannista tuli vapaavaltio vuonna 1921 brittijoukkoja vastaan käydyn itsenäisyyssodan päätteeksi. Irlantilaiset sotilaat osallistuivat myös Yhdistyneiden kansakuntien (YK:n) rauhanturvaoperaatioihin Kongossa, Kyproksella ja Libanonissa. Toisen maailmansodan aikana Irlanti pysyi puolueettomana ja säilytti diplomaattisuhteet Saksan ja Japanin kanssa. 66 prosenttia vastaajista halusi, että Irlanti pysyy jatkossakin puolueettomana ja sotilaallisesti liittoutumattomana. 3 6 pintaa syvemmältä Miksi irlanti ei halua natoon Irlannissa ollaan ylpeitä maan puolueettomuudesta, mutta hallitus kaipaa keskustelua turvallisuus ratkaisuista muuttuneessa maailmantilanteessa. Paikallisen olutbaarin tiskillä Dublinissa kukaan ei tunnusta kannattavansa Nato-jäsenyyttä tai luopumista puolueettomuudesta. Keskeisenä syynä tähän on Irlannin perinteinen puolueettomuuspolitiikka, josta maassa ollaan hyvin ylpeitä. Maa halusi sen sijaan solmia kahdenvälisen sotilasliiton Yhdysvaltojen kanssa, mutta tähän Yhdysvallat ei suostunut. Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen Irlannin oikeistohallituksen edustajat ja media ovat pyrkineet avaamaan keskustelua Irlannin puolueettomuuden uudelleenarvioimiseksi, etenkin sen jälkeen kun Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäsenyyttä. Irlantilaissotilaat ovat olleet mukana YK:n valtuuttamissa Nato-operaatioissa Bosniassa, Kosovossa ja Afganistanissa. Teksti Peik Johansson Kuva all over Press/Mostafa Darwish Voi tuntua hiukan erikoiselta, että Pohjois-Atlantilla sijaitseva Irlanti ei kuulu Pohjois-Atlantin sopimusjärjestöön eli sotilasliitto Natoon. Irlanti liittyi Euroopan talousyhteisöön vuonna 1973. Irlanti itsenäistyi varsinaisesti vuonna 1937, kun maa sai oman perustuslain. Silti kymmenet tuhannet irlantilaiset osallistuivat sotaan liittoutuneiden joukoissa, ja hallitus antoi brittiläisten ja yhdysvaltalaisten lentokoneiden käyttää Irlannin ilmatilaa. Irlanti luovutti liittoutuneille myös Atlantin säätietoja vuonna 1944 ennen Normandian maihinnousua. irlannin puolueettomuus johtuu pääasiassa siitä, ettei se halua olla sotilaallisessa liitossa Britannian kanssa, joka edelleen hallitsee Irlannin koillisia alueita eli Pohjois-Irlantia. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Irlanti on lähentynyt Natoa solmimalla vuonna 1999 Naton kumppanuussopimuksen
Irlanti on maailman suurin veroparatiisi, jossa etenkin amerikkalaiset teknologia-alan jättiyhtiöt pitävät Euroopanpääkonttoreitaan. Valtamedian kommentaattorien mielestä kriittinen keskustelu puolueettomuudesta olisi tervetullutta, sillä eihän Irlanti ole poliittisesti puolueeton vaan selvästi osa länttä ja ainoastaan sotilaallisesti liittoutumaton, eikä nykymaailmassa itse asiassa oikein sitäkään. IrlannIn hallItus ilmoitti aiemmin keväällä haluavansa käydä laajempaa keskustelua maan puolueettomuudesta ja turvallisuusratkaisuista muuttuneessa maailmantilanteessa. Maavoimien vahvuus on 6 800 miestä. Irlannin ilmapuolustus on käytännössä Britannian ilmavoimien varassa. Merivoimilla on neljä käytössä olevaa sota-alusta. Euroopan ja Pohjois-Amerikan välinen tietoliikenne on täysin riippuvainen Irlannin aluevesien läheisyydessä kulkevista merenalaisista kaapeleista. Pääministeri Leo Varadkar on vakuuttanut, ettei tarkoituksena suinkaan ole pohjustaa tietä Nato-jäsenyydelle. Irlannissa paikannimet ilmoitetaan sekä iirin kielellä että englanniksi. Brexitin myötä EU:n tulliraja asetettiin Irlanninmerelle eikä Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle. Britanniasta Pohjois-Irlantiin tulevat tavarat tarkastetaan Pohjois-Irlannin satamissa. Siellä palvelevat noin 1 700 sotilasta eivät liiku aseiden kanssa kasarmialueen ulko puolella. Irlanti ei muutenkaan pysty täyttämään kuin pienen osan Naton jäsenyysvaatimuksista. Maantiellä ainoastaan tiekylteistä voi päätellä tulleensa toiseen maahan. Rauhanaktivisti Roger Cole muistutti Irlannin yleisradion keskusteluohjelmassa, että yhä syvemmin blokkiutuneessa maailmassa tarvitaan edelleen myös sotilaallisesti puolueettomia maita, jotka voivat toimia rauhanvälittäjinä – viime kädessä ydinsodan estämiseksi. Paikan päällä ei ole minkäänlaisia rajamuodollisuuksia, eikä rajaa ole merkitty maastoon. n Irlantilaismies kiipesi liikennemerkin nokkaan Pyhän Patrickin päivän juhlassa Dublinissa maaliskuussa.. Samaan aikaan Irlantia houkutellaan kovasti mukaan Naton yhteistyöhön merenalaisten tietoliikennekaapelien suojaamiseksi. Sotilasmenoihin käytetään 0,3 prosenttia bkt:stä. Irlannin omilla ilmavoimilla on vain kourallinen propellikäyttöisiä sotilaslentokoneita. Britannian armeijalla on Pohjois-Irlannissa edelleen kasarmi, joka sijaitsee Lisburnissa Belfastin eteläpuolella. 3 7 polttoaineen tankkaukseen Irakin sodan aikana. Irlannin puolella etäisyydet ja nopeusrajoitukset merkitään kilometreissä, Pohjois-Irlannissa maileissa. Pohjois-Irlantiin ei ole kaavailtu Naton joukkoja. Jälkeenpäin on paljastunut, että lentokenttää käytettiin myös terroristiepäiltyjen salaisissa kuljetuksissa Guantánamon vankileirille Kuubaan. Jatkossa tullitarkastuksia tehdään ilmeisesti vain EU:n alueelle Irlantiin meneville tavaroille. IrlannIn ja Pohjois-Irlannin välinen raja on tätä nykyä myös EU:n ja Naton raja
Kap Verde ja Portugali sopivat tammikuussa velan vaihtamisesta ympäristörahaston perustamiseen. Kap Verde on ilmastokriisin etulinjassa. Maat sopivat, että Portugal antaa anteeksi Kap Verden velkoja ja Kap Verde perustaa säästyvillä rahoilla ilmastoja ympäristörahaston. Atlantin valtameren happamoituminen tuhoaa koralliriuttoja ja heikentää kalansaaliita. Teksti arto HuoVinen Kap Verde, entinen Portugalin siirtomaa, on useista saarista koostuva puolen miljoonan asukkaan valtio 600 kilometrin päässä Afrikan länsirannikosta. Kap Verde joutuu tuomaan yli 80 prosenttia elintarvikkeistaan ulkomailta. Kap Verde on ilmastokriisin etulinjassa. Kovat tulvat huuhtelivat pääkaupunki Praiaa syyskuussa 2020. Kun sadetta tulee, sataa usein kaatamalla, minkä seurauksena tulvii. Trooppisten myrskyjen todennäköisyys kasvaa. Portugalin Pääministeri António Costa vieraili tammikuussa Kap Verden saarivaltiossa. 3 8 Velkoja anteeksi ilmastotoimilla Viime vuosina on lisääntynyt kiinnostus sopimuksiin, joissa luotottaja valtio pyyhkii yli velkoja, jos saajavaltio käyttää säästyneet rahat ympäristötoimiin. A ll O v er Pr es s/ eP AeF e/ Fe r N A N D O D e PIN A. Se on poliittisesti vakaa, mutta luonnonoloiltaan ankara. Merenpinnan nousu uhkaa maata, jonka väestöstä neljä viidesosaa asuu rannikolla. Maa on kuiva ja sadetta saadaan vain muutamina viikkoina vuodessa
Summa on 10 prosenttia Belizen bkt:sta. Portugalin ja Kap Verden sopimus on esimerkki ilmastotoimiin (debt-for-climate swap) tai laajemmin ympäristötoimiin (debt-for-nature swap) liittyvistä velkajärjestelyistä. Antajavaltiothan eivät tuo niissä varsinaisesti uutta rahaa pöytään, vaan ainoastaan luopuvat mahdollisesti muutenkin epävarmoista saatavistaan. Kaupalliselta pohjalta toimivilla yksityisillä luotottajilla ei ole valtioiden tai kehitysrahastojen kaltaista kannustetta velkasopimusten tekoon. Sittemmin on rinnalle tullut suoria luotonantajan ja velallisen välisiä sopimuksia. Aluksi sopimukset olivat hyvin pienimuotoisia. Koronapandemia heikensi tilannetta, ja Kap Verde joutui ottamaan lisää velkaa peruspalveluiden ja infrastruktuurin ylläpitämiseen. n. Viime vuosikymmeneltä lähtien on monien tilanne jälleen huonontunut. Kaikkiaan 35 vuoden aikana viime syksyyn mennessä oli tehty 140 sopimusta, joissa velkoja on järjestelty yhteensä 3,5 miljardilla eurolla. Sopimusta on muutenkin moitittu läpinäkyvyyden puutteesta. Luvuista näkee, etteivät ne vielä ratkaisevasti helpota Kap Verden velkataakkaa, vaikka tätä pidetäänkin hyvänä alkuna. Pienituloisten maiden osuus maailman ilmastopäästöistä on pieni, eikä velkasopimuksilla vähennetä Yhdysvaltain, Kiinan, Euroopan, Venäjän, Intian tai Japanin päästöjä. Suomestakin tehdään turistimatkoja Kap Verden saarille. Portugali on yksi heikoimmista maksajista suhteessa taloutensa kokoon. Näin tuloksena on globaali julkishyödyke. Vuonna 2021 ulkomainen velka nousi kahteen miljardiin dollariin eli 157 prosenttiin BKT:stä. Portugali on luvannut kuitenkin antaa anteeksi myös loput, kunhan ne sijoitetaan ympäristörahastoon. Sri Lanka tähtää 960 miljoonan euron sopimukseen. Sopimuksen mukaan nyt mitätöidään ne 12 miljoonaa, jotka erääntyisivät vuoteen 2025 mennessä. Kehitysmaiden riskivelaksi arvioidaan yhteensä 390 miljardia euroa. Kymmenen viime vuoden aikana kiinnostus sopimuksia kohtaan on kasvanut, mutta kovin suurista summista ei puhuta vieläkään. Viime marraskuussa luonnonsuojelujärjestö TNC maksoi Belizen 533 miljoonan dollarin velan, ja Belize käyttää säästyneen rahan korallien suojeluun. Eivät auta kaikkein heikoimpia Sopimusten etuna pidetään sitä, että saajavaltiot voivat vapauttaa varoja ympäristökohteisiin nipistämättä niitä muista kehityshankkeista. Sitä heikompia ovat vain Yhdysvallat ja Kreikka. Kap Verden velka Portugalille on 140 miljoonaa euroa. Velallinen käyttää säästyneet rahat ilmastokestävyyden parantamiseen, päästöjen vähentämiseen tai luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Sopimuksissa luotonantaja keventää velkaa joko muuttamalla sen paikalliseen valuuttaan, alentamalla korkoa, antamalla osan siitä anteeksi tai kaikkia näitä yhdessä. Kaikkein köyhimpien maiden velkoja annettiin anteeksi vuosituhannen vaihteen molemmin puolin tehdyillä kansainvälisillä sopimuksilla. Vaikutus ilmastoon on positiivinen, mutta rajallinen. Tänä talvena on neuvoteltu entistä suuremmista sopimuksista. Yhdeksi ratkaisuksi tähän on ehdotettu velkojen vaihtamista päästöjen kompensoinnissa käytettäviin päästöyksiköihin. Hyvässä tapauksessa – kuten Belizessä – sopimus voi parantaa velallisen luottoluokitusta. Koronapandemia romahdutti monen pienituloisen maan talouden, ja ne joutuivat ottamaan runsaasti syömävelkaa. Käytännössä rahaa on tullut vain murto-osa luvatusta. Ecuador pyrkii järjestelemään 770 miljoonan euron velan, ja säästyneet varat käytettäisiin Galapagos-saarten suojeluun. Ne tuovat lisäresursseja maille, joilla on arvokas biodiversiteetti tai hiilinieluja. Entistä suurempia sopimuksia Epäselvää on, aikooko Portugali laskea mitätöitävät velat mukaan kansainväliseen ilmastorahoitukseensa vai ovatko ne ”lisärahaa”. Ensimmäinen tällainen sopimus tehtiin Boliviassa vuonna 1987. 3 9 Ilmastorahoituson kaukanaluvatusta. Köyhyysrajan alle on pudonnut lähes kolmasosa väestöstä. Näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu, sillä luottoluokittajat saattavat rinnastaa velkasopimuksen maksu kyvyttömyyteen. Yksi ongelmista on, että järjestelyyn eivät pääse kaikkein heikoimmassa asemassa olevat maat, varsinkaan jos niillä ei ole merkittäviä hiilinieluja. Kansainvälisissä ilmastosopimuksissa on periaatteessa sovittu, että kehittyneet maat antavat vuosittain 100 miljardia dollaria YK:n ilmastorahastoon käytettäväksi kehitysmaissa ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen. Uusi isku oli Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan, joka kohotti rankasti ruuan ja energian hintoja. Luonnon ohella ilmastokriisi haittaa Kap Verdelle tärkeää turismia ja muuta taloutta. Niissä oli mukana kansalaisjärjestöjä, jotka ostivat velkoja luotonantajilta. Ratkaisematta on, miten velkasopimukset vaikuttavat ilmastorahoituksen laskentaan
ku.fi/tilaa Tilaus vain 89 € vuodessa
HELSINKI Eläkeläisnuorisoliittolaiset ELNU Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Hannu Ahonen Risto Ahonen Sirpa Alamehtä Taisto Annala Pirjo Annala Rane Antikainen Raija Attila Mirva Auveri Aarne Berg Toivo ja Laina Björkbacka Oiva Dahl Ahti Eerola Ipi ja Tomi Grekelä Esko Grekelä Kaisu Halenius Aimo Halenius Maija Halenius Osmo Halmela Sirpa Heinonen Juhani Henriksson Antti Honkanen Raija Hurme Hannu Hyvärinen Soile Hänninen Marjo Juoksukangas Jussi Juoksukangas Sirpa Jämsen Anja Kangas Raija Kanerva Outi Karppinen Iris Karppinen Ilmari Karvonen Maija Keränen Pia Kilpi Eino Kiuru Sisko Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Korhonen Martti Korhonen Sirkka Koski Antero Koskinen Ilja Kuivala Ismo Kuivala Sirkka Laaksonen Mauri Laine Pentti Landén Pia Lehtinen Marja-Liisa Lehtonen Jouko Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Lindstedt Arja Luhtala Meeri Lääperi Matti Mäkinen Liisa Nieminen Riku Oiva ja Sirkka Ojala-Ruuth Paula Oksman Anja Oksman Lauri P. Maria Pannila Raimo Parkkari Jukka Pelkonen Tuula Pikkarainen Jorma Pirnes Matti Pohjanvaara Reima Pohjanvaara Sirpa Pääkkö Taisto Rasilainen Raisa Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Ruotanen Tapani Selin Tarja Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Taipale Eero-Kasper Tiainen Esa Toivainen Pirkko Toivainen Ulla Torvi Jorma Tuorila Esko Tuorila Osmo Uotila Kari Viljakainen Ossi ja Nuppu Virta Leena Väre Auli JHL:n vasemmisto Byman Mika Hanhela Merja Heino Oili Huhtamäki Birgitta Kirkkola-Helenius Tarja Koskimaa Riikka Mamia Matti Muraja Marko Musakka Raisa Mustonen Heikki Ruuth Saila Savonius Christian Sjöholm Marja Uusikumpu Maarit Vaattovaara Anu Kansan Arkiston ystävät Aaltonen Kauko Arhinmäki Juha Drufva Juha Jalkanen Marita Kanerva Outi Karppinen Ilmari Karvonen Maija Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kivistö Sirkka Koskinen Ilja Laine Pentti Lehtiö Aarno Lehtonen Maikki Leppänen Veli-Pekka Luhtala Meeri Lääperi Matti Maijo Marju Mukkala Jarmo Mäkinen Liisa Mäntyniemi Arja Nirhamo Anna-Maija Pelkonen Tuula Piipponen Eija Pursiainen Pia Roiha Eira Suhonen Riitta Terävä Merja Terävä Taisto Toijonen Siskotuulikki Virtaintorppa Pirjo Kansan Uutisten henkilökunta Alén Johan Erdo?an Tarja Haimi Toivo Joentausta Jussi Kärki Tuula Männynväli Emilia Virkkunen Jussi Työväenjärjestöjen tukisäätiö Niinimäki Heikki Pikkarainen Jorma Tokkari Matti Tuominen Tapio Viljakainen Ossi Vasemmiston Vanhat Toverit Aalto Arvo Aaltonen Elsa Aaltonen Kauko Ahonen Risto Berg Toivo Björkbacka Oiva Favén Otto Grekelä Esko Hentilä Jorma Hernberg Kari Hurme Hannu Hynönen Pekka Johansson Kaarlo Julkunen Kaarlo Karppinen Ilmari Keränen Pia Kilpi Eino Kirkkola Osmo Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kolehmainen Helvi Koskinen Ilja Korhonen Sirkka Lahdenperä Oskar Laine Pentti Liikaoja Kaija Lindblad Rudolf Luimula Ismo Lääperi Matti Martimo-Andersson Oili Pekkola Ritva Pelkonen Tuula Peltola Pekka ja Katti Pikkarainen Jorma Pirnes Matti Puhakka Sirpa Rasilainen Raisa Rautaporras Pekka Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Sarkkinen Hanna Savtschenko Ritva Schuvalov Ville Suhonen Riitta Suomela Kalevi Tokkari Matti Uotila Kari Wenman Roy UUSIMAA Kerava Alam Shamsul Heinonen Ilmari Husari Tuija Hölttä Maila KU:n lUKijat toivottavat hyvää vappUa! 4 1
Jalkanen Raimo Jalkanen Ulla Kahila Jere Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Korjus Johanna Korpisalo Mallu Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Juhani Lohikoski Pia Raunio Mikko Ruotsalainen Tarja Saloriutta Lauri Sundqvist Lisen Suovuo Päivi Törmänen Riitta VARSINAIS-SUOMI Loimaa Enala Ritva ja Matti Helin Mika Hurme Tarja Jalovaara Simo Kolu Eila Koskenmäki Marja Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Henry Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Peltonen Hannu Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Tiainen Anneli Mynämäki Mäkitalo Ville Raisio Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Hellstedt Heimo Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Nurmi Eija Nurmi Reijo Kontio Anja Levonen Pentti Linnalo Reijo Salmi Soile Salmi Raimo Suominen Hilja PIRKANMAA Lempäälä Rajala Harry Tampere Ikävalko Pertti Karjalainen Airi Karjalainen Aarno HÄME Hämeenlinnan vasemmistoliitto Hänninen Kauko Järvenpää Leo Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Tiainen Jaakko Lahti Teerioja Jarkko KESKI-SUOMI Jämsänkoski Hakanen Pekka Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Juurimaa Nina Kailaanmäki Reima Kangas Riitta Kankainen Markku Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Lehtonen Anja Lehtonen Veikko Leppänen Aarne Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Nieminen Kari Ollila Jussi Peltonen Matti Rantanen Iida Selenius Juha Selenius Pirjo Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja Vilenius Veikko Virtanen Timo Vuorenpää Liisa Vuorenpää-Vainiola Marja-Liisa SATAKUNTA Vasemmistoliiton ItäPorin yhdistys ry Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Koivula Ilari Korhonen Tarja Koskinen Jarmo Lepomäki Maarit Nieminen Pasi Saukkokoski Ari Tommila Milka Träskelin Arto Träskelin Aureli Urho Teuvo Viljanen Ari Pori, Ruosniemi Hakala Eija Murola Mirja ja Veikko Mäkinen Pirjo ja Jukka Nolvi Seija Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Janne Pajukoski Pirjo ja Jari Pajukoski Sanna ja Juha SAVO-KARJALA Kuopio Seppänen Heimo Ovaskainen Maija Ovaskainen Väinö LAPPI Sodankylä Apukka Hilkka ja Asko 4 2 Helvi ja Ari Käyhkö VAPPUA! Punavihreää Terttu Hongisto VAPPUA! Punavihreää Riitta ja Reko Punavihreää VAPPUA! Anna Mäkipää ja Elias Laitinen Valoa ja rauhaa Eila ja Markku Palokangas, Vantaa Iloista VAPPUA Antero Harju, Järvenpää Toverillista VAPPUA Johanna Rajala, Taika Rajala Tiina Rajala, Toivo Rajala Hyvää VAPPUA Sinikka ja Viljo Lehmusketo, Raahe Punaista VAPPUA Maiju Salminen Aatteellista VAPPUA Jyri Vasamaa (Harald Harjateräs/Lyhdynkantaja) Rakastakaa toisianne! Oili Martimo-Andersson, Helsinki Hyvää VAPPUA toivottavat: Kaisu Kalliomäki, Liisi Kalliomäki ja Erkki Tanska Hyvää vappua Kalajoelta
Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Työ reilumpien työehtojen puolesta jatkuu! pam.fi/liity Yhdessä parempaa työelämää Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI. 4 3 Sano se ääneen, reilut työehdot kuuluvat kaikille JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat toivottaa kaikille iloista vappua 2023! Haluamme myös kiittää kaikkia eduskuntavaaleissa mukana olleita JHL:läisiä ehdokkaita, aktiiveja sekä äänestäjiä. Tuodaan työ näkyväksi
4 4 Hyvää vappua! SAK: n Nokian paikallisjärjestö VAPPUA! Iloista Hauskaa vappua Kaerlan Naiset ry Toverillista VAPPUA! Puistokulma-säätiö sr. & Puistokulma ry. Aatteellista VAPPUA! Tampereen Vasemmisto ja valtuustoryhmä Pirkanmaan Vasemmistoliitto Hyvää VAPPUA! Tuoreimmat uutiset aktlehti.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi AKT toivottaa iloista vappua!. VAPPUTERVEHDYS kajahtaa Vantaalta
Adressit onnitteluun ja osanottoon ILOISTA VAPPUA! Savo-Karjalan Vasemmisto VAPPUA! Hauskaa Kaakkois-Suomen Vasemmisto VAPPUA! Iloista Tampereen Teollisuustyöväen ammattiosasto 7 VAPPUA! Toverillista Iloista VAPPUA! Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto Hyvää VAPPUA! Satakunnan Vasemmistoliitto Iloista VAPPUA! Hämeen Vasemmistoliitto Hyvää VAPPUA! Vasemmistoliiton Satakunnan aluevaltuustoryhmä. 040 167 7700 • sirolansaatio.. 4 5 Hietalahden telakkatyöväen ao 41 VAPPUA! Hauskaa Hyvää vappua! onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 Iloista VAPPUA! Nurmijärven Vasemmistoliitto ry Iloista VAPPUA! Valkeakosken Vasemmiston opintojärjestö ry Hyvinvointia vappuun! Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuustoryhmä Puna-vihreää VAPPUA Jyväskylän Metallityöväen Ao 26 Markku Kärkkäinen, Pasila P U N A I S TA VA P P U A VAPPUNA VASEMMISTON UUTEEN NOUSUUN! YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p
4 6 vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Toivottaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmä! HYVÄÄ VAPPUA PAU Pasilan osasto ry 151 Iloista VAPPUA! Juurikorven Työväenyhdistys ry VAPPUA! Toverillista Yleinen Lehtimiesliitto Hyvää vappua KU:n tekijöille ja lukijoille! Iisalmen Vasemmisto Ry VAPPUA! Rauhan Pirkkalan Vasemmistoliitto r.y. 001 Rauhan puolesta Valkeakosken Vasemmisto Aatteellista VAPPUA Korpilahden Vasemmistoliitto ry Hyvää VAPPUA Leppäveden Vasemmisto ry Rauhaa maailmaan Vapusta alkaen Puna-vihreää VAPPUA! Vasemmiston järjestötyöntekijät (PAM ao 623) Punaista VAPPUA! Uudenmaan Vasemmistoliitto Iloista VAPPUA! Helsingin Vasemmistoliitto Aatteellista VAPPUA! Vantaan Rauhanpuolustajat ry Iloista VAPPUA! Ahtialan Työväenyhdistys ry. VAPPUA! Hyvää Helsingin Kirvesmiehet Ry / ao. Vasemmistolinkki Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura ry, Tampere Aatteellista VAPPUA! toivottavat: Ulla ja Ahti Sala Hyvää vappua Oulusta Hyvinkään järjestötalosäätiö Hyvää VAPPUA! Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Iloista VAPPUA! Vasemmistoliiton Loimaan Kunnallisjärjestö ry Aatteellista VAPPUA! HTY:n Naisosasto Feminististä VAPPUA! Suomenselän Vasemmisto ry Toverillista VAPPUA! Jyväskylän Yhteiskunnallinen opisto Hyvää VAPPUA! Jyväskylän Seudun Sivistystyö ry Hyvää VAPPUA! Jyskä-Vaajakoski Vasemmistoliitto Hauskaa VAPPUA!. Toverillista VAPPUA! Aatteellista VAPPUA! Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys ry Vasemmistoliiton Porin Kunnallisjärjestö ry Punaista VAPPUA Turun Vasemmistoliitto ry Iloista VAPPUA Virtain Työväenyhdistys Hyvää VAPPUA Jyväskylän Vasemmisto ry Hyvää VAPPUA Punaista VAPPUA! t
4 7 Johtopäätökset 03 dialogi Suomesta puuttuvat liberaali oikeisto ja konservatiivinen vasemmisto, sanoo tutkija Veikko Isotalo.
Oliko kyseessä äänestys Marinin hallituksen puolesta tai sitä vastaan. Eli pääministeripuolue pystyi poikkeuksellisesti lisäämään kannatustaan. Teksti toivo HaiMi Kuvat Pinja nikki Yleisen valtio-opin väitöskirjatutkija Veikko Isotalo, millaisia johtopäätöksiä vaalituloksesta voidaan vetää. Jos Suomessa olisi käytössä jonkinlainen kaksipuoluejärjestelmä, voitaisiin puhua heilurivaalista, jossa oppositio otti vaalivoiton ja hallituspuolueet hävisivät. 4 8 Miksi äänestiMMe niin kuin äänestiMMe Eduskuntavaalit käytiin huhtikuun alussa, ja niissä oikeisto voitti. KU kysyi tutkija Veikko Isotalolta Helsingin yliopistosta, mikä vaikutti ihmisten äänestyspäätöksiin. On kuitenkin kysyttävä, tapahtuiko se hallituskumppaneiden, eli vasemmistoliiton ja vihreiden kustannuksella. Marinin hallituksen puolueet menettivät yhteensä 17 paikkaa eduskunnassa. Korkeasti koulutetut ja politiikkaa aktiivisesti seuraavat ihmiset äänestävät enemmän puolueiden ajamien asioiden perusteella, sanoo väitöskirjatutkija Veikko Isotalo.. Mielenkiintoisen tästä vaalituloksesta tekee kuitenkin se, että päähallituspuolue SDP myös voitti näissä vaaleissa
Ydinarvot kuitenkin säilyvät ennallaan. Se on fiksu strategia, koska keskimäärin nuorilla ei ole yhtä vahvoja mielipiteitä asiakysymyksistä. Vähemmän politiikasta tietävät sen sijaan ovat taipuvaisempia äänestämään enemmän mielikuvien perusteella. Samalla kun luokkaäänestäminen on heikentynyt, on myös ihmisten samastuminen puoluekantaan heikompaa kuin aikaisemmin. Yhteiskuntaluokka ei ole enää poliittisesti yhtä suuri tekijä. Siis sellaisten, jotka eivät välttämättä liity politiikan sisältöihin ollenkaan, vaan esimerkiksi näkyvyyteen tai asioiden esitystapaan. Eli olivatko vuoden 2023 vaalit ”pääministerivaalit?” Kyllä se siltä vaikutti. Tämä on kiinnostava ristiriita! Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi viime syksynä tutkimuksen, jonka mukaan erityisesti vasemmistoliiton, mutta myös vihreiden ja perussuomalaisten äänestäjille oma poliittinen suuntautuminen on keskimääräistä tärkeämpi osa identiteettiä. Äänestävätkö ihmiset oikeasti sen perusteella, kuka ajaa heitä lähellä olevia arvoja ja tavoitteita. Se, että heihin pystyy saamaan yhteyden senkin kustannuksella, etteivät he allekirjoittaisi itse politiikan sisältöjä, voi olla taustalla perussuomalaisten hyvässä vaalituloksessa. Toki se sopi hyvin tähän median kertomukseen ”hevoskisasta”, jossa kolme puoluetta kilpailee pääministerin paikasta. Näkisin siinä yhteyden poliittisen identiteetin ja oman elämän kanssa. Kaikilla puolueilla ei ole yhtä vahvaa poliittista identiteettiä, jonka ne muodostavat kannattajilleen.. Nyt yhä useammalla tämä näyttäisi kääntyneen nurin kurin: ensin valitaan, kenen jengissä ollaan, ja arvot muodostetaan tuon valinnan perusteella. Kokoomuksen, keskustan tai SDP:n äänestäminen taas on vain asia, mitä tehdään vaalikopissa, ja sitten jatketaan elämää. Tiedetään, että nuoret ovat liikkuvampia äänestäjiä ja muodostavat vielä poliittisia identiteettejään. On vaikea sanoa, mikä osuus ihmisistä äänesti puhtaasti asiakysymysten perusteella ja ketkä äänes tivät puoluesamastumisen ja oman luokkataustansa perusteella. 4 9 Veikko isotalo Yleisen valtio-opin väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa TYösTää paraikaa väitöskirjaa, joka keskittyy poliittisten ehdokkaiden menestykseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen. Tiedämme kuitenkin, että luokkaäänestäminen on menettänyt merkitystään. Vai oliko kyse viboista ja mielikuvista, joita puolueisiin ja etenkin puoluejohtajiin liitettiin. Se on totta. Vaalien alla oli paljon puhetta TikTokista. On nähtävissä myös ristiriitaisuuksia siinä, että esimerkiksi perussuomalaisista puhutaan oikeistopuolueena, vaikka he ovat tällä hetkellä johtava puolue työväenluokkaisissa äänestäjissä. Euroopan monipuoluejärjestelmässä taas ydinarvot ovat pysyviä, mutta puoluekanta elää niiden mukaan. Miten tämä vaikuttaa suomalaiseen politiikkaan. On tutkimusta Yhdysvalloista, joka on pystynyt poikkeuksellisesti näyttämään, että ne ydinarvot vaihtuvat puoluekannan mukana. On mielenkiintoista myös nähdä, kuinka identiteetti seuraa poliittista asemoitumista, eikä toisinpäin. Ehkä se ero nähdään siinä, että kokoomus, SDP ja keskusta pyrkivät joka vaaleissa taistelemaan liikkuvista äänestäjistä. Tämä myös linkittyy elämäntapapolitiikkaan. Sosiokulttuurisiin arvoihin liittyvissä kysymyksissä perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto taas muodostavat akselin navat. On mielenkiintoista, että on olemassa tutkimusta siitä, mitkä äänestäjäryhmät ovat taipuvaisempia hyödyntämään asiakysymyksiä äänestyspäätöksissään ja ketkä menevät enemmän viboilla. Eihän se suinkaan ole mikään automaatio, että vaalien suurin puolue saisi edes pääministerin paikan. Suhtautuminen puolueisiin tulee entistä henkilökohtaisemmaksi esimerkiksi sukupuolitai seksuaali vähemmistöillä. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka on aktiivisesti tavoitellut nuoria ja puhunut heille siellä. Tiedämme, että korkeasti koulutetut ja politiikkaa aktiivisesti seuraavat ihmiset äänestävät enemmän puolueiden ajamien asioiden perusteella. Kuinka paljon ihmisten äänestyspäätöksissä oli oikeasti kyse rationaalisesta pohdinnasta. Havainnollistan: on pitkään ajateltu, että ihmisellä on arvoja ja tavoitteita, ja hän valitsee sen puolueen tai aatteen, joka edistää niitä parhaiten. On erittäin mielenkiintoista, että se linkittyy vain tiettyihin puolueisiin. Kyse on myös siitä, kannattaako yleispuoluetta vai sellaista, jolla on vahva ja ideologinen ohjelma
Espanjassa on näkyvissä kaikkein selkeimmin se, että puolueet voidaan sijoittaa läpileikkaavalle janalle. Sanoisin vielä poliittisten identiteettien synnystä sen, että eniten vaikuttavat rakenteelliset tekijät, kuten lapsuudenkoti ja luokkatausta. Eri poliittisissa tilanteissa ihmisille tulee kuitenkin tietoa siitä, miten maan asioita on hoidettu, ja ihmiset päättävät joko palkita tai rangaista poliitikkoja näiden arvojen pohjalta. Toinen mahdollisuushan on se, että vasemmisto-oikeisto-jako sulautuu koko ajan enemmän yhdeksi akseliksi arvopoliittisten kysymysten kanssa. Ihmisille oli merkitystä sillä, mitkä tyypit olivat tekemässä päätöksiä. ”Yhteiskuntaluokka eioleenää poliittisesti yhtäsuuritekijä.” Onko tämä yleiseurooppalainen ilmiö. Esimerkiksi feminismistä puhutaan politiikan valtavirrassa, ja siihen on pakko ottaa kantaa, vaikkei kannattaisikaan sitä. Ainakin vaihtoehtojen paluu on selvästi tapahtunut. Sitten tapahtui jotain mielenkiintoista: ehdokas nousi 1990-luvulla puoluetta tärkeämmäksi, ja tämä jatkui vuoteen 2011 asti. Mieleeni tulee mielenkiintoinen tutkimus suomalaisesta politiikasta, jossa kysyttiin yksinkertaisesti näin: ”Äänestätkö vaaleissa ehdokasta vai puoluetta?” Tutkimuksen tuloksena on käyrä, jonka mukaan aina 1960-luvulta 1990-luvulle ihmisillä puolue ratkaisi äänestyspäätöksen. Niillä saattaa olla merkitystä, kuten esimerkiksi Norjassa on huomattu, mutta se merkitys voi häipyä hyvinkin nopeasti. Sen sijaan talouskysymykset, kuten valtiontalous ja ihmisten toimeentulo olivat paljon enemmän esillä. Politiikka ei siis olisi nelikenttä, jossa vasemmisto-oikeisto-jaon lisäksi on toinen, irrallinen ulottuvuus konservatiivien ja liberaalien välillä. Muualla Euroopassa konservatiivisuus on yleensä yhteydessä oikeistopuolueisiin. Euroopassa monipuoluejärjestelmissä tehdyt tutkimukset TV-tenttien vaikutuksista ovat hyvin vaihtelevia. Pitävätkö ihmiset puoluejohtajien esiintymistä tärkeänä asiana äänestyspäätöstä tehdessään. Nyt erilaiset aatteet ja visiot kamppailevat tulevaisuudesta. Ovatko aatteet siis tehneet paluun politiikkaan. Jopa ennen äänestyspäivää. Vaalikonedata näytti jo näissä vaaleissa jotain sen suuntaista. Tarvitaan vielä tutkimusta siitä, onko sellaisten teemojen vaikutus kadonnut. Ne vaikuttavat siihen, millaiset arvot ja ideologiat ihmiselle muodostuvat. Meiltä puuttuvat liberaali oikeisto ja konservatiivinen vasemmisto. Myös Euroopan parlamentissa vasemmistopuolueet ovat yleensä liberaaleja ja oikeistopuolueet konservatiivisia. On siis mahdollista, että vasemmistopuolueissa tapahtuu konservatiivisia käänteitä, jos ne lähtevät tavoittelemaan äänestäjiä, joita ne ovat menettäneet radikaalioikeistolle. Näkisin, että perinteinen vasemmisto-oikeisto -jako on tullut takaisin politiikkaan etenkin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Se ei ole kuitenkaan väistämätön kehitys. Oletko pannut merkille arvopoliittisten kysymysten merkityksen vähentymistä. Sen sijaan kaikki puolueet asettuvat yhdelle läpileikkaavalle janalle vasemmasta alanurkasta oikeaan ylänurkkaan. n. Aatteet ovat siis tehneet paluun, mutta ne olivat koko ajan olleet siellä taustalla olemassa. Eli meillä oli jonkinnäköinen 20 vuotta jatkunut vaihe, joka myös näkyi konsensuspolitiikassa: ei sillä ollut niin merkitystä, mikä puolue on vallassa, koska ne tekevät samanlaista politiikkaa. 5 Monella tapaa voidaan sanoa myös, että politiikka on tullut takaisin politiikkaan. Kyllä. Toisaalta Unkarissa tilanne on sellainen, että kaikki puolueet sijoittuvat samalle kohtaa vasemmisto-oikeisto -janaa, mutta niillä on vain arvopoliittisia eroja! Vielä viimeinen kysymys. Itäisen Euroopan entisissä kommunistimaissa vasemmistolaisuus linkittyy helpommin konservatiivisuuteen. Saattaa olla, että ne olivat koko ajan siellä äänestäjien mielissä, mutta media ei vain tarttunut niihin. Esimerkiksi Tanskassa sosiaalidemokraatit ovat lähteneet maahanmuuttovastaiselle linjalle. Niiden arvojen vaihtuminen on harvinaista, ja ne ovat aika pysyviä. Kuinka merkittäviä television puheenjohtajatentit ovat enää nykyisessä vaalikulttuurissa. Sitten puolue olikin taas ehdokasta merkittävämpi. Pitkään politiikka oli vain kamppailua siitä, kuka hallinnoi parhaiten. Vaalitenteistä ei siis sinänsä voida vetää sen kummallisempia johtopäätöksiä. Sen rinnalla on myös kulttuurinen jako, johon esimerkiksi suhtautuminen feminismiin kuuluu. Näiden vaalien keskusteluissa oli paljon vähemmän puhetta niin sanotuista identiteettipoliittisista asioista, kuten maahanmuutosta, kasvissyönnistä tai seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Kyllä, mielenkiintoisesti tässä näkyy puoluejärjestelmien ero
5 1
Taustalla ovat finanssikriisi, älylaitteiden yleistyminen ja lukuaikapalvelujen yhä kasvava suosio. Teksti emilia männynväli. 5 2 Kun painettu Kirja putosi jalustalta Suomessa painetun kirjan myyntija lainausmäärät ovat romahtaneet
5 3 Pandemia-aika vaikuttaa notkauttaneen paitsi kirjojen myyntiä, myös lainaamista, pysyvästi. – Jokainen kunta miettii toteutustapansa itse. Helsingin kirjastoissa kävijämäärät ovat laskeneet, jos verrataan huippuvuoteen 2019, mutta pysyneet suunnilleen samalla tasolla, jos verrataan vuosiin ennen koronaa. Helsingissä on haluttu pitää tietyt palvelut lähipalveluina ja esimerkiksi tarjota nuorille turvallinen tila vartin matkan päässä kotoa, oli se sitten kirjasto tai nuorisotila, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Ennen koronaa, vuonna 2019, yleisistä kirjastoista lainattiin koko maassa aineistoja lähes 86 miljoonaa kertaa, vuonna 2021 enää 76 miljoonaa kertaa. Vänttisen mukaan e-kirjojen kysyntä ja lainausmäärät ovat kasvaneet, mutta niiden kirjastotarjonta kasvaa hitaasti verrattuna kaupallisiin lukuaikapalveluihin. Muutos on ollut Suomessa muuta Eurooppaa voimakkaampi. Vuosina 2017–2021 painetun kirjan myynnistä on sulanut pois viidennes. E-kirjojen valikoima kirjastoille on toistaiseksi huomattavasti painettua kirjaa suppeampi. Finanssikriisi muutti suunnan Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan painetun kirjallisuuden kuluttajamyynti laski vuonna 2022 kirjakaupoissa melkein yhdeksän prosenttia. Lukuaikapalvelut pullonkaulana Kirjastolaissa kunta on velvoitettu tarjoamaan kirjastopalveluita asukkailleen. – Suomessa ilmestyy niin paljon upeaa kirjalli. Julkaistujen nimikkeiden määrän romahdus vuodesta 2017 vuoteen 2018 liittyy pitkälti oppimateriaaleihin. – Kirjaston tehtävänä on innostaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Vuonna 2022 Helsingin kirjastoissa käytiin 6,5 miljoonaa kertaa, mutta Oodin avaamisen jälkeisenä huippuvuonna 2019 yhdeksän miljoonaa. Suomi on yhä hopeasijalla julkaistujen nimikkeiden määrässä per kansalainen Islannin pitäessä kiinni kullasta. Vuodesta 2019 ne ovat vähentyneet 40 prosenttia, toki vielä vuonna 2021 oli osittaisia sulkuja. Nykyisin kunnat saattavat kuitenkin olla maantieteellisesti varsin laajoja, eikä laki velvoita tarjoamaan kirjastopalveluita joka taajamaan. Kirjastot suunnittelevat yhteistä e-kirjastopalvelua, jonka on tarkoitus avautua ensi vuonna. Maanlaajuisesti kirjastokäyntejä tilastoitiin 2021 noin 32 miljoonaa. Myös kirjastoissa järjestettävät tapahtumat ovat tärkeä osa kirjaston toimintaa. Painettuja kirjojakin julkaistaan yhä yli 3 000 kappaletta vuodessa. Kuitenkin kokonaismyynti on samalla ajanjaksolla kasvanut digitaalisen kirjallisuuden ansiosta. Hän huomauttaa, että kirjastoilla on muitakin velvoittavia tehtäviä, kuten tarjota tiloja kansalaistoiminnalle ja edistää yhteiskunnallista keskustelua. Tähän ei ole laskettu kirjakaupoista pois siirtynyttä oppikirjamyyntiä. Osa painetun kirjan lainojen ja kirjastokäyntien määrän laskusta selittyy eeli äänija digikirjojen suosion kasvulla
Kirjailijoille lainauskorvaukset tuovat myös lisätuloa myynnin päälle. Kyllä tällainen piilosyrjintä varmasti heijastuu myös kirjallisuuteen, vaikka toivoisi, ettei sellaista rakennetta olisi. 5 4 suutta, ettei voida sanoa kirjallisuuden olevan kriisissä. Meillä on vahvana se ajatus, että asia on totta vasta, kun se on kirjoissa ja kansissa. Hän toteaa kirjallisuudella olevan toki myös yleissivistyksellisiä pyrkimyksiä. Piilosyrjintä heijastuu sisältöihin Äänikirjalla on formaattina myös puolensa. Yhä pienemmän porukan harrastus – Nykyisin on niin hirvittävästi asioita, jotka kilpailevat ihmisten huomiosta. Ehkä heille ei yksinkertaisesti löydy kiinnostavaa luettavaa. Mutta kun puhutaan kirjan myynnistä, niin onhan se murroksessa, sanoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho. Kustantajien edustajana Laiho toivoo hyvää tulevaisuutta myös kirjastolaitokselle. Mutta silloin se lähti luisuun. – Äänikirjaa voi kuunnella jossain rekan nupissakin, Laiho havainnollistaa. Lukututkimuksissa on huomattu lukemisen polarisoituminen. – Mutta kyllä kansalaisella voi olla demokratian vaatima lukutaito ilman kirjallisuuden harrastamistakin. Suurin osa äänikirjojen suurkuluttajista on kuitenkin myös painettujen kirjojen suurkuluttajia. On vielä kysyttävä – nyt jo laantuneesta – myrskystä vesilasissa, eli mitä pitäisi ajatella huippu-urheilijoista runoilijoina. Välillä on oltu vähän surullisia siitä, että puhutaan jostain kustantamojen henkilövaihdoksista, joten on hyvä, että puhutaan kirjoistakin, Laiho muotoilee. – Äänikirja ei ole kokonaan kannibalisoinut painettua kirjaa, Laiho arvioi. Siinä, missä korkeakoulutettu keski-ikäinen kaupunkilaisnainen on superlukija, eivät itäja pohjoissuomalaiset matalasti koulutetut miehet juuri lue. – Meidän tilastoissamme näkyy myös vain osa kirjoista. Kyllä kirjasto kuuluu sinne keskelle kylää. Silloin varsinkin painetun kirjallisuuden myynti otti Suomessa ensimmäistä kertaa osumaa taloudesta laajemmin. Laiho paikantaa muutoksen vuoden 2008 finanssikriisiin. Laihon mukaan kustantaja saa äänikirjasta noin 2,5 euroa ja painetusta kymmenen. Ne ovat kuitenkin yhä tärkeä väylä, jota pitkin kuluttajat löytävät kirjallisuuden pariin. Yksi. Samaa sanoi vuoden 2022 Finlandia-voittaja Iida Rauma voittopuheessaan: ei hän ollut huolissaan kirjallisuuden murroksesta vaan lukutaidon heikkenemisestä. Ne ovat tuoneet kirjallisuuden pariin ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin olleet kovin kiinnostuneita kirjallisuudesta. – Olen iloinen, että nyt käydään keskustelua kirjallisuuden sisällöstä. Suomalaiset rakastavat kirjaa, niitä painattavat vesilaitoksetkin. Korona piristi kirjamyyntiä vain väliaikaisesti. Silloin tunsin piston sydämessäni. Kaikilla meillä on se tarina, miten mennään lapsena kirjastoon tai siellä vietetään nuorena aikaa. Myös Ylen roolin hän näkee tässä merkittävänä. Kirjailijoiden muutenkin vaatimattomiin tuloihin tämä on tehnyt uuden loven, sillä kirjailija saa myydystä äänikirjasta keskimäärin vain noin 0,7 euroa siinä missä painetusta 3,3 euroa. Sen laadussakaan ei ole moittimista. Kirjallisuus on yksi tapa tukea lukutaitoa, mutta täysin kohtalonomaista yhteyttä ei ole. Laiho pitää ilmeisenä, että kirjoja kirjoittavien ja tuottavien ihmisten kiinnostuksen kohteet ja maut näkyvät myös kirjallisuudessa. Hän kertoi, että heillä on väestöstä kolmasosa värillisiä (people of color) ihmisiä, mutta arvatkaa, montako mustan miehen kirjoittamaa kirjaa ilmestyi kuluneena vuonna. Sitä, onko lukeminen kokonaisuudessaan lisääntynyt vai vähentynyt, on lopulta vaikea tutkia. – Ruotsissa eräässä kustantajien tilaisuudessa muuan britti puhui piilosyrjinnästä. Äänikirjoissa lukuaikaa on helpompi mitata. Ylikangaskin huomauttaa, että Suomessa julkaistaan yhä paljon kirjoja, joskin kritiikkiä aiempaa vähemmän. Kritiikki palvelee kirjallisuutta Laiho nostaa esiin myös sen seikan, että kritiikkejä julkaistaan mediassa yhä vähemmän. – Tyypillisesti kirjamyynti ei ole seurannut talouden yleistä tilaa, kirjalla on mennyt hyvin myös sotaja lama-aikoina. Kirja ei ole enää se päällimmäinen käyttöliittymä vaan pienemmän porukan harrastus, sanoo kriitikko Maaria Ylikangas Kritiikki näkyy! -hankkeesta. Siinä saattaa olla iso ero vuosikymmenten takaiseen kirjallisuuteen.. Jos vuonna 2021 kustantajat maksoivat 55 miljoonaa euroa tekijänoikeuksista, niin Sanasto maksoi yhdeksän miljoonaa euroa lainauskorvauksia, Laiho suhteuttaa. – Kaunokirjallisuus, jota itsekin arvostelen, on tosi laadukasta ja ammattimaisesti tehtyä kautta linjan. Äänikirja on vienyt ja tuonut Murros liittyy vahvasti kirjamarkkinan siirtymään äänikirjaa kohti. – Ei kirjasto ole kustantajan vihollinen, vaan valtava asiakas ja kirjallisuuteen tutustuttaja. Lisäksi on vielä yliopistojen tuottama tutkimuskirjallisuus ja kaikki muu. Painettu kirja voidaan ostaa, mutta ei lukea, tai toisaalta sen voivat lukea useat ihmiset useaan kertaan
– Sellainen kirja voi myös päätyä ihmisen käsiin, joka ei muuten välttämättä lukisi kauheasti kirjoja. Tiettyä virtaviivaistamista se on tuonut, ja esimerkiksi lasten ja nuorten kirjallisuuteen on alettu suunnitella helposti luettavia muoti-ilmiöitä. Estetiikat monimuotoistuvat, kun ihmiset erilaisista taustoista kirjoittavat ja saavat kirjansa julki. Ylikangas huomauttaa, että myös laadukas genre fiktio on nousussa. Jos puhutaan pitkällä aikavälillä, sekä suomen kieli että vähemmistökielemme ovat vaarassa rappeutua. Kirjallisen kulttuurin edistäminen Suomessa on aika haasteellista näinä aikoina, kun usein sekä poliittisella että virkamiestasolla ei ymmärretä sen merkitystä. Viime aikoina puhuttaneesta niin sanotusta vaikuttajakirjallisuudesta hän toteaa, että kustantamojen näkökulmasta aina on tarvittu naama myymään nimikettä. Uskon, että painetun kirjan määrät tulevat vähenemään, ja voi olla, että jonkin verran enemmän tullaan kiinnittämään huomiota kirjaan graafisena esineenä. – Jos ennen Suomessa viisi kirjailijaa tuli toimeen myyntituloilla, nyt kolme. Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Kustannusyhdistys, Finlands svenska författareförening, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto sekä Suomen tietokirjailijat esittivät hiljattain kirjallisuuspoliittisen ohjelman luomista. Äänikirjalla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia kirjallisuuteen. Onhan se heille vähän haljua. ”Aina on tarvittu naamoja” Sosiaalisen median ja lukuaikapalveluiden kautta menestyvillä kirjoilla voi olla hyvin erilaiset yleisöt kuin painetulla kirjallisuudella. Tämä vaikuttaa Hytösen mukaan väistämättä pidemmän päälle myös kirjallisuuden monipuolisuuteen ja laatuun, kun lahjakkaat tekijät jättävät kentän. Hytönen toivoo, että seuraava hallitus ottaisi kirjallisuuspoliittisen ohjelman hallitusohjelmaansa. Kieli on vaarassa rappeutua Virossa asuvan Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytösen mukaan siellä suhtaudutaan oman kulttuurin ja kielen vaalimiseen paljon suuremmalla vakavuudella kuin Suomessa. Ongelma on kirjailijoiden surkeat korvaukset äänikirjoistaan. Pienellä kielialueella tarvitaan muutakin tukea. – Meillä on paljon laadukasta kirjallisuutta, mutta tiedän jo nyt kansainvälisesti menestyneitä suomalaisia kirjailijoita, jotka ovat lopettaneet kirjoittamisen, koska sillä on niin vaikea tulla toimeen. Kirjailijaliitolla on noin 860 jäsentä, jotka on kaikki todettu ammattimaisiksi kirjailijoiksi. – Ajattelen, että kirja on niin vakiintunut osa kulttuuria, ettei se tule häviämään mihinkään. – On kiinnostavaa nähdä, mikä on äänikirjan vaikutus estetiikkoihin. Ylikangas huomauttaa somen toimivan toisaalta myös monimuotoisuuden puolesta. En usko, että se vaikuttaa siihen, mitä kirjailijat ajattelevat omista uramahdollisuuksistaan, koska kirjoittaminen on useimmille jo nyt niin vaikeaa. Lahjakkaatkin lopettavat Ilman kirjailijoita ei ole kirjallisuutta. Taiteen edistämisen keskusliiton (Taike) tuore Taiteen ja kulttuurin barometri osoittaa, että taiteilijoita kuormittavat etenkin pienet tulot ja niiden epävarmuus, kilpailu apurahoista ja niiden hakemisen työläys sekä palkaton työ. Onko kirjan tulevaisuuteen syytä luottaa. – Toivon, että asiaa mietittäisiin myös siltä kannalta, onko meillä aikomus säilyttää kieltämme. Ymmärrän toisaalta sen, että kirjan status on somejulkkikselle aivan toinen mitä se on vakavassa mielessä ja ennen kaikkea kirjoittavalle ihmiselle, jolle kirja ei ole vain osa brändiä. – Monesti somessa saattaa nousta esille jokin teos, josta ei välttämättä ole kritiikkiä kauheasti kirjoitettu. Useimpien kohdalla ei puhuta kovin isoista summista, prekaarissa toimenkuvassa se on vain yksi isku päähän lisää. Myös kirjailijoiden eläkeläisköyhyys on järkyttävällä tasolla. Siksi yksi keskeisimmistä toimista kirjallisen kulttuurin turvaamiseksi on Hytösen mukaan turvata kirjailijoiden toimeentulo. 5 5 Ylikangas sanoo äänikirjan esiinmarssin näkyvän vielä verrattain vähän sisällöissä. Korkean ja matalan rajat hämärtyvät. n. Äidinkieltä ja kirjallisuutta esimerkiksi opiskellaan koulussa huomattavasti enemmän. Yli puolet taiteilijoista pelkää jaksamisensa puolesta, alle 35-vuotiaista valtaosa. – Virossa kulttuurinen resilienssi nähdään ihan eri mittakaavassa. Olen huolissani siitä, ettei niitä kehitetä eikä niihin laiteta paukkuja. – Äänikirjaa saatetaan kuunnella hurjia määriä, mutta korvaus on aivan suhteettoman naurettava. Kirja, joka on tarkoitettu ensisijaisesti äänikirjaksi, on enemmän tuote kuin painettu kirja. Taiteilijoilla ei ole myöskään työterveyshuoltoa, ja suurin osa heistä työskentelee myös sairaana. – Naapurimaissa – jos katsotaan kaikkialle muualle paitsi itään päin – tilanne on huomattavasti parempi
Laineen Kasperin tavoitteena on tehdä yksi kuolematon biisi.. 5 6 TaideTTa sumuiseen TulevaisuuTeen Teksti emilia männynväli Kuvat emma GrönqvisT Pitkän linjan räppäri Laineen Kasperi haluaa tehdä yhden kuolemattoman biisin, vaikka ei olekaan varma, onko ihmiskunnalla tulevaisuutta
Mutta kun yritin mahduttaa näitä yhdelle levylle, jouduin toteamaan, että ei vaan natsaa. Musanteko ei ole se juttu, vaan halu olla ihailtu tai jotain. Siihen, miksi kaikki haluavat olla nyt nimenomaan räppäreitä, Kasperi löytää useammankin vastauksen. Tuntuu myös, että kulttuurin tilanne on kurjistunut ja muuttunut epävarmemmaksi. Kasperi on keikkaillut viime aikoina DJ PL:n, Lataaja Vormiston ja Meerika Ahlqvistin kanssa. – Vähän sellaisella vanhan ajan talkoomeiningillä on pitänyt olla välillä liikenteessä. Kaikki ovat kontribuoineet myös artistin loppuvuodesta ilmestyneelle Rare 7.0 -albumille. – Se on enemmän sellainen hauskanpitolevy, paljon frendejä feattaamassa. Työnimellä ”Dope 8.0” kulkeva levy ilmestyy kenties jo kuluvana vuonna. Räppi on ensinnäkin tämän hetken suosituinta musiikkia. – Tarjonta on holtiton. Räppiä ovista ja ikkunoista – Painin paljon myös sen asian kanssa, mihin musiikkiani käytän. – Ei tässä ajassa ole helppo olla, vaikka kuinka olisi vatsa täynnä. Tulossa on eräänlainen Rare 7.0:n jatko-osa. Että ei se olekaan itsestäänselvää. Silloin tavallaan voittaisi tämän oman fyysisen rajallisuutensa. Suomiräppiäkin tulee nykyisin viikossa joku kakskyt julkaisua, kun ennen jengi venasi puoli vuotta, että joku tekee jotakin. – Pitkään vaivasi writer’s block, koska yleensä uusi musa syntyy kokemuksista, joita ei korona-aikana paljoakaan tullut. Ennen junnarit tulivat kysymään, että voitko opettaa tekemään biisejä, nyt ne tulevat kysymään, että miten menestyisin. Materiaalia tuli kuitenkin lisää, yli kaksikymmentä biisiä. Ehkä tässä kävi niin, että käsittelen nyt mielenterveydellisiä kokemuksia ja sitä, miten olla tässä maailmassa ja käsitellä näitä hankalia aiheita, joille ei tunnu voivan paljoakaan, ilmastonmuutoksesta miehen rooliin vuonna 2023. Enää se ei ole niin varmaa. Tässä ajassa siihen on tosi vaikea uskoa. – Sitä halutaan tehdä, koska halutaan menestyä. Tulevaisuususko on ihmiselle tosi perustavanlaatuinen asia, sitä ei voi mitenkään kytkeä pois päältä. Inspiraatio seuraavaan levyyn tuli tällä kertaa poikkeuksellisen nopeasti. Päätin säästää kaikki jo tehdyt feattibiisit toiselle albumille. Lopulta Rare 7.0:sta tuli yksinpuhelu ja omakuva, aiheilta aika tajunnanvirrallinen ja ajankohtainen. Hän palasi lavoille heti, kun se oli mahdollista, mutta sai huomata, ettei keikkailu ole enää samanlaista kuin ennen. – Ihan sikakivaa, että keikkailu on palannut. Joskus keikkailu oli Kasperille kaikkein tärkein osa musiikin tekemistä, nyt tavoitteena on tehdä yksi kuolematon biisi. Ihmisillä on vähemmän rahaa käydä keikoilla. On saakelin vaikea uskoa tulevaan. – Sitten ajattelin tehdä oikean järkäleen, valtavan levyn koronan jälkeen. Lopulta aineistoa kertyi ja aloin työstää sitä ihan maanisesti. – Miten junnarit suunnittelevat tulevaisuutta, kun se vaatisi jonkinlaista pohjaluottamusta siihen, että se on. – Joskus tuli kiroiltua, että kun näitä keikkoja on koko ajan, mutta sain siitä sitten näpeilleni koronan myötä. Ensin tarkoitus oli tehdä normaalin mittainen albumi. Ekokriisi uhkaa pahimmillaan koko ihmislajin olemassaoloa. Mutta se taas liittyy ajatukseen, että maailma jatkuu ennallaan ilmankin mua. Korona-aika sai artistilla aikaan uuden materiaalin suman, jota hän nyt purkaa. – Usein on levyn julkaisun jälkeen ollut olo, ettei jaksa vuoteen miettiäkään uutta. – Kuten varmaan moni muukin musantekijä, olen joskus unelmoinut siitä, että jos vain onnistuisi tekemään yhden kuolemattoman biisin. Julkkarikeikalla esiintyi myös levyllä laulanut Ylermi Rajamaa. Että mitä tänne duunaa. Ihmisellä moni asia kuitenkin perustuu sille, että tehdään asioita tulevaisuutta ajatellen. Kasperin mielestä mielenterveysongelmien kasvu puhuu puolestaan. Artisti on tällä hetkellä kiireinen, mutta ei ole siitä lainkaan pahoillaan. 5 7 Laineen Kasperi istuu Rauhanasemalla toimivassa kahvilassa, joka on lounasaikaan täynnä huomiovaatteisia työntekijöitä. Tulee mieleen, että jos kaikki leipoo leipää, niin onko tää meikän leipä nyt niin olennaista tässä. Sen mukana tulevat tietysti myös kiireet ja kaikki stressi, räppäri hymyilee. Tätä problematiikkaa Rarella käsitellään paljon. Eitaiteentarkoitus olevainmiellyttääja tuottaamielihyvää.. Liikkuminen on yhä varovaisempaa kuin ennen pandemiaa, ja osalla kestää löytää keikoille jälleen. Korona oli sen verran yhteisöstä eriyttävää aikaa. Nyt aloin heti tehdä seuraavaa. ”Tässä ajassa on vaikea uskoa tulevaan” – Halusin tehdä ekan kerran ikinä levyn, jolla ei ole perinteisiä räppifeatteja
Todellisuus harvoin kuitenkaan tiivistyy etuoikeusrimpsuihin. Biittejä ostetaan netistä ja riimejä tehdään riimisanakirjoilla. Cheekin aikoihin meno alkoi mennä laajemmin niin sanotusti kokoomusnäkökulmaksi. – Voi brassailla taidoilla ja tiedoilla, mutta rikkauksilla se on noloa. – Ja jengihän näitä nostaa jalustalle, antaa rahan ja vallan. Onhan tuolla torin laidalla aina ollut kaikennäköistä höpöttäjää, mutta on ajateltu vain, että antaa höpöttäjien höpöttää. Kaikki kehuvat, että näin tämä auto lähtee ja vittu mä rakastan mua. Toisaalta sanoittajalta vaaditaan myös uskoa sanan voimaan. Pitää olla useampi tyyppi joilla sama motiivi, ja sit pitää vielä treenata. Hän panee toivonsa kuitenkin nuoriin underground-tekijöihin. Yksi usein uupumaan jäävä ja moniulotteinen alue on luokka. Eihän eri tiloista käsin samalla levelillä oleminen natsaa. Some on tuonut mukanaan myös loputtomat kohut. – Kanseloi mut -biisi lähti siitä, että miten voi olla niin, että me reagoidaan vahvemmin jonkun ajatuksiin kuin siihen, mitä se tekee. – Ajattele, jos maapallolla jollain oravilla olisi samanlainen verkosto! Että jostain Nipponin vuoren juurelta tulisi suorana Suomen metsään niiden ajatuksia tekstinä, kuvina ja ääninä, sehän olisi ihan kamalaa! Aika vähän on puhuttu filosofisella tasolla, että mitä se tarkoittaa ihan lajitasolla, ihmiselle biologisesti. Totta kai käsittelen ja asiaa tuleekin käsitellä myös siitä positiosta, että olen valkoinen keski-ikäinen hetero-oletettu mies. Samassa tilassa oleminen on sopimus olla siinä, että mulla on nyt aikaa olla tässä. Räppi on muuttunut jo vuosikymmenessäkin valtavasti, saati parissa kolmessa. Että onko tämä vaan jotain ilonpilaajameininkiä. Siitähän poppibiisitkin kertovat, mitä mulla on ja mitä mulle kuuluu. Teknologian avulla toistaitoisenkin tekijän saa kuulostamaan mukiinmenevältä. Ennen laulettiin, että mä rakastan sua, nykyisin että sä rakastat mua. Onni potkaisee ja tästä tulee seuraava viraalihitti. – Nythän olisi jollain täydellinen tilaisuus kertoa jotain muuta, kun kaikki jauhavat vain koruistaan. Se kertoo enemmän kansan tilasta kuin niistä räppäreistä. – Kun haluan kunnioittaa muita ja teen sanoituksia, niin mietin vakavasti, miten niitä teen. – Some ei ole mulle se yhteisöllisyyden kokemus laisinkaan. Ennen sanottiin myös, että ”omakehu haisee”. Eivät ne kerro meistä. Kasperin mukaan internet globaalina jaettuna tietoisuutena ja julkisuutena on muuttanut ihmisen kulttuuria enemmän kuin vielä ehkä ymmärretäänkään. Ajattelen, että biisissä pitäisi olla asiaa, vaikka toki jossain biisissä voi olla niin himmeä musiikillinen voima, että se jo kantaa. Ehkä se sieltä vielä tulee. – Kun mentiin junnuina katsomaan räppikeikkaa, se oli salaista ja jännää, kun siellä oli kymmenen tyyppiä huput päässä huojumassa. Mutta tästä tulee myös himmeä boomerifiilis, että miksi meitsi yrittää puhua jotain asiaa, kun toiset on vaan, että niillä on autoja. Samaan hengenvetoon Kasperi toteaa, että luulisi nykyajasta muitakin aiheita löytyvän. Junnut katsoo, että tohon mäkin pystyn, ja sehän on tavallaan ihan totta. – On sellaisia plugareita, että huonot räpit ja laulut saa kuulostamaan aika hyviltä. Ei se vaadi mitään muuta taitoa, kun kukaan ei välttämättä edes odota, että biiseissä sanotaan mitään sen ihmeempiä. Kun sanat puhuvat lujempaa kuin teot Vielä 2000-luvun alkupuolella yhteisöllisyys ei ollut sosiaalisen median varassa, kuten nykyisin helposti käy. – Tätä olen paljon miettinyt. 5 8 Toisekseen musiikkia on nopeampi ja helpompi tehdä kuin kenties koskaan ennen. Jengi menee siihen alkeelliseen halpaan, että kun mä seuraan voittajaa, niin mustakin voi tulla voittaja. – Kapitalismi on kuitenkin nerokas siinä, että se saa kaikki miettimään salaa, että juuri musta voi tulla se seuraava keisari. – Ethän sä bändimusaa pysty tekemään niin. – Koska tässä ajassa se näyttäytyy sellaisena. Tarvitsee vain kaverin, joka osaa käyttää ohjelmistoja. Pitkään meillä oli se meininki, että ei se, mitä sä sanot, vaan se mitä sä teet, merkitsee. Boomeri haikailee sanoman perään On hämmentävää, miten niin lyriikkakeskeisessä musiikinlajissa kuin räpissä on tyydytty aikojen saatossa slogan-tasoisiin hokemiin. Kai jengi on vain niin hämillään. Nyt viisi tuhatta ihmistä kirkuu, kun yksi kaveri nousee rotsi päällä lavalle ja sanoo jotain ihan perusläppää. Mutta jos ihan kaikesta loukkaannutaan, niin mitä se tekee taiteelle. Väitän,ettäennen sanoittajatkatsoivat enemmänympärilleen.. Sekin on muuttunut. Väitän, että ennen sanoittajat katsoivat enemmän ympärilleen. Sitähän me tässä niitetään
kysyä?kysymyksiä. Eka?reaktio?oli,?että?tää?ei?kuulu?mulle.?Se?oli?ylimielinen?reaktio.?Sitten?kun?asiaa?muutaman?vuoden?mietin,?niin?tunnistin?ihan?älyttömän?määrän. Waltari, Viikilä ja Tillanen Lyyrisiä?esikuvia?Kasperi?löytää?hetken?mietit-. Musiikin?puolelta?räppäri?nimeää. se?ei?ole?sitä?voittajan?näkökulmaa.?Voittajan?pitää. –?Toki?on?tervettä?ja?todella?oleellista?miettiä. Ilkka Kalevi Tillanen.?Siinäkin?on?tärkeää?se?kokonaisvaikutelma?ja?tapa?sanoa,?ei?pelkät?lyriikat.?Lyyrisesti?olen?itse?enemmän?sellainen?runopoika,?mutta?tykkään?Tillasen?aiheiden?terävyydestä?suhteessa?tyylin?tietoiseen?könöyteen.?Se?koskettaa,?koska. tyään?useammankin. Kasperi?peräänkuuluttaa?myös?kontekstin?merkitystä. liittyy. On?sinänsä?poikkeuksellista?–?ja?siksi?tervetullutta?–?että?näin?tehdään?jostain?älyllisestä?näkökulmasta?eikä?vain?populistisena?provokaationa. –?Jengillä?menevät?yksityishenkilöt?ja?teokset?sekaisin.?Usein?teoksesta?on?luettavissa,?miksi?siinä. –. pitää?voittajuuttaan?yllä,?altavastaajalla?ei?ole?mitään?menetettävää.?Siksi?se?on?nälkäisempi?ja?kiinnostavampi. –?Että?kyllähän?mä?tiedän?omat. vain?miellyttää?ja?tuottaa?mielihyvää,?vaan?myös. erilaisia?rakenteellisia?vääristymiä,?niitä?on?ihan. –?Joku?viisas?sanoi?joskus,?että?jos?uuden?teoksen?julkaisu?ei?pelota,?niin?sä?tuskin?olet?saanut?aikaan?mitään?merkittävää.?Vain?sellainen?voi?muuttaa?jotain,?joka?ei?ole?täydessä?sopusoinnnussa?yleisen?konsensuksen?kanssa.?Ei?taiteen?tarkoitus?ole. vaikka?käytetään?tietynlaista?kieltä.?Somessa?kontekstia?ei?useinkaan?piirretä?esiin,?läsäytetään?vain. vaikka?hänen?runojensa?metaforinen?maailma?onkin?ihan?himmeä,?vaan?se?atmosfääri. saatanasti.?En?halua?yhtään?väheksyä?sitä?keskustelua,?mitä?käydään.?Mulla?on?usein?eri?mielipiteitä,?mutta?siksihän?keskustelua?käydään.?Ja?mielipiteetkin?voivat?muuttua?ajan?saatossa. juttuja,?jotka?todellakin?kuuluivat?mulle. sitten?ihan?mistä?vaan,?niin?siinä?puhuttelee?se?kirjoittajan?oma?ääni?ja?tajunta,?runollisuus.?Viikilääkään?lukiessa?ei?aina?edes?kiinnosta?tekstin?aihe,. Ismo Alangon?”kokonaisuutena”. edesottamukset?ja?tiedän,. n Lyyrisesti olen itse enemmän sellainen runopoika, Laineen Kasperi sanoo.. jokin?osa?teoksesta?keskusteluun. Mika Waltari?ja?Jukka Viikilä.?Viikilä?on?elävistä?runoilijoista?ainoa,?jolle?olen?suorastaan?kateellinen.?Että?miten?joku?voi?kirjoittaa?tekstiä,?jossa?riippumatta?aiheesta?on?niin?vahva?ominaistaajuus!?Myös?Waltari?vanhoilla?päivillään,?kirjoitti. Kurt Cobainin kovana?lyyrikkona,?suomalaisista. Kasperi?myöntää?ihmetelleensä?esimerkiksi?me too?-keskustelun?alussa,?että?miten?tämä?häneen. 5 9 –?Kanseloi mut oli?ehkä?vähän?sellainen?tilinteko,?myös?itselleni?pelkojani?kohtaan,?että?teen?mieluummin?näin?kuin?yritän?myötäillä?kaikkia. mikä?on?naisten?asema.. –?Jos?räppäreistä?täytyisi?joku?sanoa,?niin
Ehkä siksi, että ihmisten lihaa ja verta on yleisesti hyväksyttyä syödä vain symbolisesti. 200 -luvulla elänyt kreikkalainen uusplatonikko Porfyrios jätti jälkeensä hyvin säilyneen käsikirjoituksen, jonka Liisa Kaski suomensi parituhatta vuotta myöhemmin nimellä Sielullisten vahingoittamista vastaan. Mukana on karua maisemaa, vesisadetta ja hieman tulenhehkua. Antiikissa vallitsi useita ajatussuuntauksia, joiden mukaan ihmisten ei pidä syödä tai uhrata muita eläimiä. Lisäksi Valo soittaa, laulaa ja hymyilee (kahdesti) lampaalle. Muutoksen mahdollisuus riippuu taidostamme kyseenalaistaa niin pienet kuin suuretkin tarinat.. Jotenkin tästä seuraa loogisesti se, että kristittyjen ruokapöytiin teurastetaan nuoria lampaita Jeesuksen kuoleman muistopäivänä. Lammas on symbolisesti latautunut olento – itselleen varsin epäedullisella tavalla. 6 V uonna, jona täytän 40, huomaan, miten ihana Ville Valo itse asiassa on. Porfyrioksen kirjan jälkisanoissa Tua Korhonen kirjoittaa, että antiikissa perusteluja lihasta pidättäytymiselle oli yleensä kolme: ”uskonnolliset syyt, kuten usko sielunvaellukseen (pythagoralaiset), terveydelliset syyt sekä eettis-filosofiset syyt”. Valolla on vierellään tiputusteline, veripussin sisältö ei kuitenkaan näytä virtaavan aivan hänen suoniinsa saakka. Havainto on seurausta Neon Noir -albumia varten tehdystä Loveletting-videosta, jossa Valo esiintyy mustan lammashenkilön kanssa. Porfyrios kuitenkin näyttää esittävän, että muilla eläimillä on jotain, jonka voisi nykytermein tulkita itseisarvoksi: toisten eläinten syöminen toki estää oman valaistumisen, mutta siitä aiheutuu myös suunnatonta haittaa syömisen uhreille. Jälkimmäisiin kuului tyypillisesti ajatus siitä, että tappamisesta ja muiden syömisestä koituu ihmiselle itselleen moraalista harmia ja se raaistaa ihmistenvälisiäkin suhteita. Valo silittää heinää syövää lammasta. Lammasta ja Valoa kuvataan erilaisissa lokaatioissa, muun muassa kumpaisellekin luontaisessa ruokailutilassa. Lovelettingin pitopöytä on askeettinen. Ne pitävät meitä kiinni aistimaailmassa, joka on vastakkainen älylliselessee Teksti Laura Gustafsson Kuvitus JuuLi MiettiLä nautitaan LaMpaan kanssa Olemme alkaneet uskoa, että mielihalumme ovat hyviä ja oikein eikä pidättäytymistä tule keneltäkään vaatia. Kaikkea ei kuitenkaan kannata uskoa. Pöydässä ruokailu ei toki ole lampaalle optimaalista, mutta lampaille ei toisaalta pidäkään syöttää ihan mitä sattuu. Porfyrioksen mukaan aistinautinnot sitovat ihmisen ruumiin kahleisiin. Kristinuskossa Jeesus vertautuu karitsaan. Sekä lampaalle että ihmiselle on katettu pöydän ääreen tyhjä lautanen ja viinilasi sekä vajaa vesilasi. Lammas puolestaan tarkkailee miimisellä viinillä skoolaavaa Valoa. Lammas jää nimettömäksi, mutta hänen roolinsa on tasavahva ihmisen kanssa: kuten Ville Valon, hänenkin voi olettaa edustavan ensisijaisesti itseään
6 1
Vain liioittelua on vältettävä. Muiden eläinten surmaaminen röyhkeyden, turhamaisuuden ja huvin vuoksi on lisännyt ihmisten murhanhimoisuutta ja heikentänyt myötätuntoa. Että voisimme tehdä vähemmän töitä, mutta voisimme myös toljottaa vähemmän suoratoistopalveluita. Mutta että emme tarvitsisi juuri mitään. Koska olemme itsekin eläviä, meidän on täytettävä tietyt tarpeemme. 6 2 le mielellemme. Kaiken elävän, siis myös oman itsen, vahingoittamisesta on pidättäydyttävä. Voimme vain kuvitella, miten irstaana ja tuhlailevana antiikin ihminen menoamme pitäisi. Lampaan ja ihmisen kanssakäymisessä näkyy vuorovaikutus, läsnäolo. Askeesi ei ole omassa(kaan) ajassamme mikään muodikas ilmiö. Rikkaus ei vapauta paitsi jäämisen tunteesta. M usiikkivideot eivät perinteisesti ole korostaneet askeettisuuden iloja. Ei hänen olemuksensa edelleenkään uhmaa kauneusihanteita, mutta heruttelu puuttuu eivätkä kuvakulmat esineellistä. ”Two heartbeats out of sync with each other and crying, / dreaming of loveletting love. Katseet kohdistuvat toiseen, ei ulkopuolisiin. ”Rakkaudesta” puhdistettua rakkautta. Seksiä on viime vuosikymmeninä pakkosyötetty meille oksentamispisteeseen asti. Muut eläimet kuuluvat Porfyrioksen ajattelussa samaan sukuun ihmisten kanssa, joten oikeudenmukaisuus on ulotettava heihin heidän itsensäkin vuoksi, ei vain siksi, että se tekee meistä parempia. Molempien fokus on keskinäisessä tilanteessa, ei kamerassa. Lihansyönti on Porfyrioksen mukaan älyllisesti laiskaa jo sen oikeutuksesta alkaen. Järki on myös edellytys moraalille. Lopettaa ruutujen kyttääminen mutta irtautua myös ruumiillisista suhteista toisiimme, sillä muiden hulinointi harhauttaa huomion oleellisesta. Että meidän pitäisi tehdä vähemmän aistillista mielihyvää tuottavia asioita ja pyrkiä muuhun kuin niiden maksimointiin. Joka kerta kun ihminen antaa halulle periksi, hän sitoutuu tyytymättömyyden kierteeseen ja hänelle voi hetken kuluttua myydä lisää turhaa paskaa. Porfyrios ei puhu rakkaudesta, mutta monissa uskonnoissa (puhdas) rakkaus nähdään samankaltaisena päämääränä tai valaistumisena kuin se yhteys, josta hän kirjoittaa filosofian tavoitteena. Porfyrios olisi riemuissaan! Teinivuosieni seksisymboli Ville Valo näyttäytyy hänkin kaikkea muuta kuin viettelevässä valossa (tai tässä tapauksessa tietenkin pimeydessä). Meidän pitäisi syödä, juoda ja naida vähemmän. Nautinto ja tuska kulkevat käsi kädessä, eikä todellakaan hyvällä tavalla. Venesektion suosio on viime aikoina romahtanut, mutta ennen sitä pidettiin tehokkaana hoitokeinona vaivaan kuin vaivaan, vaikka moni potilas siihen kuolikin. ”Aistien herättämien tunnetilojen” valtaan heittäytyminen antaa vallan järjettömälle sielunosalle, joka aiheuttaa lopulta ihmiselle itselleenkin harmia: järjettömyyshän on ennen kaikkea lyhytnäköisyyttä. ”Tavallisen ja vaatimattoman saa riittämään kun muistaa, että kaikella maailman rikkaudella yhteen koottunakaan ei ole voimaa sanottavasti vapauttaa sielua myllerryksestään, mutta lihan hankaluudesta pääsee eroon sillä mikä on kohtuulAskeesieiole omassa(kaan) ajassammemikään muodikasilmiö.. (Todella kehittynyt ihminen välttää myös kasvien vahingoittamista.) Porfyrioksen pidättäytymiseen ei liity ruumiin rankaiseminen tai itsen kieltäminen. Kaikki järkeä sumentava on pahaksi, sillä vain järjen kautta on mahdollista ymmärtää tosiolevainen, minkä tulisi olla vähintäänkin jokaisen filosofin tavoite. / Two heartbeats out of sync with one another and dying, / dreaming of loveletting love.” Loveletting on muunnos sanasta bloodletting, joka viittaa suoneniskentään lääketieteellisenä toimenpiteenä. Ei olekaan ihme, että uutisotsikot kertovat toistuvasti nuorten olevan aiempaa vähemmän kiinnostuneita koko hommasta. On sentään hyväksyttävää sanoa, että emme tarvitsisi niin paljon kaikkea. Toisaalta on syntynyt ”pornoseksuaalien” alakulttuuri, jossa kaikki seksuaalinen halu ja toiminta keskittyvät pornografiaan, ei muihin ihmisiin. Rakkautta, josta on valutettu paha veri: kulttuurin luomat fantasiat, omistushalu, projektiot, odotukset, roolit. Hän kannustaa pythagoralaisten tapaan harjoittamaan lempeyttä ”petojakin kohtaan”, sillä se kasvattaa inhimillisyyttä, empatiaa ja sitä myöten oikeudentuntoa. Lovelettingissä ainoat nautintoaineet ovat vesi ja heinä. Mutta mikäli ihmiset todella uskoisivat muiden eläinten järjettömyyteen, he tuskin esimerkiksi rankaisisivat koiria tai hevosia silloin, kun nämä eivät toimi ihmisten haluamalla tavalla. Porfyriokselle tärkeintä on oikeudenmukaisuus. Muut eläimet määritellään järjettömiksi, ja kuka nyt järjettömiä viitsisi ottaa huomioon. Antiikin lääketieteilijät perustelivat suoneniskennän tehon pahan veren poistamisella, heidän arabialaiset kollegansa pyrkivät menetelmän avulla muuttamaan veren kulkusuuntaa. Loveletting love, josta tekstin puhuja unelmoi, on siis rakkaudesta vuodatettua rakkautta
Siinäpätoinen epämuodikaskehotus: syleileaikuisuuttasi.. Elonkehä. Jos me vapaaehtoisesti lapsellistamme itsemme, meistä ei totisesti ole minkäänlaista vastarintaa niille, jotka ovat valmiita myymään vaikka oman mummonsa elleivät olisi sitä jo tehneet. Luopumista saduista. Ja ennen kaikkea: kuka siitä hyötyy. Porfyrios oli totisesti elitisti. Ihmiset kokevat toimijuutensa niin vähäisenä, että kokevat lapsenomaisuuteen paiskautumisen viehättäväksi vaihtoehdoksi. Heartagram Records 2022. Sen paineen kasvattaminen on jokaisen kynnelle kykenevän vastuulla. Rockmusiikki on aika infantiilia, jos totta puhutaan. Juuri siitä onkin kysymys! Miksi ymmärrämme ”itsen hemmottelun” ja ”arjen luksuksen” aina jonain kulutettavana. Tutkijaliitto 2022. Tämän kuvan jälkeen näemme vielä sekä lampaan että Ville Valon eteenpäin muttei kuitenkaan katsojaan suunnatut katseet. Katsoessani ensi kerran Lovelettingin pelkäsin, että kohta ryhdytään lunastamaan odotuksia eli uhraamaan lammasta. Sinä ja minä. Se näyttää toisenlajisen eläimen, vieläpä melko lailla halveerattuun lajiin kuuluvan lampaan omaehtoisena toimijana, joka toteuttaa lampauttaan eikä alistu vertauskuvaksi. En Porfyrioksen tavoin koe aistimaailmasta vapautumista ensisijaisena pyrkimyksenä. Metallimusiikin puolella kuvasto on perinteisesti ollut vaivaannuttavan naiivia. Näin ei tapahdu. Samantha Cole: Enter the Goon Cave, Where Porn and Masturbation Is All That Exists. Mutta rakenteet muuttuvat vain hirvittävän paineen alla. Rahvaalla, eli ihmisten enemmistöllä, ei hänen mukaansa ollut hallussaan edes viisauden murusia, ei taitoa erottaa ala-arvoisia tapoja sivistyneistä eikä minkäänlaista itsehillintää. ”Ei siis tarvitse pelätä, että elävien olentojen hotkijoita ei joskus enää olisi olemassa.” Olisi tosi kokoomuslaista ehdottaa köyhille askeettisempaa elämäntapaa elonlaadun kohentamiseksi. James Greig käsittelee esseessään Everyone needs to grow up aikaamme määrittävää infantilisoitumista. Kapitalismi varastaa ihmisiltä toimijuuden hallitsemalla todellisuutta ja hävittämällä planeetalta kaiken elämän, joten lohduttautukaamme kuluttamalla enemmän! Greig muistuttaa, että infantilisointi on tehokkaaksi todettu keino pitää alistetut ryhmät ruodussa: niin naiset, mustat, vammaiset kuin meilläpäin vaikkapa saamelaiset on leimattu lapsenomaisiksi, kyvyttömiksi oikeassa aikuisuudessa vaadittuun vastuunkantoon. Sitä, että oppii myöntämään virheensä ja elämään niiden kanssa. Dazed 10.3.2023. Heartagram Records 2022. Hän voi elää minimaalisen tyylikkään sisustuksen keskellä puhtaaksi mielletyllä ravinnolla, koska hänellä on siihen varaa. Monimutkaisuuksien hyväksymistä. Mutta mikäli haluamme päästä totuuden äärelle, meidän on ryhdyttävä kyseenalaistamaan oppimiamme kertomuksia maailmasta, itsestämme ja toisista. VV: Loveletting. Rikas voi hävittää kaiken tarpeettoman, koska jos jotain sitten sattuukin tarvitsemaan, sen voi ostaa (uudestaan). James Greig: Everyone needs to grow up. n Lähteet VV: Neon Noir. 6 3 lista, kaikille saatavilla ja helposti hankittavissa – ja jos tämä tällainenkin jää uupumaan, ei se järisytä ihmistä, joka harjoittelee kuolemista.” A skeesissa on elitismin piirteitä. Siinäpä toinen epämuodikas kehotus: syleile aikuisuuttasi. He ryhtyvät aikuisvauvoiksi, joiden ei tarvitse ottaa vastuuta ja joiden on ihan ok täyttää kaikki halunsa markkinatalouden mahdollistamin keinoin. Porfyrios: Sielullisten vahingoittamista vastaan. Totta kai kyse on rakenteista. Sepä sopiikin markkinoille hyvin, sillä lapsi haluaa jatkuvasti lisää, vaikka olisi ihan hiljattain saanut Schleich-tallin. Liisa Kaski, jälkisanat Tua Korhonen ja Miira Tuominen. Illuusioiden puhkeamista. Lopussa meille näytetään televisioon siirtynyt lammas, jonka edessä on liekkejä, mutta ne ovat selvästi erillään, ehkä jonkinlaista ajallista etäisyyttä symboloiden. Vastapainoksi on kuulemani mukaan olemassa ”aikuisrockia”, jonka pitäisi kauhistuttaa kaikkia hyvällä maulla varustettuja. Vice 13.3.2023. Köyhän pitää varastoida kaikenlaista puolirikkinäistä ja ehkätarpeellista, mikä ei mahdu mihinkään, koska tila maksaa. Suom. Maailmasta voi vetäytyä vain, jos on siitä huolimatta mahdollista turvata omat perustarpeensa. Lovelettingin narratiivi uhmaa totunnaisuutta. Tai ehkä jopa kadehtia varattomia siitä, että heillä on tällainen luontainen pääsy kulutuksesta vapautumiseen. Ohjaus Kim Koponen. Kaikillahan pitäisi olla yhtäläinen oikeus nauttia elämästä. On luovuttava tekosyistä ja lakattava nukuttamasta itseämme satuihin. Aikuisuushan on tylsää ja velvoittavaa
Lisätiedot: toimisto@kansantalot.fi Tervetuloa! Hallitus Vieraile akt.fi/liity AKT:n jäsenenä sinulla on takanasi kokemusta neuvottelutaitoa joukkovoimaa Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi | aktlehti.fi Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI Tampereen Teollisuustyöväen Ammattiosasto ry no 7:n KEVÄTKOKOUS Torstaina 27.4.2023 alkaen klo 16.30 Teollisuus Seiskan kokoushuoneessa Näsilinnankatu 22 B II krs. Hallitus. Jäsenet tervetuloa. 6 4 Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. Ovet avataan klo 9.00 ja kokouksen yhteydessä tarjotaan aamukahvit sekä kevyt lounas. 26.6.1941 Hämeenlinna k. Tuodaan työ näkyväksi. Rakas vaimoni Marja-Liisa ROMPPANEN o.s. Käsitellään sääntöjen määräämät edustajiston kokousasiat. Esillä sääntömääräiset asiat. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki Helsingin Vasemmistoliitto ry:n KEVÄTPIIRIKOKOUS järjestetään lauantaina 22.4.2023 klo 10.00 alkaen Malmin työväentalolla (Takaniitynkuja 9). Leppänen s. TALOKIERROS JA SEMINAARI la 27.5.2023 Snellmankoti ja Ykspihlajan toimitalo, Kokkola sekä Björklid, Oravainen. Puoluesihteeri Anna Mäkipää tarjoaa kokoukselle ajankohtaisen poliittisen tilannekatsauksen. Käsittelyssä ovat sääntömääräiset asiat, kuten edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä ajankohtainen poliittinen tilannekatsaus. Kokoukseen on mahdollista osallistua myös tietoliikenneyhteyden välityksellä. Lämpimästi muistaen Juhani veli perheineen ystävät ja järjestötoverit Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään sääntömuutosehdotus koskien etäosallistumista. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. 21.2.2023 Kemi Aurinko laskee, jo pitenee varjot, aika on eron ja jäähyväisten. Kansantalojen liitto ry VUOSIKOKOUS su 28.5.2023 klo 10. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Kotirannan työväentalo, Kustaalantie 82, Vaasa. Tervetuloa! Lisätiedot: Toni Asikainen toiminnanjohtaja, 040 664 5901 toni.asikainen@vasemmistoliitto.fi HELSINKI Uudenmaan Vasemmistoliitto ry:n KEVÄTPIIRIKOKOUS kokoontuu lauantaina 29.4.2023 klo 10.00 alkaen Sipoon juhlatalolle (Vanha vesitorninmäki 1, Sipoo) käsittelemään sääntömääräiset kokousasiat sekä valitsemaan piirijärjestölle puheenjohtajan. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot: Toni Asikainen toiminnanjohtaja, 040 664 5901 toni.asikainen@vasemmistoliitto.fi UUSIMAA Puistokulma ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN EDUSTAJISTON KOKOUS Torstaina 27.4.2023, klo 17:30 Puistokulman takkahuoneella Kyläkaivontie 6D, 01350 VANTAA
Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.. 6 5 ristikko H a r r i a sik a in en Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. VASEMMISTOLIITTO ON SUURI TULEVAISUUDEN LUPAUS! KIITOS äänestäjille, tukiryhmälle ja Helsingin hienoille ehdokkaille ! ONNEA kaikille valituille! Markku Kivinen. Soittolista soi koko vappuviikonlopun perjantaista vappupäivän iltaan. 6 6 Edellisen lehden ristikon vastaukset Testaamme painatusta 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Yhdy Monna Kamun ja Jarmo Julkusen vappulauluun YouTubessa
Se on silti surkea, kun ottaa huomioon vasemmistoliiton ja sen edeltäjien perinteet ay-liikkeessä. Ehkä se kuitenkin vaatii. Miksi vasemmistoliitto ei yksinkertaisesti puhuttele sitä ”tavallista ihmistä” (tiedän määritelmän ongelmat), joka haluaa vain tehdä työtä, saada siitä säällisen toimeentulon ja elää murehtimatta ilmastoa ja muita ongelmia, jotka eivät joka tapauksessa ole omissa käsissä. Kysyimme päätoimittaja Jussi Virkkusen kanssa Anderssonilta syksyllä 2021 hävittyjen kuntavaalien jälkeen, vaatiiko vasemmistoliittolaisuus ihmiseltä liikaa. Demarit eivät hyötyneet siitä mitään, mutta eduskuntaan nousi punavihreiden tilalle kokoomuslaisia ja perussuomalaisia synkimmästä päästä. kai Hirvasnoro Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. – Koko sydämestäni toivon, että ei vaadi, Vaatiikovasemmistoliittolaisuusihmiseltä liikaa. sen, mitä tuleman pitää sunnuntai-iltana 2.4. Vasemmistoliiton politiikassa painottuvat ilmasto, sukupuolten tasaarvo, vähemmistöjen oikeudet ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus mukaan lukien palkansaajien aseman parantaminen, mutta tavalla joka ei kosketa. Perussuomalaiset on silti iso työväenpuolue, vasemmistoliitto enää entinen. Se puhuu jokaisen ymmärtämällä kielellä jokapäiväiseen arkeen vaikuttavista asioista, niin kuin siitä bensan hinnasta, josta ylemmyydentunteiset vihervasemmistolaiset ovat pilkanneet perussuomalaisia. 6 7 Liian etujoukkoa Andersson vastasi. viimeinen sana o ikeastaan Teollisuusliitto kertoi jo lauantaiaamuna 1.4. Vielä surkeampi se on, kun ottaa huo mioon, et tei perussuomalaisilla ole mitään aytoimintaa eikä tavoitteita, joiden on perinteisesti ajateltu olevan duunariasioita. Lopuksi lainaan itseäni vuoden 2021 kolumnistani, josta sain kovemmat haukut kuin mistään muusta jutustani: Monien mielestä vasemmistoliiton näkyvimmät asiat ovat jonnin joutoa, ”kun pitäisi puhua työstä, toimeentulosta, reuna-alueiden kurjistumisesta sekä verojen ja maksujen jatkuvasta noususta eli perussuomalaisten sanoin: sinä maksat”. Vasemmistoliitto ja vielä suuremman vaalitappion kärsineet vihreät haluavat olla suomalaisen yhteiskunnan kaikesta huolestunutta etujoukkoa, mutta liika tuntuu olevan liikaa. KU:n painoaikataulun takia tämä Viimeinen sana on kirjoitettava heti vaalien jälkeen, jolloin romahduksesta tehtävät analyysit ovat vasta alkuasteella. Syvällisempää selitystä voi lähteä hakemaan teollisuusliittolaisten poliittisista kannoista. Toiseksi suurin työväenpuolue ei ole kiinnostunut mistään näistä. Vasemmistoliiton kannatus perinteisimmistä perinteisimpien duunarien keskuudessa on kaksin kertainen eduskuntavaalien tulokseen verrattuna. Ensimmäinen ja helpoin selitys on taktinen äänestäminen. Taktikointi meni juuri niin perseelleen kuin Li Andersson varoitti vähän ennen vaaleja. Vaalituloksesta on luettavissa, että vasemmistoliitto ja vihreät menettivät ääniä it seään ainoana vaihtoehtona ”sinimustalle” hallitukselle markkinoineelle SDP:lle. Teollisuusliitto julkaisi silloin jäsenkyselyn tulokset, joiden mukaan sen jäsenistä 33 prosenttia kannattaa SDP:tä, 24 perussuomalaisia ja vain 14 prosenttia vasemmistoliittoa. Onni Syrjänen ei vaan pysy maailmanparannuksen perässä