4 / 2025 Vasemmistoliitto on oppinut voittamaan Luontokatoa voi vielä estää Sivu 5 Sivu 51 Sivu 11 Lukeeko kukaan edes näitä tekstejä. 23.4.2025 / 10 € ku.fi N UUsLiberaLismiN LoppU
ku.fi/tilaa v a p p u a h a u s k a a
Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, politiikan toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala (puheenjohtaja) Anna Mäkipää (varapuheenjohtaja) Saila Ruuth Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Tuula Kärki (henkilöstön edustaja) Risto Kalliorinne (varajäsen) Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. hirViöiden aika 11 Uusliberalismi on kyvytön ratkaisemaan aikamme suuria ongelmia. Tai pian meillä on kuollut joki.” truMpin sota tiedettä Vastaan 33 Tutkijoita erotetaan, rajoitetaan ja sensuroidaan. Painopaikka PunaMusta 2025. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. aMerikkalaispoMMeja etsiMässä 36 Pintaa syvemmältä uuden ajan rasputinit 38 Romanian mitätöityjen presidentinvaalien yllätysvoittaja antoi kasvot aikamme poliitikoille, joita on kutsuttu ”uusiksi rasputineiksi”. perun Vesikonfliktit 29 ”Aion tehdä kaikkeni, että kaivos suljetaan. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. koluMni 57 Noora Kotilainen essee 58 Emilia Männynväli toisenlaiset Väenlaulut 62 Osa 1: 1980-luku nukeista ja ihMisistä 66 Helga West tutkii saamelaisiin kohdistuvaa koloanialistista vallankäyttöä. ViiMeinen sana 75 sisältö 4/2025 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). lentäVä lähtö lupaa hyVää 10 Selvä voitto näyttää vankasti suuntaa. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. itäinen ikäVä 20 Kaupungistuminen erottaa sukupolvia toisistaan. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. ukraina, palestiina ja Zoya Miari 26 Libanonilaiselle pakolaisleirille syntynyt kertoo tarinansa. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. pienten ääni 51 Jos hyönteiset voivat huonosti, kaikki voivat huonosti. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. 3 Voiton salaisuus 05 Vasemmistoliito jatkoi voittokulkuaan kuntaja aluevaaleissa
Muistutuksena: ei leikkauspolitiikkaa voi tehdä reilusti. Kaikkea ei todellakaan voi tehdä reilummin. Ei ole. On hyvä huomata, että ei ole mitään yhteistä isänmaan etua, on vain risteäviä näkemyksiä siitä. Keskellä taantumaa se lisää työttömyyttä, mikä nostaa valtion menoja. Jäljelle jää leikata menoja muualta eli ottaa jo valmiiksi vähäosaisilta. Vasemmisto ei ole kriisissä, kriisissä tuntuu olevan keskustavasemmisto. Yhteistä niille on myös se, että ne myydään ”isänmaan etuna”. Tämä olisi kaikkien syytä muistaa. Nyt pääministerinä hän syyttää oppositiota liiasta haukkumisesta.. Tämä antoi monille harhaisen kuvan, että jonkinlainen ”tolkun kolmastieläisyys” on jälleen tehnyt paluun. Tästä Britannian hallitus antaa muistutuksen. Jussi Virkkunen m aamiinat takaisin, itäraja kiinni ja kyllä Suomen perustuslain sekä kansainvälisten sopimusten vastaiselle käännytyslaille. Sen tuhot tulevat koko ajan paremmin esille, mutta luopua ei voi, kun on kerran aloitettu. Britanniassa Starmerin vasemmistohallitus on maalannut itsensä nurkkaan: veroja ei haluta korottaa eikä ottaa velkaa. Leikkauspolitiikan ongelmat ovat mittavat, mutta yksi suurimmista on se, että leikkaukset itse asiassa todennäköisesti pahentavat julkisen talouden alijäämää. 4 KesKustavasemmiston Kriisistä pääkirjoitus SuomeSSa Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus on ripustautunut epätoivoisesti leikkauspolitiikkaan. Pelastus löytyy siitä, että seuraavia vaaleja ei Britanniassa tarvitse järjestää vielä moneen vuoteen. Työväenpuolue Labour nousi valtaan konservatiivien pitkän ja katastrofaalisen valtakauden jälkeen. Yhteistä hankkeille on se, että ne nakertavat kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. pääminiSteri petteri orpo haukkui oppositiossa ollessaan hallitusta päivästä toiseen. Toivottavasti siellä ymmärrys on suurempaa kuin Britannian keskustavasemmistolla. Starmerin hallitus on jatkanut talouskurilinjaa, suurin muutos on ollut pääministerin kravatin väri. Ympäri eurooppaa käydään tällä hetkellä keskustelua, miten nousevat puolustusmäärärahat rahoitetaan. Kyse on siitä, että leikkauksilla tukahdutetaan muuta taloutta. Tilanne ei ainakaan parane sanomalla, että kaiken voi tehdä reilummin. Isoimman laskun maksavat heikoimmassa asemassa olevat. Tämä sama keskustelu on Suomessakin edessä viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Sosiaalidemokraatit ovat tällä vaalikaudella tukeneet tai ilmoittaneet tukevansa Petteri Orpon oikeistohallitusta useammassa hankkeessa. Ei ollutkaan aikaa lopettaa velaksi elämistä – oli aika pahentaa kurimusta entisestään. Sattuu se sateenkaarenvärinenkin talouskuriruoska. Ideologian vuoksi pitää joillekin asioille kyetä sanomaan ei. Tästä muistutti huhtikuun puolivälissä Uuden talousajattelun keskus julkaisemassaan selvityksessä. Lopputuloksena Labourin suosio on romahtanut. Vaalivoitto tuli hyvin pienellä äänimäärällä, mutta kansanedustajien paikkoja tuli paljon vaalijärjestelmän vuoksi. Labourin puheenjohtaja Keir Starmer erotti puolueen vasemman laidan edustajia ja marginalisoi ne, jotka välttyivät puhdistukselta. Ja sitten ihmetellään, miksi entistä useampi kääntää yhteiskunnalle kokonaan selkänsä
Samaan aikaan on myös avoimia kysymyksiä, jotka kaipaavat vastauksia hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja.. Minja Koskelan ensimmäinen koitos sujui menestyksekkäästi. 5 Voiton salaisuus 01 ajassa Vasemmistoliitto jatkoi voittokulkuaan kuntaja aluevaaleissa
Lyhyesti sanottuna: paljon hyvää ja muutamia kysymysmerkkejä. Vaali-iltana otettiin myös lähtölaukaus kohti eduskuntavaaleja, vaikka puoluesihteeri Anna Mäkipää huomauttikin, että valmistautuminen niihin on jo alkanut. Puolueen muutoksesta kertoo myös se, että 15 valtuutetusta miehiä on kaksi. 6 ajassa Teksti Jussi Virkkunen Kuvat Antti YrJönen Vasemmistoliitto on oppinut voittamaan. Siinä ei ole järkeä. Helsinki on punavihreä kaupunki, jonka suurin puolue on silti kokoomus. Listan kolmonen oli Veronika Honkasalo lähes 3 000 äänellä, kun listan kahdeksantena oli Silvia Modig yli 2 000 äänellä. Takapakkia vasemmistolle tuli suurten kaupunkien ja pienten paikkakuntien välillä. Helsingissä vasemmistoliitto otti jälleen vaalivoiton ja kasvatti suosiotaan viime kuntavaaleista yli neljällä prosenttiyksiköllä. Tämä näkyi nyt todella hyvin. Nyt Andersson ei ollut ehdolla, ja voitto tuli silti. Lähdetään silti liikkeelle vasemmistoliiton kehityksestä suurissa kaupungeissa. Muutamat sadat äänet erottivat useamman ehdokkaan. Eurovaaleja seurasi vaalivoitto kuntaja aluevaaleissa. Helsinki ja Turku Suomessa käydään paljon täysin keinotekoista vastakkainasettelua mitä mieltä vain – tärkeintä on todeta, että asia on nyt näin. Vasemmistoliiton konkari Paavo Arhinmäki on puhunut useamman kerran, kuinka Helsingissä on panostettu listan tasaisuuteen. Aloitetaan hyvästä. Alma Tuuva ja Natalia Kallio saivat molemmat reilusti yli 2 000 ääntä. Se kertoo paljon hyvää vasemmistoliiton linjasta. Ei sekään huono tulos ole, päin vastoin. Usein nämä asetetaan joko–tai-henkisesti vastakkain. Tilanne mutkistui entisestään, kun sisäisen riitelyn päätteeksi osa vasemmistoliiton jäsenistä siirtyi kilpailevan listan ehdokkaiksi. Yhden kärjen sijaan listalla on paljon runsaasti ääniä kerääviä ehdokkaita. Vaali-iltana vanha totuus piti edelleen paikkansa: vasemmistoliiton tulos sulaa illan edetessä. Paavo Arhinmäki Natalia Kallio. Ennakkoäänien jälkeen vasemmistoliitto oli saamassa molemmissa vaaleissa yli kymmenen prosentin tuloksen, illan edetessä tulos painui yhdeksän prosentin paremmalle puolelle. Mitä illasta sitten jäi käteen. Prosenteissa Helsingin merkitystä voi kuvata seuraavasti. Vasemmistoliitto sai kaikista kuntavaalien äänistään 26,5 prosenttia Helsingissä. Turussa vasemmistoliitolta irrotettiin yhtä aktiivia lainaten pyörästä apurenkaat, kun Li Andersson ei ollut ehdolla. Puheenjohtaja Minja Koskela sai yli 6 100 ääntä, Arhinmäki yli 4 600, mutta sen jälkeen tuli tasaista. Asiasta voi olla Joissakin paikoissatuhat ääntävoituoda todellamonta valtuutettua. Se oli varmasti yllätys monille, ei harvoille. Puolue pysyi Helsingissä neljänneksi suurimpana, kun demarit nousivat ryminällä toiseksi suurimmaksi ohi vihreiden. Lähtökohtiin nähden puolentoista prosenttiyksikön menetystä ja neljättä sijaa voi pitää kohtalaisena. Timo Furuholm oli odotetusti listan ykkönen. Aloitetaan kierros Helsingistä. Ja kuten ex-puheenjohtaja Li Andersson osuvasti vaaliiltana Ylen haastattelussa sanoi, hänen aikanaan voitot pistettiin Anderssonin henkilökohtaisen suosion piikkiin
Miten sitten toimitaan. Tampereella puolueen varapuheenjohtaja Minna Minkkinen oli listan ykkönen. Aluevaaleissa kansanedustaja Anna Kontulan perässä listan toiseksi tuli pitkän linjan puolueaktiivi Anne Nyman reilulla 1 400 äänellä. Tampere ja Jyväskylä Tampereella ja Pirkanmaalla vasemmistoliitto otti voiton, jota on pirullista analysoida. Samaan aikaan he kuitenkin kokoontuvat samaan ryhmähuoneeseen eduskunnassa. Johannes Yrttiaho on tukijoineen tietoisesti mennyt kilpailevalle listalle, minkä he tietävät olevan perustelu puo lueesta erottamiselle. 7 ajassa Europarlamentaarikko Li Andersson ja puheenjohtaja Minja Koskela vasemmistoliitolle voitokkaiden kuntaja aluevaalien vaalivalvojaisissa. Tampereen kuntavaaleissa kannatus nousi reilun prosenttiyksikön, kun aluevaaleissa nousua oli 0,4 prosenttiyksikköä. Eduskuntavaaleissa vasemmistoliitolla on puolustettavana kaksi kansanedustajan paikkaa. Jotain pitäisi keksiä. Tärkein niistä on sisäisen eripuran selvittäminen, näin toiminta ei voi enää jatkua. myös Varsinais-Suomen aluevaaleissa. Avoimia kysymyksiä on muutama. Niissäkin paikkamäärä putosi yhden. Kahden vuoden päästä Pirkanmaalla puolustetaan yhtä kansanedustajan paikkaa ilman Alma Tuuva. Koska nyt edessä oleva tilanne voi näyttää tältä: Yrttiaho vastustaa kaupunginvaltuustossa Asukkaiden Turku -listan edustajana asiaa, jota ajaa Timo Furuholm. He tietävät myös, että se on pitkä tie, eikä kaikilla vasemmistoliitossa ole välttämättä halua sille lähteä
Hänen edelleen menivät Gashaw Bibani ja Funda Demiri. Samaan aikaan monta tuhatta ääntä suuremmassa kaupungissa voi tuoda vain muutaman valtuutetun, mutta eduskuntavaaleja ajatellen merkitys on suurempi. Siellä Pikkarainen oli toiseksi suosituin ehdokas. Numeroilla asiaa voi kuvata seuraavalla tavalla. Tämä ei tietenkään poista sitä, että menestyminen pienemmillä paikkakunnilla on niin ikään tärkeää. Vantaalla voi myös pitää yllätyksenä, että europarlamentaarikko Jussi Saramo jäi listan kolmanneksi. Numerot kertovat Kuntavaaleja tarkastellaan paitsi kokonaistuloksen myös valtuutettujen määrän kautta. 8 Kontulaa, joka ensitöikseen viime eduskuntavaalien jälkeen ilmoitti, ettei aio enää hakea kansanedustajaksi. Maassa on patamusta oikeistohallitus, joka on vieläpä erittäin ajassa. Kannatus nousi lähes neljä prosenttiyksikköä, mikä lupaa todella hyvää eduskuntavaaleja ajatellen. Jos katsoo valtuutettujen määrää, on hyvä muistaa yksi asia. Tehtävää vaikeuttaa se, että kannatus on sulanut monessa Keski-Suomen kunnassa Jyväskylän ulkopuolella. Aluevaaleissa puolestaan nähtiin hyviä esimerkkejä. Yksi näistä on Harri Pikkaraisen tulos Päijät-Hämeen alueella. Siinä missä Tampereella eteneminen oli vähäisempää, Jyväskylässä vasemmisto otti monta askelta eteenpäin. Joissakin paikoissa tuhat ääntä voi tuoda todella monta valtuutettua. Nyt takapakkia vanhassa valtalinnakkeessa tuli lisää. Uudenmaan mysteeri on yksi vasemmistoliiton ikuisuusasioista. Kokoomuksen kannatus kasvoi 0,3 prosenttiyksikköä, mutta puolue sai 39 lisävaltuutettua. Tuskin, mutta jälleen kyse on sellaisesta asiasta, joka on syytä todeta. Kumpi puolue voi sanoa voittaneensa enemmän. Pohdintoja Kuntavaaleissa 2021 vasemmistoliitto menetti Kemin kaupungin suurimman puolueen aseman. Tämä tarkoittaa, ettei Suomessa ole enää yhtään vasemmiston hallitsemaa paikkakuntaa. Kolmannen kansanedustajan paikan saaminen takaisin eduskuntavaaleissa tuntuu ainakin vielä kaukaiselta, mutta on hullumpiakin asioita tapahtunut. Nyt kahdessa isoimmassa kaupungissa eli Espoossa ja Vantaalla nähtiin pomput ylöspäin. Keski-Suomessa on vaalipiiri, jossa menetetty paikka pitäisi ottaa takaisin eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliiton kannatus nousi valtakunnallisesti 1,4 prosenttiyksikköä kuntavaaleissa, ja se toi 27 lisä valtuutettua. Tämä on keskustan suuruuden salaisuus. Puolueen vanhalla valtaalueella Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vasemmistoliitto säilytti ja osin paranteli ase miaan. Asia on kuitenkin syytä pitää mielessä. Isossa vaalipiirissä puolueella on ollut vaikeaa. Onko se ongelma tai pitääkö siitä tehdä ongelma. Yksi pohdittava asia on myös se, että nyt vasemmisto pääsi vaaleihin erittäin hyvästä tilanteesta
Se on elintärkeä taito. Demarit onnistuivat nostamaan kannatustaan todella paljon myös Helsingissä, vaikka Antti Lindtmanin johtaman SDP:n ajateltiin olevan siihen kykenemätön. Kuten alussa todettiin, puolue on oppinut voittamaan. Tästä asetelmasta nähtynä vaalit pitääkin voittaa. Vasemmiston lasi on selvästi täydempi kuin ennen vaaleja. Se on mieletön luku. Selvää on, että SDP löysi nyt viisasten kiven, jota se varmasti yrittää käyttää uudestaan. Kuntaja aluevaalien vertaaminen eduskuntavaaleihin kun on vähän hupsua. Nyt keskusta sai jälleen aluevaaleissa yli 19 prosenttia äänistä. Siihen on vasemmistonkin löydettävä vastaus. Ei ollut, vaan demarit repivät 8,8 prosenttiyksikön kasvun vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna. Se olisi liioiteltua sanoa, mutta selvää on, että suurin muutostoive näkyy SDP:n kannatuksessa. Voi olla varma, että eduskuntavaaleihin lähdettäessä puolueen kannatus ei ole lähelläkään sitä. Tärkein erottava tekijä on kuitenkin äänestysaktiivisuus. Vaikka nyt käytiinkin selvästi hallitus–oppositio-vaalit, ovat tuloksiin vaikuttaneet voimakkaasti alueelliset ja paikalliset kysymykset. 9 epäsuosittu. n ajassa Vasemmistoliitossa juhlittiin vaalipäivän iltana.. Toisaalta on helppo uskoa, että eduskuntavaaleissa tullaan jälleen puhumaan sosiaalija terveyspalveluista. Etenkin kun pitää mielessä, että vihreiden kannatus ei pudonnut kuin 1,7 prosenttiyksikköä. Jonkun mielestä siihen nähden voitto voi joidenkin numeroiden valossa olla aika pieni. Hassu vertaus Lopuksi on vielä hyvä vetää pohjaa pois koko analyysilta
Uusi puheenjohtaja Minja Koskela sai lentävän lähdön oltuaan puoluejohtaja vasta noin puolen vuoden ajan. Vasemmistoliitolla on hyvä mahdollisuus palata eduskuntaan myös Lapissa. Näiden vaalien suurvoittaja SDP kampanjoi silloin puheenjohtajansa Antti Lindtmanin johdolla kieli keskellä suuta ja varovaisemmin, koska sen tavoitteena on hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa. Lapissa vasemmistoliitto nousi kolmanneksi suurimmaksi oman parin prosenttiyksikön etenemisen ja etenkin perussuomalaisten romahduksen takia. Jyväskylässä vasemmistoliiton voitto on 5–6 prosenttiyksikön luokkaa ja koko vaalipiirissäkin noin 2 prosenttiyksikköä. Startti on häkellyttävän hieno ja harvinaista herkkua vasemmistoliiton kannattajille. Kuntavaalien tulos lupaa, että ainakin osa niistä on hyvinkin mahdollista valloittaa takaisin kahden vuoden kuluttua. Selvällä vaihtoehdolla on kysyntää seuraavissakin vaaleissa. Noin 10 prosentin kannatus ja vihreiden ohittaminen avaa herkullisen näkymän siihen, että puolue palaa kansanedustajakantaan Keski-Suomen vaalipiirissä. Kulissien takana Anderssonilta pääsivät kyyneleet ennätyshuonon 7,1 prosentin tuloksen ja viiden paikan menetyksen takia. Sillä tiellä on hyvä jatkaa, niin pientä oravaa ei vituta kahden vuoden kuluttuakaan, vaan puolueella on mahdollisuus kaikkien aikojen parhaaseen eduskuntavaalitulokseensa. Helsingissä ja Keski-Suomen vaalipiirissä eteneminen oli hurjaa. Vasemmistoliitto sai juhlia tuplavoittoa koko illan heti ennakkoäänten julkistamisen jälkeen. 1 lentävä lähtö lupaa hyvää myös eduskuntavaaleihin KaKsi vuotta sitten vasemmistoliiton vaalivalvojaisten tunnelma oli puheenjohtaja Li Anderssonin sanoin vitutus. Lisäpaikkoja vasemmistoliitto havittelee selvimmin Helsingissä, jossa sen voittoputki jatkuu ja jatkuu. Kuntavaalien äänestyspäivän iltana kaikki oli toisin. Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto jäi kokonaan ilman kansanedustajaa kolmessa uudessa vaalipiirissä Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Ongelmallisimmalta tilanne näyttää tällä hetkellä näistä kolmesta vaalipiiristä Satakunnassa, jossa kannatuksen nousu jäi alle yhteen prosenttiyksikköön. kommentti kai hirvasnoro Selvävoittosekä kunta-ettäaluevaaleissa eduskuntavaaleihin verrattunanäyttää vankastisuuntaa.. Paras tilanne on Keski-Suomessa. Minja Koskela selitti vaali-iltana vasemmistoliiton menestystä johdonmukaisella oppositiopolitiikalla. Vaalit eivät ole vertailukelpoisia keskenään, mutta selvä voitto sekä kuntaettä aluevaaleissa eduskuntavaaleihin verrattuna näyttää vankasti suuntaa. Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset saa perinteisesti kannattajansa ihan toisella tavalla liikkeelle, mutta pettymys hallituspolitiikkaan heijastunee sen kannatukseen myös kahden vuoden kuluttua
1 1 02 taustat Uusliberalismi ei ole onnistunut ratkaisemaan monia aikamme suuria kriisejä.
Ainakin uusliberalismi on kyvytön ratkaisemaan aikamme suuria ongelmia, sanovat asiantuntijat. Teksti Toivo Haimi Kuvat anTTi Yrjönen Kuvitus joHan alén Hirviöiden aika. 1 2 Johtuvatko maailman nykyiset kriisit uus liberalistisen politiikan kriisistä. Maailmaan tarvitaan kuitenkin myös uutta talouspoliittista ajattelua
Uusliberalistisessa ajattelussa taloustiede pystyy tarjoamaan eksaktia ja objektiivista tietoa talouden mekaniikoista. Silloin tähän mekaniikkaan perustuvilla säännöillä voidaan epäpolitisoida taloutta ja luoda sellaisia sääntöjärjestelyitä, jotka sitten pakottavat yhteiskuntia taloustieteen tarjoamien faktojen määrittämään politiikkaan. – Ainakin on ilmeistä, että nyt ollaan tilantees. Keskuspankeille annettiin täysi itsenäisyys ja niiden tärkeimmäksi tehtäväksi määritettiin inflaation torjunta. On kuitenkin kysyttävä asiantuntijalta. Mistä siis kiikastaa. Käytännössä uusliberalismi tarkoitti rahapolitiikan irrottamista kokonaan politiikan ulkopuolelle. Yksinkertaistettuna se on ajatus siitä, että yhteis kunta toimii parhaiten silloin, kun julkinen hallinto puuttuu mahdollisimman vähän markkinavoimien toimintaan. Olisiko hallinto sittenkin ratkaisu ihmisten ongelmiin ja rajat ylittäviin kriiseihin. – Käytännössä uusliberalismi on myös yrityskapitalismi substantiivi(taivutus:kapitalismi/a,-ssajne.):talousjärjestelmäjossatuotantovälineetovatyksityisten omistuksessa,pääomavaltainentalousjärjestelmä;vastaava yhteiskuntajärjestelmä;pääomavalta,rahavalta. Mitä uusliberalismi sitten on. Aatteen voi ymmärtää myös ”retroliberalismina”, koska se edustaa eräänlaista paluuta liberaaliin politiikkaan ennen toista maailman sotaa: ajattelua siitä, että markkinat ovat tehokkain tapa jakaa ja kohdistaa yhteiskunnan resursseja. Kriisit kasaantuvat. Ihmiskunta on sentään käynyt kuussa ja keksinyt runoja kirjoittavan tekoälyn. Nämä kaikki ovat oppikirjaesimerkkejä uusliberalismista. Vasemmistolaiset tutkijat ja kommentaattorit politiikassa ja sen liepeillä ovat kritisoineet uusliberalismia jo vuosikymmeniä. Tällöin julkisen vallan, kuten valtioiden, tärkeimmäksi tai jopa ainoaksi talouspoliittiseksi tehtäväksi muodostuu markkinoiden, eli yhtiöiden sujuvan toiminnan, mahdollistaminen. Onko nyt kuitenkin käynyt niin, että markkinat eivät hoidakaan kaikkea. Finanssipolitiikkaan tuotiin sääntöjä, kuten EU:n kasvuja vakaussopimukset, sekä nyt jo osittain historiaan jäänyt Saksan perustuslakiin kirjattu velkajarru. Kolme kriisiä Ajatus uusliberalismin epäonnistumisesta syynä yhteiskunnallisiin ongelmiin ei ole mitenkään uusi eikä uraauurtava. Samalla luovuttiin kaikista muista inflaation hallinnan mekanismeista, kuten tulopolitiikasta ja hintasääntelystä. Nykyajan yhtäaikaiset kriisit ovat niin viheliäisiä siksi, koska uusliberalismin työkalupakista ei löydy työkaluja niiden ratkaisemiseen. Miksi politiikka ei onnistu vastaamaan niihin. Siihen liittyy paitsi periaate tiukasta talouskurista, mutta myös ajatus politiikan sääntöohjautuvuudesta ja markkinoiden tehokkuudesta. Herää epäilys siitä, että viimeiksi kuluneiden neljän vuosi kymmenen aikana harjoitettu politiikka itsessään on kriisiytynyt. Hän on kirjoittanut taloustiedettä selittävän ja sitä kritisoivan kirjan Hattaratalous(S&S 2024). ”Uusliberalismi” on terminä hieman harhaanjohtava. Puhelimeen vastaa Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) toiminnanjohtaja, valtiotieteiden tohtori Lauri Holappa. Näiden faktojen ulkopuolelle ajautuvat politiikkatoimet tuomitaan ”irrationaalisiksi”. – Uusliberalismi pyrkii mahdollisimman pieneen valtioon ja markkinoiden vapaaseen toimivuuteen, sanoo ammattijärjestö Tehyn ekonomisti Anni Marttinen. 1 3 MaailMantalous on jälleen taantuman partaalla. kapitalismiin päin menevää oikeistolaista reaalipolitiikkaa, jossa yritystuilla on merkittävä rooli, Anni Marttinen huomauttaa. Silti meillä on valtavia, rajat ylittäviä ja vuosikymmeniä jatkuneita kriisejä. Planeetta lämpenee, hoivatyö kärsii resurssipulasta, eriarvoisuus kasvaa, ja demokratian vetovoima heikkenee. Asian ilmaisi tiiviimmin USA:n silloinen presidentti Ronald Reagan virkaanastujaispuheessaan 1981: ”Hallinto ei ole ratkaisu ongelmaan: hallinto on ongelma”. Valtio markkinoiden mahdollistajana Jos 1980-luvulta tähän päivään asti harjoitettua politiikkaa pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, olisi se sana uusliberalismi
1 4 Anni Marttinen
Yhdysvalloissa pienija keskituloisten tulot kehittyivät todella surkeasti hyvin pitkään. – Siinä mielessä voidaan sanoa, että Trumpin politiikka on yhteydessä uusliberalismin pitkään historiaan ja vastareaktiota sille. – Uusliberalismi on ollut länsimaista politiikkaa kokonaisvaltaisesti kahlitseva ajattelutapa 1970-luvulta lähtien. Atlantin toisella puolella Yhdysvalloissa uusliberalistinen politiikka johti aikanaan Trumpin ensimmäiseen valtakauteen 2016. Siihen toki vaikutti myös globalisaatio, mutta viimeistään korkojen nousu teki siitä entistä haastavampaa. Työväenluokan ja keskiluokan ansiotasot eivät vuosikausiin 1980-luvulta alkaen kehittyneet yhtään mihinkään. Biden ja hänen hallintonsa yrittivät ratkoa Yhdysvaltojen ongelmia palaamalla päinvastoin valtiojohtoisempaan talouden koordinointiin ja teollisuuspolitiikkaan. – Bidenin talouspolitiikka eli bidenomics on osoitus siitä, että uusliberaaleilla ratkaisuilla ei nyky talouden ongelmatiikkaa pystytä ratkaisemaan. Työpaikkansa menettäneille ihmisille syntyi mielikuva siitä, että nyt tarvitaan voimakkaasti politiikkaa, joka palauttaa ne menetetyt työpaikat takaisin. Holappa erittelee kolme akuuttia maailmanlaajuista kriisiä: taloudellinen, ekologinen ja sotilaallinen. Ajatuksena on yhtäältä pienentää julkisen talouden alijäämää ja toisaalta parantaa kansantalouden kilpailukykyä. Vaikka uusliberalismin dominanssi onkin rapautunut, niin silti meillä on taipumus etsiä ratkaisuja nimenomaan uusliberalismin pelikirjasta, Holappa sanoo. Uusliberalismin keinoin yritettiin nostaa Eurooppaa jaloilleen koko 2010-luvun ajan. 1 5 sa, jossa on monia samanaikaisia kriisejä, Holappa sanoo. Hänen mukaansa ensimmäinen kysymys kuuluu, pystyykö uusliberalismi ratkaisemaan nämä kriisit. Tuolloin Reaganin presidenttikaudella USA:n keskuspankki Fed kiristi voimakkaasti korkotasoa torjuakseen inflaatiota, mikä on eräs uusliberalismin keskeisistä opeista, Holappa jatkaa. Näihin liittyy vielä erilaisia sosiaalisia kriisejä osana talouskriisiä, ja lisäksi uuden pandemian uhka on koko ajan taustalla. Syntynyt vauraus kuitenkin kerääntyi tulohaitarin yläpäähän. Korkojen voimakas nousu johti siihen, että teollisuuden tuotantokustannukset nousivat, ja monien hyödykkeiden kohdalla tuotanto Yhdysvalloissa muuttui kannattamattomaksi. Äänestäjät eivät häntä siitä kuitenkaan palkinneet, Lauri Holappa sanoo. Samaan aikaan Bidenin teollisuuspoliittisilla toimilla saatiin luotua kohdistetusti uusia, hyvätuloisia, vihreän siirtymän teollisuustyöpaikkoja. Yhdysvaltojen irtiotto uusliberalismista tapahtui kuitenkin jo ennen Trumpia. – Trump ei toki ole uusliberalisti, mutta hänen kannatuksensa kumpuaa uusliberalismin aiheuttamista ongelmista, Lauri Holappa sanoo. Siinä pelikirjassa on ollut valtion toiminnoista leikkaamista ja niiden vähentämistä, verotuksen keventämistä ja maltillisia palkkaratkaisuja. Molemmissa tapauksissa talouskuri asetettiin hetkeksi tauolle, koska uusliberalistiset työkalut eivät kyenneet vastaamaan uusien haasteiden aiheuttamiin tilanteisiin. – Trumpin suosio ja hänen politiikkansa liittyy nimenomaan siihen, että monet ihmiset menettivät hyväpalkkaisia teollisuuden ja tuotannon työpaikkoja 1980-luvulta alkaen. Ekokriisin työkalut Talouskriisin lisäksi maailmaa uhkaa paljon vakavampi kriisi. Tuloksena oli nollakasvua ja julkisen sektorin palveluiden leikkaamista. Myös Euroopassa tehtiin hetkellinen, pakon sanelema irtiotto uusliberalismista 2020-luvun ensimmäisinä vuosina – ensin koronapandemian vuoksi ja myöhemmin reaktiona Venäjän sotaan Ukrainassa. Se ei kuitenkaan poistanut sitä pitkää katkeruutta, joka syntyi vuosikymmenten jälkeenjääneisyydestä tulokehityksessä. Toinen kysymys on, ovatko nämä kriisit seurausta uusliberalismista. Keinoista tai tyylistä viis. Lauri Holapan mielestä on täysin ilmeistä, että uusliberalismi ei ole kykeneväinen ratkaisemaan yhtäkään näistä ongelmista. Lauri Holappa puhuu ekologisesmarkkinatalous substantiivi,tal.:talousjärjestelmäjossahinnanmuodostus onvapaankysynnänjatarjonnansäätelemä.. Samanaikaisesti USA:ssa oli ainakin muuhun maailmaan verrattuna hyvää BKT:n kasvua. Bidenin kauden lopulla pienija keskituloisten amerikkalaisten reaaliansioissa alkoi näkyä nousua. Presidentti Joe Bidenin kaudella 2021–25 minimipalkkoja korotettiin laajasti eri puolilla Yhdysvaltoja
1 6 Lauri Holappa
– Sillä osoitetaan, että radikaali ekologinen siirtymä ei johda huonoon taloudelliseen kehitykseen, työpaikkojen katoamiseen ja elintason laskuun, vaan se yhdistää ekologisen kestävyyden taloudelliseen turvallisuuteen. Tällaisilla toimilla pyritään yhdistämään hyvä työllisyyskehitys ja mahdollisesti tekemään talouskasvusta aidosti kestävää. 1 7 ta kriisistä, jolla tarkoitetaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Paljon on asioita, joita vasemmiston on tehtävä paremmin tai eri tavalla saadakseen kannatusta. Sen ideana on, että suurilla julkisilla investoinneilla muutetaan talouden perusrakenteita kestäviksi. – Minun tulkintani on, että ekologinen jälleenrakentaminen on valtavan vaikea projekti ja sen tiellä on hirveästi esteitä. 2.pol.keskitetystijohdettu,vars.yhdenhenkilönratkaisuvallanalainen. – Se on akateemisessa maailmassa resonoiva nojatuolifilosofian muoto. Ainoa vaihtoehto, joka voi toimia ja jolle voidaan saada poliittista kannatusta, on Lauri Holapan mukaan oikeudenmukaisen ja vihreän investointipolitiikan linja. On ylläpidettävä myös terveydenhuoltoa. Toinen – ja paljon radikaalimpi – vaihtoehto on degrowth ja irtaantuminen kuluttamiseen perustuvasta läntisestä elämäntavasta. Holappa viittaa paitsi sotilaalliseen uhkaan, joka väijyy myös Euroopan taiautoritaarinen adjektiivi: 1.ihmisestä:muitahallitsemaanjamääräilemäänpyrkivä. Tähän kriisiin on tarjottu kolmenlaisia ratkaisukeinoja. Päästökauppaperustaisen markkinaliberaalin ratkaisun ongelma on Holapan mukaan siinä, että päästökaupan laajentaminen kaikille sektoreille ja päästöoikeuksien hintojen nosto vaatisi todella äkillisiä toimia. Ei varautumista talouskurissa Lopuksi tullaan viimeiseen aikamme kriisiin, eli geopoliittiseen kriisiin. – On selvää, että kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa eivät ole yhteensovitettavissa uusliberalismin ja talouskurin kanssa, Lauri Holappa sanoo. – Jos emme pysty ratkaisemaan ilmastokriisiä, niin pandemiat tulevat lisääntymään. Se taas johtaisi verotulojen vähentymiseen, massiiviseen velkaantumiseen ja talouden ja yhteiskunnan kriisiytymiseen, joka söisi myös degrowth-politiikalta kannatusta. Se on silti nähdäkseni ainoa mahdollisuus ja realistinen vaihtoehto ekologisen kriisin ratkaisemiseksi. Talouspolitiikassa se on kuitenkin ainoa vaihtoehto, koska uusliberalismi ei auta ratkaisemaan ekologista kriisiä, Lauri Holappa sanoo. Degrowth-agenda edellyttäisi toimiakseen jonkinlaista sosialistista vallankumousta, koska siinä aiheutettaisiin jatkuvaa tai ainakin vuosikymmeniä kestävää talouden ja elintason laskua. Samoin kävi Suomessa Sanna Marinin hallitukselle. Sitä tarjoavat akateemikoiden, kuten Kohei Saiton ja Jason Hickelin, lisäksi radikaalit ympäristöliikkeet, ja se on viime vuosina saanut paljon huomiota julkisuudessa. Anni Marttinen on samoilla linjoilla, mutta lisää myös kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden tähän kokonaisuuteen. Autoritaarinenisä,persoonallisuus. Päästökaupan kiristäminen ja laajentaminen on ollut myös valtavirran taloustieteilijöiden tarjoama ratkaisu ilmastokriisiin. Kriitikko sanoisi tässä vaiheessa, että tätähän Joe Biden yritti, ja siitä kiitokseksi hänen puolueensa äänestettiin ulos. – Silloin se tuottaa niin drastisia sosiaalisia seurauksia, etten usko, että tällaiselle olisi riittävästi poliittista tukea. Ne voivat johtaa myös vakaviin taloudellisiin ongelmiin, kuten massatyöttömyyteen ja elintason laskuun. Sitä on kutsuttu vihreäksi keynesiläisyydeksi, oikeudenmukaiseksi siirtymäksi, Green New Dealiksi tai ekologiseksi jälleenrakentamiseksi. Ensin on tarjottu ratkaisuja uusliberaalista pelikirjasta: asetetaan hinta kaikille päästöille ja ajatellaan, että markkinat ohjaavat käyttäytymistä päästöttömämpään suuntaan. Kolmannella vaihtoehdolla on monta nimeä. Autoritaarinenjärjestelmä,yhteiskunta.. – En halua sanoa, että ekologiseen jälleenrakennukseen tähtäävä teollisuusja talouspolitiikka yksin riittäisi. Holappa ei pidä myöskään degrowth-agendaa aidosti realistisena
Hänen mielestään leikkausja talouskuripolitiikka tuntuu kuitenkin olevan silmänlumetta äänestäjille. Se halutaan tehdä myös niin, että äänestäjien tuki halutaan säilyttää. – On itsestään selvää, että Euroopassa on välttämätöntä nostaa varautumisen tasoa paitsi sotilaallisesti, myös muilla tavoin, esimerkiksi hyvinvointi valtiota vahvistamalla, Lauri Holappa sanoo. Uusliberalismin uusi aalto Anni Marttisen mukaan 2020-luvulla on nähty, että uusliberalismi on jättänyt ekokriisin jalkoihinsa, kasvattanut eriarvoisuutta ja kerryttänyt varallisuutta rikkaimmille. – Siksi pelotellaan valtion velalla. Vasta nyt uusliberalismi on näyttänyt oikeat kasvonsa. Eurooppalainen ratkaisu edellyttäisi sitä, että myös isot eurooppalaiset valtiot tekevät merkittäviä puolustusinvestointeja. – Suomen kaltaisessa maassa tuo voi mennäkin läpi, Lauri Holappa sanoo. Tällaisessa menettelyssä käy helposti niin, että todetaan, että puolustushankinnat menevät talouden ulkopuolelle, eli ne eivät lisää investointeja. Jos haluamme kantaa huolta koko Euroopan turvallisuudesta, ei riitä, että yksi viiden ja puolen miljoonan ihmisen maa nostaa puolustus menoja. Se on uusliberalismi substantiivi,pol.,tal.markkinavoimienvapauttamista ajavastatal.japol.suuntauksesta. Rikkaimman prosentin äänillä kun ei vielä pysytä vallassa, Marttinen huomauttaa. Uusliberalismi ei hänen mukaansa tarjoa realistisia välineitä siihen, kuinka pystyttäisiin rahoittamaan merkittävää puolustusmenojen nostoa. Ei olla enää konsensuspolitiikassa, Marttinen sanoo. Suomessakin varallisuuserot ovat kasvaneet. Eikö siis halutakaan pitää koko yhteiskuntaa mukana. – Vaikka edellinen hallitus tekikin investointivetoista politiikkaa, on Suomessa nykyisen hallituksen mukana tullut uusliberalismin uusi aalto. – Eihän esimerkiksi Espanjan tai Italian geopoliittinen asema mitenkään perustele sitä. Naton pääsihteeri Mark Rutte on puhunut jo siitä, että Euroopassa on leikattava sosiaalimenoja, jotta puolustusmenoja voitaisiin lisätä. ”Uusliberalisminhengessätoteutettuyksityistäminen.”. – Jos me halutaan kestävää varautumista, se edellyttää sitä, että puolustusmenot rahoitetaan jollain tavalla oikeudenmukaisesti, Lauri Holappa toteaa. – Jos puolustusbudjettia kasvatetaan leikkaamalla sosiaaliturvasta tai terveydenhuollosta, ei se mene minun käsitykseeni kokonaisturvallisuudesta. Se on helppo keino saada ihmisiä leikkauspolitiikan taakse. Se vetoaa tunteisiin, ja ihmiset ajattelevat valtion velkaa vertaamalla sitä kotitalouksien velkaan. Anni Marttinen on samaa mieltä. Muualla Euroopassa puolustusmenojen tasoa ei kuitenkaan haluta nostaa, jos se edellyttää voimakkaita leikkauksia. 1 8 vaan yllä, myös Kiinan ja USA:n taloudellisin jännitteisiin sekä Lähi-idän konflikteihin, joista päällimmäisenä ja akuuteimpana on Israelin tuhoamissota palestiinalaisia vastaan. – Kuulostaa siltä, että ensin tehdään sitoumus kolmen prosentin tavoitteesta, ja vasta sitten aloitetaan talouspoliittinen keskustelu, Lauri Holappa arvioi. – Todellisuudessa halutaan pienentää julkista valtaa ja siirtää sitä rikkaimmille. Marttinen kysyy. Se ei taas tule onnistumaan, jos tarjottava ohjenuora on puolustusmenojen rahoittaminen leikkauksilla. On kuvaavaa, että kun Suomen hallitus ilmoitti huhtikuun alussa nostavansa Suomen puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ei puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertonut tarkemmin sitä, millä tavalla se rahoitetaan. Tällainen lukkiutuminen tarkoittaa sitä, että puolustusmenot maksetaan lopulta leikkauksilla. Silloin ne pitää rahoittaa jotenkin. Myös IsonBritannian pääministeri Keir Starmerilla on ollut samansuuntaisia linjauksia. Jos velkaa ei haluta kasvattaa eikä veroastetta nostaa, mitä sitten jää jäljelle
On kuitenkin eri kysymys, kuinka paljon nämä kriisit ovat uusliberalistisen politiikan seurausta. n (Termien määritelmät: Kielitoimiston sanakirja). – On kysyttävä, minkä takia Neuvostoliitosta vapautuneesta Venäjästä tuli sellainen kuin tuli. Jälkimmäinen teki kapitalismista paljon volatiilimman ja herkemmän romahduksille. Siksi ajateltiin, että autoritaarinen johtaja palauttaisi venäläisten elintason ja uskon omaan tulevaisuuteensa. Hän katsoo myös, että Venäjän aloittama sota ja sitä edeltänyt Vladimir Putinin nousu Venäjän diktaattoriksi on vasta reaktiota uusliberalismille ja seurausta kovan uusliberalismin epäonnistumisesta. Ensimmäisellä kaudellaan Trump teki esimerkiksi suuria veronkevennyksiä todella suurituloisille ja pyrki purkamaan Yhdysvaltojen jo ennestään hyvin heikkoa sosiaaliturvaa. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut suuri taantuma ja sen kylkiäisenä tullut eurokriisi olivat suoraan uusliberalistisen politiikan ja etenkin rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen seurauksia. – 1990-luvun lopun Venäjällä ajateltiin, että ”demokratia” johtaa elintason laskuun ja anarkiaan. Myös Trumpin tullisodan aiheuttaman talouskriisin juuret ovat Lauri Holapan mukaan uusliberalismissa, koska trumpilaisuus on vastareaktio uusliberalismin ylilyönneille. Ne paineet eivät ainakaan uusliberalismilla ratkea, koska ne ovat uusliberalismin aiheuttamia, Holappa toteaa. Uusliberalismin hegemoninen ja sääntöihin perustuva talousjärjestys on kohdannut vakavan iskun, Lauri Holappa sanoo. Hänen mukaansa ei ole realismia ajatella, että vaihtoehto Trumpin kauppasotapolitiikalle olisi paluu Reaganin, Bush vanhemman tai Clintonin uusliberalismiin. 1 9 kuitenkin silmänkääntötemppu. Reaganin presidenttikaudella USA:n valtion alijäämä paisui historiallisen suureksi, samoin Margaret Thatcherin Isossa-Britanniassa. Hän määrittelee kriisin ajaksi, jossa vanha järjestys on kuollut, mutta uutta järjestystä ei ole päässyt syntymään. – Ei ole olemassa mitään kokoavaa, samanlaista johtoideaa yhteiskunnassa, joka olisi laajasti hyväksytty. Ekologisen kriisin osalta tilanne on kuitenkin monimutkaisempi. Sen takia en edelleenkään sanoisi, että uusliberalismista olisi päästy eroon. Italialainen filosofi ja marxilainen teoreetikko Antonio Gramsci puhui aikanaan ”interregnumista”, väliajasta. Elintason totaalinen romahtaminen johti käsittämättömään köyhyyteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. Uusliberalistinen politiikka ei ole myöskään kyennyt toteuttamaan sen itse itselleen asettamia tavoitteita. Kenen on syy. ”Nyt on hirviöiden aika”, Gramsci kirjoitti. Sen asema hegemonisena maailmanselityksenä on kuitenkin kaatunut, Lauri Holappa arvioi. Sen taustat ovat teollistumisessa, väestönkasvussa ja kulutusyhteiskunnan synnyssä. Myös hänen politiikkansa on muutenkin säännöistä piittaamatonta: hän jakaa diilejä ystävilleen ja liittolaisilleen ja kaikille, joilla on hyvät suhteet MAGA-liikkeeseen, Lauri Holappa sanoo. Tästä parhaana esimerkkinä on Saksan osittainen luopuminen velkajarrusta. Se johtui siitä talouden š okkihoidosta, jota harjoitettiin Venäjällä 1990-luvulla. Uusliberalismi on menettänyt hegemonisen asemansa, ja siitä on alettu irtautumaan. Uusliberalismin jälkeen Uusliberalismi on osoittautunut käyttökelvottomaksi ajatusmalliksi torjumaan 2020-luvun kriisejä. Suoranaiset rikolliset saivat haltuunsa yksityistettyjä valtionyrityksiä, Holappa kuvaa ja muistuttaa, että Putin ei noussut valtaan tyhjiössä. Niin toki kävikin, mutta traagisin seurauksin. – Sellainen uusliberalismi, johon kuuluu koko poliittista kenttää ohjaava apparaatti ja jossa sekä keskustaoikeisto että keskustavasemmisto toimivat yhteisymmärryksessä ja ”asiantuntijoiden” ohjauksessa, on kaatunut. Gramsci käytti tästä väliajasta myös toista nimitystä. Julkista sektoria pienennetään velan verukkeella, Marttinen toteaa. – Jollain tavalla ajattelen, että uusliberalismi on jo romahtanut. Vaikka uusliberalismia ollaan hylkäämässä, niin mitään käännettä ei ole näköpiirissä. Samanaikaisesti on siis niin, että uusliberalismi on henkitoreissaan, mutta oikeistolaisuus eri muodoissaan on silti edelleen dominoiva poliittinen suuntaus. – Hänen tullipolitiikkansa, vaikka se on myös jälkikeynesiläisestä näkökulmasta typerää, on hyvin antiuusliberaalia. Myös Trump edustaa irtiottoa uusliberalismista. Silloin käydään kamppailua siitä, mikä uusi järjestys on luonteeltaan. Tarkoittaako tämä sitä, että uusliberalismin 40 vuotta jatkunut hegemoninen asema olisi nyt ohi. – Pitäisi ymmärtää se, mitkä sosiaaliset paineet tuottivat Trumpin valtaannousun ja MAGA-liikkeen, jonka talouspoliittinen ykkösprioriteetti on näiden tullien asettaminen. On siis päädytty toteamaan, että uusliberalismi ei pysty ratkaisemaan nykyajan kriisejä. Siitä huolimatta Trumpin politiikka nojaa hyvin vahvasti markkinavoimiin. Luonnonvaroja käytettiin kestämättömällä tavalla jo ennen uusliberalismin voittokulkua
2
Professori Virpi Lummaa tutkii suomalaisten sukulaisverkostoja. Entä miten kaupunkiin muuttaneet voivat. Voisiko tämä osaltaan selittää sitä, miksi autioituvassa Itäja PohjoisSuomessa voidaan muuta maata huonommin. Teksti emIlIa männynvälI Kuvat emma GrönqvIst. 2 1 ItäInen Ikävä Pitkien välimatkojen maassa kaupungistuminen erottaa sukupolvia toisistaan
THL:n yhdessä Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen kanssa toteuttaman Kansallisen terveysindeksin mukaan yhä tänäänkin itäsuomalaiset ovat sairaampia ja heillä on enemmän vakavia mielenterveysongelmia. Kaiken kaikkiaan terveimmät kansalaiset taas löytyvät Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta, etelästä ja lännestä. Lummaa keskittyy sosiaalisiin tekijöihin, kuten sukulaisverkostojen muutoksiin. Niiden lisäksi ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat lukuisat muut asiat, kuten geenit. Moni menetti verkostonsa kahdesti: ensin talvisodan aikaan, ja toiseen kertaan, jos ehti välissä palata kotiseudulleen. He ovat myös köyhempiä, päätyvät useammin itsemurhiin ja käyttävät päihteitä enemmän kuin länsisuomalaiset. Parhaillaan Lummaa tutkii, miten siirtokarjalaiset, jotka menettivät alkuperäisen sosiaalisen verkostonsa, ovat sopeutuneet ja selviytyneet elämässä. Lähtiessäkään ei jääty yksin. Väliä on sillä, miten uudelle paikkakunnalle sopeudutaan ja millaiset välit kauas jääneisiin sukulaisiin säilyvät. Parhaillaan hänen tutkimusryhmänsä selvittää. Antoisan aineiston tutkijoille on taannut Siirtokarjalaisten tie -kirjasarja, jota Lummaa kuvailee 1970-luvun Facebookiksi. Lummaan tutkimuksessa yritetään selvittää myös sitä, miten kaukaa historiasta erot juontavat juurensa. Itäja Pohjois-Suomesta on nuorempi väki muuttanut kaupunkeihin enemmän kuin muualta. Siihen Lummaalla ei vielä ole antaa suoria vastauksia. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että itäja länsisuomalaisten väliset erot niin geeneissä, murteessa kuin terveydessäkin ovat vanhaa perua. Myös ympäristötekijöillä, kuten kulttuurilla sekä asuinalueen elinvoimaisuudella ja mahdollisuuksilla, on merkitystä. Siihen yritettiin dokumentoida kaikkien elossa olevien evakkojen asuinpaikan, asumismuodon, siviilisäädyn ja perhetietojen lisäksi harrastukset ja organisaatiot, joihin he kuuluivat. 2 2 Itäja länsIsuomalaIsten väliset erot terveydessä ja hyvinvoinnissa ovat yhä suuret, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansallinen terveysindeksi 2019–2021. Lummaan tutkimuksessa yritetään selvittää sukulaisverkostojen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Nämä sosiaaliset suhteet ovat Lummaan mukaan hyvin tärkeitä paitsi lasten kasvulle, myös kaikkien yhteisön jäsenten henkiselle hyvinvoinnille ja terveydelle. On jännittävää, että erot ovat näin suuret tällaisessa Suomen kaltaisessa maassa, jossa on esimerkiksi julkinen terveydenhuolto, sanoo evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa Turun yliopistosta. Ei pelkästään äiti tai puoliso, kuten monilla muilla kädellisillä. Niiden valossa hän pyrkii selvittämään, miten yhteiskunnalliset mullistukset ovat viime vuosisatoina vaikuttaneet ihmisten sukulaisverkostoihin ja niiden kautta menestymiseen Suomessa. Yksinomaan elintapoja ei käy syyttäminen. Siitä on jonkin verran tutkimusta, että vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat saattaneet olla yllättävän vähäisiä, jos on evakuoitunut jo lapsena. Ilmeisesti sijoittelulla, jolla pyrittiin pitämään kyläja perheyhteisöt yhdessä viimeisen pakkoevakuoinnin jälkeen, oli paljon merkitystä. – Se on mielenkiintoinen juttu ja aika harvinaistakin, jos vertaa muihin länsimaihin tai Eurooppaankaan. Aihe on ylipäänsä monimutkainen tutkia. Toisaalta niinhän somessakin tehdään, Lummaa toteaa. Tätä on selitetty niin, että karjalaiset pitivät yhtä ja integroituivat hyvin. Siirtokarjalaisten jalanjäljillä Pelkkä muuttaminen ei vielä heikennä kenenkään terveyttä tai hyvinvointia. – Tämä on ollut aika hyvä aineisto tutkia sitä, miten tällainen tilanne, jossa kaikki joutuvat lähtemään, vaikuttaa. Vertailua on vaikea tehdä ja johtopäätöksiä vetää, jos otos ei ole satunnaistettu. Muuttoliikekään ei ole koskettanut perheitä ympäri Suomen samalla tavalla. Ehkä tällä voisi olla jotain tekemistä asian kanssa. Esimerkiksi alkoholihaitat ovat yleisimpiä Pohjois-Karjalassa. – Mutta noin yleisellä tasolla, mehän ollaan hirveän sosiaalinen laji eikä ole koskaan oltu sellainen, joka selviää itse, vaan olemme kehittyneet perheyhteisöissä, joissa useampi ihminen tai koko suku on osallistunut lastenkasvatukseen. Erot todennäköisesti vanhaa perua Yksi osa Lummaan tutkimusta on kuolinsyiden tarkastelu. – Meidänhän on tutkijoina todella vaikea selvittää esimerkiksi, kuinka paljon nykykaupunkilaisten terveyseroista selittyy sillä, onko syntynyt pääkaupunkiseudulla vai syrjemmässä, koska muuttajat eivät ole satunnainen otos. Naisilla evakkoon lähteminen vähensi jonkin verran lastensaantia, ja koulussa evakoita kiusattiin. On jonkin verran osviittaa siitä, että terveimmät ihmiset muuttaisivat kaupunkeihin. – Olen yllättynyt siitä, miten avoimesti ihmiset ovat raportoineet kaikki tekemisensä. – Kiinnostaa, mikä rooli sosiaalisilla verkostoilla ja sukulaisuudella on alueellisissa eroissa. Sosiaalisten suhteiden tiedetään olevan yhteydessä hyvin monenlaisiin tekijöihin. – Ennen sukulaisverkosto oli tärkein sosiaalinen ympäristö, mutta nykyään sen voidaan sanoa korvautuneen kavereilla. Tätä on sinänsä tutkittu aiemminkin, muttei vielä alueellisesta näkökulmasta
– Toinen on se, että ymmärrettäisiin evoluution liittyvän nimenomaan siihen, kenen geenit jatkuvat ja kenen eivät. – Se on ihan scifiä, jos joku väittää niin. Ei sitä pysty sadan tai tuhannen vuoden perusteella sanomaan. Evoluution myytit Evoluutiolla ei ole päämäärää. Ihminen ei muutu jatkuvasti paremmaksi. EdEllEEnkään Ei välttämättä parempaan suuntaan. Globaali muuttoliike ja muut epävarmuustekijät ovat liian suuria, jotta niiden vaikutusta voitaisiin luotettavasti arvioida. Esimerkiksi muutokset ravinnossa ja sen saatavuudessa ovat muuttaneet ihmisen metaboliaa. tämä on Lummaan mukaan yksi yleisimpiä evoluutioon liitettyjä myyttejä. Tietynlaiset geenit runsastuvat ja tietynlaiset harvenevat, ja se on seurausta siitä, että jotkut ovat saaneet elinaikanaan enemmän lapsia kuin toiset. Siten on aika väistämätöntä, että evoluutiota tapahtuu, vaikka se ei tarkoitakaan, että kehitymme koko ajan paremmiksi. Sen Lummaa toivoisi ihmisen ymmärtävän evoluutiosta. Evoluutiota on myös lähes mahdoton ennustaa. Jos jotkin suvut saavat sukupolvesta toiseen enemmän lapsia kuin toiset ja jos heidän geeneissään on jotain erilaista kuin toisilla, niin silloin sellaiset geenit lisääntyvät siinä populaatiossa, ja se on sitä evoluutiota sitten. – Luonnonvalinta ei tee meistä jatkuvasti mitenkään parempaa, älykkäämpää, terveempää tai pitkäikäisempää, vaan se, kuka missäkin ympäristössä minäkin aikana saa lapsia, muuttuu koko ajan. Tosi iso osuus väestöstä ei hanki lainkaan lapsia. lummaa huomauttaa, ettei evoluutio ole mitään sellaista, mikä kehittäisi ihmisestä koko ajan hieman parempaa versiota. Onko näin, siihen tuskin kukaan osaa vastata, professori Virpi Lummaa sanoo. Jos näillä, joiden geenit jatkuvat, olisi jotain tiettyjä piirteitä ja geenejä, jotka ovat keskimäärin edes hiukan erilaisia kuin niillä, ketkä eivät lisäänny – siitähän se lopulta riippuu, onko perimässä muutoksia. – Evoluutiohan on pelkästään sitä, että geenien frekvenssit muuttuvat sukupolvesta toiseen väestötasolla. – Perimmäinen kysymys kuitenkin on, ketkä saavat lapsia ylipäänsä tai enemmän kuin toiset. –?Luonnonvalinta?ei?tee?meistä?jatkuvasti?mitenkään?parempaa,?älykkäämpää,?terveempää?tai?pitkäikäisempää,?evoluutiobiologian?professori?Virpi?Lummaa?sanoo.. 2 3 Evoluutiossa ja luonnonvalinnassa keskeistä on valintapaine
Nykyisin on vallalla enemmän ja enemmän sellainen ajattelu, että ”mitäs olet mennyt lisääntymään, yksin saat hoitaakin”. Siinä, missä he ennen auttoivat useamman lapsen aikuisikään, nykyisin vaikutus on toisenlainen. Äidin puolen suvun lapsineen on koettu kilpailevan resursseista talossa. Tiettyinä ajanjaksoina historiassa esimerkiksi useiden serkkujen likeinen läsnäolo lisäsi kuolleisuutta, mikä saattaa selittyä lasten keskuudessa levinneillä kulkutaudeilla. Enää ei asutakaan sukulaisten kanssa samoissa nurkissa ja iso vanhemmatkin viettävät talvensa Teneriffalla ennemmin kuin osana perhettä. – Ei meitä ole yksin tarkoitettu lapsia hoitamaan ja niiden kanssa pärjäämään. – Sekin on kiinnostavaa, että mikä merkitys siellä Pohjois-Karjalassa asuvalla äidillä tai mummolla on nykyisin, kun yhteyttä voi pitää monin tavoin. – Toinen asia on, että tutkimuksissamme isän puolen sukulaiset olivat yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen siinä, missä etenkin äidin puolen isoäidit yhdistyivät matalampaan kuolleisuuteen. Naiset hoitivat tehtäviä ruotunsa mukaan, ja lapset hoidettiin mitenkuten siinä sivussa, sukulaisten avustuksella. Henkinen tuki voi olla monelle tärkeää, vaikka fyysisesti ei samalla paikkakunnalla asuttaisikaan. Ei lapsia enää sukulaisillekaan noin vain tuupata. Tämä pätee erityisesti varakkaammissa perheissä, ja sillä perusteella voisi ajatella, että on päässyt syntymään tällaisia kilpailuasetelmia, kun huushollissa on todennäköisemmin ollut isän puolen suku läsnä. – Toki on korvaavia sosiaalisia verkostoja, mutta kynnys kysyä lastenhoitoapua muilta kuin sukulaisilta on aika korkea. Mutta esimerkiksi isoäidin Yhdessävietettyaika parantaasekälasten ettäisovanhempien hyvinvointia.. – Nainen saa todennäköisemmin ensimmäisen ja muitakin lapsia, jos oma äiti on lähellä auttamassa. – On aika jännä, että sukupolvesta toiseen on eletty tietyllä tapaa, ja sitten yhdessä sukupolvessa kaikki heittää ihan häränpyllyä. Lummaa pitää mahdollisena, että tämä on yksi selittävä tekijä jopa syntyvyyden laskussa. Lummaa huomauttaa, että siinä on toki ollut omat ongelmansa. Hyödyllinen ja haitallinen suku Lummaan mukaan aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että naisilla etenkin oman äidin ja isoäidin läsnäolo on yhteydessä esimerkiksi lasten määrään ja synnytysväleihin sekä esimerkiksi siihen, meneekö naimisiin. Lajimme ei kauhean hyvin sovi tällaiseen tilanteeseen. Jos lapsi on vaikka kipeänä, niin olisihan se kiva, että olisi hoitaja omasta perheestä. – Ihmiset ovat heränneet vasta viime aikoina siihen, että terveyteen, lasten saantiin ja vaikkapa elinikään liittyy tällainen sosiaalinen komponentti. Joskus ihmiset ajattelevat, että se on ihan normaalia, että äiti on lasten kanssa kotona kolme vuotta, mutta ei se ole ollut Suomessa niin koskaan. 24 esimerkiksi, ovatko nämä harrastukset sellaisia, että niissä on tavannut muita ihmisiä ja kuinka usein, jos niikseen. – Suoraan tätä ei voi tietenkään historiallisesta aineistosta sanoa, mutta näin voidaan otaksua. On uutta ajattelua, että pitää omistautua yksin lapselle ja muu elämä seis, Lummaa sanoo. – Mutta on historiallisesti aivan uusi tilanne, että lapsien kanssa ollaan aivan yksin tai ydinperheenä. Joistain sukulaisista taas on ollut jopa haittaa terveydelle. Perimisjärjestelmä, jossa vanhin poika perii ja muut veljekset jäävät torppareiksi lähelle, on ollut omiaan aiheuttamaan kilpailuasetelmia. Lummaa korostaa, että esimerkiksi päätöksellä lisääntymisestä ei välttämättä ole tietoista yhteyttä arvioon lähiverkostoista ja resursseista, vaikka varmasti osan kohdalla näinkin on. Näin on ollut historiallisesti, mutta on yhä ny kyäänkin. Hän sanoo, ettei ole ihme, jos lapsia kotona yksin pitkään hoitavalla on vaikeuksia jaksaa. Jostain syystä myös isoisän läsnäolo on – päinvastoin kuin isoäidin – lisännyt lasten kuolleisuutta. Tämä on siinä mielessä yllättävää, kun meillä on päiväkodit, mutta eihän se kaikkea selitä. Laji muiden joukossa Ympäristö voi kuitenkin muuttua nopeasti. Lummaan niin sanotun mummoteorian mukaan ihmisnaaras elää pitkään juuri siksi, että ehtisi auttaa lastenlastensa hoitamisessa. Ehkä vaikutusta syntyvyyteen Äidin puolen isoäidin yhteys lasten terveyteen ja hyvinvointiin näkyy Lummaan mukaan perheissä nykyisinkin. Ei meillä ole esimerkiksi kotiäitejä kauheasti ollut
Jostain syystä mummon kanssa eläneet lapset selvisivät paremmin tarttuvista taudeista. – Mutta ollaanko heihin yhteydessä, se on sitten toinen juttu. – En uskalla tähän vielä vastata, ja paljon riippuu muista tekijöistä kuten integroitumisesta, mutta hypoteesi on, että näin voi olla. – Biologiset tekijät eivät häviä minnekään, olivat pinnalla millaiset kulttuuriset hypetykset milloinkin. Mutta isovanhempien kanssa vietetty aika parantaa sekä lasten että isovanhempien hyvinvointia nykyäänkin. Toisaalta esimerkiksi isoäidin kanssa vietetty aika on liitetty myös suurempaan lihavuusriskiin. Mummon läsnäolo auttoi eniten 2–5-vuotiaiden selviämistä, kun äiti oli vieroittanut heidät rinnalta ja saanut jo seuraavan lapsen. Onnettomuuksien vähenemiseen se ei liittynyt, eli lapsia kuoli yhtä paljon onnettomuuksiin – kuten hukkumiseen – mummon auttaessa kuin muutenkin. Nykyään mittarit ovat toisenlaiset, kun suurin osa lapsista selviää aikuisiksi. – Jos laitettaisiin metsästäjä-keräilijä-ihminen nykyaikaisiin vaatteisiin ja opetettaisiin puhumaan kieltämme, niin en usko, että ero olisi mitenkään hirveän silmiinpistävä. Olemme yksi laji muiden joukossa, ja meihin pätevät samat lainalaisuudet kuin muihinkin. – Ennen lapsista saattoi kuolla puoletkin ennen 15 vuoden ikää. Osasiko mummo hoitaa sairaita vai oliko pelkkä lisäkäsien merkitys niin suuri. Kysymykset lastenja vanhushoivasta kietoutuvat tässä yhteen. Vaikka evoluutiota voi tapahtua melko nopeasti asioissa, jotka ovat keskeisiä sopeutumisen kannalta, perusominaisuuksiltaan ihminen ei ehkä kuitenkaan ole niin radikaalisti muuttunut vuosituhansien saatossa, Lummaa arvioi. Lummaa huomauttaa, että nykyisin on menneitä vuosisatoja yleisempää, että elossa on useita sukupolvia yhtä aikaa. 2 5 merkitys lasten hengissä selviämiselle on kyetty jopa mittaamaan. Ihminen on kiistatta laumanisäkäs. – Biologina tehtäväni ei ole antaa ratkaisusuosituksia, mutta kun ajattelee, millainen laji ihminen on, niin on aika poikkeavaa elää itsekseen. Sitä, mistä tämä johtuu, ei kuitenkaan tiedetä. Voiko terveysja hyvinvointikuilua itäja länsisuomalaisten välillä siis osittain selittää sukulaisten etääntyminen toisistaan. n – On historiallisesti aivan uusi tilanne, että lapsien kanssa ollaan aivan yksin tai ydin perheenä, Virpi Lummaa sanoo.. Mutta onko evoluutiolla ja biologialla enää mitään merkitystä nykyihmisen, kulttuuri-ihmisen, elämässä
Tasaisin väliajoin jossain ammuskeltiin, pommeja räjähti ja ihmisiä kuoli. Kahden todellisuuden välissä Kun nyt katson nuorta naista tietokoneen ruudulla, omassa kodissaan Sveitsin Zürichissä, hän säteilee. Miari jakoi suuren perheensä kanssa yhden huoneen. Isoisä on ollut ainoa, joka on opettanut Miarille, millainen Palestiina on. Valmistumisensa jälkeen Miari opiskeli hoitajaksi, muttei palestiinalaisena saanut virallisesti harjoittaa ammattiaan Libanonissa, synnyinmaas. Pakolaisleirin talot oli rakennettu aivan toisiinsa kiinni: kun ojensi kätensä kylpyhuoneen ikkunasta ulos, saattoi koskettaa seuraavaa taloa. Jos kysyi, hän valehteli. 2 6 Ukraina, Palestiina ja Zoya Miari Zoya Miari, 25, syntyi libanonilaiselle pakolaisleirille ja kertoo nyt tarinaansa Sveitsissä. – Hän halusi rakentaa tiimin. Kasvaessaan Libanonissa Miari eli kahden todellisuuden välillä. Toinen oli amerikkalainen koulu, jota Miari kävi leirin ulkopuolella, erossa sisaristaan. Teksti sandra järvenPää Zoya Miarin mukaan ukrainalaiset eivät yleensä synnytä isoja lapsikatraita, mutta hänen äidillään oli suunnitelma. Pieni flunssa ei vie siivuakaan pois Miarin valosta ja silmien iloisesta tuikkeesta. Hän toisteli sitä aina uudestaan ja uudestaan, että näin ankarassa todellisuudessa on tärkeää rakentaa oma tiimi. Kolmas sukupolvi leirillä Miari oli perheensä kolmas sukupolvi, joka kasvoi kyseisellä leirillä. – Minä vihasin sitä yhteisöä, en halunnut olla sen osa, hän sanoo nyt. – Ihmiset ihailivat sitä, miten aktiivinen olen, mutta ymmärsin myöhemmin että se oli selviytymismekanismi. Isovanhemmat olivat lapsia, kuin heidän perheensä joutui pakenemaan vuoden 1948 nakbaa eli ensimmäistä palestiinalaisten kokemaa etnistä puhdistusta. Hän uskoo, että oman tarinan kertominen parantaa sitä kipua, jota pakolaiset kantavat. Amerikkalaisessa koulussa hän oli joka päivä kauhuissaan siitä, että joku kysyisi mistä hän on kotoisin. He olivat paenneet Ukrainaan vuonna 2006, kun Israelin ja Libanonin välille syttyi sota. Miari kertoo kasvaneensa jatkuvan pelon ja väkivallan ilmapiirissä. Sinne Miari syntyi 25 vuotta sitten viisihenkisen perheen keskimmäiseksi lapseksi, ukrainalaiselle äidille ja palestiinalaiselle isälle. Isällä ei ollut varaa laittaa kaikkia lapsia yksityiskouluun, ja Miari sattui olemaan juuri sopivassa iässä aloittaakseen siellä, kun hän palasi äitinsä ja sisartensa kanssa Libanoniin. Miarista on tullut tarinankertoja, sillä muutama vuosi sitten hän ymmärsi, miten voimakas hänen oma elämäntarinansa on. Tuo ankara todellisuus, harsh reality, niin kuin Miari sen sanoo, oli Libanonin suurin pakolaisleiri Ain al-Hilweh. Yksi todellisuus oli karu ja turvaton pakolaisleiri. Miari osallistui kaikkiin mahdollisiin koulun tarjoamiin kerhoihin. Muuten emme olisi selvinneet. Halusin viettää mahdollisimman paljon aikaa leirin ulkopuolella. Sähköä oli päivässä vain parin tunnin ajan, ja joskus juomavesitankista löytyi kuollut kissa
Että minä tulen sinne. Miari jätti isän ja veljensä ja lähti Kiovaan syksyllä 2021. Jo pienenä osallistuessaan mielenosoituksiin Libanonissa Miari ymmärsi, miten toinen puoli hänestä ei merkkaa maailmalle mitään. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan täydellä voimalla, ja toisen kerran elämässään Miari pakkasi koko menneisyytensä yhteen matkalaukkuun. Tasaisin väliajoinjossain ammuskeltiin. Kuva on Malesiasta, missä Miari puhui Rainforest Youth Summit -tapahtumassa kesäkuussa.. Ihmiset toivottivat meidät tervetulleeksi maahansa. Kerran hän joutui jäämään kolmeksi yöksi sairaalalle. – Kysyin siskoltani, että mitä me pakkaamme mukaan, ja päätimme ottaa kaikki valokuvat. Meistä tuntui että ukrainalainen osa meissä tuli nähdyksi. ”Yhtäkkiä minulla oli ihmisoikeudet” Tässä kohtaa tarinaa tapahtuu ehkä sen oleellisin käänne – tai pikemminkin syy sille, miksi tarinaa myöhemmin kerrotaan. Hänen mielestään oli tärkeää, että pysymme yhdessä jos jotakin käy. – Sanoin, että älkää tulko takaisin, turvallisuustilanne on muuttunut niin huonoksi. Miari ei löytänyt takseja matkustaakseen työpaikan ja kodin välillä, koska polttoainetta ei ollut. Oleskeltuaan vain kymmenen päivää Sveitsissä Miari sai luvan tehdä työtään. Epävirallisempi työpaikka löytyi kuitenkin pienestä sairaalasta taksimatkan päästä kotoa. Vuoden 2024 aikana Miari kertoi omaa tarinaansa erilaisissa haastatteluissa ja tapahtumissa yli 30 kertaa. Pako Ukrainaan ja Ukrainasta Sitten vuonna 2019 Libanoniin iski paha talouskriisi ja vuonna 2020 ammoniumnitraattisäiliö Beirutissa räjähti. Sieltä hän muistaa soittaneensa äidilleen, joka oli jo lähtenyt pienempien sisarten kanssa Ukrainaan kesälomalle. – Yhtäkkiä minulla oli pakolaisena ihmisoikeudet. Ja sitten sota syttyi, taas. Edellisen kerran Libanonista paetessaan sisarukset menettivät kaikki lapsuuskuvansa. Kun hän sitten haki Ukrainassa töitä, paikan vastaanottamiseen sisältyi eräs vaikeantuntuinen ehto: jos sota syttyisi, sairaanhoitajat eivät saisi lähteä maasta. Ensimmäistä kertaa elämässään hän oli etuoikeutettu. 2 7 saan. – Kukaan meistä ei vielä uskonut sodan todella syttyvän mutta äiti sanoi silti, että älä allekirjoita paperia. Nyt he eivät haluaisi menettää muistojaan, omaa historiaansa
siellä?on?kamppailua?elämän?ja?kuoleman?välillä.. Tarinoissa?piilee?vaaransa.?Jos?niiden?kaava. sisällään,?ja?se?purkautuu?väkivaltana?koska. hetkeksi?pois. Kuvassa Miari äitinsä ja sisarustensa kanssa Libanonissa id al-Fitr -juhlan aikaan, joka päättää Ramadanin.. elämänsä?ajan?käsinkosketeltavia.?Miten?hän. Tarinankertoja ja rauhanlähettiläs Miari?alkoi?kokea?tehtäväkseen?valottaa?tarinansa. uudenlaisen?kivun?kerroksen?rakentuvan?itseensä.. huomaan?hänen?kertovan?tarinaansa?joissakin. myös?One?Young?World?-järjestön?rauhanlähettiläs,. puoleensa?liitetään. todellisuutta,?jos?tapahtumilla?on?aina?alku,?keskikohta,?loppu?ja?vieläpä?jokin?tärkeä?opetus,?etääntyy?kovin?helposti?omasta?todellisuudestaan.. yleisöille?ja?medioille?yhteensä?yli?30?kertaa. ”Se oli yksinkertaisesti liikaa” Jotta?tarinat?voivat?kertoa?todellisuudesta,?niitä. Mutta?sitten?Miari?alkoi?tuntea?outoa?onttoutta.. kohdissa?täsmälleen?samoin?sanoin.?Se?on?ymmärrettävää,?pakollistakin,?mutta?jotain?silti?katoaa. kukaan?ei?ole?antanut?heille?mahdollisuutta?kertoa. -liikkeen,?joka?kerää?yhteen?pakolaisten?tarinoita. 2 8 –?Tunsin?aina?lapsena,?että?huolimatta?siitä. luennoimaan?muovinkäytöstä,?kun?heidän?arkensa. Nykyään?Miari?hahmottaa?asiat?toisin. oikein?navigoi?niiden?keskellä. Nyt?Miari?joutuu?lisäämään?tarinaansa?vielä?yhden. –?Se?oli?yksinkertaisesti?liikaa.?En?voinut?enää. mutta?kuitenkin?nähdyksi?–?ei?maailma?minua. rikkoa?stereotypioita,?joita?hänen?palestiinalaiseen. lukea?yhtään?uutista,?ja?lähdin?myös?somesta. ympäristön?puolesta,?taistelemme?myös?ihmisoikeuksien?puolesta?ja?päinvastoin.?Oikeastaan. maailma?ei?kuulisi?meitä. todistaa?jotakin.?Siellä?tunsin?itseni?surulliseksi. ja?kannustaa?heitä?kertomaan?niitä.?Hänestä?tuli. n ”Envoinutenää lukeayhtään uutista.” Sotien syttyessä Miarin äidille on ollut kaikkein tärkeintä, että perhe pysyy yhdessä. kaikki?ihmisoikeus-?ja?ympäristöaktivistit?ajavat. ja?viime?vuonna?hän?kertoi?tarinaansa?erilaisille. tuntenut?Euroopassa. –?Minusta?myös?tuntui,?että?kun?kerron?traumoistani,?elän?niitä?uudestaan. 22-vuotiaana?Miari?perusti?Waves?to?Home. nähnyt?mutta?ihmiset?ympärilläni.?Sitä?en?enää. kriisin,?kun?Israel?aloitti?maahyökkäyksen?Libanonissa?loppuvuonna?2024.. Elämme?kaikki?monikriisiytyneessä?maailmassa,?mutta?Miarille?kriisit?ovat?olleet?koko?hänen. –?Ymmärsin,?että?he?kantavat?paljon?kipua. Eurooppa?pakolaisiaan?kohtelee.?Hän?halusi. Nuorena?Miari?ei?ymmärtänyt,?miksi?eurooppalaiset?ympäristöaktivistit?tulivat?pakolaisleirille. –?Ehkä?meidän?pitäisi?dekolonisoida?myös. pitää?päivittää?ja?kertoa?nykyhetkestä?lähtöisin.. tarinankerronta,?Miari?miettii?nyt.. Mutta?sitäkin?tärkeämmäksi?Miari?pian?koki. –Miten?voisimme?kertoa?aitoja?tarinoita?ilman,. –?Aloin?nähdä?yhteyden?ympäristöaktivistien. samaa?asiaa,?mutta?eri?perspektiivistä.?Saan?siitä. muuttuu?ainoaksi?tavaksi?ymmärtää?ympäröivää. miten?kovaa?me?huudamme?tai?itkemme,?on?kuin. Kun?luen?ja?kuuntelen?Miarin?haastatteluja,. väkivaltaa?tekeviä?ihmisiä?toisesta?suunnasta. avulla?sitä?kaksinaismoraalia?ja?rasismia,?joilla. omaa?tarinaansa. ja?ihmisoikeusaktivistien?välillä.?Jos?taistelemme. Kun?Gazan?tuhoaminen?sitten?alkoi,?Miari?tunsi. –?Aiemmin?Libanonissa?tunsin?kyllä?palestiinalaisten?kivun,?mutta?en?kipua?siitä,?että?täytyisi. toivoa. sen,?mitä?tarina?voi?tehdä?sen?kertojalle.?Nyt. että?niiden?täytyy?istua?tähän?muottiin. vanhempana?Miari?osasi?katsoa?pakolaisleirin
Jäätikköjen sulamisvesi on Andeilla elintärkeä vedenlähde.. Punakiviseltä jyrkänteeltä avautuvassa montussa näkyy peltikattoisia halleja, valkoisia tomukasoja ja utuisia vesialtaita. Hän on läheisessä Cunasjokilaaksossa asuva karjankasvattaja. 2 9 KaivoKset uhKaavat pahentaa vesiKonfliKteja perussa Eräänä yönä joukko joen varrella laiduntaneita lehmiä kuoli Perun Keski-Andien vuoristossa. Ne kuuluvat Azulcocha-sinkkikaivokselle. – Katso tuota jätevesiallasta, sieltä saasteet valuvat suoraan jokiin, sanoo vieressäni seisova Domingo. Kylissä kuitenkin kiersi huhu, että sinä yönä sinkkikaivoksen jätevesiallas vuosi yli ja jätevettä valui jokiin. Teksti ja kuvat anna heiKKinen SeiSomme 4 500 metrin korkeudessa Perun KeskiAndien vuoristossa. On heinäkuu, Perun sydäntalvi. Kukaan ei tiedä tarkkaa syytä
Se oli Domingolle viimeinen pisara. Sitten vuonna 2018 eräänä yönä joukko joen varrella laiduntaneita lehmiä kuoli. 1900-luvun alussa yhdysvaltalainen Cerro de Pasco Copper Corporation -yhtiö perusti siihen asti Perun suurimman kaivosyhtymän alueelle. Kaivokset ova tuoneet vaurautta Kaivosteollisuus on Perun talouden pilari. Kukaan ei tiedä tarkkaa syytä. Hän lähetti jopa kirjeen Perun kaivosministeriöön, jossa hän vaati sitä myöntämään kaivokselle ympäristöluvan. Myöhemmin 1500-luvulla espanjalaiset valloittajat valjastivat inkojen kaivokset tuottamaan rikkauksia siirtomaahallitsijoille. Vuodet kuluivat, mutta kaivosyhtiöiden lupailemia parannuksia ihmisten elinoloihin köyhällä vuoristoseudulla ei näkynyt. Naapurikylien asukkaat alkoivat myös valittaa jokivesien oudosta väristä. Maan vanhimmat kaivokset perustettiin jo inkaimperiumin aikana 1200–1400-luvuilla. 3 Kymmenen vuotta aiemmin Domingo puhui äänekkäästi kaivoksen puolesta. Pari ”Envastustakaivoksia, muttatoiminnan onoltavasellaista, etteisiihenkuole kärpänenkään.” Kaivokset uhkaavat pahentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Perun Andeilla.. Sittemmin Perun kaivosteollisuus on siirtynyt monikansallisten yhtiöiden haltuun. Andien suurin alkuperäiskansa, inkat, louhivat artesaanikaivoksilta muun muassa kultaa ja hopeaa. Tai pian meillä on kuollut joki, hän sanoo. – Aion tehdä kaikkeni, että kaivos suljetaan. Uusi globalisaation sysäämä kaivosbuumi lähti liikkeelle Keski-Andeilta. Kylissä kuitenkin kiersi huhu, että sinä yönä kaivoksen jätevesiallas vuosi yli ja raskasmetalleja sisältävää jätevettä valui jokiin. Nyt Domingon kanta on muuttunut
Vuonna 2018 tuhatta asukasta kohden 22:lta löytyi verestä hälyttäviä määriä raskasmetalleja. Perun ympäristöviranomaisten raporteista ilmenee, että kaivosta ympäröivien jokien raskasmetallipitoisuudet ovat paukkuneet yli sallittujen rajojen yli vuosikymmenen ajan. Jokien vedet elinehto Domingo sanoo, ettei halua samaa kohtaloa kotikylälleen. 3 1 vuosikymmentä myöhemmin se avasi Azulcochankaivoksen. Se lupasi paikallisille asukkaille olevansa erilainen kaivosyhtiö ja huolehtivansa vesiensuojelusta. Vuonna 2019 Azulcocha myytiin perulais-kanadalaiselle Sierra Sumaq Rumi -yhtiölle. Hän ja lähikylien asukkaat ovat pettyneitä siihen, kuinka vuosien ajan Azulcochan kaivosta pyörittäneet eri kaivosyhtiöt ovat pimittäneet heiltä tietoja kaivoksen vaikutuksista veteen. Arseeni on sinkin erottelussa syntyvä Paikallinen karjankasvattaja Domingo osoittaa Azulcochan sinkkikaivokselle päin.. Cerro de Pascon kaupunki on tästä ilmeinen esimerkki. Heistä suurin osa oli lapsia. Kaksi vuotta myöhemmin kaivoksen lähellä virtaavan joen vesistä löytyi Perun ympäristöministeriön rajat yli 20-kertaisesti ylittävä määrä arseenia. Myös veden hallinnassa on ollut vakavia puutteita, mutta toiminnan on annettu jatkua. Kaivosteollisuus on tuonut maalle vaurautta, mutta sen vaikutukset ympäristöön ovat olleet synkät. Alussa kaikki aina maalailevat meille hienoja asioita, mutta kun palaavat toimistoihinsa Liman pääkaupunkiin, kaikki unohtuu, hän sanoo. 1990-luvun alkuun asti kaivosten ympäristövaikutuksia ei säädelty Perussa käytännössä ollenkaan. Vuonna 1993 maan perustuslakiin kirjattiin ensimmäistä kertaa kaivoksia velvoittava ympäristölaki. Ne kasautuvat jokien sedimentteihin, mistä ne rikastuvat kaloihin ja jokiympäristöön. Siksi niiden haitalliset vaikutukset näkyvät usein vielä pitkänkin ajan jälkeen. La Oroya, joka tunnetaan Keski-Andien tärkeimpänä kaivoskaupunkina, nimettiin vuonna 2006 yhdeksi maailman saastuneimmista kaupungeista yhdessä Ukrainan Tšernobylin kanssa. Mineraalien erottelussa syntyvät raskasmetallit kulkevat jokien mukana pitkiäkin matkoja. Vaikka aktiivinen kaivostoiminta loppui jo yli vuosikymmen sitten, raskasmetalleille altistumisen riski on edelleen maan korkein. – Yksikään yhtiöistä ei ole noudattanut ympäristösäännöksiä. Saasteiden vaikutukset ovat kuitenkin kauaskantoiset
Etenkin rankkasateet lisäävät kaivosten jätevesialtaiden vuotojen riskiä. Äärisäät, kuten kuivuus, rankkasateet ja hallat, ovat muuttuneet Andeilla yhä rajummiksi. Monet Andien asukkaista ovat havahtuneet siihen, että hyötymisen sijaan he ovat päätyneet maksamaan Perun kaivosbuumista kovaa hintaa. Alajuoksulla suurin osa ihmisistä saa elinkeinonsa maanviljelyksestä, johon saadaan kasteluvesi Cunasjoesta. He haluavat pitää kiinni jäljellä olevista vedenlähteistään. Jokien vedet ovat Cunasjokilaakson asukkaille elinehto. Kaivosta pyörittävä monikansallinen kaivosyhtiö on ilmoittanut tavoitteekseen sinkin tuotannon kymmenkertaistamisen. Keski-Andien syrjäisessä Cunasjokilaaksossa asuvat ihmiset elävät aikamme suurimpien globaalien muutosten näyttämöllä. Tutkimusten mukaan kaivosten pölysaaste jäätikköalueilla voi nopeuttaa niiden sulamista. Jäätiköt sulavat Pahimmillaan kaivokset voimistavat entisestään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Andeilla. Eniten perulaista sinkkiä viedään vihreän teknologian tuotantoa johtavaan Kiinaan. Pieniä määriä perulaista sinkkiä tuodaan myös Suomeen. Rankkasateet lisäävät vuotojen riskiä Perussa rekisteröitiin vuonna 2023 yli 220 ympäristökonfliktia. Tästä huolimatta kaivosteollisuus leviää Andeilla. Chilessä kaivosten jätealtaat ja teiden rakennus ovat jo aiheuttaneet jäätikkökatoa. Kaivokset ovat Perussa vesistöjen suurin saasteiden lähde. Lukema on korkein lähes kymmenen vuoteen. Tämä on vakava uhka veden saatavuudelle, sillä vuoristojäätiköiden sulamisvesi on alueen asukkaille pääasiallinen veden lähde. Kaivosteollisuus kuluttaa myös suuria määriä vettä. Ilmastonmuutos on tehnyt kaivosten aiheuttamat vesiongelmat entistä näkyvämmiksi. Suurina määrinä se voi aiheuttaa syöpää. Tällä hetkellä ne pyrkivät kuitenkin ensisijaisesti varmistamaan itselleen mahdollisimman edullisen pääsyn mineraaleihin. Samalla Andien luonto ja ihmiset maksavat niiden mineraalikuumeesta kallista hintaa. Suurin riski kaivostoiminnalla on kuitenkin korkean vesistressin alueilla, joihin Peru kuuluu. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana sinkin tuotanto on tuplaantunut Perussa. Tarkka vedenkulutus vaihtelee mineraalin ja paikan mukaan. Veden saastuttamiseen liittyvät kiistat ovat kuitenkin edelleen ratkaisematta. 3 2 raskasmetalli. – Kaivos on ajamassa meitä kohti köyhyyttä kehityksen sijaan. Peru on esimerkiksi vihreään siirtymään tarvittavan sinkin toiseksi suurin tuottaja maailmassa Kiinan jälkeen. Domingon nimi on muutettu turvallisuussyistä.. Se tarkoittaa Andien Quechuan kielellä kirkkaan sinistä järveä. Sinkistä valmistetaan akkuja, aurinkopaneeleja ja etenkin tuulimyllyjä. Domingo tuijottaa vakava ilme kasvoillaan Azulcocha-kaivoksen louhosalueelle. Suurin osa konflikteista, lähes 70 prosenttia, liittyi kaivosteollisuuteen ja etenkin veteen. Vain seitsemän prosenttia maan energiasta tulee aurinkoja tuulivoimasta. Jos meiltä loppuu vesi, se on myös elinkeinomme loppu, Domingo sanoo. Eläinten laitumet sijaitsevat jokien varsilla, josta ne juovat vettä. Muutokset näkyvät heille katoavana vetenä. Perun pinta-alasta noin 16 prosenttia eli 19 miljoonaa hehtaaria on kaivosalueiden peitossa. Nurinkurisesti sitä ajaa etenkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävä vihreä siirtymä. Perun oma vihreä siirtymä on sen sijaan vasta alkutekijöissään. EU ja Kiina voisivat tukea maan vihreän teknologian tuotannon kehitystä. Suurin osa niistä sijaitsee Andien vuoristossa yli kolmentuhannen metrin korkeudessa, vedenlähteiden syntysijoilla. n Essee pohjautuu Anna Heikkisen väitöskirjaan ”Struggles over silenced waterscapes: Claiming justice amidst climate change and mining in the Peruvian Andes”, joka hyväksyttiin Helsingin yliopistossa 16.11.2024. Järven nimi on Azulcocha. – Lähdetään, Domingo sanoo. – Haluan näyttää sinulle vuoristojärven, jonka vesi on vielä puhdasta. Samalla ilmastonmuutoksen voimistama vesipula on lisännyt jännitteitä alueen asukkaiden välillä. – En vastusta kaivoksia, mutta toiminnan on oltava sellaista, ettei siihen kuole kärpänenkään, hän sanoo. Korkeammalla yläjuoksulla ihmiset kasvattavat karjaa tai alpakoita, sillä ilmasto on liian kylmä maanviljelyyn. Toiseksi eniten sitä päätyy Eurooppaan, etenkin Espanjaan. Perun alueella on suurin osa Andien jäätikkövuorista, joista jo lähes 40 prosenttia on sulanut pois ilmaston lämpenemisen vuoksi. Ilmastonmuutos voimistaa vesipulaa Heinäkuun ilta-aurinko valaisee Keski-Andien jylhää vuoristonäkymää. – Kyse on ainoasta vedenlähteestämme. Siksi sanomme kaivosyhtiölle ei ja aiomme vastustaa sitä viimeiseen asti, Domingo sanoo. Kuivuus puolestaan nostaa raskasmetallipitoisuuksia jokivesissä ja sedimenteissä
Teksti arTo Huovinen Kuvat LeHTikuva/aFp. 3 3 Trumpin soTa TiedeTTä vasTaan Yhdysvaltain tiedeyhteisössä vallitsee pelko, kun tutkijoita erotetaan, rajoitetaan ja sensuroidaan
Yksi säätiön johtajista kertoi helmikuun alussa nimettömänä Ideologiaa tuputetaan säästöjenvarjolla. 3 4 Maaliskuun viiMeisenä päivänä lähes kaksituhatta yhdysvaltalaista tutkijaa julkaisi avoimen kirjeen, jonka mukaan käynnissä on ”täysimittainen hyökkäys” Yhdysvaltain tiedettä vastaan. Trump palkitsee hänet valtaan nostaneita konservatiiveja käymällä kaiken pahan juureksi nostetun woken (”tiedostamisen”) kimppuun. Nyt sen varoista on viety miljardeja ja henkilökunnasta erotettu 10 000. Se julkaistiin huhtikuussa 2023. Rahoituksella kiristämällä ja asetuksilla vaikutetaan siihen, mitä tutkimusta voi tehdä tai julkaista ja miten tulokset raportoidaan. Erityisen vainottu on säätiedotuksista sekä ilmastonja merentutkimuksesta vastaava NOAA,. Elon Muskin DOGE-ryhmä on korostanut säästöjä leikatessaan rahoitusta ja erottaessaan työntekijöitä liittovaltion hallinnosta. Yhdysvallat menettää tieteellisen etumatkansa ja muut maat ohittavat sen taloudellisesti ja sotilaallisesti – kieltä, jota luulisi Trumpinkin ymmärtävän. Taustalla on Project 2025, äärikonservatiivisen Heritage Foundationin yksityiskohtainen ehdotus Trumpin toiselle kaudelle. Punaisen lipun saivat myös ”institutionaalinen”, ”aliarvostettu” ja ”naiset”. Usein itse data on jäljellä, mutta poissa ovat välineet, joilla kansalaiset ja tutkijat voisivat siihen tutustua. Määräysten tottelemista ryhdyttiin nopeasti valvomaan. Tikun nokkaan on nostettu DEI eli monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (diversity, equity, inclusion). Tietoja yritetään pelastaa Trumpin hallinto ryhtyi nopeasti poistamaan netistä sellaista aineistoa, joka ei ole sille mieluista. tammikuuta Trump allekirjoitti ”naisten suojelemiseksi” asetuksen, jonka mukaan sukupuolia on täsmälleen kaksi. Salamasota tiedettä vastaan Trumpin salamasota tiedeyhteisöä vastaan kertoo siitä, että asiaa on valmisteltu. Kirjeen mukaan Donald Trumpin hallitus horjuttaa yhdysvaltalaisen tieteen menestystä leikkaamalla tutkimusrahoitusta, erottamalla tuhansia tutkijoita, poistamalla tieteellistä tietoa kansalaisten ulottuvilta ja painostamalla ideologisin perustein tutkijoita muuttamaan tai hylkäämään tutkimuksiaan. Kaikki allekirjoittajat ovat Yhdysvaltain tiedeakatemian (NASEM) jäseniä. DEI:llä on liittovaltion ohjelmissa tuettu rodusta ja sukupuolesta riippumatta myös köyhien maaseutualueiden ihmisten mahdollisuuksia – monet heistä kiihkeitä Trumpin kannattajia. Kiellettyjen sanojen listat Heti ensimmäisenä virkapäivänään 20. Kirjeessä varoitetaan, että vahinkojen korjaaminen voi viedä vuosikymmeniä. Hallinnolle tuli ohjeet, miten suku puoliin liittyviä sanoja on käytettävä. Yhdysvaltain kansallinen terveysinstituutti (NIH) on maailman suurin biolääketieteen ja kansanterveyden tutkimuksen rahoittaja, joka vuosittain antaa tukea yli 300 000 lääketieteen tutkijalle. Trump on hyökännyt rajusti Yhdysvaltain perinteisiä huippuyliopistoja vastaan. Nyt tämän alan ykköskyky Trumpin hallinnossa on terveysministeri Robert Kennedy Jr. Trump on osoittanut pitkäaikaista tieteen halveksuntaa ja ymmärrystä huuhaa-opeille. Allekirjoittajien mukaan tiedeyhteisössä on vallalla pelon ilmapiiri. Trumpilaisten toimiin kuuluu myös yhdysvaltalaisen tieteen eristäminen eli tutkijoiden kansainvälisen yhteistyön rajoittaminen. Kansallinen tiedesäätiö (NSF) on liittovaltion alainen virasto, joka tukee perustutkimusta luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Tutkijat poistavat nimiään tutkimusjulkaisuista, hylkäävät tutkimusaiheita sekä poistavat apurahahakemuksistaan ja julkaisuistaan kiellettyjä sanoja kuten ilmastonmuutos. Ideologian lisäksi Trump on mainostanut veronmaksajien rahojen säästämistä käydessään tieteen kimppuun. Hallinto on julkaissut erityisesti ilmastoon, ympäristönsuojeluun ja tasa-arvoon liittyviä kiellettyjen sanojen listoja. Kirje syyttää hallitusta sensuurista. Hän on uhannut viedä niiltä rahoituksen, keppihevosenaan antisemitismin torjuminen. Aprillipäivänä Trump käytännössä teki lopun virastosta, joka vastaa potilasturvallisuudesta ja ennaltaehkäisystä (kuten mammografiaseulonnoista). He korostavat edustavansa erilaisia poliittisia näkemyksiä, mutta haluavansa suojella itsenäistä tieteellistä tutkimusta. Samoin oli varoitettu sanoista ”vinoutuma” ja ”polarisaatio”, joilla kylläkin on luonnontieteissä eri merkitys kuin politiikassa. New York Timesille, että tietokoneen algoritmi on käynyt läpi viraston tukihankkeita ja huomauttanut ilmaisuista kuten ”tasavertaiset mahdollisuudet”
Ranskalainen Aix-Marseillen yliopisto perusti maaliskuussa ohjelman, joka lupaa ”turvapaikkoja” amerikkalaisille tutkijoille. Satojen vapaaehtoisten verkosto Public Environ mental Data Partners yrittää pelastaa tiedostoja. Ranskalainen Le Monde -lehti ehdotti pääkirjoituksessaan, että Eurooppa ryhtyisi yhteisvoimin ottamaan vastaan yhdysvaltalaisia tutkijoita sekä kopioimaan ja suojelemaan tiedostoja, jotka ovat vaarassa Atlantin toisella puolella. joka on myös ollut suurten irtisanomisten kohteena. Maatalousministeriö määräsi tammikuun 30. Sairauksien ehkäisystä ja seurannasta vastaava CDC sai oikeuden päätöksellä helmikuussa sosiaaliseen haavoittuvuuteen liittyvät tiedostot takaisin saataville. Aikasarjojen katketessa datasta tulee pian hyödytöntä. 3 5 Trumponosoittanut pitkäaikaistatieteen halveksuntaaja ymmärrystähuuhaaopeille. Joukko maanviljelijöitä on haastanut ministeriön oikeuteen, koska he tarvitsevat tietoja toimintansa suunnittelussa. On näkynyt ensimmäisiä merkkejä siitä, että tutkijoita alkaa hakeutua pois Yhdysvalloista. Konservatiivien paine Yhdysvaltain tiedettä kohtaan näkyy siinä, että maa on saksalaisen Erlangen-Nürnbergin yliopiston tieteen vapauden indeksissä pudonnut jo kymmenen vuoden ajan. Trumpin toisen kauden tapahtumat eivät vielä ole indeksissä mukana. n Presidentti Donald Trump allekirjoitti huhtikuussa määräyksen vauhdittamaan kivihiilen tuotantoa.. Joidenkin arvioiden mukaan vuosikymmeniä Euroopasta Yhdysvaltoihin kulkenut aivovuoto saattaa jopa kääntää suuntaansa. päivänä poistettavaksi netistä viittaukset ilmastonmuutokseen. Verkoston jäsenet kertoivat New York Timesille, että suurin huoli ei edes ole datan katoaminen, vaan se, ettei tietoja päivitetä
Rypälepommien tytärammukset ovat pesäpallon kokoisia pyöreitä alumiiniammuksia, jotka lauetessaan sinkoavat sisältään satoja teräshauleja joka suuntaan ympärilleen. Noin joka kolmas tytärammus ei kuitenkaan räjähtänyt maahan osuessaan. Vielä tänä päivänä Laosin maisemat muistuttavat paikoitellen golfkenttää, jossa on hiekkaesteitä tasaisin välein. 3 6 pintaa syvemmältä AmerikkAlAispommejA etsimässä Laosissa on yhä 80 miljoonaa räjähtämätöntä ammusta Vietnamin sodan aikaisten rypälepommitusten jäljiltä. Uutisen kuvituksena oli valokuva rypälepommien tytärpommeista ja muista pomminraivauksissa talteen otetuista Vietnamin sodan ajalta peräisin olevista ammuksista. Räjähtämättömien pommien vastaista työtä koordinoivan viranomaisen mukaan viime vuonna Laosissa 63 prosenttia räjähdysonnettomuuksissa kuolleista tai vammautuneista oli lapsia, jotka olivat leikkineet maastosta löytyneen ammuksen kanssa. Amerikkalaiskoneet lähtivät täydessä pommilastissa Laosiin joka kahdeksas minuutti, vuorokauden ympäri, yhdeksän vuoden ajan. Vietnamin sodan aikana Yhdysvaltojen pommikoneet pudottivat Laosiin yli kaksi miljoonaa tonnia ammuksia. Laosia pommitettiin raskaammin kuin Saksaa ja Japania toisen maailmansodan aikana tai mitään muuta maata sen jälkeen. Suurin osa pommeista oli rypälepommeja, joiden kuori aukeaa ilmassa lennättäen sisällä olevat 600 tytärammusta eri suuntiin useamman jalkapallokentän kokoiselle alueelle. Ammusten on tarkoitus tappaa. Seuraavaksi tavallisin räjähdysonnettomuuden syy on tulenkäyttö, joka voi liittyä metsän kaskeamiseen, pellon kulotukseen tai pelkästään nuotion sytyttämiseen maan alla piilossa olevan pommin lähettyvillä. Laosissa ainakin 20 000 ihmistä on kuollut so. Laos on maailman pommitetuin maa. Niinpä eri puolilla Laosia on edelleen 80 miljoonaa räjähtämätöntä ammusta vielä 52 vuotta Yhdysvaltojen pommitusten päättymisen jälkeen. Sodanaikaiset ammukset tappavat ja vammauttavat usein myös keski-ikäisiä miehiä, jotka ovat osuneet pommiin kuokkiessaan maata pellollaan. Kun maastosta löytyvät vuosikymmeniä vanhat pommit räjähtävät, uhrit ovat useimmiten lapsia. Teksti peik johAnsson Kuva WikimediA Commons/mm/CC BY-sA 2.0 Vientiane timesin etusivun uutinen kertoi sen, minkä kaikki ihmiset Laosissa jo tietävät. Pommitusten tarkoituksena oli estää PohjoisVietnamin joukkoja käyttämästä Laosin rajan puolella kulkenutta huoltoreittiä asekuljetuksiin EteläVietnamin Vietkong-sisseille. Laosiin pudotettiin kaikkiaan 270 miljoonaa tytärpommia ja neljä miljoonaa raskasta lentopommia. Laosin maaseudun hiekkabunkkerit ovat todellisuudessa amerikkalaispommien räjäyttämiä kuoppia. Vuosina 1964–73 Laosiin tehtiin 580 000 pommituslentoa
Tätä tahtia tulee kulumaan ainakin sata vuotta ennen kuin pommit saadaan hävitettyä. Pommitukset päättyivät, kun Yhdysvaltojen joukot lähtivät Etelä-Vietnamista. YhdYsvaltojen massiiviset pommitukset Laosissa onnistuttiin pitämään vuosien ajan salassa amerikkalaisilta ja myös muun maailman medialta. Tähän mennessä Yhdysvallat on tukenut Laosin pommien raivausta 355 miljoonalla dollarilla. Eisenhowerin dominoteorian mukaan Laosin menettäminen kommunisteille tulisi johtamaan kommunistien valtaan koko Kaakkois-Aasiassa. 3 7 dan jälkeen maastoon jääneiden pommien vuoksi. Presidentti Dwight D. Yhdysvaltojen rahoituksen keskeytyminen vaikeuttaa pomminraivausta Laosissa.. Silti 18 maakunnasta 14 on edelleen suurelta osin raivaamatta. Viljelykelpoisesta maasta kolmasosa on viljelemättä, sillä alueella on liian vaarallista liikkua. Pommien pahimmin riivaamissa maakunnissa koululaisille opetetaan, kuinka pommien aiheuttamia riskejä voidaan välttää. laos oli sodan jälkeen pitkään sulkeutunut ja köyhä maa, eikä sillä ollut omia resursseja pommien raivaukseen. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA perusti Laosiin ensin hmong-kansan palkkasotilaista koostuvan armeijan taistelemaan kommunistijoukkoja vastaan, ja pian aloitettiin Laosin ilmapommitukset. Laosin sodassa kuoli 200 000 ihmistä, suurin osa heistä rypälepommi-iskuissa. Sodanaikaisten ammusten paikantamisesta ja hävittämisestä vastaa valtiollinen pomminraivausyksikkö yhdessä ulkomaisten järjestöjen kanssa, joista osa avustaa myös räjähdyksissä vammautuneiden ihmisten kuntoutuksessa. Ho Tši Minhin johtama kommunistihallinto oli vallassa Pohjois-Vietnamissa, ja Etelä-Vietnamissa Vietkong-sissit taistelivat amerikkalaismielistä sotilasjunttaa vastaan. Vuosina 1964–73 Laosin pommituksiin käytettiin saman verran rahaa joka kuukausi. Vuoden 1996 jälkeen Laosissa on onnistuttu paikantamaan ja purkamaan lähes kaksi miljoonaa maastossa ollutta amerikkalaispommia. Metallinpaljastimia ja rahoitusta paikallisten pommiryhmien palkkoihin on saatu Yhdysvalloista, Japanista, Uudesta-Seelannista ja Norjasta. Pommien aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt valistuskampanjoiden ja etenkin radiossa toistettujen tietoiskujen ansiosta, mutta vieläkin onnettomuuksia tapahtuu viikoittain. Yhdysvaltojen tuki kuitenkin keskeytyi tammikuussa, kun Donald Trump lopetti kehitysyhteistyövirasto USAID:in rahoituksen. Edes Yhdysvaltojen kongressi ei tiennyt pommituksista. Maaseudulla tuhannet ihmiset menettivät henkensä tai vammautuivat astuttuaan maan alla tai kasvillisuuden seassa olleiden räjähtämättömien pommien päälle. Yhdysvallat alkoi rahoittaa Laosin pomminraivausta kunnolla vasta vuonna 2016, jolloin Barack Obama vieraili Laosissa ensimmäisenä Yhdys valtojen presidenttinä. Pian sen jälkeen Laosin kommunistisissit syrjäyttivät kuningasvallan ja perustivat maahan sosialistisen hallinnon. n Pommiryhmän miehet tauolla
Immuniteettini on osa olemukseni itsenäisyyttä, hän sanoo. Uimarin hiukset ovat tyylikkään hopeanharmaat, ja hänen kasvonsa ovat levolliset. Jymy-yllättäjä ei päässyt uusintavaaleihin C?lin Georgescu tyrmistytti romanialaisia viime vuoden lopulla, ja hän pääsi otsikoihin myös maailmanlaajuisesti. Heräsi epäilyjä vaalivilpistä. – Romanian korruptoitunut järjestelmä näytti todelliset kasvonsa ja teki sopimuksen paholaisen kanssa, protestoi Georgescu. – Äänestäkää sielullanne, hän pyytää ja kehottaa romanialaisia ”kansalliseen heräämiseen”. Hallitseva sosiaalidemokraattinen PSD kuitenkin säilyi isoimpana puolueena. Georgescua mainostavia videoita ei ollut merkitty vaalisisällöiksi, mikä rikkoi Romanian vaalilakia. Teksti tUUla Koponen Kuvat lehtiKUva/aFp TikTok-videolla C?lin Georgescu ui rauhallisin vedoin hyiseltä näyttävässä vedessä. Videoillaan Georgescu esiintyy ”kansakunnan pelastajana” ja korruptoituneiden eliittien rankaisijana. Kylmä vesi ei näytä häntä haittaavan. Niiden hälventämiseksi äänet laskettiin uudelleen, mutta vaalitulos ei muuttunut. Järveä reunustavat lumen harsoamat puut. Uusiksi rasputineiksi kutsutut Slovakian pääministeri Robert Fico (ylhäällä vasemmalla), Unkarin pääministeri Viktor Orbán, Romanian mitätöityjen presidentinvaalien yllättäjä C?lin Georgescu (alhaalla vasemmalla) ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.. – Luotan immuunijärjestelmääni, koska luotan sen luojaan, Jumalaan. Oman ilmoituksensa mukaan hänellä ei ollut edes vaalibudjettia. Viranomaiset paljastivat, että eräs tili oli maksanut 360 000 euroa kuukaudessa Georgescua kannattavalle käyttäjälle. Holokaust-tutkija Adina Marincea pitää Georgescua ”rasputinejakin” vaarallisempana. Hän ei osallistunut vaaliväittelyihin. Romanialaiset ovat orjuuttaneet itsensä hyväksymällä vieraita ideologioita ja käytäntöjä, hän sanoo ja kuvaa niitä ”kansainvälisiksi uusmarxilaisiksi salaliitoiksi”. 3 8 UUden ajan raspUtinit Romanian mitätöityjen presidentinvaalien yllätysvoittaja C?lin Georgescu antoi kasvot aikamme poliitikoille, joita Pulizer-palkittu toimittaja ja autoritääristen järjestelmien tutkija Anne Applebaum kutsuu ”uusiksi rasputineiksi”. Päätöksen mukaan tiedusteluviranomaisilla oli näyttöä, että Venäjä oli peukaloinut vaalia Georgescun eduksi, esimerkiksi kyberhyökkäyksin ja koordinoitujen TikTok-tilien avulla. Georgesculla ei ollut puoluekoneistoa tukenaan. Pari päivää ennen presidentinvaalin toista kierrosta Romanian perustuslakituomioistuin yllättäen mitätöi ensimmäisen kierroksen tuloksen. Kampanja perustui sosiaalisessa mediassa, pääasiassa TikTokissa, julkaistuihin videoihin, joilla oli miljoonia katsojia. Välissä pidettiin vielä parlamenttivaalit, joissa äärioikeisto rynnisti. Toisella videolla Georgescu sanoo, ettei koronatautia ole, koska kukaan ei ole nähnyt virusta ja että ”ainoa todellinen tiede on Jeesus Kristus”. Georgescu voitti Romanian presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen 23 prosentin äänisaaliilla, vaikka gallupit olivat tuskin noteeranneet häntä
3 9
Ja epidemioilla on taipumus tehdä ihmisistä pelokkaita ja halukkaampia omaksumaan maagisia ratkaisuja. on äänekäs rokotekriitikko ja on väittänyt tuhkarokkorokotteiden aiheuttavan autismia. Kennedy Jr. USA:n nykyinen terveysministeri (alhaalla vasemmalla) ja Kash Patel FBI:n uusi johtaja.. Applebaumin mielestä hämäryyden aikakaudella ei ole mitään yhteyttä oikeistoon tai vasemmistoon sellaisina kuin me ne tunnemme. Mystikko Grigori Rasputin (1869–1916) villitsi 1900-luvun alussa Venäjällä ja sai tsaarin hovinkin pauloihinsa. Rasputin oli taustaltaan köyhä talonpoika, mutta hänestä tuli nopeasti poliittinen vaikuttaja äärimmäisten vastakohtien Venäjällä. Orbánin valtakoneiston rahoittama Mathias Corvinus Collegium -oppilaitos ja puolalainen ajatuspaja Ordo Iuris suunnittelevat EU-komission ja EU:n tuomioistuimen lakkauttamista ja vallan hajauttamista jäsenvaltioille. Helmikuussa Romanian syyttäjänvirasto aloitti laajan rikostutkinnan Georgescun toiminnasta. Slovakian pääministeri Robert Fico on vasemmistolainen, mutta hän ylistää Trumpin konservatiivisen Make America great again -liikkeen (MAGA) tekevän ”Euroopalle suuren palveluksen”. Esimerkiksi terveysministeri Robert F. Georgescun kaltaiset poliitikot ovat ”uusia rasputineja”, ja näitä epämääräisiä rasputineja on myös presidentti Donald Trumpin hallinnossa. Populismikin on riittämätön kuvaamaan tätä ilmiötä. Oikeisto ja vasemmisto sulautuneet Jo nimittämällä Kennedyn kabinettiinsa Trump varmisti, että skeptisyys rokotteita kohtaan leviää ympäri maailmaa, ja samalla leviävät taudit, kirjoittaa Applebaum esseessään arvostetussa The Atlantic -julkaisussa. Kansalliskokouksessa oikealla istunut aatelisto halusi säilyttää vallitsevan tilanteen, vasemmalla istuneet vallankumoukselliset taas vaativat demokraattista muutosta. Orbán on käytännössä jo romuttanut oikeusvaltion Unkarissa. – Georgescu pitää Romanian 1930-luvun fasistiFox Newsin toimittajana työskennellyt Tucker Carlson on Trumpin hallinnon taustavaikuttaja (ylhäällä, kuva: Fox News), Robert F. Järjestöt ovat pyytäneet siinä apua Trumpin taustalla olevalta Heritage Foundation -ajatushautomolta, kertoi puolalainen tutkimusjärjestö Vsquare maaliskuussa. toukokuuta. Orbán puolestaan on sanonut olleensa ”Trump jo ennen Trumpia”. 4 Hänestä vaalin mitätöinti oli ”laillistettu vallankaappaus”. ”Uudessa muodossaan äärioikeisto on alkanut muistuttaa vanhaa äärivasemmistoa. Tämä tapahtui vähän ennen keisarikunnan lopullista romahdusta ja Venäjän vallankumousta. Häntä epäillään muun muassa fasistisen järjestön jäsenyydestä, sotarikollisten ja fasististen järjestöjen tukemisesta sekä väärien tietojen antamisesta kampanjarahoituksestaan. Mutta hän on muutakin, tosiasiassa paljon vaarallisempi kuin ”rasputinit”, sanoo Adina Marincea Romanian kansallisesta Elie Wiesel -instituutista. Kennedy Jr. Trumpin hallinto täynnä ”rasputineja” Autoritäärisiä järjestelmiä tutkinut, Pulizer-palkittu toimittaja ja kirjailija Anne Applebaum näkee C?lin Georgescun osana maailmanlaajuista ilmiötä, jota hän on kuvannut obskurantismiksi, jonkinlaiseksi epämääräisyyden tai hämäryyden aikakaudeksi. Nyt Trump tekee samaa Yhdysvalloissa. – Hän (Trump) on tuomassa totuuden ja, kuten me kaikki toivomme, rauhan takaisin Eurooppaan, Fico sanoi Politicon haastattelussa helmikuun lopussa. Liittovaltion poliisin FBI:n johtaja Kash Patel on tunnettu salaliittoteoreetikko. Joissakin paikoissa nämä kaksi ovat sulautuneet yhteen.” Esimerkiksi Saksassa laitaoikeisto ja -vasemmisto edistävät ilmastonmuutoksen epäilyä sekä verija maaperänationalismia. toukokuuta. Protestit, lukuisat valitukset ja kannattajien rajut mielenosoitukset eivät auttaneet. Fico on veljeillyt myös Unkarin itsevaltaisen pääministeri Viktor Orbánin kanssa. – Meillä on Trumpin kanssa suuria suunnitelmia, Orbán kehaisi jo alkuvuodesta. Kieltoa asettua ehdolle viranomaiset perustelivat sillä, että Georgescu oli rikkonut perustuslaillista velvoitetta puolustaa demokratiaa. ”Georgescu on hyvin vaarallinen” Romaniassa Georgescu antoi TikTok-videoilla itsestään kuvan lempeäkasvoisena New Age -mystikkona. Väitettiin, että Rasputin olisi pystynyt parantamaan kruununperijä Aleksein verenvuototaudin maagisilla kyvyillään. Ellei kukaan saa silloin vähintään puolta äänistä, toinen kierros järjestetään 18. Trumpin hallinnon taustavaikuttaja ja Venäjän hyökkäyssodan puolustelija, toimittaja Tucker Carlson jopa väitti, että hänen kimppuunsa olisi hyökkännyt ”demoni” ja jättänyt kynnenjälkiä hänen kehoonsa. Vaaliviranomaiset torppasivat Georgescun ehdokkuuden uusissa presidentinvaaleissa, joiden ensimmäinen kierros on 4. Oikeisto ja vasemmisto -jako on peräisin Ranskan vallankumouksesta
4 1
Trump ymmärtää fiktion, tarinallisuuden ja draaman lainalaisuuksia, mutta ei sääntöjä, jotka liittyvät totuuteen ja todellisuuteen. Simion johtaa presidentinvaalia mielipidekyselyissä, ja hän saattaa päästä toiselle kierrokselle. Suuri nollaus taas tarkoittaa ”eliitin agendaa uuden maailmanjärjestyksen luomiseksi” koronaja ilmastokriisin avulla. Tuolloin C?lin Georgescu oli AUR:n jäsen ja puolueen pääministeriehdokas. Snyder näki selvästi, mitä oli tulossa. Sen päällikkönä toimi Corneliu Zelea Codrianu teloitukseensa asti. – Hän on onnistunut rakentamaan ruohonjuuritason uuslegioonalaisten ryhmien ja pappien avulla verkoston, jolla on syvät juuret pieniin kaupunkeihin ja maaseudulle, Marincea sanoo. Snyder varoitti, että valeuutiset ja totuuden hämärtyminen uhkaavat Yhdysvaltojen demokratiaa. Simionin johdolla AUR kolminkertaisti äänimääränsä viime joulukuun parlamenttivaaleissa, ja siitä tuli Romanian kolmanneksi suurin puolue. 4 2 johtajia sankareina ja ihailee sotilasdiktatuureja. Jos tyypillinen poliitikko jää kiinni valheesta, hän pyrkii toisinaan pyytämään anteeksi. Romaniassa on syvästi tyytymättömiä ja pettyneitä äänestäjiä. Käännekohtana tutkija pitää äärioikeistolaisen AUR-puolueen menestystä vuoden 2020 parlamenttivaaleissa. Trump elää omassa fiktiossaan Miten sitten pysyä järjissään tällaisella hämäryyden aikakaudella. Yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että valeuutiset leviävät 70 prosenttia nopeammin kuin totuudet, ja Trump kannattajineen elää omassa MAGA-kuplassaan. – Mutta samalla hän tunnistaa myös totuuden ja periaatteet, joilla todellinen maailma toimii. Koska minä olen presidentti, ja minulla on valta sekä kaikki media takanani, Snyder ennakoi Trumpin toimintaa. Pizzagaten väitteitä on myöhemmin siirtynyt Qanon-salaliittoteoriaan. Romaniassa fasistinen järjestö tunnettiin ”le gioonana” ja sen sotilaallista siipeä alettiin kutsua Rautakaartiksi. Georgescu oli gallupien kärjessä noin 40 prosentin kannatuksella, kun vaaliviranomaiset eväsivät häneltä pääsyn toukokuun vaaleihin. – Siitä huolimatta uusfasistiset mielenilmaukset ovat lisääntyneet. – Hänelle valehtelua ei ole olemassa, koska ei ole totuuttakaan. – Romaniassa on rehabilitoitu legioonalaisliikkeen entisiä johtajia esimerkiksi säilyttämällä heidän patsaitaan ja heille omistettuja kadunnimiä. – Tyypilliseen populistiseen tapaan C?lin Georgescu esittää itsensä järjestelmän ulkopuolisena ja sitä vastustavana miehenä, vaikka hän on selvästi järjestelmän jäsen ja sen tukija. Georgescun manttelinperijä uusintavaaleissa on äärioikeistolaisen AUR-puolueen George Simion, joka on innokas Trump-fani, rokotekriitikko ja taitava sosiaalisen median käyttäjä. Niistä tuli suosittuja Yhdysvalloissa Donald Trumpin ensimmäisen kauden vaalikampanjassa 2016. – Kuten joulukuussa nähtiin, vaaliennusteisiin ei voi luottaa. Hän erosi puolueesta 2022 ja on sen jälkeen esiintynyt riippumattomana. On mahdotonta arvioida, kuka heidän äänensä saa, Adina Marincea sanoo. – Trumpin mielenmaisema on fiktion maailma, Snyder sanoi. Hän haluaisi lakkauttaa poliittiset puolueet ja muuttaa radikaalisti demokraattista järjestelmää, Marincea sanoo. Laki kriminalisoi antisemitismin ja muukalaisvihan, tutkija sanoo. Julkisuudessa Georgescu on rinnastanut itsensä sekä idän että lännen autoritäärisiin johtajiin. Kenenkään muun kuin Trumpin oma totuus ei ole enää totta. n. – Jos vastakkain ovat minun mielipiteeni ja sinun mielipiteesi, niin minun mielipiteeni on se, jolla on merkitystä ja joka lopulta voittaa. Useat ryhmät vaalivat Codrianun juutalaisja kapitalisminvastaista poliittista perintöä Romaniassa. ”Putinin viisautta” hän on kuvannut ”Romanian mahdollisuudeksi”, eväystä uusintavaaleihin osallistumisesta taas ”copy-pasteksi Donald Trumpia vastaan esitetyistä syytöksistä”. Tutkijan mukaan Georgescu on saanut vaikutteita salaliittoteorioista, esimerkiksi Pizzagatesta ja The Great Resetistä, suuresta nollauksesta. Yalen yliopiston professori Timothy Snyder antoi jo tammikuussa videolla lukuohjeet Trumpin ja hänen kaltaistensa poliitikkojen sisäiseen maailmaan. Yleensä tyypillinen amerikkalainen poliitikko valehtelee silloin tällöin, Snyder lohkaisee. Asiantuntijatkin ovat eri mieltä siitä, toimiko maan oikeuslaitos oikein mitätöidessään vaalien ensimmäisen kierroksen ja hylkäämällä Georgescun ehdokkuuden uusintavaaleissa. Pizzagaten mukaan Washingtonissa sijaitsevassa Comet Ping Pong -pizzeriassa Hillary Clinton ja maan johtavat demokraatit pyörittävät pedofiliarinkiä. Video julkaistiin X-alustalla viikko ennen Trumpin virkaanastujaisia. Voittaako äärioikeiston Trump-fani. C?lin Georgescun tapaus jätti synkän varjon Romanian toukokuisten presidentinvaalien ylle. Tavalliset ihmiset taas ovat hämmentyneitä, jotkut vihaisia
4 3 HELSINKI Aaltonen Piipa (Paula) Halenius Maija Halenius Osmo Eläkeläisnuorisoliittolaiset ry ELNU Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Hannu Ahonen Risto Ahonen Sirpa Alamehtä Taisto Annala Anneli Annala Rane Antikainen Raija Garselius Pirkko Grekelä Esko Grekelä Kaisu Halmela Sirpa Heino Matti Honkanen Raija Honkasalo Eila Hurme Hannu Hyvärinen Soile Hänninen Marjo Joentausta Jouko Juoksukangas Jussi Juoksukangas Sirpa Jämsen Anja Jääskeläinen Veikko Kaikkonen Eino Kaikula Liisa Kallinen Kaija Kallinen Reijo Kangas Raija Kangasluoma Veli-Tapio Karppinen Iiris Keränen Pia Kima Ritu ja Ahti Kiuru Sisko Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Korhonen Martti Korhonen Sirkka Koskinen Ilja Lahdenperä Reijo Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Laine Nina Lalu Aarno Leppänen Osmo Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Lindstedt Arja Luhtala Meeri Luhtala Pirkko Luhtala Sanni Lumijärvi Marjut Lääperi Matti Myllylä Raili Mäkinen Liisa Ojala-Ruuth Paula Oksman Anja Oksman Lauri Oksman Pertti Pannila Raimo Partanen Hannu Pelkonen Tuula Peltola Mervi Pikkarainen Jorma Pirnes Matti Pudas Toivo Puhakka Sirpa Rantala Mauno Rantala Riitta Rasilainen Raisa Riitta Vastamäki Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Ruotanen Tapani Saarela Vappu Salama Riitta Sirpa ja Reima Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Talonpoika Riitta Tiainen Esa Tuorila Esko Tuorila Osmo Viljakainen Seija Ylinen Raija Kansan Arkiston ystävät Aaltonen Kauko Arhinmäki Juha Haanpää Eeva-Liisa Ilja Koskinen Jalkanen Marita Joentausta Jouko Kaihovaara Pirjo Kaskikorpi Pirkko Kivistö Kalevi Kivistö Sirkka Laisi Helena Lehtiö Aarno Leppänen Veli-Pekka Luhtala Meeri Lääperi Matti Maijo Marju Mäkinen Liisa Mäntyniemi Arja Nikula Leena Pelkonen Tuula Pikkarainen Jorma Suhis Terävä Merja Terävä Taisto Kansan Uutiset henkilökunta Alén Johan Haimi Toivo Joentausta Jussi Kärki Tuula Männynväli Emilia Virkkunen Jussi Vasemmistoliiton puoluetoimisto Aromaa Juuso Asikainen Toni Laitinen Elias Mäkipää Anna Nuortimo Jussi Pyykkönen Milla Takaluoma Vesa Vasemmiston Vanhat Toverit Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Risto Asikainen Jukka Bergman Turo Eerola Ilpo Favén Otto Grekelä Esko Hentilä Jorma Hernberg Kari Hohenthal Kimmo Holm Heidi Hurme Hannu Hynönen Pekka Ilomäki Taija Joentausta Jouko Johansson Kaarlo Kaarlo Julkunen Keränen Pia Kirkkola Osmo Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kolehmainen Helvi Korhonen Sirkka Koskinen Ilja Kärkkäinen Markku Laine Nina Lehtiö Aarno Liikaoja Kaija Luimula Ismo Luukinen Matti Luukinen Ritva Lääperi Matti Lösönen Seppo Niinimäki Heikki Nikula Leena Ojala-Ruuth Paula Palmu Irmeli Parkkari Jukka Partanen Hannu Pelkonen Tuula Peltola Kati Peltola Pekka Pesola Juha Piipponen Eija Pikkarainen Jorma Pirnes Matti Rasilainen Raisa Rautaporras Pekka Roiha Eira Suhonen Riitta Suomela Kalevi Timonen Heikki Tokkari Matti Viljakainen Eila Viljakainen Ossi Wenman Roy UUSIMAA Hyvinkää Aalto Sirpa Mähönen Ritva Kerava Alam Shamsul Husari Tuija Hölttä Maila Jalkanen Jalmari Jalkanen Ulla Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Korjus Johanna Korpisalo Mallu Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Juhani Lohikoski Pia Pennanen Ritva Raunio Mikko Saloriutta Lauri Suovuo Päivi Törmänen Riitta Weckström Jonna Mäntsälä Järvinen Hannu Kannisto Kalevi Korpisuo Mika Koski Päivi Koski Tuuli Laukkanen Erkki Laukkanen Tuula Nuora Jere Okkonen Juha Pitkänen Teuvo Pohjanlehto Pirjo Siljander Mirja Tamminen Liisa Tapper Päivi Tikkanen Kaija Välitalo Anu Yilmaz Fatih Yli-Viikari Jonna KU:n lUKijat toivottavat hyvää vappUa!
Saari Pirjo Salo Eino ja Taina PIRKANMAA Lempäälä Rajala Harry Pirkkala Koivunen Jouko Sastamala Lammi Ossi Tähtinen Tuula HÄME Forssa Fagerström Markku Fagerström Sinikka Hämeenlinnan Vasemmistoliitto Hänninen Kauko Järvenpää Leo Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Lahti Ampuja Antero Hujanen Jouko Kautto Pekka Kautto Vuokko Teerioja Jarkko KESKI-SUOMI Jyväskylän Vasemmisto ry Hirsjärvi Irma Huhtinen Leena Hukka Hannu Jokinen Kari Kinos Jukka Kokkonen Olavi E. Niittynen Oili Ranki Timo Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Salmi Raimo Salmi Soile Seppälä Matti Yläne Aaltonen Markku Flemmich Dieter ja Mirjami Helmisaari Arimo ja Irma Helmisaari Jari ja Ulla Helmisaari Jarmo ja Aini Lahtinen Veikko Rantanen Simo ja Sirkka Ruusunen Hannu E. Leino Matti Salmi Arto Salo Hanni Suomalainen Kari Jyväskylä Palokka Lahnajärvi Maisa Jämsänkoski Hakanen Pekka Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Juurimaa Nina Kailaanmäki Reima Kangas Riitta Kankainen Markku Koskinen Teuvo Lampinen Seppo Lehtonen Anja Lehtonen Veikko Leppänen Aarne Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Ollila Jussi Peltonen Matti Selenius Juha Selenius Pirjo Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja Vilenius Veikko Virtanen Timo SATAKUNTA Pori Hannuksela-Kuisti Hilkka Kuisti Kari Pori Ruosniemi Hakala Eija Kovanen Tauno Marmela Kirsti ja Raimo Murola Mirja ja Veikko Murola-Mäkinen Pirjo ja Jukka Nolvi Seija Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Janne Pajukoski Pirjo ja Jari Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys Hannukainen Anitta Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Koivula Ilari Lampinen Virpi Lepomäki Maarit Nieminen Pasi Rantala Tanja Saukkokoski Ari Tiikkainen Jouko Urho Teuvo-Jukka Viljanen Ari Rauma Ahlholm Heino Ailasmaa Eija Ailasmaa Tapio Grundström Tuomo Korkmaz Laura Laulajainen Teemu Lehto Jouni Tiihonen Juha KAAKKOIS-SUOMI Lappeenranta Ripatti Pirkko SAVO-KARJALA Joensuu Peltonen Urho ja Anneli Saarelainen Antti. 4 4 Tuusula Jokela Honkonen Antti Honkonen Eeva Jokelan laulujoutsen Vantaa Hakunilan suuralue Meliksetyan Marine Pohjanvaara Sirpa Rantala Katri Rantala Mauno Rantala Riitta Rantala Milja lapsineen Tyystjärvi Kati Vantaa/ Koivukylä ja Korso Bäckström Ritva Dahl Ahti Dahl Marja-Terttu Järveläinen Anu Jääskeläinen Jari Korkiamäki Arja Nguyen Chau Pietiläinen Jukka Saunamäki Arja Tilander Liisa Öystilä Karoliina Vantaan Wanhat toverit Kivekäs Pekka Välimäki Maritta ja Matti Sarkanen Kaija ja Esko Lahtinen Sirkka-Liisa ja Matti Suorsa Birgitta Lankila Tuomo Järvenpää Merja Kivijärvi Tuula Kivijärvi Mauri Aho Olli Ahola Eija Huotari Olga ja Jussi Vastamäki Pirjo ja Jaakko Salmi Ritva Kaikula Liisa Honkasalo Eila Kurkela Rauno Turkka Pirkko ja Ilkka Ollila Liisa ja Antti Tillander Liisa Saunamäki Arja Tyystjärvi Kati Kivistö Sirkku VARSINAIS-SUOMI Kaarina Söderblom Arto Söderblom Suvianna Lieto Kurka Ulla Loimaa Heinonen Usko Helin Mika Hurme Tarja Jalovara Simo Kolu Eila Koskenmäki Marja Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Henry Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Peltonen Hannu Peltonen Jukka ja Salme Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Rouhiainen Esa ja Sylvi Tiainen Anneli TY SÄDE ry Mynämäki Aaltonen Jonna Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keppola Kai Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Laine Keijo Rautiola Leena Rautiola Matti Tamminen Ari Raisio Hallamurto Aaro Hellstedt Heimo Jormanainen Ernesti Jormanainen Juha Kalliotie Seppo Karvonen Annika Koivikko Eino Koivikko Kaarina Korpela Eveliina Koskela Aimo Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Lindgvist Emma Linnalo Reijo perh
09-4366 320 | www.tavara-arpa.fi Varainhankintaa järjestöille jo vuodesta 1985 Onnekasta vappua!. 4 5 Kuopio Ovaskainen Maija Ovaskainen Väinö Seppänen Heimo Lieksa Nykänen Irma Nykänen Kari Nykänen Laura Nykänen Tapio Outokumpu Blomberg Marko Homin Miika Hyttinen Pentti Hyvönen Pekka Mononen Erkki Mononen Esko Määttä Viljo Pirinen Lea Pirinen Mauri Pirinen Pirjo Pirinen Toni Pirinen Valentina Pouhula Lasse Reittu Keijo Reittu Päivi Ruhtinas Raimo Ruhtinas Reijo Saloniemi Taisto Tanskanen Markku Tolppanen Kalevi VAASA Haarala Antti Moisio Harri Moisio Päivi Mäenpää Arne Raudaskoski Matti OULU Sala Ahti ja Ulla Sillanpää Tapani (Silttu) Ukkola Kalervo Kajaani Kajaani Jormua Huotari Teija Peltonen Jukka Kalajoki Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liisi Raahe Kokkola, Markku Kokkola, Ritva Taivalkoski Buller Osmo LAPPI Kemi Holpainen Matti Kumpumäki Helena ja Veikko Virtanen Jorma Kolarin Venejärvenkylä Vaattovaara Paula ja Martti Utsjoki Harjunharja Juhani Niiranen Marja-Leena ASUNNOTON Mäkitalo Jussi TARMOKASTA VAPPUA! vasemmisto.fi/lahjoita Tue työtämme reilumman työelämän puolesta! Markku Kärkkäinen, Pasila PUNAISTA VAPPUA Oikeudenmukaisuus ja rauha maailmaan! Helvi ja Ari Käyhkö Hämeenlinna Punaista VAPPUA Marja-Terttu ja Kalevi Lipponen, Pori Hyvää VAPPUA Laura Koskinen ja Mikko Koikkalainen Hyvää vappua tovereille ja viisautta maailman päättäjille! Puh
4 6 Hyvää vappua stadista! Johanna Rajala, Taika Rajala, Tiina Rajala ja Toivo Rajala Leena ja Hape Puistolasta Hyvää VAPPUA Ilkka Jokelainen, Oulu Joni-Matti Koskinen, Rovaniemi Punaista VAPPUA Terttu Hongisto Hyvää VAPPUA Päivi Vihdistä Aatteellista VAPPUA Tanja ja Tapio Porista Punaista VAPPUA Ismo Lintunen, Nokia Hyvää punavihreää VAPPUA Viljo Lintunen, Tampere Hyvää punaista VAPPUA Hyvää VAPPUA Jokioisilta Eeva ja Pentti Kirkkola Tarja Kirkkola-Helenius ja Jouni Helenius Anna Mäkipää ja Elias Laitinen Turusta Voimaa vappuun, toverit! Timo Antikainen Hyvää VAPPUA Katja Ylisiurua & Eero Suvanto Palkansaajan VAPPUA Outi Viitamaa-Tervonen ja Leo Tervonen Hyvinkää Kevättervehdys Aira ja Erkki Lehtinen, Nurmijärvi Kevättervehdys Tuula ja Pentti Nieminen Laukaan Leppävedeltä Rauhaa maailman lapsille Laakson Anna-Liisa ja Kauko Tampereelta Punaista VAPPUA Pekka ja Arja Rautaporras, Lahesta KESTÄVÄ RAUHA UKRAINAAN! RAUHA MAAILMAAN! Sinikka Fallström, Vanha-Ulvila RAUHA MAAILMAAN! Aila Fallström, Helsinki RAUHA MAAILMAAN! Pekka Fallström, Vanha-Ulvila Irja Häyrynen ja Matti Kalliomäki, Pori Iloista VAPPUA Kerttu Ojajärvi ja Pekka Pörsti Punaista VAPPUA Juho Lehtimäki Punaista VAPPUA Vesa Suominen, Turku Iloista VAPPUA Arto Suominen, Raisio Hyvää VAPPUA Tuula Viitanen ja Rolf Gådefors, Kaskinen Punaista VAPPUA Eila ja Markku Palokangas, Vantaa Iloista VAPPUA Punaista VAPPUA Helsingin metallityöväen ammattiosasto ry
4 7 Joukkovoimaa tarvitaan jatkossakin! vasemmistoliiton eduskuntaryhmä toivottaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja ryhmäkanslian väki! HYVÄÄ VAPPUA Minja Koskela Johannes Yrttiaho Aino-Kaisa Pekonen Timo Furuholm Veronika Honkasalo Jessi Jokelainen Mai Kivelä Anna Kontula Hanna Sarkkinen Laura Meriluoto Pia Lohikoski teollisuusliitto.fi
4 8 Hauskaa vappua Hyvää vappua! Yhdessä parempaa työelämää pam.fi/liity Iloista vappua! Reilut työehdot kuuluvat kaikille.
Adressit onnitteluun ja osanottoon ILOISTA VAPPUA! Pirkanmaan Vasemmisto ja Pirkanmaan Vasemmiston aluevaltuustoryhmä Iloista VAPPUA Tampereen Vasemmisto ja valtuustoryhmä Hyvää VAPPUA t. 4 9 YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Sen puolesta kamppaillaan… Hyvää VAPPUA Valkeakosken Vasemmiston opintojärjestö ry Aatteellista VAPPUA Valkeakosken Vasemmistoliitto ry Iloista VAPPUA Kansantalojen liitto ry Taistelevaa vappua! Toivoo Vasemmistofoorumi Punaista VAPPUA Vasemmistolinkki ry Pääkaupunkiseudun erityispalvelujen ammattiosasto JHL 776 Hyvää VAPPUA Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys ry Aatteellista VAPPUA Paperiliiton Tampereen osasto 4 ry Hyvää VAPPUA. Vaasan Metallin Vasemmisto ry Sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus kaikille. 040 167 7700 • sirolansaatio.
5 Punaista VAPPUA Vasemmistoliiton Porin Kunnallisjärjestö ry Vasemmistoliiton Porin valtuustoryhmä Iloista VAPPUA HTY:n Naisosasto ry Rauman Vasemmistoliitto ry Kevättervehdys Juurikorven Työväenyhdistys ry Kevättervehdys Iloista VAPPUA Jämsänkosken Vasemmistoliitto ry Punaista VAPPUA Vasemmistoliiton Loimaan Kunnallisjärjestö ry Hyvää VAPPUA Raision Vasemmistoliitto ry Solidaarista VAPPUA toivottaa Itäväylän vasemmisto Punaista VAPPUA Pirkkalan Vasemmistoliitto ry Punaista VAPPUA Vasemmistoliiton Itä-Vantaan yhdistys ry Virtain Työväenyhdistys Hyvää VAPPUA! Hyvää VAPPUA SAK:n Nokian Paikallisjärjestö ry Punaista VAPPUA Ahtialan Työväenyhdistys ry Sinikka Siekkinen ja Seija Majuri Laukaan Leppävedeltä Punaista VAPPUA Leppäveden Vasemmisto ry Iloista vappua ja rauhaa maailmaan! Jyryn Veteraanien Kerho ry Iloista VAPPUA Suomenselän Vasemmisto ry Punaista VAPPUA Länsi-Vantaan Vasemmistoliitto Hyvää VAPPUA Vantaan Vasemmistoliitto Iloista VAPPUA PAU Pasilan osasto 151 ry Hyvää VAPPUA Puistokulma-säätiö sr. & Puistokulma ry Iloista VAPPUA KSL-Vantaa Hyvää VAPPUA Vasemmiston järjestötyöntekijät ry Kriittistä mutta toverillista vappua! Vasemmistonuoret toivottaa kaikille HYVÄÄ TYÖVÄEN VAPPUA Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Arjen laulu toivottaa hyvää ja laulavaista vappua! Vasemmistoliiton Meri-Turun yhdistys Aatteellista VAPPUA Helsingin Kirvesmiehet Ry Hyvää VAPPUA VABBU EI LOBU! Helsingin Vasemmistonuoret Punaista VAPPUA Tampereen Teollisuustyöväen Ammattiosasto ry no 7 Hyvää VAPPUA Satakunnan Vasemmistoliitto Hyvää VAPPUA Hämeen Vasemmistoliitto Punaista VAPPUA Salon Demokraattinen yhdistys ry Aatteellista VAPPUA Metallin Helsingin Vasemmisto ry Urho ja Anneli Peltonen, Joensuu Hyvää VAPPUA
5 1 Pienten ääni 03 dialogi Jos hyönteiset voivat huonosti, kaikki voivat huonosti, sanoo täpläverkkoperhosia tutkiva Marjo Saastamoinen.
Eli sopeuma toimii tiettyyn rajaan saakka, mutta sitten laji katoaa. Todella monelle perhoslajille on elintärkeä sellainen vanhanaikainen maatalous, joka ylläpitää niittyjen ja laidunten verkostoa. Kun ympäristö pirstoutuu ja lentomatkat pitenevät, parhaat lentäjät selviytyvät. Täpläverkkoperhonen esiintyy luonnostaan pirstoutuneessa ympäristössä. Laji on kuollut Suomesta mantereelta sukupuuttoon noin 1970-luvulla juuri siksi, että ympäristö pirstoutui liikaa. Sen elinympäristö Ahvenanmaalla on laikuittainen, koostuu kuivista kedoista ja laidunalueista. Kun laitumet Teksti emiLia männynväLi Kuvat emma Grönqvist Emilia Männynväli haastatteli ekologian ja evoluutiobiologian professori Marjo Saastamoista.. Mutta siinäkin tulee katto vastaan. Olemme pystyneet osoittamaan, että tiettyyn pisteeseen saakka lajin lentokyky paranee. Hyönteisten väheneminen kertoo siitä, että koko ympäristö voi huonosti, sanoo Marjo Saastamoinen, ekologian ja evoluutiobiologian professori Helsingin yliopistosta. 5 2 Luonto tarvitsee tiLaa Luonnossa myös pienimmällä on merkitystä. Mitä tutkimuksesi meille kertoo. Olet tutkinut täpläverkkoperhosten sopeutumista ympäristön muutoksiin. Olemme tutkineet sitä juuri siksi: halunneet selvittää, miten laji kykenee siihen
Mitä sanoisit ihmiselle, jota täpläverkkoperhonen ei kiinnosta – miten sen häviäminen hänen elämäänsä vaikuttaa. Meillä on nyt näyttöä siitä, että tuo vuosi oli pullonkaula, joka heijastuu myös geneettiseen vaihteluun. Todellako. Kasvissyönti on yksi asia, mitä voi tehdä. Yksi hyvin yksinkertainen asia on nurmikot. Kuten eläimiä syömättä. Hyönteisillä, jotka tuntuvat ehkä pieniltä, voi monilla olla suuriakin vaikutuksia ympäristöönsä. Eihän kaiken tarvitse olla villiä ketoa ja kukkaniittyä, mutta mitä enemmän sitä on – ja puita – niin se kaikki auttaa. Usein ajatellaan mitä voitaisiin tehdä sen sijaan, mitä pitäisi jättää tekemättä. Esimerkiksi luonnonja viljelykasveista monet tarvitsevat pölyttäjiä. Kaupunkiympäristöäkin voidaan tehdä lajiystävällisemmäksi. On pystytty osoittamaan, että Suomen populaatio on sopeutunut lyhyeen kesään, sen kehitysmekanismit ovat vähän toisenlaisia ja ne pystyvät aloittamaan talvehtimisen eteläisiä lajitovereita aiemmin. Hyönteiset torjuvat myös tuholaisia, muokkaavat maaperää, hajottavat asioita… Monimuotoisuus auttaa ihmisiä silläkin tavalla. Esimerkiksi hyönteisten katoaminen on indikaattori siitä, että koko ympäristö voi huonosti. Ne ovat aika hyödyttömiä. Mitä yksittäinen ihminen voi lajikadolle tehdä sen lisäksi, että jättää joitain asioita tekemättä. Jos täpläverkkoperhonen häviää, se kertoo siitä, että monella muullakin menee huonosti. Ylipäänsä ääriilmiöt ovat lajeille haastavia. Mutta hyvin kuumat kesät näyttävät olevan myös haastavia. Täpläverkkoperhoset tykkäävät kuivista kedoista, mutta liika paahde vahingoittaa ravintokasveja. ”Monillahyönteisillä voiollasuuriakin vaikutuksia ympäristöönsä.”. Yksittäinen laji voi hävitä itsessään romahduttamatta kaikkea, mutta luonnossa lajit ovat kuitenkin vahvasti vuorovaikutuksessa toisiinsa. Johtuuko se juuri olosuhteisista. Esimerkiksi kulutusja ruokatottumusten muutokset, sillä paljon luontoa tuhotaan siksi, että saadaan ravintoa karjalle. Jos lajeja häviää tai populaatioiden kannat romahtavat, vaikutus leviää myös muihin lajeihin. Myös tiettyjen lajien suora hyötykäyttö. 5 3 kasvavat umpeen, myös täpläverkkoperhosen ravintokasvit, tähkätädyke ja heinäratamo, häviävät. Niin. Suomessakin on pölyttäjävaje ja sen takia mehiläisiä ja kimalaisia tuodaan muualta. Kaikki, mikä estää moninaisen luonnon tuhoamista, auttaa. Tunnettu Einstein-sitaatti – tai hänen suuhunsa laitettu – sanoo, että jos mehiläiset häviävät, ihmisellä on neljä vuotta elinaikaa. Tärkein luonnonlaki on se, että luonto tarvitsee tilaa. Ajattelen, että jokaisella lajilla on itseisarvo, mutta monet ajattelevat toisin. Jokainen ymmärtää myös, että keto on monipuolisempi lajistoltaan kuin nurmikko. Mitä enemmän tilaa, sitä suurempi on monimuotoisuus ja sitä suuremmat ovat populaatiokoot. Hyönteisten vaikutukset heijastuvat kaikkeen ympäristössä. Ja jos hyönteiset katoavat, katoavat myös monet linnut, jotka syövät hyönteisiä. Olemme tutkineet myös lämpösopeutumista. Olemme tutkineet, kuinka kauan perhostoukat pystyvät elämään ilman ravintoa tai huonolla ravinnolla, ja millaisia vaikutuksia sillä on myöhemmin aikuisilla perhosilla. Eivät kaikki lajit elä suojelualueilla. Tehokkainta kuitenkin olisi, että luonto saisi hoitaa itse itsensä. Monimuotoisuus on siis elinehto. Vuonna 2018 perhoskanta romahti juuri tästä syystä. Ei kuitenkaan auta, että on nurmikenttiä tai talousmetsiä – ne eivät ylläpidä kovin monimuotoista lajistoa, jos vertaa ketoihin tai luonnonmetsiin. Olet tutkinut myös perhosten stressiä. Sitä on vaikea laskea, mutta jos 70–90 prosenttia kasveista vaatii hyönteispölyttäjiä, niin onhan se tosi hurja määrä. Vanha metsä, jossa on rakenteellista ja iällistä vaihtelua, kannattelee hyvin rikasta lajistoa. On myös parempi rakentaa lisää jo rakennetulle alueelle kuin tuhota luonnontilaista ympäristöä. Totta kai paljon voidaan tehdäkin, kuten suojella – se on tosi tärkeää – mutta suojelualueiden ulkopuolella oleva luontokin on tärkeää. Tiedetään, että maankäyttö on pahin luontokadon aiheuttaja, mutta myös ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit, joilla ei ole luontaisia vihollisia alueella. Mutta tarvitseeko pientareitakaan leikata ihan niin matalaksi juuri silloin, kun siellä on eniten kukkia pölyttäjille. Nykyään on ehkä enenevässä määrin sellaisia luontotekoja, että jätetään esimerkiksi niittyjä. Mitä luontokadolle sitten on tehtävissä. Viime aikoina on tutkittu myös kasvimyrkkyjen vaikutuksia lajeihin, joihin niitä ei ole varsinaisesti suunnattu. Selvää on, että negatiivisia vaikutuksia on
5 4 Todella monelle perhoslajille on elintärkeää vanhanaikainen maatalous, Marjo Saastamoinen kertoo.
Siihen on monia syitä, mutta ilmeisesti ainakin maatalouden muutos ja hyönteisten väheneminen ovat vaikuttaneet, kun se ei ole metsälaji. Suolajit ovat kärsineet kovasti jo pidempään, nyt kärsivät erityisesti tunturilajit. Uskotko luontoarvojen hinnoittelun mahdollisuuksiin estää luontokatoa. Dasgupta-raportissa [joka käsitteli talousjärjestelmämme aiheuttamaa luontokatoa ja toteutettiin Iso-Britannian valtionvarainministeriölle] esitettiin, että luonnolle tulisi laskea arvo ja ottaa se kaikessa huomioon. Meneillään on kuudes joukkosukupuutto. Seurataan vain niitä lajeja, joista on meille suoraa hyötyä, mutta ei monimuotoisuutta ja lajistoa yleisesti. YksiTTäinen ihMinen voi torjua luontokatoa esimerkiksi syömällä kasvipainotteisesti ja jättämällä nurmikon leikkaamatta. on Tuhoisaa , koska luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta maapallolla. Rahoittajatkin ovat alkaneet arvostaa yrityksiä, joissa luonto ja monimuotoisuus huomioidaan samalla tavalla kuin ilmastonmuutos, vaikka se tuleekin vielä ehkä aika paljon perässä. Se on lyhytnäköisempää, kun mietitään vain seuraavia vaaleja, ja toisaalta yrityksetkin ensisijaisesti kilpailukykyään. On ikävä kyllä niin, että juuri ne harvinaisemmat lajimme ovat häviämässä, ja tilalle tulevat ovat yleisempiä lajeja. Voi johTaa ekosysteemien romahtamiseen, mikä vaarantaa myös ihmisen lajina.. Se on vaikeaa tehdä tarkasti ja konkreettisesti, koska luonto on niin mittaamattoman arvokasta ja koska vuorovaikutussuhteet ovat niin monimutkaisia, mutta varmasti siihen päästään pian ja se on erittäin hyvä asia, jos sitä ruvetaan hyödyntämään. Usein kuulee puhuttavan, ettei lajitunnistus ole enää sellainen yleissivistykseen kuuluva taito kuin ehkä joskus aiemmin. Kyllä, ja jopa ehkä enemmän kuin mitä on poliittinen tahto. Ja sitten metsälajeista tietysti hömötiainen, joka viihtyy vanhoissa metsissä. Ajatus on vuosikymmeniä vanha ja sitä vastustettiin pitkään ehkä siksi, että ajateltiin sen sotivan luonnon itseisarvon ajatusta vastaan. Tuntuu, että nykyisin moni ihan tavallinen ihminen on oikeasti hyvinkin kiinnostunut ja valistunut ympäristöasioissa. Jos vanhassa metsässä ei käy, ei sitä osaa kaivatakaan. Viides sukupuuttoaalto hävitti dinosaurukset. Kompensoida voidaan sitten, kun on kyetty osoittamaan aiheutettu tuho. Suomessa luontoa seurataan hyvin, mutta se on pääosin harrastajien harteilla. Yleisesti ottaen Suomessa on pitkäaikaisseurannoista saatu selville, että pohjoisilla lajeilla menee huonommin. En tiedä kerätäänkö enää kasvioita, mutta nykyäänhän on ihan mahtavia lajintunnistussovelluksia, että sellaisia projekteja lisää vaan, joissa kerätään vaikka sata kasvia tai hyönteistä! Eihän niihin kiinnitä huomiota eikä osaa arvostaa, jos ei osaa katsoa. Metsäjänis on taantunut tosi pahasti, luultavasti ilmastonmuutoksen (leudot talvet) vuoksi ja kilpailussa rusakon kanssa. On todella hurja ajatus, että sen kanta on romahtanut 40 vuodessa 70 prosenttia. Tästä on tosiaan puhuttu pitkään, mutta voisiko sellainen aika olla nyt todella käsillä. on ihMisen aiheuTTaMa ja nopeampi kuin koskaan maapallon historiassa. Mutta nyt siihen on havahduttu vahvasti, että jotta itseisarvoon päästään, on kyettävä osoittamaan taloudellinen arvo. Ja mitä enemmän lapset ja nuoret pääsevät kokemaan luontoa, sitä enemmän he luontoa arvostavat. Mutta on selviä merkkejä siitä, että yritykset tiedostavat vihreän siirtymän välttämättömyyden ja haluavat miettiä omaa strategiaansa. Onko sillä merkitystä luontokadolle. Ja kun oppii, niin alkaa arvostaa hyvin pieniä yksityiskohtia. Toki tarvittaisiin enemmän porkkanoita hyvistä teoista eikä niin, että maksetaan siitä, että saadaan tuhota luontoa. 5 5 Mitä ihan tuttuja lajeja Suomessa on jo vaarantunut. Siilit ovat vähentyneet todella paljon niittyjen vähentyessä ja liikenteen lisääntyessä. Harrastajavoimin kerätyt aineistot lajeista ovat hyvin arvokkaita. Monet toimintaa koordinoivat tahot yrittävät nyt kovasti saada nuoria innostumaan, etteivät innostus ja osaaminen katoa. Linnuista esimerkiksi varpunen on uhanalainen. Ehdottomasti, ja jo varhaiskasvatus on tässä tärkeässä roolissa. Lajien yksilömäärät ovat romahtaneet järkyttäviä määriä todella monella lajilla. Luontokato TarkoiTTaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, kun lajit taantuvat. Tuntuu, että asia kuin asia on käännettävä talouden kielelle, että sitä voi edistää. Ilmastonmuutos on tässä suuri tekijä. On käsittämätöntä, ettei valtio tue yhtä meille tärkeintä tietoa juuri mitenkään. Toki nyt maailmassa tapahtuu niin paljon kaikkea, etteivät ympäristöasiat näkyneet juurikaan vaikkapa vaalitenteissä – ja vaalikoneissa ympäristö ympätään yhteen ilmaston kanssa, ja käsitellään pääosin ilmastoa. Oravat ovat vähentyneet metsistä, kaupungeissahan niitä on
”Onväärinpuskea itseaiheutettuja ongelmiaseuraaville sukupolville.”. Usein ne ovat isompia lajeja, joihin on panostettu tosi paljon, kuten merikotka ja naali. Hyviäkin tekoja on, mutta niitä tarvitaan lisää. Kyllähän maatalousympäristöjä on pyritty ennallistamaan, mutta aika vähäistä se vieläkin on. Olisi tärkeää miettiä ja puhua siitä, mitä voimme itse tehdä ja viedä tätä tietoa lähiympäristöön. En tykkää liikaa lietsoa pelkoja, mutta on itsestään selvää, että jotta ihmiset pystyvät elämään, tarvitsemme myös muita lajeja. On tärkeää nostaa esiin sitä, mitä voidaan vielä tehdä, eikä vain surkutella sitä, miten huonosti menee. Kerro vielä jokin menestystarina luontokadon estämisestä. Onko alarmismia sanoa, että tämä kuudes uhkaa myös ihmistä lajina. On helppo syytellä niitä, jotka kuluttavat vielä enemmän. Sen varaan ei voi laskea, se on jo liian myöhäistäkin. Jos ei mietitä niin perustavanlaatuisia asioita kuin ruoka, niin millaisia vaikutuksia ihan tavallisella kaupunkija lähiluonnolla on vaikkapa hyvinvoinnille. Vähentäähän se stressiä, parantaa immuniteettia ja saa ihmiset liikkumaan. Viides joukkosukupuutto hävitti dinosaurukset. Se ei riitä, että lapset kasvatetaan siihen tietoisuuteen. Paljon on vielä tehtävissä. On ihanaa nähdä, kun jätetään esimerkiksi niittyjä. Ne ovat aika yksittäisiä onnistumisia, että jokin laji on onnistuttu suojelemaan tai ainakin estämään kannan pieneneminen. Ja mitä monimuotoisempi luonto on, sitä paremmin voimme. 5 6 Mutta kyllä moni varmasti miettii myös, että onko se nyt niin paha, jos juuri minä ostan jotain. On myös väärin puskea itseaiheutettuja ongelmia seuraaville sukupolville. Sillä on niin paljon suoria vaikutuksia taloudelle, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiselle, tautien leviämiselle, pölyttämisen kautta ruokakasveille, maaperälle ja niin edelleen. Jos kaikki ajattelevat näin, mikään ei muutu. n Täpläverkkoperhosten kehitystä tutkitaan Viikin kampuksella
Trumpin hallinnon pöyhiessä maailmanjärjestystä uuteen uskoon suuri ja mahtava turvasatama, jonka piti ratkaista kaikki turvallisuusongelmamme, suli alta. Militarisoitunutta keskustelua leimaavat muun muassa mustavalkoisuus, saneleva tyyli, kiireellisyys, sodan pelon lietsominen ja nostalgisoivat puheenparret. Vaikka tilanne on vaikea, haistan jo ilmassa keskusteluilmapiirin muutoksen ja tervehdin sitä ilolla. Militarisoituneessa keskustelussa turvallisuusongelmiin on vain yksi vastaus: aseistautuminen ja sotilaallinen liittoutuminen. Vain pari kuukautta julkistamisen jälkeen, selonteon – jonka piti kurottaa pitkälle 2030-luvulle – keskeiset suuntaviivat ja puolustuksemme selkärangaksi kaavaillut ratkaisut ovat osoittautuneet vanhentuneiksi. keskustelua oVat hallinneet sotilaiden tekno-strategiset näkökulmat, ”realismin” oppeihin arvionsa perustavien turvallisuuseksperttien äänet ja diplomatian demonisointi. Istunnossa puolustusministeri Häkkänen piti puheen, jossa korosti sitä, kuinka turvallisuusasioista vallitseva yksituumaisuus tekee autuaaksi, vahvistaa turvallisuuttamme ja viestii ulospäin vahvuudestamme. Nyt onkin aika valtioviisaudelle ja kekseliäille selviytymisstrategioille, jotka nojaavat inhimillisiin arvoihin. Pelonsekaisissa tunnelmissa käydyn Natokeskustelun ongelmat myöntää jo moni. Selonteko keskittyy asehankintojen teknisiin yksityiskohtiin, korostaa asevarustelun kiihdyttämisen tärkeyttä ja perustuu Nato-jäsenyyden ja Yhdysvaltain kanssa solmitun puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) maallemme tuomaan turvaan. Jos haluat rauhaa – Varustaudu rauhaan noora Kotilainen Kirjoittaja on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.. On aika moniääniselle puheelle turvallisuudesta, sodasta – ja rauhasta. Tuottaako sotilaallinen liittoutuminen turvaa, ovatko liittolaiset puolellamme tai realistit kosketuksissa todellisuuden kanssa. Onko todella niin, että asevarustelu johtaa rauhaan. Meillä on historiallista kokemusta vaikeissa paikoissa selviämisestä ja omien turvallisten väylien löytämisestä karikkoisissakin vesissä. Yhden kapean näkökulman dominanssi johti yksipuoliseen ja nopeasti vanhenevaan tilannekuvaan. Vaatimus konsensuksesta ulko-ja turvallisuuspolitiikassa on tyypillistä pienelle rajamaalle, ja sille on historialliset juurensa. Vaatimus on sulkenut mahdollisia ongelmia ja heikkouksia esiin nostaneet äänet ulos, kaventanut keskustelutilan sallimattomaksi ja johtanut yhteen totuuteen. Tyhjät puheenparret ja militaristinen paatos ovat johtaneet toiveajatteluun, joka ei kestä kriittistä tarkastelua eikä tunnusta muuttuneita tosiasioita. Soraäänten hillitsemisen on ajateltu viestivän rivien suoruudesta ja vahvistavan turvallisuutta. Erilaisten näkökulmien esiinnostajat ovat leimaantuneet naiiveiksi haihattelijoiksi, epäisänmaallisiksi veneenkeikuttajiksi ja jopa Putinin pussiin pelaajiksi. Tulevan sodan ennustaminen, salaiseen tietoon perustuvat uhka-arviot sekä historian valossa jopa harhaanjohtavat fraasit, kuten ”jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan”, ovat kaikuneet lujaa ja jääneet haastamatta. Toimivaan demokratiaan kuuluu joskus hitaaltakin tuntuva puntarointi ja dialogi, joka sallii eriävät näkökulmat ja johtaa usein kestävämpiin, harkitumpiin ratkaisuihin. Yksiääninen turvallisuuspoliittinen keskustelu näyttää kuitenkin altistaneen meidät toiveajattelulle ja virhearvioinneille, jopa vaaralle. 5 7 kolumni V altioneuvosto hyväksyi Nato-Suomen ensimmäisen turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnalle annattavaksi joulukuussa 2024. Laitoimme kaikki munat samaan koriin, ja kori kaatui. Uuden tuntemattoman muotoutuessa on aika haastaa totunnaisia hokemia
Toisekseen: kummankaan olemassaoloa ei voi päätellä juuri muusta kuin teoista. Filosofi Elisa Aaltola on kirjoittanut (Hermithounds 4.1.2020) empatian puutteen olevan ajallemme tyypillistä ja kertovan siitä, että maail maa johtavat machiavellistiset yksilöt, mikä on kaunis kiertoilmaisu itsekkäille kusipäille. Väärin ja oikein reagoivien välille rakennetaan eräänlainen apartheidjärjestelmä, jota pidetään yllä tekoälyn ja valvontakameroiden muodostaman valvontakoneiston avulla. Nimittäin jos politiikan keskiössä ovat tunteet, joita ei voida objektiivisesti arvioida tai mitata, tulee niiden ilmaisemisesta ja esittämisestä kovaa valuuttaa. Jaan Aaltolan huolen ja tilannekuvan. Friða Ísberg on päivittänyt tunteiludystopian nykypäivään Merkintä-romaanissaan, jossa empatia muuntuu irvikuvakseen.. Tällaisen ajatuksen vie äärimmilleen islantilainen Friða Ísberg romaanissaan Merkintä (WSOY 2023). Tunteista tekoihin Merkintä näyttää, ettei myötätunnon nostaminen politiikan keskiöön ole ongelmallista myötätunnon itsensä vuoksi, vaan koska empatian institutionalisoiminen väistämättä tuhoaa sen. Heidät syrjäytetään kaikesta, eivätkä he saa esimerkiksi töitä tai asuntolainaa. Eivätkö teot ole essee Teksti Emilia männynväli KilttiEn ihmistEn tyrannia Jo Albert Camus kuvasi absurdia oikeusjärjestelmää, jossa tärkeintä on esittää tunteita oikein. Moraalia sen enempää kuin myötätuntoakaan ei voi pakottaa. Erottelu tehdään erityisellä myötätuntotestillä, jossa reaktioita mitataan aivokuvista. Ja mitä ihmeen väliä yhteiskunnallisessa elämässä edes on sillä, kokeeko joku tiettyjä tunteita oikeasti. Ymmärrän ja allekirjoitan empatian merkityksen toiminnan motivaattorina, mutta en suhtaudu varauksettoman innokkaasti sen asettamiseen politiikan keskiöön. Asetelma kuvaa herkullisesti yhtäältä sitä, miten kenen tahansa empatia tahtoo rajoittua omaan viiteryhmään; toisaalta sitä, miten mikä tahansa hyve kääntyy irvikuvakseen, jos siihen pyritään totalitaristisin keinoin. Arvoja politiikassa koskee jossain määrin sama ongelma. Jos moraali uitetaan liian pitkälle systeemiin ja se ulkoistetaan systeemille, sen orgaaninen pohja rapautuu. 5 8 E mpatia politiikassa puhututtaa. Riikka Purran lisäksi se häiritsee kovasti muun muassa Elon Muskia, jonka mielestä empatia ”tuhoaa läntisen sivilisaation” eli toisin sanoen voi olla riski hänen liiketoimilleen. Ihmiset pakotetaan vuosittaisiin tarkastuksiin ”saadakseen sen saatanan nyyhkyleiman”, kuten yksi keskeisistä henkilöistä ilmaisee. Eihän toki vielä riitä, että on tunne – se on myös ilmaistava koko maailmalle. Empatiadystopiassa vallitsevassa järjestelmässä valtaa pitävät ”mukavat” ihmiset, mutta myötätuntoa puutteellisesti osoittaville ei olla kovin mukavia. Sitä, kokeeko joku empatiaa, on hyvin vaikea todistaa. Jos se olisi mahdollistakin, olisi se pöyristyttävän tunkeilevaa ja yksityisyydestä piittaamatonta, kuten Ísbergin romaanin maailmassa
Merkinnän maailmassa tehtävää hoitaa valtio. Emme viitsi koota tietoja itse ja muodostaa mielipidettä. Empatia on paljon muutakin kuin tunne, vaikka se käsitetään usein myötätunnoksi nimenomaan tunteena. Sen tilalla on omille poseeraamista – omassa viiteryhmässä odotusarvoisten tunteiden esittämistä ja iskulauseiden toistelua. Tässä toimessa tärkein ominaisuus on vankkumaton usko omaan erehtymättömyyteen ja moraaliseen ylemmyyteen. Ja kääntäen: yksilö voi toimia hyvinkin moraalisesti, mutta tulla leimatuksi moraalittomaksi, jos hän ei performoi moraalisuuttaan aktiivisesti ja ”oikein”. Sitä, miksi joku ajattelee niin kuin ajattelee. Yksilöiden rankkaaminen ja rankaiseminen moraalimarkkinoilla sekä essentialisointi pahoiksi ihmisiksi ei vaikuta ainakaan kovin luokkatietoiselta toiminnalta. Vasemmistolaisina itseään pitävien viehtymystä siihen on vaikea ymmärtää. Mutta ei se ole. Näin koneisto päätyy tekemään murhan, joka on institutionalisoituna ja mielivaltaisena tavallaan vielä moraalittomampi kuin alkuperäinen murha. Kun sosiaalinen palkinto seuraa nimenomaan performanssista, irtaantuu performanssi ennen pitkää siitä, mitä tapahtuu todella. Se on arvon keräämisen strategia, jossa moraalipisteyttämällä muita itseään alemmas nostetaan omaa arvoa. Merkinnässä aggressiivisuus, joka on myös osa ihmisyyttä, on kriminalisoitu, kuten Tea, yksi päähenkilöistä, valittaa. Empatia on myös kognitiivista kyvykkyyttä ymmärtää toisen lähtökohtia, motiiveja ja ajattelua. Suoraan puhumisesta on tullut väkivaltaa, työkaluista murha-aseita ja heikkouksista vahvuuksia. Aidon dialogin lähtökohtana on toisen pitäminen täyspäisenä aikuisena ihmisenä, ei koulutettavana typeryksenä, josta voi tulla kohtuullisen kelvollinen, kunhan hän ensin omaksuu oikean ideologian ja luopuu esimerkiksi moottoriurheilun kaltaisista mauttomuuksista. Syntinen dialogi Merkinnässä tunnetotalitarismiin kriittisesti suhtautuva päähenkilö Tea käy kirjeenvaihtoa sitä puolustavan ystävänsä kanssa. Ísbergin romaanin kirjeenvaihto pyrkii näyttämään juuri tämän. Selkosuomeksi: paukkuja ei laiteta niinkään hyviin tekoihin kuin hyviksen esittämiseen. Ehkä maailma on hieman parempi, kun joku lajitoveri on vaikkapa saanut potkut. – – Ymmärrän tietysti, miksi näin kävi, sillä jo kauan on korostettu keskustelua ja pehmeyttä. Paradoksaalisesti tunteiden ylikorostaminen päätyy performatiivisuuden kautta kriminalisoimaan toisia tunteita. Dialogimuoto on oiva valinta käsitellä aihetta, sillä aito dialogi on juuri se, mitä tästä ajasta puuttuu. ”Useimmat meistä tyytyvät likiarvoihin. ”Tietyt inhimilliset ominaisuudet, jotka on ennen liitetty vahvuuteen, kuten testosteroni ja aggressiivisuus, eivät ole enää ainoastaan synnillisiä paheita, vaan jo suorastaan sairauden oireita. Herra Mersault’n olisi kannattanut esittää katuvaa, vääntää krokotiilinkyyneliä ja performoida suruaan odotetulla tavalla. Ei välttämättä erityisen tasokasta dialogia, vaan sellaisen huutavan tarpeen. Hän ei kuitenkaan suostu esittämään mitään, hän on raivorehellinen. Ehkä ilmiön taustalla on jonkinlaista reaktiivista, voimatonta raivoa sen edessä, että pääoma toimii niin kuin se toimii – ja kun sitä ei tälläkään raivolla muuteta, suunnataan raivo kohteisiin, joihin voidaan edes kuvitella vaikutettavan. On niin mukavaa seurata meidät vakuuttaneiden johtajien selän takana. Aina joku ottaa tehtäväkseen ylläpitää hyväksytyn tunneja muun ilmaisun alati muuttuvaa labyrinttia ja tuomita sen hähmäisten kriteereiden mukaan. Tunnetaloudessa tuomariksi asettuminen on oiva tapa kerätä sosiaalista ja sitä kautta vähän muutakin pääomaa. Nykypäivän näkökulmasta Mersault olisi luultavasti ”kirjolla”. Empatian nostaminen politiikan keskiöön on ongelmallista politiikan performatiivisuuden vuoksi. 5 9 ne, millä on merkitystä. Mikä olisi sama juttu kuin jos sanottaisiin, että veitset ovat syntisiä ja sairauden oireita. Paradoksaalisesti tasokas dialogi edellyttäisi juuri empatiaa. Jos kysymys olisi ympäristöstä, koko vihertävä keskiluokka olisi jo Hyvekääntyy irvikuvakseen, jossiihenpyritään totalitaristisinkeinoin.. Reaalimaailmassa sama mekanismi on pikemminkin täydellisen uusliberalistinen sovellus. Mutta mitä tapahtuu sitten linnuille jotka ovat oikeasti vahvoja, jotka oikeasti halkovat tuulta muiden seurata?” Performanssilla on tietenkin hyötyjänsä. Etkö ole huomannut miten sinun on vaikea olla, kun joku on kanssasi eri mieltä”, Tea kysyy ystävältään. Se säästää meidät paitsi työltä myös pattitilanteelta, joka seuraa siitä kun ymmärtää kaikkien näkökannat. Kunnianhimoinen keskustelu ei ole sosiaalisesti kannattavaa. Albert Camus’n Sivullisen päähenkilö Mersault tuomitaan tuntemattoman miehen murhasta, ja vähintään tappoon hän luultavasti onkin syyllinen, mutta todistelu ei vakuuta. Käytännössä hänet tuomitaan nimittäin siitä, ettei hän osoita oikealla tavalla tunteita äitinsä kuoleman jälkeen
Mitä tahansa voidaan käyttää mihin tarkoitukseen tahansa. Usein tavoite on alun perin mitä parhain: puolustaa heikkoja ja sorrettuja. Formuloidenkin suurimmat päästöt tulevat lentämisestä. ”En siedä sitä, että yhteiskunnan täytyy aina jakautua kahteen sotajoukkoon, ja sitten puolustetaan omaa linnoitusta ja välimaastoon uskaltautuvia ammutaan kummaltakin puolelta”, Tea tuskailee. Maailma tarjoaa kyllä harjoituskenttää, ellei ole onnistunut eristämään itseään johonkin tunkkaiseen samanmielisten lahkoon. Siksi pyrkimys opilliseen puhtauteen on lähtökohtaisesti epäilyttävää. Se, että jollain tietyllä porukalla olisi hallussaan totuus vähän kaikista asioista, on jo lähtö kohtaisesti epäuskottavaa. Jopa YK:n ihmisoikeuksien julistuksen keskeisimmät periaatteet on muotoiltu kristilliseltä Syntipukkimekanismissaeiole kysekeskustelusta, vaanrituaalista.. Tällaista keskustelua on onneksi mahdollista käydä omassa arjessaan vaikka jatkuvasti. Aidossa dialogissa huomioon otetaan vastapuolen parhaat argumentit eikä jätetä niitä systemaattisesti huomiotta. Kysymys on mausta. Länsimaiseen kulttuuriin heikkouden ja pienuuden nostaminen arvoonsa tulee suoraan kristinuskosta. Vuorosanoja ei ole valmiiksi kirjoitettu. Se, että Hitler halusi omista syistään edistää kasvissyöntiä, ei tee kasvissyönnistä epäilyttävää natsien puuhaa. Janten lain sääntöjä ovat muun muassa ”älä luule, että olet viisaampi kuin me”, ”älä luule, että tiedät enemmän kuin me”, ”älä naura meille” ja ”älä luule, että voisit opettaa meille jotakin”. Ikään kuin sokea kana ei voisi löytää jyvää tai päätyä samaan lopputulokseen aivan eri lähtökohdista ja motiiveista käsin. Se ei vielä todista ajatusta huonoksi, kantaa vääräksi, argumenttia pitämättömäksi. Aksel Sandemose hahmotteli Pakolainen ylittää jälkensä (1933) -teoksessaan ajatuksen Janten laista, jonka tulkittiin yleisesti kuvaavan ahdasmielisen pikkukylän ilmapiiriä. Siinä pelossa ei kuitenkaan voi jättää ajatusta ajattelematta, sanaa sanomatta, kirjaa kirjoittamatta. Ja tässä tullaan kiinnostavaan kohtaan affektiivisesti ja reaktiivisesti toimivaa uuslahkolaisuutta, väristä viis: sen arvopohja on – vaikkei sitä haluttaisi myöntää – kristinuskossa, mutta sen toimintatavat kristillisyyden antiteesi. Lopputuloksesta käsin argumentointi on todistelua, ei järjen ehdoilla etenevää, aidosti uutta etsivää ajattelua. Niin sanotusti puhtaita toimijoita ei eläimiä tai lapsia ja muita holhouksenalaisia lukuun ottamatta ole. Tällainen ilmapiiri ei ikävä kyllä rajoitu kuppikuntiin, vaan sillä on taipumus institutionalisoitua. Fetisoitu heikkous Uhrin puolella oleminen ei ole mikään yleisinhimillinen piirre. Teaa kyllästyttää tilanne, jossa hän on joko ’oikeaoppisten kanssa samaa mieltä tai paha ihminen’”, hän kirjoitti. Mutta missä on se julkinen tila, jossa uskaltauduttaisiin aitoon dialogiin vailla käännytyspyrkimyksiä ja demonisointia. Siis totaalinen läpitunkematon oikeassaolevuus, moraalinen paremmuus ja huumorintajuttomuus. 6 lakannut lentämästä, vaan eipä ole. Joskus voi jokin perinpohjaisesti epäilyttävä taho olla jostain asiasta samaa mieltä omista syistään. Guilt by association -tyylisesti kirjailijaa syytettiin muun muassa ”koira pillin” käytöstä – mikä on sekä tolkutonta että kohtuutonta. Aidossa dialogissa on varauduttava siihen, että toinen ei muuta näkemystään ja että hänellä on sille erinomaiset perustelut. Kulttuurikaupunkiin lentäminen osoittaa hyvää makua, Neste Ralliin osallistuminen huonoa. On varauduttava myös siihen, että voikin itse olla se, joka päätyy muuttamaan mieltään. Puhtaasti ympäristönäkökulmasta ajatellen jälkimmäinen ei ole ainakaan huonompi. Maailma on hitonmoinen sotku olosuhteita, suhteita, motiiveja ja valtakamppailuita. Siinä ei ole mitään vertaista, ei mitään solidaarista, ei mitään toverillista. Puheenvuorot eivät koostu alkeellisista argumentointivirheistä, käsitteiden tarkoituksellisesta hämmentämisestä ja muusta tunnepitoisesta sotkusta. Se ikään kuin sotii sisäsyntyistä vahvuuden ja voiman arvostamista vastaan. Jotain samaa on myös monien edistyksellisinä esiintyvien liikkeiden ilmapiirissä – ja epäilemättä myös epä-älyllisen populistioikeiston kuppikunnissa. Ei sävyjä, ei vaihtoehtoja, ei vapautta. Vetoavakaan retoriikka ei lipsahda argumentointivirheen puolelle. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen, jolla on terveet rajat, pakenee sellaista ennen pitkää. Kirjassa tätä ei näin suoraan sanota, mutta silti Ísbergin kalikka kalahti. Rohkea tulkinta Esseisti ja kriitikko Silvia Hosseini teki Suomen Kuvalehdessä (6.7.2023) Merkinnästä uskaliaan tulkinnan: ”Kirjeet kuvaavat myös somevasemmiston valitettavaa pyrkimystä pitää rintamalinjat suorina
Kristinuskossa varsinainen syntipukkien syntipukki on tietenkin Kristus, mutta paradoksaalisesti tehdäkseen syntipukkimekanismin lopullisesti tarpeettomaksi. 6 1 pohjalta, kuten Tuomas Akvinolaisen filosofiasta, vaikka ne pyrittiinkin häivyttämään universaaliuden nimissä, mikä ehkä olikin taktisesti viisasta. ”Kilttien” ihmisten tyrannia ei ole sen parempi kuin mikään muukaan tyrannia. Maailman omistavat käytännössä muutamat upporikkaat oligarkit – itäiset tai läntiset, sama se – joita ei voisi vähempää kiinnostaa, miten kukaan tai mikään heidän ulkopuolellaan voi. Se on vallan ja vastuun pakoilua. Tutkimusten mukaan heitä on paljon, ja heitä löytyy erityisesti yritysmaailman ja politiikan johdosta”, Elisa Aaltola kirjoittaa ja jatkaa, etteivät he ”välitä tuon taivaallista siitä, mitä eläinkunnalle, planeetalle tai tuleville sukupolville tapahtuu”. Vasemmistollekin heikomman puolustamisen ajatus on vuotanut kristinuskosta – vaikka mutkan kautta – ja se on kaunis ja hyvä. Se, että syntipukkimekanismissa on lahkolaisuuden maku, ei liene aivan sattumaa. Yhteiskuntafilosofi René Girard meni niinkin pitkälle, että näki uskontojen ja ”tuonpuoleisuuden” ylipäänsä syntyneen tarpeesta pitää väkivalta yhteisön ulkopuolella, siis ulkoistaa yhteisössä olevan väkivalta syntipukille uhraamisprosessissa, joka ajateltiin täysin oikeutetuksi. Siltä todella vaikuttaa. Niitä ei missään nimessä tule demonisoida eikä niistä tarvitse vaieta, mutta ne eivät ole argumentti. Heidän valtansa vastustamiseksi on löydettävissä lukuisia rationaalisia argumentteja. Miksi kutsuin sellaisia – vaientamista, ulossulkemista, mustamaalausta ja niin edelleen – kristillisyyden antiteesiksi, vaikka tätä kaikkea harjoittavia lahkoja on kristinuskon piirissä yhä tänäänkin. Jälki on silloin rumaa. Tällainen dynamiikka toimii nimenomaan tunteilla, todennäköisesti enimmäkseen tiedostamattomilla tunteilla. Järjen korostaminen voi olla vähän kuivakkaa, kylmääkin, mutta ainakaan se ei ole mielivaltaista. Olkoonkin, että tosielämässä ovat lukemattomat kristityt historian saatossa tuominneet ahkerasti niin toisiaan kuin pakanoitakin. En ole teologi, mutta voin vilkaista: siksi, että kristinuskon opillisessa ytimessä on ajatus kaikkien ihmisten syntisyydestä ja ansiottomasta armosta. Yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon alistaminen tunteille tai edes myötätunnolle tunteena on huono idea kaikissa tässä tekstissä luetelluista syistä. Tietynlaista tunneilmaisua ei tule vaatia keneltäkään eikä kenenkään toimintaa mitata sen mukaan. Fetisoitu heikkous nimittäin tarkoittaa samalla, että heikkojen on pysyttävä heikkoina, jotta pelastaja pysyisi asemassaan. Se ei voi muuta kuin päätyä estämään sekä kehitystä että keskustelua. Kuten Merkinnän Tea tilittää: ”Kaikki osoittelevat toisiaan, kaikki ovat uhreja, kaikki ovat tekijöitä.” Entä ne lahkolaiset toimintatavat sitten. Tämänkään päivän syntipukkimekanismissa ei ole kyse keskustelusta vaan rituaalista. Ongelmaksi se muodostuu, kun siitä tehdään fetissi. n Maailmanomistavat käytännössämuutamat upporikkaatoligarkit.. Heikoksi määritellyn on siis säilyttävä puhtaana ja pienenä, jotta pelastaja säilyttäisi tarpeellisuutensa. Kyvyttömyys katsoa omia pimeyksiään joko yksilönä tai yhteisönä kääntyy tarpeeksi projisoida ne johonkin ulkopuoliseen kohteeseen. Heikoksi uhriksi vapaaehtoisesti asemoituva taas säilyttää moraalisen puhtautensa, joka on eräänlainen vapaudu vankilasta -kortti tilanteeseen kuin tilanteeseen. Vääristynyt uhrikuva lukitsee heikkouteen ja kieltää maailman monimutkaisuuden. On tietenkin. Mielestäni Donald Trump on ällöttävä ja vaarallinen, mutta se ei ole vielä argumentti. Tunteet ovat välttämättömiä, eikä kukaan ole niiden vaikutuksen ulottumattomissa (asia, joka itsensä järjen puolelle asemoivilta usein unohtuu). Heikkohan voi voimainsa tuntoon päästyään olla eri mieltä kuin pelastaja tai jopa syrjäyttää tämän, mikä olisi anteeksiantamatonta. Kirjailija ja kansanedustaja Anna Kontulaa ja hänen Kadonneen järjen metsästystään (Into 2024) mukaillen: kaverusten tilitys fiiliksistään ei ole vielä yhteiskunnallista keskustelua. ”Termistä riippumatta [narsismin, psykopatian jne.] edustajia ohjaa kyvyttömyys tunnistaa arvoa itsen ulkopuolella, kyvyttömyys empatiaan ja syyllisyyteen, taito manipuloida, halu valtaan, ja voimakkaan egoistinen maailmankuva. Empatian puutteesta Eikö empatian puute sitten ole aito ongelma. Juuri siitä sanonnat ensimmäisen kiven heittämisestä ja hirrestä omassa silmässä tulevat. Kun kerran kaikki ovat yhtäläisesti kelvottomia, on turha lähteä keulimaan omalla erinomaisuudellaan
6 2 Kauko ”Kake” Randelin esiintyi Syksyn Sävel -karsinnoissa vuonna 1987.
KU kahlasi läpi suosituimpia kappaleita 1980-luvulta tähän päivään ja katsoi, löytyisikö joukosta yhteiskunnallisia teemoja. Sittemmin yksittäisiä poikkeuksia on tullut lähinnä räpin parista, mutta se on toinen tarina. Viimeistään kaupallisen radiotoiminnan alkaminen vuonna 1985 saattoi popja rockmusiikin suuren yleisön korviin. Underground-musiikin lisäksi paljon poliittista musiikkia julkaissut Love Records meni konkurssiin vuonna 1979, ja samana vuonna Elävän musiikin yhdistyksen (ELMU) tukikohdaksi vallattiin legendaarinen Lepakko, jossa toimi sitemmin muun muassa Radio City. Olemme painottaneet myös suomalaista musiikkia. Uusi nuoriso ei ollut kiinnostunut puolueista vaan punkista. Punkkia pian seurannut niin sanottu uusi aalto, punkin rokimpi ja romanttisempi versio, näkyi vahvasti sekin valtavirtamusiikissa. Vuoden 1980 soitetuimpia kappaleita oli Eppu Normaalin Puhtoinen lähiöni, jossa ironisoitiin aravalainaja lähiöasumista. Tähän juttuun olemme siis valinneet aikakauden suosituimpiin kuuluneita kappaleita yhteiskunnallisella painotuksella, emme pelkästään yhteiskunnallisia kappaleita. Marginaaliin iskelmän ja diskon 1970-luvulla jäi laululiikekin, mutta tuon ajan työväenmusiikin voidaan sanoa olleen kuitenkin aitoa väenmusiikkia: sellaista, jonka duunari missä päin Suomea hyvänsä saattoi pyöräyttää vinyyliltä vähintään kerran vuodessa vappuna. Maaltamuuton ja lähiöiden rakentamisen kiivain aika oli 1960ja 1970-luvuilla. Nousukauden ja kasinotalouden 1980-luvulla ei enää pontevasti agitpoppailtu. Samana vuonna suomalaiset kuuntelivat paljon myös Reijo Kallion Viikonloppuisää: ”En toisEnlaisEt väEnlaulut osa 1: 1980-luku. Ainakin alkuaikojen punkissa oli myös rauhanaatteella vahva sija, mikä näkyi muun muassa Kollaa Kestää -yhtyeen Jäähyväiset aseille -kappaleessa (1979), jonka levytti sittemmin myös Liisa Tavi. Mitä työväki – tai ihan vain väki, rahvas, kansa – on sen jälkeen kuunnellut. Punk saattoi jäädä toistaiseksi viimeiseksi musiikkityyliksi, jonka vahva yhteiskunnallisuus ylsi vielä listoille ja suuren yleisön korviin saakka. Uudesta aallosta valtavirtaa 1970-luvun loppua lähestyttäessä agitpoppailuun kietoutuneen taistolaisuuden vetovoima oli hiipunut ja uudet tuulet puhalsivat. Suomessa punkin voidaan katsoa lyöneen läpi 1977, kun jenkkibändi Ramones konsertoi Helsingissä ja Tampereella. Teksti Emilia männynväli Kuvat lEhtikuva 1800-luvun lopulla alkanut työväenlaululiike nousi toistaiseksi viimeiseen kukoistukseensa 1970-luvun laululiikkeen voimin. Tavallaan sen jälkeläiseksi voidaan laskea vielä 1980-luvun rauhan liike lauluineen, mutta luokkataistelulaulujen aika tuntui olevan ohi. Mutta mikä on nykyistä väenmusiikkia. 6 3 Suomessa lähes satavuotisen työväenlaululiikkeen viimeinen kulta-aika koettiin 1970-luvulla. Poliittisen musiikin aikakausi oli kuitenkin murtumassa. Tarkoitus on antaa – väistämättä varsin vajavainen – kuva siitä, mitä työmailla, baareissa, autoissa ja kodeissa todella kuunneltiin, ja mitä se kenties kertoo ajastaan. Sen sijaan aikakauden suosituimmissa kappaleissa näkyivät sellaiset vielä kohtalaisen tuoreet ilmiöt kuin lähiöasuminen ja viikonloppuisyys. Rappion ja kaihon kasari Avoimen poliittisuuden häivyttyäkin monien suosikkibiisien sanoituksissa käsiteltiin yhä yhteiskunnallisia ilmiöitä, mutta henkilökohtaisemmin ja humoristisemmin. Tai pikemminkin: se oli valtavirtamusiikkia
6 4 ole katkera, mutta kuitenkin” ja ”lapsilleni kuulun minäkin”. Toisessa teollisuuskaupungissa, Tampereella, oli jo pidempään elänyt porirockia rasvaisempi ja enemmän ”kieli poskessa” -mentaliteetin manserock. Kasarin alku oli muutenkin vahvaa korvamatojen syntyaikaa. Myös modernimpi diskomusiikki tanssitti yöväkeä, mistä kertoo muun muassa Eurythmicsin Sweet Dreamsin ja Modern Talkingin Cheri Cheri Ladyn suosio kasarin puoltaväliä lähestyttäessä. Matkalla Alabamaan ja Kuuma kesä ovat nyt 40-vuotiaita kesähittejä. R. manserock Vuosikymmenen puoltaväliä lähestyttäessä tapahtui kummia. (Olisikin, miettinee moni lukija.) Tuula Amberla puolestaan lauloi Lulu-hitissään (1984) yöhoitajan kaksoiselämästä. Perin työväenluokkaisesta Porista nousi romanttista suomirockia soittava Dingo ja aiheutti hysterian, jollaista ei Suomessa ollut nähty sitten Paul Ankan Linnanmäen-konsertin 1959 – jos silloinkaan. Toinen suuri porilainen, Yö, operoi hieman samalla melankolisella suunnalla, mutta hieman perinteisempään tyyliin. Kasarin puolivälissä listoille ponkaisi myös helsinkiläisen J. Työstäkin laulettiin, kuten Donna Summer She Works Hard for the Money -hitissään, jonka Meiju Suvas esitti Kova duuni on rahaa -käännöksenä (1983). Vuoroasumista ei vielä tunnettu. Porirock vs. Totista irvailua ja duunarinaisia Osa kasarinuorista oli hurahtanut 1950-lukua fiilisteleviksi diinareiksi, punkkareiden perivihollisiksi. Popedan kappaleissa seikkailivat usein työväenluokkaiset nuoret ihmiset, mutta bändi oli täysiverinen bilebändi. Ulkomaisten artistien kappaleista listoilla viihtyivät muun muassa Wham!-yhtyeen Wake Me Up Before You Go-Go, Samantha Foxin Touch Me (I Want Your Body) sekä Modern Talkingin You’re My Heart You’re My Soul. Listoille kurkottivat ja jukebokseissa pyörivät myös vasta muutaman vuoden vanhan punkliikkeen sittemmin klassikoiksi muodostuneet kappaleet, kuten Problems?-yhtyeen versio Katupoikien laulusta ja Laman varsin reipas versio Väliaikaisesta sekä Pelle Miljoonan Olen kaunis. Kake Kappaleissa seikkailivatusein työväenluokkaiset ihmiset.. Iskelmäkään ei ollut tyystin hävinnyt. Esimerkiksi Steve Kekanan Raising my family, Tomas Ledinin Sommaren är kort , F. Karjalaisen Doris enteillen tulevaa epävirallisen väenmuusikon asemaa. Iskelmä ei ollut täysin hävinnyt uusille nuorisomuodeille. Niin kävi myös Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maalle (1982). Nuorten tyttöjen suosiossa ollutta orkesteria kuuntelivat vähintään salaa monet muutkin. Amerikka soi myös Kim Wilden Kids in America -hitissä. Suomalaisia puhutteli myös yhdysvaltalaisen Dead Kennedysin Too Drunk to Fuck. Ulkopolitiikka sai huomiota ainakin Erkki Liikasen Reikani, Reikani -hitin verran: Kuule Reikani voitko vähän liennyttää / Ja sitä monikärkiohjustasi kiennyttää / Kun tuolla naapurissa Isomäen Ollilla / On tuolla tölläällä mökki juuri hollilla / Ja se rynteriksi aikoo mutta surettaa / Ei anna seutukaavaliitto sitä purettaa Ehkä Liikasen Eki ennakoi tietämättään myös uussuomettumista – tällä kertaa länteen päin – kuvaillessaan, miten laulun kertoja ”syytää” sydänpostikortteja Ronald Reaganille toivoen, että tämä tulisi apuun tiukan paikan tullen. Luultavasti sen myötä listoilla viihtyivät myös Stray Catsin Runaway Boys – ja Juice Leskisen diinareille irvaileva Mussolini perusdiini. Vuonna 1980 suosittu Kake Randelinin Kirje kotiin kertoi miehestä, joka on joutunut muuttamaan kaupunkiin työn perässä ja on peräti kuolla ikävään. Matin ja Tepon maalaisromanttinen Näitä polkuja tallaan sai paljon soittoa, kuten myös Ahti Lammen Elämän valttikortit, jolla sanoittaja Vexi Salmi yritti kertomansa mukaan irvailla itsetilitysiskelmille – ja kaikkihan tietävät, että sellainen otetaan Suomessa äärimmäisen tosissaan. Perheitään kaipasivat lauluissa myös matkatyöläiset. Anita Hirvosen De va kukku de -laulussa (1981) taas kieltäydytään lähtemästä länsinaapuriin töihin: De va kukku, kuule, de / Ei tuu mittää, uso se / Ei mun tulis mielenkää / Lähteä ny Ruattiin ku ei oo kielipää / De va kukku, kuule, de / Ei nää olot parane / Vaikka velka-Volvo ostettais / Ja kolmivuoro hihnatyöstä palkka nostettais Vuosikymmenen alussa suomalaiset rakastuivat muun muassa Maukka Perusjätkään ja Hassisen Koneen uutta aaltoa edustaneeseen kappaleeseen Rappiolla. Maailmanmenoa tamperelaismuusikoista kommentoi kappaleissaan muun muassa Juice Leskinen suositussa Eesti (on my mind) -biisissään. Davidin Words, Jaana Wileniuksen Tiina titityy eli tiputanssi sekä – lintuteemassa pysytellen – Riki Sorsan Muuttohaukka eivät sen kummempia esittelyjä kaivanne. Vuoden 1981 suosikkeja oli myös Mistakesin Pidä huolta, jonka kerrotaan syntyneen, kun Pave Maijanen näki uutisissa kuvia Mosambikin sisällissodasta vammautuneista
Optimismi lähestyy loppuaan 1980-luvun loppua lähestyttäessä ulkomainen (tanssi)musiikki valtaa yhä enemmän alaa. Uudelle vuosikymmenelle saavuttaessa Suomi syöksyy lamaan, mistä kerrotaan juttusarjan toisessa osassa. Myös brittimetalliyhtye Iron Maiden uiskentelee valtavirrassa. Vuonna 1986 diskoissa ja autoradioissa soivat muun muassa Pet Shop Boysin It’s a Sin ja Los Lobosin La Bamba. Roy Orbison on monen suosikki. Pennan kokoamissa hittivuosilistoissa on huomioitu myynnin lisäksi muita suosiota mittaavia elementtejä, kuten 1980-luvun jukebox-soittoa. Moni lukee Pääkkösten Eläinrääkkäystä (1989) -kappaleen, jossa huudetaan Anjaa apuun, ensimmäiseksi suomenkieliseksi räppibiisiksi. Vuonna 1989 Randelinilta ilmestyi Pakko painaa pitkää päivää -albumi (1989), jonka nimibiisi Tilipäivä koittaa = Ponedeljnik nousi yllättäen uuteen suosioon seuraavalla vuosituhannella – sen verran uskottavasti siinä kuvataan palkkatyöläisen kerran kuussa kuningas -hetkeä. Samaan aikaan läpi vuosikymmenen taustalla jurnuttaneen hevigenren radioystävällinen hard rock -serkku Europe tuuttaa ilmoille Final Countdownin, josta tulee yksi asepalvelustaan päättävien TJ-biiseistä. Kaihoa radioaalloille tuo myös Kim Lönnholm Minä olen muistanut -kappaleellaan. Yhä kuunnellaan myös Vesa-Matti Loirin Eino Leino -albumia (1978). Miljoonasateen suosituissa kappaleissa Marraskuu ja Mayday juopotellaan ja ikävöidään, joskin yhtyeen sanoituksissa vilisee myös erilaisten matalapalkkaisten duunariammattien – nykykielellä ”essential jobs” – edustajia myyjistä kuorma-autonkuljettajiin. 6 5 Randelinin kappaleessa Hei vaan heilani suloinen (1984) kertoja rehvasteli lopputilirahoillaan eikä raha-asioista laulaminen jäänyt suinkaan siihen. Vuosikymmenen loppua kohti suomirock muuttuu samaan aikaan yhä melankolisemmaksi ja yhä humoristisemmaksi. Popeda-yhtye esiintyi Tavastialla elokuussa 1982.. Huumorilaitaa edustavat muun muassa Turo’s Hevi Geen Kaunis mies (jos oisin), Lapinlahden Lintujen Elämä janottaa sekä Bat & Ryydin Ehtaa tavaraa (80-luvun tykki). Kasinokasaria juhlitaan vielä muun muassa Madonnan La Isla Bonitan (1986) ja Kaoman Lambadan (1989) voimin. Tuulahduksen menneiltä vuosikymmeniltä tuo Irwin Goodmanin Rentun ruusu (1988). Tankki täyteen bensaa ja kioskilta kallis lehti! Musiikkivideolla iskelmäsankari kurvailee kärryineen marketissa. n Jutussa on käytetty seuraavia lähteitä: tyovaenliike.fi, tyovaenperinne.fi, lauluottaakantaa.fi sekä suomenvuosilistat.blogspot.com (Timo Penna)
Ne ovat levittäneet ja normalisoineet saamelaiskuvastoa ihmisille, jotka eivät tunne saamelaisuutta. Kolonialismin perinne näkyy myös saamelaisten lohenkalastusjokien kalastusoikeuksia ja porotaloutta koskevissa kiistoissa. 6 6 Nukeista ja ihmisistä Helga West tutkii esseissään saamelaisiin kohdistuvaa kolonialistista vallankäyttöä. – Nuket ovat fyysisinä esineinä kiehtovia. Saamelaisten itsemääräämisoikeus on tullut loukatuksi myös militarisaation myötä, joka on tihentynyt Suomen liityttyä Natoon.. Westin runollinen, populaarikulttuuriviittauksia vilisevä, teologisen tutkimuksen syventämä ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta korostava esseistiikka paljastaa marginalisoituihin ryhmiin kohdistuvan vallankäytön henkilökohtaisten kokemusten tarkastelun kautta. Kun hän tarkasteli nukkea, asetti sen leluhyllyltä nappaamansa muskelinuken viereen ja ryhtyi leikkimään asetelmalla, hänen päässään alkoi soida Aquan ysärihitti: ”I’m a Barbie girl, in the Barbie world / Life is plastic, it’s fantastic / You can brush my hair, undress me everywhere / Imagination, life is your creation…” Nuket herättävät Westissä ristiriitaisia ajatuksia. Ne muistuttavat ihmistä hieman pelottavallakin taval”Entäjoskysyisimme, mitäsaamelaiset tarvitsevat?” la, ja erityisesti muoviset nuket on helppo muokata mieleisekseen. Mykkä nukke toimii Westin esikoisesseekokoelmassa Puhu nukke (Otava 2025) metaforana saamelaisten eksotisoinnille ja vaientamiselle. Kolonialismista itsemääräämiseen West on kyllästynyt asetelmaan, jossa saamelaiset esitetään osana liberaalin yhteiskunnan kilvenkiillotusta, vaikka käytännössä heidät sivuutetaan omia elinehtojaan koskevassa poliittisessa päätöksenteossa. Teksti mika Pekkola Kuvat emma GröNqvist Kirjailija ja teologian tutkija Helga Westin katse kiinnittyi helsinkiläisen kierrätyskeskuksen leluosastolla saamelaisia jäljittelevään teolliseen nukkeen. Lapinnuket, saamelainen kirjallisuus, Sussexin herttuatar Meghan Markle, poptähti Britney Spears, laulaja Nick Caven murhaballadi ”Where the Wild Roses Grow”, tyttöys sekä Westin paluumuutto Helsingistä Tenojokilaaksoon avautuvat teoksen esseissä sekä itsessään merkityksellisinä ilmiöinä ja kokemuksina että yhteiskunnallisista valtasuhteista viestivinä merkkeinä. Tyttöyden ja populaarikulttuurin kuvastoista käsin hän etsii mahdollisuuksia lisätä itse määräämistä. Olen miettinyt, mihin saamelaisia kuvaavat nuket päätyvät. Saamelaisten yli kävellään Westin mukaan etenkin ilmastopolitiikassa sekä ekstraktivistisessa kapitalistisessa toiminnassa, jossa ”luonnonvaroja hyödynnetään ja siirretään ilman riittävää sosiaalisten ja ympäristön seurausten arviointia taloudellisen hyödyn maksimoimiseksi”, kuten hän itse asian ilmaisee Esimerkkinä ekstraktivismista West mainitsee Saamenmaalle kaavaillut ja siellä toimivat kaivokset
Me vasemmistoliiton europarlamentaarikot vaadimme, että kellojen siirtely jätetään historiaan. Siksi kannattaa vaikuttaa myös Suomen hallitukseen! 2025 Kolmikantaneuvotteluiden aloittamista pohjustetaan. Loppu kellojen siirtelylle Kellojen siirtely on turhaa ja haitallista. On tärkeää pitää asiaa esillä, jotta se ei jää muiden asioiden jalkoihin! Prosessin eteneminen heti kesäaikaan siirtymisen jälkeen, on havaittu piikkejä sydänkohtauksien ja aivo infarktien määrissä. Kansalaisten enemmistö vastustaa sitä – nyt on aika toimia. Komissio otti aiheen työohjelmaansa. Esimerkiksi keväisin, 2018 Euroopan komissio ehdotti kesäja talviajan poistamista, ja Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksen vuonna 2019. Silti päätös sen lopettamisesta on jäänyt EU:ssa jumiin. Lisäksi unirytmin häiriintymisellä on tutkitusti lukuisia haittavaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Valtaosa EU-kansalaisista vaatii erillisestä kesäja talvi ajasta luopumista: kyselyiden perusteella jopa yli 80 % on tätä mieltä, suomalaisista peräti 95 %.. Jäsenmaissa toimii ryhmiä, jotka pyrkivät vauhdittamaan päätöstä kansallisella tasolla. Nykyinen myös meitä koskeva EU:n pysyvä kesäaikadirektiivi tuli voimaan 2002. Päätös jäi kuitenkin jäsenmaiden neuvostolle, eikä konkreettisia jatkotoimia seurannut. 2026 Tavoitteena on saavuttaa sopimus ja lopettaa kellojen siirtely. Kellojen siirtelyllä on tutkitusti monia negatiivisia terveysvaikutuksia. ellojen siirtely vakiintui Suomessa 1981, lähes viimeisenä Euroopan maana. Kevään aikana selviää, eteneekö hanke neuvostossa. 2024 Merja Kyllönen oli mukana perustamassa europarlamenttiin työryhmää, joka lähetti kauden alussa ensimmäisen vaatimuksensa uudelle komissiolle asian edistämiseksi. Aikoinaan kellojen siirtämistä perusteltiin enegiansäästötalkoilla ja valojen sammuttamisen tärkeydellä
Viime kauden tuoretta lainsäädäntöä esitetään nyt avattavaksi ja vesitettäväksi sääntelyn ”yksinkertaistamisen” nimissä. Siinä ulotettiin yritysten vastuu huolehtia niin ympäristövelvoitteiden kuin ihmisoikeuksien noudattamisesta läpi koko arvoketjun. Erityisen irvokasta on, että yhdysvaltalaiset (!) suuryritysten lobbarit saivat paljon läpi muutettuun esitykseen. Li Andersson Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Viimeinen TaisTo yriTysVasTuulainsäädännösTä. Tosiasiassa on kyse suuryritysten ajamasta hankkeesta ihmisoikeusja ympäristövastuun romuttamiseksi. Eli suunnitelmia edelleen vaaditaan, mutta niitä ei tarvitse toteuttaa. Nyt komissio esittää tämän huolellisuusvelvoitteen rajaamista pääsääntöisesti tuotantoketjun ensimmäiseen portaaseen. Tämän lisäksi esitetään muu muassa ihmisoikeusloukkausten uhrien aseman heikentämistä poistamalla mahdollisuus ammattiyhdistysliikkeen tai kansalaisyhteiskunnan joukkokanteisiin sekä pakollisten ilmastosuunnitelmien toimeenpanon vapaaehtoistamista. Komission ajamat muutokset veisivät EU:n yritysvastuukäytännöt vuosikymmeniä taaksepäin – siksi nyt pitää luoda painetta näitä heikennyksiä vastaan. Yritysvastuudirektiivin osalta komission esittämät muutokset tuhoavat koko direktiivin alkuperäisen idean. 7 1 ilmoitus T ämän kevään suurin taisto EU-parlamentissa käydään yritysvastuulainsäädännöstä. Jo valmisteluvaiheessa komissio kuuli lähinnä suuryritysten edustajia, sivuuttaen kokonaan kansalaisyhteiskunnan ja ammattiyhdistysliikkeen. Huhtikuun ensimmäisellä viikolla parlamentin enemmistö hyväksyi komission esitykset yritysvastuudirektiivin (CSDDD) ja yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) soveltamisen lykkäyksestä, jolloin niiden voimaantuloa siirretään 1–2 vuodella. Vastuullinen yritystoiminta on kaikkien osapuolten edun mukaista. Näin kansainvälisen talousjärjestelmän isoihin epäkohtiin, kuten pakkotyöhön ja lapsityövoiman käyttöön päästäisiin käsiksi. Kuten Finnwatch on tuonut esille, se tarkoittaa, että esimerkiksi ananasmehun tuottamisen ympäristöja ihmisoikeusvaikutuksista raportoidaan jatkossa Kuopiossa sijaitsevasta tehtaasta, jättäen arvoketjun alkupään Thaimaassa huolellisuusvelvoitteiden ulkopuolelle. Muutosten myötä myös estettäisiin jäsenmaita toteuttamassa direktiiviä kunnianhimoisempia sääntöjä ihmisoikeuksien valvontaan. Lykkäyksen myötä on aikaa muokata direktiivien sisällöt kuten komissio haluaa
Tapahtuman järjestää Pääpartnerit Suomen suurin kestävän kehityksen festivaali – 30 vuotta rauhan puolesta! ANA TIJOUX (FR-CL) EBO KRDUM (SE-SS) MAJUR (BR). Jäljennökset mainituista asiakirjoista lähetetään osakkaille pyydettäessä. 01019 5110 tai sähköpostilla pauliina.paavola@turva.fi. Keskinäisen Vakuutusyhtiön Turvan osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 21.5.2025 klo 15.30 alkaen yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 20 §:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä lisäksi valitaan vakuutusyhtiölain 7 luvun 7 §:ssä tarkoitettu kestävyysraportoinnin varmentaja ja päätetään hänen palkkioistaan. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. 09-4366 320 | tavara-arpa.fi kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. KUTSU YHTIÖKOKOUKSEEN Tampere 27.3.2025 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Hallitus Osakkaan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoitettava osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 19.5.2025 kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla yhtiön pääkonttoriin, osoite: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva/yhtiökokousilmoittautumiset, PL 117, 33101 TAMPERE tai puhelimitse jättämällä soittopyyntö Pauliina Paavolalle, puh. Jäljennökset tilinpäätösasiakirjoista ovat 14.5.2025 alkaen osakkaiden nähtävinä yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere sekä yhtiön kotisivuilla www.turva.fi. 7 2 tilaa ku.fi/tilaa Varainhankintaa järjestöille jo vuodesta 1985 Puh
h a r r i a sik a in en. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla. 7 3 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
Kansantalojen liitto ry:n VUOSIKOKOUS su 18.5.2025 klo 10. Vasemmistolaisten oma opintokeskus. Lue lisää: ksl.fi.. Lisätiedot: toimisto@kansantalot.fi Tervetuloa! Hallitus Esillä sääntömääräiset asiat. Keskustelua ohjaa Mai Kivelä. TALOKIERROS JA SEMINAARI la 17.5.2025, mukana Ahmoon työväentalo, Karkkilan kansantalo, Tuorilan työväentalo ja Hunsalan työväentalo, Loppi. Forssan Järjestöjentalo, Kuhalankatu 17, Forssa. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. Puhujina Tomi Kokkonen, Mikko Pyhälä ja Arja Alho. www.ksl.fi Sosialisti, planetaristi, uudistaja! Ele Alenius satavuotisjuhlaseminaari 5.6.2025 klo 17 Paasitornin Siltasaari-salissa, kahvitarjoilu, vapaa pääsy. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. 74 edellisen lehden ristikon vastaukset Työtä ja turvaa JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.
On syytä pysähtyä ja kysyä, onko yrittäjyystai työelämätaitojen kouluttaminen todella koulujen jo valmiiksi täyteen ahdettujen päivien vastuulla. Ay-liikkeellä on ollut vaikeampaa. Ehkä katse pitäisi kääntää toisaalle. Eikö olisi reilua, että nuori osaisi lukea työehtosopimuksen ja ymmärtäisi oikeutensa jo ennen kuin astuu työelämään. Ay-liike on markkinoinut jäsenyyttä nuorille kuin suoratoistopalvelun tilausta: maksa kuukausi maksu, saat tiettyjä etuja. Missä vaiheessa aloimme ajatella, että koulun on oltava kaikenkattava kasvatuslaitos. Vaikka nuorille kerrotaan, että kenestä tahansa voi tulla yrittäjä, vaatii yrittäjyys kuitenkin ainakin hyvän ja omaperäisen liikeidean. Koulun tehtävä on valtava jo valmiiksi: se opettaa lukemaan, laskemaan, ajattelemaan kriittisesti ja elämään yhdessä muiden kanssa. Entä sen, mitä ammattiliitto tekee tai miksi siihen liitytään. Ammattiliittojen laskeva jäsenmäärä antaa osviittaa ainakin siitä, että liian harva. Olisiko lopulta oikeudenmukaisinta, että yrittäjyyskasvatus ja työntekijäkasvatus asetettaisiin samalle viivalle – mutta vastuu niistä olisi niillä, joita asia oikeasti koskee: järjestöillä. Koulu voisi tarjota tilan ja ajan, mutta sisältö tulisi kentältä. Voi käyttää jopa sivistyssanoja, kuten solidaarisuus. Peruskoulun vastuulle on sittemmin lisätty elämänhallintaja tunnetaidot, liikenneturvallisuus, digihygienia, seksuaalikasvatus, taloustaito, yrittäjyys – ja tuletoivo Haimi Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.. Suurin osa nuorista ei kuitenkaan voi – tai halua – perustaa omaa yritystä. 7 5 KuKa Kasvattaa yrittäjän – entä työnteKijän. Nuorille puhutaan nykyään innostuneesti luovuudesta, riskinotosta, liikeideoista ja siitä, kuinka kuka tahansa voi ryhtyä yrittäjäksi Hyvä niin – yrittäjyys on tärkeä osa yhteiskuntaa ja taloutta, ja monille ihmisille yrittäjyys antaa paitsi toimeentuloa, myös merkityksellisyyttä elämään. Yrittäjäjärjestöt osaavat brändätä yrittäjyyden unelmaksi – intohimoksi, vapaudeksi ja mahdollisuudeksi. Reilu työelämä syntyy vain, jos kaikki osapuolet tietävät, mihin heillä on oikeus – ja miksi se oikeus on alun perin olemassa. vaisuudessa kenties myös työntekijyyden perusteet. Suurin osa nuorista valmistuu ja menee töihin muihin firmoihin ja kohtaa jo ensimmäisen kesätyönsä mukana aivan uuden maail man: työehdot, TESit, lomaoikeudet ja työsuojelukysymykset. Sen sijaan pitäisi palata perusasioihin: miksi työehtosopimukset ovat olemassa, mitä varten neuvotellaan, miksi työtaisteluihin ajaudutaan ja miten liitto suojaa työntekijää. Ei siksi, että heistä kaikista tulisi yrittäjiä tai lakkokenraaleja, vaan jotta he osaisivat toimia oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Voisiko koulujen tehtävänä olla myös työntekijäkasvatus. Samaan hengenvetoon on kuitenkin kysyttävä: onko huolehdittu riittävästi myös työntekijäkasvatuksesta. Kuinka moni peruskoulunsa päättävä tai toisen asteen opiskelija oikeasti tietää, mikä on työehtosopimus ja miksi se on tärkeä. Tai sitten voidaan ottaa takapakkia. Jos yrittäjyyskasvatuksen materiaalit ja koulutukset tulevat usein yrittäjäjärjestöiltä, miksi emme odota saman laista panosta myös ay-liikkeeltä. Nuoret tarvitsevat tasapainoista työelämätietoa. viimeinen sana y rittäjyyskasvatus on ollut suomalaisissa opetussuunnitelmissa jo 1990-luvulta lähtien
Tradeka on 190 000 jäsenen omistajaosuuskunta. Olemme luoneet työtä Suomeen jo vuodesta 1917. 00 32 51 -2 50 4 PAL.VKO2025-21. Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. Tutustu ja liity jäseneksi . Yhdessä olemme enemmän