Kansan Uutiset 23.12.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vIIkkolehtI | 23.12.2020 | 3,5 € | 52-003251-2052 | kansanuutIset.fI Lukijoiden tervehdykset joululiitteessä sivut 15-26 Hulluuden historia – insuliinisokeista luovuttu, sähkösokki nyt käypää hoitoa sivu 30 Erämaassa ilot ja kärsimykset ovat yhtä sivu 7 TerveiseT JoulupukilTa: MuisTakaa Turvallisuus. SIVU 15 kansan uutiset . 52/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta
Sellainen tähti syttyi tälle joululle. Se tapahtui Ursula von der Leyenin ollessa komission puheenjohtajana. LUE LISÄÄ SIVULTA 12 Populaarikulttuurilla, etenkin elokuvilla, on keskeinen merkitys sille, miten ymmärrämme erilaisia kulttuureja. Tämä rokotteelle pano ei ole läheskään ensimmäinen, sillä jo vuonna 1798 englantilainen Edward Jenner keksi, että karjanhoitajia voidaan suojata isorokolta lehmärokkotartunnalla. Onneksi suomalaisia suojelee myös terve järki. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. THL:n aiemmin joulukuussa julkistaman kyselyn mukaan 64 prosenttia on valmis ottamaan rokotuksen kun se tulee saataville. Korona muutti maailmamme maaliskuun puolivälissä. Koronarokotteen riittävää kattavuutta uhkaa vain ajallemme tyypillinen huuhaa – omatekoiset ”asiantuntijat” ja salaliittoteorioihin uskovat ”rokotuskriittiset”. Edellä mainittuun isorokkoon kuoli kaksi miljoonaa ihmistä vielä vuonna 1970. 2 | KU 52 /2 02 Nyt on päästy hyvien ilmastolupausten vauhtiin, pitäisi vain vielä toteuttaa ne, toteaa Arto Huovinen jutussaan. Rokote halutaan, koska se suojelee itseä ja muita. (10 %). Suomessa noin 92 prosenttia lapsista saa neuvolajärjestelmän ansiosta kaikki rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Koko maailmassa koronaan kuolleiden määrä voi ylittää kaksi miljoonaa ennen kuin rokotusohjelmat saadaan käyntiin ja ne alkavat tehota. Rokotus menetelmänä lienee tunnettu jo muinaisina aikoina. Rokotetta odotellessa KU toivottaa kaikesta huolimatta hyvää erilaista joulua ja solidaarista uutta vuotta. Aihepiiriä on tarkemmin selvittänyt jyväskyläläinen politiikan tutkija Miia Huttunen. Metsän ja pimeyden keskellä rauhassa, kirjapinon äärellä. Koronarokotus on arjen solidaarisuutta Joulua vietän mökillä, Bromarvissa. Tässä jatkumossa koronarokotteen nopea kehittäminen on kuin enkelin julistama ilosanoma jouluevankeliumissa. Näistä pimeimmät liittävät rokotteen sen yhteydessä injektoitavaan mikrosiruun, joka on ”pedon merkki”. En ole ollut innostunut jouluvaloista, mutta nyt tuli tarve ripustaa jouluvalot pihakuuseen satunnaisten ohikulkijoiden iloksi. Kesto Määräaikais. Rokotusten anPÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS. Tämän tuloksena suuri joukko hengenvaarallisia tauteja on saatu hävitetyksi Suomesta melkein kokonaan. Hän viittaa Joe Bidenin lupaukseen palauttaa Yhdysvallat Pariisin sopimukseen ja Xi Jingpingin ilmoitukseen, että Kiina pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Jyrkästi kieltäytyviä oli vain 10 prosenttia. l T apahtui näinä päivinä, että Euroopan komissiolta kävi käsky, että koronarokotukset alkavat koko unionissa samana päivänä. Toivon tähti. Jenner oli ensimmäinen, joka julkisti keksinnön. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Rokote on lupaus siitä, että johonkin aikaan ensi vuonna pääsemme palaamaan normaaliin elämään. TÄSTÄ INNOSTUN NYT sirpa puHaKKa Päätoimittaja 52/2020 Keskiviikkona 23.12.2020. LUE LISÄÄ SIVULTA 32 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. siosta viimeisin tautitapaus on vuodelta 1977. Nykyisen tiedon mukaan rokotteet estävät vuosittain 2–3 miljoonan lapsen kuoleman
– Ottaisimme sisään enemmän ihmisiä, jos se olisi mahdollista, toiminnanjohtaja Sanna Tiivola sanoo. AjAssA KU 52 /2 02 | 3 01 AjAssA Y ökeskus kalkkers Helsingin Vallilassa on avoinna joulunpyhät yöaikaan. toimintaa,?Jussi. Asunnottoman karu joulu Joillekin joulun lämpö näkyy ikkunan takaa. Lehtonen?kertoo.. Sen mahdollistaa erikseen järjestetty Kalkkersin joulukeräys, joka tuotti runsaat 4 000 euroa joulurahaa Vailla vakinaista asuntoa ry:lle. yökeskuksenkin. asunnottomien. Kalkkersin joulu on kuitenkin pieni, koska koronaepidemia rajoittaa henkilömäärää. Tarjolla on myös jouluruokaa ja joulutapahtumaa. KaiKKi on Kiinni Koronavuosi on ollut erityisesti asunnottomille raskas, ja jouluna se korostuu: Ei voi mennä oikein mihinkään. Sisään pääsevät helsinkiläiset asunnottomat saapumisjärjestyksessä, enimmillään 15 henkilöä yhtäaikaa. Kirjastotkin ovat kiinni. Paikkaa ei voi varata etukäteen. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Emma Grönqvist –?Koronarajoitukset?rajoittavat
duuneihinkin?tarvitsee?ammattikoulutuksen.?Jos. oltu. paikasta. joitakin,. oli. Lehtonen?tarkentaa. –?Maailma?on?muuttunut?ja?suorittavan?tason. suosituksia.?Se?muuttaa?henkilökunnan?ja?asiakkaiden?välistä?suhdetta. Asunnottoman?kuva?on?muuttunut?erityisesti. lastensuojelutausta.?Heidän?ongelmiinsa?ei?esimerkiksi?koulu?ole?pystynyt?puuttumaan. päiväkeskus. On. metsäukoista,?jotka?olivat?tulleet?maaseudulta?ja. –?Koronarajoitukset?ovat?rassanneet?heitä.?Kesä. on. toiminnan?esimies. koulu. viime. ovat?palvelukeskuksissa?käytännössä?joka?yö. oli?iisimpää,?kun?rajoitukset?olivat?vähäisemmät,. ennen?olivat?pääasiassa?40–55-vuotiaita?miehiä,. pois. heikkenee?sään?kylmetessä. on. Kalkkersin?tiloissakin?voi?nyt?yöpyä?tavallista. Lehtonen. eivät. toiseen. Muunmaalaisiakin?asuu?kadulla. Kavereillekin?pääsee?tavallista?huonommin. myös. Ennen. –?Suomen?olossa?se?tarkoittaa?ihmisiä,?jotka?hakevat?periaatteessa?paikan?joka?yö.?On?niitä,?jotka. jotka. Lehtonen. Huumeiden?käyttö?on?lisääntynyt. kynnyksen. kuntalaisia,?mutta?ovat?usein?oleskelleet?kaupungissa?pitkään,?Lehtonen?toteaa. nämä?ihmiset?vain?työnnetään?läpi?koulun. vessoissa.. muuttunut. arvioi,. Helsingin?kaupunki?on?perustanut?koronaseurantaryhmän,?joka?ratkoo?katuasunnottomien?tilannetta. Nyt. asunnottomalle. asunnottomia. muualta. jouduttu. pari. VVA:n. –?Keväällä,?ennen?kuin?korona?tuli,?monet?yöpyivät?kavereiden?luona?asumisyksiköissä.?Mutta. matalan. ramppaamista,. –?Katuasunnottomien. –?Olemme. porukoissa. lähteä?menemään.?Nyt?olemme?joutuneet?kiristämään?sääntöjä?ja?jo?pitkään?ottaneet?sisään?vain. Lehtonen?muistuttaa?siitä,?että?valtaosa?pitkäaikaisasunnottomista?ei?päädy?kadulle. paikka,?johon?voi?tulla?kahville?pariksi?tunniksi?ja. tilanteen?kiristyttyä?asumisyksiköihinkään?ei?saanut?enää?tuoda?vieraita. Jussi Lehtonen?muistuttaa.. Karua elämää Lehtonen?toteaa,?että?elämä?on?karua?ihmisille,. matalan. runsaaksi. rakentaneet?omat?koijansa?metsään. –?Nykyasunnottomat. l Katuasunnottomien porukoissa oli pari tartuntaketjua.. asu. jo. normaalisti. metsässä.. kaupunkirakenteessa. pitkään Asunnottomat?ovat?entistä?nuorempia.?Kun?he. –?Lisäksi?Helsingin?hätämajoituspaikat?on?tarkoitettu?tiukasti?helsinkiläisille.?Katuelämää?viettävät. eivät. ei?ole?valmiuksia?peruskoulusta,?ei?saa?ammattikoulutusta. viikoksi. viiden. löytyä?yöpaikka?paperittomien?paikasta. asunnottomia,?jotka?ovat?levon?tarpeessa. täällä. mutta?tilanne?kiristyi?nopeasti?syksyllä. jotka?etsivät?joka?yö?nukkumispaikkaa. julkisissa. tulleet.. VVA:n. jatkuvaa. –?Se?on?syrjäytynyttä?porukkaa,?jolla?usein?on. –?He?asuvat?jonkun?nurkissa?tai?jossain?muussa. korona-altistuksen. aikana.. nyt?he?ovat?noin?30-vuotiaita?miehiä. väliaikaisratkaisuissa,?useimmiten?kuitenkin?sisätiloissa. –?Sisään?pääsee?kauppakeskuksiin?ja?metroon,. vähemmän?porukkaa,?koska?koronasäännöt?edellyttävät?tavanomaista?suurempaa?väljyyttä. –?Ihmiset?ovat?stressaantuneita,?kireitä?ja?väsyneitä.?Mekin?joudumme?olemaan?tiukkoja,?kun?he. –?Mutta?tämä?porukka?olisi?todennäköisesti?syrjäytynyt?asunnottomiksi?myös?ilman?huumeongelman?kasvua.?Se?on?usein?seuraus?syrjäytymisestä. uudenlainen asunnoton Helsingissä?on?arviolta?satoja?ihmisiä,?jotka?asuvat?kadulla,?vaikka?tilanne?on?viime?vuosina?parantunut. puhuttiin. yöpyvät. on. –?He?ovat?tyypillisesti?Baltiasta.?Heille?saattaa. vuoden. Yöksi?löytyy?yleensä?patja,?sillä?hätämajoituspaikkoja?on?ollut?riittävästi?tarjolla,?mutta?tilanne. kerran. kynnyksen. ja. ole. sulkemaan. –?Se?ei?tarkoita,?että?heitä?olisi?satoja?kerrallaan,. on. eivät?välttämättä?jaksa?noudattaa?maski-?ja?muita. He. mutta?niissä?ei?voi?olla?rauhassa.?Kun?menet?johonkin?istumaan,?odotat?vain,?milloin?joku?ajaa. vuoksi.?Yökeskusta?ei?ole?tarvinnut?sulkea. tartuntaketjua,?mutta?ne?saatiin?aika?hyvin?kiinni. on. AjAssA 4 | KU 52 /2 02 –?Päivät?ovat?pitkiä,?ja?sää?kylmenee.?Elämä. että
Tai: koska maailmanrakentaminen on runoudessa yleensä viitteellisempää, mitä omaansa runous voisi tuoda scifiin. Ilman aikanaan tehtyä ”tammikuun kihlausta”, missä työnantaja ja työntekijä tunnustivat toisensa valtakunnalliseksi neuvottelukumppaniksi, ei näitä asioita olisi näin ketterästi sovittu. Elvytys on tärkeintä työllisyyspolitiikkaa. Professori Markus Jäntti piti tuloerojen kasvuvauhtia kansainvälisestikin erittäin nopeana. Myös köyhyys lisääntyi. Suomalaista sopimuskulttuuria on kehuttu muun muassa EU:n minimipalkkadirektiivin selvityksessä. Pieni, ihmisen havaintokyvyn ulkopuolella oleva, näkymätön virus ravistelee yhteiskuntien taloudellisia ja sosioekonomisia rakenteita laittaen polvilleen ihmisiä, yrityksiä, instituutioita ja kokonaisia valtioita. Meillä ei ole esimerkiksi ”keltapaitamellakoita”, kuten Ranskassa, jossa kasvoton massa vaati parannusta asioihin, eikä Ranskan valtio edes tiennyt, kenen kanssa neuvotella. Hän ja tutkija Ilpo Suoniemi suosittelivat tasokorotuksia sosiaaliturvaan. Tuloeroja kasvattivat omaisuustulojen nopea nousu ja tulonsiirtojen tulonjakoa tasaavan vaikutuksen väheneminen. Heille suuri kiitos kuluneesta vuodesta! Keväällä työmarkkinaosapuolet sopivat varsin ketterästi erilaisia helpotuksia työantajille ja työntekijöille. Siinä todettiin, että asiat ovat hyvin niissä maissa, joissa on kollektiivinen työehtosopimusjärjestelmä. Kuntia tukemalla hallitus pyrkii varmistamaan, että kunnissa ei jouduta leikkaamaan koronakriisin vuoksi, vaan peruspalvelut turvataan. Suomessa ei vastaavassa mittasuhteessa ole mellakoitu aikoihin, eikä kasvottomana massana. Jos scifi perustuu oleellisesti maailmanrakennukseen, voiko runous oikein olla scifiä. Menneisyys ei ole tulevaisuuden tae ja vuodet eivät veljiä keskenään, mutta kun katsotaan menneitä vuosikymmeniä ja verrataan suomalaisen yhteiskunnan kehitystä muuhun Eurooppaan tai maailmaan, ei meidän tarvitse hävetä. On käyty haastavat työehtosopimusneuvottelukierrokset, ja nähtiinpä työtaistelujakin. varapuheenjohtaja. Neuvottelukierrosten tullessa keväällä maaliin alkoi Euroopassa ja oikeastaan koko maailmassa jyllätä koronavirus. Juha-Pekka kilPiö Tuli & Savu -lehden PääkirJoiTukSeSSa nro 102 some LAinAttuA PalKansaajalle, ”rasvanahkaduunarille”, kaupan kassalle, sairaanhoitajalle, paperinvalmistajille ja monille muille vuosi 2020 on ollut haastava. Uudenvuodentoiveenani tulevalle vuodelle toivon suomalaisen sopimuskulttuurin vahvistumista, jotta kaikilla on asialliset työehdot, ei vain harvoilla. Ei siinä kovin paljon tarvitsisi veronkevennyksistä tinkiä, sanoi Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. – Varsinkin kun valtiontalous antaisi siihen myöten. Saamme katsoa kauas menneisyyteen, että vastaavaa kurjuutta on koettu. Joskus on oltu toreilla osoittamassa mieltä ja lakossakin, mutta niin, että asialle on annettu reilusti kasvot. KansanedustajaJohannesYrttiaho17.12. KaiHirvasnoro tuloerojen kasvu uudelle tasolle 20 vuottA sitten Luo köyhän niin kuin rikkaankin... Vuonna 1999 niissä tapahtui suurempi hyppäys kuin kertaakaan 1990-luvun laman jälkeen. Toivotan rauhaa ja hyvää joulua kaikille, ei harvoille. Hankinta-aikana 2021–31 hävittäjälasku vie joka vuosi vähintään miljardin verran pois hyvinvoinnista, koulutuksesta, julkisesta infrastruktuurista. Vuonna 1995 pienituloisissa kotitalouksissa asui 121 000 henkilöä, vuonna 1999 heitä oli jo 196 000. Voi kysyä, että kun koronataantuman vuoksi velkaannutaan jo 30 miljardia, kannattaako nyt suin päin sännätä ottamaan samanlaista velkapottia hävittäjiin. Jotta paikat pysyisivät pystyssä ja yhteiskunta pyörimässä, on se vaatinut terveydenhuollon työntekijöiltä venymistä. AjAssA KU 52 /2 02 | 5 Kansan UUtiset muistutti vuoden 2000 joulunumerossaan tuloerojen kasvaneen viisi vuotta peräkkäin. Hyvää joulua ja työrauHaa – kaikille, ei Harvoille Jouni JuSSinniemi Kirjoittaja on pääluottamusmies ja vasemmistoliiton 3. Koronavirus on eittämättä suurimpia kriisejä vuosikymmeniin. KansanedustajaPiaLohikoski15.12. KoLumni Ja rm o Li nt Un en
Tämän äärimmäisenä muotona voidaan pitää Yhdysvaltojen tilannetta, jossa poliittista kamppailua ei enää monissa kysymyksissä käydä suoraan demokraattisissa instituutioissa, vaan keskeisin poliittisen toiminnan muoto on omaa maailmankuvaa edustavien tuomarien nimittäminen ikuisuusvirkoihin korkeimpaan oikeuteen. Pintapuolisesti ajateltuna kysymykset TSS-oikeuksista ja vaikkapa keskuspankin juridisesta asemasta ovatkin hyvin erilaisia. Vasemmiston pääosin luovuttua vallankumouksellisista tavoitteistaan on juridisoitumisen kritiikki kohdistunut esimerkiksi keskuspankkien irrottamiseen demokraattisesta ohjauksesta tai julkisten toimijoiden roolia rajaavaan kilpailulainsäädäntöön. Etenkin Euroopassa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeudet) ajatuksen vahvistuminen on tehnyt aiempaa legalistisemmasta politiikan tekemisen tavasta houkuttelevamman myös vasemmistolle. Silti myös politiikan juridisoitumista tulee välttää. Ilmoitustrafiikki avoinna ma-pe klo 9-16: ilmoitukset@kansanuutiset.fi kansanuutiset.fi TILAAJAPALVELUMME palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa verkossa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208. Pahimmassa tapauksessa se johtaa tilanteeseen, jossa keskeisimmät yhteiskunnalliset valtakamppailut siirretään pois demokratian piiristä. Suomessa tämä oli jossain määrin nähtävissä esimerkiksi edellisellä vaalikaudella, kun silloisen hallituksen sote-esitystä kritisoitiin korostuneen juridisesta näkökulmasta. Yllättäen oikeisto ottikin linjan, jossa oikeuden alaa yhteiskunnassa haluttiin kaventaa. l V ielä pitkään toisen maailmansodan jälkeen vasemmisto suhtautui melko nuivasti oikeuden alan kasvattamiseen yhteiskunnassa ja yleiseen poliittisen keskustelun juridisoitumiseen. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU TIEDOTTAA: KUN ILMOITAT KU:SSA ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: Valmiina asiakkaalta tulevat ilmoitukset (pdf-muodossa) ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16.00 mennessä. Jos vielä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä huoli politiikan juridisoitumisesta oli leimallista vasemmistolle oikeiston puolustaessa olemassa olevaa järjestystä, on asetelma viime vuosina muuttunut. KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Joissakin kysymyksissä oikeudellista sääntelyä halutaan kaventaa voimakkaasti, kun taas toisaalla sitä halutaan jopa lisätä. Moderni demokratia edellyttää vahvaa juridista pohjaa. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. On selvää, että nykyaikainen oikeusvaltio perustuu vahvaan autonomiseen oikeusjärjestelmään ja perusoikeuksiin. Penseyden taustalla oli ajatus yksityisten omistusoikeuksien sedimentoimisesta perustuslakiin, mikä on vaikeuttanut poliittisten valtasuhteiden muuttamista radikaalisti. Aineistot vedosilmoituksiin (KU:n taittamat) edellisen viikon torstaina klo 14.00 mennessä. Monet vasemmistolaiset kriitikot ovat esittäneet, että tällaiset mekanismit kaventavat poliittisten vaateiden alaa yhteiskunnassa ja tekevät äärimmillään demokratiasta lähinnä seremoniallisen prosessin. Tällaisessa tilanteessa todellinen poliittinen valtakamppailu siirtyy harmaalle alueelle, jota määrittelevät erilaiset lainopilliset tulkinnat. Silti myös politiikan juridisoitumiseen liittyy vakavia ongelmia. Vaikka kyse on yhtäältä aidosta poliittisten kantojen muuttumisesta, on keskusteLauri HoLappa Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja poliittisen talouden tutkija. Toisaalta myös perusteet rajoittaa julkisten instituutioiden kykyä säännellä talouselämää ovat liitoksissa ajatukseen elinkeinovapaudesta ja taloudellisista perusoikeuksista. AjAssA 6 | KU 52 /2 02 lussa toisaalta nähtävissä myös epäjohdonmukaisuutta ja opportunismia. Samalla oikeistosta alettiin esittää rajua kritiikkiä ”perustuslakifundamentalismia” ja valtiosääntöoppineita kohtaan. Politiikan juridisoitumista pitää välttää Kolumni Pahimmillaan todellinen poliittinen valtakamppailu siirtyy harmaalle alueelle, jota määrittelevät erilaiset lainopilliset tulkinnat
Po nt Us PU ro KU rU. Napapiirin kesässä vaellusta voi halutessaan jatkaa yötä myöten. TausTaT KU 52 /2 02 | 7 02 taustat Erämaan ilot ovat suuret, koska sen kärsimykset ovat suuret
TausTaT 8 | KU 52 /2 02
KU:n lukijat voivat muistella jouluvalojen tuikkeessa yhdessä Purokurun kanssa kesäisiä telttatunnelmia myrskyn keskellä. Uudenlaisesta eräkirjallisuudesta haaveileva esseisti Pontus Purokuru vaelsi Norjan Guolasjávrilta Suomen Valtijoelle ja takaisin viime heinäkuussa. TausTaT KU 52 /2 02 | 9 . TeksTi ja kuvaT Pontus Purokuru Pako erämaassa. Hän kirjoitti tekstin teltassa myrskyn keskellä
Jokamiehenoikeus on yhteinen resurssi, samoin erämaa-alueet, luonnonpuistot ja autiomajat. Kahlaamisesta märät jalat viimeistelevät sukkien vastenmielisyyden. Seuraava autiomaja on ahdas ja kuuma koppi, jonka homeiset seinät vuotavat ja ilma on ruskeana voissa paistuvan taimenfileen kärystä. Tuvan ovea jyskytetään. Erämaassa irtoaa Google-proteesi. Taitoa tarvitaan, kun yön tullen saavutamme Valtijoelta sopivan ylämutkan ja märkä tuuli yltyy. Kuusiasteinen kosteus tihkuu kaula-aukoista ja hihansuista. Todellisen luonnon armeijan muodostavat sade ja myrskytuuli, ja niin kuin poliisi tosipaikan tullen väistää sotilaita, katoavat kaksisiipiset hyönteiset myrskyn alta. Mukana kulkee virveli, sipsilaatikko ja säkki perunoita. Ei voi seurata ohjeita Youtubesta tai tarkistaa yksityiskohtia Wikipediasta. Autiomajoja on Suomen Lapissa yli 450, kun mukaan lasketaan porokämpät ja epäviralliset tuvat. Kun harhailin pohjoisessa erämaassa neljä vuotta sitten, syntyi ajatus hedonistisesta vaelluksesta. Rommitoti lämmittää valkoiseen uneen. Vahvistamme jokaisen vaarnan ja narun kivellä. Valtion Metsähallitus rakentaa ja ylläpitää asumuksia, jotka ovat avoimia ja maksuttomia. Jos Käsivarressa ramppaa Norjan ja Suomen Kosken vaahtojalka polkee tahtia vaellussaappaalle.. Valitaan kaunis maasto ja pystytetään leiri pariksi päiväksi, jotta on aikaa ajatella ja kalastaa. Mukavuusalueen sijaan päädyin kurimukseen. Tuvassa ultrakevyitä varusteitaan kuivattelee kaksi äärimmäisen matalan rasvaprosentin miestä. On viinilasit, verhot ja muovikukkia, ja silti huussi haisee, polttopuut ovat kosteita ja lahoja, murenevat halkeamisen sijaan ja palavat hitaasti. Lahkeet hörppivät vettä jokien ylityksissä. On huonoin vaellussää 25 vuoteen. Norjan puolen kämpässä miljöö on koreampi mutta leväperäisempi. Kaminalla lämpenee vaatteiden lisäksi kattila, jolla saa alkeellisen suihkun. Tarvitaan ruumiillistunutta tietotaitoa: miten pystyttää teltta myrskyssä nopeasti ja tukevasti, miten suunnistaa rakan ohi, mistä ylittää tulviva joki. Kokemukseni on tällä kertaa päinvastainen kuin romanttisella Saariolla. Tästä luksuksessa pitäisi olla kyse: suhteellisesta kokemuksesta, ei kasvavasta määrästä tympäännyttäviä tavaroita, joiden tieltä on hakattava metsät ja työläiset. Silti teltta lepattaa kuin lentoon lähtevä. Rankkasade Haltin lähistöllä läpäisi sadevaatteet alushousuihin asti. Varsinaisesti he harrastavat kalliokiipeilyä ja vapaalaskua. Nämä yhteiskäytössä olevat hirsimökit ovat oikeastaan suoraviivaista sosialismia. Kuivatan vaatteita ja kenkiä autiotuvassa. Teltat ovat sellejä ja itikoiden verikärsät pamppuja. TausTaT 10 | KU 52 /2 02 välillä, on vaikea olla vertailematta maiden tupakulttuureja. He sanovat olevansa erämaassa vain sadetta pitämässä. Miehillä on vain seitsemän kilon reput eikä telttaa tai vaelluskenkiä. tunturiVaellus on välitön korkeakoulu. Lämpö laskee entisestään. Sisään punkeaa henkihieveröisiä miehiä. Koska olemme enimmäkseen kuivia, väistymme maastoon. Sateella ihmisen ote vuorenrinteeseen on liukas, joten he päättivät kiipeämisen sijaan juosta Kalottireittiä. Autiomaat osoittavat, miten suhteellinen kokemus luksuksesta on. Kylmyys kourii maksasta. Lenkkarit kantavat jokien ja kosteikkojen läpi kymmenien kilometrien päivävauhdilla. H ypin alasti norjalaisessa tunturissa ja kaadan kahvikupilla vettä päälleni, jotta saisin pestyä edes sukuelimet. Sanovat olleensa märkinä pari päivää. Suomen kämppiä hoidetaan paremmin, mutta ne ovat askeettisempia ja tiukemmin ohjeistettuja. Autiotuvasta on kynnys palata tuulen möyrimän maan ankaruuteen. Ketään ei voi käännyttää tuvalta, eikä taloa saa lukita. Verkko ei kanna kairaan. Kun nukkuu kosteassa teltassa ja jäinen puhuri estää uimisen tunturilammessa, kuiva tila ja kattilallinen kuumaa vettä tuntuvat ylelliseltä. Olemme sateen maailmassa. Ylenmääräiseltä tuntuu myös aika, jonka voi käyttää miten huvittaa, koska kelloja ei ole. Dokumentaristi ja luontokuvaaja Petteri Saario kirjoittaa Luonnon lumo -kirjassaan, kuinka erämaassa saa olla vapaa, ”oma hienhajuinen herransa”. Ensimmäisten päivien opetuksia: olosuhteet ratkaisevat kaiken, ei tahdonvoima; varustautumalla ihminen voi selvitä lähes mistä tahansa, kun taas ilman varusteita vaara on todellinen; yhteiset resurssit pelastavat meidät ja tarjoavat viimeiset paikat, joissa hengittää vapaasti. Astun kahden vaelluskumppanin kanssa takaisin sateeseen ja kuljen tuulen mukana etelään poroaidan ja Kopmajoen ylitse. Kiistelemme, jatkaako syvemmälle kaakkoon, kohti Valtijokea, vai pysytelläkö hirsien turvassa. Erämaa on suuri putka. Lohtu on lievä, sillä jo ensimmäisenä vaelluspäivänä vesialtaiden varaventtiilit eivät riitä ja maasto antaa ylen. Jalkopää nousee ilmaan, vaikka sisällä makaa
Sade pitää pienen tauon, pakkaamme teltat ja nostamme selkään rinkat, nuo ulkoiset luurangot, joiden avulla mukana matkustaa keittiö ja asumus. Matka alkoi korpikurjuutena, ja kuitenkin loppusuoralla koen enemmän iloa kuin tavallisesti viikossa. Vaellusta voi halutessaan jatkaa yötä myöten. Elämä lentokonetilassa rauhoittaa. Makuupussi, jonka pitäisi suojata seitsemän asteen pakkaselta, ei suojaa Käsivarren heinäkuulta. Hengitys höyryää. Maa hioo toistolla ja rasituksella kiven kaltaiseksi, mieli liukenee mättäisiin. Aurinko avaa rajattomuuden, napapiirin kesän ympärivuorokautisen energiaroihun. Sisällä on nuori norjalainen, joka kertoo kävelleensä jo kolme kuukautta. Jos yön jälkeen on kunnianhimoja, ne hiipuvat päivän mittaan, kun karu maan kalseus tylsyttää aamujen takomat terät. Seuraavana päivänä, kun pohjoistuuli pirskottaa hyytäviä mausteita entisestään ankeaan sadesoppaan, vaelluskumppanit tulevat järkiinsä ja myöntävät, että viisainta on etsiä suojaa autiotuvista. Muutoksen myötä tulevat itikat ja mäkäräiset, joiden märkä massa muussautuu sormien väliin aina kun lätkii käsiä, kaulaa tai selkää. Illalla havahdun äkilliseen helpotukseen: ei sadetta, ei tuulta, ei itikoita. Puen kaikki vaatteet, pipon ja hanskatkin. Kevyt jalka juoksee nyt tunturia ylös lähes itsestään. Teltat ovat sellejä ja itikoiden verikärsät pamppuja.. Hänen tavoitteensa on vaeltaa Norjan eteläisimmistä pisteestä pohjoisimpaan. TausTaT KU 52 /2 02 | 11 Herään myrskyhorteessa siihen, että tärisen kylmästä. Autiomaassa älylaite muuttuu stressiliekinheittimestä käytännön työkaluksi, jolla voi suunnistaa, kuvata ja kirjoittaa muistiinpanoja. Välillä peuranvirnat ja tunturikanervat aaltoilevat kuin olisi syönyt sieniä. Hyönteiskaasut iholla ja verkot päässä kävelemme seitsemäntoista kilometriä. Auringon pAikkA näkyy ensimmäistä kerta viidentenä päivänä. Kun palaan Kilpisjärvelle ja yritän avata tablettitietokonettani, lohkareita lukeneet sormenpääni ovat kuluneet niin, ettei laite enää tunnista niitä. Se vyöryttää virtaa kannettavaan paneeliin, jolla saa ladattua puhelinta. Erämaan putka murtuu, liikkuvuus on vapaata eikä valolla ole väliä: sitä riittää tuhlattavaksi, samoin kuin voimia nyt, kun lähes viikon kostea kylmyys väistyy. Verkon puute ei haittaa, koska puhelinta on mukavampi käyttää ilman nettiyhteyttä. Kaasuliedellä keitetyn italianpadan jälkeen jatkamme matkaa, kahlaamme aivojasärkevän kylmissä joissa ja puroissa. Talsimme Kiinan muuriksi kutsuttua harjannetta lähimpään kämppään. Tunturilaaksojen rikkirevityt suurkattilat kaatavat vettä tiellemme, mutta kosken vaahtojalka polkee tahtia vaellussaappaalle. Erämaan ilot ovat suuret, koska sen kärsimykset ovat suuret. Ankaruus tekee sovinnaiseksi. Oleminen pelkistyy elintoimintoihin ja suurimman epämukavuuden välttämiseen. l Erämaa on suuri putka. Teltta on surkea saareke jäisessä sumussa
Alkuun olisi siis kirittävä tämä kuilu umpeen. Niillä on vaikutusta esimerkkeinä ja isoina toimijoina. Niitä kannustetaan kiristämään aika ajoin. Aurinkoenergia on jo kustannustehokkain sähköntuotantomuoto. Niitä eivät olleet koronapandemian aiheuttamat tilapäiset päästövähennykset vaan aivan muut asiat. Sattumoisin koronavuoden 2020 arvioidaan pudottavan päästöjä juuri tuolla seitsemällä prosentilla. Valtiot eivät ole ainoita toimijoita. Lisää aihetta optimismille antaa se, että uusiutuvan energian hinta on pudonnut ratkaisevasti. Voi kuitenkin vain kuvitella, mitä tuhoa neljä vuotta lisää Trumpia olisi aiheuttanut. Silloin poliitikot saavat vastaansa äänestäjäryhmät, jotka voivat menettää (tai kuvittelevat menettävänsä) jotakin. Toteutus on täysin maiden itsensä asettamien tavoitteiden varassa. Kohti hiilineutraaliutta Vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa asetettiin tavoitteeksi, että ilmaston lämpeneminen vuosisadan loppuun mennessä ei ylittäisi 2 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan ja yritetään päästä vielä tiukempaan 1,5 asteen rajaan. Valitettavasti jopa yli puolet G20-maiden elvytysrahoista on menossa fossiilitalouteen. Mitä kauempana on tavoiteaika, sitä helpompi on tehdä lupauksia. Näin on tapahtunut Yhdysvalloissakin Trumpista huolimatta. Joulukuun puoliväliin mennessä 127 maata oli asettanut vuosiluvun, johon mennessä ne pyrkivät hiilineutraaleiksi. Muiden on nyt vaikeampi mennä sen taakse, että kun Kiina ja Yhdysvallat eivät tee mitään. Lukuisat kaupungit, alueet, maakunnat ja yksittäiset yhtiöt tekevät omia ilmastotoimiaan. Britannia asetti viime vuonna tavoitevuodeksi 2050. Koronavuosi osoitti kuitenkin, että yhteiskunnat pystyvät suuriin muutoksiin, kun hätä on kyllin suuri. Sitten pitäisi vielä toteuttaa ne. Mutta Kiina ja Yhdysvallat ovat kaksi suurinta hiilidioksidin päästäjää. Trump irrotti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta, vähätteli ilmastotiedettä, pilkkasi nuoria ilmastoaktivisteja ja sabotoi ilmastotoimia parhaansa mukaan. Jopa vahvasti hiilestä riippuvainen Etelä-Afrikka tähtää vuoteen 2050. Se tapahtui suuren inhimillisen kärsimyksen ja yhteiskunnallisen kaaoksen hinnalla, mikä ei tietenkään ole tavoiteltavaa. Koronaelvytys antaisi tilaisuuden investoida puhtaampaan teknologiaan. Ykköseksi on nostettava se, että Joe Biden voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit tai oikeastaan se, että Donald Trump ei voittanut. Ensimmäisen neljän vuoden aikana päästöt kuitenkin vain kasvoivat. Pariisin sopimusta tehtäessä laskettiin, että tavoitteeseen päästään, jos vuosittain vähennetään globaaleja päästöjä seitsemän prosenttia. Yhden vuoden päästövähennyksillä ei edes ole merkitystä, jos ensi vuonna palataan jälleen entiselle nousukäyrälle. Ikävä kyllä puheet eivät yksin riitä. Biden ei ole sadun hyvä haltia, joka sauvan heilautuksella muuttaa kaiken. Biden on ilmoittanut palauttavansa Yhdysvallat Pariisin sopimukseen, järjestävänsä keväällä maail man suurimpien talouksien ilmastohuippukokouksen, tähtäävänsä Yhdysvaltain hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, kuuntelevansa tarkalla korvalla ilmastoaktivisteja ja nimittävänsä raskaan sarjan poliitikon John Kerryn ilmastolähettilääkseen. Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015 asetettiin tähtäimeksi, ettei ilmasto lämpenisi yli 1,5:tä astetta. TausTaT 12 | KU 52 /2 02 Vaihteeksi hyviä ilmastouutisia Ensimmäinen tarkastelukausi päättyy tämän vuoden lopussa. Kiinan ja Yhdysvaltain liittyessä mukaan on ehkä syntynyt ”kriittinen massa”, jonka jälkeen paine muita kohtaan kasvaa. Suurista maista tai merkittävistä fossiilisen energian tuottajista kunnon tavoitteita tarvittaisiin Brasilialta, Venäjältä, Saudi-Arabialta, Australialta ja Intialta. Toinen merkittävä uutinen oli Kiinan presidentin Xi Jinpingin YK:n yleiskokouksessa tekemä yllättävä ilmoitus, että Kiina pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Pariisin sopimuksessa ei ole sitovia mekanismeja eikä sanktioita. Jotta vuosisadan puolivälin tavoitteisiin päästäisiin, ripeisiin toimiin olisi tartuttava nyt. Yhdessä ne edustavat kahta kolmasosaa maailman päästöistä. Nyt on päästy hyvään lupausten vauhtiin. Mutta se toteutus Kaiken optimismin jälkeen on valitettavasti siirryttävä synkempiin säkeisiin. Ei tarvitse olla sinisilmäinen ja kuvitella, että kaikki tuo toteutuu noin vain. Tänä vuonna EU, Etelä-Korea ja Japani ovat asettaneet saman tavoitteen. teksti Arto Huovinen V uosi 2020 toi joukon myönteisiä ilmastouutisia. Le ht iK Uv a/ Pa tr ic K Ko va ri K. Vuosi 2050 on vielä niin kaukana, että nykyiset poliitikot eivät silloin enää ole vastuussa. On tietysti hyvä, että nyt valtiojohtajat kilpailevat siitä, kuka näyttää ilmastoystävällisimmältä
Kumpikaan ei ole kynnysarvo, jonka ylittämisen jälkeen seuraukset kasautuvat hallitsemattomiksi. Jossain kohtaa kynnysarvo kuitenkin on. Raja saattaa siis tulla vastaan jo kuuden vuoden kuluttua, vaikka tartuttaisiin tiukkoihin toimiin. Tämän päivän ilmastoon vaikuttavat vuosikymmenien aikana kumuloituneet kasvihuonekaasut. Tämä on kuitenkin keskiluku; vaihteluväli on 1,7–2,7 astetta. Tutkimusryhmä Climate Action Tracker laski, että jos kaikki tänä vuonna annetut lupaukset hiiMitä kauempana on tavoiteaika, sitä helpompi on tehdä lupauksia.. Tämä johtuu siitä, että hiilidioksidi säilyy pitkään ilmakehässä. Useimpien arvioiden perusteella nykyvauhdilla oltaisiin menossa yli 3 prosentin lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä. Puolentoista asteen raja on siis jo lähellä. Carbon Brief -nettisivuston mukaan se ylittyy nykyvauhdilla vuosien 2026 ja 2042 välillä ja vuosien 2026 ja 2057 välillä, jos siirrytään Pariisin sopimuksen uralle. Siksi jokaisella asteen kymmenyksellä on merkitystä. Se tiedetään myös, että esimerkiksi 1,5 ja 2,0 asteen lämpenemisen seurausten välillä on valtava ero. Emme vain tiedä, millä kohdalla. Saatettaisiin siis selvitä alle 2 asteella, mutta toisaalta tilanne voi tulla paljon pahemmaksikin. l Puolitoista astetta jo lähellä Ilmasto on nyt lämmennyt esiteolliseen aikaan verrattuna 1,2 astetta. Tärkeämpää onkin se, että ryhtymällä pian tehokkaisiin toimiin pystyttäisiin vähentämään katastrofaalisten seurausten todennäköisyyttä tulevina vuosikymmeninä. TausTaT KU 52 /2 02 | 13 lineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä toteutuisivat, lämpeneminen saattaisi pysähtyä 2,1 asteeseen. Siksi on myös hyvä, että EU tiukensi toissa viikolla lähivuosien tavoitettaan ja aikoo vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä – vaikka sekään ei taida riittää. Pariisin sopimuksen 1,5 ja 2 astetta eivät ole luonnontieteellisiä raja-arvoja vaan poliittisia tavoitteita
14 | KU 52 /2 02 SUOLLE MUODOSTUVAA PIAKKOIN TÄTÄ ENNEN VIIS CRUISEN TYTÄR -----TAHTOEN " " MAGIA NÄKYY IHOLLA LOPPUVIIKKOA ILJETTÄVÄ TOIMITTAJA PASANEN MAKAKIAPINA VÄITTÄÄ VASTAAN KIRKKAIN EEPOS POIMINTA RAHAPINOJA KAULOIHIN SUOJA SAADA VOITTOA KAHVIN KERA PÄÄSSÄ SYÖVYTTÄÄ MUUSIKKO BILLY LINTUJA FARKUISSA YLVÄS SAVUSUMU MAALI TAPPAVA SAANILA ETEINEN KUTSU MATESOTKEA KUOLaadinta: Jyrki Takala MAALI TAPPAVA SAANILA ETEINEN KUTSU KILPAILUUN MATERIAALI HÄPEÄMERKKI SOTKEA KUOPIO SIELLÄ HIDASTELUA KEITTIÖSSÄ LENKATA MAKSA ALMILA KIRJOITTI STOOLISTA VALLANKIN TSETSEKÄRPÄSEN LEVITTÄMÄ EN JUO! SAMALLA KORKEUDELLA UUDELLEEN GATES RAUKEITA -PATIA PUURON SEKAAN KORUJA KUNNOSSAPITO -N ASTIA ----KAI! ILMARI HAUTALA LEONI+T SIBELIUS NÄYTT. LENA NIMITTÄIN SÄHKÖPOSTI SUORAKSI POLVEKE REIKIÄ JÄÄSSÄ Jouluristikko Ristikon Ratkaisu on sivulla 39.
Korkea katto erottuu muista rakennuksista. Joulu KU 52 /2 02 | 15 * Joulu Joulua korona ei nujerra, vakuuttaa Joulupukki Korona heijastelee myös joulunviettoon, minkä vuoksi Joulupukkikin on joutunut uusien haasteiden eteen. Hiljaisesta sesongista huolimatta toimistossa käy vilske. Pyramidin muotoisen katon sisällä sijaitsee aikakone. – Olemme tehneet täällä paljon toimenpiteitä, jotta voimme jatkaa työtä joulun eteen turvallisesti. Vierailun aikaan paksut lumihiutaleet leijailivat taivaalta maahan, ja joululaulu raikasi Joulupukin pajakylän kovaäänisistä. Joululpukin toimisto sijaitsee aivan poroaitausten vieressä. Liiemmin muita ääniä ei kylässä kuulunut, varsinkaan turistien. Aivan kuten muukin matkailu, myös Pajakylä on joutunut sinnittelemään koronatalven keskellä. Suojamaskia käytetään Joulupukki huomauttaa, että joulu on nyt tänä vuonna tärkeämpi kuin koskaan. K ansan UUtiset kävi joulun alla Napapiirillä Rovaniemellä tapaamassa joulupukkia. Turvallisuus tulisi silti muistaa. Yksi asia on kuitenkin varma: joulua ei peruta ja lahjat jaetaan. Tyhjät liiketilat täyttää korkeintaan henkilökunta. Sen sijaan joulun valmisteluihin korona on vaikuttanut. TeksTi ja kuvaT Sampsa Hannonen *. Toimiston arkeen koronan ei ole annettu liikaa vaikuttaa. Joulua korona ei peru
l On tärkeää muistaa turvallisuus, sanoo Joulupukki. Muuttuva maailma näkyy Pajakylään postitse saapuvissa lahjalistoissa. joulupukin ikä on sAlAisuus Kulunut vuosi on ollut haastava, etenkin lapsille. Paljon on tänä vuonna pyydetty terveyttä ja maailmanrauhaa, mutta perinteiset lelut ovat edelleen suosiossa. Koronavuosi on ollut monelle lapselle ahdistavaa aikaa. – Usein minulta kysytään ovatko lapset olleet kilttejä, mutta koen lasten olevan aina kilttejä, pohjimmiltaan hyviä. Joulu 16 | KU 52 /2 02 tilanteen niin vaatiessa ja minullekin on annettu tällainen pleksilevy, jotta voin jutustella ihmisten kanssa. Turkkinsa poro vaihtaa joka vuosi.. Aikuisille kiltteys taas on ajoittain haastavaa. Olenhan aika isokokoinen, joten tämä pleksikään ei ole pienimmästä päästä. Lahjojen jakoon en ota kantaa. Näinä aikoina on oltava varovainen ja sopeuduttava. Minulta löytyy poroajokortti ja siellä lukee syntymäajan kohdalla seuraavasti: ”kauan kauan sitten”, kuiskaa Joulupukki. Itse asiassa yhdeksi suosituksi lahjaksi on noussut tänä vuonna yksisarvinen. Kouluarki on vaihtunut etäopetukseen ja kavereitakaan ei saa nähdä niin usein kuin haluaisi. Siitä huolimatta Joulupukki haluaa korostaa, että lapset ovat hänen uransa ajan pysyneet samanlaisina. – Aineettomat lahjat ovat nostaneet päätään. Ehkä paremmin kuin kukaan muu. – Pajan tontut ovat olleet koko syksyn ahkeralla päällä ja mahdollistaneet minulle virtuaalisia tapaamisia lasten kanssa. Olisi kuitenkin tärkeää, että ihmiset ikään kuin pysähtyisivät näinä vaikeina aikoina. Se on yksi joulunihmeistä, eikä siitä hiiskuta. Ikäni lukee ainoastaan yhdessä paperissa. Joulupukki muistuttaa, että juhlapyhänä olisi tärkeää pysähtyä. Joulupukki on nähnyt lasten ja nuorien kasvun. On huhuttu, että Pukki tulisi jouluna savupiipusta, kuten hän tekee Yhdysvalloissa. Poron turkki on erittäin lämmin sen onttojen karvojen ansiosta. – Lapset ovat olleet huolissaan miten lahjat toimitetaan ja kuinka edes koko joulua voidaan viettää. Koronaviruksen aiheuttamat haasteet mietityttävät lapsia ympäri maailman. On tärkeää muistaa turvallisuus, sanoo Joulupukki. Se, kuinka monta sukupolvea hän on nähnyt, jää kuitenkin salaisuudeksi. – Ensinnäkin, voin tämän sinulle paljastaa, mutta kahden kesken. Tontut ovat tehneet normaalia tarkkailutyötään kuluneen vuoden ajan, ja sellainen viesti on tullut, että joulu on tervetulleempi kuin koskaan, pohtii Joulupukki tonttujen havaintoja. Tätä toivoin myös itsekin, paljastaa Joulupukki. AineettomAt lAhjAt lAsten suosiossA Poliittisen korrektisti, mutta jämäkästi keskusteleva Joulupukki ei virkansa puolesta voi liian jyrkin sanankääntein ottaa kantaa maailmanmenoon. Näin lahjojen jako kävisi koronaturvallisesti
Joulu KU 52 /2 02 | 17 EläkEläisnuorisoliittolaisEt Elnu ry Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Risto Alamehtä Taisto Alenius Ele Antikainen Raija Arajärvi Mirja Auveri Aarne Berg Laina ja Toivo Björkbacka Oiva Dahl Ahti Eerola Ipi + Tomppa Eriksson Erkki Eronen Oili Grekelä Esko Grekelä Kaisu Gustafsson Kaarina Halenius Aimo Halenius Maija Halenius Osmo Halmela Sirpa Heinonen Juhani Henriksson Jarmo ja Ritva Honkanen Raija Honkasalo Eila Hottinen Juhani Hottinen Liisa Hyvönen Anna-Liisa Hölttä Marita Jauhiainen Martta Joentausta Jouko Jokela Vilho Jumppanen Aila Juntunen Elli Jurvala Assi Jurvala Lauri Jämsen Anja Järvi Marjatta Kallinen Kaija-Liisa Kallinen Reijo Kallio ”Nalle” Kanerva Outi Kangas Raija Kangasluoma Veli-Tapio Karvonen Maija Kaskikorpi Pirkko Keränen Pia Kilpi Eino Kiuru Sisko Kiuru Sisko Kivijärvi Tuula Kiviranta Jaakko Koivisto Eeva Korhonen Sikke ja Mara Koski Anna-Liisa ja Jarmo Koski Antero Laine Nadja Laine Pentti Lalu Aarno Landén Pia Lankinen Liisa Lankinen Ulla Lehtonen Jouko Leppänen Osmo Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Lindstedt Arja Loukoila Eija Luhtala Meeri Lääperi Matti Maria P. Mellin-Hyttinen Ritva Merisalo Eila Mielonen Mikko Mikkola Anna-Liisa Moilanen Anja Myllyniemi Marja Mäkinen Liisa Nikula Leena Nylund Juhani Pannila Raimo Parkkari Jukka Pelkonen Tuula Peltola Kati Peltola Pekka Pesonen Irja Pikkarainen Jorma Päivärinta Ritva Rajala Mauno Rasilainen Raisa Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Ruotanen Tapani Saarela Vappu Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Tuula Salama Riitta Selin Tarja Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Taipale Eero Kasper Toivainen Pirkko Toivainen Ulla Tuomikoski Marjatta Tuorila Osmo Uotila Kari Vastamäki Riitta Väntänen Terttu Väntänen Veikko Väre Auli HElsingin Jyry Taipale Eero Kasper Tuorila Osmo HElsinki Arola Teuvo Hämäläinen Kari Karppinen Ilmari Karppinen Iiris Lehtoväre Pekka Piukkula Valo Vainio Tuulia JHl:n vasEmmisto Ja sitoutumattomat Alanko Karita Alho Päivi Asara-Laaksonen Teija Byman Mika Haapakoski Sami Honkanen Kalle Hyötynen Kalle Ilomäki Pirjo Isomöttönen Vesa Järvinen Anni Jokinen Sari Kannisto Kalevi Kortelainen Miikka Koskimaa Riikka Lohikoski Pia Lötjönen Jorma Mäki Simo Martins Sirpa Muraja Marko Musakka Raisa Rautiainen Riitta Sala Sannamari Sjöholm Marja Tapper Päivi kansan arkiston ystävät Aaltonen Kauko Alenius Ele Arhinmäki Juha Hietalahti Heidi Hokkanen Lauri Honkasalo Eila Hyvönen Anna-Liisa Istala Päivi Jalkanen Marita Joentausta Jouko Jokela Vilho Kaihovaara Pirjo Kanerva Outi Kaskikorpi Pirkko Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kuusinen Pentti Laine Pentti Leppänen Veli-Pekka Luhtala Meeri Lääperi Matti Maijo Marju Mukkala Jarmo Mäntyniemi Arja Nikula Leena Pelkonen Tuula Peltola Mervi Pursiainen Pia Roiha Eira Ruusunen Aimo Terävä Merja Terävä Taisto Tiainen Jaakko Tiilikainen Teppo Virtaintorppa Pirjo Väntänen Vilhemiina kansan uutisEt Alén Johan Buchert Caroline Erdo?an Tarja Hirvasnoro Kai Joentausta Jussi Koskinen Sirpa Kärki Tuula Puhakka Sirpa Virkkunen Jussi kävElypässit Berg Topi Grekelä Esko Honkonen Antti Hurme Hannu Isaksson Pekka Liimatainen Heimo Pikkarainen Jorma malminsEudun työväEnyHdistyksEn JoHtokunnan kokous Kaiponen Jaana Kautto Jouko Kellokangas Tenho sak:n toimistoväki Huutola Matti Katajainen Timo Lehto Anu-Tuija Nissinen Mette Ristelä Pekka Syvärinen Katja vanHat tovErit Aalto Arvo Aaltonen Elsa Aaltonen Kauko Ahonen Risto Alenius Ele Arajärvi Mirja Berg Toivo Bergman Turo Björkbacka Oiva Favén Otto Grekelä Esko Hentilä Jorma Hernberg Kari Hurme Hannu Huutola Matti Hynönen Pekka Hyvönen Anna-Liisa Ilomäki Taija Joentausta Jouko Johansson Kaarlo Julkunen Kalle Keränen Pia Kivistö Kalevi ja Sirkka Kolehmainen Helvi Korhonen Sirkka Koski Jarmo Laine Pentti Lindblad Rudolf Luimula Ismo Lääperi Matti Niininen Seppo Nikula Leena Pelkonen Tuula Pikkarainen Jorma Pirnes Matti Päivärinta Ritva Rasilainen Raisa Rautaporras Pekka Risberg Helena ja Alvar Roiha Eria Savtschenko Ritva Suhonen Riitta Suomela Kalevi Tokkari Matti Tuominen Tapio Uotila Kari Venho Heikki Wenman Roy Viljakainen Ossi uuSIMAA Hyvinkää Siivonen Anna-Liisa ja Heikki JärvEnpää Järvinen Anna-Kaisa karkkila Ahjoniemi Heli Ahjoniemi Pentti Ahjoniemi Satu Ahjoniemi Ulla Apell Oili Etolin Aatos Etolin Brita Etolin Katja Gröndahl Heino Hellstén Eino Hellstén Terttu Huotari Eino Ilonen Jarkko Kalliaisenaho Mika Kenttälä Martti Lahtinen Arja-Leena Laine Eino Laine Raimo Laine Vieno Landén Aino Lehto Terhi Lehto Timo Leo Silja Martini Tuuli Nieminen Iiris Nieminen Veikko Ollakka Erkki Paulomäki Annikki Pohjalainen Marja Raunio Veikko Riekkinen Anna-Liisa Riekkinen Jukka Räsänen Asko Räsänen Olga Salo Maritta Salo Tapio Snellman Jorma Tuiskula Teemu Ylihärsilä Tapani kErava Alam Shamsul Heinonen Ilmari Hölttä Maila Jalkanen Ulla Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Pia Saarinen Pauli Saarinen Ritva Saloriutta Lauri Suovuo Päivi Törmänen Riitta Weckström Jonna Värttiö Pentti kirkkonummi Lauronen Heikki Lauronen Meeri Kansan UUtisten lUKijat toivottavat hyvää joUlUa! HelSInkI
Joulu 18 | KU 52 /2 02 Vasemmistoliiton lohjan osasto ry Huuskonen Seppo ja Ulla Karkkunen Helena ja Heikki Karvinen Keijo ja Päivi Kaukinen Jyrki Lehtinen Sakari ja Sari Liimatainen Pekka ja Greta Liimatainen Tiina Linden Jouni Lopanus Tuula ja Veikko Miinalainen Annakaisa Miinalainen Vappu Mikkola Anna Neste Seppo Nieminen Simo Pajuoja Matti perh. Haukimäki Pentti Hirsjärvi Irma Ingervo Sirkku Kinos Jukka Leino Matti Liekkinen Elina Lindeman Raimo Majuri Seija Nieminen Tuula Paakkanen Arja Pernu Ilkka Plath Vesa Pukari Petri Rastas Paula perh. Kauppila Jukka Kauppila Paula Neponen Nelson Pöyhönen Aila Solla Mirja Suuronen Jouko keljon Viestin Veteraanit Hagman Pertti Heinonen Pentti Keskinen Martti Kuusisto Kari Malinen Raimo Mäkelä Jorma Mänttäri Keijo Mänttäri Jarkko Niemi Mikko Oksanen Niilo Pasanen Raimo Penttinen Kari Penttinen Marita Pernu Ilkka Pöyhönen Pentti Rytkönen Olavi Saukko Raimo Taipale Markku Tervakangas Heikki Vanhanen Arvo Ylönen Risto jämsänkoski Aronen Erkki Aronen Irina Hakanen Pekka Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Kankainen Martti Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Lampinen Erkki Lehtonen Anja Lehtonen Helvi ja Veikko Leppänen Aarne Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Lindeman Veli-Matti Nieminen Kari Ollila Jussi Peltonen Matti Peltonen Raili Selenius Juha Selenius Pirjo Welling Mirja Welling Reino Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja ja Veikko Virtanen Timo Vuorenpää Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää-Vainiola Marja-Liisa leppäVeden Vasemmisto Järvinen Ahti Majuri Seija Nieminen Pentti Nieminen Tuula Siekkinen Sinikka palokantikkakosken Vasemmiston johtokunnan kokous 22.10. jyVäskylä Jauhiainen Juha ja Pirkko Jauhiainen Kari perh. Tiainen Eila Välilä Vesa Yksjärvi Kari perh. Merinen Jarmo Nurmi Eija Nurmi Reijo Närhinen Pekka Niittynen Oili Penttinen Paavo Petäjistö Liisa Poskiparta Risto Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Salmi Raimo. Altti Margit Kaakkuriniemi Tapani Kallio ”Nalle” Lepistö Rauno Meriläinen Pertti Puumalainen Anita Rissanen Pirkko ja Risto Välilä Vesa jämsä Koski Fanni Rissanen Hemmo laukaa Jauhiainen Harri ja Laura laukaan Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö Kautto Katariina Koivisto Kari Kumpulainen Viljo Puttonen Jyrki Pöyhönen Rauno Taipale Harri suomenselän Vasemmisto Collin Irja Collin Markku Hiekkavirta Arvo Hiekkavirta Sinikka Honkanen Anne Hämäläinen Eero Hämäläinen Eila Hämäläinen Kari Juntunen Esa Kinnunen Ari Nylander Helge Pollari Marjut Pyykkinen Jukka äänekoski Hult Hannele Kaukometsä Jarkko Linja-aho Matti Oksanen Mervi Oranen Arvo Rautiainen Sinikka HÄME Forssan Vasemmistoliitto Aaltonen Suvi Huusela Elmi Huusela Ossi Ilvonen Sirkka Kesti Pirjo Kula Karol Mäkinen Manu Tuomisto Jorma Tuomisto Tiina Virtanen Tapio hämeenlinnan Vasemmistoliitto Järvenpää Leo Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva janakkala Talikka Jorma lahti Kautto Pekka Kautto Vuokko VARSINAIS-SuoMI kaarina Keskinen Terhikki Keskinen Alpo Leinonen Riitta-Leena Leinonen Aulis Söderblom Arto Söderblom Maija Viitanen Teuvo Åvik Helena kaarinan eläkeläiset Arvonen Armas loimaa Gustafsson Hannu Helin Mika Jalovaara Simo Koivisto Maarit Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Lundgren Esko Mikkola Hannes Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Tiainen Anneli Tiainen Lauri Tiainen Maria mynämäki Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Kytömaa Martti Laine Keijo Laine Lea Mäkitalo Jussi Rautiola Leena Rautiola Veli-Matti Tamminen Ari pöytyän yläne Flemmich Dieter Flemmich Mirjami Helmisaari Arimo Helmisaari Irma Helmisaari Jari Helmisaari Ulla Lahtinen Veikko Rajala Matti Rantanen Simo Rantanen Sirkka Ruusunen Hannu Ruusunen Henna Saari Elli Saari Pirjo Salo Eino Väinölä Risto raisio Hanka Kari Heininen Tuja Hellstedt Heimo Jormanainen Juha Kalliotie Seppo Karppinen Pentti Kautiainen Arja Kautiainen Ensio Koivikko Eino Koivikko Kaarina Kontio Anja Korpela Eveliina Koskela Aimo Lasarov-Pernaja Kiira Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Levonen Pentti Linnalo Reijo perh. Ronkainen Eero ja Riitta Sammalniemi Eeva Seger Jukka Seiteri Seppo ja Terttu Sorvari Vuokko Tuhkanen Eero Wikberg Gunilla mäntsälä Järvinen Hannu Lille Kaarlo sipoo Kantonen Valde ja Kristiina tuusula, jokela Honkonen Antti Honkonen Eeva Parkkima Anna-Maija Vantaa Palokangas Eila ja Markku etelä-Vantaan eläkeläiset ry Grönqvist Helena Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Niemelä Kauko Ronkainen Ritva Sillfors Pirkko Viljamaa Marja Vuorio Pertti koiVukylän Vasemmisto Dahl Ahti Dahl Marja-Terttu Hamza Ali Jamal Huotari Juhani Huotari Olga Järveläinen Anu Jääskeläinen Jari Kaikula Liisa Korkiamäki Arja Lahdenperä Oskar Lehtonen Jouko Pietiläinen Jukka Saunamäki Arja Tilander Liisa Tuutti Seppo Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo korso Bäckström Ritva Helén Eeva Mäkäräinen Teemu Ronkainen Simo Ylikoski Esa Öystilä Karoliina korson eläkeläiset ry Gustafsson Maj-Britt Kanerva Esko Kanerva Sirkka-Liisa Kiukas Meeri Koivula Esko Koivula Marja Laine Toini Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Pessi Mauri Ronkainen Simo Saari Leila Saari Markus Syrjänpää Sirpa Tarvainen Eija Tervonen Sirkka Vasemmistoliiton itä-Vantaan yhdistys Ahonen Hannu Ahonen Sirpa Ahtola Nina Ervasti Tauno Järvenpää Merja Pera ja Seija Pohjanvaara Sirpa ja Reima Aino ja lapset Rantala Katri Rantala Mauno Rantala Milja ja lapset Rantala Riitta Räsänen Merja Tyystjärvi Kati Väyrynen Carita Vihti Tynninen Kalevi KESKI-SuoMI keski-suomen Vasemmiston piirikokous 14.11
Floman Riku Hirvi Ilkka Kallinen Aaron Leppänen Aki Sirén Jouni Torkki Marja Torkkola Sinikka Viitanen Risto sastamala Hakanen Tuula Hakanen Veli Nieminen Juhani Nieminen Marja Saarela Leena tampere Drufva Juha Kvist Edvi Kuukankorpi Olavi Lintunen Ismo Lintunen Viljo Pärssinen Silja Rodrigues Erick Sulkanen-Rodrigues Leena Toijonen Siskotuulikki länsi-tampereen Vasemmisto Alppi Ulla-Leena Böök Markku Haapa-aho Leena Hanhisalo Helge Kallio Ellen Koskela Terttu Mäkelä Antti Niinimäki Heikki Panula Paula Panula Rainer Pulkkinen Milja Rimmi Reino Siltanen Pauli Toljola Annu Vuorinen Tuija SATAKuNTA HarjaValta Jokiranta Tapani Mäki Marja-Liisa Rintala Salli ja Altti Vuori Terttu ja Esko pori Hakala Aimo Hakala Eija ruosniemi, pori Murola Mirja ja Veikko Mäkinen Pirjo ja Jukka Nolvi Seija olvi Seija Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Janne Pajukoski Pirjo ja Jari Pajukoski Sanna ja Juha Vasemmistoliiton itä-porin yHdistys Altti Jussila Anna-Liisa Jussila Arto Träskelin Aki Viljanen Ari Saukkokoski Jouko Tiikkainen Virpi Lampinen Pasi Nieminen Maarit Lepomäki Tarja Korhonen rauma Ahlholm Heino Ailasmaa Eija ja Tapio Airikka Arto Ekroth Susanne Grundström Tuomo Hatakka Lotta Kannisto Aila Korkmaz Laura Koskela Simo Laihonen Manu Lehto Jouni Majaneva Raija ja Sakari Meriniemi Hannu Rantanen Miika ulVila Myllymäki Alpo VAASA kaskinen Karvonen Harri Lievonen Tuula kokkola Hietikko Eino ja Agnete kurikan eläkeläiset Juvonen Eila ja Alpo Kallio Pirkko Korkiamäki Airi ja Antti Korkiamäki Kaarina ja Ilmari Laine Aila Latvala Kyllikki ja Pentti Liikala Sirkka Myllyniemi Raija ja Reima Välkkilä Arja ja Seppo laiHia Kinnari Raimo ja Irja Ranta Jouko ja Kaija lapua Rita Sirpa ja Keijo pietarsaari Tulima Matti ja Taina Vaasa Antti Haarala Arne Mäenpää Henrik Fågelbärj Jorma Katajamäki Katariina Perkiömäki Kerttu Ojajärvi Mustonen Heikki, Iita ja Rauhakatti Pekka Pörsti SAVo-KARJAlA iisalmi Tikkanen Aino Tikkanen Veikko joensuu Peltonen Anneli Peltonen Urho onttola Kujanen Veijo Turunen Esko outokumpu Homin Marja Hyttinen Pentti Hyvönen Pekka Kinnunen Eero Mononen Erkki Mononen Esko perh. Joulu KU 52 /2 02 | 19 Salmi Soile Seppälä Matti Sinilaakso Anne Sinilaakso Elvi Småträsk Matti Suominen Hilja Suonpää Jarkko Suonpää Sinikka Toivio Seppo Tyyskänen Eveliina Tyyskänen Jukka Vasemmistoliiton salon kunnallisjärjestö Hernesniemi Leila Kukko Jouko Leppälahti Jouko Lindholm Harri Lindholm Hilkka Nieminen Raimo Ruokonen Marja turku Leppäkoski Leo kaerlan naiset ry Ahremaa Kaisa Eronen Sirkka Liisa Hannula Eila Hellman Seija Helmiö Kaija Lehtonen Eeva Lind Merja Murto Oili Nissilä Marja Pirinen Esteri Räsänen Taimi Salmenniemi Suvi Suvitie Aino Syväkari Ulla turun Vasemmistoliitto ry Niinimäki Rauni Rautee Pekka Rinne Pirjo Rinne Risto Saarinen Sauli Yrttiaho Johannes uusikaupunki Kokkonen Jani Ots Ville Reensalo Reino Reensalo Tuula Teukka KAAKKoIS-SuoMI kaakkois-suomen Vasemmistoliiton syyspiirikokous 22.11.2020 Annala Esa Anttila Tapio Byman Mika Byman Timo Huttunen Arja Huttunen Asmo Hyyryläinen Antti Häkkinen Petri Koho Jouni Kokko Jaakko Kokko Leeni Koponen Jussi Liukkonen Jorma Mielonen Joona Mustonen Juuso Mäkinen Kirsi Niemelä Sanna Pekkola Petri Pekkola Seija Rantamo Tuula Seppä Tomi Silvalta Suvi Turunen Jaakko Valkonen Esa Viitala Niko Vättö Heidi mikkeli Hiltunen Taisto Aatami Jääskeläinen Impi PIRKANMAA akaan Vasemmistoliitto Franssila Wnda Hietala Heikki Kivi Marjatta Kivi Jorma Koskinen Timo lempäälä Rajala Harry nokia Honkanen Marko Kallio Seppo Kallio-Bezemer Tuula Kotiranta Ilkka Kotiranta Pirjo Kvick Teresa Lehtonen Anneli Nevala Ville Reponen Eissen Sorsa Raimo Techtolin Merja Torkki Marja-Leena Vihanta Voitto pirkanmaan Vasemmiston syyspiirikokous 28.11. Mustonen Hannu Määttä Viljo Pipko Ekaterina Pirinen Lea Pirinen Mauri Pirinen Pirjo Pirinen Toni Pirinen Valentina Pouhula Lasse Pussinen Eeva Reittu Keijo Reittu Päivi Ruhtinas Raimo Saloniemi Taisto Tanskanen Markku Tolppanen Kalevi kuopio Haakana Marko Haakana Saara lieksa Nykänen Irma Nykänen Kari Nykänen Laura saVo-karjalan Vasemmiston syyspiirikokous 14.11.2020 From Jani Hermaja Jussi Hietala Mikko Höylä Mervi Jyrkinen Ari Karhunen Jussi Karppinen Lauri Keronen Anne Korhonen Kaisa Korppi Heikki Martikainen Pekka Miettinen Juha Miettinen Katja Räsänen Mari Mustonen Hanna Parkkila Janne Pikkarainen Rauno Pitkänen Henna Puurunen Kirsti Puurunen Kirsti Reijonen Juha Räty Eeva Saarelainen Antti Semi Matti Tahvanainen Petteri Turunen Jaakko Voipio Pekka oulu ii Rantala Kaarlo kajaani Heiskanen Eero Huotari Teija Kastinen Raili Peltonen Jukka kalajoki Hietala Raili ja Väinö Hukka Kauko Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liisi Salmu Annikki ja Markku Tanska Elisabet Tanska Erkki oulu Sala Ahti ja Ulla Sirviö Kari Sirviö Riitta Ukkola Kalervo yliVieska Herranen Timo lAPPI kemi Holpainen Margit ja Raimo Kokkola Markku Kokkola Ritva Kumpumäki Helena ja Veikko sodankylä Apukka Hilkka ja Asko utsjoki Harjunharja Juhani Niiranen Leena ulKoMAAT suraHammar Hosiasluoma Hilkka Vesterholm Niilo Vesterholm Salme l
Yleinen Lehtimiesliitto Turun puuseppäin ammattiosasto www.turunpuuseppainammattiosasto.yhdistysavain.fi Pääkaupunkiseudun erityispalvelujen ammattiosasto JHL ry (JHL 776) Tampereen Puuseppien Ammattiyhdistys Ry 705 Jyskä-Vaajakoski Vasemmistoliitto ry. Joulu 20 | KU 52 /2 02 Toivottaa: VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ Rauhallista joulua ja valoisaa vuotta 2021! Valmetin metallityöväen ammattiosasto ry. 74 Kangasalan Vasemmistoliito Ahtialan Työväenyhdistys Ry Vasemmistoliiton Ylöjärven kunnallisjärjestö ry Turun Autokorityöväen Ammattiosasto 270 ry Nurmijärven Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton Loimaan kunnallisjärjestö ry Raision Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö ry
Lähde ehdolle kevään kuntavaaleissa! www.vasemmisto.. 09 4366 320 Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry 49. RAKAS JOULUPUKKI, TÄNÄ JOULUNA TOIVON – Oikeutta terveyteen ja hyvinvointiin jokaiselle – Oikeudenmukaisia ilmastotoimia – Tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta kaikkiin Suomen kuntiin – Valoisaa tulevaisuutta kaikille, ei harvoille TERVEISIN VASEMMISTOLIITTO Feminististä joulua ja voimaa vuodelle 2021 yvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Yhteistyöstä kiittäen Beckerintie 10, 00410 Helsinki p. Joulu KU 52 /2 02 | 21 Toivotko sinäkin samaa
Joulu 22 | KU 52 /2 02 Matti Kalliomäki ja Irja Häyrynen Porista M Antero Harju, Järvenpää PUNAISTA JOULUA JA PAREMPAA UUTTA VUOTTA! toivoo sil vi am od ig .. Pietarsaaren Seudun Vasemmisto ry Jakobstads Nedjens Vänster rf Juurikorven Työväenyhdistys ry Turun Vasemmistoliitto Keski-Suomen Vasemmisto Pirkanmaan vasemmistoliitto ry Pohjanmaan Vasemmisto Vasemmistoliiton Tampereen Kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä Malminseudun työväenyhdistys ry Varsinais-Suomen vasemmistoliitto Pirkkalan Vasemmistoliitto ry Oriveden seudun Vasemmistoliitto Keravan Vasemmistoliitto ry Punaista joulua! Naantalin Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton Meri-Turun yhdistys ry Leppäveden Vasemmisto ry JHL:n Vasemmisto ja sitoutumattomat Ruskon Vasemmisto ry HTY:n Naisosasto ry Elnu ry Vasemmistoliiton Lohjan osasto ry Rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! Porvoon Vasemmistoliitto -Vänsterförbundet i Borgå Vasemmistoliiton Siilinjärven Työväenyhdistys ry Vasemmistoliiton Salon Kunnallisjärjestö ry
Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto Vasemmistoliiton Uudenkaupungin yhdistys ry.. Joulu KU 52 /2 02 | 23 Kerttu Etolin Majurin Seija Tiituspohjasta Tuula ja Pentti Nieminen Laukaan Leppävedeltä Jarmo Mukkala, Kellokoski Tanja ja Tapio Porista Laakson Anna-Liisa ja Kauko Tampereelta toivottaen Eero Kasper Taipale Mervi ja Veijo Kuopiosta Teemu Mäkäräinen Osmo Tuorila, Helsinki Sulo ja Helli Kylmämaa Kolarista Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen Ao 169 Veijo Huotari, Espoo 226x150_KansanUutiset_joululehti_23122020.indd 1 9.12.2020 16.17.00 Jyväskylän seudun Sivistystyö r.y
toivoo Taimi ja Unto Luokkala Nurmijärveltä Kirsti ja Reino Puurunen, Iisalmi Nina ja Seppo Päivärinta Lahdesta Jorma ja Sirkku Reposaari Eila ja Reino Rimmi Sinikka Fallström, Vanha-Ulvila Jorma Hentilä, Helsinki toivottaa Oili Martimo-Andersson Suomesta Eero Kinare Kalajoen kaup.valtuutettu, Himanka Eeva ja Pentti Kirkkola, Tarja Kirkkola-Helenius ja Jouni Helenius Tuula ja Tuomo Saastamoinen Vantaa Leena ja Hape Puistolasta Pirkko Törmänen, Karakallio, Espoo Karoliina Öystilä Toivottaa Jari Jääskeläinen, Vantaa Terttu Hongisto Arja ja Pekka Rautaporras Lahesta Helvi ja Ari Käyhkö Aira ja Erkki Lehtinen, Nurmijärvi Alpo Myllymäki, Ulvila Vasemmistoliiton Itä-Vantaan yhdistys ry Marja-Terttu ja Kalevi Lipponen, Pori Aalto Sirpa, Ceder Veikko, Hyvinkää Mähönen Ritva ja Mähönen Paavo, Hyvinkää Aki Leppänen, Ylöjärvi Wirkkulan Wäki Porvoosta toivottaa kaikille Paula Ojala-Ruuth ja Aulis Ruuth Hilkka ja Harri Lindholm Kuusjoen Työväenyhdistys ry T. Joulu 24 | KU 52 /2 02 Vasemmistoliiton Uudenkaupungin yhdistys ry. Mummi Satu Kosola, Lempäälä Pentti ja Kaija Liikaoja, Helsinki Rauno ja Anne Lehtinen Ritva ja Matti Luukinen Orivedeltä
Vasemmistoliiton Kuopion kunnallisjärjestön syyskokous 28.11. Yhdistys 276 Helsingin Kirvesmiehet Ry ao.001 Hämeenlinnan Vasemmistoliitto ry Hä toivoo Kontiolahden Vasemmistoliitto kaikille vasemmistolaisille Kontiolahdella Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys ry Turun kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL 476 Helsingin telakkatyöväen ao 41 Korpilahden Vasemmistoliitto ry Kaerlan Naiset Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä Vasemmistoliiton Rauman kunnallisjärjestö ry Vasemmistoliiton Keiteleen yhdistys T: Itäväylän Vasemmisto Kansan Arkisto Espoon Vasemmisto Espo Pirjo Mikkonen ja Reijo Karisaari SDPL: Hämeen Pioneerit ry SDPL:n Tampereen aluejärjestö ry. Tampereen Teollisuustyöväen Ammattiosasto ry no 7 Oulun kaupungin työntekijät JHL ry 024 Helsingin Putkimiehet Nuuskakerho Hattulan vasemmistoliitto ry Kajaanin kunnalliset JHL ry. Ossi Lammi, Tuula Tähtinen, Matti Nummelin, Raija Mäkitalo, Tarja Oksanen, Kari Oksanen. Joulu KU 52 /2 02 | 25 Jämsän Vasemmiston kunnallisjärjestö tovereille toivottaen Vasemmistolinkki ry Vasemmistoliiton Liedon kunnallisjärjestö Iisalmen Vasemmisto ry Sastamalan Vasemmistoliitto
Joulu 26 | KU 52 /2 02 Rauhallista joulua Hyvää joulua ja uutta vuotta parempaa toivotamme, kotimaisella ruualla ja juomalla niitä juhlistakaamme! Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ry jhl. /liity hyvää joulua!
Siivilöi jauhot munavaahtoon, sekoita lastalla varovasti nostellen. Anna täytteen jäähtyä. Sekoita kuivat aineet. omena-marenkikakku Pohja: 4 munaa 2 dl sokeria + 2 tl vaniljasokeria 1 dl vehnäjauhoa + 1 dl perunajauhoja Pane uuni lämpenemään 200 asteeseen. Lisää nestemäiset aineet. Herkutella voi kevyesti ja ympäristöystävällisesti, monet jouluherkut ovat luontaisesti vegaanisia. Anna kakun jäähtyä puolisen tuntia, ennen kun kumoat sen vuoasta. Peitä pinta leivinpaperilla, jos se tummuu liikaa. Kaada taikina vuokaan, pane vuoka uunin alimmalle tasolle ritilän päälle. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri tukevaksi vaahdoksi. Kaada massa vuokaan, kypsennä 180 asteessa noin tunnin ajan. Kun sokeriliemi on noin 115-asteista, vaahdota valkuaisvaahtoa hieman kovemmaksi. Kaada 123-asteinen sokeriliemi valkuaisvaahtoon täydellä teholla vatkaten, kohdista liemi vaahdon keskiosaan. Lisää vaniljasokeri, jatka vaahdottamista, kunnes marenkimassa alkaa jäähtyä ja on koostumukseltaan kiinteää ja kauniin kiiltävää. Anna kakun asettua muutama minuutti ennen sen kumoamista vuoasta. Täyte: 300 g kotimaisia omenoita 1 dl fariinisokeria 1 kanelitanko Kuori omenat, leikkaa lohkoiksi ja poista siemenkodat. Kypsennä kakkua tunnin ajan. TausTaT KU 52 /2 02 | 27 Jouluinen maustekakku 3 dl vehnäjauhoja 3 dl ruisjauhoja 2 tl kutakin: kanelia, kardemummaa, neilikkaa 1 tl ruokasoodaa tai 2 tl leivinjauhetta 2 dl sokeria 2 dl rusinoita tai pilkottuja taateleita 2 dl tummaa siirappia 1 sitruunan mehu 2 dl rypsiöljyä 3 dl soijajogurttia + ½ sitruunan mehu Pane uuni lämpenemään 175 asteeseen. Anna kakun vetäytyä viileässä muutama tunti makujen tasaantumiseksi. Anna murekkeen jäähtyä kumoamista tarjoiluvadille.. Kaada taikina vuokaan. Mittaa sokeri ja vesi kattilaan, sekoita muutaman kerran ja kuumenna 123 asteeseen. Ota muutama lohko koristeeksi, soseuta täyte sauvasekoittajalla. Voitele kakkuvuoka kasvimargariinilla. Paahda pintaa kevyesti kaasupolttimella. l Joulun tuoksuJa Ja tunnelmaa TeksTi ja kuvaT Piia Rantala-Korhonen J oulukeittiössä tuoksuvat lämpimät mausteet, juurekset ja punaposkiset omenat. Kypsennä uunin alimmalla tasolla noin 40 minuuttia. Voitele ja jauhota pyöreä kakkuvuoka. Nosta alin pohja tarjoiluvadille, levitä sen päälle puolet omenasoseesta, lisää toinen pohjalevy ja sen pinnalle reilusti sosetta. Joululaatikot, rosolli, joulutortut, piparit ja kakut voi valmistaa edullisesti kasvikunnan tuotteista. Halkaise jäähtynyt pohja kahtia. PunaJuuriPatee 500 g punajuuria 2 sipulia 200 g tofua tai 2 dl cashew-pähkinöitä 0,5 dl rypsiöljyä 1 dl kaurakermaa 1 dl maissitärkkelystä 3 valkosipulinkynttä 2 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 tl juustokuminaa Kuori punajuuret ja sipulit, leikkaa lohkoiksi ja paahda ne pehmeiksi uunissa 200 asteessa noin puolen tunnin ajan. Sekoita taikinaksi, älä vaivaa. Voitele kakkuvuoka kasvimargariinilla. Pane kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi massaksi. Painele kakkua kevyesti, että saat siitä tasaisen ja pinnaltaan vaakasuoran. Kuorrutteeksi: Italialainen marenki 4 valkuaista 250 g sokeria 1,2 dl vettä 1 rkl vaniljasokeria Vaahdota huoneenlämpöiset valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi. Pane omenat, 2 rkl vettä, sokeri ja kanelitauko kattilaan ja kypsennä omenoita noin 20 minuuttia, kunnes ne ovat pehmenneet. Levitä tai pursota italialaista marenkia kakun reunoille ja päälle
Le ht iK Uv a/ ha nd oU t. Puolitoista vuotta myöhemmin Bellingcatin Tuore esimerkki on Aleksei Navalnyin myrkytystapaus, jossa FSB:n iskuryhmä paljastui vuodettujen henkilörekisterien avulla. teksti Andrew Roth © Guardian News and Media 2020 A lkuVuodesta 2019 toimittaja Andrei Zaharov onnistui ostamaan omat puhelinja pankkitietonsa tutkiessaan Venäjän kukoistavia varastettujen henkilötietojen markkinoita, joilla viranomaisten ja puhelinoperaattoreiden työntekijöiden kanssa voi anonyymisti sopia järjestelmiin tunkeutumisesta ja arkaluontoisten tietojen hankkimisesta. TausTaT 28 | KU 52 /2 02 Venäläisten tietoja on helppo urkkia Size usage range 110 41mm 200 80 pixels Moskova Jopa turvallisuuspalvelujen työntekijöiden henkilötietoja voi ostaa netissä kaupatuista tietokannoista
Zaharov on nähnyt vuodetun poliisin listan Moskovan seksityöläisten asiakkaista 2000-luvun puolivälistä, ambulanssilla kuljetetuista vuonna 2011 sekä Moskovan Altufjevon kaupunginosan huumeiden käyttäjistä. Vuonna 2016 Kanev kirjoitti ostaneensa tiedoston Irkutskin alueen hiv-potilaista, huumeiden käytMyynnissä olevien tietojen laajuus ja perusteellisuus on hätkähdyttävää. Kaupankäynti henkilötiedoilla on lahja hämärämiehille ja yksityisetsiville, mutta viimeaikaiset Venäjän turvallisuuspalveluihin kohdistuneet tutkimukset kertovat, että se on myös polttava kansallisen turvallisuuden kysymys Kremlille. Tuolloin monet tunnetut toimittajat ja julkaisijat puhuivat sitä vastaan. Zaharovin mukaan probivin kasvava käyttäminen väistämättä suosii varakkaita mediatoimijoita. Kun poliisi onnistuu puuttumaan kauppaan, hinnat yksinkertaisesti nousevat. – Jos otat yhteyttä lähteeseen ja lähde näyttää tiedot sinulle, voit tehdä niin. Se on hyvin tärkeää. (Zaharov sanoo, ettei hän osta tietoja, ja että hän oli saanut tiedon henkilöltä, jolla on pääsy näihin tiedostoihin.) Myynnissä olevien tietojen laajuus ja perusteellisuus on hätkähdyttävää: matkapuhelimien sijaintija puhelutietoja, lentotietoja, rekisterinumeroita, terveystietoja ja rikosrekistereitä. Niiden työntekijät voivat myydä tietoja nettihuutokaupoilla sekä Telegramin kautta, ja maksut suoritetaan sähköisillä lompakoilla. Harva toimittaja myöntää suoraan tekevänsä niin. Ja on tietenkin tärkeää, että tiedot on suojattu.” Bellingcatin Eliot Higgins twiittasi vastaukseksi: ”Vaikuttaa hieman myöhäiseltä, Bellingcat on tainnut jo paljastaa tiedot.” YksitYiskohtaista tietoa Vuodetut – ja usein maksetut – tiedot ovat muuttaneet Venäjää koskevan tutkivan journalismin. Pääministeri Mihail Mišustin sanoi valtion televirastolle: ”Te käsittelette henkilökohtaisia tietoja. Tuolloin niitä myivät katukauppiaat. – Mikään ei ole muuttunut siitä, kun kirjoitin asiasta, sanoo Zaharov, joka nyt työskentelee tutkivassa Projekt-mediassa. Tutkivat toimittajat kalastelevat vuodettuja tietoja yhä useammin avoimesti, vaikka se onkin kiistelty taktiikka. Yksi tiedonmuruista kertoi, että tytön passin mukaan hänen isänsä nimi on Vladimir. – Meillä kuka tahansa poliisi voi vain avata tietokoneensa ja katsoa, mihin kuka tahansa on matkustanut. Markkinoiden tehokkuus ja nimettömyys yhdistää ostajat ja myyjät, joista monet ovat pienipalkkaisia virkailijoita Venäjän syrjäisiltä alueilta. Ostin Moskovan aluetta käsittelevän tiedoston Paveletskin aseman alikäytävässä. Venäjän hallitus voi toivoa toisin. Rikostoimittaja Sergei Kanev kirjoittaa tulevassa kirjassaan: ”Tämä juttu on herättänyt paljon hälinää, mutta se alkoi yksinkertaisesti. Autoihin liittyvät tiedot ovat paljastaneet paljon omistajiensa henkilökohtaisia tietoja. Tulin kotiin ja kokeilin, löytyykö siitä FSB:n johtaja Aleksandr Botnikov.” Joskus tiedosto itsessään voi olla uutinen. Zaharov oli yksi kirjoittajista Projektin artikkelissa, jossa väitettiin Putinilla olevan salaisen rakastajattaren kanssa saatu tytär. Tutkivat toimittajat ovat erimielisiä probivin eli määrättyihin kohteisiin liittyvien maksullisten tietovuotojen käyttämisestä. Tutkimuksesta kirjoittamassaan artikkelissa Navalnyi antoi kiitosta kansallisen turvallisuuden laeille, jotka ”antavat lainvalvontavirastojen korruptoituneille työntekijöille tilaisuuden vapaasti myydä matkapuhelintietojamme. Ne ovat paljastaneet intiimejä yksityiskohtia tiedustelupalveluista sekä Vladimir Putinia ympäröivistä viranomaisista ja varakkaista liikemiehistä. Ja myös tietoja lentomatkoistamme.” toimittajat kiisteleVät Zaharov arvioi, että muissa maissa poliisien on vaikeampi nähdä, miten ihmiset matkustavat eri puolilla maata, jos heillä ei ole valtuutusta syyttäjältä tai oikeusistuimelta. ”Pari kolme minuuttia sen jälkeen kun olimme kertoneet Tšepigan koko nimen ja tarjonneet luottokorttimaksua Google Payn tai Yandex Moneyn kautta, Telegramin hakurobotti antoi meille Tšepigan syntymäajan, passin numeron, oikeushistorian, rekisterinumeron, ajoneuvon tunnusnumeron, tiedot aiemmin omistetuista ajoneuvoista, liikennerikkomuksista ja usein käytetyistä Moskovan parkkipaikoista”, Bellingcat kirjoitti. Kuva Moskovasta. Tämä johtuu siitä, että lainvalvojilla, puhelinoperaattoreilla ja muilla on hakutoiminnoilla varustetut tietokannat. Tämä tapahtui laittamalla Telegramiin kysymys, mikä maksaa 10 euroa. l Käännös: Arto Huovinen ja Insiderin tutkijat käyttivät samoja työkaluja ja omaa analyysiaan paljastaessaan tiedustelupalvelu FSB:n salaisen ryhmän, jonka tehtävänä oli tappaa Aleksei Navalnyi novitšok-hermomyrkyllä. TausTaT KU 52 /2 02 | 29 täjistä ja alkoholisteista. – Vaikka Bellingcat alkoi käyttää sitä yhä näkyvämmin, mikään ei muuttunut. Zaharovin mukaan se on muuttunut, että nykyään voi tilata ajantasaisia tiedostoja määrätyistä kohteista. Viime viikolla duuma hyväksyi alustavasti lain, jolla suojattaisiin muun muassa FSB:n ja sotilastiedustelun työntekijöiden henkilötietoja. – En tiedä, miksi juuri Altufjevosta, hän naurahtaa. Sen oli laatinut Venäjän federaation huumevirasto. Vuotoja nettihuutokaupalla Vuodettuja tiedostoja Venäjän rekistereistä on ollut saatavilla ainakin 2000-luvun alusta lähtien. Mutta sinun ei pidä ostaa niitä. Le ht iK Uv a/ Na ta Li a Ko Le sN iK ov a. Bellingcat kertoi äskettäin, miten se onnistui hankkimaan valtavasti tietoja GRU:n agentista Anatoli Tšepigasta, jota epäillään Salisburyn myrkytyksistä. Eikä mikään ehkä muutu nytkään. – Muistan, miten Pietarin metrossa oli tyyppejä, jotka kulkivat vaunusta toiseen myymässä niitä, Zaharov kertoo. Zaharov muistaa kiihkeän keskustelun eräässä konferenssissa vuonna 2019. Se on minun vastaukseni, sanoo Zaharov. – Sen jälkeen olen kuitenkin nähnyt, että yhä useammat toimittajat käyttävät näitä tietokantoja
InsulIInIsokIt katosIvat, sähköhoIto voI hyvIn Mielenterveyshoitoja kehitettiin 1900-luvun edetessä. Potilaat vaivutettiin toistuvasti koomaan insuliinilla, ja heitä virvoiteltiin nenämahaletkulla annetulla sokeriliuoksella. Esimerkiksi 1800-luvulla potilaille annettiin lähinnä fyysinen suoja, ruokaa ja päiväjärjestys. Useat sairastuneet olivat nuoria aikuisia parhaassa iässään. – Esimerkiksi punaisia ja valkoisia psyykkisesti oireilleita leimasi ”äkillinen säikähdys ja pelko”, jonka aiheutti usein tietty tilanne rintamalla. Lääketieteellisin syin Suomessa pakkosteriloitiin vuodesta 1935 alkaen yli 40 000 ihmistä. Toisaalta esimerkiksi 1920-luvun alussa ilmestyneessä, monella tapaa muuten edistyksellisesti kirjoittaneen ylihoitajatar Karin Neumann-Rahnin oppaassa pidettiin pakkosterilisaatiota keinona vähentää mielenterveysongelmia. Viimeiset toimenpiteet tehtiin vasta 1960-luvun lopussa. Näin haluan vähentää kuilua niin sanottujen terveiden ja sairaiden välillä, Pietikäinen sanoo. Esimerkiksi insuliinisokkia käytettiin todella paljon Suomessa 1940-luvulla. TausTaT 30 | KU 52 /2 02 Kipeitä sieluja parannettiin sokeilla ja yhteisöllä Kipeissä sieluissa Pietikäinen kertoo ”seinähulluista”, joita kahlittiin sijoilleen vuosikausiksi vielä 1900-luvun alussa, mielisairaiden huutokauppaamisesta, kansanparantajien roolista mielenterveyden hoidossa ja sisällissodan laukaisemista psyykkisistä ongelmista. Se sai hyvän vastaanoton, ja saatoin todeta, että minullahan on jo kirjan runko. Kuka tahansa meistä voi joutua tilanteeseen, jossa mielenterveys järkkyy. Psykiatrit kokivat menetelmän myös lähentävän erikoisalaansa muuhun lääketieteeseen kokiessaan, että heilläkin on osoittaa toimiva konkreettinen hoitomuoto. ”hoItomuotona” seInään kahlItsemInen vuosIkymmenIksI Tuoreessa teoksessaan Kipeät sielut – Hulluuden historia Suomessa Pietikäinen porautuu suomalaisen mielenterveyshoidon historiaan Ruotsin vallan ajasta noin 1950-luvulle ulottuvalla aikaperspektiivillä. PakkosterIlIsaatIoIden ja lobotomIoIden synkkä varjo Vaikka niin Pitkäniemen kuin Oulun keskusmielisairaalan ”Piirin” hoitajat välillä jopa pahoinpitelivät potilaitaan, ei tähän suinkaan kannustettu jo 1900-luvun alussa tehdyissä hoitajien oppikirjoissa. – Sittemmin pidin Helsingin yliopistossa luentokurssin hulluuden historiasta. Pitkäniemen ylilääkäri Ilmari Kalpa kirjoittikin, että ”yhtä välttämätön kuin leikkaussali on kirurgisessa sairaalassa, on insuliinisali mielisairaalassa”. Kirjassa kuvataan niin hovinarrien sielunmaisemia kuin lääkehoidon myötä tullutta psykiatrian vallankumousta. Insuliinisokit osoittautuivat kuitenkin hyvin ongelmallisiksi. – Niissä korostettiin, että järjettömyys on potilaiden sairauden oire ja korostettiin inhimillisen kohtelun merkitystä. Terapiatakuuvaatimuksen aikana on hyvä muistaa, että Yrjö Kulovesi oli 1930-luvulla Suomen ensimmäinen psykoanalyytikko, eikä maamme mielisairaaloissa varmasti ollut nykymuotoisia keskusteluterapioita. G. Jung. TeksTi Olli Kohonen E räs Kuloveden oppi-isistä oli sveitsiläinen psykiatri C. – Minua kiinnosti se, mitä ihmismielestä on sanottu ja mikä tekee siitä poikkeavan. – Kaikkein vaikuttavin vaihe oli tutkimuksen alussa perehtyessäni sairauskertomuksiin. Yritän näillä kirjoillani suhteellistaa hulluutta jo pelkästään käyttämällä termiä hullu. Toisaalta valoisiakin puolia nousi esiin, kun toipuvien ihmisten tarinat tulivat esiin. M iK Ko Tö rM än en. Sen sijaan aikoinaan ”ällitälli”-hoidoksi kutsuttu sähköeli niin sanottu ECT-hoito on jalostetussa muodossa käypää hoitoa esimerkiksi psykoottiseen masennukseen. Joissain tapauksissa he olivat jopa vuosikymmeniä sairaalassa. Tuolloin ei puhuttu traumoista. Lobotomioitakin (joihin ei niihinkään juuri kyselty potilaan lupia) tehtiin Suomessa ainakin 1 550. Hänen aiemmassa, vuonna 2013 ilmestyneessä Hulluuden historia -kirjassaan käydään lävitse mielenterveysongelmia laajasti antiikin ajoista nykypäivään saakka. Suomalaiset mielisairaalat muistuttivat professori Petteri Pietikäisen mukaan ennen paljolti kyläyhteisöitä. Niiden antamisesta on luovuttu. Kipeille sieluille tarjottiin sokkeja ja työtä. Eikä suomen kielellä ollutkaan saatavilla yleisesitystä aiheesta, Pietikäinen sanoo. Hän oli Oulun yliopiston tieteiden ja aatteiden historian professori Petteri Pietikäisen innoittaja mielenterveyden historian tutkimisessa väitöskirjaksi asti. Pietikäinen huomauttaa, että Suomessa tehtiin eniten pakkosterilisaatioita itse asiassa vasta toisen maailmansodan jälkeen. – Insuliinisokit piristivät potilaita. Niihin kuului kouluja, leipomoita, navettoja ja peltoja
Se on mahdollisesti seuraavan suomenkielisen kirjan aihe, Pietikäinen sanoo. Toisaalta esimerkiksi mitä ilmeisimmin psykoottisesti oireillut ja veljensä murhasta traumatisoitunut Liisa toipui kotikuntoon. l Petteri Pietikäinen: Kipeät sielut – Hulluuden historia Suomessa. Ne olivat valtioita valtioissa, suljettuja laitoksia kaupunkien ulkopuolella. Tämä on suomalaisen hyvinvointivaltion ansiota. Kuten Petteri Pietikäinen kuvaa, hulluus oli suomalaisille tuttu tuntematon. Vaikka kehittämisen tarvetta on aina, emme joudu enää kahlitsemaan psyykkisesti sairaita tai vaikeasti kehitysvammaisia läheisiämme koppiin iäksi. Tilanteen voidaan katsoa jo muuttuneen paljolti, vaikka mielenterveysongelmien stigma ei ole kadonnut maailmastamme. Mielenterveyden ongelmat eivät ennenkään olleet harvinaisia, mutta ne olivat piilotettuja. Mielenterveyden hoitotavat ovat mullistuneet Kipeissä sieluissa kuvatuista, mutta yksi niistä on edelleen ehdottomasti paras tapa nostaa ihmisiä syvimmistä syvyyksistä. Eräs niistä on sairaan vauvansa kanttinauhalla kuristaneen, pakkosteriloiduksi joutuneen Hilman tarina. Näen esimerkiksi töissäni jatkuvasti ECTeli niin sanotun sähköhoidon tuovan ihmisiä takaisin elämään toivottomuudesta, pysähtyneisyydestä tai psykoosista. Kipeät sielut kertoo suomalaisen psykiatrisen laitoshoidon historian 1900-luvulla. Laitos-Suomen lasku alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Perinteikäs paikka on sulkenut sisälleen paljon ahdistusta ja kärsimystä. Esimerkiksi Tuntemattoman sotilaan Riitaoja olisi saattanut hyvinkin olla psykopaatti, Pietikäinen pohdiskelee. Siihen me muutenkin pyrimme psykiatrista hoitotyötä tehdessämme täydellä sydämellä ja osaamisella. Gaudeamus, 2020. – On tärkeää tuoda esille, että suomalaiset mielisairaalat olivat varsinaisia työsiirtoloita. Olli Kohonen. Nykyään kovin moni asia on kuitenkin paremmin kuin ennen. Joka tapauksessa diagnosointikin oli aivan muuta kuin tänään. Maanviljelijöiden ja työläisten ohella myös suomalaisia entisaikojen julkkiksia nähtiin joskus mielisairaaloiden osastolla kuten eri syistä oirehtineet Mika Waltari ja Pentti Haanpää. Esimerkiksi ensimmäisten psykoosilääkkeiden käyttöönoton myötä kerrotaan ”Piirinkin” osastojen huudon, itkun ja raivon vaienneen kuin leikaten. KommenTTi Mielen sairaudet olivat tuttu tunteMaton Päätyöni sairaanhoitajana on Petteri Pietikäisen kirjassaan kuvaaman ”Piirin” 1920-luvulta peräisin olevan kivilinnan sisällä. TausTaT KU 52 /2 02 | 31 Hoitona sairaaloissa toimi myös fyysinen aherrus. – Esimerkiksi psykopaatiksi saatettiin todeta mies, joka oli liian hellämielinen. Kun psyKopaattiKin on hellämielinen Joitain psyykkisiä sairauksia on saatu juurittua poiskin, koska antibioottien kehittämisen jälkeen ei Suomenkaan sairaaloissa ole nähty psykoottisia kokemuksia aiheuttanutta neurosyfilistä. Ei sen takia, että he olisivat olleet tunteettomia tappajia, vaan koska heidän hermostonsa ei kestänyt. – Yleisesti ajateltiin, että laitokset luovat turvaa muille yhteiskunnan jäsenille, mutta että ne myös voisivat kuntouttaa tai parantaa potilaita. Jo toisen maailmansodan aikaan käyttöön otettu, viime vuosina syystäkin uudelleen suosiotaan huimasti kasvattanut sähköhoito ei ole todellakaan rangaistus Yksi lensi yli käenpesän -elokuvan tapaan vaan keino auttaa ihmistä. Kirjassa on paljon synkkiä kohtaloita. Usein juuri toisen maailmansodan aikana mielenterveyshäiriöistä kärsineet sotilaat diagnosoitiin psykopaateiksi. Vaikka kuvauksessa lienee värikynää mukana, voidaan mielenterveyden ongelmien kanssa kamppaileville ihmisille tarjota nykyään paljon apua. Pietikäinen maalaa kirjassaan värikkäästi suomalaisen mielenterveyshoidon historiaa. Sitä en Kipeissä sieluissa käsittele. Masentuneita ja psykoottisia ihmisiä ei myydä enää huutolaisiksi
Unescon?ja?Britannian?elokuvainstituutin?vuonna. presidentti. Näin?kertoo?jyväskyläläinen?politiikan?tutkija Miia Huttunen,?jonka?tutkimus?elokuvissa?esiintyvistä?stereotypioista?julkaistiin?hiljattain?Jyväskylän?yliopistossa.?Aiheen?pariin?hän?ajautui?viiden?vuoden?takaisen?pakolaiskriisin?johdosta.?. tavalla,. kummallakin. joilla. kuinka. erityispiirteensä,?kertoo?Huttunen.. tarina. eloKuvat ovat vain näennäisesti epäpoliittisia Moni. Hyvä?esimerkki?tästä?ovat?WTC-iskujen?jälkeen. –?Oli. toisistaan. esiin. jotain. astuttuaan?toiveen?nähdä?Valkoisen?talon?sotahuoneen.?Todellisuudessa?tällaista. Katalogin?pyrkimys?on?edistää?elokuvien?esittämistä,?jotka?voisivat?tarjota?länsimaiselle?yleisölle. omaa?poliittista?todellisuuttamme. Alan Kurdin ruumiista?tyhjällä?hiekkarannalla.?Pakolaiskriisi?sai?konkreettisen?muodon?juuri?tällaisten?kuvien?kautta.?Nämä?visuaaliset?kuvaukset?aiheuttivat?paitsi?tunteellisia?myös?poliittisia?reaktioita.?. poikkeavaa. elokuva. asiantuntevamman?kuvan?”itäisten?kansojen?kulttuurisista?tavoista”.. esitti. mielikuvia. olemassa?ainoastaan. ei,. TausTaT 32 | KU 52 /2 02 Elokuvilla on poliittista voimaa –?Elokuva?on?pelottava?esimerkki?siitä,?miten?ylläpidetään?stereotyyppistä?kuvaa?toisesta?kulttuurista.?Elokuvan?voidaan?äärimmillään?nähdä?rakentavan?yksiulotteista?kuvaa?alempiarvoisesta?ja. huonetta. Eräs. elokuvassa?Tohtori Outolempi.. elokuvista. –?Moni?muistaa?valokuvan?kolmevuotiaan. Kulttuuridiplomatiaa tehdään eloKuvan Keinoin Tutkimuksessaan?Huttunen?käyttää?esimerkkinä. dd Al l Ov er Pr es s/ W Ar ne r Br Os American Sniper -elokuva rakentaa yksi ulotteista kuvaa alempiarvoisesta ja epäinhimillisestä vihollisesta.. Näille?eroille?annetaan?kasvot?elokuvan?kautta.. Huttusen. pyrkii. eroja?hyödynnetään?rasistisia?päämääriä?varten. kuvaava American Sniper. pyrittiin. korostamalla. TeksTi Esko Harni T arinan muk a an Yhdysvaltain. tuottavat. se. Siksi elokuvat voivat myös muuttaa poliittista todellisuutta konkreettisin tavoin. ja?muslimeista. Irakin. kulttuuria,. Kriisi?vahvisti?pelkoa?kulttuurista?erilaisuutta. Ronald Reagan. epäinhimillisestä?vihollisesta?joka?täytyy?tuhota,. maailmasta?ja?siitä?millaisia?eri?kulttuureista?tulevat?ihmiset?ovat.?Siksi?ne?eivät?ainoastaan?kuvaa?maail?maa?vaan?myös?rakentavat?kuvaa?maailmasta.. –?On?myös?tärkeää?kysyä,?palveleeko?niiden?korostaminen?tosiasiassa?täysin?päinvastaista?tarkoitusta. todellisia. Samalla?katalogi?kuitenkin?nostaa?Huttusen?mukaan. virkaan. tällainen. kiinnostavalla. kuinka. Tilanne. kohdalla?kuitenkin?niiden?alkuperäinen?yhteys?ja?tarkoitusperät?muutettiin?palvelemaan?täysin?toisenlaisia?päämääriä.. Useiden. kohtaan?sosiaalisessa?mediassa?esitettyjen?väkivaltaisten?uhkausten?määrässä.?Näiden?syyksi?esitettiin?juuri?elokuvassa?esiintyvää?kuvaa?arabeista. sanomaan. tai. käsittelemistä. sai. Huttusen. eloKuvat raKentavat Kuvaa muista Kulttuureista Elokuvat. Populaarikulttuurilla, etenkin elokuvilla, on keskeinen merkitys sille, miten ymmärrämme erilaisia kulttuureja. omat. eroja?näiden?kahden?eri?kulttuurialueen?välillä.. kysymään,. Stanley Kubrickin. osoittaa. siitä,. 1959?julkaisemaa?elokuvakatalogia?Orient: A Survey of Films Produced in Countries of Arab and Asian Culture. tehdyt. ei. kuten. totta. Maailmanpolitiikkaa eivät harjoita ainoastaan pukumiehet suljetuissa kabineteissa. vaan. kuvitteellisten?maailmojen?ilmiöt?voivat?siirtyä?osaksi. uhkaava?pyritään?tekemään?ymmärrettäväksi?–?ja. sotaa. japanilaisohjaaja. nämä?erot?itse?asiassa?ovat. samalla?hallittavaksi. kaksi. Stereotyyppisten?viholliskuvien?avulla?vieras?ja. löydy,. kertoo?Huttunen.. läntinen. –?Tämä. itäinen. on. yhteiskunnasta.. Kulttuuridiplomatia?edellytti,?että?on?olemassa. toteuttamaan. Elokuvan?julkaisun?jälkeen?raportoitiinkin?huomattavaa?kasvua?Yhdysvaltojen?muslimiväestöä. emmekö?ole?oppineet?mitään?siitä?miten?kulttuurisia. ihmisille. kysymyksen. Hollywood-elokuvat,. ja. kohtaan.. on
– Elokuva tulkittiin pitkään kunnianosoituksena perinteisille japanilaisille arvoille ja erityisesti samurai-sotilasluokalle, Huttunen kertoo. Suurin kysymys on, millaisia poliittisia tarkoitusperiä silmällä pitäen. Vertasihan Ison-Britannian nykyinen pääministeri Boris Johnsonkin itseään sarjakuvasankari Hulkiin brexitin luoman epävarmuuden ympäröimässä Isossa-Britanniassa. Kulttuuristen erojen ja ylipäänsä historian sisäistäminen onkin Huttusen mukaan helpompaa, kun ne on tarinallistettu ja kuvallistettu, esimerkiksi juuri elokuvan keinoin. Samoista lähtökohdista huolimatta päämäärät olivat päinvastaisia. – Unesco puolestaan pyrki elokuvan kautta luomaan positiivista ymmärrystä kulttuurien välisistä eroista, kuitenkin tuomalla nämä erot vahvasti esille, hän jatkaa. Täynnä Japanin kulttuurihistoriallista kuvastoa oleva teos ymmärrettiin alkujaan yli-isänmaallisena elokuvana. TausTaT KU 52 /2 02 | 33 Akira Kurosawan vuonna 1945 julkaistu teos Ne, jotka astuvat tiikerin hännälle. l. Elokuvien – ja laajemmin populaarikulttuurin – avulla voidaankin lopulta pönkittää mitä erilaisimpia asioita
Fanien poliittiset näkemykset eivät ole missään irrallaan muusta yhteiskunnasta, ja niitä on mielenkiintoista tarkastella yhteiskunnallisen ilmapiirin metaforana. Sen voimakas nationalismi ei sinänsä ole kovin poikkeavaa – etenkin maajoukkuekuvioissahan tuo tapaa olla sisäänrakennettua – mutta sen poliittinen yksiniittisyys on. OikeistOhegemOnia Oirehtii katsOmOissa. Puolalainen fanikulttuuri on eurooppalaisessa vertailussa varsin erikoista. Rasistiset kannanotot ovat arkipäivää, vaikka Puolassa on vielä tänäkin päivänä erittäin vähän maahanmuuttajia. Tällä palstalla on pariinkin otteeseen kirjoitettu Unkarin sairaasta jalkapalloyhteiskunnasta, siitä, miten pääministeri Viktor Orbán käyttää suosittua urheilua välineenä valtansa pönkittämiseen niin maansa rajojen sisäkuin ulkopuolella. Konservatiivinen poliittinen ilmapiiri näyttäisi heijastuvan myös katsomoihin, joista esimerkiksi muualta Euroopasta tutut ”Refugees welcome” -banderollit loistavat poissaolollaan. kuitenkin kuningasja kuningatarlaji voi tarjota alustan myös epädemokraattisille pyrkimyksille. Monissa muissa suurissa jalkapallomaissa faniporukoita on moneen junaan: on poliittisesti neutraaleja, on oikeistolaisempia ja vasemmistolaisempia. Kansan Uutisten futiskolumnistit toivottavat kaikelle kansalle oikein mukavaa ja punaista joulua sekä toivovat kollektiivina Pukilta runsasmaalista uutta vuotta. Jalkapallo on paitsi yhteisöllinen, myös yhteiskunnallinen laji, ja sellaisena sitä voi käyttää niin hyvään kuin pahaan. Aikataulujen vuoksi jouluviikon vakiovihjeet eivät ehtineet lehteen, joten käytän tämän ylijäävän tilan hyvän joulun toivotuksiin. Siinä, missä monissa muissa suurissa jalkapallomaissa on niin oikeistolaisia kuin vasemmistolaisiakin ”ultria” ja eri joukkueiden kannattajaryhmät asemoituvat poliittisen kentän eri laidoille, heijastaa Puolan kannattajaskene maan poliittista tilannetta, jossa vasemmistolaiset ryhmät ovat marginaalissa. kiinnostavan esimerkin Puolan faniskenestä tekee se, että siinä näyttäisivät tulevan lihaksi monet huolet, joista Suomessakin puhutaan. Vaikka tutkimusten mukaan puolalaiset fanit mieltävät itsensä epäpoliittisiksi siinä mielessä, etteivät he useinkaan tue mitään puoluetta, on suuri osa kannattajakunnasta erittäin oikeistolaista. Vaikuttaakin siltä, ettei Puolan futisfanien rasistisuus ja äärioikeistolaisuus ole niinkään itse sairaus vaan sen oire. Sekä äärioikeistolainen ajattelu että jalkapallokulttuuri vetävät puoleensa etenkin nuoria miehiä, joiden on hankala löytää paikkaansa muualta yhteiskunnasta. usein kuulee puhuttavan jalkapallosta idealisoivasti maailman demokraattisimpana lajina. Katsomoissa näyttäisikin kristallisoituvan yhteiskunnan huolestuttava kehitys: varsinainen huligaaniongelma on Puolassa saatu kohtalaisen hyvin kitkettyä, mutta rasismin ja vähemmistövihan muututtua salonkikelpoisiksi, ovat ultrat siirtyneet toteuttamaan itseään niiden kautta. TausTaT 34 | KU 52 /2 02 S iskoni kolmivuotias tytär pitää monien kaltaistensa tavoin kovasti Pipsa Possusta. Hankin hänelle taannoin syntymäpäivälahjaksi Pipsa Possu pelaa jalkapalloa -kirjan, joka osoittautuikin oikein mieluisaksi. Rasisminvastainen työ on jalkapallossa jo arkea lähes kaikkialla seuroista kattojärjestöön; niin futarit kuin fanitkin osallistuvat usein erilaisiin hyväntekeväisyyskampanjoihin tai jopa aloittavat niitä; urheiluseuroissa tehdään usein merkittävää syrjäytymisen vastaista työtä ja ne ovat myös merkittäviä maahanmuuttajien kotouttajia. Kuva Puolan Super cupin ottelusta Legia Warszawan ja Cracovia Krakowin väliltä lokakuussa 2020. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että laji itsessään ei takaa mitään vaan voi toimia välineenä hyvinkin ongelmallisille pyrinnöille. Viime viikkoina Unkari on esiintynyt yhdessä Puolan kanssa europolitiikan ”pahana poikana”, eikä varsinaisesti yllätä, että myös Puolassa futikseen on etenkin Laki ja Oikeus -puolueen vuoden 2015 vaalivoiton jälkeen yhdistynyt perin ongelmallisia ilmiöitä. Jalkapallo TeksTi Elina Vainikainen kuva All Over Press/Adam Starszynski Rasistiset kannanotot ovat arkipäivää. Kirjassa oli myös tärkeä opetus: jalkapallossa – vähän kuin elämässä muutenkin – on vaikea pärjätä yksin: yhteispelissä on voimaa. Moniarvoinen faniskene heijastaa moniarvoista yhteiskuntaa. Paitsi, että lajin parissa voivat pienet ja vähän isommatkin oppia hyödyllisiä yhteistyötaitoja, sen piirissä voidaan vaalia muitakin arvokkaita asioita. Jälkimmäisistä esimerkkejä ovat vaikkapa saksalaisen Union Berlinin tai kotoisen TPV:n kannattajat. Retoriikka on silti muualta Euroopasta tuttua. Globaalina ilmiönä futis on aina väistämättä enemmän tai vähemmän poliittista, ja sen sijaan, että käyttäisimme aikaa vaatimuksiin politiikan poistamiseksi jalkapallosta, meidän tulisi keskustella siitä, millaista politiikkaa lajin piirissä tuetaan ja millaista yhteiskuntaa se on omalta osaltaan rakentamassa. l Huligaaniongelma on saatu Puolassa saatu kitkettyä, mutta vähemmistövihaa on jalkapallokatsomoissakin havaittavissa
Politiikka KU 52 /2 02 | 35 03 politiikka Kaksijakoinen syksy koronan varjossa Julkisuudessa on näkynyt eniten poliitikoiden riitely. Kolikon toinen puoli näyttää sitten erilaiselta. Iso kuva on kuitenkin se, että asiat ovat edenneet hyvin. – Tätä syksyä on toisaalta paljon leimannut kohina, päällimmäisenä on mielessä [ulkoministeri Pekka] Haaviston asia, nahistelut julkisuudessa. Sen myötä toisesta asteesta tulee nuorille täysin maksuton ja samalla oppivelvollisuusikä pitenee 18 ikävuoteen. Ne ovat hyvin valitettavia. Hallitus on saanut monia asioita vietyä eteenpäin, viimeisimpänä se vei läpi oppivelvollisuuden laajentamisen. TeksTi Jussi Virkkunen Eduskunta on istunut pienemmällä kokoonpanolla koronan vuoksi, jotta turvavälit on pystytty toteuttamaan. Taustalla moni merkittävä asia on edennyt. K oirat haukkuu, karavaani kulkee, kuuluu vasemmistoliiton kansanedustajan Hanna Sarkkisen arvio päättyneestä eduskuntasyksystä. Samaan aikaan kun lehtien palstoja täytti Haaviston tapaus, äänesti eduskunta melkoisessa mediahiljaisuudessa oppivelvollisuuLe ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n
– Asiat etenevät ristiriidoista huolimatta. – Sote-keskustelussa näkyi isot ideologiset erot. – On tärkeää, että muutos ei tule voimaan nyt keskellä taantumaa, vaan siinä on siirtymäjakso. Sarkkinen mainitsee esimerkkinä eduskunnan käymän keskustelun soteuudistuksesta. Työllisyys ei parane kestävästi sosiaaliturvaa leikkaamalla, mutta kokonaisuus on sellainen, että sen voi aidosti ajatella vahvistavan ikääntyneiden työllisyyttä ainakin nousukaudella, kun työvoimalle on enemmän kysyntää. Tämä on meille sellainen kohta, jossa joudumme tekemään kompromissin. – Kaiken keskellä on koronatilanne, joka vie todella paljon aikaa ja huomiota. – Toisaalta sen voi nähdä niin, että se on turhaan polarisoivaa tai ei-toivottavaa. Esimerkkeinä hän mainitsee joulukuun puolivälissä tehdyn päätöksen yli 55-vuotiaiden työllisyyden vahvistamiseksi ja sote-uudistuksen etenemisen. – Mutta missä menee raja, jossa se menee liian pitkälle, on tietysti veteen piirretty viiva. Syksy onkin osoittanut hallituksen päätöksentekokyvyn hyvin vaikeissakin paikoissa, Sarkkinen sanoo. Toinen ilmiö puolestaan ei liity perussuomalaiHanna Sarkkinen jäi vuosi sitten äitiysvapaalle ja palasi syksyllä hoitamaan täysipäiväisesti kansanedustajan työtään. Niitä kyetään sovittelemaan yhteen. Politiikka 36 | KU 52 /2 02 den laajentamisesta. Sote on saatu hallituksen esityksenä annettua eduskunnalle. Se poistuu asteittain, ja vuonna 1965 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka ei sen piiriin enää pääse. Hän huomauttaa, että putken poistuminen näytti jo syksyllä selvältä. Hallituksen politiikka ei ole täysin yhdenkään puolueen linjan mukaista. Suomessa koronatilanne alkoi syksyllä jälleen heikentyä, ja joulukuussa on alkanut kuulua vaatimuksia valmiuslain käyttöönottamisesta. On rasistista puhetta, eikä aina pysytä tosiasioissa. – Yli 55-vuotiaiden irtisanomiskynnystä nostetaan ja muutosturvaa ja palkkatukea parannetaan. Sarkkinen huomauttaa, että eläkeputkipäätös osoitti vasemmistoliiton kykenevän vaikuttamaan hallituksen päätöksiin. Silti tänä syksynä on pystytty viemään eteenpäin hallituksen muita hankkeita ja hoitamaan samaan aikaan koronatilannetta. ”Asiat ovat edenneet hyvin.” siin vaan ideologioihin. Yksittäiset kysymykset usein politisoituvat ja varsinkin asiat, jotka henkilöityvät, Sarkkinen pohtii. Sitä voi olla vaikea nähdä eduskunnan sisältä. Siinä on todella paljon vaikeita ja ristiriitaisia näkökulmia [hallituspuolueiden kesken]. Se on oma ilmiönsä. Samalla tulee kuitenkin tunnustus tosiasioista. Mutta emme ole hallituksen suurin puolue. – Tämä eläkeputkiasia oli meille vaikea, mutta saimme lopputuloksen, jonka pystyimme hyväksymään. – Pystymme viemään kovalla työllä hallituksen sisällä päätöksiä parempaan suuntaan. VaiKea eläKeputKi Monelle vasemmiston kannattajalle oli vaikea hyväksyä hallituksen tekemää päätöstä niin sanotun eläkeputken poistamisesta. Ei meidän voimamme riitä kääntämään päätöksiä, jos muut hallituskumppanit eivät ole siinä mukana. Sarkkinen pitää lopputulosta lopulta parempana kuin moni uskalsi toivoa. Toinen liittyy perussuomalaisten hajoamiseen, joka tapahtui viime vaalikaudella. Sarkkista asetelma hieman huvitti. Se varmaan riippuu vastaanottajasta. KaKsi ilmiötä Eduskunnan repivästä keskustelukulttuurista on syksynkin aikana puhuttu. Korona KaiKen KesKellä Sarkkinen nostaa esiin, että hallitus on vienyt asioita eteenpäin keskellä koronapandemiaa. Kuten puolueen puheenjohtaja Li Andersson, myös Sarkkinen tunnustaa päätöksen olleen puolueelle vaikea. Monesti rakennepoliittiset asiat ovat niin laajoja, että niihin on vaikea tarttua julkisuudessa tai ihmisten nähdä niiden merkitystä. Ei ole salaisuus, että olemme suhtautuneet kriittisesti eläkeputken poistamiseen. Se on merkittävä asia. Samalla voi nähdä, että se tuo erot selkeästi esiin, Sarkkinen pohtii. Sanoisin, että se on melkoinen saavutus, Sarkkinen tiivistää. l JU ss i Jo en ta Us ta. Onko ideologiset erot selkeäksi tuova, välillä kiihkeäkin keskustelu hyvä vai huono. – Se on enemmän kärjistänyt keskustelukulttuuria. Sarkkinen näkee ilmiössä kaksi puolta. – Eipä siitä juuri mitään ollut uutisissa. – Monen puolueen hallituksessa kompromisseja pitää pystyä tekemään. Sarkkinen ei pidä pahana, että välillä tylsähköön poliittiseen keskusteluun tulee väriä
Yksinäisyys syveni eniten siellä, missä on eniten asukkaita ja asutaan tiheimmin eli Helsingissä. Koronaepidemia ja sen rajoitustoimet ovat entisestään heikentäneet toimintarajoitteisten ihmisten elämää. Niistäkin selvitään toimimalla yhdessä ja sinnikkäästi nostamalla esiin yhteisiä saavutuksiamme ja pitkäjänteistä työtämme suomalaisen hyvinvointivaltion sekä pienija keskituloisten ihmisten aseman parantamiseksi. Palvelutarpeiden patoutuminen ja hoidon lykkääntyminen voivat aiheuttaa terveysongelmien syvenemistä ja avuntarpeen lisääntymistä pidemmällä aikavälillä. Le ht iK Uv a/ an tt i ai m oKo iv is to. Vähiten muutoksia suunniteltuihin hoitokäynteihin raportoitiin Pohjois-Pohjanmaalta. Oppivelvollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten politiikassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja kylmiä hermoja. Sosiaalista elämää rajoittavaa etätyötä on lisännyt Helsingissä kaksi kolmasosaa ja muual la maassa vajaa puolet työntekijöistä. Rauhoittuminen jouluun Raskaan vuoden jälkeen Li Andersson Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja. Lastensuojelun asiakasperheiden taloudelliset ongelmat ja jaksamattomuus ovat lisääntyneet. Poliittiset kohut ovat vieneet mediatilaa ja näkyvyyttä poliittisilta päätöksiltä, joita eduskunta samaan aikaan tekee valtion talousarviokäsittelyn yhteydessä marras-joulukuussa. Lastensuojelun tarve kasvanee, kuten tapahtui 1990-luvun laman seurauksena. Vasemmistoliitto ei ole pitänyt meteliä viime aikojen repivissä poliittisissa kohuissa, joita on käyty eri ministereistä, koska olemme halunneet profiloitua ensisijaisesti saavutustemme ja konkreettisen työmme kautta. THL:n erikoistutkija Katja Ilmarisen mukaan osalla iäkkäistä on ollut voimavaroja reagoida muuttuneeseen tilanteeseen. Sirpa Puhakka Etätyöt ovat lisääntyneet ja matkustus vähentynyt. Hyvä esimerkki tältä vuodelta on oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste. Koko maassa yksinäisyyttä potee kolmannes ihmisistä. Myös viimesijaisen perustoimeentulotuen tarve on lisääntynyt rajusti. Media oli kuitenkin täynnä Haavisto-kirjoittelua, eikä tätä suurta uudistusta puhemiehen nuijan kopahdettua noteerattu kuin pikku-uutisilla. Hallitusvastuussa oleminen ei ole kuitenkaan yhtä voittojen juhlintaa päivästä toiseen, vaan välillä tulee myös vaikeita ajanjaksoja ja vähemmän mieluisia päätöksiä. Politiikassa joulukuu on sen sijaan sekä tänä että viime vuonna pitänyt sisällään repiviä poliittisia kiistoja ja kohuja. Ikääntyneistä erityisesti yli 80-vuotiaat ovat vähentäneet päivittäistä liikuntaa koronaepidemian vuoksi. Kunnissa ruoka-avun tarve ja velkaongelmat ovat kasvaneet. Sen jälkeen olemme eduskunnassa vuosien saatossa tehneet lakija toimenpidealoitteita, ja viime kaudella opiskelijajärjestöt keräsivät nimiä ja veivät eduskuntaan kansalaisaloitteen maksuttoman toisen asteen puolesta. Vasemmistopuolueissa toimivat ovat tottuneita kuulemaan, miten meillä on ”hyviä ajatuksia, mutta ette te kuitenkaan saa niitä läpi”. Eniten perutaan lääkärikäyntejä Uudenmaan alueella, missä koronaepidemia on ollut vakavin. Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi näyttääkin kasautuvan koronan pitkittyessä. kolumni osalla ihmisistä on voimia ottaa vastaan koronan iskut, osalla ei KoronaepideMian ja -rajoitusten vaikutukset väestön hyvinvointiin ja palveluihin vaihtelevat selvästi eri puolilla Suomea. johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto THL:stä arvioi joulukuun puolivälissä peruuntuneiden tai siirtyneiden sote-palvelukäyntien aiheuttavan huolta. Koronan seuraukset heijastuvat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin myös tulevina vuosina. Peräti 44 prosenttia FinSoten kyselyyn syksyllä vastanneista kokee yksinäisyytensä lisääntyneen. epideMia on heikentänyt erityisesti jo ennen koronaakin taloudellisissa vaikeuksissa olevien ihmisten tilannetta. Politiikka KU 52 /2 02 | 37 Monissa perheissä valmistaudutaan joulun viettoon viikkoja etukäteen, ja työpaikoilla on kova tarve saada maailma valmiiksi ennen vuodenvaihdetta. Samaan aikaan osa normipalvelujen työntekijöistä on sidottu koronan hoitoon. Myös lapset ja nuoret ovat pelänneet perheidensä toimeentulon puolesta. Siksi tärkeintä julkisuustyötä on osoittaa, että valtaan päästyämme me myös toteutamme tavoitteet. Vasemmistoliitto asettui ensimmäistä kertaa pidennetyn oppivelvollisuuden kannalle koulutuspoliittisessa ohjelmassaan vuonna 1999. Kärjistäen sanottuna korona kohteli muutoinkin heikoimmilla olevia kansalaisia muita kovemmin. Korona lisäsi heidän yksinäisyyttään ja toivottomuuttaan muita enemmän. Eriarvoisuus hyvinvointialueiden välillä kasvaa, sillä hoitokäyntejä on siirretty tai peruttu eri tavoin eri puolilla maata. Tällä vaalikaudella saimme olla valmistelemassa ja toteuttamassa tätä puolueen pitkäaikaista tavoitetta. Epidemia eriarvoistaa myös elintapoja. Lyhytkin tauko voi kohtalokkaasti heikentää toimintakykyä, vaikeuttaa arjessa selviytymistä ja lisätä avuntarvetta. Epidemia on iskenyt Kelan mukaan rankasti nuorten, ja erityisesti nuorten naisten, toimeentuloon
Eduskunnan hyväksyessä sote-lait tämä hyvä toiminta loppuu. Joulun välipäivinä 28.12. Ympäristövahinkojen siivoaminen on joko tekemättä tai jäänyt veronmaksajien kustannettavaksi. Avoinna ti-pe klo 9 16. Uusi laki lopettaisi paikallisen toiminnan, ja uhkana on useiden kymmenien työpaikkojen menetys. Kirsti Pääkkönen Helsinki Kaivosalaa koskevat päätökset jäädytettävä Hyvin toiMineet yhteisyrityslähipalvelusairaalat halutaan lopettaa ja keskittää kaikki suuriin yksiköihin, vaikka meillä on tästä huonoja kokemuksia itänaapurista. Tänä aikana tulisi eduskunnan vastaavasti pidättyä kaivosalan toimintaan liittyvistä rahoituspäätöksistä, sillä nykyisin käytössä oleva laki ja sen puutteellinen valvonta ei tunnista kaivosyhtiöiden vastuuta. toimistomme on kiinni. Laajalti tunnettu esimerkki geologien vaikutusvallasta Suomessa on Talvivaaran kaivostoiminta, jolla on edelleen vahva poliittinen tuki. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Verkkolehdessä on uutta luettavaa vuoden jokaisena päivänä. Geologit viherpesevät toimintaansa kestävänä kaivostoimintana. Jämsässä tästäkin kestävän kehityksen jätehuollosta on hyvä esimerkki: kierrätys on toiminut jo vuosikausia kustannustehokkaasti, ja asiaksosialisointi tuhoisaa pienille kaupungeille tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Tutkijapalvelu on avoinna rajoitetusti. Politiikka 38 | KU 52 /2 02 yleisönosasto Ministeri LintiLän aloitteesta kaivoslain huolellisesti valmisteltu muutosesitys siirtyi lisätutkimuksiin, joten lain voimaantulo viivästyy ainakin vuodella. 044 721 0320 info@kansanarkisto. kansanuutiset.fi Kansan Uutiset toivottaa kaikille lukijoille hyvää alkavaa joulunaikaa Tavara-arpa ry. JOULU ON PUNA NEN Kansan Uutiset ilmestyy joulun alla 23.12. Eduskunnassa on myös jätelakiehdotus, jolla tavoitellaan koko Suomen jätehuollon sosialisointia. 31.12. Tutkijoilta pyydetään koronasyistä ennakkoilmoitusta. Nythän lähes puolet jätehuollosta on jätteen haltijan järjestämää, siis yksityisten kierrätysyritysten ja jätteen haltijan välisellä sopimuksella hyvin hallittua toimintaa. Vuoden ensimmäinen lehti ilmestyy 15.1.2021. Vuoden viimeisenä päivänä ilmestyy vuosilehti, jossa teemana on koronavuosi. Myös EU tukee tätä kaivosta, sillä siitä on tulossa EU:n suurin uraanikaivos. Sen sijaan, että panostetaan vesistöjämme pilaaviin kaivoksiin, tulisi kehittää metallien kierrätystä. Jämsän sairaalaa pyörittää Jämsän Terveys Oy josta kaupunki omistaa 49 prosenttia ja yksityinen terveysyritys loput. www.kansanarkisto. Kaatopaikat ovat tulevaisuuden kaivoksia
Suomalaisten vahvuus koronaepidemian taklaamisessa on ollut luottamus viranomaisiin ja tiedeyhteisöön. Kaikesta huolimatta ihmiset ovat sinnitelleet hyvin koronaviruksen kanssa. Turvallista joulua kaikille lukijoille! l Sirpa puhakka Päätoimittaja K O K S A T M I L L A A R P I H U U L I P U N A H E L E I N T U R V E O H U I N L E I T A S I A T T A A L A K A S A T R E K I N I S U U Ä N E T O T A P E S I Ä R T A S K U T D K U U S I Ä S M O G A U L A L E T A A L I R J S U T A T A G H A A S T O V A T S A J O U L U I S T A O A A S U A N I N T O I L E V A R U N E B E R G U N T E L O T R A I T I S M A N T E L I S U L K A N N U U N H O T A S A L L A T E A T U T A A S E M A I L O J O O N E R I T O T E N M I T E L L Ä L O M A K E N I A T A I T E U N I T A U T I A V A N N O T Ristikon Ratkaisu kaat ovat tyytyväisiä. Ennen koronaa rokotteisiin ollut vahva luottamus ei ainakaan vielä ole horjunut. Yksi tai kaksi tuntia liikuntaa viikossa eivät riitä. Salaliittouskovaisten vakaumusta on vaikea kääntää, ja merkittävin asia onkin estää väärän tiedon leviäminen. Tehokkaiksi keinoiksi on havaittu esimerkiksi henkilökohtaiset muistutukset ja ajanvaraukset. Rajoitukset kestävät ja koettelevat kärsivällisyyttä, puhutaan koronaväsymyksestä. Salaliittoteorioiden merkitys Suomessa onkin julkisuuttaan vähäisempi. THL:n Kansalaispulssi-kyselyn mukaan noin 90 prosenttia kokee noudattaneensa koronaohjeistuksia ainakin melko hyvin. Vähäisin vaikutus – ainakin vielä – näyttää olevan salaliittoteorioilla, jotka kyseenalaistavat koronapandemian ja rokotukset. Rokotusvastaisuus on monimutkainen ilmiö. Oppilaitokset huolehtikoot oppilaittensa liikuttamisesta. Istuminen on lisääntynyt koulussa, harrastuksissa ja töissä. On mahdollista, että vanhat valtapuolueet hyväksyvät nämä pienille maakuntakaupungeille tuhoisat keskittämislait aivan kunnallisvaalien alla. Tarvitaan kansallinen ryhtiliike. Moni isovanhempi kokee saman kohtalon tänä jouluna. Oleellista ei ole, mitä lajia urheilee tai millaista liikuntaa harrastaa, vaan se, että kuormittavaa liikuntaa tehdään riittävästi ja säännöllisesti. Istuva elämäntapa ja yksipuolinen liikunta näkyvät jo kansalaisten kunnossa. Erityisen hälyttävä on lasten ja varusmiesten suorastaan romahtanut kunto. Kuntien on pantava liikuntarahoista suurempi siivu itse liikuntaan eikä uusiin seiniin. Ensi vuonna mitataan kansalaisen luottamusta koronarokotteeseen. Suomessa salaliittoteoriat eivät ole levinneet merkittävästi, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa sitä on ruokittu Trumpin kaudella systemaattisesti. Se tarkoittaisi maaseudun tyhjenemisen kiihdyttämistä, mutta todennäköisesti myös muutosta poliittisen kentän tasapainoon. Tämä kansanterveydelle valtava ongelma eli liian vähäinen liikunta aiheuttaa yhteiskunnalle aikaa myöten miljardien kulut. Koronaväsymystäkin näkyy, mutta sitä on vaikea erottaa kevään valmiuslakien tiukasta ohjeistuksesta seuranneesta käyttäytymisestä. Olemme olleet yksi Euroopan onnekkaimmista, ellei jopa onnekkain. Salaliittoteorioihin uskovat ovat aggressiivisesti asiallaan, mikä lisää niiden näkyvyyttä. Noin kaksi kolmasosaa kansalaisista on valmis ottamaan koronarokotteen. Politiikka KU 52 /2 02 | 39 Viimeinen sana Koronajoulusta koronavapaaseen juhannukseen T ämä joulu on erilainen, kuitenkin niin samanlainen. Kunto ei parane hetkessä vaan vaatii pitkäjänteistä, jatkuvaa ylläpitoa. Olemme menossa kohti kevättä. Yrjö Saraste Helsinki istuminen on kansakuntamme suurimpia vaaroja. Rokotevastaisuudeksi nimetyn ilmiön takaa eivät löydykään Trump, trollit ja trollitehtaat, vaan kimppu arkisia syitä, joita ensi kevään ja syksyn aikana on syytä minimoida. Koronan varjossa on toivoa keväästä, jonka aikana selätämme koronan. Suosittelen mielikuvamatkaa joulun ratoksi juhannukseen, kesän vihreyteen ja toivottavasti rajoituksista vapaaseen arkeen. SuomeSSa on selvitty koronasta suhteellisen kuivin jaloin eivätkä kevään pahimmat pelot ole toteutuneet. Osa on jo päättänyt kieltäytyä rokotteesta. Lisäksi erityisesti lapset ja nuoret viettävät aiempaa enemmän aikaa istumalla älylaitteiden äärellä. Tuli viesti, en voi mennä katsomaan poikaa jouluna”, sanoo eräs tuohtunut isovanhempi. ”Minua suututtaa, että minua suojellaan. Suomessa rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista. Keväällä meitä kansalaisia ohjeistettiin keskitetysti, nyt mukaillaan ohjeistusten tarvetta ottaen huomioon alueen koronatilanne. Lasten ja nuorten koulupäiviin täytyy saada lisää liikuntaa. Tiedon puute, muistamattomuus, välimatkat, rokotteen saatavuus ja jopa työkiireet. Työpaikat ja yhdistykset valvokoot omia työntekijöitään ja jäseniään. vietämme koRonajoulua. Näistä esteistä huolimatta pitäisi motivoitua hankkimaan rokote. Pirkanmaalla jätehuolto on sosialisoitu, ja omakotiasukas maksaa vuodessa jätehuollostaan yli sata euroa, kun jätekimpassa Jämsässä selvitään alle satasen. Joidenkin mittausten mukaan olemme onnellinen kansa. Aina kannattaa unelmoida paremmasta. Aina sitä ei uskoisi, mutta näin erilaiset mittaukset kertovat. Koronarokotusten ruuhkaisin aika on näillä näkymin loppukeväästä, kun rokotuksia saavat myös muut kuin hoitohenkilökunta ja riskiryhmät, jotka ovat ensimmäisiä rokotettavia. Esko Järvenpää Jämsä iStuminen on nykyisin liian vallitsevaa. Myös pelot uuden rokotteen haittavaikutuksista ovat relevantteja. Muita eurooppalaisia harvempi suomalainen kohtasi kaikkein pahimman, läheisensä menetyksen. RokotevaStaiSuutta on ollut jo ennen koronapandemiaa. Rokotevastaisuutta ruokkivat hyvinkin arkisilta tuntuvat asiat
Liity jäseneksi verkkosivuillamme. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Jäsenenä teet kanssamme myös vastuullisia tekoja. Lahjoitamme tänä vuonna 1,1 miljoonaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin esimerkiksi lasten ja nuorten sekä ympäristön ja ilmaston hyväksi. Osuuskunta Tradeka osallistuu tänäkin vuonna Joulupuu-keräykseen, jonka kautta jaetaan joululahjoja eriarvoisessa asemassa oleville lapsille ja nuorille. Hyviä etuja vastuullisesti Liity suomalaisen Osuuskunta Tradekan jäseneksi. Saat sähköisen jäsenkortin ja monipuoliset jäsenedut käyttöösi heti.. Toivotamme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2021 Osuuskunta Tradekan jäsenille, konsernin henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneillemme. Saat heti käyttöösi monet edut kuten 20 % alennuksen Restelin ravintoloissa