Kansan Uutiset 21.03.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

14 Liite: Sata vuotta työväen raittiustoimintaa. Hinta 3,50 ? 12-003251-1412 12 www.kansanuutiset.fi Viikko 12 Perjantaina 21.3.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Eilina Gusati ihmisa nsky rv geopol osta ja itiikast a s. 17 Osasto pysähtyisi ilman laitoshuoltajaa » Taru Laine löysi oman alansa pitäessään välivuotta s
?Hänen viestinsä oli selvä: oltuaan vuosien ajan länsivaltojen pettämä ja väheksymä, Venäjä on tullut takaisin. Kuvaukset naisten kohtelusta tuovat mieleen ennemminkin Afganistanin arjen. Miestään pettävän tai perheen kunniaa vahingoittavan naisen rangaistus on kuolema. sisältö A Kotimaa s.4 B Kansan Uutiset, Viikkolehti 21.3.?27.3.2014 Kulttuuri s.18 C Keskustelu s.24 D Ulkomaat s.28 E F Vapaa-aika s.34 Pelit s.36 LEHTIKUVA/ KIRILL KUDRYAVTSEV 28?31 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT Näin puhui Putin D B 18 Rangaistus on kuolema A 22 Tove Janssonin kaikki vaiheet Tove Janssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Yhdysvallat ja sen ystävät saavat pitää siitä tai niellä sen. Venäläisiä kommentteja puheeseen on Viikkolehdelle koonnut Jarmo Koponen. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT JARNO MELA Lirio Abbaten juuri suomeksi ilmestynyt kirja Ma?an naiset kertoo hämmästyttävästä takapajuisuudesta 2000-luvun Etelä-Italiassa. Keskeisten vientimarkkinoiden huono suhdanne on syventänyt Suomen kurimusta, sanoo elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Juhlavuoden päätapahtumassa Ateneumin suurnäyttelyssä nähdään, että hän oli paljon muutakin kuin muumien keksijä. Näyttely kattaa Janssonin uran kaikki vaiheet 1930-luvun surrealistishenkisistä teoksista 1970-luvun ilmaisuun. Näyttelyn kuratoineen Tuula Karjalaisen mielestä Janssonilla oli kuvataiteilijana ainakin kymmenet kasvot. toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Mutta Ukrainan kriisi osoittaa, että Venäjä ei enää ota potkuja vastaan maassa maaten?, puhetta arvioi Guardian-lehden Simon Tisdall. Suurin osa menetetyistä työpaikoista ei palaa enää takaisin, vaikka ajat joskus paranevat. LEHTIKUVA/ MIKKO STIG B SÄHKÖPOSTI Venäjän presidentti Vladimir Putin perusteli puheessaan kansanedustajille tiistaina maansa toimintaa Krimillä. Viikkolehden haastattelussa hän pitää rakennemuutosta vääjäämättömänä eikä paluuta entiseen ole. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi 12 SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi Kaikki työpaikat eivät palaa Suomen taloudessa on käynnissä rakenteellinen kriisi, ei suhdannekriisi. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Abbate on kirjansa jälkeen joutunut uhatuksi. ?Pidän siitä, että rikolliset pelkäävät minua?, hän kääntää asian Viikkolehden haastattelussa. www.kansanuutiset.fi Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Kannen kuva: Jussi Joentausta 2
Mielipidemittaukset lupaavat Euroopan vasemmistolle jättivoittoa EU-vaaleissa. Nopeaa muutosta parempaan ei ole näköpiirissä, vaikkakin kotimainen kysyntä on alkanut hieman elpyä. Ilmassa on lisäksi uusia, ennakoimattomia tekijöitä. Suomenkin kansantalouteen vaikuttaa se, miten Ukrainan kon?ikti etenee. Ainoa mikä puuttuu on moraalinen tahtotila. Yrittäjä Jari Sarasvuo, Voima 2/2014 da. aivan oikein äänesteTy. dosenTi bäckman © TARMO KOIVISTO 3. Muiden tutkimuslaitosten tapaan myös PT laski kastehdään. vuennustetta siitä, mikä arvio oli vielä viime syyskuussa. PT ennustaa Suomen bruttokansantuotteen nousevan tänä vuonna 0,9 prosenttia, kun ennuste syksyllä lupasi vielä 2,1 prosentin nousua. Tämäkin ennuste kertoo, että Suomen taloudella ei mene nyt kovin hyvin. Tuotanto ei kasva eikä vienti vedä. Merkityksellistä on, miten sopeutus LEHTIKUVA tehdään, eivät tarkat luvut. Missään katastro?tilanteessa Suomi ei velkansa kanssa ole, joten paniikkiin ei ole syytä. Velkaantumisen hillitseminen on kuitenkin kaikkien kansalaisten etu. Miten se tehdään. Siitä väännetään tiukasti kättä hallituspuolueiden kesken kehysriihessäkin. PT:n ennusteen mukaan kasvu Suomen taloudella ei mene nyt kovin hyvin. jää tänä ja ensi vuonna muuta Eurooppaa hitaammaksi. Tilanne oli käänteinen aikaan, jolloin ?nanssikriisi iski maailman talouteen. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on orastavia merkkejä paremmasta, mutta Suomeen ne heijastuvat hitaasti. Suomeen se tuli hieman jälkijunassa. Vaikka maailmantaloudelle tai Ukrainan kriisin kehittymiselle emme juuri mitään voi, hallituksen kehysriihen päätöksillä on tässä tilanteessa kuitenkin suuri merkitys. Orastavaa kasvua ei saa harkitsemattomilla toimilla katkaista. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vahvisti Ylen haastattelussa torstaina, että velkaantumisen taittamiseksi sopeutustarve on enimmillään kolmen miljardien luokkaa eli aiemmin arvioitua pienempi. Suomi kärsisi kauppasodasta muita EU- ja euromaita selvästi enemmän. Sen talouskasvu jäi jo viime vuonna selvästi ennusteista. Jos kauppasodalta vältytään, niin nopeaa käännettä parempaan Suomen taloudessa ei ihan nopeasti silloinkaan tapahdu. Seuraavatkaan hallitukset eivät tilannetta pääse pakoon. Päätösten jaksotus useammalle vuodelle ei välttämättä ole nyt olennaisinta. ja siitähän ei hyvää seuraa, kenellekään. Jos näin käy, käännettä parempaan on myös Suomessa turha odottaa nopeasti, tekee hallitus kehysriihessään millaisia päätöksiä tahansa. Päätökset on hallitusohjelman mukaisesti joka tapauksessa tehtävä niin, että tuloerot eivät kasva eikä vähävaraisia kuriteta. Vasemmiston lähtökohtana on, että perusturvaa ei leikata. Hallitus on aiemminkin kyennyt löytämään yhteisen linjan vaikka vaikeuksien kautta. Kärjistyykö se entisestään, jolloin EU tiukentaa talouspakotteita. Jos kriisi muuttuu EU:n ja Venäjän väliseksi kauppasodaksi, kasvuennusteita on sorvattava miinusmerkkisiksi . Vasemmistoliiton puoluevaltuusto nimeää viimeiset ehdokkaansa lauantaina ja samalla käynnistyvät kampanjat todenteolla. Pääkirjoitus Kauppasota sekoittaisi tilanteen PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS (PT) julkisti torstaina » Merkityksellistä on oman talousennusteensa juuri hallituksen kehysriihen se, miten sopeutus alla. Hyvin ei silloin menisi Venäjälläkään. Siksi on turhaa nyt spekuloida mahdollisella hallituskriisillä. Tape Sanottua » Ei mikään estä puolueita mediaseuranta ovensuukysely turvaLisuus kansainvälinen vaalitarkkailu läpinäkyvyys nöyrtymästä Ilkka Taipaleen edessä ja pyytämästä hiljaa kuiskaten, josko Taipale vielä kerran antaisi niille sen ohjelman köyhyyden puolittamiseksi Suomessa
11 / Eilina Gusatinsky s. Sote-uudistus on yksi hallituksen kärkihankkeista. LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO olla kiire sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksensa kanssa, jos se aikoo saada sen aikaiseksi kuluvalla vaalikaudella. helmikuuta. JARMO LINTUNEN Erkki Virtanen mallia, joka olisi sekä asiallisesti että poliittisesti kestävä ja jolla järjestelmää parannettaisiin tai ei ainakaan vaikeutettaisi, vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen sanoo. Hän on pitkäaikainen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja myös Orpon työryhmän jäsen. Onkin mahdollista, että hallitus tuo tarjolle uuden esityksen, jossa poistetaan vastuukunnat ja otetaan tilalle nykymalliset kuntayhtymät, kuitenkin niin, että niistä poistetaan niin sanotut äänileikkurit kokonaan tai nostetaan se 20 prosentista 49,99 prosenttiin. Niiden hoidossa on jo nykyisin vaativin erikoissairaanhoito. Sillekään Virtanen ei sano tiukasti ei. Tätä mallia tarjosi päähallituspuolue kokoomus viime viikolla sosiaalija terveyspalvelujen hoitamiseen. On selvä, että perusterveydenhuoltoa ei voida irrottaa ratkaisusta. Molempien mallien pohjalta voidaan löytää kestävä malli. Vastuukuntina toimisivat yleensä maakuntien keskuskaupungit. Selkeää mallia sotkevat kuitenkin perustason alueet. Tosin sen ymmärrettiin koskevan vain erikoissairaanhoitoa. . A kotimaa Perjantai 21. Meillä on selkeä linja, joka ollut samanlainen viisi vuotta. Työryhmä esitti Suomen jakamista 20?30 sotealueeseen, joissa vastuukunnat vastaisivat palveluista. Silloin nykyisin erillään olevat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistettäisiin. Erityinen kiire on päällä, jos siitä halutaan jotain valmista ennen kehysriihtä, riihi kun alkaa jo maanantaina. Hallituksella on käytännössä neljä vaihtoehtoa. Se voi jättää uudistuksen siihen muotoon, jossa se lähetettiin lausuntokierrokselle. 7 / Aino-Kaisa Pekonen s. Äänileikkuri liittyy juuri eri kokoisten kuntien äänivaltaan. Suurilla on vähemmän valtaa kuin mitä asukasmäärä merkitsisi. Tässä vaihtoehdossa voisi lisäksi olla se mahdollisuus, että vastuukunta hoitaisi alueen sote-asiat, jos alueen kunnat yhdessä niin sopivat. Eli kunnat voivat valita kuntayhtymän tai vastuukuntamallin sosiaalija terveydenhuollon toteuttajaksi alueellaan. Vasemmistoliitto on myös vaatinut järjestämisrakenteen selkeyttämistä siten, että perustason järjestämisoikeudet jätettäisiin pois alle 50 000 asukkaan kunnilta. Kuvassa pääministeri Jyrki Katainen ja kuntaministeri Henna Virkkunen eduskunnan täysistunnossa 26. 17 Kehysriihi painostaa sote-mallin pihtisynnytykseen » Tuleeko se sieltä vihdoin. Ne ovat 20 000? 50 000 asukkaan kaupunkeja ja ne saisivat mallissa järjestää perustason sote-palveluita samaan aikaan, kun erikoissairaanhoito hoidettaisiin isommalla sote-alueella. Juuri perustason alueet ovat saaneet huutia asiantuntijoita, joiden mielestä ne ovat liian pieniä järjestämään palvelut hyvin. Orpon mallista on myös perustuslaillinen ongelma: vastuukuntamallissa suuret kunnat saattavat saada suhteessa liikaa valtaa pieniin verrattuna. Kunnat tyrmäsivät lausuntokierroksella Orpon mallin ja hallituksessakin tuntuisi vallitsevan laaja yhteisymmärrys siitä, että sitä ei voida toteuttaa sellaisenaan. Hallituksen toinen vaihtoehto on jättää uudistuksen tekemättä, jolloin jatkettaisiin vanhalla puitelailla. Ratkaisujen tekeminen jäisi seuraavalle hallitukselle. Jos sen mukaan olisi voitu mennä alusta saakka, olisi säästytty paljolta ja homma olisi valmis, Virtanen sanoo. » Onkin mahdollista, että hallitus tuo tarjolle uuden esityksen. . Tätä mallia vasemmistoliitto on ajanut vuosia. Myös Vihreät on sitä tukenut. . maaliskuuta 2014 Teppo Eskelinen s. Tätäkään ei pidetä mahdollisena, sen verran huolissaan ollaan vanhusten hoivasta, terveyskeskuksista ja lääkäri- sekä hoitajapulasta. HALLITUKSELLA ALKAA Uusia malleja tarjolle Jäljelle jää kaksi mahdollista ratkaisua. . Se perustuu kokoomuksen ryhmäjohtajan Petteri Orpon viime vuonna vetämän työryhmän esittämään malliin. Nyt etsitään Orpon mallin sijalle 4 Hallitus on joutunut pitkin talvea vastailemaan opposition kysymyksiin kunta- ja sote-uudistuksesta. Olen toiveikas sen suhteen, että tämä vaihtoehto voisi toteutua nyt. Voidaan löytää kestävä malli Toinen vaihtoehto on niin sanottu erva-malli eli erikoisvastuualueet, joita olisi viisi. Siinä ei ole mieltä. Eduskuntaan sote-järjestämislaki on luvattu tuoda huhtikuun aikana. Suuret muutokset esitykseen tässä vaiheessa voivat kuitenkin viivästyttää sitä jopa niin, ettei se ehdi sinne ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.?
Kriittinen voitti kielteisen äänin 27?16. Alin korotuksen ja suhteellisen kireä tuloviidennes kotitalouksista käytti vuonna 2012 noin 15,8 prosenttia ku?nanssipolitiikka. lutuksestaan ruokaan, ylin 10,5 prosenttia. Ensi vuonna Suomen neen ja ?nanssipolitiikan kirein vaihe bkt:n ennustetaan kasvavan 2,2 proalkaa olla ohitse. kokonaiskulutuksesta. EKP:n rahapolitiikka . Ruoan arvonlisäveron lasku lijarruna säisi tehokkaasti ostovoimaa, helpottaisi erityisesti pienituloisten kotitaPT:n mukaan Euroopan keskuspankin pidättyvä rahapolitiikka on louksien arkea ja tukisi kotimarkkiyksi syy hitaaseen talouskasnoiden kehitystä. Jo yhden prosentin lasku ruoan arvonlisäverossa vuumme. Ensimmäinen olisi vuorossa keväällä 1995. Samalla valtuustolle kerrottiin, että puoluetta vaivannut kaksoisjäsenten ongelma oli ratkaistu yhteistyössä SKPy:n kanssa. Kierre ei Holmströmin mielestä ollut mikään oikea ongelma, mutta sen vastustaminen omaksuttiin Länsi-Euroopasta. Ruotsalaisprofessori Hans Tson Söderström oli vuotta aiemmin tutkinut Suomen taloutta Suomen Pankin toimeksiannosta. Alan etujärjestön mukaan uusi veronkorotus johtaisi irtisanomisiin. voimaa leikkaavat matalat palkansenttia kokonaiskulutuksestaan. Samassa seminaarissa hän sanoi, että talouspolitiikassa on enemmän liikkumavaraa kuin on annettu ymmärtää. ensi viikon alun kehysriiheen kovien paineiden alla. Tekeillä olevien säästöjen ja veronkorotusten yhteissumma on ennakkotietojen mukaan 3?4 miljardia euroa. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi alkuviikolla vaadittavan sopeutuksen nousseen, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen taas arvioi torstaina Ylen haastattelussa summan voivan jäädä kolmen miljardin allekin. Sopeutustoimien lisäksi kehysriihessä alkavat olla viimeiset hetket saada aikaan sote-uudistus. HALLITUS KOKOONTUU Indeksi on hallituskysymys Sopeutuskeinojen joukkoon ovat nousemassa muun muassa ruoan arvonlisäveron korottaminen ja sosiaaliturvan indeksin jäädyttäminen. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi Yle Uutisille, että indeksien jäädyttäminen on puolueelle hallituskysymys. . Neuvottelutuloksen mukaan kyseessä olivat kaksi itsenäistä puoluetta, jotka eivät sekaannu toistensa asioihin. Vasemmistoliittoon kuuluneet 14 SKPy:n perusjärjestöä erosivat puolueesta. Me esimerkiksi ollaan lähdetty siitä, että me olemme vain hallituksessa joka kaventaa tuloeroja ja parantaa perusturvan varassa olevien ihmisten asemaa. Tämä lisää euroalueen kasvua. senttia ja näin samaa vauhtia kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin. Silloin kyseessä oli koko puolueen tärkein päättävä elin, koska puoluekokouksia ei järjestetty. Päätöksen mukaan vasemmistoliitossa on tilaa sekä jäsenyyttä vastustaville että puolustaville mielipiteille ja toiminnalle. » Laman perimmäinen syy oli kipeä halu tulla länsieurooppalaisiksi. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Vasemmistoliiton valtuusto äänesti kriittisen EU-kannan puolesta kielteistä vastaan. 5. Suomi kärsisi tästä selvästi Torstaina Palkansaajien tutkimuslaienemmän kuin EU tai eurolue kestos laski Suomen tämän vuoden brutkimäärin ja rahaliiton sisällä myös tokansantuotteen kasvuennusteen 0,9 prosenttiin viime syyskuun 2,1 tällainen epäsymmetrinen riski olisi prosentista. hyvin ongelmallinen Suomen talouIsompi käänne odottaa vasta ensi delle. vuonna. KANSANEDUSTAJA Jari Myllykoski (vas.) vaatii valtion omistajaohjaukselta ja Solidiumilta toimia omistamiensa yritysten eettisten toimintaperiaatteiden vahvistamiseksi. Stora Enson alihankintaketjun ohella Myllykoski kysyy eettisten periaatteiden toteutumisesta Finnveran vientiluototuksissa. . Pienituloiset kotitaloudet käyttävät suuremman osuuden kokonaiskulutuksestaan elintarvikkeisiin ja niiden verotukseen kuin ylemmät tuloluokat. Tilastokeskuksen mukaan suomalainen kotitalous käyttää elintarvikkeisiin noin keskimäärin 12,5 pro- 20 vuotta sitten Ravintola-aterian hinnasta yli 90 prosenttia menee veroihin ja kiinteisiin kustannuksiin. Uskon, että indeksien jäädyttämiseen ei mennä. Valuuttakurssi lisäisi kuluttajien ostovoiei ole voinut reagoida Nokian epäonnismaa 120 miljoonalla euin me va tumisen kaltairolla vuodessa, PäiMe olem ka jo a s siin negatiivivittäistavarakauppa s e s hallituk siin shokkeihin, ry:n toimitusjohtaja ja o r a tuloe a t n Kari Luoto havainjotka ovat kohe v a k a a t distuneet vain nollistaa. n a r ja pa Suomeen eivätkä . r vaa muihin euromaiper ustu Suomen kasvu hin. Euroopan hitainta Uusi merkittävä riski on se, että UkraiKehysriihtä vaikeuttaa se, ettei Suomen talous ole päässyt muualla nan kon?ikti laajenisi jonkinlaiseksi Euroopassa alkaneen kasvun kyytiin. kauppasodaksi Venäjän ja EU:n välillä. Myllykoski muistuttaa hallitusohjelman edellyttävän valtion omistamilta yrityksiltä eettisyyttä ja avoimuutta. . KU Kehysriihessä odotetaan kiistaa arvonlisäveron korotuksesta » Pienituloisten LEHTIKUVA/ TIMO JAAKONAHO Velka pois työttömyydellä kulutuksesta ruokaan kuluu lähes 16 prosenttia. SUOMESSA VALITTUUN vientivetoisen kasvun strategiaan sisältyy lähtökohta, että ulkomainen velka maksetaan työttömyydellä. Ja indeksien jäädytys heikentää sitä, Arhinmäki sanoi. Ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron korottaminen taas pitäisi Arhinmäen mukaan kompensoida jotenkin, mikä vaatisi ?ihan älytöntä paikkaamista jossain muualla verotuksessa?. Ostovoimaa veroa alentamalla Päivittäistavarakauppa ry. SKPy:n johtohenkilöistä muun muassa Yrjö Hakanen ja Erkki Susi olivat jo ilmoittaneet erostaan. Puoluevaltuusto myös otti kriittisen kannan Suomen neuvottelutulokseen EU-jäsenyydestä. Näin se teki myös tasan 20 vuotta sitten. Nyt 500 edustajan puoluekokouksia kuitenkin päätettiin ryhtyä pitämään kolmen vuoden välein. Sekä tänä että ensi vuonna SuoKai Hirvasnoro men talouskasvua rajoittavat ostokai.hirvasnoro@kansanuutiset.? VASEMMISTOLIITON PUOLUEVALTUUSTO kokoontuu lauantaina. Montes del Platan sellutehdashankkeen yhteydessä Uruguayssa tuli ilmi, että suomalaisten komennusmiesten työehtosopimuksen mukaisia työehtoja on poljettu, sellutehdashanketta rahoitettiin Finnveran vientiluotolla. Vaikka hallitusohjelman kirjaus saisi olla tarkempi, on selvää, että Stora Enson pakistanilaisen alihankkijan sotkeutuminen lapsityövoimaan ja muut kyseenalaiset tapaukset ovat hallitusohjelman edellyttämän yritysvastuun vastaisia, Myllykoski sanoo. Myllykoski jätti keskiviikkona kirjallisen kysymyksen valtion kokonaan tai osittain omistamien yritysten toimintaperiaatteiden eettisyydestä. muistutti keskiviikkona, että elintarvikkeiden osuus kotitalouksien kokonaiskulutuksesta vaihtelee huomattavasti tuloluokittain. Nyt kasvu on muuta EuroopEurokriisin PT katsoo rauhoittupaa hitaampaa. Viennin lisäämisen ohella tuonnin supistaminen on osa Ahon hallituksen strategiaa. Näin sanoi Yalen yliopiston professori Bengt Holmström kansanedustajien ja tutkijoiden Tutkaksen seminaarissa 16.3.1994. Holmströmin mielestä Suomen 1990-luvun laman perimmäinen syy oli siinä, että 1980-luvulla oli kipeä halu tulla länsieurooppalaisiksi. Alkoi devalvaatioiden ja inflaatiokierteen vastustaminen. Tiedot ovat kuitenkin ristiriitaisia
Mikäli avoimuutta ei lisätä ja julkisia palveluita turvata, tai sopimukseen sisältyy demokratiaa uhkaava investointisuoja, pitää sopimus hylätä, sanoi ryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie keskiviikkona. Eduskunta keskusteli asiasta pääministerin ilmoituksen pohjalta. Lapintien mukaan valtioilla on kaikissa tilanteissa oltava oikeus demokraattisesti päättää, mitkä asiat hoidetaan julkisesti ja mitkä järjestetään yksityisillä markkinoilla. Sopimus ei myöskään saa vapauttaa sijoittajia niille asetetuista oikeudellisista velvoitteista. Samoin EU:n määräykset koskien geenimuunneltuja tuotteita pysyvät voimassa. . VASEMMISTOLIITON tämiseen ja siihen, että palvelut siirtyvät kansainvälisille yrityksille, jotka vievät voittonsa verokeitaisiin? Vaatiiko sopimus EU-maita hyväksymään geenimaissin tai kloonatun lihan, ja miten torjunta-aineiden käyttöön suhtaudutaan? Ovatko Suomen työeläkelaitokset suojattuja sopimuksessa? » Kanteita on tehty maailmanlaajuisesti jo noin 500. Kumppanuus kaukana investointisuojasta Erityisen vaarallisena Lapintie piti pyrkimystä investointisuojan sisällyttämiseen sopimukseen. . Valtioilla pitää myös olla oikeus suojella kansalaisiaan ja ympäristöään lainsäädännöllä. Siinä on helposti investointikumppanuus kaukana, kun suuret kansainväliset yhtiöt moukaroivat korvausvaatimuksillaan unionia ja jäsenmaiden hallituksia, hän varoitti. Sopimusriitoihin kaavailtua välimiesmenettelyä hän piti sattumanvaraisena ja yrityksiä kansalaisten kustannuksella suosivana. . Tällaisia kanteita on tehty maailmanlaajuisesti jo noin 500, joista suurin on vaatinut 114 miljardin korvauksia yksittäiseltä valtiolta. Pääministerin ilmoituksen Jyrki Kataisen puolesta antanut ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb sanoi sopimuksen avaavan USA:n julkiset hankinnat eurooppalaisille yrityksille. Suomen on pidettävä tiukasti kiinni myös vaatimuksesta jakaa neuvotteluista ajantasaista tietoa sidosryhmille ja kansalaisille neuvottelujen eri vaiheissa. Uhka demokratialle Kansanedustaja Silvia Modigin mukaan sopimusluonnos nykymuodossaan palvelisi lähinnä monikansallisten yritysten etua. . KU LEHTIKUVA/ THIERRY CHARLIER 6. Valtioiden mahdollisuutta sääntelyyn heikennetään ja sijoittajille luodaan sopimusluonnoksessa mahdollisuus nostaa kanne valtiota vastaan, jos sen nähdään heikentävän yhtiön mahdollisuuksia tuottaa voittoa. Nykyiset Buy American -kotimaisuusvaatimukset käytännössä estävät usein suomalaisten yritysten pääsyn USA:n markkinoille. Stubbin mukaan Euroopan markkinat eivät neuvottelujen seurauksena avaudu hormonikäsitellylle lihalle tai muille vastaaville tuotteille, joissa EU haluaa perustellusti ylläpitää omia määräyksiä. Vasemmistoliitto valmis lopettamaan vapaakauppaneuvottelut » ?Investointisuoja on uhka demokratialle.? eduskuntaryhmä vaatii Suomelta tiukkaa linjaa EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppaneuvotteluissa. Yrityksille ei pidä antaa mahdollisuutta kiristää ja rahastaa valtioita, joiden lainsäädäntö lähtee yleisestä edusta, eikä suuryritysten edusta. Vasemmistoliittoa kauppasopimuksessa askarruttaa moni asia: Johtaako sopimus pakkoyksityis. Investointisuoja ei estä maan oikeutta asettaa terveydenhuollon tai ympäristönsuojelun määräyksiä haluamalleen tasolle, Stubb jatkoi. Tällainen riitojenrat- Vapaakauppasopimuksen Yhdysvaltain pääneuvottelija Dan Mullaney (vas.) ja EU:n pääneuvottelija Ignacio Garcia Bercero päättivät neuvottelujen neljännen kierroksen Brysselissä perjantaina. kaisu ei ole oikeudenmukainen eikä demokraattinen. Oma kanta tai sopimus nurin Lapintien mukaan Suomen tulee neuvotteluiden kariutumisen uhallakin pitää loppuun asti kiinni kannastaan, jonka mukaan EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus ei saa estää Suomen oikeutta kehittää syrjimättömästi ja perustuslakia noudattaen maamme terveydenhuoltoa, kuluttajansuojaa, työntekijöiden suojelua tai ympäristönsuojelua. . Sille siirrettäisiin päätöksentekoa julkisen vallan rajoista, ja sillä olisi oikeus kiistää hallituksen, parlamentin ja kansallisten tuomioistuinten päätökset
ja myös äänestetään. Kenelläkään ei silti tunnu olevan selvää ideaa Suomen pikkukaupunkien kunniallisesta tulevaisuudesta. Välillä lähes tuntuu, kuin ne haluttaisiin pitää nykyisissä ongelmissaan: dynaamisen tietoyhteiskunnan tarinan varoittavina kääntöpuolina. Pikkukaupunkien työttömät ovat 1990-luvulla syntyneen kilpailukyky-Suomen uloslyötyjä siinä missä prekaaritkin. KU syntyy vain sotien ja äärimmäisten ympäristönmuutosten seurauksena. Toisaalta vaalien keen Euroopan laajuinen yhteistyö ja niin edelalla, toisaalta tässä istoleen. kriisitilanteessa piVasemm us im k t Konferenssin entää pystyä pelaau t n henkine n simmäinen päivä maan kahdella ä k niten pit e ä ä perjantaina 28.3. on raiteella. Nämä ovat työttömyyden vakiintuminen korkeaksi ja prekarisaatio. Molemmat ilmiöt syntyivät näennäisen tilapäisesti 1990-luvun alussa ja betonoitiin pian osaksi vakiintunutta yhteiskuntajärjestystä. Samaan aikaan ja osana samoja prosesseja tapahtunut kolmas merkittävä työn muutos on jäänyt vähemmälle huomiolle. Intomielisimmille Naton kannattajille mikä tahansa tapahtuma maailmassa kelpaa syyksi luopua sotilaallisesta liittoumattomuudesta. Toisaalta osalle oikeistoa puolustusmäärärahat eivät koskaan ole tarpeeksi korkealla.. On aika lohdutonta, jos rasistiset ideologiat ovat selvin nouseva poliittisen voimaantumisen kanava näille uloslyödyille. Kirjoittaja on Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja 7. Aavekaupunkeja ?Ukraina ei syy Nato-jäsenyydelle? puheenjohtajan, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen mukaan Venäjän toimia Ukrainassa ei voi hyväksyä. ?Voimankäytöllä uhkaaminen ja sen käyttö ovat tuomittavia ja YK:n peruskirjan sekä kansainvälisen oikeuden vastaisia?, hän kirjoittaa blogissaan. Vaikkei ylimaterialistiseen selittämiseen ole aihetta (köyhyys ei suoraan aiheuta rasismia), Lieksa selvästi kärsii ilmapiiriä myrkyttävästä työttömyydestä. Miksi? SUOMEN TYÖELÄMÄN kaksi suurta viimeaikaista muutosta on noteerattu hyvin. European Leftin, vasemmistoliiton, Vasemmistofoorumin, transformin ja Attacin yhteistyössä järjestämän kaksipäiväisen Alter EU- konferenssin puhujat ovat tutkijoita, poliittisia vaikuttajia sekä aktivisteja maailmalta ja Suomesta. Konferenssissa on luvassa avauksia Euroopan unionin kehittämisestä kohti sosiaalisesti kestävää ?hyvinvointiunionia?. On kiinnostavaa katsoa, mitä se Eurokritiikistä eteenpäin tarkoittaa ja kuinka paljon siitä täy. Valtion sijoittuminen ei ainoastaan levitä vaurautta, vaan myös vetää yritystoimintaa liepeilleen. Lieksan ja vastaavien kaupunkien tilanne on täysin poliittinen valinta. Lukujen valossa tarina on samanlainen lähes kaikissa Suomen pikkukaupungeissa. Väen vähenemisestä huolimatta yksityisen sektorin palkansaajien määrä on kasvanut. Sen sijaan valtion työpaikkoja oli Lieksassa 20 vuotta sitten lähemmäs 1 300, nyt jäljellä on 350. Valtion työpaikkojen sijainnilla on myös kerrannaisvaikutuksensa. Meillä t s ö ty iota is v Valkoisessa salissa on vasemmiston e tähtäim ( Aleksanterinkatu lainen päivänposta. 16?18). Tulkkausta englanon valtavasti, ja sitä tulee vähän joka nista suomeen ei ole. suunnasta, Sen sijaan puhetta insEskelisen mukaan alustajajoukko on niin kovatasoinen, että kenen tatituutioiden uudistamisesta on vähansa yksittäinenkin vierailu Suohän. yhtenä kategoriana. Aidolla maaseudulla väki on jo taas todella vähissä. Suurten tehtaiden lakkautuksista toden totta seuraa piikkimäinen työttömyys ja monta mainintaa iltauutisissa. Tilastot silti kertovat eri tarinaa. Pikkukaupungeille on yhteistä historiallinen jatkuvuus kaupunkeina ja pääsääntöisesti taantuva taloudellinen asema. PIKKUKAUPUNKIEN KEHNOJA tulevaisuuden näkymiä selitetään usein teollisten työpaikkojen vähenemisellä. Konferenssissa on hyvä tilaimessa olisi iso tapaus. suus näyttää, että vasemmistohenkinen tutkimus työstää eniten pitkän Kai Hirvasnoro tähtäimen visiota Euroopasta. kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Komissiokin sosiaalisena Tapahtuman otsikko on ?Sosiaalisesta ulottuvuudesta. Englanninliittinen visio ja sitEuroopa kielinen ohjelma tulten on laajempi visio kataan suomeksi. siitä, mitkä institutioLauantaina Vanhalla ylinaaliset järjestelyt tukisivat oppilastalolla (Mannerheimintie 3) systemaattisesti sosiaalisesti oikeudenmukaisia yhteiskuntia. on rinnakkain suomen- ja englanninEskelisen mukaan eurokritiikkiä kielinen ohjelma. Arhinmäki kirjoittaa varsinkin kotoisen oikeiston sotahaukkojen esittävän, että kriisi Krimillä tekisi jälleen ajankohtaiseksi Suomen sotilaallisen liittoutumisen ja aivan erityisesti puolustusmäärärahojen lisäämisen. Kolumni ALL OVER PRESS Teppo Eskelinen teppo.eskelinen@vasemmistofoorumi.? Lieksan tulevaisuus Askeleita eurokritiikistä eteenpäin » Kovatasoinen seminaari työstää pitkän tähtäimen visiota Euroopasta ensi viikolla Helsingissä. ja aktivistia puhuu tulevaisuuden Euroopasta Helsingissä ensi viikon perjantaina ja lauantaina. Valtion vetäytymisen efekti kerrannaisvaikutuksineen on riittänyt tulevaisuuden näkymien himmenemiseen. http://altereu.wordpress.com/ KAUPUNGEISTA EI sammuteta valoja. Myös tulevaisuudessa Lieksassa eletään, unelmoidaan, turhaudutaan . Näiden välissä elää noin puoli miljoonaa pikkukaupunkilaista. Tavoitteena on luoda kauaskantyisi puskea eteenpäin aitojen instoisempi visio Euroopasta, kiteyttää tituutioiden muutosten suuntaan. konferenssin järjestäjiin kuuluvan Millä tavalla . Otetaan havainnollisena esimerkkinä Lieksan työllisyyslukemat 20 vuoden takaa ja tältä päivältä. Keskusteluissa nostetaan esiin esimerkiksi yleiseurooppalainen minimipalkkalainsäädäntö, perustulo, talouden ja rakenteiden kehittäminen sekä eri vaihtoehtoja yleiseurooppalaiselle leikkauspolitiikalle ja EU:n demokratisoinnille. Kansainvälisiä vieraita ovat muun muassa argentiinalainen maailmanfederalisti ja International Democracy Watchin jäsen Fernando Iglesias, työväenliikkeen järjestäytymiseen erikoistunut Roskilden yliopiston tutkija Laura Horn, globaalikeynesiläinen ekonomisti John Weeks Lontoosta sekä itävaltalainen kansainvälisen poliittisen taloustieteen emeritusprofessori Brigitte Young Münsterin yliopistosta. KOLMISENKYMMENTÄ POLIITIKKOA Suomalaisia puhujia ovat muun muassa Vasemmistonuorten Li Andersson, vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen ja Corporate Europe Observatoryn aktiivi Thomas Wallgren. vinvointiunioniin. Eskelisen mukaan tausta on Emun niin vakava kriisi, sosiaalinen romahdus Etelä-Euroopassa ja äärioikeiston nousu, että komissiossakin on herätty liimaamaan sosiaalista ulottuvuutta talous- ja rahaliittoon. . Tunnelmaltaan lannistuneita ja demografisesti vinksahtaneita kaupunkeja sen sijaan on liiankin kanssa. demokraattiseen hy- ALTER EU -tapahtuman ohjelma ja puhujien esittelyt: KUN LIEKSA on näköjään julistettu rasistisen perussuo- malaisuuden inkarnaatioksi, kaupungin tilanne alkoi kiinnostaa. nanssipolitiikkaa esiVasemmistofoorumin toiminnanmerkiksi pitäisi kehittää EU-alujohtaja Teppo Eskelinen. eella, mitä tarkoittaa ay-liik. Tarkoitan valtion työpaikkojen suurta muuttoa keskuskaupunkeihin. Vähemmän huomion syynä lienee tapa puhua ?syrjäseuduista. Samalla hän tekee selväksi, ettei vasemmistoliitto myöskään anna minkäänlaista tukea Ukrainan VASEMMISTOLIITON äärioikeistolaisille voimille. Suomessa Ukrainan tilannetta käytetään tekosyynä kokonaan muiden tavoitteiden ajamiseen. Kuitenkin maakuntakeskukset pärjäävät ihan hyvin. Kaikkein kiivaimmissa puheenvuoroissa on jopa vaadittu paluuta jalkaväkimiinojen käyttöön. ?Vaatimukset on ymmärrettävä kotimaisista poliittisista tavoitteista käsin
p. narikan #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À <UM| 6LURODQ 6llWL| Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi RQOLQHDUSD QHW Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 2 Työelämän ja sosiaaliturvan historialliset muutokset Torstaina 27.3.2014 klo 18 - 20 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. DUSDMDLVHW QHWLVVl Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 8 Studia Generalia 3 Luennoitsijana työoikeuden professori Matti Mikkola. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Liput 13 . Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . Tervetuloa! Työväenliikkeen kirjasto Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki Työväenkirjaston ystävät ry. Ensimmäinen puheenvuoro Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Tilaisuuden vetää Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Kansantalojen Liitto ry sääntömääräinen VUOSIKOKOUS sunnuntai 27.4.2014 klo 10 su 23.3. klo 16-21 Malmin työväentalolla Takaniitynkuja 9, Helsinki Käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. KOULUTUSPÄIVÄ lauantai 26.4.2014 klo 12 Vantaan Puistokulmassa Talkootie 4. Hallitus tanssiorkesteri ahopelto Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaA puh. sis
suurena pienhetkenä . 1949 . 14. vakioasiakkaita. Timo Seutu ASUNNOTTOMIEN OLOJEN kohentamisen, alkoholiongelmien vähentämisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämisen puolesta vuosikymmeniä kamppaillut Timo Seutu (7. Palkittu vuoden 2013 Kanava-kirjapalkinnolla. Ovh 39,00 . www.kulttuuritalo.? Yrjö Sirolan Säätiö 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? Tidnigen med tanke. www.kansantahto.fi Ny Tid www.nytid.? Kirjakauppa avataan maaliskuun aikana osoitteessa http://kauppa.kansanuutiset.fi? .fi? Avajaisten kunniaksi kaikista kirjoista 20 %:n alennus maaliskuun ajan. Tilauksiin lisätään postikulut 2?5 ?/tilaus. Yli 50 ?:n tilaukset ilman postikuluja. > 20% Helena Honka-Hallila: Työväen raittiusliike sata vuotta Kirja ei ole perinteinen yhdistyshistoria, vaan se kuvaa miten työväen raittiusliike pyrki yhteiskunnallisin keinoin edistämään raittiutta. Myös perheelämä hajosi, joskin myöhemmin olivat hyvät välit ex-vaimoonsa Ullaan ja poikiinsa Lauriin ja Sakariin. Timo piti askelina raitistumiseensa ketjua, jossa oli lenkkeinä muun muassa epäonnistunut itsetuhoyritys, mietiskely pasianssikorttien kera ja järjestötoiminta. Hän oli ?sattuneista syistä. on ollut hänen toimintansa Kunnon Elämä ry:n (entinen Kansandemokraattinen Raittiusliitto KDRL ry) vuosikokousten avaajana. ?Hyvät toverit, kiitos kuluneesta vuodesta, se oli kohdallani kahdeskymmenesviides peräkkäinen raittiusvuosi?, hän aloitti kokouksen kaksi vuotta sitten vielä mukaan jaksaneena. Timo oli vaatimaton, monelle näkymätön, mutta vaikutukseltaan merkittävä mies: Arjen asiantuntija, jonka ideoihin ja aloitteisiin kuuluvat osaltaan muun muassa Asunnottomien yö -kansalaisliikkeen ja jopa sosiaaliasiamies-virkojen synnyt. Antti Honkonen Timon järjestötoveri, sosiaalineuvos K&H-kustannus 2014 MUISTOHETKI torstaina 27.3.klo 12 Elokolossa, Toinen linja 31, Petteri Pietikäinen: Hulluuden historia Miten hulluus on eri aikoina koettu, miten sitä on länsimaisessa kulttuurissa selitetty, miten hulluja on kohdeltu ja hoidettu. Taustana esitellään 1800-luvun lopun ja 1900-luvun elämää ja asuinoloja sekä tilastojen että työväenyhdistysten antamien tietojen kautta. Ovh 79,50 . arvostamansa kodinomaisen kohtaamispaikan . Alle 50 ?:n tilauksiin lisätään postituskulut 2?5 ?. Kansan Uutisten kirjakaupasta ostetuista kirjoista maksetaan arvonlisävero Suomeen. Helsinki. Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 9. OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO Eläkeläiset ry Pensionärerna rf ANTTI HONKONEN 041 527 0872 ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. Nyt 25,60 ? Timo Seutu oli Helsingin Elokolon . Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936?1939. Miksi Paavolaisesta huolehti eräs Neuvostoliiton salaisen poliisin etevämmistä miehistä ja mitä tapahtui Stalinin kirsikkatarhan hiljaisuudessa. Kirja tutkii ilmiötä pintaa syvemmältä ja asettaa sen historian kehyksiin. Ovh 31,90 . Kuolleita 1UVC [JFGV . Nyt 52,00 ? Elämäntapaliitto 2014 Ville Laamanen: Suuri levottomuus. Nyt 31,20 ? Gaudeamus 2013 T Timo Vihavainen: Ryssäviha Onko Suomessa todella aina vihattu venäläisiä. Teos on ensimmäinen tutkimus kirjailijan 1930-luvun matkoista, kirjoituksista ja omintakeisesta tavasta katsoa maailmaa. Ovh 32,00 . Nyt 25,50 ? Minerva 2013 Voit tilata kirjoja osoitteesta kirjamyynti@kansanuutiset.fi tai soittamalla ke?pe 09 7596 0240. Hinnat sisältävät alv:n. asiantuntija-ainesta muun muassa Vailla vakinaista asuntoa (VVA) -ry:n Asukki-lehden alkuajan päätoimittajana sekä puheenjohtajana useissa haastava-aiheisissa yhdistyksissä (Pääkaupunkiseudun Vuokralaisyhdistys ry, Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry ja Kunnon Elämä ry), joihin ei hevin synny vapaaehtoistoimijoista jonoja. Työväen raittiusliikkeen viettäessä 100-vuotisuuttaan, yhtenä unohtumattomana . Se vei elämänhalun, sotki matematiikan ja fysiikan opinnot. 3. 2014) menehtyi äkillisesti iskeneen leukemian vuoksi. Hänellä oli suuret odotukset työväen raittiusliikkeen 100-vuotistilaisuuteen, jota vietetään ensi sunnuntaina Helsingin Työväentalolla. Helsinkiläinen Timo ajautui nuoruusvuosiensa elämäntapojen vuoksi jo 38-vuotiaana eläkkeelle: ?Minun kiroukseni oli alkoholismi ja aivoverenvuoto?. Viina oli lahjakasta miestä väkevämpi voima. 3. Entä onko v vastapuolella vihattu suomav laisia
Petri Pekkola, 14.3. Erno Välimäki, Toivo Haimi Heikki Patomäki » 51-vuotias, asuu Helsingissä. » Maailmanpolitiikan professori, valtiotieteiden tohtori. » Kaikki maailman ammattiliitot, liittykää yhteen! » Ei tee suurta eroa työn ja harrastusten välille. Kolmannen maailman velkaliike on pitkään ajanut tällaista. Kaikkein suurin yksittäinen mahdollisuus on kuitenkin verottaa varojen siirtoa veroparatiiseihin ja takaisin. Hänen huolenaan on, että Euroopan tulevaisuus jää suurten monikansallisten yhtiöiden, pankkien sekä heidän asiantuntijoidensa ja konsulttiensa haltuun. . Mitä enemmän työttömyyttä, sitä enemmän langat ovat työnantajan käsissä. Sitten on tämä koko veroparatiisikuvio, pienet valtiot ja maidensisäiset erikoisalueet. Patomäen mukaan yksi tapa puuttua siihen olisi siirtohinnoittelua estävä maakohtainen kirjanpito. . Jos EU haluaa olla aloitteellinen tai etujokoissa, niin se lähtee ajamaan globaalia kasvihuonepäästöveroa. Toistellaan, että esimerkiksi Kreikka on kuin persoona, joka on Myös EU:n roolia maailmassa olisi Patomäen mukaan syytä miettiä uudelleen. . Valtion rooli taloudessa kuitenkin aivan toinen. Sille on oltava kovana ja sen pitää säästää. Li Anders- son, Pia Lohikoski, 7.3. Yksi käytetyimpiä metaforia on, että valtio toimisi kuten kotitalous. . Demokratiaa ei voi ajatella vain instituutioina. Sille voi antaa korkeintaan tyydyttävän arvosanan, jos sitäkään. Jos taloutta yrittää saada demokraattiseen kontrolliin, niin euroa on lyhytnäköistä hajottaa. Thatcher ja Reagan tekivät New Yorkiin ja Lontooseen sellaiset. Voin nähdä sellaisenkin tilanteen, että niin jouduttaisiin tekemään. Yhä useammat . En ole mikään federalisti, en halua eurooppalaista kansakuntaa. Esimerkiksi ilmastoa koskevissa uudistuksissa EU voisi olla aloitteellinen, joskaan sen nykyisetkään ilmastotavoitteet eivät Patomäen mukaan ole missään tapauksessa riittävät. . Niin olisi vältetty ketjureaktio. Käytössä pitäisi Patomäen mukaan olla velkasovittelumekanismi, jonka piiriin pääsisi automaattisesti sitä pyytämällä. Se vaatisi keskupankkirahoitusta, mutta sillä olisi myös välittömiä ?skaalisia vaikutuksia. . Kalecki (1899?1970) on epäillyt, ettei kapitalismissa koskaan hyväksytä täystyöllisyyttä. Edes EU:n sisällä, jos ei globaalisti. Patomäki korostaa, että EU:n omalla lainsäädännöllä on täysin mahdollista lopettaa veroparatiisit Euroopasta, jos tahtoa löytyy. Eurooppalainen minimipalkka Ihmisten liikkumista Patomäki rajoittaisi niin vähän kuin mahdollista, EU:n sisällä ei ollenkaan. Parasta on vasemmiston ajama sijoittajavastuu. Maailmantalous on joka tapauksessa yhteen kietoutunut. Toinen on, että liitot toimisivat enemmän poikkikansallisesti. Lisäksi Patomäki suosisi yhteistä eurooppalaista työttömyysvakuutusjärjestelmää vakautusmekanismina. Patomäen mukaan yksi avainsana siinä on työllisyys. . Ei ole järkevää eikä toivottavaa rakentaa sotilaallista suurvaltaa. YK:n turvallisuusneuvostosta voisi heittää Britannian ja Ranskan pois ja laittaa unionin tilalle. EU voi kuitenkin olla tapa toteuttaa joitain asioita, joita ei voi toteuttaa globaalisti. Perussopimukset on avattava ja parlamentin asemaa vahvistettava. Komissio on asetettava suoraan tilija vastuuvelvollisuuteen parlamentille. Käytännössä maailman ilmakehä on yksityistetty. Patomäen mukaan sen pilaaminen pitäisi sanktioida veroin, eikä olla ostettavissa. . Musiikki (klassinen, jazz, blues ja rock) mukana melkein kaikessa tekemisessä. Koko EMU:n rakentamisen projekti oli ongelmallinen ja Suomelle olisi varmaankin ollut järkevää jättäytyä ulkopuolelle. Kaikki maailman ammattiliitot, liittykää yhteen! Etujoukoissa ilmastoasioissa ja julkisen sektorin suureksi. Patomäen mukaan velkojen uudelleenjärjestelyyn olisi pitänyt ryhtyä heti, kun globaali rahoitusmarkkinakriisi kääntyi eurokriisiksi. Mutta se olisi maailmahistoriallista takapakkia. Pankit yhä vastuuvapaita Pankkikriisin hoidosta Patomäki ei juuri kehuja jakele. . Liittovaltioidea on ongelmallinen, koska monet uudistukset on toteutettava globaalisti, eikä pelkästään unionissa. Minimipalkka Romaniassa on 250 ja Luxemburgissa 1700 euroa, pitäisi sitä yhdenmukaistaakin. Myös ammattiliittojen asemaa pitäisi vahvistaa. Vähän yli kymmenen vuotta sitten joitakin askelia tähän suuntaan oltiin ottamassa Aasian kriisin jälkimainingeissa ennen rahoitusmarkkinabuumia, joka johti suureen kriisiin. Torakkaideat helppo myydä . Pankkien vastuu on silti jäämässä pieneksi, veronmaksajien 10 taa työntekijöiden oikeuksia koko Euroopassa, esimerkiksi minimipalkalla. . Nämä ovat krugmanilaisittan näitä torakkaideoita, jotka aina jostain ryömivät esiin. Patomäen mukaan ?torakkaideat? on kuitenkin helppo lyödä läpi, koska ne vastaavat helppoa arkiajattelua ja perustuvat metaforiin. Se voisi olla vaikkapa 60 prosenttia kunkin maan keskipalkasta, muttei missään tietyn rajan alle. Lisäksi voisi ottaa käyttöön hiilitai kasvihuonepäästötullit. elänyt varojensa yli. Kaikki, mitä valtio tekee, vaikuttaa koko talouden kehitykseen. Eroon omista veroparatiiseista Mitä tulee harmaaseen talouteen, sen torjunnassa Patomäen mukaan keskeisintä on huomioida normaalin lainsäädännön ulkopuolella toimivat o?shore-systeemit maissa, jotka periaatteessa eivät ole veroparatiiseja. . Se edellyttää myös materiaalista tasaveroisuutta, reilua mahdollisuutta ja edellytyksiä osallistua. Mutta nyt kun tämä rahaunioni on, niin se vaatii valtiollisia instituutioita säätelemään itseään. Ajatus että vapaat sisämarkkinat siihen kykenisivät, on mieletön. Käytännössä säätely tarkoittaa myös verotusta. Puolalainen taloustieteilijä Micha. Parlamentille ja kansalaisille on saatava lakialoiteoikeus. Myös tällä hetkellä todella voimakas lobbaus pitäisi saada kontrolliin. Demokratia on sidoksissa myös poliittiseen talouteen. . Jos halutaan rahoitusta tukemaan jotain, joka on vaikeuksissa, ei ole järkeä ajaa samaan aikaan velanmaksukykyä huonontavaa talouskuuria. Korkean työttömyyden vallitessa pitäisi paran- Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? SARJASSA AIEMMIN: 28.2. Tehdään Euroopasta ydinaseeton vyöhyke, sanoo Heikki Patomäki. Suomeenkin vaikuttavat asiat pannaan alulle ja paljolti päätetään muualla kuin Suomessa, sanoo Heikki Patomäki. yhteiskuntatieteilijänä Heikki Patomäki on aina kehitellyt vaihtoehtoja vallitseville kehityskuluille. Se puolestaan edellyttää investointeja, tasaista tulonjakoa ja tasavertaista koulutusta. KRIITTISENÄ Euro ei ole itsetarkoitus . Se johtuu päästökauppaluonteesta. Toinen on tietenkin talouspolitiikkapuoli. Harrastaa sulkapalloa, uimista ja salilla käyntiä sekä tiedekirjallisuutta laajalti. » ?Politiikka on mahdollisen taidetta.?. Asiaa kävisi läpi puolueeton istuin. . EU-ehdokas Demokratiaa laajennettava ja syvennettävä JUSSI JOENTAUSTA »
Tärkeintä on se, että jokainen löytää oman ehdokkaansa kenelle antaa äänensä ja kenen puolesta tekee vaalityötä. Vasemmisto haluaa muutosta EU-politiikkaan. Kontakti europarlamenttiin on lähes olematonta. Emme pysty vaikuttamaan EU:ssa tapahtuvaan päätöksentekoon kuten pystyisimme, jos meillä olisi oma edustaja. Suomessa äänestysaktiivisuus on merkittävästi alhaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa, ja äänestysaktiivisuus on myös laskenut muita nopeammin. Nyt nämä nuoret äänestäjät pitää saada liikkeelle. Yksi paikka on varma, mutta tavoittelemme tosissamme kahta paikkaa. Harmaata taloutta löytyi lähes joka kolmannessa tarkastuskohteessa. Esimerkiksi vääräsisältöisiä tositteita löytyi yhteensä 112 miljoonan euron arvosta. Yli 90 prosenttia epäselvyyksistä löydettiin yrityksissä, joiden liikevaihto oli alle kuusi miljoonaa euroa. HANKKEEN AIKANA Verohallinto teki rotuksen osalta hanke tuotti 144 miljoonan euron nettolisäyksen tuloihin ja olettama lisätulosta vuodelle 2014 on 12,5 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron tarkastustulokset olivat yhteensä 70 miljoonaa euroa. Teksti sisältää arvioita monesta henkilöstä, jotka eivät läheskään aina ole mairittelevia. Ei siis ihme, että esimerkiksi kansalaisaloitejärjestelmä on suosittu etenkin nuorten keskuudessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaaleissa käyttämättä jätetty ääni ei ole protesti vaan ääni vastakkaisesti ajattelevalle taholle. Samaan aikaan pankit joutuivat suuriin ja seurauksena oli pankkikriisi. Sen jälkeen puolueen ja eduskuntaryhmän työssä on ihan konkreettisesti näkynyt se, ettei meillä ole omaa edustajaa Euroopan parlamentissa. Vasemmistoliiton varapuheenjohtajana toivon, että jokainen meistä on aktiivisesti yhden tai useamman ehdokkaan vaalityössä mukana. Syiksi on kerrottu esimerkiksi, että yhä harvempi kansalainen on lojaali tietylle puolueelle tai on mukana puoluetoiminnassa. Suomalaiset eivät myöskään koe enää vahvasti, että äänestäminen olisi kansalaisvelvollisuus. Silti kaksi vuotta vaati niin kovan hinnan, että iltaisin tai lähinnä öisin kotiin tultuaan hän oli niin väsynyt, ettei päivän tapahtumista jaksanut kirjoittaa. Helmikuussa julkaistun vuoden 2013 nuorisobarometrin tulosten mukaan nuorten tärkeimmät vaikutuskanavat ovat palautteen antaminen, aloitteiden kirjoittaminen ja ostopäätöksillä vaikuttaminen. Näyttää siis siltä, että nuoret haluavat mieluummin vaikuttaa asioihin suoraan itse kuin äänillä valitun poliitikon kautta. Noin kahden kuukauden kuluttua sitten jo tiedetäänkin, ketkä suomalaisista on valittu europarlamenttiin Suomen kansaa edustamaan. Syy siihen oli monesti se, että lopen tuskastuneena poliittiseen peliin vakavilla asioilla vaikeina aikoina se johti väsyneen miehen kriittisiin kommentteihin työtovereista. Niin tunsin silloin ja niin kirjoitin, Viinanen kuvaa päiväkirjamerkintöjään. Iiro Viinanen jatkoi vielä Paavo Lipposen ensimmäisessä hallituksessa. KU Aino-Kaisa Pekonen aino-kaisa.pekonen@eduskunta.? Voitto eurovaaleissa on meistä kiinni VASEMMISTOLIITOLLA ON tällä hetkellä 18 kiinnosta- vaa eurovaaliehdokasta. Vuonna 1996 hän siirtyi vakuutusyhtiö Pohjolan pääjohtajaksi, missä tehtävässä jatkoi vuoteen 2000. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2001. Syksyllä ilmestyy myös silloisen oppositiojohtaja Paavo Lipposen muistelmien toinen osa, joka päättyy vuoteen 1995. Hankkeen merkittäviä saavumaan oikein sekä kerätä verovaroja. tuksia ovat pysyvä, entistä vaikutTavoitteet saavutettiin lisäämällä tavampi viranomaisyhteistyö, sekä tarkastuksia ja kehittämällä valvontaa reaaliaikaiseksi. vuorovaikutteinen yhteistyö sidos. Veroksi muutettuna hankkeen tulos oli yli 200 miljoonaa euroa. Verohallinnon Raksa-hankkeen työtä jatketaan. Sen tulos oli veroksi muutettuna yli 200 miljoonaa euroa. Nyt tehdään aktiivisesti työtä, jotta äänemme kuuluu kannattajillemme. VIIME EUROVAALIT olivat meille tappiolliset. Erityisesti reaaliaikaiset valvontakeinot osoittautuivat tehokkaiksi, hankeen vetäjä, ylitarkastaja Pekka Muinonen kertoo. Verohallinnon Raksa-hanke toteutettiin vuosina 2008?2012 ja sen aikana valmistui 3 525 verotarkastuskertomusta. Lamavuosina Suomessa oli yritysten konkurssiaalto ja suurtyöttömyys. Suomen valtion bud- jettivaje oli useita prosentteja bruttokansantuotteesta. Lähes 10 prosentista tarkastuskertomuksista tehtiin rikosilmoitus, joista 264 tapauksessa oli kyse törkeästä veropetoksesta. Se on ihan todellinen mahdollisuus, nyt kaikki on vaan kiinni meistä. Voin saVääräsis ytyi noa että kun aikaiitteita lö s o t semmin kiinnijääonan misen riski saattoi 112 miljo sta. olla satunnainen, nyt ron ar vo u e se kasvaa todennäköiseksi. Nyt niihinkin tapahtumiin palataan Kalle Heiskasen toimittamassa kirjassa, jonka julkaisee Paasilinna-kustantamo. Ennakkotietojen mukaan kirjassa kuvataan sitä, miten kovassa paineessa koko Suomi 1990-luvun alussa oli. Hanke oli monin tavoin ryhmien ja suurten alan tuloksellinen ja sillä oli toimijoiden kanssa, Muinonen sanoo. myönteinen vaikutus Välittömän veharmaan talouden iä ältöis torjunnassa. Rikosilmoitus tehtiin lähes joka kymmenennestä tarkastetusta yrityksestä. VEROHALLINNON rakennusalan verotyömaavalvontakäyntejä yhdessä Aluehallintovirastojen työsuojelutarvalvontahankkeen tavoitteena oli kastajien ja Eläketurvakeskuksen tarsuitsia harmaata taloutta rakennuskastajien sekä Poliisin kanssa. alalla, ohjata alan yrityksiä toimi. Vaaliväsymyksellä äänestämättömyyttä on selitelty myös. ERITYISESTI NUORTEN äänestysaktiivisuus on vanhem- pia ikäryhmiä selkeästi alhaisempaa. Siinä keskitytään erityisesti reaaliaikaisen valvonnan kehittämiseen. Vuosina 1992?1997 työttömyys oli yli 12 prosenttia, pahimpana vuonna 1994 peräti 17 prosenttia ESKO AHON Valtiovarainministeri Iiro Viinasen lamavuosiin mahtui iloisiakin hetkiä. » ?Niin tunsin silloin ja niin kirjoitin.? työvoimasta. Verohallinnon Raksa-hanke tuotti 200 miljoonaa euroa Kolum Kolumni » Raksa oli Verohallinnon historian suurin harmaan talouden valvontahanke. Kaikkia meitä tarvitaan. Edellisissä vaaleissa vasemmiston paikka europarlamentissa jäi parin tuhannen äänen päähän, sillä vasemmiston kannattajat jättivät äänestämättä. KU LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN Raksa-hanke paljasti harmaata taloutta joka kolmannessa tarkastuskohteessa. Iiro Viinasen lamapäiväkirjat julki hallituksen valtiovarainministerin Iiro Viinasen toimitetut lamavuosien päiväkirjat Vaaran vuodet 1991?1995 tulevat julki syksyllä. Kustantajan tiedotteen mukaan Viinanen kirjoitti yksityiskohtaisia muistiinpanoja ja kiihkeät vuodet tallentuivat muistiin. Sitä haluaa mielipidemittausten mukaan myös kaksi kolmannesta suomalaisista. Tuolloin myös Suomen luottoluokitus aleni. . Ja kun vasemmistolle povataan vaalivoittoa Euroopan laajuisesti, ei kaksi paikkaa Euroopan parlamentissa ole mahdottomuus, vaan mahdollisuus. Tehdään siitä totta yhdessä. Kirjoittaja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja kansanedustaja. 11. Siihen saakka meillä on yksi yhteinen tehtävä: kannustaa Vasemmistoliitto vaalivoittoon. Meidän tavoitteenamme on vähintään yksi paikka europarlamenttiin. Kansalaisten kiinnostus politiikkaa kohtaan välittyy myös entistä useammin muiden osallistumis- ja vaikuttamisväylien kuin puoluepolitiikan tai vaalien kautta
Samaan aikaan on ollut keskeisillä vientimarkkinoilla huono suhdannetilanne, joka on syventänyt tätä kurimusta. Rakennemuutos on vääjäämätön hänen mielestään. Syvän kriisin olosuhteissakin pitäisi pitää pää kylmänä ja muistaa, ettei ole olemassa mitään yksittäisiä hokkuspokkustemppuja, joilla asiat ratkaistaan, vaan kysymys on edelleen yleisten edellytysten rakentamisesta. Vapaavuoren mielestä valtiovalta on tehnyt viimeisten vuosien aikana kaksi erittäin merkittävää asiaa suomalaisen talouden uusiutumisen ja kilpailukyvyn kannalta: merkittävä yhteisöveroalennus ja maltillinen pitkäaikainen tulosopimus. Teollisuuspolitiikassa puolueiden ideologiset erot kohdistuvat Vapaavuoren mukaan valtion omistajuuteen, eivät niinkään rahoitukseen. Vapaavuori sanoo, että esimerkiksi Finnveran kautta suomalainen vientiteollisuus saa valtavasti tukea . Harvahan ponnistaa ihan tyhjästä. eikä siitä juuri synny erimielisyyttä. Monien kokoomuslaistenkin ulostulot näissä kysymyksissä joskus häiritsevät minua, kun tiedän, että itselläni on syvempi tietopohja kuin heillä. Teollisuuden rakennemuutoksesta Jan Vapaavuori sanoo, että valtion tehtävänä on vain luoda sille yleisiä edellytyksiä.. Teollisuuspolitiikka ja sen myötä rakennemuutos lankeaa hallituksessa suurelta osin elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) kontolle. Vapaavuori ei väitä, että Suomen heikko taloudellinen tilanne johtuisi pelkästään maailmanlaajuisesta lamasta. . Ministeriössä on tiedossa valtava määrä liikesalaisuuksia ja ihan konkreettisia lukuja, joita ei julkisuudessa ole. Hänen mielestään niistä tietämättömien on helppo käydä julkista keskustelua, kun ei tiedä ihan koko tarinaa. . Talvivaarassa me jopa ollaan omistaja. Olen johdonmukaisesti korostanut, että omistajuuden edellytyksenä pitää olla markkinaehtoinen ratkaisu, johon uskotaan myös yksityisellä sektorilla. Valtion tehtävänä on lähtökohtaisesti vain luoda yleisiä edellytyksiä. Yhteiskunta olisi silloin vähemmän haavoittuvainen ja olisimme tästäkin kriisistä selvinneet pienemmin vaurioin. ?Kyse on rakenteellisesta kriisistä eikä suhdannekriisistä.? Uudistuttava vanhan pohjalta Vapaavuori sanoo, etteivät monetkaan rakennemuutokseen liittyvät tosiseikat aiheuta hallituksessa puoluepoliittisia kiistoja . Paluuta entiseen ei ole. . Mutta kuitenkin suuri osa tavalla tai toisella lähtee sieltä olemassa olevasta osaamisesta ja yritysrakenteesta. Peliteollisuus on yksi sellainen. Hänen mielestään yhteistyökyky hallituksessa on kohtuullisen hyvää. TEKSTI Jouko Huru KUVA Jarno Mela » Asuntoministeri (ja myös ulkoministeriön pohjoismainen yhteistyöministeri) 2007?2011. » Elinkeinoministeri 2012? Kun Vapaavuoren kanssa ottaa puheeksi ongelmayritykset Talvivaara ja laivanrakentaja STX, hän huomauttaa, ettei ole missään vaiheessa sanonut, ettei valtio voisi lähteä omistajaksi. . Mutta onhan sellaisiakin tarinoita. Valtio-omistajuuden ehtona kannattava yritys » Ministeri Jan Vapaavuori näkee valtion vähemmistöomistajuuden mahdolliseksi liikeyrityksissä, jotka ovat taloudellisesti kannattavia. RAKENNEMUUTOS ON puhuttanut kovasti Jyrki Kataisen (kok) johtamaa sateenkaarihallitusta. Mutta enemmistöomistusta ei voi jättää valtiovallan varaan. . Niin lohduttomalta kuin se kuulostaakin niin on hyvä mieltää, että suhdanteiden parantuessa suurin osa menetetyistä työpaikoista ei tule takaisin. Vapaavuoren neuvo paremmalle tulevaisuudelle on leveämpi ja monipuolisempi elinkeinorakenne: . Kun tämän päivän ehkä uskottavimmat ja todennäköisimmät uudet kasvualat ovat cleantechissä ja biotaloudessa, niin pitää muistaa, että cleantech on pitkälti teknologiateollisuuden uudistumista ja biotalous pitkälti metsä- ja kemianteollisuuden uudistumista. . Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos, joka tarjoaa rahoitusta myöntämällä lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. ?Tieto lisää tuskaa? Jan Vapaavuori » Syntynyt 1965. » Oikeustieteen kandidaatti 1989. » Kansainvälisen talousoikeuden instituutin tutkija 1991?1992. » Mukana kunnallispolitiikassa vuodesta 1996. » Kansanedustaja vuodesta 2003. Valtiovalta luo puitteita Kun puhutaan valtiovallan keinoista rakennemuutoksessa, törmätään jo puoluepoliittisiin näkemyseroihin. Ja aivan erityisesti nyt on kyse meidän isojen yritysten uusiutumisesta. 12 Vapaavuori korostaa omaa markkinatalouden voimiin uskovaa kantaansa, ettei valtiovallan pidä ruveta yksin harjoittamaan yritystoimintaa. . En ole poissulkenut telakkakysymyksessäkään semmoista vaihtoehtoa, että mikäli löytyy jostakin uskottava teollinen omistaja ja jos tämä teollinen omistaja syystä tai toisesta haluaa valtiovallan vähemmistöomistajaksi uuteen rakenteeseen, niin ilman muuta ollaan valmiita semmoisesta keskustelemaan. Vapaavuori muistuttaa, että tieto lisää tuskaa. . Suurin osa uudesta rakennetaan aina vanhan varaan. näkemyseroja valtiovallan keinoista tietysti löytyy. Metsäteollisuuden nihistymisen ja vanhan Nokia-klusterin romahtamisen merkittävät vaikutukset Suomen talouteen ovat Vapaavuoren mielestä niitä kaikkien hyväksymiä merkkejä siitä, että maan taloudelle pitää saada useampi kivijalka. Vapaavuori kuitenkin huomauttaa, että oman osaamisen kehittämisestä on lähdettävä. . Kyse on nimenomaan rakenteellisesta kriisistä eikä suhdannekriisistä. Silti Vapaavuori väittää, että niitä suurennellaan. Eikä tämä ole viittaus mihinkään poliittiseen ilmansuuntaan, koska se on yleinen ilmiö
Satuin olemaan kaavoitusministerinä silloin kun Suomessa oli yltymässä tämä hallitsematon peltomarkettien rakentaminen. . Ei se ole minkään taktisen laskelman tulosta, että pyrin olemaan suorapuheinen vaan se on enemmänkin minulle luonteenomaista. Äskettäin hän otti kantaa sote-uudistukseen ja puhui suunniteltua yksinkertaisemman ratkaisun puolesta. Mutta siihenkin liitetään joskus vääriä mielleyhtymiä. Samassa haastattelussa hän piti kuuden puolueen hallitusta huonon taloustilanteen vuoksi huonona ratkaisuna. JAN VAPAAVUORI OIKEISTOLAISESTA MAINEESTAAN huolimatta hän keräsi edellisessä hallituksessa asuntoministerinä laajasti suosiota, kun hän tyrmäsi jo aikalailla epidemiaksi paisuneen kauppakeskusten rakentamiskehityksen, jossa hypermarketteja perustettiin ympäri maata keskelle peltoja. Hän sanoo, että asia vain tuli hänen eteensä. . Aktiivisesti en ole hakeutumassa mihinkään. Ei voi hyväksyä markkinataloudellisesti orientoitunutkaan ihminen, että mikä vain, joka lyhyellä aikavälillä ehkä tuottaisi lisää yritystoimintaa, olisi sallittua. loitunut näkyvästi kokoomuslaiseksi linjanvetäjäksi milloin omalla elinkeinoministerin työsarallaan, milloin jossain muussa merkittävässä ajankohtaisessa poliittisessa kysymyksessä. . Itse luokittelen itseni sivistysporvariksi, joka muun muassa tarkoittaa sitä, että olen valmis asettumaan puoluetovereitani ja muita vastaan, jos puhutaan vaikkapa markettien kaavoituksesta tai pitkäaikaisasunnottomuuden hoitamisessa, koska uskon, että ne ovat oikeita asioita. Enkä edes pidä niitä mitenkään ei-porvarillisina, olkoonkin että jotkut sellaisia leimoja haluavat lyödä. MARKKINATALOUTEEN USKOVANA puoluejohtajuudesta vetää Vapaavuoren mietteliääksi. En usko siihen, että maailmassa pärjää kaman ?Myönnä lan pitkälle taktikoimalla liikaa. Eikä pidä olla minilomielin kään stereotypioiden vanki eikä pidä olla minkään ul? var i. koisten olettamusten vanki. olen por Puolueen puheenjohtajuudesta Vapaavuori ei enempää puhu. Pidän ihan mahdollisena sitä, että jonkun ajan päästä teen kokonaan muuta. Mutta kyllä se tuli syvältä vakaumuksestakin, että vaikka olen markkinatalousorientoitunut ihminen, niin minulle on aina ollut hirveän tärkeätä se, että markkinatalouden pitää olla vastuullista ja sen pitää ottaa huomioon useita eri ulottuvuuksia. porvarina Vapaavuori haluaa huolehtia myös sosiaalisesta ja ekologisesta ulottuvuudesta. . 2.). Silti hän myöntää olevansa iloinen, jos hänen tyylistään ja linjauksistaan pidetään. . Helmikuussa hän arvosteli puolueensa puheenjohtajan Jyrki Kataisen johtamaa hallitusta sanomalla, että ongelmana on se, että ?tehdään vähän liian vähän ja vähän liian myöhään. (HS 8. Viihdyn hyvin politiikassa ja näissä tehtävissä ja ellei tule vastaan mitään yllättäviä tarjouksia, joista ei voi kieltäytyä, niin ajattelin jatkaa vielä pitempäänkin. Suorapuheinen sivistysporvari on suorapuheinen kokoomuslainen, jota pidetään selväpiirteisenä oikeistopoliitikkona. Pitää elää päivässä. Poliitikon työstä hän kuitenkin tunnustaa pitävänsä. . Mutta vierastan ylenpalttista suunnittelua ja pohdiskelua. Ei pidä hyväksyä kaupalle mitä paikkaa tahansa, koska se vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen ja muihin hyvin pitkävaikutteisella ja jopa peruuttamattomalla tavalla. Vapaavuori kommentoi oikeistolaisuuttaan ja määrittelee itsensä sivistysporvariksi. . Mahdollisen siirtymisensä muualle, liike-elämään tai kansainvälisiin tehtäviin, hän torjuu kaunopuheisesti. . Monet uskovat, että hänestä tulee kokoomuksen seuraava puheenjohtaja. Viime aikoina hän onkin pro. Politiikka on kestävyyslaji. PUHE KOKOOMUKSEN Jouko Huru 13. Myönnän ilomielin, että olen porvari. Kyllä täällä viime kä, että dessä pitää olla aito oma itsensä. Oman nosteensa hän kuittaa sanomalla, että nosteet tulevat ja menevät. Hieman fraasilta kuulostaa sekin, että hän sanoo tähtäävänsä siihen, että hoitaa kulloisetkin tehtävät niin hyvin kuin mahdollista
Suurin osa opiskelusta oli työn tekemistä ja loppukoekin oli näyttökoe.. Peruskoulun jälkeen menin lähihoitajakouluun, mutten viihtynyt, ja tulin tänne pitämään välivuotta, hän kertoo. Laitoshuoltajan työ ei ollut unelmatyö. . Ja meitä välivuoden pitäjiä. Jos kuitenkin jää alalle, kannattaa kouluttautua. . Aika pian huomasin, että ei tämä ole semmoista, hän sanoo. Eivät muutkaan tule laitoshuoltotöihin aikeenaan pysyä alalla eläkeikään. . Ei sille olisi vaihtoehtoa. Siksi erityistä kiirettä on pitänyt jo jonkin aikaa. . Muuten otetaan itsestäänselvyytenä, että on siistiä, laitoshuoltaja Taru Laine sanoo. Vaikka laitoshuoltaja ei juuri saa palautetta työstään, Laine tietää työnsä merkityksen. . Näin on sairaaloissakin. . Näin sanoo kätilö helsinkiläissairaalan synnytysosastolta ajatuksesta, että laitoshuoltajat jättäisivät työnsä tekemättä. TEKSTI Tuula Kärki KUVAT Jussi Joentausta SIIVOUSTYÖ HUOMATAAN harvoin. Jos me kävelisimme ulos, samana päivänä osasto jouduttaisiin sulkemaan. Synnytysten normaalimäärää on vaikea sanoa. Harvoin koulun penkiltä lähtevä ajattelee, että rupeanpa laitoshuoltajaksi. Laineellakin oli ennakkoluuloja: tylsää lattioiden moppaamista, vessan pesemistä, lilluvia harmaita vesiä. . Joskus osastolla on kaksi synnyttäjää, joskus huoneet ovat täynnä. Harva haaveilee tästä ammatista Taru Laine, 29, on siivonnut 11 vuotta Kätilöopistoa. Ilman niitä joutuisi tiukoille. Kiirettä pitää Kolmivuorotyötä tekevän Laineen työpäivä alkaa tänään kello seitsemän. Jos jotain on jäänyt tekemättä, se huomataan. Jos rupeaa juoksemaan, synnyttäjätkin hermostuvat, Laine sanoo. Naistenklinikan remontti on siirtänyt lähes kaikki Helsingin synnytykset Kätilöopiston kahdelle synnytysosastolle. Lisäksi kaksi ruutua odottaa. . lattiamateriaalit ja muut pinnat . Kahdeksan synnytystä tulossa, hän toteaa. Se on paljon yhdeksän synnytyspaikan osastolla. Saman tien synnytyskello soi merkiksi siitä, että yksi äiti aloittaa tositoimet. Osastolla on kuitenkin korostuneen rauhallista. . Puhtaamman maailman puolesta » Päivässä osasto menisi kiinni. Lähinnä tulijat ovat opiskelijoita, jotka tarvitsevat lisätienestiä. Lähes kaikki osastot ovat tuttuja. Osastolla 14 hän on työskennellyt kahdeksan vuotta. Palkassa vuorolisät tekevät paljon. . Siinä hän istui koulun penkillä yhden päivän viikossa. Vakituisia töitä on muuten hankala saada, vaikka perusperiaatteet oppii ihan maalaisjärjellä, jos vain viitsii opetella. Laine on suorittanut vuoden kestäneen oppisopimuskoulutuksen. Osastolla on juuri niin rauhallista kuin henkilökunta on. ja puhdistusaineet. Kyllä minä sen tiedostan ja olen ylpeä omasta työstäni. Samaa sanoo osastolla työskentelevä kätilö. . Hän on herännyt viideltä kotona Vantaalla, lähtenyt työmatkalle kuudelta ja seitsemältä jo ehtinyt vaihtaa kuulumiset yövuorolaisen kanssa ja tarttua moppiin ja liinaan Kätilöopiston sai- 14 raalan osastolla 14, joka on synnytysosasto. . Viime yö meni vissiin hyvin, ei ollut kaaosta, Laine kertoo. Monitorissa näkyy kuuden syntymässä olevan lapsen sydänäänikäyrää. Käytiin läpi aseptiikkaa, ruokahuoltoa, välinehuoltoa, pesuaineiden tunnistamista, ergonomiaa. Työssä pitää tuntea materiaalit . Laitoshuoltajat ovat korvaamattomia. Emme me ehtisi tehdä heidän työtään. Mutta jos palkalla mitataan arvostusta, ei uskoisi, että kyse on työstä, jota ilman yhteiskunta pysähtyisi. Palkassa vuorolisät tekevät paljon.
Sitä varten talo on täynnä kätilöitä ja lääkäreitä. Asiakaskontaktit ovat nopeita. Taru Laine puhdistaa ovea. Synnytysvuoteeseen vaihdetaan lakanat. . Muiden täytyy voida luottaa siihen, että teen työni ja he sitten voivat tehdä omansa, Laine sanoo. Sairaaloita pidetään hierarkkisina työpaikkoina. Tuskin rupean siihen. Laineesta ei tunnu, että näin olisi. . Joskus käy mielessä, mutta tämä on hirveän kiva työympäristö ja työkaverit ovat mukavia. Tykkään tehdä käsilläni ja olla ihmisten keskellä, en pyöritellä papereita ja miettiä työvuorolistoja, Laine arvelee. Laine ei myöskään suunnittele työpaikan tai alan vaihtamista. . Se edellyttää, että puoliso ei ole vuorotyössä. Katsottiin, että siivoanko sääntöjen mukaan. Laitoshuoltajan työ eroaa siivoojan työstä siinä, että siihen kuuluu myös välinehuoltoa, ruokahuoltoa ja liinavaatehuoltoa. Mutta se vaatii hirveän vahvan tukiverkoston ja joustavat hoitopaikat. Hyvääkin vuorotyössä on perhe-elämän kannalta. . Meillä lapset ovat hoidossa vain kolme päivää viikossa. Taru Laine 15. Laitoshuoltaja pesee ilokaasumaskeja, lämpöpusseja, pyyhkii instrumenttipöytiä, toimittaa instrumentteja steriloitavaksi välinehuoltokeskukseen ja korvaa likaiset puhtailla. Laitoshuoltaja voisi kouluttautua työnohjaajaksi ja laitoshuoltopäälliköksi. . Niin sen pitääkin olla. Musta muovipussi on sekajätettä varten. Erilaiselle tavaralle on eri pesukoneet. ?Muiden täytyy voida luottaa siihen, että teen työni ja he sitten voivat tehdä omansa.? Tasa-arvoa korostaa sekin, että kaikilla on samanlaiset työvaatteet, leikkaussalin vihreät paidat ja housut. Hoitoon laitoshuoltajat eivät osallistu. . Toki pohdimme kotona äitiyslomieni jälkeen, jaksanko tehdä täyttä päivää kolmessa vuorossa. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa. Kukaan ei kyttää. . Tulin siihen tulokseen, että jaksan, hän sanoo. . Oven avaamista, synnyttäjän tukihenkilön ohjaamista oikeaan paikkaan. . Jokainen tietää oman työnsä ja siinä mielessä oman paikkansa, mutta voin mennä kansliaan juttelemaan, eikä tule sellaista oloa, että tämä pikku siivooja ei kuulu porukkaan. Jäte lajitellaan. Meillä miehen ei tarvitse olla paikalla töissä kello seitsemän. Laine arvioi kuitenkin, että kaksi kolmivuorolaistakin pystyisivät pyörittämään lapsiperhettä. . Synnyttäjän näemme, kun hän menee » Kolmivuoro lyhentää lasten päivähoitoaikaa TARU LAINE ON ONNISTUNUT työn ja perheen yhdistämisessä.
Synnytyssali menee aina muiden töiden ohi. ? Juhannuksena alkunsa saaneita Laine saa pitkälti päättää itse, missä järjestyksessä tekee työnsä. Synnytyssaleja ei pääse aamupäivällä siivoamaan. Niinpä käydään kahvilla. . viedään päivittäin Keravalle pestäväksi. Meillehän tulee ihan pieniä vauvoja. Osastolla siivotaan joka paikka joka päivä. . Henkilöstön tilat voidaan jättää kerran väliin. Ammatista johtuvat vaivat kohdistuvat paljolti käsivarsiin, ranteisiin, olkapäihin ja selkään. . Pilkunviilaaja on hyvä luonteenpiirre tällaisella osastolla. Vain siivousvälineet ja sairaalatossut pestään Kätilöopiston pesutuvassa. Keravalta puhdas tavara tulee tilausten mukaan takaisin. Niistä muut laitoshuoltajat jakavat ne varastoon ja synnytyssalien kaappeihin. Tänään ei tehdä ylläpitosiivousta tai määräaikaistehtäviä. Minut pitävät liikkeessä lapset, jotka ovat 5- ja 6-vuotiaat. Useimmat jaksavat laitoshuoltajan työssä eläkeikään asti. . Niitä ovat esimerkiksi lattianpesu ja kiillotus koneella. . Joillakin terveys alkaa reistailla. . Esimerkiksi vuode pyyhitään myös alapuolelta. . » synnytyssaliin ja kun lähtee vauvan kanssa pois. Laine on synnyttänyt itsekin juuri tässä sairaalassa. . Yhden salin siivoamiseen kuluu noin vartti. . Sitä ei käytävillä huomaa. Päivävuoron kiva puoli on se, että pääsee hakemaan lapset ajoissa hoidosta, hän sanoo. Synnytyshuoneen tekstiilit päivitetään. Kuulostaa siltä, että vähään aikaa porukkaa ei saada eteenpäin, ja puolilta päivin pohditaankin, joudutaanko laittamaan sulku. Silloin synnyttäjät ohjattaisiin muualle synnyttämään: Porvooseen, Jorviin, Lohjalle, Hyvinkäälle... . Yritän tehdä perushommat aamulla mahdollisimman pitkälle, jotta voin sitten tarvittaessa rauhassa keskittyä synnytyssaleihin, Laine sanoo. Maaliskuisena tiistaina aamun synnyttäjät voisi lähettää vuodeosastoille, mutta ne ovat täynnä. Välillä tuntuu, että työ etenee liiankin rutiinilla. Ei pizzaa ja kebabia. Tarpeen vaatiessa priorisoidaan. Tämä on Suomen suurin synnytyssairaala, jossa ammattitaitoinen henkilökunta huolehtii asiakkaista. Ergonomia on keskeinen asia perehdytyksessä ja koulutuksessa. . Juhannuksena alulle pantuja, Laine sanoo synnytyspiikistä. Puhtaat pyykit tulevat rullakoissa Keravalta, jossa ne on pesty. Siivouskärryssä on siivousliinoja, kertakäyttöhanskoja, erilaisia harjoja, moppeja... Vartissa valmista Kätilö kertoo, että aamun aikana on syntynyt neljä lasta. Tyhjennetään jäteastiat. Moppien korkeat varret aiheuttavat niitä. Jos käsi on monta tuntia liian ylhäällä, se rupeaa tuntumaan vuosien saatossa. Toinen kriittinen asia on kumartelu. Kun ollaan vuosia tehty yhdessä tätä, ei tarvitse paljon kysellä toiselta, mitä tämä jo teki, Laine sanoo. Kahdelta Taru Laineen työvuoro päättyy. . Tässä menee pyyhkeitä kaappiin. ?Pilkunviilaaja on hyvä luonteenpiirre tällaisella osastolla. Pitää syödä oikealla tavalla ja oikeaan aikaan päivässä. Aina on voinut roiskua jotain, Laine perustelee. Vaihdetaan vuodevaatteet, kerätään käytetyt pyyhkeet ja muut tekstiilit. Tahti on tiukka. 16 Liinavaatevarastossa on vuodevaatteita, pyyhkeitä, vauvanvaatteita, äidin vaatteita. Kätilöopiston kellarissa on pesutupa, jossa pestään siivousvälineet.. Suihkuhuone ja wc puhdistetaan, lattia mopataan, pinnat pyyhitään. Yövuorossa päivystetään synnytysosaston lisäksi leikkaussalia. . Se ei sovi kaikille. Siisteystasoa määrittävä puhtausluokka on kuitenkin korkea synnytysosastolla, samaa tasoa kuin leikkaussaleissa. . Aikataulua ei juuri ole, koska synnytysostolla ei ole ruoka-aikoja eikä lääkärikiertoja. Hän aloittaa heti seitsemältä yleisten tilojen siivoamisen, käy läpi potilaskeittiön ja läheisten olohuoneen, käymälät, kanslian, vastasyntyneiden ensihoitohuoneen, henkilökunnan kahvihuoneen. Minulla se on synnynnäisenä, hän sanoo. Pitää myös muuten huolehtia itsestään. . Joskus, kuten nyt, käy niin, että kun hoitaa vauhdilla aamuhommat, joutuu odottelemaan, Laine sanoo. Hän jatkaa purkamalla tavarat rullakosta. Sairaalan tekstiilit ? vuodevaatteet, pyyhkeet, potilaiden vaatteet, henkilökunnan työvaatteet . Mulla ei ole vielä ollut vaivoja, Laine toteaa. Raskasta työstä tekee kuitenkin väistämättä kolmivuoro. Salissa pestään synnytysallas, pyyhitään synnytyspallot, synnytysjakkara ja muut erikoisvälineet. Niissä on tavaraa istukoista tavallisempaan roskaan. Yhden aikaan iltavuorolainen tulee töihin. Synnytyssaleja vapautuu lisää ja kahden naisen voimin ne puhdistuvat järjestelmällisesti ja vauhdikkaasti. Pitää kumartua selkä suorana polvista joustaen. Tärkeintä on, että osaa nukkua mihin vuorokauden aikaan tahansa, Laine arvioi. Hän osaa, muttei osaa sanoa, voiko taitoa harjoitella. . Iltavuorolainen auttaa aamuvuorolaista, siivoaa synnytyssaleja ja tekee välinehuoltoa. Suosituksen mukaan käytävät puhdistetaan yhdistelmäkoneella vähintään kerran kuussa, Laine kertoo. Lounastauon jälkeen Laine vihdoin pääsee siivoamaan ensimmäistä synnytyssalia. Minäkin levitin kädet ja annoin hoitaa. Pitää huolehtia itsestään Siivoaminen on periaatteessa samanlaista joka paikassa. Liian raskas ruoka vie puhdin. Myös liikunnan harrastaminen on suotavaa. . Täällä ei kenenkään tarvitse pelätä. Yleensä ei tarvitse olla loppuun asti raskaalla osastolla, Laine sanoo. Tarjolla on myös osa-aikaisuutta: 78 prosenttia, 60 prosenttia, 40 prosenttia. . Hän kerää astiat, pyyhkii pinnat, moppaa lattiat. Ja pitää osata nostaa oikealla tavalla. Nykyisin näihin asioihin kiinnitetään huomiota. Joskus aloitan sen takia toisesta päästä osastoa. Muut vuorot erilaisia
Eloon jääneille ja heidän jälkeläisilleen annettiin mahdollisuus tulla takaisin vasta 1990-luvun alussa. Ukrainan hallitus vahvisti tällä viikolla Krimin tataareille alkuperäiskansan statuksen. Hyvin nopeasti EU tavallaan osoitti, kenen kanssa ollaan valmiit käymään neuvotteluja. Äärimmäisen täysi aukio otti vastaan oranssivallankumouksen prinsessan jäätävällä hiljaisuudella. Entisestä paratiisista tuli ehkä köyhin Ukrainan alue. Kiitos ei, kaikella kunnioituksella, viesti Maidan. Täytyy sanoa, että minussa eli jonkin aikaa toivo, että Ukrainasta tulisi uuden Euroopan alku. Vieläkin olen vahvasti sitä mieltä, että ukrainalaiset lähtivät Itsenäisyysaukiolle muuttamaan järjestelmää. Seuraan Internetistä kuinka ihmiset ympäri Ukrainaa kirjaavat ylös asiallisia ehdotuksia siitä kuinka pitäisi kehittää taloutta, terveydenhuoltoa, koulutusta, oikeuslaitosta ja miten voitaisiin yhdistää kansa. Jotenkin tuntuu siltä, että monien valtioiden vallanpitäjät ovat unohtaneet, kuinka haavoittuva on meidän maapallomme. Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja. 17. kansanvihollinen, jolle annettiin uusi nimi, kansallispetturi. Sen leiman saavat kaikki, jotka uskaltavat kyseenalaista vallan toimia. Tiedän, että toimittajana pitäisi osata ottaa huomioon erilaisia näkökulmia. Estikö sen se, että ukrainalaiset kommunistit tukivat maan presidenttiä. Joskus uskoin, että kyllä sodan voi välttää, jos tarpeeksi moni vastustaa sitä. Miten käy Krimin tataareille, jotka pakkosiirrettiin 70 vuotta sitten. Ei siihen mennyt kun 20 vuotta. Pitikö odottaa siihen päivään, jolloin Kiovan vallan edustajat eivät pääse niemimaalle? PIENTEN IHMISTEN kohtalot jäävät geopoliittisten intressien alle. Sen hajoaminen koitui suureksi ongelmaksi krimiläisille, koska he jäivät panttivangeiksi sekä kahden valtion, että Naton ja Venäjän välille. » Pienten ihmisten kohtalot jäävät geopoliittisten intressien alle. Onko oikein tukea niitä? Onko palattava siihen aikaan, jolloin perustettiin YK ja määriteltiin maailmalle pelisäännöt. Minä ymmärrän monien turhautumisen, kun yli kaksikymmentä vuotta maailman järjestyksestä päättää yksi valtio ilman minkäänlaista vastavoimaa. Kuluneet viikot näyttivät, kuinka nopeasti tilanne voi muuttua. Sen tiedän, että tällä hetkellä siellä päin on paljon tavallisia ihmisiä, jotka toistamiseen ovat muuttamatta minnekään joutuneet vastoin tahtoaan toiseen valtioon. Tietysti kukaan ei estä muuttoa Ukrainaan. Venäjä taas piti valintoja väärinä, koska oli legitiimi Viktor Janukovyt?. Ja ongelmia syntyi kun monet krimiläiset kokivat, ettei Kiova pidä heitä tasa-arvoisena ukrainalaisten kanssa. EN TIEDÄ, miten asiat kehittyvät tästä eteenpäin. Vanhat taas löysivät muuttuneissa olosuhteissa aika hyvin paikan läheltä vallanpitäjiä. Toinen syy voi olla kansallismieliset Kiovassa (en kiellä, että heitä on, mutta osuus on pieni). Jos voimien ja tahdon yhdistäminen saa kansan äänen kuuluviin, saa ottamaan sen mielipiteet huomioon, niin muut voisivat tukea tällaista kehitystä. Alku oli lupaava . Mutta miksi heidän pitäisi jättää omat kotinsa, vanhempiensa tai isovanhempiensa haudat. Krimin pikaäänestys markkinoitiin julisteilla, joissa oli kaksi vaihtoehtoa: joko niemimaasta tulee venäläinen tai sitten fasistinen. Uskon vakaasti, että enemmistö Krimin asukkaista valitsisi ilman synnytettyä hysteriaakin liittymisen Venäjään. Mutta eihän se ole sopinut poliitikoille siellä ja muualla. Isojen tahojen kädenväännön maksumieheksi joutuu aina tavallinen kansa. Kolumni / Eilina Gusatinsky Ihmisarvo geopoliittisessa pyörityksessä JOULUKUUN KOLUMNISSANI yritin kertoa näkemyksistäni Kiovan tapahtumiin. Tai itse asiassa monet heistä uskovat pääsevänsä takaisin Neuvostoliittoon. No, geopolitiikan edessä kaikki väistyy. ITSE ODOTIN näkyvämpää tukea tavallisilta eurooppalaisilta, niiltä, joilta löytyy ymmärtämystä Occupy-liikkeelle. Eikö kukaan ole vieläkään huomannut, että entisen Neuvostoliiton tilalle ovat tulleet uudet valtiot, joissa oikea vasemmisto on vasta syntymässä. Kiova päätti kaiken ottamatta huomioon paikallisten tarpeita. Maaliskuussa vuonna 2003 yli 11 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa lähti osoittamaan mieltä Irakin sotaa vastaan. Estikö se mitään? Samoin uskoin, että edellisten sukupolvien kokemus sodista ja totalitarismista tekee ihmisistä immuuneja kaikenlaisille pyrkimyksille laittaa kansoja vastakkain. Nyt tiedän, että massiivinen propaganda saa kolmessa viikossa aikaan sellaista vihaa, että perheet hajoavat ja pitkät ystävyyssuhteet katkeavat. Hyvin nopeasti Venäjälle palasi kauhein käsite . Näki selvästi, että ihmiset muistivat hyvin mikä veti heidät ulos ? ei ainakaan vanhojen hahmojen vaihto keskenään. Venäjällä yli 80 prosenttia väestöstä uskoo, että fasistinen juntta on tullut valtaan, barrikadeilla ei muita ollutkaan. Se muistuttaa kovasti Islannin kokemusta perustuslakiuudistuksesta. Usein tuleekin mieleen, miten hyödyllistä olisi jos Maidanin aktiivit saisivat neuvonantajikseen islantilaisia. Mutta se oli uskoa ihmeisiin eli siihen, että Ukrainan annetaan etsiä ratkaisuja itsenäisesti, ilman painostusta idästä ja lännestä. SYNKKIEN TAPAHTUMIEN jälkeen katsoin suorassa lähetyksessä Julija Tymo?enkon paluuta vankilasta. Pelkäsin, että kokenut poliitikko valtaa vanhan paikan samaan tien. Ja sen aggressiivinen tahto levittää kaikkialle vastatahtoa pysäyttää se nyt. Mutta onko meille kaikille hyväksi, jos maailman areenalla on kaksi samanlaista valtiota, jotka jyräävät omien intressiensä nimissä ja rikkovat kansainvälisiä sopimuksia sekä kansainvälistä oikeutta. Isojen tahojen kädenväännön maksumieheksi joutuu aina tavallinen kansa. Lyhyeksi jäi laaja autonomia, jonka Krim sai 1990-luvulla, sen jälkeen autonomia oli nimellinen. uuden hallituksen nimitykset vahvistettiin Maidanilla
Mittavan huumekaupan lisäksi järjestö on ulottanut lonkeronsa politiikkaan ja kansainväliseen bisnekseen. Ma?an naiset -kirjan kirjoittajan, sisilialaissyntyisen Lirio Abbaten mukaan ?Ndraghetan toiminnan perusta on kuitenkin perinteissä. Näistä naisista voisi tulla sankareita ja heidän teoistaan jäljittelyn kohteita. Mafian naiset (Atena 2014). Kaisu Tervonen. Pidän siitä, että rikolliset pelkäävät minua, Abbate sanoo ilmeettömänä. Hänen toiveissaan näyttää olevan, että jatkossa ?Ndrangheta joutuisi olemaan varuillaan myös perheisiin kuuluvien naisten suhteen. . Jos Suomessa nyt saisi ensi-iltansa jokin venäläinen näytelmä, kriitikot kirjoittaisivat Krimistä. Kun valtio ei ole pystynyt tarjoamaan vastauksia lisääntyneeseen työttömyyteen, ikävä kyllä apua on löytynyt nimenomaan ?Ndranghetajärjestöltä, jolla on paljon liiketoimia ja joka pystyy tarjoamaan työpaikkoja. Vahvat perhesiteet mahdollistavat ma?amentaliteetin siirtymisen sukupolvelta toiselle sekä ennaltaehkäisevät järjestöä vastaan kääntymistä. . Se, että minua uhataan, tarkoittaa että olen osunut oikeaan. Näin tapahtuu sen takia, että rikollisorganisaatio haluaa näyttää oman voimansa valtioon verrattuna, Abbate analysoi. » Pidän siitä, että rikolliset pelkäävät minua. Palermossa ammuttiin päivittäin Kymmenien miljardien eurojen vuosituloja keräävä rikollisjärjestö saattaa näyttää vertailussa hyvältä talouden heikkenemisestä kärsivän valtion rinnalla. . Näytelmäkirjailija Laura Ruohonen Minna Canth -seminaarissa 19.3. LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO Gangsteriheilojen kapina » Toimittaja Lirio Abbate kirjoitti kirjan naisten ahtaasta asemasta EteläItalian vaikutusvaltaisen rikollisjärjestön perheissä. Lirio Abbaten mukaan valtio ei ole pystynyt tarjoamaan vastauksia lisääntyneeseen työttömyyteen, ja silloin apua on löytynyt ?Ndrangheta-järjestöltä. tapetaan perheen toimesta, teinityttö naitetaan ennalta sovittuun sukuun, eikä tyttölapsi saa mennä yksin kahvilaan saati luoda pro?ilia sosiaaliseen mediaan. Juuri suomeksi käännetyn kirjan Ma?an naiset sisältämät tarinat kuulostavat kuvauksilta afganistanilaisesta arjesta, mutta ne kertovat Italian saappaankärjessä sijaitsevasta Calabrian alueesta. Calabria on ?Ndranghetan kotiseutua. Se teki minusta automaattisesti ma?asta kirjoittavan journalistin, hän kertoo. Vuonna 2007 Abbate julkaisi yhdessä Peter Gomezin kanssa kirjan I Complici, joka kertoi vuotta aiemmin pidätetyn Cosa Nostran johtajan sidoksista poliittisiin päättäjiin. Vaikka järjestö levittäytyy osaksi kansainvälistä taloutta, sen lähtökohdat ovat USKOTON VAIMO 18 maaseutuyhteisöissä, Helsingissä vieraileva Abbate kertoo. Hänen kirjansa kertoo naisista, joilla on ollut tärkeä tehtävä perinteiden siirtämisessä eteenpäin mutta joista kourallinen on alkanut kapinoida organisaatiota vastaan. ?Rangaistus on kuolema? ?Sellaisen naisen, joka pettää miestään tai vahingoittaa perheensä kunniaa, rangaistus on kuolema?, Ma?an naiset lainaa hiukan yli kolmekymppisenä pidätetyn Giusy Pescen sanoja. ?Ndrangheta-sukuun kuuluvalle naiselle pidätyssellissä viruminen oli ensimmäinen kerta erossa lapsista. Selli tarjosi kuitenkin myös turvapaikan Pescelle, joka oli saanut perheeltään tappotuomion rakastajan takia. Oikeuslaitoksen kanssa yhteistyöhön ryhtynyt Giusy Pesce on yksi naisista, joiden kanssa käytyihin keskusteluihin Abbaten kirja pohjaa. Aloitin toimittajan urani Sisiliassa, Palermossa, jossa kadulla ammuttiin päivittäin. Sisilian Cosa Nostraa ja Napolin Camorraakin vahvempi ja väkivaltaisempi rikollisorganisaatio on onnistunut sopeutumaan nykyaikaan. Säännöt ja koodit vahvistavat ?Ndranghetan rakennetta. Tarinat naisista, jotka nousevat kapinaan perheitään vastaan, ovat positiivinen asia. Ja yhtä hyvin voidaan miettiä, miten on mahdollista että meillä on alueita, joissa tapetaan tuomareita, poliiseja, journalisteja ja pappeja. Voidaan miettiä, miten on mahdollista että naisia kohdellaan näin läntisessä Euroopassa. Tällä toiminnalla on syntynyt yleistä hyväksyntää järjestöä kohtaan, Abbate kertoo. Lirio Abbate: Lähes 15 vuoden ajan Italian rikollisjärjestöistä raportoinut Lirio Abbate tuntee ma?an voiman käytännössä. . B kulttuuri Näytelmän vastaanotto on kiinni myös ajankohdasta ja sattumasta. Heidänkin tarinansa ovat täydentyneet oikeuden pöytäkirjoista ja poliisien dokumenteista. Kirja kertoo hätkähdyttävän takapajuista totuutta 2000-luvun EteläItaliasta. . Osa kirjan naisista ei voi enää puhua. Pian kirjan ilmestymisen jälkeen poliisi katsoi tarpeelliseksi määrätä Abbatelle turvamiehet.
Canthille kirjoittaminen oli paljon muutakin kuin yhteiskunnallisten kysymysten esille nostamista, Maijala sanoo. . KANSALLISMUSEOSSA järjestetään ilmai- nen yleisöopastus Miranda . Työmiehen vaimo, Papin perhe, Köyhää kansaa ja Anna Liisa. kuvan rinnalle uteliaan keskustelijan ja yksityiselämässään haavoittuvan Minnan. SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN ohjaaja Laura Ruohonen rinnastaa kiinnostavalla tavalla Canthin ja Anton T?ehovin, joiden poluista näytelmäkirjailijoiksi hän löytää paljon yhteistä. Ruohonen kuvailee Canthia ja T?ehovia karismaattiseksi hahmoiksi ja kirjeiden kirjoittamisen mestareiksi; itsenäisiksi taiteilijoiksi, jotka kuitenkin olivat elävässä vuorovaikutuksessa maailmankirjallisuuden kanssa. Molempien kosketus teatteriin syntyi heitä innostavien esitysten, ei kirjallisuuden kautta. Ruohonen muistuttaa näytelmän olevan poikkeuksellinen kirjallisuudenlaji. suomeksi! Cornette todistaa, millainen voi parhaimmillaan olla taiteen voima. Se saa opiskelemaan lähes mahdottoman kielen, matkustamaan kylmään maahan antikvariaatteja penkomaan ja kyyneleet valumaan. Ranskaa äidinkielenään puhuva matematiikanopettaja on monen mutkan kautta ja rakkaudesta Canthin näytelmiin päätynyt kääntämään tämän novelleja ja näytelmiä ranskaksi. . Se tuo esiin eurooppalaista lähihistoriaa sekä rasismin, vainon MIRANDA . Tekstiä ei ole tarkoitettu vain luettavaksi, vaan ääneen puhuttavaksi. Maijala tuo ?taistelevan Minnan. Varkauden elokuvakerhon sarjaan kuului itseoikeutetutusti Chytilován Tuhatkaunokit. Sakari Salko 19. V?ra Chytilová oli ajan t?ekkoslovakialaisen elokuvasuuntauksen keskeisiä voimia. Katsokaamme siis kaikki uudestaan tilaisuuden tullen Tuhatkaunokit 60-luvulta! Itse järjestin t?ekkiläisen uuden aallon sarjan 60-luvun lopulla Varkauden Elokuvataidepiirissä, jolloin elokuvakerhoaate vielä eli kultakauttaan, Kansainvälisen kerholiittojen liiton puheenjohtajana toimi tuolloin François Truffaut. mustalaisten holokausti -näyttelyssä perjantaina 21.3. klo 16.30. Forman muistettaan erityisesti elokuvistaan Musta Pekka ja Vaaleaverikön rakkaus, Menzelin tunnetuin ja menestyksekkäin elokuva Suomessa on Tarkoin vartioidut junat. Canth on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on saanut liputuspäivän. » Minna Canthille kirjoittaminen oli paljon muutakin kuin yhteiskunnallisten kysymysten esille nostamista. den Canth -arvioista osoittavat, että tyylilajien, vivahteiden ja klassikkojen tunnistamisessa on Ranskassa totisesti pidemmät perinteet kuin meillä. Se, mitä osin vasta yli sadan vuoden luennan jälkeen aletaan Canthin teksteistä Suomessa löytää, on ranskalaiskriitikoille pässinlihaa kertalukemalla. Minna Canth kirjoitti Kuopiosta ja Jyväskylästä käsin itsensä osaksi eurooppalaista naturalismia ja maustoi sitä melodramaattisilla sävyillä. Canthin syvä lukeneisuus, kielitaito ja loputon kiinnostus uusia aatteita kohtaan tekevät hänestä maailman mittakaavassakin ainutlaatuisen hahmon. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? V?ra Chytilová Elokuvaohjaaja V?ra Chytilová kuollut ELOKUVAOHJAAJA V?ra Chy- tilová (1929?2014) menehtyi tammikuussa. Chytilová oli yksi T?ekkoslovakian 60-luvun niin kutsutun uuden aallon keskeisistä ohjaajista Milo. Juhlaseminaarin päähenkilö on maannut haudassa jo toistasataa vuotta, mutta hänen perintönsä on elävä ja mielipiteitä herättävä. Tuoreen Minna Canth -elämäkerran Herkkä, hellä, hehkuvainen (Otava 2014) kirjoittaja Minna Maijala korostaa Canthin kirjallista lahjakkuutta. Canthin tuotantoon on liittynyt yhteiskunnallisen lukutavan perinne, sitä on tarkasteltu lähinnä aiheidensa kautta. mustalaisten holokausti. Avoinna viimeistä päivää su 23.3. klo 11?18, Suomen Kansallismuseo. Minna Canthin kieli elää » Minna Canth on kaikkea muuta kuin pölyyntynyt klassikko, osoittavat sekä uusi elämäkerta että Canthista käytävä keskustelu. seuran juhlasali Helsingin Kruunuhaassa on täynnä. Kunnianhimoinen kirjailija rakensi teoksensa tietoisena eurooppalaisista kirjallisuuden ihanteista ja lajikonventioista. Formanin ja Ji?í Menzelin rinnalla. Näytelmien suhteen hän oli erittäin kiinnostunut näyttämölle kirjoittamisen tekniikoista. Canth on nostettu naisasialiikkeen esitaistelijana ikoniksi. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää juhlitaan hänen syntymäpäivänään 19. Chytilová muistetaan Suomessa eritoten elokuvastaan Tuhatkaunokit (1966). Sittemmin, Prahan kevään 1968 jälkeen, Forman lähti jatkamaan uraansa Hollywoodiin (Yksi lensi yli käenpesän, Amadeus), Chytilová ja Menzel jatkoivat elokuvantekoa Prahassa. T?EKKOSLOVAKIAN uudella aal- lolla on pysyvä paikkansa eurooppalaisen elokuvailmaisun uudistumisessa, Ranskan uuden aallon, nouvelle vaguen, tapaan. Hänen tunnetuimpia näytelmiään ovat mm. Ajattelin, että minusta on löydyttävä samanlaista rohkeutta kuin Minna Canthista, Anne Cornette sanoo. Cornetten lukemat (ja kääntämät) katkelmat esimerkiksi Le Monde -lehMINNA CANTH 170 VUOTTA Minna Canth (1844?1897) oli kirjailija, sanomalehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, naisasianainen, kauppias ja seitsemän lapsen äiti. Aleksis Kiven rinnalla Canth on esitetyimpiä suomalaisia näytelmäkirjailijoita. Museoon on perjantaina vapaa pääsy klo 16?18. Näyttelyn symbolina ja punaisena lankana toimii tositarina Mirandasta, slovakialaisen romaniperheen tyttä- ja etnisten suhteiden problematiikkaa. Näyttely kiertää Suomessa kolmen vuoden ajan, ja aloittaa Euroopan kiertueensa vuonna 2015. restä, joka joutui toisen maailmansodan aikaan perheineen keskitysleirille. Näyttely kertoo sivistyneestä maailmasta, joka ?ei tiennyt?, mitä tapahtui, mutta kuitenkin sääti lakeja, jotka johtivat mustalaiset keskitysleireihin ja kaasukammioihin. maaliskuuta. Tämä lähestymistapa kuitenkin sivuuttaa Canthin muodon taitajana. . Kuitenkin se olisi osattava kirjoittaa niin, että se mitä ei sanota ääneen, on se, minkä yleisö kuulee. . Canth sanoi sen, minkä halusi, enimmäkseen ääneen, mutta mielestäni hänenkin suurimmat onnistumisen hetkensä näytelmäkirjailijana ovat ne, jolloin ääneen sanomaton muuttuu näyttämöllä lihaksi. NÄYTELMÄKIRJAILIJA JA -seminaarin innostuneimman ja liikuttavimman puheenvuoron pitää belgialainen Anne Cornette
Huumo Band Tykkää Facebookissa: Lakeuden kisat ja olet mukana kisatunnelmissa! Tietoa kisapassien hinnoista, lajeista ja oheistapahtumista: www.lakeudenkisat.?, Raija Lambacka p. Seinäjoella? Hanki NYT edullisempi kisapassi! (voim. 044 355 5919 Fernando Iglesias Laura Horn 20 Heikki Patomäki Trevor Evans Paavo Arhinmäki. Olethan sinäkin paikalla 6-8.6. Vuoden suurin liikunta- ja urheilutapahtuma TUL:n liittojuhla lähestyy. 040 021 2460, Jarkko Tenkula p. 31.3 asti) Ainutlaatuinen tapahtuma tarjoaa jokaiselle nähtävää ja koettavaa - tule mukaan: Yli 40 urheilulajia Kilpailuja lapsille, nuorille, aikuisille, veteraaneille Lapsille ja nuorille oma leiritapahtuma, PowerPark huvipuistoineen Veteraaneille oma liittojuhlatapahtuma! Liikuntanäytöksiä huipentuen spektaakkelimaiseen pääjuhlaan Seinäjoki Areenalla! Monipuolisia kulttuurielämyksiä: retket, tangoa, runoutta, konsertteja.. Kisatunnelmasta huolehtivat viralliset Kisabändit, suoraan Suomen huipulta: Mikael Gabriel & Uniikki! tanssiorkesteri! J
Repäisevässä viuhahdusroolissa on Antti Raivio. Seurueen muita jäseniä esittävät Sanna-Kaisa Palo, Pekka Valkeejärvi ja Kaisa Mattila. Satiirista taiteilijakuvausta enemmän ohjaaja Zaida Bergrothin ja Jan Forsströmin käsikirjoittama draama on kuvaus äidin ja 18-vuotiaan pojan suhteesta. Äidin halveksuva repliikki isästä (?mitätön lavastaja, asuu jossain Lapissa?) kertoo muun ohessa aika paljon. Kohtaus on kuvaava osoitus siitä, miten Bergrothin ohjaus tavoittaa kuin ohimennen tärkeitä pointteja henkilöiden luonteesta ja ylipäänsä ihmissuhteiden jännitteistä ja mutkista. Juonikuvio poimuilee nautittavasti: huvila on tapahtumien runko, jossa riittää oksia ja haaroja saunaa ja pihapiiriä pitemmälle. Länsi ja Venäjä ovat taas vastakkain. Venäjän ja EU:n suhteet ovat nyt huonommat kuin kertaakaan sitten 80-luvun. Pian Berliinin muuri kaatui, ja kylmän sodan sanottiin loppuneen. Vuonna 2014 Gorbat?ovin puhetta ei juuri enää muistella. vaikuttaa ratkaisevasti ihmisen persoonallisuuteen aikuisena? Harri-Ilmari Moilanen PRISMA: YHDEKSÄN KUUKAUTTA KOHDUSSA KOTIKATSOMO: HYVÄ POIKA TV1 su klo 21.05 TV1 klo 19.00. Puhe on melko vähäistä, mutta sanat silti tärkeässä osassa: draaman ydin on paljolti sanojen ja tekojen ristiriita. tai jopa hedelmöitystä edeltävä . Ollaanko Eurooppaa taas jakamassa? NEUVOSTOJOHTAJA ULKOLINJA: EUROOPAN UUSJAKO TV1 klo 22.00 Hyvä poika on Zaida Bergrothin elokuva vaarallisista rakkauksista. Näyttelijä-äidin perheessä roolit ovat menneet sekaisin. Kun kuvaan astuu vieras mies, tilanne karkaa käsistä. Ensimmäinen vieraista sammuu munasillaan pihanurmikolle jo ennen emännän kättelyä. Kerronnassa on episodimaisen tunnelmallista ja maalauksellista voimaa. Repliikit ovat lyhyitä ja arkisia. Nato ja EU varoittavat Venäjää vakavista seurauksista. Kuvassa Ilmari (Samuli Niittymäki). Pinnan alla kytee Naispääosan Jussilla palkittu Elina Knihtilä on Hyvässä pojassa (2011) suorastaan pelottavan aito nelikymppisenä näyttelijänä, joka taiteilee uransa, omien pyyteidensä ja äidin roolin vaativalla trapetsilla. Onko kylmä sota taas alkamassa. Hän kutsuu vieraiksi muutaman tuttavan, ja siitä se lähtee, supisuomalainen viikonloppu taiteilijavoimin. Muutaman valitun kohtauksen puolesta kyseessä on kuin paljastuskertomus. Kokonaisuus ei ehkä ole rikkeetön, mutta siinä on paljon kiehtovia ja haastavia aineksia . Krimillä on venäläissotilaita, ja Venäjän aggressio loukkaa räikeästi Ukrainan koskemattomuutta. BBC-dokumentissa tutkitaan kuinka äidin ruokavalio vaikuttaa lapsen kehitykseen paitsi raskausaikana myös äidin ollessa itsekin lapsi. Vaikka istukka on olennainen side odottavan äidin ja sikiön välillä, sen merkitystä on tutkittu tieteellisesti vain vähän. Kuvioon kuuluvat olennaisesti kummankin orastavat rakkaussuhteet. Tapahtumien edetessä alkaa tuntua siltä, että kasvatuspuolella jotain on mennyt pieleen ilmeisesti heti alusta pitäen. vähän kuin Ingmar Bergmanin päivitystä suomalaisittain. Professori Melissa Hines on tutkinut, miten testosteronille altistuminen kohdussa voi vaikuttaa meidän tulevaan käyttäytymiseen. Aika ennen syntymää UUSIMPIEN TUTKIMUSTEN mukaan kohdussa viettämämme aika on ratkaisevan tärkeää aikuisiän terveydellemme ja persoonallisuutemme kehitykselle ja jopa meidän lapsillemme. Voiko syntymää edeltävä tapahtuma . 22.3.?28.3.2014 | VIIKKO 13 Tv&Radio Kiovan Itsenäisyydenaukio on ollut koko talven ajan polttopisteessä. Jakaantuuko Eurooppa? Mihail Gorbat?ov puhui vuonna 1989 yhteisestä eurooppalaisesta kodista, jossa vastakkainasettelua lännen ja Neuvostoliiton välillä ei enää olisi. Knihtilä luo vaikuttavan muotokuvan ihmisestä, jonka mielialan vaihtelut ovat kuin lapsenomaista narsismia. Näyttämön valtaavat näyttelijän lisäksi kirjailija (Eero Aho), heidän taiteilijatuttavansa sekä päähenkilön jälkikasvut, joista vanhemman (Samuli Niittymäki) kesäihastus (Anna Paavilainen) on myös keskeisessä roolissa. Tarkoitus viettää äidin ja poikien yhteinen viikonloppu hulppealla huvilalla on äidille liikaa
10.00 Yle Uutiset. 05.02 Aamupala. 07.00 Yle Uutiset. Tarja Närhi. Pääosissa: Roger Moore, Carole Bouquet, Chaim Topol, Lynn-Holly Johnson, Julian Glover. 09.05 Sää. 15.03 Urheiluradio. 21.35 Novosti Yle. 144 800. 11.03 Levylauzin haastattelu. 08.05 Tekijä: Valoku- Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat vaaja Meeri Koutaniemi 08.35 Kult- 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viituuritunti: Aristoteleen kantapää. 07.03 Aamusoitto. 22.05 Koeeläinpuisto. 05.52 Aamupala. 06.04 tarinoita: Don Juan kuulee. 18.08 Sekahaku . 14.00 Todellisia Merisää. salattu luonto Luonnon pienet sankarit. Leffa on silti katsomisen kestävä, viihdyttävä ajo kohti kohtalokasta suudelmaa. David Mametin käsikirjoitus takaa, ettei asia toteudu yksioikoisesti. huipulla tuulee 16.55 Kuukauden parhaat sekunnit 17.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 17.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00 Suomen surkein kuski 20.00 Top Gear 21.00 Yölento (16) 22.40 C.S.I. 10.50 Musiikkikamari. Cainin romaanista. Kohtalokas suudelma ELOKUVAN Postimies soittaa aina kahdesti (The Postman Always Rings Twice, 1981) alkulämmittelyt luovat helposti arvattavia jännitteitä tienvarsikahvilan tulevien tapahtumien suhteen. 07.53 teri esittää: Linnunradan Radio 1 Onnen sävel. 04.02 Päivän mietelause. 10.00 Eve Mantun kuriton ennen! (u) 00.00 Yöradio kokous: Nuorta on helppo puijata, kun medialukutaito ontuu 10.45 Radio 1 Yle Radio Suomi vastaa. 07.04 Onnen sävel. nen. 15.10 Entisten nuorten sävellahja. 23.00 Radio 1 vastaa. Leffan muut tukipilarit ovat Jessica Langen roolihahmo ja -suoritus sekä Ingmar Bergmanin hovikuvaajan Sven Nykvistin panos. miksi?: Tervetuloa maailmaan Cosmos . 21.00 Yle Uutiset. luradio. Restauroitu versio. 23.20 Kuu. 16.00 Uutiset. 10.50 Tohuudeksi puheenjohtajaksi. 18.01 Iltahar- sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 09.40 Lauantaikan arkipäivää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.03 kitoimittaja Outi PaanaL auanta in Sää. Yle Uutiset ja 04.47 Aamupala. 13.00 Yle Uutiset. 06.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset ja sää. Näin tekee osuuskauppaväki. Sen rinnalla uudempi tulokas haiskahtaa hieman jälkijättöiseltä. salattu luonto MTV3 klo 09.55 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 22.3. 07.47 Harri ja dinot (S) 08.10 Pikku Kakkosen posti 08.17 Lasten musiikkiestradi 08.21 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 08.37 Viidakkokirja (7) 09.00 Galaxi 10.00 Galaxin mestari: Koiramestari 10.30 Tartu Mikkiin 11.20 Näin Norjassa 11.40 Urheiluviikonloppu 11.50 Hiihdon SM : Naisten viesti 13.10 Mestarien liigan makasiini 13.34 Urheiluviikonloppu 13.50 Ampumahiihdon mc: Naisten takaa-ajo 14.50 Hiihdon SM : Miesten viesti 17.10 Ampumahiihdon mc: Miesten takaa-ajo 18.20 Pikaluistelun MM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Kohta 18 (12) 20.15 Treffit (S) 20.30 Siskonpeti (7) 21.00 Kova laki: Rikollinen mieli 21.40 Kerrostaloelämää (7) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Postimies soittaa aina kahdesti (The Postman Always Rings Twice, USA 1981). set ja sää. yle.fi /poppikoulu 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Ohjelman suunnittelusta vastaa Anu Jaantila. 12.00 Turun tuo- Hajatusmusiikkia . 18.00 Ehtookelloina Lau- 12.15 Lauantai-Suomi. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 10.03 Sää. sia puheenvuoroja.Ehdolla komission 10.04 Lauantai-Suomi. 17.15 Jokaniemen sävelradio. 17.15 Maailmanpolitii- Pyykön maailma. 22.00 Yle Uutiset ja sää. (S) Mentalisti Noora Karma Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Irene Huss: Kun kukaan ei kaipaa (Irene Huss: Jagat vittne, Ruotsi) Joesta löytyy kauniin nuoren naisen ruumis. Outoa tapauksessa on se, että uhria ei tunnisteta eikä kukaan tunnu tietävän hänestä mitään. 06.03 Sää. Pääosassa Sam Rockwell sekä Kevin Spacey robotin äänenä. 00.55 Uusi Kino: Pang pang -veljekset (S) Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.15 Simon 14.43 Simon 15.15 Euroopasta olisi puhuttava 15.45 Spotlight 16.15 Bettina 16.55 Luontoretkellä: Suden jäljillä Oslossa 17.25 Kollektivet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Haaste 19.00 Merta päin! 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Matador (7) 20.40 Määränpäänä Santiago de Compostela 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Work It (7) 11.30 Rasittavat tyttäret (S) 12.00 Whitney (S) 12.30 Perhe 2.0 (S) 13.00 Kerran lapsi, aina lapsi (S) 13.30 Middle (S) 14.00 Bestikset (S) 14.30 Ajoneuvos 15.00 Kreisiä menoa 15.30 Kreisiä menoa 16.00 Ylläs . konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 09.00 Yle Uutiset. Erittäin salainen (For Your Eyes Only/Britannia 1981). (16) Broadchurch (12) Eurojahti Nelonen 07.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.05 Pound Puppies (S) 08.30 Elixir 09.00 Elixir Sport 09.30 Start! 10.00 Supernanny (S) 11.05 Neljän tähden illallinen 11.35 Neljän tähden illallinen 12.05 Neljän tähden illallinen 12.35 Neljän tähden illallinen 13.05 Vaaleanpunainen pantteri (S) 13.10 Koiralle koti 14.15 Eläintarhassa tapahtuu 14.50 Eläinten ABC 15.20 Eläinten ABC 15.50 Shake It Up (S) 16.20 Hauskat eläinvideot 16.50 Tulossa: Mitä tuli tehtyä 16.55 Farmi (S) 17.25 Farmi (S) 17.55 Farmi (S) 18.25 Farmi (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mitä tuli tehtyä 20.57 Keno 21.00 Elokuva: 007 . 18.50 Merisää. RavisuoKoskinen. 09.05 Muistojen YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta bulevardi. 08.05 8/12. 05.50 13.00 Välilevyjä. 20.09 Hajatusmusiikkia . 09.15 Minna Faunin iltapäivä. 15.40 Etnohetki. 0 Onnen sävel. Paras ohjelma tähän aikaan tällä kanavalla. Maria Leppänen 15.00 Matkalla maailman ympäri 16.00 Nova Stage Klubi 17.00 Spotify Chart Show Top 100 . 19.03 Sävel net . Toimittajana on Jorma takunta. 13.06 Lakatut varpaankyn19.00 Yle Uutiset ja sää. LAUANTAI 22.3.2014 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Paimentolaiselämää 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Villi Pohjola 12.00 Pressiklubi 12.30 Taistelu syöpää vastaan 13.10 Dokumenttiprojekti: Himmlerin kanteleensoittaja 14.05 Merikotkan liito 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.50 Prisma: Tiede torjumassa rikollisuutta 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ravisuoran 16 hevosta 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Toisenlaiset frendit. 4/8. Toimittajana Juho-Pekka Rantala. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Entisten nuorten sävellahja. Europarla- tori Raimo . Vieraana ran ennakko. Luonto kuhisee pieniä otuksia. Enbuske & Linnanahde Crew Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Wallace & Gromit: Kanin kirous (Wallace & Gromit: The Curse of the Were-Rabbit, Iso-Britannia 2005) (S) Top Gear USA Suuret setelit Tuubi MTV Sport Kisastudio Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Pulttibois. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle käsikirja liftareille, osa klo 18.1 Uutiset ja sää. Tero Liete ja Kai Ulmanen. Jack Nicholsonin ja Jessica Langen esittämät salarakastavaiset juonivat aviomiehen murhaa. 18.10 Lauantain toivotut levyt. 20.08 Sää. 09.00 Yle 15.55 Yle News. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö. (Moon, Britannia 2009) Duncan Jonesin ohjaama moderni tieteisdraama kolme vuotta Kuussa työskennelleestä miehestä, joka kohtaa yllättäen itsensä. Iäkkään isännän ulosheitto kuvioista nuorempien onnen tieltä on vain ajan kysymys. Bob Rafelsonin ohjaama intohimo- ja rikosdraama on uudempi versio James M. Cainin romaanista, johon perustuva film noir 2 -klassikko on suomeksi Kohtalon tuomio (1946). valtakunnan terapeutti. mentin puheenjohtajan Martin Schul- 11.00 Yle Uutiset. 14.50 Aamupala. 22.05 Mikä maksaa. Ohjaus: John Glen. 23.00 Yle Uutiset. 15.00 Radioteattoivotut lev y t 07.50 Merisää. 17.40 Eurooppalai- Suomi. 06.05 Hartaita säveliä. Kulttuuria ja historiaa. 06.25 Aamusoitto. Kai Ulmanen. 09.06 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Soili Perkiö ja musiikkitoimittaja Janne Uutiset. 19.03 Urheiluradio. Ravitulokset. HD (16) 00.05 Campus (12) 06.00 08.10 08.25 08.40 09.05 09.30 09.55 11.30 12.15 12.45 13.15 13.45 15.30 16.30 17.30 18.30 19.00 19.10 19.30 20.00 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.35 00.25 01.25 Eurojahti Tuomas Veturi (S) Maija Mehiläinen (S) Paavo Pesusieni (S) Pokémon (7) Kung Fu Panda (7) Cosmos . Kai Ulmanen. miokirkon kello lyö 12. Amerikka 17.30 Jyrki Sukulan makujen maa 18.00 Pomo piilossa 19.00 Poliisit (S) 19.30 Poliisit (S) 20.00 Poliisit (7) 20.30 Poliisit (12) 21.00 Rekkakuskit jäällä (7) 22.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 23.00 New Yorkin tatuointitarinat 23.55 Australian rajalla 00.20 Australian rajalla 00.50 Myrskyn silmässä (12) 01.45 Rantavahdit (7) 02.10 South Park (7) 02.40 South Park (7) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Jack Nicholsonin ja Jessica Langen esittämät salarakastavaiset alkavat juonia aviomiehen murhaa eroottisessa trillerissä James M. 07.50 Aamuhartaus. Ison hautavajoaman rinteillä, asustaa tuhatkunta vaippapaviaania. 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Ylikomisario Morse (12) 23.45 Köyhyys . (16) 23.35 Under the Dome (12) 00.30 Elokuva: Hobo with a Shotgun. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Mattila. 14.30 Poppikoulu. 20.03 Urheiluradio. Rahaton kulkuri (Jack Nicholson) ei epäröi vastata myöntävästi isännän (John Colicos) kutsuun nähtyään keittiössä ahkeroivan hehkeän emännän (Jessica Lange). 13.03 Urheitaus. Hänen tyylitietoinen ja sävykäs kuvauksensa kääntää film noirin tummanpuhuvan maailman onnistuneesti post-noirin väreihin. Harri-Ilmari Moilanen POSTIMIES SOITTAA AINA KAHDESTI TV2 klo 22.05 SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä. 14.00 Yle on vapaa / 09 . 23.03 Koeeläinpuisto. 05.00 Yle Uutisää. 19.08 Lempimusiikkia. 20.00 Yle Uutiset. (18) 02.15 Dexter (16) 03.25 Älypää-TV Teema 10.00 Noita tahtoo naimisiin (I Married a Witch, USA 1942) 11.15 Arkistojen salat: De Gaulle Pariisissa 11.45 Suomen historian myytit: Sotakorvaukset 12.35 Moskovan valot ja varjot 13.00 Ikkunoita avaruuteen 13.25 Tiededokumentti: Maan kiertoradalla 14.15 Yle Live : Haloo Helsinki! 15.00 Musiikin muisti 15.15 Historia: Juutalaisten tarina 16.05 Suomensukuiset 30 päivässä 16.50 Hakekaa kätilö! (12) 17.50 Afrikan sinfonia 18.50 Kevätuhri: Vuosisadan tanssi 20.20 Kevätuhri Pietarissa 21.00 Teemalauantai: Avaruusmiehiä 21.00 Mies toisesta maailmasta. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Jenni Pääskysaari 11.00 Yle Uutiset 11.02 Ali ja Husu 12.00 SM-hiihdot 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 SM-hiihdot 17.00 Urheiluilta: jääkiekkokierros 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00 Mikä maksaa? Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 06.30 Suomi soi. Kuuluttajan vieras: musiik07.00 Yle Uutiset. Gösta Sundqvistin käsikirjoittama ja kipparoima radiohupailu. 18.00 Yle Uutiset. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 12.45 Meriritsalan kirkon kellot. (12) 23.40 Hävyttömät (16) 00.40 Eureka (12) 01.40 Rikos ratkaistu 02.45 Eurojahti 08.15 Jaksa paremmin 08.45 MasterChef Australia 09.50 MasterChef Australia 11.10 MasterChef Australia 12.20 Kuppilat kuntoon Ruotsi 13.15 Kokki lomalla 13.45 Mahdoton illallinen 14.40 Vuorien sankarit (7) 15.35 Anthony Bourdain maailmalla 16.30 Kuuluisat kuppilat 17.00 Henkka & Niki vs. 06.56 Päivän mieteYleX lause. 16.05 Lauantai-Suomi. Juontajina Uutiset. 21.03 Poppikoulu. 07.45 Hartaita säve- 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 liä. Leffa herätti aikoinaan huomiota suorasukaisilla seksikohtauksillaan. Päähenkilöiden suhde käynnistyy väkivaltaisen intohimoisesti. Pääosassa David Bowie. Tytöt nauttivat Kreikan lämmöstä ja tunnelmasta. 18.45 Avara luonto: Etiopian vaippapaviaanit. 18.55 Suomi tänään. 11.00 Sari Helin: Mennään kylään! 11.57 04.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasan lauantaiSibelius-Akatemian musiikinlehtori vieras. (The Man Who Fell to Earth, Britannia 1976) Nicolas Roegin kiehtova kulttielokuva Maahan pakkolaskun tekevästä muukalaisesta. Seksiä, surrealismia ja yhteiskuntakritiikkiä. 18.03 Urheiluradio. Pääosissa: Roger Moore, Carole Bouquet, Chaim Topol, Lynn-Holly Johnson, Julian Glover. Ohjaus: John Glen. 06.15 Aamuhartaus. O: Bob Rafaelson. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. Susanna Vainiola
09.55 Kalajoen kirkon 23.00 Encore 00.00 Yöradio kellot kutsuvat. 20.08 Sää. 17.15 Lobbauksen his- tai-Suomi. 5/10. Amerikka 13.50 Jyrki Sukulan makujen maa 14.20 Splash! USA 15.15 Talent USA 16.10 Pomo piilossa 17.05 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 18.00 Tomin keittiö 18.30 Tomin keittiö 19.00 Anthony Bourdain maailmalla 20.00 Henkka & Niki vs. 18.00 Hori- Viikon luontoääni. 23.03 Pelastetaan duunit. 19.03 12.55 Sunnuntai-Suomi. 18.08 Sää. 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. Ohjaaja Nick Castle. Pääosissa Christopher Lloyd, Walter Matthau, Joan Plowright, Lea Thompson. 08.40 SunnunPyhä Birgitta tunnetaan ainoana poh- tai-Suomi. 08.00 isovanhempien aikaan. klo 17.15 Yle Uutiset ja sää. 16.05 nonen. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Zay Harding perehtyy aboriginaalien kulttuuriin ja kokeilee onneaan kullanhuuhtojana. 08.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle UutiYle Uutiset ja sää. Myrskyn enteitä. Ohjaus: Jon Turteltaub. (S) 20.57 Keno 21.00 Elokuva: National Treasure: Salaisuuksien kirja. Australian värikäs menneisyys on läsnä kaikkialla Victorian osavaltiossa. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle Uutiset. myös vahvatahtoinen poliittinen vai- 11.03 Jake Nyman. 17.30 Luontoretki. ruusromua. Suomi. (Cleopatra/USA 1934) Koristeellinen spektaakkelielokuva miehiä ja erityisesti roomalaiskenraaleja hurmaavasta Egyptin kuningattaresta. 10.03 Sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 05.02 Aamupala. Riston Valinta. (12) 23.35 SM-liigan viikkomakasiini 00.05 Mustat lesket (7) 01.05 Sarasvuo 02.05 Holmes NYC (12) 03.05 Blue Bloods (7) 03.55 Dr. Zaida Bergrothin elokuva vaarallisista rakkauksista. (12) 22.30 Rikospaikalla (12) 00.00 YleLeaks 00.15 Ykkösaamu TV 2 MTV 3 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 23.3. 08.02 Kimmo Kuu (S) 08.22 Sasu (S) 08.35 Musarullaa! 09.00 Galaxi 10.00 Urheiluviikonloppu 10.20 Hiihdon SM Naisten 30 km 12.30 Alamäkiluistelua 13.55 Ampumahiihdon mc: Naisten yhteislähtö 14.45 Hiihdon SM: Miesten 50 km 17.30 Ampumahiihdon mc: Miesten yhteislähtö 18.15 Pikaluistelun MM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Matkapassi: Historiallinen Australia. Alcantaran perhe (7) 16.10 Tiededokumentti: Materiaalien salat 17.05 Saari (12) 18.00 Kino Klassikko: Kleopatra. Tämä on kustantanut vanhojen kavereidensa matkat. Pienten alkulämmittelyjen jälkeen mennään ulos syömään ja sieltä diskoon. eli erään näyten Aamukahvilla. 08.10 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Ava- Liete. (12) Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.05 Pound Puppies (S) 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Tervetuloa kotiin 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Elixir 11.00 Elixir Sport 11.30 Mitä tuli tehtyä 12.30 Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. 13.00 Eläintarhassa tapahtuu 13.30 Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. 14.35 Vaaleanpunainen pantteri (S) 14.40 Vaaleanpunainen pantteri (S) 14.50 Huippumalli haussa 15.50 Tulossa: Neljän tähden talkoot 15.55 Maaginen Criss Angel 16.55 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 MasterChef Suomi 20.00 Farmi. Juonikuviossa keskitytään enemmän miesporukan keskinäisiin jännitteisiin, mistä syntyy luontevasti hyvää näyttelijätyöskentelyä. Työ tekijäänsä opettaa. toissapäivänä. (S) Teknavi Mentalisti Noora Karma Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Tähdet, tähdet. Tv-sarjan valokuvista syntyy näyttely, johon myös presidentti Tarja Halonen käy tutustumassa. 08.20 SunnunFaunin iltapäivä. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Viikon kansanedustaja 09.15 Eve Mantu . Jani Rajalin 22.00 Radio Novan yö 23 3. 16.00 Sunnuntai-Suomi. 21.35 Novosti Yle. 04.54 Aamupala. 05.21 Aamupala. en luovu: vieraana näyttelijä Hannu- 05.50 Merisää. Tero 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.06 Iskelmäradio. Osa 7/7. Tähdet ovat ehkä kevään suurimman haasteen edessä, kun illan musiikkiteemana on ooppera. Kosto (12) Kymmenen Uutiset Viikon sää MTV Sport Uutiset Americans (12) Southland. 05.00 Miltä tuntuu olla saamelainen. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 23.10 Yöklassinen. 17.40 Suomi tänään. Konsertin toi- 15.03 Urheiluradio. 13.00 Yle Uutiset ja sää. Ruotsin takunnan terapeutti. 08.05 15.55 Yle News. Jake Nymanin kuttaja. Kaveruskvartettina nähdään monista brittisarjoista tutut John Simm (Baxter), Marc Warren (Rick) ja Philip Glenister (Quinn) sekä Max Beesley (Woody). Harri-Ilmari Moilanen MAD DOGS, OSA 1/4 TV2 klo 22.05 YleX 07.00 Yle Uutiset. Haastateltavana yleisen kirk- ohjelma on tekijänsä näköinen, rento ja kohistorian ja sukupuolentutkimuk- hiljaisella huumorilla höystetty. O: Cecil B. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. DeMille. 07.53 15.40 Arkisto: Kevät Radio 1 Sunnuntai-Suomi. 21.55 Suomi tänään. 3/8. 21.40 Urheiluradio. 12.40 Toimittajana Arsi Alenius. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. AloitusNELJÄ NELIKYMPPISTÄ jakson päätöshetket varmistavat sen, mistä on saatu pitkin matkaa monia vihjeitä. Yhtä onnistaa naisseuran suhteen. 07.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. 18.00 Yle Uutiset. 09.05 Musiikkia vanhasta nuntai 20.00 YleX Jatkot Remix Euroopasta. Poliisi saa vihiä, että hurja rikollisjoukko aikoo tehdä laajan ryöstöiskun kaupungin kermaan. 13.00 Yle Jazzklubi. 15.08 Tähtisunen osa.Toimittajana Veli-Pekka Hei- mua. Kuriton kokous 10.00 Yle Uutiset 10.03 Jarkko Martikainen 10.30 SM N 11.02 Perttu Häkkinen 12.15 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 SM M 17.30 Leikola ja Lähde 18.30 Politiikkaradion viikko 20.00 Kalle Haatanen 21.00 Aspekti 22.00 Yle Uutiset 22.05 Puheen Aamun viikko Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 12.06 Kansanradio. Phil (12) 04.50 Älypää-TV Teema 09.55 Shakespeare Italiassa 10.50 Kirjaohjelma: Jan Guillou 11.20 Tyhmiä kysymyksiä musiikista 11.50 Vastakohtien EteläAmerikka 12.50 Kevätuhri: Vuosisadan tanssi 14.20 Kevätuhri Pietarissa 15.00 Francon jälkeen . Kamerunin metsissä elävä kuoriainen kuuluu maailman harvinaisimpiin lajeihin. 20.50 Koistiset lennossa (S) 21.00 Copper. 16.05 Luontoretki. 11.00 OrtodokYle Radio Suomi sinen liturgia Viinijärven kirkosta Outo04.00 Yle Uutiset ja sää. valtoria, osa 2/3: Pyhä Birgitta. (Dennis the Menace, USA 1993) Hank Ketchamin sarjakuviin perustuva koko perheen komedia. 14.03 Musiikkia Antti Rissanen. 09.00 Yle Uutiset. 12.45 Merisää. sontti. 09.00 Yle YleX Viikonloppu 17.00 SupersunUutiset. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Taustapeili. 22.05 Levylautakunta. 23.00 Yle Uutiset. 05.52 Aamupala. 06.00 Yle Uutiset. 07.03 Kalle Haa- 06.30 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 tanen: Miten ruoalla huijataan. 06.03 Sää. Pekka Björkman. 10.04 Pop eilen hovissa vaikuttanut näkijä oli kuitenkin . 12.00 sen dosentti Päivi Salmesvuori Helsin- Yle Uutiset ja sää. HD 20.00 Viidakon verenhimoiset vaeltajat. Maria Leppänen 15.00 Musiikin tehoosasto . 08.05 Kirjakerho: set 11.02 Jani Hellemaa & Aapo Vapaiden aatteiden Minna Canth Rönkkö 13.00 Yle Uutiset 13.02 08.45 Romano mirits. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 12.05 Sunnuntaigin yliopistosta ja lukijana Erja Manto. 17.15 Sunnuntai-Suomi. 08.30 Tohtori Raimo . (12) 19.40 Kiehtovat keksinnöt 2013 20.07 Hetkiä Kalliossa: Jukka Poika 20.15 Valokuvan voimaa. Amerikka 20.30 Jyrki Sukulan makujen maa 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 23.00 Australian rajalla 23.30 Australian rajalla 00.00 Maailman oudoimmat ravintolat 00.30 Rekkakuskit jäällä (7) 01.25 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (7) 02.15 Rantavahdit (7) 02.40 Mestariampuja RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Woody (Max Beesley, vas.), Baxter (Jon Simm), Rick (Marc Warren) ja Quinn (Philip Glenister) saapuvat viikonlopuksi bisnesmieskaverinsa huvilalle Espanjaan. Mallorcan huumaa ja veritahroja brittiä matkustaa lomalle Mallorcalle tapaamaan siellä mukavasti hulppealla huvilallaan elelevää Alvoa (Ben Chaplin). SUNNUNTAI 23.3.2014 Ville Vallaton MTV3 klo 15.35 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Etiopian vaippapaviaanit 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Arjen huimapäät: Säiliönpuhdistaja 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Rakkaudesta puutarhaan 11.40 Tuulimyllyjen uhat 12.05 Strada 12.35 Köyhyys . miksi?: Kuka korjaa sadon 13.30 Akuutti 14.00 Toisenlaiset frendit 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.55 Historia: Silkkitien yllättävät löydöt 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Aarteenetsijät 18.45 Kettu (12) 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Hyvä poika. 03.02 Sekahaku ? Tarja Närhi. 18.03 Urheiluradio. Pääosissa: Nicolas Cage, Jon Voight, Justin Bartha, Harvey Keitel, Diane Kruger, Ed Harris, Helen Mirren. Goljatkuoriainen. Rocktoimittajan iltapäivällinen . 14.00 Näistä levyistä 05.15 Eväsreppu. 04.02 Lemkummusta. 09.05 joismaisena naispyhimyksenä. Bon Jovi otti maailmankiertueelle mukaan kameraryhmän, mistä syntyi intiimi dokumentti. 22.25 Yle Live: The Lumineers 23.15 Feministinen taidevallankumous Muut 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.20 Jumalanpalvelus: Marian ilmestyspäivä 15.05 Dok: Harri Hursti . 19.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluradio. 20.09 Lähikuvassa Gugi Kokljuschkin. 07.04 Suomi soi. his toria telijättären testamentti. 07.50 Merisää. Susanna Vainiola. Yhdysvalloista. Perheet kertovat, mitä eväitä elämään voimauttavan valokuvan projekti heille lopulta antoi. 21.00 Bon Jovi: Kerran olimme kauniita. 10.00 Jumalanpalvelus Kalajoen kirkosta. 15.00 Yle Uutiset. Korjaamolla Helsingissä. Jo tätä ennen on ilmassa väreillyt pientä tunnelmien kiristymistä lähinnä Alvon taholta tulevan naljailun muodossa. Cris Colen luoman englantilaisen minisarjan ja jännitysdraaman Mad Dogs (2011) lyhyt aloitusjakso sijoittuu nykyhetkeen ja se kertoo, että jotain dramaattista on tapahtunut. 20.03 Urheiluradio. Ruot- Sää. Uutiset. Videolle taltioitu suora puhe vihjaa lähes jäähyväisviesteistä. Kielimuuri. Poliisin keskukseen tulee vika. 06.30 teatterin valiouusinta: Post L o bb a u k s Festum . Niistä selkokielisimpiä on Alvon uima-altaaseen heitetty kuollut vuohi. Kovan luokan rikollisuus on alussa vielä taustalla. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja: pimusiikkia. Kapellimestarina toimii 14.00 Yle Uutiset. 15.00 Radio06.04 Aamupala. Samuli Väänänen 18.00 Musaa ja sporttia . Äänitetty 23.11.2013 lepopäivän ratoksi. (16) 21.43 Hetkiä Kalliossa: Irina 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Mad Dogs (16) 22.50 Campus (12) 23.40 Siskonpeti (7) 00.05 Kimmo (12) 06.00 08.05 08.20 08.35 09.00 09.25 09.50 10.15 10.20 11.20 12.20 12.50 13.20 14.20 15.20 15.35 17.30 18.00 19.00 19.10 19.30 21.00 22.00 22.15 22.20 22.35 23.35 00.30 Eurojahti Tuomas Veturi (S) Maija Mehiläinen (S) Gumballin mieletön maailma (S) Pokémon (7) Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) Tom ja Jerry (S) Angry Birds Toons (S) Grand Designs ? unelma-asunnot Maajussille morsian Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Sydänjää (S) Tähdet kertovat Pilanpäiten Ville Vallaton. 18.50 Merisää. 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. N: Claudette Colbert. hakkerien jäljillä 15.35 X3M-tv 16.05 Jälkivääntö 16.45 Lasso 17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Simon 18.58 Simon 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.51 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00 Dok: Kyrkogårdsö 20.25 Dok: Cornelis ja rakkaus 21.00 Elokuva: Cornelis (7) 23.55 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (7) 14.00 Farm Kings 15.00 Jamie Oliver: mestarikokki 16.00 Face 16.55 Salattu sisar (7) 17.55 Valehtelevat viettelijät (12) 18.55 Muodin huipulle 19.55 Myytinmurtajat 21.00 Batman & Robin (12) 23.25 Grimm (16) 00.25 Revolution (16) 01.25 Supernatural (16) 02.25 Rikos ratkaistu 03.30 Eurojahti 07.30 MasterChef Australia 10.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.30 Huippusalaiset reseptit 13.20 Henkka & Niki vs. 21.00 Jazzklubin kolmas setti. 20.00 Jazzklubin illan keikka. 10.00 Yle sin kuninkaan Maunu Eerikinpojan Uutiset. N: Elina Knihtilä, Samuli Niittymäki, Eero Aho. 13.06 UMOn solistina laulaja Jamie Davis Kissankehto
17.40 Matdio. 11.03 Maasion uudeksi puheenjohtajaksi. 09.05 Urheilukojola ja dramaturgina on radio. Sotilasfarssi. Löytöretkiä maailmaan Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Toisenlaiset frendit Kuningaskuluttaja Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Prisma: Yhdeksän kuukautta kohdussa MOT Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Alaska Highway (S) Yle Uutiset Kotikatsomo: Hyvä poika (12) Red Widow Nelonen klo 22.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 09.00 Veljesten keittiössä 09.30 Matkapassi: Historiallinen Australia 10.20 Kuvakirjeitä Euroopasta 10.35 Norja maahanmuuttajien silmin 11.05 Herlufsholm . Toimittajana Jorma Tolonen. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri kon- van iskelmämusiikin ystäville. 13.00 Klas- 13.02 YleX Jälki-istunto . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 20.06 Sää. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. Haasteltetavina Tero Kartastenpää ja Jani Timonen. Davis hyvästelee muusikkoelämänsä. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 08.15 jallisuusnäytteet lukee Radio Su Urheiluradio. 06.56 Päivän mietelause. Pihkan tuoksua radioaalloilla. 14.03 Ajantasa. 04.02 Kissankehto . 09.05 Muistojen bulevardi. 17.20 Musta aurinko . 12.55 Suomi tänään. Tarja Närhi. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Kyseinen sananlasku mielessä on valittu tämän viikon uusi isäntä tai emäntä. 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Mustat lesket (12) 22.00 Red Widow (12) 23.00 Farmi (S) 23.30 Frasier (S) 00.00 Näkijä (12) 01.00 Mad Men (12) A 02.00 Deittikamera 02.25 Dr. 17.30 Taustapeili. Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 18.00 Yle Uutiset. Amerikka 17.00 Jyrki Sukulan makujen maa 17.30 Amerikan kovimmat keräilijät 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (12) 22.30 Huima konttihuutokauppa 23.00 Keräilijöiden aarreaitta 23.30 Trigger Happy TV (7) 00.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 00.50 South Park (12) 01.20 JIM D Rikos: Rikostarinoita maailmalta (12) 02.10 Leijonan luola USA 03.05 The Voice of USA 04.00 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Levoton Hese löytää Alaskasta 60 vuotta vanhan kuorma-auton, jonka lavalle hän rakentaa talon ja ajaa auton Vancouver Islandille. Koti pyörien päälle Heikki ?Hese. (12) Louie (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Lauran matkakuvia: Tukholma 09.45 Olgan kotona 10.20 Kodikkaasti vuokralla 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Olgan kotona 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Näin teet ranskalaista ruokaa 14.50 Häähullut (S) 15.50 Suuri painonpudotus 16.55 Deittikamera 17.25 Farmi (S) 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi. Rautaisannos tanssitta- 18.00 Illallinen . 06.30 Maakuntaesittelevä Musta aurinko -sarja vie radio. Kanadalaisten tuttujensa kanssa Hese käynnistää ?rekasta koti? -projektin. 07.50 Merisää. 13.03 Urheiluradio. 19.06 Metsäradio. KirMetsära dio Yle Uutiset ja sää. 23.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakuntatänään renessanssiajan tunradio. HD 21.55 Treme. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 16.15 Maakuntara- . Melankolian kulttuurihistoriaa 05.00 Aamupala. melkein ihmisiä (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.05 15.10 15.40 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.30 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Selviytyjät Mitä tänään syötäisiin? Whitney (S) Amerikkalainen komediasarja. Tähdet, tähdet Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Suomen surkein kuski Nymfit. 08.15 Ykkösaamu. YleX 09.00 Yle Uutiset. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 18.15 kuntaradio. 18.50 Maakuntaradio. Palasia matkailun historiaa: Sotaturismi 18.00 Euroop- Ajantasa: Suora linja. eli erään näyttelijättären testamentti. 20.03 Urheiluradio. Anna minun vajota pimeyteen. set 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 12.15 Historiasarjoja. 07.53 nelmiin. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 19.45 Arkisto: Matkustamme Suomessa. Yle Uutiset ja sää. kausi päättyy. 23.05 Uusi Kino: Rakastan sinua kyyneliin. 18.55 Suomi tänään. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. (16) Vihjeet hukassa. 12.45 MeriRadioteatteri esittää: Maria Jotuni: sää. 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX 10.05 Roman Schatzin Maamme- Aamu . 15.00 Yle Uutiset. 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Post Festum . Shawnin umpilisäke puhkeaa kesken lauluesityksen, ja hänet kiidätetään sairaalaan. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 03.02 Levylautakunta. 22.05 Jake Nyman. Ile ja Matti 08.00 Yle Uutikirja. 12.00 Turun tuomio- musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutikirkon kello lyö 12. 18.03 Sekahaku . 07.15 Aamusoitto. 09.11 MaakuntaraSoila Valkama. Alcantaran perhe (7) 20.10 Musiikin muisti : Runolaulu 20.30 Kirjaohjelma: Siri Hustvedt. Henri Cartier-Bresson mullisti valokuvauksen, ja hänen vaikutuksensa näkyy yhä kuvajournalismissa. Hän kuvasi tavallisten ihmisten arkista elämää. Dokumentissa CartierBresson kertoo kuvistaan ja elämänsä merkkihetkistä. 13.00 Yle Huojuva talo, osa 58. Loppupuoli sujuu tien päällä rennossa ja pientä dramatiikkaa sisältävässä road movie -hengessä. Hese puhuu sujuvaa englantia, mutta kieli vaihtuu tiukimmissa paikoissa suomeksi: ääninäytteet kertovat, miten suomi MUOTOILIJA 4 on ärjyn kiroilun luvattu kieli. Susanna Vainiola. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Jungner 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Jungner 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew 15.05 Maakuntaradio. (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Rizzoli & Isles. 10.00 Yle Uutiset. Tolonen sanoo eksyneensä elämässään vähän sivuraiteelle. Asiaa tarkentaa Aleksi Salmenperän ohjaama dokumentti Alaska Highway (2013). Hese on ostanut Alaskasta 60 vuotta vanhan kuorma-auton, jonka vailla vakituista osoitetta oleva nuorehko mies haluaa kunnostaa kodikseen. 08.17 Maaomi Pietari Kylmälä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Viki ja Mäksista kahteen. Sarjan on toimitMaakuntaradio. Täysikuu. 07.50 Aamuhartaus. 09.00 Yle on tuottanut Pertti Yli6 Uutiset. Tonin pitkään tutkimassa murhatapauksessa saatetaan vihdoin langettaa tuomio. 3. yle.fi /metsaradio 20.00 Yle Uutiset. Aikanaan löytyy runkoon pultattava asuntovaunu. Alkupuolella näyttämönä on autonromuja ja varaosia pursuva työpaja. Tim Feeny paljastaa aikeensa Janettelle. Äänite vuodelta 1963. 13.06 lisen musiikin toivekonsertti. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Julkinen sana: Mediaprovokaatiota etsimässä. 15.00 Yle Uutiset. 11.57 Päi- set 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden vän mietelause. 16.00 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. Elina Viitanen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. Sari dio. 08.00 tanut Kaisa Pulakka. 11.00 Yle Uutiset. 10/10. Sarjan klo 19.0 kuntaradio. 11.00 Välilevyjä. 18.20 12.15 Maakuntaradio. Phil (7) 03.20 Älypää-TV Teema 17.00 Historia: Bill Clinton 17.53 Hetkiä Kalliossa: Jukka Poika 18.00 Varsova . Yksin homma olisi lopahtanut omaan mahdottomuuteensa. Sympaattisessa ja omalla painollaan tapahtumarikkaassa dokumentissa on miellyttävä kerronnan tempo, paljon hienoja maisemia ja kunnon ihmisiä pohjoisamerikkalaisittain. Harri-Ilmari Moilanen DOKUMENTTIPROJEKTI: ALASKA HIGHWAY TV1 klo 21.30 serttilavalla. 23.03 Taustapeili. 16.15 Faunin ilta- 23.02 Encore 00.00 Yöradio päivä. 06.05 Hartaita säveliä. 18.30 Hengel- Uutiset. Jakso 1. 10.55 Pikkupalaisia puheenvuoroja.Ehdolla komis- juttu. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö Radio Novan Iltapäivä . MAANANTAI 24.3.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.20 12.30 13.30 14.40 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.55 23.00 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Strada Sydämen asialla (7) Lenan matkassa Yle Uutiset Puoli seitsemän Arto Nyberg Arkistokuvia: Bensiini ? liikenteemme elinneste Elvis elää Hudikissa Kenraalin morsian. (Suomi 1951, 69?) O: Ville Salminen. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Dokumentti Putin-nuorten Seliger-leiristä, jossa rakastetaan isänmaata ja sitten mennään diskoon tai naimisiin. sisäoppilaitoksen kasvatit 11.35 Yötyössä 12.05 Kadotettu sukupolviko? 12.35 Hullu juttu 13.05 Tuhkimotarinoita 13.55 Luontoretkellä 14.10 Uusi päivä (S) 14.38 Uusi päivä (S) 15.06 Uusi päivä (S) 15.35 Glomtunturin salaisuudet 16.25 Onks noloo? 16.30 Galaxin mestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Au pairit Lontoossa. Hyvästien aika. 22.50 Arvassalo ry: Rahaa tieteelle, taiteelle ja lasten leikkeihin 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 10.03 kakuume. Johannes kuolee Didin syliin. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Viikon luontoääni: huuhkaja. Siri Hustvedtista on kasvanut kansainvälinen menestyskirjailija, ja erityisen taitavasti hän kuvaa New Yorkin taiteilijapiirejä. 21.00 Cartier-Bresson, valokuvan uudistaja. 14.00 Näistä levyistä käri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden en luovu. Mira päättää jäädä Lontooseen pidemmäksi aikaa. Hilla on lähdössä, vaikka perhe ei haluaisi häntä päästää pois. 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (7) 22.45 Hung (16) 23.15 Au pairit Lontoossa 23.45 Hubotit . (S) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Saamelaisten hiljainen taistelu 17.25 Merta päin! 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vinter Varg 18.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Annan alituiset 21.00 Bettina 21.39 Keksintöjä ja neronleimauksia 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Euroopasta olisi puhuttava 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.25 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.30 Lähiöunelmia (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Kauhea kankkunen (12) 22.55 112 00.00 Lähiöunelmia (S) 00.30 Bones (16) 01.25 Rikos ratkaistu 10.30 Krokotiilimies 10.55 Splash! USA 11.45 Mahdoton illallinen 12.35 Vuorien sankarit (7) 13.30 MasterChef Australia 15.40 Anthony Bourdain maailmalla 16.30 Henkka & Niki vs. Haasteita riittää, sillä ensin auto on saatettava toimintakuntoon. Melankolian kulttuuYle Radio Suomi rihistoriaa. Kyseiset episodit on ohjattu tyylillä ja huumorilla. Dokumentissa tavataan erään sortin marginaali-ihminen toteuttamassa unelmaansa. 15.05 musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot Kultakuume. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Kiltitkin tytöt kuolevat. 08.00 Yle Uutiset ja sää. O: Jari Kokko. Täysikuu nousee. Tänä yönä Didi ja hänen poikaystävänsä Johannes ovat päättäneet olla yhdessä ensimmäistä kertaa. 23.33 Illan vieras. Tässä suhteessa tie ei ole suora. Onnekseen Hese saa osakseen empatiaa ja avukseen toisten auttavia käsiä. Lontoo: Onnen etsijät (12) 18.45 Avaruuskansiot 19.00 Francon jälkeen . N: Elsa Turakainen, Eino Kaipainen, Sakari Halonen, Kullervo Kalske, Leena Häkinen. 17.20 Urheiluradio. 18.50 Merisää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 15.55 Yle News. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko. 14.00 Yle Uutiset. Iltahartaus. 07.45 Hartaita säveliä. Ken kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee
Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Tartu Mikkiin Jatkot. Toimittajana Maija Salminen. 21.40 Urheiluradio. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 17.20 KirTaus tap eili Yle Uutiset ja sää. Tatarstanil. tuuriosasto 0203-17600. 09.00 Yle kartta 18.00 Romano Uutiset. Lepistö: Waltz for Eino (Lepistö & Lehti). 08.15 jakerhon Viikon kirja: Jyrki Radio Su Urheiluradio. Toimittaja Hannamari Luukkanen järjesti placeboalkoholibileet. Humalaan ilman alkoholia? on todellinen. (Suomi 1955, 80?) O: Aarne Tarkas. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia hoitotehosta saattaa olla lumevaikutusta, taudista riippuen tietysti. Tutkimuksissa on todettu, että jos potilas luottaa hoidon antajaan ja uskoo lääkkeen tehoon, se todellakin parantaa vaivat paljon paremmin. N: Siiri Angerkoski, Keijo Komppa, Mai-Brit Heljo. K: Iris Kähäri. 23.37 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Annan alituiset 16.55 Haaste 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Kevään silmut 18.30 Maantieteilijän testamentti 18.49 Ollaan kavereita (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Spotlight: Tuhansien ratkaisujen maa 20.30 Saamelaisten hiljainen taistelu 21.00 Sportmagasinet 21.30 Konkarikeskiviikko 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (16) 22.45 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Face 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Jamie Oliver: mestarikokki 19.30 Mutsi (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Duudsonit tuli taloon (S) 22.00 112 23.00 Sleepy Hollow (16) 00.00 Mutsi (7) 00.30 Nikita (16) 01.30 Bones (16) 02.25 Lain nimessä (12) 11.05 Krokotiilimies 11.30 Lentokenttä (S) 11.55 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 12.25 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 12.50 Tomin keittiö 13.20 Tomin keittiö 13.50 Pomo piilossa 14.45 Britannian paras leipomo 15.40 Leijonan luola USA 16.35 The Voice of USA 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (S) 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit (7) 22.30 Australian rajalla 23.00 Australian rajalla 23.30 Täysillä tutkaan (S) 00.00 Maailman oudoimmat ravintolat 00.25 South Park (7) 00.50 JIM D: Metsien miehet 01.40 Leijonan luola USA 02.30 The Voice of USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Prisma Studio testaa, kuinka onnistumme huijaamaan itseämme. 18.50 Iltahartaus. 18.50 Merisää. 15.00 Yle UutiYle Radio Suomi set. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen. 17.00 Yle Maakuntaradio. 06.25 Aamusoitto. 16.15 Maakuntaradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 14.03 20.30 Harri Tuomisen maailmanmu- Ajantasa. 13.06 Maalijatoiveita ja kuulumisia maailmalta. 10.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. 21.50 Merisää. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Ville Pernaa. Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle YleX Aamu . 07.50 Aamuhartaus. 10.05 sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Sari Helin: Ihanat autot. 11.00 Klas- Jälki-istunto . 10.55 Pikkujuttu. Kaiken maailman musiikkia. 09.10 Sää. 07.53 nin iltapäivä. 15.05 Kultakuume. 09.05 Urheiluramirits. Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 12.15 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Tiedeykkönen. 21.03 Päivä tunnissa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Radioteatteri esittää: Linnunradan käsikirja liftareille, osa 8/12. 22.45 Etnohetki. 12.00 Turun tuomiokirkon iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 kello lyö 12. Eikä se ole lumetta, vaan vaikutus on aito. Toimiiko plasebo-vaikutus myös muissa asioissa. 06.56 Päivän mieteYleX lause. 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . Myös tieteessä tehtiin maailmankuvaa mullistavia havaintoja. T: BBC. 21.00 Historia: Juutalaisten tarina. Ohjelmassa tutkitaan suomalaista yhteiskuntaa marginaali-ilmiöitä ja outouksia unohtamatta. N: Lasse Pöysti, Tuulikki Suomela, Jussi Jurkka, Leo Jokela. 20.06 Sää. Vallankumousten aikakausi. 1600-luvulla brittiläiset oppivat kyseenalaistamaan kaiken, ja maassa puhkesi sisällissota. 07.45 Hartaita säve- 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 liä. 4/7. 07.15 Aamusoitto. Väitetään, että esimerkiksi alkoholin vaikutuksesta osa olisi samanlaista lumetta. Juontajana Joo- 05.00 Aamupala. 19.06 Kult- Minna Kuukka 10.00 Konttori . 06.30 Maakuntanas Turunen. Kangas: Sorja Tanz (Doina Klezmer). 11.03 Maakuntanen kansanmusiikki. 21.55 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Viipurilaisen iltapäivä (1965). 17.00 ovat hankala yhdistelmä, varsinkin jos Yle Uutiset ja sää. 13.00 Yle Uutiaarteita, festivaalitunnelmia, kuunte- set. tarinoita toisin 17.50 Historiaa huonomuistisille 18.00 Varsova . 18.30 Harkuntaradio. Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Mv. Uutisvuosi Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa A-studio Aarteenetsijät Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Paimentolaiselämää Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu Mr Selfridge (12) Viimeistä päivää (12) Kriminalisti (12) Yle Uutiset Prisma: Yhdeksän kuukautta kohdussa TV 2 MTV 3 06.50 Nallen aamujuonto 09.00 Keittiössä tuoksuu ruoka 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05 Tuntematon Norja 11.35 XL-sukupolvi 12.05 Hullu juttu 12.35 Hullu juttu 13.05 Luontoretkellä 13.35 Näin Norjassa 13.45 Suorana: Kortesmäki 14.15 Satuhäät 15.05 Au pairit Lontoossa 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.25 Onks noloo? 16.30 Galaxi: Kokit 16.31 Pok ja Mok (7) 16.38 Viidakkojytä (7) 16.44 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Latela 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 The Runaways (12) 23.50 Latela 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.10 15.15 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.30 01.00 03.00 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Grand Designs ? unelma-asunnot Mitä tänään syötäisiin? Moderni perhe (S) Moderni perhe (S) Suomen surkein kuski Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Pomo piilossa Kohde (12) Amerikkalainen rikosdraamasarja. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Pukumiehet (12) 666 Park Avenue. 23.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän miete- Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin lause. 15.00 Yle Uutiset. T: BBC. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. Viki ja Mäkkäri 17.00 sikkoparatiisi. 18.55 Suomi tänään. Millaisissa suhteissa juutalaiset olivat tuohon aikaan kristittyjen ja muslimien kanssa. 18.00 Yle Uutiset. 03.15 Taustapeili. 2/5. Sähköi- 11.00 Yle Uutiset. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva. kuntaradio. 15.05 siikkiohjelma. 16.00 radio. Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamu09.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 15.55 Yle News. 18.03 Poplaari. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä. 15/26. 17.20 Urheiluraohjaaja on nainen. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . TIISTAI 25.3.2014 Criminal Minds Nelonen klo 22.00 TV 1 05.45 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.05 12.30 13.30 14.50 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.45 22.15 23.15 23.20 Aamusydämellä Ylen aamu-tv Kuningaskuluttaja Sydämen asialla (7) Lenan matkassa Yle Uutiset Jumalanpalvelus Rakkaudesta puutarhaan Elvis elää Hudikissa Sankarialokas. Keskustelemassa Susanne Dahlgren, Joonas Maristo ja JP Pulkkinen. 09.11 Maaatteri esittää. Kaliopin varjelema salaisuus paljastuu. 17.30 Taustapeili. 09.05 Muistojen vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etubulevardi. Lontoo: Onnen etsijät (12) 18.45 Avaruuskansiot 19.00 Saari. 08.17 MaaUkkonen ja Ahneuden omi klo 17.30 kuntaradio. 08.15 Ykkösaamu. 18.20 Radiotedio. Sotilasfarssi nuoresta kirjailijanalusta, joka alokasaikanaan turvautuu sankarikuvitelmiin. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova dio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluradio. 12.15 Merisää. Amanda Kauranne. 07.15 Urheiluradio. 21.00 Yle Uutiset. Ajankohtaisia asi- Maakuntaradio. Miten hurjiksi juhlat muuttuivat? PRISMA STUDIO TV1 klo 20.00 kansanlaulu: Kubalagem (Zulya Kamalova). (16) Luuserit (16) Eurojahti Astral TV Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Lauran matkakuvia: Tukholma 09.45 Olgan kotona 10.20 Kodikkaasti vuokralla Amerikkalainen lifestylesarja. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Olgan kotona 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Näin teet ranskalaista ruokaa 14.50 Häähullut (S) 15.50 Supernanny (S) 16.55 Deittikamera 17.25 Mitä tuli tehtyä 18.25 Frasier (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 Criminal Minds: Epäilyksen alla (16) Amerikkalainen jännityssarja. 23.00 Farmi (S) 23.30 Californication (12) 00.05 Frasier (7) 00.35 Holmes NYC (12) 01.35 Deittikamera 02.00 Start! 02.30 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Eija-Liisa Ahtila . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 25 5. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 16.00 Yle Uutiset Filmiryhmä. 10.00 Yle Uutiset. taita säveliä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Saudi-Arabia ja elokuva ja sää. Erottaako Kyritsis lapsen perheestään? 20.00 Britannian taiteen aikakaudet. 07.17 MaakuntaYle Uutiset ja sää. Jos ihminen uskoo nauttivansa LÄÄKKEIDEN PLASEBOVAIKUTUS alkoholia, ja seura sekä ympäristö ovat sopivat, ilman viinaakin voi päihtyä. Australialaisen tutkimuksen mukaan plaseboalkoholin vaikutuksia voi havaita sosiaalisessa käyttäytymisessä, mutta myös kognitiivissa ja motorisissa testeissä. Onko tämä totta? Prisma Studio järjesti bileet, joissa juoma virtasi ja musiikki soi, mutta drinkkien alkoholiprosentti oli nolla. 21.15 Kulttuuritunti: Maakuntaradio. 08.00 Uutiset ja sää. Rauni Mollbergin ohjaama näytelmä yksinäisestä vanhasta Kaisusta, joka hakee juttuseuraa linjaautoaseman odotushallin matkustajista. HD 21.50 Elävä arkisto: Toivedraama. 23.50 Suomi tänään. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 00.05 Yöradio. Professori Simon Schama seuraa juutalaisten vaiheita läpi keskiajan aina renessanssiin asti. Toimittajana radio. 06.15 Aamuhartaus. Tero Liete. 13.00 Klassista kah- Encore 00.00 Yöradio teen. Vieraana Suomen Kuvalehden uusi päätoimittaja 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 14.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Mitä tapahtuikaan Janelle? Janen kadottua epätoivoinen Henry etsii rakastaan, joka löydetään lopulta haahuilemasta New Yorkin kaduilta vailla muistikuvan murustakaan. 19.03 10.03 Ajantasa. 16.15 Fauradio. 12.45 oita, levyuutuuksia, Ylen arkistojen 12.55 Suomi tänään
Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 09.00 Yle Uutiset. O: Matti Oravisto. Lontoo: Onnen etsijät (12) 18.45 8 mm katse: Y ja Mirri 19.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa. 17.20 Urheiluradio. ja Julia (koonnut Joshua Weilerstein). 15.55 Yle News. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö Radio Novan Iltapäivä . 06.56 Päivän mieteYleX lause. Reetta Arvila tutustuu avoimin mielin erilaisiin yhteisöihin ja ihmisryhmiin kaupunkien ja kylien kaduilla ja kokoontumistiloissa. 11.57 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Päivän mietelause. Löytääkö Martin lopulta kadonneen tyttärensä, ja paljastuuko hänelle kuka on teon takana? 19.50 Historiaa huonomuistisille 20.00 Mediataide: Anssi Kasitonni. 07.15 Aamusoitto. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 10.03 sinfoniaorkesterin konAjantasa. Ravisuoran ennakko. 20.06 Sää. 19.00 Yle Uutiklo 18.0 09.11 Maakuntaradio. 3 set ja sää. 07.45 Hartaita säve- 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu liä. Phil (S) 03.15 Dr. Toimittajana Telle Virtanen. 16.15 Maakuntaradio. 13.00 Yle Uutitalosta). 06.05 Hartaita säveliä. 19.35 Ulkomaisia musiikkilehtiä kuntaradio. 12.15 Julkinen sana. 14.00 Kantapöytä. Yle Radio Suomi 15.00 Yle Uutiset. radio. Sisialaista kalastajayhteisöä kuvaava draama kertoo rajuista muutoksista perinteissä ja arkielämässä turismisin ja laittomien venepakolaisten ristipaineessa. 13.03 Urheiluradio. 20.03 Urheilu- 18.00 Illallinen . 17.30 Tausta21.00 Dmitri Shostakovitshin pianot- peili . 10.55 Pikkujuttu. sertti. 17.00 Yle fjev: Osia musiikista balettiin Romeo Uutiset ja sää. 23.37 Metsää ja luontoa. Amerikka 14.20 Jyrki Sukulan makujen maa 14.50 Britannian paras leipomo 15.45 Leijonan luola USA 16.40 The Voice of USA 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit (S) 22.30 Rekkakuskit jäällä (S) 23.30 Myrskyn silmässä (12) 00.25 South Park (12) 00.50 JIM D: Metsien miehet 01.45 Leijonan luola USA 02.40 The Voice of USA RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Terraferma kertoo realistisen tarinan pienen Välimeren saaren elämästä. Kuvassa Sara (Timnit T.) ja Omar (Rubel Tsegay Abraha). Välimeren pettävä kimallus Terraferma (2011) kylpee kirkkaan täyteläisissä väreissä. 13.00 Klassista kahteen. 17.20 Kult- Urheiluradio. 09.10 Sää. hartaus. Joshua Weilerstein, sol. 07.00 Yle Uutiset ja sää. (Italia 2012). 09.05 Muistojen Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle bulevardi. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 15.05 Kultakuume. 1/3. Tytöt telkien takana. Stacey Dooley tutustuu USA:ssa nuorten rankkoihin elämänkohtaloihin. 18.20 Radioteat08.17 Maakuntaradio. teri esittää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Jokapaikan Reetta. 18.00 Yle Uutirio e-molli. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. Elina Viitanen. 13.06 Maason. 12.45 trouble I see. toiveiden yö. Elinkeinorakenteen muutokset ja laittoman maahanmuuton synnyttämät paineet ovat paljolti yleismaailmallisia. Ohjaaja Emanuele Crialesen ja Vittorio Moronin kirjoittaman tarinan lähestymistapa saa osittain yksinkertaistettuja ratkaisuja, vaikka toki ihmisten kesken riittää näinkin pitkälle menevää auttamishalua. ITALIALAISFLMI 6 Vaikuttavimmillaan elokuva on, kun eri maailmoista tulevat ihmiset kohtaavat silmästä silmään vaikkapa meren pimeydessä. Nopeasti vaihtuvilla näyttämöillä on tilaa sekä pysäyttävän traagisille että vapauttavan koomisille hetkille. Raskaana olevaa afrikkalaisnaista esittävä Timnit T. 21.00 Yle Uutiset. 18.03 Luontokontakti 020317600. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 19.03 Radion 10.00 Yle Uutiset. Kasitonni on monialataiteilija, jonka taiteessa yhdistyvät alakulttuuri, vakavat aiheet, huumori ja populaarikulttuuri. Ohjelmassa nähdään Kasitonnin kaksi teosta, avaruusmusikaali Planet of Sexes ja animaatio Liitäjät. 20.45 Musiikin muisti : Loitsusta kehtolauluun 21.00 Suomensukuiset 30 päivässä 21.45 Kino: Terraferma. 07.15 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arman Alizad 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew set. 21.50 Merisää. 16.15 Faunin iltapäivä. Ravitulokset. 00.05 Yöradio . HD Latela Silminnäkijä: Ilmaista rahaa kaikille Copper (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.10 15.15 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 23.10 00.10 01.10 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Kulutuksen sävel . 18.50 Merisää. Yle Uutiset ja Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio sää. 20.07 Café Tropical. Se osoittautuu pettäväksi. Saarelaisille tärkeä kalastus on tullut tiensä päähän, mereltä kaikuvat huonot uutiset myös laittomien siirtolaisten muodossa. Asia ei miellytä viranomaisia eikä turismiin panostavia pienyrittäjiä. 17.45 Kulttuuritunti: Luontosää. 23.03 Kansanradio. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 10.00 Yle Uutiset. 03.40 Luontoretki. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Arman Alizad 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä. (Suomi 1953, 64?) Kansankomedia viisaisiin miehiin ihastuvasta savolaispiiasta. 18.50 IltaRadio Su omi Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiset. 12.15 Merisää. Zimmermann: Nobody knows the Maakuntaradio. 06.25 Aamusoitto. 21.55 Suomi tänään. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Hän vierailee kurileirillä, jossa nuorisorikolliset joutuvat sopeutumaan sotilaalliseen järjestykseen. Jouko Laivuori, piano, Laura Vikman, viulu ja Risto Poutanen, sello. 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Ehdolla komission uudeksi puheenjohtajaksi. rajamailla (12) Astral TV Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Lauran matkakuvia: Tukholma 09.45 Olgan kotona 10.20 Kodikkaasti vuokralla 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Olgan kotona 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Näin teet ranskalaista ruokaa 14.50 Häähullut (S) 15.50 Supernanny (7) 16.55 Deittikamera 17.25 Maaginen Criss Angel 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Tervetuloa kotiin 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) Amerikkalainen draamasarja. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Farmi (S) 23.30 Dexter (16) 00.35 Frasier (S) 01.05 Criminal Minds: Epäilyksen alla (16) Amerikkalainen jännityssarja. 02.00 Deittikamera 02.25 Dr. 15.05 stedt. Toimittajana Lotta Emanuels- set. 22.05 Ajassa soi. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. N: Terttu Soinvirta, Uljas Kandolin, Sirkka Liisa Wilén, Matti Oravisto, Saara Ranin. Tuulimyllyjen uhat Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa Avara luonto: Etiopian vaippapaviaanit Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Historia: Kiinan muuria mittailemassa Unohtuneet rikokset Akuutti Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Keskiviikon ravisuora Newsroom (12) Yle Uutiset Ulkolinja: Kroatia kahdessa kerroksessa Duudsonit tuli taloon Sub klo 18.30 TV 2 06.50 09.00 09.30 09.40 09.50 10.00 10.10 10.20 10.30 10.40 10.50 11.05 13.45 14.15 15.05 15.35 16.25 16.30 17.00 18.00 18.02 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.00 22.05 23.00 23.30 00.00 MTV 3 Pikku Kakkonen Elämäni eläimet Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset Lounais-Suomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset Pohjois-Suomi Oddasat Taitoluistelun MM Suorana: Kortesmäki Ajankohtainen kakkonen Latela McLeodin tyttäret (7) Onks noloo? Galaxi Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Taitoluistelun MM Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Latela Uusi päivä (S) Suorana: Kortesmäki Toisen kanssa (12) Yle Uutiset Urheiluruutu Stacey Dooley: Nuoret amerikkalaiset. 10.50 Kuulutta- ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 jan vieras. 14.03 lukevat Outi Paananen ja Eva Tiger- Ajantasa. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Viki Brysselin kone. 23.00 Yle Uutiset. 07.53 Maakuntuuritunti: Aristoteleen kantataradio. Juontajina Ripsa Koskinen-Papunen ja Tuomas Enbuske. Kadonneen jäljillä Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Teknavi Rikoksista pahin (12) Fringe . 20.00 Radion sinfoniaorkes- Maakuntaradio. Phil (S) 04.10 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Materiaalien salat 17.50 Historiaa huonomuistisille 18.00 Varsova . 19.03 Urheiluradio. Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 19.06 Luontokontakti 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 09.05 taita säveliä. 08.00 Yle . Niistä välittyy pienen Välimeren saaren (kuvaukset on tehty pääosin Linosan saarella) maalauksellinen kauneus. Mainosmusiikin historia Mitä tänään syötäisiin? Vauvaonnea (S) Vauvaonnea (S) Pomo piilossa Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Suuri Journalistipalkinto. Pyöreä pöytä. 11.00 Yle Uutiset. KESKIVIIKKO 26.3.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.05 12.30 13.30 14.35 15.00 15.05 15.10 15.15 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.05 21.55 22.00 22.55 23.00 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv MOT Sydämen asialla (7) Lenan matkassa Yle Uutiset Puoli seitsemän Prisma Studio Luontohetki: Eläintarinoita Elvis elää Hudikissa Senni ja Savon sulttaani. 08.15 Urheiluradio. Tekijä. Sari tokontakti 0203-17600. Gaalalähetyksessä palkitaan vuoden 2013 parhaat journalismin tekijät. 16.00 Yle Uutiset ja terin konsertti jatkuu. 11.03 MaakuntaJohn Adams: Lollapalooza; Bernd Alois radio. 16.00 Yle 05.00 Aamupala. Sergei Proko- sää. Europarlamentin puheenjohtajan Martin Schulzin haastattelu. radio. 06.30 MaakuntaUutiset ja sää. 18.30 Harkontak ti 09.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. Yleisö voi äänestää suosikkiaan netissä. 14.00 Yle Uutiset. (Suora lähetys Musiikki- 12.55 Suomi tänään. 08.15 Ykkösaamu. 18.55 Luon- . 22.00 Yle Uutiset ja sää. HD (12) 23.15 Feministinen taidevallankumous 00.40 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.11 Jumalanpalvelus: Marian ilmestyspäivä 16.55 Maantieteilijän testamentti 17.14 Ollaan kavereita (S) 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Palomies Sam 18.30 Supersankari Energina (7) 18.43 Kysy Laralta (S) 18.55 Gazoon (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso 20.30 Tanskalainen maajussi 21.00 Vettä sakeampaa (12) 21.58 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Apua, meille syntyy vauva 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Duudsonit tuli taloon (S) 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Muodin huipulle 22.00 Hävyttömät (16) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (16) 01.25 Lain nimessä (12) 01.55 Astral TV 04.00 SubChat 11.30 Krokotiilimies 11.55 Kokki lomalla 12.25 Lentokenttä (S) 12.55 Laiva (S) 13.20 Laiva (S) 13.50 Henkka & Niki vs. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Tomas Gricius, trumpetti. 08.00 Yle Uutiset ja pää. Tapahtumissa mennään keskeisiltä osin aivan olemassaolomme ytimeen. 6/6. Onko Martinin elämällä enää merkitystä. 11.00 Uudet levyt. 12.00 Turun tuo- Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle miokirkon kello lyö 12. O: Emanuele Crialese. on kokenut lähes vastaavan kuin roolihahmonsa: hän oli yksi harvoista eloonjääneistä, kun pakolaislautta upposi toisena kuvauspaikkana olleen Lampedusan saaren tuntumassa. Elokuva tuo mieleen brittiohjaaja Ken Loachin realismissaan astetta tiukemmat työt. Harri-Ilmari Moilanen TERRAFERMA Yle Teema klo 21.45 Toimittajana on Jorma Mattila. 21.40 Urheiluradio. Joht
13.03 UrheiluHonkasen sävellyskonsertti 20.00 radio. Sotilastuomioistuimissa yhden tapauksen käsittely saattaa kestää vain minuutin, ja pidätetyille tuomio langetetaan lähes sadan prosentin varmuudella. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. Maailman ensimmäisen, kokonaan automaattisen maanalaisen rautatieverkon rakentamista 60-luvulla. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Taustapeili. (16) 00.35 Bones (16) 01.30 Lain nimessä (12) 01.55 Eurojahti 04.00 SubChat 05.00 Älypää-TV 10.30 LIVE: Tiedä ja Voita 11.00 Krokotiilimies 11.25 Lentokenttä (S) 11.50 Laiva (S) 12.20 Laiva (S) 12.50 Tomin keittiö 13.20 Tomin keittiö 13.50 Kuuluisat kuppilat 14.20 Kuuluisat kuppilat 14.50 Britannian paras leipomo 15.45 Leijonan luola USA 16.40 The Voice of USA 17.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Talent USA 22.40 Poliisit (7) 23.10 Rekonstruktio (S) 23.40 Trigger Happy TV (7) 00.10 Australian rajalla 00.40 South Park (7) 01.05 JIM D Rikos: Salattu kaupunki (12) 02.00 Leijonan luola USA 02.50 The Voice of USA 03.40 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kolmevuotias israelilaistyttö Adele sai aivovamman istuessaan autossa, jota kohti heitettin isokokoinen rakennuskivi. Kivet lentävät Israelissa KIVIEN HEITTELY on terrorismia johon Israelin armeija puuttuu kovalla kädellä. He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. The Spin-Off. 5/40. 09.11 Maatomuutta, intoilua ja yli5 kuntaradio. Osa 3. Minna. Sotilaat seisoivat huoneen ovella. (S) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Enbuske & Linnanahde Crew Löytäjä. 18.55 Suomi tänään. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Kun kysyin mitä tahdotte pojastani minun käskettiin olla hiljaa. Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle 11.45 Valomusiikkia. Pyörimisliike. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Ihmisen jako sie- 17.20 Urheiluradio. 12.45 Merisää. 12.00 Yle tää. 2/3. 03.15 Taustapeili . Helen Czerski joutuu keskelle maapallon ankarimpia lumimyrskyjä. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 08.00 Yle Uutiset iltapäivä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Maakunta13.00 Klassista kahteen. Eero alkaa tapailla Minnaa, jolla on paljon mielipiteitä, niin hyvässä kuin pahassa. Tylsää Minnan kanssa ei ainakaan ole. Pyöreä pöytä. Akka, osa 18: 18.00 Arvassalo ry. 14.03 Ajantasa. 20.20 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 liä. 18.50 Merisää. 06.15 Aamuhartaus. 18.50 Uutiset ja sää. Sitten he alkoivat hakata poikaani ja repiä häntä ylös sängystä. Pidätysaikana lapsia kidutetaan ja heidät uhataan tappaa tai raiskata elleivät he tunnusta tai anna tietoja perheestään ja tuttavistaan. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 radio. Erja Manto tää samaan jaloon päämäärään pyrki- lukee Kreetta Onkelin tarinoita. 23.33 Minna Pyykön maailma. Jukka Arvassalo haluaa parantaa maailmaa ja kier- Akka ja yllättävä parisuhde. 10.00 Yle tulkintoja, kolmansia mieUutiset. 17.20 KulttuuTodellis ia dio. 17.00 Yle Uutija sää. Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle 09.00 Yle Uutiset. 07.53 MaakunYle Uutiset ja sää. (Suomi 1941, 75?). O: Orvo Saarikivi. 19.06 Pelastetaan duunit. 20.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Perintö. 13.06 Maakuntaradio. (7) 21.00 Siskonpeti (7) 21.25 Kimmo (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Hubotit . 06.56 Päivän miete06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu lause. 22.05 Lähikuvassa. 21.03 Päivä tunnissa. Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 05.00 Aamupala. FBItutkijat (16) Amerikkalainen jännityssarja. 22.00 Sarasvuo 23.00 Farmi (S) 23.30 Blue Bloods (12) 00.30 Frasier (S) 01.00 Red Widow (12) Amerikkalainen draamasarja. 02.00 Greyn anatomia (12) Amerikkalainen draamasarja. 02.55 Deittikamera 03.25 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Ruokamatka Mississippi-joella 18.00 Varsova . 16.00 Urheiluradio. 08.15 Ykkösaamu. Viki tojen bulevardi. 09.05 Muis- Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 22.56 Suomi tänään. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 15.55 Yle News. 11.57 Päi- Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio vän mietelause. 09.00 Yle Uutiset. kuvaohjelma. 15.00 Osmo Honkasen sävellyskonsertti jat- Yle Uutiset. 08.17 Maakuntararitunti: Filmiryhmä. 22.05 kuntaradio. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 07.45 Hartaita säve- . 21.00 Musiikkia 21.15 Brysselin 16.00 Yle Uutiset ja sää. Yleisin vankeusaika vaihtelee kahden ja kuuden kuukauden välillä. Israel perustelee toimiaan terrorismin ehkäisyllä, mutta armeijan julmuudet tuomitaan yhä laajemmin sekä kansainvälisesti että Israelin sisällä. 10.03 Ajantasa. hiä ja vaarallisia romansseja. 10.55 Pikkujuttu. Tuovien monenkirjavien ihmisyhteisöjen tanto: Yle Draama. 19.03 Urheiluradio. Yle Uutiset ja Yle Radio Suomi sää. 20.07 Euroopan taivaan alla. 11.00 Yle Uutipuheilla. 06.05 Hartaita säveliä. Taival taittuu nyt tammikuusta maaliskuun kevätpäiväntasaukseen, ja Kate Humble pääsee lähemmäs Aurinkoa kuin koskaan aiemmin. TORSTAI 27.3.2014 Olgan kotona Nelonen klo 13.20 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.30 13.30 14.45 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.55 16.57 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.05 20.30 20.55 21.05 22.00 23.00 23.05 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Akuutti Kyläsairaala (7) Lenan matkassa Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio Elvis elää Hudikissa Totinen torvensoittaja. 23.10 Yöklassinen. tus: Tiina Tikkanen, Rami Lindholm ja Hannu Karisto. 07.50 Aamuhartaus. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein. 17.30 Taustaluun ja ruumiiseen pirstoo ihmisen. Ohjelma kertoo tarinoita siitä, kuinka haljenneesta tulee yksi ja eheä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 20.06 Sää. Komedia insinööristä, joka lähtee naamiaisiin haarniskaan pukeutuneena. 08.15 Urheiluraset ja sää. Toteu- SILMINNÄKIJÄ: MIEHITYKSEN LAPSET TV2 klo 20.00 22.55 Kuuluttajan vieras. Suora lähetys eduskunnasta. Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Downton Abbey (12) Kuningaskuluttaja Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Euroopan uusjako Yle Uutiset Seinää vasten (16) TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen aamu 09.00 Yötyössä 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset PohjoisSuomi 10.50 Oddasat 11.05 Taitoluistelun MM 14.10 Tartu Mikkiin 15.00 Latela 15.30 Suorana: Kortesmäki 16.00 Tanskalaisten lempikakut 16.30 Galaxi 16.31 Nokkelikot 16.44 Mimun maailma (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Taitoluistelun MM 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Erätulilla 20.00 Silminnäkijä: Miehityksen lapset 20.30 Pasila 2.5 . 22.00 Yle Uutiset ja sää. He tulevat kaukaa. 11.00 Val- Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX koista valoa: Maailman osaavin kansa. Maalta löytyy uusi rakkaus ja rohkeus vastustaa ankaraa isää. N: Martti Järvinen, Elli Castrén, Liisamaija Laaksonen, Leo Jokela. O: Jarno Hiilloskorpi. Fennada-Filmi.(12) 23.30 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Apua, meille syntyy vauva 16.55 Supersankari Energina (7) 17.08 Kysy Laralta (S) 17.20 Gazoon (S) 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30 Fanny (7) 18.37 Limbo 2 (7) 18.51 Nina Patalo (7) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Aistit avoinna Italiaan 21.00 Strömsö 21.40 Oddasat 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Dok: Kismet 23.10 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 06.30 Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Pieniä ihmeitä 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Muodin huipulle 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (7) 23.36 C.S.I. T: BBC. 21.50 Kino Suomi: Rakkaus alkaa aamuyöstä. (1966) Erkki pääsee armeijasta ja etsii itseään. 18.00 Yle Uutiset. 16.15 Faunin taradio. 18.30 Hartaita säveliä. (7) Päivä Ruotsissa Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti (Riksdagens frågetimme). 07.15 Kultakuume. Usein pidätykset tapahtuvat yöllä, jolloin lapset raahataan kuulusteltaviksi suoraan kotoaan. Qsai Zamran äiti kertoo poikansa yöllisestä pidätyksestä: . Lontoo: Onnen etsijät (12) 18.45 Historiaa huonomuistisille 19.00 Britannian taiteen aikakaudet 20.00 Prisma Studio 20.30 Ikkunoita avaruuteen 20.55 Hetkiä historiassa. 12.55 Suomi tänään. 19.03 Kirkko soikoon 2014: Osmo 13.00 Yle Uutiset. N: Leo Lähteenmäki, Laila Rihte, Siiri Angerkoski, Wilho Ilmari ja Kaija Suonio. Lontoon metro. 08.00 Yle Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset ja sää. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 04.02 Café Tropical . 18.20 Radioteatteri esit- set. Isabelin opiskelukaveri pyytää Walteria selvittämään totuuden isänsä epäilyttävästä kuolemasta. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 15.05 Maakuntaradio. kuu. 20.03 Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Todellisia tarinoita. 14.00 Kirkkomuusikko ja säveltäjä. Sarja esittelee 1900-luvun merkittävimpiä tapahtumia sekä arkipäivän hauskoja hetkiä maailmalla. 21.00 Tiededokumentti: Maan kiertoradalla. Tuloksena on satojen palestiinalaislasten pidätyksiä ja vangitsemisia joka vuosi. Myös siirtokuntalaiset hyökkäilevät palestiinalaislapsia vastaan ja usein niin että sotilaat vain seuraavat tapahtumia vierestä. Silminnäkijän raportti jääkylmästä miehitysoikeudesta kuuntelee sekä palestiinalaislapsia että Israelin perusteluja. 06.00 Yle Uutiset. Faktoja ja Radio 1 09.05 Urheiluradio. historiaa, asiaa ja asiatklo 22.0 09.10 Sää. 11.03 Maakuntaradio. Paraloirinen ilmiö. Repomies laittaa alaisensa tutkimaan vantaalaisen kummitustalon arvoitusta. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 27 7. 12.15 Maakuntaradio. Iltahartaus. 14.00 M-studio. 16.15 Maakone. 06.25 YleX Aamusoitto. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. Elotarinoit a dio. 21.00 Yle Uutiset. melkein ihmisiä (16) 23.05 Toisen kanssa (12) 23.55 Misfits (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.15 15.20 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.20 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Koko Britannia leipoo Mitä tänään syötäisiin? Middle (S) Jamie Oliverin helpot herkut Kadonneen jäljillä Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Maajussille morsian Klikkaa mua. ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 10.05 Kalle Haatanen. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. (Äänite vuodelta 2003) peili. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 15.00 Yle Uutiset. (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Lauran matkakuvia: Tukholma 09.45 Olgan kotona 10.20 Kodikkaasti vuokralla. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Olgan kotona 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Näin teet ranskalaista ruokaa 14.50 Häähullut (S) 15.50 Supernanny 16.55 Deittikamera 17.25 Hyvät ja huonot uutiset 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Maaginen Criss Angel 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds
18.03 PuheYle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 08.15 Ykkösaamu. YleX 09.00 Yle Uutiset. Roope Gröndahl, piano. The Spin-Off 00.05 Misfits (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.10 15.15 15.25 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.30 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Viikonvaihteen alueellinen sääennuste Farm Kings Mitä tänään syötäisiin? Pilanpäiten Enbuske & Linnanahde Crew Maajussille morsian Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Suuret setelit Tuubi. 09.11 Maa18.20 Radioteatteri esitkuntaradio. 06.30 Maakuntakuume. Verottaja kärkkyy Patrickin rahoja, ja kaiken lisäksi häntä uhkaa pahoinpitelysyyte. Eurojackpot ja Jokeri Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Transformers Rescue Bots (7) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Näin teet ranskalaista ruokaa 09.15 Lauran matkakuvia: Tukholma 09.45 Olgan kotona 10.20 Kodikkaasti vuokralla Amerikkalainen lifestylesarja. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Olgan kotona 13.50 Kodikkaasti vuokralla 14.20 Näin teet ranskalaista ruokaa 14.50 Häähullut (S) 15.50 Supernanny (S) 16.55 Deittikamera 17.25 Sarasvuo 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Bruno (16) 23.45 Elokuva: Väärentäjä (Die Fälscher/ItävaltaSaksa 2007). 13.00 Klassista kahteen. 09.05 Muistojen bulevardi. Tuottaja. Viki ykkönen. 19.03 Keski-Pohjanmaan 11.00 Yle Uutiset. 13.06 Maakuntaradio. 20.03 Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Komppa. 22.00 peili. Elokuvassa Bruno ei säästellä ketään eikä mitään. Bruno kurvailee staraksi BRUNO (Brüno, 2009) osoittaa, miten britti- koomikko Sacha Baron Cohen (Ali G, Borat) taitaa mockumentaryn. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Kulttuulangat la Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. (Suomi 1958, 70?) O: Armand Lohikoski. N: Esa Pakarinen, Masa Niemi, Siiri Angerkoski, Assi Nortia. Mv. 14.03 Ajantasa. Amerikkalaissenaattori Ron Paulille on selvästikin viritetty media-ansa. Bruno on sumeilematon satiiri maailmasta, jossa ollaan valmiita melkein mihin tahansa, kun halutaan ?olla jotain. 23.50 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. + pvm, tekstiviestillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi/puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. 16.15 Faunin radio. 07.45 Hartaita säveliä. 21.00 Yle Uutiset. PERJANTAI 28.3.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.00 13.00 13.30 14.45 15.00 15.05 15.10 15.15 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.00 22.50 22.55 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Aarteenetsijät Kyläsairaala (7) Lenan matkassa Yle Uutiset A-studio: Talk Nuorten parlamentti 70 pientä sydäntä Pekka ja Pätkä Suezilla. Suomennos: Helmi Järviluoma. Toimittajana Ville kuntaradio. Naisopiskelijan raiskauksen tutkimukset saattavat Finin yhteistyöhön brooklyniläisetsivän kanssa 23.40 Pasila 2.5 . 12.15 Kangas, sol. (Äänitetty Kokkolan Snellman- 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 iltapäivä. 21.40 Urheiluradio. Sehän on fiktiota, joka tekeytyy dokumentiksi ja helposti huijaa katsojan. 09.05 Urheilurakielinen viikkokatsaus. dio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle 12. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 10.05 Mikä maksaa. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. Bon Jovi otti maailmankiertueelle mukaan kameraryhmän, mistä syntyi intiimi dokumentti suurissa puitteissa. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 20.06 Sää. 20.07 Puhelinlangat laulaa. Bach: 12.45 Merisää. Harri Huhtamäki. T: BBC. Ohjaus: Hanna Huhtamäki. 09.10 Sää. latinanklo 18.0 3 Uutiset. Francesco da Mosto isännöi matkaa näytelmien tapahtumapaikoille. 13.03 UrheiluOnute Narbutaite: Was there a but- radio. J.S. 06.05 Hartaita säveliä. Julkisuuden nälästä leffa luo räävittömän terävän vision. 22.05 Radioatel- linlangat laulaa. 18.15 Radio Su omi kuntaradio. HD 22.35 Bon Jovi: Kerran olimme kauniita. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 07.15 Urheiluradio. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. Kertojat: Minna Haapkylä ja Antti Reini. 15.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. Surullista kuuluisuutta. 18.00 ulaa Urheiluradio. 12.42 Maakuntaradio. sille elokuvasta Henry V. 21.35 17.20 Urheiluradio. 12.55 Suomi tänään. Konsertto pianolle ja jousille d-molli. Italia innoitti William Shakespearea. Maan arkkitehtuuri ja kulttuuri antoivat puitteet monille tunnetuille teoksille. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Valinta. HD 19.00 Historia: Bill Clinton 19.55 Hetkiä historiassa 20.00 Suomensukuiset 30 päivässä 20.45 Avaruuskansiot. Komeetat syöksähtelevät villisti planeettojen ratojen läpi. 21.00 Delicatessen . Tekninen toteutus: Pekka Lappi. 06.56 Päivän mietelause. 02.15 Anonyymit kotikiusatut. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . 23.00 Yle Uutiset. Joht. 12.15 Tiede- Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Vieraina kuoronjohtajat Yöradio kahdessa sukupolvessa, Matti Hyökki ja Pasi Hyökki. 07.50 Aamuhartaus. 23.03 Poplaari. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 19.06 Puhelinlangat laulaa. 07.15 Aamusoitto. Vappu Pimiä 15.00 Ajoneuvos ? Jussi Halli 18.00 After Work . 07.17 MaakuntaUutiset ja sää. Kahvia kaatamassa toiYle Radio Suomi mittajat Janne Koskinen ja Vesa Kytöoja. 13.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle radio. 16.15 Maasalissa 22.3.2014). 15.00 Jousikvartetto d-molli ??Tyttö ja kuo- Yle Uutiset. 14.00 terfly. Taiteilijatem- Uuden musiikin toiveshow 20.00 peramentit kohtaavat Musiikkitalon Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 kahvilassa. Asiasta saadaan näyttöä Yhdysvaltain lisäksi Lähiidässä. Halventava Brunon feminiinisen homon hahmo keikistely- ja kikatusmaneereineen ei ole. 12.37 Anonyymit William Walton: Kaksi kappaletta jou- kotikiusatut. 11.00 Riston . Jon, Richie, David ja Tico avaavat sydämensä. (Bon Jovi: When We Were Beautiful, 2008) 00.00 Treme (12) 01.10 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.21 Aistit avoinna Italiaan 16.50 Fanny (7) 16.55 Limbo 2 (7) 17.11 Nina Patalo (7) 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä! 18.30 Kollektivet 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Saamelaisten suuri juhla 20.30 Ruotsin salaiset huoneet 20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Malliduunarit 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Tunteet pelissä (12) 18.00 Tunteet pelissä (7) 19.00 Formula 1: vapaat harjoitukset 19.30 Kolme miestä ja tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Galaxy Quest (S) 23.05 C.S.I. (16) 00.05 Eurojackpot ja Jokeri 00.10 Sleepy Hollow (16) 01.05 Grimm (16) 02.00 Lain nimessä (12) 05.00 Älypää-TV 10.35 LIVE: Tiedä ja Voita 11.05 Krokotiilimies 11.30 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 12.00 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 12.30 Huippusalaiset reseptit 13.20 Lihamestarit 13.50 Kuuluisat kuppilat 14.20 Kuuluisat kuppilat 14.50 Britannian paras leipomo 15.45 Leijonan luola USA 16.40 The Voice of USA 17.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00 Suomen paras leipomo 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 23.00 Splash! USA 23.55 Huima konttihuutokauppa 00.20 Keräilijöiden aarreaitta 00.50 Täysillä tutkaan (S) 01.15 Joukkopilat (7) 01.45 South Park (12) 02.10 South Park (7) 02.40 Rekonstruktio (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Brittikoomikko Sacha Baron Cohen osaa (alatyylin) huumorin. 17.30 TaustaMaailmanpolitiikan arkipäivää. 18.00 Yle Uutiset. Franz Schubert: Yle Uutiset. Tällä kertaa tosi ja taru ovat melkeinpä pirullisella tavalla ristissä. Näin tuntuvat asian tulkinneen myös loppubiisissä Dove of Peace laulavat Bono, Elton John ja Sting. Harri-Ilmari Moilanen BRUNO Nelonen klo 22.00 jee esittää: Akustinen päivä zen-luostarissa. O: Marc Caro, Jean-Pierre Jeunet. Seksikohtaukset ovat kuin vierailuja tavaratalon eri osastoilla. 15.05 Kulta- 05.00 Aamupala. 15.05 Maakuntaradio. lema??. 17.00 Yle UutiP uhelin Maakuntaradio. 15.55 Yle News. 18.55 Puhelinlangat laulaa. Myöskään poliittinen korrektius ei kuulu Cohenin koomikonkuvaan. Herkuttelijoiden yö. 20.00 Yle Uutiset. YK-sotilaiden Suezille lähettämät Pekka ja Pätkä joutuvat seikkailuun kalifien ja maantierosvojen kanssa. 0600-17600 (0,33 e/min. Juha radio. (julkkis, stara yms.). 06.15 Aamuhartaus. 08.17 MaaMusiikkikamari. Käsikirjoitus ja äänitys: Yi Yuan. 11.57 Päivän mietelause. 19.00 Yle Uuti- 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. set ja sää. Maakuntaradio. 08.00 set ja sää. (Delicatessen/Ranska 1991) Palkittu, fantastisen villi musta komedia suurkatastrofin jälkeisestä Ranskasta, missä kerrostalon huoltomiehistä on kovaakin kysyntää moneen makuun. 10.00 Yle Uutiset. 20.45 Iltamusiikkia. (S) Luontoretkellä: Kauriinvasa Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Kiehtova maailma: Paimentolaiselämää Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Kahden kerroksen väkeä Pressiklubi Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Strada Inhimillinen tekijä Yle Uutiset Newsroom (12) Dok: Saamelaisten suuri juhla Yle Fem klo 20.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Katti Matikaisen aamu 09.00 XL-sukupolvi 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset PohjoisSuomi 10.50 Oddasat 11.05 Taitoluistelun MM 14.10 Tartu Mikkiin: Jatkot 15.00 Erätulilla 15.30 Luontoretkellä 16.00 Elämäni eläimet 16.29 Galaxi 16.30 Hemmot (S) 16.32 Jenni (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Taitoluistelun MM 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Tuhkimotarinoita 20.20 Kerrostaloelämää (7) 20.30 Kimppakolmoset (12) 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Tartu Mikkiin: Jatkot 22.55 Kova laki: Erikoisyksikkö. Tuubi on pidättelemätön ja hulvaton paneeli-show, jossa kaksi joukkuetta kilpailee nettiklippitietämyksestä eri tehtävien muodossa. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Dallas (12) Viimeinen erä. 21.50 Merisää. 10.00 Yle Uutiset. tää. 08.15 ritunti: Kirjakerho. Puh. Kakkukeikka. Muotisuunnittelija Bruno pyrkii kuuluisimmaksi itävaltalaiseksi sitten Adolf Hitlerin ja muistaa mainita myös Arnold Schwarzeneggerin. Minna Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Vappulandia . ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 14.00 Kantapöytä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lakatut varpaankynnet ? Susanna Vainiola. 06.25 Aamusoitto. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Los Angelesin reissulla matkaseurana on uskollinen kumppani Lutz (Gustaf Hammarsten). 8 Pureva komedia luisuu välillä mauttomaksi ja vähemmän naurattavaksi, mutta sekin kuuluu tavallaan asiaan. Parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarilla palkittu, tositapahtumiin perustuva intensiivinen jännitysdraama kaikkien aikojen suurimmasta rahanväärennysoperaatiosta. 01.50 Frasier (S) 02.20 Falling Skies (12) 03.10 Deittikamera Teema 04.00 Teematieto 16.20 Elävä arkisto: Toivedraama 16.20 Viipurilaisen iltapäivä 18.10 Shakespeare Italiassa. 1/2. (Kantaesitys). 09.00 Yle Nuntii Latini . 11.03 Maakuntakamariorkesterin konsertti
Rensuje?n edellinen samanlainen työ mittasi taiteilijan asemaa vuonna 2000. Epätasaarvo näkyy myös apurahoissa. Pakkoyrittäjyys on pirun keksintö. Rahanarvoltaan esimerkiksi työskentelyapuraha on pienempi kuin vuonna 1970, jolloin apurahajärjestelmä luotiin. 80 prosenttia yli 64-vuotiaista tekee yhä taiteellista työtään, mutta heidän apurahamahdollisuutensa ovat heikot. Taiteilijat eivät suinkaan ole ajamassa valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä kaikille, vaan maksaisivat ilolla osuutensa eläkemaksuina sinne, minne maksavat apurahoihin liitetyn eläketurvansakin eli Melaan. Kamppailu sosiaaliturvan puolesta on ollut vuosia koko taidekentän yhteinen ponnistus, mutta valtionhallinnossa ei millään pystytä tajuamaan saati myöntämään taideammattien erityisyyttä yhteiskunnassa. Ylipäätään apurahat ovat pieniä, esimerkiksi kirjailijoiden apurahamediaani 6 000 euroa vuodessa. Kaikkein köyhimpiä ollaan aloilla, joilla on eniten vapaita taiteilijoita, kuten kuvataiteissa ja kirjallisuudessa. Tässä olisi melkein kolme vuotta aikaa toteuttaa Cronbergin esittämiä ja Rensuje?n tutkimuksen kipeän tarpeellisiksi todistamia tavoitteita, joista olennaisimpia ovat ne, että Suomen 22 000 ammattitaiteilija saisivat toimeentulonsa 70-prosenttisesti omasta työstään ja että he saisivat sosiaaliturvan, kuten muutkin kansalaiset. Musiikkilehti Rondosta (3/2014) nappasin sitaatin kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteelta: ?Miten kulttuurista . 117 vuotta ei ole riittänyt asian kuntoon saamiseksi. Kuollut taiteilija on paras taiteilija, ja moni köyhyydessä kitunut onkin vainajana yltänyt teosmyynnissään miljonäärien luokkaan. ILAHDUTTAVAA LUETTAVAA kova fakta ei ole. Se on yllättävää, koska historiassa suomalaisella kulttuurilla on ollut yhdistävä, ei suinkaan jakava merkitys.? Tästäkö perimmältään on kysymys. Uskallan epäillä, että joidenkin tapahtumajärjestäjien budjettiin ei alun alkaenkaan oteta mukaan esiintyjien palkkioita. Sukupuolten välistä tasa-arvoa ei ole saavutettu. Tarkoitus ei ylipäätään ollut nokkaista henkilöä vaan trendiä eli intoa ?kehittää. Taiteilijoiden määrä on 2000-luvulla kasvanut viidenneksen. on Suomessa yhtäkkiä tullut elitismiä ja samalla jotenkin jotakin suomalaisuudelle vierasta. Parhaassa turvassa ovat työsuhteiset esimerkiksi teattereissa ja orkestereissa. Mutta monessa suhteessa entistäkin kurjemmassa taloudellisessa asemassa. Useilla taiteenaloilla kokonaistulojen kehitys on jäänyt reippaasti jälkeen yleisestä kasvusta. Se on naisvaltaisempi (54 %), koulutetumpi, ikääntyneempi (keski-ikä 49 vuotta) ja pääkaupunkikeskeisempi (40 % asui Helsingissä) kuin koskaan. etenkin niin sanotusta korkeakulttuurista . Naiset saavat kyllä määrällisesti yhtä paljon apurahoja kuin miehet, mutta ne ovat summiltaan pienempiä. » Meillä on ikuisena riesana myytti taiteilijasta boheemina perhostelijana, joka ammentaa inspiraationsa taivaan sinestä eikä huoli huomisesta. Epätasa-arvoa on myös ikäluokkien kesken. Ansiotulot taiteellisesta työstä ovat romahtaneet 10 prosenttia kymmenessä vuodessa. Valtion suora taiteilijatuki on kyllä kasvanut, mutta ei suhteessa taiteilijakunnan kasvuun. kirjastoista viihdekeskuksia. Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija. 21. Mahapalkalla, jos silläkään, messuilla, kulttuuritapahtumissa, kustantajan markkinoinnissa ja mediassa rehkivä kirjailija alkaa olla monille itsestäänselvyys. Sen jälkeen on ilmestynyt OKM:n Tarja Cronbergilta tilaama selvitys Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo (2010), jossa esitettiin myös selkeitä tavoitteita taiteilijakunnan toimeentulon parantamiseksi. Jos ei vastuuntunnosta tai edes säälistä vaan ylläpitääkseen mainettaan sivistysvaltiona Suomi voisi tehdä muutakin kuin ylpeillä elävillä ja kuolleilla supermenestyjillään. Hän se ei ollut vaan Johanna Sumuvuori. Mitään järjellistä syytä tähän ikärasismiin ei ole. KUN SUOMEN Kirjailijaliitto vuonna 1897 perustettiin, se otti ensimmäiseksi missiokseen taiteilijoiden eläketurvan hoitamisen. Rakennustaiteessa köyhiä on vähän. Vain 39 % taiteilijoista pystyy tekemään yksinomaan ammattityötään, siis taidetta. Sitä sopii miettiä. MOKASIN. Viime kolumnissani väitin kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon iloinneen Helsingin keskustakirjastoon suunnitellun saunan ?ainutlaatuisuudesta?. Taiteilijaeläkkeet helpottavat ani harvojen tilannetta. Rahaa tällaiselle huithapelille ei kannata antaa, koska ?viinaan se kuitenkin menee ja loput portsareille?, kuten eräs merkittävä prosaisti piruuttaan kirjoitti apurahahakemuksensa työsuunnitelmaksi joskus 60-luvulla. Harmittaa ja hävettää, ja pyydän syvästi anteeksi. Se on heikentänyt taiteilijoiden asemaa sopimusneuvotteluissa ja estänyt kollektiivisen sopimisen, heittänyt taiteilijat kansalaisoikeuksiin kuuluvan sosiaaliturvan ulkopuolelle. Taiteilijakunnan rakenne, työ ja tulonmuodostus. Ja verottajakin kohtelee miten sattuu, riippuen siitä, minkä viraston alueella sattuu asumaan. VAALIT OVAT lähellä, ja muutaman vuoden päästä Suomen tasavalta täyttää 100, Suomen Kirjailijaliitto 120 vuotta. Epäilemättä suomalainen kulttuuri nostetaan ylistyksen kohteeksi tasavallan juhlavuonna. Taiteelliseen työhön liittyvän muun työn ongelmaksi on tullut ilmaistyö, jota edellytetään yhä enemmän eri taiteenaloilla. Kolumni / Tuula-Liina Varis Kovaa faktaa TÄTÄ ON taiteilijakunnassa odotettu: Taiteen edistämis- keskuksen teettämää Kaija Rensuje?n tutkimusta Taiteilijan asema 2010. Naistaiteilijan euro on 76 senttiä. Rensuje?n tutkimuksen mittava lähdeluettelo todistaa, että tutkittu on sekä korkeakouluissa että taidehallinnossa. Paljon porua, vähän villoja, todistaa tämä uusin tutkimus. Meillä on ikuisena riesana myytti taiteilijasta boheemina perhostelijana, joka ammentaa inspiraationsa taivaan sinestä eikä huoli huomisesta
Hyvin älykäs, terävä, ironinen, myös ilkeilijä. Tove Jansson koki sodan monella tapaa hyvin raskaasti. . Kun tutkin enemmän Tove Janssonia, tajusin ettei hänen rinnalleen mahdu ketään muuta. Jansson oli taiteilijana monilahjakas, laaja-alainen ja harvinaisen tuottelias. käyttäjä, mutta muun muassa Garm-lehden ja muissa sodan aikaisissa kuvituksissa hän on toinen ihminen. Minä fasinoiduin kaikesta Tove Janssonin elämästä. Jansson kertoi sen tuottaneen iloa, että hän sai kuvissaan pilkata Stalinia ja Hitleriä. Jos sodan lopputulos olisi ollut toinen, hänelle olisi käynyt huonosti. Tove Jansson oli Karjalaisen mukaan taiteilijana paitsi monilahjakas ja laaja-alainen, myös harvinaisen tuottelias ja ahkera. . Esillä on muun muassa töitä Tampereen taidemuseon mitta-. Hän teki monen ihmisen edestä töitä, monen ihmisen täydellisen taiteellisen uran. Tämä tuli vastaan myös näyttelyn kokoamisessa. . Maalarina hän oli hyvin totinen värin- aasti teoksiaan Ateneumiin. Olisi pitänyt olla kolme kertaa enemmän tilaa. Tila ja näyttely on nytkin valtavan suuri, 14 huonetta. KARJALAISEN MIELESTÄ Tove Janssonilla oli ku- SUOMALAISET MUSEOT ovat lainanneet anteli- vataiteilijana ainakin kymmenet kasvot. . Ensin minua kiinnosti Suomen sota-ajan kuvataide. Olisi väkivaltaa erottaa niitä hänen elämästään. Näyttely ja elämäkerta syntyivät rinta rinnan ja näyttely esittelee monin tavoin myös Janssonin elämää. . Sen innoittamana hän meni tutkimuksissaan ajassa taaksepäin. Karjalainen vietti pitkiä päiviä Janssonin Ullanlinnan ateljeessa ja luki muun muassa tämän kirjeitä. . Rakkaudenosoitus » Ateneumin laajaan Tove Jansson -näyttelyyn kannattaa mennä ajan kanssa. TEKSTI Anna Paju TOVE JANSSONIN syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden päätapahtuma, Ateneumin suurnäyttely, esittelee Janssonin uraa taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä, tietenkin, muumihahmojen ja -kertomusten luojana. Näyttely kattaa Janssonin tuotteliaan uran kaikki vaiheet: Maalaustuotannon 1930-luvun surrealistishenkisistä teoksista 1950-luvun modernismiin ja 1960-70 -lukujen abstraktimpaan ilmaisuun, sodanvastaiset lehtikuvitukset, julkisiin tiloihin valmistuneet suurikokoiset seinämaalaukset sekä muumihahmot tarinoineen. Juhlanäyttelyn on kuratoinut Tuula Kar- 22 jalainen, jolta ilmestyi viime syksynä laaja Tove Jansson -elämäkerta. Karjalainen teki väitöskirjansa 1950-luvun suomalaisesta kuvataiteesta ja abstraktismista. Huomasin kuinka erottamia ovat hänen elämänsä tapahtumat ja ihmiset ja hänen teoksensa, koko hänen työnsä
Muumi- ja muissakin piirustuksissa kannattaa keskittyä viivaan. Maalausten kohdalla nauttikaa väreistä. Tove Jansson rakasti värejä ja panosti niihin. Viivan käyttäjänä taiteilija oli Karjalaisen mielestä nerokas. . Ateneumin huoneissa on läsnä intohimo paitsi työtä, myös elämää ja ihmisiä kohtaan. » Ensimmäinen Muumi-kirja Muumit ja suuri tuhotulva ilmestyi 1945. Pietilän (1917?2009) kanssa. MOOMIN CHARACTERS vasta Jansson-kokoelmasta sekä 1974 kantaesityksensä saaneen Muumioopperan pukuja Teatterimuseosta. Suuri osa näyttelyn maalauksista on lainattu yksityiskodeista. Sophia Jansson kertoo kuinka työvälineet ja -materiaalit kuljetettiin pieneen saareen ja työ jatkui. . En ole koskaan tavannut samanlaista ihmistä. on vuodelta 1975. . työlle SUOMEN KANSALLISGALLERIA / YEHIA EWEIS SUOMEN KANSALLISGALLERIA / JENNI NURMINEN Tove Marika Jansson » 1914-2001 » Vanhemmat graafikko Signe Hammarsten ja kuvanveistäjä Viktor Jansson. Tooti veisteli styroksista ja muusta muumi-hahmoja päivät pitkät ja Tove maalasi niille ilmeet. Nykyään muumit tunnetaan parhaiten Japanissa tuote- tuista animaatioelokuvista, mutta myös Jansson itse alkoi tuoda hahmoja eloon kirjankansien välistä jo kauan aiemmin. Muumitarinoiden kuvitusten ja niiden luonnosten lisäksi Ateneumissa on esillä parikymmentä kolmiulotteista kuvaelmaa, joista suurimman osan Jansson rakensi yhdessä elämänkumppaninsa, taidegraa?kko Tuulikki Pietilän kanssa. . Toivottavasti tämä näyttely herättää ihmiset arvostamaan ja kunnostuttamaan Janssonin töitä. Esillä on paljon töitä, joita Janssonin suvun jäsenetkään eivät ole aiemmin nähneet. Taiteilijan veljentytär Sophia Jansson iloitsee erityisesti töistä, jotka ovat hänelle uusia. . Niiden etsiminen oli Karjalaisen mukaan varsinaista salapoliisityötä. Töitä, erityisesti hyväkuntoisia, oli vaikea löytää. . Molemmat olivat taiteilijoita, jotka työskentelivät jatkuvasti, kertoo Sophia Jansson. Kesälomiin Klovharun luodolla kuului taiteen tekeminen. Moniin lasivitriineissä oleviin kuvaelmiin kuuluu myös taiten suunniteltu alkuperäinen valaistus, joka ei Ateneumin valoisissa saleissa aivan pääse oikeuksiinsa. » Ensimmäinen aikuisille suunnattu kirja Kuvanveistäjän tytär 1968. » Työskenteli ahkerasti vanhuuteen saakka Ullanlinnan ateljeessaan, jossa asui vuodesta 1944 asti. » Julkaisi viimeisen novellikokoelmansa Viesti 84-vuotiaana vuonna 1998. » Vietti lukuisat kesät Suomenlahdella, Klovharun saarella yhdessä elämänkumppaninsa, taidegraafikko ja professori Tuulikki ?Tooti. Taiteilijaperhe kannusti lahjakasta Tovea. » Opiskeli kuvataidetta Tukholmassa ja Helsingissä. » Jo 1930-luvulla ahkera ja monipuolinen taiteilija, joka teki maalausten ohella paljon erilaisia kuvitustöitä. Garm-lehden kuvitus 1940-luvulta. Ateneumin pääsalissa on esillä kaksi Helsingin kaupungintaloon valmistunutta ja nykyisin ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen seinällä olevaa suurta seinämaalausta: Juhlat kaupungissa (kuvassa) sekä Juhlat maalla. KARJALAISEN OMAT suosikit Janssonin tuotan- JANSSONIN SOTA-AIKANA luomat muumit edustavat kokonaista elämän?loso?aa. Pienellä millimetrin osasella hän pystyy luomaan psykologisen taustan ja tunnelman kuvaan. Poliittisia piirroksia Karjalainen neuvoo katsomaan aikaansa vasten. . syyskuuta saakka. 23. Paljon löytyi teoksia, jotka olivat liian huonossa kunnossa esille laitettaviksi. Tove oli niin paljon enemmän kuin muumit. Se oli heille paitsi työtä, myös leikkiä. Ensimmäiset omakuvat hän teki varsin pienenä. Näyttelyn vanhimmassa omakuvassa Jansson on 14-vuotias. Muumeissa oli alusta lähtien tasonsa sekä lapsille että aikuisille. Muumikirjoja on käännetty yli 40 kielelle, ja lukijoita on miljoonia. TOVE JANSSONIN 100-vuotisjuhlanäyttely Ateneumissa 7. Ehkä yksi maailman suuria. Hän itse halusi olla ensisijaisesti kuvataiteilija ja hänen monipuolisuutensa näkyy tässä näyttelyssä, arvioi tätinsä perintöä Moomin Characters -yhtiön taiteellisena johtajana vaaliva Sophia Jansson. nosta ovat vaihdelleet. Näyttelyvieraille hän antaa muutamia katsomisvinkkejä: . Viimeinen, niin sanottu ?ruma omakuva. Omakuvien kautta voi hienosti seurata hänen kehittymistään ihmisenä ja naisena. Yhteiskunta ja ympäristö, jossa ne ovat syntyneet, on teosten avautumiselle ja ymmärtämiselle olennaista. Tove Janssonin omakuvien sarjaa Karjalainen pitää yhtenä hienoimmista tuntemistaan. Ne kertovat itsenäisestä ja riippumattomasta, työtä rakastavasta naisesta. . Hän oli samaan aikaan ujo ja avoin, arka ja rohkea, sanoo Tuula Karjalainen. Tove Janssonin motto, ?tee työtä ja rakasta?, näkyy näyttelyssä. He rakastivat sitä. Kuvaelmissa muumien laajennetun ydinperheen seikkailut ja tapahtumat heräävät henkiin
Poliitikkojen tehtävä on valita, mitä niistä käytetään. -esimerkkejä. Aikamoinen parku siitäkin nousi, mutta lopputulos oli hyvä. Olen ylpeä siitä, että omalla puolueellani oli rohkeutta tehdä nämä ratkaisut. Vasemmistossa on varmasti syytä perusteellisempaan keskusteluun talous- ja veropolitiikasta. Suhtautuminen maanpuolustukseen tuntuu perustuvan edelleen liian suuressa määrin tunnepohjaiseen puolustusmenokriittisyyteen. Puolueemme turvallisuuspoliittisena edustajana usein esiintynyt kansanedustaja Annika Lapintie oli muiden puolueiden edustajien kanssa panelistina TV1:n paneelikeskustelussa 12.3 ja edusti edellämainittua kantaa. Emme allekirjoita Lapintien turvallisuuspoliittista näkemystä. On voitava todeta kiihkotta, että sotilaallinen liikehdintä Krimillä ei sovi yhteen sen myytin kanssa, että perinteinen sotilaallinen konf likti Euroopassa ja Suomessa olisi muuttunut mahdottomaksi. Omiin ohjelmiin kirjattujen tavoitteiden lisäksi pitäisi nykyistä enemmän keskustella siitäkin, miten toimitaan taloudellisesti ankeina aikoina, jollaista nyt eletään. Ja jälleen syvä hiljaisuus. Kosovo saa . EU ja Yhdysvallat ovat närkästyneitä, mutta on vaikea ymmärtää närkästyksen syytä. Viime vuosina on ollut käynnissä jonkilainen suurten valtioiden hajoaminen pieniksi feodaalisiksi ruhtinaskunniksi. Talouden ongelmat rassaavat vasemmistoa siinä kuin muitakin. Silloin sen kädenjälki näkyy myös kunnan taloudessa. Kilpailukyky, kestävyysvaje, julkisen talouden tila ja velka ovat myös vasemmistolle kuuluvia asioita, samanlaisia päänsärkyjä kuin muillekin. Katalonia ?voi?, Krim ?ei saa?. Miksi ?ei saa?. Jos puolue on kunnassa suurin tai toiseksi suurin, silloin se on yleensä myös melkoisessa vastuussa kunnan asioista. Miten toimia, missä ollaan mukana, mitä esitetään? Nämä ovat niitä käytännön kysymyksiä, joihin pitäisi vastauksia löytyä. Mutta asia on se, että KRIMIN VÄESTÖ. Europoliitikot eivät tätä ajattele, eivätkä halua ajatella. Lapintien keskustelussa esiin nostamat turvallisuusongelmat muun muassa ilmastonmuutoksen kanssa ovat todellisia, mutta ne eivät poista perinteisempiä turvallisuusuhkia. Lapintie antoi keskustelussa ymmärtää, että Venäjän ja Ukrainan välinen kon?ikti johtuu Ukrainan korruptoituneesta johdosta ja sen kieliMEITÄ VASEMMISTOLIITON vähemmistöjen huonosta asemasta. Ukrainan kriisi ja tilanne ovat monimutkaisia eikä kon?iktissa kokonaisuutena ole yhtä syyllistä osapuolta. On kuitenkin voitava sanoa suoraan, että Krimin tilanteessa yksi merkittävimmistä kon. Peräänkuulutamme laajempaa keskustelua vasemmistolaisista vaihtoehdoista uskottavan maanpuolustuksen järjestämiseen. Muistutamme kuitenkin, että paras turvallisuuspolitiikka lähtee maailmantalouden rakenteiden muuttamisesta, tasa-arvon vaalimisesta sekä kansalliskiihkosta ja uskonkiihkosta luopumisesta koko maailmassa. iktia lietsoneista osapuolista on ollut Venäjän hallitus, sen toteuttama Krimin miehitys ja demokratian periaatteita halveksuva kansanäänestysnäytelmä. Tämä on ollut myös vasemmistoliiton linja koko kon?iktin ajan. Suomen maanpuolustuksen tulee perustua sotilaalliseen liittoutumattomuuteen sekä siihen, että voimme pysyä potentiaalisten suurvaltakon?iktien ulkopuolella. Kaikki on laillista. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? EU on jo aikaa sitten menettänyt olemassaolonsa tarkoituksen: kansalaisten hyvinvoinnin edistämisen. Tämä edellyttää paitsi aktiivista diplomatiaa kon. Aivan samoin on nähty maastopukuista väkeä ilman arvomerkkejä Kiovan Itsenäisyydenaukiolla. Mitään tolkullista selitystä kukaan läntinen poliitikko ei ole esittänyt. Oppositio ei ole ratkaisu, jos halutaan vaikuttaa asioihin. Kesällä 2011 valittiin se linja, joka on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Aivan samoin tehtiin keväällä 1995, kun muodostettiin Lipposen ykköshallitus. Jakub Lapatka, Helsinki. LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER Vasemmiston talouspoliittinen visio kyllä löytyy kyseli kirjoituksessaan (Viikkolehti 7.3.) ?Missä on vasemmiston oma talouspoliittinen visio?. Niinhän muutkin hallituspuolueet tekevät. Aulis Ruuth Puolustusvoimat eivät ole käyneet tarpeettomiksi aktiivijäseniä hämmentää puolueemme turvallisuuspolitiikan linja ja sen ilmeneminen mediassa. Aika monessa kunnassa vasemmisto edelleen on tuossa asemassa. Ennen sitä yhteiskuntarauha taataan hyvällä sosiaalipolitiikalla ja diplomatialla, kansainvälisillä ja kaikkien osapuolien noudattamilla aseistariisuntasopimuksilla sekä maailmanpoliittisella yhteistyöllä. Tatu Ahponen Tampere Toivo Haimi Joensuu Joona Mielonen Kotka Jarkko Vuorinen Lappeenranta Kirjoittajien mielestä on voitava sanoa suoraan, että Krimin tilanteessa yksi merkittävimmistä konfliktia lietsoneista osapuolista on ollut Venäjän hallitus. Sitä löytyy myös valtion talouspoliittisista ratkaisuista ja tietysti useiden kuntien talouspäätöksistä, mutta ei niin kovin selkeinä, koska valtion ja kuntien päätökset ovat aina useamman puolueen kompromisseja. Valtion kohdalla vasemmiston talousnäkemyksiä on kirjattu hallitusohjelmaan, jota Patomäki oli itsekin tekemässä. Yhteiskunta ei ole yritys, mutta pitkällä aikavälillä yhteiskunnankin talouden on oltava tasapainossa. Se tarkoittaa, että ellei yhteiskunnan tuloja kyetä kasvattamaan, silloin on menoja supistettava, koska lainanotollakin on rajansa. Voidaan esittää muitakin ?voi . On nähty maastopukuista väkeä ilman arvomerkkejä. Mutta sekin pitää ymmärtää, että hallitukHEIKKI PATOMÄKI 24 vaatiminen on vastuutonta. iktien hillitsemiseksi ja ratkaisemiseksi, myös puolustusvoimia, jotka voivat turvata kriisin aikana maan alueellisen koskemattomuuden. Vasemmistoliitto ei vastusta Natojäsenyyttä tunne- tai ideologiasyistä, vaan taustalla on pragmaattinen turvallisuuspolitiikka. Skotlanti ?voi?, Krim ?ei saa?. Myös Kataloniassa valmistellaan äänestystä Espanjasta eroamiseksi. Eikä mitään hätää. Kunnissa tilanne hieman vaihtelee. Näin äkkiseltään voin vastata, että kirkkaimmillaan sitä löytyy vasemmiston erilaisista poliittisista ohjelmista. Tästä banaalina esimerkkinä on Kosovo, joka irrotettiin demokraattisesti Serbiasta Naton sotavoimin Yhdysvaltojen toivomuksesta. Turvallisuuspoliittinen asemamme ei ole niin heikko, että se pitäisi vakauttaa liittoutumisella, vaan päinvastoin: jäsenyys horjuttaisi Suomen mainetta ja asemaa rauhan rakentajana. Nato-johtoisista operaatioista ja ei-välttämättömistä kalustohankinnoista voidaan hakea tarvittaessa säästöä. Jos vasemmisto aikoo vaikuttaa yhteiskunnan asioihin, se ei pääse näitä ongelmia pakoon. Yhteiskunnassa on useita talouspoliittisia (kuten muitakin) vaihtoehtoja. Venäläiset tunnuksettomat joukot piirittivät ukrainalaista varuskuntaa Perevalnojen kylässä Krimin niemimaalla viime maanantaina. » Hallituksessa on koko puolue, eivät pelkästään ministerit. sessa on koko puolue, eivät pelkästään ministerit. Voitaisiinko aloittaa siitä, että ensin annetaan kaikki mahdollinen tuki omalle hallitusryhmälle. Kuka kukin on tässä tapauksessa? Krimin esimerkki ei ole ainoa. Italiassa järjestettiin kansanäänestys Venetsian itsenäistymisestä Italian valtiosta. Krim ei saa. Nyt Venäjää syytetään joukkojen käyttämisestä Krimillä. Tosin joukkoja ei ole nähty. Uskottavan puolustuksen ylläpito kuitenkin usein vaatii myös panostuksia tarpeelliseen kalustoon, riittäviin kertausharjoituspäiviin ja esimerkiksi varusmieskoulutuksen laatuun. Tästä johtuen vasemmistoliiton kannaksi vakiintunut automaattinen puolustusmenojen leikkauksien Kuka on syyllinen ja mitä tehdä? äänesti Ukrainasta eroamisen puolesta. Venetsian kaupunki ?voi?, Sevastopolin kaupunki ?ei saa?. Samankaltainen kansanäänestys on valmisteilla Skotlannissa sen eroamisesta Iso-Britanniasta. ei saa
Nyt nämä luuserit aikovat nostaa Ukrainan taloutta EU:n veronmaksajien kustannuksella. Kuumakallet halusivat aluksi lopettaa viisumien antamisen poikkeuksetta kaikille Venäjän kansalaisille. Yhtä paljon epäilyksiä herää euro-onnen suhteen lopussa Ukrainassa, missä vallassa ovat maan aikaisemmin rämettäneet poliitikot. Olisi mielenkiintoista arvata Suomen hallituksen toimet, mikäli Ahvenanmaa haluaa siirtyä Ruotsin alaisuuteen tai julistautua itsenäiseksi. Sillä tunnustaessaan Kosovon Suomi samalla tunnusti autonomian ja oikeuden irtautua keskusvallasta. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. toliitossa unohtaa. Kun pyysin taas tutkimusja tilastotietoa uusien työpaikkojen kasvun määristä maittain, en taaskaan saanut mitään faktaa tai dataa. Onko SAK:n tutkimusyksikön tiedon ja osaamisen taso todella näin hataralla pohjalla. Sanottiin, että Suomen valtion kassaan tulee rahaa ovista ja ikkunoista. Kuvitelkaa, että Pietarista Suomeen tulevat turistit, jotka jättävät maahan vuosittain miljoonia euroja, yhtäkkiä lopettaisivat matkustelun. Tätä asiaa on toistaiseksi lykätty. Niin tai näin, Ukrainan jaloilleen nostaminen koskettaa suomalaisia veronmaksajia, ja siis lapsia, eläkeläisiä ja muuta vähävaraista väestöä, kuten kriisitilanteessa käy aina. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Odotan vieläkin faktatietoa. Ei riitä, että käydään urheilukisoissa päihtymässä ja saadaan nimi lehteen. Kuvassa Metso Mineralsin tehdas Tampereella. Kehysriihi on vaikea paikka kehitysriihen ratkaisut olemaan tavattoman mielenkiintoisia, jopa hallituksen kokoonpanoa ravistelevia. Kun saavuin kouluun tuli miesopettaja rinnuksiin kiinni ja käski panemaan pinssin heti piiloon. Pian saapui yläluokan maatalon pojankossi ja repi merkin irti ja paiskasi meikäläisen hankeen. Toisin sanoen pienituloisten ostokykyä lisäämällä kasvatetaan kulutuskysyntää ja siten työllisyyttä. Väkisin tulevat mieleen aikaisemmat hallitukset, joita pitkään johti pääministeri Matti Vanhanen. Tuolloin oli vielä taloudellisesti hyvä meno päällä. Miksi ei esimerkiksi lyhennetty valtion velkaa, vaan rahat käytettiin muihin tarkoituksiin? Poliittisessa kielessä puhutaan aina leikkauksista. Se on monilta osilta perusteetonta, jopa ärsyttävää. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Onhan käynyt niin, että Viron Nato-jäsenyys on köyhdyttänyt valtiota niin, että perheiden miehet kulkevat ympäri Eurooppaa ansaitsemassa elantoansa, kun omassa maassa ei ole mitään työtä. Niin kummallisesta kuin kuulostaakin myös Baltian maiden miehet työskentelevät Venäjällä ja kiroavat koko Nato-höpötystä. Näistä Viikkolehti saisi hyviä aiheita kirjoituksilleen. lisuuksista?. Niin kuin oikein olisi. Veronkierron estäminen on hyvin tärkeää. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi nyt amerikkalaista sotalaivastoa ei voi sijoittaa Sevastopoliin. Herra Jatsenjuk oli Krimin ja Ukrainan talousministerinä, mutta kaikesta näkee, että siitä ei mitään hyvää kenellekään seurannut. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Kun menin kotiin niin isä torui, ettei niitä merkkejä voi käyttää koulupuserossa. Hurja miten kaunis se oli! Siitä merkistä on tullut jokaisen vapun aikana mieleen, mihin menet vasemmistoliitto. Harjunharjan ehdotus ja muistelmat ovat tätä päivää. On hyvin kyseenalaista tuleeko Krimin kansa kukoistamaan läpeensä korruptoituneen autoritäärisen Venäjän riveissä. Mikäli vasemmistoliitto haluaa säilyttää uskottavuutensa, sen on palattava SKDL:n aikaansaannosten pariin. Valtuuskuntana voidaan mennä tapaamaan Venäjän ministereitä ja kauppavaltuutettuja. Otsikko oli optimistinen: ?Tekninen vallankumous voi nostaa metalliteollisuuden?. Suomesta ei huoltomies lähde Kiinaan. Lähetin Antilalle tilastotietoa ja ihmettelyä siitä, että viimeisten 25 vuoden aikana Suomeen ei ole saatu yhtään uutta työtä (=työtuntia), vaikka Suomen tuotanto on 90-luvun laman jälkeen ?nanssikriisin alkuun saakka EU-maiden paras. Kun peräsin häneltä tutkimus- ja tilastotietoa väitteittensä tueksi, en sitä saanut. Vastauksensa lopussa hän väitti, että työllisyys on kasvanut kaikkialla, vaikka uutta teknologiaa on otettu käyttöön. Ja apuotsikko oli: ?Tuleeko työ takaisin Suomeen?? Jutussa kerrottiin, että ?Kaikkiaan Antilalla on myönteinen kokonaisnäkemys suomalaisen työn mahdol- Kirjoittaja muistuttaa, että suomalaiset metallialan yritykset ovat monikansallisia yrityksiä, joiden henkilökunta on 90?95prosenttisesti muita kuin suomalaisia. Vielä kerran haluaa yrittää myös Julija Tymo?enko, joka yhtä turmiollisesti yritti onnellistuttaa Ukrainaa pääministerinä ja varapääministerinä. Se koskee ennen muuta veroparatiiseja ja harmaata taloutta. Myös yksityisomistuksessa olevat säätiöt perustetaan monesti veronkiertoa varten. Hän visioi, että vaikka metallisuuden tuotanto on siirtymässä matalapalkkamaihin, koneisiin asennettu ?äly. Mitä tässä tapauksessa tulisi tehdä? Jakub Lapatka Helsinki Vasemmistoliiton palattava SKDL:n linjoille VIIME VIIKKOLEHDEN Keskustelua-pals- talla oli erittäin hyviä kirjoituksia. Tykkäsin Juhani Harjunharjan Utsjoelta kirjoittamasta avoimesta kirjelmästä, ettei Venäjää voida vasemmis- Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Siis paraskaan kasvu ei ole tuonut yhtään uutta työtä, vaikka AY-liikkeen johtajat niin uskottelevat. Antila antoi ymmärtää, että palvelualalle syntyy vastaava määrä uutta työtä, mikä teollisuuden haalarityöpaikoissa menetetään. Sieltähän meidän aatteemme perusjuuret ovat monelta osin saatuja. Kansakoulun alaluokalla ollessani isän vappuna saatujen rintamerkkien seasta löytyi SKDL:n punavihreä pinssi, jonka laitoin koulupuseron rintamukseen. Unionin pidäkkeetön ja mieletön laajentaminen johtaa vain elämisen kallistumiseen sen ?vanhoissa maissa?, rikollisuuden ja työttömyyden kasvuun. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Ne tulisi lopettaa ja sallia vain hyväntekeväisyyssäätiöiden toiminta. Niin ikään Kelan kautta vuotaa korvauksina lakeja viisaasti kiertäen veronmaksajien rahaa keinottelijoille ja sitä kautta varakkaimmille. Todellinen syyni Kelan osalta olisi tarpeen. Toivon, että muutkin jäsenemme ja kannattajamme perehtyisivät julkiseksi tulevaan hallituksen kehysriihen esityksiin. HALLITUKSEN TULEVAN Erkki Turunen eläkeläinen Helsinki 25. Sinänsä Arhinmäen tempaus oli kyllä tiedotusvälineiden ylikorostunutta populismia. Merja Kyllönen, joka on täällä Savossa korkealla jalustalla, voisi olla yksi Venäjälle matkaavien valtuuskuntien vetäjä. Asia on yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeä. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. » Suomesta ei huoltomies lähde Kiinaan. Ari Ojapelto tietokirjailija Tampere LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA Lauri Nissinen Iisalmi Onko SAK ajan tasalla? KANSAN UUTISISSA oli toimittaja Jouko Hurun tekemä aukeaman haastattelu SAK:n tutkimuspäälliköstä Jorma Antilasta (VL 21.2.). Monta kertaa olisi perustellumpaa puhua oikaisusta tai uudelleen järjestelystä. Kiristäkää vyötä! EU on jo aikaa sitten menettänyt olemassaolonsa tarkoituksen: kansalaisten hyvinvoinnin edistämisen. Europoliitikot eivät tätä ajattele, eivätkä halua ajatella. antaa uusia lupaavia mahdollisuuksia huoltoon, valvontaan ja varaosapalveluun. Antila unohti, että suomalaiset metallialan yritykset (Kone, Metso, KCI Konecranes jne.) ovat monikansallisia yrityksiä, joiden henkilökunta on 90?95-prosenttisesti muita kuin suomalaisia. Keskeisimmät pöydällä olevat asiat näyttävät olevan valtionvelan kasvun pysäyttäminen, sote-uudistus ja uuden kuntakartan muovaaminen. Kun tähän ongelmakenttään asettaa rajansa vielä vallitseva lama, ennennäkemätön irtisanomis-ja lomautusaalto, suurtyöttömyys sekä koko maailman, ihmiskunnan suurin murrosvaihe elämisen ehdoista, niin mielestäni on jokaisen kansalaisen aika syventyä miettimään vakavasti parhaita yhteiskunnallisia vaihtoehtoja. Näen, että Suomen oloissa päästään parhaiten eteen päin siten, että ratkaisut tukevat tuloerojen kaventamista. Verojen korotuksiin ei heti ensimmäisenä tarvitse mennä, jos poliittista oikeudenmukaisuutta haetaan. Tämän tekee maiden konglomeraatti, joka on täydellisen hallitsematon ja kykenemätön tekemään järkeviä päätöksiä. EU on myös menettämässä suvereniteettia alistaessaan toimensa Yhdysvaltain eduille. Ei Kataiselta tarvitse mitään lupaa anoa, vaikka ollaankin hallituksessa. Myös Baltian maiden ministeritapaamiset olisivat vasemmistoliitolle hyvä ponnahduslauta eurovaalien äänten kalasteluun. Noiden hallitusten tekemiset tulisi tutkia
vailla julkisuutta tukevaa sääntelyä . takaa tasapuolisen vaikuttamisen. Tästä voi olla myös toista mieltä, kuten kehittyneiden maiden yhteistyöjärjestö OECD myös on. Tätä vahvassa kasvussa olevaa ?vaikuttajaviestintää. Ottaen huomioon miten vilkkaasti politiikan toimijat ovat viime vuosina asemaansa vaihtaneet, olisi toivottavaa, että pyöröovi-ilmiötä tältäkin osin säänneltäisiin. Oma juttunsa ovat ne laki- ja viestintätoimistot, jotka toimivat yksityisen ja julkisen rajapinnassa ilman läpinäkyvää toimintaohjelmaa ja usein poliitikkotaustaisten konsulttien voimin. Tunnetuin niistä on vuonna 2001 perustettu Miltton Networks, poliittisesti verkottunut monialatoimija. Lobbaaminen on lisääntynyt myös strategisen poliittisen tiedon tuotannossa. Jos EU:n piirissä toimivista noin 30 000 lobbarista vain murtoosa rekisteröityy, kansalaisten oikeus tietää ei toteudu. on Jyri Häkämies, joka vuonna 2012 vaihtoi työ- ja elinkeinoministeristä EK:n toimitusjohtajaksi ilman päivänkään karenssia. LOBBAUS ON Pitäisikö tällaista toimintaa säännellä? Sääntelyn puolesta puhuvat rinnastavat lobbaamisen ja vaikutusvallan kauppaamisen tavalla, jossa yksityinen ja julkinen menevät helposti sekaisin. Olisi tiedettävä, ketä lobbarit edustavat, millä budjetilla edustavat ja miten edustavat. Se suosittelee pakollista rekisteröitymistä, ja perustelee sitä vuosien 2008 ja 2009 ?nanssivetoisella lamalla, jonka syntyyn ?nanssisektorin jakamalla ?tiedolla. perusteluissa painotetaan kuitenkin kansalaisten oikeutta tietää. Nähtäväksi jää, miten EU tiedon saannin turvaa. Suomi näyttäisi haluavan lobbaamisen vapauden, mutta ei siihen liittyviä velvollisuuksia. Se keskittyy kysymyksiin karensseista, mutta arvioi myös lobbaamisen sääntelyn tarvetta. Lobbarirekistereihin toimikunta ottaa epäröivän kannan. Monien mielestä tämä on edelleen kaiken tehokkaan päättämisen edellytys. On aika nostaa kissa pöydälle. Erkki Laukkanen. Valtaosan lobbauksesta on rahoittanut maan rikkain tuhannesosa. Suomen ja EU:n heikon sääntelyn vuoksi tietopohjaa vastaaviin laskelmiin ei ole. Mutta bisneksen ehdoilla lobbaus Suomessakin kasvaa. Tässä koordinaatiossa keskeinen rooli on niin sanotuilla ?obbareilla, funktionaalisilla lobbareilla, jotka käytännössä vastaavat päätösesitysten esittelystä puolueiden päättäville elimille. Vallankäytön avoimuus ei myöskään ole ihan niin laajasti omaksuttu arvo kuin julkislausumista voisi päätellä. Siinä missä ennen lobbasivat etujärjestöt ja yritykset itse, nyt ?tietoa. oli olennainen vaikutus. LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA Ja mitä pyöröovi-ilmiöön tulee, toimikunta pitää tavoiteltavana nykyistä suurempaa liikkuvuutta julkisen ja yksityisen välillä. Vuodesta 2005 lähtien sille on riittänyt lobbareiden vapaaehtoinen rekisteröityminen. Vuonna 2011 uusitun ?avoimuusrekisterin. Näin määriteltynä lobbaaminen on laadun tae: ilman lobbaamista päätökset olisivat huonompia kuin ne lobattuina ovat. Muuten lobbaaminen korruptoi valtajärjestelmämme. Sääntelyä vastaan puhuvat rinnas- 26 » Sääntelyn puute kyseenalaistaa jo EU:n uskottavuuden. tavat lobbaamisen ja tiedon välittämisen. Esimerkistä käy amerikkalainen konsulttiyhtiö McKinsey & Company, joka pääministeri Matti Vanhasen tilauksesta tuotti keväällä 2010 keskustelualustan seuraavan vaalikauden hallitusohjelmaneuvotteluihin. Lobbaukselle sukua on niin sanottu pyöröovi-ilmiö, avainvaikuttajien siirtyminen julkiselta yksityiselle, ja päinvastoin. Tietäminen taas edellyttää varsin mittavaa läpinäkyvyyttä ja sitä tukevia toimia, kuten lobbareiden rekisteröintiä, joka taas on lobbauksen sääntelyä. Lobbauksen sääntely on avoimuuden edellytys Alan kirjallisuudessa tämä lähtökohta yleensä tunnustetaan. Kabineteissa on aina paketoitu tavalla, josta avoimuus ei ihan ensimmäisenä mieleen tule. Horisontti Lobbaus sääntelyllä vai ilman? tullut jäädäkseen, joko sääntelyllä tai ilman. Eniten lobattuja aiheita ovat olleet verolait, aselainsäädäntö ja niin sanottu Obamacare, kiistelty kansanterveyslain uudistus. Lobbaamista olisi siten pikemminkin lisättävä kuin rajoitettava. Kumpi näistä lähestymistavoista on oikea, on ratkaistavissa vain sen perusteella, mitä me lobbausprosessista ihan oikeasti tiedämme. toimittavat erilaiset laki- ja viestintä?rmat. Suomesta löytyy vain eettinen ohjeisto. On siis aika ottaa kantaa sääntelyyn Suomessa Pohjan sääntelyä koskevalle keskustelulle tarjoaa helmikuussa ilmestynyt Valtion virkamieseettisen toimikunnan raportti (Valtion työmarkkinalaitos 3/2014). Poikkeus säännöstä on Norja, jossa virkamiesten karensseista on säädetty lailla jo vuodesta 2005 lähtien. Tutkimuksen mukaan vain kolmen EU-maan parlamentilla on riittävän laajat ja toimivat integriteettimekanismit kansanedustajien ja lobbareiden vuorovaikutuksen sääntelyyn. Toimikunnan mielestä julkisuusperiaate itsessään . On vaikea nähdä, miten tämä voisi onnistua ilman lobbauksen sääntelyä EU-tasolla. Jyri Häkämies vaihtoi työ- ja elinkeinoministeristä EK:n toimitusjohtajaksi ilman päivänkään karenssia. Mutta ei tilanne ole hyvä unionin jäsenmaissakaan Transparency Internationalin mu- kaan lobbauksen sääntelyä on vain kuudessa tutkituista 25 EU-maasta, lainsäädäntöä vain kahdessa maassa. Suomi on yksi 19 maasta, joista lobbauksen julkinen sääntely puuttuu lähes kokonaan. Ja mitä pyöröovi-ilmiöön tulee, niin kahdeksassa maassa ei ole minkäänlaisia karensseja. Kun unionissa korruptioon uppoaa vuosittain noin 120 miljardia euroa, EU:lla on täysi syy löytää keinot vuotojen tukkimiseksi pian. Joissakin tilanteissa liikkuvuus voi kuitenkin johtaa etu ristiriitoihin, joiden välttämiseksi toimikunta ehdottaa 6?12 kuukauden karenssia valtionhallinnon ylimmille virkamiehille. Rajaus on ongelmallinen Merkittäviä taloudellisia tietoja käsittelee huomattavasti suurempi virkamieskunta, kuten ne julkisuudessa esillä olleet aluehallintovirastojen virkamiehet, jotka virkavapaillaan työskentelevät niiden kaivosyhtiöiden laskuun, joiden vesilupia he virkatyönään valmistelevat. Toimikunta ei ottanut kantaa karensseihin politiikan toimijoille, kuten ministereille, valtiosihteereille ja erityisneuvonantajille. Tunnetuin esimerkki . Mutta EU on toista maata. Se on muuttunut tavalla, jota me emme tällä hetkellä osaa kunnolla edes sanallisesti kuvata. Vastapainona tälle oikeudelle on sääntely, jonka ansiosta me tiedämme, että ketkä ketäkin ovat lobanneet, miten ja millä hinnalla. 2000-luvulla lobbaus USA:ssa on tuottanut selvästi paremmin kuin pörssiyhtiöt keskimäärin. mutta vain jäävuoren huippu . toimikunta ei jostakin syystä tunnista ongelmaksi. Miksi sääntelyesitykset jäävät näin vajaiksi? Yksi syy löytyy lobbaamisen ja vallankäytön välisestä suhteesta. Nyt heistä tiedetään vain se, että he edustavat noin 3 000:ta lobbausyksikköä. Sääntelyn puute kyseenalaistaa jo EU:n uskottavuuden. Kovin kauaa se ei ratkaisunsa kanssa voi kuitenkaan vitkutella. Lopuissa 17 maassa on, mutta yleensä varsin lyhyitä ja ehdollisia. Niin haluaa myös EU. Lobbauksella tarkoitetaan epävirallista vaikuttamista päättäjiin. Etujärjestöjä, yrityksiä tai kansalaisjärjestöjä edustavat lobbarit pyrkivät korvausta vastaan vakuuttamaan päättäjät edustamansa asian tärkeydestä esimerkiksi lainvalmistelun yhteydessä. Lobbauksen juuret löytyvät USA:sta, jossa oikeus ?epäkohdista? lobbaamiseen on kirjattu perustuslakiin. Me kykenemme kyllä keskustelemaan eräistä lobbaamisen piirteistä, mutta emme lobbaamisen kokonaisuudesta. Me emme ole myöskään oivaltaneet lobbaamisen roolia Suomen kaltaisissa, koordinoidun poliittisen päättämisen maissa. Toimikunnan mielestä niille on selvästi pienempi tarve kuin maissa, joissa ei ole käytössä pohjoismaista julkisuusperiaatetta
27
Venäläinen isänmaa, rodina, pilkottiin ja sitten se joutui vihollistensa ryövättäväksi. Kukaan ?ei voinut uskoa?, että Venäjä ja Ukraina erotettaisiin toisistaan, mutta juuri niin tapahtui. Huono-onnisen Itsenäisten valtioiden yhteisön piti pitää entiset neuvostotasavallat yhdessä, mutta se petettiin. Länsivallat Yhdysvaltain johdolla olivat harkitusti tuhonneet kaksinapaisen maailman voimatasapainon. ?Länsi uskoi, että sillä oli Jumalan antama oikeus päättää toisten kansojen kohtaloista?, Putin valitti. Avustusjärjestö Oxfam 17.3. Putinin viesti lännelle: Venäjä on palannut » Puheessaan ihaileville kansanedustajille presidentti teki selväksi Ukrainan kriisin olevan merkki siitä, ettei Venäjä enää kyyristy maahan potkittavaksi. vähentää mielellään vaatteitaan julkisesti. Tämä voi tulla helpotuksena uutta kylmää sotaa julistaville poliitikoille ja kirjanoppineille . Yhdysvallat ja sen ystävät saavat pitää siitä tai niellä sen. siis jos he uskovat häntä. Samaan aikaan Putin lateli joukon jo tavaramerkiksi muodostuneita loukkauksiaan Kiovan uutta hallitusta kohtaan. Neuvostoliiton äkillinen romahtaminen merkitsi sitä, että ?miljoonat. Tuon epädemokraattisen vallankaappauksen jälkeen Venäjällä ei ollut mahdollisuutta jättää Krimiä ?oman onnensa nojaan?. meillä ei ole tarvetta siihen?. En laske leikkiä.. Hän sanoi sen johtajien kaappauksella anastaneen vallan ?terroria, väkivaltaa ja pogromeja? käyttäen. Lännen hyväksikäytön ja manipuloinnin tuloksena arabikeväästä on tullut ?arabitalvi?. Venäjä itse taas oli joutunut ?petetyksi ja huijatuksi?, kun Nato jatkuvasti laajeni itään päin ja Yhdysvallat. Mutta Ukrainan kriisi osoittaa, että Venäjä ei enää ota potkuja vastaan maassa maaten. Putin puhui etupäässä Krimistä, jonka asia on ?pyhä. Hän ei maininnut Skotlantia. Hän lupasi heille yhtäläisiä kielioikeuksia, Stalinin ajan vääryyksien tunnustamista ja heidän rehabilitoimistaan ?yhteisessä kotimaassa?. Tataarit ovat hänen mukaansa palanneet sinne, minne he kuuluvat ? 28 väite, joka pitkämuistisista voi tuntua huolestuttavalta. Hän myös lupasi tukea vahvaa ja vaurasta Ukrainaa vakuuttaen, ettei Venäjä suunnittele pelastavansa etnisten venäläisten vähemmistöjä ?muilla alueilla kuin Krimillä... Ukrainalle vuonna 1954, Nikita Hru?t?ov teki virheen, ja tuo vääryys on nyt korjattu. » Putin VLADIMIR PUTIN Lupauksia ja loukkauksia Krimin maanantaina julistettu itsenäisyys kesti täsmälleen 24 tuntia. Lääkkeen karvaan maun peittämiseksi Putin ponnisteli kovasti lepytelläkseen tataarivähemmistöä, joka suureksi osaksi oli boikotoinut sunnuntain kansanäänestystä. Ne käyttivät painostusta ja liittokuntia saadakseen haluamansa, ja jos ne eivät sitä saaneet, ne eivät piitanneet YK:n turvallisuusneuvostosta ja käyttivät sotilaallista voimaa. Näin tapahtui vuonna 1999, kun Nato pommitti Belgradia, Venäjän liittolaisen Serbian pääkaupunkia. Samankaltaista tapahtui Afganistanissa, Irakissa ja Libyassa. Mutta Venäjän presidentin tiistaina parlamentin kamarien yhteisistunnossa Moskovassa esittämä näytös alastomasta vallasta tapahtui täysin vaatetettuna, konservatiivisesti pukeutuneiden virkailijoiden edessä ja ihailevien, kansanedustajiksi pukeutuneiden fanien osoittaessa suosiotaan. Tyylikkäästi pukeutunut Putin puhui valkoisesta puhujanpöntöstä lippujen, ornamenttien ja lehtikullan keskellä, ja hänen viestinsä oli selvä: oltuaan vuosien ajan länsivaltojen pettämä ja väheksymä, Venäjä on tullut takaisin. Skotlannin pääministerin, kansallispuolueen johtajan Alex Salmondin onneksi Clydejoen rannoilla ei ole paljon ahdingossa eläviä etnisiä venäläisiä. syytti länttä kaksinaismoralismista. Pitkä valitusvirsi Putin ei ole mikään puhujamestari. Hänen esiintymistapansa on puiseva. Venäläisjoukkoja Simferopolissa tiistaina. LEHTIKUVA/ FILIPPO MONTEFORTE Hänen ilmeensä eivät juuri vaihtele. Hymy tuntuu kuin myönnytykseltä. Silloinkin kun hänen sanansa paisuvat vihaisiksi ja syyttäviksi, hänen kasvonsa pysyvät välinpitämättömiltä. Sellainen olisi ollut petos. Ja kuitenkin krimiläisillä on hänen mukaansa itsemääräämisoikeus, aivan niin kuin Kosovon kansalla tai millä tahansa muulla itsenäisyyttä tavoittelevalla kansakunnalla. ja jonka paluu Venäjän huomaan on oikeutettu, demokraattinen ja laillinen. Mutta hänen laajempi teemansa oli, että Venäjä on lopultakin noussut puolustamaan oikeuksiaan lähes neljännesvuosisata Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Hän sanoi, että Venäjä on täysin tietoinen niistä kielteisistä seurauksista, joita Krimin liittäminen Venäjään aiheuttaa sen länsisuhteille. Mutta ojentaessaan alueen ?kuin perunasäkin. Tämä syvät kaunat kätkevä ulkokuoren tunteettomuus tekee kylmäävän vaikutuksen. Vaikka Putin käsitteli duuman puheessaan laajaa asiajoukkoa mukaan lukien suhteet Yhdysvaltoihin ja Saksaan, puhe oli suurelta osin 50-minuuttinen valitusvirsi, pettyneen miehen nurinaa elämän epäreiluudesta ja historian determinismistä, joka iski bumerangina takaisin sen hartaimpiin kannattajiin. Putin on mestari vääryyksien valittamisen politiikassa. Nämä ihmiset ovat uusnatseja, nationalisteja, antisemitistejä ja venäläisvastaisia, joiden edeltäjät voidaan jäljittää Adolf Hitleriin asti. ?Ei ole ketään, jonka kanssa neuvotella [Kiovassa]. venäläiset menivät vuoteeseen yhdessä maassa ja heräsivät toisessa. D ulkomaat Britannian viiden rikkaimman perheen varallisuus on yhtä suuri kuin 12,6 miljoonan köyhimmän britin yhteenlaskettuna
Putinin hallinto oli tarpeeksi älykäs jakaakseen osan maan massiivisista öljytuloista hallitsemalleen kansalle hankkien täten merkittävän väestönosan vakaan uskollisuuden. ?Venäläiset eivät olleet valmiita ottamaan vastaan vuonna 1991 yllättäen saavutettua vapautta. Lukjanovin mukaan Putin palaa tuohon samaan tienhaaraan yrittämään uudelleen. TOTALITAARISTEN TOIMIEN RISKIT EIVÄT ole vielä realisoituneet, mutta olemmekin vasta alussa, ku- ten Aleksandr Morozov kirjoittaa Colta.ru -verkkojulkaisussa: ?On ilmeistä, ettei Putinilla ole mitään ?uuden maailmanarkkitehtuurin? suunnitelmaa. Paikalla olleiden ulkomaisten toimittajien raporteista pääteltynä Venäjään liittyminen saattoi hyvinkin saada enemmistön kannatuksen, mutta virallinen tulos tuntuu epäilyttävältä. Tuoreimman virallisen, vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 58 prosenttia väestöstä on venäläisiä, 24 prosenttia ukrainalaisia, 12 prosenttia tataareja ja 6 prosenttia muita. Tataarit ilmeisesti boikotoivat äänestystä lähes täydellisesti. Krim on vain ensimmäinen selvä todiste . Lukjanov sanoo kolumnissaan Gazeta.ru -lehdessä, että Moskova on aloittanut todella valtavan pelin, jossa riski on melkoinen, mutta eipä mahdollinen voittokaan vaikuta olevan aivan pieni. Vanha maailmanjärjestys lakkaa olemasta ja uuden on alettava pian muotoutua. Tiistaina Kremlissä kädet heiluivat turhankin korkealla kun Sevastopolin kaupunginjohtaja Aleksej T?alyi tuuletti ja presidentti Vladimir Putin ohjasti isällisesti miehet kättelyyn. Iskulauseet kansanvihollisista istuvat hyvin Putinin puheeseen. Varsinaisia sosiopaatteja, sanoo kolumnisti Julija Latynina, joka ei sanojaan yleensä säästele. kaikki on mahdolautoritarismista lista.? totalitarismiin. Moskovan Carnegie-instituutin liberaali tutkija Lilia ?evtsova laukoo, että Putinin Venäjä voi olla olemassa nykyään ainoastaan militaristisena valtiona, joka etenee vääjäämättä kohti totalitarismia sen kaikilla herkuilla. Viime viikolla ekstremistisen sisällön (jota viranomaisten ei tarvitse eritellä) vuoksi verkosta Venäjällä suljetun Je?ednevnyi ?urnalin varapäätoimittajan Aleksandr Goltsin mukaan Venäjä näkee suhteen länteen jatkuvana taisteluna paremmuudesta. KU LEHTIKUVA/ ALEXEI NIKOLSKY Venäläiset ovat vastuussa itsestään » Venäjä on palannut viime vuosisadalle. Maata johtaa neuvostosukupolvi, joka elvytti neuvostokliseet! suuruus lumoaa, hypnotisoi ja lamaannuttaa. jälleen räikeä esimerkki Yhdysvaltain ja kumppanien kaksinaismoralismista. Mihail Gorbatshov puhui jo vuonna 1986 uudesta maailmanjärjestyksestä, joka olisi välttämätön, mutta hän ei siinä onnistunut. Kaikki on omissa käsissä eivätkä kädet saa laskea yhtään. Niinpä. PÄÄVASTUU VENÄJÄN toteutti suunnitelmiaan ohjuspuolustuksesta, kun taas sellaisia asioita kuin vapaakauppa ja viisumivapaus lykättiin. Uutta itseluottamusta Putin vuodatti katkeruuttaan ja kiukkuaan vailla pidäkkeitä, sekoittaen niihin näennäisesti vahvistusta saanutta mutta perusteetonta luottamusta siihen, että Yhdysvallat ja EU ovat käytännössä kykenemättömiä lyömään takaisin Venäjän uutta rajat ylittävää itseluottamusta. Länsivallat väittävät Venäjän rikkoneen kansainvälistä oikeutta tun- Presidentti Vladimir Putin puhumassa Venäjän parlamentin kahden kamarin yhteisistunnossa tiistaina. » Putin sanoi korjanneensa vääryyden. keutumalla Krimille, hän sanoi. Mutta tämä on silkkaa hurskastelua . Venäjä on liukunut autoritarismista totalitarismiin. Venäjä on siirtynyt neototalitarismiin. Ulkopolitiikan raskaaseen vaikuttajakaartiin Venäjällä kuuluva päätoimittaja Fjodor Lukjanov kirjoittaa käynnissä olevan Perestroika 2014:n. Ja lähes koko tämän joukon olisi siis pitänyt äänestää Venäjään liittymisen puolesta. Se joko muotoutuu tai sitten ei, itse vallankumouksen liikkeiVenäjä on liukunut den mukaan. ?On hyvä, että he tajuavat kansainvälisen oikeuden yhä olevan olemassa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?, hän sanoi. Simon Tisdall Guardian News and Media 2014 Kirjoittaja on Guardianin apulaispäätoimittaja ja Jarmo Koponen ulkomaankolumnisti. Kirjoittaja on toimittaja, journalistien sananvapausjärjestö Vikesin Käännös: Arto Huovinen vanhempi asiantuntija. 29. Äänestysprosentiksi ilmoitettiin 83 prosenttia. Äänestyksessä ei ollut riippumattomia ulkomaisia tarkkaili- joita. Vaikka oletettaisiin, että joka ainoa venäläinen sekä ryh- mään muut kuuluva olisi äänestänyt, olisi myös neljän viidesosan ukrainalaisista pitänyt osallistua kansanäänestykseen, jotta olisi päästy ilmoitettuun äänestysprosenttiin. Vihollinen käyttää kaikki näennäiset yhteistyömuodot mahdollisuutena heikentää Venäjän sotilasmahtia ja kieltää kansanäänestyksen tulos Krimillä. Lukjanovin tekstin ydin on se, että nyt tai ei koskaan. » muutoksessa on tietenkin Venäjän kansalla. LEHTIKUVA/ ALEXANDER KHUDOTEPLY KRIMILLÄ VIIME sunnuntaina pide- tyn kansanäänestyksen virallisen tuloksen mukaan 96,8 prosenttia äänestäneistä kannatti liittymistä Venäjään. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen valtiovallan ottivat liberaalit, jotka eivät voineet vastustaa kiusausta äkkirikastua korruption avulla?, kirjoittaa Dmitri Butrin pitkässä artikkelissaan, jossa hän pohtii Venäjän ajautumista jälleen totalitarismiin. ?Tämä loi monissa venäläisissä eräänlaisen antipatian demokratiaa kohtaan ja johdatteli heidät hylkäämään sen ja ottamaan tilalle Vladimir Putinin ja puhdasoppiset t?ekistit.
Ei ole edes sääntöjä siitä, että kansanäänestys olisi ehto itsenäistymiselle. Kansainvälinen oikeus kertoo vain sen perusperiaatteen, että rajoja voidaan muuttaa pelkästään neuvottelemalla ja rauhanomaisesti. Kokonaan toinen asia on se, että vapaa ja puolueettomasti valvottu kansanäänestys on käytännössä kohtuullinen vaatimus alueen asukkaiden todellisen tahdon selville saamiseksi. Voikin kysyä, olisiko esi-. Näin itsenäistyi osa siirtomaista, Saksat yhdistyivät 1990, T?ekki ja Slovakia erosivat toisistaan 1993. Toisen maailmansodan päättyessä maailmassa oli 51 itsenäistä valtiota. Samalla tavalla on suhtauduttu toisen maailmansodan tuloksena syntyneisiin rajoihin Euroopassa: jos Pandoran lipas jossain avataan, voi liikkeelle ryöpsähtää hallitsematon prosessi. Tosiasiassa myös rajoista kiinnipitäminen on johtanut moneen väkivaltaiseen kon?iktiin. Uusien valtioiden sisälle jäi monia vähemmistöongelmia, jotka aiheuttivat väkivaltaa sekä 1990-luvun alussa että myöhemmin. Hajoaminen tapahtui silloisten neuvostotasavaltojen rajojen mukaisesti. Toisen maailmansodan jälkeen on järjestetty yli sata kansanäänestystä itsenäistymisestä. Vaikea irtautua Perusperiaate tietysti suojelee paljon enemmän olemassa olevia valti- Venäläisiä sotilaita partioimassa Sevastopolissa keskiviikkona. » Laillista tietä eroamiseen ei ole, jos emovaltio ei sitä halua. oita kuin itsenäisyyttä havittelevia alueita. Isännäksi se on kovin heikko. PRESIDENTTI Vladimir Putin perus- teli tiistaina parlamenttipuheessaan Krimin liittämistä Venäjään muun muassa sillä, että Krimillä sunnuntaina järjestetty kansanäänestys pidettiin kansainvälisen oikeuden ja demokraattisten periaatteiden mukaisesti. Väite ei pidä paikkaansa, ja vaikka se olisi tottakin, ei se antaisi oikeudellista perustaa liittää toisen valtion aluetta itseensä. 30 Ei ole mitään kansainvälistä erotuomarin ohjekirjaa siitä, minkälaisella kansanäänestyksellä joku alue voi julistautua itsenäiseksi. Jos emovaltio ei sitä halua, ei sen osalla periaatteessa ole laillista tietä irtautumiseen. Tämä ei sinänsä ole ihme, koska kansainvälinen oikeus on alkuperältään valtioiden, erityisesti suurten valtioiden, keskenään sopimaa. Periaatetta on perusteltu muun muassa sillä, että siirtomaaisäntien keinotekoisesti piirtämien rajojen avaaminen johtaisi loputtomaan ja väkivaltaiseen prosessiin. Nyt niitä on lähes kaksisataa. Osoite oli neuvostomaa Neuvostoliitto hajosi 1991 periaatteessa rauhanomaisesti, vaikka jokseenkin sekavissa oloissa. Itsenäisyyttä koskeva kansanäänestys on monessa tapauksessa järjestetty vasta osana kon?iktin sovittelua, sen jälkeen kun aseet ovat ensiksi puhuneet. Rajoja on toki muutettu rauhanomaisestikin. Kansoja suojellaan LEHTIKUVA/ VIKTOR DRACHEV » Kansainvälinen oikeus on hyvä renki, jolta löytyy supliikkia perustelujen kehittelyyn
Ensin näin tapahtui Neuvostoliiton lopettaneessa Alma Atan sopimuksessa joulukuussa 1991. Lainaan seuraavassa esimerkkinä BBC:n julkaisemia Cambridgen yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Marc Wellerin lisäperusteluja. Ensinnäkin Venäjä itse on tunnustanut Ukrainan rajat Krim mukaan luettuna useaan otteeseen. Siihen on kuitenkin useita kertoja vedottu myös operaatioissa, joilla ei ole YK:n valtuutusta. Naton toimintaa Kosovossa on puolustettu myös sillä, ettei sotilasliitto miehittänyt Kosovoa, se antoi alueen YK:n hallittavaksi ja jätti sen aseman lähes kymmeneksi vuodeksi neuvoteltavaksi. Arvostelijoiden mielestä Kosovon tulevaisuuteen vaikuttaneet ratkaisut tehtiin kuitenkin käytännössä ?pyssyllä uhaten?. Nato ei myöskään piitannut siitä periaatteesta, että humanitaarisen » Venäjä pitää Kosovoa ennakkotapauksena, länsi poikkeustapauksena. operaation tarkoitus ei ole muuttaa rajoja. Asiaa ei muuta, vaikka pyssynpiippujen edessä järjestettäisiin kansanäänestys. Venäjä ei Wellerin mukaan voi myöskään vedota humanitaariseen interventioon. Ulkoministeri John Kerryn mukaan ?ei kerta kaikkiaan voi hyökätä toiseen maahan valheellisten tekosyiden perusteella omien etujen ajamiseksi?. LEHTIKUVA/ VIKTOR DRACHEV Vuonna 2003 Kerry kuului niihin demokraattisenaattoreihin, jotka tukivat presidentti George W. Se todistanee, että kansainvälisellä oikeudella on edes moraalista voimaa. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? 31. Ei se ehkä koskaan olisi saanutkaan suostumusta, mutta joka tapauksessa tämä on laillisuuden kannalta ratkaiseva seikka. Monissa asiantuntijakirjoituksissa on käsitelty Krimin äänestyksen ongelmia. Tämä ei näytä koskevan Ukrainaa. Moraalista voimaa Aina ei myöskään muodollisesti demokraattinen prosessi ole tae kovin reilusta lopputuloksesta. EU ja Yhdysvallat tunnustivat ne keväällä 1992. Äänekkäästi Venäjän interventiota Krimille arvostellut Yhdysvallat on useita kertoja itse suhtautunut sangen joustavasti kansalliseen suvereniteettiin. Retoriikassa ei ole vältytty tahattomalta komiikalta. Näin esimerkiksi Kiinan suorittama Tiibetin miehitys 1959 ja Marokon interventio LänsiSaharaan 1975. oikaiseminen ei ole yksinkertaista. Kolmella ensiksi mainitulla on omat vähemmistöongelmansa, Kreikalla historiallinen serbiystävyys ja Kyproksella molemmat. Joustavia periaatteita Väki kuunteli tiistaina Sevastopolissa presidentti Putinin puhetta, jossa perusteltiin Krimin liittämistä Venäjään. Viime vuosikymmeniltäkin voi löytää lukuisia esimerkkejä, joissa kansainvälisen oikeuden periaatteita on taivuteltu kuin muovailuvahaa. Kun joukko kyläpäälliköitä oli pudotettu helikopterista, ymmärsivät loput aseella uhattuina tehdä oikean ratkaisun. YK kutsui prosessia ?laiksi vapaasta valinnasta. Kolmanneksi vuoden 1997 sopimuksessa Mustanmeren laivastosta. Kansainvälinen oikeus ei hyväksy aseellisella voimalla tehtyä aluemuutosta. Tätä pidetään kuitenkin edellytyksenä voimankäytölle myös suojeluvastuun periaatteessa, jota on 2000-luvun alusta lähtien alettu kehittää kansainvälisen toiminnan normiksi. Suojeluvastuun periaate, jonka mukaan ihmisten suojeleminen joukkotuhonnalta voi ohittaa valtiollisen suvereniteetin, ei ole suoranainen oikeudellinen normi, mutta se on kirjattu useisiin YK:n päätöslauselmiin. Suojeluvastuuseen sisältyy se ongelma, että turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen veto-oikeuden vuoksi sitä ei yleensä pystytä soveltamaan suurvaltoihin ja niiden suojatteihin. Bushin hyökkäystä Irakiin. Aina on löytynyt hyviä perusteluja sille, miksi juuri nyt on kyseessä poikkeustapaus. Kroatia ja Slovenia järjestivät vuonna 1991 ilman Jugoslavian liittovaltion suostumusta kansanäänestykset itsenäistymisestä. Länsi-Saharassa pitäisi YK:n päätöksen mukaan järjestää kansanäänestys, mutta Marokko ei sitä halua, eivätkä sen tukijat painosta sitä. Tuoreempia esimerkkejä ovat Neuvostoliiton hajoamisen jäljiltä syntyneet niin sanotut jäätyneet kon?iktit, Transnistria, Abhasia, Etelä-Ossetia ja Vuoristo-Karabah. Kaikesta huolimatta kansainvälisellä oikeudella on ollut ainakin sen verran merkitystä, että yleensä sen rikkojat ovat vaivautuneet värväämään juristinsa selittämään, miksi juuri tämä interventio on oikeutettu. Venäjä on tavannut perustella kantojaan YK:ssa maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuudella. Hyökkäystä perusteltiin perättömillä väitteillä Irakin joukkotuhoaseista ja yhteistyöstä al-Qaidan kanssa. Yhdysvallat nimitti Irakin sotaa ?ennalta ehkäiseväksi sodaksi?. Koska papualaiset olivat ?liian primitiivisiä. kansanäänestykseen, sai kyläpäälliköiden neuvosto ratkaista alueen aseman. Nyt Venäjä on vedonnut Krimillä ennaltaehkäisyn periaatteeseen, Sevastopolin tukikohdalle ehkä tulevaisuudessa koituvalla uhalla. Yhdysvallat myös katsoo, että kansallisen turvallisuutensa nimissä se voi toimia muissa suvereeneissa valtioissa haluamallaan tavalla, kuten lennokkisodalla. Yhdysvallat on Israelin tärkein tukija huolimatta siitä, että Israel vastoin kansainvälistä oikeutta rakentaa siirtokuntia miehitysalueille. Valtiot ovat tarvittaessa unohtaneet myös omat periaatteensa. itsenäistymiseltä merkiksi T?et?enian sodilta vältytty, jos T?et?enia olisi sattunut olemaan neuvostotasavalta ja itsenäistynyt muiden mukana 1991. Kansallisuusongelmia lisäsivät Josif Stalinin suuret väestön pakkosiirrot. Periaatteiden joustavuutta taas kuvaa se, mitkä EU-maat eivät ole tunnustusta antaneet: Espanja, Romania, Slovakia, Kreikka ja Kypros. Toiseksi vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa, jossa Ukrainalle annettiin turvatakuut vastineeksi ydinaseista luopumiselle. Kosovo irrotettiin Serbiasta vastoin tämän tahtoa helmikuussa 2008 alueen albaanihallinnon yksipuolisella itsenäisyysjulistuksella. Yhdysvallat ja suurin osa EUmaista tunnustivat pian Kosovon itsenäisyyden. Niiden mukaan Naton pommitukset keväällä 1999 Jugoslaviassa olivat puhtaasti humanitaarinen operaatio, jonka tarkoitus oli suojella Kosovon albaanisiviilejä etniseltä puhdistukselta ja kansanmurhalta. Natolla ei ollut YK:n turvallisuusneuvoston lupaa pommituksille. Esimerkiksi juuri Krimiltä karkotettiin koko alkuperäiskansa, tataarit, Keski-Aasiaan vuonna 1944. Heitä on vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pystynyt vähitellen palaamaan niemimaalle. Krim on samalla hyvä esimerkki siitä, että historian ?vääryyksien. ja hyväksyi sen. Niinpä alue on siitä pitäen ollut Indonesian maakunta Länsi-Irian. Useissa tapauksissa aseellisesta alueliitoksesta tulee aikaa myöten hiljaa hyväksytty. Indonesia valtasi 1960-luvulla Uuden-Guinean saaren länsipuolen. Eikä humanitaarisin perustein suoritettu interventio oikeuta kyseisen alueen valtiollisen aseman muuttamiseen. Tapaus Kosovo Kosovon itsenäistyminen, johon Putinkin puheessaan viittasi, on haluttu Venäjällä nähdä ennakkotapauksena. Länsimaiden mielestä Kosovo sen sijaan on poikkeustapaus. Venäjä perustelee vaadettaan sillä, että Krim luovutettiin 1954 ikään kuin sattuman oikusta Venäjältä Ukrainalle. Vai pitäisikö palata kauemmaksi historiaan, esimerkiksi ennen vuotta 1783 vallinneeseen tilanteeseen, jolloin Krim oli Ottomaani-imperiumiin kuulunut tataarien kaanikunta? Laittomuutta Krimillä Krimin viime sunnuntain kansanäänestyksen laillisuus tyssää jo siihen, että aluehallinto toteutti sen yksipuolisesti, ilman Ukrainan suostumusta. Venäjänkielistä väestöä ei uhannut tällaiseen oikeuttava vaara
Radebe neljä perhettä siirtämään perinon edelleen sitä mieltä, että kaikki teisiltä asuinpaikoiltaan ja rakentamaan heille uudet asunnot. Siirto makNkandlan rakennelmat olivat välttämätsoi yli 530 000 euroa. tömiä presidentin turvallisuuden vuoksi. Oikeusasiamies pitää asukkaiden siirtoa lainANC ihmettelee selvityksen julkaisun ajankohvastaisena. Oikeusministeri Je. Aikaisemmassa vastauksesvää hyötyä. LEHTIKUVA/ MARCO LONGARI Presidentti Jacob Zuman yksityinen maaseutuasunto (kuvassa) maksoi valtiolle yli 16 miljoonaa euroa. Etelä-Afrikan turvallisin talo » Jacob Zuman yksityisasunnon turvajärjestelyt tulivat Etelä-Afrikalle kalliiksi. Kapkaupunki Hän arvostelee erityisesti poliisiministeri Nathi Mthethwaa ja julkisten töiden ministereitä, joita rakennustöiden aikana on ehtinyt olla virassa jo kolme. Projektilla ei missään vaiheessa ollut todellista johtoa, kustannusten nousua ei varoituksista huolimatta seurattu eikä ministeriöiden välillä ollut selkeää työnjakoa tai yhteistyötä. Kustannukset alkoivat nousta erityisesti sen jälkeen, kun presidentin yksityinen arkkitehti Minenhla Makhanya tuli mukaan projektiin. Turvajärjestelyjen lopullinen lasku on 215 miljoonaa randia (yli 14 miljoonaa euroa). Kaikkiaan presidentin maaseutuasunnon raOhjeita presidentille kennustyö on maksanut lähes 16,5 miljoonaa euroa. Madonselan mukaan Zuma ja hänen perheensä Oikeusasiamies edellyttää presidentin antavan ovat turvajärjestelyjen varjolla saaneet merkittäparlamentille uuden selvityksen Nkandlasta kahden viikon kuluessa. Madonsela ei pidä myöskään mahdollisena, ettei presidentti olisi ollut selvillä Nkandlaan tulevista rakennelmista. Thuli Madonsela vaatii keskiviikkona julkaistussa raportissaan presidentti Jacob Zumaa maksamaan valtiolle takaisin tuntuvan osan yksityiskotinsa turvajärjestelyihin kuluneista varoista. Turvajärjestelmän rakennustyöt aloitettiin vuonna 2009, jolloin Zuma valittiin presidentiksi. Julkisten töiden ministeriön arvio kustannuksista oli tuolloin 27 miljoonaa randia (1,8 miljoonaa euroa). Asuntokompleksin yhteyteen rakennettiin uima-allas, vierastalo, am?teatteri saan Zuma ehdottomasti kiisti valtion vaja karjatalousrakennus, joita Madonroja käytetyn yksityisiin tarkoituksiin. sela ei pitänyt turvallisuusjärjestelMadonsela vaatii selvityksesin t n e sään presidenttiä myös tutkimaan mään kuuluvana. id s Pre e ll Nkandla-kompleksin viereen ministereiden, viranomaisten ja o n uasun rakennettiin myös yksityinen yritysten toimia Nkandla-jupamaaseut ikka, klinikka, helikopterikenttä, pokassa. oma klin ja liisiasema ja asunnot asemalla Presidentin kanslia on jo ilä t t er iken moittanut tekevänsä selvityktyöskenteleville poliiseille. Rahelikopt ema. sen Nkandlaan liittyvistä asikennelmien takia jouduttiin poliisias oista. Hänen mielestään klinikka, helikoptaa muutamaa viikkoa ennen vaaleja. Oikeusasiaterikenttä, uima-allas ja poliisiasema olisi pitänyt mies on vastannut kertomalla, että presidentin rakentaa lähellä olevaan kylään, jolloin ne olisivat kanslia ja ministeriöt hidastivat vuodella hänen hyödyttäneet koko palveluista kaukana olevaa yhtutkimuksiaan. teisöä. Demokraattinen Allianssi vaatii Zumaa eroamaan ja on nostanut rikoskanteen häntä vastaan Madonselan selvityksen pohjalta. Hänen vaatimuksestaan turvasuunnitelmasta tehtiin uusi versio, joka sisälsi turvajärjestelmään kuulumattomat rakennelmat. Madonsela moittii presidenttiä siitä, ettei tämä kysynyt kasvaneista kustannuksista, vaikka ne tulivat julkisuuteen jo vuonna 2009. Myös eräät Räikeitä rikkomuksia muut oppositiopuolueet ovat tehneet rikosilmoiMadonsela antaa selonteossaan rankan kuvan jultuksen presidentin toimista. kisten varojen väärinkäytöstä ja mielivaltaisesta säännösten rikkomisesta Zuman hallinnossa. Helvi Kolehmainen ETELÄ-AFRIKAN OIKEUSASIAMIES 32
Et lue lehteä, et valvo kolumneja! MK: Kyllä teen, herra, mutta? RTE: Kuka valvoo pääkirjoitussivua, kuka toimittaa sitä? MK: Kyllä sitä valvotaan alusta loppuun, mutta? RTE: ?Onko hänellä oikeutta panetella minua. Erdo?anista on tullut vanha vihainen mies. 33. Olen selittänyt sen puheissa joillakin paikkakunnilla? MK: Kyllä herra, tiedän että olette sen tehneet. RTE: . Hän on tehnyt saman kaikkialla, myös tv:ssä. MK: Kyllä, herra. Tuksal sai potkut pari viikkoa tämän jälkeen. parlamenttivaaleissa saatu valtuutus riittää. Sanot, että olen oikeassa, mutta pidätte edelleen hänet lehdessä. MK: Oikealla tavalla? RTE: Pidämmekö heitä siellä antaaksemme heidän kiroilla meille? MK: Olette oikeassa, tämä oli väärin. RTE: Etkö sinä valvo näitä kolumneja. Vasta vuoden päästä Mehmet Altan, yksi Turkin tärkeimmistä liberaaleista, saa potkut. Toinen osa käsittelee sanomalehtien ja tvkanavien ostamista ja ohjaamista. Älä viivyttele. ERDO?AN PAINOSTAA, mutta hillitysti. Erdo?an on ilmoittanut, että tarpeeksi hyvä tulos hallituspuolue AKP:lle osoittaa syytösten sitä kohtaan olevan äänestäjien mielestä perättömiä. Mutta mitkä syytökset. Ensimmäinen on tehty 13.1.2011, jolloin Erdo?anin aluepolitiikkaa arvostellut Mehmet Altanin kolumni oli juuri ilmestynyt. RTE: Mustafa, voitko puhua? MK: Kyllä herra, voin. RTE: Tänään täällä on hänen kolumninsa, Mehmetin. Taraf tosin myönsi, että pääministeri ei ehkä ole täysin perillä tästä rahastuksesta. Rahaa siis on kertynyt niin paljon, että sitä pitää sijoittaa johonkin, ja osa paljastavista nauhoituksista koskeekin tällaisia kysymyksiä. ja painottanut solidaarisuutta sotilaallisella, taloudellisella ja poliittisella lohkolla. LEHTIKUVA/ ADEM ALTAN Tämä mies on tarttunut aiheeseen ja puhuu siitä? MK: Kirjoittajan pitää olla johdonmukainen, ilman epäilystä, hänen pitää nähdä kaikki yksityiskohdat, varsinkin pääkolumnistin. RTE: Mutta jos hän tekee tämän kaiken lähtien omista intresseistään, hänelle ei pitäisi olla teillä tilaa. MK: Työskentelen tämän parissa, kuten tiedätte. Olen tehnyt? RTE: Tee sitten se, tee mikä on tarpeellista. Ainakin kolme hänen neuvonantajistaan on myynyt liikemiehille Erdo?anin tapaamisaikoja hintaan puoli miljoonaa Turkin liiraa (160 000 euroa) varttitunnista. Tiedon julkaisi Taraf-lehti, jonka kautta Turkin salaisuudet yleensä tähän saakka (ennen uusimpia puhelukatkelmia) ovat levin- » Pääministeri painostaa lehtiä erottamaan kolumnisteja. Pääministeri Recep Tayyip Erdo?an puhui uuden metrolinjan avajaisissa Ankarassa runsas viikko sitten. neet ja joka aina tarkistaa tietojensa oikeellisuuden (tämä ei välttämättä ole yleinen tapa Turkin lehdistössä). tämä on selvästi kielletty aihe. Tavalla tai toisella tällaisetkin tiedot yleensä kuitenkin leviävät, mutta maaseudulla ainakin vähemmän koulutusta saaneiden keskuudessa yleinen reaktio on kuulemma ollut: kaikkihan ottavat lahjuksia, miksi eivät myös meidän ihmiset? VIIME KUUKAUSIEN paljastukset osoittavat pää- ministeriaseman olevan Erdo?anille ja hänen lähipiirilleen tuottoisan. Hallitusta ja pääministeri Recep Tayyip Erdo?ania koskevat korruptiopaljastukset ovat syöneet luottamusta valtiovaltaan. uusia lakeja voi säätää jälkikäteen, jos tarvetta on. Kuka hän luulee olevansa? MK: Tulemme käsittelemään tätä, herra. Asia on meidän esityslistallamme. Tämä heppu kirjoittaa tietämättä yhtään mitä on tapahtumassa, hän näkee vain osan. Olen sanonut, että meidän pitäisi olla taloudellisesti riippumattomia. Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Puhelinlangat laulaa EPÄLUULOT KASVAVAT Turkissa ennen runsaan viikon kuluttua pidettäviä paikallisvaaleja ja monet varoittavat vaalivilpin mahdollisuudesta. Tämä aihepiiri on pääministerille niin tärkeä, että häntä on näiden nauhoitusten perusteella jo ehditty kutsua valtakunnan ylimmäksi päätoimittajaksi. Kahdessa nauhoituksessa Erdo?an puhuu Star-lehden päätoimittajan Mustafa Karaalio?lun kanssa. Poliisien ja syyttäjien joukkosiirroilla hallitus on varmistanut, ettei sen toimia tarkastella kriittisesti tuomioistuimissa. ?Tässä tilanteessa ainoa valtiollinen ja poliittinen laitos, jota Erdo?an haluaa puolustaa mihin hintaan tahansa, on se, jonka rakentamiseen hän on uhrannut eniten . tapahtuneesta ?kaappausyrityksestä?, mutta ei korruptiosyytöksistä . Tämä on uusi ilmiö; ennenkin on arvosteltu suuria puolueita suosivaa vaalijärjestelmää ja vaalikampanjoiden epäreiluutta, mutta on kuitenkin luotettu tulosten rehellisyyteen. Nyt kaikki eivät enää sitä tee. Ilmapiiri on toisenlainen 21.1.2014, jolloin pääministeri soittaa Hidayet Tuksalin kolumnista: RTE: Mustafa, tiedät tämän naisen, josta äsken puhuin. MK: Kyllä herra. RTE: Miksi vielä julkaisette niitä? MK: Olette oikeassa, herra. RTE: Mitä. hän itse?, toteaa ulkomainen tarkkailija. Pääministeri on katsonut, että hän ja hänen hallintonsa eivät ole tilivelvollisia vaalien välillä . Pitääkö sinun julkaista jokainen? MK: Se oli laiminlyönti, herra. RTE: Laiminlyönti, miten se on mahdollista. Hoidamme sen. Sellaista ei voi hyväksyä, herra, olette oikeassa. Daily Sabah on uusi hallitusta tukeva englanninkielinen lehti. Sitä lukiessa saa kyllä tietää 17.12. Asia on ollut esityslistallani, vaikka ette olisikaan maininnut sitä. RTE: Mutta mistä lähtien? MK: Tämä tapahtui vasta äskettäin? RTE: Ei ollut ensimmäinen kerta. Sisäministeri on antanut ymmärtää, ettei lakia tarvitse noudattaa, jos on valta takanaan . Nyt tilanne on sen verran ongelmallinen, että myös paikallisvaalien tulos vaikuttaa
Heidän teoksiaan esiteltiin tärkeimmissä taidemuseoissa ja gallerioissa, ja niitä myytiin kuin häkää tähtitieteellisillä hinnoilla. Poptaiteen, avantgardeen perustuvan 34 taidekäsityksen ?loso?sesti raiteiltaan suistanut, kiivas voittokulku oli ennen kuulumatonta ja yllättävää. itseironian pilke silmäkulmassaan oletan . Warholin teokset muuttivat ja kritisoivat radikaalisti ja omaperäisesti aikansa etabloitunutta Amerikka-kuvaa ja ylipäätään modernia yhteiskuntaa. R. Swensonin haastattelussa. Tarttuihan poptaide hanakasti myös yhteiskunnallisiin ja poliittisiin ilmiöihin ja muutoksiin. Uuden, vallankumouksellisen suuntauksen myötä taiteen kuluttajiksi kiiri runsain mitoin sellaistakin yleisöä, jota kuvataide ei aikaisemmin ollut kiinnostanut juuri lainkaan. Marilyn, soppapurkit ja Mao Tampereella sijaitseva Sara Hildénin taidemuseo on noussut taidemuseoiden eliittiin. vuonna 1963 G. Tuolloin Warhol oli jo vakiinnuttanut asemansa business art -taidesuuntauksen johtohahmona, sen kyynisenä edustajana ja teoreetikkona. Vuosina 1961?64 joukko täysin tuntemattomia taitelijoita nousi kuin ihmeen omaisesti kansainvälisen taidemaailman polttopisteeseen. Ne räimivät päin näköä niin kulutuskulttuuria, väkivaltaa kuin poliittisia ilmiöitäkin. Ennen kaikkea ne syväluotaavat uudelleen. Tämän kaltaiset heitot ovat osa hänen alati kyseenalaistamaan usuttavaa, monisävyistä taitelujuuttaan. Taitelijahan hän oli mitä suurimmassa määrin. Yläsali on tapetoitu riemukkaalla lehmätapetilla, Flowers-teoksella vuodelta 1970. Siitä se alkaa, huikea taidematka Amerikan kipeään historiaan ja Warholin rosoiseen elämään. Itse hän kiisti olevansa taiteilija lainkaan, ja väitti, että hänen teostensa takana ei ole mitään. E vapaa-aika Maailman vesipäivä vietetään lauantaina 22.3. Helmikuussa päättynyt Ellen Gallagherin upea näyttely keräsi ennätysyleisön. Tänä vuonna teemana on vesi ja energia. SARA HILLDENIN TAIDEMUSEO SARA HILLDENIN TAIDEMUSEO Liz Taylor, litografia paperille, 1964 LEHTIKUVA/ VIENA KYTÖJOKI The Shadow, uniikki serigrafia ja timanttipöly pahville, 1981 Campbellin säilykepurkki Pop-taiteen ikoneja ja omakuvia » Andy Warholin näyttely viiltää amerikkalaisen unelman avohaavoille. ?MAALAAN TÄLLÄ tavalla koska haluan olla kone?, postmoderni nero Andy Warhol (1928? 1987) totesi . Teokset ovat riemastuttavan viihdyttäviä, mutta lähemmin tarkasteltuna niissä piilee terävää yhteiskuntakritiikkiä. Ja nyt museo ylpeänä esittelee pop-taiteen kuninkaan, yhden maailman kuuluisimman taitelijan töiden laajan kirjon. Andy Warhol An American Story -näyttelyyn valitut teokset esittelevät Warholin uran keskeisiä vuosia 1961?86. Siellä ne tervehtivät katsojaa, ikonistiset Teokset ovat riemastuttavan viihdyttäviä, mutta niissä piilee terävää yhteiskuntakritiikkiä. Marilynit, Campbellin soppapurkit, Maot ja muut
Useimpia tapahtumia suositellaan yli 5-vuotiaille. Päivän mittaan voi seurata Kansallisbaletin ammattilaisten aamutuntia ja tulevan Peer Gynt -ensi-iltabaletin harjoituk- Tapahtuma sia, saada yksityinen laulutunti, nauttia kamarimusiikista, kurkistaa kulissien taakse opastetuilla kiertokäynneillä ja päästä tutustumaan myös teatteritekniikkaan. Hovikoulussa voi perehtyä 1700-luvun Versailles?n hovietikettiin, ja orkesterimuusikoiden Musiikki Teatteri johdolla tutustutaan orkesterisoittimiin. Avoimien ovien päivänä on tilaisuus myös askarrella fantasiapäähineitä, nähdä miten Lumikuningattaren (kuva) mielikuvitukselliset hahmot maskeerataan ja saada omillekin kasvoilleen vaikka Kirjallisuus SARA HILLDENIN TAIDEMUSEO Näyttelyvieraan kannattaa vaeltaa avoimin mielin museossa näiden Warholin sanojen viitoittamana: ?Kaikki kuvani ovat samanlaisia. Ja sen hän totisesti on onnistunut tekemään. Järj. Se tarkoittaa, että massoille pitää tuottaa epäsovinnaisuutta.? Henkilökultin kriitikko Siskotuulikki Toijonen Samanlaisia ja myös erilaisia Warhol kuvasi myös politiikan tähtihahmoja ottaen vertauskuvallisesti myös kantaa ajan AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄ Kansallis- oopperassa la 22.3. Kevätkokous ke 26.3. Mukana Tiaisen lisäksi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie. Warholin suorin, poliittinen kannanotto on Nixonin kuva, jonka alalaidassa taitelija kehottaa äänestämään Nixonin vastaehdokasta McGovernia vuonna 1972. Mukana on myös useita omakuvia ja teoskokonaisuus, joka liittyy Napolissa vuonna 1980 tapahtuneeseen maanjäristystragediaan ja paljon muita kiinnostavia teoksia. Kasvoistaan hän teki tietoisesti kuuluisat, tutkien omakuvansa kautta ihmisyyttä uudelleen ja uudelleen, herkkävireisesti murhemielestä julkeaan arroganssiin. Näyttelyn yksi kauneimmista kuvista on Self-Portrait, serigra?a pahville vuodelta 1977, syvällisen ja älykkään miehen sielun peili. Tuotantonsa myötä hän halusi taiteen perustehtävää noudattaen saada ihmiset ajattelemaan. Tenttaajina Jouko Kajanoja, Maija Viherä ja Juha Nurmela. Hän valitsi ?Suuren ruorimiehen?, Punaisen kirjan kannessa olevan Maon stereotyyppisen kuvan ja varioi siitä useita, ei kovinkaan imartelevia tyyppikuvia. Ironista on, että kommunisti Mao komeili Marilynin, Liz Taylorin ja Kennedyn kuvasarjojen tavoin kapitalistisessa Amerikassa tuhansina ja taas tuhansina kappaleina suosittuna julisteena. klo 10?15. Kuvataide ??. mutta ne ovat myös hyvin erilaisia. Jyväskylän Vasemmiston kunnallistoimikunta su 23.3. Vapaa pääsy. Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Tilaisuus sote. Helsingin Vasemmistoliiton teltta Paasikiven aukiolla la 22.3. klo 9?13. ??. Tuhoaako vai pelastaako EU maanan hyvinvointivaltion. klo 18 Skomarssin torpalla. Self-portrait, serigrafia pahville, 1977 ja uudelleen ihmisyyttä syvyyssuunnassa, niin pinnallisilta kuin monet teokset ensi näkemältä vaikuttavatkin. Keskustelu arpi tai kimaltavia koristeita. Yleisölle esittäytyy myös oopperan lapsikuoro ja nuorten musiikkiteatteriryhmä Par(r)asvaloissa. ANDY WARHOL An American Story 28. Lippuja saa vielä ovelta. ??. ?Massat haluavat vaikuttaa epäsovinnaisilta. klo 11 aamupäiväkerhossa Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja 4) . Pormestarimallia selvittää Tampereen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen Sirkkaliisa Virtanen. ??. Piirityspäiväkirja, historia nykypäivänä. Asiantuntijoina EU-vaaliehdokkaat Timo Harakka (sd sit.), Heidi Hautala (vihr.), Anneli Jäätteenmäki (kepu) ja Kari Uotila (vas.). Pääsylippu 10 euroa sisältää kahvin. klo 18?20 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A 1) Helsingissä. saakka Sara Hildénin taidemuseo, Tampere. ??. Keskustelutilaisuus ma 24.3. Työväenkirjaston Ystävät ry:n Studia Generalia-luento to 27.3. Jyskä?Vaajakoski Vasemmiston vuosikokous to 27.3. Eikö elämä ole sarja kuvia, jotka muuttuvat toistuessaan?? Pop-taiteen ikonien lisäksi näyttely tuo esiin tavattoman kiinnostavasti Warholin lahjakkuuden, hienostuneisuuden ja monipuolisuuden taitelijana hänen tuntemattomampien abstraktien teosten ja omakuvien myötä. Näyttelyssä voi karistaa kannoiltaan sen sitkeänä eläneen käsityksen, että Warhol monistettuine kuvineen olisi vain massakulttuurikuvaston esiintuoja. Raision harmonikkakerhon ja Viihdekuoro Kulkurien yhteinen Maata näkyvissä -kahvikonsertti su 23.3. Kahvia klo 10.30. ??. Toimikunnan kokous klo 17. ??. Työelämän ja sosiaaliturvan historialliset muutokset. Eila Tiaisen lounas eli Ellun kattaus nautitaan su 23.3. Jämsän alueen vasemmistojärjestöt ja KSL:n opintojärjestö ??. Soteuudistusta avaavat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja ja EU-ehdokas Erkki Virtanen. Kontulan Eläkeläiset ry. Annika Lapintie ja Outi Ojala tavattavissa ma 24.3. Keskustelutilaisuus ma 24.3. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. 35. Järjestäjinä HYVA (Hyvinvointivaltion vaalijat ry.), SSOS (Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry.) ja VVT (Vapaus Valita Toisin ry.) ??. Vapaa pääsy. Tarjolla kahvia, pullaa ja EU-asiaa. ??. Vapaa pääsy. Koko kansan sote. klo 17.30 Kallion kirjastossa Helsingissä. klo 17 Järjestöjentalolla, Metalli 74:n tila. Jyväskylän seudun Sivistystyön vuosikokous ti 25.3. Faksi (09) 759 60 301. klo 17 kulttuuriklubi Pokurassa Jämsässä (Lukkoilantie 13, pääkirjaston alakerta). Lena Muhinan kirjaa tarkastellaan nykypäivän näkökulmasta ke 26.3. kirjan toimittaneen, Helsingin yliopiston Aleksanteri-insituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro ja historian lehtori Mikko Puustinen. ??. klo 14?17 Eurooppasalissa Helsingin Kampissa (Malminkatu 16). Ke ss ä ä s m kuuluu ajatuspaja VasemmistofooruJä s tilaisuu min avoimeen luentosarjaan. . a tain ??. klo 18 KeskiSuomen OP:n kokoustilassa (Huoltopolku 4) Vaajakoskella. ??. klo 12?14 Valorinteellä Jyväskylässä (Kyllöläntie 16). krs). ??. klo 17.30 Jyväskylässä (Väinönkatu 28 B 14). Onko rasisminvastainen kansalaistoiminta aina oikeudenmukaista? n a s n Tutkija Veronika Honkasalo luennoi ma a k Koko 24.3. Hänhän esittelee kriittisesti kuvien tuotantoa ja vastaanottoa jo hänen aikanaan kuvien villitsemissä joukkotiedotusvälineissä ja ylipäätään kuvien tulvaa kaikkialla. Kuinka ajankohtaista tuo kritiikki tänä päivänä onkaan, kun ?kaikki kuvaavat kaikkia kaikkialla?, kuten kuvajournalismin professori Anssi Männistö taannoin tiivisti. ?Kuvani esittävät niitä brutaalin persoonattomia tuotteita ja meluisan materialistisia esineitä, jotka ovat nykyisen Amerikan perusta?, Warhol perusteli kuuluisien säilykepurkkiensa kuvaamista. poliittisiin tapahtumiin kritisoiden voimakkaasti myös henkilökulttia. 5. klo 15.30?16.15 Helsingissä Kontulan Ostarilla metroaseman edessä ja klo 16.30?17.30 Itäkeskuksen kahvila Fastérissa (Bulevardin ja Pasaasin risteys). Ne muuttuvat värien valon, hetken ja mielialan mukaan. Keskustelun aiheena, mihin Vasemmistoa tarvitaan europarlamentissa. Andy Warhol An American Story -näyttely ravistelee ja riemastuttaa, niin kuin hyvän taiteen tuleekin. Näyttelystä poistuessani mietin Warholin yhtä mottoa. klo 17.30 Lintulahdenkatu 10:n lu sk uste auditoriossa Helsingissä. Vasemmistoliiton Itä-Vantaan yhdistys ry:n vuosikokous ma 24.3. Mukana mm. KANSALLISOOPPERA SUOMEN Kansallisoopperassa vie- tetään jälleen Avoimien ovien päivää lauantaina. Saatavilla Eilan uunituoretta EU-vaalimateriaalia. Leppäveden Vasemmisto ry:n vuosikokous to 27.3 klo 17 Koivistolla (Sorarinne 5 as.1), Leppävesi. ??. klo 14 Raision kirjastotalon Martinsalissa. Keskustelu jatkuu klo 15 Cafe Annassa (Kauppakatu 10) Äänekoskella. ??. Tampereen Sisun vuosikokous ti 25.3. klo 18 seuran toimistossa (Näsilinnankatu 22 A, 5. Paikalla Euroopan mahdollisuus -kirjan kirjoittajia
Charlton - Burnley ........ Lauantaina niitä on taatusti Cardi?n vieraana luvassa, joten varma kakkonen tähän. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 22.3. Huikeaan vireeseen äityneen Poolin kapteeni Steven Gerrard lausahtikin ottelun jälkeen medialle joukkueen olleen jopa vähän ihmeissään, ettei enempää maaleja saatu aikaan... Villihotin (2) täysosumaa on odotettu jo jonkin aikaa. Juoksun kulku ja radan kunto ratkaisevat paljon. kello 16.55. 1 (X) ole myyty ensinkään ennakoidulla tavalla, joten voisiko olla niin, että KTP:n organisaatiossa on luotettu turhankin paljon tosifanien hypetykseen ja oletettu, että markkinointi hoitaa itse itsensä? KOTKA ON hieno futiskaupunki, joka ansaitsisi liigatason seuran. 1 (X) 7. Alkumatkan ylivauhti suosisi Driller Mania (10) ja Wasa Monstermania (11). Tuskin se on ihan täydessä tikissä neljän kuukauden tauolta. El Marquise (5) on tauluaan parempi hevonen. Everton - Swansea .......... Brighton - Ipswich ........ Tällä kertaa kotkalaisilla taisivat vain olla takin lisäksi auki paidannapit, kengännauhat ja ties mitä. Vaikka joukkueella on ringissään periaatteessa parikin ihan hyvää kassaria, isketään tärkeään peliin veräjänvartijaksi maalivahtivalmentaja . Blackburn - Leicester ... A: 11,9; B: 6,7,1,3,4,5 LÄHTÖ 7: Kylmäveristen avoimessa sarjassa on monta mahdollista menestyjää. Diktaattori (1) on aina vaarallinen. Laukan jälkeen tätä kovemmassa porukassa viimeksi kakkoseksi kirinyt Vixen (12) heittää haasteen. Eväät tähän ovat viimeistään nyt fuusion myötä olemassa, kunhan sen hyödyt vain saadaan ulosmitattua myös menestyksenä. Nopea Otto Milleri (8) taipui oudosti viimeksi, mutta nyt se voi kasiradaltakin päästä hyviin asemiin. F pelit LEHTIKUVA/ ADRIAN DENNIS En tiedä, onnistuuko mikään pohjoismainen seura voittamaan eurocupia enää koskaan. Viimeksi hienoon tyyliin ylivoimaisesti voittanut Liekin Eko (7) saa nyt suosikin paineet. Lindsbergin laatutallin hevosista sairaustauolta palaa myös Tamilphoto (13). Newcastle - Crystal P ..... Boker (6) palaa tauolta ja voi heti pärjätä. Kotkasta kuuk lluneiden huhujen mukaan kausikortteja ei k 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. I?S 20.3. Se mahtuu kolmeen kirjaimeen YHDEKSÄS PÄIVÄ joulukuuta se, monen mielestä viimein, tapahtui: kotkalaiset pääsivät eroon vokaaleista. Pari uutta loukkaantumista olisi jo katastro?. Ykkösdivarissa jjoukkueita pyöritetään pienillä budjeteilla ja p pääosin vapaaehtoisp vvoimin, mutta ymmärrrän kyllä fanien närkästyksen esimerkiksi k ssiitä, ettei joukkueella ole vielä kuukautta eno nen kauden alkua minn käänlaisia nettisivuja, k jjoiden kautta joukkueeen asioista voisi pysyä kartalla. 1 5. Takarivi ei hitaahkoa lähtijää haittaa. A: 5,2; B: 4,11,10,7,4 LÄHTÖ 3: Jos Baletin Salama (4) pääsee ravilla matkaan, se hakee nopeasti 36 » Villihotin täysosumaa on odotettu jo jonkin aikaa. keulapaikan. 2 (1) 6. Elias Intomieli (10) kärsii lähtöpaikastaan. A: 8,2,1,6; B: 10,3,4,9 Perusrivi: 6-5-7-5-9-11-8 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Toive on ymmärrettävä: edellisen kerran Kotkassa on pelattu pääsarjapalloa kaudella 2008, joten aika olisi jo kypsä uudelle yritykselle. Tunnetuin kotkalaispelaaja kautta aikain lienee yhä Arto Tolsa, kaupungin stadionille nimensä antanut mestari. A: 5,4,10; B: 3,2,1,11 LÄHTÖ 5: Viime vuoden derbykakkonen Venice (9) näytti viimeksi Vermon hurjalla kirillään, että kaikki on tammalla kunnossa. Reima Kuislan tuore ruotsintuonti, Kati Lindsbergin valmentama Oracle (12) on ykkösluokan juoksija, mistä kertovat sen ansaitsemat (yli 570 000) eurotkin. Tällä hetkellä tilanne valitettavasti näyttää sen verran sekavalta, että on vaikea uskoa raita- paitojen taistelevan ensi kaudella tosissaan sarjanoususta, semminkin, kun Ykkösessä pelaa tulevana suvena sellaisiakin perinteikkäitä seuroja kuin Haka ja Ilves. Mutta yksi kysymys on ratkaisematta: onko uusi KTP muoviseura? Perinteiden perään huutelevien fanienhan tapana on leimata fuusioiden kautta syntyneet Tampere Unitedin ja FC Lahden (joiden kohtaamisia Veikkausliigassa kutsuttiin hellyyttävästi nimellä El Plastiko) kaltaiset seurat historiattomiksi muoviseuroiksi. Jotenkin tämä vain tuntuu enemmän alkuperäisasetusten palauttamiselta kuin miltään uudelta viritykseltä, ja samoin tuntuvat kotkalaisetkin asian näkevän. KOTIMAISTEN SARJOJEN käynnistyessä palannevat kotoiset joukkueet myös vakiolapulle, mutta vielä tovin arvaillaan brittiseurojen edesottamuksia. Kakkoskohteen vierasjoukkue Liverpool pöllytti sunnuntaina Manchester Unitedia 0?3 ja vankisti asemaansa sarjan kärkikamppailussa. 2 12. 1 2. A: 9; B: 12,7,13 LÄHTÖ 6: Lindsbergin valmentama Hoboken (11) on myös sen tason hevonen, että sitä kannattaa hyvätasoisessa kohteessa pelata, vaikka ruunalla on takarivin lähtöpaikka. Lähtö on muutenkin tasainen, ellei sitten luota viimeksi vakuuttavalla tavalla voittaneeseen Bateryyn (5). 2 11. Leeds - Millwall ................. Unohtaa ei kannata myöskään Large Leaderia (7). Tähän starttiin ei val- mentajan mukaan ole varsinaisesti tähdätty, mutta tuskin tamman vauhtia hillitäänkään, jos se on menopäällä. Helmen Vili (3) kiihdyttää tuttuun tapaan keulaan. 1 4. A: 7,12,4; B: 11,2,1,10, LÄHTÖ 4: Hyvätasoisella lämpöisten maililla keulapaikka on taas valttia ja piikkiin on monta yrittäjää. Ilmaisua ?takki auki. ja mikä oireellisinta, kotkalaisten peli ei edes kaatunut tähän vaan kertakaikkisen saamattomaan hyökkäyspeliin. Joukkueen pelaajatilanne on kaikin puolin hankala. Eturivistä mahdollisia menestyjiä ovat ainakin Viking Wonder (4), Archie Dream (3), Angry Valley (2) ja Good Expert (1). Takavoltista kannattaa noteerata ainakin Millstone?s Lissom (9) ja Sweet Hope (16). Middlesbrough - QPR ...... Toivon, mutta epäilen. 1 (X) 10. Sen kanssa voitosta kisaavat hyviin juoksuasemiin pääsevä Jester Bowl (9) sekä keulasta viimeksi voittanut Rockabilly Ace (6). Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2, 1, 1, 2(1), 1(x), 1, 2(x), 1(x), 2, 2, 1(x), 1(x). Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com Venice täydessä iskussa LÄHTÖ 1: Joensuun Toto75-ravien avauksessa paaluvoltin hevosista Angel Valley (6) kiihdyttänee keulaan ja vetänee porukkaa pitkään. Paljastavaa sen sijaan on se, millaisella kokoonpanolla ja taktiikalla otteluun lähdettiin. Norwich - Sunderland..... Wigan - Watford ............ Hull - West Bromwich ..... Ruuna saattaa johtaa lähdöstä maaliin. 1 (X) 13. 2 (X) 9. Uusi uljas KTP sai vokaaleilta perintönä sarjapaikan Ykkösessä. Kotka on eräs Suomen perinteikkäimmistä futiskaupungeista, ja alkuperäinen KTP on perustettu jo vuonna 1927. Paalun hevosista paras lienee viimeksi Vermon pitkän matkan keulasta voittanut Souvenir Wood (7). 1 8. Cardiff - Liverpool ............ 2 3. eikä syy ole kannattajissa. » KTP:n organisaatiossa on luotettu turhankin paljon tosifanien hypetykseen. Kotkan jalkapallopyhätölle nimensä antanut Arto Tolsa pääsi Belgian-ammattilaisvuosinaan keräilykorttiin. VIIME VIIKOLLA KTP tippui Suomen Cu- pissa JäPSille, missä sinänsä ei ole mitään kummallista: cup on arvaamaton kilpailumuoto, ja yllätyksiä on nähty ennenkin. Niko Ikävalkon hajotettua polvensa jokunen viikko sitten ei kotkalaisten ringissä ole kuin käytännössä yksi hyökkääjä, ja kun luottopakki Tuomo Turunenkaan ei ole vielä loukkaantumisten jäljiltä täydessä tikissä, on materiaali kapea. on totuttu käyttämään tilanteissa, joissa joukkue astelee kentälle kuin soitellen sotaan, puolitosissaan. Ja onhan kaupungista noussut vuosien saatossa lukuisia muitakin pallotaitureita, tuoreina esimerkkinä tälläkin palstalla taannoin ruodittu Teemu Pukki ja Turusen veljekset, joista Tuomo teki täksi kaudeksi paluun kotikonnuilleen vahvistamaan KTP:tä. Valmentaja Sami Ristilä on mediassa ilmoittanut KTP:n tavoitteeksi nousun Veikkausliigaan heti tulevan kauden päätteeksi. A: 6,9,5; B: 16,1,2,12.8 LÄHTÖ 2: Lämpöisten ryhmässä on monta nousussa olevaa hevosta, joista hienoimman vaikutuksen on tehnyt kolme neljästä uransa startista voittanut Callela Rockhard (5). Menestynyt valmentaja Sven-Göran Eriksson ei usko pohjoismaisten joukkueiden mahdollisuuksiin eurocupeissa. Man City - Fulham ............ Birmingham - Reading .... Raipe Kronoksella (2) on alla kaksi voittoa, joista kumpikin on tullut helponnäköisesti. Alkujaan Kotkan Työväen Palloilijoiden kakkosjoukkueeksi vuosituhannen vaihteessa perustettu FC KooTeePee palasi emonsa hellään huomaan ja fuusioitui KTP:n kanssa yhdeksi seuraksi. Vuodenvaihteessa fanien silmissä olikin vielä toiveikas kiilto, mutta kevään edetessä into tuntuu kuivuneen kasaan kuin viikon vanha posso
Eri maiden johtavat poliitikot ja ministerit sekä kuningashuoneiden edustajat boikotoivat ymmärrettävästi kisoja, koska eivät osallistumisellaan halunneet antaa mahdollista signaalia Venäjän Krimin toimien hyväksymisestä. AI JU TO RV IN EN SEN SIJAAN ihmetystä herätti, että Suomen olympiakomitean ja huippu-urheiluyksikön johto loisti poissaolollaan koko kisojen ajan! Tilanteesta herää väkisinkin kysymys, mikä on vammaishuippu-urheilun asema suomalaisessa huippu-urheilussa ja sitä luotsaavien johtajien arvomaailmassa. Paralympialaisilla on valtava merkitys koko venäläisen yhteiskunnan ja sen kansalaisten käsityksiin vammaisista. Kun kaikki ovat jo ainakin kaksinkertaisia voittajia, tunnelma on aika välitön ja sen voi aistia. Vaikka kisoja varjostikin Ukrainan ja Venäjän kiristynyt tilanne Krimillä, se ei näkynyt itse kisoissa mitenkään. Tunnelma urheilijoiden keskuudessa ja kisakatsomoissa oli erinomainen ja se välittyi myös kotikatsomoihin saakka. Muutos on ollut valtava. Esteettömyys helpottaa ja mahdollistaa kaikkien tiloja käyttävien sujuvan toiminnan. Voittajia he olivat toistamiseen, kun olivat raivanneet tiensä maansa edustajiksi paralympialaisiin. Ehkä kisojen upea henki kumpuaa juuri tuosta asenteesta, mikä näillä kaikilla osallistujilla urheilemiseen ja ennen kaikkea elämäänsä on. Urheilun kansoja yhdistävästä voimasta sai erinomaisen kuvan muun muassa siitä, miten kaikkia urheilijoita kansallisuudesta riippumatta kannustettiin ja miten venäläiset katsomoissa kannustivat ukrainalaisia urheilijoita kuin omiaan. Monissa erilaisissa urheilukilpailuissa mukana olleelle paralympialaisista välittyi erityinen yhteisöllisyyden ja ystävällisyyden tunne ja henki. Happihyppely Jukka Ukkola jukkaukkola2@dnainternet.net Vammaisurheilun merkitys kasvaa ASENTEET VAMMAISURHEILUA kohtaan ovat vuo- » Paralympialaisilla on valtava merkitys koko venäläisen yhteiskunnan ja sen kansalaisten käsityksiin vammaisista. Kun olympialaiset seitsemän vuotta sitten myönnettiin Venäjän järjestettäviksi Sot?iin, oli suhtautuminen paralympialaisten järjestämiseen kokonaan toinen. Siinä meillä Suomessakin on vielä paljon parannettavaa. KISOJA SEURATESSA täytyi vain ihmetellä näi- den urheilijoiden suorituksia ja heidän elämänasennettaan. varapuheenjohtaja. LE HT IK A/ UV M sikymmenten saatossa muuttuneet entistä positiivisemmiksi ja viimevuosina tämä kehitys on ollut erityisen myönteistä. Urheilun suola tulee sen ennakoimattomuudesta, kilpailusta itseään ja toisia kanssakilpailijoita vastaan. Tämä ei jäänyt epäselväksi näissäkään kisoissa, missä huippu-urheilijat mittasivat taitojaan ja kestävyyttään toisiaan vastaan. Kirjoittaja on valtion liikuntaneuvoston jäsen, sen erityisryhmien liikunnan jaoston puheenjohtaja sekä TUL:n 1. Suuri muutos Venäjällä suhteessa esteettömyyteen, vammaisiin ja vammaisurheiluun on vasta tulossa. Rakennetun ympäristön esteettömyys ei ole keneltäkään pois, päinvastoin. Viimeistään Lontoon olympianäyttämöillä pidetyt paralympialaiset vuonna 2012 synnyttivät kansainvälisesti ja kotimaassakin todellisen buumin, missä vammaisurheilun saama huomio, niin mediassa kuin tavallisten urheilua seuraavien kansalaistenkin keskuudessa, nousi aivan uudelle tasolle. Paralympiamitalistit nousivat urheilusankareiksi urheilusankareiden joukkoon. Vai nousivatko. Puitteista oli saatu hyvät arviot jo olympialaisten aikana ja sama järjestelyjen toimivuus sai parakisoissa jatkoa. Ihmetystä ja kunnioitusta näitä urheilusuorituksia kohtaan lisäsi entisestään se, kun kuuli usein koskettaviakin tarinoita näiden urheilijoiden taustoilta. Vakavien onnettomuuksien tai sairauksien ei ole annettu asettaa esteitä elämälle ja urheilemiselle. Tämä todellakin oli otettu huomioon kisojen suorituspaikoilla ja ympäristössä. Pyörätuoleilla ja muilla apuvälineillä liikkuvien urheilijoiden ja kisaturistien oli mahdollista urheilla ja liikkua alueella ja kisapaikoilla ongelmitta. Tämä on luonnollisesti tilanne, mihin kaikessa rakentamisessa tulisi pyrkiä. Vielä tuo arvostus ei ole aivan niin sanottujen terveiden urheilijoiden tasolla, mutta toivottavasti tilanne korjaantuu pikaisesti. Sot?in olympialaisten jälkeen pidetyt paralympialaiset eivät tehneet tässä positiivisessa kehityksessä poikkeusta. Kisat saatiin viedä läpi erinomaisissa puitteissa. He kaikki olivat tuon kisan jo voittaneet. Kisojen avajaisissa Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) puheenjohtaja Sir Philip Craven toi esiin tilanteen 34 vuoden takaa, jolloin silloinen Neuvostoliitto kieltäytyi järjestämästä paralympialaisia vuoden 1980 olympialaisten yhteyteen. Katja Saarinen sijoittui suurpujottelussa kahdenneksitoista Sot?in paralympialaisissa Krasnaja Poljanassa. 37
Kuka on Suomen elinkeinoministeri? 6. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta John Kerry Riika ja Uumaja Noin 2,4 miljoonaa Jan Vapaavuori vertausta, vertauskuvallista esitystä Riikka Pulkkinen Sushiin Villmanstrand Emälammas Tilinumero IBAN-muodossa (18 merkkiä): 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Ristikko 21.3.2014. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 14.3.2014 voittajat ja oikea vastaus Satu Karhumaa, Pietarsaari Raija Lehtiö, Isokyrö Irma Mikkola, Imatra Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Hyvin usein shakilliset voimainkoitokset ratkeavat vasta loppupeleissä tai aiemminkin, jos shakintaitaja löytää pelitilanteessa vastapelaajan heikot pisteet ja arviointivirheet. Tukholmassa vuonna 2005 pelatussa pelissä Aagaard?Nouro pöytä on katettu tanskalaispelaajalle valkeilla. Mikä eläin on uuhi? 1. 2. 3. 8 7 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 26.3.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Txe7+! Dxe7 2. Mitä tarkoittaa allegoria? 7. Etu- ja jälkiruoka on nautittavissa. Miten valkea (siirto) herkutteli? Ratkaisu: 1. Ristikko Shakki Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: Mikä on utva? Kuka on Yhdysvaltain ulkoministeri? Mitkä ovat tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungit? 4. Te1 Dd7 3. Rf7+ ja musta antautui. 38 Vastaukset 1. Mihin ruokaan liittyvät makit ja nigirit? 9. Mikä on Lappeenrannan ruotsinkielinen nimi? 10. Kuka on kirjoittanut kirjan Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän? 8. Lxf6+ Kh6 4. Mikä on Krimin niemimaan väkiluku? 5
Fasismille se toki on täysin vastakkainen Forsberg toteaa, että viime kädessä demokraattisten liikkeiden on itse puolustettava itseään ja siinä eivät väkija hyvä niin. vallattomat keinot välttämättä riitä. Joukko natseja hyökkäsi marssijoiden kimppuun puukoin aseistautuneena. ALL OVER PRESS Ensi viikolla en n ä p p e S o k Es kertoo tä s i n i l r e H i t Ant ja muista eistä r ö ö d r a j l i m Mitä Anna Kontula oppi oikeistosta? 39. 3.) puolestaan listaa natsien tekevarsinainen laiskan ajattelun kaatoluokka. Osallistujat ilmaisivat tukensa feministiselle Ta natten tillbaka -marssille. Katutasolla tämä on Meidän halutaan uskovan, että fasismin . Länsinaapurissa tiemmä natsia saa jo sanoa natsiksi (Expo Idag 14. Suomeksi sen ydin(Dagens ETC 9. On vain kansallismielisiä paras vain löllötellä valtavirran mukana sen valtiaiden mielen mukaisesti. keppostelijoita katutempauksineen. Viimeinen sana Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? LEHTIKUVA/ STIG-AKE JONSSON / TT Vaikene, kiertele, kaunistele NAISTENPÄIVÄNÄ MALMÖSSÄ äärioikeisto puukotti ja pahoinpiteli ihmisiä, jotka olivat osallistuneet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavaan mielenosoitukseen. Tätä kutsuttiin niin meillä kuin ruotsalaisessakin lehdistössä muun muassa välikohtaukseksi ja kahakaksi, joka tapahtui feministisen mielenosoituksen jälkeen. Yhtä Oskar Forsberg (Aftonbladet mustaa äärtä kaikki. Johan Ehrenberg tunnetaan länsinaapurissa nimellä natsia saa jo sanoa ?kålsuparteori?. Valmiiksi pumisiä todeten, että olisi aika tunnustaa natsiväkivallan reksittu ääriteoria on simppeli syöttää massoille. olevan paljon suurempi ongelma kuin muun väkivallan. Ruotsin poliisin arvion mukaan uhrit ja puukottajat Henrik Arnstadin (Göteborgs-Posten, 12.3.) mukaan on olivat vastakkaisista poliittisista äärilaidoista. Mutta ei itsestäänselvyys. tai minkä aina ollut itsestäänselvyys ajasta ja maasta toiseen. tahansa . Oodi demokratialle. Päätoimittaja Arja Alho, Ydin 1/2014 » mutta vaarallinen äärijaaritus, joka Länsinaapurissa tiemmä RUOTSALAISLEHDISTÖSTÄ ON alkanut kuulua soraääniä. Silti natsien mainitsemisen välttely oli silmiinpistävää. Kuulostiko ikävältä tuo natsi. Sitä se uuskieli teettää. Kahakointi ikään kuin yhdistyi feminismiin. Toimittajien varovaiset sanavalinnat ovat ymmärrettäviä sikäli, että tapahtuneesta liikkui kovasti ristiriitaista tietoa, kuten yleensä. Fasismi todella vaarallista toistuvasti rinnastaa demokratianvaskyllä on kolmannen, mutta minkä valtakunnan ääriaate tainen fasismi vasemmistoon. feminismi on. Ekstremismi on 14. Demokratia on aikamme hittituote. 3). TOINEN VÄHÄISTÄ keskustelua leimannut piirre oli väsynyt, Tuhannet ihmiset osallistuivat viime sunnuntaina Malmössä natsien vastaiseen mielenosoitukseen. Että ONNEKSI MEILLÄ ei ole natseja. Puukotusvammojakin noin vain saatiin, tyystin ilman tekijää. Aina äärioikeistoa ei mainittu sanallakaan. 3.) suomii Säpoa siitä, natsiksi. ajatus kuuluu jotakuinkin ?veljekset että tämä katsoo toisaalle ja luo äärikuin ilvekset?. pääteorioita ekstremismistä, vaikka Poliisin ja median hellimässä äääärioikeiston järjestäytyminen ja tariteoriassa on yhdentekevää, ajaako voitteet ovat yleisessä tiedossa. fasismia vai vastustaako sitä. vastustaminen, mikä tahansa kritiikki, mikä tahansa radikaali on lähtökohtaisesti epäilyttävää
+ Vasurilla-levy Viikkolehti 3 kk / 29 . + levy ja Vasurilla-t-paita S XL XXL T-paidan koko kertoo taustat, kuvaa ihmiset, selittää ilmiöt. HUOM: Kokoja rajoitettu määrä. Timo Mäkelä Sanomalehti ei ole kuollut. Tilaa Viikkolehti kolmeksi kuukaudeksi, saat kaupan päälle Vasurilla-cd-levyn sekä Vasurilla-t-paidan. Tilaa Viikkolehti kuukaudeksi, saat kaupan päälle Vasurilla-cd-levyn. Mukana mm. AGIT PROP, KOM-TEATTERI, TUOMARI NURMIO, PALEFACE, PELLE MILJOONA, JUKKA POIKA, ASA, JAAKKO TEPPO, M.A.NUMMINEN, DALLAPÉ-ORKESTERI, VESA-MATTI LOIRI & KRISTIINA HALKOLA. Tarjous koskee myös NÄKÖISLEHDEN 3 kk:n tilausta. 29 ? 10 ? Teen määräaikaisen lehtitilauksen: Viikkolehti 1 kk / 10 . + levy ja Vasurilla-t-paita Näköislehti 3 kk / 18 . Tilaushinnat sis. Tarjous voimassa niin kauan kuin kokoja riittää. Nimi Osoite -artikkelit ikk li vain i Viikkolehdessä Viikk . Puhelin tilaukset@kansanuutiset.fi p. painetun lehden alv:n 10 % sekä sähköisten palveluiden alv:n 24 %.. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Maksajan (tilaajalahjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa vain kotimaassa
Hyvän elämäntavan jäljillä e t i i L ANTTI HONKONEN Vuonna 1908 Suomen ensimmäisessä vappumarssissa Helsingissä oli kärjessä raittiusväen kieltolakivaatimus. Kansandemokraattinen Raittiusliitto . Viinakanisterit, ja myös -ministerit, ovat aina olleet kansalaisten mielenkiinnon ja moralisoivan hutkinnan kohteina. Siksi vuonna 1974 syntyi ?puolueen soturiksi. Säännöissä ei enää ollut mitään luokka- tai vapaustaisteluista, mutta vasemmistososialistien raittiustyö työväen parissa oli lapualaisvuosina yhteiskunnalle liian vaarallista. Sattumoisin kieltolaki romuttui STR:n vainoamisen aikaan, ei sentään sen vuoksi. Vasta toisen maailmansodan jälkeen koitti vasemmistososialisteilla ja kommunisteilla mahdollisuus myös raittiustyön tekemiseen. Kuusi kirjoittajaa Tässä liitteessä on pääosassa Elämäntapaliiton kustantama, Helena Honka-Hallilan juuri julkaistu, 408-sivuinen historiikki Työväen raittiusliike sata vuotta ? hyvien elämäntapojen jäljillä. KDRL ry. Lehdessä on lisää KDRL:n synnystä ja muuttumisesta nykyiseksi Kunnon Elämä -järjestöksi sekä Elämäntapaliiton perustajajärjestöksi ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhdeksi sadasta jäsenjärjestöstä. Antti Honkonen Elämäntapaliitto ry:n historiatoimikunnan sihteeri ja järjestösihteeri 1996?2011, Kunnon Elämä ry:n sihteeri 1974-77 ja 1996-2014, sosiaalineuvos 49. mukaan. Viimeinen puheenjohtaja oli Arvo ?Poika? Tuominen. Tasan sata vuotta sitten syntyi itsenäinen (ja itsepäinen) työväen raittiusliike. Ensimmäisen maailmansodan aattona, Venäjän länsisyrjällä olevassa Suomen suurruhtinaskunnassa, syntynyt Suomen Sosialidemokratinen Raittiusliitto ei lähtenyt silloisen porvarillisen raittiusliikkeen tavoin etsimään syyllisiä yksittäisistä henkilöistä, vaan näki asian yhteiskunnallisena kysymyksenä: ?tarkoituksena on luokkataistelun pohjalla seisten vastustaa juovutusjuomien käyttämistä ravinto- ja nautintoaineena sekä muuten toteuttaa raittiusaatetta yhteiskuntaelämässä?. Monia yhteiskunnallisia ongelmia havainnut Miina Sillanpää oli ollut keskeisesti mukana uuden liiton ideoinnissa: nimeksi piti tulla Työväen Raittiusjärjestö, mutta SDP:n silloisen puoluesihteeri Otto Wille Kuusisen ohjein raittiusjärjestöstä tuli ?puolueen soturi?. Siksi liiton nimeksi tuli vuonna 1920, alkuperäisidean mukaisesti, ? Työväen raittiusliike on ollut ahkera myös keskinäisessä kahinoinnissa. Suomen Työväen Raittiusliitto (STR), jotta se voisi palvella koko työväenluokkaa, eikä vain yhden puolueen jäseniä. Nimiehdotus tuli Kotkan sos.dem.-osastolta. Mutta vain 10 vuotta perustamisensa, ja neljä vuotta nimenmuutoksen jälkeen, sosialidemokraatit hajottivat STR:n ja perustivat ihkauuden ja oman sos. dem.raittiusliittonsa, josta käytettiin STR:n parissa nimeä Sos. dem.puolue -raittiusliitto. Liian kumouksellinen Historian ironiaa kaiketi on, että juuri sd-toimin käytiin STR:n valtionapujen poistamiseen ja lapualaisvuosina vielä räikeämpään toiminnan estämiseen. Raastuvanoikeuden päätöksellä STR lakkautettiin vuonna 1932, koska se ?on raittiustyönsä ohella yhteisymmärryksessä ulkopuolelta maan rajojen johdetun vallankumouksen puolesta Suomessa työskentelyä Suomen kommunistisen puolueen kanssa toiminut sanotun tarkoitusperän saavuttamiseksi ja vastoin lakia ynnä säännöissä ilmoitettua tarkoitustaan?. ollut ahkera myös keskinäisessä kahinoinnissa. 40 vuotta sitten syntyi silloisen SKP:n ja muun kansandemokraattisen liikkeen järjestökentässä outo ilmiö: oli raittiustyön haluisia, mutta silloinen Kansan Raittiusliitto ei ottanut ?toisinajattelijoita. Eri työväenpuolueisiin sitten kuuluneet vastuulliset toimijat halusivat voimien yhdistämistä. Tavoitteeksi tuli kuin niittinä ?pitää väsymättömästi raittiuden harrastusta köyhälistössä vireillä ja saattaa työväen vapaustaistelua palvele- malla uuden yhteiskuntajärjestelmän luomista jouduttamaan?. Yhdistävä nimi erotti Uuden liiton toiminta ei kunnolla päässyt edes käyntiin, kun syttyi kansalaissota monine ikävine seurauksineen, kuten työväenliikkeen kahtiajakautuminen. selvin päin . Tutkija avaa kirjan sisältöä seuraavalla aukeamalla. Päihteiden haittoja vastaan taistellut työväen raittiusliike on . Sata vuotta myöhemmin vuonna 2008 oli taas kärjessä työväen raittiusliikkeen vaatimus, mutta nyt pureutuneena sosiaalisten oikeuksien puutteisiin, joista sikiää paljon myös päihdeongelmia. Vain muutos on ollut pysyvää Tässä liitteessä valotetaan, miten työväenliikkeessä on päihdeasioihin suhtauduttu ja miten haittoja on pyritty torjumaan
1919 astui voimaan, ajankohta oli sen voimaantulon kannalta varsin ongelmallinen. Raittiusliitto. Kahtiajako Työväen raittiusliikkeen alkutaival seurasi poliittisen työväenliikkeen askelia. Ensin raittiusliiton nimi muutettiin Suomen Työväen Raittiusliitoksi, jotta työväenliikkeen molemmat suunnat mahtuivat mukaan. Yhdessäelo ei sujunut ja Suomen Työväen Raittiusliiton viides edustajakokous huhtikuussa 1924 päättyi ristiriitaisissa tunnelmissa, kun sosialidemokraatit eivät saaneet haluamaansa edustusta liittotoimikuntaan ja muutenkin mielipiteet menivät ristiin. Sen vuoksi raittiusliikkeelle laadittiin erityinen yhteiskunnallinen ohjelma, joka hyväksyttiin Oulun raittiuskokouksessa vuonna 1906. kunnonelama.fi. jollei työn teknillinen laatu välttämättömästi vaadi sen yhtämittaista jatkamista . Naiset pyrkivät vaikuttamaan kotikulttuuriin järjestämällä erilaisia kotitalouskursseja. Raittiusliikkeen piirissä ongelma koettiin polttavana, ja samalla todettiin, että perinteisen raittiusliikkeen keinot olivat vähissä. Raittiusjärjestöjä kohtaan tunnettiin epäluuloa sellaisissakin piireissä, joissa itse raittius oli hyväksytty ja tunnustettu asia. Sigfried Sirenius tiivisti asian sattuvalla vertauksella: ?Täten on käynyt yhä selvemmäksi, että samoin kuin puhtaaksi viljelty uskonto, erillisenä harrastuspiirinä, hyvin vähän hyödyttää elämää, samoin puhtaaksi viljelty raittius, Hyvän elämäntavan jäljillä. Piakkoin aiotaan pitää yleinen työwäenkokous, jossa lakko julistetaan. Tuohon työhön saatiin mukaan ammattiyhdistysliike, mutta sen piirissä ei vaadittu ehdotonta raittiutta, joka puolestaan oli edelleen raittiusliikkeen tavoite. Työväen raittiusliike jakaantui sotien jälkeen kahtia, kun SKDL aloitti oman raittiustyönsä yritettyään ensin yhteistyötä Sosialidemokraattisen Raittiusliiton kanssa. Jäseniltä ei voinut vaatia ehdottomia raittiuslupauksia, vaan asiassa piti toimia rauhallisesti. Niin sanotut säätyläiset, sivistyneet ja korkeampi virkamiehistö olivat lähes kaikkialla suhtautuneet asiaan välinpitämättömästi. Yhteiskunnallinen liike Juomalakkoliikkeen jälkimainingeissa vuonna 1905 oli esillä erityisen raittiuspuolueen perustaminen, mutta se ei saanut laajempaa kannatusta. Tuolloin järjestettiin eri puolilla maata kävelyretkiä ja juomalakkojuhlia. Kansan Raittiustyön Keskus, myöhempi Kansan Raittiusliitto perustettiin vuonna 1948. Maailma muuttuu Työmarkkinajärjestöt sopivat 1960-luvun puolivälissä työajan asteittaisesta lyhentämisestä viisipäiväiseen työviikkoon. Vuonna 1965 SKDL:n ja www. He toimivat asuntoolojen parantamisen puolesta. Vastaava toimittaja: Antti Honkonen. Aina 1960-luvun puoliväliin saakka noudatettiin raittius- ja alkoholikysymyksissä vanhan työväenliikkeen raittiuspoliittista linjaa. suojeluslakien säätämistä lasten ja naisten liikanaisen rasituksen estämiseksi, työkyvyttömyyden, vanhuuden, sairauden ja työttömyyden vakuutuksen toimeenpanemista valtion avustuksella, progressiivisen verotuksen toimeenpanemista, palkan alirajan laissa määräämistä ja työväen yhteenliittymistä. Käytännön merkitystä hyväksytyllä ohjelmalla ei ollut, sillä porvarillinen raittiusväki ei sitä hyväksynyt. Useimmissa paikoissa lakon alkuunpanija oli työväenyhdistys, nuoriso- tai raittiusseura, mutta monessa paikassa myös joku yksityinen kansakoulunopettaja, pappi tai muu kansalainen. 3. Julkaisija: Kunnon elämä ry Elämäntapaliiton tuella. Tärkeä oli saada kuriin alkoholinkäyttö työpaikoilla, sillä se vaikutti sekä työn tuloksiin että työturvallisuuteen. 6. Se johti itsenäisen työväen raittiusliikkeen perustamiseen. Juomalakkolaisista kerätyn tilaston mukaan heitä oli lähes 60.000. Paino: Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2014. 2 50 omaan piiriinsä sulkeutuneena, hyvin vähän hyödyttää elämää.? Käytännön raittiustyötä tehtiin sotien jälkeen erityisesti työpaikoilla, joissa työpaikkajuopottelu oli ongelma. Oli rakennusliikkeitä ja työmaaporukoita, joissa ei työmaajuopottelua sallittu. Nuoriso- ja urheiluliikkeen puolella käytiin myös toistuvasti keskusteluja alkoholinkäytöstä. Kieltolaista vuonna 1931 käydyn kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kutsuttiin koolle ylimääräiselle istuntokaudelle päättämään kieltolaista. Työnantajat kääntyivät esimerkiksi Muurariliiton puoleen, että eikö olisi yhteisvoimin saatava työmaajuopottelu loppumaan. 1898 pieni uutinen, jossa sanottiin: ?Suuren suurta työlakkoa puuhataan täällä parhaillaan työwäen keskuudessa ja heidän omasta alkuunpanostaan. Työväen oman raittiusliiton perustamista käsittelevä kokous kutsuttiin koolle Helsingin työväentalon A-saliin 25. 1924 syntyi uudelleen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto. Kaksi työväen raittiusliittoa toimi rinnan vuoteen 1930, jolloin Suomen Työväen Raittiusliiton toiminta lopetettiin kommunistilakien perusteella. nistunut toivotulla tavalla edes työväenpuolueiden sisällä. Kieltolain kumoamisen jälkeen työmaajuopottelu kävi kovin yleiseksi. Työväen raittiusliike puolestaan pyrki saamaan yhteiskunnalliset asiat myös yleisen raittiusliikkeen ohjelmaan, mutta se ei onnistunut. 3. Työväen naisliike osallistui erityisen aktiivisesti tähän lasten parissa tehtyyn työhön. Väinö Voionmaan hahmottelemat raittiusliikkeen yhteiskunnalliset tavoitteet olivat pitkältä työväenliikkeen yhteisiä tavoitteita. 1914 klo ½ 11 aamupäivällä. Silloin päätettiin perustaa raittiusliitto, jonka nimeksi väliaikainen toimikunta esitti Suomen Työväen Raittiusliittoa, mutta kokous päätti, että nimeksi tulee Suomen Sos.-dem. Tämä lakko koskee kaikkia wäkijuomia, joista työwäki miehissä aikoo kieltäytyä. Silloin raittiusliikkeen piirissä pohdittiin vakavasti sitä, miten ihmiset voitaisiin tavoittaa. Toiwomme mitä hartaammin tämän lakon syntywän, lakkolaisille intoa ja kestäwyyttä, sekä ettei ainoatakaan lakkopetturia ilmestyisi lakkolaisten riweihin.? Tämä pieni uutinen levisi ympäri Suomen, sillä eri lehdet julkaisivat sen. 3. Käytännössä tyypillinen viikonloppujuopottelu voimistui, kun tuli yksi vapaapäivä lisää. Lisäänt yny t vapaa-aika muutti muutenkin lomanviettoa. Kun aiemmin oli vietetty kesälomaa yhdistysten, ammattiosastojen ja työpaikkojen kesänviettopaikoissa, alkoi yhä useampi haaveilla omasta kesänvietosta. Moni hankki auton ja lähti perheen kanssa telttaretkelle tai rakensi itselleen oman kesämökin. Kesämökkien määrä kasvoi nopeasti 1960- ja 1970-luvulla. Työväenliikkeen piirissä alkoholipoliittinen asenne muuttui. He näkivät asumisen sekä perheiden että yksinäisten ihmisten ongelmana, joka vaikutti monin tavoin ihmisten elämään. Monet naisliikkeen aktiiveista toimivat myös työväen raittiusliikkeessä, ja tämä toiminta asuntokulttuurin puolesta osoittaa, miten he pyrkivät vaikuttamaan työläisten elinolojen parantamiseen eri tavoin. Kotkassa juomalakko alkoi 6. Työväenliikkeen naiset ottivat erityisesti ajaakseen kotien ja perheiden elämään liittyvät asiat. Lasten hyvinvointi ja kasvatus oli heitä lähellä. Tuossa kokouksessa sosialidemokraattinen raittiusväki oli enemmistönä. Väinö Voionmaan laatimassa yhteiskunnallisessa ohjelmassa vaadittiin muun muassa: työväen asunto-olojen parantamista, 8-tuntisen työajan käytäntöön saattamista, yötyön poistamista, . Naiset huolehtivat myös virkistyksestä, järjestivät kesäleirejä ja -siirtoloita. Miten tavoittaa? Sota-aikana ja sen jälkeen alkoholiongelma paheni. Väkijuomien käyttäjät vetosivat suomalaisten juomatapoihin, joihin ei ollut helppo saada muutosta. Lisääntynyt vapaa-aika antoi toisaalta runsaasti tehtäviä ja velvoitteita yhteiskunnalle ja järjestöille, jotta ne turvaisivat työntekijöiden lisääntyneen vapaa-ajan käytön siihen tarkoitettuun lepoon, virkistykseen sekä sivistys- ja kulttuuriharrastuksiin. 1898, mutta valtakunnallisen juomalakkoliikkeen virallinen alku oli oululaisten ehdotuksesta vappuna 1898. Helluntaimaanantaina 9. Ongelma oli sekin, että puolin ja toisin leimattiin ihmisiä: raittiit olivat kiihkoilijoita, väkijuomien käyttäjät juoppoja ja sovinnollisesti esiintyneet hoipertelijoita. Ammattiyhdistysliikkeen puolella suhtautuminen raittiuteen oli vaikea. Maassa oli käyty verinen sisällissota, jonka jälkiselvittelyt olivat vielä kesken. Uutta työaikaa sovellettiin vuonna 1966 kesällä käytäntöön. Työväen raittiusliike sata vuotta hyvien elämäntapojen jäljillä Kotkan Sanomissa oli 1. 6. Taitto: Kansan Uutiset. Kieltolain säilyttämisen puolesta annettiin eduskunnassa 45 ääntä, joista sosialidemokraattien antamia oli 26. Naiset asialla Lasten raittiustyötä tehtiin työväenliikkeen piirissä jo ennen Ongelmallinen kieltolaki Kun kieltolaki 1. Huoli siitä, että kieltolaki todella toimii, ilmeni nopeasti lain voimaantulon jälkeen. Kieltolaki ja toiminta kansanraittiuden hyväksi ei siis on- ? Raittiustyön merkitys ymmärrettiin, mutta määrärahat eivät kasvaneet. oman raittiusliiton perustamista. Työ alkoi työläisnaisliiton perustamissa Ihanneliitoissa ja jatkui Toivontyönä, Järjestönuorissa ja Sosialidemokraattisen Raittiusliiton lastenosastoissa
Uuden järjestön säännöissä ei vaadittu ehdotonta raittiutta, mutta tavoite oli tehdä raittiutta edistävää työtä. Toiminnan tuotteistaminen alkoi jo 1980-luvun alussa, kun raittiustyön määrärahoja alettiin kunnissa suunnata ostopalveluihin. Sitä, että raittiustyön määrärahat eivät olleet kasvaneet, liittyi osaksi siihen, että monet nuorten raittiustoiminnan muodot olivat siirtyneet erikoisjärjestöjen toimintaan. Aikuisväestöstä aiempaa pienempi osa oli kiinnostunut perinteisestä raittiustyöstä. Samoin uutena ongelmana ovat tulleet mukaan huumeet, lääkkeiden liikakäyttö ja muut riippuvuudet. Uuden Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminta alkoi vuoden 2012 alussa. Työ on muuttunut Työväen raittiusliike lähti parantamaan ongelmia yhteiskunnallisin keinoin. Uusi liitto oli tavallaan oppositiossa silloisen raittiusliikkeen suhteen ja lähti työpaikoille toimimaan. Raittiustyö koki hetkellisen nousun 1970-luvulle tultaessa, kun keskioluen vapauttaminen nosti alkoholin haitat esiin. Tästä johtuen raittiuspoliittinen ympäristö alkoi muuttua raittiudelle myönteiseksi. Ehdoton raittius? Vasemmiston poliittinen kriisi 1970-luvun alussa ulottui myös raittiusliikkeen puolelle ja Kansan Raittiusliiton rinnalle perustettiin Kansandemokraattinen Raittiusliiton (1974). Valtioneuvosto asetti 1978 raittiuskasvatuskomitean pohtimaan, miten raittiuskasvatusta ja -opetusta sisällöllisesti kehitetään pitäen tavoitteena kansalaisten koko eliniän kattavan raittiuskasvatusohjelman aikaansaamista. Yksittäisen ihmisen kohtaamiseen etsittiin uusia muotoja. KDRL ry). Uuden Elämäntapaliiton alkutaival, eri järjestöjen toimintakulttuurien sovittaminen saman katon alle ei ollut aivan helppoa. Henkilökunta tuli eri liitoista ja heidän mukanaan tuli niissä toteutettuja kursseja ja projekteja Elämäntapaliitossa pyrittiin tarttumaan erilaisiin elämän ongelmiin. Tältä pohjalta lähti keskustelu Elämäntapaliiton, Terveys ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n mahdollisesta yhdistymisestä. Taustalla olivat toiminnan rahoittajien eli Raha-automaattiyhdistyksen, sosiaali- ja terveysministeriön ja valtioneuvoston toiveet. Vuoden 1993 aikana Suomen 21 valtakunnallista raittiusjärjestöä päätti yhdistyä siten, että tuloksena oli viisi järjestöä: Terveys Hälsan ry, Suomen Elämäntapaliitto ELO ry, Finlandssvenska Nykterhetsförbund, Raittiuden Ystävät ry ja Sininauhaliitto. Muutama järjestö jatkoi toimintaansa entiseen tapaan. ja laajemmin koko raittiusliikkeen syntyhistoriasta Työväen raittiusliike sata vuotta -historiikissä. ANTTI HONKONEN Helena Honka-Hallila 3 51. Valtionavut kertovat nuoriso- ja urheilutoiminnan monipuolistumisesta. SKP:n hallinnolliset elimet määrittelivät yhteisessä kokouksessaan liikkeen suhdetta alkoholikysymykseen selvästi liberaalimmin kuin vallinnut käytäntö. Tämäkin asiakirja velvoitti kansandemokraattisia järjestöjä ja niiden jäseniä, myös yksityisessä elämässä omaksumaan terveen elämäntavan kansandemokraattisen liikkeen arvovallan lisäämiseksi ja säilyttämiseksi. Osa oli kursseja, osa oppaita. Liiton toiminnan rahoitus perustui Raha-automaattiyhdistyksen avustukseen ja eri tahoille myytävistä palveluista saatuihin tuottoihin. Kyse ei ollut vain alkoholista tai huumeista vaan laajemmin ihmisen kyvystä hallita elämäänsä. Yhteiskunta oli muuttunut 1960-luvun alusta alkaen nopean kaupunkeihin ja taajamiin muuton seurauksena, vanhat yhteisöt sekä kaupungeissa että maaseudulla hajosivat, sosiaalinen kontrolli väheni. Järjestöjen tilaisuuksia ruvettiin järjestämään anniskelupaikoissa. Keskioluen vapautumisen jälkeen alkoivat 1970-luvun alussa runsaan alkoholin käytön haitat tuntua yksityiselämässä, työpaikoilla ja järjestötoiminnassa sekä yleisesti terveydellisinä ja sosiaalisina haittoina. Internet tarjosi uuden mahdollisuuden yksityiseen kontaktiin ja keskusteluun. Näin eri raittiusjärjestöt alkoivat tarjota erilaisia palveluita kunnille ja järjestöille. Uuden vuosituhannen alkuvuosina luotiin internetiin erilaisia tietoja keskustelusivuja. Ehkäisevän päihdetyön alueella toimi 1990-luvulla tehdyistä yhdistämisistä huolimatta edelleen 2000-luvun alussa kansalaisjärjestöjä, joiden toiminta ja toimintamuodot ovat osittain päällekkäisiä, osittain lomittaisia. Kirjan kuvitusta. viikonvaihde- ja juhlajuomisesta. Raittiustyön merkitys ymmärrettiin, mutta siihen suunnatut määrärahat eivät kasvaneet. Tässä tilanteessa työväen raittiusliitot kehittivät kukin omalla tahollaan toimintaansa ja suuntasivat sitä erityisesti työpaikoilla ja työväen piirissä tapahtuvaan valistukseen. Nämä periaatteet koskivat myös kansandemokraattista lehdistöä. Suhde alkoholin käyttöön yksityiselämässä ja myös järjestötoiminnassa väljeni huomattavasti. Kansandemokraattinen Raittiusliitto . ?Meillä on tapana juhlistaa sunnuntain ruokapöytä viinillä?, oli yhä useamman perheen tapa. Työ ei ole päättynyt, se on muuttunut. Helena Honka-Hallila Työväen raittiusliike sata vuotta -teoksen kirjoittaja Artikkeli on lyhennelmä, keskittyen sodanjälkeiseen aikaan. Unettomuudesta ja unensaannista olivat kiinnostuneita niin kroonisesti uniongelmaiset kuin sellaiset, joille unettomuus oli satunnaista. Vuonna 1996 Helsingin Elokololla järjestettiin kerran kuussa unettomien tapaamisia. Komitean esityksessä korostettiin yhteistyötä sekä raittiusjärjestöjen että kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kesken. Raittiusliike alkoi tarjota palveluja erilaisten elämän ongelmien ratkaisuun. Olut oli tavallinen saunatai ruokajuoma. Haasteet ovat toiset kuin sata vuotta sitten. Se oli arkipäiväistynyt menneiden vuosikymmenien Ihanneliittolaisia Imatran Tainionkoskella. Näin toimintaa piti jatkuvasti kehittää. Päihdetyössä siirryttiin ehdottoman raittiuden linjalta hallittuun alkoholinkäyttöön. Jatkuvista unihäiriöistä kärsineet ihmiset joutuivat usein rauhoittavien ja unija nukahtamislääkkeiden käyttökierteeseen. Vanhoin keinoin ei enää tavoitettu ihmisiä. Asiaa pohdittiin valtakunnan tasolla. Samoin alettiin kiinnittää huomiota huumehaittoihin ja otettiin huomioon erityisesti odottavat äidit. Hyvään elämäntapaan kuului myös säännöllinen liikunta, josta muistutettiin mm. Alkoholinkäyttö oli muuttunut. Kiinnostus yhteiskunnalliseen toimintaan näkyi myös raittiusliikkeen puolella, mutta perinteisen raittiusaatteen kannattajien oli vaikea löytää sellaista toimintatapaa, jolla olisi tavoitettu ihmisiä. Lääkeriippuvuus oli yksi teema, ja siihen liittyen nousivat esiin uniasiat. Kuohuvaa kohotettiin niin häissä, syntymäpäivillä kuin ylioppilasjuhlissakin. Tämän hallitun alkoholinkäytön rinnalla oli niitä, jotka olivat tasaisessa keskioluthumalassa aamusta iltaan. Puhelinpalvelua olivat vuosien mittaan tarjonneet monet järjestöt. Uudet järjestöt perustuivat melko selvästi jonkin aatteen ympärille, yhdistäviä tekijöitä olivat Terveys Hälsan ry:ssä keskustalaisuus, Sininauhaliitossa kristillisyys, tai vasemmistolaisuus, kuten Suomen Elämäntapaliitossa, jonka perustivat Suomen Elämäntapaliitto Elo ry, Kansan Raittiusliitto ry, Suomen Akateeminen Raittiusliitto ja Kunnon Elämä ry (ent. Perinteinen valistukselle pohjautuva työtapa ei tuottanut tulosta ja päädyttiin siihen, että esimerkiksi päihteiden käytön ehkäisyssä piti puhua päihteiden lisäksi koko elämästä, itseluottamuksesta, ihmisen suhteesta itseen ja muihin. Elämäntapaliiton kurssitoimintaa uudistettiin ja liitto keskittyi järjestämään rentouttavaa ja virkistävää koulutus- ja vapaaajantoimintaa teoreettisen valistamisen sijasta. Sieltä sai tietoa ja ehkä myös tukea päätöksiin, jos vaikka pohti tupakanpolton lopettamista tai mietti omaa alkoholinkäyttöään ja sen vaikutuksia. Tilanne vahvistui, kun Raha-automaattiyhdistys alkoi rahoittaa raittiusjärjestöjen toimintaa. Alkoholinkäytöstä aiheutuvia ongelmia ei kuitenkaan ole saatu ratkaistua. 1900-luvun alussa ei paljonkaan puhuttu alkoholinkäytön aiheuttamista sairausriskeistä muuta kuin tapaturmavaaroista. Viime vuosikymmeninä lisääntynyt alkoholinkäyttö näkyy nykyisin yhä selvemmin eri sairauksissa. Toisaalta yhteiskunnan tuki tälle työlle oli vähentynyt. Kunnossa Kaiken Ikää -toiminnoilla. Elämäntapaliitossa tehtiin ehkäisevää päihdetyötä ja ihmisiä pyrittiin tavoittamaan erilaisissa tapahtumissa ja messuilla. Suhtautuminen alkoholinkäyttöön oli muuttunut suvaitsevaisemmaksi. Palvelut liittyivät ehkäisevään päihdetyöhön ja arjessa selviytymiseen. Uusista kurssitoiminnan muodoista erityisesti nauruterapiaan pohjautuva Ilon ja naurun viikonloppu eli naurukurssi saavutti suuren suosion. Mukaan alettiin ottaa erilaisia ihmisten hyvinvointiin liittyviä asioita. Hyvinvoinnin pahoinvointiin on vaikea löytää ratkaisuja. Osalle jo samasta asiasta kärsivien tapaaminen ja keskustelu antoi tukea. Elämäntapaliiton tavoitteena oli etsiä uusia menetelmiä. Raittiuspuheiden tilalle tuli käytännön opastusta. Raittiustyö alkoi muuttua. Hauskasti & Hallitusti! -ohjelma suunniteltiin tukemaan sitä. Koko kirjoitus löytyy netistä: www.kunnonelama.. Avustuksia saatiin nimenomaan erilaisten tuotteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sen avustukset myönnettiin erilaisten hankkeiden ja projektien tukemiseen. Järjestöt yhteen Taloudellinen lama ahdisti 1990-luvun alussa ja sen myötä ? Ehdottoman raittiuden linjalta siirryttiin hallittuun alkoholin käyttöön. raittiusjärjestöjen välinen yhteistyö tiivistyi. Yhteiskunnalliset olot ja elämänpiiri ovat kuluneen sadan vuoden kuluessa muuttuneet täysin. Samalla kehitettiin pieniä kyselyjä, joilla ihmiset saattoivat testata oman alkoholinkäyttönsä eli oliko se hallittua vai oliko syytä vähentää
Raittiusliiton kanssa oli syntynyt tuoreeltaan yhteistyötä muun muassa Työväen Raittiuspäivien mer- keissä. Samalla työntekijät alkoivat huolehtia omasta ja myös kavereidensa terveydestä ja tulevaisuusnäkymistä. Jos paikalla olisi ollut työantajan edustaja vielä avajaissanojensa jälkeen, ei todennäköisesti olisi päästy työtovereiden keskuudessa avoimeen ja rehtiin keskusteluun ilmenneistä ongelmista ja siihen, että ymmärrys kaikkien yhteisestä edusta haittojen vähetessä on tavoiteltava palkinto. Pääsihteerikaudellani KDRL edelleen kehitti kokeiluin ja tutkimuksin Työpaikan terveystunti -ideaa, mutta uhkaava lama puudutti työnantajien kiinnostuksen . Yhteiskunnallinen muutosmylläkkä herätti vihdoin aiempaa vakavampia keskusteluja voimien oikeasta yhdistämisestä . Silloinen Rakennustyöväenliitto (nykyään Rakennusliitto) oli saanut työmaajohdolta luvan, että KDRL voi pitää terveystunteja. Keskioluen vapautuminen oli K 4 52 aiheuttanut alkoholinkulutuksen kasvun kaksinkertaistumisen puolessa vuosikymmenessä. Atomivoimalatyömaallakin ongelma oli hankala, joidenkin työantajaedustajien mielestä jopa laitoksen turvallisuutta uhkaava. Oliko käynneistämme hyötyä vai haittaa. 2014 Kansandemokraattinen Raittiusliitto . KDRL -nimen saaneen yhteistyöhakuisen järjestön. Itse käytin perustamiskokouksessa voimakkaasti kannatetun puheenvuoron, jossa korostin, että tavoittelemme koko työväen raittiusliikkeen yhteistyötä ja jopa saattamista yhteen. Saman vuoden aikana SKDL ja SKP sekä kd-liikkeen nais-, nuoriso- ja pioneeriliitto tulivat jäseniksi. perustamaan Kansandemokraattinen Raittiusliitto . SDPL olikin keskeisessä roolissa, kun KDRL syntyi. Uusi tarkoitti silloin sosialismia, jollaisen toimivaa mal- lia ei vielä edes ollut. KDRL ry:n eli nykyisen Kunnon Elämä ry:n toimijoita historiikinkirjoittaja Helena Honka-Hallilan (oik.) kuultavana Helsingin Elokolossa. klo 12. KDRL avartui Kunnon Elämäksi ansandemokraattisen Raittiusliiton (KDRL) alkuvuosien tärkeimmät innovaatiot olivat työelämän päihdetyössä. Lääkäri Valto Räsäsen ideoin kehittyi Työpaikan terveystunti. 3. Kansandemokraattinen Raittiusliitto, KDRL ry 40 vuotta Synnylle oli työväen tilaus ansandemokraattinen Raittiusliitto . ilman työnantajan läsnäoloa. Edustajamme kävivät useamman kerran muun muassa Loviisan atomivoimalatyömaalla. No, ainakin laitos valmistui ja on osoittanut vahvaa luotettavuutta. Ja siihen listaan joutui pienenkin päihdepulman vuoksi. Toveri-puhelin oli yksi käyttökelpoinen vertaistuen antamisen keino. Kirjoittajan takaa pöydänympäri: Eino Laitinen, Sakari Lehtinen, Timo Glad, Anna-Liisa Jokinen, Timo Seutu ja Vilho Jokela. Muistohetki Elokolossa (Toinen linja 31, Helsinki) torstaina 27. 1949?14. 3. 3. edustaen henkilömäärältään jo 20 000 kansalaista . Sos.dem. KDRL syntyi vasemmistolaisen työväenliikkeen jäsenten toimintatarpeeseen raittiiden elämäntapojen edistämiseksi. Keskioluen vapautumisen aiheuttama hämminki herätti terveen toimintatarmon. Niinpä sitten sunnuntaina 15.6.1974 Hämeenlinnan kansantalolla kokoontui 63 kd-liikkeen järjestöä . Mukana oli myös Kansan Raittiusliitto. Pioneerien Rakettilehdessä oli vuosittain raittiusaiheisia teemanumeroita ja yhteisiä toimintamuotoja. KDRL muuttui 1980?90-lukujen taitteessa Kunnon Elämä ry:ksi (KE). Yhteistyötä kd-liikkeen lapsitoiminnan kanssa toteutettiin Suomen Demokratian Pioneerien Liiton kanssa. Ainoastaan SOL-opiskelijajärjestö ei halunnut SKP:n kanssa yhteistyöhön haluavan KDRL:n liittolaiseksi. KDRL poikkesi jo säännöil- K lään ja käytännöillään toimivista ehdottoman raittiuden järjestöistä siten, ettei se tuputtanut raittiutta, kuten muissa järjestöissä oli ollut tapana. KDRL ry syntyi 40 vuotta sitten kevään 1974 seurauksena: SKP:n ja muun kansandemokraattisen liikkeen ns. sisäinen kahinointi oli estänyt vastuuntuntoisten järjestötoimijoiden osallistumisen raittiustyöhön. Perustavan kokouksen julkilausuman mukaan haluttiin olla omalta osaltaan työväenliikkeen tukena ?luomassa tervettä ja luokkatietoista ihmistä, taisteluvalmista nuorisoa, onnellista sopusuhtaista perhettä sekä työväenluokkaa, joka voimakkaana ohjaa kansaamme uuteen yhteiskuntaan?. ehkä siksi, että työvoimaa alkoi olla aina jonoksi asti tulossa. Enää ei muka tarvinnut työelämän päihdeongelmien tueksi ke- hitettyä hoitoonohjausjärjestelmää käyttää, kun työvoimaa riitti enemmän kuin tarvittiin ja alettiin antaa lopputilejä tuotannollistaloudellisista syistä. Eikä ole tähänkään mennessä valitettavasti vastaan tullut. Antti Honkonen KDRL:n pääsihteeri 1974?1976 Kunnon Elämä ry sihteeri ANTTI HONKONEN 1993 Suomen Elämäntapaliitto ry 2004 Elämäntapaliitto ry Puheenjohtajat: Vesa Karvinen 1993?1994 Jaakko Kuusela 1995?2008 Eija Hietanen 2009?2011 Marko Laitinen 2011?2014 Sihteerit: Ilpo Siimes 1993?1994 Seppo Lind 1995?2003 Vertti Kiukas 2003?2011 Sari Aalto-Matturi 2011?2012 (asiamies) Sakari Lehtinen 2012?2014 1974 Kansandemokraattinen Raittiusliitto, KDRL ry 1992 Kunnon Elämä ry Puheenjohtajat: Matti Järvenpää 1974?1987, 1988 Seppo Ruotsalainen 1989?1996 Raila Aho 1997?1999 Irma Kemppainen, Timo Seutu 2000?2009 ja 2012, Heidi Auvinen 2010?2011 Sakari Lehtinen 2013Sihteerit: Antti Honkonen 1974?1976 ja 1996? Sakari Lehtinen 1977?1995. Timo Seutu 7. Se tarkoitti, että työpaikalla työntekijät saattoivat edes kerran kuukaudessa olla työaikana työpaikan tiloissa käsittelemässä terveyteensä ja siinä ohessa päihdeongelmia . siis todella. Yhteinen Elämäntapaliitto 1993 Työväen raittiusjärjestökolmikossa SDR-nimensä Suomen Elämäntapaliitto ELO:ksi muuttaneen liiton pääsihteeri Ilpo Siimes ja puheenjohtaja Vesa Karvinen saivat KRL:stä pääsihteeri Riitta Pakaslahden ja puheenjohtaja Antti Holopaisen sekä Kunnon Elämän pääsihteeri Sakari Lehtisen ja puheenjohtaja Raila Ahon yhdessä miettimään tehokkaampaa raittiustyöorganisaatiota. Vuonna 1993 syntyi mutkik-
kärsivään juhannusjuhlintaan on tarjottu monipäiväinen tapahtumasarja, jossa virtaava neste koostuukin hikipisaroista. Työ jatkuu EHYT-yhteisössä Elämäntapaliiton keskeinen rahoittaja oli Raha-automaattiyhdistys RAY. ilman päihdeja pelihaittoja. Sakari Lehtinen KDRL:n pääsihteeri 1977-1995 Kunnon Elämän ry:n puheenjohtaja, Elämäntapaliiton varapuheenjohtaja, EHYT ry:n hallituksen jäsen 5 53. Edellä mainitun kolmikon lisäksi siihen tuli mukaan Suomen Akateeminen Raittiusliitto ja 22 muuta järjestöä. Elämäntapaliiton alku oli hankala. ei kuulustelemassa . vietettävät Asunnottomien yö -tapahtumat ovat saaneet merkittävän panoksen KE-toimijoilta. Samaten Lapin lumoa hyödyntäen on kehitetty Kilpisjärven liikuntajuhannus, jossa legendaaristen juhannushiihtojen lisäksi on muitakin mielekkäitä liikuntamuotoja, jolloin kulttuurissamme negatiivisesti ?koste- ANTTI HONKONEN usongelmista. Kuntatasolla perusjärjestöille merkittävät kunnalliset avustukset oli jo edellisvuosikymmenellä ajettu alas, ja kunnallinen raittiussihteerikoneisto oli purettu 1990-luvun lamavuosien paineissa. Olin Antti Honkosen jälkeen lähes kaksi vuosikymmentä KE:n pääsihteeri, josta siirryin Elämäntapaliiton synnyttyä sen ? Elämäntapaliiton alku oli hankala. Hakaniemen Asunnottomien yön kohokohtia on ollut keskiyön saappaanheittomestaruuskisa. 2014. osin talouslaman, alkoholinkulutuksen kasvun ja järjestökoneiston hyytymisilmiön takia . 10. Viime vuosikymmenen lopulla alkoi . Paikkana on sama kokoustila Helsin- gin Työväentalolla, jossa työväen raittiusliike sata vuotta sitten oli syntynyt. Nyt ei kuitenkaan tule kuolemaa vaikka Elämäntapaliitto siirtyy historiaan. sysäys raittiusjärjestökentän saneeraukseen, ennen kuin RAY sitä ehtii vaatia. ERKKI RASKINEN Vuonna 2011 Tasavallan presidentti Tarja Halonen oli kahdeksannen kerran Asunnottomien yössä kuulostelemassa . asunnottomien ja heidän hyväkseen toimivien kokemuksia. Taustalla Elämäntapaliiton järjestöpäällikkö + Kunnon Elämän vapaaehtoissihteeri Antti Honkonen ja Vailla vakinaista asuntoa VVA:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen sekä Pelastusarmeijan edustajia Hakaniemen torilla. kaiden vaiheiden jälkeen Suomen Elämäntapaliitto. 3. Suurimmat muodostuivat muiden järjestöjen hotellista sekä leiri-ja kurssikeskuksesta. Kunnon Elämän parhaisiin käytäntöihin kuuluvat asunnottomuusasioissa ja elämysliikunnassa syntyneet toimintamuodot. YK:n köyhyyden ja syrjäytymien vastaisena yönä 17. KE tuli yhteiseen järjestöön velatta. Muut toivat velkansa uuden järjestön maksettavaksi. 3. Työväen raittiusliikkeen 90-vuotisjuhlissa toivoin hymy suupielessä, että 100-vuotispäivänäkin oltaisiin vielä hengissä. Elämäntapaliitto on mielestäni ansiokkaasti tehnyt tehtävänsä siten, että se on tarkoitus purkaa eli omatoimisesti lakkauttaa sunnuntaina 23. Yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen laajan fuusion seurauksena syntynyt Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on näet hyväksynyt Antti Holopaisen johdolla Elämäntapaliiton päihdeohjelmatyössä hioutuneet ehkäisevän päihdetyön keskeiset toimintaperiaatteet, parhaan perintömme. Satavuotisjuhlassa voidaan 20 vuoden takaisen iskulauseen Elossa ollaan sijasta ottaa käyttöön lauantaina 22. Talous ei ollut ollenkaan kunnossa, vaikka sitä oli neuvotteluissa vakuutettu. Tämä oli perussyy ajoittaiseen eripuraan liiton toiminnassa. Kaaokseen menneen talouden vuoksi ensimmäinen pääsihteeri joutuikin lähtemään. Siinä annetaan jokaisesta asunnottomuusvuodesta lisämetri bonuksena heittotulokseen. luottamustehtäviin: ollen koko ajan varapuheenjohtaja. Tärkeänä olen pitänyt yksisilmäisen ryhmäedun sijaan yhteisen edun toteutumista. pidettävässä EHYT-järjestön ensimmäisessä edustajakokouksessa esillä oleva ehdotus visioksi: Elämäniloa ja hyvinvointia
109), tipattoman tammikuun historia juontaa juurensa jo 1940-luvulle (s. Näinä hyvinvointivaltion romuttamisaikoina tämä on äärimmäisen tärkeä tehtävä. Riitta Matilainen rahapelitutkija, talous- ja sosiaalihistorian jatko-opiskelija 6 54 äihteet ovat tuttuja lähes kaikissa kulttuureissa. Kansainvälistyminen on vähentänyt ratkaisevasti mahdollisuuksiamme käyttää varsinkin valtapäihde alkoholin osalta tehokkaimpia kulutuksen kasvua hillitseviä menetelmiä: saatavuuden rajoittamista ja hintapolitiikkaa. Vaikutukset ovatkin pidemmällä aikavälillä näkyneet alkoholin kokonaiskulutuksen kasvuna, josta puolestaan on seurannut päihdehaittojen määrän lisääntyminen. Muuttuneessa toimintaympäristössä korostuvatkin muut ehkäisevän työn muodot aikaisempaa enemmän. Raittiutta, työväenluokan olojen parantamista ja yhteiskunnallista muutosta edistettiin muun muassa lapsi- ja varhaisnuorisotyöllä, työläisnaisliikkeen valistuksella ja opetuksella sekä työväen asunto-oloja parantamalla. Tärkeää on vahvistaa alan tutkimuspohjaista tietopohjaa, jolla voidaan lisätä ilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Työn keskeisenä eettisenä periaatteena tulee olla kaikkien kansalaisten, myös toimenpiteiden kohteina olevien, perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perinteisesti ehkäisevää päihdetyötä tehdään tiedon välittämisellä ja asenteisiin vaikuttamalla. Toiminnan monipuolisuus, raittiusasiaan liittyneet poliittiset intohimot ja raittiusliikkeen yhteiskunnallisen ohjelman radikaalius käyvät hyvin ilmi Helena Honka-Hallilan kirjoittamasta ja Elämäntapaliitto ry:n julkaisemasta historiasta Työväen raittiusliike sata vuotta. Toiminnan kaari ja muutos ehdottomaan alkoholikieltoon nojanneesta perinteisestä raittiusliikkeestä elämänhallinnan taitoja korostavaan kansalaisjärjestöön tulee kuitenkin hyvin esille. Teoksen infolaatikot kertovat värikkäästi toiminnan arjesta ja pienistä sattumuksista: Tyttöjen kanssa tanssiminen oli hauskempaa kuin humalassa olo (s. Erityisesti vanhat raittiusjulisteet ovat todellisia pieniä taideteoksia! Teoksessa on käytetty paljon erilaisia alkuperäislähteitä, mutta lukijan valtaa välillä tunne, että kirjoittaja on innostunut lähteistään liikaakin. Työväen oman raittiusliiton perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Teos ei ole perinteinen järjestöhistoriikki, joka keskittyisi pelkästään juhlittavien järjestöjen historiaan ja toimijoihin. Teoksessa raittius on ymmärretty työväen raittiusliikkeen perinteiden mukaisesti hyvin laajasti koko elämään ja yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin vaikuttavaksi asiaksi. Kirjoittaja korostaa työväen raittiusliikkeen yhteiskunnallisen ohjelman tärkeyttä ilmiön ymmärtämisessä. Elämäntapaliiton perustaminen 1990-luvulla ja erityisesti Elämäntapaliiton osallisuus Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n perustamisessa vuonna 2011 jäävät vähäiselle huomiolle. Monien toimijoiden ja ammattiryhmien yhteistyön onnistuminen ensimmäinen edellytys on yhteinen ymmärrys ilmiöstä ja tehtäväkentästä. Teos olisikin hyötynyt keskustelusta nykytutkimuskirjallisuuden kanssa. Teoksen suurin ansio on tuoda esille ne lähtökohdat, mistä suomalaista hyvinvointia lähdettiin rakentamaan yli sata vuotta sitten. Kunnianhimoista tavoitetta ei ole kuitenkaan saavutettu. ja upea kuvitus. Yksilökeskeisen ja omia elämäntapavalintoja korostavan ajatustavan omaksuneesta nykyihmisestä saattaa tuntua jopa hassunkuriselta, että yhteiseksi asiaksi koettu raittius liikutti ihmisiä sankoin joukoin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta lähtien läpi koko poliittisen kentän. Siksi koko tehtäväkentän jäsentäminen koettiin tärkeäksi. Lähtökohtana työssä on ehkäisevän päihdetyön ymmärtäminen toiminnaksi, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Nykyaikaisen päihdepolitiikan keskeinen tavoite onkin päihdehaittojen ehkäisy ja päihteiden käytöstä aiheutuvien ongelmien korjaaminen. Koska kokonaiskulutus ennustaa parhaiten myös haittojen esiintymisen, ovat päihdepolitiikan perustavoitteena toimet, joilla voidaan vähentää päihteiden kokonaiskulutusta. Se yhteiskunnallinen toimintaympäristö, jossa päihdepolitiikkaa harjoitamme, on viime vuosina ratkaisevasti muuttunut. Ongel- ? Meidän työryhmämme tyytyi tavoittelemaan tähteä.. Siksi päihdepolitiikka on jokaisen kansalaistensa terveydestä huolta kantavan yhteiskunnan keskeinen tehtävä. Aikojen saatossa päihteiden käyttöä ja siitä johtuvia ongelmia on yritetty ehkäistä monin tavoin, jyrkimmillään kieltämällä päihteet kokonaan lailla ja tavoittelemalla täysraittiutta koko kansan elämäntavaksi. Suoria lainauksia lähteistä on paljon. Valokuvissa näkyvät karut elinolosuhteet, mutta myös joukkovoima ja yhdessä tekemisen henki. Niiden käyttö tuo mukanaan ongelmia, jotka rasittavat kansalaisten terveyttä ja aiheuttavat kansantaloudelle suuria kustannuksia. KU:N ARKISTO ?Yksilön raittius yhteisön turva? Painotuoreessa Työväen raittiusliikkeen satavuotishistoriikissä korostuu liikkeen yhteiskunnallinen ohjelma . Honka-Hallila käyttää esimerkkinä Kotkaa auttaessaan nykylukijaa ymmärtämään ne olosuhteet ja epäkohdat, joista työväen raittiusliike lähti liikkeelle. Laatua päihdehaittojen ehkäisyyn Raittiusintoilusta elämäntaitojen edistämiseen Teoksen rakenne painottuu toiminnan ensimmäisen sadan vuoden alkupuoliskoon. 336). Teos on upeasti kuvitettu. Käytetty tutkimuskirjallisuus on melko vanhaa. Sain olla mukana silloisen P Stakesin työryhmässä, joka pyrki jäsentämään ehkäisevän päihdetyön kentän. Hyvien elämäntapojen jäljillä. Oman tilansa vie poliittinen hajaannus ja työväen raittiusliikekentän sirpaloituminen moniin järjestöihin. 222) ja SKP:n raittiusväen tunnelmat kuumenivat nyrkkitappeluun asti vuonna 1971 (s. Ellei valtapäihde ole alkoholi, haetaan pakoa todellisuudesta erilaisilla huumeilla, rohdoilla, piristeillä ja lääkkeillä tai kaikkien näiden yhdistelmillä. Tavoitteeseen pyritään ennen muuta edistämällä päihteettömiä elintapoja. Viimeisimmät nuorisotutkimukset osoittavat tässä asiassa aivan viime vuosilta ilahduttavaa kehitystä. Kun päihteiden käyttö on kuitenkin realiteetti, on pyrittävä ehkäisemään ja vähentämään siitä aiheutuvia haittoja. Keskeinen tehtävä on vahvistaa päihdehaitoilta suojaavia tekijöitä ja vähentämää niitä riskejä, jotka altistavat haitoille. Lainaukset välittävät hienosti ajankuvaa ja toimijoiden aatteen paloa, mutta niiden runsaan käytön myötä kirjoittajan oma analyysi on jäänyt vähemmälle
Näin raittiusliike menetti joukkoliikeluonteensa 1960?80-luvuilla muuttuen terveitä elämäntapoja vaalivien verkostoiksi. Kuinka paljon on liian paljon? Elämäntapaliikkeeksi muuntuneena lähdimme täydellä innolla 1970-luvun alussa kehittämään toimintamalleja pureutumalla työelämän päihdeongelmiin. man juuriin päästään vaikuttamalla päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Olutteollisuuden tuoreimpana voiman näyttönä voidaan pitää terveyshaittamerkinnän laittamisesta luopumista juomapakkauksista, vaikka eduskunta oli päättänyt toisin. Alkoholi nähtiin salakavalana porvariston sorron keinona työkansan alistamisessa. laatusuosituksia auttamaan laadukkaan työn kehittämistä. Työn vaikutustasot voivat ulottua yksittäisistä kansalaisista lähisuhteiden ja paikallissuhteiden kautta yhteiskunnalliselle ja kansainväliselle tasolle. Laatutähti toteuttamisen avuksi Päihdepolitiikan tavoitteenasettelussa on eletty monta vaihetta ja kunnianhimoisimmista tavoitteista on tavoiteltu ?kuuta taivaalta?. turmelevalta terveysviestiltä samaan aikaan kun viranomaisilla on velvollisuus varoittaa elintarvikkeiden sisältämien muiden ainesosien terveysriskeiltä. 1960-luvun keskiolutlain jälkeen työväen raittiusliike modernisoi sanomansa suunnaten viestinsä selkeämmin elämäntapakysymyksiin kunnioittaen samalla ihmisten omaa valintaa käyttää tai olla käyttämättä alkoholijuomia. Raittiiden elämäntapojen puolustajien leima ?holhoamishaluisina. muotoilemalla sanoman ?kuinka paljon on liian paljon? terveyden kannalta. Muistimme samalla, että keskuudessamme on huomattava määrä ihmisiä, joille ei voida suositella ollenkaan alkoholijuomia. laatutähden, jonka avulla voidaan tarkistaa, ovatko laadukkaan työn peruselementit kunnossa. Palautimme kunniaan 1830-luvun alkupuolen merkittävän terveysvaikuttajan lääninlääkäri ja Kalevalan tallentaja Elias Mikrofoni kuuluu Antti Holopaisen vakiotyökaluihin kansalaistoiminnassa ja usein myös päihdelääkärin ammatissaan. ? Kuinka paljon on liian paljon terveyden kannalta? Lönnrotin perussanoman: ?yhden totin voi ottaa. Vapaaehtoisverkostot kuten AA, NA, A-killat ja Elokolot sekä muut vertaisverkostot ovat äärimmäisen tärkeitä tukiver- kostoja raittiin elämäntavan ylläpitämisessä. Tehtävä ei ole vanhentunut Yhteiskunta on ajanut alas 1990-luvun alusta alkaen päihdekuntoutuspalveluita. keskuudestamme, on työväen raittiusliikkeellä ollut merkittävä ja kunnioitettava rooli terveiden elämäntapojen edistämisessä. Työväenliikkeen raittiusliikkeen keskeinen sanoma on ollut yksilöllisen ja yhteisöllisen vastuun ottaminen omasta terveydestä raittiutta ja terveitä elämäntapoja vaalimalla. Vaikka myöhempi kehitys osoitti kieltolain epäonnistuneeksi keinoksi kitkeä ?viinan piru. Heillekin on turvattava samat ihmisoikeudet kuin alkoholia käyttäville. valistajina säilyi alkoholia lisääntyvästi käyttävän väestön silmissä vahvistuen sitä mukaa kun asenteet alkoholin käytön hyväksymiseksi laajenivat. Sisällön osalta on varmistettava, että työn tietoperusta on kunnossa. Työn perustana olevat arvot ja etiikka on syytä tiedostaa ja selvittää avoimesti myös niille, joita työllä pyritään tukemaan. Näin se on omilla toimillaan saanut aikaan sen, että päihdeperäisestä kuolleisuudesta on tullut työikäisen väestön tappavin terveys-ongelma. Tämä linja näyttää jatkuvan valitettavasti tuoreimmankin taantuman jälkimainingeissa. Erityisesti nyt kuten ennenkin ovat tappolistalla kunnalliset päihdekuntoutuslaitokset kuten Mainiemi Hämeessä ja Tervalampi jokunen vuosi sitten pääkaupunkiseudulla. Työväen raittiusliikkeen tehtävä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden puolustajana ei ole vanhentunut. Uusia haasteita on jatkuvasti tulossa. Nuorten asenne ja tietoisuus alkoholin terveyshaitoista on selvässä kasvussa ja uudentyyppinen raittiusliike on muhimassa kansan syvien rivien, erityisesti nuorison, keskuudessa. Toivon mukaan siitä kasvaa ja kehittyy toisistamme välittävää humanismin lipun ympärille kokoontuvaa liikettä niin kuin työväen raittiusliike oli 100 vuotta sitten. Antti Holopainen emeritus ylilääkäri ANTTI HOLOPAINEN s. Näin syntyivät Elokolot, Optimistit, Kuopion Sirkkulanpuiston toimintakeskus ja työttömien yhdistysten toimintaryhmiä. Elämäntapaliiton perustamisen jälkeen toiminnasta tuli keskeinen osa Elämäntapaliiton toimintaa. Huomasimme pian, että sosiaalija terveyspalvelut eivät ole kykeneviä kohtaamaan kasvavia päihdeperäisiä terveysongelmia. Meidän työryhmämme tyytyi tavoittelemaan tähteä. Ehkäisevän päihdetyön käytännön toimien suunnittelun ja arvioinnin tueksi laadimme ns. Liike taisteli hyvän elämän poliittisten ja sosiaalisten reunaehtojen ja raittiudeksi määriteltyjen terveen elämän normien aikaansaamiseksi. JUHA KERÄNEN Alkoholijuomien haittavaikutukset nähtiin tuolloin niin vakavana terveysuhkana, että Eduskunta sääti yksimielisesti, seisaalleen nousten kieltolain. Epäonnistuneen kieltolain pitkä varjo johti siihen, että raittiusliike leimautui tiukkapipoisten holhousliikkeeksi. Olutteollisuuden painostus Olutteollisuuden painostus raittiusliikkeen murskaamiseksi alkoi keskioluen vapautusliikkeestä ja jatkuu edelleen. 1947, Tuusniemi » Kansan Raittiusliiton puheenjohtaja 1986?1996 » Elämäntapaliiton hallitus ja työryhmiä » Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelukunnan jäsen » Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n valtuuston puheenjohtaja 2012» Nykyisin eläkkeellä, toimii osa-aikaisesti päihdelääkärinä, on Lahden Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja ja Lahden kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen 7 55. Heille on tärkeää oikeus hoitoon ja kuntoutukseen syyllistämättä sairastunutta ihmistä. Työpaikkojen päihdeohjelmien kehittämistyön ohella työväen raittiusjärjestöt perustivat kansalaisten päihteettömiä kohtaamispaikkoja. 1941, Kurikka luottamustoimia viime vuosikymmeniltä: » Kansandemokraattinen Raittiusliitto KDRL ry:n Keski-Suomen piirijärjestön varapuheenjohtaja » Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja » Nuorten huumeidenkäytön ehkäisytoimikunnan puheenjohtaja » Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit -työryhmän puheenjohtaja » Päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon koulutuksen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja » Ministerin arvonimi 2005 » Nykyisin eläkeläinen ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja 2012?15 sekä Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Työväen raittiusväki tulevaisuuden kynnyksellä Työväen raittiusliikkeen joukkovoima syntyi 100 vuotta sitten tavoitteenaan valistunut, vastuullinen, terve ja hyvinvoiva ihminen. Mekin laadimme ehkäisevän päihdetyön pohjaksi kaikkiaan kaksitoista kriteeriä, jotka on jäsennetty työssä käytetyn peruskäsitteistön avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on äskettäin julkaissut Markku Soikkelin ja Leena Warsellin toimittaman käsikirjan Laatutähteä kiertämässä, jossa työtä on edelleen kehitetty käytännön kokemusten pohjalta. Kalevi Kivistö ministeri KU:N ARKISTO KALEVI KIVISTÖ s. Laatutähden avulla voidaan arvioida työn sisällön ja toisaalta sen toteuttamisen laatua. On aika erikoista, että alkoholin osalta kansalaisia suojellaan ?juomisnautintoa. Kunnallisen raittiustyön rakenteet ajettiin alas silloin, kun niitä olisi pitänyt kehittää vastaamaan paremmin kasvaneen alkoholin ongelmakäytön haasteisiin. Ehkäisevä työ, varhainen puuttuminen, tehokas aktiivinen hoito ja kuntoutus ovat asioita, joiden hyvästä toteuttamisesta on olemassa vahva tieteellinen näyttö. Päihderiippuvuuteen sairastuneet tarvitsevat yleensä elinikäistä tukea päihteettömyydelleen. Nykyaikainen työ on moniammatillista, siksi ennen työhön ryhtymistä on selvitettävä oman toiminnan niveltyminen muuhun päihdetyöhön. Työn onnistuneen toteuttamisen perusedellytyksenä on selkeä tavoitteenasettelu, tavoitteiden ja voimavarojen realistinen yhteensovittaminen ja toimintamallien sovittaminen siihen, mihin ja millä resursseilla työllä pyritään vaikuttamaan. Asianmukainen seuranta ja arviointi ovat puolestaan edellytys sille, että työtä voidaan jatkuvasti kehittää yhä vaikuttavammaksi. Viime vuosina on monilla yhteiskuntapolitiikan aloilla laadittu ns
Ehkäisevä päihdetyö pitäisikin nähdä investointina eikä kustannuseränä. EHYT pyrkii vaikuttamaan myös kansainvälisesti ja EU:n tasolla alkoholin verotuksen harmonisoimiseksi ja viinarallin ehkäisemiseksi. EHYT ry:n jäsenyhdistykset kokoontuvat lauantaina 22. Päihdekysymyksiä ei siis nähdä muista yhteiskunnallisista asioista erillisinä ja kansalaisosallistumista pidetään tärkeänä moralisoinnin tai holhoamisen sijaan. EHYT ry:llä on tällä hetkellä yli 100 jäsenyhdistystä ympäri Suomea. ilman päihde- ja pelihaittoja?. Jiri Sironen järjestöpäällikkö Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry www.ehyt.? ANTTI HONKONEN Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry syntyi 1.6.2011, kun Elämäntapaliiton varapuheenjohtaja Sakari Lehtinen (vas.) ja toiminnanjohtaja Sari Aalto? Matturi (oik.) allekirjoittivat sopimusasiakirjat yhdessä Terveys ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n edustajien kanssa. Jäsenyh- ? Päihdeneuvontapalvelu vastaanotti tuhat puhelua. distyksistä neljäsosa on valtakunnallisia yhdistyksiä Työväen Urheiluliitto TUL:sta Opettajien Ammattijärjestö OAJ:hin ja Vasemmistonuorista Rahtareihin. Tämän Ehkäisevän päihdetyön verkoston kautta kampanjoidaan aktiivisesti Tipattoman tammikuun ja ehkäisevän päihdetyön viikon merkeissä. Jäsenyhdistysten toiminnan lisäksi vapaaehtoistoimintaa edustaa kohtaamispaikkatoiminta, jota EHYT harjoittaa jäsenyhdistystensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Myös kuntien raittiustyön lakia ollaan uudistamassa ehkäisevän päihdetyön laiksi, ja EHYT pitää tärkeänä, että kunnilla säilyy järjestämisvastuu ehkäisevästä päihdetyöstä myös tiukan kuntatalouden aikana. Kohtaamispaikkaverkostossa oli viime vuonna yli 370 000 käyntikertaa. Haitattomampaa kulttuuria Toimintakenttää EHYT ry:llä riittää suomalaista päihdekulttuuria muuttaessaan. Kulttuurisen muutoksen edistämiseksi tarvitaan myös yhteiskunnallista sääntelyä. Sääntely ja valistus täydentävät toisiaan. Parhaillaan Suomessa valmistellaan alkoholilain kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena tulisi olla päihdehaittojen vähentäminen. Helsingin, Hyvinkään, Lahden, Pirkkalan ja Turun Elokolojen lisäksi verkostoon kuuluu lähes 30 asukastupaa, toimintakeskusta tai järjestötaloa, joiden toiminta ehkäisee syrjäytymistä sekä tarjoaa tukea ja toiminnan mahdollisuuksia. Kolmen järjestön fuusion taustalla oli mm. Strategiaesityksessä EHYT:n visioksi esitetään ?Elämäniloa ja hyvinvointia . Sosiaalisen median foorumeilla kohtaamisia oli noin 100 000, oppimispelejä ja muita sovelluksia (mm. OttoMitta) ladattiin noin 20 000 kertaa. Ympärivuorokautisesti toimiva Päihdeneuvontapalvelu (0800 90045) vastaanotti tuhat puhelua. Tärkeitä toiminnan muotoja ovat myös Huugo-työelämän alkoholiohjelma sekä ammattiin opiskelevien hyvinvointiin kes- kittyvä Ammattilainen -hanke. EHYT myös koordinoi 35 valtakunnallisen järjestön yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisyssä. Myös hyvä sosiaali-, terveys- ja työllisyyspolitiikka sekä toimivat peruspalvelut ehkäisevät päihdehaittoja. Elämäntapaliitto tuli historiallisen tehtävänsä tehneeksi: maahan saatiin vihdoin laajapohjainen ehkäisevän päihdetyön järjestö, jota kaikenlaisten hallitusten on syytä kuunnella. Jiri Sironen 8 56. EHYT ry Moderni ehkäisevän päihdetyön kansalaisjärjestö Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry aloitti toimintansa alkuvuodesta 2012, kun Elämä On Parasta Huumetta ry, Elämäntapaliitto ry ja Terveys ry yhdistivät toimintansa. vaikuttavamman ehkäisevän päihdetyön tekeminen, yhteiskunnallisesti vahvemman organisaation tarve sekä aluetoiminnan vahvistaminen. Vaikka EHYT on suurelle yleisölle vielä osin tuntematon, on se jo vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa järjestökentässä. EHYT toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä. Toimintaperiaatteisiin kuuluu myös yhteiskunnan kehittäminen tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi sekä jäsenistön ja kansalaisten osallisuus. 3. Valtaosa jäsenyhdistyksistä toimii kuitenkin paikallisesti ja niitä löytyy Lappeenrannasta Tornioon, Sallasta Raisioon ja Harjavallasta Joensuuhun. Kansalaisten kohtaamista EHYT kohtasi viime vuonna kouluissa noin 70 000 nuorta, 4 500 oppilaiden vanhempaa ja 3 000 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista. edustajakokoukseen valitsemaan valtuustoa sekä päättämään järjestön strategiasta vuosille 2014?2020. Strategiassa ehkäisevä päihdetyö nähdään panostamisena terveyteen, hyvinvointiin ja haitattomampaan yhteiskuntaan