Kansan Uutiset 21.02.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

30 Digitaalinen vaino 16 Kaspar Hauser 20 Venezuela 32. Hinta 3,50 ? 8-003251-148 8 www.kansanuutiset.fi Viikko 8 Perjantaina 21.2.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Ukraina kurjuudesta katastro?in » Viikkolehti Kiovan vapaudenaukiolla Maidanilla s
Tämän vuoden festivaalilla todettiin, että kirjoittamisen kurssit ovat suosittuja, mutta kirjallisuuden myynti laskee. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.18 Kansan Uutiset, Viikkolehti 21.2.?27.2.2014 C D Keskustelu s.24 Ulkomaat s.28 E Vapaa-aika s.34 F Pelit s.36 ALL OVER PRESS 12 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi 3D-tulostus mullistaa tuotannon LEVIKKI Metalliteollisuudesta on poistunut viime vuosikymmenen huippuvaiheen jälkeen 30 000 työpaikkaa. Ku aisen vasN . o ja eurovaa k puolija u k su n e perintein n työ. oti, miehe tuulla on k D 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Viikkolehti julkaisee Guardianin tekemän jutun YK-raportista. Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT LEHTIKUVA/ KNS TIINA HEIKKILÄ B 22 Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. Kiinnostaako kirjallisuudessa enää muu kuin rokkitähteys? ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI Tamperelaisten kirjallisuudenopiskelijoiden järjestämä Elävän kirjallisuuden festivaali keskittyy kirjallisuuteen, joka jää vähemmälle huomiolle valtamediassa. Ne ovat su e rh a. e ll p u v ja 00-lu ty minen uvastoa 20 k n a ri n a n m o a Ann vaalimain tutk inut a n ta n je o o in rv n ja a Va a li m a i kuvastoje y tt ä ta ll n y u n edusk Huov ine esta v iime d u u lä is ie v ta n ä ntä v a n ha k a vaa täyde leissa. Opiskelijat nostavat Tiiliskivi-palkinnolla esiin laadukasta kotimaista kirjallisuutta, joka jää vähälle huomiolle. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. Kannen kuva: Lehtikuva/Louisa Gouliamaki 2. Metallityöväen liiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila sanoo, ettei peli silti ole menetetty. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi 28 SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi Kauhujen valtakunta TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Yhdistyneiden kansakuntien tällä viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan Pohjois-Korean johto syyllistyy omia kansalaisiaan kohtaan niin järjestelmällisiin ja hirvittäviin ihmisoikeusloukkauksiin, ettei niille ole vertaa nykymaailmassa. Nyt tuotantorakennetta myllää 3D-tulostus. Antilan mukaan se poistaa matalapalkkamailta suhteellisen edun. Kuvassa kotikäyttöön sopiva noin 2 000 euron hintainen tulostin. D A SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi 14 ailman a m n a h n Va ontaa vaalimain ese m a , me n alaismais a m en n e is la in om a Suomala . 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Alan kuolemaa on ennustettu ennenkin ja aina on noustu. Sen tekemät rikokset ihmisyyttä vastaan muistuttavat vahvasti natsien rikoksia. Kirjailija Saara Henrikssonin arvaus on, että kirjallisuudessakin rokkitähteys kiinnostaa monia. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p
Verenvuodatus vain vaikeuttaa sovun hakua ja saa Myöhään keskiviikkona synnytetty aselepo mureni heti aikaan koston kierteen. Avoin väkivalta on jo jättänyt kanaamun valjettua ja sen jälkeen tilanne on vaikuttanut halsakuntaan syvät haavat, joiden arpeutuminen vie vuosilitsemattomalta. On dramaattinen isku uralle olla kotona kolme vuotta. Välejä kiristää vielä sekin, että presidentin hallinto enää voittajia. Eurooppaa ihmisiä tapetaan yhdellä sen pääkaupungin käyttää pelättyjä sisäministeriön eliittijoukkoja, jotka totkeskeisellä aukiolla? televat kurinalaisesti saatuaan millaisen käskyn tahansa. Tapahtumat Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa ovat Maltillisen opposition on vaikea saada ääntään kuuluriistäytyneet molempien osapuolten käsistä. Taustalla vaition hajanaisuus vaikuttaa kompromissin löytämistä. Kyse ei kuitenmutta Ukrainan on itse hoidettava sisäiset kaan ole perinteisestä hyvät vastaan pahat ongelmansa. Kiistassa ei ole syisempi kuvio. Marraskuussa viin, vaikka niin se kuin presidentin hallintokin tietävät, alkaneet mielenosoitukset ovat muuttuneet välien mitteettä tällaiset kiistat voidaan ratkaista vain neuvottelupöylyksi, jossa käytetään aseita barrikadin molemmin puolin. dissä. Ukrainan oppositiovoienää voittajia. mat ovat nousseet oikeutetusti vallassa oleKriisiin liittyy myös kansainvälis-poliitvan hallinnon korruptiota ja vallankeskittätisia jännitteitä. Välillisesti Ukrainan valitun presidentti Viktor Janukovyt?in hallinto. Miten on mahdollista, että keskellä demokraattista seen. Kriisiä syventävät vielä venäläisvalYhteenotoksi kärjistyneen kiistan taustat eivät ole yksitaisen Itä-Ukrainan ja ukrainalaisten asuttaselitteiset. EU harkitsee Ukrainan hallitusta puhtaita korruptiosta. vastaan pakotteita, joita Venäjä ei hyväksy. Ukrainassa ei ole yhtenäistä oppositiota. Kriisin ratkaisemiksi tarvitaan nyt EU:n Kiovan Itsenäisyyden aukiolla opposition ja Venäjän yhteistyötä. Nyt kuttavat myös maan vaikea taloudellinen tilanne ja ihmisten pääasia on saada verenvuodatus loppumaan välittömästi. elämän näköalattomuus. Haparoivasti toimii myös vaaleilla demokraattisesti ja kansa, kyse on paljosta muustakin. Tilanteen kärjistymimistä vastaan sekä oikeusvaltion puolesta. nen huolestuttaa niin EU:ta kuin Venäjää. Ukrainassa oligarkit vetelevät naruja tausMolemmilla on myös taloudelliset intressit talla, eivätkä myöskään oppositiovoimat ole alueella. Oppositiovoimilla ei ole yksiselitteistä kymmeniä. Vaikka pelkistetysti vastakkain ovat korruptoitunut eliitti johtoa. Suomi voisi tarjota riveissä on myös väkivallasta nauttivia jalTapahtumat Kiovassa ovat riistäytyneet molempien osapuolten käsistä. sovittelija-apua. kapallohuligaaneja sekä ääninationalistisia Tape r: rne in e L m enhon ieluumhiä o u e ko R aa m mi Pirk nnatt nuoriaaisia. Ka lkata ria n pa in nuo ku Sanottua vitsi siis on siinä, eTä tätä ei vitsiksi ymmärretä. » Hoitovapaa on ongelma naisten tulonkehitykselle. Opposipoliittiseen kriisiin liittyvät myös EU ja Venäjä. Taustalla on paljon monipauksessa ainoa ratkaisu. Ison osan naisten ja miesten tuloeroista aiheuttavat juuri pitkät perhevapaat. Kirjailija, ex-kansanedustaja Rosa Meriläinen, Anna 7/2014 © TARMO KOIVISTO 3. Neuvottelujen tie on joka ta-asetelmasta. Joukkokokouksissa on pitkään LEHTIKUVA/ OLEKSANDR RATUSHNIAK man Länsi-Ukrainan väliset erot. vaadittu presidentin eroa ja vuoden 2004 Ulkopuolisten on helppo antaa neuvoja, perustuslain palauttamista. Kiekkotappio kirveltää, mutta huonomminkin voisi olla. Paavo Väyrynen voi vahvistaa Vladimir Putinille, ettei v-alkuiseen vaivaan voi kuitenkaan kuolla. Pääkirjoitus Verenvuodatus saatava loppumaan UKRAINASSA KÄYTETTY raju väkivalta on yllättävoimia, jotka eivät kaihda mitään keinoja valtaan päästäk» Kiistassa ei ole nyt
Voimaannutamme heitä, Korhonen tokaisi. Melkein kaikki ovat olleet sitä mieltä, että totta kai olet aloitteen puolesta. Tuotte uusia välineitä asian käsittelyyn, hän kiitti. Kaikella rakkaudella (Into 2014) on kirjoituskokoelma, joka kysyy, muistaako homo olevansa homo, jos siitä ei muistuteta häntä joka päivä. Viime eduskuntavaalien alla 114 nykyisistä kansanedustajista ilmoitti vaalikoneessa » ?Kuvittelevatko kansan syvät rivit todellakin, että sateenkaariperheissä on lapsia vasta lain säätämisen jälkeen?? Toimittajat Johanna Korhonen (vas.) ja Jeanette Östman Kaikella rakkaudella -kirjan julkistamistilaisuudessa torstaina Helsingissä. kannattavansa asiaa. . A kotimaa Perjantai 21. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka, hän sanoi. Vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig piti kirjaa tärkeänä asiallisen keskustelun kannalta. . 17 Kirja, jonka tekijät toivoivat olevan turha » Kaikella rakkaudella kertoo homoista, heteroista ja ennakkoluuloista. RAKKAUS JA LÄMPÖ väreilivät ilmassa torstaina eduskunnan kansalaisinfossa, kun toimittajat Johanna Korhonen ja Jeanette Östman julkistivat jo viime viikolla otsikoissa olleen kirjansa Kaikella rakkaudella: Sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Toimittajat halasivat kaikki paikalle tulleet kymmenkunta kansanedustajaa. . Hän viittasi torstai-iltana edessä olleeseen eduskunnan lähetekeskusteluun tasa-arvoisesta avioliittolaista, johon kirjan julkistus oli ajoitettu. Hän totesi, että on toivonut kirjan olevan turha. . Suurin vaikutus on periaatteellinen. Toivon, että keskustelu on asiallista ihan jo siksikin, että tätä seuraavat sateenkaariperheiden lapset ja muut ihmiset, joita tämä koskettaa henkilökohtaisesti, Pekonen sanoi. Kansanedustajat näkivät kuitenkin valoa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemassa. Paikalle ehtivät muiden muassa vasemmistoliitosta Modigin lisäksi AinoKaisa Pekonen ja Eila Tiainen, joka hätkähdytti perustelullaan siitä, miksi hänestä avioliittolakia tarvitaan. . Olen hyvin läheltä seurannut sukupuolivähemmistöihin kuuluvien elämää enkä kerta kaikkiaan ymmärrä mielipiteitä, joissa halutaan rajoittaa toisten ihmisten elämää. Hän totesi, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on yksimielisesti kansalaisaloitteen puolella. Ryhmä toivoo aloitteen etenevän lakivaliokuntaan, jonka käsittelyn jälkeen kansanedustajat voisivat päästä äänestämään asiasta vielä tämän kevään aikana. Pekonen oli toiveikas kansalaisaloitteen suhteen. Siihen ovat kirjoittaneet Korhosen ja Östmanin lisäksi vastikään edesmennyt runoilija Mirkka Rekola, notaari Marja-Sisko Aalto, kansanedustaja Jani Toivola ja yhdeksän muuta henkilöä. 11 / Eilina Gusatinsky s. Samaa sukupuolta olevat parit olisivat samalla viivalla kuin eri sukupuolta olevat parit, hän sanoi. Kansanedustajat arvioivat saamastaan palautteesta, että eniten lakialoitteessa hiertää adoptio-oikeus. . Pikkuveljeni oli homo ja koki yhteiskunnan niin ahdistavaksi, että teki itsemurhan, Tiainen kertoi. . Nyt he kertovat itse itsestään. Hyvin henkilökohtaista Tasa-arvoista avioliittolakia pohditaan jo toista kertaa eduskunnassa tällä vaalikaudella, sillä ensimmäinen yritys, kansanedustajien aloite, hautautui lakivaliokuntaan, koska siinä oli alle sadan kansanedustajan allekirjoitus. Lakivaliokunta tekee siitä mietinnön ja siitä äänestetään suuressa salissa. . Kuvittelevatko kansan syvät rivit todellakin, että sateenkaariperheissä on lapsia vasta sen jälkeen, kun eduskunta säätää siitä lain?, Johanna Korhonen pohti ja hämmästeli ihmisten uskoa kansanedustajien valtaan. Tilaisuudessa muistutettiin, että puhuttaessa sateenkaariperheistä on syytä pysyä asiassa. . Ihmiset ajattelevat näiden pystyvän määräämään, millaisia perheitä saa olla. Toivoa nuorissa Lapsia vasta lakimuutoksen jälkeen? Vihreiden Oras Tynkkynen muistutti, että lakiteknisesti nyt on kyse aika pienistä muutoksista: yhteisestä sukunimestä, mahdollisuudesta hakea adoptiota. Asetan toivon tulevaan sukupolveen, hän sanoi. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN. helmikuuta 2014 Teppo Eskelinen s. Kolmas asia olisi se, että rekisteröity parisuhde muuttuisi nimeltään avioliitoksi. . Kirjassa todetaan myös, että useimmiten homoista, lesboista ja transihmisistä puhuvat heterot. Nyt toisen kerran se tuli eduskuntaan kansalaisaloitteena, jonka allekirjoitti ennätysmäärä suomalaisia, yli 166 000 henkilöä. Siksi kirjan julkistukseen oli kut- 4 suttu kaikki kansanedustajat. 7 / Aino-Kaisa Pekonen s. Olen kysynyt lukiolaisilta, miten heidän mielestään tässä pitäisi äänestää. Minulle asia on hyvin henkilökohtainen. Mikaela Nylander (r.) sanoi, että lukiovierailut todistavat sen puolesta.
Tätä samaa ratkaisua esitin itse eduskunnassa ensimmäisen kerran jo yli kymmenen vuotta sitten, ja tämä oli myös vasemmiston tavoite viime hallitusneuvotteluissa.. Keskustelun tavoitteena on kartoittaa oppositiopuolueiden näkemyksiä sopeutuksen jaksottamiseen. Olisi erittäin arvokasta, että kykeniMOLEMMAT OPPOSITIOPUOLUEET simme löytämään velkaantumisen kuitenkin puhua muustakin kuin sotaittamisesta sekä sopeutuksen jär- peutuksen jaksottamisesta. kevästä aikataulusta hallituksen ja Keskusta haluaa Saarikon mukaan opposition kesken yhteisen lopettaa Suomen velkaantunäkemyksen, Katainen misen. Molemmat haluavat Mitä haluat kysyä ministeri Paavo Arhinmäeltä? HALLITUS PÄÄTTÄÄ uusista sopeutustoimista noin kuukauden kuluttua kehysriihessä. Keskustaa tilaisuudessa edustaa puheenjohtaja Juha Sipilän sairausloman vuoksi varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja perussuomalaisia puheenjohtaja Timo Soini. Katainen kutsui viime viikolla opposition keskustelemaan hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa valtion velkaantumisen taittamisesta. . Hän toivoi pitkällä aikavälillä vasemmistoliiton aktiivien siirtyvän sosialidemokraatteihin, ?kun vasemmistoliiton äänestäjät ovat sen jo tehneet?. » Sen kun keskustelevat. Kai Hirvasnoro Kansan Uutiset järjestää suoran linjan ministeri Paavo Arhinmäkeen. luat kunhan se ei mene henkilökohtaisuuksiin. Eurovaalit lähestyvät ja vasemmistoliitossa ennustetaan paluuta europarlamenttiin. Haluatko kysyä näistä asioista kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäeltä. Ratkaisujen tiikka, parlamentaarinen valmistelu vaikutukset ulottuvat kaikissa tapa- Sote- ja kuntauudistuksessa ja budjeuksissa seuraavalle vaalikaudelle. tin rakenteiden uudistaminen muun Oppositio aluksi empi Kataisen muassa kehitysavun osalta. KU KU:N ARKISTO Puheenjohtaja Claes Andersson luki lehdestä uudesta vasemmistoyhdistyksestä. 5. Yhdistystä ei ehditty perustaa, kun SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen ilmoitti ykskantaan, ettei puolue lähde vaaliliittoihin vuonna 1995, vaikka vasemmistoliiton johdon mielestä neuvottelut asiasta olivat vielä kesken. SDP lahjoittaa Itä-Suomessa paikkoja porvareille, harmitteli puoluesihteeri Matti Viialainen. Lipponen ei muutenkaan kainostellut. Sitä oli valmisteltu puolen vuoden ajan, mutta esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson sai tietää siitä vasta lehtien uutisista. . Kysy mitä ha- VASEMMISTOA EHEYTETÄÄN yhteistyöyhdistyksellä, uutisoi Kansan Uutiset 22.2.1994. KU LEHTIKUVA 20 vuotta sitten Yhteistyön teoria ja käytäntö Pääministeri Jyrki Kataisen mitalijuhlat vaihtuvat ensi viikolla kotimaiseen talousarkeen. Hallitus ja oppositio keskustelevat tiistaina » Oppositio haluaa puhua muustakin kuin kolmen miljardin jaksottamisesta. osallistuvat pääministeri Jyrki Kataisen koolle kutsumiin keskusteluihin valtion . Sorsakin kannatti puolueiden yhdistymistä, Kivistö ei. Kansanedustaja Jarmo Wahlström oli ärsyyntynyt hankkeesta. . Me välitämme kysymykset Arhinmäelle ja julkaisemme vastaukset 7.3. Kyse oli valtakunnallisesta yhdistyksestä, jonka kokoon kutsujia olivat muun muassa SDP:n entinen puheenjohtaja Kalevi Sorsa ja SKDL:n entinen puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Yhdistys hämmensi vasemmistoliiton väkeä. Siitä vaan, mitäs siinä on väliä, jos maaherra on turhautunut hommiinsa ja entinen puheenjohtaja Arvo Aalto kokee niissä hommissa aikoinaan epäonnistuneensa ja haluaa jotain parempaa, niin sen kun keskustelevat, Wahlström sivalsi. SAK:n Pekka Ahmavaara perusteli yhdistyksen tarvetta muun muassa sillä, että vasemmistoliitossa ?arkisen vaikuttamisen ja tulosten saamisen merkitys vähenee ja voimistuu entinen taistolaisuus naamioituna populismiin?. Samaan aikaan kun entiset johtajat puuhasivat yhteistyötä, nykyiset eivät siihen pystyneet. LEHTIKUVA EU-TUOMIOISTUIMEN äsken anta- man ratkaisun mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkaa jäädessään toiselle äitiysvapaalle suoraan edellisen äitiysvapaan jälkeen palaamatta välillä töihin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien mielestä päätös on oikeudenmukainen. Hän vastaa lukijoiden kysymyksiin Kansan Uutisten suorassa linjassa. Kysy kulttuuri- ja urheiluministerin toimialaan liittyvistä asioista tai yleispolitiikasta. Toivoisin kovasti, että voisin tavata niitä ihmisiä, jotka ovat tätä yhdistystä puuhaamassa, koska tämähän on tärkeä ja erittäin iso hanke, Andersson sanoi lehdet luettuaan. Yhdistyksen ei myöskään sanottu tähtäävän puolueiden yhdistymiseen, mutta SDP:n päälehti Demari väläytti tämänkin olevan tarkoituksena. tai Kansan Uutiset, Kai Hirvasnoro, PL 64, 00501 Helsinki. Lähetä kysymyksesi viimeistään keskiviikkona 26.2. Kysymyksiä välitetään niin paljon kuin käytettävissä olevaan haastatteluaikaan mahtuu. Älä luule, vaan kysy suoraan. On täysin oikein, että äideille maksetaan äitiysvapaalta kunnon korvaus, hän kirjoittaa blogissaan. Päätös saattaa kuitenkin heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla, jos työnantajat sen seurauk- sena alkavat nykyistäkin enemmän välttää naisten palkkaamista. Itse tilanne onkin Lapintien mukaan epäoikeudenmukainen. Äitiysvapaiden kustannukset kaatuvat naisvaltaisten alojen yritysten maksettavaksi. ?Oikeudenmukaisin ratkaisu olisi tasata vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tasan kaikkien työnantajien kesken. KU kutsua, mutta vastasi tällä viikolla myöntävästi. Kunta- ja soteuudistukset ovat auki. Se on vähän noloa, että sain taas kuulla koko jutusta julkisen sanan kautta. Hänen mukaansa asiavaltiovarainministeriön tuoreen ta- listalla pitää olla myös EU-tukipolilousennusteen pohjalta. Suomen ongelmien ratkaisemisessa sanoi sen jälkeen, kun n je tarvitaan puolueen ?nanssipolitiikan u is a Ratk mukaan rakenneasiantuntijaryhmä set uudistuksia, joilla esitti kolmen milvaik utuk t a v tulot ja menot saajardin euron sou t t ulo daan tasapainoon peutuksen jaksotalle seuraav tamista vuosille sekä talous ja työllidelle. syys nousuun. 2015?2017. vaalikau PerussuomalaisHALLITUS TEKEE päätökten Soinin mukaan on set sopeutuksesta ja sen hyvä keskustella Suomen mahdollisesta jaksotuksesta taloudesta, työllisyydestä ja tulemaaliskuun lopussa kehysriihessä vaisuudesta. ilmesty- vässä Viikkolehdessä. Asiallisia ja mielellään perusteltuja kysymyksiä otetaan vastaan vain osoitteessa kai.hirvasnoro@ kansanuutiset.. nanssipolitiikan linjasta ensi tiistaina
Siitä Tampereen kustannettavaksi tulee hiukan alle 200 miljoonaa ja loput ympäristökuntien maksettavaksi. jo ennen kuin nyt myötätuulessa ollutta seutukaupunkia on päästy edes perustamaan. Kiistaa on ollut siitä, minkä kunnan alueelle puhdistamo perustetaan. Alun perin mukana olleista yli kymmenestä kunnasta jäljellä on kuusi: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Seutukaupunkihankkeessa mukana olevista kunnista puuttuvat Nokia ja Orivesi. Pirkkala ja Nokia kieltäytyivät sijoittamasta puhdistamoa alueelleen. Nokia irtosi sitä myötä kokonaan tästä hankkeesta. Muun muassa pitkän linjan ay-juristi Kalevi Hölttä totesi päätöksen tullen pitäneensä sitä odotettavana. KU HELSINGIN Nokian irtisanotuille EU-tukea Tampereen seudun keskusjätevesipuhdistamo on päätetty rakentaa Koivistonkylän Sulkavuoreen. Kuntayhteistyötä koetellut jätevedenpuhdistamo eteni SUOMI sai Euroopan globalisaatio- rahastolta (EGR) rahoitusta Nokialta ja Nokian alihankkijoilta irtisanottujen työntekijöiden tukitoimiin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Vanhojen saneerauksella olisi saatu vain kymmenen . Tehdyn päätöksen arvo on 19,6 miljoonaa euroa, josta globalisaatiorahaston osuus on puolet ja Suomen valtion puolet. Työministeri Lauri Ihalaisen mukaan päätös on pitkäaikaisen työn tulos ja tervetullut uutinen erityisesti salolaisille, espoolaisille, oululaisille ja tamperelaisille. Vanhojen Tampereen ja Lempäälän puhdistamojen saneeraus olisi maksanut toistasataa miljoonaa euroa. Lisäselvitykset muun muassa uuden jätevesiyhtiön organisoimisesta ja tarkemmista taloudellisista vaikutuksista valmistuvat huhtikuun alkuun mennessä. Hyötynen ennustaa, että jätevesiyhtiön organisaatiomallista tulee vielä kovaa poliittista vääntöä. Ainoastaan perussuomalaiset olivat yhteinäisenä ryhmänä Sulkavuorta vastaan yhden skp-kommunistin ja yhden sosiaalidemokraatin tukemana. Tampereella puhdistamon sijoittamista Sulkavuoreen on vastustanut esimerkiksi alueen asukkaiden asioita ajava Koivistonkylän asukasyhdistys. Muunkin vastustuksen pääargumentit ovat olleet ympäristöön liittyviä. KU Puolet työterveyspalveluista yksityisiltä YKSITYISET lääkärikeskukset ovat viime vuosina kasvattaneet merkittävästi osuuttaan työterveyshuoltopalvelujen tuottajina. Vuonna 2011 työterveyshuollon piirissä oli 1,8 miljoonaa työntekijää, joista 930 000 sai pääasialliset työterveyspalvelut lääkärikeskuksista. Kysymys on siitä, valitaanko osakeyhtiövai liikelaitosmalli. . Osakeyhtiöhän on sellainen, että siitä asiat tulevat valtuustoon vain tiedoksi. Hyötynen pohtii, että organisaatiomallissa täytyy jo nyt ottaa huomi- » Liikelaitosmalli antaisi poliittiselle päätöksenteolle enemmän tilaa. oon todennäköisesti tulossa olevan seutukaupungin hallintorakenne. Seudullista kiistelyä Keskusvedenpuhdistamon paikka on koetellut Tampereen ja sen ympäristökuntien seudullista yhteistyötä jo vuodesta 2005 asti . Muut selvittelyissä mukana olleet kunnat ovat irrottautuneet hankkeesta joko sijoitus- tai kustannussyistä. Jouko Huru jouko.huru@kansanuutiset.? JOUKO HURU Kalle Hyötynen ennustaa, että jätevesiyhtiön organisaatiomallista tulee vielä kovaa poliittista vääntöä.. Pyhäjärven saastumisesta on oltu huolissaan. Ei me tähän tulla jäämään. Helsingin käräjäoikeus ratkaisi palkkakiistan jakeluyhtiön eduksi tammikuun lopulla. viisitoista vuotta lisäaikaa, sanoo Tampereen kaupunginvaltuutettu, Pirkanmaan vasemmiston puheenjohtaja Kalle Hyötynen. Nyt päätettiin vasta paikasta pitkällisen kiistelyn jälkeen. Kallion sisään louhittava puhdistamo on kaikin puolin ?ksu hanke. Uudessa puhdistamossa riittää kapasiteettia pitkälle tulevaisuuteen. TAMPEREEN KAUPUNKI Lyhyesti Mainosjakajien kiista hoviin käräjäoikeuden päätöksestä mainosjakajien palkkakiistassa valitetaan hovioikeuteen, vahvistaa Posti- ja logistiikka-alan unionin liittosihteeri Heidi Nieminen. Lopputulema on se, että mennään hoviin. Asiantuntijaarvioiden mukaan tapauksella on ennakkoluonnetta, sillä se vahvistaa keltaisten ammattiliittojen lainsuojaa. Päätöksen taustalla on kuitenkin vuoden 2001 uusi työsopimuslaki, joka mahdollisti yrityskohtaiset työehtosopimukset. Mutta toisaalta liikelaitosmalli olisi ideologisesti sellainen, että se antaisi poliittiselle päätöksenteolle enemmän tilaa. Vuonna 2011 työterveyshuollon kustannukset olivat 684 miljoonaa, joista Kela korvasi työnantajille 303 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Tampere puhdistaa jo nyt 96 prosenttia seudun jätevesistä. Liikelaitos vai osakeyhtiö? Sulkavuoren puhdistamon rakennustyöt olisi tarkoitus aloittaa 2017?2018. Toimintansa puhdistamo voisi aloittaa aikaisintaan 2022. Puhdistamon hinnaksi on arvioitu yli 250 miljoonaa euroa. Jos mukana olevat kunnat perustavat yhteisen osakeyhtiön, niin se sitouttaisi nämä muut kunnat hankkeeseen paremmin. Tämä tarkoitti, että joka toinen työntekijä sai työterveyspalvelut lääkärikeskuksista. Vuodesta 2007 vuoteen 2011 yksityisistä lääkärikeskuksista työterveyspalvelut saaneiden työntekijöiden määrä kasvoi lähes 30 prosenttia. KU 6 » Kuuden kunnan jätevedenpuhdistamo Tampereen seudulle päätettiin perustaa Tampereen Sulkavuoreen. TAMPEREEN KAUPUNGIN valtuusto päätti maanantai-iltana, että kaupunkiseudun kuuden kunnan keskusjätevedenpuhdistamo perustetaan Tampereelle Koivistonkylän Sulkavuoreen. . Nykyisetkin Tampereen puhdistamot Viinikanlahdella ja Raholassa ovat laskenut suodatetut vetensä Pyhäjärveen. Tosin äänestysnumerot olivat selkeät: 55?11. Asia varmistui viime viikolla PAU:n liittohallituksen kokouksessa.
käsitteen kaksijakoisuuteen. Myllykosken mukaan asiaa selittää jäsenkunnan vaihtuminen vasemmistoliitossa. . Tämä on sanan yleisin arkinen käyttötapa. Se tarkoittaa ainoastaan tiukemman kontrollin vaatimista joillekin ihmisryhmille stigmatisoimalla heidät ?kustannusten. ?Kustannusten laskeminen. on mitä suurimmassa määrin politiikkaa. Keskeinen ansa liittyy ?kustannuksen. ONKIN ymmärrettävä koodisanana. Punavihreää vasemmistoa rakentavalla väellä on erilainen näkemys siitä, tarvitaanko savuavia piippuja. ?Kustannus. Maahanmuuton kustannuksista puhutaan ikään kuin ne olisivat vältettävissä olevia kuluja. Julkilausumaton väite on, että olisi valittavissa todellisuus, jossa kaikki olisi muuten samoin kuin nyt, mutta ilman näitä kustannuksia. Se ei tarkoita pyrkimystä julkis- tai kansantalouden kannalta edullisempaan järjestelmään. Sosiaalitukien väärinkäyttäjiä jahtaavan oikeiston peli ?kustannusten. Erityisesti on tuettava niiden miesten työkykyä, joilla on vaikea astma, jotka tupakoivat tai jotka altistuvat työssään hengitysteitä ärsyttäville tekijöille tai poikkeaville lämpötiloille. Teppo Eskelinen teppo.eskelinen@vasemmistofoorumi.? UP/Mika Peltonen JARMO LINTUNEN Kustannusten politiikkaa ALUKSI HUVITTI, kun Jussi Halla-aho kävi Lieksassa vaa- ASTMAN ja allergian aiheutta- mat suorat kustannukset ovat 314 miljoonaa euroa. intuitiivisesti ensimmäisessä mielessä. Kaikissa tilaisuuksissa, missä on vasemmiston ay-väen kesken kokoonnuttu, on puhuttu juuri päinvastaisesta näkemyksestä. Kaikki ovat olleet erittäin tyytyväisiä Paavon linjauksiin ja siihen, miten hän on huomioinut palkansaajien tarpeet. Tarvitaan opastusta, ennaltaehseen näiden sairauksien kustannukkäisyä ja siedättämistä, mutta myös sista. kunnollista sairaanhoitoa, Jantunen Suomessa on yhteensä noin kaksi kiteyttää. miljoonaa allergista ja astmaatikkoa. Heidän sairauksiensa vuotuiset kokoALLERGIA- ja astmaliiton mukaan allernaiskustannukset ovat 1,3 . Se on kaventanut ihmisten uskoa siihen, että vasemmistoliitto on työväenpuolue. Astma vie miljoona työpäivää vuodessa ERILAISTEN allergia- ja astmasairaukeuron kokonaiskustannukset ovat sien takia ollaan Suomessa poissa merkki siitä, että allergian ja astman töistä miljoona päivää vuodessa. Julkisen investoinnin heikentäminen rapauttaa talouden, kansantaloudellinen säästö edellyttää investointeja. PERSUJEN RETORIIKKA perustuu näiden ?kustannuksen? Myllykoski toivoo haastajaa Arhinmäelle kansanedustaja Jari Myllykoski peräänkuuluttaa haastajaa puheenjohtaja Paavo Arhinmäelle seuraavassa puoluekokouksessa. Viime viikon Suomen Kuvalehdessä Myllykoski sanoo, ettei ole ollut tyytyväinen Arhinmäen tapaan reagoida kielteisiin asioihin vasta niiden tapahduttua. . Reilusti yli puolet niistä on lääkemenoja. . Lääkkeiden myynti on kasvussa ja yhä useampi on oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Tiedot viittaavat allergian ja astman yleistyvän edelleen, Jantunen sanoo. Erikoissairaanhoidon puolella kustannukset ovat pienentyneet erityisesti hoitopäivien osalta. Esimerkiksi korkeakoulutus aiheuttaa julkistaloudelle vajaan kolmen miljardin kustannukset. käsitteellä perustuu samaan temppuun: ikään kuin olisi valittavissa järjestelmä, jossa väärinkäytökset loppuvat ilman, että lisääntyvä kontrolli maksaa mitään. Jari Myllykoski Matti Huutola Kirjoittaja on Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja. 7. Tyttäreni halu jatkaa muskarissa merkitsi 150 euron kustannusta. On helppo kuvitella todellisuus, jossa nämä kustannukset jäisivät syntymättä. Useimmiten valtiontalouden saati kansantalouden tasolla kustannukset edustavat vain laskennallista summaa. Myös avohoitokäyntien määrät ovat vähentyneet 2000-luvun alusta, mutta viime vuosina määrä on jälleen kääntynyt nousuun. Jantusen mielestä yli miljardin Kolumni Suomessa on yhteensä noin kaksi miljoonaa allergista ja astmaatikkoa. timassa maahanmuuton kustannusten julkistamista. Perussuomalaisten ajatuspajalla on kuulemma laskuharjoitus aiheesta käynnissä. Yksi vaihtoehto on osoittaa, ettei oikeiston esittämä kontrollin kasvattaminen tosiasiassa vähennä kustannuksia vaan ainoastaan lisää valvontaa ja epäluottamusta. Vielä parempi strategia on kieltäytyä kustannuspuheesta kokonaan ja keskittyä ihmisten oikeuksiin. KYSELYJEN mukaan vasemmistoliittoa suositumpi duunaripuolue on SDP:n lisäksi perussuomalaiset. Kustannukset johtuvat pääosin laatua merkittävästi. sairauspoissaoloista, työtehon Työterveyslaitoksen heikkenemisestä ja työkyvuosi sitten julkistetun vyttömyyseläkkeelle jäämisestä. Totaalisen rajakontrollin lisääminen ei maksaisi mitään, maahanmuuton dynaamisia hyötyjä vastaavat tulot syntyisivät itsestään, humanitaaristen toimien lopettamisen tuottamat kansainväliset imagotappiot eivät säteilisi talouteen, ja niin edespäin. Tässä rasistisen oikeiston ja talousliberaalin oikeiston puhetavat kohtaavat. Valtaosa allergisten ja astmaatikkojen sairauksista on lieviä ja helposti lääkittäviä. Astman osuus suorissa kustannuksissa on 65 prosenttia. käsitteellä. Vasemmistolla on tilanteessa kaksi vaihtoehtoa. Ne aiheuttavat suurimman osan epäja astma suorista kustannukAllergia sista, kertoo Eteläia vieviä im o v t a v o Karjalan Allergia- ja ia. ympäristöinstituutin sairauks tutkija Juha Jantunen. tutkimuksen mukaan parikymppisten astmaa sairastavien miesten työkyky ja työelämään osallistuminen ovat alentuneet 40 ikävuoteen tultaessa. Tutkijat kehottavat työterveyshuoltoa tukemaan nuorena astmaan sairastuneiden työkykyä. Myllykosken esittämä arvostelu ei vastaa ollenkaan niitä käsityksiä, mitä ay-liikkeessä toimivalla vasemmistoliitto-taustaisella johdolla ja vasemmistoliiton ay-verkostossa toimivilla on, Huutola sanoo. . 1,6 milgia ja astma ovat voimia vieviä sairajardia euroa. uksia, jotka voivat heikentää elämän. Kun minulta varastettiin pyörä, kustannuksia tuli omavastuuosuutena 100 euroa. Eivätköhän he julkista tuloksensa ihan vaatimattakin. Asialla on tietysti vakavakin puoli. Enemmän tarvittaisiin sellaista päättäväisyyttä, mitä Arhinmäki osoitti Fortumin verkon myynnin yhteydessä. VASEMMISTOLIITON » Huutola on täysin eri mieltä Myllykosken kanssa. joutuneet työehtosopimusten edestä lakkoilemaan, luopumaan hetkeksi palkastaan parantaakseen tulevaisuuden työehtoja. SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola on täysin eri mieltä Myllykosken kanssa. . voi nimittäin tarkoittaa kahta eri asiaa: vältettävissä olevaa kulua tai ainoastaan laskennallista summaa. Suurin osa ihmisistä ajattelee ?kustannusta. Tai kansantalouden tasolla voidaan vaikkapa laskea, että liikalihavuus aiheuttaa noin miljardin kustannukset. Kukaan ei kuitenkaan vakavasti ajattele, että voitaisiin valita todellisuus, jossa muut asiat ovat ennallaan, mutta tällaisia kustannuksia ei ole. Tiesaralla tarvitaan resursseja tulevaidot perustuvat Allergia- ja astmaliisuudessakin. ton viime syksynä tehtyyn tutkimuk. He ovat ihmisiä, jotka eivät ole merkitysten sotkemiseen. KU ?KUSTANNUS
p. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. 3 www.tyovaenperinne.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 8. #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWKUVCOKUGGP LC OWK WKUV KUV UVCO UVC COKK .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R ? 0'6+56 6+.## D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 2 AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki
Vain joka kymmenes kertoi niiden vähentyneen. Painostusta kokenut joka viides 19 prosenttia sak:laisista luottamushenkilöistä on kokenut työnantajan painostavan heitä työehtojen heikennyksiin. Yleisintä painostus on kuljetusalalla, jossa sitä on kokenut joka neljäs luottamushenkilö. Avovastauksista selviää, että työnantajat ovat painostaneet heikennyksiin muun muassa uhkaamalla poistaa kaikkien lisäedut. Työnantajat rikkovat usein myös työehtosopimusten kirjauksia ja paikallisia sopimuksia. SAK:n edunvalvontajohtajan Janne Metsämäen mukaan tulokset osoittavat työpaikkojen neuvottelukulttuurissa ja henkilöstöpolitiikassa olevan paljon parantamisen varaa. . Ilmoittautuminen alkoi maanantaina. Työntekijän itsepuolustuskurssi toteutetaan Vasemmistonuorten ja » Kurssille mahtuu 30 osallistujaa. Kansan Sivistystyön Liiton yhteistyöprojektina. Vasemmistonuoret on asettunut tukemaan kansalaisaloitetta kannabiksen dekriminalisoimiseksi. heinäkuuta saakka. KU Vasemmistonuoret linjasi vuoden 2013 liittokokouksessa, että kannabiksen käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta on luovuttava. VIIMEKSI LISÄÄ tietoa Työelämän itsepuolustuskurssista: www.vasemmistonuoret.fi 9. Kurssilla opitaan työmarkkinalainsäädäntöä, työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia sekä ammattiyhdistysliikkeen historiaa ja nykyistä roolia. Kurssin tavoitteena on kouluttaa vasemmistonuorten jäsenistä itsepuolustuskouluttajia, jotka omalta osaltaan voivat levittää tietoa eteenpäin omissa piireissään, kaveriverkostoissaan sekä työpaikoillaan. Kurssilla annetaankin myös esiintymiskoulutusta sekä pohditaan tapoja levittää työelämätietoutta arjessa. Vasemmistonuoret järjestää Työelämän itsepuolustuskurssin, koska ?ihmisiä kusetetaan tietoisesti ja tiedostamatta usein vain siksi, etteivät työntekijä ja pomo tiedä, miten asioiden kuuluu mennä. Aloitteessa ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kannabiksen käyttö ja omaan käyttöön tapahtuva hallussapito sekä kasvatus poistetaan lain rangaistavuuden piiristä. Järjestön mielestä tämä on tärkeää myös kannabiksen ja kovien huumeiden eriyttämiseksi lainsäädännöllisesti. Dekriminalisoinnilla vältetään lisäksi kannabiksen käyttäjien rikolliseksi leimaaminen ja sitä usein seuraavat sosiaaliset sanktiot. Kansalaisaloitteeseen kerätään allekirjoituksia 13. Työntekijöiden on lisäksi voitava luottaa sii- hen, että yhdessä sovituista pelisäännöistä pidetään kiinni. Rikkomuksia eniten isoilla työpaikoilla Työnantajien rikkomukset ovat sitä yleisempiä, mitä suuremmasta työpaikasta on kyse. Vastaava osuus alle kymmenen hengen työpaikoissa on 20 prosenttia. Paneeliin vastanneista SAK:laisista luottamushenkilöistä 40 prosenttia kertoi riita-asioiden lisääntyneen työ- » 40 prosenttia kertoi riitaasioiden lisääntyneen työpaikalla. paikalla. Kuljetusalalla osuus on peräti 57 prosenttia, ilmenee SAK:n luottamushenkilöpaneelin tuloksista. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN avovastausten perusteella varsinkin yhteistoimintalaki on SAK:laisilla työpaikoilla aika ajoin kovilla. Paikallinen sopiminen ei saa jäädä työnantajan yksipuoliseksi saneluksi, vaan myös työntekijöiden edustajilla on oltava riittävät valtuudet ja tiedonsaantioikeudet. Neuvottelujen määräaika päättyy syksyn 2014 lopussa. Oppimalla perusasiat voi toimia niin omien kuin muiden oikeuksien puolesta?. ITSEPUOLUSTUSKURSSILLE mahtuu 30 osallistujaa. Yli 250 hengen työpaikoissa toimivista luottamushenkilöistä 39 prosenttia kertoo työnantajan rikkovan määräyksiä. KU Vasemmistonuorilla Työelämän itsepuolustuskurssi VASEMMISTONUORE t järjestää kevään ja kesän aikana Työelämän itsepuolustuskurssin. Varsin usein työnantajat uhkailevat myös yt-neuvotteluilla, irtisanomisilla tai töiden loppumisella, jos työehtosopimuksen määräykset alittaviin sopimuksiin ei työpaikalla suostuta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön luottamushenkilöpaneeliin vastasi viime joulukuussa 1 174 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Paneelin tuloksia esitellään tarkemmin tiistaina ilmestyvässä Palkkatyöläinen-lehdessä. Työmarkkinajärjestöt ovat käynnistäneet neuvottelut sopimusjärjestelmän kehittämiseksi. LEHTIKUVA/ NOORA VAARALA Opettajien ammattiliitto OAJ kampanjoi parempien työolojen puolesta. Työnantajat rikkovat yt-lakia » Joka kolmas sak:lainen luottamushenkilö kertoo työnantajansa rikkovan työpaikalla noudatettavia lakeja ja sopimuksia
EU-viennin kasvu viime vuoden lopulla loi uskoa tulevaisuuteen. NÄYTTÄÄ MELKO mus kotimaiseen elintarvikkeeseen on hyvää luokkaa. Odotukset kohdistuvat yritysten ja vientikysynnän elpymiseen. . Uudet menestystarinat löytyvät muun muassa toimialat ylittävistä innovaatioista, asiakaslähtöisistä elinkaaripalveluista, digitalisaation, 3D-mallinnuksen ja mobiiliratkaisujen hyödyntämisestä. . EU kattaa yli puolet Suomen viennistä. Sen jäseninä on 1 700 yritystä, jotka yhteensä työllistävät Suomessa noin 150 000 työntekijää. Neljä viidestä jäsenyrityksestä tarjoaa asiantuntijapalveluita. Se johtaa investointien ja raaka-aineiden käytön vähentämiseen sekä työllisyyden heikkenemiseen. . Olemme aikamoisessa rakennemuutoksessa, PALTA:n toimitusjohtaja Riitta Varpe totesi. Hän muistutti, että teollisuuteen liittyy paljon myös palveluita ja kehotti määrittelemään teollisuuden uudelleen. . Koneet ja laiteet kuluvat nopeasti elintarviketehtaiden tuotantoprosesseissa. Kun muut teollisuudenalat supistavat tai parhaassakin tapauksessa polkevat paikallaan, elintarviketeollisuus kasvaa tasaisesti. hyvältä. 50 000 teollisen työpaikan asemesta tavoitteeksi on otettava 200 000 uuden yksityisen sektorin työpaikan synnyttäminen ja valittava keinot tämän mukaan. VARPEN MUKAAN Euroopassa teollisuustoimiala ymmärretään jo nyt pelkkää valmistusta huomattavasti laajempana. Kuluttajat syövät ja juovat lähes entiseen malliin. Kotimaisen kuluttajan luotta- Yksityiset palvelualat odottavat kasvun alkavan PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA uskoo, että yksityisten palvelualojen tuotantomäärät kääntyvät tänä vuonna kasvuun yrityskysynnän vetämänä. Suomen kansantaloutta pitkään kannatelleesta yksityisestä kulutuksesta ei järjestön mukaan ole veronkiristysten vuoksi palvelujen kasvun veturiksi. Tilauskanta on jo hyvin lähellä 2000-luvun normaalia ja tuotanto on hivenen kasvussa, sanoo Elintarviketeollisuusliiton ETL:n toimitusjohtaja Heikki Juutinen. Elintarviketeollisuuden yrityksistä esimerkiksi Raisio ja Valio tekivät viime vuonna oikein hyvät tulokset ja Atriakin tavallisen hyvän. Investoinnit lisääntyivät viime vuonna peräti 22,5 prosentilla. Logistiikkasektorilla sekä tietoliikennesektorilla ja teknisissä palveluissa toimivia yrityksiä on molemmissa kymmenen prosenttia jäsenistä.. Kannattaa investoida huonona aikana, kun saa rakennettua halvemmalla. Kilpailuetu syntyy asiakkaalle lisäarvoa tuottavista palveluista. Varpen mukaan perinteisten teollisuustyöpaikkojen häviäminen on kannustanut Suomessakin jo useam- pia tahoja valmistelemaan uusteollistamisohjelmia teollisuustyöpaikkojen uudelleen synnyttämiseksi. UP/Mika Peltonen PALTA Palvelualojen työnantajat PALTA on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Myös kasvuyritykset ovat palveluissa. Kuitenkin valintatilanteessa kaupan hyllyltä käteen tarttuu usein halvempi ulkomainen tuote. Juutinen ei syytä kuluttajaa. . Se merkitsisi 480 miljoonan euron investointeja, mikä olisi noin 15 prosenttia koko tehdasteollisuuden kiinteistä investoinneista. Toimitusjohtaja Juutisella on yksinkertainen selitys alan investointihalukkuuteen. . Se on huolen aihe. Valtiovalta saisi paremmat verotuotot, jos luovuttaisiin valmisteveroista asteittain kokonaan ja annettaisiin teollisuuden kasvaa vauhdilla, Juutinen esittää. UP/Kari Leppänen LEHTIKUVA/ SEPPO NYKÄNEN Kiitosta kuuluu kuluttajalle Juutinen antaa kiitosta kotimaiselle kuluttajalle. . Käänteen toteutuessa muun muassa logistiikkapalvelujen kysynnän odotetaan kohentuvan, PALTA:n ekonomisti Matti Paavonen kertoi järjestön tiedotustilaisuudessa Helsingissä tiistaina. 10 PALTA:n tutkimuksen mukaan 95 prosenttia Suomen uusista työpaikoista syntyy palvelualoille. Tänä vuonna elintarviketeollisuuden investointisuunnitelmat ennakoivat yli 7 prosentin kasvua. Kyse on pyörittääkö talouden rattaita Suomessa vai ulkomailla. Elintarviketeollisuus on suuresti riippuvainen maksukykyisestä kuluttajasta, ja työmarkkinaratkaisu- » Kuluttajien ostovoima näkyy elintarvikkeissakin. Elintarviketeollisuus on suuresti riippuvainen maksukykyisestä kuluttajasta. jen perusteella kuluttaja ei lähivuosina juhli. . Nyt on varottava liian kapea- » EU kattaa yli puolet Suomen viennistä. alaista lähestymistapaa. Kuluttajien ostovoima näkyy elintarvikkeissakin, Juutinen toteaa. ?Antakaa kasvaa? Juutinen esittää toiveen poliittiselle päättäjälle. Valtion toimesta halutaan väkisin vähentää kysyntää. 60 000 teollista työpaikkaa, ja sama kehitys jatkuu. . Tietysti investointien kasvu viidettä vuotta peräkkäin kertoo myös alan uskosta tulevaisuuteen. Leijonan osa investoinneista kohdistuu kapasiteetin korvaamiseen, mutta jonkin verran satsataan myös sen lisäämiseen. . Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan teollisuuden työvoimasta noin puolet toimii palvelutehtävissä. Suomesta on viimeisten kymmenen vuoden aikana hävinnyt laskutavasta riippuen noin 50 000 . Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että jokaisella ostoksella on merkitystä. Uusintainvestointien tarve on jatkuvaa. . Elintarvikeala ei yhdy muun teollisuuden valituskuoroon » Elintarviketeollisuus muodostaa poikkeuksen yleisessä synkistelyssä. Tämä tuntuu meistä hölmöläisen hommalta. Kotimaisen teollisuuden pitää pystyä valmistamaan sekä hinnaltaan että laadultaan kilpailukykyisiä tuotteita. Tässä tilanteessa ei missään tapauksessa pitäisi nostaa ruuan ja ravintolapalveluiden arvonlisäveroa. Ei myöskään valmisteveroja. Alalla olisi vetoa, mutta kysynnän kasvua rajoittavat Juutisen mukaan valmisteverot, jotka kohdistuvat jäätelöihin, mehuihin, virvoitusjuomiin ja makeisiin.
Fyysistä, ei-rutiinityötehtäviä on myös vaikea korvata. Teknologiset keksinnöt eivät ole tää, sitä helpompi se on palastella kuitenkaan aiheuttaneet joukkotyötosiin ja ohjelmoida koneen tehtäväksi. tömyyttä, Nilsson-Hakkala lohduttaa. . Kun rutiinityövaiheita ulkoisteKysyntää muodostuu koulutetulle taan matalapalkkamaihin, kotimaatyövoimalle, joka osaa käyttää uutta liittolakia jo toistamiseen tällä vaalikaudella, nyt lähes 170 000 kansalaisen aloitteesta. Alimmin palkatun kolHän esitti työmarkkinoiden tumanneksen ja korkeimmin palkalevaisuuden näkymiä ästun kolmanneksen työpaikeisessä Tutkijoiden kat ovat lisääntyneet. ja kansanedustajien Työllisyyden polarisaatio eli ääripäiseuran Tutkasin seet hin jakautuminen minaarissa. ipalkkais k s e K ei ole kuitenkaan Keskipalkkaii t t selväs a v o Suomessa merkinset ammatit, kut ö y t . t e e nyt palkkapolaten kassat ja pankn y t vähen risaatiota, joka tarkitoimihenkilöt kakoittaa nopeampaa toavat. Teollisuudesta häviää kojen nousua verrattuna kesammatteja, mutta niin häviää myös kipalkkaisiin. asiakaspalvelusta ja toimistoista, Nilsson-Hakkala ennakoi. AMMATTIALOJA ON kuollut jo 1950-luMitä enemmän toistoa työ sisälvulta lähtien. . Ne tehkööt oman päätöksensä siitä, voivatko samaa sukupuolta oleva pariskunta avioitua alttarilla, vai ei. Adoptiokeskustelussa tärkeintä on lapsen etu. Näitä ammatteja edustavat esimerkiksi rekankuljettajat ja siivoojat, Nilsson-Hakkala toteaa. NYKYTILANNE ELI se, että syrjimme ihmisiä sukupuolisen suuntauksen takia, oli kysymys sitten avioliiton solmimisesta tai lapsen adoptoimisesta, on ihmisoikeusloukkaus, joka rikkoo yhdenvertaisuuslakia, perustuslakia, työsopimuslakia ja rikoslakia. Sillä ihmisoikeuksista on kysymys, kun puhutaan siitä, voivatko kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä solmia avioliiton tai adoptoida lapsen. Koulutuksen ja työn tarjonnalla on erikoistutkijan mukaan avainasema työpaikkojen luomisessa. VATT:n arvioiden mukaan tulevaisuuden työmarkkinoilla on kysyntää erityisesti matemaattis-luonnontieteellisen ja tekniikan koulutuksen saaneista. Kansainvälisestä kaupasta johtuen liikealan ja muita korkeakoulutettuja palvelualojen asiantuntijoita tarvitaan entistä enemmän. Tämä yksistään on jo painava peruste sille, että tasa-arvoinen avioliittolaki pitää hyväksyä. Sanotaan, että eduskunta on läpileikkaus kansasta. Jos tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia, olisi loogista, että enemmistö kansanedustajistakin tekisi niin. Lakialoitteeseen ei saatu sataa nimeä ja näin ollen valiokunnan ei eduskunnan sääntöjen mukaan edes tarvinnut käsitellä aloitetta. Käsittelyyn ottamista kuitenkin esitettiin, mutta se kaatui lakivaliokunnassa äänin 8?9, eikä valiokunta kuullut asiasta ainoatakaan asiantuntijaa. Tämä kansalaisaloite tulee mielestäni ehdottomasti saattaa valiokuntakäsittelyyn ja siitä tulee valiokunnassa käydä laaja asiantuntijakuuleminen ja mielellään avoin sellainen, aivan kuten turkistarhausaloitteen yhteydessä tehtiin. Edellä mainitut kuuluvat korkeapalkkaisiin ammatteihin. Pienipalkkaisista kasvavista ammateista Nilsson-Hakkala mainitsee esimerkiksi palvelu- ja suojelutyöntekijät. ihmisiä, jotka haluavat taistella ihmisoikeuksien puolesta. LEHTIKUVA Kolum Kolumni Aino-Kaisa Pekonen aino-kaisa.pekonen@eduskunta.? Yhdenvertaiset oikeudet kaikille EDUSKUNNASSA KÄSITELTIIN torstaina tasa-arvoista avio- Lääkärit, kokit, autonkorjaajat ja vartijat ovat ammatteja, joissa teknologia-avusteisuus kasvaa, mutta ei korvaa ammattilaisia. Tietotekniikka korvaa keskipalkkaisia ammatteja » Ennusteiden han jäävän tuotannon tuottavuus kasvaa ja kilpailukyky paranee, Nilsmukaan työmarkkinat son-Hakkala arvioi. Teknologinen kehitys ja kansainjakautuvat kahtia. välisen kaupan myötä lisääntynyt erikoistuminen johtaa siihen, että Suomeen jääneille työpaikoille, kuten TYÖELÄMÄ ON murroksessa, jonka kesesimerkiksi teknologia-aloille, kaivakeiset tekijät ovat teknologinen kehitaan lisää osaavaa, korkeakoulutettua tys ja kansainvälinen kauppa, sanoo työvoimaa. Valtion taloudellisen tutkimuskesSuomessa vuoden 1995 jälkeen kuksen VATT:n erikoistutkija Katakeskipalkkaiset työt ovat selvästi väriina Nilsson-Hakkala. hentyneet. Ihmisten on oltava lain edessä yhdenvertaisia riippumatta seksuaalisesta suuntautumisestaan, eikä valtiollinen avioliittoinstituutio saa syrjiä samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Minä en halua yhdistää keskustelua avioliittolaista mihinkään kirkkoon tai seurakuntaan. Lapsen kannalta tärkeintä on se, että koti on turvallinen ja vanhemmat ovat rakastavia, että lapsesta pidetään huolta ja häntä arvostetaan juuri sellaisena, kuin hän on. Adoptiolainsäädäntö on jo itsessään tiukka ja uskon täysin, että adoptioneuvonnan kautta pyritään aina löytämään lapselle rakastavat vanhemmat, sukupuolesta riippumatta. INHIMILLISTÄ VUOROVAIKUTUSTA sisältävää työtä on vaikeaa automatisoida. Lääkärit, kokit, autonkorjaajat ja vartijat ovat ammatteja, joissa teknologia-avusteisuus kasvaa, mutta ei korvaa ammattilaisia. Samoin työnjohtajia, lähihoitajia, myyjiä, tarjoilijoita ja tuotekehittäjiä on vaikea korvata. . Tahdon 2013 -kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta on ylivoimaisesti eniten nimiä kerännyt aloite. Ensimmäisen kerran käsittelimme asiaa, kun joukko kansanedustajia laati lakialoitteen tasa-arvoisen avioliiton ja adoptio-oikeuden puolesta. Korkeimmin palkatut sekä alimmin matala- ja korkeapalkpalkatut alat kasvavat. kaisten ammattien palk. Kun käsittely on julkinen, on ihan kaikilla mahdollisuus seurata, kuinka asiaa käsitellään, mitä asiantuntija lausuvat ja kuinka asia etenee eduskunnassa. TAHDON 2013 -kampanja on kerännyt paljon aktiivisia teknologiaa. Kevät näyttääkin nyt, kuinka konservatiivinen eduskunta meillä on ja vastaako kansanedustajien mielipide kansalaisten mielipidettä. UP/Tiina Tenkanen Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. » Syrjimme ihmisiä sukupuolisen suuntauksen takia. 11
Kotimaiset alihankkijat joutuvat tiukkaan kilpailuun ulkomaisten kanssa. Sanottiin, että se ei sieltä nouse. METALLITEOLLISUUDEN PELI ei ole missään tapauksessa menetetty, sanoo Metallityöväen liiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila kehitysnäkymistä, kun vuosien 2007 . Maailma muuttuu koko ajan. Palvelubisnes kasvaa Raskas teollisuus on koko ajan kasvattanut menestyksekkäästi palvelubisnestään. 2008 huipputyöllisyyden jälkeen alalta on poistunut hurjat 30 000 työpaikkaa. Antila perustaa näkemyksensä ymmärrykseensä raskaan teollisuuden teknisistä kehitysnäkemyksistä. . Tekninen vallankumous voi nostaa metalliteollisuuden » Romahduksia kokenut suomalainen metalliteollisuus nousee taas, tutkija Jorma Antila uskoo. Jo nyt ollaan tilanteessa, että läpimurron esteenä on vaativan 3D-tuotannon kehnompi hinta?laatu-suhde verrattuna perinteiseen tuotantoon. . Hänen mielestään menestyjä osaa luovia niiden mukaan. ?Muutosten olemus on oivallettava? Teollisuuden tuotantotapojen rakennemuutos on se iso . Kannattaa historiasta muistaa, että 90-luvun lamassa metalli sukelsi syvälle. Ne tuppaavat häviämään, kun kilpailijat tulevat esimerkiksi Puolasta tai Valko-Venäjältä, joissa palkkataso on ihan toista kuin meillä. On puhuttu, että globaali rakennemuutos olisi jo kohta puhaltanut ilmat pois suomalaisen tuotannon kulurakenteesta, mutta Antila ei anna lupaa tuudittautua torjuntavoittoihin: . Konepajateollisuuskin työllisti ennen vuoden 2009 romahdusta 55 000 ihmistä. Matalapalkkamaiden suhteellinen etu häipyy, kun kone tulostaa tuotteet. Pääosin eimateriaalinen palvelubisnes tarkoittaa huoltoa, toiminnan valvontaa ja varaosapalvelua. . Mutta kyllä kaikilla on huollon osuus kasvanut. 3D-tekniikka tarkoittaa sitä, että virtuaalinen malli tuotteistetaan fyysiseksi esineeksi 3D-tulostimen avulla. Tulevaisuudessa myydään tulostimia ja tuotteiden tulostusohjelmia. Netti tulee varmasti teollisuuteen. Kaikkiaan Antilan visio on, että metallissa ja muussa raskaassa teollisuudessa saadaan tulevaisuudessa tuottoa yhä enemmän ei-materiaaliselta puolelta. . Jos koneistajat ja hitsaajat työskentelevät muualla, niin täällä ei tarvita enää niitä vaan insinöörejä ja muita pukumiehiä. 3D-tulostus mullistaa Antila arvioi, että vauhdilla kehittyvä kolmiulotteinen tulostus eli 3D-tulostus mullistaa globaalisti tuotantorakenteita. Se on paljon stabiilimpaa bisnestä kuin uustuotteiden myynti. Antila sanoo, että suomalaisen nostureita valmistavan ja kunnossapitopalveluita tarjoavan KCI Konecranesin uusi toimitusjohtaja Pekka Lundmark on kovasti innostunut kehittämään palveluita, joissa koneita tarkkaillaan koko ajan netin kautta. . Antila sanoo, että muutosten olemus on oivallettava, jotta menestyy. Elektroniikkapuolella Antila ei usko varsinaisen kännykän valmistuksen enää Suomessa nousevan. Tulevaisuudesta Antila sanoo, että koneisiin tuleva ?äly. Tietysti se, kuka ne robotit tekee on oma kysymyksensä.. Sillähän on mielettömiä vaikutuksia maailman mittakaavassa. Robotit ovat Antilan mukaan toinen osaamisen alue, joka mullistaa tuotantorakenteita globaalisti. . Niillä on pärjätty hy- Jorma Antila » Tutkimuspäällikkö Metallityöväen liiton edunvalvonnan tutkimusyksikössä. » Vastaa liiton tarvitseman taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä metalliteollisuuden yrityksiä koskevan tiedon tuottamisesta. Vastaa yksikössään myös teollisuuspolitiikasta. » Metalliliiton omien tehtävien lisäksi hän on muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtokunnassa ja Teknologiateollisuus ry:n ja Metalliliiton välisessä kehittämistyöryhmässä (METKET). vin. Kuitenkin se nousi taas kaikkien aikojen huippuunsa. Antila muistelee, miten kansainvälinen investointibuumi lähti vetämään 2004?2005. Siitä seurasi, että Suomessa oli metallialan töissä ihmisiä enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi hissit myydään halvalla ja huollolla otetaan rahat. Nettitarkkailu lähettää viesti KCI:lle Hyvinkäälle, että koneessa jokin osa alkaa olla kulunut siihen malliin, että pitäisi huoltomies kutsua paikalle. Kun robotit korvaavat ihmisiä, silloin kustannukset eivät ole sen kummempia täällä kuin Aasiassakaan. Koneiden valmistuksessa viisitoista suurinta yritystä tuottaa yli 40 prosenttia viennistä. globaali trendi, joka ahdistaa mutta myös virittää suomalaistakin teollisuutta. NSN [Nokia Solutions and Networks Oy] eli Nokialle jäänyt verkkopuoli on kohtuullisen hyvässä tilassa. Kourallinen yrityksiä vie lähes puolet. Suuret yritykset , Wärtsilä, Kone, Metso, Valmet, Gargotec, toimivat täysin globaalisti. Ne siirtelevät tuotantoaan maailman mittakaavassa, myös alihankintaansa. . Eikä hyvä työllisyystilanne johtunut pelkästään Nokian ympärillä kukoistaneesta elektroniikkateollisuudesta vaan myös perinteisempi konepajateollisuus koki uuden nousun. . Ja se nousi. Sitten 2000-luvun alussa hävisi 20 000 työpaikkaa ja taas sanottiin, että metalliteollisuus tulee häviämään. Tuotteiden pitkät kuljetukset vähenevät ratkaisevasti. Mutta senkään kohdalla ei ole näköpiirissä, että se räjähtäisi kasvuun. Muutoksilla on suuri vaikutus työllisyysrakenteeseen. Sen mahdollistaa tekninen vallankumous . kun tehdään tuoteinnovaatioita. . melkeinpä luonnonilmiön kal- Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän insinöörejä ja muita pukumiehiä. 12 TEKSTI Jouko Huru KUVA Jarno Mela tainen . Sillä on valtit käsissään, joka hallitsee tulostamisen ja tuotteen kaavan. Sen aika vain meni. . Se on erittäin kilpailtu ala. tarkoittaa elektroniikkaa, mistä löytyy kasvavat markkinat. Antila arvioi kaikkiaan, että elektroniikalla on paremmat menestymisen mahdollisuudet kuin perinteisellä konepajateollisuudella. Konepajatuotanto globaalia Suomalaisiksi mielletyt konepajayritykset ovat kansainvälisinä toimijoina vieneet suurimman osan tuotannostaan pois Suomesta. Ala on suuryritysvaltainen. . Metso ei ole menestynyt omassa palvelubisneksessään yhtä hyvin. . Sekin oli määrältään enemmän kuin ikinä. Numeroina metallialan viimeisen viiden vuoden romahdus tarkoittaa pudotusta 230 000:sta noin 200 000 työpaikkaan. Antila sanoo, että nykyinen lama ja pahat työttömyysluvut on otettava vakavasti ja että asioiden korjaamiseen vaaditaan aktiivisuutta. Hän tähdentää, että globaalit suhdanteet ovat suurin asioihin vaikuttaja. Kone on kyllä pärjännyt myös siksi, että se on kehittänyt uusia tuotteita. Kiinalaiset painaa kovasti päälle, ruotsalainen Ericsson on aika kova. Antila arvioi, että elektroniikkapuolen nyt olemassa olevilla tuotannoilla ei ole huikeita kasvun näkymiä
Näitä yksittäisiä tapauksia on. Vaisala valmistaa erilaisia mittalaitteita ja -järjestelmiä meteorologian, ilmailun ja puolustusvoimien käyttöön. Onko se insinööri vai onko se joku muu ammattimies? . Helkamahan otti esimerkiksi Jopo-polkupyörän valmistamisen takaisin Suomeen. En usko, että esimerkiksi Wärtsilä vetäisi jotain takaisin Suomeen. oltaa ?Kuka hu ä k uka niit ja it t o b o r vahtii?? Antilakin uskoo, että uudet kestävän kehityksen mukaiset kasvavat alat, esimerkiksi niin kutsuttu cleantech, luovat työpaikkoja tulevaisuudessa Suomeen. Cleantech (puhdas teknologia) tarkoittaa tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka ehkäisevät tai vähentävät tavaratuotannon ja bisneksen kielteisiä ympäristövaikutuksia. Jorma Antila sanoo, että teknisen vallankumouksen tuomilla muutoksilla on suuri vaikutus työllisyysrakenteeseen. Tuleeko työ takaisin Suomeen? löytää monta tekniikan vallankumouksiin liittyvää trendiä, jotka voivat lisätä suomalaista tuotantoa. Suunto tekee rannetietokoneita, kompasseja, paikannuslaitteita ja sukellustietokoneita. . Jos maailmantalous alkaa elpyä, niin alkuvuosi menee meillä vähän miinuksella, mutta loppuvuodesta metallialakin lähtee kasvuun. Se on iso kysymys, mutta en usko, että tällaiseen robotisoitumiseen hirveän nopeasti mennään. JORMA ANTILA esitetty toiveikkaasti, että mekaaninen tuotanto saattaisi palata takaisin Suomeenkin, kun globalisaation myötä työn hinta ja muut tuotantokustannukset maailmalla taUSEIN ON saantuvat. Ala työllistää noin 50 000 henkeä ja alan liikevaihto Suomessa vuonna 2011 oli 20,1 miljardia euroa. Suuri ongelma on kuitenkin se, että ne eivät tuo massamittaisesti töitä perinteisille duunareille. Tekniset innovaatiot sekä uudet virtuaaliset tuotteet antavat kyllä töitä insinööreille, ohjelmoijille, kauppamiehille ja konsulteille. Mutta varsinkin konepajateollisuuden haalariduunari on vääjäämättä katoava luonnonvara ? etenkin sitten kun robotit tekevät jo tuotantorobotit ja 3D-tulostimetkin. Kun 3D-tulostus ja robotit korvaavat perinteisiä työntekijöitä, Antila sanoo, että tällöin tuotantorakenteissa erityisesti työntekemisen rakenteissa tapahtuu vallankumouksellisia mullistuksia. . Työllisyys ehkä vielä alkuvuodesta vähän heikkenee, mutta loppuvuodesta se jo voisi parantua. Jouko Huru 13. Elektroniikan alihankinta meni kaukomaille. Vaisala otti jotain takaisin, samoin Suunto. Sen on ennustettu kasvavan kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Kaikkiaan Antilalla on myönteinen kokonaiskäsitys suomalaisen työn mahdollisuuksista. . Konepajapuolen Metso ja Wärtsilä tekevät tuotteitaan siellä paikallisille markkinoille paikan päällä. Antila ei oikein usko tähän tuotantotekniikan kiihtyvän kehityksen vuoksi ? vaikka poikkeusesimerkkejäkin on. . Tällöin puhutaan energiatehokkuudesta, kierrätyksestä, uusiutuvasta energiasta ja informaatioteknologiasta. SUOMESSA ON jo nyt cleantech-toimialalla 2000 yritystä. Suuri kysymys on, kuka huoltaa robotit ja kuka niitä vahtii
Eri puolueiden vaalimateriaalia eduskuntavaaleissa 2011. Vaaliesitteissä pelataan vanhoilla mielikuvilla » Viestinnän tutkija Annamari Huovinen yllättyi vaalimainonnan kuvastojen ja arvojen vanhakantaisuudesta. TEKSTI Elias Krohn 14 SUOMALAISUUS, ELÄMÄSSÄ menestyminen ja perhe. Vaikka Huovinen poimi esitteet Helsingistä ja ehdokkaat olivat suureksi osaksi pääkaupunkiseudulta, heidän esitteissään korostui usein maalaismaisema. Etenkin nuoren naisen tila julkisuudessa on kapea. . Aineistona oli parinsadan esitteen otos vuoden 2009 eurovaalien ja 2011 eduskuntavaalien yhteydessä. Lähes kaikissa esitteissä ilmeni suomalaisuus tavalla tai toisella. Suomalaisuuden kuvastot eivät kuitenkaan olleet aivan tätä päivää. Se oli yllättävän vanhakantaista, Huovinen kuvailee. Myös moderni eurooppalaisuus oli esillä, etenkin eurovaaleissa, mutta sekään ei vaikuttanut aivan todelliselta. . Huovinen selvitti sitä, millaisen kuvan vaaliesitteet antavat ihanteellisesta poliittisesta kansalaisuudesta. Siinä kolme keskeistä ainesta, joilla vaaliesitteissä rakennetaan mielikuvia ehdokkaista. Näin voi päätellä viestinnän tutkija Annamari Huovisen marraskuussa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tarkastetusta väitöskirjasta. Oli viljalyhteitä ja muita elementtejä, joita ei nykypäivän koneistetussa maataloudessa edes juuri näy. Eurooppalaisuus näyttäytyi kaupunkeina, joissa aurinko paistaa, ihmiset pyöräilevät, istuvat kauniilla vanhoilla aukioilla ja juovat kahvia eikä missään näy autoletkoja tai Euroopan köyhiä takamaita. Oikeistolaisten esitteissä supermenestyjiä Poliittisessa kansalaisuudessa toinen kaikkia yhdistävä piirre oli Huovisen mukaan menestymisen vaatimus.
Perinteinen sukupuolijako ei ole kokonaan väistynyt. . Naispuolisia huippupoliitikkojakin on mediassa arvioitu ulkonäön tai pukeutumisen perusteella. Ei miesten esitteissä ollut tällaisia sanoja. Ei voi lähteä ehdolle edustamaan kansaa, ellei pysty todistamaan, että on pätevä, jämäkkä, menestyvä ja pärjää siinä mitä aikoo tehdä. Tässä oli kuitenkin selviä eroja oikeistolaisten ja vasemmistolaisten ehdokkaiden välillä. . Vihreät olivat esitteidensä perusteella kaupunkilaisimpia ja eurooppalaisimpia, Perussuomalaisilla taas korostui Suomi ja sen menneisyys. . Maahanmuuttajaehdokkaiden esitteissä korostui myös kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan: töissäkäynti tai järjestötoimintaan osallistuminen Suomessa tai naimisissaolo kantasuomalaisen kanssa. . Sellainen slogan kuin ?kansan puolesta Eurooppaan. Perhe oli esitteissä vahvasti esillä, erityisesti naisehdokkailla. . Tietyssä ikävaiheessa naisista tulee politiikassa isoäitityyppejä, jolloin heidän ei tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota ulkonäköönsä ja on helpompi keskittyä itse asiaan. . Olin ajatellut, että suomalainen politiikka ei olisi niin voimakkaasti mielikuviin pohjautuvaa ja mainosmaista kuin monissa muissa maissa, mutta ympäripyöreys yllätti. Ehdokkaat aina hakevat sitä, että äänestäjät voisivat samaistua heihin, mutta oikeiston ja vasemmiston välillä oli eroja siinä, millä tavalla sitä haetaan, Huovinen päättelee. Perussuomalaiset ja Vihreät erottuivat kumpikin selvästi omana ryhmänään. Jotkut esitteet tuntuivat kertovan aikamoisista supermenestyjistä. Vasemmistolaiset sen sijaan saattoivat korostaa, että tuntevat omakohtaisesti yksinhuoltajaäidin tai työttömän ongelmat tai ovat tulleet vähävaraisesta perheestä. . Miehet perustelevat esitteissä motivaationsa poliittisilla syillä. He tasapainottelevat sen välillä, miten ollaan yhtaikaa poliittisesti uskottavia ja kuitenkin riittävän naisellisia, mutta ei liian naisellisia, jotta mielikuva ei käänny esimerkiksi seksuaalisiin viittauksiin. Puhuttiin sotaveteraanien tekemästä työstä ja kalliisti hankitusta itsenäisyydestä. Oli jonkin verran militaristista retoriikkaa sekä Suomen lippuja ja vaakunoita. ?Oli vauvoja, lapsia, koiria ja kissoja.? erilaisia. Tämä kertoo Huovisen mukaan siitä, että he joutuvat puolustamaan oikeuttaan olla ehdolla ja tulla yleisesti hyväksytyiksi siinä missä muutkin. Naiset taas usein haluavat näyttää sen, että heillä on perhe tai muita perinteisesti naisten elämään liitettyjä asioita, ja kun ne ovat kunnossa, sitten he voivat lähteä julkiseen työhön. Tällä ehdokkaat yrittävät välttää itsekkään uraohjuksen leimaa, joka helposti kohdistuu juuri naisiin, elleivät he politiikan vastapainoksi tuo esiin kotia ja perhettä, Huovinen tulkitsee. LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN Naiset torjuvat uraohjuksen leimaa Huovisen huomio kiinnittyi kuitenkin erityisesti politiikan ulkopuolisiin asioihin. Vähemmistöjen edustajat puhuivat usein esitteissään erilaisuuden, suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Vielä ollaan aika kaukana siitä, että perinteiset suomalaiset voisivat äänestää maahanmuuttajaa miettimättä kummemmin, onko tämä maahanmuuttajaehdokas vai ei, Huovinen päättelee. Hän arvelee kuitenkin, että kun maahanmuuttajaehdokkaita alkaa mennä läpi eduskuntavaaleissa ja he tulevat paremmin tutuiksi, heidät aletaan mieltää enemmän yksilöinä kuin vain maahanmuuttajien edustajana. . Moni naispoliitikko varmaan miettii tosissaan, mikä on sopiva julkinen imago, että saisi keskittyä työntekoon. Huovisen tutkimissa esitteissä moni nainen sanoi olevansa peloton tai ajavansa rohkeasti kansan asiaa. . Tällainen voisi toimia paremmin kuin pelkkä mielikuvahöttö. ANNAMARI HUOVISEN väitöskirja Poliittinen kansalaisuus intersektionaalisena identiteettinä vaaliesitteissä on ladattavissa Asiakysymykset jäävät yllättävän paljon henkilökohtaisen imagon rakentamisen varjoon, sanoo vaaliesitteitä tutkinut Annamari Huovinen. internetissä osoitteessa http://epub.lib. aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=493. Painettua kirjaa voi tiedustella suoraan Annamari Huoviselta. JARNO MELA Maahanmuuttajilla omat vaikeutensa Huovinen tarkasteli väitöksessään myös valtaväestöstä erottuvien marginaalien, kuten maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen, kampanjointia. ei kerro vielä mitään siitä, mitä ehdokas haluaa. Jos esitteisiin perehtyi huolellisesti, poliittistakin sisältöä kuitenkin yleensä löytyi. Joissakin esitteissä poliittiset teemat olivat kärkenäkin. Voisi tuoda avoimemmin omia kantoja esiin, mutta yrittää pukea sen nimenomaan kohderyhmän kielelle ja välttää poliittista jargonia, johon ihmiset ovat kyllästyneitä. Olivat esitteet millaisia tahansa, pelkästään niiden varaan äänestyspäätöstä ei kannata jättää, vaan hakea informaatiota useista eri lähteistä, Huovinen painottaa. Huovinen kannustaa kevään eurovaaleihin ja ensi vuoden eduskuntavaaleihin valmistautuvia ehdokkaita kampanjoimaan esitteissäänkin rohkeammin asiateemoilla. . Perinteiseen kuvaan miehisyydestä liittyy muutenkin rohkeus eikä sellaista tarvitse erikseen mainita, Huovinen pohtii. Vaikka nuoruuden ihannointi on kulttuurissamme vahvaa, iäkkäämmät naiset ovat politiikassa helpommassa asemassa kuin nuoret, Huovinen arvioi. . Maahanmuuttajat ovat keskenään hyvin 15. Etenkin nuoren naisen tila julkisuudessa on Huovisen mukaan kapea. . He saattavat olla kulttuurisesti yhtä kaukana toisistaan kuin me perinteiset suomalaiset heistä, Huovinen muistuttaa. Ympäripyöreää mielikuvahöttöä Poliittiset asiakysymykset jäivät esitteissä Huovisen mukaan yllättävän paljon imagojen ja mielikuvien rakentamisen varjoon. . Oikeiston puolella luotiin selvästi kiiltävämpää ja silotellumpaa kuvaa. Etenkin äitiyden avulla perustellaan vastuullisuutta, empatiaa, kykyä ottaa heikoimmat huomioon, Huovinen sanoo. Tutkimuksen yksi keskeinen yllätyksen aihe Huoviselle olikin se, miten erilaisia esitteissä olivat naisten ja miesten roolit. Se, että naisten päävastuualue on ollut kotona ja miehillä on ollut julkiset työt, näkyy edelleen. Oli vauvoja, lapsia, koiria ja kissoja
Lastensuojelu auttaa vainon välineiksi ja siitä kärsiviä lapsia. Sini Mononen YLEISEN SYYTTEEN ALAINEN RIKOS Vainoaminen on kriminalisoitu tämän vuoden alusta alkaen. Viestintärauhaa laajennettiin vainoamisen kriminalisoivan lakiuudistuksen yhteydessä. . Jos itseä vainotaan, auttavat puhelimet ovat hyvä väylä avun saamiselle. Lain mukaan vainoamiseen syyllistyy ?se, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta.? Vainoaminen on Suomessa yleisen syytteen alainen rikos. LEHTIKUVA/ PEKKA SAKKI Suojautuminen kekseliäältä vainoajalta voi olla äärimmäisen hankalaa. Uusi laki suojaa digitaaliselta vainolta » Viestintärauha viisivuotinen Varjo-hanke perehtyy parisuhteen jälkeiseen vainoon ja julkaisee digitaalista vainoa käsittelevän käsikirjan. Vainon uhreiksi saattavat toisaalta joutua myös työtoveri tai vaikkapa naapuri. Vainoamista on tutkittu Suomessa vasta hyvin vähän. Pahimmassa tapauksessa täytyy jättää kaikki, läheiset jäävät uhreiksi, jos painun maan alle, Hannus kuvailee. Parisuhteen jälkeisessä vainoamisessa on vaarana, että lapset joutuvat vainoamisen välineiksi ja sitä kautta myös uhreiksi. Samalla viestintärauha vallitsee myös kodin ulkopuolisissa tiloissa. Rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Varjo-hanke antaa tietoa vainoamisesta ja vinkkejä siitä selviytymiseen sekä vainolta suojautumiseen. Digitaalinen vaino parisuhteessa ?käsikirja on julkaistu Varjo-hankkeen kotisivuilla osoitteessa: www.varjohanke.fi. Nyt viestintärauha koskee myös kodin ulkopuolista tilaa, digitaalista vainoa käsittelevän käsikirjan suomentaja, hanketyöntekijä ja psykoterapeutti Ulla Valtonen kertoo. vainotulle vaarallinen paikka. Varjo-hankkeen hanketyöntekijä ja psykoterapeutti Riitta Hannus on nähnyt työssään vainoamistapauksia 15 vuoden ajan. Vainoamisen tutkimus on vasta alussa, mutta tutkijat arvelevat vainoamisen yleistyneen osaksi juuri teknologisen kehityksen myötä. Esimerkiksi sosiaalinen media on Varjo-hankkeen julkaisema Digitaalinen vaino parisuhteessa -käsikirja antaa konkreettisia neuvoja digitaaliselta vainolta suojautumiselle. Nimestään huolimatta se on hyödyllinen opas myös muille kuin parisuhteen jälkeisen vainon uhreille. Riitta Hannus huomauttaa, että ulottuu myös kodin ulkopuolelle. VAINOAMISTA TUTKIVA 16 » Vainoamisen keinovalikoima on mieletön. parisuhteen jälkeiset vainoamistapaukset eivät suinkaan kata koko vainoamistapausten laajaa kirjoa. . Lain mukaan viestintärauhan koskee muitakin viestintävälineitä kuin puhelimia tai matkapuhelimia. Myös ystävät ja muut läheiset kärsivät vainoamisesta. Ketä vain voidaan vainota. Ei ole tavatonta, että vainoaja alkaa häiritä uhrin lähipiiriä. Lähipiirikään ei turvassa Kuka tahansa uhriksi Teknologian yleistyminen ja arkipäiväistyminen on tehnyt vainoamisen uhrit erityisen haavoittuviksi. Aikaisemmin viestintälain puitteissa rikos on tapahtunut vain, jos häiritsevät tekstiviestit on luettu kotona. Siksi suojautuminen on äärimmäisen vaikeaa. Kekseliäs vainoaja saa rahalla paljon ja osaa käyttää myös omaa osaamistaan. Jatkuvasti kehittyvä teknologia on otettu huomioon myös vuoden alusta uudistetussa viestintälaissa. Näin ollen viranomaisilla on velvollisuus puuttua vainoamiseen myös ilman vainotun suostumusta. Vainoamislain voimaantulon yhteydessä rikoslakiin lisättiin myös viestintärauhan rikkomista koskeva säännös. Mikäli on huolestunut läheisestä, kannattaa apua hakea ammattilaisilta silloinkin. Muualla Euroopassa vainoaminen on kriminalisoitu 1990-luvulta lähtien, ja tutkimuskin on pidemmällä. Varjo-hanke pyrkii tuottamaan lisää tietoa vainoamisesta suomenkielellä sekä opastamaan, mistä Suomessa voi saada apua vainoamistapauksiin. Apua onkin tärkeää hakea. Täysin tuntematon saalistaja on harvinaisempi vainoamisenmuoto. Vainoamisen keinovalikoima on mieletön. Hänen mukaansa vainoamistapaukset ovat usein vaikeita ja vainoamiselta voi olla erittäin vaikeaa suojautua.
Onhan paljon helpompaa luulla, että syyt pahoinvointiin tai vaikeuksiin ovat jossain muualla. Outoa, koska henkilökohtaisesti mikään ei ole muuttunut. Kuulemma työehtosopimukset rajoittavat työn tarjonnan hintajoustoja eikä yhtään haittaa, että iso joukko työtä tekeviä ei enää pysty elättämään perheitään nykyisillä palkoillaan. JOTEN YHTÄÄN en ihmettele joidenkin pakoa luontoon, vaellusretkille tai ihan kokonaan pois ison kaupungin oravanpyörästä. jopa minua nuoremmat ovat työnantajien mielestä kelvottomia työhön. Mutta sisimmissäni tiedän, etten uskalla. yrittämättä muuttaa mitään. Yksi sopiva kohderyhmä on tietysti maahanmuuttajat . . Hänellä on kolme lasta (vähän yli kaksivuotiaat kolmoset), kanala, kasvimaa ja paljon kalaa meressä, marjoja ja sieniä metsässä. ihmisiä, olosuhteita, rakenteita . Tiedän varmasti, että auttamalla toisia saa voimia omaan elämään. Toki suunnitelmissani on lähteä sinne saarelle viikoksi auttamaan, saa nähdä, miten käy. Itse en ole valmis noin radikaaliin elämänmuutokseen. Toivottavasti erehdyn ja paikallisella tasolla löydetään keinoja rauhoittaa tilanne, mutta valitettavan usein poliitikon ?siunaus. Kukaan ei uhkaile minua tai perhettäni, kaikki on suhteellisesti hyvin. lupa syyttää muukalaisia . Silloin ei tarvitse tehdä mitään, voi syyttää muita . Noin 60 äitiä ja sylilasta on kotona. Tarkoituksena oli kai selvittää, kuinka paljon maahanmuutto maksaa kunnalle, jossa 3,25 prosenttia on ulkomailla syntyneitä. MTV:n mukaan ?Lieksan 400 maahanmuuttajaa ovat paikallisten viranomaisten mielestä hyvin elämässään kiinni. On lukuisia esimerkkejä, jotka toistuvat uudestaan ja uudestaan. Kolumni / Eilina Gusatinsky Vihollisia etsimässä JOTENKIN ON turvaton olo. Epäilen kuitenkin, että se jää kokeiluksi. Ehkä saan siitä uutta voimaa ja uskoa huomiseen. Toisaalta, miksi ei. Aikuisista vajaa sata on erilaisessa kielikoulutuksessa, kolmisenkymmentä ammattiin johtavassa koulutuksessa tai työharjoittelussa, ja muutama maahanmuuttaja on saanut jo töitäkin?. Jos otetaan huomioon, että 30 vuoden aikana Lieksasta katosi noin 7 000 asukasta, ikääntyneitä on yli neljännes kunnan väestöstä, lapsista (0?14-vuotiaat) yli 16 prosenttia ovat maahanmuuttajataustaisia ja työttömyysaste on yli 16 prosenttia, niin siinä on hyvä sauma lähteä etsimään syyllisiä nimenomaan siirtolaisista. Kun Helsingistä asti tullaan sanomaan, että muukalaiset vievät kaikki kunnan rahat, niin siinä voi odottaa jotain tosi ikävää. Yritän selittää omia pelkojani sillä, etten usko eskapismiin siis pakoon todellisuudesta. Keskiluokka taas ottaa laajemmin syyttämällä huono-osaisia yhtenä ryhmänä. Jonka osana ovat tietysti maahanmuuttajat . laukaisee epäluuloja ja jopa väkivaltaa. LIEKSA ON pieni paikkakunta, vain 12 332 asukasta, mutta se kuvaa hyvin kuinka helppoa on saada ihmiset etsimään ulkopuolisia syyllisiä ongelmiin. Kun sen ymmärtää, niin löytyy paljon muille annettavaa, on se aikaa, osaamista tai vaikkapa myötätuntoa. Mitä vihollisiin tulee. vaikkei sitä ääneen sanotakaan. Tästä se turvaton olo tulee. Täytyy vain uskaltaa kohdata se. Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja. 17. lupa syyttää muukalaisia . . Nyt hän asuu Turun saaristossa vanhassa talossa, jonka kunnosti itse. Pahin niistä löytyy kuitenkin peilimme edessä. Vapaaehtoiset tulevat auttamaan häntä silloin tällöin, saavat katon pään päälle, luomuruokaa ja sitä tärkeintä . Mutta silti. Mediassa kerrottiin yleisötilaisuudesta Lieksassa, jonka järjestäjänä olivat perussuomalaiset. oikeata luontoa ja luonnonläheistä elämää edes vähäksi aikaa. En tiedä, kuinka tavallista on Suomessa tällainen käytäntö, mutta Venäjällä riittää ihmisiä, jotka ovat valmiit maksamaan (tosin nimellismaksun) alkeellisesta majoituksesta, muonituksesta ja vielä tekevät töitä auttaakseen yksinhuoltajaäitiä. Täytyy sanoa: olen kateellinen hänelle. Niiden etsimiseen ei kannata tuhlata aikaa ja voimia. Olemalla lähellä niitä, jotka uskaltavat tehdä rohkeita ratkaisuja, antamalla omaa panostuksensa vaikka hyvin vaatimattomankin ? se jo on antoisaa. eikö me opita koskaan? Ehkä ei. Lapsista yhteensä pari sataa on päivähoidossa ja eri kouluissa. Päälle painavat myös median luomat pessimistiset tulevaisuuden näkymät. hehän ovat heikoin lenkki tässä(kin) yhteiskunnassa jos katsotaan työttömyysluvut ja elinolot keskimäärin. Itse asiassa ryhmä on heterogeeninen, mikä myös selittää keskinäiset epäluulot ja valmiudet syyttää niitä ?toisia?. Päättäjille taas on tärkeää saada meitä uskomaan, että on vain yksi ainoa ratkaisu tasapainottaa valtion taloutta (leikkaukset ja ulkoistaminen) sekä siirtää huo- » Valitettavan usein poliitikon ?siunaus. Näin tapahtuu muuallakin. laukaisee epäluuloja ja jopa väkivaltaa. miomme ulkoisiin uhkiin. Ja se tekee voimattomaksi . Tuttavani lähti aikoinaan Moskovasta Iso-Britanniaan rakentamaan uutta elämää, mutta kyllästyi tai lähinnä pettyi niihin ihanteisiin, joita pidetään menestyksen symboleina. Eläkekeskustelut, ilmastomuutokset, ikärasismi . Elämä ei ole helppoa, mutta aitoa
Joka tapauksessa Tola & Company on siirtänyt merkittävän Canth-klassikon nykyihmisten kokemuskenttään. Heidän keskinäissuhteissaan on kyse vallasta; kuka voi määrätä, kiristää tai maanitella miltäkin pohjalta, kuka on niskan päällä, alakynnessä? Pulassahan he ovat kaikki, ja päällimmäiseksi ajatukseksi esityksestä piirtyykin . Kerosuo piirtää Riston paskamaisuuden täyteläisesti, samoin kuin Miika Laakso hänen Toppo-kaverinsa sulavan siipeilyn. Canthilaisen ajan jälkeen ovat kurimuksen lähteet ja syyt monta kertaa vaihtuneet, mutteivät ehtyneet. Hän versioi näytelmän kuudelle näyttelijälle, joista eräillä on rinnakkaisrooleja. Tolan pyrkimys on kaksinainen: tarjota realistinen tragedia ja tulkita se uudelleen. Kaikki laulavat, kaikki soittavat. Ja entä se stemmalaulanta?! Huh huh, että soi koreasti. Aivan näyttämötaiteen timantiksi ei Työmiehen vaimo sittenkään puserru, varsinkaan jälkipuoleltaan. Rooleissa Paavo Kerosuo, Karoliina Kudjoi, Miika Laakso, Jukka Pitkänen, Petriikka Pohjanheimo ja Hanna Seppä.. Se realisoituu eräin vahvoin kohtauksin, joita tuetaan faktatiedoin ja ovelin julistusspiikein, 60-lukulaisen poliittisen teatterin tehoja hakien. 2014. Minna Canthin näytelmän sovitti ja ohjasi Hädänalaiset taistelevat keskenään. Heini Tola. hahmottaa klassikon pilarit, mutta sirottelee näkökulmiin nykypäivän ajatusmaailmaa. Canth rajasi nuoreen aviopariin, Johan- 18 naan ja Ristoon, ja Riston aiemmin jo pettämään Homsantuuhun, sekä muutamiin sivurooleihin. Teatteri Avoimet Ovet osallistuu juhlamenoon tuomalla ohjelmistoon Canthin Työmiehen vaimon, aikoinaan yhteiskuntaa ja lakia muuttaneen klassikon. Ensiesitys oli vuonna 1885, ja takavuosikymmeninä näytelmä on kiertänyt tiuhaan ympäri maan. Esityksen ohjaa ja sovittaa Heini Tola. Suvi Isotalon vapaasti hengittävät sävellykset tuovat saliin kirpeänhaikean tunnelman. Se luo tunteen siitä, mihin minä kuulun tässä jengissä. Hänen niin ikään esittämässään Leena-Kaisassa näemme kimpun kaikkien aikojen kristillis-moraalisia siveyskäskyjä. Karoliina Kudjoi ottaa roolit keskittyneesti, eritoten kipakat teesinsä laukovana Minna C:nä. Kyllä hän ne samalla kertaa saavuttaa . Itse hädän tuntomerkit eivät ole muuttuneet. Nämä hädänalaiset taistelevat keskenään siitä, kuka on heikoimmassa kuka vähän paremmassa asemassa. Ja lopuksi, sokerina pohjalla musiikki. Lavastus ja puvut Veera-Maija Murtola, musiikki Suvi Isotalo, valot Antti Kujala. kaksinaismoraali, köyhälistön ankeat olot . Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho, Suomen Kuvalehti 7/2014 Hädänalaisuutta, taitoa, tulkintaa Rahan (tai rahattomuuden) mahti estää myötäelävän rakkauden. Painavia, jopa raskaita teemoja . kertomus eriarvoisuudesta. Teatteri Avoimet Ovet, ensi-ilta 18. Canth itse ilmaantuu kommentoimaan, ja muita brechtiläiskeinoja välähtää tuon tuosta. Klassikon juonta ei liene syytä toistaa. Kohtauksissa toistuvat suurmanipulaattori Riston (Paavo Kerosuo) pohjaton itsekkyys, Johannan (Hanna Seppä) yhä kirkkaampi epätoivo ja Homsantuun (Petriikka Pohjanheimo) loukatun raivo. Kun juomista ?Anniskelussa. pitää jatkaa, kaikki muu väistyköön. Hanna Seppä luo Johannasta kiltin kunnon ihmisen, joka ei mieheltään pyydä sen kummempia kuin rakkautta ja elämänturvaa. Seppä näyttelee kuulaasti, ilman kikkailuja. Petriikka Pohjanheimo saa Homsantuuhun oikeuksiinsa tulisesti tarraavan asenteen, ja oikeastaan rooli nousee naispääosaksi. Ei aivan heti juonnu mieleen vastaavaa musiikillista tasoa puhenäytelmässä. Yhdessä he ilmentävät elämänsisältöä, joka tiivistyy rahan raapimiseen millä tavalla tahansa, kuten varastamalla Johannan kallisarvoisen kankaan. Jukka Pitkänen tulkitsee karheasti Yrjön, ainoan sympaattisen miehen, joka edes yrittää auttaa Johannaa muiden aiheuttamissa ongelmissa. Kurimuksen lähteet eivät ehdy » Minna Canthin teos osoitti 1800-luvun teräviä epäkohtia, jotka Avoimet Ovet istuttaa nyky-yhteiskunnan maaperään. Musiikin taso ilahduttaa. KIRJAILIJA MINNA CANTHIN (1844?1897) synty- mästä on 170 vuotta. Väliin mennään kuin kabareessa, agitpropteatterissa tai stemmalaulajien konsertissa. Näyttelijät onnistuvat AVOIMET OVET/ MIKKO MÄNTYNIEMI Näyttelijöille tarjoutuu näytönpaikkoja, jotka he toden totta hyödyntävät. 2. ja silti esitys juoksee kevein askelin ja näyttämökeinoja varioiden. hädänalainen ihminen. Vaivattomalla otteella, aidolla teatteri-ilolla. Veli-Pekka Leppänen TYÖMIEHEN VAIMO . KANSALLISTEATTERI B kulttuuri Kaikki taiteilijat seuraavat tarkasti, mitä toisista taiteilijoista kirjoitetaan. Polttopisteessä oli räikeä aviollinen epätasa-arvo, mies saattoi sikailla ja kohdella vaimoa kuin omaisuuttaan, vaimolla oli oikeus nöyrtyä osaansa. Taustalla velloi yhteiskunta ja talous lakeineen ja tapoineen . mutta vain taustalla. Paavo Kerosuo ja Hanna Seppä ovat Minna Canthin näytelmän nuori aviopari, Risto ja Johanna. Brechtiläisin keinoin Tola kääntää yleistä huono-osaisuutta enemmän näkyviin
Savon murre toimii dialogeissa mahtavasti. maalaislapsuus on sukua Markku Pölösen mestarielokuvalle Onnenmaa. Suvun tarinat ja miesten ristit. Siltala 2013. HELSINGIN kaupunginhallitus on myöntänyt Checkpoint Helsingin taiteelliseen toimintaan 300 000 euroa vuosille 2014 ja 2015. Rahoituksen varmistuminen takaa organisaation tulevat hankkeet. Turunen todisti, ettei mikään aihe sinällään ROMAANIN TIMON Antti Heikkinen ole vanhentunut, jos tarina on hyvä. Pihkatappi on yhtä sensaatiomainen esikoisteos maaseudun murroksesta, mutta myös paljosta muusta. Antti Heikkinen ei ole lupaava, vaan valmis. Kai Hirvasnoro ANTTI HEIKKINEN: Pihkatappi. Se ei estä häntä luomasta kuvia, tuoksuja ja tunnelmia, jotka saavat sydämen kerta toisensa jälkeen pomppimaan ilosta. Pihkatappi kertoo Jussi Timo Tapio Taskisesta, jolle elämän valttikortit on lyöty kouraan jo kasteessa. Etunimi on saatu Johannes Virolaisen mukaan ja tuleva ura valmiiksi ajateltu: maamieskoulu, tilan jatkaminen ja keskustapuolue. Timo ei kuitenkaan rooliinsa taivu. Siinä välissä Antti Heikkisen Savonia-palkittu Pihkatappi on sukutarina, kehityskertomus, sotanovelli, tarina romaanin kirjoittamisesta ja yhden aikakauden päättymisestä. 276 sivua. 5.-9.3. Dokumenttiensiiltoja Suomessa: Case Ai Wei Wei The Fake Yodok Stories 2014 TAFILMMFEPSTERIVAEL Kilpasarjan kotimaiset huiput Ajattelevia elokuvia Liput 8? Festivaalikortti 40/36? www.tampere?lmfestival.? 19. maaliskuuta. Näyttelyssä nähdään muun muassa julisteita, seinämaalauksia, installaatioita ja videotaidetta. Helsingissä nähdään tänä vuonna arabivallankumouksiin lin- kittyvää taidetta. Back to (The) Square 1 -näyttelyllä Checkpoint Helsinki nostaa keskusteluun, miten tämän hetkiset vallankumoukselliset liikkeet ja nykytaide nivoutuvat toisiinsa. Näyttely on esillä Galleria Forum Boxissa 7.-30. Juuri silloin tärähti tiskiin Heikki Turusen Simpauttaja kuvaamaan yhden aikakauden päättymistä, sodan käyneiden miesten ponnistusten mitätöintiä. Perusvire on lämmin ja humoristinen. Esillä on myös sarja katutaiteilija Ganzeerin (kuvassa) vanhoja poliittisia julisteita, joista tuli Egyptissä koko kansan tuntemia vallankumouksen symboleja. Suuren maaseuturomaanin paluu hautajaisista se alkaa ja paluuseen kotitilalle päättyy. Hän on kielellinen virtuoosi, Khaled Jarrarin elokuva Infiltrators puolestaan kuvaa palestiinalaisia, jotka yrittävät päästä Israelin rakentaman eristysmuurin toiselle puolen. Taiteilijat esittelevät itse teoksiaan Forum Boxissa perjantaina 7. maaliskuuta. Vähittäinen irtaantuminen suvun perinteistä. Pihkatappi on lopulta aika perinteinen nuoren miehen kehityskertomus, mutta Heikkinen kertoo sen herkullisemmin kuin kukaan pitkään aikaan. Pölönen, jos tämän näet, niin Pihkatapissa olisi täydellinen pohja seuraavalle. Vuonna 1973 maaseutu oli kirjallisuudessa auttamattoman vanhanaikainen aihe. Äidittömän pojan turvallinen, mutkaton ja luonnollinen elämä isän kanssa kotitilalla enimmäkseen vain aikuisten seurassa. Suvun ja kylän ihmisten kuolemat kuuluvat luontevasti asiaan samalla lailla kuin vuoden kiertokulku. Pölösen edellisestä hyvästä elokuvasta Koirankynnenleikkaaja tulee tänä vuonna kymmenen vuotta. KU SILTALA jolla humoristinen ote vaihtuu hetkessä vuoden 1918 kauhistuttaviin tapahtumiin ja sitten romaanin nykyajan arkitodellisuuteen. Navettaa enemmän houkuttaa URHO KEKKOSEN » Maamieskoulu, tilan jatkaminen ja keskustapuolue. harrastajateatteri ja kirjoittaminen, vaikka isoisäkin kuolinvuoteellaan vannottaa pitämään huolta, ettei navetta tyhjene eikä pelto kesannoidu. Isän kanssa välit menevät poikki Kalle Päätalolta lainatuilla lauseilla: Minä oon luullu sinun pikkisen enemmän mies olovan, vuan sinähän oottii pelekkä miehen kuva. Tampereelle toimittajaksi ajautunut Timo osuu katsomaan netistä Kekkosen hautajaisia ja siitä lähtee liikkeelle muistojen tulva. Kekkosen kuolemaa seuraa EU ja sitä vanhan maaseutuyhteisön kuolema. Nilsiäläinen Antti Heikkinen syntyi 1985 eikä voi muistaa suurta osaa kuvaamastaan ajasta
Tää menis nyt töihin, tää lähtis tässä matkalle, tää rakastuis. ?Hyvältä näyttää niinku kuuluuki.? Vilpittömyys ja tosissaan oleminen eivät tähän maailman mahdu. Tämän kaiken Q-teatterin kiihkeä esitys tuo näyttämölle. Hänestä on koulittava kuluttaja. Ja samaan aikaan joka hemmetin kenkävalinnalla ihan hemmetisti väliä. Merkkitavara ihmisen mittana: kato mua! Kattokaa nyt mua! Tällaiset lenkkarit laitoin jalkaan, mitäköhän niillä yritän viestiä, kattokaa! juuri ennen internetin tuloa ja viestintäteknologian rynnäkköä elämäämme. Sellainen taulu on Kaspar Hauser, jolla ei ole minkäänlaista ennakkokäsitystä muista ihmistä eikä mistään muustakaan. Kaspar katselee kaikkea avoimin silmin. Vitut Kaspar Hauserista, esitystä lainatakseni. Tämä on sukupolven tarina. Q-TEATTERIN baarissa, hevospäinen Kaspar kuunteleJÄBÄLEISSONIT KOKKELIPÄISSÄÄN 20 massa vanhempiensa riitelyä. Paitsi että ovat erinomaisen taitavia kaikki kolme, kukaan heistä ei ole valinnut taiteilijuudelleen vain yhtä polkua. Katse on koko ajan omassa itsessä, tai oikeastaan hieman itsestä ohi: Siinä itsestä luodussa kuvassa, virtuaali-minässä, joka bittinapanuoran päässä leijuu. Tässä minä juoksen maratonia, tässä minä leivon leipää. Teatteri Y-sukupolven räjähtävä ruumiinavaus PATE PESONIUS » ?Hitto kun närästää ja väsyttää, mutta pakko saada ihmiskunnalta kunnioitusta ja huomioo?. Rooleissa: Lotta Kaihua, Jussi Nikkilä ja Eero Ritala. KASPAR HAUSER 1812?1833 Historiallinen henkilö, jonka tarinasta on esitetty useita erilaisia tulkintoja. Kun Kaspar Hauser löydettiin harhailemasta Nürnbergin kaupungista noin 16-vuotiaana, hän osasi vain muutamia sanoja. Jussi-palkinnon jalkapallokomediasta pokanneen Eero Ritalan koomikon kyvyt on testattu Putousohjelmassakin. Kaikki kolme kuuluvat myös Qteatterin ohjelmistosuunnitelluista vastaavaan taiteelliseen ensembleen. MITÄ TAPAHTUU kun ihminen haluaa kaiken. Kuluttaminen. Silppu, sälä, sekunnin sadasosa julkisuuden valokeilassa. Vitut sukupolvista. Sillä on merkitystä, että Q-teatterin lavalla sukupolveaan edustavat juuri nämä näyttelijät. ei käytä kuin vitsinä). Y-sukupolvi kerää nimiä adresseihin, joilla kirjasintyyppi halutaan kieltää. Kaspar Hauserissa ihmisyys on kuluttamista ja kulissien pystytystä. Kaspar Hauser on ryöpsähdys, ilotulitus ja tykitys. Q-teatteri. Käsikirjoitus: Akse Pettersson ja Johannes Ekholm. Äkkiä kuria ja terapiaa! maailmantuskaa, mutta johtaako tuska tekoihin? Sillä maailmaa potevankin keskipiste on minä. Lavastus ja valosuunnittelu: Ville Seppänen. Videosuunnittelu: Seppänen ja Martti Tervo. Pintaa ja pikakokemuksia, pikaruokaa, pikasuhteita, pätkätöitä. Ei ihme, jos ei halua enää mitään. Edellistä, Xsukupolveksi kutsuttua yhdistää lamakokemus, Y-polvi on lamaantunut vaihtoehtojensa edessä. Sinusta voi ja pitää tulla mitä vaan. Näin on Y-sukupolvelle opetettu. Kaikki mahdollisuudet ovat avoinna, mutta jokainen niistä on kaukana. Halutaan jooga-retriitin hiljaisuuteen Intiaan ja krebaamaan läpi yön Ibizalle, halutaan vilkasta perhe-elämää ja kahdenkeskistä aikaa kumppanin kanssa. Esityksen kuvat eivät hetkessä pyyhkiydy mielestä. Päräyttävää läppää heitetään mainosten iskulausein, parisuhdetta ylläpidetään, koska kulisseista on tullut sisältö. Kaspar Hauser osoittaa kohkaamisen onttouden. Esityksen kirjoittajien mukaan hän työntää jakoavaimen kapitalismin koneistoon ja rikkoo hetkeksi haluntuotannon ja yhteiskunnallisen uusintamisen mekanismit. Näyttämöllä teoria ja käsitteet muuttuvat kohtauksiksi, jotka itkettäisivät, jolleivat naurattaisi. Unohtakaa kuitenkin se saksalainen kellarissa kasvanut poika. Ei ai- nakaan Y-sukupolvi itse. Poikaa oli pidetty lähes koko elämänsä pienessä kellarikopissa, vailla ihmiskontakteja, ruokanaan vettä ja leipää. Hän oppi puhumaan, mutta moni ihmiselämän piirre jäi hänelle vieraaksi ja hän olisi halunnut palata takaisin kellariinsa. Kaspar Hauser murhattiin, mutta tekijää ei koskaan saatu selville.. Jos ei edes halua haluta. Ruusuinen ei ole kuva tästä sukupolvesta, jonka pitäisi lähitulevaisuudessa ottaa vastuu yhteiskuntien rattaiden pyörittämisestä. Jos mitään ei haluta haluta eikä valintoja osata tehdä, onko ihmiskunnalla toivoa? Ainakin suomalaisella teatterilla on, sen todistaa Q-teatterin Kaspar Hauser. Anna Paju KASPAR HAUSER. Se on viihdettä ja vittuilua, se on myötätunteva ja armoton. Se on Y-sukupolven visuaalinen ja meluisa ruumiinavaus. Kuka tarvitsee sukupolvimääritelmää. Kaikki on merkityksillä ladattua: visuaalinen ilme videoprojisointeineen, sen päälle vyöryvä äänimaailma ja pienet, mutta tärkeät merkit (kuten mainoskuvaan valittu Comic Sans -fontti, jota ?kukaan. Esityksen nähtyään ei kehtaa enää keuhkota televisiosarjoista, vaikka ne olisivat kuinka loistavia. Huomiotalous. Ohjaaja Akse Pettersson on työryhmineen kaivautunut sukupolvensa pinnan alle - ja löytänyt lisää pintaa. Taiteessa aikaa, ilmiöitä ja ihmistä tutkitaan usein tyhjää taulua; idioottia, lapsen kaltaista vasten. Läpällä tietenkin. Y-SUKUPOLVI POTEE Y-SUKUPOLVI SYNTYI » Kaspar Hauser on viihdettä ja vittuilua, se on myötätunteva ja armoton. MUTTA HEI, länsimaisen nuoren aikui- sen ahdistus: Mitä merkitystä sillä on. Halutaan rajua ja herkkää, pornoa ja romantiikkaa, nopeaa ja hidasta, rentoa ja sliipattua, halutaan sekä ja että. Suurin osa kuitenkin putoaa unelman ja todellisuuden väliseen kuiluun. Kaspar sen sijaan ei halua mitään eikä hän osaa kuluttaa. ?Kaspar Hauser on maabrändeistä Eero Ritala (vas.), Lotta Kaihua ja Jussi Nikkilä ovat kaikki Kaspar Hausereita Q-teatterin esityksessä, joka on pirstaleinen, hauska ja brutaali. ja kilpailukyvystä vähät välittävä prekaari barbaari, joka voi sulavasti liikkua missä vaan, mutta ei ole kotonaan missään.? Kasparista ei saa kiduttamallakaan vastausta kysymykseen ?mitä sinä haluat?. Katsokaa, tällaisen tyypin minä olen luonut. Brändi ja imago on todempaa kuin lihaa ja verta olevan ihminen. Aikuisen elämä on muuttunut ikuiseksi barbi-leikiksi. Kiinnostaako ketään, mitä Y-sukupolvi haluaa tai ei halua. Ovat sekä ja että, taidetta ja poppia, kaikkialla. Lotta Kaihua on tuttu muun muassa maailmallakin palkitusta Ylen Sohvasur?aajat-sarjasta, Jussi Nikkilä on näytellyt elokuvissa ja televisiosarjoissa ja soittaa useissa bändeissä. Mitään väliä millään. Paljonhan siinä tapahtuu, mutta ihminen ei saa lopulta mitään. On liian kiire, liian monessa paikassa, liian monen kanssa. Äänisuunnittelu ja musiikki: Kasperi Laine. Ohjaus: Akse Pettersson
Suursijoittajat luottavat enemmän itseensä kuin luokittajiin, eivätkä välittäisi heikennyksestä yhtään. Osakeyhtiölain myötä yhteiskunnat ottivat ensimmäisen askeleen kohti nimettömyyttä, abstraktioiden ja robottien maailmaa, jossa sodat aloitetaan nappia painamalla ja kaikki inhimilliset toiminnat mekanisoidaan. Lagercrantz pitää osakeyhtiölakia sivilisaatiomme kuolemanloukkuna, täydellisenä myllynä jauhamaan ihmissuvun tuhoa. Lausunto tukee hyvinvointipalvelujen alas ajamista, ja samaa laulua lauletaan koko Euroopassa. Osingot ja ilmaisosakkeet eivät olleet korvausta sijoittajien ottamista riskeistä. Sijoittajien nimenomaan ei tarvinnut ottaa riskejä. Kauniit puheet saattavat saada kansalaisen uskomaan, että osakeyhtiön tehtävänä on tuottaa hyödyllisiä tuotteita, työllistää ihmisiä, investoida yrityksen kehittämiseen ja lisätä kaikin puolin yhteistä hyvää. Jokainen talousuutisia seuraava näkee, että näin se ei mene. Hänen kohteensa on presidentti Sauli Niinistön puheenvuoro Suomen liian suuresta julkisesta sektorista, joka haukkaa BKT:stä 58 %. Se takaa, ettei ole mitään esteitä maapallon miljoonia vuosia keräämien raaka-aineitten tuhoamiselle ja sotien edistämiselle varusteluteollisuudessa. Siihen ei vaikuta mikään puolueohjelma eikä yksikään mielenosoituksen iskulause. Ei ollut väliä, ostettiinko rahalla orjia tai univormupukuisia murhaajia . Julkisiin palveluihin vaativat valtavia säästöjä juuri ne, jotka eivät julkisia palveluja käytä eivätkä tarvitse. YRITYS SAADA selvää Suomen talouden tilasta » Julkisiin palveluihin vaativat valtavia säästöjä juuri ne, jotka eivät julkisia palveluja käytä eivätkä tarvitse. vie tavallisen kansalaisen nopeasti eksyksiin, niin ristiriitaista on informaatio. Miten kamala uhka on Suomen kolmen aan luottoluokituksen heikkeneminen, jolla meitä pelotellaan. Julkisten tulojen ja menojen erotus on Suomessa Euroopan pienimpiä, vain 2 %. Mutta etelän kriisimaissa on jo havaittu, että kun palvelujen käyttäminen vaikeutuu, kansantalouden kustannukset kasvavat. Talouskasvua luomalla ja verottamalla valtio voi vaikuttaa tulevaisuuden tuloihinsa, toisin kuin kansalainen. Harva oli niin tyhmä, että pani kaikki munat saman koriin. Persoonaton raha loi edellytykset kaiken inhimillisyyden karkottamiseen markkinoilta. Vaikka velka olisi yli 90 % bruttokansantuotteesta, kasvu ei täysin tyssää. Jotkut wahlroosit ovat niin rehellisiä, että julistavat sitä suoraan, mutta kaikki eivät ole yhtä suoria. Velka on työkalu, jonka avulla laskusuhdanteesta selviää paremmin kuin veronkorotuksilla ja julkisten menojen supistuksilla. Kun yritys ilmoittaa työpaikkojen vähenemisestä, sen osakekurssi pomppaa heti ylös. Vaikka miten olen tutkaillut markkinakapitalismin toimijoiden ja äänitorvien puheenvuoroja mediassa, en ole huomannut heidän esittäneen ainuttakaan vaatimusta, joka tähtäisi yhteiskunnan kokonaisetuun tai yhteiseen hyvään. Lukemien vertailun sudenkuoppa on laskutapa: jotkut maat laskevat tulonsiirrot nettomääräisinä, Suomi bruttomääräisinä, jolloin jää ottamatta huomioon veroina valtiolle palautuva summa. Kolumni / Tuula-Liina Varis Kuka venettä keikuttaa? AJAT OVAT niin vakavat, että on pakko kaivaa esille ruotsalaisälykkö Olof Lagercrantzin muistelmateos Ensimmäinen piirini ja etsiä siitä osakeyhtiöitä käsittelevä luku. Teos ilmestyi Suomessa 1982, mutta näkemys on entistäkin relevantimpi. Maailmaan kulkutautina levinneen kullanjanon alku ja juuri on osakeyhtiö. Veronkorotuksista pitävät kovaa meteliä ne, jotka nytkin lintsaavat niistä veroparatiisikytköstensä avulla. Kuka tätä venettä oikein keikuttaa? Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija. 21. Suomella on varaa lisävelkaankin, kirjoittaa Tiedelehdessä toimittaja Mikko Puttonen (Tiede 2 /2014). Riskirajat valtion velalle on vedetty hatusta, ei tutkimuksista. Laman aikana ei pidä lyhentää velkaa, sanoo artikkelissa haastateltu kansantaloustieteen professori Jukka Pirttilä. Vyönkiristys huonossa taloustilanteessa kurjistaa taloutta entisestään. KALEVI KIVISTÖ antaa palaa kolumnissaan Eläkeläisessä (Eläkeläinen 1/204). Halu synnyttää rahalla lisää rahaa teki voitosta pyhän. Kun ihmiset alkoivat ymmärtää, mistä on kysymys, myllyä ei enää voitu pysäyttää: se oli erottamattomasti kytketty edistykseen ja ihmiskunnan onnenkäsitykseen. OSAKEYHTIÖN TEHTÄVÄ on tuottaa rahaa omistajilleen, to- detaan Suomenkin osakeyhtiölaissa. Mitä tapahtuu, jos joku kolmesta suuresta luottoluokittajasta laskee luokitustaan. Kun entisajan patruuna pani itsensä peliin ja vaaransi yritystoiminnallaan perheensä ja omaisuutensa, osakeyhtiö poisti yksityisen ihmisen kohtalon ja rahojen välisen yhteyden. Investointien sijaan voitot jaetaan osakkeenomistajille ja bonuksina johtajille. Yhteisöveron laskun piti parantaa työllisyyttä, mutta sitä se ei ole tehnyt. Esimerkkimaana jutussa on Viro, joka kieltäytyi talousromahduksen jälkeen ottamasta velkaa ja toipuu lamastaan huomattavan hitaasti. Pahimmassa tapauksessa menivät rahat, mutta ei elämä tai arvonanto. Suomessa suurelta osin julkisen vallan vastuulla olevaan terveydenhoitoon käytetään noin 7,3 % kansantuotteesta, yksityisten yritysten varaan rakennetussa USA:ssa menot ovat lähes kaksinkertaiset. ?Vastuuntuntoinen yhteiskunnan kehittäminen edellyttää rehellistä tosiasioiden erittelyä?, kirjoittaa Kivistö. Niinpä. Osassa maita eläkemenot jäävät julkisen talouden ulkopuolelle, Suomessa ne lasketaan julkiseen talouteen, vaikka eläkkeistä huolehtivat yksityiset eläkevakuutusyhtiöt. Valtionvelka ei ole samanlaista kuin yksityisen ihmisen velka. Ei mitään, sanoo toimittaja Pekka Seppänen Iltiksen kolumnissaan (IS 8.2.). Valtio voi lykätä velanmaksuaan periaatteessa loputtomiin, kunhan hoitaa korot. Suomi olisi yhä maailman parhaimmistoa. sijoittajan kädet olivat aina puhtaat. Luottoluokittajien pelko on saanut poliitikkomme tekemään tyhmiä päätöksiä: on leikattu, vaikka olisi pitänyt sijoittaa tulevaisuuteen, kirjoittaa Seppänen. Entä valtion velka, jonka sälytämme lastemme hartioille
Elävän kirjallisuuden festivaali toteutetaan pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Elävä kirjallisuus luo keskinäistä ymmärrystä Kirjoittamisen kehollisuudesta keskustelivat Saara Henriksson (vas.), Kimmo Miettinen, Leena Parkkinen ja Linda-Maria Roine. » Vain ?rokkitähdet. saavat valtamedian huomiota. TEKSTI JA KUVAT Tiina Heikkilä TAMPERELAISTEN kirjallisuudenopiskelijoiden kuudetta kertaa järjestämä Elävän kirjallisuuden festivaali keskittyy erityisesti kirjallisuuteen, joka jää vähemmälle huomiolle valtamediassa. Ruumis tarkoittaa paitsi jotain kuollutta tai koneistettua tai jollekin tarkoitukselle tai merkitykselle valjastettua, myös elävää ja esteettistä. Ruumiilla kirjoitetaan, siitä kirjoitetaan ja sille kirjoitetaan, Elävän kirjallisuuden festivaalin koordinaattori Piita Kiviaho valottaa teemavalintaa. Vuonna 2009 perustetun Elävän kirjallisuuden yhdistyksen taustalla on ajatus taiteesta osana elämää, vaikka taide ja kirjallisuus pyritään usein sementoimaan säätiöihin, gallerioihin kabinetteihin ja apurahainstituutioihin. LindaMaria Roine on kärsinyt teksteilleen keskeisen vahvan ruumiillisuuden jo etukäteen. Ruumis luo välittömän mielikuvan jostain konkreettisesta. Kirjoittamisen kurssit ovat suosittuja, mutta kirjallisuuden 22. Festivaaleilla keskusteltiin kirjoittamisen kehollisuudesta, sukupuolesta sekä groteskin ja kuvottavuuden teemoista. . Kimmo Miettinen puolestaan ei pidä kirjoittamista erityisen fyysisenä ja Leena Parkkinen pitää ruumiin ja hengen erottavaa dualismia kyseenalaisena. Enemmistö panelisteista katsoo, ettei kirjallisuus ole enää valtavirtaa. Festivaalin teemana oli tänä vuonna ruumis. Järjestäjät haluavat tarjota vaihtoehdon kaupallisille kirjallisuustapahtumille ja tehdä Tampereen kulttuurielämää monipuolisemmaksi. Rokkitähtikirjailijuus kiinnostaa Kirjailija Saara Henriksson, rockjournalisti ja kirjailija Kimmo Miettinen, kirjailija Leena Parkkinen ja räppäri Linda-Maria Roine aka Mercedes Bentso keskustelivat festivaaleilla kirjoittamisesta fyysisenä kokemuksena. Kirjailija Saara Henriksson sanoo, että aivot yksinkertaisesti vievät energiaa, mikä tekee kirjoittamisesta fyysisestikin väsyttävää
Minulla ei ole paineita, koska olen kerännyt kuulijakunnan olemalla oma itseni. Ihmiset lukevat yksittäisiä voittajakirjoja. Kirjallisuuden yhteiskunnallinen tehtävä on Petri Poutiaisen mielestä keskinäisen ymmärryksen luomisessa. . Hän voisi kirjoittaa myös runoja tai tehdä muuta. . Julkisuudessa pitäisi käsitellä, miksi kirjailijat kirjoittavat, mistä kirjoittavat. Poutiainen katsoo, että Suomessa on tänä päivänä suosittua kirjoittaa historiallisista aiheista, erityisesti sodasta tai nykyhetkestä yksilön subjektiiviseen kokemukseen kiinnittyen. . Hänestä olisi yhteiskunnallisesti tärkeää, että kirjallisuus ja lukeminen pysyisivät koko kansan harrastuksena, eikä esimerkiksi sosiaalinen media täyttäisi tarvetta elää mukana maailman ilmiöissä. . Harvalla tuntuu olevan aikaa lukea, jos kirjallisuus ei kuulu opintoihin. Oksanen kutsutaan televisioon keskustelemaan Neuvostoliitosta, mutta ei kirjoittamisesta. Valtamedia pääsee helpommalla, kun sisältöjen sijaan voi keskittyä henkilöspektaakkeliin. . Vanhemmilla sukupolvilla vaikuttaa olevan enemmän aikaa ja tottumusta lukea. Tiiliskiveä ei saa mediakarismalla myynti laskee ja kansalliskirjailijoiden tilalle ei tule uusia. Nyt luotan siihen, että menestyn näin. Isänpäiväkirjat ja kolmekymppisten panojutut sekä kriisikertomukset myyvät. Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teeman jakama Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinto meni tänä vuonna Marisha Rasi-Koskisen romaanille Valheet. Palkinnon ideana on nostaa vuosittain esiin laadukkaita kotimaisia kaunokirjallisia teoksia, jotka eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Tiiliskivi pyrkii ottamaan laajasti huomioon monenkokoiset kustantamot ja kaunokirjallisuuden lajit, ja Tiiliskivi-ehdokkaina on usein nähty uransa alkutaipaleella olevia pienten kustantamojen kirjailijoita. Tiiliskivi-raadin rivijäsen, toisen vuoden kirjallisuuden opiskelija Petri Poutiainen kertoo, että kuutta ?nalistia yhdistää vähäinen mediahuomio. . Kimmo Miettisen mielestä kirjallisuuden harrastamisen ikärakenne on niin vinoutunut, että kirjallisuus on väistämättä marginaalissa. Kirjallisuuden arvostaminen on jäljellä, vaikka kirjallisuus ei eläisikään valtavirrassa. . Olisinko itsekään koskaan kiinnostunut mistään, jos en olisi lukenut? Vieraalla maaperällä Ensimmäistä kertaa Elävän kirjallisuuden festivaalilla vieraillut lääketieteen opiskelija Elina Miettola koki tulleensa jonkin verran vieraalle maanperälle, mutta viihtyneensä. Toisen vuoden kirjallisuudenopiskelija Petri Poutiainen oli valitsemassa Tiiliskivi-voittajaa. 23. Kaikki ovat saaneet toistaiseksi kirjoittaa ilman suurempia markkinatai aikataulupaineita. Linda-Maria Roineelle kirjoittaminen on sisällön ilmaisun väline. Kirjoittaminen kiinnostaa ja kirjailijoita romantisoidaan, sanoo Leena Parkkinen. Kaunokirjallisuuden aseman heikkenemisestä huolimatta panelistit eivät koe tilannettaan uhatuksi. Valheet kertoo kaupungista, joka voisi olla jossain Suomessa. Marisha Rasi-Koskinen voitti valtamedian vähemmälle huomiolle jättänyttä laatukirjallisuutta palkitsevan Tiiliskiven. Miettola ei ehdi nykyisin lukea kaunokirjallisuutta niin paljon kuin haluaisi ja arvioi, että julkisuudella ja palkinnoilla on iso rooli, kun ihmiset tekevät lukuvalintojaan. . Hänen mielestään ongelmallista, kun kirjallisuus henkilöityy muutamaan supertähteen, joiden persoona kiinnostaa yleisöä. Tarinat elivät kollektiivisessa mielessä. Mitä vähemmän on keskinäistä ymmärrystä, sitä huonommin meillä menee. Muun muassa varastomiehen töiden kautta yliopistolle tullut Poutiainen katsoo, että tasa-arvo ja demokratia edellyttävät ihmisiltä sivistystä, jonka syntymiselle kirjallisuus tarjoaa hyvän alusta. Tiiliskivessä ei voi menestyä pelkällä mediakarismalla, Poutiainen tarkentaa. Voittajateosta Poutiainen luonnehtii kaavasta poikkeavaksi niin rakenteen kuin teeman käsittelyn osalta. Saara Henrikssonin kyyninen arvaus on, että kirjallisuudessakin rokkitähteys kiinnostaa monia. Valheet perustuu todellisuuden kokemuksen henkilökohtaisuudelle. . Edellisen tarinan henkilö kertoo aina seuraavan tarinan, ja siksi lukijan täytyy kyseenalaistaa aiemmin lukemansa koko ajan. Jos uusi tuottajani haluaisi, että teen diskohitin, se olisi ok, kunhan pointtini säilyisi, Roine sanoo. Roineen mielestä valtavirtaräpissä sanoitukset eivät ole merkityksellisiä, eikä alalle päädytä kirjoittamalla vaan muilla avuilla. Motiivi on usein kuuluisuus ja helppo elämä, ei sanomisen tarve. . Valheet tapahtuu meidän ajassamme, mutta teemat eivät ole kaikkein halvimpia. Petri Poutiainen linjaa, että kriittinen minen Kir joitta aa kiinnost oita ja kir jailij oidaan. romantis keskustelu taiteesta on Suomessa kriisissä. Esimerkiksi So. Isänpäiväkirjat ja kolmekymppisten panojutut sekä kriisikertomukset myyvät. Kirjallisuudella on yhteiskunnallinen tehtävä Aiempina vuosikymmeninä kirjallisuus asetti kansallisia keskustelunaiheita ja oli teoksia, jotka lähes kaikki tunsivat jollain tasolla
C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? ?Eläkerahastojen käyttö kansanterveysjärjestelmän korjaamiseen olisi yhteinen etu, varma ja tuottava investointi.? Kari Jokinen, Jyväskylä. LAURI HANNUS Markkinat eivät ratkaise alkoholihaittoja EINO KAIKKONEN kuvaili Alkon monopolia menneen ajan holhouksen muistomerkiksi ja peräänkuulutti vasemmistolaisilta kansanedustajilta nykyaikaisia alkoholipoliittisia avauksia (KU 14.2.). Kaikki tämä on syytä laittaa lainausmerkkeihin, sillä länsimaiden osuus on vain sanallista . Tietenkin se, että korkein virallinen johto ja heidän joukkonsa taistelevat ?kansaa vastaan?. Gurrian mielestä Suomella on varaa tilapäisesti poiketa määräyksistä ja ottaa aikaa talouskasvun luomiseksi ja heikossa asemassa olevien ihmisten sosiaalisen aseman varmistamiseksi. Samalla hänen omien suositustensa tuoreus ja vasemmistolaisuus jäävät kuitenkin melko kyseenalaisiksi. On totta, että hintaerot ajavat ihmisiä kuluttamaan alkoholia valvomattomiin olosuhteisiin, mutta tämä ei aiheudu keskiolutta vahvempien juomien myynnin julkisesta monopolista. Kaikessa tässä länsimaiden osuus jäänee heikoksi aivan kuten se aikanaan jäi Unkarissa (1956) ja T?ekkoslovakiassa (1968). Ralph Jaari Helsinki. Länsimaiden osuus on virallisesti ?tilanteen rauhoittaminen? ja ?neuvottelujen käynnistäminen eri osapuolten välillä?. Soinin käsityksen mukaan ne olisi suurimmalta osalta kohdistettava sosiaali-, terveys- ja opetussektoreille. (Aamu-tv 12.2.) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) puheenjohtaja Angel Gurria sanoi, että Suomen pitäisi välttää samoja virheitä kuin euroalueen velkakriisissä on tehty. Euromaat kiristivät liian voimakkaasti . Asiasta ei ole käyty kunnollista alkoholipoliittista keskustelua, saati sitten käsitelty tutkimustietoa Ruotsin kokemuksista. Olut- ja panimokulttuurin edistäjien tulisi kannattaa uudistusta, sillä merkittävä osa erikoisoluista on keskiolutta vahvempaa ja laimentaminen ohjaisi laajempia kuluttajajoukkoja olutravintoloihin ja Alkon valikoimien ääreen. nanssipolitiikkaa, mikä oli merkittävä syy euroalueen taantuman ja jäsenvaltioiden velkaantumisen kiihtymiseen. ei todellista . elämäntyön esille ikään kuin omien näkemystensä tueksi. Pelkääkö presidentti Putin, että ?kapinat. leviävät myös Venäjälle. Hänen mielestään säästöt ja leikkaukset pitäisi tehdä tällä eduskuntakaudella eli runsaassa vuodessa. Suomessakin juomista ja syömistä voitaisiin verotuksen ja sääntelyn kautta kannustaa enemmän yhteen. 24 louskasvun oraat kuihtuisivat ja heikossa asemassa olevien ihmisten sosiaalinen asema huononisi, kuten Angel Gurria varoittaa. Soinin esitys säästöistä ja leikkauksista on ristiriitainen, sillä hänen mielestään sosiaali- ja terveyssektoria pitäisi leikata, mutta samalla panostaa lisää samaan sektoriin, perusterveydenhuoltoon. Taistelu on verinen ja armoton. Mutta onko tässä jotain tuttua? Syyrian sisällissota on ollut vielä hirveämpi kymmenien tuhansien ihmisten kuoltua ja satojentuhansien haavoituttua. Kuten haastattelussa esitin, samalla pienpanimoiden toimintaa tulisi tukea, esimerkiksi helpottamalla tuotteiden suoramyyntiä ja pääsyä paikallisiin Alkoihin. On kiinnitetty liian vähän huomiota siihenkin, että myös ravintolaruoan kalleus tukee humalajuomista. Esimerkillisenä pidetyssä MannerEuroopassa ravintolakulttuuri on paljon vähemmän eriytynyttä ruoka- ja alkoholiravintoloihin. Malli ei olisi nykyistä halvempi kenellekään, vaan päinvastoin kustannustehottomampi ja palvelutasoltaan heikompi. Vaikka suomalaiseen alkoholikulttuuriin liitetäänkin edelleen virheellistä vääjäämättömän humalajuomisen mystiikkaa, on ikävä historiallinen totuus, että suorat hinnanalennukset ja saatavuuden lisäämiset ovat johtaneet suurempiin alkoholihaittoihin. Yliaktuaari Olli Savelan mukaan valtion rahoitusvarat ja saatavat olivat vuoden 2012 lopussa noin 62 miljardia. Suomen ja Pohjoismaiden ehkä merkittävimmän alkoholitutkijan . Syyrian julma presidentti ei ole kaihtanut mitään toimia ja hänellä on ollut takanaan Venäjän tuki, ilmiö joka on toistumassa myös Ukrainassa. Egyptissä valtaa pitää presidentti ja sotavoimien komentaja el-Sisi, joka on syrjäyttänyt edellisen presidentin. Kansa on jyrkästi jakautunut eri puolueisiin ja eturyhmiin. Mutta mikä on yhteistä Ukrainalle, Syyrialle ja Egyptille. (HS 13.2.) Suomen valtionvelka on euromaiden pienimpiä, noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se euromaissa on keskimäärin noin 92 prosenttia. Bruttovelan vastapainona valtiolla on myös omaisuutta. Kaikkonen nostaa esille Kettil Bruunin . ja raivostuneiden kansan edustajien taistellessa viranomaisia vastaan. tilanteiden ratkaisua. Vastaavasti Venäjä toimii määrätietoisesti Ukrainan ja Syyrian toimivan johdon puolesta, luultavasti myös Egyptin. Hinnan ja laadun polkukilpailun olosuhteissa ilmiö ainoastaan vahvistuisi. Ajatus Alkon toiminnan hajottamisesta ruokakauppojen yhteyteen eli tuhansista ?mini-Alkoista. Suomen vahvuutena kansainvälisessä kilpailussa on ollut hyvä osaaminen ja koulutus, joita ei pidä Soinin vaatimuksesta huonontaa. Taito Taskinen Kuopio Ukraina kuin Syyria UKRAINASSA TILANNE on viime päivinä Keskiolen laimentaminen voisi olla yksi keino pienentää alkoholin kokonaiskulutusta. Suomessa voimistuva erikoisoluttrendi ja nuorten maltillistuva alkoholinkäyttö kertovat, että oikealla alkoholipolitiikalla tuetut siirtymät määrästä laatuun voivat olla mahdollisia. Moniäänistä alkoholipoliittista keskustelua tarvitaan nyt erityisesti hallituksen valmistellessa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta, mutta niin tarvitaan myös rehellisyyttä viitatessa keskeisiin tutkimuksiin. Bruun kuitenkin tosiasiassa kannatti julkista alkoholimonopolia ja esitti päättäjille jopa yhteispohjoismaista matkustajatuontikieltoa. Eila Tiainen kansanedustaja (vas.) Perussuomalaisten talouspolitiikka iskisi köyhimpiin PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Timo Soini sanoi, että julkisen sektorin säästö- ja leikkaustarve on 1,5?2 miljardia euroa. Niiden lisäksi valtiolla on runsaasti maaomaisuutta, rakennuksia, siltoja ym. Jos säästöt ja leikkaukset tehtäisiin Timo Soinin aikataulussa ja ne kohdistuisivat suurimmalta osalta hänen esittämiinsä sektoreihin, ta- » Kaikessa tässä länsimaiden osuus jäänee heikoksi. kallistunut kohti sisällissotaa presidentti Janukovit?in ja hänen hallituksensa ja poliisivoimiensa yrittäessä tukahduttaa ?kapinaa. Pakolaisia lienee ollut yli miljoona. Luultavasti pelkää. Kun Sot?in olympiakisojen menestys unohtuu ja haihtuu, alkanevat todelliset taistot Venäjän johdon ja opposition välillä. Konservatiivisten ja markkinaliberaalien patenttiratkaisujen välissä on kuitenkin paljon mahdollisuuksia sekä haittoja ehkäisemään että myönteistä alkoholikulttuuria edistämään pyrkivälle alkoholipolitiikalle. Keskioluen laimentamista vastustetaan Suomessa jonkun verran, mutta heikoilla tai olemattomilla perusteluilla. on ollut esillä ennenkin. Perusterveydenhuolto vaatisi hänen mielestään kuitenkin lisäpanostuksia
Miten muuten voisi ollakaan korkean työttömyyden aikana. Yhteisten varojen sijoittaminen sote-järjestelmää rapautta- Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että suomalaisia keskuskuntia vaivaa samankaltainen todellinen ongelma: verorahat valuvat ympäryskuntiin. Kotka häviää pendelöinnissä joidenkin arvioiden mukaan 57 miljoonaa euroa verotuloja. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Silti terveydenhuollon vinoutuminen ja markkinoistuminen jatkuu ja epätasa-arvon virus saa levittää hyvinvointi- ja kestävyysvajetta monin tavoin. Nämä toisiaan syventävät ongelmat on käännettävä mahdollisuudeksi. Miehikkäläläisen ongelmat eivät kotkalaisenemmistöä varmasti hirveästi hetkauta. On selvää, että palveluiden keskittyminen kiihtyy. Karttumaporkkanat eivät yksinään toimi. Superkarttumaakin tehokkaampi eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttava rakennetekijä on elinaikaindeksi. Eläkerahastojen käyttö kansanterveysjärjestelmän korjaamiseen olisi yhteinen etu, varma ja tuottava investointi. Lähikuntiin jäisi valtaosa nykyisestä päätösvallasta. Malli ratkaisisi olemassa olevan ongelman, ja voisi samalla jopa lisätä demokratiaa: Tampereen mallissa, jopa nykyinen Tampere jaettaisiin pienempiin lähikuntiin. Rakasta lasta on kutsuttu milloin Kainuun malliksi, milloin Ruotsin malliksi. Seutukunnassa alueen kunnissa pysyy nykymuotoinen päätösvalta. Sitä voisi olla mahdollista jopa lisätä ja hajauttaa entisestään. Sen uskon varaan ei yksikään eläkkeelle jäämistä harkitseva halua jäädä. Tasaisempi verotulojen jakautuminen on pieni hyöty alati katoavien työpaikkojen ja ikääntyvän väestön rinnalla. Joona Mielonen Kotka » 25. Ihan kiinnostava kokonaisuus, joka jätti lukijalle kuvan sanavalmiista ja osaavasta ministeristä. Etelä-Kymen muut kunnat sen sijaan ovat nykyisen tilanteen hyötyjiä. Lähidemokratian hupenemisesta syntyy vielä seuraavia lieveilmiöitä: katkeruutta, kyyVANNOUTUNEENA KOTKALAISENA Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. » Kuntaliitos on ympäryskuntien demokratialle ja identiteetille selvä uhka. Tampereelle suunniteltu seutukuntamalli voisi toimia Kymenlaaksossakin, kirjoittaja uskoo. Tämä tulee aikanaan näkymään myös isompien eläkkeitten pitempänä kestona. Varsinkaan alimpien tuloryhmien miesten elinikä ei nouse. Kuntarakenneuudistuksen taustalla on siis todellinen ongelma. Nurkkapatrioottina ja demokratiakiihkoilijana en siltikään pidä yksinkertaista kuntaliitosta järkevänä. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Eriarvoistuminen heikentää myös eläkejärjestelmää ELÄKEIÄN ALARAJAA vaaditaan taas nostettavaksi, kun todellinen eläkkeellesiirtymisikä ei enää viimeksi kuluneen vuoden aikana olekaan jatkanut nousuaan. Miksi tähän kestävyysvajeeseen ei vaadita rakenteellista muutosta? Terveydenhuollon tasa-arvo pakenee julkilausutuista tavoitteista huolimatta yhä kauemmas, vaikka terveydenhuoltojärjestelmän kokonaiskustannusten tiedetään eriarvoistumisen myötä kasvavan. Kotkassa muistutellaan vieläkin vähän väliä Karhulan kauppalan kokemasta väärydestä 40 vuotta sitten tehdyssä pakkoliitoksessa. Ympäryskuntien vastustus liitoksia kohtaan on siis ymmärrettävää. Yksinkertainen kuntaliitos on ympäryskuntien demokratialle ja identiteetille selvä uhka. Niiden vaikuttavuus edellyttää todellista valinnanvapautta, sanalla sanoen: työtä. On väitetty, että työn tarjonta ? suomeksi siis työttömien määrä . Tampereen seudulla kuntarakenneselvitystä valmistellut Rauno Saari esittää Tampereelle seutukuntamallia. Vaikutus ylittäisi monin verroin pieneläkkeitten pidentyvän keston. On outoa, että itsehallinnollisten kuntien vaihtoehtotarjottimella on annettu toisille alueille paremmat eväät kuin toisille. Jos hallitus haluaa päästä kuntarakennemuutoksen taustalla olevista ongelmista, sen tulee antaa kunnille enemmän vapauksia pakon sijaan. Hallituksen tulisi mahdollistaa seutukuntamalli ympäri Suomea. Ei tule kuitenkaan luulla, että millään hallinnollisella mallilla saataisiin ratkaistua kaikkia kuntien ongelmia. Kuvassa Kotkan Karhulan vesitorni. nisyyttä ja vihaa. Hänen mukaansa ?meillä on asiat hyvin niin kauan kun ei tarvitse seistä Pystykorvan kanssa rajapuomilla.? MINISTERI Erkki Laukkanen Mäntsälä olen pitänyt kuntaliitoksia lähtökohtaisesti pahana asiana. He ovat vain muina miehinä ja naisina julistautuneet muita yhteistyökykyisemmiksi. Sen vaikutuksen on tarkoituskin kasvaa hitaasti, keskimääräistä elinikää seuraten. Etelä-Kymessä kuntaliitokseen tuskin siis päädytään, sillä vain Kotka on ilmaissut halunsa liitokseen. On olemassa kuitenkin malli, joka ratkaisee varsinaisen ongelman ja voi olla samalla kansanvaltaa lisäävä ratkaisu. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Tämä siis johtuu siitä, että valtaosa alueen työpaikoista sijaitsee Kotkassa, mutta suuresta osasta näistä työpaikoista maksetaan verot Kotkan ulkopuolelle. Jos Kotkan seudulla nykymuotoiselle organisaatiolle vain tehdään enemmän lääniä hallittavaksi, syntyy luonnollisesti ongelmia kansanvallan toimivuuden näkökulmasta. Mistä siis hätä, kun kepit ja porkkanat on viritetty? Elinaikaindeksin tehoa ei ehkä uskalleta odottaa, sillä tähän vakauttavaan automaattiin on päässyt eriarvoistumisen haittaohjelma, joka pyrkii eläkemenojen kasvattamiseen. Ja näin tehdessään he ruokkivat sitä, mitä he ei?eilinjaksi kutsuvat. Tämä malli olisi myös ympäryskuntien helpompi hyväksyä. Seutukunta ei kuitenkaan ole vielä lain mukaan mahdollinen. Tämänkaltaista hallintomallia on tarjottu ainoastaan Helsingin seudulle. Mutta haastatteluun sisältyi myös varsin ongelmallista osoittelua. Kyllönen jakoi puolueensa kolmeen linjaan: ?ei?ei-linjaan?, jolle mikään ei käy, ?tasa-arvon linjaan?, joka pitää etusijalla ihmisten oikeuksia, ja linjaan, ?joka pyrkii yhteistyöllä käytännön tuloksiin?. Työssä jaksamisen porkkanat ja superkarttumat eivät nyt ole kaikkien ulottuvilla. Sen tietää jokainen, joka jees-miesten tai -naisten pöytään on joskus eksynyt. Minusta aikakautemme suurin ongelma ei ole käytännön yhteistyön puute, vaan aivan uskomattomiin mittoihin noussut yhdenmukaisuuden paine, jota käytännön yhteistyöllä usein perustellaan. Vian korjaamisen sijasta tarjotaan taas samaa vanhaa uskomuslääkettä, eläkeiän alarajan nostamista. Eriarvoistumisen virus kohdentaa eliniän kasvun hyvä- ja keskituloisiin kansanosiin. Tampereen mallissa seutukunta jakautuisi useampaan lähikuntaan. Jees?jees on ei?ein paras kasvupohja. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Ja kun vastaväitteet jäävät esittämättä, päätökseksi tulee esikypsä kompromissi, eli pannukakku. Niistä onkin viime vuosilta aika paljon näyttöä, niin Suomessa kuin laajemmin. Näistä pannukakuista käytännön yhteistyötä tekevät eivät kuitenkaan halua ottaa poliittista vastuuta. Omalla tavallaan tämän tunnustaa myös ministeri Kyllönen. Seutukunta keräisi verot yhteiseen pottiin, josta lähikuntien rahoitus hoidettaisiin. Sen paineen alla itsestäänselvyyksinä nähdään myös aidosti ongelmalliset asiat. linjaan, jonka esikuviksi hän nimeää Kalevi Kivistön ja Claes Anderssonin. Minusta jako on astianmakuinen ja vanhentunut. Minun käsitykseni mukaan käytännön yhteistyötä kannattavilla ei ole mitään erillistä poliittista ohjelmaa. Kolmikantaiseen edunvalvontaan tarvitaan neljäs ulottuvuus: pitkäjänteinen kokonaisnäkemys. Seutukuntamalli mahdollistettava ympäri Suomea Kari Jokinen Jyväskylä Mitä on käytännön yhteistyö? Merja Kyllönen puhui suunsa puhtaaksi Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä (1.2.). Itsensä hän sijoittaa ?käytännön yhteistyön. Jos se saataisiin kohoamaan, alenisi isompienkin eläkkeitten taso. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. vaan veroparasiittibisnekseen on sen sijaan lyhytnäköistä osaoptimointia, oman oksan sahaamista. Kunnat muodostaisivat kuitenkin yhdessä seutukunnan, jonka päätösvaltaan voisi kuulua alueellisesti olennaisia tehtäviä, kuten joukkoliikenne, erikoissairaanhoito, kaavoitus tai elinkeinopolitiikka. lisäisi työpaikkoja
Samaan aikaan terveydenhuoltomenojen kasvun kärki on saatu taitettua. Ruotsin malli ei sellaisenaan sovi Suomeen, mutta sitä kannattaa tarkastella kun pohditaan kuinka perusterveydenhuollon jonoja saataisiin purettua. Merja Hirvonen toimitusjohtaja Terveyspalvelualan Liitto. Yksityinen sektori ei ole kokonaiskustannuksiltaan kalliimpi kuin julkinen sektori. » The Beatles -yhty -yhtyeen tukkamuosaakka. tia matkittiin Suomessa Suom Soul -levyn Kuvassa Rubber S 1965. kansi vuodelta 19 Toimeentulotuen n käsittely kaipaa uudistuksia saanut paljon aikaan toimeentulotukien käsittelyssä Tampereella. Vuokra on maksettava ajallaan, syötäväkin on ja mahdolliset lääkkeet ostettava. Moniko palkansaaja suostuu odottamaan palkkaansa viikkoja ja moniko vuokranantaja vuokraansa? Paljon ihmetystä herättänyt kysymys on, miksi toimeentulotuen varaan joutunut henkilö joutuu itse hankkimaan, omilla rahoillaan, erilaisia selvityksiä. En pelkästään pituude pituuden vuoksi, vaan vapauden. Miksi d Mik i eii saisi pitää pitkiä hiuksia, tai ylipäätään millaisia vain? Seuraavana talvena menin isäni mukaan savotalle hevosajoon ja annoin tukkani kasvaa. Samalla saavutettaisiin kustannustehokkuutta ja pystyttäisiin parantamaan laatua. Samantyyppinen malli on toteutettu muun muassa naapurimaassamme Ruotsissa, jossa perusterveydenhuolto on avattu asiakkaan valinnalle: asiakas saa valita, minkä palveluntuottajan luokse hän hakeutuu. Silloin kuuntelin kaikki perimmäisenä taustalla. Jo nyt noin kolmannes perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä tehdään yksityisellä sektorilla joko kela-korvauksen tai työterveyshuollon tuella. Ruotsin uudistus on parantanut palveluiden saatavuutta ja lisännyt lääkärikäyntejä erityisesti köyhimmillä alueilla. Järjestelmästä on pyritty rakentamaan kattava, ja sille on haettu useita rahoittajia. Asiakasta ei uskota, vaan kohdellaan kuin huijaria, joka yrittää saada aiheetonta etua tuollaisella konstilla. Nykyisin luonto hoitaa asian: tukka sen kun harvenee. Pirjo Savonrautia puheenjohtaja Hervannan Vasemmistoliitto ry. Meidän kylän ensimmäinen piitlestukka Hannu Järvinen Mäntsälä Lisää valinnanvapautta terveydenhoitoon hyvinvoinnin laitoksen äsken julkaistu selvitys kertoo, että lapset ovat jättämässä terveyskeskukset. Sitä voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tässä on selkeä ristiriita: vain todella varaton henkilö voi saada toimeentulotukea, mutta hänet voidaan panna odottamaan viikkoja tukea. Ei kai rahattomien ihmisten elämä riemukasta ole muutenkaan. Huomioitava on myös se, että toimeentulotukea hakevien määrä lisääntyy vauhdilla ja ihmisten tietoisuus oikeuksistaan kasvaa. Yksittäinen etuuskäuuskäsittelijä voi venyttää toimeentulon ntulon maksamista viikkoja jonkin puuttuuuttuvan tiliotteen tai muun puuttuvan van dokumentin perusteella. Asiasta kyselevälle asiakkaalle kkaalle kerrotaan, että selvitysten hakemik i nen on työttömän työtä ja työttömällä on aikaa odottaa. Taas asiaVASEMMISTO ON 26 » Kuka on asiakkaan puolella käytännössä? kas odottaa, että saa jostain rahaa hakea nämä selvitykset, jja vuokramittari k itt i raksuttaa. k tt HuomioiH i i tavaa on, että näita kuluja ei korvata toimeentulotuessa. Mitä tekee lannistettu asiakas? Soittaa ja soittaa ja taas soittaa toimeentulontuen numeroon ja puhelinlasku kasvaa. Enää ei voida hoitaa toimeentuloasiakkaita vanhalla köyhäinhoitoasenteella. Toimeentulotuen käsittelyn ja varsinkin sen asenteen asiakkaita kohtaan on muututtava. mahdolliset kevyen musiikin lähety lähetykset radiosta. Telkkaria k kotonani ei ollutkaan. Kyseessä oli tietense kin The Beatles. k En osannut englantia yhtä tään, joten heidän musiik musiikkinsa ei ?kolahtukk tanut?. Esillä on ollut malli, jossa raha seuraisi potilasta palveluntuottajalle, ja asiakkaalle jäävä kustannus olisi kaikille sama ja tasoltaan matala, kuten nyt terveyskeskuksissa. Järjestelmä, jossa asiakas saisi valita, tehostaisi terveydenhuoltoa ja kannustaisi palveluntuottajia kilpailemaan asiakkaista laadulla. Tämä taas lisää syrjäytymisen ja asunnottomuuden riskiä. Otin jo takapakkia, päällehän se tulee. Päälliköt eivät ole paikalla, ovat kokouksessa tai eivät ota puheluita vastaan; sosiaaliasiamiehet ovat koulutuksessa, purkavat vanhoja puhelintiedotteitaan tai ovat muuten poissa. Siis kuka on asiakkaan puolella käytännössä, teoriassahan koko toimentulotuen organisaatio on ?auttamassa asiakasta?? On jo aika puuttua toimeentulotuen käsittelyn epäkohtiin, sillä koko ajan kuulee näitä toimeentulotuen kummallisuuksia. See on hyvä alku. Peräti 80 prosenttia suomalaisista asuu alueella, jossa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ei pääse kahden viikon kuluessa. Suomalaista terveydenhuoltoa on rakennettu vaiheittain. Eräs kaveri lähestyi ja venkoili: ?Jaa täälläkin on piitlestukkaisia!. Suomalaiset tietävät, että laadukasta hoitoa on tarjolla, ja laadukkaasta hoidosta ollaan valmiita maksamaan, vaikka sitten vakuutuksen kautta. Kerronpa tässä omat kokemukseni. Vuonna 1963 pääsin 15-vuotiaana koulusta. Kiitos siitä kuuluu apulaispormestari Mikko Aaltoselle elle ja vasemmiston valtuustoryhmälle. lle. Kuitenkin toimeentulokäsittelyn ittelyn henki on vielä köyhäinhoidon henki, ei toimeentulotuen henki. Yksittäiksittäisen etuuskäsittelijän valta on n köyhäinhoidon valvojan valta, ei asiakkaan tarve. Luottotietorekisteriotteen voi toki tilata postissa, mutta sen saaminen kestää pari viikkoa. Miksi toimeentulotuki ei hae niitä itse, varsinkin, kun toimeentulotuessa kuulostaa olevan vallalla käsitys, että asiakas aina on mahdollinen tukien väärinkäyttäjä. No, onneksi ei sentään, mutta tuohduksissaan kaveri oli. Sisälle päästyäni tuttu isäntä koputti olkapäälle ja teki tarjouksen: ?Jos sulla ei ole varaa parturiin, niin tule meille. Kukaan ei ota asiaa hoitaakseen, päätös ei ole heidän ja käsittelijää ei saa puhelimeen. Esimerkiksi luottotietorekisteriote maksaa noin 20 euroa ja pankkien todistukset ainakin pari euroa kappale. Eikä se tukkamuotikaan ensin, mutta kun vanhempi polvi alkoi vanh sitä mollata, niin aloin alo puolustaa. Julkinen terveydenhuoltojärjestelmämme ei mitenkään kestäisi noiden käyntien siirtymistä julkiselle sektorille. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ydinkysymyksiä on, kuinka voimme tarjota laadukasta palvelua kun väestö vanhenee. Ei siitä Beatles-mallista moppia tai pottaa tullut, mahdottoman pitkä vain. Jälkeenpäin olen ihmetellyt, kuinka minä, äärimmäisen ujo kaveri, tein itsestäni todellisen huomion kohteen. Ihmiset ovat usein niin väsyneitä ja lannistuneita jatkuvasta hyppyytyksestä ja epäilyksen alaisena olosta, että eivät jaksa enää pitää puoliaan ja hakea oikeuksiaan. Kun suomalaiset ovat jo arjessaan halukkaita hakemaan laadukasta ja saatavilla olevaa hoitoa yksityiseltä sektorilta, miksi mahdollisuutta ei avattaisi kaikille. Aja heti se pois!. Siinä vaiheessa olin vähän ollakseni, että ?Joo?! Mutta sitten tuli kohti hieman vanhempi kaveri, silmät pullollaan päästä ja raivosta puhkuen: ?Toi on hirveen ruma, se on kuin naisen tukka. Apu-lehti Apu taisi tulla ja siinä k kerrottiin jonkin verran k kevyen musiikin tekijöistä. tekijöis Niinpä sitten tulin Nii tietoiseksi erään ultieto komaalaisen yhtyeen kom ulkonäöstä: niillä ulk on pitkä tukka. Ikääntyminen tuo mukanaan samanaikaisesti palvelutarpeen kasvun ja veronmaksajien määrän vähenemisen. Kai se jotain kapinaa oli vanhemman sukupolven puritaanisia arvoja vastaan. Keväällä oli jokin iltamatilaisuus paikallisella urheiluseuran talolla. Sinnehän kokoonnuttiin hyvissä ajoin tapaamaan pihassa tuttuja, lähinnä entisiä koulukavereita. Nykyään toimeentulotukien pääätökset saadaan valmiiksi seitseemässä päivässä ja myös asumismismenoihin saatiin korotus. Leikkaan tukkasi ilmaiseksi.? En tarttunut tarjoukseen, mutta kesän alussa kävin sitten parturissa ja leikkautin tukkani normaaliksi. Olihan se pitkä tukka jo hankala pestäkin. Niistäkin on useita kertomuksia. Toimeentulon vainoharhaisuutta voisi verrata siihen, että jokainen kaupan asiakas tutkittaisiin päästä jalkoihin kauppaan tullessaan ja sama lähtiessä, että ei vain saisi mitään ylimääräistä mukaansa. Välillä on asiakkaan maksamia selvityksiä hävinnyt jonnekin etuuskäsittelijöiden kätköihin. Kuitenkaan työttömät eivät ole suurin ryhmä avun tarvitsijoista, vaan toimeentulotuen asiakkaita ovat myös monisairaat, yhteiskunnasta syrjäytyneet, opiskelijat ja töissäkäyvät, joiden palkka ei riitä elämiseen. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Lasten terveydenhuolto siirtyy yksityiselle sektorille. Syitä lienee monia, mutta jonot perusterveydenhuoltoon lienevät TERVEYDEN JA PIRJO HÄMÄLÄISEN kolumnissa (VL 14.2.) oli käsittelyssä miesten tukkamuoti ja sen muutokset vaikutuksineen. Kestävyysvaje muuttuu meistä jokaisen arjeksi, kun pohditaan, kuinka terveyspalveluiden saatavuus turvataan. Kestävyysvajeen ratkaisun ei tarvitse olla vain leikkauslistoissa. Terveydenhuoltoa voidaan tehostaa lisäämällä asiakkaan valinnanvapautta ja monipuolistamalla tuottajakuntaa. Tällä hetkellä asiakas maksaa itse yksityisen sektorin käynnistään senkin osan, joka julkisella sektorilla rahoitetaan verovaroin. Järjestelmää voitaisiin avata nykyistä laajemmin siten, että asiakas voisi valita palveluntuottajan omistajatahosta riippumatta
on nurkan takana ovat olleet ?kädettömiä? ympäristöuhkien hallitsemisessa. Jos tulot kaikkialla maailmassa nousevat saman verran kuin ne nykyisin nousevat EU-maissa eli keskimäärin 2 prosenttia vuodessa, maailmantalous kasvaisi 15-kertaiseksi ja hiili-intensiteetin pitäisi alentua 11 prosenttia jokaisena vuotena. Tilintarkastusyhtiö PricewaterhouseCoopers on arvioinut, että 50 prosentin leikkaus maailman hiilipäästöistä maksaisi 3 prosenttia maailman BKT:sta. Jopa 25 prosenttia hiilijalanjäljestämme liittyy vapaa-ajan viettoon. Pääoman tuottavuus luultavasti laskee. Uusia esiintymiä on entistä vaikeampi löytää ja niiden käyttöön otto tulee kalliimmaksi. Olemme siirtymässä Tim Jacksonin kirjassaan Hyvinvointia ilman kasvua kuvaamaan ?tuhkimotalouteen?, joka tarkoittaa osa-aikaja vapaaehtoistyötä, jotka vaativat suurta työpanosta. Kiina, Japani, Australia ja Kanada . Inhimilliseen kukoistukseen tähtäävässä taloudessa sillä ei välttämättä ole mitään merkitystä. Pitkällä aikavälillä tehtäviä sijoituksia infrastruktuuriin ja julkiseen hyvään on arvioitava erilaisilla kriteereillä. Hallituksen tärkein tehtävä on varmistaa, etteivät lyhytnäköiset yksityiset edut pääse vahingoittamaan pitkän aikavälin yhteistä hyvää. Hallitukset ovat aktiivisesti ajaneet rajoittamattoman kulutuksen asiaa. Tulokset ovat jääneet kehnoiksi. Syksyllä 2013 Varsovassa pidetty kokous oli suuri pettymys. ainakin periaatteellisella tasolla. Niiden työn tuottavuus on ?surkeaa?, käyttääksemme ?surkean tieteen? eli kansantaloustieteen omaa kieltä. Kulutuksen merkitystä kasvun moottorina on vähennettävä ja säästämistä lisättävä jotta pystytään sijoittamaan vihreään New Dealiin. Horisontti Ympäristökatastro. Tämä edellyttää vuotuisten päästöjen pienentämistä 4,9 prosentin vuosivauhdilla tämän päivän ja vuoden 2050 välillä. Ennusteen mukaan maailman väestö kasvaa ainakin 9 miljardiin, ja jos reiluuden nimissä haluaisimme kaikkien kansalaisten MAAILMANTALOUS ON ja investointien sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä joudutaan arvioimaan uudella tavalla, samoin eri tuotantoalojen roolit, tuottavuuden parantumisen luonne ja kannattavuuden ehdot. Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) on arvioinut, että luontoa säästävien energiainvestointien tarve vuosien 2010 ja 2030 välillä ylittää 35 biljoona dollaria. Ekologiset sijoitukset tuottavat erilaista ?investointiteknologiaa?. Elämme 7 miljardin ihmisen maailmassa, jossa 4 miljardilta puuttuvat elämisen perustarpeet. Globaali ekologinen jalanjälkemme on kaksinkertaistunut viimeisten 40 vuoden aikana. Siperian ikijään sulaminen vapauttaisi ilmakehään metaania joka on kymmenen kertaa vaarallisempaa kuin hiilidioksidi. Vaarallisinta ja katastrofaalisinta on napajäiden sulaminen, joka voi nostaa meriveden pintaa metreillä. Tuotot ovat alhaisempia ja sijoitusten takaisinmaksuajat pitenevät. Tosin EU tuottaa vain 11 prosenttia koko maailman päästöistä. Kokonaiset valtiot voivat jäädä veden alle (Bangladesh). Seurauksena on jättimäiset väestösiirrot ja maastamuutot. Tuotannossa olevien öljykenttien luonnollinen tuotannon lasku on nyt jopa 9 prosenttia vuodessa. Näin tehdessään valtio on nostanut kuluttajien vapaan valintamahdollisuuden sosiaalisten tavoitteiden yläpuolelle ja aktiivisesti rohkaissut markkinoiden laajentamista kansalaisten eri elämänalueille (sosiaalipalvelut). Mitä vaaraa hiilidioksidin ja sitä seuraavan lämpötilan noususta on sitten ihmisille? Olemme nähneet jo aavikoitumisen, ilmastomuutokset, hirmumyrskyt ja vesipulan kehitysmaissa. Tällaisia olisivat sijoitukset energiatehokkaisiin rakennuksiin (korjausrakentaminen), sähköverkkoon (älykäs sähköverkko), uusiutuvaan energiaan (aurinko-, aalto- tuulivoima- biopolttoaineet) sekä joukkoliikenteeseen.(sähköautot ja rautateiden rahtiliikenne). Myöskään teknologian avulla saatu hinnanalennus tavaratuotannossa ei välttämättä näy luonnonvarojen säästönä. Maailman päästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2050 mennessä, jotta kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä vapautuisivat ihmiskunnan kannalta siedettävälle tasolle. Sternin raportti vuodelta 2006 (Nicholas Stern, entinen maailmanpankin ekonomisti) ennusti, että maapallon keskilämpötila nousee jopa viisi astetta 50 prosentin todennäköisyydellä. Talouspoliittista analyysiä tehdään ikään kuin ilmastomuutosta ei olisi olemassakaan. tulotason nousevan EU:n keskimääräiselle tasolle, meidän olisi kasvatettava maailmantaloutta kuusinkertaiseksi nykyiseen verrattuna vuoteen 2050 mennessä. Eikä tämäkään laskelma ota huomioon tulojen kasvua kehittyneissä maissa. Energiansäästölampulla saavutetulla säästöillä ostetaan halpa lippu lyhyelle lennolle ja niin edelleen. Saastuttava teollisuus on siirtynyt halpatuotantomaihin, joita poliitikot eivät ole saaneet kytkettyä Kioton sopimukseen. ilmoittivat purkavansa aiempia sitoumuksiaan ja toimiaan. Niillä ei kuitenkaan ole juuri mitään vaikutusta BKT:hen. korulauseina puolueohjelmiinsa. Myös EU:n tasolla on esiintynyt kollektiivista huolta ympäristökysymyksistä . Perinteinen tuotto-käsite saa uuden sisällön. Tilalle on tullut rahoitusalan palvelut jotka ovat nyt osoittautuneet täysiksi kupliksi. TASAPAINO KULUTUKSEN ILMASTOTAVOITTEISSA ON esiintynyt lukujoukko 20?20?20, jolla tarkoitetaan päästötavoitteiden alentamista, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden prosentuaalista lisäämistä vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotieteen viesti on, että nykymenolla ilmaston lämpenemistä ei pystytä rajoittamaan turvarajana pidettyyn kahteen asteeseen. Jo nyt 35 prosenttia maapallon pinta-alasta on muutettu maatalouskäyttöön. Laidunmaa peittää siitä 26 prosenttia ja noin kolmasosalla viljelyskelpoisesta maasta kasvatetaan rehua karjalle. Ne ovat niin jättimäisiä, että vain murto-osa mahtuu Lampedusan saarelle ja EU:n rajoille tarvittaisiin miljoona-armeija. Kun sadat miljoonat ihmiset alkavat liikehtiä, seurauksena on poliittinen epävakaus, muukalaisviha, rikollisuus, terrorismi ja lopulta sodat. TAVARATUOTANNON Ari Ojapelto tietokirjailija ari.ojapelto@taloverkot.? 27. Nyt se on 30 prosenttia suurempi kuin maapallon biologinen kyky vastata tarpeisiimme. Tavoitteena on ollut, että maapallon keskilämpötilan nousu voitaisiin rajoittaa kahteen celsiusasteeseen. POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT » Hallituksen tärkein tehtävä on varmistaa, etteivät lyhytnäköiset yksityiset edut pääse vahingoittamaan pitkän aikavälin yhteistä hyvää. paisunut viisinkertaiseksi vuoteen 1948 verrattuna. Kuitenkin jopa 25 prosenttia hiilijalanjäljestämme liittyy vapaa-ajan viettoon. Myös raaka-aineet ovat hiipumassa. Jo 1970-luvulla Ville Komsi aktivoi Suomessa vihreän liikkeen ja se sai muutkin puolueet ottamaan ?vihreät arvot. Tämä taas saattaa merkitä uutta arviointia siitä, kuka omistaa tuotantovälineet ja kuinka niiden tuottama ylijäämä ja tuotto jaetaan, jotta markkinoiden kohtuullinen ostovoima turvattaisiin. Tropiikissa metsiä häviää 12,5 miljoonaa hehtaaria vuodessa. IPCC:n neljäs vuosiraportti esittää, että globaalin 450 miljoonaosan hiilidioksiditavoitteen vakiinnuttaminen edellyttää päästöjen leikkaamista 4 miljardiin tonniin vuodessa vuoteen 2050 mennessä. Monet suuret päättäjämaat . Aina kun on yritetty kiristää ympäristönormeja, on törmätty kilpailukyky- (energian hinta) ja työllisyysongelmiin. Vuonna 1992 hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC allekirjoitti Rio de Janeirossa ensimmäisen ilmastosopimuksen. Paikalliset asukkaat opastivat turistia Bankokissa helmikuun alussa. LEHTIKUVA/ PHILIPPE LOPEZ automatisoituessa vapaaajan viettoon liittyvä teollisuus on yksi kasvavista aloista
Ei voi jättää toimimatta käyttäen verukkeena sitä, ettemme tienneet. Aikaa on kulunut nyt jo liikaa. D ulkomaat Vesi on ihmisoikeus, eikä sitä saa yksityistää. eläkkeellä oleva australialainen tuomari . hänen kuulemiensa todistusten ja natsien sekä heidän liittolaistensa toisessa maailmansodassa tekemien rikosten välillä. Kirby mainitsi esimerkkinä erään leirivangin todistajanlausunnon, » Rikokset eivät ole ylilyöntejä, vaan olennainen osa järjestelmää. jonka mukaan hänen tehtäviinsä kuului nälkään kuolleiden vankien ruumiiden polttaminen ja tuhkan käyttäminen lannoitteena. ?Kun näette mielessänne tuon kuvan ruumiiden polttamisesta, se todella palauttaa mieleen muistikuvat toisen maailmansodan lopulta sekä kauhun ja häpeäntunteen ja järkytyksen?, sanoi Kirby. ?En olisi ikinä uskonut, että minun elinaikanani tehtäviini voisi kuulua samanlaisten paljastusten tekeminen.? Kohottaen kädessään raporttia Kirby sanoi, että muut kansat eivät voi väittää Pohjois-Koreasta kuten aikoinaan natseista, etteivät ne tienneet rikosten laajuutta. ?Nyt kansainvälinen yhteisö tietää. jätetty ensimmäinen EU:n kansalaisaloite, joka keräsi 1,7 miljoonaa allekirjoitusta. YK-tutkimus vertaa Pohjois-Korean ihmisoikeusrikoksia natseihin » YK:n tutkimusryhmän johtaja Michael Kirby on lähettänyt Kim Jong-unille kirjeen varoittaen, että tämä voi joutua Haagin tuomioistuimeen rikoksista ihmisyyttä vastaan. haastattelututkimuksen mukaan Pohjois-Korean johto syyllistyy omia kansalaisiaan kohtaan niin järjestelmällisiin ja hirvittäviin ihmisoikeusloukkauksiin, ettei niille ole vertaa nykymaailmassa. Brysselissä 17.2. Kimille. Kirby sanoi raportin julkistamisen yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että on ?monia yhtymäkohtia. Pohjois-Korean kansan kärsimykset ja kyyneleet vaativat toimintaa.?. Tutkimuksessa sanotaan näiden ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten muistuttavan vahvasti natsien rikoksia. Pohjois-Korean ihmisoikeuksia tutkinut YK:n komissio keräsi lähes vuoden ajan todistusaineistoa, jossa on mukana usein järkyttäviä eri puolilla maailmaa julkisissa kuulemisissa esitettyjä todistajanlausuntoja. Komission mukaan on olemassa YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN 28 kiistatonta todistusaineistoa kidutuksista, teloituksista ja mielivaltaisista vangitsemisista, tahallisesta nälkiinnyttämisestä sekä ajatuksenja uskonnonvapauden lähes täydellisestä puuttumisesta. Natsit tulevat mieleen YK:n ihmisoikeusvaltuutetun asettaman kolmihenkisen ryhmän puheenjohtaja Michael Kirby on henkilökohtaisesti kirjoittanut Pohjois-Korean johtajalle Kim Jong-unille varoittaen, että tämä voi joutua syytetyksi Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa (ICC) henkilökohtaisesta syyl- lisyydestään valtionpäämiehenä ja armeijan ylipäällikkönä. ?Komissio tahtoo kiinnittää huomionne siihen, että se näin ollen suosittelee, että Yhdistyneet kansakunnat vie tilanteen Korean demokraattisessa kansantasavallassa [Pohjois-Korean virallinen nimi] Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi saattaakseen vastuuseen kaikki ne, mahdollisesti Teidät mukaan lukien, jotka voivat olla syyllisiä rikoksiin ihmisyyttä vastaan?, kirjoitti Kirby
Yli 80 henkilöä todisti nimellään ja 240:ä haastateltiin nimettömänä, jotta heidän PohjoisKoreassa asuville sukulaisilleen ei kostettaisi. Joukossa oli maan pelätyiltä vankileireiltä paenneita. IPS ALL OVER PRESS LEHTIKUVA/ KNS taisen katoamisen uhreja. Poliittisista rikoksista syytetyistä ihmisistä tulee siis tahdonvas- Nälkä vallan välineenä Raportissa käsitellään myös ruokapulaa. käyttö jatkuu haitoista huolimatta, ja uusiutuva energia yleistyy verkkaan. Kiinalla on läheiset yhteydet Pohjois-Koreaan ja sillä on tapana palauttaa rajan yli paenneet ihmiset, huolimatta siitä että nämä laajan todistusaineiston mukaan joutuvat pidätetyiksi ja kaltoinkohdelluiksi. Arvioiden mukaan poliittisia vankeja on yhä 80 000:sta 120 000:een, monet salaisesti vangittuina. Raportti toteaa: ?Perheille ei kerrota heidän kohtaloaan tai olinpaikkaansa. Komission raportti arvostelee Kiinaa tästä ankarasti sanoen, että menettely näyttäisi rikkovan kansainvälisiä pakolaisten oikeuksia vastaan. Vankileirien verkosto Raportin mukaan monet rikokset ihmisyyttä vastaan juontuvat suoraan valtion politiikasta maassa, jota on johdettu varsin omaperäisellä versiolla stalinismiin pohjautuvasta omavaraisuudesta ja keskitetyn dynastisesta hallinnosta siitä lähtien kun se Korean jakautuessa muodostettiin. Tutkimus havaitsi ?ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden olevan lähes täysin kiellettyjä. Raportissa jatketaan: ?Syylliset nauttivat rankaisemattomuuden suojaa. Näiden rikkomusten vakavuus, mittakaava ja luonne paljastavat valtion, jolle ei löydy vertailukohtaa nykymaailmassa.? Pohjois-Korea ei suostunut osallistumaan tutkimukseen eikä päästämään komissiota maahan. Eräs heistä kertoi nähneensä, miten naisvanki pakotettiin hukuttamaan vastasyntynyt vauvansa sen takia, että vauvalla arveltiin olevan kiinalainen isä. Lähes 400-sivuisessa raportissa katsotaan valtavan todistusaineiston osoittavan, että suljetussa maassa on tehty, ja tehdään yhä, rikoksia ihmisyyttä vastaan. Raportin mukaan rikokset ?eivät ole pelkkiä valtion ylilyöntejä, vaan olennainen osa poliittista järjestelmää, joka on etääntynyt kauas ihanteista, joiden pohjalle se väittää tulleensa perustetuksi. Ei ihme, koska valtiot tukevat fossiilisia jopa 1 400 miljardilla eurolla vuodessa. . Se on 2,5 prosenttia maapallon kansantuotteesta ja 8 prosenttia valtioiden tuloista. Uusiutuvan energian tuki jäi samalla laskutavalla 64 miljardiin euroon. Fossiilisten polttoaineiden tukien lopettaminen vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 360 miljoonaa tonnia vuoteen 2020 mennessä. Jos fossiilisten polttoaineiden tuet lopetetaan, uusiutuvien käyttö tulee pitkällä tähtäimellä paljon halvemmaksi, sanoo Worldwatch-instituutin tukija Philip Tagwerker, joka on laatinut raportin energiatuista. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että jos mukaan lasketaan ulkoisvaikutukset, kuten hiilidioksidipäästöt, terveysvaikutukset ja niukkenevat luonnonvarat, koko maailman tuki fossiilisille polttoaineille kohosi viime vuonna 1 387 miljardiin euroon. öljyn, kaasun ja hiilen . ja kansalaisten joutuvan kaikenkattavan indoktrinaatiojärjestelmän kohteiksi lapsesta lähtien. Ehkäpä kylmäävin osio kuvailee valtavaa, kwanliso-nimellä tunnettujen salaisten vankileirien verkostoa, jossa satojentuhansien pohjoiskorealaisten uskotaan kuolleen nälkään, teloitettuina tai muilla tavoin. Edellä mainitun vastasyntyneen hukuttamisen lisäksi todistajat kertoivat työryhmälle pakkoaborteista, joita toisinaan tehtiin kemiallisesti tai hakkaamalla tai kirurgisesti ilman anestesiaa. Tutkimuskomission johtaja Michael Kirby esitteli raporttia maanantaina Genevessä. Kun Kirbyltä kysyttiin, kuinka monia Pohjois-Korean johtajista ja viranomaisista voisi lopulta pitää vastuullisina, hän sanoi, että määrä voi nousta satoihin. Vauvan hukuttaminen Tutkimusryhmä kuuli todistajanlausuntoja Soulissa, Tokiossa, Lontoossa Kansa laski kukkia Kim Il-sungin ja Kim Jong-ilin patsaille Pjongjangissa viime sunnuntaina. ja Washingtonissa. FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN . ?Valtio on asettanut etusijalle ne, joita viranomaiset pitävät tärkeinä hallituksen pystyssä pitämiselle niiden kustannuksella, joiden katsotaan olevan korvattavissa.? Komissio tuomitsee myös pohjoiskorealaisten lähes täydellisen sekä koti- että ulkomaisen liikkumisvapauden puutteen, syrjivän niin sanotun songbun-järjestelmän, jossa valtio luokittelee ihmiset poliittisesti perhe- ja sukutaustan perusteella, sekä laajamittaiset ihmisten kidnappaukset muista maista, etupäässä Japanista ja Etelä-Koreasta. Raportin mukaan väärinkäytökset ylittävät selvästi ihmisyyttä vastaan tehtäville rikoksille kansainvälisessä oikeudessa asetetun todistekynnyksen. Se myös kiisti välittömästi tutkimuksen tulokset kutsuen niitä ?Yhdysvaltain viLEHTIKUVA/ KNS Pohjois-Korean virallisen uutistoimiston välittämä kuva Kim Jong-unista. hamielisen politiikan sekä sen kanssa liittoutuneiden EU:n ja Japanin harjoittaman ihmisoikeuksien politisoitumisen tuotokseksi?. Raportti suosittelee, että YK vie Pohjois-Korean tilanteen ICC:hen. Vaikka Pohjois-Korea ei kuulu ICC:n perustamissopimuksen allekirjoittajiin, voi YK:n turvallisuusneuvosto poikkeustapauksissa laajentaa tuomioistuimen toimivaltaa. Käytännössä Kiina todennäköisesti estäisi tämän vetollaan. Ihmisten katoaminen on tarkoituksellinen ominaisuus järjestelmällä, jonka tehtävä on herättää pelkoa väestössä.? Toinen erityisen järkyttävä raportin osa kuvaa yksityiskohtaisesti Kiinasta väkisin palautettujen ja sitten internoitujen naisten kokemuksia, jos heidän uskotaan olevan raskaana kiinalaiselle miehelle, mikä on vastoin pohjoiskorealaista käsitystä rotupuhtaudesta. Korean demokraattinen kansantasavalta ei halua täyttää kansainvälistä velvoitettaan asettaa syytteeseen ja viedä oikeuden eteen lain rikkojia, koska nuo syylliset toimivat valtion politiikan mukaisesti.? Kun Kirbyltä kysyttiin, uskooko hän raportin muuttavan välittömästi mitään Pohjois-Koreassa, hän palautti mieleen 1990-luvun alussa Kambod?assa johtamansa YK-tehtävän, joitakin vuosia ennen YK-johtoisen, punakhmerien rikoksia käsittelevän tuomioistuimen perustamista. Kirby sanoi: ?Silminnäkijöiden kuuleminen ja todistusten kerääminen sekä niiden tallentaminen tulevaa käyttöä varten voi joskus kantaa hedelmää hiukan myöhemmin.? Peter Walker © Guardian News and Media 2014 Käännös: Arto Huovinen 29. Vaikka luonnontuhot olivatkin osittain syynä lukuisia ihmisiä 1990-luvulla tappaneeseen nälänhätään, toteaa raportti, että Pohjois-Korean valtio ?on käyttänyt ruokaa välineenä väestön hallitsemiseksi?
Emme halua Venäjää, emme halua uudeksi Valko-Venäjäksi, Levit?ki vannoo ja sanoo olevansa kasakkasukua, taistelija. ?Berkutit ovat kuin puna-armeija? Mielenosoittaja kantoi ruokaa tovereilleen barrikaadeille. 30 Maidanilla on syntynyt omituisia liittoja. Kun poliisit tyhjentävät yhden osan Maidania, on sinne kohta jo rynnännyt uusi ryhmä aktivisteja nuijineen, pistimineen ja raketteineen. Uusia taistelijoita näyttää saapuvan Maidanille jatkuvasti eri puolilta kaupunkia. Vaikka voimaa käytetään rajatusti, on kuolonuhreja aktivistilähteiden mukaan silti jo kymmeniä. Äärioikeistolaisen UNA-puolueen tunnuksia ei aukiolla silti ole näkyvillä. Janukovyt?, joka on keskittänyt valtaa itselleen, hajottikin hallituksen jo tammikuussa, ja tällä viikolla hän erotti asevoimien komentajan. Ukrainan armeija ei ole Maidanilla, mutta paikalla on sisäministeriön erikoisjoukkoja ja muista osista Ukrainaa tuotuja, berkuteiksi. Elinolosuhteet ovat kurjat. Hän edustaa Maidanin itsepuolustusjoukkoja ja on pukeutunut vihreään maastopukuun, moottoripyöräkypärään ja kirkkaanpunaisiin ?eecehanskoihin. Todellista lukumäärää ei tiedä kukaan, sillä molempien osapuolten propagandakoneisto käy kuumana, myös Facebookissa ja muualla so- Kun poliisit tyhjentävät osan Maidania, ryntää sinne kohta uusi ryhmä. ?Meillä ei ole tuliaseita? Kiovan vapaudenaukiolle Maidanille kokoontunut aktivistirintama ei ole yhtenäinen, vaan mukana on kymmeniä eri oppositioryhmittymiä ja muun muassa opiskelijoita eri tavoitteineen ja keinoineen. Tukenaan niillä on media-asiantuntijoita ja pr-toimistoja. Kiova UKRAINAN PÄÄKAUPUNGIN Kiovan Vapau- denaukiolle Maidanille leiriytyneet kansalaisaktivistit ja heitä vastassa olevat poliisit ja erikoisjoukot käyvät veristä kissa ja hiiri -leikkiä. Halutessaan hallituksen joukot saattaisivat pystyä jyräämään aukion nopeasti tyhjäksi, mutta presidentti Viktor Janukovyt? ei halua antaa lupaa rajattomalle voimankäytölle. Korruptio ja poliitikkojen oman käden oiLEHTIKUVA/ BULENT KILIC keus ovat kurjistaneet Ukrainan. Sekä äärioikeistolaiset että äärivasemmistolaiset ryhmät ovat olleet vaatimassa Janukovyt?in eroa ja hallituksen puhdistamista ?Venäjän myötäilijöistä ja rikollisista?. Osa niistä hyväksyy väkivallan, mutta eivät kaikki. Yksi Maidanin aktivisteista on eläkeikäinen Stevan Levit?ki, länsiukrainalaisesta Lvivin kaupungista. ?Emme halua tulla toiseksi Valko-Venäjäksi? » Ukrainassa mellakoi köyhä ja katkera kansa. TEKSTI Sami Lotila siaalisessa mediassa. Se toisi mukanaan kerralla satoja kuolonuhreja eli sellaista uutismateriaalia maailmalle, josta Ukrainan ja hänen oma maineensa ei toipuisi enää koskaan. Nyt poliisit hyökkäilevät Maidanilla ja sinne johtavalla pääkadulla Hre?tsatykilla aktivisteja vastaan, mutta eivät pyri lopulliseen voittoon. Ehkä Janukovyt. Itse tienaan taksikuskina pari sataa euroa kuukaudessa. Kädessään hänellä on raskas pamppu ja vyöllä puukko. Tuliasetta hänellä ei omien sanojensa mukaan ole. . ei ole syypää kaikkeen, mutta on selvää, että hänen on mentävä. Levit?ki antaa lausuntoaan kauppakeskus Globusin eteen pystytetyn telttakylän kujalla, jonka molemmin puolin on Afganistanin sodan veteraanien telttoja. Afganistanin veteraanit ovat Maidanilla parisataapäinen joukko, joka on yrittänyt asettua ihmiskilviksi aktivistien ja poliisien väliin. Janukovyt?in marraskuinen temppu oli vain se viimeinen pisara, katkeruus on kytenyt ukrainalaisissa jo vuosia, hän kertoo tarkoittaen tempulla presidentin päätöstä vetäytyä yhteistyön syventämisestä Euroopan unionin kanssa ja tarttumista Venäjän tarjoamaan talousapupakettiin. . Haavoittuneita on satoja. Viime vuorokausien yhä rajummiksi muuttuneiden yhteenottojen aikana se ei ole enää onnistunut.
Myönteistä on se, että oligarkit eivät ole ainakaan julkisesti asettautuneet Janukovyt?in puolelle. Täällä on mitättömän pienet palkat eikä käytännössä mitään sosiaaliturvaa, mutta vieläkin pahempaa on korruptio, jota on kaikkialla. Hänellä on nokea kalpeissa kasvoissaan ja käsine vain toisessa kädessä. teki ongelmista moninkertaisia? Maidanilla on nähtävissä, etteivät eri aktivistiryhmittymät tottele samoja käskyjä ja samoja käskijöitä. Parubiy on osallistunut näkyvässä roolissa kahteen edelliseenkin merkittävään kansanousuun eli 80-luvun lopun itsenäisyystaisteluun sekä vuoden 2004 oranssiin vallankumoukseen, jonka seurauksena presidentiksi nousi Viktor Ju?t?enko ja pääministeriksi sittemmin vankeuteen tuomittu Julija Tymo?enko. Taistelujen molemmat osapuolet ovat kehottaneet naisia ja lapsia poistumaan Maidanilta, mutta yksi sinne jääneistä on viisikymppinen Olga Vlasova. Hän sanoo asuvansa lähellä ja pakenevansa Maidanilta heti, ?jos tilanne muuttuu liian vaaralliseksi?. Jäljellä on parikymmentä rikasta ja kymmeniä miljoonia köyhiä. . Tuskin moni osasi arvata vielä pari viikkoa sitten, että tässä käy näin ja joudutaan mukaan kaupunkisotaan, Janukovyt?ia ja Uk- rainan venäläistämistä vastustavan Vidsit?järjestön aktivisti Oleksander Kravt?uk hymähtää ja lisää, ettei pelkää kuolemaa. Hän sanoo olevansa henkisen työn tekijä ja vastustavansa väkivaltaa, mutta korostaa, että aktivistit vain puolustavat Maidanilla itseään. Hyökkääjiä ovat hallituksen joukot. . Ilmassa on epätietoisuutta ja hienoista kyräilyäkin, ja tietysti myös pelkoa. . Ihmisiin viillettiin pistimillä viisnurkkia ja haavoihin ripoteltiin suolaa, sanoo Levit?ki. Berkutien lisäksi erityisen vihattuja ovat titu?keiksi kutsutut hallituksen maksamat provokaattorit, jotka yrittävät synnyttää epäjärjestystä maidanilaisten riveissä. Osa heistä on erittäin nuoria, teini-ikäisiä. . He seuraavat tilannetta, ennen kuin tekevät päätöksensä. Samaan aikaan poliittinen eliitti varastaa kansallisomaisuutta ja piilottaa sitä ulkomaille veroparatiiseihin, Vlasova jatkaa. Mikä voisi olla ratkaisu Ukrainan ongelmiin? . Keskiluokka on kutistunut olemattomaksi ja enää on jäljellä vain parikymmentä rikasta ja kymmenet miljoonat köyhät. Ukraina on maailman eriarvoisimpia maita, jossa viitisenkymmentä oligarkkia eli suurliikemiestä lähipiireineen omistaa jopa kaksi kolmasosaa kansantuotteesta. Se on merkki siitä, etteivät hekään usko nykyisenkaltaiseen Ukrainaan. Oppositiovoimien ja myös Maidanin aktivistien suurin suosikki presidentiksi on entinen ammattinyrkkeilijä ja nykyinen oppositiopuolue Udarin nokkahahmo Vitali Klit?ko. Erityisen hyvää Klit?kossa on se, ettei hänellä ole menneisyyden painolastia taakkanaan. Klit?kon äidinkieli on venäjä, mikä puolestaan saattaa olla mieleen venäläisille. 31. LEHTIKUVA/ SERGEI SUPINSKY Mielenosoittajat suojautuivat poliisin tulitukselta torstaina Maidanin aukiolla. kutsuttuja kovaotteisia mellakkapoliiseja. Kiovan omat poliisit eivät näytä valinneen taisteluissa puoltaan. Etenkin berkuteja aktivistit ja muut kiovalaiset syyttävät kidutuksista ja tappamisista. Berkutit ovat sitä porukkaa, joka vie uhrejaan metsään, lyö ristille ja leikkaa korvia irti. . En syytä Janukovyt?ia kaikista Ukrainan ongelmista, mutta uusiin ulottuvuuksiin Ukrainan ongelmat ovat paisuneet viimeisen parin vuoden aikana eli sen jälkeen kun hänet valittiin presidentiksi 2010. Asuin Kanadassa 10 vuotta ja osaan verrata Ukrainaa Kanadaan. Kaikkia virkamiehiä pitää voidella ja yliopistoissa voi ostaa rahalla tutkintoja. En tiedä, ja siksi minä olenkin nyt tässä. Demokratiassa yhteiskunnalliset ongelmat ratkaistaan politiikan kautta, mutta Ukrainassa se tie ei toimi. ?Janukovyt. Omat provokaattorinsa tosin on maidanilaisissakin. Maidanin komentajaksi on itsensä nimittänyt nelikymppinen ammattipoliitikko Andriy Parubiy, joka edustaa Maidanilla itsepuolustusjoukkoja ja Ukrainan parlamentissa Isänmaa-puoluetta. He ovat kuin puna-armeija, joka saapui Ukrainaan 40-luvulla. Länsieurooppalaisten voi olla vaikea ymmärtää, millaiseksi elämä Ukrainassa on mennyt, eivätkä sitä osaa ymmärtää monet ukrainalaisetkaan, Vlasova kertoo aukion laidalla, puolustajien ihmismuurin takana. Mustiin vaatteisiin pukeutuneilla, nokisilla ja osin verisillä puolustajilla on aseinaan Molotovin cocktaileja eli polttopulloja. Oligarkit kontrolloivat talouselämän lisäksi isoa osaa mediasta ja ilmeisesti myös politiikasta eli poliitikoista. . Virkanimityksistäkin joutuu maksamaan kynnysrahan
López oli esillä myös vuoden 2002 vallankaappauksessa, ja hän sai kiellon poliittisiin virkoihin. Ja tietenkin oppositio ottaa kaiken hyödyn irti. Toisaalta poliisin aseistetut iskujoukot eivät ole täysin hallituksen kontrollissa. Oppositiolla on sama ongelma, ja hallitus syyttää sitä väkivallan lietsomisesta ja tarkka-ampujien soluttau- » Vasemmallakin on nyt tyytymättömyyttä Maduroon. tumisesta mielenosoituksiin. Venezuela myy öljyä Kuuballe alennettuun hintaan, mitä oppositio arvostelee. Rasismi kuubalaisia kohtaan on kasvanut viime päivinä. Homma on lähtenyt käsistä, minä en usko enää kehenkään, en hallitukseen enkä oppositioon, kaikki manipuloivat ja valehtelevat. On kuitenkin totta, että poliisi on ampunut mielenosoittajia, ja se on hulluutta, sanoo 19-vuotias caracasilainen opiskelija, joka kertoo äänestäneensä Maduroa. . Tämä vuosi, jolloin poikkeuksellisesti ei ole lainkaan vaaleja, olisi nimittäin ollut otollinen aika lähentymiselle. Raisa Musakka. Sen sijaan opposition äärioikeistolaita Yhdysvaltain ja suurten mediayhtymien selvällä tuella tekee kaikkensa, jotta hallituksen ja opposition pieninkin yritys rakentaa suhteita epäonnistuisi. Mielenosoittajien sanotaan olevan opiskelijoita, mutta he eivät vaadi parempia palkkoja opettajille, opiskelija-alennuksia liikenteeseen, lisää opiskelupaikkoja tai alempia lukukausimaksuja niin kuin opiskelijaprotesteissa on tapana, sanoo Caracasissa San Agustínin köyhällä alueella nuorisokeskuksessa työskentelevä Sorangel Ramos. Ramosin mukaan tilanne on itse asiassa päinvastoin. . Esimerkiksi perinteisten yksityisten yliopistojen lääketieteen opiskelijat suhtautuvat penseästi 32 Oppositiojohtaja Leopoldo López mielenosoituksessa ennen antautumistaan poliisille tiistaina. alan koulutuspaikkojen lisäämiseen julkisissa yliopistoissa. . Maduro ei tiedä mitä tekee, ja homma on lähtenyt hanskasta. Tätä on pidetty niin oppositiossa kuin hallitukselle myönteisissäkin piireissä Maduron poliittisena itsemurhana, ellei Lópezia pian vapauteta. Keskiviikkona kerrottiin nauhoitteesta, jolla Lópezille läheisten tahojen väitetään puhuvan tämän murhaamisesta väkivallan lietsomiseksi. Hallitus on vihjaissut tämän olleen varsinainen syy Lópezin oma-aloitteiselle antautumiselle. López on nostanut pisteitä opposition sisäisessä valtakamppailussa ja noussut presidentinvaaleissa ehdokkaana olleen Henrique Caprilesin haastajaksi. Chileläinen viestinnän tutkija Pedro Santander sanookin, että Venezuelan kriisissä on ennen kaikkea kyse opposition sisäisestä kriisistä. Hänen mukaansa kyse ei ole demokratian tai sananvapauden puutteesta, niin kuin yleisesti toistellaan. Maassa järjestettyjen vaalien ja yksityisen mediaomistuksen määrä puhuvat puolestaan. . Tätä tukee väite, jonka mukaan kaksi ensimmäistä kuolonuhria olisi tutkimusten mukaan ammuttu samalla aseella. Toinen heistä oli hallituksen kannattaja, toinen opposition. Vuoden 2002 kaappausyrityksessä oppositio käytti tarkka-ampujia väkivallan lietsomiseen syyttäen sitten siitä silloista presidenttiä Hugo Chávezia. Opposition oma kriisi Väkivalta saattaakin olla opposition viimeinen oljenkorsi yrittää päästä valtaan, sillä vaaleja se ei ole onnistunut voittamaan vuoden 1998 jälkeen. Saadakseen protestin näyttämään koko kansan yhteiseltä ja oikeutetulta vaatimukselta, opposition strategiana on luoda pelon ilmapiiriä. Hallitus syyttää väkivaltaisuuksien lietsomisesta Movimiento Voluntad Popular -liikkeen johtajaa Leopoldo Lópezia. Viime viikon keskiviikkona alkaneet protestit ovat väkivaltaisimpia sitten viime huhtikuun presidentinvaalien. Opposition mukaan 12F (helmikuun 12) tai La Salida (Lähtö) -nimellä kulkevat protestit vastustavat vasemmistopresidentti Nicolás Maduron talouspolitiikkaa, korkeaa in?aatiota ja rikollisuutta. Mellakat saivat kipinän helmikuun alussa baseball-turnauksesta. Joukko venezuelalaisia tunkeutui Kuuban joukkueen käyttämään hotelliin, sillä he vastustivat Kuuban paluuta Karibian baseball-liigaan. Väkivaltainen hyökkäys tukahdutettiin ja tunkeutujat pidätettiin, minkä jälkeen opposition kannattajat vaativat heitä vapaiksi. Venezuelalla on läheiset suhteet Kuubaan ja tuhansia kuubalaisia työskentelee erityisesti terveydenhoito-ohjelmassa. Täällä on avattu useita julkisia yliopistoja. Sosiaalisessa mediassa on kiertänyt viesti, jonka mukaan hallitusta tukevat mielenosoittajat ovat kuubalaisia, sillä ?venezuelalaiset eivät ole niin tummaihoisia?. Yhteisöpalveluissa on levitetty Venezuelan poliisiväkivaltaa esittäviä kuvia, joiden alkuperäksi ovat osoittautuneet opiskelijamellakat Espanjassa, Kreikassa, Chilessä tai muualla. NIIN HALLITUKSEN Eivät opiskelijaprotesteja . Väkivalta jatkuu Venezuelassa LEHTIKUVA/ LEO RAMIREZ » Mellakat Caracasissa ja muissa suurissa kaupungeissa ovat vaatineet jo kuusi kuolonuhria ja kymmeniä haavoittuneita. vastustajat kuin kannattajatkin ovat täyttäneet kadut, ja oppositio on kutsunut väkensä jälleen lauantaina suurmarssiin. Väkivaltaa ovat kohdanneet molemmat osapuolet. Se on sulaa hulluutta. Kaikki vasemmiston kannattajat eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä presidentin otteisiin. . Yksityisten yliopistojen opiskelijat sanovat haastatteluissa vastustavansa Maduron presidenttiyttä ja väittävät, ettei hänellä ole legitimiteettiä. Kielto päättyi tänä vuonna. López pidätettiin tiistaina. Hallituksen sisällä on paljon opportunisteja, mikä pahentaa tilannetta, hän jatkaa. Harva kuitenkaan uskoo tilanteen riistäytyvän vallankaappaukseksi, sillä armeija ja poliisi ovat lojaaleja hallitukselle. Joka vuosi opiskelun aloittavia on muutama prosentti enemmän. Ramos jatkaa, ettei kehitys miellytä kaikkia
Turkissa se on tullut monille Erdo?ania tukeneille demokraateille pettymyksenä. Erdo?anhan suoritti demokraattisen sankariteon kukistamalla kenraalien vallan ja lieventämällä oikeuslaitoksen vanhakantaisuutta ja sisäsiittoisuutta. » Erdo?an tuntee yhä vahvempaa houkutusta käyttää valtaa Atatürkin tapaan. ERDO?ANIN AKP-PUOLUE sai usean vuosikym- MUTTA NYT Erdo?an ilmeisesti tuntee yhä vah- vempaa houkutusta käyttää valtaa Mustafa Kemal Atatürkin tapaan ilman kovin runsaita demokraattisia krumeluureja. tämä on EU:ssa lisännyt varauksellisuutta jäsenyyden suhteen. Molemmat maat haluaisivat liittyä unioniin. Demokraattisia uudistuksia toteutettiin vuosina 2008?2010 EU:n myötävaikutuksella kemalistien vaikutusvallan murentamiseksi, mutta nyt se on murrettu ja vahvan johtajan perinnettä voi uudelleen elvyttää. Syksyn 2010 kansanäänestyksessä oikeuslaitosta johtava Tuomarien ja syyttäjien ylin neuvosto HSYK sai osittain uuden kokoonpanon, jolloin kemalistien vaikutusvalta väheni. Kun AKP seuraavan vuoden vaaleissa sai puolet äänistä, Erdo?an tunsi saaneensa rajoittamattoman valtakirjan tulkita ?kansallista tahtoa?. Armeija ja tiedustelujärjestö MIT ovat suhtautuneet hyvin epäillen sen toimintaan. Vuonna 2013 Taraf-lehti julkaisi asiakirjoja, joiden mukaan AKP:n hallitus oli kansallisen puolustusneuvoston kokouksessa vuonna 2004 sitoutunut toimintaan Hizmetiä vastaan. Tara?n julkaisemat asiakirjat osoittivat, kuinka eri ministeriöissä ja virastoissa oli todella ryhdytty kartoittamaan henkilökunnan sitoutumista eri suuntiin. LEHTIKUVA Ensimmäinen julkinen yhteentörmäys tapahtui helmikuussa 2012, jolloin eräs syyttäjä halusi MIT:n päällikön Hakan Fidanin oikeuden kuultavaksi MIT:n väitetystä soluttautumisesta kurdijärjestö KCK:n toimintaan. Erdo?an puuttui heti asiaan ja antoi säätää lain, jonka mukaan MIT:n edustajia voi haastaa oikeuteen ainoastaan pääministerin luvalla. AKP:ssa arveltiin tämän merkitsevän Gülenin liikkeen hyökkäystä AKP:n hallintoa vastaan ja laajennettiin jo aloitettuja puhdistuksia poliisi- ja oikeuslaitoksissa. Ennen vuoden 2011 vaaleja ehdokaslistoilta jätettiin pois tällaista väkeä, myös varmoja läpimenijöitä. Toisaalta tilanne todistaa lähialuepolitiikan tärkeydestä . Atatürk sai aikoinaan vahvan asemansa voittamalla vapaussodassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen länsiliittoutuneet ja perustamalla Turkin tasavallan. Nyt Erdo?an katsoo Turkin viholliseksi epämääräisen länsiliittoutuman, johon kuuluu amerikkalaisia, juutalaisia, saksalaisia ja muita tahoja. Tämän vahvisti AKP:n Istanbulin piirijohtaja Aziz Babu?çu tammikuussa 2014. BABU?ÇU OLI jo keväällä 2013 julistanut yhteistyön liberaalien kanssa olevan ohi: ?He, jotka jollain tapaa ovat olleet kumppaneitamme kymmenen vuoden ajan, eivät tule olemaan sitä seuraavien kymmenen vuoden aikana?, koska ?he tukivat sitä, mitä teimme vanhan järjestelmän hävittämiseksi ja vapauden ja oikeusvaltion määrittämiseksi?. Seuraava kausi tulee olemaan uuden Turkin rakentaminen, ja siinä liberaalit piirit eivät tule olemaan mukana, koska he eivät halua tai hyväksy tällaista tulevaisuutta. ?He, jotka ovat olleet meidän kanssamme menneisyydessä, tulevat olemaan meidän vastustajiamme tulevaisuudessa, koska he eivät tule hyväksymään tätä tulevaisuutta. Jos seuraa yksinomaan Erdo?anin puheita saa nimittäin helposti sen käsityksen, että puolueen toiminta olisi aika sattumanvaraista. ?Emme enää tarvitse kenenkään tukea?, Babu?çu ilmoitti, ja tämä koski myös puolueen sisällä olevia liberaaleja. Levottomuudet lisäävät tietenkin entisestään EU:n varauksellisuutta läheisen yhteistyön suhteen. Turkin puolueissa puheenjohtaja yksin päättää ehdokasasettelusta. siihen pitäisi osoittaa paljon enemmän huomiota ja resursseja kuin tähän asti. Turkin suhteen tilanne on toinen. Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Turkin ?toinen vapaussota? VIIME KUUKAUSIEN tapahtumat Ukrainassa ja Turkissa näyttävät taas kerran, miten hankala EU:n on toimia itäisillä rajoillaan. Sen vuoksi meidän työmme tulee olemaan todella kova tästä lähtien.? Silloin tämän tulkittiin koskevan lähinnä yhteistyötä liberaalien ja demokraattisten intellektuellien kanssa, jotka olivat tukeneet AKP:n toimia demokratian laajentamiseksi. Nyt tämä kuitenkin näyttää ennen kaikkea viittaukselta irtiottoon Hizmetista. Lausuma näyttää myös, että AKP:ssa on tietoista pitemmän tähtäimen suunnittelua, jossa arvioidaan eri vaihtoehtoja ja niiden seuraamuksia ja sen perusteella tehdään valintoja. vastustajiaan vastaan. Hallituspuolue AKP:n ja pääoppositiopuolue CHP:n kansanedustajat vaihtoivat viime lauantaina parlamentissa mielipiteitä tuomarien ja syyttäjien nimittämistä koskevasta laista. menen ajan sivustatukea Fethullah Gülenin johtamalta uskonnolliselta Hizmet-liikkeeltä. Sekä AKP että Hizmet (palvelu) edustavat sunni-islamia, mutta sen eri haaroja. On pitkään sanottu, että Hizmet pyrkii saamaan omia jäseniään poliisin ja oikeuslaitoksen tehtäviin. Tämän jälkeen AKP:ssa on enimmäkseen toiminut johtajalle uskollista väkeä. 33. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että pääministeri Recep Tayyip Erdo?an olisi kääntynyt pois demokratisoinnin tieltä . Nyt HSYK ja sen mukana koko oikeus- laitos on joutumassa hallituksen alaisuuteen, mitä EU ei hyväksy. Vuonna 2013 ristiriita Erdo?anin edustaman puolikkaan ja kansan toisen puolikkaan tahtojen välillä kärjistyi, ensin alkukesällä Istanbulin Gezi-puiston puolustajien ja poliisivoimien välisissä yhteenotoissa, sitten joulukuun dramaattisissa tapahtumissa. Tuolloin Erdo?an koki vakavien ja hallitusta läheltä liippaavien korruptiosyytösten olevan Hizmetliikkeen sodanjulistus AKP:ta vastaan ja ryhtyi massiiviseen vastahyökkäykseen myös kesällä sankareiksi julistamiaan poliiseja vastaan. Muuta yhteyttä näiden tapahtumasarjojen välillä ei juuri ollut kuin Erdo?anin raivoisa reaktio. Vielä jonkin aikaa sitten näytti siltä, että tahtia voitaisiin tiivistää. Ukrainassa suhde EU:hun on johtanut valtaviin, viikkoja kestäneisiin mielenosoituksiin, jotka ovat vaatineet kymmeniä kuolonuhreja. Taustalla on köydenveto EU:n ja Venäjän välillä, jossa Venäjä vetää täysin voimin ja EU varsin lepsusti. Jäsenyysneuvotteluja käydään verkkaiseen tahtiin. Hän on jo alkanut puhua toisesta vapaussodasta. Siinä tarvitaan tietenkin vahvaa johtajaa ja Erdo?an on alkanut omaksua Atatürkin vanhaa roolia. Hän itse on julistanut niiden kuuluvan vuosisatojen pituiseen yritykseen kostaa Turkille Konstantinopolin valtaus vuonna 1453 ja on myös julistanut ?toisen vapautussodan
klo 18.00?20.30 TV2:ssa. Ensi viikon perjantaina Jyväskylän kirjastossa keskustellaan rillumarei-ilmiöstä ja katsotaan Rovaniemen markkinoilla -elokuva. Puolustaako heitä kukaan? Talvessa olisi Kaakkuriniemen mukaan syytä pohtia sitäkin, onko työn ja pääoman välinen ristiriita vielä olemassa? . Kuvassa päätähdet Esa Pakarinen, Reino Helismaa ja Jorma Ikävalko. Keijo Siekkinen -seura pitää Talven hengissä » Kaksi vuotta sitten ?koomasta herännyt. helmikuuta klo 16.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa katsotaan Rovaniemen markkinoilla -elokuva ja keskustellaan rillumarei-ilmiöstä professori Jukka Ammondtin alustuksen pohjalta. Maanantaina 3. Lisäksi tapahtuman talous on näin pienelle yhdistykselle raskas taakka, vaikka olemmekin saaneet mukaan yhteistyökumppaneita. Talvi käynnistyy keskiviikkona 26.2. Kulttuuritapahtumia tässä maassa jaa Keski-Suomessakin on runsaasti, mutta Talvii poikkeaa useimmista muista siinä, että se tuo o esille kulttuurin historiallisia, taloudellisia jaa yhteiskunnallisia kytkentöjä. Parhaimmillaan Talvi on Kaakkuriniemen n mielestä nostaessaan keskusteluun ihmisen jaa työn suhdetta. 34 Keijo Siekkinen -seuran varapuheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi. . Ainakin se näkyy tupo-pöydässä, jota ei EK:n mielestä saa tupoksi sanoa, melkein vuosittain, mutta eikö muulloin? Vastuu kapeilla hartioilla Kaakkuriniemi pitää pienen kirjailijaseuran hartioita kovin kapeina Talven kaltaisen tapahtuman järjestämiseen. . Ihminen on homo faber, tekevä ihminen, ja niistä tekemisen reunaehdoista pitää aika ajoin käydä keskustelua. Nykypäivänä työväenkulttuuri on painumassa historiaan, ja yksi Talven tehtävä voisikin olla tämän kulttuurilajin nykytilan pohtiminen. Kuka puolustaa uutta köyhälistöä? Kaakkuriniemen mukaan suomalainen yhteiskunta on 50?60 vuoden aikana vahvasti keskiluokkaistunut. . rmojen kausityöläiset ja työttömät. maaliskuuta klo 17 kirjailijaseuran järjestämä tapahtuma paneutuu Huhtasuon kirjastossa aiheeseen Työväenkirjallisuus ja mitä sen jälkeen?. Jyväskylän Talvi tarttuu fasismin lumoukseen, rillumarei-ilmiöön ja työväenkirjallisuuden tulevaisuuteen. käynnistyy ensi keskiviikkona kolmannen kerran sen jälkeen, kun perinteikäs tapahtuma herätettiin henkiin kuudentoista hiljaiselon vuoden jälkeen. Talven järjestelyistä kantaa päävastuun piskuinen Keijo Siekkinen -seura, jonka puheenjohtajana toimii Katriina Kajannes ja varapuheenjohtajana Tapani Kaakkuriniemi. Pieni kirjallisuusalan yhdistys ei ole luontevin taho järjestämään kantaa ottavia tapahtumia muilla aloilla kuin omallaan, siis kirjallisuuden alalla. klo 18 työväentalon Aalto-salissa, jossa emeritusprofessori Tarmo Kunnas kertoo, miksi fasistiset liikkeet vetosivat maailmansotien välisenä aikana niin eurooppalaiseen älymystöön kuin kansaankin. Perjantaina 28. Kirjailija Keijo Siekkinen itse toimi aikoinaan Talven varapuheenjohtajana. JYVÄSKYLÄN TALVI ?Työväenkulttuuri on painumassa historiaan.? Talvelle edelleen tarvetta Tapani Kaakkuriniemen mielestä Jyväskylän Talven kaltaiselle kulttuuritapahtumalle on edelleenkin oma paikkansa. . Kirjastonjohtaja Mauri Männistön johtamassa keskustelussa ovat mukana ministeri Paavo Arhinmäki, tietokirjailija Matti Salminen, kansanedustaja Eila Tiainen, Kirjailijaliiton puheenjohtaja TuulaLiina Varis sekä Päätalo-tutkija Ritva Ylönen. Jarkko Mänttäri JYVÄSKYLÄN TALVEN avajaiset ke 26.2. E vapaa-aika Sot?in talviolympialaisten päättäjäiset sunnuntaina 23.2. klo 18. Koko ohjelma: jyvaskylantalvi2014.blogspot. fi/p/ohjelma.html. Työväestö ei ole enää köyhälistöä, vaan useissa tapauksissa paremmin pärjäävää väestöä, ja köyhälistöksi ovat pudonneet pätkäja silpputyöläiset, maahanmuuttajat, vuokra
klo 9.30 Helsingin Itäkeskuksen kirjastekstitetty suomeksi. Alustajana Petri Kuljuntausta Suomen Akustisen Ekologian Seurasta. ??. Monikulttuurinen demokratia ja professen Ay. 74:n tiloissa. ??. ilmaiseksi. 759 60 301. To 27.2. läisyyksiä. -näyttely. toisaalta tarve tuntea toisten läheisyys. Yksinäisyys voi olla fyysistä eristäytyneisyyttä tai tunnetila. Tämän hyökkäyksen velloessa vasemmisto on asemoitunut säilyttäjäksi, puolustamaan historiassa saavutettuja hyvinvointirakenteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vasemmisto haluaisi kehittää hyvinvointijärjestelmiä ja niiden rahoitusta, päinvastoin. Muuttuvat ajat tarvitsevat uusia rakenteita. Idän suurin rakson aiheena on eurooppalaikaus. Kalevalaa ja kansallisromantiik- Helsingin kulttuurikeskus ja Itäkeskuksen kaa. Soveltuu parhaiten aikuisille ja Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon ikäihmisille. Kaupunginhallituksen jäsen Sirpa Puhakka alustaa. ??. Sähköposti: lukijoilta.muis??. Illan puhujana presidentti Tarja Halonen. Silloin myös julkaistaan Vasemmistofoorumin ensimmäinen Aloite-julkaisu Julkisen sektorin autonomia, jonka on kirjoittanut Mikael Kallavuo. Liput 13 / 9 e, päivänäytös 5 e. ??. Keskustelutilaisuus ke 26.2. klo 13?15 sote-uudistuksesta. klo 16?17. Kahvia klo 10.30. ??. Ke 26.2. Iloisessa aamupäiväkerhossa Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja 4) lauletaan slaavilaisia lauluja inkeriläisvieraiden kanssa. Pekka Heikkisen tositapahtumiin pohjautuva monologinäytelmä ke 26.2. Järj. Matka satujen ja sijoittuvan tarinan Leylan ja Kajs?in rakkaufantasian maailmaan. desta. Kaikille ilmainen sisäänpääsy on todellisuudessa joka kuukauden ensimmäinen perjantai. klo 17 toimistolla (Koulukatu 6 C). riippumatta. Helsingin tio@kansanuutiset.?. TAMPEREEN TAIDEMUSEO ??. Palokan-Tikkakosken Vasemmisto ry:n vuosikokous to 27.2. Esillä on 11 nykytaiteilijan tuotantoa. Kuka tahansa voi jäädä yksin yhteiskunnallisesta asemasta tai iästä Tapahtuma Musiikki ??. Faksi (09) / 6 e, alle 18-v. HELSINGIN TENNISPALATSIN uudessa näytte- lyssä Yksin pureudutaan yksinäisyyden kokemukseen. lm-elokuvayhteisö. tuntia, alle 7-vuotiaille. klo 17 PAM:n kokoustilassa. ??. Kallavuo myös alustaa tilaisuudessa yhdessä tutkija Elina Aaltion kanssa. Vapaa pääsy. klo 17?19 professori Liisa Laak??. Maarit Nevanperä on piirtänyt arkipäivän havaintoja ihmisen suhteesta toiseen. Ben Kailan valokuvien kodittomat antavat kasvot yhteiskunnan ulkopuolisille. Elokuva kerv ö Ty . a vapaa pääsy. too 690?700-luvuille s s o k ir jast ??. klo 18 Palokan Tarmolassa. ??. Kesto noin 45 min. Aloite ilmestyy myös verkkoon vasemmistofoorumi.fi/aloite. PERUSTE-KLUBI: Entistä parempi julkinen sektori ma 24.2. klo 19 ravintola Milenka (Haapaniemenkatu 3-5), Helsinki. Vapaa pääsy.. Elina Aaltio tutkii päivätyökseen työllisyysja lastensuojelupalvelujen vaikuttavuutta. Hän on maanantain toinen alustuksen pitäjä. Oikaisu TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA avautuu lauantaina 22.2. Alle 18-vuotiaille sisäänpääsy on aina ilmainen. 35. Työväenliike ja kestävä kehitys. Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämä Studia Generalia-luentosarja alkaa ma 24.2. se on näyttelyn keskeinen sanoma. Hyvinvointivaltioon luottava vasemmisto voi nimenomaan kehittää julkista sektoria entistä paremmaksi, sen omilla ehdoilla. AIHEESTA KESKUSTELLAAN kaikille avoimessa Peruste-klubin tilaisuudessa maanantaina. Opastus klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/ sisältyy sisäänpääsymaksun hintaan: 8 e Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Birgitta Kervinen kertoo ajankohtaisista asioista. Auditorio m k r o Sixten K Virtasessa on 220 paikgin Stoassa (Itäkesikkeen li n e ä kaa, ja luennoille on kus). Löytyykö saagojen ja suomalaimyös tiedekeskus Heurekaan Vantaalle. sen Kalevala-kulttuurin väliltä yhtäKevään teemana on Eurooppa. Luennolle Heurekaan. Vapaa pääsy. ??. Jyväskylän seudun Sivistystyön Politiikkakahvila jatkaa toimintaansa joka kuukauden viimeinen torstai eduskunnan istuntoaikataulun mukaisesti to 27.2. klo 18.00?19.30 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1) Helsingissä. Saagoja muinaisesta Pohjolasta. Tekijät esittelevät toimittamansa muinaissaagojen kokoelman Egill Yksikätinen ke Entistä parempi julkinen sektori VIIME VUOSIKYMMENET julkista sek- toria kohtaan on hyökätty rankasti. Esityskieli turkki, Satutuokio to 27.2. Kirjaston äänimaailma. Heini Partasen ääni-installaatio tuo yksinäisten ajatukset yleisön kuuluviin. YKSIN 13. Oy Taikahuilu Ab:n viimeiset esitykset pe-la 21.-22.2. klo 14 ja 19 Stoassa (Itäkeskus) Helsingissä. Vapaa pääsy, K15. Sinikka Torkkolan tukiryhmä kokoontuu ke 26.2. klo 12 Kansallismuseossa. klo 19 Jyväskylän Huoneteatterissa. klo 17 Järjestöjentalo met. Sarjan ensimmäisen puheenvuoron pitää professori Sixten Korkman. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Yksinäisyyttä voi tuntea myös joukossa, jopa läheisissä ihmissuhteissa. Esillä on 15 nykytaiteilijan töitä. Järj. ??. Teoksista välittyy vaikeus kohdata toisia ihmisiä ja luoda ihmissuhteita . Veteraanien toimintapäivä ti 25.2. klo 13?15 Kinaporin palvelukeskuksessa Helsingissä. Se esittelee tunteiden koko skaalan traagisesta koomiseen. Kulttuurihistoriaa keskellä päivää kirjasto -yleisöopastus to 27.2. Kuvassa Eemil Karilan Clown Boy, 2013. VIIME VIIKKOLEHDEN Chaplin kuvissa -näyttelyä koskevassa jutussa kerrottiin virheellisesti, että Helsingin taidemuseoon olisi perjantaisin vapaa sisäänpääsy. Iiu Susirajan valokuvista välittyy yksinäisen ihmisen näkymät- Teatteri Kirjallisuus tömyys, syrjään jääminen ja sisällä kasvava hiljainen raivo. lm-elokuvaryhsori Pia Letto-Vanamo nen ja lo a H män uutuuselokuva puhuu oikeudesta turja r Ta n a to 27.2. Miehet . Vapaa pääsy. TUL:n SuurHelsingin piirin veteraanit ??. saakka. onko tunteita. klo 18 Helsingin Kallion kirjaston Kupolisalissa. Aaltio on kirjan Hyvinvoinnin uusi järjestys kirjoittaja. Tilaisuudessa myydään Aloitetta maksutta sekä Hyvinvoinnin uutta järjestystä 10 euron hintaan. heinäkuuta saakka Helsingin taidemuseo Tennispalatsi. Malin Ahlsved: Sarjasta Rakas pimeys 2009?2011 Keskustelu Kuvataide 26.2.2014 klo 18?20 Pohjoismaisessa kultyliopiston Studia Generalia -luentoja voi tuuripisteessä (Kaisaniemenkatu 9) Heltulla seuraamaan suorana lähetyksenä nyt singissä. Näyttely on avoinna 20.4. Näytelmä kertoo elämän mukiloimasta, halvaantuneesta näyttelijästä, joka vuosien hiljaiselon jälkeen palaa teatterikentälle. Helsingin kulttuuton lastenosasto. Järj. Jyväskylän Vasemmiston kunnallistoimikunnan kokous su 23.2. Kesto noin puoli rikeskus ja Ay. klo 18 Helsinvanamme. Suomalainen on niin taiteessaan kuin tunneilmaisussaan kekseliäs ja monivivahteinen . Valkeakosken Vasemmistoliiton vuosikokous su 23.2. Helsingin Työttömät HeTy ry:ssä (Nokiantie 2-4) keskustellaan ma 24.2. Teatterilta tuntia ennen näytöksiä 014 217945. www.huoneteatteri.? ??. Vapaa pääsy. ??. Kontulan Eläkeläiset ry. Farssi vihasta, rakkaudesta ja ylimääräisestä yhtiökokouksesta. Liput NetTicket -lippupalvelusta. Ohjelmassa tuolijumppaa ja yhteisleikkejä. Näillä mennään. Mikä on häiritsevää hälyä, mikä hyväksyttävää taustaääntä
A: 3,4,6,11; B: 10,7,1,5,8, LÄHTÖ 6: Viime vuonna vuoden hevoseksi valittu Womanizer S (6) palaa kolmen kuukauden tauolta. I-S 19.2. Ikuisesti nuoret jalkapalloilijat? jalkapalloileva keskikenttäpelaaja, Kamerunissa kasvanut Joseph Minala on joutunut julkisen myrskyn silmään. Kohu ei johdu Minalan poikkeuksellisista pelitaidoista tai muista edesottamuksista kentän puolella, vaan hänen iästään. Viimeksi mainitun Kanu ratkaisi maalillaan Portsmouthille ?naalissa Cardi?a vastaan kauden 2007? 2008 päätteeksi. Nottingham pelasi keskiviikkona tasan Leicesteriä vastaan maalein 2?2. Pelihevosia ovat viime aikaisten juoksujen perusteella ainakin Tomorrowsine (3), Steel Strong (4), Club Nord Star (6), Belenos (7), Sensai (11), Fake Mayday (10) ja Mill Tiger (1). 2 (1) 9. Myös Unikko (5) ja Shuffle Up (4) ovat mahdollisia menestyjiä. Man City - Stoke ............... Charlton - QPR .................. Varma ykkönen. Championshipin puolelta esiin nousee huippumatsi Burnley?Nottingham. 2 13. Arsenal - Sunderland ...... A: 3,9,4,15; B: 5,10,14,5,6 LÄHTÖ 4: Kylmäveristen maili lienee kahden kauppa. 1 (2) 2. Ranch Keeniä (11) ei kannata unohtaa. F pelit ?Peli ei ollut hänen kontrollissaan. Maan saatua jalkapallon MM-kisat vuodelle 2022 on infrastruktuuria rakentaneita työläisiä kohdeltu julmasti. Süddeutsche Zeitungin mukaan pelkästään intialaisia työläisiä on kuollut 20 joka kuukausi kisoja rakentaessaan. VIIKON VÄITE: Turoveli kohtaa kovan porukan LÄHTÖ 1: Kaustisen Toto75-ravien avauksessa nopea Bory (7) kiihdyttänee keulaan. Blackpool - Birmingh....... Joukkueiden pelaajamateriaali on kuin eri maailmoista. Yllätyksellisen ja vahvan kauden pelanneen kotijoukkueen klassinen brittikärkipari Danny Ings . A: 8,2; B: 7,5,11,1 Perusrivi: 8-10-3-5-3-6-8 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Derby - Bournemouth ... Tauolta palaava ja kiihdytyksessä keulaan pyrkivä Club Nord Royal (3) pärjää, jos ei laukkaa. Zefiras Kavat (6) laukkasi viimeksi, mutta ravilla pysyessään 36 » Womanizer palaa kolmen kuukauden tauolta ja pelataan selkeäksi suosikiksi. taistelee voitosta. Tiukan vastuksen sille tarjoaa nyt Tähen Topelius (8), jonka kiri ei viimeksi kantanut kaukaa takapareista ihan tototaistoon. Lähdössä on vain kymmenen hevosta, joten hankalalta lähtöpaikaltakin on nyt helpompi edetä kohti keulaa. Viimeksi hevosten kohtaamisessa laukannut Vixen (9) hakee nyt yllätystä. 1 3. Reading - Blackburn ..... Kovimman vastuksen se saanee O?Littlebigjoesta (6), joka viimeksi laukkasi loppusuoralla ehkä jopa voiton. The Jackpot (2) kiihdyttänee keulaan, josta vetää porukkaa pitkään. Myös Xtra Hot Kemp (3) on nopea ensiaskelillaan. West Ham - Southampt ... A: 6; B: 5,9,2 LÄHTÖ 7: Päätöskohteessa huomio kiinnittyy viime vuonna eniten voittoja keränneeseen suomenhevoseen ja niin ikään tauolta palaavaan Turoveliin (2). Vastus on kova. Cankus Que (10) on tehnyt viime juoksuissaan selvää jälkeä ja pärjännee nytkin, vaikka onkin arvottu takariviin. Arsenalin maalinteko-osasto on myös vaikeuksissa Theo Walcottin ja Aaron Ramseyn puuttuessa kokoonpanossa. VAKIOVEIKKAUSRIVIN Sunderland purjehtii sen sijaan vahvassa myötätuulessa sekavan alkukauden jälkeen. 28 vuoden sijasta tasan nelikymppinen vuonna 2002. Cardiff - Hull...................... Ei ole hyvä idea nimetä ruotsalaista tuomaria näin tärkeään peliin.. Brighton - Wigan ........... Ykkösen oheen yllätyskakkonen. Sen sijaan yllätystä ei haeta seuraavasta kohteesta Manchester Cityn kohdatessa Stoken. 2 4. X (1) 6. Kas, siinä pulma. ikähuijauksia on ollut vaikea todentaa ilman tarkkaa syynäämistä. Se kiihdyttäneekin keulaan ja muut kisaavat kakkosrahoista. A: 10,2,3,11; B: 6,8,9,1,4,12 LÄHTÖ 3: Myös lämpöisten tammojen tasoitus on tasainen. Se antanee piikin suosikki Briso Hermanille (8), jolla on alla ylivoimavoitto Jokimaalta. 1 taloudellisesti on köyhälle jalkapalloilijalle erittäin ymmärrettävä. ensimmäisessä kohteessa kohtaavat Arsenal ja Sunderland. West Brom - Fulham ........ ikäänsä vanhempi. Oli Kanu oikeasti minkä ikäinen vain, saavutti hän valtavasti urallaan. 1 (X) 12. A: 5,8; B: 9,2,6,10 LÄHTÖ 5: Pitkän matkan lämpöisten ryhmä on tasainen ja yllätysherkkä. Hevosia on vaikea panna tärkeysjärjestykseen, sillä millään valjakolla ei ole lähiajoilta näyttöjä siitä, miten pitkä matka sujuu. Mukana ovat niin ikäluokkatähti Siirin Älli (1) kuin alkutalven hallitsija Otto Milleri (7) sekä exkuningas Villihotti (5), vahva Diktaattori (11) sekä viimeksi huippuiskussa tauolta palannut ja viime kesän kuninkuuskisan yllättäjä Camri (8). 17-vuotiaan kirjoissa kulkevaa Minalaa on nimittäin väitetty senegalilaismediassa 41-vuotiaaksi. Minala itse kiistää jyrkästi tiedot seuransa Lazion kanssa, joka on valmis oikeustoimiin asiassa. Asiasta kuhistaan erityisesti sosiaalisen median puolella, jossa Minalan kuvia esitellään ikäpohdinnat mielessä. 1 (2) 7. (15) ja Stonehead?s Keep (14). Liigakakkoseksi tipahtanut Arsenal ei ole ollut terävimmillään viime aikoina. Tämä tosin ei serbejä haitannut, koska West pystyi tuolloin edelleen vahvasti pelaamaan huipputasolla. Ikähuijauksiin on selvät syynsä. Euroopan ammattilaisjalkapallo voi olla köyhille afrikkalaispelaajille ainoa tapa päästä irti kotimaan köyhyyden kurimuksesta. Manchester Cityn valmentaja Manuel Pellegrini suomi ruotsalaistuomari Jonas Erikssonia Barcelonalle hävityn ottelun jälkeen. 2 (X) 5. Parantamisen varaa jäi ja asenne vaikuttaa Punaisilla olevan kunnossa. Ykkösen oheen kakkonen. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 22.2. Myös kotijoukkueen Mestareiden liigan viikkomatsi päättyi tappioon, mutta sympaattista ja taistelevaa Stokea ei voi kuitenkaan verrata Barcelonaan. Kanu voitti muun muassa olympiakultaa, Mestareiden liigan, UEFA Cupin, Valioliigan mestaruuden ja FA Cupin. Kaplakan seurauksena Minala on joutunut sulkemaan Instagram- ja Facebook-tilinsä. Minala ei ole suinkaan ainoa afrikkalaislähtöinen pelaaja, jonka todellinen ikä on kyseenalaistettu. Eritoten nigerialaisten pelaajien on väitetty olevan todellista vanhempia. Se saattaa singahtaa ulkoakin keulaan ja hallita juoksua lähdöstä maaliin. kello 16.55. Tosin kukaan ei ole ikuisesti nuori, joten peliurat loppuvat varhain ?oikeisiin? ikävuosiin katsoen. Samalla on todettava, että ikähuijausväitteet ovat monesti perättömiä. Mutta varhainen asiakirjavanheneminen on asia, joka inhimillisesti ja YKSITTÄISTAPAUKSISSA 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Tallitiedot kertovat hyvää ja ruuna pelataan tässä porukassa selkeäksi suosikiksi. Jos Kanu on ollut tuolloin reilusti yli 40-vuotias, niin melko kova kaveri on ollut kyseessä. ITALIASSA » Ikähuijauksia on ollut vaikea todentaa. Onko Joseph Minala 17- vai 41-vuotias. A: 8,6; B: 7,1,3,11,9 LÄHTÖ 2: Lämpöisten alemman tason ryhmäajossa mikään valjakko ei erotu porukasta. Esimerkiksi vuonna 2012 menestyksekkään uransa Portsmouthissa 36-vuotiaana lopettanut Nwanko Kanu on huhujen mukaan jopa kymmenen vuotta ?virallista. Se myös hävisi keskiviikkona Bayern Münchenille Mestareiden liigan neljännesvälierien ensimmäisessä osassa 2?0. 1 11. Tämän on väitetty selittävän esimerkiksi Nigerian erittäin hyvän menestyksen junioriturnauksissa, mikä ei ole näkynyt vastaavalla tavalla aikuisten MM-kisoissa. Fifa ottikin vuonna 2009 käyttöön alle 17-vuotiaden MM-kisoihin pelaajien pakollisen magneettikuvauksen, jolla saadaan selville luuston kehitystä selvittelemällä 99 prosentin varmuudella yli-ikäiset pelaajat. Joka tapauksessa viilaamalla ikäänsä ylöspäin voi vaikuttaa jo junnuna valmiilta pelaajalta, joka on värvääjille mielenkiintoinen saalis. Takavoltin hevosista Caramella Luca (9) on tehnyt hyviä juoksuja, vaikka voittoja ei ihan äskettäin ole tullutkaan. Tototaistoon takaa noussevat myös Sweet Hope (10), Madde S.R. Sam Vokes on ollut liekeissä. 1 8. 1 10. Leicester - Ipswich........ Burnley - Nottingham..... Viimeksi vakuuttavan voiton ottanut Elias Intomieli (5) noussee pelisuosikiksi. Huddersfield - Sheff W.... Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(2), 1, 2, 2(X), X(1), 1(2), 1, 2(1), 1, 1, 1(X), 2, 1. Olli Kohonen kohonen.olli@gmail.com Suomen on ryhdyttävä jyrkempiin toimiin kansainvälisessä yhteisössä Qatarin suuntaan. Tosin esimerkiksi vaihtelevistaan rastatupsuistaan tutuksi tulleen, niin ikään Nigeriaa maajoukkueessa edustaneen puolustajan Taribo Westin pelataessa Partizan Belgradissa seuralle kävi ainakin seurapomojen mukaan ilmi lääkärin tutkimuksissa, että mies olisi ollut ?virallisten
www.kulttuuritalo.? ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi Kirjakauppa avoinna: ke-to-pe klo 10-15 Vilhonvuorenkatu 11 C 7, 00500 Helsinki 3285 ? 2490 ? 37. 1UVC [JFGV . OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO Eläkeläiset ry Pensionärerna rf 041 527 0872 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.
Russell? 3. Jehovan todistajat. 3. Vetyperoksidia. 4. Vuonna 1970. 8. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. mansodassa. 10. Th8+ Kg6 3. Minkä ammattijärjestön puheenjohtaja on Antti Palola? 9. Mikä eläin on kea? 5. Kuka tutkimusmatkailija löysi Havaijin saaret? 7. Tg8+ Kh7 2. Jyvä hänen tähtäimessään on kohdallaan ja voitto irtoaa kolmella (3) seuraavalla siirrolla. Miten? Ratkaisu: 1. Saksalainen pommikone toisessa maail- Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 26.2.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. 22:set. Tilinumero IBAN-muodossa:. H2O on vettä, mutta mitä on H2O2? 4. James Cook (v.1778). 7. Shakkipelin voittaminen on suurta juhlaa ja riittää, kun taitavampi näkee yhden siirron pitemmälle kuin vastapelaajansa. Kuvion pelissä Bobras?Kononjenko (Port Erin 2006) asema on saavutettu valkoiselle (siirto) suotuisampana. Minkä uskonnollisen liikkeen perusti Charles T. Mikä oli Dornier Do 217? 10. Lintu. 5. Mikä on Andalusian pääkaupunki? 6. Minä vuonna kitaristi Jimi Hendix kuoli? 8. Sevilla. 6. Miapetra Kumpula-Natri (sd.). 2. Monennetko talviolympialaiset sunnuntaina päättyvät Sot?in kisat ovat? 1. 8 7 6 5 4 3 Ristikon 14.2.2014 voittajat ja oikea vastaus Arja Nikander, Turku Arto Purola, Pori Pirjo Virkkilä, Helsinki Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Taitajalle kaikki on helppoa. Ristikko Shakki Ristikko 21.2.2014 Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: Kuka on eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja? 2. STTK:n. 9. Dxg5+! ja mattilopuin. 38 Vastaukset 1
Enää ei voi vähätellä, että jääkiekko, eihän sitä pelata kuin muutamassa maassa. Niskasen sisarukset Kerttu ja Iivo ovat suurhiihtäjiä vielä ensi vuosikymmenelläkin. Miten nuo minuutit voivat kulkea noin hitaasti, vielä hitaammin kuin työaika? Koska se Venäjän mylly alkaa. Ovetshkin, Malkin, Datshjuk vastaan Suomen yli- ja ali-ikäiset Leijonat. 208 jäsenmaata. Voi jospa ne kestäisivät, voivatko ne kestää. Välieriin! Ja tänään sitten Ruotsi. Vuonna 2000 Pietarin kotikisoissa Venäjä oli lähellä joutumista putoamissarjaan. Ei tästä kyllä voi tulla mitään. Vaikka on kaikki edellytykset menestykselle, paineen alla tulee romahdus. No ei. Jokohan käynnissä oleva suomalaisen urheilun supervuosi romuttaisi tämän kuluneen myytin. Aargh!!!!!!!! Siellä lepää. ja sen on päästävä käyttämään sitä, koko yhteiskunnan kukoistukseksi. jonka MM-kisoihin ei selvinnyt yhtään Pohjoismaata . Vielä 40 minuuttia unelman täyttymiseen. Näin syntyy Mikael Granlundin ja Teemu Selänteen juonima voittomaali. REIMA LUUKKANEN Ensi viikolla s u u s i l l o e T pimitti asbest in vaarat Euroehdokkaiden esittelyt alkavat 39. Professori Matti Wiberg, Yhteiskuntapolitiikka 1/2014 SUOMEN SUPERVUODEN aloittivat nuoret Leijonat tammi- kuussa voittamalla maailmanmestaruuden Ruotsin nenän edestä. Sydän hakkaa, päässä surisee. Ainoana Pohjoismaana. Erätauko. Vain jalkapallo jatkaa kai ikuista taaperrustaan. Eikä yksilöurheilussakaan huonolta näytä, ainakaan suomalaisten edelleen rakastamassa hiihdossa. lajiliitossa on ?vain. No niin, sinne meni, ensimmäinen jäähy ja heti maali. Vai tulisiko sittenkin. Kokoonsa nähden Suomi on edelleen hämmästyttävän laajalla rintamalla menestyvä urheilumaa. Eikä nyt puhuta vain yhdestä superpäivästä Sot?issa. Se kyllä todisti, ettei venäläisen jääkiekkoilijan pää kestä. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun lajin supertähdet murenevat paineiden alla. Erätauko. Venäjä painaa, mutta ei olla sillassa. Aaltonen kynäilee Venäjän puolustuksen solmuun ja tasoittaa! Mitä ihmettä, Granlund nousee takaa, nappaa kiekon, syöttää, Selänteen veto epäonnistuu ja painuu juuri siksi sisään. 2?1. 50 parhaan joukossa on jopa norjalainen, mutta ei yhtään suomalaista. Mutta ei, eivät ne pysyt loppukiriin. Saavutus on käsittämätön, sillä kyseessä on kaksi maailman levinneintä urheilulajia. Ei kannata edes esittää tekevänsä työtä. Nitroja tässä tarvittaisiin, vaikkei sydänvaivoja olekaan. Viimeinen meinen sana » Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? TÄMÄ ON yllättävää. Nyt ollaan taas olympialaisten mitalipeleissä niin kuin melkein aina vuodesta 1998, jolloin NHL-pelaajat tulivat Suomesta on mukaan. Elo-syyskuussa Suomi pelaa tullut joukkueyhtä aikaa koripallon ja lentopalurheilun maa. Suomi puolustaa joukkueena, sammuttaa tähdet. Viimeinen minuutti, viimeinen puoli minuuttia, nyt ei haittaa, vaikka yksi maali tulisikin. Taas räkämaali, nyt Teemu alustaa ja Mikke viimeistelee. 3?1. Hirmuisia pommeja, kestä Tuukka, kestä. Lentopallon kansainvälisessä lajiliitossa on 220 jäsenmaata ja koripallon 213. Jalkapallon . Nyt ollaan huipulla kaikkein pelatuimmissa peleissä. lon MM-kisoissa. Mutta ei tule. Data kuuluu kansalle . Vähän töitä, mutta ei pysty. Ei tästä kyllä voi tulla mitään... Nitrot käyttöön LEHTIKUVA/ ALEXANDER NEMENOV SUOMALAISEN URHEILIJAN pää ei kestä. Pakkohan 40 NHL-maalin Ovetshkinin on onnistua tai Malkinin, pistepörssin kympin. Entisestä yksin havumetsissä ja suossa harjoitelleiden jukuripäiden kansasta on tullut joukkueurheilun maa
Timo Mäkelä Luota sanaan. Saat laatukirjan. A) Heikki Patomäki: Tulevaisuuden politiikkaa [ovh 25 e] ?Monipuolinen, ei ainoastaan politiikkaa? ?Avarakatseinen? Ei valmiiksi pureskeltuja uutisia. ?Näkökulmia, joita ei ole muissa lehdissä? [lukijatutkimus 5/2013 tripod research oy] B) Domenico Losurdo: Liberalismin musta kirja [ovh 26 e] Tilaa lehti itsellesi ..... Tilaushinnat sis. saat lahjakirjan tai Tilaa lehti lahjaksi ..... saat silti lahjakirjan Kestotilaus 12 kk / 144 e Kestotilaus 6 kk / 75 e Määräaikainen tilaus 12 kk / 170 e Määräaikainen tilaus 6 kk / 92 e Lahjakirja C) Martha Schad: Stalinin tytär [ovh 31,90 e] A B tai Kyllä kiitos! Tilaan lehden ja saan kirjan. C Nimi Osoite Puhelin tilaukset@kansanuutiset.fi p. painetun lehden alv:n 10% sekä sähköisten palveluiden alv:n 24%.. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Koskee vain kotimaan tilauksia
Katsojalla onkin täysi syy epäillä, onko mauttoman keikarimaisesti pukeutuvasta ja naisia jahtaavasta pintaliitäjästä vanhan ketun kaatajaksi. Nixonia esittävän Frank Langellan kohdalla on panostettu kampaukseen, kumaraan ryhtiin ja vetisen möreään ääneen. Voi olla, ettei Sir David ole välttämättä ollut imarreltu tällaisesta kunnianosoituksesta. Kuva Berliinistä. Puhutaan Euroopasta tunnetusti paljon yhteistä, mutta monet asiat toimivat kuitenkin täysin eri tavoin maasta riippuen . Miksi Sloveniassa on paperittomia yrittäjiä. 22.2.?28.2.2014 | VIIKKO 9 Tv&Radio Menachem Begin (oik.) toimi presidentti Anwar Sadatin ?turistiopaana. Se on sovitettu näp- pärästi viihdyttäväksi elokuvaksi. Carter kutsui heidät huvilaansa Camp Davidiin, ja miehet allekirjoittivat lopulta rauhansopimuksen salaisten neuvottelujen päätteeksi. Millaisena he kirjeissään Lähi-idän tilanteen näkivät? Rauhanteossa kolmantena aktiivisena osapuolena oli juuri Yhdysvaltain presidentiksi valittu Jimmy Carter, joka teki parhaansa rikkoakseen jään kahden vihollisen välillä. Nixonin ristiriitainen persoona nähdään vivahteikkaassa ja ymmärrettävässä valossa. Miksi skotlantilaiset haluavat kopioida Pohjolan hyvinvointimallin? EUROOPPALAISILLA ON Harri-Ilmari Moilanen EUROOPASTA OLISI PUHUTTAVA FROST/NIXON MTV3 su klo 19.30 Yle Fem ma klo 22.00. Pitkän tien jälkeen oli tehty sovinto, joka tunnustettiin epätäydelliseksi, mutta se on silti kestänyt vuosikymmeniä. ISRAELIN PÄÄMINISTERI HISTORIA: RAUHANMIEHET BEGIN JA SADAT Yle TV1 ke klo 19.00 ILKKA SOLANTERÄ Brittiläinen talkshow-isäntä David Frost (Michael Sheen, kuvassa) teki kaikkensa saadakseen eronneelta presidentti Nixonilta televisiohaastattelun ja onnistui lopulta vuonna 1977. Entinen presidentti yrittää paluuta Tosipohjaisella draamalla Frost/Nixon (2008) on kiintoisa kulttuuri- ja poliittishistoriallinen tausta. Suuriin, koko EU:ta koskeviin kysymyksiin onkin vaikea löytää yhtä yhtenäistä vastausta. Elokuva jäljittää kesällä 1977 amerikkalaisia kohahduttanutta televisiohaastattelua. Vastakkain olivat ex-presidentti Richard Nixon ja englantilainen tv-juontaja David Frost. Tässä suhteessa Oliver Stonen elämäkerta. Miksi Katalonia haluaa itsenäistyä. lmatusta teatterista ei ole tietoakaan. Frostin roolissa on elokuvassa The Queen (2006) Tony Blairia osuvan mikkihiirimäisesti esittänyt Michael Sheen. Nyt hän on satsannut valkohammastyöskentelyyn. Olennaisinta on asiasisältö. Etualalle nousevat yleispätevät näkemykset poliittisesta moraalista ja vapaan journalismin tärkeydestä. Ron Howardin ohjaama le?a edustaa asiapitoista Hollywood-elokuvaa mallikkaimmillaan, se on kuin jälkiluku poliittisen trillerin klassikkoon Presidentin miehet (1976). Nixonin esikunnassa hänen uskotaan päihittävän helposti kevyen viihdemiehen leimaa kantavan Frostin. Kuivakkaasta . Siitä huolimatta mahdollisuuksia on runsaasti ja jos vain tahtotila löytyy, voi Euroopasta kehkeytyä kadehdittava ja menestyksekäs. Nyt alkabassa kahdeksanosaisessa Euroopasta olisi puhuttava -sarjassa etsitään vastauksia moniin kiperiin kysymyksiin. Ohjelmassa hankittu myönteinen mediajulkisuus saattaisi mahdollistaa ex-pressan paluun poliittiseen elämään. Frost/Nixon pohjautuu Peter Morganin näytelmään. Beer Shevassa. Hutera rauha on kestänyt Menachem Begin ja Egyptin presidentti Anwar Sadat kävivät vuosia salaista kirjeenvaihtoa keskenään rauhan saamiseksi maidensa välille. Tv-matsin lopputuloksen tietäminen ei heikennä elokuvan mielenkiintoa. Tärkeissä sivurooleissa nähdään Kevin Bacon, Sam Rockwell, Oliver Platt ja Rebecca Hall. Nyt etsitään vastauksia eurooppalaisia askarruttaviin kysymyksiin. lmi Nixon (1995) on paljon ärhäkämpi. Päähenkilöiden esittävyys ei mene yksi yhteen esikuvien kanssa, mutta se ei haittaa. tavoista kommunikoida aina ruokaan ja autoiluun. Haastattelu teki Frostista tvtähden ja edelläkävijän vakavasti otettavien poliittisten haastatteluohjelmien vetäjänä. Nixon suostuu haastateltavaksi, koska hänellä on kesän 1972 Watergateskandaalin takia kova tarve puhdistaa mainettaan
14.00 Yle Ehtookelloina Savitaipaleen kirkon kel- Uutiset. 15.00 Yle tain toivotut levyt. 06.00 Yle mietelause. 10.50 Tohtori Raimo . miksi?: Unelmien umpikuja Madagascar 2 MTV 3 klo 14.10 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 22.2. 07.47 Harri ja dinot (S) 08.09 Pikku Kakkosen posti 08.16 Lasten musiikkiestradi 08.21 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 08.37 Viidakkokirja (7) 09.00 Galaxi 10.00 Sotshin olympiakisat: Lumilautailun paripujottelun karsinta. 11.30 Sotshin olympiakisat: Naisten 30 km:n hiihto yhteislähtökilpailuna. 13.30 Sotshin olympiakisat: Lumilautailun paripujottelun finaali, miesten pujottelun 1. 09.05 Sää. (S) Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Putous Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Irene Huss: Tappava verkko (Irene Huss: Det lömska nätet, Ruotsi 2011). Joukon kärjessä on karibialaisen valtion päämies Kananga (Yaphet Kotto). Hänen fyysistämänään 007 on edeltäjä Sean Conneryyn verrattuna rintakarvaton, muttei hampaaton. 13.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 07.53 nen 45-minuuttinen esittää kysyOnnen sävel. 13.06 Lakatut varpaankirjaa esittelee Ismo Nykänen. 17.15 JokaYle Uutiset ja sää. Maria Leppänen 15.00 Matkalla maailman ympäri 16.00 Nova Stage Klubi 17.00 Spotify Chart Show Top 100 . Sotshi 2014 18.00 Olympiaradio . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 20.08 Sää. laskut, taitoluistelun loppunäytös. 22.00 Yle Uutiset 22.10 Sotshin olympiakisat: Taitoluistelunäytös. 23.40 The Wire. 06.56 Päivän mietelause. Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat 07.00 Yle Uutiset. Sotshi 2014 21.30 Alivaltiosihteerin viikko 22.05 Jarkko Martikainen 23.02 Perttu Häkkinen Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 16.05 Faunin iltapäivä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.15 lisia tarinoita. 10.00 Eve Mantun kuriton kokous: Omaa elä- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 18.55 Suomi tänään. valtakunnan 15.55 Yle News. 13.03 palaisia puheenvuoroja. 12.15 pala. huipulla tuulee 16.55 Kuukauden parhaat sekunnit 17.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 17.30 Suurperhe Bates 18.05 Masterchef USA 19.00 Suomen surkein kuski 20.00 Top Gear 21.00 Sakaali (16) 23.15 C.S.I. YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta 08.05 Tekijä: Elokuvaohjaaja Selma ennen! (u) 00.00 Yöradio Vilhunen 08.35 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. Juontajana L auanta in sävel. 13.00 toivotut lev y t set. 06.30 Suomi soi. 20.09 Hajatusmusiikkia . Kai Ulmanen. 21.55 Suomi tänään. 12.00 Yle Uutiset Yle Uutiset ja sää. Ravitulokset. 19.08 Lempimusiikkia. 23.10 Yöklassinen. niemen sävelradio. Yle Uutiset ja sää. 09.06 Välilevyjä. 12.15 Lauantai-Suomi. 14.50 klo 18.1 Minna Pyykön maailma. Kuuluttajan vieras: Yle 0 09.40 Lauantai-Suomi. Uutisten toimittaja Aleksi 10.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 säveliä. ja 2. 08.05 Onnen viä vastauksia. 15.40 Etnohetki. Hyväntekijä. Keitettyään kokoon uuden juonen kodittomien murhista McNultysta ja Freamonista tulee kysyttyjä henkilöitä. 18.10 Lauan- vieras. 22.05 Kalle Haatanen: Olavi Paavolaisen levoton matka. 23.00 Radio 1 vastaa. 18.50 Merisää. 07.03 Sää. Käsikirjoituksen, ohjauksen, kuvauksen ja leikkauksen yhteispakettina tarinankulku on agenttiseikkailua nautittavimmillaan. Karibialaiset erikoisuudet ja tarot-korttien taika sävyttävät juonikuviota, jossa mustat ja yksi punaniska lyövät persoonina valkoiset. AFP:n mustaa Urheiluradio. 21.50 Merisää. Ohjelman suunnit- 16.05 Entisten nuorten sävellahja. telusta vastaa Veikko Ylikojola. Itävallan Schladming on kuulu talviurheilukeskus, ja alueen villieläinten elintila on kovasti kaventunut. Mutta yhä siellä vaeltaa isokauriita, ilveksiä ja susia sekä kumppaniaan hiihtohissien vierustalta etsiviä teeriä. 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Ylikomisario Morse (12) 23.45 Köyhyys . 12.45 politiikan arkipäivää. 10.04 Lauantai-Suomi. esittää: Linnunradan käsikirja liftareille, osa 4/12. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sotshi 2014 15.00 Olympiaradio . 144 800. Big pyrkii pistämään huumekaupoillaan Yhdysvallat polvilleen, joten Britannian suuren pojan väliintulo on paikallaan. 2 John Glenin ohjaama leffa on yksi kaikkien aikojen vauhdikkaimmista ja parhaimmista Bondeista. Amerikka 03.20 Jyrki Sukulan makujen maa RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Elä ja anna toisten kuolla on Roger Mooren ensimmäinen Bond-elokuva. Kai Ulmanen. taa. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Urheiluradio. Joku tuntematon suuri ajattelija on sanonut: Jos näytät passikuvaltasi, olet loman tarpeessa. Ensimmäinen Roger Mooren pääosittama James Bond -seikkailu kuljettaa salaisen agentin New Yorkin Harlemiin, mystiseen New Orleansiin ja sieltä edelleen Karibianmeren houreisiin maisemiin. 06.04 Aamukello lyö 12. (Madagascar: Escape 2 Africa, USA 2008) Vauhdintäyteisen animaatioseikkailun toinen osa. Ääninä: Petteri Summanen, Mikko Leppilampi, Janne Reinikainen, Laura Voutilainen. Pilanpäiten Top Gear USA Kersantti Bilko (Sgt. Bilko, USA 1996). Miami (16) 00.10 C.S.I. Miami (16) 01.00 Viikingit (16) 02.00 Rikos ratkaistu 02.55 Eurojahti 08.00 Jaksa paremmin 08.30 MasterChef Australia 11.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 12.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 13.40 Henkka & Niki vs. 22.00 17.00 Yle Uutiset ja sää. 10.03 Hakala. LAUANTAI 22.2.2014 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Tohtori Kleistin perhe 12.00 Pressiklubi 12.30 Madagaskar 13.30 Dokumenttiprojekti: Chimeras, unelmia Kiinasta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.50 Prisma: Apollo-ohjelman kuukulkija 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ravisuoran 16 hevosta 18.00 Yle Uutiset 18.15 Toisenlaiset frendit 18.45 Avara luonto: Gemssin valtakunta. 16.00 Yle Uutiset ja sää. salo ja Ville Komppa. 05.02 Aamupala. Juontajina Tuulikki Närhin- sävellahja. Tunnuskappaleen teki Paul McCartneyn yhdessä Wings-yhtyeen kanssa. Under the Dome (12) Elokuva: Halloween (Rob Zombie?s Halloween/USA 2007). 10.50 Musiikkikamari. 08.00 Yle Uutimyksiä ja vaatii ymmärrettäset ja sää. 07.50 Merisää. 12.00 Turun tuomiokirkon Uutiset. 05.00 Yle Uutikoista valoa: Huijariksi alle tunnissa! set ja sää. 16.00 Yle Uutiset terapeutti. Kananga eli tuttavallisemmin Mr. 15.00 Radioteatteri Sää. Tarja Närhi. Ajankohtai- Uutiset. 20.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle Uutiset. (The Trials of Muhammad Ali, USA 2013). 22.30 Black Power Mixtape (The Black Power Mixtape 1967?1975, Ruotsi 2011) 00.00 Uusi Kino: Palavan kaupungin alla (S) 00.20 Uusi Kino: Sydämeen kätketty (S) Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 13.45 Teenage Boss 14.45 BUU-klubben: Talvikisat 15.55 Luontoretkellä: Nuoret erämaassa 16.25 Sotshin olympiakisat: 15. 15.03 Urheiluradio. 17.15 Maailman- ja sää. 19.00 Yle Uuti- Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. 04.02 mää loppuun asti 10.45 Radio 1 vas- Hajatusmusiikkia . 09.00 Yle UutiSamppa Korhonen. 11.00 Val- 04.47 Aamupala. 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Vii07.45 Hartaita säveliä. 14.00 TodelRadio 1 Lauantai-Suomi. (16) Broadchurch (12) Eurojahti Nelonen 08.05 08.30 09.00 09.30 10.00 10.30 11.35 12.05 12.35 13.05 13.35 13.45 14.55 15.25 15.55 16.25 16.55 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 23.30 00.25 02.40 03.45 Pound Puppies (S) Elixir Elixir Sport Start! Unelmien talo Supernanny (7) Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Vaaleanpunainen pantteri (S) Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Eläintarhassa tapahtuu Merieläinten pelastajat Shake It Up (7) Amerikkalainen komediasarja. Hauskat eläinvideot Farmi (S) HS-uutiset HS-sää Holmes NYC (12) Hauskat kotivideot Keno Elokuva: 007 . Pitkä takaa-ajo moottoriveneillä on aito Bond-klassikko. Harri-Ilmari Moilanen ELÄ JA ANNA TOISTEN KUOLLA Nelonen klo 21.00 YleX 06.00 Yle Uutiset. 11.03 ja sää. Huipputeknologiaa hyödynnetään reippaan mielikuvituksellisesti. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö. 07.50 Aamu- konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 hartaus. 21.03 Poppikoulu. Elä ja anna toisten kuolla (Live and Let Die/Britannia 1973). 05.50 11.45 Valomusiikkia. 21.40 Urheiluradio. 18.00 kynnet . 07.00 Yle Ajankohtainen Ykkönen. 20.03 Urheiluradio. 17.00 Levylautakunta. 09.00 Yle Uutiset. Yle Radio Suomi 09.05 Muistojen bulevardi. 06.25 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Aamusoitto. 21.00 Yle Uutiset. 06.03 Sää. Mooren 007-valtit ryhdikkyys ja rennon itseironinen huumori eivät petä edes löysissä lemmenkohtauksissa Jane Seymourin kanssa. Kaunotarten ohella Bondia työllistävät maailmanrauhaa uhkaavat pahikset. 07.03 Aamusoitto. Pakollisena kaunottarena kainalossa hengaili Jane Seymour. Rintakarvaton, muttei hampaaton ROGER MOORE on James Bond -debyytissään Elä ja anna toisten kuolla (Live and Let Die, 1973) englantilainen herras- ja huumorimies kiireestä kantapäähän. 17.40 Euroop- Merisää. salattu luonto Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Jamie Oliverin helpot herkut Pilanpäiten Madagascar 2. 14.03 Ajantasan lauantailot. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Pariisin oopperan seurassa. 18.08 Sekahaku . 06.15 Aamuhartaus. Huippujuristin avustama senaattori Davis vapautuu syytteistä voitokkaana. 00.40 Misfits (16) 01.30 Uutiskkuna 08.05 08.20 08.35 09.00 09.25 09.50 10.15 10.20 11.55 12.25 12.55 13.25 14.00 14.10 15.55 16.05 17.05 19.00 19.10 19.30 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.40 00.30 01.30 Ystävien kylä (S) Maija Mehiläinen (S) Katti kaiken tietää! (S) Pokémon (7) Maantiekiitäjä (S) Kung Fu Panda (7) Pilanpäiten Cosmos . (18) Dexter (16) Älypää-TV Teema 10.00 Äidin uhraus (S) 11.45 Suomen historian myytit : Kansalaissota 12.35 Ikkunoita avaruuteen 13.00 Tiededokumentti: Mullistavat keksinnöt 13.50 Yle Live: Jack Johnson 14.40 Kiehtovat keksinnöt 2013 15.05 Lyhyesti: Tuolit puhuvat 15.15 Historia: Egyptin Kuninkaiden laakso 16.15 Jäämeri 30 päivässä 17.00 Hakekaa kätilö! (12) 18.00 Design-klassikko: Bickuulakärkikynä 18.25 La Danse . Amerikka 14.10 Jyrki Sukulan makujen maa 14.40 Kokki lomalla 15.10 Kokki reissussa 15.40 Kutsu kylään Ian Wright 16.35 Anthony Bourdain maailmalla 17.30 Kuuluisat kuppilat 18.00 Pomo piilossa 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit (7) 20.00 Poliisit (7) 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen Tulli 22.00 Leijonan luola 23.00 Rekkakuskit jäällä (7) 23.55 Villit nettivideot (16) 00.25 Villit nettivideot (12) 00.55 Rantavahdit (12) 01.20 South Park (12) 01.50 South Park (7) 02.20 Jussi Seljas: Showdown 02.50 Henkka & Niki vs. 11.57 Päivän Merisää. Pääosissa: Steve Martin, Dan Aykroyd, Phil Hartman, Glenne Headly, Daryl Mitchell. Mitä kuvat kertovat meistä? Vieraina Voimauttavan valokuvan menetelmän kehittäjä Miina Savolainen, sekä kuvittaja-graafikko Jouko Ollikainen 11.00 Olympiaradio . lasku. 16.15 Sotshin olympiakisat: Miesten pikaluistelun joukkuefinaali. 17.00 Sotshin olympiakisat: Miesten jääkiekon pronssiottelu. 20.00 Sotshin olympiakisat: Naisten pikaluistelun joukkuefinaali, 4-miehisrattikelkkailun 1. 14.30 Poppikoulu. 19.03 Sävel on vapaa / 09 ran ennakko. 19.03 Urheiluradio. 22.05 Koe-eläinpuisto. Frederick Wiseman vie meidät Pariisin Oopperan baletin kulissien taakse seuraamaan laitoksen arkea ja seitsemän baletin harjoituksia. 21.00 Teemalauantai: Musta valta. Susanna Vainiola. Ravisuoset ja sää. Ohjaaja: Jonathan Lynn, USA 1996. 23.03 Koe-eläinpuisto. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 05.52 Aamupala. 18.01 Iltahartaus. 00.05 Yöradio. kilpailupäivä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Matador (S) 20.40 Määränpäänä Santiago de Compostela 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Work It (7) 11.30 Rasittavat tyttäret (S) 12.00 Whitney (S) 12.30 Perhe 2.0 (S) 13.00 Kerran lapsi, aina lapsi (7) 13.30 Middle (S) 14.00 Middle (S) 14.30 Bestikset (S) 15.00 Kreisiä menoa 15.30 Kreisiä menoa 16.00 Ylläs . 15.10 Entisten nuorten . 07.04 Onnen sävel. Kaksi upeaa dokumenttielokuvaa roturistiriitojen repimästä 1960-luvun Amerikasta: kertomus Muhammad Alin oikeustaisteluista sekä sähäkkä kollaasielokuva Black Power -liikkeen noususta. 21.00 Muhammad Alin oikeustaistelut. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Jenni Pääskysaari
SUNNUNTAI 23.2.2014 Dirch . 06.30 Aamu11.00 Tuomiosunnuntain ortodoksi- kahvilla. Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana ovat Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo ja kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok). 21.00 Aspekti 22.00 Yle Uutiset 22.05 Puheen Aamun viikko Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 18.50 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- Merisää. 10.03 Sää. Dario Marinellin pianomusiikki kilkkaa ja kalkkaa lemmen säveliä pelin hengen mukaisesti. Harri-Ilmari Moilanen YLPEYS JA ENNAKKOLUULO MTV3 klo 14.55 Jatkot Remix 23.00 Encore 00.00 20.00 Yle Uutiset. 12.55 Sunnuntai-Suomi. 06.00 Yle Uutiset. (7) SM-liigan viikkomakasiini Sarasvuo. 10.04 ing 16.00 Yle Uutiset ja sää. Stones -i Pop eilen . Sää. Mari on 16-vuotias ja janoaa kokemuksia. T: ZDF/Arte. 21.00 Yle Uutiset. Kohuoikeudenkäynneistä tuttu Heikki Lampela kertoo, millaista on puolustaa pahoja ihmisiä, Helsingin piispa Irja Askola pohtii moraalia sekä Noora Västinen aikoo ottaa Jarista luulot pois naurujoogan avulla. Toimittajina Tero Liete ja Jake Nyman. 04.02 neet mielet. Luetaanko lakia niin kuin sitä kirjoitetaan, vai päinvastoin. 05.02 Yle Uutiset. (S) Putous Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Frost/Nixon (Frost/ Nixon, Yhdysvallat 2008) Tiivistunnelmainen draama alkaa vuoden 1974 tulenarasta tilanteesta, jossa Richard Nixon jätti Valkoisen talon häpeällisten skandaalien saattelemana. 3/7. Veljekset Franz ja Kim erotettiin lapsina toisistaan, myöhemmin heitä yhdistivät päihteet ja rikokset. Katy Perry, Arctic Monkeys, Lorde yhdessä Disclosuren kanssa, Bruno Mars ja Ellie Goulding. Muut 08.30 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT:n ohjelmaa 15.15 Dok: Kongossakin on kantarelleja 15.45 X3M-tv 16.15 Jälkivääntö 16.55 Kirjaohjelma 17.25 Strömsön talkoot 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Teenage Boss 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.51 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00 Dok: Kangastuksia 20.45 Ihanat autot 21.00 Elokuva: Dirch . (Ghosts of Girlfriends Past/USA 2009). Pääosissa: Matthew McConaughey, Jennifer Garner, Michael Douglas, Breckin Meyer, Lacey Chabert, Robert Forster. Ohjaus: Mark Waters. Maria Leppänen 15.00 Musiikin tehoosasto . 19.03 Jazzklubi. 04.54 Aamupala. tely: Lääkäri vastoin tahtoaan. Phil (S) Huippumalli haussa Maaginen Criss Angel (7) The Voice of Finland HS-uutiset HS-sää MasterChef Suomi Farmi (S) Keno Elokuva: Pelimiehen painajainen. toissapäi16.05 Faunin iltapäivä. lta Radio Su vänä. Jani Rajalin 22.00 Radio Novan yö 43 3. 08.05 Kirjakerhon Viikon kirja: Tietokirjailija Ville Kivimäki ja Murtu- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 20.00 Jazz- Kissankehto . 08.45 ilman kriiseille. talviolympiakisojen päättymisseremoniat Sotshin olympiastadionilta. Siskonpeti. Toinen sarjan valtti on kollektiivinen näyttelijätyöskentely, joka leffaversiossa on yllättävän valjua. Juonikuviota on myös karsittu kovalla kädellä siten, ettei ole päästy lähellekään sarjan (henkilö)jännitteitä, alkuperäisromaanista puhumattakaan. 08.30 Radioteatteri Sari Helin: Mitä minä voin tehdä maa- esittää: Terveiset Kutturasta. 20.09 The Rolling Stones ilta 0203-17600. (Äänitetty 24.8.2013 lepopäivän ratoksi. 08.00 Yle UutiUutiset ja sää. 18.55 The Rolling Stones set 11.02 Aleksi Ruuskanen 13.00 ilta 0203-17600. 00.05 Yöradio. 03.02 Sekahaku . 17.00 Yle Uutiset ja sää. 08.45 Kuunnelman esit- Lempimusiikkia. 12.00 Yle Sunnuntai-Suomi. 13.00 Riston Valinta. 15.55 Yle News. T he Roll set. Uusi sarja 1/10. Selviytymistaistelu. New Yorkissa vuonna 1864 poliisietsivä Kevin Corcoran joukkoineen puolustaa heikompien oikeutta kesyttömässä kaupungissa. Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset Freestyler Extreme Strike Back (16) The Wire (16) Misfits (16) 08.05 08.20 08.35 09.00 09.25 09.50 10.15 10.20 11.20 12.20 12.50 13.20 14.20 14.50 14.55 17.25 19.00 19.10 19.30 22.00 22.15 22.20 22.35 23.35 00.30 Tuomas Veturi (S) Maija Mehiläinen (S) Mia ja minä (S) Pokémon (7) Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) Tom ja Jerry (S) Angry Birds Toons (S) Erilaiset äidit Maajussille morsian Salatut elämät (S) Salatut elämät (7) Sydänjää (7) Jamie Oliverin helpot herkut Pilanpäiten Ylpeys ja ennakkoluulo (Pride and Prejudice, Iso-Britannia 2005) Jane Austenin klassikkoromaaniin perustuva romanttinen draamaelokuva. (16) Eurojahti Nelonen 08.05 08.30 09.00 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.40 13.50 14.50 15.50 16.55 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 23.10 23.40 00.40 01.40 02.40 03.35 Pound Puppies (S) Jaksa paremmin Tervetuloa kotiin SM-liigan viikkomakasiini Elixir Elixir Sport Eläintarhassa tapahtuu Merieläinten pelastajat Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Vaaleanpunainen pantteri (S) Dr. 15.08 Tählassa.) Toimittajana Veli-Pekka Hei- tisumua. hauska mies 00.45 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (7) 14.00 Farm Kings 15.00 Masterchef USA 16.00 Pilanpäiten 16.10 Face 17.10 Salattu sisar (7) 18.05 Valehtelevat viettelijät (7) 19.00 Muodin huipulle 20.00 Myytinmurtajat 21.00 Muumio (12) 23.20 Grimm (16) 00.10 Weekend Festival 2013 aftermovie 00.20 Revolution (16) 01.15 Supernatural (16) 02.05 Rikos ratkaistu 08.45 MasterChef Australia 10.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 12.35 Huippusalaiset reseptit 13.25 Maistuvimmat liikeideat 14.20 Talent USA 15.10 Muuttajat 15.40 Muuttajat 16.10 JIM D Henkilökuva: Shirley Temple (S) 17.05 JIM D: Henkilökuva: Natalie Wood (7) 18.00 Tomin keittiö 18.30 Tomin keittiö 19.00 Anthony Bourdain maailmalla 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 23.00 Australian rajalla 23.30 Eriskummalliset rikokset (S) 00.05 Maailman oudoimmat ravintolat 00.35 Rekkakuskit jäällä (7) 01.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (S) 02.25 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 02.50 Rantavahdit (12) 03.20 Mestariampuja RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Jane Austenin rakastettu klassikko herää eloon tuoreimmassa romanttisessa sovituksessa. 05.21 Euroopasta. 08.20 SunSuomi. 12.05 Roman Schatzin set ja sää. Tero Liete. Kuvassa Donald Sutherland ja Brenda Blethyn. Rakkaus se rinnassa raksuttaa romaaniklassikon brittifilmatisointi Ylpeys ja ennakkoluulo (Pride & Prejudice, 2005) vie 1700- ja 1800-lukujen vaihteen herraskartano- ja linnamaisemiin. Peli on rajattu nuorten aikuisten lemmenkaruselliksi, jossa riittää vilskettä ja väärinkäsityksiä. Elizabeth (Keira Knightley) ja Jane (Rosamund Pike) ovat äitimuorin (Brenda Blethyn) mielestä akuutissa aviomiehen tarpeessa. 09.55 Imatrankosken Aamupala. helmikuuta esiintyvät mm. 09.00 05.00 Yle Uutiset ja sää. 17.40 Suomi tänään. 18.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset. 20.08 Sää. 16.05 Rocktoimittajan iltapäivälli22.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 04.02 Euroopan taivaan alla. 07.00 Yle Uutiset. 22.05 Ava- nen. Perhejaksossa äiti on pudotusuhan alla, iskä ottaa tilanteen haltuun ja koko suku viettää unohtumattomia häitä. 15.00 Yle UutiSaalfeldenin Jazz Festivaalilla Itäval- set. Toimittaja Mari Ekman. Sotshi 2014 12.00 Olympiaradio . Sotshi 2014 19.00 Ali ja Husu 20.00 Leikola ja Lähde. 05.15 Eväsreppu. 14.03 Musiikkia plays Gershwin.?. 06.04 Aamupala. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 19.08 17.00 Supersunnuntai 20.00 YleX The Rolling Stones ilta 0203-17600. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Brysselin kone 07.00 Eve Mantun kuriton kokous 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 08.30 Olympiaradio . 10.00 Yle Uutitahtoaan. 13.03 Urheiluradio. 23.10 Yöklassinen. Luontoretki. 08.00 Yle Uutiset Yle Radio Suomi ja sää. 19.00 Yle Uutiset Uutiset. HD (12) 22.00 Aurelio Zenin tutkimuksia (12) 23.30 YleLeaks 23.45 Ykkösaamu TV 2 07.45 07.46 07.47 08.07 08.19 08.45 11.30 12.15 12.39 14.00 17.00 18.00 20.35 21.00 21.40 21.50 21.55 22.05 22.50 23.45 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 23.2. Kimmo Kuu (S) Sasu (S) Musarullaa! Sotshin olympiakisat: Alamäkiluistelua Mestarien liigan makasiini Sotshin olympiakisat: 4-miehisrattikelkkailun 3. 05.50 Merisää. 09.00 Yle Uutiset. 21.03 Taustapeili. 21.00 Jazzklubin kolmas setti. Nyt voimauttava valokuvaus vie veljet hakemaan uutta yhteyttä Málagan maisemissa. 21.05 Soul Power! Osa 1/4. Soulin varhaisvuodet. Uusi dokumenttisarja kertoo soulmusiikin tarinan Arethasta Adeleen, gospelkuoroista 2010-luvulle ja sitoo sen poliitiiseen ja kulttuurilliseen kehykseensä. Britannian ja muun maailman parhaiden artistien palkintojuhlassa 19. 14.00 nuntai-Suomi. 22.05 Levylautakunta. 13.00 Yle 18.00 Horisontti. Ehdokkaat ovat herrat Darcy (Matthew MacFadyen) ja Bingham (Simon Woods). Jenkkiveteraani Donald Sutherland näyttelee tyttöjen isää ja Tom Hollander tomppelimaista pappisserkkua. 07.53 sen kirkosta Rovaniemeltä. 09.05 Sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 12.40 seuduilla elettiin olosuhteissa, joissa sairaudet, nälkä ja puute olivat Sunnuntai-Suomi. Vain yksi voi selvitä. Uhkaako politiikan heikkous oikeusjärjestelmää. 18.03 UrheiluYleX radio. 18.09 The Rol06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 ling Stones ilta 0203-17600. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheilu- Yöradio radio. Alcantaran perhe (7) 16.00 Tiededokumentti: Paastoaminen 17.00 Saari (12) 18.00 Kino Klassikko: Heidi (S) 19.25 Adonis 20.15 Valokuvan voimaa. (7) Copper. 07.50 Merisää. Kun kaapatut heräävät, he huomaavat heti, että jotain on pielessä. 10.00 Juma- Aamupala. 17.30 ruusromua. 16.00 Yle Uutiset ja sää. nonen. lasku. Sotshin olympiakisat: Miesten jääkiekon loppuottelu. Sotshin olympiakisat: Kisastudiossa on kisojen yhteenvedon aika. Sotshin olympiakisat: Päättäjäiset. 15.00 Radioteatterin Sunnuntai-Suomi. Susanna Vainiola. klubin illan keikka. 1/3. Anjan pitäisi lunastaa miehelleen antamansa lupaus. 13.06 ja sää. 18.08 Sää. ja 4. 21.35 Novosti Yle. Äidinkielen opettaja Julian näkee Marin erityisenä. 07.04 nen liturgia Pyhän Apostoli Andreak- Suomi soi. 19.00 Yle Uutiset Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu ja sää. HD 21.55 Yle Live: Brit Awards 2014. 15.03 Urheiluradio. Samuli Väänänen 18.00 Musaa ja sporttia . 09.06 Iskelvaliouusinta: Lääkäri vastoin märadio. 06.03 lanpalvelus Imatrankosken kirkosta. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Pelastetaan duunit. Sotaa 12.05 Sunnuntai-Suomi. edeltävien aikojen raja12.06 Kansanradio. 11.03 Jake Nyman. sää. Ohjaaja: Ron Howard (12) Kymmenen Uutiset Viikon sää MTV Sport Uutiset Americans (12) Valitut. 17.15 Sunnuntai-Suomi. 17.15 Matkoja menklo 18.0 9 12.00 Yle Uutiset ja sää. neeseen Suomeen. Sotshi 2014 15.00 Olympiaradio . ??Uri Caine Ensemble 14.00 Yle Uutiset. 08.05 Sunnuntai-Suomi. Maamme-kirja: Perus-Suomi ja muu 08.10 Luontoretki. Tarja Närhi. 6/12. Pirjo Heikkilä, Niina Lahtinen, Krisse Salminen, Sanna Stellan, Joonas Nordman ja Jarkko Niemi. hauska mies Yle Fem klo 21.00 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Gemssin valtakunta 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Arjen huimapäät: Pintapelastaja 09.55 Yle Uutiset 10.00 Elämän palapeli 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Tohtori Kleistin perhe 12.05 Strada 12.35 Köyhyys . miksi?: Afrikkaa ryöstämässä 13.30 Akuutti 14.00 Toisenlaiset frendit 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.55 Historia: Mies joka pelasti maailman 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.15 Aarteenetsijät 18.45 Kettu (12) 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Raja. tulos on kuin isä Mitro Juha Mujeen esittämänä. Tuon sarjan hersyvä komediallisuus on kaukainen muisto Joe Wrightin ohjaamassa pintasiloisessa romanttisessa pukudraamassa ja tapainkomediassa. Mukana myös Anssi Kela. Suomi D: Homoisät (S) Suomi D: Scandinavian Hunks (7) Blue Bloods (12) Älypää-TV Teema 10.00 Paul Merton ja matkailun ihmeet 10.45 Kirjaohjelma: Mikä meitä pelottaa? 11.15 Tyhmiä kysymyksiä musiikista 11.45 Design-klassikko: Swatch-kello 12.10 Yle Live: Grammy Awards 2014 14.45 Francon jälkeen . 09.05 Musiikkia vanhasta Aamupala. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle Uuti17.00 Yle Uutiset ja omi set. 05.52 kirkon kellot kutsuvat. Jälkimmäinen hahmo on vuonna 1995 valmistuneen laadukkaan BBC-sarjan hupidynamo, kiitos David Bamberin riemukkaasti karrikoidun JANE AUSTENIN roolisuorituksen . 07.03 Näistä levyistä en luovu. 12.45 Merisää. usein läsnä. 22
Mitä tapahtuu kun surkeimmat kuskit päästetään muun liikenteen joukkoon? 21.00 Panttivangit. 15.05 Kultakuume. 08.00 Yle 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Uutiset ja sää. 20.25 dio. 07.15 Urheiluradio. Ohjaus: Steven Soderbergh. 18.03 Sekahaku . Mariannaäidin riidat teini-ikäisen Gretan kanssa piinaavat koko perhettä. Elämää ei lunasteta uhreitta. ovat keskustelemassa. (S) 23.40 Farmi (S) 00.10 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 00.40 Deittikamera 01.10 Näkijä (12) 03.05 Tulossa: Mustat lesket 03.10 Mad Men (12) Teema 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Valistusajan perintö 17.50 Tyylin alkulähteillä 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Francon jälkeen . Animaation toteutus Tatu Pohjavirta ja Mark Ståhle. T: Osuuskunta Camera Cagliostro/2011. Pääosissa: Julia Roberts, David Brisbin, Albert Finney, Dawn Didawick, Valente Rodriguez, Conchata Ferrell, Erin BrockovichEllis. 23.33 Illan vieras. ulkoinen olemus ja kielenkäyttö puhuvat puolestaan. Tarja Esko Salminen. 12.00 Turun tuomiokirkon käri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden kello lyö 12. 13.00 Klassista kah- 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe teen. 14.00 Näistä levyistä en luovu. 20.00 Radion 13.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheilurasinfoniaorkesterin konsertti. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Se on viihdyttävä yhdistelmä karua arkista faktaa ja 1930-luvun klassikon Frank Capran komedioiden optimismia. 23.00 Yle Uutiset. Dokumentti kahdesta nelikymppisestä kalastajaveljeksestä (S) 23.55 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vinter Varg 18.30 Luontoretkellä: Avarilla selkosilla 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Annan alituiset 21.00 Bettina 21.39 Keksintöjä ja neronleimauksia 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Euroopasta olisi puhuttava 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.25 Suurperhe Bates 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00 Suurperhe Bates 19.30 Lähiöunelmia (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Muumio: Lohikäärmekeisarin hauta (12) 23.10 Lähiöunelmia (7) 23.40 112 00.35 Bones (12) 01.30 Vaarallinen totuus (16) 02.25 Eurojahti 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 12.20 Homma haltuun 12.50 Kokki lomalla 13.20 Mahdoton illallinen 14.15 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 14.40 MasterChef Australia 15.40 Anthony Bourdain maailmalla 16.35 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 17.30 Amerikan kovimmat keräilijät 18.30 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (7) 22.30 Huima konttihuutokauppa 23.00 Keräilijöiden aarreaitta 23.30 Trigger Happy TV (S) 00.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 00.50 South Park (12) 01.20 JIM D Rikos: Rikostarinoita maailmalta (12) 02.15 Leijonan luola USA 03.10 Taksi (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Erin Brockovich on tositapahtumiin perustuva draama, jonka nimiosasta Julia Roberts palkittiin Oscarilla ja Golden Globella. Sisupussin voimannäyte TOSIPOHJAINEN Erin Brockovich (2000) esit- telee Julia Robertsin naispääosa-Oscarilla palkitussa roolissaan melkoisena sisupussina. 18.50 Iltahartaus. Ile ja Matti 08.00 Yle Uuti09.00 Yle Uutiset. 07.15 YleX Aamusoitto. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 15.05 Maakuntaradio. 14.00 Yle Lähikuvassa Pablo Heras-Casado. 06.56 Päivän mietelause. 09.05 UrheiluJotuni: Huojuva talo, osa radio. Susanna Vainiola. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.00 Puheen Iltapäivästä 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jarkko Martikainen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jarkko Martikainen. Pitääkö taiteilijan näkyä. Viki ja Mäktelause. 11.57 Päivän mie- 13.02 YleX Jälki-istunto . 06.30 Maakuntatuurin huumehistoria. Vangitsijoidensa kynsistä vapauduttuaan Duncan epäilee Sandrinen luotettavuutta. 07.50 Aamuhartaus. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 04.02 Kissankehto . 19.06 MetsäraA. 06.25 Aamusoitto. Voimauttava valokuva auttaa heitä ymmärtämään toistensa erilaisuutta. Perhe tekee myös äidin vihan näkyväksi valokuvien avulla. 21.45 Treme (12) 22.45 Uusi Kino: Eläimiä eläimille. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Kaksi vahvaa lauluntekijää; toinen suursuosion saavuttanut mutta sen kyydistä jättäytynyt, toinen suuremmalle yleisölle etäisemmäksi jäänyt . Danny Boyle: radio. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 06.05 Hartaita säveliä. 07.17 MaakuntaTrainspotting 17.40 Kulttuuradio. 18.55 Suomi nän emerituspofessorit Pertti Hemá- tänään. 08.15 Ykkösaamu. 20.06 Sää. Ei kun oikeuteen. Steven Soderberghin ohjaamasta draamakomediasta muotoutuu hyvän mielen sosiaalidraama. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 23.02 Encore 00.00 Yöradio 15.00 Yle Uutiset. Kalifornialaisen pikkukaupungin tehtaan kromipäästöt ovat vuosia saastuttaneet pohjavesiä, ja nyt on tullut maksun aika, kiitos Erinin tarkkanäköisyyden. set 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 11.00 Välilevyjä. Aamu . 07.53 ritunti: Matkailua ja luonMaakuntaradio. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 08.00 toa. 10.55 Pikku19.03 Radioteatterin valiouusinta: juttu: Uraradio. Missä tunnelmissa Knausgård laittoi pisteen viimeiselle kirjalleen ja mitä hän ajattelee tulevista kirjallisista töistään? 21.00 Valokuvan voimaa. Jakso 4/7. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 09.05 Muis- set 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden tojen bulevardi. 09.00 Yle teatteri esittää: Maria 5 Uutiset. 12.55 Suomi tänään. Ohjaus: Markus Rautio. Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntara38. 13.06 Maakuntaradio. Yleisradiolle suo- Uutiset ja sää. 15.55 Yle News. Ajantasa: Suora linja. 18.50 Merisää. Uutiset. 16.00 Yle Yle Radio Suomi Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 06.15 Aamuhartaus. 10.00 Yle Uutiset. Wiio. Haastateltavana Urheiluradio. Viestinnällä val- radio. Alcantaran perhe (7) 20.15 Historiaa huonomuistisille 20.30 Kirjaohjelma: Kirjallinen itsemurha. (S) Ngorongoron kraatteri Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Ihminen ja yhteiskunta Kuningaskuluttaja Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Prisma: Metamorfoosi MOT Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Oasis-Viimeinen toivo Kotikatsomo: Raja (12) Yle Uutiset Islam ja länsi Prisma: Metamorfoosi TV1 klo 19.00 TV 2 06.51 06.52 06.53 06.58 07.11 07.18 07.23 07.33 07.43 07.54 08.17 08.40 08.50 09.00 09.30 10.30 11.05 11.35 12.05 12.35 13.05 13.33 14.01 14.29 14.55 15.30 16.31 17.00 18.00 18.01 18.45 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.00 22.05 22.45 23.10 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 24.2. Ystävykset (S) Samu ja Salla (S) Nelli ja Iiro (S) Jokeri Pokeri Box Oiva-nallen oivallukset Närpiäiset (S) Kuminakuja 19 (S) Muumilaakson tarinoita Musarullaa! Late lammas (S) Pat & Stan (S) Luontoretkellä: Pelissä lohen elämä Verta, hikeä ja musiikkia Hymy Pyllyyn Suunsoittoa ja lisää haleja Yötyössä Menestyksen hinta Menestyksen hinta Peltsin Lappi Peltsin Lappi Peltsin Lappi Peltsin Lappi Peltsin Lappi Luontoretkellä: Pariuskollisia eläimiä Galaxin mestari: Koiramestari Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Hullu juttu Uusi päivä (S) Suorana: Kortesmäki Satuhäät Yle Uutiset Urheiluruutu Unelmien kolhimat (7) Hung (16) Hullu juttu 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (7) Amerikkalainen draamasarja. 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Selviytyjät 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Whitney (7) Amerikkalainen komediasarja. 15.40 Putous 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen surkein kuski. Taloudellista ajoa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. nus, Kaarle Nordenstreng ja Osmo 19.03 Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 20.03 Urhei- luradio. 17.20 Kult- 05.00 Aamupala. 14.03 Ajantasa. Yle Uutiset ja sää. Jatkossa sukulaissieluinen kaksikko kisaa eräänlaisen kissa ja hiiri -tyyppisen ja täysin platonisen rakkaussuhteen merkeissä. Rentojen irrottelujen vastapainoksi on 4 synkempi puoli. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 12.00 Yle kirjoittanut Molière. 16.00 sertti jatkuu. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 10.03 musiikin toivekonsertti. 08.17 Maatahtoaan. Karl Ove Knausgård on saanut valmiiksi kuudennen osan Taisteluniteossarjastaan. 12.15 Maakuntaradio. mentanut ja sovittanut Alpo Routasuo. 23.03 Taustapeili. 07.45 Hartaita säveliä. 17.20 lankumoukseenko. 08.15 esittely: Lääkäri vastoin Radio 1 Urheiluradio. 20.00 Yle Uutiset. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Hentoluisen myyjättären ja kiviporarin rakkaustarina. 22.05 Jake Nyman. Robertsin roolityössä korostuu nimihenkilön tietty pimumaisuus, vaikka tämä onkin kolmen pikkulapsen työtön yksinhuoltaja . (7) 22.55 Uusi Kino: Caviar Connection. N: Jussi Jurkka, Heidi Krohn, Hillevi Lagerstam, Niilo Tarvajärvi, Reino Valkama. Komedia pirteästä lähettitytöstä, joka rakastuu rutiköyhään taidemaalariin. MAANANTAI 24.2.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.25 12.55 14.05 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.25 23.20 23.25 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Strada Madagaskar Kuvakirjeitä Euroopasta Yle Uutiset Puoli seitsemän Arto Nyberg Taivastiellä Tähtisilmä, (Suomi 1955, 68?) O: Matti Oravisto. 18.20 Radioklo 22.0 kuntaradio. 15.00 Yle 20.50 Radion sinfoniaorkesterin kon- Uutiset. Äänessä myös viestin- Närhi. 12.15 musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot Historiasarjoja. 07.50 Merisää. musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uuti10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. 18.00 Kuunnelman Julk inen s a na Yle Uutiset ja sää. (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Vihjeet hukassa (12) 00.35 Louie (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Leila leipoo Ranskassa 09.15 Tuhluriprinsessat 09.50 Hulluna häämekkoihin 10.20 Sarahin talo 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin 13.50 Sarahin talo 14.20 Leila leipoo Ranskassa 14.50 Tyyliä vai ei 15.55 Suuri painonpudotus 16.55 Frasier (S) 17.25 Farmi (S) 18.25 Deittikamera 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Erin Brockovich (Erin Brockovich/ USA 2000). 18.00 on journalistiikan emeritusprofessori Yle Uutiset. 12.45 Merisää. 17.30 Taustapeili. 18.30 Hengellisen dio. 03.02 Levylautakunta. Kovasta yrityksestä huolimatta Robertsista ei löydy aitoa sisukkaan ja osaavan työläisnaisen karismaa. Alun autokolarin jälkimainingeissa Erin tutustuu ikääntyneeseen joviaaliin asianajajaan (Albert Finney). Komedia, 11.03 Maakuntaradio. 16.15 Maakunta22.05 Julkinen sana. Maija Vilkkumaa ja Maritta Kuula . Ohjelma on uusinta vuodelta dio. Tältä pohjalta leffa kantaa ihmisläheisen sanomansa mallikkaasti. Harri-Ilmari Moilanen ERIN BROCKOVICH Nelonen klo 21.00 2004 ja omistettu hiljattain 76-vuotiaana menehtyneen professori Esko Salmisen muistolle. 22.50 Arvassalo ry. 11.00 Yle Uutiset. Lääkäri vastoin tahtoaan
Uutiset ja sää. Yhtä suuri muutos kuntarakenteissa on käynnissä parhaillaan. Vuoden 1967 kuntauudistusta käsitelleissä ohjelmissa kerrotaan, mitä eroa on VANHOJA HALLINNOLLISIA maalaiskunnalla ja kauppalalla, kauppalalla ja kaupungilla, ja millaisia palveluita ne tarjoavat asukkailleen. 08.17 Maakuntaradio. Tiedeykkönen 13.00 Klassista kah- 09.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntaradio. 19.03 Urheiluradio. 22.45 Etnohetki. Ohjelmassa tutkitaan suomalaista yhteiskuntaa marginaali-ilmiöitä ja outouksia unohtamatta. 08.15 kello lyö 12. 18.55 Suomi tänään. 12.45 Merisää. 19.00 Yle 13.03 Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja manmusiikkiohjelma. 17.00 Yle ryhmä: Ja Oscarin saa... 07.00 Yle Uutiset ja sää. 03.15 Taustapeili. (12) 22.00 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) 23.00 Farmi (S) 23.30 Californication (16) 00.05 Frasier (7) Amerikkalainen komediasarja. 00.35 Deittikamera 01.05 Holmes NYC (12) 02.00 Tulossa: Mustat lesket 02.05 Dr. Toimittajana Maija levat Anna Möttölä, Pekka Lehtosaari Salminen. Lähes joka toisen suomalaisen asuinpaikka on kaupunki tai kauppala. Siellä tapahtuu paljon. 23.10 Pariisi 1919 Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Annan alituiset 16.55 Haaste 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Ei! Ei! Ei! 18.30 Maantieteilijän testamentti 18.49 Ollaan kavereita (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Spotlight: Konsulttisirkus 20.30 Eurooppa pinteessä 21.00 Sportmagasinet 21.30 Grotesco (12) 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (16) 22.45 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Gordon kokkaa tykimmin 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä 18.30 Dieetit vaihtoon! 19.25 Pilanpäiten 19.30 Mutsi (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 112 22.00 Sleepy Hollow (16) 23.00 Mutsi (S) 23.30 Nikita (16) 00.25 Bones (12) 01.20 Rikos ratkaistu 02.10 Eurojahti 11.00 LIVE: Tiedä ja Voita 11.30 Homma haltuun 12.00 Lentokenttä (S) 12.25 Tomin keittiö 12.55 Tomin keittiö 13.25 Pomo piilossa 14.20 MasterChef Australia 15.20 Leijonan luola USA 16.15 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.10 Gordon Ramsay . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. Veri on vettä sakeampaa. Uudet toisen kauden jaksot. Tero Liete. 18.30 Hartaita säve- Suomi tänään. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Sankaritkin erehtyvät. 07.53 Maakuntaratelause. Uusi uljas kunta (1967) esittelee kuntaliitosehdotuksia ja kokoaa mietteitä Kihniöstä, Kiikasta, Karkusta, Tyrväästä ja Vammalasta. Katsaus: Kuntamuutos -ohjelmassa (1967) esimerkkipaikkakuntina toimivat Outokumpu, josta tuli kauppala vuonna 1968 ja Järvenpää, josta tuli kaupunki vuonna 1967, sekä Espoo, joka oli muutettu kauppalaksi vuonna 1963. Ohjelmassa Ihminen ja kaupunki (1967) omaa kaupunkilaisuuttaan ja kaupungin olemusta pohtivat helsinkiläiset, lahtelaiset ja tamperelaiset. ELÄVÄ ARKISTO: KUNTAUUDISTUS Yle Teema klo 22.00 sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 21.50 Merisää. 15.00 Yle Uutiset. Manchester United. 23.45 Hullu juttu 00.15 Jalkapallon mestarien liiga 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (7) Amerikkalainen draamasarja. 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Grand Designs ? unelma-asunnot 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Kerran lapsi, aina lapsi 15.45 Kerran lapsi, aina lapsi 16.15 Suomen surkein kuski 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Pientä pintaremonttia 21.00 Kohde. 09.05 Muistojen 05.00 Aamupala. Olympiakos . 14.00 Radion sinfoniaorkes- radio. 21.00 Yle Uutiset. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 45 5. Kuntien yhdistämisestä kertovaa ohjelmaa on kuvattu Kihniössä, Kiikassa, Karkussa, Tyrväällä, Vammalassa ja Hämeenlinnassa. 22.15 Katsaus: Kuntamuutos. (1967) Mitkä ovat muutoksen hyödyt ja haitat, kun maalaiskunta muuttuu kauppalaksi ja kauppala kaupungiksi. 06.05 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 07.45 Hartaita säveliä. Ohjaus ja tuotanto: 17.20 Kirjakerhon Viikon Erja Manto.11.00 Yle Uutikirja.Kirjailija Sanna Tahvaset. (7) Madagaskar Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa A-studio Aarteenetsijät Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Kabareeta viidakossa Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu Mr Selfridge (12) Politiikan nappula (S) Yle Uutiset Kriminalisti (12) Prisma: Metamorfoosi TV 2 MTV 3 06.51 Nallen aamujuonto 09.00 Luontoretkellä: Huippuvuorilla 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05 Tuntematon Norja 11.35 Silikonisukupolvi 12.05 Menestyksen hinta 12.35 Menestyksen hinta 13.05 Luontoretkellä 13.40 Luolajäbien keksinnöt 13.45 Suorana: Kortesmäki 14.15 Satuhäät 15.05 Hullu juttu 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.20 Naurupalat (S) 16.30 Tumpelot 16.31 Pok ja Mok (7) 16.38 Viidakkojytä (7) 16.44 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.01 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Hullu juttu 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon mestarien liiga. 15.05 KultaUraradio. 12.55 talo, osa 39. (16) 00.35 Luuserit (S) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Leila leipoo Ranskassa 09.15 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 09.50 Hulluna häämekkoihin 10.20 Sarahin talo 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin 13.50 Sarahin talo 14.20 Leila leipoo Ranskassa 14.50 Tyyliä vai ei 15.55 Supernanny (S) 16.55 Frasier (7) Amerikkalainen komediasarja. 17.25 Himohamstraajat 18.25 Deittikamera 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC. Phil (S) 03.05 Start! 03.35 Älypää-TV Teema 17.00 Kulttuuridokumentti: Aino von Boehm 17.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Saari (12) 20.00 Impressionistit 21.00 Historia: Muhammadin elämä 21.57 Tulossa: Käyntikorttini 22.00 Elävä arkisto: Kuntauudistus. 21.55 Suomi tänään. Hän on mukana Suomen parasta leipomoa etsivässä tvohjelmassa. 07.17 Maakuntaradio. Klassikkoparatiisi. 18.03 Poplaari. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 08.00 Yle Yle Radio Suomi Uutiset ja sää. 15.55 Yle News. Filmir yh Personal trainer. 10.00 Yle Uutiset. 18.50 Merisää. 06.30 Maakuntabulevardi. 00.05 Yöradio. 17.15 Husun taksi. 21.03 Päivä tunnissa. 15.05 2014 20.30 Harri Tuomisen maail- Maakuntaradio. 13.00 Yle Uutiset. liä. Parhaan elo- Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.56 Päivän mietelause. 19.06 Kulttuuriosasto 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen. 21.35 Novosti Yle. 17.20 Urheiluradio. kuvan Oscar-ehdokkaista keskuste- 17.30 Taustapeili. 19.03 Kaiken maail- taradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.20 Radio- 12.00 Yle Uutiset ja sää. Miitta mä 16.00 Yle Uutiset ja sää. Radio 1 Sorvali esittää Miina Supi16.15 Faunin iltapäivä. sen kirjoittamia Pikkujutklo 21.15 17.00 Yle Uutiset ja sää. tuja. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etu- tori Teppo Nättilä. TIISTAI 25.2.2014 Pientä pintaremonttia MTV3 klo 20.05 TV 1 05.45 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.05 12.30 13.00 14.05 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.45 22.45 22.50 23.50 Aamusydämellä Ylen aamu-tv Kuningaskuluttaja Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä Euroopasta Yle Uutiset Elämän palapeli Tulivuoren salaisuus Taivastiellä Taas tyttö kadoksissa. (Suomi 1957, 66?) Jännityselokuva reportterista, joka alkaa tutkia kadonneen naisen tapausta. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 07.15 Aamusoitto. Harvey pallottelee kahta juttua. Yhdessä on kyseessä isot rahat, toinen on pro bono -juttu. O: Ville Salminen. 10.05 radio. 15.00 Ajantasa. Suomi seurasi perässä, ja 1960-luvulla suunnitteilla oli suuri kuntauudistus. Aiemmat Suomen kuntaliitokset olivat olleet yksittäistapauksia, mutta vuonna 1967 toteutettiin kerralla isompi uudistusten ryväs. Amor asuu Manhattanilla. Uraradio. 23.10 Yöklassinen. 11.03 Maakuntaradio. nainen ja romaani Kuningatar 18.00 Romano mirits. N: Leni Katajakoski, Santeri Karilo, Leo Jokela, Pia Hattara. Mv. 09.05 Urheiluteen. 10.55 Pikkujuttu: Yle Uutiset. yle.fi /taustapeili 18.00 Yle ja JP Pulkkinen. 10.03 teri konserttilavalla. Esimerkkikuntina Espoo, Outokumpu ja Järvenpää. 22.45 Ihminen ja kaupunki. (1967) Kaupungistuva yhteiskunta. 12.15 Maateatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva kuntaradio. 22.05 Radioteatteri esittää: Lin- sää. 14.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. (12) Amerikkalainen rikosdraamasarja. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Pukumiehet. pannu kuumana 18.10 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit (7) 22.30 Australian rajalla 23.00 Eriskummalliset rikokset (S) 23.35 Täysillä tutkaan (S) 00.05 Maailman oudoimmat ravintolat 00.35 South Park (12) 01.05 JIM D: Metsien miehet (7) 02.00 Leijonan luola USA 02.55 Taksi (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Vuoden 1967 kuntien yhdistämisestä kertovaa ohjelmaa on kuvattu Kihniössä, Kiikassa, Karkussa, Tyrväällä, Vammalassa ja Hämeenlinnassa. Kuntauudistus silloin ennen kuntarakenteita alettiin muuttaa Ruotsissa ja Tanskassa 1950-luvulla. 07.15 Sari Helin: Ken kurissa kasvaa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. Palvelusta vastaan. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 23.30 Suomi tänään. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 11.00 Urheiluradio. 12.00 Turun tuomiokirkon dio. (12) 23.35 666 Park Avenue. 10.00 Yle Uutiset. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 09.10 Sää. (1967) Miten käy ihmisten kuntauudistusten pyörteissä? Kuntien yhdistämisestä kertovaa ohjelmaa on kuvattu Kihniössä, Kiikassa, Karkussa, Tyrväällä, Vammalassa ja Hämeenlinnassa. 22.00 Uusi uljas kunta. (1967) Miten käy ihmisten kuntauudistusten pyörteissä. Osa 16, kuume. 20.06 Sää. 19.00 Yle nunradan käsikirja liftareille, osa 4/12. Reunus- tai maalaiskuntia yhdistettiin kaupunkeihin Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa, Paraisilla, Porissa, Salossa ja Turussa; lisäksi Angelniemi liitettiin Halikkoon. Kehitys jatkui vielä kymmenen vuotta siten, että vuosina 1968?1977 seitsemisenkymmentä kuntaa lakkautettiin liitosten myötä. 12.15 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja Uutiset. 20.07 KantritohYleX 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 YleX Aamu . Kyydissä Michelin-kokki Sauli Kemppainen, 17.30 Pulla on sielun ruokaa, sanoo kondiittorimestari Jenni Höijer. 23.03 Ajantasan lauantaivieras. 21.15 Filmi- sää. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen. 13.06 MaakunUutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. Yle Uutiset ja sää. 11.57 Päivän mie- 07.50 Merisää. Musiikiillinen voileipäpöytä, josta löytyy paikoin tukevampaakin purtavaa. 06.15 Aamuhartaus. 09.11 Maakuntaradio. 14.03 man musiikkia: BBC Radio Folk Awards Ajantasa
23.03 Kansanradio. Hallitus vastaa opposition välikysymykseen kuntapolitiikasta. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle leen kantapää. 09.05 UrheiluYle Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. 08.17 MaaYle Uutiset ja sää. 15.05 Kultakuume. LuontoYle Uutiset ja sää. KESKIVIIKKO 26.2.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.10 13.00 14.00 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.05 21.55 22.00 23.00 23.05 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv MOT Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä Euroopasta Yle Uutiset Puoli seitsemän Prisma Studio Taivastiellä Lännen lokarin veli. (Suomi 1952, 76?). New York (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Rikoksista pahin. 09.05 Muistojen bule- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 vardi. Toi- Uutiset. 06.30 Maakuntatajana on Anna-Liisa Haavikko. 23.00 Yle Uutiset. (S) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 :: Kartanon kasvatit 23.00 Hullu juttu 23.30 Copper (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Uranuurtajat 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Vauvaonnea (S) 15.45 Vauvaonnea (S) 16.15 Kaappaus keittiössä 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Erilaiset äidit 21.00 C.S.I. 19.00 set. Erikoisen asiakasparin muodostavat sisarukset, joiden nimet puhuvat puolestaan: Murong Yin ja Mu-rong Yang. 10.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jenni Pääskysaari 23.02 Päivä tunnissa. Reetta Arvila tutustuu avoimin mielin erilaisiin yhteisöihin ja ihmisryhmiin kaupunkien ja kylien kaduilla ja kokoontumistiloissa. 13.00 radio. 15.05 Maakuntaradio. 07.53 tapöytä. 19.03 Urheiluradio. rajamailla. (16) 23.15 Scott Walker, oman tien kulkija 00.53 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Maantieteilijän testamentti 17.14 Ollaan kavereita (S) 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Palomies Sam 18.30 Tonttupartio Red Caps (7) 18.55 Gazoon (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Muotokuvassa: Thomas Wallgren 20.30 Tanskalainen maajussi 21.00 Vettä sakeampaa (12) 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Apua, meille syntyy vauva 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Kurjat kuppilat USA 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00 Muodin huipulle 22.00 Viikingit (16) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.20 Bones (12) 01.15 Rikos ratkaistu 02.10 Eurojahti 0.55 Homma haltuun 11.25 Lentokenttä (S) 11.55 Kutsu kylään Ian Wright 12.50 Kokki reissussa 13.20 Maistuvimmat liikeideat 14.15 MasterChef Australia 15.30 Leijonan luola USA 16.25 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.20 Gordon Ramsay . Ravisuoran ennakko. rik Nordgrenista. 18.30 Hartaita Pikkujuttu: Uraradio. Walterin suunnitelman seuraavan vaiheen toteuttamiseen tarvitaan suuri magneetti. pannu kuumana 18.20 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (S) 21.00 Villit nettivideot (16) 21.30 Villit nettivideot (16) 22.00 Poliisit (7) 22.30 Rekkakuskit jäällä (7) 23.30 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.25 South Park (12) 00.55 JIM D: Metsien miehet (7) 01.50 JIM D Henkilökuva: Sophia Loren (12) 02.40 Leijonan luola USA 03.35 Taksi RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Ashes of Time Redux on Kiinan myyttiseen menneisyyteen sijoittuva miekkailutarina. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Yle Uutiset. 17.20 3 radio. 07.17 MaakuntaKlassista kahteen. 16.15 Radio Su kuntaradio. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 20.00 Radion sin- 17.30 Taustapeili . Kuvassa Brigitte Lin. Miekalla ja sydänverellä HONGKONGILAISEN tyylitaiturin Kar-Wai Wongin ohjaama Ashes of Time Redux (Dung che sai duk, 1994) jäljittää nimensä mukaisesti ajan ja muistin taikaa. 09.00 Yle omi Faunin iltapäivä. Pehr Hen- 12.45 Merisää. 11.57 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Päivän mietelause. 21.55 Suomi tänään. 06.05 Hartaita säveliä. AFP:n mustaa kirjaa esittelee Ismo Nykänen. 16.15 Maakuntara19.35 ??Jostakin häämöttää valoa??. 10.05 Brys- Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle selin kone. 16.00 Su o m i Urheiluradio. 19.03 Radion sin- Uutiset ja sää. 23.37 Metsää ja luontoa. Musta orkidea ja kerronnan haasteet. 09.00 . Miekkailuakrobatia on näyttävää, mutta itse tarinassa sivuosassa. 17.20 Eva Tigerstedtin ohjelma Pehr Hen- Urheiluradio. 18.00 Yle Uutiset. 18.50 Iltahartaus. Toimittajana Salme Unkuri. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 14.00 Kanradio. 00.05 Yöradio . Pehr dio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ravitulokset. O: Jorma Nortimo. 14.03 Ajantasa. 11.00 Yle Uutisäveliä. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 21.45 Eurooppalai- Suomen ilvesilta 0203-17600. 21.50 Merisää. Phil (12) 03.35 Dr. Phil (S) 04.30 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Seksin ABC (12) 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa (12) 19.50 Rakennustaiteen aarteita. Pettäjän tie. Erikoislähetys tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Keskiviikon ravisuora Top of the Lake (16) Yle Uutiset Ulkolinja: Kalliit kunnian miehet Vettä sakeampaa Yle Fem klo 21.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Luontoretkellä: Talven valoa etsimässä 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05 Camilla Plum ja porisevat padat 11.35 Veljesten keittiössä 12.05 Menestyksen hinta 13.05 Hymy Pyllyyn 13.35 UP: Vihreät valot ? Kevääksi 13.45 Suorana: Kortesmäki 14.15 Ajankohtainen kakkonen 14.55 Kuvakirjeitä maailmalta 15.05 Hullu juttu 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.20 Naurupalat (S) 16.31 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.01 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Hullu juttu 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Kohta 18 (12) 21.42 Pitääkö mun kaikki hoitaa. 10.55 Ohjaaja Lauri Maijala 18.20 Radioteatteri esittää. Marko Ylönen, sello. Yle Uutiset Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio ja sää. 09.11 Kulttuuritunti: AristoteMaakuntaradio. Suora lähetys eduskunnasta. Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Historia: Rauhanmiehet Begin ja Sadat Akuutti. (S) Välikysymys kuntapolitiikasta. 07.15 YleX Aamusoitto. Toimit- 05.00 Aamupala. 18.55 Luonto-Suomen ilvesilta 0203-17600. 12.15 Maakuntaradio. foniaorkesterin konsertti. 20.07 Café Tropical. Toimittajana Telle Virtanen. Yle Uutiset ja sää. 21.00 Shostakovitsh soittaa Shostakovitshia. Magneetti. Hieno elokuva on kuin miekalla ja sydänverellä kirjoitettu balladi. Harri-Ilmari Moilanen ASHES OF TIME REDUX Yle Teema klo 21.45 sia puheenvuoroja. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras. 06.56 Päivän mietelause. Valaiden metsästys mietityttää matkaajaa paikassa, jonne ei vahingossa eksy. 16.00 lähetys Helsingin Musiikkitalosta). 06.15 Aamuhartaus. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. Puheen Aamun vieras ja muut parhaat palat. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 17.45 Tekijä Uutiset. Tshuktshit elävät äärimmäisissä olosuhteissa. 08.15 Ykkösaamu. (The Bonnie and Clyde of Art, Ranska 2010) Maailmankuulun kuvanveistäjäparin, Niki de Saint-Phallen ja Jean Tinguelyn, tarina. O: Anne Julien, Louise Faure 20.58 Tulossa: Käyntikorttini 21.00 Jäämeri 30 päivässä. Osa 9/10: Tshuktshien niemimaa, Lorino. Ville Haapasalo saapuu Venäjän itäisimpään kolkkaan. 08.00 set. 09.10 Sää. 12.15 Julkinen sana. 10.03 Ajantasa. 20.03 Urheiluradio. 13.06 Maakuntaradio. 21.40 Urheiluradio. 13.03 UrheiluraOramo, sol. 07.50 Merisää. 22.05 Ajassa soi. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. (12) 00.40 UEFA Champions League -huippuhetket Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Leila leipoo Ranskassa 09.15 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 09.50 Hulluna häämekkoihin 10.20 Sarahin talo 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin 13.50 Sarahin talo 14.20 Leila leipoo Ranskassa 14.50 Tyyliä vai ei 15.55 Supernanny (S) 16.55 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 17.25 Maaginen Criss Angel 18.25 Deittikamera 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Tervetuloa kotiin 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) Amerikkalainen draamasarja. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Farmi (S) 23.30 Dexter (16) Amerikkalainen draamasarja. 00.40 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 01.10 Deittikamera 01.40 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) Amerikkalainen jännityssarja. 02.40 Dr. 08.00 Yle Uuti- 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu set ja sää. 22.05 Uudenkansanmusiikki. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Pyöreä pöytä. foniaorkesterin konsertti jatkuu. 18.50 Merisää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle UutiMaakuntaradio. Tunnelmointi ja tyylittely (värit, kuvakoot ja -kulmat, hidastukset, valaistusratkaisut, musiikki) ovat voimaa, samoin Wongin näyttelijäohjaus. 21.00 Yle Uutiset. Sen ympärille on luotu upeaa myyttistä hohtoa. Pienimuotoisessa historiallisessa toimintadraamassa toiminnallisuus nostaa päätään vastaa loppupuolella. (Dung che sai duk, Hongkong 1994/2008) Mestariohjaaja Wong Kar-wain komea historiallinen seikkailuelokuva kertoo Kiinan myyttisestä menneisyydestä. dio. Viki vastaava lähetysohjaaja Tommi Kos- ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 kenheimo. 12.55 Suomi tänään. rik Nordgren 70 vuotta. N: Esa Pakarinen, Henry Theel, Elsa Turakainen, SirkkaLiisa Wilén, Laina Laine. Musiikkikomedia Amerikan mainarista, joka palaa Suomeen pelastamaan kotitaloaan. HD 21.45 Kino: Ashes of Time Redux. 07.15 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Sokeutuvaa ja viiniin murhettaan hukuttavaa sokeutuvaa miek- 6 kamiestä näyttelee Tony Chiu Wai Leung. Christopher Doylen upeasti kuvaama leffa on visuaalisesti niin rikas ja häikäisevä tuttavuus, että siitä riittää ammennettavaa moneen katsomiskertaan. toiveiden yö. 20.06 Sää. Yökerhon vessasta löytyy oksennukseensa tukehtunut mies, joka paljastuu lasvegasilaiseksi poliisiksi. 23.40 Fringe . Monrealen tuomiokirkko. 20.00 Niki ja Jean, taiteen alkemiaa. HaasYle Radio Suomi tateltavana journalistiikan vierailuprofessori Elina Grundström. Pohjimmiltaan leffa on haikean runollinen muistelo rakkauden mahdista. Päähenkilö on Leslie Cheungin esittämä miekkataituri. N: Leslie Cheung, Brigitte Lin, Maggie Cheung, Tony Leung. 14.00 Yle Henrik Nordgren: Sinfonia nro 8. Kasvolähikuvia on paljon ja niidenkin vivahteikkuuden kirjo runsas. Tapahtumista ja tunnelmista huokuvat sekä sadun- että taianomaisuus. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 17.00 klo 18.0 Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Joht. 12.00 Yle Yle Uutiset ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 19.06 Luonto-Suomen ilvesilta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle mittajana Lotta Emanuelsson (Suora Uutiset. 08.15 15.55 Yle News. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jenni Pääskysaari 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä. 17.15 Jokapaikan Reetta. 18.03 LuontoPehr Henrik Nordgren: Sellokonsertto nro 2; Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 9. 06.25 Aamusoitto. 12.00 Turun tuo- Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle miokirkon kello lyö 12. Kaksoisroolissa nähdään Brigitte Lin. Maksua vastaan hän päästää hengiltä asiakkaan haluaman henkilön. 10.50 Kuuluttajan vieras: Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 11.00 Uudet levyt. 03.40 Luontoretki. Sakari 13.00 Yle Uutiset
20.06 Sää. 12.45 Merisää. 15.05 Maamann: Das Paradies und die Peri, op. 09.05 Muistojen bule- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 vardi. 11.00 Yle Uutisuuri romanttinen oratorio Wienissä. Sir Simon Rattle. 2/4. 13.03 Boesch, basso, sekä Arnold Schön- Urheiluradio. Yle Uutiset ja Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle sää. 08.15 Ykkösaamu. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 12.15 Maakuntaraano, Bernarda Fink, altto, Topi Leh- radio. 10.05 Kalle Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Haatanen. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . (Äänitetty Musikvereinin suuressa 16.15 Maakuntaradio. Osa 2/2. 08.15 Urheija kiertää samaan jaloon Ali ja Hu su luradio. N: Lea Joutseno, Joel Rinne, Ritva Arvelo, Sylva Rossi, Emma Väänänen, Laila Rihte. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 20.00 Yle Krause, baritoni, ja Irwin Gage, piano). 21.15 Brysselin kone. 22.05 Lähikuvassa Ami Aspelund. 09.10 Sää. 18.00 Urheiluradio. 07.15 YleX Aamusoitto. 12.00 Susan Gritton ja Annette Dasch, sop- Yle Uutiset ja sää. TORSTAI 27.2.2014 Hubotit . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 18.55 Suomi tänään. (16) 22.00 Sarasvuo 23.00 Farmi (S) 23.30 Blue Bloods (12) 00.25 Tulossa: Mustat lesket 00.30 Frasier (S) 01.00 Deittikamera 01.30 Metcalfe: Kiirastuli. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. Konsertista Savonlinnan oopperajuhlilta vuodelta 1970. 03.15 Taustapeili ? Pyöreä pöytä. 08.00 Yle Uuti- 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu set ja sää. 09.11 Radioteatteri esittää. Maakuntaradio. 10.00 18.30 Hartaita säveliä. Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. (Heist, USA 2001) Jännäri rikolliskoplaa johtavasta taiturivarkaasta suunnittelemassa uransa viimeistä ja suurinta kultaryöstöä.Ohjaaja ja käsikirjoittaja: David Mamet. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 47 7. 20.07 Euroopan taivaan alla. 21.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluteisöjen puheilla. 11.00 Valkoista valoa: Ei, Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 21.03 Päivä tunnissa. 10.00 Yle Uutiset. 15.55 Yle News. 14.03 Ajanjoht. 22.55 Kuuluttajan vieras: vastaava lähetysohjaaja Tommi Koskenheimo. N: Kalervo Koski. N: Pentti Lähteenmäki, Sirkka Timoska, Pekka Sahenkari. 12.55 Suomi tipuu ja Andrew Staples, tenori, Florian tänään. 14.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 11.57 ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Päivän mietelause. Se havainnollistaa, että asialla ovat huippuammattilaiset. Ammattirikollisten ylistyslauluksi leffa ei leimaudu. Varsinaisesti jahdataan Sveitsistä lähtevää kultalastia. Toiminnallisuus on kuvattu iskevästi. Lämmittelymatsina nähdään keikka jalokiviliikkkeeseen. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Pelastetaan duunit. Toimittajana Pasi Hiihtola. Criss haluaa yrittää herättää ihmisen kuolleista vielä yhden henkäyksen ajaksi. 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . 07.15 Kulttuuritunti: Filmiryhmä. Matkailu ympäri maailmaa käy nyt uusien liikennevälineiden ansiosta nopeasti. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 50. 15.00 Yle Uutiset. Venäjän ja venäläisten asenne seksuaalivähemmistöjä kohtaan on jyrkkä. Yle Uutiset Thorne (16) TV 2 06.50 09.00 09.30 09.40 09.50 10.00 10.10 10.20 10.30 10.40 10.50 11.05 11.35 12.05 13.05 13.35 13.45 14.15 14.55 15.05 15.35 16.20 16.30 16.31 16.44 17.00 18.00 18.01 18.45 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.25 21.50 22.00 22.05 23.05 23.50 MTV 3 Neposen aamu Yötyössä Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset Lounais-Suomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset Pohjois-Suomi Oddasat Ravintola kaltereiden takana Terveyttä lautaselta Menestyksen hinta Sportmagasinet Kuvakirjeitä maailmalta Suorana: Kortesmäki Luontoretkellä: Luolasukeltajat Näin Norjassa Hullu juttu McLeodin tyttäret (7) Naurupalat (S) Galaxi Kesäleiri (7) Mimun maailma (7) Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Erätulilla Silminnäkijä: Ei sijaa majatalossa Pasila 2.5 The Spin-Off Siskonpeti (7) Kimmo (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Hubotit . 21.50 Merisää. 13.06 Maakuntaraberg -kuoro ja Wienin filharmonikot, dio. FBItutkijat. 23.33 Minna Pyykön maailma. 18.28 Suomi tänään. 06.25 Aamusoitto. O: Ilmari Unho. 18.20 5 radio. - Toimittajana Ville Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. Sotshin olympialaisten arviointia. 17.20 Urheiluradio. Komppa. Superteleskoopit. Työ entistä monipuolisempien teleskooppien parissa jatkuu kiivaana. Spitzerin avaruusteleskoopin uskotaan voivan ottaa kuvia kaukaisista planeetoista, joissa voi olla maankaltaista elämää. Tiededokumentti: Mullistavat keksinnöt. Jälki on nautittavan tiivistunnelmaista. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. (Suomi 1948) Hilja Valtosen romaaniin perustuva komedia muotipiirtäjättärestä, joka perii kartanon. Olan takaa kurkkivat huijaus ja petos. 09.00 . 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . O: Erkko Kivikoski. Kino Suomi: Väreitä. (1965) Eroottisessa lyhytelokuvassa yksinäinen mies uppoaa unelmiinsa alastomista vedenneidoista. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Sielun silmin. Uudet yhdeksännen kauden jaksot. 08.00 Yle Uutihaluaa parantaa maailmaa set ja sää. - Robert Schu- tasa. pannu kuumana 18.25 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (12) 21.00 Talent USA 22.45 Poliisit (S) 23.15 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 23.45 Trigger Happy TV (S) 00.15 Jussi Seljas: Showdown 00.45 South Park (12) 01.15 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 02.10 Leijonan luola USA 03.00 Taksi RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Ryöstö on tyylikäs rikosjännäri jalokiviryöstöihin erikoistuneesta veteraanivarkaasta Joe Mooresta (Gene Hackman, kuvassa). Sähköä viimeisellä keikalla käsikirjoittama ja ohjaama laatujännäri Ryöstö (Heist, 2001) on lajityyppinsä valioita. 15.05 Yle Radio Suomi Kultakuume. Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 13.00 Klassista kahteen. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Pääosissa: Gene Hackman, Danny DeVito, Delroy Lindo. Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Leila leipoo Ranskassa 09.15 Tuhluriprinsessat 09.50 Hulluna häämekkoihin 10.20 Sarahin talo 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin 13.50 Sarahin talo 14.20 Leila leipoo Ranskassa 14.50 Tyyliä vai ei 15.55 Supernanny (S) 16.55 Frasier (S) 17.25 Tervetuloa kotiin 18.25 Deittikamera 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Maaginen Criss Angel. Kuolleistaherätys. 08.17 Maapäämäärään pyrkivien Y le P uhe kuntaradio. 16.15 Faunin ilta- 05.00 Aamupala. 21.55 Suomi tänään. 18.50 Schumann: Dichterliebe, op. Paremminkin Mamet tekee yleisellä tasolla kunniaa kaikille hommansa osaaville ammattimiehille ja -naisille, onhan mukana myös hänen vaimonsa Rebecca Pidgeon. DAVID MAMETIN Hän esittää asiat coolisti ottavaa kaunotarta, jonka iäkkäämpi elämänkumppani (Gene Hackman) haluaa ensisijaisesti turvata purjehdusharrastuksensa tulevaisuuden. 11.03 Maakuntaradio. 17.00 Yle salissa 21.10.2012). 48 (Tom Merisää. 10.03 Ajantasa. 18.50 Iltahartaus. Suomi-Filmi (S) Tiededokumentti: Seksin ABC (12) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Apua, meille syntyy vauva 16.55 Tonttupartio Red Caps (7) 17.20 Gazoon (S) 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30 Limbo 2 (7) 18.44 Käännekohdassa: Kesä Markuksen kanssa 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Aistit avoinna Italiaan 21.00 Strömsön talkoot 21.29 Kohtauksia keittiössä 21.40 Oddasat 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Big boys gone Bananas! 23.25 Dok: Bananas! 01.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Pieniä ihmeitä 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Muodin huipulle 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (16) 23.36 C.S.I. Miami (16) 00.30 Bones (12) 01.25 Rikos ratkaistu 02.20 Eurojahti 11.25 Homma haltuun 11.55 Lentokenttä (S) 12.25 Tomin keittiö 12.55 Tomin keittiö 13.25 Kuuluisat kuppilat 13.55 Kuuluisat kuppilat 14.25 MasterChef Australia 15.35 Leijonan luola USA 16.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.25 Gordon Ramsay . Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Yle Uutiset. 20.40 Tom Krause laulaa 17.30 Taustapeili. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 22.05 Todellisia tarinoita. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Yle Uutiset. Viki ei ei ei, ei! 11.45 Valomusiikkia. Kaksiosaisen jännityselokuvan toinen osa. Teema 16.50 18.00 18.50 19.00 20.00 20.30 21.00 21.50 22.55 23.35 Berliinin villit vuodet Pyhimys (12) Avaruuskansiot Impressionistit Prisma Studio Ikkunoita avaruuteen. 8/12. 09.00 Yle monenkirjavien ihmisyhklo 22.0 Uutiset. Huippuvedossa ovat sivuroolien Danny DeVito, Delroy Lindo ja Sam Rockwell. Pääpaino ei ole action-hässäköissä, vaan labyrinttimaisesti poimuilevan ja näppäriä käänteitä sisltävän juonikuvion sekä henkilösuhteiden kehittelyissä. kuntaradio. Kuinka liikennöintiä ja koko maailmaa aikoinaan muuttivat höyryveturi, polttomoottori ja suihkukone? Kino Suomi: Käyntikorttini. (S) Prinsessa Märtha Louise, keskellä elämää Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Downton Abbey (12) Löytöretkiä maailmaan Kuningaskuluttaja Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Venäjän vainotut homot. Nopeus. 20.03 Urheiluradio. melkein ihmisiä TV2 klo 22.05 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.30 13.00 14.25 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.55 16.57 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.45 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 22.50 22.55 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Akuutti Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä Euroopasta Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio Taivastiellä Kilroy sen teki. 19.03 Schumannin 10.55 Pikkujuttu. set. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. Robert set. 06.15 Aamuhartaus. He tulevat kaukaa. He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. 17.20 radio. 06.56 Päivän mietelause. O: Ilmari Sarki. Jukka Arvassalo kuntaradio. 06.30 Maakuntapäivä. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 21.35 Novosti Yle. 07.53 MaaArvassalo ry. 18.00 Yle UutiSchumannia. 21.40 Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Taustapeili. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. Studiossa Miia Krause ja Tiina Lundberg. Iltapäiväkahviseurassa ruoditaan päivän puheenaiheita. 14.00 M-studio. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 07.00 Yle Uutiset ja sää. (1964) Romanttisten kuvitelmien komediassa mies rakastuu unelmiensa naiseen ja uneksii hänen valloittamisestaan. Tapahtumissa on kovaa valuuttaa peli ja sen henki. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 12.00 Turun tuo- Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX miokirkon kello lyö 12. 22.00 Yle Uutiset. Dialogi soi nasevasti. Harri-Ilmari Moilanen RYÖSTÖ MTV3 klo 22.35 Uutiset ja sää. melkein ihmisiä Kohta 18 (12) Misfits (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Koko Britannia leipoo: Mestariluokka 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Middle (S) Amerikkalainen komediasarja. 15.45 Jamie Oliverin helpot herkut 16.15 Erilaiset äidit 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Maajussille morsian 21.00 Pomo piilossa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Ryöstö. 22.56 Suomi tänään. 06.05 Hartaita säveliä
20.06 Sää. Sonny kiirehtii, mutta myöhästyy silti. Toi- Maakuntaradio. 11.00 Riston Valinta. 07.15 Aamusoitto. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 17.20 Urheiluradio. Paroni Paakkunainen. 21.20 Jälkikoi- 13.03 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säve- 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu liä. 15.55 Yle News. Wellsin katedraali. Arkkitehtonisia lyhytdokumentteja Euroopan merkittävistä keskiaikaisista rakennuksista. Vappu Pimiä 15.00 Ajoneuvos ? Jussi Halli 18.00 After Work . 19.03 Kotimainen konsertti. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. (Suomi 1962, 94?). 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. Anonyymit kotikiusatut. 08.15 UrheiKalevala 18.00 Musiikklo 18.0 luradio. 07.53 MaakunYle Uutiset ja sää. 060017600 (0,33 e/min. Inhimillisessä tekijässä Anne Flinkkilän vieraina ovat näyttelijä Sinikka Sokka, historiantutkija Ville Kivimäki ja kirjailija Ulla Vaarnamo. Sokka ja Vaarnamo ovat syntyneet sodan jälkeen. Kertojat: Helka- 17.30 Taustapeili. Markus Turunen ja Juha Blomberg. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. Miami (16) 23.45 C.S.I. Minna Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Vappulandia . Osa 19, HamHKO:n konsertti: Franz Schubert: Sin- maslääkäri. O: Åke Lindman. 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäi- taradio. 08.15 Ykkösaamu. Miami (16) 00.41 Eurojackpot ja Jokeri 00.45 Sleepy Hollow (16) 01.35 30 Rock (S) 02.05 Grimm (16) 11.00 Homma haltuun 11.30 Muuttajat 12.00 Muuttajat 12.30 Huippusalaiset reseptit 13.20 Kuuluisat kuppilat 13.50 Kuuluisat kuppilat 14.20 MasterChef Australia 15.25 Leijonan luola USA 16.20 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.20 Gordon Ramsay . 17.00 Yle ja ohjaus: Matti Ripatti. HKO:n kon- kuntaradio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. 13.00 Klassista kahteen. 06.15 Aamuhartaus. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Maakuntaradio. Susanna Vainiola. 06.30 Maakuntaradio. 00.05 Yöradio. 10.03 Ajantasa. 12.55 sertti jatkuu: Paul Hindemith: Mathis Suomi tänään. Miitta Sorvali esittää fonia nro 5 D485. Puh. Yle Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Uutiset ja sää. (S) 21.45 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: F1 Talvitestit 22.45 Dallas (7) 23.45 Chicagon laki. T: ZDF/Arte. (12) 02.50 Frasier (S) 03.20 Deittikamera 03.50 Falling Skies (16) 04.50 Älypää-TV Teema 17.00 Elävä arkisto: Kuntauudistus 17.00 Uusi uljas kunta 17.15 Katsaus: Kuntamuutos 17.45 Ihminen ja kaupunki 18.10 Keho mikroskoopin alla 18.15 Lähdin Turkkiin 19.00 Historia: Shakespearen maailma 20.00 Jäämeri 30 päivässä 20.45 Rakennustaiteen aarteita. Markus Leikola ja Jussi Lähde tarjoavat outoja näkökulmia ja perusteltuja provokaatioita. 07.50 Aamuhartaus. 15.00 Yle Uutiset. 02.15 Anonyymit kotikiusatut. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde. Keskusteluohjelma, joka syventää ja taustoittaa politiikan ja yhteiskunnan ilmiöitä. Ohjaus ja tuotanto: Erja Manto, mith: Mathis der Maler, sinfonia. 22.05 Ajantasa. 18.00 Yle Uutiset. Maria Kinnunen, Tiia Louste, Aki Rais- 18.03 Puhelinlangat laulaa. 11.03 Suora lähetys Musiikkitalosta. 19.00 Yle Uutiset Yle Uutiset. 07.17 Yle Uutiset ja sää. 14.03 vää. 10.00 Yle Uutiset. 12.15 Tiedeykkö- Yöradio nen. Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 09.00 Yle Uutiset. Antoine etsii Jenniferille apua opintoihin. 10.55 ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. kuume. 12.00 Yle Uutiset mittajat Anu Jaantila ja Ville Komppa. Tietoa ja tunnetta 80-luvun ilmiöistä. Vieraina näyttelijä Sinikka Sokka (vas.), kirjailija Ulla Vaarnamo ja historiantutkija Ville Kivimäki. Murtuneet mielet ja miehet tuli, sinne oli mentävä. 08.00 Yle . Pikkujuttu. Ohjaus: Rainald Raabe. Don Cheadle on vakoojatrillerin pääosassa. 14.00 Yle Uutiset. Sel8nne on dokumenttielokuva Teemu Selänteestä ? kaikkien aikojen parhaasta suomalaisesta jääkiekkoilijasta. 12.42 Maa20.20 Konsertti jatkuu. Sokan isä toimi lähettinä rintamien välillä, Vaarnamon isä oli joukkueenjohtajana mukana monessa pahassa paikassa. Isät palasivat sodasta, mutta eivät ilman jälkiä. 18.20 RadioteatSää. HD (12) 22.35 Soul Power! Osa 1/4. Soulin varhaisvuodet. Uusi dokumenttisarja kertoo soulmusiikin tarinan Arethasta Adeleen, gospelkuoroista 2010-luvulle ja sitoo sen poliitiiseen ja kulttuurilliseen kehykseensä. (S) Jääkiipeilyä Norjassa Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Kiehtova maailma: Kabareeta viidakossa Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Salpausselän Kisat: Yhdistetyn 10 km Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Hakekaa kätilö! (12) Pressiklubi Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Strada Inhimillinen tekijä Yle Uutiset Einstein ja Eddington Dallas MTV3 klo 22.45 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Katti Matikaisen aamu 09.00 Silikonisukupolvi 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset PohjoisSuomi 10.50 Oddasat 11.05 Luontoretkellä 11.35 Elämäni eläimet 12.05 Menestyksen hinta 12.35 Menestyksen hinta 13.05 Strömsön talkoot 13.35 Kätilöt 14.05 McLeodin tyttäret (7) 14.50 Salpausselän Kisat: Yhdistetyn mäki 16.00 Erätulilla 16.30 Galaxi 16.30 Hemmot (S) 16.32 Jenni (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.50 Yle Uutiset 18.55 Salpausselän Kisat: Mäki 19.20 Salpausselän Kisat: Mäki 20.10 Jukka Poika live in circus 21.00 Tartu Mikkiin. 09.00 Yle Uutiset. Latini . 09.05 Muistojen Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle bulevardi. 12.00 Uuden musiikin toiveshow 20.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. HD 23.30 Treme. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 16.15 Maakuntaradio. Hän sanoo, että vaikka sodasta on kirjoitettu paljon, vähälle huomiolle ovat jääneet mielen murtumiset, psyykkiset häiriöt, jotka kuitenkin olennaisesti sotaan kuuluvat. Kivimäki sanoo, että rintamalla puhuttiin tärähtäneistä, miehillä oli tärinää, jopa halvausoireita, muistinmenetystä. Laulukisojen aatelia lauteilla: biisejä ja pisteitä saapuvat metsästämään Idolsin kärkikaartista tutut Mitra Kaislaranta & Nomi Enckell sekä Joseph Miettinen & Sara Kurkola. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Tartu Mikkiin: Jatkot 22.55 Kova laki: Erikoisyksikkö 23.35 Pasila 2.5 The Spin-Off 00.00 Misfits (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.10 Farm Kings 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Mike & Molly (7) 15.45 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.15 Maajussille morsian 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Sel8nne. Viki Mikä maksaa. 23.03 Poplaari. Talvinen kertomus turkismetsästäjästä, joka tuuraa kylän postiljoonia. Rintamalla näitä oireita useimmiten ymmärrettiin, mutta mitä kauemmas etulinjasta mentiin, sitä helpommin sai pelkurin leiman. Rintamalla usein pelot peitettiin ja tunteet purskahtivat sitten sodan jälkeen hyvinkin rajuina. INHIMILLINEN TEKIJÄ Yle TV1 klo 22.00 kio ja Eero Saarinen. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 23.50 Suomi tänään. 06.25 Aamusoitto. Nikolai Mjaskovski: Miina Supisen kirjoittamia PikkujutSellokonsertto c-molli. 08.17 Maakunkikamari. PERJANTAI 28.2.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.30 13.00 14.35 15.00 15.05 15.10 15.15 15.45 16.40 16.45 16.50 16.55 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.00 22.50 22.55 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Aarteenetsijät Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä Euroopasta Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio: Talk Taivastiellä Ei se mitään, sanoi Eemeli. Musiikki: Seppo Uutiset ja sää. 16.00 07.15 Urheiluradio. 09.11 Maakuntaradio. Uraradio. Janette huomaa, että yrittäminen ei ole ruusuilla tanssimista. Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 Aistit avoinna Italiaan 16.50 Limbo 2 (7) 17.05 Käännekohdassa: Kesä Markuksen kanssa 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Viiru ja Pesonen 18.30 Taiteilijatapaamisia 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Mökkipahasesta linnan saleihin 20.30 Päivä Ruotsissa 20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 15.35 Mallitoimisto 16.30 Eastenders (S) 17.05 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Tunteet pelissä (12) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00 American Pie Presents: Beta House (16) 22.45 C.S.I. Paul Hinde- tuja. 16.15 Maakuntaradio. 07.50 Faunin iltapäivä. 23.00 Yle Uutiset. 12.15 Maakuntaradio. Yli puoli miljoonaa suomalaista miestä palasi sodasta, osa jatkoi elämäänsä tavalliseen tapaan, toiset muuttuivat, toiset murtuivat. Kenen mieli kesti parhaiten tykistökeskitykset, arvaamattomuuden, odottelun. 20.07 Puhelinlangat laulaa. 06.05 Hartaita säveliä. Mv. (The Wedding Crashers/USA 2005). Vauhtikomedia Johnista (Owen Wilson) ja Jeremystä (Vince Vaughn), jotka harrastavat kuokkavierailuja ventovieraiden ihmisten häihin. 00.35 Elokuva: Traitor . Tuottaja: Harri Huhtamäki. Takinkääntäjä (Traitor/USA 2008). 22.05 Lakatut varpaankynnet . 18.15 Nuntii 3 taradio. - Yle Draama 11.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 17.00 P uhelin Merisää. 10.05 Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 17.20 langat la ulaa taradio. 10.00 teri esittää. + pvm, tekstiviestillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi/ puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. 18.55 Puhelinlangat laulaa. pannu kuumana 18.20 MasterChef Australia 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00 Suomen paras leipomo 21.00 Panttilainaamo 21.30 Panttilainaamo 22.00 Villit nettivideot (16) 22.30 Villit nettivideot (16) 23.00 Amerikan kovimmat keräilijät 00.00 Huima konttihuutokauppa 00.25 Keräilijöiden aarreaitta 00.55 Eriskummalliset rikokset (S) 01.30 Täysillä tutkaan (S) 02.00 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 02.50 Joukkopilat (S) 03.20 South Park (12) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Määräsikö isien sota myös lasten elämän suunnan. ja sää. 06.56 Päivän mieteYleX lause. Muisto menneisyydestä. Wysocki ja Evers etsivät viharikoksen tekijää. 00.45 Eurojackpot ja Jokeri 00.50 Eurojahti Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Leila leipoo Ranskassa 09.15 Tuhluriprinsessat 09.50 Hulluna häämekkoihin 10.20 Sarahin talo 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.50 Sarahin talo 14.20 Kyproksen herkkukeittiö 14.50 Tyyliä vai ei 15.55 Supernanny (S) 16.55 Frasier (S) 17.25 Sarasvuo 18.25 Deittikamera 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Kuokkavieraat. 19.06 Puhelinlangat laulaa. 20.00 Yle Uutiset. Millaisen isän sodan lapset saivat kotiin. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . 12.37 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika. Käsikirjoitus sää. 21.03 Päivä tunnissa. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. Taiteilijatemperamentit Yle Radio Suomi kohtaavat Musiikkitalon kahvilassa. 15.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. Tuotanto: Mara Film, München. 21.00 Kino: Kohti uutta. (Away We Go/USA 2009) Draamakomediassa rakastavaiset Burt ja Verona lähtevät tien päälle tapaamaan ystäviä ja sukulaisia etsiessään täydellistä asuinpaikkaa tulevan lapsensa kasvattamiseksi. O: Sam Mendes. 6/10. 08.00 Yle UutiKirjakerho: Kirjailijoiden Radio Su omi set ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. N: Eemeli, Pirkko Mannola, Ismo Kallio, Siiri Angerkoski, Risto Mäkelä, Pentti Irjala, Jyrki Nousiainen. 13.06 Maakunrat. 13.00 Yle Uutiset. der Mahler, sinfonia. Sokan isä käytti jo sodan aikana alkoholia ja lääkkeitä, Vaarnamon isän väkivaltainen riehunta alkoi tyttären ollessa teini-ikäinen. KUN SOTA 8 Ville Kivimäki on tutkinut sotatraumoja ja sotapsykiatriaa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.10 kokatsaus. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uutiset ja sää. 12.45 Merisää. 14.00 Kantapöytä. 20.03 Urheiluradio. 15.05 Kulta- 05.00 Aamupala. 15.05 Radioateljee esittää: Tom odottaa. 16.00 Yle Uutiset ja -hämäryyden rajamailla. latinankielinen viik09.05 Urheiluradio. ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 11.57 Päivän mietelause