sivu 3 HyVÄÄ Joulua!. 51/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa. sivu 32 Pitäisikö joulua muuttaa. Viikkolehti | 23.12.2021 | 3,5 € 51-003251-2151 | kansanUUtiset.fi Vasemmiston uusi suunta löytyi sivu 7 Sote-vaalit lähestyvät – kampanjointia väliviikolla. kansan uutiset
1990-luvun virheiden toistamisessa ei olisi mitään järkeä ensi kevään kehysriihessäkään tai vuoden 2023 budjetissa. – Vasemmistoliitto tulee ensi keväänä normaalin neuvotteluprosessin puitteissa esittämään riittävää ja vastuullista rahoitusta lasten ja nuorten palveluihin, puheenjohtaja Li Andersson sanoi marraskuussa. Kesto Määräaikais. Hän vaati hallituspuolueita sitoutumaan vuodelle 2023 sovittuun budjettikehykseen vielä tämän vuoden puolella. Myös koronan pitkittymisen sosiaalisen hinnan nousu on estettävä. TÄSTÄ INNOSTUN NYT sirpa KosKinen Toimituspäällikkö 51/2021 Torstaina 23.12.2021. Omikron muutti maailman kuukaudessa. Kirjastosta uutuuksia joutuu jonottamaan kuukausia, ystävien kanssa nyt sovittu kirjakierrätys takaa hyvää luettavaa lähipäiville ja alkuvuoteen. Olisi ollut hulluutta lyödä asioita lukkoon jo nyt. 2 | KU 51 /2 02 1 Miten erilaiset poliittiset liikkeet idässä ja lännessä ovat hyödyntäneet nostalgiaa projekteissaan, kysytään KU:n Kaikki Uusiksi -podcastin uusimmassa jaksossa. Sillä tarkoitettiin, ettei taantumaa pahenneta omatekoisesti lyömällä rahahanat kiinni. Esimerkiksi työllisyystavoite todettiin menetetyksi. Vuoden viimeisellä kyselytunnilla viime torstaina Saarikko myönsi, ettei hallitusviisikon keskusteluissa sovittu asiasta mitään. PÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS. Huhtikuussa voidaan olla tilanteessa, jossa rahaa on taas löydyttävä koronan aiheuttamiin paineisiin. (10 %). Hallituksesta lähtemisellä hän ei enää uhonnut. Keväällä 2020 kaikki puolueet kokoomusta myöten vannoivat ja vakuuttivat, että nyt ei tehdä 1990-luvun laman virheitä. Velkarealistit ymmärtävät, että se kasvaa vuosikymmeniä, jos lasten ja nuorten hyvinvointivelka päästetään nousuun. Nyt se näyttää kuitenkin toteutuvan kiitos onnistuneen elvytyksen. KUUNTELE JAKSO SKANNAAMALLA viErEiNEN KOODi pUhELiMELLASi Sekä inflaation mittaamisen logiikka että talouspolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden näkymät puhuvat inflaation hidastumisen puolesta, toteaa Jussi Ahokas kolumnissaan. Samalla sumenivat Suomenkin talousnäkymät. Hallitus on vahvistanut lasten ja nuorten hyvinvointia noin 300 miljoonalla eurolla, mutta määräaikaiset panostukset ovat loppumassa ensi vuoteen. LUE LiSÄÄ SivULTA 6 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Uutismedian liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Kehysriihessä on tehtävä ratkaisuja realismin, ei näyttävien eleiden pohjalta. Velkapopulistit tuijottavat vain rahavelkaa. Tässä onnistuttiin paremmin kuin juuri kukaan uskoi. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Yrityksille on löydyttävä uusia kustannustuen kierroksia, jos työttömyyden kasvun ja turhien konkurssien estäminen sitä vaatii. Hyvä ettei sovittu ja hyvä, ettei uhonnut. l K uuk ausi sitten keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, ettei puolue tule olemaan mukana hallituksessa, jossa ”keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa”. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANSI Johan Alén Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Omikron voi murskata budjettikehyksen Joulu ja vuodenvaihde on lukuaikaa
Mutta ajattelutapa on muutettavissa. En ole koskaan ollut jouluihminen. – Olen viettänyt joulun yksin, ja olen silti ihan tolkuissani, Raatikainen sanoo. Taisi siellä joku soittokaveri käväistä jossain Joulu ei ole yhdestä muotista Yksinäisyys ja stressi. Ei esimerkiksi välttämättä haittaa, jos viettää joulun yksin tai jos jättää jouluruuat tekemättä. AjAssA KU 51 /2 02 1 | 3 01 AjAssA M ielenterveysaktiivi Tarmo Raatikainen toppuuttelee asettamasta sääntöjä joulunvietolle. Ketään muuta isossa talossa ei ollut. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Jarno Mela Tarmo Raatikainen on huolissaan koronan kadottamista ihmisistä.. Jos on yksin jouluna, on vähän kuin hävinnyt pelin, kun muut tanssahtelevat suvun kanssa kuusen ympärillä. Opiskeluaikanaan hän jäi asuntolaan joulun ajaksi. Hän arvioi, että Suomessa joulun rooli korostuu. – Yksin vietetty joulu sopi minulle oikein hyvin. Siksi Kansan Uutiset kysyi, pitäisikö joulua muuttaa. Näistä asioista kirjoitetaan joka vuosi joulun alla. Jouluun ei ole sääntöjä
Soitellut, laulellut ja jutellut. l ”Kosketuksen puutteesta voisairastua pahasti.”. – Vietämme kaikenlaisia kahvitunteja verkossa. Kotona ovat 13-vuotias poika, rouva ja koira. Siitä voi sairastua pahasti. Henkilökohtaista tapaamista ei kuitenkaan korvaa mikään. – Me kun emme muutenkaan ole kovin sosiaalisia. Pieni lapsihan kuolee, jos sitä ei kosketeta, hän sanoo. vaiheessa, hän muistelee. Palkkansa hän ansaitsee opettajana. Heillä on omat rituaalinsa, mutta nyt ikävä kyllä on tavallista vähemmän rituaaleja. – Jo pelkästään koronapandemia on asettanut ihmiset kauas toisistaan ja vähentänyt kosketusta. Tärkeää on vertaisuus, osallisuus ja rinnalla kulkeminen. Jouluna voi löysätä. Korona asettaa ihmiset erilleen Raatikainen arvioi, että tässä ajassa on paljon yksinäisyyttä ruokkivia asioita. Kaikki eivät ole pystyneet tekemään tätä digiloikkaa. Hän arvelee, että joulu muuttuu sitten, kun ihmiset kokevat, että muutos on tarpeen. – Minulle joulu merkitsee olemista yhdessä ystävien kanssa. – Aika harvinaista taitaa yhä olla, että ihmiset viettävät joulua ystävien kanssa. – Jouluun kuitenkin kuuluvat kauneimmat joululaulut ja monelle myös kirkossa käyminen. Jos ihminen vain menee paikalle, hän kokee osallisuutta. Ja joku muukin lapsi piipahtaa joulun aikana. ihmisiä KadoKsissa Korona-aika on tuntunut voimakkaasti yhdistysten toiminnassa. Samanlaisia tapahtumia on ympäri maan, Raatikainen muistuttaa ja kehottaa hakeutumaan niihin. Minäkin olen osallistunut moneen ympäri suomen. Raatikainen korostaa sitä, että ei tarvitse tehdä mitään erityistä, kunhan tulee paikalle. Monet ikäihmisetkin ovat pystyneet ottamaan tuon loikan. Katoavatko he kokonaan meiltä. – Minulle riittää, että on hyvää safkaa ja hyvää punaviiniä. Raatikainen on Mielenterveyden keskusliiton valtuuston puheenjohtaja ja kotipaikkakunnallaan Kuusamossa mielenterveysaktiivi. Tietenkin myös oman ydinperheen kanssa vietämme joulua, hän kertoo. Raatikainen suree sitä, että kirkkoonkaan ei ehkä pääse. Jouluhan on perinteisesti Suomessa enempi suvun ja lasten kuin kaveripiirin juhla. – Se on yksi Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten toiminnan periaatteista. – Olen huolissani näistä meille näkymättömiksi muuttuneista ihmisistä. – Meillä on paljon lapsia, mutta he viettävät jo omillaan joulua. – Kannattaa tutkia, onko omalla kotipaikkakunnalla yksinäisten joulutapahtumia. Ei tarvitse olla täydellistä eikä tehdä kaikkia laatikkoruokia. Kosketuksen puutehan on ihmisille valtavan vaikea asia. Hän on myös pitkäaikainen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu. Joulu muuttuu Jos niin halutaan Raatikainen ei edes muista, koska vietti perinteisen sukujoulun. – Varmasti on ihmisiä, jotka ovat mielellään joulun yksin. – Meillä Kuusamossa seurakunta järjestää yhdessä yhdistysten kanssa joulun yksinäisille. – Vaikka olemme rakentaneet korvaavia systeemejä fyysisten tapaamisten sijaan, monia aktiiveja on kadonnut toiminnasta, Raatikainen kertoo. – Jos kolmannen sektorinkin toiminnasta katoaa ihmisiä, kyllä ne sitten katoavat myös julkisten palvelujen ja yhteiskunnan näkyviltä. Ehkä 30 vuotta sitten. Raatikainen toteaa, että yhdistykset ja niiden jäsenistöt ovat tehneet huimia digiloikkia. Niinpä tänäkin jouluna moni kärsii yksinäisyydestä. Hän on huolissaan sekä joulun aikana että muutenkin siitä, mitä pandemia tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Aika ei ole kovin yhteisöllinen. AjAssA 4 | KU 51 /2 02 1 Tarmo Raatikainen kehottaa rentoutumaan jouluna. Osaa ihmisistä ei enää näy
Suomen Pankin tutkija Pekka Sutela kertoi yhden koulukunnan mielestä syynä olleen Baltian maiden itsenäistyminen, toisen mielestä viimeinen niitti oli Ukrainan kansanäänestys Neuvostoliitosta irtautumisesta marraskuussa 1991. Vaikka ymmärrettävästi lähes kaikilla nousee kriisivuodesta päällimmäisenä mieleen korona, en tarkoita nyt sitä. Kauhean moni ei kaivannut Neuvostoliittoa takaisin. AjAssA KU 51 /2 02 1 | 5 25. Lämpötilaennätysotsikot hukkuvat muun uutisoinnin sekaan, kun uusia ennätyksiä rikotaan kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Jälleen uusia lajeja kuoli sukupuuttoon. Kai Hirvasnoro Mikä kaatoi Neuvostoliiton. Ilmastokriisi syvenee ja kasvaa eksponentiaalisella vauhdilla. 20 vuottA sitten Muistio Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatšov vaimonsa Raisan kanssa olivat valovoimainen pari, mutta Gorbatšovista ei ollut talouden uudistajaksi. Joulukahvit, kakut ym. tarjoaa maksutta Koivukylän entisen kirjaston, nykyisen asukastila Kirnun (Hakopolku 2) lehtilukusalikahvila vapaaehtoisine joulutonttuineen jouluaattona klo 14–20 ja jouluja tapaninpäivinä klo 10–16. Koko vuosikymmen 2010 oli mittaushistorian kuumin. Sutela itse painotti myös taloutta. Siksi tämä kolumni on lähes täsmälleen sama kuin vuosi sitten kirjoittamani kolumni vuoden 2020 ennätyksistä: kansanuutiset.fi/4404835 Vuosi 2021 rikkoi jälleen ennätyksiä AnnA Lemström Kirjoittaja on Vasemmistoopiskelijoiden puheenjohtaja. Kuluneen vuoden aikana saimme lukea myös muun muassa nämä otsikot: ”Kesäkuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin – hellepäiviä 25” (Iltalehti 1.7.) ”Etelämantereen uusi lämpöennätys vahvistettiin: Liki 20 astetta” (MTV 2.7.) ”Sunnuntai oli maailman mittaushistorian kuumin päivä” (MTV 13.7.) ”Tämä kesä on ollut kuumin yli 100 vuoteen osassa Suomea” (Yle 25.7.) ”Euroopan kaikkien aikojen lämpöennätys rikkoutui Sisiliassa” (HS 11.8.) ”Heinäkuu mittaushistorian kuumin kuukausi maapallolla” (Yle 14.8.) Tämän vuoden kesä oli pohjoisella pallonpuoliskolla mittaushistorian kuumin. VaNtaaN koiVukylässä maksuton, rauhaisa joulu. Neuvostoliiton lippu laskettiin viimeisen kerran alas Kremlissä ja sen tilalle nostettiin Venäjän trikolori. Lisäksi vuoteen mahtui historiallisia metsäpaloja, helleaaltoja ja muita sään ääri-ilmiöitä kuten hurrikaaneja. sähköposti: muistio@kansanuutiset.fi 24.–26.12. Sitä en tiedä, olisiko Neuvostoliitto vielä pystyssä. Ennätyksien rikkominen kun ei enää ole poikkeus vaan normi. ja piaN päättyy kriisivuosi 2021. Emme ole tänäkään vuonna taittaneet tätä kasvua. Tautitapaukset eivät kuitenkaan olleet valitettavasti vuoden ainoita otsikoihin päätyneitä huippulukemia. Järjestää Toimiva Koivukylä-Toimari ry Vantaan kaupungin kohdeavustuksen turvin.. Minä katson ennen kaikkea tätä talouspuolta, ja jos olisi tehty järkeviä talousuudistuksia, niin olisi pystytty jatkamaan ainakin monta vuotta eteenpäin. KoluMni Le ht iK Uv a ilMoita tapahtuMastasi tässä TiedoT TapahTumapalsTalle viimeistään maanantaihin klo 16:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki. Joulupäivänä klo 13 Pär Colerus esittää pianomusiikkia, ja Tapaninpäivänä klo 13 musisoi John Kenya. Koronapassi vaaditaan. Lopputulos oli Sutelan mielestä hyvä. Läpi vuoden lehtien etusivuilla kirkuivat koronaotsikot, joissa päivän tartuntaluvut näyttivät aina uusia ennätyksiä. – Ei siinä ollut mitään sellaista, mikä olisi tehnyt hajoamisen välttämättömäksi juuri kymmenen vuotta sitten. Miksi. Meriveden lämpötila nousi, ja kasvihuonekaasut lisääntyivät – koronan aiheuttamasta “täyspysähdyksestä” huolimatta. Surullisinta on, ettei vuosi 2021 kuitenkaan ollut tässä suhteessa poikkeuksellinen. joulukuuta 1991 Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov piti televisiopuheen ja ilmoitti eroavansa
Syksyllä kärjistynyt energiakriisi Euroopassa laittoi vielä viimeisen kiihdytysvaiheen silmään, ja näiden tekijöiden myötä läntisissä talouksissa päästiin todistamaan voimakkainta inflaatiota sitten 1980-luvun. Jo vuoden 2020 lopulla alkanut pitkien valtionlainojen korkojen nousu kiihtyi merkittävästi tammija helmikuussa. Tavara-arpa ry. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Miten käy ensi vuonna. Hintavakauden ylläpitäminen on nimittäin keskuspankeille asetettu perustehtävä. Tämä oletus osoittautuikin vuoden aikana oikeaksi, ja sen päälle saatiin vielä moninaisia tavaratuotantoon liittyviä tarjonnan pullonkauloja voimistamaan inflaatiota. Myös keskuspankit suunnittelevat jo rahapolitiikan kiristämistä. Silloin myös hintojen nousupaine tasaantuu. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. AjAssA 6 | KU 51 /2 02 1 Jos vähintään vahvahkon inflaation ennustaminen vuodelle 2021 oli helppoa, sama ei todellakaan koske tulevaa vuotta 2022. Kun markkinoilla odotetaan inflaation kiihtymistä, tällainen liike on lähes varma. Seuraavatko inflaatiovuodet toisiaan. Jussi AhokAs Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti. Siinä hötäkässä myös hinnat putosivat ja inflaatio muuttui hetkellisesti deflaatioksi eli yleisen hintatason alentumiseksi. Kolmanneksi raaka-ainemarkkinoilla hintojen nopein nousu näyttää pysähtyneen jo tämän vuoden kesällä. l R ahoitusmarkkinoilla tiedettiin jo tämän vuoden alussa, mitä tuleman piti. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. Sen näkeminen ei tällä kertaa ollut yhtään vaikeaa. Toiseksi kovin finanssipoliittinen elvytysrykäys on jo takana, jolloin yksityinen talous ei enää saa niin paljon apua valtioilta kokonaiskysynnän ylläpitämisessä. Edelleen on mahdollista, että myös tulevana vuonna tutuksi tulleet inflaatiota vahvistaneet talouden dynamiikat, kuten tuotannon pullonkaulat, energian hintojen nousu ja koronaan liittyvät kysynnän siirtymät säilyvät elinvoimaisina. Jos sijoittajat eivät enää näe nousun mahdollisuuksia esimerkiksi öljyn, metallien tai elintarvikkeiden hinnassa, markkinat saattavat nopeastikin jäähtyä tuoden jälleen yhden negatiivisen vaikutuksen inflaatioyhtälöömme. Kun ohjauskorko nousee, kaikki talouden korot seuraavat perässä. Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. Tämä oli nähtävissä erityisesti Yhdysvaltojen velkakirjamarkkinoilla. Siihen sijoittajat velkakirjamarkkinoilla tälläkin kertaa pyrkivät. Oltiinhan vuoden 2020 keväällä todistettu globaalin talouden lähes täydellistä pysähtymistä. Voiko globaali suhdanne tällöin pysyä tavallista parempana. Kun koronakriisin pahin vaihe olisi vuonna 2021 ohi ja vuosiinflaatiota mitattaisiin vertaamalla hintoja kriisin syvimmän alhon hetkiin, inflaatiota varmasti nähtäisiin. Jos taloussuhdanne elvytyksen hiipumisen seurauksena viilenee, myös inflaatio tulee hidastumaan. Kolumni Vuonna 2021 pääsimme pitkästä aikaa kokemaan inflaatiota ja ennen kaikkea puhumaan siitä. Ensinnäkään emme lähde enää liikkeelle ja hitaasti kiihdyttämään suuresta taloudellisesta kuopasta, vaan olemme jo saaneet päämme takaisin maanpinnalle. Jos osaa ennakoida muutoksen, voi tehdä paljon rahaa. Sekä inflaation mittaamisen logiikka että talouspolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden näkymät kuitenkin puhuvat inflaation hidastumisen puolesta. Fossiilikapitalismissa suurin merkitys on tietenkin öljyn hinnalla. Ja ajatus on, että inflaatiota hallitaan korolla. Syy liikkeeseen on siinä, että sijoittajat olettavat keskuspankkien joutuvan reagoimaan inflaatioon nostamalla ohjauskorkoaan. Mikäli lisäksi oletettiin, että kriisin aikana toteutetut elvytystoimet purisivat ja ihmisten kulutushalu palautuisi vauhdikkaasti, vieläkin voimakkaampaa hintojen nousua saatettiin uumoilla. Lentoon lähteminen on eri juttu kuin kuopasta nouseminen. mistä siJoittaJat sitten tiesivät inflaation tulevan. 044 721 0320 info@kansanarkisto. www.kansanarkisto. Ei siis ole mitenkään selvää, että taloudelliset olosuhteet jatkavat parantumistaan samaa vauhtia kuin lähimenneisyydessä. Nimittäin yleisen hintatason nousun eli tuttavallisesti inflaation suhteen
Puoluetoiminnan pitää kasvattaa jäsenistä aktiivisia kansalaisia ja vaikuttajia lähiyhteisöihin. Ja rn o M el a. Kuvassa Hanna Sarkkinen (vas.) ja Li Andersson. TausTaT KU 51 /2 02 1 | 7 02 taustat Vasemmistoliiton nykyinen ilme julkistettiin lämpimässä maaliskuun säässä vuonna 2019
TausTaT 8 | KU 51 /2 02 1 Kaupunkeihin, valtavirtaan ja Eurooppaan Tänne vasemmisto on menossa KU aloitti vuoden 2021 syksyllä juttusarjan otsikolla Minne menet, vasemmisto. Tässä jutussa tuomme esiin havaintojamme vasemmiston tilasta, suunnasta ja tulevaisuudesta. Sarjassa olemme tarkastelleet vasemmistoliiton mahdollisuuksia ja haasteita 2020-luvun suomalaisessa politiikassa. TeksTi Jussi Virkkunen ja Toivo Haimi kuvaT KU:n arkisto: Jarno Mela ja Henri Salonen
TausTaT KU 51 /2 02 1 | 9 Tuorein esimerkki vasemmiston muutoksesta löytyy Kööpenhaminasta, jossa vasemmiston yhtenäisyyslista Enhedslisten nousi suurimmaksi puolueeksi demareiden ohi. Vaikka vasemmistopuolue Linkellä on paljon muitakin ongelmia, on sen ikääntynemmän kannattajakunnan ja nuorempien välille syntynyt iso railo. Konservatiivit veivät puolueen vanhat kannattajat, mutta kaupungeissa Labourin ote piti hyvin vahvasti. Tässä Suomen vasemmisto ei ole mitenkään yksin – päinvastoin. Puoluesihteeri Mikko Koikkalainen kuvasi osuvasti, että jäsenet ja kannattajat painottuvat suomalaisen muuttoliikkeen tavoin: virta vie kohti suuria kaupunkeja ja niiden ympärysseutuja. Tilanne ei toki ole yhtä synkkä Pohjoismaissa. Vaikka Linke koki lähes täydellisen tyrmäyksen, meni sillä esimerkiksi pääkaupunki Berliinissä edelleen kohtalaisesti. Tämän myös Andersson nosti esiin syksyllä tehdyssä KU:n haastattelussa. Monessa maassa suuret kaupungit kuuluvat vasemmistolle, mutta valtakunnassa valtaa pitävät muut voimat. Siihen on hyvä syy, koska puolet jäsenistöstä on liittynyt puolueeseen viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. – Siellä on ollut sisäisiä ristiriitoja siitä, kuinka paljon pitää keskittyä yliopistokaupunkeihin, kuinka paljon perinteisiin teemoihin ja miten pitää suhtautua maahanmuuttoon. Monessa maassa kehitys on vielä voimakkaampaa. Samalla puolue on saanut uutta kannatusta ja jäseniä suurista kaupungeista, korkeakoulutetuista, palvelualan uudesta työväenluokasta ja nuorista. Mitä nykypäivän Suomessa tarkoittaa olla vasemmistolainen. Vasemmistoliitto on politiikkansa ja kantojensa puolesta tyylipuhdas työväenpuolue, mutta puolueen kannatus perinteisen teollisuustyöväestön keskuudessa on pienentynyt. – Kaikki puolueet ovat käyneet läpi samantyyppisen sisäisen aatteellisen keskustelun siitä, miten suhtaudutaan ympäristöja ilmastokysymyksiin, ja tulleet siihen johtopäätökseen, että johtaja Li Andersson KU:lle. Tämä on tuonut mukanaan myös konflikteja, joista varoittavin esimerkki löytyy Saksasta. Samoin kävi Britanniassa työväenpuolue Labourille vuoden 2019 parlamenttivaaleissa. J uttusarjamme tarkoitus oli rohkaista keskustelua paitsi vasemmistoliiton tilasta puolueena, mutta myös vasemmistolaisuudesta modernina aatteena ja liikkeenä. Vasemmiston kannattajat ovat entistä urbaanimpia ja koulutetumpia. Sitten käy niin, että ne puolueet, joilla on selkeämpi linja, menevät ohi, muotoili vasemmistoliiton puheenPuoluetoiminnan kuuluisa kenttä on se, missä vasemmistoliiton tuleva menestys tehdään. Monessa maassa suuret kaupungit kuuluvat vasemmistolle, mutta valtakunnassa valtaa pitävät muut voimat.. Jos äänestäjät tietävät, että puolueen sisällä on näin suurta hajaannusta isoissa kysymyksissä, sille on myös vaikea löytää omaa kannattajaryhmää. MaailMa kaupungistuu ja kouluttautuu, Myös vaseMMisto Tässä sarjassa on jauhettu paljon vasemmiston kannattajakunnan muutoksesta
Ei valmista sapluunaa tai kErtaratkaisua Vasemmistoliiton identiteetti ”vasemmistopuolueena” otetaan usein annettuna, ilman että pohditaan ja määritellään, mitä tuo vasemmisto tarkoittaa. Eräs olennainen kysymys, joka nousi esiin juttusarjamme haastatteluita tehdessä, oli pohdinta siitä, kuinka estää taloudellisen vallan muuttuminen yhteiskuntaa määrittäväksi vallaksi. Mielenkiintoista on se, että elinkeinoelämä sanoo tyystin toista. Tämä ei tarkoita, etteikö vasemmisto edelleen puhuisi työstä ja toimeentulosta. Sitä he eivät ole koskaan olleet. Palvelut siirtyvät isompiin keskuksiin, samoin monet nuoret. Uskallamme väittää, että vastaus ei pelkästään löydy työhön ja toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä. Äärioikeisto tekee Suomessa samaa kuin muualla: väittää, että vasemmisto tuhoaa työpaikkoja ”ilmastohumpallaan”. Uudempi vasemmisto keskittyy enemmän kysymykseen siitä, kuka taloudessa päättää ja millä oikeudella. Vasemmisto on samaan aikaan alkanut puhua voimakkaammin ympäristöja ilmastokysymyksistä, jotka ovat tällä hetkellä ihmiskunnan suurimmat kysymykset. Toisaalta kaikki puolueet, ja erityisesti Ruotsin vasemmistopuolue, keskittyvät myös erittäin voimakkaasti vasemmiston hyvin perinteisiin teemoihin, jotka liittyvät työhön ja toimeentuloon. Talouspoliittisesti he kannattavat helposti samaa, mutta muiden asioiden kohdalla tilanne voi olla toinen. Kysyttiin, kuka omistaa ja mitä. Sen sijaan, että vasemmisto ajaisi yhteiskunnassa ”sosialismiin siirtymistä”, joka ratkaisisi ongelmat kertaheitolla, olisi tärkeämpää puhua siitä, miten vasemmistolaisella politiikalla ja aktivismilla valjastetaan kansantalous palvelemaan yhteiskunnan, ihmisten ja perheiden tarpeita. Taloustieteilijä Lauri Holappa ja kansanedustaja Jussi Saramo selittivät juttusarjamme neljännessä osassa, millaista on talousajattelu vasemmistossa tänä päivänä. Niin se oli tässäkin juttusarjassa, jossa yksi osa käsitteli teollisuustyöväkeä. Epämääräiseltä tuntuva käsite tarkoittaa muun muassa luonnollisten monopolien pitämistä valtion ja sitä kautta demokraattisen prosessin hallinnassa, mutta se tarkoittaa myös sitä, että ihmiset ja yhteiskunta ohjaavat talouden rakenteita, eikä päinvastoin. TausTaT 10 | KU 51 /2 02 1 Vasemmistoliiton äänestäjät ovat 2020-luvulla EU-myönteisempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Siksi markkinoita tulee säädellä ylilyöntien välttämiseksi ja syntyneen vaurauden jakamiseksi oikeudenmukaisesti. ne ovat keskeinen osa myös vasemmistopuolueiden agendaa. Nykyaikainen vasemmisto tunnustaa markkinatalouden hyvät puolet, kuten sen, että yritysten keskinäinen kilpailu tuottaa usein tehokkaita ratkaisuja kuluttajille. Mitä tehdä. myyttisEt ”duunarimiEhEt” Yksi ikuisuuskysymys vasemmiston sisäisessä keskustelussa on puhe ”unohdetuista duunarimiehistä”. On hyvä kysymys, nostaako tämän käsitteleminen ainoastaan äärioikeistoa, Suomessa siis perussuomalaisia. Vuosien 2008–09 finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen velkakriisi viimeistään toivat nämä olennaisiksi kysymyksiksi. Uudempi vasemmisto keskittyy aikaisempaa enemmän selkeästi finanssitalouteen ja sen negatiivisiin ilmiöihin. Perinteinen vasemmisto eli alkuperäinen SKP ja SKDL pohjasivat analyysinsä ja ajattelunsa talouteen ja erityisesti talouden omistussuhteisiin. Yksi näistä on alueiden vahva eriytyminen. Lamat, kuplat ja niiden aiheuttamat ongelmat tavalliselle palkansaajalle sekä pienille ja keskisuurille yrittäjille ovat kuuluneet vasemmiston retoriikkaan viimeksi kuluneiden 25 vuoden ajan. Vanhoja teollisuustöitä on kadonnut paljon nopeasti edenneen automatisaation ja tehtaiden sulkemisten myötä. Missä määrin on perusteltua pitää jotkin talouden osaalueet julkisessa omistuksessa ja toiset yksityisessä. Suomi käy parhaillaan läpi valtavaa murrosta, joka näkyy monin eri tavoin. Kuten Li Andersson KU:n haastattelussa sanoi, Timo Soini on tehnyt ison karhunpalveluksen duunareille tekemällä heistä juntteja ja sivistymättömiä. Väite ei siis pidä paikkaansa, mutta on helppo ymmärtää, miksi väite uppoaa hyvin. Puhumisen lisäksi vasemmisto ajaa erittäin paljon työelämään liittyviä asioita – samoin köyhimpien ihmisten toimeentulon parannuksia. Vasemmistoliitto kannattaakin säädeltyä markkinataloutta, joka on myös rajattua: toisin sanoen yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot, kuten varhaiskasvatus tai sähkön runkoverkko, rajataan markkinatalouden ulkopuolelle. Yhteen asiaan vasemmiston pitää kuitenkin löytää vastaus kaikkialla: miten sovittaa yhteen kaupungissa asuvien ihmisten ja pienemmillä paikkakunnilla viihtyvien vasemmistolaisten asiat. Markkinoita ei kuitenkaan saa päästää toimimaan täysin mielivaltaisesti, sillä se johtaa monopolien syntymiseen ja syntyneiden voittojen kasautumiseen yrityspomojen harvalukuiselle joukolle. He molemmat nostivat keskeiseksi tavoitteeksi talouden demokratisoinnin eli demokraattisen päätöksenteon ulottamisen myös talouteen. Nämä eivät kuitenkaan saa yhtä paljon julkisuutta kuin ilmastoja ympäristöasiat. Jälkeenjäämisen tunne – vaikka se ei pitäisikään paik. Elinkeinoelämän keskusliittoa myöten yritykset toivovat ilmastotoimiin vauhtia
Vasemmistoliiton MEPit ovat istuneet parlamentin vasemmistoryhmässä eli GUE/NGL:ssä aina, kun puolueella on ollut euroedustajia. Puoluetoiminnan kuuluisa kenttä on se, missä vasemmistoliiton tuleva menestys tehdään. kaansa – on vahva moottori populisteille. 2010-luvulla kansainvälisessä politiikassa tapahtui kuitenkin suuri käänne, ja koko vuosikymmentä määrittivät koko ajan kiristyvät kansainväliset jännitteet. Tuota maailmaa vasemmiston on rakennettava kaikille. Aasiassa Kiina nousi länsimaita haastavaksi talousmahdiksi, samalla kun Kiinan kommunistinen puolue tiukensi yksinvaltaista otettaan maan yhteiskunnasta. Juttusarjassamme vasemmiston europarlamentaarikko Silvia Modig nosti esille muun muassa EU:n byrokraattisen luonteen, Euroopan keskuspankin aseman sekä päätöksenteon jaon EU:n instituutioiden välillä. Puolue ei kuitenkaan saa olla pelkkä broilerihautomo tai poliitikkokoulu, vaan puoluetoiminnan pitää kasvattaa jäsenistä aktiivisia kansalaisia ja vaikuttajia lähiyhteisöihin. Ryhmä on konfederatiivinen, eli sillä ei ole sisäistä ryhmäkuria, vaan euroedustajat äänestävät omien puolueidensa linjojen mukaisesti. Tällainen julkisuuskuva ei välttämättä ole heikkous, ja se johtuu poliittisen vasemmiston ikiaikaisesta tavoitteesta uudistaa koko yhteiskuntaa perinpohjin. 2010-luvulla koko maailma havahtui toden teolla sitä kohtaaviin suuriin haasteisiin, etunenässä ilmastokriisiin. ULos marginaaLista, kohti vaLtavirtaa Nähdäksemme vasemmistoliiton isoin ongelma tällä hetkellä on uskottavuuden puute. Tähän vastaaminen on paitsi vaikeaa myös äärimmäisen hidasta. Tätä vaikuttamistyötä vasemmisto tekee koko ajan EU:n sisällä. Vasemmiston pitää menestyäkseen myös saada kannatusta niiltä ihmisiltä, jotka eivät identifioidu vasemmistolaisiksi, mutta kannattavat kyllä vasemmistolle tärkeitä asioita: oikeudenmukaista työelämää, kestävää ympäristöä, tasaarvoista koulutusta ja demokratian laajentamista. Vasemmistolaisuus ei meidän silmissämme ole minkään eturyhmän asioiden ajamista vaan ennen kaikkea maailmankatsomus: visio siitä, että toisenlainen maailma on mahdollinen. Vasemmistoliitto on jo onnistunut vakuuttamaan ydinkannattajansa siitä, että sillä on edistysmielisiä, radikaaleja ja koko yhteiskunnan rakenteita uudistavia tavoitteita. Se on toki helpommin sanottu kuin tehty. Keskustelu pitää saada käännettyä siihen, miten ekologinen jälleenrakennus luo uutta työtä. TausTaT KU 51 /2 02 1 | 11 Suomi, ja sen myötä suomalainen vasemmisto, ovat asemoineet itsensä osaksi Eurooppaa ja läntistä maailmaa. Rakenteet muuttuvat hitaasti. Aktiivinen paikallistoiminta, uusien puolueaktiivien rekrytointi ja koulutus ovat kaiken A ja O. Toisin sanoen siitä, että vasemmisto pystyy realisoimaan itselleen tärkeitä asioita konkreettiseksi politiikaksi, jonka vaikutukset näkyvät ihmisten elämässä. Kansainvälisen politiikan suurella näyttämöllä EU voi hyvinkin nousta autoritaaristen järjestelmien vastapainoksi edustamaan liberaaleja ja demokraattisia arvoja. EU näyttäytyy jopa demokraattiselta ja vasemmistolaiselta rakenteelta, kun sitä vertaa vaikkapa Venäjään tai Kiinaan. Ilmiöt ja ongelmat ovat nykyajassamme niin suuria ja monimutkaisia, etteivät Euroopan kansallisvaltiot pysty vastaamaan niihin yksin, vaan tarvitaan kansallisvaltioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Kaikki tämä ei kuitenkaan realisoidu puolueelle kannatukseksi. Voidaankin perustellusti kysyä, onko GUE/NGL tällä hetkellä oikea ryhmä vasemmistoliitolle Euroopassa. Vasemmistoa määrittää puolueen imago vastarannankiiskenä, eräänlaisena ikuisena kapinaliikkeenä. Jos ympäristökeskustelu keskittyy lihaan ja henkilöautoihin, voittajiksi nousevat äärioikeisto ja muut konservatiivit. Äärioikeistolla tätä ongelmaa ei ole, vaan heille kaikki vastaukset ovat helppoja, koska ne eivät ole realistisia. Sanna Marinin hallituksessa vasemmistoliitto on myös toiminut vastuullisesti ja edistänyt puolueelle tärkeitä asioita. Puolueella on hyviä ja ymmärrettäviä linjauksia, joilla on laajaa tukea myös vasemmistoliiton kannattajakunnan ulkopuolella. Aivan Suomen naapurissa ja EU:n vieressä Vladimir Putinin hallitsema autoritaarinen Venäjä käyttäytyi koko ajan aggressiivisemmin. Tämä on yhtäältä yllättävä, mutta toisaalta ymmärrettävä ilmiö. Suomi, ja sen myötä suomalainen vasemmisto, ovat asemoineet itsensä osaksi Eurooppaa ja läntistä maailmaa, ja hyvä niin. EU ei kuitenkaan ole vasemmistolainen projekti tai rakenne, vaan unionissa on paljon kehitettävää ja aiheellista kritisoitavaa. Sen yhteiskunta muuttui oikeistolaisemmaksi: konservatiiviset arvot, kuten kansalliskiihkoilu, valtion kontrolloima uskonto ja maan puolustuslaitos saivat määrittävän ideologisen aseman Venäjällä. Aatteena ja liikkeenä vasemmisto osaa kyllä houkutella riveihinsä ne ihmiset, jotka mieltävät itsensä vasemmistolaisiksi ja asemoivat itsensä sosiaalidemokraattien vasemmalle puolelle. Autoritaarinen ja populistinen oikeistopolitiikka sai jalansijaa myös lännessä, kun vuonna 2016 Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi. Rakenteiden tavoin asenteet muuttuvat hitaasti. Yleensä linjat ovat yhteneväisiä, mutta ryhmään kuuluu monia vanhoillisia edustajia, joiden suhtautuminen esimerkiksi Venäjään tai Kiinaan on ollut täysin päinvastaista kuin nykyaikaisilla pohjoismaisilla vasemmistoliikkeillä. Länsi ei oLe vasemmistoLLe mörkö Vasemmistoliiton äänestäjät ovat 2020-luvulla EU-myönteisempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Jotta EU:n koko potentiaalia voitaisiin käyttää oikeudenmukaisen politiikan tekemiseen, on itse EU:n rakenteita demokratisoitava. l. Seuraava askel olisi vakuuttaa myös liikkuvia äänestäjiä siitä, että vasemmisto saa ”junat kulkemaan ajoissa”. – Yksi ongelma on sekä minun että parlamentin vasemmistoryhmän mielestä se, että Euroopan parlamentilla, ainoalla suorilla kansanvaaleilla valitulla EU:n instituutiolla, ei ole lainsäädännöllistä aloiteoikeutta, Modig sanoi KU:n haastattelussa, ja hänen kanssaan on helppo olla samaa mieltä. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson on eräs Suomen suosituimmista poliitikoista. Vielä 2000-luvun alussa laitavasemmisto edusti Suomen puoluekentän euroskeptisintä siipeä, joka näki Euroopan yhdentymisen ja EU:n kehityksen läpeensä oikeistolaisena projektina. Tätä kontekstia vasten on helpompi ymmärtää, miksi EU näyttää kansainvälisellä näyttämöllä mielekkäältä alustalta ajaa sosiaalisesti ja ympäristön kannalta oikeudenmukaista politiikkaa
Tästä on tullut uutta tietoa heinäkuussa alkaneessa edustajainhuoneen erityisvaliokunnan tutkinnassa. Ääntenlaskennan aikana vaalivirkailijat kuitenkin saivat uhkauksia. Keskeinen hahmo näyttää olleen Trumpin viimeinen kansliapäällikkö, maaliskuusta 2020 tehtävässä toiminut Mark Meadows. Viime viikolla Meadows sai tämän takia syytteen kongressin halveksunnasta. Trump itse väitti, että hän voi hävitä vain, jos tulos on vääristelty. Väite kohdistui erityisesti postiäänestämiseen, joka koronaepidemian takia oli lisääntymässä. Lähtökohtana oli, että Pence toteaisi joidenkin osavaltioiden äänet laittomiksi, ja sen seurauksena joko järjestettäisiin uudet vaalit tai vain nimitettäisiin uusia republikaanisia valitsijamiehiä. Kuusikko pommitti oikeusministeriötä viesteillä ja vaati sitä toteamaan vaalit vilpillisiksi. päivänä. Trumpin lähipiiri pohti useita tapoja tuloksen kumoamiseen. He painostivat osavaltioita tutkimaan väitettyjä vaalien epäselvyyksiä, ja lopulta he suunnittelivat tapoja, joilla vaalituloksen julistaminen voitaisiin estää. Joulukuun 1. The New York Times -lehti (NYT) kertoi joulukuun puolivälissä, että Meadowsin kanssa juonia punoi kuusi äärikonservatiiviseen Freedom Caucus -ryhmään kuuluvaa edustajainhuoneen republikaanista jäsentä. Jatkuvasti kasvava todistusaineisto kertoo siitä, miten Donald Trumpin sisäpiiri aikoi kääntää hävittyjen presidentinvaalien tuloksen päälaelleen. Meadows ja kuusikko Jälkikatsannossa mielenkiintoisinta on se, kuinka pitkälle suoranaiseen vallankaappaukseen asti Trumpin sisäpiiri oli valmis menemään. Barr määräsikin syyttäjät tutkimaan ”perusteltuja syytöksiä” vaalivilpistä. kolMen tason strategia Trumpin hävittyä vaalit alkoi kriittinen kahden kuukauden aika ennen tuloksen julistamista tammikuun 6. Trump ja hänen tukijansa pohjustivat tuloksen kiistämistä edellisestä talvesta lähtien väittämällä, että vaaleista on tulossa massiivisen vilpilliset. Aiempien suunnitelmien mentyä mönkään Trumpin leiri kohdisti huomionsa tammikuun kuudenteen ja vaalituloksen julistamiseen, joka kuului varapresidentti Mike Pencen tehtäviin. päivänä 2020 pidettyjä presidentinvaaleja. Tämä aloitti Barrin lähtölaskennan, ja potkut tulivat 23.12. Ilmeisesti jotkut uskoivat näihin sepityksiin tosissaan. Tärkeintä lienee ollut epävarmuuden lietsominen: ehkäpä vaaleissa tosiaan oli ollut jotain epäselvää, kun näin paljon kaikenlaista puhuttiin. Itse äänestys sujui rauhallisemmin kuin oli pelätty. Samalla valmisteltiin republikaanien mandaatilla toimivien vaalivirkailijoiden painostamista äänestyspaikoilta osavaltiotasolle saakka. Le ht iK Uv a/ Dr ew an ge re r. Meadowsin lähin kumppani oli Scott Perry, ja muut konspiroijat olivat Andy Biggs, Mo Brooks, Louie Gohmert, Paul Gosar ja Jim Jordan. Kokouksessa lyötiin NYT:n mukaan lukkoon strategia: väitetään vaaleja vilpillisiksi ja ilmoitetaan kampanjan ryhtyvän sen takia oikeustoimiin. päivänä, kun trumpilaiset yrittivät tunkeutua istuntosaliin. Ylimmällä tasolla valmisteltiin vaalituloksen kumoamista tai mitätöimistä – siis suoranaista vallankaappausta. kriisikokous Kuusi päivää vaalien jälkeen Trumpin kampanjapäämajassa pidettiin kriisikokous. Kolmas taso oli äärioikeistolaisten vaikuttajien Steve Bannonin, Roger Stonen ja Alex Jonesin vetämä Stop the Steal -kampanja, joka junttasi väitettä varastetuista vaaleista mediassa, netissä ja joukkokokouksissa. tammikuuta. TausTaT 12 | KU 51 /2 02 1 Kaappaushankkeen anatomia roskiin. Trumpilaisten strategia jakautui kolmelle tasolle. Toisella tasolla Rudy Giulianin johtamat Trumpin juristit sukkuloivat ympäri maata ja yrittivät kiistää vaalituloksen Joe Bidenin voittamissa osavaltioissa. Juristitiimi ja äärioikeiston vaikuttajat esittivät mielikuvituksellisia väitteitä: Venezuelan ja Kiinan tai italialaisten satelliittien väitettiin hakkeroineen äänestyskoneet, Bidenin ääniä sanottiin tuodun laivoilla Pohjois-Koreasta amerikkalaisiin satamiin tai Trumpin ääniä heitetyn massoittain Capitolin poliisi saattoi edustajainhuoneen jäsentä Dan Meuseria turvaan tammikuun 6. Oikeusministerinä oli helmikuusta 2019 lähtien ollut William Barr, joka useaan otteeseen oli osoittanut uskollisuuttaan taivuttamalla poikkeuksellisella tavalla oikeutta Trumpin hyväksi. Mukana olivat Meadows, Perry ja Jordan sekä Trumpin neuvonantaja Stephen Miller, kampanjapäällikkö Bill Stepien ja lehdistöedustaja Kayleigh McEnany. Painostus saattoi ulottua perheisiinkin, ja mielenosoittajia kerääntyi virkailijoiden kotitalojen luokse. teksti Arto Huovinen O peraatiot Donald Trumpin vallassa pitämiseksi vaalituloksesta riippumatta alkoivat jo kauan ennen marraskuun 3. Avainasemassa oli oikeusministeriö. päivänä hän kuitenkin ilmoitti saman kuin ministeriön alemman tason virkailijat aiemmin: vilppisyytteillä ei ole pohjaa. Trumpilaiset kokosivat vaalipaikoille ”tarkkailijoita”, joiden pelkkä läsnäolo voitiin kokea uhkaavaksi. Kampanjalla lietsottiin vihaa ja mobilisoitiin suoraan toimintaan valmista väkeä, mikä sitten realisoitui kongressin valtausyrityksessä 6. Hän suostui ensin osittaiseen yhteistyöhön edustajainhuoneen tutkinnan kanssa, mutta pyörsi kantansa myöhemmin
l Penseä Pence Pari viikkoa sitten tuli julkisuuteen Meadowsin tutkintavaliokunnalle luovuttama laaja PowerPoint-esitys, jossa oli erilaisia ehdotuksia Trumpin vallan säilyttämiseksi vaalituloksesta riippumatta. Hänestä tuli saman tien petturi trumpilaisille, ja Trump lietsoi kannattajiaan marssimaan kongressitalolle. Moni on tiennyt Missä tahansa normaalissa demokratiassa nämä vuodentakaiset tapahtumat olisivat käsittämättömiä. päivänä Pence ilmoitti hieman ennen puoltapäivää, ettei hän aio asettua vaalituloksen julistamisen tielle. Meadows on sanonut, ettei hän toiminut ehdotuksen mukaan. päivän välisenä yönä miettinyt tapoja, joilla vasta hakoinen Pence voitaisiin ohittaa suunnitelmissa. Pence oli kuitenkin penseä. Ehkä tuomioita saavat vain ne hölmöt, jotka lähtivät yllytyksestä valtaamaan kongressitaloa. tammikuuta useille senaatin ja edustajainhuoneen republikaanijäsenille. Tammikuun 6. ja 6. Joukko johtavia republikaaneja on välttämättä ollut tietoinen erilaisista laittomista suunnitelmista. TausTaT KU 51 /2 02 1 | 13 Kun oikeusministeriön virkailijat kertoivat, ettei näyttöä vaalivilpistä ole, kehotti Trump: ”Sanokaa vain, että vaalit olivat epärehelliset ja jättäkää loput minun ja republikaanisten kongressiedustajien huoleksi.” Näin kertoi NYT viime viikolla ministeriön virkamiehen Richard Donoghuen muistiinpanojen perusteella. Guardian-lehti kertoi jokin aika sitten, että sen lähteiden mukaan Trump lähipiireineen oli tammikuun 5. Tutkinta ja oikeusjutut jatkuvat vielä pitkään. Myöskään Trump itse ei ole voinut olla tietämättä niistä, vaan pikemminkin hän näyttää kannustaneen laittomuuksiin.. Motiivi ja valmius olivat, mutta suunnitelmia oli niin monenlaisia, että pasmat menivät sekaisin. Dokumentissa esitetään, että kongressille kerrottaisiin vieraiden valtojen puuttuneen vaaleihin, Trump julistaisi poikkeustilan ja sen jälkeen Pence muuttaisi vaalituloksen. Vallankaappauksen saattoi lopulta estää Trumpin hallinnon leimallinen piirre: tunarointi. Mediatietojen mukaan muistio esiteltiin 4. Evp-eversti Phil Waldron on myöntänyt olleensa yksi PowerPointin kirjoittajista. Saattaa olla, että näyttö jää vajaaksi tai juridiset kiemurat pelastavat henkilöt, jotka arkijärjellä olivat ilmiselvästi puuhaamassa vallankaappausta
Tällä kertaa ei kuitenkaan Kansallisen liittouman Marine Le Pen, vaan suosiotaan vuoden aikana nopeasti kasvattanut yllätysnimi Éric Zemmour, joka viimein ilmoittautui virallisesti kisaan mukaan 30. TeksTi Tuomas Muraja Ranskan presidenti Emmanuel Macron. marraskuuta. Syynä on jälleen äärioikeisto. Asiantuntijoiden mukaan vaalitulosta on muutoinkin tällä kertaa poikkeuksellisen vaikea ennustaa. Mutta eripura on suuri. Jos Pécresse saa pitkään hajallaan olleen keskustaoikeiston yhdistymään taakseen, istuvalla presidentillä, La République en marche! (REM) -puolueen Emmanuel Macronilla voi olla vaikeuksia päästä toiselle viisivuotiskaudelle. Zemmourilla ei ole minkäänlaista taustaa poMacronin pakka sekaisin presidentinvaalikisassa Vasemmiston kannattajat toivovat Ranskan sosialistien ja pienpuolueiden yhdistävän voimansa presidentinvaalien alla. TausTaT 14 | KU 51 /2 02 1 R anskassa vääntö ensi vuoden huhtikuussa pidettävistä presidentinvaaleista käynnistyi toden teolla joulukuun alussa, kun ehdokasasettelu alkoi osittain hahmottua. Le ht iK Uv a/ Jo ha nn a Ge ro n. Vaaliasiantuntijoiden mukaan Ranska ei ole koskaan kokenut minkään ehdokkaan näin nopeaa nousua näin lyhyessä ajassa. Oikeistolainen Tasavaltalaiset-puolue (Les Républicains) valitsi lauantaina ensimmäistä kertaa historiassaan naisehdokkaan, puolueen maltillista puolta edustavan Valérie Pécressen
Unionin valtakaksikolla Ranskalla ja Saksalla on ystävyyssopimus, joka solmittiin jo 1960-luvulla. Tämä tuskin horjuttaa Saksan ja Ranskan valta-asemaa, mutta kertoo siitä, että tilanne EU:ssa voi hiljalleen muuttua. l Kirjoittaja on ransKan politiikkaa seuraava vapaa ulkomaantoimittaja, joka on toiminut kirjeenvaihtajana Brysselissä. Toinen kierros on tarkoitus järjestää kaksi viikkoa myöhemmin. Macronin liberaali En Marche -puolue ei yltänyt minkään hallintoalueen johtoon, eikä Le Penin oikeistopopulistinen Kansallinen liittouma noussut millään alueella suurimmaksi puolueeksi. Tällä kertaa Ranska tai EU eivät kuitenkaan tarvitsisi lisää myllerryksiä äärioikeiston sekoittaessa pakkaa. Sakkoja kiihottamiSeSta kanSanryhmää vaStaan Zemmourin poliittiset kannat ovat paitsi vanhoillisia, myös avoimen maahanmuuttovastaisia ja jopa Kansallista liittoumaa äärioikeistolaisempia. vaSemmiSton vaikea Saada yhteiStä ehdokaSta Odotettavissa on, että maltillisen oikeiston Pécressen ohjelma tulee kovenemaan vuodenvaihteessa. Jos Macronin liberaaleilla ja kahteen leiriin jakaantuneella äärioikeistolla on mutkia matkassa, täysin hajallaan olevalla vasemmistolla vasta huonosti meneekin. Macronin Ranska on EU:ssa tällä hetkellä poikkeuksellisen vahvassa asemassa unionin talousveturin Saksan vallanvaihdon ja Britannian EU-eron myötä. Kiistaa vain on siitä, kuka edustajaksi nousisi ja mistä puolueesta. Sittemmin Zemmour on saanut muitakin vastaavia tuomioita, jotka on kuitenkin kumottu ylemmässä oikeusasteessa. Zemmourin ehdokkuus sotkee nyt Macronin suunnitelmia jatkokaudelle, vaikka presidentin kannat ovat viime aikoina jyrkentyneet hänen yrittäessään liehitellä Marine Le Penin kannattajia. Jean-Luc Melenchon katsoo olevansa oikeutettu vasemmiston yhteisehdokkaaksi. Päästäkseen vaalien toiselle kierrokselle Pécresse tarvitsee myös puolueensa jyrkemmän linjan kannattajia. Merkittävä osa Ranskan työväenluokan edustajista on valunut kannattamaan jyrkkää oikeistoa, joka on väittänyt maahanmuutosta aiheutuneiden ongelmien kurjistavan samoissa esikaupungeissa maahanmuuttajien kanssa asuvien perinteisten ranskalaistyöläisten oloja. Paljon silti ehtii vielä tapahtua, vaikka korona on toistaiseksi estänyt vaalisirkuksen käynnistämisen toden teolla. Vaalien todennäköisin asetelma toisella kierroksella kuitenkin on, että Macron saa kuin saakin vastaansa naisen, joka on istuvan presidentin kannalta vaarallisin mahdollinen vastustaja. TausTaT KU 51 /2 02 1 | 15 litiikassa, vaan hän tulee täysin puoluejärjestelmän ulkopuolelta. Sosialistien virallinen ehdokas, Pariisin pormestari Anne Hidalgo uskoo omiin mahdollisuuksiinsa sen vuoksi, että hän on entisestä suurpuolueesta valittu ehdokas, jonka kannatus tosin keikkuu hävettävän alhaalla, runsaassa viidessä prosentissa. Sosialisteista eronnut vasemman laidan populisti, viime vaaleissa yllättänyt Jean-Luc Mélenchon puolestaan katsoo olevansa oikeutettu yhteisehdokkaaksi, koska hänen kannatuksensa on vasemmistossa tällä haavaa suurinta, tosin vain vähän alle kymmenen prosenttia. Myös osa maltillisen oikeiston kannattajista on siirtynyt tukemaan aiempaa kovemman linjan politiikkaa. Al l Ov er Pr es s Al l Ov er Pr es s Al l Ov er Pr es s. Viime toukokuussa CNews sai 200 000 euron sakot Zemmourin ulkomaalaisia nuoria solvaavista väitteistä. Molemmat olivat toivoneet aluevaaleista tukea presidentinvaalikampanjoihinsa, mutta kumpikin jäi ilman voittoa. Ranskalaiset ovat oppineet tuntemaan 63-vuotiaan pariisilaisen Zemmourin räväkkänä toimittajana, kärkkäänä kirjailijana ja oikeistolaisen CNews-televisiokanavan vakiokasvona, joka aloitti journalistin uransa jo 40 vuotta sitten. päivänä. Vaalien ensimmäinen äänestyskierros on määrä käydä huhtikuun 10. Hän ei ole koskaan työskennellyt politiikassa mutta sanojensa mukaan ymmärtää, että kansallismielisten suurimmat huolet ovat maahanmuutto ja kauppa. Vihreiden Yannick Jadot taas kokee ansaitsevansa paikan vasemmiston ehdokkaana koko maailmaa askarruttavien suurten ilmastokysymysten vuoksi. Tällä kertaa sosialistit ja maltillinen oikeisto ovat altavastaajia. Vihreiden Yannick Jadot korostaa kampanjassaan ilmastoa. Ilman Saksan ja Ranskan yhteistä kantaa mikään asia ei etene Euroopassa. Sille ei ole juuri jäänyt mahdollisuuksia toimia haastajana, vaikka suurin osa vasemmiston kannattajista toivoo sosialistien ja pienpuolueiden yhdistävän voimansa presidentinvaalien alla ja valitsevan yhden ainoan yhteisen ehdokkaan. Presidenttikisaan päivänpolitiikan ulkopuolelta nouseminen ei ole Ranskassa tavatonta, sillä istuva presidentti Macron kisasi vuoden 2017 vaaleissa perinteisten puolueiden ulkopuolisena ehdokkaana. Ranskan presidentinvaaleissa on tavattu aina nähdä yllättäviä käänteitä. Ongelma on siinä, että Zemmourin äänestäjiä pidetään vielä Le Peniäkin oikeistolaisempina. Ranskan viime kesäkuun aluevaalit osoittautuivat pettymykseksi paitsi Macronille myös Le Penille. Zemmour tuomittiin sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuonna 2011, kun hän oli ladellut väitteitä arabien ja mustien ihmisten tekemistä rikoksista. Tänä keväänä joukko naisia syytti Zemmouria asiattomasta seksuaalisesta käytöksestä, mutta syytteitä asiasta ei ole nostettu. macronin valinta toiSi vakautta ja jatkuvuutta eu:hun Koronapandemian keskellä ja kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden vuoksi Euroopan unioni toivoo Ranskalta vakautta ja jatkuvuutta nykyiselle politiikalleen. Hän puhuu paljon salaliittoteorioista, joiden mukaan länsimaiden valkoista väestöä oltaisiin vaihtamassa maahanmuuttajiin, mikä sytyttäisi sisällissodan muslimien ja muiden välille. Marraskuussa Ranska teki vastaavan sopimuksen suurimman kauppakumppaninsa Italian kanssa. Presidentinvaalien asetelma on politiikantutkijoille kinkkinen, sillä 70 vuoden ajan oikeistoja vasemmistoblokit ovat vuorollaan taistelleet vallasta. Pariisin pormestari Anne Hidalgo on sosialistien virallinen ehdokas
Garselius Pirkko Grekelä Esko Grekelä Kaisu Halenius Aimo + Anne Halenius Maija Halenius Osmo Halmela Sirpa Heino Matti Heinonen Juhani Henriksson Antti Hiekkanen Timo Honkanen Raija Honkasalo Eila Hottinen Juhani Hottinen Liisa Hänninen Marjo Joentausta Jouko Jumppanen Aila Juoksukangas Juhani Juoksukangas Sirpa Jurvala Assi ja Lauri Jämsén Anja Järvi Marjatta Kaikula Liisa Kallinen Kaija Kallinen Reijo Kanerva Outi Kangasluoma Veli-Tapio Karppinen Ilmari Karvonen Maija Keränen Pia Kettula Juri Kettula Sirkku Kilpi Eino Kiuru Sisko Koivisto Eeva Korhonen Martti Korhonen Sirkka Koski Anna-Liisa Koski Antero Koski Jarmo Kuivala Ismo Kuivala Sirkka Lahdenperä Oskar Lahdenperä Reko Laine Nadja Laine Pentti Lalu Aarne Landén Pia Lehtonen Jouko Leinonen Irmeli Leppänen Osmo Leppänen Pentti Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Lindeberg Irina Lindstedt Arja Lohikoski Pia Lääperi Matti Maria P. Joulu 16 | KU 51 /2 02 1 Helsinki Hämäläinen Kari Karppinen Iiris Karppinen Ilmari Lehtoväre Pekka EläkEläisnuorisoliittolaisEt Elnu ry Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Hannu Ahonen Risto Ahonen Sirpa Alamehtä Taisto Alenius Ele Annala Pirjo Anneli Antikainen Raija Arajärvi Mirja Attila Mirva Auveri Aarne Berg Laina Berg Toivo Bäckström Reino Dahl Ahti Eerola Ipi & Tomi Eki E. Mielonen Mikko Myllylä Raili Myllyniemi Marja Mäkinen Liisa Nikula Leena Ojala-Ruuth Paula Pannila Raimo Pelkonen Tuula Päivärinta Ritva Pääkkö Taisto Rantasalmi Ritva Rasilainen Raisa Reima ja Sirpa Risberg Helena ja Alvar Ritva ja Ville Roiha Eira Ruotanen Irja Ruotanen Tapani Ruusunen Sanna Saarela Vappu Saastamoinen Tuomi Saastamoinen Tuula Salama Riitta Selin Tarja Seppä Hilkka Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Taipale Eero Talonpoika Riitta Toivainen Pirkko Toivainen Ulla Torvi Jorma Tuomikoski Marjatta Tuorila Osmo Tuuminen Oiva ja Sirkka Uotila Kari Viinamäki Reino Viinamäki Terttu Virta Leena Väntänen Terttu Väntänen Veikko Väre Auli HElsingin Jyry Taipale Eero Kasper Tuorila Esko Tuorila Osmo Mainio JHl:n vasEmmisto Ja sitoutumattomat Alho Päivi Asara-Laaksonen Teija Byman Mika Haapakoski Sami Huhtamäki Birgitta Hyötynen Kalle Ilomäki Pirjo Jokinen Sari Järvinen Anni Kannisto Kalevi Luonuansuu Saija Mamia Matti Muraja Marko Musakka Raisa Mäki Simo Palomäki Henry Sala Sannamari Savonius Christian Seppänen Merja-Liisa Tuominen Laura kansan arkiston ystävät Aaltonen Kauko Alenius Ele Annala Pirjo Anneli Arhinmäki Juha Björkbacka Oiva Halm Heidi Hietalahti Heidi Hokkanen Lauri Hyvärinen Soile Istala Päivi Jalkanen Marita Joentausta Jouko Kaihovaara Pirjo Kallinen Kaija Kallinen Reijo Kanerva Outi Kankaanpää Mauno Kaskikorpi Pirkko Kautto Jouko Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kivistö Sirkka Korhonen Sirkka Laakso Kauko Laine Pentti Lehtiö Aarno Lehtonen Pekka Leppänen Veli-Pekka Lääperi Matti Moilanen Anja Mukkala Jarmo Mäntyniemi Arja Nikula Leena Pelkonen Tuula Peltola Mervi Peltola Mervi Pursiainen Pia Raekallio Tekla Roiha Eira Salmi Reino Suhonen Riitta Suomela Kalevi Suurmunne Vesa Terävä Merja Terävä Taisto Tiainen Jaakko Valkama Meri Virtaintorppa Pirjo Väntänen Vilhelmiina kansan uutistEn HEnkilökunta Alén Johan Erdo?an Tarja Haimi Toivo Hirvasnoro Kai Joentausta Jussi Koskinen Sirpa Kärki Tuula Virkkunen Jussi kävElypässit Berg Toivo Grekelä Esko Honkonen Antti Hurme Hannu Isaksson Pekka Jalonen Aarno Liimatainen Heimo Pikkarainen Jorma Ruutikainen Pentti Vuorio Pertti sak:n toimiston väki Katajainen Timo Lehto Anu Nissinen Mette Ristelä Pekka Syvärinen Katja vasEmmiston vanHat tovErit Aaltonen Elsa Aaltonen Kauko Ahonen Risto Alenius Ele Bergman Turo Favén Otto Grekelä Esko Hentilä Jorma Hernberg Kari Honkonen Antti Hurme Hannu Hynönen Pekka Joentausta Jouko Johansson Kaarlo Julkunen Kalle Kilpi Eino Kirkkola Osmo Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kolehmainen Helvi Korhonen Sirkka Koski Anna-Liisa Koski Jarmo Koskinen Ilja Laine Pentti Luimula Osmo Lääperi Matti Lösönen Seppo Martimo-Andersson Oili Niininen Seppo Nikula Leena Pelkonen Tuula Peltola Kati Peltola Pekka Piipponen Eija Pirnes Matti Päivärinta Ritva Rasilainen Raisa Rautaporras Pekka Roiha Eira Savtschenko Ritva Suhonen Riitta Tiainen Jaakko Tokkari Matti Uotila Kari Väntänen Vilhelmiina Wenman Roy uusimaa Hyvinkää Aalto Sirpa Ceder Veikko Mähönen Paavo Mähönen Ritva JokEla Parkkima Anna-Maija karkkila Ahjoniemi Heli Ahjoniemi Pentti Ahjoniemi Satu Ahjoniemi Ulla Apell Oili Etolin Aatos Etolin Brita Etolin Katja Etolin Kerttu Gröndahl Heino Heathfield Duncan Heathfield Ilona Heathfield Thomas Hellsten Eino Joulu Kansan UUtisten lUKijat toivottavat hyvää joUlUa!
Joulu KU 51 /2 02 1 | 17 Huotari Eino Ilonen Jarkko Kalliaisenaho Mika Kenttälä Martti Lahtinen Arja-Leena Laine Eino Laine Raimo Laine Vieno Lande´n Aino Lehto Terhi Lehto Timo Leo Silja Martini Tuuli Moilanen Sini Nieminen Veikko Nieminen Iiris Ollakka Erkki Paulomäki Annikki Pohjalainen Marja Raunio Veikko Riekkinen Anna-Liisa Riekkinen Jukka Räsänen Asko Räsänen Olga Salo Maritta Salo Tapio Snellman Jorma Tanner Sakari Ylihärsilä Tapani Kerava Husari Tuija Heinonen Ilmari Hölttä Maila Jalkanen Raimo Jalkanen Ulla Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Korhonen Johanna Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Juhani Lohikoski Pia Raunio Mikko Saarinen Pauli Saarinen Ritva Saloriutta Lauri Suovuo Päivi Törmänen Riitta Värttiö Pentti Weckström Jonna Mäntsälä Gråsten Yrjö Järvinen Hannu Kannisto Kalevi Koski Päivi Laukkanen Erkki Laukkanen Tuula Lille Kaarlo Pitkänen Teuvo Siljander Mirja Tamminen Liisa Tapper Päivi Tikkanen Kaija Yilmaz Fatih tuusula Honkonen Antti Honkonen Eeva vantaa Niemelä Kauko Liimatainen Heimo Palokangas Markku ja Eila Tervonen Sirkka Viljamaa Marja-Liisa KoivuKylän vaseMMisto Ahola Eija Dahl Ahti Dahl Marja-Terttu Huotari Juhani Huotari Olga Järveläinen Anu Jääskeläinen Jari Korkiamäki Arja Kaikula Liisa Lehtonen Jouko Mäkäräinen Teemu Pietiläinen Jukka Saunamäki Arja Tilander Liisa Tuutti Seppo Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo Öystilä Karoliina Korso Bäckström Ritva Bäckström Tommi Korson eläKeläiset Kanerva Esko Kanerva Sirkka-Liisa Kiukas Meeri Koivula Esko Koivula Marja Laine Toini Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Nykänen Pirjo Pessi Mauri Ronkainen Simo Saari Leila Syrjänpää Sirpa Tarvainen Eija vantaan Wanhat toverit Ahola Eija Ervasti Tauno Holopainen Matti Honkasalo Eila Huotari Olga ja Juhani Johansson Kaarlo Kaikula Liisa Kankaanpää Mauno Kivijärvi Tuula Kurkela Rauno Laakkonen Eeva ja Einari Lahtinen Sirkka-Liisa ja Matti Pursiainen Irja Saarto Raili ja Veikko Sarkanen Kaija ja Esko Vastamäki Pirjo ja Jaakko Vuorio Pertti Välimäki Maritta ja Matti vaseMMistoliiton itä-vantaan yhdistyKsen sote-ilta Järvenpää Merja Pahtela Niina Pohjanvaara Sirpa Pursiainen Irja Raimo Liisa Rantala Katri Rantala Mauno Rantala Riitta Räsänen Merja Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Tuula Seija Pera vihti Tynninen Kalevi KesKi-suomi JyväsKylä Jauhiainen Juha ja Pirkko Jauhiainen Kari perheineen Orjala Eine ja Markku Pöyhönen Aila Solla Mirja Suuronen Jouko Tynkkynen Kalevi KelJon viestin veteraanit Heinonen Pentti Mänttäri Jarkko Mänttäri Keijo Pasanen Raimo Penttinen Kari Penttinen Marita Petri Hagman Pöyhönen Pentti Rytkönen Olavi Saukko Raimo Taipale Markku Taipale Timo Valkonen Raimo Vanhanen Arvo JäMsä Koski Fanni Rissanen Hemmo JäMsänKosKi Hakanen Pekka Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Kailaanmäki Reima Kangas Kyllikki Kangas Riitta Kankainen Markku Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Lampinen Erkki Lehtonen Anja Lehtonen Helvi ja Veikko Leppänen Aarne Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Lindeman Veli-Matti Nieminen Kari Ollila Jussi Paju Ari Peltonen Matti Peltonen Raili Rantanen Iida Selenius Juha Selenius Pirjo Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja Vilenius Veikko Virtanen Timo Vuorenpää Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää-Vainiola Marja-Liisa Welling Mirja Welling Reino KesKi-suoMen vaseMMiston piiriKoKous, toivaKKa Juvonen Ritva Kaakkuriniemi Tapani Kautto Helena Kinos Jukka Kuitunen Hanna Kytölä Marja Leino Matti Leskinen Timo Mänttäri Jarkko Nieminen Tuula Oksanen Varja Paakkanen Arja Paju Lena Pukari Petri Pöppönen Matti Rastas Paula Salmi Arto Suomalainen Kari Tiainen Eila Vesterinen Aarne Yksjärvi Kari lauKaa Jauhiainen Harri ja Laura perheineen lauKaan vaseMMistoliiton KunnallisJärJestö Kautto Katariina Koivisto Kari Kumpulainen Paula Kumpulainen Viljo Kuula Raimo Leinonen Tarja Määttä Jari Perttula Kari Puttonen Jyrki Ryynänen Auli Ryynänen Jouni leppävesi Koivisto Kari Kumpulainen Viljo Majuri Seija Siekkinen Sinikka suoMenselän vaseMMisto Collin Irja ja Markku Hiekkavirta Sinikka ja Arvo Honkanen Anne Hämäläinen Eila ja Eero Hämäläinen Kari Kinnunen Ari Nylander Helge Pollari Marjut Pyykkinen Jukka Häme häMeenlinnan vaseMMistoliitto Hänninen Kauko Järvenpää Leo Käyhkö Ari Käyhkö Ritva Käyhkö Helvi JanaKKala Talikka Jorma lahti Ampuja Antero Holopainen Antti Hujanen Jouko Kautto Pekka Kautto Vuokko Kleemola Kari Marin Eeva Niemelä Timo Tolmunen Hannu Varsinais-suomi loiMaa Enala Matti ja Ritva Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Henry Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Tiainen Anneli Tiainen Maria MynäMäKi Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Pirjo Katunpää Kauko Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Laine Keijo Laine Lea Mäkitalo Jussi raisio Hellstedt Heimo Jormanainen Ernesti Jormanainen Juha Kalliotie Seppo Kontio Anja Korpela Eveliina Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Levonen Pentti Linnalo Reijo perh. Nurmi Eija Nurmi Reijo Petäjistö Liisa Poskiparta Risto Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Salmi Raimo Salmi Soile Seppälä Matti Sinilaakso Anne Sinilaakso Elvi Småträsk Matti Suominen Hilja Suominen Sari Suonpää Jarkko Suonpää Sinikka vaseMMistoliiton salon KunnallisJärJestö Leppälahti Jouko Lähteenmäki Timo Nieminen Raimo Nurminen Marjut Nurminen Soile Turtiainen Taro Vilén Kirsti turKu Roiha Eira Rantala Arja Kaerlan naiset Eronen Sirkka Liisa Hannula Eila Hellman Seija Helmiö Kaija Lehtonen Eeva Lind Merja Murto Oili Nissilä Marja Pirinen Esteri Räsänen Taimi Salmenniemi Suvi Suvitie Aino Syväkari Ulla
Aali Erkki Eskelinen Tiia-Riikka From Jani Heiskanen Väinö Hietala Mikko Hoffrén Jari Hoffrén Päivi Holopainen Katriina Holopainen Timo Ilomäki Hannele Immonen Pekka Keronen Anne Kaarina Korhonen Kaisa Korppi Heikki Kuosmanen Raisa Laakkonen Leo Malinen Ilkka Martikainen Pekka Meriluoto Laura Miettinen Juha-Pekka Miettinen Katja Parkkila Janne Piitulainen Juha Ilmari Pitkänen Henna Rantonen Ossi Rautiainen Markku Sarkkinen Hanna Semi Matti Soikkeli Päivi Tahvanainen Petteri Tuononen Reijo Turunen Jaakko Turunen Kari Voipio Pekka oulu himanka Kinare Eero ii Rantala Kaarlo kajaani Heiskanen Eero Huotari Teija Kastinen Raili Peltonen Jukka kalajoki Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liisi Tanska Erkki oulu Aitto-oja Antero Sala Ulla ja Ahti Sirviö Kari Sirviö Riitta Ukkola Kalervo siikajoki Ronkainen Eero yliVieska Herranen Heidi Herranen Timo laPPi kemi Holpainen Raimo ja Margit Kokkola Markku Kokkola Ritva Kumpumäki Helena ja Veikko sodankylä Apukka Hilkka ja Asko utsjoki Harjunharja Juhani Niiranen Marja-Leena ulKomaat ruotsi surahammar Hosiaisluoma Hilkka Vesterholm Niilo Vesterholm Salme. Andersson Li Anttila Tapio Bruce lauri Hjelt Sami Hongisto Terttu Hyyryläinen Antti Ikonen Lea Joronen Saara Kasari Jorma Kolehmainen Sanna Kosonen Erkki Labbas Antti-Veikko Lakso-Adamsson Riitta Laurén Kami Liikanen Reijo Liukkonen Jorma Mielonen Joona Minkkinen Sirpa Mustonen Juuso Mykrä Timo Niemelä Sanna-Maarit Pajala-Kauranen Tuija Pekkola Petri Peltola Satu Rahikka Raija Reijasalo Otto Räsänen Maarit Silvala Suvi Tauria-Huttunen Arja Toivanen Nana Tolonen Sirkka-Liisa Turunen Jaakko Valkonen Esa Varonen Kaisa Vulkko Tiina Väisänen Sanna Vättö Heidi lappeenranta Ripatti Pirkko Vasemmistoliiton saVonlinnan yhdistyksen syyskokous Astikainen Antti Haverinen Urpo Kupiainen Mika Niemelä Sanna Sallinen Leena Turunen Jaakko Valkonen Esa Väisänen Sanna PirKanmaa akaa Laihia Jari kangasala Salo Pertti lempäälä Rajala Harry nokia Kallio Seppo Kotiranta Ilkka Kotiranta Pirjo pirkkala Koivunen Jouko sastamalan Vasemmistoliitto Haapanen Timo Hakanen Tuula Hakanen Veli Lammi Ossi Mäkitalo Raija Mäntylä Niina Nieminen Juhani Nieminen Marja Nummelin Matti Oksanen Kari Saarela Leena Tähtinen Tuula tampere Drufva Juha Ikävalko Pertti Karjalainen Aarno Karjalainen Airi Pärssinen Silja Toijonen Siskotuulikki länsi-tampereen Vasemmisto Alppi Ulla-Leena Böök Markku Haapa-aho Leena Koskela Terttu Laitinen Jari Lepistö Amra Mäkelä Antti Niinimäki Heikki Panula Paula Panula Rainer Rimmi Eila Rimmi Reino Siltanen Pauli Toljola Annu Vuorinen Tuija Virrat Kotalampi Eeva Kotalampi Katja Kotalampi Pauli sataKunta harjaValta Aaltonen Pirjo ja Kari Jokiranta Tapani Mäki Marja-Liisa Rintala Altti ja Salli pori Eriksson Jukka ja Hilkka Kovanen Tauno pori, ruosniemi Murola Mirja ja Veikko Murola-Mäkinen Pirjo ja Jukka Nolvi Seija Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Janne Pajukoski Pirjo ja Jari Pajukoski Sanna ja Juha Vasemmistoliiton itä-porin yhdistys Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Lepomäki Maarit Träskelin Aureli Träskelin Arto ja Pirjo Viljanen Ari rauma Ahlholm Heino Ailasmaa Tapio Ailasmaa Eija Lehto Jouni Majaneva Sakari Meriniemi Hannu Grundström Tuomo Vaasa Vasemmistoliiton jurVan kunnallisjärjestö Elomaa Ari Männikkö Kalevi Niemelä Jorma Niemelä Ritva Peltola Anita Peltola Marja-Leena Peltola Osmo Peltola Simo kokkola Mäki Pekka Mäki Raija laihia Kinnari Raimo ja Irja Ranta Jouko ja Kaija pietarsaari Ahonen Tarja ja Esa Bro Alli Kalliosaari Pirkko Koskinen Mirjam Koskinen Rhea Leino Eeva ja Eero Pietilä Seppo Syri Eila ja Tuomo Tulima Taina ja Matti Öhman Kisu & Tuula Vaasa Haarala Antti Katajamäki Jorma Mäenpää Arne Ojajärvi Kerttu Pörsti Pekka Raudaskoski Matti saVo-KarJala joensuu Järvinen Anni Järvinen Asko Järvinen Elina Kontio Matti Peltonen Anneli Peltonen Urho Savolainen Sirpa kontiolahden Vasemmistoliitto Kujanen Veijo Turunen Esko lieksa Nykänen Irma Nykänen Kari Nykänen Laura outokumpu Homin Marja Homin Miika Hyttinen Pentti Hyvönen Pekka Kinnunen Eero perh. Mononen Erkki Mononen Esko Mustonen Hannu Määttä Viljo Pietarinen Pertti Pipko Ekaterina Pirinen Lea Pirinen Mauri Pirinen Pirjo Pirinen Valentina Pouhula Lasse Pussinen Eeva Reittu Keijo Reittu Päivi Ruhtinas Raimo Salonimei Taisto Tanskanen Markku Tolppanen Kalevi saVo-karjalan Vasemmiston syyspiirikokous 13.11. Joulu 18 | KU 51 /2 02 1 Varsinais-suomen Vasemmistoliiton syyspiirikokous Aitamurto Pentti Alajärvi Katri Alajärvi Markku Arikka Epe Hannula Eila Hietanen Aila Kauppinen Jenni Lempinen Diana Lempinen Jarmo Lindfors Jaakko Luoto-Alajärvi Tuula Merinen Susanna Mäkelä Jaakko Nieminen Tomi Nissilä Marja Oksa Jukka Pirjo ja Risto Rinne Raittio Raija Rajala Matti Rand Jorma Uusitalo-Heikkinen Mervi Vallavuori Kaisa Virtanen Isto Virtanen Maria KaaKKois-suomi kaakkois-suomen Vasemmistoliiton syyspiirikokous 6.11
Joulu KU 51 /2 02 1 | 19 Karoliina Öystilä Jarmo Mukkala, Kellokoski Arja ja Pekka Rautaporras Lahesta Terttu Hongisto PUNAISTA JOULUA JA PAREMPAA UUTTA VUOTTA! toivoo sil vi am od ig .. Sinikka Fallström, Vanha-Ulvila Ritva ja Veikko Vennonen, Halikko Reijo Karisaari ja Pirjo Mikkonen Maija ja Arto Söderblom,Kaarina Pirkko Törmänen, Karakallio, Espoo Kalevi Siukola Antero Harju, Järvenpää Eeva ja Pentti Kirkkola, Tarja Kirkkola-Helenius ja Jouni Heleniuss Jyri Vasamaa, Lyhdynkantaja/Harald Harjateräs Jy Sulo ja Helli Kylmämaa Kolarista Hilkka ja Harri Lindholm, Kuusjoki, Salo Nina ja Seppo Päivärinta Lahdesta Stadista: Johanna Rajala Taika Rajala Tiina Rajala Toivo Rajala Pentti ja Kaija Liikaoja Oulunkylästä Aira ja Erkki Lehtinen, Nurmijärvi Leena ja Hape Puistolasta tovereille toivottaen Vasemmistolinkki ry Seija Majuri Leppävedeltä Antti Saarelainen Helvi ja Ari Käyhkö Alpo Myllymäki, Ulvila Eila ja Reino Rimmi Laakson Kauko ja Anna-Liisa Tampereelta Tuula ja Pentti Nieminen Laukaan Leppävedeltä Nuppu ja Ossi Viljakainen Tanja ja Tapio
Joulu 20 | KU 51 /2 02 1 Iisalmen Vasemmisto ry Satakunnan Vasemmistoliitto Hämeenlinnan Vasemmistoliitto ry H Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä HYVÄÄ JOULUA JA VALOISAA UUTTA VUOTTA TOIVOTTAA VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ! Hietalahden Telakkatyöväen ao 41 Turun puuseppäin ammattiosasto www.turunpuuseppainammattiosasto.yhdistysavain.fi Ruskon Vasemmisto ry Leppäveden Vasemmisto ry Turun Autokorityöväen Ammattiosasto 270 ry Meri-Turun Vasemmisto Pääkaupunkiseudun erityispalvelujen ammattiosasto JHL ry (JHL776) Kaipolan vasemmistolaiset Keski-Tampereen Vasemmisto ryy Marxilaisen Yhteiskuntatieteen Seura, Tampere Työväen kesäkoti ry Tampereen Eläkeläiset ry
Joulu KU 51 /2 02 1 | 21 Jyväskylän Vasemmisto ry Kaerlan Naiset ry Toverit, innostavaa sote-vaalivuotta 2022! Tampereen Autokorjaamotyöväen Ao 80 ry Pirkanmaan Vasemmistoliitto ry Tampereen Vasemmisto ja valtuustoryhmä Vasemmistoliiton tä-Porin yhdistys ry täväylän Vasemmisto ry Korpilahden Vasemmistoliitto ry Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry 49 Markku Kärkkäinen Pasilasta Hyvät toverit ja ystävät Toivotan meille kaikille Rauhan Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta Rauhallista joulua Helsingin kirvesmiehet ry, ao 001 toivottaa
Joulu 22 | KU 51 /2 02 1 Helsingin Putkimiehet Nuuskakerho Vasemmistoliiton Rauman kunnallisjärjestö ry Vasemmistoliiton Jurvan kunnallisjärjestö Juurikorven Työväenyhdistys ry JJ Toivoo Vaasan Metallin Vasemmisto ry toivottaa Länsi-Vantaan Vasemmistoliitto ry Vasemmistoliiton Uudenkaupungin yhdistys ry. Virtain Työväenyhdistys Pirkkalan Vasemmistoliitto ry Yleinen Lehtimiesliitto Hy v ä joulumiel i kunnon työehdoilla valmistetuilla kotimaisilla jouluherkuilla! Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toivoo SAK:n hallitusryhmä Ahtialan Työväenyhdistys ry Joulusta 1/2 vuotta juhannushiihtoon! A NUTLAATU NEN TUNTUR KOKEMUS 2022! Lisätietoja: www.kunnonelama.fi
f i / liity yvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Yhteistyöstä kiittäen Beckerintie 10, 00410 Helsinki p. Joulu KU 51 /2 02 1 | 23 Eläkeläiset ry Pensionärerna rf Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ry Vasemmistoliiton Loimaan kunnallisjärjestö ry Vasemmistoliiton Lohjan osasto ry Rakennusliiton osasto 042 Hyvinkää Ylöjärven kunnallisjärjestö Ylöjärven työväenyhdistys Viljakkalan vasemmistoliitto Hattulan Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton Salon Kunnallisjärjestö ry HTY:n Naisosasto ry Espoon Vasemmisto Kangasalan Vasemmistoliito Rauhallista joulua ja iloista uu a vuo a 2022! Fridfull jul och e lyckosamt ny år 2022! j h l . 09 4366 320 Hämeen Vasemmistoliitto Tampereen Teollisuustyöväen Ammattiosasto ry no 7
Joulu 24 | KU 51 /2 02 1 Hyvä joulua ja onnellista uutta vuotta!
NOSTAA VOITTOARVAN YHDISTELMÄ VOI KAPINAA KIRVELY HORMEISSA SEINÄLLE RIPUSTETTU WELLES HARMAATA NÄYTETTY EMÄ---RUKKA EHRNROOTH +T KIELELLÄ KURVI BIRN TIEDONJAKOJA KIERTUEITA MERENNEITO " " KAUPASSA KOTILOITA KERTOMUS JAUHOA KAPEITA TUOREITA NIIN HERRAN ???????! ERITE KASVAA HEPPA Laadinta: Jyrki Takala ENNEN TOISIA HIENOSTELIJA YRITTÄVÄT LÖYTÄÄ FAIJOJA HAUTALA ERITE HEPPA KAINALOIHIN BERGMAN SAKKI SUURI KUSTAA OUTO RAVIPELI SIDEA ÄLLÖTTÄÄ LIITTO TESTATA KÖHIMISTÄ ILMAT JÄRVI MAKEINEN -P WILDE KASTUNEITA MUUTTUVA RAVAT LUSIKOITU MAUSTE SORKALLISIA SIKSAKKI -EHTO -N EMO KUNTO MONI VENÄJÄLLÄ JÄRKI JUNNILA OJALA AHVEN Laadinta: Jyrki Takala FAIJOJA OJALA JoulurisTikko Ristikon Ratkaisu on sivulla 39. Hauskaa joulua ristikon parissa!. TausTaT KU 51 /2 02 1 | 25
Tuore elämäkertateos kertoo työväenliikkeen voimakastahtoisen merkkihenkilön tarinan. Se, mitä hän on tehnyt, on tärkeää. Seitsenlapsisen työläisperheen esikoinen Helsingin Sörnäisistä pyrki määrätietoisesti eteenpäin elämässään jo kansakoulun alaluokilta alkaen. M utta naimisiin en myöskään mene, ellei minulla ole tilaisuutta olla joskus vapaana ja kehittää henkistä minääni, sillä sellaiseksi orjaksi kuin äiti en koskaan rupea.” Näin kirjoitti 17-vuotiaana vuonna 1916 Kallion yhteiskoululainen SylviKyllikki Sinervo (myöhemmin Kilpi). Hän pommitti vanhempiaan pyynnöillä päästä oppikouluun, mikä oli silloin työläisperheissä harvinaista. Hän ei välttämättä ollut mukava ihminen, mutta so what. – Siihen aikaan vaati paljon, että pystyi naisena puskemaan itsensä läpi joka paikasta. Taustalla oli työväenliikkeestä noussut sivistystahto: Sylvi-Kyllikin isä Edward Sinervo, joka työskenteli Koneja Siltatehtaalla sekä myöhemmin Hietalahden telakalla, oli ammattiyhdistysaktiivi ja työväen sivistystoiminnan puolestapuhuja. TeksTi Elias Krohn Kansanedustajat Sylvi-Kyllikki Kilpi ja Eino Kilpi äänestämässä Kaisaniemen kansakoululla. Ei mitään sukankudontaa Torninoja-Latola on aiemmin kirjoittanut Kilven sisaresta, kirjailija Elvi Sinervosta elämäkerran Yhä katselen pilviä (Into, 2017). – Viihdyin paremmin Elvistä kirjoittaessani. Perheessä keskusteltiin paljon. Sylvi-Kyllikkiin välillä ärsyynnyin, mutta samalla kunnioitin häntä. – Siihen aikaan oletettiin, että naiset pysyvät naisjärjestön toiminnassa ja ottavat ehkä kantaa sosiaalipolitiikkaan ja kulttuurikysymyksiin, muttei mihinkään muuhun, Torninoja-Latola kuvailee.. Kuva: Kansan Arkisto/Yrjö Lintunen. Vapaaoppilaspaikka järjestyi, Sylvi-Kyllikki kouluttautui ylioppilaaksi ja lopulta maisteriksi asti. Kun Kilpi aktivoitui poliittisesti pian sisällissodan jälkeen nuorena aikuisena ja liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, hän ei tyytynyt naisille osoitettuihin rooleihin. Tämä määrätietoisuus teki vaikutuksen historioitsija Jaana Torninoja-Latolaan, kun hän ryhtyi tekemään elämäkertaa Sylvi-Kyllikki Kilvestä (1899–1987). Vapaa-aikansa hän käytti itseopiskeluun ja kirjallisuuden ja lehtien lukemiseen. Välillä meni tieltä havut ja männynkävyt, hän osasi myös jyrätä. Hänestä tuli näkyvä toimittaja, teatterija kirjallisuuskriitikko ja lopulta kansanedustaja. TausTaT 26 | KU 51 /2 02 1 Hellahuoneesta vallan kammareihin Kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilpi oli työläistaustaisena naispoliitikkona esikuva muurien murtamisessa ja rajojen rikkomisessa
kotiutunut. ajamaan?asioita,?Torninoja-Latola?tulkitsee. poliittinen?ura?peilautuu?mielenkiintoisesti?nykyaikaan?–?vaikkapa?siihen,?että?Suomessa?on?nyt. KorKeaKulttuuria työväeStölle Kirjallisuutta?ja?estetiikkaa?Helsingin?yliopistossa. 1930-luvulla.. ja?Aira?toimivat?SDP:n?sisäisessä?vasemmisto-oppositiossa. ja?keskustelukulttuuriin?pettynyt?Elvi?erotettiin. hankki?Elville?asianajajan,?otti?hoitoonsa?Elvin?ja. Kilpi?puolusti?aina?kulttuuria?ja?näki,?että?sitä?pitää?olla?saatavana?kaikille. Suunta vaSemmalle Kun. Vuonna. Suomi-Neuvostoliitto-seuraankaan,?kommunistien?vahvan?aseman?vuoksi. Torninoja-Latola. puolison?ja?sukulaisten?kanssa.?Avioliitto?toimittaja. Mauri Ryömä. ja. Eino. ja. oli. vankilaan?ja?lähetti?ruokapaketteja,?Torninoja-Latola?kertoo. tunsi. jäätyään. Työskennellessään. SDP:ssä?paitsioon?loikkasi?monen?toverinsa?tavoin. tuli. Tilanne?muuttui,?kun?Elvi?joutui?jatkosodan?aikana?kolmeksi?vuodeksi?vankilaan?Suomen-Neuvostoliiton?rauhan?ja?ystävyyden?seurassa?toimimisen?vuoksi. vielä. paitsi. Kilpi. tehnyt?suuren?työn?yhtenä?muurien?murtajana?ja. mutta?koki?pystyvänsä?SKDL:n?kautta?paremmin. Sillä ensin pitäisi minun saada häntä aika lailla tukistaa”,?Sylvi-Kyllikki?kirjoitti?päiväkirjaansa. kamppailemaan. Torninoja-Latola?taustoittaa. SKDL:ään?1946.?Aikakauden?muutos?näkyi?myös. Työläisnaisliitossa. opiskelleen?Kilven?yksi?missio?oli?saada?työväenliikkeen?ihmisiä?mukaan?kulttuurin?pariin. Edelleen?vahvaa?tahtoa?tarvitaan,?sillä?naiset. –?Hän. ja. –?Sylvi-Kyllikki?oli?koko?ajan?henkisenä?tukena. SKDL:ään,. oli. olla?korkeakulttuuria.?Hupailut?eivät?saaneet?Sylvi-Kyllikin?arvostusta,?vaan?piti?olla?yhteiskunnallista?näkemystä. tärkeäksi. SKDL:ään,. toimintaan,?Torninoja-Latola?sanoo. sodasta,. kuinka. välillä. vuonna. kriitikko. hän. rooliaan?katsottiin?sen?läpi,?ja?häntä?pidettiin?epäluotettavana. irtautumista. ajoi. järjestettyä?Moskovan-matkaa,?jolle?molemmat?sisarukset?osallistuivat. sosiaalidemokraatti,. jatkuvasti,?mutta?hän?ei?lannistunut. myrskyisä. –?Hän?oli?vahvasti?sitä?mieltä,?että?työväenliikkeellä?pitää?olla?oma?kulttuuri,?mutta?sen?pitää. oli. arvostettu. Sylvi-Kyllikki. eikä. myös. pelättykin. Sylvi-Kyllikki Kilpi puhuu halkopinojen edessä Helsingin lakkotoimikuntien kokouksessa Hakaniemen torilla. kansanedustajana?vastusti?päätöstä. täysin. sisaruksille. rajojen?rikkojana. –?Ei?saa?olla?rahasta?kiinni,?että?ihmiset?voisivat?mennä?teatteriin,?lukea?kirjoja?ja?saada?koulutusta.?Kilpi?oli?yhtenäiskoulun?ja?tasa-arvoisen. naisenemmistöinen?hallitus. siinä,. Kilpi?ajoi?vahvasti?sitä,?että?liitto?keskittyisi?enemmän?julkiseen?toimintaan?eikä?kotitalousideologiaan. 1959. ”En puhunut Elvin kanssa koko matkalla. –?Kun. Neuvostoliittoa. Eino Kilven. koskaan. Torninoja-Latola?kuvaa?kirjoissaan?vuonna?1936. –?Ilman?Kilven?tapaisia?naisia?tämä?ei?olisi?mahdollista.?Hän?on?ollut?yksi?esitaistelijoista,?joka?on. perinnöksi. SKP:hen.. joutunut. Aira?vangittiin?lyhemmäksi?aikaa?vuonna?1944. eduskunta. olevansa. Aira. poliitikko. Elvi. Pian?hän?myös?liukui?rauhanoppositioon,?joka. puolueesta,?ja?Aira?erosi?omista?puoluetoimistaan. SKP:n. toimintatapoihin. kansanedustajaksikin. valtiollisten?vankien?pakettien?vastaanotto-oikeutta,?Kilpi. nimeää?myös?kulttuuri-?ja?koulutuskysymykset.. 1930-luvulla. tiukensi. –?Sylvi-Kyllikistä?tämä?oli?loukkaavaa.?Hänen. ei. Sosialidemokraattisessa. 1943. koulutuksen?puolestapuhuja?koko?uransa?ajan. Puoliso. –?Sylvi-Kyllikki?ei?arvostanut?sukankutojakerhoja,?vaan?kulttuurikerhoja,?missä?luetaan,?keskustellaan?ja?edistetään?naisten?pääsyä?julkiseen. Siihen aikaan vaati paljon, että pystyi naisena puskemaan itsensä läpi joka paikasta. Sylvi-Kyllikki?jättäytyi?pois?eduskunnasta?vuoden?1958?vaaleissa,?mutta?tilalle?nousi?SKDL:n?riveistä?pariskunnan?poika. TausTaT KU 51 /2 02 1 | 27 –?Sylvi-Kyllikissä?nousi?suojelemisen?halu.?Hän. Maurin?pojan. itse. l Jaana TorninoJa-LaToLa: Sylvi-Kyllikki Kilpi – matka valtakunnan vaikuttajaksi, Into 2021, 413 sivua. taSa-arvon eSitaiStelija Torninoja-Latolan?mukaan?Sylvi-Kyllikki?Kilven. SKDL:ään,. SDP:n?puoluetoimikunnassa?Kilpi?sivuutettiin. Kalevi Kilpi.?Sylvi-Kyllikki?keskittyi?sittemmin?muun?muassa?muistelmiensa?kirjoittamiseen,?missä?Elvikin?oli?apuna.. Ilkan,?toimitti?Elville?käännöstöitä. 1934,?kun?taas?Elvi,?tämän?puoliso. köyhästä?työläisperheestä?maisteriksi,?hän?halusi. Kuva: Kansan Arkisto/Yrjö Lintunen.. kritisoineesta?Kilvestä?tuli?Suomi-Neuvostoliittoseuran?puheenjohtaja. Suomen. kanssa. perässä. –?Ison?kansalaisjärjestön?puheenjohtajuus?tarjosi?hänelle?näkyvämmän?aseman?kuin?rivikansanedustajuus?ja?pääsyn?ulkopolitiikan?syrjään,. PoliittiSen Perheen myrSKyt Kirjassa?valotetaan?myös?Sylvi-Kyllikin?yksityiselämää.?Hän?ei?kolmen?lapsen?äitinäkään?pitäytynyt?vain?kodinhoidossa,?vaan?vastuita?jaettiin. Sylvi-Kyllikin?välit?sisariinsa?Elviin?ja. joutuvat?poliitikkoina?esimerkiksi?ottamaan?vastaan?lokaa?ja?vihapuhetta?miehiä?enemmän,?Torninoja-Latola?muistuttaa. joka?Elvin?tavoin?oli?kirjailija?ja?suomentaja,?rikkoutuivat?1930-luvulla?poliittisista?syistä.?SylviKyllikki?nousi?SDP:n?kansanedustajaksi?vuonna. En voinut. Kansan?Lehdessä?hän?sai?eräästä?railakkaasta?kirjoituksestaan?paikallisen?teatteriväen?vihat?niskoilleen.?”Työväenliike ja luokkataistelu eivät huvita heitä laisinkaan”,?Kilpi?oli?kirjoittanut?Tampereen?Työväen?Teatterin?näyttelijöistä. tämän?olevan?helpompaa?tuleville?sukupolville.. Tampereella. ja. Kilven. kuuluivat. Airaan,
Monet ovat huojentuneita, että vihdoin asioista puhutaan, edes kaunokirjallisuudessa. Jaatinen kertoo saavansa kirjoistaan paljon palautetta. Pohjois-Savoa ei ole totuttu näkemään sisällissodan osalta erityisen keskeisenä alueena, mutta sieltäkin lähdettiin muun muassa Viipuria valtaamaan. Paikkakunnalla Jauhiainen tunnettiin myös siitä, että hän tilasi kaikkien puolueiden lehtiä ja luki niitä ääneen kyläläisille. Suvannossa sisällissodan raja elää isäntäja palvelusväen välillä. Kirjasarjassaan hän haluaa näyttää sen seuraukset.. TeksTi Emilia Kukkala kuva Emma Grönqvist Heidi Jaatinen on huolissaan yhteiskunnallisesta kahtiajakautumisesta. Kirjan henkilöillä on tosielämän historiallisia esikuvia kirjailijan kotiseudulla Kiuruvedellä, kuten aikanaan Suomen lihavimpana miehenäkin tunnettu Ananias Jauhiainen. TausTaT 28 | KU 51 /2 02 1 S uvanto on itsenäinen jatko-osa Kiuruveden maisemiin sijoittuvalle Koski-talonpoikaisromaanille. Se on hirveän surullista, miten monet kertovat kuulleensa aikoinaan koulua käydessään aikuisilta ihmisiltäkin pilkkaa uusperhe-elämää sisällissodan raunioilla Kiuruvetisen Heidi Jaatisen viides romaani peilaa menneisyyden ja nykyisyyden ilmiöitä toisiinsa. Kronologisesti etenevät tapahtumat alkavat kesästä 1918 ja jatkuvat aina 1920-luvun loppupuolelle, vahvasti historiallisiin tapahtumiin linkittyen. Se ei ole jähmeä ja mustavalkoinen, vaan ristiriitainen ja liikkuva. – Soitetaan tai laitetaan viestiä, joskus on tullut vanhanaikaisia kirjeitäkin
Hyvä puoli on se, ettei tule tarvetta miellyttää, kun en edes tiedä, mikä on muotia. Asuin lapsena paljon mummon ja ukin luona, sillä siihen aikaan isovanhemmathan lapsia kasvattivat. TausTaT KU 51 /2 02 1 | 29 ja huutelua. Hän kertoo laisuuteen. usKOnnOn ja pOlitiiKan epäpyhä liittO 1920-luvun Kiuruvesi oli vahva körttipitäjä. Jaatinen nauttii arkistojen tutkimisesta, ja Suvantoa varten hän luki muun muassa vanhoja digitoituja sanomalehtiä kuten Salmetarta – ja myös suojeluskunnan arkistoja. Kirjassa hurmahenkisyydelle löydetään aatteen paloa voimakkaampia inhimillisiä syitä. On varmasti ollut verrattavissa johonkin rockfestivaaleihin se tunnelma, mikä siellä on ollut. Ihmisistä ajateltiin hyvin stereotyyppisesti. – Luen tietysti, ja saan paljon vaikutteita muusta taiteesta, mutta paljon myös liikun luonnossa ja ammennan sieltä. – Simojoella oli sex appealia. Wilhelmi Malmivaarastakin kerrottiin, että kylästä kylään sen perässä mentiin. Myös Jaatisen toinen isovanhempipari oli rintaman eri puolilta. Jakaudumme tälläkin hetkellä myös syrjäytyneisiin ja menestyneisiin. – Onhan näitä ollut näitä humanteripappeja. Nykyisin on nähtävissä polarisaatiota, ei näillä samoilla akseleilla, mutta voimakasta. Naiset menivät hameet kurassa kirkkoon, kirkkotie oli muralla kun kaikki halusivat päästä katsomaan. Onpa Jaatinen perustanut Kiuruvedelle teatteriryhmänkin. Ukkihan minut opetti lukemaankin: leikattiin Avusta ja Seurasta kirjaimia, ja järjesteltiin niitä. l Asenne punaisiin on ollut hyvin holhoava. Ryhmään yksi se joka kuuluu suojeluskuntaan tai on syntynyt sellaiseen perheeseen tai toiminut aatteen hyväksi, numerolla kaksi, jos on syntynyt kommunistiseen perheeseen tai toimii yhdistyksessä. Kirjallisuuspiireistä Jaatinen kokee olevansa Kiuruvedellä kuitenkin melko eristyksissä, niin hyvässä kuin pahassakin. Kirjallisiksi esikuvikseen hän mainitsee muun muassa Isaac Bashevis Singerin, Joyce Carol Oatesin, Orhan Pamukin, Selja Ahavan ja Monica Fagerholmin. – Haluan tässä kirjasarjassa näyttää, miten käy, jos näin jakaannutaan. – Olen rikkonut, tosin hyvin hienovaraisesti, sellaisia asioita kuin voiko nainen tehdä aloitteen, vaikka olisi raskaanakin, entä jos ihailun kohde on pappi, entä jos tytärpuoli on ihastunut siihen samaan… Varsinkin tuossa kuviossa, jossa uskonto on hyvin vahvasti rajannut elämää, tällaisia asetelmia on ollut kiinnostavaa pohtia. ”Olin vaistOnnut, että jOtain tässä On” Jaatiselle selvisi kirjoittamisen myötä uutta hänen omastakin sukutaustastaan. Romaanissa Hanna-hahmo on Kiuruveden toinen naisylioppilas. On surullista opettajan näkökulmasta, jos lapsi jää siihen nurkkaan, mikä hänelle on maalattu. Olen jo tottunut siihen, etten puhu kirjoittamisesta oikein kenenkään kanssa. On liberalismi ja konservatismi, maahanmuuttokeskustelu ja nyt pandemian aikana uusia jakolinjoja, joihin liittyy paljonkin lukutaito ja luetunymmärtäminen. Joskus olivat opettajatkin haukkuneet punikiksi tai miksi milloinkin. Selvisi myös, että veli kyllä oli kuullut näitä tarinoita miesten kanssa saunassa. KirjOittaminen On lapsuuden leiKin jatKOa Jaatinen kuvailee kirjoittamistaan leikin jatkoksi. – Kirjallisessa mielessä olen pussinperällä. Että oli ollut jokaisessa päivässä kestämistä. – Eli siellä on on ollut jo silloin joku, joka on tukenut koulutusta. – Äärioikeistolaisessa perheessä kasvanut ukkini meni sosiaalidemokraattisesta perheestä olevan mummoni kanssa yhteen, luulen että varsin tyrskyisästi. Kuolleen vaimon tilalle saatettiin ottaa uusi tämän sisaren perheestä kuten Suvannossa – eikä nuoren ihmisen kuolema ollut vuosisata sitten kovin tavatonta, kun naiset kuolivat verrattain yleisesti jo synnytyksiin. Molemmat kyllä tutustuttivat minua sukuunsa, tunsin kuuluvani molempiin juonteisiin. Varmasti näitä rajoja on useampia. Yksi Suvannon teemoista on uusperhe-elämä. Nykyisin verrattain liberaali herännäisyys yhdistyi tuolloin voimakkaasti nationalismiin ja oikeisto. Rakkauden huumassa on menty, mutta myöhemmin sota on aiheuttanut kaikenlaista kinaa arjen pyörityksessä ja jälkipolville. On virheellinen käsitys, että ”ennen vanhaan” perhe olisi aina ollut ydinperhe. olevansa huolissaan tiedonhankkimisen ja lukutaidon tulevaisuudesta. Jaatinen oli itse sukuhaaransa ensimmäinen ylioppilas. – Vielä vuonna 1925 käskettiin kaikki asevelvolliset jakaa kahteen ryhmään. – Se on pelottava juonne, johon en halua, että joutuisimme. Muista taiteista tärkeitä ovat tanssi, kuvataide ja teatteri. Aistin, että se olisi ukille merkittävä asia, että kävisin sen koulupolun, jota hänen lapsensa eivät käyneet. Toisaalta voittajien puoli yritti omaatuntoaan rauhoittaakseen hakea selityksiä ja lähti sitten mustamaalaamaan toisia. Hän harrasti uimista, ja kun Suvannossa naiset ovat vielä kuulleet, että miehestä on alastonpatsas Tampereella, niin he tuppautuvat pesemään mattoja uimapaikalle. Toisella puolen sukua oli ollut suojeluskuntalaisia ja toisella puolen kommunisteja. – Olin kyllä vaistonnut jo lapsena, että jotain tässä on. Minulle ajatus kouluttautua tuli ehkä ukilta. Jaatisella on takanaan pitkä ura paitsi lypsykarjatilan emäntänä myös opettajana. Liikkeen johtohahmoja kuului muun muassa AKS:aan, ja Kiuruveden nuori pastori Elias Simojoki oli yksi kiivaimpia IKL:läisiä. Yksinkertaistavuus tukkii kirjoittamisen verisuonia. Voin hyvin kuvitella, että isosetäni on ollut siellä tekemässä tällaista työtä. – Asenne punaisiin on ollut hyvin holhoava
tyttö?kuvaa?kirjailijaa?itseään. mitataan?taloudellisen?hyödyn?mittareilla.?Tämä. muistoihin. pakolaisleirit,. elivät. oli. Metsien. kehitykseen.. Ruotsin. Yksi?Väylän?motiiveista?oli?tuoda?esiin?Suomen. henkilöistä. liittyä?ekologisten?asioiden?esiin?nostamiseen.?30. synKissäKin hetKissä valoa Tytöllä?on?myös?taito?vaipua?omiin?fantasiamaail?moihinsa.?Hän?näkee?näkyjä?ja?palaa?lapsuuden. –?Tarjolla?olisi?vaikka. pakolaisleireille. metsistä?on?jäljellä?muisto?vain.?Suomessa?kaadetaan?enemmän?metsiä?kuin?koskaan?aikaisemmin.. Väylä. tuhoamisen. enemmän. ominaisuuksineen?aivan?mahtava?tyyppi. vuotta?jatkuneessa?liberaalikapitalismissa?kaikki. Pentti Linkola.?Myöhemmin?syntyi?keskustelusuhde,?vaikka. historian?pakolaiset?osana?nykyistä,?vastenmielistä?pakolaiskeskustelua. satsattaisiin. paljon. ymmärtämättömyys?meidän?aikanamme.?Tyttökin?haluaisi?olla?lehmä.?Tunteen?tasolla?hän?ymmärtää?ihmisen?olevan?yksi?eläinlaji?ja?sen,?että. –?Pitää?muistaa?nämä. maailmankaikkeutta?ja?ihmisyyttä. jos. Perehtyessään?alan?tutkimuksiin?Liksom?yllättyi. Ruotsiin. monia?muita,?jotka?kuljettavat?heille?tärkeää?karjaa?Väyläksi?nimetyn?Tornionjoen?yli?ja?edelleen. ekologinen. Erityisen?masentavana?Rosa?Liksom?pitää?metsien?tuhoamista?avohakkuilla.?Jälki?on?hirvittävää.?Metsien?hakkuiden?ja?metsäteollisuuden?puolustamista?työpaikkojen?saamisella?Liksom?pitää. on. kirjoitan. rämpi. joutuneiden. KulutusKarKuri ja metsien suojelija Liksom?on?tuotannossaan?ja?julkisuudessa?pureutunut?luontoon?riiston?ja?hyväksikäytön?kohteena.?. Kiireessä. toisinajattelija. varttunut?lapsi?pohtii?monia?asioita,?uskontoa?ja. kolmetoistavuotiasta,?herkkää?ja?viisaasta?sotapakolaistyttöä?ja. kirjailija?ja?kuvataiteilija?Rosa?Liksom.. koska. kautta. Kirjan?vahva?tendenssi?on?myös?pasifismi. epäinhimillisestä?vaelluksesta?ja?kohtelusta.?”Vaelsin?tyhjänä. pakolaisten. Meänkielellä. Liksomille. joilla. –?Pitää?muistaa?nämä?vähälle?huomiolle?jääneet. nuoruudessa. Kirjaa?lukiessa?väkisinkin?miettii,?kuinka?paljon. sodan. Tämä?on?järkyttävää!?Olemme?vakavan?ekologisen. huolimatta.. ja. hyviin. jääneet?Ruotsin?pakolaisleirit,?sanoo. Ajattelin,. Väylä. tuhoamisen?ja?soiden?ojittamisien?myötä?tuhoutuvat?myös?järvet.?Näin?on?käynyt?kotikylässänikin.. niistä. –?Puhuimme?Linkolan?kanssa?puhelimessa?viimeisen?kerran?vain?muutamaa?päivää?ennen?hänen?kuolemaansa.?Kerroin?lukeneeni?puiden?viestittelevän?toisilleen?vaikkapa?silloin,?kun?ne?kuulevat?moottorisahan?pärinän.?Ja?siitä,?että?puut. valoisa?ja?lohdullinen?romaani?rankasta. henkilöissä. työpaikkoja. kaikilla?meillä?on?samat?tarpeet. he?eivät?olleetkaan?kaikista?asioista?samaa?mieltä. –?On?kysyttävä,?ketkä?tästä?kaikesta?hyötyvät.?Eivät?ainakaan?lihantuottajat?ja?sellutehtaiden?työntekijät?vaan?osakkeiden?omistajat.?Elämme?kilpaiRosa Liksom halusi ottaa vahvasti kantaa yhteiskunnallisesti saadakseen ihmiset ajattelemaan ja kenties muuttamaankin ajatteluaan. määrästä.. tullaan. siviilien?kohtaloon?vuosina?1944?ja?1945.. selviytyäkseen. kuvaa. TeksTi Siskotuulikki Toijonen kuva Emma Grönqvist R oSa LikSomin romaani. –?Tämä?on?metafora?sille,?että?elämän?synkeimmissäkin?hetkissä?häivähtää?aina?valoakin.?Nuori. Väylän?päähenkilö?on?ikäisekseen?kypsä?ja?älykäs?tyttö,?syvätunteinen?lapsi,?jonka?lapsuuden. kestävään. on. sijaan,. tasolla. kirjoitettu?romaani?pureutuu?ajankohtaisesti. mahdollista,. Lapin?sodan?loppuvaiheessa. ovat?tärkeimmät?elämää?ylläpitävät?elementit. on?vettä.?Kuullessaan?kaiken?tämän?hän?oli?järkyttynyt,?sillä?puut?olivat?Linkolalle?kaikki?kaikessa. ekologisia. itseni. jaloista. suurten. suomalaiset. koettelemuksista?luottaen?siihen,?että?kaikki?lopulta?menee?parhain?päin.?Tyttöhän?on?kaikkine. aina?vähän?valoa”,?hän?toteaa.. –?Meitä?yhdisti?rakkaus?suomalaisiin?metsiin.. kuvaan. riittänyt,?tämä?ei?ole?vain?aikamme?ongelma.?Lähitulevaisuudessa?suurimmat?pakolaisvirrat?syntyvät?ilmastopakolaisista?sotapakolaisten?lisäksi. aikamme. kriisi.?Kaiken?toiminnan?pitäisi?tavalla?tai?toisella. ja?ihmisten?tasavertaisuuden?kuvaaminen?ja?sen. piikkilanka-aitojen?takana?paikoitellen?puutteellisissa?oloissa?vain?vähän?aikaa?sitten.?Lapsia?ja?vanhuksia?kuoli?kylmään?ja?tauteihin.?Halusin?kirjani. jollain. pakenevien. –?Rohkean?Elokapinan?tapaista?uskallusta?puuttuu.. pimeys.. sakea. oli. ongelma. järvikylästä.. syyttämään?meitä?ankarasti. on. tarinalla?kuvata?pakolaisuutta?ja?osattomuutta. aiheestaan. metsien. vähälle?huomiolle. on?kaikki?muut?inhimilliset?arvot?alleen?peittävää. kuin. kirjani. vain. ympäröimästä. pohjoissuomalaisesta. että. Pakolaisvirtaa?Euroopassa?on?1930–40-luvuilla. Yksi?kirjan?tärkeimmistä?viesteistä?on?eläinten. metsien. pimeässä. loppu?on?traaginen.?Uskonnollisessa?yhteisössä. tyttö?omaa?hyvän?itsetunnon?ja?tietää?selviävänsä. kuinka. Tästä?lyhytnäköisyydestä,?siitä?miten?kaikki?tämä. Lyhytnäköistä?Liksomin?mielestä?on?myös?teollisen?lihantuotannon?salliminen. lyhytnäköisenä.?Hän?muistuttaa,?että?metsiä?voidaan?käyttää?hyödyksi?ilman?ekokatastrofiin?johtavia?avohakkuitakin. vaivalloisesti?kuljettavaa?taivalta?pitkin?Ruotsiin. omien?kokemusteni?pohjalta. jo. Enää. Lapista?lähes?60?000?ihmistä?ja?reilut?20?000?lehmää. kertovat?siemenistään?versoville?taimille,?missä. Väylää?voikin?lukea?kaunokirjallisena?pamflettina. kriisin?keskellä,?mutta?siitä?ei?piitata,?että?metsät. itseänikin,. kotoisin. tulevaisuudessa. Olen. ympäristöfilosofi. Tärkein. kyhätyille. luonnon?ja?ihmisluonnon?puolesta.?Yksi?tärkeimmistä. barbariaa,?joka?määrittää?koko?maailman?poliittisia?päämääriä?ja?päätöksiä.?Kenties?Pohjois-Koreaa?lukuun?ottamatta. TausTaT 30 | KU 51 /2 02 1 Suomalaisillakin on pakolaishistoria –?Kaikissa
Aina kun varat ”vööräävät”, hän ostaa lisää metsää suojeltavaksi. Siihen, mitä se tuo ihmisten arkeen ja olemassaolon kysymyksiin. SuomALAinen kiRjAiLijA ja kuvataiteilija . Valitettavasti hekin ovat osittain kadottaneet suhteensa luontoon. Lihaan hän ei kajoa ja on suojelumetsien omistaja. Erkon palkinto, Kalevi Jäntin palkinto, Pro Finlandia -mitali, Ruotsin akatemian pohjoismainen kirjallisuuspalkinto, Veijo Meri -palkinto sekä lukuisia muita tunnustuksia . Olen kirjoittanut neljä kirjaani sieltä. Venäläinen tapa elää ja ajatella ja yhteisöllisyys kiehtovat. Venäläisessä kulttuurissa on myös piirre, jonka olemme menettäneet, pyhän kokemus. Hän sanoo olevansa myös mahdollisimman vähän kuluttava kulutuskarkuri. l lun maailmassa, jossa vain voittajat huomioidaan. . Täällä ja ny kyään Venäjälläkin kaikki perustuu tuottavuuden kasvuun, mutta kukaan ei kysy, minkä vuoksi. . . Mutta, ei Liksom nykymenon kurimuksessa toivottomuutta tunne, sillä hän on ottanut elämäntehtäväkseen puhua ja kirjoittaa näistäkin epäkohdista ja elää niin kuin puhuu. Myös yhteisöllisyys on kadonnut, sen vuoksi me olemme heikkoja. Kukaan ei tunne sympatiaa häviäjiä kohtaan. Pyhän kokemus Liksom tuntee hyvin hänelle tärkeän Venäjän. Pyhän kokemus tekee venäläisistä ja heidän kulttuuristaan vahvaa. – Olen opiskellut Moskovassa marxilaista filosofiaa ja kansantaloustiedettä ja matkustellut koko Tarjolla olisi vaikka kuinka paljon ekologisia työpaikkoja metsien tuhoamisen sijaan. RomAAnien jA noveLLikokoeLmien lisäksi sarjakuvia, maalauksia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja . Venäjä on minulle kirjailijana valtava inspiraation lähde. eSikoiSteoS, noveLLikokoeLmA Yhden yön pysäkki, 1985 . kAunokiRjALLiSuuden Finlandia-palkinto, J. – Tämä ei liity uskontoon vaan laajemmin koko kulttuurin ytimeen Venäjällä. . vAikuttAA ekoSäätiöSSä, joka edistää kestävän kehityksen ajattelun leviämistä yhteiskuntaan. TausTaT KU 51 /2 02 1 | 31 elämäni ajan niin Neuvostoliitossa kuin Venäjälläkin. . H. Rosa Liksom (Anni Ylävaara)
Että nyt on kyse isoista asioista, jotka koskettavat kansalaisia ihan suoraan. Se on vaikea rasti, Eerola sanoo. Hän arvioi virheen tapahtuneen siinä, että vaalit pidetään nykyisellä aikataululla. – Äänestäjiä on vaikeampi saada innostumaan. päivä käytävissä sote-vaaleissa valitaan valtuustot 23 hyvinvointialueelle. Pitäisi joulun pyhinä ja uutena vuotena pitää yllä kampanjaa. – Ehdokasnumerojen saaminen tarkoittaa yleensä varsinaisen kampanjoinnin alkamista, mutta nyt numerot tulevat joulun aatonaattona. – Toistaiseksi ei hyvältä näytä, hän sanoo. TeksTi Tuula Kärki Tammikuun 23. TausTaT 32 | KU 51 /2 02 1 V asemmistoliiton UUdenma an piirin varapuheenjohtaja, vantaalainen Antero Eerola on huolissaan tammikuun sote-vaaleista . Tammikuun 23. – Julma sanoa, mutta meille kaikille pikkupoliitikoillekaan ei ole selvää, kuinka suuresta puulaakista nyt äänestetään. Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja, naantalilainen Kaisa Vallavuori uskoo, että puolueaktiivit jaksavat innostua sote-vaaleista. päivä käytävissä sote-vaaleissa valitaan valtuustot 23 hyvinvointialueelle. Ja rm o Li nt Un en. Se on kaikkien puolueiden yhteinen huoli, Vallavuori sanoo. sote-vaaleja ei ole tehty helpoiksi Se, että ehdokasnumerot saadaan joulun aatonaattona, ei helpota vaalikampanjointia. Hän ei ole varma siitä, että ihmiset tietävät, mistä heidän pitää äänestää
– Nämä ovat erityisen tärkeät vaalit. Täytyy saada väki ymmärtämään, että kunnilta lähtee noin puolet tehtävistä ja rahoituksesta. – Aavistus on voittoa, mutta sekin on keskittynyt lähes kokonaan Hämeenlinnan seudulle. Alueen väestökehitys ei lupaa hyvää. Hän arvioi, että ihmiset luottavat vasemmistoliittoon sote-asioissa. Pahimpana uhkana Hiltunen pitää sitä, että äänestysprosentti jää matalaksi. TausTaT KU 51 /2 02 1 | 33 Hän toteaa, että hänelle itselleenkin muutoksen mittasuhteet aukesivat varsinaisesti vasta elokuussa, kun muiden puolueiden kanssa alettiin valmistella vaaleja. Myös Kanta-Hämeessä on olemassa rakenteen pohjia, joita hyödynnetään hyvinvointialueen valmistelussa. Ne ovat Hämeenlinna, Riihimäki ja Forssa ympäristöineen. Päijät-Hämeessä ongelmat liittyvät paljolti palveluiden yksityistämiseen. Kun ihmiset siirtyvät saaristoon, pitäisi palvelujenkin olla siellä. – Meiltä kuitenkin löytyy paljon sote-osaamista. Ei ole kuntayhtymiä, joissa olisi voinut harjoitella. Ihmisillä on enemmän vapautta valita, missä asuu. – Pitäisi pystyä kertomaan selväsanaisesti, että kaikki ymmärtäisivät, mistä puhutaan. – Saaristossa asuu ihmisiä, ja saaristoasuminen kiinnostaa ymmärtääkseni taas ihmisiä entistä enemmän. Varsinais-Suomessa hyvinvointialueen valmistelu on Vallavuoren mukaan vasta alkamassa. Olemme johdonmukaisesti puolustaneet julkisia palveluja, vaatineet niille lisää resursseja, pitäneet työntekijöiden puolta, vastustaneet yksityistä sote-bisnestä. Silti yhä on auki, miten asiat järjestyvät ja millainen hallintomalli alueelle rakennetaan. sairaaloiden ympärille Uusimaa on ajettu viiteen hyvinvointialueeseen. Hän kaipaa asiatietoa. – Vasemmistoliitolla on sote-asioissa puhtaat jauhot pussissa. – Mutta poliittisesta näkökulmasta katsoen Kanta-Hämeestä puuttuu kokemus koko ison alueen kattavasta yhteistyöstä, Hiltunen sanoo. Kyse isosta asiasta Myös Hämeen piirin puheenjohtaja, riihimäkeläinen Juha Hiltunen, arvelee, että porukka on vieläkin sen verran tietämätöntä siitä, mitä sote-vaaleissa ratkaistaan, että pelkäsi lähteä ehdolle. johdonmuKainen linja Eerola painottaa, että nyt on myös mahdollista välttää se, että yksityiset sairausja sosiaalijätit valtaavat sote-palveluja. Päätöksentekoonkin tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät sekä mantereen että saariston tarpeet ja erot, Vallavuori toteaa. Tätä hän pitää kuitenkin parempana ratkaisuna kuin edellisen, Juha Sipilän hallituksen tarjoamaa mallia, jossa Uusimaa muodosti yhden hyvinvointialueen. Aikanaan ratkaisun luonnosteli Vantaan entinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.). Hiltusen mielestä Päijät-Häme ja Kanta-Häme olisi voitu yhdistää yhdeksi hyvinvointialueeksi. Tärkeimmät palvelut eli sote-palvelut siirtyvät eri järjestäjän hallinnointiin. – Läntisessä Suomessa me ehkä olemme se alue, jossa kaikki on eniten kesken. Etätyöt ovat lisääntyneet, ja veikkaan yhä useamman elävän jatkossa niin, ettei tarvitse lähteä kaupunkiin joka päivä tai viikkokaan. Asiakaspalvelu ei ole vaadittua tasoa, eikä aikoja saa, Hiltunen sanoo. – Sen viestin vieminen kentälle on aika vaativa työ. – Paljon on tehtävä työtä väestön saamiseksi tänne, vaikka maakunta on logistisesti ja sijainniltaan valtakunnan parhailla paikoilla. Nyt sama pitäisi osata kertoa äänestäjille. Nyt täytyy ottaa asemat haltuun, jotta saamme mahdollisimman paljon vaikuttajia systeemin sisälle. – Mutta tietysti voi kysyä, että jos sote-palvelujen iso ongelma on työntekijäpula, niin lyhentääkö hoitojonoja se, että nyt saamme Uudellemaalle noin 300 uutta poliitikon paikkaa. Siksi teemme töitä sen eteen, että saisimme ihmiset kiinnostumaan tästä asiasta. Siellä kaupunginvaltuusto jatkaa sote-asioista päättämistä. – Eivät ne jaksa kiinnostaa, eikä valtamedia juuri ole niistä rummuttanut, hän arvioi. Hiltusenkin mielestä vaalit tulivat äkkiä. – Maailma on muuttunut koronapandemian aikana. Kanta-Hämeessä asuu noin 170 000 henkeä. – Jo nyt kuuluu kuisketta eri puolilta Kanta-Hämettä, että oman alueen edunvalvonta olisi tärkein asia. Osittain se tarkoittaa pienten kuntien huolta, mutta Kanta-Hämeessä erityisesti kolmen seutukunnan välistä kilpailua. – Lähtökohtana alueita määriteltäessä lienee ollut enemmän palvelujen järjestäminen kuin kansanvalta, Antero Eerola arvelee. Meillä oli ratkaiseva rooli edellisen hallituskauden lopussa, kun saatiin kaadettua Sipilän hallituksen soteuudistus. – Pitää tehdä tosissaan töitä, että saamme tietoa niin aktiiveille kuin äänestäjille, hän sanoo. – Mutta jos oikeisto voittaa, se tarkoittaa, että siellä hyvinvointialueilla ollaan enemmän kiinnostuneita terveysja sosiaalibisneksestä kuin lähipalveluista. Niistä jokaisessa kaivetaan nyt poteroita, jotta saataisiin oma asema turvattua. Vallavuori ennustaakin hirmuista kiirettä. – Paras soteuudistus olisi lisätä resursseja sotepalveluihin. Sen pitäisi näkyä muuttovoittona. l – Sen takia on voitettava nämä vaalit. Muut alueet ovat olleet tappiollisia, Hiltunen arvioi. Päijät-Hämeessä sote-palvelujen rakenne on olemassa, sillä lähes koko nykyisen hyvinvointialueen kattava hyvinvointikuntayhtymä on toiminut jonkin aikaa. Mutta tämä malli on tulossa, ja tässä on mahdollisuus palvelujen yhdenvertaistamiseen, parantamiseen ja niiden resurssien lisäämiseen. Lahti ja sen ympäristö vetävät puoleensa. – Lisäksi kaksikielisyys tuo omat haasteensa. – Meillä jokaisella on terveys, ja näiden palvelujen kanssa olemme kaikki tekemisissä jossain elämän vaiheessa, hän sanoo ja lupaa, että jos vasemmisto pääsee valtaan hyvinvointialueilla, lähipalvelut säilyvät Uudellamaalla. Siten pääsemme hyviin asemiin tekemään päätöksiä, hän painottaa. – Siellä hyvinvointikuntayhtymä yksityisti lähes koko perusterveydenhuollon, joka on valtava kokonaisuus. KaKsiKielisyys ja saaristo Varsinais-Suomen hyvinvointialue on laaja, Loimaalta Hämeen kyljestä ja Vakka-Suomesta Raumalta pitkälle merelle saaristokuntiin. Tämä on kunnille ja jokaiselle kansalaiselle iso juttu. Hiltunen pitää kuitenkin sote-uudistusta hyvänä. – Jos se jää pieneksi, se kirpaisee vasemmistoliittoa. – Nyt ei yritetä haukata isompaa palaa kuin pystytään nielaisemaan, hän sanoo. Terveydenhuolto on Mehiläisen hallussa. Kuntien pitää sen aikaa taata palvelut asukkailleen. – Laadun suhteen on ollut ongelmia. Mutta asiakkaan näkökulmasta katsottaessa pitää muistaa, ettei se ole valmis vielä vuosikausiin. Hän laskeskelee, että piirin tasolla viime kesäkuun kuntavaalit ennustaisivat vasemmistoliitolle kahdeksaa valtuutettua hyvinvointialueen valtuustoon. – Ilman muuta. Nyt odotetaan lain tulkintaa siitä, mitä yksityistämiselle tapahtuu uuden hyvinvointialueen myötä, Hiltunen kertoo. Kolmen seutuKunnan Kilpailu Hämeen piirissä on kaksi hyvinvointialuetta, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. taa tulevaisuudessa tuottaa vaikeuksia. – Kyse on todella isosta asiasta, hänkin sanoo. Kesäkuun lopulla saatiin laki, ja jo tammikuussa järjestetään vaalit. Vielä lokakuussa sanottiin, että mitään omaehtoista valmistelua ei ole tehty, hän kertoo. Hänen ideansa oli perustaa hyvinvointialueet isojen sairaaloiden ympärille: Vantaa–Kerava Peijaksen, Länsi-Uusimaa Jorvin, Keski-Uusimaa Hyvinkään sairaalan ja Itä-Uusimaa Porvoon sairaalan ympärille. – Se on ihan lapsen kengissä. Se häntä huolettaa vaalienkin suhteen. Viides alue on Helsinki, jossa nyt ei käydä lainkaan hyvinvointialuevaaleja. Päijät-Hämeessä on nähty tasaista kasvua. Siinä valitettavasti unohtuu koko maakunnan etu. – Etenkin Kanta-Häme on pieni alue, mikä saat”Nytsaamme Uudellemaalle noin300 uutta poliitikon paikkaa.”
Rangersista Aston Villan ruoriin siirtynyt Steven Gerrard avasi keskustelun huolestuttavasta tilanteesta ja myös Liverpoolin manageri Jürgen Klopp puhui aiheesta viikonloppuna. Vaikka materiaali on laaja, Chelsea ei ole päässyt pitkiin aikoihin pelaamaan ihanneavauksellaan. Suurin syy pahentuneen tilanteen taustalla on pelaajien heikko rokotekattavuus. Serie A:ssa 98 prosenttia pelaajista on tuplarokotettuja ja otteluita on pystytty pelaamaan suunnittelun aikataulun mukaisesti. West Ham — Southampton 1 (X) 4. ”Rokottamattoman pelaajan on vaihdettava varusteensa toisessa pukuhuoneessa. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2, 1(X), 1, X(1), 1(2), 1, 2(X), 1, X(2), 1, 1(X), 1. Rokotekattavuus näissä sarjoissa on tällä hetkellä alle 60 prosenttia. Tilanne on huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa. Fulham — Birmingham 1 12. Viimeisen varoituksen luulisi tehoavan, kun rokotteista kieltäytyvät pelaajat jäävät ilman sopimuksia tulevaisuudessa ja jalkapalloura päättyy siihen. Millwall — Swansea 1 10. Burnley — Everton X (1) 6. joulun vaKioKuponKi koostuu sunnuntaina pelattavasta perinteisestä tapaninpäivän kierroksesta. Englannin sarjojEn kattojärjestö English Football League on paljastanut, että alempien sarjatasojen pelaajista peräti 25 prosenttia suhtautuu kielteisesti koronarokotuksiin. Rokotekriittisyys on yleistä erityisesti nuorten pelaajien keskuudessa. Managereiden ohella myös seurojen johtoportaista on kuultu vakavia vetoomuksia rokotuskattavuuden nostamiseksi. Cardiff C — Coventry C 1 (X) 13. Aston Villa — Chelsea 1 (2) 7. TausTaT 34 | KU 51 /2 02 1 V irus jyllä ä tällä hetkellä pelaajien keskuudessa ja lukuisia otteluja jouduttiin viime viikonloppuna siirtämään kaikilla Englannin jalkapallon tasoilla. Valioliigassa oli tarkoitus pelata viikonloppuna kymmenen ottelun täysi sarjakierros, mutta joukkueissa ilmenneiden koronatartuntojen takia otteluita pelattiin lopulta vain neljä. ”Emme ole tässä vaiheessa hankkimassa uusia pelaajia, mutta pelaajan rokotusstatuksella olisi varmasti vaikutusta asiaan,” Klopp sanoi lehdistötilaisuudessa ennen sunnuntaina pelattua Tottenham-ottelua. Tulevaisuudessa pelaajien rokotustilanteella tulee varmuudella olemaan vaikutuksia myös siirtomarkkinoilla. Tällä on suuria vaikutuksia joukkueiden toimintaan,” muistutti Klopp. Kohteeseen kotivoitto kakkosvarmistuksella. Kohteessa 6 Steven Gerrardin Aston Villa saa vastaansa Chelsean, jonka kone on yskinyt edellisillä kierroksilla. Kloppin muKaan rokottamattomat pelaajat muodostavat pysyvän uhan kaikille joukkueiden parissa toimiville ihmisille ja asiaan on löydettävä nopeasti ratkaisuja. Veikkaajien onkin syytä seurata tilannetta tarkasti ottelupäivään saakka. Hänen täytyy syödä toisessa ruokasalissa ja matkustaa otteluihin toisessa bussissa. Tottenham — Crystal P 1 5. Tuorein tilasto on julkaistu lokakuun lopussa, jolloin Valioliiga ilmoitti vain 68 prosentilla pelaajista olevan kaksi koronavirusrokotetta. Vihjerivi perustuu alustavaan kohdelistaan ja pahentuneen koronatilanteen vuoksi on todennäköistä, että osa otteluista siirretään. vaKiovEiKKauKsEn pEliaiKa päättyy sunnuntaina 26.12. Manchester C — Leicester 1 2. 1X2 TeksTi Jaakko Alavuotunki kuva Lehtikuva/Richard Heathcote Omikron-variantin aiheuttamalla tuoreimmalla koronavirusaallolla on ollut merkittäviä vaikutuksia jalkapallosarjojen toimintaan Englannissa. Hull — Blackburn 2 (X) 9. Preston — Sheffield U X (2) 11. Korona jyllää Englannin KEntillä. Middlesbrough — Nottingham 1 Kenttätyöntekijä desinfioi maalitolppaa arkistokuvassa vuodelta 2020. Espanjassa vastaava luku on 95. Vierasjoukkueen vitsauksena ovat olleet lukuisat loukkaantumiset ja koronatartunnat. Brighton — Brentford 1 8. Kotijoukkue on esiintynyt vakuuttavasti viime aikoina ja kohteeseen asennetaan varma ykkönen. kello 16.58. Norwich C — Arsenal 2 3. l vihjerivi 1. Kärkijoukkueista Manchester City kohtaa kotonaan Leicesterin
Uudistus takaa aiempaa tasa-arvoisemmat vapaat vanhemmille. H aastattelu alkaa yllätyksellä – ainakin jonkun mielestä. KU:n jo perinteisen joulun erikoishaastattelun ensimmäinen kysymys on koskenut politiikan syksyä. – Se on ollut meille tärkeä asia pitkään ja jonka omat ministerimme ovat rakentaneet, Saramo sanoo. Aino-Kaisa Pekonen käynnisti perhevapaauudistuksen valmistelun sosiaalija terveysministerinä vaalikauden alussa, ja Le ht iK Uv a/ an tt i ai m oKo iv is to. Eduskunta hyväksyi sen joulukuun alkupuolella. Saramo ei lähde pohtimaan, millainen pahempien poliittisten intohimojen aika olisi. – Tämä oli pahimpien poliittisten intohimojen kannalta vähän hengähdystauko, Saramo kuvailee syksyä. Politiikka KU 51 /2 02 1 | 35 03 politiikka Onnistuneen syksyn kautta kohti vaikeaa kevättä Perhevapaauudistuksen toteutuminen kruunasi politiikan syksyn. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo povaa keväästä hallitukselle vaikeaa. Sen sijaan hän kääntää katseen siihen, mitä kesän jälkeen on tapahtunut. TeksTi Jussi Virkkunen Valtavien rakenteellisten uudistusten läpivienti tällaisena kriisiaikana on ollut hallituskauden suurin onnistuminen, Jussi Saramo toteaa. Korkeimmalle sijalle Saramo nostaa perhevapaauudistuksen toteutumisen
Syöksyykö maailmantalous omikronmuunnoksen myötä uudelleen kurimukseen vai mitä käy. Neuvottelujen vaikeusaste tuli loppusyksystä selväksi. – Joillekin hallituspuolueille on ollut tärkeätä, että tulee aktivointitoimia. Uskon, että se on kannatuksen kannalta kaikille hallituspuolueille fiksuin tapa. – Jonkun mielestä voi olla vähän koomistakin, ettei löydy ihmisiä työllistämään ihmisiä, Saramo hymähtää. Siviilipalveluksen suorittavien ihmisten hyvinvoinnille sillä olisi myös varmasti positiivisia vaikutuksia, Saramo uskoo. Niiden purkaminen ei ole mitenkään yksinkertaista, Saramo sanoo. sumuinen omiKron Maaliskuussa hallituksen on sitten määrä kokoontua tarkastelemaan ilmastotoimien riittävyyttä ja mahdollisia lisätoimia. Ja vanhaa klassikkomainosta mukaillen ”eikä tässä vielä kaikki” – huhtikuussa on edessä kehysriihi. Monet eivät apua ole vielä riittävästi saaneet. Se olisi kaikki voittavat -vaihtoehto, kun siviilipalvelus olisi yhtä pitkä kuin keskimääräinen asepalvelus. KritiiKin paiKKa Pientä kritiikkiä Saramo antaa syksyllä hyväksytylle pohjoismaisen työnhaun mallille. Kuntien vaikeudet pitää Saramon mukaan joka tapauksessa ratkaista nopeasti yhteistyössä valtion kanssa. Politiikka 36 | KU 51 /2 02 1 Pekosen paikalle ministeriksi siirtynyt Hanna Sarkkinen vei uudistuksen loppuun. Meille on ollut tärkeätä, että ketään ei saa rangaista kuten aktiivimalli teki. Ne, jotka ovat saaneet, ovat antaneet palautetta, että se toimii aiempaa paremmin. – Me olemme pitäneet esillä siviilipalveluksen lyhentämistä. En lähde hirveän pitkälle ennakoimaan, mitä huhtikuussa pitää päättää. Saramo toistaa vasemmiston kannan, että työttömyysturvan leikkaus ei puolueelle käy. Sen verran sote-vaaleja on hyvä sivuta, että niiden tuloksilla on varmasti jotain vaikutusta hallituksen tilanteeseen. Vaalien jälkeen helmikuussa edessä on vääntö työllisyystoimista, joiden pitäisi tuottaa 110 miljoonan euron edestä säästöjä julkiselle taloudelle. Kun aikoinaan tulopoliittisten neuvottelujen aikaan oli tapana sanoa ennen ratkaisua, että on vaikeaa, nyt niin sanotaan ennen neuvotteluja. Syksyllä valmistuneessa asevelvollisuuskomitean mietinnössä siviilipalveluksen lyhentämistä ei mainittu. Sitä on julkisuudessa kutsuttu myös aktiivimalli kakkoseksi, mutta yhtäläisyysmerkkejä niiden välille ei voi vetää. Keskeytymisen syynä on se, että Saramolle tuotiin eduskunnan työhuoneeseen koronapikatestejä. – Millaisessa tilanteessa olemme huhtikuussa kehysten kannalta, en minä osaa sanoa. Saramo huomauttaa, että siviilipalveluksen lyhentäminen tuottaisi myös VM:n kaavoilla taloudellista hyötyä. – Vähän sääli, että se meni pienellä huomiolla politiikan pintakuohujen alla, mutta pääasia, että meni läpi, Saramo tiivistää. Saramo myöntää, että tällä kertaa asia todella on näin. Niiden taustalla on se, ettei työvoimapalveluihin ole saatu palkattua tarpeeksi työntekijöitä. – Samaan aikaan annetaan kuvaa, että vasemmisto ei vastuuttomana puolueena ole valmis tekemään työllisyystoimia. Suomi pääsisi pois ihmisoikeusjärjestöjen mustilta listoilta, valtio säästäisi rahaa ja nuoret olisivat työmarkkinoiden käytössä. Saramon kritiikki kohdistuu asioihin, joita hän kutsuu käynnistysvaikeuksiksi. – Jos tästä kaikesta selvitään, hän ehtii jatkaa kun haastattelu keskeytyy. Tämä ei kuitenkaan käy muille puolueille. – Jätimme ainoana eduskuntapuolueena eriävän mielipiteen asevelvollisuuskomitean mietintöön, eli konservatiivisen ideologian takia järkeviäkään työllisyystoimia ei haluta tehdä. Saramo painottaa, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aktiivimalli leikkasi mekaanisesti hakijalta, vaikka tämä olisi tehnyt kaikkensa työllistyäkseen. Ihmisiä voidaan aidosti auttaa löytämään työ. Korona tosiaan tuo oman sumunsa tulevaisuudelle. Erotuomarina toimii valtiovarainministeriö, jonka kaavoihin hallitus tukeutuu. – Julkisuudessa puhutaan paljon keskustan eksistentiaalisesta kriisistä. – Kehysriiheen on kyllä ladattu melkoiset odotukset ja viritetty potentiaaliset pommitkin. – Kuntapäättäjänä tämä olisi aiheuttanut minulle harmaita hiuksia, jos minulla hiuksia olisi. Parasta uudistuksessa on, että karensseja lyhennetään rajusti, Saramo tiivistää eron. Kansanedustajuuden lisäksi Saramo istuu Vantaan kaupunginvaltuustossa. – Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja (Juha Sipilä) antoi ymmärtää, ettei mitään tarvitse tehdä. Tänä vuonna hallituksen kaatuminen kehysriihessä oli äärimmäisen lähellä. Vaaleista neuVotteluihin Ensi vuonna edessä ovat paitsi sote-vaalit, joihin palataan Saramon kanssa vuodenvaihteessa, myös useammat hallituksen neuvottelut, joista toimittajat ovat perinteiseen tapaan povanneet vaikeita. l Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat tiedotustilaisuuteen riitaisan budjettiriihen jälkeen viime syyskuussa. Tiedetään, että niistä tulee erittäin vaikeat. – Pohjoismaisen työnhaun mallissa on aidosti hyviä puolia. Tietysti kaikki toivovat, että laitetaan isänmaan etu edelle eikä katsota lyhyen tähtäimen kannatusmittauksia. Sen sijaan hän tarjoaa toista työllisyyskeinoa. Kuva: VNK/Laura Kotila.
kolumni Li Andersson Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri. pääomalla vahva ote yliopistoihin Le ht iK Uv a/ em m i Ko rh on en ryhmien edustajien osuus on ollut suurempi kuin yliopistolain määrittelemä 40 prosenttia. Kuuselan tutkimus on julkaistu Sosiologia-lehdessä. Äänestämällä näissä vaaleissa vasemmistoliittoa, voit olla varma että valitset yhteisille sote-palveluillemme asiantuntevan puolustajan, joka tietää, että hyvä hoiva kuuluu kaikille, ei pelkästään heille joilla on siihen varaa. Vasemmistoliitto on tämän maan uskottavin laadukkaiden ja tasa-arvoisten palveluiden puolustaja. Ihmiset jotka huolehtivat meistä ja läheisistämme ansaitsevat kunnolliset työehdot. Elinkeinoelämällä on merkittävä asema, jos sitä vertaa esimerkiksi kulttuurin ja kolmannen sektorin edustukseen. Vasemmistoliiton lähtökohta on, että elintärkeät sosiaalija terveyspalvelumme tuotetaan myös tulevaisuudessa pääosin julkisina palveluina. Onkin todella tärkeää työskennellä yhdessä ja näyttää, mistä näissä vaaleissa on kyse: esimerkiksi vanhusten hoivasta, mielenterveyspalveluista ja sote-ammattilaisten palkasta sekä työoloista. Tutkimuksen mukaan yliopistojen hallituksiin on vuosina 2010–2020 noustu selvästi useimmin elinkeinoelämästä (39 %). Tässä maassa on nimittäin kärjistymässä yhtäaikaisesti monta eri elintärkeisiin sote-palveluihimme liittyvää ongelmaa, jotka on korkea aika nostaa huomion keskipisteeseen. Kuuselan mukaan kehitys haastaa tieteen riippumattomuutta. Jo kuntavaaleja koskeneista tutkimuksista tiedämme, että terveydenhuolto ja vanhustenpalvelut ovat vuodesta toiseen kärjessä ihmisiä eniten kiinnostavina teemoina. Elinkeinoelämän lisäksi ulkopuolisten jäsenten vahvistunut asema yliopistojen hallituksissa on siirtänyt valtaa muillekin eliiteille. Tulevina vuosina meidän on onnistuttava vahvistamaan vanhusten hoivaa, selätettyä Suomessa kytevä mielenterveyskriisi sekä varmistettua sote-alan ammattilaisille hyvät työolot. Olemme työskennelleet heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien ja palvelujen eteen puolueen syntymästä asti. Se on hyvä tapa yrittää häivyttää politiikka politiikasta. useimmissa yliopistoissa ulkopuolisten sidosPolitiikka KU 51 /2 02 1 | 37 toisinaan tuntuu että aika moni päättäjä ja puolue, erityisesti poliittisen kentän oikealla laidalla, on tehnyt parhaansa antaakseen mahdollisimman byrokraattisen ja vaikeaselkoisen kuvan siitä, mistä tammikuun sote-vaaleissa on kyse. Suurituloisimman promillen edustus yliopistojen hallituksissa on 200-kertainen sen laskennalliseen kokoon nähden. Tämäkin on vallankäyttöä; mihin kysymyksiin käännetään huomio ja mistä asioista puhutaan. Tällä hetkellä naisvaltaisilla sosiaalija terveysaloilla tehdään korvaamattoman arvokasta työtä usein liian pienellä palkalla ja kiireen keskellä. Tämä on todella hälyttävä luku. Kaikista yliopistojen ulkopuolisista hallitusjäsenistä 26 prosenttia on ollut myös Suomen 500 suurimman yrityksen hallituksessa tällä vuosituhannella. Akatemiatutkija Hanna Kuuselan selvityksen mukaan uudistus toi yliopistojen hallituksiin lähes kymmenkertaisen määrän elinkeinoelämän edustajia kolmannen sektorin edustajiin nähden. Näissä vaaleissa me voimme yhdessä valita toisin. Elinkeinoelämän valta näkyy myös siinä, miten vahvat siteet yliopistojen hallitusjäsenillä on suuryritysten hallituksiin. TärkeimmäT vaaliT käydään nyT ja vasemmisToliiTTo on suomen luoTeTTavin soTe-puolue Se on parasta mitä suomalaiselle yliopistosektorille on tapahtunut sen jälkeen kun ne on perustettu, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen hehkutti yliopistolakiuudistusta vuonna 2009. Sote-alueet järjestävät jatkossa suurimman osan yhteisistä terveysja hyvinvointipalveluistamme. Yliopistojen hallitusjäsenistä vain noin 6 prosenttia edustaa kulttuurin tai taiteen kenttää ja 4 prosenttia järjestösektoria. Juuri politiikasta sekä hyvinvointivaltiomme tulevaisuudesta näissä vaaleissa on nimenomaan kyse. Loput tulevat tiedeyhteisöstä (28%) – ja etenkin sen professorikunnasta. Sote-vaaleissa päätetään palveluista, joita jokainen meistä elämänsä varrella tarvitsee. Kaupallisten terveyspalveluiden tavoite on tuottaa voittoa ja minimoida kulut. Vuoden 2010 yliopistolakiuudistus edellytti, että yliopistojen hallituksissa on oltava vähintään 40 prosenttia yliopistoyhteisöjen ulkopuolelta nimitettyjä jäseniä. Siksi aluevaaleissakin pitää puhua näistä konkreettisista ihmisiä koskettavista kysymyksistä ja palveluista, eikä jäädä jumittamaan hallintorakenteisiin. Julkista ja poliittista valtaa edustaa noin viidesosa (21%) hallituslaisista. Akatemiatutkija Hanna Kuuselan mukaan tieteen riippumattomuuden periaate on murtumassa. Niistä on tulossa myös merkittäviä työnantajia. Tällä reseptillä ei synny hyvää hoivaa. Jopa 22 prosenttia ulkopuolisista hallituslaisista lukeutuu Suomen suurituloisimpaan promilleen. KU. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan äänestysaktiivisuus aluevaaleissa voisi jäädä jopa alle 40 prosenttiin. Vaalien epäpolitisoimisesta kielii myös se, että kokoomus on mennyt vaaleihin sloganilla ”tervettä maalaisjärkeä”. Laadukkaan hoivan edellytys on myös, että meidän yhteiseen hoivaamme tarkoitetut rahat todella käytetään palveluihin ja huolenpitoon – ei yritysten voittoihin. Uudet hyvinvointialueet saavat ratkaistavakseen vaikeita kysymyksiä, joihin vasemmistoliitolta löytyy vankat ratkaisut
Pölkyiksi sahasimme kotipellon ympärillä olevat pienet hirsiladot. Rakennuslautakunnassa ja samoin pankissa sanottiin, että näillä piirustuksilla saadaan sekä rakennuslupa että rakennuslaina, ovathan piirustukset asiantuntijan laatimat. Sen, mitä kokoomus ei aiemmin saavuttanut valtakunnallisesti, se varmasti pyrkii viemään läpi alueellisesti. Aineistot KU:ssa tehtäviin vedosilmoituksiin edellisen viikon torstaina klo 10.00 mennessä. Avainasemassa ovat osaavat ammattilaiset: lähihoitajat, sairaanhoitajat ja lääkärit. lmoitustrafiikki ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Navetan pohja lujitettiin soralla ja kivillä, jotka hakattiin maaperään junttapölkyllä. Tämän torjumiseksi aluevaalit ovat äärimmäisen tärkeät. Myös ensihoito on turvattava koko sote-alueella. Selitys on, että jo nyt lähes aina on kyse yksityisestä terveysasemasta, joten valinnanvapautta ei tarvittu keppihevoseksi. Pölkkynavettaan tarvittava puutavara saatiin omalta tilalta, mutta sen työstämiseen tarvittiin ulkopuolista apua. Politiikka 38 | KU 51 /2 02 1 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Toistaiseksi kokoomus on pitänyt tässä asiassa matalaa profiilia. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Pölkyt sahattiin 30 sentin mittaisiksi, ja piiruvärkkiin sahattiin tukista lankkua ja lautaa. Opiskelussa tekemieni navetanpiirustusten pohjalta suunnittelin myös Tuulelan navetan, tosin pienempänä ja muutamin muutoksin. Edellisellä hallituskaudella se oli vähällä saada tässä tavoitteessa jättipotin. Liitä aina mukaan puhelinnumero ja postiosoite. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jos kokoomus saa nykygallupien mukaisen kannatuksen, on suuri vaara, että sote-uudistus päätyy ojasta allikkoon. Kaikkeen edellä kirjoittamaani tarvitaan myös resurssit, jotka maamme hallitus onkin luvannut hoitaa. Kenttäsahaa hoiteli Yrjö itse pääsahurina, ja minä ohjailin tukkia takaapäin peräsahurina. Hautaniemen Yrjöllä oli tarvittavat välineet, pieni sirkkeli ja pieni kenttäsaha, joita oli helppo siirrellä paikasta toiseen. Sen teimme yhdessä veljesporukalla. Yleensä näissä asioissa tarvittiin kyllä rakennusmestarin eikä agronomin tekemät suunnitelmat. Heidän jaksamisestaan on pidettävä huolta. Jos todellinen tavoite olisi ollut sinänsä kauniilta kuulostava valinnanvapaus, miksi sitä ei vaadittu työterveyteen. Julkiselle taloudelle olisi jäänyt vain maksumiehen rooli. Muurauslaasti sekoitettiin hevoskierrolla toimivassa laastimyllyssä – kotitekoinen sekin. Silloin kokoomus hyväksyi sote-uudistuksessa likimain kaikki kepun vaatimukset hintana laajasta yksityistämisestä, joka oli puettu valinnanvapauden hämäyskaapuun. Mikko Aura Ylöjärvi aluevaalit tärkeät kokoomuksen torjumiseksi tuleviSSa aluevaaleiSSa valitaan 69 edustajaa, jotka pääsevät vaikuttamaan ratkaisevasti siihen, kuinka tuleva sote-alue toimii. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Laasti sekoitettiin notkeasta saPölkkynavetan tarina kokoomukSelle Sote-uudiStukSeSSa kuten monissa muissakin asioissa tärkeintä on mahdollisimman suuren hyödyn tuottaminen yksityiselle bisnekselle. Seinän alle tuli vahva kivijalka ja sen päälle tukeva pohjahirsi, jonka varaan pölkkyseinä rakennettiin. Nykyhallituksen esitykselle kokoomus antoi täyden tyrmäyksen, vaikka se muilta kuin yksityistämisen osalta on lähes sama kuin Sipilän hallituksen malli. Eivät edes kokoomuksen aiemmin korostamat ”leveämmät hartiat” sitä enää kiinnostaneet. Hirret ajoimme navettapihalle, missä pölkytys tapahtui. Vaara ei kuitenkaan ole ohi. Siellähän mennään sille terveysasemalle, jonka kanssa työnantaja on tehnyt sopimuksen. Pölkkyä näki tosin aika harvoin rakennustyömailla, mutta Nivalassa, Junnonperän Tuulelassa, rakensimme pölkkynavetan kesällä 1952. Nina Päivärinta Lahti LMO TUSTEN JÄTTÖAJAT OVAT MUUTTUNEET Valmiit asiakkaalta tulevat pdf-ilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 10.00 mennessä. Ethän jätä arvokasta äänioikeuttasi käyttämättä. Agronomiopintoihini kuului rakennussuunnitelman teko, ja kotieläinlinjan opiskelijana laadin navettasuunnitelman. Henkilökohtaisesti haluaisin, että jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa tai kaupungissa ihmiset pääsevät lääkäriin lain vaatiman ajan sisällä niin terveydenhoitajalle kuin tarvittaviin jatkotoilääkäriin lain vaatiman ajan sisällä menpiteisiin. Karvoskylällä oli rakennettu pölkkynavetta jo aikaisemmin, ja Sievin Järvikylällä rakennettiin meidän kanssamme samanaikaisesti pölkkynavettaa, josta aiheesta kävimme tuolloin yhteisiä keskusteluja. Vanhustenhuollossa on erityisesti pidettävä huolta siitä, että palveluasumisessa taataan hyvä hoito ja arvokasvanhuus. On tärkeää, että kaikki käyttäisivät äänioikeuttaan ja saisimme kansalaisten mandaatilla valitut demokraattiset päättäjät. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto SuomeSSa rakennettiin puupölkyistä navetoita ja muitakin rakennuksia jo 1800-luvulla. Piiruvärkin rakensimme omatoimisesti, joskin aluksi saimme siihen opastusta kirvesmieheltä ja serkkupojalta Peltolan Arvilta
Rakennus varustettiin valoisilla ikkunoilla ja tiiviillä ovilla. Laastia käytettiin runsaasti. Viestit upposivat tarpeeksi hyvin, jotta molemmat kampanjat saavuttivat tavoitteensa. Me kaikki kahdeksan jälkeläistä valmistuimme ammatteihimme ja hajauduimme eri puolille Suomea. Luontokato ja ilmastokriisi etenevät sellaista vauhtia, että optimismista on vaikea pitää kiinni. Varastona ollut navetta paloi muutama vuosi sitten. Tiilija betonirakenteet raivattiin pois, ja nyt alueella on viheriä nurmikko. Kuloja poltettaessa tuli otti väärän suunnan, ja navetta paloi viimeistä pölkkyä myöten. Kannattaa kuunnella. Yhdysvaltalainen toimittaja Anna Applebaum on noussut jonkinlaisen liberaalisen teknokraattisen edistysmielisyyden lemmikiksi, kun hän on hyökännyt voimakkaasti autoritaareiksi kääntyneitä vanhoja ystäviään vastaan. Syypää heidän ahdinkoonsa löytyy poliitikoista, jotka lupasivat liian pitkään, että mikään ei muutu. Toki nyt jäljellä on entistä enemmän niin sanottuja vaikeita ilmastopäätöksiä. l Jussi Virkkunen Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja. Ämpäri tyhjennettiin nousevalle seinälle, ja puut ujutettiin laastiin tiiviisti, eikä muuraukseen jäänyt aukkoja. Pieni esimaku tästä on esimerkiksi turveteollisuuden alasajo, joka osuu suoraan muutamiin tuhansiin ihmisiin. Sen sisälle eristettiin myöhemmin pölkkymuurauksella kahden hevosen talli. Yksi siirsi pölkkyjä muurarille, toinen kantoi laastia, ja nuorin veli kierrätti hevosella laastimyllyä. Perinnönjaossa vanha päärakennus jäi yhteiskäyttöön. Tähän pelkoon perussuomalaiset ovat tarttuneet ja alkaneet lietsoa ajatusta ”tavallisen ihmisen elämää kurjistavista ilmastotoimista”. Mitään hyötyä 1980-luvun tai sitten 1970-luvun haikailussa ei ole. Politiikka KU 51 /2 02 1 | 39 sivun 25 ristikon ratkaisu viimeinen sana Nostalgiassa on väärää voimaa A loitetaan vinkillä. P O S L O V A L E N E I L I R I S N O E T M I K K I E S T E M I A T T S N E S T E A L O I T U S A M M U U T R A A N U T A R U O H U E T U F R E E S I T L E S T Y O R S O N P I E K S U T A L A I T E P A L A A K O N I U T E R I K V I E R A S E D E L T Ä A K K U N A T O T Ö N Ö K S A A T E N T D S Ä Ä T L A A T O K K A K Ö Y S I O M A R O S I O E T S I J Ä T L O A T K I K Ä O M M E L O V E T K A I S T A Ä I T I K I I A A N N I V I R E V A S I L I R I T A R I Ä L L I E L L A I S Ä T O U T I A S T I A T vesta, pölkynteossa syntyneestä sahajauhosta ja pienestä määrästä vettä. Se ei ole ihme myllerryksessä olevassa maailmassa. tulevaisuutta käsittelevä puhe on usein uhkien täyttämää. Rakennuksen välikatto tehtiin vahvoista laudoista ja eristyksenä käytettiin olkisilppua ja ojanreunasta lohkottuja turppaita. Mennyttä pitää ymmärtää, jotta toisenlainen maailma on paitsi mahdollinen myös toteutuva. Samalla moni pelkää, miten elämä muuttuu, kun yhteiskuntaa tehdään hiilineutraaliksi. Alkuvalmistelujen jälkeen tapahtui muuraus. Printtilehdestä elävässä yhtiössä menneeseen katselu on myös houkuttelevaa – sieltä löytyvät suuremmat levikit, iso toimitus, hulmuavat punaliput ja painomusteen tuoksu. Vastauksia näihin ei löydy menneisyydestä. Hän huomautti, että Suomen päästöt ovat laskeneet 44 prosenttia huippuvuodesta 2003. Nyt olemme kaikki eläkeläisiä ja asumme omilla paikkakunnillamme. Eikä se ole mikään ihme. Navetta valmistui, ja lehmät sekä me omistajat saimme nauttia tuosta valoisasta ja viihtyisästä rakennuksesta kymmenen vuotta: lopetimme karjanpidon vuonna 1962, ja navetta oli valmistunut vuonna 1952. Vesikatto tehtiin päreistä niin ylös, että sen alle muodostui heinävintti. ”Miten tämä on heikentänyt sinun elämänlaatuasi?” Kaskeala kysyi. Seinät nousivat, ja navetta valmistui kesän kuluessa. KU on aloittanut Kaikki uusiksi -podcastin, jota juontaa politiikan toimittaja Toivo Haimi. Se, että iskulauseet osoittautuivat sanahelinäksi, ei siinä vaiheessa enää haittaa. Katse pitää aina olla eteenpäin, vaikka se monella tapaa kuulostaa lattealta fraasilta, jota hoetaan erilaisissa johtajaseminaareissa. Erkki Raudaskoski Rovaniemi. Siellä Veli-Juhani toimi oppikoulussa matematiikan opettajana. Protect Our Winters -ilmastojärjestön Suomeen perustanut Niklas Kaskeala teki tähän liittyen osuvan havainnon vähän aikaa sitten. 1980-luvun Suomesta moni saattaa muistella ihania lämpimiä kesiä, vähemmän täysin pilaantuneita jokia, isoa asunnottomuusongelmaa ja hyvin suvaitsemattomia mielipiteitä. Mutta ylipäätään tärkeintä on pohtia, miltä uusi maailma tulee näyttämään. Perussuomalaisten ”äänestä Suomi takaisin” -slogan on yksinkertainen ja vetoava. Joulukuussa Haimi keskusteli Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihman kanssa nostalgiasta, josta Vihma on julkaissut kirjan. Nostalgia on tällä hetkellä maailmaa voimakkaasti liikuttava voima. Applebaum jättää kirjoituksissaan pohtimatta, kuinka hänen hellimänsä uusliberalistinen talouspolitiikka on vaikuttanut näiden ihmisten nousuun. Äiti ja isä muuttivat Nivalan kirkonkylälle asumaan. Paluu johonkin vanhaan kansainväliseen järjestykseen ei tule enää tapahtumaan. Lattiaparret, ruokintapöytä ja lantakouru valettiin betonista, samoin vesisäiliö, josta saatiin vesi betonisiin juomakuppeihin. Navetan etuosasta erotettiin tiilimuurauksella karjakeittiö ja sauna, ja navetan jatkoksi rakennettiin suuri karjalato, johon mahtuivat kotipellon heinät. Siellä voimme kesäisin asua ja muistella menneitä. Demokratian ahDinko, kansainvälisen järjestyksen murtuminen, sotilaallisten jännitteiden kasvaminen. Entä mitä pölkkynavetalle kuuluu. Se oli veljesten yhteistyötä. Samalla tavalla Britannian EU-eroa ajettiin nostalgialla ”otetaan takaisin kontrolli” puhumattakaan Donald Trumpin kampanjasta. Uhkakuvia riittää ilmastokriisin ja luontokadon lisäksi. Kun muutos tuli, ei näistä poliitikoista kuulunut mitään. Tarrautuminen johonkin myyttiseen menneeseen on houkuttelevaa, kun edessä on sumua
Se on perinteinen laaja vuosilehti.. Verkkosivumme palvelevat kaikkien pyhien läpi päivästä päivään: kansanuutiset.fi Seuraava KU ilmestyy jo 31.12