SIVU 23 kansan uutiset . Viikkolehti | 23.4.2021 | 3,5 € 16-003251-2116 | kansanUUtiset.fi Vasemmiston tulisi olla rohkeiden visioiden lähtöpiste sivu 12 Riihimäen vasemmistolla pyyhkii hyvin sivu 7 Kivistön kommentti kohukirjan väitteisiin sivu 16 Kemin musta tiistai. 16/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa
TÄSTÄ INNOSTUN NYT sirpa koskinen Toimituspäällikkö 16/2021 Perjantaina 23.4.2021. Sitä reilu siirtymä tarkoittaa. LUE LISÄÄ SIVULTA 18 Jussi Ahokas kertoo kolumnissaan uskovansa yhä voittavansa taannoisen talousvedonlyönnin. Siksi nyt pitää keskittyä siihen, että turpeesta elantonsa saavat ihmiset löytävät uuden elinkeinon. Se ei tarkoita saastuttavan elinkeinon toiminnan jatkamista poliittisilla päätöksillä. Siksi niiden ympärillä vellovan julkisen keskustelun valtarakenteita ja perinteitä on syytä tarkastella kriittisesti, toteaa Johannes Jauhiainen kirjajutussaan. Nopeasti eroon turpeesta Ikäluokkani koronarokotukset käynnistyivät alkuviikosta. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Lehtikuva Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Hänen veikkauksensa oli, että Suomessa työttömyysaste painuu pian alle viiden prosentin. Se on keskustan mielestä tällä hetkellä liian kova. Riippumatta siitä, mitä päätöksiä hallituspuolueet tekevät, kertoo siihen valmistautuminen jo jotain. Erityisesti se kertoo ilmastotoimien vaikeudesta. Että riskiryhmien ja vanhimpien ikäluokkien rokotukset on niin hyvällä tolalla, että me plus kuuskymppisetkin jo kelpuutetaan. Saarikon kommentti oli hämmentävä mutta samalla ymmärrettävä. l T ämän lehden mentyä painoon hallituspuolueet kokoontuivat pohtimaan hallituskauden puolivälietappia. LUE LISÄÄ SIVULTA 6 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. peasti ja tietysti hallitusti. Siitä on päästävä eroon noPÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. Turpeella tuotetaan vain muutama prosentti energiasta, mutta sen osuus ilmastopäästöistä on huomattavasti korkeampi. Hän vaati hidastamaan turpeen alasajon vauhtia. Turpeen nostaminen myös pilaa ympäristöä. Ilmastokriisi ei odota. Kesto Määräaikais. Niinpä kommentti on helppo nähdä omien kannattajien kosiskeluna. Turve on kivihiilen tapaan Suomen energiantuotannon murheenkryyni. Samalla pitää huolehtia siitä, että turvetta ja myös kivihiiltä ei korvata jollain muulla poltettavalla materiaalilla kuten hakkeella. (10 %). Nyt ei pidä keskittyä siihen, että tuhoon tuomittua alaa ylläpidetään turhaan. AgraariSuomen perintönä tuota kutsutaan riiheksi eli tällä kertaa puoliväliriiheksi. Markkinamyönteisen puolueen luulisi ymmärtävän, että päästökauppa toimii tarkoituksensa mukaisesti, kun hyvin haitallisen energiamuodon hinta nousee. Keskustan puheenjohtaja, kulttuurija tiedeministeri Annika Saarikko, julisti, että turveteollisuus on liian kovan muutoksen kourissa. Joka tapauksessa turpeen kohtalon tulee olla sama kuin kivihiilen. Ymmärrettävä Saarikon linjaus oli siinä mielessä, etä turpeen työllistävä vaikutus on keskustan kannatuksen sydänmailla. Olihan tästä puhuttu, mutta silti varaussivustolle hakeutuminen nostatti tunnelmia. 2 | KU 16 /2 02 1 Siirtolaisuus, maahanmuutto ja pakolaisuus ovat aikamme puhutuimpia ja tunteita herättävimpiä ilmiöitä. Hämmentävä se oli siksi, että turpeen käytön vähentyminen energiakäytössä johtuu osin markkinoista
Ha nn a OK sa ne n. AjAssA KU 16 /2 02 1 | 3 01 AjAssA T urkulainen Mirka Muukkonen palaa politiikkaan. – Kyllä politiikka kuitenkin on niin verissä, että on tosi kiva olla ehdolla, hän sanoo. Pääsee myös eri lailla juttelemaan kaupunkilaisten kanssa. – Lisäksi kun katsoo välillä politiikkaa ulkopuolelta, näkee asiat eri kannalta. Paluu politiikkaan Mirka Muukkonen on konkari Turun kunnallispolitiikassa. Muukkonen arvelee, että olisi ehkä ajautunut burn outiin, jollei olisi hypännyt välillä pois. Muukkonen ehti olla yhden kauden varavaltuutettuna ja kaksi kautta valtuutettuna, kunnes päätti jättää viime kuntavaalit väliin perhesyistä. Hän on vasemmistoliiton pormestariehdokas. – Ilman muuta, Muukkonen vakuuttaa. Tavoite on päästä taas valtuustoon. Nyt on virtaa. – Taukoa kannattaa pitää, jos vähänkään tuntuu siltä, hän toteaa. TeksTi Tuula Kärki Mirka Muukkosta kiinnostaa sotealan varapormestarin pesti
Li Andersson?on?ehdolla?Turussa.. Turun?Vasemmistoliitto?teki?nopeasti?päätöksen,. pois. häneen. Muukkonen?arvioi. . teemoihinsa. Sote-aSiat kiinnoStavat Muukkonen?istui?kolme?kautta?eli?12?vuotta?Turun?sote-lautakunnassa,?ja?sosiaali-?ja?terveysasiat. kunnissa,. päätöksiä?palvelujen?kehittämisen?suhteen.?Haluan?olla?kuntatasolla?katsomassa,?että?ne?oikeasti. pyrkiä. tehtävään. Pirjo Rinne?ja?Sauli Saarinen,?jää?pois.?Lista. Mieluinen haaSte Muukkonen?päätyi?pika-aikataululla?vasemmistoliiton. –?Varsinkin?näin?kriisiaikana?tavallisesti?itsestäänselvyytenä?pidettyjen?peruspalveluiden?merkitys?korostuu?todella?paljon.?Niistä?huolehtiminen?on??vasemmistoliiton?peruskauraa:?halutaan. sitä?hyvää,?mitä?on?tarkoitettu. Muukkonen?kiittelee?vasemmistoliiton?ehdokasasettelua,?vaikka?kaksi?pitkän?linjan?valtuutettua,. voi. kampanja. ehdokas. toiMinut turun Vasemmistoliiton puheenjohtajana, sosiaalija terveyslautakunnan jäsenenä sekä maakuntavaltuutettuna. kommentoimaan. . valittu. mikä. varapuheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen. Työskentelee hankitsijana Turun ammatti-instituutissa. –?Jos?perussuomalaiset?syö?kokoomuksen?ääniä,?meillä?voi?olla?jopa?viisi?tasavahvaa?puoluetta.. Yksi. ehdokkaat.. –?Mutta?jaossa?ovat?myös?apulaispormestarien. oikeasti. hallituksen. ollut VaseMMistoliiton puoluevaltuuston 2. lisäksi. muut. iso. Kolmanneksi?keskeiseksi?asiaksi?puutarhurin. rikosepäilyjen. . asuu turun Raunistulassa pienessä puutalossa soman puutarhan keskellä. puolueeseen,?hän?muistuttaa. omiin. onnistuttu. suunnalta.?Pitkään?Turun?kuntapolitiikassa?mukana. AjAssA 4 | KU 16 /2 02 1 Entä pormestariksi. siihen,?miten?päin?lopputulos?keikahtaa.?Tavoitteena?on?saada?vaalivoitto?ja?haastaa?nykyinen?hyvin?kokoomuslainen?linja. on koulutukseltaan puutarhuri ja myyjä. kiinnostavat?yhä.?Sen?alan?apulaispormestarius. enemmän. l Mirka Muukkonen . Muukkosen. keskittyä. MiniSteri vetää vaaleja Oma?apunsa?Turussa?vasemmistoliiton?menestykselle?on?siitä,?että?puolueen?puheenjohtaja. rahat. muun. Vaaleissa?jokaisella?onkin?mahdollisuus?vaikuttaa. kansalaisten?suosiossa,?häntä?tykätään?äänestää,. –?Tässä. keskittyä. takaisin. paikat?ja?muita?keskeisiä?tehtäviä.?Niistä?vasemmistoliiton?pitää?olla?valmis?ottamaan?kiinni. Lisäksi?koulutuspolitiikka?on?tärkeää?Muukkoselle. Pormestariehdokas. koulutuksen?saanut?ehdokas?nostaa?ympäristöpolitiikan.?Hän?mainitsee?kaupunkimetsät?ja?viherrakentamisen. pyydetään. syy. . –?Hän?ministerinä?seuraa?tarkkaan?sitä,?miten. . oli kansan Uutisten ensimmäisiä bloggareita. viedään?käytäntöön?ja?rahoilla?oikeasti?saadaan. ehti. auttaa?sitten?ihmisiä?jaksamaan?arjessa. jättäytyi. on. –?Hallituksessa. olisi?hänelle?mieleen. vuoksi.. aiemmin. taata. –?Minua. . laajaalaisesti?kaikkia?kaupunkia?koskevia?asioita.?Yksittäinen. isoja. –?Totta?kai?Li?tuo?näkyvyyttä,?ja?koska?hän?on. kanavoimat. VaseMMistoliiton pitkäaikainen kuntapoliitikko Turusta. . Nyt. peruspalvelut. että?vasemmistoliitto?kuuluu?neljään?suurimpaan. –?Turussa?on?siinä?mielessä?kutkuttava?tilanne,. pitää??hän?naurahtaa. olleena?koin?pormestariehdokkuuden?haasteeksi,. . on. jotta?päästiin?jatkamaan?vaalityötä. Sasu Haapanen. laadukkaat. Perheeseen kuuluVat aviomies ja kaksi aikuista poikaa. . tekemään. kohdistuneiden. –?Se?edellyttäisi?aivan?huimaa?vaalivoittoa?vasemmistoliitolta.?Kuinka?realistisena?sitä?kukakin. . pormestariehdokkaaksi,. Ha nn a OK sa ne n. kunnille. jonka?haluan?ottaa?vastaan,?hän?sanoo. . on?täysi,?ja?mukana?on?yksi?ministeri?ja?yksi?kansanedustaja. maan?hallituksessa. tehtävään. kun. näkyvillä. käytetään. kuin. . Muukkosen. kuntapolitiikkaan?onkin?se,?että?vasemmistoliitto?on. joutuu. muassa?paljon?erilaisiin?paneeleihin.. –?Olenhan?töissä?koulussa,?Turun?ammatti-instituutissa?hankitsijana?toimiva?Muukkonen?sanoo. so?siaali-?ja?terveysasioihin. pyydettiin. Mirka Muukkosen mukaan Turussa voi vaalien jälkeen olla viisi tasavahvaa puoluetta. oma. . monelta. Viime?vaaleissa?isompia?olivat?kokoomus,?vihreät?ja?SDP.?Nyt?tilannetta?sekoittaa?perussuomalaisten?nousu?gallupeissa
Samaan aikaan huhtikuussa 2001 hallituksessa kiisteltiin puolustusmäärärahojen tasokorotuksesta, jota vasemmistoliitto vastusti. Alentamalla veroja talous paranee automaattisesti. some ennen koronaa asiantuntijat arvioivat, että senhetkisellä tahdilla sukupuolten välinen tasa-arvo saavutettaisiin sadan vuoden kuluttua. Tätä on historian väärällä puolella seisominen. Samalla tämä myös kertautuu muille elämän osa-alueille. Vasemmistoliitto @vasemmisto 15.4. Samoin eri perheissä kotityöt jakaantuvat eri tavoin. Tunteja kun on kaikilla vuorokaudessa vain saman verran. Yhä suurempi osa meistä on nyt yli vuoden ajan viettänyt yhä suuremman osan arjestaan kotona. Sama pätee myös lastenhoitoon. Korona muodosti tasa-arvoKriisin AnnA lemström Kirjoittaja on Vasemmistoopiskelijoiden puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Helsingissä. AAmulehden pääkirjoitus 18.4. Häpeällistä! Mai Kivelä @MaiKivela 16.4. Korona muodostaa myös tasaarvokriisin. Naisten käyttäessä aikaa kotitöihin jää muulle vähemmän. Kai Hirvasnoro Hornetit maksoivat 22 miljardia markkaa 20 vuottA sitten Hornet-hävittäjien lopullinen hinta yli kaksinkertaistui siitä, mitä 1990-luvun alussa puhuttiin. lAinAttuA Ruuhkautuneista mielenterveyspalveluista avun hakeminen voi olla hyvin kuormittavaa, siksi avun saaminen ei saa olla kiinni nuoren tai vanhempien sinnikkyydestä. Kriisitilanteilla on tapana kärjistää eriarvoisuutta. Vastakauppojen merkitys Suomen viennille oli ennakoitua vähäisempi. Perhemuotoja on monenlaisia. Myyjän ja sen alihankkijoiden piti hankkia kauppasummaa vastaava määrä vientiä, vienninedistämistä tai teknologian siirtoa Suomelle. Näin tiedemaailman miesvaltaisuus on korona-aikana korostunut entisestään. Toteuttaessamme koronaelvytystä meidän on muistettava elvyttää myös sukupuolten tasa-arvoa. Vientikauppojen lyhytaikaiset työllisyysvaikutukset ministeriön tilaaman tutkimuksen tekijät arvioivat ”melko vaatimattomiksi”. Firma haluaa korvauksia siitä, että Hollanti toimii ilmastokriisin edessä. Kolumni JU KK a Pa rK Ka ri. Fortumin tytäryhtiö Uniper aikoo haastaa Hollannin oikeuteen maan kivihiilikiellon takia. Varmasti monessa perheessä kokkaus, tiskit tai iltasadut jakautuvat aikuisten kesken tasan. Huomisen tulisi olla eilistä parempi, ei huonompi. Siksi sillä, mitä juuri näiden neljän seinän sisällä tapahtuu, on nyt vielä suurempi vaikutus kuin ennen. Muun muassa terveydenhuoltoalan naispainotteisuus, lähisuhdeväkivallan kasvu ja naisten heikommat uudelleentyöllistymismahdollisuudet ovat aiheuttaneet sukupuolten väliselle tasa-arvolle koronan aikana suurta takapakkia. McDonnel Douglasin 64 Hornetin kauppaan sisältyi sataprosenttinen vastaostovelvoite. Koronan myötä moni lapsi on ollut poissa koulusta ja arkipäivien hoivavastuu on siirtynyt kouluilta vanhemmille. Korona ei muodosta vain terveysja talouskriisiä. AjAssA KU 16 /2 02 1 | 5 1990-luvun Hornet-Hävittäjäkaupan lopullinen hinta oli 22 miljardia markkaa, kertoi kauppaja teollisuusministeriö huhtikuussa 2001. Pääministeri Paavo Lipponen syytti vasemmistoliittolaisia ”kommunisteiksi”, joilla silmät alkavat kiilua, kun puhutaan puolustusmäärärahoista. Koronan aikaan me esimerkiksi syömme useammin kotona. Nyt vastaava luku on 136. Kaikki eivät elä heteroydinperheissä. Esimerkiksi pandemian aikana miesten lähettämien käsikirjoitusten määrä tieteellisiin julkaisuihin on kasvanut, kun taas naisten lähettämien määrä on laskenut. @paavoarhinmaki: Kysyisinkin valtiovarainministeri Vanhanen teiltä, oletteko te lukenut Paroni von Münchhausenin seikkailuja ja uskotteko siihen, että suosta voi nousta vetämällä itse itseään hiuksista. Ja naiset vastaavat selvästi useimmin ruoanlaitosta ja siivoamisesta. Väestötasolla naisten ylikorostunut osuus monissa kodin arkiaskareissa on kuitenkin huomattava. Enemmistö vastakauppoihin osallisiksi päässeistä yrityksistä uskoi, että kaupat olisivat syntyneet muutenkin
Onko kohta täystyöllisyyden aika. ateneumin taidemuseo avautuu yleisölle ti 27.4. Ensimmäinen on se, että koronakriisi opetti myös suomalaisille päättäjille, että finanssipolitiikalla voi vaikuttaa työllisyyteen. Uskoin, että talouden hyvä veto kantaa seuraavat vuodet, hallituksen politiikka tukee työllisyyttä ja myös väestörakenteen muutos näkyy työttömyysasteen alenemisena. Mitä nopeammin tuki tavoittaa työttömäksi tai tutkinnottomaksi jääneen, sitä paremmin tuo tavoite saavutetaan. 27.4. Tästä hyvä esimerkki on Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore raportti, jossa kyseisen ryhmän kooksi arvioitiin yli 140 000 henkilöä. Kolumni Uskon yhä siihen, että Suomessa työttömyysaste painuu pian alle viiden prosentin. Näistä positioista on mahdollista ajaa vaikuttavasti hyvinkin toisenlaista työllisyyspolitiikkaa. Toiseksi näyttää siltä, että niin sanotusti sitkeästi työttömäksi joutuneet työikäiset aletaan viimein tunnistaa ryhmänä, jonka työllistäminen vaatii kohdennettuja toimia. Toivon siis, että elvyttävä finanssipolitiikan linja saa jatkoa ja että työttömyyden katkaisuun investoidaan jatkossa aiempaa rohkeammin. Tärkeämpää on tietysti se, että yhä useammalla suomalaisella on työtä ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen. Se koskee Suomen työttömyysastetta vuonna 2023. Arvo Salon koetut vaiheet ma 26.4. mennessä pirkanmaanvas@pirkanmaanvas.fi tai 050 443 4164. Vaikka se voi kuulostaa uskomattomalta, niin en ole. klo 18 etäja lähikokouksena Sorinkatu 4. Onneksi Suomessa koronataloutta hoidettiin mallikkaasti, eikä työttömyyden kasvu lähtenyt lapasesta. Riikka Ylitalon haastattelu teoksestaan Sanamaagikko. Investoimalla lisää tähän toimintaan eli valmennukseen, tuettuun työhön sekä muihin voimavaroja lisääviin toimiin saamme pitkällä aikavälillä paljon enemmän työssäkäyviä työikäisiä. Vieraiden on ostettava lippu saapumisajankohdalle Lippu.fi:stä. Sitten tuli koronavirus. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen kaikille halukkaille tarjottaisiin heille sopiva työpaikka muutoin työttömyyskorvauksella jatkuvan työhaun sijaan. TiedoT TapahTumapalsTalle viimeistään maanantaihin klo 16:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki. Löin asiasta vetoa kansanedustaja Juhana Vartiaisen kanssa heinäkuussa 2019, kun Antti Rinteen hallitus oli aloittelemassa urakkaansa. Vartiaisella on kuitenkin etu talousvaliokunnan puheenjohtajana ja mahdollisena tulevana Helsingin pormestarina. Työllisyyttä tukeva finanssipolitiikan linja näyttää todennäköisemmältä kuin pitkään aikaan. klo 9. Vasemmistoliiton tampeReen kunnallisjärjestön kevätkokous to 29.4. Jos ihminen siis haluaa tehdä itselleen sopivaa ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, on yhteiskunnan velvollisuus sitä järjestää. Menestys on ollut toistaiseksi hyvä, mutta yksi vuoden 2019 kesällä tehty veto hieman huolettaa. Näillä keinoilla voin jopa voittaa vetoni Vartiaisen kanssa. Olenko heittänyt kirveeni kaivoon vedon suhteen. Tähän on kaksi syytä. Lipunmyynti Ilja Repinin näyttelyyn alkaa 20.4. Kerroin vedon perusteista tuolloin Kansan Uutisten kolumnissanikin. Tämä ryhmä tarvitsee yksilöllisiä ja tarvelähtöisiä palveluita sekä tukea, joita erilaiset välityömarkkinatoimiJussi AhokAs Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti. Vaikka palkka ylittäisi työttömyysetuuden tason, luulen, että pidemmän päälle kustannukset jäisivät selvästi pitkäaikaistyöttömyyden kustannusta matalammaksi. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. On jopa alettu keskustella niin sanotusta hystereesi-ilmiöstä, jonka mukaan rakenteellista työllisyyttä voidaan vahvistaa ja työttömyyttä alentaa finanssipoliittisin toimin. Jäsenyhdistysten edustajat ilm. Tietysti tästä on matkaa alle 5 prosentin tasoon, joka takaisi minulle voiton. Sitä enemmän, mitä laajemmin ihmiset siirtyisivät myöhemmin takuutöistä avoimille työmarkkinoille. muistio 26.4. sähköposti: muistio@kansanuutiset.fi KUN T LAAT KU:TA JAKOON TORE LLE JA T LA SUUKS N Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Tällä hetkellä työttömyysaste liikkuu jossain 8 prosentin tuntumassa. AjAssA 6 | KU 16 /2 02 1 jat ovat jo vuosia ansiokkaasti tarjonneet ja tuottaneet. Olen viime aikoina alkanut kannattaa vahvasti sitä, että tuohon ryhmään päätymistä ehkäistäisiin niin sanotulla työtakuumallilla. klo 17–18 osoitteessa youtube.com/ tyovaki. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU T LAAJAPALVELU TO M VERKOSSA JOKA PÄ VÄ Verkko palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ti klo 9–12 (09) 759 60 208 kansanuutiset.fi. l O len onnistunut sotkemaan itseni muutamaan talousvedonlyöntiin menneinä vuosina. 27.4. 29.4. Työväenkirjaston ystävät ry. Koska mitään varaumia vetoon ei tehty, jouduin tietenkin altavastaajan asemaan
Vasemmisto aikoo olla Riihimäellä suurin puolue.. TausTaT KU 16 /2 02 1 | 7 02 taustat Juha Hiltunen, Erja Hirviniemi, Minna Lehtinen ja Veikko Väänänen rakentavat vasemmiston vaalivoittoa Riihimäellä
TeksTi Tuula Kärki kuvaT Antti Yrjönen V asemmisToliiTTo on onnistunut Riihimäellä ehdokashankinnassa: Ehdokkaita on nyt 42, kun vuoden 2017 vaaleissa heitä oli 32. Kun yksi vihreiden valtuutettu loikkasi vasemmistoliiton ryhmään, on vasemmistoliiton ryhmä nyt samankokoinen kuin kokoomuksen. Viime kuntavaaleissa siihen riitti 11 paikkaa. Me saamme nyt 12 paikkaa, hän sanoo. – Kysyy tutulta ihmiseltä, että onko sinulla tämmöiset arvot, voisitko olla meidän kuntavaaliehdokas, kiinnostaako. Kun ylitimme sen, asetimme tavoitteeksi 50. Uskoa sille antaa onnistunut ehdokashankinta. Puoli vuotta Riihimäellä asuneelta, loppilaissyntyiseltä Minna Lehtiseltä kysyttiin roh. – Tavoitteemme oli 40 ehdokasta. Vasemmistoliitto on jo ennestään kohtuullisen iso tekijä Riihimäellä. Rohkeasti kysymään Kaupunginvaltuutettu Erja Hirviniemi painottaa laajan verkoston merkitystä ehdokashankinnassa. Hirviniemen vinkki ehdokashankintaan on se, että kysyy rohkeasti. Kanta-Hämeen piirin puheenjohtaja, Riihimäen kaupunginvaltuutettu Juha Hiltunen toteaa, että kun tavoitteet ovat korkealla, voidaan jotain saavuttaakin. Se varmaan johtuu siitä, että heitä on uskallettu pyytää ehdolle, hän sanoo. Lisääkin voi tulla, sillä ehdokashankinta on yhä käynnissä, koska kuntavaalit siirrettiin huhtikuulta kesäkuulle. TausTaT 8 | KU 16 /2 02 1 TavoiTe yliTTyi ehdokashankinnassa Riihimäellä vasemmisto aikoo kasvaa kuntavaaleissa. – Lista on hyvin monipuolinen, mutta erityisesti hoitoalan ammattilaisia on paljon. Hän on Riihimäen Seudun Vasemmistoliiton puheenjohtaja. – Tavoite on olla uudessa valtuustossa Riihimäen suurin puolue. SDP on valtuuston suurin ryhmä. Viime kuntavaaleissa sen kannatus oli 19,4 prosenttia, mikä takasi yhdeksän valtuutettua ja kolmanneksi suurimman ryhmän. – Olemme saaneet mukaan aika paljon uutta porukkaa, ja kun saadaan uusia ihmisiä, he taas tuovat uusia, Veikko Väänänen sanoo. Meillä on nyt useita sellaisia ehdokkaita, jotka ovat aiemminkin harkinneet ehdokkuutta, mutta eivät ole lopulta lähteneet ehdolle. Hirviniemi on sairaanhoitaja. – Meillä työpaikan kahvipöydässä puhutaan usein politiikkaa. Ajatellaan, että nyt on lähdettävä mukaan vastustamaan sitä. Kesäkuun vaaleissa on tarkoitus panna paremmaksi. Viimeinen niitti tuntuu monelle olevan perussuomalaisten kannatus. Nyt on jo tulossa pari ehdokasta lisää, Väänänen kertoo
Myös Juha Hiltunen toteaa, että Pekosen asema vaikuttaa. Olen 15 vuotta miettinyt aktivoitumista ja nyt tuli otollinen tilanne. Perheestä vielä isä Rauli Hirviniemi on kaupunginvaltuutettu. Riihimäellä vasemmistoliittolaiset ovat saaneet aikaiseksi keskustelevan kulttuurin. Lehtinen on sosiaalipolitiikasta valmistunut valtiotieteen maisteri ja toimittaja. TausTaT KU 16 /2 02 1 | 9 keasti. Muut tulivat kaukana takana. Pekonen sai viime kuntavaaleissa Riihimäellä selkeästi eniten ääniä. Hän ei tuntenut ketään Riihimäen vasemmistosta, kun hän korjasi yhteystietojaan uudelle puolueosastolleen. Pekosen suosio lisää suosiota Kaupungin oma ministeri, sosiaalija terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen vaikuttaa vasemmistoliiton suosioon ja ehdokashankintaan Riihimäellä. – Sekä opinnot että työ ovat olleet näköalapaikka sille, kuinka paljon korjattavaa yhteiskunnassa yhä on, hän sanoo. Mukana ovat Minna Lehtinen, Juha Hiltunen, Erja Hirviniemi ja Veikko Väänänen.. – Juha Hiltunen kysyi silloin, että kiinnostaisiko minua ehdokkuus, Lehtinen kertoo. – Pohdin hänelle, että uskallanko, kun vihapuhetta ja semmoista on niin paljon. Toki he omilla henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan, näkyvyydellään ja työllään tuovat koko Meillä on positiivinen pössis koko ajan tässä duunissa. Hän puhui minut helposti ympäri, kun sanoi, että Riihimäellä on turvallista lähteä vasemmistossa ehdolle, koska kaupungissa on niin vasemmistomyönteinen ilmapiiri. – Totta kai se vaikuttaa. Aino-Kaisa on Riihimäellä erittäin suosittu, Veikko Väänänen sanoo. Kakkosena oli Erja Hirviniemi, joka on Pekosen äiti. – Aino-Kaisa tuo omalla hyvällä työllään näkyvyyttä koko puolueelle etenkin Riksussa, kun kerran on riihimäkeläinen, hän sanoo. – Mutta ei kannatus pohjaudu pelkästään häneen eikä edes koko Hirviniemen perheeseen, vaikka niin helposti halutaan asia nähdä
– Etenkin tällä valtuustokaudella valtuustoryhmä on tehnyt niin hyvää ja näkyvää työtä, että se on helpottanut huomattavasti ehdokashankintaa. – Keskustelemme ja haemme kompromisseja omissa porukoissa. – Meillä on positiivinen pössis koko ajan tässä duunissa. Meidän täytyy aina muistaa se, että ollaksemme seudullinen yhdistys meidän täytyy näkyä myös muualla kuin Riihimäellä. Myös Erja Hirviniemi painottaa tehdyn työn merkitystä. TausTaT 10 | KU 16 /2 02 1 puolueen näkyvyyttä, mikä heijastuu esimerkiksi jäsenhankintaan ja nyt ehdokashankintaan. Hyvä pössis Hiltunen huomauttaa siitä, että vasemmistoliiton porukka on Riihimäellä tiivis, hyvä ja keskusteleva. Hänen mukaansa Hausjärvellä on jo näkynyt aktivoitumista. Se näkyy kaikessa, mitä teemme, hän sanoo. – Sitten tulee onnistumisen hetkiä. Se tarkoittaa isoa pinoa aloitteita, joista moni on saanut kannatusta muissakin ryhmissä. Kiitos pitKäjänteisestä työstä Hiltunen muistuttaa siitä, että ehdokasasettelun onnistuminen on ensisijaisesti kiitos siitä, että työtä on tehty pitkäjänteisesti. yHä laajemmalle Riihimäen Seudun Vasemmistoliittoon kuuluvat riihimäkeläisten lisäksi hausjärveläiset ja loppilaiset. – Yritämme vallata koko alueen, Väänänen sanoo. Meillä on esimerkiksi onnistuttu mielenterveysja päihdekuntoutujien asumispalveluita takaisin kunnan omaksi toiminnaksi. Itse olen sote-lautakunnan puheenjohtaja ja tällaisissa paikoissa pystyy vaikuttamaan, vaikka joskus tulee uskon puute, kun tuntuu, että kaikki on hidasta ja tahmeaa, Hirviniemi sanoo. – Lisäksi meillä on hyvät edustukset. Niistä on seurannut ihan konkreettista hyvää. Nuorin on 18-vuotias. – Ne ovat sellaisia, jotka parantavat Riihimäellä juuri heikommassa asemassa olevien palveluita. Ennen yhdistymistä Hausjärven yhdistykseltä olivat aktiiviset toimijat loppumassa. – Puheenjohtajana olen pyrkinyt koko ajan sanomaan, että ihmisten pitää uskaltaa kertoa omat ajatuksensa ja olla avoimia. – Kokemukset ovat olleet kuitenkin hyviä, ja näen, että jatkossa ne ovat vielä parempia, Väänänen toteaa. Lisäksi olen pyrkinyt tapaamaan nokatusten kaikki jäsenet, uudetkin. Hausjärven yhdistys liittyi riihimäkeläisiin vuosi sitten, Lopen yhdistys vuoden alussa. l Minna Lehtinen Erja Hirviniemi Juha Hiltunen Veikko Väänänen. – Nyt sinnekin on esimerkiksi saatu ehdolle nuoria. Vielä menestys ei ole naapurikunnissa samalla tasolla kuin Riihimäellä. – Totta kai tulee myös haasteita. – Ne on hyvin menestyneitä aloitteita ja selkeästi vasemmistoliiton arvojen mukaisia, Hiltunen sanoo. Myös Väänänen korostaa hyvää henkeä
Oleellista siinä on siirtyä budjettitaloudesta talouden ja yhteiskunnan sisällölliseen kehittämiseen. Into, 2021. Kirjassa esitellään myös kaksi tuoretta tutkimusta suomalaisten kuntapäättäjien ajatuksista ilmastonmuutoksen hillinnästä, siihen sopeutumisesta ja toiminnan esteistä. Pauliina Jalonen kirjoittaa vihreän politiikan rahoitusmahdollisuuksista. Siirtymää pohjustaa kunnan ”aineenvaihdunnan” selvittäminen (kunnassa tapahtuvat energiaja materiaalivirrat, mukaan lukien ulkomaiset piilovirrat ja ilmastopäästöt, ja niiden luontoa kuormittavat vaikutukset). Alueidenkäytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus ovat tärkeitä ympäristön kannalta ja keskeiKirja on hyvä lisä kuntatason ympäristötoimintaan Suomessa. Luvuissa korostetaan ”kokonaisheikentämättömyyden”, ei vain luontokadon torjunnan merkitystä. Seuraavissa luvuissa Jyri Seppälä, Mikael Hilden ja Janne Kotiaho antavat konkreettisia ehdotuksia muun muassa siitä, kuinka kunnat voivat torjua ilmastonmuutosta sekä toisaalta sopeutua vääjäämättömään muutokseen. Toisessa osassa käsitellään eri alojen asiantuntijoiden suosittamia kuntatason toimenpiteitä. Osassa lukuja on näin menetelty. Kirjan ensimmäisessä osassa on lyhyt tilannekatsaus ilmastonmuutoksesta ja luonnontuhonnasta sekä miten niihin on politiikkatasolla pyritty vastaamaan. Lauri Jääskeläinen kirjoittaa maankäyttöja rakennuslaista ja sen uudistamisesta. Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio kirjoittaa omien kokemustensa pohjalta, kuinka vaikuttavaa ympäristötoimintaa voi kunnassa harjoittaa. Kaiken kaikkeaan kirja on hyvä lisä kuntatason ympäristötoimintaan Suomessa. Ympäristökäsikirja on Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hankkeen tuotoksia. K unnat ovat keskeisiä toimijoita ympäristöongelmien torjunnassa. Kirjan opit ja ajatukset sopivat kaikille, jotka haluavat parantaa Suomen ympäristön tilaa. Siihen on koottu toimenpidesuosituksia selkeään ja lukijaystävälliseen muotoon. Jari Lyytimäki ja Eeva Furman antavat konkreettisia suosituksia kestävään kehitykseen. Kirjan neljäs ja viimeinen osa lienee kiireisen lukijan lempiosio. Kestävyyssiirtymällä hän tarkoittaa tuotantoja kulutusrakenteiden laajoja uudistuksia. Eri tahot, mukaan lukien kansalaisjärjestöt, ovat tuottaneet kiitettävästi aineistoa kuntavaaliehdokkaille ja tuleville kunnan päättäjille erityisesti ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Kuntavaalit ovat myös ympäristövaalit TeksTi Elina Hemminki Kirja Jo ha n al én Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille -teoksesta selviää muun muassa ”kokonaisheikentymättömyyden” merkitys.. l Samuli SiniSalo (toim.): Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille. Luku antaa hyvän kuvan kuntatason toiminnan moninaisuudesta. Luku auttaa hahmottamaan säätelyn eri portaita. Paavo Järvensivu kirjoittaa kestävyyssiirtymän johtamisesta kunnassa. TausTaT KU 16 /2 02 1 | 11 nen osa kuntien toimintaa. Kirjan johdannon mukaan sitä aiotaan käyttää Työväen sivistysliiton koulutustoiminnassa. Aineiston runsaus voi kuitenkin vaikeuttaa ympäristöasioiden hahmottamista kunnanvaltuutetun toiminnan kannalta. Mukana on biologisen ja fyysisen ympäristön lisäksi talous ja ihmisten hyvinvointi. Itse olisin toivonut, että kaikki kirjoittajat olisivat lisänneet kirjoitustensa oheen keskeisiä lähteitä lisätiedon hakemiseen. Samuli Sinisalon toimittama Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille auttaa osaltaan tiivistämään ja konkretisoimaan kuntatason ympäristötoimintaa. Vaikka kirja on kirjoitettu erityisesti kuntapäättäjille, voi se nimensä mukaisesti hyödyttää kuntalaisiakin. Minusta se sopisi laajemminkin eri tahojen keskusteluihin ja koulutustoimintaan. Kuntavaalien ja uusina aloittavien kunnanvaltuutettujen vuoksi se on myös ajankohtainen. Kuntaliiton asiantuntijat Miira Riipinen ja Sini Sallinen kirjoittavat kuntien motiiveista ja tilanteesta ilmastoja ympäristötyössä
– Kokoomuksella on ollut ongelma määrittää itseään suhteessa perussuomalaisiin. Pääsääntöisesti kokoomusta arvokonservatiivisempi populistinen oikeistopuolue perussuomalaiset taas taipuu asiasta ja tilanteesta riippuen olemaan joissain kysymyksissä hyvinkin liberaali. TeksTi Petri Kaikosuo Vasemmiston tulisi pystyä olemaan vaihtoehtojen ja rohkeiden visioiden lähtöpiste, sanoo politiikan tutkija Mikko Poutanen. Poliittisen identiteetin hajaannus on ongelma sekä vasemmalla että oikealla. TausTaT 12 | KU 16 /2 02 1 P erinteisen vasemmisto-oikeisto -akselin sijaan politiikassa on alkanut korostua konservatiivi-liberaali -akseli. Poutasen erikoisalaa ovat poliittinen viestintä ja poliittinen talous. – Sekä vasemmalta että oikealta ääniä saavilla liberaaleilla vihreillä on myös poliittisia näkökulmia siihen, miten vihreitä arvoja voidaan tuoda esiin kunnallistasolla. ”. Tämä voi olla yksi syy, joka selittää sekä vasemmistopuolueiden haasteita että vihreiden ja perussuomalaisten menestystä kuntavaalien ehdokashankinnassa, arvioi politiikan tutkija ja Politiikasta-verkkolehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen. Konservatiivi-liberaali-akselin haltuunotto on hänen mukaansa etenkin vihreiden ja perussuomalaisten ominta alaa. ”tarvitaan vasemmistolaista utopismia” Kuntavaaleihin valmistautuva vasemmisto on politiikan tutkijan mukaan skitsofreenisessa tilanteessa, kun se hyvinvointivaltiota puolustaessaan on päätynyt vallitsevan järjestelmän suurimmaksi puolustajaksi
– 1990-luvulta lähtien markkinakapitalistinen konsensus on ollut Suomessa niin hallitsevassa asemassa, että sen vastustaminen on suorastaan maalaisjärjen vastaista. kuinka Vasemmisto kokoaisi riVinsä. ”tiettyä krapulaa” kommunismin ajasta. Kansalaiset kaipaavat konsistenttia (ristiriidatonta) viestintää ja selkeitä toimia, jotta heistä tuntuisi siltä, että tilanne on hallinnassa. Vasemmiston kannalta tämä lisää ”skitsofreenisen tilanteen” tuntua, mutta siinä voi nähdä myös mahdollisuuden. Heidän kykynsä suodattaa ja sietää kommenttien vyöryä voi olla koetuksella. – En väheksy sitä sinänsä, mutta jos se jää siihen, niin aloitekyky kentällä kapenee. – Tästä seuraa, että perussuomalaiset pystyvät hallitsemaan sitä kenttää, jolla eliitit ja poliittinen valtavirta ovat ongelma. Poutasen mukaan vasemmistolainen utopismi pitäisi pystyä hahmottamaan jonain muunakin kuin hyvinvointivaltion puolustamistaisteluna. Ilmastokriisi mobilisoi. Poutanen pitää mahdollisena sitä, että joidenkin oikeistopopulistien harjoittama retoriikka onnistuu lietsomaan pelkoa, joka saa vasemmistoehdokkuutta harkitsevat varpailleen. Tämä koskee myös talouspolitiikkaa. – Siellä demokraattinen puolue on koulutetun väestön urbaani puolue ja republikaanit keräävät karkeasti ottaen äänestäjät maaseudulta ja pienemmiltä paikkakunnilta. l Joidenkin oikeistopopulistien harjoittama retoriikka onnistuu lietsomaan pelkoa. – Tämän vuoksi populismi nähdään helposti halpana ja moraalisesti kyseenalaisenakin keinona vedota kansanjoukkoihin. Punavihreä koalitio voisi olla vaihtoehto. – Kyse on siitä, mikä on käsitetty mahdolliseksi tai mahdottomaksi. Politiikassa aloitteiden tekeminen on suuri etu. Vasemmiston tulisi pystyä olemaan vaihtoehtojen ja rohkeiden visioiden lähtöpiste. Ei ole halua määrittää talouspoliittisia normeja nyt uudelleen, kuten esimerkiksi ilmastokriisin suhteen on yritetty tehdä. Utopistinen politiikkavisiointi ei välttämättä tarkoita, että se olisi epärealistista. Vasemmistossa on Poutasen mukaan vielä. Hallitusvastuussa on vaikea tehdä vallitsevaa järjestystä kyseenalaistavia rohkeita avauksia. – Nykyistä populismia määrittelee enemmän politiikan kuvaaminen epäsymmetrisenä konfliktina, jonka osapuolina ovat valtaapitävä eliitti ja altavastaajan rooliin jäänyt yhteiskunnan enemmistö. Poutasen mukaan populismia sinänsä ei ole syytä nähdä tuomittavana. – Vasemmalta tulevat puolueet nimenomaan lähtivät alun perin haastamaan hallitsevaa järjestelmää. Tämä on Poutasen mukaan vasemmistolle ”skitsofreeninen tilanne”. Hän kehottaakin pyytämään läheisiltä tai kollegoilta rohkeasti apua esimerkiksi viestien läpikäymiseen ruokottomimpien suodattamiseksi pois. – Vasemmistoliitto ajautuu edustamaan toista ääripäätä asetelmassa, jonka toisessa laidassa on perussuomalaiset, vaikka tämä ei ole reilu rinnastus puolueen kokojen tai niiden käyttämän retoriikan suhteen. populismia sinänsä turha tuomita Suomessa tämä on vasemmistolle vallitsevassa tilanteessa monesta syystä vaikeaa. – Täytyy olla niin proaktiviinen kuin mahdollista. Viestin tulisi olla mahdollisimman suuren ihmisjoukon ymmärrettävissä, ja poliittinen identiteetti olisi hyvä pystyä pitämään riittävän väljänä, jotta samaistumispintaa löytyy mahdollisimman monelle. Vaikka retoriikka kuuluu populismiin, niin akateemisessa mielessä populismilla ei viitata valheiden ja puolitotuuksien levittämiseen. Jotain yhteistä vasemmistolla ja perussuomalaisilla on. Korona tuo tilanteeseen oman lisähaasteensa. – Oikeistopopulismille ei ole ollut ongelma ottaa autoritaarisia sävyjä mukaan. – Jos meillä Suomessa vasemmistoliitto, vihreät ja SDP yrittävät jakaa tämän urbaanin blokin, niin ne eivät tule yksittäisinä pärjäämään. – Kuntavaaleissa ihmiset tulevat tavanomaisista taustoista. Täytyy kyetä myös vetoamaan tunteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi Podemosin ja Syrizan vaalivoitot Espanjassa ja Kreikassa. Poutasen mukaan on mahdollista, että politiikan kehityspolku tulee olemaan Suomessa hyvin samankaltainen kuin Yhdysvalloissa. Demokratian kannalta tämä on ongelmallista. Vallitsevaa poliittista kulttuuria haastavat kannanotot määrittyvät konsensushakuisessa julkisessa keskustelussa edustamaan toista kahdesta yhtä lailla tuomittavasta ääripäästä. Vasemmistolaisen politiikan mahdollisuus on yhtenäisyydessä ja liittoutumisessa. populistinen retoriikka kaVentaa yhteistä keskustelutilaa Puhtaasti asiaperustein argumentoimalla on hankalaa saada viestiään läpi erilaisilla politiikan perinteisillä areenoilla. – Ihmisillä on yleisesti ottaen tällä hetkellä epätoivoinen halu palata normaaliin. Merkittävä ero vasemmistoja oikeistopopulismin välillä on siinä, että vasemmisto on ensisijaisesti sitoutunut demokraattiseen toimintaan. – Etenkin näin korona-aikana se on kauhistuttava mielikuva, että yön pimeinä tunteina lukee yksin sitä viestien vyöryä. Viime vuosien eurooppalaisessa politiikassa on esimerkkejä myös vasemmiston harjoittaman populistisen politiikan menestyksestä. – Politiikassa ei aina voita asiapitoisella argumentoinnilla. – Kummankin suurin uhka kuntavaaleissa on, että äänestäjät eivät mene äänestämään. TausTaT KU 16 /2 02 1 | 13 Vasemmiston umpikuja Vasemmistolle merkittävä haaste on se, että hyvinvointivaltiota puolustaessaan se on päätynyt vallitsevan järjestelmän suurimmaksi puolustajaksi. Nyt ne ovat status quon suurimpia puolustajia. Vihreillä ei ole sitä ongelmaa
Ehdokashankinnan suurimmat haasteet liittyvät ihmisten huoleen ajankäytöstä sekä koronaan. Siellä on toimittu tarmokkaasti, kun UPM päätti lopettaa Kaipolan paperitehtaan. – Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasautuneet pandemian aikana ja hoitojonot ovat ihan järkyttäviä. Tärkein keino lisäehdokkaiden haalimiseen on ahkera henkilökohtainen soittelu. Lisäksi julkaisemme ilmoituksia lehdissä ja radiossa sekä järjestämme virtuaalisia tapahtumia. maaliskuuta. ”Kummallista aaltoliiKettä” SDP:n ehdokaslistalle kuntavaaleihin saatiin Keski-Suomessa maaliskuun määräpäivään mennessä 310 ehdokasta, kun luku vuoden 2017 vaaleissa oli 404. Uusi määräpäivä on 4. – Paljon nuoria uusia tyyppejä, sekä naisia että miehiä, ja ikähaitari on kohtuullisen laaja. Lisää ehdokkaita aiotaan hankkia somekampanjalla ja lehti-ilmoittelulla. Positiivisia poikkeuksiakin on. Vasemmistoliiton listoille oli ilmoittautunut 2 800 ehdokasta (3 203 vuonna 2017). päivä pidettäviin kuntavaaleihin saataisiin mahdollisimman hyvät ja kattavat ehdokaslistat. Tiainen on tyytyväinen vasemmistoliiton ehdokaslistan monipuolisuuteen. ”HitaaHKoa ja naHKeaa” Vasemmistoliitto sai Keski-Suomessa kuntavaaliehdokaslistoilleen maaliskuun määräpäivään SDP:n Keski-Suomen Piirin vaalivastaava, järjestötyöntekijä Merja Närhi, on haasteista huolimatta tyytyväinen demarien Keski-Suomen kuntavaaliehdokaslistan koostumukseen. Myös ehdokkaiden suhteen meillä on tietyt kriteerit. Populismin nousu vaikeuttaa yleisemminkin vasemmiston agendaa. – Kokonaisuutena vaikuttaa tosi hyvältä. Kunnassa pitää olla kunnossa olevat peruspalvelut jokaiselle, eikä niitä pidä yksityistää. – Ehdokashankinta on sujunut hitaahkosti ja nahkeasti. Niihin on puututtava paikallisesti nyt ja nopeasti. – Muiden puolueiden fiksut ihmiset eivät halua lähteä mukaan tällaiseen. Ihan kuka tahansa ei kelpaa. Populistinen vihapuhe ja poliittisen kulttuurin koveneminen luovat suoranaista pelkoa etenkin uusille tulokkaille ja nuorille naisille. SKP:n listoilla on koko maassa noin 70 ehdokasta, kun vuonna 2017 niitä oli 124. On nuoria, eläkeläisiä, miehiä, naisia ja muunsukupuolisia, monen alan ihmisiä. – Korvaavia työpaikkoja on luotava Jämsässä ja Säynätsalossa tehtaiden sulkemisten vuoksi työttömiksi jääneille. Viime kuntavaalien suurin puolue kokoomus on vain vähän jäljessä vuoden 2017 luvuista tässä vaiheessa. – Kunnallisen päätöksenteon vaatima työmäärä sekä se, kuinka tehdä vaalityötä verkon kautta, ovat saaneet monet epäröimään, kertoo piirin vaalivastaava Merja Närhi. Vihreät ja perussuomalaiset ovat jo lyöneet aiem mat ennätyksensä. Ehdokaslistat oli alun alkaen jätettävä kuntien keskusvaalitoimikunnalle 9. mennessä 160 ehdokasta, kun luku edellisissä kuntavaaleissa oli 195. Myös kannattajakunnan vanheneminen on näkynyt ehdokashankinnassa. Ei ole ollut niin helppoa kuin aiemmissa vaaleissa. TeksTi Petri Kaikosuo – Vasemmiston ehdokkaaksi tulisi lähteä nimenomaan niiden hyvien kuntapalvelujen vuoksi. – Yksi teema, jota haluamme pitää esillä, ovat hyvät palvelut ja kohtelu elämänkaaren molemmissa päissä. Hän muistuttaa, että vasemmistoliitto kampanjoi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta. – Se on ainakin Jyväskylässä hyväksi havaittu keino. Pienemmissä kunnissa on vaikeaa saada porukkaa tilalle, kun väki vanhenee ja nuoria ei ole, kertoo Keski-Suomen Vasemmiston puheenjohtaja Eila Tiainen. – Moni pitkään istunut valtuutettu on jäänyt pois. – Siihen saakka on mahdollista hankkia uusia ehdokkaita. Kansan Uutiset kysyi Keski-Suomen vasemmistopuolueilta, kuinka vaalityö on sujunut ja mitä aiotaan tehdä, jotta kesäkuun 13. toukokuuta. TausTaT 14 | KU 16 /2 02 1 Vihapuhetta vastaan, yhtenäisyyden puolesta K eskustan ohella SDP ja vasemmistoliitto ovat kuntavaalien ehdokashankinnassa eniten jäljessä, jos verrataan edellisiin kuntavaaleihin 2017. Koska vaaleja siirrettiin kesäkuulle, kaikki puolueet saavat nyt ehdokashankintaan lisäaikaa. Kommunistien notkahdusta selittää se, että listoilta puuttuvat tällä kertaa yhteislistoilla olevat Helsingin ja Lahden ehdokkaat, joita oli viime kuntavaaleissa yhteensä noin 60. – Kun yritämme vastata populistisiin heittoihin asiaperustein, niin se voi kuulostaa ihmisistä poliittiselta jargonilta. Kuntavaalien ehdokashankinnassa haasteiden kanssa kamppailevat vasemmistopuolueet luottavat mahdollisuuksiinsa vaaleissa – kunhan ihmiset vain saadaan äänestämään. Työssäkäyviä 40–50-vuotiaita ihmisiä ja duunarinuorisoa voisi olla enemmänkin. – Sanan säilä on heilunut välillä niin kovaa, että ihmisiä on pelottanut lähteä mukaan. SDP oli tähän mennessä saanut hankittua listoilleen 5 240 ehdokasta, kun vuoden 2017 vaaleissa niitä oli 6 132. – Jämsässä on yhtä vaille täysi lista. Kärkeväksi ja jopa uhkailevaksi muuttunut poliittinen keskustelukulttuuri on Tiaisen mielestä ”vastenmielinen ja koko yhteiskunnan kannalta hankala asia”. Kunnalliset kampanjat aiotaan aloittaa vapun tienoilla. Yritetään saada säällistä elämää ja työpaikkoja mahdollisimman monelle, perustelee Keski-Suomen Vasemmiston puheenjohtaja Eila Tiainen ehdokkaaksi lähtemistä.. On nuoria naisia, jotka ovat jo lupautuneet, mutta peruneet, kun tulee niin kauheaa kuraa ja törkeää viestintää. Yleisesti SDP:n tärkeimpiä kuntavaaliteemoja Keski-Suomessa ovat yli 55-vuotiaiden työllistyminen sekä nuorten mielenterveysongelmien hoitaminen
– Valtuustoon tarvitaan omantunnon ääni, joka sanoo rohkeasti, miten asiat ovat. Potentiaaliset ihmiset jäävät helposti löytämättä. Riikka?Kaikkonen. Kommunisteilla on kansallisesti yleinen vaalislogan ”hävittäjämiljardit kuntapalveluihin”. Ehdokashankintaa ovat hidastaneet puoluerekisteriin takaisin pääsemiseksi vaadittavien kannattajakorttien tarkastuksen hitaus, ihmisten huoli ajankäytöstä ja etenkin korona rajoituksineen. Kaikkonen vakuuttaa, että SKP lähtee vaaleihin voittamaan ja kokee yhden valtuustopaikan takaisin saamisen tärkeäksi. TausTaT KU 16 /2 02 1 | 15 Hän luottaa äänestäjien kykyyn ”ajatella nenäänsä pidemmälle” ja uskoo vasemmiston mahdollisuuksiin menestyä vaaleissa. Siellä on toimittu tarmokkaasti, kun UPM päätti lopettaa Kaipolan paperitehtaan.” – Kaupungin ja kuntien pitäisi vahvistaa työnantaja-asemaansa ja panostaa työntekijöiden hyvinvointiin muun muassa lisäämällä työntekijöitä esimerkiksi sosiaalija terveysalalla. SKP:n?Jyväskylän?piirijärjestön?puheenjohtaja. Kaikkonen toivoo toimia kunnan työntekijöiden puolesta ja yksityistämistä vastaan. – Vaaditaan älliä, yhteistyökykyä, hermoja ja empatiakykyä, että voidaan pitkäjänteisesti miettiä, mikä kuntalaisille on parhaaksi. KannattajaKorttien tarKastus hidastanut Viime vaaleissa menettämäänsä yhtä Jyväskylän valtuustopaikkaa takaisin havitteleva SKP oli saanut maaliskuun määräpäivään mennessä kerättyä listalleen 12 ehdokasta, kun edellisissä vaaleissa tämä luku oli 22. Webinaarit eivät yksinään riitä, kertoo SKP:n Jyväskylän piirijärjestön puheenjohtaja Riikka Kaikkonen. Tämä on myös työvoimapolitiikkaa. – Se, kun ei ole voitu olla kadulla ja järjestää tapahtumia, vaikuttaa meidän näkyvyyteen tosi paljon. l –?Toivoisin?vaaleissa?vasemmiston?yhteistä?kamppailua?vihapuhetta?vastaan,?paremman?keskustelukulttuurin?ja?yhtenäisyyden?puolesta,?sanoo. ”Jämsässä on yhtä vaille täysi lista. Tavara-arpa ry
Tulos kiihdytti mieliä korkeakoulussa, joka valitsi haluamallaan tavalla epävirallisen valtuuston. Sitä professori Martti Nissinen kommentoi lehden keskustelupalstalla oivallisesti 6.4. Korkeakoulun rehtorin virkakausi oli päättymässä vuoden 1978 puolivälissä, ja muutosta toivovat asettivat toivonsa siihen, että taistolaisia tukenut rehtori voisi vaihtua. Taideteolliseen korkeakouluun ehdotettiin eduskuntakäsittelyssä kuitenkin vielä mies ja ääni -periaatetta, mutta esitys kaatui lippuäänestyksessä äänin 89–88 (lippuäänestys tarvittiin, koska koneäänestyksessä tuli tasatulos). Juridisesti pätevät päätökset piti kuitenkin tehdä virallisissa hallintoelimissä. Uutta oli se, että jatkotutkinnot voitiin tehdä myös taidepainottei”Taistolaishegemonia sai vauhtia korkeakoulun hallintokiistoista” HorisonTTi ”Välillä ministeriö joutui käyttämään työpanoksestaan kohtuuttomalta tuntuvan osan taideteollisen korkeakoulun asioihin”, toteaa kirjoituksessaan Kalevi Kivistö, jonka vastuualueisiin kulttuuriministerinä kuuluivat taidekorkeakoulut kohukirjan tekijän Antti Hassin professorivuosina. Vuonna 1973 annetulla lailla Taideteollinen oppilaitos muuttui Taideteolliseksi korkeakouluksi, keskiasteen oppilaitoksesta tuli osa yliopistolaitosta. Tullessani kulttuuriministeriksi 1970-luvun puolivälissä, ottivat minuun ensimmäiseksi yhteyttä eräät SKDL:n enemmistöä edustavaan opiskelijajärjestöön (HOKA) kuuluneet opiskelijat kertoen huolensa korkeakoulun ahdistavasta ilmapiiristä. Vuosikymmenen lopulla sen tutkinnot muutettiin muiden taidekorkeakoulujen tapaan nimikkeiltään yliopistotutkinnoiksi ja akateemiset jatkotutkinnot, lisensiaatti ja tohtori, otettiin osaksi tutkintojärjestelmää. korjaten tulkintoja, joita kirjoitus oli synnyttänyt tieteenalojen vertailusta.” Laajassa artikkelissa HS:n kirjoittaja kysyy ”miksi opetusministeriö ei tehnyt mitään?” Osan tuosta ajanjaksosta kulttuuriministerinä, jonka vastuualueeseen taidekorkeakoulut tuolloin kuuluivat, toimineena voin todeta, että välillä ministeriö joutui käyttämään työpanoksestaan kohtuuttomalta tuntuneen osan Taideteollisen korkeakoulun asioihin. Sen jälkeen ottivat yhteyttä eräät korkeakoulun hallinnon ja opettajakunnan edustajat, joiden huoli oli sama kuin opiskelijoiden. Muun yliopistolaitoksen osalta niin sanottu mies ja ääni -periaate oli kaatunut, kun edellinen eduskunta ei jarrutuskeskustelun seurauksena saanut käsiteltyä lakiesitystä loppuun. Seuraavassa eduskunnassa yliopistojen hallinnon rakenteen lähtökohdaksi otettiin niin sanottu kolmikanta. Ehkä se oli loppujen lopuksi onneksi, koska ahtaalla tontilla ei olisi voitu toteuttaa sittemmin tarpeellisiksi osoittautuneita laajennuksia. julkaisemassaan artikkelissa ja jota lehti kommentoi pääkirjoituspalstallaan 3.4. Korkeakoulua koskevan lain käsittelyn yhteydessä eduskunta äänesti korkeakoulun sisäisestä hallinnosta. Hyväksytyssä muodossa edellytettiin, että hallintoelimissä tulee olla tasapuolisesti opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajia. Korkeakouluun perustettiin myös professuureja huolehtimaan korkeimmasta opetuksesta, ja vuonna 1981 annetulla lailla professorin pätevyysvaatimuksia vielä täsmennettiin (pätevyyden tuli olla ”todettu ja kiistaton”). Päähuomio kirjoituksissa on kohdistunut korkeakoulun sisäisen elämän ylipolitisoitumiseen ja pääkirjoituksen johdosta myös eri tieteenalojen luonteeseen. Ensinnäkin on hyvä muistaa, että 1970-luvulla korkeakoulu koki melkoisen muodonmuutoksen. Vaikein ja nyt virinneessä keskustelussa puhuttavin ongelma on ollut korkeakoulun ilmapiirin ylipolitisoituminen ja taistolaishegemonia, joka sai vauhtia korkeakoulun hallintoa koskevista kiistoista. Taustalla oli kehitys myös muissa yliopistoissa; itsekin sain siitä esimakua ollessani opettajana Jyväskylän yliopistossa ennen kansanedustajaksi valintaa. Jarrutus varsinkin virkamieskunnassa oli niin voimakasta, että hanke lopulta raukesi. sen muodostajan kanssa siitä, että hanke yritetään vielä herättää henkiin. Kun Sorsan II hallitusta ryhdyttiin neuvottelemaan, sovimme hallitukT aideteollisen korkeakoulun kuvaamataidon professorina vuosina 1973–1983 toiminut Antti Hassi on julkaissut postuumisti Hassin paperi -nimisen teoksen, jota Helsingin Sanomat esitteli laajasti 29.3. Lehti itse palasi aiheeseen 16.4. TausTaT 16 | KU 16 /2 02 1 sina opinnäytteinä. Siksi ministerin mahdollisuudet puuttua. Uudisrakennukselle oli osoitettu tontti, ja äskettäin edesmenneen Kristian Gullichsenin toimisto laati siitä suunnitelman. Tavoitteen muuttamista ja katseen kääntämistä vapautuviin teollisuuskiinteistöihin Hassikin sanoo ajaneensa. Hanke eli kirjavan elämän, ja välillä keskustan vähemmistöhallitus (1976–77) hautasi sen. Yliopistoilla, jollaiseksi Taideteollinen korkeakoulu oli tullut, on perinteisesti katsottu olevan sisäisissä asioissaan itsehallinto, ja se kirjattiin myös taideteollista korkeakoulua koskevaan lakiin, kun lakia tarkennettiin 1981 annetulla esityksellä. Runsaasti keskustelua herätti 1970-luvulla myös korkeakoulun hanke saada uudisrakennus Pasilaan yhdessä teatterikorkeakoulun ja elokuva-arkiston kanssa
Yrjö Kukkapuro asettui ehdokkaaksi, ja korkeakoulun hallitus äänesti. Niinpä esitin Kukkapuron nimittämistä, ja valtioneuvosto nimitti hänet virkaan. / 0447210320. Keskustelin asiasta ennen esittelyä pääministeri Kalevi Sorsan kanssa, ja hän antoi tukensa esitykselle Kukkapuron nimittämisestä. Tutkijapalvelu kuitenkin toimii ja vastaa tiedusteluihin: info@kansanarkisto. HS ehdotti pääkirjoituksessaan kirjaa taidekorkeakoulujen tutkintovaatimuksiin. Silloin voimassa olleen lain mukaan valtioneuvosto nimitti korkeakoulun hallituksen, joka teki opetusministeriölle esityksen rehtorista. Hän kuitenkin kieltäytyi, kuten hän kieltäytyi myöhemmässäkin vaiheessa. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Tilanne oli nimittävän viranomaisen kannalta hankala. Muutosta korkeakoulussa haluavat olettivat, että taistolaisia myötäilleen rehtori Jouko Koskisen virkakauden päättyessä korkeakoulun hallitus tulee esittämään rehtoriksi toista henkilöä. l Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Eli niin kuin britit sanovat: ”success has many fathers … (onnistumisella on monta isää …). korkeakoulun sisäisiin asioihin olivat rajalliset. www.kansanarkisto. Seuraa ilmoittelua kotisivulla ja Facebookissa.. Jos ilmiöön haluaa paneutua juuria myöten, on Hassin ”tapaustutkimusta” paljon hyödyllisempää perehtyä Lauri Hokkasen piakkoin ilmestyvään teokseen Kenen joukoissa seisoin. Häntä Hassi kuvaa kiihkomieliseksi taistolaiseksi, mikä ei pidä paikkaansa, se olisi ajatuksenakin absurdi. Äänin 5–5 puheenjohtajan äänen ratkaistessa hallitus esitti Koskiselle jatkokautta. Toisessa vaakakupissa oli korkeakoulun autonomia ja toisessa tarve saada työrauha palautetuksi korkeakouluun. Nyt kun tapahtumista on kulunut reilut 40 vuotta, annetaan toisaalla ymmärtää, että vaikka lopputulos olikin toivottu, niin ihan ”väärin sammutettu”. Opetusministeriö puolestaan esitteli asian valtioneuvostolle ja teki esityksensä nimityksestä. Kukkapuron tehtävä ei ollut helppo, mutta hän hoiti tehtävän mallikkaasti ja tasoitti tietä seuraajalleen. 1970-luvun aatehistoria ja taistolaisuus ovat varmasti tärkeitä tutkimuskohteita. Nimitysratkaisun jälkeen tuli lunta tupaan oikein kunnolla. Korkeakoulun vararehtori Teemu Lipasti kirjoitti pitkän jutun Kulttuurivihkoihin, ja lehdessä palattiin vielä aiheeseen 25 vuotta tapahtumien jälkeen. Leimakirves oli herkästi käytössä vähän joka taholla, myös Hassilla. Siinä puhutaan monessa yhteydessä vihaamisesta: hän itse vihasi milloin ketäkin, minä kuulemma vihasin varsinkin taistolaisia ja poliittinen sihteerini seuraajaansa. Arkiston tutkijasali pysyy kiinni toistaiseksi pandemiasta johtuen. Ne asiat, joista ministeriö päätti tai esitteli valtioneuvostolle, oli laissa erikseen todettu. Sellaisella vihan määrällä palaisi ainakin politiikassa karrelle. Hassin kirja aikakaudesta on värikäs kuvaus ja vahvasti subjektiivinen, eikä se sitä peittelekään. Hassi kertoo kirjassaan opetusministeriönkin toivoneen, että hän asettuisi ehdolle. TausTaT KU 16 /2 02 1 | 17 Kalevi Kivistö Kirjoittaja toimi ministerinä opetusministeriössä useissa hallituksissa 1975-1982
Myös EU:n tasolla päästöjä aiheuttava kulutus on noussut nimenomaan ylimmissä varallisuusluokissa, kun alimmissa se on jopa laskenut. Euroopan unionin sisällä varakkain 10 prosenttia aiheutti 27 prosenttia päästöistä, mikä on saman verran kuin mitä tuotti köyhempi puolikas EU-kansalaisista. ilmastokriisin antisankarit Tuoreen tutkimuksen mukaan viisi prosenttia maailman väestöstä on aiheuttanut 37 prosenttia kasvihuonekaasujen päästöjen kasvusta. Jos huomioon otetaan vain vaurain viisi prosenttia, heidän kontolleen tuli peräti 37 prosenttia kasvusta. Sen mukaan varakkaimpien pitää pienentää hiilijalanjälkeään eniten. Lukuihin sisältyy epävarmuutta. Le ht iK Uv a/ to bi as sc hw ar z. Raportissa halutaan kiinnittää huomiota ilmasto-oikeudenmukaisuuteen. Maapallon tämänhetkisestä väestöstä kymmenen prosenttia on 780 miljoonaa ihmistä ja viisi prosenttia 390 miljoonaa. TausTaT 18 | KU 16 /2 02 1 V iime viikolla julkaistussa Cambridge Sustainability Commissionin tutkimusraportissa selvitettiin kasvihuonekaasujen päästöjen kasvua vuodesta 1990 vuoteen 2015. Yksityisen kulutuksen osuudeksi kaikista päästöistä arvioidaan raportissa 72 prosenttia, mutta siinä huomautetaan elinkaarianalyysin tekemisen ongelmista. Esimerkiksi Ranskassa 2 prosenttia väestöstä lentää puolet kaikista lennoista. teksti Arto Huovinen Lentoliikenne on esimerkki päästöjen epätasaisesta aiheuttamisesta. Raportin mukaan vaurain kymmenesosa maailman väestöstä aiheutti lähes puolet päästöjen kasvusta
Esimerkiksi Yhdysvalloissa 12 prosenttia väestöstä lentää kaksi kolmasosaa kaikista lennoista, Britanniassa 15 prosenttia lentää 70 prosenttia lennoista ja Ranskassa vain 2 prosenttia puolet lennoista. Pienituloisilla taas kyse on paljolti siitä, ettei heillä ole tosiasiallisia mahdollisuuksia toisenlaisiin valintoihin. Raportin (Britanniaa koskevien) politiikkasuositusten mukaan pitäisi toteuttaa lentovero, joka kasvaa vuosittaisten lentojen määrän mukaan. Varakkain 10 prosenttia kulutti kyseisten 25 vuoden aikana lähes kolmasosan maapallon jäljellä olleesta hiilibudjetista. Sen mukaan lähes kaikissa maissa pieni vähemmistö vastaa suurimmasta osasta lentomatkoja. Siksi hallitusten olisi luotava heille mahdollisuuksia ”tarjoamalla oikeanlaista infrastruktuuria kuten vähähiilistä liikennettä tai auttamalla heitä lämmittämään kotejaan tehokkaammin”. Siinä on tarkasteltu 26:ta maata, jotka tuottavat eniten lentoliikenteen päästöjä. Rikkaimman sadasosan suurimmat yksittäiset päästölähteet olivat lentoja automatkustus. Tuona aikana päästöjen kokonaismäärä kasvoi kaksinkertaiseksi. Tämä vaurain sadasosa tuotti 15 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, kun köyhimmän puolikkaan osuus oli vain 7 prosenttia. Lentoveroa kannattaa myös brittiläinen Possible-järjestö, joka julkaisi maaliskuussa raportin lentomatkustuksesta. TausTaT KU 16 /2 02 1 | 19 Tutkimuksen johtava kirjoittaja Peter Newell sanoi raporttia julkistettaessa, että ”saastuttava eliitti matkustaa eniten, ajaa eniten suurimmilla autoilla ja asuu suurimmissa taloissa, joiden lämmityksen he pystyvät helposti kustantamaan, joten heillä ei yleensä ole huolta talojensa lämmöneristyksen tasosta”. Myös Oxfam esitti lisää veroja ylikulutukselle kuten ahkerille lentomatkustajille. Newellin mukaan tarvitaan molempia. Mahdollisuus valintoihin Newellin mukaan varakkaimpien on yksinkertaisesti lennettävä vähemmän ja ajettava vähemmän: ”Vaikka heidän katumaasturinsa toimisivat sähköllä, rasittaa sekin energiajärjestelmää, ja lisäksi on otettava huomioon autojen valmistuksessa syntyneet päästöt.” Paljon lentävät rikkaat voivat ajatella kuittaavansa päästöt tukemalla puiden istutusta sekä hiilidioksidin talteenottoa. Katumaastureiden ja muiden paljon saastuttavien autojen myynti ja markkinointi tulisi kieltää. Raportin pääkirjoittaja Tim Gore sanoi tuolloin, että varakkaan vähemmistön ylikulutus kiihdyttää ilmastokriisiä, mutta hinnan siitä maksavat köyhät ja nuoret. Tällaisten keinojen vaikuttavuus on kiistanalainen, eikä niiden pitkäaikaisesta merkityksestä ole näyttöä. vauras lentää paljon Lentoliikenne on aiheuttanut 2,5 prosenttia kaikista päästöistä, mutta ennen koronaa sen ennustettiin kasvavan lähivuosikymmeninä voimakkaasti. Silloin maailman väestön köyhin puolikas voisi vielä kolminkertaistaa nykyiset päästönsä. Oxfam-avustusjärjestö puolestaan julkaisi syyskuussa raportin, jossa arvioitiin päästöjen kokonaisjakautumaa samalla aikavälillä 1990–2015. Politiikan tasolla on ohjattava varakkaita pienentämään hiilijalanjälkeään. Yhdessä Tukholman ympäristöinstituutin kanssa tehdyn Oxfamin raportin laskelma on hätkähdyttävä: sen mukaan maailman väestön rikkain 1 prosentti aiheutti yli kaksi kertaa enemmän päästöjä kuin maailman köyhin 50 prosenttia. Oikeudenmukaista siirtymää olisi edistettävä tukemalla sähköistä julkista liikennettä ja kunnallisia energiasuunnitelmia. Cambridgen tuoreessa raportissa esitetään laskelma, jonka mukaan 1,5 asteen tavoitteessa pysytään, jos vaurain kymmenesosa ihmisistä vähentää päästöjään 10 prosenttia ja vaurain sadasosa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Intiassa yksi prosentti lentää 45 prosenttia lennoista, ja Kiinassa 5 prosenttia lentää 40 prosenttia lennoista. Tämä ei Newellin mukaan riitä. Veroilla voitaisiin rahoittaa vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja sekä parantaa maailman köyhimpien elinoloja. Newell sanoi The Independent -lehdelle, että raportissa pyritään pääsemään irti ajattelusta, jonka mukaan ilmastokriisin ratkaisemisessa olisi kyse joko pelkästään yksilötason tai pelkästään järjestelmätason muutoksista. Hiilibudjetilla tarkoitetaan sitä hiilidioksidin määrää, joka vielä voidaan päästää, ilman että ilmasto lämpenee yli 1,5 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Globaali eriarvoisuus Edellä kuvatussa Cambridgen raportissa on siis kysymys päästöjen kasvusta. – Tällainen äärimmäinen hiilieriarvoisuus on suoraa seurausta siitä, että hallitukset ovat vuosikymmeniä tavoitelleet jyrkästi eriarvoista ja hiiliintensiivistä talouskasvua, sanoi Gore. Tutkimus koskee koronaa edeltänyttä aikaa, koska korona on vähentänyt dramaattisesti lentomatkustusta. Lisäksi raportissa kannatetaan ehdotuksia, joissa kannustetaan vähentämään lihansyöntiä ja ruokahävikkiä sekä vaihtamaan sähköautoihin ja aurinkoenergiaan. l Väestön rikkain prosentti tuottaa 15 prosenttia päästöistä.
VTV teki 2010-luvun alussa useammankin raportin lainsäädäntötyön ongelmista. Tietysti toiminta oli hyvin erilaista, Ylönen sanoo. TeksTi Jussi Virkkunen Le ht iK Uv a/ he iK Ki Sa UK Ko m aa tunut viraston vähentäneen tarkastuksia, minkä lisäksi johtoporras on lieventänyt kriittisiä tarkastusraportteja. Ajatuksena oli, että saman voi tuoda muualle valtionhallintoon. – Siellä oli tehty paljon digitalisointityötä, esimerkiksi veroilmoituksen täyttäminen. – Vaalirahoitusskandaalin jälkeen VTV:lle tuotiin uusia velvoitteita tarkistaa vaaliraharaportteja. Hyvin mekaanista tuottavuusohjelmaa jatkettiin 2010-luvun alkupuolelle, jonka jälkeen se korvattiin vaikuttavuusja tuloksellisuusohjelmalla. – Sen ajatuksena oli Nokia-huumassa vapauttaa työntekijöitä yksityisen sektorin käyttöön. Siinä ei katsottu, mitä niissä tehtiin. Ongelmat tiedetty Tuottavuusohjelma iski myös ministeriöihin, joissa eläkkeelle jääneiden työntekijöiden tilalle ei otettu aina uusia työntekijöitä. Kun väki väheni, väheni myös lakiesitysten kirjoittajien määrä. Aluksi ohjelman tavoitteena oli vähentää 10 000 työntekijää, joka sekin oli kompromissi. Oikeusministeriön ongelmat ovat siis olleet laajalti tiedossa. – Tästä ei ole tehty kattavaa selvitystyötä, eikä ole kartoitettu tarpeita. Käänne VtV:ssä Aiemmin mainittu Valtiontalouden tarkastusvirasto on ajautunut kohun keskelle, kun on paljastehostamisohjelma pohjusti lainsäädäntökriisin 2000-luvun alun huumassa tehtyjen päätösten vaikutukset nousivat esiin koronakriisissä. – Tuottavuusohjelman tavoite puolitettiin Matti Vanhasen kakkoshallituksessa (2007– 2011). Kirjoituksen jälkeen Ylöselle huomautettiin, että VTV:n mää??Perustuslakivaliokunta?on?useaan?otteeseen?kiinnittänyt. – Lainsäädäntöongelmat johtuvat osin tästä, ja ne ovat olleet tiedossa. Virkamiehiä on silti edelleen huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. TausTaT 20 | KU 16 /2 02 1 M ikä yhdistää huonoja lakiesityksiä ja Valtiontalouden tarkastusviraston ongelmia. – Se oli vähemmän mekaaninen, Ylönen kertoo. Ajatuksena oli koko ajan vähentää kaikista toiminnoista työntekijöitä tietyn kaavan mukaan. huomiota?lainsäädäntötyön?ongelmiin.. Ongelmiin kiinnittivät huomiota myös oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta, Ylönen sanoo. – Kun poliitikot miettivät, millä kulmalla vaaleihin mennään, ei virkamiesten määrän lisääminen ole varmaan paras teema, Ylönen hymähtää. Taustatyö on puuttunut. Erityisesti valtiovarainministeriö ajoi tätä, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Matti Ylönen. Ylönen on tutkimuksissaan käynyt paljon läpi julkisen puolen leikkausohjelmia. Ylönen näkee VTV:n kohdalla käänteen tapahtuneen 2010-luvun vaihteessa. Miksi niitä ei sitten ole korjattu. Leikkausohjelmista on sittemmin luovuttu, ja niistä on otettu jonkin verran takapakkia, Ylönen sanoo. Samalla viraston henkilötyövuosien määrä väheni. Tarkastuskohtien lisääminen ja vanhojen työntekijöiden jääminen eläkkeelle pakottivat VTV:n käyttämään enemmän junioripuolen tarkastajia. Ylönen pohtii, että myös tiedotusvälineiden kirjoittelulla on merkitystä, samoin kuin poliitikkojen toimilla. Tuottavuusohjelman esimerkiksi otettiin Ylösen mukaan verohallinto. – Ei pidä paikkaansa, ettei mitään olisi tehty, Ylönen sanoo. Molemmilla on kytky vuonna 2003 alkaneeseen valtion tuottavuusohjelmaan, jonka tausta-ajatuksena oli saada tuottavuutta leikkaamalla valtionhallinnon työpaikkoja. Ongelmaksi muodostui se, että niin sanottu hiljainen tieto ei siirtynyt eteenpäin. Ylönen kirjoitti Politiikasta.fi-verkkolehteen artikkelin VTV:stä ja miten siihen kohdistetut tehostamistoimet ovat vaikuttaneet
Esimerkiksi kansainvälinen työ on kärsinyt varmasti, koska virastoilla ja ministeriöillä on paljon lakisääteisiä tehtäviä, joista ei voi luopua. Riskit Realisoituvat Vaikka 2000-luvun alun leikkausohjelmista on jo luovuttu, ovat niiden vaikutukset nyt tulleet kunnolla näkyviin. – On mahdoton sanoa, mitä hyödyllistä on näi. Joka tapauksessa VTV:n ongelmien juuret ovat osin tehostamisohjelmissa. Ylönen huomauttaa, että tällaiset vaikutukset näkyvät usein viipeellä. – Ja kriisiaikana ne realisoituvat helpommin, Ylönen toteaa. l Helsingin yliopiston tutkija Matti Ylönen on tutkinut paljon julkishallintoa. Lisääntyneet palkkakulut eivät kuitenkaan ole näkyneet tarkastajien määrän lisääntymisenä, johtajien määrä sen sijaan on kasvanut. Milloin tämä ajatus sitten lähti leviämään, on kysymys, johon on vaikea löytää vastausta. TausTaT KU 16 /2 02 1 | 21 den leikkausten vuoksi jäänyt tekemättä. Ylönen kiinnittää lopuksi huomiota yleiseen ajatukseen, jota myös tiedotusvälineissä käytetään. – Viraston johdon vastuulla on sitten se, miten resurssit kohdistetaan. – Ainakin 1990-luvun laman aikoihin ilmeisesti levisi mainos, jonka mukaan ”virkamies syö pöydästäsi”, Ylönen hymähtää. – Meillä on luonnollistunut ajatus, että julkiselta sektorilta voi aina leikata. Yhden esimerkin Ylönen löytää 1990-luvun laman ajoilta. Lisäksi töitä tehdään siis isommalla kiireellä. Kun tekeviä käsipareja on koko ajan vähemmän, alkaa syntyä uusia riskejä. ”Kansainvälinen työ on kärsinyt varmasti” Jo ha n al én rärahoja on viime vuosina hieman lisätty
On Kansallisessa Liigassa silti vielä rahtunen kotikutoisuutta mukana, ja se on vain ja ainoastaan hyvä. vaikka moNi suhtautuu jo naisten futikseen aivan samalla tavalla kuin miestenkin, elävät mielikuvat amatöörien puuhastelusta ja hassuttelusta sitkeinä – valitettavasti futisyhteisö ei ole niihin täysin syytön. Rotherham 1 6. Naisten pääsarja sai viime vuonna pääsponsorin, jonka mukaan sarjan nimikin muuttui Subway Kansalliseksi Liigaksi. Nottingham ?-. KuPS 1 (2) Åland Unitedin pelaajat juhlivat Kansallisen liigan mestaruutta marraskuussa 2020. Syitä on monia. Sitten Palloliitto heräsi ja pyöräytti käyntiin cupin, jonka osallistujamäärä olikin jo komeampi – peräti 51. Derby ?-. Miksi naisten sarja – josta aluksi puhuttiin Mimmiliigana – sitten saatiin käyntiin juuri tuolloin. Vielä saman vuoden aikana moni savolaisjoukkue pisti naisjoukkueen pystyyn. Puolessa vuosisadassa on kuljettu pitkä matka. Ennakolta tasainen ottelu vaatii runsaasti merkkejä, itse päädyin ykköskakkoseen. Jo edellisenä vuonna Mikkelissä paikalliset laji-ihmiset olivat kiinnostuneet naisfutiksesta, ja paljon julkisuutta sai MP:n ja KuPSin miesjoukkueiden matsin esiotteluna pelattu kamppailu, jonka joukkueet koostuivat miestiimien jäsenten tyttöystävistä ja vaimoista. Naisten pääsarja haki pitkään muotoaan eikä Palloliitto vaikuttanut kovin kiinnostuneelta siihen ylipäätään satsaamaan. Tätä tekstiä kirjoittaessani lojahti tietoisuuteeni pommi: 12 eurooppalaista megaseuraa valmistelee omaa Superliigaansa, jossa keskenään kilvoittelisivat suurista suurimmat. West Ham Chelsea 1 (2) 2. Millwall 1 5. Niin ikään seurat itse ylläpitivät huumori-imagoa. Hull 2 13. Wycombe 1 10. seura avaNa vuoNNa sitten rysähti. Naiset olivat toki palloilleet maassamme vapaamuotoisemmin jo kauan, mutta lähtölaukaus sarjamuotoiselle toiminnalle kuultiin vasta vuonna 1971. Blackburn ?-. Lisäksi yhteiskunnan yleinen tasa-arvoistuminen vaikutti asenteisiin. Sheffield W 1 (X) 7. Katson jatkossakin ennemmin vaikka Ilves-naisten otteluja. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(2), 2, 2, 1, 1, 1(x), 1(x), 1(x), 1, 1, 1(x), 2, 1(2). Tuon jälkeistä aikakautta voisi hyvin kuvailla kansainvälistymisen ja kaupallistumisen ajanjaksoksi. viikoN vakiorivillä on brittipalloa ja yksi makupala käynnistyvästä Veikkausliigasta – ja perin maukas onkin: sekä Interiä että KuPSia on ennakoitu sarjan kärkikamppailuihin. Barnsley ?-. l vihjerivi 1. Naiset suhtautuivat itsekin kilvoitteluun humoristisesti, mutta innostus alkoi levitä. Tuskin nykypäivänä voisi kuvitella pääsarjajoukkueen pelaavan paidoissa, joiden etumukseen on painettu terhakat rintarauhaset, kuten Tepsin mimmit tekivät 70-luvulla. Ensin IltaSanomat järjesti kutsukilpailun, johon osallistui kuusi joukkuetta. Maajoukkueen menestyksen myötä myös sarjajalkapallo on alkanut vähitellen kiinnostaa katsojia. Norwich C 2 4. Anni Väisänen nostaa toissavuotisessa liikuntatieteiden gradussaan esille sen, että Suomessa otettiin urheilussa paljon mallia Ruotsista, jossa naisten sarja oli käynnistynyt muutamaa vuotta aiemmin. Kilpailullisen sarjatoiminnan katsotaankin naisten osalta alkaneen näistä mittelöistä. Middlesbrough ?-. Kun viisikymmentä vuotta sitten organisoitu naisjalkapallo otti Suomessa ensimmäisiä, haparoivia askeleitaan, kirjoittivat lehdet ”uhkeista mimmiliigalaisista”, ”kauniimman sukupuolen edustajista” ja vihjailtiin pelaajien kertailleen lajin sääntöjä vielä hetkeä ennen ottelua. QPR ?-. Coventry C . Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 24.4. Watford ?-. Toveri Kohonen ruotii tätä projektia tarkemmin ensi viikolla, mutta todettakoon kuitenkin se, ettei tällaisilla rahantekokoneilla ja aidon kilpailun torppaajilla ole mitään tekoa rakastamani lajin kanssa. Preston 1 (X) 12. Brighton 2 3. Nykyään ei kai kukaan enää kyseenalaista naisfutiksen olemassaolon oikeutusta tai sitä, että naisfutarit voivat olla kovia ammattilaisia siinä kuin miehetkin. Birmingham 1 (X) 9. Lincoln C . 1X2 TeksTi Elina Vainikainen kuva Lehtikuva/Mikko Stig Maajoukkueen menestyksen myötä myös sarjajalkapallo on alkanut kiinnostaa katsojia. Huddersfield 1 11. Stoke 1 (X) 8. TausTaT 22 | KU 16 /2 02 1 I ltapäivälehdet sortuvat yhä edelleen säännöllisesti seksistiseen kielenkäyttöön, mutta ovathan ajat onneksi muuttuneet vaikkapa 70-luvulta. Puoli vuosisataa mimmien mittelöitä. Hanna Vehviläinen on jakanut reilun kymmenen vuoden takaisessa gradussaan (josta alun mediasitaatitkin ovat peräisin) naisjalkapallon kehityksen Suomessa neljään kauteen: alkuinnostuksesta organisoitumiseen 1971–1981, vakiintumisvaihe 1982–1991, kentät kutsuvat tyttöjä 1992– 2000 ja loikkaus suosituksi 2001–2006. Sheffield U . Cardiff C . klo 16.58. Vielä jokin tovi aiemmin naisten jalkapalloa vastustettiin siksi, että sen yksinkertaisesti katsottiin olevan sopimatonta naisen anatomialle. FC Inter
S ellun ja sahatavaran vientimäärä ja hinta ovat vahvassa kasvussa. Se merkitsee sitä, että 15 keskikokoista paperikonetta pitäisi sulkea. Ei mennyt kuin muutama päivä, ja Kemissä rysähti. teksti KU:n työryhmä kuvat Lehtikuva Paperin teko Stora Enson Veitsiluodon-tehtailla Kemissä loppuu näillä näkymin vuoden kolmannella neljänneksellä. 670 henkilöä on jäämässä ilman työtä. Stora Enso kertoi lakkauttavansa Veitsiluodon tehtaan, mutta saha jatkaa. Paperin vienti kuitenkin laskee edelleen nopeasti, joten viennin arvo jää koronaa edeltävää aikaa pienemmäksi. Näin ennusti Pellervon taloustutkimus viime viikolla. Veitsiluodossa alkavat Suomen suurimmat paperiteollisuuden yt-neuvottelut. UPM:n Voikkaan-tehtaalta irtisanottiin sulkemisen takia 575 henkilöä vuonna. Syyksi yhtiö kertoo paperintuotannon ylikapasiteetin Euroopassa. Stora Enson toimitusjohtajan Annica Breskyn mukaan Euroopassa on paperintuotannon ylikapasiteettia 3,5 miljoonaa tonnia. Kerrannaisvaikutuksineen määrä nousee tuhanteen. Politiikka KU 16 /2 02 1 | 23 03 politiikka Kemissä rytisee, hallitus lupasi nopeasti tukea Veitsiluodosta on lähdössä 670 työpaikkaa
Veitsiluodossa on hänelle tuttua väkeä. Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä totesi pari kuukautta sitten, että tutkimusja kehittämistoiminnan menojen osuus massaja paperiteollisuuden liikevaihdosta oli vain vajaa puoli prosenttia vuonna 2018. Vasemmistoliiton kansanedustaja Juho Kautto on entinen paperimies ja Paperiliiton työehtosihteeri. Kautto vaati myös yhtiöltä vahvoja tukitoimia työttömiksi jääville ja seutukunnalle. Yleensä tukitoimet jäävät pitkälti yhteiskunnan kontolle, mutta nyt yhtiön pitää kantaa vastuunsa taloudellisesti työntekijöistään ja Kemin seudusta. Politiikka 24 | KU 16 /2 02 1 2006, Paperiliitto vertaili mittakaavaa. Myös sellusta kehitetään uusia tuotteita. Työja elinkeinoministeriö aloittaa rakennemuutostoimien valmistelun heti, ilmoittivat elinkeinoministeri Mika Lintilä ja työministeri Tuula Haatainen. Paperiteollisuuden arvonlisäyksen osuus koko bruttokansantuotteesta on supistunut runsaaseen kolmannekseen siitä, mitä se oli vuonna 1995, laski Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Eero Lehto toissa vuonna, kun elettiin vielä normaaleja aikoja. Esimerkiksi kartongin kulutus kasvaa, kun verkkokauppa on lisääntynyt. Kaikkiaan puhutaan tuhannen työpaikan ja miljoonien eurojen verotulojen menetyksistä.. – Nyt olisi tärkeätä, että pystytään konkreettisiin toimiin, jotta metsäteollisuuden ja metsätalouden merkitykseen uskottaisiin Lapissa tulevaisuudessakin, Mustajärvi sanoi KU:lle. Kehysriihi alkoi keskiviikkona. Tähän suuntaan on Kniivilän mukaan viime vuosina menty, kun paperia halvemman sellun suhteellinen merkitys on kasvanut. Tukea vaadiTTiin ja siTä on Tulossa Ay-liike ja kansanedustajat vaativat tiistaina tukitoimia Kemiin, ja hallitus lupasi niitä. – Kulutus muuttaa muotoaan, ja se on tiedetty vuosia. Vastaus saatiin tiistaina. Siksi myös kehysriihessä käsitellään TKI-panostusten (tutkimus, kehitys, innovaatiot) edistämistä ja teollisuuden toimintakyvyn parantamista, kertoi opetusministeri Jussi Saramo. l Veitsiluodon tehtaan lakkauttaminen säteilee Kemissä laajalle. Kautto ei pidä metsäteollisuutta auringonlaskun alana. Huonoin skenaario on se, että Suomesta tulisi alhaisen jalostusarvon raaka-aineen ja välituotteen maa. TyönTekijäT osasivaT odoTTaa Vasemmistoliiton lappilaiselle kansanedustajalle Markus Mustajärvelle Stora Enson päätös sulkea Veitsiluodon tehdas Kemissä toi mieleen Kemi järven sellutehtaan sulkemisen vuonna 2008. – Valtion pitää merkittävänä omistajana vaikuttaa tähän. – Nyt tarvitaan toimia, joilla metsäteollisuuden jalostusarvoa saadaan nostettua. Valtio omistaa Stora Ensosta 10,7 prosenttia, mutta sillä on 27,3 prosenttia äänivallasta. – Kun sulkemisen suurin syy on kysynnän lasku, se tarkoittaa, että tehdas suljetaan pysyvästi, sanoi Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Koko tehdasteollisuudessa sama luku oli liki kaksi prosenttia. – Aika monet ovat kommentoineet, miten tässä käy, kun investointitahti ei ole ollut kauhean kummoinen. Tehtaan lakkauttamisen kerrannaisvaikutukset ovat laajat, sillä puhutaan jopa yli tuhannen työpaikan menetyksistä, totesi Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen. Paperintuotanto supistui Suomessa merkittävästi jo ennen koronaa. Hän kertoi kuulleensa jo pitempään Stora Enson Veitsiluodon-työntekijöiltä, että tehtaassa ei ole tehty kauhean paljon korvausinvestointeja. Tämä oli saanut työntekijät pohtimaan yksikön kohtaloa. MeTsäTeollisuus ei kehiTä alaa Yksi metsäteollisuuden murhe on sen tuotannon jalostusarvon aleneminen ja yhtiöiden haluttomuus panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen
Pilari on nähty sosiaalisen Euroopan projektin uudelleen käynnistämisenä. Aiemmin talouskriiseissä on vaadittu palkkojen ja sosiaaliturvan leikkaamista pelastusohjelmien ehtona. Tavoitteet koskevat työllisyysasteen nostamista, koulutukseen osallistumista sekä köyhyysja syrjäytymisriskin vähentämistä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi perustamalla vuokrajaoston tehtävää hoitava elin uudelleen, Lohikoski ehdottaa. Vahvana hyvinvointivaltiona Suomen on syytä edistää sosiaalisektorin huomioimista EU:n toiminnassa. Ilmastotoimet tulee tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Asuminen vie monen perheen käytettävissä olevasta rahasta kohtuuttoman suuren osan. Politiikka KU 16 /2 02 1 | 25 4 132 800 prosenttia enemmän verrattuna edellisvuoteen. Lisätiedot ja tiedot muista vasemmistoliiton alueellisista vapputapahtumista verkossa päivittyvät puolueen verkkosivuille. SoSiaaliSten oikeukSien pilarilla hyvinvointia eurooppaan aino-kaisa Pekonen Kirjoittaja on sosiaalija terveysministeri. kello 12 alkavassa striimilähetyksessä vasemmistoliiton Facebookissa. Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma on välttämätön täydennys EU:n Green Deal -ohjelmalle. Portugalin Portoon sosiaalihuippukokoukseen hyväksymään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelman. Pilari sisältää 20 periaatetta kuten koulutus ja elinikäinen oppiminen, työllisyyden aktiivinen tukeminen, vähimmäispalkka, vähimmäistoimeentulo ja peruspalvelujen saatavuus. KU Vasemmisto juhlii verkossa VaPPu 2021 eu:n johto kokoontuu 7.–8.5. Lähde: TiLasTokeskuksen kouLuTusTiLasTo opiskelijaa oli vuonna 2020 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Vapun musiikkiohjelmasta vastaavat artistit Jukka Nousiainen, Puppa J sekä F. – Asuntoneuvoston vuokrajaostoa ei enää ole olemassa, mutta tämän lainkohdan voisi päivittää niin, että se on myös nykytilanteessa toimiva työkalu vuokrankorotusten hillitsemiseen. Vaikka EU:n kehitys ei kaikilta osin vastaa vasemmiston näkemyksiä, sosiaalisten oikeuksien pilari, Green Deal ja koronaelvytys osoittavat, että aiemmista kriiseistä on opittu. Tavoite on laittaa loppu sosiaaliselle polkumyynnille. Verkkotilaisuuden juontaa stand up -koomikko Tomi Walamies. Opiskelijoita oli Vuokra-asuminen koulutus Vasemmistoliiton Vappua vietetään lauantaina 1.5. Yksi mahdollinen keino sisältyy Lohikosken mukaan jo voimassa olevaan asuinhuoneen vuokrasta annetun lain pykälään 28. Suoran vappupuheen pitää vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja videopuheen opetusministeri Jussi Saramo. Vasemmistoliiton mielestä kohtuuttomia vuokrankorotuksia pitää hillitä. Lisätoimia luvataan työsuojeluun sekä lapsiköyhyyden ja asunnottomuuden vähentämiseksi. An tt i Yr jö ne n. KU Kohtuuttomia vuokrankorotuksia pitää hillitä myös Suomessa, sanoo kansanedustaja Pia Lohikoski. Nämä näyttävät suuntaa vahvemmalle sosiaaliselle Euroopalle. kolumni Vuokrankorotusten jarrutuskeinot käyttöön Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä Suomessa tulisi ottaa harkintaan uusia jarrutuskeinoja vuokrankorotuksille niillä alueilla, joilla vuokrat ovat karkaamassa tai karanneet käsistä. Suomi tavoittelee sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää EU:ta. Toivon, että EU:n johto sekä työmarkkinaja kansalaisjärjestöt lähettävät Portosta vahvan viestin pilarin toimeenpanosta. Sen mukaan valtioneuvosto voi antaa suosituksia vuokran tarkistamisesta kuultuaan asuntoneuvoston vuokrajaostoa. Näiden kunnianhimoa ja toimeenpanoa vahvistaen olisi mahdollista rakentaa myös vasemmistolaisempaa Eurooppaa. – Vuokrat ovat kohonneet pilviin erityisesti pääkaupunkiseudulla. Merkittäviä lainsäädäntöhankkeita ovat vähimmäispalkkaja palkka-avoimuusdirektiivit. Nyt julkaistu pilarin toimintasuunnitelma sisältää vuoteen 2030 ulottuvia tavoitteita sekä lainsäädäntöja politiikka-aloitteita. An tt i Yr jö ne n Vappumarssille ei päästä tänäkään vuonna, vaan vasemmistovappua vietetään verkossa. Samalla sijoitusasuntobuumi vääristää asuntotuotantoa, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski sanoo. On Suomen etu, että kaikissa EU-maissa on korkeat sosiaaliset standardit
Yksityisten parkkifirmojen kanssa riitelyä ei kukaan elämäänsä halua. Tämän päätöksen mukaan ajoneuvon kuljettaja tekee yksityisen pysäköintifirman valvomalle alueelle saapuessaan käyttäytymiseen perustuvan sopimuksen ja hyväksyy pysäköintiä koskevat ehdot. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Aloite on lähetetty eduskunnan lakivaliokuntaan. Käyttäytymiseen perustuva sopimus ohittaa täysin pysäköijän oikeudet ja on tylyä, yksipuolista sanelua, ei mikään sopimus. Tämä puolirikollinen ”yrittäjyys”, joka leviää koko maahan, on pysäytettävä. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Järjestelyt, tiedotus ja valinta eivät käytännössä toimi lapsia syrjimättä. Vielä kolmaskin asia selvisi, kun keskustelin vakuutustarkastajan kanssa. ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” Päiväkodeista todetaan samaan tapaan. Korkein oikeus ei ole lakia säätävä elin vaan käyttää tuomiovaltaa. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Mikään vakuutus ei tietenkään korvaisi tätä tunarointia. Lausunnon mukaan toiminta sisältää merkittävää julkisen vallan käyttämistä, joka voidaan perustuslain (pykälä 124) mukaan uskoa vain viranomaiselle. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Yksityiset parkkifirmat ovat laittomia Koronassa ja muissa arkipäivän huolissa on kansalle riittävästi stressiä. Kahden ohjelman tarjoaminen vaatii ylimääräistä työtä, johon ei aina ole riittävästi henkilöstöä varsinkaan päiväkodeissa. Se sijaan vähemmälle huoKuraattorin tulee olla sosiaalialan osaaja varhaisKasvatuslain ja peruskoululain määrittelemiin koulutuksen ja kasvatuksen tehtäviin ei kuulu uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen. Meillä on palovakuutuksen lisänä myrskyvakuutus, koska tontilla on paljon isoja kuusia. Niistä on tehty paljon kanteluita. Kenelläkään tavallisella kansalaisella ei ole käsitystä, mitä nämä ovat. Kymmenen vuotta on eduskunta antanut asian olla ja vältellyt vastuutaan, koska ei uskalla haastaa korkeinta oikeutta ja sen väärää päätöstä, jonka purkamista vaadittiin jo 2011. Yksityinen pysäköinninvalvonta on laitonta, ja sen on aika loppua. Mikäli vähänkin epäilet, että puussa on lahovikaa, niin kairaa näyte. Silti uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalvelus kirkossa, on ennen koronarajoituksia liitetty koulujen ja päiväkotien toimintaan. Lasten jako kahteen ryhmään uskonnollisuuYhteisiin toimiin keskittyminen olisi suuri helpotus den tai uskonnottomuuden perusteella rikkoo myös perheen arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa. Lisäksi todetaan: ”Koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten jouluja kevätkirkkoon.” Uskonnollisten ja ei-uskonnollisten tilaisuuksien rinnakkainen järjestäminen on käytännössä osoittautunut ongelmalliseksi. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain pykälän 124 mukaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Muuten pitäisi kaikki isot puut poistaa riittävän kaukaa naapurien rajoilta. Opetushallituksen ohjeen (12.1.2018) mukaan niille pitää olla samaan aikaan ei-uskonnollinen vaihtoehto. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Entä jos olisin itse kaatanut puun, ja se olisi kaatunut vahingossa oman tai naapurin mökin päälle. Jos kuusi olisi kaatunut naapurin mökin päälle, sitäkään ei olisi korvattu, koska naapurilta puuttui myrskyvakuutus. Selkeästi on todettu, että tähän tehtävään voidaan ryhtyä vain lailla tai lain nojalla. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Helsingissä on yksityinen pysäköinninvalvonta jo lähtenyt käsistä ja ahnehtii aina vain lisää alueita, joita voisi rahastaa. Nyt on eduskunnassa käsittelyssä lakialoite, jonka on allekirjoittanut 122 kansanedustajaa. Sitten selvisi, että vakuutus ei korvaa asuntovaunulle tulleita vahinkoja. Korkeimman oikeuden päätöksellä eivät yksityiset pysäköintifirmat voi oikeuttaa toimintaansa. Samainen ohje nostaa esiin mahdollisuuden pitää uskonnolliset tilaisuudet päiväkotija koulupäivien ulkopuolella. Politiikka 26 | KU 16 /2 02 1 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Tämä ei tietenkään olisi kaunista ja ekologista. Tilaa siis ammattilainen, ja varmista, että hänellä on vahinkovakuutus. Näin kuntien päiväkodit ja koulut voisivat keskittyä kaikille yhteiseen toimintaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Aloitteessa esitetään, että pysäköinninvalvonta rajataan lailla julkiseksi tehtäväksi. Tästä opimme, että kaikilla naapureilla pitää olla myrskyvakuutus, jos tonteilla on isoja puita. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Latva iskeytyi naapurin asuntovaunun kattoon, ja oksat lävistivät katon useista kohdista. Kova tuulenpuusKa kaatoi kesämökillämme suuren pihakuusen. Esa Ylikoski Vantaa vuonna 2010 teki korkein oikeus kyseenalaisen päätöksen, jolla yksityiset pysäköinninvalvojat ovat oikeuttaneet toimintansa kymmenen vuoden ajan. Varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden mukaan kasvatus ja opetus on ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”. Naapurikin jää ilman korvausta, koska vaunussa ei ollut kaskoa. Koronarajoitusten jälkeen niistä luopuminen ei olisi vaikeaa, vaan suuri helpotus johtajille, rehtoreille, varhaiskasvattajille, opettajille, oppilaille ja useimmille huoltajille. Eduskunta hylkäsi tämän mallin maaliskuussa 2011 ennen kaikkea perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi. Kymmenen vuotta ovat ihmiset saaneet kokea stressiä, riitelyä ja mielivaltaa näiden ”yritysten” taholta ilman mitään tukea ja apua viranomaisilta. Kansalle on tarjottu vain epämääräisiä ohjeita ”paikallisista oikeuskäytännöistä” ja ”sopimusoikeuden soveltamisesta”. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto Lasten jako kahteen ryhmään uskonnollisuuden tai uskonnottomuuden perusteella rikkoo myös perheen arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa. Toinen asia selvisi samalla. Muuten korvaus voidaan evätä tai pienentää, jos myrskyn kaatamista puista löytyy lahovikaa. Raimo Flink Pirkkala Myrskyvakuutus tarpeen oppilasja opiskelijahuollon tulevaisuudesta on käyty keskustelua ainoastaan palveluiden järjestämisen näkökulmasta. ”Muu kuin viranomainen ei voi ryhtyä omasta aloitteestaan hoitamaan tällaista tehtävää sopimuksen perusteella.” Eduskunta, hallitus ja perustuslakivaliokunta eivät ole hyväksyneet ja laillistaneet yksityisiä pysäköinninvalvojia. Jos lahopuuta löytyy, poista puu. Eduskunta ja kansanedustajat: ottakaa lakialoite käsittelyyn, tehkää päätös ja lopettakaa parkkifirmojen laiton toiminta. Toivottavasti tämä kirjoitus herättää mökkiläiset varmistamaan, että myrskyvakuutus on kunnossa myös naapurilla. Tapani Jalkanen Hankasalmi
l Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja Lähinaapuri Venäjän kanssa on 1 300 km rajaa, mutta meille kerrotaan liian vähän. Hystereesin eli polkuriippuvuuden nosti viime kuussa esiin STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, ja tulevaisuusinvestointeihin hallitus nojautui vahvasti jo aloittaessaan. He kirjoittivat Raha ja talous -blogissaan muun muassa uuskeynesiläisyydestä ja kannattivat elvytystä finanssikriisistä selviytymiseksi. Tätä kirjoitettaessa hallituksen kehysriihi ei ole edes alkanut, eikä sen lopputulosta kannata tässä ennakoida. Kolmisenkymmentä vuotta talouskeskustelua hallitsivat ”talousviisaat”, jotka arvotettiin sitä viisaammiksi, mitä ikävämpiä asioita he esittivät. Niistä puhutaan kahden vuoden kuluttua, jos tämä hallitus ei onnistu kannatuksensa säilyttämisessä. Uutistoimittajat, kertokaa meille Venäjästä ilman vihaa, ylimielisyyttä ja ennakkoluuloja. Kuraattorin asiakkaan oikeusturvan ja edun kannalta on välttämätöntä, että heidän tarpeisiinsa on opiskeluhuollossa vastaamassa sosiaalipalvelujärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön tunteva sosiaalialan ammattihenkilö. Voimassa oleva väljä kuraattorin kelpoisuusehto on ristiriidassa sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain velvoitteiden ja periaatteiden kanssa. Kuraattori on kouluja oppilaitosyhteisössä oman ammattialansa asiantuntija. Ketkä työllistyvät kriisin jälkeen. Missä ihmiset käyvät töissä, minkälaista palkkaa he saavat, minkälaista koulutusta, missä asuvat, millaista on lasten hoito ja varsinkin vanhojen. Blogin aktiivinen vaihe kesti vuoteen 2017 saakka. Riihen alla hallituksen vasemmisto oli koronasta huolimatta suuntautumassa tulevaisuuteen edelleen investointien kautta. ”En todellakaan olisi uskonut, että jo hallituksen puoliväliriihessä keskustelu alkaa rakentua talouden kysyntätekijöiden ympärille ja siihen, millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia elvyttävällä finanssipoliittisella linjalla voi pidemmän päälle olla”, Ahokas kirjoitti Keskuspankkikapitalismi-uutiskirjeessään sunnuntaina. Oppilasja opiskelijahuoltolakiin sisältyviä kuraattorin kelpoisuusehtoja väljennettiin 1.1.2017 soveltuvaksi korkeakoulututkinnoksi. Tavaroita on kaupoissa, ja ihmiset hymyilevät enemmän kuin Neuvostoliiton aikaan, mutta syrjäkylillä ainakin Karjalassa tiet ovat huonoja. Talouskeskustelun monipuolistumisen uranuurtajia olivat Kansan Uutisten nykyiset kolumnistit Jussi Ahokas ja Lauri Holappa. Ei ilmapiiri automaattisesti muuttunut. Niitä esitti SAK:n ekonomisti Anni Marttinen äsken Vapaus valita toisin -yhdistyksen kehysriihtä ennakoivassa tilaisuudessa. Nyt on toisin. Olisi myös kiva tietää, minkälainen verotus maassa vallitsee. Vain puolet ekonomisteista oli sitä mieltä, että julkista taloutta tasapainottavat toimet tulee aloittaa jo tällä vaalikaudella. Siiri Määttä Kajaani Venäjää ilman ennakkoluuloja miolle on jäänyt se, mikä oppilaan ja opiskelijan edun näkökulmasta vahvistaisi opiskeluhuollollista osaamista, ehkäisisi syrjäytymistä ja turvaisi sosiaalialan osaamisen opiskeluhuollossa. Myös perhetilanteet saattavat olla haastavia, ja siksi kouluissa ja oppilaitoksissa tarvitaan ammattitaitoisia kuraattoreita. Kuraattorin kelpoisuuden tulee olla linjassa sosiaalihuollon ammattihenkilölain kanssa, joka määrittelee sosiaalityöntekijän ja sosionomin sosiaalihuollon laillistetuiksi ammattihenkilöiksi. Tähän asti ne kaksi ovat olleet ”kipeitä” ja ”leikkauksia”. Kuraattori ei siis noudata ainoastaan oppilasja opiskelijahuoltolain ja opetustoimen lainsäädäntöä. Onhan noita saanut ennenkin muun muassa juuri finanssikriisin yhteydessä kysellä. Perussuomalaisten ja kokoomuksen oppositiopolitiikasta tiedämme, että jos ne olisivat hallituksessa, nyt puhuttaisiin leikkauslistoista ja veronkevennyksistä. Talouspoliittisessa keskustelussa on nyt relevanttia esittää tällaisia kysymyksiä: Kuinka paljon EU:ssa ja Suomessa koronasta jää sosiaalista velkaa. Suomalaisia toimittajia käy Venäjällä, ja on siellä liikemiehiäkin, mutta kukaan ei kerro tavallisista ihmisistä. Sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioimiseen ja lastensuojelun asiakassuunnitelmaan liittyvä lakien mukainen yhteistyö edellyttää kuraattorilta sosiaalialan ammattitaitoa ja koulutusta. Sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä koskevat lain säätämät oikeudet, ammattieettiset velvoitteet, rekisteröinti ja valvonta. Sen jälkeen ei ole kattavasti arvioitu, miten sosiaalialan osaamisvaatimuksesta luopuminen on vaikuttanut oppilasja opiskelijahuollon laatuun ja vaikuttavuuteen. Miten se on vaikuttanut eriarvoisuuteen. Vaihtoehtojen esittäjät leimattiin foliohatuiksi. Silloin talouskuri oli ”ainoa vaihtoehto” ja työllisyydessä hyväksyttiin vain työvoiman tarjontaan liittyvät toimet – siis työttömien rankaiseminen tavalla tai toisella. Tienraivaajien lisäksi siihen tarvittiin ennen kaikkea oikea vaalitulos ja sellainen hallituspohja, jolla on rohkeutta katsoa kauemmas. Politiikka KU 16 /2 02 1 | 27 Viimeinen sana Taloudessa ei ole enää yhtä totuutta H ystereesi ja tulevaisuusinvestoinnit. Mielenosoitukset ovat Putinia vastaan, mutta ovatko ne järjestelmää vastaan. 13 prosenttia oli vastaan ja peräti 37 prosenttia ei osannut sanoa. Ilmapiiri on muuttunut täydellisesti. Jenni Karsio puheenjohtaja, Talentia ry Mira Kumpula puheenjohtaja, Koulukuraattorit ry. Nykyisin kyllä kerrotaan monta kertaa päivässä presidentti Vladimir Putinista ja hänen vastustajastaan Aleksei Navalnyista. Vastauksia ei kuitenkaan saatu, koska ainoa tie oli kaikkivoipa vyönkiristys ja ”valitettavat mutta välttämättömät sopeutustoimet”. Konsensuksen murtuminen näkyy hallituksen valmistelun lisäksi Ekonomistikoneen tuoreimmissa maanantaina julkaistuissa tuloksissa. Siinä kaksi sanaa, joita ei olisi uskonut kuulevansa hallituksen talouspolitiikan valmistelun yhteydessä. Kouluissa ja oppilaitoksissa on lapsia ja nuoria, joilla on moninaisia hyvinvoinnin ja oppimisen ongelmia. Miten tuleva talouskasvu jakaantuu
UUTTA YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA KANSAN UUTISET PUHEENAIHEET JOKA PÄIVÄ VERKOSSA WWW.KANSANUUTISET.FI. KU ON MUKANA TEKEMÄSSÄ SUOMEA HIILINEUTRAALIKSI. SIKSI PÄÄSTÖT ON NOPEASTI SAATAVA LASKUUN. ILMASTOKRIISI UHKAA NOSTAA MERENPINTAA