Kansan Uutiset 23.05.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 21-003251-1421 21 www.kansanuutiset.fi Viikko 21 Perjantaina 23.5.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ stoi m m Vase oiton v i l a a v liiton .16 s t ä j i tek Katuruoka on seuraava iso juttu » Tuk Tuk Travellerit hakivat oppinsa Thaimaasta s.12 Thomas Piketty 30 Kolumbia äänestää 40 Norsunluun salakauppa 46
Näin sanotaan Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Puolueissa Nato-halut kuitenkin ovat kasvaneet kuluvan kevään aikana. Porvarien voitto ensi vuoden eduskuntavaaleissa toisi jäsenhakemuksen lähelle. Eikä ilmeisesti aiokaan rati?oida. Viruskokeista voi siis riistäytyä globaali pandemia, kirjoittaa The Guardianin tiedetoimittaja Ian Sample, jutussa, joka on tämän viikon Guardian-suomennos. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 Kannen kuva: Jenni Pasanen 2. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi Suomi sallii alipalkkauksen Sampsa Sarparanta tekee tauluja ja punk-musiikkia ahdistuksesta, jonka syy on kapitalismi. Jos hän poistuu laboratoriosta, virus voi levitä laajemmalle, varoittaa tiistaina julkaistu tutkimus. Eniten vituttaa kaikki on näyttely, joka on parhaillaan esillä tm-galleriassa Helsingin Erottajalla. Jatkuvan vitutuksen aihe on vallitseva globaali kapitalistinen systeemi, joka lisää kaikkien ahdistusta joka päivä, hän kertoo. Kapitalismissa ei Sarparannan mielestä kukaan voi olla onnellinen. Jos palkat jäävät alle 60 prosentin nettokeskipalkasta, on niitä nostettava riippumatta siitä, millainen palkkajärjestelmä maassa on voimassa. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.26 Kansan Uutiset, Viikkolehti 23.5.?29.5.2014 C D Keskustelu s.36 Ulkomaat s.40 E Vapaa-aika s.50 F Pelit s.52 ALL OVER PRESS PUHELIN 20 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI Eduskuntavaalit ratkaisevat Nato-hakemuksen toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. Nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei Nato-jäsenyyttä valmistella tällä vaalikaudella. 09 7596 0380 avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi JARNO MELA B PÄÄTOIMITTAJA Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. Entä jos virus karkaa laboratoriosta? Jos kymmenessä korkean turvallisuustason amerikkalaislaboratoriossa tehdään kymmenen vuotta kokeita muunnelluilla viruksilla, yksi ihminen saa tartunnan 20 prosentin todennäköisyydellä. Turvallisuuspolitiikan asiantuntijat Pami Aalto ja Pekka Visuri kertovat Kansan Uutisille, mitä jäsenyys merkitsisi. A 26 C 38 Kai Hirvasnoro p. Miksi ei, sitä pohtivat viikon Horisontissa Dan Koivulaakso JHL:stä ja Erkki Laukkanen SAK:sta. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET ALL OVER PRESS 42 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SATAKUNNAN TYÖ Ahdistuksen syy on kapitalismi D Jouko Joentausta p. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Kaikki maat, joihin Suomi yleensä vertaa itseään, ovat sen rati?oineet, mutta Suomi ei
päättää puoluekantansa ja varsinkin ehdokjärjestäytyy. kaansa vasta juuri ennen äänestystä. Vaalivoitto edellyttääkin tiivistä kampanjointia ja taan huolimatta konservatiivien EPP ennen eurodemavaihtoehdon tarjoamista ihan loppuminuuteille saakka. reita. Vasemmenestyvää äärioikeistolaiseksi luonnehdittavaa liikettä mistoliitto tehnee paluun europarlamenttiin. tai puoluetta. myös Suomessa. vahvistutenteillä on suuri vaikutus epävarmojen äänesvat, niin EU:n suurimpien ryhmien eli ?maltilLEHTIKUVA/ VESA MOILANEN täjien käyttäytymiseen. Oma vaikutuksensa kannamutta aiheuttaa myös ristiriitoja. tuksen kasvuun lienee myös puolueen siirtyEnnusteiden mukaan erilaiset äärioikeismisellä oppositioon. toon luokiteltavat populistiset puolueet ja liikKotimaassa ennen muuta demareilla on keet etenevät. Entistä useampi äänestäjä . Ei olekaan ihme, jos puolueessa vaikutusvaltaa. paniikki on lähellä. ja vain annetut äänethän lasParlamentin suurimpana ryhmänä pysynee tappioisketaan. Kolmanneksi suurimman ryhmän paikasta taisteOnnistunut nousujohteinen kampanja on yleensä se levat liberaalien ALDE ja vasemmistovoimien GUE/NGL, paras voiton tae. Sellainen retoriikka voi tehota, koska niin monen mielestä asiat olivat ennen paremmin; monen kohdalla todella olivatkin. Osmo Soininvaara, Nykypäivä 20/2014 Perinteitä ja kiintiöitä NURMIJÄRVELLÄ PAKOLAISBRÄNDI © TARMO KOIVISTO 3. lukeutuvien konservatiitehnyt asiapitoisen kampanjan ja tv-esiintymivien, sosialistien ja liberaalien yhteistyö tiivissetkin ovat onnistuneet, mikä näkyy nyt myös tynee, mikä näkyy ja tuntuu EU:n politiikassa, kannatusluvuissa. Puheenjohtajan vaihtamiJoka tapauksessa vasemmistovoimien vahnen ei ole tuonut lisää kannatusta, vaan näytvistuminen murentaisi tehokkaasti äärioikeisVarsinkin television vaalitenteillä on suuri vaikutus epävarmojen äänestäjien käyttäytymiseen. täisi käyneen jopa päinvastoin. Todennäköisesti äärioikeistolaiset Ylen tuoreessa mittauksessa. Puolueen kantenkaan kykene EU-parlamenttiin muodosnatus ei koskaan ole ollut niin matalalla kuin tamaan. varsinkin johon mahdollisesti valittava vasemmistoliiton meppikin EU-vaaleissa . Sitä vastoin sosialidemokraateista vasemKokemus on kuitenkin monillekin puolueille karvaasti malla olevat voimat ovat muuallakin Euroopassa saamassa opettanut, että voittoa ei ole syytä juhlia ennen kuin viilisää paikkoja europarlamenttiin. meinenkin ääni on laskettu . Siksi varsinkin tvSamalla kun molemmat parlamentin ?laidat. Vasemmistoliitto on liseen keskustaan. Ilmeisesti ton valtaa ja etenemismahdollisuuksia. VIIMEISIMPIEN KANNATUSMITTAUSTEN mukaan vasem- Tape Sanottua » Puheen tasolla Rinne luotsaa demareita takaisin kaukaiseen menneisyyteen. Yhteistä ryhmää he eivät kuinäissä vaaleissa totinen paikka. Ylen torstaisen mittauksen mukaan Suomen tilanne on hyvin linjassa monien muiden EUparlamenttiin. vasemmistoliitto olisi vaalien kovin nousija kampanjoinmaiden kanssa tosin sillä erotuksella, että meillä ei ole nin loppusuoralla eli maaliskuusta tähän päivään. Alamäki on edustajat jakautuvatkin useammaksi pienemitse asiassa vain jyrkentynyt viime kuukaumäksi riitaiseksi ryhmäksi vailla merkittävää sien aikana. Vapaus on välttämättömyyden tiedostamista: Thaimaan armeijan oli ?välttämätöntä ottaa vastuu maan hallitsemisesta?. Pääkirjoitus Vasemmisto etenee eri maissa demarit ovat menettäneet niin nuoria kuin myös naiskan» Vasemmistoliitto misto etenee EU-vaaleissa monissa Euroopan maissa nattajiaan sekä vihreille että vasemmistoliitolle. tehnee paluun euro
Päinvastoin, verotulojen aleneminen on selviö ja hyödyn muutoksesta keräävät eläkeyhtiöt, sanoi Vallittu. Vasemmistoliitto lähti maaliskuussa hallituksesta juuri kehysriihen päätösten vuoksi. Kreikassa Syrizalle ennustetaan kahdeksaa meppiä, kun konservatiivit jäävät kakkoseksi kuudella paikalla ja demarit saavat tyytyä kahteen. Niitä lähellä ovat vertailuluvuissa RKP:n ensimmäinen ja vihreiden toinen paikka. Keskusta-oikeisto häviää Euroopassa Koko EU:ta koskevia vaaliennusteita tehnyt PollWatch sai viimeisessä analyysissään vasemmiston GUE/NGL:n ja liberaalien ALDE:n väliseksi eroksi enää kuusi paikkaa. Edelliseen, maaliskuussa tehtyyn tutkimukseen verrattuna puolueen kannatus kasvoi 1,9 prosenttiyksikköä ja kipusi 8,4 prosenttiin. Kyselyn tehnyt Taloustutkimus pitää vasemmistoliiton nousua europarlamenttiin lähes varmana. Kaikki neljä suurinta puoluetta menettivät kannatustaan, eniten SDP, joka romahti 2,5 prosenttiyksikköä 13,8 prosenttiin. Kokoomus säilyi tässäkin eurovaalimittauksessa selvästi ykkösenä 22,7 prosentilla. Keskusta ja perussuomalaiset käyvät tiukkaa kisaa kakkospaikasta runsaan 17 prosentin kannatuksellaan. 24 JUSSI JOENTAUSTA Ay-liike kasaa paineita Rinteelle TEAMIN PUHEENJOHTAJA Timo Vallittu vaatii työttömyysturvaan, lapsilisiin ja työeläkkeisiin kohdistuvien leikkausten perumista hallituksen kesäneuvotteluissa. Liiton valtuustossa torstaina puhunut Vallittu liittyi niiden ayjohtajien kuoroon, jotka kasaavat paineita SDP:n uudelle puheenjohtajalle Antti Rinteelle kesäkuun minihallitusneuvotteluihin. Metalliliiton valtuuston kevätkokouksessa puhunut puheenjohtaja Riku Aalto kovisteli jo aiemmin viikolla hallitusta perumaan kolmikantaisen menettelyn vastaisesti syntyneitä päätöksiä. Aallon tulilinjalla olivat erityisesti eläkkeiden ja työttömyysturvan leikkaukset. Jos muutoksia ei tule, nämä kehysriihen päätökset vaikuttavat tuleviin neuvotteluihin, muun muassa työmarkkinasopimuksen avoinna olevaan kolmanteen vuoteen, Aalto sanoi. . Se merkitsee, että eläkeläisten eläkkeiden tasoa alennetaan jatkossa pysyvästi. 7 / Kurvit suoriksi: Jukka Parkkari s. EU-ehdokas Merja Kyllönen (oik.) Helsingin vaalimökillä. Vasemmisto kovassa nousussa » Europarlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän paikka on yhä mahdollinen. VASEMMISTOLIITTO OLI suurin nousija Ylen torstaina julkistamassa eurovaalitutkimuksessa. Vihreiden kannatus oli nyt tasan 10 prosenttia. Paikoiksi muutettuna Ylen Taloustutkimuksella teettämä arvio antaisi kokoomukselle neljä meppiä, keskustalle kolme, perussuomalaisille ja demareille kaksi sekä vasemmistoliitolle ja vihreille yhden. A kotimaa Perjantai 23. Merkillistä tässä on se, ettei tästä koidu mitään myönteistä valtion kassaan. Epävarmimpia ovat keskustan kolmas ja kokoomuksen neljäs paikka. KU. Emme voi mitenkään hyväksyä hallituksen yksipuolisia päätöksiä, joilla leikataan eläkkeitä ja työttömyysturvaa, sanoi Aalto ja syytti hallitusta ylimielisyydestä. SEKÄ VALLITTU että Aalto arvostelivat jyrkästi myös työeläkkeiden indeksitarkistuksen yksipuolista muuttamista. . ALDE johti tiistaina julkistetussa ennusteessa parlamenttipaikoin 59?53. » Suurin voitto on tulossa GUE/ NGL:lle. Parlamentin suurimmaksi ryhmäksi PollWatch nosti konservatiivien EPP:n, joka saisi 217 paikkaa eurodemarien jäädessä 201:een. Viime vaaleihin verrattuna parlamenttiryhmistä suurin voitto on tulossa GUE/NGL:lle kun taas keskusta-oikeisto ja vihreät kärsivät suuria menetyksiä. Kaikkein suurin voitto on tulossa ryhmälle ?muut?, josta ei tiedetä, millaisiin ryhmiin se jakaantuu. KU Eläkkeiden tasoa alennetaan jatkossa pysyvästi. LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO Antti Rinne 4 Vasemmistoliitto kampanjoi myötätuulessa samoin kuin koko eurovasemmisto. Äärioikeisto voi saada yhteensä yli sata paikkaa, mutta hajanaisena sen suurinkin ryhmä jäänee pienemmäksi kuin GUE/NGL. Lisäpaikkoja GUE/NGL on saamassa Belgiasta, Hollannista, Latviasta, Ruotsista, Suomesta, Irlannista, Espanjasta ja Italiasta. Kreikasta ryhmään on tulossa viisi lisäpaikkaa. toukokuuta 2014 Anne Huotari s
Varsinainen yhteiskuntaan vaikuttaminen jäi vähäiseksi eikä taistolaisuus tuottanut merkittäviä poliitikkoja toisin kuin muut opiskelija- ja nuorisoliikkeet, joista nousivat muun muassa Esko Aho, Ben Zyskowitz ja Erkki Liikanen. KU:n haastattelussa Matti Hyvärinen ei osannut mainita yhtään taistolaisen opiskelijaliikkeen aikaan saamaa tulosta. » Tarmo kohdistui oman järjestön ja entistä hienompien ohjelmien rakentamiseen. Kai Hirvasnoro Taistolaisuudesta väitellyt Matti Hyvärinen luopumisen aikaan vuonna 1985. KU:N ARKISTO . Mikä nyt on muuttunut. Miksi nämä virheet halutaan nyt Suomesta ja jäljelle jää vain tunnettu toistaa. ALTIALLA on tuotantolaitoksia niin Virossa kuin Tanskassakin Koskenkorvan ja Rajamäen lisäksi. Samalla vaarantuu suomalainen viljantuotanto, koska yhtiön myynti voi johtaa halpaviljan tuontiin ulkomailta, totesi kansanedustaja Risto Kalliorinne. . LEHTIKUVA LÄNSI-SUOMEN SAK-PÄIVÄT siirtyvät pois Tuurista vastalauseena Vesa Keskisen (kuvassa) toiminnalle. Pam-lehti kertoo Veljekset Keskinen Oy:n toimitusjohtaja Vesa Keskisen henkilökunnalleen lähettämistä kirjeistä, joissa tämä pyytää työntekijöitä raportoimaan työto- vereidensa laiskottelusta ja puhuu muun muassa rikkaruohoista, jotka pitäisi kitkeä. SAK:n Länsi-Suomen tapahtuma 27.?28.9. Hänen väitöskirjansa Viimeiset taistot tarkastettiin toukokuussa 1994. Hyvärisen tutkimuksen mukaan taistolaisiksi tultiin nopeasti ja monille ero oli yhtä vaikea kuin avioero. Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mukaan vihreiden Heidi Hautala ministerinä ajoi voimakkaasti Altian myymistä ja SDP:n valtiovarainministeri Jutta Urpilainen laittoi asian lisätalousarvioon. . Jotta nää ideaalit voi toteutuu, niin tarvitaan työväenluokan vallankumouksellista taistelua, ja kun sitä kerran tarvitaan, niin on etsittävä reaalisia voimia, jotka siis sitten osoittautuu olevan SKP ja lopulta sen vähemmistö ja Neuvostoliitto, prosessia selvitti SOL:n kulta-ajan keskeisin hahmo Juhani Ruotsalo. Hyvärisen mukaan SOL:n ja puoluevähemmistön välit olivat silti jännitteiset. Taistolaisen opiskelijaliikkeen tarmo kohdistui oman järjestön ja entistä hienompien ohjelmien rakentamiseen. Onko nyt niin, että myös suomalaisten kansallisjuomat ja vahvat tuotemerkit kossu ja jallu siirtyvät ulkomaiseen omistukseen Finlandia-vodkan tavoin, hän kysyi. . Saimme esityksen pois. Valtion omistajaohjauksesta Hautalan jälkeen vastaamaan tullut Pekka Haavisto (vihr.) ei vielä syksyllä uutena ministerinä ei nähnyt järkeväksi Altian myyntiä. . Tuotanto tullaan myymään ulos Suomesta ja jäljelle jää vain tunnettu nimibrändi, sanoo Rajamäen tehtaan pääluottamusmies Arto Harjumaaskola mahdollisen myynnin vaikutuksista. 5. Vasemmisto ei myyntiä hyväksynyt, koska uhkana on muun muassa kotimaisten työpaikkojen menetys niin elintarviketeollisuudessa kuin maataloudessa, Arhinmäki totesi Facebookissa. . Keskisen käytös työntekijöi- tään kohtaan johtaa Länsi-Suomen SAK-päivien siirtämiseen pois Tuurista ja Onnentähti-hotellista, kertoo SAK:n Länsi-Suomen aluejohtaja Ahti Ruoppila. Yli 400 työntekijää ovat saaneet yrittäjältään epäasiallisia kirjeitä, joissa rikkaruohojen lisäksi Hallituksen kelkka kääntyi: Kossu ulkomaille? » Altia palasi myyntilistalle. kysyi Arhinmäki. Vasemmistoliiton kansanedustajien mielestä hallitus vaarantaa niin työntekijöiden aseman kuin maatalouselinkeinon harjoittamisenkin. 20 vuotta sitten vain lisättiin jälleen työntekijöiden ja viljelijöiden turvattomuutta. Hän muistuttaa siitä, että Rautaruukki menetettiin jo. . kysyvät vasemmistoliiton kansanedustajat. SUOMEN Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) mukaan hallituksen tiistaina antama lisätalousarvioesitys on otettu Altian henkilöstön keskuudessa vastaan tyrmistyneenä. Tämän lisäksi esimerkiksi tamusmiehet vetoavat kansanedusKoskenkorvan viinatehdas mahdoltajiin, jotta eduskunta torjuisi Altian listaa toimeentulon lukuisille viljanmyyntiaikeet ja turvaisi kotimaiset viljelijöille ja rehun raaka-ainetta jattyöpaikat sekä suomalaisen kojalostetaan sadoille tualkoholiteollisuuden tuhansille sioille. levaisuuden. Jos Altian tuoaava r u e s Pääluottamustanto siirtyisi uuo k On ia miehet arvostelevat den omistajan t s e D jonossa kovin sanoin hallimyötä ulkomaille, ir in tuksen päätöstä. se olisi kova isku tai Finna t . Enemmistö suhtautui varauksellisesti äkkivasemmistolaistuneeseen nuorisoon, mutta vähemmistö rohkaisi heitä ?ihan klassisella oppikirjamaisella taktiikalla?. Ajatus petturuudesta oli lähellä. Nyt puhutaan parinkymmenen henkilön vähennystarpeesta, vaikka ytneuvotteluja ei ole käynnistetty. . hän kysyi. Onko seuraavana jonossa Destia tai Finnairin sinivalkoiset siivet? nimibrändi, Altian Rajamäen tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Arto Harjumaaskola totesi. Altian Koskenkorvan tehtaan pääluottamusmies Juha Tuomari korosti, että alkoholiteollisuus työllistää suoraan noin 600 henkilöä SuoSEL JA Altian työntekijöiden pääluotmessa. Tämä on täysin erityisesti Pohjane is sinivalko käsittämätöntä päämaalla. Kansanedustaja töksentekoa hallituksiivet? selta. Hallitus ehdottaa eduskunnalle osana lisätalousarvioesitystä, että valtio luopuu omistamastaan alkoholijuomayhtiö Altia Oyj:stä. Viimeksi Altian myymisestä kiisteltiin viime kesänä. Kysymys kuuluukin, kuinka suomalainen työ turvataan mahdollisen ulkomaisen uuden omistajan toimesta. KU Juomia varastossa Altian tuotantolaitoksella Rajamäellä. SAK:n tapahtuma järjestetään sellaisessa paikassa, jossa noudatetaan työehtosopimuksia ja muita työelämän pelisääntöjä, kertoo Ruoppila. oli tarkoitus pitää Tuurissa Keskisen Onnentähtihotellissa. . Opiskelijajohtajat taas ajattelivat tarvitsevansa voimaa ja liittolaisia. . Kun hallitus ilmoittaa myyntipäätöksessään painottavansa kotimaista työllisyyttä ja Altian suomalaisen tuotannon turvaamista, niin parhaiten tämä asia olisi hoidettu niin, ettei Altiaa myydä lainkaan. Todellinen uhka sen sijaan on, lannoitteiden hinnannousuineen. että tuotanto tullaan myymään ulos . Hyvärinen itsekin roikkui mukana 1980-luvun puoliväliin saakka. Miksi juuri SKP:n vanhoillinen vähemmistösiipi keräsi nuorten opiskelijoiden suosion? Hyvärisen mukaan sattumalta eikä ainakaan vähemmistön aktiivisen työn tuloksena. KU LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA Miksi juuri taistolaisuus? NIIN SANOTUN taistolaisuuden huippukausi osui Tampe- reen yliopiston ylioppilaskunnan vaaleihin vuonna 1975. Sosialistisen opiskelijaliiton osasto Tampereen yliopiston marxilaiset ryhmät (TYMR) sai 23 prosenttia äänistä. Huipulle päästyään liike alkoi kuitenkin lässähtää. Ensimmäisen tieteellisen tutkimuksen taistolaisesta opiskelijaliikkeestä teki TYMR:n keskushallituksen jäsenenä toiminut Matti Hyvärinen. Vaikka hallitukJari Myllykosken sen esityksessä painotemukaan lähihistoriasta taan kotimaista työllisyyttä löytyy paljon varoittavia ja Altian suomalaisen tuotannon turesimerkkejä, kuten Salon sokeritehvaamista, emme usko, että näin tutaiden alasajo Dansukkerin toimesta lee tapahtumaan, jos valtio myy Alja Kemiran myynti sitä seuranneine tian. Miksi
Sen jäseniä yhdistää halu muuttaa toimintaa jäsenlähtöisemmäksi ja parantaa liiton näkyvyyttä ruohonjuuritasolla. Esimerkiksi tietämys työttömyyskassoista ja tukien hakemisesta työttömyyden koittaessa on valttia työsuhteessakin ollessa. Haluamme, että toiminnan perustana ovat jäsenten tasavertaisuus, yksilön mahdollisuus vaikuttaa sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen kaikessa liiton toiminnassa, Alapartanen linjaa. Sitoutumattomien ja Keskustan ryhmän puheenjohtaja Pentti Kuukasjärvi pitää Puuliiton liittovaaliasetelmaa erittäin mielenkiintoisena. Kuukasjärvi näkee asetelmassa mahdollisuuden uudistaa liittoa nykypäivän jäsenistön tarpeita vastaavaksi. Vaaliliiton myötä syntyy Kuukasjärven mielestä on varteenotettava vaihtoehto, jonka tavoite on saada aikaan todellinen muutos Puuliitossa. . Jäsenen asiaa pitää viedä eteenpäin. Ketoa huolestuttaa se, että Loimaan kassan ja ammattiyhdistysliikkeen välinen ero ei ole kaikille selvä, eivätkä jotkut tiedä, että Loimaan kassa ei neuvot-. Erityisesti laman vuoksi periksi antaminen työaikakysymyksissä huolestuttaa häntä. Mäntylän vaaliteema on arvon antaminen ammattilaiselle. Pitkän linjan ammattilaisten osaamista pitäisi hänen mielestään arvostaa enemmän ja sen siirtämiseksi nuorille pitäisi nähdä vaivaa. Simo Keto on myös ensimmäistä kertaa ehdolla liittonsa vaaleissa. Keto on Punkalaitumelta, ja hän toivoisi liitolta faktapainotteisempaa otetta sekä työelämässä tarvittavan tiedon tarjoamista jäsenille. . Liiton työntekijöitä valittaessa ensimmäinen ja tärkein kriteeri pitää » Loimaan kassan ja ammattiyhdistysliikkeen välinen ero ei ole kaikille selvä. olla pätevyys ja motivaatio. Mäntylä on ollut Iskulla töissä kymmenen vuotta ja korostaa työaikalainsäädännön parantamisen merkitystä ammattiyhdistysliikkeen perustyönä. Mäntylä sanoo, että hänen alallaan tasoittavan työaikajärjestelmän perusteella voidaan teettää fyysisesti raskasta työtä 50 tuntia viikossa. Pitäisi olla asiaa pohdittavaksi saunan lauteilla. Kedon mielestä tieto on valtaa työmarkkinoilla. Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitto hioi viime viikonloppuna Tampereella vaalistrategiaansa. LIITTOVAALIT KÄYDÄÄN 6 Koolla satakunta puutyöläistä keskustelemassa ja päättämässä vaalityön etenemisestä. Liittosihteeri Jyrki Alapartanen haluaa Puuliitosta liiton, johon kaikki työntekijät liiton sopimusaloilla voivat ongelmien kohdatessa luottaa. . TIINA HEIKKILÄ Arvoa ammattilaiselle ja demarivallalle vastavoimaa » Puuliitto järjestää liittovaalinsa syyskuussa. Ehdokashankinta on parhaillaan käynnissä. kahden vaaliliiton välillä, joista toinen on sosialidemokraattien liitto ja toinen vasemmiston, keskustan ja sitoutumattomien muodostama vaaliliitto. Sosialidemokraatit pitävät nykyisellään valtaa Puuliitossa. Vasemmiston, keskustalaisten ja sitoutumattomien vaaliliitto kantaa nimeä Vahvasti jäsenten asialla. Se ei onnistu pelkillä saunailloilla, vaikka nekin ovat mukavia. Heidät pitää kouluttaa ja sitouttaa annettuihin tehtäviin, sanoo Kuukasjärvi. Ehdokasasettelun tilanne on Alapartasen mukaan hyvä, ja yli 90 prosentilla ehdokkaista on luottamustehtävä työpaikallaan tai ammattiosastossaan. Saunaillat eivät riitä Puuseppä Nina Mäntylä on ehdolla ensimmäistä kertaa Puuliiton liittovaaleissa
Näiden ongelmien viidakosta ei ole kovin helppoa lähteä edes tuettuun työhön, saati avoimille työmarkkinoille ennen merkittävää sosiaali- ja terveyspalveluihin panostamista. Osaamisen riittämättömyys tai vanhentuminen on yhä yleisempää näinä nopean rakennemuutoksen aikoina. Valtio ei saisi omistaa joidenkin ryhmittymien mukaan yhtään mitään. Miehet eivät ole yksin kritiikkinsä kanssa. Työehtosopimusaloja Puuliitolla on 14. Pystyykö aikuiskoulutusjärjestelmämme vastaamaan tähän haasteeseen ja riittääkö työnhakijalla motivaatio hankkia uutta ammattia, jos uudellakaan alalla ei ole työtä? Työnhakijalle taloudelliset kannustimet ovat tärkeitä. Metsähallitus käyttää jo nyt ulkomaalaisia yhtiöitä tai ostaa palveluita suomalaisilta yrityksiltä, jotka käyttävät alihankkijoina ulkomaalaisia ?rmoja. Puuliiton liittovaalit järjestetään 17. Metsähallituksella on pitkät perinteet ja edelläkävijän rooli ympäristön kestävässä käytössä. Reijo Kontinen korostaa, että Metsähallituksen nykymallin mukainen toiminta on tehokasta, ja Metsähallitus on täyttänyt tulostavoitteensa hyvin. Kontinen katsoo, että valtionmet- sien joutuminen osakeyhtiölain alle on uhka myös jokamiehenoikeuksien toteutumiselle, kansalaisten metsästysoikeuksille ja yleisesti ympäristölle. Jäsenmaksua maksava rivijäsen ei saa kaikkialla vastinetta rahoilleen. Uutta ammattia on vaikea lähteä opiskelemaan, kun pohjakoulutus on vähäinen ja siitä on pitkä aika. Työantajapuolella ei ole enää neuvottelumentaliteettia, vaan saneleminen on yksipuolista. Neste sanoo suoraan, että Vahvasti VUOSIEN VARRELLA olen lukenut useita tutkimuksia työl- jäsenten asialla ?vaaliliitto on suunnattu nykyistä demarivaltaa vastaan. Metsähallituksen miehet: yhtiöittäminen on uhka Muun muassa metsureita edustavassa Puuliitossa keskustelua herättää vaalien lisäksi lakihanke Metsähallituksen metsäliiketoiminnan yhtiöittämiseksi. Reijo Kontinen, Aimo Korkalainen ja Voitto Våg vastustavat järjettömänä pitämäänsä yhtiöittämistä. He luonnehtivat lakihankkeen tilannetta sekavaksi, EU:sta tulevalla yhdenmukaistamispaineella perusteltu yhtiöittämissuunnitelma on Kontisen mielestä ideologinen hanke. . Toimitsijat ovat vähentyneet ja liiton toiminta keskittynyt. Useinkaan heille ei ole opastusta oikea-aikaiseen kuntoutukseen, eikä edes sairaslomalle jäädä. Myös päihde- tai elämänhallintaongelmat estävät työllistymisen nykyisillä tehokkuutta vaativilla työmarkkinoilla. Se voi johtaa ravinnon yksipuolistumiseen, harrastusten vähenemiseen, terveyden heikkenemiseen, sillä lääkäriin hakeudutaan vähemmän. Näitä työllistymisen esteitä en ole löytänyt lukemistani tutkimuksista. 30. Ne keskittyvät yleensä kannustinongelmiin ja syyllistävät työnhakijoita. Kokemukseni Paltamon mallista kertoo enemmän käytännön elämästä. Myös Metsähallitusta nykyisellään koskeva työllistämisvelvoite voisi poistua. Motivaatio ja itseluottamus ei ole paras mahdollinen. Ylivelkaantuminen on yleisempi työllistymisen este kuin arvataankaan. Liiton tilanne ei ole hyvä. 2014 postivaaleina. En usko sellaiselle olevan tilaa, jos valtion metsien käyttö alistetaan bisneksen logiikalle. Eri luottamustehtävissä Metsähallituksessa olleet Kontinen, Korkalainen ja Våg uskovat, että yhtiöittäminen tarkoittaisi kylmää kyytiä myös Metsähallituksen työntekijöille. Neste toivoisi myös kansainvälisen yhteistyön hallittua lisäämistä ammattiyhdistysliikkeessä. . Hallituksen ajamaa yhtiöittämistä ovat vastustaneet monet sidosryhmät. Suurin yksittäinen este työllistymiselle on sopivien työpaikkojen puute omalla paikkakunnalla tai kohtuullisen matkan päässä. Hän katsoo, että epäyhtenäisen ja pirstoutuneen ay-liikkeen aika on ohi. Se on korkea alueella, jossa julkista liikennettä on vähän ja työssäkäynti matkatyössä edellyttää oman auton käyttöä. 9. Hänestä teollisuuden alan liittojen tulisi etsiä yhteisiä intressejä ja muodostaa vahvempi vastavoima työnantajapuolelle, joka on järjestäytynyt keskittyneesti ja tehokkaasti. Eikö olisi aika katsoa asioita jo työnhakijan näkökulmasta? Kirjoittaja on oululainen valtuutettu ja entinen Tiina Heikkilä toiminnanjohtaja Paltamon Työtä Kaikille ?hankkeessa. 7. Moni joutuu luopumaan pitkittyvän työttömyyden takia autosta. Haaste on saada liitto näkymään työpaikoilla, kun paikallista asiantuntevaa toimitsijaa ei joka paikassa ole. Vastinetta jäsenmaksulle ja liitto näkyvämmäksi Suolahden vaneritehtaan pääluottamusmies Jouni Neste on ollut mukana ammattiyhdistysliikkeessä 1990-luvun alkupuolelta asti. Erityisesti matalapalkkaisilla aloilla matkakulut tai päivähoitomaksut voivat nousta työllistymisen esteeksi. Matkakulujen verovähennysoikeuden 600 euron omavastuu nousee kehysriihen päätösten jälkeen entisestään. Erityisesti johtavilla sopimusaloilla on ongelmia. Työrajoitteisen palkkaaminen on työnantajalle riski mahdollisesta työkyvyttömyyseläkevastuusta. Osatyökykyinen työnhakija ajautuu herkästi pitkäaikaistyöttömyyteen. Joku voi pitää sitä ongelmana, mutta mielestäni se on enemmän vastuunkantamista ja vähentää kuntien menoja. HYVIN TYYPILLINEN este ovat terveydelliset rajoitteet, erityisesti ikääntyvillä ja raskaissa töissä olleilla. Avoimet työpaikat ja työnhakijoiden osaaminen eivät kohtaa. Tulevassa vaalissa on 31 000 äänioikeutettua ja liitolla on 27 000 vaalikelpoista jäsentä. Voitto Vågin mukaan nykyisellään Metsähallitus nauttii paikallisten ihmisten luottamusta, mutta osakeyhtiömuotoisena Våg ei pitäisi luottamusta itsestään selvänä. . Sosiaalista luototusta ei ole tarjolla ja velkaneuvontaan on pitkät jonot. Pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama pienituloisuus aiheuttaa monia ongelmia, jotka vaikuttavat työllistymiseen. Ajokortin hankkiminen työttömänä on kallista, eivätkä työttömät tai muut pienituloiset vanhemmat pysty sitä nuorilleen rahoittamaan. Paltamossa kävi ilmi, että yksi este erityisesti matkatöihin lähtemiseen on se, että työnhakija huolehtii omaisistaan, esimerkiksi iäkkäistä vanhemmistaan tai kehitysvammaisesta sisaruksestaan. Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas erosi lakiuudistushankkeen vuoksi virastaan. Myös SDP:n uusi puheenjohtaja Antti Rinne on ilmaissut vastustuksensa hankkeelle. Nina Mäntylä ja Simo Keto ovat ensimmäistä kertaa ehdolla liittovaaleissa. tele työehtosopimuksista. Maalla asuva Keto tuntee ammattiyhdistystoiminnan harventuneen verkoston aiheuttamat ongelmat. . . Samalla järjestetään puukassan edustajistovaalit. listymisen esteistä. Puuliiton liittovaaliseminaariin Tampereelle osallistuneet Voitto Våg, Reijo Kontinen ja Aimo Korkalainen ovat hyvin kriittisiä Metsähallituksen metsäliiketoiminnan yhtiöittämispyrkimyksiä kohtaan. Jyri Alapartanen ja Pentti Kuukasjärvi Puuliitosta lyövät kättä päälle Vasemmiston, Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliiton merkiksi. Kolumni mni Anne Huotari anneh.huotari@gmail.com Työllistymisen esteitä Pääluottamusmies Jouni Nesteellä (vas.) on takanaan jo pitkä taival ay-liikkeessä, ja hän haluaa demarivallalle vastavoimaa
Lisäksi kesällä 2014 esillä ovat vaihtuvat näyttelyt Afroditen valtakunta sekä Revontuli, joka esittelee Suomen Trikoon säkenöivää edustusmallistoa 1960-luvulta. Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! Asiakkaita palvelevat myös museoravintola sekä Vapriikin museokauppa. AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä VALTUUSTON KOKOUS 10.6.2014 klo 13 auditoriossa, Tyks rakennus 11 A, Kiinamyllynkatu 4?8, 20520 Turku. 21.3.?19.10.2014 Turussa 23.5.2014 Aila Harjanne valtuuston puheenjohtaja Vapriikki on yllättävän monipuolinen museokeskus! Yksi pääsylippu kattaa yli kymmenen näyttelyä, muun muassa Luonnontieteellinen museo, Jääkiekkomuseo, Aika leikkiä ja Tampere 1918 -näyttelyt. 03 5656 6966 VAPRIIKKI@TAMPERE.FI / WWW.VAPRIIKKI.FI / 9/3¤ www.tyovaenperinne.fi Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 2 #FTGUUKV 3 /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 8 DUSDMDLVHW QHWLVVl QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. RQOLQHDUSD QHW <UM| 6LURODQ 6llWL| 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S . 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE / PUH. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . p
Niin minäkin. Valitaan yhdessä Hanna. Hannan tukiryhmä Vasemmistoliitto 146 Martti Korhonen kansanedustaja SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. Sinä valitset. 050 571 7330 www.sdpl.? Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.? Hämeentie 29, 6. >> Järjestöhakemisto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. facebook.com/silviamodig . 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.? 9. krs 00500 Helsinki p. twitter.com/silviamodig . krs 00500 Helsinki p. silvia.modig@eduskunta.? 140 SILVIA MODIG Rahan vallasta ihmisten valtaan. Arvostan Hannaa, koska hän osaa olla samanaikaisesti radikaali ja realisti. Politiikassa näiden yhdistäminen on vaikeaa, mutta ne, jotka siinä onnistuvat, kohoavat todellisiksi vaikuttajiksi. Risto Kalliorinne kansanedustaja Onko EU-parlamentti norsujen hautausmaa vai uusiutuva tulevaisuutemme rakentaja. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.? Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.? Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman 045 315 8258 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen 045 652 9646 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.? Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.? Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.? Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-karjala. vasemmisto.? Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-savo.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä Puheenjohtaja Katriina Ojala 040 777 0999 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen 0400 901 715 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Joni Kalliomaki 050 557 8942 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Sade Kondelin 050 560 8711 varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? IHMISOIKEUDET MÄNSKLIGA RÄTTIGHETER OLMMO?VUOIGATVUOÐAT DEMOKRATIA DEMOKRATI DEMOKRATIIJA NYT! NU! DÁL! . silviamodig.? . krs 00500 Helsinki p
Nykyjärjestelmäkin tuottaisi paremman tuloksen, jos työtä pystyttäisiin keventämään ja jos työelämä olisi joustavampi ja työterveyshuollot toi- » ?Eläkeuudistuksessa on kysymys eri yhteiskuntaluokkien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.? mivampia. Nimenomaan palkansaajan edun kannalta on oltava vahva ammattiliitto. Erot kasvaisivat ihan mielettömästi. 4. Tulisi vain uusi kierros niin, että tämä järjestäytyminen lähtisi taas alusta. Siltala pohtii ay-liikkeen romuttamista niin sanottujen keltaisten ammattiliittojen avulla ja mainitsee esimerkiksi uuden lentoemäntien yhdistyksen Cabin Crew?n (KU 16. Nytkään kaikki eivät ole hyvän työterveyshuollon piirissä. Eläkeiän mekaanisen korottamisen sijaan Siltala on joustavan eläkkeelle siirtymisjärjestelmän kehittämisen kannalla, jota tukemaan pitäisi lisätä eri keinoin työviihtyvyyttä ja kehittää työtehtäviä keventäviä eläköitymistä lykkääviä ohjelmia. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on Siltalan mukaan merkittävä eläkeuudistusta koskeva asia. . 2013) ay-jäsenmaksujen verottomuutta esittämällä, että se ?perustuu samaan kuin yrityksen oikeus vähentää esimerkiksi EK:lle [Elinkeinoelämän keskusliitto], Suomen Yrittäjille tai Perheyrittäjille maksetut jäsenmaksut?. Edessä radikalisoituminen Vaikka Siltala puolustaa työnsä puolesta ammattiliittonsa jäsenten etuja, ei hän näe työntekijöiden ay-liikkeeseen järjestäytymisasteen laskussa ja sitä kautta lopulta työehtosopimusjärjestelmän romuttumisessa minkään merkittävän yhteiskuntatahon etua. Hänen mielestään on myös työnantajan etu, kun työelämää sääntelevät selkeät yleissitovat sopimukset. . Laskennallinen verohyöty on noin 750 miljoonaa euroa. Eläkeuudistuksessa on kysymys eri yhteiskuntaluokkien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Ei ole oikein, että raskasta ja kuluttavaa työtä tekevät, jotka eivät itse ehkä ikinä pääse nauttimaan eläkeeduista, pannaan maksamaan koulutetun ja kevyempää työtä tekevän väestöneläke-edut. Jouko Huru JARNO MELA Hannu Siltala sanoo, että jos eläkeikää korotetaan mekaanisesti, niin yhä useampien kohdalla eläkkeelle jäämisikä karkaa tavoittamattomiin.. Tietenkin ymmärrän sen, että on hyvä, että eläkettä maksavaa porukkaa on mahdollisimman paljon, jotta eläkkeet pystyttäisiin myös tulevaisuudessa maksamaan. Siltala ei kuitenkaan usko, että mekaanisella eläkeiän korottamisella oikeasti saavutettaisiin juurikaan lisäystä eläkkeen maksajiin. Sehän on ilman muuta selvä, että jossain vaiheessa tulee seinä vastaan sille hommalle. ?Ei. Jos tämä kehitys jatkuu, niin sehän johtaa vääjäämättä ay-liikkeen ja työelämän radikalisoitumiseen ja vastaiskuun. Väitetään, että lakkoja on paljon, mutta sopimukset kuitenkin pitävät ja se on kaikkien etu. Nytkin huomattava osa väestöstä ei kykene pysymään työelämässä yleiseen 63 vuoden eläkeikään saakka. . Kattava ay-jäsenyys yhteiskunnan etu » Teamin kehittämispäällikkö Hannu Siltala puolustaa ay-maksujen verovähennysoikeutta ja sanoo, että verovähennys takaa korkean järjestäytymisasteen, mikä on koko yhteiskunnan etu. on verovähennyskelpoinen, niin se on yksi tekijä, jolla saadaan ihmiset järjestäytymään. Sitä kautta vahvistetaan tätä neuvottelujärjestelmää, joka tuottaa yleissitovia työehtosopimuksia, Team teollisuusalojen ammattiliiton kehittämispäällikkö Hannu Siltala (vas.) sanoo. . Se on varmaa, että työrauha joutuisi suuriin ongelmiin, jos työehtosopimusjärjestelmä romuttuisi. Siltala puntaroi, että jos järjestelmä romuttuisi, kaikki alkaisi taas alusta. . Yhteiskuntarauha rikkoontuisi ilman muuta. Eräiden arvioiden mukaan ay-jäsenmaksuja kertyy vuodessa yhteensä 1,5 miljardin euroa. Yksittäinen henkilöjäsenmaksu on noin 1,1?2,2 prosenttia bruttopalkasta riippuen liitosta. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula ja sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto puolustivat lehti. Vahva osaava liitto osaa sitten neuvotella työnantajan kanssa. Siltala vastaa väitteillään taas esiin nostettuun vaatimukseen ammattiyhdistysten jäsenmaksun verolle panosta sanomalla, että verovähennysoikeus on koko yhteiskunnan etu. . mekaaniselle eläkeiän korottamiselle Siltala sanoo, että vuonna 2015 pidettävissä Teamin liittovaaleissa vasemmistoryhmän toinen pääteema ay-jäsenmaksun verottomuudesta kiinni pitämisen lisäksi on työntekijöiden kokonaisvaltaisten eläke-etujen puolustaminen ja mekaanisen eläkeiän korottamisen vastustaminen. . Kun puhutaan raskaita töitä tekevistä ihmisistä, niin heiden kohdalla sitä ei saavuteta nostamalla ikärajaa ylöspäin. KUN AY-MAKSU ALL OVER PRESS 10 kirjoituksessaan (HS 5. Koko suomalaisen sopimusjärjestelmän kannalta korkea järjestäytymisaste on tärkeä. Isoilla työpaikoilla olisi kuitenkin vahvoja paikallisia luottamusmiesjärjestelmiä, mutta pienillä ei. 5.), jossa hän näkee keltaisille liitoille tyypillistä työnantajien myötäilyä. . Kun on pitkät kattavat sopimukset, niin ennustettavuus kasvaa. Pikemminkin sitten yhä useampien kohdalla karkaa eläkkeelle jäämisikä tavoittamattomiin. Siltalan mukaan yleistä eläkeikää aiempi eläköityminen johtuu sekä terveyssyistä että työelämässä viihtymättömyydestä. . Näen, että kun jotkut haluavat ylipäätänsä romuttaa yleissitovat työehtosopimukset, niin tien päässä on työpaikka-anarkia
Hyvinvointi. Vihreä vasemmisto. patomaki.fi WALTER BENJAMIN KESKUSPUISTO Kokoelmallinen Walter Benjaminin kirjoituksia kapitalismista, suurkaupungeista ja taiteesta. ?Näemme lumppujenkerääjän varhain aamun hämärässä, tökkimässä kepillään puhelumppuja ja kielenriekaleita, heittääkseen ne kärryihinsä mutisten ja jääräpäisesti, hieman hutikassa, päästäen välillä pilkallisesti aamutuuleen lepattamaan jonkin noista mahtipontisista räteistä ?ihmiskunta?, ?sisäisyys?, ?syvällisyys?. Lumppujenkerääjä, liikkeellä varhain . Globaali demokratia. 25.5. vasemmistonaiset.? /vasemmistonaiset Vapaus. Annika ie Lapintie Hanna Sa arkkinen la Eiila rnos Aarn Siinikka Torkkola Lii Andersson Vasemmiston upeat ehdokkaat! rja Merj önen llön Kyll Siilv via Modig Piia koski hik Loh a Eiila ainen Tiai Muutos: Feministinen Eurooppa! Aikuinen nainen EU-vaalit äänestää. vallankumouspäivän aamuhämärässä.? Tutkijaliitto | Paradeigma-sarja | suomentaneet Taneli Viitahuhta ja Eetu Viren |saatavilla www.tutkijaliitto.fi ja hyvät kirjakaupat |30 ? Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 11
Me kaikki tiedämme, ettei siinä ole mitään järkeä. Asia pitää hoitaa niin, että jos ei saa lupaa niin vain menee ja tekee. He teettivät kustomoidun tuk-tukskootteriauton, rekisteröivät sen nimiinsä, hankkivat viisumeita ja hoitivat muita byrokratiakuvioita. Inhimillisyys on siinä, että jos ihmiset saisivat oikeasti halvemmalla terveellistä ruokaa, voisi vähentää kaikennäköisiä sairaskuluja ynnä muita valtion maksamia kuluja. Että onko se enemmänkin sellainen trendijuttu, Pyry arvuuttelee. . Grillikioskin perimmäinen tarkoitus on ruokkia humalaisia suolalla ja hiilarilla ja tehdä sillä rahaa. Bangkokissa hyvän hinta-laatusuhteen katuruoalle tuo se, että koju maksaa 100 bahtia veroa vuodessa ja vuokraa 80 bahtia päivässä. Lainsäädännöllä on poistettu sitä, että ruoka menisi suoraan ihmisiltä ihmisille. Katukojussa voi olla ruukussa yrttejä, mutta niitä ei voi leikata ruokaan. Tuk-tuk pitäisi ajaa Suomeen ja tehdä matkasta tv-sarja. Kyse ei ole pelkästä ajamisesta ja videokuvaamisesta, vaan myös ruokamatkasta ja paikalliselämään tutustumisesta. Rehellisyys tulee siitä, että ostaa markkinoilta asiakkaille parasta laatua. Kun jotain tekee rakkaudella, niin tulos on vain parempi, ei sille mitään voi, Juho vannoo. Kaikki tasa-arvoisia katukeittiössä Ensin Tuk Tuk Travellerit majailivat pari kuukautta bangkokilaisessa kokkikoulu-ravintola P. En sanoisi että niissä tarjottaisiin mahdollisimman hyvää ja ravinteikasta ruokaa, Pyry epäilee. Juho on samaa mieltä. . Mielenkiintoista on nähdä mitä katuruoka tarkoittaa Suomessa. On vaikeaa perustaa hyvää ravintolaa, koska hinnat nousevat niin korkealle. Silloin asiakkaille ei tarjota roskaa ja tarkoituksena on antaa mahdollisimman ravinteikasta hyvää ruokaa, Pyry kehuu katukeittiömentaliteettia. . Myyjät pitävät ruoasta pois sen veron, joten köyhilläkin on varaa syödä hyvin ja terveellisesti. En tiedä voiko grillikiskaa kutsua katuruoaksi. Siinä he toivoi- 12 vat katuruoan tulevan Suomeen jäädäkseen, jotta he eivät toisi tuk-tuk-katuruokakeittiötään Suomeen turhan takia. . Ei sitä voi ruokakulttuuriksi sanoa. Silloin on hyvä verottaa. Ajatus siinä on, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on mahdollisuus tulla syömään. Ja vuosi vuodelta säädökset kovenevat. Thaimaassa katuruoka on sellaista, että sillä ruokitaan ihmisiä. Täällä Thaimaassa päin katuruoan ydin on, että pitää olla rehellinen itselleen ja asiakkailleen. Sitten ihmiset tykkäävät ja haluavat että kioski pysyy. Camionetten perustanut Tio Tikka on alan uranuurtaja, joka toi Suomeen kahvila-auton vuonna 2011 ja taisteli toiminnalleen luvat Helsingin kaupungilta. . Suomessa on varmasti ollut katuruokakulttuuria ennen kuin kukaan meistä on syntynyt. Matkallaan Tuk Tuk Travellerit haluavat oppia uusia ruokia paikallisilta yhteisöiltä. Haluamme tehdä jotain, josta olemme ylpeitä eli tehdä laadukasta ruokaa, joka on tarkoitettu kaikille. Pitää julkisesti osoittaa, ettei rakennusviraston päätöksissä ole mitään järkeä. Esimerkiksi ulkona pilkkominen on Suomessa kiellettyä. Tuk Tuk Travellerit haastavat suomalaiset elintarvikejätit » Katuruokaoppi löytyi bangkokilaisesta kokkikouluravintola P. Siellä kuutisenkymmentä kojua tarjoaa esimerkiksi burmalaista, ghanalaista ja syyrialaista ruokaa. Nykyinen lainsäädäntö on puhtaasti sisäkeittiöille laadittu. . Tarkoitus oli päästä ajamaan Thaimaasta Myanmariin. Rikkaatkin käyvät katuravintoloissa, koska niissä hinta-laatusuhde on parempi kuin missään muualla. Miten käy katuruoan Suomessa? Tuk Tuk Travellerit lähettivät videotervehdyksen maaliskuussa pidettyyn StrEAT Helsinki -katuruokatapahtumaan. Itsekin kun on yksityisyrittäjä ja taloudellisen tulevaisuuden suunnitelmat ovat tuk-tukissa kiinni, niin pitää nostaa hattua että Camionetten tyyppi uskalsi, Juho kehuu. Pyry ja Juho vaativat inhimillisyyttä päätöksentekoon. . Jossain ihmisten täytyy syödä. Suomessa päätöksenteko on vain niin jähmeää. Ylipäänsä maailmassa pitäisi tajuta, että byrokratia on ihmisiä varten eikä ihmiset byrokratiaa varten. Pyry vertaa tilannetta Thaimaahan. . Haastattelimme katukokkia, jota kutsutaan thaiksi Herra Täydelliseksi. Hän sanoi että on väärin pakottaa köyhät maksamaan paljon ruoasta, koska se on perustarve, Pyry kertoo ja jatkaa: . Mutta jos ajatus on ruokkia ihmisiä, niin menee kyseenalaiseksi että mitkä laeista ovat oikeasti hyödyllisiä ja mitkä eivät ole. Hot Potista. TEKSTI & KUVAT Jenni Pasanen SIRKUSTAITEILIJAT JA Tuk Tuk Travellerit Pyry Kääriä ja Juho Sarno odottivat Thaimaassa muutaman kuukauden kotimatkaansa Suomeen. Mutta on tietyt tahot, jotka hyötyvät nykyisestä systeemistä. Kojut ovat samalla kortteliruokaloita ja yhteisöllistä toimintaa. Ja jos taas ihmiset eivät olisi tykänneet Camionettesta niin sitten se ei olisi ollut mahdollista. Mutta se ei ole ihmisten hyväksi. Monien kuukausien byrokratiasäätämisestä huolimatta Pyryn ja Juhon tuk-tuk piti laittaa laivan kyytiin kohti Intian Kalkuttaa. Miehet itse jatkavat matkaansa junalla Myamarissa seikkaillakseen tuk-tukilla seuraavaksi Intian läpi.. Enemmän se on osa suomalaista juopumiskulttuuria. Suomen katuruoka vaikuttaa ponnistavan niiden maiden keittiöistä, joissa on perinteisesti vahva katuruokakulttuuri. Ympäristö ja lainsäädäntö ovat niin erilaiset ja myyntikausi on niin paljon lyhyempi, Juho vertaa Suomen tilannetta esimerkiksi Thaimaahan. Tuk Tuk Travellerien mielestä Suomessa ei oikeastaan ole katuruokakulttuuria, vaan se on syntymässä nyt. . Tuk Tuk Travellersien keittiö olisi sopinut tähän joukkoon loistavasti, jos he olisivat ehtineet Suomeen festivaalien aikaan. Esimerkiksi ulkona pilkkominen on Suomessa kiellettyä. Vaikeaksi tehty ravintolatoiminta Juhon mukaan Suomessa on lainsäädännöllisiä vaikeuksia ravintolatoiminnan suhteen. . Hot Potissa ja seurasivat tarkkaan lähikortteleiden elämää. . Uskon että tilanne on jo lähtenyt muuttumaan. Kodeissa ei usein ole omia keittiöitä. Ja miten me pystytään lyömään oma agenda läpi Suomessa. Kalliiksi tulee, kun pitää maksaa kaikki lakisääteiset asiat, kaikki kylmätilat ja keittovälineet, Pyry ja Juho kuvailevat menoa. On kuitenkin merkkejä muutoksesta, kuten Ravintolapäivä ja tapaus Camionette. Byrokraattien pitää kuunnella ihmisiä, että jos ihmiset haluavat jotain, niin on pakko vähän muokata muodollisuuksia. Se toimi Camionetten tapauksessa. StrEAT Helsinki Eats -tapahtumassa kojut tarjosivat ?sh & chipsejä, burgereita, bbq-ruokaa, falafeleja sekä meksikolaista, marokkolaista ja hollantilaista ruokaa. Muun maailman kojuruoka tulee helsinkiläisille aina vuosittain tutummaksi myös Maailma kylässä -festivaalien myötä. Sen sijaan, että olisi kantakapakka, on kaksikymmentä ruokapaikkaa, Juho kuvailee ympäristöään. . Heidän teettämänsä tuk-tuk toimii myös katukeittiönä. Miehet haluavat perillä Suomessa tarjota pyörien päällä olevasta ruokakojustaan ?rehellistä ruokaa ihmiseltä ihmiselle?. . Olen aika vakuuttunut siitä, että se on enemmän tai vähemmän tarkoituksella näin. Thaimaassa rikkaatkin käyvät katuravintoloissa, koska niissä hinta-laatusuhde on parempi kuin muualla, Travellerit kehuvat. Nimeltä mainitsemattomat elintarvikeketjut ovat hoitaneet asiansa siten. Tuoreyrtit pitää viedä sisätiloihin, pilkkoa siellä rasiaan ja tuoda sieltä kojun jääkaappiin. Ruohonjuuritason paine asioiden muuttamiseksi kasvaa. Sen ymmärtäisin, jos katukojulla olisi tarkoitus tehdä hirveästi rahaa
Suomessa on varmasti ollut katuruokakulttuuria ennen kuin kukaan meistä on syntynyt, arvelevat Tuk Tuk Travellerit Pyry Kääriä (vas.) ja Juho Sarno. 13
f i 14. Naiset sinnittelevät päivästä toiseen ja piilottelevat tyttöjään huumekartelleilta ja myrkyiltä, jotka huumepeltojen sijaan kipataan kylään. Euroopan parlamenttiin! Kaija Juurikkala ÄITIKIRJA 141 www.jannenieminen.com SIRPA PIETIKÄINEN Nuori äiti, yksinhuoltaäiti, uusperheäiti, sijaisäiti, uraäiti, isoäiti. Suomen Kuvalehti w w w. Meijjän Merja KIEHTOVIA LUKUHETKIÄ 137 www.merjakyllonen.? ,/02,78.6(1 21 0$.6$187 0(5-$1 78.,5<+0b Eurooppaan Missä EU, siellä teurastajalle töitä! JANNE NIEMINEN Jennifer Clement VARASTETTUJEN RUKOUSTEN VUORI Kiehtova romaani elämän absurdiudesta pienessä meksikolaiskylässä, josta miehet ovat karanneet maailmalle. Tunnetun ohjaajan ja kirjailijan syvän omakohtainen kuvaus äitiydestä, sen monista eri rooleista ja muodoista. E U R O PA R L A M E N TA A R I K K O AIDOSTI ASIALLASI Asko Sahlberg YÖ NIELEE PÄIVÄT 220 Ylistetty romaani Ruotsiin muuttaneista suomalaisista ja heidän osastaan uudessa yhteiskunnassa. sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu p. 050-4 666 222 www.sirpapietikainen.eu MEPsirpapietikainen @spietikainen Sirpa Pietikäisen tukiryhmä ?Romaani hurmaa väkevästi. Se on Suomen Berlin Alexanderplatz.? . l i ke
EU-kriittinen vaihtoehto vasemmalta toimittaja, kaupunginvaltuutettu Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Eurooppa tarvitsee enemmän lääkäreitä ja hyviä naapurisuhteita . vähemmän tuomareita ja pakotteita. 135 Pidetään ulkopolitiikka omissa käsissämme! Äänestä kansainvälisen politiikan tuntija EU-parlamenttiin. ?Antero Eerola tuntee hyvin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja saa siksi ääneni.? Esko-Juhani Tennilä, kansanedustaja 1975-2011 15
Negatiivisuus ja perussuomalaisten näkeminen ainoana vaihtoehtona loistavat poissaolollaan. . Poimitaan äänet melkeinpä yksi kerrallaan. Järvenpään vasemmistoliiton varapuheenjohtajan Ari Alapartasen osa ei sivusta katsottuna näytä kadehdittavalta. Sitä on perusteltu pääsyllä 0,5 prosentin rakenteelliseen alijäämään, joka tulee EU:lta. Viisi vuotta sitten ketään ei tuntunut kiinnostavan, ei järjestöväkeä eikä ihmisiä. Tilaisuuksien pitäminen oli yhtä kivireen vetämistä. Mutta se miksi ensi vuonna leikataan ja korotetaan veroja 1,6 miljardia euroa, kytkeytyy Eurooppaan. KAI HIRVASNORO JUSSI JOENTAUSTA Kari Uotila mukaan vasemmistoliiton ehdokkailla on hyvä yhteishenki. Oula Hyrske ja Ari Alapartanen tekevät vaalityötä Järvenpäässä. Kampanjoida voi vaikka hevoskärryn kyydissä, näyttää Pia Lohikoski. Vaalivoitto syntyy » Seitsemän viikon keikkaputki ja vähän enemmänkin alkaa olla takana. Sunnuntaina lasketaan sen tuotto. Politiikka on aina kiinnostanut, toimintaan viime kunnallisvaaleissa mukaan lähtenyt Ari Alapartanen kertoo syyksi siihen, että uhraa iltapuhdettaan vaalimainosten jakoon. Eurovaaleissa hän haluaa täyskäännöksen talouskuripolitiikkaan ja sosiaalisemmat arvot esiin. TEKSTI Kai Hirvasnoro, Anna Paju, Tuula Kärki Negatiivinen tunnelma poissa KADULLA TUULEE ja juuri mikään muu siellä ei sitten liikukaan, sillä ihmiset ovat kauppakeskuksissa. Junan tuomat suuntaavat katseensa tiukasti eteenpäin hänen tarjotessaan esitteitä ja lehtiä arkipäivän alkuiltana. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. . indeksileikkaukset ja hallituspolitiikka . Täällä Järvenpään kävelykadun ja torin kaltaisilla paikoilla kuitenkin tehdään ruohonjuuritason vaalityö. Hänen kampanjansa kymmenessä Lasten Eurooppa -tapahtumassa oli yhteensä 900 kävijää, lapsi- Näissä vaaleissa on ilmaistava, ettemme enää suostu tällaiseen politiikkaan. perheitä, joista monet olivat ensikertalaisia missään vasemmistoliiton tilaisuudessa. Kengrumeininki esiintyi, mutta politiikkaakin lasten oikeuksista ja niiden yhteydestä eurovaaleihin puhuttiin. Vaalihuumaa vasemmistoliitossa Junalta kävelykadulle saapunut Paavo Arhinmäki on samana päivänä blogissaan kirjoittanut kahtalaisista eurovaalitunnelmista: vasemmistoliiton osalta voi puhua jopa pienimuotoisesta vaalihuumasta, mutta ympäri Suomea kiertäessään hän on huomannut, ettei samaa ole kansan parissa. . Hyvän asian puolesta on se perusasia. 16 Ihmiset ennen pankkeja, lukee esitteissä, joita eurovaaliehdokas Pia Lohikoski jakaa samaan aikaan. Mutta eiväthän kaikki halua, että heitä häiritään. Järvenpään vasemmistoliitolla on tarjolla lehtien lisäksi hernesoppaa ja eurovaaliehdokkaita. Tukipaketteja kritisoidaan, mutta ?persujen älämölö rahan syytämisestä etelään alkaa olla jo mennyt juttu?. . Sisäsivulta löytyy vaikuttava suosittelijoiden lista, joka alkaa entisestä europarlamentaarikosta Esko Seppäsestä ja päättyy Oscar-ehdokkaana olleeseen elokuvaohjaaja Selma Vilhuseen. Lohikosken mukaan monet ovat välinpitämättömiä vaalisanomalle, mutta ne, joita se kiinnostaa, ovatkin sitten tosi kiinnostuneita. He haluavat tietää, mitä vasemmistoliiton esiin nostamat veroparatiisit tarkoittavat ja mitä puolue tarjoaa leikkauspolitiikan tilalle. . Ihmiset haluavat muutosta talouspolitiikkaan ja EU-parlamentillakin on mahdollisuuksia vaikuttaa siihen eurooppalaisella tasolla. Arhinmäen mukaan vaalikentillä kotimaan asiat . Nyt on into päällä, hyvät tukiryhmät, hyvä ehdokaslista, Arhinmäki innostuu. Hän uskookin äänestysprosentin nousevan. . Nyt on nähty, että sillä on merkitystä, minkälaista politiikkaa EU:ssa tehdään. Kansan Uutisten Viikkolehti on sellainen, jota ihmiset tykkäävät lukea. Nytkin olen käynyt monta hyvää keskustelua eivätkä he olleet meidän ihmisiä, vaan ihan ohikulkijoita, naapurikaupungista Keravalta oleva Lohikoski iloitsee. Hän iloitsee myös siitä, että tunnelma on nyt aivan toinen kuin viime eduskuntavaalien edellä. nousevat kuitenkin päärooliin. . Eikä kukaan ole tullut haukkumaan! Lohikoski ei kampanjoi pelkästään kaduilla ja puhetilaisuuksissa. Mutta sehän ei ole mikään pakottava määräys, vaan nyt mennään EU:n selän taakse ja halutaan olla paavillisempia kuin. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäkeä vielä odotellaan paikalle. Kaupunginvaltuutettu Oula Hyrske kertoo, että vaaliteltalla puhutaan talousasiaa aivan eri tavalla kuin aiemmissa vaaleissa
Vaalikampanjointi vaatii hänen mukaansa paljon konkreettista työtä, kuten lehtien ja esitteiden jakoa, pinssien tekoa ja kuskaamista. . Mutta ei se päivääni pilannut. » 17. Yleisö muodostaa sormillaan L- ja I -kirjaimia ja huutaa suoraa huutoa. Ainakaan tänä iltana vaalitaistelu ei näytä laimealta. Hyvä meininki Viimeisellä kampanjointiviikolla tunnelma on toinen kuin viikkoa aikaisemmin Järvenpäässä. Jotta asiat menisivät eteenpäin ja muuttuisivat, on kiukku osattava kanavoida rakentavaan dialogiin. Nettisivujen päivitystä, mainosten hoitamista lehtiin, ihmisten organisointia vaaliteltoille ja tilaisuuksiin. Kampanjointi on hieman erilaista kuin nuoremmilla ehdokkailla. Kahvinkeittohommissa on useita vasemmistoaktiiveja ja niillekin, jotka eivät ehdi ehdokkaiden juttusille, riittää vastaajia kysymyksiin. Hymy on herkässä ja keskustelut iloisia siitäkin huolimatta, että yksi häirikkö huutaa vieressä pettymystään politiikkaan. Ihmisoikeuksia on poljettu mutta samaan aikaan ?nanssisektorin tarpeista on pidetty huolta, sanoo illan päätähti Li Andersson. . -kappaleeseen, jonka ajaksi hän pyytää lavalle myös itse ehdokkaan. . Ei kukaan poliitikko pysty yksin tekemään vaalityötä. Uotilalla on kahdenkymmenen vuoden tausta kansanedustajana ja sitä kautta paljon symppaajia. Mollbergin mukaan ihmisiä kiinnostavat nyt samat asiat kuin muissakin vaaleissa: Miksi vanhukset makaavat vaipoissaan ja miksi köyhän asemaa kurjistetaan. . Niissä on puhuttu paljon taloudesta, Ukrainan kriisistä ja liittovaltiokehityksestä. Kampanjaryhmäänsä Andersson kehuu korvaamattoman tärkeäksi. Ainoa aggressio oli Tampereella, kun joku juopunut monta tuntia haukkui minua. Titteli kuulostaa juhlalliselta, mutta hommani ovat olleet hyvin käytännönläheisiä. Jopa kuntatason politiikka ohjautuu direktiivien kautta. Karaoke-loosissa pauhaa Suomi?Sveitsi-jääkiekkomatsi, baaritiskillä on tungosta. Sisään valuu koko ajan lisää ihmisiä. Vasemmistonuorten puheenjohtajana toimivalla Andersonilla on takanaan aktiivinen joukko ihmisiä. Dan Koivulaakso jakoi Li Anderssonin vaalilehtiä, toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen järjestää esitepöytää. Että ne, joilla menee edes kohtuullisen hyvin pyrkivät auttamaan niitä, joilla menee heikommin. Sekä paikallisesti että globaalisti. Ennen illan viimeisiä esiintyjää, rap-duo Euro Crackia, Li Andersson nousee puhumaan juhlijoille. Näissä vaaleissa on ilmaistava, ettemme enää suostu tällaiseen politiikkaan. Andersson on kiertänyt Suomea ristiin rastiin, osallistunut paneelikeskusteluihin ja toritilaisuuksiin. . Se oli vähän kiusallista, kun yritin vieressä tehdä vaalityötä. Näilläkin asioilla on EU-yhteytensä, siitä yritämme muistuttaa. Nyt mitataan mielipide kriisinhoidosta . Kaikkea sitä mitä edellisellä kaudella on heikennetty. Ennen kaikkea vaaleissa mitataan Anderssonin mielestä nyt kansalaisten mielipide kriisinhoidosta. Muusikko Tommy Lindgren villitsee Kriisibailu-porukan tanssimaan. Jo aurinkoinen sää nostaa mielialaa. Tiistaiaamuna Helsingissä vasemmistoliiton vaalimökillä ehdokkaat Merja Kyllönen, Annika Lapintie ja Kari Uotila tapasivat kansalaisia ja tarjosivat kahvia ohikulkijoille. Li osaa vääntää hyvin sellaistenkin tyyppien kanssa, jotka ovat täysin eri mieltä ja jopa sulattamaan heidät puolelleen, sanoo Anderssonin tukiryhmään kuuluva Lindgren keikkansa jälkeen. . Käynnissä ovat Kriisibailut, Li Anderssonin vaalibileet. Räppäri Mercedes Bentso eli Linda-Maria Roine on juuri päättänyt esityksensä. Nyt on äänestettävä päättäjiksi ihmisiä, jotka sitoutuvat ajamaan parannuksia työntekijöiden asemaan ja työehtoihin, ympäristölainsäädäntöön ja turvaamaan julkisia palveluita. Solidaarisuus. Lehtien ja mainosten jakaminen ei ole koskaan ollut mun lempipuuhaa vaalikampanjoinnissa, mutta nyt vastaanotto on ollut niin mahtavaa, että sen tekeminen on ollut kiitollista hommaa, Haglund kertoo innoissaan. Paitsi kaduilla ja bileissä, Anderssonin puolesta on kampanjoitu aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Haglundin mielestä nämä eurovaalit ovat vasemmistolle erityisen tärkeät. . Viimeisen viiden vuoden aikana Euroopassa on tehty räikeän oikeistolaista politiikkaa. JAAKKO TIIKASALO JUSSI JOENTAUSTA . Hänellä on mustassa hupparissaan pinkki Li-rintamerkki. Lindgren laulaa ja räppää muun muassa romanikerjäläisistä ja päättää settinsä klassikkoon: Bob Dylanin The Times They Are aChangin. Hän siirtyy huutamaan viereiselle demarien mökille. Uotilan mukaan häiriköt ovat olleet vähissä. . Yksi heistä on Silvia Modigin eduskunta-avustaja Mia Haglund. . Jotta politiikka saadaan muuttumaan tasa-arvoisempaan, reilumpaan suuntaan, EU:ssa on oltava kunnollinen vasemmistolainen edustus. Siinä on Haglundin mielestä koko eurooppalaisella vasemmistolla herätyksen paikka. Hän uskoo hyvien ennusteiden innostavan vasemmistoa loppukiriin vaalityössään. . Jos jossain vaaleissa, niin näissä kannat- Olemme kiertäneet yhdessä ja jaamme toistemme esitteitä. taa äänestää vasemmistoa, hän kannustaa. Paikalla on myös Kari Uotilan kampanjapäällikkö Justus Mollberg. . Moni on myös lahjoittanut rahaa, mikä erityisesti vasemmistolle on tärkeää, koska me emme saa kampanjointiin yritysrahaa emmekä välttämättä haluaisikaan. . Sosiaalinen media ei näyttele siinä niin merkittävää roolia. . Heikomman puolella oleminen kaiken läpitunkevana arvona. Yksi läheiseni on pessyt puolestani pyykkiä. . Tänään yksi ihminen toi meille vaalikojulle pullia, toinen tuli soittamaan huuliharppua. Li Andersson kriisibailaa Tommy Lindgrenin tahtiin. Ajat muuttuvat äänestämällä Pia Lohikosken Lasten Eurooppa -tapahtumissa esiintyi Kengurumeininki. Monta hyvää ehdokasta vaalimökin seinässä. jalkatyöllä paavi itse, Arhinmäki kiihdyttää ennen kuin vaalikaravaani jatkaa Järvenpäästä Keravalle. Vaalikuumetta Kriisibailuissa Helsinkiläisravintolassa on perjantai-iltana hikinen tunnelma. Li on sellainen tyyppi, joka voi koota taakseen hyvin kirjavan joukon erilaisia ihmisiä, hän arvelee. Mikä sitten yhdistää Lindgreniä ja Anderssonia?
Eniten ihmisiä huolestuttaa työllisyystilanne ja se, muuttuuko työttömyyskriisi sosiaaliseksi kriisiksi ja pakottaako se ihmiset liikkumaan väkisin paikasta toiseen niin, ettei ole kyse enää vapaasta liikkuvuudesta vaan pakotetusta liikkuvuudesta. Se tietää paljon matkustamista. Kyllönen totesi, että pitää muistaa oma rajallisuutensa. . Siinä esimerkiksi 80 prosenttia sosialidemokraattien kannattajista ei tiennyt, ketä äänestäisi. Lauantaina hän kiertää kotikaupunkiaan Turkua. . Joka vuosi meidän ollessa hallituksessa eläkkeisiin tuli indeksikorotukset. Lapintie on enemmän huolissaan kuin Uotila. . Sitäkin pohditaan, että tuleeko nousukautta enää ylipäänsä vai pitäisi hakea kestävää kasvua. VASEMMISTOLIITON EHDOKKAAT JUSSI JOENTAUSTA 132 Eila Aarnos, tutkija, Kokkola 133 Faruk Abu Taher, metallityöntekijä, Kotka 134 Li Andersson, Vasemmistonuorten puheenjohtaja, Turku 135 Antero Eerola, toimittaja, Vantaa 136 Toivo Haimi, opiskelija, Joensuu 137 Merja Kyllönen, kansanedustaja, Suomussalmi 138 Annika Lapintie, kansanedustaja, Turku 139 Pia Lohikoski, järjestö- ja koulutuspäällikkö, Kerava 140 Silvia Modig, kansanedustaja, Helsinki 141 Janne Nieminen, teurastaja, Forssa 142 Juha-Petteri Pasma, matkailupalvelujen tuottaja, Kolari 143 Heikki Patomäki, maailmanpolitiikan professori, Helsinki 144 Petri Pekkola, lääkäri, Kotka 145 Jussi Saramo, Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri, Vantaa 146 Hanna Sarkkinen, filosofian maisteri, Oulu 147 Eila Tiainen, kansanedustaja, Jyväskylä 148 Sinikka Torkkola, tutkijatohtori, Tampere 149 Kari Uotila, kansanedustaja, Espoo 150 Erkki Virtanen, kansanedustaja, Kuopio 151 Erno Välimäki, metallimies, Pori Dan Koivulaakso ja Sini Salmenjoki ripustivat Li Andersson -banderollin. 18. Ja siihen vielä päälle sosiaalinen ähky, hän kuvaili. . Vaalimökilläkin Kyllöstä jututetaan tauotta. Kyllösen mielestä suomalaiset ovat valveutuneita. . Se on isoin työ, hän totesi vaalimökillä. Hän pohtii viime hetken iskua, jolla kootaan porukkaa äänestämään. Lapintie aikoo olla näkyvillä loppuun asti. Perjantaina hän on kahdessa radiossa aamusta ja eduskuntatöiden jälkeen on tavattavissa vaalimökillä ja Hakaniemen torilla. » Uotila kehuu vasemmistoliiton ehdokkaiden yhteishenkeä. . Puhutaan taloudesta. Päin vastoin: Korotettiin esimerkiksi työttömyysturvaa. Palaudun nukkumalla hyvin ja syömällä säännöllisesti. Uotilaa ei huolestuta edes se, että myös viime eurovaalien alla paikka näytti vielä vaaliviikolla olevan tulossa, mutta sitä ei silti saatu. . Lauantai-iltana ajattelin heittäytyä sohvalle, hän kertoi. Mutta sunnuntaina hän on vielä tavattavissa Turun vaalimökillä. Seitsemän viikon putki Kyllönen on kokenut monet vaalit, mutta on ensimmäistä kertaa ehdokkaana Euroopan parlamentin vaaleissa. . Ihmisiä on ollut liikkeellä, mutta ennakkoäänestys on ollut laiskempaa kuin 5 vuotta sitten, hän sanoi viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä. Hän toteaa aktiivistenkin tuttaviensa olevan tietämättömiä vaaleista. . Vastaan, että näin ei ole, vaan ollaan annettu takauksia, Lapintie sanoi. Myös sen kuulee usein, että vasemmistoliiton ollessa hallituksessa perusturvaa leikattiin. . Olemme kiertäneet yhdessä ja jaamme toistemme esitteitä. Tunnelmaa nostaa erityisesti se, että vasemmistoliitto näyttäisi olevan palaamassa europarlamenttiin. Siinä mielessä nämä ovat haastavat vaalit. Myös Merja Kyllösen tukiryhmässä oleva helsinkiläinen Sini Salmenjoki jakaa huolen. Hän on tavannut vasemmistoliitonkin kannattajia, jotka eivät halua äänestää näissä vaaleissa. JUSSI JOENTAUSTA Annika Lapintie, Merja Kyllönen ja Kari Uotila tapaamassa kansalaisia vasemmiston vaalimökillä Helsingissä. . Nämä ovat muita vaaleja rankemmat vaalit jo siksi, että vaalipiirinä on koko maa. Vaikka äänestetään ehdokkaita Euroopan parlamenttiin, samalla otetaan kantaa suomalaisen politiikan linjojen välillä. Kottikärryt ja muuta soopaa Hyvän asian puolesta on se perusasia. Vasemmistoliiton ehdokkaat saavat selittää, miksi rahaa viedään kottikärryillä Eurooppaan. . He odottavat, millaisia ulostuloja tulee uudelta puheenjohtajalta, millaisia muutoksia tapahtuu hallituksessa. Tämä vaatii myös sen, ettei ole rapakunnossa. Mukavinta on kuitenkin ihmisten tapaaminen. Seitsemän viikon keikkaputki käy fysiikan päälle. Se liittyy Suomen sisäpoliittiseen herkkään tilanteeseen. Hänestä tämän puolesta todistaa esimerkiksi Länsiväylä-lehdessä julkaistu kyselytulos, jonka mukaan puolueiden kannattajien äänestysvarmuus on matala. . Sen lisäksi, että tekee työtä oman ehdokkaan eteen, pitää puhua sen puolesta, miksi on tärkeää käyttää äänioikeutta. Myös kokoomuksen puheenjohtajakisa saattaa vaikuttaa. Ja mitä se tarkoittaa koko Euroopalle. Huolissaan ollaan myös sosiaalisesta eriarvoistumisesta Euroopan laajuisesti. Kyllöselle ihmiset ovat sanoneet toivovansa elvytystä, jotta talous tokenisi. . Nyt on eri vauhti. Uotilalla on selitys matalalle ennakkoäänestysprosentille. . Silloin olimme paljon laiskemmin liikkeellä. Moni on kysynyt, että mitä, onko ennakkoäänestys jo menossa
19
Se näyttää kuitenkin aika varmalta vuoden 2015 vaalien jälkeen, jos porvarit voittavat . ja vielä yksi hallituspuolue saadaan Nato-kannalle. Kun hallitusohjelmaa kolme vuotta sitten tehtiin, siihen kirjattiin, ettei Nato-jäsenyyttä valmistella tällä vaalikaudella. Kaikki uudet kokoomuslaiset puoluejohtaja- ja pääministeriehdokkaat ovat Naton kannalla. Nato-haluja oli, mutta mölyt päätettiin pitää mahassa vaalikauden yli. Ukrainan kriisin ja Euroopan parlamentin vaalien siivittämänä keskustelu Suomen Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta kuitenkin ryöpsähti valloilleen. 20 Porvareiden enemmistö Naton kannalla Pääministerin töistä ja kokoomuksen johdosta irtautuva Jyrki Katainen ilmoitti, että hän kannattaa Nato-jäsenyyttä ja se on myös kokoomuksen kanta. LEHTIKUVA/ JUSSI NUKARI Suomen pitkä tie Natoon » Jos porvarit voittavat seuraavat eduskuntavaalit 2015, Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. TEKSTI Jouko Huru SUOMELLA ON pitkä tie Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsenyyteen. Jan Vapaavuori ja Alexander Stubb ovat ?vaikka heti?-miehiä ? kunhan kansalta saadaan valtuutus, jota Natokin vaatii. Puheenjohtaja Timo Soini (ps.) kun on Nato-miehiä. Nato-jäsenyyden puolesta äänestämiseen tarvitaan enää keskustan myönteinen kanta . ? vaikka kristillisten ministeri Päivi Räsänen onkin myönteinen Nato-jäsenyydelle ja vihreissä monen Nato-takki on kääntynyt. Nyt voi jo todeta, että porvaripuolueissa enemmistö on Nato-jäsenyyden kannalla. Demarit ei enää temppelin harjalla? Nato-suora jo melkein valmiina. Hallituspuolueista vain Sdp ei ole Naton kannalla. Sitten kun demareiden ?ei nyt ajankohtaista?-fraasista putoaa ?ei? pois, Natoon liittymisen lähtölaskenta alkaa. Toisaalta sosialidemokraatit eivät välttämättä ole enää Nato-jäsenyyden temppelin harjalla. Vuoden 2015 vaalien jälkeen se lienee oppositiossa. Jos porvarit voittavat vaalit ja perussuomalaiset nousevat hallitukseen kokoomuksen ja ruotsalaisten kanssa, on Nato-suora jo melkein valmiina. Sdp:ssä on kuitenkin myös Nato-mielisyyttä. Nuupahtaneita ydinvoimakielteisiä vihreitä tuskin pyydetään hallitukseen.. ja hallituksessa se järjestyy parhaiten. Ehdokas Paula Risikko kursailee ajankohtaisuuden kanssa, vielä. Puolustusministeri Carl Haglund (r.) äänestytti puolueensa kannaksi Nato-jäsenyyden äskettäin. Hallituksessa kristilliset ja vihreät eivät pidä Nato-keskustelua ?ajankohtaisena
Neuvostoliiton kanssa tehdyn YYA-sopimuksen varjossa. Heti kun Neuvostoliitto luhistui . Mitä haittaa Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle Pohjois-Eurooppaa koskevan sotilaallisen kriisin aikana? 5. Pelotevaikutus: 5. (KU 6.12.2008). työllä ja -jäsenyydellä. tai ulkopuolelle jättäytyminen nykyjärjestelyllä. Kriisitilanteessa Venäjä pyrkisi poistamaan Suomesta tulevan uhan. Visuri: jäsenyydessä paljon kielteistä 1. Blogistin mutkikkaan laskennan mukaan kokoomusehdokkaiden Nato-kannatus saa indeksiarvon 83/100. Vasemmistoliittolaiset ovat selkeimmin eikannalla: 0/100. Demarit saavat Nato-myönteisyysluvukseen 19/100, vihreät 23/100, keskusta 26/100, perussuomalaiset 41/100, kristilliset 51/100 ja ruotsalaiset 65/100. (http://ulkopolitist.fi/ ) 21. Siellä ei ymmärrettäisi, miksi Suomi antaa alueensa Yhdysvaltojen johtaman sotilasliiton käyttöön Venäjän strategisesti tärkeiden alueiden läheisyydessä. Kyseessä olisi 70 vuotta jatkuneen luottamussuhteen pettäminen, mistä seuraisi poliittista epäluuloa ja takaiskuja myös idänkaupassa. Tulisi siis kalliiksi nykyjärjestelyihin verrattuna. 3. Turvallisuusdilemma, eli naapurit (Venäjä) alkavat varustautua meitä vastaan uudella tavalla, jolloin taustalla oleva sotilaallinen vastakkainasettelu konkretisoituu. Mahdollinen paine puolustusmenojen nostamiseen ja armeijan kompetenssien uudelleen- tarkistamiseen kollektiivista puolustusta ja yhteistä kriisinhallintaa ajatellen oman aluepuolustuksen kustannuksella. 3. Natolle esitetään usein siten, että jo asiasta keskustelu koetaan kielteisen kannan kyseenalaistamiseksi. Asiaa kuvaa puolueen kansainvälisen politiikan kärkinimen professori Heikki Patomäen blogissaan ilmaisema kanta. Ulkopolitiikan tukena on turvallisuusympäristön vaatimuksia vastaava puolustuskyky. Eurovaaliehdokas Patomäki kirjoittaa Nato-jäsenyyskeskustelusta, että ?Suomessa on ollut tapana vaatia jostakin asiasta keskustelua?, kun vaatijalla on oma myönteinen kanta, ?muttei halua tai uskalla sanoa sitä ääneen.? YKSIKÄÄN VASEMMISTOLIITON Maine menisi - ja Suomi sitoutuisi Naton konflikteihin. ?Suomi joutuisi sitoutumaan olemaan pohjoisen lännen ja myös Yhdysvaltain puolella kaikissa niissä tulevissa konf likteissa ja sodissa, joissa Nato tulee olemaan osapuolena. artikla. (patomaki.. Potentiaalinen pääsy parempaan tieduste- lutietoon. Mitä hyötyä Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle Pohjois-Eurooppaa koskevan sotilaallisen kriisin aikana? 4. Mahdollisuus Nato-joukkojen tai asejärjestelmien sijoittamiseen Suomeen. 4. Jäsenyys velvoittaisi Suomea lähettämään sotilaitaan ulkomaisiin tehtäviin. Venäjä pyrkisi poistamaan Suomesta tulevan uhan Pietarin aluetta ja Suomenlahden meriyhteyksiä vastaan. Jäljellä ovat vain vapautta rajoittavat velvoitteet. Brittiprofessori Michael Sheehan arvioi Kansan Uutisille taannoin, että EU-Suomi ei saavuta mitään lisäetua liittymällä Natoon: ?Se on ollut yhteistyössä Naton kanssa PfPoperaatioissa, sillä on edustaja Naton esikunnan Nato?EU-yhteistoimintaryhmässä, sillä on kolme Nato-standardeihin sopivaa armeijan prikaatia ja se on sopinut satamien ja lentokenttien käytöstä Naton kanssa. Jäsenyydestä aiheutuisi suuri riski joutua jo kriisin varhaisessa vaiheessa Venäjän ennaltaehkäisevien toimien, jopa hyökkäyksen kohteeksi. Jäsenyydestä seuraisi vastatoimia Venäjän taholta. Hyötyä Nato-jäsenyydestä voisi olla muutamalle kymmenelle virkamiehelle, jotka saisivat töitä sotilasliiton esikunnissa. Linjaksi tuli liittoutumattomuus, kun Euroopan unionissa ei kuulemma voitu olla enää puolueettomia. Liittoutumattomuuden ohessa Suomi on kehittänyt yhteistyösopimuksia Naton kanssa. Viimeisenä niistä nyt 2014 päätösvalmisteluun tullut Isäntämaa-sopimus, jolla sovittaneen muun muassa kriisinajan kauttakuluista. MONI KYSYY, mitä eroa on läheisellä Nato-yhteis- voitteet ja päätösten pöytä. Monet kriitikot ovat sanoneet, että jo kumppanuusohjelmat takaavat jo kaikki jäsenyydellä saavutettavat edut. Mitä haittaa Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle rauhan aikana? 3. 18.5.) PATOMÄKI JÄSENTÄÄ vasemmiston kielteisen Nato-kannan perusteet: Jouko Huru Heikki Patomäki. Puolueettomuudesta liittoutumiseen? ja turvallisuuspoliittista linjaa toisen maailmansodan jälkeen luonnehti puolueettomuus . Pelotevaikutus. 2. On vaikea keksiä etuja. Suomella on nykyisin hyvin toimiva turvallisuuspolitiikan peruslinja, johon kuuluu sotilaallinen liittoutumattomuus ja EU:n jäsenyyden antama poliittinen, taloudellinen ja myös sotilaallinen selkänoja. (...) Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, eikä siten yleensä myöskään välittäjä tai sillanrakentaja Naton konf likteissa, toisen osapuolen kantojen julkisesta ymmärtämisestä puhumattakaan.? Puolueettomuusmaineen menettämisen samoin kuin taloudellisten ja diplomaattisten voimavarojen tuhlaamisen Nato-jäsenyyteen Patomäki kirjaa myös kielteisiksi asioiksi. Tiedustelutieto. Yleisesti hyväksyttyyn ja koeteltuun peruslinjaan ei kannata lähteä tekemään epävarmuutta lisääviä muutoksia Nato-jäsenyydellä. Vasemmiston jyrkkä Ei JUSSI JOENTAUSTA kansanedustaja tai eurovaaliehdokas ei kannata Nato-jäsenyyttä. Puolueen perusteltu jyrkkä ?ei. Vastaus on, ettei muuta enää kuin omat ja muiden avuntarjoamisvel- Jouko Huru SUOMEN ULKO- ?Suomihan ei koskaan ollut todellisuudessa puolueeton.? EUROEHDOKKAIDEN NATO-KANNAT The Ulkopolitist -blogi selvitti Ylen vaalikoneen perusteella puolueiden EU-parlamenttiehdokkaiden Nato-kannat. Nykyisistä eduskuntapuolueista kokoomuslaiset ovat Nato-myönteisimpiä. Ideaalitilanteessa Suomi, Ruotsi ja Venäjä Natoon. Nato-jäsenyyden hyödyt ja haitat KANSAN UUTISET kysyi kahdella turvallisuus- politiikan asiantuntijalta, professoreilta Pami Aalto ja Pekka Visuri, mitä mieltä he ovat Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Kysymykset: 1. Reaalitilanteessa joko jäsenyysmahdollisuuden koordinointi Ruotsin kanssa, mutta ei liittyminen yksin . Suomihan ei koskaan ollut todellisuudessa puolueeton, vaan kapitalistisena maana se oli aina osa länttä. ja Suomella oli mahdollisuus aitoon puolueettomuuteen . Laadukkaampia yhteisiä harjoituksia ehkä myös puolustautumista, ei vain kriisinhallintaa ajatellen. Nato-apu epävarmaa, koska Suomi ei olisi laajassa kriisissä korkealla Naton tärkeyslistalla. 4. Mitä hyötyä Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle rauhan aikana? 2. Nato-jäsenyys lisäisi tarpeettomasti sotilaallista jännitystä muuten hyvin vakaana pysyneessä Pohjolassa. Venäjä voisi estää Naton asevoimien saapumisen Suomeen ja yrittäisi Naton käyttöön annettujen laitosten tuhoamista mahdollisimman nopealla iskulla. 5. Mikä olisi paras Nato-jäsenyyttä koskeva turvallisuuspoliittinen valinta Suomen kannalta? Aalto: Natoon vain Ruotsin kanssa 1. Jonkin verran olisi saatavilla myös tiedustelutietoa Venäjältä ja muualta maailmasta. 2. Suomeen saatettaisiin sijoittaa Naton tiedustelu- ja ilmapuolustusvoimia, mutta sekin on hyödyltään epävarmaa ja lisäisi alttiutta joutua Venäjän ennaltaehkäisevien iskujen kohteeksi. Suomen mahdollinen muuttuminen sotilastoimien kohteeksi. 5. vanhasta linjauksesta haluttiin irti
Kansanedustaja Kari Uotila Euroopan Parlamenttiin Kari Uotila on espoolainen kansanedustaja. Monet muistavat hänet myös telakan pääluottamusmiehenä ja työstä telakkateollisuuden pelastamiseksi. Annika Lapintie EU-parlamenttiin! 6KPMKO¼VVÑO¼P¼ VCUC CTXQP KJOKUQKMGWMUKGP LC QKMGWFGPOWMCKUWWFGP RWQNWUVCLCPC #PPKMC QP XCJXC XCKMWVVCLC 'WTQQRCP RCTNCOGPVKUUC 138 CPPKMCNCRKPVKG PGV HCEGDQQM EQO CPPKMCNCRKPVKG Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta www.kariuotila.fi Me äänestämme Annikaa! Ilmoituksen maksoi Kari Uotilan tukiryhmä 5KTRC 2WJCMMC 6WG #PPKMCP MCORCPLCC VKNKPWOGTQ #PPKMC .CRKPVKGP VWMKT[JO¼ (+ /WKUVC XKKVGPWOGTQ Tutkijatohtori, pääluottamusmies, sairaanhoitaja Sinikka Torkkola 148 EPÄREHELLISET YRITYKSET KURIIN Harmaan talouden eurot verolle ? lisää terveyttä ja toimeentuloa. www.sinikkatorkkola.? 22 ,/02,78.6(1 0$.6$-$ 6,1,..$ 725..2/$1 78.,5<+0b 1WVK 1LCNC /[ÑU OG VWGOOG #PPKMCC .CWTC .QFGPKWU VQKOKPPCP LQJVCLC XGTMUCOJGVUNGFCTG #PVGTQ ,[T¼PMK RTQHGUUQTK GOGTKVWU +KTKU -CTRRKPGP VKGVQCUKCPVWPVKLC 5KTMMC -WKXCNC GN¼MGN¼KPGP /CTLWV .WOKL¼TXK V[Ñ[OR¼TKUVÑ CUKCPVWPVKLC RU[M GUJ 1KNK /CTVKOQ #PFGTUUQP UKJVGGTK GN¼MGN¼KPGP #PW /¼MK L¼TLGUVÑUKJVGGTK 4CKUC 4CUKNCKPGP UKJVGGTK 5CPPC 4WWUWPGP RWJGNKPCUUKUVGPVVK UKXWVQKOK PGP VCNQPOKGU -CNGXK 5WQOGNC VWVMKOWU LC XKGUVKPV¼ LQJVCLC GOGTKVWU -CVLC 5[X¼TKPGP GZ MCPUCPGFWUVCLC CNWGRCNXGNWR¼¼NNKMMÑ /GTLC 6GT¼X¼ QUCUVQUKJVGGTK 6CKUVQ 6GT¼X¼ MCWRWPIKPUKJVGGTK . Hänellä on pitkä ja monipuolinen poliittinen kokemus eduskunnasta. EU-osaamista hän on käyttänyt muun muassa 12 vuoden ajan EU-asioita käsittelevässä Suuressa valiokunnassa. Kari on myös kunnallispolitiikan, liikunta- ja tasa-arvopolitiikan sekä työelämän ja yritysmaailman asiantuntija
Joka päivä. Arjessa mukana. Pääkaupunkiseudulla käytössäsi on 200 marketia, myymälää, liikennemyymälää sekä yli 100 ravintolaa. 6utustu palveluiJimme tarkemmin Jok elanto.? 23
Sekä hallitus että oppositio kannattavat puolustusmenojen nostamista. Esimerkiksi lähes koko kuljetuskalusto . Eikä niistä puutu samankaltaisia piirteitä kuin on Krimin ja Itä-Ukrainan nykyisissä tapahtumissa, jotka tosin ovat olleet vain pientä nahistelua vuoden 1918 Suomeen verrattuna. SUOMEN LIITTYMISTÄ Natoon on perusteltu sillä, että nykyisin Suomi jää ilman tärkeää tiedustelutietoa. Kurvit rvit suoriksi Jukka Parkkari jukka.parkkari@wmail.? Katse Ruotsiin päin! VENÄJÄN TOIMET Krimillä ja itäisessä Ukrainassa aiheuttivat Suomessa taas Nato-keskustelun kiihtymisen, mutta kansan valtaosa säilytti hyvin hermonsa ja on yhä tiukasti sotilasliittoon liittymistä vastaan. Eikä se tule olemaan helppoa tulevaisuudessakaan, sillä Suomen ja Ruotsin armeijoita on viime aikoina kehitetty hyvin eri suuntiin. » Puolustusmenoja korottavassa Ruotsissa ei Natoon haikailla. TOISEN MAAILMANSODAN kokemuksien perus- teella Ruotsi kehitti vuosikymmenten kuluessa vahvat puolustusvoimat. Pohjanlahden takana onkin puhuttu ?mustista aukoista?, joihin rahat katoavat kykyä kohentamatta. Ruotsin maa- 24 Ruotsin puolustuksen ostoslistalle kuuluu uusien Gripen-hävittäjien lisäksi sukellusvene ja ilmatorjuntaohjuksia. voimien pataljoonien määrä on supistunut viiteenkymmeneen ja ilmavoimien konemäärä on vajaa kymmenes entisestä. Linjaa vaihtaessaan Ruotsi ei ole yksin, sillä kaikki muutkin Itämeren maat Suomea lukuun ottaLEHTIKUVA matta ovat korottaneet puolustusmenojaan. Ruotsin haparointi puolustuskykynsä ylläpitämisessä on tullut ja tulee kalliiksi. 1918 antamalla miekkavalalla, joka sitten poiki jatkosodan alussa kuuluisan miekantuppipäiväkäskyn, jota pidettiin poliittisesti pahana mokana. Haapanen laskee heimosodiksi seuraavat: Vienan retket 1918, Viron vapaussota 1918? 1920, Aunuksen retki 1919, Petsamon retket 1918 ja 1920, inkeriläisten kansannousu 1919 ja Itä-Karjalan kansannousu 1921?1922. Siis aika monta sotaretkeä tehtiin naapurin puolelle. Ruotsin Suomessa toimivan sotilastiedustelun tärkein tehtävä on ollut aina selvittää, että kuinka pitkään Suomen armeija pystyy puolustautumaan Neuvostoliiton/Venäjän hyökkäystä vastaan. Vuosina 1996 ja 2000 Ruotsissa tehdyissä puolustuspäätöksissä arvioitiin Venäjän heikkous niin suureksi ja Suomen puolustuskyky niin kovaksi, että maan puolustusvoimissa päätettiin luopua laajamittaisen hyökkäyksen torjumiseen valmistautumisesta. Vuonna 2004 Ruotsissa tehtiin puolustuspäätös, jossa armeijan tehtäväksi annettiin ensisijaisesti kansainvälinen kriisinhallinta. Päätöksen mukaan Ruotsin tuli enimmillään pystyä ylläpitämään kahdessa kriisinhallintaoperaatiossa yhteensä enintään 3 000 sotilasta. Onkin vitsailtu, että Ruotsin olisi syytä jättää puolustuksensa Suomen hoidettavaksi. Tietenkin hyvää maksua vastaan. E-GRIPEN ON ruotsalaishävittäjän kolmas kehi- tysversio ja sitä pidetään melkein uutena konetyyppinä. Se on aikaisempia Gripeneitä suurempi viidennen sukupolven hävittäjä, joka tulee yhdeksi vaihtoehdoksi, kun Suomessa ryhdytään pohtimaan Hornetien seuraajaa. Ruotsissa oikein suututtiin, kun Suomi ei ostanutkaan Drakenien seuraajaksi ruotsalaista, silloin vielä keskeneräistä, Gripen-hävittäjää, vaan tehokkaamman amerikkalaisen Hornetin. Ruotsin armeijalle ei taas kelvannut suomalainen rynnäkkökivääri, mikä tietysti kenkutti suomalaisia. Kirja alkaa Mannerheimin 23. olisi ollut pakko ottaa siviilikäytöstä. ensin hevoset, sitten traktorit . 1980-luvulla Ruotsi hankki Suomesta hätäpäissään vesikuuntelulaitteita eli hydrofoneja, kun Neuvostoliiton sukellusveneitä nähtiin lähes päivittäin Tukholman saaristossa. Mutta pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön ei armeijoiden materiaalihankinnoissa ole koskaan päästy. Mutta samalla meillä voimistui pohdiskelu sotilaallisen yhteistyön lisäämisestä Ruotsin kanssa. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma on jo ehtinyt vilauttaa uusien Gripenien hankkimista Suomelle. Gripenin E-version pahin kilpailija Suomen ilmavoimien tulevaksi hävittäjäksi on amerikkalainen F-35, joita esimerkiksi Norja on suunnitellut ostavansa 52 kappaletta. Siitähän on jo myös puhuttu pitkään ja jossakin määrin sitä on kokeiltukin muun muassa rauhanaikaisen merivalvonnan alueella. Yhteistyöllä olisi saatettu saada melkoista taloudellista säästöä erityisesti maiden puolustusvoimien materiaalihankinnoissa, mutta merkittäviin tuloksiin ei ole päästy. Yksi syy tähän on ollut se, että Ruotsissa on huomattavaa asevientiä harjoittava sotatarviketeollisuus, jonka etuja on varjeltu tiukasti. Suomi osti aikoinaan Ruotsista kaksi laivueellista Draken-hävittäjiä. Lisärahoja käytettäisiin muun muassa kymmenen Gripen -hävittäjän uuden E-mallin hankkimiseen. Hävittäjien määrä nousisi 70:een. Esityksen mukaan Ruotsin puolustusmäärärahoja korotettaisiin 660 miljoonalla eurolla. Hävittäjien lisäksi rahoilla saataisiin muun muassa sukellusvene ja ilmatorjuntaohjuksia. Taistelukoneita oli parhaimmillaan tuhatkunta. Nyt tilanne on aivan toinen. Rikas Ruotsi käytti tuolloin puolustukseensa neljä kertaa enemmän rahaa henkeä kohti kuin Suomessa silloin tehtiin. Ruotsilla oli myös aikoinaan maailman neljänneksi suurimmat ilmavoimat, jotka oli varustettu kotimaassa valmistetulla ajanmukaisella suihkukonekalustolla. Ruotsin hallitus onkin tehnyt esityksen puolustusmäärärahojen korottamisesta. Liikekannallepanossa Ruotsi olisi saanut aseisiin 700 000 miestä, joista olisi muodostettu tuhat pataljoonaa. Tosin Suomikin olisi saanut liikkeelle saman määrän joukkoja, mutta paljon Ruotsia heikommin varustettuina. Gripen E:tä on taas tilannut Brasilia 36 kappaletta ja Sveitsikin havittelee 22 konetta, mutta ostopäätös vaatii vielä kansanäänestyksen. MUTTA UNOHTAKAAMME hetkeksi Euroopan synkät kuviot. 12. Ruotsin rajusti karsittua armeijaa on kehitetty kansainvälisiin tehtäviin. Pari viikkoa sitten osoittautui, että tämä väite on pelkkää puppua. Suomen puolustusvoimien päätehtävänä on yhä nähty kotimaan puolustaminen. Suomi on vuosikymmenten ajan muodostanut Ruotsille puskurivyöhykkeen mahdollisesti idästä tulevaa uhkaa vastaan. Silloin paljastui, että Suomen sotilastiedustelulla on suorat yhteydet USA:n viestitiedustelu NSA:han. Sanottakaan vielä se, että puolustusmenoja korottavassa Ruotsissa ei Natoon haikailla.. Tällöin Ruotsissa kuviteltiin, että uusia puolustuspäätöksiä ei enää tarvittaisi. Ruotsin uudenlaisen miniarmeijan rakentamisessa ilmeni isoja ongelmia ja Venäjän ja Georgian sota 2008 herätti jo epäilyjä valitun linjan kestävyyteen. Ja nyt tilanne Ruotsissa on ratkaisevasti muuttunut. Panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja Ruotsi on kyllä meiltä hankkinut, kun ne ovat osoittaneet käyttökelpoisuutensa rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä. Kesä on ovella, eikä meillä täällä Suomessa ole mitään hätää, kunhan pidetään ruuti kuivana. Suvella voi loikoa rannalla ja lukea kunnon jännäriä, mutta kyllä muutkin kirjat kuin dekkarit käyvät kesälukemiseksi. Tänään ryhdyin lukeman Atso Haapasen teosta Suomalaisten heimosotaretket 1918? 1922 (Minerva)
Työväenasuntomuseo ja Museopuoti Kirstinkuja 4 KE?SU AVOINNA Avoinna 11?17 7.5.?26.10. 7.5.?26.10.2014 Museopuodista ihanat lahjat ? ke?su?11?17 Kirstinkuja 4 | Museoon on aina vapaa pääsy. Puh. 09 3107 1548 www.helsinginkaupunginmuseo.? Museoon on vapaa pääsy museon logo UUTUUS! 2890 25
Valokuvassa voi vangita hetken. ja ?makes your life easier?. . mallina on usein oma perhe, vaimo ja kaksi lasta. Ahdistuksesta, jonka syy on hänen mielestään kapitalismi. SAMPSA SARPARANTA on täyttänyt aamulla isänsä pitopalvelun pakettiauton puolimärillä teoksilla, ajanut sitten Salosta Helsinkiin ja ripustanut näyttelyn maailmanennätysnopeudella. . Suomessa ruvetaan var-. Vaimo poseeraa irvistäen myös teoksessa Eniten vituttaa kaikki. Kapitalismikritiikkiä maalaten ja huutaen » Sampsa Sarparanta tekee tauluja ja lauluja samasta aiheesta. ALL OVER PRESS B kulttuuri Suhteeni teatteriin on proosallinen. Tässä kuvassa ovat kaikki nykyajan vipstaakit, jotka aiheuttavat järjetöntä tuskaa, vaikka niiden pitäisi helpottaa arkea. Kännykät ja tietokoneet ja internet eivät yhdistä koko maailmaa, vaan erottavat ihmiset toisistaan. Työn tekeminen tai kuluttaminen eivät voi riittää elämän sisällöksi. . Jatkuvan vitutuksen aihe on vallitseva globaali kapitalistinen systeemi, joka lisää kaikkien ahdistusta joka päivä. Sarparannan mielestä kapitalismissa ei kukaan voi olla onnellinen. Olen näytellyt ne roolit, jotka ovat tulleet eteeni. Avajaiset tulevat usein siihen kohtaan, kun on paras maalausvauhti päällä. Nyt taulut ovat helsinkiläisgallerian seinällä, ja vasara ja vatupassi saavat hetken levätä. 26 Eniten vituttaa kaikki on näyttelyn kutsukortissa olevan teoksen nimi, ja se voisi Sarparannan mielestä kuvata myös koko näyttelyä. Itse asiassa se voisi kuvata Sarparannan kaikkia töitä, sekä taidemaalarina että punkmuusikkona. . Sokoksen myyjä menee hommiin varttia vaille yhdeksän, minä varttia vaille yksitoista. Oikeasti ihmiset kohtaavat toisiaan yhä vähemmän. SARPARANTA ÄLLISTELEE päätään nostavaa uuskonservatismia. . Suomeakin vetänyt teollisuus väitti ?connecting people. Teokset ovat suurikokoisia ja perinteisellä öljyväritekniikalla toteutettuja. . Öljyvärimaalaamisella taas on tietty historiallinen painolastinsa. Kun arkinen pikaotos suurennetaan (maalaamalla) öljyvärityöksi, arjen hetki saa valtavat mittasuhteet. Eniten vituttaa kaikki -teoksessa ?rman laskut odottavat maksamista ja kahvakuula lattialla aiheuttaa huonoa omatuntoa. Mun maalauksissa on viime vuosina mennyt kaksi linjaa: arjen politiikka ja laajemmin kapitalismia kritisoivat duunit. SARPARANTA KÄYTTÄÄ yleensä valokuvia työs- kentelynsä lähtökohtana. Persujen vanavedessä mennään satoja vuosia taaksepäin. Näyttelijä Esko Roine, Eläkeläinen 3/2014 JARNO MELA Sampsa Sarparannan ?arkitöissä. Kaiken kruunaa pöydällä vääjäämättömästi tikittävä kello. . Joko itse ottami- ?Mun ensisijainen tavoite musiikin tekemisessä ja maalaamisessa on muuttaa maailmaa.? aan tai lehtien uutiskuvia
Tai että kuulisin kommentteja, että taiteen pitäisi edistää isänmaallista tuntoa ja ylevyyttä. . Teohrasuurimoita tai riisiä. Ympäri maailmaa juhlitaan Viulunsoittaja katolla -musikaalin 50-vuotista menestystarinaa, niin myös Pielavedellä. Tämä perinteiden voimasta muuttuvassa maailmassa kertova koskettava teos kantaesitettiin New Yorkin Broadwayllä syksyllä 1964. Ajattelen että politiikka on kaikessa. Teoksia muun muassa Kiasman, Turun kaupungin ja Salon taidemuseon kokoelmissa. Viulunsoittaja katolla oli viime kesänä yleisö- ja arvostelumenestys. Teatteriyhdistys juhlii ajankohtaisella musikaalilla PIELAVEDELLÄ ELÄÄ vahva teatteriperinne. Sekin on Sampsa Sarparannan tapa haistattaa pitkät: olla suostumatta kenenkään orjaksi. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? KIRJAA voi tilata (20 euroa + postikulut) SAMPSA SARPARANTA: Maalauksia, tm-galleria, Erottajankatu 9, Helsinki. 1973 » Perniössä asuva kuvataiteilija ja punkyhtye No Shamen laulaja ja biisien tekijä. » Valmistunut Kuvataide-Akatemiasta 2006. » Taidekeskus Salmelan vuoden nuori taiteilija 2004. » Pitänyt kymmeniä yksityisnäyttelyitä ja lukuisia yhteisnäyttelyitä. Lauluja Suomessa ja Suomesta. Runsaasta kantaesitysten määrästä tunnettu kuoro ei petä tälläkään kertaa. Mikä sorti äänen suuren, äänen suuren ja sorian, kysytään Balderin salissa ensimmäistä kertaa kuultavassa teoksessa. Lukioikäisenä tajusin, että ainoat asiat, joista tykkään ovat rokin soittaminen ja taulujen maalaaminen ja päätin, että näillä mennään. Tietysti se oli taloudellinen katastro. ja elämänmyönteinen huumori siivittävät rakastettua tarinaa, joka on valloittanut katsojat kerta toisensa jälkeen eri puolella maailmaa. Kesäteatteria on tehty jo lähes 50 vuotta. Anatevkaan, jonka asukkaat kamppailevat olemassaolonsa puolesta antisemitististen asenteiden velloessa tsaarin ajan Venäjällä 1905. Uskon, toivon, rakkauden sekä maailman muuttumisen ja vieraan vainoamisen teemat ovat erityisen ajankohtaisia juuri nyt, kun vähemmistöjen syrjintä ja joukkoväkivalta ovat taas nousseet otsikoihin. Koskettava musiikki . Ei se McDonaldsin toimintatapoja vielä muuttanut, mutta kyllä se sai ihmiset keskustelemaan ja ehkä jotkut lopettivat mäkkärillä käymisenkin. Ellun keittiöstä uusi ruokakirja EUROVAALIEHDOKAS JA kansanedus- taja Eila Tiainen on jatkanut ruokamatkaansa ja julkaissut uuden ruokakirjan Ellun Eurooppa -keittiöstä. Ensimmäinen Ellun keittiöstä -kirja ilmestyi kolme vuotta sitten. Mun ensisijainen tavoite musiikin tekemisessä ja maalaamisessa on muuttaa maailmaa, niin idealistiselta kuin se kuulostaakin. Sarparanta sanoo yllättyvänsä yhä uudelleen, millaisen kohun jokin taideteos voi saada aikaan. . eivätkä isä ja äitikään riemusta silloin hyppineet. Sarparanta sanoo olevansa silti sataprosenttisen tyytyväinen valintaansa, ja niin ovat nykyään vanhemmatkin. . Ei se rajoitu vain puoluepolitiikkaan. . Kymmenen vuotta sitten sellaista ei olisi voinut kuvitellakaan. Sarparanta kertoo teoksistaan 1. Sen ovat julkaisseet yhteisvoimin Tiaisen tukiryhmä ja Keski-Suomen Vasemmistonaiset, jotka viime vuosina ovat järjestäneet myös Eilan Kattaus -lounastilaisuuksia lähinnä Valorinteen työväentalolla. . Sitä johtaa nouseva klarinetistikyky Katri Laakso. Ne keie t t i-Tea vuosittain yhteen tettiin mausteliemessä, Pielaves molla. noin 70 innokasta lihat kaluttiin luista ja siiajan her n o harrastajaa eri tehhen liemeen lisättiin perutäviin lavalla, kahvinoita, sipulia ja juurekossa sekä lavasteiden ja sia sekä kourallinen rikottuja puvustuksen parissa. KOITON LAULU möyrii kesän alun konserteissaan syvällä suomalaisessa maaperässä. KU Pielavesi-Teatteri on ajan hermolla. Yhteinen kokkaaminen ja syöminen on mukavaa ja virkistävää ja uusien makujen ja ruoka-aineiden kokeileminen on, jos ei aina niin palkitsevaa, niin ainakin jännittävää, Tiainen kertoo. MUSIIKKI JA kuvataide ovat molemmat Sarparannan omaehtoisesti löytämiä asioita, lapsuuden perheessä ei juuri kulttuuria harrastettu. . että Pielaveden omia vahvoja harrastajia: ku- ERITYISEN AJANKOHTAISEKSI osoitteesta: veli.hytonen@gmail.com JARKKO MÄNTTÄRI JUHLAVUODEN TEOSVALINNASSA Viulunsoittajan tekevät Ukrainan tapahtumat. muun muassa kanttori Anna Kosola Tzeitelina ja laulaja Henri Tikkanen Motelina . KU SINÄ MAASTA, MINÄ MAASTA. Koiton Laulun kevätkonsertti su 1.6. Näytelmä sijoittuu pieneen ukrainalaiskylään . Pielavedellä se saa ensi-iltansa tiistaina 24. kesäkuuta klo 14. Sampsa Sarparanta » s. Sinä maasta, minä maasta -konserttien ohjelmisto on juurevaa, muinaisen suomalaisuuden värittämää. Luvassa on loitsuja, virsiä, kirouksia ja noitarummun kuminaa. Merille lähtevän kaipuuta ja ylpeyttä omista juurista. Ihan käsittämätöntä sontaa. . Halpa ja hyvä saan s a n Teatteritoisoppa, jonka perusaines n li a teosv i r minta kokoaa oli palvatut luut. Kun Jani Leinonen pisti McDonadsin pelleltä pään poikki, siitä syntyi ihan hirveä meteli. En tekisi tätä työtä, jos en uskoisi siihen, että taiteella on valtaa ja mahdollisuutta muuttaa asioita. Kaikilla ei tietenkään ole poliittista agendaa, mutta kai jokainen taiteilija haluaa työnsä vaikuttavan edes yhteen ihmiseen. . Sorrettu ääni on kuoron taiteellisen johtajan Kaapo Ijaksen Kantelettaren runoihin säveltämä laulusarja. Veljo Tormiksen pasifistisessa Raudan kirouksessa solis- teina ovat Kosti Kotiranta ja Tomas Takolander. KU VIULUNSOITTAJA KATOLLA Pielaveden kesäteatterissa. Sehän on kapitalismin keksintöä, että pitää kouluttautua yhteen ammattiin ja tehdä vain sitä yhtä asiaa koko ikänsä. Hän sanoo olevansa tosi onnekas, koska herää aamuisin hyvällä mielellä töihin. kesäkuuta ja sitä esitetään 20 kertaa. Viulunsoittaja katolla -produktio on jatkoa kesälle 2013, jolloin sen esitys Pielavedellä oli yleisö- ja arvostelumenestys. Päärooleissa maitomies Tevjenä ja hänen vaimonaan Goldena jatkavat trubaduuri, aiempi ortodoksikirkkoherra Jyrki Ojapelto sekä oopperalaulajatar Marjatta Airas. En minä tiedä tarvitseeko ihmisen koskaan tietää mikä hänestä tulee isona. Muissa rooleissa esiintyy sekä nuoria musiikin ammattilaisia . Nyt eurovaalikampanjoinnin yhteydessä ilmestynyt uutuus jatkaa pitkälti samoilla linjoilla. Uuteen kirjaan Tiainen on koonnut ystävien ja kylänmiesten reseptejä kotimaasta ja myös muualta Euroopasta. Ensi-ilta 24.6. 27. tunnetuimpina lauluinaan Rikas mies jos oisin ja Nousee päivä, laskee päivä . Koreogra?na toimii Marjatta Airas. lukijansa mukavasti omien ja tuttaviensa muistelusten ja kokemusten kautta. Ravitseatteriharrastajien ikä vaihtelee vaa ja hyvää, Tiainen vakuuttaa. 8?80 vuoden välillä. Ruokaresepteihin Tiainen johdattaa ten Maija Nousiainen ja Sari Potasev Tevjen ja Golden tyttärinä, Jouko Partanen teurastaja Lazar Wol?n ja Saara Koskinen puhemies Jenten keskeisissä rooleissa. Musikaalin ohjaa Englannissa teatterioppinsa saanut Veera Airas, jonka ohjaus ja videovisualisointi on vastikään herättänyt huomiota Leonard Bernsteinin oopperassa Trouble in Tahiti sekä Kuopion musiikkikeskuksessa että Helsingissä, loppuunmyydyssä Finlandia-talossa. Näyttämön katolla soittava orkesteri koostuu musiikin ammattilaisista ja ammattiopiskelijoista. Tänä kesänä kymmenvuoUUSI RUOKAKIRJA paljastaa, että Tiaitista taivaltaan juhlii PielavesiTeatteri ry, jonka myötä sen lapsuudenkodin ruokalisteatteritoiminta Pielatalle kemiläisessä työläispervedellä on aktivoituheessä kuului myös luunut ympärivuotisoppa. n de Juhlav uo seksi. . Esitys sopii hyvin myös lapsiperheille. klo 15 ja 18 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki. Liput Tiketistä. ENSIO PIETIKÄINEN maan kohta valmistelemaan abortinvastaista lakia kuten Espanjassa
Muutama vuosi sitten Danhammer valittiin Suomen turhimmaksi julkkikseksi, mutta tyhjin toimin hän ei ole suinkaan nurkissa pyörinyt. Danhammer on ollut liikemies, ravintoloitsija, laulaja, Anu Saagimin aviopuoliso, Vesa Keskisen avioliittoneuvoja, linnakundi ja tietenkin perussuomalainen poliitikko. Puolalaisten marionettina valepukki pääsi valtaistuimelle ja ylensi ylhäisövaimonsa Maryna Mniszechin valetsaarittareksi. Parin vuoden kuluttua Vale-Dmitri I tapettiin, mutta samoihin saappaisiin ja samaan aviovuoteeseen harppasi Vale-Dmitri II. Ghanalaisessa kultabisneksessä touhuttuaan Danhammer huomasi olevansa myös Gonjan kuningaskunnan prinssi. Näillä näkymin Danhammer ja Ståhle eivät isiensä valtaistuimia hamua, mutta kumpikin muistuttaa huijarityyppiä, josta käytetään venäjässä sanaa samozvanets. Suomen kieli tuntee itsemurhan, itsepalvelun, itsesitojan ja itsetyydytyksen, mutta samovar ei käänny ?itsekeittäjäksi. Kaikki ovat teräsmiehiä, mutta Kryptonin sijasta useimmat Ståhlet ovat lähtöisin Raumalta. Vänrikki Stålin lisäksi aikakirjoihin on piirtänyt nimensä vänrikki Ivar Ståhle. Dmitriksi. Aiemmin hän oli käyttänyt nimiä Fräulein Frank, Madame Scholl ja Madame Trémouille, mutta ruhtinatar Tarakanova, ?Torakkaruhtinatar?, hänestä tuli vasta kuolemansa jälkeen. Raymond Bernardin Tarakanova-elokuvan suomalaisversiossa Jelizavetasta tehtiin ?väärä tsaarintytär?, mutta paremmin epiteetti sopii niihin huijareihin, jotka päättivät hyötyä Nikolai II:n perheen murhasta. Suuriruhtinatar Anastasia sai manttelinperijäkseen viisi Vale-Anastasiaa, Tatjana kolme Vale-Tatjanaa, Maria kaksi Vale-Mariaa ja Olgakin oman Vale-Olgansa. Suuriruhtinas Alekseiksi tarjoutui vuosina 1927?1988 kuusi herrashenkilöä. Keisariperhe kasvoi myös uusilla lapsilla: Suzanna Catharina de Graa. Yllätysvieraat istutettiin penkille, ja siinä he ryhtyivät keskenään kuiskailemaan. Joukossa oli kaksi talonpoikaa, yksi sotilas, Donin kasakka Jemeljan Pugat?ov ja uskomaton ??epan Mali (?Tapani Pieni?), joka nousi vilppinsä ansiosta Montenegron yksinvaltiaaksi. HUIJAAVIEN NAISTEN vuoro koitti 1900-luvulla, mutta jo Ka- PIEKSÄMÄELLÄ SYNTYNYT Jouko Juvonen otti niinkin pöyhkeän nimen kuin Carl J. Rurikin dynastia oli tuolloin sammunut eikä Romanovin dynastiaa ollut vielä näköpiirissä. Iivana Julman poika Fjodor I jäi viimeiseksi Rurikhallitsijaksi, sillä nuorempi veli, yksitoistavuotias kruununperillinen Dmitri murhattiin keväällä 1591 karkotuspaikassaan Uglit?issa. Valtatyhjiö houkutteli esiin neljä huijaria, joista jokainen tekeytyi tsarevit. Kukapa nyt kurkku kipeänä murhajuonia punoisi. » Ghanalaisessa kultabisneksessä touhuttuaan Danhammer huomasi olevansa myös Gonjan kuningaskunnan prinssi. teessa. Vale-Aleksandra ja Vale-Anastasia aloittivat kirjeenvaihdon, jossa muistot oli pakko korvata valemuistoilla ja miettiä koko ajan, onko tuo siskokultakin (meikäläisen lailla) vain sekopäinen huijari. VENÄJÄLLÄ VÄÄRIEN kruununtavoittelijoiden historia alkaa sekasorron ajasta, joka ravisteli valtakuntaa 1500- ja 1600-luvun tait- 28 Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Juuri kun oli päästy jutustelun alkuun, Hitler ja Mussolini tupsahtivat sisään. ?Kuka on tuo korkealakkinen mies Nätti-Jussin vieressä?. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Lainahöyhenissä huipulle ONKO KUKAAN kuullut Virtasesta tai Lahtisesta, joka paljastuisi huijariksi. Hitler supatti Mussolinin korvaan. tariina Suuren aikaan esiin astui seikkailijatar Jelizaveta Vladimirskaja. Nuori nainen väitti olevansa neitsytkeisarinna Elisabetin tytär, Pietari Suuren tyttärentytär ja Venäjän kruunun oikea perillinen, mitä saksalaisesta Katariinasta ei voinut hevin sanoa. Jelizavetan todellinen henkilöllisyys jäi hämärän peittoon. eikä samozvanets ?itseristijäksi?. Kuinka tahansa, sana tarkoittaa identiteettivarasta, väärällä nimellä esiintyvää kruununtavoittelijaa, jollaista ei tasavallan oloissa usein tapaa. Kun miesten henkilöllisyyttä voidaan vain arvailla, heistä käytetään nimiä ValeDmitri I, II, III ja IV. Huijareista menestyksekkäin oli Vale-Dmitri I, mahdollisesti munkki Grigori Otrepjev. Matti Klemettilä julistautui tosin kuningas Matti I:ksi ja Nätti-Jussi koko Suomen omistajaksi. Tiesittekö muuten, että paavi kutsui Nätti-Jussin kerran palatsiinsa. Huijaria kutsuttiin myös Kalugan varkaaksi, kun taas Vale-Dmitri III oli Pihkovan varas ja Vale-Dmitri IV Astrakaanin varas. Sotkuisen kaaoksen päätyttyä identiteettisirkus ei kuitenkaan päättynyt, vaan 1700-luvun jälkipuoliskolla, Katariina Suuren sinänsä vakaalla hallituskaudella, naamioleikki jatkui. Lähtölaukauksena oli tälläkin kertaa laillisen hallitsijan odottamaton kuolema: Katariina kaappasi vallan mieheltään Pietari III:lta ja luultavasti myös murhautti hänet. Vale-Pietareita putkahteli nyt ulkomaita myöten. ilmoitti olevansa Ranskaan adoptoitu Aleksandra-tytär, minkä kuuluisin Vale-Anastasia, Anna Anderson, meni hulluuksissaan vielä vahvistamaan. ?Siskokset. Huittisten mies ei ollut suinkaan hullu, vaan erittäin viisas: hän ei jättänyt edes sormenjälkiä, koska piti paperiallergian tai sikain?uenssan takia jatkuvasti hanskoja. Julkisuudessa ei ole kerrottu, miten Tuominen päätyi Ståhleen, joka on yleisesti tunnettu sukunimi ja samaa juurta kuin Stål, Ståhlberg tai Stalin. Oikeistolainen lurjus jäi Café Esplanadiin istumaan, kun Ernst Tandefelt nousi pöydästä ja kipaisi Nervanderinkadulle ampumaan sisäministeri Heikki Ritavuoren. Suojeluskunnan yliesikunnan mukaan vänrikki Ståhle oli teon aikaan, helmikuussa 1922, sairauslomalla, mikä riitti alibiksi. Luultavasti ei, sillä todellinen huijari esiintyy leuhkoissa lainahöyhenissä ja käyttää nimeä Tage Efraim Melin, Gunnar af Heidenstam tai suorastaan Axel Oxenstierna. Järkevä ihminen käsittää, ettei vitosta vippaava kreivi Oxenstierna liiku oikealla asialla, mutta huijari hakeekin tolvanoita, joiden mielestä herraskainen nimi on rehellisyyden paras tae. Huittisissa syntynyt Kullervo Tuominen vaihtoi nimensä Eugen Ståhleksi ja ilmoitti olevansa koruyrittäjä, kaivoksenvaltaaja, miljoonaomaisuuden perijä ja Urho Kekkosen poika. Sointuva nimi ja vakuuttava ansiolista saivat aikaan sen, että Euran, Liedon ja Lohjan höyrypäät mättivät upporikkaaksi luullulle Ståhlelle aina vain lisää rahaa. Danhammer
Etelä-Amerikan Solano | Crash voimajuoma. Eveliina Lundqvist | Into 13.20?13.40 Rahatalous haltuun. Jussi Ahokas & Lauri Holappa. Haastattelijana 15.40?16.00 Sodan karmeudet. Haastattelija- 17.00?17.20 Nälkä ja yltäkylläisyys. Jyrki LappiSeppälä | Siltala & Into 17.40?18.00 Flash Fiction, Science Fiction And Fantasy In Peru. Matti Rämö | Minerva 12.20?12.40 Miten Arktis ja Antarktis voivat. Timo Kalevi Forss & Tommi Tukiainen | Rosebud 12.40?13.00 Onko kansalaisjärjestöistä rauhanrakentajiksi. Antti Nylén, Elisa Aaltola & Salla Tuomivaara | Animalia bal South. Victoria Guerrero, Daniel Malpica, Rosamaría Bolom, maa | Into David Gambarte & Marcel Jaentschke | 15.40?16.00 Rana Husseini: Murder Sivuvalo & Salasanat . Eija Niskanen, Lena Näre & Tiina Vaittinen | Into 13.20?13.40 Community Media 15.20?15.40 Humanitarismin kriittistä tarkas. Erkki Tuomioja, Sirpa Pietikäinen & Heikki Patomäki | Sadankomitea & Le JEN NIF ER CLE MEN T: Monde diplomatique & Novaja Gazeta La 13.40?14.00 Amazon-lavalla 12.20?12.40 Euroopan mahdollisuus. La 18.00?18.20 Mekong-lavalla Kaarin Taipale | Vapaus valita toisin 12.40?13.00 Siirtomaavalta nurinpäin. 16.00?16.40 Mikä on eläimen arvo suomaMinna Säävälä & Arja Alho | Ydin 13.00?13.20 Why Taxes Matter For The Glo- laisessa yhteiskunnassa. Giving A Voice To The Voiceless. . Kai Sadin- 18.40?19.40 Multicultural Caracol. Rana Husseini. Haastattelijana Maarit Nermes | Nomerta Kustannus M AA IL M AN KI RJ AL LI SE T ILTA M AT Kansallisteatterin Lavaklubi, la klo 20?02 Monikielistä runoutta, tiedon tuoppi -puheenvuoroja ja livemusiikkia. 20 Mekong-lavalla crash WWW.INTOKUSTANNUS.FI 29. Tanya Tynjälä | Perun 15.00?15.20 Ihmiskohtalot diktatuurissa. suurlähetystö Riikka Pelo & Auli Leskinen | Teos & WSOY » 11.10?11.20 Vuoden laatulehti 2014 -palkinnon jako | Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry 11.20?11.40 Kuuba suomalaisen dokumentaristin silmin. Jouko Aaltonen & Lasse Naukkarinen | Aalto ARTS Books 11.40?12.20 Ansaitsiko EU rauhanpalkinnon. Nurah Farah Jyränki & Heikki Kaukoranta. Sanna-Liisa Taivalmaa | na Sirpa Pietikäinen | Like Gaudeamus 13.40?14.00 Jennifer Clement: Prayers For The Stolen | Like 14.00?14.20 Indigenous People Today & Rana Husseini: Notions On The Mexican Zapatistas. Frank Johansson | Gaudeamus Nermes & Fakihi Mussa. Johanna Pohjola | Into 14.40?15.00 Kulttuuri ja 17.40?18.00 Globaali vaateteollisuus ja yhteiskunta Latinalaisessa yritysvastuu. Maailman kirjat MAAILMANKIRJALLISTA NON-STOP-OHJELMAA AAMUSTA ILTAAN LAUANTAI 24.5. » AMAZON-LAVA SUNNUNTAI 25.5. AMAZON-LAVA 11.20?11.40 Filosofi tavattavissa | niin & näin 11.40?12.00 Kirjailijat ilmastoaktivisteina: Harri Paloheimo & Ville Lähde. Maarit telua. Antero Peik Johanssonin | Vikes 13.40?14.00 Aavikon tyttäret. Harri Kettunen, Auli Leskinen & Jussi Pakkas- 18.00?18.20 Marina Arrate: Chilean feminist Poetry | Suomen Madridin-instituutti virta | Vastapaino 18.20?18.40 ?O Poeta e o Violão. tarkoittaa? 14.00?14.20 Maahanmuuttajaperheiden Tarmo Kunnas & Simo Kyllönen. Marja Peltola. jana Iida Simes | Rosebud Haastattelijana Outi Lepola | Nuoriso16.40?17.00 Sauditutkimusseura Arabian toiset kasvot. In The Name Of Honour. 15. Sanna Ryynänen & Xochitl Leyva 17.20?17.40 Mate . 20. 16. 40 Am azo n-la val la Su 16. Xochitl MUR DER . Haastattelija Ville Hänninen | Art House | Otava 16.00?16.40 Mitä ?fasismi. Liput 5 ?. LUI Z RUF FATO: La 15. 00. 00. IN THE NAM E OF HON OUR Leyva Solano & Lea Kantonen | Crash La 18.10?18.30 Taiga-lavalla 14.20?14.40 Social Movements In Latin America. Tribute 15.00?15.20 Luiz Ruffato: To Vinícius de Moraes. Maila-Kaarina RantaOne-day Journey Through São nen | Brasilian suur lähetystö Paulo | Into 15.20?15.40 10 käskyä kirkolle. Haastatteliyhteiskunnallinen asema. 14. Liisa 14.20?14.40 Luiz Ruffato: Football, Liimatainen | RauhanBrazilian literature and culture | Into puolustajat 17.00?17.20 Suomi Marina Arrate: ja globaali asekauppa. TRY CHIL EAN FEM INIS T POE Jarmo Pykälä | RauhanSu 14.4 0?1 5.00 Mekong-lavalla puolustajat 14.40?15.00 Castro & Allende: Latinalaisen 17.20?17.40 Attila Csernok: Hungary?s Forgotten History | Into Amerikan sosialistijohtajat. Ruokaturva maailmassa. Haastattelijana Risto Saarikivi | SLL 12.00?12.20 Polkupyörällä Andalusian vuorilta Afrikkaan. Laura Kumpuniemi, Abdirizak Mohamed & Päivi Nikkilä | Kepa RIIK KA PELO: 13.00?13.20 Ihmisoikeudet Su 15.00?15.20 Amazon-lavalla Aasiassa. Outi Moilala | Into Amerikassa. José Valdivia & Linda Lönnqvist 16.40?17.00 Salainen päiväkirja eläin| Kepa tiloilta. 20 Am azo n-la val la Su 14
ALL OVER PRESS 30
Se on Boulevard Jourdanilla 14. vuosisadalla). vuosisadan Alexis de Tocqueville?. Syynä tähän on Pikettyn tuorein teos, jonka nimi on Capital in the Twenty-First Century (Pääoma 21. Suuntasin kirjan tarkoituksella tavalliselle lukijalle, sanoo Piketty, kun aloitamme kes- On myytti, että kapitalismi parantaisi kaikkien elämänlaatua. kustelumme. . Asiaa auttaa myös se, että sen on sujuvasti englanniksi kääntänyt kirjallinen tyyliniekka Arthur Goldhammer, joka on selviytynyt sellaisista teksteistä kuin Albert Camus. Mutta siitä huolimatta, kun huomaan, että Pikettyn kirjahyllyt ovat täynnä sellaisia päänsärkyä aiheuttavia kirjannimiä kuin The Principles of Macroeconomics ja The Political In?uence of Keynesianism, minun kaltaiseni yksinkertainen ihminen kaipaa vielä hieman apua. Juuri tänne olen sopinut haastattelun vaatimattoman nuoren (hän on vähän päälle nelikymppinen) ranskalaisen, professori Thomas Pikettyn kanssa. Se on toisin sanoen harmaa, tylsä ja rempallaan, ja sen käytävillä tuntuu hienoinen kaalintuoksu. Toisin kuin useimmissa ranskalaisista puistoissa, täältä puuttuu silmiinpistävällä tavalla gallialainen järjestys; itse asiassa se voisi lampineen, avoimine tiloineen sekä ahnaine ja uteliaine sorsineen sijaita missä tahansa brittiläisessä kaupungissa. Pariisin talouskorkeakoulun kampus näyttää kuitenkin ilmiselvästi ja vakuuttavasti samanlaiselta kuin lähes kaikki ranskalaisten yliopistojen kampukset. Se on valtava kirja, yli 700 sivua paksu, tulvillaan alaviitteitä, kaaviokuvia ja matemaattisia kaavoja. Ensi näkemältä se on anteeksi pyytelemättömän akateeminen teos, ja se näyttää sekä lannistavalta että käsittämättömältä. Viime viikkojen ja kuukausien aikana kirja on kuitenkin käynnistänyt Yhdysvalloissa raivokkaita keskusteluja kapitalismin dynamiikasta ja erityisesti aina vain suurempaa osaa maailman varallisuudesta hallitsevan pikkuruisen eliitin vääjäämättömältä näyttävästä noususta. Se on sytyttänyt ei-akateemisissa blogeissa ja nettisivuilla kaikkialla Amerikassa valtaa ja rahaa koskevia kiistoja. Ja sitten huomasin, että melkein kaikki olemassa oleva data on ristiriidassa lähes kaikkien teorioiden kanssa, Marx ja Ricardo mukaan lukien. Se on täynnä tarinaa valaisevia anekdootteja ja viittauksia kirjallisuuteen. Ja sitten aloin tutkia muita maita ja huomasin säännönmukaisuuden alkavan tulla esiin, eli sen, että pääoma ja sen tuottama raha kasaantuvat nopeammin kuin talouskasvu kapitalistissa yhteiskunnissa. Aloin joitakin vuosia sitten ihmetellä, missä on kova data kaikkien näiden eriarvoisuutta käsittelevien teorioiden takana, Marxista David Ricardoon (1800-luvun englantilainen taloustieteilijä ja vapaakaupan kannattaja) ja myöhempiin ajattelijoihin. Hän on viettänyt suurimman osan työurastaan keräämällä ja arkistoimalla tietoja, mutta hänestä on juuri nyt sukeutumassa sukupolvensa merkittävin ajattelija ? kuten Yalen akateemikko Jacob Hacker asian ilmaisi, vapaa ajattelija ja demokraatti, joka ei ole vähempää kuin ?21. Niinpä kysyn häneltä alkeellisimman kysymyksen, minkä osaan: mikä on tämän kirjan takana oleva suuri ajatus? . Ja tästä kaavasta, jonka viimeksi näimme 1800-luvulla, on tullut yhä hallitsevampi 1980-luvulta lähtien, kun pääomien kontrolloimisesta luovuttiin monissa vauraissa maissa. Näin Pikettyn perusteellisella tutkimustyöllään tukema teesi on se, että taloudellinen » 31. Sen vuoksi hänen kirjansa on päässyt valtavirtaan . Aloitin yksinkertaisesta tutkimusongelmasta, hän sanoo tyylikkäällä ranskalaiskorosteisella englannilla. . Tarkemmin sanottuna hän osoittaa, ettei ole mitään syytä uskoa, että kapitalismi pystyisi koskaan ratkaisemaan eriarvoisuuden ongelmaa, jonka hän väittää olevan pahenemassa eikä paranemassa. Vuoden 2008 pankkikriisistä vuoden 2011 Occupy-liikkeeseen tämän ovat vaistonneet tavallisetkin ihmiset. Pikettyn kirjan poikkeuksellinen merkitys on siinä, että se ?tieteellisesti. todistaa tämän intuition pitävän paikkansa. Asia ei ole näin, sanoo Piketty, perustellen näkemystään selvästi ja huolellisesti, riisuen sädekehän kaikelta siltä, mitä kapitalistit uskovat rikastumisen eettisyydestä. Eriarvoisuus kasvaa Kirjan uraa uurtava luonne tunnustettiin äskettäin New Yorkerin pitkässä esseessä, jossa Maailmanpankin entisen johtavan ekonomistin Branko Mihailovicin kerrottiin luonnehtivan Pikettyn teosta ?yhdeksi käänteentekevistä kirjoista talousajattelussa?. Se on kyseenalaistanut amerikkalaisen elämän sisimmässä ytimessä olevan myytin siitä, että kapitalismi parantaa jokaisen elämänlaatua. se sanoo sen, mitä monet ihmiset ovat jo ajatelleet. Ei Marx eikä Ricardo . kaupunginosan halvemmassa osassa, ja sitä reunustaa toiselta puolelta Parc Montsouris. Ja vaikka se varmaan soveltuu myös asiantuntijoiden luettavaksi, halusin pitää sen sisältämän informaation selkeänä jokaiselle, joka haluaa lukea sen. On todellakin sanottava, että Capital in the Twenty-First Century on yllättävän helppolukuinen. Aloitin Britanniasta ja Yhdysvalloista ja huomasin, ettei sitä ole juuri ollenkaan. . Samassa hengessä The Economistin kirjoittaja totesi Pikettyn teoksen kirjoittavan kokonaan uusiksi sen, mitä 200 vuoden aikana on talousajattelussa sanottu eriarvoisuudesta. Ajattelu on tiivistetysti sanottuna jakautunut kahteen ääripäähän: ensimmäinen traditio lähtee Karl Marxista, joka uskoi kapitalismin tuhoavan itse itsensä sen loputtomasti tavoitellessa jatkuvasti kutistuvia voittoja. Kirjon toisessa päässä on Nobelin palkinnon vuonna 1971 saanut Simon Kuznets, joka todisteli epätasa-arvoisuuden kuilun väistämättä kapenevan sitä mukaa kuin taloudet kehittyvät ja tulevat monimutkaisemmiksi. Piketty sanoo, ettei kumpikaan näistä argumenteista vastaa hänen keräämäänsä aineistoa. Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty selittää nyt laajassa, uraa uurtavassa uudessa kirjassaan, miksi tämä pitää paikkansa. TEKSTI Andrew Hussey / The Observer / The Interview People ÉCOLE D?ÉCONOMIE DE PARIS (Pariisin kauppakorkeakoulu) sijaitsee itse asiassa kaupungin epäpariisimaisimmassa osassa. Occupy oli oikeassa: kapitalismi on pettänyt maailman » Yksi vuoden 2011 Occupy-protestien iskulauseista oli ?kapitalismi ei toimi?
Ymmärtääkseen miten tärkeää tämä on, ei tarvitse muuta kuin katsoa mitä Barack Obama haluaa tehdä . vuosisadalla kasvussa, ja kasvu kiihtyy vaarallista tahtia. Ristiriitojen vuosisata Tämä ensinnäkin muuttaa sen, miten näemme menneisyyden. Se ei ole minun työtäni. Toiseksi, vaikka en olekaan poliitikko, on ilmeistä, että tällä vauhtiaan kiihdyttävällä 32 muutoksella tulee olemaan poliittisia seurauksia . Mutta minä en ole poliittinen. Tämä on ainoa sivistynyt ratkaisu. Kysymys on vähän samasta kuin ero luotollisen tilin ja kiinnitetyn velkakirjan välillä, eli jos et koskaan tule asuntosi omistajaksi, sinulla ei koskaan ole mitään varantoa ja pysyt aina köyhänä. Todistusaineisto kerätty Toisin sanoen Piketty sanoo globaalilla tasolla, että ne joilla on varallisuutta tuottavaa pääomaa ja sijoituksia (kuten vaikkapa saudiprinssit) pysyvät aina rikkaampina kuin yrittäjät, jotka yrittävät hankkia pääomaa. Tässä mallissa kapitalismin tendenssinä on keskittää yhä enemmän varallisuutta yhä harvempien ihmisten käsiin. Se on totta, hän sanoo. . Hallitus toisin sanoen luuli kehittäneensä lukukausimaksuista varman rahantuojan, mutta koska se ei pystynyt hallitsemaan kaikkia markkinoiden muuttujia, se keinotteli yhteisillä rahoilla ja näyttää olevan dramaattisesti häviämässä. Piketty hykertelee: . Tämä on täydellinen esimerkki siitä, miten aiheutetaan velkaa julkiselle sektorille. Minä puhun progressiivisen veron puolesta, globaalin veron, sellaisen joka pohjautuu yksityisomaisuuden verottamiselle. mutta köyhät kärsivät nousevista elinkustannuksista kaikkein pahimmin. Progressiivinen varallisuusvero on ainoa tervejärkinen ratkaisu. Mutta niin järkeviä kuin Piketty puhuukin, paljolti maalaisjärjen mukaisesti, väitän hänelle, ettei mikään poliittinen puolue Britanniassa tai Yhdysvalloissa, oli se vasemmistolainen tai oikeistolainen, rohkenisi lähteä vaaliuurnille noin idealistisilla ajatuksilla. Ranskan nykyistä François Hollanden hallitusta halveksitaan laajalti, mutta ei presidentin seksuaalisten pikkusyntien takia (päinvastoin, niitä ihaillaan melko yleisesti) vaan niiden raippaverojen vuoksi, joita hän on yrittänyt toteuttaa. . Ja eivätkö Clash ja muut laulaneet siitä 1970-luvulla? . Tämä ei ole välttämättä apokalyptinen näky. Lienee kohtuullista, että tämän synkän kokemuksen jälkeen Pikettyn voi tehdä mieli ottaa etäisyyttä päivänpolitiikan melskeisiin. Varallisuusvero on tärkein Mutta mitä siitä! Mitä olemme oppineet. Sosialismi. Hän ryhtyi matkustelemaan Itä-Euroopassa ja häntä kiehtoi kommunismin haaksirikko. Poliitikot tekevät huonoja päätöksiä, koska eivät ymmärrä taloustiedettä. » eriarvoisuus on 21. Monet taloustieteilijät lähtevät liikkeelle toisesta päästä, tekemällä kysymyksiä köyhyydestä, mutta minä halusin ymmärtää miten varallisuus, tai supervarallisuus, vaikuttaa eriarvoisuuden kuilua leventävästi. ?Ja se mitä löysin, kuten sanoin aikaisemmin, oli se että eriarvoisuuden kuilun kasvuvauhti on yhä nopeampi ja nopeampi. Kapitalisteilla on fundamentalistinen. Toivottavasti niin. . Että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Mutta hän sanoo myös, että englantilaisilla on liian sokea usko markkinoihin, joita he eivät aina ymmärrä. Keskustelemme nykyisestä kriisistä Britannian yliopistoissa. Me tiesimme jo, ettei Marxin ennustamaa kapitalismin loppua koskaan tullut . ja miten vaikeata sitä on saavuttaa. . sen määrä riippuu siitä, mitä on kasautunut ?kaikkina aikaisempina vuosina yhteenlaskettuna?. me kaikki tulemme olemaan tulevaisuudessa kaikin tavoin köyhempiä ja se aiheuttaa kriisin. Se ei ole aivan niin yksinkertaista, sanoo Piketty, tuottaen pettymyksen tälle entiselle teini-iän marxilaiselle. . Vastoin käsitystämme 1900-luvusta aikakautena, jolloin eriarvoisuus väheni, se oli reaalisesti aina nousussa. Tällä vuosisadalla näin ei ole pelkästään niin sanotuissa ?rikkaissa. Mutta olisin iloinen, jos poliitikot voisivat lukea kirjani ja tehdä siitä joitakin johtopäätöksiä. Tämä ei pidä täysin paikkaansa, sillä Piketty itse asiassa toimi Ségolène Royalin neuvonantajana vuonna 2007, kun tämä oli sosialistien ehdokkaana presidentinvaaleissa. Tämä ei ollut onnellista aikaa Pikettylle . siis vähentää terveydenhuollon eriarvoisuutta ja niin edelleen . On kysyttävä, mitä tämä merkitsee tavallisille ihmisille, jotka eivät ole miljardöörejä ja joista ei koskaan tule miljardöörejä. No, itse asiassa emme tienneet sitä, vaikka saatoimmekin arvella siihen suuntaan, sanoo Piketty innostuen asiasta. . Kun aloitin yksinkertaisesti keräämällä tietoja, olin aidosti yllättynyt siitä, mitä löysin, siitä että eriarvoisuus kasvaa niin nopeasti ja että kapitalismi ei ilmeisestikään kykene ratkaisemaan tätä. ennen kaikkea kaksi maailmansotaa . Olen tehnyt diagnoosin menneestä ja nykyisestä tilanteesta ja uskon vahvasti, että ratkaisuja on olemassa. maissa . ja että Venäjän vuoden 1917 vallankumoukseen mennessä palkat olivat jo nousussa muualla Euroopassa. Tämä on tyrannimaista eikä se ole paljon muuta kuin yksi gangsterismin muoto. hä- nen rakkaussuhteensa Royalin toisen avustajan, poliitikko ja kirjailija Aurélie Filipettin kanssa kariutui katkerien syytösten sinkoillessa puolin ja toisin. vuosisata on suuremman eriarvoisuuden ja siten suurempien sosiaalisten ristiriitojen vuosisata kuin 1800-luku. Kun hän selittää ajatuksiaan minulle kaavoilla ja teoreemoilla, ne tuntuvat kuitenkin hieman liian teknisiltä (minulla oli tekemistä selvitäkseni peruskoulumatematiikasta). Saatoin silloin nähdä, että poliitikot tekivät niin monia huonoja päätöksiä sen takia, etteivät ymmärtäneet taloustiedettä. Kapitalismi on paha. Muut ratkaisut ovat mielestäni paljon barbaarisempia . Pääoma on varanto . loso?an tohtoriksi London School of Economicsista. Hän lisää, että in?aatio ei yleensä tuota haittaa hyvin rikkaille . Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Länsi-Euroopassa ? vaan myös Venäjällä, Kiinassa ja muissa kehittyvissä maissa. ne ovat liikkeessä ja voivat kasvaa ja muuttua tuotannon mukaan. Mutta emmekö ole tienneet tämän aina. Hurraa! Mikä on vastaus. Todellinen vaara on, että mikäli tätä kehitystä ei pysäytetä, köyhyys lisääntyy samassa tahdissa, väittää Piketty, ja saatamme hyvinkin huomata, että 21. Pettyneinä toukokuun 1968 lähes-vallankumouksen epäonnistumiseen, he kuten monet muutkin sukupolvensa jäsenet hyppäsivät pois oravanpyörästä ja ryhtyivät kasvattamaan vuohia Audessa (se oli klassinen kehityskaari monille tuon sukupolven babacooleille eli vasemmistohipeille). Nuori Piketty teki kuitenkin ahkerasti töitä koulussa, opiskeli Pariisissa ja valmistui 22-vuotiaana . näillä tarkoitan Venäjän oligarkkijärjestelmää, johon en usko, sekä in?aatiota, joka tosiasiassa on vain köyhille asetettu vero. Piketty selittää, että oligarkia, erityisesti nykyisessä venäläisessä muodossaan, tarkoittaa aivan yksinkertaisesti sitä, että hyvin rikkaat hallitsevat väestön enemmistöä. Tiesimme myös, että Venäjä joka tapauksessa oli Euroopan kehittymättömin maa ja juuri tämän vuoksi kommunismi sai jalansijan siellä. Piketty kuitenkin jatkaa tästä eteenpäin osoittaakseen, että vain 1900-luvun erilaiset kriisit . Melko erikoista ja melko mahdotonta kuvitella tapahtuvaksi Ranskassa. Pikavisiitti politiikassa Mutta niin paljon kuin hän pitääkin Britanniasta ja Yhdysvalloista, Piketty sanoo, että vain Ranskassa hän tuntee olevansa todella kotonaan. Olen osoittanut, että nykyisissä olosuhteissa kapitalismi yksinkertaisesti ei voi toimia. On mielenkiintoista, että Piketty sanoo olevansa anglo?ili, ja hän todellakin aloitti tutkijanuransa tutkimuksella Englannin tuloverojärjestelmästä (?yksi historian tärkeimmistä politiikan keksinnöistä?). estivät varallisuuden jatkuvan kasvun vähentämällä eriarvoisuutta tilapäisesti ja keinotekoisesti. Ensinnäkin tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme koonneet tiedot, jotka todistavat asian. Capital in the Twenty-First Century on pullollaan viittauksia ranskalaisiin lähteisiin (päällimmäisenä historioitsija François Furet), ja Piketty selittää ymmärtävänsä kaikkein parhaiten Ranskan poliittista ilmapiiriä. Piketty varttui etupäässä työväenluokkaisella asuinalueella Clichyssa, ja hänen molemmat vanhempansa olivat aktiivijäseniä Lutte Ouvrièressa (Työläisten taistelu) . heidän varallisuutensa lisääntyy joka tapauksessa . No, minusta se tarkoittaa ensisijaisesti kollektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin heikkenemistä, toisin sanoen julkisen sektorin taantumista. tiukan linjan trotskilaisessa puolueessa, jolla yhä on huomattava kannatus Ranskassa. Tietysti se on totta. Sitten hän siirtyi Massachusetts Institute of Technologyyn, jossa hän oli tunnettu ihmelapsi, ennen kuin muutti takaisin Pariisiin päätyäkseen lopulta johtamaan korkeakoulua, jossa nyt istumme. Piketty kertoo, että hänen poliittinen matkareittinsä alkoi Berliinin muurin murtumisesta vuonna 1989. Mutta ennen kuin pääsemme ratkaisuihin, meidän on ymmärrettävä tilanne. . Otettuaan käyttöön lukukausimaksut ne huomaavat nyt kärsivänsä kassakriisistä, koska hallitus laski väärin sen, mitä opiskelijoiden pitäisi maksaa, eikä se nyt pysty varmistumaan siitä, että maksujen kattamiseksi myönnettyjä lainoja pystytään koskaan maksamaan takaisin. Juuri tuo kiinnostus alun perin johti hänet taloustieteilijän uralle. Myös vuoden 1991 Persianlahden sota vaikutti häneen. . Mutta sekin on totta, kuten minä ja kollegani olemme tässä kirjassa osoittaneet, ettei nykyistä tilannetta voi kestää enää kovin kauan. Mutta kuuntelemalla tarkasti Pikettyä (hän on todella hyvä ja kärsivällinen opettaja) ja pilkkomalla asian sopiviin suupaloihin tuo kaikki alkaa tuntua ymmärrettävältä. Tällaiselle aloittelijalle hän selittää, että tulot ovat virta
sen että superjohtajat ansaitsevat rahansa, koska heillä samalla tavalla kuin jalkapalloilijoilla on erityiskykyjä, jotka kuuluvat miltei yli-inhimilliselle eliitille. . Se on kon?ikti omaisuudesta ja sijoituksista tulonsa saavien miljardöörien, kuten saudiprinssien, ja superjohtajien välillä. Yksi nykyhetken suurista eripuraisuutta aiheuttavista voimista on se, mitä kutsun meritokraattiseksi ekstremismiksi, hän sanoo. . Voisi arvailla, että hän on luonteeltaan melko vaatimaton ja syrjäänvetäytyvä, mutta hän rakastaa tutkimusaihettaan. Ei sen takia, mitä Marx sanoi pääoman ristiriitaisuuksista, vaan sen vuoksi, kuten huomasin, että pääoma on itsensä päämäärä eikä mitään muuta. Superjohtajat ja luuserit Piketty pitää tämän puheen, oppineen ja voimakkaan, hiljaisen intohimoisesti. Tämä synnyttää jatkuvan takaa-ajokilpailun, jonka häviäjät ovat ?luusereita?. Vielä pahempaa on se, että he kilpailevat keskenään kasvattaakseen varallisuuttaan. Kaikkein pahin skenaario on se, että superjohtajat, joiden tulot käytännössä perustuvat ahneuteen, jatkavat palkkojensa hilaamista ylöspäin riippumatta markkinoiden todellisuudesta. mutta se ei ole superjohtajien pahin rikos. Mutta vaikka hänen diagnoosinsa on täsmällinen ja vakuuttava, on vaikeaa, lähes mahdotonta kuvitella, että hänen esittämänsä parannuskeino . On todella ilo löytää itsensä rahaa ja sen toimintatapoja käsittelevästä yksityisestä seminaarista. nousua, niiden jotka eivät tuota varallisuutta, mutta saavat palkkansa siitä. Tämä on hänen mukaansa käytännössä yksi varastamisen muoto . veroja ja lisää veroja . Tuhoisinta on se, miten he ovat heittäytyneet kilpailuun miljardöörien kanssa, joiden talouskasvua nopeammin kasvava vauraus tulee aina olemaan tavoittamattomissa. voisi koskaan toteutua maailmassa, jossa Pekingistä Moskovaan ja sieltä Washingtoniin raha ja ne, joilla on sitä enemmän kuin kenelläkään muulla, yhä sanelevat tahdin. Thomas Piketty työhuoneessaan Pariisin kauppakorkeakoulussa. Kirjoittaja on Lontoon yliopiston Pariisininstituutin (ULIP) dekaani. Käännös: Arto Huovinen 33. ja ?syvällekäyväksi näkemykseksi?. Pikettyn vaikutus on todellakin kasvamassa kauas akateemisten ekonomistien pienen suljetun mikroyhteisön ulkopuolelle. Ranskassa hänestä on tulossa laajalti tunnettu yhteiskunnallisten asioiden kommentaattori. Hän kirjoittaa etupäässä Le Mondeen ja Libérationiin, ja kaikkien suuntausten poliitikot keskustelevat säännöllisesti hänen ajatuksistaan Soir 3:n kaltaisissa ajankohtaisohjelmissa. Ehkä kaikkein tärkeintä, ja epätavallisinta, on hänen kasvava vaikutuksensa angloamerikkalaisten valtavirran poliitikkojen keskuudessa (hänen kirjansa on ilmeisesti suosikkilukemista Britannian työväenpuolueen johtajan Ed Milibandin sisäpiirissä), jotka perinteisesti ovat suhtautuneet välinpitämättömästi ranskalaisiin taloustieteen professoreihin. Kun köyhyys kasvaa kaikkialla maapallolla, on jokaisen pakko kuunnella tarkkaavaisesti Pikettyä. Pikettyn kirja on kyllä pitkä ja monimutkainen, mutta jokainen joka elää kapitalistisessa maailmassa, siis me kaikki, pystyy ymmärtämään hänen näkemyksensä siitä, miten se toimii. Yksi hänen terävimmistä huomioistaan koskee johtajien, tai ?superjohtajien. Kumpikaan näistä ryhmistä ei tee tai tuota mitään muuta kuin varallisuutensa, joka tosiasiassa on markkinoiden jokapäiväisestä todellisuudesta irti murtautunutta supervarallisuutta, kun taas markkinat määräävät useimpien tavallisten ihmisten elämästä. . LEHTIKUVA / REUTERS / CHARLES PLATIAU usko siihen, että pääoma pelastaa maailman, mutta se vain ei ole niin. Näin tapahtui esimerkiksi pankeissa vuonna 2008. Läpimurto maailmalle Tämänkaltainen ajattelu tekee Pikettyn kirjasta niin puoleensa vetävän ja vakuuttavan. Supervarallisuus on irtautunut markkinoiden jokapäiväisestä todellisuudesta. Toisin kuin monet taloustieteilijät hän on ehdottomasti sitä mieltä, ettei talousajattelua voi erottaa historiasta ja politiikasta; tämä antaa hänen kirjalleen ulottuvuudet, joita Nobelpalkittu amerikkalainen Paul Krugman on kuvannut ?historialliseksi. Luusereita ovat tavalliset ihmiset, jotka eivät koskaan tavoittele sellaista asemaa tai sellaisia rikkauksia, mutta joita pääjohtajien, toimitusjohtajien ja muiden Wall Streetin susien siitä huolimatta kuuluu halveksia. Kirjansa tässä osassa Piketty käytännössä repii kappaleiksi yhden 21. vuosisadan suurista valheista
Kirjat Teollinen ruoka pilaa terveyttämme » Valmistuotteet vesittävät tavoitteita terveellisemmästä ruokavaliosta, todistavat ruokakeskustelijat uutuuskirjassaan. on laskeneet ne nämä kolorit vai kalorit siten, että jos meet valittelemaan näläkääs, niin ne lyö sulle sellaset rätingit eteen, joista ilimenee, että sulla ei yksinkertaisesti voi olla näläkä.? Tämä alikersantti Lahtisen repliikki Tuntemattomasta sotilaasta tulee helposti mieleen lukiessa Susanna Kovasen ja Harri Lapinojan kirjaa Ruokapyramidihuijaus. Kirjassa ei vastata tähän yksiselitteisesti, mutta nostetaan esiin alan suuryhtiöiden asema ruoka-asenteiden tuottamisessa. Teollisuuden edustajat ovat mukana Valtion Ravitsemusneuvottelukunnassa, josta taas esimerkiksi lääkärit puuttuvat. 376 sivua.. Kovanen ja Lapinoja asettuvat maltillisesti kriitikkojen kannalle ja korostavat, ettei kunnollista näyttöä rasvan käytön ja sydänsairauksien yhteydestä edel- leenkään ole. Vähärasvaisuuden vaatimus on tuonut mukanaan monenlaiset kevyttuotteet. Sekä terveellisyys että eettisyys vaativat kuluttajalta oma-aloitteista tiedonhankintaa, katsomista markkinointitunnusten ja brändien taakse. Tällöin terveellisyys asettuu kyseenalaiseen valoon, vaikka uskottaisiinkin rasvan haitallisuuteen. Ruokapyramidihuijaus auttaa meitä osaltaan tulemaan tietoisiksi siitä, mitä syömme. Elias Krohn Sekä ruuan terveellisyys että eettisyys vaativat kuluttajalta omaaloitteista tiedonhankintaa. 34 SUSANNA KOVANEN JA HARRI LAPINOJA: Ruokapyramidihuijaus. Mitä meille syötetään ja miksi. Atena Kustannus 2014. Niissä rasva kuitenkin yleensä korvataan jollakin: sokerilla, makeutusaineilla, tärkkelyksellä, aromeilla ja lisäaineilla. Sivuun jäävät myös alan pienempien toimijoiden ajatukset. Huomattavia vaikuttajia ovat lisäksi teollisuuden lobbausyhdistykset, jotka saavat sanomaansa läpi kouluissa ja mediassa. Akateeminen tutkimuskaan ei ole irrallaan yhtiöiden intresseistä: Kovanen ja Lapinoja ihmettelevät sitä, että Valion hallinnoima ja rahoittama tutkimussäätiö on ostanut Helsingin yliopistosta ravitsemusfysiologian professuurin ja sitä hoitamaan on valittu Valion oma tutkimusjohtaja. Kuluttajalle aktiivisempi rooli ALL OVER PRESS Mitä moninaisen suositus- ja markkinointipuheen ympäröimän tavallisen kuluttajan sitten pitäisi tehdä. Niiden sisältämä sokeri ja muut makeutusaineet jäävät monen kuluttajan mielikuvissa sivuasiaksi. Vastaavasti vilja nautitaan sokeroituina pikapuuroina tai muroina, hedelmät mehuina ja smoothieina, kasvikset sokeroituihin kastikkeisiin upotettuina salaatteina. Aitojen raaka-aineiden käyttäminen sekä monipuolinen ruokavalio ja elämäntavat ovat Kovasen ja Lapinojan mukaan hyviä perusohjeita. Kuitenkin teollinen ruoka sisältää paitsi kemiallisia lisäaineita, joiden kaikkia vaikutuksia ei tunneta, myös juuri niitä ravintoaineita, joita suosituksissa kehotetaan välttämään. Maito nautitaan välipalarahkana Esimerkiksi maitotuotteet ovat olleet keskeinen osa suosituksia koko niiden historian ajan, mutta viime vuosikymmeninä maidonkulutus on suuntautunut sellaisiin tuotteisiin kuin makeutetut ja maustetut jogurtit sekä viime aikoina erityisesti välipalarahkat ja maustetut rahkat. Suosittujen samannimisen blogin ja Facebook-sivu Ruokakapinan perustajat tutkailevat kirjassa kriittisesti virallisia ravitsemussuosituksia ja ?nutritionismia?, jossa syömistä tarkastellaan vain yksittäisten ravintoaineiden valossa samalla, kun esimerkiksi ruokakulttuuri, ihmisten oma koke?HERRAT NE mus ja eettisyys sivuutetaan. Kovanen ja Lapinoja näkevät yhtenä keskeisenä ongelmana sen, ettei teollisen ja aidomman ruoan välillä tehdä suosituksissa eroa. Niitä noudatettaessa vähenee myös tarve tuijottaa kalori- ja rasvamääriin. Kirjassa korostetaan ruokavalion terveellisyyden lisäksi eettisyyttä: ruoantuotannon ja -jakelun tulisi olla sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä pohjalla. Jopa professori Mikael Fogelholm, joka on ollut valmistelemassa uusimpia suomalaisia ravitsemussuosituksia, on todennut huonojen hiilihydraattien olevan sydänterveyden kannalta kovia rasvoja haitallisempia. Ruokateollisuus hallitsee keskustelua Miksi teollisen ruoan ongelmista ei puhuta riittävästi. Täysjyvälei- » Kansanterveys ei ole kohentunut eivätkä lihavuusongelmat helpottaneet, vaikka ravitsemuksesta on paasattu enemmän kuin koskaan ennen. vätkin ovat vain harvoin kokonaan täysjyväviljasta tehtyjä. Tässä valossa ei ole mikään ihme, ettei suomalaisten kansanterveys ole kohentunut eivätkä lihavuusongelmat helpottaneet, vaikka ravitsemuksesta on paasattu enemmän kuin koskaan ennen. Kirjoittajien mukaan vielä ei ole sanottu jämerästi sitä, että kaikkein haitallisinta ruokaa ovat teollisesti prosessoidut hiilihydraattivalmisteet, joita löytyy runsaasti kauppojen välipala-, herkku-, keksi-, leipä- ja maitotuotehyllyistä. Korvaavat aineet rasvaa haitallisempia Teoriat tyydyttyneiden rasvojen haitallisuudesta ovat sen sijaan lyöneet vahvasti läpi suosituksissa ja kauppojen hyllyillä, vaikka niitä on jatkuvasti myös kritisoitu
Väinölän kesäteatterissa Kalevalainen fantasia Esitykset: su 29.6.-10.8. klo 14. 4.?10.8.2014 tampereenTEATTERIKESÄ tampere theatre festival ja ke 23.7. klo 18. liput 12/6e, sadekatos Kantaesitys juhannusaattona 20.6. 09 7596 240 10.7. klo: 18. Väinölän yhteisö 03-4713390, väinöläntie 15, Vilppula, www.ihmisyydentunnustajat.fi Tampereen Teatterikesässä kansainväliset ja kotimaiset huiput! www.teatterikesa.fi Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. p. 9.8.2014 03 612 0414 | www.hmlkesateatteri.? ilmoitukset@kansanuutiset.fi 35.
EU on laaja, eikä liittovaltiokehitys tarkoita ihmisten ajamista samaan muottiin, vaan kansallisen päätöksenteon altistamista entistäkin oligarkkisemmalle järjestelmälle. Tuossa järjestelmässä ihmisiin suurimmassa mittakaavassa vaikuttavat päätökset tehdään kaukana alueilta, joihin itse päätökset heijastuvat. 5.). Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen tiedotteen mukaan tässä ei ole mitään ongelmallista, sillä työeläkeyhtiöiden ?ensisijainen tehtävä on turvata luvatun suuruiset eläkkeet tulevaisuudessa sallitulla riskillä ja sovituilla välisen talouden pelisääntöihin sopii huonosti se, että verot jätetään maksamatta. FINNWATCHIN eläkemaksuilla. Siksi työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminta ansaitsee erityisen huomiomme. Sen on päästävä kumileimasin-roolistaan ja muututtava vahvaksi päätöksentekoelimeksi. Kaksinkertaisen verotuksen sijasta, johon usein viitataan, käytännöksi on tullut kaksinkertainen verottomuus. Hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen ohjelman (12. Pelkkä federalismin vastustaminen ei oikeastaan sano yhtään mitään. Bryssel ja Strasbourg tuntuvat vielä kaukaisemmilta. Miltei kaikki eurovaaliehdokkaat tunnustautuvat sanoissa liittovaltiota vastustaviksi. Todellinen toiminta ja tavoite on haettava paljon syvemmältä. Yksilöinä omaamme toisistamme poikkeavat käsitykset kyseisestä kehityksestä. Tosiasia kuitenkin on, että kaikki EU:n yhteisiä asioita koskevat päätökset ainakin välillisesti heiEUROOPAN 36 jastuvat myös nuorgamilaisen mummon pirttiin. Jos EU:n demokratiaa halveeraavaa kehitystä ei edes yritetä pysäyttää, etääntyy mahdollisuus vaikuttaa entistä kauemmas. päinvastoin, äänestysprosentti saattaa jatkaa laskemistaan. Tilanne on ikävä, sillä demokratia tarkoittaa kansanvaltaa ja ehdolla on aivan tavallisia suomalaisia tehdastyöläisistä tohtoreihin puoluerajoihin katsomatta. Politiikan ei tarvitse olla vaikeaa. Minulle politiikka on ensisijaisesti demokratian antama mahdollisuus vastata yhteiskunnan epäkohtiin tai asioihin, joita tahtoisin muuttaa tai parantaa. monet kokevat, ettei etelän politiikka koske meitä. Kun unioni sanelee valtioiden taloustavoitteita ja osallistuttaa hallitukset mielettömiin pelastustalkoisiin, olemme jo liian syvällä liittovaltiossa, kutsuttiinpa sitä sitten unioniksi taikka miksi tahansa. Kuitenkin vain kaksi parlamenttiryhmää on sanonut kollektiivina vastustavansa liittovaltiota. Mielestäni suuret yhteiset teemat kuten ylhäältä saneltu talous- ja puolustuspolitiikka ovat liittovaltiolle ilmeisiä. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Minulle politiikka on ensisijaisesti demokratian antama mahdollisuus vastata yhteiskunnan epäkohtiin. Joni Lappalainen, Jyväskylä ALL OVER PRESS EU ulottuu myös nuorgamilaisen mummon pirttiin liittovaltiokehitys tarkoittaa monia muitakin asioita kuin vain EU:n perussopimuksen muuttamisen. EU:n parlamentin on ryhdistäydyttävä. Esimerkiksi Lissabonin sopimuksen rukkaaminen kävi läpi satoja kokouksia, rati?oinnit ja monen eri instanssin leimasinpöydät. Perussopimuksen muuttaminen itsessään on vuosikymmenien projekti, jotta Euroopan unionia jonain päivänä jouduttaisiin kutsumaan liittovaltioksi. Liittovaltionomainen kehitys on kuitenkin jo käynnissä. Politiikka onkin lähtökohtaisesti yksinkertaisia, pieniä asioita. Minä unelmoin Suomesta, joka takaa jatkossakin ilmaisen koulutuksen ja mahdollistaa vastikkeettoman sosiaaliturvan eli perustulon. SUOMESSA. Jos tähän ei päästä, vaikuttaa se kielteisesti niin Näkkäläjärvellä hiihtelevään entiseen savottajätkään kuin Esplanadilla räkivään nuorisojengiinkin. Juha-Petteri Pasma Kolari Kaikki EU:n yhteisiä asioita koskevat päätökset vaikuttavat myös nuorgamilaisen mummon pirttiin ? ainakin välillisesti, muistuttaa JuhaPetteri Pasma. Kyllä vai ei veroparatiiseille, Siimes? » Kansain- tuoreen raportin mukaan suomalaisten työeläkevaroja sijoitetaan vähintään 37 miljardia euroa veroparatiiseihin rekisteröityjen rahastojen kautta (HS 14. Yksittäinen sijoittaja, kuten suomalainen työeläkevakuuttaja, ei voi vaikuttaa eri maiden veropolitiikkaan eikä rahastoiden rakenteisiin?. Kansainvälisen veronkierron torjumisen näkökulmasta tämä näkemys on hyvin ongelmallinen. Etääntyvä ja enemmän suurkapitalistien määrittämä demokratia ei mielestäni kuitenkaan ansaitse itseään kutsuttavan demokratiaksi. Keskitetty taloushallinto on myös näin antanut pirulle pikkusormensa. Se ei ole tapahtunut vahingossa. Tästä on esimerkkinä poliittisesta ohjauksesta vapaa, talousalueen rahapolitiikasta vastaava EKP, Euroopan keskuspankki. Lapista on jo tarpeeksi pitkä matka eduskuntaan . 5.) mukaan ?sijoitustoimintaan liittyen työeläkealalla käydään vuoden 2014 aikana keskustelu veropa- ratiiseihin liittyvistä kysymyksistä?. Eikö keskustelun paikka olisi juuri nyt? Pia Lohikoski Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Kerava Oikeudenmukaisuus on vaihtoehto eurovaalien äänestysprosentti on usein jäänyt jopa harmillisen alhaiseksi, eikä tänäkään vuonna ole odotettavissa muutosta parempaan . Suurimman tuoton etsiminen erilaisista veroparatiiseista vahvistaa vain entisestään suursijoittajien valtaa globaalitaloudessa. Nehän hoitavat niille annettua julkista tehtävää ja perustelevat toimintaansa yleisellä edulla. Kansainvälisen talouden pelisääntöihin sopii huonosti se, että verot jätetään maksamatta, jos se on mahdollista, ja jos siitä kärsivät vain ihmiset, jotka asuvat Suomen ulkopuolella. Ja mitä kestävään kehitykseen tulee, niin veroparatiisien rooli vuosien 2008?2009 finanssivetoisessa lamassa tunnustetaan jo laajalti. Suomen linjaa asiassa on syytä täsmentää. Yhteinen talousalue on tuonut meille paljon hyvää, mutta myös todella paljon huonoa. Harva 90-luvun laman muistava tuskin kaipaa markan jatkuvaa devalvointia
??. ??. Samoin tasaveroinen koulutus on kyettävä turvaamaan kaikkialla jäsenvaltioissa. Tässä piilee länsimaisen demokratian hienous . ??. Tämä antaa äänestäjille enemmän valinnanvaraa tutustua eniten miellyttävään ehdokkaaseen. Valtionrajat ylittävän yhteistoiminnan kautta voimme kehittyä itse, mutta myös viedä osaamistamme muualle äänestämällä puoluetta ja ehdokasta, jonka ajatukset kohtaavat kansalaisen itsensä. Se onnistuu vain sitkeällä työllä ja sitomalla asia viime kädessä jonkin toisen merkittävän asian hyväksymiseen EU:n päätöksenteossa. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Minä unelmoin Euroopasta, joka sallii globaalit työnseisaukset, ja jossa maksetaan samaa palkkaa tehdystä työstä jäsenvaltiosta riippumatta. Minä unelmoin maailmasta, jossa jokainen saisi olla avoimesti oma itsensä tarvitsematta pelätä henkensä puolesta. Arviot ovat kuitenkin sen suuntaisia, että 141 tuen lakkauttaminen tuottaa etelän maataloustuot- Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. jokaisella on oikeus valita. Eurooppalaisen integraation myötä päätöksenteko on siirtynyt valtioiden paikallisilta parlamenteilta yhä syvemmin kohti Brysseliä, Euroopan Unionin lippulaivaa. ???????. ????????. ^??????? Suomen on nostettava uudelleen keskusteluun 141-tuen palauttaminen tasolle, jolla on merkitystä elintarvikeketjun tuottajille. http://kauppa.kansanuutiset.fi y kirjamyynti@kansanuutiset.fi p. ?? <????. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. tajille merkittävät menetykset vaikka tuen poistaminen kompensoitaisiinkin muilla tukitoimenpiteillä. Selvää on myös se, että 141 tuen poistaminen vääristää Suomen sisäistä elintarviketuotannon kilpailua merkittävästi. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. ????????. ?????. Loppujen lopuksi maailman merkittävimpiä politiikkoja ovatkin siis kansalaiset itse. Vasemmiston eurovaalitavoitteet ovat kulkeneet kansalaisten ehdoilla. Puheet EU:n mahdollisesta liittovaltiokehityksestä on lähtökohtaisesti ratkaistava jäsenvaltioissa toteutettavalla kansanäänestyksellä. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. ????????????. ????????. Tukisopassa ei ole keskustallakaan puhtaat jauhot pussissa. Suomen on nostettava uudelleen keskusteluun 141 tuen palauttaminen sellaisella tasolla, jolla on merkitystä elintarvikeketjun tuottajille. Näin tekevät kaikki muutkin maat, etenkin eteläisen Euroopan maat, turvatakseen merkittäviä etuja alueilleen ja maalleen. Elintarvikeketjussa mukana olevana työntekijänä ja EU-vaaliehdokkaana tulen omalta osaltani pitämään asiaa esillä. Janne Nieminen Forssa LEHTIKUVA Attila Csernok Katkennut silta . Vastaavanlaisia tukia on muillakin EU-mailla, ja ne ovat onnistuneet tukensa säilyttämään. Mielestäni ei ole merkitystä sillä, onko tuki alun perin suunniteltu väliaikaiseksi vai ei. Unkarin unohdettu historia Tämä ajankohtainen kirja vie lukijansa keskelle Unkarin historian kuohuja ja on samalla historiantutkimus, muistelmateos ja pamfletti. Erityisesti suomalaiselle lukijalle muokattu kirja on mukaansatempaava johdatus Unkarin lähihistoriaan ja kysymyksiin, joista Unkarissa taitetaan peistä juuri tällä hetkellä. Into 28,90 ,????. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. ????????????. Merkitystä on vain niillä tulkinnoilla, jotka ovat voitolla. Eli ne tulkinnat, joilla tuki vietiin merkitsevät. Asiasta keskusteltiin jo silloin ja 141 tuen pysyvyydestä tai väliaikaisuudesta taitettiin peistä jo tuolloin. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. h?????. 09 7596 0240 klo 9?15. 37. EU-vaalit ovat mielestäni osittain merkitykseltään suuremmat kansanvaalit kuin eduskuntavaalit, sillä käydäänhän vaalit valtakunnallisesti eikä vaalipiireittäin. ?????????. Tuen väliaikaisuudesta tai pysyvyydestä päätettiin liittymisneuvotteluissa, joita Suomen puolesta johti keskustan Esko Aho. ?. ???????????. Arvoliberaalit asenteet, yksilönvapaus, ihmisoikeudet, työntekijöiden asema sekä Euroopan tulevaisuus ovat ratkaistavissa vain vaaliuurnien kautta. Joni Lappalainen Jyväskylä Sotku maataloustuesta uhkaa elintarviketuotantoketjua JULKISUUDESSA on käyty kiivasta keskustelu eteläisen Suomen 141 tuen pysyvyydestä tai lakkauttamisesta. Alun perin tuki sovittiin EU:n jäsenyysneuvotteluissa siirtymäkauden tueksi, josta neuvoteltiin vuosittain EU-budjetin laadinnan yhteydessä. Tuki on alentunut vuosittain ja nyt se on päätetty lakkauttaa kokonaan. Tuen tuoma euromäärä on ministeri Koskisen mukaan tarkoitus korvata muilla tukimuodoilla, mutta hämäräksi on jäänyt, mitä nuo muut tuet kaikkineen ovat ja onko niistä saatava hyöty vastaava kuin 141 tuella saatu. Tuen poistuminen antaa pohjoisten alueen vaikeiden tukien alueella toimiville tuottajille merkittävää etua monilla tuotannon aloilla. Nyt sitten kiistellään, kuka teki väärin missäkin vaiheessa. Muistutan, että niin nykyinen kuin edeltäneet Suomen maatalousministerit ovat asiassa pehmoilleet, eli ei ole neuvoteltu riittävän jämäkästi 141 tuen säilyttämiseksi. ?????????
Sen ja vuonna 2008 alkaneen talouskriisin seurauksena työtä tekevien köyhien määrä on kasvanut kaikkialla. Eikä niitä ole esitetty myöskään työmarkkinaosapuolten kohtuullista palkkaa koskevissa lausunnoissa. Virallisten lausuntojen lisäksi on tosin esitetty erilaisia epävirallisia perusteluita. Talouskriisi on tehnyt vaatimuksesta entistä akuutimman, ei vain Suomessa vaan myös Euroopassa. Eurovaalit tarjoavat mainion mahdollisuuden tarkastella työmarkkinoita ja palkkausta eurooppalaisessa viitekehyksessä. Näppituntumamme mukaan huomattava osa alimmista taulukkopalkoista jää alle mainitun tason. Tätä toimintaperiaatetta Suomi ei ole kuitannut. MIKSI EI Suomi ei hyväksy sopimusta? ALLE TOIMEENTULOMINIMIN Minimipalkka ja kohtuullinen palkka ovat kaksi eri asiaa. Virallisia perusteluita sopimuksen rati?oimatta jättämiselle on kaksi. Ensimmäisen mukaan Suomesta puuttuvat nettopalkkatilastot, joiden avulla palkan sopimuksenmukaisuus määritellään. Horisontti Alipalkkauksen torjunta on tahtokysymys ALIPALKKAUS ON kasvava ongelma. Toiseksi menettely loukkaisi työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaa. Näyttöä on myös siitä, että ero keskipalkan ja alimpien taulukkopalkkojen välillä kasvaa. Molemmat perusteet ovat huonoja, ja tämän on todennut myös Suomen vastauksia arvioinut komitea. Ei nettopalkkatilastoja ole muissakaan maissa, ja silti ne ovat kuitanneet sopimuksen. Euroopan sosiaalikomitealle riittää vallan mainiosti myös arvionvarainen, bruttopalkoista johdettu tilastointi. Vasemmistoliitto vaati ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja kymmenen euron minimituntipalkan kirjaamista lakiin. Minimi- palkka on lakisääteinen euromäärä, joka täytyy maksaa kaikille työntekijöille. Tavoitteeksi on asetettava sellainen palkka, että sillä tulee toimeen. Tämä on myös Vasemmistoliiton EUvaaliohjelman tavoite. Saksan uusi, halpatyöhön perustuva työmarkkinamalli on vinouttanut sopimustoimintaa koskevan keskustelun Euroopassa. Kaikki muut maat, joihin Suomi itseään yleensä vertaa, ovat kyseisen artiklan vahvistaneet jo kauan sitten. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi Suomen on rati?oitava Euroopan sosiaalisen peruskirjan artikla 4.1. Jos laskuharjoitukset tehtäisiin brutto- eikä nettopalkoilla, seuraa tilastokeskuksen mediaanipalkkatilaston 4/2014 perusteella, että kohtuullinen bruttopalkka olisi 1 711,80 euroa. Mitä taas tulee sopimusautonomiaan, ei sopimuksen vahvistaminen vaarantaisi sitä, yhtään enempää kuin Ruotsissa ja Tanskassa, jossa on Suomen kaltainen palkkajärjestelmä. On nimittäin selvää, että alipalkkauksen ratkaisemiseen tarvitaan sekä kansallisia että kansainvälisiä sopimuksia. Tämä on myös Vasemmistoliiton EU-vaaliohjelman tavoite. menevät palkat ovat tietysti jo sellaisenaan oikeuskäsitystämme loukkaava asia. Mutta kohtuullisen palkan perusteluksi voidaan osoittaa myös Euroo- » Jos palkat jäävät alle 60 prosentin nettokeskipalkasta, on niitä nostettava riippumatta siitä, millainen palkkajärjestelmä maassa on voimassa. pan sosiaalisen peruskirjan (ESP) artikla 4.1. Työehtosopimukset kattavat noin 90 prosenttia suomalaisista työntekijöistä ja muut alat ovat villejä. Osa näistä 10 prosentista on tietysti korkeasti koulutettuja, ja ei lähelläkään kohtuullisen palkan alarajaa. Toisaalta heidän joukossaan on myös mainostenjakajia, videovuokraamotyöntekijöitä ja muita vastaavia ammattiryhmiä, joiden toimeentulo on hyvinkin niukkaa ja, joiden asemaa artikla 4.1 nimenomaan turvaisi. MISTÄ KENKÄ oikeasti puristaa? Toivottavasti olemme väärässä siitä, että työmarkkinaosapuolet pitävät 60 prosentin rajaa liian korkeana. On kuitenkaan vaikeaa nähdä mitään muuta perustelua sille, että kohtuullinen palkka ja sopimusautonomia kytketään yhteen. Etelä-Euroopassa eurokriisi on johtanut massiiviseen työttömyyteen. Tämä kehityssuunta on seuraavien vuosien aikana haastettava. Palkkajakauman alapäähän on saatava rajoite, jonka alle ei voida sopia. Ajatus elämiseen riittävä riittävästä palkasta ja sitovista lainsäädännöstä tämän takaamiseksi ei ole uusi, mutta yhä ajankohtaisempi. Tavoitteeksi on asetettava sellainen palkka, että sillä tulee toimeen. Suomessa on varsin tekopyhää vaatia sosiaalista Eurooppaa, jos emme itse rati?oi sitä koskevia sopimuksia. Rati?oimalla sopimuksen muut maat ovat myös hyväksyneet sen toimintaperiaatteen, että jos palkat jäävät alle 60 prosentin maan nettokeskipalkasta, on niitä nostettava riippumatta siitä, millainen palkkajärjestelmä maassa on voimassa. Kirjauksen mukaan kohtuullinen palkka on vähintään 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta. Tätä pienemmät palkat ovat alipalkkausta ja ristiriidassa edellä asetetun tavoitteen kanssa. Ongelmana on se, että Suomi ei ole rati?oinut kyseistä artiklaa. Kummassakaan ei kuitenkaan ole perää. Minimipalkka ja kohtuullinen palkka ovat kaksi eri asiaa. Sellaisia Suomessa riittää. Kunhan ne ovat vähintään 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta. tulla joillekin matalapalkka-aloille haasteita, mutta niin pitääkin tulla. Kohtuullinen palkka voi alakohtaisesti vaihdella alimpien sovittujen taulukkopalkkojen mukaan, kuten nykyäänkin. Sen ratkaisemiseen tarvitaan sekä kansallisia että kansainvälisiä sopimuksia. Se ei rati?oinut sitä vuonna 2002, ei vuonna 2007, ei vuonna 2012, eikä tiettävästi aio rati?oida vuonna 2017. Toinen on se, että eräiden suurten liittojen sopimustoiminta kriisiytyisi. Yksi on se, että kohtuullista palkkaa koskevan artiklan rati?ointi loisi maahan minimipalkkalainsäädännön. Ongelmaa voi tulla vain, jos työmarkkinaosapuolet pitävät 60 prosentin rajaa liian korkeana. Sopimuksen hyväksyminen olisi kaikkein tärkein hyväksyä heidän kannalta, joita työehtosopimukset eivät suojaa. Summa olisi hyvin linjassa esimerkiksi sen kanssa, että SAK on jo kolme vuotta sitten esittänyt tavoitteekseen, että työehtosopimusten alimmaksi taulukkopalkaksi saadaan 1 800 euroa. Rati?ointi ei tietysti sellaisenaan ole ratkaisu alipalkkausta koskeviin ongelmiin Suomessa, ja alipalkkausongelman ratkaisuun tarvitaan myös monia muita kansallisia toimia. Ilman kohtuullista palkkaa koskevan artiklan rati?ointia Suomea ei kuitenkaan voi pitää vakavasti otettavana tahona alipalkkauksen vastaisessa toiminnassa. TÄSTÄ VOI Dan Koivulaakso sopimustoimitsija, JHL Erkki Laukkanen ekonomisti, SAK ALL OVER PRESS 38
(09) 2735 4000 www.kut.fi / info@kut.fi www.lippu.fi Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. Käsikirjoitus ja ohjaus Tapio Parkkinen » www.kansanuutiset.fi musiikkinäytelmä Kaikki Kotona J. Onni jonka annoin pois LIPUT: 20 / 18 / 10 eur Teatterin toimisto Kylmänojankatu 3, Nokia Puh. . 010 292 2422 www.nokianteatteri.? Nokian Kesäteatteri Nokian valtatie 1 Esitykset 2014 TO 26.6. LA 28.6. SU 29.6. KE 2.7. TO 3.7. SU 6.7. KE 9.7. TO 10.7. SU 13.7. KE 16.7. TO 17.7. LA 19.7. SU 20.7. TI 29.7. KE 30.7. TO 31.7. LA 2.8. SU 3.8. TI 5.8. KE 6.8. TO 7.8. LA 9.8. 18.30 e 18.30 e-i 18.30 18.30 18.30 15.00 18.30 18.30 15.00 18.30 18.30 15.00 15.00 18.30 18.30 18.30 15.00 15.00 18.30 18.30 18.30 21.00 yö Krapin Kesäteatterissa 2014 Arto Paasilinnan komedia Ohjaus ja sovitus Milko Lehto Päärooleissa Jussi Lampi ja Sari Havas Ensi-ilta 6.6.2014, muut esitykset 8.6. 10.8. Alueen ainoa tiammat i r e t t tea Liput ja tiedustelut KUT toimisto p. 09 7596 240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi 25.6.-31.8.2014 Va l t i m o n t e a t t e ri s s a Aleksis Kiven katu 22 Helsinki LISÄTIEDOT JA LIPUT: ZZZ.YDOWLPRQWHDWWHUL.? 39. Steinbeckin Ystävyyden talon pohjalta kirjoitettu hurmaava kesäkomedia ESITYKSET: Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. p
D ulkomaat ?EU:n talouspakotteet uhkaavat hyödyttää Venäjän nationalisteja, jotka haluavat eristäytymistä.? tymistä.? Maanpaossa asuva ex-oligarkki Mihail Hodorkovski BBC:n haastattelussa 22.5. ALL OVER PRESS Vasemmiston presidenttiehdokas Clara López (oik.) ja varapresidenttiehdokas Aida Avella kampanjoimassa Villavicenciossa. Rajut syytökset leimaavat Kolumbian presidentinvaaleja » Kolumbian sunnuntaina pidettäviä presidentinvaaleja varjostavat skandaalit ja kärkiehdokkaiden keskinäinen loanheitto. näyttää siltä, että istuva presidentti Juan Manuel Santos, joka keskustaoikeistolaisen liberaalikoalitio Unidad Nacionalin ehdokkaana tavoittelee uudelleenvalintaa, olisi menossa toiselle kierrokselle oikeistolaisen Centro Democrático -puolueen Óscar Iván Zuluagan kanssa. Santosille veikataan noin 30 prosentin äänisaalista, kun Zuluagan gallup-luvut ovat olleet 20 prosentin luokkaa. Isku sai kansainvälisen tuomion ja maiden diplomaattisuhteet katkesivat väliaikaisesti. Alueella ei myöskään otettu mukisematta vastaan Uriben päätöstä sallia seitsemän uutta Yhdysvaltain sotilastukikohtaa Kolumbiaan. ?Uribismon. Arvostelijat pitävät niin Santosta kuin Zuluagaa yhtä lailla Uriben ?marionetteina?. Kuitenkin viime viikkoina molemmat oikeistoehdokkaat, niin Santos kuin Uriben virallinen suojatti Zuluaga, ovat heittäneet kilpaa lokaa toistensa niskaan. ALL OVER PRESS Santosin poliittisen neuvonantajan Juan José Rendónin syytettiin ottaneen huumekeisareilta lahjuksia sitä vastaan, että nämä välttäisivät luovuttamisen Yhdysvaltoihin tuomittaviksi. Rendón myönsi tapaamisen, mutta kielsi ottaneensa lahjuksia. Hän kuitenkin erosi virastaan viime viikolla. Zuluagan kampanja taas kärsi kolauksen, kun sen sosiaalisesta mediasta vastaava Andrés Supúlveda jäi kiinni yrityksestä kaapata tietoja hallituksen ja FARC:n välisistä neuvotteluista tavoitteenaan sabotoida rauhanprosessia. Tapahtumat johtivat Zuluagan kampanjapäällikön Luis Alfonso Hoyosin eroon, kun löytyi todisteita siitä, että hän oli yrittänyt yhdessä Supúlvedan kanssa myydä luottamuksellista tietoa paikallismedialle sissiliikkeen ja Santosin kytköksiin liittyen. Vasemmiston kaksi naista Vasemmistokoalitio Polo Democrático Alternativon ehdokas Clara López kommentoi tiistaina kolum-. Kolmanneksi eniten ääniä, noin 10 prosenttia, olisi saamassa vasemmistokoalitio Polo Democrático Alternativon ehdokas Clara López. GALLUPIEN VALOSSA Uriben haamu Kahta kärkiehdokasta erottaa lähinnä 40 se, että Zuluaga suhtautuu kriittisesti Santosin kaudella aloitettuihin neuvotteluihin sissiliike FARC:n kanssa. Hänen puolueensa Centro Democrático taas on Kolumbian presidenttinä vuosina 2002?2010 toimineen Álvaro Uriben johtama poliittinen liike. Uribe tuki Santosin valintaa presidentiksi vuoden 2010 vaaleissa, mutta on sittemmin arvostellut tätä rankasti. Santos on pyrkinyt neuvotteluratkaisuun Kolumbiaa jo vuosikymmeniä riivanneen sissi- ja huumesodan ratkaisemiseksi, kun taas Uribe käytti kovia otteita aloittaen ?sodan terrorismia vastaan?. Uriben kaudella Kolumbian naapuruussuhteet kärsivät, sillä sen armeija muun muassa iski naapurimaa Ecuadorin puolelle vuonna 2008 FARCsissejä jahdatessaan. mahdollinen paluu onkin otettu huolestuneesti vastaan Etelä-Amerikan mantereella. » Kaksi vasemmistopuoluetta solmi vaaliliiton maaliskuussa. Istuva presidentti Juan Manuel Santos tavoittelee jatkokautta. Lahjuksia ja vakoilua Santos aloitti rauhanneuvottelut sissiliikkeen kanssa, mutta ne eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Vaikka Santos onkin esiintynyt Uribea pehmeämpänä, ei heidän politiikkansa pohjimmiltaan eroa suuresti toisistaan
El Aaiunissa loukkaantui yli 70 ihmistä poliisiväkivallan takia. . Loppu raha laitetaan myyjän tilille veroparatiisiin. Mikäli Ranska muuttaisi linjaansa, menettäisi Marokko tärkeimmän liittolaisensa YK:n turvallisuusneuvostossa, Mojtar summaa. TURVALLISUUSNEUVOSTON PÄÄTÖS nostatti Länsi-Saharassa vapunaattona laajoja mielenosoituksia, joissa vaadittiin ihmisoikeuksien valvontaa, poliittisten vankien vapauttamista sekä tietoja kadonneista ihmisistä. Presidentin linja osoittautui kuitenkin lopulta kosmeettiseksi. Vilppi ryösti noiden maiden asukkailta varoja, jotka olisi voitu käyttää infrastruktuuriin, kouluihin, sairaaloihin ja muihin julkisiin palveluihin, moittii Tanskan kauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Mogens Jensen. Hän lupasi myös, että vähintään puolet hänen hallituksensa ministereistä olisi naisia. Muista ehdokkaista poiketen hän on luvannut, että Kolumbian maataloussektoria polkevasta vapaakauppasopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa voitaisiin vielä neuvotella uudelleen ja mahdollisesti muuttaa sen ehtoja. ?Sopimusten muuttaminen olisi lopulta niin Kolumbian kuin Yhdysvaltojenkin intresseissä, sillä ei Yhdysvallat hyödy kauppakumppanista, jonka maataloudesta riippuva talous on täysin romahtanut?, hän kommentoi kolumbialaisen Las Orillas -radiokanavan haastattelussa. Lópezin mukaan tarvittaisiin mekanismeja, joilla kolumbialaisia pienviljelijöitä ja maataloustuottajia voitaisiin suojella, ja takeita siitä, ettei kilpailu vääristyisi epäoikeudenmukaiseksi. ?Yhdysvallat on itse avannut joitakin sopimuskohtia Kanadan ja Meksikon kanssa tekemissään vapaakauppasopimuksissa, eli ei uudelleen neuvottelu teoriassa mahdotonta ole.? López on ollut viimeisissä gallupeissa kolmantena Santosin ja Zuluagan jälkeen. Esitys mandaatin laajentamisesta kaatui jälleen Ranskan vastustukseen. Vuonna 1990 perustetun operaation tehtäväksi on annettu kansanäänestyksen valmistelu (Länsi-Saharan itsenäisyydestä) sekä rauhanomaisen ilmapiirin luominen alueelle ennen kansanäänestystä ja sen ajaksi. MINURSO ei ole kuitenkaan onnistunut tehtävässään, sillä Länsi-Saharaa laittomasti miehittävä Marokko on kuningas Mohammed VI:n johdolla ottanut linjan, ettei se hyväksy äänestystä Länsi-Saharan itsenäisyydestä. Suomessa viime viikolla vieraillut LänsiSaharan kehitysyhteistyöministeri Brahim Mojtar pitää MINURSO:n asemaa kyseenalaisena: . Tämän jälkeen vasemmisto kärsi kuitenkin sisäisestä kriisistä, kun pääkaupunki Bogotán kaupunginjohtajana toiminut Gustavo Petro jätti liikkeen. Myös López toimi vuonna 2011 Bogotán kaupunginjohtajan virassa, jolloin hän lupasi estää Bogotán tietoliikenteestä vastaavan yrityksen yksityistämisen. Maaliskuussa Unión Patriótica -puolue solmi Polo Democrátican kanssa vaaliliiton, ja näin sen johtohahmo Aída Avella luopui omasta ehdokkuudestaan ja ryhtyi Lópezin varapresidenttiehdokkaaksi. Näin vasemmistokoalition sekä presidentti- että varapresidenttiehdokas ovat Kolumbiassa historiallisesti naisia. Erikoinen romanssi Lópezia on kannattajien keskuudessa kuvailtu ?vaalien ainoaksi ehdokkaaksi, joka ei ole myynyt itseään Uribelle?. Aivan vieraita toisilleen he eivät kuitenkaan ole, sillä lehdistössä on viime kuukaudet kohuttu Lópezin olleen suhteessa Uriben kanssa 1970-luvulla. López vahvisti hiljattain huhun. Hän on vitsaillut, että hänellä on suhteesta ?yhä tallessa jossain sormus, joka tuskin enää mahtuisi edes pikkurilliin?. Clara López opiskeli Harvardin yliopistossa ?nanssioikeutta ja toimi Vietnamin sodan vastaisessa liikkeessä. Kolumbiaan palattuaan hän työskenteli presidentinkansliassa, budjettituloista. Yritys voi esimerkiksi myydä tytäryhtiölleen toiseen maahan kahden miljoonan euron arvosta tavaraa, mutta laskuttaa vain 1,5 miljoonaa. Samaan aikaan kun unionin maat ovat valmiita asettamaan pakotteita Venäjälle, solmivat ne entistä avoimempia taloussuhteita Marokon kanssa, Mojtar sanoo. Kaksi vuotta sitten Länsi-Saharassa eläteltiin suuria toiveita, kun François Hollande valittiin Ranskan presidentiksi. Euroopan unionilla on kaksinaismoraali suhteessa miehittäjämaihin. Lópezin mukaan he eivät ole pitäneet yhteyttä suhteen päätyttyä. Kauppasopimusta muutettava López on sanonut kannattavansa avioliitto-oikeutta samaa sukupuolta oleville pareille. Maa käyttää pelkästään Yhdysvalloissa lähes miljoona dollaria vuosittain PR-työhön, jolla ylläpidetään kuvaa Marokosta Pohjois-Afrikan demokratian mallimaana. Antti Kurko 41. IPS » Turismista elävälle Marokolle julkisuuskuva on tärkeä. keuksien tarkkailu Länsi-Saharassa. . Näin Marokko pystyy välttämään kiusallisen arvostelun siitä, että sen vankiloissa istuu poliittisia vankeja, Mojtar kertoo. Turismista elävälle Marokolle onkin tärkeää pitää julkisuuskuvansa puhtaana. Itse hän kuitenkin uskoo mahdollisuuksiinsa päästä toiselle kierrokselle. ?Mediat eivät edes julkaise kaikkia gallupeja?, hän on todennut. Viime päivien skandaalien uskotaan vaikuttavan jonkin verran kahden ennakkosuosikin menestykseen. Myös tyhjää äänestämisen uskotaan lisääntyvän. Mikäli Kolumbian presidentinvaaleissa yksikään ehdokas ei saa sunnuntaina yli puolta äänistä, tarvitaan toinen kierros, joka järjestetään 15. kesäkuuta. Raisa Musakka ALL OVER PRESS Ranskalla on keskeinen asema Marokon tukijana, eikä presidentti François Hollanden linja ole poikennut edeltäjistä. Ihmisoikeuksien tarkkailu ei etene Länsi-Saharassa LÄNSI-SAHARAN operaatio MINURSO pysyy yhä ainoana YK:n operaationa, jossa ei valvota tai tarkkailla ihmisoikeuksien toteutumista. YK:n turvallisuusneuvosto päätti huhtikuussa neljäntenä vuotena peräkkäin olla laajentamatta MINURSO:n mandaattia kattamaan ihmisoikeudet. MINURSO on pattitilanteessa, jossa sen mahdollisuudet täyttää tehtävänsä ovat rajoitetut. Mojtarin mukaan MINURSO:n pattitilanne sopii Marokolle. Avaimet kon?iktin ratkaisuun ovat Ranskan presidentillä. LEHTIKUVA/ ALBERT MASIAS VIISI AFRIKAN maata menetti vuo- assa veronkiero, jota kansainväliset suuryritykset toteuttavat sisäisen siirtohinnoittelun avulla. Raportin mukaan Uganda menetti sen vuoksi summan, joka on 13 prosenttia maan budjetista. Ennen poliisi pyrki laittamaan aktivistit vankilaan, mutta nykyään se pelkästään pahoinpitelee heidät ja päästää sen jälkeen vapaaksi. Asioiden pysyessä ennallaan se voi rauhassa rakentaa lisää siirtokuntia ja houkutella ulkomaisia investointeja miehittämälleen alueelle. ja Ranskan hallinnon välit ovat perinteisesti olleet läheiset. Ranskan linja on vuosien saatossa ollut estää YK:n tai EU:n pakotteet Marokolle ja ihmisoiMAROKON KUNINGASHUONEEN Oikeiston ehdokas Óscar Iván Zuluaga arvostelee neuvotteluja sissiliikkeen kanssa. alhaisen verotuksen maahan. . Toisin kuin edelliset presidentit, Hollande teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa Marokon sijasta Algeriaan ja tuntui näin ottavan etäisyyttä Marokkoon. Tuonnista voidaan vastaavasti maksaa ylihintaa LEHTIKUVA/ ODD ANDERSEN ja alkoi seurustella työministeriössä työskennelleen Uriben kanssa. Ghanan tappio oli 11, Mosambikin 10 Kenian 8 ja Tansanian 7 prosenttia sina 2002?2011 laittomina pääomavirtoina yhteensä ainakin 44 miljardia euroa, paljastaa Global Financial Integrity -laitoksen tutkimus, jonka rahoitti Tanskan ulkoministeriö. Hävikin taustalla on pääasi- bialaisessa El Espectador -lehdessä ?tuntevansa myötähäpeää Santosin ja Zuluagan kampanjoista?. ?Ei voi kuin ihmetellä, miten kampanjoinnin taso voi vajota näin alas?, hän sanoi. Täysin vaille skandaaleja ei vasemmistokoalitiokaan ole jäänyt, sillä Lópezia on syytetty muun muassa vaalisloganin kopioimisesta. López on pisimpään kampanjoinut ehdokas, sillä hän ilmoitti pyrkivänsä presidentiksi näissä vaaleissa jo vuonna 2012. Operaatio on jatkunut nyt 24 vuotta ilman tuloksia. Ranskan tuki Marokolle on jatkunut entisellään.
Yksi peloista oli, että ohjeet taudinaiheuttajan tuottamisesta joutuisivat bioterroristien käsiin. Toista tutkijaryhmää johti Ron » Joissakin kokeissa luodaan mutaatioilla hyvin ärhäköitä viruskantoja. Sairaanhoitajat tarkkailivat Manilan lentokentällä huhtikuussa Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista saapuvia matkustajia lämpökameralla, koska Filippiineillä pelättiin Mers-viruksen saapuva maahan. Fouchier Erasmuksen lääketieteellisessä keskuksessa Rotterdamissa ja toista Yoshihiro Kawaoka Wisconsin-Madisonin yliopistossa. Tutkimuksissa kuvailtiin, miten luotiin uusi muuntunut viruskanta, joka levisi vierekkäisessa häkeissä pidettyjen frettien välillä . eli DURC:stä (dual-use research of concern). Uusien sääntöjen mukaan tutkimusta voidaan rahoittaa, jos sen mahdolliset hyödyt ovat huomattavia ja sen riskien katsotaan olevan hallittavissa. ALL OVER PRESS 42. Emme sano, että näin tapahtuu, mutta kun mahdollinen seuraus on pandemia, on pienenkin todennäköisyyden herätettävä vakavaa pohdin- taa, sanoo Marc Lipsitch, Harvardin kansanterveyden laitoksen epidemiologi, joka kirjoitti tutkimuksen yhdessä Yalen epidemiologin Alison Galvanin kanssa. Keinotekoiset mutaatiot Raportti uhkaa sytyttää uudelleen tieteellisen kriisin, joka puhkesi vuonna 2012 Yhdysvaltain bioturvallisuuslautakunnan päätettyä, että kaksi erillistä tutkimusta muuntuneesta lintuin?uenssasta ovat liian vaarallisia julkaistaviksi. Jos tartunnan saanut henkilö poistuu laboratoriosta, virus voi levitä laajemmalle. . Tutkimukset julkaistiin lopulta kuukausien viiveen jälkeen. frettejä käytettiin kokeessa ihmisen sijasta. Globaali pandemia uhkaa riistäytyä viruskokeista » Tuoreen tutkimuksen mukaan uhka tautia aiheuttavien viruskantojen leviämisestä ympäri maailman ylittää kokeiden tuottaman hyödyn. KANSANTERVEYDEN asiantuntijat ovat varoittaneet, että kiistanalaiset kokeet muunnelluilla viruksilla voivat saattaa ihmishenkiä vaaraan päästämällä vahingossa valloilleen pandemian eli maailmanlaajuisen epidemian. Useat tiedemiesryhmät eri puolilla maailmaa luovat ja muuntelevat viruksia ymmärtääkseen, miten luonnon viruskannat pystyvät kehittymään tappavammiksi muodoiksi, jotka leviävät helposti ihmisestä toiseen. Mutta yhdysvaltalaisten Harvardin ja Yalen yliopiston tutkijoiden tiistaina julkaisemassa raportissa väitetään, että tällaisen tutkimuksen hyödyt jäävät toiseksi sen uhan rinnalla, että tautia aiheuttavat viruskannat pääsevät laboratorioista karkuun ja leviävät ympäri maailman. He laskevat, että jos kymmenen korkean turvallisuustason laboratoriota Yhdysvalloissa tekee tällaista tutkimusta kymmenen vuotta, todennäköisyys sille, että vähintään yksi ihminen saa tartunnan, on lähes 20 prosenttia. Sittemmin muut tutkijat ovat alkaneet tehdä samanlaisia kokeita. Sekä Fouchier että Kawaoka arvostelevat tuoretta, Plos Medicinen julkaisemaa raporttia ja sanovat, että heidän työllään oli täysi eettinen ja turvallisuushyväksyntä, jossa riskit ja hyödyt oli otettu huomioon. Yhdysvaltain hallitus, joka rahoittaa suurimman osan kiistanalaisesta tutkimuksesta, uudisti viime vuonna ohjeensa ?huolta aiheuttavasta kaksikäyttöisestä tutkimuksesta
Heidän esittämänsä tutkimusohjelma on tärkeä ja sitä toteutetaan parhaillaankin, mutta se ei yksinään pysty koskaan johtamaan varmoihin päätelmiin virusten sopeutumisesta nisäkkäisiin ja niiden siirtymisestä: vanukas voidaan todistaa vain syömällä se eli tarvitaan tutkimusta ärhäköiksi muunnelluilla tarttuvilla viruksilla. Tutkimukset voivat myös auttaa ohjaamaan rokotteiden kehittämistä. Mutta Lipsitch väittää, ettei kumpikaan perustelu ole kestävä: virusten etsinnän taso ei riitä saadun tiedon hyödyntämiseen, ja rokotteiden kehittäjät taas pärjäävät ilman sitäkin. Lipsitch ja Galvani kehottavat tutkijoita etsimään mieluummin toisenlaisia keinoja kuin luomaan vaarallisia viruksia korkean turvaluoki- » Tutkijat pelkäävät, että vaaralliset viruskannat pääsevät laboratorioista karkuun. tuksen laboratorioissa, esimerkiksi vertailemalla ihmiselle kausi?unssaa aiheuttavia viruskantoja ja muita hengitystieviruksia, jotka ovat loikanneet eläimistä ihmisiin. Tosiasia on, ettei tieteellisestä Kiista arvioinnista työstä saadaan Aasian-Tyynenmeren alueella, mutta EU-maiden ja muiden kehittyneiden maiden osuus on lähes yhtä suuri. YK-järjestelmään kuuluvan ILO:n raportissa todetaan, että valtioiden harjoittama orjuuttamisen kaltainen työ on vähentynyt, mutta sen sijaan yksityissektorilla se vain lisääntyy koko ajan. Anti-Slavery International -järjestön johtaja Aidan McQuade sanoi Guardian-lehdelle, että raportti ei kerro pelkästään orjatyön sitkeydestä, vaan myös siitä, miten riippuvainen moderni talous on siitä. ?On ymmärrettävä, että orjuusongelma koskettaa meitä kaikkia, koska globalisoituneessa taloudessa ostamme kaikki orjatyön saastuttamia tuotteita?, sanoi Mc Quade. ILO:n arvion mukaan orjatyössä puurtaa 21 miljoonaa ihmistä. ENITEN LAITTOMIA voittoja orja- Mutta Lipsitchin mukaan ei ole mitään todisteita siitä, että riskejä ja hyötyjä olisi kunnolla puntaroitu. . siinä, että vaihtoehtoisilla tutkimustavoilla saataisiin vastaukset virusten tarttuvuutta koskeviin kysymyksiin, ja siinä, että riski pandemian puhkeamisesta olisi suuri. . KU LEHTIKUVA Ian Sample © Guardian News and Media 2014 Kirjoittaja on Guardianin tiedetoimittaja. Käännös: Arto Huovinen Siirtotyöläiset vaativat loppua orjuudelle Hongkongin vappumielenosoituksessa. 43. Kirjoittajat antavat ymmärtää, että virusten muuntelua käyttävää tutkimusta tehdään ilman kunnollista arviointia. Marc Lipsitch pukee sanoiksi sen, mikä monelle meistä on ilmeisen selvää, hän sanoo. Fouchier ja Kawaoka, kaksi johtavaa ärhäköitä viruksia luovaa tutkijaa, tyrmäävät perinpohjaisesti tämän näkemyksen. Me jo teemme monia näistä kokeista. Pariisin Pasteur-instituutin virologi Simon Wain-Hobson sanoo, että kiistanalaista virustutkimusta tekevien tiedemiesten olisi syytä olla vähemmän puolustuskannalla. . Heidän kommenttinsa listaa monia kokeita, joita meidän pitäisi heidän mielestään suorittaa. Fouchierin mukaan Lipsitch ja Galvani ovat väärässä kummassakin asiassa . Minun tietääkseni mitään sellaista ei ole tehty, mutta näiden kokeiden rahoittaminen jatkuu, hän sanoo. Lipsitchin mukaan Yhdysvaltain hallituksen ja muiden rahoittajatahojen olisi tilattava riippumattomilta asiantuntijoilta kattavat riskiarviot ennen kuin ne päättävät, mitä tutkimuksia tuetaan. Hampurin trooppisten tautien laboratorio on yksi korkeimman turvaluokituksen laboratorioista. Ärhäkät virukset Lipsitch ja Galvani ovat eniten huolissaan tutkimuksista, joissa pyritään luomaan vahvan turvaluokituksen omaavissa laboratorioissa hyvin ärhäköitä viruksia, jotta niiden geneettistä koodia voitaisiin tutkia. Nämä ovat myös yleisimmät naisiin ja tyttöihin kohdistuvat orjuuden kaltaisen työn muodot. Muita runsaasti voittoa tuottavia, orjuuden kaltaista työtä hyväksi käyttäviä aloja ovat työ kotiapulaisena, kaivostyö ja rakennustyö. Lisäksi orjatyötä esiintyy muun muassa maataloudessa ja tehdastuotannossa. On aikoja, jolloin meidän pitää olla avoimia ja kohdata arvostelijamme. Lyhyesti Orjatyöstä yli sadan miljardin euron voitot ORJUUDEN KALTAINEN työ tuottaa maailmassa 150 miljardin dollarin (110 miljardin euron) laittomat voitot vuosittain, arvioi Kansainvälinen työjärjestö ILO tuoreessa raportissaan. Arvio on yli kolme kertaa suurempi kuin ILO:n vuonna 2005 tekemä edellinen laskelma. Laittomista tuloista kaksi kolmasosaa kertyy seksuaalisesta riistosta ja siihen liittyvästä ihmiskaupasta. Jos tiedemiehet pystyvät selvittämään, mitkä mutaatiot tekevät viruksesta vaarallisemman ihmiselle, he voivat tehostaa vaarallisten virusten etsintää kiinnittämällä huomionsa näihin mutaatioihin luonnon viruskannoissa. Tämän vuoksi Yhdysvaltain sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt tutkimuksemme ottaen huomioon kaikki eettiset ja turvallisuusnäkökohdat ja punniten tutkimuksen riskejä sen hyötyjä vasten, Fouchier sanoo. Hänen mukaansa Lipsitch ja Galvani ovat tulkitsemalla julkaistun tutkimustiedon väärin päätyneet arvioonsa siitä riskistä, että joku saa virustartunnan laboratoriossa. . Esimerkiksi mutaatiot, jotka saavat hengityselinviruksen asettumaan kurkkuun, voivat tehdä viruksesta helpommin tarttuvan yskimisen kautta. Tällaiselle tutkimukselle on kaksi perustelua. Tällaiset tutkimukset eivät kirjoittajien mukaan ole pelkästään turvallisempia, vaan ne ovat myös tieteellisesti järkeviä, koska ne eivät nojaa pienellä eläinjoukolla tehtyihin kokeisiin. tutkimuksesta ole koskaan lähtenyt liikkeelle viruspandemiaa. Lipsitch ja Galvani kiinnittävät huomion siihen, että vuosien 1977 ja 2009 välillä kautta maailman levinnyt ?unssakanta pääsi todennäköisesti vahingossa karkuun laboratoriosta. Tieteellinen kiista Myöskään Kawaoka ei ole vaikuttunut Lipsitchin ja Galvanin tutkimuksesta. . Tämä ei pidä paikkaansa, ja se viittaa siihen, etteivät he ymmärrä, miten tiukasti säänneltyä tällainen työ on ja minkälainen suunnittelu- ja hyväksyntämenettely vaaditaan tällaisen tutkimuksen tekemiseen, hän sanoo.
LEHTIKUVA/ ROBERTO SCHMIDT Pääministeriksi nouseva Narendra Mori lähimpien miestensä kanssa uskonnollisessa seremoniassa Gangesjoen rannalla Varanasissa viime lauantaina, vaalituloksen ratkeamisen jälkeisenä päivänä. Intian ohjat hindunationalistille » Oikeisto voitti Intiassa . Vasemmisto menetti 5,9 miljoonaa ääntä ja 3,3 prosenttiyksikköä (kannatusosuus nyt 4,2 %). Niissä sovitaan, mihin vaalipiireihin puolue asettaa oman ehdokkaan ja missä se tukee toisen puolueen ehdokasta. Vaaleissa äänesti 551 miljoonaa 814 miljoonasta äänioikeutetusta. Äänestysprosentti oli 66,2, kun se viisi vuotta sitten oli 58,2. Ääniä kertyi silti lähes 107 miljoonaa. Myös perinteinen vasemmisto menetti ääniä, kannatusosuutta ja paikkoja. Vaalien tärkeimpiä aiheita olivat elintarvikkeiden hintojen kallistuminen ja korruptio. Hallitustaival on kuluttanut kannatusta, eikä nuori pääministeriehdokas Rahul Gandhi ole noussut esivanhempiensa kaltaiseksi kansanjohtajaksi. INC pääsi suurimmaksi puolueeksi vain kolmessa pienessä osavaltiossa. kongressipuolueelle ja vasemmistolle rökäletappiot. BJP voitti ylivoimaisesti Intian parlamentin alahuoneen Lok sabhan vaalit. Silti valituista kansanedustajista kolmanneksella on rikostuomio tai ainakin syyte vetämässä. Lisäksi on seitsemän itsehallinnollista aluetta. Vasemmiston ohella merkittävimpiä ovat usein vain yhdessä osavaltiossa vaikuttavat etniset puolueet, kuten Länsi-Bengalin Trinamool-kongressi (AITC) ja Tamil Nadun AIADMK. Se menetti vain vähän yli 12 miljoonaa ääntä. Korruptionvastaisuudella kampanjoinut uusi Kadunmiehen puolue Aam Aadmi sai vain kahden prosentin kannatuksen ja neljä paikkaa. Perinteisesti hindunationalismiin tukeutuneen BJP:n johto on vuosia yrittänyt loiventaa ainakin puolueen julkikuvaa. Valtaosan tappioista kärsi rymistä suurin, marxilai- » Joka kolmannella kansanedustajalla rikostuomio tai vähintään syyte. nen kommunistipuolue CPI(M). Vasemmisto sai koko maassa yhteensä vain yksitoista paikkaa, joista kaksi Länsi-Bengalista, seitsemän Keralasta sekä pienen Tripuran molemmat paikat. Sen johtaman vaaliliittoutuman (UPA) yhteinen kannatus jäi 23,4 prosenttiin. Vasemmiston neljä puoluetta kärsivät tappioita erityisesti vahvimmalla alueellaan Länsi-Bengalissa, jossa vasemmisto oli osavaltiohallituksen johdossa neljännesvuosisadan aina vuoteen 2011 asti. Myös Intian suhteet ydinasenaapuriin Pakistaniin aiheuttavat huolta. Vasemmisto romahti Kongressipuolueen ääniosuus oli nyt 19,3 prosenttia (?9,3 %)). Rashtriya Swayamsevak Sangh on ollut vastuussa lukuisista hyökkäyksistä muslimeja ja myös pientä kristittyä vähemmistöä vastaan. Erittäin suositun pääministeriehdokkaan Narendra Modin johdolla BJP sai nyt 171,6 miljoonaa ääntä (31 prosenttia) ja 282 paikkaa. Puolueen asemaa vahvistavat vielä sen liittolaisten 53 paikkaa. BJP:n äänimäärä kasvoi vuoden 2009 vaaleista yli 93 miljoonalla. Pitkäaikainen valtapuolue Intian kansalliskongressi (INC) romahti kaikkien aikojen huonoimpaan tulokseensa ja sai vain 44 paikkaa 543:sta. Vielä 2009 saadut hajapaikat muista osavaltioista (kuten Tamil Nadusta) huuhtoutuivat BJP:n ja alueellisten etnisten puolueiden nousun vuoksessa. BJP:n ja INC:n johtamien ryhmittymien ulkopuoliset puolueet saivat yhteensä 37,7 prosenttia äänistä, mutta vain 144 paikkaa. Ne muodostuvat yleensä vahvan johtohahmon ympärille ja liittoutuvat välillä jomman kumman valtapuolueen, välillä vasemmiston tai muiden kolmansien puolueiden kanssa. Länsi-Bengalissa vasemmisto on joutunut hallitusasemaan nousseen AITC:n kanssa jopa väkivaltaiseen vastakkainasetteluun ja sorron kohteeksi, millä CPI(M) myös selittää vaalitappiotaan osavaltiossa. Puoli miljardia äänesti Alahuoneen 543 edustajaa valitaan enemmistövaalilla yhtä monesta vaalipiiristä eli eniten ääniä saanut tulee valituksi, vaikka ei saisi yli puolta äänistä. Vaaleihin valmistautumiseen kuuluvat aina puolueiden neuvotte- lut liittoutumista. Osavaltioiden asukasmäärät vaihtelevat Uttar Pradeshin 200 miljoonasta Mizoramin yhteen miljoonaan. Lukuisat kulttuurit, kielet ja uskonnot vaikuttavat maan eri osissa, mutta hindulaisuus on tärkein (yli 80 prosenttia asukkaista) ja islam toiseksi suurin uskonnollis-etnis-kulttuurinen tekijä (13,4 %). Ostovoimakorjattu kansantuote asukasta kohden on Intiassa 4 200 dollaria vuodessa (Suomessa 36 400 dollaria), mutta maa kehittyy monilla talouden alueilla nopeasti, minkä ansiosta ostovoimainen keskiluokka kasvaa ja kaupungistuminen etenee. Intia on myös merkittävä sotilaallinen voimatekijä Etelä-Aasiassa. Asko Mäki. Äänestäneiden määrä oli 134 miljoonaa edellisiä vaaleja suurempi, olihan vaaleissa nyt yli 100 miljoonaa uutta äänioikeutettua. Vaalit käytiin yhdeksässä jaksossa yli kuukauden aikana ja koko maassa sähköisillä äänestyslaitteilla. Intia on liittovaltio, jonka 28 osavaltiolla on merkittävä päätösvalta alueensa asioista. Sen johtaman kansallisdemokraattisen allianssin (NDA) yhteinen ääniosuus OIKEISTOLAINEN KANSANPUOLUE 44 oli noin 39 prosenttia. BJP tullee jatkamaan Intian talouden avaamista ja houkuttelemaan yhä lisää ulkomaisia investointeja. Kysymyksiä herättää sen suhde sotilaallisesti järjestäytyneeseen äärihindulaiseen RSS-järjestöön
Hän pitää jopa kiihkokansallista Jobbikpuoluetta kumppanina. Taka-Karpatian historiassa maan nimitysten kirjavuuden ymmärtää katsomalla karttaa. Tänäkin päivänä Dru?ba-kaasuputken ratkaisevat pumppuasemat ovat Venäjän Gazpromin omistuksessa. Kansojen tilkkutäkki Ruteenien kokonaismääräksi ilmoitetaan kaksi miljoonaa. Kiovan sotkuinen tilanne on kuitenkin nostamassa sen esiin uudella tavalla. Alue on aina ollut kivenä kulloisenkin eliitin kengässä. vaativat itsehallintoa tai Ukrainan muuttamista liittovaltioksi, sama pyrkimys muhii myös TakaKarpatiassa. Taka-Karpatia ei vielä ole juuri päässyt otsikoihin. kieliryhmän välissä suurin osa kansaa hallitsee kummatkin kielet. Eikä vähiten siksi että sen asukkaat ruteenit (omalla kielellään rusiinit) ovat pieni, mutta omaperäinen ja omapäinen slaavikansa. UKRAINAN KRIISISTÄ Autonomiavaatimus Ruteenit esittivät itsehallintovaatimuksen jo 1800-luvulla. He pitävät Maidania vallankaappauksena. Näin väittää alueen autonomialiikkeen kattojärjestön Verkon johtaja Petro Getsko, jonka laajan haastattelun julkaisi äskettäin Slovakian itätutkimuksen seura (SSVE). Getsko valittiin ruteenien 2. Moni unohtaa, että kahden ?puhtaan. alueen Neuvostoliitolle. Euroopan-kongressissa 2008 Ali-Karpatian Rutenian (Pidkarpatska Rus) ?tasavallan. EU ja naapurit moittivat tästä Orbània, mutta Unkarin linja kaksoiskansalaiskäytäntöineen on jo voimassa. Getskon mukaan ruteeneilla on hyvät suhteet unkarilaisiin. Slovakkien tapaan he puhuvat Karpaattien alla olevasta alueesta Podkarpatsko, Karpátálja. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on toistuvasti vaatinut, että Kiova ottaa huomioon myös heidän autonomiavaateensa. Näillä seuduilla kansat ja armeijat ovat aina kulkeneet Karpaattien solien läpi. Vuoriketjun kainalosta ovat monet vainotut kuten juutalaiset ja romanit löytäneet turvan. Pisimpään alue kuului ItävaltaUnkarin kaksoismonarkian aikana Unkarin kuningaskuntaan samoin kuin Slovakia. Ensimmäisen maailmasodan jälkeen voittajat liittivät alueen uuteen T?ekkoslovakiaan. Suunta on Uusi Venäjä, sanoo Getsko. Mies lupaa liikkeen pyrkivän etenemään viimeiseen asti rauhanomaisesti ja toimivan diplomatian väylien kautta. Alueella asuu myös merkittävä unkarinkielinen vähemmistö. Sen palvelusmenot suoritetaan itäisen kaavan mukaan, mutta kirkon päämieheksi tunnustetaan Rooman paavi. Kirkkokunta on kokenut kovia. Se kamppailee Ukrainassa samoista sieluista kuin ortodoksit, kuuluivatpa nämä sitten Kiovan tai Moskovan patriarkaattiin. Ruteenien tunnetuin kulttuurinimi lienee Yhdysvaltain pop-taiteen guru Andy Warhol eli Andrej Varhola (tai Vargola). Tai että vuoden 2012 kielilaki antoi myös vähemmistökielille paikalliskielten oikeudet. Ukrainan läntisin kärki Transkarpatia eli Taka-Karpatia (Zakarpattja, Zakarpatska oblast) ruteenikielineen jää usein kokonaan huomiotta. Kun Itä-Ukrainan Luhansk ja Donetsk ja niiden uudet ?kansantasavallat. pääministeriksi. Hän kuvailee liikkeen vaiheet ja yhteydet ja lupaa sen toteuttavan vuoden 1991 vaatimuksen vielä tänä vuonna. Ukrainan unohdetut ruteenit » Taka-Karpatian ruteenien keskuudessa on autonomiavaatimuksia. Getskon mukaan liikkeellä on jo nyt yliote alueella. Toisen maailmansodan aattona se Slovakian tapaan julistautui autonomiseksi ja sitten itsenäiseksi. Stalin sai siten kai- » Ruteenien sukulaisia ovat lemkit, bojkit ja hutsulit. paamansa sillanpääaseman KeskiEuroopan tasangoille. Myöhemmin juuri tänne rakennettiin vuorisolien läpi Neuvostoliiton kaasu- ja öljyputket sekä voimajohdot. Myös monet ruteenit käsittävät sen murteeksi. Mutta yleisesti se jo tunnustetaan omaksi, kyrillisin kirjaimin kirjoitetuksi itäslaavikielekseen. Slovakiassa ruteeni kodi?oitiin lo- pullisesti vuonna 1995. Itä- ja länsislaavien rajoille on historia luonut erikoisen kirkkokunnan: unioidun kreikkalaiskatolisen kirkon. Tarpeen vaatiessa sillä olisi myös riittävästi kalustoa ja sotilaskoulutettuja vapaaehtoisia ottamaan ohjat omiin käsiin. Myös Unkari tukena Bratislava/Praha puhuttaessa maa jaetaan yleistävästi Länsi- ja Itä-Ukrainaan, ukrainalaisiin ja ukrainanvenäläisiin. Taka-Karpatian lisäksi heitä ja heille läheisiä karpaattislaavien kansanryhmiä kuten lemkit, bojkit tai hutsulit asuu Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa sekä tietysti Karpaattien toisella puolen Ukrainassa. Tutkijatkin pitivät ruteenikieltä kauan ukrainan murteena. Warhol tosin syntyi jo Amerikassa, jonne perhe oli paennut kurjuutta nykyisin Slovakiaan kuuluvalta vuoristoalueelta. Warhol kuitenkin kiitti ruteeniäitiään ja tämän tarinoita sekä lauluja. Niiden karusta magiasta hän katsoi ammentaneensa omaa luomisvoimaansa. Kari Jyrkinen WIKIMEDIA Taka-Karpatia sijaitsee aivan Ukrainan läntisimmässä kolkassa. Jasinjan kylä Taka-Karpatian kumpuilevissa maisemissa. ALL OVER PRESS 45. Virallisesti ruteenit kuitenkin lasketaan ukrainalaisiksi. Maidanin kumous on jakanut ruteenit niin, että valtaosa ei hyväksy Kiovan uusia isäntiä. Kunnes Unkari miehitti sen. Rauhansopimuksissa T?ekkoslovakia ?lahjoitti. Meidän aikanamme se muotoutui julkiseksi vuoden 1991 kansanäänestyksessä. Neuvostoliiton mullistusten pyörteissä 78 prosenttia kansanäänestykseen osallistuneista kannatti autonomiaa noin 1,25 miljoonan asukkaan alueella. Itsenäisen Ukrainan hallitukset ovat sietäneet autonomialiikettä siinä määrin, että välit ovat toimineet
Poliisin täytyy kuitenkin tutkia asia, he inttävät. Joudumme menemään sisälle poliisiasemalle. Vaihtoehdoksi tarjotaan, ettei tutkintaa tarvitakaan, kun kerran olemme ystäviä. Tämä on kiertoilmaisu lahjuksen pyytämiselle, minkä jätän tahallani ymmärtämättä. Toiveissa voi olla 200 meticalia, noin viisi euroa, koska olemme valkoihoisia ulkomaalaisia, mutta luultavasti 50 meticaliakin kelpaisi. Kokonaisen sarvikuononsarven hinta Aasian markkinoilla voi nousta satoihintuhansiin dollareihin. Kuinka leveät riittäisivät? Minne asti laittoman kaupan lonkerot johtavat? Kallis ihmelääke Sarvikuonon sarvi on erityisesti vietnamilaisten ja kiinalaisten havittelemaa arvomateriaalia, mutta eivät valkoihoiset valeostajatkaan näytä herättävän suuria epäilyksiä. Suuri osa Mosambikissa ja Etelä-Afrikassa kiinnijääneistä salakuljettajista on ollut vietnamilaisia. Näkyvä bisnes, mutta tuskin tuotoiltaan kovinkaan merkittävää sarvikauppaan verrattuna. Antonio antaa puhelinnumeronsa ja pyytää soittamaan pian. Menemme katseilta suojaan nurkan taakse, mutta pikapalaverimme keskeyttävät oitis alussa mainitut poliisit, jotka pyytävät Kiinni jääneissä salametsästäjissä on rajavartijoita, metsänvartijoita ja poliiseja. mukanaan asemalle torin toiselle puolelle. Poliiseista ei täällä ole ainakaan pulaa. Puolen tunnin juttukeikan aikana tämä on jo toinen kerta, kun papereitamme kysytään. Poliisiasema numero 1 on torin nurkalla. Siitä alkaa Rua de Araujoksi kutsuttu katu, oikeasti nykyään Rua do Bagamoyo, jossa naisten helmat näyttävät olevan erittäin lyhyitä. Se on sivukatuineen katuprostituution, yökerhojen, baarien ja strippariklubien keskittymä, Zona Quente eli ?Kuuma Vyöhyke?. Myyntipiste sijaitsee turistien suosiman Cafe Continentalin puoleisessa nurkassa, josta päin useimmat torille tulevat. Kaikista pidätetyistä lähes puolet on mosambikilaisia, monet heistä rajavartijoita, metsänvartijoita ja poliiseja. Yksin vuonna 2013 Etelä-Afrikassa tapettiin laittomasti 1 004 sarvikuonoa, ja kaadot ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Poliisijohtajien ja maatalousministeriön johtajien kannan kuulemiseksi olisi syytä etsiä leveämpiä hartioita. TEKSTI Janne Rantala Maputo MOSAMBIKIN PÄÄKAUPUNGIN Maputon kahdesta käsityötorista pienempi, Feira do Pao, on reilun hehtaarin kokoinen neliö portugalilaisten vanhan linnoituksen, rantakadun ja poliisiaseman välissä. Lauantaisin se on käsitöiden, pähkinöiden, karamellien ja hedelmien myyjien sekä turistien ja vapaa-aikaa viettävien paikallisten suosima vehreä levähdyspaikka. Tori sijaitsee Maputon alakaupungilla eli Baixassa, jossa on satama, toimistoja, epävirallista ja virallista kaupallista toimintaa, teatteria ja yöelämää sekä prostituutioon vivahtavaa touhua. Sarvet ovat tuontitavaraa, sillä Mosambikin viimeiset 15 sarvikuonoa salametsästettiin viime vuonna. Minä puolestani yritän vaikuttaa luotettavalta ostajalta. Mies puhuu luultavasti totta, sillä ainakaan viikkoa aikaisemmin laatikoissa ei enää ollut sarvia. Helpotukseksemme poliisit päästävät meidät menemään, vaikka oikeasti päädyimme heidän käsiinsä juuri sarvikuonon sarvia etsien. Lehmänsarvirasioita kaupanneet naiset olivat vastanneet uteluihimme, ettei heillä ole sarvikuononsarvesta tehtyjä esineitä. Monelle kuitenkin lienee yllätys, että pääkaupunki Maputossa myydään tavaraa avoimesti aivan poliisin nenän alla. Poliisijohtajien tiedoista ei ole todisteita, mutta olisi kai melkoinen ihme, jos he eivät tietäisi. Liekö syynä mahdollinen kansainvälinen mediahuomio. Salametsästyksessä sen sijaan ovat kunnostautuneet erityisesti mosambikilaiset. Tuottavinta lienee kuitenkin laiton norsunluun ja sarvikuononsarvien kauppa. Kiinalainen salakuljettaja, luultavasti niin sanottu muuli, tarjosi 500 meticalin lahjusta Maputon lentokentällä marraskuussa 2012, mutta jäi nolosti kiinni paitsi 46 lahjonnasta myös uhanalaisia mereneläviä sisältäneestä arvolastista. Sarvikuonominiatyyrejä Koska emme ole oikeita ostajia, jätämme lahjuksen maksamatta. Esimerkiksi poliisin minimipalkka on täysin riittämätön, 2 700 meticalia kuukaudessa eli reilut 60 euroa. Ei lahjuskaan tosin ole täysin idioottivarma keino. Me näimme, että juttelitte noiden myyjien kanssa. Maan lehdet eivät ole alakaupungin kaupasta raportoineet, vaan ne ovat kirjoittaneet yksinomaan metsästyksestä ja pidätyksistä lentokentillä ja satamissa. Poliisin suojeluksessa Pääsemme tilanteesta sillä verukkeella, että minun pitää puhua hotellilla muka kielitaidottoman liikekumppanini kanssa. Vaikuttaa siltä, että ainakin rivipoliisit tietävät torin sarvi- tai ainakin norsunluukaupasta. Vuosina 2008?2012 Etelä-Afrikan poliisi tappoi 279 mosambikilaista salametsästäjää ja pidätti 300. Tiedätte varmasti, että sitä myydään tällä torilla. Kiellämme jyrkästi, että olisimme tietoisia tästä, saati että olisimme sekaantuneet asiaan. Eipä ihmetyttäisi, jos jonkun poliisijohtajan autotallista löytyisi palkkaan nähden ylellinen auto. Parin free-journalistin hyvinvointi lienee vähäpätöinen asia sarvikaupan arvoon verrattuna. Voin näyttää sarvet, kunhan ensin sovitaan hinnoista ja määristä. Sarvet ovat kuulemma työstämättömässä muodossa, näin niistä saa parhaan hinnan. Antonio katsoo tiukasti silmiin. Sarvia torilta » Mosambik on norsunluun ja sarvikuononsarven tärkein kauttakulkumaa. En pidä materiaalia torilla, koska sen myyminen on laitonta ja liikkeellä on ilmiantajia. Lienevätkö sarvikuonominiatyyrit esillä tarkoituksellisesti, jotta ne veisivät ajatukset päätuotteeseen? Nyt ei Antonio kuitenkaan vie laatikoille, vaan tahtoo puhua sisemmällä puistossa akaasiapuun varjossa. Liekö se myös poliisin tiedossa. Seisomme nyt poliisiaseman seinustalla kahden poliisin kanssa. . Myös laillisesti kaadettujen sarvikuonojen sarvia kuljetetaan maasta metsästysmuistoina ja myydään kokonaisesta päästä laittomasti irrotettuina Aasian markkinoilla. Mosambikin oma sarvikuonokanta, viimeiset 15 yksilöä, tapettiin sukupuuttoon huhtikuussa 2013 Suur-Limpopon luonnonpuis-. Minullahan ei ole rahaa. Onhan kuuma päivä. Antonio menee suoraan asiaan, eivätkä häntä häiritse edes paikalle rientäneet rihkamakauppiaat, jotka epäilemättä kuulevat kaiken. . Se on selvästi boheemimpaa ja nuhjuisempaa aluetta kuin ulkomaalaisten suosima, noin 70 metriä korkeammalla sijaitseva Polana Cemento, jota kutsutaan yläkaupungiksi. Feira do Paon torin erikoisuus ovat mustasta puusta valmistetut käsityöt. Jos olisimme oikeita ostajia, emme varmasti epäröisi antaa lahjusta. Kiusaus edetä lahjusten kinuamisesta järjestäytyneeseen rikollisuuteen on monelle suuri. He huusivat paikalle nuoren miehen, Antonion. Antonio saapuu sarvikuonominiatyyrien, naamareiden ja muun turistitaiteen takaa, juuri sieltä, missä nelisen kuukautta aiemmin olin nähnyt useita sarvia avoimesti esillä pahvilaatikossa. Siksi epäilemme, että teillä on laukuissanne norsunluuta. Sen verran alhaisia palveluiden hinnat ovat. Tuskin missään koko Mosambikissa partioi niin paljon poliiseja kuin täällä, ellei sitten Sofalan maakunnassa aseistettua oppositiopuoluetta Renamoa vahtimassa
Tapauksen tiimoilta oli syytettynä 30 viranomaista, puiston omaa henkilökuntaa. Maailman luonnonsäätiön kenttätyöntekijä Roberto Zolho kertoo, että tiettävästi miehet eivät saaneet vankeusrangaistuksia vaan heidät ainoastaan pidätettiin virasta. Mosambikissa sarvikuonoja ei siis enää kannata metsästää, mutta Mosambik on yhä laittoman norsunluun ja sarvikuononsarvien tärkein kauttakulkumaa. Varsinainen maastavienti tapahtuu satamien ja lentokenttien kautta. Hän kertoo, että perinteisesti alakaupunki on kaikenlaisen JANNE RANTALA Ympäristöaktivisti Carlos Serran mukaan kiinni jääneet viranomaiset ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu. kaupallisen toiminnan, myös laittoman kaupan keskus. . Olemme raportoineet torin norsunluukaupasta maatalousministeriölle ja sisäministeriölle jo kauan sitten, mutta he eivät ole tehneet asialle mitään. Maailman luonnonsäätiöllä on Zolhon mukaan valmius ja rahoitus tukea hallitusta salakuljetuksen vastaisessa kamppailussa, mutta tässä asiassa apua ei ole aidosti vastaanotettu. . Kiinni jääneet viranomaiset ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu. Zolho on tiennyt norsunluun avoimesta kauppaamisesta alakaupungilla, mutta röyhkeä sarvikauppa on hänellekin uutinen. . Hyötyjinä on ilmeisesti niin vaikutusvaltaisia henkilöitä, että ohjelmia ja jo olemassa olevia lakeja on vaikea panna toimeen. Paikallisella tasolla kamppailua vaikeuttaa se periaate, ettei naapurin elinkeinoa saa vaikeuttaa. Ei, vaikka se olisi laitonta. Zolhon mukaan järjestöjen on vaikea saada tarvitsemaansa tietoa. Missä ne ovat ja ketkä ryöstöstä hyötyivät, on toistaiseksi säilynyt arvoituksena. 47. Poliisi tiedottaa silloin tällöin takavarikoista, mutta esimerkiksi se, mitä sarville sen jälkeen tapahtuu, jää hämärän peittoon. Tehon väitetään perustuvan kiinalaiseen perinteiseen lääketieteeseen. Materiaalisesta näkökulmasta sarveisaine on kuitenkin aivan samaa ainetta kuin ihmisen kynnet eli keratiinia. Tiedonpimitystä Ympäristöaktivisti Carlos Serra jr. JAAKKO RUUSKA Torilla on esillä viattomasti puusta ja lehmänsarvesta tehtyjä esineitä, mutta norsunluusta tai sarvikuononsarvista pääsee kyllä hieromaan kauppaa. tossa. Tästä kielii se, että valtaosa kaikista Mosambikin kautta kulkeneista sarvista on löydetty ulkomailta, kuten Vietnamista ja Filippiineiltä. Sarvien viime vuosina räjähdysmäisesti kasvaneen menekin syynä on nopeasti levinnyt uskomus sarveisaineen parantavista vaikutuksista Aasiassa, erityisesti Vietnamissa. Nykyään kultaakin kalliimman lääkeaineen väitetään auttavan päänsärkyyn, krapulaan, potenssiongelmiin ja jopa syöpään sekä malariaan. Zolho epäilee, että samat sarvet saattavat lähteä uudelleen markkinoille. Helmikuussa 2013 maatalousministeriön varastoista varastettiin tuntematon määrä norsun syöksyhampaita ja sarvikuonon sarvia. Zolho kertoo, että se johtunee etupäässä rajavalvonnan tehottomuudesta. ei ole kuullut sarvien välittämisestä linnakkeen edessä, mutta hän ei ylläty uutisesta
Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Annetaan kyläläisille mikrofoni SUOMESSA TÄLLÄ viikolla vierailevalla tansa- nialaisella toimittajalla Fakihi Mussalla on yksinkertainen ohje kehitysmaiden köyhän maaseudun kehittämiseen: Annetaan kyläläisille mikrofoni ja kuunnellaan, mitä heillä on sanottavaa oman elämäntilanteensa ja elinolojensa edistämiseksi. 45 miljoonan asukkaan Tansaniassa valtaosa ihmisistä elää yhä maaseudulla pitkälti rahatalouden ulkopuolella. ?Maaseudulla kärsitään taudeista, köyhyydestä ja lukutaidottomuudesta. Kyläläisten esittämien näkemysten pohjalta haastatellaan myös kyseisistä asioista vastaavia paikallisia viranomaisia. Hankkeen rahoilla on tuettu myös Mtukwaon osallistavia videotuotantoja. Osallistavissa videotuotannoissa kyläläiset kokoontuvat aluksi yhteen ruotimaan milloin mitäkin pulmaa. Kyliin on perustettu radioryhmiä, ja radiotyöstä kiinnostuneita nuoria on koulutettu mediakursseilla ja käytännön työharjoittelussa. Mtukwao Community Media järjestää syyskuussa Tansanian Mtwarassa seminaarin siitä, miten vammaisia ja muita heikommassa asemassa olevia ihmisiä voidaan ottaa huomioon radiotoiminnassa. Suomesta seminaariin on lähdössä mukaan Lyhty ry:n kehitysvammaisia radiotoimittajia, osa heistä tuttuja Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeestä.. Kaupallisten paikallisradioiden ohjelmat eivät kuitenkaan kosketa kyläläisiä, radioryhmän aktiivit kertoivat. ?Radiossa soitetaan vain musiikkia ja puhutaan turhanpäiväisiä. Parhaassa tapauksessa kyläläiset ovat itse mukana mediatyössä haastattelijoina ja ohjelmantekijöinä. ?Maaseudun köyhät ovat parhaita asiantuntijoita löytämään ratkaisuja oman lähialueensa ongelmiin?, Mussa uskoo. VIERAILIN FAKIHI Mussan ja muiden Mtukwao- järjestön aktiivien kanssa kolme vuotta sitten pienessä Moman kylässä tapaamassa paikallisen radioryhmän jäseniä. Moman kylä sijaitsee vain parinkymmenen kilometrin päässä Mtwaran kaupungista, mutta sadekauden aikana matka kesti maastoautolla toista tuntia. Mtukwao Community Media -järjestön puheenjohtajana hän on omistanut elämänsä Tansanian etelärannikon maaseutukylien kehittämiseen yhteisömedian avulla. Järjestön tuottamissa yhteisöradio-ohjelmissa ja osallistavissa videoproduktioissa köyhien syrjäkylien ihmiset pääsevät puhumaan maaseudun asukkaille tärkeistä aiheista, jotka eivät muuten saisi huomiota paikallisessa mediassa. Uutiset on tehty kau- 48 » Tansanian kaupallisilla radiokanavilla soitetaan vain musiikkia ja puhutaan turhanpäiväisiä. Tansanialainen toimittaja Fakihi Mussa esiintyy viikonloppuna Maailma kylässä -festivaalin keskusteluissa yhteisömedian roolista ja mahdollisuuksista kehitysmaiden köyhän maaseudun kehittämisessä. punkilaiselle yleisölle, jolla on kaupunkilaisten elämäntyyli ja kaupunkilaisten ongelmat.? Moman kylässä oli kerran käynyt paikallisen valtamedian toimittajia. Keniassa, Ugandassa ja Tansaniassa valtamedian uutisia tehdään usein sillä ehdolla, että toimittajille maksetaan asianmukaiset matkakorvaukset ruskeissa kirjekuorissa. Myös suomalaisilla voi olla vaikutusvaltaa Tansanian tapahtumiin. Tämä tapahtui silloin kun maaherra lahjoitti kylätoimikunnalle dieselkäyttöisen puutarhajyrsimen osana hallituksen valtakunnallista maatalouskampanjaa. Paikalla oli radiotoimittajia sekä pääkaupungin sanomalehtiin kirjoittavia lehtimiehiä. Koko vierailun aikana toimittajat eivät kysyneet kyläläisiltä mitään. ?Toimittajat olivat kiinnostuneita ainoastaan siitä, mitä maaherra sanoi.? FAKIHI MUSSA on ollut tämän viikon Suomessa journalistien kehitysyhteistyöjärjestön Vikesin vieraana. Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes on tehnyt Mtukwao Community Median kanssa yhteistyötä nyt seitsemän vuoden ajan, viidettä vuotta ulkoministeriön tuella. Yhteistyöhankkeen aikana Naliendelen kylään on rakennettu radioasema, jonka studiolaitteista suurin osa on saatu lahjoituksena Yleltä. Useita vuosia kestäneen hakuprosessin jälkeen lupahakemus on vihdoin edennyt Tansanian tiedotusministerin pöydälle odottamaan ministerin allekirjoitusta. Toistaiseksi Mtukwaon yhteisöradio-ohjelmat on lähetetty Tansanian yleisradion aluekanavalla ja paikallisilla kaupallisilla kanavilla. SUOMEN-VIERAILUN AIKANA Fakihi Mussa on tutustunut toimitustyöhön Yleisradion uutistoimituksessa ja meikäläisillä yhteisöradioasemilla Helsingin Lähiradiossa ja Turun Radio Robin Hoodissa ja antanut haastatteluja yhteisömediatoiminnasta Tansaniassa. Melkein suoraan lentokentältä mentiin ulkoministeriön keskustelutilaisuuteen tapaamaan muita Suomessa vierailevia afrikkalaisia toimittajia Etiopiasta, Keniasta, Namibiasta ja Ugandasta. Erityisesti Itä-Afrikan maista tulleet toimittajat pitivät paikallisen median suurimpana ongelmana sitä, että järjestäytymättömät ja matalapalkkaiset toimittajat ovat alttiita korruptiolle. Kesken yhteisömediahankkeen suomalaisen ohjausryhmän lounastapaamisen Suomen entinen Tansaniansuurlähettiläs päätti soittaa radiolupa-asiasta tansanialaiselle kaverilleen . Sunnuntaina iltapäivällä Mussa osallistuu festivaalin ohjelmalavoilla keskusteluihin yhteisömedian roolista ja mahdollisuuksista meillä ja muualla maailmassa. Viikonloppuna viritellään myös uutta yhteistyötä kehitysvammaisten tukityötä tekevän Lyhty ry:n kanssa. Valmiiksi editoidut dokumenttiohjelmat esitetään myöhemmin videotykillä kuvauksiin osallistuneissa kylissä, muissa alueen kyPEIK JOHANSSON lissä ja lopuksi myös valtakunnallisilla tv-kanavilla. Radiolähetysluvan saanti omalle radioasemalle on ollut haastavampi juttu. Kylässä on tuhatkunta asukasta, jotka hankkivat elantonsa viljelemällä maniokkijuurta ja myymällä cashewpähkinöitä. Momassa on peruskoulu ja apteekki, mutta ainoa sähkönlähde on kylän nuorisoseuran hankkima pieni aurinkopaneeli, jonka energialla kyläläiset lataavat virtaa vanhanmallisiin Nokian puhelimiinsa. Näissä oloissa radio on ihmisten ainoa media. joka sattuu olemaan Tansanian edellinen presidentti Benjamin Mkapa. FAKIHI MUSSAN ajatuksiin voi tutustua viikon- loppuna Helsingissä järjestettävillä Maailma kylässä -festivaaleilla. Tiet ovat surkeita, eikä suurimmalla osalla ihmisistä ole edelleenkään sähköä.? Tansanian talous on täysin riippuvainen maaseudulla tuotetuista raaka-aineista ja luonnonvaroista, mutta kaupungeissa asuva eliitti on sulkenut korvansa maaseudun asukkaiden ahdingolta. Veteraanitoimittaja Fakihi Mussa elää kuten opettaa
www.kulttuuritalo.? Lapsille ja nuorille oma leiritapahtuma, PowerPark huvipuistoineen Veteraaneille oma liittojuhlatapahtuma! Liikuntanäytöksiä huipentuen spektaakkeli- 3$/9(/(00( PD SH OD maiseen pääjuhlaan Seinäjoki Areenalla! Monipuolisia kulttuurielämyksiä: retket, tangoa, runoutta, konsertteja.. Kisatunnelmasta huolehtivat viralliset Kisabändit, suoraan Suomen huipulta: /LHODKGHQ $37((.., ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Mikael Gabriel & Uniikki! tanssiorkesteri! J. 1UVC [JFGV . 044 355 5919 49. Huumo Band Eläkeläiset ry Pensionärerna rf www.elakelaiset.? Yrjö Sirolan Säätiö 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI Tykkää Facebookissa: Lakeuden kisat ja olet mukana kisatunnelmissa! www.kansantahto.fi Tietoa kisapassien hinnoista, lajeista ja oheistapahtumista: www.lakeudenkisat.?, Raija Lambacka p. 040 021 2460, Jarkko Tenkula p. OCMUC [JFGV O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ Vuoden suurin liikunta- ja urheilutapahtuma TUL:n liittojuhla lähestyy. Olethan sinäkin paikalla 6-8.6. Seinäjoella? Varmista osallistuminen ostamalla kisapassi mahdollisimman nopeasti. Osallistu kesän hauskimpaan urheilutapahtumaan! YYY QRVKMMQRCWNKP EQO Ainutlaatuinen tapahtuma tarjoaa jokaiselle nähtävää ja koettavaa - tule mukaan: Yli 40 urheilulajia Kilpailuja lapsille, nuorille, aikuisille, veteraaneille 041 527 0872 Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.
Vasemmistoliiton juttuteltta Keravan kävelykadun tuntumassa, Prisman edessä la 24.5. Paikalla Pia Lohikoski ja soppatykki. ??. Paikalla EU-ehdokas Eila Tiaiehdokkaita. Vapaa pääsy. mat ja sote-palvelut. Tärähtäneet ämmät: Monokini 2.0. la 24.5., EU-ehdokas ??. Amos Andersonin taidemuseon Työtäkö?-näyttely Helsingissä herättää kysymyksiä tola Le Bonkissa (Yrjönkatu 24). Kuvassa Unto Pusan Kaksi tukinuittajaa, 1960. ja vaalitulosten seurantaa. Soveltuu parhaiten aikuisille ja 6). Vasemmisto liikkeellä päätoimittaja Tuuli Vuori. vai kiittääkö. Torkkola Helsingin vanhimmalla ??? Pitäisikö asevelvollisuus lak?normaalista. Keski-Suomen Vasemmiston vaa- markkinoilla la 24.5. SähköYrjölä kertoo, mikä on alueen hoito- ja kaat Pia Lohikoski 10?11.30, Heikki Pato26.5. Metallin poikien grilli kuumana niin kansanedustaja Minna Sirnö. toimistosta. dollista myös internetin eHarava-palvelun kauan kuin makkaroita riittää. ??. klo 19, Milenkassa (Haapaalkavat k ! a s is niemenkatu 3-5) Helsingissä. Alustajina Tampereen Keskustoria, katutaidetta, työpatäneet ämmät (Katriina Haikala ja Vilma k n o Le B vasemmistoliiton turvallisuuspoliittisen rin vaalimökillä la 24.5. joja, leppoisaa urheilua, Metteri) on helsinkiläinen taiteilijaduo, runsaasti ohjelmaa lapklo 16?18 ja su 25.5. EU-ehdoktunnelmoi uusien laulujen parissa ma (Viikinkaari 2 a). klo 10?15 Hakaniemessä Sokoksen ja McDonaldsin välisellä alueella. ??. Kult??. ilmaiseksi. neen Onkkaalan torilla teistä. Laulaja, lauluntekijä Eeppi Ursin singin kaupungin ympäristökeskuksessa taihin klo 14:ään mennessä: Kansan Uuti12?15. Paavo Arhinmäki 15?16. Vaalimökillä la 24.5. Tavattavissa Arhinmäki 10?11 ja EU-ehdokas Jussi Saramo 10?11. Vasemmiston esittelypöytä Maailma kylässä -tapahtuman Demo ry:n teltassa la 24.5. Kesto noin 45 min. Mukaan saunapyyhkeet ja saunaseossa. klo 17 alkaen kesämaja Kivipiiritoimistolla (soita summeria ovella). ??. Keski-Suomen Vasemmisesimerkiksi merkitä karttaan mielipaiklivalvojaiset su 25.5. Ellun Eurooppa-keittiöstä -keitto- Tarkoitettu vasemmistoliiton luottamus- tuurihistoriaa keskellä päivää -yleisöopasvaalivalvojaiset alkavat su 25.5. Alustaja, biologi Rauno set/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. klo 11?18. Osallistuminen on mah11 alkaen. klo 19.30 Jyväskylän tonaisten järjestämä EU-vaalien jälkeinen kojaan ja kulkureittejään. saakka. Tavattavissa pe 23.5. klo 19 ravinTyön iloa vai pakkotyötä. toukokuuta kello 9?20. Tapahtuma Musiikki Teatteri Kirjallisuus Keskustelu Kuvataide ??. Näyttely on esillä 17.8. Helsingin Vasemmistoliiton ja Vasemmistonuorten teltta Kaisaniemen puistossa: Arhinmäki 13.15? 14 sekä EU-ehdokkaat Heikki Patomäki 15.15?16.30 ja Pia Lohikoski 15.30?17.30. Vasemmiston teltta la 24.5. klo ??. Musiikkia suomalaisen työn ja sen kuvaamisen muuttuneista tavoista. klo 10?13. Työ tekijäänsä kiittää . Miten turvataan lähiterveysase- alle 18-v. klo myös tuoreita tulkintoja vanhoista suomakäyttäjät voivat osallistua suunnitelman tulosta myös klo 22.30. klo 18 paikoissa toimiville naisille ympäri Keskiravintola Artturissa Tampereella (Kauptus helatorstaina 29.5. Vanhankaupunginlahden käyttö. Vaalimökki Lasipalatsin nurkalla auki juhlat.? Yleisötilaisuus ma 26.5. klo työryhmän jäsen Joona Mielonen ja Aseisjoka on toiminut yhdessä vuodesta 2007. sille, ruokakojuja, tanssit ja 12?15. takieltäytyjäliiton Antimilitaristi-lehden kilometrin mittainen kirppu??. ulkonäöstä. Tarjolla mm. Tänään perjano lv vaaliva tavattavissa la 24.5. kaupunginosafestivaataina avautuva projekti esillä Suomen valokauttaa? Peruste-klubin keskustelutilai9 lo 1 Likkojen lenkillä ja lilla musiikkia, teattekuvataiteen museossa 7.9. klo 12 soppatykki. Tavattavissa EU-ehdokkaat Jussi Saramo 11.30?12.15 ja Pia Lohikoski 15.30?16.15. Arhinmäki 11.30?12.30. Vasemmiston teltta pe 23.5. klo 10?18 ja su 25.5. Paavo Arhin- 50. savukalaa, salaattia ikäihmisille. Tavattavissa Arhinmäki sekä EU-ehdokkaat Annika Lapintie, Pia Lohikoski, Jussi Saramo ja Kari Uotila. Vasemmiston teltta la 24.5. Esillä on kaikkiaan noin 70 teosta 31 taiteilijalta. ja t e is ja 10?11.30. Juontajana Vasemmiston exlaisista klassikoista. EU-ehdokas Heikki Patomäki Demo ry:n paneelissa Mekong-lavalla klo 14?15, teemana EU globaalina toimijana. klo 20 KOM-ravintolassa (Kapteeninposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. mäki 14?15, Annika Lapintie 15?16, Jussi AMOS ANDERSONIN TAIDEMUSEO Saramo 15?16 ja Kari Uotila 15?16. saakka. Miten kävi vaaleissa, nostetaanko kautta. Liput 15 euroa KOMnen. klo 18.30?20 HelHUOM! Tiedot tapahtumapalstalle tiispe?la 23.?24.5. klo 9?13. voitonmalja. Konsertissa kuullaan käyttösuunnitelma. Opastus mukana kaikkien puolueiden ja makeaa piirakkaa. Mahdollisuus myös maistella sisältyy pääsymaksun hintaan: 8 e / 6 e, valittuja paloja kirjan resepvaalitapahtumassa Pälkä??. Pälkäneen Vasemmisto juomat. Eila Tiainen esittelee kirjaansa. ??. Pirkanmaan Vasemmistoliiton niemessä (Haukkalantie 34) Jyväskylässä. ??. klo 9?22. ahtaaseen ajatukseen naisten ?hyvästä. Tavattavissa Arhinmäki 12.45?13.10 ja EU-ehdokas Li Andersson 11.30?12. Ohjelma: www.kumpulankylaviikonloppuna Helsingissä: ??. Vasemmistoliiton vaalivalvojaiset Helsingissä alkavat su 25.5. Paikalla eurovaalikehittämiseen. Haravassa alueen käyttäjät voivat ??. Kansan usko ja kansanusko. E vapaa-aika Äänestämään! EU-vaalit sunnuntaina 25. klo 11?20 ja su 25.5. Keski-Suomen Vasemmistoliiton mäki puhuu klo 19.15 ja kommentoi vaali- katu 26) Helsingissä. Ylöjärven Vasemmisto Ylöjärven ??. Vapaa pääsy. tori. Tärähsuus ma 26.5. Kumpulan Kylä- ma 26.5. klo 12 Kansallismupakatu 9). Nikolaisalissa, Jyväskylässä (Asemakatu Suomen. klo 16.30? 17.30 Hakaniemen torilla. klo 10?16 Tallinnanaukiolla. Palvelu avataan tilaisuuden yhteydessä. ilta ma 26.5. klo 18?20 Kinaporin palvelukes- Yhteisötaideprojekti, jossa otetaan kantaa Helsingin Sinikka Torkkola klo kuksen juhlasalissa Helsingissä. juhlat la 24.5. Tilaisuudessa alueen teltta Jyväskylän kävelykadulla la 24.5. Keskustelutilaisuus ??. klo 19 kirjan julkistamistilaisuus pe 23.4
+ Vasurilla-levy Viikkolehti 3 kk / 29 . 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Maksajan (tilaajalahjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Tilaushinnat sis. Timo Mäkelä Kau m a l o e n h a t i! s an eläköön Tilaa Viikkolehti kuukaudeksi tai Satakunnan Työ kahdeksi, saat kaupan päälle Vasurilla-cd-levyn. Duunarilaulut ennen ja nyt. Mukana mm. AGIT PROP, KOM-TEATTERI, TUOMARI NURMIO, PALEFACE, PELLE MILJOONA, JUKKA POIKA, ASA, JAAKKO TEPPO, M.A.NUMMINEN, DALLAPÉ-ORKESTERI, VESA-MATTI LOIRI & KRISTIINA HALKOLA. 10 ? Teen määräaikaisen lehtitilauksen: Viikkolehti 1 kk / 10 . + levy Satakunnan Työ 2 kk / 10 . painetun lehden alv:n 10 %. 51. + levy kertoo taustat, kuvaa ihmiset, selittää ilmiöt. Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa vain kotimaassa. Tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Nimi Osoite -artikkelit ikk li vain i Viikkolehdessä Viikk . Puhelin tilaukset@kansanuutiset.fi p
Beatgoeson Hanover (7) on urallaan tienannut jo yli 885 000 euroa. Tamma palaa yli puolen vuoden tauolta ja ennen taukoaan se kulki peräjälkeen maileja alle 11-vauhteja, kerran jopa alle kymppiä. Vastus on kova, mutta kunnossa ollessaan Airaksisen jenkki karistaa muut kannoiltaan. Kovimman vastuksen sille tarjonnevat Finlandia-ajossa laukannut Blue Porsche (12) ja keulan ottava Sunrise Lover (1). 2 (X) 7. .. Gefle IF . A: 5,8; B: 10,7,1,12,6,9 LÄHTÖ 3: Don Carlo Birdland (2) on tehnyt koko kevään hyviä juoksuja. 2 3. MIFK oli joidenkin papereissa ennen kautta jopa Klubin kovin haastaja, mutta alkukauden perusteella nämä visiot ovat ryskyneet lepikkoon. A: 5,6,3,2; B: 1,11,9,8,7 LÄHTÖ 6: Risto Airaksinen tuo radoille huipputamman. MYPA . Paljon riippuu juoksun kulusta. 1 11. Nyt se on palailemassa radoille reilun kolmen vuoden tauolta. Nahkaparturi (11) ja Merran Emil (12) voivat jyrätä takaa voittotaistoon. Syy tähän olivat tietenkin täysin vihkoon menneet EM-kisat. Tämä toki on minimitavoite, sillä joukkueiden väliset erot ovat edelleenkin varsin suuret ja varmuudella kisoihin pääsevät vain lohkovoittajat. kello 16.55. FC Lahti .... FC Inter ................ RoPS . FF Jaro .................. Topper (7) yllättelee aina silloin tällöin. Takavoltin jyristä Hullumies (8) ja Ponnen Onni (10) palailevat tauolta ja kummallakin on lupauksia herättänyt startti alla. KäPä ........... Kisapaikka olisi naisten jalkapallolle erinomaista monella tasolla: arvo-ottelut tuovat näkyvyyttä, jonka on todettu lisäävän harrastajamääriä. 2 10. Kolmoskohteeseen siis varma ykkönen. Jos helsinkiläiset ovat pikku hiljaa alkaneet täyttää heihin kohdistettuja odotuksia, samaa ei voi sanoa maarianhaminalaisista. Östersund........... Djurgården ...... Ruotsin kentiltä ammennetut opit onkin otettu käyttöön myös kotoisilla viheriöillä. 1 4. SJK ............................ AIK............... Maajoukkueen menestys on tuonut myös julkista näkyvyyttä, ja pikku hiljaa naisten pelit ovat alENNEN PESTIÄÄN kaneet kiinnostaa yhä suurempaa osaa futiskansasta. 2 (X) Seiskavitonen jo perjantaina Tämän viikon kotimaiset Toto75ravit kisataan jo perjantaina Turussa, sillä viikonloppuna ravikansan katseet kohdistuvat Tukholmaan ja Solvallan raviradalle, jossa maailman huippuravurit kisaavat muun muassa Elitloppetajossa. LÄHTÖ 1: Avauskohteen maililla pelisuosikkina starttaa viime juoksuissaan kovaa kulkenut Broadway Soprano (9). Tehtävää on silti vielä paljon: Jeglertz kommentoi viime vuonna länsinaapurin Palloliiton svenskfotboll.se -sivustolle, miten nais- ja tyttöfutiksen matala arvostus näkyy Suomessa paitsi vähempänä mediahuomiona, myös esimerkiksi alhaisena asemana nokkimisjärjestyksessä treenivuoroja varattaessa. Maajoukkueen fyysiseen harjoitteluun on myös panostettu aivan uudella tavalla, ja samat opit ovat käytössä myös junioreilla. Erityisesti mentaalipuoleen on satsattu, ja pari vuotta sitten tyttöjoukkueita varten luotiin henkisen valmennuksen työkalupakki. Mutta kumartamalla voitto ei tule. 1 (X) 5. Viime talven ja kevään aikana Jeglertz kiersi ahkerasti piirejä tarkoituksenaan tutustuttaa myös piiritason tyttöjoukkueita maajoukkueen peli. Nyt se on hyvällä lähtöpaikalla ja saattaa hallita juoksua keulasta pitkään. Ängelholm . Kohde on tasainen ja itse asiassa kaikki valjakot pystyvät lähdön voittamaan. Haastajista Amaretto Scoop (12) ja Three July (8) ovat saaneet huonon lähtöpaikan. Ja mitä useampi lahjakas tyttö lajin pariin hakeutuu, sitä parempaa menestystä on odotettavissa jatkossa. VPS . IFK MHamn . Suosikiksi pelattaneen Over Going (6), joka on menestynyt hyvin laukattomissa juoksuissaan. materiaaliltaanhan jengi on sarjassa ylivoimainen. Mika Lehkosuon otettua vetovastuun joukkueen valmennuksesta stadilaisten verkkoon ei ole tehty yhtään maalia, ja kun peli on muuttunut muutenkin organisoidummaksi, voi Klubia pitää ennakkosuosikkina mitä tahansa kotimaista tiimiä vastaan . OLS .......................... Vitoskohteessa ei siis kannata säästellä merkkejä. päättyy sunnuntaina 26.5. Nyt saattaisi olla jälleen voiton vuoro, kun viimeksi Kokemäellä tuli laukka. Nyt vastaan Töölön viheriölle astelee lakeuksien ylpeys SJK, joka ei sekään ole pääsarjan nipuista heikoimpia. Nyt vastus vain taitaa olla liian kova, etenkin, kun perjantain Jaro-matsi painanee jaloissa. 2 (1) 13. sillä silmällä. Yksi asia on kuitenkin varma: Klubi on nousussa. F pelit ?90-luvulla epo-testejä ei ollut olemassa, ja on melko selvää, että urheilijat käyttivät sitä 5. suhteellisen villisti ja vapaasti.. 1 8. A: 9,3,4; B: 5,1,11,6 LÄHTÖ 2: Lämpöisten tasoituksessa paalun paras lienee Zeus (1), mutta se tuskin pääsee ykkösradalta ravilla matkaan. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2, 1, 1(x), 1(2), 2(x), 1, 1(x), 2, 1, 1, 2(1), 2(x). VAKIOVEIKKAUKSEN PELIAIKA Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. 1 (2) 6. Värnamo . Nyt, kun Helmareiden MM-karsinnat ovat sujuneet moitteettomasti, lienee sopiva hetki antaa miehelle osittainen synninpäästö. Joukkue on kuitenkin ollut kotonaan varmempi kuin vieraissa, joten kierroksen kotipeli Lahtea vastaan on ennakolta mukavan ympäripyöreä. Lumipallo on vain saatava liikkeelle. A-MAAJOUKKUE ON VIIKON VAKIOKIERROS palloillaan Suomen ja Ruotsin kentillä sekä poikkeuksellisesti maanantaina. Theo de Villeneuve (5) kiihdyttänee keulaan, vaikka kovaa avaavat myös Classic St Pat (6), Tagline (3) ja BWT Engaged (2). 1 (X) 9. Jeglertz toimii Palloliitossa paitsi A-maajoukkueen valmentajana myös nais- ja tyttöjalkapallon johtajana, joten kontaktit ovat kiinteät huipulta helmipöllönpoikasiin. Pallohonka . Hermanni Totki (5) on voittanut puolet uransa starteista. Tämä onkin välttämätöntä: naisten jalkapallo kehittyy jatkuvasti huimin harppauksin paitsi entistä ammattimaisemmaksi, myös fyysisemmäksi. 1 12. A: 4,12; B: 8,2,3,7 Perusrivi: 9-5-6-5-5-7-4 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Jeglerzin kaudella on nimittäin otettu monella nais- ja tyttöfutiksen sektorilla tuntuva askel eteenpäin. Yksi syy tähän on koko naisfutiksen kentän läpäisevä systeemi: maajoukkueen pelitapaa ajetaan sisään jo juniorivaiheessa. loso?aan. TULIN VAJAA Suomessa Jeglertz ehti valmentaa useita vuosia Ruotsissa, jossa naisten jalkapallo on tunnetusti huimasti suositumpaa kuin meillä. Käytännössä Suomen sijoitus tullee ratkeamaan vasta syyskuussa, karsinnan viimeisessä otteluparissa lohkon ennakkosuosikkia Ranskaa vastaan. Luonnollisesti nuorten ikäluokkien valmennukseen tehdyt uudistukset alkavat kantaa hedelmää vasta vuosien päästä, joten annetaan Jeglertzille ja tiimilleen aikaa. » Mitä useampi lahjakas tyttö lajin pariin hakeutuu, sitä parempaa menestystä on odotettavissa jatkossa. toistaiseksi marssinut MM-karsinnoissa voitosta voittoon. ADT:n lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä Iltalehdessä 21.5. Poikasesta polvi paranee vuosi sitten tällä palstalla ryöpyttäneeksi täyslaidallisen naisten maajoukkueen ja sen päävalmentajan Andrée Jeglertzin niskaan. Kovasti kehuttu hyökkäyskalusto on ollut valitettavan saamaton, ja esimerkiksi viime viikonloppuna SJK onnistui blokkaamaan ykköstykki Petteri Forsellin tehot täysin. KuPS ....................... Husqvar. Malmö FF . Degerfors ... Vihjeiden antamiseen ennen lehden painoon menoa sisältyy siis jopa minun rivikseni poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä, ja etenkin perjantaina pelattavaa liigakierrosta kannattaa vilkuilla ns. Callela Topclass (3), Exdell (4) ja Absolute Ruler (5) ainakin ovat pelihevosia. HJK . A: 6,2; B: 5,4,8,12 LÄHTÖ 4: Diporex (3) on joko-tai-hevonen eli se joko laukkaa tai voittaa. GAIS . Rikelme (5) kiri viimeksi Oulussa tilaa saatuaan voit- 52 toon. TPS . KPV . FC Honka ............... Mustien Kuhnureiden peli ei ole kaikilta osin vakuuttanut, vaikka sarjataulukossa joukkue majaileekin kärkipäässä. A: 5,12,11,3; B: 1,8,6,7,9 » Huipputamma Beatgoeson Hanover on urallaan tienannut jo yli 885 000 euroa. LÄHTÖ 5: Hyvätasoisella lämpöisten maililla on vaikea löytää ykkössuosikkia. 1 2. A: 7; B: 11,1,2,9 LÄHTÖ 7: Päätöskohteestakin löytyy hyvä varmaehdokas eli kolmesti peräkkäin kevään aikana voittanut Sahara B Boy (4)
Tänään rahan puute estää lasten harrastuksia joka kolmannessa perheessä. » Liikunnan harrastajista on tehty asiakkaita ja kun asiakas tulee seuraan sisälle niin kansalainen menee ulos. urheilutoiminnan valmennuksen ja ohjauksen ammattimaistuminen. Kaupallisen kilpaja huippu-urheilun vaatimukset ulottuvat yhä määräävämpinä seuratasolle. Turhan hallintotyön ja kokoustamisen välttämiseksi järjestöillä on yhteinen johtokunta. Happihyppely Kimmo Aaltonen kimmoaaltonen.a@gmail.com Yhressä hyvää tuloo TUL:N LIITTOJUHLATUNNUS 1940-luvun lopulla oli ?Korkealle kansan kunto?. Ja juuri lasten ja nuorten harrastemuotoiseen liikuntaan sekä aikuisten kunto- ja terveysliikuntaan kulminoituu nykyisen TUL:n ja sen seuratoiminnan tulevaisuus, kuten viime vuonna hyväksytyssä TUL:n liikuntapoliittisessa ohjelmassa todetaan. Kysymys on vain siitä miten tämä tehdään? Ensi kesäkuun (6.?8.6 Seinäjoella) Lakeuden kisat -liittojuhlien tunnuksena on ?Yhressä hyvää tuloo?. Lasten, nuorten ja aikuisten yhteiskunnallinen tietoisuus kasvoi tässä ympäristössä luontevasti. Urheiluseura ei pärjää yksinään. Seuratoiminnan rahoituksessa on liikunnan harrastajista on tehty asiakkaita ja kun asiakas tulee seuraan sisälle niin kansalainen menee ulos. Tai vaikkapa opetus- ja kulttuuriministeriön 1990-luvulta asti rahoittaman ?Kunnossa kaiken ikää. Tutkimusten mukaan 15 vuotta sitten taloudelliset mahdollisuudet rajasivat lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia joka kymmenennessä perheessä. TUL:n seurojen tulevaisuus ei ole liikuntapalvelujen myyntiorganisaatioina vaan kansalaistoiminnan yhteisöllisenä toimintayksikköinä. Kansalaisten yhteiskunnallinen tietoi- suus syntyy ja kehittyy, kun kansalaiset puolustavat asuinalueidensa kouluja, kirjastoja, terveyspalveluja, puistoja, kevyen liikenteen väyliä, nuorisotiloja sekä liikunta- ja kulttuuripalveluja. Oman kaupunginosakulttuurin kehittäminen on keskeinen osa tätä toimintaa. Tässä työssä TUL:n seuroilla on paljon tehtävää ja paljon mahdollisuuksia. Se kuvasti nopeasti kasvavan työläisurheilujärjestön yhteiskunnallista luonnetta. Tämän päivän TUL:n yhtenä toiminnallisena ongelmana on se, että aikanaan urheilujärjestöistä vain TUL:n ajamat tavoitteet ovat tulleet koko yhteiskunnan liikuntapoliittisiksi tavoitteiksi. Lähtökohtana on TUL:n liikuntapoliittisen ohjelman mukaisesti järjestää monipuolista liikuntaa toiminta-alueen lapsille, nuorille ja aikuisille. Samalla liikuntatoiminta voi niveltyä alueen muuhun kulttuuritoimintaan sekä asuinalueen monipuoliseen kehittämiseen. Tällaisessa kokonaisuudessa on mahdollista rekrytoida uusia ihmisiä, lähinnä toiminnassa olevien lasten ja nuorten vanhempia toiminnan vapaaehtoisiksi vetäjiksi. Helsingin Käpylässä on käynnistetty tämän tyyppisen toiminnan kokeilu Käpylän Urheilijoiden (TUL) ja Käpylän yhdyskuntaklubin kesken. Käpylän yhdyskuntaklubilla on asukas- ja nuorisotoiminnan tila, joka on toiminut lähes 20 vuotta. Nyt aika on toinen, kun ehkä hieman kärjistäen työväen kaupunginosat ovat korvautuneet työttömien kaupunginosilla. ALL OVER PRESS YHTENÄ SYYNÄ harrastusten kallistumiseen on TUL:n seuratoiminnan ja yhteiskunnallisen toiminnan paikalliset siteet ovat pääosin katkenneet. YHRESSÄ HYVÄÄ tuloo, mutta kenen kanssa? TUL:n liikuntapoliittinen ohjelma ei vastaa tähän kysymykseen, joka on mielestäni liikunnan kansalaistoiminnan ydinkysymys. Kenen kanssa liikuntaa organisoidaan paikallisella tasolla. Ohjauksen ammattimaistuminen on johtanut osaltaan vapaaehtoisen seuratoiminnan hiipumiseen. Huippu-urheiluun tähtäävät kilpailu- ja valmennusjärjestelmät eivät juurikaan ole kiinnostuneita lasten ja nuorten harrastemuotoisesta liikuntatoiminnasta. Toiminnassa on hyvä yhteistyö alueen koulujen, kirjaston, kaupungin nuorisotoimen ja Käpylä Seuran kanssa. Nyt tätä kokonaisuutta on tarkoitus täydentää asukkaiden liikuntapalvelujen osalta. -ohjelman tavoitteista. TUL:n liittojuhlien ?Korkealle kansan kunto. Kysymys on juuri tästä: yhteisöllisyyden palauttamisesta ja kehittämisestä TUL:n seuratoiminnassa. Perinteisesti TUL:n seurat toimivat työläiskaupunginosien ja työväentalojen ilmapiirissä. tavoite on kuitenkin edelleen ajankohtainen, oikeastaan ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan. Siksi luonteva paikallistason yhteistyökumppani on asukastoiminta ja kaupunginosayhdistys tai maaseudun kylätoimikunta. Tämä näkyy ehkä selvimmin liikuntalain tavoitteissa. Tämä oli sodanjälkeisessä Suomessa osuva tunnus. 1990-luvun alun taloudellisesta lamasta alkanut yhteiskunnan polarisaatiokehitys näkyy talouden, terveyden, kulttuurin, koulutuksen, nuorison elinolojen ja myös liikuntapalvelujen alueella. Aika näyttää miten tässä uuden kaupunkikulttuurin luomisessa onnistutaan. Kirjoittaja on Käpylän Klubin ja Käpylän Urheilijoiden (TUL) uusi puheenjohtaja. 53
Mitä Glenn Millerin orkesterin kappale Pennsylvania 6-5000 tarkoittaa? 10. Seuraa loppusommitelma. Mikä oli Glenn Millerin varsinainen etunimi? 1. Nimi ja paikkakunta:. Mikä oli viime eurovaalien suurin puolue Suomessa ja millä kannatuksella? 4. Miten musta kukistuu? Ratkaisu: 1. Kuka omisti Suomen ensimmäiset lämminverihevoset? 7. isku osuu arkaan paikkaan. Kuvion pelissä Vorobjov?Kopylov (Pardubice 2007) asemalliset valmistelut on saatu päätökseen, ja siirtovuoroinen valkea pitää voitonavaimia hallussaan. Kokoomus sai 23,2 % annetuista äänistä. 4. Rxf7! Kxf7 2. Paasikivi. Se oli vuonna 1940 New Yorkissa hotelli 7 7. 8. 9. Tilinumero IBAN-muodossa (18 merkkiä): Pennsylvanian puhelinnumero. 10. 751 edustajaa 28 maasta. 3. De4 ja musta antautui. 54 Vastaukset 1. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 16.5.2014 voittajat ja oikea vastaus Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Pelisuunnitelma tähtää kuningaspelissä tulokselliseen toimintaan. 38,6. 2. Txd7+ Kg8 4. Minkä ikäinen on Rakennusliitto? 6. Td7+! Rxd7 3. Mikä kaupunki sijaitsee sekä Aasiassa että Euroopassa? 8. 87 prosenttia. 5. Kuinka suuri osa suomalaisista käyttää verkkopankkia? 5. Poikkeusta ei tee tämäkään kerta, kun ?verenhimoinen. Ristikko Shakki Ristikko 23.5.2014 Onks tietoo? 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 27.5.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Alton. 8 Kaija Jaako, Oulu Kaarina Kuparinen, Pori Riitta Viitaniemi, Kyröskoski Mikä oli viime eurovaalien äänestysprosentti Suomessa? 2. 90-vuotias. 6. Ketkä Suomen entiset presidentit kuolivat vuonna 1956? 9. Urho Kekkonen, joka sai ne lahjaksi Neuvostoliitosta vuonna 1957. Istanbul. Risto Ryti ja J.K. Montako jäsentä europarlamenttiin valitaan ja monestako maasta? 3
Sähköä keskusteluun toi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, joka vaati Euroopan keskuspankin mandaatin avaamista ja demokratisoimista. Sen vastustajat ovat hyväksikäythyävä Katainen kannattaa henkeen ja vereen. täjien asialla ja toimivat myös vastoin suomalaisten rehellisten yrittäjien etua. Kannattaa siis äänestää . Tästä mahdollisuuKuten Eskelinen kirjoittaa, markkidesta ja sen jatkuvasta hyödyntäminat rankaisevat jäsenvaltiota elvyttävästä talouspolitiisestähän on kyse työvoiman liikkuessa vapaasti EU:ssa. kasta, vaikka se olisi niiden itsensä ja mahdollisesti koko Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Hanna Sarkkivaluutta-alueen kannalta järkevää. nen vaati kuluvalla viikolla työntekijöille EU:n laajuista Tätä lähtevä pääministeri ja EU:n huippuvirkoihin täjoukkokanneoikeutta. Useimmilta ongelmilta kun Kääntäen Katainen siis kannattaa vältytään yksinkertaisesti pitämällä järjestelmää, jossa joku toinen saa vahuolta työllisyydestä. paasti käyttää hyväksi jo muutenkin Eurosta tuli kuitenkin pakkoheikommassa asemassa olevaa viepaita, joka estää järkevän toiminnan. rastyöntekijää. Ehdokkaat ovat kyllä kiertäneet maata ja tehneet kunnioitettavan urakan kansanvallan hyväksi, mutta puolueiden välinen mittelö on ollut vaisua. Kunnes tuli tiistai ja Helsingin Sanomien järjestämä puoluejohtajatentti. Siis taistelua. Tätä kokoomuksen Jyrki Katainen vastustaa ?henkeen ja vereen?, koska poliitikot pääsisivät näpelöimään valuuttakursseja. Keskustelussa päästiin asian ytimeen, sillä Euroopan tila on perverssi. ?Nykyään EKP:lla ei ole minkäänlaista vastuuta poliittisille päättäjille eikä velvollisuutta huolehtia muista tavoitteista kuin hintojen vakaudesta?, kirjoittaa toiminnanjohtaja Teppo Eskelinen Vasemmistofoorumin sunnuntaina julkaisemassa Aloite-sarjan julkaisussa Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu. Hän vertaa, että Yhdysvalloissa keskuspankin Fe- deral Reserven politiikan tavoitjärkevyydessään sellainen, jota KaEurosta tuli teeksi on kirjattu muiden tavoitteitainen vastustaa. pakkopaita, joka den rinnalle täystyöllisyys. Tukholman yliopiston sosiaalityön professori Marta Szebehely, Motiivi 6/2014 » Viimeinen meinen sana Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Henkeen ja vereen järkevyyttä vastaan EUROVAALIT PIDETÄÄN ylihuomenna, mutta vaalitaistelua ei näy missään. ja katsoa tarkkaan, ketä ääEU-VAALEISSA OLISI kannattanut pitää kovempaa ääntä nestää. Epäilen, ettei yksityisiä palveluntarjoajia aidosti kiinnosta kunnallisten vanhuspalvelujen tason parantaminen. EKP:lla Katainen on sanonut, ettei kantällaista tavoitetta ei ole, ja tämä on nata järjestelmää, jossa joku toinen estää järkevän yksi eurojärjestelmän sisään rakenpäättää toisen puolesta häntä kosketoiminnan. netuista todellisista kummallisuukvasta kanteesta. sista. Sekin on puolumutta lisävauhti ei olisi pahitteeksi. eita jakava olennainen Eurooppa-kysymys ja kaikessa LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO Paavo Arhinmäki haastoi Jyrki Kataisen HS:n keskustelussa. Kataisen puolue on EU-tasolla syöksykierteessä, myös työntekijöiden kanneoikeudesta. Timo Soinilta on puhti pois. JUSSI JOENTAUSTA Ensi viikolla Vertaisl-u sovitte a tarjoa an paremm elämänia aineks Palaako vasemmistoliitto europarlamenttiin? 55
-30 % alennus päivän huonehinnasta kaikissa Restelin hotelleissa, ruokaravintoloissa alennus on -20 % (ei alkoholista eikä tupakkatuotteista) ja pikaruokapaikoissa -10 %. Muista hyödyntää myös kuponkiedut, jotka sait toukokuun jäsenpostituksen mukana. Muista jäsenetusi Osuuskunta Tradekan jäsen Muista käyttää uutta jäsenkorttiasi ja ottaa täysi hyöty jäseneduistasi! www.tradeka.fi Osuuskunnan jäsenenä saat koko vuoden kestoisia huippuetuja. Lisätietoa www.tradeka.fi.. Nämä edut saat aina näyttämällä jäsenkorttiasi. Jäsenetuina mm
lmin Porvariston hillityn charmin (1972) tavoin muistettava kuvaus siitä, miten tyylikkyys ja turmelus kulkevat tietyissä piireissä käsi kädessä. Paitsi satiiri, Päiväperho on voimakkaan seksuaalisen latauksen sisältävä psykologinen draama. Tapahtumat havainnollistavat, miten Buñuelissa tapaamme pitkän linjan surrealistin. Mieleenjäävien alkupohjustusten jälkeen le?a vie pariisilaisessa kerrostalossa sijaitsevan pienen bordellin maailmaan. Että he saisivat rauhan kylän pienellä hautausmaalla. JOKA VUOSI ULKOLINJA: JULMA HUHTIKUU PÄIVÄPERHO YLE Teema la klo 21.00 TV1 to klo 22.05. Samalla pennut oppivat emoiltaan ja toisiltaan tärkeitä taitoja: miten metsästetään syötävää, miten vältetään vaarallisia paikkoja ? ja miten on mahdollista elää valkoturkkisena leijonana Afrikassa. ETELÄAFRIKKALAISEEN AVARA LUONTO: KAKSI VALKOISTA LEIJONAA TV1 la 18.45 Päiväperho on totta ja fantasiaa kiehtovasti yhdistävä, eroottisella latauksella pippuroitu tarina kirurgin vaimon iltapäivistä bordellissa. vuonna 1993 kroaattiarmeija ja -miliisi surmasivat 116 kyläläistä. Kroaattijoukkoja johtanut kenraali Tihomir Blaskic tuomittiin Haagissa sotarikoksista 45 vuoden vankeuteen. Buñuel kertoo halunneensa samalla luoda nuoren masokistisen porvarisrouvan muotokuvan. RANSKALAISKLASSIKON Tuloksena on vivahteikas ja värikäs satiiri, kaikkea muuta kuin vaikea taidepaukku. Poikkeavat naaraspennut joutuvat heti saalistajien silmätikuiksi, sillä valkoiset pennut eivät mitenkään sulaudu ruohostomaahan. Sitä emännöi rouva Anais (Genevieve Page), jonka tyttöjen joukkoon liittyy elokuvan pelokas naispäähenkilö. Lisäksi leijonanpennuilla on lähtökohtaisestikin vaikeaa, sillä 80 % leijonanpennuista ei elä aikuisikään asti. Dokumentissa seurataan leijonien vaarallista matkaa paremmille asuinsijoille. Totta vai tarua? Kuinka tahansa, näkymät ja tunnelmat bordellissa ovat kutkuttavan todenmakuisia. Huhtikuun 16. 24.5.?30.5.2014 | VIIKKO 22 Tv&Radio Poikkeavat leijonanpennut joutuvat heti saalistajien silmätikuiksi. Kaksi valkoista leijonaa Krugerin kansallispuistoon on syntynyt kaksi äärimmäisen harvinaista valkoista leijonanpentua. Tuomiota lievennettiin vuonna 2004 yhdeksään vuoteen ja samana vuonna kenraali vapautettiin, koska hän ei - Haagin tuomioistuimen mukaan - voinut olla vastuussa kaikesta siitä, mitä hänen alaisensa tekivät. Kyläläiset toivovat vain yhtä asiaa: että kroaattinaapurit kertoisivat, mihin on haudattu ne 30 ihmistä, jotka ovat yhä kateissa joukkomurhan jäljiltä. Päiväperho on äskettäin esitetyn myöhemmän Buñuel-. Muuan kutsumaton vieras luonnehtii asiaa osuvasti: hieno vankila. Aloitusjakso hevosten vetämillä rattailla, siihen liittyvät varsin hätkähdyttävät tapahtumat sekä vilkaisu tuoreen avioparin makuuhuoneeseen ovat oireellisia. Luis Buñuelin ohjaama, hänen ja Jean-Claude Carrièren käsikirjoittama elokuva pohjautuu Joseph Kesselin romaaniin. Buñuel kertoo mainiossa muistelmateoksessaan Viimeinen henkäykseni, että romaani tarjosi mahdollisuuden ujuttaa mukaan naispäähenkilö Severinen päiväunia. Se täyttyy melko tavallisten arkisten hetkien lisäksi muistikuvista, unista ja fantasioista. Kuvassa Séverine Serizy (Catherine Deneuve). Ikävystynyt porvarisrouva keikkailee Päiväperho (Belle de Jour, 1967) alku kertoo, ettei lääkärin (Jean Sorel) nukkemainen puoliso (Catherine Deneuve) ole tyytyväinen kotirouvan elämäänsä. Asiakkaiden kautta tulee tutuksi miehisten mieltymysten kirjo moni-ilmeisenä ja osittain hilpeän groteskina. Professorin (Marcel Charvey) ja herttuan (Georges Marchal) esimerkein käy selväksi, että perversioiden suhteen voiton vievät sivistyneistö ja yläluokka. Herttua etsii ruumisarkun alta jotain muuta kuin yösijaa... Viimeisen kolmanneksen alussa tapahtuu sähköinen käänne. Tuolloin mukaan tulee karismaattinen rikolliskaksikko (Francisco Rabal ja Pierre Clementi). Harri-Ilmari Moilanen Bosniassa tuhannet etsivät yhä omaisiaan. Julma huhtikuu huhtikuussa pienen Ahmicin kylän asukkaat kokoontuvat muistotilaisuuteen kylän islamilaiselle hautausmaalle
21.00 Yle Uutiset. Eteläafrikkalaiseen Krugerin kansallispuistoon on syntynyt kaksi äärimmäisen harvinaista valkoista leijonanpentua. 20.00 Yle Uutiset. 12.15 Lauantai-Suomi. Maria Lep- tänään. 16.05 Fau- Levylautakunta. valtakunnan 15.30 Etnohetki. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 15.52 neet illuusiot . 10.45 Radio 1 vastaa. Ravitulokset. pänen 10.00 Kesäkolli . 14.00 Yle nen terroristiverkosto. Jihad . vieras. 12.45 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää. Selostus Sammy Väisänen. Susanna Vainiola. 16.00 siä 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kidmanin hahmo on kiinnostavampi: hänen ydinfyysikkotohtorinsa on paljon vartijana. Miesten lentopallon em-karsintaottelu Suomi?Itävälta, selostus Mikko Hannula, Vantaa. 18.00 Yle Uutiset. (Belle de Jour, Ranska 1967) Totta ja fantasiaa kiehtovasti yhdistävä, eroottisella latauksella pippuroitu tarina kirurgin vaimon iltapäivistä bordellissa. Wittgenstein ja kielipelit. (16) 23.40 Myllyrinne Company (S) 00.15 Elokuva: Piraija 3D (Piranha 3D/USA 2010). Kauhukomedia, jossa maanjäristyksessä vedenalaisesta luolasta vapautuneet esihistorialliset piraijat alkavat vainota lomakaupunkia 02.05 Dexter (16) 03.15 Älypää-TV Teema 10.00 Alamäkeen (S) 11.25 Moskovan valot ja varjot 11.55 Tiededokumentti: Kivikautiset juuremme 12.40 Yle Live: The Sound of Change 14.45 Historia: Kuvien todistus 15.35 Suwi (7) 16.55 Maailman valo (S) 17.30 Donna Leon: Kuolema väärissä vaatteissa (12) 19.05 Juhlat Tanglewoodissa 21.00 Teemalauantai: Päiväperhoja ja työläisiä. Totta ja tarua eurooppalaisesta prostituutiosta: Catherine Deneuve viettää iltapäiviä bordellissa Luis Buñuelin elokuvassa Päiväperho; Maailman vanhin ammatti on dokumenttielokuva seksityöläisten historiasta. 20.03 Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Musiikkikamari. 13.03 17.40 Eurooppalaisia puheenvuo- Urheiluradio. 06.00 Yle bulevardi. 08.05 Tekijä Nykyrunoilija Hajatusmusiikkia . 08.00 Yle mietelause. ruotsalaiset ja islamisti- kynnet . 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.30 Urheiluilta: Jalkapallon mestarien liigan loppuottelu Real Madrid . O: Luis Buñuel. 16.05 Entisten Mikä maksaa. Lissabon, Portugali. 06.00 08.10 08.25 08.35 09.00 09.25 09.55 10.05 10.45 11.15 11.45 12.15 12.45 14.35 15.30 16.05 17.05 18.05 18.20 18.35 19.20 19.30 20.05 21.05 21.25 22.00 22.10 22.15 22.25 22.35 00.55 02.00 Eurojahti Chuggington (S) Professori Balthazar (S) Paavo Pesusieni (S) Pokémon (7) Superpahisten liiga (S) Pilanpäiten Pilanpäiten Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Salatut elämät (7) Salatut elämät (S) Ice Age 2: Jäätikkö sulaa (Ice Age 2, USA 2006) Ääninä: Antti Pääkkönen, Santeri Kinnunen, Jukka Hildén, Sanna Saarijärvi. Loppuottelu Real Madrid . 05.02 Aamupala. 05.52 Aamupala. 11.00 Sari Helin: Rii- Uutiset. 06.25 Aamusoitto. 18.10 Lauantain Uutiset. (7) Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 13.00 Luontomatkalla Ugandassa 14.00 Kohti täydellistä elämää 14.30 EU-vaalikeskustelu 16.00 Minun totuuteni: Robert Aschberg 16.55 Johtaja korkeuksissa 17.25 Kollektivet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Rakkausagentit 18.53 Gazoon (S) 18.57 Lonkeroiset (S) 19.00 Matkakumppanit 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Matador (7) 20.40 Määränpäänä Santiago de Compostela 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Ben ja Kate (7) 11.30 Amerikan ykkösperhe 12.00 Perhe 2.0 12.30 Middle (S) 14.00 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 14.30 Ajoneuvos 15.00 Bestikset (S) 15.30 Top Chef: Mestarit 16.25 Pilanpäiten 16.55 Kuukauden parhaat sekunnit 17.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 18.00 Pitch . 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 09.00 Yle Uutiset. Tarja Närhi. 10.50 pala. sää. 06.03 Sää. Juonikuvion globaali uhkakuva on varsin kiintoisa. Clooney on everstiluutnanttina aito 2 amerikkalainen käytännön mies. 20.09 Hajatusmusiikkia . 06.30 Suomi soi. Kettu, Rusakko ja Ilves sotivat, juppipuppelit kalastavat, Mauno Ahonen vierailee. 21.00 Jalkapallon mestarien liiga. 12.00 Yle Uutiset ja nin iltapäivä. 15.55 Yle News. 11.03 16.00 Yle Uutiset ja sää. 05.50 Meri09.00 Yle Uutiset. 07.04 Onnen sävel. 07.53 telyn aakkoset 11.57 Päivän Onnen sävel. 09.05 Sää. Ajankohtainen Ykkönen. Radio 1 09.06 Lauantai-Suomi. 13.00 Välilevyjä. 22.05 Yle Uutiset ja sää. Kai Ulmanen. Olli-Pekka Tennilä 08.35 Aristoteleen 04.47 Aamupala. HD (16) 22.35 Maailman vanhin ammatti. HD 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Karjalan kunnailla (7) 22.05 Ylikomisario Morse (12) 23.50 Mielen lukot (16) Jalkapallon mestarien liigan loppuottelu TV 2 klo 21.00 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 24.5. 07.48 Runokuva (S) 07.51 Touhukkaat 08.14 Hommat hoituu 08.22 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 08.38 Viidakkokirja (7) 09.00 Galaxi 10.00 Nuoret mestarit: Taisto 10.30 Tartu Mikkiin 11.20 Ääliö ulkomailla 12.10 Sohvasurffaajat: Libanon 2 Pakolaisleiri 12.37 Sohvasurffaajat: Jordania 1/2 Eksyksissä 13.04 Sohvasurffaajat: Jordania 2 Luolassa 13.35 Moottori mylvii ja kumi käryää 14.05 Nuoret lääkärit 14.55 Rokkia, sampoota ja traktoreita 16.00 Rock & Swing SM 17.00 Kohti Fifan jalkapallon MM-kisoja 2014 17.30 MotorSport 18.00 Telinevoimistelun EM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Kummelistories. 21.03 Poppikoulu. 00.05 Yöradio. 15.00 Yle 18.01 Iltahartaus. 21.50 Merisää. 09.05 Muistojen sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.40 Lauanvalinnat. 23.00 Radio 1 vas- set ja sää. Atletico Madrid. Dokumenttielokuva prostituution historiasta. 14.30 Poppikoulu. 18.55 Suomi 06.00 Marian matkassa . 06.04 Aamukokous. 06.56 Päivän mietelause. petoksia ja pettymyk- Entisten nuorten sävellahja. 15.03 Urheiluradio. 18.08 Sekahaku . Lissabon, Portugali. 2000luvun seksityöläisten kertomukset kehystävät dramatisoituja tarinoita antiikin Kreikasta 1970-luvun Itä-Berliiniin. terapeutti. 22.05 Koe-eläinpuisto. 10.00 Eve Mantun kuriton Uutiset. 12.00 Turun L auanta Uutiset ja sää. LAUANTAI 24.5.2014 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Vedenalainen Okavango 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Tanskalaisten antiikkiaarteita 12.10 Pressiklubi 12.40 Sydämen asialla (7) 13.35 Eurovaalit: Suuri puheenjohtajatentti 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.55 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ravihevonen 17.50 Arkistokuvia: Helmeilevä hymy (S) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Jaakko ja maailmanvalloittajat 18.45 Avara luonto: Kaksi valkoista leijonaa. 21.40 Urheiluradio. 06.15 Aamuhartaus. 10.50 Tohtori Raimo . 08.00 Yle Uuti- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 15.10 Entisten nuorten sää. Maksatko sijoitusrahas- nuorten sävellahja. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Arman Alizad 11.00 Yle Uutiset 11.02 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 14.50 Urheiluilta: lentopalloa . 11.00 Yle Uutiset. 15.50 Veneilysää. 20.08 nen ja Samuli Väänänen 20.00 Laiturilista 23.00 Radio Novan yö. 23.03 Koe-eläinpuisto. 00.00 Yle Uutiset ja sää. kuningasidea 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Formula 1: aika-ajot 20.00 Duudsonit tuli taloon 21.00 12 apinaa (16) 23.30 C.S.I. (16) 00.30 Hävyttömät (16) 01.30 Eureka 02.30 Lain nimessä 09.15 Britannian paras leipomo 11.10 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.10 Kuppilat kuntoon Ruotsi 13.10 Lihamestarit 13.35 Maailman oudoimmat ravintolat 15.35 Anthony Bourdain minilomalla 16.30 Kuuluisat kuppilat 17.00 Henkka & Niki vs. Amerikka 17.30 Jyrki Sukulan makujen maa 18.00 Pomo piilossa 19.00 Poliisit 21.00 Rekkakuskit jäällä (7) 22.00 Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamo 23.00 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 00.00 Suomen Tulli 01.00 Australian rajalla 01.30 Villit nettivideot (16) 02.00 Villit nettivideot (12) 02.30 South Park (12) 03.00 South Park (12) 03.30 South Park (12) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Päärooleissa esiintyvät George Clooney ja Nicole Kidman. Toimintajännärissä maailmanrauha uhattuna LENNOKKAASSA TOIMINTAJÄNNÄRISSÄ Rauhantekijä (The Peacemaker, 1997) George Clooneyn ja Nicole Kidmanin ohitse nousee elokuvan väriläiskä Alexander Balujev. Hänen esittämällään venäläisellä kenraali Kodoroffilla on rakastajattarena suomalainen lentoemäntä Leena. Kenraalilla on halu rikastua nopeasti. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Yle Uutiset. 07.50 Merisää. (7) Jääkiekon MM-kisat Jääkiekon MM-kisat Jääkiekon MM-kisat Top Gear USA Pilanpäiten MTV Sport: F1 Extra Jääkiekon MM-kisat Seitsemän Uutiset Jääkiekon MM-kisat Jääkiekon MM-kisat MTV Sport Uutiset Pulttibois (S) Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Rauhantekijä (The Peacemaker, USA 1997) Kovan luokan toimintajännäri USA:n hallituksen erikoisryhmästä. Ohjaaja: Mimi Leder. Pääosissa: George Clooney, Nicole Kidman, Armin Müller-Stahl, Marcel Iures, Alexander Baluev Isänmaan puolesta (16) Eurojahti Nelonen 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.30 Guinness World Records 09.00 Elixir 09.30 Start! 10.00 Huvila & Huussi 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.05 Neljän tähden illallinen 12.35 Neljän tähden illallinen 13.05 Koiralle koti 14.15 Eläintarhassa tapahtuu 14.45 Merieläinten pelastajat 15.15 Vaaleanpunainen pantteri (S) 15.25 Shake It Up (S) Amerikkalainen komediasarja. 15.55 Amerikan hauskimmat kotivideot 16.25 Amerikan hauskimmat kotivideot 16.55 Neljän tähden talkoot 17.25 Neljän tähden talkoot 17.55 Neljän tähden talkoot 18.25 Neljän tähden talkoot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mitä tuli tehtyä 20.57 Keno 21.00 Elokuva: 007 . 06.05 Hartaita säveliä. 10.04 Lauantai-Suomi. tää: Vallankumous Ylä-Safanissa 4/6. 17.15 Jokaniemen sävelradio. Ravisuotoivotut levyt. Kai Ulmanen. 14.03 Ajantasan lauantaikelloina Kangasniemen kirkon kellot. 04.02 set ja sää. 07.03 Sää. Merisää. 18.03 Urheitaa. HD 21.00 Päiväperho. 17.00 Yle Uutitossasi turhasta. Siitä alkaa tarinan alamäki. 06.00 Yle Uutiset. 13.06 Lakatut varpaanroja. 07.03 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 23.00 Yle Uutiset. N: Catherine Deneuve, Jean Sorel, Michel Piccoli. 18.00 Ehtoo- Uutiset. Kuolema saa odottaa (Die Another Day/Britannia-USA 2002). Eevan maailma. 18.50 Merisää. 05.00 Yle Uutiset kantapää. ja sää. 10.00 Yle Uutiset. tajan vieras: toimittaja Minna Korhonen. 12.15 lev y t Onnen sävel. Siihen liittyy oleellisesti suhde köyhyyteen. Omien sanojensa mukaan hän ei vihaa edes muslimeja niin paljon kuin köyhyyttä. Asian pitäisi järjestyä rokottamalla valtion ydinasearsenaalia muutamalla ohjuspötköllä; niille on luvassa käyttöä Iranissa ja Bosniassa. Leffa on lajityyppinsä edustajana kelpo tuttavuus. Kaikki on aika hyvin, kunnes venäläiskenraali uhmakkaine jäähyväisineen poistuu kuvioista. Atletico Madrid, jos ottelussa pelataan jatkoaika, siirtyvät myöhäisillan ohjelmat eteenpäin. 21.35 Novosti Yle. Selostus Antti Ennekari. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00 Mikä maksaa? Radio Nova luradio. 1/2 Uhattuina. 19.03 Lukupiiri: Balzacin Kadon- sävellahja. Kummelihuumoria: Speedy ja Saku vedossa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Joillekin tohtorin kaltainen dynaaminen nainen saattaa edustaa feminististä unelmaa. Ohjaaja Mimi Lederillä on silmää vivahteille sekä henkilökuvauksen että actionin suhteen. Ohjaus Katja Esson. 00.10 Uusi Kino: Missä on missä. 19.00 Yle Uutiset ja ran ennakko. 23.10 Yöklassinen. Harri-Ilmari Moilanen YleX RAUHANTEKIJÄ MTV3 klo 22.35 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta ennen! (u) 00.00 Yöradio 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat Sää. 08.05 tuomiokirkon kello lyö 12. in toivotut Yle Uutiset ja sää. Samuli Aaltonen 15.00 Spotify-lista . 14.00 klo 18.1 0 09.15 Minna Pyykön Todellisia tarinoita. 15.00 Radioteatteri esit- 10.03 Sää. 14.50 Kuuluttai-Suomi. 21.55 Suomi tänään. Elina Viita- 19.08 Lempimusiikkia
Jimmy Nail. Yle Live : YleXPop2013. Festarikesä alkaa YleXPopista! PMMP, Elastinen, Haloo Helsinki, Karri Koira ja Isac Elliot esiintyvät 10 vuotta täyttävän YleX:n järjestämässä konsertissa Tampereen Keskustorilla. Tero Liete. (12) 01.00 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Suomen kaunein mökki 10.00 Nelonen Pro: Moor Gääs 10.30 Elixir Sport 11.00 Eden 11.30 Supernanny (S) 12.25 Mitä tuli tehtyä 13.25 Extreme Run 13.55 Merieläinten pelastajat 14.25 Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. 15.30 Amerikan hauskimmat kotivideot 16.00 Amerikan hauskimmat kotivideot 16.30 Amerikan hauskimmat kotivideot 17.00 Himohamstraajat 17.55 Tricked (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 19.30 Vain elämää 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Toscanan auringon alla (Under the Tuscan Sun/Italia - USA 2003). (U) Teematieto 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT:n ohjelmaa 15.02 Stafettkarnevalen genom tiderna 15.07 Dok: Independenciaaa! 15.35 X3M-tv 16.05 Jälkivääntö 16.45 Lasso 17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Luontomatkalla Ugandassa 19.24 Sportmagasinet replay 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 EU-vaalivalvojaiset 22.00 Yle Nyheter TV-nytt 22.05 EU-vaalivalvojaiset 22.15 Elokuva: Fantomas iskee jälleen (16) 01.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 13.30 MTV Sport: F1 Ennakkotunnelmat 14.00 Farm Kings 15.00 Pitch . 08.00 Yle Yle Radio Suomi Uutiset ja sää. Paremminkin se on elokuva, joka tarjoaa aikuiselle mahdollisuuden katsoa itseään hetken vähän tarkemmin peilistä . 23.54 Suomi tänään. 12.05 Sunminkälaisia agenttiseikkailuja kuriirimatkoista saattoi kehkeytyä nuntai-Suomi. Juontajina Maija SalYleX minen ja Paula Jokimies. 10.00 Yle Uuti17.00 Yle Uutiset ja sää. 2014 set. 19.03 Jazz- tisumua. 05.02 Aamupala. 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta. Kirjailija Ali Smith ja Oli ker- 04.00 Yle Uutiset ja sää. 03.02 Sekahaku . 05.52 Aamuvat. valtakunnan terapeutti. Kooste loppuottelusta. 17.30 Kohti Fifan jalkapallon MM-kisoja 2014 18.00 Telinevoimistelun EM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Matkapassi: Englannin rakentajat. 08.10 Näistä levyistä en luovu: vieraana 08.05 kehitysvammalääkäri Marja-Leena Luontoretki. 21.50 Merisää. 21.55 Eurovaalit 2014. 22.05 Eurovaalit 2014. 22.30 Suomi tänään. 15.08 Täh19.00 Yle Uutiset ja sää. Saari oli tärkeä kristinuskon keskus. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. Käkisalmi 09.55 Yle Uutiset 10.00 Kartanopuutarhojen aatelia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Rakkaudesta puutarhaan 11.40 Iloa puutarhasta 12.10 Pressiklubi: Bryssel 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Jaakko ja maailmanvalloittajat 14.00 Puutarhaunelmia 14.30 Strada 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.55 Historia: Suursodan tunnelinkaivajat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Karjalan kunnailla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ravisuora: Elitloppet. Erikoislähetys Ruotsin Elitloppetista. 16.05 Rocktoimittajan iltapäiYle Uutiset ja sää. set. 19.03 Urheiluradio. TV2 klo 15.15 YleX Viikonloppu 17.00 Supersun- Ninni Ahlroth (Elsi) ja Aleksi Rantanen (Henry) hoitavat roolinsa hyvin. Lapsia, aikuisia ja salaisuuksia TIETYISTÄ VARAUKSISTA (tarinan epäyhtenäisyys, replikoinnin teennäisyys) huolimatta Auli Mantilan käsikirjoittama ja ohjaama Ystäväni Henry (2004) on aiheeltaan tärkeä ja katsomisen arvoinen elokuva. Vaikka päähenkilöt ovat lapsia, mikään lasten raina leffa ei ole. Romanttinen draamakomedia avioeroa läpikäyvästä kirjailijasta (Diane Lane), joka matkustaa lomalle Italian Toscanan kuvankauniisiin maisemiin. 23.20 Nelonen Pro: Moor Gääs 23.50 Mustat lesket (12) 00.50 Tudors (16) 01.55 Holmes NYC (12) 02.55 Blue Bloods (12) 03.55 Älypää-TV Teema 09.30 10.00 10.30 11.00 12.00 12.30 14.25 15.55 16.55 18.00 19.30 20.00 20.30 21.00 22.25 23.15 Muut Luostarien kutsu Arabialainen kättely Kirjaohjelma Parfyymien maailma Tyhmiä kysymyksiä musiikista Juhlat Tanglewoodissa Buddenbrookit (12) Mielen salattu voima Saari (12) Kino Klassikko: Musta joutsen (12) Neiti Tärkeä ja uraputki Magnum . 05.50 Merisää. Goodwin 18.00 Viidakon tähtöset 18.55 Naapurit-arvonta 19.00 Formula 1: Monacon osakilpailu 20.00 Myytinmurtajat 21.00 Changeling . Asiantuntijoina studiossa ovat Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma ja kansanedustaja Pertti Salolainen. 18.03 Urheiluradio. Selostus Marko Lähteenmäki. 19.00 Ulos luontoon: Kevätseuranta 19.30 Eurovaalien tulosilta 20.30 Yle Uutiset 20.45 Eurovaalien tulosilta 23.20 Ykkösaamu TV 2 MTV 3 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 25.5. 08.03 Kimmo Kuu (S) 08.23 Sasu (S) 08.35 Maukka ja Väykkä (S) 08.46 Petteri Kaniini (S) 09.00 Galaxi 10.00 HulaHula 10.55 Värikästä hääloistoa 11.25 Satuhäät 12.15 Cherry Healey: Raha 13.15 Luontoretkellä: Pääsy kielletty! 13.45 Ennätyshyppy avaruudesta 15.15 Ystäväni Henry (12) 16.45 Juoksukoulu . Kuriton kokous 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Jungner 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 16.50 Urheiluilta: lentopalloa 17.30 Leikola ja Lähde 18.30 Politiikkaradion viikko 20.00 Kalle Haatanen 21.00 Aspekti 22.00 Yle Uutiset 22.05 Puheen Aamun viikko Radio Nova 06.00 Marian matkassa . 22.00 ja sää. 18.08 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- Sää. 15.52 klubi. 12.00 toisessa osassa kuullaan, Yle Uutiset ja sää. 18.00 Jumalanpalvelus. Seuss. 08.40 Sunnuntaitää: Tiikerihai 15.55 Yle News. Suomi. SUNNUNTAI 25.5.2014 Eurovaalien tulosilta TV 1 klo 20.45 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Kaksi valkoista leijonaa 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Palanen: Laatokan ympäri . 09.06 Iskel16.05 Faunin iltapäivä. lit märadio. 12.06 Kansanradio. 13-vuotiaalle pojalle. Sunnuntai-Suomi. 15.00 Yle Uutimille kirjoille. HD 20.00 Bonneville Speedway 21.00 Hatfields & McCoys (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Fresh Meat (16) 22.44 Fresh Meat (16) 23.25 Becky ja Steve (12) 23.55 Boardwalk Empire (16) 08.10 Chuggington (S) 08.25 Professori Balthazar (S) 08.35 Gumballin mieletön maailma (S) 09.00 Pokémon (7) 09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.50 Tom ja Jerry (S) 10.15 Angry Birds Toons (S) 10.20 Loton ja Jokerin tulokset 10.25 Grand Designs ? unelma-asunnot 11.25 Saaristoruokaa 11.55 Keidas 12.25 Kaappaus keittiössä 13.25 Sydänjää (S) 14.25 Pilanpäiten 14.35 Katti (Dr. 07.53 Sunnunnisteri. 20.00 Jazzklubin illan keikka. (S) Sting: Viimeinen laiva. Brittilaulaja Stingin ja ystävien tunnelmallinen teemaillta. 19.50 Eurovaa- lit 2014. 18.00 Yle 06.30 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 Uutiset. 11.00 Horisontti. Jussi Halli 20.00 Radio Novan ilta ja yö 59 3. 07.00 Yle Uutiset. 15.00 Radioteatteri esit- 08.30 Tohtori Raimo . 13.03 nen Aleksi Tontti puolestaan kertoo, 13.06 Kissankehto . Kohti mua. 07.03 Kalle Haatanen: Melu ja hiljaisuus. 08.05 Kirjakerhon viikon kirja. Antti Vuolanne 12.40 Viikon luontoääni. kuningasidea 16.00 Kuinka saada naisia, menestystä ja rahaa. The Cat in the Hat, USA 2003) Riemukas komedia alati riitelevistä sisaruksista Conradista ja Sallysta, 16.20 Jääkiekon MM-kisat 18.55 Naapurit-arvonta 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport: F1 Extra 19.30 EU-vaalitulokset 20.50 Jääkiekon MM-kisat 21.45 Jääkiekon MM-kisat 22.20 Kymmenen Uutiset 22.30 Jääkiekon MM-kisat 23.30 Viikon sää 23.35 MTV Sport Uutiset 23.50 MTV Sport: F1 Extra 00.00 Labyrintti (Labyrint, Ruotsi) Vallanvaihdos. 15.03 Urheiluradio. 10.03 Sää. kohti unelmaa 17.00 Jalkapallon mestarien liiga. 23.10 Yöklassinen. tulosiltaa eurooppalaisten tunnelmien ja musiikin parissa. 12.00 Yle 06.04 Aamupala. 07.04 Suomi Maamme-kirja: Rauharouva ja sotami- soi. Jari Haanperän videomontaasissa suurkaupunkien valot muodostavat verkon, jonka laidalla joukko suomalaisia pohtii maailman valoa ja suhdettaan siihen. 22.05 Avaruusro- vällinen . 23.12 Tähtisumua. 19.00 Rönkkö 13.00 Yle Uutiset 13.02 Yle Uutiset ja sää. Susanna Vainimiten hän lapsena rakensi vanhem- ola. 13.00 Riston Valinta. 11.00 Yle Uutiset. tuja kätkemässä. 12.05 Roman Schatzin villa. 18.09 Eurohumppaa. 21.00 Yle Uutiset. 1/2. Judith Jones tutustuu Englannin rakennustaiteen vaiheisiin ja historiallisiin matkakohteisiin. Lindisfarnen saarella sijaitsevan luostarin rauniot ovat peräisin 600-luvulta. Yle Uutiset ja sää. Monipolvinen tapahtumaketju osoit- taa, että pahemmistakin paikoista voidaan selvitä, ja nimenomaan kimpassa. Tarinan nainen on keski-ikäinen ja masentunut. 05.00 esittely: Tiikerihai. 18.55 Eurohumppaa. 10.00 Jumalanpalvelus Kokkolan pala. Ne lävistävät niin eri sosiaaliset kerrokset kuin ikärakenteetkin. Kovan väännön jälkeen päätös on toiveikas. Aiheena ovat Stingin musikaaliksi (The Last Ship) pukemat muistot kotikaupunkinsa laivanrakennusteollisuudesta. Mukana mm. 12.55 Sunnuntai-Suomi. 15.50 Veneilysää. 05.15 Eväsreppu. 10.04 17.15 RaamattukuriiRadio Su omi Pop eilen . 22.00 Yle Uutiset ja sää. vaihdokas (16) 23.40 Grimm (12) 00.40 Revolution (16) 01.40 Supernatural (16) 02.40 Lain nimessä (12) 08.15 Merimaili 08.45 Britannian paras leipomo 10.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 11.35 Maailman oudoimmat ravintolat 12.35 Lihamestarit 13.05 Henkka & Niki vs. Amerikka 13.35 Jyrki Sukulan makujen maa 14.05 Suomen Tulli 15.00 Suomen paras leipomo 16.00 Pomo piilossa 17.00 Gordon Ramsay ja paras ravintola 18.00 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 19.05 Anthony Bourdain minilomalla 20.00 Anthony Bourdain maailmalla: Suomi-jakso 21.00 MasterChef USA 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 23.00 Australian rajalla 23.30 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 01.55 Jopet-show RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 nuntai 20.00 YleX Jatkot Remix 23.00 Encore 00.00 Yöradio YSTÄVÄNI HENRY 07.00 Yle Uutiset. 06.30 AamukahUutiset ja sää. 18.50 set 11.02 Jani Hellemaa & Aapo Merisää. 12.45 Merimuistelee suunnitelmiaan perustaa sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Elsin yksinhuoltajaäitiä näyttelee Hellen Willberg. Harri-Ilmari Moilanen 19.08 Eurohumppaa. jotta jälkipolvi saisi vielä kunnon mahdollisuuden, kuten kirjoittajaohjaaja itse asian aikoinaan esitti. Tapahtumissa käsitellään perheen kautta vivahteikkaasti ihmissuhdeongelmia ja psyykkistä pahoinvointia. Sarjan 11.03 Jake Nyman. 08.20 Sunnuntai-Suomi. Hassinen. Vastaavasti elokuvan esimerkillisin hahmo on Pertti Sveholmin tyylikkään vähäeleisesti esittämä majuri. 23.00 Yle Uutiset. Harvoin elokuvissa näkee taakkansa näin tyynesti kantavaa aviomiestä. 17.00 Uskomaton Mr. 07.50 Merisää. 06.00 Yle Uutiset. 13.00 Urheiluradio. salakuljetusorganisaatio. 04.54 Aamupala. Inkeriläi- Yle Uutiset. 00.05 Yöradio. 16.00 Yle Uutiset 21.00 Jazzklubin kolmas setti. 21.03 Eurovaalit 2014. Tarja Närhi. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 03.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 04.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Viikon kansanedustaja 09.15 Eve Mantu . 17.15 Eurohumppaa. Maria Leppänen 10.00 Kesäkolli . 04.02 Lemran kello nolla 08.45 Kuunnelman pimusiikkia. Juontajana Veli Kauppinen. 14.03 Musiikpineen piiloja suomalaiskuriirien tuo- kia lepopäivän ratoksi. 09.00 Yle Uutiset. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Uusi sarja alkaa! Ruotsalainen draamasarja, jossa viiden ihmisen kohtalot risteävät ennalta-arvaamattomalla tavalla kipeän mysteerin jälkimainingeissa. tarina valokuvan takana Maailman valo. toissapäitit 2/3: Lapset raamatklo 19.5 0 vänä. 06.03 Sää. kirkosta. 14.00 tai-Suomi. Yhtä hienon roolityön tekee vaimoa esittävä Ylva Ekblad. Ehkä replikointia lukuunottamatta Ninni Ahlroth (Elsi) ja Aleksi Rantanen (Henry) hoitavat roolinsa hyvin. Samuli Aaltonen 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . 05.21 Aamu09.55 Kokkolan kirkon kellot kutsu- pala. Juontajina Joanna Kuvaja ja Riku Riihilahti. 09.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Eurovaa 09.05 Sää. 14.00 Yle Uutiset. T: Lumenia Productions Oy/2008. 23.03 Yle Uutiset selkosuomeksi. 23.08 Novosti Yle. Tulospalveluohjelman juontavat Jari Niemelä ja Olli Seuri
22.05 Julkinen sana. 20.00 Yle . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 Maakuntara12.15 Raamattukuriirit 3/3: Salai- dio. Illallinen yhdelle. 00.05 Yöradio. 20.06 Sää. 18.50 Uutiset. Amerikkalainen realitysarja. Mitä tänään syötäisiin? Jamie Oliverin helpot herkut Jamie Oliverin kotona Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Kaappaus keittiössä Nymfit (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Rizzoli & Isles (12) Kovat kaulassa (12) Monk (12) Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Pound Puppies (S) 08.30 Inspector Cartoons (S) 08.40 Yllätyskokki Niki 09.15 Kirsi ja himoshoppaajat 10.20 Sarahin talo 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti Amerikkalainen realitysarja. 14.20 Yllätyskokki Niki 14.50 Neljät häät Amerikassa 15.55 Supernanny (S) 16.55 Deittikamera 17.25 Suomen kaunein mökki 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Ajankohtainen Nelonen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Mustat lesket. Sari YleX Uutiset. 18.00 Yle tiaa. Pieni yhteisö järkyttyy, kun bussiturmassa vuosia sitten kuollut lapsi palaa kotiin täysin muuttumattomana. 21.55 Uusi Kino: Fudiksen lyhyt oppimäärä. 23.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Samin omahoitajalle (Janne Virtanen) edessä on vaikea työsarka. Sami elää nelikymppisen äitinsä kanssa. Tarja Heinula tekee elokuvan vaikuttavimman roolisuorituksen naisena, jonka sisällä vellovat levottomat tulet. 21.03 Päivä tunnissa. Smell maanittelee häntä tekemään sovintoa äitinsä kanssa. 00.35 Sohvasurffaajat: Päätepiste 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.00 14.05 14.10 16.00 16.05 16.35 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 01.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Formula 1: Monacon osakilpailu Pilanpäiten Alueellinen sääennuste Diili: All Star (All Star Celebrity Apprentice, Yhdysvallat) Tähdistökentällinen. Maakuntaradio. tarina valokuvan takana. 06.56 Päivän mietelause. 18.15 Viikon luontoääni. O: Edvin Laine. N: Eila Peitsalo, Tauno Palo, Mirjami Kuosmanen. Arkistokuvia: Matkailijan keitaita (S) Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa Jaakko ja maailmanvalloittajat Ulkonäkö pettää Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Antiikkia, antiikkia Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt MOT: Masentavat lääkkeet Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Historiaa keittämässä (12) Yle Uutiset Kotikatsomo: Koti-ikävä Kirsi ja himoshoppaajat Nelonen klo 9.155 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 09.00 Laivakokin matkassa 09.30 Matkapassi: Englannin rakentajat 10.20 Minun New Yorkini 10.35 Merta päin! 11.05 Herlufsholm . 22.50 Arvassalo ry: Ostospää- Uutiset. 08.15 sista salaisin 13.00 Klassista kah- Urheiluradio. Edellisten kausien superjulkkikset palaavat sarjaan huikeaan All Stars -kokoonpanoon. Frasier menee yksin ravintolaan illalliselle ja saa muiden sääliä osakseen. Legendaarisen Magnum-kuvatoimiston kuvaajat kertovat, kuinka he onnistuivat luomaan kuuluisat otoksensa. 21.00 Kuolleista palanneet. Uusi sarja (Les Revenants) 1/8. kotihälytys 23.25 Ajankohtainen Nelonen 23.55 Frasier. 07.17 Maakuntaradio. kirkon kello lyö 12. 21.00 Yle Uutiset. O: Paula Korva. Pauliina Tuomola 22.00 Radio Novan yö 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . Elina Viitanen. 06.05 Hartaita säveliä. Tarina pohjautuu vapaasti Hanna-Marjut Marttilan romaaniin Tulikirja. Koti-ikävässä on pelkistetyn karheaa vimmaa ja herkkyyttä. 15.00 Yle UutiTaus tap eili tasan Suora linja. 21.35 Novosti Yle. 11.57 Päi- radio. 23.03 Taustapeili. 07.50 Aamuhartaus. Ile ja Matti 08.00 Yle Uuti- (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.25 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.55 Pilanpäiten 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Maximal 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.30 Lähiöunelmia (7) 20.00 Simpsonit 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Rat King (16) 22.55 112 00.00 Lähiöunelmia (7) 00.30 Chuck (12) 01.30 Bones (16) 02.25 Lain nimessä (12) Radio Novan Iltapäivä . Englantilainen jalkapallomanageri Paul Waites on päättänyt voittaa Veikkausliigan luotsaamansa kolmosdivarijoukkueen FC PaSa:n kanssa. 14.00 Näistä levyistä en luovu: 09.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 17.20 UrheiPropagandaa vai julkisuusdiploma- luradio. MAANANTAI 26.5.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.45 11.00 11.05 11.35 12.00 12.30 13.25 14.40 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 23.00 23.05 Antiikkia, antiikkia Ylen aamu-tv Strada Kyläsairaala (12) Löytöretkiä maailmaan Yle Uutiset Antiikkia, antiikkia Uusi puisto Kysymyksiä luonnosta Sydämen asialla (7) Laulava sydän (Suomi 1948, 72?) Musiikkinumeroilla höystetty melodraama pankkivirkailijasta, joka joutuu vaikeuksiin. 07.15 Aamusoitto. 17.00 TASA (välilyönti) kommentYle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selko- 18.00 Illallinen . Vieraana Euroopan hunajayhdistyksen presidentti Kari Koivulehto ja ohjelman toimittaa Petri Rinne. Osalset. 06.30 Maakuntahomona. 06.15 Aamuhartaus. O: Antti Lempiäinen/2012. 22.25 Uusi Kino: Hypermarket Nation. Tarja Närhi. tös on maailman pelastus! 23.10 Yök- 18.50 Merisää. 17.30 Taustapeili. 20.03 Urheiluradio. 13.00 Yle lisen musiikin toivekonsertti. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 04.02 Kissankehto . Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen Yle Radio Suomi bulevardi. 16.00 Yle telua: Promootion loistoa. 09.16 Maakuntaradio. vieraana balettitanssija, teolo10.00 Yle Uutiset. 11.00 Välilevyjä. Kauppa on pysynyt pystyssä jo kuusi vuosikymmentä, mutta nyt valtavat hypermarketit uhkaavat. 21.00 Hienos- sää. 8/10. Bruce Gilden: Yakuza. Miten maailman tunnetuimmat valokuvat ovat syntyneet. 12.55 Suomi tänään. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 18.30 Hengel- sää. 15.52 Maakuntaradio. 20.07 Bluesministeri Esa Kulo- Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 niemi. 07.15 vän mietelause. HD Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 17.20 Stafettkarnevalen genom tiderna 17.26 Matkakumppanit 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Metsäpiilon kolmikko 18.30 Salamanterin suojelijat 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Taivaallista menoa: Kutsumuksen kuulija 21.00 Minun totuuteni: Gudrun Schyman 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Kohti täydellistä elämää 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders 11.15 Krokotiilimies 11.45 Lihamestarit 12.15 Kokki lomalla 12.45 Suomen paras leipomo 13.45 Kutsu kylään Ian Wright 14.45 Anthony Bourdain minilomalla 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.45 Talent USA 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 Panttilainaamo 20.00 Poliisit (7) 20.30 Poliisit (7) 21.00 Poliisit (7) 21.30 Poliisit (7) 22.00 Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamon autospesialistit (S) 23.00 Trigger Happy TV (7) 23.30 South Park (7) 00.00 South Park (12) 00.30 South Park (7) 01.00 JIM D Henkilökuva: Taviksesta Hollywood-tähdeksi (S) 02.00 Leijonan luola UK 03.00 Appivanhemmilla kylässä (16) 03.30 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Koti-ikävä välittää tiivistetyn pienoiskuvan yhteiskunnasta, jossa psyykkiset ongelmat kasaantuvat yhä nuorempien niskaan. Järkkyvien mielten maa esikoispitkän ohjaus Kotiikävä (2005) taiteilee onnistuneesti raskaan rokin ryydittämän nuorisofilmin ja sairaskertomuksen vaativassa maastossa. Huom! Kauden päätösjakso on tavallista pitempi. 10.03 gian opiskelija Riina LaurilaAjantasa: Suora linja. 17-vuotias Sami (Julius Lavonen) joutuu hoitoon psykiatriseen sairaalaan. 17.20 tisi numeroon 16149 (0,40 e/ Kulttuuritunti: Kolme Brasiliaa. 15.00 Yle Uutiset. rihai 20.00 Radion sinfoniaorkes- 15.05 Maakuntaradio. eläinten kuningas 12.05 Onnea pilleripurkista? 13.05 Tuhkimotarinoita 13.55 Luontoretkellä 14.10 Luontoretkellä: Kotkamies ja taiteilijat 14.40 Hakkerit suurvallan ytimessä 15.40 McLeodin tyttäret (7) 16.25 Onks noloo? 16.30 Nuoret mestarit: Taisto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sohvasurffaajat: Päätepiste 20.00 Uusi päivä (S) 20.27 Uusi päivä (S) 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (12) 22.45 Eastbound & Down (16) 23.15 Ihmebantu (12) 23.45 This Is England ?86. Shaunin välit kotiin ovat katkolla. Palménin veljekset pyörittävät pientä ruokakauppaa Vantaalla. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. 22.05 Jake Nyman. 11.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntaradio. Uutiset ja sää. FBItutkijat (16) 01.25 Criminal Minds: Epäilyksen alla (12) 02.25 Deittikamera 02.55 Extreme Run 03.25 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Gorkin toisenlainen vallankumous 18.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa (12) 19.00 Buddenbrookit (12) 20.30 Magnum . 16.00 mi klo 23.0 0203 17600, tekstiYle Uutiset ja sää. (12) 22.25 Poliisit . 13.06 Iltahartaus. 07.50 Merisää. Mehiläisten villipesistä on ryöstetty hunajaa varmaankin niin kauan kuin ihmisiä on ollut olemassa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. AjanCastrén. 15.05 Kultakuume. R adio Suo listu keskusteluun puh. 15.55 Yle News. viesti) tai ajantasa@yle.fi 10.55 Pikku18.00 Kuunnelman esittely: Tiikeri- juttu. 21.50 Merisää. 06.25 Aamusoitto. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja: Ihan 05.00 Aamupala. 19.06 Metsäradio. Samalla elokuva välittää tiivistetyn pienoiskuvan yhteiskunnasta, jossa psyykkiset ongelmat kasaantuvat yhä nuorempien niskaan. ?Pyhä perhe. 18.55 Suomi tänään. suomeksi. Taustapeilin ruokapöydässä puhutaan perjantaina hunajasta. (S) 00.25 Criminal Minds . mitä kasvateille tapahtui 11.35 Rune . Sarja päättyy. 19.03 Urheiluradio. Millainen on suomalainen hunajakulttuuri ja mihin kaikkeen ruuanlaitossa hunaja taipuu. 21.40 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Varhaisimmat todisteet tästä ovat 15 000 vuotta vanhoista luolamaalauksista Espanjasta. 03.02 Levylautakunta. 23.33 Illan vieras. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Maahai. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: 12.15 Maakuntaradio. Susanna Vainiola. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Jungner 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Jungner 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew lassinen. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomio- Urheiluradio. Osa 12/12: Sodassa ja rakkaudessa. 10.00 Yle Uutiset. 18.03 Sekahaku . 12.45 MeriHuojuva talo, osa 100. 18.20 kuntaradio. 09.10 Urheiluradio. on entistä useammin kroonisessa hälytystilassa. Aiheensa puolesta edelleen ajan hermolla sykkivästä elokuvasta puuttuvat teennäiset osoittelut. 15.50 Veneilyteri konserttilavalla. 07.45 Hartaita säveliä. Musiikkiraita soi kuuluvasti tapahtumien ehdoilla. Harri-Ilmari Moilanen KOTIKATSOMO: KOTI-IKÄVÄ TV1 klo 23.05 set 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 14.00 Yle Uutiset. 19.03 Radioteatteri esittää: Tiike- 14.03 Ajantasa. Kotwica on tehnyt käsikirjoituksen yhdessä Selma Vilhusen kanssa. 16.15 3 viesti RS (välilyönti) AJANFaunin iltapäivä. Myös runsas sivuosien nuorten kaarti tekee mallikasta työtä. PETRI KOTWICAN 4 Koti-ikävä kertoo särkyneen perheen pahoinvoinnista, hyvin surullisesta ja traagisesta tapahtumasarjasta. 17.40 Kulttuuritunti: Omin luvin. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 08.17 Maakuntaradio. teen. Camille. Voiko kuollut herätä henkiin. 22.00 Yle Uutiset ja sää
19.00 Yle Uutiset ja sää. Camille yrittää sopeutuu kotielämään, mutta Léna on ahdistunut. Ulkosaariston Berghamnissa Harrille katetaan lounas rantakallioille. Keidas Kohde (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Pukumiehet. Juontajana taradio. (12) 22.00 Myllyrinne Company (S) 22.30 Ajankohtainen Nelonen 23.00 NCIS Rikostutkijat. Tero Liete. Henkilökuvauksessa ja ihmissuhdepuolella on tilaa myös uudemmille tuulille. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . HD (16) 21.55 Elävä arkisto: Kesämökillä 21.55 Mökkihöperöt. 15.05 Maakuntaradio. mikuulta 2014. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Ile ja Matti 10.00 Yle Aamusoitto. Yle Uutiset ja sää. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 07.50 Merisää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Viki ja Mäkkäri 17.00 Uutiset ja sää. Vieraana kirjailija, ohjaaja Juha Hurme. 06.30 MaakuntaTiedeykkönen. Vallan piirit. 22.05 Radioteatteri esittää: Vallankumous Ylä-Safanissa 4/6. 00.05 Yöradio. Vuodet 1881 - 1964. 07.15 teen. maankäyttöä, kaavoitusta sekä kiinteistöjen verotusta. 22.20 Suomalainen onnela: Kesämökki. 20.06 Sää. Toista pääosaa esittävän Ed Harrisin ohjaama western on kuitenkin sen verran väri- ja tapahtumakylläinen teos, että sen katsoo ihan mielikseen uudelleen. Leffa lämmittelee lajityypin hiipunutta perinnettä tyylitietoisesti. Voitontahdostaan huolimatta Harveyn on otettava hoidettavakseen toivottomalta vaikuttava juttu (7) Harryn laki (7) Monk (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Pound Puppies (7) 08.30 Inspector Cartoons (S) 08.40 Yllätyskokki Niki 09.15 Hurja remontti 10.20 Sarahin talo 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti 14.20 Yllätyskokki Niki 14.50 Huikeat kakut 15.55 Supernanny (S) 16.55 Deittikamera 17.25 Mitä tuli tehtyä 18.25 Frasier (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Ajankohtainen Nelonen 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC. Sen jälkeen ammuskelut jäävät melko vähiin. APPALOOSA (2008) Miellyttävän verkkainen kerronnan tempo siivittää tarinaa, joka keskittyy sankarisheriffien ja heidän väliinsä kurvaavan naisen osin yllättäviinkin vaiheisiin. 21.00 Yle Uutiset. 12.15 Maakuntaradio. kun 10-vuotias päähenkilö Khadija 12.45 Merisää. 03.15 Taustapeili. 15.52 Maakunta18.20 Radioteatteri esittää: Maria radio. 17.30 Taustapeili. 16.15 Jotuni: Huojuva talo, osa 101. Sarja päättyy. Alueen mahtimies (Jeremy Irons) pohjustaa asian näyttävästi aloitushässäkässä. 10.05 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Sari Helin: Kenellä on oikeus kevät- Encore 00.00 Yöradio juhlakyyneliin. 22.35 Etnohetki. Kotimaista musiikkia uuteen malliin välipuhuu Jami Liukkonen. Osittain mv. 07.50 Aamuhartaus. Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 18.30 Maakuntaradio. Simon. 06.25 YleX Aamu . Uudet toisen kauden jaksot. 08.17 Maakunkohtaisohjelma. 21.55 Suomi tänään. Aavikon tyttäret -romaanin rankin kohtaus on, set ja sää. 23.03 Ajantasan lauantaivieras. 10.00 Yle Uutiset. Esikoiskirjailija Nura 13.00 Yle Uutiset. Onko Adèle vain niin säikkynä naimisiinmenosta että näkee näkyjä. 13.06 Maakuntaradio. 09.11 Maav iikon k set ja sää. Perttu Häkkisen kevään parhaat. 16.00 Yle Uution 09.10 Sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kulttuurin ajan- dio. 21.15 Elokuvamusiikin mestareita: Dimitri Tiomkin. KirYle Uutiset. 09.00 Yle UutiTeemu Laaksonen. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen. Koosteessa mukana myös ennenkuulematonta materiaalia ja yllätyksiä! Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 17.00 Yle Uutiset ja Hartaita säveliä. 11.57 Päivän mieYle Radio Suomi telause. 21.40 Urheiluradio. Pitkin matkaa riittää hyviä juonenkäänteitä. Harrisin opus ponnistaa jokseenkin tasapuolisesti John Fordin ja Howard Hawksin westernien maaperästä, tuoreempi sukulaisteos on Kevin Costnerin ohjaama sympaattinen länkkäri Armoton maa (2003). Harri-Ilmari Moilanen APPALOOSA TV2 klo 22.05 . 12.15 05.00 Aamupala. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.56 Päivän miete- Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamulause. kotihälytys (12) 00.00 Australian rajalla 00.30 South Park (12) 01.00 South Park (12) 01.30 JIM D Henkilökuva: Anthony Hopkins (S) 02.30 Leijonan luola UK 03.30 Jopet-show (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Ed Harris ja Viggo Mortensen (kuvassa) muodostavat kahden miehen rauhanturvaajayksikön. Länkkärisankareiden pikapaluu esitettiin edellisen kerran tammikuussa. Ensi tiistaina NCIS Rikostutkijat jo kello 22. 16.15 Fauir ja kuntaradio. 13.03 UrheiluFarah (s.1979) ei halunnut kaunistella radio. 07.53 Maakuntara15.05 Kultakuume. 14.00 Radion sinfoniaorkesteri Urheiluradio. 09.05 Muistojen iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 bulevardi. 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen . O: Iikka Vehkalahti, Elina Katainen ja Peter von Bagh. T: Epidem/1994. 06.15 Aamuhartaus. NCIS selvittää, miksi komentajakapteenin perään on lähetetty palkkamurhaaja. 00.00 Californication (12) 00.40 Frasier (7) 01.10 Holmes NYC (12) 02.10 NCIS Rikostutkijat (12) 03.10 Deittikamera 03.40 Start! 04.10 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Adonis 18.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa (12) 19.00 Saari (12) 20.00 Mies varjossa. Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin 09.00 Yle Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. TIISTAI 27.5.2014 Poliisit Jim klo 20.00 TV 1 05.45 06.25 09.30 10.00 10.45 11.00 11.05 11.35 12.05 12.30 13.25 14.45 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.45 22.15 23.15 23.20 Aamusydämellä Ylen aamu-tv Ulkonäkö pettää Kyläsairaala (12) Löytöretkiä maailmaan Yle Uutiset Antiikkia, antiikkia Merta, mertoja ja maisemia Rakkaudesta puutarhaan Sydämen asialla (7) En ole kreivitär (Suomi 1945, 77?) O: Hannu Leminen. (1990) Miksi suomalaiset haluavat alkeellisiin oloihin keskelle ei-mitään kesäksi. 10.00 Yle nin iltapäivä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Kaiken maailman musiikkia: Kelttien kielellä 20.30 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. 23.10 Yöklassinen sää. N: Helena Kara, Olavi Reimas, Thure Bahne, Matti Aulos, Ville Salminen. Lyhytelokuva: Yhteisvoimin maatamme rakentamaan (S) Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa A-studio Ulos luontoon: Kevätseuranta Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Antiikkia, antiikkia Kartanopuutarhojen aatelia Viimeiset sanani Yle Uutiset Urheiluruutu Mr Selfridge (12) The Trip . 08.15 Ykkösaamu. Uudet jaksot alkavat 10. 14.03 Ajantasa. 18.00 Romano mirits. kesäkuuta kello 21. Dokumenttielokuva Otto Wille Kuusisen elämästä. 19.03 Urheiluradio. 11.00 jakerhon viikon kirja. 21.35 Novosti Yle. 18.50 Merisää. Ohjelma on uusinta hel- Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. Yle News. 07.15 vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 EtuAamusoitto. (S) 21.00 Kuolleista palanneet. 2/8. 12.00 Yle UutiAavikon tyttäret. 15.50 Veneilysää. Matkamiehet Brydon ja Coogan (12) Kriminalisti (12) Yle Uutiset Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt TV V2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Keittiössä tuoksuu ruoka 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset PohjoisSuomi 10.50 Oddasat 11.05 Tuntematon Norja 11.35 Teemestarin opissa 12.05 Uusi päivä (S) 12.35 Uusi päivä (S) 13.05 Luontoretkellä: Avarilla selkosilla 13.35 Norjan rannikoilla 14.15 Satuhäät 15.05 Sohvasurffaajat: Päätepiste 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.24 Onks noloo? 16.30 Galaxi: Kokit 16.31 Pok ja Mok (7) 16.38 Viidakkojytä (S) 16.44 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Hullu juttu 20.00 Uusi päivä (S) 20.27 Uusi päivä (S) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Appaloosa (12) 00.00 This Is England ?86 (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.10 15.15 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 20.30 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Grand Designs ? unelma-asunnot Mitä tänään syötäisiin? Moderni perhe (S) Moderni perhe (S) Kaappaus keittiössä Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Saaristoruokaa. YleX 06.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 08.15 Urheiluradio. Poliisi tutkii Lucyn puukotusta. Selviääkö hän hengissä. 14.00 rituaalia, joka kuuluu paimentolaisten Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Parsa. Parasta parsaa Nauvosta. 23.30 Suomi tänään. Näyttelijätyöskentely korostuu luontevasti. 17.20 Kirklo 17.20 10.55 Pikkujuttu. 12.55 Suomi tänään. ympärileikataan. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.17 Maakuntaradio. konserttilavalla. (1969) Kaupungistuminen on tehnyt luonnon helmassa viihtyvistä suomalaisista mökkeilijöitä. Haastatteluissa käsitellään mm. 15.55 Kir jakerh set. 17.00 Yle Radio 1 Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 säveliä. Suomalainen kesämökkielämä Kerittyjärven rannalla Lopella. 23.05 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.26 Taivaallista menoa: Kutsumuksen kuulija 16.55 Rakkausagentit 17.18 Gazoon (S) 17.22 Lonkeroiset (S) 17.25 Puutarhakeskiviikko 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Fanny ja löydöt 18.30 Tiedehemmot 18.48 Minun kotieläimeni 18.53 Ruohonjuuritasolla (7) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight: Lukitsemattomat portit 20.30 Stafettkarnevalen 2014 21.59 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (12) 22.45 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 06.30 Astral TV 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Jamie Oliverin säästöateriat 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Dieetit vaihtoon! 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Pilanpäiten 19.30 Mutsi (7) 20.00 Simpsonit 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Duudsonit tuli taloon (12) 22.00 112 23.00 Mutsi (7) 23.30 Bones (16) 00.25 Lain nimessä (12) 00.55 Eurojahti 04.00 SubChat 11.15 Krokotiilimies 11.45 Huima konttihuutokauppa 12.15 Huima konttihuutokauppa 12.45 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 13.45 Pomo piilossa 14.45 Britannian paras leipomo 15.45 Leijonan luola Kanada 16.45 Talent USA 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 Panttilainaamo 20.00 Poliisit (S) 20.30 Poliisit (S) 21.00 Poliisit (S) 21.30 Poliisit (S) 22.00 Poliisit (S) 22.30 Poliisit (S) 23.00 Poliisit . 07.45 Hartaita säve- sivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX liä. 08.00 Yle Jälki-istunto . Ne liittyvät erityisesti naispäähenkilön (Renee Zellweger) hahmoon. Harris ja Viggo Mortensen muodostavat kahden miehen rauhanturvaajayksikön. Se kutsutaan hillitsemään menoa Appaloosan kaupunkiin. 11.03 Maajailija Nura Farah ja romaani kuntaradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 18.55 Suomi tänään. 15.00 perinteeseen. 11.00 Klassikkoparatiisi: Kevätuhri. Toimittajana Olga Ketonen. yle.fi /taustapeili 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Poplaari. 19.06 Elämänmenoa Juhlapuheet 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 13.00 Klassista kah- radio. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Pauliina Tuomola 22.00 Radio Novan yö 61 5. Kilpakosija. Osa 3/3: Mikä on ei pysy. 21.03 Päivä tunnissa. 21.50 Merisää
20.25 Kon- sää. 17.30 Taustatia nelikätisesti. Myrkkyä. 11.57 Päivän miete- Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX lause. 06.15 Aamuhartaus. Ohjaus Joanna Rubin Dranger. 21.00 Kuolleista palanneet. 3/8. 09.00 Yle Uutiset. 3 jina Pasi Heikura ja Tina 09.05 Urheiluradio. kotihälytys (12) 01.00 South Park 02.30 Leijonan luola UK 03.30 Jopet-show (S) 04.05 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Sylillinen piikkilankaa -sarjan pääosissa näyttelevät Trevor Eve ja Hermione Norris (Peter ja Cassie Manson). Sokea ja kostonhimoinen rakkaus on psykologinen trilleri onnen hauraudesta, haudatuista salaisuuksista ja rakkauden musertavasta voimasta. Peter ja Cassie Mansonin keski-ikäisen arkionnen mullistaa tieto siitä, että heidän aikuistuva tyttärensä Prue on yllättäen raskaana ja aikoo mennä lapsen isän kanssa naimisiin. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arman Alizad 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . tänään. 15.05 MaaHelsingin Musiikkitalosta). 16.15 Maakuntaradio. Loistava piriste voi muuttua myös A-luokan tappajaksi. Yle Uutiset ja sää. Pyöreä pöytä. Suurrikosyksikkö tutkii kahden venäläispojan kuolemaa (16) Noitapiiri (12) Monk (12) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Pound Puppies (7) 08.30 Inspector Cartoons (7) 08.40 Yllätyskokki Niki 09.15 Hurja remontti 10.20 Sarahin talo 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti Amerikkalainen realitysarja. 14.20 Yllätyskokki Niki 14.50 Huikeat kakut 15.55 Supernanny (7) 16.55 Deittikamera 17.25 Himohamstraajat (S) 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Ajankohtainen Nelonen 20.00 Suomen kaunein mökki. Suomen kaunein mökki 2014 tittelin voittaja selviää! Saamme myös tietää mitkä kolme mökkiä saivat katsojilta eniten ääniä. 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia. 06.30 MaakunYle Uutiset ja sää. Reetta Arvila tutustuu erilaisiin yhteisöihin ja ihmisryhmiin kaupunkien ja kylien kaduilla ja kokoontumistiloissa. 17.45 Tekijä: LavasSää. 20.07 Café Tropical. Miten dio. Käsikirjoitus: Andrea Newmanin romaanin pohjalta käsikirjoitukseksi muokannut Guy Andrews. Ohjaus: Ashley Pearce. Sarjan ensimmäinen osa on katsottavissa Yle Areenassa. SYLILLINEN PIIKKILANKAA TV1 klo 22.00 Sandelinin teosta svenskarna i de islamistiska terrornätverken. HD (16) 21.50 Dreileben: Hetki pimeää. Trilogian päätöksessä karannut vanki kohtaa menneisyytensä ja sinnikäs rikostutkija pääsee yllättävään ratkaisuun murhatapauksessa. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Arman Alizad 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä. 17.15 Jokapaikan Reetta. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 102. 16.00 Yle Uutiset ja maisen konsertin väliaika. O: Christoph Hochhäusler, 2011. Joht. 21.03 Päivä tunnissa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Nähdä Brooklyn ja kuolla. 12.15 Julki- Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio nen sana.Mediaosaajat vaalikentillä. 13.00 Klassista kahteen. Julie. 15.05 Kultakuume. 18.50 Ilta- set. Toimitta- kuntaradio. toiveiden yö. 18.00 Yle Uutiset. Julien menneisyys alkaa paljastua. Victor piirtelee outoja kuvia. Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . - Johannes Urheiluradio. 12.45 Merisää. 11.03 Maakuntaradio. 2/2. Sota Flanderin taisteluhaudoissa oli jatkunut jo kolme vuotta. Aiemmin kokaiinia käyttivät vain rikkaat ja kuuluisat, mutta nyt se on Britanniassa suosituin A-luokan huume. 17.00 Yle sertti jatkuu. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 08.17 MaakuntaraKirsti Aapala.Toimittaklo 18.0 dio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Maakuntaradio. (12) 18.00 Astroboyn aika 19.00 Yön selässä. Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. nro 9 C-duuri ??Suuri??. 06.56 Päivän mietelause. 20.06 Sää. 10.00 Yle Uutiset. Isän silmäterän kapinaa lisää se, että tuleva mies on tytön opettaja. Voiko Peter dominoida aikuistuvan tyttärensä elämää, kun Cassie on valmis antamaan pyyteettömälle rakkaudelle mahdolSYLILLINEN PIIKKILANKAA 6 lisuuden. 06.25 Aamusoitto. 12.15 Maakunta19.03 Helsingin kaupunginorkeste- radio. 18.55 Luontokontakti 0203-17600. 21.40 Urheiluradio. 18.50 Merisää. 16.15 Faunin ilta- taradio. kotihälytys 00.30 Dexter (16) 01.35 Frasier (S) 02.05 Criminal Minds . merten kuningas (S) 18.44 Kysy Laralta (7) 18.57 Ruohonjuuritasolla (7) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Muotokuvassa: Nils Erik Villstrand 20.30 Puutarhakeskiviikko 21.00 Taksi (16) 21.45 Adrenaliinijahti 22.00 Onnistuuko elämä maalla? 23.00 Oddasat 23.45 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Duudsonit tuli taloon (12) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Pilanpäiten 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Viidakon tähtöset 22.00 Hävyttömät (16) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (16) 01.25 Lain nimessä (12) 10.45 Kuuluisat kuppilat 11.15 Kokki lomalla 11.45 Laiva (S) 12.15 Laiva (S) 12.45 Huippusalaiset reseptit 13.35 Vuorien sankarit (7) 14.30 Britannian paras leipomo 15.30 Leijonan luola Kanada 16.30 Maailman oudoimmat ravintolat 17.30 Talent USA 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 Panttilainaamo 20.00 Poliisit (S) 20.30 Poliisit (S) 21.00 Poliisit (S) 21.30 Poliisit (S) 22.00 Poliisit (S) 22.30 Poliisit (S) 23.00 Poliisit (7) 23.30 Poliisit (S) 00.00 Poliisit . Ravitulokset. 11.00 Yle Uuti18.30 Hartaita säveliä. KESKIVIIKKO 28.5.2014 TV 1 05.55 Antiikkia, antiikkia 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 MOT: Masentavat lääkkeet 10.00 Kyläsairaala (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 12.30 Sydämen asialla (7) 13.25 Rengasmatka (Suomi 1952, 73?) Ylioppilaskunnan laulajien rengasmatka. 15.00 Yle Uutiset. FBItutkijat (16) 03.05 Deittikamera 03.35 Älypää-TV Teema 17.00 Tiededokumentti: Huumeiden vaikutukset. 3/3. 09.10 Cavén. 21.50 Merisää. 16.00 05.00 Aamupala. 23.37 Metsää ja luontoa. 13.03 Rudolf Buchbinder, piano. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. 14.03 Ajanterille nro 1 d-molli. 07.53 Maakuntaratoteleen kantapää. 07.15 YleX Aamusoitto. HD 23.20 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 15.20 Stafettkarnevalen genom tiderna 15.26 Stafettkarnevalen 2014 16.55 Tiedehemmot 17.14 Minun kotieläimeni 17.19 Ruohonjuuritasolla (7) 17.25 Urheilevat norjalaiset 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Palomies Sam 18.30 Kapteeni Sapelihammas . 08.15 Urheilurahaan. 21.25 Schuber- Ravisuoran ennakko. Utelias naapuri ahdistelee Julieta, jonka hermo on muutenkin kireällä. John Storgårds, sol. kauden jaksot. Léna huomaa ihossaan outoja merkkejä. T: BBC 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.55 Keskiviikon ravisuora 22.00 Sylillinen piikkilankaa 22.45 Yle Uutiset 22.50 Ulkolinja: Euroopan uusjako Aku ja kumppanit Nelonen klo 7.50 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Katti Matikaisen aamu 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset PohjoisSuomi 10.50 Oddasat 12.35 Uusi päivä (S) 13.05 Uusi päivä (S) 13.35 Nolojen tilanteiden mies (S) 14.00 Kuvakirjeitä maailmalta 14.15 Ajankohtainen kakkonen 15.05 Hullu juttu 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.25 Onks noloo 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Hullu juttu 20.00 Uusi päivä (S) 20.27 Uusi päivä (S) 21.00 Alamaailma (16) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Billie Porter: Erikoinen Etelä-Amerikka 23.00 Hit and Miss (16) 23.45 Silminnäkijä: Ulos Euroopasta! 00.15 Hatfields & McCoys (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.10 15.15 15.45 16.15 16.45 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 23.40 00.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (S) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Pomo piilossa UK Mitä tänään syötäisiin? Vauvaonnea (7) Vauvaonnea (S) Saaristoruokaa Keidas Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Kadonneen jäljillä C.S.I. Miten se elimistössä vaikuttaa. 14.00 KanYle Radio Suomi tapöytä. Jihad . 18.03 Luontokontakti 020317600. 13.06 MaakuntaraBrahms: Konsertto pianolle ja orkes- dio. 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. 09.00 . 22.05 Uudenkansanmusiikki. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Sanna Kiiski 18.00 Illallinen 22.00 Radio Novan yö. 08.15 Ykkösaamu. 15.00 Yle Uutiset. 13.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 09.11 Maakuntaradio. tussuunnittelija Lucie Kuropatová 18.20 Radioteatteri esittää: 10.00 Yle Uutiset. 12.00 hartaus. 08.00 Yle Uutiset piharatamo liittyy ratapikontak ti ja sää. 15.52 jana Lotta Emanuelsson. 07.17 päivä. (S) 14.40 Kanahaukka 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Kyläsairaala (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Antiikkia, antiikkia 19.00 Historia: Suursodan tunnelinkaivajat. 20.00 Koti- Maakuntaradio. 03.40 Luontoretki. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 15.50 Veneilysää. 06.05 Hartaita säveliä. 08.00 Yle Uuti- 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu set ja sää. (Suora lähetys tasa. 15.55 Yle News. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Ajankohtainen Nelonen 23.30 Poliisit . Viki ras: toimittaja Eeva Luotonen. 11.00 ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uudet levyt. 21.00 Yle Uutiset. Brittien tunnelinkaivajat olivat edenneet kuitenkin jo saksalaislinjojen alle ja 600 tonnia räjähdysainetta oli valmiina laukaistavaksi. Epidemia. 07.50 Meri17.20 Kulttuuritunti: ArisLuontosää. New York. 10.55 Pikkujuttu. Kokaiini. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . Murhatutkimusten aikana selviää, että miljardöörin poika on kidnapattu. Tapaukseen liittyy myös monimutkainen peli näyttelijöineen. Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Rikoksista pahin. 14.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bule- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 vardi. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Franz Schubert: Sinfonia Uutiset ja sää. Jos rakkaus onkin joskus sokea, miksi se on samalla myös kostonhimoinen? Pääosissa: Trevor Eve, Hermione Morris, Imogen Poots, Tom Riley, Ann Ogbomo, Jemima Roper, Pierro Nel-Mee. 21.55 Suomi tänään. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Luontokontakti 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. Uudet 10. 10.50 Kuuluttajan vie- Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . T: BBC. Nykyajan maailma ei nuku koskaan. 20.20 Neiti Tärkeä ja uraputki. Hirtehishumoristinen animaatio naisen elämästä, kamppailusta sisäisten demonien kanssa, vanhempien odotusten murskaamisesta ja uran romahduksesta. 21.35 Novosti Yle. Haastateltavana Radio Su omi dio. 12.55 Suomi rin konsertti. 12.00 Turun tuomiokirkon kello Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle lyö 12. 10.05 Brys- Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle selin kone. 22.05 Ajassa soi. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. Padon pinta laskee edelleen. 20.03 Urheiluradio. ruotsalaiset ja islamistinen terroristiverkosto. Kristiina Koivunen esittelee Magnus peili . 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. Sairaalassa riehuu vatsaflunssaepidemia, eivätkä lääkäritkään välty siltä
Miami (12) 23.00 Pahan jäljillä (16) 00.00 American Horror Story (16) 01.00 Bones (16) 01.55 Lain nimessä 08.30?13.30 Henkka & Niki vs. TORSTAI 29.5.2014 Pientä mökkiremonttia MTV3 klo 20.05 TV 1 07.30 08.00 08.05 09.00 09.05 09.55 10.00 10.45 11.00 11.05 11.35 12.25 13.20 14.40 15.00 15.05 15.10 15.40 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.10 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.45 20.55 21.05 22.05 23.00 Antiikkia, antiikkia Yle Uutiset Petoeläinten paratiisi Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Jumalanpalvelus Löytöretkiä maailmaan Yle Uutiset Antiikkia, antiikkia A-studio Sydämen asialla (7) Iloinen Linnanmäki. (Suomi 1960, 78?) O: Jack Witikka. Toimittajana Marko Miettinen. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 10.00 Janne Virtanen 15.00 Sanna Kiiski 20.00 Radio Novan yö 63 7. (12) 00.50 Monk (7) 01.50 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Pound Puppies (S) 08.30 Inspector Cartoons 08.35 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.45 Isännän ja koiran käytöskoulu Amerikassa 09.45 Elokuva: Alvin ja pikkuoravat 2 (Alvin and the Chipmunks: The Squeakquel/USA 2009). Tarinoita kuuntelemassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat yksikön päällikkö Otto Lahti Liikenteen turvallisuusvirasto TraFista ja autokirjailija Timo Kiiski. 19.03 Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. 10.03 Sää. 18.30 J.S.Bach: HelaRadio Su 10.04 Radio Suomi torstain kantaatti nro 11 omi klo 18.2 kesän korvalla. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäi- vää. 07.04 sista kahteen. HD 21.00 Kuolleista palanneet. 4/8. 19.00 helatorstaina. 16.00 Yle Tänään helatorstaina. 17.30 mies. 09.05 Sää. 21.15 Brys- set ja sää. 16.05 Meteorologi sormet selin kone. Toisenlainen tuotantotapa. 10.00 Jumalanpalvelus Kiimingin kirkosta. 11.00 Hienostelua: Asuin Sinebrychoffin taidemuseossa. Voisivatko pienet kojeet tuoda kaivattua lisätilaa ihmisten teknologian valtaamiin koteihin. Julien naapuri löytyy kuolleena. 17.20 Elokuvamusiikin mes- Tänään helatorstaina. 13.00 Klas- 07.00 Yle Uutiset. Komedia Linnanmäen huvipuistosta, jossa kaksi sampoonvalmistajaa ottaa mittaa toisistaan ja Peacockin tähdistä. 20.06 Sää. 19.03 Urheiluradio. 6/6. Richard Ayoade testaa minikokoisten laitteiden kiinnostavimmat uutuudet. 08.20 Arkisto. 13.03 50 vuotta nauravia peroista Figaron häät ja Tituksen lem- nakkeja. (S) 15.50 Supernanny (7) 16.50 Deittikamera 17.20 Himohamstraajat (S) 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Ajankohtainen Nelonen 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (Indiana Jones and the Last Crusade/USA 1989). 23.40 Ajankohtainen Nelonen 00.10 Blue Bloods (12) 01.10 Frasier (S) 01.40 Greyn anatomia (12) 02.40 Deittikamera 03.10 Älypää-TV Teema 17.00 Marion Michellen muistojen matkassa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 07.00 Yle Uutiset. 23.03 Taustapeili. 23.33 Minna Pyykön maailma. kotihälytys (12) 00.00 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (S) 01.00 South Park (12) 01.30 South Park (12) 02.00 Australian rajalla 02.30 Trigger Happy TV (7) 03.00 Leijonan luola UK 03.55 Jopet-show (S) 04.30 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Narkoleptikko nukahtaa minne vain. Päättymätön painajainen ON KULUNUT viisi vuotta siitä, kun Suomes- sakin alettiin pelätä pandemiaa, sikainfluenssaa. 00.05 Yöradio. 03.15 Taustapeili . Toimitta- 15.50 Veneilysää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 torstaina. 15.00 B-duuri ??Kuningatar?. 07.50 Merisää. 13.00 Yle Sinfonia nro 33 B-duuri; Aarioita oop- Uutiset. 09.00 Yle tareita. 21.50 Merisää. 12.05 Tänään Euroradiokonsertissa Magdalena Kozená ja Les Violons du Roy. Kysytty 17.15 Tänään helatorstaina. Adèle piilottelee Simonia. 14.00 M-studio. 12.15 Tienviittoja. Ohjaaja: Stephen Sommers. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 23.10 Yök- dulla. Mozart: Tänään helatorstaina. 20.00 Yle Uutiset. eläinten kuningas Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Oddasat Tanskalaisten lempikakut Keittiössä tuoksuu ruoka Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Pyörällä pitkin Aasiaa Hullu juttu Tartu Mikkiin Suunnistuksen Huippuliiga Galaxi Nokkelikot Mimun maailma (7) Pikku Kakkonen McLeodin tyttäret (7) Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset Urheiluruutu Kalassa! Kalassa! Erätulilla Silminnäkijä: Päättymätön painajainen Jinsy-saari (7) Kätevä emäntä (7) Ihmebantu (12) Yle Uutiset Urheiluruutu True Blood (16) True Blood (16) True Blood (16) True Blood (16) Alamaailma (16) 06.00 Eurojahti 07.20 Aamusää 08.15 Palomies Sami: Ponttipantin suurpalo (S) 09.15 Angry Birds Toons Specials (S) 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 12.35 Egyptin prinssi (7) 14.30 Koko Britannia leipoo: Mestariluokka 15.35 Middle (S) 16.00 Middle (S) 16.30 Kadonneen jäljillä 17.30 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.35 Kauniit ja rohkeat (S) A 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.25 Pilanpäiten 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Pientä mökkiremonttia 21.00 Klikkaa mua (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.30 Muumio (Mummy, USA 1999) Häikäisevistä erikoistehosteistaan palkittu vauhtiseikkailu sukeltaa Faaraoiden maahan urhean tutkimusmatkailijan mukana. Poliisi on kiinnostunut Victorista. Pojan kuolintapa selittää hänen outoa käytöstään. Amerikka 13.30 Maistuvimmat liikeideat 14.30 Britannian paras leipomo 15.30 Leijonan luola Kanada 16.30 Maailman oudoimmat ravintolat 17.00 Maailman oudoimmat ravintolat 17.30 Talent USA 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 Panttilainaamo 20.00 Poliisit (7) 20.30 Poliisit (S) 21.00 Poliisit (S) 21.30 Poliisit (S) 22.00 Poliisit (S) 22.30 Poliisit (7) 23.00 Poliisit . Pääosissa: Brendan Fraser, Rachel Weisz, John Hannah, Arnold Vosloo, Kevin J. Joseph Haydn: Kantaatti ??Ari- 14.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Todellisia tarinoita. Mv. Prinsessa Lilianin elämä Yle Uutiset Yle News Panorama: Vaarallinen koulutie Löytöretkiä maailmaan Avara luonto: Etiopian vaippapaviaanit Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Estradilla: Valkea Ruusu Antiikkia, antiikkia Downton Abbey (12) Unohtuneet rikokset Kysymyksiä luonnosta Yle Uutiset Urheiluruutu Kokkihommia (S) Valkoinen kuningatar Ulkolinja: Julma huhtikuu Viisi päivää (16) TV 2 06.50 09.00 09.30 09.40 09.50 10.00 10.10 10.20 10.30 10.40 10.50 11.05 11.35 12.05 12.35 13.10 13.40 14.10 15.00 16.30 16.31 16.40 17.00 18.02 18.50 19.00 19.05 19.10 19.20 19.30 20.00 20.30 20.55 21.20 21.50 21.55 22.05 22.50 23.40 00.35 01.30 MTV 3 Pikku Kakkonen Rune . (S) 13.45 Elokuva: Minä ja prinssi: Kuninkaalliset häät (The Prince & Me II: The Royal Wedding/USA 2006). 15.00 Suomi soi. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 sikalassa possulla on arvostelijoiden mukaan tilaa vain juuri ja juuri kääntymiseen. Solistina pianisti Lang Lang. Tehotuotantolassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 18.28 Kesäautoilta 0203-17600. Kerro hauskimmat ja mieleenpainuneimmat harraste- ja kesäautotarinat. Bernard Labadie. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Osa 3: Perkkiön possut. W.A. 20.07 Euroopan taivaan alla. 21.00 Yle Uutiset. Erilaista elämää maaseumittaja Eeva Luotonen. 07.03 Sää. Yle Uutiset ja 05.00 Aamupala. (S) 11.35 Elokuva: Kolme miestä ja baby (Three Men and a Baby/USA 1987). 16.05 Faunin ilta- Uutiset ja sää. 08.05 Kalle Haatanen. 15.03 Urheiluradio. selissa Palais des Beaux-Arts?n Henry 15.08 Meteorologi sormet mullassa. le Boeuf -salissa 15.1.2014). 17.00 Yle Uutiset ja sää. Victor. Vastuun pallottelu jatkuu. SILMINNÄKIJÄ: PÄÄTTYMÄTÖN PAINAJAINEN TV2 klo 20.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 14.03 Konserttiadne Naksos-saarella??; Sinfonia nro 85 lavalla Tuomo Prättälä ja UMO. Se kertoo samalla, että julkisuudessa kohut tulevat ja menevät, mutta asianomaisten piina jatkuu, ja heidät on helppo unohtaa. Pyöreä pöytä. 04.02 Café Tropical . 18.50 Merisää. 18.00 Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Pyhäaamun musiikkia. 22.05 Lähikuvassa. 23.00 Yle Uutiset. 11.03 Tänään valtakunnassaan??. 06.30 Suomi soi. sää. merten kuningas (S) 17.09 Kysy Laralta (7) 17.22 Ruohonjuuritasolla (7) 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30 Fanny (7) 18.37 Limbo 2 (7) 18.52 Nina Patalo (7) 19.00 Pyhä tunturi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Euroopasta olisi puhuttava 20.10 Ihanat autot 20.30 Yesminen eksoottiset herkut 21.00 Strömsö 21.40 Minun maisemani 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Juoksijoiden luvattu maa 23.45 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Dieetit vaihtoon! 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Viidakon tähtöset 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Pilanpäiten 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 C.S.I. 15.52 Meteorojana Anu Holttinen 20.30 Klarinet- logi sormet mullassa. 11.00 Yle ??Ylistäkää Jumalaa Hänen 8 Uutiset. (Äänitetty Brys- Yle Uutiset. 18.55 Kesäautoilta 0203-17600. 09.15 Eläinten Arvassalo ry. helatorstaina. 22.55 Kuuluttajan vieras: toi- Taustapeili. 09.06 Tänään helatorstaina. 09.33 Tänään atteri esittää: Maria Jotuni: helatorstaina. 10.00 Huojuva talo, osa 103. Kesäauto ilta Yle Uutiset. 12.00 Yle Yle Uutiset ja sää. Rokotukset päätettiin lopettaa, mutta kesti kauan ennen kuin syy-yhteys rokotteen ja narkolepsian välillä myönnettiin. Vasta vuosi sitten päätettiin maksaa korvauksia myös yli 19-vuotiaille sairastuneille. Päättymätön painajainen -ajankohtaisdokumentti kokoaa yhteen viiden vuoden materiaalit ja antaa puheenvuoron painajaisen kokijoille ja näkijöille. Siitä alkoivat yhteydenotot, jotka jatkuvat edelleen. Vuodet kuluivat, ja sairastuneita tuli yhä enemmän - ensin lapsia, sitten myös aikui- sia. 21.55 Suomi tänään. 16.55 Kapteeni Sapelihammas . 21.35 Novosti Yle. N: Niilo Tarvajärvi, Tea Ista, Ismo Kallio. 13.42 Tänään helatorstaina. peys. Bernard Herrmann. O?Connor, Jonathan Hyde. Toisenlainenkin tuotantotapa on mahdollinen. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Tänään helapäivä. 18.00 Yle Uutiset. 08.10 Luontoretki. Selostaja Lauri Itäkannas. Muut 07.30 SVT:n ohjelmaa 15.55 Onnistuuko elämä maalla. Ohjaaja Valentin Valchev matkusti myös elokuvan kuvauspaikoille ja näytti materiaalin Marionille. 18.40 Kootut askeleet: Alpo Aaltokoski 19.00 Mies varjossa (S) 20.00 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen 20.30 Vempainmies. Kapellimestarina Christoph Eschenbach. 11.57 Yksi Yle Radio Suomi on hyvää seuraa. 19.06 Kesäautoilta 0203-17600. mullassa. Vuosi rokotuksista hän sai kutsun ainoana televisiotoimittajana erikoiseen tiedotustilaisuuteen: sen järjestivät kymmenien sairastuneiden lasten vanhemmat nimettöminä. Wienin filharmonikkojen perinteinen ulkokonsertti Wienistä. 18.20 Radiotevanhainkoti. 12.55 Joht. 16.00 Yle Uutitisolistina Martin Fröst. 07.03 Aamusoitto. 07.53 Arkisto. Tuli kiire hankkia rokote, jota koko muu maailmakin hamusi. Rokotetta ei ehditty testata, ja valtio teki sopimuksen lääketehtaan kanssa, jonka mukaan valtio vastaa mahdollisista haittavaikutuksista. Toimittaja Ami Assulin on seurannut asiaa alusta asti. Selittääkö se myös syyn paluuseen? HD (16) 22.05 Kesäkonsertti Schönbrunnista. 21.03 Suomi tänään. Léna voi yhä huonommin. Joris Ivens ja Marion Michelle matkustivat Euroopan halki 40-luvun puolivälissä kuvatessaan elokuvaa Ensimmäiset vuodet. 12.45 Merisää. 15.55 Yle News
15.55 Yle kuntaradio. 19.03 Urheiluradio. Ylen tv-kasvona tunnettu Maria Jungner käsittelee tuttujen vieraidensa kanssa ihmissuhteita sekä ihmiselon ihanuutta ja kurjuutta. 12.15 05.00 Aamupala. 07.45 Hartaita säveliä. McNally, Sam Claflin. Olavi Paavolaisen kadonneet 12.42 Maakuntaradio. 12.00 Yle UutiNews. 14.00 Kantapöytä. Aiheena ovat Stingin musikaaliksi (The Last Ship) pukemat muistot kotikaupunkinsa laivanrakennusteollisuudesta. Mukana mm. 13.03 Urheiluradio. 09.05 Muistojen bule- Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 vardi. 15.50 Venei18.50 Iltahartaus. 11.57 Päivän mieYle Radio Suomi telause. 21.00 Yle Uutiset. Minna Kuukka 10.00 Vappulandia . Siitä alkoi Afrikan kolonialismin historia, jonka laskua maksetaan yhä. 19.40 Kootut askeleet: Jyrki Karttunen 20.00 Milos Forman ja Hollywood. Toiveuusintana 150. kotihälytys 00.50 Elokuva: Hamlet 2 (12) 02.40 Frasier (S) 03.10 Deittikamera 03.40 Älypää-TV Teema 17.00 Elävä arkisto: Kesämökillä 17.00 Mökkihöperöt 17.25 Suomalainen onnela: Kesämökki 18.10 Afrikan jako. Yle Uutiset ja sää. 18.20 Radio- Maakuntaradio. 07.17 Maakuntemperamentit kohtaavat Musiikki- taradio. Juhlatunnelmaa himmentää tieto lääkäri-isän syövästä. Isän ja pojan suhteen kautta kelaillaan paljon menneitä. Hilja Valtosen romaaniin perustuva komedia evakkotytöstä, joka talonmiehen toimen ohella opiskelee. 14.50 Arkistokuvia: Poikien kesäparatiisi (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 15.50 Kartanopuutarhojen aatelia 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Kyläsairaala (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Antiikkia, antiikkia 19.00 Mildred Pierce (12) 20.00 Pohjoismaisia puutarhoja: Pyhäniemen kartano 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Hengen asein 22.00 Tauno Tukevan sota (7) 22.50 Yle Uutiset 22.55 Sylillinen piikkilankaa 23.40 Naisten kokemaa Tauno Tukevan sota TV1 klo 22.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Teemestarin opissa 09.30 Hakkerit suurvallan ytimessä 10.30 Pyörällä pitkin Aasiaa 11.05 Luontoretkellä: Avarilla selkosilla 11.35 Elämäni eläimet 12.05 Tanskalaiset linnanrouvat 13.05 Strömsö 13.45 Tyylitietoinen Nina 14.15 Kauneuskupla 15.15 Erätulilla 15.45 McLeodin tyttäret (7) 16.29 Galaxi 16.30 Hemmot (S) 16.32 Jenni (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Tuhkimotarinoita 20.20 Kerrostaloelämää (7) 20.30 Kimppakolmoset (12) 21.00 Tartu Mikkiin. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Ohjaaja Milos Formanin pitkä tie sosialistisesta Tshekkoslovakiasta amerikkalaisen elokuvan huipulle. Dokumentti, ohjaus Clara & Julia Kuperberg. 21.00 Kino: Paluu Yorkshireen (And When Did You Last see your Father?, Englanti 2007) Tosipohjaisessa elokuvassa kirjailija palaa lapsuutensa maisemiin ja kipeisiin perhesuhteisiin elämänsä varrella. 23.10 Yöklassinen. Puhelinlangat laulaa. 12.37 Anonyymit kotikiusatut. jakerho. Dee Snider valitaan Plan B:n ryhmänjohtajaksi. 08.17 Maakuntaradio. N: Nelly Lovén, Tauno Palo. Vappu Pimiä 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . 07.50 Merisää. Länsimaat sopivat huhtikuussa 1884 Berliinissä, kuinka jakavat Afrikan. KahP uhelin 09.10 Sää. N: Colin Firth, Jim Broadbent. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lakatut varpaankynnet ? Susanna Vainiola. 12.55 Suomi tänään. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. kaikkien elokuvien äiti (12) Pilanpäiten Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Diili: All Star. Kertojat langatlaulaa 18.50 Merisää. 15.05 Maakuntaradio. (130?) (12) 23.50 Poliisit . 11.03 Maatakuume. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. Ohjaus: Rob Marshall. 23.00 Yle Uutiset. 12.45 Meripäivät ja paperit 18.00 Musiikkika- sää. O: Anand Tucker. Viki 07.50 Aamuhartaus. 08.15 Ykkösaamu. 21.40 Urheiluradio. Maven rakennuttaa itselleen siltaa, mutta luonnonsuojelijat pistävät homman jäihin. 10.00 Yle Uutiset. 19.03 Viulisti Amandine Yle Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. O: William Markus. 18.55 Tom Wentzel, Tiia Louste, Esko Nik- Puhelinlangat laulaa. Vieraana tavataan kuntaradio. 15.00 Yle Uutiset. talo, osa 104. 21.50 Merisää. (7) 22.30 Sting: Viimeinen laiva. Brittilaulaja Stingin ja ystävien tunnelmallinen teemaillta. 08.00 Yle Uutiset ja sää. työpari, ohjaaja Ville Saukkonen ja 08.15 Urheiluradio. Jimmy Nail. Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.26 Yesminen eksoottiset herkut 16.55 Fanny (7) 17.02 Limbo 2 (7) 17.17 Nina Patalo (7) 17.25 Euroopasta olisi puhuttava 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä! 18.30 Kollektivet 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Dok: Pohjolan painajainen 2 20.30 Ruotsin salaiset huoneet 20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat: Fanipostia 14.55 Kurjat kuppilat USA 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Tunteet pelissä (12) 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Kolme miestä ja tyttö (7) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 20.00 Simpsonit 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Poliisiopisto 6 ? Kaupunki vaarassa (12) 22.40 Alien 3 (16) 00.40 Eurojackpot ja Jokeri 00.45 112 01.40 Grimm (12) 02.35 Lain nimessä (12) 02.35 Eurojahti 11.00 Muuttajat 11.30 Muuttajat 12.00 Huima konttihuutokauppa 12.30 Huima konttihuutokauppa 13.00 Maistuvimmat liikeideat 14.00 Britannian paras leipomo 15.00 Leijonan luola Kanada 16.00 Maailman oudoimmat ravintolat 17.30 Gordon Ramsay ja paras ravintola 18.30 Panttilainaamo 19.00 Poliisit (7) 19.30 Poliisit (7) 20.00 Poliisit (7) 20.30 Poliisit (7) 21.00 Poliisit (7) 21.30 Poliisit (7) 22.00 Poliisit (S) 22.30 Poliisit (12) 23.00 Poliisit (7) 23.30 Poliisit (7) 00.00 Panttilainaamon autospesialistit (S) 00.30 Panttilainaamo 01.00 Panttilainaamo 01.30 South Park (7) 02.00 South Park (12) 02.30 South Park (7) 03.00 South Park (12) 03.30 Appivanhemmilla kylässä (S) 04.00 Jopet-show (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Tosipohjaisessa elokuvassa kirjailija palaa lapsuutensa maisemiin ja kipeisiin perhesuhteisiin elämänsä varrella. Riemua ja surua ELOKUVASSA Paluu Yorkshireen (And When Did You Last See Your Father, 2007) kirjailija saa tunnustuksen työstään. Päivä huvipuistossa. 13.00 Yle mari. 10.03 Ajantasa. ja Inari Nuutero. 18.03 Puhelinja sää. Vanha lepakko. 09.00 Yle Uutipuvustaja, alusvaatesuunnitset. PERJANTAI 30.5.2014 TV 1 05.55 Antiikkia, antiikkia 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Ulos luontoon: Kevätseuranta 10.00 Kyläsairaala (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 11.05 Antiikkia, antiikkia 11.35 Avara luonto: Etiopian vaippapaviaanit 12.30 Sydämen asialla (7) 13.25 Neiti talonmies. 19.06 kari. 13.00 Klassista kah- taradio. 20.06 Sää. 20.07 Puhelinlangat laulaa. Jussi Halli 20.00 Radio Novan ilta ja yö. 07.00 Yle Uutiset ja sää. teen. Puh. 17.20 Taustapeili. sen barokin ilta. 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 lause. 16.15 MaakuntaBeyerin ja Camerata Bernin italialai- radio. 12.15 Maakuntaraja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . 17.20 Kir- dio. Käsikirjoitus Juha Sep- LANGAT toivelevyn nimi numeroon pälä. 15.52 Maakuntaradio. 17.30 litiikan arkipäivää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 20.00 Yle Uutiset. Heistä keskeisimpiä ovat kirENGLANTILAISESSA 8 jailijan äiti (Juliet Stevenson), vaimo (Gina McKee) sekä ensi rakkaus (Elaine Cassidy). Anand Tuckerin ohjaaman leffan näyttelijäkollektiivin työskentelyä on ilo seurata. Tarinan nykyhetki on vuodessa 1989. Koukkaukset menneisyyteen tuovat kuviin nautittavaa, Howard Athertonin täyteläisessä värikuvauksessa hohtavaa epookkia. Tunteikas tosipohjainen draama pohjautuu kaupallisesti menestyneeseen Blake Morrisonin muistelmateokseen. Harri-Ilmari Moilanen PALUU YORKSHIREEN Yle Teema klo 21.00 YleX 06.00 Yle Uutiset. 23.03 Poplaari. 22.05 Radioateljee esittää: langat laulaa. 22.00 Yle Uutiset 18.00 Yle Uutiset. 06.25 . 11.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uuti- lysää. 0600-17600 (0,33 Yhteinen vastuumme . 21.35 Maailmanpo- Urheiluradio. 10.00 Yle jat Helena Hannikainen ulaa Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. teatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva 14.03 Ajantasa. 18.30 Hartaita säveliä. säätiedotuk- e/min. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu säveliä. 16.00 set ja sää. Taiteilija- 07.15 Urheiluradio. Yhtäkään afrikkalaista ei kuultu neljä kuukautta kestäneessä kokouksessa. 09.05 Urheiluradio. telija Tyra Therman. Jim Broadbent on isänä leffan virtuoosimainen näyttelijädynamo. Ohjaus Harri Huhtamaki. (Suomi 1955, 82?). juhlajakso vuodelta 2011. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Muistin vanki (12) 22.50 Kova laki: Erikoisyksikkö 23.30 Jinsy-saari. Tekni- 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi /puhelinnen toteutus: Pekka Lappi. Suomi öljyn jälkeen. 17.15 Maria Jungner. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde. Keskusteluohjelma, joka syventää ja taustoittaa politiikan ja yhteiskunnan ilmiöitä. Hänellä on myös iso liikkuma-ala roolissaan. Tärkeä osa tapahtumissa on useammallakin naisella. 06.15 Aamuhartaus. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Aamusoitto. 20.03 Urheiluradio. Hänessä tavataan mies, joka nauttii välillä ylikierroksillakin elämän ihmeistä. Myöskään Omarosa ei kauaa lepää laakereillaan, vaan ottaa Team Powerin komentoonsa, kun joukkueet suuntaavat kohti Orlandon Universal Studios -teemapuistoa. Eurojackpot ja Jokeri Viimeinen erä (16) Monk (12) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Pound Puppies (S) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Yllätyskokki Niki 09.15 Hurja remontti Amerikkalainen realitysarja. 10.20 Sarahin talo 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti Amerikkalainen realitysarja. 14.20 Yllätyskokki Niki 14.50 Huikeat kakut 15.55 Supernanny (7) 16.55 Deittikamera 17.25 Himohamstraajat 18.25 Frasier (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Huvila & Huussi. 08.00 Yle Uuti- ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 set ja sää. 16.00 Yle Uutiset set ja sää. 15.05 Kulklo 18.0 3 Yle Uutiset. 09.11 Maavia kaatamassa toimittalangat la kuntaradio. 10.05 Mikä Yöradio maksaa. 15.00 Radio Su omi 10.55 Pikkujuttu. Maven uskoo kuitenkin saavansa jatkaa näyttämällä suojelijoille harvinaisuuden. 09.00 Uuden musiikin toiveshow 20.00 Yle Uutiset. 06.30 MaakunTiedeykkönen. Aikuista kirjailijaa esittää Colin Firth, teini-ikäisenä saa paljon tilaa Matthew Beard. Heti alussa käy selväksi isän omapäisyys ja riehakkuus. 23.50 Suomi tänään. 13.06 kielinen viikkokatsaus. 11.00 Riston Valinta. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.15 Nuntii Latini . 21.55 Suomi tänään. Pääosissa: Johnny Depp, Penelope Cruz, Geoffrey Rush, Ian McShane, Kevin R. latinan- Uutiset. + pvm, tekstiviestillä RS (väli) sia elämästä. (7) 23.55 Boardwalk Empire (16) 00.51 Boardwalk Empire (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.40 14.05 14.10 15.10 15.15 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 19.00 19.20 19.30 20.00 21.45 22.00 22.20 22.25 22.35 00.30 00.35 01.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Lääkärit Viikonvaihteen alueellinen sääennuste Farm Kings Mitä tänään syötäisiin? Mike & Molly (S) Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat Pientä mökkiremonttia Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Remonttimestari Hot Shots! . Somerolla kolmilapsisen perheen navetan vintistä halutaan tehdä lasten oma huvikumpu. 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä (Pirates of the Caribbean: On Stranger Tides/USA 2011). 07.15 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Aamusoitto. Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 02.15 Anonyymit kotikiusatut. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä. 07.53 Maatalon kahvilassa. 4/4