Kansan Uutiset 21.12.2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 51-003251-1251 51 www.kansanuutiset.fi Viikko 51 Perjantaina 21.12.2012 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Silvian joululaulu s.10 Saunakansa 12 Suomalainen metsä 35 Erkki Saarela 42
09 7596 0254 JULKAISIJA A TOIMITUS 38 B A avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi 16 ALUETOIMITUKSET Sosialismin ja lestadiolaisuuden Peltokangas Jarvan elokuva näki vuoteen 2012 Risto Jarvan elokuva Ruusujen aika sai ensiiltansa vuonna 1969. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Mikko Pirnes p. Kajanojan johdolla vasemmistoliiton puoluekokoukseen valmistuu asiakirja, jossa on tarkoitus ei enempää eikä vähempää kuin määritellä, mikä on punavihreä hyvinvointivaltio. Vasemmistoliiton puoluekokous on Tampereella. 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Kylän henkeä kuvaa, että sosialistiagitaattori saattoi puhua lestadiolaisille näiden omissa seuroissa. Näin Kreikan vasemmistonuoria määrittelee järjestön puheenjohtaja Nasos Iliopoulos (kuvassa) Viikkolehden haastattelussa. Hänen tuorein puoluetehtävänsä tähtää ensi kesään. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.30 Kansan Uutiset, Viikkolehti 21.12.?27.12.2012 C Keskustelu s.48 D Ulkomaat s.52 E Vapaa-aika s.58 F Pelit s.60 JARMO LINTUNEN 14 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi Punavihreää hyvinvointivaltiota määrittelemässä SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI Sunnuntaina 70 vuotta täyttävä Jouko Kajanoja liittyi SKDL:n jäseneksi vuonna 1968. ?En osaa kuvitellakaan kiehtovampaa tehtävää,? innostuu Kajanoja Viikkolehden haastattelussa. Synaspismoksen nuorisojärjestö on sitoutunut kaatamaan kapitalismin ja luomaan solidaarisuudelle ja ihmisten tarpeille perustuvan yhteiskunnan, hän jatkaa. Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, , Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (9 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2012 Kannen kuva: Jarmo Lintunen 2. Se yritti katsoa, millainen maa on Suomi vuonna 2012. Työväentalon suurremontin jälkeen ?piettiin komiat juhulat? ja pyydettiin puhujia Helsingistä, muun muassa ministeri Arvo Aalto (vas.) ja SKP:n keskuskomitean jäsen Pentti P. Monet tekniset visioinnit ovat toteutuneet ja lisäksi harvainvalta on syrjäyttänyt demokraattista päätöksentekoa. Pääosissa näyttelivät Ritva Vepsä ja Arto Tuominen. Perhon Peltokankaan kylä Pohjanmaalla oli todellinen aatteiden kylä. Sosialismi ja lestadiolaisuus elivät hyvässä sovussa raivaajakansan keskuudessa. Elokuvatutkija Markku Varjolan mielestä Ruusujen aika onnistui ennustamaan tulevaisuuden monessa Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 suhteessa oikein. Peltokangas. ONNI KIVIJÄRVI D 52 Sitoutunut kaatamaan kapitalismin Kuulumme suuntaukseen, joka eroaa täysin demareista, stalinisteista ja dogmaatikoista
Samalla unohtui, että ennen vuotta 1750 talous ei juuri kasvanut. Näin alhaiset luvut merkitsevät sitä, että työttömien määrä väistämättä kasvaa ellei jotakin tehdä. Hallitus on viime kuukaudet pyrkinyt nostamaan kansalaisten kriisitietoisuutta. Nyt julkistettua suhdannekatsausta on odotettu perustan antajaksi tilannearviolle ja sitä seuraaville talouspoliittisille päätöksille. Suomen tuotanto tökkii eikä vienti vedä. Talouskasvu on pysähtynyt eikä valoa juuri näy tulevanakaan vuonna. Viestit tosin ovat olleet viime aikoinakin hieman ristiriitaisia. Hyviä ehdotuksia löytyy, mutta ongelmana on, että lyhyellä aikavälillä on vaikeaa löytää nopeasti tepsiviä lääkkeitä. Työttömyyden kasvua hillitsee VM:n mukaan se, että talouden palveluvaltaistuminen jatkuu. Vaikka taloudenkehityksen yllä on runsaasti mustia pilviä, niin mihinkään synkkyyteen ei kuitenkaan ole syytä vajota. Nyt pitää unohtaa kaikenlainen sanelu tai uhkailu. Sanottua M A A H A N M U U T TO V I R A S TO M I G R AT I O N S VE R K E T F I N N I S H I M M I G R AT I O N S E R V I C E vai eTä paluumuuTaja? ilman minkään valtakunnan papereita. » Kasvusta tuli vallitseva olotila, ja jossain vaiheessa keksittiin ajatus, että se jatkuu ikuisesti. Energiapulasta johtuva kasvun pysähtyminen onkin tavallaan paluuta normaaliin olotilaan. Tietokirjailija Jussi Laitinen, Ympäristö 8/2012 olisi nyt keksinyt vähän uskoTavamman tarinan edes. © TARMO KOIVISTO 3. Talouden saaminen nousuun vaatii joka tapauksessa yhteistyötä, jossa mukana ovat niin puolueet kuin elinkeinoelämän kuin palkansaajajärjestöjenkin edustajat. Talouskasvun pysähtyminen ei tunnu joulun kaupassa, vaikkakin monilla varsinkin työttömiksi joutuneilla on varmasti nyt ankeampi joulu kuin vuosiin. Valtionvarainministeriö arvioi kokonaistuotannon pysähtyneen tänä vuonna. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi pärjää edelleenkin kohtuullisesti. Epävarmuutta lisää vielä sekin, että maailmantaloudessa ei Talouden saaminen nousuun vaatii yhteistyötä. näy selvää käännettä parempaan. Tape Hallitus valmistautuu suhdannekatsaus ohjenuoranaan puolivälitarkastukseensa helmikuun lopulla. Kansan Uutiset toivottaa lukijoilleen ja tukijoilleen rauhallista, iloista ja hauskaa joulua kullekin tarpeidensa mukaan! Pääkirjoitus Synkät ajat vaativat yhteistyötä VALTIOVARAINMINISTERIÖN (VM) kansantalousosasto jul» Nyt pitää unohtaa kisti torstaina suhdannekatsauksensa. kaikenlainen sanelu Hyvältä ei näytä, vaikka mitään järisyttäviä uutisia kattai uhkailu. saus ei tarjoakaan. Tosiasiat on tunnustettava, mutta aina on enemmän kuin yksi vaihtoehto. Jos puolivälitarkastelussa turvaudutaan rajuihin leikkauksiin, niin niillä pitkitetään taantumaa ja voidaan ajautua leikkausten kierteeseen. Nyt onkin pyrittävä luomaan uutta kestävää kasvua. Esimerkiksi joulukauppa näyttää vetävän jopa yllättävän hyvin. Tällaisessa tilanteessa yksisilmäiLEHTIKUVA sen tiukka säästölinja vain pahentaa tilannetta. Yksityisen kulutuksen kasvu on vaimeaa ja kotitalouksien velkaantuminen jatkuu. Se kasvaisi ensi vuonna vain 0,5 prosenttia. Euroalueeltakaan ei löydy apua ensi vuonna. Taloustilanne alkaisi kirkastua vasta vuoden 2014 puolella. Luvut ovat sen verran synkkiä, että lopputalven neuvotteluista ei tule mitään läpihuutojuttua. Valtiovarainministeriö ennakoi työttömyysasteen kohoavan ensi vuonna 8,1 prosenttiin eli nousua on puolisen prosenttia tästä vuodesta. Kasvuun vaikuttaa käynnissä oleva teollisuuden rakennemuutos. Nyt tarvitaan kasvua lisääviä toimia
Viime viikolla Madridissa järjestetyssä mielenosoituksessa vastustettiin terveydenhuollon leikkauksia. Ryhmä ekonomisteja vaatii sosiaalisempaa Eurooppaa » Kriittiset taloustieteilijät lukevat EuroMemorandum 2013 -raportissaan madonluvut nykyiselle talouskriisin hoidolle. Vyönkiristyksen sijasta he panostaisivat työllisyyteen. . Kun toivottu kasvu ei olekaan toteutunut, asetelma on jäänyt epätasapainoiseksi. EU-budjetti kymmenkertaiseksi Raportissa esitetään muun muassa verotuksen harmonisointia verokilpailun suitsimiseksi, painopisteen siirtä- mistä oikeudenmukaisuussyistä välillisestä verotuksesta takaisin suoraan tuloverotukseen sekä työajan lyhentämistä 30 viikkotyötuntiin työttömyyden supistamiseksi. Mullistavimpiin vaatimuksiin kuuluu kuitenkin esitys yleiseurooppalaisesta . Koulujen ylläpito. Raportti on otsikoitu ?Euroopan Unionin syvenevä kriisi: perusteellisen muutoksen aika on tullut?. 18 LEHTIKUVA/ PEDRO ARMESTRE EU:n taloussäännöt supistavat Espanjan taloutta 5?8 prosenttia, väittävät kriittiset taloustieteilijät. Hän ihmetteli myös, mitä kaikkia toimintoja siirrettäisiin kansallisvaltioilta EU-tasolle, jos EU:n budjetti kasvatettaisiin kymmenkertaiseksi. . A kotimaa Perjantai 21. Se syntyy vain niin, että suhmuroidaan, kähmitään ja pakotetaan hyväksymään erilaisia paketteja, jotka on tehty ilman avointa keskustelua. Juuri näin EU:ssa on viime aikoina toimittu, ja tämä on unionin suu- rin demokratiavaje, Tuomioja katsoi. Esimerkiksi joustoturvan yhteydessä on painotettu joustoja ja turvan on sanottu tulevan automaattisesti joustojen tuoman talouskasvun myötä. BUDJETTIVAJE ON pieni ongelma verrattuna paheneviin työllisyys- ja demokratiavajeisiin. Budjettikuri rapauttaa Euroopan kasvuedellytyksiä ja vaikuttaa koko maailmantalouteen. Näin tiivisti Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Attacin järjestämässä EuroMemorandum 2013 -raportin julkistamisseminaarissa tiistaina Helsingissä. Sen sijaan EU:n perusinstituutiot tulisi uudistaa demokraattisesti. Nykyisessä tilanteessa päävaihtoehtoina ovat Patomäen mukaan Emun hajoaminen tai yhteisen eurooppalaisen valtion luominen. Suomesta mukana ovat Patomäki sekä SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen. Uusien taloussääntöjen yhteisvaikutus on raportin mukaan se, että talous supistuu vuosina 2013?2016 koko euroalueella noin 3,5 prosenttia, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa 5?8 prosenttia ja Kreikassa ja Irlannissa noin 10 prosenttia. 4 » Päävaihtoehtoina ovat Patomäen mukaan Emun hajoaminen tai yhteisen eurooppalaisen valtion luominen. Vaikka Saksa on saavuttanut tiukalla palkkapolitiikallaan hyvän hintakilpailukyvyn ja vientiaseman, sen malli ei ole yleistettävissä, raportissa todetaan. . Jos kaikki toimivat näin, kasvun edellytykset rapautuvat, Patomäki arvioi. Laukkanen oli huolissaan sosiaalisen näkökulman puuttumisesta eurooppalaisesta työmarkkinamallista. nanssipolitiikasta suhdannevaihtelujen pienentämiseksi sekä rikkaiden ja köyhempien alueiden erojen tasaamiseksi. Tämä vaatisi raportin mukaan EU:n budjetin kasvattamista nykyisestä yhdestä prosentista noin kymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkistamisseminaarin paneelikeskusteluun kutsuttu ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) nimittikin EuroMemorandumia eurofederalistien ja -idealistien raportiksi. . Sen on allekirjoittanut 350 talous- ja yhteiskuntatieteilijä. Uudenlainen EU pantaisiin alulle valitsemalla yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla EU:n perussopimukset uudistava Euroopan perustuslaillinen konventti, jonka työn tulos alistettaisiin kansanäänestyksille. Elias Krohn. Sosiaalipolitiikka? Perussopimukset uusiksi Patomäkikin korosti, ettei kannata nykyistä uusliberalistista kehityssuuntaa, jossa liittovaltiota kohti edetään askel kerrallaan kansalaismielipidettä väheksyen. Hän itse piti tärkeänä sekä eurooppalaisen että globaalin demokratian kehittämistä. 6 / Eilina Gusatinsky s. Siinä nähdään, että demokratiavaje parantuisi esimerkiksi vahvistamalla eurooppalaisia instituutioita ja tekemällä eurooppalainen budjetti. Ongelma on siinä, että tämä ei vastaa sitä, mitä Euroopan kansat haluavat. joulukuuta 2012 Aino-Kaisa Pekonen s
On luopumisen aika. . Se syyllistyi voluntarismiin, ajatukseen, että kaikki on tehtävissä, jos puolue vain tahtoo. Neuvostoliiton romahdus oli jouluna 1992 vielä melko tuore asia. Hänen ei ole tarvinnut oma-aloitteisesti tehdä juuri mitään. Talouskinta. Ihmistä ei voi muuttaa niin nopeasti toisenlaiseksi. » Sosialistinen Oikeisto yritti puolustusselonteossa uittaa armeijalle automaattisten indeksikorotusten lisäksi puoli miljardia euroa. Vasemmisto esti hankkeen, sanoo Annika Lapintie. järjestelmä, sellaisena kuin se toteutettiin, oli surullinen asia. BMP-2 rynnäkköpanssarivaunu harjoituksissa Niinisalon tykistöprikaatissa. Selonteko pohjustaa tulevia asehankintoja » Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko rakentaa poliittista selkänojaa pohjoismaiselle yhteistyölle ja tuleville asehankinnoille. annettu turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteko pohjustaa Suomen tulevia asehankintoja. Jäänmurtajan arvo on noin 100 miljoonaa euroa. Jäänmurtaja on suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti Itämerellä ja kesäaikaan arktisilla vesillä. Yhtiön tiedotteessa kerrotaan, että laiva kykenee operoimaan jopa 40 asteen pakkasessa ja sen jäänmurtokyky on 1,5 metriä. Jäänmurtajan rakentaminen alkaa välittömästi ja toivottavasti yhtiön ilmoitus siitä, että se tuo telakalle töitä vuoteen 2015 saakka pitää paikkansa, sanoo Ilpo Vasemmisto sai tolkkua puolustusmenoihin » Oikeisto yritti armeijalle yli puolta miljardia lisäeuroa. eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie pitää hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa olennaisimpana, etteivät oikeiston pitkin syksyä esittämät vaatimukset satojen miljoonien eurojen lisärahasta armeijalle toteutuneet. . Suomen oman asetuotannon osalta merkittäviä vastakauppoja voisivat olla esimerkiksi Patrian monipuoliset panssaroidut ajoneuvot. Mutta nyt ollaan kalkkiviivoilla. Toisaalta se antoi hyvän kokemuksen. . Silloin sovittiin, että joulusaunassa tavataan. Viikkolehden joulunumerossa 79-vuotias Saarinen kertoi, ettei enää ole hinkua oikein mihinkään. Haaja uskoo jäänmurtajatilauksesta selviämisen edellyttävän lisätyövoiman palkkaamista. Oli säälittävää katsella ja kuunnella häntä. Sosialistinen järjestelmä, sellaisena kuin se toteutettiin, oli surullinen asia. Pääopetus on se, ettei väkivallan keinoin ja pakottamalla saada rakennettua pysyvää uutta. Sevahvana ei valmistella Natolonteon koko tara, s s e s jäsenyyden hakekasteluaikana se k u kokoom s olisi ollut yhteensä mista. . Keskiviikkona Nato hyväksyi virallisesti Suomen ja Ruotsin mukaantulon jo pitkään vireillä olleeseen yhteispohjoismaiseen Islannin ilmavalvontajoukkoon yhdessä Natomaiden Norjan ja Tanskan kanssa. SUOMI EI todennäköisesti tee vielä ensi vuonna uusia asehankintapäätöksiä, mutta selonteolla halutaan turvata poliittinen selkänoja tulevia hankintoja varten. Pohjoismainen yhteistyö on keskeistä sekä oman aseviennin että muista pohjoismaista hankittavan kaluston ja mahdollisten pohjoismaisten yhteishankintojen vuoksi. Lisäksi pohjoismailla on suunnitteilla pitkälle vietyä meri- ja ilmavalvontaa. Muiden pohjoismaiden puolella mittavinta on Ruotsin korkeatasoinen tuotanto ilmavoimille lähtien omista hävittäjistä. Myös Suomessa tuotettu asejärjestelmien ohjelmisto-, elektroniikka- ja optiikkatekniikka kiinnostaa muita maita. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Piipusta Aarne Saarinen ei luopunut, vaikka muuten oli luopumisen tunnelmissa. Jouko Huru 5. Suomihan osallistuu jo nyt laajasti yhteispohjoismaisiin sotaharjoituksiin. Saarinen sanoi, ettei pitänyt reaalisosialismin romahdusta kovin hämmentävänä asiana. . Tämä näkemys voitti, ja puolusVASEMMISTOLIITON yli puoli miljardia euroa. Armeijan rahatoiveita perustellaan asejärjestelmien kallistumisella. Kuitenkin samat tai vielä suuremmat kustannuspaineet kohdistuvat terveydenhuoltoon, vanhustenhoivaan tusmenoissa säilyy kohtuus ja harja muihin hallinnon aloihin. Koivistolla on ollut suhteellisen helppoa. Hän ei tullut toimeen ilman avustajaa, joka näytti missä kohtaa puheessa mennään. Silloisesta presidentistä Mauno Koivistosta Saarinen ei pitänyt. . Ihmisen perusominaisuuksiin kuuluu, ettei loppua haluta nähdä. Haastattelupäivänä häneltä oli mennyt kuulo oikeasta korvasta. Saariselle luopuminen oli helppoa, mutta hän pääsi seuraamaan läheltä, miten vaikeaa se oli aikalaiselleen presidentti Urho Kekkoselle. . KU u r pe ssa ja keskusta isissa. suomala LEHTIKUVA/ JARNO MELA JARMO LINTUNEN Haaja. Hän myös toivoo tilauksen poikivan lisätilauksia. Telakan palkkalistoilla on tällä hetkellä noin 400 henkilöä, joista työntekijöitä 260. Vasemmistoliitto ajoi selonteossa linjaa, että armeijan menolisäyksiin ei tule sitoutua, vaan puolustusmenoissa on huomioitava yleinen taloustilanne ja muun yhteiskunnan tarpeet. Armeija ei ole mikään talouden realiteettien ulkopuolinen saamistä ennallaan tai niiden vähentämistä. reke, vaan kaikkien on osallistuttava niiden ratkaisujen etsintään, joilla LAPINTIE KERTOO, että selonteon valSuomi pääsee taloustaantuman yli. mistelussa varsinkin oikeisto olisi haPuolustusmenojen lisäksi Vasemlunnut luvata armeijalle automisto sai tahtonsa läpi myös siinä, että selonteko toismaattisten indeksikotaa hallitusohjelman rotusten lisäksi jopa ä lä e Nato-kannan: tämän 150 miljoonaa euroa o t Asein hallituksen aikana vuodessa lisää. Selonteossa keskeistä on puolustusvoimien meneillään oleva rakenteellisten uudistus. Selonteon antaminen eduskunnalle on tärkeää, sillä Suomessa puolustuskyvyn ja niihin käytettyjen resurssien pitää pysyä eduskunnan hyväksymällä tasolla. Olin yhdessä Kekkosen kanssa Kostamuksessa. Luulen että jokainen ihminen kokee sen. . Lisävarustelulle ei anna aihetta myöskään Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne, hän sanoo. . Usein mielen valtaa alakuloisuus. Muutokset ovat tapahtuneet muualla. Entinen kommunistijohtaja oli joutunut vanhemmilla vuosillaan toteamaan, että työväenliikkeen reformistinen laita oli oikeamassa kuin vasen laita. . Luopumisen jälkeen hän kirjoitti kymmenen vuotta kolumneja Kansan Uutisten Viikkolehteen, mutta lopetti omasta halustaan lokakuussa 1992. Hänellä oli näköhäiriöitä, hän tankkasi puheessaan. TULI HIUKAN valoa työllisyyteen, kommentoi Arctech Helsinki Shipyard Oy:n työntekijöiden pääluottamusmies Ilpo Haaja (kuvassa) yhtiön Helsingin Hietalahden telakalle saamaa jäänmurtajatilausta. Yhteisyritys on sopinut jäänmurtajan rakentamisesta Venäjän liikenneministeriölle yhteistyössä Viipurin telakan kanssa. Perkele, elämä on ollut ihanaa. Selonteon ja rakenneuudistuksen valmistumista on jo etukäteen seurannut kaikista eduskuntapuolueista koostuva kontakti ryhmä. Uutena linjauksena selonteossa on pohjoismaisen yhteistyön korostamiTORSTAINA EDUSKUNNALLE nen. Hyvä tapa on kai sopeutua siihen luonnonlakiin, että elämä alkaa ja loppuu. KU 20 vuotta sitten Luopumisen aika AARNE SAARINEN toimi SKP:n puheenjohtajana 1966? 1982. Vasemmiston linjoilla on myös taantuman vuoksi esillä ovat veronkansalaisten selvä enemmistö: Maankorotukset ja säästöt, ja toimeentulon puolustustiedotuksen suunnitteluheikentämistä on vaadittu kaikkein kunnan tuoreen tutkimuksen muköyhimmiltä; työttömiltä, opiskelikaan kaksi kolmasosaa suomalaisista joilta ja eläkeläisiltä, Lapintie vertaa. kannattaa puolustusmenojen pitä
Siksi neuvottelut katkesivat. Sopimus oli ikään kuin työntekijöiden antama lainapaperi, jonka vakuutena oli työpaikkojen säilyminen. Jos käytäväsiivoja Pertti tai ohjelmistosuunnittelija Pirjo tekevät kaksi tuntia enemmän töitä viikossa, työn tuottavuus ei nouse koneen tavoin lineaarisesti. Jos Pertin ja Pirjon tekemän työn tuottavuutta halutaan nostaa, heille voidaan mahdollistaa esimerkiksi polkupyöräetu, tarjota liikunta- ja kulttuuriseteleitä tai osallistaa heidät muiden työntekijöiden kanssa työpaikan käytännön suorittavan työn kehittämiseen, josta on hyviä kokemuksia muun muassa Saarioisten tehtailla. Täten neuvottelut katkesivat eikä päätöstä saada aikaan enää tänä vuonna. EAY:n toimeenpaneva komitea (ETUC) pohti tarkkaan raporttia viime joulukuussa alkaneiden neuvottelujen kulusta. MIIA-MARI VIRTANEN Kolumni umni Aino-Kaisa Pekonen aino-kaisa.pekonen@eduskunta.? Häkämiehen harhat ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO on esittänyt jopa palkan- alennuksia palkansaajille. Samaan syssyyn EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ehdotti viikoittaisen työajan pidentämistä. Etätyö vähentää työntekijälle työmatkoista koituvia kustannuksia, jolloin työntekijälle jää selvästi enemmän rahaa kuussa käteen, eli ikään kuin enemmän palkkaa. Jos työajan pidentämiseen todella mennään, olisivat palkansaajat todennäköisemmin taipuvaisempia suostumaan siihen, jos heitä tullaan alasta riippuen eri tavoin vastaan. Kirjoittaja on Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja kansanedustaja. 6 Työntekijäjärjestöt haluavat parantaa EU-tasoista työaikadirektiiviä. Esimerkkinä traktoritehdas Valtra, joka teki 1990-luvun lamassa sopimuksen työntekijöidensä kanssa palkan alennuksesta. Uutta neuvotteluajankohtaa ei ole sovittu. Euroopan komission antama määräaika päättyy vuoden vaihteessa. Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY ilmoitti viikko sitten, että sen mielestä työnantajien ehdotus eurooppalaisen työaikadirektiivin uudistamiseksi ei ollut hyväksyttävissä. ei ollut riittävän tasapainoinen, jotta neuvotteluja olisi siltä pohjalta kyetty jatkamaan. Kiistaa erityisesti työajan käsitteestä Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava julkaisivat joulukuun on pyrkinyt neuvotteluissa heikenalussa yhteisen tiedotteen, jossa ne tämään vallitsevaa oikeustilaa eritotesivat, että sopimuksen aikaan tyisesti päivystysaikojen ja vuosilosaaminen työaikadirektiivistä on vaikeaa. Kun elämisen kustannukset nousevat jatkuvasti, ehdotettu palkkamaltti tarkoittaa ihmisten reaaliansioiden alenemista. Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan kuluttajien ostovoimaan ja yritysten investointihalukkuuteen ja tätä kautta myös työllisyyteen. Palkan alennuksen voi vielä hyväksyä, jos se tehdään molemminpuolisena harkittuna sopimuksena, työntekijöiden ja työnantajan kesken. Moni palkansaaja matkustaa päivittäin kymmeniä kilometrejä kodin ja työpaikan välillä. Tällä tavalla työn tuottavuuden nettohyöty kasvaa ja ihmiset pystyvät käyttämään työaikansa tehokkaammin ja voiden paremmin. HÄKÄMIEHEN AJATTELUSSA on toinenkin harha. Samaa ei voi . Mies pesi ruokakaupan markiiseja viime kesänä Helsingissä. Neuvottelut eurooppalaisesta työaikadirektiivistä katkesivat » Vuosi sitten alkaneet neuvottelut EU:n työaikadirektiivistä katkesivat. Päätöstä ei saada aikaan enää tänä vuonna. EUROOPPALAISTEN työmarkkinaosapuolten neuvottelut Euroopan unionin työaikadirektiivin uudistamiseksi ovat katkenneet. Sopimus edellytti toki myös luottamusta ja avoimuutta. Työnantajapuolella on päinvastaisia tavoitteita. Me katsomme, että kuitenkaan sanoa kaikista EUpäivystysaikakin on aktiivista työntekoa, koska siinä ollaan koko maista. Työntekijät luopuivat lomarahojen kaltaisista palkanlisistä tietyksi määräajaksi, eli käytännössä lainasivat nämä rahat työnantajalle. Asiasta tehtiin kirjallinen sopimus ja työntekijät saivat rahansa korkojen kera takaisin, kun yritys selvisi taloudellisesta ahdingostaan. Toimistotyöntekijä saattaa suorittaa päivittäisen työtehtävänsä alle päivittäisen työajan, mutta sairaanhoitajan työpanosta tarvitaan osastolla vuorokauden jokaisena tuntina. Koneen voi ohjelmoida 37,5 tunnin sijasta toimimaan 39,5 tuntia viikossa ja työn tuottavuus kasvaa kahdella tunnilla. Se tuli siihen tulokseen, että työnantajapuolen ?viimeinen tarjous. Pidennys voisi hänen mukaansa olla esimerkiksi kaksi tuntia viikossa, joka merkitsisi 30 vuoden työurassa 20 kuukauden pidennystä. Häkämiehen mukaan työajan pidennys yhdistettynä palkkamalttiin olisi tavallaan palkkojen alentamista ja kilpailukyvyn parantamista ilman, että ihmisen tulotaso alenee. Työn tuottavuuden näkökulmasta viikkotyöajan pidentäminen kahdella tunnilla on tilastollinen harha, eikä sitä voi edes soveltaa sellaisenaan kaikilla aloilla. Etätyön teko on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja sitä tulee entisestään lisätä. Yhtiön piti näyttää tili- ja tilauskirjoista, että ilman säästöjä yritys ei selviä. Yksi työkalu säästöjen tekemiseksi on etätyön lisääminen niillä aloilla, joilla se on mahdollista. Se tarkoittaa sitä, että päällikkö Katja Lehto-Komulainen on pyritty poistamaan oikeus poiketa viikottaisesta enimmäistyösanoo, että keskeisin työnteajasta. Tiedotteessa listattiin kuusi mien osalta. Hänen mukaansa palkansaajien keskeisintä työntekijäpuolen vaatitavoitteena on ollut nykyisen tilan musta. SAK:n kansainvälisten asioiden parantaminen. Käytännössä s t a ?Me k mihenkilöt otetaan vaatimus koskee s y ys t selkeästi työaikasitä, ettei työ- ja että päiv iivista suojelun piiriin. t k a vapaa-ajan väliin n o aikakin saa luoda harmaata Palkansaaoa.? työntek vyöhykettä ei-aktiijien mukaan työaika-asiat ovat pohvisen päivystysajan joismaissa kohtuullimuodossa. sen hyvin. Järjestöt korostavat, että työajan valmiudessa, Lehto-Komulaiaikadirektiivi on uudistettava siten, että työntekijöillä on oikeus ja mahnen määrittelee. dollisuus sovittaa työ ja yksityisJärjestöjen tiedotteessa todetaan, että EU-tuomioistuimen oikeuskäyelämä yhteen. täntöä pitää noudattaa eikä direktiiEuroopan komission olisi tehtävä viä pidä muuttaa päivystysajan osalta esitys työaikadirektiivistä ensi keväänä, jotta Euroopan parlamentti huonommaksi. ehtisi käsitellä asian ennen toukokuussa 2014 alkavaa vaalilomaa. ?Työ ja yksityiselämä Työmarkkinaosapuolten neuvottelusovitettava yhteen? jen katkeaminen ja sopimisen määräSuomalaisia palkansaajajärjesajan umpeutuminen ennakoivat, että töjä eurooppalaisissa neuvotteaikataulu on liian kireä. luissa edustanut akavalaisen Tekniikan akateemisten TEK:n johtaja Ari Jouko Huru Åberg sanoo, että työnantajapuoli jouko.huru@kansanuutiset.?. Parannuksiin on kijäpuolen vaatimus on, pyritty ehdottamalla että työajan käsite on työsopimuksia, joilla säilytettävä ennale, m m o myös ylemmät toilaan
Koska Islannissa oli voimassa kieltolaki, pirtu myytiin hyvästä hinnasta ja rahoilla ostettiin silliä. Monikaan suomalainen tuskin osasi kuvitella, että joulupöydässä saattoi olla pirtulla maksettua herkkua. Saarinen sanoo, että toiminta ei kuitenkaan ollut laajamittaista. JOULUSILLIN PÖYTÄÄN Kurenuotta laskettiin kymmenmetristen soutu- tai moottoriveneiden avulla. PEKKA HELMINEN Kalastajat olivat Jarmo Saarisen mukaan merellä kahdesta ja puolesta kolmeen kuukauteen. » SuomaKolme kuukautta merellä Suomalaiskalastajat viipyivät merellä kahdesta ja puolesta kolmeen kuukauteen. Saksalainen sukellusvene U34 torpedoi aluksen pohjaan tämän nimikkovesillä. Keväällä pyydettiin Norjan rannikon edustalla ja myöhemmin siirryttiin Islannin vesille. Nordström oli jääkäriupseeri ja tiukka oikeistolainen. Ensimmäinen matka Islantia ympäröivälle merialueelle alkoi kesällä 1929. Laivasto toi 28-vuotisen toimintansa aikana Suomeen 14 miljoonaa kiloa silliä Alan perinnettä Rymättylän Röölässä jatkavat sillin jalostukseen erikoistunut Boyfood ja Toivo Saarnin perustama Silliperinnekeskus Dikseli, joka saa nimensä sillitynnyrin laisten syömästä sillistä neljäsosa oli kotimaisen miehistön pyytämää. sulkemiseen käytetystä työkalusta. Vuodesta 2012 Boyfood on ollut osa Felix Abba -konsernia. Myös naisia laivoilla Suomalaiset kalastivat valtamerillä vuosina 1929?1976. Pohjanmeren korkeat aallot hankaloittivat vesitason operointia, minkä vuoksi lennoista kuitenkin luovuttiin. . Alusten saapuminen oli valtakunnallinen mediatapahtuma. Yhtiölle oli annettu ulkomailta tuodulle kalalle tullivapaus. Valtio tuki sillinkalastusta myös muun muassa alusten omistuksen ja miehistöjen suomalaisuusastetta koskevilla säädöksillä. suomalainen valtamerikalastus 1929?1976 -näyttely Forum Marinumissa Turussa 5.5.2013 asti. 7. Yritystoimintaa Hangossa pyörittänyt liikemies oli sijoittanut ennen muuta elintarviketeollisuuteen. Elfving osti esimerkiksi Hangon Säilyketehdas Oy:n, jonka tuotannossa pyrittiin kehittämään varsinkin kalasäilykkeiden valmistusta. Samalla Elfving kiinnostui myös mahdollisuudesta hankkia tietty osa kalanjalostuksen raaka-aineesta ulkomaisten kalastajien sijaan omalla valtameripyynnillä. Sillinpyyntiä varten perustettiin Elfvingin Kalastuslaivue Oy. Suomalaiset ?päättivät?, että kalat eivät pelkää moottoria. Konstit olivat monet kalojen ?narraamiseksi?. Petsamon vesiltä kalastettiin pääasiassa turskaa. Toinen Suomen valtamerikalastuksen pioneeri oli loviisalainen liikemies Ragnar Nordström, joka perusti Loviisan Kalastus Oy:n vuonna 1931. Kun El. Hakiessaan polttoaineekseen kivihiiltä Puolasta suomalaiset toivat mukanaan myös aimo lastin pirtua. Suomalaisten syömästä sillistä noin neljäsosa oli kotimaisen miehistön pyytämää. Rymättyläläisveljesten Tauno ja Toivo Saarnin 1949 perustaman Rymättylän Säilyke Oy:n Saukko-laivasto nousi nousi legendaksi. ng joutui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ja Nordströmkin oli vaikeuksissa, liikemiesten yh- tiöt yhdistettiin Suomen Kalastus Oy:ksi. Turmassa kuoli neljä merimiestä. Tutkija Mikko Meronen Forum Marinumista kertoo, että kapteeni Wilhelm Rollmanin johtama alus upotti alueella kaikkiaan seitsemän erimaalaista laivaa, joukossa myös englantilainen hävittäjä. Petsamon merialue oli saksalaisten julistamassa saarrossa. Emoaluksena kalastettaessa toiminut höyryalus Petsamo toimi torpedon osuessa rahtilaivana. Pekka Helminen pekka.helminen@kansanuutiset.? Sillien perässä . Suomalaiset kuuntelivat myös toisten radioliikennettä, kertoo amanuenssi Jarmo Saarinen merikeskus Forum Marinumista. Suomalaiset olivat ennakkoluulottomia ja kekseliäitä kehittäessään kalastusmenetelmiä. ?Sillipiikojen. Suomalaiset taistelivat silleistä » Aina 1970-luvun puoliväliin saakka suomalaiset valtamerikalastajat taistelivat sillisaaliista muiden apajille havittelevien kanssa. saattaminen ei ollut muutama vuosikymmen sitten itsestäänselvyys. Suomalaiset käyttivät silliparvien paikantamiseen lentokonettakin kesällä 1931. pääasiallisena tehtävänä oli perata kalat, poistaa pää ja sisälmykset. Vuonna 1937 hallitus kielsi kuitenkin naisten työskentelyn aluksilla. Valtion tuella kalastamaan Hankolainen liikemies Hemming Elfving oli keskeinen teollisen kalastuksen uranuurtajia Suomessa. Vuonna 1965 rymättyläläinen Saukko-laivasto toi Suomeen 1,23 miljoonan kilon ennätyssaaliin. Ennakkoluulottomuudestaan tunnettu varustaja Hemming El?ng palkkasi myös naisia laivoille. Miehistölle maksettiin peruspalkkaa sekä provisio saaliin mukaan. Saaliit vaihtelivat suuresti. Eipä ihme, että eräässä miehistöä esittävässä valokuvassa Nordströmin kuvaan on piirretty Hitler-viikset. Emoalus torpedolla pohjaan Kesäkuussa 1940 Nordströmin varustamon höyrylaivaa S/S Petsamoa kohtasi Suomen valtamerikalastuksen historiassa tiettävästi ainutlaatuinen haveri. Saarisen mukaan suomalaiset ottivat ensimmäisenä käyttöön moottoriveneet kurenuotalla kalastettaessa. . Lisäksi varustamot saivat halpakorkoisia lainoja valtamerikalastukseen. Kalastuksen lopetti EEC:n kalastuskomitea, joka halusi turvata hupenemassa olevat sillikannat. Parhaimmillaan suomalaisaluksilla työskenteli Saarisen arvion mukaan noin 200 henkeä. Junkers A50 Juniorin kahvoissa oli maamme tunnetuin lentäjä Väinö Bremer. Valtion vastaantulo meni niin pitkälle, että sillitynnyrien valmistuskin määrättiin tehtäväksi Suomessa. Saarisen mukaan Petsamon liittämisellä Suomeen oli suuri merkitys maamme kalastuselinkeinon kehittymiselle
010 420 2623 www.puistokulma.fi Bussi 53 ja lähijunat Hiekkaharjuun Nina Julia & Yötaivas Liput 12 ? sis. vaatesäilytyksen TAPANINTANSSIT KE 26.12.2012 klo 16-21 Talkootie 4 01350 Vantaa puh. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Bussi 53 ja lähijunat Hiekkaharjuun Heikki Koskelo & Taivaankaari Liput 12 ? sis. vaatesäilytyksen Leiki lumella turvallisesti! www.nkl.? 8. SUNNUNTAITANSSIT 23.12.2012 klo 16-21 Talkootie 4 01350 Vantaa puh
Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 9
Mutta jatkuva matkustaminen teki elämästä raskasta. Toinen iso rasti on ollut eduskunnan suuri valiokunta. Tunnissa olet tehnyt treenin ja joka puolella tuntuu. Iso syy on siinä, että perussuomalaiset syytävät populistista skeidaa keskusteluun, hän sanoo ja vaatii näiltä selvitystä siitä, miten kävisi Suomelle ja Suomen työllisyydelle, jos toteutettaisiin Timo Soinin vaatimus heittää heikot maat ulos eurosta. ?Mä katson, että tämä tsäänssi pitää käyttää niin hyvin hyödyksi, kuin pystyy.? Häirintää ja härskejä läppiä Kärsivällisyyttä Puolentoista vuoden hurjatahtinen opiskelu on takana ja työuupumus on kolkutellut. . Mutta sitten tulee joku teinari kadulla kertomaan, että se, mitä hän luki minusta, on helpottanut sen ahdistusta jossain Juupajoella. Modig muistuttaa, että homoseksuaalien nuorten itsemurhariski on nelinkertainen verrattuna heteronuoriin. . Ei tämmöinen olisi ollut 10 vuotta sitten mahdollista. Tarkkaa tietoa on vähän ja siksi tarkkoja kantojakaan ei pystytä muodostamaan, Modig sanoo. Hän toteaa, että rakentava keskustelu eurokriisistä on hankalaa. . Modig metroasemalta » Silvia Modigin kärsivällisyys on kasvanut. TEKSTI Tuula Kärki KUVA Jarmo Lintunen SILVIA MODIG innostuu, kun hän puhuu eurosta tai ympäristökysymyksistä, mutta eniten vauhti kiihtyy, kun hän puhuu syrjäytetyistä nuorista. Loistava puhuja vääntää rautalangasta, miten nuori joutuu sivuraiteelle. . Männistö on tosi oikealla, mutta yksi parhaista työtovereistani, vaikka olemme asioista usein vahvasti eri mieltä. Kaikki eivät ole luottaneet Modigin yhteistyökykyyn. . Ostin hänelle puolikkaan poron. Minulle oli iso pettymys, että hän ei olisi saanut sanoa sitä. Äidille lahja kuitenkin on valmiina. . Eduskunnassa kun ei voisi suuttua ja huutaa ihmisille. Huoli oli turha. . Tämä työ on opettanut kärsivällisyyttä, jota mulla ei ole ollut ollenkaan. Motivaatiota antaa myös usko siihen, että äänestäjille tärkeintä on edustajan pyrkimys edistää arvoja ja asioita. . Se viesti on varmaan selvä, että tulee pataan, jos koskee. Samaa ikävää asennetta osoitti Modigin mielestä myös tapa, jolla liikenneministeri Merja Kyllöseen (vas.) suhtauduttiin, kun tämä sanoi, että häntä nuorena naisena kohdellaan eri tavalla politiikassa kuin muita. . Se an- taa toivoa, että huomisen Suomi olisi nykyistä avarakatseisempi. Siinä Modig teki paljon töitä kokoomuksen Lasse Männistön kanssa. . Mitä mä tein, että musta tuli semmoinen, hän kysyy. Hän kuitenkin iloitsee siitä, että itsenäisyyspäivälehdissä näkyivät hänen ja hänen tyttöystävänsä lisäksi ainakin Pekka Haavisto Antonionsa kanssa sekä Marko Bjurström ja Jani Toivola partnereidensa kanssa. . -postia. Mulla on uusi kung fu -peli, joka on sikamagee. Hän sanoo, ettei osaa ostaa joululahjoja. Hän tietää kokemuksesta, millaista on norkoilla metroasemalla ja miettiä, miten saisi pummattua rahaa. Nyt hän on se vasemmistoliiton kansanedustaja, jonka kuva kelpaa iltapäivälehtien itsenäisyyspäiväjuhlakuvakoosteisiin, jonka pukuvalinnasta on juttua kymmenissä lehdissä ja jolta pyydettiin kymmeniä kommentteja linnan juhlissa. . Mikä elin tässä maailmassa on semmoinen, jolla ei ole. Mutta mun pitää huolehtia itsestäni paremmin. Hän käykin eduskunnassa vanhan tuttavansa, perussuomalaisten kansanedustajan Ritva Kike Elomaan kuntopiirissä. . Olen nähnyt, kuinka muutamat vanhemmat miehet suhtautuvat muutamiin nuoriin naisiin alentavasti ja heittävät täysin sopimattomia läppiä. Mistä lähtien ihminen ei ole saanut sanoa, jos häntä kohdellaan huonosti? Mä aion todellakin sanoa joka kerta, kun näen tai koen epäoikeudenmukaisuutta. Modigin mielestä suomalainen politiikka paljasti itsensä Kyllösen tapauksessa. . En antanut yhtään, hän sanoo. Hän ei tiedä, miten tässä näin kävi. . Koko ajan tulee uusia avauksia, six packia, two packia, ?skaalisopimusta, hän sanoo ja pitää hölmönä kirjoittelua siitä, että hallituksella on pakka levällään eurokriisissä. . En ole koskaan pyrkinyt julkisuuteen. Hän on kuitenkin ollut esillä tv-toimittajana ja muodostunut homoikoniksi. . Se käsittelee EU-asiat. . Mä katson, että tämä tsäänssi pitää käyttää niin hyvin hyödyksi, kuin pystyy. Voiko parempaa lasta olla, kasvissyöjätytär kysyy. MODIG VIETTÄÄ Hyvässä yleiskuvassa eduskunnasta on kuitenkin vanha tuttu särö. . Kaikki keskustelevat. . Etten voi tulla eduskuntaan hupparissa. Mutta kyllä se oli musta huppari, joka Modigilla oli päällään ensimmäisenä työpäivänä. Kung fu -joulu perinteistä joulua, josta tosin puuttuvat perinteiset jouluruuat, kuuset, koristeet, sukujuhlat ja lahjat. . Lisäksi mulle lähetettiin järjetön kokoelma miesten sukupuolielinten kuvia. Välillä Modigia kyllästyttää se, että hänen sukupuolinen suuntautuneisuutensa on esillä. . Jos ne kohdistuisivat minuun, menisin suoraan ilmiantamaan, Modig sanoo. Modigia ei ole häiritty. . Luulin joutuvani todistelemaan osaamistani, mutta täällä kunnioitetaan sitä mandaattia, jonka on saanut äänestäjiltä. Omassa eduskuntaryhmässä kuherruskuukausi jatkuu jo toista vuotta. Kike on mahtava tyyppi. Eduskunnassa Modigin yllätti myönteisesti se, kuinka tasavertaisia siellä ollaan. . Systeemi esittää, että täällä ei olisi lasikattoa, kun eduskunnassakin on paljon nuoria naisia. Se ei johdu mistään sisäänrakennetusta homouden vääristymästä vaan yhteiskunnan asenteista. 10 Pohjoismaat ja EU Tehtäviä vasemmistoliiton ensimmäisen kauden kansanedustajalle on kertynyt paljon. Kansalaistoiminnasta kautta politiikkaan tullut Modig on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja ja oli Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti. . Esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain aloitetta valmisteli kirjava porukka. Vihreää ajattelua saisi olla enemmän. En usko, että mun äänestäjät kokevat saavansa äänelleen vastinetta, jos seison aulassa vittuilemassa Jussi Halla-aholle. Äidin toinen huoli olivat Modigin vaatteet. . Olen ollut itse yllättynyt ja äiti ja tyttöystävä vasta ovatkin olleet yllättyneitä siitä, miten hyvin tulen toimeen niiden kanssa, jotka ajattelevat eri lailla kuin minä, Modig sanoo. Äidin suurin huoli Modigin päästyä eduskuntaan oli tämän kiivas luonne. Mutta miten politiikka olisi poikkeus, kun naisen euro on 80 senttiä, yritysmaailmassa ei pääse etenemään ja nuoret naiset joutuvat pätkätöihin?. Tajuun tän prosessin tosi hyvin, hän sanoo. Modigin puheessa vilahtaa usein Itä-Helsinki. Tassuttelen aamutakissa, nukun ja pelaan mun konsolipelejä. Minua ei muutenkaan hirveästi ole tytötelty saati, että joku tulisi koskemaan ilman lupaani. Ilman sitä en ymmärtäisi eurokriisistä puoliakaan. Jos se, että ihmiset voivat kauhistella, että kato, homo kävelee, johtaa siihen, että homoseksuaalisuus hyväksytään paremmin, niin mä voin olla se homo, joka kävelee. Tilanne on rauhoittunut siitäkin, kun Modig aloitti kansanedustajana. . Ketä voi kiinnostaa. Pohjoismaiden neuvoston kautta sain kattavan paketin siitä, mitä pohjoismainen näkökulma tarkoittaa Suomelle. Vasemmiston pitäisi pitää ympäristökysymyksiä esillä nyt, kun talous on kaapannut kaiken julkisen keskustelun, Modig sanoo. Hän kehuu myös sitä, että eduskunnassa töitä voi tehdä yli puoluerajojen. . Sain paljon ?tämä ei jää tähän saatanan lesbo. Se on sikahyvä
Mentiin suoraan kelaan. Sähläys päätyi siihen, että Modig ajoi kännissä kortitta auton päin porttikongia. . Sanoin, että ei kiitos, tv on perverssi ja tuottaa vääristynyttä maailmankuvaa. Kaverit kuitenkin puhuivat Modigin ympäri. Hän kiittää elämänsä suunnasta Helsingin kaupungin työllistämistoimia. . Jos yksikin kymppiluokkalainen siksi kelaa, että koko maailma on hänelle avoin, niin on voitettu jo paljon. Sitten ihminen alkaa unelmoida ja kohta se ei olekaan enää siinä, vaan on ottanut askeleen ulos. Hänen ryhmässään Sinisellä verstaalla oli 13 nuorta. . Piti mennä jonnekin Siniseen verstaaseen työharjoitteluun. Sininen verstas on nuorten työpaja. . Viimeksi, kun tsekkasin, meistä 11 oli työllistynyt haluamalleen alalle. Siinä on aika kova onnistumisprosentti. 11. Ajattelin, että olen 18 ja kämmännyt elämäni. Sitten kotiin tuli joku lappu. . Siitä saa luuserin leiman. . Kun olet liian pitkään vain ollut, sulta häviää perspektiivi, et näe enää metroaseman yli. Toivoa ei kuitenkaan kannata heittää. Jos sitä lappua ei olisi tullut, olisin ollut se teini, jolla on niin älyttömästi velkaa, etten olisi edes yrittänyt tehdä mitään. NIIN KÄVI monelle kaverille. . Ylen toimittaja Taneli Haro näki sen ja tuli vinkkaamaan lastenohjelmasta, johon haettiin tekijää. . Puoli vuotta ja olin Ylessä töissä. Se kävi niin, että komissaari tuli vierailulle ja Modig englanninkielentaitoisena joutui esittelemään verstaan. Huono koulumenestys tai sekään, että on tekemisissä poliisin kanssa, ei ole maailmanloppu. KYMPPILUOKAN JÄLKEEN Modigilla ei ollut juuri tulevaisuudennäkymiä. 90-luvun puolivälissä ei ollut tarjolla edes hanttihommia. Se oli mulle toinen mahdollisuus. Siellä oli ihmisiä, jotka käänsivät mun koko elämän suunnan. Siitä tuli kauheesti velkaa. JARMO LINTUNEN Kova onnistumisprosentti SILVIA MODIG, 36, päätyi heikosti menneen peruskoulun jälkeen kymppiluokalle Herttoniemen yhteiskouluun. Kun sua kohdellaan ihmisenä, joka tuskin menestyy, niin sä tuskin menestyt, koska ihminen käyttäytyy odotusten mukaan, varsinkin teini. Siksi Modig liikuttui kuultuaan, että hänen vanhassa koulussa teinit muistavat kertoa, että se kansanedustajakin kävi kymppiluokan. . Kansanedustajan työ on opettanut kärsivällisyyttä, jollaista mulla ei ole ollut ollenkaan, Silvia Modig tunnustaa. . Modig uskoo, että pienikin onnistuminen nostaa itsetuntoa ja ihminen voi nähdä sen metroaseman yli.
Suomalaisen saunomisen vuosikymmeniä. Maatilalla saunalla on ollut eri rooli kuin liikkuvalla kaskenpolttajaperhekunnalla tai yksittäisellä erämiehellä . Siellä on kylvetty, hoidettu terveyttä, rentouduttu ja levätty Siellä on solmittu ja hoidettu tärkeitä suhteita tai käyty kauppaa. Sauna on yhä vahvasti osa suomalaista identiteettiä. Yhteiskunnan enenevä kaupungistuminen on muuttanut myös saunakulttuuria. Suomalaista saunaa hyödynnettiin lisäksi esimerkiksi kansan karaisemisessa rotuajattelun hengessä. Sauna istui varsin hyvin myös kolmannen valtakunnan ajatusmaailmaan elintilasta ja rotupuhtaudesta. Hannu Hurme hannu.hurme@kansanuutiset.? TUOMO SÄRKIKOSKI: Kiukaan kutsu ja löylyn lumo. Pyrkii myös kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta. 12. Sittemmin sauna oli pitkään tilojen ensimmäinen asunto, jossa asuttiin kunnes » Sauna istui varsin hyvin kolmannen valtakunnan ajatusmaailmaan. varsinainen pirtti oli saatu rakennettua valmiiksi. Muualla hiipunut Särkikoski käy läpi saunan eri kehitysvaiheet savusaunasta tähän päivään. Suomalaissauna on historialtaan ja ilmenemismuodoiltaan tiiviisti liittynyt elinkeinoihin ja paikallisiin rakennustapoihin. Riefenstahlin estetiikka sovitti saunan rotuhygieeniseen propagandaan?, kirjoittaa Särkikoski. Eniten sitä on muuttanut asumismuotojen uudistuminen. On syntynyt uudenlaisia saunatyyppejä. Muutos ei ole koskenut vain saunomisen tapoja, eikä sen ulkoisia puitteita. Hänen mukaansa selitys on saunan itsenäisessä asemassa. Täällä saunalla ei instituutiona ole ollut sääntöjä, ei mitään uskonnollista tai muuta auktoriteettia, joka olisi ohjannut ja normeerannut sitä. Yhteys natsi-Saksaan Suomalainen sauna joutui aikoinaan myös natsi-Saksan propagandan työrukkaseksi. Särkisalon teos poikkeaa saunasta aikaisemmin kirjoitetuista teoksista muun muassa siinä, että siinä selvitetään saunan yhteiskunnallisia kytköksiä, Yhtenä esimerkkinä on selviLEHTIKUVA/ SA-KUVA, PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA tys suomalaisen saunan ja natsi-Saksan yhteydestä. Berliinin olympialaisten kisakylään suomalaisten toivomuksesta rakennetulla saunalla ja sen lämmöstä höyryävillä suomalaisurheilijoilla oli merkittävä sija propangandaohjaaja Leni Riefenstahlin arjalaista estetiikkaa tihkuvassa, kautta maapallon levitetyssä Olympia-elokuvassa. Vuoden 1936 Berliinin olympialaisista ja olympiasaunasta tuli Särkikosken mukaan lähtölaukaus saksalaisille oman germaanisen kylpykulttuurin henkiinherättämiselle. Propagandan välineenä Kansallissosialistinen ideologia muodosti oleellisen taustan tieteellisen saunakiinnostuksen kasvulle Saksassa. Näin joutuu varmasti myös moni kirjan lukija tekemään. Teos poistaa verhoa kansallisilta myyteiltä, lähtien käsityksestä, jonka mukaan suomalaiset olisivat jotenkin ylivertainen saunankeksijä- ja saunojasuku. Särkikoski aloittaa kertomalla jo 1900-luvun alkupuoliskolla julkaistuista selvityksistä ajanlaskumme alkuun sijoittuvista ?löylykylvyn. jo yli tuhat vuotta sitten. Volga-joen suomensukuisten kansojen elintapoihin kuului yhdeksännellä vuosisadalla oleskelu hikimajoissa, joiden sisään oli tuotu kuumia kiviä, joille viskattiin vettä. Suomalaisten esi-isien alkukantaiset asumukset olivat mäkien ja harjujen rinteisiin rakennettuja maasaunoja ja sellaisina myös kylpysijoja. Kiuas, uni ja kotiliesi tulivat osaksi niitä ikään kuin yhtä jalkaa. puhumattakaan nykyajan kotisanoista. Särkikoskella on näkemys myös siitä, miksi muualla maailmassa hiipunut sauna on Suomessa säilyttänyt asemansa. Kun muinaisen arjalaisen herrarodun ylemmyydelle alettiin hakea tieteen nimissä perusteluja, tulivat kuvaan myös sauna ja sen tutkimus. Särkikoski arvioi olympiasaunan päässeen ikään kuin näyteikkunaksi sille, mihin kansallissosialistisen rotuideologian kehittelyssä olikin tieteen nimissä ryhdytty. ?Berliinin olympialaisten suomalainen mallisauna yhdisti saunomisen ruumiinkulttuuriin ja sopi siten hyvin sosiaalihygieeniseen kuvaan. Selvitysten mukaan historioitsija Tacitus kertoi ensimmäisellä vuosisadalla germaanien maansisäisistä asunnoista ja tavoista heittää vettä kuumille kiville. Samaisissa selvityksissä kerrotaan myös tiedoista, joiden mukaan voidaan päätellä saunan olleen suomalaisen heimon ?puhdistus- ja parannuspaikka. Kirjat Saunakansan arvo on ansaittu » Sauna on pysynyt ja pysyy olennaisena osana suomalaista elämäntapaa. Helsingissä oli yleisiä saunoja 1940-luvulla yli 120, mutta nykyään niitä on enää kolme. Saunan merkitys on säilynyt, vaikka kehitys näyttääkin kertovan aivan muuta. kirjoittaneen Tuomo Särkikosken mukaan mökki- ja kotisaunojen yleistyminen on taannut sen, että suomalaisia voi edelleen kutsua saunakansaksi. Historian saatossa saunassa on synnytty ja asuttu. Saunomisella on ollut roolinsa myös kansallisaatteen nousussa, urheilussa ja suomalaisen designin kehityksessä. HISTORIATEOKSEN SAUNASTA Juuret jo ajanlaskun alussa Särkikoski kertoo törmänneensä arkistoja pöyhiessään löydöksiin, jotka pakottivat hänet muuttamaan ennakkokäsityksiään. 368 sivua. SAUNASEURA JUHLII Gummeruksen kanssa yhteistyössä Kiukaan kutsu ja löylyn lumo -teoksen julkaissut Suomen Saunaseura ry viettää 75-juhlavuottaan. Yli 4 000 jäsentä, joista noin kolmannes on naisia. Oma saunatalo Helsingin Lauttasaaren Vaskiniemessä. Seura vaalii saunakulttuuria ja korostaa saunomisen merkitystä terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Gummerus 2012. juurista
Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.? JARMO LINTUNEN Hyvää Joulua! 13. toivoo rauhallista joulua - kaikille Turvallista joulua. Olemme tehneet joululahjoituksen Pelastakaa Lapset ry:lle. Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa
Kokouksen tärkeimmäksi poliittiseksi viestiksi on tarkoitus laatia asiakirja siitä, mikä on vasemmis- Ydinasia on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisten ehtojen yhteensovittaminen. toliiton näkemys punavihreästä hyvinvointivaltiosta. Ja kenetkähän tätä asiakirjaa valmistelemaan valittiinkaan . Totesin olevani oikeastaan hyvinkin innokas tehtävään. Silloin hän totesi ilmoittaneensa hyvissä ajoin, ettei aio jatkaa vasemmistoliiton edustajana Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kului viikko, ja kenetkähän piirijärjestön ja uuden valtuustoryhmän yhteinen kokous ni- 14 mesikään ehdolle jatkamaan lautakunnassa ? Jouko Kajanojan. Kajanojan tuntevat eivät varmaankaan tapahtunutta ihmettele. On jopa niin, etten osaa kuvitellakaan kiehtovampaa tehtävää kuin se, sanoo Kajanojan Viikkolehden haastattelussa. Oheisesta listauksesta löytyy vahvistusta myös perustelulle, jonka hän esitti itselleen. . Mielen muuttumiseen ei kuitenkaan tarvittu kuin yksi puhelinsoitto puoluesihteeri Sirpa Puhakalta. . Kajanojapa hyvinkin. Kiehtovaan tehtävään Kajanoja kertoo, ettei ollut aikonut lähteä tähän projektiin. Olen toiminut. Mies on tunnollisuuden perikuva, ei osaa sanoa ei -mies tyypillisimmillään. Oheisesta listauksesta löytyy tälle näkemykselle hyvin painavaa todistusaineistoa 1980-luvun loppupuolelta, eikä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakuntaan myöntyminen ole ainoa tuore todiste. Kajanojan johdolla oli vasta valmistettu vasemmistoliiton marraskuussa kokoontuneen puoluevaltuuston käsittelyn pohjaksi perusteellinen asiakirja perusturvasta ja perustulosta, kun puoluejohdossa aloitettiin ensi vuoden puoluekokouksen valmistelut. Punavihreä hyvinvointivaltio -asiakirjan idea on antaa visio tulevasta yhteiskunnasta, sanoo Jouko Kajanoja. Ei mikään Ei-mies » Jouko Kajanoja on rakentamassa vasemmistoliitolle positiivista visiota maailmasta, johon pyrkiä. TEKSTI Hannu Hurme KUVA Jarmo Lintunen TÄMÄ HAASTATTELU tehtiin Jouko Kajanojan Afrikan-matkan vuoksi hyvissä ajoin ennen ylihuomista 70-vuotissyntymäpäiväänsä. Minulla on melko laaja kokemuspinta suomalaisesta yhteiskunnasta
Nykymenon jatkumisesta seuraa biodiversiteetin romahdus, luonnonvarojen loppuminen ja ilmastokatastro. Kajanojan mukaan nyt valmisteilla oleva asiakirja eroaa kummastakin. . Tehtävämme on kuvata, miten rakennetaan hyvää elämää ja tasa-arvoista maailmaa, joka on sopusoinnussa luonnon kanssa. Tampereen julistus? Kajanoja kertoo lukeneensa uudelleen Forssan vuoden 1903 ohjelman ja totesi jälleen sen olevan aivan ainutlaatuinen asiakirja. Ydinasia, josta olemme vakuuttuneita, on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisten ehtojen yhteensovittaminen. ?Tämä vaihe oli minulle ennen kaikkea yhteiskunnallisen ajattelun tankkaus, oman tietämyksen ja lukeneisuuden päivittämistä.. Poliittinen tavoiteohjelma on ikään kuin lista poliittisia vaatimuksia ja periaateohjelma taas toimii puolueen arvopohjana. Me katsomme olevan ehdottoman tärkeätä luoda positiivinen visio maailmasta, johon on syytä halutakin pyrkiä. Seminaarissa oli etsitty tosissaan uudenlaisia näkökulmia. Sen lisäksi että ne edellyttävät toisiaan, ne edellyttävät myös perinpohjaisia muutoksia yksilön ja lähiyhteisön elämästä kansallisiin ja globaaleihin rakenteisiin. Keskustelu takaa merkityksen Työryhmän työskentelyssä tulee kuuntelemisella olemaan yhtä tärkeä sija kuin keskustelulla. sekä sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu, työelämän koveneminen ja yhteiskunnallinen epävakaus. . Hän esitteli puoluevaltuustolle sen ensimmäisen kokouksen työskentelyn tuloksia. Uudenlaisia näkökulmia . kolmaslinjalaisena, SKP(y):n pääsihteeri, Devan presidenttiehdokas. » Jätti politiikan 1989 ja liikemieheksi Leningradiin. » 1991 takaisi Suomeen. Päätti toteuttaa unelmansa, väitöskirjan. 12. 2012, syntyi Tammelassa. » Jo kouluaineissa havaittavissa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paatosta. Ylioppilaslehti, Arvo Salon ja Pentti Saarikosken kirjoitukset mielilukemista jo koululaisena. » 1961 kauppakorkeakouluun saamaan oppia kansantaloustieteestä, vuoden päästä Helsingin yliopistoon opiskelemaan sosiologiaa. » Opintojen loppuvaiheessa 1966 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon mm. laatimaan vuoden 1972 yleiskaavaa. » SKDL:n jäseneksi 1968, SKP:n 1971. Se on jo itse asiassa käynnissä. Jouko Kajanoja » Täyttää 70 vuotta 23. Ideana on saada asiakirjan valmisteluun mukaan mahdollisimman paljon henkilöitä, joilla on jotain sanottavaa sen aiheista. Tuntuu aika kivalta, että saan tällaisen tilaisuuden, jossa on mahdollista olla luomassa kokonaiskuvaa ja käyttää omaa kokemustaan hyväksi. . Pyrkimys on napakkaan punavihreän maailman olennaisimmat piirteet kuvaavaan asiakirjaan, kuuluu puheenjohtajan tiivistys työryhmän antoisassa keskustelussaan työlleen antamasta tavoitteesta. Asiakirjatyöryhmällä oli ensimmäisessä kokouksessaan käytössään muistiot puolueen ja piirien johtohenkilöiden elokuisesta seminaarista, jossa punavihreyttä (ekologiaa ja sosiaalisuutta) käsiteltiin Vasemmistofoorumin Ruurik Holmin alustuksen pohjalta. Asiakirjan suuntaviivoja työryhmälle luonnostellut Kajanoja kertoo olleensa iloisesti yllättynyt lukiessaan tuon seminaarin tuloksia. . Jos Suomessa joku on ollut hyvinvointivaltion rakentamisen malli, niin se on hänen mielestään Forssan 1903 ohjelma. Jos siitä ei ole käyty värikästä ja syvälle käyvää keskustelua etukäteen, ei sillä valmistuttuaankaan tule olemaan paljon merkitystä. Syvällinen keskustelu takaa sen, että koetaan, että nyt on tehty jotain arvokasta. Visio tulevasta Vasemmistoliitolla on voimassa oleva periaateohjelma ja edellisessä puoluekokouksessa hyväksytty poliittinen tavoiteohjelma. Itse hän sanoo meilannneensa sitä yli sadalle henkilölle, joista kaikki eivät suinkaan ole vasemmistoliittolaisia, valtaosa varmaankin muita. Keskustelu on jo ehtinyt tuottaa kiinnostavaa aineistoa esimerkiksi siitä, millaisin askelin tulisi muuttaa tuotantovälineiden omistussuhteita tai miten opintotuki, työttömyysturva, perusturva ja perustulo tulisi kytkeä yhteen. Kajanoja korostaa tällaisen toimintatavan tuovan asiakirjalle merkitystä jo ennen kuin se on lyöty lukkoon. . Välttämättömien muutosten esitetään tapahtuvan katastro?en tuloksena ja katastro?en välttämiseen pyrkivät ohjelmat esitetään usein kielteisiltä vaikuttavien supistusten ja uhrausten sarjana. Kajanojan työryhmässä näin ei haluta nähdä. . Väitteli 53-vuotiaana. vähän joka puolella taloudessa, sosiaalipolitiikassa, aluepolitiikassa ja kaavoituksessa . Etenkin työryhmän tamperelaiset jäsenet hykertelivät ajatuksesta: jospa Punavihreää asiakirjaa alettaisiin kutsua Tampereen julistukseksi. Puoluekokous on Tampereella 110 vuotta Forssan kokouksen jälkeen. 15. Tottakai esityksessäni näkyi myös anti, jonka olen saanut kirjallisuudesta ja osallistuessani monenlaisiin keskusteluihin, joissa on yritetty maalailla taivaanrantaa ja mietitty mihin suuntaan maailmaan pitäisi parantaa. Kajanoja kehuu työryhmäänsä. Se kävi heti ensimmäisessä kokouksessaan todella reipasta keskustelua ja näkemykset käsiteltävistä teemoista alkoivat jäsentyä nopeasti. Punavihreä lähtökohta näkyy jo siinä, miksi työryhmän mielestä tarvitaan radikaali yhteiskuntapolitiikan muutos. Nyt tulee rakentaa seuraavan vaiheen suuntaviivat. . ulkoasioissakin. Tarkoituksena on saada käyntiin todella iso keskustelu. . Punavihreä hyvinvointivaltio -asiakirjan idea on antaa visio tulevasta yhteiskunnasta. Ekologisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin paneutuneet liikkeet, esimerkiksi degrowthliike, ovat nostaneet esille pelottavia tulevaisuudenkuvia. Nähtävissä oli perinteisestä keskustelusta poikkeavaa otetta. Työryhmällä oli pohjapaperina ensimmäisessä kokouksessaan Kajanojan tuon aineiston pohjalta laatima listaus. . Mitä enemmän asiakirjan teemaa ajattelin, sitä kiehtovammalta tuntui päästä mukaan sen rakentamiseen. Työryhmässä on Kajanojan lisäksi yksitoista jäsentä. Se on se iso asia, johan vastauksia haetaan, sanoo Jouko Kajanoja. » 1996 Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijana ensin työllistämistuella, sittemmin hallintojohtajana ja johtavana tutkijana. » 2003 Kelan yhteiskuntatutkimuksen päällikkö, josta eläkkeelle 2008. » 2000 lähtien sosiaalipolitiikan dosentti. » 2010 lähtien pohjoismaisten eläkejärjestöjen edustaja Age-asiantuntijaryhmässä Brysselissä. » Eläkeläisenä valmistaa tutkimusraporttia Paltamon työllistämishankkeessa, luennoi vuosittain Turun ja Helsingin yliopistossa, ohjaa väitöskirja- ja lisensiaattitöitä, työskentelee vaimon yrityksessä toimialana työelämän kehittäminen. Niinpä työryhmässä korostetaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden yhteyttä. 1972 ensi kerran kunnallisvaaliehdokkaana. » 1972?1979 sisäministeriössä, valtioneuvoston kansliassa, kehitysaluerahastossa ja asuntohallituksessa. » 1981 työministeriksi. » 1982?1989 SKP:n puheenjohtaja ns. Minulla alkaa yksi tietokoneen faili jo täyttyä puheenvuoroja ja kommentteja. Kajanoja kertoo työryhmäläisten pyrkineen lähettämään tähänastista aineistoa tiedoksi laajalti. Muistioissa oli jännällä tavalla tuotu eri teemoja esille
Olen aina uskonut siihen, että Jumalan Pojan kautta päästään taivasten valtakuntaan ja sosialismi vie maalliseen onneen.? Kaikki samaa kantasukua Viime vuosisadan alussa Peltokankaallakin elettiin sääty-yhteiskunnan aikaa. Peltokankaan kylä tukeutui sosialismiin ja lestadiolaisuuteen » Perhon Peltokankaan kylä on ollut kummajainen pohjalaisessa ympäristössä. TEKSTI Jarkko Mänttäri KAKSI SUURTA AATETTA, lestadiolaisuus ja sosialistinen työväenaate, määrittivät Peltokankaan kylän yhteisöllisen hengen vuosikymmenien ajan. Myös monet henkiset harrastukset, niin 16 kansanvalistus kuin kulttuurikin kukoistivat eri muodoissaan. Sosialismia seurojen jatkeeksi Tapani Elgland kirjoittaa kirjassa vaiheista, jolloin suurten aatteiden yhteistyö sai alkunsa. ?Petteri Peltokankaan tuvassa oli lestaatialaisten seurat. Kun saarnat oli saarnattu ja virret veisattu, vieras nousi seisomaan ja pyysi saada puhua seuraväelle maallisista, yhteiskunnallisista asioista. Tulija oli sosialidemokraattisen puolueen kiertävä agitaattori Sormunen. Yhteistä aatteille olivat myös työn ja työstä elävän ihmisen arvostaminen. Aatteilla oli kylässä yhteisiäkin edusmiehiä ja -naisia, niin kuin Oskantuvan vanhaemäntä, Peltokankaan Kaisa, joka jätti kuolinvuoteellaan lapsilleen tällaisen testamentin: ?Minä olen köyhä nainen, enkä voi jättää teille suurta maallista perintöä, voin jättää vain oman uskoni. Se sijaitsi keskellä Peltokankaan mäkeä paikalla, johon perimätiedon mukaan kylänperustaja, sotamies Anders Töörni, oli pakomatkansa päättänyt ja ensimmäisen laavunsa pystyttänyt.? Kesken seurojen sisään astui outo kulkija, joka istahti penkkiin ja jäi sanaa kuulemaa. Mutta toisin kuin kartano-Suomessa, Peltokankaalla ei ollut torpparilaitosta, vaan. Nämä kaksi suurta aatetta, lestadiolaisuus ja työväenaate, määrittivät kylän hengen vuosikymmenien ajaksi. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut eläkkeellä oleva opettaja Satu Elgland, toimitussihteerinä Kansan Äänen entinen päätoimittaja Tapani Elgland ja kolmantena samasta sisarusparvesta oli mukana Jyväskylän aikuisopiston rehtorin virasta eläkkeellä oleva Mikael Elgland. Kun agitaattori oli asiansa esittänyt, Petteri-isännän kerrotaan lausuneen julki seura- Kylällä ei ollut punakaartia, muttei myöskään suojeluskuntaa tai lottajärjestöä. Yhteisvoimin rakennetusta työväentalosta tuli koko kylän kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus. Kylän värikkäät vaiheet on nyt tallennettu kyläyhdistyksen julkaisemaan 360-sivuiseen teokseen Peltokangas . Eikä Petterin tupa ollut mikään mökki, vaan komea pohjalaistalo kahdessa kerroksessa, kylän suurin rakennus. Rakentamisrahoja hankittiin erityisesti tanssien järjestämisellä. väen yhteiset tunnot: ?Nuin minäki oon sen aatellu, en vain oo osannu sanua.? Elglandin mukaan sillä, että sosialistiagitaattori puhui lestadiolaisille näiden omissa seuroissa, saattoi ole suurikin merkitys sille, miten Peltokankaan kylää seuranneet sata vuotta asuttiin ja rakennettiin. aatteiden kylä. Mielenkiintoisen kyläkirjan tekijät ovat Peltokankaalta maailmalle lähteneitä entisiä kyläläisiä. Muut ryhmän jäsenet ovat Leo Hautakoski, Keijo Honkonen, Kalevi Peltokangas, Pauli Peltokangas sekä kuvatoimittaja Kari Kivijärvi. Peltokankaan asukkaat olivat alkujaan korven eläjiä ja raivaajakansaa, jotka repivät leipänsä pellosta ja metsästä. Näiden ihmisten keskuuteen suuret aatteet synnyttivät yhteisöllisen kyläkulttuurin, jonka tuloksena kylään saatiin muun muassa työväentalo, sähköt, oma vesilaitos ja urheilukenttä. Väliin kiisteltiin ja kilpailtiin, mutta useimmiten toimittiin sovussa ja hyvässä yhteistyössä koko kylän parhaaksi
ONNI KIVIJÄRVI itsenäisiä talonpoikia. Syyskesällä 1948 viettämään työväentalon vihkiäisiä. Niitä juhlittiin koko päivän ja ohjelma oli omasta takaa, niin kuin Peltokankaalla aina on ollut tapana. Kun talo oli koko kylän yhdessä rakentama, se on ollut myös kaikkien käytössä. Myöhemmin syntyivät vielä lapset Ari-Jouko ja Jarno. ONNI KIVIJÄRVI 17. Siellä on vietetty kesä- ja vappujuhlia, kruunuhäitä, äitienpäiviä, hirvipeijaisia ja luokka- ja kyläkokouksia. Monen toimen talo on palvelut myös kirkkona ja rukoushuoneena. Yhdistys syytti puoluetta sotapolitiikan tukemisesta, katkaisi välinsä ja siirtyi rauhanoppositioon. Hänen veljensä Uolevi Elgland (takana vas.) puolestaan toimi Jyväskylässä ilmestyneen Keski-Suomen Työn viimeisenä päätoimittajana ja Kansan Uutisten ensimmäisenä Jyväskylän aluetoimittajana. Sinne aatteen toi Amerikasta asti massa takaisin työväentalolle. toimittaja, kirjailija ja kansanedustaja Santeri Taustalla Särkisen talo sekä Mäkelä. Einon kauppa. Tapani Elgland arvelee, että Mäkelän vaikutus Peltokankaan sosialistien aatemaailmaan on ollut suuri. Siitä syystä Sosialidemokraattisen työläisliiton Peltokankaan osaston perustamiskokous oli koko kylän yhteinen hanke. Kylällä ei ollut punakaartia, muttei myöskään suojeluskuntaa tai lottajärjestöä. Yhdistys päätti lähes yksimielisesti lopettaa SDP:n alaisen yhdistyksen ja samalla perustettiin Peltokankaan Demokraattinen Yhdistys, joka liittyy uuden poliittisen suunnan SKDL:n jäseneksi. Uudessa järjestössä syntyi huima ajatus oman toimitalon rakentamisesta. Ei ihme, että muualla puhuttiin pilkallisesti ?Pikku-Moskovasta?. OSKI KIVIJÄRVI SDP:stä SKDL:n jäseniksi Suuria linjoja Peltokankaan työväenyhdistyksessäkin puitiin sotien jälkeen. Siitäkin tuli kylän yhteinen hanke. Peltokankaallakin viljeltiin Mäkelän edustamaa talonpoikaista maaseutusosialismia, johon sisältyi vähemmän Marxin teorioita, mutta sitäkin enemmän aatteellista ineurojen Kesken s nostusta, käytännön yhteiss t ui työtä ja kulttuuria. sisään a Myös Peltokankaalle syija outo k ulk vään juurtunut sodanvastaisuus, joka yhdisti kristittyjä ja sosialisteja, oli Elglandin mukaan Mäkelän peruja. Perheestä kasvoi muun muassa kaksi kansandemokraattisen piirilehden päätoimittajaa. SKDL:n kannatus Peltokankaan kylällä kipusi parhaimmillaan jopa 70 prosenttiin. Talon Selma Elglandin pesue on tässä kuvattuna kesällä 1944, jolloin isä-Väinö oli vielä sotahommissa. Vaikka talon synty oli poliittinen, talossa on läpi vuosikymmenten harrastettu aina enemmän muuta kuin politiikkaa. Tapani Elgland (äidin vieressä, vas.) työskenteli vaasalaisen Kansan Äänen päätoimittajana kymmenen vuoden ajan. Perheen muut lapset kuvassa ovat kaksoset Satu ja Mikael sekä Soile, Kari, Ilse ja Poju. Vasemmistolaisia järjestöjä riitti, kun sosialisteilla, kommunisteilla, naisilla, nuorilla, pienviljelijöillä ja työläisurheilijoilla oli kullakin omansa. Sen vuoksi vuoden 1918 kansalaissota ei jättänyt suuria arpia. Kansalaissodan jälkeisinä vuosina vasemmistolaiset elelivät kylällä aika hissukseen. Luokkataistelun tuiskeita kylälle toivat 30-luvulla lapuanliikkeen miehet, jotka aseistautuneina kiertelivät naapuripitäjässä Vimpelissä työväenmiehiä jahtaamassa. rakentaminen rahoitettiin tansseilla ja myöhemmin rahaa toi myös bingo. Vuosikymmenien aikana työväentalo on toiminut teatterina, konserttisalina, elokuvateatterina, urheilukeskuksena ja tietenkin nuorisotalona. Talosta tulikin koko kylän kulttuuri- ja vapaaajankeskus. Tapani Elgland arvelee, että Peltokankaan työväentaloa ainoaksi vasemmistolaiseksi taloksi, jossa lestadiolaiset ovat pitäneet jopa maakunnalliset Suviseuransa. Tietysti talo toimi myös poliittisen toiminnan keskuksena. Peltokankaalaiset eivät innostuneet yltiöisänmaallisuudesta sen enempää kuin yltiövallankumouksellisuudestakaan. Jo perustamiskokouksessa yhdistyksiin liittyi niin talollisia kuin mökkiläisiäkin ja yhtä lailla uskovaisia kuin pakanoitakin. Läpi vuosikymmenien niin lestadiolaisia kuin sosialistejakin kylällä johtivat Peltokankaat, Kivijärvet, Rauhalat, Patovitsit, Pajuojat ja Elglandit, jotka kaikki ovat joko suoraan tai avioliittojen kautta samaa kantasukua, sotamies Anders Töörnin jälkeläisiä. Sosialismin aate tuli Peltokankaalle naapurikylästä Vimpelin Sääksjärveltä, joka on koko Järviseudun työväenliikkeen synVappukulkue on käynyt Kankaalla kääntymässä ja jo palaanyinkoti
Ja meistä riippuu tyydymmekö syötettyyn totuuteen vai haluammeko kyseenalaista sen ja etsiä omia vastauksia. NO, PAATOS EI oikein sovi jouluun. Kuinka muuten voi selittää, että 400 000 venäläistä on hakenut viisu- 18 » Kirjoitukset Venäjästä olivat ongelmakeskeisiä. Selittääkö se jotain? mia viettääkseen uuttavuotta Suomessa. Tuntuu siltä, että vuodesta vuoteen tahti vain kiihtyy. mutta jostain syystä tämän yksinkertaisen asian ymmärtäminen tuntuu olemaan joillekuille vaikea hyväksyä). Venäjä on hyvin moninainen, kirjava . (Tunnustan, että toistan itseäni . Mutta silti kaupungit itärajan tuntumassa kasvavat, kauppoja rakennetaan, palveluita kehitetään. Gubinin jutussa ei ohiteta Suomessa olevia ongelmia, mutta suhtautuminen niihin on asiallinen. Mutta antaako se kokonaiskuvan elefantista. Salo on Nokian irtisanomisten jälkeen pyrkinyt etsimään uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa muun muassa teknologiaalan pienyrityksistä. Tulokset olivat mielenkiintoisat. Se, että sokea ihannointi on hiipumassa, ei tarkoita, ettei Suomesta tykätä. Mutta tänään pienetkin lapset osaavat selailla netissä ja saavat valistusta ikätovereilta, mikä on trendikästä juuri nyt. Väärät puhelimet, pelit, vaatteet (jos ne vielä mielletään lahjoiksi). Hän hämmästyi kysymyksestäni. Suomessa monet hämmästyivät kuinka yhden ihmisen touhu pilasi maan maineen naapurivaltiossa ja epäilevät, että mustamaalaaminen tapahtuu tilauksesta, kutsuvatkin sitä informaatiosodaksi. Helsingin yliopiston professori Arto Mustajoki yritti omassa puheenvuorossaan rauhoittaa suomalaisia toimittajia kertomalla, että Venäjän mediassa suurin osa Suomea koskevista jutuista on hyvin positiivisia. Voimme yrittää ulkoistaa osan auktoriteettisesta kasvatuksesta . Kirjoitukset Venäjästä olivat ongelmakeskeisiä. asioita, jotta he kavereiden silmissä pysyisivät kunnollisina eivätkä luusereina. Jotkut äidit ja isät yrittävät ehtiä postilaatikolle ennen jälkikasvua tuhotakseen lelumainoksia ajoissa. Mutta on turha ohittaa niitä epäkohtia, joista rakentuvat sen ihmisen väitteet (joita hän muuttaa sitten valheiksi). Tunnistamalla ongelmat ja ehdottamalla ratkaisuja päästään paljon pidemmälle kuin kieltämällä olemassa olevat vaikeudet. Ja niin kauan kuin kukin meistä ei opi näkemään moninaisuutta, on pyrkimyksiä asioiden yksinkertaistamiseen. Jossain vaiheessa Tampereen yli- opistossa tehtiin vertailu Venäjän ja USA:n kuvasta suomalaisessa valtamediassa. muun muassa Angry Birdsistä, suomalaisesta jazzista ja siitä, että innovaatiokeskus Skolkovo on kiinnostunut yhteistyöstä suomalaisten it-alan yrityksien kanssa. Muuten, kuinka paljon Suomessa kerrottiin aika suuresta Venäjän kaupan tapahtumasta Salossa. Se voisi onnistua Suomen kautta, onhan täällä vielä osaamista? SIIS SUHTEELLISUUDESTA. Tottahan se on, kaikki Venäjän ongelmat, joista täällä kirjoitetaan, pitävät paikkaansa. Ihan samalla tavalla kuin jokaikinen suurennuslasin avulla saatu tieto norsusta. Äitini, veljeni ja minun perheeni tarkoittaa yhteensä kuusi lasta ja seitsemän aikuista. Kaksi aikuistunutta poikaani voivat kertoa nuorimmille, mitkä asiat ovat tärkeitä. ärsyttävä ja ihana samaan aikaan. Selittääkö se jotain? Yleensä tähän saan muistutuksen sananvapaudesta ja totuudenmukaisesta journalismista. Jos Suomea pidettäisiin vihollisena maana, tuskin olisi niin paljon halukkaita tulemaan tänne. Hän kiinnitti huomiotani myös siihen, että lapsiskandaalin keskelläkin Venäjän televisiossa on ollut paljon positiivisia juttuja Suomesta . Skolkovo taas etsii mahdollisuuksia avata Euroopan markkinat. olen ennenkin käyttänyt samaa vertailua . Onko sillä väliä, eihän joulu ole sitä! Tärkeintä on olla yhdessä, puhua, lukea, ulkoilla, nauttia hyvästä ruuasta jota tehdään porukalla. Kaikki on suhteellista. JOULUKUUN ALUSSA Helsingissä tapasivat suomalaiset ja venäläiset toimittajat ja miettivät, miltä Suomi näyttää Venäjän mediassa ja päinvastoin. Kolumni / Eilina Gusatinsky Suhtautumisen taito NÄIN JOULUN ALLA tulee mietittyä monia asioita. Uutisointi Amerikasta oli monipuolisempaa, koska politiikan ohella oli paljon juttuja urheilusta, elokuvista, musiikista, tieteestä ja taiteesta. Ja siitä välittyy moninainen kuva yhteiskunnasta, josta voi oppia paljon. Kysyin myöhemmin yhdeltä moskovalaiselta toimittajalta, joka usein käy Suomessa, onko hänen mielestään suhtautuminen Suomeen jotenkin muuttunut viime aikoina. Esimerkkinä hän piti Dmitri Gubinin laajaa artikkelia, jossa Suomea verrataan Kuwaitiin: samalla tavalla me hyödynnetään öljystä saatuja tuloja, vaikka meillä ei mustaa kultaa olekaan. Miksi pe- rinteinen perhejuhla on muuttumassa hyvin kaupalliseksi touhuksi. Ja vaikka kuinka yrittäisimme mahduttaa sitä mustavalkoiseen lokeroon, se ei sinne mahdu. onhan vanhin pojistani asunut melkein vuoden Tansaniassa ja tietää, miltä todellinen hätä näyttää. Samoin kuin Suomi ei mahdu yhden touhuavan ihmisen antamaan kuvaan. Siinäkin oli esimerkki suhteellisuudesta. Vaikka kuinka vanhemmat yrittäisivät suojata omaa perhettään kyyniseltä kaupallisuudelta, mainokset opettavat muksuja vaatimaan joulupukilta ?oikeita. Näin aikuisena tuskin muistan, mitä lahjoja minäkin vuonna olen lapsena saanut, mutta yhdessä vietetty aika on jäänyt mieleen. Olemme koko perheen voimin lähdössä pakoon kaupallista joulua metsään. Tietääkseni siinä joulumme metsämökissä ei ole internetiä eikä telkkaria, joten saamme hiljentyä ja keskittyä olennaiseen. Hyvää joulua kaikille! Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.
» Lukijoiden joulutervehdykset seuraavilla sivuilla. KUVAT Jarmo Lintunen 19
390 NUUSKAKERHO PUTKIMIEHET Grekelä Esko Haring Kari Hievanen Sauli Huutola Matti Kallinen Kaija Laukkanen Erkki Lehto Anu-Tuija STADIN HURU- JA BOLTSIJENGI Hiltunen Matti Hiltunen Pia Karpinski Pekka Kuusinen Esa Lehtovaara Sirkka Niemi Sirkka Saari Kauko Suomenranta Vuokko Vaara Markku Vaara Tuula SAK TOIMISTO Alho Ahti Arponen Pentti Helin Jyrki Helminen Esko Härkänen Kalevi Järvinen Raimo Karhu Reijo Miettinen Hannu Raittio Raija Ristelä Pekka HELSINGIN PIIRIN SYYSPIIRIKOKOUS Arajärvi Mirja Bergius Pentti Grekelä Esko Haaja Ilpo. Aaltonen Hannu Aaltonen Katri Aaltonen Kustaa Aaltonen Paula Aaltonen Pauli perh. Aaltonen Rauni Aaltonen Toini Finni Hannu Hopia Annu Kananen Katri Kortelainen Kari Laine Pentti Lehtoväre Pekka Leskin Jevgeni Leskinen Helena ja Ensio Leskinen Raimo Ollikainen Heikki Pöri Eino Sakkila Toivo Söderholm Jack Rantanen Lahja Rantanen Aimo Rantasalmi Saidi Riitta ja Tintti Ruotanen Tapani Ruuskanen Usko Saarela Anna-Liisa Saikkonen Pirkko Sallinen Seppo Seutu Ulla Sinivalo Pirjo Sosoi Petteri Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Toivainen Ulla Torvi Jorma Tuomikoski Marjatta Tuorila Osmo Valtonen Ritva Valtonen Leila Väre Auli Väyrynen Ritva ELNU HTY:N NAISOSASTO Aaltonen Kauko Ahvenainen Meeri Annala Anneli Arajärvi Mirja Attila Mirva Berg Laina ja Toivo Björkbacka Oiva Bäckström Reino Dahl Ahti Eerola Ipi ja Tomi Ekblom Ritva Eriksson Erkki Halenius Martta Halenius Osmo Halenius Maija Halonen Maisa Halonen Heikki Henriksson Ritva Henriksson Jarmo Honkanen Raija Hyvönen Anna-Liisa Hänninen Kira Juntunen Elli Jurvala Assi Jurvala Lauri Jämsen Anja Jääskeläinen Kalevi Karppinen Ilmari Karvonen Maija Katainen Tuula Kauppila Eine Keränen Pia ja Olavi Kettunen Seppo Kiuru Sisko Koivisto Eeva Korhonen Sirkka Korhonen Martti Koski Antero Kosonen Esko Kostamo Anita Kyyrö Ritva Lahdenperä Oskar Laine Pentti Landén Pia Lehtonen Jouko Leskinen Helena Leskinen Ensio Lindeberg Irina Lääperi Matti Mäkinen Raija Mäkinen Rauno Nikiforova Anneli Onufriew Riitta Ja Jurkka Paajanen Kauko Pajuvirta Pekka Patrikainen Seppo Pelkonen Tuula Pesonen Irja Puhakka Sirpa Pylkkänen Sinikka Ruusunen Sanna Ruuth Saila Saarela-Kurtelius Aila Seutu Ulla HELSINKI 20 Taipale Petri Tuorila Esko Tuorila Ilkka Tuorila Osmo Tuorila Sampo Tuorila Sirkka Tuorila Teppo Turpeinen Isto Viinikainen Heimo Woltter Matti Väisänen Jorma KERHO RY. Ekblom Ritva Halonen Heikki Halonen Maisa Järvinen Anja Hammarberg Elsa Laakso Helga Lähdesmäki Raimo Mansikkamäki Liisa Marttinen Liisa Pitkä Kalevi ja Maija-Liisa Pitkä-Liukkonen Hannele Rantanen Raija Rantasalmi Saidi Reiman Eeva Ruikka Ilmari Tuorila Osmo KAARELAN VASEMMISTOLIITTO RY Arhinmäki Marja Arhinmäki Juha Halm Heidi Käyhkö Ulla Martimo Andersson Oili Nissilä Vappu Saarinen Terttu Suhonen Riitta Aaltonen Eila Haaja Ilpo Häkkinen Pirjo Häkkinen Seppo Inge ja Iiris Kallinen Reijo Risberg Helena ja Alvar Salomaa Martti Salonen Ilkka Turunen Erkki Turunen Maija JYRY 110 VUOTTA Ahonen Risto Alamehtä Taisto Berg Toivo Hakola Kauko Hakola Osmo Halonen Maija-Liisa Halonen Heikki Hammarberg Elsa Havia Outi Helin Jorma Hiltunen Valeri Honkanen Raija Karhunen Heimo Kasanen Heikki Kasanen Sa?r Keto Juhani Lehtonen Jouko Leskinen Ensio Leskinen Helena Lievo Ari Meskanen Teuvo Mikkola Marja Nenonen Terttu Nieminen Matti Paatelainen Matti Pelkonen Raili Rantala Antero Rantala Birgitta Rintala Onerva Rintala Pentti Ruotanen Tapani Seitajoki Reijo Sjöman Hannu Starck Leena Sundell Markku Sylander Kalevi Söderström Reijo Taipale Eero Kasper Taipale Nanna, Namu PUHELINMYYJÄT Haapanen Mikko Kivimäki Markku Kumpulainen Markku Leskinen Raimo Pelkonen Antti Pirinen Armi Salmi Jari-Pekka Siren Jouko KONTULAN VASEMMISTO JYRYN VETERAANIEN ITÄVÄYLÄN VASEMMISTO HELSINGIN KANSAN UUTISET Grekelä Esko Grekelä Kaisu Kantola Malla Koivunen Pekka Koskinen Ilja Koskinen Leena Levä Ilkka Lintunen Tiina Mäkinen Liisa Pöri Eino Saarela Anna-Liisa Seppä Hilkka Studnitskij Iris Studnitskij Reidar LAAJASALO Ahonen Risto Helin Jouko Hämäläinen Kari Jäntti Laila Jäntti Antti Karppinen Ilmari Merikanto Miikka Palviainen Raimo Tuppurainen Satu MALMINSEUDUN TYÖVÄENYHDISTYS RY Halonen Pauli Kaunola Reijo Laine Pentti Tokkari Kaija Tokkari Matti KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET RY OULUNKYLÄN OSASTO, Aaltonen Ulla-Liisa ja Kauko Arajärvi Mirja Gustafsson Ove ja Kaarina Halonen Maisa Halonen Heikki Henriksson Antti Kyyrö Ritva Pesonen Irja Puttonen Annikki Pöllänen Hertta Saarinen Inkeri Sairanen Ritva Salonen Sisko LEHTOSEN PORUKKA KANSAN UUTISET HENKILÖKUNTA Alén Johan Erdogan Tarja Hirvasnoro Kai Helminen Pekka Huovinen Arto Hurme Hannu Joentausta Jouko Joentausta Jussi Kivelä Sanna Korhonen Risto Kärki Tuula Lintunen Jarmo Miikkulainen Merja Mänttäri Jarkko Nyman Arja Paju Anna Pakarinen Johanna Pirnes Mikko Solanterä Ilkka Hänninen Arno Kemppi Hannu Kemppi Majlis Lehtonen Jouko Lehtonen Sinikka Lehtonen Tero Lehtonen Uuno Pete Raeske Ritva PÄIVÄKUMMUN KANNATUSYHDISTYS RY Ahvenainen Meeri Eloranta Tyyne Eskola Vesa Flytström Pirkko Gustafsson Ove ja ?Kati? Kangasaho Hellevi Kontio Ritva Kyyrö Ritva Novitsky Elbe Seutu Ulla Venäläinen M-L RAKENNUSLIITTO Keinänen Antti Koistinen Pekka Kortelainen Kalevi Kotonen Martti Kärppä Veikko Leinonen Heikki Niemi Tapio Nurmela Aulis Palviainen Raimo Poldanius Pentti Raaska Jorma Repin Vasili Rissanen Olli Salovaara Mikko Saukkonen Arvo OS
Helin Jouko Häkkinen Pirjo Hämäläinen Jussi Hämäläinen Kari Jokinen Orvokki Järvinen Jami Järvinen Seppo Kajaste Helena Kajos Miina Kangas Raija Kangasaho Hellevi Kaunola Reijo Matilainen Riitta Murhu Lissu Nykänen Irja Peltola Kati Pikkarainen Jorma Rasilainen Raisa Salmenjoki Sini Salonen Ilkka Seppä Hilkka Seutu Ulla Tanner Pertti Tirkkonen Jarko Tokkari Matti Varjonen Markus Villanen Sampo Vuorinen Mikko TEAM VASEMMISTO JA SITOUTUMATTOMAT Ahlholm Ari Grönmark Juha Hakamäki Anne Hakanen Jukka Heiskanen Eino Helala Toivo Iso-Aho Pentti Isometsä Jutta Juntunen Tomi Juntunen Juha Kaartoaho Mikael Karmala Marja Korhonen Reijo Koskinen Reijo Kulpakko Marko Kuohula Tuula Laaksonen Kari Laaksonen Päivi Lahtinen Janne Laine-Tuominen Nina Lehti Jari Lipponen Heli Lähteenmäki Marko Millasnoore Ari Mäkelä Kari Niemi Sanna-Kaisa Nykänen Anu Pörsti Pentti Rasilainen Raisa Reinikainen Matti Ruotsalainen Juha Räihä Esko Rämö Kari Salo Paavo Siltala Hannu Sorvali Petri Suvanto Ilkka Talli Seppo Toimio Satu Viitanen Teuvo UUSI KUKKA RY Juoksukangas Jussi Kinnunen-Moilanen Tuija Laitala Tiina Lehto-Kaven Pilke Nenonen Sauli Ristola Sari Salomaa Päivi Seutu Sakari Laine Pentti Nikula Leena Patrikainen Seppo Peltonen Tuula Rautaporras Pekka Risberg Alvar Ryhänen Sirkka Saarinen Juha Savolainen Keijo Tallgren Tutta Terävä Taisto VANHAT TOVERIT Björkbacka Oiva Eriksson Lars D Helin Jouko Hynönen Pekka Hyvönen Anna-Liisa Järvinen Irma Kallinen Reijo Karppinen Ilmari Kauppila Eine Keränen Pia Koski Jarmo Lahdenperä Oskar VASEMMISTOLIITON VASEMMISTOLIITON TOIMISTO / YSS Herttuainen Auli Kantola Malla Kuusela Jaana Paju Lena Pikkarainen Jorma Puhakka Sirpa Rautiainen Marianne Ruuth Aulis Viljakainen Eila UUSIMAA ESPOON VASEMMISTO RY:N SYYSKOKOUS 20.11.2012 Ahlfors Tiina Fred Maarit Huotari Veijo Karvinen Niina Kivistö Kalevi Kivistö Sirkka Komulainen Antti Koskenalho Pekka Patrikainen Seppo Törmänen Pirkko HANGON VASEMMISTO Dahlgren Lars Gran Birgitta Heikkinen Kaija Hållfast Kari Kinnunen Seppo Lesonen Reino 21
Malmsten Kirsti Niemi Marko Peni Raili Runeberg Johannes Smeds Astrid Varrio Teuvo HYVINKÄÄ Meriläinen Annikki Meriläinen Artturi HYVINKÄÄN ELÄKELÄISET Aalto Sirpa Allin Pirkko Ceder Veikko Heinonen Reino Helminen Veikko Jokela Rauha Jokela Keijo Kaihevaara Aune Keihäsjärvi Pirkko Muistola Terttu Muistola Lauri Mähönen Ritva Mähönen Paavo Nyyssönen Reino Ojanen Matti Parkkonen Toini Parkonen Jouko Torvikoski Irja Uitto Pauli Kivipelto Kaj Korkatsu Jarmo Kuulas Kari Leinonen Ritva Liimatainen Markku Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Pia Lohikoski Juhani Lohikoski Miska Lohikoski Matilda Miettinen Seppo Mäkinen Aarno Nikulainen Heikki Pennanen Ritva Pennanen Erkki Piirainen Pentti Pylkkänen Eino Raittila Heikki Rosenberg Pekka Saarinen Ritva Saarinen Pauli Saloriutta Lauri Suovuo Päivi Sutinen Liisa Sutinen Veikko Törmänen Riitta Vuorensyrjä Juha-Matti Värttiö Pentti MÄNTSÄLÄ Lille Kaarlo Lille Marjatta JOKELA Parkkima Maija ja Raimo NURMIJÄRVEN VASEMMISTOLIITTO RY JÄRVENPÄÄ Harju Antero Ossi Kaminen Maarit Uusikumpu Kari Uusikumpu Simo Tolkki Mimmi Asikainen Pirkka Ruishalme Aimo Komonen Sakari Sundell Mikko Pöllä Soini Sundvall Anna-Liisa Sundvall Viktor Boehme KARKKILA Apell Oili Etolin Aatos Etolin Esa Etolin Kerttu Hellsten Eino Huotari Eino Iisalo Risto Laakso Risto perh. Lahtinen Arja-Leena Leskinen Raimo Määttär Rainer Ollakka Erkki Pohjonen Maria Raunio Veikko Riekkinen Anna-Liisa Salo Maritta Salo Tapio Sintonen Risto perh. Tuiskula Teemu KERAVA Boman Mailis Haatainen Heikki Hallikainen Marjatta Heiskanen Kalevi Herttuainen Lauri Hölttä Maila Jalkanen Ulla Kivipelto Anita 22 Halonen Pertti Halonen Vappu Hirviniemi Terho Huovari Airi Huovari Maila Hyytiäinen Allan Hyytiäinen Terttu Järvenpää Raimo ja Raija Kanerva Outi Kuitto Pertti Lahtinen Eeva Lahtinen Soile Lahtinen Taisto Lahtinen Tuomo Latva-Äijö Kullervo Latva-Äijö Pirkko Lehtinen Aira Lehtinen Erkki Lehtonen Eila Lindholm Eila Lindholm Keijo Luokkala Unto Ollikainen Vilho Paananen Reijo, perh. Pelkonen Rauni Pelkonen Toivo Petrell Maija Petrell Olavi Saarimaa Ahti Salonen Aili Serenius Arja Serenius Jorma Suokas Reino Toikkanen Hannu Toikkanen Saara Toikkanen Sirkka-Liisa Tuomisto Leena Vainio Vilho Vertti Pirkko VANTAA ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET RY Grönqvist Helena Hakala Lasse Huttunen Viljo Jääskeläinen Kalevi Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Laine Nadja Martikainen Veli Parttimaa Martti Rokkonen Jalmari Ronkainen Ritva Suomi Paavo Suomi Seija Vuorio Pertti KORSON ELÄKELÄISET Gusta?sson Maj-Brit Gusta?sson Bo Kettunen Vesa Ronkainen Maire Maria Ronkainen Simo Saari Markus Lehtinen Olavi perh. Laine Toini Kiukas Meeri Tervonen Olavi Tervonen Sirkka KORSON VASEMMISTO Komulainen Kalevi Komulainen Hilkka Viljakainen Eila Viljakainen Ossi Saukkoinen Outi Heinonen Ilmari Kotilainen Esko Kotilainen Aili Pessi Mauri Ylikoski Esa Mäkäräinen Seija Mäkäräinen Teemu LÄNSIMÄENRAJAKYLÄN VASEMMISTO Ahonen Hannu Ahonen Sirpa Isakson Paavo Järvenpää Merja Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Rissanen Olli Räsänen Merja Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Tuula Sinisalo Veijo Väyrynen Carita Ollila Liisa Pakkanen Tapio Poitsalo Martti Pulkkinen Leila Pulkkinen Risto Reinikainen Antti Rötkö Paavo Rötkö Ritva Saarto Raili Saarto Veikko Sainio Jukka Salmi Ritva Sarkanen Kaija Sarkanen Esko Sundberg Helmi Suuntamo Aulis Suuronen Etelka Turkka Ilkka Turkka Pirkko Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo Vuorio Pertti VANTAAN VASEMMISTO Dahl Ahti Eerola Antero Elo Juhani Heinonen Ilmari Holopainen Matti Huotari Juhani Jääskeläinen Jari Kangasluoma Veli-Tapio Karhunen Heimo Kautonen Ossi Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Kotila Pirkko Kurkela Rauno Kuusela Jaana Lehtinen Helena Mielonen Mikko Muraja Marko Mäkinen Rauno Oksman Pertti Peltonen Urho Pursiainen Irja Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Saunamäki Arja Sillanpää Minttu Tilander Liisa Tyystjärvi Kati Viljakainen Eila VASEMMISTOLIITON KIVISTÖN YHDISTYS VANTAAN VANHAT TOVERIT Aho Olli Heinonen Ilmari Hölttä Helena Johansson Kaarlo Kankaanpää Mauno Kankkunen Veikko Karhunen Annikki Karhunen Heimo Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Koponen Irmeli Kotilainen Aili Kotilainen Esko Kumpulainen Urho Kurkela Rauno Laakkonen Eeva Laakkonen Einari Lahtinen Sirkka-Liisa Lahtinen Matti Mäkinen Rauno Naulapää Pentti Nordlund Marja Leena Ollila Antti Niemelä Kauko Viljamaa Marja-Liisa VIHTI Tynninen Kalevi VIHDIN VASEMMISTO Auvinen Esko Gröndahl Heidi Heinonen Pentti ja Raija Jaakkola Vesa Jakka Maija ja Raine Kantaoksa Markku Karhunen Kalle Lalu Aarno Lehtisalo Taina Leskinen Kaisa Michelsson Ari Michelsson Tarja Ruda Linnea Seuranen Karita Terä Anja Uusitalo Antti Virta Sari
VARSINAIS-SUOMI HALKIVAHA Lintunen Viljo ja Esteri Tiainen Anneli Tiainen Jussi Tiainen Lauri Tiainen Maria Tiisanoja Aila Tiisanoja Olli KAARINA Arvonen Armas LOKALAHTI KAARINAN Kuusisto Heikki ja Margareetta Uusitalo Veikko VASEMMISTOLIITTO Aaltonen Atte Heiskanen Leena Kallio Pentti Karjalainen Manninen Heljä Koskenmäki Matti Kuosmanen Pekka Laine Tuomo Leinonen Aulis Leinonen Riitta-Leena Lempinen Tapio Leppänen Tuula Leppänen Veini Manninen Tapio Mäkinen Sisko Mäkinen Raimo Niemiaho Mauno Pusila Marjatta Raittio Raija Savo Seija Vesterinen Viljo Viitanen Teuvo Åvik Helena L-S:N ELINTARVIKEALAN SENIORIT RY Alajärvi Markku Artesola Rauno Hannonen Ritva Katila Aino Kerminen Terttu Keränen Lauri Luoto-Alajärvi Tuula Mäkinen Rauno Nurmi Jarmo Suominen Ulla Varjo Ritva MYNÄMÄKI Mäkitalo Jussi ORIPÄÄ Hakala Mirja ja Kaino PAIMION KAUPUNGIN VASEMMISTOLIITON RYHMÄ LEMU-ASKAISTEN VASEMMISTOLIITTO TYÖVÄENYHDISTYS PYLVÄS RY Aro Arto Aro Leena Jaakkola Armi Järvilahti Eeva Kajander Ari Kinnunen Vesa Lahikainen Pentti Laurén Antti Laurén Marita Lehto Anneli Lehto Jukka Luoto Esteri Luoto Pekka Pihanperä Hanna Salmivirta Marko Suominen Hilja Suominen Olavi Tuominen Eila Tyyskänen Kirsti Tyyskänen Simo LOIMAA Enala Matti Enala Ritva Jalovaara Ritva Jalovaara Simo Järvenpää Arja Järvenpää Voitto Helin Mika Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Sirkka Niemelä Jorma Niemi Hannele Niemi Pekka Poskiparta Hannele Poskiparta Hannu Poskiparta Jesse Poskiparta Juha Poskiparta Markku Poskiparta Martti Poskiparta Teuvo Poskiparta Santeri Aarnio Pirjo Aarnio Pentti Hellsten Mauri Hjerp Paula Kostet Sirkka ja Raimo Lehtinen Mauri Nieminen Tomi Perkonoja Sirkka Perkonoja Kalevi Pohjaluoto Antero Ponjaluoto Eila Rautio Rauno junior Rautio Rauno senior Suomi Terttu Suomi Reino Virtanen Aaro Virtanen Jussi RAISIO Alcenius Henrik Poskiparta Risto Poskiparta Sinikka RAISIO 2 Mäkinen Martti Koivikko Kaarina Koivikko Eino Piipari Anna-Liisa Piipari Viljo Linnalo Reijo perh. Nurmi Eija Nurmi Reijo Enska Koivisto Raija Koivisto Reino Hellstedt Heimo Nordström Olavi Alho Urho Rantanen Sinikka Rantanen Rauno Kalliotie Seppo Närhinen Pekka Rajalampi Sirpa Laine Jaana Mäkeläinen Väinö Merisaari Ritva Merisaari Matti Minkkinen Lasse 23
Pitkänen Oiva Jokinen Jorma Smöträsk Sirpa Smöträsk Matti Tuomi Reijo Heikkilä Markus Heikkilä Viljo Keipi Aarne Mäkelä Risto Koskela Jorma Lehtiö Rainer Suominen Raimo Korpela Eveliina Ruisniemi Sirpa Ruisniemi Aimo Petäjistö Liisa Kontio Anja Levonen Pentti Suonpää Sinikka Suonpää Jarkko Jokiniemi Jorma Laitinen Marjatta Laitinen Eino Salmi Soile Salmi Raimo Kosonen Esko Yrttiaho Jyrki Sinilaakso Anne Sinilaakso Elvi Koskela Aimo Heininen Tuija Hanka Kari Santala Esko Kautiainen Ensio Mäkelä Taisto Karppinen Pentti Jokinen Pentti Mäntynen Kosti Lasarov Kiira Lasarov Mirka Niittynen Oili Jormanainen Juha Lehtonen Vappu Lehtonen Aarre Korpela Eveliina Suominen Raimo Saari Pirjo Salmi Reijo Syväkari Ulla Valkama-Salmi Henriikka Välimäki Arttu Välimäki Maija-Liisa Välimäki Paula Välimäki Pauli A. TURKU 70 Roiha Eira ja Onni KAERLAN NAISET RY Ahremaa Kaisa Hannula Eila Hellman Seija Helmiö Kaija Jokinen Anna Korpelainen Nana Lehtonen Eeva Lind Merja Lintula Railli Murto Oili Nissilä Marja Pirinen Esteri ja Sulo Suvitie Aino Syväkari Ulla KUPITTAAN VASEMMISTONAISET RY Kautonen Mirja Salminen Terttu Kantola Maila Isaksson Arja Jokinen Maija Merisaari Tuula Huhtanen Eeva-Liisa Lintunen Eira Karlsson Anja POHJOIS-TURUN VASEMMISTOLIITTO Noronen Juhani TURUN PUUSEPPÄIN AMMATTIOSASTO 003 TOIMIKUNTA SALO VASEMMISTOLIITON SALON KUNNALLISJÄRJESTÖ Kolppanen Juhani Kolppanen Maija-Liisa Lindholm Hilkka Lindholm Harri Määttänen Kalle Nieminen Raimo Nurminen Soile Ruokonen Marja TURKU Ahremaa Kaisa Hannula Eila Heikkilä Pekka Helander Pirjo Hovirinta Tauno Korpi Mariitta Kuosmanen Mauri Leppäkoski Leo Merisaari Harri Merisaari Turkka Mäkelä Jaakko Mäki Alpo Mäki Asko Mäkinen Pertti Oksanen Riikka Pasanen Ossi Pirinen Salli ja Sulo Rantala Arja Rautee Pekka Rinne Pirjo ja Risto Rönkä Anja 24 Kallio Timo Laitinen Risto Lankinen Harry Nylander Lea Pyyhtiä Mika Pyykkö Sanna Savikko Hannu Sulonen Esko Toivanen Helka YLÄNE/PÖYTYÄ Flemmich Mirjami ja Dieter Lahtinen Veikko Rantanen Simo Rantanen Sirkka Ruusunen Henna ja Hannu Salo Taina ja Eino Väinölä Soili ja Risto PIRKANMAA Porttikivi Ilkka LUOPIOISTEN LAMMINPÄÄN VASEMMISTOLIITTO RY VASEMMISTO RY Asikainen Harri Ilonen Lauri Järvinen Pekka Korkeila Raili ja Eero Kuusinen Kati Laine Eila Lari Merontausta Eila Mukkulainen Riitta Alppi Ulla-Leena Böök Markku Kallio Ellen Koskela Terttu Laine Pirkko Mustonen Margit Mustonen Timo Panula Rainer Mutanen Olli Pohjanperä Perttu Saarinen Yrjö Saarinen Matti Virtanen Aimo ORIVESI Lehtinen Lauri Lehtinen Seija PIRKANMAAN VASEMMISTOLIITON PIRKKALA PIIRIKOKOUS 25.11. Rauno Lehtinen perh. TAMPEREELLA NOKIA Huuskonen Aila Koskinen Jorma Koskinen Perttu Aalto Harri Aatsinki Ulla Ahonen Jarmo Ahoniemi Raimo Alppi Ulla-Leena Eronen Merja Hakamaa Hilkka Hyötynen Kalle Jalava Ari Jouhki Harri Juhani Jara Juusola Mirja Järvelä Ilkka Kallioluoma Jouni Karjalainen Aarno Karjalainen Airi Kauhanen Maire Kinos Jukka
Kirkkola Osmo Kontula Anna Koskela Terttu Koskima Seppo Kuoppa Mikko Kuusisto Rauno Lahtinen Timo Laitinen Veijo Lehokas Marja Lehtinen Rauno Linnusmäki Tuula Mustonen Margit Mustonen Timo Mäenpää Maija Mäntylä Jorma Neuvonen Kiti Panula Rainer Petterqvist Markku Ponkiniemi Vilho Puttonen Pekka Rautanen Timo Repo Anssi Rimmi Eila Rimmi Reino Ruoho Iiris Salo Pertti Seppo Pirkko Sipponen Ari Sirén Jouni Vallinharju Raini Vartiainen Martti Vastamäki Sami Viitanen Risto Viitanen Seppo Kirjavainen Reijo Kokko Outi Nyykooli Leo Rasinen Matti Seppi Airi Seppi Heikki Tuominen Mary Tuominen Pentti RUOVESI SASTAMALA Lintunen Ismo Nieminen Marja Saarela Leena SASTAMALA/KARKKU Holappa Eeva-Liisa Lehokas Marja Pärssinen Silja Sandström Pertti Toijonen Siskotuulikki Anttila Rauno VASEMMISTOLIITON Hakanen Tuula Koivumäki Ahti Koivumäki Eira TAMPEREEN KUNNALLIS- Jalo Reijo Huhtala Liinu-Mari Huhtala Tatjaana Kangasjärvi Pasi SASTAMALA/KEIKYÄ JÄRJESTÖ RY:N SYYSKOKOUS 29.11.2012 TAMPERE Ahonen Jarmo Drufva Juha Karinen Anne Kähkönen Mikko Lahtinen Timo 25
Järvelä Ilkka Panula Rainer Koskela Terttu Toljola Annu Jalava Ari Alppi Ulla-Leena VALKEAKOSKI Laakso Esko Laakso Raija Laakso Leena VALKEAKOSKEN VASEMMISTOLIITTO Alhorinne Kari Asikainen Harri Itäsärkkä Kari Jahn Pirjo Jahn Suvi Järvenpää Paavo Järventausta Kari Jussila Leila Kataja Antti Kiretti Veera Koskinen Kristiina 26 Kuivasto Maija Lehtonen Esko Muukkonen Kai Nikkilä-Lahti Toini Petterqvist Markku Päällysaho Saara Ranta Ville Salmi Jari Salminen Mirja Seppälä Taisto Solanterä Minna-Maria Tavarisi Techtolin Ira Uusitalo Kaisa Vartiainen Martti Vikman Antti Villberg Marja-Leena Villberg Mirja Villberg Timo Äyhönen Erkki Kotalampi Pauli Kotalampi Katja Mykkänen Arja Nihti Seija Tanhua Anja Tanhua Reino Viitanen Risto SATAKUNTA HARJAVALTA Aaltonen Kari ja Pirjo Haapanen Pekka Henttinen Johannes ja Sinikka Henttinen Kari perh. Rintala Altti ja Salli NAKKILA VIRTAIN TYÖVÄEN- Simo ja Seija Huhmarniemi Rauno Lupunen Matti Pajukoski Heidi ja JaniPetteri Pajukoski Pirjo ja Jari Saarinen Terttu ?Tessa? Tiikkainen Jouko, Lampinen Virpi ja seropit Nuppu ja Laku RAUMA Ahlholm Heino Ailasmaa Eija ja Tapio Grundström Tuomo Juvela Oili Laihonen Manu Leino Reino Leino Eila Tuominen Kalevi HÄME YHDISTYS RY Kotalampi Antti Kotalampi Eeva PORI HEINOLA Eriksson Hilkka ja Jukka Harju Esa Hynninen Airi Jokinen Hannu Järvinen Ritva Laine Anita Laine Tapio Lipponen Raija Lipponen Olavi Matikainen Antti Mattila Raili Outinen Veikko Virtanen Harri HÄMEENLINNA Ranki Pasi HÄMEENLINNAN VASEMMISTOLIITTO RY Antikainen Tapani Huhtinen Leena Keskinen Eeva Martikainen Reijo Oinonen Ritva Paulus Matti Taavela Irma Tallgren Tutta Tiainen Jaakko HÄMEEN VASEMMISTOLIITTO PIIRIKOKOUS 10.11.2012 Hanki Inkeri Holopainen Antti Hurme Susanna Hänninen Kauko Ilvonen Kai E Ilvonen Sirkka-Liisa Jokinen Hannu Järvinen Mirka Järvinen Pekka Kivistö Jaana Kohvakka Helena Käyhkö Ari Marin Eeva Martikainen Olavi Mäkelä Arja Nieminen Janne Parviainen Ari Peura Aino Peura Mikko Rantanen Jaana ja Seppo
VAASA ALAVUDEN SEUTU Aho Aino Halla-aho Keijo ja Marjatta Ketola Matti Kuokka Seppo ja Regina Lyly Pekka Niinistö Saara Ristolainen Kauko ja Kaisu Saarinen Asko Soini Taisto Yhtiö Voitto KAUHAJOKI Ahonen Marjo-Riitta Haikonen Eila Haikonen Paavo Korpi-Filppula Seppo Lehtinen Paula Lehtinen Tauno Luoma Matti Niemistö Alpo Pietari Maria Samppala Esa KOKKOLA Rokkanen Hanna Ståhl Kalevi Tiainen Jaakko Toivonen Sirkka Tylli Arja JANAKKALA Helle Esko Helle Paula Jaatinen Ari-Pekka Kettunen Tuija Lehtovaara Ville Lindroos Elise Porkka Raimo Porkka Tomi Porkka Marjo Stolt Veikko Syväterä Jarmo Valtonen Erkki Varpula Eero Vilkman Marja Vilkman Marko LAHTI Etholen Noora Forsander Aino Hanki Inkeri Hietala Matti Kautto Vuokko Kautto Pekka Kohvakka Helena Korhonen Ritva Lientola Elisa Marin Eeva Ohtonen Taisto Oksanen Keijo Oksanen Terttu Papinniemi Antti Peltomaa Risto Peltomaa Pia Piiponniemi Kalervo Rautaporras Arja Rautaporras Pekka Ritanen Ulla Maija Siivonen Keijo Taiminen Eero Toiminen Anja Toiminen Rauno Tolmunen Hannu Viitanen Jaakko Aarnos Eila Aho Unto Ahonen Eila Anttiroiko Irmeli ja Heikki Dahl Maija ja Markus Fagernäs Anna-Liisa Forsström Sirpa ja Jörgen Granbacka Helmi Hakola Elvi ja Reino Hanhila Elli Hautala Eeva ja Olavi Heikkinen Irja Hietikko Agnete ja Eino Holma Terttu Humalamaa Helvi Juhola Anneli ja Mauri Juhola Kaija ja Erkki Jäntti Liisa ja Jussi Kangas Toini Kankaanpää Sinikka ja Erkki Kettunen Matti Koponen Lauri Kujanen Annikki ja Paavo Kultalahti Pirkko Kuokkanen Harri perh. Laukkonen Paavo Lehtimäki Arvo Mikkola Veera Myllymäki Tuula ja Matti Mäki Raija ja Pekka Nordlund Ulla ja Alpo Prittinen Marja Liisa Päivärinta Veera ja Eino Rajajärvi Terttu ja Erkki Rokala Aura Saalop Eila Saario Margit ja Leo Seppälä Maija ja Matti Sillanpää Tanja Sillanpää Vuokko ja Erkki Sivonen Irja Tikkakoski Kaarina ja Veikko Toivonen Aino Vehniäinen Toini ja Mikko Vinnurva Siiri Vuorinen Aira ja Jari PIETARSAARI Ahlvik Mallu ja Ole Ahonen Esa ja Tarja Ahonen Tyyne Autioaho Pirjo Bro Alli Holmkvist Karl-Johan Isokoski Sauli Ittonen Jarmo Joensuu Eila Jouppi Kisu Judin Aleksanteri Järvinen Virve ja Jani Karvonen Leila ja Jukka Korkeamäki Mauri ja Marja-Leena Koskinen Anja Koskinen Mirjam Koskinen Rhea ja Reijo Kähtävä Liisa ja Arvo Lappi Kerttu Lehto Sisko ja Lauri Leino Eeva ja Eero Leppäkangas Matti Liikanen Orvokki Markkula Tauno ja Britta Pietilä Gunnel ja Seppo Piippolainen Vuokko Salomäki Ria ja Hannu Syri Tuomo Syynimaa Aino ja Esko Timonen Tuula ja Kalevi Tulima Taina ja Matti Vihtola Pirkko Öhman Tuula POHJANMAAN Kuusisto Pentti Latva Pirkko PERHO Jänkä Juhani VAASA Fågelbärj Henrik Haarala Antti Heinola Pekka Hessu, Iita, Jippu ja Rauha Hietamäki Tea Koskimäki Satu Lehto Taina Inkeri Männistö Heikki Peltoharju Reino O Perkiömäki Katariina Raudaskoski Matti Wahlström Jarmo Terho Jukka KESKI-SUOMI VASEMMISTO RY Aarnos Eila Eriksson Christer Forsström Jörgen Grönlund Immanuel Haapala Lotta Heinola Pekka Hessu, Iita, Jippu, Rauha Juvonen Alpo Katajamäki Jorma Ketola Matti Ketola Olli Kinos Jukka Kiviluoma Jarmo Knuuttila Antti Korkiamäki Airi Korkiamäki Antti Kuokka Seppo Laine Seppo Lehtinen Tauno Lehto Taina Inkeri ja Pentti Moisio Harri ja Päivi Mäenpää Arne Perkiömäki Katariina Raatikainen Susanna Santikko Tauno Semi Marketta Untinen Pentti JYVÄSKYLÄ Aro Leila Eronen Tahvo Halttunen Esko Hietanen Kari Hukka Hannu Ilmola Hellevi Jokinen Kari Kilpiö Erkki Kilpiö Laura Kivinoro Kari Kovanen Elma Muhonen Jorma Niskanen Heikki Niskanen Mauno Oksanen Ensio Oksanen Osmo Pietiläinen Paavo ja Raija Sivonen Matti Tervakangas Heikki Tirri Toivo Turunen Maija Virtanen Aatto ja Irja JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET RY Aro Leila Kymlander Vilma Kymlander Jouko SEINÄJOKI Haapaniemi Taisto Jaskari Jussi Lahdenperä Antti Majaharju Sauli ja Laimi Myllyniemi Erkki Myllyniemi Pirkko Uitto Jorma TEUVA KRISTIINANKAUPUNKI Lähdes Elli ja Raimo Lähteenmäki Anita ja Reijo Lähteenmäki Hannu Metsäranta Aira ja Markku Metsäranta Sinikka ja Olavi Nevala Aila ja Matti Nisula Anni ja Eeli Paavola Leena ja Raimo Pihlaja Raija Pihlaja Raimo Sivula Tapani Somari Pirkko ja Alpo Tuomela Viola ja Veikko Törmä Risto Vainionpää Kari Fossi Hilkka ja Mauno Haapamäki Kaarina ja Voitto Haapamäki Tuula ja Pauli Harjula Irma ja Ossi Latva Kyllikki ja Väinö JYVÄSKYLÄN VASEMMISTON KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Hirsjärvi Irma Hokkanen Hannu Kuparinen Harri Lepistö Rauno Muhonen Jorma Nalle Pallonen Jouko Pöppönen Matti Rastas Paula+Oskari Vesterinen Aarne Volanen Matti Vesa Yksjärvi Kari KELJON VIESTIN VETERAANIT Hagman Pertti ja Aino Hakkarainen Arvi Heinonen Pentti Kautto Kimmo ja Ulla Keskinen Martti ja Ritva Malinen Raimo Nalle Oksanen Varja Pasanen Raimo Penttinen Kari Penttinen Marita Pöyhönen Pentti Rajala Reima Rekonen Kauko Siekkinen Terttu ja Tapio Sivonen Matti Syvänen Pentti Tiainen Eila Tuomi Kaarlo Vanhanen Anja ja Arvo Vanhanen Reino Virtanen Leena JÄMSÄ Niemelä Tapio perh. Rissanen Hemmo JÄMSÄNKOSKI Hakanen Tapio Heikkilä Reijo ja Sinikka Ilmari Salminen Juven Marja-Liisa Kangas Kyllikki Kangas Riitta Kankainen Martti Kinnunen Kati Korhonen Sirpa Koskinen Teuvo Kyyrä Markku Laaksonen Erkki Lampinen Anja ja Erkki Lampinen Seppo Lehtonen Anja ja Eero Lehtonen Helvi ja Veikko Leppänen Aarne Leppänen Mailis Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Mäkinen Arvo Ollila Jussi Peltonen Eeva ja Ossi Peltonen Matti Peltonen Raili Peutere Eero Riihinen Pertti Salomaa Marja-Liisa ja Kari Siljander Teuvo Tavilampi Pirjo ja Pertti Tikka Tuula Welling Mirja Welling Reino Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja ja Veikko Virtanen Ahti Virtanen Alli Virtanen Raija-Liisa Virtanen Timo Vuorenpää Kari Vuorenpää Liisa Vuorenpää Tapio Vuorenpää Teuvo Yli-Mannila Saara PAPERILIITON JÄMSÄNKOSKEN OSASTO 11 RY/ VASEMMISTORYHMÄ Ahonen Hannu Hautaniemi Pirjo Hietanen Timo 27
Hokkanen Hannu Jokinen Pekka O Järvinen Kari J Koukkari Esa Kukkonen Maija Kukkonen Heikki Laaksonen Timo Leppänen Markku Leppänen Mika Lindeman Jorma Lindeman Veli-Matti Nieminen Kari Niskanen Keijo Paju Ari Riihinen Pertti Salminen Jouni J KESKI-SUOMEN VASEMMISTOLIITTO PIIRIKOKOUS 1.12.2012 Altti Margit Hakanen Tapio Harlamow Ari Helin-Kautto Helena Hokkanen Arja Hokkanen Hannu Hämäläinen Eero Ihalainen Urpo Jokinen Kari Kinos Jukka Kumpulainen Viljo Leppänen Pekka Leskinen Timo Lindeman Raimo Majuri Seija Muhonen Jorma Nieminen Harri O. Nieminen Tuula Oksanen Mervi Puumalainen Anita Pöppönen Matti Rastas Paula Tiainen Eila KEURUU Rukkila Urpo LAUKAA Kautto Sirpa Nieminen Tuula ja Pentti Pietikäinen Meikku Pitkämäki Kyllikki Kumpulainen Paula ja Viljo Koskinen Tanja Taipale Eero Taipale Irja Taipale Katri Taipale Nanna Taipale Petri Taipale Risto Taipale Seppo Koivusalo Jorma Majuri Seija ja Pertti Ryynänen Auli Ryynänen Jouni Viinikainen Irma ja Väinö Pietiläinen Pentti Kautto Katariina Koivisto Helena ja Kari Lukkarinen Kari Siekkinen Sinikka Toivonen Kirsti Aro Laura SUOLAHTI Ahonen Juhani Hamkar Sisko Heimonen Pentti Holopainen Juri 28 Holopainen Eero Hytönen Maija Ketolainen Mikko Koistinen Mari Kunelius Hilkka Kupari Reino Laajala Tarja Lehtinen Titti perh. Liekkinen Riikka perh. Luotola Aannu Marke ja Roope Martins Sirpa Maru & Hessu, Miska ja Mikael Michelle & Toni Minkkinen Mia perh. Natta ja Hilma Niina, Kapo ja Jakke Peura Anne perh. Poikolainen Juha Roth Unto Siku ja Simppa Susku, Joni ja Irja Talso Tiina Uhlgren-Helin Ritva Viinikainen Kaarina Viinikainen Elina KYMI KAAKKOIS-SUOMEN VASEMMISTOLIITON SYYSKOKOUS 24.11 Adamsson Timo Dufva Eeva Hiironen Seppo Hongisto Terttu Jylhä Pekka Kaleva Arto Kansa Ahti Kasari Jorma Kujala Veijo Lattu Olli-Pekka Lehtinen Asko Leinonen Taisto Liukkonen Jorma Oksanen Kauko Ponto Tero Rantamo Tuula Tiusanen Pentti KOTKA Enckenberg Raimo LAPPEENRANTA Mikkonen Elma Oksanen Jouni perh. Oksanen Kauko Röpetti Aimo Varis Anneli ja Onni Varis Kalevi Vesalainen Matti Vesalainen Seija ETELÄ-SAVO Saarinen Else Ranta Eero MIKKELI SAVONLINNA Auvinen Anja Hiltunen Taisto Jääskeläinen Impi Rantanen Osmo Åkerman Aila Hautaniemi Antero Bagge Raimo Pääkkö Aili ja Paavo Parkkonen Kyllikki Turunen Eila PERTUNMAA Myllyniemi Kauko POHJOIS-SAVO SAVONLINNAN IISALMI ELÄKELÄISET RY Tikkanen Aino Tikkanen Veikko Hyttinen Anni Kiljunen Aini Kohonen Ensio Korhonen Irja Pakarinen Armas IISALMEN VASEMMISTO RY Asikainen Raimo Hartikainen Seppo Knuutinen Seppo perh. Korhonen Kaarina Kouvalainen Seppo Laitinen Pirjo Mursu Aimo Mustonen Eeva Polvi Iivo Puurunen Kirsti perh. Puustinen Elina Repo Aarne T. Ronkainen Harri Saarenvirta Raimo KUOPIO Happonen Markku Holopainen Timo Holopainen Katriina Hujanen Pekka Koivisto Toivo Koivisto Eila Miettinen Lassi Miettinen Aino Miettinen Pekka Miettinen Saimi Ovaskainen Väinö Ovaskainen Maija Savolainen Pentti
OULU KAJAANI Heiskanen Eero Kastinen Raili OULU Sala Ulla ja Ahti Ukkola Kalervo PUOLANGAN VASEMMISTO Hyttinen Anja Hiltunen Juha Luukkonen Aulis Moilanen Risto Heikkinen Anneli Sutinen Anna-Maija Peura Anja Piira Risto Väisänen Aarre TOPPILAN PIONEERIKERHOLAISET Nevala Jorma LAPPI KEMI Holpainen Raimo ja Margit Kumpumäki Helena ja Veikko Matti ja Rauni Määttä Eino ja Salme Määttä Pasi perh. PELLON VASEMMISTO RY ?KUNNALLISJÄRJESTÖ? Karppinen Elsi Karppinen Leo Mäntynenä Mauri ROVANIEMI Räsänen Erkki SODANKYLÄ Alamaunu Alli ja Teuvo Apukka Hilkka ja Asko Heinikoski Viljo Kuukasjärvi Markku Maunula Sirkka-Liisa ja Valto Ollila Auno Romppainen Elvi Siirtola Eeva ja Vilho Simula Vappu Vaara Mirja Virtanen Ahti Äärelä Kauko ULKOMAAT RUOTSI Savolainen Eeva Liisa VARKAUDEN VASEMMISTO PIELAVESI Nuutinen Eero Nuutinen Niilo SONKAJÄRVI Gergely ja Istvan Leskinen Raimo Niskanen Jari Partanen Kari Partanen Usko Antikainen Väinö Anttila Ilmari Eklund Risto ja Aija Heikkinen Raimo ja Helena Häyrinen Jukka Itkonen Lea Jammeh Leena Leppälehti Jorma Makkonen Seija ja Teuvo Markkanen Isto Mononen Eino Myllynen Unto Natunen Pentti ja Elli Nissinen Onni Paukkonen Esko Puhakka Juho Puumalainen Raija Pärnänen Kaitsu Rossi Sirpa ja Esko Salo Leena ja Olli Semi Matti ja Seija Sirén Markku ja Pirjo Suurholma Maija ja Raimo Tsupari Mirja Tuomainen Timo SURAHAMMAR Voutilainen Kerttu ja Raimo Huohvanainen Pirkko Korhonen Sulo VIEREMÄ LIEKSA Drufva Selma Nykänen Kari Nykänen Irma Nykänen Laura TUKHOLMA, ONTTOLA KREIKKA KONTIOLAHDEN HANIA, KREETA ILOMANTSI VASEMMISTOLIITTO Federova Tamara Huohvanainen Kari Kujanen Veijo Turunen Esko Markoulakis One ja Niko Kokkinakis Reetta, Manolis ja Matias POHJOIS-KARJALA Vesterholm Niilo Vesterholm Salme UPPLANDS VÄSBY Mäkitalo Mikko Saaristo Mäkitalo Julia 29
B kulttuuri Ainoa joululevy, jota kotona kuunneltiin oli Juice Leskisen Kuusessa ollaan. Suomalaisten ei kannata pelotella itseään Venäjän kehityksen kauhuskenaarioilla, vaan perehtyä maahan ja sen kehitykseen ennakkoluulottomasti ja kiinnostuneesti. Haukkalan katse on menneisyydenhallintaa ilman kaunaa. Kirjan suurin ansio on kuitenkin siinä, miten se katsoo tulevaisuuteen. suvereenisuus voi tarkoittaa vain täysivaltaista oikeutta osallistua yli- 30 kansallisten normien säätämiseen ja yhteisten instituutioiden ylläpitämiseen. Se on elegantti johdatus viisaan ulkopoliittisen ajattelun perusteisiin. Kalevi Suomela HISKI HAUKKALA: Suomen muuttuvat koordinaatit. Suomenkin . Rajaton-yhtyeen Jussi Chydenius, Teostory 4/2012 LEHTIKUVA/ NATALIA KOLESNIKOVA Pakkasukko ilostutti lapsia Moskovassa tiistaina. Viisas ulkopoliittisen ajattelun opas » Soinilaisuus on nationalistista lyhytnäköisyyttä. JOS ET OLE vielä päättänyt, minkä ajatuksia herättävän kirjan ostat ystävällesi tai itsellesi joululahjaksi, niin hyvä vihje on Hiski Haukkalan Suomen muuttuvat koordinaatit. Kirja luotaa Suomen muuttuvaa asemaa nopeasti muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. Gummerus 2012. Kysymys ei ole tieteenharjoittajille tavanomaisesta tekopuolueettomasta vaihtoehtoisten skenaarioiden rakentelusta, vaan kantaa ottavasta osallistumisesta. Bryssel, Moskova, Washington Haukkalan yksiselitteinen lähtökohta on, että tämän päivän kiinteän ja peruuttamattoman keskinäisen riippuvuuden maailmassa valtion . En etsi valtaa loistoa -laulun 2 olen kuullut ensimmäistä kertaa Juicen rockversiona. Se luo kriittisen, tasapainoisen ja rentoudellaan vapauttavan katseen siihen, miten Suomen asemaa ja sen asettamia vaatimuksia on totuttu katsomaan aikaisempina vuosikymmeninä. Suomalaisille oleellisinta on, että itärajan yli tapahtuva yhteistyö tarjoaa kasvavia mahdollisuuksia. Haukkala näkee myös EU:n yhteisen ulkoja turvallisuuspolitiikan kehityksessä suuren potentiaalin ja varoittaa uskomasta vain suurten jäsenmaiden hallitsevaan asemaan ja Soinilaisuus, puhumattakaan halla-aholaisuudesta, ovat Haukkalalle myrkkyä. sooloiluun. 196 sivua.. Häntä voi kiittää siitä, että hän ei esiinny kirjoituksillaan vain kansainvälisissä tiedejulkaisuissa, mikä on valitettavan yleinen akateeminen vaiva, vaan kirjoittaa myös kotimaiselle suurelle yleisölle suomen kielellä. Se voi osoittautua väliaikaiseksi. Yhdysvaltojen ulkopolitiikan painopisteen siirtyessä Kaakkois-Aasiaan ja Tyynelle valtamerelle tarve kehittää sekä Euroopan integraatiota että unionia kansainvälisenä toimijana tulevat korostumaan. Täyttä törinää Haukkala osoittaa myös hyvin ymmärtävänsä, mitä ehtoja luonnonvarojen rajallisuus ja ekosysteemin säilyttämisen välttämättömyys asettavat ylikansalliselle politiikalle. Haukkala on Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori. Haukkalan suomen kielestä voi todeta, että se on ymmärrettävää, selkeää ja hauskaa. Tanssii tähtien kanssa kisan ankaraa mutta oikeudenmukaista tuomaria Jorma Uotista mukaillen: tämä kirja on täyttä törinää. Tämä näkemys johtaa Haukkalan tarkastelemaan Euroopan unionin, Venäjän ja Yhdysvaltojen olemusta ja niiden ulkopolitiikan todennäköisiä kehitysnäkymiä. Vastalääkettä russofobiaan Varsinkin russofobiaan Haukkalan kirja on hyvää vastalääkettä. Haukkala on Venäjän politiikkaan ja maan yhteiskunnalliseen kehitykseen perehtynyt asiantuntija. Epäselväksi ei jää, että soinilaisuus, puhumattakaan hallaaholaisuudesta, ovat Haukkalalle myrkkyä ja ilmaus nykyaikaan täysin soveltumattomasta nationalistisesta lyhytnäköisyydestä. Kun Suomen toimintaympäristön kohtalon kolmioksi ymmärrettiin aikaisempina vuosikymmeninä Tukholma, Leningrad, Berliini, on Haukkalan mielestä Suomen kohtalon kolmio nyt Bryssel, Moskova, Washington
Hän sanoo itse viettäneensä elämän metsässä seikkaillen. Kohta se on muuttunut vihaksi, väkivallaksi jopa. Tätä väittää vieras koskettaneensa. Tämä on vielä parempi. Riku Korhosen Nuku lähelläni on romaani rakastamisen vaikeudesta, mutta toki paljosta muustakin. Sukupuolten välinen kamppailu saa tarinassa kuitenkin niin outoja piirteitä, että en varmasti ole ainoa, joka niiden vuoksi nappaa tämän aiheen moniaalle haarautuvan teoksen pääteemaksi . Muunlaisen elämänkokemuksen saanut ei Mustan siiven alla -teosta pystyisikään kirjoittamaan. Anni-Helena Leppälä tarina epätoivoisesti itseään etsivästä miehestä. Hän on mies, jonka kirjailija Kari Kovalainen panee kokemaan kovia. Mutenia on mies, joka pitää omastaan kiinni eikä siedä toisen siihen koskevan. Edellinen teos nostettiin Sarjakuva-Finlandia -ehdokkaiden joukkoon. Kovalaisen tekee muutenkin runsaasta kielestä vielä rikkaamman. JENNIFER E. 203 sivua. Karisto 2012. Sen kanssa on kuitenkin oltava sinut. 182 sivua 31. Kiitos viihdekirjallisuuden, vanhojen elokuvien, tv-sarjojen tai vaikka Harry Potterin. Hajontaa on, mutta aihepiiri pysyy hallinnassa. Tarinan kertoja on Teemu, joka lähtee Suomesta Euroopan suurkaupunkiin noutamaan kuolleen, ylikansallisen pankin palveluksessa työskennelleen velipuolensa tuhkauurnaa. naiviuteen syyllistymisenkin uhalla. Toki Korhosen tuotos käsittelee niin kansainvälisen talouden, globalisaation kuin terrorisminkin maailmaa. Ylipaino, Alzheimer, koulukiusaaminen, luokka- Vahingossa tavanneet JENNIFER E. Mutenia antaa raivolleen vallan. Kovalainen kuuluu luokkaan eräkirjailija. LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN KULTTUURIRAVINTOLALLE kuo- linisku Joensuussa. Aivan kuin olisit kuullut tämän juonikuvion aiemminkin . Mustasuon mysteeri on pitkä, runsas ja juonellinen. Se ei kuitenkaan haittaa. Mikään ei jää epäselväksi. Mutta yhtä lailla niitä jäljittelevien ihmisyhteisöjen: naisvaltaisten tiimien, laitosten, työpaikkojen ja mimmiporukoiden. KATI NÄRHEN ENTÄ KUN käy ilmi, että sisäoppilaitoksesta on oudolla tavalla kadonnut tyttöjä ja, ja että asiaa on vielä salailtu viranomaisten toimesta. Fiktio on valttikortti. Onko joukossamme ketään, joka olisi käynyt koulunsa tyttöjen suljetussa sisäoppilaitoksessa. Muuta ei tarvita. Mutta hän ei myöskään kauhistele sitä. Se lienee seurausta paitsi epävarmuuteen liittyvästä heikosta itsetunnosta, myös toisesta niin inhimillisestä ihmisluonteen piirteestä, omistamisen halusta. Yhteen kliseemäisyyteen Korhonen syyllistyy. Miksi hänenkin piti etsiä selitystä lapsuudesta siihen millaiseksi hänen henkilöittensä elämänurat muotoutuivat. ja silti osaamme kaikki niin hyvin kuvitella, millaista elämä siellä on. Se sisältää myös mitä asiantuntevinta analyysiä puutarhanhoidon saloista sekä veli-veli- ja poika-vanhemmat -suhteiden loiskinnasta. Se on hyvä, sillä jos kirja tai elokuva on erinomainen, etkö muka halua tietää mitä sen henkilöille tapahtuu seuraavaksi. Isäkin tuntuu lopulta olevan edelleen se sama mies, jonka hän on aina tuntenut. SMITH: Tilastollinen Hannu Hurme TEOS ON todennäköisyys kohdata se ainoa oikea. Noutomatkaan tulee byrokratian vuoksi pituutta ja Teemu saa tilaisuuden selvittää veljensä vaiheisiin. Hän jättää oven raolleen. Hän laittaa lukijansa miettimään, kävikö kuitenkin niin, että Teemu ja Nina jäivät kaikesta huolimatta toisilleen vieraiksi. maan itse kokousta. Pro Wanha Jokela -kansalaisliikkeen facebook-ryhmään kuuluu yli 4 500 henkilöä. Nyt rakkaus on syvääkin syvempää. Myös kirjan värimaailma on hieno, sinisen musta: kuin ukkospilvestä, pelto-orvokista tai suoraan 30-luvulta . Että osaa olla käytetty keino! YHTEEN LYÖTTÄYTYY Tyttöset ovat kadonneet Saniaislehdon salaisuus saa nyt jatkoa. SMITHIN Tilastollinen toden- näköisyys kohdata se ainoa oikea välttää kaikista siirappisimmat karikot ja keskittyy teinirakkauden lisäksi myös vanhempien ja lasten välisiin suhteisiin. Seitsemäntoista vuotiaan Hadleyn vanhemmat ovat eronneet. Jokelaa on verrattu Tampereen Tillikkaan, Kotkan Kairoon ja Helsingin Kos- Hannu Hurme jako ja kuolema ovat kaikki aiheita, joista kannattaa kirjoittaa. ?Ethän vain ole poistunut tästä huoneesta jälki-istunnon aikana? kysyy opettaja. Suomentanut: Joel Kontro. KARI KOVALAINEN: Mustan siiven alla. Otava 2012. Se on ehdoton edellytys, todistaa kirjailija. Lähtöhaluttomuutensa vuoksi Hadley myöhästyy lennolta ja joutuu odottelemaan seuraavaa. Se on selviytymistarina, jossa mennään pakosta ?ktion puolelle: kyllä ihminen voi selvitä hengissä painista karhun kanssa, kyllä hän sudenkin voi kesyttää. Kirja on myös todiste luonnosta voiman lähteenä ihmiselle. Hämmästyksen aiheita riittää. Merkittävintä on kuitenkin tutustuminen veljen naisystävään Ninaan. WSOY 2012. Lentokentällä hän tapaa Oliverin, joka on lähdössä samalla koneella ja odotellessaan he tutustuvat toisiinsa. ?Vain mielikuvitukseeni, rouva. Ehkä ei monta . Päätös syntyi äänin 36?21. Suojelun puolesta ovat vedonneet lukuisat eturivin kulttuuripersoonat. 287 sivua. KATI NÄRHI: Mustasuon mysteeri. vaikeudesta riittää romaaneja. KU Minna Jokinen WSOY 2012. Kaupunginvaltuusto jätti osayleiskaavassa ravintola Wanhan Jokelan tontin ilman suojelumerkintää. Oma on vaimo. Suhde on ennen kaikkea kamppailua, jossa epävarmuutensa peittämään pyrkivät osapuolet ovat jotain muuta kuin oma itsensä. Tällaisessa tilassa ihmisen käyttäytyminen saa piirteitä, joiden kuvauksessa Korhonen osaa hätkähdyttää, vaikka välistä sortuukin liioitteluun. Agnes vastaa. Suosittelen ja odotan kolmatta osaa. RIKU KORHONEN: Nuku lähelläni. mokseen. Jokela on yksi harvoja asioita, joista Joensuu tunnetaan kehä kolmosen sisäpuolellakin. Wanhan Jokelan ravintolatoiminta loppuu vuokrasopimuksen umpeutuessa vuoden vaihteessa. miten kukin sen näkee. Piirrostyyli vahvistaa, että tämä tekijä ei kaunistele maailmaa. Lentokoneessa nuoret saavat sattumalta viereiset paikat ja juttelevat koko lennon ajan. Perille päästyään he eksyvät toisistaan ja Hadley jatkaa matkaansa isänsä häihin, jokin Oliverissa kuitenkin jää mietityttämään tyttöä ja hän päättää etsiä tämän uudelleen käsiinsä. yllätys ei ole Oliverin tapaaminen, vaan hääpäivän kuluessa Hadley joutuu toteamaan, ettei isän uusi vaimo olekaan aivan kamala. Rymistelymarssiin Jokelasta kaupungintalolle osallistui lähes 400 henkeä. Vain osa heistä mahtui seuraa- Kirjat Rakastaminen on vaikeaa Toisessa asiassa Korhonen kerää pisteitä. Samalla se pohtii, miksi sattumalla on niin suuri rooli rakkauden syttymisessä ja sammumisessa. MATKAN AINOA Metsä vie miestä MÖKKI OLI lämmin kuin anteeksianto. Näin upeita lauseita voi kirjoittaa vain jotain todella syvää elämässään kokenut. Hadley huomaa, että vaikka vanhempien ja lasten väliset suhteet muuttuvat, pysyy niiden peruspilarina toimiva rakkaus muuttumattomana. Hadleyn silmin kuvattu kertomus on kipupisteitä kartoittava tarina lapsen pettymyksestä ja nuoren kasvamisesta kohti aikuisuutta. Kovalaisen kieli vilisee varsinkin eräelämään liittyviä sanoja, joita ei aina löydä edes nykysuomen sanakirjasta. Päävire on leikkisä ja sen huumori on englantilaistyylistä. Suojelumerkinnän puolesta äänestivät vasemmistoliiton ja vihreiden lisäksi kaikki perussuomalaiset. Tuskin koskaan Joensuun valtuuston kokousta on seurannut yhtä suuri joukko kaupunkilaisia kuin viime maanantaina. Ehkä siis muistatte Agneksen, uteliaan totuuden etsijän, jota ei voi sanoa kauniiksi lapseksi. Närhi on kiinnostava tapaus Suomen sarjakuvakentällä. ja jos olet, niin nautit tästä vielä enemmän! Kati Närhen piirrokset ovat kiehtovalla tavalla karuja ja pysähtyneitä: ulkonevat silmämunat, vinot hampaat ja oudot, pelkistetyt nenät ovat hänen henkilöidensä rakennusaineita. Äitinsä painostuksesta tyttö lähtee kotoaan Connecticutista isänsä häihin Englantiin. 114 sivua. RAKASTAMISEN vähitellen kaksi henkilöä, joiden suhteen kuvauksessa kirjailija ei säästä käänteitä. Puolin ja toisin. Alistaminen otetaan käyttöön suhteen kaikkein kriittisimmissä vaiheissa. Hän osaa erinomaisesti piirtää rasvaiset hiukset tai teryleenibleiserin. Ruutujen pysähtynyt rujous vetää jännittävällä tavalla puoleensa. Tällä kertaa tunteen julkituoja on Mauri Mutenia
Pohjoismaiden ulkopuolella sikaa ei juuri juhlapöytään päästetä eikä sitä Suomessakaan pääsiäisenä tai juhannuksena nautita. Onko tässä sipulia. Jos joku tarjoaa tyttärensä lakkiaisissa rosollia ja kastikkeeksi purkillisen kermaviiliä, sosiaalinen itsemurha on vaarallisen lähellä. KATOLISISSA MAISSA hartaus ja hauskanpito eivät sulje pois toisiaan. Katolisilla suuria juhlia edeltää aina paasto, joka päättyy vasta aaton vaihtuessa juhlapäivään, mutta kiitos Martinus Lutheruksen, meillä paastoa ei ole. Vaatimattomat paastoruuat, lipeäkala, suolasilakka, puuro ja räätikkä, ovat silti jäljellä. Ranskalaisilla on pöydässä ostereita, hanhea, hanhenmaksaa ja samppanjaa; italialaisilla taas ankeriasta, mustekalaa ja salvukukkoa. Kuvotusta lipeäkala aiheuttaa edelleen, mutta yleisen nöyryyden ilmapiirissä sitä kuuliaisesti haarukoidaan. Vaikka joulupukkimme on ottanut punanuttuisen Coca-Cola-pukin muodon, vain moukat siemailevat jouluna sihisevää colaa. Postikorteista olemme oppineet, että entis- 32 » Jos joku tarjoaa tyttärensä lakkiaisissa rosollia ja kastikkeeksi purkillisen kermaviiliä, sosiaalinen itsemurha on vaarallisen lähellä. aikaan lunta riitti räystääseen asti, huurteiset puut seisoivat jäykkinä kuin patsaat, jättiläismäiset punatulkut pönöttivät lyhteissä ja varpuset nappasivat riemuiten siemenen pienoisen. Mie kuulin eläkeläiskerhossa, että potaatti pierettää. Ensin käydään keskiyön messussa ja sitten kalistetaan kastanjetteja ja tanssitaan lanteita ketkuttaen kadulla. Luterilaisessa Suomessa joulunviettoa sävyttää katumus, mihin on historiallinen selitys. Nurkan takana olohuoneessa on auki televisio, josta kantautuvat Katri Helenan joululaulut. Keskustellaan vaisusti siitä, oliko lanttulaatikko viime vuonna löysempää. Mie en ota. Kyllä suomalainen joulu on sitten tunnelmallinen, vaari henkäisee. Onnellinen se, joka joulusta itkutta selviää. PARHAIMMILLAANKIN SUOMALAINEN joulu on tylsä. Vierailut ovat sallittuja vasta tapaninpäivänä, jolloin joulun katumuksen henki on jo hiukan lientynyt. Vain Pohjolassa on oikea joulu, sillä joulun sanoma, se vaatii hankia ja pakkasta, eihän sitä muuten ymmärrä. ?Enkelit ensin paimenille lauloi, sielusta sieluhun kaiku soi?, Katri Helena protestoi vienosti televisiossa. SUOMALAINEN JOULU on lavastus, joka toimii heikosti. Meidän luterilaiseen jouluumme sika on ängennyt Ruotsista, pakanoiden haureellisista talviorgioista. Tästä huolimatta sika on saanut kansallisen luonteen. Kun joulun alla kiistellään, pysytelläänkö yhä kinkussa vai syötetäänkö perheelle uskaliaasti kalkkunaa, kyse on nationalismin ja internationalismin taistelusta. En tiedä, onko asiaa tutkittu, mutta olettaisin, että kalkkunan kannattajat puolustavat monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, kun taas kinkun kannattajat haluavat säilyttää Suomen suomalaisilla ja elää maassa maan ihanalla tavalla. Kalkkunahan tuli Eurooppaan vasta uudella ajalla ja sitä ennen pärjättiin mainiosti ilman tätä rumasti rääkyvää, riidanhaluista ja ihan kamalan näköistä otusta. Ikkunassa riippuu kellastunut pahvienkeli ja ikkunalaudalla seisoo kuopuksen päiväkodissa väsäämä silmäpuoli joulutonttu. Ilman perunaa Suomen kansa olisi kuollut jo kivikaudella nälkään, isä esitelmöi. Potaatti, mummo havahtuu. Taisipa joku tilhikin punapihlajassa vierailla. Jouluna ei syödä parasta, mitä rahalla saa, vaan silloin jäljitellään entisajan omavaraistaloutta. Yhdeksänkymmentä prosenttia suomalaisista asettaa pizzat ja lasagnet etusijalle. Päärynä- ja avokadosalaattien rinnalla rosolli on suoraan sanoen pahaa. Sitten mie en voi ottaa, kun yöllä taas korventaa. Läskiä en syö, esikoinen marisee ja hakkaa lautasta. Enkä minä, enkä minä, kuopus säestää. Ei se ole läskiä, se on valkoista lihaa, äiti valehtelee. Kuka haluaa lisää perunaa. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Kansallissika ja mamukalkkuna JOULUNA SUOMALAINEN kattaa pöytäänsä ruokaa, jollaiseen hän ei arkena koskisi. Vanhemmat, isovanhemmat ja lapset kokoontuvat keittiön pöydän ääreen jouluaterialle. Jos vertaa sikaa, joka on kaunis jo pienenä, ja epämuodostunutta kalkkunaa, huomaa hetkessä, kumpi on aitosuomalainen kotieläin ja kumpi syvästi arveluttava vieraslaji, etten sanoisi maahanmuuttaja. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Perheissä tavoitellaan entisajan maalaisjoulua, vaikka kukaan ei tiedä, millä vuosikymmenellä tai vuosisadalla tuo entisaika vallitsi. Valkea joulu on samaa illuusiota. Aattona vaelletaan mieli raskaana hautausmaalle ja jouluaamun pimeydessä haparoidaan kirkon puupenkkiin. Läntisessä Euroopassa karjanrehuksi kasvatettu räätikkä, hienommin sanoen lanttu, saa meillä kunniapaikan, äitelää punajuurta ja suolasilakkaa pilkotaan rosolliksi, puuro paisuu myyttisiin mittoihin eikä perheen kuopuskaan uskalla suklaamuroja lautaselleen mankua. Katolisina paastopäivinä lipeäkalaa syötiin nenää pidellen, sillä jokainen tiesi, että näin ankara katumuksen teko takaisi varman pääsyn taivaaseen. Laimea kotikalja sopii sen sijaan täydellisesti tunnelmaan. Marketissa kotikalja on kätketty perimmäiseen nurkkaan, kauas oluista ja siidereistä, mutta joulua varustava suomalainen löytää kyllä pullot ja lastaa niitä tyytyväisesti murahdellen kärreihinsä. Joulun päivättöminä päivinä koteja valaisevat vain kynttilät, joita ei keskiaikaisista talikynttilöistä erottaisi. Kuusenkynttilöiden sähköjohdot piilotetaan niin kuin ne olisivat oksilla kiemurtelevia käärmeitä. Olkia ei entisajan tapaan lattialle enää levitetä, mutta olkihimmeleillä, olkipukeilla ja olkitähdillä puutetta yritetään korvata. Jouluna huvittelu on kielletty. Mummo tonkii epäluuloisesti rosollia. Kinkkua ostetaan normaalioloissa muutama ohuenohut siivu, mutta joulun talonpoikaisissa fantasioissa siasta ei kannata lohkoa kuin seitsemän kilon kimpaleita. Mikäli lanttulaatikko ja perunalaatikko olisivat oikeasti maukkaita, kai niitä noukittaisiin marketin laarista läpi vuoden, mutta kuka niihin vapaaehtoisesti koskee. Maljoja kohotellaan, maljapuheita pidetään, nauretaan, lauletaan, hullutellaan ja kujeillaan. KINKKU ON paastodieetissämme epäkristillinen poik- keus. Samalla tavoin kuin jouluaatosta on tullut varsinainen joulu, aaton paastoruuista on tullut varsinainen jouluateria. Espanjalaiset syövät jouluna karitsaa, kalkkunaa ja mereneläviä ja juovat jaloimpia viinejä
33
Kotitalon takana oli kuusimetsä, jossa seurasin oravaperheen elämää. Jo ennen kouluikää ryhdyin tekemään pitkiäkin metsälenkkejä. Kerran pieni Hannu teki niin pitkän retken, että vanhemmat lähettivät kyläläisten etsintäpartion perään. Metsän tarina -elokuvan syntyyn lintu vaikuttikin ratkaisevasti, kertoo elokuvan pääkuvaaja Hannu Siitonen. TEKSTI Anna Paju KUVA Hannu Siitonen 34 UUDEN VUODEN alla saa ensi-iltansa poikkeuksellinen elokuva, jonka pääosassa on suomalainen metsä eläimineen. Kun minulla nuorena urheilijana joskus menivät harjoitukset päin honkia, lähdin metsään kävelemään. Kuukkeli viettää talvipäivää. Jotain henkisiä voimia sieltä sain, koska seuraavissa harjoituksissa olin ihan eri mies. Olympia-keihäänheittäjänäkin tunnettu Siitonen sai ensimmäisen kameransa 12-vuotiaana ja luontoa hän on kuvannut aktiivisesti yli 30 vuotta. . Me vaan päätimme Mikko Pölläsen kanssa, että kuvaamme metsää, Siitonen kertoo elo-. Ihan pienestä pojasta asti olin kiinnostunut luonnosta. Parikkalalainen Hannu Siitonen ja simpeleläinen Mikko Pöllänen kuvasivat Metsän tarinan pääasiassa Parikkalan, Punkaharjun, Ruokolahden ja Rautjärven alueella. Pääosassa suomalainen » Kuukkelia on pidetty onnenlintuna. Turhaan sikäli, ettei Siitonen ollut silloin, eikä koskaan sen jälkeenkään eksyksissä metsässä. Helsingin asematunnelissa on hänen mielestään paljon vaikeampi suunnistaa kuin metsässä. Oppia ja mallia metsältä . Keskeisessä roolissa ovat myös satojen vuosien ikäiset puut. Neljän ja puolen vuoden kuvausurakan takana on kaksi kokenutta luontokuvaajaa: Hannu Siitonen ja Mikko Pöllänen. Viikkolehti tapasi Helsingissä Siitosen, jolle metsä on aina ollut mielenrauhan paikka.
Esimerkiksi liito-oravaa kuvataan usein niin, että pesän ulkopuolella rapistellaan ja orava tulee säikähtäneenä katsomaan mistä ääni kuuluu. metsän eläimiin verrattuna. Vaikka elämä metsässä on ankaraa ja luonto on heikoimpia kohtaan julma, löytyy sieltä myös lämpöä. . Pitää olla osa luontoa. Sitä on pidetty sielun lintuna ja ihmiset ovat aina antaneet sille ruokaa. Niinpä eläinten kuvaaminen on aina pitkä prosessi, joka vaatii tarkkailua ja olemista. . Tämä tieto on periytynyt myös kuukkelin poikasille. Lapissa linnun on uskottu johdattavan kultasuonen luokse ja metsämiehen hengen on ajateltu siirtyvän kuukkeliin. Vuosiksi kuukkelit hävisivät Siitosen tutuista metsistä, joihin oli hakattu suuria aukkoja. . Ilman kuukkeli-kirjan menestystä ei olisi Metsän tarinaakaan. Siitä miten eläimet hoitavat ja puolustavat omia poikasiaan voisivat ihmiset ottaa mallia, sanoo Siitonen. Kiitos kuukkelille, sielun linnulle . Kuvaamastaan he kokosivat näytteen, jonka veivät tuottaja Marko Röhrille. . Harri-Ilmari Moilasen arvio elokuvasta sivulla 47. Kommentti Lumoava metsä Kuvaaja sulautuu osaksi luontoa metsä kuvan alkuvaiheista. Kaksi ensimmäistä vuotta miehet kuvasivat ilman tietoa rahoituksesta tai tuotantoyhtiöstä tai edes siitä, päätyykö materiaali lopulta mihinkään. Moni eläin huomaa pikkuhiljaa ettei tuosta tyypistä ole vaaraa ja kuvaaminen helpottuu. Siitonen sanoo näkevänsä muidenkin kuvista sekä luonto-ohjelmista, käyttäytyykö eläin luonnollisesti ja normaalisti vai onko tilannetta jotenkin manipuloitu. . Se valittiin Vuoden luontokirjaksi 2004 ja siitä otettiin useita painoksia. Kirjaa seurasi elokuva Kuukkeli - metsän emäntä. Ihminen on äärettömän kömpelö ja hidas, ja ihmisen aistit ovat niin vaatimattomia Hannu Siitonen kertoo jokaisen kuvauspäivän metsässä olevan erilainen. Vuonna 1993 tapasin sitten taas kuukkelin poikasineen. Karhut ja hirvet, käärmeet ja muurahaiset, kuhertelevat sammakot, pöllöt ja pyhät palokärjet. Ja ennen kaikkea: Hengästyttävän hienot kuvat suomalaisesta metsästä. Viimeiset 30 vuotta on ollut katastro? Suomen vanhoille metsille. Liito-oravan huima sukellus kohti seuraavaa puuta, muotoaan hämmästyttävästi muuttava pöllö, hämähäkin kastehelmiä kimalteleva verkko kuin pitsiä. Se oli hieno ja vaikuttava hetki. Siitonen ryhtyi kuvaamaan tätä kuukkeliperhettä ja vuosien kuvaamisen jälkeen hän julkaisi yhdessä Heikki Willamon kanssa kirjan Kuukkeli . Metsän tarina näyttää, kuinka monimuotoinen ja värikäs on suomalainen metsä. Tähän nojaa Metsän tarinan kehys, vain ääninä kuultava kertomus isän ja pojan metsäretkestä. Isä kertoo ajasta, jolloin suomalaiset palvoivat metsän jumalia ja uskoivat maahisiin, menninkäisiin ja muihin metsänhaltijoihin. Kun olin pienenä poikana metsätöissä isän ja miesporukan mukana, hevoset apunamme, minun tehtäväni oli pitää nuotiossa tulta. Kuukkelit tulivat aina luokseni nuotiolle, söivät kädestä. Jo silloin lintu teki minuun suuren vaikutuksen, Hannu Siitonen kertoo. Siitonen kuvailee kuukkelin kesyyden pitkää historiaa. Ja kohta ainoa, mitä siitä on jäljellä, on tämä elokuva. Anna Paju Pikkuilvesten kuvaaminen oli Hannu Siitosen tähtihetki. 35. Myös Metsän tarinassa kuukkelilla on ?melkeinpä päärooli?. . Saniaiset ja sammalet, talvipäivän valossa kylpevät lumihuppuiset männyt, tuulessa huojuvat naavat, usva erämaajärvien yllä, kielojen ja vanamoiden herkkyys, kyyn sulava liike, jääkiteiden ainutlaatuiset muodot, vuodenaikojen vaihtumisen kauneus ja julmuus. OLISIN VOINUT katsella hitaampaakin leikkaus- tempoa, pidempiä kuvia, kuunnella vain luonnonääniä. sielun lintu. Miehillä oli useiden kuvauspäivien kuluessa aikaa muun muassa laskea kuinka monta haavanlehteä emo kerralla söi. . Käsitys ihmisestä luomakunnan kruununa rapisee nopeasti eläimiä seuratessa. . Myös metsän eläimiä kunnioitettiin, niillä uskottiin olevan inhimillisiä ominaisuuksia ja niistä kerrottiin tarinoita. Ilman kehyskertomustakin nämä olisivat riittäneet minulle: Tupsukorvaiset ilvekset, pörheä kuukkeli, kymmenen tiaisen poikasta tiiviissä rivissä oksalla istumassa. Ilvesten poikasten leikin kuvaaminen aidossa ympäristössä oli hänelle Metsän tarinan kuvausten tähtihetki. . Sitä muistelee varmaan vielä pitkään. Epäonnistumisiksi hän ei koe niitäkään päiviä, jopa viikkoja, jolloin ei ota yhtään kuvaa. . Nyt on ihan viimeisin aika tehdä päätökset vanhimpien metsien suojelemisesta. Hänen mukaansa kyse ei ole metsätalouden lopettamisesta, vaan siitä, että määrätty määrä vanhaa metsää säästettäisiin. . joulukuuta. Keskimäärin neljäkymmentä. Koju-otoksiakin Metsän tarinassa on, esimerkiksi karhusta. En pyri koskaan kuvaamaan väkisin. Teen ajan kanssa. Siitonen ei kuvaa piilosta eikä ruualla houkuttelemalla. Vaikkei sitä suoraan elokuvassa sanota, niin ero nykyiseen on valtava. Vanhojen metsien suojelu on Hannu Siitosen mukaan ollut motiivina koko tekijäryhmälle. . Ilves on arka hämärän eläjä, jota harvoin pääsee kuvaamaan luonnossa muuta kuin yksittäisen nopean vilauksen. Ne on kuvannut Teemu Liakka. Elokuvan kehystarinassa kerrotaan muun muassa metsään liittyvästä mytologiasta, siitä kuinka (suomalaiset) ihmiset ovat ennen kunnioittaneet metsää ja sen elämää. . Meidän liito-oravakuvista näkee oravan ilmeestä, ettei sitä ole säikytetty. Mikko Pöllänen tarkkaili ensin imettävän naaraan päivärytmiä pari viikkoa ja sitten he asettivat kaksi kameraa passiin oikeaan aikaan. Me pääsimme kuvaamaan puoli päivää kahta poikasta. Siinä mielessä kuukkeli on ollut myös minun onnenlintuni. Se, mikä tapahtuu puulle Vanhojen metsien eläinlajit elävät hurjassa ahdingossa. METSÄN TARINA elokuvateatterissa 28. Ne lajit, jotka ovat vuosituhansien ajan niissä eläneet, ovat nyt hurjassa ahdingossa, sanoo Siitonen ja tietää selvästi mistä puhuu. Vaikka me kaupunkien asukkaat olemme etääntyneet kauas metsien elämästä, on meidänkin hyvinvointimme sidoksissa luonnon hyvinvointiin. Kuten elokuvassa todetaan: Se mikä tapahtuu puulle, tapahtuu ihmiselle. METSÄSSÄ NUOTION ääressä on aina kerrottu tari- noita. Vaikka äänisuunnittelu onkin taitavaa, linnun kakkimisesta ja muurahaisen rakennuspuuhistakin kuuluu juuri oikealta tuntuva ääni. Suomalainen vanha metsä lumoaa, ilman mitään kuorrutusta. Jälkeenpäin Marko on kertonut nähneensä heti, että ?nuo kaksi miestä ovat tosissaan?. Suomalaiset ovat luonto-ohjelmista oppineet kuinka leijona saalistaa ja savannin elämänrytmin
H Y VÄ L L Ä PA LV E L U L L A ON MUOTONSA S-Etukortin tavoitteena on palkita meitä asiakasomistajia oman Designpääkaupunkihankkeen yhteistyökumppanina HOK-Elanto osuuskauppamme tuotteiden ja palvelujen käytöstä. Olemme nen tarjonta takaa sen, että keskittämisestä hyötyvät monenlaiset sitä mieltä, että hyvä design on ennen kaikkea toimivuutta. käyttäjät . Perinteitä kunnioittaen, mutta katse kohti yhä monipuolisempi, käyttäjäystävällisempi ja johdonmukai- tulevaisuutta. sempi tuote, joka palkitsee käyttäjänsä niin arjen askareissa kuin juhlahumussa. hok-elanto.fi/wdc wdchelsinki2012.fi HOK-ELANTO ON W O R L D D E S I G N C A P I TA L H E L S I N K I 2 0 1 2 P Ä ÄY H T E I S T Y Ö K U M P PA N I 36. Vuosien varrella siitä on kehittynyt tavaramerkiksemme. Monipuoli- on tuonut esille palvelujen muotoilun designkäsitteenä. talouden koosta ja kulutustottumuksista riippumatta. Rahallisten etujen ohessa vihreä kortti avaa ovet erilaisiin elämyksiin ja tapahtumiin. S-Etukortti on oivallinen esimerkki siitä, että itsepalvelukin voi olla hyvää palvelun muotoilua, kun se vastaa käyttäjien tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Vihreän kortin avulla ha- Tänä päivänä S-Etukortti löytyy yli puolen miljoonan pääkau- luammekin nostaa onnistuneen palvelujen muotoilun yhdeksi punkiseutulaisen lompakosta
Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Joulukorttitervehdysten sijasta lahjoitimme joulukorttirahat paperittomien klinikalle. Vapaaehtoisten lääkäreiden pyörittämä paperittomien klinikka (Global Clinic) on toiminut Helsingissä vuodesta 2011. keräykseen. 37. Klinikan lääkärit hoitavat paperittomia ulkomaalaisia potilaita tuntemattomassa paikassa muutaman tunnin ajan viikossa. Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Turvallista vuotta 2013 Kotimaisten ja ulkomaisten joulutervehdysten sijaan Rakennusliitto tukee tänä vuonna palestiinalaisten lapsipakolaisten liikuntaharrastusta osallistumalla Libanoniin kohdistuvaan Psykologien Sosiaalinen Vastuu
Heidän voidaan katsoa edustavan opiskelijoiden ja työväestön vastarintaa, jota oli eri puolilla maailmaa vuonna 1968. Tekniikan hyödyt ja haitat Elokuvan käsikirjoittajat hyödynsivät tulevaisuusasiantuntijoita ja lukivat alan kirjallisuutta. Teknologia takaa ihmisen kaikenpuolisen hyvinvoinnin. . Elokuvan tekoaikaan yhteiskunta oli vielä hyvin puritaaninen. Elokuva Vuoden 2012 suomalaisia vuonna 1969 ensi-iltansa saaneen Ruusujen aika -elokuvan mukaan. Samalla yksilön valvonta ja kontrol- Näkemys tietorekistereistä on toteutunut, sillä Suomessa on valvontayhteiskunta. lointi on lisääntynyt. En tiedä onko se tieteiselokuvana ainutlaatuinen tai erityisen poikkeuksellinen. Tekijät ovat selvästi nähneet, että naiset tulevat saamaan jalansijaa keskeisissä yhteiskunnallisissa tehtävissä. Tekohetkeen liittyvät yhtäläisyydet näkyvät lähinnä elokuvan lakkoilevien insinöörien kohdalla. Tekijät olivat oikeassa siinä, että nykyinen yhteiskunta on seksuaalisesti vapaampi kuin 1960-luvulla. Kiinnostavaa on, että en ole ainakaan huomannut Ruusujen ajassa viittauksia seksuaalisiin vähemmistöihin, Varjola toteaa. Elokuva ennakoi myös naisen aseman tasa-arvoistuvan. . Elokuvassa kerrotaan myös rekistereistä, joissa on valtavasti tietoa ihmisistä. Siinä liikutaan maapallon reaaliympäristössä, eikä esimerkiksi avaruudessa. Vaikkapa elokuvan pukeutumistyyliin ei kuitenkaan kannata liikaa keskittyä. Elokuvan kuluessa kuitenkin paljastuu, ettei pehmeä julkisivu vastaa todellisuutta. Pinnan alla on jännitteitä, tyytymättömyyttä ja ristiriitoja. Elokuvassa nähdään esimerkiksi laitteita ja teknisiä ratkaisuja, jotka ovat kännykän, Skypen tai Messengerin kuvayhteyden ja autojen navigaattoreiden kaltaisia. Ruusujen ajan Suomessa on kaksi televisiokanavaa. Tekniikka toimii Iso Veli -yhteiskunnan palveluksessa. On selvää, että elokuvassa kaikkia rakenteita ei voida käsitellä erikseen. . Mielestäni demokratia ei toteudu Suomessa kovin hyvin. Elokuvassa Historian instituutin virallisen katsauksen mukaan yhteiskunta on 1960ja 70 -lukujen levottomien aikojen jälkeen muuttunut ihmiskeskeiseksi, demokraattiseksi ja liberaaliksi. Internetissä tämän ajatuksen voidaan katsoa toteutuneen. Heitä esittivät Ritva Vepsä (takana) ja Tarja Markus. Suomi vuonna 2012 vuonna 1969 » Risto Jarvan ohjaama elokuva Ruusujen aika osui oikeaan monissa visioinneissaan. TEKSTI Juhana Unkuri RISTO JARVAN ohjaaman ja yhdessä Peter von Baghin ja Jaakko Pakkasvirran kanssa kirjoittaman Ruusujen aika -elokuvan päähenkilö tekee vuonna 2012 historiallista tutkimusta 1970-luvulla tapaturmaisesti kuolleesta naisesta. Tämäkin on toteutunut, sillä meillä on valvontayhteiskunta. Tämä liittyy niin poliitikkoihin, liike-elämän johtoon, asiantuntijoihin kuin ylimpiin virkamiehiin. Varjolan mukaan Ruusujen aika kuvaa niin valtarakenteita kuin tekohetkeään 1960-luvun loppua epäsuorasti. . Ne kontrolloivat kansalaisia ja sääntelevät yhteiskuntaa ilman kansalaisten antamaa avointa valtakirjaa. Varjolan mielestä vuonna 1969 ensi-iltansa saaneen Ruusujen ajan näkökulma vastaa varsin hyvin yhteiskunnan nykyistä tilannetta. . Taustakirjallisuutena oli esimerkiksi Herman Kahnin Maailma vuonna 2000 ja Michael Youngin satiiri meritokratiasta. Ruusujen aika osui oikeaan monissa teknologissa visioinneissaan. Tieteiselokuvien valtavirtaa se ei missään tapauksessa edusta. Valtion virallisen tiedotuskanavan lisäksi on vapaakanava, jossa kuka tahansa kansalainen saa sanoa mielipiteensä mistä tahansa. Ihmiset ovat vain näennäisen vapaita. . Eikä meillä Suomessakaan naisia ole juuri ollut talouselämän korkeimmissa johtotehtävissä. Varjola sanoo Ruusujen ajan olevan monessa mielessä edistyksellinen ja ei-perinteinen elokuva. . Seksuaalinen vapautuminen oli alkamassa muun muassa epillerien keksimisen myötä. Edistys kukoistaa ja luokkarajat ovat hävinneet. Poliittinen päätöksenteko on jätetty meritokraateille ja byrokraateille eli asiantuntija- ja virkamiesvallalle. Muotiahan ei voi ennustaa.. Nyky-yhteiskunnassa vallitsee harvainvalta. Tekniikka on ollut kaksiteräinen miekka. Lisäksi elokuvassa ihmiset syövät mielialapillereitä, mikä on nykyään monien kohdalla todellisuutta. Naisen asema muuttunut Ruusujen ajassa miehet ja naiset käyttävät urheilutiloissa yhteistä pukuhuonetta. . Kaikkialla maailmassahan tämä ei tosin ole toteutunut. Päätöksenteko on elokuvassa tiivistetty Historian instituuttiin, joka ei ole varsinainen hallintoelin. Toinen naispäähenkilö on insinööri ja Historia-instituutin johtaja on nainen. Uusi teknologia on lisännyt yksilön mahdollisuuksia ja tuonut vapautta. Edustuksellinen demokratia ei ole sama asia kuin todellinen kan- 38 sanvalta. Demokratia on näennäistä ja tosiasiassa yhteiskunnassa vallitsee piilototalirismi, toteaa elokuvatutkija Markku Varjola. Ruusujen ajassa puolueita ei enää ole
39
Siksi se soi myös näyttelyssä. Amerikansuomalaisilla oli iso merkitys Neuvosto-Karjalan kehitykseen. Pääväylältä johtaa sivuun yksi polku: pieneen kopperoon on sijoitettu Stalinin vainojen nimellä kulkeva neuvostotodellisuuden jakso. Näyttely on pääasiassa venäläisten tekemä ja sitä on rahoittanut federaation kulttuuriministeriö. Kuznetsovin ohella näyttelyn kokoamisessa ovat eniten ahertaneet kansallisen arkiston päällikkö Jelena Usatshova ja Pohjois-Karjalan museon tuottaja Ulla Härkönen. Esineistöä on paitsi Venäjältä ja Suomesta myös Yhdysvalloista ja Kanadasta. Muualta Venäjältä Karjalaan muutti kuitenkin paljon venäläistä työvoimaa ja alueen etniset suhteet kehittyivät karjalaisten ja suomalaisten kannalta huonoon suuntaan. Neuvostoliiton turvallisuusviranomaiset vastustivat ankarasti pyrkimyksiä värvätä maahan rajan takaa loikkareita tai organisoida muuttoa Yhdysvalloista ja Kanadasta. Vasta Rovion henkilökohtainen käynti Moskovassa ja vetoomus Staliniin mahdollisti joukkomuuton järjestämisen. Kyse oli siis nationalististen tendenssien kamppailusta, minkä esimerkiksi Aleksanteri instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro on hyvin osoittanut väitöskirjassaan NeuvostoKarjalan taistelu itsehallinnosta. Samasta syystä värväystoiminta loppui kuin seinään 1935. Uutta virtaa tuli myös rakennuksille ja teollisuuteen Neuvosto-Karjalaan muutti pelkästään vuosina 1931?1935 noin 6 000 amerikansuomalaista. Neuvostomaa näyttäytyi ihanteena Tunnettua on, että Euroopasta Pohjois-Amerikkaan muutti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa valtavasti väkeä, Suomesta noin 350 000 leveämmän leivän ja paremman elämän toivossa, joku myös seikkailumielellä. Siirtolaisyhteisöt olivat jo kielen vuoksi tiiviitä. Se ei kerro mitään siitä, miksi muuttoaalto loppui, eikä oleellista siitä, miksi se alkoi. Kuvaruudun ylle on ripustettu Isä Aurinkoisen naamakuva. Neuvosto-Karjalaan muutti pelkästään 1931? 1935 noin 6 000 amerikansuomalaista. Talouden perustaan, metsätöihin he toivat tuottavuutta nostaneita työtapoja ja teknologiaa. Tulos osoittaa sen nykyiset puutteet, valitettavasti. Amerikansuomalaisten värväys NeuvostoKarjalaan selittyy alueen suomalaisten punikkijohtajien pyrkimyksistä. Tuhannet suomalaiset muuttivat Amerikan kautta Neuvosto-Venäjälle » Museonäyttely kertoo sekä kulttuurielämään, mistä näyttely ansiokkaasti kertoo. Amerikansuomalaiset perustivat teatterin ja esimerkiksi nykyisinkin toimiva ammattimainen kansanmusiikkiyhtye Kantele on heidän perustamansa. Muuttajien asenteet tutkittiin ihanteista ja niiden murenemisesta. Yhdysvaltojen pörssiromahdus 1920-luvun lopussa ja seurannut lama muutti kymmenien tuhansien suomalaissiirtolaistenkin elämän. Samaan aikaan Neuvostoliitossa oli pula ammattityövoimasta ja ensimmäisen viisivuotissuunnitelman tavoitteet kovat. AMERIKANSUOMALAISET NEUVOSTO-KARJALASSA TEKSTI & KUVAT Matti Ronkainen CARELICUMISSA, POHJOIS-KARJALAN museossa soi Kansainvälinen kolmella kielellä, suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Jo 1920-luvulla alkoi suomalaistenkin muutto Atlantin takaa Neuvosto-Venäjälle. 40 Amerikansuomalaisia värvättiin Yhdysvalloista Neuvosto-Karjalaan rakentamaan ihanneyhteiskuntaa, mutta myös vahvistamaan alueen suomalaisuutta ja karjalaisuutta. 3.2. Kansallisen museon varajohtaja Denis Kuznetsov esitti toissa vuonna yhteistyötä ja Joensuussa innostuttiin. Edvard Gylling, Kustaa Rovio ja kumppanit halusivat suomalaistaa Karjalaa. Nämä seikat ovat tiedossa ja niiden kertominen ilmiön ymmärtämisen kannalta tärkeää. Miksi sitä ei ole tehty, johtunee kahdesta tekijästä. päivään saakka Amerikansuomalaiset Neuvosto-Karjalassa -näyttelyssä. Ainutlaatuinen näyttely on Pohjois-Karjalan museon, Karjalan tasavallan kansallisen museon ja kansallisen arkiston yhteistyötä. Joensuusta osa näyttelyä siirtyy myöhemmin Tampereelle Lenin-museoon ja koko näyttely tulee esille myös Petroskoissa. Näyttelyn idea on Petroskoista. Niiden suhtautumisessa suomalaisia, siirtolaisia ja yleensä vähemmistökansoja kohtaan näkyi syvä epäluottamus. Matti Ronkainen. Ja soi vielä helmikuun 3. Suomalainen osapuoli on käyttänyt Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen asiantuntemusta. Ihmisten mieliä kiehtoivat sosialistiset aatteet ja bolsevikkivalta tulkittiin niiden saavutukseksi. Mitä kauempana venäläisestä arjesta elettiin, sitä ihanteellisempana uusi maa mahdollisuuksineen näyttäytyi. Tekstit ovat suomeksi ja venäjäksi. Lähtijän piti saada paikallisen työväenyhdistyksen suositus. Museoiden ja arkistojen lisäksi rekvisiittaa on saatu perheistä. Näyttely on rakennettu niin, että katsoja kulkee Suomesta Pohjois-Amerikan kautta Venäjän Karjalaan ja takaisin Suomeen, kun jo ennen Neuvostoliiton loppua alkoi niin sanottu inkeriläisten paluumuutto. Ajan historialliset merkkivuodet on liimattu lattiaan opasteiksi. Häneltä vaadittiin valmiutta sosialismin rakennustyöhön ja uskollisuutta neuvostovallalle. Laivoihin kohti kirkasta tulevaisuutta noustiin Kansainvälisen soidessa. Karjalan siirtolaishallinto lakkautettiin samassa prosessissa missä Gylling menetti virkansa. Isovenäläinen nationalismi otti niskalenkin suomalaisista turvallisuuselinten johdolla. Niissä toimi aktiivisia työväenyhdistyksiä kulttuuri- ja muine rientoineen. saakka Carelicumissa Joensuussa. Kommentti Merkittävä puute NEUVOSTO-KARJALAN amerikansuomalaisista kertovassa näyttelyssä on ongelma. Joukkomittainen työperäinen maahanmuutto oli aktiivisen työn tulosta. Kävijä voi levähtää tuolilla, katsoa ja kuunnella videolta tarinoita terrorista. Toiminnan organisoi suomalainen kommunisti Matti Tenhunen ja New Yorkin konttoria kutsuttiin Tenhus-Matin staapiksi. Värväys kohdistui ammattitaitoiseen työvoimaan. Neuvosto-Karjalan johto perusti 1931 New Yorkiin ja Torontoon värväyskonttorit
Joskus vähän huimaa ja kuulo on heikentynyt, kertoi Suuri pörssiromahdus vaikeutti 93-vuotias Joensuussa asuva Ruth Niselämää ja vanhemmat kiinnostuikanen näyttelyseminaarissa vat Neuvosto-Karjalasta työväenlehden värväysartikkelin perusei joutuisi vihollisen käsiin. teella: luvassa oli töitä ja lapsille ilmainen koulutus. Äiti ja pikkuveli Roy olivat evaFarmi myytiin ja perhe lähti kossa Siperiassa, jossa äiti kuoli nälkään ja Roy joutui orpokotiin. Näyttelyssä voi kuunnella kertomuksia Isä Aurinkoisen katseen alla. Singer on tehnyt pitkän matkan minnesotalaiselta farmilta Petroskoin kautta Joensuuhun. Sodan Neuvostoliittoon. jälkeen Niskanen otti veljensä Ruth Niskanen ja hänen Petroskoihin ja jatkoi veljensä Raymond käopiskelua englannin vivät koulua Petroskoissa. Ruth Niskasen ompelukone on sijoitettu hänestä kertovan taulun eteen. ?Joka yö pelättiin? 1996 muuttanut Ruth Niskanen, 93, osallistui Amerikansuomalaiset Neuvosto-Karjalassa -näyttelyn seminaariin. Moni amerikansuomalainenkin koki kohtalonsa Stalinin vainoissa. Niskanen opettajaksi. jatkoi myös AmeOpettajaa hää it ö nestä ei tullut. rikassa alkat li o Luvassa Työpaikka löynutta viulunsoimainen il le il tyi tiedeakateton opiskelua. s p ja la . miasta, jossa Hän eteni niin, koulutus Niskanen työsettä pääsi sinkenteli kääntäfoniaorkesteriin. jänä. Niskanen muistaa vieläkin aiemmin muuttanut koulukaveri. jokaöisen pelon. Carelicumissa kerrotaan Ruth Niskasen tarina. Velipoika lukone, jonka hänen äitinsä toi MinRaymond palveli tykistössä ja kuoli nesotan farmilta ja jonka Niskanen tuhotessaan oman tykkinsä, jotta se toi mukanaan Petroskoista. PETROSKOISTA JOENSUUHUN 41. Näyttelyssä on SODAN AIKANA Niskanen toimi tulkmyös kunnossa oleva Singer, ompekina tiedustelujoukoissa. Myöhemmin Kaksi vuotta kestähän sai yliopistosta nyt soittoura katkesi sotaan. viran ja oli mukana tekeSuurten vainojen vuosina mässä muun muassa venäläisperhe oli siitä harvinainen, ettei suomalaista suursanakirjaa. yhtäkään heistä vangittu tai likviJoensuuhun Niskasen houkutteli doitu. Hän on elänyt elämän, mistä näyttely kertoo. Niskanen syntyi 1919 siirtolaisperheeseen Minnesotassa, jossa vanhemmilla oli farmi. Terveys on aika hyvä
Teatteri kutsui. . Nuori mies haaveili ympäristöasioihin perehtyneen juristin ammatista ja pyrki oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Yri-. Se paljastaa farisealaisuuden ja valtaapitävien mädännäisyyden, ja sen kuinka he luopuvat alkuperäisistä periaatteistaan. Piti tulla juristi Erkki Saarelan äidin tuttavapiiriin kuului Kansallisteatterin näyttelijöitä, joten hän pääsi jo pikkupoikana katsomaan esityksiä. Ne jättivät pysyvän muistijäljen, sillä jotain Mysterio Buffo on esitys, josta olen pitänyt ehkä kaikkein eniten. tavattomaan kiehtovaa hänen muistikuvissaan teatterimaailmassa jo tuolloin oli ja on edelleen. Mutta ei Saarelasta alunpitäen näyttelijää pitänyt tulla, vaan juristi. Esiinnyin koulun juhlissa, ja ylioppilaaksi päästyäni entinen koulukaverini houkutteli Ylioppilasteatterin pääsykokeisiin. Mutta muiden muassa hänen suoltamansa satiirinen vastaus kysymykseen valtioneuvoston jäsenten pätevyysvaatimuksista ei avannut, läskiksi lopulta pääsykokeissa pistäneelle, kaverille oikeustieteellisen ovia. Siinä on paljon sellaista sanomaa, jota teatterin pitääkin välittää. Ja nyt, 40-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Saarela riekkuu jälleen ympäri Suomea ja KOM-teatterin näyttämöllä Mysterio Bu?o tuomisinaan. Ja kelpaa helhuta, sillä itse Dario Fo on kiitellyt Erkin esittävän näitä 42 tyyppejä ja tunnetiloja kirjailijan jälkeen parhaiten maailmassa. . Mustavalkoisessa kuvassa Saarela poseeraa Dario Fon kanssa hotelli Nationalin edustalla Kuubassa vuonna 1985. » Erkki Saarela patistaa teatteria tarttumaan yhteiskunnallisiin aiheisiin. TEKSTI Siskotuulikki Toijonen KUVA Jarmo Lintunen ?Teatterin voima on tunteiden MYSTERIO BUFFO on italialaisen Nobel-kirjai- lija Dario Fon keskiajan kiertävien teattereiden näytelmiin perustuva sarja riemastuttavia monologinäytelmiä. Raamatun aiheisiin perustuvat monologit rienasivat aikoinaan häpeilemättä katolista kirkkoa. Niinpä kirkko uuden ajan alussa, 1400-luvulla esti näytelmien esittämisen teloittamalla moiset ilveilijät. Erkki Saarela tarttui vuonna 1987 Fon teksteihin, esittäen niitä menestyksekkäästi vuosikausia. Dario Fon Mysterio Bu?o on esitys, josta urani aikana olen pitänyt ehkä kaikkein eniten. Erkki Saarela on ollut 40 vuotta näyttämöllä
Isäni Leo oli ihmetellyt kuka kummon ja erityisesti Johannes Virolaisen kalman pultsari ulkona leikkivälle pojalle huutelee, tuiki tuntemattoman miehen palatessa so- taisia persoonallisuuksia yli puoluerajojen päivän politiikkaan. tareissultaan. . Presidenttinä hän joutuu katsomaan kaupunki, jossa esiinnyimme ja uudet kujeet. asioita laajemmasta perspektiivistä kuin aiOlimme tuolloin suosiomme huipulla. kaisemmin. KOM loi aivan uuden teatterinäkemyksen Paavo Arhinmäen moittijoiden kuoroon kuten niinä aikoina syntyneet muutkin pienet Saarela ei liity, vaan antaa kulttuuriministeteatteriryhmät. rille arvosanaksi täyden kympin hänen tähän. Eihän Sauli Niinistö voi mikään paha ih. Teatterin voima on Erkki Saarela kuuluu vuonna 1971 perustetun tunteiden salaviisaus, jota ei pääse karkuun KOM-teatterin kantaviin voimiin. teatterisaleissa. . Teatterin värikkään elämän viettänyt, n udelline lo a t pitäisi vain elää enemmän varhain menehtynyt taiteilijan u ?K e, e n e ajassaan, kommentoida ja isoveli ei. k ik e tilanne h ottaa kantaa siihen, mitä Saarela on haaveillut tei kärsii ympäröivässä yhteiskunkevänsä elokuvan veljesk ulttuur n e t nassa ja ylipäätään tapahtään, mutta hanke ei ole oiis ä ensimm tuu. kein edennyt. .? Saarelan mielestä teatte. On tullut mutkia matkaan joukossa rin tehtävä ei ole vajota vain ja ajat ovat muuttuneet. Uskon, että hän kasvaa tehtävänsä simme koko ajan. Se vaatii nyt vielä kansan puolelle, lajin vanha tradition muvähän täydennystä, ylpeä isoisä kertoo ja kiikaisesti, niin kuin se on tehnyt narreista lährehtii näyttämön kiehtoviin katakombeihin. 43. Kukapa ei muistaisi kieltään lipsuttavaa joittaman, Eero Ojasen läpisäveltämän ja pastori Siiliä Soitinmenoista tai parhaimmilLaura Jäntin ohjaaman Kullervon sekä Daniel laan yli kaksi miljoonaa katsojaa tavoittanutta Katzin Narrit. Teatterihan on kuolevaa taidetta, se kuoRauhan tultua hänestä tuli toimittaja ja palee esityksen päättyessä. Erkki säästyi remmiltä, mutta juuri siinä ja sillä hetkellä, suomuukalaislegioonaan ja ma?aporassa kontaktissa yleisön ja mon henkivartijaksi päätynyt, esiintyjien välillä. Poliittisen satiirin pitäisi aina asettua päröivään pensaikkoon. Mutta kulttuuri on koko ajan vaakavajoavan jälleen pelkän viihteen hetteikköön. laudalla. Kun lapsenlapseni syntyi, rupesin maahampaattomiksi ja valtaapitävien puolella ole- paikassamme rakentamaan hänelle leikkipaiviksi. kaksi jännittävää katakombia pihaamme ym. Hukkaputkessa oli hienoa, että otimme Isän rooli on myös yksityiselämässä tärkein. rohkeasti kantaa päivän poliittisiin asioihin. . Kun taloudellinen tilanne heikkenee, kulttuuri kärsii ensimmäisten joukossa. Poliittinen satiiri kansan puolella Erityisesti Saarela kantaa huolta pienten teattereiden asemasta. Saarelan kuminaama on tullut suuren yleiMysterio Bu?on lisäksi hän nostaa uransa sön tuntemaksi hänen mittavalla viihdeuraltärkeimmiksi rooleiksi Pirkko Kurikan kirlaan. Hän palasi sieltä riutuneena, juuri ja juuri Hän myöntää ikävöivänsä Veikko Vennahengissä. Paavo Väyrynen toisin yllätti täysin pre. Hiljalleen ne alkoivat muuttua, mutta pitsesti ooppera ja musiikki ylipäätään Musiikkikään se on vienyt. Sodan jälkeen isäni ei kuitenkaan Saarelan mielestä teatterin tulisi uskaltaa nykertomansa mukaan kyennyt palvelemaan kyistä paljon voimakkaammin tarttua ajassa sellaista Jumalaa, joka oli sallinut sodan kauoleviin asioihin. hut ja raakuuden. . Isoäitini oli päättänyt kansalaissodan littömästi. HaloAlkuajat oli aika vauhdikasta kiertue-elämää sen seuraajaan Saarela suhtautuu maltillisesti. kaikin puolin, Saarela muistelee. . Mieshän on muuttunut hulvattojälkeen, että pojasta koulutetaan herra, niin maksi humoristiksi, joka taitaa itseironiankin. ettei hän koskaan joutuisi kokemaan samanlaista kohtaloa kuin isänsä. Olen kaksi kertaa eronnut perheenisä, Ohjelma runnottiin kokoon yhdessä päivässä, mutta isän rooli on ehdottomasti elämäni tärja esitettiin suorassa lähetyksessä. Me hakatkein ja paras rooli. tiin puolueita ja politiikkoja laidasta laitaan, Saarela on myös yhden lapsen isoisä ja ketään suojelematta. myöntää olevansa aivan hullaantunut. Nykyisiä viihdeohjelmia Saarela moittii . Nauroin kirjavailla oleva pappi ja innokas sosiaalidemomessuilla hänen esiintymiselleen aivan hilkraatti. Vahingoniloon perustupuolella kansalaissodassa, ja joutui Tammivat BB ja muut sarjat ja kilpailut eivät Saaresaaren keskitysleirille. laa sytytä. . salaviisaus? tin vängätä vastaan, mutta unettoman yön ajatus näyttelemisestä aiheutti. Tarkoituksenamme oli löytää uusi näkökulma teatterin te- Toistaiseksi ainoa Saarelan tekemä mainos on kemiseen, ja se löytyikin. Ylioppilasteatteri avasi silmäni katsomaan myös oman sukuni menneisyyttä. Pelkkä ilkeily ja nihilistinen ivailu eivät Erkki Saarelan isoisä taisteli punaisten ole mistään kotoisin. Tulimme selkeästi Tarja Halosen työpaikkahaastattelu hänen työväenluokan puolelle esitystemme myötä. presidentinvaalikampanjansa aikana. On myönnettävä, että kulttuuri on Suotarkistamaan ohjelmapolitiikkaansa näkökulmessa saanut paljon tukea valtioltakin, erityimia. Mutta sen voima pehimmillaan perhettään pahoinpitelevä alkorustuu hetkien lumoon, tapahtumaan holisti. Meillähän ei ollut omaa tilaa, van kierminen olla. Toki niidenkin esityksiä tarvitaan, ovatsin keski-aikaan. han ne useimmiten aihepiireiltään ikuisia ja ajattomia, mutta niiden esittämisellä ei voi Uusi kaupunki, uudet kujeet korvata ajankohtaisuutta. Teatterikorkeakoulu ja 1960-luvun lopulla alkanut vasemmistolaisen radikalismin aika sekä KOM-teatterin perustaminen loivat kiinteät yhteyteni työväenluokkaan. Teatterihan on kuolevaa taidetta, se kuolee esityksen päättyessä. tien. Pääsin Ylioppilasteatteriin ja armeijan jälkeen Teatterikorkeakouluun, eikä siltä tietä ollut enää paluuta. Halu esiintyä työväelle Saarela on halunnut koko teatteriuransa ajan esiintyä lähinnä työväenluokan tilaisuuksissa ja työväenluokalle. . KOM-teatteri syntyi vastavoimana laitosteattereille, joiden ohjelmisto oli tuohon aiKympin kulttuuriministeri kaan melko mitäänsanomatonta. Bosnian viihteeseen tai pitäytyä klassisota ja muut raakuudet ovat tulleet koiden esittämisessä. myös Eurooppaan, on vaivuttu takai. Joka päivä edessä oli uusi tasalle. Talvisodan syttyessä isäni oli vihkimistä sidentin vaalikampanjallaan. Niiden myötä myös laitosteatterit joutuivat astisista toimistaan. . Niinpä hän kustansi siivoojan pienestä palkastaan poikansa Kuolevaa taidetta opiskelut. Nykyään ne tosin näyttävät taloineen. Siinä hän esitti sisällissodan jalHukkaputkea, jossa hän muiden muassa esitti koihin jääneen sirkusperheen isää. Pentti Järvisen purevaa poliittista satiiria.
44
Liput 32/30/22 ? Lippumyymälä (03) 2160 500 | www.tampereenteatteri.? TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat Kansan Kan san an Si Sivis ivis vistys tystyö tys työn työ n Liit Liit iitto to o KSL ry Ajan hermolla Aktiivista kansalaisuutta tukemassa ja kouluttamassa Tutustu materiaaleihin: www.ksl.fi/julkaisut Hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2013. 45
Käsikirjoitus: Tom Bradby. Musiikki: Dickon Hinchliffe. Samalla hän seurasi tiiviisti Pohjois-Irlannin rauhanprosessia. Shadow Dancer ei typisty pelkäksi lähihistorian kertaukseksi. B elokuvat Harri-Ilmari Moilanen n Shadow Dancer -elokuvassa yksilökohtalot ja poliittis-yhteiskunnallinen taso liittyvät tiukasti toisiinsa. Tunkiolle joutava Parempi pikakelauksena Katsottava Hyvä Hieno Ilmiantajan etsintää IRA:n sisällä poliittisessa jännitysdraamassa Shadow Dancer. Kohtelias kuulustelija antaa naiselle kaksi vaihtoehtoa: joko suostut yhteistyöhön kanssamme tai lähdet istumaan elinkautista. Tästä käynnistyy tarina, jossa rintamalinjat eivät ole niin selkeät kuin voisi olettaa. IRA:n taholla jahdataan lähes vainoharhai- Koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. sella vimmalla kätyriä, brittien puolella sotketaan pakkaa kylmäävän kyynisesti. Osapuolten asenteet ja toimintametodit ovat ymmärrettäviä: pahimmat viholliset saattavat ollakin omien keskuudessa. NÄISSÄ KEHISSÄ olennaista on vankka realistinen peruspoljento. Henkilöt ovat pitkälle vain marionetin osassa verkostossa, jossa todelliset narujen. Tapahtuu viitteellisesti kuvattu räjähdys, nainen istuu pian kasvokkain Englannin tiedustelupalvelun kuulustelijan (Clive Owen) kanssa. Elokuvan erityisenä ansiona on tapa, jolla yksilökohtalot ja poliittisyhteiskunnallinen taso on liitetty tiukasti toisiinsa. Se tekee käsin kosketeltavan eläväksi ja todeksi sen maailman, joka aikoinaan oli uutisten arkipäivää myös meillä. Alkuperäisromaanin tekijä ja käsikirjoittaja Tom Bradby on entinen poliittinen toimittaja, joka toimi kirjeenvaihtajana Irlannissa 1993?1996. Pääosissa: Andrea Riseborough, Clive Owen, Aidan Gillen, Gillian Anderson. VAHVA POLIITTINEN jännitys- ja perhedraama Shadow Dancer sijoittuu 1970- ja 1990-lukujen alun Belfastiin. Perustuu hänen omaan romaaniin. Kuvaus: Rob Hardy. huokuvalla osuudella, jossa ensimmäisten noin viiden minuutin aikana ei sanota sanaakaan. Nuori naispäähenkilö (Andrea Riseborough) nähdään pommin sisältävine laukkuineen Lontoon metrossa: nainen on selvillä siitä, että häntä varjostetaan. Kuvassa David Wilmot ja pääosan Andrea Riseborough. Vaarallista sooloilua taistelukentällä SHADOW DANCER (Englanti-Irlanti 2012). Ohjaus: James Marsh. Varsinainen tarina alkaa tehokkaalla, ?puhdasta elokuvaa. Elokuva käsittelee Pohjois-Irlannin väkivaltaista lähihistoriaa miellyttävän persoonallisella tavalla. Toimintapitoinen jännitys on vähäistä ja naisten läsnäolo vahva: elokuvassa on kolme toinen toistaan kiehtovampaa eri sukupolviin kuuluvaa naishahmoa. Perhe on tapahtumissa luontevasti merkittävä yksikkö, sillä tarina kuvaa lähemmin katolisen belfastilaisen perheen jäsenten edes- 46 ottamuksia Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n riveissä. Dramaattinen johdanto pohjustaa tulevaa ja sijoittuu vuoteen 1973, josta hypätään vuoteen 1993
Ne ovat melkein kuin mitä tahansa liikeneuvotteluja tai taktiikkapalavereja sillä erotuksella, että kysymys on murhista. Metsän taiteilija työssään koko perheen luontoseikkailussa. sankareita ovat hirvi, karhu ja ilves, pienemmästä päästä tekevät vaikutuksen muurahaiset ja sammakot. Metsän tarina on ansiokas puhtaasti luontodokumenttina. Kertojien osuuden (isä ja poika) kautta elokuva saa kuitenkin lajityypillisen laajennuksen perhe. Raadollisia olemassaolon taisteluja ei nähdä, kantavina tekijöinä ovat metsä ja sen moninainen eläimistö omassa ylhäisessä rauhassaan. ELOKUVASTA myös sivuilla 34?35. dessa on jotain todistusvoimaista, mitä tulee aikamme henkeen yleisemminkin, ei pelkästään Amerikan tasolla. ELOKUVA VIE visionsa niin pitkälle, että ilmassa väreilee osaltaan mustan komedian aineksia. Asia on kuvattu koruttomuudessaan pelkistetyn tunnevoimaisesti. Hieman hennon oloinen Andrea Riseborough on osuva valinta naispäähenkilöksi, joka rikkoo mielikuvat militantista aatteensa ajajasta. lmin suuntaan . Yksi lyhyt puhelinsoitto voi murtaa vankankin rakennelman. Tämän elokuva välittää tehokkaasti myös katsojalle: eräänkin etupenkissä istuneen lehdistön edustajan ryhti koheni kummasti, kun pommi belfastilaiseen tapaan räjähti mitä yllättävimmällä hetkellä. SHADOW DANCERISSA luodaan vakuuttava yleis- kuva räjähdysherkästä poliittisesta ilmapiiristä. siirtoja aina kotikäyntiä myöten. Shadow Danceriin on kuin epäsuora johdanto dokumentista Man on Wire (2008), joka kertoo legendaarisesta nuorallakävelystä New Yorkissa. Ohjaus: Ville Suhonen, Kim Saarniluoto. Käsikirjoitus: Ville Suhonen. ksusti, ne alleviivaavat sitä yleistä epävarmuuden ja arvaamattomuuden ilmapiiriä, joka tapahtumissa vallitsee: koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Hoida siinä tyvät ryöstämään järnyt keikka. jestäytyneen rikollisuuden suojeluksessa olevan tuottoisan poVäkivallan kuvauksessa on asiankerikerhon. Kolmikon kauniisti ikääntynyt äiti pysyttelee pitkään taustalla, kuten rooli tarinan kaaressa edellyttääkin. Salaiset kansiot -tuttu Gillian Anderson sopii täydellisesti tiedustelupomon rooliin: läheinen työtoveri joutuu ihmettelemään nelikymppisen ?jäänaisen. Joukosta erottuu muun muassa isopäinen, mutta muuten piskuinen helmipöllö. Lintujen ohella le?an valloittavia Haulikkomies ja presidentit KILLING THEM SOFTLY (USA 2012). Ohjaus ja käsikirjoitus: Andrew Dominik. Lähtökohtana on taru maailman puusta taivaankannen kannattajana. Jos tekstistä poistettaisiin myyttinen aines ja se korvattaisiin faktapitoisella selostuksella, Metsän tarina saisi aika lailla toisen luonteen (vrt. Jäljitys onnistuu ammattimukaista raakuutta, paikoin nähtävät mieheltä helposti. hidastukset ovat perusteltuja. Kaikki huipentuu rahamiesten himoitseman viskitynnyrin huutokauppaan, josta muotoutuu veikeä ryöstö skottilaisittain päivitetyssä Robin Hood -hengessä. Metsän taikaa METSÄN TARINA (Suomi 2012). ni tekee mieleenpainuvamman roolityön ei alamäkeen ajautuPokeripesän vetäjä ysvallat d h Y neena konnana, joka (Ray Liotta) asiakkaik unta, a s neen ahtaalla häin a ryystää viinaa kakk ole jyssä rikosfilmissä. sin käsin, piehtaroi n se o maksullisissa nai. Ammattitappaja sissa ja jota uhkaava bisnestä saa tehtäväkseen jäluusi linnatuomio sisältää melkoista kohjittää tyypit, jotka erehtalon ironiaa. suomalaismetsä kohtaa Disneyn. Tässä voi tunnistaa käsikirjoittajan ja toisen ohjaajan Ville Suhosen käsialan (Poika ja ilves, 1999). » Suomalaismetsä kohtaa Disneyn. Juonikuvion lankana kulkee kirjaimellisesti metsän tarina. ei kännäilyn, vaan haistelun ja maistelun merkeissä. Paremmin tuota kuvaa vastaavat vierellä ahertavat velipojat. Sitä paitsi konkreettinen vaara vaanii usein aivan maanpinnassa: kysymys on tietenkin autopommista. Elokuvassa on runsaasti otoksia henkilöistä kuvattuina sivulta, viistosti takakulmasta tai suoraan takaa. 12. MRP MATILA RÖHR tuotannon toimeksian- nosta luontokuvaajat, entinen huippukeihäänheittäjä Hannu Siitonen ja Mikko Pöllänen aloittivat yhteistyön, joka johti koko perheen dokumentaariseen luontoseikkailuun. Kuvauksensa puolesta Metsän tarina on vastaansanomattoman nautittava luonto. Näissä puuhissa nuoren miehen nenä osoittautuu pettämättömäksi. Leffassa yhdistyvät sosiaalidraaman ja veijarikomedian ainekset. Yhdistelmä toimii luontevasti aitona hyvän mielen kohottajana. Kosketus vaihteleviin miljöisiin on vahva ja henkilökirjo ilmeikäs. Tästä myös tullaan pieneen säröön henkilögalleriassa: miespäähenkilön tekemien siirtojen uskottavuus on siinä ja siinä. Kokonaisuutena silti mitä kiehtovin jännitysnäytelmä, jossa pelataan omanlaistaan venäläistä rulettia. Gillian Anderson on tuttu naama Salaiset kansiottelevisiosarjasta. voja johdattaa hänet viskin maailmaan . VeteraaTarinan kiinnostavuus on toinen ninäyttelijät Ray Liotta ja toinen Soptoistaan tumpelommissa henkilöhahranos-kasvo Vincent Curatola ovat genre-mielessä nappivalintoja rooleimoissa, erittäin hyvässä miljöökuvaukhin, joissa ammattirikollisen ura saa sessa ja ennen kaikkea syntyvässä kuvassa maailmasta, jonka raadollisuumahdollisimman tylyn lopun. 47. Tällaiset rajaukset on tehty . lmi. Avara luonto -dokumentit). Pienet dramatisoinnit on hoidettu sävykkäästi. Marsh sai le?asta parhaan pitkän dokumentti?lmin Oscarin. Shadow Dancer (kyseessä on koodinimi) ilmentää toisentyyppistä nuorallakävelyä. Näin käy varsinkin silloin, kun Sopranos-tähti James Gandol?ni tallustelee koko raskaan ylipainoisen olemuksensa voimin hetkeksi näyttämön herraksi Brad Pittin rinnalle. Pitt avartaa muotokuvaansa muuntautumiskykyisenä näyttelijänä, mutta Gandol. Suomalaisen metsän ihmeet eläimineen, puineen, vesineen ja vuodenaikojen vaihteluineen nähdään kaikessa hohdokkuudessaan. Lähi- ja erikoislähikuvat tarjoavat hetkiä, joita ei tavallinen luonnossa tallaaja tavoita. Ensi-ilta on 28. Perustuu George V. Musiikki: Panu Aaltio. Äänirooleissa: Turkka Mastomäki (isä), Christian Ruotanen (poika). YHTEISKUNNALLISEN DRAAMAN armoitettu englantilainen taistelupari ohjaaja Ken Loach ja käsikirjoittaja Paul Laverty ovat olleet viime aikoina hyvin esillä televisio-ohjelmistossa (Maailma on vapaa, Ystäväni Eric). Kaksikon uutuus Enkelten siivu tulee lähelle viime mainittua, vaik- kei sisälläkään siitä tuttua haamuilua. Termi ?enkelten siivu. Elokuvan todellinen voima on silti yksilötasolla. Eri leirien ihmiset kytkeytyvät toisiinsa hyvinkin pirullisella tavalla. viittaa viskin kypsymisprosessissa tapahtuvaan, tynnyristä haihtuvaan osaan. Pikkurikollisen uralla pitkälle edenneelle Robbielle (Paul Brannigan, kuvassa) avautuu sauma uuteen lähtöön, kun empaattinen ehdonalaisval- vetelijät pysyttelevät visusti kulisseissa. Myös ohjaaja James Marshilla on silmää arkiselle autenttisuudelle. Higginsin romaaniin. Kuvaus: Hannu Siitonen, Mikko Pöllänen, Teemu Liakka. Kun ne yhdistetään le?an tapahtumiin, niin Killing Them Softly kiteytyy kuin takapihan kautta vihaiseksi kommentiksi amerikkalaisesta nykymenosta, jossa raha todellakin on jumalan asemassa. Päähenkilön kommentti on osuva: Yhdysvallat ei ole kansakunta, se on bisnestä. Konkreettisella tasolla sama havainnollistuu autossa käytävillä keskusteluilla. Kuvaus: Greig Fraser. Pääosissa: Brad Pitt, Scoot McNairy, Ray Liotta, James Gandolfini, Richard Jenkins. TAVALLISTA HÄIJYMPI rikos-, jännitys- ja gangsteridraama alkaa ja päättyy katkelmilla Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman ja hänen edeltäjänsä George Bush nuoremman puheista ja televisioesiintymisistä
Silloin ilmeet ovat monella tuskaisia, kireitä ja pinna piukalla ihmisahtaudessa ja joulumieli kaukana. Lapsille monesti ostetaan lahjoiksi halpaa muovirihkamaa, joka tapaninpäivänä on jo niin sanotusti tuhansina päreinä. Kauko Tuovinen, Tampere. JARMO LINTUNEN Kirkko tukee Palestiinan asukkaita KAUKO PUHAKKA soimaa mielipiteessään (Viikkolehti 14.12.) kirkkoa Israelin politiikan puolustamisesta ja passiivisuudesta palestiinalaisten ahdinkoa kohtaan. On suuri ilo yksinäiselle, kun häntä muistettaisiin: käymällä, lahjalla, soittamalla ja kaikella mahdollisella mitä kukin vaan keksii. Taisto Levo Alastaro Työpäivää voisi lyhentää KAIKKI HISTORIASTA kiinnostuneet tie- tävät, että Suomessa laki kahdeksan tunnin työajasta tuli voimaan kesällä 1917. Tässä ei ole joulun koko totuus, vaan lähinnä sen kaupallinen osuus, niin sanottu kolikon toinen puoli. Ennen jouluun valmistauduttiin rauhassa, se pidettiin hiljentymisen ja lasten juhlana. Joulu kun on kauppiaiden juhla. Suomalaiseen ihmisrotuun on pesiytynyt jouluna ahneuden ja ruuan loppumisen pelko. Ja kun viikko kuluu, taas juoma maittaa ja useimmat räiskivät taivaalle sadat eurot. Elämme kulutusjuhlan aikaa, vaikka talsimme taantumassa. Vakavammin ottaen, muistakaamme toisiamme jouluna. Nyt tietotekniikka ja robotit ovat vallanneet työmarkkinat tekemällä työt ja niinpä työttömiä on jo 183 000. Hän kirjoitti tunnetuimman teoksensa Joutilas luokka vuonna 1899. Tuon näkökulmaa Kirkon Ulkomaanavun (KUA) säännöllisenä kuukausiavustajana. KUA tekee kehitysyhteistyötä sekä toimittaa humanitaarista apua palestiinalaisalueilla muun muassa parantamalla naisten, nuorten ja vanhusten asemaa, tekemällä psykososiaalista työtä ja yhteisöjen kehittämistyötä sekä edistämällä koulutusta ja tulonhankintaa. Ei meitä vanhoja ole sen enempää, kuin muissakaan maissa. Kiltteinä ihmisinä emme ole halunneet lapsiamme työttömiksi ja rajoitimme lapsilukua. Miksi ei ruveta jakamaan työtä? Aina kysytään, että millä me silloin eletään. Etenkin yksinäisyys ikäihmisillä ja muilla yksinäisillä korostuu pitkänä jouluaikana, kuten tänäkin vuonna, tavallista enemmän. Olisi vain yksi yhteiskunnan tukimuoto,. Haastatteluihin pääsevät henkilöt, jotka kertovat ostavansa Alkosta vain hienoja viinejä jouluksi, ruuan kanssa nautittavaksi. Turhuuksien oston suurena vaikuttajana kun on se, miten rahaa on ja miten se jakaantuu ihmisten kesken. TORSTEN BUNDE VELBE 48 Kirjoittajan mielestä jouluna pitäisi rauhoittua eikä heittäytyä täysillä mukaan kulutushysteriaan. Vuoden suurista juhlapäivistä juuri joulu on se, missä rahallinen eriarvoisuus tuntuu eniten ihmisten ostoskäyttäytymisessä. Ohjelman tavoite on osoittaa solidaarisuutta paikallisille kirkoille sekä palestiinalaisille ja israelilaisille rauhanaktivisteille. Kansalaiskasvatustyöllä tuetaan väkivallatonta demokraattista kehitystä niiden ihmisten parissa, joiden historia on autoritaaristen hallintojen, väkivallan ja konf liktien leimaamaa. ja mainoksen maksaa kuluttaja. Ruokia rahdataan koteihin mielettömiä määriä, siis ne, joilla on siihen varaa. lapsilla ja työpäivä aikuisilla olisi lyhempi niin kaikkien elämä olisi inhimillisempää, myös vanhusten. Sanotaan, että meillä on vanhoja ihmisiä on liikaa. Ulkomaanapu tukee palestiinalaisalueilla Kirkkojen maailmanneuvoston kansainvälistä kampanjaa Palestiinan miehityksen lopettamiseksi. Miksi kukaan ei kysy, millä rahalla työttömät elävät. Olen perustulon kannalla. Minä en näe asiaa niin mustavalkoisena. -periaatteella. Rikoksesta rankaistaan rikoksen uhreja.. Televisio ja radio tekevät kaikkensa piilottaakseen kansan todellista juomakulttuuria. Ja aattona lisää, loppumisen pelossa. Joululaulut soivat koko kuukauden kaikkialla niin että niihin on täyskyllästetty jouluksi. Alko myy erilaisia alkoholijuomia ennätysmäärin, jonka seurauksena monissa Suomen kodeissa tapellaan jouluna verissä päin, vaikka kyseessä on lasten ja rauhan juhla. Koneista ei silloin vielä paljon tiedetty ja työpäivän pituus oli 12 tuntia. Meni aikaa ennen kuin saatiin viiden päivän työviikko. Aika on joulua muuttanut niin, että joulusta on tullut monille suuri stressin aiheuttaja ja varakkuuden lisääntyessä kerskakulutusjuhla. Jo kuukausi ennen joulua tv ja posti suoltavat kauppojen mainosroskaa, joissa myydään turhuutta, ja joilla luodaan ihmismassojen keskuuteen kulutushysteriaa . Hän käsittelee kirjassaan tuhlailevaa elämänmuotoa, esimerkiksi ylellisten ja näyttävien kulutushyödykkeiden tarpeetonta hankintaa ja niiden käyttöä, eli niin sanottua kerskakulutusta. Uskokoon ken tahtoo, Kauppojen joulumyynti alkaa » Elämme kulutusjuhlan aikaa, vaikka talsimme taantumassa. jo marraskuussa, ja viimeisinä päivinä ennen joulua ei voi olla huomaamatta, että ihmiset hankkivat lahjoja ?kunhan edes jotain keksisi. KUA:n Lähi-idän kanta kansainvälistä kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua toteuttavana kansalaisjärjestönä pohjautuu kansainvälisten ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteisiin. Toiminnassaan Kirkon Ulkomaanapu kannustaa kaikkia osapuolia väkivallattomaan rauhanomaiseen neuvotteluratkaisuun, tukee kansainvälisen yhteisön Lähi-itää koskevia päätöksiä, ja paheksuu päätöksiä rikkovien hallitusten ja ryhmien toimintaa. Tätä kirkon muun muassa palestiinalaisaluetta tukevaa aktiivista työtä voi tukea vaikka kk-lahjoituksen myötä! Erwin Woitsch Helsinki Joulun kulutusjuhla stressaa oli norjalais-yhdysvaltalainen sosiologi ja taloustieteilijä. Uskokaa tai älkää, työpäivän pituus on aina ja aina kahdeksan tuntia. Olen tosissani yrittänyt kaupata ihmisille kuuden tunnin työpäivää ja perustellut, että jos ?työpäivä. keskustelua C Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? ?Köyhyys on yläluokan johtamaa ja hyväosaisten sallimaa järjestelmällistä rikollisuutta ihmisyyttä kohtaan
Kaikilla ei ole Kansan Uutisia tai muita vasemmistolehtiä. Miksi he eivät tunnusta, että aika on muuttunut eikä välttämättä huonoon suuntaan. Siiri Määttä eläkeläinen Kajaani Birgitalle iso kiitos! ja menivät. Otin ja soitin. Oravaisten vasemmistoryhmä koostuu viidestä henkilöstä ehdokas mukaan luettuna. Summa olisi ehkä joku keskiarvo kansaneläkkeestä, työmarkkinatuesta, hoitotuesta jne. Birgitta kysyi, kuinka paljosta olisi kyse. Kiitokset myös Oravaisten vasemmiston tukiryhmälle, Ahto, Börje, Inga ja Eini, tuesta. KUNNALLISVAALIT TULIVAT Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Vallanpito ulkoistaa köyhäinkysymyksen hyväntekeväisyydelle, hartaus- ja hautaustoimelle. Vuoden 2011 kuntaliitoksen myötä kotitaloudet lisääntyivät 786:sta 2 694:een. Palkasta, työeläkkeestä ja muista bruttotuloista maksettaisiin 50 prosenttia veroa. Ay-liikettä tarvitaan sopimaan tuntipalkat. Yhteiskunta ei määrää, missä olet töissä, sillä netti on työnantajien ja -tekijöiden yhteinen tietopankki. Köyhyys palasi Suomeen ?sosiaali?-?demokraattien? ollessa valtionhoitajapuolue. Yläluokan johtama talousjärjestelmä rikastuttaa yläluokkaa, pakottaa keskiluokkaa ja köyhdyttää alaluokkaa. Kiirettä piti saada mainokset tehtyä. Haluan näin kiittää Birgitta Grania, Landsstyrelsen puheenjohtajaa Hangosta. Köyhyys on vallan puutetta. Vallan puute on köyhyyttä. Rikkaus yksityistetään rikkaille, köyhyys köyhille. Porvarilehdet eivät kiusallaankaan julkaise mitään, mikä olisi myönteistä vasemmistolle. Vasemmiston on mahdollista nousta oikeilla asioilla ja teoilla, jos vain on siihen halua. Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille työnaisille ja -miehille! Allan Saloranta työmies Vöyri Teesejä köyhyydestä RÄHMÄLLÄÄNOLO ITÄÄN piti leipäjonot poissa Suomesta. Ok, saat rahoituksen, oli vastaus. Samalla kasvaa köyhien määrä. Ottakaa keisarilta mikä ei keisarille kuulu! Kauko Tuovinen Tampere 49. Rikoksesta rankaistaan rikoksen uhreja. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi mikä annettaisiin kaikille suomalaisille ilman hakemusta. Keski-ikä on lähempänä 70:tä vuotta. Voi sanoa, että ihmeiden aika ei ole ohitse. Rikkaitten hyysäämiseen on. Rikkaan ihmisarvo on ylintä luokkaa, köyhän alinta. Maailmaa ei vie turmioon köyhien ahneus vaan rikkaitten ahneus. ?Se joka pystyy varastamaan ja ryöstämään julkisesti, saa kulkea turvassa ja vapaana eikä kukaan käy häntä rankaisemaan. Samoin kiitän Lars-Johan Anderssonia Vaasasta tietokonepohjaisen vaalimainoksen tekemisestä omien kiireittensä ohessa. Keskiluokka pääsee tekemään hyvää . Kiitos! Ei muuta kun porukkaa haalimaan kokon, nyt meitä onni potkaisi. Kaikki olivat ällikällä lyötyjä. Sota köyhyyttä vastaan vaihtuu sodaksi köyhiä vastaan. Meillä ei ole varaa köyhien elättämiseen. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. » Perustulo hävittää turhaa byrokratiaa. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Sanoin summan, millä saisi koko uuden Vöyrin kunnan alueelle mainokset tehtyä. Perustulo antaa vapautta mielikuvitukselle ja hävittää turhaa byrokratiaa. Oikeastihan minä en tiedä, mikä on parasta. Yllätys oli todella suuri. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. jos sitä moinen puuha sattuu huvittamaan. Köyhyys on yläluokan johtamaa ja hyväosaisten sallimaa järjestelmällistä rikollisuutta ihmisyyttä kohtaan. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Ja kotijoukkoja unohtamatta: suuri kiitos kaikille hyvästä vaalityöstä! Eivät riittäneet äänet tällä kertaa läpimenoon, vaikka oli parannusta edelliseen kertaan. Pieni pettymys, mutta tuli sitä näkyvyyttä ainakin, että on se vasemmisto vielä hengissä. Vasemmisto on kyllä liian vähän esillä. Kyselin, että olisiko sieltä päin jotain apuja saatavilla. Siksi kriminaalikapiltalismissa köyhyys syvenee. Rähmälleenmeno länteen toi ne tänne. Kaveri sanoi, että koetapa soittaa Birgitalle. Päälle päätteeksi hän vaatii vielä kunnioitustakin.. Oravaisissakin valmistauduttiin viime kunnallisvaaleihin suurella tuskalla, miten sitä oikein saisi vaalit vietyä läpi. Sen olen huomannut, että EK-miehet ja -naiset eivät tiedä senkään vertaa, eikä työvoimahallintokaan ole viisaampi. Pariin kertaan piti kysyä, että ihanko varmasti. He, aikuiset ihmiset, eivät ole huomanneet teknologian kehitystä, eivätkä luultavasti käytä tietokoneita. Siinä sitä oli pähkäilemistä, miten saataisiin vaalimainoksia kylille. Rahat ei riittäisi millään kunnolliseen vaalityöhön. Nuo sanat kirjoitti Martti Luther. Köyhillä ei ole arvoa suurpääomalle mutta köyhyydellä on. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä
50
030 608 40 Kylpylähotelli Rauhalahti Katiskaniementie 8 70700 Kuopio www.rauhalahti.? puh. 030 608 50 51. 15 .2.- Tähdet Tunturissa esiintyjäkaartissa: 18. 2 Cheek (ikärajat on keikka, klo 19.00) 15 ? 22.2 Ilkka Hakala & Sonetti 10 ? 25 .2 Haloo Helsinki (ikärajaton keikka, klo 19.00) 15 ? 1.3 Öiset Kulkijat 10 ? 4.3 JVG (ikärajaton keikka, klo 19.00) 15 ? 8.3 Suvi Teräsniska 17 ? Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Varaa lomasi Lappiin kätevästi osoitteessa LaplandHotels.com tai soita numeroon 016 3232 016-620 400 | luostotunturi@laplandhotels.com LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO A VIETÄ IHAN TALVIPÄIVÄ KYLPYLÄSSÄ! Ilmailualan Unioni IAU ry Lähellä luontoa, lähellä sinua . 030 608 30 Tervetuloa lomailemaan upeisiin Saarijärven maisemiin! Summassaaressa on erittäin hyvät vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja tekemistä riittää kaikkina vuodenaikoina. Meillä voit todeta itse, että loma ja luonto ovat yhtä. Erillisessä kylpylärakennuksessa voit virkistäytyä saunoissa ja altaan poreissa tai hemmotella itseäsi ihanilla hoidoilla. Kylpylähotelli Summassaari Summassaarentie 180 43100 Saarijärvi www.summassaari.? puh. Upea maasto houkuttelee ulkoilemaan ja liikunta- ja kuntosali kuntoilemaan. Kylpylähotelli Päiväkumpu Keskustie 121 09120 Karjalohja www.paivakumpu.? puh. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2013! ON SE LOMAPÄIVÄ HUOMENNAKIN. uostolla L a m lo o t h ii H ? alk. Voit ottaa osaa hotellin lomaohjelmaan tai vuokrata välineitä omatoimisesti. Karjalohjalla, vain tunti Helsingistä Kuopion Rauhalahdessa viihtyy kaikki! Tule Päiväkumpuun Lohjanjärven rannalle rauhoittumaan ja keräämään voimia upeissa maisemissa. Rentoudu perinteisessä saunassa tai lempeässä höyrysaunassa, pulahda välillä virkistäytymään kylpylän altaisiin ja nauti ihanista hoidoistamme. Rauhalahti tarjoaa ohjelmaa ja elämyksiä kaikenikäisille. Kylpylässä rentoudut porealtaissa ja höyrysaunassa, hoito-osastolla nautit hellivistä hoidoista. 140 15 v.) + 2 lasta (alle / vrk / 2 aik miaiset, uoneessa, aa eh h er p us it majo paa käyttö Hintaan sis. kuntosalin va kä se än yl ma. ametistikylp aviikon ohjel ja hiihtolom 13 0 .2 .3 10 Voim
Teemme myös yhteistyötä ammattiliittojen kanssa taistellen työläisten oikeuksista. Kreikan vasemmistolla ei ole ollut juurikaan vihervasemmistolaista perinnettä ennen Synaspismos-puoluetta. Hän työskentelee yksityisenä opinto-ohjaajana ja haluaa tulevaisuudessakin opetukseen liittyvän ammatin. . Esimerkiksi Thessalonikissa vastustamme kultakaivoksen raken- » Suuryhtiöiden verotus laski 50:stä prosentista 20:een. Kerjäläisiä Thessalonikissa. tamista, hän kertoo. Iliopoulos painottaa, ettei parlamentaarinen vasemmistopuolue halua tulla yhdistetyksi useisiin niistä liikkeistä, joiden kanssa Synaspismoksen nuoret tekevät yhteistyötä. . Toimimme lisäksi Kreikan antifasistisessa liikkeessä, ympäristöliikkeessä ja olemme mukana puolustamassa peruspalveluita kaupunginosissa ja naapurustoissa. Me puolestaan uskomme, että parlamentaariset ja ruohonjuuritason vaikutustavat on mahdollista yhdistää. Elokuvaohjaaja Gideon Gitai, Kulttuurivihkot 6/2012 Kreikan vasemmistonuoret kapitalismia kaatamassa » Emme ole demareita, stalinisteja emmekä dogmaatikkoja. vasemmistoliiton veljespuolueen Synaspismoksen nuorisojärjestön 29-vuotias puheenjohtaja Nasos Iliopoulos opiskelee tietojenkäsittelytiedettä yliopistolla ja on jo valmistunut maisteriksi valtiotieteestä. Ruohonjuuritason liikkeet ovat järjestömme juuret mutta uskomme, että kannattaa ottaa myös askel poliittisen kentän suuntaan, jotta pystyy muuttamaan voimasuhteita myös sieltä käsin. Vaalitaistelu ja kaduilla taisteleminen ovat toisiaan täydentäviä toimintatapoja. Iliopouloksen mielestä on jo voitto, että vasemmistolaisten puolueiden koalitio Syriza on nostanut kannatusprosenttiaan eduskunta- vaaleissa vuoden 2007 viidestä prosentista viime kevään 27 prosenttiin. Vasemmiston nousu on huomattavissa muissakin Euroopan maissa, joissa ollaan ymmärretty koalitioiden ja eri liikkeiden kanssa yhteistyön tärkeys. . Olen tehnyt kaksi elokuvaa Etelä-Afrikan rotuerottelusta, joten tiedän mistä puhun. Iliopoulos kertoo sen olevan ensimmäinen puolue, joka otti ympäristöasiat osaksi ohjelmaansa. . Politiikassa minua inspiroi se suora vaikutus yhteiskuntaan, jota omalla toiminnallaan voi saavuttaa. Vastuuntunne, joka tulee tarpeesta muuttaa vääryyksiä. Hän on osallistunut Synaspismoksen nuorten toimintaan viimeiset kymmenen vuotta ja viimeiset kolme vuotta toiminut heidän puheenjohtajanaan. ATEENALAINEN Positiivista radikalismia Synaspismoksen nuoret ovat samanaikaisesti osa emopuoluettaan ja Suomen Vasemmistonuorten tapaan aivan itsenäinen organisaatio omine päätäntätapoineen. Talouskriisin alussa Kreikan velka oli LEHTIKUVA/ SAKIS MITROLIDIS. Nuorisoliike toimii kuitenkin emopuolueensa asettamissa kehyksissä. Nasos Iliopoulos kuvailee omaa ideologiaansa radikaalivasemmistolaiseksi vaikka tietääkin, että joissakin Euroopan maissa sanalla radikaali voi olla negatiivinen sävy ja se saatetaan liittää esimerkiksi Hamasja Hizbollah -järjestöihin. . LEHTIKUVA/ AFP D ulkomaat Käsitykseni mukaan Israel on nyt lähellä apartheid-valtiota. Olemme voimakkaasti sitoutuneita kaatamaan kapitalismin ja luomaan solidaarisuudelle ja ihmisten, ei markkinoiden, tarpeille perustuvan yhteiskunnan. Synaspismoksen nuorilla on ollut erittäin tärkeä rooli jokaisessa maailmanlaajuisessa nuorisoliikkeessä 2000-luvulla. 52 Vihreää ja vasenta Vasemmistolainen opiskelijaliike on onnistunut myös torjumaan koulujen yksityistämisen laajoilla maanlaajuisilla mielenosoituksillaan. . Laajan vaaliliiton seurauksena vasemmiston kannatus nousi 0,9 prosentista 13 prosenttiin, kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Kriisi tekosyynä Talouskriisi ei ole Iliopouloksen mielestä pelkästään yksin Kreikan, vaan koko rakenteellisen kapitalismin. He kokivat liikaa eroavaisuutta toimintatavoissa. Kreikan vasemmiston keskuudessa sanalla viitataan vaihtoehtoiseen toimintatapaan, ei äärimmäisyyksiin. Espanjan Kalifiassa, erittäin konservatiivisella ja oikeistolaisella alueella, oli juuri paikalliset vaalit ja siellä päätettiin koota ?Kali?an Syriza?. Kuulumme suuntaukseen, joka eroaa täysin sosiaalidemokraattisuudesta, stalinismista ja dogmaattisuudesta. Tämän suuntauksen aloittivat liberaalit liikkeet
Sen nimi on nykyään Marie Byrdin maa. Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti! Maarit Haataja Juha Säijälä taan. Kruunupäitä on perinteisesti muistettu nimeämällä maita ja mantuja heidän mukaansa, mutta nykyään brittiläisen imperiumin alusmaat ovat käyneet vähiin. Tässä siis vinkki Suomen hallitukselle: kipin kapin vaatimuksia esittämään ja Marie Byrdin maan uudeksi nimeksi Urho Kekkosen maa. Ja vielä 60 tablettia Kuningatar Elisabetin maa muodostaa suunnilleen kolmasosan Britannian Etelämantereesta vaatimasta alueesta. Joillakin Kreikan poliitikoilla ja yritysjohtajilla ei ole tavoitteena vähentää velkaa. Tämä on lähes tuplasti vanhan emämaan koko. Kylmäverinen lahja Joitakin rajoituksia lahjamaalla tosin on. Kuningatar Elisabetin maalla ei asu yhtään ihmistä. Suomessa ja missä tahansa muuallakin voi auttaa Kreikkaa taistelemalla uusliberalismia vastaan. Tunisialainen aktivisti Marwen Tlili järjesti lokakuussa polkupyöräkaravaanin, joka polki yli tuhat kilometriä levittäen sanaa sosiaalifoorumista maan eri kolkille. Naisten ja nuorten oikeudet, mutta myös luonnonvarojen hyödyntämiseen nojaavan talouden ympäristövaikutukset ovat tunisialaisten avainteemoja WSF:ssa. Lähin asuttu paikka on Etelä-Amerikan eteläosa. Kuningatar Elisabet II teki tiistaina historiaa jo ennen ulkoministeriössä tapahtunutta nimikkomaan julkistamista. Sitä pidetään tekosyynä ja instrumenttina alhaisille palkoille yksityisellä sektorilla, jolla ei taas ole mitään tekemistä velanmaksun kanssa, Iliopoulos muistuttaa. Brittiläisiin karttakirjoihin vain ilmestyy hallituksen tiistaina tekemällä päätöksellä nimi ?Kuningatar Elisabetin maa?. Kuningatar Elisabetin maa ei ole aivan pikkuinen läntti. Vuodesta 2011 maamme 500 suurinta yritystä on nostanut tuottoaan kymmenellä prosentilla. Sillä on kokoa 169 000 neliömailia eli 437 000 neliökilometriä. Myös Kreikan tuottavuus on Euroopan keskitasolla. Kreikkalaiset eivät siis ole laiskoja, eikä kon?ikti ole maiden välinen, vaan uusliberalismin aiheuttama. Kriisistä selvitään Nasos Iliopouloksen mukaan kaatamalla nykyinen hallitus ja sen politiikka sekä yksityispankit, neuvottelemalla paremmat työehdot ja luomalla oikeasti demokratiaan perustuva systeemi. . IPS Englannin Elisabetista pingviinien kuningatar » Ison-Britannian hallitus LEHTIKUVA/ JEREMY SELWYN nimesi valtavan maaalueen Etelämantereelta kuningatar Elisabetin mukaan. VANHAN IMPERIUMIN on vaikea luopua tavois- Nasos Iliopoulos uskoo, että parlamentaariset ja ruohonjuuritason vaikutustavat on mahdollista yhdistää. 120 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuosina 1993?2008 Kreikan bruttokansantuote nousi 60 prosenttia, mutta velka ei vähentynyt, koska noina vuosina kuitenkin suuryhtiöiden verotus laski 50:stä prosentista 20:een. ARABIMAAILMA ON kansalaisliikkeiden uusi keskus, joten Maailman sosiaalifoorumin (WSF) seuraava kokoontuminen tapahtuu Tunisiassa maaliskuussa, järjestelyissä mukana oleva Alaa Talbi kertoo. Hän uskoo, että vähintään 10 000 henkeä kokoava WSF auttaa vahvistamaan kansalaisverkostoja arabimaissa ja parantamaan niiden kansainvälistä yhteistyötä. JUHA SÄIJÄLÄ Vuodesta 2001 kokoontunut WSF etsii ihmiskasvoista globalisaatiota tunnuksella Toisenlainen maailma on mahdollinen. Sen pääväestönä ovat pingviinit. Iliopouloksen mielestä kriisi ei ole koko kansan aiheuttama vaan maan velka johtuu paljolti kaikista rikkaimpiin aikoinaan kohdistuneista verohelpotuksista. . Siellä ei myöskään kasva ainuttakaan puuta, ja aluetta peittää ikijää. Kun ottaa huomioon kuningatar Elisabet II:n korkean 86 vuoden iän, vierailu ni- Tällaista oli viimeksi Yrjöjen aikaan: kuningatar Elisabet II osallistui tiistaina hallituksen istuntoon ensimmäisenä monarkkina sitten vuoden 1781. mikkomaalla voi olla terveydellinen riski. Antarktiksella eli Etelämantereella on kylmä kesälläkin. Vanhan imperiumin perinteet ovat kunniassaan siinäkin mielessä, ettei lahjan antajaa haittaa se, että Britannia ei oikeastaan omista neliötuumaakaan Etelämantereesta. Britannialla on sieltä vain ANTARKTIKSEN VAATIJAT Seuraavilla mailla on aluevaatimuksia Etelämantereella: Chile, Argentiina, Britannia, Norja, Australia, Ranska ja UusiSeelanti. Ensimmäisenä aluevaatimuksensa esitti Britannia vuonna 1908. Vuoden 1959 Antarktiksen sopimus kieltää sieltä sotilaallisen toiminnan ja kaivostoiminnan, hyväksyy tieteellisen tutkimuksen sekä lupaa suojella ympäristöä. aluevaatimuksia, mutta niin on usealla muullakin maalla. Aluevaatimukset menevät osittain päällekkäin, eikä niitä ole kansainvälisesti hyväksytty. Yhtä osaa Antarktiksesta ei mikään maa ole vielä vaatinut. Mukana on laaja kirjo kansalaisliikkeitä. Tunisian talous- ja sosiaalioikeuksien järjestön puheenjohtaja Abderrahmane Hedhili toivoo, että WSF auttaisi Tunisian eripuraisia ryhmiä löytämään yhteisen sävelen ja vahvistamaan demokra- tiaa. Vuoden 2013 aikana, se ylittää 190 prosenttia. . Viimeinen hallituksen istuntoja johtanut kuningas oli Yrjö I vuonna 1717. Lisäksi poikkeusoloissa toisen maailmansodan aikana Elisabetin isä Yrjö VI oli läsnä Britannian sotakabinetin istunnoissa. Säästäväinen brittihallitus antoi kuningattarelle toisenkin lahjan: 60 tablettipöytäliinaa, yhden kutakin hallitsijavuotta kohti. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? FRED WALTON, NOAA Tänne kelpaa lähteä kettujahtiin. 53. Hän nimittäin osallistui ensimmäisenä monarkkina hallituksen istuntoon sitten vuoden 1781. Edellinen hallituksen istuntoon osallistunut kuninkaallinen oli Yrjö III. On siis niin sanotusti lähdettävä merta edemmäksi kalaan. Britannian hallitus keksi lopulta oivan lahjan kuningatar Elisabet II:lle, jonka 60 vuotta jatkunutta hallituskautta on juhlittu pitkin vuotta. Parasta lahjassa näinä niukkoina aikoina on se, ettei se maksa hallitukselle mitään. Siellä sijaitsee kolme brittiläistä tutkimusasemaa
Valtava opintovelka ja valmistuvien opiskelijoiden kasvava työttömyys eivät muodosta houkuttelevaa yhtälöä. Heidän Syrjäytymisen resepti Kananmunista huolimatta NUS:n tuoreen kyselytutkimuksen luvut leikkauspolitiikan riskeistä ansaitsevat huomionsa. siihen ei NUS anna konkreettista vastausta. . Toisaalta opin siitä paljon. Jokin oli kuitenkin muuttunut: joukkoprotestien laihan tuloksen turhauttamasta opiskelijakentästä moni koki viestin ympäripyöreänä ja kritisoi sitä konkreettisten vastaehdotusten, varsinaisten lyömäaseiden, puutteesta. ei tule uskoa, että olisimme unohtaneet, miten edelliset lupaukset petettiin, sanoo Burns. Yli 40 prosenttia opiskelijoista harkitsee keskeyttämistä. Missä marssit, opiskelijaliike? Marssin päätöspisteessä Kennington Parkissa turhautuminen ja epäusko opiskelijaliiton mahdollisuuksiin viestinviejänä ruumiillistui osanottajajoukon ryhdyttyä valtaamaan puhujalavaa kesken NUS:n puheenjohtaja Liam Burnsin puheen. sekä yksittäisen satsuman. Kennington Parkissa leijui hämmennys: muutoksia tarvitaan . Liitto varoittaa päättäjiä työmarkkinoiden lohduttoman tulevaisuuden luomasta syrjäytymisriskistä. Ymmärrän, että he haluavat turvata neuvotteluyhteydet pitäytymällä hieman konformistisina, mutta se turhauttaa monia ja ajaa liikettä hajaannukseen. vaikkei aivan organisaattori NUS:n (The National Union of Students), 600 opiskelijayhdistyksen keskusliiton ja seitsemän miljoonan opiskelijan edustajan, aikomalla tavalla. Lukuvuosimaksut esitettiin 1998 keinona rahoittaa oppilaitosten toimintaa. Sopii kysyä, kenen etuja tällainen kehitys palvelee? Minne marssit, opiskelijaliike? Koulutuksen kaupallistumista kritisoiva viesti Waterloon sillalla. Colin, 27, Oxfordin yliopistosta, kuului talven 2010 tapahtumien osanottajiin. kolminkertaisen summan alkuperäisestä. marraskuuta Lontoossa marssinut 10 000 osanottajan protesti opiskelijapolitiikan alennustilaa ja kohoavia lukuvuosimaksuja vastaan muodostuikin . Mutta mitä toimenpiteet olisivat . Tutkimukseen osallistui 14 404 opiskelijaa, joista 9 703 yliopisto-opiskelijoita. Jopa 42 prosenttia nykyisistä yliopistoopiskelijoista kertoi harkitsevansa koulutuksen keskeyttämistä. ei niitä tule tekemään puolestamme kukaan muukaan. NUS:n epäonnistuttua monen silmissä opiskelijoiden tyytymättömyyden kanavoimisessa on NCAFC-koalition (The National Campaign Against Fees and Cuts) kampanja leikkauksia ja lukukausimaksuja vastaan osin ottanut harteilleen sanoman kantajan manttelin.. Konservatiivipuolueen päämajan edustalle Whitehalliin poliisin saartorenkaaseen suljettu mies oli mielenosoittajana yksi monista ensikertalaisista. . Heistä 49 prosenttia linjasi pääsyyksi taloudelliset seikat: jatkamiseen ei ole varoja tai opiskellessa tehty työ ei kata opintokuluja. Se oli eräs elämäni epämiellyttävimmistä kokemuksista. Osin siksi olen täällä taas: en halua, että julkista keskustelua voi ohjailla pelolla tai valheilla, hän sanoo, viitaten mielenosoituksia seuranneisiin oikeudenkäynteihin, joissa esitetyt todisteet mielenosoittajien väkivallasta osoittautuivat monissa tapauksissa epätosiksi tai kumottiin riittämättöminä. Colin kuuluu NUS:lle kriittiseen joukkoon. . Usko vaikutusmahdollisuuksiin oli lamassa. NUS aloitti työnsä, motivoi ja herätteli opiskelijoita jälleen Lontoon kaduille kiteyttäen viestinsä iskulauseisiin opiskelusta etuoikeuden sijaan jokamiehenoikeutena. Käytännöt ovat vaihdelleet alueittain runsaastikin: kun Skotlannissa linjattiin maksut kerättäväksi vasta opiskelijan valmistuessa, Englannissa politiikkaa kehitettiin toiseen suuntaan. Vuonna 2004 hallitus linjasi yliopistoille oikeuden 3 000 punnan vuosimaksuun. Ennen keskeytystä Burns sai niskaansa kuuron kananmunia . ovat ennallaan. Vuosimaksujen vastustamisesta viestiä on kuitenkin laajennettu: huoli leikkauspolitiikan seurauksista nuorten ikäluokkien tulevaisuudelle näkyy taloussektorille suunnattuna vaatimuksena reagoida nuorisotyöttömyyden kasvuun ja valmistuvien opiskelijoiden heikkoon työllistymistilanteeseen. En usko, että opiskelijaliike saa aikaan muutoksia, mikäli sillä ei ole esittää täsmällisiä vaatimuksia . Nyt haluamme välittää laajemman viestin ennen kaikkea vuoden 2015 vaalien ehdokkaille. 64 yliopistoa ilmoitti korottavansa opintomaksut enimmäissummaan vuoden 54 2012 jälkeen. Vuoden 2010 protestien ja hallituskoalition päätösten jälkeen opiskelijarintaman valtasi hiljaisuus. Kirjavan väen motivointi yhteisrintamaan on ylipäätään vaikeaa ja koen NUS:n vastustuksen suorempia aloitteita tai paikallisia hankkeita kohtaan hankaloittavan sitä entisestään. Päinvastoin: se pelottaa, ja koulutuksen jatkaminen tai siihen hakeutuminen koetaan liian riskialttiiksi. Vuonna 2010 summa nousi jo 3 290 puntaan. Korotukset herättivät julkista keskustelua ja lietsoivat opiskelijarintaman protesteihin, joiden huipentumaa, vuoden 2010 mielenosoituksia, pidettiin jopa koko sukupolvea radikalisoineina tapahtumina. Arvostelusta huolimatta parlamentin alahuone äänesti maksujen puolesta mahdollistaen yliopistoille 9 000 punnan vuosimaksun perimisen . Tähän asti protestit on suunnattu parlamentin yksittäisiä esityksiä vastaan. Opiskelusta tulossa taas etuoikeus Britanniassa » Lukuvuosimaksut ovat nousseet huimasti ja vähävaraisten tuet lopetettu, mutta opiskelijoiden protestiliikettä kalvaa sisäinen hajaannus. TEKSTI & KUVAT Riia Colliander SEN PITI OLLA Britannian opiskelijaliikkeen voi- mannäyttö, viesti vuoden 2015 vaalien ehdokkaille ja muistutus vuonna 2010 Lontoota ravistelleista neljästä suurmielenosoituksesta. Sellaiseksi 21. Valmistumattomista 47 prosenttia kertoi, ettei pysty taloudellisten ongelmien vuoksi keskittymään opintoihinsa. Erityisesti päätös romuttaa EMA on Burnsin mukaan ollut suunnaton isku tasa-arvoiselle koulutukselle. . mutta kuka ja miten niiden puolesta puhuisi? Vuoden 2010 protesteista tutut pääviestit ? tasa-arvoisen koulutuksen arvo, verotuspohjan muutostarve ja säästöjen lakkauttaman EMA:n (education maintenance allowance), vähävaraisille opiskelijoille suunnatun avustuksen, palauttaminen
kansainväliseen toimintapäivään. YLEISLAKON MAHDOLLISUUS Parlamenttitaloa kohti marssivasta väestä osa arvosteli sitä, ettei reitille ollut otettu muita keskeisiä hallintorakennuksia. Riia Colliander 55. Resolution Foundationin mukaan miljoonien kotitalouksien ostovoima ei saain r te Pääminis vuta lamaa edeltänyttä tasoa janut a n o ennen vuotta 2020. ? s y ?elvy t Leikkausten pyyhittyä 1,3 ä h y n Br itannia miljoonaa julkisen sektorin paan työpaikkaa ja työttömyysluhuonom kujen noustua korkeimmiksi . jamaan 17 vuoteen on kriisiin ajautunut myös yksityinen sektori yrityksessä luoda työpaikkoja julkisen sektorin tilalle. mutta lupasi tunnelin päähän valoa. lokakuuta julkisten alojen työntekijöiden, opiskelijoiden ja kansalaisverkostojen marssiessa keskusjärjestö TUC:n Lontoossa, Belfastissa ja Glasgowissa järjestämissä mielenosoituksissa. ponnistaessa lähtökohdasta, jossa uusliberalismi on kokeiluna epäonnistunut, nojaa hallituskoalitio toiseen suuntaan. TORUISTA HUOLIMATTA nousi ensi kertaa puheenvuoroihin 20. Lontoossa osanottajien määrä kipusi yli sadantuhannen. Äänekkäimmin vaatimuksia 24 tunnin yleislakosta ovat puoltaneet kuljetusalojen ammattiliitto RTM:n johtohahmo Bob Crow sekä julkisten alojen Public and Commercial Servicesin Mark Serwotka. TUC on käynnistänyt ammattiliittojen tunnustelut lakkoaikeiden käytännön haasteista, mutta se päätti kuitenkin olla osallistumatta 14. Mutta moniko viestiin uskoo, on vaikeampi kysymys. Britannian julkisen talouden alijäämän vajottua hiljan Kreikan tasolle kehotti Kansainvälinen valuuttarahasto IMF valtiota miettimään leikkauspolitiikan rinnalle ?suunnitelma B:tä?. Liki kolmen vuoden ?elvytyksen. Pääministeri David Cameronin syksyinen linjapuhe Birminghamissa julisti kovia aikoja . Cameron leikkaa maan henkihieveriin mutta se on omaksi parhaaksenne. marraskuuta järjestettyyn ?Eurooppalaisen yleislakon. käsite. Suuntaus kohti poliittista keskustaa tuotti puolueelle suuremman äänimäärän, mutta usko käytännön toteutuksiin näyttää horjuvan. Suunnitelma B:ksi ei noussut edes konservatiivipuolueen vaalihokemanaan esittelemä ?yhteisöllisen konservatismin. Työväenpuolue Labour on nostanut kannatuksensa 39 prosenttiin, samaan lukuun hallituskoalition yhteenlasketun kannatusprosentin kanssa. Yhteiskuntatieteilijä Phillip Blondin luonnosteleman ?yhteisöllisen konservatismin. Erityisen musertava on nuorisotyöttömyys: lähes neljäsosa uusista työttömistä on alle 30-vuotiaita. ?VIHAATTE LEIKKAUSPOLITIIKKAAMME, Cameron puolustaa hallituksensa linjaa. jälkeen Britannian talous on saavuttanut vain 45 prosenttia leikkauksille asetetuista säästötavoitteista. Tarvitaan vain hieman sietokykyä.
suostunut ottamaan heitä vastaan, eikä kaksikko saanut viisumia, joten kokous peruutettiin. ?Minulla on oikeus käydä koulua. välillä. Nouseva oikeistopoliitikko Imran Khan, entinen krikettitähti, on tosin valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon, mutta tämä tuskin nostaa hänen kannatustaan. Lontoon ääri-islamistijohtajat Anjem Choudary ja Omar Bakri Muhammad (jälkimmäinen on tällä hetkellä maanpaossa Libanonissa) pyrkivät viime kuunvaihteessa Islamabadiin perustaakseen Shariah4Pakistan-järjestön, mutta ei edes jyrkän linjan ?Punainen moskeija. Meillä on oikeus koulutukseen, älkää viekö sitä meiltä. Myöhemmin hän esiintyi samassa asiassa omalla nimellään, myös New York Timesin dokumenttivideossa. Malala tiedosti hyvin, ettei tämä ollut vaaratonta, mutta hän piti tilannetta sietämättömänä. Jo 11-vuotiaana hän perusteli innokkaasti, miten tärkeää tyttöjen koulunkäynti on. olen valmis kaikkiin tilanteisiin. Sen mukaan Malalan piti kuolla, ei sen vuoksi, että hän kannattaa tyttöjen koulunkäyntiä, vaan sen vuoksi, että hän ei noudata Koraanin käskyjä ja palvelee imperialismin pyrkimyksiä. Tämäkään sanoma ei mennyt perille. Tämä maa tarvitsee uusia johtajia. Hänen perheensä on asunut lähellä Afganistanin rajaa Swatin laaksossa, jossa maulana Fazlullahin johtama ääri-islamistinen liike on ollut vahva. Malalan isä Ziauddin perusti yksityiskoulun, jota hänen tyttärensä kävi. Siinäkin tapauksessa (älköön Jumala salli tämän tapahtua), että he tappavat minut, sanon ensin heille, että he tekevät väärin.? NYKYÄÄN AFGANISTANISSA toimiva Fazlullah oli ilmeisesti antanut käskyn teloitukseen, mutta pääjärjestö Tehreek-e-Taliban Pakistan (TTP) riensi heti ottamaan siitä vastuun ja kunnian. Vastalauseiden myrsky oli kuitenkin niin kova, että järjestö seuraavana päivänä katsoi parhaaksi julkistaa seitsensivuisen ?tarkennuksen?. Minulla on tämä ominaisuus . On sanottu, että valinta on ?Malalan Pakistanin. Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Malalan vai talebanien Pakistan? KULUNUT VUOSI ei ole ollut mikään edistyksen riemuvuosi. Murhayritys osoitti komentajan mukaan sen, ?kuinka vähän he (talebanit) arvostavat ihmishenkeä ja kuinka alas he voivat vajota julmassa pyrkimyksessään toteuttaa kieroutunutta ideologiaansa?. Pakistanilaiset ovat nyt odottaneet, ryhtyykö armeija voimatoimiin ääri-islamisteja vastaan, mutta merkkejä tästä ei ole toistaiseksi näkynyt. 15-VUOTIAS MALALA ei joutunut sattumalta luo- tien kohteeksi. ja ?talebanien Pakistanin. Viime talvena Malala sanoi eräässä haastattelussa: ?Välillä kuvittelen kulkevani tiellä, jolla talebanit pysäyttävät minut. Talebanien kannatus Pakistanissa on nyt pohjalukemissa. Ehkä miehet ovat varovaisempia ja välttävät riskejä. LEHTIKUVA. Joitakin valopilkkuja kuitenkin löytyy, yllättävistäkin ilmansuunnista. Erään esimerkin tarjoaa pakistanilaisen koulutytön Malala Yousafzain murhayritys lokakuussa. Eräässä tilaisuudessa tänä vuonna hän sanoi: ?Demokratia on paras hallintotapa. Minulla on oikeus laulaa. Kuolema oli erittäin lähellä, mutta nyt hän on toipumassa ampumahaavoihin erikoistuneessa englantilaisessa sotasairaalassa. Tapaushan on äärimmäisen surullinen, mutta sen aiheuttamat vahvat reaktiot Pakistanissa saattavat merkitä käännettä maan kehityksessä. Swatin laaksossa tilanne oli erityisen paha. Malalan isä pyrki alussa jarruttamaan esiintymisiä, koska hän piti niitä vaarallisina, mutta tänä vuonna hän sanoi BBC:n haastattelussa: ?Luulen kuitenkin, että on vielä vaarallisempaa olla puhumatta, koska silloin me oli- 56 » Yksittäinenkin rohkea ihminen pystyy vaikuttamaan maansa kehitykseen. Koulutyttö Malala Yousafzaita (vas.) on birminghamilaisessa sairaalassa käynyt tapaamassa muun muassa Pakistanin presidentin Asif Ali Zardarin tytär Asifa Bhutto. simme lopulta hyväksyneet orjuuden ja alistuneet häikäilemättömään terrorismiin ja ekstremismiin.? MALALA OSALLISTUI kansalaisliikkeiden järjestämiin konferensseihin. Sitten Malala ryhtyi salanimellä kirjoittamaan BBC:n urdunkieliselle nettisivulle blogia, jossa hän korosti haluavansa käydä koulua rauhassa ilman islamistien painostusta. Otan sandaalin ja lyön sillä heitä naamaan ja sanon heidän tekevän väärin. Tuolla maailmankolkalla rohkeat ovat usein naisia. Uskontoon perustuva väkivalta on maassa arkea ja siihen suhtaudutaan yleensä alistuneesti, mutta tämä oli jo useimmille liikaa. Armeijan ylipäällikkökin kävi Malalan sairasvuoteen äärellä ja nimitti häntä ?rohkeuden ja toivon ikoniksi?. Haluan lukea lakia ja unelmoin maasta, jossa koulutus on tärkeä eikä kukaan mene nälkäisenä nukkumaan.? Yhdessä haastattelussa viime vuonna Malala katsoi, että hänen velvollisuutena on puhua. Talebanit tuhosivat 150 koulua vuonna 2008 Pakistanissa. BBC haastatteli Malalaa jo 11-vuotiaana. Minulla on oikeus puhua.? Rajan takana Afganistanin talebanit ovat pyrkineet kieltämään tytöiltä tällaiset ylellisyydet ja Pakistaninkin puolella pyrkimys on sama. Herrat vakuuttivat myös, että Malalan tapausta vielä tutkitaan, kuolemantuomiota ei ole (ainakaan vielä) annettu. Heidänkin on siis ollut pakko perääntyä kansan jyrkän tuomion edessä. Talebanit ovat pyrkineet jarruttamaan vastalauseiden myrskyä uhkaamalla tiedotusvälineitä ja tiettyjä toimittajia, mutta tämäkään ei ole auttanut. TAPAHTUMAKETJU OSOITTAA, että yksittäinenkin rohkea ihminen pystyy vaikuttamaan maansa kehitykseen. Minulla on oikeus leikkiä. Islamistinen ääriryhmä yritti tappaa hänet, koska hän oli kannustanut tyttöjä opintielle. Malala oli kuitenkin nopea ja onnistui osittain väistämään lähietäisyydeltä ammutut laukaukset
krs PL 290 00531 Helsinki 09 4780 8800 www. VA S U R I L L A . PALKANSAAJAVIESTINTÄÄ XXX UVSWB m Siltasaarenkatu 6, 7. up-uutispalvelu.fi POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI http://uusimaa.vasemmisto.fi/ www.kansantahto.fi VASURILLA Mainettaan parempi. DUUNARIMUSIIKKI EILEN JA TÄNÄÄN Uuden una: tilaajan et en 6kk ensimmäin 22 työväenmusiikin helmeä samalla levyllä! PERINTEISET REIJO FRANK KOITON LAULU AGIT PROP KOM-TEATTERI JUSSI RAITTINEN KUPLETTIMAISET MIKKO PERKOILA JAAKKO TEPPO HISKI SALOMAA ESA PAKARINEN M.A.NUMMINEN UUSI POLVI TUOMARI NURMIO PALEFACE PELLE MILJOONA JUKKA POIKA ASA REINO NORDIN MUUT TYÖVÄENLAULUT NEILIKKA DALLAPÉ-ORKESTERI TAPIO RAUTAVAARA VESA-MATTI LOIRI KRISTIINA HALKOLA JONNA PIRTTIJOKI KATSO LISÄTIEDOT JA TILAA! W W W. F I 62 ? tu www.kansanuutiset.fi. tai soita 0800-97006 Tilaa, tutus ja ylläty! 57
Mäkinen antaakin sen vuoksi seuratoimijoille mahdollisuuden kertoa haastattelujen kautta omista vaiheistaan, saavutuksistaan ja kokemuksistaan. Alkuaikoina JPS oli lähes yhtä kuin rakennusmestari Olavi Hakala, joka jo ennen seuran perustamista pyöritti Kypärämäen työläiskaupunginosan poikien nappulajalkapalloliigaa vaimonsa Hilkka Hakalan avustamana. Seuran puheenjohtaja, liikuntakasvatuksen professori Pauli Rintala houkutteli liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelijan Mikko Mäkisen kirjoittamaan historian liikuntatieteiden pro gradu -tutkielmana. Ennen työhön ryhtymistään Mäkinen oli nähnyt seuran nimen vain urheilutuloksia selatessaan. Parhaimmillaan Jyväskylässä pelasi peräti 126 kaukisjoukkuetta. Erikoista JPS:n historiassa on se, että sdtyöväenyhdistyksen aktiivien tuella työläiskaupunginosaan perustettu seura liittyi TUL:n jäseneksi vasta kymmenen toimintavuotensa jälkeen. JPS:n taival lyhyempi kuin Riennon. Lisäksi seurassa on harrastettu myös. Vaativan urakan hoiti historiatoimikunta, jonka muodostivat seitsemän pitkäaikaista seura-aktiivia: Kimmo Suomi, Sari Rannila, Mirja Huovinen, Anne Kaltiala, Teppo Koski, Vesa Kupari ja Jari Laurèn. Jo teoksen alussa tehdään selväksi, ettei kyse ole historiatieteestä, vaan historiikin kokoamisesta ?niistä tarinoista, kuinka ihmiset kokivat, näkivät, tunsivat ja elivät työläisurheilun Pohjois-Päijänteen saarilla joskus karuis- 58 Jopa käsitys JPS:n valtalajista jääpallosta oli hutera. sakin yhteiskunnallisissa oloissa?. Teosta elävöittää runsas kuvitus, joka pääsee hyvin oikeuksiinsa Juho Jäppisen taidokkaan taiton myötä. JPS ulkopuolisen silmin Säynätsalon Riennon ja Jyväskylän Seudun Palloseuran vaiheet on koottu syksyn kuluessa ilmestyneiksi historiateoksiksi. Kahdelle TUL:n seuralle vankat historiateokset » Kahden TUL-seuran, 90-vuotiaan Säynätsalon Riennon ja 50-vuotiaan Jyväskylän Seudun Palloseuran värikkäät vaiheet on koottu kansien väliin. SEURANHISTORIAN VOI koota seuraväen omin voimin tai työn voi teettää ulkopuolisella kirjoittajalla. Jopa käsitys seuran valtalajista jääpallosta oli hutera. Tutkijan urakkaa hankaloitti, että JPS:n arkistot pöytäkirjojen, toimintakertomusten ja muun aineiston osalta olivat vähissä. Kaikki vuosikymmenet kestäneitä lajeja ovat yleisurheilu ja naisvoimistelu. Yksittäisistä rientolaisista kirja nostaa esiin kunnan nuoriso-, raittius- ja urheiluohjaajaksi keväällä 1962 valitun Kari Virtasen, jonka tulon myötä käynnistyi järjestelmällinen koripal- Liikuntatieteen osaamista on käytetty myös JPS:n historian tallentamisessa. Ehdoton ykköslaji on ollut jääpallo, jossa seura kamppailee liigatasolla. Myös sen historiateos Persoonallinen Palloseura on ulkoasultaan vaatimattomampi, mutta täyttää erittäin hyvin tehtävänsä seuran vaiheiden kuvaajana. Kaikkien seura- ja järjestöhistorian kirjoittajien yhteisenä toiveena voi esittää, että pöytäkirjat, toimintakertomukset ja muut dokumentit tallennetaan huolellisesti, jotta ne aikanaan ovat historiankirjoittajien käytettävissä. Jarkko Mänttäri jarkko.manttari@kansanuutiset.?. Muuten hän ei tiennyt JPS:stä ?tuon taivaallista?. Hakaloiden uurastus loi perustan JPS:n toiminnalle. Jos Riento on yleisseura, niin JPS on nimensä mukaisesti palloilun erikoisseura. Jääpallo tuli ?lätkän. tilalle sattumalta. Hakalan hankkimat jääkiekkomailat varastettiin oven pielestä: ?Sitten me teimme jääpallomailat itse, talkootyönä?, Hakala muistelee. JPS on saavuttanut naisten ja nuorten sarjoissa Suomen mestaruuksia, mutta miesten paras sijoitus on kauden 2000-2001 neljäs sija. Suuria massoja JPS liikutti 70- ja 80-luvulla kaukalopallon puulaakisarjoissa. hiihtoa, mäkihyppyä, uintia, tennistä, kaukalopalloa ja salibandya. E vapaa-aika Rauhallista joulua! JARKKO MÄNTTÄRI lon juniorivalmennus. Riennon ja JPS:n tuoreet historiateokset todistavat, että molemmilla tavoilla on mahdollista päästä kiinnostavaan tulokseen. Elämä on yhtä Rientoa -teos tuotettiin seuran omin voimin. Teos haluaa välittää tietoja, elämyksiä, kokemuksia ja tuntemuksia seuran työstä ja siinä se onnistuukin. Koripalloilusta tunnettu Riento on koko 90-vuotisen toimintansa ajan ollut yleisseura. Alkuvuosina vahvimpia lajeja olivat voimistelu, paini, pesäpallo ja yleisurheilu. .Nykyiset valtalajit koripallo ja jalkapallo tulivat kuvaan viime sotien jälkeen. Sen turvin seura nousi omilla kasvateillaan SM-sarjaan asti. Liikuntasuunnittelun professori Suomen henkilökohtaiset kannanotot tulevat Riennon kirjassa turhankin paljon esiin, mutta sekään ei vähennä suurtyön arvoa. JPS valitsi työhön ulkopuolisen kirjoittajan. Perustamisvaiheessa lajeiksi aiottiin kuitenkin jalkapalloa ja jääkiekkoa
Tallitontun reitti Korkeasaaressa avoinna loppiaiseen 6.1. klo 11?13 Hervannassa Valintatalon edessä. ilmaiseksi. ??. Vantaan Koivukylässä maksuton, rauhaisa joulu. Muistio taas normaalisti 4. Korkeasaari on joulu- ja tammikuussa avoinna klo 10?16 joka päivä paitsi jouluaattona. Lasten liikennekaupunki (Auroranportti 2) Helsingissä auki ke-pe 2.?4.1. Lasten liikennekaupunki on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen toimintaa. ??. Jouluaattona ja joulupäivänä museo on suljettu. Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki, faksi (09) 759 60 301, sähköposti lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. HUOM! Perjantaina 28. ilmestyvään lehteen ei tule muistiota. Kylän yhteinen olohuone toivottaa tervetulleeksi nauttimaan rauhaisasta joulutunnelmasta ja yhdessäolosta perinteisine joulukahveineen, glögeineen, kakkuineen, pipareineen, torttuineen, jotka tarjoaa maksutta Koivukylän kirjaston (Hakopolku 2) lehtilukusali/kahvila vapaaehtoisine joulutonttuineen jouluaattona klo 14?20 sekä joulupäivänä ja tapaninpäivänä klo 10?16. Lapset pääsevät polkuautoilemaan vanhempien ohjauksessa. Vapaa pääsy. 12. 1. Vapaa pääsy ja maksuton tarjoilu. Järjestää Toimiva Koivukylä-Toimari ry Koivukylän aluetoimikunnan taloudellisella tuella. ??. klo 15.00 Mankkaalla Espoossa (Juhannusmäki 2) Liput 10/ katsoja, puh. Kesto noin 45 minuuttia ja sisältyy sisäänpääsymaksun hintaan. Lettujen paistoa kodalla metsäpeuratarhan luona la-su 29.-30.12. 09 4391 220. ??. klo 15 Helsingin Taidehallissa (Nervanderinkatu 3). Sisältyy pääsylipun hintaan: 8 e / 5,5 e / alle 18-v. Juhlavuoden huipentaa tapaninpäivästä loppiaiseen näyttämölle palaava, koko perheen musikaali Supermarsu pelastaa Itämeren silakat. Esitys pohjautuu Paula Norosen Tapahtuma kirjaan, ja sen on ohjannut sekä käsikirjoittanut Susanna Haavisto. klo 9?15. Ravintoa Pukki ja Safari Cafe ovat avoinna eläintarhan aukioloaikoina. ja 2.-8.1. saakka. Tänä vuonna Tallitontun vieraana on kaukainen Mongolian tonttu. Taiteilijat 2012 -näyttelyn yleisöopastus su 30.12. Tallitontun reitille pääset eläintarhan pääsylipulla: aikuiset 10 e, lapset 5 e. ??. Raitiovaunulinjat 3 B ja T sekä 7 A ja B. Sisäänpääsymaksu 8 / 6 euroa, alle 18-v. ja 5.-6.1. LASTEN KAPSÄKKI Helsingissä on juhlinut tänä vuonna 10-vuotista olemassaoloaan sekä ulkomailla että kotinäyttämöllä. 2013. Rauhallista joulumieltä! Vaikuttavaa joulua! Kiitoksia menneestä vuodesta kaikille yhteistyökumppaneille. www.metallinvaikuttajat.? 59. venäjäksi klo 12 ja suomeksi klo 13. klo 14. Keskustelu Kuvataide LEHTIKUVA/ PEKKA SAKKI ??. Hämeen Pioneerit ja Hervannan Vasemmisto tarjoavat glögiä la 22.12. Yleisöopastukset Kansallismuseossa 26.-30.12. Lastenteatteri Hevoskengän esitys la 29.12. klo 16 ja su 30.12. Bussi 16 liikennöi Rautatientorilta Korkeasaaren lipunmyynnin eteen päivittäin 20 minuutin välein. ja 30.12. Ensimmäinen musikaalituotanto oli Risto Räppääjä ja pakastaja Elvi yhdessä Helsingin Kaupunginteatterin ja Helsingin juhlaviik- Kirjallisuus Lotta Kuusisto on Supermarsu kojen kanssa. Urpon ja Turpon joulu. ilmaiseksi. Ei ennakkoilmoittautumista. Musiikin on säveltänyt Juha Tikka. Musikaali kertoo 11-vuotiaasta Emiliasta, joka saa supervoimat ja tehtäväkseen pelastaa Itämeren. Opastettu kierros vie kuulijat perusnäyttelyiden suosituimpiin kohteisiin ja jouluiseen tunnelmaan museon joulunäyttelyyn. Mukana kaupunginvaltuutettu Kalle Hyötynen ja varavaltuutettu Sinikka Torkkola. ??. Esityksessä seikkailevat monet Supermarsukirjojen hahmot superkuuloisesta Musiikki Teatteri Simosta cowboy-rehtori JiiHaa Hallikaiseen. Musiikkiteatteri Kapsäkki on tuottanut säännöllisesti ohjelmistoa lapsiyleisölle vuodesta 2002. KU SUPERMARSU PELASTAA ITÄMEREN SILAKAT Musiikkiteatteri Kapsäkissä . (Hämeentie 68) Helsingissä. Joulunajan esitykset 26.12., 29.12
Molemmat ovat pelihevosia nytkin, mutta kärsivät lähtöpaikoistaan. Desiree Lady (5) pärjää myös, jos malttaa ravata. Millwall - Barnsley ......... Kohteen 1 Norwich on huikeassa lyönnissä ja apaattisesti viime aikoina esiintyneesta WBA:sta ei ole sille vastusta. Kakkoskohteessa on samanlainen tilanne. 1 (X) 5. Pelihevosia on myös Liquorice Pipe (1). Southampt - Sunderl. ..... Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2, 2, 1(X), 1(X), 1, 1, 1(2), 1, 1(X), 1(X), 1(2), 1, 1. Jaakko Alavuotunki jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.? Vieskerin Taiga johtanee lähdöstä maaliin LÄHTÖ 1: Lahden Jokimaan Toto75ravien avauskohteessa viimeksi laukannut Ponnen Onni (3) ottanee nopeasti keulapaikan, josta sitä on vaikea kukistaa. kello 16.55. Samaan aikaan kun Norjassa ja Ruotsissa rakennellaan toinen toistaan hienompia stadioneita ja muita fasiliteetteja seurojen käyttöön, Suomessa osa liigakatsomoiden kansasta käy tarpeillaan bajamajoissa ja värjöttelee alkeellisissa rakennustelinekatsomoissa ala-arvoiset palvelut riesanaan. Suomesta löytyy vain kourallinen edes alkeellisimmat perusstandardit täyttäviä jalkapalloareenoita. Sheff W - Charlton ........... Varma kakkonen. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 22.12. West Ham - Everton ........ Blackburn - Brighton .... A: 7; B: 2,3,12,11,13 LÄHTÖ 5: Hienotasoisessa kohteessa on monta mahdollista menestyjää. Olen tosissani.. Tarvitaan ihmisiä kertomaan, että on olemassa muitakin laajasti seurattuja ja harrastettuja lajeja kuin jääkiekko. A: 2,4,9,7; B: 1,10,3,5,11 Perusrivi: 3-8-5-7-11-3-2 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Large Leader (4) ottanee joukon komentoonsa kiihdytyksessä. Usealla paikkakunnalla olosuhteet ovat 80-luvun tasolla ja se on osaltaan vaikuttanut jalkapallon heikkoon asemaan härmäläisessä lajihierarkiassa. Fanaattisimmat laji-ihmiset eivät niinkään ole riippuvaisia kuppipenkeistä ja lämpimistä ravintolatiloista, mutta suuren yleisön vaatimukset ovat nykyisin eri tasolla Kekkosen aikakauteen verrattuna. OLOSUHTEET OVAT » Nykyisin Suomesta löytyy jäähalli joka kylästä ja risteyksestä. ritettyjen lisenssikriteerien luovan tarpeeksi painetta kaupunkien päättäjien ja seurojen suuntaan ja ratkaisevan ongelman itsestään. 1 13. A: 5,7; B: 4,1,6,11 LÄHTÖ 4: Kylmäveristen tasoituksessa Vermossa keskiviikkona voittanut hieman epävarma Imun Tiina (3) lähtee kovaa ravatessaan. Koska persaukiset seurat eivät kykene täyttämään kriteerejä koskaan sataprosenttisesti, on tarvittu erilaisia poikkeuslupia pelastamaan lajin kasvot edes jollain tavalla median ja suuren yleisön silmissä. Jääkiekkoihmiset ovat verkostoituneet poliittisten päättäjien . Surprise Lord (8) pystyy pärjäämään samoin Bluehill?s Hero (1), Albino Star (3), ja Born In Birdland (7). 1 9. 1 (X) 12. 2 3. Niistä pelihevosia ovat Rituhelmi (11), Pelikka (12) ja Topper (13). Man City - Reading........... Toissa viikolla Kanadaan palannut Oulun Kärppien NHL-vahvistus Kyle Turris (kuvassa) ei kotiutunut Suomeen. 1 6. Oulussa laitettiin legendaarinen Raatti uuteen uskoon ja olosuhteet nytkähtivät heti vuosikymmeniä eteenpäin. Kaiken ratkaisevaa MM95-ilmiötä on myös turha odottaa lajissa, jossa pääsy Euroopan 24 parhaan joukkoon olisi Suomelle loistava saavutus. Leeds - Middlesbrough ... 1 (2) TOTUTUSTI BRITTISARJOILLA täyttyvällä 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. 2 2. Juhani Tapani tuskin antaa piikkiä muille kuin Maxwell Maydaylle (5), joka onkin tämän vuoden näyttöjensäkin puolesta lähdön paras hevonen. Olosuhdekriteerien tiukentaminen on luonut tilanteen, jossa vaatimukset ovat täysin toiselta planeetalta valtaosalle seuroista. LISENSSIKÄYTÄNNÖSTÄ ON muodostunut rasite koko lajille. Frans (2) on jo valmiina kakkosradalla ja se taistelee voitosta johtavan rinnaltakin. Ellan Kymppi (4) ja Diktaattori (9) ovat viime juoksujensa perusteella niin kovassa iskussa, että nekin kuuluvat lapulle kuten talviradoilla ennenkin pärjäillyt Visul (7). Birmingham - Burnley... West Brom - Norwich ...... QPR on luonut nahkansa Harry Redknappin johdolla ja uhkuu itseluottamusta. 1 taan peiliin. 1 (X) voittaa maailmanmestaruuksia. Jalkapallo on Suomessa iso laji ja futisväki ansaitsee parempaa edunvalvontaa. Sen verran hyviä hevosia paalulla on, että takavolttilaiset taitavat joutua mahdottoman tehtävän eteen. F pelit ?Ruoka täällä on hirveää. A: 11,4,8,10,3; B:1,7,12,5,2,12 LÄHTÖ 6: Kovalla voittoprosentilla kisaava Lucky Sam (3) ei syksyn aikana ole huonoa juoksua tehnyt. erityisesti kokoomuksen ? kanssa Utsjoelta Hankoon ja kyenneet hyödyntämään koko maan ympäri vuonna 1995 hyökyaallon lailla edenneen MM-kiiman. Nykyisin Suomesta löytyy jäähalli joka kylästä ja risteyksestä. Peliajatuksensa täysin kadottaneen Newcastlen kotietu ei nyt auta. 1 7. Samalla tarvitaan ihmisiä, jotka arvostavat aidosti kotimaista tekemistä euroliigalarppauksien sijasta. Kannattaa myös muistaa, että pieni ja vanhakin voi olla joskus kaunista. Jalkapalloihmiset eivät ole kyenneet yhdistämään voimiaan kiekkoporukan tapaan. HISTORIA OSOITTAA, että seurojen syyl- listäminen ja sanktiointi olosuhteista ei johda hyviin tuloksiin. Esimerkiksi Hongan ja RoPS:n tapauksissa on venkoiltu jo vuosia. Samalla on pyllistetty Pietarsaaren ja muiden kaupunkien suuntaan, jossa on ollut edes jonkinlaista yritystä laittaa asiat kuntoon. Suomi on jääkiekkoilun luvattu valtakunta. Tyhjästä on kuitenkin paha nyhjäistä. Nytkin se pääsee heti iskupaikkaan parijonossa, vaikka keulaan ei olekaan asiaa. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, sinne pyrähtää Robin Maguire (6). Myös Vanquish (11) on kovassa iskussa ja ruuna kiertää voittotaistoon. Vieskerin Taiga (7) on tavoittelee juoksuradalta niin ikään keulapaikkaa eikä sinne päästessään enää sitä muille luovuta. Setelisottiisikin (2) on paaluhevosista mahdollinen menestyjä. Tottenham - Stoke .......... Paljon peliä kerää sisäradan Bogey Wolf (1). A: 8,5,11; B: 1,13,7,3,6 60 » Lucky Sam ei syksyn aikana ole huonoa juoksua tehnyt. LÄHTÖ 3: Beatasine (4) on niin nopea ensiaskelillaan, että se ampaisee keulaan. Tosin TurboUrpo (5) lienee nopein ensiaskelillaan. Sakustian (4) on myös iskussa eikä Jonskeriakaan (2) kannata unohtaa. A: 3,4,2; B: 5,6,10,9,8 LÄHTÖ 2: Kohteen hevosista Edentown Laukko (8) ja Jane Sisu (11) kohtasivat viimeksi Lahdessa ja jälkimmäinen oli niukasti parempi. Alice Laukko (10) tekee jatkuvasti hyviä juoksuja ja kohtaa on taas voiton vuoro. Viimeksi näytöstyyliin voittanut Sunrise Lover (11) on nyt arvottu takariviin, mutta ori esiintyy ihan luokkahevosen ottein ja pärjännee lähtöpaikastaan huolimatta. Futiskartalle viime syksynä palannut Kajaani peruskorjasi muutama vuosi sitten paikallisen keskuskentän katsomon hienoon kuosiin. Newcastle - QPR .............. 1 (2) 8. Näiden esimerkkien voimalla on syytä edetä myös muualla Suomessa. 11. A: 3; B: 11,6,7,4,1,5 LÄHTÖ 7: Kylmäveristen ryhmässä Hepori (5) kiihdyttänee keulaan ohi sisäradan Bokerin (1), jolla lähtö täytyy ottaa varman päälle. 1 (X) 4. Myyrmäen upea puustadion valmistui vuonna 2000 ja vastaavista rakennelmista piti tulla Finnforestin vientituote maailmalle. Allianssi ajautui kuitenkin sisäiseen valtataisteluun ja lopulta sopupelijupakka tuhosi seuran. Leicester - Cardiff............ Samalla kuoli myös Finnforestin kiinnostus jalkapalloa kohtaan. Palloliitossa kuviteltiin jokin vuosi sitten uusien, äärimmäisen tiukalle viEDELLISESTÄ UUDESTA 10. Watford - Nottingham ... Ilta-Sanomat 18.12. Murheellisten bajamajojen maa olleet viimeisen vuosikymmenen ajan eräs suomalaisen jalkapalloskenen kiivaimmista ja samalla katkerimmista puheenaiheista. Mediakiima nousee meillä alamäkiluistelun kaltaisten marginaalilajien ympärille, joissa on mahdollista vakiokupongilla kannattaa tällä kertaa satsata vierasyllätyksiin. Viimeinen investointiaalto koski ensimmäisen sukupolven liigahallien peruskorjauksia, joihin kaupungit investoivat kymmeniä miljoonia euroja usealla paikkakunnalla. Vaikka jääkiekkopuolueeseen liittyy monia sairaita piirteitä, kuten Veikkaajan tällä viikolla paljastama Kalervo Kummolan Vierumäkima?a, voi futisväki katsoa ainoas- suomalaisesta stadionprojektista on yli kymmenen vuotta aikaa. Tien päällä syömme huoltoasemilla, ABC-huoltoasemilla. Tallikaveri Tamilphoto (7) kiertää voittotaistoon
tammikuuta Pakkasukko Lucian päivää Noin puoli miljoonaa 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.. Lxh7+! Kxh7 3. Joulupukki Ruotsista M.A Numminen Sakari Topelius Ruotsin Gävlessä 7. Samantapainen tahti oli jatkossakin. Pirjo Hassinen 2. Kuinka monta kirjettä Suomen joulupukille lähetetään vuosittain? 1. 2. Vastaukset 31.12. viikonvaihteen mennessä ristikkoon osoitteella 21.12.2012 Kansan on Uutiset, lähetettävä PL 64, 26.12.2012 00501 Helsinki. mennessä Lisää osoitteella kuoreen merkintä KansanRistikko. Uutiset, HUOM! PL 64, 00501 Poikkeuksellinen Helsinki. Entä kuka on sanoittanut Sylvian joululaulun? 6. Dh4+ Kg8 4. exf6 Rf5 5. Te3! ja 1?0. Onks tietoo? Kuka on kirjoittanut kirjan Jouluvaimo? Mikä tunnettu hahmo syntyi 300-luvulla eläneestä Pyhästä Nikolauksesta? 3. Weidenaussa vuonna 1947 pelatussa pelissä Nicolai?Grachul ensin mainittu on jo kuvioon tultaessa vallannut tilaetua itselleen. Lisätkää aikataulu: kuoreen voittajien merkintä nimet julkaisRistaan tikko. vasta 4.1. Miten siirtovuoroinen valkea kutoi mattiverkon? Ratkaisu: 1. joulukuuta? 10. Rf6+! gxf6 2. 2013 Viikkolehdessä. Lähettäessänne muuta materiaalia samassa kuoressa jättäkää merkintä pois. Dg5+ Kh7 6. Näin käy ainakin shakkipelin voimainkoitoksissa. Mikä olio korvaa Venäjällä joulupukin? 9. Mistä maasta tapa juoda glögiä on tullut Suomeen? 4. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Palkinnot maksetaan vain pankkiyhteytensä ilmoittaneille. Ristikko 21.12.2012 Ristikon oikea vastaus 14.12.2012 Nimi ja paikkakunta: Tilinumero IBAN-muodossa: LEHTIKUVA Ristikon 14.12.2012 palauttaneiden kesken arvotut 10 euron palkinnot osuivat seuraaville: Sinikka Heino, Viljakkala Maija Hirvenoja, Helsinki Veikko Raunio, Karkkila Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 61 Vastaukset 1. Ristikko Shakki 8 7 6 5 4 3 2 1 a b c d e f g h Hyvin ajoitettu yllätysisku tai iskusarja puree missä tahansa. Kuka on säveltänyt laulun Joulupukki puree ja lyö? 5. Mitä päivää vietetään 13. Milloin Venäjällä vietetään joulua? 8. Missä kaupungissa on tapana pystyttää olkipukki, joka aina ennen joulua onnistutaan polttaa? 7
Sis. Eksoottiset uutuudet tarjoavat kiinnostavia elämyksiä, mutta älä turhaan pane perunaa pannaan. Se on pitänyt hengissä koko kansakunnan, ja sille on selvä tilaus nykyäänkin. Myös meidän lehti on monelle tutkitusti mainettaan parempi uutuustuote. Tarjoamme täyttä asiaa ja sopivasti kulttuuria kotiin kannettuna joka perjantai. Tilaa, tutustu ja ylläty osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Tutustumistarjous! Viikkolehti 3kk 36 e Uuden tilaajan etuna: Viikkolehden kestotilauksen ensimmäinen 6kk 62 e Uuden na: tilaajan etu kk 6 n e in ä ensimm 62 ? Koskee vain kotimaan tilauksia. Timo Mäkelä Mainettaan parempi. Karppauksella on paljon puolestapuhujia - ja toisaalta vastustajia. ALV 9% (tilattu sanomalehti) 62
Muidenkin lintujen on uskottu kymmenvuotias poika tapasi juuri ensimmäistä kertaa kuljettavan kuolleiden sieluja. isänsä, eräs toinen lapsi saa joululahjaksi maailman kauKuoron ohjelmistoon kuuluvassa Kurjet-laulussa soneimman nukkekodin. dasta palaamattomat miehet ?ei kaatuneetkaan maalle Horisontissa kajastaa haurasta valoa. hurmeiselle, vaan valkokurjiks. Isopappa puolestaan oli ?iltanäyttelijänä. jo kuulen sen laulun ??.? vain ohutta lasia. KUOROTOVERI SÄVELSI päässäni soivan laulunsa äitinsä Sunnuntaina mummo sitten nukkui pois, jouluvalomuistolle. Vai me, jälkeläiset? Viikkokaudet, ja viime viikkoina myös yökaudet valKuoleman ohella linnut liittyvät myös syntymään. mistellut Koiton Laulun 60-vuotiskonsertit olivat juuri Useiden eri kulttuurien maailman syntytarinoissa maaalkamassa, kun sain viestin, että sisareni ja äitini eivät ilma kuoriutuu vesilinnun munasta. Suomalaisista kansanrunoista poimituissa sajen lempeässä kajossa, tyttärensä ja veljentyttärensä vienoissa murheet, mureet, luovutetaan linnulle. rellään. ?Kanna korppi huoliani, mureitani musta lintu. Hieman poissaolevana ja toverin juuret painuvat mullan syvyyteen ja ruokkivat silmät tomaatteina, mutta kumminkin. uuden kukinnon. Samankaltaisessa tilanteessa ollut ystäväni kuvaili ?Luot kuolemastasi monta elämää, ne alkamaasi työtä tunnetta hyvin: suuren ilon ja valtavan surun välillä on edistää ?. silloin muuttuivat?. ?Ja laulu kaikuvi lasten suista, Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamielessä kuollut isokun joulu on, kun joulu on.? veli Joonatan palaa veljensä ikkunalaudalle kyyhkysenä Ensi viikolla vietetään lumista joulua Perjantaina paketoidaan vuosi 2012 JARMO LINTUNEN 63. Meissä jatkuu myös mummon elämä. TOISAALLA TÄSSÄ LEHDESSÄ kerrotaan kuukkelista, jota on Toivoa ja iloa liittyy joulunaikaan muutenkin. Vaeltaneet van liikaa jaksettavaksi, ja sitten jaksaakin. Sitä porukkaa pappani kutsui vanhoiksi kotkiksi. Emolla oli pettämätön rytmitaju ja tanssijan sääret. 90-vuotisjuhlissaan hän huimauksen uhallakin antoi vel- jensä viedä hurjaan humppaan. ja siinä joululauluista itkettävimLintujen on uskottu Mummon tekemät maksamakmässä varpunen on taivaasta tulkuljettavan kuolleiden sieluja. Jos ei muuta, niin lauloi hulluja lauluja miesten kumisaappaat jalassaan. Ja kaiken aikaa järjesteli myös sukumme jäsenten asioita, vaikka välillä joutuikin toteamaan: Tehkee niinkun tykkeette. Mummo toimi nuorena aktiivisesti demarijärjestö Nuorissa Kotkissa ja myöhemmin demarinaisissa. Jyväskylän kaupunginteatterissa ja koko heidän lapsikatraansa (mm. Näin kävi mijonnekin? nulle viime lauantaina. Lintuko mummoa kuljettaa. Alle yksivuotias Rafael oli kuollut isänsä lulaisena joka viikko tarkasti läpi. syliin ja Rafaelille isä kirjoitti myös tarinan Kesästä, joka 96-vuotiaaksi elänyt isomummonikin säilytti loppuun ei tullutkaan. asti omalaatuisen huumorinsa. Sosiaalineuvoja Pirkko Justander kansaneläkkeellä elävistä vammaisista, Kynnys 5/2012 » Viimeinen iimeinen sana sa ana Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? Lintu tästä maasta KOKO KULUNEEN SYKSYN päässäni on soinut kuorotoverini säveltämä laulu. Muistot, joita ei ole kenelläkään muulla, se ainutlaatuinen kokemus elämästä, ne tunteet, joita kukaan OLISI KIINNOSTAVAA tietää, mitä aivoissa ja elimistössä tamuu ei ole tuntenut, ajatukset, jotka olivat vain mummon pahtuu sillä hetkellä, kun ajattelee maailman annostelepäässä: Ovatko ne nyt jossain vai kadonneet. He lähtivät Jyväskylään lintu laski vaskimunat valkamaan myös meidän konsermummoni luo, jonka kunto oli nopeasti romahtanut. tissamme. Jonkinlainen adrenaliiniryöppy sai minut laulamaan Lauloimme myös Victor Jaran laulun, jossa kuolleen ja juontamaan konsertit läpi. Että Olen nytkähtänyt sukupolvien ketjussa yhden lenkin laulu soi ja valot kimmeltävät. eteenpäin, mutta se ei tunnu pahalta. Ei kuitenkaan emottomille. ?Eipä se emottomalle tule päivä polvenahan, ei valkia valosta, ei ilo sinä ikänä.? VUONNA 1918 syntynyt mummoni eli Emo, kuten koko su- kumme häntä kutsuu, oli huumorin ja toiminnan nainen. Hän siivosi 32 vuotta Jyväskylän verotoimistoa niin hyvin, että paikallisen kotitalouskoulun oppilaat tuotiin opintoretkelle toimistoon ihailemaan mummoni kädenjälkeä. Selkä ja lonkat menivät siivotessa, mutta siitä huolimatta Emo järjesti eläkkeelle jäätyään muille mummuille ja papoille kesäleirejä ja retkiä ja niille ohjelmaa. lut pikkuveli, joka ottaa kiitollisena karasämpylät, letut, murukastike ja munkit ovat yhä parasta koskaan siemenen tyttökullan, sisarensa syömääni sapuskaa. Siinä päivä tulee pääskyille, ilo ilman lintusille. Miltä tuntuu, jos arpoo joka viikonloppu, ostaako iltapäivälehden mielen vai appelsiinin ruumiin virkistykseksi. Eräs pidetty sielun lintuna. Kanna Koin konserttilavalla kantavani vahvasti erityisesti kaivoihin syvihin, lampihin kalattomiin.? Kuoppalan naisten perintöä, heidän huumoriaan ja sitä, Tämä on ensimmäinen jouluni Emottomana, ensimettä vaikeiden paikkojen yli mennään, kun on mentävä. mäinen joulu, kun en ole kenenkään lapsenlapsi. Uskon, että juuri niin mummo olisi halunnut. Pääskölintu, päivätulekaan kuoroni konserttiin. Mummolassa kädestä. Sakari Topelius kirjoitti runon varpusesta vuonna kehittyi myös rakkaussuhteeni kiiltäväpaperisiin lehtiin. 1858, jolloin hän oli vuoden sisällä menettänyt kolme Mummo tilasi sekä Annaa että Jaanaa, jotka luin alakoupientä lastaan. Ahti Kuoppala) on olMUMMON MAALLINEN KUORI haudataan, mutta se, jota joku lut seurallista ja esiintymishaluista sakkia; jutunkertojia, kutsuu sieluksi ja jolle en itse tiedä nimeä, mitä sille tamuiden naurattajia. pahtuu
ZZZ WUDGHND ¿
Ennen elokuvaa nähdään BBC:n uusi taustadokumentti elokuvasta. Martin Scorsesen ohjaama upea kaksiosainen dokumenttielokuva George Harrison (George Harrison: Living in the Material World, 2011) on moniulotteinen muotokuva ?hiljaisesta beatlesta. Tästä on väkevä osoitus aloitus. lmiin Niskavuori taistelee (1957, TV1 pe). Rauni Luoma on yhtä tummanpuhuvaa jylinää ylpeänä Hetana, joka nai rengin ja joutuu aloittamaan tyhjästä. lmi, Valentin Vaalan ohjaama Loviisa, Niskavuoren nuori emäntä (1946, TV1 ma). Polttavat intohimot syttyvät ilmiliekkeihin heinänteossa . Juonikuvio on valta- ja rakkaustaisteluineen särmikäs ja yllätyksellinen. Sama pätee päätös. Siinä on tärkeä paikkansa piika Siipirikolla (Mirjam Novero). 22.12.?28.12.2012 | VIIKKO 52 Tv&Radio Magical Mystery Tour kertoo siitä, mitä kaikkea kummallista sattuikaan bussimatkalla Etelä-Englannissa. Tapanina soi The Beatles YLE TEEMA tarjoaa kaikille Beatles-faneille tapaninpäi- vän lahjapakettina koko aamupäivän verran tarinaa suosikkiyhtyeestä. Savanninnorsuja on kuvattu ilmasta käsin Kalaharin autiomaassa. Väänäsen kasvoilla näkyy, miten Loviisan sisällä kiemurtelee todellinen tunteiden vuoristorata. Niskavuoren Hetassa (1952, ohjaus Edvin Laine, TV1 ti) tavataan toisentyyppinen voimakas naishahmo, joka saa osin karrikoituja piirteitä. Hella Wuolijoen näytelmiin perustuvat melo- ja perhedraamat ovat huomionarvoinen osa kansallista kulttuuriperintöämme. Ison talon mailla kaikki on suurta ja mahtavaa, mutta kaikki on myös suhteellista: ihmissuhderintamalla ukkostaa ja salamoi niin, että perustukset järkkyvät. Magical Mystery Tour, aniharvoin nähty unenomainen, psykedeliaa ja surrealismia tihkuva Beatles-elokuva vuodelta 1967 esitetään nyt täysin restauroituna versiona. Kun joukkoon liitetään Lammentaustan isäntä (Leo Lähteenmäki), ollaan melkein kuin tshehovilaisessa lemmenkarusellissa. Niskavuoren naiset (1958, TV1 ke) on hieman jälkijättöinen uusintaversio vuoden 1938 klassikosta (molempi- en ohjaus Valentin Vaala), mutta juonellisesti oiva pohjustus Niskavuoren Aarneen (1954, ohjaus Edvin Laine, TV1 to). Nimiroolin Tauno Palon ohi keskushenkilöksi kohoaa vanha emäntä (Elsa Turakainen). Edvin Laine jatkaa ohjaajana ja Tauno Palo sekä Elsa Turakainen päärooleissa. Kuvassa Rauni Ikäheimo ja Tauno Palo. Norsut vaeltavat polkujaan löytääkseen juotavaa. Katseet kohti Niskavuorta Jouluviikon päivänäytännöt on hyvä esitysajankohta viiden elokuvan Niskavuori-sarjalle. Kuinkas muuten, Hetan katkeruuden taustana on pettymys rakkaudessa. Elokuva on toisaalta joviaalin renki Akustin (Kaarlo Halttunen) menestystarina. saavat kolme erilaista eläinlajia eri puolilta maailmaa: jääkarhu, savanninorsu ja ryhävalas. Tammikuussa pimeys on vihdoin väistymässä arktisilla alueilla, ja jääkarhu kömpii pesästään kahden poikasen kanssa. Ryhävalas on valmistautumassa yli 6 000 kilometrin matkalle lähelle Antarktista. Niin sanottu time lapse -tekniikka saa kevätkukat puhkeamaan katsojan silmien eteen, vuodenajat vaihtuvat lehtimetsissä, pilvet pyyhkivät taivasta Himalajan yllä ja viidakon sienet kasvavat. Harri-Ilmari Moilanen PLANEETTAMME MAA NISKAVUORI-ELOKUVIEN SARJA TV1 ma?pe, alkaen ma klo 12.50 TV1 ma klo 15.20. Miehet ovat sodassa, naiset (Mirjam Novero, Hillevi Lagerstam) johtavat kotirintamaa. Elokuvan voima on henkilöhahmoissa, pienet teatraaliset irrottelut sopivat pelin henkeen. Kuvaustekniikkaa parhaimmillaan TUTUN TV-SARJAN pohjalta tehty, viiden vuoden aikana kuvattu luontoelokuva seuraa eläinmaailman suuria ja pieniä Pohjoisnavalta Afrikkaan ja valtamerille, ympäri vuoden kierron ja upeissa maisemissa. Dokumenttielokuvan ?pääosan. nuori isäntä (Tauno Palo) ei voi vastustaa verevän meijerskan (Kirsti Hurme) aistillista säteilyä. ja mystikosta. Mukana on paljon Harrisonin itse kuvaamaa, ennennäkemätöntä materiaalia vuosien varrelta. LAHJAPAKETTI: THE BEATLES Yle Teema ke klo 10.00 Niskavuoren Aarne on Hella Wuolijoen näytelmään Niskavuoren leipä perustuva elokuva tilan vanhan emännän ja hänen poikansa Aarnen yhteenotosta. Nimiroolissa Emma Väänänen tekee mieleenpainuvan roolityön nöyryytettynä, mutta ei alistuvana nuorena naisena
Uutiset. LAUANTAI 22.12.2012 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Kengurukopla 09.00 Yle Uutiset 09.05 Peter Lund Madsen opintomatkalla 09.25 Tunturipeuroja 09.54 Eurojackpot 10.00 Yle Uutiset 10.05 Oscarshall . 18.03 Urheiluradio. Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö Backman 17.00 Radio Nova . 17.15 Maailmanpo- Jukka Voutilainen. 13.00 Kym09.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.30 Radio 1 0 09.40 Lauantai-Suomi. soi. Kotitalon viereisen Korvatunturin huipulla kansainvälinen porausryhmiä tekee salaperäisiä kaivauksia, millä on huimia seurauksia lähistön joulun odotukseen. Ulkomaalainen pisnismies (Per Christian RARE EXPORTS 2 Ellefsen) valistaa Pietarin isää (Jorma Tommila) ja tämän liikekumppaneita (Tommi Korpela ja Rauno Juvonen), että pukki saa kyllä selville, kuka on kiltti ja kuka tuhma ? laskekaa siis aseenne. Rare Experts ei ole niin hauska fantasiairrottelu kuin aihe mahdollistaisi. 08.00 Yle Uuti- Levynpyörittäjän kylä. 11.03 Levylauman tulevaisuuden siemenet. yle.fi / YleX ens 16.00 Yle Uutiset ja sää. uroopan Etelä: sielläkö parem- 11.00 Yle Uutiset. Lea Miettinen 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 20.22 Pressiklubi 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ajankohtainen Ykkönen 22.50 Maailmanpolitiikan arkipäivää 23.15 Brysselin kone Radio Nova 09.00 Ytimessä . 04.02 07.50 Aamuhartaus. 21.00 Yle Uutiset. 11.57 Vakioveikkausvihsalaisen politologin Claus Leggewien jeet. (Babies, 2010) Neljän vauvan ensimmäinen vuosi syntymästä ensiaskeliin. Ainutlaatuinen dokumenttielokuva on kuvattu San Franciscossa, Tokiossa, Mongoliassa ja Namibiassa. O: Thomas Balmès. Ensimmäinen elokuva. 14.55 Ravintola kaltereiden takana 15.25 Hertzböle: Pitkät päivät 15.54 Viikinkijuhlat 16.00 Suunvuoro 16.25 Lumilautailijasta buddhistiksi 16.55 Kaverien kesken 17.55 TV-nytt 18.00 Joulukalenteri 18.30 Megafoni 19.00 Tohtori Åsa 19.30 TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.45 Dsajn 19.50 Ennen mikään ei ollut paremmin 20.20 Strömsö 21.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.30 Ostos-tv 12.30 Middle (S) 13.00 Middle (S) 13.30 Middle (S) 14.00 Middle (S) 14.30 Middle (S) 15.00 Kaiken maailman kampaamot 16.00 X Factor USA 18.00 X Factor USA 19.00 Dieetit vaihtoon! 20.00 Nuoret, laiskat ja tyhmät 21.00 Run Fat Boy Run (12) 23.00 Entourage (16) 23.35 Miami Vice (16) 00.35 Puhelinseksityöläiset 01.35 Bändärille sulhanen 02.30 SubChat 05.00 Älypää-TV 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Talent USA 11.20 Talent USA 12.10 Talent USA 13.00 JIM D: Käsin tehty 13.50 Rantavahdit 14.20 JIM D: Metsien miehet 15.15 Amerikan kovimmat keräilijät 16.05 JIM D Historia: Brad Meltzerin tulkinnat 17.00 Elämää halpalentoyhtiössä (7) 17.30 Tilt 18.00 Kuuluisat kuppilat 18.30 Kuuluisat kuppilat 19.00 Entisöintipaja 19.30 Entisöintipaja 20.00 Entisöintipaja 20.30 Entisöintipaja 21.00 JIM D: Karkureiden tarinat (16) 22.00 Roast . Se on varsin repäisevä yhdistelmä joulutarustoa, jännitystä, kauhufantasiaa ja mustaa huumoria. Pietari (Onni Tommila) on jo toisella kymmenellä, mutta uskoo vielä joulupukkiin, mistä paras kaveri jaksaa hänelle irvailla. Pietarilla on kuitenkin aavistus asioiden syvemmästä laidasta. Michigan 1962?1963 päiväkirja Avara luonto: Pohjoisen taivaan alla TV1 klo 18.45 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.48 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.12 Dinojuna 08.37 Viiru ja Pesonen 08.51 Joulukalenteri 09.00 Galaxi 09.05 Sherlock Jakki 09.19 Late lammas 09.28 Galaxi: Säbämestari 2012 10.00 Pikkukarhun tarinoita 10.30 Tartu Mikkiin 11.20 Peliuutiset 11.40 Yle Uutiset Uusimaa 11.50 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 12.00 Yle Uutiset LounaisSuomi 12.10 Yle Uutiset Häme 12.20 Yle Uutiset Keski-Suomi 12.30 Yle Uutiset Itä-Suomi 12.40 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.50 Yle Uutiset PohjoisSuomi 13.00 Oddasat 13.15 Uranuurtaja Englannista 13.45 Ravisuoran vihjeet 13.55 Erätulilla 14.25 Temppeliherrain salaisuus 15.55 Ambulanssissa 16.30 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä 17.00 Älä unta nää (7) 18.05 Joulukalenteri 18.11 Heikot jäät 18.15 Ravisuora 19.00 Yle Uutiset 19.10 Urheiluruutu 19.25 Yle Uutiset sää 19.30 HulaHula 20.25 Kimmo (12) 20.50 Kettu (12) 21.50 Yle Uutiset 22.05 Rare Exports (12) 23.30 Kova laki (16) 07.15 07.50 07.55 08.10 08.25 08.55 09.25 10.00 10.15 10.45 11.10 11.45 12.15 12.45 13.15 13.45 13.50 14.00 16.10 18.00 19.00 19.10 19.30 20.00 21.00 22.00 22.10 22.15 22.31 22.35 00.40 Studio55.fi Uki (S) Palomies Sami (S) Tuomas Veturi (S) Katti kaiken tietää! (S) Winx-klubi (S) Ystävien kylä Special Ystävien kylä (S) Hirviöallergiaa (S) Pokémon (7) Jamie Oliverin perhejoulu Piilokamera Salatut elämät (S) Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Korkojen kera . Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Näistä levyistä en luovu. 21.03 Poppikoulu. 12.15 Ajan- 07.53 Onnen sävel. 05.52 toteleen kantapää. Ravitulokset. (The First Movie, 2009) Pienen kurdikylän lapset Pohjois-Irakissa näkevät ja tekevät elokuvia ensi kerran elämässään. Lea Miettinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . 06.30 Suomi 11.00 M-studio. 06.15 Aamuhartaus. Ohjaaja: Mike Mitchell, USA 2010, 93?. 19.08 Lempimusiikkia. 17.00 silan kirjaa Kuolleista herännyt lukee Yle Uutiset ja sää. Lorenz täjän kylä. 23.10 Yöklassinen. osallistua Hyvä Joulumieli -keräykseen numerossa 0203-17600. 21.35 Novosti Yle. Pyöreä pöytä. 05.02 tää: Juha, osat 33 . 09.05 menen pientä minuuttia. Sää. 08.05 Onnen sävel. kohtainen Ykkönen. 07.03 Aamusoitto. Sää. Täystyöllisyys 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 19.03 Joulu- vieras. 10.05 Kirjakerho. 22.05 Koeeläinpuisto. 06.04 Aamupala. 18.08 Lakatut var- viikolta 19.00 Volaa! . historiaa ja nykyaikaa 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 A-studio: Vienan kannel 12.30 Tohtorit (7) Englantilainen draamasarja terveysaseman arjesta ja juhlasta. 13.00 Dokumenttiprojekti: Itsenäisyyspäivä 14.00 Johtaja korkeuksissa 14.30 Elämä pelissä 15.00 Strada 15.30 Luontohetki: Lentävien jalokivien puro (S) 16.00 Hercule Poirot (7) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Rakastanut ja menettänyt (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Jaakko ja maailmanvalloittajat 18.45 Avara luonto: Pohjoisen taivaan alla (S) 19.38 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.15 Komisario Frost (16) 23.55 We love you . Kuolleista herännyt. 07.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän miete- soi. 09.15 Hanhen selästä, osa 77. klo 18.1 Minna Pyykön maailma. Verirahaa. 18.00 Yle Uutiset. 144 800. 09.10 Radioteatteri esittää: Radio1 Lauantai-Suomi. 07.45 Hartaita säveliä. 18.01 Iltahar- 13.10 Kerro pieni tarina. 13.03 Rognoni. Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio . 15.00 toivotut lev y t rin jouluraketti. 22.05 Radio Entisten nuorten sävellahja. 18.55 Suomi tänään. 07.03 Sää. lause. Pikkupoikien läsnäolosta huolimatta siinä kiroillaan varsin runsaasti, mikä näyttää otetun huomioon esitysajankohdassa. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 18.10 Lauantain toivotut levyt. 17.15 Levynpyörit- nen 15.00 Niina Backman vs. 04.00 Yle Uutiset ja sää. Prix Italia -palkitun taianomaisen, persoonallisen dokumenttielokuvan on ohjannut Mark Cousins. Elokuvauksen alkeet Kommarivitsit Teematieto Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 13.55 Olipa kerran 14.25 Mistä morsian sikhille. 06.00 Yle Uutiset. Juon1 vastaa. 20.00 Yle Uutiset. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Voit Jouluaatto. 14.00 Yle taus. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 15.03 Urheiluradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 04.47 Aamuset ja sää. 18.50 Merisää. 06.25 Nousutahdit. 14.03 Ajantasan lauantai19.00 Yle Uutiset ja sää. 15.55 tää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Kontit pakataan Korvatunturin katveessa, mutta sisältöä ei ole syytä paljastaa . 13.06 Lauantai-Suomi. taipaleen kirkon kellot. 20.50 Suomi tänään. 21.40 Urheiluradio. Vakioveikkausrivi. 21.50 Merisää. 14.30 Poppikoulu. haastattelussa Vappu ja Jenni MTV3 TOTAL esittää Joulupukki ja sen veli (7) Perheleffa: Shrek ja ikuinen onni. 10.00 Yle Uutilitiikan arkipäivää. herkkuja. 15.08 22.00 Yle Uutiset ja sää. 06.56 Päivän mieYle Radio Suomi telause. 00.05 Yöradio. 20.03 Urheiluradio. 20.08 Sää. 09.05 Figaro. 15.00 Yle musiikin sävel on vapaa / 09 . 07.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Leffa putoaa perhefilmin ja miehisen seikkailun välimaastoon, mutta on lyhykäisyydessään napakka ja hupaisan persoonallinen muunnelma sen ainoan oikean joulupukin myytistä. Harri-Ilmari Moilanen RARE EXPORTS TV2 klo 22.05 konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 YleX Himotuimmat 22.00 Parasta ennen! 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. ENS (väli) oma toive tai haaste 16149 (0,40 e). 12.45 ren maista esittelee Pirkko Peltonen Merisää. 12.15 epätavanomaisia mielipiteitä Välime- Taustapeili . 05.50 Merisää. Topi Sorsakosken haastattelu, jossa laulaja käy läpi elämänsä ilot, surut ja suuret laulut Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Lotto ja Jokeri Jaettu Berliini (16) Hyvässä uskossa (12) Nelonen 05.00 08.05 08.20 08.35 09.00 09.30 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 14.35 14.45 16.35 18.30 18.50 18.55 19.05 19.30 20.57 21.00 00.40 02.40 03.35 Älypää-TV Lego Ninjago (7) Lego injago (7) Elixir Start! Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Eläinten ABC Lentokenttä Lentokenttä Lentokenttä Lentokenttä Waverly Placen velhot (7) Vaaleanpunainen pantteri Vaaleanpunainen pantteri Elokuva: Joulukoira joulun jäljillä (S) Elokuva: WALL-E. (WALL-E/USA 2008). Peräti kuudella Oscarehdokkuudella huomioitu ja vuoden parhaan animaatioelokuvan Oscarin voittanut koko perheen seikkailu vuonna 2700 maapallolla uurastavasta pikkurobotista WALL-Esta. Nelosen uutiset Nelosen sää Vaaleanpunainen pantteri Hauskat kotivideot KidsRock 2012 Keno Elokuva: Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (12) Elokuva: New Yorkin kuningas (16) Kaverille ei jätetä Älypää-TV Teema 04.00 10.40 11.05 11.40 12.25 13.20 13.50 14.35 15.00 15.30 16.00 16.55 17.55 18.45 19.00 20.30 21.00 21.00 22.15 23.30 23.55 01.27 Teematieto Kamrat Eesti Kamrat Eesti Punklandia Kosketuksessa: Kauko Röyhkä Näin se tehtiin: Lauralle Monte-Criston kreivi (7) Japania Erinin kanssa Prisma Studio Se siitä! Teoriat testissä Tiededokumentti: Myyntimiehen niksit Historia: Saastaiset kaupungit Toinen maailma (12) Musiikin muisti : Arkkiveisusta polskaan Pähkinänsärkijä Arkkitehtiveljekset Suursaaresta Teemalauantai: Vauvoja ja lapsia Vauvat. 09.00 Yle Uuti- Aamupala. Paula Noronen ja Aku Laitinen 12.00 Erikoismies Laiti- Entisten nuorten sävellahja. 06.03 set. Maiju LasYle News. 16.05 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Uuden musiikin aamuvuoro Remix 11.00 Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat 13.00 Uutiset 13.02 YleX Vii- paankynnet. Charlie Sheen (16) 23.25 Tulli 23.55 South Park (12) 00.20 South Park (12) 00.45 Pelkokerroin 01.35 Pelkokerroin 02.25 Rekkakuskit jäällä 03.15 JIM D Rikos: Rikostutkijat (12) 04.05 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Jalmari Helanderin jännitysfantasia on uusi tulkinta joulun myyteistä. Kuvassa tonttu (Peeter Jakobi). Korvatunturilta kuuluu kummia (2010) on nimensä mukaisesti kuvaus siitä, miten maailmalle lähtee harvinaislaatuisia vientituotteita. 10.04 Kissankehto. roja. 10.03 Sää. 23.03 Koe-eläinpuisto. 07.50 Merisää. lyö 12. asian kertoo Jalmari Helanderin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva. 35. Sak- takunta. 23.00 Yle Uutiset. 08.30 Aris- Aamupala. Mikkonen ? Tänään tässä ja nyt Seitsemän Uutiset Tulosruutu Midaksen kosketus Topi Sorsakoski, elämäni laulut. 17.40 Puheenvuo- set. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 A-studio: Talk 07.00 Puheen Aamun vieraat 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun vieraat 09.30 Suomalainen mies 10.00 Yle Uutiset 10.03 Kalle Haatanen 11.00 Yle Uutiset 11.02 Puheen Viikonloppu . 20.09 Olipa kerran radio. 20.45 Lotto ja Jokeri. 22.10 Radioteatteri esittää: tajana Sanna Kojo. 18.00 Ehtookelloina Savi- Urheiluradio. 12.00 Turun tuomiokirkon kello 07.04 Onnen sävel. 08.05 Radioteatteri esit- pala. (7) Timo T.A. 09.06 Herra Hei13.10 Todellisia tarinoita. L auanta in nämäen Lato-orkeste14.00 Välilevyjä. Yle Uutiset ja sää. 13.00 Yle Uutiset. 15.35 Radio 1 vastaa. 09.50 Radioteatteri esit15.40 Tiedevartti. Ääninä: Samuli Edelmann, Jukka Rasila, Tiina Isohanni, Heikki Sankari, Jani Alkio, Sam Huber, Antti Pääkkönen. 06.05 Hartaita säveliä. Lea Miettinen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu
17.45 Suomi tänään. Encore 23.00 Yle Puhe 00.00 Yöra- 18.00 Yle Uutiset. 08.30 Radioteatteri esitdoksinen liturgia Pyhän Kolminaisuu- tää: Täydellinen paisti. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 12.05 SunKansanratuksen syntymä, oratorio 21.00 Jat- nuntai-Suomi. 10.04 Pop Romano mirits. Jani Rajalin 18.00 Musiikin erikoisohjelma . Celebration Day: Live in London 2007 18.15 Jamie Oliverin joulu kotona 19.20 Ajoneuvos 19.55 Myytinmurtajat 21.00 Ocean?s Thirteen (7) 23.20 Lain varjossa (16) 00.15 Teräspallit 00.45 Madventures 09.45 Kuuluisat kuppilat 10.15 Talent USA 11.05 Talent USA 11.55 JIM D Henkilökuva: Ricky Martin 12.50 Taistelulaiva 13.20 Tilt 13.50 Eläimellinen muuttopäivä 14.50 Amerikan kovimmat keräilijät 15.40 Ruotsalainen remonttisota 16.35 Huijarirakentajat 17.25 JIM D: Muinaiset avaruusoliot 18.15 Apua avajaisiin 19.10 Gordon Ramsay ja paras ravintola 20.05 Anthony Bourdain minilomalla 21.00 JIM D Henkilökuva: Hollywoodin rakastajattaret 21.55 Mestariampuja 22.40 Rantavahdit 23.10 Outoa vai mitä. 08.20 Sunnunvelus Pirkkalan kirkosta. 12.05 Kulttuuritunti: 09.05 Sää. 14.00 Yle YleX Uutiset. 13.03 Urheiluralassinen. dio. Juontajana Mikko Kuustonen. 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Tyttö joka leikki tulella (16) Nelonen 05.00 08.30 08.45 09.00 09.10 09.25 09.35 10.05 11.40 12.40 13.10 13.40 14.05 14.35 14.45 15.15 15.45 16.15 16.45 18.30 18.50 18.55 19.05 20.00 20.57 21.00 22.50 23.00 23.05 00.05 01.05 Älypää-TV Lego Ninjago (7) Lego Ninjago (7) Lego Ninjago (7) Lego Ninjago (7) Vaaleanpunainen pantteri Jaksa paremmin Elokuva: Eläköön, Jaska Jokunen! (S) Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Eläintenpelastustiimi Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. Eläintenpelastustiimi Vaaleanpunainen pantteri Frasier Amerikkalainen komediasarja. Frasier Frasier Frasier Elokuva: Flirting with Forty . 17.20 Aristote19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 leen kantapää. Dokumentissa modernein laittein varustettu tutkijaryhmä ankkuroituu muutamaksi viikoksi Kookossaaren edustalle kartoittaakseen alueen eläimistöä, arvioidakseen suojelutoimien tehokkuutta ja perehtyäkseen erityisesti haiden liikkeisiin ja elintapoihin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Mies hyvää vuosikertaa. Pakoa joulukiireistä tarjoaa taltiointi Vexi Salmen 70-vuotisjuhlakonsertista Hämeenlinnan Verkatehtaalta 6.9.2012. 15.08 Tähtisumua. 20.25 Heinrich Schütz: set. Ohjelman käsikirjoittää: Jouluilta Impivaarassa. taja ja kertoja on Heikki 15.55 Yle News. Samuli Väänänen 21.00 Radio Novan yö 67 3. 06.00 Yle Uutiset. Emäntänä Minna Joenniemi. 21.00 Laszlo ja Vilmos Hollywoodissa 22.25 Uusi Kino: Erikoisia tapauksia (S) 23.30 Munkit laboratoriossa 00.22 Teematieto Muut 08.30 Joulukalenteri 09.00 SVT:n ohjelmaa 13.05 Arkisto: Jumalanpalvelus Paraisilta 1993 13.35 Luontoretkellä: Syvyyksien saalistaja 14.05 Elokuva: Ronja Ryövärintytär (7) 16.05 Jälkivääntö 16.45 Kirjakausi 17.15 Strömsö 17.55 TV-nytt 18.00 Joulukalenteri 18.30 Mistä morsian sikhille. Perhearvoja. 09.10 IskelUutiset ja sää. Alcantaran perhe (7) 13.50 Pähkinänsärkijä 15.25 Arkkitehtiveljekset Suursaaresta 15.55 Mielen salattu voima 16.55 Suomen historian myytit : Suomalainen sotilas 17.40 Musiikin muisti : Virsiä ja balladeja 18.00 Kino Klassikko: Yöloma paratiisisaarella. (Mister Roberts, USA 1955) Draamakomedia laivaston rahtialuksesta, joka miehistöineen viettää Tyynellä valtamerellä uneliaan tapauksetonta toista maailmansotaa. O: John Ford. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 18.00 Horieilen . 11.03 Nousevan auringon talo. Meidän Herramme Jeesuksen Kris- 12.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 08.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja. 11.00 Yle Uutiserttilavalla. Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio . 09.06 Herra HeinäEpookki. 18.09 Tunteiden ilta dio 0203-17600. 19.00 Ravintola kaltereiden takana 19.30 TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.45 Dsajn 19.49 5 minuuttia 19.55 Draamaa Erottajalla 20.22 Kaiken maailman suomalaisia 20.30 Taivaallista menoa: Rombergien joulu 21.00 Macklean (12) 22.35 Dok: Ulrika Bengtsin silmin 23.30 SVT:n ohjelmaa 10.00 Simpsonit (7) 12.30 Miehen puolikkaat (S) 14.30 Pähkähullu parodiashow (S) 15.00 P. 05.02 Aamupala. 05.15 Eväsreppu. 06.30 Aamu37. Adele, Rihanna, Coldplay, Ed Sheeran, Noel Gallagher, Florence & The Machine, Bruno Mars ja kunniapalkittu Blur. dio. 20.03 Urheiluradio. 09.05 Musiikkia Suomi soi. 20.09 Lähikuvassa tietokirjailija Lasse Erola. Tulos on kokonaisuudessaan onnistunut. Harri-Ilmari Moilanen TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA, OSA 1/8 TV1 klo 21.05 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Urheiluradio. Koskelan Jussin (Risto Tuorila) sitkeys suoperäisellä maalla tuottaa nopeasti tulosta. 14.03 Ajankohtainen Ykkö06.30 YleX Aamu Remix 10.00 nen. 07.00 Yle Uutiset. Lea Miettinen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu . 11.00 Orto- tai-Suomi. Kaamoksen taittumisen kunniaksi Runoraadin viimeinen lähetys juhlii valoa. 18.55 Tunteiden ilta 0203-17600. Veli Kauppinen juontaa. Päätapaus (12) 07.50 Chuggington (S) 08.00 Baby Looney Tunes (S) 08.25 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) 08.55 Jogi-karhu (S) 09.20 Korkojen kera . 12.00 Yle nuntai-Suomi. 16.05 Radio Su omi Herra Heinämäen LatoViikon valinta. O: Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen. TV 2 07.45 07.48 08.00 08.23 08.51 09.00 09.01 09.27 10.00 10.25 11.20 12.10 12.40 14.20 14.50 16.20 16.50 17.20 17.30 18.00 18.30 19.00 19.05 19.30 20.20 21.02 22.00 22.15 22.40 00.20 MTV 3 Pikku Kakkonen Raa Raa, leikkisä leijona Timpan joulu (S) Puistovahti Paavo Puska Joulukalenteri Galaxi Villit futarit Galaxi: Bofori Vili Vilperi Australialainen piirrossarja. HulaHula Satuhäät Sisu Cirque du Soleil: Delirium Meediot Suden arvoitus (7) Minä ja mun äiti: Viivi ja Sari Minun perheeni (7) Joulukalenteri Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Yle Uutiset Urheilukatu 2 Pirunpelto (12) Pan Am (12) Boardwalk Empire. Lea Miettinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . ei muuta kuin Jussin puheille lisätyöpäivien pohjalta. Muista tutuista aloitusjaksossa ovat erityisesti vauhdissa eli äänessä räätäli Halme (Heikki Nousiainen), Laurilan Anttoo (Tomi Salmela) ja aikamieheksi kasvanut Akseli (Ilkka Koivula), sarjan miehinen keskushahmo. 17.15 Vii9 märadio. 23.10 Yök- Merisää. 12.06 zofrenia. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 18.08 Sää. 03.02 Sekahaku. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Ajankohtainen Ykkönen 06.48 Maailmanpolitiikan arkipäivää 07.13 Brysselin kone 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Kirjakerho 10.00 Yle Uutiset 10.03 Eve Mantu 11.00 Yle Uutiset 11.02 Puheen Viikonloppu . 16.00 Tunteid en ilta Salo, musiikista vastaa Yle Uutiset ja sää. Näiltä osin Koivusalon opus tuo näyttämölle astetta tummempia sävyjä kuin Edvin Laineen ohjaama varhaisempi versio. Sen valttina ovat rehevämmät henkilöhahmot ja elämänmakuinen huumori, Koivusalo on panostanut astetta totisempaan hämäläisyyteen. 16.05 Sunnun13.00 Uutiset 13.02 YleX Viikon- tai-Suomi. Pianisti Iiro Ran- tala muuttaa tämän musiikiksi. 18.50 Merisää. 16.00 11.00 Uutiset 11.02 Oma lista Yle Uutiset ja sää. (12) 00.00 Ruotsalaiset poliisit (12) 00.55 JIM D Rikos: Gangsteripomot (12) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Täällä pohjantähden alla on klassikkoromaanin pohjalta tehty 8-osainen sarja. Kuvassa Jussi Koskela (Risto Tuorila). Koivusalon kyydissä Pentinkulmalle TIMO KOIVUSALON kaksiosainen kelpo elokuvaurakka Täällä Pohjantähden alla (2009, 2010) nähdään televisiossa kahdeksanosaisena draamasarjana. Se lähtee rivakasti liikkeelle. 19.03 Urheiluradio. 19.08 Tunteiden ilta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 10.03 Sää. 10.00 set ja sää. 05.21 Aamupala. Uusi päättäväinen ruustinna (Jonna Järnefelt) huomaa asian ja kirkkoherra (Hannu-Pekka Björkman) tottelee . Isänsä kuolema saa Nuckyn pohtimaan mikä elämässä on tärkeää. 21.00 Yle Uutiset. 13.08 Miten minusta tuli minä. Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Raadissa kirjailija Riikka Pulkkinen, laululyyrikko Joose Keskitalo, näyttelijä Kirsti Wallasvaara ja Jukka Virtanen. 08.45 Sunden katedraalista Oulusta. haastattelussa Vappu ja Jenni 09.25 Spirit . SUNNUNTAI 23.12.2012 Led Zeppelin . 10.00 Yle Uutikonlopun vieras. 04.02 Lem- tai vaikka mitä elämässä on tapahpimusiikkia. Celebration Day: Live in London 2007 Sub klo 17.10 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Pohjoisen taivaan alla (S) 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Eläinten elämää maalla ja merellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Vaikea rakkaus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Kuinka nainen sai housut 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 Skeptikko ja uskovat 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Prisma: Totuus lihavuudesta 13.50 Luonnon ihmeitä 14.00 Prisma Studio 14.30 Historiaa: Ikiroudan geeniaarre 15.20 Eläinten elämää maalla ja merellä 15.30 Akuutti 16.00 Hercule Poirot (7) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Seitsemäs taivas 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Elämä pelissä 18.50 Pieni tarina (7) 19.00 Juhlien jälkeen (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) 21.55 Seinää vasten (16) 22.55 Miesten vuoro. toissapäivänä. Paula Noronen ja Aku Laitinen 12.00 Erikoismies Laitinen 15.00 Musaa ja sporttia . 17.45 set. 07.04 09.00 Yle Uutiset. 21.03 Taustapeili. 10.59 sontti. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Lea Miettinen 18.00 Politiikkaradio 18.58 Viikon kirja 19.35 Historian ääniä 20.30 Tiedeykkönen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Kirjakerho Radio Nova 09.00 Ytimessä . 13.00 Radioateljee esit- mäen Lato-orkesterin jouluraketti. tää: Jouluna 14.00 Riston Valinta. 17.00 Yle klo 18.0 orkesteri. 07.03 Eve Mantu. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Yöhitaat. 12.55 Sunnuntai-Suomi. 13.00 Yle Uutiset. erra Heinämäen Lato-orkesterin jouluraketti, osa 23: Psykoroman15.00 Radioteatteri esittikko. Britannian suuressa palkintogaalassa helmikuussa 2012 olivat mukana mm. Elokuva matkaa läpi Suomen ja pysähtyy erilaisten saunojen lauteille kuuntelemaan miesten koskettavia elämäntarinoita. 04.54 Aamupala. Ainut sääntö on se, että tuttuja kappaleita ei esitetä. 12.40 Sunnuntai-Suomi. 12.45 22.05 Avaruusromua. Tunteiden illassa voit soittaa suoraan lähetykseen, kertoa Yle Radio Suomi oman joulufiiliksesi, jonkun tarinan 04.00 Yle Uutiset ja sää. 06.03 Sää. Radioteatteri esittää: Juha, osat 36 ja 06.04 Aamupala. 07.53 vanhasta Euroopasta. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Radion sinfoniaorkesteri kon- Sunnuntai-Suomi. 15.03 UrheiUuden musiikin aamuvuoro Remix luradio. 21.35 Novosti Yle. kahvilla. 13.06 Sunnuntai-Suomi. 05.00 tunut viime aikoina. (16) Yle Uutiset Bored to Death (12) Yle Live: BRIT Awards 2012. 05.50 Merisää. 20.08 Sää. 08.05 pala. 22.05 Levylautakunta. Rakkautta yli rajojen (S) Nelosen uutiset Nelosen sää Vaaleanpunainen pantteri Hurja painonpudotus Amerikkalainen dokumenttisarja. Olipa kerran (12) Amerikkalainen draamasarja. Keno Elokuva: Neljä joulua yhdessä päivässä (7) Nelosen uutiset Nelosen sää Mad Men (12) Amerikkalainen draamasarja. Kaverille ei jätetä Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 10.10 Elävä arkisto: Helsinkiin! 10.10 Herra Helsinki 10.20 Maalta kaupunkiin 10.50 Menolippu Helsinkiin 11.20 Tahdon Stadiin 11.40 Rembrandt 12.35 Francon jälkeen . 08.00 Yle Uutikalan kirkon kellot kutsuvat. 00.05 Yöradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. loppu 17.00 Kaarle ja Erno raskaana 17.15 Suomi tänään. 09.55 Pirk- Sunnuntai-Suomi. villi ja vapaa (S) 11.05 Midaksen kosketus 11.35 Sillä siisti 12.05 Salatut elämät (S) 12.35 Salatut elämät (7) 13.05 Putous tulee taas 13.10 Honey (7) 15.00 Lentokentän kauhut (7) 16.45 Onnenpeli Joulukalenteri 17.00 Samaa sukua (7) 17.55 Luontodokumentti: Kookossaaren hait. 09.00 Yle Uutiset. Uutiset ja sää. N: Henry Fonda, Jack Lemmon, James Cagney (S) 20.00 Runoraati: Valo. 08.05 Sunnuntai-Suomi. Pirkkalan seurakunnan jumalanpal- 08.10 Luontoretki. Diddyn juoksupoika 16.00 Mallitoimisto 17.05 Jarkko Ahola: Ave Maria 17.10 Led Zeppelin . 05.52 Aamu- 07.00 Yle Uutiset. Elinasta (Vera Kiiskinen) tulee Koskela sarjan edetessä. Täällä Pohjantähden alla vie maailmaan, jossa monen kohdalla sivistys on jäänyt selkäsaunaan, kuten Kivivuoren Otto (Esko Roine) lupsakkaan tyyliinsä toteaa. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää
Live at Albert Hall 07.15 07.50 07.55 08.05 08.20 08.45 09.10 09.40 10.05 10.10 10.35 11.10 12.50 13.20 14.20 14.25 14.55 15.55 16.55 17.10 17.35 18.00 18.30 19.00 19.10 20.00 20.35 22.10 01.10 Aamusää Uki (S) Palomies Sami (S) Tuomas Veturi (S) Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) Jogi-karhu (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Pilanpäiten Emmerdale (S) Emmerdale (S) Mehiläisen elokuva. (Bee Movie, Yhdysvallat) Koko perheen riemastuttava animaatioseikkailu mehiläisestä. Ice Age: Mammuttijoulu . 07.45 Aamuhar- 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 12.15 Lauluja Suomen jouYle Radio Suomi lusta. Keski-Poh- roon. 14.03 oksen kirkosta Tampereelta. 18.50 Merisää. set. (1978) Aatekaappi: Ei-kaupallinen joulu. (Fanny och Alexander, Ruotsi 1982) Elokuvaversio Ingmar Bergmanin suuresta perhedraamasta. 22.05 Musiikillinen lahjapaketti. 10.04 1. (S) Eläinten karnevaali. Camille Saint-Saënsin mestariteos on pohjana viehättävälle koko perheen ohjelmalle, jossa mitä erilaisimmat animoidut eläimet tulevat ihmettelemään Ranskan radion filharmonikkojen soittoa. Fanny, Alexander ja minä Elokuva: Fanny ja Alexander. 15.45 Tänään jouluaattona. 21.50 Merisää. 11.00 Yle Kiviniemi, urut. Joulupukin ja joulunvieton historiaa. 08.15 ja Matti 08.00 Uutiset 10.00 UutiArkisto: Risto Nurmi: Joulun hyvä set 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro henki luonnossa ja ihmismielessä. Paavo Noponen. 19.03 Jouluaaton ilmasilta. 16.25 Tänään jouluaattona. Viestit numeroon 16149 vuodelta 2011. 12.45 Merisää. 06.56 Päivän mieYleX telause. 18.40 Tänään jouluaattona. Kai R. Lehtonen. Välinpitämättömyys on kuolemansynti. Maija Dahlgren. 20.04 Jouluaaton ilmasilta. 17.15 Radioteatteri esittää: Taiteilijan joulusaarna. (1978) Joulu Salamyhkässä. 09.06 Manteleita joulupuuroon. Jean Sibeliuksen Viisi joululaulua op. Elli Collan 14.00 Hyvää Joulua!. Lauluyhtye Rajattoman musiikki soi Lapin maisemissa. Herrasväen asusteet, kampaukset, piirongit ja vastaava rekvisiitta ovat asianmukaisesti kohdallaan. Bergmanin opus on kiehtova perhedraama ja mieleen jäävä lapsuuden kuvaus, jossa lähtö Ekdahlien suvun tarkempaan tutkailuun otetaan joulun vietosta. Konsertti on taltioitu Turun TuoImpivaarassa. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Marjukka Tepponen, sopraano, ja Ville Urponen, miokirkossa joulukuussa 2012. Suora lähetys. 12.10 Rajaton: Hiljainen jouluyö. Ohjelma on uusinta tisi. 09.00 Yle Uutiset. Remix 22.00 Encore 23.00 Uutiset 11.55 Suomen Turku julistaa joulu- 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio rauhan. 06.25 Nousutahdit. Joulutervehdykset tarinoineen värittävät jouluillan lumoa niin kotimaassa kuin ulkomailla. 16.00 n Manteleita joulupuuroon. Yle Uutiset ja sää. Juha Tapio & 19.03 Radioteatteri esittää: Jouluilta bändi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle (0,40 e). 10.00 Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden Yle Uutiset. 50 vuotta viihdyttäjänä 22.00 Vallan linnake (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa 08.00 Lemmen viemää (7) 08.55 Eastenders (S) 09.30 Simpsonit (7) 10.00 Simpsonit (7) 10.30 Simpsonit (7) 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Madagascarin pingviinit (S) 13.55 Karvinen (S) 14.25 Putous 15.55 Will & Grace (S) 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Valehtelevat viettelijät (12) 19.55 Esittelyssä: Iholla 20.00 Glee (7) 21.00 William Shakespearen Romeo + Julia (12) 23.30 C.S.I. MAANANTAI 24.12.2012 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Jäinen planeetta 09.00 Yle Uutiset 09.05 Elämä pelissä 09.35 Tosi tarina: Hilja 10.05 Sydämen asialla (7) 10.55 Pisara 11.00 Yle Uutiset 11.05 Ekumeeninen joulu 11.55 Suomen Turku julistaa joulurauhan. 18.55 Jouluaaton ilmasilta. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 09.00 Yle Uutiset. 11.03 Manteleita joulupuuConcerto grosso g-molli. Pasi Hyökki, sol. 07.53 Rovaniemen kirkosta. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Ohjaus: Ilkka Toiviainen. Sanna Kiiski 11.00 Jouluaatto . 13.03 Tänään jouluAleksanteri Nevskin ja pyhän Nikola- aattona. 06.30 Oi kuusipuu. koristellessa. 15.00 Yle UutiTiernapojat. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. Animaatioklassikko Jaska Jokusen ja muiden Tenavat-sankareiden seikkailuista pääsee vauhtiin, kun Jaska osallistuu luokkansa tavaamiskilpailuun. 11.15 Fort Boyard . 12.10 ??Taas kaikki kauniit muistot??. 10.00 Yle Uutiset. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Sää. Aino ja bulevardi joulutunnelmissa. 09.05 Uutiset ja sää. (Ice Age - A Mammoth Christmas, Yhdysvallat) Ice Age -elokuvien tämänkertaisessa seikkailussa Sid tuhoaa vahingossa Mannymammutin jouluisen perintökalleuden ja päätyy Joulupukin mustalle listalle Katti kaiken tietää ? Jouluspesiaali Redin uni Karvinen (S) Selviytyjät MTV3.doc: Elefantti ja lammas . Kaksi jälkimmäistä menevät yleensä epookkidraamalle, jollainen Ingmar Bergmanin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva myös näyttävästi on. satua koko elämä. (1990) Suomalainen joulu New Yorkissa. Mukana sekä tuttuja joululauluja uusin sovituksin että täysin uutta musiikkia. 12.40 Maailman matkailuaarteet 12.50 Loviisa, Niskavuoren nuori emäntä (7) 14.15 Pieni tarina (7) 14.25 Poro ja muuttuva ilmasto 15.20 Planeettamme Maa (7) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Uutisvuoto 19.10 Estradilla: Maailman kauneimmat joululaulut 20.30 Yle Uutiset 20.45 Sinisalon Veikko, Järkäle 21.45 Kotikatsomo: Täällä pohjantähden alla (12) 22.35 Panta kaulassa (12) 23.05 Joulumiehet (S) 00.00 Jouluyön messu Ice Age: Mammuttijoulu MTV3 klo 12.50 TV 2 MTV 3 07.45 Nimipäiväonnittelu: 24.12. 07.47 Joulukalenteri 08.00 Joulupukin kuumalinja 08.15 Pikku prinsessa 08.37 Joulupukin kuumalinja 09.00 Max ja Meeri 09.08 Joulupukin kuumalinja 09.40 Tontun tarina 10.05 Joulupukin kuumalinja 10.30 Urhea pikku Mörkyli (7) 10.56 Joulupukin kuumalinja 11.28 Lumiukko (S) 12.00 Viidakkoperhe (7) 12.50 Uusi päivä (S) 13.20 Uusi päivä (S) 13.50 Uusi päivä (S) 14.20 Erätulilla 14.50 Vaahteramäen Eemeli. (Emil i Lönneberga, Ruotsi 1971) Astrid Lindgrenin kertomukseen perustuva elokuva vilkkaasta Eemelistä, joka joutuu usein kiipeliin ja tekee metkuja. O: Olle Hellbom. Turun Vanhalta Suurtorilta julistetaan perinteisin menoin joulurauha kaikkialle Suomeen ja ulkomaillekin. 18.00 Jouluaa- ton ilmasilta. Katkelma Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Allan Edwall, Jarl Kulle, Ewa Fröling, Erland Josephson, Pernilla Alvin ja Bertil Guve. Amos Oz Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 17.25 5 minuuttia 17.30 Atte ja jouluevankeliumi 17.40 Torniagentit 17.55 TV-nytt 18.00 Joulukalenteri 18.30 Luontoretkellä: Lintujen talviruokinta 19.00 Spanielipentueen elämää 19.30 TV-nytt 19.40 Lucia 2012 : Kauneimmat joululaulut 20.00 Dok: Bo Kaspers Orkester New Orleansissa 21.00 Cay Karlsson . 17.15 Tänään jouluaattona. 06.10 Aamuhartaus. 11.45 Suomen Turku julistaa janmaan Kamariorkesteri, joht. 14.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 ilmasilta Koko perheen joulutoiTai teilijahenk ilök u v a: Radio Su omi vekonsertti. Lähetyknäyttelijä Esko Salmik lo 18.00 seen voit osallistua tekstinen. 18.00 Kristuksen synty- niit muistot. 15.03 Joulukonsertti. 16.05 Tänään jouluaattona. Jussi Wistrand 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . O: Juho Gartz. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 12.15 Taas kaikki kauKangas. Dokumentti suomalaisen sadunkuvituksen mestarista, Rudolf Koivusta (1890 - 1946). Ile taus. Rooleissa mm. (12) 00.25 Teräspallit UK (12) 01.05 Teräspallit UK 11.20 JIM D: Kiinan jättipato 12.10 Navigare 12.35 Lentokenttä 13.00 Rekkakuskit jäällä 13.50 Talent USA 14.35 Apua avajaisiin 15.25 Anthony Bourdain minilomalla 16.10 Gordon Ramsay ja paras ravintola 17.05 Kokin joulu 18.00 Talent USA 19.30 Los Angelesin tatuointitarinat 20.20 Panttilainaamo: Joulu-special 20.45 Entisöintipaja 21.10 JIM D: Jättikokoista ruokaa 22.00 Villit nettivideot (16) 22.30 Kuuluisat kuppilat 23.00 Pulkkinen: Joulu-special 23.15 South Park: Jouluspecial (12) 23.45 Pelkokerroin: Jouluspecial 00.35 JIM D Henkilökuva: Hollywoodin rakastajattaret 01.25 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Fanny ja Alexander on elokuvaversio Ingmar Bergmanin suuresta perhedraamasta. 23.00 Pukkihyppely. 23.50 Tänään jouluaattona. - Arcangelo Corelli: Uutiset. Kuvassa Pernilla August ja Jarl Kulle. Joulun värit ja varjot (1982) voitti neljä Oscaria, joista parhaan ei-englanninkielisen elokuvan pystin kävi tuottajan ominaisuudessa pokkaamassa Jörn Donner. Muut oskut tulivat kuvauksesta, lavastuksesta ja puvustuksesta. Näyttämöinä vaihtelevat sukukartano, piispanlinna ja teatterinjohtajan talo. FANNY JA ALEXANDER 4 Kymmenvuotias Alexander (Bertil Guve) on Bergmanin alter ego, joka sisarensa Fannyn (Pernilla Allwin) tavoin kokee järkytyksen, kun leskeksi hiljattain jäänyt äiti (Ewa Fröling) nai kylmäkiskoisen piispan (Jan Malmsjö). 00.05 Jouluyöradio. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 07.00 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Puheen Aamu 10.00 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Puheen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . (Tinker Bell and the Great Fairy Rescue/USA 2010). Suomenkielisenä versiona esitettävä Disneyn animaatioseikkailu Helinäkeijun seikkailuista.(S) 09.45 Elokuva: Eläköön, Jaska Jokunen! (A Boy Named Charlie Brown/USA 1969). Jussi Wistrand 18.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri. Linnake 12.10 Elokuva: Hannah Montana & Miley Cyrus: Best of Both Worlds 13.30 Elokuva: My Fair Lady. (My Fair Lady/USA 1964). Pääosissa: Audrey Hepburn, Rex Harrison, Stanley Holloway, Wilfrid Hyde-White, Gladys Cooper, Jeremy Brett. Ohjaus: George Cukor. 16.30 Elokuva: The Straight Story (S) 18.30 Nelosen uutiset 18.45 Nelosen sää 18.50 Vaaleanpunainen pantteri 19.00 Lentokenttä 19.30 Poliisit 20.00 Jesse Kaikuranta 20.05 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Kuviteltu rakkaus (16) 22.55 Frasier 23.25 Poliisit 23.50 Kaverille ei jätetä 00.35 Olipa kerran (12) Teema 10.00 10.00 15.40 16.00 17.00 17.55 18.25 19.00 20.00 23.05 Lahjapaketti: Iiro irti 1-8 Iiro irti (8 jaksoa) Ajattelen, siis olen Montmartren Harlem. Musiikkipitoinen dokumentti Pariisiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyneestä mustien amerikkalaistaiteilijoiden yhteisöstä. Historia: Siirtolaisesta miljonääriksi Rudolf Koivu . 17.30 Sää. 10.03 Sää. 13.00 mäjuhlan suuri ehtoopalvelus Pyhän Yle Uutiset. 08.00 Jussi Björling ja O helga natt. Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 22.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 23.00 Elävä arkisto: Kulttuuri Radio Nova 07.00 Jouluaaton aamu . 07.50 Merisää. 15.00 Aattohartaus 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita säveliä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Oi kuusipuu. ikuiset ystävät Onnenpeli Joulukalenteri Kauniit ja rohkeat (S) Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (7) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Samu-Sirkan joulutervehdys 2012 Salatut elämät (S) Joulutarina (S) Australia (12) Burn Notice (12) Nelonen 08.00 Vanessa ja pikkuväki 08.25 Elokuva: Helinä-keiju ja suuri keijupelastus. 10.05 Historian ääniä. N: Jan Ohlsson, Lena Wisborg. 16.28 Maleena (7) 16.55 Joulupukki ja noitarumpu 17.45 Joulukalenteri 18.02 Viidakkoperhe (7) 18.48 Luonnon ihmeitä 19.00 Yle Uutiset 19.10 Karhuperheeni ja minä 20.01 Uusi päivä (S): Joulutervehdys 20.30 Jaquie Brownin päiväkirjat (12) 21.00 Jouluksi kotiin -konsertti 22.00 Yle Uutiset 22.10 Misfits (16) 23.00 Haven (12) 23.45 Yle Live: Adele . (1956) 19.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 20.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 21.00 Elävä arkisto: Kulttuuri. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Koivu loi oman monivivahteisen kuvamaailman ja hänen satukuvissaan suomalainen metsä on kodikas ja ihmeitä täynnä. 08.15 Jouluaato 15.55 Yle News. 16.15 Kynttilät syttyvät haudoilla. musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 11.00 Nisse-polkasta Ave Mariaan. Juha joulurauhan. Karita Mattila, sopraano, ja Kalevi Manteleita joulupuuroon. Toimittajana Päivi viestillä RS JOULU oma viesIstala. Tapansa mukaan Bergman loihtii ilmoille psykologisesti vahvaa draamaa, johon eri sukupolvien ja perheiden väliset jännitteet luovat nautittavasti poimuilevan tunneverkoston ja -ilmaston. Visuaalisesti Fanny ja Alexander on Bergmanin ja hänen hovikuvaajansa Sven Nykvistin yhteistöistä moni-ilmeisimpiä. Harri-Ilmari Moilanen FANNY JA ALEXANDER Yle Teema klo 20.00 urut. 13.15 Aikamatka arkeen 4/8: Joulunvieton historiaa 14.00 Kuusta 05.00 Aamupala. 20.00 Ylioppilaskunnan Laulajien perinteinen joulukonsertti. Joht. 21.55 Tänään jouluaattona. Jussi Wistrand 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Iltapäivä . 22.05 Tänään jouluaattona. 22.15 Tiernapojat. 22.30 Tänään jouluaattona. Paavo Noponen
(12) 23.15 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 23.45 Poliisit 00.15 Start! 00.45 Kaverille ei jätetä 01.25 Pelkokerroin 2.0 (12) 02.15 Älypää-TV Teema 10.00 10.00 11.10 12.20 13.10 15.20 17.10 19.00 21.05 22.55 Elokuvan päivä Kino: Kultakuume (S) Kino: Sirkus (S) Kino: Chaplinin poika. (The Kid, USA 1921) Klassikko kulkurista, joka ottaa huostaansa kodittoman pikkupojan. O: Charles Chaplin. 00.05 Yöradio. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Äänikirja. 12.25 Arkisto: Risto Nurmi: tetty Suomen suosituimmaksi jouJoulun tähti. 22.05 Nousevan auringon talo. 23.00 Yle Uutiset. Pelinhoitajina ja tuomareina noppaa heittävät Markus Turunen ja Kirsi Väänänen. (S) Kino: Ihmeellinen on elämä. (Les poupées russes, Ranska 2005) Romanttinen komedia entisestä opiskelijaporukasta, joka kokoontuu eri puolilta Eurooppaa Pietariin yhden kaverin häihin. 11.00 Euroradion joulu- Missä Sylviat laulavat jouluna. Ile nen, Jani Forsman, Tuomo Prättälä, ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden Kristiina Wheeler ja Irina. 17.00 Yle UutiSu o m e n Tähti Uutiset. (It?s a Wonderful Life, USA 1946) Jokajouluinen klassikko itsemurhaa harkitsevasta miehestä, joka saa tilaisuuden nähdä elämänsä uudessa valossa. (The Brothers Bloom, USA 2009) Komedia veljeksistä, jotka aikovat tehdä täydellisen huijauskeikan. Asiat mutkistuvat, kun kuvioon lisätään kaunis perijätär. 20.04 Kantritohtorin juurihoitoa. 10.05 08.05 Tänään joulupäivänä. Sen paljastaa Veikko Neuvonen kansanmusiikkia Euroopasta. 10.04 Tänään sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. N: James Stewart, Donna Reed. Uusi restauroitu versio. Kino: Perhonen lasikuvussa (7) Kino: Scaramouche ? säilän sankari (12) Kino: Leijapoika (12) Kino: Bloomin veijariveljekset. (7) 16.30 Maleena (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.02 Viidakkoperhe (7) 18.48 Luonnon ihmeitä 19.00 Yle Uutiset 19.10 Karhuperheeni ja minä 20.01 Uusi päivä (S) 20.30 Jaquie Brownin päiväkirjat (12) 21.00 Jukka Poika live in circus 21.50 Yle Uutiset 22.00 Kaksipäisen kotkan varjossa (7) 07.50 07.55 08.05 08.20 08.45 09.10 09.40 10.05 10.10 10.40 11.10 12.55 15.10 16.10 17.00 17.10 17.35 18.00 18.30 19.00 19.10 21.55 22.50 23.45 00.40 Uki (S) Palomies Sami (S) Tuomas Veturi (S) Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) Jogi-karhu (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Pilanpäiten Emmerdale (7) Emmerdale (S) Megamind (7) E.T. 13.00 Klassista kah- lulauluksi. TIISTAI 25.12.2012 E.T. Esiintyjinä ovat kauden 2012 merkittävimmät solistit sekä Savonlinnan Oopperajuhlaorkesteri ja -kuoro. 16.45 Pieni tarina (7) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Kotikadun vuodet. 21.50 Merisää. 22.35 Tshaikovski: Pähki- mien solisteina mm. . Kesän juhlakaudelta nähdään gaalakonsertti, jonka ohjelmisto kattaa Oopperajuhlien 100-vuotisen historian. Tyylin ohella köyhän perusoikeuksiin kuuluvat kepulikonstit. Lyhyt johdanto lupaa hymyä ja kyyneleitä, mutta mukaan mahtuu myös reipaslentoisempaa lystiä. 21.55 Tänään joulupäivänä. 07.53 Tänään jousen viisi joululaulua op. Varsinaisia helmiä ovat pojan ja sijaisisän nyrkkeilymatsit korttelin kauhuja vastaan, peitto ja poncho -episodi, yömajajakso sekä Matrix-liitelyjä ennakoiva unijakso. Sen kautta tarinan olisi voinut päättää toisinkin, mutta Chaplin on Chaplin, pahassakin paikassa hän antaa tilaa toivolle. Harri-Ilmari Moilanen CHAPLININ POIKA Yle Teema klo 12.20 Yle Radio Suomi 07.00 Jouluaamun jumalanpalvelus 05.00 Jouluaamupala. Oscarehdokkaat Naomi Watts ja Edward Norton esittävät pääosia koskettavassa rakkausdraamassa haavoitetuista sydämistä, jotka etsivät onnea maailman ääristä asti. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Nostalgisien jouluiskelVerirahaa. 12.15 Radioteatteri taas monessa joulunajan juhlassa. esittää: Jouluevankeliumi Luukkaan Sylvian joululaulu on joskus äänesmukaan. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.03 Oi kuusipuu. Toi- 08.40 Tänään joulupäivänä. 05.50 MeriRovaniemen kirkosta. 14.03 Leirinuotiolla lapset ja aikuiset. 11.00 Yle päivään. 07.04 Joulu-Suomi soi. Yle Uutiset. Toimittajana Tarja Närhi. 20.03 Sää. 18.50 Merisää. O: Frank Capra. 09.05 Sää. Kulkuri kunnostautuu jopa naisten naurattajana, tosin siitä CHARLES CHAPLININ ei tykkää hyvää liehitellyn puoliso, korttelin karski konstaapeli. Leffa tulvii sosiaalista paatosta, farssia, mainiota tilannekomiikkaa ja unohtumattomia episodeja. 19.03 Suomen Tähti 020317600. 10.00 Yle Uutiset. News. - The ExtraTerrestrial, Yhdysvallat) Steven Spielbergin rakastetuimpiin elokuviin lukeutuva fantasia on koskettava tarina rumasta mutta viisaasta avaruuden muukalaisesta, joka tutustuu yksinäiseen Elliottpoikaan. (E.T. 12.45 Merisää. Kauneimmat joululaulut 13.00 Yle Uutiset. 11.03 Oi kuusiset ja sää. Jouluista musiikkia ajalta, jolloin Yle Uutiset ja sää. 06.30 tuksen syntymäjuhlan liturgia Pyhän Joulu-Suomi soi. 09.00 mittajana Sirkka Halonen. 12.00 Yle kien tuntemaa ja niin monen rakasUutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Laila Kinnunen, nänsärkijä, balettisarja. 18.00 3 päivänä. 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 04.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 07.00 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Puheen Aamu 10.00 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Puheen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio . 18.55 Suomen Tähti 0203-17600. 21.00 Yle Uutiset. 09.05 Jean Sibeliuk- 07.50 Merisää. 15.40 Jouluista asta. (12) Muut 08.00 Joulujumalanpalvelus Vantaalta 09.00 Taina Tomera (S) 10.00 SVT: Rapport 10.05 SVT:n ohjelmaa 14.45 5 minuuttia 14.50 Elokuva: Unna ja Nuuk (7) 16.10 Megafoni 16.40 Taivaallista menoa: Rombergien joulu 17.10 Draamaa Erottajalla 17.40 Torniagentit 17.55 TVnytt 18.00 Joulukalenteri 18.30 Lahja 19.00 Spanielipentueen elämää 19.30 TV-nytt 19.40 Dsajn 19.45 Armfelt ja Kustaa III 20.35 Dok: Broder Daniel forever 21.30 Konttori 21.53 Sokerileipurin jouluherkut 22.00 Murha Sandhamnissa (16) 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 08.00 Lemmen viemää (7) 08.55 Eastenders (S) 09.30 Babe . Bach: Jouluoratorio. (7) Selviytyjät MTV3.doc: Meren syvyydessä Onnenpeli Joulukalenteri Kauniit ja rohkeat (S) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Harry Potter ja Azkabanin vanki (12) Kosketus (12) C.S.I. 15.00 Yle Uutiset. 15.03 Tähtisumua. 08.00 Yle Uutiset ja sää. lumusiikkia Brittein saarilta. 09.00 07.03 Sää. Pääosissa: JeanMarc Barr, Rosanna Arquette, Jean Reno, Sergio Castellito, Paul Shenar, Jean Bouise. Ohjaus: Luc Besson. (131?) (S) 16.20 Elokuva: Flash of Genius 18.30 Nelosen uutiset 18.45 Nelosen sää 18.50 Vaaleanpunainen pantteri 19.00 Lentokenttä 19.30 Poliisit 20.00 Mikko Sipola: Put Out the Fire 20.05 Sokkokokki 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Kirjava huntu. (Painted Veil/Kiina - USA 2006). 17.15 Oi kuusipuu. Housebänmusiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . alkusoitto (S) 23.45 Elämäni pakkasukkona TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hertan maailma: Hertan joulu 06.58 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.14 Pasin ja Kielon valtakunta 07.25 Urpo ja Turpo 07.37 Vaarin riihellä 07.44 Pikku prinsessa 07.58 Oktonautit 08.21 Joulun tarina 09.08 Topeliuksen tarinoita: Peikkojen joulu 09.19 Herra Heinämäen joulu 10.00 Lumiukko ja lumikoira 10.25 Koiranpennun vuosi 10.55 Pieni runotyttö (7) 11.45 Viidakkoperhe (7) 12.30 Verta, hikeä ja luksusta 13.20 Hullu juttu 13.50 Minun perheeni (7) 14.20 Lihavan madon taika 14.50 Eemeli ja possuressu. (Emil och griseknoen, Ruotsi 1973) Vaahteramäen Eemeli pelastaa pienen possun ja kaveruksista tulee erottamattomat. urhea possu (S) 11.20 Pilanpäiten 11.30 Simpsonit (7) 14.55 Karvinen (S) 15.25 Karvinen (S) 15.55 Will & Grace (S) 16.25 Eastenders (S) 17.00 Casper (12) 19.00 Teräspallit 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 X Factor USA 22.00 Lainvalvojat (7) 22.30 Lainvalvojat (7) 23.00 Supernatural (16) 23.55 Vampyyripäiväkirjat (16) 00.50 Teräspallit UK 01.30 Teräspallit UK 10.40 JIM D Henkilökuva: Bill Murray 11.30 JIM D: Lopun aikojen saari, osa 1/2 12.20 JIM D: Lopun aikojen saari, osa 2/2 13.10 Tilt 13.35 Start! 14.00 JIM D Historia: Brad Meltzerin tulkinnat 14.55 Talent USA 16.30 Los Angelesin tatuointitarinat 17.20 Ruotsin karmein koti 18.15 Talent USA 19.05 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Tulli 20.30 Entisöintipaja 21.00 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla 21.50 Villit nettivideot (16) 22.20 Elämää halpalentoyhtiössä 22.50 South Park (12) 23.15 Pelkokerroin 00.10 Tilt 00.35 JIM D Rikos: Vihjesuma (16) 01.30 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Chaplinin poika on tunteisiin vetoava klassikko kulkurista, joka ottaa huostaansa kodittoman pikkupojan. 23.03 Miten minusta tuli minä. O: Cédric Klapisch. 20.00 Yle Uutiset. 09.20 Jou- lupäivänä. 07.00 Yle Uutiset. Nikolaoksen kirkosta Vaasasta. 15.55 Yle Yle Uutiset. Parivaljakko onnistuu aiheuttamaan kylällä pahennusta eri metkujen muodossa. Joulun leirinuotiolla tunnelYleX moivat Ipanapa henkeen Niko Ahvo06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . Miten tehtiin Suomen pitkäikäisin draamasarja, ja mitä Kotikatu kertoo meistä suomalaisista? 19.10 Joulun tähdet Vantaalla 20.30 Yle Uutiset 20.45 Pieni tarina (7) 21.00 Downton Abbey (12) 22.10 Musiikkitalo . 12.00 Yle Uutiset ja lijahenkilökuva: kirjailija klo 18.0 sää. Miia Krause 18.00 Elävä arkisto: Kotimaa 19.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 20.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 21.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 22.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 23.00 Elävä arkisto: Äänikirja Radio Nova 09.00 Hyvää Joulua! 69 5. The Extra-Terrestrial. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Iltapäivä . The Extra-Terrestrial MTV3 klo 12.55 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Jäinen planeetta 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sydämen asialla (7) 10.00 Joulupäivän jumalanpalvelus Vantaalta 11.00 Yle Uutiset 11.05 Neljä matkaa Vantaanjoella (S) 12.25 Tohtorit (7) 13.00 Paavin joulutervehdys 13.40 Niskavuoren Heta (7) 15.10 Savonlinna 100-vuotisjuhlagaala. 14.00 Yle Uutilassinen. set. 08.20 Eve Mantu. Päivän kansanedustaja 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 16.05 Säveliä joulujoulupäivänä. Kaikkonsertti Kallion kirkossa. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Suomen Tähti 0203-17600. Radiolautapeliin voi osallistua puhelinnumerossa 0203-17600. 1. 14.00 Yleisradion vuoden nuo- Sylvia joka lähettää terveisiä Suorisokuoron adventtikonsertin uusinta. 23.10 Yök- Tapio Rautavaara ja Olavi Virta. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 J.S. oksilla lunta. 22.05 Radioteat- kinkussa oli vielä rasvaa ja kuusen teri esittää: Hanhen selästä, osa 77. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kurjuudessa elävä kaksikko ei sure osaansa, vaan osallistuu myös työelämään, tosin paljolti omilla ehdoillaan. O: Olle Hellbom. . 16.00 Yle Uutiset ja 10.03 Sää. 08.00 Kris- sää. 09.06 Joulukonsertti. 17.15 TaiteiRadio Su omi puu. 13.03 Tampereen Aitolahden kirNäin lapsuusjouluina lauletkosta. 12.05 Tänään jouluTuula Korolainen. N: Mark Ruffalo, Adrien Bordy. Kino: Sinkkuuden huumaa. meen sypressientuoksuisesya Sisili15.00 Viikon kirja. N: Romain Duris, Audrey Tautou, Kelly Reilly. 12.05 Lapset laula- tamaa Sylvian joululaulua lauletaan vat joululauluja. Kuvassa Charles Chaplin ja Jackie Coogan. Kulkuri ja herrasmies ensimmäinen pitkä ohjaustyö (tosin pituutta on vain 60 minuuttia) Chaplinin poika (1921) on merkkipaalu sekä komedian että koko elokuvan historiassa. Chaplin on kulkuri ja Jackie Coogan poika, äitinsä (Edna Purviance) hylkäämä löytölapsi. Mutta kuka tai mikä on teen. 05.52 Jouluaamupala. Linnake 12.20 Junior MasterChef 13.10 Junior MasterChef 14.00 Elokuva: Suuri sininen. (The Big Blue / Le grand bleu/Ranska-USA-Italia 1988). Miami (16) Amerikkalainen poliisisarja. Paljastavat valheet (16) Rillit huurussa (S) Nelonen 08.40 Vanessa ja pikkuväki 09.05 Elokuva: Hessu Hopo ? rampin rämäpää (S) 10.30 AnkkaRäp 2012 10.55 AnkkaRäp 2012 11.25 Fort Boyard . 22.00 tiin. Tvdokumentti rakastetun Kotikatu-sarjan vaiheista. Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 23.00 Uutiset 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio dissä soittavat tuttuun tapaan Janne Haaviston johdolla Miikka Paatelainen, Pekka Gröhn, Esa Kotilainen ja Abdissa Assefa. 16.05 Piparkakkuja ja enkeleitä
17.45 Kulttuuritunti: Tekijä. (1981) Suomalaisen elokuvan tarina. toiveiden yö. päivän ilta . 09.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Tänään tapaninpäivänä. Taiteilijavieraana näyttelijätär Ansa Ikonen. 09.00 Yle Uutiset. 20.07 Navidad Café Tropical. Euroopasta. 17.15 Oi kuusipuu. 07.50 Merisää. 10.03 Sää. 23.03 Kansanradio. (George Harrison: Living in the Material World, 2011) 13.23 George Harrison. Toiminta-akrobatia on vähäistä. 18.25 Tapaninillan musiikkia. 17.00 Yle UutiRadioteatteri esittää: Taiteilijan joulu- set ja sää. 08.20 Luontoretki. (86?) Nelosen uutiset Nelosen sää Vaaleanpunainen pantteri Lentokenttä Poliisit Tuuri Keno Elokuva: Hyvää huomenta, Vietnam. Rakkausteema tulee tarinassa korkealla profiililla esiin. 19.03 Suo- 18.06 Tapanintanssit. 21.55 Suomi tänään. ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden 22.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset 11.03 Herra Heinämäen ja sää. 18.03 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Tänään tapaninkirkosta. 13.03 Piparkakkuja ja enkeleitä. kon työ ei ole yksinäistä työhuoneella 14.00 Yle Uutiset. Helge Miettunen. 03.40 Luontoretki. Nykyaika kohtaa menneet vuosituhannet, joten seppä IIRO KÜTTNERIN 6 ja eilisen soturi liitävät aikojen ja ilmojen halki toisiinsa tiukasti liittyvin sitein. 23.10 Yöklassinen. 21.00 Yle Uutiset. (The Duchess/Englanti 2008) 1700-luvulle sijoittuva värikäs melodraama. O: Saul Dibb. 00.05 Yöradio . 23.37 09.00 Hyvää Joulua! 12.00 Tapaninpäivä . 07.03 Sää. 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 03.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 04.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 07.00 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Puheen Aamu 10.00 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Puheen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 12.05 Valkoista valoa. Suomi soi. Berliinissä asuvan Saara kot. 13.00 Yle Uutikantapää. 22.05 musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 20.06 Sää. Kuvassa Tommi Eronen ja Zhang Jingchu. Lentoja tutun taruston siivellä alkuperäistarinaan pohjautuva AJ Annilan esikoisohjaus Jadesoturi (2006) yhdistelee näppärästi suomalaista ja kiinalaista tarustoa luontevasti rullaavaksi wuxia-elokuvaksi (vrt. (Sharpay?s Fabulous Adventure/ USA 2011). Yle Uutiset. 40 vuotta 12.56 Hiiri tuli taloon!: Joululauluja 13.00 Jääpallon Bandyliiga 15.00 Karl-Bertil Jonssonin jouluaatto (S) 15.25 Elokuva: Muumi ja vaarallinen juhannus (S) 16.40 Erikin ensimmäinen joulu 17.10 Lahja 17.40 Torniagentit 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Talviyön kummitus 18.30 Kapteeni Sapelihammas . Helge Miettunen. Juha Virkkunen. Hiljainen beatle ehti elää monta elämää. 1/2. Nuorisoidoli, mystikko, kitaristi, elokuvatuottaja, Formula-fani, hyväntekijä, puoliso, ystävä, isä. Kaatra tekeekin läheistä 15.03 Urheiluradio. 21.03 Tänään tapaninpäivänä. (Ruotsi 1972) Kun Vaahteramäen kylän renki Aatu sairastuu vakavasti, Eemeli valjastaa hevosen rekeen ja kiidättää ystävänsä lumimyrskyä uhmaten lääkäriin. 09.05 Arkisto: Risto Nurmi: Kil- 06.30 Joulu-Suomi soi. 11.00 Yle Uutiset. News. 09.06 Leiri12.50 Valomusiikkia. 16.05 Jouluista tanssit jouluraketti. Ursula Uotinen. (2000) 23.00 Elävä arkisto: Kulttuuri. Eugene Ionesco - absurdin teatterin toteuttaja. Tuore dokumentti siitä mitä tapahtui, kun John, Paul, George ja Ringo sekä bussilastillinen ihmisiä lähti Lontoosta länteen syyskuussa 1967. N: Keira Knightley, Ralph Fiennes, Charlotte Rampling. 22.40 Midsomerin murhat (12) 23.27 Midsomerin murhat (12) Herttuatar TV1 klo 20.55 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jessin kanssa 07.04 Joulusoitto: Nissepolkka 07.08 Norsulan perhe 07.19 Grimmin satuja: Viisas talonpoikaistyttö 07.29 Kasper ja Liisa (S) 07.41 Vaarin riihellä 07.49 Pingu 07.59 Seitsemän pientä hiirtä 08.24 Pikku poro 08.48 Jouluhalko 09.15 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh 10.00 Karhuperheeni ja minä 10.55 Pieni runotyttö (7) 11.45 Viidakkoperhe (7) 12.30 Verta, hikeä ja luksusta 13.20 Strömsö 14.00 Jukka Poika live in circus 14.50 Eemelin uudet metkut. 18.00 saarna. (1975) Länsisaksalainen lehtimies Günter Wallraff vierailulla Suomessa. 12.45 Meri6 set ja sää. 15.00 Yle Uutiset. ja jakamista. (Good Morning, Vietnam/ USA 1987). 16.00 Kaatran tapasi Sari Siekkinen. Pääosanesittäjälleen Robin Williamsille Golden Globe -palkinnon ja Oscarehdokkuuden tuonut draamakomedia (16) Nelosen uutiset Nelosen sää Frasier Amerikkalainen komediasarja. Poliisit Kaverille ei jätetä Hurja painonpudotus Älypää-TV Teema 10.00 Lahjapaketti: The Beatles 10.00 Maagisen Beatles-filmin tarina. Pääosissa: Ashley Tisdale, Austin Butler, Cameron Goodman, Bradley Steven Perry, Alec Mapa, Jack Plotnick. KESKIVIIKKO 26.12.2012 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Jäinen planeetta 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sydämen asialla (7) 10.00 Jumalanpalvelus 11.30 Yle Uutiset 11.35 Kotikadun vuodet 12.35 Tohtorit (7) 13.05 Niskavuoren naiset (7) 14.20 Uutisvuosi 14.30 Eläinten elämää maalla ja merellä 14.40 Avara luonto: Pohjoisen taivaan alla (S) 15.35 Joulun tähdet Vantaalla. Arja Koriseva, Pentti Hietanen, Emma Salokoski ja Sami Saari esittävät ihania, unohtumattomia joulunsäveliä Vantaan viihdeorkesterin säestyksellä kapellimestarinaan Antti Rissanen. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Rajaton: Hiljainen jouluyö 18.40 Historiaa: Englantilaista kartanoelämää 19.35 Maailman kauneimmat joululaulut 2 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.55 Herttuatar. Kulttuurikahvila. Rakkaustarina nykyajan Suomessa ja muinaisessa Kiinassa. O: Antti-Jussi Annila. 23.55 Boardwalk Empire (16) 07.50 07.55 08.05 08.20 08.45 09.10 09.40 10.05 10.10 10.40 11.10 13.00 13.05 13.35 14.05 14.30 15.25 15.50 15.55 17.00 17.10 17.35 18.00 18.30 19.00 19.10 21.55 22.00 22.20 22.25 22.35 22.45 23.50 00.45 Uki (S) Palomies Sami (S) Tuomas Veturi (S) Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) Jogi-karhu (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Pilanpäiten Emmerdale (S) Emmerdale (S) Nemoa etsimässä (7) Yhden miehen yhtye Monsters vs Aliens: Mutanttikurpitsat ulkoavaruudesta Karvinen (S) Näin tehtiin Ella ja kaverit Samaa sukua (7) Miehen paikka (S) Putous tulee taas MTV3.doc: Mysteeri nimeltään Stieg Larsson Onnenpeli Joulukalenteri Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Harry Potter ja Feeniksin kilta (12) Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Hockey Night Extra Myytinmurtajat Fringe . 14.00 Seuramatka Herra Heinämäen jouluraperinnemaahan. 18.55 Tapanintanssit. merten kuningas (S) 18.45 Kaksoiselämää (S) 19.00 Spanielipentueen elämää 19.30 TV-nytt 19.40 Lucia 2012 : Kauneimmat joululaulut 20.00 Elokuva: Iris (7) 21.20 Tyttöbändi kiertueella 22.00 SVT:n ohjelmaa 08.55 Eastenders (S) 09.30 Babe suurkaupungissa (S) 11.30 Simpsonit (7) 14.00 Karvinen (S) 14.55 Muodin huipulle 15.55 Muodin huipulle . 12.05 Oi pasta 17.00 Yle Uutiklo 18.0 kuusipuu. Ravitulokset. 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 21.35 Novosti Yle. YleX 21.40 Urheiluradio. 18.05 Yle Uutiset ja sää. Kalevalatarustoa koetellaan. Aiheeseen liittyvää vääntöä kuvataan eri aikatasoilla, ja tämä myös antaa leffalle sen onnistuneen omaperäisen leiman. 10.04 kahteen. 19.00 lukonsertti. Liisa Tukkimäki. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Elokuvan tarina. Draamallinen puoli on korostuneempi kuin edellä mainituissa kiinalaisfilmeissä. Tapahtumien keskiössä oleva taru Sammon taonnasta viedään suomalais-kiinalaisella akselilla uudentyyppisiin ja varsin kiehtoviin sfääreihin. 11.00 Hienostelua: Oste- päivänä. (1962) Ruutia, räminää ja rakkautta. Tuotanto: BBC, 2012. 10.55 The Beatles: Magical Mystery Tour. 08.00 Yle nan jumalanpalvelus Huopalahden Uutiset ja sää. mallien silmin 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.55 Esittelyssä: Iholla 19.00 Teräspallit 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Simpsonit (7) 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Lainvalvojat (7) 23.00 Smallville (16) 00.00 Lentoemännät 00.30 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.25 Madventures 12.35 Huijarirakentajat 13.25 Start! 13.55 Eläimellinen muuttopäivä 14.55 Talent USA 15.45 Los Angelesin tatuointitarinat 16.40 Ruotsin karmein koti 17.35 Talent USA 19.05 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Rantavahdit 20.30 Entisöintipaja 21.00 Anthony Bourdain maailmalla: Suomi-jakso 21.55 Villit nettivideot (16) 22.25 Panttilainaamo: Joulu-special 22.50 South Park (12) 23.20 Pelkokerroin 00.15 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Antti-Jussi Annilan ohjaama rakkaustarina kulkee sekä nykyajan Suomessa että muinaisessa Kiinassa. Uutiset. Marja Parikka. 2/2. 15.15 Elävä arkisto: Laulua, leikkejä ja luikuria 15.15 Tapanin leikit 16.05 Jumppa. 22.05 Eksoottista Uutiset. 21.15 Aikamatka arkeen Yle Uutiset ja sää. Linnake Vaaleanpunainen pantteri Vaaleanpunainen pantteri Junior MasterChef Junior MasterChef Elokuva: Evita (S) Nelosen sää Elokuva: Seikkailu New Yorkissa. Ohjaus: Michael Lembeck. 17.20 Kultsää. (1979) Radio Nova Uudenkansanmusiikki. 09.55 Helsingin Uutiset. Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musii- 00.15 Nuotin vieressä. Uutena restauroituna versiona nähtävä kolmas Beatles-elokuva vuodelta 1967 kertoo siitä, mitä kaikkea kummallista sattuikaan bussimatkalla Etelä-Englannissa. 11.50 George Harrison. 13.00 Klassista nuotiolla lapset ja aikuiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. rajamailla (16) Rillit huurussa (S) Nelonen 09.05 10.20 10.50 11.20 12.15 12.20 12.30 13.20 14.10 16.40 16.45 18.30 18.45 18.50 19.00 19.30 20.00 20.57 21.00 23.15 23.25 23.30 00.00 00.30 01.20 02.15 Elokuva: Topi ja Tessu 2 AnkkaRäp 2012 AnkkaRäp 2012 Fort Boyard . Toimittajana Pasi Hiihtola. 19.06 Tapanintanssit. Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme, Lentävien tikarien talo). 07.05 Tapaninaamun säveltunnelmia. 20.03 Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. Elli Collan 20.00 Radio Novan yö. 12.55 Tänään tapatuuritunti: Aristoteleen ninpäivänä. (1961) 22.00 Elävä arkisto: Kulttuuri. Sanna Kiiski 16.00 Tapanin- Metsää ja luontoa. Miia Krause 18.00 Urheiluvuosi 2012 19.00 Joulun erikoisohjelma 21.00 Elävä arkisto: Kulttuuri. 09.05 Sää. Ravisuoran vihyhteistyötä monen taiteilijakolle- jeet. 14.03 Tänään puurtamista, vaan se on yhteistyötä tapaninpäivänä. 12.00 Yle kansanmusiikkia EurooRadio Su omi Uutiset ja sää. (1976) Vieraana kirjailija Arto Paasilinna. (2002) Regina Linnanheimon elämä. 10.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle tin ihmisen joulu. (7) 16.20 Pat & Stan 16.30 Maleena (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.02 Viidakkoperhe (7) 19.00 Yle Uutiset 19.10 Karhuperheeni ja minä 20.01 Uusi päivä (S) 20.30 Jaquie Brownin päiväkirjat (12) 21.00 Pirunpelto (12) 21.50 Yle Uutiset 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Jadesoturi. Saara Kaatralle keraami- set. O: Martin Scorsese. Tuliko Teuvo Tuliosta kultti. 08.30 rin ystävät kokoontuvat. Eeva Luotonen. 18.50 Merimen Kansallisoopperan solistien jou- sää. Jadesoturissa vaatimattomuus on voimaa, millä myös peitotaan kevyesti mahtipontiset ja tekosyvälliset Matrix-rainat. Päärooleissa ovat Tommi Eronen (Sintai / seppä Pelkonen), Markku Peltola (Kalevala-tutkija Berg), Krista Kosonen ja Zhang Jingchu. Harri-Ilmari Moilanen JADESOTURI TV2 klo 22.10 kin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 23.00 Uutiset 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio 07.00 Yle Uutiset. (1987) Anne Sällylän ohjaama jouluinen voimistelutuokio. 16.20 Rakennustaiteen aarteita 16.30 David Copperfield (7) 17.20 Giacomo Puccinin elämä ja musiikki (7) 19.00 Tosca Roomassa 21.00 Yle Live: The Rolling Stones 2012 23.30 Teematieto Muut 07.10 SVT:n ohjelmaa 11.30 Arkisto: Jumalanpalvelus Paraisilta 1993 12.00 Kauneimmat joululaulut . 07.53 10.00 Helsingin Haagan seurakun- Tänään tapaninpäivänä. 08.05 TapaninaaYle Radio Suomi mun säveltunnelmia. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Saara Palmgren. 07.04 JouluHuopalahden kirkon kellot kutsuvat. Ile 21.50 Merisää. 15.55 Yle Tapanin ketti. 19.03 Urheilura4/8: Joulunvieton historiaa 22.00 dio. 15.08 Joulun suuret viihdeklassigan kanssa. Eri aikakausien ihmisten välillä on yllättäviä sidoksia, kun mukana menossa on myös tietokoneen ääressä ahertava akateeminen tutkija. Digitekniikan halpuus näkyy erikoistehosteissa myönteisesti. 20.00 Yle Yle Uutiset ja sää. Sano se suomeksi
09.11 Uutiset. 00.15 Nuotin vieressä. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.31 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.31 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 09.10 Sää. (Äänitetty Wellingtonissa 15.10.2011) 20.40 George Enescu: Sonaatti viululle ja pianolle nro 3 a-molli. 08.00 Yle Uutiset ja sää. avain pakoon perustuu Stephen Kingin pienoisromaaniin. Kuvassa Tim Robbins (oik.) ja Morgan Freeman. Turha hoppuilla kiven sisässä MAAILMALLA ON yhtäkkiä kamala kiirus, toteaa elokuvassa Rita Hayworth . 08.15 nen Ykkönen. 06.05 Hartaita säveliä. 16.15 ta tasa. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Hella Wuolijoen näytelmään Niskavuoren leipä perustuva elokuva tilan vanhan emännän ja poikansa Aarnen yhteenotosta. 14.30 Johtaja korkeuksissa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Edvin Laine 16.25 Pöllöakka ja hänen ukkonsa (S) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.20 Päivän kasvo 18.30 Masiinamiehet 19.00 Panta kaulassa (12) 19.30 Isien sota 20.00 Osoitelappu tuntemattomaan 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Ikuistetut hetket (12) 23.10 Yle Uutiset 23.15 Monk (12) 23.55 Ulkolinja: La Cuenta ? Kuka maksaa? TV 2 06.50 06.53 07.06 07.11 07.18 07.28 07.37 07.47 07.55 08.20 08.47 09.00 09.30 10.00 10.55 11.45 12.30 13.20 13.50 14.00 14.50 16.30 17.00 18.00 18.02 18.48 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.05 22.50 23.15 MTV 3 Pikku Kakkonen Totte Sukkapyykkiä Ketunleipää Hupsis (S) Vaarin riihellä Pipsa Possun joulu (S) Piparkakkukaupunki Seitsemän pientä hiirtä Toinen tähti vasemmalla Taikaplaneetta Hippunen jouluiloa! Lumottu puu Karhuperheeni ja minä Pieni runotyttö (7) Viidakkoperhe (7) Verta, hikeä ja luksusta Sisu Minun New Yorkini Heikki Salo . 12.00 Urheiluradio. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset ja Tiedevartti. merten kuningas (S) 16.55 Kaksoiselämää (S) 17.10 Tätä on rakkaus 17.40 Torniagentit 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Mille (7) 19.00 Spanielipentueen elämää 19.30 TV-nytt 19.45 Sokerileipurin jouluherkut 20.00 Draamaa Erottajalla 20.30 Tanskalaisten lempikakut 21.00 Hertzböle : Pääkallonpaikka 21.25 Dsajn 21.30 Dok: Simpanssitutkija hyväntekijänä 00.40 SVT:n ohjelmaa 08.00 Lemmen viemää (7) 08.55 Eastenders (S) 09.30 Onnenpeli Joulukalenteri 09.50 SubChat 11.00 Ostos-tv 14.00 Karvinen (S) 14.25 Karvinen (S) 14.55 Kaiken maailman kampaamot 15.55 Will & Grace (S) 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Teräspallit 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Dieetit vaihtoon! 22.00 Lainvalvojat (7) 22.30 Lainvalvojat (7) 23.00 Dollhouse (16) 00.00 Smallville (16) 01.00 Teräspallit UK 01.40 SubChat 10.00 JIM D: Suola 10.50 JIM D: Maailman mullistaneet laitteet, osa 1 11.40 JIM D: Maailman mullistaneet laitteet, osa 2 12.30 Ruotsalainen remonttisota 13.25 Start! 13.55 Mahdoton illallinen 14.45 Talent USA 16.20 Los Angelesin tatuointitarinat 17.15 Ruotsin karmein koti 18.10 Talent USA 19.05 Los Angelesin tatuointitarinat 20.00 Elämää halpalentoyhtiössä 20.30 Entisöintipaja 21.00 JIM D: Muinaiset avaruusoliot 22.00 Villit nettivideot (16) 22.30 Tulli 23.00 South Park (12) 23.25 Pelkokerroin 00.15 JIM D: Jättikokoista ruokaa 01.05 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) RADIO-OHJELMAT Päivän P ä nosto YLE Radio 1 Rita Hayworth . 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. Hyvä hinta - parempi mieli. Toteutus: Leena Jäppinen, Ola Tuominen, Ritva Lehto ja Hannu Karisto. 17.20 klo 21.15 set. Toimittajana Petri Rinne. 20.06 Sää. 07.15 Aamusoitto. 07.17 Maakuntaradio. Turun tuomiokirkon kello lyö 12. (S) Maleena (7) Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Viidakkoperhe (7) Luonnon ihmeitä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Suora linja Lihavan madon taika Hullu juttu Pasila (12) Uuden Musiikin Kilpailu Yle Uutiset Haven (12) Päätapaus (12) Rita Hayworth . 08.15 Ykkösaamu. Yle Radio Suomi 09.00 Yle Uutiset. Toivo ja ystävyys ovat täsmälääkettä kovemmallekin kundille. Sanna Kiiski 12.00 Konttori . Minna Kuukka 07.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 13.00 Yle Uutiset. (7) Nelosen uutiset Nelosen sää Lentokenttä Poliisit Pelkokerroin 2.0 (12) Keno Criminal Minds . 12.55 Suomi 18.30 Hartaita säveliä. 15.05 Maakuntaradio. 06.56 Päivän mietelause. AVAIN PAKOON TV2 klo 23.15 musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 13.03 19.03 Euroradiokonsertissa Pietari Urheiluradio. 20.07 Euroopan taivaan alla. 23.10 Yöklassinen. Harri-Ilmari Moilanen YleX RITA HAYWORTH . Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa . avain pakoon (1994) vankilassa lähes koko elämänsä viettänyt vanhus. N: Tauno Palo, Elsa Turakainen, Hillevi Lagerstam, Rauni Ikäheimo. 14.03 Ajantasa. 14.55 Ihme ja kumma. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 09.00 Pursiseura . Elli Collan feat. Rutiineihinsa tottuneen laitosasukin mielenrauha järkkyy, kun hän saa kuulla pääsevänsä ehdonalaiseen. Käsikirjoittaja-ohjaaja Frank Darabont on työstänyt Stephen Kingin pienoisromaanin pohjalta viihdyttävää jälkeä. 10.03 AjanYle Uutiset ja sää. 07.15 11.57 Päivän mietelause. Valaatkaan eivät vaikene. Teksti on vahvaa, tarina kulkee hyvin ja näyttelijät pistävät parastaan. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.06 Historian ääniä. 20.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 07.53 MaakuntaraUutiset ja sää. 11.00 Uudet levyt. 13.00 Klassista kah- Urheiluradio. 22.05 Kymmenen pientä minuuttia. - Johannes Brahms: Akateeminen juhla-alkusoitto; Konsertto viululle ja sellolle a-molli; Sinfonia nro 4 e-molli. Outi Somervuori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta tutkii hintojen merkitystä ihmisille. 14.00 M-studio. Annika Metsäketo 15.00 Jokisen eväät . (1976) Vanhaan kansantaruun perustuva elokuva puunhaaraan hylätystä pojasta ja ennustuksesta. Pääosissa Pertti Hilkamo, Markku Blomqvist, Matti Pellonpää, Maritta Viitamäki, Matti Ruohola. haastattelussa Vappu ja Jenni Lääkärit Karvinen (S) Jamie Oliverin ruokavallankumous Mitä tänään syötäisiin? Middle (S) Luontodokumentti Onnenpeli Joulukalenteri Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Pomo piilossa Mentalist (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Ensisilmäyksellä (7) Alien Raiders . 23.00 Yle Uutiset. 19.03 Urheiluradio. Ile ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden 14.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.15 Kultakuume. 07.50 Aamuhartaus. 06.30 MaakuntaKalle Haatanen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Samuli Aaltonen 18.00 Radio Novan ilta 22.00 Radio Novan yö 71 7. Dokumentti nuoren TKkuvaajan Felix Forsmanin mieleenpainuvimmasta kuvauskeikasta, Mannerheimin Saksanmatkasta 1942. 15.00 Yle luradio. Mikko Jylhä 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 06.00 Kuukan aikainen . O: Edvin Laine. 12.15 Ajankohtai- dio. 10.54 Nuotin vieFaunin iltapäivä. 18.50 Iltahartaus. Yle 07.50 Merisää. 23.33 Minna Pyykön maailma. 17.00 Radio1 ressä. 12.15 Maakuntaradio. teatteri esittää: Juha, osa 38. 12.45 Merisää. FBItutkijat (16) Amerikkalainen jännityssarja. Toimintatorstai: Pakotie. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Linnake Junior MasterChef Junior MasterChef Elokuva: Georgia O?Keeffe (S) Nelosen sää Elokuva: Toivon kynttilät. 15.05 Kultakuume. Maakuntaradio. 10.00 15.55 Yle News. 18.20 Radiosää. 11.03 MaakuntaraEeva Luotonen. avain pakoon (16) 07.15 07.50 07.55 08.05 08.20 08.45 09.10 09.40 10.05 10.10 10.40 11.10 11.15 13.25 13.55 14.50 14.55 15.25 16.30 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.05 Aamusää Uki (S) Palomies Sami (S) Tuomas Veturi (S) Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) Jogi-karhu (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Korkojen kera . radio. 11.00 Yle UutiYle Uutiset ja sää. Kerronnassa on sellaista ilmavuutta, että tarinan etenemistä katsoo mielikseen. Macho-pullistelua odottavat saattavat pettyä, vaikka tapahtumiin mahtuu koviakin otteita. Vauhdikas toimintatrilleri, jossa Kim Basinger joutuu heittäytymään rikollispomojen peliin saadakseen vapaaksi vankilassa viruvan miehensä (Alec Baldwin). TORSTAI 27.12.2012 Panta kaulassa TV1 klo 19.00 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Jäinen planeetta 09.00 Yle Uutiset 09.05 Vaalitaisto 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Freetime Machos (S) 12.30 Tohtorit (7) Englantilainen draamasarja terveysaseman arjesta ja juhlasta. 13.00 Niskavuoren Aarne. (Suomi 1954, 86?). 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 22.56 Suomi tänään. (Pippi Långstrump på de sju haven). Sol. Miia Krause. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 05.00 Aamupala. (S) 21.00 Nuori Strindberg (16) 22.30 Kino Suomi: Antti Puuhaara. tappavat tunkeilijat (16) Nelonen 09.25 10.45 11.15 11.45 12.45 13.40 14.35 16.25 16.30 18.30 18.50 19.00 19.30 20.00 20.57 21.00 22.00 00.10 00.20 00.25 00.55 01.25 02.30 KidsRock 2012 AnkkaRäp 2012 AnkkaRäp 2012 Fort Boyard . 21.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Urheiteen. 18.55 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Urheiluil Yle Uutiset. 17.20 Urheiluradio. Perheen aika. 15.00 Yle Uutiset. Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 23.00 Uutiset 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 09.05 Muistojen bulevardi. 21.03 Päivä tunnissa. Ohjelma pikkulasten, päiväkoti- ja ala-asteikäisten lasten vanhemmille 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 17.30 Taustapeili. Päärooleissa nähdään Tim Robbins ja Morgan Freeman. Elokuva sijoittuu pääosin kiven sisään. Se on silti jotain oleellisesti enemmän kuin pelkkä vankiladraama: tapahtumat laajenevat yleisinhimillisen myyttisiin kerroksiin. Etualalle nousee näkemys ajan mahdista. Juuri suhde aikaan synnyttää vankilan kaltaisessa häkissä rankkoja paineita. tänään. 18.28 Suomi tänään. 18.50 Merisää. 22.15 Todellisia tarinoita. 10.00 Yle Uutiset. (Candles on Bay Street/Kanada-USA 2006). Mikhail Ovrutsky, viulu, ja Andrew Joyce, sello. 22.05 Lähikuvassa tietokirjailija Lasse Erola. (The Getaway/USA 1994). Rita Hayworthin osuus selittyy aikanaan, tosin Marilyn Monroen ja Raquel Welchin kautta kiertäen. 06.00 Yle Uutiset. Alicia Silverstone esittää koskettavan draaman pääosassa rämäpäisen elämän kolhimaa Dee Deetä, joka muuttaa poikansa kanssa idylliseen kotikyläänsä 13 vuoden poissaolon jälkeen. 06.15 Aamuhartaus. 18.00 dio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 20.03 Urheiluradio. (16) Nelosen uutiset Nelosen sää Frasier Amerikkalainen komediasarja. Poliisit Kaverille ei jätetä Älypää-TV Teema 10.00 Lahjapaketti: Aurinkokuntamme seitsemän ihmettä 10.00 Aurinkokuntamme seitsemän ihmettä 10.50 Aurinkokuntamme seitsemän ihmettä 11.40 Aurinkokuntamme seitsemän ihmettä 12.30 Aurinkokuntamme seitsemän ihmettä 13.20 Aurinkokuntamme seitsemän ihmettä 14.10 Pinan kanssa kahvilla 15.05 Se siitä! Teoriat testissä 15.35 Tiededokumentti: Aivojen sukupuolierot 16.30 David Copperfield (7) 17.15 Giacomo Puccinin elämä ja musiikki (7) 18.55 Toinen maailma (12) 19.45 En ole tyhmä! Dokumentissa tavataan 9 - 14-vuotiaita lapsia, joilla on lukivaikeus tai muu oppimishäiriö. 20.20 Göringin sauva. tarinoiden palo Peppi Pitkätossu seitsemällä merellä. (16) 00.00 Uusi Kino: Erikoisia tapauksia (S) Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 16.40 Kapteeni Sapelihammas . Olemassaolomme perusteita liikuttavat teemat elokuva ajaa yleistajuisen viihdyttävässä muodossa. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 07.45 Hartaita säveliä. Peppi Pitkätossu kumppaneineen lähtee pelastamaan isäänsä merirosvojen kynsistä. 18.00 Yle Uutiset. 13.06 Maakuntaradio. Inkisen johtama Uuden-Seelannin sinfoniaorkesteri. 06.25 Nousutahdit
21.55 Suomi 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 tänään. Uutiset. 18.55 Puhetakuume. 10.00 Yle Uutiset. 11.00 Riston Valinta. 08.15 liä. Annika Metsäketo 15.00 Ajoneuvos liikenteessä . Nyt on aika askeltaa eteenpäin. Ensimmäisessä jaksossa tarinoi muusikko, joka soitti ja levytti Frank Sinatran kanssa klassikon New York, New York. Jöback pääsee jammailemaan ja saa hyödyllisiä vinkkejä. PETER JÖBACK, TÄYSIN SYDÄMIN Yle Fem klo 20.00 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. 18.30 Hartaita säveliä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. tii Latini . 07.45 Hartaita säve- dio. Miksi kuva Karjalan evakoista on niin yksitotinen? Ovatko evakot pakolaisia. Maria Leppänen 12.00 Konttorin pitkä lounas . Simon Rattle. 10.54 Nuotin vieressä. N: Elsa Turakainen, Tauno Palo, Mirjam Novero. . 14.45 Valomuklo 18.0 set. HIFK? Tappara, HPK?Jokerit, Ilves?KalPa, JYP?Pelicans, SaiPa?Blues, TPS?Ässät. 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio . 16.15 MaaKulttuuritunti: Kirjakerho. 14.03 15.55 Yle News. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros. 08.00 Yle Urheiluradio. (Englanti 2006) Lämmin ja humaani elokuva, jossa huonosti käyttäytyvän sukulaistytön saapuminen mullistaa kahden herrasmiesnäyttelijän elämän. O: Roger Michell. Miten hän voisi ilmaisussaan hyödyntää omaa taustaansa? Kolmessa tunnin mittaisessa jaksossa Jöback haastaa itsensä ja ottaa katsojat mukaan henkilökohtaiselle musiikkimatkalleen. 22.47 vuoro 20.00 Parasta ennen! 22.00 Suomi tänään. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 lause. dio. 12.45 13.00 Klassista kahlangat la ulaa Merisää. Olen sinut oman taustani kanssa, olen omat matkani tehnyt. 11.57 Päivän miete- Yle Uutiset. Miia Krause. 23.00 Yle Uutiset. 23.33 Maailmanpolitiikan arkipäiDJ Orion 00.00 Yöradio vää. Leikola ja Lähde 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . 0600-17600 (0,32 e/min. set ja sää. Hän käy laulutunneilla ja esittää idoleilleen vastasävellettyjä biisejään. Mies on itse ideoinut tv-sarjan, joka RUOTSALAISARTISTI 8 käynnistyy New Yorkissa ja jatkaa sieltä Pariisiin ja Berliiniin. 09.00 Yle Uutiset. (7) 14.30 Norjan kuninkaanlinnan historiaa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Sinisalon Veikko, Järkäle 16.05 Syntyykö sydän laboratoriossa? 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.20 Päivän kasvo 18.30 Tosi tarina: Presidentin naapuri 19.00 Vera Stanhope tutkii 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Ammatti: suomalainen kirjailija: Reijo Mäki 21.55 Seitsemäs taivas 22.45 Yle Uutiset 22.50 Pitkä matka kotiin (12) 00.15 Eurojackpot Hullu juttu TV2 klo 20.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nalle Luppakorva: Moottori 07.01 Possu Pallero (S) 07.12 Anton Siilinen ratkaisee 07.24 Vaarin riihellä 07.31 Noksu (S) 07.37 Rölli: Maailman suurin pulkkamäki 07.50 Hupsu pikku pupunen (S) 07.56 Seitsemän pientä hiirtä 08.21 Martta puhuu 08.45 Ystävyyden talvi (S) 09.13 Löytöpingviini 09.37 Topeliuksen tarinoita: Vattumato 09.50 Klassikkotarina 10.00 Karhuperheeni ja minä 10.55 Pieni runotyttö (7) 11.45 Viidakkoperhe (7) 12.30 Verta, hikeä ja luksusta 13.20 Ulkosuomalaisen tarina Kiinassa 13.50 Annen uudenvuoden herkut 14.20 Wallace ja Gromit: Suuri huviretki (S) 14.50 Peppi Pitkätossu karkumatkalla (S) 16.30 Maleena (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Viidakkoperhe (7) 18.48 Luonnon ihmeitä 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Erätulilla 20.00 Hullu juttu 20.30 Isot ja pienet (7) 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.05 Kova laki: Erikoisyksikkö 22.45 Pasila (12) 23.10 Bored to Death 07.15 07.50 07.55 08.05 08.30 08.55 09.20 09.45 10.10 10.15 10.45 11.15 11.20 12.30 12.55 13.25 14.20 15.30 15.35 16.05 16.30 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.05 22.00 22.20 22.25 22.35 22.45 01.05 Aamusää Uki (S) Palomies Sami (S) Baby Looney Tunes (S) Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) Kasper (S) Winx-klubi (S) Pokémon (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Putous tulee taas Alppihiihdon maailmancup Andreas Romar . 16.00 Yle Ajantasa. Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 21.03 Päivä tunnissa. 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . Jussi Wistrand 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio . Frank Sinatra, Edith Piaf ja Charles Aznavour . 07.17 Maakuntaradio. lause. Puh. Vastauksia etsitään kirjailija Elina Hirvosen johdolla. 21.00 Nuori Strindberg (16) 22.30 Kino: Venus. 18.15 Nun- kuntaradio. Waverly Placen velhojen oma elokuva käynnistyy, kun Alex (Selena Gomez) joutuu vasten tahtoaan lomailemaan Karibian paratiisimaisemiin perheensä kanssa. Ile 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden 21.35 Novosti Yle. Ravisuoran vihsaus. (12) 23.47 Teematieto Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 13.00 SVT: Rapports årskrönika 16.10 Mille (7) 16.40 Tanskalaisten lempikakut 17.10 Draamaa Erottajalla 17.40 Torniagentit 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Tätä on rakkaus 19.00 Spanielipentueen elämää 19.30 TV-nytt 19.45 Sokerileipurin jouluherkut 19.57 Hiiri tuli taloon!: Joululauluja 20.00 Peter Jöback, täysin sydämin 21.00 SVT:n ohjelmaa 08.00 Lemmen viemää (7) 08.55 Eastenders (7) 09.30 Onnenpeli Joulukalenteri 09.50 SubChat 11.00 Ostos-tv 14.00 Karvinen (S) 14.25 Karvinen (S) 14.55 Kaiken maailman kampaamot 15.55 Will & Grace (S) 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Frendit (S) 19.00 Teräspallit 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 X Factor USA 21.00 Madventures 21.30 Madventures 22.00 Lainvalvojat (7) 22.30 Lainvalvojat (7) 23.00 C.S.I. Miami (16) 00.00 30 Rock (S) 00.30 Teräspallit 01.00 TV Junkie 10.25 JIM D: Nahkaa 11.20 JIM D: Kennedyjen kotivideot, osa 1 12.10 JIM D: Kennedyjen kotivideot, osa 2 13.05 Elämää halpalentoyhtiössä 13.35 Start! 14.00 JIM D: Metsien miehet (7) 14.55 Talent USA 15.45 Los Angelesin tatuointitarinat 16.40 Ruotsin karmein koti 17.35 Talent USA 19.10 Ruotsalainen remonttisota 20.05 Anthony Bourdain maailmalla: Joulu-special 21.00 JIM D Rikos: Gangsteripomot (16) 22.00 Outoa vai mitä. 21.00 YleX Yle Uutiset. 12.00 Turun tuomiokirMaakuntaradio. 09.10 Sää. Menestyksen jano Karvinen (S) Pomo piilossa Alppihiihdon maailmancup Mitä tänään syötäisiin? Tucsonin veljekset (7) Näin tehtiin Ella ja kaverit Onnenpeli Joulukalenteri Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (7) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Syksyn Sävel 2012 Dallas (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Hockey Night Extra Peaceful Warrior (12) Easy Money (7) Nelonen 09.35 Elokuva: Finias ja Ferb -elokuva 11.05 AnkkaRäp 2012 11.35 Fort Boyard . Jussi Halli 20.00 Friday Night Fever . 06.15 Aamuhartaus. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Aino ja Mäkkäri 17.00 22.05 Lakatut varpaankynnet. 17.30 Taustapeili. 20.00 Yle Uutivuosi 23.10 Yöklassinen. set. 12.55 Suomi teen. (S) 15.10 Uhri, elokuva metsästä 16.10 David Copperfield (7) 17.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.45 Musiikin muisti : Rekilaulu 18.00 Historia: Siirtolaisesta miljonääriksi 19.00 Elävä arkisto: Laulua, leikkejä ja luikuria 19.00 Tapanin leikit 19.50 Jumppa 20.10 Suomen historian myytit : Evakot. 08.15 Ykkösaamu. latinankielinen viikkokat- 17.20 Urheiluradio. 06.56 Päivän miete- Urheiluradio. satua koko elämä. 07.15 Nousutahdit. 09.11 Maakuntaratojen bulevardi. ToiUutiset 17.01 Uuden musiikin ilta- mittajana Susanna Vainiola. 18.03 Puhelinlangat lau18.50 Iltahartaus. 06.25 radio. 15.05 Maakuntaradio. zia. Kolmen kaupungin artistit ja musiikkiperinne ovat merkinneet Jöbackille paljon. . 03.15 Radioteatteri esittää: Täydellinen paisti. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.31 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.31 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . Tiivistunnelmaisen toimintatrillerin pääosissa nähdään Oscar-voittajat Tommy Lee Jones (Men in Black -elokuvat, Takaaajettu) ja Benicio Del Toro (Traffic, Sin City). (16) 22.55 Nelosen uutiset 23.05 Nelosen sää 23.10 SM-liigan huippuhetket 23.15 Californication (16) Amerikkalainen draamasarja. 23.50 Elokuva: Vastustamaton houkutus (12) 01.45 Kaverille ei jätetä 02.45 Älypää-TV Teema 10.00 Lahjapaketti: Italia 10.00 Garibaldista Berlusconiin 11.00 Garibaldista Berlusconiin 12.00 Gorkin toisenlainen vallankumous 12.50 Suuri Modigliani-huijaus 13.45 Italia, ota tai jätä 14.40 Rudolf Koivu . 11.03 Maakuntaradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.42 sää. 18.20 Radioteatteri esittää: jeet. 15.00 Uutiset ja sää. 07.53 MaakuntaraAamusoitto. 14.00 Yle Uutiset. 21.40 Urheilumusiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset radio. 18.00 Yle Juha, osa 39. 07.15 07.50 Merisää. 00.05 Yöradio. (7) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Wipeout 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Saalistaja. (The Hunted/USA 2003). 15.05 Kultakuume. dio. Yle Uutiset ja nyymit kotikiusatut. 00.00 Yle Uutiset ja sää. K: Hanif Kureishi. Linnake 12.35 Junior MasterChef 13.30 Junior MasterChef 14.25 Elokuva: Prefontaine ? Kiitävät sekunnit (S) 16.30 Nelosen sää 16.35 Elokuva: Waverly Placen velhot -elokuva. (Wizards of Waverly Place: The Movie/USA 2009). Jöback kokeilee rajojaan löytääkseen itsestään todellisen viihdetaiteilijan. 12.37 Anokon kello lyö 12. 06.30 Maakuntasäveliä. Kattaus ruotsalaista jaz- Yle Uutiset. 13.00 Yle Uutivaloa. Kun täytin 40 tunsin, että se oli uuden alku. 19.00 Yle Uuti- laa. 19.06 Puhelinlangat laulaa. 19.00 Yle Uutiset 22.05 Radioateljee esittää: Uusi ja sää. 10.00 Yle Uutiset. N: Peter O?Toole, Jodie Whittaker. 10.03 Ajan10.05 Syntymäpäiväsankari. GAT toivelevyn nimi numeroon 16149 Joht. linlangat laulaa. 20.03 Urheiluradio. 07.50 Aamuhartaus. 19.03 Urheiluradio. 14.00 Valkoista Radio Su omi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. YleX Iltapäivä . (Suomi 1957, 92?) O: Edvin Laine. 11.00 tasa. PERJANTAI 28.12.2012 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Jäinen planeetta 09.00 Yle Uutiset 09.05 Saksanhirven vuosi 09.30 Masiinamiehet 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Päivän kasvo 11.15 Palnan tyttäret (S) 12.25 Tohtorit (7) Englantilainen draamasarja terveysaseman arjesta ja juhlasta. 12.55 Niskavuori taistelee. (12) 23.00 Tilt 23.30 South Park: Joulu-special (12) 00.00 South Park (12) 00.25 Pelkokerroin: Joulu-special 01.20 Pelkokerroin 02.15 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) 03.10 JIM D Rikos: Rikostutkijat (16) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Ruotsalaisartisti Peter Jöback seuraa esikuviensa jalanjälkiä New Yorkiin, Pariisiin ja Berliinin. Oppia esikuvilta Peter Jöback seuraa esikuviensa jalanjälkiä New Yorkiin, Pariisiin ja Berliinin. 19.03 Berliinin filharmo- + pvm, tekstiviestillä RS (väli) LANnikoiden konsertti Musiikkitalossa. 15.00 Yle Uuti3 dio. Entä miten reggae ja Karjalan kaipuu liittyvät toisiinsa. 17.20 16.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Urheilura09.00 Yle Uutiset. Jatkosodan vuosista käynnistyvä Hella Wuolijoen sukutarinan päätöselokuva. Janne Virtanen ja Eppu Salminen 22.00 Radio Novan yö. Minna Kuukka 09.00 Perjantaiperjantai! . 08.00 Yle Uutiset ja sää. 20.06 Sää. 20.07 Puhelinlangat laulaa. (Äänitetty Helsin- (0,40 e/viesti) yle.fi /puhelinlangatgin Musiikkitalossa 17.11.) 21.15 Kul- laulaa 18.50 Merisää. 13.03 Urheilurasiikkia. 09.05 Muis- dio. Arjen designia. Ohjelmassa tutustutaan suomalaisille tuttujen esineiden syntytarinoihin suunnittelijoiden itsensä kertomina. Toimittajana Airikka Nurmela 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 16.15 Svengaava iltapäivä. 06.05 Hartaita 05.00 Aamupala. 12.15 Tiedeykkönen. P uhelin Maakuntaradio. 14.55 Pikkujuttu. miksi he menestyivät niin ennennäkemättömällä tavalla. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Miten Jöback voisi itse kehittyä viihteen supertähdeksi. 13.06 Maakuntaraset. 02.15 Anonyymit kotikiusatut. 08.17 Maakuntaradio. Uutiset ja sää. 21.50 Merisää