Viikkolehti | 21.5.2021 | 3,5 € 20-003251-2120 | kansanUUtiset.fi Toimivaa arkea, hyvinvointia ja työtä Miten sujuvasti arkesi toimii. 20/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa. Miten kuntasi toimii työllisyyden parantamiseksi. kansan uutiset . Lue Teollisuuden Vaikuttajien kuntavaaliteemat ja katso teollisuuden vasemmistolaiset ehdokkaat: www.teollisuudenvaikuttajat.?/kuntavaalit Teollisuuden Vaikuttajat on Teollisuusliiton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto, joka toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi ja tasavertaisen yhteiskunnan edistämiseksi.. Miten kunnassasi tuetaan sinun ja perheesi hyvinvointia
Ammattiliitot lähtevät siitä, että ne neuvottelevat työehdot jatkossakin, mutta olisiko vähimmäispalkka silti turvattava myös muulla tavalla. LUE LISÄÄ SIVULTA 20 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Hallitus perusteli esityksessään vuonna 2001, että Suomi ei voi sitoutua säännökseen tilastotietojen puutteellisuuden takia. Pandemian kestäessä rintamaan on noussut tuhansittain ponnekkaita. Miksei yritettäisi samaa työelämässä. Järjestävä väki kerää yhtenäistä ääntä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vahvisti järjestön kielteisen kannan viimeksi Iltalehden haastattelussa 9.5. kysyy Taistelu työstä -kirjan kirjoittanut Reima Launonen Elias Krohnin haastattelussa. Lauri Holapan mukaan tärkeintä olisi torjua sosiaalista kärsimystä ja varmistaa talouden paluu pitkäaikaiselle kasvu-uralle pandemian jälkeen. Se suojaisi myös Suomeen tilapäisesti tulevia työntekijöitä, joilla ei välttämättä ole tietoa Suomen palkkatasosta. yläpuolella. Tuoreimman tilaston mukaan säännöllisen työajan keskiansio vuonna 2019 oli 3 764 euroa kuukaudessa, joten peruskirjan säännöstä noudattaen bruttotulojen pitäisi Suomessa olla vähintään 2 258 euroa kuukaudessa. Ammattiyhdistysliikkeen mielestä työnantajat tavoittelevat palkkojen ja muiden työehtojen heikentämistä. Muut samoin tehneet olivat lähinnä Itä-Euroopan maita eli outo viiteryhmä Suomelle. Syntyvässä uudessa tilanteessa olisi tärkeää turvata elämiseen riittävät palkat tavalla tai toisella. LUE LISÄÄ SIVULTA 6 – Demokratian vahvistumisen myötä on saatu inhimillisillä mittareilla paljon parempia yhteiskuntia. Asiaan olisi syytä palata nyt, koska artiklaan sitoutuminen suojaisi työntekijöitä, joilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Peruskirja uudistettiin vuonna 2002, mutta Suomi ei sitoutunut siihen palkkaa koskevalta osalta. Eräs mahdollisuus olisi, että Suomi sitoutuisi Euroopan sosiaalisen peruskirjan kohtuullista palkkaa koskevaan säännökseen. TÄSTÄ INNOSTUN NYT JoHan alén Toimitussihteeri 20/2021 Perjantaina 21.5.2021. (10 %). Asiasta mietinnön laatinut ulkoasiainvaliokunta piti tärkeänä, että Suomi pyrkii sitoutumaan myös vähimmäispalkkaa koskevaan määräykseen, samoin sille lausunnon antanut työja tasa-arvoasioiden valiokunta. Vähimmäispalkkaa harkittava uudelleen Kulttuurin tekijät kärsivät koronamääräyksistä vielä ravintoloiden avautuessa. Ay-liike on vastustanut lakisääteistä minimipalkkaa. Sopimusta on tulkittu niin, että palkan on kaikissa tapauksissa oltava kansallisen köyhyysrajan PÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Käytännössä vähimmäispalkan on oltava 60 prosenttia kansallisesta keskipalkasta. l T yöehdoista sopiminen hajautuu vääjäämättä ja pirstoutuu yhä pienempiin yksiköihin, koska suuret työnantajaliitot Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus eivät enää neuvottele koko alaa koskevista sopimuksista. 2 | KU 20 /2 02 1 Maailmantalous elää edelleen keskellä pandemiaa. Kesto Määräaikais. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv
Suomella on Kouvosen mukaan oltava yhteinen visio. M iK Ko Kä Ke lä. AjAssA KU 20 /2 02 1 | 3 01 AjAssA E lämisen perusedellytyksistä huolehtiminen kaikkialla maassa on koko suomalaisen yhteiskunnan etu. Mielestäni meillä on myös moraalinen velvollisuus auttaa syrjäseudun ikääntyvää väestöä, arvioi Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvonen. Kalevi Sorsa -säätiön tuore Eriarvoisuuksien Suomi -raportti pohti alueiden erilaistumista ja päätyi kehottamaan katseen kohdistamista kuntarakenteista yksilöön, ihmisten perusoikeuksien ja niitä toteuttavien palveluiden toteutumiseen. – On pidettävä huoli siitä, että raportin suositukset saadaan koh”Suomella oltava yhteinen visio” Korkeakoulutuksen mahdollisuus, infrastruktuuri ja turvallisuus ovat avainasemassa, kun pohditaan alueiden erilaistumisen synnyttämiä haasteita. TeksTi Esko Harni ja Petri Kaikosuo Anne Kouvonen muistuttaa, että etäpalvelut eivät täysin poista alueel lista eriarvoistumista. Tämä eriarvoistuminen ei saa syventyä. Hyväosaiset ovat saaneet täällä paljon, kuten maksuttoman korkeakoulutuksen, edullisen päivähoidon ja toimivan liikenneinfrastruktuurin
KaiKilla ei ole varaa Kahteen Kotiin Eräs raportissa esille tullut ratkaisuehdotus on monipaikkaisuuden huomiointi lainsäädännössä niin, että ihminen voisi olla kirjoilla kotikuntansa lisäksi myös esimerkiksi kesämökkipaikkakunnallaan. Monipaikkaisuus ei ole ongelmatonta esimerkiksi ekologisesta näkökulmasta. Koulunkäyntija opiskelumahdollisuudet ovat keskeisessä asemassa, kun lapsiperhe miettii, missä päin Suomea olisi mahdollista asua. Monipaikkaisuus ei voi tarkoittaa sitä, että ihminen maksaa verot esimerkiksi Helsinkiin ja käyttää palvelut maakunnissa. Miksi etniset vähemmistöt uhkaavat jäädä pois palveluiden parista. – Suuremmissa kaupungeissa ongelmina ovat esimerkiksi kaupunginosien eriarvoistuminen ja etenkin lasten kohdalla näkyvä etninen segregaatio. – Osa uhkaa jäädä pois palveluiden parista, koska heillä ei ole riittävää suomen kielen taitoa, jolla toimia itsenäisesti digipalveluissa. Digitalisaation tuomat hyöDyt eivät ole KaiKille mahDollisia Korona-ajan myötä kehittyneet ja yleistyneet digitaaliset palvelut ovat mahdollistaneet etätyön yhä useammille ja tuoneet monille toimivia etäratkaisuja myös esimerkiksi lääkäriasiointiin tai mielenterveyspalveluihin. Syrjinnän ja diskriminaation vastainen työ sekä asuntopolitiikka ovat tärkeässä asemassa. AjAssA 4 | KU 20 /2 02 1 Eriarvoisuuteen johtavat syyt ovat rakenteellisia. Etäpalvelut eivät kuitenkaan täysin poista alueel lista eriarvoistumista. Kaikilla ei myöskään ole monipaikkaisuuden tuomiin etuihin mahdollisuutta tai varaa. Korona-ajan myötä yleistynyt etäopetus voi tuoda ratkaisuja esimerkiksi lukio-opetuksen tason parantamiseen tai ylläpitämiseen syrjäseuduilla. Samalla mahdollistettaisiin näiden aineiden tarjoaminen myös vähävaraisten perheiden lahjakkaille lapsille. – Oma kysymyksensä on, mihin verot silloin maksetaan. Korkeakoulutuksen mahdollisuus, infrastruktuuri ja turvallisuus ovat tässä avainasemassa. Kaupungeissa huomiota täytyy kiinnittää Kouvosen mukaan etenkin lapsiin ja nuoriin, varhaiskasvatukseen ja kouluun. – Talot täytyy pitää lämpiminä silloinkin, kun siellä ei olla, ja mökille kuljetaan tavallisesti omalla autolla. Monipaikkaisuus on ainakin tällä hetkellä lähinnä varakkaiden vaihtoehto. Mahdollisuus korkeakoulutukseen on tässä avainasemassa. isoimmissa Kaupungeissa ongelmana etninen segregaatio Eriarvoisuuteen johtavat syyt ovat rakenteellisia, mutta kunnan koosta ja sijainnista riippuen erilaisia. – Jopa perusterveydenhuollon terveyskeskuspalveluista iso prosenttiosuus tehdään jo nyt etänä. – Käytännössä sujuva etäpalveluiden käyttö ei ole mahdollista kaikille, eikä etälääkäri sadan kilometrin päässä edelleenkään ratkaise kysymystä siitä, voiko Suomussalmella yksin asuva muistisairas vanhus asua kotonaan. taamaan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. – Helsingissä aiemmin vain pääkaupunkiseudun lukiolaisille tarjolla olleet Helsingin yliopiston kurssit ovat nyt diginä kaikille muuallakin Suomessa. – Esimerkiksi Kainuussa sote-malli on jo kuntarajoista riippumaton. Tällaista pitäisi Kouvosen mukaan pyrkiä välttämään kaikin keinoin. Pienissä kunnissa ongelmana on palveluiden saatavuus. – Tärkeintä on maakuntakeskusten pitäminen elinvoimaisina. Etätyö esimerkiksi kesämökillä on selvästi kasvanut korona-ajan myötä, ja Kouvonen näkeekin sen realistisena vaihtoehtona, joka voisi tuoda tarvittavaa joustavuutta ihmisten arkeen. – Lähikoulut ja päiväkodit tulisi saada kaikille houkutteleviksi esimerkiksi painotetun opetuksen kautta. Muuten nuoret lähtevät koko alueelta. Musiikki-, kuvataidetai liikuntapainotteisuus voisi tehdä koulusta houkuttelevan myös keskiluokkaisille perheille. Kajaanilainen voi käyttää terveyspalveluita myös vaikkapa mökkipaikkakunnallaan Kuhmossa. Tämä sopii erityisesti syrjäseuduille ja taantuville alueille. On varhaiskasvatuksen ryhmiä, joissa ei ole yhtään äidinkielenään suomea puhuvaa lasta. l KU :n ar Ki st o. Kaikkea, kuten varhaiskasvatusta ja vanhusten hoivapalveluiden järjestämistä, tuskin voidaan koskaan toteuttaa täysin etänä. – Kun väestö ikääntyy, niin ei olisi varaa menettää yhtään Suomessa syntynyttä nuorta syrjäytymään, oli ihonväri, äidinkieli tai etninen tausta mitä tahansa
Enää ei voi odottaa eikä antaa alan ahdingon syventyä entisestään! Veronika Honkasalo @veronikahonka 16.5. Kunnissa myös täytyy valvoa sitä, että tytäryhtiöissä noudatetaan työehtosopimusta. Jokaisen työntekijän kannattaa tänä epävarmuuden aikana liittyä ammattiliittoon, jotta meillä on tulevaisuudessakin reilut työehdot kaikilla eikä vain harvoilla. Velkaa oli yli 340 miljardia. Työnantajaa ovat ärsyttäneet muun muassa yleiskorotukset ja luottamusmiesjärjestelmä – siis se, että joku valvoo työntekijöiden yhteisiä etuja. Työntekijä! Sillä on väliä, ketä äänestät, sillä monet muut asiat ovat suhteellisen pieniä siihen verrattuna, jos työmailla, siis siellä missä vietetään yli 200 päivää vuodessa, alkavat asiat mennä todella pieleen ja minkäänlaista edunvalvontaa ei ole. Kolumni 1990-luvulla raskaasTi velkaantunut Suomi maksoi velkojaan pois 76 miljardilla markalla kolmessa vuodessa, kertoi KU 22.5.2001. Hallituksen #exitstrategiaa on noudatettava yhdenvertaisesti. Kai Hirvasnoro Paavo Lipposen hallitus lyhensi 1990-luvulla syntynyttä velkaa reippaaseen tahtiin. Meidän pitää kantaa vastuuta myös siitä, minkälaisen yhteiskunnan jätämme tuleville sukupolville. Kunnassa voidaan valvoa myös työehtosopimusshoppailua, jolla heikennetään työntekijöiden työehtoja tytäryhtiöissä. Kunnanvaltuutettu on myös omassa roolissaan se kuntatyötekijänkin luottamusmies, kun päätöksiä ulkoistuksista, yhtiöittämisistä tai kuntayhtiön myynnistä tehdään. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes puolusti reipasta velanmaksutahtia, mutta ei mihin mittaan hyvänsä: – Velkaa ei mielestäni kokonaan tarvitse maksaa pois tällä hetkellä työssä olevan sukupolven taskuista. Kyllä! #Vasemmisto haluaa STM:n alkavan ohjata AVI:t sallivampaan suuntaan #kulttuuri #tapahtumat osallistujamäärien osalta. Esimerkiksi siitä, ulkoistaako kunta joitakin toimia kunnan omistamiin osakeyhtiöihin. Työnantajan tavoitteet haisevat ja pahasti. Joitakin työnantajia näyttää ahdistavan se, että ei saa alkaa villisti sopimaan työntekijöiden kanssa. lAinAttuA Jos haluat kuulla mitä mieltä ehdokas on jostain asiasta, tai haluat tarkemmat perustelut, kysy häneltä suoraan. Korkoihin upposi vuosittain 20–30 miljardia markkaa. Työehdoilla ja sopimusjärjestelmillä on myös suhde politiikkaan. Kysynkin, miksi työnantaja haluaa poistaa luottamusmiesjärjestelmän, siis sen, mikä on työsuhteen ongelmatilanteissa työntekijän ainut turva. varapuheenjohtaja. Vasemmistoliitto on ollut johdonmukainen linjassaan, että työehtoja ei poljeta millään alalla, ei yksityisellä puolella tai julkisella sektorilla. Nousukauden aikana velkaa on lyhennettävä reippaasti, koska huonommat ajat koittavat väistämättä ja silloin valtiolla on oltava mahdollisuus lisätä uudelleen velkataakkaansa. Niko ValleNius, VaseNkaista.fi 14.5. Eli yksinkertaisesti työnantajaa tuntuu ärsyttävän, kun joku valvoo ja ei saa pakottaa sopimaan. some TyömarkkinaT ovaT herkkä kapistus. Hallituspuolueet olivat velanhoidon päälinjasta samaa mieltä. suomi maksoi vauhdilla velkojaan 20 vuottA sitten Ja rm o Li nt Un en. Nyt Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat repimässä sopimisen kulttuurin. TyöehdoT ja poliTiikka JouNi JussiNNiemi Kirjoittaja on pääluottamusmies ja vasemmistoliiton 3. AjAssA KU 20 /2 02 1 | 5 Vasemmistoliiton kanta on selvä, kulttuurija taidekenttää ja tapahtuma-alaa pitää avata välittömästi. Muistetaan myös kuntavaaleissa, että kunnissakin päätetään työntekijöiden eduista. Lisäksi yli 20 miljardin markan korkomenot ovat uskomattoman raskas taakka maksettavaksi kansainvälisille sijoittajille vuodesta toiseen. Pitkään tuon herkän asian kanssa on pärjätty sopimalla järjestötasolla, työnantajaja työntekijäjärjestöjen kesken. Sosiaalisen median aikana meidän ei tarvitse ripustautua vaalikoneiden valmiisiin kysymyksiin. Työntekijä, kun katsot tilinauhaa, sillä on tulevaisuudessa suuri merkitys, kuulutko ammattiliittoon ja ketä äänestät kuntatai eduskuntavaaleissa. Pia Lohikoski @plohikoski 16.5. On suuri riski, että työntekijöiden edunvalvonta on vaarassa, olipa sitten toimihenkilö tai työntekijä
Se onkin viime aikoina korvattu vanhalla kunnon inflaatiopelolla. l A ina tasaisin väliajoin vallitsevissa talouspoliittisissa ajattelutavoissa tapahtuu hegemonian muutos. Yhdysvalloissa Joe Bidenin kahden biljoonan dollarin massiivinen tukipaketti sekä hänen näkyvät irtiottonsa menneiden vuosien eriarvoistavasta talouspolitiikasta ovat tästä parhaita esimerkkejä. Julkisuudessa usein toistellun tarinan mukaan koronaepidemian myötä keventynyt finanssipolitiikka yhdessä pitkään jatkuneen rahapoliittisen elvytyksen kanssa johtavat hallitsemattomaan kysyntäinflaatioon, joka heikentää talouskasvua ja työllisyyttä. Keynesiläisyyden nousu toisen maailmansodan jälkeen ja sen korvautuminen asteittain 1970-luvulla tarjontareformien, deregulaation ja budjettikurin uusvanhalla opilla ovat esimerkkejä tällaisista muutoksista. Euroalueella on ajauduttu jopa deflaatioon useampaan otteeseen viime vuosina. Inflaatioon on tietenkin syytä suhtautua vakavasti, ja valtioilla pitää olla tarvittaessa valmius kiristää finanssipolitiikkaa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että samanlaisen muutoksen mahdollisuudet ovat jälleen käsillä. Toisaalta on myös varottava ylireagoimasta tilapäisiin hintojen nousuihin. Täysillä kohti hiilineutraalia Helsinkiä! Sirpa Puhakka Toimittaja, tietokirjailija, varavaltuutettu Vahvaa osaamista valtuustoon HELSINKI Vaaliteemoista lisää https://www.facebook.com/sirpapuhakka/ 595 Tavara-arpa ry. Vanhushoiva kuntoon. Samanlaista kehitystä on nähtävillä myös Euroopassa. AjAssA 6 | KU 20 /2 02 1 huhtikuussa nousseen 4,2 prosenttia vuodentakaisesta. Nyt tärkeintä olisi torjua koronakriisistä aiheutunutta sosiaalista kärsimystä ja varmistaa talouden paluu pitkäaikaisella kasvu-uralle. Maailmantalous elää edelleen keskellä pandemiaa ja tilanne on hyvin epävarma. Pitkään talouskurin ja työmarkkinaheikennysten vaihtoehdottomuutta puolustettiin sillä, että luottomarkkinat rankaisevat oikeaoppisuudesta lipeäviä valtioita. Jos inflaatiohuolet erottaa laajemmasta poliittisesta kamppailusta, on niitä analyyttisina puheenvuoroina hiukan vaikea ymmärtää. Myös täysin talouspolitiikasta riippumattomat tekijät, kuten konttipula, ovat kiihdyttäneet inflaatiota. Kuitenkin jo useiden vuosien ajan sekä Yhdysvaltojen että euroalueen pääasiallisena huolenaiheena on ollut se, että inflaatio on jäänyt toistuvasti keskuspankkien inflaatiotavoitetta alemmalle tasolle. Vaikka huhtikuun inflaatio ylittää Yhdysvaltojen keskuspankin inflaatiotavoitteen, se on vielä kaukana tasosta, josta olisi todellista reaalitaloudellista haittaa. Lisäksi hintojen nousu koronaepidemian jälkeen oli täysin odotettavissa, eikä ole syytä olettaa sen jatkuvan pitkään. Keskuspankkien jo yli vuosikymmenen verran jatkuneiden massiivisten velkakirjaostojen aikakaudella tämän tarinan vetovoima on ymmärrettävästi vähän heikentynyt. Vanhan järjestyksen tukijoita muutos ei tietenkään miellytä. Tällaiset väitteet ovat saaneet lisää huomiota erityisesti sen jälkeen, kun Yhdysvalloissa kuluttajahintojen kerrottiin Lauri HoLappa Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja poliittisen talouden tutkija, joka toimii tällä hetkellä opetusministerin erityisavustajana. Inflaatiohysteria: ennalta-arvattavaa ja turhaa Kolumni Koronan hoitoja oppimisvelka korjattava. Epidemia ja siitä seurannut kysynnän lasku johtivat monilla aloilla tuotannon alasajoon, ja onkin täysin luonnollista, että kysynnän nopeasti elpyessä joillekin aloille syntyy tilapäisiä tuotannollisia pullonkauloja. Se, mitä aiemmin pidettiin itsestäänselvänä, arkijärkisenä ja poliittisen keskustelun ulkopuolella olevana reunaehtona, murtuu ja korvautuu jollakin uudella opillisella kokonaisuudella
Al l Ov er Pr es s/ JA AK KO st en rO Os. TausTaT KU 20 /2 02 1 | 7 02 taustat Työmailla pärjättäisiin pienemmällä porukalla, jos työt suunniteltaisiin hyvin
TausTaT 8 | KU 20 /2 02 1
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan vain kymmenien ammattilaisten joukkue tekisi nykytyömaiden monisatapäisen katraan työt. TausTaT KU 20 /2 02 1 | 9 . Suomen rakennustyömaille virtaa ulkomailta tarpeetonta työvoimaa. TeksTi Tiina Tenkanen kuvaT Emma Grönqvist HArjuniemi äräHtää
– Voidaan puhua jo ylimiehityksestä, Harjuniemi toteaa. – Alan tuottavuuskehitys on jo nyt heikkoa, mikä johtuu töiden yhteensovittamisen ongelmista. Harjuniemi perustelee viestiä sillä, että yleissitovuuden rauettua rakennusalan palkkataso romahtaisi. – Meillähän ei juuri ole muuta kuin sopimista yrityksissä ja työpaikoilla. – Työmaan hoidosta tulee täysin mahdotonta, jos vaikkapa 700 työntekijän kanssa pitäisi sopia jokaisesta asiasta erikseen. Hän toteaa, että talvella siirtotyöläisten palatessa lomiltaan Suomeen tuli myös koronatartuntoja. Paikallista soPimista työPaikoilla jo nyt Työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK on pitänyt jo pitkään esillä vaatimusta paikallisesta sopimisesta. Maan valtavat tuloerot tasoittuisivat ja työntekijöitä voitaisiin puolustaa rajan molemmin puolin. Harjuniemen mukaan työsuojeluviranomaisten pitäisi pystyä tarttumaan työmailla todettuihin epäkohtiin välittömästi eikä vasta onnettomuuden tapahduttua. Harjuniemen mukaan vastuulliset rakennusalan yritykset ovat ottaneet koronan torjunnan tosissaan ja ovat yrittäneet tehdä kaikkensa altistumisten välttämiseksi. Harjuniemi esittää vakavasti harkittavaksi, että ay-liikkeessä päätettäisiin reunaehdot seuraaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Lähes koko maa on rakennustyön osalta vapautettu tarveharkinnasta. yritykset soPimisen tielle, joka alalle soPimus Mikäli rakennusalan työehtosopimusten yleissitovuuteen kajottaisiin, Harjuniemellä on vahva näkemys, mitä sen jälkeen tapahtuisi. Suomalaista työvoimaa on todellakin tarjolla: rakentajien työttömyysaste on noussut joulukuun 17,5 prosentista 22 prosenttiin. – Tarveharkinnan lopettaminen oli ELY-keskusten virkamiehiltä vastuutonta. Harjuniemi uskoo, että nykyistä laajempi ja yksityiskohtaisempi paikallinen sopiminen heikentäisi rakennusalan tuottavuutta. – Ryhtyisimme antamaan nuorisolle viestiä, että hakeutukaa ilman muuta muille aloille. Hän toivoo, että eteläisen naapurimaamme työntekijöiden työehtoja kohennettaisiin. Se tarkoittaa Harjuniemen mukaan, että Suomen rakennustyömaille virtaa työvoimaa vapaasti ItäEuroopan maista ja Euroopan ulkopuoleltakin. Viro mainostaa itseään demokraattisena valtiona, joten siellä pitäisi olla vahva ay-liike. Yhteisen näkemyksen mukaan laajempaa paikallista sopimista ei tarvita. Nyt saman kokoisella työmaalla saattaa työskennellä kymmeniä yrityksiä ja satoja työntekijöitä. Harjuniemi pitää keskustelua hämmentävänä. – Ala vajoaisi yhä syvemmälle harmaaseen talouteen, Harjuniemi ennakoi. Halpatyövoiman käyttö on osa harmaata taloutta. – Vanha totuus on, että jos tuotantohyödykettä on tarjolla valtavasti halvalla, niin sitä tupataan ostamaan liikaa. Altistuneista viidennes oli saanut koronatartunnan. työntekijät kärsivät harmaasta taloudesta Harjuniemen mukaan vielä 15 vuotta sitten esimerkiksi kerrostalon rakennustyömaalla toimi muutama yritys ja kymmeniä rakennusalan ammattilaisia. – Huolehditaan koko liikkeen voimin, että jokainen ala saa sopimuksen. On myös työmaita, joissa Harjuniemen mukaan koronaan ei ole reagoitu millään tavalla. Ayliike on yksi demokratian tunnusmerkeistä, Harjuniemi pohtii. Säällisiä työehtoja noudattavat yritykset häviäisivät hintakilpailuja halpatyötä teettäville yrityksille. Harjuniemen mukaan ulkomaalaiset työvoimakauppiaat tuovat halpatyövoimaa Suomeen enimmäkseen Viron kautta. Työmailla pärjättäisiin pienemmällä porukalla, jos työt suunniteltaisiin hyvin. Kun kerran työnantajajärjestöt ovat irtautuneet sopimustoiminnasta, H alpatyövoiman k äyttö suomalaisilla rakennustyömailla on yksi Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen huolenaiheista. – Ihmettelen, mikseivät virolaiset työntekijät liity ammattiliittoon tai perusta sellaista kotimaassa. koronan torjunnassa kirjavat käytännöt Rakennusliiton maaliskuussa teettämän jäsenkyselyn mukaan kymmenen prosenttia työntekijöistä on altistunut koronalle työmaalla. Liitto varautuu tulevaisuuteen varmistamalla, että mahdollisimman monessa yrityksessä on luottamusmies ja järjestäytyneitä jäseniä ylläpitämässä työehtoja. Jotta työmailla työt ylipäätään etenisivät fiksusti, on asioita junailtava koko ajan porukalla. Työmaiden ylimiehitys yhdistettynä välinpi– Huolehditaan koko liikkeen voimin, että jokainen ala saa sopimuksen, puheenjohtaja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta ehdottaa.. TausTaT 10 | KU 20 /2 02 1 tämättömään tai osaamattomaan työmaavalvontaan on vaarantanut työntekijöiden terveyttä. Rakennusalan työvoimaa löytyy tällaiseen lilliputtimaahan kotimaasta ja EU:n alueelta, Harjuniemi ärähtää. Altistuneen tai koronaan sairastuneen omaehtoista karanteenia ei pystytä valvomaan. Työntekijät ovat usein alihankkijana toimivan työnantajansa armoilla niin palkkauksen kuin työolojenkin suhteen. Harjuniemi toteaa, että Rakennusliitolla on työnantajaa edustavan Rakennusteollisuus ry:n kanssa yhteinen näkemys paikallisesta sopimisesta. – Pyrimme saamaan yritykset sopimisen tielle sen sijaan, että pannaan koko ala sekaisin
Kesäkuussa varmistuu myös uuden Avoimen työttömyyskassan perustaminen. TausTaT KU 20 /2 02 1 | 11 niin ay-liikkeen täytyy ottaa vastuu sopimusten koordinoinnista, Harjuniemi ehdottaa. Samalla avataan Palkkamylly-palvelu, joka huolehtii kertaluontoisia urakoita tekevän Rakennusliiton jäsenen palkanmaksusta, veroista ja työeläkemaksuista. l Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.?/liity Liity nyt:. Liitolla on noin 70 000 jäsentä. Kesäkuussa liitto julkaisee uudet uraja koulutuspalvelunsa. A-kassa on Rakennusalan työttömyyskassan, Teollisuusliiton työttömyyskassan ja Työttömyyskassa Finkan yhteinen työttömyyskassa, joka on avoin kaikille palkansaajille ammattialasta tai työsuhteen luonteesta riippumatta. Lisäksi Rakentajan rukkanen tarjoaa keinoja mielenterveysongelmien taklaamiseen. Parhaimmillaan jäsenmäärä oli runsas 102 000 vuonna 1991. Hyvät palvelut Houkuttamaan jäseniä Jäsenkato on koetellut myös Rakennusliittoa. Hän uskoo, että hyvät palvelut saavat jäsenet pysymään liitossa ja houkuttavat uusia jäseniä liittymään. Työpaikan luottamushenkilöillä on keskeinen asema kertoessaan nuoremmille työntekijöille liittoon kuulumisen hyödyistä. Harjuniemi suhtautuu tulevaisuuteen kuitenkin myönteisesti
He ovat niiden palestiinalaisten jälkeläisiä, jotka eivät lähteneet vuonna 1948. käsitellä palestiinalaisperheiden karkottamista Sheikh Jarrahin kaupunginosasta Jerusalemista. äärIoIkeIston kosIskelu Tuoreessa kriisissä on yksi aiemmista poikkeava piirre. Samaan aikaan oli meneillään ramadanin viimeinen viikko ja palestiinalaiset kokoontuivat joka ilta rukouksiin Haram al-Sharifin (juutalaisten Temppelivuoren) alueelle. Lapidilla olisi kesäkuun 2. Le ht iK Uv a/ YU va L Ch en. Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas oli alun perin määrännyt parlamenttivaalit tämän viikon torstaiksi ja presidentinvaalit heinäkuuksi. Israelin korkeimman oikeuden oli määrä 10.5. Nyt tilanne on jälleen auki. Silminnäkijöiden mukaan poliisit ovat monesti katsoneet riehumista sivusta. Netanjahu sanoi tuolloin, että ”Israel ei ole kaikkien kansalaistensa valtio. Ensimmäisenä hallitustunnustelijana ollut Netanjahu epäonnistui. Israelin kansalaisista 20 prosenttia on arabeja. Sheikh Jarrahissa asuu niiden palestiinalaisten jälkeläisiä, jotka YK 1948 siirsi Länsi-Jerusalemista tähän Itä-Jerusalemissa sijaitsevaan kaupunginosaan. Vuodesta 2009 pääministerinä toiminut Netanjahu on vaaleja voittaakseen kosiskellut äärioikeistoa, ja niin ”normaalin” ja ”hyväksyttävän” raja on koko ajan siirtynyt. Israel kuitenkin pitää koko Jerusalemia jakamattomana pääkaupunkinaan. Siihen olisi ensimmäistä kertaa Israelin historiassa osallistunut myös arabipuolue. Netanjahulla on pelissä muutakin kuin politiikka. Samalla hän on saanut hiljennettyä kilpailijansa, Sininen ja valkoinen -puolueen Benny Gantzin, joka joutuu keskittymään tehtäväänsä puolustusministerinä. Nyt Netanjahu voi jälleen esiintyä mieliroolissaan, kriisiajan kovaotteisena johtajana. Karkottamalla palestiinalaisia Itä-Jerusalemista talo ja kortteli kerrallaan Israel muuttaa tosiasiallista tilannetta samalla tavalla kuin rakentaessaan siirtokuntia Länsirannalle. Äärioikeiston juutalaiset häiritsivät rukouksia, ja 10.5. BIden eI voI enää väIstää Netanjahu kuului Trumpin ylimpiin ystäviin. Itä-Jerusalem on yksi Lähi-idän konfliktin ikuisuuskysymyksistä. Hän onnistui neuvotteluissa paremmin ja oli saamassa kokoon hallituspohjan. Häntä vastaan nostettiin marraskuussa 2019 korruptioja petossyytteet, mutta oikeudenkäynti ei ole vieläkään alkanut. Kumpikin puoli kohdistaa iskuja siviileihin, ja lisäksi Israelin pommituksia voi pitää ylimitoitettuna voimankäyttönä. teksti Arto Huovinen M a aNaNtaiNa 10. TausTaT 12 | KU 20 /2 02 1 Sopiva sota Netanjahulle Samana päivänä Hamas aloitti rakettien ampumisen Gazan alueelta ja Israel tämän jälkeen ilmaiskut Gazaan. Israel on juutalaisten kansallisvaltio, ja vain heidän”. Itä-JerusalemIn vyörytys Gazaa hallitsevan Hamasin osalta kysymys on valtataistelusta Länsirannalla valtaa pitävän Fatahin palestiinalaishallinnon kanssa. Syynä saattoi myös olla arvio Hamasin hyvästä menestyksestä vaaleissa. Israelin lain mukaan juutalaisilla on oikeus vaatia talojaan takaisin, mutta palestiinalaisilla ei vastaavaa oikeutta ole. Näin päädyttiin tuttuun tilanteeseen: molempia osapuolia on syytä epäillä sotarikoksista. Israelin arabeilla on kansalaisoikeudet, mukaan luettuna äänioikeus. He ovat kuitenkin monella tavalla syrjittyjä. Kaupunkeihin on saapunut äärioikeistolaisten siirtokuntalaisten joukkioita Länsirannalta. Väkivalta al-Aqsassa antoi Hamasille tilaisuuden esiintyä uskonnon puolustajana. Tulos oli jälleen pattitilanne. Tuolloin oli ehkä enää päivien kysymys, että hän olisi menettänyt paikkansa pääministerinä. raketIt Ja IlmaIskut Jännitys kiristyi toukokuun alussa. toukokuuta puhjennut sota Hamasin kanssa osui sopivaan saumaan Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle. Länsi-Jerusalem kuuluu kiistatta Israelille, mutta Itä-Jerusalemin asema pitäisi määritellä vasta lopullisessa rauhansopimuksessa, jos sellainen joskus saadaan. Israelin poliisit tunkeutuivat kovin ottein al-Aqsan moskeija-alueelle. päivään asti aikaa hallituksen muodostamiseen, mutta sota on sotkenut aikataulut ja voi myös hajottaa hänen kaavailemansa koalition. Tämä on rohkaissut kovan äärioikeiston ryhmiä kuten Lehavaa, jalkapallohuligaanien La Familiaa ja siirtokuntalaisten joukkioita. Yleensä oikeus on ratkaissut tapaukset palestiinalaisten tappioksi. Netanjahun piirustuksiin sopinee hyvin, että tuorein kriisi tiristi Bidenilta ja ulkoministeri Antony Blinkenilta tavanomaiset Israelia tukevat lausunnot ”oikeudesta puolustaa itseään”. Donald Trump antoi tälle tukensa siirtämällä Yhdysvaltain suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin. Moukaroimalla Gazaa Netanjahu on esiintynyt jälleen kriisiajan kovaotteisena johtajana. Nyt korkein oikeus viime hetkellä lykkäsi käsittelyä tulevaisuuteen. Joe Biden on ensimmäisten kuukausien aikana keskittynyt sisäpolitiikkaan, ja Lähi-idästä hän on etupäässä halunnut pysytellä syrjässä. Seuraava yrittäjä oli keskustalainen oppositiopoliitikko Yair Lapid. Israelin oikeisto on vuosia ajanut heidän karkottamistaan sillä perusteella, että asunnot ovat olleet aiemmin juutalaisten omistuksessa. Hän on kuitenkin ottanut pieniä askeleita välien kohentamiseksi Abbasin hallinnon kanssa. Nyt juutalaiset ja palestiinalaiset siviilit ovat käyneet toistensa kimppuun niissä Israelin kaupungeissa, joissa on molempien asutusta. Huhtikuussa hän kuitenkin lykkäsi molemmat vaalit määräämättömään tulevaisuuteen sillä perusteella, että Israel ei antanut Itä-Jerusalemin palestiinalaisille oikeutta äänestää. Maaliskuussa pidettiin Israelin neljännet vaalit kahden vuoden sisällä. Benjamin Netanjahu oli jo lähellä menettää pääministerin paikkansa. Netanjahu ajoi vuonna 2018 läpi lain, jossa Israel julistettiin juutalaisten kansallisvaltioksi ja arabialta vietiin virallisen kielen asema
Pew Research Centerin viime viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 40 prosenttia heistä pitää Netanjahun johtajuutta hyvänä ja vain 34 prosenttia vastustaa tiukasti sanktioita Israelia kohtaan. Bidenin ilmastopuheista huolimatta hänen budjetissaan on osoitettu Israelin sotilasapuun puolitoista kertaa niin paljon rahaa (3,8 miljardia dollaria) kuin kansainvälisiin ilmastotoimiin (2,5 miljardia). Myös Yhdysvaltain juutalaiset ovat entistä kriittisempiä. Senaattori Bernie Sanders kirjoitti viime viikolla, ettei kukaan kiistä Israelin oikeutta puolustaa itseään, mutta Yhdysvaltain on tunnustettava myös palestiinalaisten oikeudet. ”Emme voi enää toimia Netanjahun oikeistohallituksen ja sen epädemokraattisen ja rasistisen toiminnan puolustelijoina”, kirjoitti Sanders. l -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa tradeka.?/liity Liity nyt:. On kysytty, toimiiko Biden tässä asiassa arvopohjaista ulkopolitiikkaansa, ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta korostavien periaatteidensa mukaan. TausTaT KU 20 /2 02 1 | 13 Demokraattien vasemmistosiipi on viime vuosina vahvistunut, ja perinteinen Israel-linja on asetettu aiempaa enemmän kyseenalaiseksi
Samalla kuitenkin monilla omaishoitajilla on vaikeita toimeentulo-ongelmia, jotka pakottavat heidät turvautumaan toimeentulotukeen. Miljardien arvoinen työ Aloitteessa todetaan omaishoitajien tekevän inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellista arvokasta työtä, joka mahdollistaa pitkäaikaissairaalle, vanhukselle tai vammaiselle henkilölle mahdollisuuden kotona asumiseen. Valtuutetut muistuttavat, että kyse on pitkäaikaisesta hankkeesta, sillä nimien keruu jatkuu lähes neljä kuukautta vaalien jälkeen. Siinä vaaditaan myös, että tuki olisi saatava subjektiiviseksi oikeudeksi kaikille sen ehdot täyttäville omaishoitajille. He ovat kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Matti Pajuoja ja kaupunginvaltuutettu Tiina Liimatainen Lohjalta, valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola Vantaalta, kaupunginvaltuutettu Jaana Wessman Espoosta sekä kaupunginvaltuutettu Heini Liimatainen ja varavaltuutettu Minna-Maria Solanterä Järvenpäästä. Kuntien kanssa varsinaisen omaishoitosopimuksen solmineita sopimushoitajia on lähes 50 000. TausTaT 14 | KU 20 /2 02 1 Kansalaisaloite omaishoidon palKKion verovapaudesta etenee O ikeusministeriön rekisteröimä tuore kansalaisaloite esittää, että omaishoitajien saamasta hoitopalkkiosta pitäisi tehdä verovapaa. Myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on ollut liikkeellä omaishoitoon liittyvissä asioissa. eduskuntaryhMä korottaisi palkkiota Järvenpääläiset Heini Liimatainen ja MinnaMaria Solanterä huomauttavat, että palkkioiden verovapaus ei rasittaisi kuntien taloutta. Myös hoidettavalle on inhimillisesti iso asia, että hän voi asua mahdollisimman pitkään kotona, Matti Pajuoja sanoo. – Vetoamme suomalaisten tuella kansanedustajien viisauteen. Omaishoitajat tekevät arvokasta, mutta yhteiskunnan aliarvostamaa työtä. Samalla he kantavat kuitenkin huolta omaishoitajien ansioihin sidotusta sosiaaliturvasta. Aloitteentekijät korostavat, että kytkös kuntavaaleihin on vain sattuma. EE va SU or la ht i. Aloitteen taustalla on kuusi vasemmistoliiton valtuutettua Uudeltamaalta. – Näinhän ei pitänyt käydä, koska vaalienhan oli tarkoitus olla jo huhtikuussa, Tiina Liimatainen huomauttaa. Ryhmä jätti toukokuun alkupuolella eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitetään omaishoidon palkkion korottamista 20 prosenttia. Keräysaikaa omaishoitoaloitteessa on lokakuun loppuun saakka. – Verovapaa tuki täytyy huomioida tulona, kun lasketaan esimerkiksi sairaustai äitiyspäivärahaa ,ja sen täytyy kerryttää eläkettä, he alleviivaavat. Omaishoitajien liiton mukaan oman työnsä ohella hoivaa läheiselleen antaa yli 700 000 suomalaista, joista pääasiallisessa huolenpitoja auttamisvastuussa on noin 350 000. Edetäkseen eduskuntaan kansalaisaloitteen on kerättävä 50 000 kannatusilmoitusta. Esityksen ensimmäinen allekirjoittaja on kansanedustaja Merja Kyllönen. Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi tuloverolain sosiaalietuuksia koskevaa kohtaa niin, että myös omaishoidon palkkio määriteltäisiin verovapaaksi. Kunnallisalan kehittämissäätiön viime vuoden syyskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan vaihtoehtoisen hoidon ja muiden palveluiden kustannukset olisivat yksinomaan ikääntyneiden omaishoidettavien kohdalla noin 3,1 miljardia euroa. KU Monilla omaishoitajilla on vaikeita toimeentulo-ongelmia Kuuden vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetun jättämässä kansalaisaloitteessa esitetään, että omaishoitajien palkkiosta tehtäisiin verovapaa. Nykyisin verottomia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi lapsilisät ja erilaiset opiskelijoiden opintososiaaliset edut. Pienten palkkioiden verovapaus olisi päättäjien kädenojennus heidän suuntaansa, Antero Eerola perustelee. – Omaishoitajien työ säästää kaupunkien ja kuntien rahoja
On ollut työmarkkinoiden Suomen malli, jossa vientialat aloittavat kulloisenkin työmarkkinakierroksen ja määrittelevät palkankorotusten enimmäistason, jota muut alat pääsääntöisesti noudattavat. Suomessa vakautta ovat luoneet vuosikymmenten ajan erilaiset talousja työmarkkinapoliittiset mallit, jotka ovat olleet niin pysyviä, että niille on annettu jopa omia nimiä. Keväällä 2020 suomalaiset työmarkkinajärjestöt yhdessä hallituksen kanssa sopivat nopeasti sekä työnantajia että työntekijöitä hyödyttäviä väliaikaisia muutoksia lainsäädäntöön. TausTaT KU 20 /2 02 1 | 15 Politiikan sanastoon kuuluvat keskeisesti ”vakaus” ja ”ennustettavuus”. Onko seuraavaksi edessä yksilöllinen sanelumalli. Vakautta odottaa myös kulttuuriala. EU:n tasolla on neuvoteltu nimenkin mukaisesti kasvuja vakaussopimus, jossa jäsenmaat sitoutuvat ennakoitavaan talouspolitiikkaan. Veikkaan, että sellaiseen kuuluisivat pienten palkkojen ohella myös mallikkaat työtaistelut. Minuakin polttelevat teatterinnälkä ja jo viime vuoden tammikuussa hankitut Hassisen koneen keikkaliput. Kolumni … sekä lukuisia muita helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. Yleissitovuus on huolehtinut siitä, että sopimisesta kieltäytyväkään yritys ei ole voinut lähteä polkemaan palkkoja vaan on velvoitettu noudattamaan alalla sovittuja työehtoja. tradeka.?/liity Liity nyt:. On pohjoismainen hyvinvointimalli, joka perustuu laajaan miesten ja naisten työssäkäyntiasteeseen ja kohtuullisen korkeaan verotukseen. Vakaudesta ja ennustettaVuudesta Katja Syvärinen Kirjoittaja on SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja järjestöjohtaja. Kun perusta ja luottamus on kunnossa, myös kriiseissä, kuten koronan tai finanssikriisin kohdatessa, on voitu neuvotella ratkaisuja niin Suomessa kuin Euroopan tasolla. Kun Suomen eduskunnassa kokoomus alkoi sekoilla paketin hyväksymisen kanssa, suomalaisen yrityselämän kirkkain tähtikaarti jyrähti vetoomuksella peläten, että paketin ”kaatuminen johtaisi epävarmuuteen, joka olisi myrkkyä käynnistyvälle kasvulle”. Vakaudesta ei sen jälkeen kannata puhua. Tämä logiikka ei aukene vaan synnyttää pelkästään huolta ja uhkakuvia. EU:ssa neuvoteltu koronaelvytyspaketti rauhoitti puutteineenkin finanssimarkkinoita merkittävästi. Miksi siis osa elinkeinoelämästä juuri nyt haluaa yksipuolisesti rikkoa vakauden ja ennustettavuuden työmarkkinoilla pilkkomalla sopimisen yritysja työntekijätasolle. Voisikohan koronarajoitusten mukaisesti avatuilla terasseilla jo kohta kuunnella myös elävää musiikkia
TausTaT 16 | KU 20 /2 02 1 E urooppa-tutkija Timo Miettinen, aloitetaan erittäin ajankohtaisesta asiasta eli EU:n elvytyspaketista. Tosiasia kuitenkin on, että kun johtavat talousalueet – Yhdysvallat ja Kiina erityisesti – elvyttävät voimakkaasti, Euroopalla on hyvät perusteet lähteä kisaan mukaan. Sisämarkkinaprojektin rinnalla on koko ajan kulkenut vaatimus tasapainomekanismeista. KU keskusteli Euroopan unionista Vuoden eurooppalaiseksi valitun tutkija Timo Miettisen kanssa. Taustalla on eurokriisin ajalta tuleva moralismi, joka saa meidät käpertymään sisäänpäin. Etelä-Euroopassa ja Ranskassa on yhä vahvempia vaatimuksia, että jos syvennämme sisämarkkinaprojektia, sen vastapainoksi pitää tuoda taloutta tasapainottavia mekanismeja, kun taloudella menee huonosti. Eurokriisin aikana syyllinen oli helppo löytää Etelä-Euroopan maista. Minne matka Eu. EU on hallitusten välinen hanke. Kyse on nollasummapelistä, rahanjaosta köyhien ja rikkaiden välillä. Tämä erottaa Suomen muista maista, Saksa mukaan lukien. Mutta paketin pointti, joka liittyy tähän laajempaan geopoliittiseen kontekstiin, on lähes täysin hukassa suomalaisessa keskustelussa. EteläEuroopan maat ovat kärsineet eniten, erityisesti sen takia, että niiden talous nojaa niin vahvasti palvelualoihin ja varsinkin turismiin. Yhteiset instituutiot eivät ole ikuisia ja muuttumattomia. Kuva: Emma Grönqvist. Keski-Euroopasta käsin koko Eurooppa-projekti näyttäytyy kuitenkin fragiilimpana, haavoittuvampana. EU:ssa historiallinen kompensaatiomekanismi on maataloustuet, jotka Ranska sai aikoinaan neuvoteltua. Taustalla on jonkinlainen porttiteoria: jos tässä nyt annetaan periksi, tämä tulee johtamaan pitkällä aikavälillä tämän mekanismin ja EU:n velanoton muuttumiseen pysyväksi instrumentiksi. TeksTi Jussi Virkkunen Eurooppa-tutkija Timo Miettinen valittiin toukokuussa Suomen Akatemian akatemiatutkijaksi. Lisäksi kun rahapolitiikan keinot on käytetty, finanssipolitiikan koordinaatio on täysin perusteltu vastaus kriisiin. Heijasteleeko paketti täysin koronakriisin kustannuksia ja onko se rakennettu parhaalla mahdollisella tavalla. Minusta se on selkeä suomalainen erityispiirre. Suomessa on erityistä keskustelun oikeudellistuminen. Mistä tämä keskustelu oikein kertoo. Se tarkoittaa, että EU:sta tulee tulonsiirtounioni. Suomalaista keskustelua määrittää myös vahvasti ajatus siitä, että Euroopassa tehtäviä finanssipoliittisia ratkaisuja katsotaan Euroopan sisältä käsin. Koronakriisi on luonteeltaan erilainen. Suomessa keskustelu elvytyspaketista on ollut hyvin kriittistä, siinä missä muualla Euroopassa keskustelu on ollut rauhallisempaa. Vaikka tämä on ilmiselvästi Etelä-Euroopan maiden toiminnasta riippumaton kriisi, ajatus siitä, että ne olisivat jotenkin voineet pehmentää kriisin iskua tai nostaa itsensä ulos kriisistä omalla toiminnallaan, tuntuu elävän todella vahvasti. Meillä on koko ajan huoli siitä, että EU on kehittymässä tulonsiirtounioniksi tai liittovaltioksi. Suomessa siitä on keskusteltu hyvin samaan tapaan kuin eurokriisin aikaan puhuttiin eli on laiska etelä ja ahkera pohjoinen. Olisi omituista sanoa, että ne ovat jollain tavalla vastuussa tästä kriisistä. Se, että meillä on vapaaseen kauppaan ja vapaaseen liikkuvuuteen perustuva järjestelmä, vaatii tiettyjä kompensaatiomekanismeja kuten aluepolitiikkaa. Mistä tämä johtuu. Esimerkiksi Saksassa on mielestäni realistisempi käsitys Eurooppa-projektin luonteesta. Ei varmaan, ja itse olisin kanavoinut rahoitusta enemmän EU-budjetin kautta. Ensimmäinen on se, että eurokriisi jätti suomalaisiin muistijäljen: Jos Euroopassa on talouskriisi, sen taustalla on pakko olla joku moka. Taustalla on useampi asia. Näistäkin voidaan toki väitellä. Se on keskittynyt vahvasti paketin EUoikeudelliseen ulottuvuuteen ja oletettuun institutionaaliseen vallansiirtoon EU:lle. Eurooppa-projekti on aina ollut tasapainoilua erityyppisten vaatimusten välillä. Suomessa on aika paljon puheenvuoroja siitä, että vaikka kaataisimme paketin, meille jäisi sisämarkkinat. Tällaisia mekanismeja voisivat olla Euroopan työttömyysvakuutusjärjestelmä tai jonkinlainen yhteiseurooppalainen finanssipolitiikka, jolla voi reagoida suhdannevaihteluihin. Sitten voidaan pohtia yksityiskohtia
Silloin voi olla, että CDU:lla on vaikea luopua mustan nollan (budjettitasapaino) tavoitteesta. Voivatko Ranskan vaalit keikuttaa tätä akselia. TausTaT KU 20 /2 02 1 | 17 Saksassa ymmärretään paremmin kompromissin tärkeys näiden näkökulmien välillä. Vaalien jälkeen yksi todennäköisin vaihtoehto kuitenkin on, että nämä puolueet ovat samassa hallituksessa. Tällä hetkellä Saksan oman finanssipoliittisen linjan suurimmat vaihtoehdot ovat vihreiden elvyttävämmän linjan ja CDU:n haukkamaisen finanssipoliittisen kurinalaisuuden välillä. Saksa voisi lähteä ajamaan voimallisesti EU:ssa yhteisiä ilmastoinvestointeja, joilla on Euroopankin näkökulmasta aika kiire. Siksi yhteisvelan tiellä on paljon enemmän esteitä kuin Suomessa ajatellaan. Saksan perustuslakituomioistuin hylkäsi tuoreimmassa tuomiossaan kanteen elpymispakettia vastaan, mutta siinä painettiin aika vahva takalukko omien varojen uudistamisen, käytännössä EU:n verotusoikeuden suhteen. Mainitsit äsken Saksan perussuhtautumisen euroalueen kehittämiseen. Se on ehkä merkittävin askel, joka voisi muuttua, jos vihreistä tulisi suurin puolue. Onko se ainoa, joka pystyy viemään unionia tällä hetkellä eteenpäin. Hyvä, jätetään elvytyspaketti nyt rauhaan ja mennään Saksaan. Hypätään nyt geopolitiikan syövereihin. Ranskan vaalien merkitys Euroopan kannalta on tästä syystä paljon eksistentiaalisempi. Se on luonut Saksaan polkuriippuvuuden, josta irtaantuminen on aika hankalaa. Olennaisempaa on, millaisen finanssipoliittisen linjan Saksa valitsee sisäpolitiikassaan. En usko suureen suunnanmuutokseen, se tuskin lähtee Saksan sisäisestä ideologisesta väännöstä. Euroalueen ongelmat ovat niin pitkään liittyneet epäsymmetriaan, joka on Saksan ja muun euroalueen välillä. Huolimatta siitä, mitä Saksan vaaleissa käy, Saksa pysyy aika EU-myönteisenä maana. ”Byrokratiaa karsimalla Saksavoi löytää talouskasvua.”. En usko, että Saksan perussuhtautuminen euroalueen kehittämiseen muuttuu merkittävällä tavalla. Osa päästökauppatulosta, joka nyt on kansallista, voitaisiin ohjata enemmän EU:n omiin varoihin ja sitä kautta yhteisiin ilmastoinvestointeihin. Toinen kysymys on tietenkin, mitä tapahtuu Saksan ulkopuolella. Mutta merkittävimmät jarrut tulevat Saksassa perustuslain puolelta. Jos pääministeri Mario Draghi saa Italiassa aikaan merkittävää talouskasvua ja Italiasta saa taas ”sairaan miehen” sijaan varteenotettavan kumppanin, silloin aukenee uudenlaisten koalitioiden mahdollisuus. Mitä tulee uudistamiseen, isojen kysymysten suhteen vanha perustotuus pitää edelleen paikkansa – vaikka Ranska ja Saksa eivät aina ole olleet ideamoottoreita, niiden yhteistyö vaaditaan, jotta asiat menevät eteenpäin. Se ei välttämättä liity pelkästään rahankäyttöön, vaan voi liittyä myös päästökauppajärjestelmän uudistamiseen. Vihreät panostavat enemmän Saksan infrastruktuurin uudistamiseen, digitalisaatioon, koulutukseen, jossa Saksa on esimerkiksi korkeakoulutuksen suhteen itäeurooppalaisten tasolla. Nämä ovat tällä hetkellä vaihtoehdot. Merkelin konservatiivipuolue CDU tulee näillä näkymin käymään kovan kamppailun suurimman puolueen asemasta vihreiden kanssa. On kaksi erilaista visiota siitä, miten Saksan pitäisi uudistua. Vai onko se hakattu syvälle maan peruskallioihin. Silloin on kyse siitä, miten Saksan sisällä asetelmaa näiden kahden linjan välillä tasapainotetaan. Saksa on sitoutunut Eurooppa-projektiin. Vihreiden vaaliohjelma on Eurooppa-osionsa kautta jonkin verran kunnianhimoisempi, mitä tulee euroalueen kehittämiseen. CDU:n sisällä Armin Laschetin valinta liittokansleriehdokkaaksi on yksi osoitus siitä, että Ranska-yhteistyö on Saksalle erittäin tärkeä. Ilmastopolitiikassa investoinnit ovat yksi puoli, mutta Saksa on edelleen aika hiiliriippuvainen ja energiariippuvainen Venäjästä. Tämän tyyppiset kehitysaskeleet ovat nähdäkseni keskeisimpiä. Ranska on epävarmempi tapaus, koska siellä Macronin merkittävin vastavoima on nationalistinen oikeistopopulistipuolue, jonka sitoutuminen Eurooppa-projektiin ei ole ollenkaan niin selvää. CDU:lla on näkemys, että Saksassa on vieläkin liikaa byrokratiaa, ja byrokratiaa karsimalla Saksa voi löytää talouskasvua, jota se tulee tarvitsemaan väestön ikääntyessä. Voi olla, että CDU:n on myös vaikea nähdä, miten Saksa pystyisi kääntymään tästä linjasta pois ilman merkittäviä investointeja. Mutta en itse usko mihinkään täyskäännökseen, ellei Saksaan synny jotain hyvin suurta vasemmistokoalitiota. Poikkeuksena ehkä asiat, joissa vaaditaan Le ht iK Uv a/ an ne gr et hi Ls e Saksan vihreiden toinen puheenjohtaja Annalena Baerbock on puolueen ehdokas uudeksi liittokansleriksi. Suomessa ajatellaan, että sisämarkkinaprojekti on ja pysyy, ja voimme vastustaa kaikkea muuta, mitä siinä rinnalla kulkee. Olet aiemminkin puhunut KU:n haastatteluissa Saksa–Ranska-akselin merkityksestä Euroopalla ja EU:lle. Siinä on pitkä aatteellinen, ideoihin nojaava perinne, joka nojaa sääntöihin. Niiden myötä päättyy liittokansleri Angela Merkelin 16 vuoden valtakausi. Mihin suuntaan Saksa haluaa sitä viedä. Se voisi olla vihreiden, demarien ja Linken muodostama, mutta pidän sitä epätodennäköisenä. Jos Saksa lähtee merkittävästi elvyttämään talouttaan koronakriisin jälkeen, sillä on koko Euroopalle positiivisia vaikutuksia. Luultavimmin se vaatisi perussopimusten avaamista. Saksan ja Ranskan yhteistyö on Euroopalle hyvin keskeinen asia. Ne pitäisi tehdä seuraavan kymmenen vuoden aikana. En näe, että liittokanslerin valinta olisi kaikista ratkaisevin käännekohta. Entä onko Saksan tuleva finanssipoliittinen linja suurin vihreitä ja CDU:ta jakava asia. Siinä on aito riski, että Euroopan kehitys ottaa huomattavasti takapakkia. Myös Saksan kunnianhimo ympäristöpolitiikkaan EU:ssa voisi nousta. Jos vihreät voittavat, voiko Saksan EU-linjaan odottaa suurta muutosta. Kyllä vihreiden voitolla varmasti vaikutusta olisi. Osin se liittyy siihen, että Saksan ajattelu on kuitenkin jossain määrin ideavetoista. Saksa vie ja muu Eurooppa joutuu tuomaan. Toinen kysymys on se, että Saksan perustuslakituomioistuin on viime aikoina antanut sen suuntaisia kannanottoja, että nykyisten perussopimusten puitteissa yhteistä finanssipolitiikkaa on vaikea edistää. Tuoreimmissa gallupeissa vihreät ovat nousseet suosituimmaksi puolueeksi. Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin valtakausi on ensi vuonna katkolla. Tai on pikemminkin selvää, ettei se ole millään tapaa sitoutunut Eurooppa-projektiin. Italia, Ranska ja Saksa pystyvät yhdessä viemään eteenpäin merkittäviä reformeja euroalueella. Siellä on käynnissä ”supervaalivuosi”, joka huipentuu parlamenttivaaleihin
Kaikista olennaisimpia politiikkalohkoja, kuten kilpailupolitiikkaa, on ohjannut se, että eurooppalainen kilpailuympäristö pysyy mahdollisimman tasapuolisena. EKP tekee kaikkensa, että järjestelmä pelastuu. Sen ongelmana on 80-luvulta periytyvä velkataakka yhdistettynä olemattomaan kasvuun ja heikkoon hallintoon. Näiden ajattelutapaa määrittelee suuruuden ekonomia, he haluavat olla absoluuttisesti johtavia taloudellisia mahteja. Näiden instituutioiden on ollut vaikea sopeutua globaalin kilpailun aikakauteen, jossa pitäisi ehkä yhdessä suunnata ajatteluja toimintatapaa vastaamaan tähän globaaliin kilpailuun. Ongelman voi tiivistää siten, että koko toisen maailmansodan jälkeisen integraation logiikka on vahvasti lähtenyt Euroopan sisämarkkinoista käsin. Yksi esimerkki tästä on elvytyskeskustelu. Tämä vaatii kuitenkin EU:lta uutta lähestymistapaa talousja rahaliiton ongelmiin. 2015 pakolaiskriisin jälkeen puhuttiin paljon turvapaikkapolitiikan uudistamisesta, mutta sen saralla tietty Itä-Euroopan maiden blokki on pystynyt torjumaan uudistukset. Hän käynnistää Italiassa valtavat investoinnit, mutta pyrkii palauttamaan rahoitusmarkkinoiden luottamuksen rakenteellisilla uudistuksilla. Siinä taustalla oli, että moni sijoittaja löi euroalueen kaatumisen puolesta vetoa. Mario Draghi ratkaisi vuonna 2012 EKP:n pääjohtajana yksittäisellä puheellaan eurokriisin. Sc ot t ap pL ew hi te Le ht iK Uv a/ LU do vi c M ar in Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steienmeier ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron pitivät huhtikuussa yhteisen tiedotustilaisuuden. Toisaalta eurooppalaisen valuuttajärjestelmän vakaus on historiallisesti liittynyt USA:n dollarin asemaan ja Bretton Woods -järjestelmän perillisten kuten Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston rooliin. EU:n valta on tästä syystä pitkälti sääntelyvaltaa, joka liittyy keskeisesti myös sisämarkkinoiden kokoon. Jos ajattelee Euroopan historiaa toisen maailmansodan jälkeen, ajattelussa painottuu arvojen ja normien vieminen muualle maailmaan. Ja tähän Draghi pyrkii tuomaan muutoksen. Draghi myös ymmärtää, että keskuspankki ei voi ikuisesti jatkaa valitsemallaan tiellä. Miten 27 eripuraisen jäsenmaan yhteisön käy näiden puristuksissa. Saksan ja Ranskan yhteistyö on ollut avainasemassa EU:n linjauksissa viime aikoina.. Draghin hyvin vahva viesti rahoitusmarkkinoille oli, että keskuspankki tekee kaikkensa ja sillä on keinot käytössä, vaikka niitä ei välttämättä sopimuksessa lue. USA:n presidentti Joe Biden on käynnistänyt hyvin kunnianhimoisen elvytysja jälleenrakennusprojektin. Voisiko Italia keikauttaa Eurooppaa kokonaan uuteen suuntaan. Hän ymmärtää hyvin rahoitusmarkkinoiden valtaa. Samalla hän on jatkanut USA.n aggressiivista Kiina-politiikkaa Le ht iK Uv a/ J. Yhdysvallat otti aktiivisemman ja omaehtoisemman roolin kauppapolitiikan muokkaamisessa. Integraatioprojekti on niin pitkään palvellut Euroopan sisäisiä tarpeita, että täältä puuttuu globaalin kontekstin hahmottaminen. Italia on mielenkiintoinen tekijä, koska se voi muuttaa Saksa-Ranska-akselin tasapainoa. Toki EU asetti Trumpin aikana vastapakotteita, mutta ajatuksellisesti siirtymä uuteen tilanteeseen on vielä tekemättä. Draghi edustaa ajattelutapaa, jossa korostuu vahvojen poliittisten instituutioiden merkitys. Mikäli Draghi todella onnistuu reformeissaan, hän voi nousta merkittäväksi Eurooppa-politiikan suunnannäyttäjäksi. Italiassa voisi olla potentiaalia eurooppalaisen järjestelmän uudistamiselle laajemminkin. Samaan aikaan Kiina haastaa koko ajan entistä vahvemmin USA:ta. Juuri tämän tasapainon hakeminen valtion ja markkinoiden välillä on Draghin hahmossa keskeinen juttu. Silloin nähtiin, että Yhdysvallat ei enää juuri kunnioita yhteisiä instituutioita. Tietysti Donald Trumpin aika (2017–2021) oli tälle idealle jonkinlainen kolaus. Toisin kuin usein esitetään, Italia ei ole varsinaisesti elänyt yli varojensa. Ursula von der Leyenin komissio nimesi itsensä geopoliittiseksi komissioksi, ja kaikkien näiYhdysvaltain presidentti Joe Biden on käynnistänyt kunnianhimoisia elvytysja infrahankkeita Yhdysvalloissa. Jos miettii vastavoimaa Saksalle Ranskalle, Italian kehitys on mielenkiintoisin. Euroopalla on luontainen yhteys Yhdysvaltoihin tässä kysymyksessä, eikä sen ole tarvinnut haastaa dollarin asemaa. TausTaT 18 | KU 20 /2 02 1 selkeästi yksimielisyyttä. Euroopalla ei tällaista halua ole, eikä ole pitkään aikaan ollut. Eurokriisi kuitenkin opetti, ettei poliittinen järjestelmä ole täysin voimaton niiden edessä. Nyt on aika jättää Italia ja hypätä toisiin maanosiin. Euroopan on ollut vaikea sopeuttaa toimintaansa ympäristöön, jossa näistä monenkeskisistä instituutioista ollaan irrottautumassa. Siihen Saksan ja Ranskankin on ollut vaikea löytää mitään yksittäistä keinoa sen ylittämiseksi. EU:n visio geopoliittisesta kilpailusta on olennaisesti erilainen kuin Kiinalla ja Yhdysvalloilla
Ilmastotullit tai vastaavat varmasti kiristäisivät tilannetta. Kun markkinoita avataan tai valtaa siirretään ylikansallisille instituutioille, aiheuttaa se aina vastaliikkeen. On pyritty tekemään asioita vähän toisella tavalla. Tutkimuksessa olevat abstraktit ideat eivät ole kääntyneet konkreettiseksi toiminnaksi. On ainakin mahdollista, että Euroopassa keskinäisriippuvaisuuden ajatus voitaisiin ottaa aiempaa vakavammin. ”Vaikkaajatus paluusta nationalismiin onymmärrettävä,seon olennaisesti riittämätön.”. Kun EU hakee omaa linjaansa Kiinan suhteen, onko se pakon sanelemaa. Itse pidän kiinni siitä, että vaikka ajatus paluusta nationalismiin on ymmärrettävä, se on olennaisesti riittämätön. Tavaraviennissä Kiina on nykyisin EU:n suurin vientikohde. Tilanne heijastaa osittain poliittisen kuvittelukyvyn puutetta. Ne saavat Kiinalta edullista lainaa ja kiinalaisia rokotteita. Tätä aikakautta kuitenkin heijastelee nationalismin nousu eri puolilla maailmaa. Voiko sellainen tällaisessa tilanteessa syntyä 27 jäsenmaan kesken. Tämä on rakenteellinen tekijä, joka estää yhteisen ulkopolitiikan muodostamista. Voi olla, että nyt Kiinassa otetaan ilmastopolitiikka sen verran tosissaan, että kaikkien välillä on löydettävissä kompromissi pelisäännöistä, joilla maailmantaloudessa pelataan. Se jakaa kansallisvaltioita voimakkaasti myös sisäisesti. Nationalismi ei historiallisesti ole ainoa vastaliike. Meillä on edessämme globaaleja haasteita, jotka eivät noudata kansallisvaltioiden rajoja. Tiettyjen maiden talouksille Kiinan markkinat ovat hyvin keskeiset. Jos ajattelemme esimerkiksi Saksaa, sen autoteollisuudelle Kiinan markkinat ovat täysin keskeiset. Emme voi palata normaaliin ennen kuin pandemia on saatu Euroopassa kokonaan nujerrettua. Ainoat vaihtoehdot ovat ylikansallinen toimijuus ja kansainvälisten markkinoiden valta ja sitten on kansallisvaltiot. EU:n ulkopolitiikassa yksimielisyys on keskeinen edellytys. EU sai joulukuussa päätökseen EU-Kiinainvestointisopimuksen, jossa on jonkin verran ihmisoikeuksiin liittyviä klausuuleja. Uusimmassa EU-budjetissa on myös jonkinlaisia aloitteita sen suuntaan. Yksimielisyyden tuottaminen on kuitenkin todella hankalaa 27 jäsenmaan kesken. Ajatus siitä, että EU voisi edustaa uudenlaista hallintoa tai demokratiaa, ei ole muotoutunut vielä riittävällä tavalla. EU:ssa katsotaan huoltovarmuutta ja rokotetuotannon kaltaisia asioita uudesta näkökulmasta. Karl Polanyi nimitti tätä ilmiötä historian kaksoisliikkeeksi. TausTaT KU 20 /2 02 1 | 19 den ideoiden, jotka yritetään tuoda uudella tavalla esiin, heijastaa ainakin pyrkimystä ajatella asiaa toisesta näkökulmasta. Olet sanonut, että EU:lta puuttuu yhteinen visio tulevaisuudesta. Sivusimme tätä jo aiemmin tänä vuonna, mutta kysyn silti. Euroopan elpyminen edellyttää vahvempaa yhdessä toimimista. Se on johtanut tietynlaiseen varovaisuuteen sen suhteen, minkä tyyppisiä kannanottoja uskalletaan ajaa. Otetaan lopuksi vielä yksi pieni aihe eli koronakriisi. Intellektuaalisesti tämä liittyy siihen, josta alussa puhuimme. Onko se näyttänyt unionista jotain uutta. Sitten on muita maita, joilla on kytköksiä Kiinaan ja joille Kiina on merkittävä rahoittaja. Samalla sen pitää kytkeytyä sellaisiin asioihin kuin vapaus, demokratia, yksilönoikeudet, ihmisten oikeus hyvinvointiin. Sen oikeutus ei voi kuitenkaan nojata enää vain toisen maailmansodan jälkeiseen tilanteeseen. Toinen ajatus on keskinäisriippuvaisuuden idea. EU on historiallisesti menestyksekäs rauhanprojekti. Monille puhe EU:n ”strategisesta autonomiasta” tarkoittaa paluuta protektionismiin, mutta suopeasti tulkiten kyse on enemmän tämän globaalin kontekstin hahmottamisesta. Taustalla oleva idea on, että EU kykenisi ilman Yhdysvaltoja kääntämään Kiinan kurssia oikeaan suuntaan. Tämä on hyvä kysymys. On aina kiinnostavaa, kun instituutiot oppivat omasta toiminnastaan. Näen, että EU:n vision tulevaisuudessa pitää nojata tähän tavoitteeseen. Kolmas opetus liittyy geopoliittiseen tilanteeseen. Se on ohittanut Yhdysvallat. Siksi EU oli Trumpin ja Putinin vihollinen. Myös elvytystä tarkastellaan enemmän suhteessa Yhdysvaltain ja Kiinan vastaaviin toimiin. Elvytysrahasto oli yksittäisistä päätöksistä ehkä merkittävin. Tarvitaan ylikansallista säätelyä ja sitovia normeja. Toki EU vaikuttaa myös sisämarkkinoiden kautta. Keskeinen vastaliike silloin oli sosialistinen internationalismi, joiden tie tässä ajassa on tullut päähänsä. Näissä asioissa EU ei ole pelkästään menestystarina. Suomessakin näkökulma on niin pitkään ollut se, että Euroopassa on kyse eurooppalaisten valtioiden välisestä pelistä. Ajatus siitä, että EU voi käyttää poliittista pääomaa, joka EU-instituutioihin on investoitu, taloudellisen vakauden turvana. Euroopassa nationalismi on myös geopoliittisen hajaannuksen tie. Ylikansallisia toimijoita haastetaan Euroopassa hyvin vahvasti. Yksi tosiasia epäselvyyden taustalla on varmasti se, että tässä on niin paljon yksittäisten jäsenmaiden intressejä taustalla, että yhden linjan löytäminen on ollut hankalaa. Maailmansotien välissä Yhdysvaltain avulla Euroopassa lähdettiin luomaan Kansainliittoa ja markkinatalouteen perustuvaa kansainvälistä järjestelmää. Joissain asioissa EU on onnistunut todella hyvin ja joissain asioissa – kuten Itä-Euroopan kehitys näyttää – sillä ei ole ollut sellaisia keinoja käytettävissään, joilla unioni olisi voinut puuttua autoritaariseen kehitykseen, joka näissä maissa on käynnissä. l Le ht iK Uv a/ Jo hn th ys Ursula von der Leyen nousi EU-komission puheenjohtajaksi joulukuussa 2019. Euroopassa näyttää siltä, että keskeinen vastaliike on nationalistinen ja paluu kansalliseen suvereniteettiin. Siksi EU:n oikeutus tulee ihmiskuntaa kohtaavien haasteiden luonteesta. Jos haluaa optimistisen ajatuksen tähän liittää, Xi Jinpingin lupaus ilmastoneutraalista Kiinasta on merkittävä käännekohta. Tämä on periaatteellinen askel, jolla pyritään oppimaan eurokriisin kokemuksesta ja siitä kyvyttömyydestä, joka Eurooppaa silloin määritti. Yhdysvallat suhtautuu Kiinaan paljon aggressiivisemmin kuin EU. Tällä hetkellä tulokset ovat olleet aika laihoja. Sen ratifiointi on kuitenkin vielä kesken. Itse näen, että EU:n oikeutuksen on lähdettävä sen tunnustamisesta, etteivät globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos kunnioita valtioiden rajoja. Se on perusongelman syy, josta pitäisi päästä eroon
Kiertäessään alansa tilaisuuksissa Launonen on törmännyt huolestuttaviinkin näkemyksiin ihmisten kyvykkyydestä. – Ajatellaan, että tietyt ihmiset ansaitsevat suuret palkat, toiset vain roikkuvat mukana ja heitä pitää komentaa ja kaitsea ja antaa jotain pientä. Sytyke Launosen kiinnostukselle työelämän kysymyksiin tuli hänen työväenluokkaisesta lapsuudenkodistaan. Antakaa heille mahdollisuus muokata työtä. Kun hän menee puhumaan yritysten henkilöstölle motivaatiosta ja työn merkityksellisyydestä, hän saa usein kehotuksen välttää palkkojen tai taloudellisten kysymysten käsittelyä. Rupean miettimään organisaation jäsenten kanssa, mitä voitaisiin tehdä. – Työelämää kehitettäessä unohtuu usein, että työelämä on osa yhteiskuntaa, Launonen sanoo. Launonen on myös tutkija. että?työelämä?on?osa. TausTaT 20 | KU 20 /2 02 1 Kohti demokraattista työelämää Reima Launonen on työelämän konsultiksi harvinainen tapaus. – Usein tapaukset ovat sellaisia, joissa organisaatio haluaa parantaa työhyvinvointia, motivaatiota, vuorovaikutustilanteita ja työn organisointia. – Työelämän rakenteet edellyttävät yhteiskuntaa, joka pystyy antamaan ihmisille toimijuuden, Launonen korostaa. Hän tekee sekä konsulttiettä tutkimustyötään Filosofian Akatemiassa, joka on parempia työyhteisöjä muotoileva valmennus-, konsultointija tutkimusyritys. Tuoreessa kirjassaan Taistelu työstä. yhteiskuntaa,?harmittelee?Reima?Launonen.. TeksTi Elias Krohn kuva Antti Yrjönen oikeuksiensa vaatimiseen. Antakaa heille resursseja. Kohti inhimillistä työelämää Launonen yhdistää konsultin kokemuksensa työelämän ja hyvinvointivaltion laajempaan kuvaan. Kirjassa Launonen mainitsee konkreettisen esimerkin omasta työstään. Launonen koki vääryytenä, ettei heitä koskaan palkittu heidän suuresta panostuksestaan työhönsä ja osaamisensa kehittämisestä. Kenelle saa puhua palKoista. Toiveessa ei Launosen mukaan sinänsä ole vikaa, sillä hän ei ole niiden kysymysten erityinen asiantuntija. Teen myös yhteiskehittelyä: tuon työntekijät yhteen ja kysyn heiltä, miten muuttaisitte tätä työtä. Askelia parempaan päin on toki otettu. Matalan hierarkian hyödyistä on paljon tietoa – hierarkiaa purkamalla saadaan lisää ketteryyttä ja reagointikykyä. Monesti yrityksissä on kuitenkin K uunnelKa a työnteKijöitä. ”Asiassa vain on yksi iso ongelma: vastaavaa vaatimusta ei ole koskaan annettu ennen valmennusta, jossa paikalla on esimiehiä, johtoryhmän jäseniä tai asiantuntijoita. Työhyvinvoinnista ja työntekijöiden motivoinnista puhuvat monet, mutta Launonen nostaa esiin näiden tavoitteiden organisatoriset ja yhteiskunnalliset esteet ja vaatii työntekijöille aitoa päätösvaltaa ja omistajuutta. Tällaisia neuvoja työelämän konsultti Reima Launonen antaa kouluttaessaan päättävässä asemassa olevia ihmisiä eri organisaatioissa. Keskeisenä ongelmana työelämässä Launonen näkee yksilökeskeisen ajattelun, jossa korostuvat vahvat johtajat ja heidän henkilökohtaiset kykynsä. Kahtiajakautuminen on pelottavaa. Eriarvoisessa yhteiskunnassa parempaa työelämää on vaikea tavoitella. Uskon, että työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija, Launonen selvittää. Heikossa asemassa olevat ja esimerkiksi vähälle koulutukselle jääneet eivät usein pysty riittävään itseohjautuvuuteen ja –?Työelämää?kehitettäessä?unohtuu?usein,. Äiti oli siivooja ja isä varastomies. Päinvastoin, heidän osaltaan usein nostetaan esille se, kuinka tärkeää on pitää huolta, että näille ihmisille tarjotaan kannustava taloudellinen kompensaatio heidän työpanoksestaan”, Launonen kirjoittaa
l Reima Launonen: Taistelu työstä. Tosiasiassa pitäisi miettiä, mitä konkreettisia muutoksia tarvittaisiin, että arki muuttuisi mielekkäämmäksi ja motivoivammaksi. Tammi 2021, 288 s. Launonen kysyy. Luonnollinen ajatus on, että työntekijät omistaisivat ne, Launonen vertaa. – Minusta työhön liittyy aina tietynlaista kamppailua, koska eturistiriitoja on. Motivaatio ymmärretään vain omasta asenteesta riippuvaksi, vaikka siihen vaikuttavat ympäristötekijät hyvin paljon.. Vastaukset työelämän demokratisoimisen keinoihin ovat vasta hakusessa, mutta olennaista on ajatuksen herättäminen ja tutkiminen. Kohti inhimillistä työelämää. Riittääkö kuitenkaan, että omistajuus jää tunnekokemuksen tasolle, vai tarvittaisiinko konkreettisia muutoksia omistuksen jakautumiseen maailmassa, Launonen kysyy kirjassa. Miksei yritettäisi samaa työelämässä. Eikö esimerkiksi joku porukka voisi perustaa yhdessä yrityksen, jolloin se olisi jo lähtökohtaisesti työntekijäomisteinen. kokEiluja julkisEllE sEktoRillE Hyvinvointivaltioissa oltiin siirtymässä kohti työelämän demokratisointia ja esimerkiksi Ruotsissa ajatusta oltiin viemässä pitkälle palkansaajarahastojen kautta 1970-luvulla. Monesti työntekijöille ollaan valmiita antamaan päätösvaltaa työn tekemisen tavoista. Agraari-Suomessa tehtiin monia maauudistuksia, joilla maata jaettiin tasaisemmin elannon saamiseksi ihmisille. Launosen mukaan työntekijöiden tulisi kuitenkin voida vaikuttaa myös työnsä päämääriin. – Esimerkiksi koulujen yrittäjyyskasvatuksen yhteydessä sanotaan usein, että tarvitsemme lisää yrittäjiä. Ei vain asEntEEsta kiinni Työntekijöiden motivaation ja tyytyväisyyden edistämiseen yritysten henkilöstöhallinnossa on Launosen mukaan hyvää tahtoa, mutta ei välttämättä kunnollista näkemystä, mikä on siihen paras tapa. Tätä nykyä julkisella sektorilla voi olla hyvinkin hierarkkista johtamiskulttuuria, vaikka työntekijät kansalaisina tai kuntalaisina ovat muodollisesti omistajan asemassa. Olennaista on Launosen mukaan myös nähdä, että kilpailun sijaan yhteistyö on työelämän todellinen voimavara. Launonen suunnitteleekin väitöskirjaa demokraattisemman työelämän mahdollisuuksista. Julkinen sektori tai osuusliikkeet olisivat Launosen mukaan hyviä demokraattisemman työelämän kokeilukenttiä. On parempi sanoa se ääneen. TausTaT KU 20 /2 02 1 | 21 vähennetty keskijohtoa ja valta on siirtynyt ylimmälle johdolle. Tavallista on, että työntekijöiltä toivotaan ”vahvaa omistajuuden tunnetta” omasta työstään. Tässä tullaan isoihin poliittisiin kysymyksiin. – Voidaanko saada mielekkäämpi ja parempi työelämä, jos omistus on hyvin epätasaisesti jakautunut eikä työntekijöillä ole vaikutusmahdollisuuksia organisaation päämääriin. Nyt kun monet olosuhteet ovat taas muuttumassa, voitaisiin keskustella uudelleen työelämän demokratisoinnin mahdollisuuksista, Launonen toivoo. Motivoinnin ajatellaan olevan sitä, että pidetään innostava puhe ja sanotaan, että nyt asennetta. Eikö pikemminkin tarvita lisää yrityksiä. Launonen pohtii. Tällaisten mallien etsikkoaika kuitenkin meni poliittisten tuulten muututtua ja uusliberalismin kaltaisten oppien saadessa lisää jalansijaa. – Demokratian vahvistumisen myötä on saatu inhimillisillä mittareilla paljon parempia yhteiskuntia. – Tällaisissa organisaatioissa olisi olennaista lähteä kehittämään mahdollisimman demokraattisia käytäntöjä. Ja tällöin puhutaan siis myös omistuksen ja sitä kautta työelämän päätösvallan jakautumisesta. – Motivaatio ymmärretään vahvasti vieläkin vain omasta asenteesta riippuvaksi, vaikka siihen vaikuttavat ympäristötekijät hyvin paljon. Kun ilmastonmuutoksen ja ympäristökriisin vuoksi kakkua ei voida enää kasvattaa loputtomiin, jakamisen kysymykset nousevat uudelleen keskeisiksi, Launonen arvioi. RistiRiidat tunnustEttava Perinteisesti työelämän on ajateltu kehittyneen kamppailujen kautta. – Nykyisessä yhteiskunnassa työpaikat tarjoavat elannon. Työelämäpuheeseen on tullut 1970-luvun loppupuolelta alkaen yhä enemmän kumppanuusajattelu, jossa korostetaan työntekijöiden ja työnantajien etujen yhtenevyyttä. Täytyy olla aika kummallinen analyytikko, joka sanoisi, ettei nykyisessä työelämässä ole mitään eturistiriitoja, Launonen toteaa
Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2, 2(1), 2, 1(X), 1(X), 1(2), 1, 2, 1(X), 1, 2, 1(X). IFK Mariehamn — FC Haka 1 12. 18 kuuk autta kestävän sopimuksen solminut Tuchel on lunastanut kaikki odotukset ja pääsee kehittämään joukkuetta tulevalle kaudelle siirtobudjetilla, joka on lehtitietojen mukaan peräti 175 miljoonaa euroa. Matkalla loppuotteluun viimeisenä kantona kaskessa oli itse Real Madrid, mutta niin vain saksalainen Tuchel on ensimmäinen luotsi, joka on kahtena peräkkäisenä vuotena finaalissa eri seuran vetäjänä. Chelsean oikotie onneen. Tällä kaudella menestyksen hedelmät voivat jäädä poimimatta, koska edes Mestarien liigan paikka ei ole vielä varma. Koronatilanteen takia Istanbulista Portoon siirretyssä ottelussa kumpikin joukkue saa noin 6 000 kannattajaa katsomoon tuekseen. Arsenal — Brighton 1 (2) 8. viime lauantaina Chelsea kohtasi FA Cupin finaalissa Leicesterin. Hän vei omansa jo kertaalleen neljäntoista ottelun tappiottomaan putkeen, joka katkesi huhtikuun alussa sarjasta putoavaa West Bromwich Albionia vastaan. TausTaT 22 | KU 20 /2 02 1 V almentajaa vaihtamalla löytää harvemmin oikotietä onneen, mutta näin on Chelsean tapauksessa käynyt. Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 23.5. Kotijoukkue ei saanut SJK:ta vastaan laukaustakaan maalivahdille asti ja sortui jatkuvasti alokasmaisiin virheisiin. Hän osaa reagoida muuttuviin tilanteisiin nopeasti ottelun aikana, ja voi vaihtaa miehistöä radikaalistikin pelien välillä. Tuchel kun on antanut enemmän vastuuta maanmiehilleen Kai Havertzille ja Timo Wernerille. Manchester C — Everton 1 2. l vihjerivi 1. Tuchelin poppoo ei vetänyt tällä kertaa pidempää kortta, koska ”Ketut” pääsivät nostamaan pokaalia. Wolverhamp. Sunnuntaina pelattavalla vakiorivillä Chelsea kohtaa vieraissa Aston Villan. Aston Villa — Chelsea 2 5. Ensi kaudella, toivottavasti jo laajojen yleisöjen edessä, tilanne on vallan toinen. klo 17.58. Trafiikkia tulee olemaan myös Chelseasta ulospäin. Raatin kesä tulee olemaan pitkä, muttei hurmiollinen. Toukokuun lopussa Mestarien liigan finaalissa vastaan tulee toinen brittijoukkue Manchester City. Tuolla summalla saisi markkinoiden suurimman kalan, Borussia Dortmundin superhyökkääjä Erling Braut Hålandin. Saksalaismentaliteetti on vallannut Chelsean ja menestystä on tullut. 1X2 TeksTi Olli Kohonen kuva Lehtikuva/Neil Hall Valmentajan vaihto on saanut lontoolaisjoukkueen lentoon. FF Jaro — VPS 1 (X) Thomas Tuchel otti Chelsean komentoonsa keväällä. Tällä kaudella Chelsea ei ole nihkean starttinsa takia hätyytellyt Valioliigan mestaruuden puolitoista viikkoa sitten varmistanutta Manchester Cityä. Leeds U — West Bromwich 1 9. West Ham — Southampton 1 (X) 6. Liverpool — Crystal P 1 (X) 7. Fulham — Newcastle U 1 (X) 11. Kotijoukkueen supertähti Jack Grealish on kyllä kuntoutunut säärivammastaan pelikuntoon, mutta tämä ei taida riittää voittoon Tuchelin joukkojen halutessa varmistaa Euroopan kirkkaimmat valot seuraavallekin kaudelle. Youri Tielemansin huikea ylänurkkapommi riitti 0–1-voittoon. Viime sunnuntaina pelatussa ottelussa se kohtasi Barcelonan ottaen takkiinsa maalein 0–4. Vakiolapun Veikkausliigakohteista kakkonen räpsähtää myös kohteeseen AC Oulu – HIFK. Tuchel itse näki tappion syyksi väärin menneet VAR-tuomiot. — Manchester U 2 3. AC Oulu — HIFK 2 13. Rio Ferdinand voi olla kaukaa viisas povatessaan Chelseaa kauden 2021–2022 mestariksi. Seuratasolla poikkeuksellista on sekin, että myös Chelsean naisjoukkue pääsi Mestarien liigan finaaliin. Seuralegenda Frank Lampardin tammikuussa korvannut, jouluaattona itse PSG:sta potkut saanut Thomas Tuchel on siivittänyt siniset huimaan liitoon. Tammy Abrahamin huhutaan siirtyvän pois seurasta, hintalapun ollen tässä vaiheessa 40 miljoonan euron luokkaa. Leicester — Tottenham 2 (1) 4. Erityisesti puolustus on tiivistynyt Tuchelin käyttäessä alakerrassa paljon kolmea puolustajaa. Sheffield U — Burnley 2 10. Tuchelilla on käytössään erittäin hyvä pelaajamateriaali ja hän on kyennyt ajamaan joukkueeseensa sisään voittavan pelitavan. Ottelu oli hämmentävä siinä mielessä, että siihen otettiin pitkästä aikaa paljon yleisöä. Kakkonen
Paketti hyväksyttiin vaaditulla kahden kolmasosan määräenemmistöllä äänin 134–57. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki huomautti äänestyksen jälkeen, että harvaa asiaa on käsitelty eduskunnassa niin laajasti kuin elpymispakettia. Itse olen jäsen suuressa valiokunnassa, joka kuuli erittäin laajasti asiantuntijoita. TeksTi Jussi Virkkunen Eduskunta hyväksyi EU:n elpymispaketin kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Se vaadittiin perustuslakivaliokunnan tulkinnan vuoksi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä äänestyksestä oli poissa Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n. – Tästä on puhuttu koko kevät. Tätä on käsitelty lähes jokaisella kyselytunnilla, tästä on käyty lähetekeskustelu ja taisi olla välikysymyskeskustelukin aiheesta, Arhinmäki sanoi KU:lle eduskunnassa. Myös muut valiokunnat kuulivat runsaasti asiantuntijoita. E duskunta pä ätti tiistaina kauan keskustelua herättäneen EU:n elpymispaketin käsittelyn. Politiikka KU 20 /2 02 1 | 23 03 politiikka ”Ensimmäinen paketti, jolla tuetaan suoraan reaali taloutta” Eduskunta hyväksyi elvytyspaketin ja EU:n seitsemän vuoden budjetin
– Ettei mikään maa voi käydä kilpailua kohti pohjaa. – Tässä on ensimmäinen paketti, jolla tuetaan suoraan reaalitaloutta, työllisyyttä, investointeja. Tässä paketissa nämä vasemmiston painottamat asiat ovat vahvemmin esillä kuin aiem min. Sen sijaan vasemmisto hyväksyy, että EU määrittelee minimitasoja esimerkiksi yhteisöverolle. – Jotain siitä kertoo se, miten jarrutuskeskustelu yhtäkkiä lässähti. Keskellä koronakriisiä yhteiselle elvytykselle on kuitenkin tilausta. Arhinmäki tuumii, että lopulta edes kauhean moni perussuomalainen ei innostunut sekoilusta. Tämä juuri osoittaa, että meillä käydään aika vähän keskustelua EU:sta. Meillä oli yhteinen kanta, että kukaan ei äänestä sitä vastaan. – Tässä on tulossa digivero monikansallisille digijäteille, jotka eivät maksa veroja minnekään. – Tämä viimeinen näytös vaikutti siltä, että haluttiin nostaa omaa poliittista profiilia tekemällä sirkusta koko eduskunnan työstä. Vasemmistoliitto on pitkään tuonut esille sitä, että tilanteessa, jossa ongelmat ovat rajat ylittäviä, pitää myös ratkaisujen olla rajat ylittäviä, Arhinmäki paaluttaa. Ei ollut mitään yhteenvetoa keskustelusta, eikä mitään nostatusta, puheet vain loppuivat. – Tämä oli hallituksen esitys, ja hallituspuolueet tukevat hallituksen esityksiä. Lopulta keskustelu typistyi muutaman kansanedustajan egotripiksi. Äärioikeisto käyttää näitä keinoja, joilla halutaan rapauttaa demokratiaa ja kansanvaltaa. Jatkuva hokeminen itsenäisyyden menettämisestä ei pidä paikkaansa. Jarruttava farssi Keskustelu elpymispaketin ympärillä sai loppumetreillä farssin piirteitä, kun perussuomalaiset turvautui jarruttamiseen eduskunnassa. Tähän asti EU on lähinnä tukenut sijoittajia ja pankkeja. Minäkin vastustan liittovaltiokehitystä, mutta meillä ei ole yhteistä käsitystä, mitä se on. Arhinmäki sanoo kuulleensa saman monta kertaa aiemminkin. Perussuomalaisten puheissa toistui usein väite, että elpymispaketti uhkaa Suomen itsenäisyyttä. Iso osa on sloganien heittelyn tasolla. Kritiikki ei hänen mukaansa ole kadonnut mihinkään. Se jos mikä on liittovaltiokehitystä eikä se, että työntekijöiden ehtoja ei poljettaisi Euroopassa. – Itsenäisyys on niin kauan kuin on itseluottamusta. – He hyväksyvät sen, että EU:ta militarisoidaan. Tämä avaa näkymän hiilitulleille, joista vasemmisto on toistakymmentä vuotta puhunut eli siitä, että EU:n ulkopuolella saastuttavat eivät saa hyötyä saastuttamisesta. On täysin selvää, että meidän pitää pitää kiinni siitä, että meillä on budjettija talouspoliittinen valta kansallisessa parlamentissa. Arhinmäki huomauttaa, että elpymispaketti eroaa aiemmissa kriiseissä – erityisesti eurokriisissä – tehdyistä tukipaketeista. – Olemme koko ajan EU:ssa painottaneet, että ihmiset, työllisyys ja ympäristö pitäisi enemmän huomioida ja vähemmän panna painoa pääomille ja sijoittajille. Puolueen kansanedustajat pitivät eduskuntasalissa pitkään Le ht iK Uv a/ ve sa M oiL an en ”Vasemmisto on edelleen EU-kriittinen.” yllä puhemaratonia. Politiikka 24 | KU 20 /2 02 1 neljä kansanedustajaa. Mutta EU-kriittisyyttä se ei muuta. Arhinmäki kuvailee liittovaltiokehitykseksi esimerkiksi budjettivallan siirtämistä EU:lle. – Monissa asioissa EU:n lähtökohtana on puolustaa pääomia ja omistavaa luokkaa, hän sanoo. Arhinmäki napauttaa lopuksi, että moni elpymispakettia vastustaneista kansanedustajista ei ollut huolissaan sotilaspuolen tulemisesta EUbudjettiin. – Kaikki vastustavat liittovaltiokehitystä. Arhinmäki nostaa esiin, että esimerkiksi Yhdysvallat elvyttää moninkertaisesti enemmän kuin EU. Oma erityispiirre Suomalaisessa EU-keskustelussa on Arhinmäen mukaan yksi erityispiirre. – EU on samanlainen poliittinen kamppailukenttä kuin vaikkapa valtuustot tai eduskunta. Niin myös toimittiin. l Paavo Arhinmäki on tämän vaalikauden johtanut vasemmistoliiton eduskuntaryhmää.. Mutta Suomen asema EU:ssa on muuttunut yli 25 jäsenvuoden aikana. Kriittistä Kamppailua Arhinmäki painottaa, että vasemmisto on edelleen EU-kriittinen. Nämä mallit on opeteltu suuren meren takaa Yhdysvalloista. Sitä olemme koko ajan vaatineet. Meidän kannattaa tukea niitä asioita, jotka ovat hyviä ja muuttaa niitä asioita, jotka ovat huonoja. Elpymispaketilla on tarkoitus tukea reaalitalouksia
Samaan aikaan kun poliitikot puhuvat ”laadukkaiden palveluiden” tärkeydestä, on laadun tekijä, työntekijä, jäänyt näkymättömäksi. Tuntui todella hirveältä saada lukea HUS:in Naistenklinikan tilanteesta, jossa resurssipula on yltynyt niin pahaksi, että kätilöt kirjoittavat nimettömänä lehtiin siitä, että nykyisillä resursseilla ei voida taata turvallista synnytystä ja hyvää kokemusta. Käytännössä ”vastuuton viivyttely” tarkoittaa vasemmistoliiton mukaan sitä, että koulut varautuvat syksyyn suurentamalla ryhmäkokoja, vähentämällä oppilaiden henkilökohtaisen tuen määrää, leikkaamalla opetusta ja vähentämällä opetushenkilökuntaa, kaventamalla toisen asteen kurssitarjontaa ja mahdollisesti lakkauttamalla joitakin ammatillisia koulutusohjelmia. Ihminen on harvoin niin epävarma ja avuton, kuin jos oma terveys pettää tai on muuten niin heikossa kunnossa, ettei pärjää ilman ammattitaitoisten ihmisten apua. Vasemmistoliiton mukaan koulutusleikkausten perumista ei ole tuotu päätöksentekoon riittävän nopeasti, vaan Vapaavuori viivyttää päätöksentekoa. Ongelma on erityisesti alan pieni palkkaus yhdistettynä niukkoihin resursseihin. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. Syksyllä 2020 kokoomus, vihreät ja RKP sopivat budjetista, jossa koulutuksesta leikattiin 22 miljoonaa euroa. Että ne ammattitaitoiset ammattilaiset, jotka työskentelevät meidän kaikkien hyvinvoinnin ja terveyden eteen, saavat tehdä työnsä niin, että heidän ammattitaitonsa pääsee oikeuksiinsa ilman jatkuvaa kiirettä ja stressiä. Julkisessa keskustelussa nousi samaan aikaan laajaa kritiikkiä syksyllä sovittuja koulutusleikkauksia kohtaan. An tt i Yr jö ne n Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Politiikka KU 20 /2 02 1 | 25 Kuntavaalien lähestyessä törmää monessa paikassa sanapariin ”laadukkaat palvelut”. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. Kun kirjoitin raivostuneen kirjoituksen siitä, miten käsittämätöntä on, ettemme voi turvata riittäviä resursseja vauvojen sekä naisten hengen ja terveyden kannalta äärimmäisen tärkeää työtä tekeville, sain valtavan määrän palautteita, joissa kaikissa toistui sama viesti: tämä koskee minunkin ammattiani. Monet kunnat kamppailevat rekrytointiongelmien kanssa sote-alan ammattilaisten osalta. www.kansanarkisto. Vasemmistoliitto lähti neuvotteluista, sillä puolue ei voinut hyväksyä koulutuksesta leikkaamista keskellä lähihistorian suurinta kriisiä. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. Nyt kuitenkin koulut valmistelevat ensi syksyn opetusta leikkausten pohjalta. kolumni Helsinki vasemmistoliitto arvosteli vapaavuorta viivyttelystä vasemmistoliiton valtuustoryhmä vetosi alkuviikosta Helsingin kaupunginhallituksen kokouksessa pormestari Jan Vapaavuoreen, jotta hän toisi päätöksentekoprosessiin viipymättä ylitysoikeuden koulutuksen budjettiin. Palveluiden laatu tarkoittaa minulle juuri sitä, että tulen kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi. He viittaavat myös eettiseen stressiin, kun toistuvasti joutuu tinkimään työn laadusta tai omista periaatteistaan. Huhtikuussa kasvatusja koulutuslautakunta esitti ylitysoikeutta budjettiin niin, että peruskouluun kohdistuvat leikkaukset saataisiin peruttua. Sen sijaan aion puhua hyvinvoivista työntekijöistä, hyvistä työehdoista, riittävästä määrästä henkilöstöä ja hyvästä johtamisesta. Mikä on laadukas palvelu. Kansan Arkiston Ystävien tilaisuudet siirtyvät syksyyn!. Kun itse jouduin hyvin sujuneen raskauden jälkeen vähän yllättäen leikkaukseen, en olisi voinut olla kiitollisempi niistä rauhallisista ja ystävällisistä henkilöistä, jotka asiallisesti ja rauhallisesti koko ajan kertoivat, miten leikkauksessa edetään. Keväällä tilanteeseen saatiin korjaus sen jälkeen, kun kävi ilmi, että kaupunki on tehnyt yli 500 miljoonan euron ylijäämän. Ellei kasvatuksen ja koulutuksen toimialan syksyllä sovittuja leikkauksia peruta, aloitetaan Helsingin kouluissa radikaalisti nykyistä heikommassa tilanteessa, eikä kaupunki pysty riittävällä tavalla puuttumaan koronapandemian aiheuttamaan oppimisvajeeseen, ryhmä tiedottaa. KaiHirvasnoro Koulut tarvitsevat tiedon syksyn budjetista välittömästi, Veronika Honkasalo korostaa. Vasemmistoliitto esitti tuolloin kaikkien leikkausten perumista. Siksi ajattelin lopettaa ”laadukkaista palveluista” puhumisen. Koulut tarvitsevat tiedon syksyn budjetista välittömästi. Sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, lähihoitajat, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat ja monet muut kertovat kaikki samanlaisesta eettisestä stressistä. NäkymätöN työNtekijä Li Andersson Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja. – On täysin kestämätöntä, että olemme edelleen tilanteessa, jossa massiiviset koulutusleikkaukset ovat astumassa voimaan, ellei ylitysoikeutta voida poliittisella enemmistöllä myöntää, valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo sanoo. Että minulle ei synny tunnetta, että lisään henkilöstön stressiä tai kuormitusta
Vain pieni osa yrittäjistä kannattaa sitä, että yrityksen asioista sovitaan työnantajaja työntekijäliittojen kesken. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Tukeeko ay-liike välttämättömiä uudistuksia, jotta Suomi voi menestyä, vai jatkaako se jarruttamista. Ronjan ja Hannelen (nimet muutettu) perheiden elämä muuttuu painajaiseksi, kun kodin yläkertaan asettuu maahanmuuttajia. Amatöörimäisen pinnan alta paljastuu armottoman tehokas propagandakone. Perussuomalainen-lehti jaetaan talkootyönä seudun jokaiseen postilaatikkoon. Miksi herätä kouluun?. Lehtonen kuitenkin toteaa, että Teollisuusliitto ei ”tule tekemään tästä helppoa”. Maahanmuuttajanuoret ”parveilevat” ostoskeskuksissa. Luottamusvaltuutettu on suositumpi edustaja kuin luottamusmies myös ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden mielestä. Tiina (nimi muutettu) antaakin neuvon asunnon etsijälle: ”Käy ensin katsomassa talon nimitaulua, ennen kuin vuokraat asunnon.” Toinen suosittu teema on ”löysän rahan” jakaminen. Ruotsinsuomalainen työikäinen kuolee koronaan seitsemän kertaa todennäköisemmin kuin kantaruotsalainen. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Kuitenkin opetusalan arjen toteuttajien ja osallisten elämyskokemukset ovat jääneet vastausta vaille. Mitkä tekijät opetussuunnitelmassa vievät opettamisen ja oppimisen ilon ja johtavat tulkinnallisiin ristiriitoihin sen suhteen, mitä oppilaan kokonaiskäyttäytymiseltä odotetaan. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on julkaissut tutkimuksen esija perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon arvioinnista. Tuloksista käy ilmi, että joitakin opetussuunnitelmien sisältöjä on paikallisella tasolla ymmärretty ja tulkittu eri tavoin, mikä on haitannut tavoitteiden saavuttamista. Ops:n oppimiskäsitys ei itsessään ole pedagoginen teoria, jollaisena sitä tulkitaan, vaan ennemminkin teoria oppimisesta. Keskusta on ”hallituksen juoksupoika”, vaikka se on vaa’ankieliasemansa turvin hankkinut hallituksessa paljon kokoaan suuremman vaikutusvallan. ”No, näyttää pk-seudulla asuva maskitta kulkeva porukoihin kokoontuja olevan yhteiskunnalle tärkeämpi.” Rokotusten alueellinen kohdentaminen aloitetaan vasta, kun kaikki riskiryhmät on rokotettu. Monelta osin tulkinnallinen opetussuunnitelma on imenyt kouluyhteisöltä niin voiman kuin vallankin suhteessa todellisuuden olemukseen. Erityisen vastenmielisiä ovat lehden rasismin rajamailla tasapainottelevat human interest -urbaanilegendat. Muutos ei pysähdy. Yritysten toiminnan ja yhdessä tehtävän sopimisen vaikeuttaminen ei ole kenenkään edun mukaista. Metelin ja vakavan häiriökäyttäytymisen takia suomalaisperhe joutuu muuttamaan muualle pois ”getosta” ja ”monikulttuurisen klaanin” naapurista. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto Kansan UUtiset haastatteli Teollisuusliiton varapuheenjohtajaa Turja Lehtosta (KU 7.5.). Perussuomalaista tämäntyyppiset faktat eivät näytä kiinnostavan. ”Maahanmuuttajat käyttävät taksia viemään lapsiaan jalkapalloharjoituksiin ja sieltä pois, kun suomalaiset lapset ajavat itse polkupyörällään harjoituksiin.” Sinikka ihmettelee, ”mistä maahanmuuttajat saavat oikeuden käyttää taksia ja kuka sen maksaa”. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Törkeimmät sanavalinnat jäävät onneksi nettiin lehden keskustelupalstoille. Itse asiassa nämä Karvin tutkimuksen arviointitulokset ovat olleet tiedossa jo uuden opetussuunnitelman toteutusvaiheen alusta alkaen. Sopimisessa haetaan yhteisiä ratkaisuja, joilla yritys voi palvella asiakkaitaan nopeasti ja laadukkaasti. Pandemia vaikuttaa voimakkaimmin jo ennestään heikossa asemassa oleviin. Lehteen tutustuminen on ollut opettavaista. Voisiko tällaisessa asenteessa olla juurisyy siihen, että ammattiliittoon järjestäytyminen on laskussa ja työnantajaliitot tekevät muutoksia työmarkkinastrategioihinsa. Urbaanilegendan alkuja on kevään kuluessa perussuomalaisen urbaanilegendat ujutettu myös maakuntalehtien mielipidepalstoille. Lehden asiat päälaelleen kääntävää uuskieltä ovat esimerkiksi ilmaukset ilmastovouhotus, turvekiima, himoverottaminen, punavihreä hörhöily ja monikulttuurisuushihhulointi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Ammattiliittojen kannattaisi vastakkainasettelun sijasta panna kaikki peliin työllisyyden puolesta. Nimimerkkikirjoittajat ovat kyselleet, milloin syöpähoidossa oleva pääsee koronarokotukselle. Nyt olisi kiireisesti otettava koppi neljästä kysymyksestä: 1. 2. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Kiistämätön tosiasia on, että maahanmuuttajilla on suhteellisesti enemmän koronatartuntoja. Ihmiset haluavat vaikuttaa omiin asioihinsa ja sopia niistä. Työmarkkinat muuttuvat nyt sisältäpäin, mitä Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n strategiamuutokset osoittavat. Maahanmuuttajien vuokra-asunnot omistaa yksityinen asuntosijoittaja, joka näin pääsee rikastumaan veronmaksajien kustannuksella. On erikoista, että keskeisen palkansaajajärjestön viesti yrittäjille ja työntekijöille on, että se aikoo olla mahdollisimman hankala. Mutta eihän tässä faktoista olekaan kysymys. Mitkä tekijät opetussuunnitelmassa aiheuttavat huolta koulutuksen järjestäjissä, kouluissa, koulujen johtamisessa, opettajistossa ja vanhemmissa. Usein toistuva aihe on maahanmuuttajaperhe naapurina. Janne Makkula työmarkkinajohtaja, Suomen Yrittäjät UUdet perUsopetUKsen opetussuunnitelmat olisi avattava myös opiskelijoille, jotta he tietäisivät, miksi herätä kouluun. Pekka Laine Tampere lisää sopimisen mahdollisuuksia, jotta ne pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa, kasvavat ja voivat työllistää. Perussuomalaisten näkökulmasta turhat menoerät ovat ”ideologista pelleilyä” tai ”ylimääräistä humppaa”. Paremmin selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asuinalue, asumisen ahtaus, tulot, koulutus ja ammatti. Lehtonen toteaa, että monet yritykset kiittävät työehtosopimusjärjestelmää. Se panee epäilemään, että haastateltuja henkilöitä ei todellisuudessa ole olemassakaan. Kotihoitaja Sinikka (nimi muutettu) kertoo, että sosiaalitoimistot jakavat rahaa erityisesti maahanmuuttajaperheille. 4. Uusimman Kantar TNS:n maaliskuussa tekemän Yrittäjägallupin mukaan yrittäjien ylivoimaisesti mieluisin tapa sopia yrityksen asioista on työnantajan ja työntekijän tai koko henkilöstön välillä. Politiikka 26 | KU 20 /2 02 1 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Viime eduskuntavaaleissa joka neljäs äänestäjä antoi siellä äänensä perussuomalaisille. Maahanmuuttajatausta ei silti suoraan selitä tartuntoja. Myös ammattiyhdistysliikkeen olisi syytä vihdoin huomata, että työnantaja ja työntekijät eivät ole toistensa vihollisia. Ruotsinsuomalaisilla on ollut suhteellisesti pari kolme kertaa enemmän koronatartuntoja kuin kantaruotsalaisilla. Millaisia osallistumisen mahdollisuuksia opiskelijalla on opintojen suunnittelussa. Ops on monelle sekoitus, joka herättää kielteisiä tuntemuksia, koska siitä ei löydy vastauksia sen enempää kaaokseen kuin järjestykseenkään. 3. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Työntekijöiden mielestä suosituin sopijapuoli on koko henkilökunnan valitsema luottamusvaltuutettu ja seuraavaksi suosituin koko henkilöstö yhdessä. On sinänsä erikoista, että opetussuunnitelma on niin vaikeaselkoista ja tulkinnan mahdollistavaa tekstiä, että sen soveltaminen käytäntöön on aika yksilöllistä. Millaista vastuuta opiskelijoilta edellytetään omasta oppimisestaan. Jutut noudattavat aina samaa kaavaa, eikä kirjoittajan nimeä mainita. Lehti osaa taitavasti nostaa esille ja paisutella ihmisten huolenaiheita: turpeen käytön alasajo, polttoaineen hinta, tuulivoiman haittapuolet jne. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Suomalaiset yritykset ja työpaikat tarvitsevat Kaikki peliin työllisyyden puolesta Vapaa-ajan asUntoni sijaitsee noin sadan kilometrin päässä Tampereelta perussuomalaisten kannatuksen ydinalueella
Toki vihreiden vasemmistolaisuudesta voi kiistellä, mutta blokkiajattelulla puolue kuuluu punavihreään siipeen. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13§:ssa mainitut asiat. Vaikka puheenjohtaja on vaihtunut Jeremy Corbynista keskustavasemmistolaiseen Keir Starmeriin, eivät kannattajat ole hevin tekemässä paluuta. Konservatiivien puheenjohtaja Boris Johnson on näyttänyt, mikä näillä seuduilla uppoaa. Labourin esimerkki näyttää erinomaisen karmivasti, mitä periaatteessa hyvällä mutta samalla taktisesti järjettömällä politiikalla saavutetaan. Oppositiossa oleva työväenpuolue Labour on edelleen pahassa pulassa. Tampere 12.05.2021 Hallitus. Jo parlamenttivaaleissa 2019 Labour koki jättitappion, kun voimakkaasti EU-eroa kannattaneilla alueilla äänestäjät hyppäsivät joukolla konservatiivien kelkkaan. Ja jyräsivät myös viime presidentinvaaleissa, vaikka Donald Trumpin loppukauden politiikka johti tuhansiin kuolemiin ja talouden täydelliseen romahtamiseen. l Jussi Virkkunen Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja. Holappa viittasi ranskalaisen ekonomistin Thomas Pikettyn uuteen kirjaan. Pohjoismaat ovat vielä poikkeus tästä kehityksestä, mutta suurissa kaupungeissa se jo näkyy. Samoin yli 400 000 suomalaisella on ulosotossa eri poliklinikkaja terveysmaksuja. Niin kutsuttu punainen muuri ”Red Wall” jatkoi murtumistaan, kun vuosikymmeniä Labouria äänestäneet hylkäsivät puolueen. Politiikka KU 20 /2 02 1 | 27 Viimeinen sana Labourin kipeä opetus vasemmistolle B r i ta n n i a n täy t e va a l i t vahvistivat yhden asian. Kyllä Suomessa on paljon köyhiä ihmisiä, joita yleensä politiikan kautta tukevat vasemmistopuolueet. Sama koskee myös koulun johtamista. Ongelma vain on, että pelkästään sillä ei äänestäjiä enää vakuuteta. Suomalainen perusopetus, ja nyt jatkettu toinen aste, kehittyy opetussuunnitelman kautta, ja opettajan käyttöteoria omasta opettajuudesta realisoituu opetussuunnitelman ymmärtämisen, oppimista käsittelevien teorioiden omaksumisen ja käytännön opetuskokemuksen yhteisvaikutuksesta, mutta ei ilman ops-manuaalia. Monesti sairastuminen saattaa olla yksi syy köyhyyteen. Punavihreät puolueet juhlivat eri puolilla Eurooppaa suurissa kaupungeissa, mutta kansallisvaltioissa niiden hallinta ei vielä tuo valtaa parlamenteissa. EU-eron toteuttaminen ja samalla nationalistinen talouspolitiikka, jossa luvattiin tukitoimia näille alueille, oli voittava yhdistelmä. Monet pitkäaikaissairaat koittavat saada maksusitoumuksen lääkkeitä varten Kelalta, kun ennen sen sai helposti omalta sosiaalityöntekijältä. Korkeampi koulutus ennustaa vasemmiston äänestämistä”, Holappa sanoi haastattelussa. Yhdysvalloissa puolestaan demokraatit ovat suurissa kaupungeissa selvästi suurin, mutta pienemmillä paikkakunnilla republikaanit jyräävät. Monet ihmiset – yleensä paremmassa yhteiskuntaluokassa olevat – jopa syyttävät köyhiä ihmisiä siitä, että ovat joutuneet köyhyyteen. Vanhemmille on annettava paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Helsingissä vasemmistoliiton kannatus on selvästi valtakunnallista kannatusta korkeampaa ja vihreät puolestaan kamppailee jälleen suurimman puolueen asemasta. Mika Lille Helsinki elpymisrahat eu:lta suomeen Koulujen johdolta tarvittaisiin vastauksia siihen, miten koulussa kaikki toteuttaisivat yhdessä sovittuja linjauksia, koska vain yhdessä sovittu tuottaa hyvää. Vuoden alussa moni köyhyydessä elävä joutuu myös hakemaan maksusitoumuksen sitä varten, että ensin pitää itse maksaa 50 euroa ennen kuin saa korvausta lääkkeistä. Boris Johnson on Englannissa näyttänyt, miten oikeistopopulistinen hallitus kykenee kaappaamaan vasemmistolaiset äänestäjät. Labour hävisi jälleen yhden vanhan tukialueensa rökäletappiolla konservatiiveille. Toki siihen vaadittiin vasemmiston keskinäinen riitely, minkä lisäksi EU-ero vaikutti vaaleihin merkittävällä tavalla. Sillä saavutetaan ainoastaan tiukka samanmielisten porukka, joka voi keskenään vakuuttaa toisensa aatteensa erinomaisuudesta. kun suomi tulee saamaan satoja miljoonia euroja EU:n elpymisrahaa, eikö niistä sadoista miljoonista euroista voisi antaa jonkin verran rahaa hyvin köyhille pitkäaikaissairaille, mielenterveyden potilaille, yksinhuoltajille, takuueläkettä saaville, lapsiperheille, pitkäaikaistyöttömille ja muille hyvin köyhille ihmisille Suomessa. Suomessa elää yli 120 000 lasta köyhissä perheissä. Monilla köyhillä ei ole sitä 50:tä euroa. joka tapauksessa on selvää, että vasemmiston tulee keksiä uusia tapoja nostaa kannatusta. Jotkut ihmiset eivät edes halua keskustella köyhyydestä tai jopa kieltävät köyhyyden olemassaolon Suomessa. Kuten Holappa KU:n haastattelussa sanoi, vasemmistolaiselle talouspoliittiselle ajattelulle saattaa moni lämmetä. Uusi opetussuunnitelma tarjoaa kyllä mahdollisuuksia kouluelämän voimaannuttamiseen ja valtaistuttamiseen, mutta se edellyttää pikaisesti selkeyttävää manuaalia, koska opetussuunnitelmiin kohdistuu monia odotuksia liittyen opiskelijoiden oppimiseen ja ne tunnistetaan keskeisiksi vaikuttamisen keinoiksi yhteiskunnallisesti, poliittisesti ja koulutuksellisesti. Labour voitti suuret kaupungit, mutta se tuskin lohduttaa. Nettiotsikointia mukaillen voi todeta, että se kertoo yhden asian ja on samalla varoitus vasemmistolle yleisesti. ”[V]asemmistosta on tullut korkeasti koulutettujen yhteenliittymä. Taustalla on muutos vasemmiston kannattajaprofiilissa, josta KU:ssa puhui tammikuussa tutkija Lauri Holappa. Juhani Räsänen Järvenpää Kokouskutsu: Ratinan Tenniskentät Oy:n varsinainen YHT ÖKOKOUS pidetään tiistaina 08.06.2021 klo 16.00 Ravintola Astorissa, Aleksis Kiven katu 26, 33200 Tampere. Kaikilla ei ole omaa nettiyhteyttä, ja liitteiden saaminen Kelaan voi olla hyvin hankalaa. englannin kaksipuoluejärjestelmä on toki omanlaisensa, mutta Labourin kohtalo on varoitus kaikille vasemmistolaisille liikkeille. Samaan aikaan valtiota johtavat konservatiiviset voimat. Monille köyhille ihmisille on hankalaa asioida Kelan kanssa, joka nykyään myöntää perustoimeentulotuen. Nyt näyttää siltä, että kansallisella tasolla muutosta ei hetkeen ole tulossa
KU ON MUKANA TEKEMÄSSÄ SUOMEA HIILINEUTRAALIKSI. ILMASTOKRIISI UHKAA NOSTAA MERENPINTAA. UUTTA YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA KANSAN UUTISET PUHEENAIHEET JOKA PÄIVÄ VERKOSSA WWW.KANSANUUTISET.FI. SIKSI PÄÄSTÖT ON NOPEASTI SAATAVA LASKUUN