29—30/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa. SIVU 27 kansan uutiset . Viikkolehti | 23.7.2021 | 3,5 € 29-003251-2129 | kansanUUtiset.fi Yhdysvallat jättää kaaoksen Afganistaniin sivu 7 KU-kysely: Jäsenistön ääni kuuluu vasemmistoliitossa sivu 14 Tehomaatalous luontokadon syynä sivu 18 UUden ministerin salkkU pUllottaa tehtävistä
l J alk apallon EM-kisat ovat jälleen näyttäneet, kuinka toiset maat ovat aina tasa-arvoisempia kuin toiset. taa ei pidä myöskään Donald Trumpin aikakautta Yhdysvaltain presidenttinä. (10 %). 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Venäjä ei ole maailman ainoa pahis, mutta sen toimia on mahdoton hyväksyä. kansainvälisEn politiikan saralla isommat maat ovat ottaneet enemmän roolia kansainvälisten organisaatioiden sijaan. Suomelle ja monelle muulle pienelle maalle muutos on huono. Kesto Määräaikais. Maa lietsoo ja ylläpitää epävakautta Ukrainassa, tukee äärioikeistolaisia liikkeitä eri puolilla Eurooppaa, ja sen hallinto muuttuu koko ajan epädemokraattisemmaksi. UnohPÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. Venäjä on räikeästi rikkonut kansainvälistä oikeutta esimerkiksi hyökkäämällä naapurimaahansa ja liittämällä osan siitä itseensä. Elpymispaketin osalta käyty keskustelu osoitti, että EU:ta tarkkaillaan pitkälti ”miten saamme maksimoitua etumme maksamatta mahdollisimman vähän” -ajattelun kautta. Tämän vuoksi onkin hieman häkellyttävää, kuinka vähän Suomessa on pohdittu, minkälaista unionia haluamme olla mukana luomassa. Ongelmaksi tällainen kansallismielinen tarkastelu muodostuu, kun unioni hakee asemaansa kansallisvaltioiden dominoimassa maailmassa. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka kuitenkin kuuluu EU:hun. LUE LISÄÄ SIVULTA 6 Onko politiikalla enää voimaa vetää myrkyllisiä tuotteita pois markkinoilta, kysyy Lotta Laaksonen. Oma sananvalta jää pieneksi, kun isommat uhittelevat toisilleen eri tavoin. Jättien puristuksissa on huono olla Syksyihmiselle kesän vehreyden syveneminen ja kääntyminen kypsyvän viljan hajuksi tuo samaa iloa kuin kevään ensimerkit luonnossa. Syksy on aina uuden alku, sen suunnittelu alkaa kesällä. Venäjän etu puolestaan on eripurainen EU ja sen myötä yksin jäävä Suomi. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Antti Yrjönen Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. TÄSTÄ INNOSTUN NYT sirpa koskinen Toimituspäällikkö 29/2021 Perjantaina 23.7.2021. 2 | KU 29 /2 02 1 Kansalaisjärjestöt vaativat, että ainakin 30 prosenttia Suomen maatalousmaan pinta-alasta olisi luomutuotannossa 2030 mennessä. Se, että esimerkiksi USA on myös syyllistynyt joskus kansainvälisen oikeuden vastaisiin toimiin, ei tee Venäjän toiminnasta millään tavoin oikeutetumpaa. Siinä missä oppositiota vainoava ja hallintoa vastustavia ihmisiä kiduttava Valko-Venäjä menetti jääkiekon MM-kisat, ei Venäjän kisaisännyyttä jalkapallon EM-kisoissa ilmeisesti edes harkittu. Hän muistuttaa, että glyfosaatti on 2000-luvun DDT. Tähän Venäjä – samoin kuin Kiinakin – ovat olleet vaikuttamassa. Tässä Suomi ei luonnollisesti ole yksin. LUE LISÄÄ SIVULTA 30 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Tämä ei tarkoita, että Suomen pitäisi sinänsä muuttaa Venäjä-politiikkaansa. Siksi vahvat kansainväliset organisaatiot, kuten Euroopan unioni, ovat myös Suomen etu. Kansallisvaltioiden liian vahva asema kansainvälisessä järjestelmässä johtaa harvoin mihinkään hyvään
TeksTi Sampsa Hannonen Hampunsiemen sisältää runsaasti proteiinia ja ihmiselle tärkeitä rasvahappoja. Se hyödyttää myös kotipuutarhuria ja lähiluontoa. Mikäli laki menisi sellaisenaan läpi, voi pienimuotoinen puutarhakasvattaminen olla tulevaisuudessa rikos. Oikeastaan yleissopimuksessa todetaan, että nämä kaksi käyttötarkoitusta tulisi jättää huumausaineista koostuvan sisällön ulkopuolelle. AjAssA KU 29 /2 02 1 | 3 01 AjAssA K ansan UUtiset uutisoi toukokuussa sosiaali -ja terveysministeriön uudesta lakiesityksestä, jossa tultaisiin rajoittamaan hyötyhampun asemaa merkittävästi. Pannulla paahdetut siemenet tuovat maukkaan lisän kesäsalaattiin. Esitys kieltäisi myös kasvinjalostustoiminnan. Merkillistä uudessa lakiesityksessä on kuitenkin se, että siinä ei tunnisteta hyötyhampun asemaa yksityisten ihmisten puutarhassa. Mikäli kasvinjalostustoiminta estyisi, ei Suomesta enää tulevaisuudessa tulisi Finolan kaltaisia maailmalle levinneitä maatalouslajikkeita. Mihin hyötyhamppua voi käyttää. Al l Ov er Pr es s/ DA vi D Ni vi er e. Suomessa hamppua on viljelty vuosisatoja. Yleissopimus ei kuitenkaan kiellä puutarhakulttuuria hampun ympärillä tai sen käyttöä teollisesti
Kasvin päistäreen eli hampun puumaisen osan voi halutessaan hyödyntää katteena kukkapenkissä. Se on omiaan karsimaan rikkaruohoja pois kasvualustasta. Siemenet kelpaavat linnuille, kun talven varalle tekee hamppulyhteitä. Esityksessä halutaan selkiyttää hyötyhampun asemaa, mutta ainakaan jutussa esiintyvät asiantuntijat eivät ole samoilla linjoilla. Hamppu saavutti asemansa varteenotettavana maatalouskasvina Suomessa 1700ja 1800-lukujen aikana. Finola on maailman ensimmäinen öljyhamppulajike, joka on saanut EU-sertifikaatin. Kesän kukinnot ovat oiva apu myös pölyttäjille. Hyötyhamppu-käsitteellä tarkoitetaan usein hamppulajikkeita, jotka eivät päihdytä. Sen sijaan uudelleen muotiin tullutta hyötyhamppua voidaan käyttää vuoroviljelykasvina, vaikkapa perunapellolla. ÖljyHampun siemen on monipuolinen raaka-aine Finola on verrattain kookkaita kuituhamppulajikkeita pienempi. Kannabiksella on päihdyttävä vaikutus, ja se on Suomessa luokiteltu huumausaineeksi. Ja kun itse tekee, niin hefun voi maustaa haluamallaan tavalla. Sota huumeita vastaan on kestänyt yli puoli vuosisataa, mutta kannabiksen käyttöä se ei maail malla ole hidastanut. Hamppu kuuluu ensimmäisiin viljelyskasveihin maailmalla, ja näin se on ollut myös Suomessa. Samoihin aikoihin alkoi huumeiden vastainen sota. Internet on pullollaan erilaisia ohjeita hampun hyödyntämiseksi. Suurien lehtiensä ja jopa yli kaksimetriseksi kasvavan vartensa ansiosta hyötyhamppu varjostaa maaperää. Syvälle ulottuvat juuret nostavat tärkeitä ravinteita muille viljelyskasveille. Sen korkeus on noin puolitoista metriä. Kookkaan paalujuurensa ansiosta hamppu Hefun ainekset 5 desilitraa hampun siemeniä 1.5 litraa vettä Vahvaa harsokangasta Tarjoa salaateissa, piirakoissa tai vaikka paistetun nuudelin kera. Jutussa esiintyvän neuvottelevan viranomaisen tulkinta ja vetoaminen huumausaineiden yleissopimukseen on vähintäänkin huolimaton. Kaupastakin löytyvän hampputofun eli Hefun tekeminen ei ole mahdoton tehtävä. Hampusta on myös valmistettu seteleitä Tervakosken paperitehtaassa. Finola-lajikkeen kotisivuilla kerrotaan, että siementen öljystä saadaan aikaiseksi pähkinäinen salaatinkastike, kun hamppuöljyä sekoittaa etikkaan ja soijaan. Se on täysin vegaaninen, gluteeniton, laktoositon ja ympäristöystävällinen lähituote. AjAssA 4 | KU 29 /2 02 1 Hyötyhamppu-käsitteellä tarkoitetaan usein hamppulajikkeita, jotka eivät päihdytä. Siemenen painosta 35 prosenttia on öljyä, ja se sisältää monia tyydyttymättömiä rasvahappoja. THC on hampussa esiintyvä päihdyttävä ainesosa. Hyötyhamppu voidaan jakaa pääasiallisten käyttötarkoitusten mukaan, mitä ovat kuidun tai öljyn tuotanto. Kannabiksen kieltolain takia hyötyhampun koetaan stigmatisoituneen, vaikka kasvissa ei ole mitään päihdyttävää. Kannabiksella tarkoitetaan hampun kukintoa. Siementen runsas öljypitoisuus antaa kesäkokille mahdollisuuden luovuuteen. Näin yhdeltä pellolta on mahdollisuus saada kaksi satoa kesän aikana. Hamppu toimii vuoroviljelykasvina Viimeistään keinokuitujen yleistyessä 1960ja 1970-luvuilla hampun suosio hiipui. Suomalainen öljyhamppulajike Finola on saanut EU-tukiin oikeutetun sertifikaatin, eikä kukinto näin ollen sisällä päihtymiseen vaadittavaa määrää THC:ta. Siemeniä on mahdollista sekoittaa rouheena rahkan ja puuron sekaan. Sen lisäksi hamppurehu kelpaa maatalouseläimille. Lujarakenteista hampun kuitua on hyödynnetty Suomessa muun muassa tekstiileihin, kalastusverkkoihin ja köysiin. Ohje: vegaaniliitto.fi/ hefu-eli-hampputofu/ kuohkeuttaa pellon kerroksia. Finola-lajikkeen yksi kehittäjä Anita Hemmilä kertoo syövänsä nuoren kasvin latvoja sellaisenaan salaatin tai wokin seassa. l Al l Ov er Pr es s/ Al Am y/ TO m m i sA lT iO lA
Sopimusperusteisessa ja työkeskeisessä kulttuurissamme tähän on perinteisesti vastattu vuosilomalla ja lomarahalla. Millainen mielenosoitus vaadittaisiin, että päättäjät ymmärtäisivät tämän. Entä omaishoitajat. Yksi mielenosoittaja ammuttiin kuoliaaksi. Entä alustataloudessa työskentelevät pakkokevytyrittäjät. Kyllä loma on ihmisen parasta aikaa! Mutta laiturin nokassa on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan, kenellä kaikilla onkaan oikeus lomaan. Valtaosa siirtyy tekemään kesätöitä. Suomessa pitäisi lähteä omista ministereistä, mutta pääministeri Paavo Lipponen ja sisäministeri Ville Itälä eivät olleet kiinnostuneita. Ja kyllähän jokainen meistä sen itsekin tietää: on helpompi jaksaa taas arjen kiireitä, kun on saanut kunnolla levättyä lomalla. lAinAttuA Kulttuurin leikkaukset eivät kannata, koska säästöä ei synny juurikaan, mutta tuhoa joka kerta valtavasti. Kansalaiset kokevat perusteltua turhautuneisuutta, kun heidän sanomansa ja vaatimuksensa tuntuvat kaikuvan kuuroille korville.” Ainoa tie olisi ottaa kansalaiset tasavertaisiksi keskustelukumppaneiksi poliitikkojen rinnalle. AjAssA KU 29 /2 02 1 | 5 Suuret mielenoSoitukSet jatkuivat Göteborgin jälkeen G8-kokouksessa Genovassa. Opiskelijat, joita painostetaan opiskelemaan nopeammassa tahdissa, joiden tukia on leikattu niin, että opintojen ohessakin pitää painaa duunia, eivät saa edes kesällä hengähtää muun Suomen tavoin. anna lemström Kirjoittaja on Vasemmistoopiskelijoiden puheenjohtaja . Tutkimukset korostavat loman tärkeyttä palautumisen kannalta. Kolumni Pe KK a Pa jU vi rt a Seuraava lehti ilmestyy kahden viikon päästä 6.8.. Kansan Uutisten kesätoimittaja Paavo Arhinmäki kysyi kolumnissaan, miten tähän on jouduttu. oi, heinäkuu! Mökkeilyä, hitaita aamuja, hyvään dekkariin uppoutumista riippumatossa. Opiskelijan pääasiallinen sosiaaliturva eli opintotuki ei mahdollista kesäloman pitämistä. Näinhän nämä kaikki ongelmat ratkaistaan.” Kai Hirvasnoro kansa kaduilla, poliitikot vesitykkien takana 20 vuottA sitten Helsingin Rautatientorilla järjestettiin mielenilmaus Genovan poliisiväkivaltaa vastaan. Ei siis liene ihme, että käsillä on opiskelijoiden uupumiskriisi. Kun korkeakouluopiskelijan kevään luennot loppuvat, on harvalla tiedossa rentouttava kesäloma. Kansalaiskeskustelua tullaan Suomessa käymään jatkossa vesitykkien ja pippurikaasun välityksellä. Entä työntekijät, joiden työnantajat irtautuvat työehtosopimustoiminnasta. Yksinkertaisin, oikeudenmukaisin ja kannattavin tapa varmistaa jokaisen oikeus lomaan on yhtäläinen ja riittävä perustulo. Kenellä on oiKeus lomaan. Elämme yhteiskunnassa, jossa olemassa oleminen on maksullista. ”Itseasiassa Lipponen ja Itälä ovat jo osoittaneet kansalaisille, minkälaista keskustelua he haluavat käydä. Mutta kuten jokaisessa järjestelmässä, tässäkin on väliinputoajansa. Entä osa-aikatyölliset, joiden tunnit eivät riitä kunnon vuosilomaan. Mahdollisuus lepoon ja palautumiseen on edellytys hyvinvoinnille. Siksi oikeus lomaan on ennen kaikkea toimeentulokysymys. Ville Hämäläinen Kiiltomato.netissä 3.6. Opintotukea saa nostaa kesäkuukausilta vain, jos myös kesällä opiskelee. Entä opiskelijat. Entä kesäksi lomautetut opettajat. Hyvinvointivaltion perustehtävä on taata ihan jokaisen hyvinvointi. ”Kuilu kansalaisten ja poliitikkojen välillä näyttää kasvavan huippukokous huippukokoukselta. Lomailun ajalta ei tukia makseta
Ruiskaunokkiakin näkee nykyään lähinnä erään oikeistopuolueen logossa. T LAAJAPALVELUN YHTEYST EDOT Palvelemme verkossa kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa osoitteessa www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu sekä sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä puhelimitse ma–ti klo 9—12 (09) 759 60 208. Pohjoisen sijaintimme vuoksi kasvu on aromikasta ja ravintorikasta. Kestävästi tuotettua ruokaa Ilmaston ja vesistöjen kannalta kestävästi tuotetun ruoan pahin jarru on ruoantuotannosta vastaava maaja metsätalousministeriö. Itämeri rehevöityy, ja aiheuttaja selviää katsomalla peltomaisemaa. Suomessa olisi kaikki edellytykset tuotKaija Helle Kirjoittaja on nokialainen eräopas ja luontokartoittaja. Kirjeessä esitetään, että ainakin 30 prosenttia Suomen maatalousmaan pinta-alasta olisi luomutuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Kaksikymmentä kansalaisjärjestöä ja yli tuhat kansalaista vaatii ministeri Jari Lepältä maatalouden tukien ympäristötavoitteiden parantamista. Maaperää lepuutetaan jättämällä pellot määräajoin kesannolle nurmipeitteisiksi. Vesistöjen rehevöityminen ja maaperän hiilivuoto ovat maatalouden ympäristöongelmia. Yhtenä neuvottelijana oli maataloustuottajien äänitorvena tunnetun keskustapuolueen pääministeri Esko Aho. Horisontti KANSANUUT SET.F KUN T LAAT KU:TA JAKOON TORE LLE JA T LA SUUKS N Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Ojat valuttavat vesiin maaperän ravinteita ja peltojen monien vuosikertojen lannoitteiden ja torjunta-aineiden jäämiä. Löydät lomakkeen osoitteesta: www.kansanuutiset.fi/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Ihmettelen yhä Euroopan unioniin liittymisemme huonoja ehtoja maataloudelle. Aromikkuus on helppo todeta vaikka maistamalla kotimaisen ja etelä-eurooppalaisen sipulin makua. Peltoja salaojat laskevat suoraan vesistöihin lähes ilman riittäviä suojavyöhykkeitä. Kotimainen luomutuotanto pitäisi nostaa maatalouden ykkösasiaksi ja tehdä siitä vientivaltti. Säiliöiden etikettien lukeminen nostaa hiukset pystyyn. Juuri nyt on menossa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan rahoituskauden 2021–2027 kansallisen strategisen CAP-suunnitelman laatiminen. Nyt maatalous on lähes yrittäjävetoista. Voita vietiin muun muassa Australiaan, ja matkalla se muuttui Suomen hinnasta puolta halvemmaksi. Monet muistavat 1970-luvun voivuoriin johtaneen maidon ylituotannon. Ministeriön tavoitteet, rahoitus ja asenne ovat jämähtäneet 1960-luvulle keinolannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen kulta-aikaan. Torjunta-aineet ovat hävittäneet peltojen linnustoa ja niittykasvillisuutta sukupuuton partaalle. AjAssA 6 | KU 29 /2 02 1 taa ruokaa ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Luomuviljelyssä lannoitus ja torjunta tehdään luonnonmukaisesti. Joet vievät ne meriin. Kehuttu puhtaus kyseenalaistuu kun näkee peltojen lannoiteja torjunta-ainesäiliöitä ja niiden sisällön levitystä pelloille. Leveysasteellamme kasvuolosuhteet ovat ankarammat kuin Keski-Euroopassa. Leveysasteellamme kasvit yhteyttävät kesällä yölläkin ja kasvukausi on lyhyt ja tiukka. On vastuutonta, ettei maaja metsätalousministeriö (MMM) puutu näihin. l T e h o m a ata l o u s o n moniongelmainen asia tukineen, korvauksineen ja vesien rehevöitymisineen. Haluaisin syödä Maaja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) puhtaaksi mainostamaa kotimaista ruokaa. Rahoitusaikana tukiin käytetään 900 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta ja 1 100 miljoonaa euroa Suomen kansallista rahaa. Ilmaston ja vesistöjen kannalta kestävästi tuotetun ruoan pahin jarru on ruoantuotannosta vastaava MMM. Liittymisehtoja ei joko luettu tai niitä ei sisäistetty. Tämä ja luomukarjan laiduntaminen toimivat samalla hiilinieluna. Pienet tilat ovat pudonneet pelistä ja tilakoot kasvaneet teollisiksi. Jos ehdot olisi luettu, liittymisehtoihin sisältyvä Natura 2000 -suojeluohjelma ei olisi nostattanut maanomistajien porua
Joukkoja on jo alettu vetää pois, ja Biden Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa terrori-iskut ovat yhä yleisiä. Maasta valtaosa on ääriislamilaisen Taleban-liikkeen vaikutusvallan alla. Näin kävi Obaman lupauksen kanssa sulkea Guantanamo Bayn vankila heti otettuaan viran vastaan. Tällä kertaa alkaa kuitenkin näyttää siltä, että muutos tulee todella tapahtumaan. Le ht iK Uv a/ Za Ke ri a ha sh im i. TeksTi Pinja Vuorinen Y hdysvaltojen presidentti Joe Biden julisti tämän vuoden huhtikuussa, vajaa neljä kuukautta presidenttinä toimittuaan, että Yhdysvaltojen joukot vetäytyvät Afganistanista. Vuonna 2012 Biden oli twiitannut Barack Obaman varapresidentin roolissa, että Afganistanista lähdetään vuonna 2014. Siitä huolimatta joukot olivat yhä maassa lähes pari vuosikymmentä myöhemmin. TausTaT KU 29 /2 02 1 | 7 02 taustat Yhdysvaltojen pisin sota päättyi tappioon Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin syyskuun 11. Aluksi ilmoitus herätti lähinnä epäilystä – olihan vetäytymistä vilauteltu jo vuosia. Nyt maan sotilaat ovat poistumassa ja jättämässä taakseen kaaoksen. Vankila on yhä toiminnassa tänäkin päivänä. päivän terrori-iskujen jälkeen 2001. Moni uskoi, että myös tällä kertaa lupaus jää yhtä tyhjäksi
TausTaT 8 | KU 29 /2 02 1 julisti, että kaikki ovat vetäytyneet syyskuun yhdestoista päivään mennessä – tasan 20 vuotta WTC-iskujen jälkeen. Kahdenkymmenen vuoden sodankäynnin jälkeistä vetäytymistä ei voi pitää ainakaan voittona.. Vuosien mittaan sodasta on tullut osa terrorisminvastaista sotaa, ja ainakin nimellisenä pyrkimyksenä on ollut tuoda vakautta konfliktien repimään maahan. Toisen kylmän sodan suurvallan kaaduttua keskustelu on kuitenkin keskittynyt Yhdysvaltojen toimiin. Jälkeenpäin myös monet sodan aikaisemmat kannattajat ovat myöntäneet, että syy on ollut pitkälti hegemonian saavuttamisessa Lähi-idässä, sekä luonnollisesti arvokkaassa raakaaineessa öljyssä. Irakin sota aloitettiin valheellisiin perusteisiin vedoten. Maa ei ole saavuttanut vakaampaa asemaa, ja rauha näyttää olevan jopa kauempana kuin vuosikymmen sitten, kun poistumisesta puhuttiin vakavasti ensimmäistä kertaa. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat vetäytyy maasta 14 kuukauden aikana, jos Le ht iK Uv a/ Ro m eo Ga ca d Yhdysvaltain joukkojen vetäytyminen Afganistanista on käynnissä. Taliban on kaikkea muuta kuin syrjäytetty ja vetäytyminen tulee luultavasti vain vahvistamaan sen asemaa.. Vuonna 2020 neuvotellun rauhansopimuksen mukaisesti Taliban on jättänyt ulkomaalaiset joukot pitkälti rauhaan. Afganistanin sodan narratiivi ei kuitenkaan ole aivan yhtä selkeä, mikä on hidastanut vaatimuksia poistua maasta. Afganistanista on käytetty lempinimeä ”imperiumien hautausmaa”, ja Yhdysvallat näyttää tulevan uusimmaksi nimeksi tähän listaan. Toukokuun loppupuolella noin neljännes vetäytymisoperaatiosta oli suoritettuna. Kahdenkymmenen vuoden sodankäynnin jälkeistä vetäytymistä ei voi pitää ainakaan voittona. Niinpä etenkin anti-interventionistinen – suvereenien valtioiden konflikteihin puuttumattomuutta korostava – kritiikki on korostunut sodista puhuttaessa. Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin syyskuun 11. Nuorimmat Afganistanin sodassa taistelevat ovat nuorempia kuin sota itse. Maan sisällissota alkoi vuonna 1978 ja Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen maahan 1979. Pitkä ja monimutkainen sota Sotaa Afganistanissa on käyty jo vuosikymmeniä. Sotaa on käyty pitkälti samaan aikaa Irakin sodan kanssa, jonka myötä myös keskustelu molemmista sodista on ollut samanaikaista. YK arvioi vuonna 2020 sen hallitsevan 50–70 % maasta urbaanien keskuksien ulkopuolella. Yhdysvaltojen ja NATO-joukkojen aloittaessa alueelta poistumisen, on Taliban jo hyökännyt Afganistanin puolustusvoimia vastaan. päivän iskujen seurauksena vuonna 2001, tavoitteenaan syrjäyttää maata hallinnut Talibanliike ja siellä toiminut terroristijärjestö al-Qaida. Mutta mitä kahdenkymmenen vuoden sodankäynnin aikana on saatu aikaan, ja mitä Yhdysvaltojen ja sen tukijoiden joukkojen vetäytyminen tarkoittaa Afganistanille ja maailmanpolitiikalle
Myös Pentagonin budjetti jatkaa kasvamistaan, eikä Yhdysvalloista ole vetäytymisen myötä tulossa rauhankyyhkyä maailmalla. KotKa jatKaa, KyyhKyä ei tule Yhdysvaltojen vetäytymisessä ei ole kyse Bidenin hallinnon suoraselkäisyydestä tai rauhaa tavoittelevasta ulkopolitiikasta. Kuten kymmenen vuotta myöhemmin on nähtävissä, sota kaikkea muuta kuin loppui siihen. Toinen, vähemmän puhuttu aihe on Afganistanin mineraalivarat, jotka ovat toinen alueen rikkaus. Etenkin Kiinan kanssa kärjistyvät suhteet on nostettu esiin. Kuten usein politiikassa, pitkiä prosesseja ei voi pitää yksittäisten suurmiesten onnistumisina. päivän iskut toteuttaneen al-Qaidan päihittäminen, olisi tavoite saavutettu jo vuonna 2011, kun järjestön johtaja Osama bin Laden teloitettiin pakistanilaisessa turvatalossa. Afganistaninkin konfliktissa yhtenä motiivina on toiminut raha. Yhdysvaltojen sota huumeita vastaan on ollut käynnissä myös Keski-Aasiassa tämän salaisen sodan myötä. Siinä missä Irakin miehityksen perusteena pidettiin maan öljyvarantojen haltuunottoa, on Afganistanissa kyse toisenlaisesta raaka-aineesta – heroiinin valmistukseen käytettävästä oopiumista. Afganistania pidettiin ”Neuvostoliiton Vietnamina” mutta nyt siitä on Le ht iK Uv a/ JU ss i NU Ka ri. Termillä viitataan pitkäkestoisiin sotiin, joilla ei näytä olevan selvää loppua. Sana kuvaa hyvin 20 vuotta jatkunutta interventiota, jonka aikana on tullut niin voittoja kuin tappioita, mutta ei selkeää ratkaisua. helmikuulta?2013. Jo Neuvostoliiton joukot kartoittivat näitä varantoja ympäri maata, ja Yhdysvallat jatkoi tätä myöhemmin. Perinteisen sodankäynnin lisäksi Afganistanissa on käyty myös toista taistelua, jota joskus kutsutaan salaiseksi sodaksi. Tämä koskee kuitenkin vain valtaapitäviä eikä suinkaan suurta joukkoa siviilejä, jotka sodan jalkoihin jäävät. Talibanin mukaan Yhdysvaltojen olisi pitänyt sitoutua maasta poistumiseen ensimmäinen toukokuuta 2021 mennessä, joka oli alkuperäisissä neuvotteluissa mainittu päivämäärä. 500?suomalaissotilasta.?Kuva. Tätä onkin korostettu paljon, kun sodasta puhutaan Yhdysvalloissa. Arvokkaat kromiittikaivokset ovat usein militanttien hallussa, joka johtaa konflikteihin Afganistanin hallituksen ja Yhdysvaltojen kanssa. Biden kuitenkin asetti takarajaksi symbolisen yhdestoista syyskuuta. Vetäytyminen kertoo siitä, kuinka ikuisuussodissa sotimisesta on tullut sisäpoliittisesti entistä epäsuositumpaa. Oopiumin tuotanto ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin sen osuus BKT:stä on kasvanut 2000-luvun aikana ja kasvatukseen käytetty alue vain suurenee. Jos pyrkimyksenä olisi ollut ainoastaan syyskuun 11. neuvotteluja Talibanin kanssa. Lisäksi Biden on puheissaan korostanut, että vetäytyminen ei tarkoita rauhanpolitiikkaa – se vain mahdollistaa resurssien keskittämisen muualle. TausTaT KU 29 /2 02 1 | 9 Taliban täyttää sopimuksen ehdot. Voi kuitenkin olla, että se ehtii vielä taistella myös länsijoukkojen kanssa. Afganistanin sota tunnetaan myös termillä ”forever war” eli ikuisuussota. Nuorimmat sodassa taistelleet sotilaat ovat nuorempia kuin sota itse, ja on olemassa perheitä, joissa useampi sukupolvi on taistellut sodassa. Prosessi aloitettiin jo Donald Trumpin valtakaudella Trumpin käytyä ??Viimeisetkin?suomalaiset. Afganistanin sota on Yhdysvaltojen historian pitkäkestoisin sota. Kuten myös muualla maailmassa, myös Afganistanissa Yhdysvallat on häviämässä tämän sodan. Yhdysvaltojen heikko sosiaaliturvajärjestelmä mahdollistaa sotilaiden rekrytoinnin etenkin alemmista sosiaalija tuloluokista, sillä puolustusvoimissa palveleminen takaa terveydenhuollon ja polun korkeakoulutukseen, joita ei muuten välttämättä olisi. joukot?kotiutuivat?Afganistanista?jo?kesäkuun?alussa.?Afganistanissa?palveli?lähes?2
2019. TausTaT 10 | KU 29 /2 02 1 tulossa myös Yhdysvaltojen toinen Vietnam. On totta, että esimerkiksi naisten asemaa on onnistuttu parantamaan jonkin verran. Al l Ov er Pr es s/ GH Ul AM Ul lA H HA BI BI Afganistan on ollut suomalaissotilaille ”tapa saada tuntumaa sotaan” sen sijaan, että sitä kohdeltaisiin kriisinä, jollainen se on. Lännen vetäytyminen alueelta ei tule tuomaan rauhaa konfliktiherkälle alueelle – mutta rauhaa ei ole tuonut sen läsnäolokaan. Tällainen puhe myös hälventää sitä, että suomalaiset joukot ovat todella olleet osana sotaa, eivätkä vain neutraaleina kriisinhallintajoukkoina kuten usein annetaan ymmärtää. Lisäksi on luultavaa, että Afganistanissa käy kuten Irakissa, ja maahan jää palkkasotilasjoukkoja. Yhdysvallat ei ole enää maailmanpoliisi, joka toimii omin sanojensa mukaan vapauden puolesta, vaan suurvalta, joka keskittyy vahvistamaan itseään sisältäpäin. Irakin ja Afganistanin sodat ovat tästä hyvä esimerkki. 2021. "The US’s Failure in Afghanistan Shows the Hubris of American Empire", Jacobin, 10.5.2021 rowlAtt, j. Se jättää kuitenkin taakseen valtatyhjiön, ja jää nähtäväksi, kuka tyhjiön tulee täyttämään. Afganistan on yksi näistä paikoista. Kiina on alueella hallitseva supervalta, joka on etenkin talousmahdillaan kiristänyt otettaan vallankahvasta. Kuten aiemmin mainittu, on Afganistanissa merkittäviä luonnonvaroja oopiumin ja mineraalien muodossa, jolloin on tarvetta yksityisille armeijoille, jotka suojelevat yritysten omaisuutta. Se, että kahdessakymmenessä vuodessa ei ole saavutettu mitään merkittävää rauhanprosessia, kertoo epäonnistumisesta tässä roolissa. Amerikan hegemonian aika alkaa olla ohitse, ”imperiumien hautausmaan” jälleen toistaessa historiaa. Yhdysvaltojen vetäytyminen tarkoittaa uutta lehteä sekä sodassa, että suurvallan ulkopolitiikassa. Vaikka sotajoukkoja maassa vähennetään, on Biden sanonut aikovansa pitää maassa niin kutsutut antiterrorismijoukot. "Afganistan palautti Puolustusvoimille tuntuman sotaan", Helsingin Sanomat, 30.5.2021 Benn, M & Kopplin, Z. "How the US military's opium war in Afghanistan was lost", BBC, 25.4.2019 . Myös Yhdysvaltojen muut sodat ovat vaikuttaneet tilanteeseen. Aggressiivinen interventionismi ei ole auttanut ja on mahdollista, että tämä heijastuu sodankäyntiin myös tulevaisuudessa. l KirjoituKsen lähteinä on käytetty muun muassa seuraavia artikkeleita: hs 2021. Mediassa on analysoitu aihetta lähinnä Suomen puolustusvoimien linssin läpi, siinä missä siviilien kohtaama tragedia on jäänyt vähälle huomiolle. Afganistan tuottaa valtaosan maailman heroiinista.. Tälläkin hetkellä Isis ja Taliban taistelevat toisiaan vastaan maassa. Tällä tavoin myös muut sodat ovat päätyneet vaikuttamaan alueen epävakauteen. Afganistanin sodan jälkeen jääkin mietittäväksi, onko lännellä enää roolia maailmanpoliisina, saati onko sillä koskaan ollutkaan. 2021. "UN Survey Finds 37% Spike in Afghan Poppy Cultivation", VOA News, 3.5.2021 Mccoy, A. Isisin pääosin kukistuttua Irakin ja Syyrian alueella on johtanut tilanteeseen, jossa se vahvistaa asemiaan muualla maailmassa. Vetäytyminen tulee kuitenkin tarkoittamaan Talibanin vahvistumista, joka tulee luultavasti viemään tätä kehitystä taaksepäin. "How Afghanistan’s President Helped His Brother Secure Lucrative Mining Deals with a U.S. Viimeiset suomalaissotilaat poistuivat maasta kesäkuussa. Lisäksi Afganistanin naapurivaltio Pakistan on kiristyvässä konfliktissa Intian kanssa. Ensisijaisesti Yhdysvaltojen ja Nato-joukkojen vetäytyminen Afganistanista kertoo Yhdysvaltojen hegemonisen aseman heikkenemisestä. 2021. Contractor", Organized Crime and Corruption Reporting Project, 28.4.2021 Gul, A. Mitään sotia ei käydä tyhjiössä – etenkään suurvaltojen sellaisia. Muiden länsimaiden tavoin Suomi on Yhdysvaltojen myötä vetämässä sotilaitaan pois Afganistanista. Irakin sota on ollut keskeinen osa Isis-terroristijärjestön syntyä ja nousua. Oopiumiunikkopellot ovat olleet yhteisoperaation kohteena, mutta viljelyä ei ole saatu vähennettyä. Afganistanin sota on ollut pitkä ja verinen konflikti, jolle ei näy vieläkään loppua. Viimeiset kaksikymmentä vuotta ovat kuitenkin todistaneet, että länsivaltojen läsnäolo ei ole tehnyt mitään tilanteen paranemiseksi. Yhdysvaltojen heikkenevä hegemonia on tervetullutta maailmassa, jossa yhdenkään valtion ei tulisi hallita yli muiden suvereenien valtioiden. Se, kuinka paljon näitä joukkoja tulee olemaan ja millaisen roolin ne ottavat, jää nähtäväksi, mutta on selkeää, ettei länsimaiden läsnäolo pääty täysin. Epävarma tulEvaisuus Täydellistä vetäytymistä prosessi ei kuitenkaan tarkoita. Lopulta Yhdysvaltojen läsnäolo ei ole saavuttanut Afganistanissa mitään hyvää, ainakaan nettona katsottuna. Samalla epäonnistumiset terrorismin kitkennässä ja muun muassa oopiumin kasvatuksen lisääntyminen ovat johtaneet väkivaltaisuuksiin
SalaiSen ohjelman työntekijöilleonhankittava väärennetytpassit,ajokortit,autojenrekisterikilvet,luottokortit,yhdistystenjäsenkortit,tekaistut osoitteet,perheet,uskottavahenkilöhistoria,sometilitjasopivamääräkeksittyjäsometilienseuraajia. Signature reduction -ohjelmanoperaatiosuunnittelukeskuksen henkilökunnalla on NewsYhdysvaltojen armeijan erikoisjoukkojen tarkka-ampuja sotaharjoituksessa Fort Braggissa PohjoisCarolinassa. TausTaT KU 29 /2 02 1 | 11 weekin mukaan pääsy tietopankkiin, johon on tallennettu tiedot 300000aidostajaväärennetystäYhdysvaltojenjaulkomaidenpassista.Käytössäolleiden valehenkilöidentaustatarinatkaikkineyksityiskohtineenontallennettuomaantietopankkiin. Edes kongressi ei tunne Yhdysvaltojen salaista armeijaa, jonka sotilaat ja trollit ovat yksityisten yritysten palkkalistoilla. Yhdysvaltojen osavaltiot ovat olleet Newsweekinmukaanosallisiaasiakirjojentehtailussa. PelkästäänWashingtoninosavaltiossaonmyönnettysatojaajokorttejakeksityillänimillä.Osavaltionkuvernöörieikysyttäessätiennytkokohankkeesta. l N ewSweek-lehti kertoi vastikäänYhdysvaltojenpuolustusministeriönsalaisesta ohjelmasta, jolla on 60000 työntekijää ja 900 miljoonan dollarinvuosibudjetti.Lehdenmukaankyseessä on maailman suurin salainen armeija. Pohjois-Carolinanmaaseudullatoimivafirma on puolestaan keskittynyt maskeeraukseen ja valmistaa Pentagonin toimeksiannosta muun muassasilikonikasvojajasormenjälkienmuuttamiseentarkoitettujasilikonikäsineitä. SalaiSen armeijan alaisuudessatuotetaanmyös erikoisempiakeksintöjä,kutenäänettömiäsähkömoottoripyöriä, radiotaajuisen etätunnistuksen suojakilpiä, tiiliskivien sisään rakennettuja salakuuntelulaitteitataiafganistanilaisiaperinneasuja,joistaontehtyradiovastaanottimetompelemallaniidenkankaaseenmetrikaupallakuparilankaa. Väärennettyjenhenkilöllisyyksienjavalehenkilöidenuskottavientaustatarinoidenluomistavartenonolemassaomayksikkönsä,jossatyöskenteleetuhansiaihmisiä. Ohjelmantyöntekijätpääsevätlehdenmukaan myös muokkaamaan ulkomaiden tietojärjestelmiä.Ohituskaista-nimisessäprojektissahakkerit ovatujuttaneetmuidenmaidenrajaviranomaisten tietojärjestelmiin vakoiluohjelman, jonka avullasormenjälki-jakasvontunnistustietojavoidaanvaihtaapeitetehtävissäolevanamerikkalaissotilaanrajatarkastuksenajaksi. Salaisenarmeijanpalveluksessaon erikoisjoukkojen sotilaita, vakoojia, kielenkääntäjiä,tiedonhaunammattilaisia,verkkotiedustelijoitajatrolleja. Valehenkilöiden salainen armeija TeksTi Peik Johansson US AS OC Ne w S Se rv iC e PinTaa syvemmälTä. SotilaatosallistuvatterrorisminvastaisiinoperaatioihinjahuippusalaisiiniskuihinsotatoimialueillaAfganistanistaLänsi-Afrikkaan.Vakoojat työskentelevätuseinulkomaillamatalanprofiilin peiteammateissa,esimerkiksiliikemiehinä.Trollientehtävänäonosallistuasomekeskusteluihinja pyrkiämanipuloimaanniitä. Pentagoninalaisuudessatoimivanoperaatiosuunnittelukeskuksentyöntekijätpitäväthuolen siitä,ettäsalaisiinoperaatioihinlähteviendokumentitovatkunnossa.Keksitynluottotilintapahtumienpitäävastatavalehenkilöllisyyttäjatämän oletettujaostoja. Newsweekinmukaanohjelmaonniinsalainen, etteiYhdysvaltojenkongressitunnesitäeikäole koskaankäsitellytsitätäysistunnoissataivaliokunnissa.Lehdenreportaasisalaisestaarmeijasta perustuikahdenvuodentutkimustyöhön. Kaikille salaisen armeijan työntekijöille on luotuvalehenkilöllisyys.KukaanheistäeiolevirallisestiPentagoninpalkkalistoilla,vaankaikki ovatyksityistenyritystenpalveluksessa. Pentagonin salaista ohjelmaa kutsutaan nimelläSignatureReduction,vapaastikäännettynä ”jälkienhävittäminen”. Ohjelmanmerkityskasvoi,kunterroristijärjestö Isisvuonna2015julkaisiverkossatuhansienYhdysvaltojenarmeijantyöntekijöidennimet,valokuvatjaosoitteet. SignatureReduction-ohjelmaperustettiin Barack Obamanpresidenttikaudella.Ensisijaisena tarkoituksenaoliestääVenäjänjaKiinanvakoiluviranomaisia saamasta puolustusvoimien salaisissa tehtävissä olevien henkilöllisyyksiä tietoonsa. Tämäsamayksikkömaksaamyösulkomaankomennuksellaolevanhenkilökunnanlaskut,verotjasotumaksut,jottatyöntekijätvoivatsalaisen operaationjälkeenpalatakotimaahannormaaliin siviilielämään
Varsinaisille sellutyöläisille maksetaan melko avokätisesti. Osa Uruguayn valtion myöntämiin verovapauksiin kohdistuvasta kritiikistä on jyrkkää. Osa sellutehtaiden vastustajista ja suomalaiskolonialismista puhuvista tarjoaa esimerkkejä uudenlaisesta globalisaatiokritiikistä. Näin käy etenkin Twitter-keskustelujen kaltaisissa tilanteissa, joissa kommunisti-termiä vilautellaan hiukan hullunkurisesti. Oma asiantuntemukseni ei ainakaan vielä riitä niiden perinpohjaiseen arviointiin, etenkin kun yhtälöön tulee laskea myös tehtaiden tarvitsemien valtavien eukalyptusviljelmien vaikutus luontoon. Heillä on kuitenkin sanottavaa ja näkyvyyttä. YhteiSkuntatieteilijälle tehtaiden tarvitsemien viljelmien kiinnostava ulottuvuus löytyy niiden omistussuhteista. TeksTi Teivo Teivainen S inä kun olet tuollainen kommunisti, tietenkin vastustat UPM:n sellutehdashankkeita Uruguayssa”, saan toisinaan kuulla. Taloudelliseksi määritellyistä kysymyksistä onkin tullut aiempaa tärkeämpi kiistelyn kohde. TausTaT 12 | KU 29 /2 02 1 Suomalaiskolonialismia. Epäsuora työllisyysvaikutus näkyy puuviljelmien lisäksi esimerkiksi paikallisissa kuljetusfirmoissa ja ravintoloissa, ja niiden palkat ovat usein paljon heikompia. Satojatuhansia hehtaareja maata on siirtynyt viime vuosikymmeninä suomalaisfirmojen haltuun. UPM nähdään toisinaan hiukan samankaltaisena kolonialistisena uhkana kansakunnalle kuin vaikkapa feminismi, transoikeudet, rokotteet tai mikä tahansa asia, jota miljardööri Sorosin rahahanat tukevat. Yksikään heistä ei ole vastustanut UPM:n tehtaita. Vaalitulosten, mielipidetiedustelujen ja havaintojeni perusteella on ilmeistä, että hankkeen vastustajat ovat vähemmistö sekä koko maassa että sellutehdaspaikkakunnilla. Vaikka ensimmäinen suomalaistaustainen sellutehdas Argentiinan ja Uruguayn välisen rajajoen varrella ei johtanutkaan kaksipäisten lasten syntymiseen, kuten joissakin hurjimmista kritiikeistä visioitiin, ympäristöhaittojen riski on ilmeinen. Näiden kiistojen tutkiminen kiinnostaa minua siksikin, että ne voivat tarjota peilin, joka auttaa suomalaisia pohtimaan maamme muuttunutta maailmanpoliittista roolia. Maan suurimmat investoinnit ovat UPMKymmenen ja osittain myös Stora Enson hallussa. Sellutehtaiden suorat työllisyysvaikutukset ovat rakennusvaiheen jälkeen suhteellisen vähäisiä. Nyt UPM rakentaa Paso de los Torosin pikkukaupungin liepeille maailman suurinta yksilinjaista sellutehdasta. Yhden tehtaan ay-vaikuttaja, kommunisti, totesi parin oluen jälkeen hiukan hymähtäen palkan tuntuvan joskus jopa kiusallisen hyvältä. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pohtii esseessään, miten kolonialismi liittyy UPM:n tehdashankkeeseen Uruguayssa. Niitä pönkittävillä sopimuksilla Uruguayn valtio rajoittaa oman parlamenttinsa ja tuomioistuintensa toimivaltaa suhteessa sellufirmoihin. Maassa tunnustetaan aika yleisesti, että suomalaiset sellutehtaat ovat kiistanalainen asia. Olen seurannut muutaman vuoden ajan UPM:n uuteen tehdashankkeeseen liittyviä kiistoja Uruguayssa. Sellainen puhe muistuttaa meitä siitä, että joskus vasemmistolaiselta kuulostava yrityskritiikki voi kietoutua yhteen muunlaisen globalisaatiokritiikin kanssa. UPM ei maksa päätoiminnastaan tehtaissa juuri lainkaan veroja. Väite hymyilyttää minua siksikin, että vierailuillani Uruguayssa olen tavannut monta sikäläisen kommunistipuolueen aktivistia. Toisin kuin vaikkapa naapurimaa Brasiliassa, maaomistuksien siirtoon ei juurikaan liity laillisia epäselvyyksiä, mikä onkin yksi yritysten korostama syy Uruguayn houkuttelevuudelle investointikohteena. Samankaltaisia asenteita löytyy myös Suomesta, esimerkiksi suhteessa kaivoslakiin. Uruguayssa Suomi näyttäytyy suurvaltana. Uruguayn ” essee. Toisaalta niitä voi pitää nykyisen kapitalistisen maailmanjärjestelmän perusmeininkinä. Toiset taas saattavat vienosti päätään puistellen todeta: ”minkäs teet, mutta jotenkin niitä investointeja on houkuteltava”. Kansallista itsemääräämisoikeutta rajoittavissa järjestelyissä voi nähdä samankaltaisuuksia joidenkin klassisen kolonialismin piirteiden kanssa. Puhetta suomalaiskolonialismista kuulee kyllä. Ne ovat kuitenkin samalla nostattaneet keskustelua ”maan ulkomaalaistamisesta”. Demokratian kannalta kenties kiinnostavin piirre liittyy sijoittajasuojamekanismeihin. Mekö osallisia kolonialistisiksi kutsutuissa käytännöissä. Suomalaisten selluinvestointien uruguaylaisista kriitikoista johdonmukaisimpia ovat olleet ympäristöliikkeet. Ulkomaisten sijoittajien oikeuksia suojataan joskus vastaavilla järjestelyillä myös Suomessa. Onko se sitten kolonialismia vai selkeästi muunlaista suuryrityksen ja yksittäisen valtion välistä vallankäyttöä
Itse asiassa Uruguaysta katsottuna Suomi vaikuttaa joskus paikalta, jonne liberalismi ja tasavaltalaisuuden ihanteet eivät ole vielä ehtineet juurtua. Itselläni ei ole investointien yleiseen toivottavuuteen mitään erityistä omaa mielipidettä. Tätä voi pitää kiinnostavana yksityiskohtana senkin vuoksi, että sekä suomalainen että erityisesti uruguaylainen ay-liike on UPM:n Uruguaynhankkeiden kiistoissa usein mielletty pikemminkin hankkeiden kannattajaksi kuin kriitikoksi. Aluillaan oleva Suomen valtion ja saamelaiskäräjien käynnistämä totuusja sovintoprosessi saattaa tuoda saamelaisia koskevaan kolonialismikeskusteluun uutta tietoa. Uruguayssa jotkut UPM:n toimintaa melko tarkkaankin seuraavista tuntuvat pitävän UPM:n hallituksen puheenjohtajaa Björn Wahlroosia myös sen merkittävänä omistajana. Helsingissä päämajaansa pitävä suomalaisjohtoinen yritys on tietenkin monella ilmeisellä tavalla suomalainen oikeushenkilö. Jos globaalia yritysvaltaa pitää yhtenä kolonialismin jatkeena tai muotona, on ilmeistä, että sitä kohdistuu myös Suomeen. Omistajaluettelossa suurimpien ”omistajien” kohdalla on kuitenkin alaviite, josta voi päätellä, että kyse on niiden kautta hallintarekisteröidyistä osakkeista. Uruguayssa poikkeuksellisen vahvojen liberaalien perinteiden vinkkelistä Suomessa tuntuu vallitsevan osittainen kieltolaki ja vivahteita teokratiasta. Esimerkiksi Lapin yliopiston professori Rauna Kuokkanen on esittänyt monia varteenotettavia syitä sille, miksi asuttajakolonialismi voi olla järkevä termi saamelaisten nykyisenkin aseman arvioinnissa. Tässä mielessä suomalaisfirmoilla on Uruguayssa vakaa valtiopohja. Nekin vahvistavat näkemystä, että yrityksen omistajat ovat valtaosin ulkomaisia. Tästä ei tietenkään seuraa, että investoinnit olisivat kaikilla mittarilla hyvä asia. Kolonia alisuuteen KuuluVa a rodullistavaa asennetta on suomalaistoiminnassa Uruguayssa vaikeampi havaita kuin vaikkapa Saamenmaalla. TausTaT KU 29 /2 02 1 | 13 parlamentin harvoista UPM-kriitikoista kovaäänisin kuuluu parlamentin oikeistolaisimpaan ja eniten perussuomalaisia muistuttavaan puolueeseen. Itä-Karjalan suomalainen miehitysvaihe 1940-luvulla tarjoaa esimerkkejä eriarvoistavista rotuluokitteluista. Parhaillaan on tekeillä tutkimuksia, jotka tarjoavat esimerkkejä suomalaisten mahdollisesta koloniaalisuudesta vaikkapa nykyisen Namibian historiassa. Perinteisestä kansallisen itsemääräämisoikeuden näkökulmasta toiminnan puolustajilla on perusteita sanoa kolonialismista puhuville kriitikoille, että Uruguayn valtio on itse päättänyt suomalaisinvestointien olevan tervetulleita. Mielenosoituskylteissä Wahlroos kuvataan joskus Uruguayn todelliseksi presidentiksi tai keisariksi. Poikkikansallisesti toimivat suuryritykset ja yhteiskunnalliset liikkeet kytkeytyvät monin tavoin valtioihin, mutta kytkökset ovat muuttumassa aiempaa monimutkaisemmiksi. Sekaannus tulee osittain siitä, että Wahlroos oli aiemmin myös Nordean hallituksen puheenjohtaja. Arvopaperimarkkinalain mukaisesti UPM tekee julkisen liputusilmoituksen sellaisista muutoin salatuista omistajista, kuten vaikkapa yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö BlackRock tai Norjan öljyrahoja hallinnoiva keskuspankki, joilla on ajoittain yli viisi prosenttia osakkeista. Kritiikin ominaispiirteitä selittää osaltaan, että suuryritysten kritiikissä harjaantuneimmat poliitikot, eli melkein koko Uruguayn puoluevasemmisto, olivat 15 vuoden ajan hallitusvallassa. Joka tapauksessa puhe suomalaiskolonialismista Uruguayssa nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä suomalaisyritysten maailmanpoliittisesta roolista. Toisaalta osa ulkomaisista omistajista on melko passiivisia vallankäyttäjiä. Toki ay-liikkeen piiristä löytyy myös kriittisempiä näkemyksiä. Nykyisin saamelaisten ääni kuuluu hiukan aiempaa paremmin, mihin on vaikuttanut voimistunut saamelaisaktivismi sekä saamelaiskäräjien asema Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan Suomen valtion alueella asuvien edustuksellisena parlamenttina. Yksi syy päiden kääntymiselle oli ajatus siitä, että suomalaiset yritykset olisivat vähemmän kolonialistisia tai imperialistisia kuin vaikkapa Espanjasta tai Yhdysvalloista tulevat investoinnit. Frente Amplio -hallitusrintamassa oli monen sortin sosialisteja, kommunisteja, vasemmistoliberaaleja ja entisiä kaupunkisissejä. Kyse on myös yleisemmästä ilmiöstä: hallitusvaltaan pääseminen tekee vasemmistopuolueista usein aiempaa sijoittajamyönteisempiä. l. Valtaosa UPM:n omistajista on siis tuntemattomia sanan siinä merkityksessä, jonka hallintarekisteröinti mahdollistaa. Alkuperäiskansaksi luokiteltuja väestönosia Uruguayn alueella ei juurikaan ole, toisin kuin Suomessa. Tämä tulee esiin, kun kerron siellä esimerkiksi maamme huumepolitiikasta tai uskonnon roolista kouluissa ja eduskunnassa. Suomessa on aivan viime vuosina noussut aiempaa vilkkaampaa keskustelua suomalaisten suhteesta kolonialismin eri muotoihin. Koloniaalisten asenteiden yksi osa on määritellä toinen kehityksessään hiukan lapsenkaltaiseksi eli kykenemättömäksi osallistumaan täysivaltaisena päätöksentekoon. UPM:n julkinen omistajaluettelo on laadittu niin, että ensivilkaisulla esimerkiksi Nordea näyttäisi omistavan neljäsosan osakkeista. Ilmarisen hallituksessa myös suomalaisella ay-liikkeellä on edustus. Uuskolonialistisiksi kutsutut oletukset, joita globaalin pohjoisen maissa on ollut tapana tehdä takapajuisista banaanitasavalloista, heittävät Suomen ja Uruguayn vertailussa välillä häränpyllyä. Esimerkiksi Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen saattaa pieneltä vaikuttavalla kahden prosentin omistuksellaan käyttää omistusosuuttaan merkittävämpää valtaa valittaessa henkilöitä UPM:n toimintaa käytännössä pyörittäviin elimiin. suomessa moni tuntuu olettavan, että emme me voi olla osallisia kolonialismin kaltaisissa käytännöissä, koska olemme itse olleet orjuuttamisen ja valloitusten kohteena. Samalla voi miettiä, missä määrin esimerkiksi UPM on suomalainen yritys. Vuoden 2019 vaalit Uruguayssa voittanut oikeisto on jo ideologisilta lähtökohdiltaan suopeampi ulkomaisia investointeja kohtaan. Onko sikäläinen puhe suomalaiskolonialismista vain retorinen kiukunilmaus vai sopiiko termi tilanteen kuvaamiseen. Silti Helsinkiin rekisteröidyt metsäyhtiöt näyttäytyvät usein nimenomaan Suomen edustajina, ja niiden vastaisissa mielenosoituksissa on toisinaan voinut nähdä palamaan sytytetyn siniristilipun. Ennen hallitusvaltaan pääsyä vuoden 2004 vaaleissa vasemmisto saattoi olla hyvinkin kriittinen selluhankkeita kohtaan. Myös Suomen rajojen sisäisen rasismin voi kytkeä teoreettisiin pohdintoihin koloniaalisuudesta. Silti suomalaisuusoletus hiukan hämärtyy, kun yrittää selvittää, keitä yrityksen omistajat ovat. Mutta entä Uruguayn tapaus. Tähän vaikuttaa se, että Uruguay on joiltain osin Latinalaisen Amerikan ”valkoisin” valtio, vaikka maassa on myös esimerkiksi afrikkalaisten orjien jälkeläisiä. Oppositioon siirtynyt vasemmisto ei ole ainakaan toistaiseksi halunnut tai kehdannut pyörtää sellutehdasmyönteistä linjaansa. Erityisesti saamelaisten asemaan ja kohteluun liittyy piirteitä, joita voi pitää kolonialismin osaksi syntyneen eriarvoistavan rotuluokittelun ilmentyminä. Yksi sekä kolonialismia että globaalia yritysvaltaa koskevan keskustelun tavoitteista voisikin olla tällaisen vastakkainasettelun hylkääminen. Maamme paikkaa kapitalismin ja kolonialismin muokkaamassa maailmanpolitiikassa ei ole syytä tarkastella vain valtiokeskeisten linssien läpi. Niiden määrä on 67 prosenttia kaikista osakkeista
Tämä käy ilmi Kansan Uutisten puoluevaltuutetuille tekemän kyselyn vastauksista. – Kentällä olevaa substanssiosaamista käytetään hyväksi, Hämeen Juha Hiltunen iloitsee. – Jatkossa pyrin tuomaan puoluevaltuuston kokouksiin enemmän dialogisia elementtejä, jotta yhteinen ymmärryksemme asioista lisääntyisi. Sieltä hekin ovat ponnistaneet, ja yhteydet ovat nähdäkseni olemassa edelleen, Helsingin Eliel Kilpelä sanoo. TeksTi Tuula Kärki ” meidän pitää olla hauskoja ja hyväntahtoisia, aitoja ja armollisia ja huumorintajuisia” Heini Liimatainen Kaisa Korhonen Chau Nguyen Irma Hirsjärvi Eija Ailasmaa Aaro Granroth Hilkka Haaga Heidi Haataja Eliel Kilpelä Antti Knuuttila Tommi Sauvolainen. – En näe, että ministerimme ja kansanedustajamme olisivat mitenkään kovin eri porukkaa kuin tuo myyttinen kenttä. – Viesti on kulkenut molempiin suuntiin, puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen arvioi. TausTaT 14 | KU 29 /2 02 1 V asemmistoliiton puoluevaltuutetut kokevat saavansa äänensä kuuluviin puolueessa. Puoluevaltuutettuja on kaikkiaan 56, ja heistä 35 vastasi kyselyyn. Kansan Uutiset kysyi, vasemmistoliiton puoluevaltuutetut vastasivat. Puoluevaltuutetut arvioivat, että puoluejohto ottaa jäsenistön näkemykset riittävästi huomioon. – Omat viestini saan kyllä esitettyä, koska minulla on yhteydet sekä ministereihin että useampaan kansanedustajaan henkilökohtaisesti, Heini Liimatainen, Uusimaa, vastaa. Suvi Röntysen, Pohjois-Pohjanmaa, mielestä jokaisella on halutessaan vaikuttamismahdollisuuksia
Tämä on silti varsin normaalia hallituksessa oloa, Hilkka Haaga, Pohjois-Pohjanmaa, sanoo. – Puoluevaltuuston roolia pitää kirkastaa. – Sanoisin, että omaksumiskykyni rajat ovat olennaisemmat kuin informaation määrä, Näin kysyttiin . Kuntapoliittinen verkosto on täysin alikäytetty. – Asiat ja kannanotot tuodaan puoluevaltuustoon valmiiksi päätettyinä. – Kasvokkain kohtaamisten puute vaikuttaa puolueen yhtenäisyyteen ja spontaaniin tiedonkulkuun, hän arvioi. Savo-Karjalan Kaisa Korhosen mielestä on välillä vaikea pysyä ajan tasalla. OtetaaNkO keNtäN näkemykset riittävästi huomioon nyt, kun vasemmistoliitto on hallituksessa. Uudenmaan Antero Eerolalle on syntynyt vaikutelma, että jäsenistön näkemykset ohitetaan. Oliko päätös oikea. Lapin Tommi Sauvolaisen mielestä ay-ihmisten ääni on kuin tuuleen huutelua. Keski-Suomen Irma Hirsjärvellä on lista parannusehdotuksia. – Koen kuitenkin, että eduskuntaryhmä on ainakin pyrkinyt kuuntelemaan. Eija Ailasmaa, Satakunta, kokee, että esimerkiksi hävittäjähankinta-asiassa jäsenistön kantaa ei huomioitu ollenkaan. – Puoluehallituksella ja puoluejohdolla on puoluevaltuuston mandaatti käydä neuvotteluita ja tehdä päätöksiä. lisää kysElyjä. vasemmistOliitON kannatuskehitys on heikko. . – Myös somessa herätellään keskustelua ja vastaillaan jäsenistön mieltä askarruttaviin kysymyksiin, hän kehuu. – Hallitukseen menosta päätettiin kuulla jäsenistöä, joten siinä mielessä jäsenistö on otettu vahvasti mukaan, Marika Väisänen, Helsinki, arvioi. Olli Kohonen, Pohjois-Pohjanmaa, kysyy. Helsinkiä edustava Mike Pohjola puhuu samasta asiasta. . kOetkO saavasi tarpeek si tietoa päätöksenteon tueksi. normaalia hallituksEssa oloa Puoluevaltuutetuista moni ymmärtää, että puolueen oleminen maan hallituksessa vaikuttaa tilanteeseen. – Kenttää kuullaan, ja näkemykset ymmärretään, ja niiden toteuttamiseksi tehdään töitä, mutta joudutaan usein taipumaan kompromisseihin, jotka eivät täysin tyydytä kenttää. – Se voi johtua koronasta tai sitten hallitustyöskentelystä ei ole valittamista. . tiEtoa tulEE Puoluevaltuutetut kokevat pääsääntöisesti saavansa riittävästi tietoa päätöksentekonsa tueksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että puoluehallituksen pitää saada sanella puoluevaltuuston päätöksiä, kuten on tehty joidenkin kannanottojen ja henkilövalintojen kohdalla. Puoluevaltuutetuilta tuli paljon ideoita kuulemisen kehittämiseksi. TausTaT KU 29 /2 02 1 | 15 Galia Suarez Katainen, Helsinki, arvioi, että jäsenistön ääni kuuluu erilaisten keskusteluja työryhmien kautta. . . Elina Vainikainen, Helsinki, pitää kysymystä hankalana, koska jäsenistö ei ole läheskään kaikissa asioissa yhtenäinen. – Kentän näkemyksiä on tärkeintä kuulla siinä vaiheessa, kun hallitukseen menemisestä ja hallitusohjelmasta päätetään, ja tämä on toteutunut, eli vasemmistoliitolla on mielestäni vahva mandaatti hallituksessa, Savo-Karjalaa edustava Joni Orava toteaa. – Kun vapaamuotoinen keskustelu ja verkostoituminen jää vähiin, jää paljon epävirallista kentän tunnelman nuuskimista pois, hän sanoo. PuOluekOkOus Päätti, että jatkossa puoluevaltuusto valitsee puoluesihteerin. . – Olisiko mahdollisuus tehdä useammin kyselyitä isommista asioista jäsenistölle. Hämeen Hanna Jokinen arvelee, että koronaajan etänä kokoustaminen on vähentänyt kuulluksi tulemisen tunnetta. Sinänsä valtuusto päättää itse omalla aktiivisuudellaan, minkälaisen roolin se haluaa ottaa, MiraVeera Auer, Helsinki, sanoo. Tilanteen arvioidaan parantuneen tältä osin viime vuosina. – Puoluevaltuuston keskusteluja tulisi olla paljon enemmän. – Jos ohjelmaa muutetaan tai sitä ei noudateta, on kenttää kuultava siitä, voiko hallituksessa jatkaa ja millä ehdoilla. Vasemmistoyhteisön osaamisen käyttämistä voisi lisätä vielä paljon, vaikka se on ilahduttavasti noussut, hän luettelee toiveitaan. Mistä se mielestäsi johtuu ja mitä sille pitäisi tehdä?. . EpäyhtEnäinEn jäsEnistö Toisenlaisiakin kokemuksia tulee esiin. Pohjanmaan Antti Knuuttilan mielestä kentän ääni on ollut vaimea. – Vasemmistoliitolle hankalissa hallitusohjelman kirjauksissa ministerit joutuvat harrastamaan kovaa puolustelua omaa kenttää kohtaan, mutta vasemmistoliiton muut kansanedustajat ovat pitäneet myös näistä asioista meteliä, Juha Plath sanoo Keski-Suomesta. Mahdollisuudet niiden muuttamiseen ovat vähäisiä. – Lisäksi paikallisosastot ovat osallistaneet jäseniä muun muassa puolueen tavoiteohjelmien tai piirin vaaliohjelmien tekoon. Tähän pitää tulla muutos
– Isoissa kaupungeissa kannatus on hyvällä tasolla, ehdokaslistat aina täysiä ja paljon eri-ikäisiä aktiiveja. Olemme pieni ja ketterä. iso kuva kadoksissa Vasemmistoliiton jämähtäneestä kannatuskehityksestä puoluevaltuutetuilla oli paljon sanottavaa. – Vastuullista pienituloisten ja ympäristön puolustamista tekemällä voimme nostaa myös kannatusta. Paljon työtä pitäisi tehdä kaupunkikeskustojen ulkopuolella, Vesa Plath sanoo. – Yksi olennainen syy tilanteeseen on elinkeinojen häviäminen pikkupaikkakunnilla sekä työn murros ja näistä johtuva epävarmuus, joka näkyy työpaikkojen hupenemisena ja elinolosuhteiden huonontumisena. – Toki puoluehallituksen kokouksista tulee summaukset, mutta koen hallituksen toimien kuitenkin olevan hiukan varjon peitossa. Asiaan voi myös vaikuttaa se, että pienen ryhmän vaikutusmahdollisuuksiin tai läpimenomahdollisuuksiin ei uskota, ja siksi mieluummin äänestetään isomman ryhmän ehdokasta. – Monet ihmiset luulevat vasemmistoliittolaisia kommunisteiksi. Galia Suarrez Katainen on kokenut, että puolueessa innostetaan osallistumaan puolueen erilaisiin kursseihin ja webinaareihin. Toivon, että siellä keskitytään oikeisiin asioihin, eikä resursseja tuhlata kunnallispolitiikan koukeroihin, puoluevaltuuston yleisjäsen Roy Pietilä sanoo. Se vain ei välttämättä tavallisen ihmisen silmissä ole hohdokasta. Helsinkiä edustava Kirsi Pihlaja arvelee heikon kannatuskehityksen johtuvan siitä, että puolue kantaa hallitusvastuuta. – Vasemmistoliitto on onnistunut säilyttämään kannatuksensa ilman suuria heilahteluita, mikä on äärimmäisen hyvä, Noora Tapio huomauttaa. On helpompi kannattaa vihreitä tai demareita kuin vasemmistoliittoa, sanoo Elina Nykyri, Uusimaa. – Halutaan olla voittajan puolella, ja isompien puolueiden mahdollisuudet vaikuttaa ovat kiistatta paremmat. – Ne hälvenevät hitaasti. Puolue yhdistetään edelleen kommunismiin ja Neuvostoliittoon, ja sitä halveksutaan syyttä kategorisesti, Joni Orava komppaa – Muut ovat omineet vuosikymmenien aikana ajamamme hyvinvointivaltion peruselementit itselleen, ikävä kyllä, Satakunnan Petri Salminen pohtii. Tarvitsemme uusia avauksia, jotka todella kiinnostavat kansalaisia puolueesta riippumatta. Ay-liikkeen järjestäytymisas. – Lisäksi koronatoimien vuoksi ei ole pystytty toteuttamaan hallitusohjelmaa kuten oli suunniteltu, hän sanoo. vanhat haaMut Kaisa Korhonen kertoo, että pienen paikkakunnan näkökulmasta katsoen vasemmistolaisuutta kohtaan on edelleen vanhoja ennakkoluuloja. Joni Orava valittelee sitä, että puoluehallituksen kokouspöytäkirjoja ei jaeta missään. Tatu Ahponen, Pirkanmaa, kaipaa välillä selkeämpää viestintää hallituspolitiikan onnistumisista ja epäonnistumisista. Siitä ennakkoluulosta pitäisi päästä eroon. – Uudet jäsenet ovat tulleet lähinnä kaupungeista. – Kaiken järjen mukaan kannatuksen pitäisi kohentua, koska monet ihmisryhmät kuitenkin ajattelevat samoin kuin me. Toki kooste päätöksistäkin on hyvä olla. – Mitä enemmän jäsenillä on asioista tietoa, sitä enemmän me aktiivit voimme korjata vääriä tietoja, hän sanoo. – Itse pidän siitä, että vasemmistoliitto on niin sanottu kymmenen prosentin puolue. Mutta silti niin vain ei käy, Kaisa Korhonen ihmettelee. – Puoluevaltuustossa on pidetty esimerkiksi korona-asioista katsauksia, jotka jokainen on voinut lukea lehdistä. Tulisi keskittyä enemmän arkipäivän asioihin, jotka puhuttelevat laajoja kansan joukkoja, etenkin palveluja työelämäkysymyksiin, Tatu Ahponen analysoi. Mitä puoluehallituksessa tapahtuu. – Lisäksi tutkielmia ja raportteja tehdään tärkeistä yhteiskunnallisista teemoista. – Monia päätöksiä ajetaan jonkin pienen porukan näkökannan mukaan, Tommi Sauvolainen perustelee. – Erityisesti haluan kiittää kuntavaaliehdokkaiden hyväksi tehtyjä ohjeita ja materiaaleja, Heini Liimatainen kiittää. Puolue kasvaa ainoastaan houkuttelemalla uusia sukupolvia mukaan. Galia Suarez Katainen muistuttaa työn muutoksesta. – Ongelma on mielikuvissa. Heidi Haatajaa, Pohjois-Pohjanmaa, kannatuksen taso ei häiritse. Vain neljä vastanneista oli tyytymätön tiedonsaantiin. – Meillä on liian monta näkökantaa, joista lähes jokainen on kannattajansa mielestä se kaikkein tärkein asia. Tyytyväisetkin löytävät parantamisen varaa. Alueelliseen kattavuuteen pitäisi satsata, Elina Vainikainen uskoo. Suvi Röntysen lääke olisi lisätä entisestään tiedotusta omille jäsenille. – Kaikki edustavat samoja asioita mediassa. Heini Liimatainen pitää tärkeänä, että kuntien välistä vuoropuhelua lisättäisiin ja nostettaisiin keskusteluun yhteisiä linjauksia, joita voidaan soveltaa paikallistasolla tehtäviin päätöksiin. – Menemme hyvin asiat edellä. – Nuoria näkyviä hahmoja ja nuorille mieluista toimintaa tarvitaan lisää myös pienemmille paikkakunnille. Viime aikojen kannatusmittaukset ovat näyttäneet noin kahdeksaa prosenttia. – Elämme journalismin rappiokautta, joten ei ole ihme, että äänestäjien on vaikea hahmottaa yhteiskunnan ongelmia ja voimasuhteita oikein, Mike Pohjola sanoo. Hanna Jokinen kaipaa positiivista populismia. Pitää vain hyväksyä se, että vahvasti vasemmistolaisia ihmisiä ei ole kuin tämän verran. Vihapuhe on myös nostanut kynnystä osallistua. Suurten kaupunkien puoluevaltuutetut huomauttavat, että heidän kotikaupungeissaan kannatuskin on kasvanut viime vuosina. Vesa Plath toivoo enemmän tietoa puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän linjauksista. Eliel Kilpelä kommentoi. Toisaalta sitten on paikkakuntia, joissa toimintaa on hyvin vähän tai ei lainkaan. – Olen aika reipas itse kysymään, ja esimerkiksi ministerimme ovat helposti lähestyttäviä, joten tarvittaessa uskaltaa kysyä jopa heiltä suoraan asioita, Hanna Jokinen sanoo. Mutta nyt ei edes tiedä, minkälainen kokoonpano puoluehallituksessa milloinkin on ja mikä on kenenkin kontribuutio, hän perustelee. Lisäksi suuri yleisö kokee meidät teollisuusvastaiseksi, eli sotkeudumme lillukanvarsiin ja meillä hämärtyy se iso kuva, jonka pitäisi olla työ ja toimeentulo, tasa-arvo, yhdenvertainen kohtelu ja heikommista huolehtiminen, Tommi Sauvolainen toteaa. TausTaT 16 | KU 29 /2 02 1 ”Pitäävainhyväksyäse,että vahvastivasemmistolaisia ihmisiäeiolekuintämän verran”. – Valtuuston olisi hyvä tietää tarkemmin, mitä puoluehallituksessa tapahtuu. – Syy on liiallinen performatiivinen radikalismi ja toisaalta muuten kyvyttömyys erottautua vihreistä ja demareista tavalla, joka saisi ihmisen äänestämään meitä. – Tietoa on saatavilla erityisesti silloin, kun sitä pyytää, Noora Tapio sanoo. Jorma Rand on tyytyväinen, mutta kehottaa huomaamaan, että kunnat ovat erilaisia taloudellisesti ja niiden päätöksentekotavat erilaisia. uusia jäseniä Hyvää on se, että puolueeseen on liittynyt ennätysmäärä uusia jäseniä. Olemme kyllä kovia tekemään työtä, ja sillä välin kun muut räksyttävät välillä räksyttämisen ilostakin, vasemmisto käyttää aikaa oikeiden asioiden hoitoon. Puoluevaltuusto tarvitsee poliittisesta tilanteesta muutakin tietoa kuin sitä, joka on jo mediassa, Antero Eerola hämmästelee. Ei tarvitse rähjätä vaan osoittaa se, että saamme asioita aikaan aidosti, Olli Kohonen uskoo. Toinen ongelma on myös se, että ihmiset eivät aina näe sitä, mitä eroa on vasemmistoliitolla ja vihreillä, tai vasemmistoliitolla ja demareilla
Puoluesihteerin rooli on muuttunut viime vuosina, ja rooli on yhä enemmän toimia organisaation johtajana eikä niinkään puoluepoliittisena toimijana. Viestinnässä moni näkee kehittämisen varaa. Vain silloin muut voivat innostua mukaan. Kun puoluevaltuusto valitsee puoluesihteerin, vähenee riski siihen, että puoluesihteeri valitaan sen perusteella, kenellä on suosituimmat tukijat ja paras retoriikka, Noora Tapio Pirkanmaalta analysoi. – On olennaista, että puheenjohtajisto nauttii puoluekokouksen ja puolueen jäsenistön luottamusta. Hän kehottaa tuomaan enemmän esiin omia tavoitteita myös hallituksessa. – Puoluesihteeri on koko jäsenistöllä töissä, ja mahdollisimman laaja valitsijajoukko antaisi paremman selkänojan hänen toiminnalleen. toisaalta Kyllä, toisaalta ei Seitsemän valtuutettua arvioi olevan liian aikaista sanoa, toimiiko ratkaisu. – Vasemmistoliiton tulisi puhua enemmän selkokielellä. – Tehtävän sisältö edellyttää, että valitsijajoukko kykenee käymään avointa, vertailevaa ja kriittistäkin keskustelua hakijoiden osaamisesta, mikä ei ole aivan mahdollista puoluekokouksessa. – Koronakriisi on lisännyt ymmärrystä valtiokeskeisen ohjauksen välttämättömyydestä ja toimintamalleista. – Puolueen tulee olla aito kansanliike, jossa ihmiset saavat olla tekemässä yhteiskunnallista muutosta. l teen heikkenemisellä ja aktiivien määrän laskulla on oma osansa, puoluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja Hanna Rokkanen toteaa. Tämä ei ole yksilösuoritus, vaan parempaa yhteiskuntaa rakennetaan yhdessä, Marika Väisänen sanoo. – Kun puolue on näkymätön, kannatuskin laskee. On ihan järkevää, että puoluekokous valitsee puoluesihteerin, mikäli hän on se taho, joka varmistaa työkseen, että kentän ääni välittyy puolueorganisaatiossa. Sen arvioidaan kaventavan jäsendemokratiaa. Antero Eerola muistuttaa siitä, että vasemmistoliiton kannatus nousee aina silloin, kun puolue on esillä. – Pitää pitää niin mielenkiintoista keskustelua ja hyvää menoa yllä, että itse viihdymme, innostumme ja jaksamme. Puoluevaltuuston valitessa puoluesihteerin on vaara ajautua tilanteeseen, jossa puoluesihteeri palvelee ennemmin puolue-eliittiä kuin koko jäsenistöä, Vesa Plath Savo-Karjalasta sanoo. Vaikka olemmekin nyt hallituksessa, tulisi meidän olla tavallaan vallanpitäjiä – eli meitä – vastaan.– Vasemmiston mielletään olevan yrittäjävastainen puolue, Heini Liimatainen sanoo. – Muuten uhkana on jääminen muiden puolueiden jalkoihin. Pitää usKoa itseensä Kaisa Korhonen painottaa sitä, että pitää itse uskoa asiaansa, toisiinsa ja itseensä. l. – Valtuusto on oikea taho tekemään valinnan, jotta politiikan ulkopuoliset ominaisuudet voidaan myös huomioida, Heini Liimatainen, Uusimaa, toteaa. Kaventaa demoKratiaa Kahdeksan valtuutettua pitää päätöstä huonona. – Voin elää päätöksen kanssa, mutta suuremmalla äänestäjäpohjalla käydyt henkilövaalit kyllä elävöittävät mitä tahansa järjestöä, Mike Pohjola, Helsinki, toteaa. Puoluehallitus olisi ollut liian pieni toimija tässä asiassa, huomauttaa Heidi Haataja, Pohjois-Pohjanmaa. K ansan UUtisten kyselyyn vastanneista vasemmistoliiton puoluevaltuutetuista 16 pitää selkeästi hyvänä viime puoluekokouksen päätöstä siitä, että jatkossa puoluevaltuusto valitsee puoluesihteerin. Pitää olla hauskoja ja hyväntahtoisia, lisäksi aitoja ja armollisia ja huumorintajuisia. – Meidän tulee vahvistaa sanomamme arkista aspektia ja uskaltaa myös olla hiukan enemmän tunteisiin vetoavia populisteja. Puoluesihteerin kohdalla tämä side on heikompi, ja on tärkeämpää, että puoluesihteeri toimii tehokkaana organisaattorina ja toimeenpanijana, Helsingin piiriä edustava Eliel Kilpelä arvioi. Samalla linjalla on Mira-Veera Auer, Helsinki – Se, onko järkevää, että puoluesihteerin valitsee jatkossa puoluevaltuusto, riippuu siitä, minkälainen rooli puoluesihteerillä on. Mikäli puoluesihteerin työ on olla lähinnä puoluetoimiston esihenkilö, puoluekokous ei ole oikea paikka valinnalle, hän toteaa. Puolueen moninaisuus tulisi tuoda esille, Uudenmaan Chau Nguyen sanoo. TausTaT KU 29 /2 02 1 | 17 Puoluesihteerin valitsee jatkossa Puoluevaltuusto – oliko Päätös oikea. Aaro Granroth Lapista perää jämerämpää rauhan ja työn puolustamista näennäisvihreyden tilalle. – Uskon, että vasemmistoliitto nähdään edelleen erittäin idealistisena puolueena, jonka kannattamista pidetään isona asiana, Roy Pietilä sanoo. – Puoluevaltuusto on riittävän laaja elin valitsemaan puoluesihteeriä. Politiikan tulee olla tavalla tai toisella palkitsevaa. Toisaalta vallan ei tulisi keskittyä liikaa liian pienelle ryhmälle, vaan puoluekokouksella tulee yhä olla merkittävä rooli, Helsingin Marika Väisänen pohtii. – Viestinnässä olemme monesti vähän jäljessä, kun reagoimme muiden puolueiden tekemisiin sen sijaan, että toisimme omat kantamme ja ehdotuksemme selkeästi ja sinnikkäästi esiin, Lapin Anni Ahlakorpi pohtii. Meidän pitää olla aloitteellisia, perusteellisia ja loputtoman sinnikkäitä. Sen perusteella voisi ajatella, että vasemmistoliitto voidaan tulevaisuudessa nähdä hyvinkin varteenotettavana vaihtoehtona, kun yleinen mielipide etsii uutta valtionhoitajapuoluetta. – Meidän asialinjallamme ja tosiasioihin perustamisellamme ei ole tilaa tässä totuuden jälkeisessä ajassa, ja ainakin minulle on mahdoton tehdä politiikkaa valehdellen. Antti Knuuttila näkee kuitenkin toivoa. – Aika näyttää. Olla tosissaan, muttei tosikkoja. Vasemmistoliitto on muutosvoima, ei valtionhoitajapuolue. – Puoluevaltuusto voisi vielä delegoida valinnan puoluehallitukselle, Tatu Ahponen, Pirkanmaa, ehdottaa
Elinympäristöjen tuhoutumisen, ilmastonmuutoksen, saastumisen ja tautien ohella tehomaatalous on osasyyllinen. Muutosta edisti Lymberyn mukaan Marshallapu, joka oli tarkoitettu Euroopan jälleenrakentamiseen. Maatalouteen alettiin syytää veronmaksajien tukiaisia. Viljelijät vastasivat alhaisiin hintoihin tuottamalla entistäkin enemmän. Yli puolet kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta joko pilaantuu, viedään kaatopaikalle tai syötetään tuotantoeläimille. Jokainen luku lähtee liikkeelle yhdestä eläinlajista. Esimerkiksi biisonien kohtalo kertoo siitä, miten tehomaatalous syntyi. Maatalouden levittäytyessä metsiin ja muille luonnonalueille eläimet joutuvat yhä ahtaammalle. Yhtä yleisesti ei ehkä tiedetä sitä, että öljyYli puolet kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta joko pilaantuu, viedään kaatopaikalle tai syötetään tuotantoeläimille. Puolassa kehitys tapahtui nopeasti. Teollinen kalastus vie kalat pingviinien suista, ja suuri osa menee halvaksi rehuksi tehotuotetuille eläimille. Kun biisonit ja naudat olivat kadonneet ja viljeltiin yhä enemmän vain yhtä kasvilajia, maaperä köyhtyi. Yhdysvaltain tasankojen valtavat biisonilaumat ajettiin 1800-luvun lopulla sukupuuton partaalle vain reilussa kymmenessä vuodessa. EU:n maataloustuet kannustavat tehotuotantoon ja ajavat pienviljelijöitä pois markkinoilta. Se oli niin edullista, että sitä alettiin syöttää nautakarjalle. Kuollut vyöhyke on merialue, josta on hävinnyt lähes kaikki happi. Biisonien laidunmaat rehumaissin pelloiksi Lymberyn kirjassa on niin paljon faktaja numeroaineistoa, että siitä tulisi helposti raskaslukuinen. Mikä on romahduttanut afrikanpingviinien kannan. Liiallinen nitraatti huuhtoutuu jokiin ja sitä kautta Meksikonlahteen. Yhdysvaltalaisessa tehokanalassa linnulla on A4arkin kokoinen tila. Tehomaataloudesta on tullut järjestelmä, joka ei enää keskity ihmisten ruokkimiseen vaan tuotannon kasvattamiseen riippumatta siitä, kulutetaanko ylimääräinen ruoka vai ei. KirjaT Al l Ov er Pr es s/ TA nn en M AU ry. Niiden tilalle tuotiin aluksi vapaasti laiduntavaa karjaa, mutta myöhemmin naudat suljettiin ruokinta-aitauksiin ja preeriaa alettiin kyntää pelloiksi. Meksikonlahden tuhot aiheuttaa lisääntynyt ravinteiden määrä, mikä on johtanut voimakkaisiin kasviplanktonkukintoihin. Ennätyksellinen tuotanto johti ylitarjontaan, joka romahdutti hinnat. Maailman mitassa rehuksi käytetystä kalasta riittäisi ruokaa miljardille ihmiselle. Plankton lisääntyy ja sitä kuolee niin paljon, että sen hajoaminen kuluttaa merestä lähes kaiken hapen. Lymbery perustelee valintaansa arviolla, jonka mukaan noin kaksi kolmasosaa luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kadosta selittyy ruoantuotannolla. TausTaT 18 | KU 29 /2 02 1 Tehomaatalous luontokadon syynä palmutuotteita käytetään elintarvikkeiden ohella tuotantoeläinten ruokinnassa. Haitallisten ravinteiden alkulähdettä on etsittävä kaukaa sisämaasta, Yhdysvaltain Keskilännen valtavilta maissinja soijanviljelyalueilta, joissa maaperään päätyy lannan ja lannoitteiden mukana suuria määriä typpeä. Viljan korkea hinta rohkaisi ensimmäisen maail mansodan jälkeen viljelijöitä muuttamaan yhä enemmän luonnonnurmea pelloiksi. Tämän hän välttää sillä, että tekstiin lomittuvat hänen omakohtaiset kokemuksensa ja havaintonsa eri puolilta maailmaa. Lähempänä omaa aikaamme toimii esimerkkinä Puola, joka liittyi EU:n jäseneksi vuonna 2004. Suuri osa tehotuotetuista viljelykasveista menee tuotantoeläinten rehuksi. teksti Arto Huovinen M e ks ikonl a hde ll a on maailman toisek si laajin merten kuollut vyöhyke (huonompi tilanne on vain Itämerellä). Hän osoittaa runsaalla aineistolla, miten tehomaataloudesta voi hakea syyllistä lukuisiin luontokadon ilmiöihin. Kirjassa ei juurikaan käsitellä muita biodiversiteetin heikkenemisen syitä. Tämä ongelma ratkaistiin väkilannoitteilla. Suuren laman aikana, vuonna 1933, säädettiin maatalouslaki, jossa hallitus lupasi ostaa ylimääräistä viljaa varastoon. Jo vuoLuonnonvaraiset eläimet ja kasvit joutuvat yhä ahtaammalle, koska tehomaatalous valtaa tilaa. tehomaatalous ja afrikanpingviinien romahdus Meksikonlahti on yksi Philip Lymberyn Dead zone -kirjan esimerkeistä. Suuri osa maissista ja soijasta ei mene ihmisravinnoksi, vaan eläinten rehuksi. Palmuöljyn osuus Indonesian sademetsien tuhossa ja orankien ahdingossa tunnetaan jo yleisesti. Tehomaatalous aiheuttaa suunnattomia kärsimyksiä tuotantoeläimille. tehomaatalous levisi YhdYsvalloista eurooppaan Toisen maailmansodan jälkeen tehomaatalous levisi Yhdysvalloista Eurooppaan. Tuotetusta viljasta suuri osa päätyy tehotuotantotilojen eläimille. Tukiaisilla tuotettiin halpaa maissia. Suuri osa niistä ei koskaan näe päivänvaloa vaan viettää elämänsä tiloissa, joissa ei edes mahdu juuri liikkumaan. Se levitti amerikkalaisen maatalouden menetelmiä Länsi-Eurooppaan
Johanna Koskinen. Mutta ainakin lihaa pitäisi syödä vähemmän ja se pitäisi tuottaa toisella tavalla. Dead Zone -kirjan numerotiedot eivät ole aivan tuoreita, koska englanninkielinen alkuteos ilmestyi jo vuonna 2017. Lihaa olisi vähemmän, mutta se olisi laadultaan parempaa. Ruokaa olisi taRpeeksi, jos sitä ei tuhlattaisi Nykyään tehotuotanto on leviämässä kehitysmaihin. Samaan aikaan maatalouskemikaalien käyttö kasvoi jyrkästi. l PhiliP lymbery: Dead zone – mihin villi luonto katosi. Sitten soijantuotanto alkoi vallata laidunmaita, joilta metsät oli jo hävitetty. Noin kaksi kolmasosaa viljelykasvin potentiaalisesta ravintoarvosta katoaa, kun se muunnetaan Halpaa maissia alettiin syöttää nautakarjalle.. EU-maihin tuotavan soijan kasvattamiseen tarvitaan Brasiliassa peltoala, joka vastaa Kreikan pinta-alaa. Tämä ei kuitenkaan poista Lymberyn perustelujen voimaa. Tämän seurauksena laidunmaita raivataan yhä syvemmälle Amazonin alueelle. Into 2021. Suom. 384 sivua. Lymbery ei vaadi, että lihan ja muiden eläintuotteiden syönti pitäisi lopettaa kokonaan. Suurin osa Brasilian soijasta käytetään eläinten rehuksi. Lymberyltä on aiemmin suomennettu kirja Farmageddon – halvan lihan todellinen hinta (Into 2018). Toinen asia on, että ruoka ei jakaudu tasaisesti. Lymbery kannattaa paluuta monokulttuurista sekatiloihin, joilla tuotantoeläimet voivat laiduntaa vapaasti. Nykyään Brasilia on tehomaatalouden jättiläinen. sina 2007–2010 maatiloista hävisi kolmasosa. Sitä riittäisi vielä useita miljardeja suuremmallekin väestölle. Sitä syövät myös Euroopan tehotuotantotiloilla kasvavat eläimet. TausTaT KU 29 /2 02 1 | 19 eläinten kautta lihaksi, maidoksi ja muniksi. Pääongelma on se, että niin suuri osa ravintokasvien tuotannosta menee eläinten rehuksi. Karjaa voisi kasvattaa viljelyyn sopimattomilla mailla, jolloin ihmisravinnoksi soveltumaton nurmi muuntuisi eläimissä ihmisravinnoksi. Sitä perustellaan ruokaturvalla. Lymberyn mukaan maailmassa ei ole ruokakriisiä, vaan ruokaa tuotetaan enemmän kuin tarpeeksi. Siellä sademetsiä raivattiin aluksi laidunmaiksi. Koko maailman mitassa tuotantoeläimille syötettävien kasvien viljelyyn käytetään peltoala, joka vastaa puolta Yhdysvaltain ja koko EU:n pinta-alasta
TausTaT 20 | KU 29 /2 02 1 ”Trump voitti, pelastakaa Amerikka”, lukee lakanassa, jonka Trumpin kannattajat levittivät baseball-ottelun katsomossa New Yorkin Yankee-stadionilla toukokuussa.
Yli sata tunnettua amerikkalaista politiikan tutkijaa julkaisi kesäkuussa huolestuneen avoimen kirjeen. Trump itse ja hänen tukijansa jatkoivat koko kevään vilppiväitteiden esittämistä. Kaikki keinot ovat heille sallittuja vihollisen lyömiseksi, mukaan luettuna äänestämisen tahallinen vaikeuttaminen ja jopa väkivalta. Senaatti vapautti republikaanien äänillä TrumAl l Ov er Pr es s/ JA sO n sz en es. näinkö kuolevat demokratiat. Tammikuun 6. Valhetta vastustavia republikaaneja alettiin savustaa tehtävistään sekä kongressissa että osavaltiotasolla. Yhdessä nämä aloitteet ovat muuttamassa useat osavaltiot sellaisiksi poliittisiksi järjestelmiksi, joiden ei voi enää katsoa täyttävän vapaiden ja rehellisten vaalien minimiehtoja. marraskuun vaaleista vaalivilppiväitteisiin Kerrataanpa hieman runsaan kahdeksan viime kuukauden tapahtumia. Trump hävisi vaalit selvästi, mutta kieltäytyi hyväksymästä tulosta. Takana on sekä rakenteellisia tekijöitä että käytännön syitä, kuten rahan suuri vaikutusvalta vaaleissa. Vain muutama tunti valtausyrityksen päättymisen jälkeen 147 senaatin ja edustajainhuoneen republikaania eli reilusti yli puolet heistä äänesti vaalituloksen hyväksymistä vastaan. Demokratian ydin on silti ollut olemassa: vallanpitäjiä on mahdollista vaihtaa vaaleissa, ja vaalitulos hyväksytään eli järjestelmää pidetään legitiiminä. Heille kyse ei ole vain politiikan sisällöstä, vaan jokainen ulkopuolinen on suorastaan vihollinen. Kymmenissä republikaanien johtamissa osavaltioissa on ryhdytty säätämään lakeja, joilla vaikeutetaan äänioikeuden käyttämistä. Allekirjoittajat toteavat, että jokaisella kansalaisella pitää olla yhtäläinen äänioikeus, jonka käyttämistä ei saa estää. Huolestuneiden politiikantutkijoiden kirje Edellä kuvattuja tapahtumia voi tuskin pitää merkkeinä ainakaan terveestä demokratiasta. päivän valtausyrityksen lietsomisesta. Yksi edustaja sanoi myöhemmin, että useat republikaanit äänestivät näin, koska he pelkäsivät perheidensä turvallisuuden puolesta. teksti Arto Huovinen Y hdYsvaltain demokratiassa on aina ollut suuret puutteensa. Republikaanit torjuivat kongressissa esityksen tutkimuskomission perustamisesta selvittämään kongressin valtausyritystä. Näin ollen koko demokratiamme on vaarassa”, kirjoittivat tutkijat. Hän ryhtyi tukijoineen levittämään perusteettomia salaliittoteorioita vaalivilpistä. Kirjan mukaan suurin uhka demokratialle eivät ole Yhdysvaltain demokratia on oikeasti vaarassa Trumpilaiset eivät ole hävinneet mihinkään. Donald Trumpin presidenttikausi horjutti uskoa järjestelmään. Steven Levitsky ja Daniel Ziblatt julkaisivat vuonna 2018 paljon keskustelua herättäneen kirjan How Democracies Die, joka varoitti autoritaarisuuden uhkaavan monia demokratioita. Nyt monet pelkäävät, ettei se ollutkaan poikkeama, vaan tulossa voi olla vielä pahempaa. ”Erityisesti olemme seuranneet syvästi huolestuneina sitä, miten republikaanien johtamat osavaltioiden lainsäädäntöelimet ovat viime kuukausina ehdottaneet tai toteuttaneet toimia, joita pidämme radikaaleina muutoksina vaalien ydinprosesseissa, vastauksena todistamattomiin ja tarkoituksellisesti haitallisiin väitteisiin varastetuista vaaleista. Ja ”kun puolue häviää vaalit, on puolueen, sen ehdokkaiden ja kannattajien oltava valmiita hyväksymään tappio ja tunnustamaan tuloksen legitiimisyys”. päivänä Trumpin kannattajat tunkeutuivat kongressiin eli yrittivät tehdä kapinan estääkseen vaalituloksen vahvistamisen. TausTaT KU 29 /2 02 1 | 21 pin virkarikossyytteestä tammikuun 6
Disinformaatio ja salaliittoteoriat ovat paljon syvemmällä tasolla kuin Trumpin valintavuonna 2016. Valkoisen evankelikaalisen oikeiston piirissä ovat yleisiä myös apokalyptiset visiot, jotka viime vuosina on kytketty Trumpiin. Erityisesti taipumusta uskoa QAnoniin lisää kuuluminen valkoisiin evankelikaalisiin protestantteihin, espanjankielisiin protestantteihin tai mormoneihin. Guardianin haastattelussa Ziblatt sanoi, ettei kyse ole yhdestä henkilöstä vaan laajemmista rakenteellisista tekijöistä. He nostivat Unkarin Viktor Orbánin, Turkin Recep Tayyip Erdo?anin ja Venezuelan Hugo Chávezin esimerkeiksi vähitellen tapahtuneista muutoksista. Kaikki näyttää pitkään jatkuvan normaalisti, mutta valta keskittyy niin, että sen haltijoita on yhä vaikeampi saada syrjään. Republikaaneista 28 prosenttia uskoo, että ”pian on tulossa myrsky, joka pyyhkäisee eliitit vallasta ja palauttaa oikeutetut johtajat”. Hänen mukaansa republikaanit ovat huomanneet, etteivät äänestäjät rankaise tällai sista hankkeista, vaan päinvastoin palkitsevat. Myös Ziblatt pitää huolestuttavimpana osavaltioissa tapahtuvaa pyrkimystä vaalisääntöjen muuttamiseen. Fox-kanavan ja sitäkin jyrkempien oikeistomedioiden seuraaminen lisää tilastollisesti alttiutta uskoa QAnonin väitteitä. Trumpin kannattajia helmikuussa Floridan Orlandossa pidetyn konservatiivikokouksen aikana.. Monet uskovat Qanonin salaliittoteorioihin Toukokuun lopulla julkaistiin hätkähdyttävä kyselytutkimus, jonka mukaan 15 prosenttia amerikAl l Ov er Pr es s kalaisista uskoo QAnonin salaliittoteorian perusväitteen siitä, että Yhdysvaltain hallitusta, mediaa ja talouselämää hallitsevat saatanaa palvovat pedofiilit, jotka pyörittävät maailmanlaajuista lapsikaupparinkiä. QAnoniin uskovia on siis enemmän kuin monen perinteisen uskontokunnan jäseniä. He katsovat kuuluvansa Jumalan valittuun kansaan, joka pelastuu jumalallisen suunnitelman mukaan pikapuoliin tulossa olevassa maailmanlopussa. Trumpilaiset pyrkivät osavaltioissa syrjäyttämään niitä vaaleista vastaavia valtiosihteereitä, jotka eivät suostuneet kumoamaan vaalitulosta. Republikaaneista demokraatteihin siirtynyt politiikan kommentoija Kurt Bardella sanoi Guardianin haastattelussa, että ”republikaanipuolueen linja on nyt sataprosenttisesti demokratian vastainen”. vieraat armeijat tai väkivaltaiset kumoukset, vaan vaaliuurnilla pienin askelin tapahtuva rapautuminen. Niinpä se on tuplannut ponnistelunsa tukeakseen wannabeautokraattia ja tekee kaikkensa horjuttaakseen demokratian suojamekanismeja”. ”Miten olisimme voineet vakavissamme ottaa huomioon, että Yhdysvalloissa olisi presidentti, joka on valmis päästämään kapinan valloilleen varastaakseen vaalit, jotka hän selvästi hävisi – ja vielä sen jälkeenkin säilyttäisi puolueensa tuen”, sanoi Ziblatt. Republikaaneista näin uskoo peräti 23 prosenttia. Trump sai lisäksi nimitettyä vetoomustuomioistuimiin lukuisia kovan linjan oikeistolaisia, jotka voivat tulkita vaalilakeja republikaanien eduksi. TausTaT 22 | KU 29 /2 02 1 Vapaiden ja rehellisten vaalien minimiehdot ovat uhattuina. Vastakkainasettelu muihin ihmisiin on jyrkkä. Samoin 28 prosenttia republikaaneista katsoo asioiden olevan niin pahasti pielessä, että ”todelliset patriootit saattavat joutua turvautumaan väkivaltaan pelastaakseen maansa”. Puolue tietää Bardellan mukaan, ettei ”se voi tasakentällisillä pelattaessa voittaa. Ne eivät tietenkään ole erillisiä, vaan voi yhtä aikaa olla molempia. Ziblatt sanoi The New Yorkerissa toukokuussa julkaistussa haastattelussa, että poliittinen ilmasto on Yhdysvalloissa nyt paljon huolestuttavampi kuin mitä he osasivat kirjassaan ennakoida, vaikka silloin oli jo toinen vuosi Trumpin kautta menossa
Republikaanit saattavat ottaa vallan laillisesti; he saattavat voittaa vaikeuttamalla äänestämistä; tai republikaanien lainsäätäjät saattavat yksinkertaisesti kieltäytyä hyväksymästä demokraattien valitsijamiesääniä ja julistaa Donald Trumpin tai hänen seuraajansa voittajaksi.” l perusongelma ei hulluus vaan urapoliitikot Talousnobelisti Paul Krugman kirjoitti äskettäin New York Timesissa, että huomion keskittyminen järjettömyyksiin voi haitata sen ymmärtämistä, miten tästä tuli mahdollista. Erimielisyys ei koske enää vain politiikan sisältöä vaan jopa poliittisten vastustajien olemassaolon oikeutta. Robert Reich kirjoitti kesäkuussa, että republikaanien gallupkannatus on selvästi vähentynyt marraskuun jälkeen, mutta ”ne jotka ovat pysyneet puolueessa, ovat vihaisempia, ideologisempia, enemmän totuuden kieltäviä ja rasistisempia kuin heitä edeltävät republikaanit”. Lojaalisuus on palkittu varmoilla paikoilla republikaanien hallitsemissa vaalipiireissä. Tämä ei ole liioittelua; tämä on ilmiselvää jokaiselle politiikkaa seuraavalle. ”Demokraattinen kokeilu voi olla lähellä loppua” Nyt on tultu tilanteeseen, jossa uhkana ei ole pelkästään valtion verotulojen menetys vaan fyysinen väkivalta. Annetaan viimeinen sana vielä Krugmanille: Yhdysvaltain ”demokraattinen kokeilu saattaa olla lähellä loppua. Likainen peli ja esimerkiksi gerrymandering (vaalipiirien rajojen vetäminen omalle puolueelle edullisiksi) tunnetaan jo 1800-luvulta, ja molem. Barack Obaman voitto vuoden 2008 presidentinvaaleissa oli monelle valkoiselle oikeistolaiselle isku vallitseville arvoille. ”Pelkuruus, ei hulluus”, voi Krugman in mukaan tuhota Yhdysvaltain demokratian. Vaikka jopa yli puolet republikaanien äänestäjistä todella uskoo väitteet varastetuista vaaleista, ei suurin osa kongressin republikaaneista niihin oikeasti usko. Mannin ja Ornsteinin mukaan republikaanien keskilinja oli siirtynyt selvästi oikealle. Salaliittoteorioita ja valkoista raivoa on ollut ennenkin. Trumpin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana toiminut Michael Flynn sanoi äskettäin (vaikka kiisti sen myöhemmin), että Yhdysvalloissa ”pitäisi tapahtua” Myanmarin tyylinen sotilaskaappaus. TausTaT KU 29 /2 02 1 | 23 Republikaanien urapoliitikot myötäilevät trumpilaisia. Aikoinaan demokraatit olivat rotuerottelun puolue, ja etelän demokraatit olivat sitä vielä 1960-luvulla. Vähitellen asetelmat kääntyivät. republikaanien keskilinja siirtynyt yhä oikeammalle Missä vaiheessa republikaanipuolueesta tuli uhka demokratialle. ”Perusongelma ei ole niinkään hulluus, vaan urapoliitikot”, kirjoitti Krugman. Puolue on ”ideologisesti äärimmäinen; halveksuu kompromisseja; sitä ei liikuta tavanomainen käsitys faktoista, todisteista ja tieteestä; eikä se pidä poliittista oppositiota legitiiminä”. Rivistä lipeämisestä rangaistaan. Kolme vuotta aikaisemmin oli saanut alkunsa Teekutsuliike, joka vaati veronalennuksia ja vastusti julkista terveydenhuoltoa. Ehkä yksi käännekohta oli silloisen edustajainhuoneen puhemiehen Newt Gingrichin ja republikaanien päästrategin Karl Roven häikäilemätön, hyväksyttävyyden rajoja rikkonut toiminta 1990-luvulla. mat pääpuolueet ovat syyllistyneet niihin. Monet ovat nyt nostaneet esiin Thomas Mannin ja Norman Ornsteinin mielipidekirjoituksen Washing ton Postissa keväällä 2012. Poikkeuksellista on nyt se, että republikaanien eliitti on syöttänyt vaalivalheita ylhäältä päin, ja hyvin harva merkittävä republikaani on asettunut vastaan
Se laitettiin ainakin osin hyllylle koronasulkujen ajaksi, kun poliisit valvoivat käyttäytymistä. Joku muu kontrolloi lopputulosta. Tai sitä voi ajatella talouspolitiikan ajanjaksona, joka alkoi löyhästi 1970-luvun lopusta. Financial Times ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat vuosia vaatineet kapitalismin uudistamista ja rikkaiden verottamista. Siksi hän on täydessä Mikä vaivaa uusliberalismia. Kongressille pitämässään puheessa Biden ilmoitti panostavansa infrastruktuuriin ja laajentavansa julkisia palveluita. Entä uusliberaali vapaudella ja kilpailuttamisella hallinnointi. Pandemian ulkopuolella sille on kuitenkin vaikeampi nähdä haastajaa kuin uusliberalismin muille muodoille. Toisenlaisessa yhteiskunnassa puhuttaisiin yksikön taloustaitojen sijaan ehkä toimeentulon takaamisesta kaikille. TeksTi Pontus Purokuru EssEE ”. Uusliberalismilla voidaan tarkoittaa myös liberaalin hallinnan muotoa, jossa ihmisiä hallitaan vapaudella ja mahdollisuuksilla. Lopullinen valta on tuotantoyhtiöllä. Osallistujat painostetaan allekirjoittamaan rajoittavia sopimuksia. TausTaT 24 | KU 29 /2 02 1 T rickle-down-talouspolitiikka ei ole koskaan toiminut. Peli perustuu nöyryytyksiin. Pandemian myötä osa maista on alkanut säädellä ulkomaisia sijoituksia. Kolme uusliberalismia Uusliberalismia voi tarkastella aatteellisena liikkeenä, jonka juuret ulottuvat vähintään toisen maailmansodan tienoille. Talouspolitiikassa soitellaan muutoksen torvia. Onko vuosikymmeniä parjattu uusliberalismi viimeinkin kuolemassa. Jos siis uusliberalismi julistetaan päättyneeksi, mitä uusliberalismin kolmesta muodosta tarkoitetaan: aatetta, talouspolitiikkaa vai hallintaa. Talouskuri on laajasti todettu epäonnistuneeksi. Käydään kiivaita keskusteluja yritysten tehtävistä ja valtion roolista rahapolitiikassa. Siksi työvoimaa on kontrolloitu muokkaamalla elämän ympäristöjä ja säätelemällä pääsyä rahatuloon. Uusliberaali hallinta on ollut sisäisen yrittäjyyden opettamista, asuntopolitiikkaa, sosiaaliturvan uudistamista ja ihmisten ohjaamista kilpailemaan yhä uusilla markkinoilla. Pudotuspeliin laitetaan elämä, ruumis ja tunteet. Varakkaimpien veroja nostetaan. Tosi-tv-tuotanto on malli uusliberaalista kilpailusta. Suurimuotoinen elvytys tai muut valtioiden väliintulot eivät sinänsä ole uusliberalismin vastaisia, mutta ainakin tiukimman uusliberaalin talouspolitiikan kohtalo on auki. On aika kasvattaa taloutta alhaalta ylös ja keskeltä ulos.” Näin twiittasi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vapun alla. Talouspolitiikassa kiistellään julkisen talouden koosta, investoinneista ja palveluista. Paholaisesta nimittäin eivät tee pahaa hänen tekonsa vaan vapautensa. Ajatuksena on, että esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen lisääntyminen liittyisi yksilöiden puutteellisiin taitoihin, eikä työpaikkojen puutteeseen, perusturvan matalaan tasoon, hyvään elämään vaaditun kulutustason nousuun ja muihin järjestelmätason ongelmiin. Toinen esimerkki on vaatimus opettaa ihmisille ”taloustaitoja”, kuten sijoittamista ja oman työmarkkina-arvon laskelmointia. Käynnissä on historiallisen mittakaavan talouselvytys. Uusliberalismi ei välttämättä ole silti menossa mihinkään, koska se ei ole ensisijaisesti aate vaan käyttäytymisen hallintaa. Hän on demoni, joka valitsee pahuutensa vapaasti. Teologian tutkija Adam Kotsko kuvaa teoksessaan Neoliberalism’s Demons (2018), kuinka loistava keksintö paholainen oli kristilliselle kirkolle. Näyttämö vaikuttaa vapaalta, kulisseissa piilee käskysuhteita. Demoneita ja enKeleitä Aatteena uusliberalismi on kärsinyt selvän tappion. Biden ei ole ainoa talouspolitiikan suunnanmuuttaja. Keskiluokkaista työvoimaa on vaikea hallita suoraan, koska luovuus tai tunteet eivät synny käskemällä
Taloustiede, sosiaalipsykologia ja popularisoitu aivotiede ovat yhdistyneet neurotaloustieteeksi. Vapauden ja syyllistämisen kautta uusliberalismi on hallittavien väestönosien demonisoimisen tekniikka, Kotsko kirjoittaa. Se myi itsensä mahdollisuuksien magialla. Samaa voisi sanoa mediasta, jossa keskiluokkaiset käytösnormit löydetään kerta toisensa jälkeen ikään kuin suoraan aivoista tai biologiasta. Taustalla oli myös kiivas yhteiskunnallinen liikehdintä vanhaa teollista yhteiskuntaa vastaan ja sosiaalimenojen kasvu. Hyvinvoiva keskiluokka ja yhteiskunnan kaurakerma nauttivat uusista vimpaimista, robotti-imureista ja ruokalähettien palveluista samalla kun heidän mediansa todistelevat tilastoilla, että edistys edistyy. Pikemminkin he ovat laumaeläimiä, jotka etsivät välitöntä tyydytystä ja ovat tunteiden vietävissä. Kuinka pitkä matka neuroliberalismista on kasvontunnistuksella, profiloinnilla ja automatisoiduilla poliiseilla pyörivään kiinalaiseen valvontatalouteen. Kokonaisuutta yhdistää puute: ei ole uskottavaa näkemystä ekologisesti kestävästä tulevaisuudesta tai kaikkien jakamasta taloudellisesta turvasta, joka mahdollistaisi hyvän elämän. Koska ihmiset ovat lähempänä Homer Simpsonia kuin rationaalista toimijaa, neuroliberaalien mukaan kansalaisia on holhottava tuuppimalla heitä kohti oikeaa käytöstä. Neuroliberalismissa taas hyväksytään, että ihmiset eivät ole rationaalisia. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen aivotutkimusta on sovellettu politiikkaan ja yhteiskuntasuunnitteluun yhä enemmän. Uusliberaali viesti on kuulunut, että jokainen voi nousta kohti enkelin asemaa, jos tuottaa enemmän ja rasittaa yhteiskuntaa vähemmän. Siksi ihmisiä pitää suorastaan manipuloida, jotta heidän järkevä puolensa voidaan pelastaa irrationaaliselta puolelta. Kotskon mukaan uusliberalismi toimii vastaavasti suhteessa köyhiin ja työttömiin. Yhteiskunnan tasolla ”pahuus” eli ongelmat selitetään tiettyjen ihmisten, esimerkiksi vapaamatkustavien työttömien, vapailla valinnoilla. Entä millaisia vapautumisen haluja meillä on. Kun suhtautuu itseensä kuin tuotantovälineeseen ja keräilee erilaisia pääomia työkyvystä ja koulutuksesta osakesalkkuun, on askeleen lähempänä taivasta. Neuroliberalismia tutkinut Mona Mannevuo huomauttaa teoksessaan Ihmiskone töissä (2020), että hallinnan perusteluissa on palattu biologisointiin ja perimän korostamiseen tavalla, joka muistuttaa 1800-luvun lopusta. Aatehistorioitsija löytää uusliberalismin laajemman selityksen ajatusten voimasta: uusliberaalit ajattelijat ja ajatuspajat tekivät pitkään töitä aatteen levittämiseksi. Kun kriisi koetti, uusliberaalit ratkaisut olivat valmiina. Saammeko sen tilalle loputtomista vuokra-, velkaja käskysuhteista versovan uusfeodalismin. Sittenkin uuSfeodaLiSmi. Uusliberalismi ratsasti tällaisilla haluilla. Onko nyt liikkeellä aatteita, jotka näyttävät tietä uusliberalismin tuolle puolen. Varmalta näyttää lähinnä väestön jakautuminen. Samaan aikaan noin viidesosa ihmisistä jää jälkeen, sortuu mielenterveysongelmiin ja köyhyyteen. Perusteita erilaisille työttömien aktivointitoimille ja kansalaisten terveydellisille holhousmekanismeille löydetään neurotieteistä, kognition tutkimuksesta ja jopa aivokuvista. Kun jokainen ajatellaan vapaaksi ja vastuulliseksi, jokaista voidaan syyttää omasta epäonnistumisestaan. Välittömästi se oli reaktio 1970-luvun talouskriisiin, jossa hitaampi talouskasvu yhdistyi kasvavaan inflaatioon. Sitä voi kutsua neuroliberalismiksi. Loppuuko liberalismi kokonaan. Onko tällainen uusliberaali hallinta menossa johonkin. l Kirjoittaja on tietokirjailija ja esseisti.. LaumaeLäimiä on hoLhottava Aivotutkimuksesta ponnistava käytöksen hallinta on yksi uusliberalismin kehityssuunnista. TausTaT KU 29 /2 02 1 | 25 vastuussa pahuudestaan. niin kuoLee kuin Syntyy Uusliberalismin mahdollista mailleenmenoa voi tarkastella vielä katsomalla, kuinka uusliberalismi itse syntyi. Merkittävä osa silloisesta väestöstä myös halusi vapautta ja kulutuksen tuomaa nautintoa. Neuroliberaalit haluavat turvata yksilön itseltään, jotta yksilö käyttäytyisi mahdollisimman tehokkaasti, olisi hyvää työvoimaa eikä muodostuisi kustannuseräksi. Demonien lisäksi tarvitaan enkeleitä. Uusliberalismissa on vielä oletus ihmisestä järkevänä toimijana, joka laskelmoi elämänpolkuaan rationaalisesti (ja on jokaisen oma vika, jos ei laskelmoi). Näin paholaisesta tulee hyvä vihollinen ja kelpo syyllinen. Tuupintamekanismeihin kuuluvat esimerkiksi valinta-arkkitehtuurien ja ”hyvän kehien” suunnittelu, ajatushautomoiden toiminta, pehmeä paimenvalta ja jatkuva yhteiskuntapoliittinen kokeilukulttuuri. Edes hyvinvoivat liberaalit eivät pysty esittämään ratkaisua ilmastonmuutokseen ja ekologiseen massatuhoon. Näin ennustaa ainakin politiikan tutkija Jodi Dean. Sen piirissä on kehitetty näkemys, jonka mukaan kyseinen talouskriisi oli ”neurokriisi”, sillä asuntokupla johtuikin ahneudesta ja itsekurin puutteesta. Taloushistorioitsija voisi huomauttaa, että 1970-luvulla sattui valmistumaan maailmanlaajuinen logistiikkaja viestintäinfrastruktuuri, mikä mahdollisti tuotannon hajauttamisen ympäri maailman ja siten ammattiliittojen ohittamisen
Rapinoe toteaa kokeneensa julkisen kaapista astumisen velvollisuudekseen: jos on maineikas urheilija, ei kaapista tulla itsensä vaan toisten vuoksi. Huumeriippuvainen veli kannustaa siskoaan vankilasta, ja Trumpin valinta presidentiksi sähköistää myös perheen välit: isä siirtyy seuraamaan Fox Newsiä ja omaksumaan sellaisen maailmankuvan, johon vasemmistolaiset ja seksuaalivähemmistöön kuuluvat tyttäret – kyllä, myös Rapinoen kaksoissisko on lesbo – eivät kitkatta sovi. Hän koki aiemmin, ettei hänellä ollut oikeutta puhua esimerkiksi rasismista – se kun ei koskenut suoraan häntä, eikä hän siten kokenut tietävänsä asiasta tarpeeksi. ”Se oli valtava oivaltamisen hetki”, hän kirjoittaa. suuressa roolissa kirjassa on Rapinoen perhe, jonka kautta peilataan yhdysvaltalaisen yhteiskunnan kipukohtia. l Megan Rapinoe puhuu kirjassaan myös naisjalkapalloilun alisteisesta asemasta miesten urheiluun verrattuna. Kirjan lopuksi Rapinoe potkaiseekin pallon lukijoilleen ja kehottaa heitä tarttumaan toimeen – sillä avain todelliseen muutokseen on kaikissa meissä. Kielteisen palautteen määrä oli valtava, ja Rapinoe tulkitsee raivon nousseen siitä, että hänen koettiin ”pettäneen rotunsa”. Sopii erinomaisesti kuvaan, että jalkapallo jää kirjassa välillä jopa sivurooliin: Rapinoen merkitys jalkapalloikonina ei liitykään ensisijaisesti hänen toki kiistämättömiin ansioihinsa pelaajana, vaan siihen, miten hän on jo pitkään hyödyntänyt urheilun tuomaa näkyvyyttään tärkeiden asioiden ajamiseen. Jos ihmisellä on vain yksi elämä, miksei sitä käyttäisi tehdäkseen mahdollisimman paljon hyvää. Lesbous on luonnollisesti myös yksi teoksen avainteemoista. Kautta koko teoksen käy selvästi ilmi naisjalkapallon alisteinen asema miesten urheiluun verrattuna: naisten pääsarjaa on vaikea saada pysyväksi, peliolosuhteet eivät ole aina niitä parhaita ja palkkakiistat ovat jatkuvia. Hänet tunnetaan paitsi erinomaisesta peliälystään ja sinnikkyydestään kentällä, myös yhteiskunnallisesta aktivismistaan. Mutta kun uutiset poliisien ampumista mustista miehistä vain lisääntyivät, hän ei enää voinut olla hiljaa vaan alkoi opiskella asiaa sekä kirjojen että toisten ihmisten avulla. Rapinoen yhdessä Emma Brockesin kanssa työstämä elämäkerta Yksi elämä (WSOY 2021) ei olekaan aivan tavallinen futaribiografia: se on kasvutarina pikkukaupungin futistytöstä globaaliksi esikuvaksi, jonka ikonista tapaa tuulettaa maalia kädet sivuille ojennettuina matkivat lapset Suomenkin pihoilla. Toisaalta taas hän korostaa myös tekemiään aktiivisia valintoja voidakseen parantaa muiden ihmisten elämää. TausTaT 26 | KU 29 /2 02 1 Y hdysvaltalainen Megan Rapinoe lienee maailman tunnetuin naisjalkapalloilija. Palkkakysymykset nousevat framille etenkin 2019 MM-kisojen aikana, jolloin finaalin päätyttyä USA:n voittoon alkaa koko katsomo huutaa ”equal pay” (sama palkka). Jalkapallo TeksTi Elina Vainikainen kuva Lehtikuva/Sameer Al-Doumy Rapinoe toteaa kokeneensa julkisen kaapista astumisen velvollisuudekseen. Siinä lihallistui pelaajan kasvanut ymmärrys Yhdysvaltojen rasistisesta todellisuudesta. Rapinoe onkin paitsi urheilija ja viihdetaiteilija – näin hän itsensä mieltää – myös aktivisti. ”Tajusin, ettemme ole vapaita ennen kuin olemme kaikki vapaita; ettei kyse ollut siitä, että vastustaisi rodullista epäoikeudenmukaisuutta ikään kuin se olisi myös minun asiani, vaan sitä vastaan piti taistella, koska se todella oli myös minun taisteluni.” Teollaan Rapinoe paitsi asetti itsensä alttiiksi, myös tuli osoittaneeksi, miten herkkä rotukysymys edelleen Yhdysvalloissa on. Yhä edelleen joukkueurheilussa miesten homoseksuaalisuus on tabu, mutta naisille huomattavasti hyväksytympää. Hän asemoi itsensä osaksi sukupolvien mittaista aktivistien ketjua, jossa toisilta oppiminen on tärkeässä roolissa. Mitä useampi näin toimii, sitä moninaisemmaksi ja realistisemmaksi muodostuu kuva vähemmistöistä. Kirja etenee pääasiassa kronologisesti seuraten rinnakkain sekä Rapinoen urheilu-uraa että siviilielämää. Puhuta an kirjassa toki myös jalkapallosta. Ja voittojahan on sadellut, kirkkaimpina olympiakulta ja kaksi maailmanmestaruutta. Tietynlaiseksi käännekohdaksi muodostuukin Rapinoen polvistuminen kansallislaulun aikana sarjapelissä vuonna 2016. Kirjan nimen ”Yksi elämä” voi tulkita monella tavalla. ta istelu seksua a li vä hemmistö jen oikeuksien puolesta on herättänyt Rapinoen myös muiden sorrettujen ryhmien tilanteeseen. ”Voittamista ei päihitä mikään, paitsi se, että tietää voivansa tehdä voitolla jotain hyvää”, hän kirjassa kertoo. Rapinoelle itselleen asia vaikuttaa olleen alusta asti hyvin luonteva, ja hän pohtii älykkäästi omaa kaapistatuloaan valkoisena, länsimaisena naisena. Kädet levitettyinä Kohti taisteluita. Toisaalta Rapinoe hahmottaa poikkeuksellisen hyvin, ettei hänen vaikutustyönsä ole syntynyt tyhjästä
Sarkkinen otti sosiaalija terveysministerin tehtävät vastaan kesäkuun lopussa, kun vasemmistoliitto kierrätti tehtävää ennalta sovitun mukaisesti. – Ei voi muiden puolesta mennä linjaamaan asioista. – Kansanedustajana voi aika laajasti puhua ja ottaa kantaa. Nyt toisen kauden kansanedustajasta tuli sosiaalija terveysministeri. Politiikka KU 29 /2 02 1 | 27 03 politiikka Keskusteleva ministeri Hanna Sarkkinen haluaa laajan yhteiskunnallisen keskustelun yrittäjien sosiaaliturvasta. H anna Sarkkinen ehti noin kahden vuoden ajan valmistautua ministerin pestiin. Aino-Kaisa Pekonen toimi ministerinä hallituksen ensimmäiset kaksi vuotta, ja Sarkkinen sai hoidettavakseen loppukauden.. Ministerinä on sidottu hallituksen yhteiseen linjaan ja omaan ministerisalkkuunsa. TeksTi Jussi Virkkunen kuvaT Antti Yrjönen Hanna Sarkkinen nousi eduskuntaan vuonna 2015. Mitä mieltä itse on. Mitenhän siihen osaa asettua, Sarkkinen pohtii KU:lle. Se on erilainen asema. Siksi tunnelma ennen virkavalan vannomista oli rauhallinen, mutta yksi asia vasemmistoliiton kansanedustajaa mietitytti
– Ne voidaan nähdä askeleena kohti perustulon suuntaan menemistä. Sarkkinen nostaa esiin, että koronakriisin aikana yrittäjille on annettu väliaikaisesti oikeus työttömyyspäivärahaan. – Koronakriisi on näyttänyt meille entistä selHanna Sarkkinen istui ennen ministeripestiä eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnassa, joka vastasi sote-esityksen kirjoittamisesta.. Korona on läväyttänyt esiin myös yrittäjien sosiaaliturvan, ja siitä Sarkkinen haluaisi käynnistää laajemman yhteiskunnallisen keskustelun. Sosiaaliturvaan liittyen suurin erottava tekijä puolueiden välillä on vastikkeellisuus. Pienyrittäjien tUrva Kun puhutaan sosiaalija terveysministerin tehtävästä, ei koronaa voi jättää mainitsematta. – Meillä kannustetaan paljon nuoria yrittäjyyteen, ja samalla mikroyrittäjyys ja freelancerius yleistyy. Politiikka 28 | KU 29 /2 02 1 Ensimmäinen iso asia Sarkkisen työlistalla on perhevapaauudistuksen loppuun saattaminen. Puolueilla on omat näkemyksensä ja kantansa, millainen tulevaisuuden mallista pitäisi rakentaa. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat ainoita, jotka kannattavat vastikkeetonta perustuloa, mutta niidenkin mallit poikkeavat toisistaan. Se on iso keskustelu, joka pitäisi käydä, Sarkkinen pohtii. Siinä on aika paljon yhteistä pohjaa, vaikka lopullinen tavoite ei olekaan jaettu. Sarkkinen painottaa, että asiasta ei ole mainintaa hallitusohjelmassa. Sarkkinen haluaakin puhua uudistuksen isosta kuvasta. – Siihen (perustuloon) ei ole yhteistä näkemystä, mutta näissä väliaskelissa voisi olla. Hallituksen esitys tulee toivottavasti heti alkusyksystä, Sarkkinen sanoo. Pitäisikö tästä tehdä pysyvä käytäntö, ja mitä se tarkoittaisi vakuutusturvan ja järjestelmän kannalta. Kyse olisi isosta muutoksesta, joka vaatisi myös lisää rahaa. Usein kyse on aika pienituloisista ihmisistä, joiden sosiaaliturva on hyvin heikko. Melkein kaikilla puolueilla on yhdensuuntaisia tavoitteita liittyen etuuksien yhtenäistämiseen ja byrokratian vähentämiseen sekä työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen liittyen. Se ei kuitenkaan estä yhteiskunnallisen keskustelun käymistä. – Koska ei ole reilua, että kannustamme ihmisiä yrittäjyyteen, ja sitten he jäävät vaille turvaa ja suojaa. Valtavaa työtä tehdään parlamentaarisesti eli kaikilla puolueilla on siinä edustus. Vasemmistoliiton tavoite perustuloon siirtymisestä ei ole muuttunut mihinkään. – Tämä väliaikainen kokeilu pakottaa meidät pohtimaan, mikä kokonaiskuva on. – Toivottavasti eduskunta saa sen myös käsiteltyä sujuvasti. Sarkkisen mukaan kyse on kuitenkin asiasta, jota on välttämätöntä pohtia. UUdistUksen iso kUva Pekonen pisti alulle myös sosiaaliturvauudistusta pohtivan komitean. – Kaikki varmasti ymmärtävät, että sille ei ole tällä hetkellä riittävää parlamentaarista tukea olemassa
Lomautukset kasvoivat räjähdysmäisesti, kun yritykset sopeuttivat toimintojaan. Helteestä ja kuivuudesta kärsivät myös eläimet. – Koronan aiheuttamat hyvinvointija oppimisvajeet ovat niin isoja ja vakavia. Politiikka KU 29 /2 02 1 | 29 Tänä kesänä hellettä on riittänyt. HuH Hellettä! Mai Kivelä Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja. Sitouduttiin, että hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät. Ja tähän liittyy myös yksi hallitusohjelman kirjaus, jonka unohtumista julkisesta keskustelusta Sarkkinen harmittelee. Kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia suojautua kuumuudelta: ei varaa viilennykseen tai mahdollisuutta vaikuttaa työntekopaikkaan tai työaikoihin. Suomen helteissä erityisesti yksinasuvien iäkkäiden läheisten voinnista on hyvä pitää huolta. Lyhyt matka Koronakriisi pisti yhteiskunnan viime vuoden alkupuolella polvilleen. l ”Eiolereilua,että kannustamme ihmisiä yrittäjyyteen,ja sittenhejäävät vailleturvaaja suojaa.”. Vaalikautta on jäljellä vielä kaksi vuotta. Ilmastokriisi onkin monella tapaa ihmisoikeusja eriarvoisuuskysymys. Ei köyhyyskeskustelussa voi kiertää kysymystä rahasta ja sosiaaliturvaetuuksien tasosta. Ja toki helteestä saa nauttia. Helle myös tappaa. Myös Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi hellekuolleisuuden lisääntyvän: hellejakson arvioidaan lisäävän ennenaikaisia kuolemia 200–400 ihmisellä. – Hallitusohjelman yksi talouspolitiikan keskeisistä tavoitteista oli vähentää eriarvoisuutta. Toivoisin, että köyhyyskeskustelua voitaisiin käydä osana sosiaaliturvauudistusta. Niiden parissa joudutaan tekemään vielä pitkään töitä, ettei niistä jäisi vuosikymmenten varjoa. – Ei voi tehdä työllisyystoimien nimissä sellaisia politiikkatoimia, jotka lisäävät eriarvoisuutta. Ja kärsimään joutuvat varsinkin ne, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa. Tiedämme, että ilmastokriisi lisää sään ääri-ilmiöitä ja tiedämme, että helteet yleistyvät. Pihoille laitetusta matalareunaisista lautasista voivat juoda esimerkiksi siilit, oravat, ketut, linnut ja hyönteiset. Tämä pitää muistaa. Se tarkoittaa, että kuumuuden aiheuttamista ongelmista tullaan kärsimään yhä enemmän. Sarkkisen mukaan tämä on erittäin tärkeä asia. Myös Yhdysvalloissa on mitattu yli 50 asteen lämpötiloja. Itsekin kirjoitan tätä tuulettimen vieressä hieman nuupahtaneena kuumuudesta. Samalla voi jo kuulla pieniä terveisiä hallituskumppaneille, joista osa on puhunut ”kovista työllisyystoimista”. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että Portlandissa ratikoita on jäänyt ajamatta, koska kaapeleiden johtoja on sulanut kuumuudesta. Siinä edessä on iso työ, Sarkkinen sanoo. Yhdysvalloissa ihmisille on avattu hätäratkaisuna ”viilennyskeskuksia”, joihin paeta hellettä. Eikä tämä rajoitu vain Suomeen. Kaikki eivät selviä. – Moni on varmasti huomannut sen, että keskiluokasta ei ole pitkä matka köyhyyteen. Tällainen helle Suomessa on kuitenkin sään ääri-ilmiö ja ennätyshelteistä kertovat uutiset siksi huolestuttavia. Siinä ajassa katseet voidaan toivottavasti jo kääntää koronakriisistä sen jälkihoitoon. Vaarallista helle on erityisesti ikäihmisille ja sairaille. Se on siellä yhtä sitovana tavoitteena kuin työllisyysasteen nostaminen. Osa meistä rakastaa hellepäiviä. Esimerkiksi Kanadassa rikottiin äskettäin liki 50 asteen lämpötilaennätys. Uusia lajeja liikkuu pohjoisemmaksi ja pohjoisen oloihin sopeutuneiden lajien olot vaikeutuvat. Olen ilahtuneena lukenut ihmisten kirjoituksia siitä kuinka he ovat vieneet vesikuppeja lähialueen eläimiä varten. Joka tapauksessa moni putosi hetkeksi ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle tai työttömyyspäivärahalle. Monien osien summana – kuten hallituksen talouspolitiikan – lomautukset eivät muuttuneet suurtyöttömyydeksi. Luonnolla ylipäätään on kova haaste sopeutua muuttuvaan ilmastoon. kolumni vemmin, että tästä asiasta pitää keskustella ja hakea ratkaisuja, jotka turvaavat paremmin yrittäjien toimeentuloa. Meidän tehtävämme on ilmastotoimin varmistaa, että mahdollisimman moni selviää, oli kyse sitten yksilöistä tai lajeista
Olen laittanut liikkeelle adressin, jossa vaaditaan glyfosaatti pois vähittäiskaupasta ja kuntien viheryksikköjen käytöstä. Arkisto suljettuna 5.31.7. Maailman mittakaavassa olemme kuitenkin samassa veneessä. Glyfosaatin saaminen pois käytöstä tuntuu vuoren siirtämiseltä. Politiikka 30 | KU 29 /2 02 1 Horisontti Tässä käsittelyssä jäämien määrä viljatuotteissa on huomattavat suuri. Lotta Laaksonen Kirjoittaja on Paraisilla asuva aktivisti, luonnonsuojelija ja pasifisti. Aihe koskee kaikkien maailman valtioiden maatalouspolitiikkaa. l R ikkakasvihävitteellä nimeltä Roundup on tappava vaikutus moniin pieneliöihin niin maaperässä ja vesistöissä kuin meidän omassa suolistossamme. Sitä saattaa olla jopa 2–3 kiloa hehtaaria kohden. GMO-rehuviljan kasvatuksen alta poltetaan Brasiliassa vuosittain tuhansia hehtaareja sademetsää, sillä siellä GMO-säännökset ovat löyhemmät. Glyfosaattimyrkyn ympärille on linkittynyt mittaamaton määrä kalustoa, työpaikkoja, yhtiöitä, tehtaita, kaivoksia – unohtamatta geenimanipulointiin laitettuja resursseja. Sama Monsanto-yhtiö, joka on glyfosaatin takana, oli myös DDT:n ja Vietnamin sodassa käytetyn Agent Orange -myrkyn tuottaja. Rikkakasvihävitepullon kyljessä väitetään myrkyn hajoamisajaksi kaksi viikkoa. Ei. Glyfosaatti on 2000-luvun DDT Onko politiikalla enää voimaa vetää myrkyllisiä tuotteita pois markkinoilta. Suomalainen tutkimusryhmä on avannut uudella tavalla glyfosaatin haitallisuutta ihmiselle. Dosentti Marjo Helanderin johdolla toteutettu tutkimus osoittaa, että yli puolet suolistomme yleisimmistä bakteereista on potentiaalisesti sensitiivisiä glyfosaatille. Melkein kaikista tutkituista maista on löytynyt glyfosaattia tai sen hajoamistuotetta. Onko ristiriitaista vaatia sekä ruokaa koko väestölle että eroonpääsyä glyfosaattirikkakasvihävitteestä. Myrkky matkaa lähes muuntumattomana ihmisen ruoansulatusjärjestelmän läpi, jolloin meille elintärkeää suolistomikrobistoa kuolee. www.kansanarkisto. Tämä tarkoittaa valmiille viljalle tehtävää ruiskutusta, joka tappaa kasvin ja edesauttaa viljan kuivumista suoraan peltoon. Suomessa myllyt eivät ota vastaan pakkotuleennutettua viljaa, joten suomalaisesta viljasta leivottua leipää on turvallista syödä. Näiden periaatteiden toteuttaminen luo monimuotoisuutta, tarjoaa tervettä elintilaa eliöille, vapauttaa maankäyttöä ja vähentää maanosien välistä rahtia. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Luken tutkimuksessa on otettu näytteitä 18 peltoalueelta Lounais-Suomessa ja Hämeessä. Kansan Arkiston Ystävien tilaisuudet siirtyvät syksyyn! Tavara-arpa ry. Todellisuudessa se kiertää luonnossa vuosia vahingoittaen kasveja ja mikrobistoa. Turun yliopistossa on tehty korkeatasoista glyfosaattitutkimusta, jollaista ei voitaisi toteuttaa esimerkiksi Brasiliassa tai Yhdysvalloissa, sillä tutkimuksilla sohitaan satojen miljardien eurojen arvoista bisnestä, johon koko globaali riistomaatalous pohjaa. Molemmat myrkyt ovat aiheuttaneet merkittäviä kehityshäiriöitä ihmisille. Brasilialaista kananrehua kuljetetaan markkinoille, myös Suomeen. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Haitallisinta suomalaisten kannalta lienee muualla Euroopassa hyväksytty viljan pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla. Agroforestry, luomu, jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, lihankulutuksen vähentäminen ja paikallisuuden priorisointi tukevat todellista kestävää hyvinvointia. Määrällisesti jäämät ovat suuria, sillä suorakylvössä maahan laitetaan vuosittain tai joka toinen vuosi glyfosaattia noin 1–2 kiloa hehtaarille. Lisäksi Brasiliassa kasvatettua lihaa myydään halvalla. Agroforestryssa viljellään puurivejä peltokaistojen väleissä, ja tämä metodi lisää Stephen Briggsin tekemän pitkäaikaisen brittiläistutkimuksen mukaan alueen tuottoa jopa 40 prosenttia
l Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. 20 vuotta sitten Niinistö esitti muutakin, varhennetun varhaiseläkkeen ja niin sanotun työttömyyseläkeputken lakkauttamista. Hän laski, että uudella tekniikalla Enon-tehdas ei tarvitse ulkopuolista sähköä ollenkaan. Sen sijaan ekosellulla voi päästä sähköntuotannossa aina 175 prosentin omavaraisuuteen. Se on energiaa, joka on lähtöisin kasvatusmetsistä. Sahaus tuottaa sivuvirtanaan energiaa. Tehtaan voimainsinööri Keijo Koivunen opetti Enossa vierailleille Joensuun metsäylioppilaille ekosellun mallin. Mallista riippumatta kyseessä olisi yli kolmasosan leikkaus työttömyysturvaan. Selluteollisuuden varhaiseksi malliksi tuli Stora Enson tehdas Enon Uimaharjussa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen oli keskustan tavoitelistalla keväällä ennen kehysriihtä, eikä se sieltä ole minnekään kadonnut. Äänekoski tuottaa sähköä 240 prosentin omavaraisuudella. Syksyllä ei toivottavasti jouduta yhtä pitkälle, kun hallitus linjaa seuraavia työllisyystoimiaan. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö esitti 20 vuotta sitten heinäkuussa 2001 työttömyysturvan porrastamista yhtenä työllisyyskeinona. ”Työllisyystoimiin liittyvät julkisten menojen vähennykset myös kohdentuvat pääosin pienituloisiin henkilöihin. – Ansiosidonnaisen porrastus perustuu leikkaamiseen. Taannoinen ydinsähkön tarve tuli metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista painopaperitehtaista. Ydinvoiman tarve teollisuudelle on vähentynyt. Tähän tarvittava energia tuli omista metsistä. Syyskauteen virittäydytään pian alkavalla kiistelyllä ensi vuoden budjetista. Yksi työllisyyspolitiikan ikiliikkuja noussee taas hallituksen pöydälle. Valtaosan puuvoimaa saamme sahaja selluteollisuudesta. Sekään ei ole kadonnut mihinkään, että työttömyysturvan porrastaminen olisi käytännössä työttömyysturvan leikkaus. SAK:n, STTK:n ja Sosten mukaan kyseessä olisi yli miljardin euron leikkaus sosiaaliturvaan. Myös ekoselluksi kutsuttu ohjelma liittyi silloin lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan – Olkiluoto kolmosen – vaihtoehtojen laskentaan. Veli Pohjonen Kuusamo ekosellun tavoitteet toteutuivat, uusiutuva energia vahvistuu. Saman vuoden budjettiriihessä aloite torjuttiin ja haudattiin kolmikantaiseen työryhmään, mutta esitys nousee pintaan säännöllisin väliajoin. Puunjalostuksen toinen paalu oli nostaa sellun tuotanto 1990-luvun alun 4,9 miljoonasta tonnista 7,6 miljoonaan tonniin. Kumpikin torjuttiin silloin, mutta hiljaa hivuttamalla varhaiseläke lakkautettiin vuonna 2017 ja eläkeputkesta tehtiin päätökset viime syksynä. SAK, STTK ja Soste julkaisivat kesäkuussa laskelman valtiovarainministeriön viime vuoden elokuussa esittämästä ”työllisyyspaketista”, johon työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja porrastaminen sisältyy. Työllisyyden rakenteellisina uudistuksina markkinoituja toimenpiteitä perustellaan tapana välttää heikoimpiin kohdistuvia sosiaaliturvaleikkauksia. Työn ulkopuolelle jäävien henkilöiden valmiiksi heikkoa asemaa leikkaukset heikentävät entisestään. Esimerkiksi Äänekosken vuonna 2017 valmistunut tehdas ylitti Koivusen ennusteen. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko valmistelee ensimmäistään itsetunto kohonneena ja täynnä näyttöjen tarvetta. Keväällä hallitus oli hajoamisen partaalla velkaantumisen takia. Vuonna 2019 olimme tasolla 8,3 miljoonaa tonnia. Puuvoiman kehittämisen jatkaminen 2020-luvulla on entistä ajankohtaisempaa. Ministeriön vuoden takaisella listalla olivat myös osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen sekä työkyvyttömyyseläkkeiden pääsykriteerien tiukentaminen. Sähköksi ja lämmöksi muuntuvat kuori, puru, hukkapalat ja sellun kylkiaine ligniini. Ohjelman ytimessä oli puuvoima. Laskelman perusteella ”rakenteellisilla uudistuksilla” nimenomaan tuotetaan sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia. Markkinahakkuut nouskoot 1990-luvun alun tasolta 44 miljoonaa kuutiota tasolle 64 miljoonaa kuutiota. Nyt sitä ajaa keskusta. Poliitikot vaihtuvat, mutta valtiovarainministeriö pysyy. Vuonna 2019 olimme tasolla 72 miljoonaa kuutiota. VM:n työllisyysesitykset ovat leikkauspitoisia. Jos porrastus tehdään kustannusneutraalisti niin, että ei leikata työttömyysturvaa, työllisyysvaikutusta ei ole, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà selvitti Ylelle. Energiatavoitteisen puunjalostusohjelman vaihtoehto perustui pääosin selluun sekä siitä johdettavan kartongin tuotantoon. Ekosellu käänsi neljännesvuosisadan aikana energiatalousajattelumme. Budjettiriihessä edessä on tiukkaa vääntöä huhtikuun kehysriihen tapaan. Puunjalostuksen ensimmäinen paalu oli nostaa sahaus silloisesta aallonpohjastaan 6,4 miljoonaa sahakuutiota vuodessa yli 10 miljoonan kuution. Kuhmon-malli oli ensimmäinen keskisuuri sahalaitos, joka alkoi myydä lankun ja laudan lisäksi myös sähköä ja lämpöä. Vuonna 2019 mäntyja kuusisahatavaramme tuotanto oli yhteensä 11 miljoonaa kuutiota. Olemme jo luopuneet tai luopumassa sähköä syövistä Kaipolan tyyppisistä painopaperitehtaistamme. Ja samalla aidosti uusiutuva energiamme on ilmastolle entistä tärkeämpi. Niiden tuloksena töihin siirtyvillekin tarjolla on työ, johon ei olisi kannattanut siirtyä, ellei työttömien asemaa olisi heikennetty”, ne totesivat laskelmassaan. Politiikka KU 29 /2 02 1 | 31 yleisönosasto Viimeinen sana Työllisyyspolitiikan ikiliikkuja tulee taas V ielä on vähän aikaa nauttia suloisesta suvesta, ennen kuin politiikan kesätauko päättyy. Esimerkiksi tuli 1992 Kuhmoon valmistunut sahan ja voimalan yhdistelmä. Kemiin suunniteltava Metsä Fibren seuraava biotuotetehdas tavoittelee puolestaan 250 prosentin omavaraisuutta. Ekosellun malli ja myyntisähkön tuotanto ovat keskeinen osa uuden ajan biotuotetehtaita. Metsätaloutemme pääpaaluksi ohjelma esitti talousmetsien hakkuiden lisäämistä 20 miljoonalla kuutiolla vuodessa
Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.?/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. -20 % Koko perhe yhdessä syömään. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen