Kansan Uutiset 23.11.2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s.36 Merja Kyllönen 6 Harppi-Saksan harjoittelija 12 Tex Willer 17. Hinta 3,50 ? 47-003251-1247 47 www.kansanuutiset.fi Viikko 47 Perjantaina 23.11.2012 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Gaza taas raunioina » Aseet vaikenivat, voittiko kukaan
Finanssiala vastustaa kiivaasti veroa. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.18 Kansan Uutiset, Viikkolehti 23.11.?29.11.2012 C Keskustelu s.34 D Ulkomaat s.36 E Vapaa-aika s.42 Liite F Pelit s.44 PUHELIN 09 759 601 Koulutus on kaikkien perusoikeus VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi Vasemmistoliiton koulutuspoliittinen ohjelma on vuodelta 2007. Puolueen koulutuspoliittisen työryhmän mielestä se jäi keskeneräiseksi ja kiinni teollisen yhteiskunnan rakenteisiin. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Veron on tarkoitus olla voimassa siihen asti, kun EU-tasoinen pankkivero astuu voimaan. Tässä Viikkolehdessä julkaistava Koulutus-liite avaa uuden keskustelun. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, , Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi Pankkivero on oikeudenmukainen Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen pankkiverosta. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Mikko Pirnes p. Finanssialan Keskusliitolle maksetaan vastustamisesta, Tuomala toteaa. LEVIKKI Seikkailu on kivaa TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. Nightwish-yhtyeen Tuomas Holopainen (kuvassa) toteuttaa fantasioitaan yhtyeensä sinfonisessa hevirokissa ja nyt myös pitkässä elokuvassa. Tavoitteena on saada aikaan uusi ajassa kiinni oleva ohjelma. Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala sanoo Viikkolehdelle, että oikeudenmukaisuus riittää veron perusteluksi. Äärioikeisto on tullut näkyvästi kaduille. Hän sanoo, ettei pakene maailmaa, mutta seikkailu oikeassa elämässä ja mielikuvissa on vaan niin kivaa. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT LEHTIKUVA/ KIRILL KUDRYAVTSEV D 38 Venäjän uusnatsit tulivat kaduille Moskovassa tässä kuussa järjestetyssä marssissa 20 000 ihmistä vaati Venäjää venäläisille. Kuten kiihkokansallismielisyyteen aina, myös venäläiseen nationalismiin kuuluu menneen suuruuden haikailu, kirjoittaa Antero Eerola. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (9 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2012 Kannen kuva: Lehtikuva/ SAID KHATIB 2. Liikkeen tunnus on musta-kelta-valkoinen Romanovien dynastian lippu, joka oli virallisessa käytössä tsaarin aikana vuosina 1858? 1883. Kirjoittajat ovat työryhmän jäseniä, mutta tavoitteena on haastaa keskusteluun kaikki asiasta kiinnostuneet. Kirjoitukset julkaistaan myös KU:n verkkolehdessä. LEHTIKUVA/ MIKKO STIG 14 A B 30 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. Viikkolehden haastattelussa hän kertoo uppoutuneensa fantasiamaailmaan jo kaksi vuotiaana Aku Ankasta inspiroituneena. Miksi Suomessa pitäisi olla yksi aliverotettu toimiala, hän kysyy
Samoin on löydyttävä yhteinen näketaisiin sopimuksiin. Koulutuskiistaan on löydyttävä ratEK ei halua raamisopimukselle jatkoa kaisu, muutoin tiedossa ovat levottomat vaan alkaa suuntautua jo nyt toimialakohajat. Puheenaihe oli yhteinen, mutta lähestySAK:n puheenjohtajan mielestä työllisyyssopimukmistapa sekä johtopäätökset tulevasta miltei vastakkaiset. sessa sovittaisiin vain jatkovuoden palkoista. Monilta osin näkemyserot haluaa viedä sopimustoiminnan . EK:n mieMolemmissa leireissä ollaan huolestuneita talous- ja työllestä taas yleisiin palkankorotuksiin ei ole lähivuosina lainlisyyskehityksestä, mutta käsitykset tulevasta eroavat toikaan varaa. sistaan kuin yö ja päivä. Uusittu johto tuonee EK:hon uudenlaisen neuvotteluEK:n uusi johto antoi hallituksen jättäkulttuurin. sehän on ihan katastro?setti. Liikenneministeri Merja Kyllönen, Iltalehti 21.11. kyLönen iel äv ho v hy ker ETTI DJ TIEBU © TARMO KOIVISTO 3. Kilpailukyvyn palautmys talouden kehitykseen vaikuttavista tamiseen vedoten työnantajien etujärjestö ratkaisuista. Torstaina vieSAK:n valtuustossa puhuneen puheenjohtaja Lauri siin palkankorotuktettiin varsinaista työmarkkinapäivää, kun samaan aikaan Lylyn viesti oli miltei päinvastainen. Samalla se vaatii julkisen sekyhteistyöhaluisina toisiaan kohtaan. Lyly haluaa raamissiin ei ole lähivuosina koolla olivat sekä palkansaajajärjestö SAK:n valtuusto että opimuksen jatkamista vuoden mittaisella työllisyyssopityönantajien Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustamuksella, jossa olisivat mukana niin työmarkkinaosapuolainkaan varaa. jisto. let kuin omalla panoksellaan myös hallitus. jo viime ovat miltei valovuoden päässä toisistaan. vuosina tutuksi tulleen linjauksen mukaiMolempien järjestöjen johto tosin esiinsesti . Lylyn mieMolemmissa kokouksissa puhuttiin aika isoilla kirjailestä sopimukseen pitäisi päästä nopeasti, mahdollisesti jo milla niin sanotun raamisopimuksen umpeutumisen jälkeväällä. keisestä ajasta. Lyly torin supistamista ja vastustaa verotuksen muun muassa toivoi työmarkkinajärjestökiristämistä. jen pyrkivän yhdessä tekemään hallitukTilanne vaatii poikkeuksellisia toisen puolivälitarkasteluun mennessä omat mia EK:n mukaan siksi, että Suomi kärsii ehdotuksensa, joilla voidaan saada aikaan SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly puhui SAK:n valtuuston kokouksessa KilEuroopan talouskriisin kroonistumisesta ja kasvua ja edistää vientiä. javalla torstaina. » EK:n mielestä ylei- Tape Sanottua tätähän ei täytä enää destiakaan. paitsi kun myydään se pois... ja palkataan takaisin myyntirahoiLa. IA ST DE » On paha paketti, kun ei ole munia ja on nuori . Hamasin mukaan Jumala pakotti Israelin taipumaan sen ehtoihin, Israelin mukaan Hamas sai opetuksen. Tulitauosta on vielä matkaa rauhaan. Pääkirjoitus Työmarkkinajärjestöt kaukana toisistaan NIIN SUOMEN kuin Euroopankin talouden näkymät ovat vienti alkaa tökkiä myös tärkeisiin Saksaan ja Ruotsiin. jälleen olleet viime päivinä runsaasti esillä. Ehkä juuri siksi eroavan johdon LEHTIKUVA/ PEKKA SAKKI vän puheenjohtaja Ola Johanssonin ladella edustaja sai tuoda julki EK:n tiukat linjaukseminaariosiossaan järjestön madonluset. vut niin hallituksen kuin palkansaajienkin Tulehtuneissa suhteissa on parannetsuuntaan. tavaa. mahdollisimman alas aina yritystatyi torstaina näkemyseroista huolimatta solle saakka
Työpaikkojen todel- Työllisyyssopimuksessa sovittaisiin Lylyn mukaan vain jatkovuoden palkoista, mutta muuten sopimukset pidettäisiin nykyisellään. marraskuuta 2012 Kurvit suoriksi: Jukka Parkkari s. Talous- ja työllisyysympäristö on nyt sellainen, että yhdessä tehtävät poikkeukselliset ratkaisut ovat paikallaan. Yritykset on saatava vastuuseen alihankkijoittensa tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Rakennusalalla käyttöön otettu veronumero on Huutolan mukaan hyvä, mutta riittämätön toimenpide. KIISTELY KOLMEN päivän koulutusoikeudesta kärjistää Huutolan mukaan työelämää ison riidan kautta. Työnantajat eivät hänen mukaansa ole tunnu tiedostavan, mitä sopimusrikkomus voi pahimmillaan merkitä koko sopimuskulttuurille. . Metalliliitto on valmis Lylyn ehdotukseen vain, jos ratkaisu sovitusta kolmen päivän koulutusoikeudesta on saavutettu. Yksimielisiä valtuutetut olivat siitä, että ay-liikkeen voima kriisitilanteissa on yhtenäisyydessä. Vuosi nykysopimuksin Lylyn mielestä työmarkkinaosapuolten pitäisi ensin hoitaa kesken olevat asiat raamisopimuksesta. Näin ei Huutolan mukaan Uudenmaan tapauksessa ollut. Myös Olkiluodon ydinvoimatyömaalla ilmenneet työsuhdeongelmat edellyttävät sitä, että sak-lainen ay-liike osaltaan huolehti, ettei rajojen avautuminen ja yritysten kansainvälistyminen johda työvoiman laajenevaan polkumyyntiin. . Muodoksi hän esittää sopimusta, josta päättäisivät liittoperhe ja raamin sopineet neuvotteluosapuolet. Lylyn SAK:n valtuuston kokouksessa esitykselleen saama vastaanotto on kuvattavissa kolmella tavalla. Sitä kiitettiin, mahdollisuuksia sen toteuttamiseen epäiltiin ja sitä pidet- paikkojen todellisuutta ovat yt-neuvottelut ja irtisanomiset. tiin riittämättömänä. Riittämättömänä sitä pitivät varsinkin Metalliliiton valtuutetut. Nyt ei ole toimialakohtaisen repimisen paikka. Hannu Hurme hannu.hurme@kansanuutiset.?. Olennaista hänestä on, miten tulevalla sopimuksella pystytään parhaiten vastaamaan tästä todellisuudesta aukeaviin haasteisiin. Lyly perää konsensusta: . Lylyn esitys tarkoittaa kuitenkin kolmannen vaihtoehdon käyttöönottoa. Valtio tarvitaan mukaan SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä työmarkkinaosapuolten pitäisi ensin hoitaa kesken olevat asiat raamisopimuksesta. » SAK:n puheenjohtaja » TyöLauri Lyly esittää keskusjärjestöjen syksyllä päättymässä olevalle niin sanotulle raamisopimukselle vuoden jatkoaikaa. RAAMIN JATKOKSI tarvitaan Lauri Lylyn mukaan työllisyyssopimus, jos halutaan vastata työmarkkinoilla edessään oleviin haasteisiin. Olemme samassa veneessä toimialoista riippumatta. 17 Huutola vaati todellista tilaajavastuuta SAK:N HALLITUKSEN varapuheen- johtaja Matti Huutolan mielestä on jälleen aika muistuttaa todellisen tilaajavastuun tarpeesta. Tapahtunutta ei ohiteta SAK:ssa olankohautuksella. Huutolan mielestä SAK:n valtuuston on syytä vielä kerran vedota työnantajiin, jotta nämä palaisivat neuvottelupöytään. Hannu Hurme Matti Huutola 4 SAK:n Lyly esitti raamille jatkoaikaa JARMO LINTUNEN lisuutta ovat yt-neuvottelut ja irtisanomiset. On tärkeää, että kierros saataisiin käytyä mahdollisimman kattavasti. SAK valmistautuu vaikean talousja työllisyystilanteen ratkaisemisessa niin liittokohtaiseen kuin raamivaihtoehtoon. Ajankohtaisuutta korostavat viranomaisten viimeaikaiset, harmaan talouden kasvua vauhdittaneet ratkaisut. EK:lle ei tässä asiassa ymmärtäjiä kokoussalista löytynyt. Mallia haluttiin ottaa Euroopan lakkoliikkeistä, mutta toisaalta korostettiin malttia ja hötkyilyn välttämistä. A kotimaa Perjantai 23. Sopimuskorotus neuvoteltaisiin hänen mukaansa siten, että se sopisi avoimen sektorin ja kotimarkkinoiden tarpeisiin. Hänen mukaansa työllisyyssopimuksen yhteydessä on ensin sovittava hiertämään jäänyt koulutusasia. Sopiva aika työllisyyssopimuksen tekemiselle olisi Lylyn mukaan ensi vuoden kevät. Onnistuneeseen lopputulokseen pääsemiseksi Lyly toteaa tarvittavan myös valtion toimia. Esimerkiksi Huutola otti Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksen, jolla se vapautti EU:n ulkopuolisista maista tulevat siivoojat saatavuusharkinnan piiristä. Ely-keskusten linjausten taustalla tulisi olla kaikki mahdollinen tilastollinen ja totuuteen perustuva tieto. Seuraavaan sopimuskierrokseen valmistautumisessa on otettava huomioon talous- ja työllisyystilanne. Hän vetoaa myös yrityksiin, jotta nämä pidättäytyisivät irtisanomisista. Työmarkkinajärjestöt voisivat Lylyn mukaan tehdä yhdessä hallituksen puolivälitarkistuksen tarkasteluun mennessä omat ehdotuksensa tarvittavista toimista kasvun ja viennin edistämiseksi. Lyly toteaa tietävänsä esityksensä tuntuvan yllättävältä, koska luottamus työmarkkinaosapuolten välillä on viime aikoina ollut koetuksella koulutus- ja työeläkemaksuvääntöjen vuoksi. Lyly viittaa kolmikantasopimisen historiaan, jonka kriiseissä on pärjätty vain yhdessä tekemällä, ei riitelemällä. . Samalla kannalla oltiin monien muiden liittojen valtuutettujen puheenvuoroissa
Käytämme . KOP nielaisi STS-Pankin. Yhden selityksen tarjosi professori Tuomo Martikainen. Seuraava askel olisi työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen. Kun puheenjohtaja ei halunnut ottaa asiaa enää käsittelyyn, katsoin, ettei minua kokouksessa enää tarvita ja lähdin pois. Vasemmiston kunnallisjärjestö esittää Moision seuraajaksi Rakennusliiton aktiivia Jorma Kataja- mäkeä, joka on valtuuston varajäsen. Harri Moisio jatkaa edelleen kaupunginvaltuuston jäsenenä ja Vasemmistoliiton ryhmänpuheenjohtajana. Jarkko Mänttäri 20 vuotta sitten EK:n uusi johto hylkäsi raamin KU:N ARKISTO » Työnantajien EK:n uusi johto haluaa yhteistyötä ay-liikkeen kanssa. Työmarkkinakysymyksissä ei sen sijaan suuria linjanmuutoksia liene odottavissa. SAK.n puheenjohtajan Lauri Lylyn esitys nykyisen raamisopimuksen ja sen pohjalta tehtyjen sopimusten jatkamista vuoden mittaisella työllisyyssopimuksella ei saanut kannatusta. Kokkilan mukaan on positiivista, että tällaisia esityksiä tehdään, mutta hänen mukaansa on aika vaikea kuvitella, että raamia kyettäisiin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa jatkamaan. Hänen mukaansa yleisistä ja yhtäläisistä palkankorotuksista ei voida sopia. Kaikki keskusjärjestöt olivat varautuneet 26. Ratkaisu tiesi potkuja sadoille pankkitoimihenkilöille. STS:n kahden miljardin ongelmaluotot siirtyivät valtion parkkiyhtiön kautta veronmaksajien maksettavaksi. Eri nimillä toiminut työväen rahalaitos ehti toimia 84 vuotta. SKP:n entinen puheenjohtaja Aarne Saarinen arvioi tilannetta KU:ssa niin, ettei taloudelliseen toimintaan pitäisi sekoittaa liikaa ideologiaa. . Nyt hän sai selostaa edustalisi suunnata irtisanottujen koulutukjistolle monen vuorineuvoksen mieseen. lestä pieleen mennyttä puheenjohtaLuottamuspulaa EK:n ja ay-liikjakauttaan. keen välillä ei Kokkilan mukaan kahRaamia hän perusteli vuosi sitten den vuoden kuluttua enää ole. vallinneilla nykyistä paremmilla talousnäkymillä, mutta siirtyi nope. Hallituksen päätöksen mukaan mukaan asia on EK:ssa käsitelty ja vuonna 2015 velkaantuminen käänunohdettu. netään laskuun. Hakematta tulee mieleen Leninin puhe vuonna 1922 Venäjän kommunistisen puolueen kokouksessa, jossa hän ruoski kovin sanoin kommunisteja kyvyttömyydestä kilpailla kapitalistien kanssa. » Hakematta tulee mieleen Leninin puhe vuonna 1922. Kai Hirvasnoro 5. marraskuuta kello 6.00 alkavaan lakkoon. EK:n hallitus tyrmäsi syyskuussa nostaminen. Seuraava tulokierros halutaan kuitenkin toteuttaa liittolinjalla ja ilman palkankorotuksia. EK:n edustajisto valitsi torstaina EK:n hallituksen puheenjohtajaksi rakennusyhtymä SRV:n pääomistajan vuorineuvos Ilpo Kokkilan. Yhteisymmärrys luottamusta lisäävistä toimista työmarkkinoilla on jäänyt tyhjäksi kirjaimeksi enkä suostu myöntämään, että kiista kolmen päivän koulutusoikeudesta olisi ainoa syy. Vuorineuvos Ilpo Kokkila (vas.) ja toimitusjohtaja Jyri Häkämies haluavat palauttaa työmarkkinoille luottamuksen ilmapiirin. EK:N UUDEN Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.? Osana punapääoman romahdusta STS-Pankille tuli loppu. Hurjien uutisten viikko YLEISLAKKO JA STS-PANKIN loppu. En epäile, etteikö luottamukasti ennakoimaan synkkiä näkymiä. LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN Hänen mukaansa EK:n sopimuspolitiikan keskeisenä lähtökohtana tulee olla menetetyn kilpailukyvyn palauttaminen. . Ansiosidonnaiseen koskemisesta ei edes keskustella, sanoi Masa-Yardsin Turun telakan pääluottamusmies Jarmo Kallio. . marraskuuta 1992 pohdittiin sitä, miksi vallassa oleva poliitikkopolvi, politiikkaan ennen 1970luvun puoliväliä tulleet, kompuroi jatkuvasti pääministerin johdolla. Ilman perusteellisia vin menevillä yrityksillä. muutoksia tästä ei selvitä. Nyt säästöjä ryhdyttiin etsimään muista kohteista kuin työttömyysturvasta. Hallitus esitti työttömyyskorvauksen karenssin nostamista viidestä yhdeksään päivään sekä työttömyyskassojen jäsenille ylimääräistä 120 markan maksua, joka sai välittömästi kutsumanimen ?järjestäytymisvero?. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan hallitus olisi pudottanut 500:sta 400 päivään ja siihen olisi tullut 20 prosentin alenema 130 päivän jälkeen. Ay-liikkeen kentällä taisteluhalut olivat kovat. Palkka-asiat sovitaan liittokohenemmän rahaa kuin tienaamme. taisissa neuvotteluissa, säesti HäkäOlemme menossa samaan suuntaan mies. kuin Etelä-Euroopan maat. EK:n lääkkeet ongelmaan ovat tuEK:N JA palkansaajajärjestöjen vätut. Maanantaina budjettia käytiin vielä läpi hyvässä hengessä. Työskentelytyyli oli sellainen, että oli mahdollista palata jo käsiteltyihin asioihin, jos perästä päin huomasi jotain kommentoitavaa. Moisio olisi vielä tiistaina halunnut palata maanantaina käsiteltyihin asioihin ja esittää lisäystä terveyskeskusten rakenteiden selvittämiseen ja terveyskeskusmaksun asteittaiseen poistamiseen. . NykytieSen verran Kokkila radolla se ei toteudu, sanoi otti historiaa, että kielvielä viikko sitten ministerinä vaikuttateisen kannan taustalla oli firmojen nut Häkämies. ?Yleisiin n ii s k pelko siitä, että u t o r palkanko koulutusoikeus EK:N HALLITUKSEN iv uosina h lä edellinen puheenmerkitsisi kolmea le o i e johtaja Ole Joylimääräistä vapaa.? a a var hansson oli eropäivää. tetun toimitusjohEK on kuitenkin taja Mikko Pukkisen valmis keskustelemaan kanssa raamisopimuksen koulutuksesta ja Kokkilan mukaan esimerkiksi varoja tutekijä. Kokkila ja uusi toimitusjohtaja Jyri Häkämies korostivat yhteistyöhaluaan valtiovallan ja ammattiyhdistysliikkeen suuntaan. Siinä päällimmäiset marraskuun toiseksi viimeisellä viikolla vuonna 1992. Yleislakkoa ei tosin tullutkaan, kun Esko Ahon hallitus taipui viime hetkillä vetäytymään työttömyysturvan heikennyksistä. Ja se olisi kamala paikka, meidän alalle se olisi katastrofi, jatkoi Margit Aaltonen Liikealan ammattiliitosta. KU:ssa 24. Tähän sisältyy eläkeiän jaa. Hallitusohjelmaakin on tarkistettava uusista lähtökohdista. koko hankkeen ja siitä valmiiksi neuvotellun kompromissin. Yleisiin palkankorotuksiin ei ole lähivuosina varaa. Hän puhui Komsomol-sukupolvesta, joka keskittyy enemmän toistensa kampittamiseen kuin suurten ongelmien ratkaisemiseen. SAMAAN AIKAAN kun miljoona palkansaajaa vielä valmis- tautui yleislakkoon, tehtiin pankkirintamalla suursaneeraus. Se edellyttää, että palkkoja ja muita työvoimakustannuksia ei nosteta. marraskuuta. . Kokkilan . VAASAN VASTA kautensa aloitta- neeseen kaupunginhallitukseen tulee heti yksi muutos, kun ainoa Vasemmistoliiton edustaja Harri Moisio sai tarpeekseen kaupunginhallituksen uuden kokoomuslaisen puheenjohtajan Seppo Rapon menettelytavoista ja jätti paikkansa. Vähäkyrön kanssa tehdyn kuntaliitoksen vuoksi uusi kaupunginhallitus aloitti Vaasassa jo 12. Työehtosopimuksissa tulee mahdollistaa nykyistä laajemmin yritys- ja työpaikkakohtaiset ratkaisut. Työmarkkinoilla vallitsevaa luottamuspulaa Johansson ei suostunut ottamaan kontolleen. . Häntä on pidetty pragmaattisena ja konsensukseen suuntautuneena. Ainakin valinnan jälkeen järjestetyssä ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa ilmapiiri poikkesi aikaisempien vuosien kovasta linjasta. Suomi velkaantuu ja ikääntyy ja teollisuuden kilpailukyky on huonossa kunnossa. Näitä ovat esimerkiksi julkisen lit kiristäneestä raamiin liittyvästä sektorin supistaminen, elinikäisen kolmen päivän koulutusoikeudesta työajan pidentäminen sekä alusta Kokkila ei luvannut ottaa uutta linettä lopusta. Yleensäkin palkankorotuksiin ei ole varaa kuin joillakin todella hyELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON sen ja yhteistyön ilmapiiri tästä vielä löydy. puheenjohtajan mukaan Suomen keskeiset haasteet liittyvät talouteen.
ilis, kun aamulla tulee töihin ja illalla lähtee kotiin. Olen pettynyt siihen, että muistio on päätynyt julkisuuteen, koska se ei vastaa tavoitteita enkä minä ministerinä millään kirjeellä ole ohjeistanut tekemään mitään leikkauslis- Nyt hankkeista puuttuu 50?150 miljoonaa euroa. Kyllönen osoitti Liikenneviraston pääjohtajaa Tervalaa. . Ylellä Pekka Ervasti innostui yleistämään, että Kyllösen organisaatiossa keski-ikäinen mies saa potkut. Kyllönen on avoimesti kertonut, miten Liikennevirastossa on toimittu ja miten on syntynyt sotku. Siksi hän halusi tuulettaa maan tapaa ja tökkiä hyvä veli -verkostoja. Lokakuussa hän päätyi ohjastamaan Liikenneviraston johtajan Juhani Tervalan eroamaan tehtävästään luottamuspulan vuoksi. Joukko keski-ikäisiä miestoimittajia väänsi rautalangasta, miten kyseessä ei voi missään nimessä on naisministerin väheksyntä. Hän on osoittanut sormella viraston johtajaa Juhani Tervalaa, monen vaikuttajan hyvää veljeä. Linjaan sopii hyvin olla avoin myös siitä, miten naisministeriin suhtaudutaan. Lähden siitä, että tällä hetkellä ei ole karsittavia hankkeita. Kyllä sellainen näkyy ja sen pystyy aistimaan. Kyllöselle suurin järkytys oli se, että asioita piilotellaan. Ministerinä ei voi ä it s lähden siitä, että , n e virhe virkamieskoneis.? n e le jättää sil toon ja valmisteluun täytyy pystyä luottamaan sataprosenttisesti. Ei voida odottaa, että ministeri toimii pääjohtajan selkäreppuna ja varmistaa, että asiat hoidetaan asianmukaisesti. halusi toimia pahoinvoivien työntekijöiden puolesta, kun lähti avaamaan Liikenneviraston solmuja. Merja Kyllönen (vas.) huomasi muutamassa viikossa, että Liikenneviraston henkilökuntaa ahdistaa. Niinpä sanotaan vain, että eihän tämä niin vakavaa ole. Teen työtä sen eteen, että liikennehankkeisiin pystytään kehysriihessä laittamaan lisää rahaa vähintään 50 miljoonaa euroa. Myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ilmoitti uskovansa, että rahat löytyvät. Keskusta vaati hallitukselta tiedonantoa liikennelinjauksista. Arvioitiin, että ministeri paljasti heikkoutensa valittamalla. Ei tarvitse olla ahdistunut. Hän sanoo itse tienneensä, miten hänelle käy, kun hän tulee ongelmien kanssa julkisuuteen. . Muistio on tehty Tervolan ohjauksessa, Kyllönen sanoi. . palautteesta, jollaista liikenneministeri Merja Kyllönen on viime päivinä saanut ja jonka perusteella hän on arvioinut, että hänen kohteluunsa vaikuttaa se, että hän on nuori, nainen ja vasemmistoliittolainen. Palauteen otsikko oli Kompleksikas untuvikko. Tasa-arvokysymyksen ottaminen esiin oli rohkea teko. SAMAN TIEN alkoi vähättely niin perinteisessä kuin sosiaalisessa medi- teri veti niin sanotun naiskortin esiin. Se on ehkä vahvuuteni. Tasa-arvo ei todennu sillä, että ollaan olevinaan tasaarvoisia. Sadussa pieni tyttö huusi, että eihän keisarilla ole vaatteita. assa. Sehän tarkoittaa sitä, että yksi ihminen on vastannut kokonaisuudesta. Pää- ?Munat pitää ansaita? kun ei ole kokemusta, eikä itseluottamusta! Munat pitää ansaita! Olet olevinasi vasemmistolainen, mutta käytöksesi on yhtä öykkärimäistä kuin oikeistolaisten?. Siinä torstaiaamun näyte . Kun näillä ihmisillä on tosi paha olo, he varmasti eivät tule itse siitä kertomaan julkisesti. Kyllönen arvelee, että hänellä saattaa olla herkät tuntosarvet, koska hän on nähnyt monenlaista työpaikkaa uransa aikana. . Oli kommentteja, joissa naisetkin ilmoittivat häpeävänsä sitä, että minis- Tuula Kärki ?NÄIN KÄY. Syy oli se selkeä pahoinvointi, jonka näin viraston henkilöstössä ja myös ministeriössä, johon se vaikutti, koska ei pelattu niin kuin pitäisi pelata, Kyllönen sanoo. . Näin ei pitäisi koskaan tapahtua. Vaikka pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on antanut tukensa liiken- Merja Kyllönen teisi, muitä teki, kun lähti törkkimään maan tapaa. toja tai giljotiineja. Kyllönen kertoi, että nyt vahvistunut 50?150 miljoonan euron vajaus oli yksi syistä, jotka johtivat Tervalan eroon. . Hän toteaa olevan pitkään vaiettu salaisuus, että liikennevirastossa asiat eivät ole kunnossa. Minä ministerinä ja koko hallitus ä elä ?Minulla olemme tulleet harjatus, a e s haanjohdetuiksi, i t s vahva Kyllönen sanoi. näkee että k un . Ymmärrän, millainen on hyvä työpaikka, ja tiedän, että on lupa olla hyvä . Minun päälläni ja sydämelläni en kuitenkaan voi tehdä niin, että jättäisin nämä ihmiset kärsimään sinne vielä minunkin jälkeeni. Minulla elää vahvasti se ajatus, että kun näkee virheen, sitä ei voi jättää silleen. LIIKENNEMINISTERI Yhden miehen show Ministerin höykytys nousi uudelle tasolle, kun hän kertoi tiistaina, että sekä hallitus että eduskunta ovat tehneet päätöksensä liikennepoliittisen selonteon sisältämistä hankkeista virheellisen tiedon pohjalta. 6 ?Olen pettynyt? Säpinä Kyllösen ympärillä alkoi jo viikkoa aiemmin, kun Ilta-Sanomat julkaisi sille Liikennevirastosta vuodetun muistion tiehankkeiden leikkauksista. . Kukaan ei ole kuitenkaan puuttunut siihen. . Ymmärrän sen hyvin, sillä kuka tällaiseen myllytykseen haluaa, Kyllönen kysyy ja viittaa itse saamaansa kohteluun. . Sekä suunnitteluosasto, liikennejärjestelmäosasto, talousosasto että myös johtoryhmä on liikennevirastossa ohitettu asian valmistelussa, Kyllönen sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa. . yksi monesta . Äänekkäitä puolustajia vahvatahtoiselta Tervalalta ei ole puuttunut. . ?En voinut jättää näitä ihmisiä sinne kärsimään? LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN » Merja Kyllönen neministerin toiminnalle, yhä vihjaillaan, että ministerin pitäisi kantaa vastuu eroamalla tehtävästään. Kyllönen ei aio erota.
Lisäksi aluehallintovirasto kysyy, kuinka tehtävät resursoidaan niin, että sosiaalityöntekijällä olisi kohtuullinen määrä asiakkaita. Noin 60 prosenttia ei aio jatkossa ostaa tai käyttää aitoja turkisasusteita. . Vesi on muuttunut happamasta emäksiseksi. 44 prosenttia vastaajista hyväksyy turkistarhauksen vain, jos tarhauksen vaatimuksia tiukennetaan. Yhtiön mukaan ?ylimääräistä? vettä oli ennen kipsisakka-altaan vuotoa 1,7 miljoonaa kuutiometriä. Sata kuollutta särkeä Talvivaaran kaivoksen jätevesipäästöjen haitat rajoittuvat tällä hetkellä lähivesiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on löytänyt Talvivaaran kaivoksen läheisistä Kalliojoesta ja Kolmisoppi-järvestä maanantaista alkaen sata kuollutta kalaa. Lisäksi vedessä on sulfaattia tiettävästi 400?500 milligrammaa litrassa. Aikoinaan kaivoksen ensimmäisessä ympäristölupahakemuksessa arvioitiin sulfaatin pitoisuudeksi jätevesissä 170 milligrammaa litrassa. Todellinen päästömäärä ilmeni moninkertaiseksi. Talvivaara alkaa myös pumpata kipsisakka-altaiden jätevettä avolouhokseensa altaiden nestemäärän vähentämiseksi. Jätevesi on erittäin raskasmetalli- ja sulfaattipitoista ja hapanta. Talvivaaran kaivoksen vesiä ja liuoksia on varastoitu laajalti kaivosalueelle. Suotovettä pumpataan takaisin altaaseen. ELY-keskuksen mukaan pato ei ole vaarassa sortua. Yhdellä sosiaalityöntekijällä jopa 145 asiakasta KAINUUN ELY-KESKUS LÄNSI- JA Sisä-Suomen aluehallin- Talvivaaran Kaivososakeyhtiö pyrkii saamaan metallitehtaansa käyntiin sunnuntaihin mennessä. » Jätevesi on erittäin raskasmetalli- ja sulfaattipitoista ja hapanta. Pohjoiseen sulfaattivettä Talvivaaran kaivos on alkanut johtaa käsiteltyjä vesiään luontoon Oulujoen vesistöön. Torstain mittauksessa veden pH-arvo oli 9,3, keskiviikkona 9,2 ja tiistaina 9,9, kun se maanantaina oli 7,8 ja lauantaina 4,7. Lupa käynnistää Kainuun ELY-keskus antoi keskiviikkona lausunnon, jonka mukaan kaivos voidaan käynnistää. Kolmasosassa eli 29:ssä alueen kunnassa sosiaalityöntekijöiden asiakkaiden tai asiakasperheiden määrä on suurempi kuin suositusten mukainen 35. Kolme yhdistyksen aktiivia pukeutuu ketuksi ja viettää 24 tuntia häkissä Kolmen sepän patsaalla. Tempaus on osa kansainvälistä tur- kitonta perjantaita (Fur Free Friday), ja sillä halutaan muistuttaa ihmisiä siitä, kuinka karuissa ja monotonisissa olosuhteissa tarhaeläimet elävät. . Talvivaara vuotaa jälleen Lyhyesti LEHTIKUVA/ KIMMO RAUATMAA » Kaivos sai metallintuotannolle myönteisen lausunnon. Torstaina Kolmisopesta löytyi kaksi kuollutta särkeä. Kalliojoessa tapahtui viikon aikana voimakkaita veden happamuuden muutoksia jätevesipäästön ja kalkkikäsittelyn seurauksena. Turkistarhauksen kieltämistä tarkoittavassa aloitteessa on keräyksen järjestäjien mukaan lähes 70 000 allekirjoitusta. Maaseudun tulevaisuus julkaisi Suomen Gallupilla teettämänsä kyselyn viikko sitten. Sekä kansalaisaloitteen saama laaja tuki, että tuoreet kyselytulokset ovat selvä merkki siitä, että ilmapiiri Suomessa on kääntynyt turkisten vastaiseksi, iloittiin Oikeutta eläimille -yhdistyksessä torstaina. YHDISTYS KAMPANJOI perjantaina tuomalla Helsingin keskustaan turkistarhan. Lisäksi kelpoisuuden omaavia sosiaalityöntekijöitä ei ole riittävästi saatavilla, joten opiskelupaikkakiintiöitä tulisi aluehallintoviraston mielestä tarkentaa. Viimeistään ensi vuoden alkupuolella aluehallintovirasto pyytää kunnilta vastauksia siihen, kuinka lastensuojelulain mukaisiin määräaikoihin päästään ja miten tehtävät hoidetaan kunnissa, joissa ei ole kelpoisuuden omaavia sosiaalityöntekijöitä. Kainuun ELY-keskuksen mukaan vedet täyttävät lupamääräykset raskasmetallien ja happamuuden osalta. Väestörekisterikeskus tarkastaa ja tekee päätöksen siitä, että aloitteella on lain edellyttämä vähimmäismäärä kannatusilmoituksia eli vähintään 50 000 oikeaksi vahvistettua kannattajaa. Päätös liitetään eduskunnan käsiteltäväksi toimitettavaan kansalaisaloitteeseen. Kalliojoki laskee Kolmisoppeen, josta löydettiin keskiviikkona 25 kuollutta särkeä. Vesi on peräisin louhok- JÄTEVESI MENI POHJAAN Talvivaaran kipsisakka-altaasta lähtenyt jätevesipäästö on muuta vettä raskaampana kulkeutunut eteläisessä Kivijärvessä alusveteen ja jäänyt toistaiseksi paikalleen. sesta. Kun aikuissosiaalityössä 75 prosentilla on tarvittava kelpoisuus, niin lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä vain 64 prosenttia täyttää kelpoisuusehdot. Alueen kuudessa kunnassa (Kaskinen, Töysä, Kihniö, Urjala, Petäjävesi ja Korsnäs) ei ole yhtään kelpoisuuden omaavaa sosiaalityöntekijää. KUNTIEN VASTAUKSISTA ilmenee, että lastensuojeluasiakkaiden määrä on kasvussa ja tilanteet entistä haastavampia. Vaikka lastensuojelutyön painopisteen tulisi olla varhaisessa puuttumisessa, voidaan kunnissa tilanteisiin puuttua usein vasta sitten, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet. marraskuuta alkaen, jolloin kaivoksen kipsisakka-altaan vuoto havaittiin. Lausunto sisältää useita ehtoja, jotka liittyvät kaivosalueella olevien vesien hallintaan, ympäristövaikutusten tarkkailuun ja patojen turvallisuuden seurantaan. Johan Alén johan.alen@kansanuutiset.? Väestörekisterikeskus tarkastaa kansalaisten turkistarhausaloitteen aloite turkistarhauksen kieltämiseksi, eteni torstaina väestörekisterikeskuksen tarkastettavaksi. Haluamme tempauksella tuoda esiin eläinten arkea turkistarhoilla: eläimet elävät äärimmäisen ahtaissa ja virikkeettömissä häkeissä, joissa ne eivät voi toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan. Tästä seuraa kroonista stressiä, apatiaa ja häiriökäyttäytymistä, mikä on merkki siitä, että eläimen on mahdotonta sopeutua näihin olosuhteisiin, sanoo Saila Kivelä Oikeutta eläimille -yhdistyksestä. Turkistarhaus on jo kielletty useassa Euroopan maassa. Tähän vaikuttaa muun muassa kuntien sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä suhteessa suuriin asiakasmääriin. ELY-keskuksen mukaan tämä on normaalia maapohjaiselle padolle. Kortelammen padossa on 740 000 kuutiometriä vettä, josta suurin osa on jätevettä mutta lauha sää on tuonut altaisiin lisäksi sulamisvesiä. Viranomaisen mukaan jätevettä vuotaa alle viisi litraa sekunnissa. Vuodon lisäksi padossa on toinen kohta, josta vettä suotautuu padon läpi. Sen mukaan neljännes suomalaisista hyväksyy nyENSIMMÄINEN KANSALAISALOITE, » Ilmapiiri Suomessa on kääntynyt turkisten vastaiseksi. kymuotoisen turkistarhauksen. Sen jälkeen turvapadosta paljastui vuoto. havaitsi vuodon Talvivaaran nikkelikaivoksen turva-altaassa tarkastuskäynnillään torstaina. KU toviraston tekemän selvityksen mukaan kuntien sosiaalityöntekijöiden asiakkaiden määrä ylittää selvästi kaikki suositukset. Metallitehdas on ollut suljettuna 4. Osassa kuntia yhden sosiaalityöntekijän asiakkaana saattoi olla jopa 145 lasta tai perhettä. Suurimmat asiakasmäärät sosiaalityöntekijää kohden olivat EteläPohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto selvitti sosiaalityöntekijätilannetta kaikissa alueensa kunnissa keväällä 2012. Asiakastyötä tekevistä sosiaalityöntekijöistä suurin osa työskentelee lastensuojelussa. Lastensuojelussa toimii myös eniten sosiaalityöntekijöitä, joilta puuttuu tehtävän edellyttämä kelpoisuus. Yhtiö arvioi saavansa metallien talteenottolaitoksensa toimintaan sunnuntaihin mennessä. Ne ovat lähinnä särkikaloja. Maanantaina Kalliojoesta löydettiin 5 kuollutta särkeä, tiistaina 42 ja Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskukset sekä Talvivaara-yhtiö mittaavat vesien laatua Kajaanin ja Vuokatin liepeitä loiskivaan Nuasjärveen ja pohjoissavolaiseen Kiltuanjärveen asti. keskiviikkona 24. KU 7
010 420 2623 www.puistokulma.fi Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 8 Bussi 53 ja lähijunat Hiekkaharjuun Pekkaniskan Pojat Liput 12 ? sis. mahdollisuus demokratialle? Vasemmistoliiton Eurooppa-työryhmän puheenjohtaja Pekka Ristelä Demokratiavaje Euroopassa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson Loppukeskustelu & loppusanat Ruokailun takia toivomme ilmoittautumiset Malla Kantolalle: malla.kantola@vasemmistoliitto.? Järjestävät: Yrjö Sirolan Säätiö SUNNUNTAITANSSIT 25.11.2012 klo 16-21 Talkootie 4 01350 Vantaa puh. krs 10.00?11.00 Tiistaina 27.11.2012 kello 16 alkaen. Rakennusliiton Uudenmaan aluetoimisto, Siltasaarenkatu 4, 00530 Helsinki Vasemmiston talouspoliittinen haaste? Mikä on punavihreän talouspolitiikan suunta? Tutkijat Teppo Eskelinen ja Matti Ylönen Kommentti: Erityisavustaja Jussi Saramo Kysymykset. 11.00?12.30 Sosiaalipolitiikkaa rajallisella maapallolla Tutkija Tuuli Hirvilammi, Kelan tutkimusosasto Kommentit: Tutkija, Vasemmistoliiton punavihreän työryhmän pj. vaatesäilytyksen. MITÄ ON HYVÄ TYÖ? MITÄ ON TYÖN LAATU? Ay-liike: kiristäjä vai kirittäjä? Avoin keskustelutilaisuus työelämästä kiinnostuneille ja huolestuneille. Kaikille avoin Eurooppa-seminaari! Keskustelun avaavat puheenvuoroillaan SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen. TALOUTTA, SOSIAALIPOLITIIKKAA JA DEMOKRATIAA lauantaina 1.12.2012 klo 10?16 Hakaniemi-sali, John Stenbergin ranta 6, 2. Jouko Kajanoja Keskustelu talous- ja sosiaalipolitiikasta 12.30?13.15 Tauko & ruokailu 13.15?15.00 Tiivistyvä unioni
Riittävän toimeentulon ta- kaava perustulo parantaa työntekijän turvaa luomalla työntekijän ja työnantajan välille nykyistä tasa-arvoisemman neuvotteluaseman. Jos tehdään jättileikkauksia, käy kuten Iso-Britanniassa ja monissa muissa maissa. Köyhyysaste laskee tehtyjen tarkkojen laskelmien mukaan 13,2 prosentista 9,1 prosenttiin. Toimeentulotuki tarjoaa turvaa tilapäisissä talousongelmissa. Kun tulot nousevat, perustulo peritään asteittain takaisin verotuksessa. Ansiosidonnaiset etuudet maksetaan perustulon päälle siten, että niiden taso säilyy ennallaan. Se mahdollistaa myös yhteiskunnallisesti hyödyllisen vapaaehtoistoiminnan. Perusturva- ja perustulouudistuksen myötä keskituloisten käteen jäävien tulojen arvioidaan säilyvän ennallaan. Laskelmat kertovat myös perustulomallista hyötyviä olevan kaikki alle 2 980 euroa kuukaudessa ansiotuloja saavat. Kreikkalaisen tragedian tuominen Suomen näyttämölle ei luo uutta kasvua, vastaa Paavo Arhinmäki Raimo Sailakselle. PUHEENJOHTAJA Paavo Arhinmäki vastasi puheenvuorossaan vasemmistoliiton puoluevaltuustossa valtiosihteeri Raimo Sailakselle, joka viime viikolla väitti, että hallitusohjelmalta on pohja pudonnut. Sailas esitti häneltä ennenkin kuultuja lääkkeitä maan talouteen: leikkauksia lisää, pidättäytymistä palkankorostuksista ja eläkeiän nostoa. . Tältä varalta kuuden puolueen hallituksen ohjelmassa on sovittu, että mikäli valtion velka ja alijäämä eivät lähde laskuun, edessä ovat uudet sopeutustoimet. Silloin käytössä ovat leikkaukset ja verojen korotukset. Arhinmäki kuitenkin muistuttaa, että hallitusohjelmassa on myös muita tavoitteita . Perustulon lisäksi on edelleen mahdollista saada 130 euron suuruista perusturvaa työttömyyden, sairauden, lasten kodinhoidon tai muun vastaavan syyn perusteella, jolloin perusturvan kokonaissumma on 750 euroa. Heitä on noin 60 prosenttia väestöstä.. Perustulon nettomaksajia ovat suurimpia ansio- ja pääomatuloja saavat, joiden verotus kiristyy perustuloa enemmän. ensiaskeleessa minimietuudet korotetaan 750 euroon ja toimeentulon perusosa nostetaan 620 euroon. Kreikkalaisen tragedian tuominen Suomen näyttämölle ei luo uutta kasvua, korosti Arhinmäki. . Perusturva sidotaan palkkaindeksiin. Malliin sisältyy myös nykyisen VASEMMISTOLIITON MALLIN tukiviidakon yksinkertaistaminen ja työn vastaanottamisen tekeminen kannattavaksi. Yhtenäistetyn perusturvan piiriin kuuluvat työttömät, pientä eläkettä saavat ja sairaus-, äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahaan oikeutetut sekä opintorahaa, kodinhoitotukea ja yrittäjien starttirahaa saavat. Seuraavassa vaiheessa kaikille maksetaan säännöllistä, muista tuloista riippumatonta perustuloa, joka on suuruudeltaan 620 euroa. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, peruspalveluiden vahvistaminen ja uudistaminen, ikäihmisten ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen, panostaminen sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimeentuloturvan parantaminen, luetteli vasemmistoliiton puheenjohtaja. Velka- ja alijäämätavoitteet eivät hänen mukaan saa olla ristiriidassa » Liian moni ajattelee, ettei äänestämien muuta mitään. Paavo Arhinmäki näki kuntavaalien tuloksessa isoksi haasteeksi erityisesti vasemmistoliitolle selvittää miksi monet heikommassa asemassa olevat ihmiset eivät näe mitään yhteyttä oman äänen ja poliittisten päätösten välillä. Ilmiöstä kertoo alhainen äänestysprosentti. . Asumistuen vasemmistoliiton malli säilyttää erillisenä tukimuotona. » Kun tulot nousevat, perustulo peritään asteittain takaisin veroina. puoluevaltuusto ei äänestyksen jälkeen ottanut käsittelyynsä tamperelaisen valtuutetun Antti Ronkaisen kannanottoesitystä, jossa olisi todettu, ettei puolue hyväksy Euroopan unionissa käsittelyssä olevaa talouskurisopimusta. Ronkainen ja häntä kannattaneet näkevät sopimuksen tarkoittavan Suomen päätösvallan siirtämistä entisestään Euroopan komissiolle. Valtuusto edellyttää puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän kuitenkin ottavan huomioon esityksen näkökohtia sekä raportoimaan asian käsittelystä. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki katsoi valtuustossa, että vasemmistoliiton ei ole syytä lyödä mutu-tuntumalla kantaa talouskurisopimukseen ennen kuin sen sisältö lopullisesti selviää. Sopimus on nyt eduskunnan käsittelyssä, eikä puheenjohtaja halua puolueen menevän tilanteeseen,. jossa se sanoo sopimuksessa olevan jotain jota siinä ei ole. VASEMMISTOLIITON Hannu Hurme 9. Sailaksen talouslääkkeet eivät maistu LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA » . Velkatavoite karkaa yhä kauemmaksi. Arhinmäki myönsi taloustilanteen vaikeaksi, mutta katsoi, että pinnalla on pyrittävä pysymään sortumatta paniikkiräpiköintiin. On mentävä verokylki edellä, ennakoi Arhinmäki vasemmistoliiton asennetta, jos hallituksen edessä olevassa niin sanotussa puoliväliriihessä tulee esille vaatimuksia uusista sopeutustoimista.. Oikeudenmukaisuus edellä Suomeen on Arhinmäen mukaan pe- muiden, suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvien tavoitteiden kanssa. Kaivosvero ja valtion oma yhtiö Kaivostoimintaan sopisi Paavo Arhinmäen mielestä valtion oma yhtiö. Se olisi takuu sille, että kaivostoiminnasta saatavissa olevat hyödyt tulisivat koko yhteiskunnalle ja parempi panostus ympäristöön. Ensimmäisenä keinona kaivostoiminnan sitomiseksi nykyistä suurempaan yhteiskuntatakuuseen Arhinmäki esittää erillistä kaivosveroa. Arhinmäki vaati myös nykyistä tiukempaa sääntelyä normaalisti toimivien kaivosten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Äänestysprosentti on huolen aihe . Liian moni ajattelee, ettei äänestäminen muuta mitään eikä yksikään ehdokas ole minun ääneni arvoinen. Arhinmäki korostikin, että vasemmistoliittolaisten tulee tehdä lujasti työtä ihmisten uskon palauttamiseksi äänestämisen ja tehtyjen päätösten välisen yhteyteen. Hannu Hurme hannu.hurme@kansanuutiset.? Perustulon lasketaan vähentävän köyhyyttä » Köyhyyden määrä laskisi ja noin 60 prosenttia väestöstä hyötyisi perustulouudistuksesta, johon vasemmistoliitto esittää asteittaista siirtymistä. UUDISTUKSEN KUSTANNUSTEN lasketaan olevan vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa. Jos tehdään jättileikkauksia, velkatavoite karkaa yhä kauemmaksi, Paavo Arhinmäki uskoo. siytynyt vastenmielinen ilmiö, jossa voittoa tuottavat yritykset maksavat osinkoja omistajilleen samaan aikaan kun tuloksen tehneitä tavallisia duunareita laitetaan kilometritehtaalle. Kymmenet tuhannet työntekijät ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää työpaikkansa. Arhinmäen mukaan taloustilanteen ja työllisyyden heikkeneminen ovat tosiasioita, joilla on vaikutuksensa valtion talouteen. Kustannus edellyttää verojärjestelmän muutosta ja se koottaisiin sellaisilla tuloveroilla, joissa pienimmistä perustulon ylittävistä ansio- ja pääomatuloista perittäisiin 32 prosentin vero ja suurimmista tuloista 57 prosentin vero. Perustulo on vasemmistoliiton puoluevaltuuston mukaan mukaan keino parantaa määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien sekä itsensä työllistävien toimeentuloturvaa
Nykymaailmassahan ei kaikkea tietoa tarvitse pitää päässään, kunhan tietää, mistä sitä tietoa saa. Si- » Uudenlaisessa oppimisessa korostuu taitopuoli tiedon pänttäämisen sijaan. Abit Emilia Neuvonen ja Saana Suikkonen kehuvat Plazatilaa hyväksi oppimisympäristöksi. tähän tulvii joka puolelta. Näin tulee elämyksiä ja oppimiskokemuksia enemmän. Omatoiminen tiedon hankinta ja puntarointi vie enemmän aikaa kuin pelkkä tiedon jakaminen. Tämä ei ole perinteinen luokka. Me kutsummekin tätä Plaza-tilaksi. Plaza-tilassa ei ole pulpetteja, vaan oppilaat istuvat värikkäillä sohvilla ja nojatuoleissa. Oppiminen on näin erottamaton osa yksilön kokonaisvaltaista elinikäistä ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Tulevaisuuden koulussa oppiminen tapahtuu entistä enemmän vuorovaikutuksessa opettajan, kouluyhteisön jäsenten samoin kuin koulun OPPIMISELLE HAETAAN 10 ulkopuolisten tahojen kanssa erilaisissa oppimisympäristöissä. Yhdessä tekemällä oppii Sepän lukion Plaza-tilassa tulevaisuuden oppiminen on jo tätä päivää. Historiaa, yhteiskuntaoppia ja yrittäjyyttä opettava Taavi Lappalainen sanoo vuoden verran käytössä olleen oppimisympäristön palvelevan ennen kaikkea yhdessä tekemällä oppimista. . Kyllä täällä oppiikin, jos osaa suhtautua oikein, eikä vaan otata tätä pelkkänä rentoutumisena. Tässä digitaalisessa ympäristössä opiskellaan myös sitä, ettei kaikki tieto ole totta. Mediakriittisyys on tärkeä tieto. Penkeilläkin rennompaa Myös lukiolaiset Saana Suikkonen ja Emilia Neuvonen kehuvat Plazaa hyväksi oppimispaikaksi. . Itse tutkimalla ja hakemalla tietoa oppii parhaiten. JARKKO MÄNTTÄRI Opettaja Taavi Lappalaisen mielestä oppitunteja ei kannata tuhlata muistiinpanojen kopioimiseen. Oppiminen menee uusiksi » Jyväskyläläisen Sepän lukion opiskelijat saavat jo nyt tuntumaa tulevaisuuden oppimisympäristöön koulun Plaza-tilassa. Suomessakin uusia puitteita. Tavallisia oppitunteja ei täällä kannata pitää. Se panee ideoimaan enemmän, ajatus lentää paremmin. Tavoitteena on vastata lasten ja nuorten kasvuympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä koulun tulevaisuuden haasteisiin. Uudistustyö nojautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan ?oppiminen on oppilaan aikaisempiin tietoihin, taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin pohjautuvaa päämääräsuuntautunutta toimintaa.? Tulevaisuudessa oppilas on entistä enemmän aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla hänen pitää myös pystyä erittelemään omaa oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Parhaimmillaan oppiminen herättää myönteisiä tunnekokemuksia, iloa ja uuttaa luovaa toimintaa, joka innostaa kehittämään omaa osaamista. Tämä tila palvelee parhaiten juuri tekemällä oppimista ja tiimioppimista. Opiskelijatkin ovat sanoneet, että jo tähän tilaan tuleminen innostaa ja antaa potkua oppimiseen. Täällä oppiminen on rennompaa kuin perinteisessä luokassa. Osa voi vaikka loikoilla patjoilla. Täällä tehdään enimmäkseen ryhmätöitä, ja saa itsekin piirtää noille älytauluille, Emilia sanoo. Saanakin uskoo oppineensa paremmin hakemaan itse tietoa netin kautta ja myös suhtautumaan kriittisemmin kaikkeen tietoon. . Opetushallitus on ryhtynyt valmistelemaan opetussuunnitelman perusteita paikallisten opetussuunnitelmien pohjaksi. Ryhmätöitä liittyy nykyään joka kurssiin ja niihin tämä on hyvä ja myös muihin tunteihin, joilla älytauluja käytetään. Varmaan on paljon semmoisiakin, jotka mieluummin kirjoittaisivat koneella, mutta me tykätään kirjoittaa käsin. Jarkko Mänttäri jarkko.manttari@kansanuutiset.? Oppimisesta lisää koulutusliitteessä.. Täällä harjoitellaan dialogia, keskustelutaitoa. Uudenlaisessa oppimisessa korostuu Lappalaisen mukaan taitopuoli tiedon pänttäämisen kustannuksella. . Tykkään kun täällä on pehmeät penkit. Varustukseen kuuluu muun muassa neljä noin 185x120 senttistä älytaulua, suuri televisio, videolaitteet, dokumenttikamera sekä tarpeellinen määrä kannettavia tietokoneita. Lappalaisen mukaan opettajan tehtävä on valmistaa oppijalle mahdollisimman monipuolinen oppimisympäristö, niin että erilaiset opiskelijat pystyvät käyttämään omia kykyjään mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen. . Sen sijaan myös normiluokkiin olisi kiva saada tällaisia mukavampia tuoleja. Saana ja Emilia tunnustautuvat sillä tavalla vanhanaikaisiksi, etteivät innostu ylioppilaskirjoitusten toteuttamisesta tietokoneiden avulla. . Oikeasti tämä on vähän rennompaa. Käytännössä se on lähinnä sitä, että näillä laitteilla kukin ryhmä hankkii itse tietoa netistä, muo- dostaa sen pohjalta tietopaketin ja esittelee työnsä tulokset muille ryhmille. Antaa potkua oppimiseen Ensimmäisen vuoden kokemukset Plazasta ovat Lappalaisen mukaan myönteisiä.
KU 11. Erimielisyys hänen ja asunto-osakeyhNikkilän mielestä syyt on toteutettu vastoin hänen tahtoaan. tiön välillä koski sitä, kylmyyteen olivat hänen asuntonsa rakenHannu Hurme kuuluuko lasku onä il k hannu.hurme@kansanuutiset.? gelman vuoksi suoteissa. Hän vetosi oiik N Veijo a ritetusta lämpötars n ut unee kastuksesta osakJARMO LINTUNEN katsoo jo n a h r keenomistajan vai u m s oikeu asuntoyhtiön maksi. kohteek settavaksi. Nikkilä ei ollut kuvausta tilannut, joten siitä maksaminenkaan ei hänelle mielestään kuulunut. Vastuu oli kuvauksen tilanneen asuntoyhtiön, katsoo Nikkilä. Meneillään oleva koulutuksen näivettämien sysää nuoret heitteille, Luukkainen varoitti järjestönsä valtuuston kokouksessa keskiviikkona. LUUKKAISEN MUKAAN opetusministeri on jäänyt ilman muun hallituksen riittävää tukea koulutuksen ja osaamisen resurssien puolustamisessa. Hän vaati kansallista osaamisohjelmaa ja määrätietoisia panostuksia koulutukseen ja osaamiseen jo seuraavassa kehysriihessä. Ammatillisesta peruskoulutuksesta leikataan yli 7 000 oppilaspaikkaa. . Hänen hankkineen ikkuna- ja ovitiivisteitä oikeustajuunsa ei myöskään mahdu yleiseen käyttöön. Nikkilä ei näitä tiiusmurhan kohteeksi, kun Vantaan visteitä hakenut, koska katsoi, että ne se, miten on mahdollista panna osakkäräjäoikeus tuomitsi hänet maksaolivat hänen asunnossaan kunnossa keenomistaja vastaamaan asuntonsa maan asunnossaan lattioiden kylja että lattioiden kylmyyden syyt olikuntoon kohdistuvista tutkimuskumyyden vuoksi tehdyn lämpökuvat muualla. luista, joita hän ei ole tilannut, ja jotka vauksen kulut. Lomautukset ovat siis mahdollisia, mutta jos markkina- ja raaka-ainetilanne kehittyy suotuisasti, niitä ei tulla toteuttamaan, UPM vaneriliiketoiminnan johtaja Kim Poulsen sanoo. Yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista alkavat välittömästi, ja ne pyritään saamaan päätökseen vuoden loppuun mennessä. Syynä ovat ammatillisten koulutuspaikkojen leikkaukset. Sitä ennen kaiYhtiössä asuva Veijo Nikkilä katkille asukkaille oli ilmoitettu yhtiön jonka mukaan kylmyys hänen asunsoo joutuneensa suoranaisen oikenossaan johtuu rakenteista. Kiireisimpänä tehtävänä Luukkanen piti perua päätös ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkojen vähentämisestä, koska juuri ammatillinen koulutus tarjoaa apua työttömyyttä vastaan. Perussääntö on se, että tarjoukset ovat julkisia ja niiden perusteella mennään. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi maailman osaavin kansa vuonna 2020, mutta tavoite on tätä menoa utopiaa. Neuvottelut käydään tehtailla paikallisesti ja niiden piiriin kuuluu noin 1 300 työntekijää ja toimihenkilöä. Mutta voi tulla yksittäistapauksia, joissa on tultu asiakasta MYYNTIJOHTAJA vastaan. Oikeuden päätöksen mukaan Nikkilä oli laiminlyönyt asuntoyhtiö-osakelain mukaan asunnon haltijalle kuuluvan velvollisuuden asunnon kunnossapidosta. Kyseessä oli vuoto, joka oikeuden arvion mukaan ilmeisesti olisi ollut korVeijo Nikkilä ei ymmärrä oikeuden käsitystä korjauskiistassa. UPM lomauttaa vaneritehtailta METSÄYHTIÖ UPM aloittaa yhteistoimintaneuvottelut enintään 90 päivää kestävistä lomautuksista vaneritehtaillaan Joensuussa, Jyväskylässä, Ristiinassa ja Savonlinnassa. Asuntoyhtiön hallitus piti Nikkilää vastuullisena ja osoitti laskun tilaamastaan kuvauksesta hänelle. Käräjäoikeus päätyi pitämään Nikkilää velvollisena maksamaan asuntoyhtiön tilaaman lämpötarkastuksen kustannukset. Hän pysyy kannassaan, etsimään ratkaisua oikeusistuimesta. tämisestä asunnossa. Lyhyesti Oikeus: Asukkaan maksettava kuntotutkimus, jota ei tilannut » Onko osakkeenomistajan maksettava kustannukset korjaustoimista, jotka yhtiö on tilannut vastoin tämän tahtoa? jattavissa ikkunoiden ja oven tiivisteiden uusimisella, mikä samassa laissa määritellyn vastuujaon mukaan kuuluu osakkeenomistajalle. LEHTIKUVA keudessa asuntoyhtiölain pykälään, jossa osakehuoneistojen rakenteiden ja eristeiden kunnossapito kuuluu asuntoyhtiön velvollisuuksiin. OIKEUS MUODOSTI käsityksensä kuultu- OIKEUDEN MUKAAN lämpökuvauksen aan Nikkilän ja asian sen käsittelyyn kustannusten jakamisesta ei ollut sonostaneen asunto-osakeyhtiön nävittu sitovasti Nikkilän ja asunto-yhtiön välillä. Paljasjalkainen tamperelainen asuu Amurissa vaimon ja kahden lapsen kanssa. Valtuustoryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin palvelujohtaja Sirkkaliisa Virtanen. Hän oli uusimassa kännykkäsopimustaan, jolloin sitä tarjottiin entiseen hintaan 19,90 euroa kuukaudessa. KU ?Nuorisotakuulta pohja pois? OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ:n puheenjohtaja Olli Uhkaa vaihtaa operaattoria, saat Soneran puoleen hintaan ENTINEN europarlamentaarikko Esko Seppänen on tuohtunut teleoperaattori Soneralle. Talouspäällikkönä työskentelevä, 36-vuotias Mikko Aaltonen on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Asioista voidaan keskustella asiakkaan kanssa ja voidaan sopia periaatteessa mitä tahansa. Tässä tapauksessa asiakas ei kuitenkaan pidä reiluna sitä, että tuotteen saa puoleen hintaan vasta, jos osaa kysyä sitä. . Kun Seppänen sanoi saaneensa Elisalta huomattavasti halvemman tarjouksen, Soneralta tarjottiin 50 prosentin alennusta. Seppänen kertoi tapauksesta torstaina Facebookissa. Hän oli kysynyt, miksei halvemmasta hinnasta kerrottu heti. Ilman peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa on jo ennestään jäänyt vuosittain noin 5 000 nuorta, joten meillä olisi kasvava joukko kouluttamattomia nuoria aikuisia, jotka ovat heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla. Minulle ei kelpaa tällainen markkinatalous, jossa meitä asiakkaita kusetetaan aina tilaisuuden tullen?. Petri Lahtinen Sonerasta sanoo, että Seppäsen kuvaama tilanne on mahdollinen. . KU Aaltonen ehdolla apulaispormestariksi MIKKO AALTONEN jatkaa Tampereen vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtajana. Myyjän mukaan alennuksen saa antaa vasta, jos asiakas uhkaa vaihtaa operaattoria. Peli ei ole reilua, Seppänen kirjoittaa: ?Joko on tarjolla halpa vaihtoehto tai ei ole, mutta jos on, siitä pitää kertoa heti eikä perään soittelemalla. Lomautukset toteutetaan tarvittaessa vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Yhtiön mukaan markkinatilanne heikentyy ja kelirikko vaikeuttaa raaka-aineen saatavuutta. . Ryhmän tiedottajaksi nimettiin varavaltuutettu Sinikka Torkkola. Valtuustoryhmä nimesi keskiviikkona Aaltosen on myös apulaispormestariehdokkaakseen. Tampereen vasemmiston kunnallisjärjestö on jo aiemmin nimennyt Aaltosen apulaispormestariehdokkaaksi. Tämä on kuitenkin se periaate, että asiakaskohtaisesti voidaan joissakin tilanteissa joustaa, Lahtinen sanoo. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Luukkainen sanoo, ettei hallituksen ajamalla nuorisotakuulla ole enää toteutumisedellytyksiä. Ymmärrän kyllä hänen reaktiotaan ja pahoittelen sitä. Se katsoi kuvauksen kuskemykset prosessista, joka käynnistannusten kuitenkin kuuluvan Niktyi Nikkilän ilmoitettua yhtiökokouksessa huoneistonsa lattioiden kylkilälle, koska tämä oli laiminlyönyt VANTAALAINEN asunto-osakeyhtiö Valmyydestä. osakkeenomistajalle kuuluvan tiivisliraitti ei ole ensimmäinen asuntoyhNikkilän valitettua asiasta useamteiden asianmukaisen tarkastamisen tiö, jossa kiistelyyn huoneistossa ilman kerran päätti asunto-osakeyhja niiden uusimisen. Nikkilä ei oikeuden näkemystä menneistä ongelmista on jouduttu tiön hallitus lämpökuvauksen teetymmärrä
Aikaa Itäisen Saksan pääkaupunkiin tutustumiseen jäi pari tuntia.Magdeburg ja työpaikkana SKL:n dieselmoottoritehdas. Karl-Marx allee katsottiin pikaisesti ja palattiin rautatieasemalle. Ryhmämme määränpäänä oli Magdeburg ja työpaikkana SKL:n dieselmoottoritehdas. Matkaa tehtiin pitkän kaavan kautta: aamulaivalla Norrtäljeen, sieltä bussilla Tukholmaan, josta yöjunalla Trelleborgiin ja sieltä jatkettiin junalautalla DDR:n Sassnitziin. Tervetuloseremonioitten ja ruokailun jälkeen porukka pakattiin taas junaan kohti Ber- 12 Unettoman yön aiheuttanut retki tehtiin Buchenwaldin keskitysleirille. liiniä. Myös asenteet olivat turhaksi koettua matkailua vastaan. TEKSTI Otto Favén ITSE OLIN VUONNA 1963 saavuttanut lukiolai- sen iän ja polte nähdä maailmaa oli kova. Harjoittelijana Harppi-Saksassa » Suomesta matkusteltiin 1960-luvulla harvakseltaan ulkomaille. Työmatkat Heimista tehtaalle teimme raitiovaunulla. Suomalaisen järjestäjänä toimi Suomi?DDR-seura, ja ennen kaikkea sen aktiivinen puheenjohtaja Ontro Virtanen. Kouluhallitus oli myötämielinen matkoille ja monet saksankielen opettajat välittivät tietoa oppilailleen. Maa oli kehittänyt oivallisen nuorisomatkailumallin: Als Praktikant in der DDR . Lomat olivat lyhyitä. Apu löytyi nykyään paljon parjatusta ja suorastaan demonisoidusta DDR:stä. Pyynnöistä huolimatta Betreuerimme Manfred, saksalainen huoltajamme, ei halunnut viedä meitä katsomaan pari vuotta aiemmin pystytettyä muuria. Kurinalaista työtä liukuhihnalla Matkaviihteeksi merkittävä osa matkalaisista, oli ostanut laivalta verovapaita virvokkeita, joita siihen aikaan myytiin löyhäkätisesti alaikäisillekin. Suuri lisähoukutin lähtöön oli edullisuus: matka maksoi 140 silloista markkaa; paikanpäällä oli täysihoito, hyvä retkiohjelma ja vielä palkkaa työstä. Matka pitkän kaavan kautta Heinäkuun alussa astuin serkkuni Antin ja liki sadan muun suomalaisen ikätoverini kanssa Turun satamaan vievään junaan. harjoittelijana Saksan Demokraattisessa tasavallassa. Praktikanttimatkat kestivät reilun kuukauden ja ne olivat suunnattu lukiolaisille ja muille opiskelijoille. Vajaan puolen tunnin matka osoittautui siunaukselliseksi. Ruokasalin seinällä meitä tervehti kullatuissa kehyksissä juuri 70 vuotta täyttänyt Walter Ulbricht. Seuraavana päivänä alkoi työnteko. Tehdasalueelle pääsemiseksi piti aina esittää Ausweiss eli kulkukortti. Koululaiset ja opiskelijat käyttivät suuren osan lomistaan kesätöihin. Magdeburgiin saavuimme janoisina, väsyneinä ja reissusta rähjääntyneinä. Majoituimme työnantajamme, Schwermaschinenbau Karl Liebknechtin, eli SKL:n opiskelija-asuntolaan, Heimiin. lle saavuimme aamuneljältä. Kello-. Ost-Bahnho. Matkustuskokemusta ei ollut eikä juuri huokeita seuramatkojakaan tarjolla. Sen ikäisillä pojilla ei tietenkään ollut aikaa nukkua riittävästi yöllä, joten puolen tunnin ratikkamatka antoi mahdollisuuden hyviin lisänokosiin kaksi kertaa päivässä. Työ oli selkeästi organisoitua, tarkkaa ja kurinalaista
Joukossa saattoi vilahtaa jokunen EMW (Eisenacher Motorenwerk) tai vanha Mersukin. Asensin polttoainesuodattimen paikoilleen ja säädin venttiilit alustavasti kohdilleen. Uskomus että ymmärtää saksankieltä, uskallus puhua sitä enemmän kuin osaakaan, ja kohtuullisen hyvä kyky ymmärtää saksalaista ajattelutapaa. Jotain konkreettista ja kestävää toin kotiinkin: ddr:läisen leivänpaahtimen, joka toimi pari vuotta vielä valtion lopettamisen jälkeenkin. 13. Perinteisellä fordilaisella liukuhihnalla ryhdyimme kokoamaan miehenkorkuisia dieselmoottoreita. Ruoka-annosten lisäksi oli mahdollista ostaa palanpainikkeeksi olutta tai ryyppykin. Kävimme Erfurtissa ja Weimarissa, tutustuimme Goethen Gartenhausiin. Unettoman yön aiheuttanut retki tehtiin Buchenwaldin keskitysleirille. Jonkinlainen käsitys meillä toki oli matkustusrajoituksista. Ensimmäisen päivän jälkeen tunsimme jo naisvartalon intiimimpien osien kansanomaiset nimitykset saksaksi. Saman opin saivat magdeburgilaiset kol- Otto Favén lukiolaispoikana 1963 työn touhussa SKL:n dieselmoottoritehtaalla Magdeburgissa DDR:ssä Trabantit eivät tuntuneet lainkaan oudoilta 60-luvun DDR:ssä, sillä niitä liikkkui paljon suomenkin maanteillä. legamme vastaavasti suomeksi. Stasista ja kansalaisten valvonnasta emme olleet kuulleetkaan. Kielen oppia ja historiaa kortti leimattiin asianmukaisesti. Työvaatteet odottivat omassa kaapissa ja suihku töitten jälkeen. Oma eri asioihin kohdistuva vapauden huumaamme meni reippaasti kaiken tuollaisen yli: Stadtparkissa tanssittiin illat pitkät, tyttöjen kanssa rilluteltiin myöhään, perinteiset olutmerkit, kuten Radeberger, Wernesgruener ja Diamant juotiin tutuiksi Hanse?s Gaststättessa. Heimissa oli tarkat säännöt viimeisistä sisääntuloajoista. Nuorten kekseliäisyydellä osasimme kuitenkin taitavasti ohittaa yövalvontatehtävässään nukkuvan Herr Nicolain: nykäisy rännin vieressä roikkuvasta karhunlangasta pudotti makuusalimme pöydällä oleva haarukka?veitsi?lusikka-yhdistelmän kolisten lattialle ja joku unisista kollegoistamme tuli avaamaan ulko-oven ja hiivimme Herr Nicolain unta kunnioittaen makuusaliimme. Viikonloppuja varten isännät olivat rakentaneet runsaan ohjelman. Majapaikkamme läheinen valtakatu oli nimetty Saksan ja Neuvostoliiton ystävyyden kaduksi. Rauniotaloja oli runsaasti, jos kohta uutta sosialistisen tyylisuunnan mukaista rakennuskantaakin oli ilmestynyt. Näin varmaan paras vaikuttaminen tehdäänkin. Mitä matkoista jäi käteen. Päiväsaikaan tyydyimme kuitenkin kuplivaan virvoitusjuomaan, Brauseen. Opimme myös kohteliaasti sanomaan Mahlzeit muille ruokailijoille. Antin kanssa pääsimme tehtaan Kleinmotoremontagelle. Katkeruus jaetusta maasta ei tuntunut Magdeburgissa yhtä konkreettisesti kuin Berliinissä. katunsa, niin kuin varmaan jokaisessa ddr:läisessä kaupungissa. Parhaan ja huomattavasti säädyllisemmän kieliopin sain luonnonmenetelmällä suusta suuhun ikäiseltäni Angelicalta. Tehtaan ruokala yllätti meidät. Tutustuimme Magdeburgin historiallisiin nähtävyyksiin. Työn oppi nopeasti. Tehtävänäni oli kiinnittää aina määrätyt osat moottoriin sen liu?uttua kohdalleni. Juhlimme Heimfestissä saksalaisten ystäviemme kanssa. Autotkin olivat suurelta osin samanlaisia kuin kotimaassakin: Mosseja, Skodia, Trabanteja, Wartburgeja ja Volgia. Kun vielä moottorin alaosassa olevat luukut oli ruuvattu paineporalla paikoilleen, odotti jo uusi moottori samoja toimenpiteitä. Arki sujui kuin Suomessa Saksalaisille tavoillekin oppi. Puna-armeijan varusmiehiä näkyikin Magdeburgissa runsaasti. Retki alkoi elokuvaesityksellä leirin puhdistuksesta vapautuksen jälkeen. Juttuihinkin päästiin työkavereitten kanssa. Kokemus oli ehkä terveellinen, mutta raju 16-vuotiaalle nuorukaisella. Tuliaisena leivänpaahdin Monesti jälkeenpäin olen miettinyt mitkä olivat järjestäjien tavoitteet, tuskin pelkkä kieleen ja kulttuuriin tutustuminen oli ainoa. Mikäli propagandistisia tavoitteita oli, ne oli tehty taitavasti huomaamattomiksi. Näin alkoi sittemmin pitkään jatkunut saksan sanavaraston kartuttaminen ja kansainvälistymiseni. Sodan aikana Magdeburg oli kärsinyt pahasti pommituksista. Ystävyydessä oli aistittavissa hiukan vaivautunut leima. Verrattuna saman ajan Suomeen erot näyttivät pieniltä. Sen jälkeen leirialue kierrettiin oppaan johdolla. Vaatetus oli kelvollista ja kaupoissa tavaraa. Joka aamu työporukan jäsenet kättelivät toisensa ja toivottivat Guten Morgeninsa. Työkaverini Heinzin kanssa nostimme vinssillä syväjäässä kutistetut männät ja laskimme ne sylintereihin. Joittenkin katujen nimet olivat muuttuneet poliittisten suhdanteiden mukana. Wilhelm Pieckille oli omistettu oma Meihin ei kohdistunut ainakaan mitään havaittavaa valvontaa, jos ei nyt lueta mukaan tavanomaista hyväntahtoista huolenpitoa. Huomaamatta ei jäänyt kuitenkaan paikallisten kiinnostus länsivaluuttaan, amerikkalaisiin savukkeisiimme ja farkkuihimme. Seuraava yö kuluikin sitten niin, että aina kun sulki silmänsä, näki traktoreita puskemassa ruumiskasoja kaivantoihin. Ihastelimme MZ 125 -moottoripyöriä, olivathan ne tunnetusti kilpailuissa luokkavoittajia, vähän niin kuin Trabantitkin alle kuussatasissa autoissa. Ne erot, jotka ajan myötä muodostuivat maan ongelmiksi, eivät näkyneet katukuvassa
Tuomala on samaa mieltä komission kanssa, että vero muuttaa ?nanssialan verotusta tasapuolisemmaksi verrattuna muihin toimialoihin. Transaktiovero ei yksin EU:ssa riitä? Tuomala arvioi, että EU:n 0,1 prosentin transaktiovero ei ole riittävä. Silti hän arvioi veron luovan osaltaan vakautta, kun se hillitsee villiä pääomalla keinottelua. Keynesin ja Tobinin ideoita kierrätetään EU-tasoisen pankkiveron taustalla on taloustieteilijä John Maynard Keynesin viime vuosisadan alkupuolen idea pankkiliiketoiminnan verosta. Hänen vuonna 1972 esittämää transaktioveroa kutsutaan myös Tobinin veroksi. EU-komissio perustelee nyt rahoitustransaktioveron (FTT) aloitettaan rahoitusalan ?Asiantuntijat ovat usein asianosaisia?. riskihallinnan kehittämisen lisäksi sillä, että ?nanssiala saadaan osallistumaan eurokriisin kustannuksiin. Komission mukaan transaktiovero vähentää niitä rahoituslaitosten toimia, joihin liittyy suuria riskejä, täydentää kriisien välttämiseen tähtäävää sääntelyä ja kerää tuloja julkiseen talouteen. ja tarkoittaa ?nanssialaa. Hän sanoo, että pankkivero oikaisee tämän epäkohdan. . Keynes oli sitä mieltä, että New Yorkin pörssissä käydään ihan turhaa kauppaa ja että sen hillitsemiseksi pitäisi kehittää transaktiovero. James Tobin kierrätti Keynesin ajatuksia, kun 1944 luotu kansainvälinen Bretton Woods -valuutanvaihtojärjestelmä romahti vuonna 1971. Finanssivero kohdistuisi arvonlisäveron tapaan arvonlisäykseen, eli käytännössä voittoihin ja palkkioihin. Tuomala sanoo, että IMF:n ehdottamaa ?nanssiveroa pidetään transaktioveroa parempana järjestelmäriskin pienentämisessä ja ylisuurten voittojen leikkaamisessa. Arvonlisäveron kaltaisen ?nanssiveron. Pankkivero hillitsee villiä » Pankkivero on hyvä, koska se on oikeudenmukainen, sanoo professori Matti Tuomala. TEKSTI & KUVA Jouko Huru . Keynes etsi lääkkeitä estääkseen 1930-luvun suuren laman toisinnon. . Hän ehdottaa, että siihen pitäisi liittää Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuoden 2010 raportin esityksen mukainen ?nanssitoimintavero (FAT). Pankkivero on suunniteltu väliaikaiseksi siihen asti, kunnes Euroopan unionin oma pankki- 14 vero saadaan voimaan. Optimistisista pankkiveronäkymistä huolimatta Tuomala varoittaa luulemasta, että pankkiverot ratkaisisivat eurokriisin. MIKSI SUOMESSA pitäisi olla yksi aliverotettu toimiala, kysyy Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala . Se jo riittää pankkiveron oikeudenmukaiseksi perusteluksi. Eduskunnassa on ollut lausuntokierroksella valtiovarainministeriön (VM) luonnos Suomen pankkiveroksi, josta Tuomalaakin on eduskunnassa kuultu asiantuntijana. Torstaina (22.11.) valtioneuvosto antoi lakiesityksen, jossa luonnos muuttui niin, että suoran budjettituloutuksen sijaan kertymästä tulee korvamerkittyä siirtomäärärahaa
Pitäisi sanoa asiantuntijan sijaan, että nyt haastatellaan asianosaista. Matti Tuomalan putiin, että mitään tämmöistä ei voida heet ovat ironisia, kun keskustelrakentaa. laan eurokriisin ratkaisuista. Vaihtoehpohjoisen ja etelän euroon. Pankkivero, joka kohdistuisi pankin vastuisiin, olisi kaikkein tehokkain rahoitus- markkinavero. Vero lopetettaisiin, kun EU:n oma transaktiovero tulisi voimaan. . vaikka haluavat pitää . Se voisi olla yksi ratkaisu. . EU-maiden yhteisen rahoitusmarkkinaveron suuruudeksi on esitetty oblikaatioille 0,1 ja johdannaisille 0,01 prosenttia. Se tekee verosta yleistä verorahoitusta tehottomamman ja jättää omistajille vähemmän riskejä. Tuomala sanoo, että VM:n luonnos oli varmaan oikean suuntainen, kun Finanssialan keskusliitto (FK) niin voimakkaasti vaati tuomitsemansa veron rahastoimista. Tuomala ymmärtää, että FK puolustaa taustaryhmänsä tavoitteita. . Riskisaamiset on arvioitu 140 miljardiksi euroksi. Yhteisvastuusta puhuminen pystytään hallitsetuntuu olevan poliitikoille itsemaan. Yhdessä ne toteuttaisivat vanhaa hyvää verotusperiaatetta, että mitä useammassa kohdassa on vero, sitä vaikeampaa on verotuksen välttäminen. Ongelmat edellyttäisivät selkin kauan ennen kuin tämä homma laisia instituutioita, joihin ei ole poalkoi lähteä käsistä. liittista valmiutta. Nyt on käymässä toisin. Ilmeisesti EU:ssakin rahastoidaan transaktioverokertymä . Sille maksetaan, että se on tuota mieltä. . Erot ovat niin isoja, että niitä ei murha. kyetä nykyisillä systeemeillä saman euTUOMALA KYSYY, Euro pitäisi jakaa kumpi on poliitron puitteissa hoitatisesti helpommaan. pohjoisen ja etelän paa: euron jaTuomala kertoo, euroon? kaminen vai se, että vastikään Suoettä yhteisvasmessa käynyt miljardööri George Sotuumekanisros ehdotti, että meja kehitettäieuro pitäisi jakaa siin. Nythän on osoittautunut, että nykyiset instituutiot ovat täysin riittämättömiä ylläpitämään tätä TUOMALAN MUKAAN toinen vaihtoehto olisi EU-mekanismien kehitjärjestelmää. Eurokriisin hoidossa on pittekijä. Yhteisvastuu tarkoittaisi sitä, että missä menee huonosti, niin ystävän talousnobelisti Joseph Stiglitzin aiemmin esittämä idea. sinne menisi rahaa. . Näistä Ruotsissa se liittyy taseen velkaeriin ja Ranskassa taseen saataviin. Muissa maissa vero liittyy pankkien taseisiin. Suomessa haastatellaan asiantuntijoina paljon pankkien ekonomisteja, vaikka ne ovat asianosaisia. Hän Kyse olisi yhteisvastuumekanissanoo, että lyhytnäköisesti kansalmien kehittämisestä. Lakiesityksessä on yritystä liittää vero pankkien taseiden riskipitoisuuteen. Tuomala pitäisi hyvänä, ettei suomalaiseen pankkiverolakiin liittyisi minkäänlaista veron rahastoimista . Pankkivero . Tuomala pitää ehdotusta oikean suuntaisena. . Hän sanoo, että korvamerkitty rahasto muuttaa piilotetun julkisen takauksen eksplisiittiseksi, eli tiettyä tarkoitusta varten kerättäväksi. . Siirtomääräraha aiotaan käyttää EU:n tulevan pankkikriisirahaston pääomittamiseen. . EU:n verotulot sijoitettaisiin pankkivakuus- tai kriisirahastoihin. . Se on tarttunut vasemmiskälti kyse siitä, miten euromaitoonkin ja vähän kaikkiin muihinden keskinäisiä maksutase-eroja kin. Valtioneuvosto (VN) ehdottaa, että pankkivero määrättäisiin 0,125 prosentin suuruisena talletuspankkien riskisaamisista. . Kyllä tässä on nyt se euroopyhteisestä eurosta kiinni. palainen persulaisuus yksi tausta. Se on dot ovat vähissä. Tuomalan mukaan Sorosin hyvän . Vaikka olisi kuinka ovela verojuristi, niin hän ei pysty kaikkia kiertämään. Arvostellessaan EU-transaktioveroehdotusta Tuomala sanoo, että kattavuudeltaan se on puutteellinen, koska siinä on jätetty pois valuutan ja raaka-aineiden kauppa. . IMF:n ehdotuksen mukaisesti. Tuomala pitää rahastoimista arveluttavana. Ollakseen tehokas, veron tulisi kattaa kaikki varallisuuserät. Hyvänä Tuomala pitää EU-esityksessä sitä, että vero asetettaisiin sekä myyjä- että ostajapuolelle. Finanssiala on nyt aliverotettu toimiala. keinottelua ja liikevaihtoveron tapaisen transaktioveron vastakkainasettelua Tuomala pitää turhana. . Mutta kun se lisia etujaan ajavat EU-maat eivät on sitä liittovaltion rakentamista, näytä kykenevän tarvittaviin ratjota pitää vastustaa. kaisuihin . Joka maan perEurokriisi on poliittinen umpisut ja vähän muutkin pistävät hantkuja. PROFESSORI » 15. VN:n lakiesityksessä tuotto kuitenkin menisi budjettiin siirtomäärärahaksi, eli summa voidaan siirtää seuraaville vuosille. . Siten menee pohja pääkonttoreiden siirtouhkailuilta. ?Suomen pankkivero oikean suuntainen? Hallituksen esityksessä pankkivero määrättäisiin 0,125 prosentin suuruisena talletuspankkien riskisaamisista. Pankkiveron vuosituotoksi odotetaan 170 miljoonaa euroa. . Pankkivero olisi määräaikainen vuosiksi 2013?2015. Se on ollut oikeastaan täminen. onnekas sattuma, että kesti näin. KU Eurokriisi on poliittinen umpikuja Kansantaloustieteen professorin Matti Tuomalan mielestä pankkiveron perusteluksi riittää jo se, että vero oikaisee epäkohdan. VM:n alkuperäisluonnoksen mukaisesti. EU:n jäsenistä yksitoista on mukana rahoitusmarkkinaveron suunnittelussa. Kansallisesti pankkivero on jo käytössä kymmenessä maassa: Britanniassa, Itävallassa, Kyproksessa, Latviassa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa ja Unkarissa. VM:n luonnoksessa verotuloja ei olisi rahastoitu vaan ne olisi tilitetty suoraan valtion budjettiin
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry AJAN HERMOLLA Aktiivista kansalaisuutta tukemassa Tutustu materiaaleihin ja yhdistysten koulutusmahdollisuuksiin: UUSI OPINTOAINEISTO Teppo Eskelinen ja Matti Ylönen: Vasemmistolainen talouspolitiikka . lyhyt oppimäärä www.ksl.fi Erkki Kauppila Lehtimies ja eurokommunisti kyllä, tilaan kirjaa LAHJAKSI JOULUN ERIKOISHINTAAN: kappaletta Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Kirja kotiin kannettuna 25 . Tilaa osoitteesta erkkikauppila.wordpress.com, yllä olevalla lomakkeella tai hae omasi Kansan Arkistosta. » Ei enää sotaa, hyvät suhteet naapurimaihin, fasismi on juuritettava pois, harvainvallasta on siirryttävä kansanvaltaan, demokratia on tuotava maan hallintoon, talouteen ja kuntiin, tasa-arvoa ihmisten kesken.» 16 Erkki Kauppila Lehtimies ja eurokommunisti toimittanut noora kauppila & pekka tuominen. Lähetä tilauslomake osoitteeseen: Kansan Arkisto / Kauppila, Vetehisenkuja 1, 00530 hki 25 ? KOTIIN KANNETTUNA Kovakantinen, lankasidottu elämäkertakirja; 336-sivua, yli 60 valokuvaa. (tilisiirto)
tai jopa pienempiä . Hevonenkin ammuttiin hänen altaan 58 kertaa. Lapsuudessani kapakan tilalla oli sauna, jossa perheemmekin kävi kerran viikossa. Ruokalistoja tutkiskellessani huomasin, että tavallista kanaa ei saa enää juuri mistään, sillä kaikki kanat ovat yllättäen muuttuneet maissikanoiksi. Saman havainnoin tein katkarapujen suhteen. On pakko todeta, että huipputaitavaa väkeä on ollut Texia tekemässä. Itse sankarista Viitala kertoo, että Tex oli alun perin lainsuojaton, mutta toimi myöhemmin useimmiten pikkukaupungin sheri?nä. Myös monet muut Hollywoodin . Välillä hänet valittiin intiaanien päälliköksi ja joutuipa lännenmies kohtaamaan pitkällä urallaan myös dinosauruksia ja avaruusolioitakin. Täällähän lentää lyijyä -kirjassa todetaan Texin revolverin kaataneen kaikkiaan 3 070 miestä. Hassuinta on se, että jättikatkaravut ovat saman kokoisia . Lierihatusta pystyi varmistumaan, että ratsumies oli ?skoopari?. Lisäksi vihkosen kannessa oli isoilla keltaisilla kirjaimilla punaiseen pohjaa upotettuna sana TEX. Kirjaa tutkiskellessani lapsuusvuodet ja jopa vanhat Texit palasivat väkisinkin mieleeni. En todellakaan saanut vanhemmiltani rahaa Tex Willereiden ostamiseen, mutta sarjakuvat kiersivät poikaporukassa ja pian niitä alkoi saada myös divareista vaikkapa vanhoihin Aku Ankkoihin vaihtamalla. Voi kai sanoa, että täälläkin eletään onnellisten tähtien alla, vaikka BKT ei viime vuosineljänneksellä kasvanutkaan kuin 0,3 prosenttia. 17. Kun käveli jonkin matkaa Helsinginkatua Kurviin päin, niin vastan tuli todella jännittävä liikehuoneisto. Se oli paperikauppa! Ja paperikaupoissa myytiin sarjakuvalehtiä. Tämä selvisi minulle itse asiassa vasta tänä syksynä, kun käteeni sattui Mutta mitä Viitala tarkoittaa kun hän lupaa ?kaikki Tex Willeristä?. Näistä oli valkoisia 1 400, intiaaneja 1 011, meksikolaisia 501, mustia 53, kiinalaisia 31 ja ryhmään muut kuuluvia 74. Mutta joutui sankari itsekin lentävien luotien kohteesi. Enää ei ole saatavilla pelkkiä katkarapuja, vaan niiden tilalla tarjotaan jättikatkarapuja. Joitakin aikoja Tex oli minulle selvästi mieluisin sarjakuvalehti. Nyt Viitalan kirja kertoo, että Tex Willer on edelleenkin Italian suosituin sarjakuva, vaikka sen ilmestyminen alkoi jo vuonna 1948. Ainoa sarjakuvalehti, jonka ostamiseen saimme pikkuveljeni kanssa vanhemmiltani rahaa oli Aku Ankka, mutta olin tullut jo siihen ikään, että kaipasin hieman enemmän jännitystä ja seikkailuja kuin Ankkalinnan pikkukaupunki tarjosi. Eräänä päivänä sitten huomasin Helsinginkadun paperikaupan ikkunassa pienen uuden sarjakuvavihkosen, jonka kannen vasemmassa laidassa oli kuva pystyyn karahtaneensa ratsusta, jonka selässä oli mies revolveri kädessä. Sivujakin Texissä oli vain 32, joten kovin pitkäksi aikaa se ei seikkailun nälkää tyydyttänyt. Eräs meksikolainen rosvo on aivan neuvostojohtaja Nikita Hru?t?ovin näköinen. On pakko tunnustaa, että vieläkin minulle tulee teximäinen olo, kun satun kulkemaan tuon Helsinginkadulla muinoin olleen paperikaupan ohi. Tex Willer on pysynyt vuosikausia monien pienten, ja vähän isompienkin, poikien sankarina. Liikkuessani pitkin Suomea jouduin syömään tavallista enemmän ravintoloissa. Tarkkaa laskutyötä tehnyt Viitala jatkaa: ?Texin selviydyttyä 445 väijytyksestä, 144 kaksintaistelusta, 97 vangitsemisesta, 16 vesiputouksesta ja 71 haavoittumisesta elossa voidaan todellakin sanoa, että Tex oli syntynyt onnellisen tähtien alla.? Viitala paljastaa myös sen, että alun perin Tex Willerin kasvonpiirteet oli lainattu nuorelta Gary Cooperilta. Sekä isä että äiti olisivat leimanneet moisen sarjakuvan amerikkalaiseksi roskaksi, joka oli tuhoisaa kasvuikäisille kakaroille. ?TEX WILLER RATSASTI uskollisen Dynamiittinsa selässä suomalaisten koteihin tammikuussa 1953?, kertoo Viitala kirjassaan. Olin kuullut jo kavereiden puhuvan aivan uudesta Tex Willer -sarjakuvasta, jonka piti olla kovin juttu mitä alalta löytyi. Ymmärsin heti, että minun oli turha mennä pyytämään vanhemmiltani rahaa Texin ostamiseen. lmisankarit ovat saaneet lainata naamojaan Tex-sarjakuvan sekä hyville että pahoille. kuin tavalliset katkaravut joitakin vuosia sitten. En osaa vielä sanoa, että onko tähän omituiseen tilanteeseen etsittävä syytä globalisaatiosta vain kasvihuoneilmiöstä. Silloin valtakadulla ei ollut autoruuhkia; koko pitkän kadun varteen saattoi olla pysäköitynä vain pari autoa. Helsinginkadun ja Flemarin kulman tuntumassa oli kolme erillistä Elannon kauppaa: yhdessä myytiin maitoa, toisessa lihaa ja kolmannessa siirtomaatavaroita. Minulta oli silloin Tex-vaihe mennyt ajat sitten ohi. MENNEEN KESÄN AIKANA tein outoja havaintoja. TUOLLOIN EN MINÄKÄÄN tiennyt, että Tex Willerit eivät olleet amerikkalaisia, vaikka Villistä lännestä kertoivat. On lohduttavaa huomata, että en siis pikkukundina ollut aivan turhalla asialla. MUTTA EIVÄT NÄMÄ ruokakaupat sen enempää pikkupoikaa kiinnostaneet. Jatkan tutkimuksiani. Nämä uudet kotimaiset murheeni ovat siis todella pieniä verrattuna Tex Willerin Villissä lännessä kokemaan. Suomessakin se on yhä voimissaan. Lehtiä ja albumeja ilmestyy yli kaksikymmentä kappaletta vuosittain. Tajusin heti mistä oli kysymys. Ensinnäkin hän esittelee lehden lukuisat piirtäjät ja käsikirjoittajat. Kurvit rvit suoriksi Jukka Parkkari jukka.parkkari@fonet.? Onnellisten tähtien alla PIKKUPOIKANA ASUIN Helsingin Kallion kaupunginosassa. Ne oli sekä käsikirjoitettu että piirretty Italiassa. Olin silloin siis kahdeksanvuotias. Muistan hyvin miten lehti oli silloin vain vaatimaton lipare, jonka jokaisella sivulla oli vain yksi kuvarivi. Se olikin välttämätöntä, sillä suuren talon pienissä vuokrahuoneistoissa ei ollut siihen aikaan kylpyhuoneita tai suihkuja, ei edes lämmintä vettä. Kun tuli ulos asuintalomme ulko-ovesta, niin lyhyen matkan mäkeä laskeuduttuaan oli Helsinginkadulla, joka silloinkin oli eräänlainen Kallion pääväylä. Kaikissa näissä jouduin äidin lähettämänä asioimaan, varhaisempina vuosina jopa ostokorttien kanssa. » Texin selviydyttyä 445 väijytyksestä, 144 kaksintaistelusta, 97 vangitsemisesta, 16 vesiputouksesta ja 71 haavoittumisesta elossa voidaan todellakin sanoa, että Tex oli syntynyt onnellisen tähtien alla. juuri julkaistu kirja Täällähän lentää lyijyä! ? Kaikki Tex Willeristä (Jalava) Kirjan tekijä on Janne Viitala, joka kertoo kirjoittaneensa aikaisemmin jo yhden teoksen samasta aiheesta. Viitalan mukaan lehden muotoa kutsuttiin ?piccoloksi?. Tässä formaatissa Tex Willer seikkaili Suomessa aina vuoteen 1965, jolloin se muuttui tuhdimmaksi. Osoitteeni oli Fleminginkatu 15. Samassa talossa toimii nykyisin kortteliravintola Cella Fleming
Saksalais-suomalaisen upseeri Johann Angelhurstin (Tomi Enbuska) pään ovat pehmentäneet sodan kauhut, erityisesti Ukrainassa teloitettujen juutalaisten ruumiskasat. Näyt piinaavat miestä, eikä ihme. Hän ei ole ollut vain julmuuksien näkijä, vaan myös tekijä. Ruumiskasa on kamalaa katseltavaa teatterissakin, ja samalla yksi esimerkki hienoista kuvista, joita Oulun teatterin suurelle näyttämölle Heta Haanperän ohjauksessa nousee. Hurjia kohtauksia Haanperä on rakentanutkin. Tomi Enbuska on rakkauden kohde Johann Angelhurst. » Sodan väkivallasta tulee arkea myös aseettomille. mään henkeä, kun kaikki on hetken hyvin, mutta pahan tietää olevan passissa. Satu Tuomiston koreogra?a sekä rikkoo hyvällä tavalla realismia että kertoo tarinaa. Sotavangit ja raiskatut, lääketieteellisin kokein sairastetut naiset nytkähtelevät kuin horkassa. Silmien sulkemista kaikelta muulta? Nainen, joka on ?kätilö jumalan armosta?, ryhtyy abortoimaan saksalaissotilaiden raiskaamien naisten sikiöitä. Pam-lehti 17/2012. Sota sokaisee, rakkaus raatelee JUSSI TUOKKOLA » Oulun kaupunginteatterin Kätilö on kaunis ja kamala. itsenäinen teos, mutta eihän sitä voi olla vertaamatta romaaniin. Tätä kuvaa hyvin myös Oulun esitys. Ei kätilökään silkasta rakkaudesta sekoa. Hip-hop-artisti Stig (kuvassa) voitti ramppikuumeensa toimiessaan metro-siivoojana. Liha sihahtaa. Huikean kaunis (ja samalla pateettinen) kohtaus on kuin muistuma siitä, miten Ketun romaanissa hajut ja tuoksut ovat vahvasti läsnä. Yrttikylvyt, syöpäläismyrkyt ja piipputupakka on tuotu myös lavalle, ja äänisuunnittelukin tukee hienovaraisesti sekä tarinaa että tunnelmaa. Jäämeren kylmyys kuuluu kilinänä ja kaukaa kantautuu musiikki kuin muisto. Elina Korhonen tekee Kätilöstä omannäköisensä. Näin se menee kirjassa: ?Sitten, silmänräpäyksen verran, tun- Kuten historiantutkija Marianne Junila näytelmän käsiohjelmassa kirjoittaa, on sodankäynnin säännöistä laadittu lukuisia sopimuksia, joiden mukaan aseettomia siviilejä ei pitäisi sotkea sotaan lainkaan. Silti tiedämme, että tänäänkin sodan väkivallasta tulee arkea myös aseettomille. Etenkin kun kyse on yhdestä viime vuoden kiitetyimmästä suomalaisteoksesta: Katja Ketun Kätilöstä. Dramaturgi Paula Salminen on tehnyt tarinaan perusteltuja karsintoja. Hän tekee esinahkatarkastuksia, joiden perusteella miehiä lähetetään kuolemaan keskitysleireille. Kaikki tämä, jotta saisi olla lähellä miestä, johon rakastui yhdessä salamavalon välähdyksessä. TEATTERIESITYS ON Sota muuttaa kaiken Polttomerkitty rakkaus Rakkaus pehmentää pään ja sokaisee silmät kauheuksilta. Lispet Näkkälän (Miina-Anniina Heiskanen) synnytys on jopa vitsikäs. Elina Korhosen rohkea rooli Elina Korhonen ei ulkoisesti vastaa romaanin Villisilmää, jota kuvataan isoksi, eikä ulkomuodoltaan viehättäväksi. Pienikokoisessa (ja viehättävässä) Korhosessa on kuitenkin voimaa ja sisäistä paloa. Pohjois-Suomessakin moni pelasti hetkeksi henkensä työskentelemällä ?vapaaehtoisina. Tarina nähdään ja näytetään kätilön kautta. Eletään Lapin sodan viimeisiä, epätoivoisia kuukausia Jäämeren rannalla, silmänkantamattomiin jatkuvalla tundralla. Petsamolaisella Titovkan vankileirillä naisen osa on kurjempi kuin kulkukoiran ja saa myös kysymään mitä on rakkaus. Sota muuttaa kaiken; säännöt, moraalin ja mielen. Hänen selkeä ja konstailematon roolisuorituksensa kannattelee suurta tarinaa suurella näyttämöllä, katse hakeutuu kaikissa kohtauksissa häneen. B kulttuuri ?Mä jännitin ennen hirveästi sitä, kun piti mennä sinne laiturille ihmisten sekaan keräämään roskia.. Kaikkeen alistumista ja oman moraalin heittämistä hyiseen Jäämereen. Vakoojajuoni ja kätilön salaperäinen isä on jätetty kokonaan pois, mikä selkeyttää tarinaa. Nyt kantaesityksen keskiöön nousee itse kätilö Villisilmä (Elina Korhonen), ja sodan hulluuden keskellä syttyvä hullu rakkaus. Kuolema ja väkivalta nostattavat elämänkiiman. Ketun kieli roiskahtelee ja vankileirin tyhjennys on komeasti liikkuva kaaos. Leijan lennättäminen ja kätilön ja Johanneksen rakkauskohtaus Kuolleen miehen vuonolla saavat pidättä- 18 sin jonkin muuttuneen ja hetken se oli koiraan katse, vaatimen vainunneen hirvaan katse joka heti sammui mutta minä olin jo sulanut, liuennut, uponnut jonnekin syvälle alkumereen, jossa merikoirat nuolevat kantapäitä ja tulinen tähti saa lihan kärventymään.? Näyttämöllä rakastavaiset polttomerkitsevät toisensa hehkulampputähdillä. Roolityö on puhdas ja hieno, saastan keskeltä valon lailla loistava. Hahmossa on puhtautta, mikä tekee Johanneksen välinpitämättömyyden seuraamisesta sietämätöntä. Heidän nopea ensikohtaamisensa on vaikuttava. saksalaisille, leireillä tai muuten. Kätilöä henkilönä on vaikea tuomita, mutta on kumma, jollei esityksestä poistu täysverisenä pasi?stina. Verenhuuruiset kuvat seuraavat mukana pitkään, ja lopulta jäljelle jää kirkas tunne: Yksikään vauva ei synny joutuakseen sotaan, ei lapsena eikä aikuisena. Anna Paju KATJA KETTU: KÄTILÖ. Oulun kaupunginteatteri. Dramatisointi Paula Salminen. Ohjaus Heta Haanperä.. Lapin sodan jälkeen saksalais-suomalaisista suhteista syntyi arviolta yli 1 000 lasta, venäläis-suomalaisista noin 200. Toisessa maailmansodassa jokaista kuollutta sotilasta kohti kuoli kaksi siviiliä. Seksuaalinen väkivalta ja raiskaukset ovat sodankäynnin väline. Väkivallan ja tappamisen oikeutus laajenee eikä aseettomuus suojele ketään, edes lapsia
Edessä Mervi Takatalo ja Markus Riuttu, takana Kimmo Rasila. teen emeritiusprofessori Pirkko Koski kirjoittaa kirjassaan Strindberg ja suomalainen teatteri, että Turkan Aavesonaatti todisti väitettä, jonka mukaan Strindbergin näytelmä valittiin ohjelmistoon, kun vahva ohjaaja näkee tekstin ajankohtaisena. huumorin keinoin. Neiti Julie on vielä kelvannut teattereille useamminkin, mutta Aavesonaatti on ollut harvinaisempaa teattereidemme ohjelmistossa. Viimeksi se nousi keskusteluun, kun Jouko Turkka teki siitä oman versionsa vuonna 1978 Helsingin kaupunginteatteriin. Ammattimaisten puuseppien, muotoilijoiden, arkkitehtien ja suunnittelijoiden yhdyssiteenä toimiva yhdistys on perustettu vuonna 1997. Kotkalainen näyttelijä Jouni Jalarvo (s. Helsingin kaupunginteatterissakin se meni vain 44 kertaa pienellä näyttämöllä, eikä sitä pidetä Turkan parhaimpiin ohjauksiin kuuluvana. August Strindbergin Aavesonaatti saattaa nousta syksyn teatteritapahtumaksi. Esimerkiksi Aavesonaatin idean katso- » Onneksi Siltanen ei ole nykyaikainen huomionkipeä teatteritemppuilija. taan tulevan Beethoovenin D-mollisonaatin adagio-osasta. Strindberg halusi luoda näytelmillään koskettavan ja läheisen kokemuksen katsojalle, ja siksi hänen mielestään määrätty muoto ei saanut sitoa liiaksi kirjoittajaa, sillä hänelle itse aihe määräsi enemmän näytelmän muodon. Näin hän teki myös Aavesonaatissa, missä todellisuutta yhdistellään epäselvin rajoin makaaberissa kauhunäytelmässä, missä vain keittäjä edustaa jotenkin moraalista ihmistä muuten kauheassa ja perverssin sadistisessa maailmassa, kuten II-näytöksen aavepäivälliskohtauksessa, missä maskit tipahtavat ihmisten kasvoilta, kun he ovat mykkiä kuoleman edessä tajutessaan maailman olevan vain yksi suuri väärennös. Ehkä siksi näytelmän lohtu piilee siinä, että katsoja ymmärtää toivon paremmasta maailmasta ja ihmisestä olevan keittäjässä, joka edustaa katsojaa ja tavallista maailmaa, siis sitä pientä arjen turhaan väheksyttyä selviytyjää, jonka moraalinen selkäranka kannattelee koko maailmaa sen pahuuksista huolimatta historian jatkuvassa rumputulessa. ryhmä tutkivat yhdessä nykypäivän sankarimyyttejä ja etsivät Che Guevaraa. Juha Luukkosen kirjoittama ja ohjaama Che . KU CHE . Näin hän tuli samalla luoneeksi näyttämölle jokaisen meidän pahimman painajaisunemme, jossa aaveita olivat muistikuvamme, fantasiamme ja elämämme aavemaiset ihmiset, ja jossa haaveetkin muuttuivat omiksi aaveikseen Vanha Juko etsii Che Guevaraa TEATTERI VANHA Juko ja Projektori- TURUN KAUPUNGINTEATTERISSA Vaikea näytelmä vakavasta Strindbergiä on esitetty paljon Suomessa aina 50-luvulle saakka, mutta sen jälkeen harvakseltaan. KULTTUURI- JA urheiluministeri Paavo Arhinmäki on palkinnut lastenkulttuurin tekijöitä. Kaikista esityksistä löytyy myös herkkä pohjavire ja yhteiskunnallisia kannanottoja. Lahdessa toimiva Pro Puu ry puolestaan tekee valtakunnallista muotoilukasvatustyötä. Teatteri Vanhassa Jukossa Lahdessa 15.2.?23.3. 1948) lastenkirjatuotanto ulottuu pienten lasten riimeistä tietokirjoihin. Strindberg halusi kuvata Aavesonaatilla sitä kauhuntunnetta, kun ihminen herää siihen, että hän tajuaa eläneensä maanpäällä aaveena. Strindbergin mukaan Aavesonaatissa suomut putosivat siinä mukana olevien ihmisten silmiltä, sen lohduttoman perusnäkemyksen ymmärtämisessä, että elämä oli tuskallinen matka. hän elää!. Strindberg koki kamarinäytelmänsä musiikkina. Sitä ennen se oli esitetty vain kerran parikymmentä vuotta aiemmin. helmikuuta 2013. Lahtelaisen Vanhan Jukon ja helsinkiläisen Projektori-ryhmän esitys ei ole Luukkosen mukaan näköiskuva Che Guevarasta, vaan esitys nykypäivän Chen etsimisestä. Chance Kokkolan kaupunginteatteriin. Projektori-ryhmän kanssa yhteistä historiaa löytyy Janne Kuutiosta vuodelta 2007. Ryhmä on vuonna 2006 perustettu helsinkiläinen ammattiteatteriryhmä, joka haluaa esityksillään suuntautua ulospäin ja kommentoida nykypäivän Suomen yhteiskunnallisia ja sielullisia ilmiöitä. Kirjailija on edistänyt lastenkulttuuria monella muullakin saralla yli 30 vuoden ajan. Lapsenpäivä-palkinnot, suuruudeltaan 8 400 euroa, saivat Mikkelin Poikateatteri ja lahtelainen Pro Puu ry. Taiteen keskustoimikunnan myöntämät lastenkulttuurin valtionpalkinnot, 15 000 euroa, saivat näyttelijä Jouni Jalarvo ja kirjailija Tuula Korolainen.(kuvassa). 15?19-vuotiaista esiintyjistä muodostuva Mikkelin Poikateatteri haluaa rikkoa ahtaita poika-stereotypioita mm. 2013 ja Espoon kaupunginteatterissa 10.?12.4. Harald Birger Olausen Juha Siltasen ohjaama Aavesonaatti saa ensi-iltansa Turun Kaupunginteatterissa 22.11. Juha Luukkonen lupaa uuden näytelmänsä yhdistävän musiikkia, liikettä, elävää ja kuollutta kuvaa, ikivanhaa tarinankerrontaa, konserttia, groteskia huumoria ja tiukkaa asiaa. 19. HÄN ELÄÄ!. Siksi ei olekaan ihmeellistä, että älykkäohjaajana pidetty teatteriohjaaja Juha Siltanen tarttui vaikean pidettyyn Aavesonaattiin. Onneksi Siltanen ei ole nykyaikainen huomionkipeä teatteritemppuilija, vaan syvällinen pohdiskelija ja humanisti, jonka töistä kuultaa läpi elämän ja rehellisyyden arvostaminen, siksi Siltasen Aavesonaatista odotetaan suurella mielenkiinnolla millaisen tulkinnan hän antaa Strindbergin lohduttomalle perusnäkemykselle elämän tuskallisuudesta tässä ajassa. Älykköohjaajien lempilapsi Aavesonaattiin tarttuvat yleensä harvakseltaan vain teatterimaailman ohjaajien pieni ?auterohjaajien? eli omanlakisten älykköohjaajien joukko kerran vuosikymmenessä. Turkkakin teki työpäiväkirjansa merkintöihin viitaten Aavesonaattinsa elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin Tukholman Dramateniin vuonna 1973 tekemän huikean näyttämäsovituksen eräänlaiseksi kommentiksi. Helsingin yliopiston teatteritie- Lyhyesti Kuka on näytelmän keittäjä? Strindbergiläisissä kamarinäytelmissä piile se jännä jekku, että siinä olevat ihmiset ovat tärkeämpiä kuin näytelmien aikana esitetty puhe. Strindbergille hiljaisuudesta kasvoivat suuret voimat, missä asiat ja tapahtumat saivat samankaltaisen merkityksen, kuten Aavesonaatissa, missä ajan ja paikan on korvannut teeman yhtenäisyys. KU ?Sinäkään et ole se, miltä näytät? ROBERT SEGER » Strindbergin Aavesonaatin lohduton perusnäkemys on elämän tuskallisuudesta. saa marraskuussa Juha Siltasen ohjaamana Sopukassa ensi-iltansa syksyn teatteritapahtumaksi uumoiltu August Strindbergin Aavesonaatti, jonka tapahtumat etenevät kuoleman varjossa. tulee ensi-iltaan 15. Hän kuvaa sitä ?näyttämölliseksi kollaasiksi sankarin tuhansista kasvoista?. Esitys tutkii sankaruuden myyttiä nykyajassa, luonnehtii Juha Luukkonen. Hän on aiemmin Vanhaan Jukoonohjannut kriitikkojen ja yleisön kiittämän Kahdeksan surmanluotia. Muita ohjaustöitä ovat muun muassa Shakespearen Rikhard III Vaasan kaupunginteatteriin, Punainen viiva Lappeenrannan kaupunginteatteriin ja viimeisimpänä Mr. 1947) on koko uransa ajan vienyt teatteria sinne, missä lapset ovat: kouluihin ja päiväkoteihin. Tuula Korolaisen (s
Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 20
Se oli Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa. 24.11.?30.11.2012 | VIIKKO 48 Tv&Radio Sirkka-Liisa Valle tunsi entuudestaan pelottavan taudin, ja koki velvollisuudekseen kertoa siitä. AIDS iski yllättäin sairastuneen diagnoosi kesäkuussa 1983 säikäytti suomalaiset. Sitä paitsi yhtiön historia on verraten likainen. Kun 1985 kävi selväksi, että tauti leviää myös heteroseksuaalisissa suhteissa, ja taudista oli tulossa koko väestön ongelma, viranomaisetkin heräsivät. ENSIMMÄISEN AIDSIIN MUISTI: KUN AIDS TULI SUOMEEN TV1 su klo 18.45 Sambialla on maailman kolmanneksi suurimmat kuparivarat, mutta suurin osa asukkaista elää köyhyydessä. Tiesin, että se tulee myös Suomeen, mutta en voinut uskoa, että kun me ollaan tutkittu vasta kaksi viikkoa, meiltä löytyy jo AIDS-vaiheessa oleva sairastunut, lääkäri SirkkaLiisa Valle kertaa 1980-luvun alun tapahtumia. Pitkään AIDSista tiedottaminen ja valistaminen oli yksittäisten ihmisten, lähinnä Sirkka-Liisa Vallen ja Seta-aktivistien, kuten Jussi Nissisen, varassa. Se käynnistyy Zürichin lähellä sijaitsevasta 5 300 asukkaan idyllisestä Rüschlikonista. miksi. Muualla nuoria miehiä tappaneesta taudista oli uutisoitu Suomessa harvakseltaan. Yksi henkilö Suomessa kuitenkin tiesi taudista. . Kamerat tallentavat kahden karhuperheen erilaiset kohtalot lähietäisyydeltä. KEVÄÄLLÄ MERIJÄÄ Harri-Ilmari Moilanen AVARA LUONTO: JÄÄKARHUN SALATTU ELÄMÄ KÖYHYYS . MIKSI. Sen alkuperäinen nimi on Mark Rich and Co AG perustajansa amerikkalaisen liikemiehen nimen mukaan. Se havainnollistaa, miten maailma on tietyille piireille paljolti rosvoamiskenttä, jolla tuhotaan niin ihmisten terveyttä kuin ympäristöäkin. Miten pienet jääkarhunpennut ilmaantuvat pesästään tutkimaan uutta maailmaa? Salaisuuksia lumen alla alkaa rakoilla, ja pienet jääkarhunpennut ilmaantuvat pesästään tutkimaan uutta maailmaa. Yksi karhuperhe matkaa jo koko ajan ohenevan jääpeitteen poikki hylkeitä vaanien, kun taas toinen on jäänyt eristyksiin saarelle, missä saalistettavaa on niukasti. Norjan Huippuvuorilla asustavien jääkarhujen touhuja on nerokkaiden vakoilukameroiden avulla päästy seuramaan tarkemmin kuin koskaan. Maan kaivosministeri kiteyttää: olemme köyhiä, vaikka olemme rikkaita. eli rikastumisensa kehitysmaan kustannuksella tekevät. Asiaan kuuluvat tytäryhtiöt eri puolilla maailmaa, ovelat verosuunnittelut, juristiarmeijat, ja totta kai, veroparatiisien kaltaiset keitaat. Dokumentin anti on pöyristyttävää, surullista kuin myös vihastuttavaa nähtävää. Kuvassa Glencore-jättiyrityksen toimitusjohtaja Ivan Glasenberg (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Simon Murray. Raaka-ainejätti kuparin kimpussa Köyhyys . Suuryhtiöt voivat ottaa haltuunsa maan luonnonvarat maksamatta käytännössä lainkaan veroja. Entinen New Yorkin syyttäjä Morris Weinberg taustoittaa tapausta hiuksia nostattavin kääntein. Maan tuore valkoinen varapresidentti Guy Scott johdattaa kuvausryhmän antoisalle kierrokselle maansa asioihin. Toimittaja-kirjailija Nicolas Shaxson antaa valaisevan pikaluennon aiheesta, miten monikansalliset yhtiöt kuten Glencore ?sen. Sambialla on kuparin muodossa suuret luonnonvarat. -teemaviikon avaindokumentteihin kuuluu sveitsiläistä tuotantoa oleva Afrikkaa ryöstämässä (2012). Se on maan rikkaimpia kuntia, eikä ihme: kunnan uusiin asukkaisiin kuuluu raaka-ainejätti Glencoren toimitusjohtaja Ivan Glasenberg. Kun yhtiö listautui vuonna 2011 pörssiin, Glasenberg ansaitsi yhdessä yössä 8,8 miljardia dollaria. Glencore ei ole kovin tunnettu yhtiö, mutta sen olisi syytä olla: se on maailman suurin raaka-ainevälittäjä. Rich päätyi 1990-luvun alussa maanpakoon Sveitsiin (huom!). AFRIKKAA RYÖSTÄMÄSSÄ TV1 ke klo 22.00 TV1 la klo 18.45. Rich saa vähemmän kunniallisen leiman: Yhdysvaltain historian etsityin valkokaulusrikollinen. Kun tällaisen miehen ?työpanos? vaikuttaa jättiyhtiön syntyhistoriassa, niin polut maailman turuilla eivät välttämättä ole puhtaat nykyäänkään; tämä myös osoitetaan todeksi EU-lonkeroita myöten. Avainsana on kupari, merkittävä raaka-aine globaalissa taloudessa
17.15 LevynpyöritErkkilän Jussi. 09.15 Minna minuuttia. 18.00 Yle Uutiset. (S) 22.40 Pinan kanssa kahvilla. Muistin ja unen välissä liikkuva assosiatiivinen dokumentti tanssi- ja teatterimaailmaa uudistaneen koreografi Pina Bauschin työskentelystä ja ajatuksista. 23.30 Elokuvan tarina (16) 00.35 Teematieto Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa13.25 Intissä 13.55 Ravintola kaltereiden takana 14.25 Magnus, Petski ja totuus 14.55 Seportaasi: Minkäs säälle mahtaa! 15.25 Spotlight: Nyrkki pystyssä 2/2 15.52 Mat så in i Norden special 15.55 Suunvuoro 16.25 Muotoilijat kilpasilla 16.55 Kaverien kesken 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hiiri tuli taloon! 18.30 Haaste 19.00 Magnitudi: von Haartman 19.30 TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Arkistosta revittyä: Nuoriso aktivoituu 20.20 Purtavaa Pohjolasta 20.50 Minun New Yorkini 21.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 11.00 Ostos-tv 14.00 Howien jekut 14.55 Piilokamera 15.25 Amerikan huonoimmat kuskit 16.20 X Factor USA 18.15 X Factor USA 19.15 Top Chef 20.15 Blondien kosto (S) 22.00 Big Brother 23.00 Entourage 23.35 Afganistan 00.05 Miami Vice (12) 01.05 Eastwick (12) 02.00 Bändärille sulhanen 02.55 SubChat 09.20 MasterChef Australia 1 12.35 Anthony Bourdain minilomalla 13.30 Rantavahdit (7) 14.00 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 14.30 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 15.00 Amerikan kovimmat keräilijät 16.00 JIM D Historia: Brad Meltzerin tulkinnat 17.00 Kokki reissussa 17.30 Tilt 18.00 Tomin keittiö 18.30 Suomen Tulli 19.00 Panttilainaamo 19.30 Panttilainaamo 20.00 Panttilainaamo 20.30 Panttilainaamo 21.00 JIM D: Karkureiden tarinat (16) 22.00 Poliisit 22.30 Poliisit 23.00 Taksi 23.30 Taksi 00.00 Tulli (S) 00.30 South Park (12) 01.00 South Park (12) 01.30 Pelkokerroin 02.25 Pelkokerroin 03.20 Rekkakuskit jäällä 04.15 Ruotsalaiset pelastajat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Tommy Lee Jones teke vahvan roolin ex-upseerina, joka tutkii Irakista kotiin palanneen sotilaspoikansa katoamista. 12.45 Merisää. Mikko Jylhä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio . 10.04 meitä käsketään. Teemaa pienen ja ylivoimaisen suuren suhteesta varioidaan tapahtumissa fiksusti. Elokuva välittää ison siivun sellaista tapahtuma-ajankohdan amerikkalaista ja irakilaista nykytodellisuutta, joka ei ole välittynyt tv-uutisista. 09.05 Figaro. Talous ja utopia. 18.50 Merisää. 12.00 Yle 16.00 Yle Uutiset ja sää. Uutiset ja sää. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 A-studio: Talk 07.00 Puheen Aamun vieraat 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun vieraat 09.30 Suomalainen mies 10.00 Yle Uutiset 10.03 Kalle Haatanen 11.00 Yle Uutiset 11.02 Puheen Viikonloppu . 13.10 Kerro pieni tarina. Ehtookelloina Kaltimon kirkon kellot. 15.00 esittää. 05.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. Kuvassa myös Charlize Theron. Syviä haavoja sodan varjossa In the Valley of Elah (2007) nimi viittaa Vanhan testamentin Samuelin ensimmäiseen kirjaan, jossa puhutaan Daavidin ja Goljatin yhteenotosta. 15.35 Radio Radio1 Uutiset. 19.03 Urheiluradio. 15.55 Yle News. 0 veikkausvihjeet. Mikko Jylhä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu . 06.15 Aamuhartaus. Katalonian itsenäistymishaaveet. 08.00 Aamupala. 20.03 Urheiluradio. tinen 15.00 Niina Backman vs. 12.00 sää. ?Tanssi, tanssi, muuten olemme hukassa.. 18.08 Lakatut varpaankynnet. 21.55 Suomi tänään. 07.50 Meridio. 07.53 Onnen sävel. Voi sanoa, että kuva Irakin sodan jälkimainingeista saa tässä fiktion kautta kierrätettynä todellisemmat kasvot kuin rutinoiduissa uutisraporteissa. Omat daavidit ja goljatit ovat tavallaan jatkuvasti läsnä ihmisten arjessa. AMERIKKALAISEN LAATUDRAAMAN 2 Erityisen hyvä veto on, että juonikuvion paljastavin aines hoituu teknisesti kaikkein heikoimmalla filmimateriaalilla. Vakioveikkausrivi. 15.03 Urheilusää. 22.10 Radioteatteri esittää: Entisten nuorten sävellahja. Mikko Jylhä 16.30 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 20.22 Pressiklubi 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ajankohtainen Ykkönen 22.50 Maailmanpolitiikan arkipäivää 23.15 Brysselin kone Radio Nova Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Sää. Ykkönen. 10.00 Yle Uutihen selästä, osa 73: Koska L auanta in set. 07.00 Yle Uutiset. Hazard, Pekka Seppänen ja Ruben StilIsmo Nykänen esittelee Joan Cana- ler. 19.03 Kansanmusiikin isompi ilta. 21.50 Merisää. 06.25 Nousutahdit. herkkuja viikolta 19.00 Volaa! . 12.15 Ajankohtainen 09.00 Yle Uutiset. 15.08 Entisten nuorten sävel22.00 Yle Uutiset ja sää. 13.03 Urheiluradio. LAUANTAI 24.11.2012 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kansankodin kuokkavieraat 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 09.54 Eurojackpot 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 A-studio: Stream 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Dokumenttiprojekti: Venäjän vapain mies 14.15 Eläinten elämää maalla ja merellä 14.30 Parittomat 15.00 Strada 15.30 Luontohetki: Veden maailma 16.00 Hercule Poirot (7) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Kotikatu 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Jaakko ja maailmanvalloittajat 18.45 Avara luonto: Jääkarhun salattu elämä. 13.00 Kymmenen pientä 09.06 Lauantai-Suomi. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 10.05 Kult- Suomi soi. Yle Uutiset ja sää. 22.05 Radio lahja. 13.06 Lau?Katalonia . 08.05 Radioteat- 05.02 Aamupala. 07.03 tuuritunti: Kirjakerho. 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu ? Mikko Jylhä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . 08.00 Yle Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 19.00 Yle Uutiset ja 15.00 Yle Uutiset. 08.05 Onnen sävel. Uutiset ja sää. 14.00 Välilevyjä. 07.03 Aattoaamun musiikkia. Jämerän isänmaalliselle vääpeli evp:lle (Tommy Lee Jones) materiaalin näkeminen on kova paikka, sillä sen takana on hänen Irakissa sotiva poikansa. 11.00 Yle Radio 1 soi. Ravitulokset. Kuolleista herännyt. Radioteatteri esittää: HanOsa 33/41. 14.03 Ajantasan 18.01 Iltahartaus. 18.00 antai-Suomi. aito ja rikas valtio?. 21.35 Novosti Yle. 07.50 Aamuhartaus. 09.00 Yle 06.03 Sää. 15 08.30 05.52 Aamupala. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Pyöreässä luovu. Sixten Korkmanin ??Talous ja utopia?. 19.08 Lempimusiikkia. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 10.03 Sää. radio. 20.09 Olipa kerran radio. 20.45 Lotto ja Jokeri. 21.03 Poppikoulu. 13.00 Yle Uutidellin ja Albert Macian uutta teosta set. 18.10 Lauantain lauantaivieras. 09.50 Radioteatteri noita. 18.55 09.00 Ytimessä . Väittelijöinä ovat Kaarina roja. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 20.50 Suomi tänään. 12.15 Taus16.05 Näistä levyistä en tapeili . 14.00 Yle Uutiset. 11.03 Levylau1 vastaa. Lorenz Backman 17.00 Radio Nova . Ainutlaatuinen, jäljittelemätön Pina Bausch on tanssille omistetun marraskuun teemaillan aiheena. 21.00 Pina. Uusi gameshow alkaa! Syksyn sävel -retro Todistettavasti syyllinen (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Lotto ja Jokeri Formula 1: aika-ajot Formula 1: Extra Shaun, kuolleiden kunkku (16) Formula 1: aika-ajot Nelonen 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.15 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.30 Elixir 09.00 Start! 09.30 Neljän tähden illallinen 10.00 Neljän tähden illallinen 10.30 Neljän tähden illallinen 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. 12.00 Elokuva: StarStruck ? Supertähti ja tavistyttö 13.45 Vaaleanpunainen pantteri 13.50 Vaaleanpunainen pantteri 14.00 Waverly Placen velhot (7) Amerikkalainen komediasarja. 14.30 Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. 15.00 Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. 15.30 Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. 16.00 Elokuva: Aivan villit (7) 17.45 Dance 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 AnkkaRäp 2012 19.30 Talent Suomi 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Nunnia ja konnia (S) 23.05 Nelosen uutiset 23.15 Nelosen sää 23.20 SM-liigan huippuhetket 23.25 Elokuva: Planet Terror 01.35 Konttori Amerikkalainen komediasarja. 02.05 Konttori 02.35 Detroit 1-8-7 (12) 03.25 Detroit 1-8-7 (12) Teema 10.30 Kamrat 11.30 Punklandia 12.15 Kosketuksessa: Egotrippi 13.15 Näin se tehtiin: Matkustaja 13.45 Monte-Criston kreivi (7) 14.40 Japania Erinin kanssa 15.05 Prisma Studio 15.35 Se siitä! Teoriat testissä 16.05 Tiededokumentti: Kaavioiden kauneudesta. Norjan Huippuvuorilla asustavien jääkarhujen touhuja on nerokkaiden vakoilukameroiden avulla päästy seuramaan tarkemmin kuin koskaan. 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Komisario Frost (16) Syksyn sävel -retro MTV3 klo 20.00. TV 2 07.45 07.48 08.11 08.17 08.44 08.47 09.00 09.02 09.17 09.25 10.00 10.30 11.20 11.40 11.50 12.00 12.10 12.20 12.30 12.40 12.50 13.00 13.15 13.45 13.55 14.25 16.45 17.15 17.45 18.15 19.00 19.10 19.25 19.30 20.25 20.50 21.50 22.05 22.30 00.30 MTV 3 Pikku Kakkonen Richard Scarry Pikku Kakkosen posti Dinojuna Pupulaarimusiikkia Babar ja Badun seikkailut Galaxi Sherlock Jakki Late lammas: Noutopitsat kaikille Galaxi: Säbämestari 2012 Pikkukarhun tarinoita Tartu Mikkiin Peliuutiset Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Oddasat Pressiklubi Ravisuoran vihjeet Erätulilla Taitoluistelun GP-kilpailut Ambulanssissa Toistaiseksi tuntemattomasta syystä MotorSport Ravisuora Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset sää HulaHula Kimmo (12) Kettu (12) Yle Uutiset Uinnin EM In the Valley of Elah (16) Kova laki (16) 07.45 07.55 08.10 08.25 08.55 09.25 09.55 10.10 10.40 11.10 11.45 11.55 12.00 12.30 13.00 13.30 13.35 15.40 16.45 17.00 17.25 17.55 19.00 19.10 19.30 20.00 21.00 22.00 22.10 22.15 22.31 22.35 23.35 23.45 01.40 Uki (S) Palomies Sami (S) Tuomas Veturi (S) Katti kaiken tietää! (S) Madagascarin pingviinit (S) Tom ja Jerry (S) Ystävien kylä (S) Hirviöallergiaa (S) Pokémon (7) Jamie Oliverin perhejoulu Pilanpäiten Bruno Mars: Locked Out of Heaven Salatut elämät (S) Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) MTV3 TOTAL esittää Perheleffa: The Grinch (7) Hiihdon maailmancup: Jällivaara Formula 1: viikonloppu Paddockilla Formula 1: Ennakkotunnelmat Harjakaisen & Piisisen talkoot Top Gear Seitsemän Uutiset Tulosruutu Midaksen kosketus. Jakso 1. 18.03 YleX Harri-Ilmari Moilanen IN THE VALLEY OF ELAH TV2 klo 22.30 konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 YleX Himotuimmat 22.00 Parasta ennen! 00.00 Yöradio 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Uuden musiikin aamuvuoro Remix 11.00 Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat 13.00 Uutiset 13.02 YleX Vii- 20.08 Sää. pöydässä puhetta johtaa Pauli Aalto17.40 Eurooppalaisia puheenvuo- Setälä. 05.50 Merisää. teri esittää: Juha osat 13 . 15.40 Tiedeklo 18.1 takunta. 3/3. Kuinka puolalainen Nikolaus Kopernikus päätyi julkaisemaan teoriansa aurinkokeskisestä maailmankuvasta? 16.55 Historia: Rikos ja rangaistus 17.50 Daniel Deronda (12) 18.40 Baletti-ilta: Bolshoin Ruusunen 21.00 Teemalauantai: Pina Bausch. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 1 vastaa. 20.00 Yle Uutiset. 22.05 Koe-eläinpuisto. 06.00 Yle Uutiset. Aristoteleen kantapää. 07.00 Yle Uutiset. Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö. 11.57 Päivän mietelause. 21.40 Urheiluradio. 14.30 Poppikoulu. toivotut levyt. Gösta Sundqvistin käsikirjoittama ja kipparoima radiohupailu. 23.00 Yle Uutiset. Maria Leppänen ja Paula Noronen 12.00 Erikoismies Lai- Suomi tänään. 09.40 LauantaiSuomi. 13.10 Todellisia tari- Pyykön maailma. Ohjaaja Wim Wendersin ja Wuppertaltanssiryhmän kunnianosoitus koreografimestari Pina Bauschille, joka kuoli juuri ennen kuin kuvausten piti alkaa. Jones on isän roolissa osuvalla tavalla kivettyneen totista poikaa. Äitinä herkistelevää Susan Sarandonia isompi rooli on nuorta rikosetsivää ja yksinhuoltajaäitiä esittävällä Charlize Theronilla. Etsivän ja poikaansa jäljittävän isän yhteiset tutkimukset muodostavat juonikuvion rungon. 06.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 06.30 Uutiset. 11.57 Vakiovartti. 11.00 M-stu- Sää. 23.03 Koe-eläinpuisto. 23.10 Yöklassinen. täjän kylä. 06.05 Hartaita säveliä. Samalla tarina havainnollistaa, ettei kysymys ole vain Irakin ja Yhdysvaltain voimasuhteista. Pyöreä pöytä. 15.30 toivotut le vyt Kissankehto. 06.04 Aamupala. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. -kirjasta tekijän kanssa keskustelee Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston toimistopäällikkö Samu Kurri. 06.56 Päivän mieteYle Radio Suomi lause. 07.45 Hartaita 04.02 Levynpyörittäjän kylä. 04.47 säveliä. 07.04 Onnen sävel
09.05 Musiikkia 04.00 Yle Uutiset ja sää. Ohjelma pikkulasten, päiväkoti- ja ala-asteikäisten lasten, vanhemmille. Osa 3/6: Soraa, seksiä ja sopimuksia. 17.45 Suomi tänään. YleX 18.00 Yle Uutiset. 11.00 Horisontti. 06.03 Sää. Yle Uutiset ja sää. 04.02 Lemvanhasta Euroopasta. 13.03 Urheiluranen messu Pyhän Henrikin katedraa- dio. 23.00 Yle Uutiset. 05.52 Aamukirkosta. 12.45 set ja sää. 12.00 pala. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 11.05 Lasten kuunnelma. Vierailevina solisteina Tuure Kilpeläinen, Emma Salokoski ja Johanna Kurkela 21.00 Vedetään hatusta 21.30 Ketonen & Myllyrinne. Sketsisarjan toinen tuotantokausi sivakoi tuoreet ladut suomalaisen huumoriviihteen umpihankeen. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Formula 1: Extra 22.45 Formula 1: osakilpailu. Brasilia. 05.02 Aamupala. Haapajärven seurakunnan jumalan- 05.15 Eväsreppu. Mikko Jylhä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu . 23.10 Yöklas- Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. luradio. 15.00 Radioteatja sää. 21.55 Suomi tänään. 08.10 Luontoretki. tulevaisuuden vanhusAvaruus 08.20 Sunnuntai-Suomi. ten. 22.05 Levylautakunta. 15.55 talo. 09.06 Iskeltanut Sampo Issakainen. märadio. Kaikkiaan katoamistapauksia sanotaan olleen ainakin 6 000. Kadonneiden kohtaloon liittyvä omais- ten epätietoisuus on henkisesti äärimmäisen raastavaa. Mikko Jylhä. säilän sankari (12) 19.50 Kootut askeleet: Kirsi Monni 20.00 Runoraati. 06.00 Yle Uutiset. Eräs tunnetuista seurauksista on ollut (nuorten) miesten katoaminen. Tämä myös kulkee dokumentin punaisena lankana. . 21.35 Novosti Yle. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Aristoteleen kantapää. 09.55 Haapa- pimusiikkia. 16.00 Yle Uutiset ja sää. futispennut (S) 11.15 Elixir 11.45 Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. 12.50 Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. 13.20 Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. 13.50 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 14.20 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 14.45 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 15.15 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 15.45 Talent Suomi 17.15 Vain elämää 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Hurja painonpudotus 20.00 Olipa kerran (12) Amerikkalainen draamasarja. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Sex and the City . 06.30 Aamukahtunti: Epookki. 17.00 Yle Uuti- dio. Löytyykö eläinkunromua 08.30 Radioteatnasta pienellä tuunaRadio1 teri esittää: Täydellinen uksella apu kasvavaan klo 22.0 paisti. 04.54 Aamupala. 20.08 Sää. 07.00 Yle Uutiset. Barzakh on kuvaamansa todellisuuden näköinen elokuva, minimalistinen teos termin vaativassa mielessä. Vaikuttavin episodi antaa selityksen elokuvan nimelle: Barzakh on kynnys elävien ja kuolleiden välissä. Harri-Ilmari Moilanen BARZAKH Yle Teema klo 22.05 YleX Jatkot Remix 22.00 Urheiluradio. 19.03 Radion sinfoniaorkeste- Uutiset. 08.05 Radioteatteri esittää: Juha osat 16 ja Yle Radio Suomi 17 08.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja. 09.00 Yle Uutiset. 18.08 Sää. 20.09 Lähikuvassa Johanna Kurkela. 10.03 Ohjaus: Sami Kuusela Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuottaja: Sää. 12.00 Alivaltiosihteerin viikkokooste. 23.03 Yöhitaat. 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio . 21.40 Urheiluradio. 18.09 KadonUuden musiikin aamuvuoro Remix neen levyn metsästäjät 0203-17600. 11.00 Uutiset 11.02 Oma lista 18.50 Merisää. Merisää. Kuunnelma, 5 tai-Suomi. 05.50 Merisää. 11.03 Nousevan auringon Nordström: Lotta Lindroos. Mikko Jylhä 18.00 Politiikkaradio 18.58 Viikon kirja 19.35 Historian ääniä 20.30 Tiedeykkönen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Kirjakerho Radio Nova 09.00 Ytimessä . Murhenäytelmä Marsdon Manorissa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 19.08 Kadonneen levyn Encore 23.00 Yle Puhe 00.00 Yöradio YLE Radio 1 19.00 metsästäjät 0203-17600. 17.15 Viikonlopun vieras. 13.00 Radioateljee villa. 15.03 UrheiJatzofrenia. 21.00 Yle Uutiset. toissapäivänä. Soila Valkama Rooleissa: Eeve: Elisa 10.59 Sunnuntai-Suomi. 21.00 nen. 07.04 Suomi esittää: Yksinäinen purje 14.00 Ris- soi. Onnea onkimassa (12) 21.25 Arne Dahl: Maan alla (16) 22.55 Dok: Pelko 00.40 SVT:n ohjelmaa 09.30 Frendit (S) 12.00 Moderni perhe (S) 14.30 Amerikan huonoimmat kuskit 15.25 Amerikan huonoimmat kuskit 16.20 Amerikan huonoimmat kuskit 17.15 Ylläs . 19.03 Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Ajankohtainen Ykkönen 06.48 Maailmanpolitiikan arkipäivää 07.13 Brysselin kone 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Kirjakerho 10.00 Yle Uutiset 10.03 Eve Mantu 11.00 Yle Uutiset 11.02 Puheen Viikonloppu . Selostajana Oskari Saari, kommentaattorina Mika Salo. 23.45 Formula 1: Extra 23.55 Myytinmurtajat Nelonen 08.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.35 Chuckin ja ystävien seikkailut 08.50 Chuckin ja ystävien seikkailut 09.05 Jaksa paremmin 09.35 Elokuva: Air Bud . 20.03 Urheiluradio. 07.03 Eve Mantu. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle UutiRadioteatterille kirjoitset. 14.00 Yle sää. 16.00 22.05 Avaruusromua. 05.00 järven kirkon kellot kutsuvat. 05.21 Aamupalvelus Kristuksen kirkastumisen pala. 19.00 Yle Uutiset ja Miten minusta tuli minä. 12.05 Yle News. 12.40 Sunnuntai-Suomi. 21.50 Merisää. Osa on ilmoitettu kuolleiksi, osan kohtalo on jäänyt tuntemattomaksi. 10.00 Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 21.03 Taustapeili. 07.50 Merisää. 11.00 Yle Salo Äiti: Miitta Sorvali ja Konsultti Uutiset. 10.04 Pop eilen . 13.08 lista Helsingistä. Östelä raivostuu Tyrjän Betonin sooloilusta, mutta Hely lohduttaa miestä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. sinen. 17.15 Suomi tänään. 00.05 Yöradio. 00.15 Nuotin vieressä. 16.05 Sunnuntai-Suomi. 13.06 Sunnuntai-Suomi. Mikko Jylhä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Ohjaus Mantas Kvedaravicius. 18.00 Katoli- 13.00 Yle Uutiset. 08.05 Sunnuntaiteri esittää: Pesä. 12.55 Sunnuntai-Suomi. 17.45 Romano mirits. Tällä kertaa Poirot ja kapteeni Hastings selvittävät kummitustarinoiden ja kuolinnaamioiden sävyttämää murha-arvoitusta syrjäisessä kartanossa. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Seitsemäs taivas 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Parittomat 18.45 Muisti: Kun AIDS tuli Suomeen 19.15 Luontohetki 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Elämää suurempaa (12) 21.55 Seinää vasten (16) 22.55 Ykkösaamu TV 2 07.45 08.00 08.03 08.13 08.21 08.44 08.58 09.00 09.06 09.19 09.26 10.00 10.25 11.20 12.10 12.40 13.10 13.40 13.45 14.09 14.15 15.50 16.18 16.20 18.00 19.00 19.05 19.30 20.20 21.02 21.58 22.15 22.40 00.25 MTV 3 Ulda Pikku Kakkonen Raa Raa, leikkisä leijona Unelmajuttu Olivia Viiru ja Pesonen Paina sitä nappia Galaxi Hirveä Henri Galaxi: Pippuriparrat Galaxi: Bofori Tohtori Sykerö (S) : Kummallinen katoamisjuttu HulaHula Tuhkimotarinoita Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Kakkosen urheiluviikonloppu Mestareiden liigan makasiini Kakkosen urheiluviikonloppu Taitoluistelun GP-kilpailut Sisu Kakkosen urheiluviikonloppu Ampumahiihdon mc: Sekaviesti Uinnin EM Yle Uutiset Urheilukatu 2 Pirunpelto. 07.53 Sunnuntai-Suomi. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 15.00 Yle Uutiset. 04.02 Euroopan taivaan alla. 07.00 Yle Uutiset. 08.45 Sunnunongelmaan. 08.00 Yle Uutiset ton Valinta. 20.00 Yle Uutiset. Maria Leppänen ja Paula Noronen 12.00 Erikoismies Laitinen 15.00 Musaa ja sporttia ? Jani Rajalin 18.00 Musiikin erikoisohjelma . Samuli Väänänen 21.00 Radio Novan yö 23 3. Palkittu dokumenttielokuva seuraa tshetshenialaisia perheitä, joiden pojat ovat kadonneet. 12.05 Kulttuuri- 06.04 Aamupala. 12.06 Kansanra16.05 Viikon valinta. SUNNUNTAI 25.11.2012 Alcatraz Sub klo 22.30. TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Jääkarhun salattu elämä 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Eläinten elämää maalla ja merellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Hoitajat vailla vakuutusturvaa 11.00 Yle Uutiset 11.05 Viikko viitottuna 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 Rikkaaksi kertaheitolla 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Prisma: Kuinka hirmulisko kootaan? 14.00 Prisma Studio 14.30 Historiaa: Koiravaljakkosotilaat 15.30 Akuutti 16.00 Hercule Poirot. Sinkkuelämää 23.55 Nelosen uutiset 00.05 Nelosen sää 00.10 Mad Men (12) Amerikkalainen draamasarja. 01.10 Konttori Amerikkalainen komediasarja. 01.40 Konttori 02.10 Detroit 1-8-7 (12) Amerikkalainen jännityssarja. 03.00 Detroit 1-8-7 (12) 03.55 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 10.55 Elävä arkisto: Kauniimpi arki 10.55 Puhtaus, kodin onni 11.09 Aurinkoa arkipäivään 11.17 Oma koti 11.28 Harkiten helpommaksi 11.42 Kodin värit 11.56 Yllätyslahja 12.05 Perhe 1960-luvulla 12.20 Norman Foster ja suunnittelun arvo 13.15 Baletti-ilta: Bolshoin Ruusunen 15.35 Tiededokumentti: Uhkana sokeutuminen 17.00 Se päivä muutti Suomen: Farkut 17.30 Kamrat på svenska 18.00 Scaramouche . 10.00 Yle Uutiset. 11.20 Perheen aika. 12.30 Tästä elämästä. 18.03 Urhei06.30 YleX Aamu Remix 10.00 luradio. huipulla tuulee 18.15 Jamie Oliverin parhaat jouluruoat 19.20 Ajoneuvos 19.55 Myytinmurtajat 21.00 Big Brother Talk Show 22.30 Alcatraz (16) 23.30 Lain varjossa 00.25 Enbuske & Linnanahde Crew 00.55 Afganistan 01.25 Madventures 01.55 SubChat 12.55 Anthony Bourdain minilomalla 13.45 Nykäsen Matti 14.15 Amerikan kovimmat keräilijät 15.05 Ruotsalainen remonttisota 16.00 Huijarirakentajat 17.00 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (7) 18.00 Apua avajaisiin 19.00 Kuuluisat kuppilat 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00 Anthony Bourdain maailmalla 21.00 Suomen Tulli 21.30 JIM D Henkilökuva: Matt Damon 22.30 Mestariampuja 23.25 Rantavahdit (7) 23.55 Ruotsalaiset poliisit (12) 00.55 JIM D Rikos: Gangsteripomot (16) 01.55 Likaisen työn sankarit 02.25 Likaisen työn sankarit 02.55 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto Palkittu dokumenttielokuva seuraa t?et?enialaisia perheitä, joiden pojat ovat kadonneet. Naiset odottavat läheisiään DOKUMENTIN Barzakh (2011) lopputeksteistä selviää, että liettualaisen Mantas Kvedaravi?iusin ohjaama, kuvaama ja leikkaama teos on omistettu venäläisen ihmisoikeusaktivistin Natalia Estemirovan muistolle. 03.02 Sekahaku. Samassa yhteydessä sanotaan suoraan, että Estemirovan kidnappaus ja murha tehtiin suoraan T?et?enian presidentin Ramzan Kadyrovin käskystä. Dokumentti kertoo muutamien yksittäistapausten kautta seurauksista, joita on ollut Venäjän käymällä niin sanotulla terrorisminvastaisella sodalla T?et?eniassa. 15.08 Tähtisumua. Pentti Saarikosken juhlavuonna uusitaan raati, jossa ovat vieraana runoilijoiden lapset Saska Saarikoski, Ville Tiihonen ja Sara Melleri. 18.55 Kadonneen 13.00 Uutiset 13.02 YleX Viikon- levyn metsästäjät 0203-17600. loppu 17.00 Kaarle ja Erno raskaana 19.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 Ajankohtainen Ykkörin vierailukonsertti Lieksassa. 09.05 Sää. (7) Pan Am (12) Boardwalk Empire (16) Yle Uutiset Bored to Death (12) Yle Live: Robbie Williams Päätapaus (12) 07.45 Chuggington (S) 08.00 Baby Looney Tunes 08.30 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) 09.00 Jogi-karhu (S) 09.30 Karvinen (S) 10.00 Pilanpäiten 10.05 Pilanpäiten 10.15 Jokakoti.fi 10.45 Midaksen kosketus 11.15 Sillä siisti 11.45 Kirjapiiri 12.15 Salatut elämät (7) 12.45 Piilokamera 13.15 Elf (S) 15.10 Hiihdon maailmancup: Jällivaara 16.30 Formula 1 16.55 Samaa sukua (7) 17.50 Luontodokumentti 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Tanssii Tähtien Kanssa. Osa 10: Semifinaali. Semifinaalissa kolme paria tanssivat kukin kaksi tanssia. Elämämme on pysähdyksissä, toteaa kadonnutta poikaansa sureva äiti. Liettualaisohjaaja on tarttunut onnistuneesti tuohon näkemykseen, joka pitkälle määrittää dokumentin kerronnan tempon, sävyt ja yleisen tunneilmaston. Miten käy Suomi. Runot Jukka Vieno, Satu Manninen, Henriikka Tavi, Teemu Mäki ja Helena Kallio. 21.00 Elokuvan tarina (16) 22.05 Uusi Kino: Barzakh. Tuotanto Sputnik Oy 2010 (12) 23.00 Sven Quijote 00.02 Teematieto Muut 08.15 Ulda 08.30 BUUklubben: Muumien maailma 09.00 SVT:n ohjelmaa 15.05 Arkisto: Jumalanpalvelus, Helsinki 15.35 Luontoretkellä: Sopuleita ja naaleja 16.05 Jälkivääntö 16.45 Kirjakausi 17.15 Purtavaa Pohjolasta 17.45 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Muumien maailma 18.30 Intissä 19.00 Ravintola kaltereiden takana 19.30 TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.49 5 minuuttia 19.55 Närbild 20.23 Kosteikoilta ulkoluodoille 20.30 Taivaallista menoa: Monika E Pensar 21.00 Solsidan
Jussi Wistrand 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . N: Leo Jokela, Tommi Rinne, Leni Katajakoski, Elina Salo, Tarja Nurmi, Marjatta Kallio. 00.05 Yöradio. 00.15 Nuotin vieressä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiteatteri esittää: Juha osa 18 18.30 set ja sää. 22.57 Suomi tänään. Alcantaran perhe (7) 20.15 Ajattelen, siis olen. 4/5: Sanani tarkoittavat. 10.05 07.50 Merisää. Jussi Wistrand 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 19.00 Arto Nyberg 19.40 Kalle Haatanen 20.35 Eve Mantu 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 06.00 Kuukan aikainen . 12.15 Maatoriasarjoja. 23.10 Yöklassinen. Kokeissa ovat avustajina 4?5-kuukautiset vauvat. Arvaamattomat aistit PRISMA-DOKUMENTISSA POHDITAAN tällä kertaa, kuinka vahvasti voimme todella tukeutua aisteihimme. 21.35 Novosti Yle. Leo Funtek): Surullinen puutarha (joht. 06.56 Päivän mietelause. 16.15 Faunin ilta- 17.30 Taustapeili. (7) 23.27 Köyhyys . 00.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 09.00 Yle Uutiset. Ajankohtaisohjelma, joka paketoi yhteiskunnallisesti tärkeimmät ilmiöt. 10.00 Yle Uutiset. Koululaiset nostavat hatusta sanoihin ja kieleen liittyviä kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia. 20.30 Design-klassikko: Jaguar E-type. 23.03 Taustapeili. Erkki Melartin set. Osa 9. 07.53 MaakuntaraHistorian ääniä. miksi?: Aurinkoenergiaäidit 22.25 Kotikatsomo: Elämää suurempaa (12) 23.15 Yle Uutiset 23.20 YleLeaks 23.35 Panta kaulassa (12) 00.05 Oddasat Olipa kerran Nelonen klo 00.30 TV 2 06.50 06.53 07.06 07.14 07.22 07.34 07.41 07.48 07.56 08.19 08.20 08.33 08.46 08.49 09.35 10.30 11.00 12.00 12.50 13.00 13.30 14.30 15.00 15.30 16.00 16.30 17.00 18.00 18.02 18.50 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.05 22.35 23.25 MTV 3 Pikku Kakkonen Anniina Ballerina Metkat Mesiläiset Taitoset Popi Kissa Melkein mestari Humps Neppajymykerho Disney esittää: Mainio Manu Galaxi Sherlock Jakki POPsis! Me hirviöt Lentävät lääkärit (7) Maailman ruokapöydissä: Ruotsin ja Tanskan herkut Pekko ja muukalainen (S) Isä Matteon tutkimuksia (7) Viidakkoperhe (7) Pat & Stan Pressiklubi HulaHula Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Erätulilla Galaxi: Bofori Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Viidakkoperhe (7) Villit eläinystävämme Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Suora linja Meediot Uusi päivä (S) Miranda (7) Tuhkimotarinoita Yle Uutiset Toistaiseksi tuntemattomasta syystä Misfits (16) Haven (12) 05.20 05.50 06.25 09.25 10.00 10.05 10.35 11.05 12.05 13.35 14.05 14.35 14.40 16.25 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.30 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) HANKI: Hiihtolajien huippuhetket Formula 1: osakilpailu Nikon Grilli Harjakaisen & Piisisen talkoot Mitä tänään syötäisiin? Tanssii Tähtien Kanssa Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Maajussille morsian Roba. Aino ja sää. 12.15 HisKultak u set ja sää. O: Carol Reed. N: Burt Lancaster, Tony Curtis, Gina Lollobrigida. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 09.00 Pursiseura . 18.20 Radio- 18.55 Suomi tänään. Voimmeko ymmärtää toisiamme käyttämättä sanoja. radio. Sari Seppälä 15.00 Jokisen eväät . 17.20 set. 11.00 Päivän mietelause. 23.33 Illan vieras. Jätehuoltoa. 18.50 Merisää. Kulttuuritunti: Epookki. suomeksi. 14.00 Radion Urheiluradio. Komedia kahdesta huoltoaseman hoitajasta, jotka tekeytyvät öljymiljonääreiksi. 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Parittomat 16.25 Kuningaskuluttaja 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Uutisvuoto 19.00 Prisma: Voiko aisteihin luottaa? 19.50 Kansankodin kuokkavieraat: Muistatko 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Köyhyys . 14.03 Ajantasa. Narkkariäiti on hukannut vauvansa kadulle. 03.02 Levylautakunta. 11.57 Uutiset. 15.55 Yle News. (Suomi 1962, 107?). Jussi Wistrand. Tieteen avulla luodut illuusiot paljastavat, kuinka aistimme todella toimivat ja miten niitä pystytään manipuloimaan. Värit eivät ole tosimaailman tuote vaan ihmisen mielessä tapahtuva subjektiivinen kokemus. Tapaamme myös helikopterilentäjiä, jotka pystyvät laskeutumaan silmät sidottuina tuntoaistinsa varassa. Millaisista asioista voisimme tulevaisuudessa haaveilla aistien paremman tuntemuksen myötä? PRISMA: VOIKO AISTEIHIN LUOTTAA? Yle TV1 klo 19.00 Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 23.00 Uutiset 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. Eräs mies on oppinut näkemään kaikuluotauksen avulla kuin lepakot. 14.00 Yle Uutiserttilavalla. 10.03 Ajantasa: Suora linja. 10.54 Nuotin vieressä. Toimittajana dio. 19.06 Hartaita säveliä. Vuonna 1961 Geneven autonäyttelyssä esitelty Jaguarin E-malli sai niin toimittajat kuin yleisön haukkomaan henkeään. Jaguar E-type heijastaa aikakauttaan, mutta oli samalla edellä aikaansa. 21.00 Metal Evolution: Raskaan rockin tarina 21.45 Kino: Trapetsi. Leevi Made- kujuttu. 20.00 Yle 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.03 Päivä Kultakuume. 13.03 kahteen. 07.45 Hartaita säveliä. O: Aarne Tarkas. 11.03 Maakuntuomiokirkon kello lyö 12. Metsäradio. 18.00 Yle Uutipäivä. 06.30 MaakuntaUutiset ja sää. 20.06 Radioteatteri esittää: Pesä 20.00 Sää. 19.03 Uutiset. (12) 02.10 SubChat 05.00 Älypää-TV 11.30 Turvallista matkaa 12.00 Navigare 12.30 Arktiset vedet 13.00 Start! 13.30 Lentokenttä 14.00 Rekkakuskit jäällä 14.55 MasterChef Australia 16.00 Apua avajaisiin 17.00 Anthony Bourdain maailmalla 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Nykäsen Matti 20.30 Panttilainaamo 21.00 JIM D Rikos: Poliisintappaja (12) 22.00 Panttilainaamo 22.30 Kuuluisat kuppilat 23.00 South Park (12) 23.30 Pelkokerroin 00.30 JIM D Henkilökuva: Matt Damon 01.30 Ruotsalaiset pelastajat 02.30 Navigare 03.00 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Illuusio- ja taikatempuilla on pitkään harhautettu aistejamme, mutta mihin näiden temppujen teho perustuu. 10.00 Yle Elina Saksala. 04.02 Kissankehto. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä. 17.00 Yle Kultakuume. miksi? Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 15.55 5 minuuttia 16.00 Magnitudi: von Haartman 16.30 Pixel 17.00 Miksi näin? 17.25 Arkistosta revittyä: Nuoriso aktivoituu 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saattepa nähdä 18.30 Luontoretkellä: Kettupilli 19.00 Aamusta iltaan 19.30 TV-nytt 20.00 Kaverien kesken 21.00 Suunvuoro 21.30 Antiikkimakasiini 21.58 TV-nytt 22.00 Vallan linnake (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa. 06.00 SubChat 08.00 Lemmen viemää (7) 08.55 Eastenders 09.30 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 09.50 SubChat 11.00 Ostos-tv 14.00 Madagascarin pingviinit (S) 14.25 Karvinen (S) 14.55 Elämää eläintarhassa 15.25 Villieläinhoitola 15.55 Will & Grace (S) 16.25 Eastenders 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Big Brother Extra 19.30 Miehen puolikkaat 20.00 Glee (7) 21.00 Full Metal Jacket (16) 23.15 Big Brother 23.45 Ylläs . 09.05 Muistojen Urheiluradio. (Trapeze, USA 1956) Sirkusmelodraamassa kunnianhimoinen kaunotar kuumentaa nuoren ja vanhan trapetsitähden tunteita. 18.03 Sekahaku. 08.00 Yle Uutiset ja sää. (Jukka-Pekka Maakuntaradio. Neurotieteilijä Beau Lotto näyttää esimerkkien avulla, kuinka mikään näkemämme ei ole varmaa eikä ensivaikutelmaan aistien perusteella voi välttämättä luottaa. Psykologi ja matemaatikko Gustav Kuhn näyttää, kuinka taikurit pystyvät huijaamaan katsojia: Näkemämme asiat rekiste- 4 röityvät aivoissa 150 millisekunnin viiveellä. Tämä pakottaa meidät tekemään oletuksia asioista, joita ei todellisuudessa ole ehkä koskaan edes tapahtunut. Voiko ihminen oppia ymmärtämään aistejaan ja kontrolloimaan niitä. Samuli Aaltonen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Rizzoli & Isles (16) Burn Notice (12) Jokakoti.fi Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: 101 Dalmatialaista (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 07.55 Lazy Town (S) 08.25 Pound Puppies 08.50 Vaaleanpunainen pantteri 09.00 Huippukokki lähtee maalle 09.30 Juhlasuunnittelijat 10.00 Luksusmammat 10.30 Pikakurssi kodinostoon 13.00 Juhlasuunnittelijat 13.30 Vanessa ja pikkuväki 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.35 Huippukokki lähtee maalle 15.05 Himohamstraajat (7) Amerikkalainen dokumenttisarja. 16.05 Saran ja Meri-Tuulin metropolit 17.05 Nelosen sää 17.10 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 18.10 Matkaoppaat 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Lentokenttä 19.30 Poliisit 20.00 Huippumalli haussa. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja Kultasormi (16) 23.15 Nelosen uutiset 23.25 Nelosen sää 23.30 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 00.00 Poliisit 00.30 Olipa kerran (12) 01.30 Greyn anatomia (12) Amerikkalainen draamasarja. 02.30 Älypää-TV Teema 17.00 Historia: Siirtolaisesta miljonääriksi 17.53 Köyhyys . Suomenhevonen. 12.00 Turun Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 20.07 Bluesministeri Esa KuloJazzradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. Homma toimii. 19.03 Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Tähtisumua. 07.50 Aamuhartaus. Jussi Wistrand. Linnunrataan kuuluu yli 200 miljardia tähteä. 20.30 UMO Live! 21.15 niemi. Yle taradio. Hessua vastaan nostetaan rikossyyte nuoren tytön ahdistelusta. 21.30 Yle Uutiset selko22.05 Ajassa soi. 11.55. Alivaltiosihteeri. Juha Nikkola). Peruskoulun u me kuntaradio. 12.55 Suomi tänään. koulu. 18.50 Iltahartaus. 13.00 Klassista klo 21.15 13.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle 05.00 Aamupala. Jani palaa töihin, viraltapidätys on kärsitty. 06.05 Hartaita säveliä. Ohjelmasarjassa etsitään erilaisia tapoja parantaa työhyvinvointia, 16.30 Populaarikulttuurin ilmiöitä. 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Minna Kuukka 07.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 12.45 Merihistoria. 21.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. 07.17 Maakuntaradio. bulevardi. miksi? 18.00 Talo Ranskassa 18.45 Avaruuskansiot. 22.00 Yle Uutiset ja YleX 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 14.55 Pik(sov. 06.15 Aamuhartaus. Ile Jokinen feat. 08.15 Ykkösaamu. 09.05 Urheiluraasiantuntijoiden kanssa. 16.00 Yle Uutiset ja Saraste). 16.00 Uutiset ja sää. Suomi tänään. 09.11 Maakuntaradio. Elina Viitanen ja Ari Hursti 12.00 Konttori . Ne muodostavat kierteisen kiekon, jonka leveys on 100 000 valovuotta ja paksuus 20 000 valovuotta. 19.00 Francon jälkeen . huipulla tuulee 00.45 Enbuske & Linnanahde Crew 01.15 C.S.I. 08.15 jassa kuunnellaan Radioarkiston aar- Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntaradio. Galaksit. 21.50 Merisää. 13.06 Maasinfoniaorkesteri konkuntaradio. 12.00 Yle UutiUutiset ja sää. Virallinen ohjelma. 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . MAANANTAI 26.11.2012 TV 1 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Luontohetki: Veden maailma 10.00 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 Arto Nyberg 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Älä nuolase. Sar- dio. 21.55 Suomi tänään. Osa 5/5: NykyRadio1 sää. 23.00 Yle Uutiset. 15.05 sää. 11.00 Välilevyjä. 15.05 toja: Sinfonia nro 3 joht. 08.17 Maakuntaradio. teita yhdessä aikamme tutkijoiden ja 09.00 Yle Uutiset. Ile ja Matti 08.00 Uutiset 10.00 Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . Parhaat palat ja ajankohtaiset puheenaiheet Ylen radio- ja televisio-ohjelmista. 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 17.20 Urheiluradio. Yle Uutiset ja sää. 06.25 Nousutahdit. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. tunnissa
10.00 Yle Uutiset. 22.35 Taiteilijaelämää. 17.20 ilta dio. miksi?: Kiinalaisia unelmia Yle Uutiset Prisma: Voiko aisteihin luottaa? Oddasat TV 2 06.50 06.53 06.59 07.04 07.15 07.22 07.34 07.43 07.48 07.55 08.19 08.20 08.33 08.41 08.49 09.35 10.55 11.10 12.13 13.00 14.08 14.30 15.00 15.30 16.00 16.30 16.31 16.44 17.00 18.00 18.02 18.50 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.05 23.15 MTV 3 Pikku Kakkonen Mio Mao Pikku hirviötyttö Timppa Meillä asuu: Käärme Tinga Tinga -tarinat Nuottiavain Pipsa Possu: Soittimet Neppajymykerho Mainio Manu Galaxi Taikaplaneetta Tero hoitaa Lulu ja lehmä Lentävät lääkärit (7) Yle Uutiset alueilta Oddasat Isä Matteon tutkimuksia Viidakkoperhe (7) Pavlovin koirat Tarinateltta Metsänhaltijan valtakunnassa Toistaiseksi tuntemattomasta syystä Hullu juttu Teiniäidit Galaxi Velhot, jätit ja susihukkaset Karvinen Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Viidakkoperhe (7) Villit eläinystävämme Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Suora linja Ambulanssissa Uusi päivä (S) Hymy Pyllyyn A2 Teema: Syrjäytyneet nuoret -ilta Yle Uutiset A2 Teema: Syrjäytyneet nuoret -ilta Kalpea ratsastaja (16) 05.20 05.50 06.25 09.25 10.00 10.05 11.05 13.20 13.45 14.50 14.55 15.25 16.25 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Lääkärit Nikon Grilli Grand Designs ? unelma-asunnot Mitä tänään syötäisiin? Piilokamera Maajussille morsian Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Harryn laki (7) Kosketus. Amerikkalainen draamasarja autistisesta pojasta, jolla on harvinainen kyky nähdä, miten asiat ja ihmiset liittyvät toisiinsa. 16.15 kujuttu. Ile ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 08.15 Ykkösaamu. Lontoo: Onnen etsijät (12) 19.45 Ajattelen, siis olen 20.00 Historia: Hitlerin kätyrit 20.50 Avaruuskansiot 21.00 Historia: Kun Saksa pommitti Englantia. 1/2. 07.53 MaakuntaraAamusoitto. 20.03 Urheiluradio. 07.15 Nousutahdit. 21.40 Urheiluradio. teltavina myös Pelastusarmeijassa 22.05 Radioteatteri esittää: Han- työvalmennuksessa olevat Helena hen selästä, osa 73: Koska meitä käs- ja Albert. Samuli Aaltonen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 25 5. 06.15 Aamuhartaus. 20.00 Yle Uutiset. 14.55 PikYle Uutiset ja sää. 15.55 Yle News. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Millaista oli elää pommitusten alla. 06.05 Hartaita 05.00 Aamupala. 16.15 Maakunkirja. (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu C.S.I. 18.55 Leipäjonoilta 0203-17600. 10.00 Yle Uutiset. Elina Viitanen ja Ari Hursti 12.00 Konttori . 11.00 vän mietelause. 23.10 Leipäjonoilta 0203-17600. 19.03 Kan- pelkää yhteiskunnan arvojen kovesanmusiikin ilta. 14.00 Klassikkopara- Suomi tänään. Toimittajana on Olli Kangassalo. 06.30 Maakuntasäveliä. (1971) Viihdetaiteilija Viktor Klimenko esittää venäjänkielisiä lauluja kansainvälisessä ravintolashow?ssa. Orkesteria johtaa Ossi Runne, vierailijana Marion Rung. (Suomi 1961, 75?) O: Ville Salminen. 13.00 Yle Uutiset. tiisi. Kaksiosaisessa dokumentissa tutkitaan Luftwaffen ja Iso-Britannian kissa ja hiiri -leikkiä ilmassa sekä brittien keinoja tuottaa mahdollisimman suurta vahinkoa viholliselleen. 23.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomio- Yle Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. kuume. 10.05 dio. Ile Jokinen feat. teeni Saga Lippo-Karvonen. 10.03 AjanEve Mantu. 20.06 Sää. 15.00 Yle UutiFaunin iltapäivä. 12.15 Maa12.15 Tiedeykkönen. 16.00 Yle Uutiset Kulttuuritunti: Viikon Radio Su omi ja sää. Dokumenteissa nähdään, kuinka talot romahtivat toistensa päälle, miten ihmiset saattoivat selvitä piiloutumalla portaikon alle, ja millaisia kevytrakenteisia, mutta yllättävän tehokkaita pommisuojia keksittiin. Dokumentin juontaa Musta kyy -komediasarjasta sekä useista historiasarjoista tuttu Tony Robinson. HISTORIA: KUN SAKSA POMMITTI ENGLANTIA Yle Teema klo 21.00 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. Kohtalokas keikka. 07.50 Aamuhartaus. miksi? 18.00 123 asiaa jotka jokaisen ruotsalaisen tulisi tietää 19.00 Varsova . Onnea onkimassa (12) 21.52 Norjaa ristiin rastiin 21.57 TV-nytt 22.00 Murha Sandhamnissa (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 08.00 Lemmen viemää (7) 08.55 Eastenders 09.30 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 09.50 SubChat 11.00 Ostos-tv 14.00 Madagascarin pingviinit (S) 14.25 Karvinen (S) 14.55 Elämää eläintarhassa 15.25 Villieläinhoitola 15.55 Will & Grace (S) 16.25 Eastenders 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Big Brother Extra 19.30 Miehen puolikkaat 20.00 X Factor USA 22.00 Big Brother 23.00 Supernatural 23.55 Afganistan 00.25 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.20 SubChat 05.00 Älypää-TV 12.05 Tilt 12.35 Start! 13.05 Lentokenttä 13.35 JIM D Historia: Brad Meltzerin tulkinnat (S) 14.30 MasterChef Australia 15.30 Leijonan luola USA 16.30 Ruotsin karmein koti 17.30 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Suomen Tulli 20.30 Panttilainaamo 21.00 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 22.00 Panttilainaamo 22.30 Elämää halpalentoyhtiössä (7) 23.00 South Park (12) 23.30 Pelkokerroin 00.30 Tilt 01.00 JIM D Rikos: Poliisintappaja (12) 02.00 Ruotsalaiset pelastajat 03.00 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Saksa aloitti pommituslennot Englantiin vuonna 1940. 19.03 Urheiluradio. Maailman kuuluisin poptähti lehahtaa liekkeihin ja kuolee kesken yllätyskonsertin. Paljastavat valheet (16) 30 Rock (S) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: 101 Dalmatialaista (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Lazy Town (S) 08.30 Pound Puppies 08.55 Huippukokki lähtee maalle 09.25 Juhlasuunnittelijat 09.55 Vanessa ja pikkuväki 10.25 Pikakurssi kodinostoon 13.00 Juhlasuunnittelijat 13.30 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 14.00 Pikakurssi kodinostoon Kanadalais-amerikkalainen sarja. 14.35 Huippukokki lähtee maalle 15.05 Himohamstraajat (7) 16.05 Saran ja Meri-Tuulin metropolit 17.05 Nelosen sää 17.10 Dr. Tapahtumat rekonstruoidaan ohjelmassa. Britit kestivät saksalaisten pommitukset natsi-Saksa aloitti Englannin-pommituslennot, jotka kestivät yhdeksän kuukautta. Päivän kansanedustaja 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 06.00 Kuukan aikainen . 08.00 Yle Urheiluradio. 16.00 14.03 Ajantasa. miksi?: Me poloiset 20.52 Hevosvoimia 21.00 Sportmagasinet 21.30 Solsidan . 19.06 Leipäjonoilta 0203-17600. Saksa aloitti pommituslennot Englantiin vuonna 1940. 20.07 Kantritohtorin juurihoitoa. 11.57 Päi- tasa. 15.05 MaakuntaraYle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen dio. miksi? Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 Haaste 16.50 Taivaallista menoa: Monika E Pensar 17.18 5 minuuttia 17.25 Närbild 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pahvipää 18.30 Lahja 19.00 Aamusta iltaan 19.30 TV-nytt 20.00 Köyhyys . 21.03 Päivä tunnissa. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 18.03 ketään. 18.50 Iltahartaus. 03.15 Taustapeili. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio . 06.25 radio. 11.03 Maakuntaradio. kirkon kello lyö 12. Toimittajina Minna Korhonen ja Reetta Arvila. Yöklassinen. 18.50 Merisää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. 17.30 Taustapeili. tää: Juha osa 19. 06.56 Päivän miete- Urheiluradio. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 23.00 Uutiset 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio sää. Kirjailija Juha Vuorinen. Yle Uutiset ja sää. 17.00 Leipäjon oset. 08.15 liä. 09.10 Sää. Tapahtumien rekonstruktointia täydentävät silminnäkijöiden tarinat. Rekonstruktiota varten rakennettiin SYYSKUUSSA 1940 kadunpätkä rivitaloja syrjäisellä sotilasalueelle, jossa testattiin aikakaudelle tyypillisiä pommeja. Erja Manto Vieraana Pelastusarmeijan kaplukee Juhani Ahon romaania. 00.05 Yöradio. 00.15 Nuotin vieressä. Tarkoitus oli murskata brittien taistelutahto. Miksi musertava hanke kuitenkin epäonnistui, ja millaista oli elää jatkuvan pommiuhan alla. 12.45 Merisää. N: Pirkko Mannola, Esko Salminen, Leif Wager, Leni Katajakoski, Eino Grön, Annikki Tähti, Tapio Rautavaara. Kädestä käteen kiertävän lauluvihkosen yhdistämä iskelmäkimara. Uutisvuosi Eläinten elämää maalla ja merellä A-studio Yle Uutiset Ylen aamu-tv Kun AIDS tuli Suomeen Jaakko ja maailmanvalloittajat Viittomakieliset uutiset Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Puoli seitsemän Kansankodin kuokkavieraat Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu Downton Abbey (12) Köyhyys . Hän 19.00 Yle Uutiset ja sää. 20.30 Radion sinfo- nemista ja on erityisen huolissaan niaorkesterin iltasoitto. Miami (16). 15.05 Kulta- 13.03 Urheiluradio. Haastatakuume. 17.20 Urhei18.20 Radioteatteri esitluradio. Minna Kuukka 07.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 21.15 Kul- köyhien perheiden lapsista. 13.06 Maakuntaradio. 18.30 Hartaita säveliä. 23.03 Miten minusta tuli minä. 07.15 07.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 09.11 Maakuntarabulevardi. Phil (12) 18.10 Matkaoppaat 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Lentokenttä 19.30 Poliisit 20.00 Sokkokokki 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 Maailman vaarallisimmat tiet 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 SM-liigan huippuhetket 23.20 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 23.50 Poliisit 00.20 Start! 00.50 NCIS Rikostutkijat (12) Amerikkalainen draamasarja. 01.50 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Parviäly 17.43 Rakennustaiteen aarteita 17.55 Köyhyys . 18.00 Eurooppaklo 18.0 taradio. 09.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle Uutiset. Sari Seppälä 15.00 Jokisen eväät . TIISTAI 27.11.2012 Kalpea ratsastaja TV2 klo 23.15 TV 1 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.10 12.10 12.20 12.30 13.00 14.15 14.20 14.30 15.00 15.05 15.55 16.25 16.55 17.00 17.08 18.00 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.00 21.50 22.45 22.50 23.40 Ylen aamu-tv Kuningaskuluttaja Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle News Hoitajat vailla vakuutusturvaa Ensyklopedia Eläinten elämää maalla ja merellä Tohtorit (7) Toivelauluja. (Touch, Yhdysvallat) Kommunikaatiokatko. 22.05 Nousevan auringon talo. Toimittajana Jake Nyman. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 09.00 Pursiseura . 07.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Figaro. 13.00 Klas- kuntaradio. 08.17 Maakuntaradio. Uutiset ja sää. Toimittajana Teppo Nättilä 21.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Päivän kansanedustaja 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Ohjelma saavutti Belgian Knokkessa toisen sijan 1971. 22.23 Arkistovieraana: Viktor Klimenko 22.38 Kasakan tunnelmasta toiseen 22.52 Ein, zwei, dry Klimenko 23.15 Design-klassikko: Jaguar E-type 23.44 Teematieto 23.44 Köyhyys . 07.17 Maakuntaradio. lause. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita säve- dio. 17.00 Yle Uutilaisia puheenvuoroja. 3 set ja sää. Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio . 19.00 Yle Uutiset ja YleX 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . 09.05 Urheilura09.00 Yle Uutiset. Kuinka britit onnistuivat säilyttämään taistelumoraalinsa, ja millaista oli elää pommitusten alla? Tapahtumat rekonstruoidaan ohjelmassa. 21.50 Elävä arkisto: Viktor Klimenko 70 vuotta 21.50 Kasakka. 12.55 sista kahteen. 10.54 Nuotin vieressä
22.00 Yle meisten vuosien aikana muuttunut ja Uutiset ja sää. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 09.05 Urheilura09.00 Yle Uutiset. 09.11 Maakuntaratojen bulevardi. 18.50 Iltahartaus. Onni yksillä. Nainen katoaa ja poliisi pyydetään apuun etsintöihin. toiveiden yö. Elävä arkisto-sarjassa tutkitaan tällä kertaa hevin saatanallisuutta ja sitä, kuinka aihetta käsiteltiin televisiossa: mukana mm. Otos kiteyttää tarinan julman ironisuuden, jota ilmentää myös elokuvan alkuperäinen nimi: ?It?s a Free World??. 33-vuotias naispäähenkilö Angie (Kierston Wareing) saa ensin kenkää ja sitten Idean: pian erään pubin takapihalla pyörii hänen ja kämppäkaveri Rosen (Juliet Ellis) vuokratyönvälitysfirma. Ile ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Luonto-Suomen teemailta: Muuttuva Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 linnusto 0203-17600. Ohjelmassa on tietenkin metsästystä ja kalastusta, mikä aiheuttaa Mertonille päänvaivaa. 21.45 Kino: Maailma on vapaa. (It?s a Free World, Britannia 2008) Nuori tehopakkaus Angie perustaa Lontoossa toimialapalvelun, ja aikoo menestyä rehellisin keinoin. 08.17 Maakuntaradio. Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 17.20 Urheilukantapää. 13.06 MaakunLaulua kuorossa. Samuli Aaltonen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 21.40 Urheiluradio. KESKIVIIKKO 28.11.2012 TV 1 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Jaakko ja maailmanvalloittajat 10.00 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 Aamusydämellä 12.20 Eläinten elämää maalla ja merellä 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Autuas eversti. (Suomi 1958, 63?) Walentin Chorellin tarinaan perustuva komedia iäkkään everstin seikkailuista. Tilanne kärjistyy kun asiakastyönantajat jättävät palkat maksamatta. 07.45 Hartaita säve- dio. 07.17 Maakuntaradio. lause. 08.00 Yle Urheiluradio. (12) Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Teknari. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 18.00 Radioteatteri esittää: Juha Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Organo Novo nusto 0203-17600. 15.00 Yle Uutiset. Konserttitaltiointeja eri taan. Asiaa havainnollistaa erään urakoitsijan uran nopea loppu, johon liittyy oleellisesti henkilön murjottu naamataulu. Naispäähenkilön muotokuva on kaikessa ristiriitaisuudessaan hyvin aidon tuntuinen. Harri-Ilmari Moilanen MAAILMA ON VAPAA Yle Teema klo 21.45 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. taradio. 12.55 12. 07.15 07.50 Merisää. 10.03 Ajan10.05 Brysselin kone. 21.50 Merisää. Tv-katselun uudet tuulet - nettipalvelut ja mobiililaitteet valtaavat alaa. 09.00 Yle Uutiset. 23.10 Yöklassi- Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen ja tutkija nen. Markus Piha. miksi? 19.00 Bella Block. 15.55 Yle News. 20.00 Yle UutiUutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uuti- set. 00.15 Nuotin vieressä. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 14.55 Pikkujuttu. 10.50 Kuulut- tasa. 11.00 tajan vieras. 21.55 Suomi tänään. Tulokkaita riittää maailman eri kolkilta, puolalainen Karol (Leslaw Zurek) tiivistää sarkastisesti: kolmas maailma keskellä Lontoota. Ohjaaja on pitkän linjan yhteiskuntakriittisen draaman taituri Ken Loach, käsikirjoittaja hänen vanha yhteistyökumppaninsa 6 Paul Laverty. Sarjan viimeisessä jaksossa Paul Merton mökkeilee Skotlannin ylängöillä. 15.05 Maakunta16.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Eksoottista miten lintukantoja ylipäätään seuraEuroopasta. 06.15 Aamuhartaus. merten kuningas 18.45 Kaksoiselämää (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 TV-nytt 20.00 Magnus, Petski ja totuus 20.30 Tanskalainen maajussi 21.00 Kirjavaras (12) 21.58 TV-nytt 22.00 RaakaFilmi 2012 22.30 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 08.00 Lemmen viemää (7) 08.55 Eastenders 09.30 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 09.50 SubChat 11.00 Ostos-tv 14.00 Madagascarin pingviinit (S) 14.25 Karvinen (S) 14.55 Muodin huipulle 15.55 Muodin huipulle ? mallien silmin 16.25 Eastenders 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Big Brother Extra 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Top Chef 22.00 Big Brother 23.00 Smallville (16) 00.00 Lentoemännät 00.30 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.25 Madventures 01.55 SubChat 05.00 Älypää-TV 11.50 Huijarirakentajat 12.45 Start! 13.15 Lentokenttä 13.45 Kutsu kylään Ian Wright 14.40 MasterChef Australia 16.05 Leijonan luola USA 17.00 Ruotsin karmein koti 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Rantavahdit 20.30 Panttilainaamo 21.00 JIM D: Ruokaautot 22.00 Panttilainaamo 22.30 Nykäsen Matti 23.00 South Park (12) 23.30 Pelkokerroin 00.30 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 01.30 Ruotsalaiset pelastajat 02.30 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Nuori tehopakkaus Angie perustaa Lontoossa toimialapalvelun, ja aikoo menestyä rehellisin keinoin. 10.00 Yle Uutiset. miksi?: Afrikkaa ryöstämässä 22.55 Yle Uutiset 23.00 Ulkolinja: Tienvarsipommien purkajat 23.45 Oddasat Saran ja Meri-Tuulin metropolit Nelonen klo 16.05 TV 2 06.50 06.52 07.12 07.24 07.31 07.43 07.48 07.56 08.19 08.20 08.41 08.49 09.35 10.55 11.10 12.11 12.58 13.25 14.00 14.50 16.00 16.30 16.32 17.00 18.00 18.02 18.50 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.05 22.10 22.40 23.40 MTV 3 Pikku Kakkonen Kimmo Kuu Norsulan perhe Satu ja Matti Kasper ja Liisa Pingu Neppajymykerho Disney esittää: Mainio Manu Galaxi Dino-Dan Raimo Lentävät lääkärit (7) Yle Uutiset alueilta Oddasat Isä Matteon tutkimuksia (7) Viidakkoperhe (7) Flight of the Conchords (7) Purtavaa Pohjolasta A2 Teema: Syrjäytyneet nuoret -ilta A2 Teema: Syrjäytyneet nuoret -ilta Meediot Galaxi Roni Neutroni Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Viidakkoperhe (7) Villit eläinystävämme Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Suora linja Minä ja mun äiti: Minnamaija ja Salme Uusi päivä (S) Hymy Pyllyyn Pirunpelto (7) Yle Uutiset Keskiviikon ravisuora Silminnäkijä: Älä tapa itteäs Boardwalk Empire (16) Miranda (7) 05.20 05.50 06.25 09.25 10.00 10.05 10.35 11.05 13.20 13.50 14.50 14.55 15.25 16.25 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 21.55 22.00 22.20 22.25 22.35 23.05 00.10 01.10 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Nikon Grilli Samaa sukua (7) Mitä tänään syötäisiin? Täydelliset parit (S) Tyylivarkaat Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät 45 minuuttia C.S.I. Pyöreä pöytä. 21.15 Kultakuume. Kysymyksiin vastaamassa ovat puolilta Eurooppaa. 18.03 Luontoosa 20 18.30 Hartaita säveSuomen teemailta: Muuttuva linliä. 17.30 Taustapeili Kuuluttajan vieras. W.A.S.P., Veltto Virtanen ja Zero Nine. 21.00 Paul Merton ja matkailun ihmeet. Minna Kuukka 07.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 13.00 Yle Uutiset. sana. 16.00 Yle Uutiset ja Faunin iltapäivä. 10.00 Yle Uutiset. 20.06 Sää. set 13.02 YleX Iltapäivä . 07.53 MaakuntaraAamusoitto. Ajotestissä Toyotan säväyttävä katuautosportti GT86. Myytinmurtajat Fringe . 08.15 liä. 18.55 Luonto-Suomen teemailta: Muuttuva YleX linnusto 0203-17600. 13.00 Klassista kahteen. 12.15 Julkinen Suomi tänään. 19.00 Yle Uuti06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu set ja sää. rajamailla (16) 30 Rock (S) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: 101 Dalmatialaista (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Lazy Town 08.30 Pound Puppies 08.55 Huippukokki lähtee maalle 09.25 Juhlasuunnittelijat 09.55 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 10.25 Pikakurssi kodinostoon 13.00 Budjettiviikonloppu Euroopassa 13.30 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 14.00 Pikakurssi kodinostoon Kanadalais-amerikkalainen sarja. 14.35 Huippukokki lähtee maalle 15.05 Himohamstraajat 16.05 Saran ja Meri-Tuulin metropolit 17.05 Nelosen sää 17.10 Sokkokokki 18.10 Matkaoppaat 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Lentokenttä 19.30 Poliisit 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) Amerikkalainen draamasarja. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 23.45 Poliisit 00.15 Hurja painonpudotus 01.20 Älypää-TV Teema 17.00 Sven Quijote 18.00 John Portman ja rakennuksen elämä 18.53 Köyhyys . Kuvassa Juliet Ellis. Riistomarkkinat Lontoon laitamilla BRITTIFILMI Maailma on vapaa (2008) alkaa Puolan Katowicesta ja loppuu Ukrainan Kiovaan. 07.15 Nousutahdit. 21.03 Päivä tunnissa. Toiminnassa ei panna painoa lakipykälille. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Yllättäen iäkäs aviopari tunnustaa surmanneensa naisen, kumpikin väittää tosin toimineensa yksin. Mutta epäilevätkö he silti toisiaan surmaajiksi. 11.03 Maakuntaradio. se matolla. 18.05 klo 18.0 jeet. 10.54 Nuotin vieressä. dio. O: William Markus. 12.15 Maa12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö kuntaradio. 09.10 Sää. 19.06 . 17.00 Yle sää. O: Ken Loach. 23.20 Historia: Hitlerin kätyrit 00.10 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Arkisto: Jumalanpalvelus, Helsinki 16.55 Lahja 17.25 Sportmagasinet 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Leonin talvi 18.30 Kapteeni Sapelihammas . Näin pyöritetty laiton työnvälitys kuvastaa ilmeisen osuvasti kapitalismin toimintamekanismeja ruohonjuuritasolla. Näyttämöllä ahertaa Angie ja Rose mukaan lukien marionettien armeija, varsinaiset narujen vetelijät jäävät lähes näkymättömiksi. Yle Uutiset ja sää. Ravitulokset. 12.45 Merisää. Kauden päätösjaksossa Duudsonit revittelevät jenkkityyliin hengenpelastusautollaan. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . 16.15 radio. 03.40 Luontoretki. 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . 11.57 Päivän mietelause. Päätösotoksessa hehkuvat kahden lapsen äidin toiveikkaat kasvot. 18.20 3 . 20.30 Musiikkia konsertin jäl- nusto on viime vuosikymmenien ja viikeen. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 09.00 Pursiseura . 17.45 KultRadio Su radio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Ajantasa. Elina Viitanen ja Ari Hursti 12.00 Konttori . 08.15 Ykkösaamu. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. (12) 20.40 Elävä arkisto: Hevi on saatanasta. 06.30 Maakuntasäveliä. 20.03 Urheiluradio. 15.00 Yle Uutiset. Aino ja 20.07 Café Tropical. 23.37 Metsää ja luontoa. 09.05 Muis- dio. 06.56 Päivän miete- Urheiluradio. 14.00 13.03 Urheiluradio. 21.00 Yle Uutiset. Ile Jokinen feat. Ravisuoran vihomi tuuritunti: Tekijä. 16.15 MaakuntaraUutiset ja sää. 06.05 Hartaita 05.00 Aamupala. 14.00 Yle Uutiset. 07.50 Aamuhartaus. Tulos on odotetun kaltainen illuusioton, puhutteleva ja ennen kaikkea vivahteikas sosiaalidraama. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 06.25 radio. 18.50 Merisää. 11.00 Hienostelua: Tee Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Sari Seppälä 15.00 Jokisen eväät . N: Pentti Siimes, Hillevi Lagerstam, Anneli Sauli, Esko Mannermaa, Kosti Klemelä. 14.05 Tunturijärvien kalarikkaudet 14.30 MOT 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Jääkarhun salattu elämä 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Ampumahiihdon mc: Miesten 20 km 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Köyhyys . Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 18.33 Miten minusta tuli minä 19.13 Viikon kirja 19.53 Historian ääniä 20.48 Julkinen sana 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 06.00 Kuukan aikainen . 17.20 KultLuontodio. 17.00 Yle Uutiset tuuritunti: Aristoteleen Su o m i ja sää. Miten Suomen lin2012. 14.03 15.05 Kultakuume. 20.59 VikingMäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 23.00 Uutiset 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio lotto
06.56 Päivän mietelause. Tosin öljyllä (ja kaasulla) on vaurastunut myös talon rikkain asukas David Koch. Hänen ja veljensä toimia lähemmin kar- toittamalla tehdään näkemisen arvoinen tutkimusmatka amerikkalaisen vallankäytön ytimeen. 15.05 Maakuntaradio. Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Encore 23.00 Uutiset 23.03 Yle Puhe 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. (7) 14.25 Uutisvuosi 14.30 Miten Somaliaa autetaan? 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Ampumahiihdon mc: Naisten 15 km 20.00 Kotikatu 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Köyhyys . miksi? 19.55 Keho mikroskoopin alla 20.00 Prisma Studio 20.30 Se siitä! Teoriat testissä. Tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. TV 2 06.50 06.53 07.06 07.12 07.19 07.27 07.43 07.49 07.56 08.19 08.20 08.32 08.44 08.49 09.35 10.55 11.10 12.10 13.00 13.15 13.45 14.10 14.40 15.10 16.00 16.30 16.33 16.45 17.00 18.00 18.02 18.50 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 20.15 21.00 21.25 21.50 22.05 22.46 23.15 MTV 3 Pikku Kakkonen Totte Sukkapyykkiä Ketunleipää Hupsis: Jätteet Katinkontti Remix Niko ja ystävät Neppajymykerho Mainio Manu Galaxi Pikku Nikke Hirveä Henri Galaxi: Pippuriparrat Lentävät lääkärit (7) Yle Uutiset alueilta Oddasat Isä Matteon tutkimuksia Viidakkoperhe (7) Kalassa! Sisu Urheilukatu 2 Sportmagasinet Hymy Pyllyyn Tartu Mikkiin Minä ja mun äiti: Minnamaija ja Salme Galaxi Raimo Pikku Nikke Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Viidakkoperhe (7) Villit eläinystävämme Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Suora linja Teiniäidit Ampumahiihdon mc: Naisten 15 km Rukan maailmancup Kimmo (12) Poliisi-tv Yle Uutiset Haven (12) Päätapaus (12) Silminnäkijä: Älä tapa itteäs 05.20 05.50 06.25 09.25 10.00 10.05 10.35 11.05 13.20 13.45 14.50 14.55 15.25 16.25 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.05 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (7) Lääkärit Nikon Grilli Jamie Oliverin koululaishaaste Mitä tänään syötäisiin? Middle 45 minuuttia Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Sing along Mentalist. 20.06 Sää. 18.00 Tie- Urheiluradio. Hänen ympärilleen näyttää muotoutuneen suoranainen kultti. Kirjailija Michel Gross toteaa: kun elämä perustuu jatkuvaan rikastumisen pakkoon, tällaisten ihmisten käyttäytymistä eivät ohjaa samat moraaliperiaatteet kuin muilla. Harri-Ilmari Moilanen KÖYHYYS . 08.15 sää. Yritys sää. 15.00 Yle Uutiset. Joht. 08.15 Ykkösaamu. 18.30 Blues - Pelicans, HPK - Ässät, Jokerit - Tappara, Lukko - Kärpät. 16.00 Urheiluil ta tasa. Miten LSD on siitä pitäen maailmaa puhuttanut, houkuttanut ja koukuttanut? 21.55 Kino Suomi: Vartioitu kylä 1944. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. Mottona on kysymys: mikä määrä epätasaarvoa on liikaa? Vastausta hahmotetaan kiintopisteenä New Yorkin Park Avenue -katu. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Kymmenen pientä minuuttia. 22.15 Todellisia tarinoita. N: EevaKaarina Volanen, Leif Wager. 19.00 Yle Uutiset ja sää. (Suomi 1953, 80?) O: Esko Töyri, Kyllikki Forssell, Roland af Hällström. 1/6. Lontoo 1870-luvulla. Pankkiiri Augustus Melmotte muuttaa juuri ostamaansa taloon. 19.50 Köyhyys . 13.00 Yle Uutiset. FBItutkijat (12) 22.00 Toimintatorstai: The Contractor . 19.03 Urheiluradio. 23.00 Yle Uutiset. 09.05 Urhei13.00 Klassista kahteen. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 09.00 Pursiseura . Samuli Aaltonen 18.00 Illallinen Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 27 7. Sydän verillä. Patrickilla on poikkeuksellisen kova kiire paljastaa tämänkertainen tappaja. Valtaosa asukkaista on rahastosijoittajia, nykyajan vastineita 1930-luvun öljyrikkaille. Sille tarjoaa vastapoolin Park Avenue 740. 19.06 Historian ääniä. 20.00 Yle Uutiset. Eeva 12.45 Merisää. MIKSI. Mv. 00.05 Yöradio. (How I Met Your Mother, Yhdysvallat) Lihapullapommi. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 12.00 Turun tuo- 07.50 Merisää. 12.00 Yle Uutiset ja Eeva Luotonen. 17.30 Taustapeili. 15.05 Kultakuume. Yle Uutiset. Ohjelma tänään. Keskeinen johtopäätös (= iso raha pitää poliitikkoja tiukasti otteessaan) tarkennetaan yksityiskohtaisesti. If it be your will - dokumentti Leonard Cohenista. 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . Jem ryhtyy tekemään terästä ja kertoo samalla sen historiasta. Liz pohtii ikuisen elämän haastetta. (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Ensisilmäyksellä. Rikkaat ovat hyviä ajamaan etujaan, tiivistää professori Jacob Hacker. Huikea dokumentti tuo esille myös muun muassa Björn Wahlroosin fanittaman Ayn Randin. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 klo 18.0 set. Saamenkieliset tv-uutiset. 07.53 Maakuntaramiokirkon kello lyö 12. Sari Seppälä 15.00 Jokisen eväät . 21.15 Kultakuume. 13.06 Maakuntaradio. devartti. O: Timo Linnasalo. (1978) Jaakko saapuu sodasta hermolomalle kotikyläänsä Kainuuseen, jonne myös eri puolella rintamaa taisteleva lapsuudenystävä pakenee. N: Timo Torikka, Raimo Grönberg. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.00 Yle Uutiset. (Suora lähetys Turun konserttitalosta) 20.00 Konsertin väliaika. 20.20 Konsertti jatkuu. Ohjelman keskiössä on ihminen ja hänen tarinansa. 18.00 Yle Uutiset. Pariskunta ja kolmen lapsen kohtalo: Marjan tarina, Onnellinen perhe, Eevan kertomus. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä. Miten minusta tuli minä. 17.20 Urheiluradio. Minna Kuukka 07.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Talossa on vain 31 asuntoa, mutta asukkaat ovat hankalia, luonnehtii entinen ovimies. Olennaisempi on silti luonnehdinta, että täältä hallitaan maailmaa. 07.15 Haatanen. 10.05 Kalle radio. 11.00 Yle UutiFaunin iltapäivä. 22.56 Suomi tänään. 09.00 05.00 Aamupala. 07.15 Aamusoitto. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 20.07 Euroopan taivaan alla. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Lukijana Juhani Rajalin. Marshall päättää ottaa lopputilin, ja Lily tukee häntä - kuten aina. 06.05 Hartaita säveliä. 09.10 Sää. 20.03 Urheiluradio. debatt 20.30 Tanskalaisten lempikakut 21.00 Seportaasi: Haastaja 21.30 Spotlight: Verovaroja veroparatiisiin 21.57 TV-nytt 22.00 Dok: Melissaa etsimässä 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 08.00 Lemmen viemää (7) 08.55 Eastenders 09.30 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 09.50 SubChat 11.00 Ostos-tv 14.00 Madagascarin pingviinit (S) 14.25 Karvinen (S) 14.55 Muodin huipulle 15.55 Muodin huipulle ? mallien silmin 16.25 Eastenders 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Big Brother Extra 19.30 Miehen puolikkaat 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Ylläs . 11.03 Maakuntara3 Yle Uutiset ja sää. Sen toisella puolella on South Bronx, yksi Yhdysvaltain köyhimmistä alueista. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. Juontajana Riikka Smolander ja asiantuntijana Timo Saarikoski. 18.55 Suomi tänään. 19.00 Yle Uutiset ja sää. merten kuningas 16.40 Kaksoiselämää (S) 16.55 Vaikuttaja: Minä, Satu Huber 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Viiru ja Pesonen 18.30 Majakan arvoitus (7) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 TV-nytt 20.00 Obs. 11.00 Uudet levyt. 06.25 Nousutahdit. 17.20 dio. MIKSI. TORSTAI 29.11.2012 Middle MTV3 klo 14.55 TV 1 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Ajatustenlukua elektronisesti 10.00 Sydämen asialla (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 A-studio 12.35 Tohtorit (7) 13.05 Kolmiapila. 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Politiikkaradio 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 06.00 Kuukan aikainen . 06.30 MaakuntaYle Uutiset. Urheiluradio. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . - Johannes Brahms: Sinfonia nro 3. 14.03 Ajantasa. 14.55 Pikkujuttu. 19.03 Turun filharmonisen orkesterin konsertti. 12.15 Maakuntaradio. Dostojevskin ytimeen. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 09.05 Muistojen bulevardi. 16.15 Y le P uhe ressä. 21.03 Päivä tunnissa. 09.11 M-studio. 12.55 Suomi Luotosen vieraana FT Tomi Huttunen. (7) Otis (16) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: 101 Dalmatialaista (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit. 07.55 Lazy Town 08.25 Pound Puppies 08.55 Huippukokki lähtee maalle 09.25 Budjettiviikonloppu Euroopassa 09.55 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 10.25 Pikakurssi kodinostoon 13.00 Budjettiviikonloppu Euroopassa 13.30 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.35 Huippukokki lähtee maalle 15.05 Himohamstraajat 16.05 Saran ja Meri-Tuulin metropolit 17.05 Nelosen sää 17.10 Hyvät ja huonot uutiset 18.10 Matkaoppaat 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Lentokenttä 19.30 AnkkaRäp 2012 20.00 Pelkokerroin 2.0 (12) 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . 11.57 Urheiluradio. 00.15 Nuotin vieressä. - Toimittajana Inari Nuutero. 10.54 Nuotin vieYle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja dio. 10.03 Ajan15.55 Yle News. 18.20 Radioteatteri esittää: Juha osa 21 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 10.00 Yle Uutiset. palkkasoturi (16) 00.00 Nelosen uutiset 00.10 Nelosen sää 00.15 SM-liigan huippuhetket 00.20 Frasier 00.50 Maailman vaarallisimmat tiet Amerikkalainen sarja. 01.50 Älypää-TV Teema 17.00 Talo Ranskassa 17.45 Rakennustaiteen aarteita 18.00 Runoraati 19.00 Toinen maailma. 23.33 Minna Pyykön maailma. Ile ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 14.00 Yle Uutiset. 13.03 on uusinta vuodelta 2011. Elina Viitanen ja Ari Hursti 12.00 Konttori . Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros. huipulla tuulee 22.00 Big Brother 23.00 Kuolinsyy tuntematon 00.00 Dollhouse (16) 01.00 Smallville (16) 02.00 SubChat 12.15 Ruot s alainen remonttisota 13.10 Start! 13.40 Lentokenttä 14.10 Mahdoton illallinen 15.05 MasterChef Australia 16.05 Leijonan luola USA 17.00 Ruotsin karmein koti 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Elämää halpalentoyhtiössä (7) 20.30 Panttilainaamo 21.00 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 22.00 Panttilainaamo 22.30 Suomen Tulli 23.00 South Park (12) 23.30 Pelkokerroin 00.30 JIM D: Ruoka-autot 01.30 Ruotsalaiset pelastajat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Manhattanilla on miljardöörien asuttama ?maailman rikkain asuintalo? (kuvassa). 08.00 Yle Uutiset ja sää. UNELMIEN UMPIKUJA TV1 klo 22.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 14.00 luradio. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 03.15 Taustapeili ? Pyöreä pöytä. Dallas ryhtyy delfiiniksi - teknologian avustuksella. Tohtori Yan haastaa museokävijät tekemään tulta. 21.00 Albert Hofmannin LSD. Vuonna 1943 sveitsiläiskemisti Albert Hofmann tuli vahingossa keksineeksi hallusinogeenisiä ominaisuuksia sisältävän aineen, LSD:n. 15.00 Yle UutiMaakuntaradio. 10.00 set. (12) 23.30 Uusi Kino: Barzakh (12) 00.29 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Kapteeni Sapelihammas . 13.00 Yle Uutiset 13.02 Politiikkaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . -sarjan erinomainen dokumentti Unelmien umpikuja (2012) tarjoaa tuhdin tietopaketin amerikkalaisen rikastumisen ja köyhyyden tiimoilta. 06.15 Aamuhartaus. Joen toisella puolella Bronxissa eletään ruokakuponkien varassa. Täältä hallitaan maailmaa KÖYHYYS . 07.17 Maakuntaradio. Päivän mietelause. Ile Jokinen feat. 08.00 Yle UutiYle Radio Suomi set ja sää. miksi?: Unelmien umpikuja 22.55 Yle Uutiset 23.00 Monk (12) 23.40 Oddasat. Tibor Boganyi. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. 22.05 Lähikuvassa Johanna Kurkela. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Taustapeili. 18.28 Suomi tänään. 18.50 Merisää
15.00 Yle Uutiset. Ajantasa. 11.57 Päivän mietelause. debatt 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Vaikuttaja: Minä, Mikael Böök. 07.15 Syntymäpäiväsankari. TERVETULOA MAAILMAAN TV1 klo 22.00 06.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Yle Radio Suomi Uutiset ja sää. 21.50 Merisää. Mistä tiedän mikä on oikein ja mikä väärin? 21.00 Se päivä muutti Suomen: ItsepalveluAlko. 09.05 Muistojen 05.00 Aamupala. 12.15 MaakuntaYle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 18.55 PuhelinlanRadioateljee esittää: Mieli-ääni-mai- gat laulaa. 17.20 Urheiluradio. 02.15 Anonyymit kotikiusatut. 03.15 Radioteatteri esittää: Täydellinen paisti. Yle Puhe 06.00 Taustapeili 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . 09.10 Sää. 07.15 Aamusoitto. Kuvassa Starr Smith ja Luma-vauva. Täältä tullaan, elämä joka vuosi 130 miljoonaa lasta. Aino ja Mäkkäri 17.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 20.00 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio Tulevaisuuden odotukset ovat hyvin erilaiset niillä lapsilla, jotka syntyvät Kambod?assa, Sierra Leonessa tai USA:ssa. Dokumentin tekijät havainnollistavat hänen ja lastensa osaa maailmassa koruttoman arvokkaasti. Yhtä lailla ihailtava hahmo on Philip de Almeida. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 TV-nytt 20.00 Kirjakausi 20.30 Pixel 21.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 08.00 Lemmen viemää (7) 08.55 Eastenders 09.30 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 09.50 SubChat 11.00 Ostos-tv 14.00 Madagascarin pingviinit (S) 14.25 Karvinen (S) 14.55 Kaiken maailman kampaamot 15.55 Will & Grace (S) 16.25 Eastenders 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Frendit (S) 18.30 Pelastajat (7) 19.00 Big Brother Extra 20.00 X Factor USA 21.00 Enbuske & Linnanahde Crew 21.30 Madventures 22.00 Big Brother 23.00 C.S.I. 06.30 Maakuntabulevardi. O: Ray Lawrence. N: Anthony LaPaglia, Barbara Hershey, Geoffrey Rush. 15.05 Maakuntasertoi Lahdessa. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheilu14.00 Valkoista valoa. 07.53 Maakuntara12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö dio. 13.00 Klassista kahteen. Miami (16) 00.00 30 Rock (S) 00.30 Harry & Paul 01.05 Bändärille sulhanen 02.00 SubChat 05.00 Älypää-TV 12.25 Elämää halpalentoyhtiössä (7) 12.55 Start! 13.25 Lentokenttä 13.55 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 14.25 Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla 14.55 MasterChef Australia 16.00 Leijonan luola USA 17.00 Ruotsin karmein koti 18.00 MasterChef Australia 19.00 Ruotsalainen remonttisota 20.00 Huijarirakentajat 21.00 JIM D Rikos: Gangsteripomot (16) 22.00 Poliisit 22.30 Poliisit 23.00 Tilt 23.30 South Park (12) 00.00 South Park (12) 00.30 Pelkokerroin 01.25 Pelkokerroin 02.20 Ruotsalaiset pelastajat 03.15 Ruotsalaiset pelastajat 04.10 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 musiikin aamuvuoro 11.00 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 17.00 Yle Uutiset ja Chopin: Pianosonaatti nro 3 h-molli. Ile Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. Ravisuoran Sergei Prokofjev: Pianosonaatti nro 8 vihjeet. sää. N: Ansa Ikonen, Unto Salminen, Aku Korhonen. Varmaa kuitenkin on, että mies on siellä missä tapahtuu. 13.00 Yle saus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 21.00 06.30 Uutiset 06.31 YleX Aamu . MIKSI. 16.15 Bach: Partita nro 3 a-molli. 23.00 Yle Uutiset. 19.06 Puhesema 23.10 Yöklassinen. linlangat laulaa. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 06.05 Hartaita säveliä. 17.30 Taustapeili. 00.05 Yöradio. 23.03 Taustapeili. 11.00 Riston Urheiluradio. HIV-tartunnan saanut miehensä jättämä kolmen lapsen kamputsealaisäiti sanoo, ettei heillä ole mitään. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 12.37 Anonyymit Kulttuuritunti: Kirja3 kotikiusatut. Jussi Halli 20.00 Friday Night Fever . 06.25 Nousutahdit. Alkoholia myytiin Alkossa pitkään vain tiskin takaa. 08.17 Maakuntaradio. ykkönen. 12.15 Tiede- Urheiluradio. Annika Metsäketo 15.00 Ajoneuvos liikenteessä . (S) 14.55 Uutisvuosi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kansankodin kuokkavieraat 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Rakkautta ja riitasointuja 19.50 Eläinten elämää maalla ja merellä 20.00 Kotikatu 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio: Stream 21.30 Strada 22.00 Köyhyys . 08.15 12. 12.00 Yle Uutiset gaava iltapäivä. 3/5: Omantunnon jäljillä. Koululaiset nostavat hatusta filosofisia kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia ja pohtivat niitä myös piirtämällä. + pvm, tetty Lahden konservatorion Felix tekstiviestillä RS (väli) LANGAT toiKrohn -salissa 22.11.) 20.45 Musiikkia velevyn nimi numeroon 16149 (0,40 konsertin jälkeen. (12) 23.25 Metal Evolution: Raskaan rockin tarina 00.08 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 Majakan arvoitus (7) 16.50 Tanskalaisten lempikakut 17.19 5 minuuttia 17.25 Obs. 16.00 Yle Uutiset ja sää. latinankielinen viikkokat12.55 Suomi tänään. 22.05 18.50 Merisää. Janne Virtanen ja Eppu Salminen 22.00 Radio Novan yö. 06.15 Aamuhartaus. 21.15 Kultakuume. 18.03 Puhelinlangat laulaa. - Toimittajana Timo Asikainen. 25 vuotta Afrikassa toimineella synnytyslääkärillä on rankka kutsumusammatti. 10.03 musiikkia. 10.05 radio. Jussi Wistrand 13.00 Yle Uutiset 13.25 Hiihdon maailmacup (Ruka) 15.30 Puheen Iltapäivä . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lakatut varpaankynnet. 22.47 Suomi tänään. Minna Kuukka ja Ile Jokinen 09.00 Perjantaiperjantai! . 17.20 omi klo 18.0 radio. 11.03 Maakuntaraset ja sää. 12.42 Maakerho. (Australia 2001) Tiheiköstä löytyvä naisen ruumis käynnistää kertomusvyyhdin, jossa useiden henkilöiden elämänlangat kietoutuvat toisiinsa. 19.03 Maj Lind -piano- 14.03 Ajantasa. 11.00 Yle UutiYle News. 07.17 Maakuntaradio. Valinta. Edellytykset elämälle riippuvat pitkälle siitä, missä sattuu syntymään. Brittidokumentissa Tervetuloa maailmaan (2012) tarkastellaan todella köyhiin oloihin syntyvien osaa Sierra Leonessa, Kambod?assa ja Yhdysvalloissa. 07.50 Merisää. 13.03 Urheiluradio. Sergei Redkin: Improvisaatio. 06.56 Päivän mietelause. Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: Mäkihypyn maailmancup (Ruka), Jääkiekkokierros 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 23.03 Puheen Aamun parhaat Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . 10.00 Yle Uutiset. Johann Sebastian radio. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 12.45 Merisää. . 14.00 Yle Uutiset. Uutiset ja sää. 18.15 Nuntii Latini kuntaradio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Amerikkalainen draamasarja jatkaa legendaarisen Ewingin mahtisuvun tarinaa perheen perinteikkäällä texasilaisella karjatilalla sekä Dallasin suurkaupungin sykkeessä. Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Polttarit 2 (16) Easy Money (7) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: 101 Dalmatialaista (S) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Lazy Town 08.30 Pound Puppies 08.55 Huippukokki lähtee maalle 09.25 Budjettiviikonloppu Euroopassa 09.55 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 10.25 Pikakurssi kodinostoon Kanadalais-amerikkalainen sarja. 13.00 Budjettiviikonloppu Euroopassa 13.30 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.35 Huippukokki lähtee maalle 15.05 Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. 15.35 Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. 16.05 Saran ja Meri-Tuulin metropolit 17.05 Nelosen sää 17.10 Dr. Mv. 18.50 Iltahartaus. 08.00 Yle Uutiset ja sää. (Ääni- Puh. Viinivinkkejä ei juuri jaeltu, kun pitkä janoinen jono puuskutti asiakkaan niskaan. 21.30 Kino: Lantana. 18.00 Yle B-duuri. 21.03 Päivä tunnissa. ja Matti 10.00 Uutiset 10.03 Uuden 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. Phil (S) 18.10 Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Wipeout (12) 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Ytimessä (12) 23.50 Nelosen uutiset 00.00 Nelosen sää 00.05 Californication (16) 00.40 Elokuva: Vacancy ? salaisuuksien majatalo (16) 02.30 Älypää-TV Teema 17.30 Elävä arkisto: Viktor Klimenko 70 vuotta 17.30 Kasakka 18.03 Arkistovieraana: Viktor Klimenko 18.18 Kasakan tunnelmasta toiseen 18.32 Ein, zwei, dry Klimenko. Viktor Klimenko esiintyy Savonlinnan Kasinolla vuonna 1970. 19.00 Historia: Siirtolaisesta miljonääriksi 19.53 Köyhyys . Uutiset. Yle Uutiset ja sää. 15.55 ressä. 17.00 Radio Su ja sää. 13.06 liä. 07.50 Aamuhartaus. 21.40 Urheiluradio. 14.45 Valo- radio. PERJANTAI 30.11.2012 TV 1 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Muisti: Kun AIDS tuli Suomeen 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansankodin kuokkavieraat: Muistatko 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 A-studio: Talk 12.35 Tohtorit (7) 13.00 Uuteen elämään. (Suomi 1942, 113?) O: Toivo Särkkä. miksi? 20.00 Paul Merton ja matkailun ihmeet 20.44 Ajattelen, siis olen. miksi?: Tervetuloa maailmaan 22.55 Yle Uutiset 23.00 Kruppin metallidynastian tragedia (12) 00.30 Oddasat Enbuske & Linnanahde Crew Sub klo 21.00 TV 2 MTV 3 6.50 Pikku Kakkonen 06.53 Nalle Luppakorva: Sateenvarjo 07.01 Possu Pallero 07.12 Anton Siilinen ratkaisee 07.25 Vertailuruutu 07.32 Noksu 07.38 Veera vailla ystävää 07.44 Hupsu pikku pupunen 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.55 Touhukkaat: Kimallepöpöseikkailu 08.17 Galaxi 08.18 Galaxi: Bofori 08.49 Lentävät lääkärit (7) 09.35 Yle Uutiset Uusimaa 09.45 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.55 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.05 Yle Uutiset Häme 10.15 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.25 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.35 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.45 Yle Uutiset PohjoisSuomi 10.55 Oddasat 11.10 Isä Matteon tutkimuksia 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.05 Ulkosuomalaisen tarina 13.35 Rukan maailmancup 15.30 Hymy Pyllyyn 16.00 Ambulanssissa 16.30 Hillitön hotelli: Taikanukke Ranskalainen animaatiosarja. 16.53 Viidakkojytä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Rukan maailmancup 18.50 Yle Uutiset 19.00 Rukan maailmancup 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.05 Kova laki: Erikoisyksikkö 22.50 Poliisi-tv 23.15 Bored to Death (12) 05.20 05.50 06.25 09.25 10.00 10.05 10.35 11.05 13.20 13.45 14.45 14.50 15.20 16.25 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 00.40 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (7) Lääkärit Nikon Grilli Pomo piilossa Mitä tänään syötäisiin? Lemmenhaasteet (7) Amerikkalainen komediasarja. Luontodokumentti Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Meksikolainen lihapapupata. Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Heikki & Mikko Show Dallas. 19.00 Yle Maakuntaradio. 16.00 Yle UutiP uhelin set. 23.33 Maailmanpolitiikan arkipäivää. Komedia kirjavan menneisyyden omaavasta nuorukaisesta, joka väärän nimen turvin palaa Suomeen. 18.20 Radioteatteri esittää: Juha osa 22 18.30 Hartaita säve- Uutiset. Tilastotietojen mukaan Sierra Leonessa on noin miljoonaa asukasta ja 200 lääkäriä. San Franciscossa asunnottomien äitiyskeskuksen johtaja Martha Ryan toteaa saman, minkä talousasiantuntijat torstain Unelmien umpikujassa: Yhdysvalloissa rikkaiden ja köyhien juopa kasvaa vauhdilla. Kansalaisaktivisti Mikael Böök ei ole helposti lokeroitavissa. 16.15 Svenlangat la ulaa dio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 20.06 Sää. YleX 20.07 Puhelinlangat laulaa. moni jää toiseksi jo syntyessään. Harri-Ilmari Moilanen KÖYHYYS . 14.55 Pikkujuttu. kilpailun voittaja Sergei Redkin kon- 15.00 Yle Uutiset. e/viesti) yle.fi/puhelinlangatlaulaa 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kokemustensa pohjalta hänellä on kanttia sanoa: ?Täällä naiset kärsivät.? Dokumentti tarjoaa vaikuttavia näkymiä MAAILMAAN SYNTYY 8 yhdistelmän: keisarinleikkaus, äiti, sikiö ja kuolema pohjalta. Hän myös toteaa, että resursseja on vaikka kuinka, mutta ongelma on siinä, miten raha jaetaan . 10.54 Nuotin vie15.05 Kultakuume. 0600-17600 (0,32 e/min. Frédéric Maakuntaradio. 07.45 Hartaita säveliä. 21.55 Suomi tänään. Maria Leppänen ja Ari Hursti 12.00 Konttorin pitkä lounas
29
Fantasian ja todellisuuden välimaastossa » Nightwishillä on pitänyt kiirettä. Yhtye lienee tunnetuin ennen kaikkea fantasiamaisesta ja lähes sinfoniallisesta musiikista, jonka pääarkkitehtina toimii Tuomas Holopainen. Musiikin satumaisuus ei ole ihmekään, sillä Holopainen elää maailmassa, jossa ei ole putkirikkoja tai pätkiviä internetyhteyksiä tai ainakin hän viettää mahdollisimman suuren osan ajastaan fantasiamaailmoissa. . Siellä oli yksi tarina lumiukon kanssa lentämisestä, yksi kummitussirkuksesta, yksi vuoristorata-ajelusta ja näin pois päin. En koe, että maailma olisi paha paikka, jota pitäisi paeta. Sen sijaan hän kokee tehtäväkseen haastamisen . oikeassa elämässä ja mielikuvissa. Elämän sävelet Kun fantasiasinfonioiden säveltäjä kaipaa vapaata, niin hän karkaa Muumikirjoihin, Skyrimiin, Aku Ankkaan tai le?oihin. Tosin vapaata mies ei kaipaa, sillä hän ei tunne olevansa sen enempää lomalla kuin työssäkään. niin itsensä kuin muidenkin. Jatkuva uuden luominen on Holopaiselle myös turvapaikka. . TEKSTI Anni-Helena Leppälä NIGHTWISH ON yksi kaikkien aikojen suosituimmista suomalaisista rockyhtyeistä. Saatuani ensimmäisen Aku Ankan käteeni huomasin, että näissä maailmoissa on kiva seikkailla. . Tein ikään kuin näille visioille soundtrackin. Lopulta Holopainen soitti visioidensa demot ohjaaja Stobe Harjulle, joka ehdotti kaikkien ideoiden yhdistämistä ja draamaelokuvan tekemistä. . Ensimmäisen luokan lukutunneilla luin Tarun sormusten herrasta, se oli niin mullistava juttu, että wau. Pää on niin täynnä tunteita, tarinoita ja kertomuksia, että se räjähtää ihan konkreettisesti, jos ei niitä jollakin tavalla saa sieltä pihalle. Juuri nyt säveltäjän pää on täynnä Roope Ank- Elokuva vastaa täysin minun visuaalista maailmaani. kaa ja Nightwishin seuraavaa levyä. . Se ajatus ei ollut koskaan käynyt edes mielessäni. Käsikirjoitusvaiheessa Holopainen jätti kolmetoista ideaansa Stobe Harjun ja Mikki Rautalahden käsiin ja antoi ammattilaisten hoitaa työnsä. Lähtökohdista huolimatta Harju ei lähestynyt projektia musiikkivideonäkökulmasta. . Se on ihan mahtava tunne, kun niitä sitten pääsee suoltamaan ulos. Musiikkivideoissa tehdään tarina musiikin päälle, mutta me teimme ensin tarinan ja toimme musiikin mukaan vasta sitten, hän kertoo. Menettämisen pelko Elokuvan tarina haluttiin rakentaa universaaliksi kaikkia koskettavaksi kertomukseksi. Ulkonaisesti Imaginaerum vaikuttaa hyvin pitkälti isien ja lasten tarinalta. Nightwishin Tuomas Holopainen huomasi jo kaksivuotiaana, että fantasiamaailmoissa seikkaileminen on hänen juttunsa. LEHTIKUVA/ KIMMO MÄNTYLÄ 30. Se on semmoinen elämäntapa, on ollut kaksivuotiaasta asti. Nämä maailmat vaan kokee jotenkin omiksi. Fantasiamaailmoissa eläminen ei kuitenkaan ole Holopaiselle pakoa todellisuudesta. . Kaikki Imaginaerum-levyn biisit oli tehty näihin tarinoihin. Päinvastoin tämä on todella kaunis ja upea maailma. Maailmanlaajuisesti se on myynyt yli seitsemän miljoonaa albumia. Muutama vuosi sitten tuli ?ilis, että nyt ei enää musakaan riitä, että nyt haastetaan itsemme tekemään elokuva. Musiikkivideoista elokuvaksi Alkuperäinen idea oli tehdä kolmetoista musiikkivideota, jotka Holopainen oli jo ehtinyt visualisoimaan omassa päässään. . Tämä musiikin tekeminen on minulle paras ja ehkä ainoa keino selvitä reaalimaailmasta. Vuoden sisällä on ilmestynyt niin levy kuin elokuvakin ja siinä välissä on pitänyt tehdä maailmankiertuetta ja vaihtaa laulajaa lennosta. On valtava etuoikeus olla elossa, mutta seikkailu vaan on niin kivaa
Elokuva vastaa täysin minun visuaalista maailmaani. Palikoita on niin paljon, että niiden paikoilleen asettelu ei ole sieltä helpoimmasta päästä ja puolivillaiseksi lopputulos jääkin. Päähenkilö elää yhtä aikaa vanhuuttaan, aikuisuuttaan ja lapsuuttaan, kaikissa näissä tiloissa hän on jäänyt jumiin jonkinlaiseen fantasiamaailmaan, jossa konkreettiset muistot kietoutuvat sadun vaippaan. Oppaana toimiva lentävä lumiukko on sekä herättäjä että kadottaja matkalla kohti muistojen virtaa. IMAGINAERUM ON osa kuvista jää roikkumaan vain tapettiin kukkasina, joiden ainoana järjellisenä pohjana toimii seinä. Visuaalisia trippejä hakeville Imaginaerum tarjoaa kuitenkin kosolti nautittavaa. Värien, muotojen ja liikekielen yhteen sulatus on lähes saumaton kokonaisuus, joka täyttää katsojan aistit vähintään kiitettävästi. Lopulta sitä päättääkin antaa periksi ja nauttia ainoastaan elokuvan loistavasta visuaalisesta annista. Isä tekee kuolemaa ja tytär tuntee jääneensä täysin ulkopuoliseksi tämän elämästä. Alkukohtaukseen olisin vielä hirveästi halunnut lentäviä valaita, mutta siihen ei budjetti enää riittänyt. Fantasia elämästä katsojaa kahtaalle repivä elokuva. Kun kasvat oikeasti aikuiseksi niin tajuat, että tämä on se asia jonka haluan korjata, tämä on oikeasti tärkeää. Välien rikkoutumisen syitä ei selitellä, eikä se ole oleellistakaan. . Epätoivo siitä onko se jo liian myöhäistä on tämän elokuvan keskiössä. Imaginaerum on visuaalista ilotulitusta, mutta lopputulos jää puolivillaiseksi. Visuaalinen ilotulitus Päällimmäisenä Imagenaerum-elokuvasta nousee esille sen vahva visuaalisuus, Harju kertoo pyrkineensä saavuttamaan sellaisen kuvallisen kerronnan, joka on Nightwishille ominaista. Tässä tavoitteessaan hän on onnistunut. . Sitä tämä hyvin pitkälle onkin, Harju myöntää. . Siinä kulkevat rinnan loistelias visuaalinen kerronta ja vähemmän loistelias tarina sekä näyttelijäntyö. Yksinkertaistettuna Imaginaerum on kertomus isistä ja tyttäristä, vanhemmuudesta ja vanhenemisesta, rohkeudesta, rakkaudesta, anteeksiannosta ja elämän kokoisesta seikkailusta. Sillä budjetilla mikä o selvitä in e k a o meillä oli, ja joka oli tosi ain ilmasta. pieni elokuvan visuaalisuueaalimaa r teen nähden, niin kyllä se osu ja upposi, hän toteaa. Vaikka jotain jäi toteuttamattakin. . Se on unenomaisuuden jälkeensä jättävä elokuva, josta on vaikea sanoa vahvaa mielipidettä. ISÄN JA TYTTÄREN suhdetta luotaava elokuva luottaa vahvasti metaforisiin kuviin, mutta Anni-Helena Leppälä 31. Mutta ei pelkästään sitä, tämä on tarina siitä mikä elämässä milloinkin on tärkeintä. Lapsuudessa se tärkein asia voi olla jokin lelu tai esine, mutta kun kasvat isommaksi niin yrität ihan oikeasti ymmärtää mikä on tärkeintä. Elokuvassa aikuisen tyttären ja isän välit ovat poikki. Siinä vaiheessa kun näin le?an ensimmäisen kerran lopullisessa muodossa, niin kyllä piti Musiikin pyyhkiä kuolaa suupielistä, en on tekemin Tuomas Holopainen nauhkä rahtaa. aras ja e p e ll u in m . KUVAKAAPPAUS NIGHTWISH-ELOKUVASTA IMAGINAERUM . Ja juuri sillä hetkellä juoni yllättäen eheytyy, näyttelijät saavat kiinni langan päästä ja katsoja pääsee myötäelämään kankaalta heijastuvia tapahtumia. Kokonaisuutena Imaginaerum on epätasainen, se on seos musiikkivideoita, sarjakuvia, satuja ja lapsuuden haaveita
Like 2012. Niissä harrastettiin myös henkistä kulttuuria, näyteltiin, lausuttiin, kirjoitettiin runoa ja tehtiin seinälehtiä. Tämän perinteen vaalimista Eevi Kaasinen ei ole unohtanut, eikä unohda. Hannu Hurme EEVI KAASINEN: Liikkeen harmonia ? Naisvoimistelua runon siivin. Kurssi oli potku pitkälle eläkeikään jatkuneeseen harrastukseen. PEKKA ISAKSSON » Naisvoimistelun grand old dame ei eläkkeelläkään malta lopettaa. KAASINEN ON toiminut tyttöjen ja naisten voimistelun ohjaajana, valmentanut kilpavoimistelijoita sekä laatinut ohjelmistoja yksilö-, joukkue- ja kenttävoimistelijoille. Hän joutuu kerta toisensa jälkeen tekemään ratkaisuja, joiden toteutumine tuntuu mahdottomalta. Se on todellakin totta, varsinkin luvuissa, joissa kerrottiin tapahtumista Afrikassa en- LIKE/ ULLA MONTAN » Guilloun tapa kertoa on aivan ainutlaatuinen. tekojen tasolle, mutta raakalaismaisia ne olivat. Se on kertomus siitä, miten uskomattomiin saavutuksiin ihminen sittenkin pystyy. Kaiken kehyksenä on 1900-luvun alun erilaisten yhteiskuntien (Norja, Saksa, Afrikka) kuvaus, rakastamisen vaikeuksiakaan unohtamatta. Guilloun tulkinnassa aikakausi aukeaa elävänä ja yksityiskohtia myöten kiinnostavana. VARMASTI LÖYTYY jan Guillou simmäisen maailmansodan aikana. Siltoja ja rataverkkoa lumisille ylängöille rakentavan Lauritzin elämän kuvaus on yksityiskohtaista, mutta mielenkiintoista. Nuorin veli Sverre häipyy valmistujaisjuhlan jälkeen rakastajansa kanssa Lontooseen. Aiheen parissa työskentelee muun muassa historioitsija Peter Englund. Tämä piirre on säilynyt pikkutyttöiästä tähän päivään. Se tuo tärkeän lisän suomalaisen naisvoimistelun, mutta myös työläisurheiluliikkeen suureen kertomukseen. Kirjan näkökulma on Eevi Kaasisen, mutta todellisuudessa siinä kerEEVI KAASINEN rotaan illat hänen laillaan koulujen salissa viettäneistä naisista, heidän työstään naisvoimistelun ja ennen kaikkea työväenhenkisen liikunnan hyväksi. Silloin tarvitaan taitajia, sillanrakentajia. Koulutus Dresdenissä kestää viisi vuotta ja veljekset suoriutuvat siitä erinomaisesti, vanhin heistä jopa kurssin priimuksena. Heitä oli muutenkin riittämiin. Brittejä sivistyneemmät ja humaanimmat saksalaiset toimivat Guilloun mukaan aivan eri arvoin. kirjallisuutta myös siitä, miten Norja on saanut rautatieverkkonsa. Guillou kertoo brittien käyttäneen sodankäyntiin sotilainaan intialaisia, joiden hengellä ei ollut mitään arvoa. Into 2012. He tietävät, että edessä on aika, jolloin pohjoiseen maahan on rakennettava rautatieverkko. Kirja onkin myös kunnianosoitus heille. Kaasisen tuntevat tietävät, miten paljon Toukolan Teräksestä 15-vuotiaana tyttönä ohjaajakurssille vuonna 1946 lähetetty toimija on saanut aikaan. Hänen kertomanaan rataverkon rakentaminen vaikeisiin olosuhteisiin on kuin suurta jännitysnäytelmää. Hän, Lauritz, on kuitenkin ainoa, joka palaa Norjaan kunniavelkaa lunastamaan. Se oli minun harrastukseni eikä maksanut mitään, sain hyppiä itseäni paljon nuorempien naisten joukossa.? Kaasinen esittää kirjassa näinkin itsestään selvänä pitämänsä perustelun elämäntyölleen. Hän luennoi oppilailleen muun muassa miten uusi tekniikka tulee tekemään sodat mahdottomiksi. JAN GUILLOU nivoutuvat kuitenkin toiseen todellisuuteen. Guillou on vastannut kirjoittavansa siitä, mistä ei ole kirjoitettu. Keskimmäinen, Oscar, kokee onnettoman rakkauden ja pakenee häpeissään Afrikkaan. Sillanrakentajat seuraa Lauritzin ja Oscarin vaiheita toisen maailmansodan päättymiseen saakka. GUILLOULTA ON kysytty, miksi hän ryh- tyi kirjoittamaan aiheesta, jota on käsitelty jo monessa teoksessa. Toki kehitys kehittyy, mutta vuosisadan alkuvuosia leimaavat ennen muuta luokkayhteiskunnan myllerrykset, VELJESTEN VAIHEET 32 siirtomaavalloitukset ja ensimmäinen maailmansota. Veljessarjan lähettävät katedraalikoulun kautta insinöörioppiin heidän taitoihinsa luottavat rahakkaat hyväntekijät. Maantieteen ja ilmaston haasteet ovat epäinhimillisiä. Ne piinaavat mieltä ja kehoa. Oscarkaan ei henkisiltä ja fyysisiltä haasteilta säästy. Hän lähtee vuosikausiksi sillanrakentajaksi Pohjois-Norjan jylhiin oloihin. Sitä on myyty yksinomaan Ruotsissa jo lähes 300 000 kappaletta, ja käännösoikeudet on myyty 12 maahan. Ehkä jopa 10-osaiseksi muodostuvan sarjan ensimmäinen osa Sillanrakentajat kertoo köyhän kalastajaperheen kolmesta, orvoksi jääneestä, teknisesti lahjakkaasta veljeksestä, jotka pääsevät insinöörioppiin Saksan Dresdeniin, yhteen sen ajan parhaista opinahjoista. Kirjan alussa koulun rehtori kuvailee innostuneesti uutena vuosisatana edessä olevaa teknistä vallankumousta. Tällä hetkellä Guillou kirjoittaa sarjan kolmatta osaa. Ensimmäinen osa ilmestyi suomeksi lokakuussa ja toista osaa suomennetaan jo. Teos on osoittautunut valtavaksi menestykseksi. TUL:n voimisteluohjaajana tekemästään palkattomasta elämäntyöstä hänet on palkittu liiton arvokkaimmalla kunnianosoituksella, Helmi-merkillä. ja jopa maailman mitassa. 265 sivua. Jan Guillou kirjoittaa kokonaisen vuosisadan uusiksi havahtui vuosikymmenten vaihteessa outoon tilanteeseen. Hän, 42 romaanin mies, oli ilman aihetta. Haavoittuneet intialaiset ammuttiin. naisvoimistelua runon siivin on matkakertomus työläisurheiluseura Toukolan Teräksen urheilijatytön tiestä suomalaisen naisvoimistelun arvostetuksi avainhenkilöksi, liikuntaneuvokseksi. Koska kirjoittaja on Eevi Kaasinen, on selvää, että kerronnassa merkittävä osuus on runoilla, joita kirjoittaja on aina yhdistänyt liikuntaan. Ne kuvaavat eri tapahtumiin liittyviä tunnemaailmoja. Kuten sosiologi Leena Laine esipuheessaan toteaa, on teos ensimmäinen naisvoimisteluohjaajan julkaistu muistelmateos Suomessa . Rouva Liikuntaneuvos Eevi Kaasisesta leivottiin vuonna 1999. LEIPÄTYÖNÄÄN ?Opettajakollegat joskus kysyivät, miten kahdeksantuntisen työpäivän jälkeen vielä jaksoin lähteä salille ohjaamaan ja vielä palkatta. Hän ohjauksessaan ovat olleet niin pikkutaaperot kuin SM-voimistelijatkin, ulkomailla kilpailleet voimistelujoukkueet kuin tuhatpäinen kenttävoimisteluryhmä. Siitä, kun hän alkoi ohjata ikätovereitaan on kulunut kohta 20 vuotta. Naisvoimistelun grand old dame ei eläkkeelläkään malta lopettaa, vaan työskentelee eläkeläisten liikunta- ja runoryhmien parissa. Kaikessa toiminnassa on Kaasisen tunnusmerkkinä ollut runouden yh- Eevi Kaasinen distäminen liikuntaan. Hän käyttää ammattitaitoaan johtamalla kunnianhimoista hanketta, syvälle ItäAfrikkaan rakennettavaa rautatietä. Saksalaisten rautatietä rakentavan Oscarin silmin Guillou kuvaa brittien julmuuksia sodan aikana. Heidän tekonsa eivät yltäneet kuusi miljoonaa ihmistä tapattaneen Belgian kuninkaan Leopold II:n hirmu- Hannu Hurme JAN GUILLOU: Sillanrakentajat. Suomentanut Taina Rönkkö. Guilloun tapa kertoa on kuitenkin aivan ainutlaatuinen. 605 sivua.. Se on taistelua voittamattomilta tuntuvia luonnonvoimia vastaan. Vain omien lastensa ensimmäisinä kasvuvuosina hän kertoo joutuneensa harrastuksestaan tinkimään. Kaasinen oli opettaja Vantaalla. Toisenlainen perustelu kertoo, miksi hän toimi nimenomaan TUL:ssa, jonka seuraan isä hänet jo viisivuotiaana vei. Hän kertoo olleensa työläistyttö, joka löysi liikunnan ja runon seurassa, jonka toiminta oli tyypillistä sisällissodan jälkeen perustetussa TUL:ssa. Ratkaisu syntyi kävelylenkillä vaimon kanssa: 1900-luvusta voisi kirjoittaa kirjasarjan. Kirjat Eevi Kaasiselle liikunta on kuin runo on tehnyt ainutlaatuisen elämänuran naisliikunnan ohjaajana Työväen Urheiluliitossa. Kiivaimman aktiivitoiminnan jätettyään hän tarttui toisenlaiseen kulttuuritekoon: neljä runoteosta saivat jatkokseen muistelmateoksen. Lokakuun alussa julkaistu Liikkeen harmonia
Tässä Raamatun- ja luonnonvastaisessa harhaopissa on tarkoituksellisesti kadotettu Jumalan luomien ihmisten ja eri sukupuolien välinen keskinäinen kunnioitus. El oli luonut maailman, Astarte oli taivaan kuningatar ja poika Baal oli kasvillisuuden kuoleva ja ylösnouseva jumala. Punapukuinen Bette Davis käyttäytyy siinä kliseisen häpeämättömästi ja menettää rakastettunsa. Floridassa julkaistussa hartauskirjassa Iisebelien keitokset sakenevat (2011) Isebelin henki usuttaa Haitin ihmissyöjät, zombit ja voodoopapit kristittyjen kimppuun. Surullista kyllä, tekeleen takana on suomalainen nainen, Marja Lindqvist. Aika tavalla toisenlaisen näkökulman avaa Günter Grassin Kampela (1979), jossa Isebel ja muut naiset ovat paitsi ruuanlaittajia myös historian muovaajia ja kulttuurin kantajia. Vaihtoehtoja on tasan kaksi: hän oli kaikkien porttojen äiti tai feministien kantaemo. Kaikkien aikojen fanaatikoille Isebel on kuitenkin ollut lyömäase, » Kaikkien aikojen fanaatikoille Isebel on kuitenkin ollut lyömäase, jolla on hutkittu sanavalmiita ja toimeliaita naisia. jolla on hutkittu sanavalmiita ja toimeliaita naisia. Koivuniemen teekkarilahkossa vaimot vaiennetaan Isebelillä ja eräissä muissa salaseuroissa puhutaan Isebelin hengestä, joka on vääristänyt naispappien jumalkuvan ja suistanut heidät epäjumalanpalvelukseen. Kaikesta päätellen Isebelin palvelijat aloittivat näihin päiviin jatkuneen defenestraatio-perinteen. Sulaa hurskauttaan Jehu tappoi myös Ahabin suvun 70 poikaa, paljon muita sukulaisia, ylimyksiä, uskottuja, pappeja, valtiovierailulle saapuneet 42 prinssiä ja vihdoin kaikki, jotka tulivat tiellä vastaan. Näistä huomattava osa turvasi huolissa Astarteen. KUNINGAS AHABIN valtakunta oli vauras, väkevä ja moni- kulttuurinen. Kun Aabrahamin vaimo Saara ei saanut lasta, sijaissynnyttäjäksi pestattiin orjatar Haagar. Lainaan tähän Isebelin itsetietoisen repliikin. ?Se onnistui! Sa tyttärestäs, Baal, saat kunniaa. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Kuningatar ja irtopirkko IHMISMIELEN INSINÖÖRI Fjodor Dostojevski ei ehtinyt kir- joittaa Karamazovin veljeksiä loppuun, joten emme tiedä, millaisen henkistymisen asteen Gru?enka, isän ja pojan juonikas lemmitty, olisi vielä saavuttanut. Gru?enkaa on kutsuttu venäläiseksi Isebeliksi, mikä yhdistää hänet Maria Veriseen, Katariina de Mediciin ja Lenita Airistoon, joita on samalla tavalla soimattu. Mutta kuka Isebel sitten oli. Tuo Jahven sietämätön palvelus on pian laho niittyhaavan runko, mi omaan kehnouteen kaatuvi. Baalin temppelistä tehtiin paskahuussi. Palkkiona hyvin toimitetusta työstä Jehu voideltiin kuninkaaksi ja hänen suvulleen luvattiin kuninkuus aina neljänteen polveen saakka. Loistavasta alusta huolimatta Jehu osoittautui surkeaksi hallitsijaksi, mutta kirjurinsa hän valitsi huolella. Pian kolmetuhatta vuotta juutalaiset ja kristityt ovat uskoneet, että koko sotkun takana oli maailman riettain nainen, kuningatar Isebel. MOLEMMAT PUOLISOT, sekä Ahab että Isebel, ovat historiallisia henkilöitä, joskin Isebelille kuulunut sinetti tunnistettiin vasta nelisen vuotta sitten. Saarnaaja ja karavaanari Veikko Vuorinen kirjoittaa blogissaan näin: ?Tuntuu että varoitus Iisebelistä ja hänen tempuistaan on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Suomessa vallitsee ihmeellinen tasa-arvolla ratsastava poliittinen ja uskonnollinen ilmapiiri, joka julistaa, ettei ole olemassa ?miestä ja naista?. Ja silloin eivät silmäykset nurjat sun ympärilläs välky, Isebel!? Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko. 33. Syypäitä ihmiskunnan suureen epäonnistumiseen ovat sen sijaan miehet ja tietysti typerän lättänä kampela, varmaankin koiras. ISEBELIN AVIOMIES kuningas Ahab heräsi eloon Herman Melvillen romaanissa Moby Dick (1851). Isebel kampasi hiuksiaan ja maalasi silmiään, mutta edes Jehun kirjuri ei väitä, että hän olisi ollut miehelleen uskoton. ?Noituus ja haureelliset menot?, joita Isebel mukamas tuki, tarkoittavat vain kilpailevien jumalien kulttia. Hekumallisesta Isebelistä on tehty useita elokuvia, joista tunnetuin on William Wylerin Jezebel (1938). Itse kallistun jälkimmäiselle kannalle. Isebel oli Israelin kuningatar, alkuaan foinikialainen prinsessa, joka avioitui kuningas Ahabin kanssa. Sun vihamiehiäs kuin mädänneitä viinimarjoja ma hylkiöinä maahan karistan. Kuningas Salomo piti kovasti naisista ja hänellä oli haaremissaan vähintäänkin tuhat vaimoa. Kauniiksi lopuksi kulkukoirat hotkivat lihanriekaleet kitaansa. Ikkunasta tönäisemisellä on oikein sanakin: defenestraatio. Kun kuningas Ahab oli kuollut, omat palvelijat tönäisivät Isebelin norsunluupalatsin ikkunasta alas ja Jehu huristi paikalle sotavaunuilla, jotka murskasivat kuningattaren elävältä. Myöhempien aikojen Ahab oli kapteeni ja valaanpyytäjä, joka jahtasi pakkomielteen riivaamana valkoista kaskelottia. ?Call me Ishmael?, kutsu minua Ismaeliksi, Moby Dick alkaa niin kuin tietävät nekin, jotka eivät ole kirjaan eläessään tarttuneet. Myös Ismaelilla, romaanin kertojalla, on raamatullinen tausta. ? KUTEN ISEBELIN tarina osoittaa, vahva nainen saa helposti porton ja irtopirkon maineen. Foinikiassa harjoitetusta Baalin ja Astarten kultista Isebel ei kuitenkaan luopunut, sillä jumalat nauttivat kansansuosiota myös hänen uudessa kotimaassaan. Perusluterilaisen veri hyytyy, kun Baalin nimi mainitaan, mutta aina Baabelin pakkosiirtolaisuuteen asti Palestiinassa vallitsi polyteismi. Alkuaikojen tärkeimmät jumalat olivat El, Astarte ja Baal. Yhdessä vaimonsa Isebelin kanssa hän pyrki modernisoimaan lainsäädäntöä ja lujittamaan maallisen hallitsijan asemaa, jota uskonnolliset fanaatikot uhkasivat. Tilannetta käytti hyväkseen upseeri, josta saattoi totisesti sanoa, että tippaakaan en kehu, mutta sellainen Jehu. Antiikin Kreikassa Baalista kuoriutui Adonis, kuvankaunis nuorukainen. Israelin ensimmäisellä kuninkaalla Saulilla oli sellaisia poikia kuin Iisbaal (Baalin mies) ja Meribbaal (Baalin soturi), yksi kuningas Daavidin pojista oli Baaljada (Baal tuntee). Alku oli hankala, mutta loppujen lopuksi Haagarin pojasta Ismaelista tuli arabien kantaisä ja islamin profeetta. Mutta sokeri pohjalla: suomalainen kansanvalistaja Alpo Noponen kirjoitti joululaulujen ohessa viisinäytöksisen murhenäytelmän Ahab Israelin kuningas (1899), joka esitettiin Kansallisteatterissa
seurantaa toki niillekin voisi sälyttää. Isossa vahingossa heitä on sankoin joukoin. Minäkin lukeudun samaan sakkiin, mutta silti haluan sanoa, kuinka pato on tehtävä. Opiskelin Turun yliopiston maaperägeologian laitoksella rakennusgeTALVIVAARAN ONNETTOMUUS ologiaa vuosina 1970?72. Osmo Rantanen, Mikkeli. LEHTIKUVA/ KIMMO RAUATMAA Onko vasemmistoliitto yhä työväen puolue? kokonaiskannatus laskee . marraskuuta » Harvat duunarit todellisuudessa kannattavat sydämessään oikeistoa. Helsingin vaalissa duunareiden äänisaalis on alamittainen, kun sen suhteuttaa duunariehdokkaiden määrään: duunariehdokas sai keskimäärin 61 ääntä. myös köyhien . Mutta meillä duunareilla ei ollut yhtään julkkisehdokasta, tai edes muuten mediassa näkyvyyttä saanutta ehdokasta, mikä Suomen nykyisessä, amerikkalaistyylisessä vaalikampanjoinnissa näyttää olevan menestyksen iso osatekijä. Se on nykymaailmassa vaikea juttu, mutta mahdollista. Pitää myös kysyä, onko vasemmistoliitto tehnyt tarpeeksi, tai edes mitään, sen estämiseksi, että Helsingin kokoomusjohto on syrjinyt ja suorastaan estänyt uusien teollisten työpaikkojen syntymistä Helsinkiin ja vanhojen pysymistä kaupungissa. Siinä kunnallispolitiikka on avainasemassa. Kivisydän katetaan moreenilla tai vastaavalla, joka tiivistetään. Kivisydän on viisi metriä paksu, ja tiivistetty moreeni molemmin puolin patoa kolme metriä silloin kun padotaan vesistöjä. Uutisissa näkyneiden allaskuvien mukaan ei altaiden pohjia ole raivattu saati sitten injektoitu. Tämä tapahtuu pumppaamalla maaperään injektointiainetta, joka kovettuessaan tekee pohjamaasta tiivistä, ikään kuin betonia. Pato rakennetaan tiiviin ja kantavan pohjan päälle. Tässä vastaukseni ydin Anu Suoranalle (VL 9.11.). Kysyn suoraan, koetaanko Vasemmistoliitto yhä työväen puolueeksi, jos sillä ei ole tarjolla työläisehdokkaita vaaleissa. ja välillä pitääkin . Helsingissä, huolimatta kaupungin kokoomusjohdon nurjasta suhtautumisesta teollisuuteen, on yhä lähes 20 000 teollista työpaikkaa, ja duunarinimikkeen alle voi laittaa vähintään 65 000 työpaikkaa. Lisäksi Stadissa tekee esimerkiksi lastenhoitotyötä noin 10 000 ihmistä. Ja mitä muuta kuin duunareita ovat vaikkapa raskasta hoitotyötä pienellä palkalla tekevät ihmiset. Silti väitän, että harvat duunarit todellisuudessa kannattavat sydämessään oikeistoa, sen enempää kuin perussuomalaisiakaan. Valvontako ratkaisee ongelmat? VIIKKOLEHDEN Talvivaara-jutuissa 16.11. syylliseksi huudettiin monella suulla valvonnan puutetta ja vaadittiin lisää väkeä ympäristöhallintoon. Sen sijaan resursseja pitäisi olla nimenomaan iskujoukon kutsumiseen ja kustantamiseen aina kun tarvetta ilmenee. Iskujoukkoja tarvitaan muihinkin haasteisiin kuin ympäristömyrkkyihin. ei tosin ja onneksi Helsingissä. Elythän ovat lähinnä alueen juoksupoikia, eivätkä asiantuntijoita monessakaan asiassa. Voimme olla eri mieltä . On tietenkin erilaisiin tapauksiin erilaisia patoja, mutta yleinen periaate on se, että padon perustuksen pitää olla nestettä läpäisemätön. Ely-keskuksista ei millään löydy tarvittavaa osaamista, vaikka resurssit moninkertaistettaisiin. Elyjen porukka on painotetusti ?vain. Eli laulavat niitä lauluja, mitä jotkut muut alueen vaikuttajat sanovat, usein ohi lainsäädännön. Pelkästään Elyjen resurssien lisäämisellä pulmaa ei ratkaista, etenkin jos kyse henkilöresursseista. Padon sisus on tehty kivilohkareista, ja niiden painon pitää olla se, mitä tulevan altaan täyttö edellyttää. Veden puoli katetaan karkealla kivimurskeella aallokon toiminnan estämiseksi. Rikastushiekka-altaiden padot pitää tehdä samalla periaatteella, joskaan materiaalien paksuuksien ei tarvitse olla niin järeitä kuin vesistöjen patoamisessa. saavutettavaksi on luonut uuden, koulutetun työntekijäpolven perinteisten työläisammattien rinnalle. Sehän on yksi vasemmiston alkuperäisistä, keskeisistä vaatimuksista. Mutta se, että näitä työpaikkoja, onneksi, on Helsingissä nykyisin niin paljon, ei kerro koko totuutta. Koulutetun toimihenkilönkin kannattaisi joskus lähteä duuniin ennen seitsemää julkisilla kulkuvälineillä, niin hän huomaisi, millainen aamuruuhka silloin vallitsee. Pitkässä juoksussa Talvivaarana osuus kaikista ympäristöongelmista ja -riskeistä jäänee pariin prosenttiin, jos yltää siihenkään. Keijo Rajakallio Helsinki. Monetkaan varhain työhön rientävistä eivät asu Helsingissä, koska siihen ei yksinkertaisesti ole varaa. Jos joku sanoo, ettei nykyisin voi määritellä, kuka on työläinen, en usko siihen. Ja sen tekijät. Ilpo Haaja telakan pääluottamusmies Helsinki Padosta voidaan tehdä kestävä on osoittanut taas sen, että vahingon sattuessa jälkiviisaita riittää. Enkä usko siihen jos joku sanoo, ettei ole enää duunareita, koska ei näe haalaripukuisia kadulla (virolaisia ei kai oteta lukuun). Ja senkin ymmärrän, että nykyään on vaikea ymmärtää duunarin todellisuutta, koska se ei ole julkisuuden kannalta trendikästä. Siihen kuului oppi padon rakentamisesta. Hyvin toimeentulevaa keskiluokkaa vai? Arvostan sitä, että koulutuksen laajentaminen kaikkien . asioista, mutta pahin minkä tässä tilanteessa voimme tehdä, on jakaantuminen eri leireihin. Minua, vanhaa vasemmistolaista, hämmästyttää ja vähän hirvittääkin tämä fanaattinen usko siihen, että kaikki ongelmat voidaan hoitaa valvontaa tehostamalla, sen vaatimaa byrokratiaa paisuttamalla ja kaikenkattavia kieltoja ja rajoituksia lisäämällä. Vaikka onhan se myönnettävä, että jos luodaan systeemi, jossa toinen puoli kansasta vahtii ja väijyy että toinen puoli noudattaa jatkuvasti lisääntyviä ja kiristyviä kieltoja ja rajoituksia, niin ei siinä paljon ympäristövahinkoja pääse tapahtumaan. Eikä paljon muutakaan. VASEMMISTOLIITON 34 Talvivaaran kipsisakka-altaan eteläisessä vuotokohdassa ja vuotaneen kipsisakka-altaan reunaa pumppausputkineen 15. Onko niin, että kaivosyhtiö katsoo toiminnan tilapäiseksi ja siitä syystä padot jäävät hunningolle. Eelis Pulkkinen Ylitornio Seppo Hursti Kiiminki Ympäristöiskujoukko Talvivaaraan TALVIVAARAAN TARVITAAN erityinen kansallinen ympäristöpuolen iskujoukko valvontaan, kuten säteilypuolella jo onkin (STUK). hallintovirkamiehiä (siinä ehkä hyviäkin), mutta ei joka Elyssä voi olla hyvin syvällistä ympäristöasiantemusta ja sen rinnalla vielä kokonaisuuksia ja yhteisvaikutuksia sosiaalisine vaikutuksineen ymmärtäviä asiantuntijoita. Jättäisin Ely-keskusten tehtävät hallinnollisten päätösten tekemisen. Juridista tms. Aiemmin on jopa onnistuneesti keskitetty duunariäänestäjien äänet muutamille ehdokkaille. Mutta vaikea on ymmärtää, miksi meidän puolueessamme esitetään köykäisin perustein tällaisia ajatuksia. Totta on, että työläistaustaiset ihmiset eivät enää yhtä johdonmukaisesti äänestä perinteisiä työväenpuolueita kuin aiemmin, minkä väitän olevan tulosta paitsi kaupallisen median rummutuksesta, myös työväenpuolueiden omasta toiminnasta. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? ?Kansalaisten yleinen sivistystason kohoaminen on johtanut edustuksellisen demokratian kriisiin, joka näkyi viimeksi suoritetuissa kunnallisvaaleissa.. Joka tapauksessa pohjan pitää olla tiivis, ja patoa pitää jatkuvasti tarkkailla, ja kosteuden tullessa läpi on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin. Luulen, että Talvivaarassa ei ollut jatkuvaa padon tarkkailua ja siitä syystä pääsi syntymään niin valtava vuoto
Sitä kautta edistetään kansalaisten tyytyväisyyttä kaikkia koskevien ratkaisujen tekemiseen. DEMOKRATIA TOIMII Paavo Niskanen YTT Kuopio 35. Esimerkkinä käytän Mikkeliä. Ennen vaaleja Suomenniemen, Ristiinan ja Mikkelin valtuustot päättivät yhdistää kunnat Mikkelin kaupungiksi 1.1.2013 alkaen. Tyhjää lompsaa on näytetty vanhuksillekin, kun ovat pyytäneet lisää hoitajia sekä inhimillistä kohtelua loppuelämänsä ajaksi. Todellisuus on aivan toinen, kun kenraalit lähtevät asialle. Se, miksi käytän Natosta terroristijärjestön halventavaa nimitystä, johtuu siitä, että olen lukenut sveitsiläisen tohtorin Daniele Ganserin tutkimuksen Naton salaiset armeijat. Päätösvaltainen valtuusto miehitetään lain säätämällä vaalijärjestelmällä (kunnallisvaaleilla). Kansalaisten yleinen sivistystason kohoaminen on johtanut edustuksellisen demokratian kriisiin, joka näkyi viimeksi suoritetuissa kunnallisvaaleissa. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Lisäksi kuulimme hiljattain uutisissa islanKOKOOMUS JA tellaanko, onko susi syönyt pieniä lapsia? Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Nato sen sijaan tarvitsee. Vai tiedustellaanko, onko susi syönyt pieniä lapsia? Voi hyvät hyssykät ei Suomi tuollaista konetta tarvitse. Asetan leivän, terveydenhoidon ja inhimillisen vanhuuden aseitten edelle. Reino Welling Jämsänkoski Mikä Islantia uhkaa? sen kova manipuloiva kolmikko, Niinistö, Salolainen ja Katainen, ovat ujuttamassa Suomea kuin käärmettä Nato-nimisen terrorijärjestön pyssyyn. Vanhuksethan menettävät siinä hurjan paljon aikaa ja rahaa että he etsivät ja ostavat tällaisia turhia tuotteita. Viisas mies ilmaisi asian täydellisesti: ?Petty, vindictive birds are stealing from the elderly!. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. tilaisen kansanedustajan, Arni Thor Sigurdssonin, kehottavan suomalaisia ja ruotsalaisia pysymään poissa Islannin ilmatilasta. Onko kokoomuslainen porvaristo jälleen (jo kolmannen kerran) myymässä maatamme, ja tällä kertaa, terroristijärjestö Natolle. Pitää luoda järjestelmiä, joiden kautta tavalliset ihmiset voivat osallistua nykyistä paremmin käsiteltävien yhteisten asioiden valmisteluun ja toteuttamiseen. Demokratiaa voidaan kehittää siten, että vähennetään niin sanottujen vaikuttajien valtaa ja määrää sekä lisättään hallintoon osallistuvien lukumäärää muun muassa kunnanosavaltuustoja perustamalla ja kansanäänestyksiä järjestämällä. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Tyhjän tiedustelua » Tiedus- ON KULUNUT ihmiselämässä vain pieni kotvanen kun viisaat johtajamme kertoivat, ettei ole varaa pitää yllä Keuruun ja Hallin varuskuntia. Venäjää ja Kiinaa yritetään saartaa ja siinä työssä tarvitaan Suomenkin apua. Uusi kylmä sota eroaa edellisestä vaarallisuutensa vuoksi. Maan itsenäistyttyä poliittiset puolueet ottivat hoitoonsa myös kuntien itsehallinnon. Sellainen olisi esimerkiksi Israelin hyökkäys Iraniin, jolloin olisimme jo lähellä kolmatta maailmansotaa. Kuulun siihen kansanosaan jolle armeijaksi riittää Pelastusarmeija. Siksi minua lievästi sanoen kyrsii verovarojen tuhlaus aseisiin. Nämä tilanteet vaali vaalien jälkeen, ovat laskeneet edustuksellisen demokratian arvostusta, mikä näkyy äänestysaktiivisuuden laskuna. Mikkelin äänestysprosentti on laskenut seuraavasti joka vaaleissa, ja sama ilmiö on nähtävissä kaikkialla Suomessa ja useimmissa Euroopan maissa. Tämä osoittaa, että kunnan jäsenistössä on huomattava määrä henkilöitä, jotka eivät jaa mielipiteitään päätöksentekijöiden kanssa. Angry Birdseistähän on tehty jo vaikka mitä oheistuotteita: kaikenmoisia pelejä, pehmoleluja, värityskirjoja, kännykänkuoria, vihkoja, vaatteita ja vaikka mitä muuta. Kaikki nämä vievät niin paljon rahaa, että voidaan jo puhua varastamisesta. Sitten on maamme sotilaitten ja Nato-joukkojen kanssa harjoiteltu yhdessä ?rauhan. on jakaantunut moninaisten intressiryhmien taistelukentäksi. Intressit ovat organisoituneet poliittisiksi (ryhmän etujen) puolueiksi. Kansallisvaltioiden syntyessä ja poliittisen vallan haltuunotossa voittaneet puolueet sopineet hallitusvallan kuuluvan tälle koalitiolle ja toiset muodostavat opposition. Oikeusturvaksi sovittiin demokraattinen vallan kolmijako. Suomen paikallishallinto eriytettiin valtionhallinnosta lailla kunnallisesta itsehallinnosta. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Ei rauhaa rakenneta aseilla, eikä sitä rakenneta kuulumalla Naton kaltaiseen hyökkäysliittoon. Jo J.W. Tämä tilanne merkitsee yhteiskunnallista kriisiä. Yksi sen syy on vallan liiallinen keskittäminen kuntien ja valtion hallinnossa. Kunnallinen ja valtiollinen päätöksenteko on luisunut etäälle tavallisista kansalaisista. Vallan liiallista keskittämistä ovat harrastaneet kaikki poliittiset liikkeet. Edustuksellista poliittista toimintaa ei pidä kumota, vaan kehittää sitä käyttämällä suoraa kansanvaltaa apuvälineenä. Osallistumisjärjestelmien tulisi olla joko neuvoa-antavia tai luottamushenkilöitä ja virkamiehiä tarpeen mukaan sitovia. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Ensin on solmittu Nato-kumppanuus Suomen ja Naton kesken. Kansalaisten osallistumisen lisäämistä eivät niitä sanoissa vaalivat vasemmistopuolueetkaan ole riittävästi toteuttaneet, vaan ne ovat tyytyneet toimimaan nykyisen vanhentuneen edustuksellisen demokratian järjestelmässä. Päätäntävallan ovat ottaneet liiaksi omakseen yhteiskuntamme johtavat luottamushenkilöt ja virkamiehet, vaikka kyselytutkimusten mukaan kansalaisia kiinnostaa osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon. Suosittelen kaikille suomalaisille tutustumista kyseiseen väitöskirjaan. Nato-kumppanuudestakin on syytä erota. Tämän vuoksi kehityksen tulisi johtaa edustuksellisesta päätöksenteosta kohti kansalaisyhteiskuntaa, jossa mahdollisimman laajat kansalaispiirit MINULLE SYNTYNEEN vaikuttaisivat tehtäviin päätöksiin. Tämän kansalaisyhteiskunnan käytäntöjen kehittämiseen tarvitaan kaikkia. Osmo Rantanen Mikkeli Kansan valtaa pitää lisätä nykyisin heikosti, koska lähes puolet kansalaisista ei äänestä julkisissa vaaleissa. Snellman sanoi noin sata vuotta sitten, ettei ?Suomi tule sodalla koskaan mitään saavuttamaan. (Pikkumaiset, kostonhimoiset linnut varastavat vanhuksilta!). Jotain rajaa tähän meininkiin! Lintujen täytyy lopettaa vanhuksilta varastaminen nyt ja heti. ANGRY BIRDS Leena Hölttä Järvenpää Itsekkäät linnut varastavat vanhuksilta, kirjoittaja sanoo. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Kansalaisyhteiskuntaa kehittämään käsityksen mukaan idean kansanvallasta nosti käytännön tasolle Ranskan vallankumous 1700-luvun lopulla, jossa kansannousu kukisti kuningasvallan. Tällä tapahtumalla on ollut valtava merkitys koko länsimaiselle demokratia-käsitteelle yhteiskunnallisessa elämässä. Idean syntyaikaan kansanvallasta lienee ollut ihanteellinen mielikuva yhtenäisestä kansanosasta, jolle olisi syytä keskittää valta yhteiseksi hyväksi, toisia vanhaa valtaa omaavia voimia vastaan. Päätökset eivät tyydyttäneet kaikkia kuntalaisia, joten monelle jäi hampaankoloon tehty sopimus. Montako ihmistä on irtisanottu tai lomautettu sinä päivänä. Muuttuminen kuumaksi sodaksi voi olla yhden virhearvion takana. Sivistyksessä on sen ainoa tuki ja turva?. Sivistykseen ei kuulu aseitten kanssa elämöiminen. Elettyjen vuosisatojen kuluessa kansanvallan idea on kohdannut monia historian käänteitä, joissa ?kansa. Pahinta on, että lapset ja nuoret toivovat Angry Birdsejä lahjaksi esimerkiksi isovanhemmiltaan. Maailmamme olevan uuden kylmän sodan kynnyksellä. Nyt pitää ostaa tiedustelukone vaatimattomaan 120 miljoonan euron hintaan. Mitähän sillä tiedustellaan. Kyllähän Naton koneita lentelee jo Suomessa, mutta kai niillä jonkinlainen roti vielä on lentelyssä täällä. Aseostoihin ja sota-harjoituksiin käytetyt varat pitää sijoittaa sosiaaliturvaan ja rauhan puolesta tehtävään työhön sekä opetus- ja sivistystyön hyväksi. Ahti Matinlassi Kemi Vihaiset linnut vievät rahat on jo aivan liian suosittu sekä nuorten että vanhempien ihmisten seurassa. puolustamista ja lopuksi pyritään pohjoismaisen yhteistyön verukkeella saattelemaan Naton pyynnöstä suomalaisia Horneteja Islannin ilmatilaan, muka valvontatehtäviin. Herää kysymys: Mikä Islantia uhkaa? Suomen kansan suuri enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä. Gallupit ovat sen kertoneet. Poliittinen järjestelmämme ei päästä kansan mielipiteitä riittävästi esiin. Jotta tilanne korjaantuisi ja kaikkien kansalaispiirien tarpeet ja edut otettaisiin riittävästi huomioon yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäessä, kansalaisten tulee kokea yhteisten asioiden hoitaminen omaksi asiakseen. Silloin onkin rikas Suomi tekemässä ostoksia. Ostokset vaan tuppaavat olemaan tavalliselle ihmiselle yli hilseen kulkevia kuten kauniisti sanotaan. Niiden toteuttamisella lisätään kansalaisten kiinnostusta valtiollisiin ja kunnallisiin asioihin
Joukossa oli jalkapalloa pelannut 12-vuotias poika. Neljä israelilaissotilasta haavoittui palestiinalaisten tulituksessa ja rakettien ammuskelu Gazasta kiihtyi, mutta pysyi vielä yksittäisinä iskuina. Vain reilu vuosi sitten, lokakuussa 2011, Hamas järjesti vapaaksi viisi vuotta siepattuna olleen israelilaisen varusmiehen Gilad Shalitin. Mutta saattoi rajoitettu sota palvella Hamasinkin tarpeita. sodan jälkeen Israelin ja Gazaa hallitsevan Hamasin välillä vallitsi jonkinlainen kylmä rauha. Se myös lisäsi israelilaisten rajapartioiden härnäämistä. Asioiden mittasuhteita kuitenkin kuvaa israelilaisen ihmisoikeusjärjestön B?Tselemin laskelma. Se alkoi rakoilla viime kesänä, kun Hamas rupesi katsomaan sormien läpi äärijärjestöjen raVUODENVAIHTEEN 2008?2009 36 kettien ammuskelua Israeliin. Mahdollisesti Hamas itsekin ampui joitakin raketteja jo ennen parin viime viikon tapahtumia. Erillisissä välikohtauksissa sen sotilaat ampuivat kuusi palestiinalaissiviiliä rajan lähellä, mutta » Sota ei syttynyt vahingossa. Gazan puolella. Sen mukaan ?kylmän rauhan. Israel vapautti vastineeksi joukon palestiinalaisvankeja. Hamasin puolelta sopimuksen neuvotteli järjestön sotilaskomentaja. Kiinan pääneuvottelijan Xie Zhenhuan eväät ensi maanantaina alkavaan Dohan ilmastokokoukseen LEHTIKUVA/ MAHMUD HAMS Jälleen tuli lisää raunioita. Israelissa vaaliaseet ladattiin kovapanoksilla » Ei tarvitse olla kova kyynikko todetakseen, että kahdeksan päivän sota Gazassa sopi hyvin Israelin hallituksen piirustuksiin. aikana Israel surmasi 319 palestiinalaista, palestiinalaiset 20 israelilaista. Helvetin porttivahdit Marraskuun ensimmäisellä viikolla Israel ryhtyi selvästi pohjustamaan konf liktia. LEHTIKUVA D ulkomaat Hiilidioksidipäästömme kasvavat, kunnes bkt:mme on viisinkertainen nykyiseen verrattuna
Kahdeksan päivän konfliktissa kuoli 5 israelilaista ja 162 palestiinalaista, joista 37 lapsia. Israel lopettaa kaikki aseelliset vihollisuudet Gazassa. Kaikki Gazan palestiinalaisryhmät lopettavat kaikki vihollisuudet Israelia vastaan. Gazan rajanylityspaikat sovittiin avattaviksi 24 tunnin kuluessa tulitauon alkamisesta. Egypti saa molemmilta puolilta takeet sopimuksen noudattamisesta ja valvoo sitä. 37. SAKSALAINEN TUTKIMUSLAITOS BICC (Bonn International Center for Conversion) laskee vuosittain indeksin eri maiden militarisoitumisasteesta. Tuoreimmassa listassa ykkönen on jälleen kerran Israel. päivän vaaleihin yhteisellä listalla äärinationalistisen Yisrael Beiteinu -puolueen kanssa. Toinenkin piirre ros, Kuwait, Azerbaidzhan, Bahrain ja Saudi-Arabia. Pohjois-Korea voisi olla paha haastaja Israelille, mutta se on jouduttu luotettavien tietojen puuttuessa jättämään pois, samoin Eritrea, joka aiemmin on välillä ollut kärkipaikallakin. yhdistää sitä tuoreimpaan sotaan: se alkoi pian Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. Silloin Israel lopetti sodan pari päivää ennen Barack Obaman virkaanastujaisia. Näin kon?ikti vahvisti Hamasia suhteessa PLO:n palestiinalaishallintoon, jonka uskottavuutta ovat jo koetelleet korruptio ja voimattomuus. dellisuudessa maasota olisi alkanut vain, jos kon?ikti olisi vahingossa eskaloitunut irti suunnittelijoidensa näpeistä. Maasota olisi tuonut Israelille omia sotilastappioita, eikä sellainen sovi vaalivaltiksi. Israelin joukoilla ei olisi ollut vaikeuksia tunkeutua Gazaan, mutta sitten siellä olisi pitänyt joko pysyä tai lähteä jossakin vaiheessa pois. Nyt hajota ja hallitse -politiikkaan sopii sala?stien nouseminen vanhojen pelureiden rinnalle. Israel haluaa, ettei mikään niistä täysin häviä, mutta ei myöskään nouse liian vahvaksi. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.? Loputon ?rauhanprosessi? Netanjahu uhkasi maahyökkäyksellä ja keskitti joukkoja Gazan rajalle. Tästä on Israelin hyvä jatkaa ruuvin kiristämistä Iranin suuntaan. Sen kiistakumppani Turkki on 24:s. Netanjahu on ärsyttänyt Obamaa ylimielisyydellään ja tukemalla ennen vaaleja Mitt Romneyta. Netanjahu muistaa tietysti myös kevään 2009. Egyptissä on johtavaksi puolueeksi noussut Hamasin veljesjärjestö Muslimiveljeskunta. Egyptillä oli tärkeä rooli keskiviikkoiltana voimaan astuneen tulitauon välittäjänä. Lisäksi Israel on sotkenut välinsä Turkin kanssa. Helmikuussa Hamas katkaisi suhteensa Syyriaan ja sulki Damaskoksessa olleen päämajansa. Nyt se on taas vastarinnan eikä myöntyväisyyden edustaja. PLO:n hallitsemalla Länsirannalla järjestettiin Hamasia tukevia mielenosoituksia. Suomi on sijalla 27. BICC laskee indeksinsä yhdistämällä joukon muuttujia. Siinä muun muassa verrataan sotilasmenojen osuutta bruttokansantuotteesta ja niiden suhdetta terveydenhoitomenoihin. » Israelin johto tarvitsee Hamasia vihollisekseen. Varoitusviesti Iranille ?Israelin turvallisuus. Toiseksi eniten a 82. tävä Kiina on vasta sijalla mmalla Nato-maista korkeimmalla a on Kreikka, joka on sijalla 14. KU Palestiinan hakemuksen uskotaan menevän yleiskokouksessa läpi. Israelin tavoite on, ettei ainakaan mikään suurista Länsi-Euroopan valtioista äänestäisi sen puolesta. Hamasin salafistihaastajat Hamas puolestaan on vahvistunut ulkopoliittisesti. Siellä on nyt useita todella kovan linjan islamistijärjestöjä, joista monilla on yhteyksiä kansainväliseen sala?stiliikkeeseen. Nämä järjestöt ovat syyttäneet Hamasia heikkoudesta ja alistumisesta sekä pitäneet tulitaukoa petoksena. Radikaalijärjestöille on antanut kaikupohjaa se, että tulitauko ei parantanut gazalaisten elämää. Puolue lohkesi työväenpuolueesta tammikuussa 2011. Obaman uskollisuudenvala Vuodenvaihteen 2008?2009 Gazan sota alkoi sekin pari kuukautta ennen Israelin vaaleja. Israelin johto tarvitsee Hamasia, mutta se tarvitsee sitä vihollisena eikä neuvottelukumppanina. Hamasin sisällä on linjakiistoja. Meshaal on antanut sovinnollisia lausuntoja. Myös ohjuksella surmattu Ahmed Jabari oli kovasta maineestaan huolimatta viime vuosina neuvottelulinjan kannattaja. 1980-luvulla Israel salaa tuki Hamasin syntyä, koska se halusi heikentää PLO:ta. ToLEHTIKUVA/ GALI TIBBON TULITAUKO Tulitauko alkoi keskiviikkona klo 21. Samalla siirtokuntia rakentamalla nakerretaan pala palalta ratkaisun edellytyksiä. Jos kon. Seuraavat kärkikymmenikön maat ovat Singapore, Syyria, Venäjä, Jordania, Kyp- Ahmed Jabari. Ehkä Yhdysvaltain on nyt vaikeampi käydä Iranin kanssa suoriin neuvotteluihin, joista ehti viime viikkoina liikkua huhuja. YK:n yleiskokouksen odotetaan ensi viikon torstaina käsittelevän Palestiinan hakemusta asemansa korottamisesta tarkkailijasta pysyväksi tarkkailijaksi. Silloin ulkoministeri Hillary Clinton vaati harvinaisen tiukasti Israelia lopettamaan siirtokuntien rakentamisen. Jo seuraavana syksynä Yhdysvallat palasi tutulle linjalle, jota eräässä kolumnissa kuvailtiin osuvasti: ?anna Israelille avokätisesti, älä odota mitään vastineeksi, äläkä kysy mitään?. Nyt Netanjahu on tuntenut tarpeelliseksi saada Yhdysvalloilta tavanomaiset uskollisuudenvalat. Tällainen asema on ennestään Vatikaanilla. Pysyvän tarkkailijan asemaan riittää yleiskokouksen päätös, eikä siis Yhdysvallat pysty estämään sitä vetolla turvallisuusneuvostossa kuten varsinaiseksi jäsenvaltioksi hyväksymistä. LEHTIKUVA/ GIANLUIGI GUERCIA Vasemmalla Hamasin poliittinen johtaja Khaled Meshaal ja oikealla Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu. n sotilasbudMaailman suurimman n indeksissä jetin maa Yhdysvallat on n rahaa käytsijalla 29. Ja Obama on vastannut kuuliaisesti ?Israelilla on oikeus puolustaa itseään?, kyselemättä kohtuuden perään. Tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 135 maata. Vaikka henkilökemian merkitystä ei pidä liioitella, se ei ole hyvä Netanjahun ja Obaman välillä. Israel ei enää halua sitoa joukkoja pysyvään miehitykseen Gazassa, mutta vetäytyminen olisi pitänyt pystyä markkinoimaan voittona. Masentavinta on kuitenkin se, että sota varmaan liittyi Netanjahun ja monen muun israelilaispoliitikon pitkän aikavälin tavoitteeseen torjua aidon kompromissin tekeminen palestiinalaisten kanssa. ?Rauhanprosessia. Hamasin poliittinen johtaja Khaled Meshaal ilmoitti tukevansa Syyrian kapinallisia ja muutti itse länsimieliseen Qatariin. Gazan sisällä Hamas kuitenkin on saanut haastajia. Parlamentti knesset on jakautunut niin moneen pieneen puolueeseen, että mikä tahansa enemmistö on horjuva. Korruptiosyytteet nykäisevät huippupoliitikon toisensa jälkeen syytettyjen penkille. Sosiaaliset ja talousongelmat ovat kasvaneet, ja hallitukseen kohdistuu tyytymättömyyttä monelta suunnalta. Pääministeri Benjamin Netanjahu pelasi jo kovaa uhkapeliä, kun hän lokakuussa ilmoitti oikeistolaisen Likud-puolueensa käyvän tammikuun 22. Nyt Obama aloittaa kohta toisen kautensa. Pinnan alla on jännitteitä. Se palvelee myös puolustusministeri Ehud Barakia, jonka Itsenäisyys-puolue on pelännyt putoamista ulos knessetistä. on saatu taas Yhdysvaltain ulkopolitiikan asialistan kärkeen. Viime viikon keskiviikkona Israel surmasi Jabarin ohjusiskulla. Hamasin mukaan isku ?aukaisi helvetin portit?. Alkoi satojen rakettien ampuminen Israeliin ja Israelin raskaat pommitukset Gazassa. Vaalityötä pommeilla Lyhyen sodan ilmeisin syy on Israelissa tammikuussa pidettävät ennenaikaiset vaalit. Israelin sisäpolitiikka on turbulenttia. Israel lievensi kahden viime vuoden aikana hiukan saartoaan, mutta se ei ole paljon kurjuutta vähentänyt. Tämä on suurin selittäjä sille, että reilun viikon mittainen rajoitettu sota saattoi sopia Hamasillekin. Sitä johtaa kovan linjan ulkoministeri Avigdor Lieberman. Netanjahua pääministerinä edeltänyt Ehud Olmert oli huhujen mukaan aikonut ilmoittaa paluustaan politiikkaan korruptiojutun jälkeen juuri viime viikon keskiviikkona. Sopiva rajoitettu sota, jossa ei tule paljon omia tappioita, on Netanjahulle paras vaaliase. ikti osoittaa laantumisen merkkejä, sitä lietsotaan. voidaan jatkaa vaikka maailman tappiin, kunhan tulosta ei tule
Fasistit vyöryvät LEHTIKUVA/ KIRILL KUDRYAVTSEV Romanovien dynastian musta-kelta-valkoinen lippu on Venäjä venäläisille -liikkeen tunnus. » Venäjällä kiihkokansallinen äärioikeisto on hakemassa uutta poliittista jalansijaa. Uuden kotipesän Venäjän uusfasistit ovat löytäneet maan vallanpitäjien vastaisesta mielenosoitusliikkeestä . on vaatimuksena vähintäänkin erikoinen, sillä Venäjä on aina ollut monikulttuurinen ja moniuskontoinen maa, jossa asuvat yli sata kansaa puhuvat yli sataa kieltä. ?Jo riittää Kaukasuksen ruokkiminen? kuuluu nationalistien iskulauseisiin. ?Venäjä vain venäläisille. Maassa on myös Euroopan ylivoimaisesti suurin muslimiväestö, joka on vuosisatoja elänyt suhteellisessa sovussa ortodoksisen enemmistön kanssa.. yhdessä liberaalien kanssa. TEKSTI Antero Eerola 38 VENÄJÄ OSOITTAA joskus olevansa mukana kiinni eurooppalaisessa kehityksessä . Venäjän kaduilla lunta ei luotaisi, kau- poissa ei olisi kassoja eikä montaakaan taloa rakennettaisi, jos maassa ei olisi muualta tullutta halpatyövoimaa. Äärioikeiston hampaissa on myös Venäjään kuuluva Pohjois-Kaukasus, jonka sanotaan elävän etnisten venäläisten rahoilla ja tuottavan vastineeksi vain terrorismia ja väkivaltaa. Tavoitteena ovat vaalit, mutta toistaiseksi toiminta on suuntautunut kaduille. myös kaikkein kiistanalaisimmassa merkityksessä. Monen Länsi-Euroopan maan tapaan myös Venäjällä ulkomaalaisvihaa lietsova, kiihkokansallinen liikehdintä on saanut uutta jalansijaa. Liikkeen keskeisiin vaatimuksiin kuuluu Venäjän palauttaminen venäläisille ja puhdistaminen ei-kansallisista aineksista. Äärioikeiston vihan kohteina ovat erityisesti miljoonat muista entisistä Neuvostoliiton maista tulleet siirtotyöläiset, joiden sanotaan vievän etnisiltä venäläisiltä työn ja toimeentulon. Todellisuudessa siirtotyöläiset tekevät töitä, jotka eivät kelpaa valtaosalle venäläisistä
Mielenosoitusliikkeen keskeisiin hahmoihin kuuluva bloggaaja ja viranomaisten korruption paljastajana mainetta hankkinut Aleksei Navalnyi on aiemmin ollut järjestämässä juuri Venäläisten marsseja. Liikehdinnän ytimessä ovat olleet Venäläisten marsseiksi (Russkii marsh) nimetyt mielenosoitukset. kutsutussa jättimielenosoituksessa Moskovassa äärinationalistien johtohahmoista Mironov ja Belov Potkin ovat olleet keskeisiä esiintyjiä. Ainakin puhetyyliltään he muistuttavat hyytävästi erästä toista kansallisuustietoista johtajaa Saksassa 1930- ja 40-luvuilla. ja Belov Potkinia henkilökohtaisesti . Koska Putin ja hänen tukipuo- lueensa Yhtenäinen Venäjä ovat aina saaneet lähes sadan prosentin kannatuksen PohjoisKaukasuksen tasavalloissa, hänen pitäisi siirtyä hallitsijaksi sinne, ovat kiihkonationalistien edustajat ehdottaneet. Muuta oppositiota nationalistien läsnäolo ei häiritse, pikemminkin päinvastoin. Kuvassa Navalnyi pidätetään lokakuun lopulla Moskovassa. 39. syytettiin yhteenottojen lietsomisesta Kontupohjan etnisissä väkivaltaisuuksissa Karjalassa vuonna 2006. Liberaalien rinnalla Venäjän poliittisen maiseman erityispiirre on se, että uusfasistit ovat vähitellen löytäneet kotipesän Venäjän vallanpitäjien ja erityisesti presidentti Vladimir Putinin vastaisesta katuoppositiosta. Kahdessa ?Miljoonien marssiksi. päivä. Tämän vuoden mielenosoituksen manifestissa väitetään, että Venäjä on tuhon partaalla ja siksi se pitää palauttaa vain venäläisten johtamaksi kansallisvaltioksi ja katkaista samalla maahanmuuton virta erityisesti Keski-Aasian maista. Marsseja ovat olleet organisoimassa sellaiset järjestöt kuin Laittoman maahanmuuton vastainen liike (johtaja Aleksandr Belov Potkin), Slaavilaiset voimat (johtaja Dmitri Djomushkin), Kansallissosialistinen aloite (johtaja Dmitri Bobrov), Venäläinen Yleiskansallinen liitto (johtaja Ivan Mironov) sekä jo 1980-luvun lopulta asti toiminut äärinationalistinen Pamjat-liike. Tunnettu bloggaaja ja korruption vastustaja Aleksei Navalnyi on aiemmin ollut järjestämässä Venäläisten marsseja. Kuten kiihkokansallismielisyyteen aina, myös venäläiseen nationalismiin kuuluu menneen suuruuden haikailu. Yhtenä taustatekijänä marsseille on Venäjällä vuodesta 2005 juhlittu Kansallisen yhtenäisyyden päivä marraskuun 4. Kansallisen yhtenäisyyden juhlapäivä viittaa vuoteen 1612, jolloin venäläiset karkottivat Moskovaa piirittäneet puolalais-liettualaiset sotajoukot. Uusvanha juhla on saanut ruman tahran kylkeensä, sillä vaikka valtiollisissa seremonioissa korostetaan Venäjän monikulttuurisuutta, kaduille lähtevät aina myös muukalaisvastaiset äärinationalistit. Erityisesti siirtotyöläiset ovat äärioikeiston vihan kohteina. Erityisesti Kansallissosialistinen aloite sekä Slaavilaiset Voimat ovat järjestöinä avoimen uusnatsistisia symboleita ja retoriikkaa myöten. Tämän vuoden aikana järjestöt ovat liittyneet yhteen koalitioksi, joka kulkee nimellä ?Venäläiset?. Sarjassaan suurin marssi järjestettiin tämän vuoden marraskuussa Moskovassa, jossa arviolta runsaat 20 000 ihmistä vaati Venäjää venäläisille. Liikkeen tunnus on musta-kelta-valkoinen Romanovien dynastian lippu, joka oli virallisessa käytössä tsaarin aikana vuosina 1858? 1883. Nykyisin hän pitää matalaa pro?ilia tästä osasta poliittista menneisyyttään. Venäläinen rasismia, äärioikeistoa ja muukalaisvihaa tutkiva Sova-tutkimuskeskus sanoo raportissaan, että uusfasistinen liike haluaa nyt nousta ylös ja ulos yhteiskunnan marginaaleista saadakseen asialistansa esille. Onnistuakseen tässä se haluaa siistiä ulkomuotoaan, loiventaa retoriikkaansa, ottaa etäisyyttä väkivaltaan ja hakea näin hovikelpoisuutta tulevien äänestäjien silmissä. Tämä on juuri se eurooppalainen kehityskulku, joka on nostanut äärioikeistolaiset puolueet parlamenttiin useissa Länsi-Euroopan maissa. LEHTIKUVA/ ANDREY SMIRNOV Uusnatsit ?Venäläisten. Muukalaisvihaa uhkuvista ääriryhmistä on tullut oleellinen osa Putinin vastaista liikehdintää. Kohti salonkikelpoisuutta Katuopposition oikeistoliberaalia laitaa edustava Venäjän entinen varapääministeri Boris Nemtsov on ylistänyt eri ryhmien saavuttamaa yhteisymmärrystä. ?Kukaan ei uskonut, että vasemmistolaiset, liberaalit ja nationalistit voisivat olla yhdessä ja sopia poliittisista vaatimuksista. Mutta haluan ilmoittaa teille, me sovimme tästä?, Nemtsov kertoi viime syyskuussa järjestetyssä Miljoonien marssissa. Katuoppositiolla ja äärinationalisteilla on myös toinen, henkilöön liittyvä kytkös. Aiemmin räyhäkansallisilla tunnuksilla propagandaa tehnyt Vladimir Zhirinovskin Liberaalidemokraattinen puolue on viime vuosina hillinnyt esiintymistään. Vaikka puolue vielä 1990-luvulla kosiskeli yhteistyöhön muun Euroopan oikeistopopulistisia puolueita, on se viime aikoina supistunut lähinnä Zhirinovskin yhden miehen viihdeyhtiöksi. Siksi äärioikeisto onkin suunnannut toimintansa kaduille. Mironovin mielestä nyt on käynnissä kaduista sota, jonka aidot venäläiset aikovat voittaa. ?Miljoonien marssi pitää muuttaa Venäläisten marssiksi. puolueeksi, joka osallistuisi tulevaisuudessa myös vaaleihin. Poliittista järjestäytymistä on vauhdittanut se, että viranomaiset ovat kieltäneet useat järjestöistä etnisen vihan lietsomisen ja rasistisesti motivoituneen väkivallan takia. Varsinkin Laittoman maahanmuuton vastaista liikettä . Sen tavoite on rekisteröityä eräänlaiseksi ?perusvenäläisten. Venäjän kaduille Moni luulisi myös, että itänaapurissa ihmiset olisivat saaneet vahvan rokotuksen fasismia vastaan, sillä juuri venäläiset saivat kärsiä kaikkein eniten sodasta Natsi-Saksaa vastaan. Noin 27 miljoonaa neuvostokansalaista maksoi sodan hengellään. Romanovien lipun alla Toistaiseksi äärinationalistit ovat saaneet vain vähän tilaa varsinaisessa poliittisessa päätöksenteossa. asialla Venäläisten marssit kokoavat yhteen monenkirjavia järjestöjä, joiden yhteinen nimittäjä on usko venäläisten kansalliseen ylemmyyteen. Ottakaa kadut haltuunne, sillä meitä vastaan on julistettu sota?, hän uhosi marraskuun alussa. Nationalistien mukaan Putin on rikollisen hallituksen rikollinen johtaja ja venäläisyyden petturi, joka on myynyt maansa Keski-Aasian diktaattoreille. päivänä. Vanha tsaarinaikainen pyhäpäivä palautettiin osittain siksi, että venäläiset olivat vuosikymmenten ajan tottuneet juhlimaan lokakuun vallankumousta marraskuun 7
Erityinen merkitys oli Italian albaaneilla. Tuona aikana toki koulutus- ja terveysolot paranivat, naisten asema koheni ja vanhakantaisia tapoja kuten verikostoa kitkettiin, mutta toisaalta Albania joutui eristyksiin muusta maailmasta ja diktatuuriajan poliittiset vainot jäivät yhä sen taakaksi. Albanian avauduttua sisäpolitiikkaa on leimannut kahtia jakautuminen, joka haittaa päätöksentekoa. Päähallitusvastuussa on Sali Berishan Demokraattinen puolue, mutta Sosialistisen puolueen johtaja Edi Rama mainostaa itseään jo seuraavana pääministerinä. monet pitävät vähemmistöjä syrjivänä, kalliina ja väärin ajoitettuna. Serbian eteläosassa Preshevon laakson albaanien sekä serbihallinnon välit kiristyvät edelleen vähän väliä, ja 2000-luvun vaihteen albaanien sissiarmeijan jäseniä vastaan on käyty oikeutta tänäkin syksynä. Montenegron albaanivähemmistö sen sijaan ei tarttunut aseisiin. on kehottanut albaaneja ripustamaan 100-vuotispäivänä punamustan kotkalipun ikkunaan. Assimilaation vuoksi Chamerian albaanien määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta arviot liikkuvat sadastatuhannesta miljoonaan. Kun Chameria Albanian itsenäistyessä päätyi Kreikalle, sieltä karkotettiin albaaneja Turkkiin. Albanian itsenäisyyspäivän ja samalla lipunpäivän vietto yhdistää silti eri maihin pirstaloituneita albaaneja. Makedonia, Serbia, Montenegro Makedoniassakin käytiin sisällissota, joka johti slaavihallinnon ja albaanien väliseen Ohridin sopimukseen vuonna 2001. Kansallistunteet nousevat pintaan etenkin urheilutapahtumien yhteydessä. Kreikassa asuu sekä viime vuosikymmeninä työn perässä tulleita albaaneja että myös historiallinen albaaniväestö alueella, jota albaanit nimittävät Chameriaksi ja kreikkalaiset Epeirokseksi. Chamerian albaanit ajavat oikeuksiaan käyttäen vertai- lukohtana rajan toisella puolella Albaniassa asuvan kreikkalaisvähemmistön oloja. Sekä Albaniassa että Kosovossa jopa korruptionvastaista toimintaa johtaneita virkamiehiä on jäänyt kiinni korruptiosta. Myös Kosovossa Clinton kehotti taisteluun oikeusvaltion puolesta ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, samalla kun hän vaati serbivähemmistöä yhteistyöhön valtion kanssa. Kosovon albaanihallinto ei ole pystynyt ulottamaan valtaansa Pohjois-Kosovon serbialueelle, mutta se on täyttänyt muut itsenäisyyssuunnitelman vaatimukset. Sen päällimmäisenä huolena on sulautumisen välttäminen, omakielisen kouluopetuksen järjestäminen ja ainoan albaniankielisen sanomalehden säilyttäminen. Molemmissa maissa albaanien määräksi arvioidaan muutama kymmenentuhatta henkeä. Kreikka ja Turkki Myös Kreikassa albaanivähemmistön ja pääväestön välillä on joskus yhteenottoja. Niinpä se tänä syksynä vapautui valvotusta itsenäisyydestä. Vaikka Albanian itsenäisyyspyrkimyksissä Kosovon kapinoilla ja sieltä kotoisin olleilla itsenäisyystaistelijoilla oli tärkeä rooli, suurvaltojen rajanvedossa alue jäi uuden valtion ulkopuolelle. Albania täyttää sata vuotta » Eri maihin pirstaloituneet albaanit juhlivat ensi keskiviikkona Albanian itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. kansallisen heräämisen 1800-luvulla samoihin aikoihin kuin Suomi ja saavutti itsenäisyyden Osmanien valtakunnasta muutamaa vuotta Suomea aiemmin. Pääministerin miljoonaluokan historia- ja kulttuuriprojektia ?Skopje 2014. Parlamenttivaalit pidetään ensi vuonna. Albania liittyi Natoon 2009 ja Schengenin sopimukseen 2010. Itsenäisyysjulistus annettiin 28. marraskuuta 1912, ja sitä oli allekirjoittamassa albaaniedustajia eri puolilta Balkania. Itsenäisyyden ajasta lähes puolet, vuodet 1944?1992, kului diktaattori Enver Hoxhan kommunistihallinnossa. Sopimus takaa oikeudet albaanivähemmistölle, joka muodostaa neljänneksen väestöstä. Toteutus on kompastellut kiistoihin albanian kielen ja kansallisten symbolien käytöstä. Alkuvuodesta tilanne kiristyi albaanikoululaisten busseihin tehtyjen hyökkäysten, kahden albaanimiehen ja sen jälkeen viiden makedonialaismiehen surman vuoksi. Se on laskenut, että Balkanilla näkyisi tuolloin yli kymmenen miljoonaa lippua. Lisäksi satojatuhansia albaaneja on muissa maissa, joihin heitä on muuttanut etenkin 1900-luvulla pakoon kotimaidensa poliittisia ja taloudellisia oloja. Samoin kävi sadoilletuhansille Jugoslavian albaaneille toisen maailmansodan jälkeen. Albaaneja muutti Turkkiin myös osmanien valtakaudella, ja monet Albanian itsenäistymistä ajaneet merkkihenkilöt toimivat Turkista käsin. Albaanien määräksi arvioidaan jopa miljoonia, mutta vain osa heistä on säilyttänyt kielensä ja kulttuurinsa. Italia ja muut Albanian itsenäistymisen aikaan emigranttiyhteisöjä oli esimerkiksi Bulgariassa, Romaniassa, Ukrainassa ja Egyptissä. Valtion velka on saavuttanut kriittisen 60 prosentin rajan bkt:sta. Albaniassa on asukkaita 2,8 miljoonaa. ALBANIA KOKI 40 Kosovo Albanian lippu yhdistää eri maissa asuvia albaaneja. Skanderbegin aukio on Albanian pääkaupungin Tiranan keskipiste. Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton muistutti taannoisella Albanian-vierailullaan isäntiä vapaista vaaleista, korruption vastustamisesta ja sisäisen poliittisen vihanpidon lopettamisesta. Nämä parisataatuhatta henkeä ovat välttäneet sulautumisen. Arviot maailman albaanien kokonaismäärästä vaihtelevat suuresti. Albaanien yhtenäisyyttä ajava protestiliike ?Punamusta allianssi. Suomessa asuu runsaat seitsemäntuhatta albaania, joista valtaosa on kotoisin Kosovosta. Tuula Nevala. Euroopan Unionin jäsenehdokkuus on juuttunut siihen, ettei parlamentti ole pystynyt hyväksymään kolmea viimeistä EU:n vaatimaa lakia. Taloudessa Albania on pudonnut Balkanin maiden häntäpäähän. Uusien tulijoiden lisäksi Italiassa on vanhaa albaaniväestöä, joka muutti sinne jo osmanien tunkeutuessa Balkanille. Aktiivisia yhteisöjä on esimerkiksi Yhdysvalloissa, Saksassa, Sveitsissä ja Ruotsissa
Uutta perustuslakia luonnostellaan sharian perustalle. Siellä Sally Toma kertoi Muslimiveljeskunnan ja sen perustaman Vapaus- ja oikeus -puolueen edelleen etsivän linjansa. Tunisiassa ja Egyptissä tapahtumat olivat kapina kapitalismia vastaan, arvokkuuden, sosiaalisten oikeuksien ja vapauden puolesta. Toma on kopti, siis kristitty, mutta hän ei johda poliittisia näkemyksiään tästä. Muslimiveljeskunta on ollut vallassa 22 kuukautta, mutta se ei ole pystynyt antamaan mitään, Sally Toma sanoi. Hän kertoi läheisestä ystävästään Mina Danialista, nuoresta ihmisoikeustaistelijasta, joka tapettiin 27 muun koptin kanssa mielenosoituksessa Masperon tv-talon ulkopuolella. Mielenosoittajat lokakuussa 2011 protestoivat erään kirkon tuhoamista vastaan, mutta protesti kohdistui myös valheelliseen tv-uutisointiin. Toma näytti Minan taistelulippuasetelman, jossa olivat samassa tangossa Egyptin lippu, islamilainen ja kristitty symboli sekä punainen lippu. . Hän esimerkiksi ei käytä huivia, päinvastoin kuin useimmat Egyptin naiset. Taistelu jatkuu! ISLAMISTIT EIVÄT olleet hallituksia kaatamassa senkin vuoksi, että yleisen tulkinnan mukaan uskovien pitää totella vallitsevaa järjestystä. Onhan Martti Lutherkin kehottanut antamaan keisarille mitä keisarille kuuluu. Koptien ei tietenkään tarvitse välittää Lutherista. Ennen kaikkea hän on kuitenkin ollut mukana erilaisissa pienemmissä aktivistiryhmissä, sellaisissakin, jotka Hosni Mubarakin diktaattorikaudella toimivat maan alla. Tahririn aukion liikehdintää johti aluksi vallankumouksellisen nuorison yhteisneuvosto, jonka seitsemästätoista jäsenestä Sally Toma oli ainoa nainen ja ainoa kristitty. Ryhmä vaikutti keskeisesti Mubarakin kaatumiseen. Nyt Toma pääasiassa toimii hyvin toisenlaisessa järjestössä, antimilitaristisessa Valehtelijat-ryhmässä, joka levittää tietoa armeijan ja poliisin julmuuksista, videoi hyökkäyksiä mielenosoittajia vastaan ja heijastaa näitä videonpätkiä seiniin kylissä ja kaupungeissa. Aika luova keksintö. SALLY TOMAA harmittaa, että Egyptin liikeh- dintä lännessä mielletään lähinnä uskonnolliseksi. . Toman lännessä viettämä opiskeluaika on varmaankin antanut hänelle toisenlaista näkökulmaa kotimaansa oloihin, ehkä myös vapaampaa käyttäytymistä. Hän harjoittaa ammattiaan auttamalla kognitiivisella käyttäytymisterapialla kidutuksen ja seksuaalisen väkivallan uhreja, mutta aavistelen hänen myös pyrkivän terapoimaan koko yhteiskuntaa. Hän kutsuu itseään vallankumoukselliseksi sosialistiksi, mutta on ollut perustamassa sosialidemokraattista puoluetta ? Egyptin poliittinen maisemahan on vasta muotoutumassa. Eivät vallankumouksellisetkaan aina ole innostavia, mutta Sally Toma ehdottomasti on. Veriuhrit olivat kaikki tavallisia muslimeja ja kopteja, jotka taistelivat demokratian puolesta. Tahririn aukiosta tuli kotini. Samoin kaikki kadonneet, haavoittuneet ja vankiloihin suljetut kuuluvat tähän ryhmään. . Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Vallankumouksellinen Byggalla TAPASIN VIIME viikolla vallankumouksellisen Byggaksi kutsutulla Helsingin Työväentalolla, ja sitä tapahtuu nykyään harvoin. Hän torjui käsityksen, jonka mukaan arabikevään tapahtumat olisivat lähteneet uskonnosta. Vaikka Muslimiveljeskunta tällä hetkellä johtaa Egyptiä, sillä ei ollut mitään ansiota tapahtumien käynnistämisessä. Emme vuotaneet verta islamilaisen valtion, vaan vallankumouksen puolesta. Tunsin samanlaista petoksen kohteeksi joutumisen tunnetta kuin Jeesus, muistin häneen kohdistuneen vihan, mutta tunsin myös ympäröivistä ihmisistä häneen kohdistuneen rakkauden. MUTTA TAKAISIN Työväentalolle. Sally Toma kuitenkin katsoo eräässä haastattelussa koptikirkon pettäneen jäsenensä hyväksymällä viranomaisten väkivallan. Kukaan marttyyri ei kuulunut siihen. Aikaisemmin veljeskunta sanoi tällaisen lainan olevan syntiä, mutta nykyään moskeijoissa kiitellään IMF:ää. Lopuksi Sally Toma julistaa: . Kun jotkut väittävät islamin olevan ratkaisu, heidän pitäisi näyttää islamin pystyvän ruokkimaan meitä. Tästä seuraa hänen mukaansa se, että jäsenten luottamus kirkkoon vähenee, ja siten myös kirkon valta heihin, mikä on hyvä asia. ?Tarvitsemme kirkon, joka on meitä varten, mutta ei halua johtaa meitä.? Sally Toma on siis johdonmukaisesti antiautoritaarinen. Samalla hän tuntuu kuitenkin olevan henkilökohtaisesti syvästi uskonnollinen. Hän kasvattaa toivoa siitä, että arabimaailman kumoukset vielä tuottavat todellisia muutoksia, vaikka eivät niin nopeasti kuin alussa kuviteltiin. 34-vuotias kairolainen Toma on opiskellut Lontoossa psykiatriksi. Tällainen on myös minun lippuni. Emme siellä suinkaan halunneet politiikkaan uskontoa. Ajatuksissani tunsin meneväni ristini kanssa paikalle, jossa minut ristiinnaulitaan. Oli kuin kävelisin Golgatalle, kuin olisin Kairon sijasta Jerusalemissa. Hän selostaa tapahtumia Tunisian alku- » IMF:n lainat eivät enää ole Muslimiveljeskunnalle syntiä. Arabikevään tapahtumat eivät lähteneet uskonnosta, sanoo Sally Toma. paukusta lähtien selkeästi ja analyyttisesti. TOMA PUHUI Kalevi Sorsa -säätiön seminaarissa, jossa teemana oli uskonto, yhteiskunta ja politiikka. Taistelu yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, naisten oikeuksien ja vapauden puolesta jatkuu! Jää tunne, ettei tämä ole pelkkä fraasi. 41. Samassa haastattelussa, Ruotsin kirkon lehdessä, hän nimittäin kertoo, kuinka hän lokakuussa osallistui Masperon tapahtumien vuosipäivänä järjestettyyn surumarssiin, johon osallistui koptien ohella myös muslimeja. Taival oli Tomalle raskas: . Muslimiveljeskunta joutuu kuitenkin ottamaan myös taloudelliset realiteetit huomioon: . Vanhoillisemmat islamistit, Saudi-Arabian tukemat sala?stit, pyrkivät painostamaan omaan suuntaansa. Egypti tarvitsee kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lupaamaa lainaa
klo 20 kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä. Lens Politica laajenee katutaiteeksi L3:ssa (Tyynenmerenkatu 6, Helsinki) 28.11.? 9.12. Teemaan liittyen festivaalilla esitetään muun muassa Gwenaëlle Gobén dokumentti This Space Available (2011), joka kertoo ruohonjuuritason taistelusta julkisen tilan kaupallistumista vastaan sekä Brad Downingin Public Discourse (2003), joka esittelee joukon tunnettuja New Yorkilaisia katutaiteilijoita. Ronald McDonaldin oikeudenkäynti He käskivät minua ajamaan bussia, sanoo Sampsan maalaama hahmo. » ?Sampsa. Elokuva palkittiin Brysselin ?One World. Näyttelyn nimi tulee kansalaisaloitteeseen vaadittavasta 50 000 allekirjoituksesta. E vapaa-aika Intialaista musiikkia la 24.11. Työt ovat vain juuri sen verran esteettisiä, että se riittää saamaan viestin perille, Sampsa sanoo festivaalin verkkosivuilla. Katutaiteella voi käynnistää kansalaisliikkeitä. Lens Politica on Sampsalle ensimmäinen osallistuminen suomalaiseen taidetapahtumaan. Oscar-palkitun Jessica Yun ohjaama ja ympäristöaktivisti Erin Brockovichin tähdittämä Last Call at the Oasis (2011) luo katsauksen puhtaan veden kiihtyvään hupenemiseen ja Kristin Cantyn Farmageddon (2011) paljastaa, kuinka liittovaltion viranomaiset vainoavat luomu- ja lähiruoan tuottajia Yhdysvalloissa. Siirtolaisuus ja kuohuva maailma Siirtolaisuus on myös festivaalin kantavia teemoja. Katutaiteella voi käynnistää kansalaisliikkeitä . esiintyy ensi kerran Suomessa. YHTEISKUNNALLISEN ELOKUVAN ja taiteen fes- tivaali Lens Politica järjestetään Helsingissä 28.11.?2.12. Esimerkiksi moniin sähkökaappeihin on maalattu afrikkalaispoika, joka ase ohimollaan laukoo kannanottoja suomalaisesta yhteiskunnasta. Maalausten tekijä on nimimerkki Sampsa. Hän kertoo teostensa taustoista ja järjestää Suomen oloissa ennennäkemättömän laajan katutaidenäyttelyn festivaalin yhteydessä. . Berlinalessa ensi-iltansa saanut elokuva perustuu Stéphane Hesselin arvostettuun pam?ettiin Time for Outrage! (2010). Ed Moschitzin Mama Illegal -dokumentti (2011) kuvaa laittomasti Itävallassa työskennelleiden moldovalaisäitien karua kotiinpaluuta. Human Rights Film Festivalin Grand Prize -palkinnolla kesäkuussa 2012. Taiteilija Riiko Sakkinen esittää festivaalilla kaksi dia-esitystä. Näyttely 49 999 vetoaa eduskuntaan Lex Karpelana tunnetun tekijänoikeuslain kumoamiseksi. Ensi keskiviikkona alkava festivaali järjestetään on jo seitsemäs. Tällä kertaa Lens Politica laajenee myös kadulle. Syrian Democracy -esityksen kuvat puolestaan on otettu Damaskoksen kaduilla vain pari päivää ennen sisällissodan puhkeamista kesäkuussa 2012. Syyrian kriisiä käsittelee myös Iara Leen dokumentti Su?ering Grasses (2012). Taiteilija Jani Leinosen isännöimässä tilaisuudessa näytetään myös uutta piilokameramateriaalia FLA-ryhmän ja McDonald?sin oikeudenkäynnistä sekä Ronaldin kidnappauksesta. Festivaalilla esitetään teemaan liittyviä ruoantuotantoa ja luonnonvaroja käsitteleviä dokumenttielokuvia. Viime aikoina Helsingin katukuvaan on ilmaantunut runsaasti nimettömän taiteilijan poliittista katutaidetta. The Voice of Streets -niminen näyttely on sidoksissa meneillään olevaan protestiliikkeeseen Venäjän tuomioistuimessa syytettyinä olevien Pussy Riot -yhtyeen jäsenten puolesta. 42 Ronald McDonaldin kidnappaamisesta tunnettu aktivistiryhmä FLA (Food Liberation Army) julkistaa festivaalilla ruokapoliittisen manifestinsa ja havainnollistaa, kuinka nykyaikainen ruokaketju on yksi suurimmista ilmastonmuutoksen, sairauksien sekä taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden aiheuttajista. Sitä tarkastellaan erityisesti naisnäkökulmasta. Palkitun Tony Gatli?n puolidokumentaarinen elokuva Indignados (2012) kuljettaa katsojaa nuoren siirtolaisnaisen matkassa halki vastarintaliikkeitä kuohuvan Euroopan. KU LENS POLITICAN koko ohjelmisto: www. Food Liberation Army esittää piilokamerakuvaa Ronald McDonaldin kidnappauksesta. lenspolitica.net. Turbo Orientalism purkaa länsimaisen populaarikulttuurin arabeja kohtaan viljelemää rasismia Arab Street Hookers -nettisivuston kuvien kautta. Oman osansa kritiikistä saavat kuitenkin myös nykyinen taidepolitiikka, Töölönlahden kaava ja rakentaminen sekä keskusliikkeiden valta ja korruptio. Näyttely 49 999 on avoinna Makasiini Julkisen tilan puolesta Suomalaista ja kansainvälistä rahoitusalaa rajusti kritisoiva Sampsa on kutsuttu katutaidenäyttelyyn Pietarissa. tarvitsemme vain siirtymän kritiikistä ohjeiden tarjoamiseen
Vapaa pääsy. ??. Pöytävaraukset Arja Kautto 040 8610157, arja.kautto@gmail.com tai Eira Mähönen 050 5220351. Joulujarmarkassa on mukana lähes 70 myyjää eri puolilta Venäjää. klo17 Ykspihlajan toimitalolla. Johtaa Kaisa Ekdahl. Teemana ?Kipukohtia ja rauhanomaista vastarintaa?. Palestiina-solidaaPALESTIINA-FOORUMIN seminaari ti 27.11. klo 16?19.30 kult- tuurikeskus Caisassa Helsingissä. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. ??. MARRASKUU TUO taas Helsinkiin värikkäät venäläismarkkinat. Liput 044 514 4485. Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/ Muistio, PL 64, 00501 Helsinki, faksi (09) 759 60 301, sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.? JAANA KANNINEN Viikon valinnat viikko 48 YK:n Palestiina-solidaarisuusviikko PALESTIINASSA Israelin siirtokuntia vastustava aktivisti Saeed Amireh kertoo elämästä Länsirannalla ma 26.11. Kerho kokoontuu Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja 4). ??. Venäjän talous nyt ??. Näyttely 23.11.2012?6.1.2013 Suomen valokuvataiteen museon Prosessi-tilassa (Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Hki). Pirkanmaan Vasemmistoliiton syyspiirikokous su 25.11. Toimittaja Pirjo Aaltonen kertoo Ahmatovan elämästä ja runoudesta. JsS:n kokous heti sen jälkeen klo 17. ??. Järj. Järjestää PAND taiteilijat rauhan puolesta MITÄ LÄHI-IDÄN rauhanprosessille kuuluu. ilmaiseksi. ti?su klo 11?18, ke klo 11?20. Ke 28.11. klo 11 iloiseen aamupäiväkerhon vieras Outi Ojala kertoo EU:sta. Muut alustajat Kamal Aranki (palestiinalaisvankien tilanne) ja Bruno Jäntti (palestiinalaisten kotien jälleenrakennusleirit), puheenjohtajana Pertti Multanen. risuuspäivän keskustelu to 29.11. Kokoukseen voivat osallistua äänioikeutettuina edustajina kaikki piiri-, kunnallis- ja perusjärjestön jäsenet. ??. Messutapahtuklo 14?16 Työväenliik- katsaus . su 25.11 keen kirjastossa Helsingissä (Sörnäisten rantatie 25 A). Liput 5 e, K-18. ??. Kontulan Eläkeläiset ry. Jyväskylän seudun Sivistystyön (JsS) Politiikkakahvilaa ei poikkeuksellisesti pidetä to 29.11. klo19 ja su 25.11. Työväentutkiy t! n s u Suomen myyvät tuotmus Vuosikirjan 2012 lo a t n teitaan, joita muualta julkistaminen to 29.11. la e t Pekka Su ei saa. Tilaisuus on osa Palestiina-foorumia. Jyväskylän Vasemmiston kunnallisjärjestö ry:n syyskokous ke 28.11. Tohtori Pekka Sutela kertoo Venäjän talouden miinkulttuuria ja interaktiivisuutta. Suomalaisten kauppiaiden pöydät notkuvat ruokatavaroita ja Venäjäaiheisia kirjoja. klo 12. ??. Laulukuoro Koiton Laulu esiintyy. Keskustelua avaa toimittaja Hannu Reime ja lisäksi taiteilijoiden ja kirjailijoiden residenssihankkeesta Ramallahiin Palestiinaan kertoo toimittaja Jaana Kanninen. Museokauppamessut Venäjä-Seuran Ruoholahla 24.11. klo 11 Vanhan Kirjastotalon luentosalissa Tampereella (Keskustori 4). Valorinteen perinteiset joulumyyjäiset la 8.12. Vartiokylän Eläkeläiset ry:n syyskokous talolla ma 26.11. klo 19?21 Suomen rauhanpuolustajien rauhanklubilla Tikkurilan Silkinportissa Vantaalla (Tikkurilantie 44 F, 2. Kuolemasta kuvin. klo 11?17 Kansallismuseossa Helsingissä. den osasto n Venäjä Museokaupat ympäri ??. Kahvilassa on tarjolla borssia ja piirakoita. Tapahtuma Lauantain teema on design. Muotoilijat Aamu Song (kuvassa) ja Johan Olin lähtivät luomaan uusia tuotteita perinteisistä venäläisistä huopatossuista, hohlomakulhoista ja maatuskanukeista ja ihastuivat samalla Venäjään perin pohjin. Musiikki ??. Kahvia klo 10.30 lähtien. Helsingin Vasemmistoliiton syyspiirikokous la 24.11. krs). Järjestää taiteilijoiden rauhanjärjestö PAND. 43. Esiintyy suomalaiset Jätkäjätkät ja palestiinalainen Zaid Tayem. Lauluesityksiä, ruudenskiöldinkatu 1, Arbat-Sali). Tilaisuus on osa Palestiina-foorumia sekä kaikille avoin ja maksuton. SOLIDAARISUUSKONSERTTI ke 28.11. klo 18 Helsingissä kirjasto kympin Stagella (Elielinaukio 2 G), klo 18. klo 12?15 Jyväskylässä (Kyllöläntie 16). Intialaisen musiikin ilta la 24.11. klo 20 kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä (Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14). Folkkia, semi-klassista intialaista musiikkia ja fuusiojazzia. Liput 20 / 10 euroa Lippupalvelusta. Lenin-museossa Tampereella la -tilaisuus su 25.11. Aiheeseen liittyviä puheenvuoroja ja keskustelua. Puhujana kansanedustaja Anna Kontula. Venäjän talouden asiantuntija Pekka Sutela esitte- Kirjallisuus Keskustelu lee uuden kirjansa Ruplan maa. Tapahtuman järjestäjänä on Suomi-Venäjä-Seura. JOULUJARMARKA 24.-25.11. la 11?18, su 11?17 Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus, Nordenskiöldinkatu 1, Helsinki. Kuvataide Ateneumin taidemuseon uusi 52 sielua -näyttely esittelee vuosien 1880 ja 1910 välillä maalattuja runollisia ja mystisiä tulkintoja luonnosta. Näyttely on esillä 17.2.2013 saakka. Kuvassa Paul Signacin Antibes. maan vapaa pääsy, näyttelyihin sisäänkysyy, onko valokuvilla paikkansa kuoleman kohtaamisen prosessissa. klo 16?17. klo 10 Malmin työväentalossa (Takaniitynkuja 9). ??. klo 14?15 Ekaterina Potaninan Lenin ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä (Norelää -draamaopastus. Ruplan maa. Woxpihlaja & Ykspihlajan Työväen Soittajat esiintyvät la 24.11. Keskisuomen Vas.naiset ja Keljon järjestöyhdistys ??. Avoinna pääsy 8 / 6 euroa, alle 18-v. Esiteltävien 52 taiteilijan joukossa on mukana maailmantaiteen suuria mestareita. Järjestää: Suomi??. Näyttely Teatteri Sunnuntain nimiä ovat Vuokko Hovatta ja Kerkko Koskinen, jotka esittävät Anna Ahmatovan runoihin sävellettyjä lauluja. Tervetuloa keskustelemaan ja seuraamaan eduskunnan kyselytuntia. Saeed Amireh kertoo elämästä Länsirannalla. Vapaa tyy museon pääsymaksuun. pääsy. Sisälja yhteiskunnan tilasta. klo 19 Savoy-teatterissa Helsingissä. klo 17.30 Palokassa Tarmolan työväentalolla Jyväskylässä (Tarmolantie 1, Saarijärventien varressa). ??. klo 13?14 Venäjän Tiede24.11. Seuraavan kerran to 13.12
A: 9,3,2; B: 7,4,8,6 LÄHTÖ 3: Nopea Vikkeni (4) kiihdyttänee tuulen halkojaksi eikä suosiolla muita edelleen enää päästä. 1 3. Everton - Norwich ........... A: 1,9; B: 3,5,4 LÄHTÖ 7: Päätöskohteessa pelikansa luottaa voitosta voittoon polkeneeseen Camriin (7) eikä syyttä, sillä niin vakuuttavalla tavalla ori on viime aikoina voittonsa ottanut. Hull - Burnley .................... X (2) 12. Barnsley - Cardiff ............. Helmipöllöiksi eli Helmareiksi kutsutaan myös Suomen naisten jalkapallomaajoukkuetta, ja tällä pöllölaumalla on ensi heinäkuussa edessä jännittävä reissu itänaapuriimme Ruotsiin EM-kisoihin. Naisten maajoukkueelta on viime vuosina totuttu odottamaan menestystä, ja jo pääsy 12 maan lopputurnaukseen karsintalohkonsa voittajana on mainio suoritus. Kahdesti peräkkäin voittaneella Lucky Samilla (10) ajettaneen varhain eteenpäin. Manageri Mark Hughesin päiviä monet pitävät luettuina, etenkin edellisestä, elintärkeästä Southampton-pelistä tulleen tappion jälkeen. ManU ei ole viime aikoina varsinaisesti vakuuttanut, mutta sen onneksi sarjan hännille valunut vierailija rämpii vielä syvemmässä suossa. 1 11. 1 (2) 6. 1 (X) 8. kello 16.55. Viimeksi tamma oli kirimässä voittoon, mutta ykkössija meni siihen, kun kärryt jäivät loppusuoran alussa hakaukseen vastustajan kanssa. Charlton - Huddersf. A: 10,1; B: 1,2,5,4,6 LÄHTÖ 5: Kohde on tasainen eikä oikeastaan mikään valjakko nouse toisen edelle. Keulaan säntäävä Noriko (2) antanee piikin Camrille ja se voi yrittää ohitusta loppumetreillä. Turbo-Urpo (3) ja Joiviri (4) ovat myös hyvässä iskussa, mutta tuskin pystyvät suosikkia haastamaan. Man Utd - QPR................... Wigan - Reading ............... 2 10. A: 3; B: 10,2,7,4,11 LÄHTÖ 2: Nousukuntoinen Amai Koibito (3) kiihdyttänee keulaan ja piikistä Hannu-Pekka Korpi myös ajanee. Sheff W - Leicester ....... 2 9. Tarjoan varmaa kakkosta. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 24.11. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: x, 1, 1, 1(x), 1(2), 1, 1(x), 2, 2, 1, x(2), (x)2, (x)2. Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com Racerstiinalla voiton vuoro LÄHTÖ 1: Jyväskylän Toto75ravien avauskohteessa suosikin paineet saa Racerstiina (3), joka on jo pitkään tehnyt hyviä juoksuja, mutta sillä on ollut runsaasti epäonnea. A: 7,2; B: 4,3,11,5 Perusrivi: 3-9-7-10-1-1-7 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Rivin varmin kotivoitto löytyy kohteesta 3, jossa Manchester United kohtaa QPR:n Old Tra?ordilla. Tässä lähdössä voi muhia suurikin yllätys. Se taas suosisi takarivin Calle Corvettea (9), joka pääsee ysiradalta hyviin iskuasemiin parijonossa. IL 21.11. Aika helmiä pöllöjä Suomen yleisin pöllö, monin verroin runsaslukuisempi kuin vaikkapa huuhkaja. Pienikokoinen pöllö on vaelluslintu, ja saattaa alkusyksyisin vaeltaa satojenkin kilometrien matkoja itä?länsisuunnassa. 1 4. 2 (X) 13. Kotijoukkue Leeds ilmoitti keskiviikkona seuran siirtyvän puoli vuotta kestäneiden neuvotteluiden VIIKON VAKIORIVI 1. Blackpool - Watford ...... A: 1,4,2,10; B: 6,7,12,9,5 LÄHTÖ 6: Kylmäveristen avoimen sarjan maililla nopea Visul (1) on saanut toivepaikan ja nousukuntoinen ori saattaa hallita juoksua lähdöstä maaliin. X 2. Pelihevosia ovat myös hyviä juoksuja koko syksyn tehneet Tähti-Tino (7) sekä takarivin Keiman Pislari (12). toki myös omatoimimatkailijoilta. 64 SARAKKEEN VIHJERIVI KOVIN KAUAA koostuu Valioliigan ja Championshipin otteluista. Leeds - Crystal Palace .... Joukkue eteni karsinnoissa voitosta voittoon, mutta menestyksen varaan ei kannata tuudittautua . A: 7,4,12; B: 1,3,6,11,5,6 LÄHTÖ 4: Vermossa viimeksi melkein näytöstyyliin voittanut Funny Farm (1) kerää paljon peliä. Oriilla tosin on suuri vaara jäädä sisäradalle pussiin, sillä se ei ole eturivin nopeimpia kiihdyttäjiä. Ainakin Titillation (5) on alussa sitä nopeampi. Sopivassa tilanteessa kentälle liihottelevalle voimaeläimelle » Kentälle liihottelevalle voimaeläimelle voisi olla nyt käyttöä. voisi olla nyt käyttöä... Suomen joukkue on toki laadukas. Maalivahtiosasto on erityisen vahva, sillä kokeneet Minna Meriluoto ja tuore Norjan mestari Tinja-Riikka Korpela taistelevat tosissaan ykkösveskarin paikasta. se kisa nimittäin voitettiin melkein jo lohkoarvonnoissa. Ilmeisesti SMJK on suunnittelemassa samantyyppistä matkaa myös ensi suven kisoihin, enkä voi toivoa muuta kuin runsasta osanottoa . Brighton - Bolton ............. F pelit ?Kysykää [erotuomari] Hämäläiseltä, mitä sanoin. Suomen karsintalohko oli varsin helppo, ja käytännössä Helmarit taistelivat alusta asti lohkonsa voitosta yhdessä Ukrainan kanssa. HELMIPÖLLÖ ON KISOISSA TIE saattaa olla huomattavasti kivisempi, sillä rouva Fortuna arpoi joukkueen ykköskorista huolimatta varsin kovaan alkulohkoon. Samassa lohkossa Helmareiden kanssa pelaavat isäntämaa Ruotsi, kova Tanska ja arvaamaton Italia. Vaikka päävalmentaja Andrée Jeglertz kommentoikin medialle lohkoa ?ihan hyväksi?, eivät joukkueen siivet välttämättä kanna jatkopeleihin asti. Marimin (4) lähtee myös lujaa liikkeelle, mutta sille kelvanneen Visulin selkä. 2 (X) tuloksena dubailaisen investointipankin haltuun. Pitkä epävarmuus omistajakuvioissa on näkynyt Leedsin pelissä, kun taas vieraaksi saapuvan Crystal Palacen otteet ovat vakuuttaneet ja ryhmä porskuttaakin Championshipin piikkipaikalla. Pelihevosia ovat ainakin Photo Power (1), Edentown Laukko (2), May I Love (4), Double Duo (6), Wessman (7), Xcellent Kemp (10) ja Flying Heel (12). Brave Eight (7) ja Gardinal Galax (2) lähtevät myös kovaa liikkeelle. Stoke - Fulham ................. An- Auttaisiko oikea helmipöllö Helmarit menestykseen tulevissa EMkisoissa? nica Sjölund toki on maajoukkuehyökkääjä Danielin systeri. ei itse asiassa ole siitä, kun suomalainen maajoukkue viimeksi pelasi lopputurnauksessa Ruotsin maaperällä: alle 21-vuotiaat Pikkuhuuhkajat kävivät kolme vuotta sitten ottamassa alkulohkossa kolme kertaa siipeensä. Positiivisimpana suomalaisilmiönä kisoista jäikin mieleen Suomen Maajoukkueen Kannattajien paikalle matkustanut valtava fanijoukko, joka jaksoi kannustaa omiaan kovaäänisesti myös tappion hetkellä. Wolves - Nottingham ... Onkohan Halmstadissa tai Göteborgissa, joissa Suomen alkulohkon ottelut pelataan, paikallista pöllökantaa. Hughesin seuraajaksi on huhuiltu ainakin viimeksi Spursia luotsannutta Harry Redknappia, mutta ainakaan tätä kirjoitettaessa vaihdoksista ei ollut tietoa. Toinen sekaannuksen tilassa pitkään ollut joukkue löytyy kohteesta 9. Golda Ivory (2) jälleen unohdettu. Avaus voikin 44 » Nopea Vikkeni kiihdyttänee tuulen halkojaksi. mennä ylivauhtiseksi. Kuningas Erikasson (9) kärsii takarivin lähtöpaikastaan, mutta kiertänee jälleen voittotaistoon eikä unohtaa kannata myöskään Köppistä (5) ja Fransia (3). 1 (X) 5. 1 7. Blackburn - Millwall ......... Hyökkäyksessäkin on voimaa: joukkueen ehkäpä tärkein pelaaja Linda Sällström on toipunut pitkää kuntoutusta vaatineesta polvivammasta ja on mukana, kun ryhmä kokoontuu ensi viikolla Eerikkilään ensimmäiselle EM-kisoihin valmistavalle leirille. Futista seuraava bongaa pöllöjen pelaajalistasta nopeasti tutulta kalskahtavia nimiä, mutta tosiasiassa Eveliina Parikka ei ole sukua Jarnolle, Tuija Hyyrynen Mikolle eikä Essi Sainio Karille. Ilmeeni oli todella vittumainen, mutta en todellakaan sanonut pahasti.? HIFK-kapteeni Ville Peltonen (kuvassa) selitteli saamaansa kymmenen minuutin jäähyn syytä. Tauluaan selvästi parempi Staro Allentown (10) lienee sen ykköshaastaja. Takarivin E.V. Divine (11) tulee lopun todella kovaa ja voi ehtiä voittotaistoonkin. ...
45
Kuka on Juhani Tervala? 5. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Millaisin oivalluksin? Ratkaisu: 3. Ristikko Shakki 8 7 6 5 4 3 2 1 a b c d e f g h Pelisuunnitelma kuuluu kiinteästi shakkipeliin. e4! f3+ 5. Materiaalisesti ajatteleva musta laskelmoi: 1... Kuka ka on kuvassa? 1. Vastaukset viikonvaihteen ristikkoon 23.11.2012 on lähetettävä 28.11.2012 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Tarja Halonen 2. Lisätkää kuoreen merkintä Ristikko. Lähettäessänne muuta materiaalia samassa kuoressa jättäkää merkintä pois. Kuka on Viron pääministeri? 7. Kh3 ja musta antautui. Onks tietoo? Kuka valitsee tänä vuonna Finlandia-kirjallisuuspalkinnon voittajan? 2. Db6! f4 4. Palkinnot maksetaan vain pankkiyhteytensä ilmoittaneille. Ristikko 23.11.2012 Ristikon oikea vastaus 16.11.2012 Nimi ja paikkakunta: Tilinumero IBAN-muodossa: LEHTIKUVA Vastaukset 1. Vuodesta 1984 Tuomas Kyrö Liikenneviraston entinen pääjohtaja Noin 1,3 miljoonaa Andrus Ansip Mari Rantasila Humphrey Bogart Oslossa Chelsean erotettu päävalmentaja Roberto Di Matteo 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 46 Ristikon 16.11.2012 palauttaneiden kesken arvotut 10 euron palkinnot osuivat seuraaville: Marcus Collin, Espoo Eila Kolsi, Kotka Tuure Virtanen, Helsinki Kansan Uutiset onnittelee voittajia.. Dc1+ 2. Jostakin syystä tilannearviot näkee selkeämmin vain toinen kahdesta pelaajasta. Tanta Cityssä vuonna 2001 pelatussa pelissä Likavsky?Himdan molemmat pelaajat yrittivät kaivaa innolla maata toistensa jalkojen alta. Missä pohjoismaisessa kaupungissa sijaitsee Vigelandin patsaspuisto? 10. Kuka on kirjoittanut kirjan Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike? 4. Kuinka paljon Virossa on asukkaita? 6. Kuka on ohjannut elokuvan Risto Räppääjä ja Viileä Venla? 8. Mistä vuodesta saakka Finlandia-palkinto on jaettu? 3. Kg2 Dc2, josta hänen vastapelaajansa otti helposti ?hengenvoiton?. Kuka esittää yksityisetsivä Philip Marlowea elokuvassa Syvä uni? 9
Ympäristönsuojelu totaalisesti. Joku voisi sanoa, että raikkaasti, sillä vanhaan maailmaan kuuluvat asioiden kähmiminen sisäpiirissä ja vain ammattilaisille avautuva koodikieli. Niilläkin on edelleen puolustajansa, on siellä eduskunnassa vielä muutama 1970-luvulla politikoinnin aloittanut mies nyt tuntemassa tuskaa tämän asian kanssa. Yksi asia yhdistää Talvivaaraa ja tapaus Kyllöstä. TyösuojelupiiritVehviläisen vastaamilta ministerioli omapäistä ja hän lakkautettiin aluehallintouudisvuosilta 2010 ja 2011 Liikennevirasomavaltaista. tuksen yhteydessä. ton tilinpäätöksistä virheitä ja puutMyös kovin itsenäiseksi osoittauteita, jotka liittyvät muun muassa tunut Liikennevirasto muodostettoimivaltuuksien ja budjetin ylityktiin viime hallituksen aikana vuonna siin. 2010. Talvivaara-viikon jälkeen olemme viettäneet Merja Kyllös -viikkoa. Liikenneministeri Merja Kyllönen on juljennut kerta toisensa jälkeen rikkoa vanhasta maailmasta kotoisin olevia politiikan pöytätapoja tuomalla kiistanalaiset asiat avoimesti esille. Asiassa suuna päänä mesovan keskustapuolueen jäljet. Talvivaaran yhteydessä esille tulivat keskustan räätä- Liikenneministeri Merja Kyllösen viikko meni median ristitulessa. lään ehtinyt pääjohtajaa vahtimaan. Valtiontalouden tarkasLiikennevirastossa ajettiin alas, ja niin kuuluu tehdyn tusvirasto (VTV) löysi lokakuussa myös työsuojelulle. Sitä ennen maanteiden kehitRahankäyttö Liikennevirastossa tämisestä ja ylläpidosta vastasi liioli omapäistä ja omavaltaista. Vuosille 2016?2022 suunnitelluista hankkeista uuteen arvioon menee muun muassa Valtatie 5:n nelikaistaistaminen Pitkäjärven ja Visulahden välillä. Hankkeen kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa. Vehviläisen Huutokosken hukkarataan tuhlaamilla rahoilla kapeaa ja mutkaista viitostietä olisi Etelä-Savossa parannettu kaksin verroin verrattuna siihen pätkään, joka nyt saattaa jäädä kokonaan korjaamatta. JARMO LINTUNEN Ensi viikolla ofessori r p s u t i r e m E la: Jorma Kale Puolueet n u v s a k s u o l ta n e s i m a a v r u t vankeja Osmo Jussilan Neuvostoliiton tragedia 47. Onko naisten ja miesten palkkatasa-arvo ylellisyystuote, johon Suomessa ei ole koskaan varaa. Nyt se on Liikenneviraston alainen tietuja euroja käytettiin kahtena vuonna palkkamenoihin. osasto. Yleensäkin menojen ja määrärahojen kohdentaminen on ollut Liikennevirastolle vaikeaa jo useina vuosina, sillä EDELLINEN LIIKENNEMINISTERI Anu Vehviläinen (kesk.) on menoja on maksettu eri budjettikohdista kuin mihin rajupakan jatkuessa kehunut, miten mainio ja luotettava haa oli varattu. Lisäksi Lusi-Vaajakoski -tiehankkeen valtuus ylitmies erotettu pääjohtaja Juhani Tervala hänen mielestyi neljällä miljoonalla eurolla, mikä oli lainkin vastaista. tään on. Vehviläinen puhuu asiassa, jossa häneltä itseltään Mutta sehän on ollut tiehankkeissa tähän asti maan tapa, että suuruusluokaltaan valtavat tiehankkeet on laitettu LEHTIKUVA liikkeelle alibudjetoituina ja hankittu loput myöhemmin. Merja Kyllönen oli ministeri puolet vuodesta 2011, mutta sen hän istui Vehviläisen kattamassa pöydässä. Tänä vuonna taloon palautettiin järjestys. EX-LIIKENNEMINISTER i Anu Vehviläinen ei tietysti mil- SUOMI ON niin pieni maa, ettei tänne mahdu kuin yksi pu- heenaihe kerrallaan. Hänen aikansa meni viime vaalikauden todella merkittäviin liikennehankkeisiin. Milkenne- ja viestintäministeriön alaijoonia perusväylänpitoon tarkoitetnen Tiehallinto. Metsäteollisuuden rummuttamaa ja paikalliskepulaisten kehumaa yhteyttä on käyttänyt vuosittain muutama tavarajuna. Tällä viikolla väylähankkeista paljastui 50?150 miljoonan euron aukko. Niihin kuuluu Savonlinnasta länteen kulkevan Huutokosken radan remontti 42 miljoonalla eurolla. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen, Motiivi 12/2012 » Viimeinen meinen sana Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Ex-ministeri Vehviläisen hukkarahat Huutokoskessa löimän aluehallintouudistuksen virkyky, taito ja koeteltu kunto pettivät Rahankäyttö heet ja ongelmat
Timo Mäkelä
Iskusanoja olivat t tuolloi oin monikulttuurisuus ja globaliso s itum min inen. Vastaukset t jäivät puolitie ehen. Pelkkä niiden puolustaminen ei e ää riitä. en Tässä Kansan Uutisten Viikkolehden n koulutuspoliittisessa liitteessä vasemmistoliiton koulutuspo oliittinen työryhmä haastaa kaikkia koulut tuksen uudistamisesta kiinnostuneita keskustelemaan koulutuksen tulevaisuudesta. TAVOITTEENA ON tulevan talven ja kevään aikana käydä laaja koulutuspoliittinen keskustelu ja saada aikaiseksi ehdotus uudeksi koulutuspoliittiseksi periaateohjelmaksi. Kirjoitukset julkaistaan myös Kansan Uutisten nettisivuilla, jossa niitä voi kommentoida ja nostaa esiin uusia haastavia kysymyksiä yhteiseen keskusteluun.. koulutus VASEMM MM MISTOLIITON VUONNA 2007 hyväk- symä koulutuspoliittinen periaateohjelmalla on otsikko: ?Sivistys ja elämänmakuinen opiskelu . Ohj h elmassa ollaan pit tkälti kiinni vielä teo ollisen yhteiskunnan ajatusmalleis ssa ja rakenteissa. NYT ON N aika avata uusi koulutuspoliit- tinen keskustelu tavoitteena murtaa mielissämme lyijyn raskaana painavat 1960-, 1970- ja 1980- lukujen kiistämättömät saavutukset ja voitot koulutuksen n sara rall lla. a. kaikkien perusoikeus?. Ohjelma tehtiin vastaukseksi talouden ja kulttuurin kansainvälistymisen haasteisiin
Lostään oppimisess et meem i ka ik uu ty rn ki te er in m a en ta in at ila sv ha Internet ka illä . ja opet tamerkisuurin haaste on an koulun käytäv sä ul es nt er Ko m ä n än do iv tie pä puttoman . Kun valmiid sisältök in. muuttuu koulun paa enemytetään aikaisem Tietokonepelejä kä män peem a. Kouinalaisissa slaninen valtamerestä ö pysyä perässä ki ty äm i yt ys lö tä n on do la tie n jal tyksellise assa fa ktojen ol i on muutta m gisanoissa. lujä rjestel män ro ksien antajaa. iu lm va i ht ko tä n syöt täjäs enemmän, Jukka Liukkone opet tamaan yhä aisuudentutkija lev yKouluissa tullaan tu al a, an ilij ja ite kuvata ytää, käsitel lä lö n aa id vo a to m iten tie tys vähenee, en faktojen merki soida. Ka rin VA ää LE m TU ä HI ss LÄ nevä . ZO OM ATAA N niukemmiksi avan löytäminen aineet käyvät yhä ja oikean oppimist en in m ia vahom nn ää Va ka llist uu. ainakin ideja niitä on yh lpoista kierrätysm ntä vaikeuksissa ke hä tö e yt ke kä tu ja lee tu sia ä uk vu hoista jät teist aalitilanteessa. yt at ja vasemsk teriaalia. yr at ja hirmum tojen erot korostuv lv us tu ta o n tu de s lai to pi uu Op jotka eivät n Ilmastonm uusia vastauksia, oa n ja polttoa inee vä ru tä et aa st yd lö no on kä se on mist Suomeenk in astopa ko asuu m iljoona ilm rajoita vapaut ta. iala hi ntaa. Yhteiskunta mur roksen edessä ulospäin nen kultt uuri on Koulu avautuu tilanteeseen. en te uu uu emmaksi ja ut pe so sa ja u yhä verkot tune muuttuu ja jes ttu ar uu n m aa en st in no m on pi Op käy lu tu vain luokLapsille muutos Oppiminen ei rajoi kielistä si. ta ak sis m m uu u ise al tu lis sia so monipuo emmän itsekoulussa. Slangi an koostuu yhä en n osa arva ne en lli se no ee on on lu hu lee ka iskelijoiden teistä tu ja erilaisista perin a ja eri koulujen op en merist id te ni ek ta oj ut pr m stä ja, isi te nä . s kon?ik ä netin välit yksellä kea. Su ai ns ka ä yh e m laista. Suomessa om nvälisempiä. Pelit ovat yhä en Myös ajatukset män opet tamisess iasisälas ä saavat välitet ty ti sil ne ta ut m , limäisiä sumista, kun liikkuvat maiden vat asioiden omak löt. Ei lis ko in ku Pelit helpottava in m jo seur aava na a. Olem . a o l u t e v r e T ! n e e t u u s i tuleva yhä enetajan tehtäväksi jää et Op i. ks ija no di koor isen tukeiken hi nt a laan oman oppim pi op ISU UT EE N. Raaka. äm pilasta löyt ada louhitt ua op sa a pi tta m au ea ja ik ta va et ä Op a. Toki on myö lisestä yhteist yöst na. ai vä n te taa kohti, ku un an isk lla te te kitystä liioi ä lei ku enemmän yh isi tu te au yh av ii u kk ul lei Ko ja vin , tarkoittaako Enem m istö voi hy ä koui taisteluksi jää se tä ks pi se tä tti yö lii m po an ta ka ut m den asuk eoita, avointa kejä. Pelit helpot ta in leikk iä vain. rajojen ylitse oppiminen käy ku ? ät muuttuvat Opettajan tehtäv ä enemmän muuttumassa yh Opet tajan rooli on yhteist yön ja jaajaksi, kaveriksi auktoriteetista oh 2 nopeammin kuin koskaan ennen.. Miljoonan uu ja lääus liike-elämän id jia su ta lli et na op un sia isk uu te yh toksia. enemmän luttaa va ltavasti ntaa vai valtion lai kansalaisyhteisku sa myös ajaas ilm eessä maa käreitä. Ka nsainv älist yn itse nopeammaiden rajojen yl at uv kk lii et ks tu en päivän shangt omaksumista skaan ennen
Pahimpia kuluttajia ovat niin sanotut länsimaat, Suomi mukaan lukien. Sen rakenteelliset uudistukset kestävät hyvinkin kaksikymmentä vuotta. Lisäksi tarvitaan tietoja ja taitoja jokapäiväisen elämän hallintaan, ihmissuhteisiin, kulttuuriharrastuksiin ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Tällöin työn tilalle ei tule henkinen passiivisuus vaan aktiivinen elämä. Usein asetetaan vastakkain ns. Työttömyys on teollisen yhteiskunnan jäänne, jolla ei ole mitään sijaa tietoon tukeutuvassa taloudessa. Tarvitaan uusi perusnäkemys Sivistys ei voikaan olla vain kansallisen tradition omaksumista ja jäljentämistä vaan kykyä, tahtoa ja taitoa asettaa, arvottaa ja ratkaista aikakautemme perusongelmia. Koulutuksen sisällöt eivät ole enää kansallisesti hallittavissa. Oppimisteknologian globaali käyttö avaa kansallisen koulu- tuksen kansainvälisille yliopistoille ja teknologiayrityksille, jotka voivat tarjota koulutusta suoraan opiskelijoille ja oppilaitoksille ohi kansallisen päätöksenteon. Koulutuspolitiikassa on löydettävä uusi perusnäkemys, joka ? Koulutuksen sisällöt eivät ole enää kansallisesti hallittavissa. määrittää uudelleen yksilökehityksen, taidon- ja tiedonoppimisen ajan, paikan, tavan ja sisällön niin työssä kuin koulutusinstituutioissakin. Koulutusjärjestelmä on luonteeltaan konservatiivinen instituutio. Oikeudenmukaisen maailman toteuttaminen vaatii meiltä uudenlaista, vaatimattomampaa elämäntapaa ja kaikkien ihmisten kunnioittamista. Tavoitteena tulee olla vastuullinen planeetan kansalaisuus. Uskontojen sijasta tulisi opettaa etiikkaa. KOULUN pitää tarjota matemaattis-luonnontieteelliset perustie- Mirja Arajärvi ?l.lis., opetusneuvos emerita 3. nykyään normipituus on 1+9+3(+5) =13/18 vuotta, käytännössä vuosia pitempi. sistaan. Tähän täytyy saada muutos. Muutoksen toteuttamiseen tarvitaan tietoa, tahtoa ja poliittista voimaa. Vihreä liike on suosittu nuorten naisten keskuudessa, mutta juuri sama ihmisryhmä on usein välttänyt luonnontieteiden ja matematiikan opiskelua. Oppimistulokset ovat erinomaisia, mikä on näkynyt muun muassa kansainvälisissä PISA-arvioinneissa. Ihmiskunta kuluttaa energiaa ? Tavoitteena tulee olla vastuullinen planeetan kansalaisuus. ja luonnonvaroja enemmän kuin, mihin planeettamme voimavarat riittävät. Ilman tietoa hyvilläkään pyrkimyksillä ei ole suurta vaikutusta. dot, jotta ihmiset voivat todella ymmärtää luonnon ilmiöitä ja ihmisten toiminnan vaikutuksia. Maailmassa eriarvoisuus kasvaa samalla, kun kilpailu luonnonvaroista kiristyy. Myös lukuaineita tulee opettaa ja opiskella siten, että se aktivoi omakohtaiseen ajatteluun, kyselemään, pohtimaan ja soveltamaan opittua. KOULU Tällaisia opetusmenetelmiä on painotettu LUMA-ohjelmassa, jossa kehitetään matematiikan ja luonnontieteiden opetusta. Tämä ajattelutapa on tunkeutunut myös korkea-asteen koulutukseen. Kuitenkin tiedon ja oppimisen asema työnteossa on ratkaisevasti muuttunut: työtä ja oppimista ei voida enää eristää toi- Vasemmistoliiton koulutuspoliittinen työryhmä Matti Vesa Volanen puheenjohtaja Mirja Arajärvi Minna Kelhä Sirkka Laitinen Jukka Liukkonen Pia Myllyselkä Antero Puhakka Martina Reuter Suvi Soininen Tero Toivanen Sampo Villanen Eväitä kestävään elämäntapaan on elämää varten. Työnteon oppiminen on edelleen tärkeää, mutta työ ei voi enää olla elämän keskeinen sisältö. Nyt käydään keskustelua lukion ja ammatillisen koulutuksen suhteesta, korkea-asteella on edessä sama keskustelu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Koulutuksen pituuden jatkaminen koulutusinstituutioissa ei ole enää perusteltua . lukuaineet sekä taito- ja taideaineet. Koulutuspolitiikan pitkästä linjasta Suomen koulutusjärjestelmä edustaa kaikilta osin teollisen hyvinvointivaltion nousun inspiroimaa kansallista koulutuspoliittista ajattelua. PÄÄSTRATEGIANA on ollut pidentää koulutusta ja saada se kattamaan mahdollisimman suuri osa ikäluokasta. Koulutusjärjestelmän rakenteellinen integraatio on edennyt kattamaan yhä useampia ikäluokkia: 1970-luvulla kansakoulu ja oppikoulu yhdentyivät peruskouluksi. Kansallinen sivistysajatus on uudelleenmääritettävä maapallon mittaiseksi vastaukseksi aikakautemme keskeisiin haasteisiin. Matti Vesa Volanen koulutustutkija Jyväskylä LEHTIKUVA/ KÄSITELTY KU Vanhat mallit murtuvat Suomalainen opetussuunnitelma-ajattelu juontuu puolestaan pääosin saksalaisesta perinteestä, jossa valtion rooli korostuu: tutkinnot ja tutkintojen sisällöt ovat kansallisia ja kansallisesti päätettäviä kysymyksiä. Koulun sisäiset toimintamallit aikatauluineen, luokkahuoneineen, ikäluokka-, työ-, oppiaine- ja aineopettajajakoineen edustavat tehdastoimintamallia. Siitä on nyttemmin kehittynyt prosessiteknologia, joka pohjautuu prosessiteollisuuden virtausmalleihin. Niillä ohjaillaan oppilas-, opettaja-, tieto-, kustannus- ja päätösvirtoja
Sen kerrottiin vahvistavan taide- ja taitoaineiden opetusta. Lukion yleissivistävä merkitys jää torsoksi. SATTUMATAITEEN varassa elää myös tulevan viestinnän ja kulttuurin ammattilaisen peruskoulutus. Vaikka yhteiskunnassa anne- taan arvoa suomalaiselle elokuvalle, rockmusiikille, peliteollisuudelle, muotoilun, mainonnan ja viestinnän osaajille ja kansainvälistä arvostusta saaneille muusikoillemme, ei tämän valtavan joukon peruskoulutuksen tasolle loksauteta koulutuspolitiikassa korvaakaan. Itsestään selvästi käsitetään, että tekniikan, kaupan ja luonnontieteiden aloille koulutettavien tulee saada peruskoulussa ja lukiossa vahva perusta matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aineissa, ja että jokaisen yhteiskunnassa toimijan tulee saada hyvä äidinkielellä viestimisen taito, ja että jokaisen tulee saada tarpeelliset tiedot ja taidot yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Silloin kun koko kansan sivistyksestä on kysymys, ei voida luottaa sattumataiteeseen vaan on siirryttävä kaikkien taiteeseen. Sirkka Laitinen TaT, kuvataideopettaja Helsinki. Olen huolissani siitä yhdeksästäkymmenestä prosentista. Sattumataiteesta osattomiksi jää se enemmistö lapsista ja nuorista, joiden taideopetus on koulun varassa. Siksi tarvitaan peruskoulun yläluokille ja lukioon kaikille yhteisiä taidetunteja, ja alaluokille osaavaa aineenopetusta taideaineissa. Kulttuurin alueet eivät ole vaihtoehtoisia: jokaisella tulee olla oikeus oppia taideaineiden sisältöjä laajasti. Tuleva kansalainen voi jäädä kolmetoistavuotiaan tasolle kulttuurisessa osaamisessaan. Eikä lukiossakaan sattumataiteen merkitys vähene. Siellä sama luokanopettaja, joka joutuu hallitsemaan noin kymmentä muutakin oppiainetta, opettaa usein myös musiikkia ja kuvataidetta. NÄHDÄKSENI koulun kehittäminen kulttuuriopetuksen alalla nojaa sattumataiteeseen sekä peruskoulun ala- ja yläluokilla että lukiossa. Kehittynyt yhteiskunta vaalii kaikkien jäsentensä kulttuurista osallisuutta. Totta toinen puoli: liikuntaa lisättiin sekä alakouluun että yläkouluun, musiikkiin saatiin yksi tunti (sen ainoan tunnin lisäksi) yläkouluun, ja kuvataidetta saatiin alakouluun yksi tunti lisää, käsityössä vähennettiin yksi tunti yläluokilta ja lisättiin se alaluokille. Kenties koulutuspoliittisten ratkaisujen taustalla kummittelevat vanhat muistot tai elävät legendat itse kunkin päättäjän kokemuksista koulun taideopetuksesta? Nykyään kokemukset tästä opetuksesta tulevat etenkin alakoulusta, jossa taideaineiden tunteja on jokaisella luokka-as- teella kaikilla oppilailla. Näitä musiikkija kuvataidekouluissa harrastavia on vain runsas kymmenen prosenttia ikäluokasta. Missä luuraa ymmärrys kulttuurisen osaamisen merkityksestä . Koulun sattumataiteesta kaikkien taiteeseen KESÄLLÄ saatiin valmiiksi uusi pe- ruskoulun tuntijako. Taide ja musiikki tuovat rikkautta ja elämän sisältöä myös niille, joiden työ tai työttömyys ei tätä kulttuuria tarjoile. ? ZUU MUM U EN T ER TAIN M EN T Kehittynyt yhteiskunta vaalii kaikkien jäsentensä kulttuurista osallisuutta. 4 Sattumataide onkin vain hyvin toimeentulevien, kaupungissa asuvien perheiden lasten ja nuorten etuoikeus. kaikille? YHTEISKUNNALLAMME ei ole varaa sattumataiteeseen. Jos luokanopettajalla on oman erikoistumisensa varassa kykyä opettaa myös taideaineita tai jos taideaineen aineenopettaja opettaa myös alemmilla luokilla, oppilas saa sattuman kauppaa hyvää opetusta, muutoin ei. Kaikille yhteinen opetus loppuu peruskoulussa juuri silloin, kun olisi saatavilla aineeseen perehtyneen opettajan opetusta, yläluokilla. He voivat harrastaa musiikkia ja kuvataidetta vapaa-aikanaan, kun vanhemmat maksavat ja kuljettavat harrastukseen. Jos on otettava pitkä matikka, viisi vierasta kieltä, kaikki muut pakolliset kurssit. Sattumataiteen varaan jää, mahtuuko oppilaan lukujärjestykseen jokin taideaineen kurssi. Jos haaveilee vaikkapa lääkikseen pääsystä, on vielä haalittava kaikki biologian, terveystiedon ja kemian kurssit, ei taiteelle enää jää sijaa
Trendikäs oppimispuhe kaivaa tästä pullasta lähinnä rusinat. Yhteisöllisyys muuttuu työelämän vaatimaksi yhteistoiminnallisuudeksi. ABC Ei koulua vaan elämää varten ? kotiläksyt tarkastelussa ovat maailmanlaajuisesti varsinainen pyhä lehmä, jonka nimeen vannotaan, vaikka tutkimustulokset kotitehtävien vaikutuksista ovat vaatimattomia. Kotitehtäviä määrätään niin koulussa opetettavien asioiden oppimiseen liittyvien, kuin sille täysin ulkoistenkin syiden takia. Jälkimmäiset näyttävät keskusteluissa nousevan tärkeämpään rooliin. Koululaiset laitetaan tekemään kotiläksyjä, koska niiden tarkoitus on tukea ja vahvistaa koulussa opittua. Ne kuulemma myös opettavat vastuullisuutta, totuttavat kovaan työhön, opettavat ajanhallintaa, kehittävät opiskelutaitoja, pitävät lapset kiireisinä ja poissa pahanteosta, opettavat itsekuria ja hyviä työtapoja, kehittävät myöhemmin työelämässä KOTILÄKSYT tarvittavia valmiuksia, toimivat kommunikointivälineenä kodin ja koulun välillä, parantavat vanhempien ja lapsen välistä suhdetta ja mahdollistavat ylisuurten opetussuunnitelma vaatimusten täyttämisen, kun kaikkea ei ennätetä tehdä koulussa. läksyihin liittyvät tavoitteet tähtäävät siten kauas tulevaisuuteen. pelkästä luomisen voimasta. OPPIMISTA ? ei tulisi innovaatioky- Yhteisöllinen oppiminen on jo pitkään haastanut teollisen koululaitoksen käskytyspedagogiikan. häilyn varjolla myöskään irrottaa tieteenalojen erityispiirteistä. Esimerkiksi koulun historian oppimisessa keskeistä on historian tiedonluonteen hahmottaminen ja historiallisen ajattelun kehittäminen. Oppimisen taustalla on kysymys, mitä historiallinen tieto on. Siihen kyetään tarttumaan historiaa tutkimalla: asetetaan tutkimuskysymys, etsitään tietoa erilaisista lähteistä, tehdään niistä tulkintoja ja esitetään perusteltuja vastauksia tutkitun aineiston pohjalta. Staattisen oppikirjatiedon sijaan oppilas kohtaa historiallisen tiedon kerrostuneena ja ristiriitaisena. Ei siinä mitään kivaa ole. Yhteisöllinen oppiminen on jo pitkään haastanut teollisen koululaitoksen käskytyspedagogiikan. Jotta näitä tavoitteita voitaisiin saavuttaa, täytyisi lasten suhtautua myönteisesti kotitehtäviin ja niihin liittyvään oppimiseen. EPÄMÄÄRÄISET ? Lapsikin tarvitsee rentoutumista. Näyttää kuitenkin siltä, että kotitehtäviä tehdään velvollisuudesta ja jotta vältettäisiin rangaistukset, joita tekemättömyydestä seuraa, näinhän perusopetuslaissakin uhkaillaan. Kotitehtävillä on siten välineellinen arvo ja ne pyritään tekemään nopeasti. Eräissä brittiläisissä kouluissa sitä on kuitenkin harjoitettu jo 1980-luvulta alkaen. Oppimisesta tulee ryhmätörmäys, jossa jäljitellään yritysmaailman innovaatiopajoja. Se vaatii lähes mahdottomia: alistumista kurinalaiseen prosessiin, jossa pitää kohdata omat heikkoudet sekä rajaton tietomäärä. Myös Suomen kouluissa ja opettajankoulutuksessa on otettu askeleita tähän suuntaan. Koulutusjärjestelmän uudistamisessa tulisi kuulla näitä arjen kokemuksia eikä yritysmaailman oppimiskonsultteja. Keskeiseksi nousee sosiaalinen kyky luoda tyhjästä . Sen syvimpänä ajatuksena TRENDIFILOSOFIEN on kulttuurimuutos kohti dialogista, osallistavaa ja demokraattista kasvatusta. Lapsillako vastaavaa tarvetta ei ole? Miellettäessä koulu lasten työksi, voidaan kysyä millainen kuva työelämästä luodaan, kun koulussa opetetaan, että työtehtäviä ei ennätetä hoitaa työpaikalla ja -ajalla. Ei tarvinne hämmästellä, että aikuiset tuovat Suomessa yhä enemmän töitä kotonaan tehtäväksi. ERIARVOISUUDEN lisääntyminen on Suomessa selvästi lisääntynyt myös koulumaailmassa, erilaisissa perheissä on erilaisia resursseja ja kiinnostusta lasten koulunkäynnin seuraamiseen ja tukemiseen. Kotiläksyjen suuret määrät voivat pahimmillaan eriarvoistaa kehitystä entisestään. Jos kotiläksyjä tarvittaisiin pedagogisten perusteiden takia, ne tulisi organisoida heti koulutuntien jälkeen siten, että oppilaiden käytettävissä olisi opetusalan asiantuntijoita, joilta oppilaat voisivat kysyä neuvoja. Muut lapsen elämän tapahtumat ovat tärkeämpiä kuin kotitehtävät. Onko tämä toisaalta suurikaan ihme, aikuisetkin tarvitsevat työpäivänsä jälkeen aikaa rentoutua. Mutta mihin kotiläksyjä oikein tarvitaan? Antero Puhakka YTT, yliopistonlehtori Oppiminen ei ole kivaa puheissa oppiminen on sosiaalista ja helppoa. Innovaatiot sen kun sinkoilevat rikastavissa yhteisöissä. Todellisuudessa oppimisesta on keveys kaukana. Ehkä siten välittyisi ajatus sitoutumista vaativasta oppimisesta ja tutkivasta yhteisöstä, joka kasvattaa itsenäiseen ajatteluun kykeneviä elinikäisiä oppijoita. Tero Toivanen Kirjoittaja on maailmanpolitiikan jatko-opiskelija ja osa-aikainen opettajankouluttaja. 5. Mistään oppituntikokeiluista ei ole kyse, vaan koko kouluyhteisö on keskittynyt perusteellisesti historiantutkimuksen prosessiin jopa viikkojen ajan. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Oppilas toki oppii myös tietoyhteiskunnan perusvalmiuksia: lähdekriittisyyttä, itsePARHAIMMILLAAN näistä tiedontuotantoa ja tutkimukseen perustuvaa argumentaatiota. Tällainen oppiminen saattaa kuulostaa idealistiselta. Tutkimuksen varrella hän joutuu historiantutkijan tavoin kyseenalaistamaan tulkintansa ja korvaamaan niitä uusilla. liikutaan metakognitiivisten taitojen alueella, eli opitaan jotain omasta tavasta oppia
Koulukohtainen kehitystyö vaatii ennen kaikkea hyvää paikallista johtamista, sitä että rehtori osaa kehittää opetustyötä yhteistyössä opettajakunnan kanssa. Joskus tuntuu, että opetusvirastojen tärkein tehtävä olisi yksinkertaisesti jättää kouluja rauhaan. Jotta kouluja voidaan kuntatasolla kehittää niiden yksilöllisistä tarpeista käsin, on kuitenkin tärkeää, että valtiollisella tasolla ei luoda paineita kasvattaa KEHITTÄMISTYÖN koulujen kokoa. Joskus voi olla perusteltua lakkauttaa tai yhdistää kouluja, mutta vähintään OPPILAAN ? Hallituksen säästötavoitteet ovat jo ajaneet pienet lukiot ahdinkoon. yhtä usein voi olla viisaampaa kehittää olemassa olevia yksiköitä. ei aina tarvitse maksaa, vaan se voi koostua esimerkiksi siitä että koulun olemassa oleva opetusresurssi jaetaan vähän eri tavalla kuin aikaisemmin. Valitsemalla valinnanvapaus, suljetaan ulos mahdollisuus tasavertaisuuteen. Samalla tavalla kuin RuotRUOTSI sissa, myös suomalaiset tutkijat ovat osoittaneet todeksi kasvavat erot koulujen välillä, ennen kaikkea Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Jotta tämä kasvava ongelma saataisiin kuriin, suomalaisessa kouludebatissa ovat nyt merkityksellisiä sellaiset ajankohtaiset koulutuspoliittiset tavoitteet, jotka ponnistelevat sen puolesta, että mahdollisimman harva valitsisi opinahjokseen muun kuin lähikoulunsa. ruotsalaiset vanhemmat ovat huolissaan ruotsalaisen koulun tilasta, tuntuu jokainen kuitenkin olevan vakuuttunut siitä, että juuri he tietävät, mikä on parasta heidän lapselleen. VAIKKA Kun valinnanvapaus otetaan käyttöön, sitä on hyvin vaikea peruuttaa ja siksi onkin tärkeää olla tietoinen siitä, että myös pienet muutokset, jotka johtavat ?koulushoppailuun. Tänään, lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, monet asiat osoittavat, että valinta oli viisas. menestyy Suomea huonommin taitomittauksissa. Erityisen selkeästi tämä näkyy Ruotsia ja Suomea vertailtaessa. Vuosikausien ajan isoveli Ruotsi raahasi suomalaisia perässään, kun kyse oli koulutuksesta. Peruskoulu, itsenäinen työskentely ja induktiivinen työtapa saapuivat lännestä ja niihin tutustuttiin Suomessa vasta sen jälkeen, kun ne olivat jo tulleet Ruotsiin. Yhdeksänkymmenluvun puolivälissä alettiin kasvaa erilleen. Kun Ruotsi valitsi valinnanvapauden, aikoi Suomikin seurata esimerkkiä mutta valitsikin TUTKIMUSTULOKSET Ei ole realistista tavoitella tasavertaista koulua, jos samalla annetaan vanhemmille ja lapsille mahdollisuus valita koulunsa. toisin. Kouluvalintoja kannattaa välttää osoittavat yleisesti, että valinnanvapauden käyttöönotto heikentää koulujärjestelmän mahdollisuuksia edesauttaa oikeudenmukaisen yhteiskunnan kehittymistä. Koulu kaikille on kannattavampi vaihtoehto, osoittavat tutkimukset. Fritjof Sahlström kasvatustieteen dosentti LEHTIKUVA/ KÄSITELTY KU ? Ruotsalaiset koulut ovat suomalaisia epätasaarvoisempia. Onko pieni ihanaa ja suuri uljasta? KOULUKESKUSTELUISSA kiistellään usein siitä ovatko isot vai pienet koulut parempia. Lukioiden yleissivistävän perustehtävän näkökulmasta on paljon hyödyllisempää lisätä äidinkielen pakollisten kurssien määrää kuin lisätä valinnanvapautta. Martina Reuter ?loso?an dosentti Helsingin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsen. Isompien yksiköiden puolustajat korostavat taloudellisen tehokkuuden lisäksi mahdollisuuksia tarjota valinnaisia aineita, suuremman opettajakunnan etua opettajien työssä viihtymisen ja kehittymisen kannalta sekä oppilashuollon resursseja. Pienempien yksiköiden puolustajat korostavat ennen kaikkea, että opettajien ja oppilaiden paremmat mahdollisuudet tutustua toisiinsa luovat turvallisen ilmapiirin, joka edistää viihtyvyyttä ja oppimista. Myös koulumatkojen pituutta käytetään argumenttina pienemmistä kouluista koostuvan tiheämmän kouluverkon puolesta. 6 oppimisen näkökulmasta nämä kiistat ovat turhia. Kasvatustieteellinen tutkimus ei ole voinut osoittaa, että sen enempää pienet kuin isotkaan yksiköt olisivat toisiaan parempia. Isossakin yksikössä voidaan hyvän suunnittelun avulla luoda turvallinen ilmapiiri eikä ole mitään näyttöä siitä että pienten koulujen oppilaat pärjäisivät huonommin oppimistuloksia mittaavissa selvityksissä, kuten PISA vertailuissa. Ideologisen iso vastaan pieni kiistan sijaan pitäisikin pyrkiä siihen, että kaikki kouluja koskeva kunnallinen päätöksenteko lähtee liikkeelle yksittäisten koulujen kehitystarpeista. Tämä koskee alemman koulutustason perheistä tulevia lapsia, mutta myös lapsia korkeakoulutetuista perheistä. Kun esimerkiksi uudistetaan tuntijakokehyksiä, täytyy lähteä liikkeelle siitä, että kehystä pitää voida toteuttaa mielekkäällä tavalla myös melko pienessä koulussa. Hallituksen säästötavoitteet ovat jo ajaneet pienet lukiot ahdinkoon ja on tärkeää, että käynnistymässä oleva toisen asteen tuntijakouudistus ei syvennä tätä ahdinkoa. Ruotsalaiset koulut ovat suomalaisia epätasa-arvoisempia ja erilaisista sosiaalisista taustoista tulevien oppilaiden välillä on suurempia eroja Ruotsissa kuin Suomessa. Moni tutkija on osoittanut, että valinnanvapaus ja tapa, jolla sitä toteutetaan estää peruskoulua saavuttamasta tavoitettaan, samojen mahdollisuuksien tarjoamista kaikille. ovat merkittäviä kokonaisuuden kehittymisen kannalta. Erityisen tärkeää tämä on siksi, ettei valinnanvapauden lisäämistä voida perustella minkäänlaisin tuloksin
Perusopistossa tiedon tuottamisen taito ja taidon käytön tuottama tieto rakentuvat yhdeksi pedagogiseksi periaatteeksi, jossa tuottamalla oppimisella (learning by making) keskeinen asema. PERINTEEN siirtämistä korostava snell- mannilainen ja käytännöllispraktista työtä korostava cygnaeuksellinen pedagoginen juonne rakentuisivat siis yhteen. Perusopiston opetussunnitelma rakentuisi tiedon, etiikan ja estetiikan kolminaisuudelle aikakautemme haasteiden mitan mukaan. pään, sydämen ja käsien yhteispeliä sivistyäksemme. Peruskoulun jälkeinen koulutus tulisikin koostaa kaikille yhteiseksi perusopistoksi. ? Sivistys on kykyä, tahtoa ja taitoa asettaa, arvottaa ja ratkaista aikakautemme perusongelmia. Perusopisto kaikille lukiokoulutus edustaa viime vuosisadan alun ja ammatillinen koulutus viime vuosisadan lopun koulutusajattelua. Perusopisto on perusopetusta kaikille, mutta ei enää peruskoulu eikä vielä yliopisto. joita me kaikki olemme tätä nykyä . kuvainnollisesti sanoen . ei pelkkä tietäminen riitä. Jako lukioon ja ammatilliseen koulutukseen kantaa sisällään perustavanlaatuista, syvällä eurooppalaisen aateperinnön juurissa olevaa mutta täysin kestämätöntä ajatusta ihmisen kehityksen kaksinaisuudesta. Tälle alun perin orja-yhteiskuntaa vahvistaneelle ajatukselle ei enää ole mitään tosiasiallisia yhteiskunnallisia perusteita. Ammatti- ja yleissivistys eivät ole sisarpuolia vaan sisaruksia keskenään: sivistys on kykyä, tahtoa ja taitoa asettaa, arvottaa ja ratkaista aikakautemme perusongelmia. Sivistys ei siis ole lähtöisin jumalasta vaan ihmisestä, ihmisen pyrkimyksestä ratkaista tiedollisesti, eettisesti ja esteettisesti kestävällä tavalla elämänsä eteen heitetyt haasteet. Hyvä elämä ei siis vielä riitä, elämän tulee olla myös tosi ja kaunis. SUOMESSA tietoperusteisessa työssä asiantuntijalle . Asiantuntemus edellyttää kolmen kysymyksen yhtäaikaista asettamista, arvottamista ja ratkaisemista. Kuinka ne saadaan kauniisti toteutettua? NYKYISESSÄ Tarvitsemme siis ajattelevia käsiä ja kätteleviä ajatuksia ja . Kuinka ne ovat, kun ne ovat hyvin. Opiskelijalle perusopisto avautuisi tiedon, taidon ja tahdon kehittämisen moninaisina hankkeina ja prokkiksina. Perusopisto olisi opiskelijalle avoin koulu: opinto-ohjelman omakohtainen rakentaminen palvelisi opiskelijoiden jatkosuunnitelmia, suuntautuivat ne sitten työelämään, ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Matti Vesa Volanen koulutustutkija Jyväskylä 7. Kuinka asiat ovat
Yliopisto ei nykyisen kaltaisen menon jatkuessa saata olla tällaisen ajattelun varsinaisia pesäpaikkoja. Moni tippuu pyörästä Opintoaikojen kiristäminen, lukukausimaksujen väläyttely, yliopistoalojen tuotteistaminen ja pyrkimys pelkästään ?huipulle. opiskelualasta riippumatta. Nykyisen suunnan tuloksia voimme tässä vaiheessa vain arvailla, mutta itse veikkaan että liian moni tippuu pyörästä jo varhaisessa vaiheessa ja loput joutuvat pitkälti tukahduttamaan itsestään sellaisia puolia kuten esimerkiksi empatia tai kyseenalaistamisen taito. Huipulla tuulee, mutta olisiko mahdotonta pyrkiä opintotuki-/yliopistomalliin, jossa ei tuule joka portaassa ja ihan koko ajan? Suvi Soininen YTT, projektitutkija MIIA-MARI VIRTANEN 56. erityisesti nuorten työttömyysluvut Euroopassa) tullaan rajoja rikkovaa ajattelua ja kommunikaatiota tarvit- semaan paljon. eivät mitenkään vastaa ihannetta tai käytäntöä mahdollisimman vapaasta sivistyksestä ja opiskelijan hetkellisestä vapautumisesta ?työn ikeestä. (ks. Työnteko lienee hyväksytty syy pitää ns. välivuosia, vaikka elämällekin pitäisi jäädä aikaa. Palkkatyön malli muuttuu SUUNNAN voi tiivistää näin: ?1.8.2011 lukien kuukausi, jolta saat opintorahaa tai asumislisää, kuluttaa korkeakouluopintoihin myönnettävissä olevia tukikuukausia.. kansankurittamismallilla (vrt. Kukaan ei nykyoloissa pysty pidemmällä tähtäimellä ennustamaan niin sanottuja varmoja aloja, joista ei voi jäädä työttömäksi. Pidän myös hyvin kyseenalaisena ihmiskäsitystä, joka perustuu suorittamisen varaan lapsesta saakka. Palkkatyön malli tulee hyvin todennäköisesti muuttumaan, ehkä jopa romahtamaan, sillä tosiasiassa suuri osa työstä on jo nyt täysin turhaa ja paikoin jopa vahingollista (esim. Yliopisto ja opiskelijan vapaus Mitä akateemisen vapauden kaventaminen merkitsee opiskelijan kannalta? Kunnon kansalaisen ihanneputki näyttää koostuvan päiväkodista, esikoulusta ja peruskoulusta, josta taas mennään suoraan joko ammatilliseen koulutukseen tai lukioon ja näistä joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. sellaista tavaratuotantoa, jota kukaan ei tarvitse). Kun tämä muutos alkaa tapahtua muutenkin kuin nykyisellä ns. www.kela.?) Opiskelijan taloudellinen tilanne on siis entistä vaikeampi, joka poliittisesta näkökulmasta ensisijaisesti tarkoittaa koulutuksellisen epätasa-arvon lisääntymistä. Kun kaikki asiat pyritään määrittämään rahassa tai toiminnan merkityksellä bruttokansantuotteen kasvulle jää opiskelijalle liian vähän liikkumavaraa päättää itse opinnoistaan vaihtamalla yliopistoa, pääainetta tai suorittamalla sivuaineita, jotka eivät suoraan tähtää nopeaan valmistumiseen ja menestymiseen työelämässä. Opiskelu ei kuitenkaan ole vain työtä itsessään tai kouluttautumista työtä varten