s.?2 > Radiotyö tuo vaihtelua vammaisille s.?8 ”Elämää on patriarkaatin jälkeenkin” s.?23 Elämäkertaelokuvan satavuotinen sykli s.?48 N o 51 K a n n e n k u v a : R o n i Le h ti Perjantai 21.12.2018 | 3,5 € | 51-003251-1851 www.kansanuutiset.fi Guardian: Bolsonaro tuomassa täystuhon Amazonasille s.?22. Falafeleistä elanto turvapaikanhakijoille Fahed Al-Badri sai juuri joulun alla vaimonsa Fatuma Jahilin ja Mohammed-poikansa Suomeen
– Siitä se lähti. Työnjako meni niin, että Laaksonen teki paperihommat, turvapaikanhakijat Al-Badri, Al-Janabi ja Kanaan Al-Ethawi tekivät falafelit. – Durgham Al-Janabia vainottiin kotimaassaan. Falafelejä kauppaketjuille Aluksi turvapaikanhakijat tekivät falafelejä Reko-lähiruokarenkaisiin. Nyt tulokset alkavat näkyä. – Tämä on ollut piinallista odottamista. Nyt he voivat rauhoittua. Eko-osuuskunta Kehrä, jonka puheenjohtaja Laaksonen on, alkoi pyörittää toimintaa. Alkuun heillä oli vastaanottoraha. Se on myönnetty hänelle toissijaisen suojelun perusteella. Laaksonen kertoo, että he tekivät kerran kokeilumielessä kahvilaan falafelejä ja saivat niistä hyvää palautetta. – Ehkä uutta tuotetta ei oteta myyntiin juuri joulun alla, mutta joulun jälkeen moni kuluttaja varmaan siirtyy kinkusta kasvisproteiineihin. Odottaminen on raskasta, koska se on täyttä tietämättömyyttä. a meo sasi esitä veesi.. Pari vuotta odotettiin oleskelulupaa, sitten odotettiin perheen kohtaloa. Sillä systeemillä Kaarinan Littoisissa toimiva falafel-tehdas pyörii yhäkin. Hän on selvinnyt hengissä häneen suunnatun autopommin räjähdyksestä. Al-Janabi sai turvapaikan vuosi sitten, kaksi vuotta odotettuaan. alkaen tuotetta on voitu tilata Sja Kkauppoihin, Isossa Omenassa Espoossa niitä jo löytyykin. Lopulta lähdin kyselemään Turun vastaanottokeskuksesta, löytyisikö sieltä joku avuksi, koska en olisi yksin selvinnyt siitä valtavasta määrästä säkkejä. Täällä on rauha, Al-Badri sanoo ja jatkaa että hän ei halua enää koskaan palata Irakiin. Laaksosen mukaan on ollut vaiheita, jolloin hän itse on tehnyt kutakuinkin kaiken. Hän tulee Basrasta, jossa he ovat asuneet pitkään sukulaisten nurkissa. Hän oli ollut mukana vaatekeräyksessä, joka käynnistettiin heti pakolaisryntäyksen alettua, ja edessä oli kerätyn tavaran vienti pakettiautolla Raaseporin vastaanottokeskukseen. Ilman joukkorahoitusta auttamisoperaatio tuskin olisi onnistunut. Ne hänelle takasi falafelien valmistus. Lopulta, lokakuussa Migristä näytettiin perheenyhdistämiselle vihreää valoa. Suunnitelmissa on Lotta Laaksosen mukaan järjestää myös Fatumalle töitä kasvispyöryköiden parissa. Hän ja toinen turvapaikanhakija lupautuivat auttamaan, ja siitä alkoi yhteistyö. Tarvittiin rahat lentolippuihin. Tekemistä ja elanto Laaksosen organisoimalla toiminnalla oli kaksi tavoitetta, hankkia tekemistä ja elantoa turvapaikanhakijoille. Silloin törmäsin Irakista tulleeseen Durgham Al-Janabiin. Idea laajamittaisempaan falafelien valmistukseen syntyi juuri tukikahvilassa. Shams on suomeksi aurinko. 13.12. – He varmasti haluavat tuotettamme lähikauppoihinsa ja oletan, että he käyvät toiveensa kertomassa kauppiaille. . Hänellä on todella rankkoja kokemuksia takanaan, Laaksonen sanoo. Lotta Laaksonen veikkaa, että ihan vielä joulumyyntiin heidän falafelinsä eivät ehdit. – Ja sitten täytyy käynnistää kielenopiskelut. – He ovat hyvin onnellisia, koska Suomessa on niin erilainen tilanne kuin Irakissa. joulukuuta lähtien Sja K-kaupat kautta maan ovat voineet tilata falafelejä myymälöihinsä. Eikä auttajia ole ollut kovin monta. Luomukasvispyöryköitä härkäpavusta, kikherneistä ja tavallisista herneistä. Perheenyhdistäminen oli mahdollista vasta kun isällä oli osoittaa vaaditut palkkatulot. Tänne tulo on Fatumalle iso kulttuurinen muutos. Avustusmatka Kreikkaan toteutui keväällä vuonna 2016. Iloinen päätös tiesi osuuskunnalle taas uusia haasteita. Ne Fahed maksoi TEKSTI SIRPA KOSKINEN KUVAT RONI LEHTI Ilman Lotta Laaksosta Fahed Al-Badrin ja kahden muun turvapaikanhakijan asiat tuskin olisivat yhtä hyvällä mallilla kuin nyt. Yhteistyö alkoi Lotta Laaksonen muistelee erästä päivää loppuvuodesta 2015. Nyt he ovat osuuskunnan työntekijöitä, ja saavat siitä elantonsa. Laaksonen uskoo, että kysyntää riittää, sillä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi perustettu falafel-tehdas on rahoittanut toimintaansa joukkorahoituskampanjoilla ja sitä kautta osuuskunnan projektia seuraavia ihmisiä on paljon. Toisen joukkorahoituksen turvin osuuskunta hankki torimyyntikojun. Hänelle haetaan työperusteista oleskelulupaa. Koska keräysvaatteita tuli valtava määrä ja varsinkin naisten ja lasten vaatteita jäi yli, Laaksonen organisoi avustusreissun myös pakolaisleirille Kreikkaan. Laaksonen laskeskelee, että nykyisessä tuotantotilassa ja vain pienillä lisäinvestoinneilla he pystyvät valmistamaan noin 10 000 laatikollista kuukaudessa. Al-Badrille piti siis löytää lisää töitä. Uusi vaihde päälle Syy siihen, että Shams-falafelit ovat nyt matkalla kohti kauppaketjujen hyllyjä, on oikeastaan siinä, että Fahed Al-Badri ei määräaikaisen oleskelulupansa vuoksi saanut aluksi lupaa perheenyhdistämiseen. Falafel-tehdas on siis olemassa, jotta on saatu rahoitettua kolmen maahanmuuttajan elämää Suomessa. Jatkoa etusivulta > Shams-falafelit . Olisi eri, jos tietäisi, mitä odottaa, Laaksonen sanoo. Mietin, mitä teen. Taloudelliset haasteet ovat olleet kovat koko ajan ja ne ovat Laaksosen mukaan yhäkin hankaloittamassa toiminnan vakinaistamista. Toivonkin, että tammikuu olisi meidän falafeleille hyvää aikaa. Jos omassa kaupassasi ei vielä ole tuotetta, esitä kauppiaalle tilaustoiveesi. . Vapaaehtoistyön konkari Laaksonen on laittanut kaiken tarmonsa vuoden 2015 pakolaisryntäyksessä Euroopaan ja Suomeen tulleiden ihmisten auttamiseen. – Mutta olinkin kirjoittanut kalenteriini väärän kellonajan. Ostamalla tuet turvapaikanhakijoiden työtä ja elannon hankkimista Suomessa. Kasvispyöryköiden myynti Turun torilla ei kuitenkaan sujunut suunnitellusti ja siitä jouduttiin luopumaan. Kolmas joukkorahoitus tuli toiminnan vakinaistamiseen. Tulin pari tuntia liian myöhään, jolloin kaikki pakettiautoa täyttämään lupautuneet vapaaehtoiset olivat jo lähteneet. Rahaa saatiin turvapaikanhakijoiden kanssa järjestetystä tukikahvilatoiminnasta ja myös joukkorahoituksella. Valmiutta kasvuun löytyy Tällä hetkellä kolmen miehen voimin valmistuu kuukaudessa noin 20 000 kasvispyörykkää, jotka pakataan kahdeksan pyörykän myyntilaatikoihin. . Pitemmän tähtäimen – valitettavasti, sillä käsittelyajat ovat pitkät – tavoitteena on tietysti ollut saada miehille oleskeluluvat ja tulevaisuus Suomessa. – Päätös oli ikävä yllätys. 2 21.12.2018 T uloksista kertoo parhaalla tavalla Fahed Al-Badrin ilo siitä, että hän on kolmen vuoden odotuksen jälkeen saanut juuri Suomeen vaimonsa Fatuma Jahilin ja 8-vuotiaan Mohammed-poikansa. Jo pitkään kasvispyöryköitä on valmistettu myytäväksi noin 15:een K-kauppaan Turun alueella. Avustusreissuun tarvittiin rahaa pakettiautoa varten. . – Kun Migrin kirje tuli, minun piti lukea se viisi kertaa, ennen kuin uskoin, kun se on minulla ollut suurin tavoite tämän viimeisen vuoden ajan, hän jatkaa. Al-Badrilla on nyt oleskelulupa neljäksi vuodeksi. Puskaradio toimii tässä varmasti hyvin. Kyse on ennakkoon tilatuista tuotteista, jotka toimitetaan lähiruokatoreille. Al-Ethawilla ei vieläkään ole mitään virallista statusta. Piti vaihtaa uusi vaihde päälle, jotta saimme TE-keskuksen ja Migrin asettamat tulovaatimukset täyttymään. Sitä on käytetty tähän mennessä kolmesti. Eipä siis ihme, että Al-Badri ylistää työtään osuuskunta Kehrässä: ”Falafel on elämäni!” Perhe asuu nyt aluksi falafel-tehtaan tiloissa. t k a Suomessa. Ensimmäisessä joukkorahoituskampanjassa osuuskunta haki rahaa tuotantotilan vuokraamiseen ja koneiden hankintaan. Ja nyt, tarkkaan ottaen 13. Mutta heille etsitään parhaillaan asuntoa Turusta
Jos meillä on huutava pula monen alan työntekijöistä ja toisaalta on ihmisiä pyrkimässä tänne turvaan tekemään töitä, niin miksemme yhdistä näitä kahta tarvetta. Pian falafelpaketteja löytynee kauppaketjujen hyllyiltä kautta maan. kaatin. 3 21.12.2018 Turvapaikanhakijoiden valmistamilla luomufalafeleillä riittää jo mukavasti kysyntää. omasta palkastaan, mutta jotta se oli mahdollista, osuuskunnan piti järjestää lisää kahvilatoimintaa ja muuta tuottoa. Luomua alusta loppuun Osuuskunta Kehrässä on mietitty tarkkaan turvapaikanhakijoiden työllistämistoiminnan ekologiset ja eettiset puolet. – Jo kansantaloudellisesti tämä olisi tärkeää, sillä nämä yksinäiset miehethän lähettävät kaikki kasaan haalimansa eurot perheillensä Irakiin. Öljyn hankintaan osuuskunta sai rahaa joukkorahoituksella. Työperäistä oleskelulupien saamista pitäisi ehdottomasti helpottaa. Haasteita riittää, sillä Migri tarkistaa vuosittain perheen tulotason, ja Al-Badrin oleskelulupakin on katkolla kun neljä vuotta täyttyy. Shams-falafelien tuotantoon osuuskunta on saanut luomuserti. Kikherne tulee Hollannin tukun kautta, Laaksonen selvittää. Miehet eivät shoppaile ja kierrätä rahojaan meidän systeemissä niin kauan kuin perhe on muualla. Osuuskunta Kehrän puheenjohtaja Lotta Laaksonen hoitelee paperityöt sillä aikaa kun turvapaikanhakijat pyörittävät kasvispullia. – Esimerkiksi härkäpapu tulee meille Iivonsaaren ekokylästä ja herne Pöytyän Myssyfarmilta. kaatti. Lisäksi sillä on yhteiskunnalliset yrityksen ja suomalaisen yrityksen serti. Kuvassa Irakista pakolaisina Suomeen kolme vuotta sitten tulleet Fahed Al-Badri (oik.) sekä Kanaan Al-Ethawi. Myös kaikilla muilla tuotteessa käytetyillä raakaaineilla on luomuserti. kaatin saaminen vei jonkin aikaa siksi, että osuuskunnan piti ensin kerätä rahaa, voidakseen ostaa ranskalaista luomuauringonkukkaöljyä. Heti töihin TURVAPAIKKAPOLITIIKASSA olisi Lotta Laaksosen mukaan paljon korjattavaa. Lentoliput järjestyivät ja perhe pääsi Suomeen. Tälle pitäisi tehdä jotain, koska irakilaisia on paljon Suomessa. Myös perheenyhdistämisen pitäisi Laaksosen mukaan olla nykyistä helpompaa. Luomuserti. Uurastus tuotti tulosta. kaatit. Kuvassa takana Kanaan Al-Ethawi.. – Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit täyttyvät tässä paukkuen, Laaksonen sanoo. – Ensinnäkin tulijat pitäisi saada heti töihin. Passi pitäisi uusia Tukholmassa. – Mutta miten menet sinne ilman passia. Ongelmia syntyy, jos esimerkiksi passi vanhenee. Suomessa ei ole Irakin suurlähetystöä. Päätösten pitkät käsittelyajat Migrissä huolestuttavat Laaksosta monesta syystä. Mutta kyse on välietapista. Perheen yhdistämiseenkin pitää lähteä käymään Turkissa Irakin lähetystössä, jossa on Suomen edustus. Useamman tuhat euroa maksaneella hankinnalla pyöryköitä paistetaan puolisen vuotta
. Toivoa siis on. Se on tärkeä edistysaskel. Katowicen ilmastokokouksen tulokset jäivät laihoiksi LEHTIKUVA/JANEK SKARZYNSKI. Onneksi yhä useammat ihmiset tiedostavat tilanteen, ja yhä enemmän paikallistasoilla tehdään ylintä tasoa kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. VALITETTAVASTI SÄÄNTÖKIRJA ei itsessään leikkaa päästöjä lainkaan. Nyt olisi siis tarvittu jo tavoitteiden kiristämistä. Se vaatisi todellisia, yhteisiä ponnisteluja. PÄÄKIRJOITUS KATOWICESSA PIDETYSSÄ YK:n ilmastokokouksessa saatiin laadittua sääntökirja, jonka mukaan valtiot mittaavat ja raportoivat päästöjään. Myös yhä useammat yhtiöt ymmärtävät, että ne, jotka toimivat nyt, saavat etulyöntiaseman hidastelijoihin verrattuna. arto.huovinen@kansanuutiset.. PS.. Uusiutuvan energian tuottamisen ja varastoimisen kustannukset putoavat odotettua nopeammin. Trumpin politiikan arvioidaan jo Katowicessa rohkaisseen muita ilmastohäirikköjä. Tavoitteiden kiristämisestä puhutaan vasta kahden vuoden kuluttua. Mutta kaikkea ei voi jättää ensi vuosikymmenen loppukirin varaan, jos halutaan välttyä näkemästä ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset. Ilmastonmuutos on luonnontieteellinen ilmiö. Asiantuntijoiden mukaan meillä on suunnilleen 12 vuotta aikaa saada ilmastonmuutos hallintaan. Ehkä merkittävin saavutus oli se, että kokousprosessi pysyi elossa. Pahimpien pelkojen mukaan tämä olisi suistanut neuvotteluprosessin jo nyt raiteiltaan, vaikka ero voi toteutua aikaisintaan marraskuussa 2020. Jo siitä on vakavia seurauksia, mutta kaikkein pahimmilta katastrofeilta saatetaan välttyä. Tosiasiassa hallitukset onnistuivat jälleen lykkäämään tarvittavia ratkaisuja. Sitä ei taltuteta kokousteknisillä tempuilla eikä pikkunäppärällä vastuun sysäämisellä toisille. . Presidentti Donald Trump ilmoitti viime vuonna Yhdysvaltain vetäytyvän Pariisin sopimuksesta. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Toivotamme rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa kaikille lukijoillemme! Kansan Uutisten työntekijät Puheenjohtajana toimineen Puolan energiaministerin Michal Kurtykan riemuhyppy päättäjäisissä jäi mieleen Katowicesta. Politiikan pitäisi olla ohjaavassa roolissa. 4 21.12.2018 VALTIOIDEN VÄLISESSÄ ilmastopolitiikassa vallitsee eräänlainen ajatusharha. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi lokakuussa raportin, jonka mukaan lämpeneminen olisi saatava rajoitettua 1,5 asteeseen. Jos seuraavista kahdesta vuodesta tulee hukkaan heitettyjä, tästä on jo kuudesosa mennyt. Samalla saatiin lähes haudattua keinotekoiseksi muuttunut erittely kehittyneisiin ja kehittyviin maihin, jossa esimerkiksi Kiinaa on kohdeltu kehitysmaana. Chilen ilmastokokouksessa vuoden kuluttua on tarkoitus keskittyä teknisiin asioihin. Valtioiden Pariisissa 2015 tekemien lupausten perusteella ollaan menossa kohti 3–4 asteen lämpenemistä. Ei ole mitään takeita siitä, että kansainvälinen ilmapiiri paranisi. IPCC:n huoli ei Katowicen päätöksissä näy
Sähköliitossa ollaan tyytyväisiä ratkaisuun. Korvaussumma on kahdeksan miljoonaa euroa, päätti Satakunnan käräjäoikeus maanantaina. Veronkevennyksiin riitti jakovaraa Oppositiossa taas muistetaan koko vaalikauden kestäneet pienituloisiin kohdistuneet indeksileikkaukset sekä tällä viikolla julkaistut tulonjakotilastot: tuloerot ja pienituloisten määrä kasvoivat viime vuonna. Vasemmistoliiton kannatus on ollut kesästä asti vakaa ja oli nyt 9,6 prosenttia. 6 21.12.2018 Budjettipuheet ennakoivat: Vaaleissa jaossa niukkuutta EDUSKUNTA ÄÄNESTÄÄ ensi vuoden budjetin lopullisesti valmiiksi perjantaina, nauttii joulukahvit ja hajaantuu sitten lyhyeksi jäävälle tauolle. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, sillä Elektrobudowalla on mahdollisuus valittaa käräjäoikeuden päätöksestä. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi LEHTIKUVA/RONI REKOMAA. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan tiedotustilaisuudessa budjettimietintöä esittelivät Mats Nylund (kuvassa vasemmalla), Ozan Yanar, Ville Vähämäki, Timo Harakka, Timo Kalli, Timo Heinonen, Matti Torvinen, Kari Uotila ja Peter Östman. Vihreiden kannatus kääntyi uudelleen kasvuun, ja se nousee vielä haastamaan keskustan kolmostilaa. – Mikä on tämän hallituksen linja. Asetelma on sinänsä aivan luonnollinen, sillä mielipidetiedusteluissa puolueet ovat selvä kärkikaksikko. Helmikuun alussa VM:n virkamiehet julkistavat puheenvuoron, jossa he tekevät ehdotuksia siitä, mitä tämä käytännössä merkitsee. Indeksijäädytykset taas ovat olleet yhteen laskettuna tämän vaalikauden aikana 300 miljoonan leikkaus kaikista pienituloisimpien suomalaisten toimeentuloon. Hän muistutti jälleen kerran, että hallituksella on ollut 1,5 miljardia euroa liikkumavaraa hyvätuloisia suosiviin veronkevennyksiin. Vaalivuoteen lähdetään sunnuntaina julkaistun HS-gallupin tilanteesta, jossa SDP:n kannatus on 21,4 ja kokoomuksen 19,4 prosenttia. – Tällä on valtava merkitys suomalaiselle palkansaajaliikkeelle ja kotimaisille työehtosopimuksia noudattaville yrityksille. Kolmosreaktorin on tilannut Teollisuuden Voima, joka puolestaan on palkannut pääurakoitsijaksi ranskalaiskonserni Arevan. Tilaajan tulee kunnioittaa suomalaisia työehtoja, jatkaa Sähköliiton varapuheenjohtaja Hannu Luukkonen. Budjettikeskustelu ennakoi myös sitä, että vaaleihin rakennetaan asetelmaa, jossa päähuomion vie SDP:n ja kokoomuksen taistelu suurimman puo lueen paikasta. Yleensä maltillisesti esiintyvä Orpo syytti eduskunnassa Antti Rinnettä riidankylväjäksi. Elektrobudowa AS on toiminut Olkiluoto 3:n työmaalla aliurakoitsijana. – Samalla päätös viestii, ettei työn tilaaja voi vältellä omaa vastuutaan menemällä urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden selän taakse. Riita on jatkunut vuodesta 2011. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nuotittikin tulevaa keskustelua eduskunnassa: – Eli herätys jokaiselle tässä salissa ja herätys jokaiselle vaalilupaajalle, että meillä ei ole varaa keventää . Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, ne siirtyvät sellaisinaan ainakin kokoomukseen vaaliohjelmaan. Se on, että satoi tai paistoi, kaikista pienituloisimmilta leikataan, Orpolle vastasi vasemmistoliiton Li Andersson. Prosessi on liitolle tähänastisista pisin ja saataviltaan mittavin. Oikeudenkäynti on ollut Sähköliiton historian toistaiseksi pisin ja saataviltaan mittavin. Budjettikeskustelun ja monien muidenkin viimeaikaisten tapahtumien perusteella voi jo ennakoida, että kevään vaaleissa puhutaan siitä mistä on puute: rahasta. Vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä työt jatkuvat loppiaisen jälkeen ja tehokasta peliaikaa on jäljellä pari kuukautta. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi Vaalikaudella on tehty 300 miljoonan leikkaus kaikista pienituloisimpien suomalaisten toimeentuloon. Olkiluodon puolalaisille miljoonakorvaukset PUOLALAISEN Elektrobudowa SA -yrityksen on maksettava Suomeen Olkiluotoon lähetetyille sähköasentajilleen palkkaja muut saatavat korkoineen sekä pitkän oikeudenkäyntiprosessin kulut. Sähköliitto haastoi silloin Olkiluoto 3:a rakentavan Elektrobudowa SA:n oikeuteen sähköasentajien palkkaja muiden saatavien vuoksi. nanssipolitiikkaa, vaan meidän keskeinen tehtävämme on pitää yllä talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta taata meidän hyvinvointiyhteiskuntamme. Maaliskuussa alkaa vaaliloma. Käräjäoikeus vahvisti EU-tuomioistuin vuonna 2015 antaman ennakkoratkaisun, jonka mukaan EU-maassa toimivan yrityksen on maksettava Suomeen lähettämilleen työntekijöille suomalaisen yleissitovan työehtosopimuksen mukaiset palkka, lomarahat, päivärahat, matka-ajan palkat ja muut edut. Sähköliitto haastoi puolalaisyhtiön oikeuteen vuonna 2011. Juha Sipilän hallitus on kuronut kestävyysvajetta umpeen neljä miljardia euroa, mutta uuden ennusteen mukaan se karkaa jälleen kaksi miljardia kauemmas. Valtiovarainministeriön ennuste kestävyysvajeen pahenemisesta tarkoittaa, että keväällä ei taas tunnu olevan varaa mihinkään. Puheenjohtaja Sauli Väntti kommentoi päätöksen olevan selkeä signaali ulkomaisille toimijoille, ettei Suomeen voi tulla tekemään töitä työehtosopimuksista välittämättä. Valtiovarainministeriö julkaisi juuri budjetin loppukäsittelyn alla taloudellisen katsauksen, joka kertoo kasvun hidastuvan ensi vuonna ja kestävyysvajeen kääntyvän nousuun väestön ikääntymisen ja heikon syntyvyyden takia
Lisäksi 56 prosentilla tilanne on yhä huononemassa ja tilanne on paranemassa vain 5 prosentilla. Lopuksi vielä Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittajalle Timo Haapalalle ”kerrottiin”, että hävittäjien määrästä ei sovi tinkiä. Viesti on selvä – puolustusvoimien on saatava vähintään 64 hävittäjää. Sitten alkoi iltalypsy, josta saattoi havaita vaalien lähenevän. En minäkään ota kantaa taloustieteen teoreemiin, kun ei ole kompetenssia, Niinistö sanoi Verkkouutisille. – Professori (Roope) Uusitalo tekee itsestään pellen, kun ottaa kantaa asioihin, joita hän ei ymmärrä. 7 21.12.2018 Valtio ei ole viimeisen neljännesvuosisadan aikana tehnyt vielä yhtään sellaista osakemyyntiä yksityisille sijoittajille, joka olisi ollut taloudellisesti yhtä edullinen myyjälle kuin ne ovat järjestelmällisesti olleet edullisia yksityisille (ulkomaisille!) ostajille. Asiallisemmin Uusitalolle vastasi puolustusministeriössä uutta hävittäjähanketta vetävä evpkenraalimajuri Lauri Puranen. TÄLLÄ HETKELLÄ maailma on matkalla kohti neljän asteen lämpenemistä. Aseista rahaa ilmastolle. Vasemmistoliiton lisäksi muut puolueet eivät tästä kamalasti ole ääntä pitäneet. Jos meillä on varaa laittaa kymmenen miljardia ihmisten tappamiseen suunniteltuihin laitteisiin, on meillä myös varaa laittaa miljardeja toimiin, joilla pyritään estämään maapallolle kohtalokas lämpeneminen. Paketin pitäisi tuoda ratkaisuja esimerkiksi maantieliikenteen työntekijöiden sosiaalisen polkumyynnin lopettamiseen ja yritysten keskinäisen epäterveen markkina-aseman korjaamiseen. Todennäköisesti se tekee Suomesta paikan, jossa ei paljon puolustettavaa ole. Sitten alkoi iltalypsy, josta saattoi havaita vaalien lähenevän. On hämmentävää, että moni poliitikko puhuu hävittäjistä välttämättöminä, mutta ilmastopolitiikassa esiin nousee nopeasti raha. Toki niin kauan kuin kansallisvaltiot ovat olemassa, jonkinlainen väkivaltakoneisto jokaisella valtiolla kaiketi tulee olla. ALL OVER PRESS/REX/AVIATION IMAGES ILKKA SOLANTERÄ. Ja nämä kysymykset eivät tule yhdellä liikkuvuuspaketilla hoidetuksi – kun sattuvat olemaan edelleen pitkälti jäsenmaiden oman päätöksenteon alla. Tässäkin asiassa täysin tasavertainen toiminta voi tapahtua vain yhtenäisen eurooppalaisen sosiaaliturvan, liikenteen minimipalkkatason määrittämisen, ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan ja verotuksen samansuuntaistamisen kautta. Jos valtio voi käyttää yli kymmenen miljardia aseisiin, voi se käyttää rahaa myös välttämättömiin ilmastotoimiin. Nyt näyttää siltä, että laajaa ja liikennejärjestelmän toimivuuden turvaavaa ratkaisua haetaan vielä ensi vuoden alussakin. HELSINGIN YLIOPISTON taloustieteen professori Roope Uusitalo onnistui yhdellä Twitter-viestillä saamaan Suomen turvallisuuspoliittisen eli turpo-kentän sekaisin. Sen tien päässä on maailma, jonne ”ei todellakaan kannata mennä”, kuten Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski sanoi Kansan Uutisille. merja.kyllonen@europarl.europa.eu VÄÄNTÖÄ VIIMEISEEN ASTI E ikö sinun pitäisi olla jo kotimaata kiertämässä, mikä sinua siellä Brysselissä vielä pitää. Uusitalo pohti Twitter-viestissään edessä olevaa hävittäjähankintaa ja sotilaiden määrittelemää 64 koneen tarvetta. Hepulihan Uusitalon viestistä seurasi. – Luonnon köyhtyminen on jatkunut, ja se pitää nyt pysäyttää, sanoo puheenjohtaja Harri Hölttä. Itämeren jännittynyt tilanne, turvallisuusympäristön dramaattinen muutos! Tutut uhkasanat ovat jälleen käytössä, kun valtion väkivaltamonopoli vaatii lisää resursseja. Viimeksi kuluneet puolitoista vuotta (ennen ja jälkeen presidentinvaalien) Euroopan parlamentissa on hierottu poliittista sopua isosta maantieliikenteen sääntelykokonaisuudesta, niin sanotusta liikkuvuuspaketista (mobility package). Kuljettajien ajattaminen orjan asemassa päättyy, postilaatikkofi rmat laitetaan totaaliseen kieltoon, säännöllisin väliajoin kuljettajilla on oikeus päästä joko kotiin tai yrityksen kanssa sovittuun paikkaan viettämään pidemmät lepoaikansa, kabiinissa tapahtuvat lepoajat rajataan, turvalliset parkkialueet fasiliteetteineen varmistetaan rakentamiseen tarvittavan siirtymäajan puitteissa, epäterve pelaaminen kabotaasilla ja yhdistettyjen kuljetusten maantieosuudella loppuu… Valvonta ja toimeenpano paranisivat. Jussi Virkkunen jussi.virkkunen@kansanuutiset.fi Yhdysvaltojen Super Hornet -hävittäjä esiintyi Pariisin ilmailunäytöksessä vuonna 2007. REAKTIO UUSITALON kirjoitukseen kertoo paljon tilanteesta. Kysyjille on yksinkertainen vastaus: työ. Se on suomalaistenkin kuljettajien etu. Kirjoituksensa loppuun Haapala vielä hieman maalaili vanhoja kunnon talvisotavertauksia. Tämänkin vuoksi seuraavista vaaleista on tultava myös ilmastovaalit. Tämän hävittäjähankinnan jälkeen on yhdenkään poliitikon mahdoton sanoa, että välttämättömiin ilmastotoimiin ei ole varaa. Iso lainsäädäntökokonaisuus, josta olen osaltani vastuussa ja jolla on suomalaisille iso merkitys. Väännetään nyt loppuun saakka. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) päätti viedä keskustelun heti älyttömälle tasolle. Jaksan uskoa vielä kompromissiin, joka tekee kipeää jokaiselle mutta korjaa suuren osan epäterveen nykytilan ongelmista. Kaikki kunnianhimoiset tavoitteet kääntyivät enemmän omien kotimarkkinoiden suojaamiseen erityisesti Saksassa ja Ranskassa. Purasen viesti kuului, että 64 Hornet-hävittäjää pitää korvata täsmälleen samalla määrällä, kuten puolustusselonteossakin on linjattu. Vähintään 7–10 miljardin hävittäjähankintoja ei sovi arvostella, eikä edes sitä, että kolmen miljardin hintahaitari on melkoinen. AIHEESTA LISÄÄ VERKOSSA: kansanuutiset.fi /4008911 LUONNON KÖYHTYMINEN KIIHTYY Merja Kyllönen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. Se pitää hälyttävinä ympäristöministeriön julkaisemia tietoja Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta. Ministeriön mukaan noin puolet maamme luontotyypeistä on uhanalaisia. Teknologia on olemassa, enää puuttuu poliittinen tahto – ja iso summa rahaa. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen puoleentoista asteeseen on edelleen mahdollista, mutta toimilla on todella kova kiire. Omat fi ilikseni ovat edelleen toiveikkaat. LUONNON KÖYHTYMISEN pysäyttäminen vaatii lisärahaa seuraavalta hallitukselta, sanoo Luonnonsuojeluliitto. Viime kesänä meillä neuvottelijoilla oli selkeät suuntaviivat yhteiselle sääntelylle. Mutta kai siitä sentään poliitikoiden pitäisi saada keskustella, minkälaisia pyssyjä ja kuinka paljon sotilaille hankitaan. Esko Seppänen Facebookissa 18.12
– Meillä on semmoisia aivoriihiä, joissa yhdessä mietitään. – Ohjaajamme Herkko Huttunen kuuli Radio Valosta ja päätti markkinoida asiaa saaden asiakkaat innostumaan asiasta, ryhmän toinen ohjaaja Arto Porvari kertoo. Se muun muassa osallistui OsatyökykyiKuusaan radiossa äänestetään ohjelmaideoista ja suunnitellaan yhdessä haastatteluja. Siitä, että ne ovat nisäkkäitä ja mitä kaikkea ne kissat ovat, Backman muistelee. Kuusaan Radion pioneereina toimivat ohjaaja Huttusen lisäksi Matti Backman ja Päivi Palomäki, jotka osallistuivat Radio Valon kurssille. Mielenkiintoisia haastatteluja Kuusaan Radio on tehnyt monipuolisesti ohjelmia ja haastatteluja. 8 21.12.2018 PARASTA ON OHJELMIEN TEKEMINEN M arraskuun lopulla Kuusaan Radiossa valmistaudutaan tekemään ohjelmaa, joka käsittelee kasvissyöntiä. Tarkoituksena on haastatella niin tavallisia kansalaisia kuin lääkäriä ja ravintoterapeuttiakin. Minulta on tullut aika monta ideaa, mutta on niitä tullut muiltakin, Uotila kertoo. Kuusaan Radion mediaryhmä kokoontuu maanantaisin ja keskiviikkoisin. Ajatuksista keskustellaan ja sitten äänestetään siitä, mikä aihe valitaan. Radio Valosta liikkeelle Kuusaan Radio aloitti toimintansa Carean tukemana loppuvuodesta 2015 osana Radio Valon toimintaa. – Ensimmäisessä lähetyksessä puhuttiin kissoista. – Joskus tarvitaan ohjaajan apua jutun kehittelemiseen, Uotila vielä lisää. Hiipumisen myötä Kuusaan Radio on etsinyt uusia alustoja ja sillä on nykyisin muun muassa oma YouTube-kanava ja Virikesilta niminen Facebook-sivu. Aihetta on pohdittu muutaman viikon ajan ja toimittajat ovat miettineet keitä kokonaisuuteen kannattaisi haastatella. Radio Valon tavoitteena oli tukea kehitysvammaisten hyvinvointia ja heidän omaehtoista tuettua mediatuotantoa ja järjestää muun muassa koulutuksia alaa koskien. Kysymyksiä on mietitty yhdessä ja muutama koehaastattelu on jo tehty. Matti Backman, Marjaana Pousi,. TEKSTI ANNI-HELENA LEPPÄLÄ KUVAT MARJA SEPPÄLÄ Dannyn haastattelusta jäi muistoksi keikkalista. Pousi sanoo, että ideoita kehitellään ja juttuja suunnitellaan yhdessä tuumin. Radio Valo -projekti tuli päätökseen vuoden 2018 aikana, sen vähitellen hiljenevä sivusto toimii edelleen julkaisualustana, vaikka toiminta onkin siirtymässä Lyhty ry:n KiviMediaan. Toisinaan juttua päästään toteuttamaan ja äänittämään jo samana päivänä, mutta joskus aikaa menee pidempään. Kuusaan Radion toimittajat Matti Backman, Olli Uotila, Marjaana Pousi, Päivi Palomäki, J-P Saalasti ja Hannele Joukainen kertovat, että juttuideoita pohditaan yhdessä
Haastattelu tapahtui Korian Kallioniemen tanssilavalla, jossa järjestetään joka vuosi erityisryhmille tanssit. – Meillä oli semmoisia kysymyksiä, että kuinka kauan olet esiintynyt, Uotila muistelee. Sehän se tarkoitus lähetyksessä on, että jotain pitäisi heittää. Haastattelu oli oikein hyvä ja sellainen, että siitä sai paljon tietoa. Välillä miettii, että onko siinä puheessa mitään järkeä ja sitten on semmoinen tunne, että ei viitsisi mitään ihan älytöntä heittää. MARJA SEPPÄLÄ Juttuideoista keskustellaan ja eniten kannatusta saaneet toteutetaan. Tykkään tehdä näitä hommia ja editoida. – Joskus on vähän vaikeaa, kun pitää jotain ajatuksia ihan siitä vaan keksiä. Danny on esiintynyt tapahtumassa kahdesti. Saatiin maistiaisiakin, Päivi Palomäki muistaa. Uotila muistaakin heti vastauksen. Siinä on vähän semmoista alkukankeutta mulla, en tiedä onko jollain muullakin, Olli Uotila pohtii. > Päivi Palomäki ja Hannele Joukainen ovat osa Kuusaan Radion mediaryhmää.. – Teillä oli yksi sellainen kysymys, jolla erotuitte hienosti muista haastattelijoista, se oli se, että mistä tulee nimi Danny, Porvari auttaa. – Itse asiassa minä sain haastatella lakumestaria. Haastatteluja on ihana tehdä. 9 21.12.2018 sille tie työelämään (OTE) -seminaariin, jossa Radio Kuusaan toimittajat haastattelivat läsnä olleita ihmisiä. Välillä nämä juttuaiheet tulevat aivan itsestään, Porvari sanoo. Samassa tapahtumassa oli ensimmäistä kertaa tehty Kuusaan Radiolle oma piste, jossa soitettiin koostetta eri ohjelmista, ja tuotiin radiota esille. – Se oli se Daniel, joka tarkoittaa jumalan tuomaria. – Tavattiin siellä mielenkiintoinen persoona, Kouvolan Lakritsia johtava Timo Nisula, joka kutsui meidän koko porukan lakutehtaalle. Dannyn haastattelu on jäänyt hyvin toimittajille mieleen. Osa radion tekijöistä soittaa myös Kuusaan bändissä. Välillä roolit menevät vähän sekaisin, esimerkiksi kesken bändikilpailua yhtyeen jäsenet vaihtoivat osia ja alkoivat haastatella muita osallistujia. Kivaa ja haastavaa Radiotyö on koko ryhmän mielestä kivaa, mielenkiintoista ja välillä vähän haastavaakin. Yllättävät kysymykset saattavat olla ryhmäläisille vaikeita ja silloin ohjaajan läsnäolon merkitys korostuu. Riippuen vähän siitä millainen mielentila sattuu olemaan. Sinne mentiin sitten myöhemmin tekemään juttua. – Haastateltiin me Dannyakin, Pousi huomauttaa. Pousi sanoo, että on kivaa olla toimittaja. – Oli mulla ennen muitakin unelmia, mutta sitten innostuin näistä mediahommista aika paljon. – Se oli oikein mukava ja lämminhenkinen haastattelu, Palomäki kertaa
ilis kuunnella sitten se valmis työ. Ohjelma on myös tekijöilleen mieluisa. Ohjaaja Arto Porvari auttaa ryhmäläisiä tarvittaessa. Osallistujilta ei juuri palautetta tule, mutta monet haastateltavat ovat antaneet positiivista palautetta. Radiotyö tuo vaihtelua ryhmäläisten elämään. – On semmoinen pieni toivo, että joku parantaisi tapojaan, kun kuulee tämmöistä faktatietoa, joka liittyy esimerkiksi lihansyöntikysymyksiin. Siellä oli tosi mukavaa ja opittiin paljon, Palomäki jatkaa. Uotilan mielestä on hienoa, kun pääsee tuomaan mielipiteensä esille. – Kyllä ohjaajalla täytyy olla sosiaalija terveysalan perusosaaminen, täytyy muistaa vaitiolot ja huomioida osallistuvien asiakkaiden erityistarpeet. TOIMINNAN KESKIÖSSÄ on se, että se tarjoaa osallistujille kokemuksia ja mahdollisuuden päästä tekemään jotain mielekästä. Maanantaisin Kahvitauko Radio Kuusaan vakio-ohjelmiin kuuluu Kahvitauko, jossa toimittajat keskustelevat keskenään päivänpolttavista asioista. Palomäki kertoo lähteneensä ryhmään mukaan, koska halusi jotain päivätoimintaa. Äänittämisestä on vielä pitkä tie siihen, että ohjelma on radiokelpoinen. – Radiotoiminta tarjoaa osallistujille mahdollisuuden itsensä ilmaisuun, onnistumisen kokemuksia ja asiakas pääsee konkreettisesti kuulemaan oman äänensä. – Viime syksynä käytiin Tampereella oppimassa, Backman kertoo. Ne on niin parhaita ohjelmia, Marjaana Pousi kertoo. – Radiotoiminnassa ihmiset yleensä ottavat heidät haastattelijoina, eikä kuule semmoista, että voi kun kiva, kun kehitysvammaisetkin tekevät jotain. – Kuuntelen sitä aina netin kautta ja kommentoin aiheita. Ohjelmien editoimisessa ryhmällä on apuna yksi kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö. KUUSANKOSKELLA RADIOTOIMINTAAN osallistuu noin kymmenen hengen mediaryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa ohjelmaja haastatteluideoita ohjaajien avustuksella. Äänittämisestä on vielä pitkä tie siihen, että ohjelma on radiokelpoinen. Kerran viikossa tuleva Kahvitauko on muita ohjelmia nopeatempoisempi. 10 21.12.2018 Ohjaajat sivuosassa RADION TEKEMINEN vaatii myös ohjaamista, Kuusaan radiossa ohjaajat ovat sivuosassa ja auttavat tarvittaessa. Kuultiin ja nähtiin miten tehdään pop-up lähetyksiä. – Siinä on kolme aihetta ja puhutaan ajankohtaisista asioista, Matti Backman kertoo. Mediaryhmässä jokainen saa äänensä kuuluviin. Samaan aikaan täytyy olla semmoisia taitoja, joita ei välttämättä saa hoitoalan koulutuksessa, kuten pelisilmä ja tietynlainen heittäytyminen, jonkun verran pitää olla luovuutta mukana. Oppia tekemiseen Radion tekemiseen ryhmäläiset ovat saaneet oppia koulutusten kautta. Reppuselässä Päivi Palomäki.. – Ettei tarvi koko aikaa kotona kökkiä. – Aiheiden pitää olla sellaisia, että ne eivät ole liian vaikeita, niistä pitää olla myös tietoa, Palomäki sanoo. Parasta tässä on ohjelmien tekeminen, hän jatkaa. – Ollaan me oltu Helsingissäkin koulutuksessa, se oli todella mielenkiintoista. – On hienoa, että saa haastatella ketä haluaa ja onhan se tosi hyvä . Jokainen tietysti päättää itse mitä tekee, mutta semmoinen toivonkipinä on, että alkaisi toimimaan oikeammin. Ei tarvitse olla mikään ihmeellinen ruudinkeksijä, kunhan uskaltaa heittäytyä, Porvari sanoo. Ohjelman aiheet valikoituvat sen mukaisesti, mistä toimittajilla on tietämystä. Lisäksi erilaiset kokemukset, ihmisiin tutustumiset ja erilaisissa paikoissa käynnit ovat hienoja juttuja suhteellisen tasapaksun arjen rinnalle. – Se oli semmoinen kaksipäiväinen koulutus ja saatiin siellä oppia radiotyöskentelyä
Sörnäisten rantatie 25 A 1 . s.?2 >>> artikkelit vain Kansan Uutisissa Helsinki luo uutta työtä nuorille Maahanm uuttajan uorille suunnatt u Job’d-pilo tti mahdollis taa ensimm äiset kosketuk set työeläm ään ja parantaa yhdenver taisuutta . Ruua n hi mass a pahen isi. Tietojani ei saa käyttää Kansan Uutisten markkinointiin. 09-766429 . 2018 | 3,5 € | 20-0 0325 1-182 www .kans anuu tiset .fi Israe l teki jouk kom urha n Gaz an raja lla s.?18 tilaukset@kansanuutiset.fi | 09 7596 0208 | www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Määräaikainen 3 kk /28 € Kestotilaus 6 kk /81 € Kestotilaus 12 kk /159 € Tutustu digilehteen 1kk / 4,90 € Nimi Osoite Puhelin/sähköposti (sähköposti pakollinen digilehden tilauksessa) Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Kansan Uutiset Tunnus 5005075 00003 vastauslähetys Katso kaikki tilausvaihtoehdot www.kansanuutiset.fi/ tilaajapalvelu POSTIMAKSU MAKSETTU Tilaushinnat sis. s.?2 Maah anm uutta javanh ukset palve luiden ulkop uolella s.?12 Orjak aupan näky vä perin tö Iranin Bush ehriss a s.?20 Naise n asem a on aaltoli ikettä , sanoo Vuok ko Isaks son s.?24 N o 36 K a n n e n k u v a : Ja rn o M e la Perjant ai 7.9.2018 | 3,5 € | 36-0032 51-1836 www.k ansanu utiset.f i Guard ian: Wood wardin kirjan paljast ukset Trump ista s.?8 M v ul a s.?26 N o 27 Selviytymist arinoita ja mustaa huumoria Maria Peuran uusimmassa teoksessa esillä ovat Pohjois-Suom ea ravistellut pakolaiskriis i, arkinen vallankäyttö ja seksuaalinen hyväksikäytt ö. Teet sen helposti maksaessasi tilauslaskusi seuraavan kerran. 2. Varaa oma ilmoitustilasi: p. kansan uutise t.fi Liittee nä europ arlam entaa rikko Merja Kyllös en Kyllik ki misto n ääni assa n rauha nproje kti on n tarvits ee tukea . 11 21.12.2018 Onko tämä paikka sinulle. 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi VAIHDA E-LASKUUN! 1. kansanuutiset.fi/uutiskirje www.tyovaenperinne.fi . Uusi palvelu on lukijoillemme ilmainen. s.?2 > EU vois i kerä tä myö s omi a varo ja, sano o Han na Sark kine n s.?12 KSL :n uusi pääs ihte eri Tuu la Kum pum äki elää kute n ope ttaa s.?20 Kok oom us keh uu yleis tuke a, joka ei toim i Brit ann iass a s.?26 N o 27 K a n n e n k u v a : E m m a G rö n q v is t Perja ntai 6.7.20 18 | 3,5 € | 27-00 32511827 www .kans anuu tiset. Maksa tämä lasku normaalisti verkkopankissa, seuraava tulee suoraan verkkopankkiisi. Valitse laskuttajaluettelosta Kansan Uutiset ja anna tunnistetiedoksi asiakasnumerosi, jonka löydät tilauslaskustasi. Tee e-laskusopimus verkkopankissa. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16. s mm yi ty yy Selviyty ja mu Maria ravistellut pak hkaa a antim ista. s.?2 > Yhteinen pöytä on vaihtoehto leipäjonoille s.?12 ”Uusi Silkkitie” kytkee Kiinan Eurooppaan s.?16 Espanjan kriisi kypsytti yrittäjän vasemmisto laiseksi s.?20 N o 6 K a n n e n k u v a : Ja rn o M e la Perjantai 9.2.2018 | 3,5 € | 6-003251-186 www.kansanuu tiset.fi Guardian: Fasistit nostavat päätään Italiassa s.?10 K a n n e n k u v a : E m m a G rö n q v is t y K a n n e n k u v a : Ja Mehi läiska to uhka a ruoka turva a Pölyt täjien häviä mine n veisi suure n osan ruoka pöyti emm e antim ista. painetun lehden alv 10 % sekä digilehden alv 24%. 5. fi Guar dian : Tekn olog iajät it kiris tävä t vero etuja USA: ssa s.?8 Vasem misto n ääni Euroo passa Merja Kyllön en on viihty nyt europ arlam entiss a, jossa EU:n rauha nproje kti on konkr etisoit unut hänell e. s.?2 > Mat ema tiik kak ylä ope ttaa turk kila isia oma an ajat telu un s.?12 Mie liku va aht aaji sta on vää rä, san oo Kim mo Kot ton en s.?22 Uus in tutk imu s sisä lliss oda sta on mon ipuo lista s.?24 N o 20 K a n n e n k u v a : Le h ti k u v a /L u is R o b a yo Perja ntai 18.5. 3. 4. Ota esille maksettava tilauslaskusi ja kirjaudu omaan verkkopankkiisi. Tilaa uutiskirje Kansan Uutisten uutiskirje ilmestyy joka perjantai. Jatko kausi on hauss a, mutta siihen hän tarvits ee tukea . Beckerintie 10 Helsinki p. s.?2 > Abortin vastusta minen yhdistää naisia Argentiin assa s.?12 Taitelijo illa ei ole suurta yhteistä asiaa, sanoo professo ri Pilvi Porkola s.?16 N o 24 K a n n e n k u v a : E m m a G rö n q v is t Perjantai 15.6.2018 | 3,5 € | 24-003251-1 824 www.kansa nuutiset.fi Guardian: Kimin ja Trumpin sopimukse n sisältö s.?8 Ukraina on edelleen läpeensä korrupto itunut s.?22 Abortin vastusta minen yhdistää naisia Argentiin assa s.?12 Taitelijo illa ei ole suurta yhteistä asiaa, sanoo professo ri Pilvi Porkola s.?16 Perjantai 15.6.2018 | 3,5 € | 24-003251-1 824 www.kansa nuutiset.fi Guardian: Kimin ja Trumpin sopimukse n sisältö s.?8 en asem a on liikett ä, sanoo ko Isaks son s.?24 N o 36 Sotaleiki t vaihtuva t sirkukse en Roosa Hannika inen, Arja Wuoti ja Pipsa Toikka vievät iloa ja naurua sinne, mistä se puuttuu. 09 4366 320 tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. s.?2 > Guar dian: Kestä äkö Trum pin ja valko isten krist ittyje n liitto . s.?15 Ohjaa ja Raed Zeno tahto o paran taa naist en asem aa s.?22 Bolly wood -elok uva on yhdis telmä viihd että ja asiaa s.?24 N o 21 K a n n e n k u v a : Le h ti k u v a / Y u ri K a d o b n o v Perjan tai 25.5.2 018 | 3,5 € | 21-003 251-182 1 www. Ruua n hinta nousi si, terve ytem me heikk enisi ja nälkä ongel ma maai lmass a pahen isi. Sinun tarvitsee vain tarkastaa lasku ja hyväksyä maksu veloitettavaksi tililtäsi. Hinnat voimassa kotimaassa. s.?2 > Hävittäji ä hankitta essa ei hintaa kysellä s.?10 Ukraina lainen ex-sotila s hakee turvapai kkaa s.?14 Manzan a-yhtyee n Piritta Lumous tekee eikä meinaa s.?22 N o 29 K a n n e n k u v a : E m m a G rö n q v is t Perjantai 20.7.2018 | 3,5 € | 29-0032511829 www.kans anuutiset.f i Guardian : Francon ajan uhreja aletaan selvittää s.?8 Lehdet 3 kk VAIN 28 € tutustu digilehteen 1 kk / 4,90 € Tila a lah jak si! Ilm oit ath an itse tila uks est a lah jati lau kse n saa jall e. perinne@tyovaenperinne.fi Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto AVOINNA TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 jouluiloa! Kangasalan Vasemmistoliitto Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva uh Elä täysillä – Turva turvaa Vakuutukset näppärästi verkosta turva Kun yö saap ui Ven ezu elaa n Köy hän ven ezu elal aise n tule vais uus siin tää mus tana kuin raak aölj y, eikä uutt a Chá vezi a ole näk öpii riss ä. Moniäänistä journalismia Bän di, joka synt yi tyttö jen välis estä ystä vyyd estä Fan ni Noro ilan ja Sonj a Kuit tisen femi nisti nen räpp ibän di SOF A ylist ää biise issä än kesk ener äisy yttä ja legg inss ejä. 00500 Helsinki . Pankki lähettää meille ilmoituksen asiasta, minkä jälkeen lähetämme tilauslaskut suoraan e-laskuna verkkopankkiisi
Sisään pääsee vain turvatarkastuksen kautta. 12 21.12.2018 Qatarissa kristinusko on löytänyt sijansa marginaalissa Q atarin pääkaupungin Dohan laidalla, keskeltä kuivaa kivikkoa löytyy harmaan muurin takaa kirkko Notre-Damedu-Rosaire. Hän kertoo, että kirkolla on kuusikymmentä työntekijää. 2000-luvun alussa tapahtui muutos, kun Qatarin valtio salli kristittyjen kokoontua harjoittamaan uskontoaan. Gonzaga kertoo. lippiiniläisyhteisö on Qatarin suurin, mutta ei suinkaan ainoa kristittyjen ryhmä. Jokaisella kirkkokunnalla on oma messunsa, emmekä enää tapaa toisiamme muuten kuin joulun kaltaisten suurten yhteisten juhlien merkeissä. Useimpia pelotti paljastaa uskontoaan, varsinkaan muslimeille. Läheisyys oli suurempaa maanalaisuuden kaudella Qatarissa 1980-luvulta asti asuneet Sunita Mascarenhas ja hänen miehensä Michael Mascarenhas muistavat vaikeat ajat hyvin. Tällä kertaa on lasten päivä, Bernard Balomares sanoo. Doha Kymmenen vuoden ajan Qatarin suurin kirkko on toiminut aasialaisista, arabialaisista, afrikkalaisista ja länsimaisista kristityistä koostuvan monikulttuurisen yhteisön turvapaikkana. – Ennen vuotta 2008 arvojemme ja uskontomme välittäminen jälkipolville oli vaikeaa,mutta oman kirkon rakentaminen muutti todella tilanteen, Balomares toteaa. Jouduimme siis järjestämään rukoushetket salaa yhteisömme jäsenten kodeissa, Michael kertoo. Filippiineiltä lähtöisin olevan Balomaresin vastuulla on järjestää perjantaisin katekismusopetusta yli 1 400 lapselle. Siihen aikaan uskovat joutuivat odottamaan puhelua, joka turvallisuussyistä tuli aina viime hetkellä, saadakseen tietää, missä rukoushetki pidettäisiin. Valtatieltä ei edes ollut tieyh teyttä kirkkoon, muistelee Dohassa 27 vuotta asunut intialainen kristitty Sunita Mascarenhas. Ajat ovat muuttuneet, ja kristityt tuntevat helpotusta voidessaan vihdoin rukoilla vapaasti luonteeltaan islaminuskoisessa maassa. Pihasta tulee tanssisali, ja lapset tanssivat vanhem piensa valvovan silmän alla. Tänään puheiden ohella soitetaan kristillistä pop-musiikkia. Nyt teemana ovat perheet, ja joka perjantai järjestetään erilainen tapahtuma. – 1980-luvun alussa ei kirkkoa ollut, ja ryhmissä rukoileminen oli kiellettyä. Eniten Qatarissa on fi lippiiniläisiä kristittyjä. Kirkon suurella pihalla järjestetään usein yhteisöhenkeä ylläpitäviä tapahtumia. – Kun kirkko avattiin, se oli kaukana kaikesta. On osattava toimia monien kansallisuuksien kanssa, Gonzaga toteaa. Kymmenestä aamulla iltakymmeneen messut seuraavat toisiaan, kun niitä pidetään Filippiineillä puhutun tagalogin, englannin, arabian, espanjan, ranskan sekä Intian eteläosassa Keralan ja Tamil Nadun osavaltioissa puhuttujen malajalamin ja tamilin kielillä. – Jotta voisimme rukoilla yhdessä, kuin yhtenä perheenä, vuokrasimme talon Dohan itäpuolella sijaitsevasta Ras Abu Aboudin lähiöstä, Sunita muistelee. Siitä tuli Qatarin ensimmäinen kristillinen pyhäkkö sitten 600-luvun. – Eri kuukausilla on teemansa. Maan valtauskonto on islamin sunnalaiseen haaraan kuuluva konservatiivinen wahhabismi. Sebastian Castelier ja Clément Pouré Intialaiset kristityt Sunita ja Michael Mascarenhas ovat asuneet Qatarissa jo lähes 30 vuotta.. Nyt tuntuu, kuin olisimme jokainen oma pieni saarensa. Vuonna 2008 Qatarin silloinen emiiri, sheikki Hamad bin Khalifa Al Thani auttoi kristittyjä avoimeen toimintaan antamalla heille tontin, jolle Notre-Dame-duRosaire -kirkko voitiin rakentaa. Yhden kirkon ympärille nousi monta muuta Katoliseen Notre-Dame-du-Rosaire -kirkkoon mahtuu kerralla 2 000 kävijää. Vuonna 2008 rakennettu, hieman syrjässä sijaitseva Notre-Dame-du-Rosaire kuvastaa hyvin kristinuskon herkkää asemaa Qatarissa. – Joinakin perjantaina jopa 100 000 ihmistä käy jumalanpalveluksissamme, Gonzaga kertoo. Sen ympärille ovat nousseet koptien, anglikaanien, Syyrian ortodoksien, kreikkalaiskatolisten sekä helluntailaisten kirkot. – Meillä käy uskovia myös Intiasta, Sri Lankasta, Egyptistä, Libanonista, Britanniasta, Yhdysvalloista, Ranskasta, Espanjasta ja muualta. He kokoontuvat säännöllisesti toisessa kirkon kappeleista. Yli sadantuhannen hengen . Katolinen kirkko toivottaa tervetulleeksi myös Syyrian maroniitit, jotka kuuluvat yhteen suurimmista idän katolisista kirkkokunnista. Sunita ei kaipaa uskonnon salaisen harjoittamisen aikaa, mutta myöntää, että tunnelma on nyt toisenlainen: – Silloin rukoilimme kaikki yhdessä. Balomares kiirehtii tavalliselta koululta näyttävän, kolmikerroksisen rakennuksen luokasta toiseen pujotellen käytävillä kymmenien lapsiaan odottavien vanhempien lomassa. Filippiineiltä kotoisin olevalla Gonzagalla on täällä johdettavanaan ainutlaatuinen pyhäkkö. – Tällaista täällä on ollut Kuwaitin vuoden 2015 itsemurhaiskusta saakka, mutta niinä kuutena vuotena jotka minä olen ollut täällä, meillä ei ole ollut mitään ongelmia, seurakunnan pappi Rallye S
Kymmenen viime vuoden aikana alueen maat ovat kuitenkin pikku hiljaa hellittäneet uskonnonvapautta rajoittavia määräyksiään. Notre-Dame-du-Rosaire -kirkon seurakuntalaiset koostuvat monista kansallisuuksista.. – Kotona ei ollut tällaista elävää ilmapiiriä, ei samanlaista hengellistä ja inhimillistä läheisyyttä. Gonzaga. 13 21.12.2018 SEBASTIAN CASTELIER Persianlahdella kaikki kristityt eivät voi harjoittaa uskontoaan PERSIANLAHDEN ALUEELLA asuvat kristityt joutuvat sopeutumaan muslimienemmistöisten maiden sääntöihin. Filippiiniläisten kristittyjen määrä on Qatarissa noussut jo niin suureksi, että kaikki eivät mahdu viikoittain rukoilemaan yhdessä. Bahrain on tehnyt uskontojen välisestä dialogista tavaramerkkinsä, ja siellä jopa pidettiin vuonna 2014 kansainvälinen konferenssi, joka keräsi yhteen kaikkien maailman suurimpien uskontokuntien edustajat. Sunitan ja Michaelin mielestä täällä on kuitenkin hengellisesti erityisen rikas maaperä, jota he pitävät ainutlaatuisena. Siitä huolimatta laki on yksiselitteinen: islam on valtionuskonto ja ainoa sallittu uskonto. Käännytystyö on yhä kielletty Qatarissa, Omanissa ja Arabiemiraateissa, mutta kristityt saavat vapaasti harjoittaa uskontoaan pyhäköissä, jotka yleensä on rakennettu hallitusten lahjoittamille tonteille. Saudi-Arabia on jo kauan hangoitellut kehitystä vastaan. Dohassa voi avata oven ja puhua suoraan papille, helpommin kuin Intiassa, Sunita Mascarenhas sanoo ylistäen Notre-Dame-du-Rosairen kirkkoa. Käännös: Markus Kangas ja Arto Huovinen Katolisen Notre-Dame-du-Rosaire -kirkon seurakuntapappi Rallye S. Kuningaskunta on Arabian niemimaan suurin valtio, ja siellä asuu noin 1,5 miljoonaa kristittyä. Aviopari Nica Pauline al Hassan, 27, ja Zaher al Hassan, 34, asuu Qatarin pääkaupungissa Dohassa. Nica on kristitty Filippiineiltä, Zaher puolestaan muslimi Libanonista. Viime huhtikuussa Saudi-Arabian kuningas Salman bin Abdulaziz Al Saud tapasi ranskalaisen kardinaalin Jean-Luis Tauranin, mikä saattaa ennakoida muutoksia. Tänä vuonna on kuitenkin Saudi-Arabiassa nähty useita merkkejä, joita kansainvälinen yhteisö on tulkinnut vihjeiksi avoimuuden lisääntymisestä. Kristilliset jumalanpalvelukset ovat ankarasti kiellettyjä, ja uskonnollinen poliisi pidättää sellaisiin osallistuneet. Siksi rukoushetkiä järjestetään salaa. Syynä ovat olleet sekä työperäisten maahanmuuttajien tarpeet että halu luoda positiivista mielikuvaa kansainvälisen yhteisön silmissä
Jotkut ehdokkaat käyttivät vallitsevia epävakaita oloja hyväkseen ja syyllistyivät laajaan ja järjestäytyneeseen petokseen. OLIN VALINNUT nuoren ja koulutetun ihmisen, jolle halusin antaa ääneni. Sen jälkeen hän meni naimisiin ja sai lapsen. Vaaleja ei myöskään pystytty viemään läpi aikataulussa: ensin ne myöhästyivät kolme vuotta ja sitten vaalipäivänä ilmenneiden ongelmien vuoksi ne venyivät kaksipäiväisiksi. Menin paikalle, mutta kävi ilmi, että se oli vain huhu. – Vain terveen poliittisen kilpailun – vaalien – kautta ihmiset voivat ajaa oikeutettuja vaatimuksiaan ja saada muutoksen aikaan yhteiskunnassa. Tiedän vain, että ajattelen asioista toisin kuin Hamida-ystäväni, ja jos vaalit järjestettäisiin uudelleen, pitäisin varani, että ehtisin antaa ääneni. Marzia on kuitenkin taistellut oikeudesta tavata lastaan. Hän kertoi minulle, että valituksia on tullut todella paljon. Joissakin maakunnissa parlamenttiin myös onnistuttiin valitsemaan uusia edustajia, jotka ovat nuoria ja koulutettuja. Äänestäminen on ainoa, mitä voimme tehdä, vaikka se itsessään olisikin vähäpätöinen teko. – Vallitsevassa poliittisessa kulttuurissa jotkut äänestäjät perustavat äänestämiskäyttäytymisensä etnisiin, kielellisiin ja alueellisiin syihin eivätkä mieti asiaa edustajien ansioiden pohjalta tai sen pohjalta, kuka pystyisi parhaiten ajamaan heille tärkeitä asioita parlamentissa. Hamida Haidari kertoo, että vaalivalituksia on tullut todella paljon. Äänestäminen olisi ollut oikeuteni, mutta en saanut käyttää tätä oikeutta Vaaleissa epäonnistuttiin monin tavoin: ensinnäkin ne myöhästyivät jo alun perin, sitten joillakin paikkakunnilla viranomaiset eivät lainkaan saapuneet avaamaan äänestyspaikkoja, koska turvallisuustilanne oli niin epävarma, ja joillakin äänestyspaikoilla taas vaalimateriaalit puuttuivat. Mohammad Baqir Rezayin mukaan afganistanilaiset ymmärtävät nykyään paremmin äänestämisen merkityksen. Ja aina on niitäkin, jotka ajattelevat, että vaalit ovat vain näytelmää ja kulissien takaista vehkeilyä; on totta, että jotkut ehdokkaista ostivat itselleen ääniä ja toisilla paikkakunnilla äänestyslaatikoita oli käyty täyttämässä vaaleja edeltäneenä yönä. Ehdokkaina oli monia nuoria ja koulutettuja ihmisiä, jotka puhuivat ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien puolesta, ja se antaa toivoa paremman tulevaisuuden mahdollisuudesta. Siksi meidän pitäisi mielestäni äänestää. . Esimerkiksi yksi kollegoistani sanoi, ettei hän äänestänyt, koska hänen äänellään ei kuitenkaan ole merkitystä. Tämä antaa aihetta toiveikkuuteen. Keväällä Marzia sai uuden työpaikan insinööritoimistossa. HAASTATTELIN Mohammad Baqir Rezayi’a, joka on kirjailija sekä tutkija ja valtiotieteen professori Kabulin yliopistossa. Tiedot muuttuvat kuitenkin kaiken aikaa ja on mahdoton tietää, mitä tästä kaikesta epäselvyydestä lopulta seuraa. Komissio ottaa silti kaikki valitukset vakavasti; se on jopa palkannut lisää tutkijoita käymään valituksia läpi mahdollisimman nopeasti. Jos äänestämme, emme menetä mitään, mutta jos emme äänestä, menetämme sen ainoankin mahdollisuuden, mikä meillä on. Ystäväni sanoi myös, että hänen näkemyksensä mukaan vaaleihin liittyy paljon epäselvyyksiä eikä hän nuorena koulutettuna afgaaninaisena uskonut vaalien rehellisyyteen. Toissa vuonna hän erosi puolisostaan, ja paikallisen tavan mukaisesti isän vanhemmat huolehtivat tyttärestä. Marzia Gholami on 26-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä muutama vuosi sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. REZAYI SANOI myös, että vaikka vaalit olivat välttämätön ja tärkeä saavutus sodan runtelemassa maassa ja kriisiytyneessä nykytilanteessa, ei ongelmiakaan pidä vähätellä. Ensin töissä oli kiire enkä päässyt leimauttamaan syntymätodistustani ajoissa; leima olisi tarvittu äänestämiseen. Ja koska biometrinen tunnistusjärjestelmä ei toiminut, vaaleja jouduttiin jatkamaan niin, että äänestäminen kesti aiotun yhden päivän sijasta kaksi päivää. YSTÄVÄNI Hamida Haidari työskentelee vaalivalituksia käsittelevässä lautakunnassa. Uutisissa on kerrottu, että monet äänet olisivat olleet väärennettyjä eikä esimerkiksi Kabulin vaalitulos pitäisi paikkaansa. Mutta vaikka yritin, en onnistunut äänestämään. Paljon oli toisaalta myös niitä, jotka eivät äänestäneet viimeaikaisen turvattomuuden ja väkivaltaisuuksien vuoksi. Hän on vihainen, koska äänestäminen olisi ollut hänen oikeutensa, mutta koska hän ei voinut luottaa vaaliprosessiin, hän oli jättänyt äänestämättä. Ja vaikka vaalit olisivat epärehelliset, voin edes yrittää vaikuttaa asioihin. Usein tarvittavat asiakirjat ja todisteet kuitenkin puuttuvat. Itse ajattelen, että äänestämättä jättäminen ei auta meitä. Se mikä teki näistä vaaleista merkittävät, oli naisten ja nuorten sekä koulutettujen ihmisten laaja osuus sekä äänestäjien että ehdokkaiden joukossa. Käännös: Kirsi Mattila Vaaleissa oli yhä epärehellisyyttä. Sitten kerrottiin, että ne, joiden syntymätodistuksessa ei vielä ollut leimaa, voisivat vielä äänestää. Haidarin mukaan äänten laskeminen on itsenäisen vaalikomitean vastuulla, mutta valituskomissio on päättänyt tarkastaa myös laskennan tuloksen. MUSLIM HAZEM MURSAL SHAKOOR. . KIRJE KABULISTA Marzia Gholami . Hän totesi, että poliittisen tiedostamisen taso afgaanien joukossa on noussut ja ihmiset ymmärtävät äänestämisen merkityksen entistä paremmin. Toinen iso ongelma on se, että monet jättivät äänestämättä, koska katsoivat, ettei heidän äänellään ole kuitenkaan mitään merkitystä vaalien epärehellisyyden vuoksi. Kaikista näistä ongelmista huolimatta monet miehet, naiset ja nuoret osallistuivat vaaleihin. 14 21.12.2018 Tärkeät, ongelmalliset vaalit Marzia Gholami P arlamenttivaalit Afganistanissa myöhästyivät kolme vuotta, mutta lokakuussa ne saatiin pidettyä
09 4366 320 www.tavara-arpa.. pam.?/liity puh. onlinearpa.net arpajaiset netissä! Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme rauhallista joulua! YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki www.sirolansaatio.fi. 030 100 600 Taas toivotus hyvän joulun ja vuoden uuden, kotimaisten herkkujen kera niitä viettäkäämme! Rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! yvää Joulua ja Onnellista Uu a Vuo a! Yhteistyöstä kii äen Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki p. Liity ammattiliittoon. 15 21.12.2018 PIDÄ HUOLTA OIKEUKSISTASI TYÖELÄMÄSSÄ
Silloin hän pääsi jouluna neljäksi tunniksi käymään kotona kovan kipulääkityksen turvin. Ahlgren on myös kokemusasiantuntija, josta saa pieniä lisätuloja. Hän pyytää peremmälle keittiöön istumaan ja tarjoaa teetä. Mielestä pyyhkiytynyt joulu On yksi joulu, joka menee Ahlgrenin kohdalla karuudessa ohi muiden. Rauhoittuminen ja omien akkujen lataaminen ovat mielessä. Olet silloin ö-luokan kansalainen ja hylkiö. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Usein joulunpyhinä hän oli töissä, koska taloudellista mahdollisuutta joulun viettoon ei ollut. Oli hirveän iso helpotus päästessäni asumaan vanhempieni luokse. Mies vietti sairaalassa kolme kuukautta. Ahlgren harrasti ampumaurheilua. Joulunpyhät töissä Ahlgren suoritti linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon ja sai töitä Helsingistä. – Häpeä oli niin suuri, että vetäydyin toiseen huoneeseen, kun vieraita tuli kahville. Ehkä pystymme ostamaan vaimoni kanssa jouluruuat. 16 21.12.2018 Kun sanaa joulu ei edes mainita K ylmä tuuli käy toppatakin lävitse. Viime huhtikuussa hän sai maksettua viimeiset velkansa. Jouluruokiin ei ole ollut varaa, eikä lahjojen ostamista ole voinut ajatellakaan. Monet pitävät siitä, kun pääsevät rapsuttamaan Nallea, Ahlgren kertoo. – Sairaalasta ehdittiin ilmoittaa jo vaimolleni, etten selviä. Olisin päässyt paljon helpommalla, jos olisin saanut apua silloin. Silloin se tuntui pahalta. Sitä ennen Ahlgren oli tehnyt konkurssin tilitoimistossaan monen muun 1990-luvun laman yrityksen tavoin. Ajattelin, etten ansaitse mitään, hän summaa. Viimeiset yli kymmenen vuotta hän on pyrkinyt viettämään joulun ajan niin kuin kaikki muutkin arkipäivät. Henki säästyi viime hetkellä. En missään tapauksessa ole katsonut joulurauhan julistusta. Velattomuus tuo tänä jouluna uutta toivoa. – Jotkut vanhoista tutuista luulivat, että olin vankilassa vankina. Vantaan vankilassa työskennellessään Ahlgren sai polvivamman 2009. Parhaillaan he etsivät pakastinta lahjoituksena sitä tarvitsevalle. Säännöllinen tulo ja tieto siitä on auttanut, vaikka summa ei iso olekaan. Hän pääsi velkasaneeraukseen. – Oli pelastus, etten joutunut taivasalle. Seitsemän vuoden Kela-taistelun jälkeen Ahlgren pääsi sairaseläkkeelle kaksi vuotta sitten huhtikuussa. Ruokaa ei ollut, sähköt oli katkaistu, ja nimismies oli käynyt tuomassa häätölapun. Kahdeksan vuoden aikana hänellä oli ollut parhaimmillaan useita työntekijöitä. Jossain vaiheessa olen pyörätuolissa. Joulu ei ole ollut minulle ilon juhla, vaan ahdistava pakko. Ruoskin itseäni aivan hirveästi. – Terveyteni heikkenee koko ajan. – Niillä aseilla meinasin tappaa itseni. – Olin toistakymmentä vuotta löysässä hirressä. – Jutut ovat täällä välillä aika rankkoja. Viisivuotias gri. Ahlgren puhuu avoimesti omasta velkaantumiskierteestään. Tänä jouluna parin pienen paketin ostaminen on pitkästä aikaa mahdollista. En pystyisi kuvittelemaan velkaantuvani enää. Hänelle itselleenkään ei ole helppoa keskustella joulusta. Kun luottotiedot lähtevät, se vaikuttaa niin totaalisesti kaikkeen. Vanhempien luona asuminen auttoi, pikkuhiljaa asiat alkoivat järjestyä. Hän velkaantui uudestaan, rahat eivät riittäneet sairauskuluihin. Hänellä oli jo ase ladattuna suussa. Ahlgren opiskeli vielä itsensä logistiikkainsinööriksi. Joulunpyhinä Ahlgren aikoo silti käydä joka päivä toimistolla päivystämässä, jos joku sattuisi tarvitsemaan rinnalla kulkijaa. Täällä ihmiset eivät puhu joulusta. Kipu oli hellittämätön. Siitä joulusta en muista oikein mitään. Kaupungilla on hienoja näyteikkunoita ja jouluvaloja, eikä itselläni ole mitään arpaa mennä ostamaan. Taksilupa ja linja-auto-kortti on otettu pois halvaantumisriskin takia. Kun rahat loppuivat, en uskonut putoavani niin alas. TEKSTI: VIRPI KIRVES-TORVINEN KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Jyväskyläläisen Ari Ahlgrenin mukaan rahatonta voi auttaa erityise. Sen jälkeen hän työskenteli sijaisvartijana niin Laukaan kuin Vantaan vankiloissa. Rahallista apua se ei tarjoa, mutta vertaistukea senkin edestä. Ajatuskin varattomuudesta joulun alla tuntuu hyytävältä. Kotiuduttuaan sairaalasta Ahlgren ei pystynyt palaamaan kunnolla töihin, vaan joutui pitkille sairaslomille. Laukaan vankilassa hän tapasi myös vaimonsa, joka oli siellä vanginvartijana. – Esiinnyn aina omalla naamalla ja nimellä. Kaksi selän nikamista oli luutunut väärään asentoon. Nykyisin ajattelen, että siinäpähän huutelevat. Ari Ahlgren, 57, ottaa lämpimästi vastaan Rahattomien toimipisteessä Jyväskylän Kortepohjassa. Palkasta suurin osa meni suoraan velkoihin. on Nalle seuraa perässä ja katsoo suoraa kohti lempeillä silmillään. Sain ihmisarvoni takaisin. – En enää odotakaan joululta mitään kulutusjuhlaa. Rahattomuus vei aikoinaan Ari Ahlgrenin halun elää joulun alla. Ahlgren oli myös perustamassa vankilasta vapautuneille KRIS:in aluetoimipistettä Jyväskylään 1990-luvun lopussa. Opin rahankäyttöä kantapään kautta. Jo silloin hän huomasi vapaaehtoistyön voiman ja merkityksen. Vanhemmat antoivat lopulta anteeksi, vaikka olivat joutuneet lainojen takaajina velkojen maksajaksi ja muuttamaan pienempään asuntoon. Se auttaa kuuntelijaakin kertomaan oman tarinansa. – Jo nyt pikkuisen ahdistaa. Kaveri otti huonekalut säilytykseen. Rahattomat-yhdistyksen hän perusti neljä vuotta sitten auttaakseen muita velkataakkansa alla painivia. Meillä joulun lähestyminen ei näy. Jos radiosta on tullut joululauluja, Ahlgren on sammuttanut sen tai vaihtanut kanavaa. Vaimo työskentelee sairaanhoitajana ja opiskelee. Pian seurasi selkävamma ja verenmyrkytys. Yhtäkkiä mielen valtasi ajatus teon lopullisuudesta; mitä ihmettä hän oli tekemässä
Nyt en muista, milloin olisin siellä viimeksi käynyt. Rahattomat toimittaa ruokaa tällä hetkellä viidelle perheelle suoraan kotiovelle myös joulun aikaan. Kun Rahattomilla oli toimintansa esittelypäivä Jyväskylän keskustan kävelykadulla, Ahlgren kuuli, miten joku nauroi, mihin tällaista toimintaa tarvitaan sanoen: ”kyllä jokaisen pitää omat raha-asiat osata hoitaa”. – Isäni oli köyhistä oloista. 17 21.12.2018 sti vierellä kulkemalla, olemalla läsnä vaikeassa tilanteessa. Myös vaimo menetti luottotietonsa otettuaan lainaa omissa nimissään yrittäessään maksaa miehensä velkoja. Olin niin pollea poika.”. Kun Ahlgrenilla meni vielä yrityksessään hyvin, oma ajatusmaailma poikkesi aika lailla nykyisestä. – Ihmiset pitävät työpaikasta viimeiseen saakka kiinni. Jos jollakulla rahat ovat loppuneet tämän joulun alla, Ahlgren kannustaa avaamaan suunsa edes yhdellekin ihmiselle. Ihmisellä täytyy olla toinen mahdollisuus, Ahlgren sanoo. Se söi muutenkin lopussa olleita voimia. Saatoin pudottaa pari kolikkoa Pelastusarmeijan joulupataan. Olin niin pollea poika. Monet kävelevät pitkiä matkoja töihin. – Kävin joulukirkossa silloin, kun meni hyvin. Ei ajatustakaan köyhille Ahlgren on nähnyt monien sitkeän taistelun rahavaikeuksien keskellä. Toiminta tulisi tarpeen myös muissa kaupungeissa. Ahlgren ei ole juuri mainostanut asiaa, koska toistaiseksi heillä ei ole mahdollisuutta useampien auttamiseen. Lopulta pariskunta muutti Jyväskylään. Lapsuuden jouluista Ahlgrenilla on hyvät muistot. Pankinjohtaja saattoi soittaa minulle, että nyt pitää ostaa uusi auto. Myös Ahlgren käveli aikoinaan Jyväskylästä Palokan Kirriin viidentoista kilometrin matkan töihin ja takaisin, koska halusi piilottaa, miten huonosti asiat olivat. Silloin hän sai muutaman lahjankin. Saatoin pudottaa pari kolikkoa Pelastusarmeijan joulupataan. Toinen mahdollisuus Viime jouluna Ahlgren pystyi kuuntelemaan pitkästä aikaa joululauluja. Hän arvosti, että ruokaa piti olla. Kymppi saattaa olla ratkaiseva rahattomalle. Ahlgrenilla on ollut haaveena laajentaa Rahattomien toimintaa muihinkin kaupunkeihin. – En ajatellut köyhiä ollenkaan. Ahlgren arvostaa Hurstin ruuanjakelua. – Kannattaa hakea apua eikä pitää kulissia yllä. ”En ajatellut köyhiä ollenkaan. – Yhteiskunta on liian jyrkkä. Tänä vuonna voisin ehkä mennä sinne, hän tuumaa. Kovat arvot jyräävät, satuttavat varsinkin joulun alla. Kuvassa myös hänen Nalle-koiransa. He pitävät kulissia yllä eivätkä näytä, miten huonosti heillä oikeasti menee. Joskus ihmiset ovat nauraneet kippurassa huomattuaan Rahattomien toimipisteen ja kuvanneet itseään sen edessä. Kerran se kirpaisee, jos naapuri saa tietää. Ahlgren pääsi toistamiseen velkasaneeraukseen, mikä ei ollut itsestäänselvyys
Jatkoin osaaikaisena päätoimittajana Libero-lehdessä ja vapaana toimittajana viime kesästä. Lisäksi asiaa käsiteltiin ikään kuin poliittisena tekona Vaikka olen toiminut politiikassa ihan eri tasolla kuin Aalto, tunnistin sen vaikeuden, että kun tunnustaa sairautensa ja hakee apua siihen, joutuu samalla luopumaan poliittisesta roolistaan. Lääkitys toimi ja oli sellainen olo, että asiat ovat normaalisti ja hyvin. Pohjimmiltaan luulen, että ihmisiä toisiaan vastaan kilpailuttava yhteiskunta on aika keskeinen syy masennukseen. VIHREIDEN EDELLISEN puheenjohtajan Touko Aallon sairauskertomuksen seuraaminen on saanut minut ajattelemaan, että politiikka altistaa näille ongelmille. Viikossa suurin osa päivistä saattoi olla sellaisia, että tuntui, etten saa mitään tehtyä. Olin tippunut vaaleissa valtuustosta, mutta sekään ei helpottanut oloa. Terapian myötä tuntuu, että olen täysin eri ihminen kuin vuosi sitten. Olen ensimmäistä kertaa käsitellyt myös uskonnollista taustaani, oivaltanut asioita, jotka sieltä vaikuttavat, ja toisaalta myös oivaltanut, että kaikki ei liity uskontoon, vaan ihan vain luonteeseeni tai muihin kokemuksiini. EN SYYTÄ sairastumisestani mitään tiettyjä yksittäisiä asioita. Siitä seurasi stressi ja huono omatunto alisuorittamisesta. Koko ajan tuntui, etten saa mitään tehtyä. Olen yleensäkin viime tingan tekijä. Olin saanut apua työn tekemisen ongelmiin jo vuotta aiemmin. Silloin masennus vaikutti kaikkeen muuhun paitsi työhön, etenkin kotielämään, ja aiheutti lamaannuksen ja itsesäälin tunteet. Diagnoosi oli keskivaikea masennus. Nyt kuitenkin töitä alkoi kasautua ja se johti siihen, että tein huonompaa jälkeä. ”On ollut jännä huomata, miten työkyky on palautunut.” Nyt Niko Peltokangas tekee töitä neljä päivää viikossa. Kuukauden työrupeaman jälkeen jäin kahdeksi kuukaudeksi isyyslomalle. Aloitin uudestaan lääkityksen. Sen jälkeen olin osa-aikasairauslomalla muutaman kuukauden ja töissä 40-prosenttisesti. Aloitin lääkityksen, mutten ollut vielä valmis käsittelemään eroa uskonnollisesta liikkeestä. Nyt aloitin myös terapian ja siitä minulla on tosi hyvät kokemukset. HENKILÖKOHTAISTA. Jos näkisin omien ystävieni ja tovereitteni sairastuvan, haluaisin suojella heitä, en naureskella sairastumiselle. Nyt teen käytännössä neljä päivää viikossa töitä. Stressi johti lamaantumiseen. Samalla se on poikkeuksellisen kyvytön ympäristö käsittelemään niitä, koska politiikkaan liittyy vahvasti vahvalta näyttämisen mielikuva. Lopetin Vasemmistonuorten tiedottajan työt. On ollut jännä huomata, miten työkyky on palautunut, ei välttämättä ihan kokonaan, tai en tiedä, mikä tarkoittaa kokonaan, koska olen myös kyseenalaistanut niitä vaatimuksia, joita aiemmin asetin itselleni. OLIN TAVALLAAN yllättynyt masennuksen uusiutumisesta, mutta toisaalta se oli luontevaa kehityskulkua. Sairauteen ja siitä ulos Vasemmistoliiton toimija ja raahelainen varavaltuutettu Niko Peltokangas, 35, sairastui masennukseen. Pystyin jättämään ne hallitusti pois enkä tarvinnut niitä moneen vuoteen. 18 21.12.2018 S airastuin ensimmäisen kerran asuessani Raahessa 2011. Näiden asioiden eritteleminen on ollut tärkeää. En oikeastaan tiedä, mikä lopulta aiheutti sairastumisen, koska elämäntapahtumana ero oli helpottava ja vapauttava ja oma perheeni oli mukana prosessissa. Olin eronnut Jehovan todistajista, joihin olin kuulunut lapsesta asti. Tarvitsen sen yhden lisäpäivän palautumiseen, jotta pystyn työskentelemään täysillä. Alkoi syntyä uusi arki ja uudet ympyrät Jehovan todistajien jälkeen. VIIME VUODEN syksyllä sain uudestaan diagnoosin. TEKSTI TUULA KÄRKI KUVA JARNO MELA . En saanut tartuttua töihini. En osaa arvioida, milloin sairastuin uudelleen, koska työkyky oli heikentynyt jo pidemmän aikaa. Sain luvan jäädä kuukauden sairauslomalle. Työstimme sitä silloisen puolisoni kanssa yhdessä. Suututti, kun luin Aallon sairastumisesta kommentteja, joissa todettiin, että onpa hän herkkä tai että eipä hänestä ollut tähän. Se tietysti johtaa siihen, ettei enää pidä työstään ja toivoo vain pääsevänsä pois töistä. Söin lääkkeitä vuoden puolitoista. Tämä kaikki kertautui ja kasautui
Matti Salminen käy läpi Paasilinnan kirjailijavaiheet teoksessaan Erno Paasilinnan kirjallinen elämä. Vuonna 1970 ilmestynyt 19 satiiria sisältävä Alamaisten kyyneleet on havainnollinen läpileikkaus Paasilinnan tyylistä ja kirjailijanlaadusta. MATTI SALMINEN: Erno Paasilinnan kirjallinen elämä. He varttuivat kymmenen vuoden turvallisella etäisyydellä ennen suurten ikäluokkien aloittamaa suurhyökkäystä kulttuurisesta eetteriherruudesta. Juha Drufva Erno Paasilinna muotokuvansa julkistamistilaisuudessa huhtikuussa 1999. Paasilinna tunsi mystisen ”kapinakenraalin” 1950-luvun lopulta oululaisen Kaltion haastatteluista. Lopulta 1975 Paasilinna ilmoitti Otavalle ja Walleniukselle suunnitelmien muutoksesta. Jutut käsittelevät eri näkökulmista ja eri tyylikeinoin yhtä ja samaa aihetta: nykyisen maailman konkurssia. Tähän 50 vuoden väliin mahtuu lähes 50 teosnimikettä sekä lukuisia tunnustuksia, palkintoja ja riitoja maailman kanssa. KIRJA. Molemmat kesken jääneet elämäkerrat käsittelivät oman aikansa vallanhaltijoita, Paasilinnan toteutuneet elämäkerrat puolestaan kirjailija Timo K. Mukasta (1944– 1973) ja aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisesta (1905–1941) vallan kohteita, alamaisia. Koska Paasilinna ei saanut Karjalaiselta niitä tietoja, joita halusi, hanke tyssäsi. Vuonna 1990 kirjoituksessaan Itsenäisyys on kieli Paasilinna maalaili, miten kaupankäynti on saanut totaalisen vallan yhteiskunnassa. 50 teosta 50 vuodessa ja moni teos jäi lisäksi kesken. 35-vuotias Paasilinna luonnehti Kariston hallitukselle 5.3.1970 päivätyssä kirjeessä tulevaa teostaan: ”Tämä ei ole romaani, ei pakinakokoelma, ei novellikokoelma eikä esseekokoelma. Ja kuten tiedämme, leikin lasku on ulosottokelpoinen. Mitään ohjelmaa minulla ei ole esitettävänä. Salmisen mukaan alamaisten parissa Paasilinna ylsi terävimpään ilmaisuunsa. LEHTIKUVA . Näin kävi kuusi luokkaa kansakoulua käyneelle Petsamossa 1935 syntyneelle Erno Paasilinnalle (1935–2000), ensimmäisen kirjallisuuden Finlandia-palkinnon 1985 pokanneelle, omien sanojensa mukaan epäkirjailijalle. Tietysti se on utopia.” Lopuksi Paasilinna tunnusti, ettei löydä kotia politiikasta, isänmaasta, idästä eikä lännestä: ”En ole pyrkinytkään olemaan samaa mieltä kenenkään kanssa.” Kokoelman juttu nimeltä Vittu aiheutti kustantajalle päänvaivaa, mutta lopulta Vittu pääsi kirjan takakannen esittelytekstiinkin. Se on päässyt sanelemaan yksipuolisen kehityssuunnan ja muuttanut myös kielenkäytön itselleen sopivaksi: ”Tämän hetken Suomessa kaiken keskus on raha, kilpailukyky, menestys ja valta.” Matti Salmisen teos kannattaa ehdottomasti lukea. Kyseisellä vuosikymmenellä syntynyt harvalukuinen joukko loi maailmankuvansa 1950-luvulla. Kuinka pitkälle Paasilinna olisi voinut kriittisyyttään viedä Walleniuksen ja Karjalaisen tapauksessa. Se on oikeastaan kaikkia: ironinen, satiirinen, pessimistinen käsitys maailmasta. Vai oliko Paasilinnan lopulta mahdotonta samaistua vallanhaltijoihin. Toisenlaiset olivat 60 vuotta sitten sosiaalisen nousun portaat tiedon ja sivistyksen voimalla. Ahti Karjalaisen (1923–1990) elämäkerran kirjoittamisesta Paasilinnalla oli 1980-luvulla Otavan kanssa jo kustannussopimus. Tarina alkaa Tervolan Varejoen kylästä vuonna 1950, kun 15-vuotias Erno julkaisi Lapin Kansassa uutisluonteisen tarinan ”Sisukas kana Varejoella.” Kirjailijan kuolinvuonna 2000 ilmestyi artikkelikokoelma Hyökkäyksiä ja puolustuksia, sekä Matkakuvia menneiltä ajoilta. ”Vittu” aiheutti päänvaivaa kustantajalle Matti Salminen ohjaa lukijan erittäin valaisevasti Paasilinnan kirjailijanuran myrskyjen ja tyventen halki. Se on samalla pikakelaus sodanjälkeiseen suomalaiseen kulttuurimaisemaan, jolle taisi käydä kuten huumorille: molemmat kuolivat liialliseen leikinlaskuun. Häneltä jäi kesken elämäkertahanke jääkärinä, lapuanliikkeessä sekä talvisodassa Lapin ryhmän komentajana toimineesta, satuja ja pohjoisen tarinoita kirjoittaneesta kenraalimajuri K.M. Viimeinen juttu Punainen tuuli on lähinnä anarkismin yllytys. Paasilinna, Karjalainen ja Kapinakenraali Mielenkiintoa herättävät Paasilinnan tuotannossa myös ne teokset, jotka eivät ilmestyneet, vaikka niiden piti ilmestyä. Pula-aikana 1930-luvulla syntyvyys laski. Hanke eteni 1970-luvulla jo sisällysluettelon ja alkuluvun kirjoittamiseen työnimellä Kapinakenraali. Häneltä puuttui kriittisyydelle tärkeät varaventtiilit, vaihtoehtoiset näkemykset, niin sanotut ”ketunlenkit.” Turun Sanomien kriitikko Aarre Luhtala epäili 1972 ilmestynyttä Paasilinnan teosta Mainio vallankumous arvioidessaan, että seuraako tuollaisesta palokärjen tolppaan nakuttelusta mitään: ”Huomio on kiinnitetty äänekkääseen punapäälintuun, ei siihen tosiseikkaan että tolppa ilmeisesti on laho ja toukkainen.” Paasilinnan kaltaista kirjallista ja yhteiskuntakriittistä keskustelijaa ja ravistelijaa kaivattaisiin kenties kipeämmin kuin Paasilinnan elinaikana, koska silloin, enimmäkseen Kekkosen aikana, asiat olivat vielä hyvin tähän päivään verrattuna. Tämän hetken Suomessa kaiken keskus on raha, kilpailukyky, menestys ja valta. Kirjaileva kenraali oli silloin mieltynyt kirveellä veistettyyn korpien mieheen ja halusi hänet elämäkertansa kirjoittajaksi. Kun maakuntayliopistotkaan eivät vielä olleet tuhoamassa sivistystä, saattoi itseoppinut kirjoituskoneenkuljettaja nousta ainoana oppineena kirjallisuuden ja kulttuurikeskustelujen ilmalaivan kapteeniksi. Palokärjen tolppaan nakuttelua Salminen huomauttaa, että Paasilinnan heikkous oli liiallinen herkkähipiäisyys itseen kohdistuvalle kritiikille. Wallenius kirjoitti Paasilinnalle kitkerän kirjeen 16.12.1975, jossa hän syytti Paasilinnaa kirjallisesta murhasta. 19 21.12.2018 Erno Paasilinnan kirjallisen elämän myrskyt ja tyvenet R ikkaita suosivan uusliberalistisen politiikan myötä sosiaalinen liikkuvuus on pysähtynyt. Walleniuksesta (1893–1984). Into 2018, 256 sivua
20 21.12.2018 Joulurauhaa Joulurauhaa ja onnnellista uutta vuotta Yksi kirje kertoo enemmän kuin tuhat peukkua | www.pau.. HYVÄÄ J O U L U AA V O ÄÄ V J O O Y O U J ÄÄ V Ä Ä O Ä A ÄÄ O O U A O U J O L O U O U 2018 Itäväylän Vasemmisto ry JHL toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2019! Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on Suomen monipuolisin eri alojen ammattilaisia ja opiskelijoita yhdistävä ammattiliitto. Vasemmiston järjestötyöntekijät ry os 623 Malminseudun Työväenyhdistys Ry Jyskä-Vaajakoski Vasemmistoliitto ry Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto Rauhallista joulua! Jatketaan yhteistyötä täydellä tarmolla ja suurella sydämellä M ER JA KY LLO NE N.F I VA SE M M IS TO N M EP LO NE N.F I VA SE M M I Savo-Karjalan Vasemmisto
Markus Leikola Sakean veren vuosi Vuosi 1918 leikkaa kodit ja kansakunnan kahtia. Henkilöt ovat usein köyhiä ja sinnittelevät kuka mitenkin, parhaansa mukaan. 25 € Into 2018 Elmeri Vehkala Älykuvio K On vuosi 1979 ja suuria asioita on tekeillä, uusioperhe muuttaa Vantaan Koivukylään. Sen tehtävä on salattujen sanomien sieppaaminen ja analysointi. Eero Marttinen Hiljaisen hymyn mies – Veikko Huovisen elämä Komean uran aikana syntyivät muun muassa kirjat Veitikka, Lampaansyöjät, Joe-setä, Konstan Pylkkerö, Hamsterit, Koirankynnen leikkaaja ja Lentsu. | Alle 50 euron tilauksiin lisätään postikulut 2,50?€. Aina he eivät onnistu edes kehuttavasti, mutta ihmisiä he ovat. amman kappaleen samaa kirjaa lisää määrä rastin jälkeen Ti la an m er ki ts em än i tu ot te et . Merkitse rasti ruutuun tuotteen kohdalle, jonka tilaat. Tu nn us 50 07 07 5 00 00 3 VA ST AU SL ÄH ET YS 25 € Into 2017 Pentti Haanpää Haanpään parhaat Kirja on täynnä nautinnollista kielellistä eloisuutta, terävää yhteiskuntakritiikkiä ja tarkkaa luonnonkuvaustakin. Jukka Parkkari Saippuakauppias Hämärällä nimellä tunnettu Suomen armeijan Viestikoelaitos on todellisuudessa signaalitiedustelun keskus. Verkkokauppa ruutuun tuotteen kohdalle, jonka tilaat. Järkyttävän vuoden aikana nuoret joutuvat kasvamaan liian äkkiä aikuisiksi. alv:n. vakoiluromaani. Voit myös tilata puhelimitse 09 759 601 tai sähköpostits e verkkokauppa@ kansanuutiset.fi 25 € Into 2018 Rauhallista joulua! Hyvinkään Rakennusliiton osasto 042 ry Kaakkois-Suomen Vasemmistoliitto ry Kiitämme hyvästä yhteistyöstä, toivotamme rauhaisaa joulua ja menestystä vuodelle 2019! Työmme jatkuu 1.1.2019 Ammattiliitto Prossa.. 20 € Nastamuumio 2017 Hinnat sis. Jos tilaat useamman kappaleen samaa kirjaa, lisää määrä rastin jälkeen. 20 € Arktinen Banaani 2018 j y 2 PO ST IM A K SU M A K SE TT U *N im i *O so it e *P u h el in Sä h kö po st i *T ä h d el lä m er ki ty t ke n tä t o va t p a ko ll is ia Kansan Uutisten verkkokaupasta ostetuista kirjoista maksetaan arvonlisävero Suomeen. 21 21.12.2018 Hyvää joulua! Pääkaupunkiseudun Erityispalvelujen ao JHL 776 ry Hämeen Vasemmistoliitto Satakunnan Vasemmistoliitto Pohjanmaan Vasemmisto Keski-Suomen Vasemmisto Hyvää joulua! Näkyykö teollisuusliit tolaisen kädenjälki jokaisen arjessa myös jouluna. Elementinmakuinen kertomus lähiön rakentumisesta, vasemmiston murroksesta ja isäpuolen alkoholismista, hauska ja lämmin kuin kerrostalon patteri. Parkkarin 12. Erik, Hedvig, Unto, Matti ja Aliina päätyvät eri syistä molemmille puolille sotaa. Sitä kun vähän kilkuttaa, naapurit tietävät sinun olevan elossa. Kirjassa Huovinen esiintyy omin sanoin ja lisäksi häntä valotetaan ystävien, tuttujen ja haastattelijoiden näkökulmasta. Le ik ka a ilm oi tu s ja lä h et ä po st it se . Verisiteet ovat koetuksella kerta toisensa jälkeen
Kyllä se siitä. Ei. Mies voi lähteä vaikka yöllä lenkille kaupungin keskustassa miettimättä asiaa sen enempää. Mies voi lähteä bileistä kotiin bilevaatteissa, moni nainen joutuu vaihtamaan minihameen reisitaskuhousuihin. Se sana on raiskauskulttuuri. – Älä seuraa naisia. Vielä parempi. Hyvä. Ja sitä todella on paljon. Not all men. – Älä kommentoi kenenkään ulkonäköä. Jotkut keski-ikäiset valkoiset miehet ovat harmistuneet siitä, että tällaista tapahtuu, ja ovat hämillään siitä, että heidän silmänsä on vasta nyt avattu. Tai saa, mutta jos puhuu ohi suunsa, joku tulee kertomaan, että se oli tyhmää. Se on tuhoutuvan patriarkaatin siilipuolustusta, etuoikeuksistaan luopumaan joutuvien valitusvirsi. Pelko pois, kanssasedät. 23 21.12.2018 MITÄÄN EI SAA ENÄÄ SANOA J okainen mies on mahdollinen raiskaaja. Sen ilmiön nimi on patriarkaatti. Mitä potentiaalin hukkaamista, että keski-ikäiset valkoiset miehet eivät ole saaneet rakentavaa palautetta ajatuksistaan ja sanomisistaan. Jos joku kertoo sinulle, että kaverisi on raiskaaja, ota asia vakavasti. Vaikutan monessa mediassa, ja olen 40-vuotias valkoihoinen mies. Entä onko se naisten vika, että nämä miehet joutuvat kantamaan tätä törkeää stigmaa. – Älä tuijota naisia, joita et tunne. Mikä menetys, että kaikki nämä setämiehet ovat jumahtaneet arvomaailmassaan johonkin lama-ajan tupakansavuisten tissibaarien tunnelmiin. Vähän syyllinen olo tulee heillekin, vaikka he eivät ole tehneet mitään. Se on raiskaajien vika. Minä todellakin saan ääneni kuuluviin. Hyvä, että avautuivat nyt. Ehkä joku on itkenyt vessassa tai tehnyt itsemurhan. Koetan käyttää sitä antaakseni äänen myös niille, jotka eivät saa. Jos ei, kävele hitaammin. Nyt heilläkin – tai siis meilläkin – on mahdollisuus pysyä ajassa kiinni. Jos sinun on kiire, sano se ja mene ohi. – Älä vähättele raiskauksia esimerkiksi vitsailemalla niistä. Mutta mies on saanut sanoa, mitä huvittaa. Hänen on pakko olettaa jokaisesta, että he ovat potentiaalisia raiskaajia. Minun pitäisi siis alkaa kitistä lehdissä, että mitään ei saa enää sanoa. Toiset ovat harmissaan siitä, että naiset ovat alkaneet puhua pelosta, ahdistelusta, raiskauksista ja uhkailusta. Ei todellakaan ole. Höpöhöpö. Miehet, naiset, muut, media ja fanit ovat nyökytelleet ihailevasti. – Jos juttelet naisen kanssa, varmista että hän voi halutessaan poistua tilanteesta. Olen valkoihoinen ja heterosuhteessa. Mies voi lähteä vaikka yöllä lenkille kaupungin keskustassa, moni nainen ei. Älä esimerkiksi ahdista häntä kulmaan. rmojen johtoon taitavien naisten sijasta, naiset saavat huonompaa palkkaa, suomalaiset puolueet ovat keski-ikäisten valkoisten miesten johtamia ja niin edelleen. Siinä tilanteessa tälle naiselle jokainen mies on mahdollinen raiskaaja. J otkut keski-ikäiset valkoiset miehet ovat kokeneet olonsa uhatuksi myös siitä, kun naiset ovat alkaneet kertoa heihin kohdistuvasta ahdistelusta ja uhkailusta. – Kuuntele, kun muut kertovat kokemuksistaan. Mike Pohjola Kirjoittaja on kirjailija, pelisuunnittelija ja yrittäjä.. Miksei voida palata siihen aikaan, kun kaikki vaan luottivat toisiinsa, eikä kenenkään tarvinnut pelätä. – Jos haluat halata ilman mitään takaajatuksia, kysy lupaa. Taistellaan yhdessä paremman maailman puolesta. Naisille tulee heti tappoja raiskausuhkauksia. Ne, jotka mölisevät, että ”mitään” ei saa enää sanoa, ovat tosiaan aikaisemmin saattaneet möläytellä mitä tahansa, öristä naisista ja vähemmistöistä loukkaavasti ja jopa rehvastella raiskauksillaan. Sen vuoksi moni nainen pelkää ketä tahansa miestä, joka tulee pimeällä vastaan. O n olemassa sana sille, että ahdistelu on normaalia, se selitetään ”pojat on poikia” -puheella, ja syy vieritetään uhrin niskoille. Osa patriarkaattia ovat myös keskiikäiset valkoiset miehet inttämässä me diassa siitä, että mitään ei saa sanoa, ja kyllä tasa-arvo on nyt mennyt liian pitkälle, ja saako enää halatakaan, ja eiväthän feministit itsekään tiedä, mitä se patriarkaatti edes tarkoittaa. T äytin lokakuussa 40 vuotta. On tietysti. Kuka muka saa mediassa sanoa enemmän kuin keski-ikäiset valkoiset miehet. Mutta pimeällä ulkona kävelevän naisen silmissä ihan sama vaikka takana kävelevä äijä olisi feministipuolueen perustajajäseniä, jos hän on naista isompi, on naisen mietittävä, mitä hän tekee, jos mies meinaa raiskata. – Kysy lupaa kaikkeen muuhunkin. Mies voi häröillä lehdissä ja somessa, mitä huvittaa, ilman että joutuu pelkäämään. Siksi näistä asioista puhutaan. – Älä kosketa ketään ilman lupaa. Onko se sille ei-raiskaaja-miehelle yhtä ikävää kuin niille kaikille maailman naisille, jotka joutuvat miettimään näitä asioita. Siksi, että sellaista aikaa ei koskaan ollut! Se on se aika, kun miesten ei tarvinnut pelätä ja naiset olivat hiljaa. Moni nainen ei voi. Nyt ei enää saa. – Älä suojele raiskaajia. – Älä inise. L opuksi muutama vinkki muille keskiikäisille valkoisille miehille, jos haluatte osaltanne tehdä naisten ja meidän kaikkien elämän vähän turvallisemmaksi: – Älä raiskaa. Elämää on myös patriarkaatin jälkeen, ja ehkä näin muutaman tuhannen vuoden jälkeen voidaan antaa tyttöjenkin leikkiä meidän kaa. – Jos kuljet pimeällä tuntemattoman naisen perässä, hän saattaa pelätä sinua. Ei siis oikeasti ole. Raiskauskulttuuri tarkoittaa kulttuurissamme olevia rakenteita, jotka tekevät raiskaamisen ja ahdistelun helpommaksi ja raiskaajien ja ahdistelijoiden käräyttämisen vaikeammaksi. Silloin naisten tarvitsi pelätä enemmän. – Älä syytä raiskauksen tai ahdistelun uhria. Se on osa laajempaa ilmiötä, johon kuuluu myös, että naiset kohtaavat lasikattoja työelämässä, huonoja miehiä valitaan . Onko se ikävää sille miehelle, joka ei kuitenkaan oikeasti ole raiskaaja
24 21.12.2018 Iloista joulua! Helsingin Teva ry 501 Iloista joulua! Hyvinkään Metallityöväen ao 58 ry Rauhallista joulua! Turun Teollisuustyöväen ao ry 49 Hyvää joulua! Paperiliiton Tampereen osasto 4 ry Hyvää joulua! Turun Puuseppäin ao 003 ry Jouluiloa! Toivoo Hyvinkään Järjestötalosäätiö ry Kantakaupungin Vasemmisto Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Punaista joulua Toivoo Ilomantsin Vasemmistoliiton kj Hauskaa Joulua Tortinmäen demokraattinen yhdistys Vasemmistoliiton Tampereen kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä Pirkanmaan Vasemmistoliitto Iloista joulua! Helsingin Teva ry 501 Keljon työväenyhdistys Lestijärven Vasemmistoliitto ry Leppäveden Vasemmisto ry Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys ry Ruskon Vasemmisto ry Suonenjoen Vasemmisto TOVERILLISTA JOULUA! Iloista joulua! Toivoo Akaan Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton Porin valtuustoryhmä
Kaerlan Naiset Vasemmistoliiton Meri-Turun yhdistys ry toivottaa Sastamalan Vasemmistoliitto Rauhallista joulua kera kuusenkoristein! Helsingin kirvesmiehet ry HYVÄÄ JOULUA! Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seura kuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viranja toimenhaltijaa. 140 ry Iloista joulua! Helsingin seudun autoalan ammattilaiset 84 Keski-Tampereen Vasemmistoliiton osaston piiritoimisto Jyryn veteraanien kerho ry ja kohti TUL:n 100 vuotta! t. Jyty on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitto. WWWJYTYLIITTOFI Vasemmistoliiton Jurvan kj Vasemmistoliiton Lohjan osasto ry Rauhallista joulua Pau:n Oulun alueen os. Hankasalmen Vasemmisto Tikkurilan Vasemmisto Arjen Laulu ry Uteliasta joulua! toivottaa Vasemmistofoorumi Rauhaisaa joulua & toiminnallista vaalivuotta! Eeva ja Pentti Kirkkola, Jokioinen Puistokulma ry Yleinen Lehtimiesliitto ry Vasemmistoliiton Lempäälän kunnallisjärjestö ry. Rauhallista joulua! Helsingin Posliinityöntekijäin ao 407 Rauhallista joulua! Turun kaupungin toimistohenkilöstö JHL 476 Turun Kansankulttuuriyhdistys ry Vaasan Vasemmistoliiton kj Iloista joulumieltä! Jyrki Herranen, Liperi Vasemmistoliiton Loimaan Kunnallisjärjestö. 25 21.12.2018 Vasemmistoliiton Porin valtuustoryhmä Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto ii ii Hyvää joulua ja kiitos Helin muistamisesta! Alpo Astala t
26 21.12.2018 Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta! Matti Semi Tasa-arvoista koulua! Sirkku Ingervo Iloista joulumieltä Jouko Kautto, Helsinki, Malmi Vasemmistoliiton Rauman kunnallisjärjestö ry Va Va V Va Va V Va Vaa V sse se se se ss mm mm mmis i tolilillililiton tv. Hämeenlinnan Vasemmistoliitto ry Iloista joulua! Jyväskylän Metallityöväen ao 026 ry Turun Kiikurit ry Toivoo HTY:n Naisosasto Rauhallista joulua! Rakennusliiton osasto 540 ry t. Eläkeläisnuorisoliittolaiset Pirkkalan Vasemmistoliitto ry Juurikorven työväenyhdistys ry Vasemistoliiton Salon kj Korpilahden Vasemmistoliitto ry K Koo Korp pililillllilll h h h h aah ah a de den Va Va V V V V V se semm mm m mmiisssto t liilit it i to too tooo hyvää Joulua! Keiteleen Vasemmistoliiton os asto iloista joulua! Korson Vasemmisto iloista joulua! Vasemmistoliiton Nokian kj Hyvää joulua! Rakennusliiton os 390 ry Nuuskakerho
Palkat ovat vain kolmasosan Saksassa maksettavista. Toinen uusi laki siirtää hallinto-oikeudet suoraan oikeusministeriön alaisuuteen. Independentin mukaan haastattelut liittyvät Britannian suunnitelmaan karkottaa 2?500 zimbabwelaispakolaista. 27 21.12.2018 Maailman laita TEKSTI ARTO HUOVINEN ”ORJALAKI” SUUTUTTI UNKARILAISET LEHTIKUVA/PETER KOHALMI UNKARISSA ON viime viikon keskiviikosta lähtien osoitettu mieltä ”orjalaiksi” kutsuttua uutta työaikalakia vastaan. Arvostelijat kutsuvat lakimuutosta ”orjalaiksi”. Huhtikuun vaaleissa Fideszin ja sen kristillisdemokraattisen liittolaisen vaaliliitto sai 49,27 prosenttia äänistä. Parikymmentä syrjään siirrettyä korkeimman oikeuden tuomaria saa työnsä takaisin. Bulgarian ja Makedonian kiistan pitäisi olla ratkaistu sekä vuosien 1999 että 2017 sopimuksilla, mutta nationalistisia tunteita voi aina sopivalla hetkellä lietsoa. Menettelyä on verrattu tupakkateollisuuden toimintaan. Mielenosoittajien määrät eivät ehkä vielä heilauta Orbánia. Protestit ovat laajenneet yleiseksi Orbánin politiikan vastustukseksi. Mielenosoittajia maanantaina yleisradiotalon luona Budapestissa. Monet länsiyhtiöt ovat sijoittaneet tuotantoaan Unkariin, koska siellä on koulutettua työvoimaa, alhaiset palkat ja heikko ammattiyhdistysliike. Yllätyshaastattelu turvapaikanhakijoille BRITTILEHTI INDEPENDENTIN mukaan Britannian hallitus on kutsunut Zimbawen viranomaisia haastattelemaan Britanniassa asuvia zimbabwelaisia turvapaikanhakijoita. Makedonia ja Kreikka sopivat kesäkuussa, että Makedonian nimeksi tulee Pohjois-Makedonia. LEHTIKUVA/JUSTIN SULLIVAN Mielenosoittaja vastusti marraskuussa Skopjessa Makedonian nimen muuttamista Pohjois-Makedoniaksi. Viime päivien mielenosoitukset ovat saaneet taakseen koko opposition, vasemmistosta äärioikeiston Jobbik-puolueeseen. Tiedotusvälineet ovat joko vaienneet mielenosoituksista tai väittäneet niitä suursijoittaja George Sorosin järjestämiksi. Johnson?&?Johnsonin osake notkahti Reutersin talkkiuutisen jälkeen. Palonkestävää talkkia vauvoille UUTISTOIMISTO REUTERSIN mukaan jättiyhtiö Johnson?&?Johnson on vuosikymmeniä tiennyt suositun vauvantalkkinsa voivan sisältää asbestia, mutta salannut sen. Makedonian mielestä maassa puhutaan omaa eteläslaavilaista makedonian kieltä. Bulgaria väittää, että makedonian kielen tunnustaminen sisältäisi Makedonian aluevaatimuksen samankaltaista murretta puhuvaan Bulgarian eteläosaan. Viranomaiset eivät ole kiistäneet hanketta. Orbánin kansansuosio ei kuitenkaan ole yhtä murskaavaa kuin hänen valtansa. Pääministeri Viktor Orbán on alistanut yleisradion kuten lähes kaikki tiedotusvälineet oikeistolaisen Fidesz-puolueensa propagandan välineiksi. Reutersin mukaan yhtiö on vähintään vuodesta 1971 lähtien tiennyt, että sen talkkituotteissa on toisinaan asbestia. Asia on noussut esille nyt, kun yhtiötä vastaan on nostettu yli 11?000 oikeusjuttua. LEHTIKUVA/ROBERT ATANASOVSKI Perjantaina on 98 päivää brexitiin. Mielenosoitukset ovat suurimmat vuosiin. Mielenosoituksia on ollut myös ainakin Pecsissä ja Szegedissä. Makedonian pääministeri Zoran Zaev on myynyt Kreikka-sopimusta parlamentille sanomalla, että siinä tunnustetaan makedonian kieli. Yhtiö kuitenkin salasi tämän sekä viranomaisilta että kuluttajilta. Talkilla on vain pieni osuus Johnson?&?Johnsonin liikevaihdosta, mutta sen Baby Powder ja Shower to Shower -talkit ovat alan ikonisia markkinajohtajia. Ylityölakia pidetäänkin vastauksena työvoimapulaan. Mugabe kaatui palatsivallankumouksessa runsas vuosi sitten, mutta pakolaiset pelkäävät yhä turvallisuutensa puolesta. Yhtiön mukaan Reutersin uutinen on ”absurdi salaliittoteoria”. Puolassa oikeistokonservatiivinen hallitus taipui EU:n vaatimuksiin ja peruutti tuomarien eläkeikää koskevan lain. Lehti on haastatellut henkilöitä, jotka ovat lähteneet Zimbabwesta presidentti Robert Mugaben hallintoa pakoon ja asuneet Britanniassa pitkälti toistakymmentä vuotta. Juuri kun Makedonia on ehkä pääsemässä kiistastaan Kreikan kanssa, heittäytyy Bulgaria hankalaksi. Makedonian mukaan makedonian hyväksyminen bulgarian murteeksi tarkoittaisi Bulgarian aluevaatimusta Makedoniaan. Bulgarian mielestä se on vain bulgarian murre. Suurin keskusammattiliitto MaSZSZ uhkasi maanantaina yleislakolla. Budapestissa oli sunnuntaina koolla 10?000–15?000 mielenosoittajaa. Koska Orbán on muuttanut vaalilait itselleen edullisiksi, noilla prosenteilla irtosi 133 parlamentin 199 paikasta. Unkarin kolmessa keskusliitossa on kuitenkin yhteensä vain noin 350?000 jäsentä, kun maan asukasluku on 9,8 miljoonaa. Erityisesti vaaditaan riippumatonta oikeuslaitosta, riippumatonta julkisen palvelun mediaa sekä Unkarin liittymistä korruptiota ja talousrikoksia vastaan tutkivaan EU:n syyttäjänvirastoon. Kummassakin maassa nationalistit pistävät hanttiin, ja toteutus on vielä kesken. Sopimuksen pitäisi avata Makedonialle tie EU:hun ja Natoon, mutta nyt Bulgarian pienempi hallituspuolue VMROBND uhkaa panna kapuloita rattaisiin. Unkarin parlamentin, jossa Fideszilla liittolaisineen on kahden kolmasosan enemmistö, viime viikon keskiviikkona hyväksymällä lakimuutoksella vuosittain sallittujen ylityötuntien määrä nousee 250:stä 400:aan. Alkuviikolla mielenosoitukset keskittyivät yleisradioyhtiö MTVA:n toimitalon luokse. 98. Unkarista on kuitenkin jatkuvasti muuttanut koulutettua väkeä pois. Pakolaiset on kutsuttu sisäministeriön haastatteluun, mutta yllättäen pöydän toisella puolella onkin istunut Zimbabwen viranomainen. EU:n tuomioistuin päätti maanantaina, että Puolan on välittömästi peruutettava laki. Heinäkuussa Johnson?&?Johnson tuomittiin miljardikorvauksiin 22 naiselle, joiden katsottiin saaneen syövän talkista. Asbesti on sekä syöpää että keuhkosairauksia aiheuttava, palonsuojana käytetty aine. Heidän mukaansa se tuo takaoven kautta Unkariin kuusipäiväisen työviikon. Taustalla on vanha kiista. Puolaa johtavan PiS-puolueen katsotaan eläkelain varjolla pyrkineen puhdistamaan korkeimman oikeuden riippumattomista tuomareista ja miehittämään sen omilla suosikeillaan. Sitä esiintyy luonnossa toisinaan talkin yhteydessä. Puolan presidentti Andrzej Duda sanoi hyväksyvänsä päätöksen. Työnantajan pitää kompensoida ylityöt kolmen vuoden kuluessa aikaisemman yhden vuoden sijasta. Makedonia, kieli vai murre YSTÄVÄNSÄ VOI VALITA , naapureitaan ei. Esimerkiksi useilla suurilla saksalaisilla autonvalmistajilla on tehtaat Unkarissa
Kuva on Kolilta joulukuulta 2016.. 28 21.12.2018 Tänä vuonna myös Etelä-Suomeen on ennustettu valkeaa joulua, mikä riemastuttaa monia
Autio esitti konsertissa uuden, samaan aikaan itkettävän ja naurattavan laulunsa Joulufl ippaus, joka pompsahti kertaheitolla suosikkijoululaulukseni. Vegaaniseen tai kasvissyöjän joulupöytään on tarjontaa ja ideoita jo paljon enemmän kuin männävuosien ankeat ehdotukset. Ja jos rahaa on, sen sijaan, että miettisi, mitä ostaa lahjaksi läheiselle, jolla jo on kaikkea, voi lahjan antaa keräyksen kautta lapselle, joka ei muuten saisi mitään. 2 VAIHTOEHDOT. Kuusi, piparkakku, hyasintti, glögi, saunapuhdas lapsi, lanttu laatikko, neilikka ja appelsiini. Kävin vastikään testaamassa Suomen markkinoille vastikään tuodun, Piilaaksossa herneproteiinista kehitellyn hampurilaispihvin, joka oli niin lihamainen että melkein hirvitti. Kuten muusikko Antti Autio totesi Kalleimmat joululaulut -konsertissa, jouluisin riidellään hirveästi. Jouluisin toivoisin, että mä olisin läpinäkyvä etten voisi satuttaa ketään enkä oisi näin hirveä Eli kiitos ja anteeksi jo etukäteen, perhe! . Muovinpalan sijaan lahjaksi voi antaa palan ikimetsää. Hän arveli sen johtuvan rakkaudesta. Tavaran sijaan elämyksiä ja palveluja. 3 PERHE. Jouluisin (ja muutenkin) siunaus ja kirous. AJANKUVA KUVA ISMO PEKKARINEN / ALL OVER PRESS TEKSTI ANNA PAJU. 29 21.12.2018 Joulun kolme kovinta 1 TUOKSUT. Mitäpä jos siitä tulisi joulunviettoon olennaisesti kuuluva osa: nimettömien lahjojen antamisesta tuntemattomille
Niitä yksiköitettiin, jotta jokainen toiminnan lohko saatiin paremmin taloudelliseen vastuuseen, ja jotta niiden kannattavuutta kyettiin paremmin seuraamaan, Pyykkönen kertoo. Tämä tarkoitti yhdistysten toiminnan ammattimaistumista. Etenkin 1980-luvun loppu ja 1990-luku olivat merkittävä käänne kolmannen sektorin työelämässä. Kunnat pakotettiin karsimaan palveluitaan, ja apua alettiin etsiä kolmannelta sektorilta ostopalveluiden muodossa. Esko Harni Hyvinvointipalvelujen tuottaminen on siirtynyt 1990-luvulta alkaen valtiovallalta yhä enemmän. Kolmannen sektorin toimintaa alettiin organisoimaan yhä enemmän yhteiskunnasta käsin. Suurin muutos on hänen mukaansa tapahtunut suhtautumisessa työhön. 30 21.12.2018 Työ kolmannella sektorilla K olmannella sektorilla työtä tehdään pääasiallisesti kansalaisyhteiskunnan järjestöissä, säätiöissä ja esimerkiksi osuuskunnissa. Järjestötyöntekijät ovatkin Selanderin tutkimuksen mukaan “tunnollisia työntekijöitä” – heillä on tässä mielessä korkea työmoraali. Tämän vuoksi tarvitaan palkkatyöntekijöitä kantamaan vastuuta käytännön asioista, Selander kertoo. Ainakin oma työmoraalini estää jättämästä projektia kesken. Nämä tekijät muuttivat oleellisesti koko kentän toimintaa, kertoo Koivula. Se on kiinnittynyt laajempiin yhteiskunnallisiin murroksiin. – Kolmannen sektorin työn luonne muuttui tuona aikana hyvin selkeästi. Organisaatiot vaihtelevat suuresti niin kokonsa kuin toimintansa puolesta – aina paikallisesta teatterija urheilutoiminnasta valtakunnallisiin kansalaisjärjestöihin, kuten Mielenterveyden keskusliittoon. Kun esimerkiksi maksetut tunnit loppuvat, ja projekti on syystä tai toisesta kesken, on se tehtävä kuitenkin loppuun. – 1950–1960-luvuilla syntyneet olivat kasvaneet vapaaehtoisuuteen perustuvaan työkulttuuriin. Aiemmin yhteisöllisyys ja eräänlainen “talkoohenki” oli voimakkaampaa. Tämän kehityksen myötä kolmannen sektorin organisaatioihin saapui mukaan periaatteita ja toimintamalleja, jotka ovat tuttuja yritysmaailmasta ja markkinoilta, kuten tulosvastuu, itsearvioinnit ja laadunvarmistus. Kolmas sektori alettiin mieltää eräänlaisena välityömarkkinana. Aloitetut projektit on aina saatava loppuun. Kulttuuripolitiikan professori Miikka Pyykkösen mukaan yksi tähän johtanut tekijä oli vuonna 1993 toteutunut Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus. Ensin mainitussa palkkatyön volyymi kääntyi laskuun, kun taas jälkimmäisessä kasvu jatkui, ja näyttää jatkuvan edelleen. Yhdistysten ja järjestöjen odotettiin kykenevän tarjoamaan työpaikkoja työttömille ja vajaakuntoisille. Kolmannen sektorin työssä kollektiiviset intressit ovat alkaneet korvautumaan yhä voimakkaammin asiakkaiden intresseillä. Aiemmin työtä tehtiin enemmän kentältä yhteiskuntaa kohden, 1980-luvulta eteenpäin taas enemmän ylhäältä alaspäin. Alan palkansaajat kokevat työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeammaksi kuin muut sekä kertovat muita useammin aikeista vaihtaa työpaikkaa. Kolmannen sektorin työ on ollut jo vuosikymmeniä muutoksen tilassa. Monissa työtehtävissä vapaaehtoiset kokevat myös henkistä läheisyyttä asiakkaisiin tai muihin projekteissa mukana oleviin. Palkattomat ja palkalliset rinnakkain Työkulttuurin muutos ei kuitenkaan ole riippuvainen ainoastaan yksilöiden asenteista. Kun esimerkiksi projektin aikataulut muuttuvat, työ on usein tehtävä loppuun ylitöinä. Näin kertoo hiljattain Jyväskylän yliopistossa julkaistu Kirsikka Selanderin tutkimus. – Vapaaehtoisten halukkuus sitoutua erityisesti pitkäjänteistä sitoutumista vaativiin tehtäviin on heikentynyt. Kunnat pakotettiin karsimaan palveluitaan, ja apua alettiin etsiä kolmannelta sektorilta ostopalveluiden muodossa. Talkoohenki kadonnut Yli 40 vuotta kolmannen sektorin työssä toiminut teatterija ilmaisutaidon ohjaaja Leena Koivula on kokenut kolmannen sektorin työn muutokset niin harrastajana, talkoolaisena kuin palkansaajana. – Kolmannen sektorin yksiköitä alettiin organisoida “New Public Management” -mallin mukaisesti. Tällöin syntyi tilanne, jossa yhtäaikaisesti samankaltaisia tehtäviä saattoivat suorittaa palkattomat ja palkalliset työntekijät. Kolmannen sektorin työkenttä on nimellisesti vapaa. Vapaaehtoistyössä kolmannella sektorilla korostuvatkin Selanderin mukaan juuri joustavuus ja luovuus. Jakaantunut kolmas sektori 2000-luvun alussa palkkatyön volyymi kolmannella sektorilla jakaantui kahtia: hyvinvointipalveluihin ja perinteisempään kansalaistoimintaan, kuten liikuntaja kulttuuripalveluihin. Vapaata, mutta myös vastuuttavampaa Kolmannella sektorilla työn organisointi on pitkälti työntekijöiden itsensä harteilla. – Uudistuksella haettiin säästöjä, ja pyrittiin lisäämään kuntien eräänlaista valvottua autonomiaa omasta taloudenpidostaan. 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla palkkatyön volyymi kolmannella sektorilla lähti nopeaan nousuun. Aiemmat tutkimustulokset tukevat Kirsikka Selanderin mukaan tätä huomiota. Tällöin vapaaehtoisten joukossa ei ole välttämättä henkilöitä, jotka tuntisivat organisaation ”vuosikierron”. Pärjätäkseen kilpailutuksissa niiden tuli toimia kuin yritykset, Pyykkönen kertoo. – Työtä ei tehdä kellokortilla, eikä työtunteja voida aina laskea. Nuoria on yhä vaikeampi saada esimerkiksi yhdistysten toimintaan mukaan, Koivula kertoo. Yhteiskunnan puolelta alettiin odottaa, että järjestöt ja yhdistykset kykenisivät tuottamaan esimerkiksi enemmän hyvinvointipalveluja. Työtä leimaa Koivulan mukaan vapaus, mutta siihen sisältyy yhtä lailla suuri vastuu
Koivula näkee asiassa kuitenkin ristiriidan. Kolmannen sektorin työssä suurena haasteena onkin Koivulan mukaan pitkäjänteisyyden puute, sekä tämän pohjalta syntyvä epävarmuuden tunne. Sen piirissä tehdään myös enemmän ylitöitä ja työajat sijoittuvat usein epäsosiaalisiin työaikoihin, kuten iltoihin ja viikonloppuihin. – Nämä ongelmat hankaloittavat muun muassa työn ja perheen yhteensovittamista ja lisäävät työpaikan vaihtoaikeita, Selander kertoo. – Joustavuuden ja luovuuden sijaan palkkatyöntekijät haluavatkin työltään ennustettavuutta, mikä useimmiten edellyttää joustavuuden sijaan muodollisia menettelytapoja, sanoo Selander. Tunnistettuaan nämä ongelmat järjestöt kykenisivät kehittämään keinoja, joilla näihin ongelmiin kyettäisiin puuttumaan, Selander kertoo. – Tällaisia ovat esimerkiksi vuosikokousten järjestäminen, kirjanpidon hoitaminen sekä jäsenrekisterin päivittäminen ja ylläpitäminen. – Määräaikaisuus on eräs suurimmista stressitekijöistä. Yhdistyslaki esimerkiksi velvoittaa hoitamaan tietynlaisia asioita. ALL OVER PRESS / MAURI RATILAINEN. Kuinka kehittää kolmannen sektorin työtä. Yhteiskunta pyrkii tukemaan ja satsaamaan kolmannen sektorin työhön enemmän kuin koskaan aiemmin. 1990-luvulta alkaen alkaneet leikkaukset ovat vain jatkuneet, ja ne ovat kohdistuneet suoraan kentällä olevaan toimintaan, Koivula kertoo. – Yhteiskunnallista tahtotilaa löytyy selvästi, mutta resurssit eivät riitä kattamaan näitä pyrkimyksiä. Jokaisella seuralla olisi tarvetta vähintäänkin yhteen osaaikaiseen työntekijään. Lisäksi heidän tietoisuuttaan tulisi lisätä kolmannen sektorin palkkatyöhön liittyvistä ongelmista, kuten kiireestä, ennakoimattomuudesta sekä ylitöiden ja epäsosiaalisten työaikojen kuormittavuudesta. Lisäksi monet oleelliset työt, kuten esimerkiksi tapahtumien organisoiminen jäävät usein pienen porukan harteilla, ja myös varsinaisen työajan ulkopuolelle. – Hallitusten ja toimivan johdon tulisi miettiä, tukeeko heidän nykyinen organisaatiokulttuurinsa riittävällä tavalla palkkatyön ja vapaaehtoistyön tekemistä. Oman elämän suunnitteleminen on usein hankalaa, sillä varmuutta tulevaisuudesta ei ole. Jatkuvuus on esimerkiksi omassa tapauksessani riippuvaista siitä toteutuvatko suunnittelemani teatteriryhmät. Koivula pitää varmana sitä, että kolmannella sektorilla riittäisi töitä. Selanderin tutkimuksen valossa järjestöjen ja yhdistysten tulisi työhyvinvoinnin parantamiseksi tunnistaa palkkaja vapaaehtoistyöhön liittyvät erilaiset toimintalogiikat. Työ kolmannella sektorilla on usein kiireistä ja ennakoimatonta. järjestöjen ja yhdistysten vastuulle. Perusturvan puutteita paikataan leipäjonoissa. 31 21.12.2018 on ristiriitaista Kolmannen sektorin palkkatyötä leimaa lisäksi vapaaehtoistyön organisaatiokulttuuri, joka ei kaikilta osin tue palkatun henkilöstön työhyvinvointia. Kuvasas elintarvikejakelua Helsingin Myllypurossa. Usein on myös sopeuduttava lähtemään varsinaisen työalueen ulkopuolelle, kertoo Koivula
32 21.12.2018 Minulla on ihan kaikki mitä hyvään elämään tarvitaan, Juhani Syrjä sanoo tyytyväisenä.
Väinö Linna oli ensimmäinen kirjailija, jonka Juhani oli eläissään nähnyt. Toki perheessä oli aina ennenkin luettu: isäkin osasi Seitsemän veljestä melkein ulkoa. Samalla tulee esitellyksi myös tukeva kalastusvene, ja verkotkin vilkaistaan. Isä Juho perusti munituskanalan Ylöjärvelle. tuntui perheasialta, siitä väiteltiin ja keskusteltiin. Siistiin sisätyöhön Mistä, miten virisi kirjailijan kutsumus näin maanläheisessä ympäristössä. Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen aikaan Juhani oli pojankloppi, joka iloitsi kun voitti Väinön ilmakiväärillä tarkkuusammunnassa. Parhaiten tunnettu on neljän romaanin mittainen Juho-sarja. Syntyi Hannu, joka aikuisena palomiehen uraan kyllästyttyään opiskeli lääkäriksi, erikoistui ortopediaan ja kehitti merkittäviä parannuksia tekonivelkirurgiaan. >. Saalista on saatu ja ruhot jo siivottukin. Väinössä ei poika mitään ihmeellistä hoksannut. Tamperelaiset muistavat Syrjän sukukunnan ylöjärveläisinä, ja Juhani laskeskelee, että kyllä heitä yhteen aikaan olikin Ylöjärvellä melkoinen klaani, neljä Syrjän perhekuntaa, oli setää ja serkkua. Juhani Syrjä on seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimmainen. K irjailija Juhani Syrjä on juuri kotiutunut hirvijahdista. Palomies olikin Syrjän poikien ykkösammatti. Ilmeni että potraa poikaa varrottiin. Linna kuitenkin viritti kiinnostuksen kirjallisuuteen. – Joo, kyllähän se Gummerus oli yhteen aikaan semmoinen Syrjän suvun etäispääte, kun meitä oli samaan aikaan kolmekin veljestä siellä töissä. Monien lukijoiden pirkkalalaiskirjailijana muistama Juhani kertoo, että kun Tampereen nurkilta ei enää oikein päässyt koskemattomaan luontoon ja Merikarvialta löytyi metsän ja meren ääreltä sopivaan hintaan talonrotisko, niin se ostettiin. Minä olin aluksi mikä lie taiteilijaharjoittelija. Hän oli nuorena innokas ja hyvä piirtäjä. Isänsä Juho Syrjän näkökulmasta alkava sarja alkaa siitä, kun 18-vuotias Juho lähtee Suomen sisällissotaan ja päättyy hänen kuolemaansa vuonna 1984. Kotiin palatessa vaimo Leena on jo kattanut ruokapöydän oman maan ja meren antimilla. Perheen seurapiiri muuttui aika kirjalliseksi, ja sen ajan monet muut kuuluisuudet tulivat tutuiksi. Äiti Martta meni 49-vuotiaana kertomaan lääkärille, että nyt hän taitaa olla kuolemassa mahasyöpään. Kalassa mies käy lähes joka päivä. siitä Jaakosta vielä tulee. Juhani naurahtaakin, että teurasjätteillä on koko porukka syötetty. Runeberg-ehdokas 1989 pienoisromaanista Hopeakoukku. Miehen ainoa huoli on, että jaksaisi elää yhtä kauan kuin vaimonsa, koska tämän tekemä työ kotona ja omissa yrityksissä ei ole eläkettä kartuttanut – eikä takuueläkkeellä elä. Tuntemattoman sotilaan trium. Jaakko Syrjä on Linnan sukupolvea, ja Juhani parikymmentä vuotta nuorempi. Juhani muistelee tapausta kouluajoiltaan, kun opettaja joka aikaisemmin oli sanonut työväentalolla voimistelussa käyvälle Jaakolle, että linnaan sinäkin vielä joudut ja hirsipuussa kuolet, sanoikin nyt maireana veli Juhanille, että enkös minä aina ole sanonut, että jotakin Juhani Syrjä . Jaakko osallistui aikanaan Tampereen kaupunginkirjaston kirjoituskilpailuun ja voitti. Olipahan vain väsyneen ja riutuneen näköinen äijänkääkkänä ikuisessa nuhruisessa hääpuvussaan. Finlandia-ehdokas 1987 romaanista Omenatarha. Linna oli tuolloin palkintolautakunnassa. Juhani laskeskelee, että parhaimmillaan heitä oli yhtä aikaa neljä palomiestä. Kun opettajakin kannusti, niin ura näytti selvältä. Jaakko oli niihin aikoihin Gummeruksen mainospäällikkö, Seppo taiteilija, sekaan sopi vielä yksi etevä Syrjä mainontaan ja markkinointiin. Liikkua puhtaassa luonnossa, saalistaa ja marjastaa ja tuoda leivän pöytään, Juhani vakuuttaa. Miestä ei väsytä, vaan hän lähtee oitis näyttämään vieraalle, missä on Merikarvian sataman parhaat tyrnipensaat, joista vielä myöhäissyksylläkin löytyy marjoja. – Minulla on ihan kaikki mitä hyvään elämään tarvitaan. Oikeastaan Juhanista piti tulla taiteilija. . Lähipiiri vielä kovasti kehui ja itsetunto nousi kohisten. Taiteilija-veli Seppo piti myös aikansa naapurissa kanalaa, ja Juhanikin innostui laittamaan oman Orivedelle. Kakkosammatti oli kanatarhuri. Voin elää justiinsa sellaista alfa-uroksen elämää, jota olen halunnutkin. Vapaa kirjailija vuodesta 1977. Siitä ensimmäinen sotaväen jälkeinen työura urkenikin. . Juho Syrjän suurperhe asui Juupajoella niihin aikoihin, kun Väinö Linna nousi kuuluisuuteen. Voi kuulostaa vähän karmaisevalta, mutta sisäelimethän ovat parasta mahdollista eläinvalkuaista. Korjaushommia on talossa monitaitoiselle kirjailijalle riittänyt. Hän osti tilallisilta elikoita ja teurasti ja leikkasi lihat kauppakuntoon. Veljesten klaani Linnan mailla Syrjän kirjailijaveljekset Jaakko ja Juhani muistetaan usein Väinö Linnan kavereina. Myöhemmin jouduin vähän pakon edessä tekemään esittelytekstejä kirjojen takakansiin. 18 omaa teosta. Klaani oli sopuisa ja piti yhtä. Kun oma tila Orivedellä oli myytävä 1930-luvun lamassa, mies löysi nopeasti uuden ammatin teurastajana. Lapsia perheeseen syntyi pitkässä aikaskaalassa seitsemän, kuusi poikaa ja tytär. 33 21.12.2018 Syrjän klaani tekee eikä meinaa Sopuisa klaani Juho-isä oli aikaansaapa mies. . Syntynyt 7.6.1943 . TEKSTI PIRKKO SEPPI KUVAT JUSSI PARTANEN Merikarvialle asettuneen Juhani Syrjän tuttavapiiriin kuuluivat Tampereen kirjalliset suuruudet Väinö Linna ja Kalle Päätalo. Ei Päätalo mikään ärhentelijä ollut vaan lähes tuskastuttavan vaatimaton. . Esikoisteos Neitsytpoika 1970. . Sommittelin lehti-ilmoituksia ja taitoin katalogeja. Myöhemmin perhe muutti Juupajoen Korkeakoskelle, ja Juho ryhtyi osuuskaupan lihamieheksi
Hän kirjoitti valtavalla paahteella ja luotti siihen että joku hioo tekstin. Paljon on puhuttu. Jostain syystä suuri yleisö ei ole Juhani Syrjää löytänyt, vaikka esimerkiksi neliosainen Juho-sarja on varsin koukuttavaa luettavaa kun alkuun pääsee. Loppuvaiheessahan hän kirjoitti jo kuoleman kanssa kilpaa. Ei Päätalo mikään ärhentelijä ollut vaan lähes tuskastuttavan vaatimaton. Kaikki on sujunut juuri niin kuin olen toivonutkin. Se oli kertovan tekstin osalta kuin haulikolla ampumista, kunhan nyt vaan jotenkin sen asian siihen saa. – Joskus oli sellaisia tapauksia, että piti varmistukseksi kysyä toinenkin mielipide. Gummerus oli yhteen aikaan semmoinen Syrjän suvun etäispääte, kun meitä oli samaan aikaan kolmekin veljestä siellä töissä. Hän on julkaissut 19 teosta. Maria Vaaran kolmiosainen teos julkaistiin, ja siitä tuli jonkinlainen menestys. Juhani Syrjä muistelee, ettei olisi mitään suurempia mokia urallaan tehnyt: hylännyt jonkun muun myöhemmin kustantaman bestsellerin tai valinnut julkaistavaksi toivottomia . Politiikkaa ei kuitenkaan yhtään. Mistään ei ole koskaan tarvinnut taistella. 34 21.12.2018 – Elettiin sitä aikaa kun siistiin sisätyöhän pääsi vielä kansakoulupohjalta. Juho-isän silmin siinä katsellaan maailman menoa ja muuttumista. Uransa alkuvaiheessa Juhani sai lähipiiristä ammattimaista lukijanapua Jaakolta ja tämän vaimolta Kirsi Kunnakselta. Kun oma kirjoittaminen vei aikaa, Juhani alkoi tehdä kolmipäiväistä työviikkoa Gummeruksella. Tahtihan Kallella oli kirja ja vuosi. Veli Jaakon väsyttyä hommaan Juhani Syrjä otti hoitaakseen Kalle Päätalon tekstien editoinnin. Ilta hiipii metsän puolelta Merikarvian Kasalaan, Selkämerellä vielä valo hohtaa. – Vaikka teksti olikin viimeistelemätöntä, niin on tietenkin tunnustettava, että Päätalolla oli erinomainen repliikkikorva ja taito kuvata ihmisiä ja työtä. Työ alkoi Iijoki-sarjan teoksesta Nouseva maa. Kunkin teoksen loppupuolella työ alkoi aina olla sellaista tuskallista aivovankeutta. Juhani Syrjä, Leena-vaimo ja Danny-koira hakeutuivat Tampereen nurkilta koskemattomaan luontoon. Kalle Päätalon editoriksi Juhani Syrjän oma kirjailijanura on ollut kohtalaisen menestyksekäs. Vieras muistelee että vihreät se sentään mainitsi, niihin taitaa vähän kallistua tämä metsiään ja mertaan rakastava alfa-uros. Viisihenkinen raati yleensä sitten teki lopullisen julkaisupäätöksen. Mainososastolta oli löytynyt vaimo Leena, jonka kanssa sopuisa liitto on kestänyt hyvin, ja poika ja tytär on kasvatettu ja saatettu maailmalle. Mutta hänellä ei ollut edes tarvetta tekstin hiomiseen, koska hän oli tottunut siihen että joku korjaa ja perkaa. – Homma alkoi tympiä kun suuri osa tarjonnasta oli sellaisia, että ne sai pari ensimmäistä sivua luettuaan panna takaisin kuoreen, ja monistaa palautuskirjeen. Sitä ennen piti työhön pätevöityäkseen kirjoittaa romaani. Siitä oli se haitta, että muut kustannustoimittajat ehtivät valikoida käsikirjoituslaarista parhaat päältä. Suuret ikäluokat oli vielä kouluttautumassa, ja sopiva mies otettiin töihin ilman titteleitäkin. On kyllä todettava, että mulle on kaikki ollut elämässä aika helppoa. Kun taito ja kokemus karttuivat, Juhani eteni kustannustoimittajaksi. Mutta kyllä siinä turhautui kun sai kaikenlaisia roskapusseja kannella kotiinsa luettavaksi. – Se oli raskasta työtä, ei sitä ihan huvikseen tehnyt. Vaikka Juhani Syrjä ei omalla tuotannollaan olekaan löytänyt suuren yleisön tietoisuuteen, niin miljoonat lukijat ovat sentään nautiskelleet hänen kätilöimäänsä tekstiä. Merikarvialta sitä vielä löytyy. Aluksi se tuntui toiveammatilta. oppeja. Olen justiinsa hyvään aikaan syntynyt. Ehkä erikoisin tapaus oli Maria Vaara, jonka käsikirjoitus oli kiertänyt kaikki kustantamot kahteen kertaan ja tuli toiselle kierrokselle Gummerukselle. Vaara sairasti skitsofreniaa, eikä omakohtaisia kuvauksia sairaudesta ollut aiemmin julkaistu. Ei suurempia mokia Ihanneammatti kustannustoimittajana ei ajan mittaan ollutkaan niin ihanaa. Kirjailija Juhani Syrjän päivät kuluvat kalastaen ja metsän antimia saalistaen.. Arvostelut on olleet yleensä kiittäviä, apurahoja on myönnetty, ja teos Omenatarha oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 1987. Kun Juhani Syrjä jotenkin pettyneenä luopui työstään Gummeruksella, sai hän sentään jotain hyvää mukaansa. Jos saatteessa vaivauduttiin vähän analysoimaan, niin mahdollisuuksia ehkä oli. Lukuhimoinen mies saisi päivät pitkät vaan lueskella. Jos kirjoittaja sai palautteena vain monistetun hylkäyksen, niin toivoa ei hällä paljon ollut. Gummeruksella oli kuitenkin pakkorako löytää hommaan nimenomaan joku, jolla on Päätalon luottamus. Tekstin keskeneräisyys johtui siitä, että Kalle suuren suosionsa ja myyntimenestyksen takia piiskasi itsensä niin kovaan kirjoitustahtiin, että jonkun oli pakko paikkailla jälkeä. Kirjailija heittää vieraan valtatie 8:n varteen Tuorilan valoihin
Kiinassa media on sensuroitua ja nettisensuurikin laajaa. Valtapuolue on Kiinassa imeytynyt valtion rakenteisiin ja tekee todellisuudessa kaikki päätökset. Kiinasta löytyy kuitenkin kaksi miljoonaa kansalaisjärjestöä. Tämä kaikki voi johtaa läpeensä orwellilaiseen yhteiskuntaan. Nämä asiat kuuluvat meillekin, sillä iso osa kulutustavaroistamme valmistetaan nykyään Kiinassa. Näitä ”myyttejä” hän lähtee tietokirjassaan puhkomaan. 35 21.12.2018 Nyky-Kiinan tiekartta LEHTIKUVA/FRED DUFOUR K iina on noussut maailman taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa. Han-kiinalaisten puhuma kieli jakautuu 7 päämurteeseen, joiden puhujat eivät aina ymmärrä toisiaan. 235 s. Kiina on sulkenut miljoona uiguuria keskitysleireille Xinjiangissa ja valvoo kansalaisiaan orwellilaisin ottein. Jättiläisvaltio on viime aikoina muuttunut vauhdilla. Tapakultuuria, keittiötä, suhdeverkoston merkitystä ja kielisuhteita valotetaan herkullisesti. Vaurastuminen on ollutkin nopeaa. . Oikeuslaitos, media ja liike-elämä ovat tiukasti puolueen näpeissä. Kiinalaisessa jutussa kaahataan aiheesta toiseen, nähtävyyksistä yhden lapsen politiikkaan ja talouskysymyksiin. Saastuneimmilla alueilla on satoja syöpäkyliä. Tätä on kaavailtu kiinalaisten oman sosiaalisen median ohjelman WeChatin avulla. Xi Jinpingin aikana sensuuri ja valvonta on jatkuvasti tiukentunut. Atena 2018. Perustietoa tulee paljon, mutta silti useimpia aiheita vain raapaistaan pinnalta. Kiina sortaa uiguurien lisäksi tiibetiläisiä, Falun Gong-järjestöä ja kaikkea toisinajattelua. Myös äänitunnistusta ja kansalaisten pisteytystä suunnitellaan. Nettisensorit estävät tiettyjen sanojen käyttöä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kirjoitettu kiina taas on jo pari vuosituhatta yhdistänyt maata. Manninenkin tosin kirjoittaa autoritarismista hieman varovasti. Viime vuosina Kiinan johtaja Xi Jinping on keskittänyt valtaa itselleen, ja Maon kuoleman jälkeen vallinnut vallan hajautus on mennyttä. Kepeämpien aiheiden lisäksi kirjassa pureudutaan Kiinan autoritarismiin, sananvapauteen ja ympäristöongelmiin. Puolueen vallan taustalta löytyy sanaton vallan ja kansan välinen sopimus: niin kauan kuin kansa vaurastuu, puolue saa olla vallassa. Netissä jokaisesta teosta jää jälki, mikä mahdollistaa ennennäkemättömän valvonnan. Toisaalta internet on vapauttanut maassa tiedonsaantia enemmän kuin länsimaissa. Ne toimivat puolueen sallimissa rajoissa, mutta tekevät kulissien takana paljon. 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista. Aktivisteja painostetaan, hakataan, kidutetaan ja suljetaan ”uudelleenkoulutusleireille”. Vasta 2000-luvulla maassa on herätty toimimaan ympäristön puolesta. Kiinasta sydämellä Manninen tuntee aiheensa: hän asui Pekingissä 2013-2016. Suomessa ja länsimaissa Kiina tunnetaan silti yhä huonosti. Valvonta on Xi Jinpingin aikana jatkuvasti tiukentunut. Teos jää osin liian lehtijuttumaiseksi, yleistyksiä on paljon, mutta analyysia melko vähän. Ihmisoikeuksien ja työläisten oikeuksien puolustajilla on vaikeampaa. Ville Ropponen Vähemmistöjen kohtelussa päästään vakavampiin aiheisiin. Xi Jinpingistä uusi Mao. Mielenosoituksia on Kiinassa päivittäin useita satoja. Kiina-tieto rakentuu meillä paljolti vanhentuneista käsityksistä, stereotypioista tai ennakkoluuloista, arvelee toimittaja Mari Manninen. Näinhän Kiinaan usein suhtaudutaan, silkkihansikkain, maa kun ei ole enää kommunistinen – jota voi estoitta vihata – vaan kovan kapitalistinen talousmenestyjä. Kirjan voima ja heikkous on siinä, että se pyrkii kertomaan Kiinasta lähes kaiken mahdollisen. MARI MANNINEN: Kiinalainen juttu. Kiinan asia on meidän Kiinan nopea teollistuminen on aiheuttanut maahan valtavat ympäristöongelmat. Ympäristöjärjestöt pystyvät toimimaan nykyään melko avoimesti. Käytössä on miljoonia kasvojentunnistuskameroita. Nettikiinalaiset ovat kuitenkin mestareita käyttämään kiertoilmaisuja. Silti valta on riippuvainen kansan mielialoista ja joutuu ottamaan kaupunkien keskiluokan huomioon. Vähemmistöjen kohtelussa päästään vakavampiin aiheisiin. Tuloksena on lopulta silti kelpo yleistajuinen tietoteos. Valta ja kansa Manninen keskittyy nyky-Kiinaan, eikä puutu historiaan, ei edes Maon aikaan kuin sivulauseissa. KIRJA. Toisaalta kommunismin aikaan verrattuna elintasoerot ovat nykyään huimia ja eriarvoisuus räikeää erityisesti kaupunkien ja maaaseudun välillä
36 21.12.2018 HELSINKI Arjen laulu Auveri Aarne Juuska Heikki Kela Johanna Luhtala Sanni Sarantola-Weiss Minna ELNU Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Risto Ahvenainen Meeri Alamehtä Taisto Alenius Ele Alenius Osmo Annala Pirjo Anneli Antikainen Raija Arhinmäki Paavo Assi ja Lauri Auveri Aarne Björkbacka Oiva Dahl Ahti Eerola Ipi ja Tomi Eki E Grekelä Esko Grekelä Kaisu Halenius Aimo Halenius Maija Halenius Osmo Halmela Sirpa Honkanen Raija Honkasalo Eila Hyvönen Anna-Liisa Isjumo. Leo Jakka Maina Jakka Raine Jämsen Anja Kanerva Esko Karppinen Ilmari Karvonen Maija Keränen Pia Kettunen Seppo Kilpi Eino Kiuru Sisko Koivisto Eeva Korhonen Martti Korhonen Sirkka Koski Antero Laine Nadja Laine Pentti Lalu Aarno Lampinen Liisa Landén Pia-Pirjo Lehtonen Jouko Leppänen Osmo Leppänen Pentti Liikaoja Kaija ja Pentti Lindeberg Irina Lindstedt Arja Luhtala Meeri Luhtala Sanni Lääperi Matti Maria P Maukka Mäkinen Liisa Nikiforova Anneli Nylund Jussi Oksman Anja Oksman Lauri Onufriew Riitta Pannila Raimo Pekkola Ritva Peltola Kati Pelkonen Tuula Pikkarainen Jorma Pirnes Matti Rantasalmi Ritva Reutsalo Meeri Riitta ja Tintti Risberg Helena ja Alvar Ruotanen Tapani Saari Leila Saari Markus Saarinen Terttu Salama Riitta Schuvalow Ville Sirkka ja Oiva Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Terävä Merja Terävä Taisto Toivainen Ulla Torvi Jorma Tuomikoski Marjatta Tuorila Esko Tuorila Osmo Valtonen Leila Viljakainen Ossi Viljakainen-Obior Seija Helsingin Vasemmistoliiton syyspiirikokous Arajärvi Mirja Asara Marina Fred Maarit Grekelä Esko Haaja Ilpo Halm Heidi Järvinen Seppo Karppinen Iiris Kautto Jouko Kilpelä Eliel Koskinen Ilja Kostiainen Aura Kärkkäinen Markku Käyhkö Ulla Lumijärvi Marjut Mithiku Sirkka Murhu Liisa Pasanen Harri Pikkarainen Jorma Piukkula Valo Rasilainen Raisa Risberg Alvar Salomaa Martti Salonen Ilkka Seppä Hilkka Tuura Heta Valmu Heikki Vikstedt Tea Vuorinen Mikko Helsinki Hämäläinen Kari Lehtoväre Jukka Nyberg Riki Rajala Johanna Rajala Taika Rajala Tiina Rajala Toivo Salminen Hilkka Styrman Maila JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien hallintoa ja henkilökuntaa Ahonen Kimmo Alanko Karita Alho Päivi Asara-Laaksonen Teija Byman Mika Friman Timo Honkanen Kalle Huhtamäki Birgitta Hyttinen Urpo Hyötynen Kalle Ilomäki Pirjo Itäkannas Loviisa Jokinen Sari Justen Marjo Juven Marja-Liisa Kangas Terttu Kankare Mira Kannisto Kalevi Katajainen Timo Koivulaakso Dan Kortelainen Outi Koskimaa Riikka Liimatainen Tiina Lohikoski Pia Mamia Matti Martins Sirpa Muraja Marko Mäki Simo Ollanketo Tarja Seppänen Merja-Liisa Siltakoski Marja-Leena Suomela Seija Talonpoika Kaija Tuominen Laura Jyryn Veteraanien kerho ry. Helin Jorma Järvinen Anja Laakso Helga Pitkä Maija-Liisa Pitkä-Liukkonen Hannele Rantasalmi Ritva Reiman Eeva Salonen Sisko Toivainen Ulla Tuorila Esko Tuorila Osmo Kansan Arkiston ystävät Aaltonen Kauko Arhinmäki Juha Björkbacka Oiva Honkasalo Eila Istala Päivi Jalkanen Marita Kaihovaara Pirjo Kallinen Kaija Kanerva Outi Laine Pentti Leppänen Veli-Pekka Leskinen Raimo Lääperi Matti Moilanen Anja Mäntyniemi Arja Pelkonen Tuula Salmi Ritva Tiainen Jaakko Valavuori Pirjo Leena Kansan Uutisten henkilökunta Alén Johan Erdogan Tarja Hirvasnoro Kai Huovinen Arto Joentausta Jussi Koskinen Sirpa Kärki Tuula Leppälä Anni-Helena Lintunen Tino Miikkulainen Merja Paju Anna Punna Petriina Puhakka Sirpa Virkkunen Jussi Virtaintorppa Pirjo Kontulan Vasemmisto Grekelä Esko Grekelä Kaisu Koivunen Pekka Koskinen Ilja Koskinen Leena Mäkinen Liisa Salmela Santtu Sandelin Teuvo Seppä Hilkka Paperin Vasemmisto Hietanen Timo Kaikkonen Olli-Pekka Kaukonen Riitta Laakso Sami Lehtonen Mika Salminen Jouni Salminen Petri Siimes Hanna-Kaisa Sipilä Hannu Suomalainen Jouko Vainio Nina Teollisuuden Vaikuttajanuoret Aalto Laura Andersson Erika Joki Suvi Junnila Jonna Kalanti Lauri Kangas Kati Krautsuk Daniel Laitinen Sakari Maijala Antti Mehtälä Kari Mäki Iisakki Mäkinen Toni Pekkala Juho Rantanen Jarkko Savilahti Minna Taipalus Sanni Tihinen Antti Valjakka Ville Virtanen Emmi Väkiparta Eetu Yli-Mäenpää Ville Vanhat Toverit Aalto Arvo Aaltonen Elsa Alenius Ele Aaltonen Kauko Bergman Turo Björkbacka Oiva Favén Otto Grekelä Esko Hentilä Jorma Hernberg Kari Hynänen Pekka Hyvönen Anna-Liisa Johansson Kaarlo Julkunen Kalle Kallinen Reijo Karppinen Ilmari Keränen Pia Kiuru Sisko Kolehmainen Helvi Koski Anna-Liisa ja Jarmo Koskinen Ilja Kyllönen Toivo Laine Pentti Leskinen Raimo Lindblad Rudolf Luimula Ismo Lääperi Matti Lösonen Seppo Niininen Seppo Nikula Leena Oili Martimo-Andersson Pekonen Aino-Kaisa Pelkonen Tuula Piipponen Eija Pikkarainen Jorma Pirnes Matti Rautaporras Pekka Ruuth Aulis Savolainen Keijo Suhonen Riitta Suomela Kalevi Tokkari Matti Tuominen Tapio Vainio Markku Venho Heikki Viljakainen Ossi Vasemmistoliiton puoluetoimisto ja Yrjö Sirolan Säätiö Aromaa Juuso Ilomäki Taija Kantola Malla Leppänen Joonas Niva Sini Rautiainen Marianna Viljakainen Eila Vasemmistoliiton puoluevaltuusto Abbey Paul Asara-Laaksonen Teija Flemmich Dieter Fredlund Maarit Gran Birgitta Haaja Ilpo Ingervo Sirkku Järvinen Anni Kantola Malla Kesseli Rauno Korhonen Kaisa Kärkkäinen Markku Lehtinen Rauno Lohikoski Pia Mielonen Joona Nieminen Tomi Parviainen Ari Piipponen-Pekkola Seija Puurunen Kirsti Rastas Paula Sala Sannamari Siren Jouni Tiainen Eila Uotila Kari Vallavuori Kaisa Viljakainen Eila Vuorjoki Anna KANSAN ARKISTO/ILMARI SKDL:n vaalipostikortti toivotti vuonna 1971: ”Hyvä uusi vuosi alkaa kansandemokraattien vaalivoitolla 2.–3.1.1972”. Presidentti Urho Kekkonen oli hajottanut eduskunnan. Kansan Uutisten lukijat toivottavat Rauhallista Joulua!
Karojärvi Ilkka Karvinen Keijo Korsumäki Hannu ja Marja-Leena Liimatainen Eeva Liimatainen Pekka ja Greta Liimatainen Tiina Linden Jouni Lopanus Tuula Lopanus Veikko Makkonen Hannu perh. 37 21.12.2018 PIRKANMAA Akaan Vasemmistoliitto Hietala Heikki Jara Juhani Jussila Leila Kivi Jorma Kivi Marjatta Koskinen Timo Laihia Jari Saari Jukka Lempäälä Harry Rajala Länsi-Tampereen vasemmisto Alppi Ulla-Leena Böök Markku Järvinen Karoliina Kallinen Aaron Kallio Ellen Koskela Terttu Laine Pirkko Mäkelä Antti Niinimäki Heikki Panula Paula Panula Rainer Porttikivi Ilkka Siltanen Pauli Toljola Annu Nokia Heinonen Tuovi Pirkanmaan Vasemmistoliiton syyspiirikokous Ahola Liisa Autio Ville Floman Riku Hirvi Ilkka Jalava Ari Kallinen Aaron Karjalainen Aarno Karjalainen Airi Koskima Seppo Kosola Vilho Lahtinen Timo Niinenmaa Jussi Oksanen Kari Panula Rainer Ponkiniemi Vilho Saari Rauno Salo Pertti Sipponen Ari Siukola Kalevi Uusiniemi Markku Veijola Mervi Pälkäne Luopioisten Vasemmistoliitto ry Alèn Tapio Ilonen Lauri Korkeila Raili ja Eero Kuusinen Katri Merontausta Eila Mukkulainen Riitta Mutanen Olli Mäkipää Maarit Nikkanen Vilho Pohjanperä Perttu Saarinen Yrjö Virtanen Aimo J Ruovesi Kuusela Anita Kuusela Matti Sastamala Lammi Ossi Tähtinen Tuula Sastamalan Vasemmistoliitto Hakanen Tuula Hakanen Veli-Pekka Hakasuo Juhani Niemi Pirkko Niemi Reino Nieminen Juhani Nieminen Marja Nummelin Matti Oksanen Kari Oksanen Tarja Saarela Leena Tenhunen Maija-Liisa Tampere Drufva Juha Holappa Eevaliisa Ikävalko Marja-Liisa Ikävalko Pertti Kanto Anneli Lintunen Ismo UUSIMAA Espoo, Karakallio Törmänen Pirkko Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry Grönqvist Helena Hakala Lasse Kivijärvi Tuula Kivijärvi Mauri Martikainen Veli Niemelä Kauko Parttimaa Martti Silvennoinen Aila Varma Silvennoinen Viljamaa Marja-Liisa Vuorio Pertti Hyvinkään Eläkeläiset ry Hietanen Esko Hujanen Yrjö Jalonen Aarno Jalonen Aira Kaihevaara Pekka Kanerva Olavi Keihäsjärvi Pirkko Kouhia Juhani Muistola Lauri Muistola Terttu Nieminen Jukka Nyyssönen Reino Oikarinen Eero Salo Kaarina Siivonen Anna-Liisa Siivonen Heikki Jokela Honkonen Antti Honkonen Eeva Parkkima Anna-Maija ja Raimo Karkkilan Vasemmistoliitto ry Ahjoniemi Heli Ahjoniemi Pentti Ahjoniemi Satu Ahjoniemi Ulla Apell Oili Etolin Aatos Etolin Brita Etolin Hertta Etolin Katja Etolin Kerttu Gröndahl Heino Hellsten Eino Hellsten Tuula Huotari Eino Ilonen Jarkko Kenttälä Martti Lahtinen Arja-Leena Laine Eino Laine Raimo Laine Vieno Landén Aino Lehto Timo Lehto Satu Leo Silja Nuutinen Marja Nieminen Veikko ja Iiris Ollakka Erkki Pohjalainen Marja Raunio Veikko Riekkinen Anna-Liisa Riekkinen Jukka Räsänen Asko Räsänen Olga Salo Maritta Salo Tapio Snellman Jorma Tanner Sakari Tuiskula Teemu Milja ja lapset Pohjanvaara Reima Pohjanvaara Sirpa Rantala Katri Vantaa, Koivukylän Vasemmisto ry Dahl Ahti Dahl Marja-Terttu Huotari Juhani & Olga Järveläinen Anu Jääskeläinen Jari Korkiamäki Arja Lehtonen Jouko Meriläinen Jari Nquyen Chau Pietiläinen Jukka Saunamäki Arja Tuutti Seppo Vastamäki Pirjo Vastamäki Jaakko Vantaan Vanhat toverit Aho Olli Ahonen Reino Engman Jussi Ervasti Tauno Hampinen Pertti Heinonen Ilmari Holopainen Matti Kankaanpää Mauno Kivekäs Pekka Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Kotilainen Aili Kotilainen Esko Kurkela Rauno Laakkonen Eeva Laakkonen Einari Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Maikku ja Matti Myllymäki Rauno Ollila Antti Ollila Liisa Peltola Kati Peltola Pekka Pursiainen Irja Rantala Mauno Rantala Riitta Rötkö Paavo Rötkö Riitta Saarto Raili Saarto Veikko Sainio Jukka Sarkanen Kaija Sarkanen Esko Tervonen Maila Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo Vuorio Pertti Nieminen Mikko Ojala-Ruuth Paula Pellinen Kalevi Pellinen Kristina Ruuskanen Tapio Ruuth Aulis Ruuth Jouni Ruuth Saila Tourunen Tuomo Riihimäen Seudun Vasemmistoliitto ry Hirviniemi Erja Hirviniemi Rauli Kovanen Sauli Laevuo Cristian Leppäranta Risto Liimatainen Matti Nurminen Taina Stålhammar Simo Tylli Arja Uudenmaan Vasemmistoliiton syyspiirikokous Ahonen Hannu Ahonen Reino Ahonen Sirpa Alapartanen Ari Dahl Ahti Ervasti Tauno Eskelinen Paula Heikkinen Pekka Husari Tuija Järvinen Hannu Karhula Jukka Kauppinen Veikko Kinnunen Tuija Kouhia Juhani Lalu Aarno Laukkanen Erkki Lehtonen Jouko Liimatainen Tiina Miinalainen Vappu Moradi Said Nieminen Mikko Ojala-Ruuth Paula Oksman Pertti Pursiainen Irja Ruuth Aulis Tiitinen Tuomo Toivonen Jorma Tuhkanen Eero Tuutti Seppo Tyystjärvi Kati Ukkonen Reijo Uotila Kari Vantaa Palokangas Eila ja Markku Vantaa, Itä-Hakkila/Hakunila Aino ja lapset Ylihärislä Tapani Kerava Aalto Keijo Alam Shamsul Heinonen Ilmari Hölttä Maila Jalkanen Ulla Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Komokallio Airi ja Heikki Leinonen Ritva Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Pia Pennanen Erkki Pennanen Ritva Saarinen Pauli Saarinen Ritva Saloriutta Lauri Suovuo Päivi Törmänen Riitta Värttiö Pentti Kivistön vasemmisto Niemelä Kauko Viljamaa Marja-Liisa Nurmijärven Vasemmistoliitto Halonen Pertti Halonen Vappu Hirviniemi Terho Huovari Maila Järvenpää Raimo Koivalo Tiina Kuitto Pertti Lahtinen Eva Lahtinen Soile Lahtinen Taisto Lahtinen Tuomo Lehtinen Aira Lehtinen Erkki Lehtonen Eila Luokkala Unto Mäkinen Heikki Mäkinen Lea Pelkonen Rauni Pelkonen Toivo Petrell Maija Petrell Olavi Saavalainen Martti Serenius Arja Serenius Jorma Tokkanen Hannu Toikkanen Saara Toikkanen Sirkka-Liisa Vainio Vilho Vertti Pirkko Vasenius Tuomo Porvoon Vasemmisto Friman Pirkko Kylätasku Leo KANSAN ARKISTO Joulusauna vuonna 1955. Vasemmistoliiton Lohjan osasto ry Aittakumpu Birgit Karkkunen Heikki perh. Miinalainen Annakaisa Miinalainen Vappu Nauska Ahti Neste Seppo Nieminen Simo Pajuoja Matti ja Helvi Ronkainen Eero ja Riitta Seger Jukka Seiteri Seppo ja Terttu Sorvari Vuokko Tuhkanen Eero Wikberg Gunilla Vihdin Vasemmistoliitto Jakka Maija Jakka Raine Komu Emilia Lalu Aarno Michelsson Ari Michelsson Tarja Ruda Linnea Vihti Tynninen Kalevi KANSAN ARKISTO Terä-lehden joulukansi 1963.
Rissanen Hemmo Saukko Raimo Syvänen Pentti Taipale Erkki Taipale Markku Tervakangas Heikki Vanhanen Arvo Vanhanen Reino Ylönen Risto Keski-Suomen Vasemmistoliiton piirikokous Hakanen Tapio Heimonen Tapio Helin-Kautto Helena Hirsjärvi Irma Hokkanen Arja ja Hannu Huhtinen Leena Hult Tapio Jauhiainen JUha Jokinen Kari Kallinen Aaron Kautto Juho Kinos Jukka Kokkonen Olavi E Kumpulainen Viljo Käppi Matleena Leino Matti Leskinen Timo Lindeman Raimo Luhtinen Leena Martins Sirpa Mertaniemi Sami Muhonen Jorma Mänttäri Jarkko Nieminen Tuula Nurmi Eila Ojajärvi Anniina Oksanen Varja Paakkanen Arja Paju Lena Plath Vesa Parkkonen Marita Pernu Ilkka Pietiläinen Paavo Rastas Paula Siku ja Simppa Tiainen Eila Virtanen Matti Välilä Vesa Yksjärvi Kari Keuruun vasemmisto Kajosmäki Jouko Kajosmäki Salli Laukaa Haapavaara Helena Hytönen Väinö Jauhiainen Harri ja Laura perh. Kuvassa keskellä vasemmalla toimittajat Jenny ”Jenkka” Pajunen ja Kerttu Kauniskangas (Juorkunan Jussi). 38 21.12.2018 SATAKUNTA Harjavalta Aaltonen Pirjo ja Kari Henttinen Johannes Henttinen Kari ja Regina Jokiranta Erkki Jokiranta Tapani Mäki Marja-Liisa Rintala Altti ja Salli Vuori Terttu ja Esko Kokemäki KAAKKOIS-SUOMI Kaakkois-Suomen Vasemmistoliiton syyspiirikokous Andersson Li Annala Esa KESKI-SUOMI Jyväskylä Eronen Tahvo Jauhiainen Juha ja Pirkko Jauhiainen Kari perh. Mirja L. Vilho M. Jääskeläinen Antti Jääskeläinen Aurora Kautto Sirpa Koivisto Helena ja Kari Kumpulainen Paula ja Viljo Majuri Seija ja Pertti Nieminen Tuula ja Pentti Pitkämäki Kyllikki Siekkinen Sinikka Taipale Eero Taipale Irja Taipale Jatta Taipale Kai Taipale Katri Taipale Maila Taipale Namu Taipale Nanna Taipale Nasu Taipale Petri Tuorila Osmo Palokan Tikkakosken Vasemmisto ry Altti Margit Autio Antero Kaakkuriniemi Tapani Kallio Nalle Kuparinen Harri Lepistö Rauno Meriläinen Pertti Puumalainen Anita Välilä Vesa Saarijärvi, Suomenselän vasemmisto ry Collin Irja Collin Markku Hannukainen Sari Hiekkavirta Arvo Hiekkavirta Sinikka Hämäläinen Eero Hämäläinen Eila Hämäläinen Kari Kinnunen Ari Lahti Anneli Lahti Pentti Nylandet Helge Pollari Marjut Pyykkinen Jukka Anttila Tapio Brander Timo Byman Mika Byman Timo Haverinen Urpo Hiltunen Taisto Hohti Janne Hongisto Terttu Huttunen Asmo Kilpinen Atte Kleimola Piia Koho Jouni Kupiainen Mika Lahtinen Juhani Leinonen Taisto Mielonen Joona Miettinen Mia Mykkänen Risto Mykrä Timo Pekkola Petri Petman Leeni Piipponen-Pekkola Seija Rahikka Raija Rantamo Tuula Ruusunen Aimo Silvala Suvi Taskinen Jyrki Tauria-Huttunen Arja Turkulainen Jarkko Turunen Jaakko Valkonen Esa Vättö Heidi Åkerlund Markus Lappeenranta Oksanen Jouni perh. Oksanen Kauko Röpetti Aimo Varis Onni Ålander Leena Pieksämäki Arminen Sirkka Paappanen Reijo Savonlinna Bagge Raimo. Muhonen Jorma Niininen Raimo Pietiläinen Paavo Pöyhönen Aila Solla Mirja Tervakangas Heikki Jyväskylän Vasemmiston kunnallisjärjestö syyskokous Abbey Paul Harlamow Ari Heli-Kautto Helena Hokkanen Arja ja Hannu Juvonen Ritva Leino Matti Nalle Plath Vesa Pöppönen Matti Rantala Oskari Rastas Paula Rissanen Pirkko Rissanen Risto Vesterinen Aarne Yksjärvi Kari Jämsä Koski Fanni Niemelä Tapio perh. Jämsänkoski Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Hietanen Eino Juven Marja-Liisa Kangas Kyllikki Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Lampinen Erkki Lehtonen Anja Lehtonen Helvi ja Veikko Leppänen Aarne Liedenpohja Sakari Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Lindeman Veli-Matti Nissinen Leena Nissinen Martti Ollila Jussi Pakarinen Liisu Peltonen Matti Peltonen Ossi Peltonen Raili Salonen Eila Selenius Juha Selenius Pirjo Welling Aune Welling Mirja Welling Reino Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja ja Veikko Virtanen Timo Vuorenpää Liisa Vuorenpää Teuvo Keljon Viesti Veteraanit Hagman Pertti Halttunen Reijo Heinonen Pentti Hård Kari Hård Risto Keskinen Martti Malinen Raimo Mänttäri Jarkko Mänttäri Keijo Niemelä Rainer ja Liisa Niemi Mikko Oksanen Niilo, Rymy, Eetu Oksanen Vesa Pasanen Raimo Penttinen Kari Penttinen Marita Pöyhönen Pentti Rajala Reima Rekonen Kauko Rytkönen Olavi Lintunen Viljo Sandström Pertti Toijonen Siskotuulikki Valkeakosken Vasemmistoliitto Alhorinne Kari Asikainen Harri Heinonen Reijo Järvenpää Paavo Järventausta Kari Kataja Antti Kiretti Veera Koskinen Erkki Kuivasto Maija Lehtonen Esko Martikainen Seppo Muukkonen Kai Petterqvist Irja Rautanen Timo Salmi Jari Salminen Mirja Tervaniemi Pertti Tosi Toveri Vartiainen Martti Vartiainen Paula Vasemmistoliiton Nokian kunnallisjärjestö ry Haapala Matti Kallio Seppo Kallio-Bezemer Tuula Kotiranta Ilkka Kotiranta Pirjo Kvick Teresa Lamminsivu Kimmo Lehtonen Anneli Niemi Sinikka Poikkeus Markku Reponen Eissen Sorsa Seija Sääksmäki Marja Terttu Techtolin Merja Torkki Jarmo Torkki Marjaleena Tuohiniemi Jarno Wigelius Tapio Vihanta Eeva Vihanta Voitto Vasemmistoliiton Ruoveden kunnallisjärjestön ry Hartman Matti Huhtala Tatjaana Ilo Markku Jalonen Sirkka ja Aarne Juntunen Inkeri Leppänen Raimo Pajunen Pirjo Peltoniemi Helena Rasinen Riitta ja Matti Tolppanen Aune Tolppanen Matti Vasemmistoliiton Tampereen kunnallisjärjestön syyskokous Ahola Liisa Hirvi Ilkka Jalava Ari Lahtinen Timo Sirén Jouni Peltomaa Tapani Virtain Työväenyhdistys Jokinen Sinikka Kotalampi Eeva Kotalampi Katja Kotalampi Pauli Mykkänen Arja Tanhua Anja Tanhua Reino Viitanen Kimmo Viitanen Sanna Viitanen Matti Viitanen Risto Ylöjärvi Göös-Leppänen Anne Haavisto Tuija Haukka Terhi Hokkanen Minna Jukantupa Anna Järvinen Olavi Kesseli Rauno Koivula Mika Leppänen Aki Schali Liisa Sundvall Petri Uusikartano Arja Vastamäki Sami KANSAN ARKISTO Työkansan Sanomien joulujuhla 1949. KANSAN ARKISTO Vantaan Vaaralan Demokraattisten järjestöjen puurojuhlassa vuonna 1957 hedelmäkorin voitti rouva Mörö
Rissanen Kati Roivainen Esko Ronkainen Harri Ryhänen Asta Ryhänen Teuvo Väyrynen Teemu Ilomantsi Fedorova Tamara Huohvanainen Kari Huohvanainen Pirkko Antikainen Tapani Hänninen Kauko Järvenpää Leo Keskinen Eeva Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Paulus Matti Taavela Irma Tiainen Jaakko Väntänen Vilhelmiina Janakkala Talikka Jorma Lahti Ampuja Antero Holopainen Antti Järvinen Pekka Kautto Pekka Kautto Vuokko Kleemola Kari Kuorikoski Leena Piiponniemi Kalervo Päivärinta Nina Taiminen Eero Tolmunen Hannu Ulmanen Juha Viskari Leo Tammelan Vasemmistoliitto Kallio Silja Laakso Matti KANSAN ARKISTO/ILMARI SKDL:n vaalipostikortti vuodelta 1972.. Niittynen Oili Nurmi Eija Nurmi Enska Nurmi Reijo Närhinen Pekka Penttinen Paavo Petäjistö Liisa Poskiparta Risto Poskiparta Sinikka Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimi Ruisniemi Sirpa Salmi Raimo Salmi Soile Sinilaakso Anne Sinilaakso Elsi Smith Jari Småträsk Matti Småträsk Sirpa Suominen Hilja Suonpää Jarkko Suonpää Sinikka Toivio Seppo Yrttiaho Jyrki Turku Rantala Arja Roiha Eija ja Onni Turun Vasemmistoliitto Astala Alpo Lamminen Jyrki Lindfors Jaakko Mäkipää Anna Rantanen Kaija Rinne Pirjo ja Risto Saarinen Sauli Simola Lauri Yrttiaho Johannes Vasemmistoliiton Salon Kunnallisjärjestö Aaltonen Marko Hannila Matti Heino Antti Hernesniemi Leila Jäntti Harri Kallio Santeri Kukko Jouko Leppälahti Jouko Lindholm Harri Lindholm Hilkka Lindholm Tero Nieminen Raimo Nurminen Soile Ojakangas Jouko Ruokonen Marja Yläneen Vasemmistoliitto Flemmich Dieter Flemmich Mirjami Helmisaari Arimo Helmisaari Irma Helmisaari Jari Helmisaari Ulla Lahtinen Veikko Rajala Matti Rantanen Simo Rantanen Sirkka Ruusunen Hannu E. 39 21.12.2018 Korhonen Sulo Joensuu Haakana Saara Haakana Marko Haatainen Ossi Haverinen Jaana Husu Ari Jahkonen Miina Juntunen Martti Järvinen Anni Järvinen Asko Järvinen Elna Laakkonen Leo Maasilta Markku Nevalainen Erkki Ojala Tiina Orava Joni Peltonen Anneli Peltonen Urho Saarelainen Antti Savolainen Sirpa Vartiainen Kimmo Ventola Timo Kuopio Happonen Markku Ovaskainen Maija Ovaskainen Väinö Seppänen Heimo Lieksa Nykänen Irma Nykänen Kari Nykänen Laura Onttola Kujanen Veijo Turunen Esko Outokumpu Airaksinen Toivo Homin Raimo Huikuri Helka ja Otto Hyttinen Pentti Hyvönen Pekka Härkönen Seppo Ilvonen Elena Kinnunen Eero Koskinen Mauri Leskinen Jorma Miettinen Timo Mononen Erkki Mononen Esko ja Tuula Mustonen Hannu Määttä Viljo Nissinen Teuvo Parviainen Reijo Pietarinen Pertti Pipko Ekaterina Pirinen Lea Pirinen Mauri Pirinen Pirjo Pirinen Toni Pirinen Valentina Pouhula Lasse Pussinen Eeva Reittu Keijo Reittu Päivi Reittu Taija Ruhtinas Raimo Ruhtinas Reijo Saloniemi Taisto Tolppanen Kalevi Tukiainen Jari Savo-Karjalan Vasemmiston syyspiirikokous Andersson Li Eklund Risto Heikkinen Hannele Herranen Jyrki HÄME Forssan Vasemmistoliitto Huusela Elmi Huusela Ossi Ilvonen Sirkka-Liisa Koskenoja Antero Leino Simo Lundell Unto Mäkelä Arja Nieminen Janne Tuomisto Jorma Tuomisto Tiina Virtanen Tapio Hämeenlinnan vasemmistoliitto Ahonen Marja Sirkka Mynämäen Työväenyhdistys Säde ry Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Kytömaa Jarmo Kytömaa Martti Laine Keijo Laine Lea Rautiola Leena Rautiola Veli-Matti Tamminen Ari Mynämäki Mäkitalo Jussi Raisio Alho Urho Hanka Kari Heininen Tuija Jokinen Jorma Jokinen Pirkko-Liisa Jormanainen Juha Jormanainen Ernesti Kalliotie Seppo Karppinen Pentti Kautiainen Anja Kautiainen Ensio Kontio Anja Korpela Eveliina Koskela Aimo Laakkonen Jari Lazarov-Pernaja Kiira Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Levonen Pentti Linnalo Reijo perh. Ruusunen Henna Saari Elli Saari Pirjo Salo Eino Salo Taina Vahala Anssi Vahala Eila Väinölä Risto Väinölä Soili Roiha Eira Ruisniemi Sirpa Saari Pirjo Vihersaari Tanja Kaarina Arvonen Armas Kaerlan naiset ry Ahremaa Kaisa Eronen Sirkka Liisa Hannula Eila & Tuure Hellman Seija Helmiö Kaija Lehotnen Eeva & Eero Lind Merja Murto Oili Nissilä Marja Pirinen Esteri & Sulo Räsänen Taimi Salmenniemi Suvi Suvitie Aino Syväkari Ulla Kupittaan Vasemmistonaiset ry Artesola, Merja Huhtanen, Eeva-Liisa Jokinen, Maija Karlsson, Anja Kautonen, Mirja Lapintie, Annika Lintunen, Eira Markkula, Riitta Rantanen, Kaija Salminen, Terttu Lieto Kurka Ulla Palmen Teuvo Saari Arja Loimaa Enala Ritva ja Matti Kolu Eila Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Henry Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Niemelä Jorma Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Tiainen Anneli Tiainen Jussi Tiainen Lauri Tiainen Maria Hannu Poskiparta Juha Poskiparta Haapanen Lassi Juutilainen Milla Juutilainen Raisa Javanainen Tuula Juutilainen Ritva Laine Kari Myllymäki Aila Nurmi Olli Oksanen Anneli Oksanen Juhani Pitkänen Tarja Santala Maija Valli Mikko Valli Paula Pori Eriksson Jukka & Hilkka Pori Ruosniemi Kivisalo Marja ja Olli Mäkinen Pirjo ja Jukka Nolvi Seija Pajukoski Heidi ja JaniPetteri Pajukoski Janne Pajukoski Pirjo ja Jari Pajukoski Sanna ja Juha Pia ja Pertsa Rauma Ahlholm Heino Ailasmaa Eija Ailasmaa Tapio Grundström Tuomo Kallio Antti Koskela Simo Kuisma Mauri Laihonen Manu Laine Mauri Lehto Jouni Meriniemi Hannu Rantanen Miika Vikstedt Raija Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys ry Hannukainen Anitta Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Koivula Ilari Korhonen Tarja Lampinen Virpi Lepomäki Maarit Rinne Tiina Tiikkainen Jouko Tommila Milka Urho Teuvo-Jukka VARSINAIS-SUOMI Annan piiri ry Pihlajamäki Eini SAVO-KARJALA Iisalmi Hartikainen Pirjo-Riitta Hartikainen Seppo Hiltunen Timo Hirvonen Timo Honkanen Terttu Huotari Jaakko Kallio Johanna Kettunen Marja-Leena Knuutinen Seppo Korhonen Kaarina Kouvalainen Seppo Laitinen Krista Laitinen Pirjo Lappalainen Tanja Laukkanen Esko Laukkanen Viljo Lyytinen Juha Maunu Unto Mursu Aimo Nissinen Lauri Pietikäinen Airi Polvi Iivo Puurunen Kirsti Puurunen Reino Puustinen Elina Repo Aarne T
21.12.2018 40 VAASA Jurva Katajamäki Anneli Katajamäki Erkki Koski Manne Koski Taimi Niemelä Jarmo Niemelä Ritva Peltoharju Eino Peltola Anita Peltola Marjatta Peltola Osmo Peltola Simo Penttilä Henry Kauhajoki Aho Hannu Haikonen Eila Haikonen Paavo Harjula Ossi Kiviluoma Jarmo Kiviluoma Juha-Matti Lehtinen Paula Lehtinen Tauno Metsälä Osmo Naskali Anssi Pietari Maria Samppala Esa Samppala Pauli Kokkola Anttila Helena Forsström Jörgen Kankaanpää Erkki ja Sinikka Keiski Irma Meriläinen Anton Niemi Kauko Pietilä Roy Seppo Tastula Lestijärven Vasemmistoliitto ry Himanka Kaija Jäntti Jussi Jäntti Liisa Kainulainen Eetu Kumpulainen Jonna Kuorikoski Susanna Kuorikoski Toni Holopainen Timo Hyvärinen Hannu Immonen Pekka Jahkonen Miina Järvinen Anni Jääskeläinen Rauno Keronen Anne Kaarina Korhonen Kaisa Laakkonen Leo Laaninen Mikko Laitinen Sakari Laurikainen Petteri Maasilta Markku Orava Joni Parkkila Janne Rauno Pikkarainen Pitkänen Juha Puhakka Antero Reijonen Juha-Pekka Rouvinen Auvo Saarelainen Antti Savolainen Arto Savolainen Sirpa Semi Matti Tanskanen Markku Turunen Jaakko Turunen Martti Voipio Pekka Vieremä Drufva Selma Kaisa ja Harri Vallavuori, Naantali Ammattiosastot toivottavat Ammattiosastot toivottavat Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Tampereen autokorjaamotyöväen ao 80 ry Julkistenja hyvinvointialojen Liitto JHL ry Oulun kaupungin työntekijät JHL ry 024 Rakennusliitto ry Tampereen maalarit ja mattomiehet os 011 ry Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Turun Elintarviketyöntekijät 144 ry Sähköliitto Turun seudun sähkötyöntekijät os. 41 Teollisuusliitto ry Hietalahden Telakkatyöväen ao 41 ry E-P Teollisuustyöväen ao 169 ry Tampereen Teollisuustyöväen ao 007 ry Iloista joulua! Toivoo Linnavuoren Metallityöväen ao Iloista joulumieltä! Ahti ja Ulla Sala, Oulu Rauhaisaa joulua! Reijo Karisaari ja Pirjo Mikkonen Valoa ja lämpöä! Terttu Hongisto ja Ahti Kansa Rauhallista joulua! Hilkka ja Harri Lindholm, Kuusjoki
Pietarsaaren eläkeläiset ry Ahonen Esa ja Tarja Jouppi Mirjam Koski Eeva Koskinen Anja Koskinen Mirja Koskinen Rhea ja Reijo Kähtävä Liisa ja Arvo Lappi Kerttu Lehto Sisko ja Lauri Leino Eero ja Eeva Leppäkangas Matti Liikanen Orvokki Mallu ja Ole Pietilä Gunnel ja Seppo Syri Eila ja Tuomo Tulima Matti ja Taina Öhman Tuula Pohjanmaan Vasemmiston piirikokous Aikio Tuulikki Akinyemi Aino Fågelbärj Henrik Haarala Antti Håkans Stefan Isokoski Sauli Kallinen Aaron Kangasluoma Annikki Katajamäki Jorma Ketola Olli Kiviluoma Juha-Matti Knaapila Noora Korkiamäki Airi Korkiamäki Antti Laaksoharju Eeva Laitala Kari ja Leena Lehto Pentti ja Taina Inkeri Liuko Sirkka ja Sakari Mäenpää A Naskali Anssi Niemi Kauko Ojajärvi Kerttu Perkkalainen Antti Pörsti Pekka Saarimäki Tapani Samppala Esa Tolonen Jorma Untinen Pentti Seinäjoki Grönlund Immanuel Haapala Lotta Haapaniemi Mari Hannu Vesa Henttunen Susanna Hirvonen Anne-Maria Kivelä Marko Knaapila Noora Knaapila Tero Knuuttila Antti Kokkoniemi Satu Nokua Viima Iloista joulumieltä! Arja ja Pekka Rautaporras, Lahti Tunnelmallista joulua! Taimi ja Unto Luokkala, Klaukkala, Nurmijärvi Rauhallista joulua Orimattilasta! Harri Saarinen Iloista joulua! Tauno Kovanen, Pori Valoa ja lämpöä! Aino ja Ossi Leppänen, Turku Jouhevaa joulua ja ehoisaa ensi vuotta! Eero Kasper Taipale Valoa ja lämpöä! Outi Kanerva, Helsinki Valoa ja lämpöä! Anne Kultanen ja Lauri Kumpula Valoa ja lämpöä! Aila Saarela-Kurtelius ja Antti Kurtelius Lämmin joulutervehdys, ystävät! Raija Puumalainen, Varkaus Rauhallista joulua! Veijo ja Liisa Sinisalo, Vantaa Valoa ja lämpöä Jarmo Mukkala, Nummenkylä Tunnelmallista joulua! Laakson Kauko ja Anna-Liisa Tampereelta Valoa ja lämpöä! Sinikka Fallström, Ulvila Tunnelmallista joulua! Ritva ja Paavo Mähönen, Hyvinkää Tunnelmallista joulua! Sirpa Aalto ja Veikko Ceder, Hyvinkää Vähemmän saasteita vuodelle 2019! Ritva ja Jarmo Henriksson, Helsinki, Vuosaari Tunnelmallista joulua! Toivottavat Leena ja Harri Puistolasta Tunnelmallista joulua! Aira ja Erkki Lehtinen, Nurmijärvi “Kaikki työnne tehneet, löytäkää toisenne!” Osmo Rantanen ja Riitta Pykönen Iloista joulumieltä! Irja Häyrynen ja Matti Kalliomäki, Pori Rauhallista joulua, mutta sen jälkeen! Markku Mäkelä, Tampere. 21.12.2018 41 Niemi Marjatta Niemi Paavo Pekkarinen Alpo Pekkarinen Eija Pekkarinen Taito Tainio Elvi Tainio Raimo Tainio Reijo Takala Olavi Tiala Paula Untinen Merja Untinen Pentti Väntänen Terttu Väntänen Veikko Pietarsaari Ristolainen Taru perh
Risberg Erik Risberg Seija Reetta Tirri, Helsinki Iloista joulumieltä! Toivottelevat Mervi ja Veijo Kuopiosta Iloista joulumieltä! Tanja ja Tapio Porista Iloista joulumieltä Ritva ja Veikko Vennonen, Halikko Tunnelmallista joulua, toverit! Sulo ja Helli Kylmämaa, Kolari Toivoo Eila Tiainen, kansanedustajaehdokas, Jyväskylä Rauhaisaa joulumieltä! Tuula Viitanen ja Ralf Gådefors, Kaskinen Rauhaisaa joulua! Helvi ja Ari Käyhkö, Hämeenlinna Toverillinen joulutervehdys! Marjukka ja Jussi Romppanen Rauhaisaa joulua! Tuovi ja Alpo Myllymäki, Ulvila Rauhaisaa joulua! Eira ja Onni Roiha, Turku Tunnelmallista joulua! Matti ja Ritva Luukinen, Orivesi Valoa ja lämpöä! Oili Martimo-Andersson Rauhaisaa joulua! Reijo ja Milja Martikainen, Hämeenlinnasta Vallankumouksellista uutta vuotta! #perustulo tervehdys: Jussi Hermaja, Valtimo Jouhevaa joulua & ehoisaa ensi vuotta! Osmo Tuorila, Helsinki Rauhaisaa joulua! Toimi ja Jouko Parkkonen, Järvelä Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2019 kaikille tovereille toivottaa Antero Harju, Järvenpää. 42 21.12.2018 ULKOMAAT Surahammar, Ruotsi Hosiaisluoma Hilkka Vesterholm Niilo Vesterholm Salme LAPPI Kemi Holopainen Margit ja Raimo Kokkola Ritva ja Markku Kumpumäki Helena ja Veikko Määttä Eino ja Salme Määttä Pasi ja pojat Pello Mäntynenä Mauri Sodankylä Apukka Asko Apukka Hilkka Kuukasjärvi Markku OULU Kajaani Heiskanen Eero Jasu Kastinen Raili Peltonen Jukka Teija Kalajoki Alho Heli ja lapset perh Hietala Raili ja Väinö Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liisi Salmo Annikki ja Markku Tanska Elisabet Tanska Erkki Kalajoki, Himanka Kinare Eero Oulu Haapala Juha Huotari Anne Kaleva Eino ja Liisa Sotkamo, Ontojoki Karppinen Rauha ja Arvo Ojala Markus Salo Jarkko Udd Joakim Teuva Haapamäki Kaarina Harju Mirja Järviniemi Helena Lähdes Elli ja Raimo Metsäranta Markku Metsäranta Olavi ja Sinikka Nevala Aili ja Matti Nisula Anni ja Eeli Paavola Leena ja Raimo Pihlaja Raija Pihlaja Raimo Somari Pirkko ja Alpo Tuomela Jorma Tuomela Viola ja Veikko Törmä Risto Vaasa Peltoharju Reino O
Voisikin olla viisasta keskittyä ilmastopolitiikan luomiin mahdollisuuksiin. T ahtoa ei valitettavasti löydy ainakaan kaikilta öljyntuottajamailta. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tänä syksynä julkistaman laajan tutkimusraportin mukaan ero 1,5 ja 2 asteen lämpenemisen välillä on dramaattinen. Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suurin uhka. Ranskan mellakat muistuttavat meitä siitä, että ilmastopolitiikka tulee yhdistää eriarvoisuutta ja köyhyyttä vähentävään yhteiskuntapolitiikkaan. Jos maiden nykyisiä tavoitteita ei korjata, ilmasto lämpenee vuosisadan loppuun mennessä jopa neljä astetta, katastro faalisin seurauksin. rmoja. misen. Kokouksessa nähtiin irvokas näytelmä, kun Saudi-Arabia, USA, Venäjä ja Kuwait vähättelivät IPCC:n raporttia ja halusivat siten vesittää painetta parantaa päästövähennyksiä. Ilmastokestävään yhteiskuntaan siirtyminen ei saa tarkoittaa tuloerojen, köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvua myöskään yhteiskuntien sisällä. Rahaakin maailmasta löytyisi, ne pitäisi vaan saada ohjattua oikeaan osoitteeseen. Puhukaamme turvallisuudesta: kotimaassa tuotettu uusiutuva energia on luotettavampaa kuin ulkomailta tuotaviin fossiilisiin turvautuminen. Toivoa taas antaa tieto siitä, että ratkaisut ovat olemassa. Kuulin kokouksen aikana mielenkiintoisen ehdotuksen ilmastopolitiikan retoriikan muuttamisesta: entäpä jos lopettaisimme ilmastonmuutoksesta puhuOlemme kuin sammakko hiljalleen lämpenevässä vesikattilassa. Periaatteessa jokaisella maailman ihmisellä, rikkaalla ja köyhällä, tulisi olla yhtäläinen hiilibudjetti ja yhtäläiset päästöoikeudet. Ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta meillä on vastuu hillitä ilmastonmuutos siedettävälle tasolle. Samalla luodaan pohjaa ilmastotoimien vastustamiselle ja tyytymättömyydellä ratsastaville populisteille. Hiilenpolton katku leijaili Puolan hiilialueella pidetyssä ilmastokokouksessa. Historiallisesti paljon päästäneillä ja fossiilisten avulla kehittyneillä mailla on suurempi päästövähennysvastuu ja velvollisuus tukea köyhiä maita. Viime lauantaina päättyneessä kokouksessa vallitsikin kiireen tunne – aika ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on käymässä vähiin. 43 21.12.2018 TOIVOA JA EPÄTOIVOA ILMASTOKOKOUKSESSA Y K:n ilmastokokouksessa Puolan Katowicessä maailman maiden eteen iskettiin ilmastonmuutoksen madonluvut. Sen sijaan kunnianhimotason nostoa ajoivat erityisesti veden alle pian uppoavat pienet saarivaltiot, sekä korkean tavoitetason koalition maat, joihin myös Suomi kuuluu. Puheenvuoroissa vaihtelivat toivo ja epätoivo. Jos puhuisimmekin terveydestä: pyöräilyn ja kävelyn eduista ja fossiilisten polttamisen lopettamisen myötä parantuvasta ilmanlaadusta. Kokouksessa sovittiin 2020 voimaan astuvan Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjasta. Tämän vuoden kokouspöhinässä korostuivat erityisesti kysymykset oikeudenmukaisesta ilmastosiirtymästä sekä rahoitusmarkkinoiden merkitys ilmastokestävään talouteen siirtymisessä. Lisäksi pöydällä oli ilmastorahoituksen kysymykset. Hiilestään ylpeä Puola möi kokouspaikalla erilaisia hiilituotteita, ja kokouksen sivutapahtumissa yritettiin viherpestä hiiliteollisuutta. Pitäisikö sen sijaan puhua taloudesta: tuulivoiman edullisuudesta, energiaa ja siten euroja säästävistä lämpöpumpuista tai riskialttiista fossiilisijoituksista. Uhkakuvien maalailu ei kuitenkaan välttämättä saa aikaan muutosta. Voimme puhua työllisyydestä: kuinka paljon uutta työtä ja mahdollisuuksia vihreään talouteen siirtyminen voi meille luoda. Olemme kuin sammakko hiljalleen lämpenevässä vesikattilassa. Kysymys ilmasto-oikeudenmukaisuudesta on monitahoinen. Kansalaisjärjestöt myönsivätkin irvailevan ”vuoden fossiili” kunnianimen puheenjohtajamaa Puolalle. Toisaalta kehitysmaiden tulisi voida kehittää yhteiskuntiaan kulkematta fossiilipolun kautta. Säännöt eivät vielä itsessään vähennä päästöjä, mutta määrittelevät esimerkiksi sen, miten maiden tulee raportoida päästövähennyksistään. Horisontti JARNO MELA LEHTIKUVA/JANEK SKARZYNSKI. Vaikuttaa nimittäin siltä, et teivät poliitikot ja kansalaiset ota ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uhkaa vakavasti. Epätoivoa synnyttää jatkuvasti lisääntyvä tieteellinen tieto ja se, että maiden nykytoimet ja suunnitellut päästövähennykset eivät riitä mihinkään. V irallisten neuvotteluiden lisäksi ilmastokokouksessa järjestettiin tuhansia sivutapahtumia, kokouksia ja tapaamisia. Tai helppoudesta: yhteiskäyttöautot voivat olla vaivaton ratkaisu, ja raiteisiin investoiminen helpottaisi matkustamista. Puolassa kuolee vuosittain ilmansaasteisiin noin 50 000 ihmistä. Tukea kehittyville maille tarvitaan, sillä ilmastonmuutos iskee kovimmin köyhiin maihin, joiden sopeutumiskyky on heikoin. Mikäli näin ei tehdä, eriarvoisuus kasvaa ja köyhimmät joutuvat maksumiehiksi. Myös oikeistopopulistipresidentti Bolsonaron johtama Brasilia ryhtyi loppumetreillä ilmastojarruttajaksi. Kokous järjestettiin Sleesian hiilialueella, ja hiilenpoltosta aiheutuva katku leijaili voimakkaana ilmassa. Hanna Sarkkinen Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Oulusta sekä energiaja ilmastotaloutta käsittelevän eduskunnan talousvaliokunnan jäsen. Ilmaston lämpeneminen pitää rajata 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Kaiken huipuksi kokouksen sponsoreiksi oli kelpuutettu puolalaisia hiilija kaasu. Teollisuusmaiden petetyt ilmastorahoituslupaukset ovat aiheuttaneet epäluottamusta neuvotteluprosessiin
Maakuntaja sote-uudistusta perustellaan sillä, että palveluissa ja niiden saatavuudessa sekä laadussa on eroja kuntien ja alueiden välillä. Mikäli uudistus, tai oikeammin sanottuna kurjistus, menisi läpi, tarkoittaisi se käytännössä leikkaamista erityisesti harvaan asuttujen alueiden asukkaiden palveluista. Nyt töplinkiä ollaan paikkaamassa Sipilän vaalipuheissa 50 miljoonan potilla, jolla palkattaisiin tuhat uutta opettajaa ja ohjaajaa ammatilliseen koulutukseen. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN AUTOJA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.. Siihen leikkiin eivät tule riittämään kenenkään rahat, ja tästä kaikesta kärsii maakunnan tavallinen asukas. Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu viime vuosien aikana yli 200 miljoonaa euroa, mikä on johtanut koulutuspaikkojen keskittämiseen, lähiopetuksen määrän hupenemiseen ja koulutuksen laadun laskuun. Eikö olisi vain helpompi perua koulutusleikkaukset ja nostaa ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen tasoa, jotta erilaisissa olosuhteissa toimivat koulutuksen järjestäjät voisivat itse käyttää rahansa siihen, mihin sitä kullakin alueella kipeimmin tarvitaan. Kaunista kuultavaa, mutta on ehkä hyvä tarkastella istuvan hallituksen politiikkaa näiden korulauseiden takana, varsinkin kun samaan aikaan kuulee pääministeripuolueen suunnalta parjauksia ”punavihreiden voimien” aluepolitiikasta. @pamliitto Vaihde 020 774 001 Työsuhdeneuvonta 020 690 447 Jäsenpalvelut 020 690 446 Työympäristö 020 690 449 Työttömyyskassa 020 690 455 teollisuusliitto.?. Mutta ei, näin keskusta arvostaa alueidemme asukkaiden ja elinkeinoelämän arkea ja työtä. Keskustalaisen liikenneministerin johdolla Kainuu, Koillismaa ja itäinen Lappi jätettiin enemmän ja vähemmän oman onnensa nojaan. Pohjois-Pohjanmaallahan lyödään jo kaiken tämän keskittämisen alkutahteina Oulaskankaalla lappua luukulle synnytysten osalta. Esimerkiksi Kainuulta hupenee 10 miljoonaa ja Lapilta 34 miljoonaa. Miikka Kortelainen Kajaani ” Kainuulta hupenee 10 miljoonaa ja Lapilta 34 miljoonaa.” Pääministeri Juha Sipilä johtaa keskustaa. Kun tähän kaikkeen ynnätään esimerkiksi muut koulutusleikkaukset, kiky-leikkaukset, aktiivimallit ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset, niin on selvää, kenen toimesta Suomea keskitetään ja väkeä ajetaan kasvukeskuksiin. Kun samaan aikaan ollaan tuomassa monikansalliset yhtiöt ryminällä sote-markkinoille, laitetaan käytännössä julkinen sektori kilpailemaan yksityisen kanssa. www.facebook.com/Paperiliitto Hyvinvointia, tukea ja turvaa jäsenistölle www.pardia.fi etunimi.sukunimi@pardia.fi pam.. Käytännössä palvelut keskittyisivät maakuntien keskuskaupunkeihin. PL 326 00531 Helsinki p.010 298 7700 www.paperiliitto.. Liikenneja viestintäministeriö antoi asetuksen Suomen pääväylistä maantieliikenteessä ja rautateillä. Onneksi muutos tähän menoon on mahdollinen kevään eduskuntavaaleissa. Järkevää ja luontevaa olisi ollut se, että tie 5 olisi kuulunut runkoverkkoon myös Kajaanin ja Sodankylän välillä ja valtatie 22 olisi yhdistänyt itäisen Suomen Pohjois-Pohjanmaahan. 44 21.12.2018 Keskustelua Keskusta keskittämisen tiellä ”KESKUSTAA ÄÄNESTÄESSÄÄN äänestäjä tietää antavansa äänensä puolueelle, joka pitää kovissakin paikoissa hyvää huolta Suomen taloudesta, koko Suomesta ja kaikista suomalaisista.” Näin linjasi keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaan pääkirjoituksen (24.11.) mukaan pääministeri Juha Sipilä johtamansa puolueen puoluevaltuuston kokouksessa
Nyt myös vihreät näyttävät pelaavan aluepoliittista populistista peliä juuri eduskuntavaalien kynnyksellä. Sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi . Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tammikuun 15. Kaipaamme työmme tueksi kaikenikäisten suomalaisten omia kokemuksia lapsuuden ja nuoruuden ystävyyssuhteista ja niiden puutteesta. Politiikan vääristynyt julkisuus on omiaan heikentämään eduskunnan arvovaltaa ja ihmisten uskoa demokraattiseen prosessiin. Suurin osa lapsista ja nuorista on toki voinut jo pitkään hyvin, mutta vähemmistö voi monella tapaa huonosti. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen marraskuussa julkaisema tutkimus osoitti, että tällainen kehitys ei ole itsestäänselvyys. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi . Niin sanotun itäradan linjauksia on selvitetty edellisen kerran kymmenen vuotta sitten tehdyssä esiselvityksessä, jossa itäistä rannikkoa Porvoo-LoviisaKotka-Hamina kautta kulkeva itäinen rantarata todettiin Suomen kannalta kannattavimmaksi. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Ne eivät ole tarkastelleet asioita eläkeläisen näkökulmasta. Joona Mielonen Kotka Aino-Kaisa Pekonen Riihimäki Virallisesti eläke on luksustuote TYÖELÄKEVAKUUTTAJA TELAN kotisivuilla (22.11.) lukee näin: ”Eläke on elinikäinen, kuukausittainen, ennakoitava suorite, joka on vielä omaisuudensuojan takana ja indeksoitu. Eläkeläinen on laillisesti ”ryöstetty”. Ongelmat kasautuvat. Kuinka moni näki tähän liittyviä uutisia muualla kuin Kansan Uutisissa. Ystävyyden ytimeen on mahdotonta päästä numerotiedolla. Vuonna 1997 syntyneen ikäluokan kohdalle on osunut enemmän mielenterveyden häiriöitä ja psyykenlääkkeitä ja kodin ulkopuolelle sijoituksia kuin vuonna 1987 syntyneille. Julkisuuden vakiokasvojen sanomiset ja tekemiset näyttävät kerta toisensa jälkeen nousevan uutisiksi, vaikkei sisältöä olisikaan. Tätä linjausta on ajettu ilman tuoretta tutkimustietoa ja aikaisemmat ohittaen. 45 21.12.2018 MIKÄ ON UUTINEN. Esimerkiksi STT kertoo arvioivansa uutisarvoa merkityksen, yllättävyyden, kiinnostavuuden, ajankohtaisuuden ja läheisyyden perusteella. Ne eivät kuitenkaan kerro kaikesta, mikä lasten hyvinvointiin vaikuttaa, tekijät itse kirjoittavat. Työttömien asia ei kiinnostanut suurten medioiden toimituksia, ennen kuin kansa raivostui ja polkaisi pystyyn aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen. Asian uutisarvoa arvioivat toimitukset ja toimitusten esimiehet. Eläkkeelle jäädessä eläke on 60 prosenttia palkasta, mutta se alkaa vuosittain alentua niin, että kymmenen vuoden kuluttua reaalinen ostoarvo on heikentynyt lähes kymmenen prosenttia. Joskus pieni ja merkityksetön asia kasvaa uutiseksi, jota useat tiedotusvälineet toistavat. Tämän vuoden alussa – voimakkaan aluepoliittisen lobbauksen tuloksena – selvityksessä vähemmän kannattavaksi todettu Kouvolan oikorata on kiilannut keskusteluissa esiin. Esimerkiksi köyhiltä leikkaaminen ei Suomessa ole ilmeisesti enää uutinen. Uutinen kertoo siis ajankohtaisesta ja merkittävästä asiasta. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Miten ystävät ovat kannatelleet toisiaan vaikeina hetkinä, miten aikuiset ovat lasten ystävyyssuhteita ohjailleet, miten kiusaamiseen on suhtauduttu. Esko Järvenpää Jämsä Tutkimushanke pyytää kokemuksia ITSENÄISEN SUOMEN historia on ollut lasten kannalta suuri menestystarina. Jokainen pystyy kuitenkin itse arvioimaan, millainen oma lapsuus olisi ollut ilman ystäviä – moni sen valitettavasti tietääkin. Työllä ansaitusta ja eläkejärjestelmään liittyessä, sovitusta eläkeoikeudesta on lohkaistu osa pois. / leikitaanko. päivään asti vireillä muistitietokeruu hankkeemme teemoista. Köyhille ei ikinä riitä rahaa, mutta hyväosaisten veronalennuksiin aina. Perustuslain omaisuuden suojan pitäisi estää leikatun indeksin eläkkeen reaaliarvon alenema. Meillä on käynnissä kirjaja tutkimushanke, jossa pyrimme selvittämään, miten suomalaisten lasten ja nuorten välinen ystävyys on muuttunut 1900-luvun aikana. Raideinvestointien perustuttava selvitettyyn tietoon IHMISET JA tavarat on saatava raiteille. Voi olla, että jotkin tärkeät asiat jäävät kiireessä vain huomaamatta. Jotta tulevat äärimmäisen tärkeät miljardi-investoinnit rataverkkoon kannattavat, on päätöksenteossa edettävä tietoon, ei ” Linjausta on ajettu ilman tuoretta tutkimustietoa.” mutuun perustuen. Kuinka moni näki tähän liittyviä uutisia muualla kuin Kansan Uutisissa. Toimivat raideyhteydet palvelevat ihmisiä, taloutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista Viikkolehdessä. Myös some-kohuja uutisoidaan toisinaan vailla uutisarvoa. Antti Malinen Tuomo Tamminen Hanna Sarkkinen Kirjoittaja on vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja. Aihetta on tutkittu liian vähän, vaikka tieto voisi olla arvokasta myös nykylasten hyvinvoinnin kannalta. Kansaneläkeindeksien leikkaus tarkoittaa sosiaaliturvan perusetuuksien ja kansaneläkkeiden ostovoiman ja reaaliarvon leikkaamista. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Miltä tuntui jäädä yksin, miltä jakaa eväsleivät kaverin kanssa. Vaikuttaakin siltä, että oikeistopuolueiden hallitsemassa Suomessa köyhimmiltä leikataan niin laskukuin noususuhdanteessakin, eikä se ylitä enää edes uutiskynnystä. Luksustuotteesta puhuttiin silloin, kun eläkejärjestelmään liityttiin. U utuus ja tuoreus ovat keskeisiä journalistisia kriteereitä, kun arvioidaan, onko jokin asia uutinen. Eduskuntatyön näkökulmasta paljon mielenkiintoisia ja merkittäviä asioita jää uutispimentoon, kun taas turha poliittinen teatteri saa suhteettoman paljon näkyvyyttä. Näillä ominaisuuksilla sen voi ajatella olevan eräänlainen kaikkia koskeva luksustuote.” Tämä mainoslause ei ole totta. Mutta voi myös olla, että köyhille kipeä muutamankin euron leikkaus ei keskiluokkaisesta työntekijästä vaikuta niin merkittävältä asialta, että siitä kannattaisi uutisoida. Uusi sukupolvi on lähes aina ollut vanhempiaan terveempi ja koulutetumpi. Joskus on hyvä miettiä, mitä uutisista puuttuu. Rekisterit eivät esimerkiksi kerro ystävistä ja muista ihmissuhteista. Lisää yhteystietoja lehden toiseksi viimeisellä sivulla. Laajan raportin tiedot pohjautuvat rekisteritietoihin ja tilastoaineistoihin. Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Eläketurvakeskus ja Kela pohjoiskorealaiseen tapaan vain toistavat, miten hyvin eläkeasiat ovat, niin kuin tästäkin mainoslauseesta voi lukea. Kritiikkiä ei pidä kohdistaa vain parhaansa tekeviin toimittajiin ja toimituksiin, sillä mediamaisema heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa. Kun eduskunta vuosi sitten päätti työttömyysturvan aktiivimallista, ei siitä uutisoinut juuri kukaan. Eduskunnassa päätettiin viime viikolla hallituspuolueiden äänin leikata kansaneläkeindeksejä ja niihin sidottuja etuuksia vuonna 2019. Verkkolehti on osoitteessa: www.kansanuutiset.fi . Eläkkeen alennuksia on ollut useita, ja niistä pahin sateenkaarihallituksen vuonna 1996 tekemä 20/80-leikkaus. Kokemusten ei tarvitse olla ihania tai kamalia, vaan tavallinen arki on yhtä tärkeää. hanna.sarkkinen@eduskunta.fi. Keruuseen voi osallistua omalla nimellä tai nimettömästi, miten lyhyel lä tai pitkällä kirjoituksella tahansa osoitteessa www.. Toisaalta joskus tärkeä ja iso asia jää ilman huomiota. Nyt on saatava työrauha selvitystyölle, ja keskustelu linjauksesta on käytävä, kun kaikki itäiset ratalinjausvaihtoehdot on selvitetty ja vertaileva analyysi saatu valmiiksi. Oikoradan on jo arveltu toteutuessaan uhkaavan Suomen suurimman vientisataman HaminaKotkan toimintamahdollisuuksia. Myös Helsingistä itään tarvitaan nopeat ja luotettavat raideyhteydet. Raidepoliittisessa linjauksessaan vihreät kannattaa vain yhtä Helsingistä itään suuntautuvaa ratalinjaa – ainoan olemassa olevan tutkimustiedon vastaisesti ja samalla kun uutta selvitystä valmistellaan. Olennaisempaa onkin kysyä, mitä yhteiskunnastamme kertoo se, että köyhiltä leikkaaminen ei ole enää edes uutinen. On tärkeä pohtia, kenen ääni mediassa kuuluu, millaisia valta rakenteita median toiminta heijastelee ja kohteleeko uutiskriteerien soveltaminen ihmisiä tasapuolisesti. Sen jälkeen on tehty merkittäviä leikkauksia. Sen vaikutus myös Lahden seutuun on tutkittava tarkkaan, kun jatkossa itäinen liikenne ohittaisi Lahden. Hallitus on leikannut indeksisidonnaisia etuuksia nyt neljänä vuonna peräkkäin. 1960-luvulla luvattiin päivittää ostovoima palkankorotuksia vastaavaksi. nlit.
– Romaani toimi tämän elokuvan sytytyslankana ja sen kivijalkana, mutta elokuva ei seuraa romaanin juonikuviota. – Se näissä henkilöissä on hauskaa, että he ovat hirveän hyviä puhumaan mutta huonoja kommunikoimaan. Repliikeille ei välttämättä naureta suoraan vaan katsoja kokee ne koomisena osana kokonaisuutta. – Mietin sitä Pekan hahmoa, että mitä hän oikein ajaa takaa. – Katsottiin Billy Wilderin elokuvia, että mikä on komedian salaisuus. Suomessahan on tällainen sananlasku, että köyhä saa olla muttei neuvoton. – Haluttiin kertoa tavallisista ihmisistä, mutta tarinan piti yllättää. Vaatteetkin otetaan päältä lopulta. Ihmisen osa -elokuva ei ole Kari Hotakaisen menestysromaanin kuvittamista. Miksi Pekka käyttäytyy niin kuin käyttäytyy, on minusta tarinan ydinkysymys. Uotila kertoo sujahtaneensa äidin rooliin helposti: – Löysin siihen rooliin hirveästi itsestäni. – Lopputulosta helpotti myös se, että ihan tarkoituksella haettiin näyttelijöitä, joiden rytmitaju on aika pistämätön. – Koko roolini on oikeastaan tanssia veitsen terällä, koomisen ja traagisen yhdistelmässä. Minusta se on aika kuvaavaa hänelle. Hän keksii mieluummin itse keinonsa. Kekseliäänä miehenä Pekka toimii mieluummin kuin pysähtyy, mieluummin näyttelee kuin paljastaa itsestään totuuden: – Siinä on se elokuvan tietty riipaisevuus. Björkman sanoo löytäneensä itsestään riittävästi huijaria pystyäkseen uskottavaan roolisuoritukseen. Ihmisen osa kertoo suomalaisesta perheestä, jonka etääntyneistä jäsenistä löytyy Lehtolan mukaan paljon esimerkkejä. Lehtola sanoo halunneensa tutkia elokuvassaan keskeisesti puheen valtaa. Veijarimaista Pekkaa esittää suomalaisen tragikomiikan virtuoosi Hannu-Pekka Björkman. Lehtola mukaan suurin osa hienoista komedioista on pohjimmiltaan tragedioita. I hmisen osa on vaativa sanapari. Ainoa kohtaus, jossa elokuva karkaa tietoisesti hulvattoman komiikan puolelle, on Pekan alaston kukkotanssi siitä maksavalle vanhalle naiselle. Se on minusta hyvän elokuvan merkki, että tarina yllättää. Mutta ei Pekan rooli ollut minulle vaikea lähestyä. Jouko Huru ”Köyhä saa olla muttei neuvoton.”. – Juuri kun epätoivo on suurimmillaan, niin selviytymistarina kääntyy kukkotanssiksi. Ihmisen osa tutkii puheen valtaa Lehtola sanoo, että elokuvan tiukkoja repliikkejä mietittiin huolella. Sen pitää tulla ikään kuin räjähdyksenä päälle. Taideteoksen nimenä se on uskaliaan vaativa. Lehtola sanoo, että elokuvassa hylättiin kirja, sen tarkka visuaalinen kopiointi. Joitakin repliikkejä saatettiin miettiä viikkotolkulla. Juha Lehtolan uusi elokuva on nimeltään Ihmisen osa. Siihen Hotakainen oli kannustanut. On vaikea sanoa, mikä siinä on tuttua, mutta minä tunnistan paljon asioita siinä henkilössä. – Sillä tavallahan elokuva on selviytymistarina. Pekka on huijari, joka uskottelee taitavasti lähimmilleen, myös vanhemmilleen ja siskoilleen, että hän toimii yhä menestyksekkäänä yritysjohtajana. – Me eletään puheen kulttuurissa. – Kyllähän tuommoinen iso rooli on aina haaste. Tärkeät sivuroolit Pekan siskona ja äitinä tehneet Armi Toivanen ja Leena Uotila sanovat, että oli hienoa saada pitäytyä traagisen puolella. Romaani toimi sen sytytyslankana ja kivijalkana, ohjaaja Juha Lehtola sanoo. Komedia pysyy traagisen puolella Björkman sanoo pitävänsä siitä, että komedia pysyy valtaosin traagisen puolella. Björkman miettii, että Pekan hahmo on traaginen ja dramaattinen. Sen pitää olla rytmitetty oikein. Se on ehkä temppu, joka oli vaikeinta siinä osassa. Mutta ohjaajan katse auttoi siinä todella. Komiikan mestarin Billy Wilderin tuotantoa tutkittiin huolella. 46 21.12.2018 Ihmisen osa on riipaiseva Hannu-Pekka Björkman sanoo löytäneensä itsestään riittävästi huijaria pystyäkseen uskottavaan roolisuoritukseen. Pekka on tyhjätaskunakin ylpeä suomalainen mies. Hän ei ota apua vastaan niiltäkään kavereilta, jotka tajuavat hänen tilanteensa. Björkmanin bravuuri Ihmisen osan päähenkilö on konkurssin kokenut pennitön Pekka Malmikunnas. Lehtolan elokuva ei ole tämän menestysromaanin kuvittamista, vaikka Lehtola on laatinut sen käsikirjoituksen yhdessä Hotakaisen kanssa. Silloin komiikka on alleviivaamatonta. Se perustuu luovasti Kari Hotakaisen samannimiseen romaaniin. Miestä nöyryytetään ihan viimeiseen asti. Minulle on tärkeää, että elokuvan päähenkilö Pekka sanoo lopussa, että sana on teko. Sen pitää olla todella iskevää. Jo huokauksena se henkii raamatullisia ulottuvuuksia. Pekka on sellainen veijarihahmo, jolla ei ole varaa vaihtaa vaatteita tai naamiota, mutta hän vaihtaa asennetta
Aiheesta saadaan hirtehisen repäisevää näyttöä. Pääosissa Hannu-Pekka Björkman, Leena Uotila, Asko Sarkola, Ria Kataja, Armi Toivanen, Kari Hietalahti. Yle on esittänyt jo yli 20 vuotta putkeen Hollywood-klassikkoa Ihmeellinen on elämä (1946) erityisenä hyvän mielen joulule. Aloitusjakso hautajaisissa on oireellinen: sapuska maistuu nälkäiselle kuokkavieraalle. Hengeltään Ihmisen osa on kuin ulkojäsen Mielensäpahoittaja-buumissa, eikä ihme, onhan ohjaaja Lehtola yksi muutama kuukausi sitten ensi-iltansa saaneen komedian Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja (2018) käsikirjoittajista. . Siinä aika paljon menee mustaksi komediaksi, ja aineksia on myös aikamme elämänmenoa kuvaavaksi satiiriksi. Miehen luova panos suuntautuu arkisten välttämättömyyksien edes jonkinasteiseen tyydyttämiseen. rmansa toimitusjohtajuudesta. BJÖRKMAN JA HIETALAHTI ovat loppupuolen taisteluparina oivassa iskussa. Dramaattisen käänteen koko porukan elämään järjestää Vuoden puhujaksi valittu yrittäjätykki. Ihmisen osa vastaa haasteeseen tänä jouluna teatterin puolella ja tekee sen suomalaisittain tähän päivään sovitetulla annillaan, ja taatusti sekä maanläheisemmin että särmikkäämmin. Tosin kaksikon taidot tuntien täytyy sanoa, että heidän kohdallaan jutussa olisi ollut eväitä astetta mehevämpäänkin irrotteluun. Ensi-ilta 21.12. Katsojana alkaa vähitellen hirvittää miehen itseään kohtaan työstämä julmuuden teatteri ja sen mukainen kujanjuoksu. Vakavimmin koskettavassa kohtauksessa entinen työkaveri neuvoo: hellitä jo, nosta kädet pystyyn, tee toimeentulohakemus. Harri-Ilmari Moilanen Pekan roolissa nähdään Hannu-Pekka Björkman.. ELOKUVA Kari Hotakaisen menestysromaanin Ihmisen osa elokuvaversiossa pyörii värija tapahtumakylläinen ihmissuhdekaruselli. 47 21.12.2018 Vilskettä ja vippaskonsteja PÄÄHENKILÖ PEKAN osa tapahtumien käänteissä saa tuskallisen tragikoomiset mittasuhteet. Niiden parissa rennompi, kokonaisvaltainen kieli poskessa -ote olisi todennäköisesti vain lisännyt lystiä. Näyttämöllä temmeltää aikamme Kiljusen herrasväki. Pekan valheen kulissit ovat kolossaalista luokkaa. ana. Ohjaus Juha Lehtola. IHMISEN OSA (SUOMI 2018). Ylipäänsä tarinassa on paljon maukkaita aineksia, mitä tulee tilannekomiikkaan ja siihen liittyvään replikointiin. Kari Hietalahti työstää vaihteeksi kelpo luikerteluroolin. Ihmisen osa on olennaisesti myös perheja sukudraama. Tältä pohjalta juonikuviossa riittää herkullisia viime hetken pelastuksia. Hahmosta muotoutuu niska limassa painavan yrittämisen häijy karikatyyri, pakkomielteenomaisesti poreileva malli tarunhohtoisesta suomalaisesta sisusta. Käsikirjoitus Kari Hotakainen ja Juha Lehtola ensin mainitun romaanin pohjalta. Oman viestinsä voi nähdä ensiillan ajoituksessa. TARINA EI TYPISTY Pekan vaiheiden ja sitä kautta roolissa olevan Hannu-Pekka Björkmanin sooloiluksi. Perillä tavataan myös tyttäret (Ria Kataja ja Armi Toivanen), joista toinen on menestynyt, toinen ei. Kuinka tahansa, Veikko Aaltonen onnistui Juoksuhaudantiessä (2004) luomaan persoonallisemman elokuvan; kuvaavasti Aaltonen itse teki niinikään Hotakaisen romaaniin perustuvan tragikomedian käsikirjoituksen. Juha Lehtolan ohjaus on tasapaksua, mutta Ihmisen osalle antaa jo sinänsä eloisan ilmeen eri sukupolvista tasavahvasti koostuva näyttelijäkollektiivi. Pekan lähiomaisia alkaa kerääntyä yhteen, kun tomera äiti (Leena Uotila) päättää, että nyt ja heti jälkikasvujen tykö pääkaupunkiin; matkaseurana on joviaali isä (Asko Sarkola). ”Tykkiä” voi luonnehtia liukaskieliseksi, mutta piirteessä piilee myös vaaratekijä. Mutta ei, Pekka painaa päälle entistä lujemmin ja pitää kiinni konkurssiin päätyneen
a unohtuu, ja alkaa uuden saman lajin elokuvan odotus. Laji löysi silti heti oman pysyvän painotuksensa, sillä jo ensimmäisissä Suomessa tehdyissä elämäkertaelokuvissa, kuten Fredrik Paciuksesta aiheensa saaneessa Ballaadissa (1944) ja oopperalaulaja Abraham Ojanperästä kertovassa elokuvassa Ruusu ja kulkuri (1948) kuultiin tietysti paljon musiikkia. Gri. 48 21.12.2018 ”BIOPICIN” LUMOUS JA KIROUS Elämäkertaelokuva on yhtä vanha kuin elokuva itse. Syklillä ei ole loppua Tulossa tai tekeillä ovat jo elämäkerrat ainakin Kari Tapiosta ja Juice Leskisestä. Äskettäin radiossa esitetty, Peter Lindholmin ohjaama 20-osainen sarjakuunnelma Sundqvistista keräsi hurjan määrän kuulijoita. Loppua ei ole näköpiirissä, kirjoittaa esseisti Markku Koski. Nyt ei oltu ”viihteellä”, vaan myöhäisessä muistotilaisuudessa. thin Judith of Bethulia (1914). Suomalainen elämäkertaelokuva keskittyi aluksi tuttuihin kansallisiin suurmiehiin sekä kirjallisuuden ja klassisen musiikin mestareihin. Tunnetuimpia niistä ovat Henrik VIII:n yksityiselämä (1933), Kuningatar Kristiina (1933), John Fordin Abraham Lincolnista kertova Kansan sankari (1939), Tohtori Louis Pasteur (1936) ja Émile Zolan elämä (1937). Raihnas 57-vuotias tangokuningas nautti siinä Pispalan asunnossaan ensimmäistä ja viimeistä erää taiteilijaeläkkeestään, jonka olivat hänelle järjestäneet toimittaja Stig Framåt, säveltäjä Toivo Kärki ja alan tutkija Pekka Gronow. Pikku kärinää asiasta on jo totuttu kuulemaan ennen ensi-iltoja, mutta lopussa on aina hiljaisuus. J. ”Bio-taloutta tämäkin”, pääministeri Juha Sipilä saattaisi todeta. Alfred Tannerista tehtiin elokuva Orpopojan valssi (1949) sekä siihen jatko. Näkyvin muistokirjoitus julkaistiin Kansan Uutisissa. Sen oli laatinut Peter von Bagh, joka oli ennen sitä tehnyt televisiolle Virrasta dokumenttielokuvan. Suomessa uusin sykli alkoi 1999 Timo Koivusalon Kulkuri ja joutsenella. Amerikkalaisissa elämäkertaelokuvissa vanha eliitti sai kilpailijakseen viihdyttäjät ja urheilijat. J. Varhaisimpia esimerkkejä siitä ovat Georges Méliès’n Jeanne d’Arc (1900), Abel Gancen kuusituntinen Napoléon (1927), Cecil B. Elämäkerrat herättivät kuitenkin aluksi sivistyneistöpiireissä kovaa vastustusta, sillä elokuvaa pidettiin viihteenä sopimattomana kuvaamaan merkkihenkilöitä. Vuonna 1999 Timo Koivusalon Reino Helismaasta ja Tapio Rautavaarasta kertovalla Kulkurilla ja joutsenella alkanut, ja seuraavina vuosina Markku Pölösen Baddingillä ja Koivusalon Rentun ruusulla tiiviiseen tahtiin jatkuneella syklillä ei näytä loppua olevan. Tai ehkä suuntaus ehtyy viimeistään siihen, kun Unto Mononenkin saa oman elokuvallisen elämäkertansa. Osuvasti myös ”bio-piceiksi” kutsuttuihin, kuuluisien henkilöiden elämäkertaelokuviin liittyy kuitenkin aivan omat, perustavaa laatua olevat ongelmansa, jotka tuntuvat olevan aikakaudesta riippumatta lähes samanlaisia. Elokuva on tietysti Timo Koivusalon Olavi Virta. Toista oli vuonna 1972, jolloin lehdet ohittivat nopeasti laulajan poismenon. Mutta niin vahvan myöhäisen muistotilaisuuden luonteen jo vuosikausia suunnitteilla ollut elokuva ehti ympärilleen kerätä, että äksyimmätkin kriitikot laskivat aseensa. Näin siis myös kevyemmän lehdistön puolella, jossa kustakin elokuvasta kerrotaan anteliaasti etukäteen, mutta viimeistään dvd-rundin myötä le. Muista suunnitelmista ei ole vielä tietoa, mutta veikkaanpa ainakin Gösta Sundqvistista kertovan elokuvan siintävän useammankin tuottajan silmissä. Alfred Tannerista Heimo Haittoon Suomalaiset musiikkielämäkerrat kertoivat nyt lähes pelkästään populaarimusiikin tähdistä. TEKSTI MARKKU KOSKI Uusin suomalainen elämäkertaelokuva tulee ensi-i E lokuvateatterista astelee hiljaisena ulos reilusti keski-iän ohittanut ihmisjoukko. Tällä kertaa hiljaisuudessa on kuitenkin tavanomaista hartaampi sävy. Niin tehdään tässäkin, mutta kiinnostavaa on silti pohtia tällaisten populaarimuusikoista kertovien elokuvien luonnetta. Erityisesti 1930-luvulla nähtiin kokonainen tulva merkkihenkilöiden elämäkertoja. Yhtä vanha kuin elokuva itse Lajityyppihän on lähes yhtä vanha kuin elokuva itse. Kyse ei ole enää oikeastaan vain genrestä, vaan formaatista. Odotetusti, sillä ohjaaja ei ole tunnetusti heidän makuunsa. Elämäkertaelokuvia tutkineen Anneli Lehtisalon mukaan lajin piirissä tapahtui kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen iso muutos. W. Jonossa toki odottaa myös liuta yhä vielä elossa olevia populaarimusiikin tähtiä, sillä kuten muun muassa Remu Aaltosen kohdalla on jo nähty, genre ei ole rajoittunut vain edesmenneisiin suuruuksiin. DeMillen Orleansin neitsyt (1916) ja D. Niin vankasti elokuva ottaa aina katsojan haltuunsa, että vie aikansa palata sen otteesta takaisin arkeen. Koivusalon elokuva sai arvostelijoilta hailean vastaanoton. Myös meillä ”tuotannon idoleiksi” kutsuttujen rinnalle tulivat näin ”kulutuksen idolit”
Selitys on tietysti se, että yleisö on jo ehtinyt pahan kerran kyllääntyä aiheeseen. Vielä keskuudessamme vaikuttavien tähtien elämänvaiheita taas käymme läpi samalla tavalla kuin tuttaviemme edesottamuksia. 49 21.12.2018 ltaan jouluna. Ja ikään kuin täydennykseksi niille elokuville myös harmonikkamestari Viljo Vesterinen sai elokuvatarinan Säkkijärven polkka (1955). Populaarimuusikkojen bio-picien tekijät ovat poikkeuksetta tyytyneet kertomaan sen jo valmiin tarinan lähes sellaisenaan, tai korkeintaan vaan pistämään aukkoihin . Selitys ei tietenkään piile henkilöhahmojen arvossa, vaan estetiikassa. Nyt jo edesmenneiden tähtien äärellä on myös kyse samanlaisesta surumielisestä ja usein huonolla omallatunnolla värittyneestä muistelosta kuin omien sukulaisten kohdalla. Näihin tarinoihin halutaan palata yhä uudelleen samalla tavalla kuin musiikkiinkin. Esimerkiksi kohutuista rikostapauksista kertovat elokuvat ovat toistuvasti . Siis jo etukäteen, sillä päinvastoin kuin usein kuvitellaan, viihteessä varmakaan ei ole aina varmaa. Hollywoodin suurten studioiden romahduksen jälkeen laji näytti sammahtaneen, ja niin kävi myös meillä ”Suomen Hollywoodiksi” kutsutun vanhan tuotantojärjestelmän alasajon myötä, mutta tänä päivänä genre siis elää jälleen. Muusikko-elämäkertojen kohdalla tilanne on kuitenkin toinen. Siinä ne ovat rappeuttamassa koko suomalaista elokuvakulttuuria. Juuri siitä syystä Markus Selin ei tule tuottamaan Jari Aarnion tapauksesta elokuvaa. Se kertoo Juice Leskisestä. Elämänvaiheista toisaalta karsitaan pois taloudellisista syistä olennaisia jaksoja, ja pikku tapahtumat taas saatetaan paisuttaa spektaakkelimaisiin mittoihin. Ja vielä elokuvamme kriisivuosina 1960-luvun alussa tehtiin laulaja Mauno Kuusiston ”vapaamuotoiseksi” kutsuttu elämäkerta Kertokaa se hänelle (1961). Pekka Lehto toki teki jo, ja niin myös televisio, mutta kuvaavaa kyllä, hailealla menestyksellä. Levyjä siis kuunnellaan jatkuvasti, se kuuluu musiikin luonteeseen, mutta elokuva katsotaan näissä tapauksissa yleensä vain yhden kerran. opanneet, vaikka toisin voisi kuvitella. ktiivistä kittiä. osa Tytön huivi (1951). Draaman kaari toistuu On myös mahdotonta ajatella, että Irwinistä, Baddingistä, Remusta, Cheekistä tai edes Olavi Virrasta tehtäisiin lähivuosina uutta näytelmäelokuvaa. Elokuvasäätiö heittäisi sellaiset suunnitelmat surutta biojätekoppaan, ja veikkaanpa, että yleisökin suhtautuisi uusiin versioihin kummastellen tai jopa vihamielisesti. Viihde hakee aina niin herkeämättä uusia muotoja, että vanhakin palaa takaisin ikään kuin uutena. Tai heistä vielä elävistä Heimo Haiton tyyliin peräti jatko-osia. Rikos ei myy Kaupallisesti ajatellen tarjonta ja kysyntä vastaavat näissä elokuvissa kerrankin ihanteellisesti toisiaan. Se ei ole suomalainen ilmiö, vaan tuttua myös monista viime vuosien amerikkalaisista bio-piceistä. Draaman kaarikin on yleensä aina samanlainen, ja juuri siinä se tulee aina korostaneeksi tapahtumien väistämätANNA SALMISALO Elämäkerrat herättivät kuitenkin aluksi sivistyneistöpiireissä kovaa vastustusta, sillä elokuvaa pidettiin viihteenä sopimattomana kuvaamaan merkkihenkilöitä.. Tutkijat puhuvat tällaisessa yhteydessä ”parasosiaalisesta suhteesta”. Niillä on kertakäyttötavaran luonne. Tekijät ovat rakentaneet eräänlaisen näköiskäsikirjoituksen. Hän soitti tietenkin klassista musiikkia, mutta samalla Haitto oli elämänvaiheiltaan ja -tavoiltaan kiistanlainen hahmo, joka ajautui välillä jopa kulkuriksi. Aivan oma tapauksensa genren nykyistä menoa ajatellen olivat myös ”viulun ihmelapsesta” Heimo Haitosta kertovat elokuvat Pikku pelimanni (1939) ja Pikku pelimannista viulun kuninkaaksi (1948), joissa viulisti esitti itseään. Tarinat ovat siinäkin aina enemmän tai vähemmän toistuvia, mutta juuri siinä niiden tarve ja tyydytys. Ja juuri siitä syystä elokuvat lopulta nopeasti myös katoavat kuin mustaan aukkoon
esitti Anwar Sadatia television minisarjassa (1982), eikä Puerto Ricosta kotoisin oleva newyorkilainen Jennifer Lopez kelvannut monien mielestä meksikkolais-amerikkalaisen Selenan (1997) rooliin. Stalinia tämän toiminnan eri vaiheissa, Gelovani ei tyydy pelkän näköisyyden tavoittamiseen”, kertoi vuoden 1952 neuvostotietosanakirja. 50 21.12.2018 tömyyttä. Liiankin näköinen Niin omalaatuinen taidemuoto elokuva on, että mitä näköisempi näyttelijä on, sitä tarkemmin me kiinnitämme katseemme eroavuuksiin. Siitä kuitenkin seuraa toinen probleema, ja se liittyy näyttelijään. Ainoastaan Neuvostoliitossa oli luonnollista tehdä elokuvia vielä elossa olevasta merkkihenkilöstä, joka oli tietenkin Josif Stalin. Stalinia näytteli aikoinaan viidessätoista elokuvassa Mikheil Gelovani. Ja kas, Remun ja Cheekin kohdalla pätee myös Bazinin huomio historian päättymisestä. Amerikkalaista John Waynea ei pidetty sopivana näyttelemään Tsingis Khania Valloittajassa (1956). Nuori Abraham Lincoln (Henry Fonda) heilastelee Pauline Moorea (Anne Rutledge) John Fordin elokuvassa, joka Suomessa tunnetaan nimellä Kansan sankari. Taide muuttuu tällaisissa tapauksissa helposti vain suoritukseksi. Reino Helismaata Olavi Virrassa sekä Kulkurissa ja joutsenessa näytelleelle Martti Suosalolle soisi niin ikään vastaavanlaisen kunnianosoituksen. Kuvatun hahmon ainutkertaisuus sammuu kerronnan sovinnaisuuden alle. ”Esittäessään I.V. Näin siksi, koska henkilö on meille niin tuttu lukemattomista valokuvista, uutiskatsauksista tai myöhemmin televisiosta, ettei edes loistokas näyttelijä roolista kunnialla selviä. Ja niin edelleen. On ensinnäkin outoa katsoa elämäkertaelokuvaa vielä hengissä olevasta kuulusta henkilöstä. Vuonna 1950 hän sai Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimen. Tekijöiden vilpittömyyttä ei silti sovi epäillä, sillä koko elokuvalajin syvin ongelma on sittenkin luonteeltaan ontologinen. Näyttelijän valinnassa voidaan ajautua myös monenlaisiin muihin kiistakysymyksiin. En nyt lähtisi Remua, Toni Wirtasta tai Cheekiä ihan Staliniin vertaamaan, mutta tähtiä he meikäläisessä mittakaavassa toki ovat. Yleensä luontevasti tyypittelyyn perustuvassa teatterissa ei samaan törmätä, ja vielä vähemmän kirjallisuudessa. Ilkka Koivula ja Martti Suosalo esittävät Vexi Salmea ja Irwin Goodmania Timo Koivusalon Rentun ruusussa. Painopisteeksi asettuu yleensä uran surkea loppu, jota myös paljon käytetty takauma-alku korostaa. Lännessä sellaista visusti kaihdettiin, ainoa poikkeus oli Hollywood, jossa tuotettiin samoihin aikoihin paljon elokuvia elävistä kuuluisista urheilijoista, näyttelijöistä, laulajista ja muusikoista. Jeanne d’Arc, Orleansin neitsyt, on kuvattu monessa elokuvassa, Vuonna 1948 häntä esitti Victor Flemingin ohjauksessa Ingrid Bergman.. Mestarikriitikko Andr Bazin kiinnitti aikoinaan huomiota siihen, miten ainoastaan Neuvostoliitossa oli luonnollista tehdä elokuvia vielä elossa olevasta merkkihenkilöstä, joka oli tietenkin Josif Stalin. Eli vaikka kuvattava henkilö on kuollut, syntyy aina väistämättä kiusallista tai pahimmillaan kökköä kitkaa näyttelijän ja roolin välille. Tänä päivänä voi eittämättä puhua samasta vaikkapa Meryl Streepin kohdalla. Tai mitä parempi tai kuuluisampi hän on, sitä enemmän huomio kääntyy näyttelijään itseensä. Siitä ovat esimerkkejä juuri Remusta, Apulannasta ja Cheekistä kertovat elokuvat. Legenda jo eläessään. Se oli jo ongelmana aikoinaan Paul Munilla, joka näytteli suvereenisti muun muassa Louis Pasteuria ja Émile Zolaa. Edellytyksenä oli se, että historia oli hahmon kohdalla tavallaan pysähtynyt, ja hänestä oli tullut tosiaan ”legenda”, ”myytti” tai ”tähti”. ”Hän pyrkii välittämään johtajan viisauden, hänen erottamattoman yhteytensä kansaan, suuruuden ja yksinkertaisuuden, teräksisen vallankumouksellisen tahdon, poikkeuksellisen viehätysvoiman ja inhimillisyyden.” Gelovani palkittiinkin näyttelijäsuorituksistaan neljällä Stalinin palkinnolla sekä Työn punaisen lipun kunniamerkillä. Jeesuksen kohdalla ongelma ei ole ollut niin suuri, mutta kuten jo niin monta kertaa on nähty ja tullaan vielä monta kertaa näkemään, Elvis on jo perin hankala tapaus. Egyptissä ei ihastuttu siitä, että afro-amerikkalainen Louis Gossett Jr
51 21.12.2018 Itsekkyydestä älykkyyden aikakauteen N äin tapahtuu, koska muu ei ole mahdollista. Myös ruokatuotanto mullistuu. Suorittavan, toisteisen työn hoitavat robotit. Ruokaa 3d-tulostetaan, ja laboratorioissa kasvatetaan lihaa. Mä sanoisin, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei kompastu teknisiin ratkaisuihin eikä rahaan, mutta se voi kompastua oikeudenmukaisuuteen ja poliittisiin päätöksiin,” hän toteaa. Maailma muuttuu, näin jäät henkiin. ”Öljy on loppumassa, ja 70 prossaa maailman eliölajeista uhkaa sukupuutto, ellei itsekkyyttä radikaalisti vähennetä”, kirjoittavat Riku Rantala ja Tunna Milono. Maailma muuttuu Selviytymisopas on kaikin puolin kiinnostavaa luettavaa, sillä se pyrkii kokoamaan yksiin kansiin keskeisimmät aikakautemme muutospaineet, tulevaisuusskenaariot, ja antaapa se vielä monia ihan käytännöllisiä ohjeita lukijalle siitä, miten hän voi ihmisenä, työntekijänä ja kansalaisena pysyä ajan hermolla ja vaikuttaa vaikkapa maapallon lämpenemiseen. Syntyykö lopulta uutta työtä enemmän kuin vanhaa katoaa vai syntyykö ihmisryhmä, joka työnnetään kokonaan pois työmarkkinoilta. Ohjeita ilmastotalkoisiin Onkin perusteltua tarjota lukijoille ensiohjeita ilmastotalkoisiin. Yksin Euroopassa voi Maailman talousfoorumin laskelmien mukaan syntyä puolisen miljoonaa uutta työpaikkaa pelkästään kierrätysalalle. ”Kysymys on uudesta tavasta toimia maailmassa, joka poikkeaa radikaalisti teollisuusyhteiskunnan toimintamallista.” Yksilön kohdalla tulevaisuuden yksi tärkeimmistä taidoista on kirjoittajien mukaan myötätunnon kehittäminen. Valtaosa ihmisistä tekee töitä älykkäiden koneiden kanssa. Meidän pitää nähdä maailma yhtenä kokonaisuutena ja ymmärtää, että hiilidioksidipäästöt eivät tunne rajoja. RIKU RANTALA JA TUNNA MILONOFF: Selviytymisopas. Päästöjä tulee pystyä tiputtamaan globaalisti, ja silloin tulee kysymys siitä, että kehitysmaissa ei ole varaa tehdä sitä, mitä me täällä pystymme tekemään. Ihmisen terveydentilan ennustaminen sujuu jatkossa tekoälyltä helposti ihmisen ominaisuuksien perusteella. Kirja neuvoo myös keinon tehdä puhdasta vettä. Pitää miettiä ilmastosolidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta. LEHTIKUVA. Rahat tähän valtio hankkisi verottamalla algoritmeja ja robotteja hallitsevia miljardöörejä ja suuryrityksiä. Usein me nähdään se teknologiana ja bisneksenä, mutta kolmas ulottuvuus on sosiaalinen ulottuvuus. Myös to do -listat ovat kiinnostavia. Lund arvelee, että poliitikot ja päättäjät eivät vielä ole ymmärtäneet, kuinka kriittisestä hetkestä nyt on kysymys. Näin voi hänen mukaansa käydä, jos yhteiskunnassa kieltäydytään keskustelemasta geenitekniikan olemassaolosta, eikä rahoiteta esimerkiksi yliopistollista tutkimusta aiheesta. Työn tulevaisuuteen tuo yhden ulottuvuuden kiertotalous. Robotisaatio ja keinoäly mullistavat suhteemme työhön. Johnny Kniga 2018 Tulevaisuudentutkijoiden mukaan loputon oman edun tavoittelu on tulossa tiensä päähän ja ollaan siirtymässä älykkyyden aikakauteen, jota määrittelevät yhteistyö, avoimuus, keskinäisriippuvuus ja jakaminen. Selviytymisopaskirjassaan. Teknologinen kehitys, väestönkasvu, luonnonvarojen ylikulutus ja internet ovat ihmiskunnan suuren murroksen aiheuttajia, joita kirja käsittelee. Täytyypä kokeilla, miten homma hoituu aktivoidulla hiilellä. Ja yksi päivän kysymyksistä on, että kuka geeniteknologiaa tulevaisuudessa hyödyntää. Ja 3dtulostuksella saadaan varaosia ihmiskehoon. Niistä Riku ja Tunna ovat tehneet listaa. Geeniteknologia ja terveys Tekoäly ja robotiikka vaikuttavat pian elämän kaikilla osa-alueilla, kuten esimerkiksi terveydessä. He muistuttavat, että ilman lihanja maidontuotantoa ihmiskunnan ruokkimiseen riittäisi 75 prosenttia nykyistä vähemmän peltopinta-alaa. ”Ilmastonmuutos on myös ajatusmaailman muutos. Se on myös kyky, joka erottaa ihmisen koneista. rmoille. Tulevaisuuden selviytyjälle elinehto on omien kuplien puhkominen ja omien mielipiteiden säännöllinen kyseenalaistaminen. Kirja tarjoaa paljon muitakin ohjeita ja kivoja vinkkejä vaikkapa tulevaisuuden unelmaduuneista, kuten eettinen hakkeri tai 3d-tulostettujen vaatteiden suunnittelija. Yksilön pitäisi ennen kaikkea vähentää lihansyöntiä. Selviytymisoppaassa kuluttajaekonomisti Mari Koistinen varoittelee jättämästä alaa ja siitä käytävää keskustelua . Älykkyyden ajan merkittävin yhteiskunnallinen ulottuvuus on tulevaisuudentutkija Markku Wileniuksen mukaan sosiaalisen tietoisuuden kasvu. Geeniteknologia on yksi päivän sanoista. KIRJA Teknologinen kehitys, väestönkasvu, luonnonvarojen ylikulutus ja internet ovat ihmiskunnan suuren murroksen aiheuttajia. Liikkeelle lähdetään työstä. Aikaa viisi vuotta Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund muistuttaa kirjassa arviosta, jonka mukaan noin viiden vuoden sisällä pitäisi energiantuotannossa tapahtua selvä käänne päästöissä alaspäin, muuten ei enää kerta kaikkiaan päästä kestävälle uralle. Kirjoittajat lainaavat Yuval Noah Hararia (21 oppituntia maailman tilasta), joka esittää ratkaisuksi yleistä perustuloa takaamaan toimeentulon kaikille. Esimerkiksi kybertulevaisuudessa kyberturvallisuutta voi varmistaa käyttämällä salasanaohjelmaa ja verkkoyhteydet suojaavaa ohjelmaa sekä erottamalla internetissä yksityiselämä työelämästä ja huolehtimalla esineiden internetin tietoturvasta. Tekoäly ja robotiikka esimerkiksi muuttavat maailmaa vauhdilla. Kyseinen kuluvan vuosisadan puoliväliin jatkuva aikakausi luo kirjoittajien mukaan uusiksi periaatteet, joiden mukaan organisaatiot ja yritykset toimivat. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.fi . Kirjoittajat muistuttavat tutkimuksista, joiden mukaan vegaaniksi ryhtymisellä on paljon suurempi vaikutus maapallon tilaan kuin vaikkapa lentämisen vähentämisellä tai sähköauton hankkimisella
Koulutus on tarkoitettu jäsenjärjestöjen uusille johtokunnan jäsenille. Olli Mäki otteli ensimmäisenä suomalaisena nyrkkeilyn maailmanmestaruudesta. J-P Passin mustavalkokuvaus tavoittaa komeasti ajan ilmeen. MUISTIO Tyrmäävä rakkaus Harri-Ilmari Moilanen ERITTÄIN HY VÄN kansainvälisen vastaanoton saanut Hymyilevä mies (2016) on sympaattinen draamakomedia, yksi viime vuosien parhaista kotimaisista elokuvista. Kurssin hinta on 228 tai 268 euroa palveluista riippuen. Kuohunharjuntie 6, Kangasala. lmi urheilun varjossa – varsinaisen tyrmäyskoukun tarjoaa amorin nuoli. Mäki tunnettiin ”Kokkolan leipurina” ja kommunistina. klo 8–13. VALOKUVATAITEILIJA Pekka Luukkolan Valokuvia-näyttely ja kuvanveistäjä Kimmo Pyykön Elämänlanka – pronssiveistoksia -näyttely ovat esillä Kimmo Pyykkö -taidemuseossa vielä loppiaiseen saakka. Ilmoittautuminen 1.2 mennessä elakelaiset.fi . Ovet avataan klo 11. Taikasanoja ovat vaatimatto. Areena. ESPOON KIRJASTOISTA Entressen kirjasto on avoinna jouluaattona ma 24.12. Hieman samassa hengessä realistinen, romanttinen ja runollinen takaavat yhteisrintamana avarat raamit hauskalle ja koskettavalle elokuvalle, jota sävyttää tärkeiltä osin arkisiin sattumuksiin herkkävainuisesti reagoiva humoristisuus. Sähköposti: lukijoilta.muistio@ kansanuutiset.fi . Järjestää Hurstin Apu. Toivottavat: • Vasemmistoliiton Ylöjärven kunnallisjärjestö ry • Viljakkalan Vasemmistoliitto ry • Ylöjärven Työväenyhdistys ry • Vasemmistoliiton Metsäkylän yhdistys ry • Ylöjärven Nuoret Pioneerit ry To To To To o To To To To oiv iv iv iv iv iv iiv v v vot ot ot ot ot ot ot ot ot ot ott otta ta ta ta ta ta ttta t va va va va va v v tttttttttttt HOK-Elannon 100 000 € lahjoituksella autettiin sataa nuorta Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnassa. Esityksiä ja jouluruokaa. Lahti on saanut rooliinsa vähäeleisyydessään nautittavan otteen, siinä voi aistia kaikuja Buster Keatonista. Tuloksena on verraton muotokuva aikansa suomalaisesta huippu-urheilijasta, joka ei egollaan pullistele tai vaivojaan valittele. Siltakatu 11, Espoo. Koska matsi loppui lyhyeen, elokuvan urheilullinen puoli keskittyy harjoitteluvaiheeseen. Tarkasti ottaen Hymyilevä mies on rakkaus. Siihen myös liittyy le. Elokuvan valtteina ovat tosipohjaisten tapahtumien inspiroima tarina sekä Jarkko Lahden roolityö – Lahti esittää ammattinyrkkeilymme suuriin nimiin kuuluvaa Olli Mäkeä. Olli Mäkeä elokuvassa esittää Jarkko Lahti. Siinä on tehoa, sillä Olli ja Raija (Oona Airola) menevät kihloihin ottelupäivänä. an ei-urheilullinen puoli ja koko tarinan ydin. Poliittinen puoli kuitataan ohimennen, tarinan intressit ovat muualla. lmille Kuin raivo härkä (1980). 64 % nuorista työllistyi tai aloitti opiskelut, 84 % koki elämänsä muuttuneen parempaan suuntaan. Myös genre-mielessä Hymyilevä mies pärjää hyvin, sillä nyrkkeilyä käsittelevien elokuvien joukossa se on pieni helmi, oiva vastinpari Martin Scorsesen . 52 21.12.2018 ELÄKELÄISET RY järjestää yhdistystoiminnan peruskurssin Kuntorannassa 25.2.–1.3.2019. KOTIKATSOMO: HYMYILEVÄ MIES TV1 su 23.12. TIEDOT tapahtumapalstalle viimeistään tiistaihin klo 14:ään mennessä: Kansan Uutiset/ Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Hymyilevässä miehessä on aineksia kelpo pastissiksi, mieleen tulevat 1960-luvun tsekkoslovakialaisen uuden aallon mestarit Milos Forman ja Jiri Menzel. Näköisyydessä löytyy, mutta se on vasta pintaa. Ohjaaja Juho Kuosmanen on tehnyt käsikirjoituksen yhdessä Mikko Myllylahden kanssa. klo 21.10, ti 25.12. klo 12. Elokuva keskittyy promoottorilegenda Elis Askin (mainio Eero Milonoff) junailemaan, elokuussa 1962 Olympiastadionilla käytyyn MM-otteluun. Messuaukio 1, Helsinki. klo 23.00. #vamostadi #stadinomalafka. YKSINÄISTEN JA VÄHÄVARAISTEN joulujuhla Helsingin Messukeskuksessa ma 24.12. Tarjolla joulupuuroa Estradin tuntumassa klo 11–13. TV muus, herkkyys ja hiljaisuus
Kohteessa seitsemän juuri luotsinsa vaihtanut Manchester United pelaa vieraissa Cardi. Chelsea – Leicester 1 3. Puolan kiekko muistuttaa sitä, mitä Suomen kiekko oli 1970ja 1980luvuilla. Ammuntansa aiempaa parempaan kuosiin saanut Mäkäräinen on voittanut jo kolme osakilpailua ja on vahvasti menossa kohti neljättä kokonaiskilpailun voittoaan. Kyseiset herrasmiehet toki pelaavat eri maissa ja korkeimmalla sarjatasolla, mutta olivat kumpainenkin tehneet viime viikon loppupuolella saman verran maaleja kuin vuoden urheilijaksi Suomessa ehdolla oleva Pukki. Toivottavasti Pukin vire kantaa myös keväällä, ja vaikka aina Valio liigaan saakka. West Ham – Watford 1 5. Kai Hirvasnoro KAISA TAAS KOHTI KRISTALLIPALLOA LEHTIKUVA/JURE MAKOVEC LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI. Siellä osataan hoitaa palloilulajeja menestyksekkäästi, mutta jääkiekko on jäänyt vähän katveeseen. Pukki saa kiittää hienosta vireestä myös Norwichin muita pelaajia ja manageri Daniel Farkea, mutta myös itseään. Hull – Swansea 1 (X) Kotkan pojan siivet kantaa Teemu Pukki Teemu Pukki on treenannut fysiikkansa kuntoon oikeastaan ensimmäistä kertaa urallaan. lla onkin hyvä paikka käyttää hyväkseen vastustajan sekavaa tilannetta, vaikka Paul Pogba ja kumppanit saattavat nyt jopa herätä tekemään tulosta. Joka tapauksessa Championship-kausi on puolivälin krouvissa ja piikkipaikalla olevat seurat ovat vahvoilla myös keväällä. 1 X 2 Olli Kohonen kohonen.olli@gmail.com SUOMEN MAAJOUKKUEEN ykköshyökkääjä Teemu Pukki pelaa tällä hetkellä elämänsä parasta futista. Sarjanelosena keikkuva Chelsea kohtaa kotonaan Leicesterin. 53 21.12.2018 . Ei ole kuitenkaan väärin sanoa, etteikö Pukki olisi parhaassa vireessä oleva skandinaavinen kärkipelaaja juuri nyt. Tappiosuora saa nyt jatkoa. 64 sarakkeen vihjerivi 1. Suomen ainoa valopilkku on Kaisa Mäkäräisen vakuuttava meno ampumahiihdossa. Hän on kunnostautunut seurajoukkueessaan Championshipin Norwichissa eritoten viime hetkien voittomaalin tekijänä täräytettyään kolme pistettä omilleen kuukauden sisään kahdesti – niin Millwallia kuin Boltonia vastaan. Kärjen tuntumassa on pysynyt vain Krista Pärmäkoski. Newcastle U – Fulham 1 (2) 7. Pukki on yhdessä seuransa nokkahahmojen kanssa kiistänyt moiset huhut ainakin toistaiseksi. Ykkönen. Itsevarma portugalilainen ei kyennyt uusiutumaan valmentajana, ja ManU-pesti saattoi jäädä hänen joutsenlaulukseen jalkapallon huipputasolla. Keskikastin vieraat ovat hävinneet viimeisimmät liigapelinsä Crystal Palacea ja Tottenhamia vastaan. VAKIORIVILLÄ ON nippu mielenkiintoisia joulunaluspelejä. Toisaalta hän teki kaksinumeroiset maalimäärät jo kahdella viime kaudella Bröndbyssä, mutta Englannin Championship on kuitenkin luokkaa kovempi sarja Tanskaan verrattuna. Maastohiihdossa menee totuttua huonommin. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1(X), 1, 1(X), 1(2), 1(2), 2, 1(X), 1, 2, X, 1(X). Blackburn – Norwich C 2 12. Reading FC – Middlesbrough X 13. Nottingham – QPR 1 (X) 10. Otti vastuun ManU-penkin päässä kuka hyvänsä, on hänellä erittäin kova tehtävä edes pitää suojattinsa europaikoissa kiinni tulevalle kaudelle. Ailahtelevaisesti pelanneella Cardi. Punaisten paholaisten uusi vetäjä ei ollut tiedossa kirjoitettaessa tätä kolumnia tiistai-iltana, joskin esimerkiksi Ole Gunnar Solskjärin, Michael Carrickin ja Laurent Blancin nimet pyörivät mukana väliaikaisvalmentajaspekulaatioissa. Bournemouth – Brighton 1 (X) 4. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 22.12. Osoituksena tästä voidaan todeta, että hän on tehnyt 24 maalia koko vuonna pelaamissaan 50 ottelussa keikkuen tilastovertailussa samassa täysosumatahdissa muun muassa Kylian Mbappén ja Gareth Balen kanssa. klo 16.58. Hänen kolhunsa ei kuitenkaan ole ilmeisesti vakava. Se olisi ensiarvoisen tärkeä asia myös Huuhkajia ajatellen, koska muuten on hankala luulla Suomen pystyvän ryöstämään EM-karsinnoista pisteitä esimerkiksi Bosnialta tai Kreikalta, Italiasta nyt puhumattakaan. Manchester C – Crystal P 1 2. a vastaan. ”The Special Onesta” on tullut kuolevainen. Toki arpa kohtalon on aina arvaamaton, ja talven perunapeltokentillä saattaa tapahtua ihmeellisiä, pisteitä ratkaisevia pomppuja suuntaan tai toiseen. Silti on hyvä panna merkille, että Pukki palasi nopeasti maalintekoarkeensa Ratinassa lokakuussa kokemansa takareisivamman jälkeen. Viime kilpailujen vire lupaa hyvää Tour de Skille. VIIKON VÄITE: José Mourinhon potkut Manchester Unitedista eivät tulleet yllätyksenä juuri kenellekään. Huddersfi eld – Southampton 1 (X) 6. Isännät voittivat viikonloppuna liigapelissä Brightonin saaden kuitenkin ottelusta jobinpostia tähtipelaaja Eden Hazardin loukkaantumisen myötä. Rotherham – West Bromwich 2 9. Kaikista paikoista ei toki Pukkikaan ole saanut palloa verkkoon, ja varmasti hiljaisempiakin kausia seuraa hänelle myös tällä rintamalla. Eikä kenellekään futista Suomessa seuraavalle ole tarvetta teroittaa sitä, kenen maaleilla Suomi voitti Kansojen Liigan lohkonsa. Cardiff C – Manchester U 1 (2) 8. Pukin huiman vireen myötä Norwich on hieman yllättäen nousijan paikalla Valioliigaan, vaikka Aapo Halmeen (ja Marcelo Bieltsan) Leeds kiilasi itäenglantilaisten ohitse viime viikonvaihteessa. Hän on treenannut fysiikkansa kuntoon oikeastaan ensimmäistä kertaa urallaan. Pukin arvo on noussut myös siirtomarkkinoilla, ja esimerkiksi Turkin suurseuran Galatasarayn ja Valioliigan Southamptonin kerrotaan olleen kovin kiinnostuneen kotkalaisen palveluksista. Se on saattanut tietyllä tapaa olla hyväksikin hänelle, koska Championshipin hurjassa 46 ottelun pelitahdissa tarvitsee ymmärrettävästi huilia pysyäkseen terävänä. SUKSILAJIEN MAAILMANCUPIT jäävät viikonloppuna lyhyelle joulutauolle, kun ampumahiihtäjätkin saavat kauden ensimmäisen kisaryppäänsä valmiiksi. Puolan A-maajoukkueen valmennustiimissä mukana oleva Risto Dufva arvioi olosuhteita Yle.fi:lle 19.12. Derby – Bristol C 1 11. Ykkönen ja kakkonen
– Vasemmistoliitto on puolueista ollut minulle ainoa vaihtoehto ihan nuoresta, hän sanoo. WWW.KANSANUUTISET.FI . . Esalla oli mielipide myös tasavallan presidentistä. Se on keskiluokkaisten individualistien arvopuolue. Se on juuri niin epäonnistunut kuin asiantuntijat ja oppositio ennakoivatkin. 11-vuotias Esa Laakso oli luokan edustaja koulun hallintoelimisissä, presidentti. Mikä vika on kaupungissa. KÄNNYKKÄ SEN pitää olla. na karttuneen ajattelun käytäntöön ja ryhtyä poliitikoksi. Eikä mikä tahansa halonpätkä, jolla voi soittaa. – Äiti tietää, jos on kavereiden kanssa jossain eikä huolestu, kuului järkiperustelu kännykkätoiveelle. Aktiiviehdon täyttäminen ei onnistu, koska työtä ei yksinkertaisesti ole tarjolla tai sitä ei saa, vaikka kuinka hakisi. – En kyllä äänestäisi pullero Ahtisaarta seuraavissa vaaleissa jos saisin äänestää. Aktiivimalli epäonnistui täydellisesti. Omakotitalo on yksityisempi ja siellä saa metelöidä enemmän naapureita häiritsemättä, sanoi Joni Tenhunen. Joulu tarkoittaa lahjojen lisäksi jouluruokia. Rosollit ja laatikot saivat varauksellisen vastaanoton. Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento julkaisi perjantaina tähän asti ehkä kattavimman laskelman, ja se on sote-uudistuksen talousvaikutuksista hurjaa luettavaa: menojen lisäys olisi vuositasolla noin miljardi euroa nykytilanteeseen verrattuna, 10 miljardia kymmenessä vuodessa. Tämä selvisi Kansan Uutisten vuoden 1998 joulunumerosta. – Siellä on hirveesti savua ja pakokaasuja ja vähän otsonikerrosta. . Tämä aiheuttaisi merkittäviä veronkorotuspaineita ja sopeutustoimenpiteitä samalla kun kuntien mahdollisuudet vastata kasvaviin investointipaineisiin heikkenisivät. 20 VUOTTA SITTEN. Näitä ovat muun muassa sinnittely ja periksi antaminen sekä vastarinta, jolloin työtön ei edes yritä täyttää aktiivimallin ehtoja. Vaihtelua sitä kaipaa ja haluaisin jonkun muun. Karoliina Paananen kertoi perheensä asuneen aiemmin isossa kaksikerroksisessa omakotitalossa, jonka piha oli paljon suurempi kuin kerrostalon piha. . Siitä puuttuu luokkaja talousnäkökulma. Kai Hirvasnoro l k tt j tutkimassa vasemmalta Jenni, Joni, Esa, Soten hinta 10 miljardia SOTE-UUDISTUKSELLA ON tarkoitus kuroa julkisen talouden kestävyysvajetta umpeen 3 miljardilla eurolla kymmenen vuoden aikana. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Kännykkä oli joulun 1998 toivelahja KU:n joulupaketteja tutkimassa vasemmalta Jenni, Joni, Esa, Olavi, Karoliina ja Emine. Niitä ei systemaattisesti ole vihreissä. Pyrkimys täyttää aktiivimallin ehdot ajavat työttömät käyttämään erilaisia selviytymiskeinoja. Jouluja muista toiveistaan Viikkolehden saunassa oli kertomassa kuusi 10–12-vuotiasta koululaista Eläintarhan ala-asteen 5A-luokalta. Sen pitää olla pieni ja hienonnäköinen ja siinä pitää olla pelejä. Eläintarhan ala-aste sijaitsee urbaanissa Itä-Pasilassa. PEKKA PAJUVIRTA Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet ovat kääntymässä päälaelleen. Vuorennon mukaan tämän seurauksena julkisen talouden tasapainoa haettaisiin todennäköisesti leikkaamalla kunnille suunnattuja valtion tukia. Hän sai käyttää vaikutusvaltaa esimerkiksi diskojen järjestämisessä. Äiti tietää, jos on kavereiden kanssa jossain eikä huolestu. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN LEHTIKUVA/TOMI HIRVINEN ue A UUSIEN SELVITYSTEN ja kyselyiden mukaan aktiivimalli ei toimi. – Politiikan maailma on käynyt sellaiseksi, etten malta pysyä pois, hän sanoo. Emine Erdogan kertoi unelmiensa täyttymykseksi tuttujen nelikerroksisen omakotitalon Turkissa. Sellainen kuin Nokian 6110, joka maksaa 1 200 markkaa. KU:n jouluvieraiden toive oli kuitenkin asua omakotitalossa jossain rauhallisessa ympäristössä ja jopa maalla. kansanuutiset.fi /4007266 Tuomas Nevanlinna ehdolle vaaleihin FILOSOFI Tuomas Nevanlinna päätti tuoda . 54 21.12.2018 . Häntä on pyydetty ehdokkaaksi muutaman kerran aiemminkin. Koko jouluruokailu tuntui olevan kiusallinen hidaste, koska lahjat jaetaan vasta sen jälkeen ja aikuisilla joulupöydässä kuluu aikaa. kansanuutiset.fi /4008206 Aktiivimalli on rikollisen huono. Se on kuin nukkekoti, hän kuvaili ja sai toiset mukaan keskusteluun kertoessaan sen ihanista yksityiskohdista. – Esimerkiksi vihreistä näkyy, että puolue perustettiin työväenliikkeen perinnön ulkopuolelle. loso. Myöskään työllistämispalveluja ei ole riittävästi tarjolla. Alle kolmannes työttömistä on pystynyt täyttämään aktiivimallin ehdot tämän vuoden aikana ja 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan tehtiin tuoreimmassa tarkastelussa 158 000 työttömälle. Työväenliikkeen perinnössä on vaalimisen arvoisiakin asioita: kollektiivinen toiminta, solidaarisuus ja luokkanäkökulman esilläpito. kansanuutiset.fi /4007066 Aktiivimallista päättämisestä on vuosi
Syksyllä ostin Pietarista aurinkolasit, joissa on vaaleanpunaiset linssit. L ämpöä olen viime aikoina löytänyt myös parjatusta sosiaalisesta mediasta. Sama ryhmä on poikinut myös uusia pienempiä ryhmiä, joiden jäsenten kesken on jaettu monenlaista apua. Mutta esiintyjien läsnäolo ja lämpö menivät syvemmälle. Konsertin päätyttyä katsomossa istui kokemastaan pöllämystynyt yleisö. Näin arvioivat 60-luvun opiskelijaliikkeen veteraanit Kati Peltola ja Ilkka Taipale. Musiikin rinnalla siinä kulki nelihenkisen työryhmän tarina tutkimusmatkastaan sisällissotaan ja sitä edeltäneeseen aikaan. Konsertin vanhin teksti oli vuoden 1899 helmikuussa Työmies-lehdessä julkaistu Köyhän laulu, joka oli esitystä varten nyt ensimmäistä kertaa sävelletty. Yhdessä laulaminen on sodan aikaan antanut voimaa ja lohtua, ja lauluilla on myös syvennetty vastakkainasettelua. www.kansanuutiset.fi /tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma–pe 10.00–15.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi /tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2018 K un katsoo maailmaa punavihreät lasit silmillään, toivoa on välillä vaikea nähdä. Jos yhdellä kolkalla loksahtaakin jokin parempaan asentoon, tiedostava tietää, että toisaalla otetaan takapakkia. Viimeinen sana TUIKKII SE SITTENKIN! Anna Paju Kirjoittaja on Kansan Uutisten toimittaja. Myötäelämisen taitoa voi oppia esimerkiksi lukemalla kirjoja. 12 kk 159 € 182 € 6 kk 81 € 97 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Kesto Määräaikais. JARMO LINTUNEN JARNO MELA. Aina kun hetken meinaan nauttia jostain, kalvaa takaraivossa syyllisyys, koska aina jossain on jollain huonommin. Y ksi kuluneen vuoden hienoimpia elämyksiä osui itselläni itsenäisyyspäivään. Punavalkoisia lauluja -konsertti käsitteli vuoden 1918 sisällissodan aikaa ja sen laulut pohjautuivat arkistoista löydettyihin dokumentteihin, muistiinpanoihin ja merkintöihin. Akuuttiin maailmantuskaan suosittelenkin ruusunpunaisten lasien sijaan kohtaamisia ja kulttuurielämyksiä. J a yhtäkkiä, ilman ruusunpunaisia laseja, tässä näen sen tuikkivan, meidän toivonkipinämme: ihmisen kyvyssä tuntea myötätuntoa. Halussa ymmärtää ja auttaa tuntematonta, ilman sääliä ja syyllisyyttä. On kyettävä kuvittelemaan naapuriin ja napajäätikölle ja sata vuotta tästä hetkestä eteenpäin. Siihen koetan keskittyä joululomalla. Hän sai hetkessä satoja eläinkuvia ja tervehdyksiä näytettäväksi lapselle, sitten kun tämä herää. Järkeilemällä se ei onnistu. Veretseisauttavan taitava musisointi ja viime vuosisadan alun elämän ankaruus olivat saaneet ihon kananlihalle. ENSI VIIKOLLA: Vaikka konservatiiviset arvot tuntuvat olevan nyt voitolla, kyse on vain väliaikaisesta vaiheesta. On maksettu laskuja, ostettu ruokaa, kuskattu kyytiä tarvitsevia ihmisiä, eläimiä ja tavaroita, hoidettu toisten lemmikkejä, löydetty niille uusia koteja tai neuvottu vaikkapa Kelan tukiviidakosta selviämisessä. He uskovat edelleen humanismin voittoon. Tarvitaan tunnetta ja mielikuvitusta. Tänään yksi ryhmän jäsen kirjoittikin poikkeuksellisesti lapsestaan, joka oli äkillisesti sairastunut ja joutunut sairaalaan. (10?%). Ne jäivät ihon alle. Heidän vilpittömästä yrityksestään ymmärtää. Kuten Punavalkoiset laulut -työryhmällä oli yrityksenä tavoittaa sata vuotta sitten eläneiden tunteita ja ajatuksia, pitäisi meidän muidenkin kurkottaa sekä ajassa että paikassa oman kokemuspiirin reunojen yli. Ei auttanut sekään. Tuomalla punaisten ja valkoisten laulut yhteen, esityksestä muodostui jotain enemmän. Olen jäsenenä eräässä suuressa Facebook-ryhmässä, jossa tarkoituksena on jakaa eläinaiheisia hyvän mielen videoita. Kykyä vaaditaan myös politiikassa. Olen itsekin saanut sitä kautta merkittävää apua ihmiseltä, jota en ole koskaan tavannut. 55 21.12.2018 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi TILAUKSET JAKELUHÄIRIÖT OSOITTEENMUUTOKSET Ma–pe klo 10.00–15.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin
Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2019 Kiitämme jäseniämme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhallista joulun aikaa. Lahjoitamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Iso osa lahjoituksista kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön.