Kansan Uutiset 23.01.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

12 Uutta toivoa kreikkalaisille » Viikkolehti seurasi Syrizan vaalikampanjaa s.38 Raija-Riitta Luiro-Piippo 15 Maahanmuuttajat työelämässä 20 ?Opas. 26 Erkki Tuomioja: Venäjä on neuvoton s. veronkiertoon 28. Hinta 3,50 ? 4-003251-154 4 Viikko 4 Perjantaina 23.1.2015 www.kansanuutiset.fi Kansan Tahto | Satakunnan Työ Laura Poitras: Snowden-dokumentti urani pelottavin s
Jeltsin vakuutti, että tilanne on hallinnassa ja kriisi ratkaistaan pian. Viikkolehden Pintaa syvemmältä -palstalla Johan von Bonsdorff oli Jeltsiniä oikeammassa, kun hän kirjoitti, ettei ongelma ratkea, vaikka Groznyi pommitettaisiin Venäjän hallintaan ja Dudajev ulos historiasta. ?Sillä tällä pikkukansalla on kovat taisteluperinteet ja historia ja sitä paitsi tietoisuus niistä molemmista.? » Venäjä varoitti Ensimmäinen T?et?enia sota kestikin vuoteen 1996 asti. Toiveet edellisenä syksynä alkaneen sodan lopettamisesta eivät silti olleet korkealla, koska Venäjän presidentti Boris Jeltsin kieltäytyi neuvottelemasta T?et?enian presidentin Dzohar Dudajevin kanssa. Esille on kuitenkin putkahtanut uusi elementti . ilmaiskulla 21.4.1996, mutta hänen paikkansa otti Aslan Mashadov, jonka johtama T?et?enia oli käytännössä itsenäinen vuoteen 1999 asti. Hän uskoi, että vastauksia avoimiin kysymyksiin saadaan rauhankumppanuusohjelmasta. . ajatus laajentaa liittoa, jota hallitsee rauhankumppanuusohjelma. Kai Hirvasnoro Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2015 Kannen kuva: All Over Press. tammikuuta 1995 vallanneensa presidentin palatsin T?et?enian pääkaupungissa Groznyissa. Se kesti vuoteen 2009 asti. Itä-Euroopan maita liittymästä Natoon. 2 T?et?eenisotilaita juoksemassa etulinjaan Groznyissa tammikuussa 1995. Von Bonsdorff kirjoitti harvan ymmärtävän, miksi Jeltsin lähetti joukkoja T?et?eniaan ellei kyseessä ollut henkilökohtainen halu kostaa Dudajeville. ?Se saattaa aiheuttaa maailmalle vielä vähemmän toivottua jännitystä, jonka kaikkia ulottuvuuksia ei vielä meillä ole katsottu edes selvittämisen arvoisiksi.? Kriisillä olikin yhteys tähän päivään, sillä Venäjä varoitti Itä-Euroopan maita, ettei niiden pidä käyttää T?et?eniaa verukkeena Natoon liittymiselle. Venäjän ulkoministeri Andrei Kozyrev sanoi, että Venäjä saattaa liittyä uudistettuun Natoon tulevaisuudessa. Dudajevin Venäjä pommitti ?ulos historiasta. päivänä tammikuuta. Venäjä käynnisti silloin Vladimir Putinin johdolla toisen T?et?enian sodan. Mielenosoittajat vastustivat eläinten käyttöä muotiteollisuudessa. Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin palvelunumero 0200 71000. 20 vuotta sitten TILAUSHINNAT Venäjä eteni T?et?eniassa VENÄJÄ ILMOITTI 19. Eläinoikeusjärjestö PETAn (People for the Ethical treatment of Animals) aktivistit osoittivat mieltään Berliinin muotiviikolla TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Brandenburgin portin edessä 19. A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.26 C Keskustelu s.36 D Ulkomaat s.38 E Pelit s.44 Ajankuva LEHTIKUVA/JOHN MACDOUGALL PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi ELÄIMELLISTÄ PROTESTOINTIA
Ohjelmaa voi sessa valtiossa. Tässä Syriza vetoaa vuoden kiksi 35 000 lääkäriä on jättänyt maan ja 1953 eurooppalaisen velkakonferenssin esi50 000 nuorta pyrkii ulkomaille opiskelemerkkiin. Talven mittaan jäsentemme työttömyysaste nousee noin 24 prosenttiin. Puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakentaja 1/2015 © TARMO KOIVISTO 3. Viimeksi selle tasolle, jonka takaisin maksaminen on kuluneiden viiden vuoden aikana esimermahdollista. Ihmisoikeusliiton kansainvälisen kattoluonnehtia Kreikan, ja myös koko Euroopan, uudelleenjärjestön tällä viikolla julkaiseman raportin mukaan sääskäynnistämiseksi, sisältyyhän siihen muun muassa jultöt esimerkiksi terveydenhuollossa ovat johtaneet siihen, kisten investointien vapauttaminen vakaus- ja kasvusopiettä lääkärit joutuvat kieltäytymään leikmuksen asettamista kahleista. LEHTIKUVA/LOUISA GOULIAMAKI kauksista tai siirtämään elintärkeitä leikSyrizan ohjelmasta on mahdotonta löykauksia, esimerkiksi sydän- tai syöpäpotitää mitään, mikä oikeuttaisi lyömään puolaille, siinä määrin, että se johtaa hengenluetta ääri-leimalla. Enää ei voi ilkkua, että perussuomalaisissa on yksi mies, jolla kaikki äänet. Kannatuskadosta kärsivä Kreikan vaalit sunnuntaina voivat olla käännekohta koko kuripolitiikan perussuomalaiset yrittää kohennella asekai.hirvasnoro@kansanuutiset.? pysäyttämälle Euroopalle. KAUHUA JA toivoa. Se ei kieltäydy velkojen vaaraan. maksusta eikä halua Kreikkaa ulos eurosta. Yksi kriisin vielä pitkään vaikuttavista Puolue haluaa vain järjestellä velan sellaisivuvaikutuksista on aivovuoto. Silloin natsimiehityksestä kärsimaan. nyt Kreikka antoi Saksan velkoja anteeksi. Euroissa mitattuna koko ohjelman toteutOn selvää, että Kreikkaa on rangaistu taminen maksaisi 11,3 miljardia ja tuottaisi jo riittävästi kokoomuksen ja SDP:n veljespuolueen arvion mukaan 12 miljardia. puolueiden hulvattomasta menosta ja korSuomessa Syrizan linjalla on ainoastaan ruptiosta. vasemmistoliitto. Perussuoanteeksi. pidetiedustelujen mukaan vasemmistopuolue Syriza noumalaisten vaihtoehdossa Kreikka joutuisi ulos eurosta, see maan suurimmaksi puolueeksi ja on aivan hilkulla, velat nollautuisivat eikä Suomikaan saisi mitään. saako se parlamenttiin enemmistön ilman muiden puoPelkkää teeskentelyä on pääministeri Alexander Stublueiden apua. bin tapaan uskotella itselle ja muille, että Kreikka selviäisi Jos ja kun Syriza voittaa, se pääsee toteuttamaan syysilman että tehdään mitään järjestelyitä. Talouskriisi on aiheuttanut kreikkalaisen tragedian, kuussa hyväksyttyä Thessalonikin ohjelmaa, jonka sisältö joka hakee vertaistaan kehittyneessä länsieurooppalaion paljon muutakin kuin velkojen leikkaus. Puoluedemokratia lisääntyi sadalla prosentilla. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI Pääkirjoitus Kreikka ja Eurooppa uuteen alkuun » Natsimiehityksestä miaan nostamalla Kreikkaa vaaliteemaksi välikysymyksen lamenttivaaleja odotetaan ulkopuolella näin suurella tunavulla. Kahden oppositiopuolueen ero on siinä, että vasemkärsinyt Kreikka teella, mutta nyt voi liioittelematta sanoa koko Euroopan mistoliiton kannattamassa mallissa Kreikka voisi nousta antoi Saksan velkoja katsovan sunnuntaina Kreikkaan. Tuoreimpienkin mielijaloilleen, jatkaa eurossa ja hoitaa velvoitteensa. Harvoin jos koskaan pienen maan par- Tape Sanottua achtung! ei ole tosi kilpailu, aber yritys karteLa kilpailu! täh?! sanoiko se karteLi? halpahintaista! me siLe karteLit näytetään! » Kun kotimainen kysyntä on koko Euroopassa saatu leikkaus- ja kuripolitiikalla laskuun, on Rakennusalan Työttömyyskassallakin riittänyt vilskettä. Jussi Halla-aho (kuvassa) saa päättää puolueen vaaliohjelman kannan maahanmuuttoon, koska Timo Soinia asia ei kiinnosta
7 / Kalle Hyötynen s. A kotimaa Perjantai 23. Rakennusala osoittaa selkeästi sen, että jos haluamme toimivaa harmaan talouden torjuntaa, tarvitsemme siihen laajan työkalupakin, Määttä painotti. Pettymyksiksi tutkijat luettelivat muiden muassa tilaajavastuulain, kuitinantovelvollisuuden ja kansainvälisen veronkierron torjunnan. Hirvonen ei halunnut arvioida, onko tähän päästy. . 400 miljoonaa euroa vuosittain lisääntyneinä veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina sekä ta- » Kaikki vain eivät ilmeisesti ole sitä mieltä, että näihin asioihin pitäisi puuttua. kaisinsaatuna rikoshyötynä. Lisäksi viranomaistoimintaan on suunnattu 20 miljoonan euron lisäpanostus. Lisäresurssia tutkijat pitivät tärkeänä. Olemme menneet eteenpäin mutta hitaammin kuin mitä on kuviteltu, hän sanoi. Tutkimuksen mukaan nyt toteutetusta ulosoton erikoisperinnästä kertyy 73 miljoonaa euroa vuodessa, käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksista 75 miljoonaa euroa, romualan käännetty arvonlisäverovelvollisuus vajaa 10 miljoonaa euroa vuodessa. . Se 20 miljoonaa tulee maksettua moneen, moneen kertaan, Määttä muistutti. Myöhässä Tutkijoiden mukaan hallitus on onnistunut parhaiten harmaan talouden torjunnassa rakennusalalla. Hirvosen ja Määtän tehdessä selvitystään viime syksyn aikana toteutettuja hankkeita oli 20, joista lainsäädäntöuudistuksia 14. . Suurin osa lainsäädäntöhankkeista on tullut voimaan niin myöhään, etteivät niiden vaikutukset ole mitattavissa, Hirvonen sanoi. Tutkijoiden mukaan hallitus on onnistunut parhaiten harmaan talouden torjunnassa rakennusalalla. Myös kuljetus- ja romualoilla, ympäristörikosten valvonnassa ja ulosoton erikoisperinnässä on saatu tuloksia. Rakennusalan toimien onnistumisessa Hirvonen piti keskeisenä sitä, että niin työntekijä- kuin työnantajapuoli ovat olleet siinä aktiivisia. . Niistä seurannut vain yksi rikosilmoitus, jota sitäkään ei tutkittu. Tutkijat listaavat 278-sivuisessa selvityksessään myös suosittelemiaan jatkotoimia. Varsinkin viimeisessä teot ovat jääneet heidän mielestään vähäisiksi ja verohallinnon panostus siihen on ollut minimaalinen. Sekä verohallinnon että poliisin toimintaa he kuvaavat jopa onnettomaksi. Hirvonen otti esille liechtensteinlaisen LGT-pankin tapauksen, jossa viranomaiset saivat tiedot suomalaisista veroparatiisitalletuksista. Hallitusohjelman ja muiden hallituksen suunnitelmien pohjalta esillä on ollut noin 90 erilaista toimenpidettä. 11 / Eilina Gusatinsky s. Kyse ei ole yksittäisistä toimenpiteistä. Lisäresurssien poistuminen vuoden 2015 jälkeen tulisi yhteiskunnalle todella kalliiksi, Hirvonen varoitti. Ohjelman tuottotavoitteeksi asetettiin 300 . Sillä on esimerkiksi palkattu tutkijoita poliisiin, tulliin ja verovirastoon. . 24 Harmaan talouden torjunta edellyttää laajaa työkalupakkia » Kovalla kohinalla alkanut harmaan talouden torjunta matelee eteenpäin. oidaan vievän miljardien edestä verotuloja. Ylen uutisissa Hirvonen hiukan lievensi ja totesi, että tämä hallitus on kuitenkin yrittänyt enemmän kuin aiemmat hallitukset. Panostus kannattaa viime tinkaan tai siirtyneet tai jääneet toteutumatta?, ?vauhdittamisesta ei voida puhua?, ?kokonaiskuva ja strategia alkutekijöissään?, ?strateginen johtaminen puuttuu?. Muun muassa näin arvioivat verotusneuvos Markku Hirvonen ja oikeustieteen tohtori, dosentti Kalle Määttä hallituksen toimintaa harmaan talouden torjunnan suhteen. He toteuttivat eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilauksesta selvityksen harmaan talouden ja kansainvälisen veronkierron torjunnasta, jotka nostettiin istuvan hallituksen painopistealueeksi sen hallitusohjelmassa vajaat neljä vuotta sitten. Suomessa harmaan talouden arvi?HANKKEET JÄÄNEET Hallituksen painotusta harmaan talouden torjumiseksi on pidetty kunnianhimoisena. Niitä on esimerkiksi tyyppihyväksytyt kassakoneet, ulkomaisten yritysten työnantajavelvoitteet, rahanpesutilastojen käyttö ja noin 30 muuta esitystä. Kysyttäessä yhtä yksittäinen toimenpidettä, joka kannattaisi tehdä nopeasti, Hirvosella on varma vastaus. ALL OVER PRESS 4. tammikuuta 2015 Merja Kyllönen s
Laeikä alkuperäistä maahan tulon syytä kimuutos koskisi vain EU:n ulkopuolelta enää ole olemassa, voidaan oleskelulupa tulevia paperittomia henkilöitä. evätä. Siksi keskustelu harmaan talouden torjunnalle asetettavista tavoitteista on käynnistettävä heti, Laukkanen sanoo. Myös hänestä on tärkeää varmistaa resurssien jatkuvuus. . Jos aluksi oleskeluluvan saaneen nytyksen hoito sekä pitkäaikaissairaulkomaalaisen elämäntilanne muuttuu, uksienkin hoito joissakin tapauksissa. Raportin mukaan panostukset ovat maksaneet itsensä takaisin, Laukkanen muistuttaa. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? Luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden kokonaismäärää on vaikea arvioida. Paperittomat eivät ole yhtenäinen ryhmä » Kun puhutaan paperittomista, puhutaan romanikerjäläisten lisäksi opiskelijoista, Suomeen naiduista, pakolaisista ja muuten vain maahan jääneistä. HALLITUKSEN ESITYS paperittomien terveydenhuollon laajentamisesta herätti voimakasta vastustusta eduskunnan keskustelusta viime viikolla. Ja suomalaisen kanssa avioituneita. . Pariskunta voikin päätyä siihen, että toinen jää Suomeen luvatta, Pekonen kertoi. . MAAN SUURTEN kaupunkien pahin työttömyys riivaa Lahtea. Heitä ovat muiden muassa Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet, jotka ovat jääneet maahan kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan. Myös turistiviisumin tai oleskeluluvan nojalla maahan saapuneet, joiden luvat ovat rauenneet, ja rajan ilman oleskelulupaa tai viisumia ylittäneet ovat paperittomia. Lisäksi on joukko henkilöitä, joilla on lupa olla Suomessa, mutta lähtömaan sai- rausvakuutusturvan puutteet rajoittavat terveydenhuoltoa Suomessa. Tähän ryhmään lukeutuvat myös Romaniasta ja Bulgariasta peräisin olevat romanit. Yksi ryhmä ovat Suomeen yleensä turvapaikanhakijoina tulleet henkilöt, jotka ovat saaneet oleskeluluvan, mutta joille ei ole tehty väestörekisteritietoihin kotikuntamerkintää epäselvän henkilöllisyyden vuoksi. On tärkeää, että tässä vaiheessa saatiin puolueetonta tietoa. Siinä eritellään myös, keistä on kyse. Yleensä paperittomalla henkilöllä tarkoitetaan kolmannen valtion . Hän kommentoi asiaa SAK:n internet-sivuilla. Laukkasen mukaan into, joka leimasi harmaan talouden torjuntaa hallituskauden alussa, on kadonnut. . Vantaan työttömyyslukema oli 11,6 ja Helsingin 11,9 prosenttia. KU ALL OVER PRESS LEHTIKUVA/VIENA KYTÖJOKI . Kaupungin työttömyysaste lähentelee jo 20 prosentin rajaa, joka viimeksi ylittyi vuonna 1997. Hän toteaa kuitenkin, että vielä kuluvallakin vaalikaudelle siitä on hyötyä. Hänninen on selvityksen tilanneen tarkastusvaliokunnan jäsen. . Toinen turvapaikanhakijoiden paperiton ryhmä ovat ne, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen, mutta joiden käännytyspäätöstä ei ole voitu panna täytäntöön. perhesiteen tai turvapaikkahakemuksen perusteella. Paperittomien joukossa on myös maahan salakuljetettuja henkilöitä. On tapauksia, joissa on ensin arveltu, että kyseessä on valeliitto ja oleskelulupa on evätty. Yksi erityisryhmä ovat luvatta maassa olevat naiset, jotka ovat raskaana ja joiden lapsen isä on suomalainen. Suomessa osalta puhutaan useiden miljardien eurojen menetyksistä harmaassa taloudessa. Jos se saataisiin järjestykseen, ei tarvitsisi edes puhua kestävyysvajeesta. Hänninen vaatii harmaan talouden kitkemiseksi tehtävän työn rahoituksen turvaamista. . Herää kysymys esimerkiksi siitä, miksi hallituksen esitys hallintarekisteristä etenee, minkä takia tietoisesti ollaan säätämässä heikennyksiä lainsäädäntöön, Hänninen sanoi. Selvityksen keskeisenä tuloksena hän pitää sitä, että selvitys osoittaa selkeästi kansainvälinen veronkiertoon kohdistuneen torjunnan jääneen riittämättömälle tasolle. . Yli 20 prosentin työttömyydestä kärsi suurista kaupungeista viimeksi Pori vuonna 1999. Maan suurimpien kaupunkien työttömyyslistalla seuraavina olivat yliopistokaupungit Jyväskylä (18,1), Tampere (18,0), Oulu (17,9) ja Turku (17,3). Vielä vuosikymmen sitten kyseenalaista kärkipaikkaa pitäneen Porin työttömyysprosentti oli (17,0). Vuoden lopulla työttömyysaste jäi alle kymmenen prosentin rajan vain Espoossa (9,9). Tulokset kielivät siitä, että vetovastuu on jo siirtymässä seuraavalle hallitukselle. Ihminen saattaa kuitenkin haluta Lähetekeskustelu asiasta jatkuu tiisjäädä Suomeen, jos elämä täällä on vakiintaina. tunut, hän totesi. . Isän kansalaisuus ei riitä turvaamaan raskauden seurantaa. Pekonen on käyttänyt lähteenään muun muassa hallituksen esityksestä. Arviot vaihtelevat Luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden kokonaismäärää on vaikea arvioida. Harmaan talouden torjuntaan ja verovajeen kuromiseen osoitetut rahat taas tulevat moninkertaisesti takaisin. Heikko sitoutuminen SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen arvioi, että harmaan talouden torjunta kärsii hallituksen heikosta sitoutumisesta asiaa. Joulukuun työllisyyskatsauksen mukaan Lahden työttömyysaste oli 19,3 prosenttia. Jos kuitinantovelvollisuuden kyttäämiseen tosiaan laitetaan enemmän panoksia kuin siihen, että pyritään suitsimaan veronkiertoa, se kertoo asenneongelmasta, Hänninen arvioi. . Avioliitto itsessään ei takaa oleskelulupaa, ja niinpä kaikilla avioliitossa suomalaisen kanssa olevilla ulkomaalaisilla ei syystä tai toisesta ole oleskelulupaa. Yleinen arvio on noin 3 500 henkilöä. Keskustelu paperittomien terveydenhuoln ä ä Monenlaisia ihmisiä o itsess t it li losta liittyy hallitukio v A a a Vasemmistoliiton kansen esitykseen, joka tak a t ei sanedustaja Aino-Kaisa kaisi terveydenhuollon . a lupa Pekonen selvitti blopaperittomille lapsille. oleskelu gissaan maanantaina, Lisäksi sen piiriin kuukuinka ihminen saattaa luisivat välttämättömät päätyä paperittomaksi Suolyhytkestoiset terveyspalvelut, kuten raskauden ja synmeen. . Kaikki vain eivät ilmeisesti ole sitä mieltä, että näihin asioihin pitäisi puuttua. Tällainen ihminen on voinut saada Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? oleskeluluvan alun perin työn, opintojen, 5. Yli kymmenen prosentin työttömyydestä on Helsingissä kärsitty viimeksi 90-luvun lopulla. Koko maan työttömistä enemmän kuin joka kymmenes asuu Helsingissä, jossa työttömiä oli vuoden lopulla 38 585. muun kuin toisen EU-valtion, Eta-valtion tai Sveitsin . Aliresurssointi johtaa siihen, että hyvätkin lait jäävät tyhjiksi kirjaimiksi. Heissä on ulkomaalaisia opiskelijoita ja EU-kansalaisia. Hallintarekisteriasiaa ei pidä toteuttaa ministeriön esittämässä muodossa. Yhdenvertaisuutta? Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen arvioi, että ensi vaalikaudella nähdään, otetaanko nyt julkistettu selvitys vakavasti. Lahtelaisia työttömiä oli joulukuussa kaik- kiaan 9 610, eli reilu tuhat enemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa työttömiä oli 363 268 henkilöä ja työttömyysaste 13,9 prosenttia. Perussuomalaisten lisäksi muiden muassa kokoomuksen Ben Zyskowizc ja SDP:n Kari Rajamäki suhtautuivat kielteisesti, hallituksen esitykseen, joka laajentaisi paperittomien ihmisten oikeutta terveydenhuoltoon. Mutta kenestä puhutaan, kun puhutaan paperittomista? Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ilmestyi viime vuonna kattava selvitys paperittomien terveydenhuollosta (Ilmo Keskimäki, Eeva Nykänen, Hannamaria Kuusio: Paperittomien terveyspalvelut Suomessa). kansalaista tai kokonaan kansalaisuutta vailla olevaa henkilöä, jolla ei ole oikeutta oleskella Suomessa. Suomessa tavataan vuosittain 1 700-6 900 luvatta maassa oleskelevaa
Yksittäisten yritysten kohdalla asia on toinen. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund ymmärtää, että huonosti menestyvillä yrityksillä on tarvetta ajallisesti rajattuun palkanalennukseen. . Uudenvuodenpuheessaan presidentti oli varoittanut itsekkyyden ja ahneuden noususta. Työssä olevat joutuivat urakoimaan kovemmin ja sairastaminen lisääntyi. Eduskunta muutti lakia, ja maaliskuussa presidentin palkkio oli 126 000 euroa. Elokuussa 2005 STTK:n talousseminaarissa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen totesi, että talous saataisiin vahvalle kasvu-uralle, jos suomalaiset olisivat valmiit kiristämään vyötään hinnanpudotuskampanjalla. Kuva Helsingin Kampin työ- ja elinkeinotoimistosta. Palkka-ale kostautuu työllisyyteen » STTK:n Ralf Sund: Erittäin vaarallinen isku koko kansantalouteen ja työllisyyteen. tarjoaa henkilöstölleen palkanalennuksia. Kierre on mahdoton. Kokonaiskysynnän laskiessa edessä on ns. Säästö on yleensä pienempi kuin on etukäteen laskettu. UP/Birgitta Suorsa Palkanalennuspuheita jo aiemminkin TAMMIKUUSSA 2013 presidentti Sauli Niinistö ilmoitti haluavansa pudottaa presidentin vuotuista 160 000 euron palkkiota. talkoopäiviä ja luopumalla lomakorvauksista tai osasta niistä. Pienempiin voittoihin tyytyminen tarkoittaisi aluksi myös tyytymistä alle prosentin palkankorotuksiin. Osassa kunnista leikattiin palkkoja 1990-luvun lamassa tekemällä työnantajalle ns. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA Palkkojen leikkaaminen johtaisi kierteeseen, jossa kysyntä lähtee laskuun ja työttömyys kasvuun. Alkavien yt-neuvottelujen ensimmäisenä vaihtoehtona on kahdeksan palkatonta työpäivää. Jos katujen hoidosta leikataan, ei tarvita kuin yksi kaatumisen aiheuttama lonkkamurtuma ja säästö meni siihen. Vaarana pudotuskierre Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei ole sentään esittänyt palkanalen- » Kansantaloutta ajatellen tulos olisi negatiivinen. nuksia, vaan palkanjäädytyksiä nykytasolle. Me emme pidä muutoinkaan tarkoituksenmukaisena, että palkkoja lähdetään paikallisesti alentamaan. Olisi parempi etsiä säästöjä vapaaehtoisin järjestelyin, ja Posiolla on vielä vara korottaa veroastettaan. Eloranta kummastelee palkanalennuspuheita, sillä palkankorotukset ovat olleet äärimaltilliset. . Yleisen palkanalennuksen vaarallisuus tunnetaan sielläkin. Voi kysyä, mitä kunta säästi palveluja heikentämällä, kun potilaat tarvitsivat myöhemmin kalliimpia hoitoja, laitoshoidon kustannukset nousivat ja lastensuojelun menot kasvoivat, Eloranta luettelee. . Lopulta palkka-ale leviää koko alalle. Samat ongelmat ovat taas vastassa, ja mitä tehdään silloin. Kysyntä lähtee laskuun, työttömyys kasvuun ja me olemme entistä pahemmassa suossa. 1990-laman opetukset unohdettu POSION KUNTA 6 Eloranta muistuttaa, että lomarahoja vaihdettiin 1990-luvulla vapaaseen. Lisäksi koko valtakuntaa koski nollatasoinen työmarkkinasopimus. No, lasketaan lisää palkkoja. Leikkaus koskisi lähinnä henkilökohtaisia lisiä. . Siinä on kuitenkin se riski, että kilpaileva yritys tekee saman. Kansantaloutta ajatellen tulos olisi kuitenkin negatiivinen, sillä verotulot vähenisivät. Kuntien laskelmat palkka-alen hyödyistä perustuvat Sundin mielestä yksinkertaistuksiin. Palkanalennukset ovat erittäin vaarallinen isku koko kansantalouteen ja työllisyyteen. Jos kokonaisostovoima putoaa vielä tästä palkanalennusten myötä, pelätty def laatiokehitys saa uutta vauhtia. UP. Niissä on kyse palkanalennuksesta, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Hänen mukaansa kolmen prosentin palkka-ale kaikille on mahdoton, sillä työehtosopimusten mukaan taulukoiden minimipalkkojen alle ei voi mennä paikallisesti sopien. Julkisella sektorilla luovuttiin kesätyöajasta, mikä pidensi työaikaa. Lomarahojen vaihto vapaaseen ei osoittautunut 1990-luvulla viisaaksi ratkaisuksi. Kaikki vaihtoehdot ovat huonoja. Siinä otetaan arvaamaton riski. Vientiyrityksissä palkanalennukset voisivat Sundin mukaan lisätä hetkellisesti kilpailukykyä. Myös palvelut heikkenivät. . kauppakuolemien suma. . Kunnissa unohdetaan, että palkkatuloista kertyvät verotkin pienenevät. . Muita ovat muun muassa lomarahoista luopuminen tai kolmen prosentin palkanalennus.
Se kokoaa yhteen ihmisiä, jotka haluavat parantaa pätkätyöläisten asemaa yhteiskunnassa. Kansalaisaloitteella halutaan taata työntekijöille jonkinlainen minimiansiotaso. SAK:n luottamusmiesten mukaan vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen sellaisen laatiminen on aloitettu vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista. Luottamusmieskyselyn vastaaTIL ASTOK ESK UK SEN yliaktuaarin jista kolmannes uskoi, että jatkossa Hannu Virtasen mukaan tässä vaiheessa ei voi vielä olla tietoa, miten lainsäädäntö lisää osallistumista yritykset ovat käyttäneet verohelpokoulutukseen. tuksia työntekijöidensä kouluttamiMuissa palkansaajakeskusjärjesseen. töistä ei ole vielä tutkittu koulutus. Tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia. Päätään ei kannata kuitenkaan hakata seinään. Kevätkauden ensimmäisessä liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) kokouksessa vierailivat komission liikenteen ja liikkumisen pääosaston pääjohtaja Joao Machado sekä neuvostoa tulevan puolivuotiskauden luotsaavan Latvian liikenneministeri Antijs Matiss. Tarve olisi ennemminkin pontevalle peruskorjaukselle kuin pienelle pintaremontille. Nyt täytyy vain toivoa, että laki vuonna se alkanee toimia paremmin, STTK:n johtaja Jukka Ihanus kertoo. kannustaisi yrityksiä kouluttamaan. Akavan lakimiehen Jaana Meklinin mukaan akavalaisten koulutusUP/Mika Peltonen SAK:n vasemmisto tukee Vakiduunia valtuustoryhmä on päättänyt lähteä tukemaan operaatio Vakiduunia ja kehottaa kaikkia ottamaan osaa ja allekirjoittamaan kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämiseksi. Viime torstaina avattu operaatio Vakiduuni on kampanja, jonka tavoitteena on tukea kansanliikettä vaSAK:N VASEMMISTON kiduunin puolesta. Riita ratkaistiin lopulta työnantajille tarjotulla veroporkkanalla. SAK:n viime lokakuussa tehty luottamusmieskysely osaamisen kehittämisestä työpaikoilla kertoo, että työnantajien maksama lyhyt koulutus on lisääntynyt vain vähän. . Henkilöstökoulutössä, koska tieto opistus on viime vuosina olkelumahdollisuudesta ei lut aika lailla seisahtunut. ole levinnyt kentällä. Kehitys oli vastaava myös 3?5 päivää koulutetuissa, SAK:n lakimies Minna Tanska kertoo. Hän ei uskalla arvioida, johtuuko pieni nytkähdys uudistuksesta. . -ajattelulle, jossa liikenteen ympäristöystävällisyys, fiksu hinnoittelu sekä helppokäyttöisyys matkan suunnittelussa ja ostamisessa ovat avainasemassa. RAIKKAITA, UUSIA tuulia eurooppalaiseen liikennepoli- tiikka kaipaakin. Kolmen päivän koulutusvapaan käyttö takkuaa » Raamisopimusta uhannut riita ei ole ainakaan vielä vaikuttanut kentällä. ei tunnu olevan tietoa, miten vuoden voimassa ollut laki kolmen päivän koulutusoikeudesta on toteutunut. Neljäs rautatiepaketti kuulosti olevan edelleen komission ja puheenjohtajamaan prioriteeteissa korkealla. Oma uskoni tämän harjoituksen loppuunsaattamiseen alkaa jo horjua. Kun parin päivän koulutukseen vuonna 2012 pääsi joka viides, viime vuonna koulutusta sai 22 prosenttia työntekijöistä. Näillä rakennetaan edellytyksiä ja pohjaa uudelle ?liikenne palveluna. Tarmoa ja tahtoakin Bulcin joukkueella tuntuu riittävän, joten ei muuta kuin tukka putkella uutta kohti! Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola kannustavat kaikkia mukaan operaatio Vakiduuniin. Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. 7. Puheet ovat kovat, mutta asiat eivät etene. Uudistus on linen ja lisääkö se . t nu seisahtu tuskin vielä täykoulutusta dellä teholla käy. KU Kolumn Kolumni Merja Kyllönen merja.kyllonen@europarl.europa.eu Pieni pintaremontti ei riitä EUROOPAN PARLAMENTIN ?ekaluokkalaisena. Laki antaa työnantajille oikeuden saada verohelpotuksia enintään kolmen päivän ammatillisesta koulutuksesta työntekijöilleen. Vuoden 2011 raamisopimusta tehtäessä palkansaajat ja työnantajat saivat aikaan riidan koulutusoikeuden käytännön toteutuksesta. En ole ainakaan saanut sellaista viestiä, että koulutus olisi meillä lisääntynyt. Tämä nähdään vasta, kun yrivapaalain vaikutuksia niiden toitykset hakevat veronkevenmialoilla. Ainakaan koulutukseen osallisKENELLÄKÄÄN tuminen ei ole noussut tarpeeksi. VEROVÄHENNYKSIÄ haluavien yritysten määrät olivat laskussa jo lakia tehtäessä, eikä määrien kääntymisestä ole näyttöä. . Liikennevaliokunnassa on ollut paljon meille suomalaisille tärkeitä asioita, jotka onneksi ovat olleet pitkälti jo ministeriajoilta tuttuja. Ennen joulua saatiin neuvoteltua muun muassa raskaan kaluston mittojen ja massojen sääntelyä koskeva ehdotus, sekä liikennerikkomusten rajat ylittävää tietojen vaihtoa koskeva ehdotus. Olen mukana myös kestävää kaupunkiliikennettä sekä yhtenäistä lippujärjestelmää koskevien asioiden työstämisessä oman ryhmäni varjoraportöörinä. STTK:ssa on kuinyksiä toteutuneen kouten k in menei llään henkilöstötutkimus, lutuksen perusteella. jossa selvitellään Virtanen arvioi, tus lu u o myös koulutusasiettä vasta tämän k ö t Henkilös vuoden jälkeen oita. ministeri- kokemuksesta on paljon iloa. Siksi se ei Viimeisten 5?10 vuoden aikana viime vuonna toiminut, mutta tänä koulutettujen määrä ei ole lisääntynyt. Pelkäämme, että uudistus ei ole johtanut niin positiivisin tuloksiin, kuin alussa arveltiin. pitäisi laatia henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Vuonna 2011 tehty liikenteen valkoinen kirja otetaan arviointiin tulevana keväänä, ja itse odotan, että siitä karistellaan nyt pölyt. On selvää, että rautatielainsäädännön kohtalon hetket ovat tämän kevään aikana: ilman merkittävää nytkähdystä poliittisten kysymysten osalta tänä keväänä on tätä ponnistelua ja ylevää hyrinää turha jatkaa. Ilahduttavaa oli kuulla se, että Euroopan unionin pyhä kolminaisuus - parlamentti, komissio ja neuvosto näyttävät olevan yhteisymmärryksessä siitä, että sosiaalisten kysymysten pitää jatkossa olla yhä näkyvämmin eurooppalaisen liikennepolitiikan ytimessä. Ammattijärjestöt ovat auttaneet kansalaisliikettä laatimaan aloitteen tekstin ja ovat tukemassa aloitetta erilaisin kampanjoin. Keräysaikaa on heinäkuun puoliväliin saakka. Sen tulokset a in v uos nähdään, onko vevalmistuvat myöon viime illa hemmin keväällä. rokannuste todelut aika la ll o . Nyt työntekijä ei tiedä tulojaan etukäteen, eikä hän pääse ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, jos tuntimäärä jää alle 18 viik- kotyötunnin. Aloitteen vireille panijoina on 20 kansalaista eri puolilta Suomea. Oli ilo todeta, että jaamme yhteisen vision tulevaisuuden liikennejärjestelmästä: käyttäjille on tarjolla yhä monipuolisempia palveluja, käytössämme on toimiva liikenneinfrastruktuuri ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä on pystytty hillitsemään merkittävästi. Tämä koskee niin matkustajien oikeuksia kuin reiluja työehtoja ja -oloja. EUROOPASSA LIIKENNEASIAT on tällä hetkellä naisten käsissä: liikennekomissaariksi nimettiin lopulta slovenialainen Violeta Bulc, ja hänen kabinettipäällikkönään toimii aiemminkin komissiossa työskennellyt toiminnan naisena tunnettu Marjeta Jager. Bulcin tapasin viime viikolla Strasbourgissa
krs 00500 Helsinki p. 010 420 2623 sis. F I ALUSTAJINA PA AS I TO R N I PAASIVUORENKATU mm. Anna Kontula Jaakko Hämeen-Anttila Ilkka ja Vappu Taipale Sampo Terho Irja Askola 5A /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À <UM| 6LURODQ 6llWL| HELSIN KI RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. /QPKVQKOKVCNQ 5CVCMWPPCPMCVW 6CORGTG 2WJWLKPC VWVMKOWUR¼¼NNKMMÑ ,QTOC #PVKNC /GVCNNKV[ÑX¼GPNKKVQUVC V[ÑGN¼O¼VWVMKLC 4KKMMC -KXKO¼MK LC GFWUMWPVCXCCNKGJFQMMCKVC 6GTXGVWNQC +NOQKVVCWVWOKPGP OGPPGUU¼ NQWPCUL¼TLGUVGN[LGP XWQMUK 6KKPC ,CNCXCNNG RKTMCPOCCPXCU"RKTMCPOCCPXCU ? Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . krs 00500 Helsinki p. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. p. krs 00500 Helsinki p. >> Järjestöhakemisto #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP WWW . 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.fi Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi 6;©6. N U F I T. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. eija koriseva & veijarit Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaa Liput 14 ? puh. 6#.1766# *;8+081+06+# 2KTMCPOCCP 8CUGOOKUVQP C[ VCRCCOKPGP .# MNQ . narikan www.puistokulma.fi 8 2 Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) su 25.1. klo 16-21 Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 3 Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6
09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi 9. Professori Jyrki Käkösen mukaan länsimaiset arvot eivät ole universaaleja. . Globalisaatio miseksi onkin puututtava sitä m m y tuottaviin tekijöihin ja rakenon pikemminkin ymmärretn e t er ilais tävä moniarvoistumisena, eriteisiin. TYÖLLISYYTTÄ TUKIEN. KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT. TOIMIVAT LIIKENNEYHTEYDET.? MARKKU EILOLA-JOKIVIRTA ?Je Suis Charlie -ilmiössä ylimielisyyttä toisten arvoja kohtaan? » Jyrki Käkösen mukaan terrorismi on seuraus rakenteellisesta väkivallasta siinä maailmassa, jonka olemme itse luoneet. ja Eurooppa-opintomaissut.? jen professorina Tallinnan yliopistossa toimivan Käkönen toteaa, ettei muslimeille merkittävien arvojen ivaaminen kohdistu vain fundaJyrki Käkösen mukaan sananvapauteen kuumentalisteihin, vaan kaikkiin uskoviin musliluva vastuu tuntuu unohtuneen Pariisissa Charlie Hebdo -lehteen tehtyä terrori-iskua seuranmeihin. neissa länsimaisten arvojen puolustuspuheissa. ?Tätä ei voida pitää toisten arvojen kunnioittamisena. KU KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN Tämäkin ilmoitus huomattiin! Varaa oma tilasi: p. Tulkintaan sisältyykin ylimielisyyttä suhteessa muilalla on taipumus synnyttää avointa väkivaltaa ja antaa terroristeille den arvoihin, toiseen. Väkivallan eliminoiettävä r r ä mukaistumassa. Islamilaisten arvojen väheksyminen ?Sekä tämän että kyvyttömyyden ymmärtää terrorismia tuottavia rakenteellisia tekijöitä voi länsimaisten arvojen puolustamisen yhteydessä nähdä entisestään korostavan vastakkainasetteedistää maailman jakamista meihin ja muihin.? lua lännen ja islamilaisen maailman välillä?, Käkönen kirjoittaa Politiikasta.. päivän ylivoimaisuudesta ja liberalismin voitosta kylterrori-iskun aikaan. män sodan jälkeen. ?Länsimaiset arvot eivät kuitenkaan ole vältNäkyvää fyysistä väkivaltaa vaikeammin tunnistettavalla rakenteellisella väkivaltämättä universaaleja. Toisin sanoen on etsitilmojen a a m laisten arvomaailmojen kohtävä ratkaisuja, jotka tekevät o v r a . a n e väkivallan tarpeettomaksi tai taamisena.? is kohtaam vähintäänkin vaikeuttavat väkivallan oikeuttamista.? Muut arvot hakevat Hän toteaakin, ettei rauhan rakentasavertaista asemaa taminen moniarvoisessa maailmassa voi taKäkönen kirjoittaa, että muutaman sadan vuopahtua ainoastaan eurooppalaistamisen tai länden länsimaistamisen tai nöyryytyksen jälkeen simaistamisen kautta. islamilaisuus, hindulaisuus, buddhalaisuus ja ?Eri aikoina on kuviteltu saavutettavan ikuikonfutselaisuus ovat vahvistumassa ja hakenen rauha yhdenmukaistamisen myötä, luomassa tasavertaista asemaa länsimaisen sivismalla maailmanlaajuinen kristikunta ja sittemmin kommunistisen vallankumouksen tai detyksen tai kristinuskon kanssa. mokraattisen länsimaisen mallin levittämisen ?Kysymys ei ole vain erilaisten sivilisaatioiden ja arvomaailmojen suvaitsemisesta, vaan niikautta. Käkösen Terrorismi ei tule ulkopuolelta, vaan sen voi mukaan Je suis Charlie -kampanja ilmentää funähdä seurauksena rakenteellisesta väkivallasta siinä maailmassa, jonka olemme itse luoneet, Käkuyamalaista näkemystä länsimaisten arvojen könen lainaa sanomaansa jo syyskuun 11. Vaikka n o usko oman väkivaltansa oikeelelämme globalisoituvassa maaio t a Globalisa ilmassa, maailma ei ole yhdenlisuuteen. LEHTIKUVA/SEYLLOU Senegalilaisten mielenosoittajien paidassa lukee ?en ole Charlie?. Omien arvojen puolustamisen lisäksi on den kunnioittamisesta, kuten intialaissyntyinen opittava kunnioittamaan muiden arvoja, eikä amerikkalaistutkija Rajiv Malhotra on asian ilvain sietämään toiseutta.. -verkkolehdessä. Rakenteellinen väkivalta synnyttää Iskua seurannut keskustelu ohjautui välittöavointa väkivaltaa mästi kysymykseen sananvapaudesta, joka on yksi keskeisistä länsimaisista arvoista
Vasemmistoliitto oli helppo valinta. . Piirin vaalilehti on jaossa helmikuussa ja siinä julkaistaan muun muassa vasemmistopiirien yhteinen vaalikauden tavoiteohjelma. 10. Vuoden 2014 maaliskuun lopussa vaihdoin puoluetta, SDP:stä vasemmistoliittoon. Mielestäni SDP teki karmeita linjauksia maaliskuun 2013 kehysriihessä . Molemmat vanhempani ovat olleet mukana kansandemokraattisessa liikkeessä jo nuoresta saakka. Molemmat tähtäävät nyt myös eduskuntavaaleihin. ANNI JÄRVINEN valittiin Joensuun kau- Marko Haakana. punginvaltuustoon sen nuorimpana jäsenenä jo 2004. Kuopion torilla väkeä oli runsaasti ja innostunut tunnelma. Kaikki 16 kansanedustajaehdokasta esittelivät itsensä ja keskeiset tavoitteensa. Vasemmistoliitto tavoittelee vaalipiiristä kahta edustajapaikkaa. vaalityöhön luo PohjoisSavon puolella se, ettei nykyinen edustaja Erkki Virtanen ole enää ehdolla. ja työnsi minut samalla vasemmistoliittoon. Järjestötyö, kokoukset, työväenlaulut, vaalijulisteiden liimailu ja kuljetus Ladalla ympäri Joensuuta ovat kuuluneet perheemme arkirutiineihin. Hän työskentelee Joensuun Kansalaistalolla Soroppi ry:n toiminnanjohtajana ja toteaa: . Joensuun ahkerat aktivistit » Marko Haakana ja Anni Järvinen tunnetaan Itä-Suo-messa kansalaisaktivisteina, joilla on ollut paljon sanottavaa erityisesti Joensuun kunnallispolitiikassa. Isäni isovanhemmat olivat SKDL:n äänestäjiä ja jo isoukkini istui Hennalassa. Yhtään ei ole kaduttanut. Luottamustoimieni hoidolle ovat olleet keskeisiä sosiaali-, terveys- ja ympäristöasiat, painopistealueena Savo-Karjalan vaalistartti maakuntarajalla vaalipiirin eduskuntavaalien vaalityö potkaistiin käyntiin viime lauantaina Kuopion torilla. Kehysriihessä pienituloisten ihmisten asema vaikeutui entisestään. Haakana on koulutukseltaan sairaanhoitaja (AMK), joka on syventänyt osaamistaan mielenterveys- ja päihdetyössä. Politiikkaa on aina puhuttu kotona, mutta omat päätöksensä on jokainen saanut tehdä itse. Marko Haakana aloitti valtuustossa 2001 SDP:n mandaatilla. . tammikuuta Joensuun kävelykadulla. Matti Ronkainen MATTO RONKAINEN Savo-Karjalan vaalipiirin vasemmiston ehdokkaat kokoontuivat yhteiseen kuvaan maakuntarajalle Ohtaansalmen sillalle. Mukana oli myös puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Jo sitä ennen maakunnan ehdokkaat kokoontuivat puheenjohtaja Paavo Arhinmäen kanssa maakuntarajalle, Ohtaansalmen sillalle vaalilehden yhteiskuvaan. Arhinmäki torjui sen, että huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen puolue olisi samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa. Vaalistartissa puhunut Arhinmäki piti reaSAVO-KARJALAN UUDEN listisempana ja Suomen nykyongelmiin parempana perinteistä punamultaa, keskustan ja vasemmistopuolueiden varaan rakennettua hallitusta. Vasemmistoliitto käynnisti uudessa Savo-Karjalan vaalipiirissä ensimmäisenä eduskuntavaalityön. äänikynnys on uudessa vaalipiirissä oleellisesti alentunut ja täysin mahdollista on, että maakunnasta valitaan ensi kertaa vasemmistoliiton ehdokas eduskuntaan. Pohjois-Karjalassa vaalityö jatkuu lauantaina 24. Istuvan kansanedustajan etulyöntiaseman puuttuminen näkyy siinä, että useilla ehdokkailla on aito tarkoitus tulla valituksi ja vaalityösuunnitelmat sen mukaiset. Pohjois-Karjalan puolella vaalityössä ERITYISTÄ INTOA on erityistä pontta, kun varsin korkea ? viimeksi lähes 15 prosenttia
Niinpä terveyskeskusmaksu tulisi poistaa. Tosiasiassa kadulla vastaantulevista henkilöistä ei välttämättä pysty sanomaan, kuka on asunnoton ja kuka ei. Köyhyyden lieventäminen alkaa sen syiden tunnistamisesta. Tonttitarjonnan jarruna toimii myös kaavoituksen kankeus. Varsinkin kasvaville kaupunkiseuduille tulisi säätää sitovat prosentuaaliset määrät kuntien omistuksessa olevan tonttikannan luovuttamisesta kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle omakustannushintaan. Rakentamisen hintaa nostavat myös monet yksityiskohtaiset kaava- ja rakentamismääräykset. Jokainen lisä vaade putoaa lyhentämättömänä asunnon tai vuokran hintaan. Huomasimme kierroksella, että asukastalojen toiminta huomioi hienosti alueelliset erityispiirteet. tammikuuta ja todellinen HELSINGIN VASEMMISTOLIITON vääntö asiasta käydään maanantaina 26. tammikuuta. asukastaloverkko tarjoaa ryhmän mukaan arvokasta matalan kynnyksen toimintaa ympäri kaupunkia. Yleisellä tasolla köyhyysriskiä vähentävät koulutus, sosiaalinen pääoma, ihmissuhteet, terveydestä huolehtiminen. . Kaupungin omana työnä ylläpitämät asukastalot tuovat tämän lisäksi sosiaalityön ammattiosaamista ja kuntouttavaa palvelua alueille. Honkasalo toteaa sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa toimivien asukastalojen olevan parasta ennaltaehkäisevää työtä ja mainiota työllistymispalvelua. . KU ASUKASTALOJEN kuntien intresseissä ei ole niitä luovuttaa vuokra-asuntotuotantoon. Esimerkiksi väestönsuoja-, autopaikka- ja esteettömyysnormistoa olisi syytä pohtia uudelleen ja järkevöittää. Myös asumisen energiatehokkuutta lisäävät, alati kasvavat määräykset lisäävät energiatehokkuuden lisäksi kiistatta myös asumisen hintaa. Kunnilla tulisi olla rohkeutta käyttää maan hankinnassaan nykyistä enemmän muun muassa pakkolunastuspykälää. Muutenkin kuntien täytyisi olla aktiivisempia maan hankinnassaan. Yömajaksi?, jonka puoleen Kansalaistalon asiakkaat voivat helposti kääntyä ongelmineen. Suurella osalla asunnottomista on sairauksia sekä erilaisia päihde- ja mielenterveysongelmia. . Samaan aikaan huonommin asumiselle sopivia alueita joudutaan kaavoittamaan, ja rakentamaan kallista kunnallistekniikkaa yhteisillä verovaroilla. TONTIT OVAT kunnille niukkuushyödyke, ja tästä syystä valtuustoryhmä tutustui tiistaina kaupungin omiin asukastaloihin, joita kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittää siirrettäväksi sosiaali- ja terveysviraston alaisuudesta järjestöjen ylläpidettäväksi. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki jo vuosi sitten ryhmäaloitteen kaupungin omien asukastalojen säilyttämisen puolesta. Rakentamista edeltävää prosessia tulisikin nopeuttaa koko matkalta kaavoituksesta rakennuslupamenettelyyn. TONTTITARJONNAN LISÄÄMISTÄ kasvukeskuksissa on pyritty viime vuosina hoitamaan kuntien ja valtion välisillä MAL-sopimuksilla (maankäyttö, asuminen, liikenne). Ideana on pitkälti ollut se, että kaupunkiseuduilla on sovittu yhteisesti eri kuntien vastuut muun muassa vuokra-asuntotuotannon määrien suhteen. Kadulla olo ei paranna ketään, vaan ongelmat syvenevät ja kärjistyvät karuissa ja turvattomissa olosuhteissa. Yleinen mielikuva asunnottomasta on turhan kliseinen: kilisevää muovikassia kantava alkoholisoitunut mies. Tarkoitan toimeentulotukea, asumistukea ja työttömyyskorvausta. Politiikassa ei saa mitään aikaan yksin, vaan yhdessä ja pitkäjänteisellä asioihin paneutumisella. Järvinen kannattaa perustuloa ja on huolissaan nuorisotyöttömyydestä. . Määrä nousee talouden laskuaikoina ja eräs lääke tähän olisi monipuolinen asuntotuotanto. . Rakennusliikkeet eivät katteistaan tingi, vaan asukas maksaa. Kirjoittaja on mittakirvesmies ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. 11. Asu- misen tukipiste eli yömaja mahdollistaa enimmillään 20 henkilön samanaikaisen yöpymisen, sanoo Haakana. Haakanan toimintaa syrjään sysätyn väestönosan etujen ajajana voi kuvata pitkäjänteiseksi ja sitkeäksi. Hänet on nimetty puolivirallisesti Joensuun ?Mr. Perustulo tulee sitoa indeksiin ja toteuttaa vaiheittain ja alueellisesti, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Pentti Stranius Helsingin Vasemmistoliitto taistelee asukastalojen puolesta Kolumni Kalle Hyötynen kalle.hyotunen@gmail.com Asumisen sietämätön kalleus ASUNTOJEN TARJONTA on tällä hetkellä Suomessa kaksi- jakoinen. Köyhien osalta jonkun tulotason nousu ei saisi leikata toista. Sopimisen heikkous on ollut sen noudattamisen vapaaehtoisuus. Kuntien tulisi myös hanakammin käyttää niille lain puitteissa annettuja keinoja asuinrakentamisen toteutumiselle. Kulttuuri-, liikunta- ja urheilutapahtumaseteleillä voitaisiin tuoda henkistä helpotusta arjen jatkuvaan sinnittelyyn. Anni Järvinen. erityisesti pienituloisten hyvinvointi ja pärjääminen. Järvinen on opiskellut viestintää Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja valmistunut medianomiksi. Tällä hetkellä hän viimeistelee toista korkeakoulututkintoaan, maisteriopintoja venäjän kielestä ja kulttuurista Itä-Suomen yliopistossa. Yömaja? ja todellinen köyhyys Joensuussa on tällä hetkellä noin sata asunnotonta, joiden aseman parantaminen on kuulunut niin Järvisen kuin Haakanan asialistalle. Asunnottomuus voi kohdata ketä tahansa, jos tarpeeksi monta huonoa asiaa kasautuu: työttömyys, ero, velat, sairaus. Perustulo on paitsi tapa järjestää kaikille tasapuolinen sosiaaliturva, myös merkittävä tuloerojen tasaaja. Kannatan vasemmistoliiton esittämää 800 euron perustuloa, koska se vähentää byrokratiaa ja lopettaa luukulta luukulle juoksuttamisen. Valtuustossa hän on päässyt vaikuttamaan sellaisiin perusasioihin kuten Joensuun kansalaisopiston kurssimaksuihin ja -tarjontaan, Karsikon kirjaston säilymiseen, asunnottomien yömajan perustamiseen, kesätyöntekijöiden oikeusturvaan (=jokaiselle laaditaan kirjalliset työsopimukset) ja omaishoidontuen paikkojen lisäämiseen. . Hyvinvointi-, terveys- ja kuolleisuuserot eri väestöryhmien välillä ovat kasvaneet. EsiHELSINGIN OMA merkiksi Malmilla asukastalo painottaa vanhusten päivätoimintaa, kun taas Kontulassa monikulttuurinen toiminta on rikasta. työllistämistoiminnan ja kuntouttavan toiminnan tuloksista kertoo esimerkiksi se, että kumppanuustalo Hannassa yli 170 ihmistä on osallistunut johonkin kaupungin tukitoimintoon. . Myös köyhille ja työttömille tulee taata tosiasiallinen mahdollisuus fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Haakanan mielestä syyt ovat systeemissä ja hyvin moninaiset: työttömyys, pieni eläke, yksin asuminen, asumisen kalleus, pitkäaikaissairaus tai vamma, puutteellinen tai alhainen koulutustaso, maahanmuuttajatausta. Perustulo voimaan Anni Järviselle on valtuustotyössä ollut keskeistä demokratian, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Rakennusliikkeiden intresseissä ei ole hankkia maa-alueita taseisiinsa pitkäaikaisesti, vaan ne pyrkivät saamaan tontit nopeasti tuottavaan käyttöön. Yksityisessä omistuksessa olevat maa-alueet jäävät monissa kasvukeskuksissa rakentamatta, koska omistajat panttaavat niitä parempia aikoja odotellessa. Helpotusta voisi hakea siitä, että perustulo nousisi. . Toisaalta suurten kaupunkialueiden ulkopuolella asuntoja on monesti tyhjillään työpaikkojen vähentyessä, ja siitä syystä saatavilla kohtuulliseen hintaan. Toisaalta pääkaupunkiseudulla ja monissa kasvukeskuksissa kohtuuhintaisista asunnoista on huutava pula. Asuntopolitiikan järkeistämiseen johtavat toimet on moninaiset. Yksilötasolla näiden asioiden kohtaaminen ei läheskään aina onnistu. Yhden työntekijän voimin on saatu pienellä panostuksella hienoja tuloksia aikaan muuallakin, esimerkkinä Pihlajamäen lähiöaseman kotilähettiläät ja talonmiespalvelu. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalon mukaan Vasemmistoliitto tekee kaikkensa, jotta kaupungin omat asukastalot säilytetään edelleen kaupungin omana toimintana. Asia jäi kaupunginhallituksessa pöydälle 19. Hän työskentelee kokopäiväisesti pääsihteerinä Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAssa. ?Mr. Nyt asumisen tarve on annettu joidenkin bisneksen teon välineeksi. Pitkäaikaisasunnottomuus on saatu eri toimenpitein lähes kokonaan pois, mutta tilapäisesti naisten ja nuorten asunnottomien määrä kasvaa. Tilannetta ei helpota lainkaan se, että niiden toimivuuden aikaansaamiseksi niin oikeiston kuin vasemmistonkin tulisi tinkiä muutamista ideologisista periaatteistaan. Suurin yksittäinen syy asumisen hintaan etenkin kasvukeskuksissa löytyy kuitenkin kaavoittamattoman rakennusmaan heikosta tarjonnasta. Asukastalojen toiminta tukee kaupungin tavoitteita torjua eriarvoistumista
Suurin osa niistä tapahtuu Pakistanissa, Jemenissä, Nigeriassa ynnä muissa hauraissa valtioissa ja ne eivät aina nouse eurooppalaisiin otsikoihin. 12. Ulkoministeri Erkki Tuomioja muistuttaa, että jopa satoja uhreja vaativia terroritekoja tapahtuu lähes päivittäin
Vielä pienempi vähemmistö hyväksyy väkivallan ja kaikista pienin vähemmistö käyttää sitä. Tuomioja muistuttaa, että terroristinen käyttäytyminen on liittynyt kaikkiin uskontokuntiin. Kriisin hinta yllätti Venäjän » Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan pakotteita ei tarvitse kiristää, koska niiden vaikutukset kasvavat koko ajan. TEKSTI Kai Hirvasnoro & Sirpa Puhakka KUVA Jussi Joentausta VENÄJÄ, UKRAINA, Syyria, Isis... hyvässä ja pahassa. Modernisaatiota paetaan äärifundamentalistisiin uskontoihin ja liikkeisiin. Kaikki äärifundamentalismikaan ei ole väkivaltaista, vaan he ovat vähemmistö. Suomessa niin tekee Jussi Halla-aho. Tuomioja ei kuitenkaan usko, että Euroopan uhkatilanteessa tapahtuu mitään laadullista hyppäystä. . Jopa rauhanomaisena pidetty buddhalaisuus tuottaa terroristista käyttäytymistä kun katsoo, miten Myanmarissa kohdellaan muslimivähemmistöä. Suhtautuminen myös ylimielistä Viime vuonna kansainvälisistä kriiseistä Tuomiojaa työllisti eniten Venäjän ja Ukrainan välinen kriisi. Siinä on kiinnitetty paljon huomiota Venäjän presidentin Vladimir Putinin mielenterveyteen, mutta ei juuri ollenkaan siihen, miten Venäjä itse näkee asian ja perustelee toimiaan. Jos se saataisiin ratkaistua, poistuisi erittäin iso osa sellaisesta propagandasta, jolla tällaista väkivallan oikeutusta on voitu muuallakin pitää yllä. Pakoa modernisaatiosta ?Tämä 1 300 kilometrin raja on Venäjän kannalta varmasti rauhallisin ja ongelmattomin ja tuskinpa he haluavat luoda ongelmia tälle suunnalle.? Ei siitä ole kuin parikymmentä vuotta, kun julistettiin historian loppua. Koko ajan on painotettava sitä, että ääriliikkeitä ja terrorismia vastaan voi menestyksekkäästi toimia vain tiukasti oikeusvaltioperiaatteesta kiinni pitäen. Tällaiset kymmeniä ja jopa satoja uhreja vaativat terroriteot ovat melkeinpä jokapäiväisiä. Kun taas me täällä Suomessa alamme olla taas täydellisen historiattomassa ajassa, mikä näkyy erityisesti mediassa. Euroopassa Tuomioja uskoo Pariisin iskun lisäävän tiettyä polarisaatiota. . suomalaisistakin . Ylilyönnit siinä vain ruokkivat ääriliikkeiden kasvualustaa. Tuomioja muistuttaa, että sitkeästi jatkuva Israel?Palestiina-kon?ikti on ääriliikkeille sopiva veruke. . Mutta tähän liittyy myös modernisaatio, joka etenee hyvin nopeaa vauhtia. Joka päivä 5?15 toimittajaa kärttää hänen kommenttiaan kulloisenkin uutispäivän kuumimpaan aiheeseen. Kyllähän tämä tietysti ruokkii Fronta Nationalia, toisen pään ääriliikkeet käyttävät tätä tilannetta hyväkseen. Suurin osa niistä tapahtuu Pakistanissa, Jemenissä, Nigeriassa ynnä muissa hauraissa valtioissa ja ne eivät aina nouse eurooppalaisiin otsikoihin, Tuomioja vertaa. Punaruskea ei menesty Saksassa Esimerkiksi Saksassa muslimien maahanmuuttoa vastustava Pegida-liike kuitenkin sai heti uusia kannattajia mielenosoituksiinsa. Tuomioja huomauttaa, että Pegidan vastamielenosoituksissa on ollut vielä enemmän väkeä. Hän ei usko liikkeen saavan vahvaa sijaa Saksan politiikassa, koska jos joku maa voi olla immuuni muukalaisvihalle, niin juuri Saksa. . Nyt kun pöly on hieman laskeutunut, Tuomioja arvioi Viikkolehden haastattelussa, ettei tapauksella ole niin järisyttäviä seurauksia kuin aluksi ehkä ajateltiin. Viime kesänä hän onnistui varaamaan kesälomastaan yhden viikonlopun ihan vain itselleen. Niin kuin entisissä ei olisi kylliksi, loppiaisen jälkeen islamistiterroristit tekivät murhaiskun Pariisissa satiirilehti Charlie Hebdoon ja taas ulkoministerin mielipiteillä oli kysyntää. Kyllä se on läpikäytävä vakavasti ja todettava, että esimerkiksi tavassa hoitaa EU:n itäistä kumppanuutta on ollut piirteitä, jotka » 13. Melkein kaikki maat alkavat olla monietnisiä, moniuskonnollisia ja monikulttuurisia. . Maailman krii- sit eivät jätä ulkoministeri Erkki Tuomiojaa rauhaan. Terrorismin vastaisen yhteistyön tiivistäminen on jo muutenkin ollut pitkään vireillä. . Miksi terrorismista ja juuri uskonnollispohjaisesta terrorismista on tullut niin suuri tekijä maailmanpolitiikassa? Tuomiojan mukaan iso asia maailmassa on se, että keskinäisriippuvuus kasvaa koko ajan . Millään ruskeaan viittaavalla ääriliikkeellä ei ole menestymisen mahdollisuuksia Saksassa. Siellä on käyty läpi kaikki vaikeat vaiheet ja kohdattu ne avoimesti. lokakuuta. Mitä mieltä Tuomioja on Putinin näkemyksistä? . Kukaan ei pysty irtautumaan siitä, vaikka haluaisi. Sitä ei ole haluttu uutisoida ainakaan isolla, että heti syntyi polttopulloiskuja moskeijoita kohtaan. hallitsevat historiaansa. Saksalaiset erotuksena muista maista . Putin selvensi näkemyksiään viime syksynä muun muassa Valdai-konferenssissa Sot?issa sanomalla, ettei kylmä sota päättynyt yhteisymmärrykseen vanhojen sääntöjen säilyttämisestä tai uusien luomisesta. . Se koetaan perinteisissä ja muutoksen alaisissa yhteisöissä uhkana. Ei ole kauan siitä, kun katoliset ja protestantit tappoivat toisiaan Pohjois-Irlannissa. Syntyi kuva, että kylmän sodan voittajat käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja muokkasivat maailmaa omien tarpeidensa mukaisiksi. Ja jos olemassa olevat kansainvälisten suhteiden, kansainvälisen oikeuden sekä hallitsemisen ja tasapainon järjestelmät olivat poikkiteloin tämän tavoitteen kanssa, ne julistettiin joutavanpäiväisiksi ja vanhentuneiksi, ja niistä hankkiuduttiin saman tien eroon, Putin sanoi 24
Suomen pakolaiskiintiö on ollut jo vuodesta 2001 lähtien 750. Pakolaisvirta on kohdistunut Jordaniaan, Libanoniin ja Turkkiin, joka on selviytynyt tilanteesta apua pyytämättä. Se ei tietenkään luo mitään oikeutusta sille, mitä Venäjä on tehnyt kansainvälisen oikeuden ja sopimusten rikkomisessa. Hämmästyttävää on, että Libanon on pysynyt kasassa tähän asti, vaikka poliittinen järjestelmä ei siellä toimikaan, Tuomioja arvioi. Myös EU:n sisällä muuttopaineiden koetaan kohdistuvan epätasaisesti. Tuomioja vastaa myöntävästi ja painottaa laajan yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja yhteydenpidon merkitystä. Viisumivapaus edistäisi yhteydenpitoa Tuomioja nostaa esiin Venäjän viisumivapauden tärkeyden. Osa ei ole rekisteröityneitä pakolaisia. ON TÄRKEÄÄ, että eniten terveydenhuollon ja avun tar- peessa olevia pakolaisia voidaan hoitaa Suomen kaltaisissa maissa. Ilman kansalaisyhteiskunnan . Sodan aiheuttamat pakolaisvirrat ovat koetelleet erityisesti Syyrian lähialueiden maita. Tuomiojan mukaan Syyrian pakolaistilanne ei ratkea heidän sijoittamisellaan Eurooppaan, vaan ainoastaan luomalla turvallinen mahdollisuus palata koteihinsa. . Välimerellä on hukkunut tuhansia ihmisiä. Kaikki eivät ole riskeistä tietoisia, ja vaikka olisivatkin tietoisia, riskejä otetaan. kansallista ja kansainvälistä kampanjointia sopimusta ei olisi koskaan saatu aikaiseksi, Tuomioja painottaa. Ulkoministeriöllä oli koko prosessin ajan säännöllisiä tapaamisia kansalaisliikkeiden kanssa. Otetaan suunnattomia riskejä, jotta tänne päästään.? Tuomiojan mukaan rauhanliikkeen ja kansalaisyhteiskunnan rooli on ollut erittäin tärkeä monissa prosesseissa.. Edelleen Eurooppa on houkutin. rauhanliikkeen ja ihmisoikeusjärjestöjen . Libanon on hauras valtio, ja tähän asti se on ottanut kaikki pakolaiset vastaan. Ja kun elo-syyskuussa näytti siltä, että Ukrainan armeija voisi ottaa Donetskia ja Luhanskia myöten separatistialueet takaisin hallintaansa, niin Venäjä ei sallinut sitä, vaan lisäsi väliintuloaan. Tuomiojan mukaan Venäjä ei tällä hetkellä halua laajentaa sotaa, mutta ei myöskään hyväksy sotilaallista tappiota separatisteille. Euroopan puolella on ollut tärkeä sanoa, ettei pakotteiden tarkoitus ole tuottaa pysyvää vahinkoa, vaan tukea poliittisen ratkaisun toteuttamista. Pitääkö tässä olla vaan kärsivällinen, että pakotteet alkavat vaikuttaa ja pitääkö niitä kiristää, jos eivät jossain ajassa ala vaikuttaa? . Venäjä on meidän ja koko Euroopan naapuri, Tuomioja sanoo. Sirpa Puhakka JUSSI JOENTAUSTA Kansalaisjärjestöillä merkittävä rooli Tuomiojan mukaan rauhanliikkeen ja kansalaisyhteiskunnan rooli on ollut erittäin tärkeä monissa prosesseissa. Se vie aikansa, hän sanoo. Taakka jakautuu epätasaisesti Vastuu Syyrian pakolaisista jakautuu epätasaisesti. Opiskelijavaihto pitäisi moninkertaistaa ennen kaikkea korkeakouluissa. . Hän viittaa kriisiin aloittaneeseen EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimukseen, jossa Venäjä ensin painosti Ukrainaa, sitten sopimuksen kaatuminen synnytti Maidan-liikkeen ja lopulta Venäjän vastaus vallan vaihtumiseen Ukrainassa oli Krimin haltuunotto. Otetaan suunnattomia riskejä, jotta tänne päästään. pohjoinen ulottuvuus, Itämeren maiden neuvosto, Arktinen neuvosto . Venäjä tuntuu tällä hetkellä olevan lievässä neuvottomuuden tilassa, koska asiat eivät menneetkään niin kuin ajateltiin tai toivottiin. Jos tähän päästäisiin, se olisi myönteinen asia. Tämä on aivan suunnaton rasite. Toisaalta Eurooppa tarvitsee ja hyötyy siirtolaisista, Tuomioja sanoo. pimusprossessin ja joulukuusta lähtien voimaan tulleen ATT-sopimuksen. . Se on hyvä ottaa huomioon, jos halutaan välttää tilanteen kärjistyminen edelleen. . Mutta on tässä ollut vaihe, jolloin Venäjään on suhtauduttu ylimielisesti ja se on ollut monille heille ehkä isoin asia, että he olivat supervalta ja äkkiä he eivät olleet muun maailman silmissä mitään. Mitä Venäjä tahtoo? Tuomioja pohtii, mitä Venäjä oikein tahtoo. Onko sillä suuri suunnitelma Neuvostoliiton rajojen tai jopa Venäjän imperiumin rajojen palauttamiseksi. Nyt kun kustannukset kasvavat päivä päivältä, niin mielellään etsittäisiin jotain ulospääsyä, mutta riittävästi tahtoa tai oikeita ehtoja ei ole vielä löytynyt. Kontrolloimaton ihmisten välinen kanssakäyminen olisi tervetullutta Suomen ja Venäjän välillä. . Kaikissa Euroopan maissa ja meillä Suomessa on kiinalaisia opiskelijoita enemmän kuin venäläisiä. Se olisi osallistumista yhteisen vastuun kantamiseen, Tuomioja sanoo. Eduskunta päätti viime vuonna nostaa Suomen tämän vuoden pakolaiskiintiön tilapäisesti 1 050 henkilöön Syyrian sodan vuoksi. » Venäjän silmissä näytivät heitä vastaan suunnatuilta. Maltalla, Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa . Vaikka se ei ollut tarkoitus, niin löytyy puheita, jotka ruokkivat tällaista käsitystä. ovat jatkuneet normaalisti, koska kaikki pitävät niitä hyödyllisenä eikä kukaan ole halunnut tuoda niihin vastakkaisuutta. Ne eivät myöskään kuulu muutoin sanktioiden piiriin, mutta uusien projektien rahoitus on pysäytetty. 14 Suomen pakolaiskiintiötä nostettava » Ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää tärkeänä, että Suomi kantaa vastuunsa pakolaiskysymyksessä. Syyrian pakolaisten määrä on kohonnut jo katastrofaalisesti neljään miljoonaan. . Viisumeiden myöntäminen ja rajanylitykset putosivat viime vuonna melkein neljänneksen. Heillä on sukulaisia ja siteitä. Se onkin juuri iso kysymys. Hän uskoo Venäjälle tulleen kuitenkin yllätyksenä, miten kalliiksi kriisi tulee ilman sanktioitakin. Useimmissa tapauksissa ne on rakennettava tuhojen jäljiltä uudestaan. Siihen hän ei usko, vaikka tällainenkin haavekuva on joillakin olemassa. Toisaalta Tuomioja pitää Venäjän toimintaa reaktiivisena. Edelleenkin olisi perusteita nostaa pakolaiskiintiötä tilapäisesti. Tuomioja muistuttaa, että ilman vahvaa rauhanliikkeen ja kansalaisjärjestöjen roolia myöskään Ottawan sopimus ei olisi toteutunut. Voisiko rauhanliikkeellä olla maahanmuuttoon liittyvässä vastakkainasettelussa rooli. Luottamus Venäjän talouteen on romahtanut. Kon?ikti tulee luultua kalliimmaksi, mutta vaikuttavatko pakotteet kuitenkaan Venäjän toimintaan? . niin kuin ei ole syntynyt. Tämä 1 300 kilometrin raja on Venäjän kannalta varmasti rauhallisin ja ongelmattomin ja tuskinpa he haluavat luoda ongelmia tälle suunnalle. Tuomioja muistuttaa, että käytännöllinen rajat ylittävä yhteistyö . Pakolaisvirta rassaa etenkin Libanonia ja Jordaniaa. . Ei tarvitse välttämättä kiristää, jos ei tapahdu jonkinlaista eskalaatiota, koska pakotteiden vaikutukset kasvavat koko ajan. Kahdenväliset yhteydet jatkuvat Tuomioja muistuttaa, että pakotteista huolimatta Suomen ja Venäjän kahdenväliset yhteydet toimivat monilla tasoilla. . paineet ovat suurimmat. . Tämä johtuu tietysti myös heikentyneestä taloustilanteesta. Hän puhuu vahvasti Euroopan ja Venäjän välisen opiskelijavaihdon lisäämistarpeesta kaikilla tasoilla. Me emme keskustele pakotteista, ne ovat EU:n asia. Kyse on laittomasta maahanmuutosta. Välimeren maissa . Hän mainitsee viime vuonna päätökseen saadun asekauppaso- ?Edelleen Eurooppa on houkutin. Samanaikaisesti halutaan pitää huoli siitä, että tästä ei synny mitään kahdenvälisiä ongelma
Jos yhtiö ei lähde vastaan, luotto on todella vaikeassa tilanteessa. Ikävää on se, että ammattiosaston sisällä syytellään politikoinnista. Luiro-Piipon mukaan ay-liikkeellä on ?kokovartalopeiliin katsomisen paikka. Kaikenlaiset vakiduuni- ja järjestäytymiskampanjat ovat ihan okei, mutta turhaa sanahelinää ilman tekoja. Millä se ihminen elää. Hyvää on se, että ihmiset ottavat yhteyttä ja kysyvät mieltään vaivaavista asioista. Mikään ei korvaa sitä, että liitot ovat lähellä ihmisiä. Kyllä liitossakin pitäisi hoitaa asiat niin, että voi- » Liitot ovat vaihtaneet vastuunsa valtaan. daan sanoa pari poikkipuolista sanaa ajaaksemme jäsenten etuja. Että sitten kun tarvitaan niin ilmoitellaan ja sillä siisti. Tämä näkyy jäsenkadossa. Yhtiö tuo vain hapanta pöytään ja syöttää sitä meille. Luottamus katoaa, ja sen takaisin saaminen on vaikeaa. . Jos yhtiö ei tule neuvotteluissa vastaan, ovat luottamusmiehen keinot puolustaa työntekijöiden oikeuksia vähissä . Kun luottamusmies kysyy meiltä apua, edellytämme tietysti, että hän neuvottelee ja neuvottelee. Eivätkä ihmiset enää unohda, he elävät niin valtavissa vaikeuksissa ja lainojen puristuksissa. Tekoja sanahelinän sijaan Luiro-Piippo ei usko suunnitteilla olevasta mammuttikeskusjärjestöstäkään olevan apua. . laajemminkin. . Kyllä ihmiset silloin maksavat jäsenmaksunsa mielellään, ei niitä mikään YTK silloin kiinnosta. Luiro-Piippo kritisoi myös sitä, että jäsenistö sai lukea keskusjärjestöhankkeesta vasta lehdistä. Vuokratyö iso ongelma Kun Luiro-Piippo valittiin osastonsa puheenjohtajaksi, hän nosti esiin vuokratyöntekijöiden aseman. Tämä hajottaa myös omaa porukkaa. Tästä yritettiin saada esimerkkitapaus. Miksei edunvalvontaa ole hoidettu aiemmin. Kysymys kuuluukin nyt, mitä eväitä ammattiosastoilla ja luottamushenkilöillä on enää ajaa edunvalvontaa? Emilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? 15. Tämähän myytiin liitoille ja luottamusmiehille niin, että vuokratyöläiset paikkaavat vain tuotantohuippuja, jolloin se koituu henkilöstönkin parhaaksi. Luiro-Piippo kuvailee vuokratyötä ?orjatyömeiningiksi?. . On vaikea saada ihmisiä luottamaan liittoihin, kun liitot ovat vaihtaneet vastuunsa valtaan. Mutta pienipalkkaiset, joilla vielä on työtä ja ne, joiden toimeentulo ei ole taattu ollenkaan, nehän sen lystin maksavat. Näkisin, että olemme vähän kuin Teknologiateollisuuden koelaboratorio. Luiro-Piipon mukaan tärkeintä olisikin nyt tukea luottamusmiehiä, jotka ovat puun ja kuoren välissä vailla minkäänlaista työsuhdeturvaa. vaikka sitten oman elinkeinon menetyksen uhalla. ABB DRIVES -TEHTAAN Omatkin rivit rakoilevat Luiro-Piippo on huolissaan julkisuusmyllyn vaikutuksista jäsenten luottamukseen. . Kriteerit ovat niin kovia, etteivät ne ole enää inhimillisiä. Se on hänen mukaansa edelleen yksi keskeisimpiä asioita, joihin liittojen pitäisi puuttua. LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA Raija-Riitta Luiro-Piipon mukaan vastineeksi ammattiliiton jäsenmaksusta jäsenen pitäisi saada nukkua yönsä rauhassa. ?Ei kukaan lähde enää viemään porukkaa lakkoon? » ABB:n pääluottamusmiehen erottaminen on vain jäävuoren huippu. pääluottamusmies ja Metalliliiton osasto 70:n puheenjohtaja Raija-Riitta LuiroPiippo (vas.) pitää ABB:n Moottorit ja generaattorit -tehtaan Terho Laitilan erottamista hyökkäyksenä koko luottamusmiesjärjestelmää kohtaan. . Kun järkytyksestä jotenkin aletaan toipua, alkaa oman kohtalon ja työpaikan menettämisen pelko. Uho muuttuu hiljaiseksi katkeruudeksi. Totuus on, ettei kukaan pääluottamusmies enää lähde viemään porukkaa lakkoon. On mahdollista palkata maan parhaat juristit, jos puoluekirja on kunnossa, siinä se taitaa ongelman ydin ollakin. . Sehän on kun ampuisi itseään jalkaan. Lakon jälkeen jengi tulee takaisin töihin ja kuvittelee, että kaikki tarpeellinen on tehty. Mutta ei se niin mene, että pääluottamusmies menee vain neuvottelupöytään kertomaan vaatimukset. Keskusjärjestö SAK on mennyt täysin hallituksen toiveiden mukaisesti, sopimuksia on syntynyt liukuhihnalta. Koko ajan pitäisi tehdä 110 lasissa ja kun ei enää jaksa, heitetään pois. Keinot puolustaa vähissä Työtuomioistuimen päätös Terho Laitilan tapauksessa oli yksimielisesti langettava. Luiro-Piippo pidättäytyy kommentoimasta päätöstä, mutta esittää työtuomioistuimelle yleisesti mietittäväksi kysymyksen. . En sano ei, mutta suhtaudun varauksella. Eihän SAK mikään pieni ole nytkään. Vaikka vuokratyöntekijät kuuluisivat liittoon ja heidän kohdallaan noudatettaisiin työehtosopimuksia, ovat he silti heittopusseja ja ulkopuolisia työpaikoilla.
Uudet kannatusgallupit ovat erityisen tarkan luupin alla. Vaaliraamit on kasassa, nyt odotetaan sisältöä vaalitaistoon. 3. Ennakkoäänestys ulkomailla: ke?la 8.?11. Menetys on suurin piirtein samaa luokkaa, kuin mitä keskustan uumoillaan viimeisimpien gallupien mukaan nyt saavan lisäpaikkoja. Maailma ikään kuin palaa mallilleen ja keskusta entisiin edustajalukemiin. Toiseksi eniten viime vaaleissa kannattajiaan kadotti SDP eli se sai lähes 33 000 ääntä vähemmän kuin neljä vuotta aikaisemmin. Demarit menettivät viimeksi ?vain. Se menetti kuusi kansanedustajaa ja lähes 18 000 ääntä. Vaalitaisto on » Vaalien tulosta taotaan jo nyt, vaikka puolueet vasta hiovat varsinaisia vaaliaseitaan. TEKSTI Jouko Joentausta EDUSKUNTAVAALEIHIN ON aikaa enää alle sata päivää. Ehdokaslistat alkavat täyttyä ja vaalibudjetit on laadittu. Todennäköisesti kannatus ta- TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Vaalipäivä: su 19. 4. 16 saantuu ennen vaaleja, mutta varmuudella puolue kuittaa neljän vuodentakaisen kirvelevän tappionsa, joka jäi silloin perussuomalaisten jytkyn (+34 kananedustajaa) varjoon, ja vei puolueen kolisten oppositioon. Keskusta menetti viime vaaleissa reilut 177 000 äänestäjää ja 16 kansanedustajaa. 3. Ehdokasasettelun vahvistetaan: to 19. Vihreiltä väheni viisi kansanedustajaa. ja keskusta kiittää. Maailma ikään kuin palaa mallilleen ja keskusta entisiin edustajalukemiin. Keskusta takaisin piikkipaikalle Keskusta on ollut jo pitkään kaikkien galluppien suosikki. kolme kansaedustajaa . huhtikuuta Äänioikeutetun kunta määräytyy: pe 27. Hallitus taapertaa lähes toimintakyvyttömänä, kun hallituspuolueet kyräilevät toisiaan . 2. Ehdokashakemukset jätettävä: ti 10. Useimmissa puolueissa perustyö on tehty ja viimeistään helmikuussa lyödään pöytään vaaliteemat ja omat taistelukärjet. Varsinainen vaalitaisto on kuitenkin alkanut jo kauan sitten, viimeistään silloin kun Alexander Stubbista leivottiin pääministeri. Eduskunnassa jokainen keskustelu muuttuu vaalidebatiksi. 4. Ennakkoäänestys kotimaassa: ke?ti 8.?14. ja nyt puolue marssii vielä syvemmässä kannatusalhossa. Myös kokoomus hävisi viime vaalit
Kokoomus lupaa avata vaalikampanjansa ?kevään aikana?. Kristilliset julkistavat keskeiset teemansa helmikuussa. Nyt puolue aikoo selvitä 900 000:lla eurolla. Vasemmistoliiton vaalibudjetti on noin 700 000 euroa, kun se vuoden 2011 vaaleissa oli 620 000 euroa. Perussuomalaisten ja RKP:n vaalibudjetit ovat vasemmistoliiton luokkaa eli noin 700 000 euroa. Rahaa ei käytetä juurikaan edelliskertaa enemmän. jo alkanut ja ääniäkin katosi yli 21 000. Häviäjien joukkoon kuului myös vasemmistoliitto. Demariedustajista vaaleihin eivät lähde Rakel Hiltunen, Saara Karhu, Heli Paasio, Kari Rajamäki, Matti Saarinen ja Jouko Skinnari. Kokoomuksen kansanedustajista Anne Holmlund, Sampsa Kataja, Markku Mäntymaa, Esko Kurvinen, Leena Harkimo ja Marjo Matikainen-Kallström ovat ilmoittaneet, etteivät enää asetu ehdolle. Vasemmistoliiton kansanedustajista ehdolle eivät asetu Martti Korhonen ja Erkki Virtanen. noin 5 300 ääntä. SKP:ltä katosi puolet Suhteellisesti suurimman tappion viime vaaleissa kärsi kuitenkin pienpuolueiden joukkoon kuuluva SKP, joka menetti joka toisen äänestäjänsä. Edellisvaaleissa puolue sai noin 18 000 ääntä, mutta neljä vuotta sitten vain noin 9 200 ja ääniosuus oli 0,31 prosenttia. Vielä pienemmät kannatusluvut olivat Suomen työväenpuolueella (0,06) ja Kommunistisella työväenpuolueella (0,05). Vihreät kertovat vaalitunnuksensa ja keskeiset teemansa niin ikään helmikuussa. VAALEISTA lisää seuraavalla sivulla. ALL OVER PRESS Demareilla suurin vaalibudjetti TALOUSTILANNE NÄKYY puolueiden vaalibudjetissa. Se menetti demarien tapaan kolme kansanedustajan paikkaa, vaikka absoluuttinen tappio olikin ?vain. Vain SDP kasvattaa vaalibudjettiaan reilusti. Yhteensä nämä kolme laitavasemmiston sirpalepuoluetta saivat koko maassa 12 664 ääntä ja 0,46 prosentin yhteiskannatuksen. Julkistussuma helmikuussa Niin SDP kuin vasemmistoliittokin julkaisivat vaaliohjelmansa jo syksyllä, Vaalitunnuksensa demarit julkistavat kampanja-avauksessaan. Se on samaa luokkaa kuin keväällä 2011. Moni luopuu suosiolla muuttuu jo senkin takia, että kaikki viimeksi valitut tai varapaikalta eduskuntaan nousseet kansanedustajat eivät enää asetu ehdolle. Eniten luopujia löytyy SDP:n ja kokoomuksen riveistä. Ehdokkaana ei ole myöskään Merja Kyllönen, joka valittiin keväällä Euroopan parlamentin jäseneksi. Vasemmistoliiton listoilta viimeksi valittu ja ryhmästä erotettu Jyrki Yrta tiaho ei nyt pyri eduskuntaan. ji u op Eniten lu Keskustan istuvista kansanja :n P D S edustajista ehdolla eivät asetu Iny y löy t n keri Kerola ja Katri Komi. e s k kokoomu Vihreiden ryhmässä luopujia on neljä eli Osmo Soininvaara, r iveistä. Satu Haapanen, Oras Tynkkynen ja Jani Toivola. Perussuomalaisista Anssi Joutsenlahti, Reijo Tossavainen ja Kauko Tuupainen eivät pyri jatkokaudelle. RKP:n listoilla eivät ole mukana Jörn Donner, Christina Gestrin ja Ulla-Maj Wideroos. Kristillisten kaikki istuvat kansanedustajat pyrkivät uusimaan paikkansa. EDUSKUNNAN KOKOONPANO 17. Vasemmistoliitossa keskeisiä vaaliteemoja työstetään vielä pitkin kevättä. Puolueen vaali-ilme ja -slogan julkistetaan maaliskuun alussa, samoin hallitusohjelmatavoitteet ja vaalikärjet. Keskusta lähtee vaaleihin jo marraskuussa julkistetulla tunnuksella ?Suomi kuntoon?. Tarkempi vaaliohjelma valmistuu helmikuussa. Kristillisillä rahaa kuluu puoli miljoonaa euroa eli suurin piirtein yhtä paljon kuin viimeksi. Vihreiden vaalibudjetti on pienin eli noin 360 000 euroa. Demarit käyttävätkin puolueista selvästi eniten rahaa vaaleihin. Demarien vaalibudjetti on 1,5 miljoonaa euroa eli reilut 100 000 euroa enemmän kuin viimeksi. Kokoomus puolestaan aikoo käyttää vaaleihin noin miljoona euroa, joka on 600 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Keskusta satsasi viimeksi vaaleihin yli 1,1 miljoonaan euroa
Äänikynnys oli korkealla, kun jaossa oli vain kuusi kansanedustajan paikkaa. Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen kiitteleekin vaalipiiriuudistusta, sillä nyt hänen mukaansa Itä-Suomen äänestäjät ovat ensimmäistä kertaa samassa asemassa kuin useimmissa muissa vaalipiireissä. Miettisen mukaan ensimmäistä kertaa vihreät pystyvät nyt realistisesti kamppailemaan useimmissa Suomen vaalipiireistä vähintään yhdestä kansanedustajan paikasta. 12 9 Savo-Karjala 8 6 3 2 5 tojen mukaan. Uuden vaalipiirijaon jälkeen äänikynnys pysyy korkealla edelleen Lapissa ja Satakunnassa. Viime vaaleihin verrattuna lisäpaikkoja saivat Helsinki (22 kansanedustajaa), Pirkanmaa (19) ja Savo-Karjala (16). Paikan menettivät Satakunta (8), KaakkoisSuomi (17) ja Vaasa (16). Entisellään säilyivät Uusimaa (35), Varsinais-Suomi (17), Häme (14), Keski-Suomi (10), Oulu (18), Lappi (7) ja Ahvenanmaa (1). Jouko Joentausta 1 Savo-Karjalassa yhdistyminen taannee paikan vasemmistoliitolle.. Uudistuksen todennäköisiä hyötyjiä ovat vihreät ja vasemmistoliitto. KEVÄÄN EDUSKUNTAVAALEISSA Moni uskoo lisäpaikkaan Keskusta tavoittelee puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan lisäpaikkoja kummassakin suuressa Itä-Suomen vaalipiirissä ja se voi onnistuakin nykyisellä gallupkannatuksella. Keskusta ei Laanisen mukaan ainakaan kärsi uudistuksesta. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi arvelee uuden vaalipiirijaon innostavan varsinkin eteläsavolaisia, koska nyt sieltäkin on mahdollisuus saada kansanedustaja. Onnistunut vaalityö tekee Varajärven mukaan mahdolliseksi sen, että Kaakkois-Suomi saa jälleen oman kansanedustajan. Ääniä ei mene enää entiseen tapaan ?hukkaan?. Kaikki puolueet lähtevät nyt kilvan hakemaan uusista vaalipiireistä lisäpaikkaa. Mukana ovat Etelä-Savosta ja Kymestä yhdistetty Kaakkois-Suomen vaalipiiri sekä Pohjois-Savosta ja -Karjalasta yhdistetty Savo-Karjalan vaalipiiri. Vaalipiiriuudistuksen toivotaan tuovan oikeudenmukaisuutta niin äänestäjille kuin puolueille. Uudet vaalipiirit innostavat on ensi kertaa uusi vaalipiirijako. Kokoomuksen mielestä ensi vaalikaudella täytyy jatkaa uudistusta. 13 Vaalipiirit 1 Helsinki 2 Uusimaa 3 Varsinais-Suomi 4 Satakunta 5 Ahvenanmaan maakunta 6 Häme 7 Pirkanmaa 8 Kaakkois-Suomi 10 Vaasa 11 Keski-Suomi 12 Oulu 13 Lappi Kuudessa vaalipiirissä muutoksia Vaalipiirien kansanedustajapaikat on määritelty viime vuoden lokakuun lopun väestötie- 18 9 10 11 7 4 Vihreillä katkerat muistot Varsinkin vihreät ovat ajaneet uutta vaalipiirijakoa. Savo-Karjalassa yhdistyminen taannee kansanedustajan paikan ja kaksikin paikkaa voidaan saavuttaa nappisuorituksella. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen puolestaan on epäileväinen puolueen menestyksestä, sillä ?uusi vaalipiiri tuo aina uudet haasteet, kun ehdokasmäärä pienenee ja erilaiset toimintatavat täytyy sovittaa yhteen?. Kristillisen puoluesihteeri Asmo Maaselkä arvelee puolueellaan olevan ?todella paljon? mahdollisuuksia idän uusissa vaalipiireissä. Kokoomuksen viestintäpäällikkö Pauliina Pulkkinen toteaa vaalipiiriuudistuksen parantavan ihmisten äänten yhdenvertaisuutta eri vaalipiirien välillä ja uudistus tukee Suomen demokratiakehitystä. Katkerana muistona vieläkin vihreitä kaihertaa silloisen puheenjohtaja Tarja Gronbergin kohtalo vuoden 2007 vaaleissa. Grongerg sai tuolloin vaalipiirissä toiseksi eniten (7 804) ääniä, mutta se ei riittänyt läpimenoon, kun puolueen muu kannatus jäi vähäiseksi
Toivoisinkin, että kaupan esimerkki hintojen alentamisesta siirtyisi myös asumiskustannusten alentamiseen. Alku oli lupaava, sillä se keräsi noin 90 osallistujaa, kertoo keskusjärjestön yhteiskunnallisen yksikön johtaja Jukka Ihanus. Kaikkiaan 11:ssä eri puolilla Suomea järjestettävässä tilaisuudessa eduskuntavaaliehdokkaat ovat yleisön tavattavina ja tentattavina. ?Kuka maksaa kaupan hintakilpailun?? PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAMin 2. Lisätyötä haluava osa-aikatyöntekijä tai alalta irtisanottu työntekijä joutuu ihmettelemään, miten hintojen alentamiseen löytyy yllättäen varaa, vaikka yt-neuvottelujen aikaiset puheet olivat aivan toisenlaisia. » Kauppa on valittanut kannattavuuden heikkenemisestä. usko hintakilpailun parantavan palvelua, lisäävän työpaikkoja tai vähentävän osa-aikaisuutta. Pahimmillaan se johtaa entistä keskittyneempään kauppaan, jossa kuluttajien asema on nykyistäkin heikompi. LEHTIKUVA/KIMMO MÄNTYLÄ Kaikkein suurin päänsärky äänestysaktiivisuudesta on perinteisesti SAK:lla. Palkansaajien keskusjärjestöt aktivoivat jäseniään vaaliuurnille » Keskusjärjestöt lähtevät huhtikuun eduskuntavaaleihin perinteisillä konsepteilla. PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖJEN pääl- limmäisenä tavoitteena on jäsenistön herättely vaaliuurnille ja palkansaajien kannalta keskeisten teemojen näkyminen vaalikeskustelussa.Puolueille ja ehdokkaille keskusjärjestöt eivät vaalirahaa anna. SAK, STTK ja Akava järjestävät yhteisen vaalitilaisuuden Helsingissä maaliskuun lopulla. Kaikkein suurin päänsärky äänestysaktiivisuuden suhteen on perinteisesti SAK:lla. . varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen toivoo, että kauppojen hintakilpailu pysyisi hallinnassa eikä vaarantaisi alan työpaikkoja. . maaliskuuta teemalauantain noin 20 paikkakunnalla. Markkinaosuuksista kilpailemisen kustannusten maksajia voivat loppujen lopuksi olla kuluttajat sekä alan työntekijät. Julkunen toivoo, ettei kyseessä ole vain lyhytnäköinen mainostemppu, vaan että kaupan yrityksissä on mietitty kunnolla hinnanalennusJULKUNEN EI STTK ei anna suoraa vaalitukea puolueille eikä ehdokkaille. Toivomme, että tapahtumiin tulee laajasti ehdokkaita kansalaisten tavattavaksi ja tentattavaksi. SAK:n kenttäorganisaation muodostavat toistasataa paikallisjärjestöä järjestävät omien rahkeidensa mukaan paikallisia tilaisuuksia. Puolueiden rahankeruuseminaareihin STTK lupaa ostaa yhden lipun eduskuntapuoluetta kohti. . Edellisissä eduskuntavaaleissa vastaavia tilaisuuksia järjestettiin Harjulan muistin mukaan 70?80 kappaletta. STTK:n vaalikiertue jo käynnissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n vaalikiertueen käynnistyi viime viikolla Tampereella. Työntekijät eivät voi olla huonojen päätösten maksumiehiä. Kuluttajien ja erityisesti pienituloisten talouksien kannalta kaikki toimet, joilla ostovoimaa saadaan parannettua, ovat Julkusen mielestä lähtökohtaisesti kannatettavia. . Hetken päästä edessä ei saa olla tilanne, jossa yt-neuvottelujen kautta haetaan henkilöstöltä kassaan lisää rahaa, kun kauppa ei hintakilpailun takia kannata. Kauppa on valittanut myynnin ja kannattavuuden heikkenemisestä, mutta kuitenkin nyt löytyy varaa laskea hintoja, ihmettelee Julkunen. S-ryhmä ilmoitti sunnuntaina alentavansa Prismoissa 400 tuotteen hintaa pysyvästi jopa 37 prosenttia. Kaupan alalta on viime aikoina vähennetty yt-neuvottelujen seurauksena paljon työpaikkoja ja työtunteja. Mikäli kutsu tulee, Ihanus täsmentää. Osassa tilaisuuksista mukana järjestelyissä ovat MTK, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto SAMOK sekä Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTE. Akavan yhteiskuntapolitiikan yksikön johtajan Pekka Piispasen mukaan keskusjärjestö ei järjestä erityisiä vaalitilaisuuksia. KU 19. Se ajoittuu viikkoa ennen kun puolueet käynnistävät omien kampanjoidensa loppurynnistyksen. » Puolueille ja ehdokkaille keskusjärjestöt eivät vaalirahaa anna. . Samalla haastetaan puolueita ja ehdokkaita ottamaan niihin kantaa. SAK:n kampanjointi rakentuu vaaliohjelman Hyvää työtä Suomi ympärille. Poikkeuksen muodostaa keskusjärjestöjen yhteinen vaalitilaisuus maalikuun lopulla, jossa Akava on yhtenä järjestäjänä. Alueilla Akavalaiset järjestöt järjestävät ehdokkaiden tenttejä ja keskustelutilaisuuksia. UP/Kari Leppänen ten vaikutuksia. . Ruoan hinnalla on suuri vaikutus ostovoimaan asumiskustannusten lisäksi. Toivomme tietenkin, että myös ammattiliittojen jäsenlehdet ja nettisaitit hyödyntäisivät kampanjamateriaalia. SAK järjestää aluejärjestöjensä kanssa 14. Tutkimustenkin perusteella on hyvin tiedossa, että kaikkein herkimmin äänestämättä jättää duunarivä- estö, sanoo SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula. Äänestysinnon kohottamisen lisäksi SAK haluaa nostaa vaalikeskusteluun työelämän ja arjen asioita. Julkunen pitää mahdottomana, että samalla kun irtisanotaan ja osaaikaistetaan heikennetään kannattavuutta. . Sen teemoista rakennetaan viikon mittainen radiokampanja ja ulkomainoksia 37 paikkakunnalle. TV-mainontaan SAK ei tällä kerralla rahojaan laita. . Hintakilpailun lyhyen tähtäimen voittajia ovat kuluttajat, mutta miten kilpailu rahoitetaan
Toimeentulo, maassa oleskelu ja lopulta koko elämä on sidoksissa palkkatyöhön. Könönen ottaa esimerkiksi ulkomaisten. Mitä tapahtuisi? . Eläminen jatkuvassa epätietoisuudessa on kuluttavaa ja turvatonta. Oleskelun ja oikeuksien luvanvaraisuus aiheuttaa riippuvaisuutta työnantajista ja heikentää neuvotteluasemaa. Kaupunki olisi vähän erinäköinen, jos kukaan ei siivoaisi paikkoja. Me olemme osa samaa järjestelmää, lähetämme valvontalentokoneitakin Välimerelle. Könösen mukaan rajat tunkeutuvat maiden sisälle ja tuottavat eroja ihmisten välille. kriteeri, yhtälö ei aina toimi toisinpäin: työnteosta ei välttämättä seuraa oleskeluoikeutta tai oikeutta sosiaaliturvaan. Ulkomaalaiset ovat oleskeluvasta riippuen keskenään erilaisessa asemassa maahan jäämisen, työnteko-oikeuden, perhe-elämän ja sosiaaliturvan piiriin pääsyn suhteen. Ulkomaalaiset ovat enne tulevaisuudesta Könösen tutkimuksen tulos on, että maahanmuuton hallinta tuottaa sivutuotteenaan prekaaria eli epävarmaa ja työnantajien sekä viranomaisten armoilla olevaa työvoimaa. ?Vaikka työnteko on keskeinen ?hyvän maahanmuuttajan. Hän haastatteli ulkomaalaisia työntekijöitä sekä näiden työnantajia ja tutki, miten maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa työmarkkinoihin. Tutkijan mukaan maahanmuutosta puhuttaessa on huomioitava ehdollinen ja epävarma Jukka Könönen » Väitteli tammikuussa Suomen maahanmuuttojärjestelmästä ja ulkomaisten työntekijöiden asemasta. » Tutkinut prekarisaatiota ja siirtolaisuutta. » Mukana Tutkijaliiton toiminnassa. » Toiminut siirtolaispoliittisessa Vapaa liikkuvuus -verkostossa vuodesta 2006 alkaen. vaihe ennen pysyvän oleskeluluvan saamista. Laillinenkin oleskelu voi päättyä maasta poistamiseen, jos henkilö ei saa esimerkiksi uusittua oleskelulupaansa. . Suomi on kuitenkin EU:n jäsenmaa. Ei tiedetä, onko työtä, koska sitä on tai onko sitä tarpeeksi, Könönen kuvailee. Yksi haastateltavista kutsui oleskelulupajärjestelmän tuottamaa tilannetta ?hitaaksi kidutukseksi?. On siivousyrityksiä, joissa lähes kaikki työntekijät ovat prekaareja siirtolaisia, vastaa Jukka Könönen. . Hidas kidutus » Maahanmuuttopolitiikka tekee ulkomaalaisten elämästä epävarmaa ja ohjaa palkkatöihin kyseenalaisilla ehdoilla. TEKSTI Pontus Purokuru KUVAT Jussi Joentausta KUVITELLAAN, ETTÄ kaikki pääkaupunkiseudun palvelualoilla työskentelevät ulkomaalaiset menisivät lakkoon. Ongelmista, joita maahanmuuton hallinta tuottaa siirtolaisille, puhutaan ikään kuin ne olisivat vain muualla Euroopassa. Arki leviää pirstaleiksi. . Siten tuhannet ulkomaalaiset tekevät töitä ja maksavat veroja, ilman että heillä on välttämättä lainkaan oikeutta julkisiin palveluihin?, Könönen kirjoittaa väitöskirjassaan. Siirtolaisten työoloissa tulevat näkyviin yhteiskunnan yleisemmän prekarisaation negatiiviset seuraukset ja sosiaalisten turvamekanismien puuttumisen vaikutukset, Könönen sanoo. Siinä mielessä ulkomaalaisten tilannetta voisi pitää varoittavana enteenä suomalaisten tulevaisuudesta, jos prekarisaatio ja hyvinvointivaltion purkaminen jatkuvat. » Julkaissut Markus Himasen kanssa Maahanmuuttopoliittisen sanaston (Into, 2010). Epävarmuus johtaa riippuvaisuuteen » Työskentelee Suomen Akatemian tutkimusprojektissa, joka käsittelee epävirallista maahanmuuttoa ja prekaaria työvoimaa. Ulkomaalaisten haastatteluissa toistuivat vaihtoehdottomuuden, joustavuuden, epävarmuuden ja riippuvaisuuden kokemukset. 20 Maahanmuuttokeskustelua ei voi irrottaa yhteiskunnallisista muutoksista. Työ ja työsuhteet ovat moninaistuneet, ja niin ovat myös erilaiset oikeudelliset asemat. Toisaalta ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon ulkomaalaisia on töissä ja missä aloilla. Lakko toisi heidän määränsä näkyviin. Siivousalan lisäksi ravintola-alan avustavissa tehtävissä sekä lehtien ja mainosten jakelussa työskentelee paljon epävarmassa asemassa olevia ulkomaalaisia. Rajat toimivat myös Suomen sisällä Könönen väitteli tammikuussa maahanmuuton sääntelyn vaikutuksista EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten elämään ja työntekoon. Työolosuhteissa korostuu joustavuus sanan eri merkityksissä: liikkuvuus, epäsäännölliset työajat, ilta- ja yötyö
Ei tämä työvoima ainakaan haastattelemissani yrityksissä ole töitä hakemassa, Könönen kommentoi. Hän poistaisi saatavuusharkinnan kokonaan, koska käytännössä ulkomaalaiset ovat jo täällä tekemässä töitä. . Yleensä maahanmuuttoon ei ole vain yhtä ainoata syytä, ja Suomessa olevat ulkomaalaiset voivat toimia yhtä aikaa eri rooleissa, kuten opiskelijana ja työntekijänä. » Ay-liikkeen sokea piste? AMMATTIYHDISTYSLIIKE PITÄÄ kiinni saatavuusharkinnasta ja haluaa rajoittaa ulkomaisen työvoiman tarjontaa Suomessa. . On ongelmallista, että ammattiyhdistysliike puoltaa käytäntöjä, jotka heikentävät työntekijän neuvotteluasemaa. Ay-liike perustelee ulkomaalaisten työnteon rajoittamista sillä, että Suomessa on jo saatavilla olevaa työvoimaa. . Maahanmuuttokeskustelua hallitsevat epämääräiset uhkakuvat ja viranomaisnäkökulma, sanoo maahanmuuton sääntelystä väitellyt Jukka Könönen. opiskelijoiden tilanteen. Kenelle on hyötyä siitä, että työssä käyvä ulkomaalainen käännytetään tai hän päätyy tekemään työtä paperittomana? 21. Tilanne käytännössä vie työntekijältä lakko-oikeuden. Se on mahdotonta, koska EU-alueella on vapaa liikkuvuus, ja rajoituksia voi kohdistaa vain osaan ulkomaalaisista ja ammattialoista, Jukka Könönen sanoo. Jyrkimmät kontrollit kohdistuvat niihin ulkomaalaisiin, jotka tulevat EU-alueen ulkopuolelta ja ovat heikoimmassa asemassa. Työluvalla oleskelevien ulkomaalaisten asema on työmarkkinoilla kaikkein rajoitetuin, koska lupa on alakohtainen ja oleskelu on sidottu aluksi työnteon jatkuvuuteen. Työnantajasta tulee jonkinlainen oleskeluluvan myöntäjä, mikä luo eräänlaisen kiristyksen mahdollisuuden. . . Heillä on oltava tilillään 6 700 euroa käytettävissä olevia varoja, jotta he voivat uusia oleskeluluvan. Koska he eivät saa opintotukea eikä heille myönnetä lainaa, heidän voi olla pakko tehdä lähes mitä tahansa työtä. Pakkoa palkkatyöhön lisäävät mahdollinen maahanmuuttoa varten otettu velka tai tarve lähettää rahaa perheelle. Esimerkeistä puhuttaessa täytyy muistaa, että maahanmuuttajien lokeroiminen rooleihin on ongelmallista. Tämä tekee työntekijän riippuvaiseksi työnantajasta ja rajoittaa mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa.
Jos uutisoidaan, että maahanmuutto pitää laittaa kuriin, niin on vaikea ajatella, miten eurooppalaista rajajärjestelmää voitaisiin enää paljon tiukentaa, Könönen lähettää terveisiä toimittajille. Toisena mediaongelmana hän pitää rasismin vähättelyä. . ?] Ja he tietävät turvakoodit, joilla pääsee sisään. Silloin joulussakin meillä on pari päivää vapaata.? (ravintolanpitäjä) Suomessa työskentelevien ?Se [valtio] luo tilaa näille pomoille hyväksikäyttää maahanmuuttajia, jotka epätoivoisesti etsivät työtä. ulkomaalaisten lainaukset ovat Jukka Könösen väitöskirjasta Tilapäinen elämä, joustava työ.. Kun sitten käydään itse maahanmuuttokeskustelua, olisi tärkeä puhua konkreettisista tilanteista. Totta kai asiat odottavat sinua, mutta et tiedä mitä olet tekemässä huomenna.? (vuokratyöläinen) ?Meitä ei ole olemassa, me olemme ylimäärää työmarkkinoilla. Ulkomaalaisten kokemukset ja konkreettiset tilanteet jäävät syrjään. . Ja bussi menee vasta aamulla kuudelta.. viitataan usein myös Suomen kansalaisuuden saaneisiin henkilöihin sekä asioihin, jotka koskevat muitakin kuin maahanmuuttajia. . Olen hyödyllinen mutta merkityksetön. Silloin ratkaisu on rakentaa lisää edullisia vuokrakämppiä. . Nämä eivät ole mitään radikaaleja ehdotuksia, sillä nämä olivat jo vuoden 2007 hallitusohjelmassa. Miksei uudistuksia toteutettu? . Joten minun pitää odottaa siellä, ja on hyvin kylmää. Mutta meihin ei luoteta, meistä ei pidetä, meitä ei haluta nähdä.. Ihmiskauppakeskustelussa pitäisi huomioida myös koko työlupajärjestelmä ja se, että harmaa talous on osa tuotantoa Suomessa. Pitäisikö maahanmuuton sijaan puhua ihan muista ongelmista. Esimerkiksi lehdenjakajan ja siivoojan työtunnit vaihtelevat paljon, ja oleskelulupa saattaa jäädä uusimatta, koska lupaa varten vaaditusta tulosta puuttuu muutama kymppi. Muutenkin harkintaa voisi käyttää luvan hakijan eduksi, oleskelulupia voisi myöntää pidemmäksi aikaa ja työntekoon liittyvät rajoitukset saisi poistaa, Könönen sanoo. . ?] Hallitus antaa hyvin paljon valtaa yrityksille, pienille yrityksille, ja nämä yritykset käyttävät tätä valtaa maahanmuuttajia vastaan. Kysy tuota Hakaniemestä, Könönen vastaa. . ?] on mustien miesten hallussa. Jopa pankkeihin, yhdellä kaverilla on avaimet pankkiin. (opiskelija) [. ?Maahanmuuttokeskustelussa. Tuskin valtio tarkoituksella tuottaa prekaareja siirtolaisia työmarkkinoille. Könönen painottaa, että maahanmuuttokeskustelua ei voi irrottaa yhteiskunnallisista muutoksista. . Se on kaikista ironisinta. On hyvin vaikeaa päästä kotiin kolmelta yöllä, ei ole kulkuyhteyksiä. Siinäpä se: hyödyllinen mutta merkityksetön.? (opiskelija) Olen kinoiden työmark lla, er i alapuole kinoilla. työmark ?Meillä ei melkein ole mitään vapaapäivää, jos meillä on vapaapäivä sit me käydään kaupassa ostamassa elintarvikkeita ja siivotaan tässä. [. Hyvin kyseenalaisia heittoja uutisoidaan sen paremmin miettimättä, Könönen sanoo ja viittaa kansanedustaja Pia Kauman (kok.) kommentteihin maahanmuuttajien kalliista lastenvaunuista. . Jukka Könönen muistuttaa, ettei maahanmuuttopolitiikka ole helposti lokeroitava kokonaisuus. » Lisäksi työllä on myös paljon myönteisiä merkityksiä ulkomaalaisille: se voi mahdollistaa mielekkäämmän elämän ja paremman toimeentulon. Maahanmuuttokeskustelu vai ihan muu keskustelu? Myöskään maahanmuuttopolitiikka ei ole helposti lokeroitava kokonaisuus. . Olen hyödyllinen siinä mielessä, että he tarvitsevat jonkun siivoamaan ja olen siellä siivoamassa. Rasismista ei puhuta vakavasti. (siivooja) ?Se oli hyvin raskasta ja piinaavaa. Olen työmarkkinoiden alapuolella, eri työmarkkinoilla. Mutta sen suhteen kuinka merkityksellinen olet, miten sinuun suhtaudutaan siivoojana ihmiset eivät välitä paskaakaan sinusta, olet vain siellä siivoamassa ja sitten lähdet. Eri instituutioilla on omat tehtävänsä, eivätkä ne aina ole yhteensopivia. Maahanmuuttopolitiikka muotoutuu käytännössä, ja sillä saattaa olla tarkoittamattomia seurauksia. Se on täysin järjetöntä.? (opiskelija, tehnyt töitä ilman työsopimuksia) ?Menen kahdeksalta illalla ja lopetamme kolmelta yöllä. Suurin ongelma on, että Helsingistä puuttuu asuntoja. Viime aikoina ulkomaalaisten heikko työmarkkina-asema on liitetty harmaaseen talouteen tai ihmiskauppaan. Tähän vaikuttivat myös talouskriisi ja perussuomalaisten nousu, mutta todennäköisesti uudistukset olisivat toteutuneet, ellei ayliike olisi tehnyt niistä suurta numeroa. ?Olemme hyödyllisiä mutta merkityksettömiä? ?On hyvin ironista, että he [työnantajat] eivät luota mustiin miehiin, mutta suurin osa ravintoloiden avaimista Helsingissä [. ?] Vain silloin juhannuksena meillä oli kolme päivää vapaa. Ja se on aika outoa, koska sinulla ei ole vaihtoehtoa, joka olet töissä tai sitten et, ja jos et tee työtä, joku muu [maahanmuuttaja] tekee. Jopa Guardianin jalkapallosivuston rasismikeskustelut ovat korkeampitasoisia kuin aiheen käsittely Suomessa. Joustavuutta myös työntekijää kohtaan Kun työntekijät pakotetaan joustaviksi, Könönen kaipaa joustavuutta myös lupakäytäntöihin. Kolmena päivänä viikossa tulen takaisin seitsemältä, muina päivinä tulen kello 12 yöllä.. On hyvin raskasta kun et tiedä mitä huomenna tapahtuu. Kun puhutaan työvoiman maahantulosta tai lainsäädännön muutoksista, pitäisi puhua siitä, mitä se tarkoittaa käytännössä ulkomaalaisten asemalle. 22 Terveisiä toimittajille Könönen sanoo, että on vaikea kuvitella, mistä toisesta aiheesta voidaan käydä julkista keskustelua yhtä surkealla tasolla kuin maahanmuutosta. Maahanmuuttokeskustelua hallitsevat epämääräiset uhkakuvat ja viranomaisnäkökulma. Se on hyvin moninaisten instituutioiden, lakien ja viranomaiskäytäntöjen kokonaisuus. Siinä on mukana poliisi, eri ministeriöt, lait, maahanmuuttovirasto, Kela, maistraatit ja oikeusistuimet. Jos puhutaan siitä, että maahanmuuttajat päätyvät useimmat asumaan johonkin lähiöön, niin eihän tässä ole kyse maahanmuutto-ongelmasta, vaan asuntopoliittisesta ongelmasta. (siivooja) ?Joka aamu herään viideltä ja kymmenen maissa olen valmis. [. Menen kotiin, ja taas viideltä jatkan töitä
Syyttäjät ovat jo ilmoittaneet, että he eivät valita tuomiosta hovioikeuteen. Pääsyytetty, Suomen Vastarintaliikkeen aktiivi, todettiin syylliseksi muun muassa pahoinpitelyyn, törkeään pahoinpitelyyn, poliittisten toimintaoikeuksien loukkaamisen ja kokouksen estämisen yritykseen. Pääsyytetty suhtautui koko oikeuskäsittelyyn ylimielisesti, ellei yli-ihmismäisesti: hän ei suostunut esitutkinnassa vastaamaan yhteenkään kysymykseen ja kieltäytyi käräjäoikeuden istunnossa sanomasta sanaakaan. Ensikertalaisena hänelle tuomittiin 1 vuosi 6 kuukautta ehdollista rangaistusta vaikka tämä hyökkäys oli jo hänen toinen tuomionsa vastaavista rikoksista. (Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, valtiopäivien avajaiset 5.2.2013). ?Sananvapaus on avoimen, demokraattisen yhteiskunnan ehdoton edellytys. Suomen Vastarintaliikkeen tavoitteena on korvata Suomen nykyinen poliittinen järjestelmä kansallissosialismilla. Se tunnustaa rotukeskeisen maailmankuvan ja suhtautuu jyrkän kielteisesti juutalaisiin. (Presidentti Sauli Niinistö, valtiopäivien avajaiset 5.2.2013). ?Pienellekin yritykselle väkivalloin sanella yhteiskunnan keskustelua ja kehityksemme suuntaa on laitettava heti stoppi.. pykälän mukaan koventamisperusteeksi hyväksytään myös vakaumukseen liittyvä vaikutin. ENSIREAKTIOT JYVÄSKYLÄN kaupunginkirjastossa 30.1.2013 tapahtuneeseen puukotukseen johtaneeseen poliittisten toimintaoikeuksien loukkaamisen ja kokouksen estämisen yritykseen olivat harvinaisen voimakkaat ja yksiselitteiset. Ne tulivat korkeimmalta mahdolliselta tasolta: ?Jos demokratiassa ajaa asiaansa väkivaltaa käyttämällä, sanoissa tai teoissa, se on väkivaltaa kaikkia kohtaan.. Samoin kokoontumisen vapaus. Tutkinnassa tuli esiin yhteys myös Finnish Defence League -ääriliikkeeseen, joka jätettiin huomiotta. Nyt meillä kuitenkin on käräjäoikeuden tuomion kautta vahvistettu ja todettu että Suomessa on järjestö, joka harjoittaa toistuvasti väkivaltaista toimintaa ja jonka tarkoituksena ?on kieltää kansalta sen demokraattiset oikeudet?. (Sisäministeri Päivi Räsänen 31.1.2013). JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS on nyt hyökkäyksen tutkinut ja langettanut tuomionsa. Tämä kaikki on viranomaisten tiedossa. Käräjäoikeus käsitteli tätä hyökkäystä kahden yksittäisen syytetyn yksittäisenä tekona, vaikka tiedossa oli hyökkääjien taustat ja taustayhteydet. Rangaistusten koventamisperuste hylättiin koska se tulkittiin koskevan vain rasistisia rikoksia, vaikka rikoslain 6. luvun 5. tammikuuta. kohteeksi joutuneen Äärioikeisto Suomessa -kirjan julkistustilaisuuden järjestäjiä. 23. Se on toimintaa, joka on jo Suomen Rauhansopimuksella kielletty. Kun asennoituminen Suomessa korkeinta poliittista johtoa myöten on yksiselitteisen kielteinen Jyväskylän käräjillä tuomion saaneille tapahtumille, nyt olisi tekojen aika. Poliittisen johdon on nyt lunastettava puheensa ja lupauksensa. Matti Vesa Volanen Irma Hirsjärvi Kirjoittajat edustivat käräjillä asianomistajina Jyväskylän Seudun sivistystyö ry:tä ja Jyväskylän yhteiskunnallista opistoa, jotka olivat hyökkäyksen Jyväskylän kirjastopuukotuksesta syytetty mies kuunteli asianajajansa Jussi Kärkkäisen vieressä Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomiota Jyväskylässä 13. (Pääministeri Jyrki Katainen 31.1.2013). ?Tapauksen ja hyökkääjien taustat selvitetään perusteellisesti.. Näkökulma Jyväskylän puukotus: Sanat ja teot » Poliittisen johdon on nyt lunas- » Jyväskylän kirjastossa tapahtui tettava puheensa ja lupauksensa, kommentoivat Irma Hirsjärvi ja Matti Vesa Volanen Jyväskylän puukotustapauksen tuomiota. jo neljäs Suomen Vastarintaliikkeen toteuttama hyökkäys. muksiin niitä kohtaan on oltava nollatoleranssi.. Molemmat näistä oikeuksista ovat loukkaamattomia ja rikko- JYVÄSKYLÄN KIRJASTOSSA tapahtunut hyökkäys oli jo neljäs LEHTIKUVA/JANNE NOUSIAINEN Suomen Vastarintaliikkeen toteuttama hyökkäys
Mistä mahtaa johtua poliittisen ja uskonnollisen vallan veljeily (Venäjällä). Olisi myös tärkeä etsiä aktiivisia, kotoutuneita venäjänkielisiä ja heidän kanssaan löytää toimivia ratkaisuja yhteiskunnallemme . Hän sanoi, että vain Suomessa näin vaikeaan aikaan tehdään ohjelmaa, missä ei valiteta, kuinka venäläiset ovat kyllästymisen asti väsyttäneet maailmaa omalla käyttäytymisellään, eikä voivotella, miten huonosti kaikki on Venäjällä, vaan käydään läpi kuinka venäläinen kulttuuri on vaikuttanut Suomessa. Samoin maiden yhteinen historia käydään läpi, kerrotaan Suomen venäjänkielisistä ja pohditaan omaa suhtautumista heihin. Sitäkin on pyrkimys käsitellä faktana ja tutkia sen historiallisia juuria. Onko kiihkouskovaisuus osa venäläisyyttä, kommunismikaudesta riippumatta?? Oli jonkin verran tyypillisiäkin kommentteja, kuten ?ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi. Olin päivystävä asiantuntija ensimmäisen jakson jälkeen ja sain tutustua erilaisiin pelkoihin, joita en itse osannut kuvitellakaan. Uskon edelleen, että oman paikan täältä löytäneet ovat sitoutuneet rakentamaan Suomen hyvinvointia, näkevät lastensa tulevaisuuden täällä. Pidin sitä mahdottomana 2000-luvulla. OLEN KOLUMNEISSANI pohtinut monien venäjänkielisten ahdinkoa liittyen siihen, millä tavalla mediassa kirjoitetaan ja keskustellaan Venäjästä. Heissä on tietynlaista katkeruutta, pettymystä, mutta tuskin heidän suunnitelmissaan on poismuutto tai avun hakeminen rajan toisella puolella. Tiedän, että on olemassa kriittisesti läntiseen maailmaan suhtautuvia, vaikka ovat kasvaneet Suomessa ja opiskelleet täällä. Niin kuin yhdessä kommentissa todettiin: ?Mietityttää todella, että mitenkähän tiiviisti ulkomailla asuvat venäläiset nykyään sitoutuvat Venäjään ja sen poliittisiin linjoihin, kun ?venäläisten suojelusta. En tarkoita pakolaisia, koska suurin osa venäjänkielisistä on tullut Suomeen joko avioliiton kautta, paluumuuttajina tai sitten työn ja opiskelun takia. Monesti saan kuulla, että Suomessa maahanmuuttajan asema on hyvä eikä kantaväestö syrjii niitä, jotka ahkerasti yrittävät integroitua tähän yhteiskuntaan ja tekevät 24 » Yritän ymmärtää näitä argumentteja, mutta en suostu olemaan vastuussa Karjalan menettämisestä. töitä. Siellä minulta kysyttiin myös, ketkä voisivat olla venäläisyyden eri piirteiden asiantuntijoita. Sarjan tekijäporukka ansaitsee kiitoksen. Kyseessä on tosi kova tiimi, ja se tekee erittäin tärkeää työtä. Esimerkiksi suhtautuminen ortodoksiseen kirkkoon . Onko niin, että heidän kokemansa epäluottamus kääntyy vastaavasti epäluottamukseksi yhteiskuntaa kohtaan? SUOMALAISET EIVÄT tiedä, mitä suomenvenäläisten päissä liikkuu, mutta epäilevät, ettei mitään hyvää, koska ?on se Moskovan propaganda?. Se on Suomi on venäläinen, 10-osainen sarja, jossa pohditaan venäläisyyttä Suomessa. He epäilevät, että suomalaisten mielestä jokainen venäjänkielinen on sama kuin Venäjän valtio. Suomalaiset taas kirjoittavat: ?Kantaväestö tuskin pitää teitä minään uhkana, mutta jos käy ilmi, että suuremmalla joukolla propaganda uppoaa teihin, niin sitten se lisää ihmetystä ja spekulaatiota. Lopuksi tuttavani kysyikin: Miksi täällä kaikki ovat niin kilttejä? MIELENKIINTOISTA OLI tutustua katsojien kommentteihin ja kysymyksiin. Vielä vuosi sitten olin jokseenkin varma, että päätös muuttaa pois kotimaasta on ollut Neuvostoliiton romahdettua vapaehtoinen. En uskonut, että jonain päivänä joudun tilanteeseen, jolloin on pakko vastata kysymykseen: Kumman puolen valitset. He eivät vain usko olevansa tasavertaisia suomalaisia ja näkevät täkäläisen järjestelmän kaksinaamaisena ja yhtä lailla epädemokraattisena kuin venäläisen tai sitten kiinalaisen. Johtuuko se ulkopuolisuuden tunteesta. Voidaan myös ajatella, että Putin voisi jossain tilanteessa käyttää hyväksi maahanmuuttajien vähemmistöä ja tulla teitä ?pelastamaan?. Tämä nyt on tietysti aika äärimmäinen pelko, mutta maailma on kummallinen.? Tunnen ihmisiä, jotka rakentavat oman maailmankäsityksensä ainoastaan Venäjän television kautta. Yritän ymmärtää näitä argumentteja, mutta en suostu olemaan vastuussa Karjalan menettämisestä. Kiinnitin enemmän huomiota kysymyksiin, jotka askarruttavat minuakin paljon. Vuoden ajan olen pohtinut, kuinka Suomessa asuvat venäjänkieliset kokevat täällä asumisen. Turha kysellä, miksi heistä ei tykätä, ei tarvitse kuin mennä sankarihautausmaalle niin siellä se vastaus on?. siihen, joka on Venäjällä. ?Pelkään ortodoksikirkkoa. on tullut Moskovalle kuitenkin jonkin tasoinen vallankäyttöväline omien rajojen ulkopuolella?. Auttaisiko Suomessa säännöllinen venäjänkielisen väestön mielialan monitorointi ja tutkimus siitä, mitä mediaa he seuraavat. Suomen venäjänkieliset taas joko eivät ajattele mitään, tai olettavat, että olisivat he mitä mieltä tahansa, heitä pidetään silti outoina toisina. Siinä ollaankin umpikujassa. Paras tunnustus on ollut yhden tuttavan kommentti ensimmäisen osan esittämisen jälkeen. pelkäämättä, että jokin ulkopuolinen taho tulee sotkemaan kehitystä. Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.. Kolumni / Eilina Gusatinsky Voissa paistamisesta OLEN OLLUT mukana mielenkiintoisessa projektissa, jota nyt esitetään televisiossa. Mukanaoloni tarkoittaa lähinnä haastattelupätkiä eri osissa sekä muutamaa päivystystä nettichattailussa ohjelman esittämisen jälkeen. Ei yhtään pahaa sanaa Venäjästä, venäläisistä, ei minkäänlaista kiihkoa edes keskustelussa ryssävihasta
Tehdäänkö VAALILEHTI? (loistava) lit lähestyvät. Kevät ja eduskuntavaa as Kokkolassa painaa Botnia Printin lehtitehd t ja korkealaatuisimmat maamme ekologisimma tustu painotaloomme ja sanomalehtituotteet. Tu ZZZ ERWQLDSULQW ?. tuotteisiimme osoitteessa tilata näytelehtiä Sivujen kautta voit myös ynnön. tai jättää yhteydenottopy Botnia Print Oy Ab PL 45, 67101 KOKKOLA Puh. 020 750 4700 www.botniaprint.fi 25
Yhdestä viime vuosien tunnetuimmasta tietovuotajasta kertova dokumentti sai tammikuun puolessavälissä Oscar-ehdokkuuden. Hänen nimensä on Edward Snowden. . Citizenfour paljastuu 29-vuotiaaksi mieheksi. Niin dokumentin kohde kuin sen ohjaajakin ovat kyseenalaistaneet kansallisen turvallisuuden nimissä tehdyn urkinnan laajuuden. LAURA POITRASIN elokuva Citizenfour kulkee kuin vakoojatarina. Citizenfour on niistä pro?ililtaan merkittävin. Se on tarpeen, sillä Citizenfour on dokumentaristin sanojen mukaan pelottavin elokuva, jonka hän on tehnyt. Tiedustelupalvelujen kanssa toimiessa riskejä on mahdoton arvioida. . Citizenfouriksi itseään kutsuva lähde kertoo dokumentaristille Kansallisen turvallisuusviraston (NSA) valtavasta tarkkailukoneistosta, joka ei erittele kohteitaan. Varmaksi tiesin sen vasta, kun hän lähetti ensimmäisen todistusaineistonsa, vähän ennen kuin matkus- 26 tin Hong Kongiin, kertoo nykyään Berliinissä asuva dokumentaristi Poitras. Uran pelottavin elokuva Helsinkiläinen dokumenttielokuvafestivaali DocPoint esittelee useita poliittisesti latautuneita elokuvia. Se on ohjaajan toinen. Poitras uskoo, että hänen saamansa journalistipalkinnot sekä Oscar-ehdokkuudet tarjoavat jonkinasteista suojaa näkyvämmän aseman muodossa. Minulla oli alusta alkaen vahva tunne, että tietovuotaja on aito. Tiedustelupalvelujen kanssa toimimiseen taas kuuluu, että riskejä on mahdoton arvioida, Poitras kertoo. . Mediataiteilija Timo Wright, Maailman Kuvalehti 1/2015 DOCPOINT Citizenfourissa päättäväinen Edward Snowden kertoo, ettei halua piilotella, eikä aio hiljentyä pelottelun edessä. Snowden-dokumentti sähköistää DocPointin » DocPointissa esitettävä Citizenfour kertoo valtakoneistoa vastustavista yksilöistä. Se alkaa salaperäisellä yhteydenotolla. On kuitenkin tärkeää, että journalistit ja elokuvantekijät jatkavat työtään. Poitras valmistautui Hong Kongin -matkaan konsultoimalla lukuisia asianajajia ? Washington Postin asianajajan neuvo esimerkiksi oli pysyä kotimaassa. KU:N ARKISTO B kulttuuri Taide itsessään on poliittinen lausunto, joko hyväksyntä asioiden tilalle tai niiden kommentointia. Jos on mahdollista sanoa jotakin ääneen, niin kuin taiteessa on, minusta se pitää käyttää. Olen työskennellyt kon?iktialueilla, mutta siellä riskeistä oli aina jonkinlainen käsitys. Hän kertoo myös työskennelleensä kyseiselle taholle. Viiden kuukauden viestittelyn jälkeen, kesäkuussa 2013, Poitras ja Guardianin toimittaja Glenn Greenwald matkustavat Hong Kongiin tapaamaan lähdettä. Tiesimme, että valtion korkeimmat tahot eivät tulisi olemaan tyytyväisiä. Ohjaaja ei kuitenkaan ollut naiivi seurausten suhteen. Dokumentaristi oli jo muuttanut Berliiniin pystyäkseen leikkaamaan materiaaliaan ilman pelkoa takavarikoista. Vuodesta 2006 alkaen Poitras otettiin kuulusteluun aina, kun hän ylitti Yhdysvaltain ra-
Ja kun ohjaaja on Mannin kaltainen päteväksi tiedetty vanha kettu, niin odotukset ovat korkealla. Sellaisten merkkiteosten kuin Heat . Poitras olisi tehnyt elokuvan joka tapauksessa. . klo 20.30. Vallan hirmuinen hakkeri BLACKHAT (Yhdysvallat 2015). Käsikirjoitus: Morgan Davis Foehl. Ohjaus: Michael Mann. Se on surutonta, tahattomaksi parodiaksi kääntyvää amerikkalaisen ylivertaisuuden tykitystä kiinalaisten kustannuksella. Harri-Ilmari Moilanen Kaisu Tervonen DOCPOINT 27.1.?1.2. Yhdysvaltain hallitus mukaan lukien . Yökahvilan salaisuus (1927) on kuvaus vuoden 1825 dekabristikapinasta. Elokuva esitetään tiistaina 3.2. päätöksessä. Blackhat päivittää supersankaruuden kybermaailmaan ja kelaa tuttua yltiöyksilöllisen taruston virttä. KAVI KANSALLISEN AUDIOVISUAALISEN instituutin (KAVI) alkuvuoden kohokohta on Leningradin 1920?30-lukujen avantgarde-elokuvalle omistettu suursarja, jossa nähdään yhteensä yli 20 elokuvaa elokuvateatteri Orionissa Helsingissä. väärä aika väärä paikka (2004) ystävät tulevat KYBERTURVALLISUUDEN kuitenkin pettymään raskaasti. Olen ajatellut tätä paljon. jotka pitävät Snowdenia rikollisena ja maanpetturina. Snowden uskoi tutkimusten johtavan häneen joka tapauksessa, eikä hän halunnut ihmisten kärsivän siinä prosessissa. On niitä . Varsinaisen pääiskun on tarkoitus tapahtua näiden ?harjoitusten. Rahastusle?assa melkein kaikki on sallittua. Hemsworth osoittautuu näyttelijänkyvyiltään nollaksi. Olin tekemässä dokumenttia aiheeseen liittyen jo ennen Snowdenin yhteydenottoa. Minulla oli paljon materiaalia. Kuvaus: Stuart Dryburgh. ajojahti (1995), The Insider . Häntä syytettiin varkaudesta ja vakoilusta, aivan kuten Snowdenia nyt. Verrattuaan Snowdenia Ellsbergiin Poitras huokaa. . . Musiikki: Harry GregsonWilliams, Atticus Ross, Leo Ross. Pääosissa: Chris Hemsworth, Wei Tang, Viola Davis, Leehom Wang. ( ) Laura Poitras jan. Kaikki maailman tiet- on Toiminta ttoman auttama n ista ilma pintaliito nitystä. n jä a o it a Elokuva sikkanörtit, älkää ottako opiksi! Seitsemänkymppisen Mannin alamäki alkoi jo Miami Vicella (2006), mutta aikuisen mittapuun mukaan sekin on Blackhatin rinnalla siedettävä viihteellinen toimintajännäri. ERÄÄSSÄ KOHTAUKSESSA sankari jupisee pankkien ahneudesta, mutta paljastaa todelliset karvansa pelastavana enkelinä typerän ?veijarimaisessa. niin homma on ok. roolihahmo on täysin mölli: tyyppi jallittaa sekä FBI:n että NSA:n, selviää eturintamassa ehjänä pahemmastakin luotisateesta ja tyrmää eräässä välissä kuusi korealaista kovanaamaa tappelutaidoillaan. Luulen, että Snowdenille käy kuten Daniel Ellsbergille, jota syytettiin aikanaan vakoilusta, mutta jota nyt pidetään tärkeänä väärinkäytösten paljastajana. Ellsberg vuoti vuonna 1971 muun muassa New York Timesille asiakirjoja, jotka paljastivat hallituksen kyynisen käsityksen Vietnamin sodasta. Kohtaus on hyvin toteutettu matka kyberneettisessä sisäelimistössä. Matkalla on tuhoisa virus. Seuraavaksi hakkeri heiluttaa kansainvälisten soijamarkkinoiden kurssia. jäkeen. järkkyminen korkealla kansainvälisellä tasolla on erittäin kiinnostava aihe. Tilaisuudessa nähdään kaksi unohduksista kaivettua elokuvaa: Jevgeni T?ervjakovin draama Minun poikani (1926) ja Eduard Johanssonin komedia Tasavallan kruununprinssi (1934). LENINGRAD AVANTGARDE 23.1.?14.2. elokuvateatteri Orion, Helsinki Melodraama S.V.D. Toisaalta se on näyttävää ja hyvin leikattua, mikä tekee le?asta juuri ja juuri siedettävää katseltavaa. Viimeinen niitti arkkuun tulee ideologisella latauksella. niin kuin näyttää . Tällaisena se sopii luontevasti aikamme markkinatrendeihin. Käsikirjoituksen pelin henki on kuin yksioikoisesta sarjakuvapläjäyksestä, latteaa ja pitkälle ennalta-arvattavaa. Kopiot ovat harvinaisuuksia Venäjän elokuva-arkiston Gosfilmofondin ja KAVIn kokoelmista. Sarja käynnistyy perjantaina 23.1. Kirjeenvaihdon alkaessa oli epäselvää, näyttäisikö Citizenfourkaan koskaan kasvonsa. Poitras uskoo, että esiin tulemalla hän suojeli myös läheisiään. . Tilassa on hetkittäin niin vainoharhainen tunnelma, että se naurattaisi ellei tietäisi olosuhteita. Ohjaaja itse ei näy kuvissa. sisäpiirissä (1999) ja Collateral . Syynä olivat hänen aiemmat dokumenttinsa, irakilaisten elämästä Yhdysvaltain miehityksen alla kertova My Country, My Country (2006) ja Guantanamo Bayn vankileiriä sivuava The Oath (2010). Kaiken lisäksi raamikkaan ?komistuksen. Citizenfour päättää niiden aloittaman 9/11-trilogian. Vainoharhaa hotellissa Dokumentti seuraa jännittyneitä tapaamisia hongkongilaisessa hotellihuoneessa. Nähtäväksi jää, millaisena hänen tekonsa nähdään tulevaisuudessa. . Helsinki. Ohjelma: docpoint.info Naiivin toimintajännärin huippuhakkeri (Chris Hemsworth) ja hänen tyttönsä (Wei Tang) pahiksia karussa. 27. Leffasta välittyy päällekäyvästi härski kaupallinen laskelmointi. Pelin henki on selvä heti alkulämmittelyissä ja iso osa siitä menee pääosan Chris Hemsworthin piikkiin. Hänen istuttamisensa maailman ykköshakkerin liiveihin on omanlaisensa epäuskottavuuden huipentuma. Mutta jos kohdeyleisönä on ajateltu keskivertoamerikkalaista teinipoikaa ja hänen tyttöään . Meininkiin kuuluu korni romanttinen kuvio. Toiminta on auttamattoman pintaliitoista ilman aitoa jännitystä. klo 19 kinokonsertilla, jossa Sampo Lassila Narinkka -yhtye säestää kuuluisaa Gogol-filmatisointia Päällysviitta (1926). Lauantaina kello 10?16 sarjan suunnittelija Pjotr Bagrov esitelmöi Orionissa. En tiedä, kuinka kauan siihen menee, että hänet nähdään samoin. LEFFA KÄYNNISTYY tavalla, joka antaa lupauksen takuuvarmasta toimintajännäristä Michael Mannin tapaan. Johdantona nähdään sähköistä draivia uhkuva, käärmemäisesti mutkitteleva ajo tarkoin vartioitujen tietoverkkojen ytimeen. Ilman hänen kasvojaan siitä olisi tosin tullut hyvin erilainen elokuva. Citizenfourissa päättäväinen Snowden kertoo, ettei halua piilotella, eikä aio hiljentyä pelottelun edessä. Seurauksena on vakava ydinvoimalaonnettomuus Kiinassa
Osakas maksaa pääomatuloveroa 15 000 eurosta, siis 45 00 euroa vuodessa. Euromääräisesti saman verran veroja pääsee maksamaan noin 27 000 euron vuosittaisilla ansiotuloilla, siis noin 2200 euron kuukausipalkalla. Osinkotuloiksi muutettua palkkaa nauttiva ei maksa kunnallisveroa, mutta kaikki kunnan palvelut ovat yhtä lailla hänen käytettävissään. Jakamalla osinkoja perheenjäsenille minimoi 28 kaukokatseinen tienaaja myös perikuntansa perintöverot. . asuntoa lukuun ottamatta. Holding-yhtiön nettovarallisuuden arvosta kahdeksan prosenttia ja enimmillään 150 000 euroa per osakas on nostettavissa miltei verottomina osinkoina. Sarjakuva opastaa, miten välttää ansioverotus » Pieni veronkierto-opas selvittää seikkaperäisesti, miksi pienituloiset maksavat eniten veroja . Se kertoo, miksi pieni- ja keskituloiset maksavat ansiotuloistaan veroja moninkertaisesti kaikkein rikkaimpiin verrattuna. Matti Vanhasen hallitus, jonka verotuksesta vastaavana valtiovarainministerinä toimi Jyrki Katainen, laillisti osinkojen verosuunnittelun vuonna 2009. KHO:n ennakkopäätökset lääkärien tuloista vahvistavat lailliseksi toiminnan, joka rikkoo räikeästi perustuslain yhdenvertaisuuspykälää. Samat palvelut ilman veroja Holding-yhtiön ainoa tarkoitus on kiertää veroja. Eikä yksikään puolue ei ole tehnyt aloitetta estääkseen tätä, toteaa Arvela. Hänen mukaansa korkein hallinto-oikeus ei ole pelkästään myötäillyt veronkierron laillistamista, se on toiminut sille suorastaan suunnannäyttäjänä. . usein jopa euroissa. TEKSTI Emilia Kukkala SARJAKUVATAITEILIJA Hanna Arvelan Pieni ve- ronkierto-opas kertoo, miten on mahdollista välttää ansiotuloverotus . Sellaisen perustaminen vaatii vain noin kolme tuhatta euroa, mutta osinkojen maksamiseen yhtiöllä on oltava nettovarallisuutta huomattavasti enemmän. siis jos on tarpeeksi rahaa tehdä niin. Palkkatulot muutetaan pääomatuloiksi, joita voidaan jakaa vuosittain edullisella kahdeksan prosentin verotuksella aina 150 000 euroon asti. Vuosittain se tarkoittaa yli kahden miljardin vajetta verokirstussa kaikkein rikkaimpien osalta. Sitä voi kartuttaa lisäämällä kaiken henkilökohtaisen omistukuk sensa yhtiön nimiin . Kunnon köyhät kyykkyyn -laki. Verovapaat pääomatulot eivät vaikuta päivähoitomaksuihin eivätkä moniin yhteiskunnalta saataviin tukiin, eivätkä ne näy veroluetteloissa. . Vain neljännes osingoista lasketaan veronalaiseksi pääomatuloiksi, josta siitäkin menee vain 30 prosenttia veroa. Tämä on kuin jokin paha uni, Hanna Arvela sanoo. Verovapaita tuloja jaettiin Suomessa yksityisille henkilöille vuosina 2005?2013 noin 18 miljardia euroa. Työntekijä pää- ?Tämä on kuin jokin paha uni.? see maksamaan saman verran veroja jo alle 20 000 euron ansiotuloilla. Esimerkiksi, jos osakas haluaa nostaa verovapaita osinkoja 60 000 euroa vuodessa, on holdingyhtiön nettovarallisuuden oltava 750 000 euroa. Osinkojen osuus näistä ei ole tiedossa. ?En saanut asialta rauhaa? Arvelan mukaan yksi syy hiljaisuuteen asian ympärillä on sen monimutkaisuus.. Sitä ennen toimintaa kutsuttiin veronkierroksi. Käytännössä se tarkoittaa, että rikkaat voivat nostaa ansiotulonsa verottomina osinkoina holding-yhtiön kautta
Mutta jos ei halua tehdä sisustustai viihdetaidetta, niin mitä muuta taide on? Näitä juttuja on hyvä tehdä myös huumorin kautta, asettaen asiat naurunalaisiksi ja nauraen samalla itselle. Mikä sai sarjakuvataitelijan kiinnostumaan juuri osinkoverotuksesta? . En ole kiinnostunut osinkoverotuksesta sinänsä, vaan yhteiskunnallisena taiteilijana epäkohdista yleensä. Arvelan mukaan kantaaottavuus on taiteessa hyväksyttyä, jopa haluttua tässä ajassa. . Meillä on kyllä tiedostavaa väkeä, mutta entä jos ne eivät tiedä, mitä pitäisi tiedostaa? Kuinka moni meistä lukee iltasaduksi verolakeja, Arvela havainnollistaa. Hän on tehnyt yhteiskunnallista sarjakuvataidetta aiemminkin. En saanut siltä rauhaa, ennen kuin olin tehnyt kaiken voitavani. Tässä tapauksessa se tarkoitti Pientä veronkierto-opasta. . Enemmänkin siitä kiitellään kuin syytellään. Kohta osaamme kaikki kiertää veroja! LAURELINE TILKIN-FRANSSENS PIENI VERONKIERTO-OPAS on luettavissa kokonaisuudessaan Kansan Uutisten nettisivuilla lauantaista 24. Sen jälkeen asia on muiden käsissä. . tammikuuta lähtien: www.kansanuutiset.fi Kantaaottavuus on taiteessa hyväksyttyä, jopa haluttua tässä ajassa. Taiteilija Hanna Arvela hämmästelee hiljaisuutta, joka ympäröi osinkoverotusta. 29. Mielestäni tämä asia ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota
Euroopassa varustaudutaan islamistien uusintaiskun pelossa. Balkan Media in War and Peace (United States Institute of Peace Press 2003) journalismia eturintamassa. Ydinsuojassa, pahimmillaan 150 metrin päässä serbien etulinjoista, nukkui kymmenkunta toimittajaa ja painotyöntekijää kerrallaan. Miss Sarajevo -kauneuskilpailun osanottajat kulkivat catwalkia ?YK-mekoissaan?. Rahat menivät lehden jokapäiväiseen pyörittämiseen. Titon partisaanien lehti Oslobo?enjen sodanaikainen päätoimittaja Kemal Kurspahi. Useampi sarajevolainen kellariteatteri esitti samaan aikaan sodanvastaista hippimusikaalia Hairia. Ratko Mladi´cia henkilökohtaisesti. Journalismia ydinsuojassa Sarajevoa on kutsuttu ?Euroopan Jerusalemiksi. Ratko Mladi?ia henkilökohtaisesti. Oslobo?enjen tarun uskottiin olevan lopussa jo piirityksen alkumetreillä. Suomessakin ollaan huolissaan Irakin ja Syyrian sotatantereilta palaavista taistelijoista. Reilut 20 vuotta sitten sananvapauden viholliset eivät kumartaneet, vaan sylkivät Mekkaan päin. Silloiset sananvapauden viholliset eivät kumartaneet, vaan sylkivät Mekkaan päin. CHARLIE HEBDO -pilalehden vastaiset mellakat leviävät. Muotiluomukset oli tehty maailmanjärjestön rikki ammuttujen ikkunoiden suojaksi jakamista muoviverhoista. Myös Charlie Hebdo otti Pariisista käsin. 1990-luvun Charlie Hebdo » Monikulttuurisen Sarajevon äänenkannattaja Oslobo?enje sinnitteli läpi kaupungin 1 425-päiväisen piirityksen. Vasta itsenäistynyt Bosnia-Hertsegovina oli hätää kärsimässä kristittyjen nationalistien ja etnisten puhdistajien edessä. Bosnian serbiarmeijaan värväytyi ortodoksivapaaehtoisia Venäjältä ja Kreikasta. Serbien ja kroaattien puolisotilaalliset joukot tuhosivat yhteensä 1 400 moskeijaa. Generaattorit ja painokone nielivät 100 litraa dieseliä päivässä. Se ilmestyi mahdottomissa olosuhteissa raketti-, kranaatti- ja Kranaatit raunioittivat Oslobo?enje-lehden kymmenkerroksisen tornitalon kesällä 1992. 30 tarkka-ampujien tulen keskellä. Bosnian kroaattiarmeijan pahamaineinen 103. jalkaväenprikaati eli ?kansainväliset. Polttoaine ostettiin mustasta pörssistä ja YK:n rauhanturvaajilta. Sitten toimittajat hyppäsivät autoihinsa ja lähtivät kaupittelemaan irtonumeroita Sarajevon lähiöihin. Toimittajien sinnikkyys nöyryytti serbipiirittäjien johtajaa, ?superkenraali. Ottomaaniarkkitehtuurin ohella haluttiin eroon ?veljeyden ja yhtenäisyyden. Tykistön kranaatit raunioittivat lehden kymmenkerroksisen tornitalon juhannuksena 1992. Toisin kävi. Kaupunkilaiset turhautuivat YK:n rauhanturvaajien eli ?smur?en. (s. Yli miljoonan kirjan ja sadantuhannen käsikirjoituksen palo oli lannistaa runoilijoiden, kapinallisten, su?laisten mystikkojen, dervissitanssijoiden ja titolaisten intellektuellien kaupungin. Toimittajien sinnikkyys nöyryytti ?superkenraali. Viisi Oslobo?enjen toimittajaa kuoli sodan aikana, 25 haavoittui. Olisi yksinkertaistus kutsua Sarajevoa muslimikaupungiksi ja islaminuskoa Bosnia-Hertsegovinan koossapitäväksi voimaksi. Kurspahi?in oma toimitus koostui maltillisten muslimien ja uskonnottomien ohella kaupunkiin jääneistä serbeistä ja kroaateista. Antifasistiset perinteet velvoittivat: Oslobo?enje (Vapautus) oli perustettu syksyllä 1943 Bosnian natsimiehittäjien, Usta?anukkehallinnon vastaisen liikkeen äänenkannattajaksi. Kulttuuriväen väkivallatonta vastarintaa Sodan epätoivoisimpina hetkinä Bosnia-Hertsegovinan laillisella hallituksella oli piiritetyt kaupunkinsa ja kapea maakaistale niiden välissä. 1946) muistelee kirjassaan Prime Time Crime . nimiin vannoneen Josip Broz Titon Jugoslavian perinnöstä. Sarajevon kansalliskirjaston pommitus elokuussa 1992 oli samalla modernin maailmanajan suurin kirjarovio. kyvyttömyyteen ja neuvottelujen tyhjään poseeraukseen. Kulttuuriväen väkivallaton vastarinta sai yhä hurjempia muotoja. Toimitus muutti kellarin ydinsuojaan, jollaisia marsalkka Tito oli rakennuttanut 1970-luvulla julkisten rakennusten yhteyteen Varsovan liiton invaasion pelossa. 3 500 kappaleen painoksena leviävä tabloidi Oslobo?enje sai osakseen kansainvälistä tunnustusta ja solidaarisuudenosoituksia, kuten europarlamentin Andrei Saharov -palkinnon. ja ?Pohjoisen Damaskokseksi?. Vedettömäksi, kaasuttomaksi ja suurelta osin sähköttömäksi muuttuneen kaupungin arkipäivän vastarinnan symboliksi nousi Oslobo?enjelehti. keräsi yhteen katolisia katutappelijoita, palkkasotureita ja skinheadeja. Bosniasta haluttiin kitkeä kaikki muistot kolmen kansan yhteiselosta. Zagrebin ja Belgradin lähettiläät tunnustelivat mahdollisuuksia liittää valloituksensa Suur-Kroatiaan tai Suur-Serbiaan. Sarajevon jalkapallokentät täyttyivät valkopaasista, jätevuoret kasvoivat kujilla
Sarajevolaiset haluavat istua vanhankaupungin pulutorin kahviloissa. Pöytäkunnissa yksi sanoo tarjoilijalle kahva, toinen kava ja kolmas kafa. Heidän perinteisiinsä kuuluvat Rumin (1207?1273) ja Omar Khaijamin (1048? 1131) luonnon, rakkauden ja viinin ylistys. Kahva, kava ja kafa Hävityksestä huolimatta monikulttuurisuus piti pintansa. Pian ?maailman kalleimman kaupungin. Rakijaa, slivovitsia ja sianlihan syöntiä ei välttämättä karsasteta. Sodan aikana Bosniaan etsiytyi mujahideen-taistelijoita ja radikaalin islamin matkasaarnaajia. Sotalordit tekivät omaisuuksia mustan pörssin kauppiaina. Seka-avioliittoja solmitaan, rotupuhtauden vaalintaa pidetään Kultaisen laakson ulkopuolista kiihkoiluna. Hyvä osoitus Bosnian hitaasta toipumisesta oli kevään 2014 mielenosoitusliike. D-markat ja dollarit ohittivat isänmaanrakkauden. 1960) erinomainen dokumenttiromaani The Fixer . Kuvassa tammikuun 15. Vielä jokunen vuosi sitten naapuriapu olisi ollut mahdotonta. Kansalaisyhteiskuntaa ja eurooppalaisia arvoja voi siis puolustaa monella tapaa, niin sisäisiltä kuin ulkoisilta vihollisilta. Presidentti Izetbegovi?in täytyi komentaa huonosti varustetut poliisi- ja armeijan joukkonsa kaupunkisotaan omapäisiä, luksuselämän makuun päässeitä sotalordeja vastaan. Panislamilaista hyväntekeväisyyttä Oslobo?enje-lehti ilmestyy yhä. Loputtoman, lohduttoman piirityksen keskellä oli helppo uskoa, että sarajevolaisten kärsimykset johtuivat uskonpuutteesta ja Allahin vihasta. Objektiivisen laatujournalismin ihanteista kiinni pitävän Oslobo?enjen toimittajat leimattiin milloin lännen agenteiksi, milloin epäilyttäviksi rauhanidealisteiksi. Sodan jälkeen Iran rakennutti massiivisen kulttuuriedustuston Miljackajoen rantaan. Turkin valtio korjasi vanhankaupungin muureja, moskeijoita restauroitiin Saudi-Arabian petrodollareilla. Panislamilaisen hyväntekeväisyyden toinen puoli oli wahhabilaisten uskonkäsitysten pakkosyöttö. He kostivat Balkanin muslimeja pidetään Euroopan vapaamielisimpinä. (1925?2003) turvautui serbien salamasodan edessä sarajevolaisiin alamaailman tyyppeihin. sekoittuu yrttitietoon, pahan silmän pelkoon ja muihin kansanuskon muotoihin. Niille, jotka imevät kannatuksensa vastakkainasettelusta ja keinotekoisista muureista. Jani Saxell Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja kirjailija. 31. tammikuuta suremaan Charlie Hebdo -lehteen tehdyn hyökkäyksen uhreja Ranskan suurlähetystön edustalle Sarajevossa. piirittäjien raakuudet viskomalla kaupunkiin jääneitä serbisiviilejä rotkoon. Tutkivan sarjakuvajournalistin Joe Saccon (s. A Story From Sarajevo (Drawn and Quarterly 2003) kertoo tästä surullisesta ja uskomattomasta vaiheesta Sarajevon piirityksessä. ALL OVER PRESS Ihmiset kokoontuivat 8. Su. päivän lehden kansi. kantaa länsimaiden mitääntekemättömyyteen Bosnian kurimuksen, raiskausleirien ja pakolaisvirtojen edessä. Sotalordien otollinen bisnes Itsenäisen Bosnian ensimmäinen presidentti Alija Izetbegovi. He saivat komennettavakseen omat erikoisjoukkonsa. Sotalordit onnistuivat pysäyttämään serbien etenemisen. Valkorappaus peitti jälleenra- Myös Charlie Hebdo otti Pariisista käsin kantaa länsimaiden mitääntekemättömyyteen Bosnian kurimuksen edessä. kennettujen moskeijoiden kalligra?at, islamin kulta-ajan koristeellisuuden. Kaupunkilaiset olivat raivoissaan humanismin ja oppineisuuden vuosisatojen juurimisesta. Charlie Hebdo -iskujen jälkeen pahinta olisi antaa periksi islamistien ja äärioikeiston hurmahengille. Serbit, muslimit ja katoliset nousivat yhdessä barrikadeille nationalistipoliitikkoja, korkeaa työttömyyttä ja kansainvälisten lainoittajien talouskuria vastaan. Bosniaa koetelleiden kevättulvien aikaan entiset veriviholliset tulivat monilla paikkakunnilla toistensa avuksi. lainen ?jumalasta juopuminen
Rooleissa: Anna-Riikka Rajanen, Petrus Kähkönen, Raili Raitala, Ursula Salo, Kaisa Torkkel, Panu Vauhkonen, Tuukka Leppänen, Iikka Forss.. Markus Tsokkinen on luonut useita satumaailmoja, jotka muuntuvat nopeasti huvikummusta merirosvolaivaksi tai vaikka » Kahteen tuntiin upotetaan kaikki mahdollinen. sirkukseksi. Tekstiin on luotu tasoja, jotka hauskuttavat sekä lapsia että aikuisia. Kun kahteen tuntiin upotetaan kaikki mahdollinen, Pepillä riittää tehtävää. Musiikkinäytelmälle ominaisesti aina välillä puhjetaan laulamaan ja tanssimaan. Näyttelijä hyppii, kiipeilee, laulaa... Pepin roolille tämä kaikki tarkoittaa sitä, että reilut kaksi tuntia näyttelijä hyppii, kiipeilee, tanssii, laulaa ja vie näytelmää eteenpäin. Ohjaus: Milko Lehto. Musiikki: Georg Riedel, Jan Johansson. Peppi Pitkätossu onkin herkkua silmille. Anni-Helena Leppälä PEPPI PITKÄTOSSU. Perustuu Astrid Lindgrenin kirjoihin. Suomennos: Liisa Ryömä. Siitä huolimatta etenkin Ursula Salo ottaa kaiken hauskan roolihahmostaan irti. Suurimman riemun tarjoavat kuitenkin tanssivat rosvot Jymy-Juntunen (Sauli Suonpää) ja Kukkanen (Iikka Forss) sekä poliisit Jeppe (Tuukka Leppänen) ja Juppe (Iikka Forss). Pääroolissa vuorottelevatkin Anna-Riikka Rajanen ja Maija Koivisto. Teatteri KANSALLISTEATTERI/ MIRKA KLEEMOLA Ilkeät rosvot Jymy-Juntunen (Sauli Suonpää) ja Kukkanen (Iikka Forss) saavat kyytiä Pepin käsittelyssä (Anna-Riikka Rajanen). Peppi Pitkätossu ui väreissä » Helsingin kaupunginteatterin Peppi Pitkätossu muuttaa koko suuren näyttämön värisirkukseksi. KUN LÄHES kaikki Peppi-tarinat upote- taan reiluun kahteen tuntiin saadaan aikaan hengästyttävä näytelmä. Helsingin kaupun- ginteatteri. Näytelmä on rakennettu täysin Pepin varaan, muille hahmoille ei ole edes yritetty luoda varsinaisia persoonia vaan hahmoja tehdään lähinnä erilaisten ulkoisten seikkojen avulla. Näytelmän teemoiksi on nostettu ystävyys ja erilaisuus. Peppi Pitkätossu on selkeästi koko 32 perheen näytelmä. Lavastus: Markus Tsokkinen. Puvut: Riitta Röpelinen. Hengästyttävyyden lisäksi Peppi Pitkätossu on hieman sirpaleinenkin, lopputuloksena näytelmä kuitenkin tarjoaa jokaiselle jotakin. Milko Lehdon ohjaama Peppi Pitkätossu pysyy hyvin kasassa. Heidänkin keskeisimmäksi tehtäväksi jää kuitenkin tukea Pepin hahmoa. Dramatisointi: Staffan Götestam. Ensi-illassa roolia esitti Rajanen, joka suoriutui haastavasta tehtävästä näennäisen kepeästi. Muita keskeisiä hahmoja ovat tietysti Tommi (Petrus Kähkönen), Annika (Raili Raitala) ja rouva Ryöppyvaara (Ursula Salo). Sujuvaa turkua puhuvat rosvot eivät ole niitä penaalin terävimpiä kyniä, mutta eipä steppaavilla poliiseillakaan taida ihan kaikki olla kotona. Kaupunginteatterin Peppi Pitkätossu on esikuvansa kaltainen, ilkikurinen, mutta kuitenkin aivan kiltti. Vähän anarkistinen, mutta muita kunnioittava. Peppi Pitkätossun lavastus on upeaa katseltavaa. Lavastusta tukee William Ilen mahtava valaistus, joka elää välillä aivan omaa elämäänsä ja ehdottomasti positiivisessa mielessä. Joukkokohtaukset uivat väreissä, kun lavastuksen ja valaistuksen seuraksi lavalle marssitetaan sirkuslaisia, lapsia, merirosvoja ja poliiseja. Näyttämöllä pyörii valtava määrä erilaisia asuja, joista vastaa Riitta Röpelinen. On käytävä sirkuksessa selättämässä maailman vahvin mies, oteltava kultaraharosvojen kanssa, käytävä koulussa ja kakkukutsuilla, osoitettava niin sosiaaliviranomaiselle kuin poliiseillekin pärjäävänsä yksin ja ikävöitävä isää
Mies. Auto. Mediatalojen sananvapaustilanteesta ei mediassa juttuja levitellä, paitsi ammattiliiton lehdessä Journalistissa, mutta sitähän lukevat vain toiset toimittajat. Käytännössä suomalaisen lehdistön vapaus on mediatalojen vapautta. (suom. Mitä vaikutusvaltaisempi talo, sitä huonommin se sietää itseensä kohdistuvaa kritiikkiä edes yleisönosastossaan. Jos meitä pistetään, emmekö vuoda verta. Ja jos meille tehdään vääryyttä, emmekö sitä kosta. Ootteko kuulleet. Keskellä kaupunkia. Eikö juutalaisellakin ole kädet, elimet, jäsenet, aistimukset, tunteet. Mediassa sananvapaus käsitetään lähinnä lehdistön vapaudeksi, vaikka se on perustuslain takaama kansalaisvapaus. Näytelmä ei ole raskas, se on herkkä ja hauska, dynaaminen ja railakas. Nostivat omaa häntäänsä, ja niin tuli taas todeksi Paavo Haavikon tuttu maksiimi: ?Parodia on käynyt mahdottomaksi. Sananvapaus onkin aika rajallinen myös demokraattisissa maissa. Ei ?tuotannossa? toimiva journalisti kovin vapaa ole, ei varsinkaan silloin, kun hän teoriassa on vapaimmillaan eli free lance -toimittaja. Kaks räjähdystä. Se, mikä erottaa, on opittua. Ilman geenien todistustakin samanlaisuuden tunnisti jo William Shakespeare sanoessaan Venetsian kauppiaan juutalaisen Shylockin suulla: ?Eikö juutalaisellakin ole silmät. Oikeus on kaikilla, mutta mahdollisuus on vain harvoilla. Markkinadiktatuurissa sananvapautta ra- » Käytännössä suomalaisen lehdistön vapaus on mediatalojen vapautta. Suurimmat mediakonsernit ovat valtainstituutioita. joittaa ennen kaikkea raha. perusele- mentti. Mitä muslimien häpäiseväksi kokemalla kuvalla haettiin. Mitä siellä teki Israelin sotaisa Netanjahu, mitä maahanmuuttajien asemaan kiristyksiä ajava Englannin Cameron. on muodostunut ihmisten välille, että pelko ja epäilys ovat heränneet. Paitsi yhä kasvavan kiusattujen joukon, jolle tämä sananvapaus tuottaa sietämätöntä kärsimystä. Mutta mitä sananvapaus on, ja kenen hallussa se on. Mihin tämä molemminpuolinen viha ja aggressio johtaa? Ei mihinkään hyvään, se on jo nähty. Suomesta puuttuu avoin mediakeskustelu niin tiedotusvälineiden kesken kuin yleisön ja median kesken. Mitä ne monet, jotka törkeästi rajoittavat sananvapautta omassa maassaan. Jos meidät myrkytetään, emmekö kuole. Mutta me erottelemme yhä, Suomessakin, hoemme ?erilaisuutta?, ja sen ?suvaitsemista?. Keiden ääniä ne ovat? Kenen vapautta lehdistön vapaus on. Jos meitä kutitetaan, emmekö naura. Mitä tarkoitamme, kun julistamme: ?Je suis Charlie?. Ahdistustani ei vähentänyt, ennemminkin lisäsi Pariisin mielenosoitus, jonka keulilla marssivat käsikoukkua maailman valtaapitävät ja vilkuttelivat iloisesti katsojille. Muslimimaissa kansa osoittaa mieltään, länsimaissa maahanmuuttovastaiset rasistit saivat vettä myllyynsä. Monia ahdistaa, minuakin. Suurimmat mediakonsernit ovat valtainstituutioita. Tukholmassa räjähtää autopommi, ja nuori, pelästynyt Amor reagoi: ?Mä soitan veljille ja sanon: Nyt on tapahtunut jotain sairasta. Sekin on yksi osoitus sananvapauden rajallisuudesta. Onhan kansalla kanavansa, tekstaripalstat ja netin mielipideviemärit, joiden kautta saa toitottaa mitä tahansa soopaa kenenkään häiriintymättä. Eikö hän syö ruokaa siinä kuin kristitty, eivätkö aseet haavoita häntä yhtä lailla, sairaudet heikennä yhtä lailla, lääkkeet paranna yhtä lailla, eikö hän tarkene kesäisin ja palele yhtä lailla talvisin kuin kristitty. Tunisialais-ruotsalaisen Jonas Hassen Khemirin näytelmä osui kuin nakutettuna nykyhetkeen. Mediataloilla on hänen työhönsä diktaattorin oikeudet: ne ostavat, mitä haluavat, maksavat, mitä haluavat, vievät tekijänoikeudet ja käyttävät niitä, miten haluavat, muuttelevat juttujen sisältöä, miten haluavat ja myyvät niitä itse valitsemiinsa tarkoituksiin. Jos olemme kaikessa samanlaisia, niin sitten siinäkin.. Mä soitan veljille ja sanon: Nyt alkaa tapahtua. Emme me ole erilaisia, me olemme aivan helkkarin samanlaisia. Kolumni / Tuula-Liina Varis Länsimaiset arvot ja todellisuus ENSIN TULI tyrmistys, sitten pelko, viha ja uho . Miksi toinen on tuomittavaa, toinen edustaa kallisarvoista sananvapautta? IHMISTEN ETNINEN erottelu on kaiken pahan alku ja juuri, luulisi, ettei ihmiskunta siihen Hitlerin järjestämien paholaisen pitojen jälkeen syyllistyisi. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Ihmisellä ja apinallakin on geeneistä yhteisiä muutamaa prosenttia vaille sata, ihmiskunnan sisällä eroa on häviävän vähän. Päivien päästä mediassa alkoi näkyä arvelevia puheenvuoroja. ne tuntuivat yhdistävän koko Euroopan puolustamaan ?länsimaisia arvojamme?. He tekevät sen itse.? KÄVIN KATSOMASSA Joensuun Kaupunginteatterin näytelmän Mä soitan veljille. Olkaa valmiina.? Amor on syytön, mutta hän tietää, että silmänräpäyksessä ?toiseus. Toimituksissakaan tuskin ollaan kovin vapaita, ainakaan näinä jatkuvien ytneuvottelujen piinaamina aikoina. Markkinahälyssä kuuluvat vain kovimmat äänet. Miksi tämä terroriteko pariisilaista pilalehteä vastaan tehtiin. Kaikilla on oikeus mielipiteittensä ilmaisemiseen, mutta käytäntö on kuin USA:n perustuslaissa taattu oikeus onnellisuuden tavoitteluun. Heille tapahtumasta tuli propagandavoitto, vaikka juuri heidän pitäisi omissa maissaan olla terävimmän satiirin kohde. Tiina Ohimaa ja Alice Martin). Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija. 33. Eikä sen tehokkain keino ole tukkia suita vaan korvat. Hovinarrien ajoista asti satiiri on ollut nimenomaan vallan pilkkaa, muistutus siitä, että valtiaskin on vain ihminen. Mitä omien maittensa maahanmuuttopolitiikasta vastuussa olevat vallanpitäjät tekivät kansalaisten mielenosoituksen kärjessä. Mutta se näyttää sen, mitä Pariisissa toisessa mittakaavassa on tapahtunut: aggressio, uho, pelko ja viha lisäävät aggressiota, uhoa, pelkoa ja vihaa, ja että näin rakennetaan yhteiskuntaa, jossa kontrolli kasvaa ja vapaudet käyvät yhä rajoitetummiksi. SANANVAPAUS ON ?länsimaisten arvojemme. Jossakin lehtijutussa muuten rinnastettiin nettikiusaaminen ja pilalehtien muslimipilkka
klo 18.00?19.30 Malmiarki- ja juhlaneuleissa. Vasemmiston ja oikeisto keen ik li n luottamus. Komoikeiston sukupolvet kohe ä v Työ . .1 8 menttipuheenvuotaavat. KU LOHJAN VASEMMISTON eduskuntavaalikampanjan avajaiset la 24.1. Kaikille neulonnasta talon isoluokassa (Ala-Malmin tori 1B) Helkiinnostuneille tarkoitetut tilaisuudet jatkuvat huhtikuun loppuun. Järj. Vasemmistoklubi ry. a a t koh ihmisten välinen ??. Järj. vaalijat), VVT (Vapaus valita toisin) ja PPTS (Poliittisen talouden tutkimuksen seura) Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto ??. Malmin Eläkeläiset ry. Kerho kokoontuu Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja). ??. Ellun kattaus su 25.1. Iloisessa aamupäiväkerhossa ke 28.1. Arvot mekin ansaitsemme: kansamus ja talouden kasvun teoriat). Emeritusprofessori Antero Jyränki kertoo ti 27.1. klo vuonna 1918. Vapaa pääsy. ??. Järj. klo 17 piiritoimistolla (Väinönkatu 28 B 14). ??. Kommenttisingissä. klo 18 Käpylän kirjas17 esittelyvuorossa Kalasatama ja keskustan tossa Helsingissä (Väinölänkatu 5). Vieraana kirjailija Sirpa Kähkönen: Ovatko aatteet ja suuret kertomukset todella kuolleet? ??. Alustusta kunta, demokratia ja tasa-arvo. Ma 26.1. talolla aamusta ohjelmaryhmät ja kerhossa terveysliikuntaa, mahdollisesti tutustumista joogan saloihin. ??. Vapaa telyn oheisohjelmaa. Tohtori Antti puheenvuoro tutkija Veronika to ja is m Kouvon alustus: JulHonkasalo. Islamilaisen maailman monimuotoisuus. Yleisökeskustelu. naarinmäellä (A 103-tila) Jyväskylässä. Puhujina Taideyliopiston rehtori Tiina Vapaa pääsy. Mukaan oma singissä. To 29.1. Luottamus hyvinvoinnin liimana. Taide voi muuttaa maailmaa, se voi kommunikoida ja kritisoida tässä ajassa. Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Aittakumpu aikoo kampanjoida taiteen ja kulttuurin voimin. Ostoskeskus Lohjantähdessä on paikalla myös kansanedustajaehdokas Jouni Linden. klo 18.30 Työväenkir jastos ! Saari (Kun yhteiskunliikkeen kirjastossa Helsinklo 18.30 nan ääripäät ovat eri gissä (Sörnäisten rantatie 25 A veneissä), dosentti Jouko 1). Tarjolla madekeittoa ja blinejä. Vapaa alue, joista kertovat projektinjohtajat Hannu pääsy. Asikainen ja Marko Härkönen. klo 17.30? 26.1. Argentiinalainen tango soi Mercedes Krapovickasin ja Marjo Kiukaanniemen voimin ja Flashmobkuorotapahtuma levittäytyy ostoskeskukseen. Yksi tapahtuman vetonauloista on 800 pakolaisnaisen virkkaama teltta, joka kutoo yhteen pakolaiset, maahanmuuttajat, suomalaiset ja ulkomaalaiset. Pienoismalleja Helsingin uusista asuinalueista kaupungintalon Virka-Galletapahtui Suomen oikeusjärjestelmälle riassa (Pohjoisesplanadi 11?13). helmikuuta asti. Museo on avoinna ti-su klo 11?18, ma suljettu. klo 11 aihe vielä avoin. klo 13?15 Hermannin kerholla (Hämeentie 67). Neulontakahvila aloittaa Kansallistys kertoo. Vetäjänä kansatieteilijä, artenomi Anna Rauhala. Eila Tainen uudelleen eduskuntaan. Syvältä!ja kommentteja kommentoi PPTS:n puheenkeskustelutilaisuus to 29.1. suus. klo 12?14 Valorinteellä Jyväskylässä (Kyllöläntie 16). klo 16. Tutkijatohtori Hannele Mäkelä ten. Kesto noin 1,5 tuntia. Näyttely Kai Donnerin valokuvista 1911?1914 on avoinna Kansallismuseossa vielä sunnuntaihin 1. Suomen talouspolitiikan tulevai??. HYVA (Hyvinvointivaltion Rosenberg ja tutkija Onni Hirvonen. KSL-opintokeskus maksuun 9 / 7 euroa. ??. tapahtumat Tapahtuma Musiikki ??. Vartiokylän Eläkeläiset ry. Vieraina politiikot Esko SepKajanoja (Sosiaalinen ja inhipänen, Iiro Viinanen, Li Andersson ja Susanna Koski. klo 14 Kansallismuseon Pyhäklubissa. Klubi-isäntänä teologi Jaakko Heinimäki. Teatteri Tiedot tapahtumapalstalle viimeistään keskiviikkona klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. klo 12?13 ohjelmaa esittävät ?omat osaajat?. Viikko-ohjelma Malmin Eläkeläisten kotisivuilta. ??. Vapaa pääsy. m e s Va t a v kiset instituutiot ja Järj. Keskustelutilaisuus 2 e sa k rot: professori Juho ke 28.1. Kansa kahtia, henki halpaa. Kahvia klo 10.30. Teltta muistuttaa pakolaisnaisten hädästä ja monikulttuurisuuden merkityksestä. . Tervetuloa juttelemaan, ideoimaan ja viihtymään. ??. Kuvassa samojediperhe ja isoäiti (Tymjoki 1912). 34. Kontulan Eläkeläiset ry. Jyväskylän Vasemmiston kunnallistoimikunnan kokous su 25.1. Aiheena kuviointi läinen luennoi ti 27.1. klo 12 muistokäynnin Punaisten muistomerkillä (Nordenskiöldinkadun ja Pohjoisen Stadiontien risteys). ??. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.fi Kirjallisuus Keskustelu Kuvataide Pyhäklubi on osa Uskontojen maailma -näyt(Tullinkamarinaukio 3) Tampereella. klo 17?19 ravintola Telakalla KAI DONNER/ MUSEOVIRASTO. Lohjalainen Birgit Aittakumpu uskoo taiteen ja kulttuurin voimaan vaalikampanjoinnissa. ?Taide muuttaa maailmaa? LOHJAN VASEMMISTO ottaa vauhtia eduskuntavaalikampanjaansa ostoskeskus Lohjantähdessä lauantaina kulttuurin voimalla. Kallion?Vallilan Eläkeläiset aloittaa vapaamuotoisen ystäväkerhotoiminnan. Ensimmäinen tapaaminen to 29.1. Vapaa pääsy. luennoi ti 27.1. Vasemmiston Vanhat Toverit ja Helsingin Vasemmistoliitto tekevät ti 27.1. Tunnelma teltassa on ainutlaatuinen, Teatteri Universumin toiminnanjohtaja Birgit Aittakumpu sanoo. Teltassa on lapsille kasvomaalausta, ja se toimii lepo- ja taukopaikkana. Aittakumpu hehkuttaa taiteen ja kulttuurin muutosvoimaa. . Osuuskunta yhteiskunnallisena neuletyö tai lankaa ja puikot kokeiluja varyrityksenä. Vapaa pääsy. ??. klo 16?19 Paasitornissa 20.00 Lintulahdenkatu 10:n audito(Juho Rissasen -sali) Helriossa Helsingissä. klo 18?20 Semijohtaja Ville-Pekka Sorsa. Ke 28.1. klo 9?13 ostoskeskus Lohjantähti. Ohjelmaa, kahvia ja mehutarjoilu lapsille. SEIKKAILUJA SIPERIASSA. Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen yliopistonlehtori Sylvia Akar valottaa islamilaista kulttuuria su 25.1. Mitä ??. Vanhempi tutkija Jukka Pietimuseossa to 29.1. Mistä Venäjän viimeaikainen kehi- ??. Vapaa pääsy. millinen pääoma talousajattelussa) ja tutkimusjohtaja Mika Maliranta (Luotta??. Sisältyy sisäänpääsypääsy. Professori Heikki Patomäki alustaa Seminaari luottamuksesta ma uuden kirjansa pohjalta ti 27.1
???. ???????????????. ? ????. ????? ,????. ???????????. ????. ???? /? d????. ???????. ???. ?. '???????????. ???????. ??????????. ???????. ?. ????????????????????? < <??????. ??. ????????. ?????. ?. ?????. ????????????. ???. ????????. OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO 041 527 0872 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. ??????. ^????. ??. ????????????? ????? ??? ???. ??????????. ????????. /??????. ?????. ?. ?. ??????. ??. D???. <??????. ?????. ????. ?????. ?????????. <??????. ??????. ????????. ?. ????. ????????. >???. . '???????? ??. ????????. ??????. ???? >? W????. ?? ??????. ??????. ???????????????. ???. ????????. ???. ?????????. ?????. ????????. ?? ???????. ????. ????????????. ????. ,???. ???? ?. ????. ???????. ????. ?????????? '? ?????????. ?. <????. ???????. ??????. ????. ?. ^???. 1UVC [JFGV . ????????????. ????????. ?? ???????????????. d???. ?????? ? ????. ?????? ? ?????????????. ?????????. ?????. ??. ????????? ?? ??????. ???????????. ?????. D??. . ?. ??????. ?????. ????????????????????????. ????? ???. ????????? ?? >??. ?????? ??????????????. ?????????? ?? ????????????????. ??????. ????????. W????. Z???. ?? ?????. ???. ??????. ?. ??. ????????. D? '?????????. ????. . ?????. ???. ^^??. ?????. ???. ?. ????????????. ?????????????. ?????????. Avoinna ma?pe klo 9?15. D???????. ^???. ?????. ????????. ?????. ????????????. www.kulttuuritalo.? Eläkeläiset ry ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö Pensionärerna rf 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi Netissä http://kauppa.kansanuutiset.fi Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C 7. D???????. ?????????. ???. d??????????? < <?. ?????? ?????. ^??????? Tilaukseni: POSTIMAKSU MAKSETTU Tilaaja Osoite Puhelin Tunnus 5005076 00003 VASTAUSLÄHETYS 35. ???. ?? ????. ????????????. ???. K??. ??????????? ? ???????. ?. ^???. ???????. ??????????. ,??????????????. h?????. ?? ????????????? ? ??? /??. ??. ???. ??????????. ?. ?????????. ?????????. ? ????????. D???????. <??????. ? dd????????. ????. ??????????. ? ? . ?????. ?????. s??. ??????. ??. ????????? ?? ??. ?. D?????????. ????. ^????. ??????????. ? ?????????????. krs, 00500 Helsinki. ???????. ??????
Jälleen palataan sopimusneuvotteluihin, missä on tarkoitus yhtenäistää maanosien välisiä eroja. Sopimuksen tarkoitus on purkaa Eurooppalaisia säädöksiä ja tasoittaa tietä amerikkalaisille suuryrityksille. Sitten saa pelkkää kahvia tyhjään mahaan. Kun vammainen kotiutuu nälissään neljän pintaan, jaksaako silloin ryhtyä heti kokkaamaan? Valtion Ravitsemusneuvottelukunta on laatinut ohjeet, joissa neuvotaan tarjoamaan välipalat. Helsingin Sanomien mukaan ?Sote-veivaus kiihdyttää ulkoistuksia. Kaikki edellä mainitut toimet ovat sallittuja Yhdysvalloissa ja sopimuksen hyväksymisen myötä mahdollisesti myös Euroopassa. Merkittävä huomio liittyy työntekijöiden oikeuksiin. Arvioiden mukaan kunnat ovat siirtämässä yksityisille yritykselle jopa kahden miljardin palaa sosiaali- ja terveyspalveluista. EUROOPAN UNIONI 36 Arja Paakkanen puheenjohtaja Jämsän Vasemmiston valtuustoryhmä Kirjoittaja pelkää, että TTIP-sopimuksen solmiminen aiheuttaa geenimuunneltujen elintarvikkeiden vyöryn Euroopan markkinoille. ehdoilla. Totuus on toinen. Vammainen ei aina jaksa aamulla syödä ennen lähtöä päivätoimintaan. Lääkkeet ja sairaus väsyttävät. Mirja Arajärvi, Helsinki. ALL OVER PRESS/CHRISTIAN OHDE Vapaakauppasopimus on demokratian loppu aloitti Yhdysvaltojen kanssa neuvottelut vapaakauppasopimuksesta vuonna 2013. Tämä on siis nykypäivää 2010-luvun avoimessa eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Vapaakauppasopimuksen eli Transatlantic Trade and Investment Partnershipin (TTIP) uljas tarkoitus on vähentää kaupan ja investointien esteitä maanosien välillä. Niistä ei piitata. Puolisoni päivätoimintatiloissa on täysi keittiövarustus, jopa kaksi uunia. Ohjaajat istuvat niiden vieressä tumput suorina, vaikka voisivat tekaista puurot, pullat tai pannarit aamu- ja päiväkahvin kanssa annettavaksi. Meille on sanottu, että se ei käy, vaan vammaisen pitää ostaa syötävä tiskiltä. Sopimusta markkinoidaan kertomalla kaikista sen mukanaan tuomista eduista. Euroopan komission taholta tutkimustulokset on todettu yltiöoptimistiseksi ja todellisten lukujen olevan noin kymmenen kertaa pienemmät. Toisaalta rajoitteiden poistaminen tuo mukanaan säädösten yhtenäistämisen, mikä mahdollistaa esimerkiksi geenimuunneltujen elintarvikkeiden tulon Euroopan markkinoille, ilman että tuoteselosteissa on siitä merkintää. Yksityiset liikemiehet on päästetty ulkoistuksen valmisteluprosesseihin jopa röyhkeästi sanelemaan kilpailukriteerejä ja toimielimen päätösehdotuksia samalla kun omien virkamiesten näkemykset on heitetty romukoppaan. tammikuuta, että ?Kapinahenki tuskin selittää kuntien soteratkaisuja?. Kuntapoliitikot ovat pelottavan helppoja lobattavia. Tavalliset kansalaiset maksavat mahdolliset kulut. Tämä voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, mutta hyviä esimerkkejä löytyy läheltä. Vanhukset nähdään vain hoidokkeina, ei aktiivisina kansalaisina. Vaikuttaa siltä, että hyvän » Hallintomenettelyt ovat olleet kuin villistä lännestä. Vammaiset nälässä Tampereella lain määräämään vaikeavammaisten päivätoimintaan. Tampere järjestää toiminnan itse tai ostaa sen esimerkiksi Invalidiliitolta tai Sopimusvuorelta. Päivätoiminta alkaa kahvitunnilla kello 9?10. Jämsän esittelevät virkamiehet ovat järjestään olleet ulkoistusta vastaan, koska soteuudistus on kesken eikä tulipalokiireessä kaikkea tarpeellista ei heidän mukaansa ehditä kunnolla selvittää. Jämsässä ulkoistus koskee lähes miljardiin nousevaa palvelupakettia ja sitoutumista 10+5 vuoden sopimukseen. Ulkoistuksen riskit ja vaikutukset talouteen ja muuhun kunnan palveluun ovat jääneet tekemättä. Miljardikauppojen päättämisessä tulipakokiireellä hallintomenettelyt ovat olleet kuin villistä lännestä. Miten käy, kun massoittain kansalaisten tärkeimpiä palveluja ja alan ammattiväkeä siirtyy yksityiseeni bisnekseen ja samalla kunnista katoaa valtava määrä valtuustojen päätösvaltaa. Yksityiselle yritykselle siirtyisi lähemmäs 600 alan ammattilaista. Luvattuja etuja ovat sadattuhannet uudet työpaikat ja yhden prosentin kasvu valtioiden bruttokansantuotteeseen. Arviot perustuvat Centre for Economic Policy Researchin tekemään tutkimukseen, joka on suurten yksityisten pankkien rahoittama. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Tarkoittaako tämä sitä, että sote-viraston johdon mielestä eläkeläisiin ei kannata satsata. Samaan voidaan myös lisätä hormoneilla kasvatettu liha ja kloorilla puhdistetut siipikarjatuotteet. Kahvin kanssa ei saa mitään, pelkkä kahvikupillinen. Yhdysvallat ei ole hyväksynyt kokonaisuudessaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) peruskirjaa. Siellä on kalliit hinnat, joten myynnistä saadaan hyvä kate. Vammainen voi tuoda omat eväät kahvitunneille, jos pystyy ne tekemään tai joku tekee ne hänelle. Esimerkiksi Jämsässä valtuuston puheenjohtaja (kesk.) kopioi kertomansa mukaan Pieksämäen ulkoistusesityksen ja toi sen puoli salaa valtuustoon yllätyspykälänä ohi hallituksen ja virkamieskäsittelyn. Sittemmin kaupunginhallituksen päätöksiä on kannettu tuoreeltaan valtuustokokoukseen pöydältä päätettäväksi. Liiketoimintojen ja organisaatioiden kehittäjä Minna Isoaho moittii tätä menoa uusisuomi.?- puheenvuoropalstalla 30.10.2014. Kauniisti hymyilevät poliitikot kertovat kansalle valheita ennen siirtymistään EU:n palkintovirkoihin. Ville Maanavilja Pori Sinisilmäisyys sote-ulkoistuksissa on pelottavaa MEDIASSA ON esitetty erilaisia syitä sii- hen, miksi niin moni kunta ulkoistaa tulipalokiireellä sosiaali-ja terveyspalvelujaan. Vastaavat ohjeet ovat myös Kelalta. Kapitalistit odottavat sopimuksen syntyä vesi kielellä ja tavoittelevat kaikesta säädöksistä vapaata kauppaaluetta. Keskisuomalainen kirjoitti 13. Tässä peruskirjassa hyväksytään kahdeksan tunnin työpäivä, oikeus vuosilomaan, työntekijöiden järjestäytymisvapaus, työterveyshuolto ja monia muita nykyisiä työelämän perusasioita. Mutta ohjaajilla on valta estää omien eväiPUOLISONI PÄÄSI. Helsingin Sanomien mukaan esimerkiksi Pieksämäellä sorvattiin kilpailukriteeri, jonka pystyi täyttämään vain Pihlajalinna. Jämsässä puolestaan saman yhtiön edustaja, joka nyttemmin on myös Jämsän soten kokonaisulkois- tuksen tarjoajan edustaja, oli ulkoistuksen aloitteentekijä, joka kommentoi yksityiskohtaisesti kaupungin sote-johtajan esittelytekstiä sote-lautakunnalle, laati ehdotuksia kilpailukriteereiksi ja lautakunnan päätökseksi. Muistuuko mieleen mistä nykyinen lama on saanut alkunsa ja kuinka eurooppalaisten suurien pankkien tappioita on maksettu verorahoilla. ?Näissä kaupungeissa tavoitellaan laajoja ulkoistuksia kiireellä ja salaisuuden verhon takana, jolloin riski väärinkäytöksille ja huonojen päätösten tekemiselle kasvaa merkittävästi. Sopimuksessa yritetään luoda maailman laajinta vapaakauppa-aluetta Euroopan ja Pohjois-Amerikan välille. Asiaa on nyt neuvoteltu vuoden verran lähes täysin salassa ja ainoat tiedot neuvotteluista on saatu muutaman tietovuodon välityksellä. (10.1.). Esimerkkeinä ovat Jämsän sote ja Espoon kiinteistöpalvelujen pikaulkoistukset. Ruoka on kello11.30. Viimeinen tunti kello 14?15 on taas kahvitunti eikä silloinkaan kahvin kanssa saa mitään syötävää. Vammainen lähtee kello 15 kotiin. Matkaan voi mennä miltei tunti ja hän on kotiin päästessään kello 16:n aikoihin todella nälissään, koska ei ole saanut välipalaa. Oletetaan, että vaikeavammainen herää varhain, pirteänä kokkaa ja syö reippaasti, eikä tarvitse aamukahvin kanssa mitään. Vapaakauppasopimus tuo toteutuessaan yhteiskunnan, jossa toimitaan vain sijoittajien ja rahan hallinnon käytännöt ja demokratia heitetään päätöksenteossa röyhkeästi romukoppaan, kun pienet piirit ajavat tahtoansa läpi nopeasti ja vaivihkaa.? Sote-uudistuksen piti helpottaa kansakunnan kestävyysvajetta ja tuoda säästöjä
Tarvitaan aivan toisenlaista julkisvallan roolia, sellaista, mitä hahmottelen uudessa kirjassani Suomen talouspolitiikan tulevaisuus: teoriasta käytäntöön. Jotkut puhuvat siitä, että vaalien jälkeen saatetaan muodostaa uusi punamultahallitus. Sipilä on nostanut kasvurahaston keinoksi saattaa Suomi kasvu-uralle. Eläkeläisyhdistyksiltä poistettiin toiminta-avustukset. Päivätoiminta liittyy niihin, vaikka osallistujat tulevat kotoaan. Jossain päivätoimintapaikassa Tampereella välipalat hankitaan kerjuulla, kauppiaat ja leipomot lahjoittavat, muutoin vammaiset jäävät ilman. Tampereen kaupunki on kilpailuttanut vammaisten päivätoiminnan ja hyväksynyt leivättömät kahvipöydät. Halvin huuto voitti. ?Köyhäintalon huutolaiset? Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä. Helsinki hylkäsi eläkeläisensä kymmeniä eläkeläisten yhdistyksiä, jotka järjestävät jäsenilleen monipuolista toimintaa, esimerkiksi kerhoja, liikuntaa, kulttuuria, matkoja ja opiskelua. Tarkoitus on kuitenkin vain tarjota rahoitusta yrityksille. MONIEN KOMMENTAATTOREIDEN mukaan ongelmana ei ole rahoituspääoman saatavuus. kanssa, ?punaisuudesta. Kommentaattorit ovat oikeassa. Vaikka lukuisat muutkin asiat vaikuttavat ihmisten mielipiteiden muodostukseen, kaikkien hallinnonalojen käytettävissä oleva varat ja siten politiikkamahdollisuudet riippuvat talouskehityksestä. Vasemmiston vaaliohjelman motto on ?jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio?, mutta se ei onnistu ilman rahaa ja poliittista tahtoa. Mielipidetiedusteluiden perusteella näyttää todennäköiseltä, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vetää vaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluita. Myös siksi on syytä luoda katsaus keskustan talouspoliittisiin ideoihin. EDUSKUNTAVAALIEN TÄRKEIN » Ongelmana ei ole rahoituspääoman saatavuus. talouspoliittisista linjauksista. Kalevan haastattelussa 19. Tämä tarkoittaa sääntelyn yksinkertaistamista ja vähentämistä. Vaikka on monia asioita, joissa sääntelyn yksinkertaistaminen on paikallaan, teema heijastelee myös uusliberaalia pyrkimystä lisätä työmarkkinoiden joustoja, heikentää työn tai ympäristön suojelua, ja avata lisätilaa yksityisten voittojen tekemiselle. kannanotot ovat varsin yksiselitteisiä. Vanhukset nähdään vain hoidokkeina, ei aktiivisina kansalaisina. Kysymys on kaupungin budjetin kannalta pienistä summista, mutta pienituloisille eläkeläisille ne ovat tärkeitä, ja niiden vaikutus on suuri. Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi den syöminen, vaikka talosta ei voisikaan ostaa rievää, pullaa tai muuta ruokaa. Tukiviesti-lehdessä 3/2013 vammaisen isä kertoo, että Suomi ja IsoBritannia ovat ainoat Euroopan maat, joissa vammaisten asumispalvelut on kilpailutettu. ja työttömyyden lisäämistä saman verran. Alkuperäisen jutun tehnyt toimittaja oli Teppo Kuittinen. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Sipilä kirjoittaa: ?Valtio ei voi valita voittajia, sen vuoksi jokainen yhteiskunnan euro tarvitsee rinnalleen yksityisen euron. Tarvitaan ?rohkeita ja realistisia talousohjelmia, joiden pitää sisältää myös kipeät asiat?, Sipilä totesi esimerkiksi kommentoidessaan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta. ?Suomi tarvitsee erittäin tiukan menokurin, suorastaan kulujen jäädyttämisen?, Sipilä korosti myös Talouselämän haastattelussa 24.10.2014. Keskustan puheenjohtajan mukaan aloitetaan menokurilla, ja jollei kasvua synny, tarvitaan vieläkin ankarampia leikkauksia. Idean rahoitus edellyttää siis vielä jäljellä olevan julkisen omaisuuden merkittävää yksityistämistä. Miten idea sitten toimisi. Retoriikka on tuttua, sitähän on toistettu loputtomasti jo Esko Ahon ja Iiro Viinasen ajoista lähtien. Rahoituksen tuputtaminen ei tähän auta. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Ongelmat ovat muualla. De?ationaarisen talouskehityksen vuoksi vallitsee suuri epävarmuus tulevasta. marraskuuta Sipilä ehdottaa perintöveron keventämistä tai poistamista kokonaan. ?Yritysten sukupolvenvaihdoksia pitää helpottaa.? Sipilä ehdottaa myös, että ?perinnön vastaanottamisesta ei maksettaisi veroa, vaan perityn asunnon myynnistä menisi suurempi vero kuin tällä hetkellä?. Sipilä ehdottaa siis supistavaa talouspolitiikkaa, julkisten budjettien ja työntekijämäärien alasajoa, ja veropolitiikkaa, joka suosii varallisuuden kasautumista. Hän on myös lukuisissa yhteyksissä puhunut keskustan yhteisesti teemakseen valitsemista ?normitalkoista?. Kaikki tietävät, että henkinen ja fyysinen aktiivisuus ja muiden ihmisten tapaaminen ylläpitävät vanhenevan ihmisen terveyttä ja toimintakykyä. Eläkeläisyhdistysten toiminta tuottaa täten kaupungin taloudelle merkittäviä säästöjä. Aiemmin Helsingin sosiaalivirasto tukikin eläkeläisyhdistysten toimintaa pienillä avustuksilla, joilla voitiin kattaa toimitilojen vuokrat, osa tiedotusta ja ohjaajien koulutusta sekä muita toiminnan järjestelystä aiheutuvia kuluja. Sipilän avustaja Riina Nevamäki oli keskustellut asiasta näiden lehtien päätoimittajan kanssa, mutta molemmat tietysti kieltävät, että tällä olisi mitään yhteyttä Kuittisen irtisanomisen kanssa. MITÄ MUUTA tiedämme nykykeskustan HELSINGISSÄ TOIMII Mirja Arajärvi Kallion-Vallilan eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ajaa supistavaa talouspolitiikkaa. TOKI KESKUSTALLA on myös kasvuohjelma. Paradoksi tässä on, että menokuri varmistaa osaltaan, että leikkauksia on edessä, koska se supistaa kokonaiskysyntää. SIPILÄN JULKISET Sipilä päästi kun hän totesi toimittajalle lokakuun lopussa, että valtion ja kuntien virkamiesten määrää pitää vähentää kymmenillä tuhansilla. Hän oli haastattelunauhalle varmistanut kuuliko hän oikein. Kun tuotto-odotukset ovat alhaalla, ei investointeja tehdä. puhumattakaan. Heikki Patomäki Kirjoittaja on professori ja vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen. 37. Vaikka summa laitettaisiin suoraan julkisiin investointeihin, se olisi täysin riittämätön kääntämään talouskehitystä. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Näkökulma Keskustan ja Sipilän talouspoliittinen linja on leikkauksia ja yksityistämistä teema on talouspolitiikka. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Vain toimitilojen vuokriin myönnetään nyt avustusta. Sipilän kannanottojen perusteella keskustan talouspolitiikalla ei ole juurikaan tekemistä ?mullan. Korot ovat historiallisen alhaalla ja markkinat pursuavat rahaa. Euroopan keskuspankin mukaan yritysrahoitus toimii Suomessa moniin muihin euromaihin verrattuna hyvin. Samalla lasten ja nuorten sekä aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen myönnettyjä avustuksia on lisätty. Tarkoittaako tämä sitä, että soteviraston johdon mielestä eläkeläisiin ei kannata satsata. Kuten hän blogissaan 10.10.2014 toteaa, ?keskusta on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi kasvurahastoa, jonka pääoma saataisiin esiLEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA merkiksi TeliaSoneran omistusta myymällä ja eläkeyhtiöistä?. Lausuntoa siteerattiin laajalti mediassa. Kunnissa on töissä reilu 400 000 suomalaista ja valtion palveluksessa noin 80 000. ?Siis kymmeniä tuhansia virkamiehiä vähemmän?? ?Kyllä?, Sipilä vastasi haastattelunauhalle. Jutun saaman hälyn myötä Kuittisen työsuhde Suomen Yrittäjien YritVARSINAISEN POMMIN täjäsanomissa, Yrittäjä-lehdessä ja Yrittäjät.?-sivustolla katkaistiin. Tavoitteena olisi synnyttää vaikkapa tuhanteen yritykseen kahden Nokian verran uusia työpaikkoja.? Suunnitelmat ovat epämääräisiä, mutta kasvurahaston kooksi on kaavailtu kenties kolmea miljardia euroa. Sipilä siis esitti kuntien ja valtion alasajoa kenties kymmenellä prosentilla . Käytännössä, jos rahasto lähtisi liikkeelle normaalin varovaisesti, se kykenisi tarjoamaan korkeintaan puolen miljardin verran lisärahoitusta yrityksille vuodessa, todennäköisesti selvästi vähemmän: esimerkiksi 200?300 miljoonaa euroa vuodessa. Sairauksia ja rappeutumista ennalta ehkäisevän työn merkitystä ei haluta nähdä. Nämä kaksi yhdessä antavat vipuvaikutuksen muun rahoituksen järjestymiseen. Täten jäsenmaksut voitiin pitää pieninä, ja myös vähätuloiset eläkeläiset voivat osallistua toimintaan. Linja muuttui, kun sosiaali- ja terveysvirastot yhdistettiin. Talous on vaikeuksissa ja reseptinä on julkisten menojen karsinta ja leikkaukset
40-vuotias Tsipras poikkeaa jo dynaamisella olemuksellaan Kreikan usein iäkkäämmistä johtavista poliitikoista. Lisäksi mainoksissa toistuu Syrizan vaalilause: ?Toivo on saapumassa?. Tv-kameroiden kuvakulmat tarkistetaan ? kooste Tsiprasin puheesta näytetään kaikilla Kreikan tv-kanavilla. Tähän mieheen ei nyt ole kohdistunut pelkästään kreikkalaisten mielenkiinto, vaan koko Euroopan. Eurooppalaisten vasemmistopuolueiden johtajia on mukana Syrizan vaalitilaisuuksissa näyttämässä, ettei Kreikka ole yksin. Kaikissa vaalimainoksissa on iso Tsiprasin kuva. Puolue ei ole lähtenyt vaaleihin omalla listallaan, vaan sen edustajia on Syrizan listoilla. Sitten Tsipras pyytää lavalle illan ulkomaisen vieraan, Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen. Monet odottavat, että kaikki Syrizan johtaja Alexis Tsipras puhui Volosin kampanjatilaisuudessa viime sunnuntaina. muuttuu hetkessä, jos Syriza voittaa vaalit. En ole samaa mieltä siitä, minkälaista politiikkaa » Tsipras kävelee taputtajien kujan läpi puhujalavalle. Saksan johdolla Euroopassa tehdään. Saksa ei toimi tulevaisuutta varten, vaan hetkellisten etujen vuoksi. Voliotis sanoo uskovansa, että Euroopan voimakkaat valtiot haluavat pitää Kreikan kontrollissaan ja yrittävät jatkaa samalla linjalla, vaikka Syriza muodostaisikin hallituksen. Nuorten tulevaisuus on vaakalaudalla . Kampanjan päätöstilaisuuden vieras on toisen kovassa nosteessa olevan vasemmistopuolueen, Espanjan Podemosin johtaja Pablo Iglesias. Kysymys on koko Euroopasta Koko Syrizan vaalikampanja on rakennettu Tsiprasin ympärille. Tsipras vastaa saman tien samalla tyylillä, ja taas naurahdetaan. Kaikki eivät ole mahtuneet saliin. Järjestäjät kertovat, että ulkopuolella on suurempi joukko katsomassa puhetta isolta screeniltä. Puheen jälkeen Tsipras kutsuu lavalle Kreikan ekologisen puolueen puheenjohtajan. Toivon vain, että voisimme päästä normaaliin tilanteeseen. Volos on 140 000 asukkaan kaupunki Manner-Kreikan itärannikolla. Konstantinos Voliotisin juuret ovat monen sukupolven takaa kaupungissa ja hän sanoo ylpeänä, että hänen sukunimensäkin tarkoittaa ?volosilainen?. Nyt hän kuitenkin ajattelee koko Eurooppaa. . Toivon, että ihmiset osallistuvat ja ottavat elämänsä omiin käsiinsä. Näin sanoo volosilainen Syrizan jäsen Natalia Doolotsiou. . Juuri toivoa kreikkalaiset tarvitsevat, kun talouskriisi ja siihen syötetyt karvaat lääkkeet ovat riepotelleet yhteiskuntaa pohjiaan myöten, vieneet ihmisiltä työn ja toimeentulon, ajaneet satojatuhansia nuoria ulkomaille ja kalvaneet tavallisia ihmisiä nöyryytyksen tunteella. Voiko toivoa olla ilmassa jopa liian paljon. pyytäessään Yhdysvaltain kongressia purkamaan Kuuban kauppasaarron. Ilmassa on toivoa » Jotain uudenlaista on alkamassa, ja se alkaa täältä Kreikasta, sanoo Syrizan jäsen vaalitilaisuudessa Volosin kaupungissa. Ateena/Volos TUNNELMA VOLOSIN yliopiston juhlasa- lissa on odottava sunnuntai-iltana. Vasemmistopuolue Syrizan vaalitilaisuuteen on tulossa puhumaan ensi sunnuntain vaalien todennäköinen voittaja ja mahdollinen tuleva Kreikan pääministeri Alexis Tsipras. Ämyreissä eivät soi perinteiset työväenlaulut tai kreikkalainen rebetika, vaan reipas rock. Ennen kaikkea toivon ensi sunnuntain vaaleista muutosta. Tulkkausta ei ole, mutta voi huomata hänen rakentaneensa puheeseensa useita välinostoja ennen loppuhuipennuksen lähestymistä. Presidentti Barack Obama 20.1. Kun hän saapuu saliin, kaikki nousevat seisomaan ja hän kävelee taputtajien kujan läpi lavalle. Tsipras puhuu lähes tunnin. Jo-. Sen on edettävä vähän kerrassaan sen korjaamiseksi, minkä kriisi on rikkonut. . Uskon, että Syriza saa aikaan suuren muutoksen, ei pelkästään Kreikassa, vaan koko Euroopassa. D ulkomaat Olemme nyt lopettamassa Kuubassa politiikan, jonka viimeinen käyttöpäivä meni kauan sitten. Talouskuripolitiikkaa vastustavan vasemmistopuolueen nousu maansa suurimmaksi puolueeksi olisi historiallinen tapahtuma. On sanottu, että Tsipras on kuin politiikan rocktähti. Ongelmat eivät koske vain Kreikkaa, vaan Eurooppaa. Mutta tulevalla hallituksella ei ole helppoa. Kreikkalaisen draaman perinteisiin sopivasti yläparvella on huutokuoro: joukko Syrizan lippuja heiluttavia nuoria, jotka kommentoivat iskulauseilla välinostojen jälkeisiä taukopaikkoja. Konstantinos Voliotis 38 Tunnelma on liioittelematta innostunut, mutta ei ryppyotsainen. Silloin tällöin joku yleisöstä esittää ilmeisen humoristisen välihuudon, koska kaikki naurahtavat. Volosin vaalitilaisuuteen osallistuva Syrizan jäsen Konstantinos Voliotis myöntää, että näin voi olla. . Kreikalla on aikojen kuluessa ollut paljon vaikeuksia
Samalla Syrizan etumatka ND:hen on kasvanut, ja se on nyt välillä 4,5?5,7 prosenttiyksikköä. Samaras ei suostu tv-väittelyihin Maanantaina iltapäivällä Syrizan isossa vaaliteltassa Ateenan keskustassa väkeä tulee ja menee. Silloin se voisi palauttaa lakeihin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja korjata demokratiassa sen, minkä hallituksen kriisipolitiikka on rikkonut. Tsoutsisin toive ei ole välttämättä mahdoton. KU ARTO HUOVINEN Kommentti Äärivasemmistoa? MUUN MUASSA Yle tuntuu sitkeästi luonnehtivan Syrizaa ?äärivasemmistolaiseksi?. Hallitus viittasi kintaalla korkeimman oikeuden päätökselle, joka tuomitsi lakkauttamisen laittomaksi. Kaivosten sulkeminen tarkoittaisi suoraan 3 000 työpaikan menetystä ja epäsuorasti se saattaisi johtaa jopa 20 000 työpaikan katoamiseen alueella, joka on täysin riippuvainen kaivostoiminnasta. Mukaan lakkoon on liittynyt Kompania W?glowan 14 kaivoksen työtekijöiden lisäksi valtion kaivosyhtiöiden Jastrz?bska Spó?ka W?glowan ja Katowicki Holding W?glowyn työntekijöitä. Ay-liikkeen johto on varoittanut, että mikäli kaivoslaisia ei kuunnella, saattaa Puolassa olla edessä yleislakko. Päätöksessä ei ole kyse Puolan energiatuotantomuotojen kehittämi- sestä, vaan kaivosalan yksityistämisestä ja kaivosalan ammattiyhdistyksen vaikutusvallan heikentämisestä. Puolan hallitus on samanaikaisesti ajamassa lakia, joka lakkauttaisi kaivostyöntekijöiden perinteisiä oikeuksia ja sitouttaisi palkat voimakkaammin yritysten tuottavuuteen. Nuorisotyöttömyys on 50 prosenttia ja kokonaistyöttömyyskin yli 25 prosenttia. Tsoutsis sanoo odottavansa, että Syriza saa enemmistön uuteen parlamenttiin. . Samaras ei ole hyvä puhuja ja hän tietää, ettei pärjäisi väittelyssä. Siksi hän keksii erilaisia tekosyitä kieltäytymiselleen, sanoo eräs aktiivi. Tänään perjantaina on enää ND:llä suuri vaalitilaisuus. Unohdetaan, että laivanvarustajat ja muut suurrikkaat on päästetty vähällä kriisistä. Unohdetaan myös, että vuosikymmeniä vallan jakaneet puolueet eivät ole juurikaan purkaneet klientelismiä eli työpaikkojen ja etujen jakamista kannattajilleen. Minusta Syriza ansaitsee vaalivoiton ja kreikkalaiset ansaitsevat muutoksen. Ihmiset ansaitsevat töitä ja nuoret ansaitsevat mahdollisuuden. Arkkitehtuuria opiskeleva volosilainen Syrizan aktiivi Konstantinos Tsoutsis sanoo myös, että vaaleissa ratkaistaan nuorten tulevaisuus. . Kysymys on siitä, että minun ikäiseni ihmiset voisivat ajatella tulevaisuutta ja toivoa siltä jotakin. Kreikasta on kriisin aikana lähtenyt 250 000 nuorta ulkomaille, mo- » Syriza on tehnyt töitä ollakseen valmis hallitukseen. net korkeasti koulutettuja. PUOLASSA SIJAITSEVA Kompania W?glowa on Euroopan suurin kaivosyritys. Suunnilleen 38 prosen- tin kannatuksella enemmistö olisi lähes varma, sillä suurin puolue saa 300-paikkaiseen parlamenttiin 50 bonuspaikkaa. Viimeisinä kampanjapäivinä kamppailu on entisestään polarisoitunut Syrizan ja nykyisen päähallituspuolueen, konservatiivisen Uuden demokratian (ND) väliseksi. Uusi kaivosyritys perustettaisiin yhdeksästä jäljelle jäävästä kaivoksesta. Lauantaina ja sunnuntaina on kampanjointi kielletty. » 39. Se oikeusvaltiosta, ja se sananvapaudesta. Ei siis ihme, että Kreikassa on lievästi sanoen tyytymättömyyttä hallitusta kohtaan. Arto Huovinen tain uudenlaista on nyt alkamassa ja se alkaa täältä Kreikasta. Doolotsiou sanoo, että nyt asiat Kreikassa ovat todella huonosti. Syrizan kannatus on tällä viikolla 35?37 prosenttia, kun luvut muutetaan vertailukelpoisiksi suomalaisiin gallupeihin poistamalla ?ei osaa sanoa. Toiset tutkivat ehdokaslistoja, toiset keskustelevat puolueaktiivien kanssa ja jotkut pysähtyvät pitemmäksi aikaa katsomaan screeniltä näytettäviä vaalimainoksia ja katkelmia Tsiprasin puheista. Monet syrizalaiset pitävät luovuttamisen merkkinä sitä, että pääministeri Antonis Samaras (ND) ei suostu tv-keskusteluihin Tsiprasin kanssa. . Tämän se tuo esille poliittisesti normaalilla tavalla eli esittämällä vaaleissa oman vaihtoehtonsa. Syrizan talousohjelmasta voi olla mitä mieltä tahansa, mutta se ei tee siitä ääripuoluetta. Monet, jotka EU:ssa pelottelevat Syrizalla ja toivovat nykyisten hallituspuolueiden voittoa, unohtavat helposti, että juuri nämä puolueet vääristelivät tilastoja ja ajoivat Kreikan kriisiin. NYT ?VASTUULLISILLE. Se ei johdu pelkästään talouskriisistä, vaan kaikesta, mitä se on tuonut mukanaan. . Se on paljon vajaan 11 miljoonan asukkaan maassa. Ne ovat myös säätäneet itselleen useita syytesuojalakeja. Aivan oma lukunsa se, miten hallitus yhdessä yössä lakkautti Kreikan yleisradion, vaikka siitä ei edes koitunut rahallista säästöä. -vastausten vaikutus. Näillä lukemilla enemmistöön tarvittavista 151 paikasta jäisi muutama puuttumaan. Tällainen nimittely on kohtuutonta ja suorastaan loukkaavaa puolueesta, joka ei lietso väkivaltaa tai ihmisvihaa ja joka toimii normaalien parlamentaaristen pelisääntöjen puitteissa. Erityisen kohtuutonta on se, että Syriza näin leimaamalla rinnastetaan ikään kuin toisen laidan ääripuolueena Kultaiseen aamunkoittoon, joka todella on ääripuolue, Euroopan luultavasti pahin äärioikeistolainen puolue. Väkivalta on jopa kansanedustajatasolla olennainen osa Kultaisen aamunkoiton toimintamuotoja ja puolueen johtajilla on ilmeisiä kytköksiä oikeisiin rikollisiin. SYRIZA ON jyrkästi eri mieltä hallituspuolueiden, konservatii- visen ND:n ja sosialidemokraattisen Pasokin kanssa talouspolitiikasta. eurooppalaisille näyttäisi riittävän se, että Kreikan hallitus kurittaa kansaa tarpeeksi pitkällä kepillä. Yritys aikoo sulkea neljästätoista kaivoksesta neljä ja myydä yhden. Kreikkalaisen politiikan kirjoittamattomien sääntöjen mukaan viimeinen kampanjapäivä jätetään pääministeripuolueelle
Nyt on toisin. Nyt tämä on nyt muuttumassa. Kuten Syrizan iskulause sanoo: ?Toivo on saapumassa, Kreikka on menossa eteenpäin, Eurooppa on muuttumassa?. ?Me olemme realisteja? Agathopoulou kertoo, että Syrizan syyskuussa julkistama Thessalonikin ohjelma koostuu neljästä pilarista. . Natalia Doolotsiou Konstantinos Tsoutsis » toisaalta korostanut valmiuttaan neuvotella sekä Kreikan sisällä että EU:n tasolla. Syrizaa uhkaa hallituksessa vaara kahdelta taholta. Sosiaalisia ja poliittisia oi- 40 Irini Agathopoulou on Kreikan nuorin kansanedustaja. keuksia on jatkuvasti rikottu ja poliisin väkivallasta kansalaisliikkeitä ja työtaisteluja vastaan on tullut arkipäivää. Mutta liian pitkälle menevät kompromissit nostattavat äkkiä syytöksiä vaalilupausten pettämisestä. Jonkinlainen sopimus Kreikan velkojen uudelleenjärjestelystä ei kuitenkaan ole mahdoton, vaikka johtavien EU-poliitikkojen puheet vielä vaikuttavat tinkimättömiltä ? eihän kukaan paljasta korttejaan etukäteen. Kulissien takana on merkkejä siitä, että EU:ssa valmistaudutaan Syrizan vaalivoittoon ja tulemaan toimeen Syriza-hallituksen kanssa. Myös yhä useammat ekonomistit ovat sitä mieltä, ettei Kreikka pysty koskaan maksamaan kaikkia velkojaan takaisin. Syrizalle ja Euroopan vasemmistolle ihmiset ovat tärkeämpiä kuin yhtiöiden voitot. Kreikka on ollut armottoman talouskuripolitiikan kourissa vuodesta 2009 alkaen. Jotkut nykyisistä parlamenttipuolueista eivät enää ylitä äänikynnystä ja toisia tulee tilalle. . Suomeksi tämä tarkoittaisi sellaista Uuden demokratian poliitikkoa, joka ei ole ollut yhtä innokas vyönkiristäjä kuin Samaras. Kolmesta huhuissa nimeltä mainitusta henkilöstä Kreikan EU-komissaari Dimitris Avramopoulos ei suoraan kiistänyt niitä, mikä närkästytti ND:n johtoa. » Syrizaan kohdistuu nyt valtavasti odotuksia. Kreikan presidentillä ei ole suuria valtaoikeuksia, mutta juuri parlamentin epäonnistuminen joulukuussa presidentin valinnassa johti ylihuomisen ennenaikaisiin vaaleihin. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? Agathopoulou: ?Ei enää Kreikkaa tuhonneita vallan SYRIZAN KANSANEDUSTAJA, 27-vuotias Irini Agathopoulou on Kreikan työnsä päättävän parlamentin nuorin jäsen. Agathopoulou sanoo sähköpostihaastattelussa, että Syrizan voitto vaaleissa ei olisi käänne pelkästään Kreikalle vaan koko Euroopalle. . Lainarahoista voitaisiinkin saada enemmän takaisin, jos Kreikalle annettaisiin mahdollisuus nousta uudestaan jaloilleen. Kreikkaa enemmän kyse voi nyt olla siitä, minkälaisen ennakkotapauksen siitä pelätään tulevan. Myös Kreikan sisällä Syriza valmistautuu rakentamaan siltoja ? tai hajottamaan oikeistoa. Me teemme parhaamme taataksemme sen, ettei Kreikan tulevaisuus. Hakkaamalla päätä seinään velkaneuvotteluissa EU:n kanssa on uhkana umpikuja. To Vima -lehti kertoi tiistaina huhuista, joiden mukaan Syriza haluaisi Kreikan seuraavaksi presidentiksi ?kokoavan Monet syrizalaiset ovat sanoneet yksityisesti, että itse asiassa puolue ei vielä edellisten, kesän 2012 jännitysvaalien jälkeen olisi ollut valmis hallitsemaan. Se on tuhonnut sairaalamme ja terveyskeskuksemme. Kolmasosa kansasta on nyt sairausvakuutuksen ulkopuolella. Agathopoulou muistuttaa, että työttömyys on ennennäkemättömällä tasolla. Viime vuosikymmeninä vasemmisto ei ole ollut riittävän tiukka vastustaja uusliberalismille; katsotaan vaikka TTIP:tä. . Hallitus on vienyt parlamentissa läpi lakeja demokratian pelisääntöjä rikkoen. Suoranainen fasismi on saanut jalansijaa yhteiskunnassamme. Nämä ovat Agathopouloun mukaan vain joitakin esimerkkejä siitä, miten uusliberalistinen politiikka on vaikuttanut Kreikan yhteiskuntaan. Euroopan uusliberalistiset johtajat seuraavat Agathopouloun mukaan levottomina tulossa olevaa Syrizan voittoa, koska vallitseva linja EU:ssa on ajanut pääoman etua ja Euroopan vasemmiston nousu uhkaa tehdä siitä lopun. . Jokainen niistä sisältää kiireellisiä ja ehdottoman välttämättömiä toimenpiteitä maamme saamiseksi pois kriisistä. Ensimmäisessä pilarissa esitetään sosiaalipoliittisia keinoja Kreikan humanitaariseen kriisiin vastaamiseksi. htajat jo n Toisessa pilaa p o ?Euro , rissa on kyse tajo t ävä y mmär t louden saamiaras on sesta uudelleen että Sam .? n vauhtiin ja veroli e p ny t tuksen oikeudenmenettä mukaistamisesta. Kolmas pilari sisältää Syrizan suunnitelman työllisyyden elvyttämiseksi ja neljäs pilari koskee poliittisten instituutioiden demokraattista uudistamista. Agathopoulou ennustaa, että Kreikan poliittinen maisema muuttuu vaaleissa dramaattisesti. Hallitus on myynyt julkisen terveydenhuollon yksityiselle voitontavoittelulle. Sinä aikana ovat ennenaikaiset kuolemat ja itsemurhat nousseet ennätyslukuihin. . Välivuodet on tehty kovasti töitä. Syriza julkisti syyskuussa Thessalonikin messuilla ohjelmansa kriisin ratkaisemiseksi. Thessalonikin messujen politiikkatapahtumat ovat kuin Ruotsin kesäinen Visbyn viikko, poliitikkojen kokoontumisajot ja tärkeiden aloitteiden tekopaikka. Syrizan Thessalonikin ohjelma (se on juuri suomennettu) ei maalaile taivaanrantoja, vaan kertoo sen, mitä puolue aikoo ensimmäisinä toiminaan tehdä, jos se pääsee muodostamaan hallituksen. Koulutuksen rahoitusvaje on koko ajan kasvanut. . Ohjelmassa esitetyistä toimista on tehty myös kustannusarvio. Tosikoitos alkaa vaalien jälkeen Niin Kreikan sisällä kuin maan ulkopuolellakin on varmasti monia, jotka eivät halua mitään muuta niin paljon kuin sitä, että Syriza epäonnistuisi hallituspuolueena. Vaalien voittaminen lieneekin Syrizalle helpompi osa urakkaa kuin se, mitä on edessä niiden jälkeen. Puolue on toisaalta selvästi paaluttanut sen, mistä se ei aio tinkiä, mutta voiman?
Erityisesti muistan maastanne sen, miten tärkeänä valtio piti urheilua. Joten teidän rakkautenne yleisurheilua kohtaan ei ole sattumaa. ENNEN VUODEN 2004 Ateenan olympialaisia Sakorafa hankki Palestiinan kansalaisuuden ja pyrki kisoihin Palestiinan edustajana. . He ymmärtävät varsin hyvin, että heidän liittolaisensa, pääministeri Antonis Samaras on menettänyt pelin. Syriza on Agathopouloun mukaan ehdottoman sitoutunut neuvottelemaan uudelleen Kreikan velat ja lisäämään sopimukseen kasvulausekkeen eli lainojen takaisinmaksun sitomisen talouskasvuun. . Tämä ei ole utopiaa, tämä on ainoa realistinen näköala Kreikalle ja Euroopalle. Sakorafan mukaan ei ole kysymys siitä, miten halukkaita Euroopan joh- » Uudenlainen näkemys on voimistumassa EU:n sisällä. Sakorafa sanoo, ettei velkajärjestely ole ainoa asia Syrizan suunnitelmissa. . Ne heijastavat muutosta Euroopan johtajien asenteissa. Pasok oli sosialistinen liike ja sen olisi pitänyt suhtautua kriisiin tilaisuutena radikaaliin yhteiskunnalliseen muutokseen eikä tilaisuutena alistaa kansamme suurimmalle tragedialle sitten toisen maailmansodan. . Samaan aikaan, mutta erillään velkaneuvotteluista käynnistämme solidaarisuusohjelman maamme valtavan humanitaarisen kriisin ratkaisemiseksi. Minulle oli selvää, etten voi alistua raa?alle uusliberalistiselle vaihtoehdolle ja äänestää kuripaketin puolesta, koska käytännössä se oli kuin kuolemantuomio kokonaiselle kansalle. 41. Ohjelman tarkoitus on taata kaikille ravinto, asunto, terveydenhoito, koulutus ja lämmitys. Sakorafan mukaan Syriza saa kumppaneita eurooppalaisella tasolla. . Olympialaisten synnyinmaassa Kreikassa kisojen merkityksen olisi pitänyt ylittää voittajien mainossopimukset, sponsorit ja Coca-Cola. On alettu ymmärtää, ettei voi olla yhtenäistä Eurooppaa, jos sen kansalaiset on piiskattu loppuun. Arto Huovinen Tiina Lillakin kova kilpakumppani AINAKIN VARTTUNEEMPI urheiluväki kahvaan? enää olisi Kreikkaa tuhonneiden käsissä. On alettu ymmärtää, että viiden viime vuoden politiikka on johtanut mittasuhteiltaan historialliseen umpikujaan. Kaikki tietävät, että ensi sunnuntai on alkua sille, että demokratia alkaa ohjata taloutta, että vyönkiris- tajat ovat neuvottelemaan Syrizan kanssa velkojen uudelleenjärjestelystä. . Meidän eurooppalaisten väitetään elävän demokratian kehdossa, mutta kansaamme painostetaan ja uhkaillaan, jotta se ei voisi käyttää demokraattista oikeuttaan valita haluamansa hallitus. . Vuoden 2012 vaaleissa Sakorafa valittiin Syrizan listoilta ja viime keväänä hänet valittiin europarlamenttiin. Sakorafan mukaan välirikon syynä oli se, että Pasok vaihtoi puolta. . Olemme asettaneet joukon ehtoja sille, keiden kanssa ja miten voimme tehdä yhteistyötä. Agathopoulou sanoo, että päivä päivältä enemmän näkyy Euroopan tiedotusvälineissä mielipiteitä, joiden mukaan Kreikan velkoja on leikattava ja Kreikan kanssa on neuvoteltava. . Kreikkalaiset tietävät hyvin, että ainoa todellinen pelon aihe on vyönkiristyksen, tuhoamisen ja raakuuden politiikan jatkuminen. Sakorafa sanoo, että on vihdoinkin aika tuoda etusijalle Euroopan kansat ja niiden tarpeet yhteisen kotimme yhteisinä omistajina, tasa-arvoisin oikeuksin ja tasa-arvoisin elämän ja tulevaisuuden mahdollisuuksin. Realistinen näköala Syrizan vaalimainokset ovat näkyvästi esillä kaikkialla Ateenassa. Kreikan yhteiskunnassa on Sakorafan mukaan nyt innostuksen ja suurten odotusten ilmapiiri. . Me olemme loogisia ja me olemme realisteja. Haluan lähettää viestin, että höykyttämisen ja pelottelun aika on päättynyt Kreikassa. En tarkoita pelkästään Espanjan Podemosia tai muuta Euroopan vasemmistoa, vaan sitä, että uudenlainen näkemys on voimistumassa EU:n sisällä. Pelkästään se, että tämä vielä muistetaan, osoittaa aloitteeni antaneen pienen panoksen palestiinalaisten kamppailulle tuen saamiseksi maailmalta. muistaa Sofia Sakorafan keihäänheittäjänä ja Tiina Lillakin kovana kilpakumppanina. Sakorafa sanoo pitävänsä Lillakia yhtenä suurimmista urheilijoista. . Sitä jatkavat yhä sekä EU:n johto että Kreikan hallitus, joka ei painosta lainanantajia vaan omaa kansaansa. Näin sanoo sähköpostihaastattelussa 57-vuotias So?a Sakorafa, joka on yksi Syrizan kuudesta europarlamentaarikosta. . ARTO HUOVINEN Sakorafa: ?Höykyttämisen ja pelottelun aika on ohi Kreikassa? . Syyskuussa 1982 minä heitin (vanhan keihäsmallin) maailmanennätyksen 74,20, jonka Lillak rikkoi vajaat kymmenen kuukautta myöhemmin tuloksella 74,76. . Heidän täytyy neuvotella EU:n ja eurovyöhykkeen jäsenmaata johtavan, kansalta vahvan valtuutuksen saaneen Syrizan hallituksen kanssa. Tämä on johtoajatus EU:ssa, kansan valinnan kunnioittaminen. Uusi näkemys vahvistuu Sofia Sakorafa on yksi Syrizan kuudesta europarlamentaarikosta. tykselle pannaan loppu, että pysäytetään fasismin uudelleenheräämiseen johtaneet syyt, yhdistetään kansa ja asetetaan etusijalle työntekijöiden solidaarisuus eikä pääomien solidaarisuus. Olen varma, että tämä ei ole sattumaa. Ja me todellakin odotamme samaa Euroopan johtajilta. Arto Huovinen saavuttaneensa päämääränsä, vaikka häntä ei päästettykään kilpailemaan. . Uskon, että välillämme vallinnut hyvä urheiluhenki kannusti meitä kumpaakin maailmanluokan tuloksiin. KREIKKALAISET ovat viisi vuotta olleet kiristyksen kohteena. Vuonna 2010 hän kieltäytyi äänestämästä talouskuripaketin puolesta ja hänet erotettiin Pasokista. Loppukauden Sakorafa oli parlamentissa sitoutumattomana. Niiden olisi pitänyt merkitä kansojen solidaarisuutta, oikeudenmukaista rauhaa ja myös kaikkien kansojen oikeutta vapaaseen ja itsenäiseen kotimaahan. Sakorafa sanoo, että hän katsoo Sofia Sakorafa palkintopallilla Ateenan EM-kisoissa 1982, joissa hän sai pronssia naisten keihäänheitossa. SAKORAFA OLI vuosina 2000?2010 kolmen vuoden taukoa lukuunottamatta sosialidemokraattisen Pasokin kansanedustaja. Pyrkimykselläni oli hyvin symbolinen tarkoitus
Pula halukkaista lääkeyrityksistä on johtanut siihen, että jotkin osavaltiot käyttävät tappavissa ruiskeissa testaamattomia yhdistelmiä, kuten McGuiren teloituksessa. Jessica Glenz © Guardian News and Media Käännös: Pontus Purokuru. Asianajajat huomauttavat myös, että vastaava suoja puuttuu muilta kiistanalaisilta toimijoilta, kuten kantasolututkijoilta ja abortin tekijöiltä. Neljä kuolemaantuomittua vankia on haastanut Ohion osavaltion oikeuteen pysäyttäkseen marraskuussa hyväksytyn lain, joka salasi teloituksiin liittyvien lääkäreiden, työntekijöiden, alihankkijoiden ja lääkevalmistajien nimet. . Kuolemaantuomitut vastustavat teloittajien nimettömyyttä ALL OVER PRESS » Neljä kuolemaantuomittua käy oikeutta laista, joka takaa nimettömyyden teloituksiin osallistuville Ohiossa. New York takaa nimettömyyden lähes kaikille, jotka osallistuvat vankien teloituksiin. Laki suojaa nimiä suurimmassa tapauksessa myös oikeuden vaatimuksilta. . Sweeney. . Teoistaan on kannettava vastuuta. Pitkä, tuskallinen ja epäonnistunut teloitus Ohiossa on ollut painetta uudistaa ruisketeloitusta sen jälkeen, kun osavaltio teloitti Dennis McGuiren tammikuussa 2014. ja ?ahdistelulta?. Henkilön, joka paljastaa teloituksiin osallistuvien nimiä, voi haastaa oikeuteen ja tuomita sakkoihin. Lain on määrä tulla voimaan marraskuussa. . McGuiren kuolema kesti yli 20 minuuttia, jona aikana hän haukkoi henkeään ja yritti nousta istumaan. Tässä on kyse laajemmista demokratiaa ja perustuslakia koskevista kysymyksistä, sanoo kuolemantuomiota käsittelevän infokeskuksen toiminnanjohtaja Richard Dieter. Vastustajien mukaan laki rikkoo perustuslain ensimmäisen lisäyksen yleisölle takaamia oikeuksia. Tuomari Frost käsittelee myös kanteen, joka pyrkii estämään Ohiota salaamasta teloitusten toimeenpanoa. Osavaltion lakiesitys HB 663:n mukaan Ohion oli salattava lääketoimittajiensa nimet, jotta teloituslääkkeitä tekevät säästyisivät ?fyysiseltä vahingolta. Laki turvasi nimettömyyden myös oikeuden vaatimuksia vastaan. Laki tekee poikkeuksen osavaltion julkisia rekistereitä koskeviin lakeihin. Tätä tullaan pitämään kiistan- alaisena oikeusistuimissa, joissa tietoja juuri tarvitaan, Dieter sanoo. . Lain tarkoitus on sulkea pois toinen osapuoli tästä kiistasta, mikä rikkoo selvästi perustuslain yleisölle takaamia oikeuksia, sanoo kuolemaantuomitun asianajaja Timothy F. Harvardin anestesiologian professori oli ennustanut, että 53-vuotiaan vangin teloitus johtaisi karmeaan kuolemaan. Professori kertoi tuomari Gregory Frostille antamassaan yhdeksänsivuisessa lausunnossa, että osavaltion kokeellinen midatsolaamista ja hydromorfonista koostuvat lääkesekoitus ei riittäisi tappamaan McGuirea aiheuttamatta hänelle kohtuutonta kärsimystä. Perustuslain turvaa tarvitaan kipeimmin juuri silloin, kun hallinto alkaa rajoittaa kansalaistensa oikeutta kyseenalaistaa, keskustella tai tutkia vapaasti sen toimintaa, ja juuri tästä on kyse. OHIOSSA LAKI Teloittajia suojataan, muita lääkäreitä ei Eräs asianajajien argumentti nimettömyyslakia vastaan on, että muille julkisesti kiistanalaisilla alueilla toimiville lääkäreille ei ole myönnetty vastaavaa suojaa. ?Myös esimerkiksi abortteja tekevät ja kantasolututkimusta harjoittavat henkilöt kohtaavat voimakasta arvostelua kansalaisilta, jotka vastustavat heidän toimintaansa?, vankien tekemässä aloitteessa kirjoitetaan. ?Jos arvostelu tulkitaan ahdisteluksi, tälläiset henkilöt altistuvat vahingolle, joka on monta suuruusluok- 42 Neljä kuolemaantuomittua vankia on haastanut Ohion osavaltion oikeuteen pysäyttääkseen lain, joka salaisi teloituksiin osallistuvien, muun muassa lääkäreiden ja lääkevalmistajien nimet. kaa laajempi kuin se, mitä [osavaltion lain] HB 663:n suojaamat henkilöt tulisivat koskaan kohtaamaan tai edes kuvittelemaan.? Ohion laki on osa kuolemantuomion sallivien osavaltioiden pyrkimystä salata tuomioiden toteutukset. Jotkin osavaltiot ohittavat lakisääteiset keinot: Teksas on asetuksillaan kieltäytynyt julkistamasta tietoja siitä, mistä se hankkii tappavissa ruiskeissa käytetyt lääkeaineet. Aineista on ollut pulaa siitä lähtien, kun eurooppalaiset lääkeyritykset alkoivat kieltäytyä myymästä lääkkeitä teloituksia varten. . Jotkin ihmiset eivät halua paljastua, mutta se on osa demokratiaa. Koska perustuslaki kieltää julmat ja poikkeukselliset rangaistukset, osavaltioita velvoitetaan toimeenpanemaan teloitukset ilman ylimääräistä tuskaa. » Lääkeaineista on ollut pulaa siitä lähtien, kun eurooppalaiset lääkeyritykset alkoivat kieltäytyä myymästä lääkkeitä teloituksia varten. McGuiren epäonnistunut teloitus sai oikeuden keskeyttämään kuolemantuomioit tämän vuoden helmikuuhun asti. Kun asiaa katsotaan tästä näkökulmasta, päätökset tulevat muuttumaan. Dieter sanoo uskovansa, että Ohion laki olisi hyvä ehdokas testattavaksi liittovaltion tuomioistuimessa, koska se sisältää laajoja poikkeuksia tietojen julkisuuteen. Laki myös estäisi lääkärinlupia valvovia toimikuntia sanktioimasta teloituksiin osallistuvia lääkäreitä. Osavaltiot ovat pyrkineet suojaamaan tappavissa ruiskeissa käytettävien lääkkeiden valmistajia siitä lähtien, kun julkinen arvostelu sai valmistajat lopettamaan lääkkeiden myynnin teloituksia varten
He pitivät myös kali. Ka?rin merkitys muuttui ei-uskovaisesta kerettiläiseksi, ja sellaiseksi saattoi joutua yhden ainoan synninteon kautta. on Saudi-Arabia, joka valtiona käyttää samoja julmia rangaistusmuotoja kuin esimerkiksi Islamilainen valtio (IS). Siihen mukaan tulevat lasketaan uskovaisiksi; kaikki muut ovat kerettiläisiä, ja heidät saa tappaa, ovat he sitten muslimeja tai ei, sunni-imaameja tai lapsia. LÄNNESSÄ USKONNON merkitystä usein vähätel- Saudi-Arabian kuningas Abdullah pitämässä vastaanottoa Al-Salamin kuninkaallisessa palatsissa Jeddassa. lään. Alia, Muhammedin serkkua, kerettiläisenä ja murhasivat hänet evikin mukaan IS toimii samalla tavoin. Julistamalla kalifaatin IS julistautui samalla islamin sekä hengelliseksi että poliittiseksi johtajaksi. Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Terrorin arabialainen maaperä CHARLIE HEBDO -draaman jälkeen monet kristityt syyttivät islamia tapahtuneista murhista. Heidän mielestään koko uskontokunta on syyllinen iskun takana olevaan kieroutuneeseen ajattelutapaan, vaikka vain 4 prosenttia muslimeista kuuluu islamin kaikkein vanhoillisimpaan suuntaukseen, Hanbalin koulukuntaan. Toisaalta monet muslimit . al-Azraqin johtama kharijidien haara hyökkäsi niin häikäilemättä ja väkivaltaisesti muita muslimeja vastaan, että evik kutsuu heitä islamin ensimmäisiksi terroristeiksi. Toki poliittinenkin ulottuvuus on tärkeä, mutta uskontojen vaikutus sivuuttamalla ei alueen tapahtumia voi ymmärtää. Maineikas uskontojen historian tutkija Karen Armstrong kirjoitti New Statesman -lehdessä marraskuussa Arabian niemimaan wahhabiiteista IS:n toiminnan edeltäjinä. 1700-luvulla alueen yhteiskuntien poliittinen LEHTIKUVA/HO - pirstoutuneisuus oli myös uskonnollinen ongelma. Tähän koulukuntaan kuuluvat myös esimerkiksi alQaida ja Nigerian Boko Haram. TURKKILAINEN, YHDYSVALLOISSA toimiva uskontososiologi Neslihan evik on todennut IS:n toiminnan aika lailla muistuttavan 600-luvun kharijidien kapinaa Muhammedin ensimmäisiä seuraajia vastaan. Varsinkin Na. He erottivat ensimmäisinä ?oikeat? muslimit ?nimellisistä. samoin kuin eräät salaliittoteorioihin mieltyneet kristitytkin . laisuuden kaltainen suvaitsevuus muita islamin sisäisiä oppeja kohtaan oli ollut yleistä, mutta nyt pitäytyminen al-Wahhabin tiukkoihin oppeihin tuli osaksi Saudi-Arabian valtiollista olemusta. Siihen sisältyivät raa?at ruumiilliset rangaistukset, julkiset teloitukset ja raipoilla hakkaamiset, joista viimekin aikoina on välitetty kuvia ulkomaille, melkein kuin kilpailuna IS:n vastaavan kuvapropagandan kanssa. Yhdysvallat on kuitenkin halunnut SaudiArabian mukaan sodankäyntiinsä IS:ää vastaan. yhteisön poliittinen hyvinvointi oli aina pyhä tehtävä, Armstrong kirjoittaa. 1700-luvun uudistusmielisille oli siten Armstrongin mukaan selvää, että palauttaakseen hävinnyt valtansa ja arvovaltansa muslimien piti palata uskontonsa juurille, siten että Jumala määräisi suunnan, eivät maalliset pyrkimykset. Tärkeimpiä näistä uudistajista oli Muhammad Ibn Abd al Wahhab, joka oli erityisen huolestunut pyhien miesten palvonnasta ja heidän hautojensa ympärillä tapahtuvista menoista, jotka antaisivat näille pyhille miehille liian suuren painoarvon. rakentaa oikeudenmukainen talous, jossa jokaista kohdellaan tasapuolisesti ja kunnioittavasti . Kaikki, jotka eivät hyväksyneet heidän käsityksiään, olivat vain nimellisiä muslimeja. ovat olleet varmoja siitä, että kaiken takana ovat tietyt amerikkalaiset piirit, jotka haluavat lietsoa islaminvastaisuutta. Vaikka Pariisin iskun tekijöiden motiiveja on jälkeenpäin vaikea selvittää aukottomasti, tuntuu kuitenkin siltä, että he kuuluivat tähän pienimpään ja vanhoillisimpaan ryhmään, jota usein kutsutaan wahhabiiteiksi. IS:kin esiintyi siinä lähinnä vain geopoliittisena tekijänä. Martti Lutherin tapaan al-Wahhab halusi palata uskontonsa varhaisimpiin opetuksiin ja karsia kaikki keskiaikaiset lisäykset. TÄMÄ SUUTUTTI papistoa ja pelotti paikallisia hallitsijoita, jotka pelkäsivät alamaistensa levottomuutta. He pitivät hyväksyttävänä jokaisen kerettiläiseksi määrittelemänsä tappamisen, hänen omaisuutensa haltuun ottamisen sekä hänen vaimojensa ja lastensa tappamisen tai » Yhdysvallat vaikenee Saudi-Arabian oloista. orjaksi ottamisen. Tunnettu geopoliittinen konsultti George Friedman laati joku viikko sitten Lähiidän tilanteesta katsauksen, jossa uskontoja tuskin mainittiin . Sen sijaan jokaisen miehen ja naisen pitäisi keskittyä Koraanin lukemiseen. Hän ja hänen poikansa onnistuivatkin kasvattamaan SaudiArabian suurin piirtein nykyiseen mittaansa. Ibn Saud käytti miekkaansa laajentaakseen valtaansa ja levittääkseen al-Wahhabin oppeja. Koska Koraani oli antanut heille pyhän tehtävän . Sen ?kotikenttä. muslimeista. Siksi Saudi-Arabian oloista vaietaan. 43. Jos he kuitenkin elivät muslimiyhteisössä, he olivat vaarallisia, koska he uhkasivat islamin puhtautta. Kharijidit käyttivät Koraanin vastakkainasettelua mumin - ka?r eli uskovainen - ei-uskovainen, mutta määrittelivät nämä käsitteet omalla tavallaan. Aikaisemmin suu. Al-Wahhab löysi kuitenkin liittolaisen, joka omaksui hänen ajatuksensa. Muhammad ibn Saud käytti niitä perusteena käydessään sotaa pikkuvaltion laajentamiseksi suureksi valtioksi
Venäjän jalkapallomaajoukkeen päävalmentaja Fabio Capello (kuvassa) alkaa hermostua, koska ei ole saanut palkkaa puoleen vuoteen. Tältä osin LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON takanaan kunniakas historia mestaruuksineen ja Suomen cupin voittoineen, ja on ymmärrettävää, että joukkueessa halutaan edetä maltillisesti kohti tavoitteita ja vakiinnuttaa tamperelainen jalkapallo tauon jälkeen huipulle. Southampt - Crystal P .... Ilvestä koutsaa tällä hetkellä teeveestä tuttu Keith ?Keke. Aki-Vei (7) pärjää aina ravatessaan; viimeksi tuli taas laukka. 1 2. Armstrong, joka ei ole valmentanut työkseen kahdeksaan vuoteen. Topperilla (2) on voitto alla. Vinkan Hovi (13), Teskeri (12) ja Leevi Lounatuuli (15) pyrkivät mukaan tototaistoon. 2 (X) 12. Liverpool - Bolton ............ Väkisin tulee mieleen, että nyt nähdystä kabinettinoususta saattaa olla projektille enemmän haittaa kuin hyötyä. Siitä hyötyisivät ennen muuta takariviin arvotut Desiree Lady (10) ja Fager (12). Paitsi että rumba heikentää luottamusta suomalaiseen futisjärjestelmään, eivät nopeat sarjatason muutokset ole seuroillekaan hyvä asia . Preston - Sheff Utd ......... 1 (X) 3. Hämäläinen pidättyväisyys on seurajohdolle hyvä perusasenne. Joukkueen tasoa liigajoukkueita vastaan päästään testaamaan jo tänään, kun tupsukorvat aloittavat liigacup-taipaleensa Kuopiossa KuPSia vastaan. Wigan - Huddersfield ... Pelihevosia ovat myös Thula Sana (9), Moonlight Love (5) ja Demi De Veluwe (4). Eihän se pyörällä ajaminenkaan toki unohdu kun sen on kerran oppinut, mutta silti hieman arveluttaa. 1 (X) 6. 2 (1) 5. Ylivauh- din vaarakin on olemassa. 1 Amazing Soul karkaa keulasta LÄHTÖ 1: Lahden Jokimaan Toto76-ravien avauksessa suosikkina matkaan lähtee huipputamma Amazing Soul (7), joka joutui jäämään viime lähdöstään pois jalkaan tulleen haavan takia. Rivi Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com Ironman (10) ja Timeless Croft (12). A: 1,3,5,7,10; B: 12,4,6,8,9,11 LÄHTÖ 5: Ylempien sarjojen kylmäveristen tasoituksessa on monta mahdollista menestyjää. vaikka suunta olisikin ylöspäin, kuten Tampereen Ilveksellä. Jos tamma ei saa pidettyä keulapaikkaa, hakee se piikin viimeistään takasuoralla. 1 11. A: 8,3; B: 13,12,15,5,1 LÄHTÖ 4: Kohde on pelillisesti hankala, sillä oikeastaan mikään valjakko ei nouse esiin laumasta. Paalun hevosista ainakin Pireus (3) yrittää reippaalla vauhdilla pitää takavolttilaiset loitolla. Kolmannella sarjatasolla Ipa palloili muutaman vuoden, nousten kaudeksi 2013 Ykköseen. TOVERI » Pelaajat eivät kykene keskittymään täysipäiväisesti futikseen. Keith Armstrongista tulikin yllättäen Veikkaus-liigajoukkueen valmentaja. kuetta on rakennettu kauden jälkeen nimenomaan Ykkösen tasolle, ja sopimuspelaajien listaa tarkastellessa ei voikaan välttyä ajatukselta, että tämä nippu taistelisi tällä kaudella sarjanoususta pelaamalla. Ilves vuosimallia 2015 on hyvä sekoitus kokemusta ja nuorta verta. Noin puolet ennakoidusta avauskokoonpanosta on pelannut itse asiassa tamperelaisessa liigajoukkueessa aikaisemminkin: sellaiset nimet kuin Antti Hynynen, Heikki Aho, Jonne Hjelm ja Jussi Kujala ovat tuttuja jo Tampere Unitedin kunnian vuosilta. Toisaalta taas joukkueessa on useita erittäin lupaavia nuoria pelureita, kuten junnumaajoukkueessakin esiintynyt Gullit Zolameso. Nimilista ei kuitenkaan kerro kaikkea. Valmentajan mukaan nyt kaikki on kunnossa. Tamma ottanee kiihdytyksessä keulan ja karkaa muilta. Jokohan alkaisi julkisten varojen käyttöönkin tulla rotia: kummasti löytyi kaupungilta pätäkkää joustokaukaloihin, mutta sitä lämmitettyä tekonurmea on huudeltu jo vuosikaudet... haiskahtaa kotivoittopainotteiselta, ja kierroksen varmin sellainen löytyy kolmoskohteesta, jossa Chelsea kohtaa Ykkösliigassa pelaavan Bradfordin. Tämä ei tietenkään ole ainutlaatuista nykyisessä taloustilanteessa ? esimerkiksi niin ikään tulevaksi kaudeksi liigaan noussut HIFK pelaa osin puoliammattilaisvoimin. Paalulta lähtevä ikäluokkatähti Kujanpään Jyräys (6) palaa pitkältä tauolta. Kohteen läpiveto ei siksi olekaan huono vaihtoehto. Man City - Middlesbr ....... ajan: joukkuehan teki comebackin suomifutiksen kentille vuonna 2007 otettuaan käyttöönsä KooVeen paikan Kakkosessa. Viimeksi kovan lähdön voittanutta Costatantisoldia (11) ei kannata myöskään unohtaa. - West Brom ... Haastajista kannattaa huomioida ainakin lahjakas Amaretto Scoop (9), 44 » Takaa taistoon jyrää kova kaarti Diktaattorin johdolla. joka viimeksi Teivossa palasi pitkältä tauolta ja voitti heti lähtönsä. Piikkiä tavoittelevat myös keulavoiton viimeksi ottanut Vind Farming (5) ja kovakirinen Global Option (7). Alussa nopeat Keisar (8) ja Ponnen Onni (15) kärsivät nyt lähtöpaikoistaan. 1 9. A: 6,2,4,7,16; B: 14,8,15,12,10 LÄHTÖ 6: Benito Kievitshof (1) kiihdyttää vauhdilla liikkeelle. Ruunan pitkä voittoputki katkesi viimeksi laukkaan. Chelsea - Bradford .......... Liigapaikan säilyttäminen on tässä tilanteessa aivan riittävä tavoite, eikä taloutta kannata päästää kuralle yhden puoliksi säkällä saadun pääsarjapaikan takia. Takaa jyrää taistoon kova kaarti Diktaattorin (16) johdolla. A: 7; B: 9,5,4,6 LÄHTÖ 2: Jos Rapido Streamline (1) pystyy pitämään sisäradalta piikin, on mailin kisassa paljon ratkaistu. Birmingh. Joukkue koostuu yhä pääasiassa divarimalliin puoliammattilaisista, joten pelaajat eivät kykene keskittymään täysipäiväisesti futikseen. Toki tilanne voi muuttua vielä hovissa, sillä Ykköseen pudotettu Mypa on valittanut päätöksestä. Tupsukorvat sijoittuivat viime kaudella Ykkösessä kolmansiksi. Tuolloin pronssisija tuntui merkityksettömältä, mutta nyt päätöskierroksen podium-paikan varmistanut maalijuhla Viikinkejä vastaan nousikin arvoon arvaamattomaan. Tampereella on pyritty määrätietoisesti kehittämään toimintaa koko Ilveksen ?uuden tulemisen. Vaikka vierastankin ajatusta siitä, että joku kaupunki ?ansaitsisi? pääsarjapaikan, en silti malta olla toivomatta keltapaidoille onnistumisia. Tämä jo puhtaasti tasapainon vuoksi: kaksi liigaseuraa kiekossa samassa kaupungissa ilman vastapainoa kuningaslajin puolella on melkoinen epäsuhta. Pelihevosia edellisten juoksujensa perusteella ovat ainakin Moonlight Storm (1), Daisy Web (3), Callela Kingswin (5), Rim Bay Talluh (7), Incredible Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Alamme olla rajalla. Cardiff - Reading ........... Sunderland - Fulham ...... 1 (2) 10. Vierailijoilla on niin sanotusti tekemätön paikka, vaikka José Mourinho marssittaneekin kentälle b-miehistön. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 24.1. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1(X), 1, 2(1), 1(X), 1, 1(X), 1, 1(2), 1, 2(X), 1, 1. VIIKON VAKIORIVI koostuu FA-cupin ja Championshipin otteluista. Viihdyttävä persoonahan Keke toki on edelleen, mutta miten on sitoutumisen ja nuorten pelaajien kehittämisen laita? Toivoisi, ettei Tampereella päästettäisi mopoa keulimaan ja alettaisi ottaa menestyksennälässä turhia riskejä. 1 7. Wolves - Charlton .......... Aaron Hem (4) teki joulu-tammikuussa monta hyvää juoksua. 1 13. kello 16.55. Global Kid (6) voitti välistarttinsa keskiviikkona Vermossa tyylipuhtaasti ja nyt se lähtee mukaan haastajana. JoukILVEKSELLÄ ON nousijaseurat antavat kuitenkin tasoitusta liigan kärkipäälle. 64 SARAKKEEN VIHJERIVI asia on valmennus. 1 (X) 8. 1 4. A: 1; B: 6,11,4 TOINEN MIETITYTTÄVÄ 1. A: 5,7,10,1; B: 3,12,11,8 LÄHTÖ 7: Lämpöisten avoimen sarjan lähdössä pelimerkit kannattaa panna Västerbro Missioniin (1), vaikka mukana on monta muutakin kyvykästä hevosta. Ilta-Sanomat 20.1. Ei ny tehrä tästä liigapaikasta numeroo Alavuotunki purki tällä palstalla viime viikolla ansiokkaasti suomifutiksen kaikkien aikojen kabinettitalvea, jonka aikana sarjojen kokoonpanot ovat vaihdelleet kuin perussuomalaisissa valtuustoryhmissä. Pelihevosia ovat myös Frosty Vice (3) ja Phaedra Club (4). Tottenham - Leicester ... Norwich - Brentford ..... Derby - Chesterfield ....... E pelit Mitta alkaa täyttyä. A: 1,9; B: 2,8,5,7 LÄHTÖ 3: Kylmäveristen tasoituksessa eniten peliä kerää Hexan Voksu (8), mutta nyt sen tehtävä ei ole yhtä suoraviivainen kuin viimeksi
Neuvostoliiton johtajat. 5. Paavo Rintalan. 8. Mustanaamion. 9. Georgilaispelaaja valkeilla (siirto) on kattanut pelipöytänsä hyvin. Montako litraa on barreli öljyä? 1. 2. 3. 8 7 Tilinumero IBAN-muodossa: 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 28.1.2015 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Txg7!! Kxg7 2. Missä uusi paavi valitaan? 6. Squashissa. 3. Kenen sarjakuvasankarin hevonen on Hero? 9. Irlantia. 2. Tg1+ Kh8 3. Loppuhuipennus vaatii vielä shakillisia hienouksia. Normaalilyseo. 7. Mistä Jan Boklöv on jäänyt urheiluhistoriaan? 10. New Hampshire. 4. Mitä muuta kuin lohen sukuista kalaa kutsutaan norssiksi? 7. Huippupelaajilla on tapana laittaa tuulemaan ja vastapelaajat joutuvat seisomaan sateessa. Mannschaftsissa vuonna 2007 pelatussa naisten EM-pelissä Jawachischwili?Thanh Trang oheisen kuvion kohokohta on saavutettu. Millaisia ne ovat? Ratkaisu: 1. Dh4!! Dd6 5. 159 litraa. Ristikko 23.1.2015 45. Dg5 ja musta antautui. Osmo Korhonen, Jyväskylä Mikko Räkköläinen, Helsinki Sari Virta, Vihti Vastaukset 1. Mikä on neljäs New-alkuinen osavaltio? 4. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 16.1.2015 voittajat ja oikea vastaus Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Shakkilaudan pelitapahtumia voidaan kuvailla monin eri tavoin. Konklaavissa. 6. Ristikko Shakki Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: Mitä valtiota apilanlehti symboloi? Missä urheilulajissa käytetään termiä let? New York, New Mexico, New Jersey. d5+ Te5 6. Dxe4 Df6 4. Kenen romaaniin elokuvat Pojat perustuu? 8. Ketkä kulkivat ZIL-merkkisellä autolla? 5. Kehitti mäkihypyn v-tyylin. 10
09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu Jokainen tilaaja maksaa tilauksen itse . Lahjan antajan täytyy itse ilmoittaa lahjan saajalle tilauksesta. tilaukset@kansanuutiset.fi p. Timo Mäkelä Ei siihen joulua tarvita. Asiallisen & edullisen lahjan voi antaa läheiselleen koska vaan: Kolmen kuukauden Viikkolehdet kympillä. Tarjous koskee vain uusia tilaajia. (X) tai alla on lahjatilauksia, MAKSAJAN YHTEYSTIEDOT: Lehden saaja Lehden saaja Osoite Osoite Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Lehden saaja Lehden saaja Osoite Osoite Postinumero 46 Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka Postitoimipaikka Postimaksu on maksettu. Tutustumistilaus on määräaikainen ja loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä
Jatkossa kauppa tinkii yhä enemmän palvelusta, ja työntekijöistä. Nurkan takana uhkaa perinteistä vähittäiskauppaa myös verkkokauppa. Alennetut tuotteet toimivat tarjousten tapaan sisään heittotuotteina. Uskoo, ken haluaa. S-RYHMÄ PISTI viime sunnuntaina ison pyörän liikkeelle il- moittamalla, että se laskee noin 400 ruokatuotteen hintaa Prismoissa. Halpaketjut jyräävät Euroopassa, miksi siis ei Suomessakin. Ihmisiä vaelsi joukoittain Prismoihin, ja myynti hyppäsi. ENSI ILAHTUMISEN jälkeen heräsi kysymys ruoan hinnan alennuksen merkityksestä kuluttajalle. Hintakilpailu on tässä yksi väline. Ostovoima on kaventunut, eikä muutosta ole näkyvissä tähän. Moni kuluttaja katsoo ensimmäiseksi hintaa. Kyse on taistelusta Lidliä vastaan. S-ryhmän pääjohtaja Taavi Heikkilä totesi Sryhmän palaavan nyt osuustoiminnallisille juurilleen. Tähän koko ajanrusteltu korkealla arvonlisäverolla. S-ryhmässä on havaittu kuluttajan kauppakassin eurokoon pienentyneen. Ostouskollisuus rakoilee. On aina hienoa, jos mittelöt voidaan käydä neuvottelemalla. Sitähän esimerkiksi konsensushakuinen politiikka on. Muu onkin sitten markkinointiviestintää. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Kauppalehti 19.1. » einen sana Viimeinen Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.? S- ja K-ryhmät taisteluun Lidliä vastaan SUOMALAISET EIVÄT valita turhaan kun. Maailma on voimamittelöitä. Ruoan kalleutta on petia. Nousu oli 20,9 prosentja Itävallassa. Se kantaa huolta tavallisista suomalaisista, jotka elävät ?todella vaikeita aikoja?. Kuka maksaa las- Kaupan markkinajohtajuudesta käydään nyt tiukkaa taistoa. ON HELPPO olla samaa mieltä, että osa kansalaisista elää vaikeita aikoja. Otetaanpa toitettua. vuosi 2000 Tilastokeskuksen ?elinRuoka on Suomea kalliimpaa vain tarvikkeet ja alkoholittomat juomuutamassa EU:n vanhassa maassa, mat. -tilastosta ja verrataan sitä vuomuun muassa Tanskassa, Ruotsissa teen 2010. Kuluttajalla onkin hankala tilanne. Hinnoilla kilpaileva Lidl on kasvattanut markkinaosuuttaan kovaa vauhtia, vaikka se ei vielä alle 10 prosentin markkinaosuudellaan uhkaa S- ja K-ryhmien hallitsevaa asemaa. S- ja K-ryhmä ovat olleet selkeitä markkinajohtajia, ja tästä asemasta nyt käydään taistelua. Sryhmän ilmoitus oli taitavasti ajoitettu sunnuntaihin. Vain uutinen epäilyistä ulkopoliittisen johdon erimielisyyksistä puolustusvoimien mahdollisesta osallistumisesta harjoituksiin Yhdysvaltojen kanssa Virossa ylitti Sryhmän markkinointiviestin. Kuluttajat ilahtuivat alennuksesta. Mikä mahdollisti nyt jaksoon mahtuu ruoan arvonlisäveron lasku 17 prosenruoan hinnan alentamisen. Varmasti, vaikka sitä ei tiin kuin keskimäärin muut kuluttajahinnat. ääneen sanotakaan, tehostamistalkoisiin ovat joutuneet myös kaupan pienipalkkaiset työntekijät. LEHTIKUVA Suurin yhteinen nimittäjä ruoan hinnan alentamiselle on taistelu markkinaosuuksista. Perusteluja on löydetty muun tista 12 prosenttiin ja vaiheittain nousu 14 prosenttiin. muassa alentuneista energia- ja kuljetuskustannuksista Ruoan hinta on noussut huomattavasti nopeampaan tahsekä toiminnan tehostamisesta. Vastaveto tuli välittömästi myös K-ryhmältä ja Lidlistä. Media, mukaan lukien sosiaalinen media, repesi. Suomen ruoan Entä jatkuvatko työntekijöiden lonimittäjä ruoan hinnan hintataso on Euroopan korkeimpia mautukset kaupan alalla ja jopa lialentamiselle on taistelu vastaavan tuloluokan maihin verratsääntyvät? tuna, ja on edelleenkin, vaikka puPikainen katsaus elintarvikkeimarkkinaosuuksista. hutaan jopa hintasodasta. Pitäisikö kannattaa hintasotaa vai ei? KARI KAUPPINEN Ensi viikolla Risto n o n e n ä k Myk Satelliittiteatterin moottori Ruotsin äärioikeiston juurilla 47. Tässä vaiden hintojen lähihistoriaan kaataa heessa puhe hintasodasta on ylimikylmää vettä niskaan. Itsepalvelukassoja kokeillaan jo. Ainakin, jos on uskomista S-ryhmän viestintään. Onko kaupalla tähän varaa? Suurin yhteinen ruoan kalleudesta. Edelleen vuodesta 2010 vuoteen 2014 nousua oli jälleen 17,9 prosenttia
Naisen nimi on oireellinen: Ansa. Ansaan hurahtaa Lappia kiertävä valokuvaaja Toivo (Sampo Sarkola) . Bordellien pitäminen ei ole vuodesta 2002 lähtien ollut enää rangaistavaa. . Hä on todellinen ilopilleri tomerana pikkulikkana. SAKSA KULKEE omaan suuntaansa prostituution laillis- tamisessa. Se kertoo pyhän bajadeerin eli temppelitanssija Nikiyan ja soturi Solorin mahdottomasta rakkaudesta. Päärooleissa tanssivat Svetlana Zaharova, Vladislav Lantratov, Aleksei Loparevitsh ja Maria Aleksandrova. Orkesteria johtaa Pavel Sorokin. MOSKOVAN BOL?OI-BALETTI BAJADEERI Yle Teema la klo 17.55 Matti Ijäksen Kaikella rakkaudella on elokuva levottomasta Ansasta (Krista Kosonen, kuvassa) ja kolmesta miehestä jotka rakastavat häntä, kukin tavallaan. Saksa on laillistanut prostituution. Saksasta on tullut yksi maailman suurimmista seksimatkailukohteista. Raportti Euroopan porttola kertoo Saksan kokemuksista laillistamisen jälkeen, ja siitä kuinka hyvin lieveilmiöt ja ihmiskauppa on saatu kitkettyä. Harri-Ilmari Moilanen SILMINNÄKIJÄ: EUROOPAN PORTTOLA KAIKELLA RAKKAUDELLA TV1 su klo 21.05 TV2 to klo 20.00. Monet joutuvat tyytymään paljon vähempään, sillä Saksaan on tulvinut prostituoituja ulkomailta, erityisesti itäisestä Euroopasta. Ulkomailta tulvii myös asiakkaita. Ismo asettuu kortteeriin kiihkouskovaisen veljensä (Hannu-Pekka Björkman), tämän hymyttömän vaimon (Minna Puolanto) sekä kaltoin kohdellun pojan (Lauri Romakkaniemi) asuttamaan taloon. Ansan lumoissa on useampikin mies, ja joukko sen kuin täydentyy. Rakkaussäpinöiden ja -solmujen lisäksi tärkeä osa tapahtumissa on aikuisten ja lasten erittäin nätisti kuvatuilla kanssakäymisillä. Kerronnan tempo imaisee mukaansa, kohtauksissa on hillittyä lentoa, miljööt ja maisemat vaihtuvat notkeasti. Rauno Ronkaisen täyteläisissä väreissä hehkuva kuvaus hyväilee pohjoisen maisemaa suomalais-norjalaisella akselilla. Kaikella rakkaudella on räväköiden kohtaamisten, syvien katseiden, karhean runollisten tuokiokuvien ja hauskojen repliikkien elokuva. Hän on tappanut rakkauden tähden. lmille ominaisesti tuloksena on sovinnaiset kuviot kiertävä tragikoominen ihmissuhdekaruselli, jossa tapahtuu paljon ja kaikenlaista viihdyttävänä tapahtumien virtana. Krista Kososen hahmossa näyttämölle porhaltaa melkoinen hurjimus. Millaisia ovat seuraukset? Saksa vetää seksituristeja Tunturin taika ja puolihullu rakkaus Matti Ijäksen ohjaama Kaikella rakkaudella (2013) on käsikirjoitettu porukalla. Samalla irtoaa hyvä ruotsista kierrätetty lempinimi, Önska. Kohta on mukana menossa myös Ansan ex-mies ja tytön isä, vankilasta va- pautuva Ismo (Tommi Korpela). Nautin seksistä normaalisti, muuten en tekisi tätä. Kyse on palvelusta josta maksetaan. Bettina sanoo ansaitsevansa jopa 15 000 euroa kuukaudessa. Hänen lisäkseen näyttelijäkaartin valopilkuksi nousee Aurora Kuusisto. tarinan kaaren kannalta paljon kertova nimi sekin. Toivo on pian innolla kunnostamassa Ansan ja tämän tyttären (Aurora Kuusisto) kotitaloa. 24.1.?30.1.2015 | VIIKKO 5 Tv&Radio Bajadeerin päärooleissa tanssivat Svetlana Zaharova ja Vladislav Lantratov. Bol?oin Bajadeeri Teemalla esittää mystiseen Intiaan sijoittuvan Petipaan ja Minkusin klassikon vuodelta 1877, joka nähdään Juri Grogorovitshin versiona. Käsitykseen kypsyy myös vankilakundi. Tommi Korpela huokuu jälleen kerran voimallista tumman baritonin läsnäoloa. Luontonäkymien vetovoimainen kauneus on elokuvan ehdottomia valtteja. Henkilöhahmojen osalta asetelmat eivät ole yhtä rikkeettömiä, mutta jotain vastaansanomattoman sympaattista ja särmikkään omaperäistä Ijäs ja kumppanit ovat le?aan taikoneet. Ijäksen lisäksi puikoissa ovat olleet Heikki Vuento, Auli Mantila ja J-P Passi. Ijäs-. Ei hassumpi kooste tunnelmapaloja. Tarinan pohjavesissä väreilee loppua kohti kirkastuva annos arktista zeniä: otetaan iisisti, vaikka elämä miten heiluttaisi. Onneksi tämä kokee pikaisen siistimisen, vaikka rempseää tulisuutta riittää jatkossakin. Prostituutio on yhteiskunnallisesti tarpeellinen, sanoo stuttgartilaisen Paradise-klubin edustaja Michael Beretin. Paradise on Euroopan suurin ilotalo, ja Beretinin mukaan avoin toiminta on muuttanut ihmisten käsityksiä seksialasta. Bettina-niminen seksityöntekijä kertoo pitävänsä työstään.
06.04 Aamupala. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutitomuus pohjalta Olavi Paavolaisen set. 19.00 Yle Uuti- Yle Uutiset ja sää. 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00 Arkisto Radio Nova 08.00 Mamma Maria! . Ohjelma on uusinta viime toukokuulta. 19.03 Lukupiiri: Knut Ham- dio. 05.50 Merisää. Tämä saa vasta nyt tietää entisen rakkaansa olevan tarunhohtoinen kurtisaani. 10.00 Kalle Haatanen. 05.02 ratiisi: Kontrasteja 11.57 Päivän mie- Aamupala. O: Josef von Sternberg. 08.50 Musiikkikamari. 09.10 Sää. 23.00 Yle Uutiset. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 radio. 00.05 Yöradio. Sotavangin paluu. yle.fi /ens 16.00 Yle Uutiset ja sää. torian professori Maria Lähteenmäki ja 16.05 Urheiluradio. Sound Tracker 11.40 Talo Ranskassa 12.21 Talo Ranskassa 13.10 Beethovenia etsimässä 15.30 Arkistojen salat: De Gaulle Pariisissa 16.00 Yle Live: MØ 17.00 Kaukasia 30 päivässä 17.55 Bajadeeri 20.00 Historia: Koukuttavat nautinnot 21.00 Teemalauantai: Marlene ja glamour. 06.00 Yle Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. sen kadonneet päivät ja paperit. 05.52 telause. Vaihdokas (Changeling/USA 2008) Tosipohjainen jännitysdraama naisesta, joka kamppaili Kalifornian oikeusjärjestelmää vastaan todistaakseen että viranomaiset palauttivat hänelle väärän lapsen. 13.03 sää. 08.05 Bhopalin myrkkytrageRadio 1 Onnen sävel. 07.00 Yle Uutiset. 16.10 Entisten toimittaja Jukka Kuosmanen. Tässäkin suhteessa sankaritar soittaa ensiviulua, vaikkapa näin: ?Vaati useamman miehen ennen kuin nimeni muuttui Shanghai Lilyksi?. Tällaista elokuvaa katsoo erityisen mielellään myös siksi, että mustavalkokuvauksen tyylikkyys tulee kuin toiselta planeetalta verrattuna aikamme rutinoituihin väritykityksiin. Harri-Ilmari Moilanen SHANGHAIN PIKAJUNA Yle Teema klo 21.00 YleX 06.00 Yle Uutiset. 07.03 Maailmanpolitiikan arkipäiSää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Gösta Sundqvistin käsikirjoittama ja kipparoima radiohupailu. 17.15 Lakatut varpaankynnet . Kooste miesten syöksylaskusta selostajana Antti Haajanen. Hansin matkassa MTV Sport: Ravikunkku Suomen surkein kuski Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Kingi Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Johan Falk 1 . 10.04 Suomikantapää. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Leikola ja Lähde 09.00 Aspekti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Arto Koskelo 11.00 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikko 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikko 16.00 Yle Uutiset 16.05 Alivaltiosihteerin viikko 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros, toimittaja Joni Piirainen. 18.01 Iltahartaus. 15.03 Entisten nuorten sävelkirjoittamattomasta kirjasta keskus- lahja. ENS televat vastikään vuoden professo- (väli) oma toive tai haaste 16149 (0,40 riksi valittu Itä-Suomen yliopiston his- e). Vaunuosastoon kokoontuu värikäs kansainvälinen joukko matkalaisia. Joukon itseoikeutettu tähti on Marlene Dietrichin esittämä seikkailijatar. 18.03 Urheiluradio. 16.05 Faunin ilta- kunnan terapeutti. 17.45 Musiikkikamari. 06.56 Päivän miete- 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viilause. N: Angelina Jolie. 00.20 Kova laki: Rikollinen mieli 08.05 08.30 09.00 09.25 09.50 10.30 10.45 11.50 12.20 12.50 13.20 13.50 14.20 14.30 15.00 16.00 17.00 18.00 19.00 19.10 19.30 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.40 00.55 01.50 02.45 03.40 Littlest Pet Shop (S) Katti kaiken tietää! (S) Pokémon (7) Daltonit (S) Chaplin (S) Pilanpäiten MTV3.doc: Susien valtakunta Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Salatut elämät (S) Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Pilanpäiten Näin tehtiin Viikossa aikuiseksi (S) Alppihiihdon maailmancup. Lähtöasema on Peking ja suuntana Shanghai. Tuuli Saksala. 18.10 Lau- Uutiset. LAUANTAI 24.1.2015 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Hotellin vuosi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Dokumenttiprojekti: Tavarataivas (S) 14.30 Norjan kuninkaanlinnan historiaa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Korkki kiinni 15.45 Löytöretkiä maailmaan 16.00 Prisma: Totuuksia makuaististamme 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kuka kutsui Kokanderin 18.45 Avara luonto: Surikaattien salaisuudet 19.40 Scott & Bailey 7/8. Rachelin elämäntyyli aiheuttaa närää naisten kesken. 22.05 Kuuntelijan lista. 07.03 konloppu 17.00 Lyömättömät! 20.00 Aamusoitto. 09.05 Muistojen bule- 04.00 Yle Uutiset ja sää. kohti tuntematonta 13.00 Catching Hell 14.00 Myytinmurtajat 15.00 Top Chef 16.00 Ajoneuvos: Superautot 16.30 Ajoneuvos: Superautot 17.00 Kuukauden parhaat sekunnit 17.05 Ensisilmäyksellä (S) 17.30 Rillit huurussa (S) 18.00 Rillit huurussa (S) 18.30 Simpsonit 21.00 I, Robot (12) 23.15 112 (7) 00.15 Killer Karaoke 01.15 Morgan Spurlock: Sisäpiirin mies 02.15 Anthony Bourdain . 21.40 Urheiluradio. Pääosissa: Joshua Jackson, Rachael Taylor, Megumi Okina, David Denman, John Hensley, Maya Hazen. Ohjaus: Masayuki Ochiai Deadwood (12) Deadwood (16) Ennustaja-TV Teema 10.00 Sami Yaffa . 12.45 sunin teos Nälkä. 12.12 Jokapaikan Reetta. Ohjelma oman elämänsä musiikkitoimittajille. Juontajana Josper Knutas. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 06.30 Suomi soi. Maria Leppänen 11.00 Janne Virtanen 15.00 SPOTIFY TOP 100 . tunnetut ja tuntemattomat tulevai18.00 Ehtookelloina Anjalan kirkon suuden terapiamuodot. 10.55 Euroopan taivaan alla. 13.00 Yle Uutiset. Kitzbühel. 09.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle atteri esittää: Sheriffi McGee. 15.15 Etnohetki. 23.03 Yöradio. (16) Dallas (12) Mentalist (12) Mentalist (12) Voittostudio Nelonen 07.50 08.00 08.15 08.30 09.00 09.30 10.00 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.00 16.00 17.00 18.00 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 23.10 00.55 02.05 03.20 Bumba (S) Lego Ninjago (7) Lego Ninjago (7) Merieläinten pelastajat Elixir Elixir Sport Arvostele mun illallinen Suomessa Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Eläinten pelastajat (S) Eläinten pelastajat (7) Mitä tuli tehtyä Suomen huutokauppakeisari Loirinuotiolla The Voice of Finland HS-uutiset HS-sää Olipa kerran (7) Tuuliajolla. 18.50 Merisää. 22.45 Kesäkeiton syvin olemus: Porkkana 23.10 Yöklassinen. nuorten sävellahja. 06.05 Hartaita 06.30 YleX Aamu Remix 11.00 Yle säveliä. 13.00 klo 18.1 Uutiset. 16.00 kierros. 09.00 Yle dian opetukset. 20.03 Urheiluradio. O: Clint Eastwood. O: Josef von Sternberg. Juontajana Paula Jokimies. Toh- 14.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. tori Ville Laamasen kirjan Suuri levot- 14.30 Poppikoulu. 21.55 Suomi tänään. 07.53 12.45 Kolmannen maain Onnen sävel. erikoisyksikkö (Johan Falk 1 - GSI, Ruotsi) Johan Falk saa uuden viran erikoisyksikkö GSI:stä viiden vuoden Europol-keikan jälkeen. 07.59 Hyvää tuimmat (u) 00.00 Yöradio huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Kuusi kuvaa Heikki Hurstin eläYle Radio Suomi mästä. 08.00 Yle toivotut ilman puheenvuoroja. lev y t Uutiset ja sää. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 07.00 Julkinen sana 07.45 Tarinoita lapsille: Liisan seikkailut ihmemaassa, osa 9/12. 11.00 Klassikkopa- pala. Emma pohtii paluuta New Yorkiin, mutta Zelenan aikaportaali käynnistyy ja imaisee hänet ja Koukun. Hauskat kotivideot Keno Tenderness (USA 2009). 06.25 Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat Aamusoitto. 21.00 Yle Uutiset. exmiehensä (Clive Brook). Ohjaus: John Polson. Shutter . 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kiertoilmaisut ovat takuuvarma keino pistää katsojien mielikuvitus lentoon. 18.55 Suomi tänään. 12.10 Urheiluraset ja sää. 17.15 poi tohtori Raimo, joka taitaa kaikki Kiveen hakatut. (12) 23.30 Panta kaulassa (12) Avara luonto: Surikaattien salaisuudet TV1 klo 18.45 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 09.00 Galaxi 09.01 Milin miljoona kysymystä (7) 09.10 Snoukkaa! 09.20 Tero hoitaa (7) 09.33 Peter Pan (7) 10.00 Kandit 10.27 Kandit 10.55 Kandit 11.25 Uusi päivä (S) 11.52 Uusi päivä (S) 12.20 Uusi päivä (S) 13.00 Urheiluviikonloppu 13.10 X-games : Big Air 14.15 Urheiluviikonloppu 14.25 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajo 15.10 Urheiluviikonloppu 15.15 Freestylen MM: Skicross 15.40 Urheiluviikonloppu 15.45 MotorSport 16.15 Urheiluviikonloppu 16.25 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajo 17.05 Palloilua: Koripalloa 18.45 Urheiluviikonloppu 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 SuomiLOVE 20.10 Syke (12) 21.00 Lumilautailun MM: Big Air 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Changeling . 06.03 kello lyö 12. 09.11 Välilevyjä. ?Glamour on kuuman kylmää käyttöä?, sanotaan ranskalaisdokumentissa. 21.35 Novosti Yle. 07.04 Onnen sävel. vää. Ohjaus: Anders Nilsson. valtaYle Uutiset ja sää. 12.00 antain toivotut levyt. Parasta ennen! (u) 22.00 YleX Himo07.50 Aamuhartaus. Elina Kottonen & Samuli Väänänen 18.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö. 12.10 Sää. 12.00 Turun tuomiokirkon Aamupala. luonnontutkija 19.00 Matkakumppanit 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Luontoretkellä 20.05 Nikolaj ja Julie (12) 20.50 Näin Norjassa 21.00 Melkein unplugged: Geir Rönning 21.52 Hevosvoimia 22.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Moderni perhe (S) 12.00 Anthony Bourdain . Valtakuntaa terapäivä. 15.30 Aristoteleen Uutiset. Pääosissa: Jakob Eklund, Mikael Tornving, Joel Kinnaman, Meliz Karlge. (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 George Gentlyn tutkimukset 3/19. Kai Ulmanen. 06.15 Aamuhartaus. 20.00 Yle Uutiset. Sen taidon Marlene Dietrich osasi. 21.00 Shanghain pikajuna (Shanghai Express/ USA 1932) Seikkailuelokuvassa salaperäinen Shanghai Lily osuu entisen rakastettunsa kanssa samaan junaan matkalla sisällissodan repimän Kiinan halki. N: Marlene Dietrich. 22.00 Yle Uutiset ja Merisää. HPK?Kärpät, Ilves? Sport, JYP?KalPa, Pelicans?SaiPa, TPS?Tappara, Lukko?Ässät. Hän tapaa lähtötunnelmissa ?sattumalta. kohtalon kuvat (Shutter/ USA 2008). 19.08 Sekahaku . 22.05 Kirjakerho. (7) 00.40 Uusi Kino: Voima (S) 00.47 Uusi Kino: Vihreä käärme (S) 01.08 Uusi Kino: Alkofudis (S) 02.05 Teematieto Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.13 Tallityttöjä ja eliittiratsuja 14.25 Dok: Bosnia sydämessämme 14.55 Unelmamatka 15.55 Efter Nio 16.55 Saamelaissessiot 17.25 Kulttuurimatkoja katastrofialueille 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti 18.30 Diwai Meri . Olavi Paavolai- Levylautakunta. Pääosissa: Russell Crowe, Jon Foster, Sophie Traub, Arija Bareikis, Michael Kelly, Laura Dern. 07.45 Hartaita säveliä. 18.00 Yle Uutiset. 21.03 Poppikoulu. N: Marlene Dietrich, Herbert Marshall, Cary Grant. 15.55 Yle News. 01.02 Koe-eläinpuisto. 21.50 Merisää. Yle Uutiset ja sää. Verrattoman kiskoklassikon eksotiikkakakkua sähköistää se, että Kiinassa käydään sisällissotaa. Hersyvää huumoria tuikkiva romanttinen seikkailudraama on alusta lähtien täynnä hauskoja ja ironisia yksityiskohtia, 2 sekä verbaalisia että visuaalisia. Ajan sensuurisäädösten takia kaksimieliset koukut ovat arvossaan. Kalevi Pollari. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 02.02 Koe-eläinpuisto. 20.08 Sää. 20.09 Hajatusmusiikkia . 12.35 Musiikkikamari. L auanta 07.50 Merisää. Tuuli Saksala. 04.02 vardi. 04.57 AamuRadio 1 vastaa. 11.03 Suomi-kierros. 09.05 Urheilu0 Klassista kahteen. 15.00 RadioteSuomi-kierros. 11.00 Yle kellot. 10.03 Sää. Seudulla vieraillut saksalainen liikemies on surmattu. kohti tuntematonta 03.15 Voittostudio 08.50 Jaksa paremmin 09.15 MasterChef Australia 10.15 MasterChef Australia 11.20 Mahdoton illallinen 12.15 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 13.20 Maailman parhaat kalapaikat 14.15 Huima konttihuutokauppa 14.40 Metsien miehet (7) 15.35 Kuuluisat kuppilat 17.05 Amerikan kovimmat keräilijät 18.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 19.00 Poliisit 21.00 Panttilainaamo 21.30 Panttilainaamo 22.00 Trigger Happy TV (7) 22.30 Trigger Happy TV (7) 23.00 Pomo piilossa 00.00 Poliisit Norja 01.00 Panttilainaamo 02.00 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 03.00 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Salaperäinen Shanghai Lily (Marlene Dietrich) osuu entisen rakastettunsa kanssa samaan junaan matkalla sisällissodan repimän Kiinan halki. Idän eksotiikkaa kiskoilla KANSALLISUUDET KOHTAAVAT sopivasti jän- nitteisissä merkeissä Josef von Sternbergin ohjaaman Hollywood-klassikon Shanghain pikajuna (The Shanghai Express, 1932) ensi minuuteilla. 10.50 Tohtori Raimo . (7) 22.19 Glamour elokuvissa 23.08 Kino Klassikko: Vaalea Venus (Blonde Venus, USA 1932) Saksalainen kabareelaulaja palaa salaa esiintymislavoille rahoittaakseen vakavasti sairaan aviomiehensä hoidot. 18.05 Lakatut varpaankynnet
09.10 Sää. kirjoitus: Aino Lappalai09.11 Tarja Närhin Iskelmänen. 21.03 Minna Pyykön maailma. 20.08 Sää. 20.09 Tero Liete . 21.35 Novosti Yle. 16.00 Yle Sää. Matti Ijäksen elokuva levottomasta Ansasta ja kolmesta miehestä. nuntai-Suomi. 00.40 Luontoretki. 08.00 lus. 12.08 Kansanradio. 15.03 Ajantasan sunnuntaivieras. Klubi-isäntänä Markus Partanen 12.05 Urheiluradio. 16.05 Faunin iltapäivä. 10.03 Äänisuunnittelu: Mikko Lohenoja. 05.00 Yle Uutiset ja sää. Aamupala. N: Krista Kosonen, Sampo Sarkola, Tommi Korpela 22.40 Arne Dahl: Verikyynel 00.10 Ykkösaamu TV 2 07.45 07.46 07.47 07.51 07.57 08.22 08.34 08.47 09.00 09.01 09.16 09.25 09.33 10.05 10.55 11.00 11.35 11.40 13.15 15.00 15.05 16.00 18.00 19.00 19.05 19.10 20.00 21.00 21.57 22.02 22.10 23.10 23.35 00.00 01.05 01.34 02.01 02.29 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 25.1. Pikku perunat (S) Niksi-Nella (S): Työläät tiskaustouhut Musarullaa! Pusse (S) Katinkontti Babar ja Badun seikkailut Galaxi Karvinen (7) Late Lammas (S) Raimo (7) Unelmien koulukuva Alamäkiluistelua Urheiluviikonloppu X-games : Big Air Urheiluviikonloppu Ampumahiihdon MC: Miesten viesti Freestylen MM: Skicross Urheiluviikonloppu Palloilua: Salibandyä Palloilua: Salibandyä Ampumahiihdon MC: Naisten viesti Yle Uutiset Urheiluruutu Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri. Dokumenttielokuva 1990-luvun omaperäisimpiin yhtyeisiin kuuluneesta hiphopkollektiivista. 12.55 Toimittajana Veli-Pekka Heinonen. 19.00 Yle Uutiset ja sää. (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 The Voice of Finland 20.00 Loirinuotiolla 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Surrogates ? sijaisrobotit (USA 2009) Pääosissa: Bruce Willis, Radha Mitchell, Rosamund Pike, James Cromwell, Ving Rhames, Boris Kodjoe. 19.03 Jazz- muusikoita. Jake Nymanin PopradiPyykön maailma 17.45 Musiikkika- ossa arvostetaan ennen kaikkea tartmari. HD 23.20 Amerikkalaisen tv-sarjan tarina (16) Muut 08.30 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.35 Taivaallista menoa toisin 15.05 Jälkivääntö 15.45 Melkein unplugged: Geir Rönning 16.35 Lapsiperhe avun tarpeessa 17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Unelmamatka 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.40 Sportnytt 19.50 Aistien haastaja 20.00 Parasta vanhustenhoitoa 21.00 Ykköset ja nollat (16) 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 Voittostudio 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Rillit huurussa (S) 14.00 Rillit huurussa (S) 14.30 Rillit huurussa (S) 15.00 Pomo piilossa 16.00 Glee (7) 17.00 Valehtelevat viettelijät (7) 18.00 Duudsonit tuli taloon (S) 19.30 Viidakon tähtöset 20.00 Myytinmurtajat 21.00 Salaliittoteoria (12) 23.35 NCIS: New Orleans (12) 00.35 Vampyyrien sukua (16) 01.35 Killer Karaoke 02.35 Voittostudio 05.00 Ennustaja-TV 08.15 Onnenarpa 09.45 MasterChef Australia 10.45 MasterChef Australia 11.40 Kuuluisat kuppilat 12.10 Kuuluisat kuppilat 12.40 Hurja remontti 13.30 Hurja remontti 14.25 Talent USA 16.10 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.05 Haasta Hans 18.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 19.00 Anthony Bourdain maailmalla 20.00 Pomo haussa 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit (S) 22.30 Poliisit (S) 23.00 Poliisit (S) 23.30 Poliisit (7) 00.00 Martina ja hengenpelastajat 01.00 Täysillä tutkaan (S) 01.30 Outoa vai mitä? (12) 02.30 Appivanhemmilla kylässä (7) 03.00 Entisöintipaja 03.30 Entisöintipaja 04.00 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Aiheina ovat kansanluonne ja maahanmuutto, kun Juhani Seppäsen johdolla jäljitetään venäläistä Suomea. 08.10 Luontoretki. Musiikkikamari. 06.04 Aamupala. 06.00 Yle Uutiset. O: Josef von Sternberg. 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Muodin kolme vuosikymmentä 21.00 Beats, Rhymes & Life. A Tribe Called Questin tarina. 03.15 Jokapaikan Reetta. (16) 23.40 Rouva Ministeri (12) 00.40 Rouva Ministeri 01.40 Voittostudio Nelonen 07.55 Bumba (S) 08.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Huvila & Huussi 09.55 Tulossa: Adoptoidut 10.00 Nelonen Pro: Moor Gääs 10.30 SM-liigan viikkomakasiini 11.00 Elixir 11.30 Elixir Sport 12.00 Melissa & Joey 12.30 Melissa & Joey 13.00 Moor Gääs LIVE: Monte Carlon MM-ralli 14.00 Frasier (S) 15.00 Totuuden anatomia (12) 15.55 Gordon Ramsay maailmalla 16.55 Kulti, kutistin kakarat (Honey, I Shrunk the Kids/USA 1989). 17.00 Yle Uutiset ja sää. maa & Aapo Rönkkö 13.00 Yle Uuti- 17.15 Kadonneen levyn metsästäset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 jät 0203-17600. 04.02 Uutiset ja sää. Rocktoimittajan illallinen. 07.53 Sunnuntai-Suomi. 13.00 Klassista K a m a Su 08.30 Tohtori Raimo ? kahteen. 18.00 Todellisia tarinoita. 17.15 Minna nin Popradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Hän lataa tiskiin asioita, joiden hän erityisesti katsoo yhdistävän meitä ja itänaapuria. Ohjaus: Joe Johnston. 04.02 Kuuntelijan lista. 07.00 Yle Uutiset. Mukana mm. Molemmat ovat myös kovia JUHANI SEPPÄNEN valittamaan, ja kaihomielisyydessä löytyy. Historiantutkija Timo Vihavainen kehuu varsin hauskasti venäläisten vapaata kommunikaatiota (= tuntemattoman kanssa ollaan heti ystäviä). SUNNUNTAI 25.1.2015 Kingi MTV3 klo 17.25 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Surikaattien salaisuudet 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 A-studio 12.15 Sydämen asialla (7) 13.05 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 13.35 Kiehtova maailma: Hotellin vuosi 14.30 Strada 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Akuutti 15.50 Historia: Treblinkan henkiinjääneet 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 YleLeaks 17.25 Uutisvuoto 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Suomi on venäläinen 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kaikella rakkaudella. 13.03 Sunnuntai-Suomi. 12.45 Merisää. 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi. Yöklassinen. 15.00 Yle Uutiset. 07.03 Näistä levyistä en luovu: vieraana mediaYle Radio Suomi taiteilija ja muusikko Michiko Erkola 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Yle 04.00 Yle Uutiset ja sää. Kari Iko- tai-Suomi. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 05.02 ja romaani Hakemisen riemu 08.45 Aamupala. 16.10 Sunnun11.00 Yle Uutiset 11.02 Jani Helle- tai-Suomi. Jussi Halli 19.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö 51 3. Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti ja pinnallisista syvällisesti. 15.00 Radioel 08.40 Sunnuntai-Suomi. teatteri esittää: Kama Radio 1 09.00 Yle Uutiset. 05.52 Uutiset. Nyt haastateltava ehtii hädin tuskin avata suunsa, kun kurvataan seuraavaan kohteeseen ja aihekimppuun. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 15.55 Yle News. Kuulostaa uskottavalta: luonto on tärkeä molemmille kansoille, niihin liittyvät metsästys, kalastus ja retkeily. 22.05 Levylautakunta. 23.00 Yle Uutiset. 21.50 Merisää. näyttelijä Ville Haapasalo (oik.). Seppäsen Venäjä-kierros, osa 2 jatkaa ohjelmasarjassa Suomi on venäläinen (2014) kahden naapuruksen vertailua. 13.55 Sunmua: Mielijohteista musiikkia 23.10 nuntai-Suomi. 05.50 Merisää. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 12.00 Yle Uutiset ja sää. klubi. 12.07 Sunnun20.05 Jazzklubin illan keikka. tuja sanoituksia sekä asiansa osaavia 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. Sound Tracker 10.50 Sami Yaffa . Sound Tracker 11.45 Kootut askeleet: Alpo Aaltokoski 12.10 Bajadeeri 14.20 Vempainmies Stephen Fry 14.45 Tiededokumentti: Mitat ja mittaaminen 15.45 Gran Hotel (12) 18.00 Kino Klassikko: Intohimojen keisarinna (The Scarlet Empress/USA 1934) Katariina Suuren kiehtova tarina saksalaisprinsessasta Venäjän hallitsijaksi visuaalisesti hurjana Hollywood-tulkintana. Seppäsen Lada tuntuu Porschelta. Näistä narinoista huolimatta aihe on niin mielenkiintoinen, että riittävästi hedelmällistä pohdiskeltavaa jää katsojankin kontolle. Monista haastatelluista antoisimman potin tarjoaa Venäjällä julkkikseksi kohonnut näyttelijä Ville Haapasalo. 04.57 AamuViikon kirja. (U) HD 22.35 Yle Live: Miley Cyrus. (Unplugged) Huippusuosittu jenkkitähti tarjoilee pilke silmäkulmassa räväkän cowgirlhenkisen studioshow?n, jossa vierailee myös Madonna. 08.05 Kirjakerhon Jokaniemen sävelradio. 22.00 set. Äänitetty 15.11.2013 Musiik- tikoille. 18.00 Yle Uutiset. Yle Puhe 07.00 Brysselin kone 07.45 Tarinoita lapsille: Liisan seikkailut ihmemaassa, osa 10/12 08.00 Yle Uutiset 08.05 Politiikkaradion Viikko 09.05 Lindgren & Sihvonen 10.00 Yle Uutiset 10.03 Emilia Kukkala 11.00 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikko 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikko 16.00 Yle Uutiset 16.05 Työ & elämä 16.30 Politiikkaradion viikko 18.00 Urheiluilta 20.00 Puheen Ilta 21.00 Kalle Haatanen. 10.04 Tarja Närhin Iskelmäradio. Uutiset ja sää. 18.05 Kadon- Remix 23.00 Encore 00.00 Yöradio neen levyn metsästäjät 0203-17600. 18.50 Merisää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. yle.fi /kansanradio 12.40 Sunkiteatteri Kapsäkissä Helsingissä. Vuo- tuvia melodioita, taitavasti kirjoitetsien merkitys. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Leikola ja Lähde 00.00 Arkisto Radio Nova 08.00 Mamma Maria! . (1986 ) Ohjaaja: Ere Kokkonen. Pääosissa: Vesa-Matti Loiri, Marjatta Raita, Marita Nordberg, Tapio Hämäläinen, Spede Pasanen, Simo Salminen, Olavi Ahonen, Helge Herala, Marja Korhonen ja Elli Castrén. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.35 Isänmaan puolesta. Monta rautaa tulessa. Carrie saa vihjeen Quinnin tutkimuksista. Saul pyytää palvelusta tutultaan Pakistanin armeijassa. 05.21 Kuunnelman esittely. 12.15 Hori08.20 Sunnuntai-Suomi. sontti. 6/8. Megan McCormickin matka alkaa Silkkitien Xi?anista. Aleksander Gamme, etelänavan valloittaja The Musketeers (12) Yle Uutiset Urheiluruutu SuomiLOVE Kimmo (7) Noin viikon uutiset X-games : Lumilauta slope Girls (16) Girls (16) Girls (16) Girls (16) 08.05 Littlest Pet Shop (S) 08.30 Hello Kitty: Omenapuumetsä ja Lumottu maa 08.40 Hunajapupuset (S) 08.50 Pokémon (7) 09.15 Daltonit (S) 09.40 Chaplin (S) 09.50 Loton ja Jokerin tulokset 09.55 Grand Designs ? unelma-asunnot 10.55 Mummomafia 11.55 Jamie Oliverin etniset herkut 12.55 Katti (Dr. 15.30 SunnunYleX tai-Suomi. 20.00 Yle Uutiset. 12.05 Yle Uutiset ja sää. Pääosissa: Rick Moranis, Marcia Strassman, Matt Frewer, Kristine Sutherland, Thomas Brown, Jared Rushton. 00.05 Yöradio. 20.03 Urheiluradio. 09.00 Yle Aamupala. On toki hyvä muistaa, että sauna ja kirkas viina -tarusto on paljolti miesvetoista, mitä ei kylläkään ohjelmassa mainita. Harri-Ilmari Moilanen SUOMI ON VENÄLÄINEN, OSA 2/10 TV1 klo 18.15 Supersunnuntai 20.00 YleX Jatkot 18.03 Urheiluradio. O: Michael Rapaport (Beats, Rhymes & Life: The Travels of A Tribe Called Quest, USA 2011). 10.00 Yle Uutiset. Ohjaus: Jonathan Mostow. 22.50 SM-liigan viikkomakasiini 23.20 Nelonen Pro: Moor Gääs 23.50 Kuudes aisti (12) 00.50 Kuudes aisti (12) 01.50 Suomen huutokauppakeisari 02.50 Suomen Tulli Teema 10.00 Sami Yaffa . 08.05 Sunnuntai-Suomi. Käsiklo 15.0 0 Urheiluradio. 11.00 Yle Uutiset. 06.03 09.55 Varkauden kirkon kellot kut- Sää. Kuunnen Trio Kansi Auki Piano Jazz Festi- telijoiden juttupaikka . Maria Leppänen 11.00 Janne Virtanen 15.00 Radio Nova Liikenteessä . Venäläiseltä puolelta kuullaan mielenkiintoinen näkemys siitä, miten pietarilaiset kokevat olevan lähempänä suomalaisia kuin moskovalaisia. Kokki Jyrki Tsutsunen kertoo ruokakulttuurin yhtäläisyyksistä, ja totta kai, myös saunassa käydään. 18.50 Radio 1 vastaa. Kirjailija Hannu Salama pala. 19.03 Urheiluradio. 11.00 Jumalanpalve- sää. Pirteään aloitusjaksoon verrattuna jälki on tällä kertaa liian tilkkutäkkimäinen. Seuss. 23.03 Yöradio. 07.50 Meriuden kirkosta. 11.03 Jake Nyma17.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. 21.00 Yle Uutiset. 13.00 Yle Uuti21.00 Jazzklubin kolmas setti. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 YleX Jälki-istunto Remix 16.05 Urheiluradio. 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. tosikoille ja veivaalilla. 14.00 Riston tra valtakunnan terapeutti. N e w Re b Valinta. Sattuma ja oikku kuljettavat meitä useammin kuin järki ja harkinta. 07.04 Suomi soi. The Cat in the Hat, USA 2003) 14.35 Rouva Ministeri (12) 16.25 Alppihiihdon maailmancup 17.25 Kingi 18.55 Naapurit-arvonta 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.30 Manitbois (S) 20.00 Uuno Turhapuro muuttaa maalle. 05.15 Eväsreppu. 09.05 Sutra New Rebel. 10.00 Jumalanpalvelus Varka- Uutiset. Ohjaus: Jarno Elonen. radio. 09.05 Muistojen bulevardi. 22.05 Avaruusro- Minna Pyykön maailma. N: Marlene Dietrich. 13.30 Yle Uutiset ja sää. 07.00 Yle suvat
10.05 Roman käri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden Schatzin Maamme-kirja. Komedia Ericistä ja hänen ystävistään, jotka vielä kolmekymppisinä elävät päivästä toiseen juhlien kuin villit teinit. 06.30 Maaen luovu: vieraana filosofi Esa Saari- kuntaradio. 07.45 Hartaita säveliä. O: Svetoslav Draganov. 00.50 Treme. 09.11 Maamas Cook, matkailualan klo 22.5 kuntaradio. Annika Metsäketo 22.00 Radio Novan yö. 14.00 Näistä levyistä 05.00 Melkein hereillä. 22.50 Arvassalo ry: Onko luradio. Lordista, joka menettää kaiken . 12.10 Muisti-sarja, osa Yle Radio Suomi 5/6: Etykin etupenkillä. 19.05 Parasta aikaa. 20.00 Yle Uutiset. Monsterimies kertoo luomisen vimmasta ja rohkeudesta olla juuri sitä, mihin itse uskoo, vaikkei hevihirviö kolmen vuosikymmenen takaa olisikaan muodikkain juttu maailmassa. DOKUMENTTIPROJEKTI: MONSTERIMIES TV1 klo 21.30 on läheltä nähnyt suomalaisen suurjärjestön vaiheet usealla vuosikymmenellä. Osallistu kes18.00 Kuunnelman esitkusteluun puh. Lordin romahdus pysäytti menestyksen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kalevi Pollari. 18.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. kottain myös tuhansille leipäjonoissa 16.00 Yle Uutiset ja sää. (7) Lyhytelokuva: Yhteisvoimin maatamme rakentamaan (S) Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa Arto Nyberg Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Doc Martin (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Akuutti Historia: PQ17 . 07.10 Aamusoitto. 23.03 Yöradio. 3. 21.40 Urheiluradio. 13.03 Maakuntaradio. Mv. Monenlaiset sankarit. 07.00 Yle Uutiset ja sää. nen 15.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle UutiRebel 20.00 Radion sinfoniaorkes- set. Moldovalaisia diplomaatteja kuljettava lentokone putoaa Venäjä-mielisten kapinallisten alueelle. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Bones (12) Isänmaan puolesta. Monta rautaa tulessa. Carrie saa vihjeen Quinnin tutkimuksista. 19.03 16149 (0,40 e/viesti) tai ajantasa@yle. Radioteatteri esittää: Kama Sutra New fi 10.55 Pikkujuttu. 17.40 Kesä0 Uutiset. Tehdään ananas- ja omenalastuja, banana splitiä nestemäisen typen avulla sekä avokadomoussea sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön. 0203 17600, tely. Rikoskomedia lehtimiehen ja valokuvaajan seikkailuista alamaailmassa. 18.20 Radioteatteri esittää. 23.00 Yle Uutiset. Antoine Batiste pidätetään. 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 07.50 Aamuhartaus. 18.55 Parasta aikaa. 17.00 Yle Uutidio. Delmond ja Albert lanseeraavat uuden jazz-albuminsa. LaDonna huomaa, että sukulaisten luona asumisessa on omat haasteensa. Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 17.25 Matkakumppanit 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Minun juhlani 18.30 Taivaallista menoa toisin: Antroposofi 19.00 Luontoretkellä 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Närbild 20.30 Majakka: Kylmäpihlaja 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Strömsö. Kauppatorin fanit hiljenivät, ja Lordi alkoi pikkuhiljaa vaipua unohdukseen. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle pioneeri. 19.03 Urheiluradio. Miten tv-sarjojen veteraanit kokevat muutoksen. (16) Kovat kaulassa (12) The McCarthys (S) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Onnea matkaan, Charlie! 08.30 Eläinten ABC 09.00 Fort Boyard . Viisi vuotta Euroviisujen jälkeen bändillä oli satojen tuhansien eurojen velat, eikä keikkamyynti enää vetänyt. Kasariheville ikuisesti uskollinen Tomi koettaa nostaa lapsuuden unelmansa uuteen loistoon. Kansainvälinen viisuhuuma ja Suomen ensimmäinen voitto tekivät Mr. Lordista, rovaniemeläisestä Tomi Putaansuusta, koko kansan sankarin, jota juhlittiin Helsingin Kauppatorilla tuhansien ihmisten voimin. 06.25 Aamusoitto. 20.05 Sää. 22.05 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 21.35 Novosti Yle. 21.55 Suomi tänään. 18.30 Hengellisen musii- tekstiviesti RS (välilyönti) AJANTASA kin toivekonsertti. 11.03 Maakuntaradio. saattue merisodassa MOT: Bakteeripommi broilerissa Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Monsterimies (7) Yle Uutiset Kotikatsomo: Kaikella rakkaudella (12) Suomi on venäläinen Isänmaan puolesta MTV3 klo 23.35 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.1. 06.54 Oiva-nallen oivallukset 07.03 Pingu (S): Onkimassa 07.08 Totta vai taikaa: Sähkö 07.18 Tommin kiertävä sirkus 07.28 Jepu Neulanen (S) 07.42 Olivia (S) 07.56 Kaapo (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.40 Kanan muna (S): Urheiluhullu 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Tanskalainen maajussi 10.15 Matkapassi: 20 vuotta maailman ympäri 11.15 Merta päin! 11.45 Kukkaron herraksi 12.15 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski 13.15 Riistametsällä Pohjolassa 14.00 X-games : Lumilauta slope 15.05 Kimmo (7) 15.30 Uusi päivä (S) 15.57 Uusi päivä (S) 16.25 Uusi päivä (S) 16.55 Uuden Musiikin Kilpailu 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 SuomiLOVE 19.00 Kandit 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Bored to Death (12) 21.00 Tuhkimotarinoita 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Girls (16) 22.26 Girls (16) 22.55 Girls (16) 23.23 Girls (16) 23.55 Kandit 00.25 Game of Thrones (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 15.40 16.10 16.40 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.40 01.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Selviytyjät Millerit (S) Mitä tänään syötäisiin? Koiralle koti Koiralle koti Upeat skandikodit Upeat skandikodit Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Suomen surkein kuski Rouva Ministeri. Tv-sarjojen sankarit ovat historian aikana muuttuneet humaaneiksi, oman elämänsä sankareiksi. 08.12 Maakuntaradio. set ja sää. 17.20 Maakuntarataa kauppakassissaan maapallon tulevaisuutta. 18.50 Merisää. 18.50 Iltahar- (välilyönti) kommenttisi numeroon taus. Viki ja Mäk10.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän mietelause. Malese ei soisi huumebisneksen nousevan puheenaiheeksi ja on valmis vaientamaan ne, jotka puhuvat. Koripalloturnaus jatkuu. Gloria kertoo O?Reilylle päätöksensä. Yle Uutiset ja sää. Lordin taivalta pohjoissuomalaisesta pikkupojasta kansallissankariksi. Dokumentti valottaa rock-bisneksen ylä- ja alamäkiä, unelmia ja ystävyyssuhteita, luopumista ja uudelleen yrittämistä. Mr. 4/4. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 03.02 Sekahaku . 15.00 vitsee itse mutta niitä hän tarjoaa vii- Yle Uutiset. 17.00 kuninkaalla valtaa. 21.03 Päivä tunnissa. Linnake 15.50 Kuuluisat kuppilat 16.20 Olipa kerran (7) 17.20 Frasier (S) 17.50 Gordon Ramsay maailmalla 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen paras leipomo. Kausi 2. HD (16) 21.55 Camorran miehet. (16) 22.55 Kylmä rinki. Molempia hän tar- Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 22.40 Käänteentekevät kappaleet 23.15 SVT:n ohjelmaa 14.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Suomen surkein kuski 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Lähiöunelmia (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Varasto (12) 22.50 Morgan Spurlock: Sisäpiirin mies 23.50 C.S.I. (16) 00.40 Lähiöunelmia (S) 01.05 Rysän päällä 02.05 Voittostudio 11.35 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 12.05 Elämää halpalentoyhtiössä (7) 12.35 Mahdoton illallinen 13.25 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 14.25 New Yorkin tatuointitarinat 15.20 Anthony Bourdain maailmalla 16.10 Hurja remontti 17.05 Kuuluisat kuppilat 17.35 Leijonan luola Kanada 18.30 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (S) 21.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 22.00 Poliisit (7) 22.30 Panttilainaamo 23.00 Outoa vai mitä? (12) 00.00 Martina ja hengenpelastajat 01.00 Leijonan luola Kanada 01.55 Maailman parhaat kalapaikat 02.50 New Yorkin tatuointitarinat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Monsterimies on dokumentti Euroviisut voittaneesta Lapin hirviöstä, Mr. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Minna Kuukka & Tuomas Enbuske 10.00 Konttori . 13.02 YleX Jälki-istunto . 16.00 Yle taradio. kausi alkaa, 1/10. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. 09.05 kuume. 14.00 uskolle ja toivolle. Jakso 1/9. ThoRadio 1 Urheiluradio. 06.56 Päivän mieteYleX lause. 17.20 MatkaArvassa lo ry 09.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uuti- set 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset set. 4/8. Huumeyliannoksen ottaneita nuorukaisia joutuu sairaalaan. 14.03 Ajantasa. 20.03 Urheiluradio. Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä ? Elina Kottonen & Ile Jokinen 18.00 Radio Novan Ilta . 11.00 Välile- musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot vyjä. 08.00 Yle UutiUutiset ja sää. 12.55 Suomi tänään. Linnake 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Fort Boyard . 12.12 Maakuntaradio. Kansalainen kan- Yle Uutiset ja sää. 20.06 Parasta aikaa. 21.00 Yle Uutiset. 12.10 Urheiluradio. lerin lauluja 22.00 Yle Uutiset ja sää. Näin tiivistää Kuluttajaliitto ostavan ihmisen vallantäyteisen elämän. (16) 00.05 Deadwood (12) 01.10 Deadwood (12) 02.15 Frasier (S) 02.45 Mitä tuli tehtyä Teema 15.15 Treme (12) 16.15 Jäämeri 30 päivässä 17.00 Tiededokumentti: Australian mantereella 18.00 Liian nuori kuolemaan 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Arkistojen salat: Suora lähetys Kuusta 20.30 10 kirjaa rakkaudesta 21.00 Amerikkalaisen tv-sarjan tarina. 16.15 Urheiseisoville. Suomalaisten imago heavy metal -musiikin sanansaattajana kohosi entisestään. Lordista muotoutui kaupallinen brändi, ANTTI HAASEN 4 mutta päähahmona toimineen Mr. Fara saa selville syvälle ulottuvan salaliiton. Kooste menneiden jaksojen herkullisimmista jälkiruuista. 12.45 Meri22.05 Kuusi kuvaa Heikki Hurstin elä- sää. 07.59 Hyvää 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. Puheenjohtaja Leena Simonen dio. 13.00 Klassista kahteen. 08.10 Urheilurailtapäivä. musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uuti08.10 Ykkösaamu. 04.02 Jake Nymanin Popradio. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Emilia Kukkala 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Hiihtoilta 20.00 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Emilia Kukkala 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Radio Nova 06.00 ELC . 12.00 22.00 Encore 00.00 Yöradio Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 00.05 Yöradio. (16) 23.25 Uusi Kino: Elämä on melkein ihanaa. 21.50 Merisää. (Suomi 1954) O: Aarne Tarkas. N: Lasse Pöysti, Pentti Viljanen, Sirkka-Liisa Wilén. 07.12 Maakunkuume. 07.50 Merisää. 10.03 Ajantasa: keiton syvin olemus: Voi Suora linja. 07.53 Maakuntaradio. Dokumenttielokuva kolmen erilaisen veljeksen elämästä, joka on melkein ihanaa. 15.55 Yle News. Erittäin salainen. Arjalaisten ja mustien välit kiristyvät. Kaikilla sama äiti, mutta eri isät. MAANANTAI 26.1.2015 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.10 12.20 13.10 14.45 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 18.00 18.22 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.55 23.00 00.35 Kuka kutsui Kokanderin Ylen aamu-tv Korkki kiinni Doc Martin (7) Ruotsin kuningaskunnan historia Yle Uutiset Pisara Jumalanpalvelus Sydämen asialla (7) Kovanaama. 06.15 Aamuhartaus. Lappi. Suomen parhaan leipomon etsintä alkaa Napapiirin pohjoispuolelta. 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Oikein kunnon orgiat (Good Old Fashioned Orgy/USA 2011). 07.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Faunin set ja sää. Heikki Hurstin elämä rakentuu Uutiset. Tilien tasoitus. melkein. Vilkaisu naamion taa ohjaama Monsterimies valottaa Suomen Euroviisuhistoriaa muuttaneen Mr. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Kulta- 07.10 Urheiluradio. 13.00 Yle mästä. Osa 3/12. 06.05 Hartaita säveliä. 18.03 Parasta aikaa. 12.00 Yle teri konserttilavalla 21.45 Alma Mah- Uutiset ja sää. Lordi toi vuonna 2006 Suomelle historian ensimmäisen voiton Eurovision laulukilpailussa. Mistä aine on peräisin, ja kuka sitä levittää. Hirviöunelma on ja elää vaikeuksista huolimatta. 16.17 Maakuntaradio
14.00 Yle Uutiset. 12.45 musiikkiohjelma. 07.53 u me kerhon Viikon kirja. 06.25 Aamusoitto. 21.03 Päivä tunnissa. Oopiumi. Skotlannissa on nykyään 50 000 huumeidenkäyttäjää, ja yksi alkuperäisistä riippuvuuden aiheuttajista oli oopiumiunikko. 11.00 Yle Uutifinck (Kaustinen 2014) ja Buda Folk set. 16.15 Urheiluradio. 12.00 Turun tuomio- ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 kirkon kello lyö 12. Komisario Colsonin uusi rikostapaus liittyy Tonin tuttavaan. 18.30 Hartaita säveliä. 19.03 Urheiluradio. 19.05 Kaikki kotona. Lievästi vinksahtaneella tavallaan jopa pieni herkkupala, ei ehkä perinteisten lännenfilmien, vaan campin ystäville. Harri-Ilmari Moilanen MACKENNAN KULTA TV2 klo 22.00 too matkailualan pioneerista Thomas Cookista. 07.10 Aamusoitto. (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset C.S.I. Lee Thompsonin ohjaama ylipitkä western tarjoaa kullanjanon tiimoilta melkoiset ahneuden markkinat länkkärityyliin. Sivurooleissa on ikääntyneitä Hollywood-staroja, joista erottuvat Edward G. 12.10 UrheiluraEtnoilta: Harri Tuomisen maailman- dio. Ohjaus: Kjell Sundvall. Viki vän mietelause. 13.00 Klas- Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio sista kahteen. Mutta aikoinaan britit sotivatkin Kiinassa oopiumikaupan sallimiseksi. Elävä arkisto: Martti Talvela Martti Talvela . 12.00 Band (EBU Folk Festival 2014) 20.30 Yle Uutiset ja sää. Melodramaattiset käänteet vievät jutun loppupuolella intiaanitarustoa enemmän scifin puolelle, kun jättimäinen varjo lähtee liikenteeseen ja vuori alkaa täristä. Lajityypillisesti Mackennan kulta on viihdyttävä sillisalaatti, kiitos ennen muuta värikylläisten ja melodramaattisten juonenkäänteiden. 15.05 Kultakuume. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. Annika Metsäketo 22.00 Radio Novan Yö 53 5. Schladming. Kooste miesten pujottelusta, selostajana Antti Haajanen. Vihjeet hukassa (12) Villi ja vapaa (7) Voittostudio Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 07.55 Onnea matkaan, Charlie! 08.25 Eläinten ABC 08.55 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Lapsiperheen taloprojekti 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 20.00 Suomen Tulli 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (7) 22.00 Beck: Silmä silmästä (Beck: Öga för öga/ Ruotsi 1998). Osa 2. Osa 3/12. Thomas Cook, matkailualan pioneeri. Matkakuume-sarjan kolmas osa ker- 15.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutidio. 12.12 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uuti- YleX Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 set. 21.30 Radioteat- Merisää. Steven Spielbergin Schindlerin lista -elokuva oli aikoinaan suuri menestys. 15.05 Maakuntaradio. N: Eeva-Kaarina Volanen, Jussi Jurkka, Elsa Turakainen, Aku Korhonen. Väinö Linnan romaaniin perustuva melodraama. Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa A-studio Kuningaskuluttaja Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Doc Martin (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Hotellin vuosi Korkki kiinni Yle Uutiset Urheiluruutu 1864 (16) Valaistunut (16) Erikoisryhmä Stuttgart Yle Uutiset Prisma: Totuuksia makuaististamme Kuka kutsui Kokanderin TV 2 06.50 06.51 06.53 07.07 07.20 07.30 07.40 07.45 07.56 08.19 08.41 08.50 09.00 10.00 10.30 11.15 11.45 12.45 13.15 13.45 14.45 15.35 16.00 16.30 17.00 18.00 19.00 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 21.55 22.00 00.05 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 27.1. Jussin matkat (S) Lulu kilpikonna (S) Nuottiavain Jääkarhu Otto (S) Neppajymykerho Saara ja Sorsa (S) Dinojuna (S) Oktonautit (S) Late Lammas (S) Näin Norjassa Luontoretkellä Kaalikimulit Neljä unelmaa muutoksesta Koiranpentuja ja palveluskoiria Kukkaron herraksi Kioski Moottori mylvii ja kumi käryää Unelmakoti Tuhkimotarinoita Bored to Death (12) Kandit Uusi päivä (S) Pikku Kakkonen Sydänmailla (7) Kandit Kioski Uusi päivä (S) Bored to Death (12) Ajankohtainen kakkonen Yle Uutiset Urheiluruutu Tehtävä Alpeilla (The Eiger Sanction/USA 1975) Clint Eastwood esittää ohjaamassaan jännityselokuvassa entistä palkkamurhaajaa, joka etsii tappajaa Sveitsin Alppien vaarallisella Eiger-vuorelta vuorikiipeilijöiden joukosta. Kandit 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 15.15 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.30 00.30 01.00 01.55 02.25 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (7) Emmerdale (S) Lääkärit Hyvästi lemmikki! Moderni perhe (S) Pilanpäiten Mitä tänään syötäisiin? Pomo piilossa Suomen surkein kuski Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Rakas, sinusta on tullut pullukka Roba. Tompan yliajajaa etsitään kuumeisesti. 06.56 Päivän mietelause. 08.12 MaaVaaleanpunainen meri kuntaradio. 21.40 Urheiluradio. kausi, osa 3/8. 21.55 Suomi tänään. Yle Uutiset ja sää. Frank on tyytyväinen saatuaan Roarin ulos brasilialaisesta vankilasta. 07.45 Hartaita säveliä. YleX 07.50 Aamuhartaus. 18.50 Iltahartaus. 11.57 Päi- Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 20.00 Yle Uutiset. TIISTAI 27.1.2015 Suomen tulli Nelonen klo 20.00 TV 1 05.45 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.01 12.05 12.20 13.10 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 18.00 18.22 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 22.00 22.30 23.15 23.20 00.10 Aamusydämellä Ylen aamu-tv Puoli seitsemän Doc Martin (7) Ruotsin kuningaskunnan historia Yle Uutiset Yle Uutiset alueilta Yle Oddasat Oddasat Sydämen asialla (7) Musta rakkaus (Suomi 1957). Esinäytöksenä nähdään intiaanivanhuksen ja nimihenkilösheriffin (Gregory Peck) napakasti leikattu kohtaaminen. Omar Shariff johtaa etnisesti kirjavaa rosvojoukkoa. 21.45 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä ? Elina Kottonen & Ile Jokinen 18.00 Radio Novan Ilta . 13.03 Maakuntaradio. Etnohetki. 21.35 Novosti Yle. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Yöradio. 22.05 Kantritohtori Teppo Nättilä. 18.50 Merisää. Ohjelma on uusinta vuodelta 2014. Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle 11.00 Klassikkoparatiisi. ammattina laulaja. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Pääosissa: Peter Haber, Mikael Persbrandt, Stina Rautelin, Per Morberg, Rebecka Hemse, Fredrik Ultvedt. 09.00 Yle 18.00 Romano mirits. Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 12.55 Suomi tänään. 08.00 jailija Marisha Rasi-KosYle Uutiset ja sää. Filmiryhmän vieraana dosentti Matti Myllykoski. 16.15 Faunin set ja sää. 06.15 Aamuhartaus. Kuvaan kuuluvat myös nuori leski (Camilla Sparv) ja arpinaamainen intiaanikaunotar (Julie Newmar). Millainen merkitys elokuvilla on ollut meidän kuvallemme holokaustista. 13.00 teri esittää: Sheriffi McGee. Kotona Lillehammerissa päänvaivaa aiheuttavat liettualaiset häiriköt. (16) 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Isän tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 112 (7) 22.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 23.00 Revolution (16) 00.00 Nikita (16) 01.00 Isän tyttö (7) 01.25 Voittostudio 05.00 Ennustaja-TV 07.50 Onnenarpa 09.20 LIVE: Tiedä ja Voita 11.20 Jyrki Sukulan makujen maa 11.50 Jyrki Sukulan makujen maa 12.15 Britannian paras leipomo 13.10 Leijonan luola Kanada 14.05 LA Ink (S) 14.55 Top Chef 15.50 Hurja remontti 16.45 Leijonan luola Kanada 17.40 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (S) 21.00 Suomen paras leipomo 22.00 Poliisit (S) 22.30 Panttilainaamo 23.00 Australian rajalla 23.30 Australian rajalla 00.00 Täysillä tutkaan (S) 00.30 Myrskyn silmässä (12) 01.25 Leijonan luola Kanada 02.25 LA Ink (S) 03.20 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Konnat, seikkailijat ja ratsusotilaat etsivät kaikki Arizonassa intiaanilegendojen tuntemaa kultakaivosta. 17.20 Maakuntaradio. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Radio Nova 06.00 ELC . Kuvassa Gregory Peck. Ahneuden markkinat länkkärityyliin Mackennan kulta (Mackenna?s Gold, 1969) polkaistaan käyntiin korppikotkan näkökulmasta ja Quincy Jonesin säveltämän Jose Felicianon esittämän laulun Old Turkey Buzzard siivin. Apassi-intiaanien legendan mukaan korppikotka odottelee kutsumattomia vieraita, jotka havittelevat apasseille kuuluvaa kultaa. 06.05 Hartaita säveliä. 21.50 Merisää. O: Edvin Laine. 10.05 Sari Helin. Robinsonin esittämän sokean vanhuksen silmät. SEIKKAILUWESTERN J. O: Phil Grabsky Treme 2/10. 16.00 Yle 05.00 Melkein hereillä. 22.45 Matkakuume. 06.30 Maakuntaradio. Annien demo lyö läpi. KirRadio 1 Maakuntaradio. Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 10.00 Yle Uutiset. Schindlerin lista. New York (16) Kohde (12) Alppihiihdon maailmancup. 20.05 Sää. 20.06 Kaikki kotona. (12) Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.27 Efter Nio 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äidin pikku apulainen 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.50 Nina Patalo (7) 19.00 Saamelaissessiot 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight 20.30 Minun maisemani 20.45 Oddasat 21.00 Sportmagasinet 21.30 Matkalla taivaaseen (7) 21.53 Norjaa ristiin rastiin 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer 3. 20.03 Urheiluradio. 07.00 Yle UutiUutiset ja sää. (16) 00.00 Asema 62 (12) 00.55 Frasier (S) 01.25 Holmes NYC (7) 02.20 MasterChef USA 03.15 Arvostele mun illallinen Suomessa 04.15 Naapurini avaruudesta Teema 15.15 16.15 17.00 17.45 18.00 19.00 20.00 21.00 21.50 21.50 22.50 01.10 02.10 Treme (12) Jäämeri 30 päivässä Talo Ranskassa Löytöretkiä maailmaan Olutretki Eurooppaan Gran Hotel (12) Scifin historia Historia: Koukuttavat nautinnot 2/4. Minna Kuukka & Tuomas Enbuske 10.00 Konttori . 09.05 Urheiluradio. 18.20 Radioteatteri esit09.10 Sää. 18.55 Kaikki kotona. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 09.11 Maakuntaradio. tää. 07.10 Urheilurailtapäivä. 07.12 Maakuntaradio. set ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. 19.03 Etnoillan konsertti: Rosen- 10.55 Pikkujuttu. 03.02 Hajatusmusiikkia . 11.03 Maakuntaradio. Haastateltavana historioitsija Janne Ahtola. 14.03 Ajantasa. 22.05 Filmiryhmä: Holokausti elokuvissa . 00.00 Yle Uutiset ja sää. 16.17 Maakuntaradio. 17.20 KirjaMatkak u 07.50 Merisää. Riccardo Chailly, Claudio Abbado ja muut huippuartistit ovat mukana etsimässä säveltäjää myytin takana. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 08.10 kinen ja novellikokoelma klo 22.4 5 Urheiluradio. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. romanttinen, kärsivä nero vai jotain paljon mielenkiintoisempaa. Toimittaja Kai Ristola. 14.00 Erik Tawaststjernan Sibelius-sarja 14.45 MusiikYle Radio Suomi kia. Kai Ulmanen. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Kaikki kotona. 15.55 Yle News. (1970) Ohjelmassa seurataan maailmankuulun suomalaisen oopperalaulajan Martti Talvelan arkipäivää ja kulissien takaista elämää Bayreuthissa, Berliinissä, Wienissä ja Milanossa. Beethovenia etsimässä. Beethoven . Telly Savalas edustaa vähemmän kunniakkaasti ratsuväkeä. Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX 12.10 Tiedeykkönen. 15.00 Yle Uutiset. Aseistettu ja vaarallinen. 09.05 Muistojen bulevardi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 08.10 Ykkösaamu. 00.05 Yöradio
07.10 Aamusoitto. Merisää. 21.03 Päivä tunnissa. 19.05 Luonto-Suomen talviruoYleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uuti- kintailta 0203-17600. Janette ja Annie sitoutuvat tahoillaan uusiin sopimuksiin. Toni etenee tutkimuksissaan ja pääsee etsimänsä tappajan jäljille. 00.30 Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 16.25 Hevostila Mistral (7) 16.45 Nina Patalo (7) 16.55 Spotlight 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Nukkeseikkailut 18.30 Peukaloisen retket (S) 19.00 Tanskalainen maajussi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Tuhmia tarinoita 20.30 Sex & Sånt 20.45 Oddasat 21.00 Molanderin perhe (12) 21.45 Beppen matkassa 21.52 Norjaa ristiin rastiin 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Lapsiperhe avun tarpeessa 23.00 SVT:n ohjelmaa 00.30 Lainvalvojat 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (12) 18.00 112 (7) 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Top Chef 22.00 Viikingit (16) 23.00 Scorpion 00.00 Lainvalvojat 01.00 Kolme miestä ja tyttö (7) 01.25 Voittostudio 09.35 LIVE: Tiedä ja Voita 11.35 Elixir 12.05 Jopetshow (S) 12.35 Britannian paras leipomo 13.30 Leijonan luola Kanada 14.25 LA Ink (S) 15.20 Top Chef 16.15 Hurja remontti 17.10 Leijonan luola Kanada 18.05 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (S) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (S) 22.30 Panttilainaamo 23.00 Poliisit Norja (S) 23.30 Poliisit Norja (S) 00.00 Pomo haussa 00.55 Anthony Bourdain maailmalla 01.50 Leijonan luola Kanada 02.45 Appivanhemmilla kylässä (16) 03.15 Jopet-show (S) 03.45 LA Ink (S) 04.40 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Eddie (Daniel Mays) vapautuu vankilasta istuttuaan vuosia tyttöystävänsä murhasta. 13.00 Yle UutiUutiset ja sää. 13.03 Maakuntaradio. O: Roland af Hällström. Kysy lintugedian opetukset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Yöradio ? toiveiden yö. 20.45 Musiikkia konsertin 17.30 Pyöreä pöytä. jakso. Riku Niemisen piilokameraa ja sketsiviihdettä yhdistävä tv-show. Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Myytinmurtajat Bones (12) Kallista kipua. 19.00 Yle Uuti- dio. 09.00 Yle Uuti- kuntaradio. 05.00 Melkein hereillä. 16.17 Maakuntaradio. 18.20 Radio- Uutiset. 18.50 delta 1989. N: Leif Wager, Gunvor Sandkvist, Tauno Majuri ja Mirjami Kuosmanen. Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa (S) Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa MOT: Bakteeripommi broilerissa Suomi on venäläinen Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Doc Martin (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Prisma: Sukupolvemme jalanjälki Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Pitkä matka vapauteen Yle Uutiset Ulkolinja: Sota joka jäätyi Liian nuori kuolemaan Yle Teema klo 20.00 TV 2 MTV 3 04.00 1303 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.1. 06.52 Herra Nokkelo (S) 07.00 Mitä ihmettä. 12.10 Julkinen Urheiluradio. toiveiden yö. 15.00 Yle UutiSu o m i dio. 07.50 Merisää. 17.20 Suomi tänään. esiintyy. 21.55 Suomi tänään. Pitkä sopeutumisvaihe normaaliin elämään alkaa. Vaikeaa vapaana TONY MARCHANTIN kirjoittama minisarja Pitkä matka vapauteen pohtii, pystyykö Britannian vankeinhuoltolaitos tukemaan oikealla tavalla tuomionsa sovittaneita rikollisia ja auttamaan heitä sopeutumaan yhteiskuntaan? Samalla se kysyy, onko olemassa ammatillisen etäisyyden vaatimusta, ehdotonta rajaa, jonka ylittämisellä on ikäviä seurauksia. 28-vuotias Eddie Mottram vapautuu vankilasta istuttuaan kymmenen vuotta tyttöystävänsä murhasta. 17.20 Aristoteleen kantapää. Sharon Tate. 12.12 Maakuntara3 Yle Uutiset ja sää. O: Phil Morrison. Kutsu jatkoille. 21.00 Yle Uutiset. 21.45 Kolmannen maailman set. 11.00 Ris- kuntaradio. (16) 23.30 Treme 3/10. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 20.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. HD 21.00 Kaukasia 30 päivässä. Osa 4/10. Ohjelma on uusinta vuo- mittajana Juha Laaksonen. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Juha Kulmanen sien saatossa vieraillut. 15.00 Yle 18.00 Musiikkikamari. 07.45 Hartaita säveliä. Yle Radio Suomi 07.50 Aamuhartaus. 06.15 Aamuhartaus. 14.00 Kantaset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntarapöytä. Elokuussa 1969 Charles Mansonin kannattajat murhasivat 26-vuotiaan Sharon Taten, yhden 1960-luvun ikoneista. (S) 07.05 Lasten musiikkiestradi 07.08 Max ja Meeri (S) 07.16 Sana-Arkku: Runopolku 07.27 Minun nimeni on 07.32 Samsam: Unelmien ope 07.39 Taavi-tiikerin naapurissa 07.56 Dinojuna (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.40 Hupsis (S) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.15 Julkkis lapsenvahtina 11.15 Kaalikimulit 11.45 Kukkaron herraksi 12.11 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski 13.15 Silikonisukupolvi 13.45 Jääkauden jälkiä 14.10 Kandit 14.40 Ajankohtainen kakkonen 15.30 Uusi päivä (S) 16.00 Taitoluistelun EM: Miesten lyhytohjelma 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Sydänmailla (7) 18.45 Taitoluistelun EM: Miesten lyhytohjelma 19.30 Kioski 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Bored to Death (12) 21.00 Syke (12) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Taitoluistelun EM: Jäätanssi lyhyt 23.50 True Blood (16) 00.40 True Blood (16) 01.30 True Blood (16) 02.15 True Blood (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.30 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 23.45 00.45 01.40 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (7) Emmerdale (7) Lääkärit Cosmos . 09.00 Yle Uutiset. 21.40 Urheiluradio. (7) Revolution (16) Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 07.55 Onnea matkaan, Charlie! (S) 08.25 Eläinten ABC 08.55 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Lapsiperheen taloprojekti 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 MasterChef USA 18.20 Tulossa: Adoptoidut 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 19.30 Arvostele mun illallinen Suomessa 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Loirinuotiolla 23.00 Poliisit . 10.00 07.10 Urheiluradio. 09.11 Maakuntaradio. salattu luonto Ensisilmäyksellä (7) Mitä tänään syötäisiin? Grand Designs ? unelma-asunnot Koko Suomi leipoo Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Kingi 1001 Rikua. 10.55 Pikkottaja. Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä ? Elina Kottonen & Ile Jokinen 18.00 Radio Novan Ilta . KESKIVIIKKO 28.1.2015 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.01 12.05 12.20 13.10 14.45 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 18.00 18.22 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.05 22.00 23.00 23.05 Strada Ylen aamu-tv Puoli seitsemän Doc Martin (7) Ruotsin kuningaskunnan historia Yle Uutiset Yle Uutiset alueilta Yle Oddasat Oddasat Sydämen asialla (7) Läpi usvan (Suomi, 1948) Kaksi merimiestä sotkeutuu salakuljetukseen. Bhopalin myrkkytra- ruokintailta 0203-17600. 12.10 Urheilura15.55 Yle News. 07.00 Yle Uutiset ja sää. set. Luonto-Suoesittelee Intialaisen journalistin Sanjoy men talviruokinta-asiantuntijana on Hazarikan näkemyksiä onnettomuu- tietokirjailija Pertti Koskimies ja toiden syistä. 07.53 Maa10.50 Kuuluttajan vieras. Paula sitoutuu nuoren miehen auttamiseen yhä intensiivisemmin ja kun Eddien ylle alkaa kasautua mustia pilviä, hänen empatiataipumuksensa suistuu rateiltaan. Eddie joutuu yhä syvemmälle upottavaan suohon, mutta uppoaako Paulan ura ja oma elämä samaan kuoppaan. 16.00 teatteri esittää. 12.45 Merisää. Voiko pahat teot saada anteeksi, jos niitä ei ole tehty tahallisesti? PITKÄ MATKA VAPAUTEEN TV1 klo 22.00 set 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 19.03 The Tallis Scholars Uutiset ja sää. Kirjeitä Amerikasta 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Naisten lentopallon Mestarien liiga 21.00 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arto Koskelo 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Radio Nova 06.00 ELC . 18.50 Iltahartaus. 21.35 Novosti Yle. 17.00 Yle Suomi tänään. Hankin huumetesti on positiivinen, joten Eddie yrittää saada hänet vieroitusklinikalle, jonka omistajalla vaikuttaa olevan omiakin ongelmia. Hän saa ehdonalaisvalvojakseen Paula Randallin, jolla on taipumusta paneutua työhönsä liiankin syvälle ja luottaa joskus vääriin ihmisiin. 6 Alussa kaikki näyttää sujuvan hyvin: Eddie asuu asuntolassa, käy töissä ja näyttäytyy säännöllisesti ehdonalaisvalvojalleen. 11.00 Yle Uutikahteen. Rocktoimittajan illallinen. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Arto Koskelo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 17.15 Lotta Stenroos . Annika Metsäketo 22.00 Radio Novan yö. 12.00 Yle Uutiset set. 08.10 Urheiluradio. 18.00 Yle Uutijälkeen. Maailman pahim- jen talviruokinnasta tai kerro millaisia masta teollisuusonnettomuudesta kavereita ruokintapaikallasi on vuoon kulunut 40 vuotta. 17.00 Yle set ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. ton Valinta. 18.30 Hartaita säve- Yle Uutiset ja sää. 07.12 MaakunYle Uutiset. 18.55 Luonto-Suomen tal22.05 Ajassa soi. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 21.50 Merisää. 06.56 Päivän mietelause. 16.00 klo 18.0 dio. 03.02 Tero Liete . 09.10 Sää. Yle Uutiset ja sää. Ville Haapasalo tapaa T?et?eniassa vuoristokylässä kylän vanhimman. 17.45 Tekijä: Sir- set. 18.03 Luonto-Suomen talvipuheenvuoroja. 15.05 Maakuntaradio. 10.05 Brysselin kone. 20.05 Sää. 20.06 Metsäradio. 14.00 Yle kustaiteilija, akrobaatti Rauli Kosonen Uutiset. 14.03 Ajantasa. 22.05 Café Tropical. 23.00 Yle Uutiset. HD 21.45 Kino: Junebug (USA 2005) Taidegalleristi Madeleine lähtee uuden aviomiehensä perheen luo etelään ja kohtaa vastustusta myös talliinsa etsimänsä kansantaiteilijan taholta. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . 15.05 Kultakuume. Radio Su omi ja sää. 12.55 Faunin iltapäivä. 23.10 Yöklassinen. 20.03 Urheiluradio. 13.00 Klassista Luontokujuttu. 16.15 dio. 16.15 Urheiluraliä. 10.00 Yle Uutiset. sana.Risto Kuulasmaa Ylen ver10.03 Ajantasa. 3. viruokintailta 0203-17600. kotihälytys (7) 00.00 Castle (12) 00.55 Frasier (S) 01.25 Asema 62 (12) 02.20 MasterChef USA 03.15 Arvostele mun illallinen Suomessa 04.15 Naapurini avaruudesta 04.45 Ennustaja-TV Teema 15.15 Treme (12) 16.15 Jäämeri 30 päivässä 17.00 Historia: Brittiavioliitto 1900-luvulla 18.00 Tiededokumentti: Äitiys ja ura 18.45 Löytöretkiä maailmaan. Maailman suurin krokotiili. 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Liian nuori kuolemaan 4/4. Minna Kuukka & Tuomas Enbuske 11.00 Konttori . T?et?enia, Georgia. 09.05 12. Millaisena aviomies Roman Polanski ja Sharonin sisar näyttelijättären muistavat. 09.05 Muistojen bulevardi. 08.12 Maakun12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö taradio. 11.57 Päivän mietelause. 19.03 Urheiluradio. Georgiassa venäläisten vetämä miehityslinja saa Villen pohtimaan kriisin järjettömyyttä. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 Aamusoitto. taradio. 06.30 Maa08.10 Ykkösaamu
03.15 Pyöreä pöytä. Äänessä ovat stand up -koomikot Ismo Leikola ja Tommi Tuominen. Kun jooga tuli Suomeen. 15.05 Kulta5 Uutiset. 09.11 MaakuntaraYkkönen. 11.03 Maakunkuume. 07.45 Hartaita säveliä. 20.00 Yle Uutiset. 13.00 Yle Uutiset. Hän valitti muun muassa sitä, että huumori on poissa. Se on totta, kyseessä on melkeinpä säälimättömän totinen elokuva. 11.57 Päivän kuntaradio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 16.15 Urheiluradio. Toisaalta tässäkin kolikolla on toinen puoli: Jäähyväiset on sosiaalisissa kehyksissään kiintoisa ja antoisa ihmis- ja ajankuvaus sekä kasvutarina. Tapahtumissa liikutaan päähenkilö Valerien lapsuudessa ja nuoressa aikuisuudessa. 10.00 Yle Uutiset. Minna Kuukka & Tuomas Enbuske 11.00 Konttori . Isän roolissa Carl-Axel Heiknert on melkoinen tyranni niin sanotuksi herrasmieheksi, äitiä esittävä Kerstin Tidelius silmäilee paljonpuhuvasti. Rääväsuinen show ajankohtaisista aiheista ja ennakkoluuloista. Kilo ja mooli. Sanna Hultman lapsena ja Pirkko Nurmi aikuisena Valeriena tekevät herkät, sielukkaat roolityöt. 00.05 Yöradio. 17.20 Maakuntaradio. 13.00 KlasAli ja Hu su dio. 12.00 Yle Uuti16.00 Yle Uutiset ja sää. set ja sää. The Spin-Off 21.00 Kimmo (7) 21.25 Noin viikon uutiset 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) 22.50 Game of Thrones (16) 23.39 Game of Thrones (16) 00.29 Game of Thrones (16) 01.18 Game of Thrones (16) 02.25 Syke (12) 03.15 True Detective (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.39 09.40 09.45 10.10 11.10 13.35 14.35 15.05 15.10 16.15 17.15 17.20 17.25 17.30 17.55 18.00 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 00.40 01.40 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Viking Loton ja Jokerin tulokset Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale (7) Lääkärit Unelmien koti Rikas ja rakas (7) Mitä tänään syötäisiin? Jamie Oliverin Amerikan herkut Peter Hispaniassa Uutiset Päivän sää Viking Loton ja Jokerin tulokset Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Mummomafia. 09.05 Muistojen kuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 00.00 Yöradio 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden Merisää. Valerien rakastettua esittää Stina Ekblad. Jäähyväiset vie suomenruotsalaisen rahaylimystön maailmaan. 19.03 Euroradion konsertti-ilta. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Ihan pihalla. 07.10 Aamusoitto. Pohjautuu Vivica Bandlerin nuoruusmuistoihin. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 140 merkkiä. Ohjelmassa pureudutaan erityisesti tviittien maailmaan. 07.00 Yle Uutiset ja sää. bulevardi. Se on miesten hallitsemaa maailmaa, johon Valerien tapaus tuo johdonmukaisen feministisen näkökulman. 20.05 Sää. 15.05 Maakuntaradio. Faktoja ja historiaa, asiaa ja asiattomuutta, intoilua ja ylitulkintoja, kolmansia miehiä ja vaarallisia romansseja. Toimittajina Ali Jahangiri ja Abdirahim Husu Hussein. 07.50 Merisää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Todellisia tarinoita. 12.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. kotihälytys (7) 01.10 Frasier (7) 01.40 MasterChef USA 02.40 Naapurini avaruudesta 03.10 Ennustaja-TV Teema 15.15 16.15 17.00 17.45 18.00 19.00 20.00 20.30 21.00 22.00 23.30 Treme (12) Jäämeri 30 päivässä Talo Ranskassa Päivä Ruotsissa Tiededokumentti: Elämää metsässä Art nouveau aikansa peilinä Prisma Studio Vempainmies Stephen Fry. 15.00 Yle klo 22.0 Pikkujuttu. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 10.55 M-studio. 10.05 07.10 Urheiluradio. 17.20 Filmiryhmä. Kuvassa Mimi Pollak (vas.) ja Sanna Hultman. Kivulias kasvu naiseksi PIKKUTYTÖN SILMIEN alla tapahtuu yhtä sun toista suomalais-ruotsalaisena yhteistuotantona tehdyssä elokuvassa Jäähyväiset (Avskedet, 1982). Tuija-Maija Niskasen ohjaama ja EijaElina Bergholmin käsikirjoittama draama pohjautuu Vivica Bandlerin lapsuus- ja nuoruusmuistoihin. 08.12 Maakuntaradio. T: BBC. Kino Suomi: Jäähyväiset (Avskedet, Suomi ja Ruotsi, 1981) Suomenruotsalaisen pankkisuvun tytär hakee sukupuoli-identiteettiään ja vanhempiensa hyväksyntää. 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen. Antoine tekee hyvän työn ja auttaa oppilastaan. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Se on myös elokuvan kantava voima kerronnan hillittyä tempoa myöten. Tyylikäs piste i:n päälle on Esa Vuorisen täyteläistä epookkia huokuva värikuvaus. 06.00 Yle Uutiset. Mv. 11.00 Valkoista valoa. 13.03 Maakuntaradio. 14.00 Yle Uutiset. N: Tauno Palo, Ansa Ikonen, Ella Eronen, Tarmo Manni, Aku Korhonen. 12.10 Urheilura16.15 Faunin iltapäivä. 07.50 Aamuhartaus. Yle Radio Suomi 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle 05.00 Melkein hereillä. Annika Metsäketo 22.00 Radio Novan yö 55 7. 20.06 Ihan pihalla. 11.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 16.17 Maakuntaradio. 12.45 Elokuvaohjelma. Voit osallistua lähetykseen Twitterissä #140merkkiä. 22.05 Euroopan taivaan alla. 06.05 Hartaita säveliä. 22.55 Kuuluttajan vieras. Bandler ei ollut tyytyväinen lopputulokseen ja veti nimensä pois alkuteksteistä. 18.50 Merisää. 18.55 Ihan pihalla. Mummomafia paljastaa kaiken pintaa syvemmältä, vetää kurvit suoraksi ja etsii Elenan kanssa myös muita vaihtoehtoja. Rouva Ministeri Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Jennifer?s Body (16) Roba (12) Mind Games (12) Nelonen 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Onnea matkaan, Charlie! 08.30 Eläinten ABC 09.00 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.10 Kotikokkien taistelu 10.15 Lapsiperheen taloprojekti 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.20 Tulossa: Adoptoidut 15.25 Matkaoppaat 15.55 Hotellit haltuun 16.55 Naapurini avaruudesta 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Sokkokokki 20.00 The Voice of Finland. Kausi 4. 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. 14.00 Y le P uhe 10.03 Ajantasa. Minna Korhonen seurasi Rauli Kososen treenipäivää vanhan makasiinirakennuksen vetoisissa saleissa. Ohjelma on lyhennetty versio vuodelta 2013. 07.53 Maa11.45 Valomusiikkia. (12) Treme 4/10. Peltola 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 18.00 Arvassalo ry. 18.20 Radioteatteri esittää. 10.00 Yle Uutiset. sista kahteen. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Suomi maahanmuuttajan silmin. Elena on 21-vuotias nuori nainen, jonka ainoa tavoite elämässä on pääsy Playboy-lehden sivuille. Ranskassa säilytettävä kilon prototyyppi ei enää olekaan kilon painoinen. 08.00 Yle Uutiset ja sää. mietelause. (7) 14.20 Herko-karhu ja susityttö 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Talvisota (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Taitoluistelun EM: Jäätanssi vapaa 23.40 Arne Dahl: Verikyynel TV 2 MTV 3 06.50 06.51 06.52 07.03 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 29.1. Raa Raa, leikkisä leijona Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 07.18 Muista laulaa 07.24 Pipsa Possu: Äitipossu tekee työtä (S) 07.30 Kotkaperhe 07.36 Neppajymykerho 07.41 Sasu (S) 07.55 Dinojuna (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.40 Late Lammas (S) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Luontoretkellä 10.15 Ylipainosta eroon leikkauksella? 11.15 Silikonisukupolvi 11.45 Kukkaron herraksi 12.45 Kioski 13.15 Tanskalainen maajussi 13.45 Satuhäät 14.30 Pysäyttämätön Erik 15.30 Bored to Death (12) 16.00 Nettikiusaajat 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Sydänmailla (7) 18.45 Taitoluistelun EM: Naisten lyhytohjelma 19.30 Kioski 20.00 Silminnäkijä: Euroopan porttola 20.30 Pasila 2.5 . Yle Uutiset ja 09.05 Urheiluradio. dio. Jakso 7/20. Ääni ratkaisee 7. 08.10 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 23.03 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 00.00 Arkisto Radio Nova 06.00 ELC . Seitsemännessä Ääni ratkaisee -jaksossa laulavat Sanna-Mari Titov, Anniina Timonen, Marjut ja Sonja Viinikanoja, Antti Haverinen, Noora Hakala, Juha Vennola sekä Sarah Tiainen. 20.57 Keno 21.00 Kuudes aisti (12) 22.00 Kuudes aisti (12) 23.00 Kylmä rinki (16) 00.10 Poliisit . 06.56 Päivän mietelause. 21.03 Päivä tunnissa. Muka vakava ohjelma komiikasta. 21.45 Tekijä: Sirkustaiteilija, akrobaatti Rauli Kosonen. 06.30 MaaUutiset ja sää. O: TuijaMaija Niskanen. Miksi paino on muuttunut, ja millaista uutta yksikköä kaavaillaan tilalle? Entä millainen yksikkö on mooli. Melodraama rikollisesta, joka rakastuu kauniiseen sosiaalitarkkailijaan. 07.00 Yle Uutiset ja sää. N: Pirkko Nurmi. 19.05 Ihan pihalla. 12.00 Turun tuomiokir- 08.10 Urheiluradio. taradio. 14.03 Ajantasa. 15.00 Yle Uutiset. 09.00 Yle Uutiset. kon kello lyö 12. 07.12 MaakunMikä maksaa. Nelsonin rakennusprojekti herättää epäilyksiä. Davis ei saa värvättyä entisajan suurta tähteä mukaan hankkeeseensa. Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 15.00 Peukaloisen retket (S) 15.31 Taitoluistelun EM: Naisten lyhytohjelma 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Majakan arvoitus (7) 19.00 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Suzannen vieraana 20.41 Norjaa ristiin rastiin 20.45 Oddasat 21.00 Efter Nio 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Täyttä vauhtia länteen 23.45 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (12) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Top Chef 17.00 Lemmen viemää (12) 18.00 Top Chef 19.00 Naapuritarvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 22.00 Extant (12) 23.00 Lainvalvojat 23.30 Lainvalvojat 00.00 Miehen puolikkaat (7) 00.25 Viikingit (16) 01.25 Supernatural (12) 02.25 Revolution (16) 05.00 Ennustaja-TV 08.00 Onnenarpa 09.30 LIVE: Tiedä ja Voita 11.30 Elixir 12.00 Jopetshow (S) 12.30 Britannian paras leipomo 13.25 Leijonan luola Kanada 14.20 LA Ink (S) 15.15 Top Chef 16.10 Hurja remontti 17.05 Kuuluisat kuppilat 17.35 Leijonan luola Kanada 18.30 MasterChef Australia 19.30 Top Chef 20.30 Poliisit (S) 21.00 Talent USA 22.00 Poliisit (S) 22.30 Panttilainaamo 23.00 Panttilainaamon autospesialistit (S) 23.30 Panttilainaamon autospesialistit (S) 00.00 Panttilainaamon autospesialistit (S) 00.30 Trigger Happy TV (7) 01.00 Trigger Happy TV (7) 01.30 Leijonan luola Kanada 02.25 Jopetshow (S) 02.55 LA Ink (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Suomenruotsalaisen pankkisuvun tytär hakee sukupuoli-identiteettiään ja vanhempiensa hyväksyntää. TORSTAI 29.1.2015 Game of Thrones TV2 klo 22.00 TV 1 05.55 MOT: Bakteeripommi broilerissa 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Doc Martin (12) 10.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 12.01 Yle Oddasat 12.05 Oddasat 12.20 Sydämen asialla (7) 13.10 Laitakaupungin laulu (Suomi 1948) O: Edvin Laine. 12.10 Ajankohtainen Sää. Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä ? Elina Kottonen & Ile Jokinen 18.00 Radio Novan Ilta . 23.03 Yöradio. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä. 20.03 Urheiluradio. Auttavatko moottoroitu ostoskärry ja huippumoderni grilli illallisjuhlien järjestämisessä? Tiededokumentti: Mitat ja mittaaminen 2/3. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 12.12 Maakuntaradio. 23.10 Yöklassinen. Harri-Ilmari Moilanen YleX JÄÄHYVÄISET Yle Teema klo 22.00 musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä. 17.15 Naurun tasapaino. 09.10 sää. 23.00 Yle Uutiset. Twitter: #puheeniltapäivä 17.30 Mikko ??Peltsi?. 15.55 Yle News. taradio
21.55 Suomi tänään. 03.15 Minna Pyykön maailma. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Hiihdon SM 14.40 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä. 06.25 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden Aamusoitto. (Suora lähetys Musiik- Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uuti- Orion 00.00 Yöradio set. Vappu Pimiä 15.00 Radio Nova Liikenteessä . 12.42 Maakunja sää. 20.00 Yle Uutiset. 19.05 olipa kerran tarina toistettuna. 00.05 Yöradio. 01.02 Koe-eläinpuisto. 16.15 Urheilurakitalosta). N: Sophie Marceau. 17.15 Taiteilijaelämää 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Lindgren & Sihvonen 23.00 Arkisto Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! Ile Jokinen 10.00 Vapun Valtakunta . 07.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. Dramaattiset kohtaamiset siviilien kanssa tuovat mukaan lujaa emotionaalista poltetta. Jeremy Renner saa rooliin pienillä siirroilla särmää ja syvyyttä. PIENIMUOTOINEN, MUTTA 8 Pelkän sotimisen tasolle ei jäädä. 19.03 Urheiluradio. PERJANTAI 30.1.2015 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.12 11.19 11.26 11.33 11.40 11.47 11.54 12.01 12.05 12.20 13.10 15.00 15.05 15.10 15.15 15.55 16.50 16.55 17.00 17.06 17.10 18.00 18.22 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.00 23.30 23.35 Prisma Studio Ylen aamu-tv Puoli seitsemän Doc Martin (12) Ruotsin kuningaskunnan historia Yle Uutiset Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Yle Oddasat Oddasat Sydämen asialla (7) Sissit (12) Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa A-studio: Talk Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Doc Martin (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Puoli seitsemän Samassa veneessä (12) Pressiklubi Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Strada Taitoluistelun EM: Miesten vapaaohjelma Yle Uutiset 1864 (16) The Voice of Finland Nelonen klo 20.00 TV 2 MTV 3 04.10 True Detective (16) 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.1. 06.53 Metkat Mesiläiset (S) 07.03 Tilda ja hänen ystävänsä (S) 07.14 Riku ja Rami 07.23 Kasper ja Liisa (S) 07.34 Pikku Kakkosen posti 07.40 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.55 Oktonautit (S) 08.16 Reetta ja Ronja (S) 08.27 Dino-Dan (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Langettavat todisteet 10.15 Aleksander Gamme, etelänavan valloittaja 11.15 Moottori mylvii ja kumi käryää 11.45 Kukkaron herraksi 12.15 Kioski 12.45 Hiihdon SM 15.00 Koiranpentuja ja palveluskoiria 15.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 16.00 Taitoluistelun EM: Parit 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Sydänmailla (7) 18.45 Hiihdon SM 19.30 Kioski 20.00 Satuhäät 20.45 Taskuparkki (7) 21.00 True Detective (16) 21.52 Yle Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.00 True Detective (16) 22.55 Haven (12) 23.35 Pasila 2.5 . Y: Yann Samuell. 20.05 Sää. Yöklassinen. 20.06 Puhelinlangat laulaa. 15.55 Yle News. set. Jussi Halli 19.00 Non Stop Music 22.00 Radio Novan yö. 18.20 Radioteatteri esittää. + pvm, tekstiviesfin valitus ja Vivaldin Uskollinen nymfi tillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi 21.35 Aristoteleen kantapää. 17.00 Yle Uutiulaa Radio Su Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Jokaniemen sävelradio. 12.00 Turun tuo- 05.00 Melkein hereillä. veet 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ 08.10 Ykkösaamu. Näkymät puhuvat omaa karua kieltään: Bagdad kuvataan rauniokaupungiksi, jossa ihmiset kärsivät. Harri-Ilmari Moilanen THE HURT LOCKER Nelonen klo 22.50 YleX 06.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 13.03 Patricia Kopatchinskaja, viulu. 18.15 Nuntii kuntaradio. 21.40 Urheiluradio. Miten nämä maailmankuvat sopivat yhteen? 20.30 Jakobin petivinkit (12) 20.40 Apua! Olemme saaneet vauvan 20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa 10.00 Lemmen viemää (12) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Top Chef 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Ensisilmäyksellä (S) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Tummien perhosten koti (12) 23.05 Brändärit (7) 23.35 Rysän päällä 00.35 Eurojackpot ja Jokeri 00.40 Ensisilmäyksellä (S) 01.05 Scorpion 02.05 Voittostudio 11.30 Elixir 12.00 Jopetshow (S) 12.30 Ruotsalainen remonttisota 13.25 Leijonan luola Kanada 14.20 LA Ink 15.15 Top Chef 16.10 Hurja remontti 17.05 Hurja remontti 18.00 Talent USA 19.00 Panttilainaamo UK 20.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 21.00 Haasta Hans 22.00 Australian rajalla 22.30 Australian rajalla 23.00 Täysillä tutkaan (S) 23.30 Metsien miehet (7) 00.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 01.25 Jopet-show (S) 01.55 LA Ink 02.50 Entisöintipaja 03.15 Entisöintipaja 03.45 Ennustaja-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 The Hurt Locker on vuonna 2010 tärkeimmät Oscar-palkinnot voittanut toimintatrilleri Yhdysvaltain armeijan timantinkovasta pommiryhmästä. Pommien piinaa Bagdadissa järeäkaliiberinen sota- ja toimintadraama The Hurt Locker voitti kuusi Oscaria (muun muassa vuoden paras elokuva, ohjaus, alkuperäiskäsikirjoitus ja leikkaus). 19.00 Yle Uutiset nyymit kotikiusatut. 21.50 Merisää. Barry Ackroydin erinomainen käsivarakuvaus saa lisäsähköä osumatarkasta leikkauksesta. Irakilaisiin ja itse sotaan asenne on neutraali. 21.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 09.11 Maasää. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Yöradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.10 Urheiluradio. Toimittajana set. 06.56 Päivän miete- musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutilause. 13.00 07.10 Urheiluradio. 22.05 Radioatel- puhelinlangatlaulaa 19.00 Yle Uutijee esittää: Vanhan ajan vaikutteita. 13.02 YleX Jälki-istunto . 15.00 Yle Uutitók: Viulukonsertto nro 2. Richard Strauss: Kuolema Puhelinlangat laulaa. Päänäyttämönä on Bagdad, jossa kuvataan amerikkalaisen pomminpurkuryhmän vaativaa ja vaarallista työtä. Päähenkilö on ryhmän kersantti, josta hahmottuu vivahteikas henkilökuva. 16.17 Maakuntaradio. 17.00 Yle kilehtiä lukevat Janne Koskinen ja Outi Uutiset ja sää. Jean Sibe- langat laulaa. Dokumenttielokuva 1990-luvun omaperäisimpiin yhtyeisiin kuuluneesta hiphopkollektiivista. Tullaanko taiteilijaksi syntymällä, opiskelemalla vai elämällä. Viki ja Mäk07.50 Aamuhartaus. 12.10 Tiedeykkönen. 18.30 Hartaita säveliä. Isabella Södling Augustson on koulutukseltaan biologi, mutta hän on myös näkijä ja toimii parantajana. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. (U) HD 00.00 Treme. 10.05 Leikola ja Yle Radio Suomi Lähde 11.00 Uudet levyt. 12.55 Suomi rin konsertti. Sakari Oramo, sol. Pääosissa: Hayden Christensen, Rachel Bilson, Samuel L. Tarinan melko vähäisistä lähtöeväistä irtoaa iso siivu inhimillistä rientoa koskevaa tematiikkaa. Lajityypillisesti leffa on vakuuttavaa työtä, parempi elokuva kuin sitä osittain muistuttava Isku Mogadishuun (2001). Pääosissa: Laura Birn, Karoliina Vanne, Hanna Lekander, Pertti Sveholm, Miitta Sorvali, Juhani Laitala. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Kaikki yhteydet poikki (Trigger Effect, USA 1996). 12.10 Urheiluradio. kokatsaus. Kulttuurin ajankohtaiskuntaradio. Jackson, Jamie Bell, Diane Lane. 18.00 Musiikklo 18.0 3 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä. (U) HD 01.00 Teematieto Muut 07.25 SVT:n ohjelmaa 14.57 Majakan arvoitus (7) 15.25 Luontoretkellä 15.55 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta 16.25 Obs debatt 17.00 Taitoluistelun EM: Parit 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä! 18.30 Käänteentekevät kappaleet 19.00 Kulttuurimatkoja katastrofialueille 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Biologi ja näkijä. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu säveliä. 18.55 lius: Dryadi. O: Michael Rapaport (Beats, Rhymes & Life: The Travels of A Tribe Called Quest, USA 2011). 12.12 Maakuntaradio. 15.05 Kul- kuntaradio. Maurice Maakuntaradio. 12.37 Ano18.50 Iltahartaus. 23.10 Puhelinlangat laulaa. set ja sää. 11.03 Maakikamari. (S) 22.25 Beats, Rhymes & Life. A Tribe Called Questin tarina. 07.53 Maapaikka. 07.50 Merisää. Desireen äidin talo puretaan. Annien vanhemmat kuulevat tyttärensä levysopimuksesta. Albert kertoo perheelleen sairaudestaan. Sofia joutuu poliisin ahdistelemaksi, ja Toni päättää ryhtyä toimenpiteisiin. 14.00 Yle Uutiset. Ravel: Tombeau de Couperin. 18.50 Merisää. 07.12 MaakunKlassista kahteen. Ohjaaja Kathryn Bigelowin meriittilistalta löytyvät persoonalliset jännärit Strange Days (1995) ja Weight of Water (2000). Ensin mainitun sähäkkä toiminnallisuus ja jälkimmäisen intensiivinen luonnekuvaus yhtyvät The Hurt Lockerissa. 02.02 Koeeläinpuisto. Joht. 16.00 Outi Paananen. 17.20 Maakuntaradio. Paananen 20.25 Radion sinfoniaor- 18.00 Yle Uutiset. 11.57 Päivän mietelause. tänään. Puh. 14.00 Kohtaus- taradio. 12.00 Yle UutiLatini . Ihmisten pahimmat puolet tulevat esiin, kun sähkökatkos lamaa pikkukaupungin. Eurojackpot ja Jokeri Uhka (16) Voittostudio Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 07.55 Shake It Up (7) 08.25 Eläinten ABC 08.55 Vaaleanpunainen pantteri (S) 09.15 Kotikokkien taistelu 10.15 Lapsiperheen taloprojekti 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Deittikamera 14.20 Kotikokkien taistelu 15.25 Matkaoppaat 15.55 Surkeiden kuskien autokoulu (S) 16.25 Melissa & Joey (S) 17.25 MasterChef USA 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Jumper (USA 2008). ammattina laulaja 18.00 Arkistojen salat: Suora lähetys Kuusta 18.30 10 kirjaa rakkaudesta 19.00 Scifin historia 20.00 Kaukasia 30 päivässä 20.45 Päivä Ruotsissa 21.00 Kino: Kirjeitä lapsuudestani (L?age de raison/Ranska 2010) Komedia uravetoisesta liikenaisesta, joka alkaa pohtia elämänarvojaan kun hän alkaa nelikymppisenä saada itselleen 7-vuotiaana lähettämiään kirjeitä. 07.59 Hyvää käri 17.00 Yle Uutiset 17.01 YleX Toihuomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 kerho. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 21.00 Monteverdin Nym- 17600 (0,33 e/min. latinankielinen viikset ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 5/10. 07.10 set 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset Aamusoitto. Ohjaus: Kathryn Bigelow. 01.30 Frasier (S) 02.00 Castle (12) 03.00 MasterChef USA Teema 15.15 Treme (12) 16.15 Jäämeri 30 päivässä 17.00 Elävä arkisto: Martti Talvela 17.00 Martti Talvela . 06.30 Maamiokirkon kello lyö 12. 13.00 Yle Uutiset. 20.00 Ulkomaisia musiik- dio. The Spin-Off 00.05 Luck (16) 00.49 Luck (16) 01.38 Luck (16) 02.27 Luck (16) 03.12 Luck (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 13.35 14.40 15.10 15.15 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.10 19.15 19.45 22.00 22.20 22.25 22.35 00.25 00.30 01.30 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tukikummit Onnenpeli Kauniit ja rohkeat (S) Emmerdale Emmerdale Lääkärit Unelmakoti puoleen hintaan Mike & Molly (S) Mitä tänään syötäisiin? Pientä mökkiremonttia Mummomafia Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale Emmerdale Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Lupaus (Suomi 2005). Ohjaaja: Ilkka Vanne. Suomi 2005. Ohjaus: Doug Liman. 22.50 Elokuva: The Hurt Locker (USA 2008). Pääosissa: Jeremy Renner, Anthony Mackie, Brian Geraghty, Guy Pearce, Ralph Fiennes, David Morse, Evangeline Lily. . 0600ja kirkastus. 07.00 Yle Uutiset ja sää. sää. 15.00 Yle Uutiset. 22.00 numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi/ Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja kuntaradio. Béla Bar- 14.03 Ajantasa. Osuvan monimielinen nimi viittaa tunne-elämän koettelemuksiin sekä väkivaltaisiin tilanteisiin ja paikkoihin. 08.12 Maatakuume. T: HBO. 09.00 Yle Uutiohjelma. 12.45 Merisää. 10.00 Yle päivä. 18.03 Puhelinkesterin konsertti jatkuu. 16.15 Faunin iltalangat la kuntaradio. 17.20 Kirjaomi 10.55 Pikkujuttu. 10.03 Ajantasa. set ja sää. 19.03 Radion sinfoniaorkeste- taradio. 09.05 Urheiluradio. 16.00 Yle Uutiset ja P uhelin 09.10 Sää