24.4.2024 / 10 € ku.fi N. Sivu13 EpäoikEudEnmukainEn maailma tarvitsEE oikEudEnmukaista mEdiaa. 4 / 2024 KAMPPAILU JATKUU Ay-liike ei aio antaa periksi
ku.?/tilaa Tilaus vain 99 € vuodessa
vappuTErvEhdyksET 40 KU:n lukijoiden perinteiset vapputervehdykset. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. sisältö 4/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). näin synTyi vuodEn uuTiskuva 10 Valokuvaaja Antti Yrjönen kertoo. 3 Esko-Juhani TEnnilä 07 1947–2024 Eurooppa äänEsTää 08 Mikä on eurovaalien tärkein teema. israEl on Eu:n sokEa pisTE 26 Gazan ja gazalaisten tuhoaminen ei ole johtanut silmien avautumiseen Euroopassa. Ei mikään viimEinEn TaisTo 13 Oikeistohallituksen toimet kiristävät vapputunnelmaa. rikollisTa soTaa 38 Israel tekee Gazasta elinkelvotonta. nEpalin kommunisTihallinTo 36 Pintaa syvemmältä. kasvaTuksEn prioriTEETiT 56 Suvi Jaakkolan essee. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. halliTus Ei suosioTa nauTi 12 Puoluebarometri mittasi suosion. kriTiikiT 60 risTikko 65 viimEinEn sana 67 Toivo Haimin kolumni. muuTosTEn vuodET 49 Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan odotukset EU:sta ovat jatkuvassa muutoksessa. kuusikon Tarina 54 Vangitut kansanedustajat vastustivat sotaa. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Painopaikka PunaMusta 2024. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. kuivuus koETTElEE oliivisaToa 22 Oliivipuilla voidaan torjua ilmastonmuutosta. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. lEikkuri iskEE TyöTTömiin 32 Huhtikuun alussa voimaan tulleet sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat rajusti
Alle kaksikymmentä vuotta sitten Halla-aho istui muutaman kaverinsa kanssa kapakan nurkkapöydässä puhumassa politiikkaa – nyt hän on arvojärjestyksessä Suomen toiseksi korkeimmassa tehtävässä. Keskustan johtavien poliitikkojen viesti vuosien 2019–23 hallituksesta on ollut sellainen, että ihan hevin puolue ei uudestaan samaan pohjaan lähde. Oikeistopuhuri niittää ympäri Eurooppaa, talouskuri iskee moukarilla takaisin, ja ilmastotoimista peruutetaan kovaa vauhtia. Tiedotusvälineissä tämän lupauksen pettämistä on käsitelty hyvin vähän. Punalippuliehuuedelleen työnpäivänävuonna2024.. Se on ikuisen opposition tie. Marssijoiden joukossa on entistä vähemmän työntekijöitä, akateemisesta taustasta tulevia entistä enemmän. Ongelma on siinä, että hienon historian kertominen harvoin innostaa. Vanhan kaartin liput liehuvat myös mukana. Jos vasemmisto haluaa hallitukseen, on vaihtoehtoja kolme. Totisesti elämme synkkää aikaa. Ajatukselle tulee helposti naurettua, mutta nykykuviossa vasemmistoliitto alistuu automaattisesti demarien valtaan. Mutta voisiko vasemmistoliitto pyrkiä hallitukseen, jossa ei SDP:tä olisi. Naureskelun asemesta olisi kannattanut pohtia äärioikeiston etenemistä. Kolmas vaihtoehto on hakea vaikutusta monien eurooppalaisten vasemmistopuolueiden tavoin. 4 Yhä porvari hallitsee pääkirjoitus tiä, miten puolue saa omat kantansa näkymään yhteiskunnassa. Valtatiet riittävät marssijoille hyvin, koska määrä on vuosien saatossa pienentynyt. Kenen jouKoissa vasemmisto marssii. Yksi haaste on mietKoKoomus Voitti eduskuntavaalit lupaamalla lopettaa velaksi elämisen. Li Andersson vei vasemmistoliiton hallitukseen, jollaista tuskin vähään aikaan Suomeen syntyy. Vasemmisto ja etenkin siihen kytkeytyvä ay-liike puhuvat paljon siitä, kuinka työntekijöiden oikeudet näyttäisivät hyvin erilaisilta ilman aiemmin tehtyä työtä. Yksi on toimia kuten nykyään, jolloin ovi avautuu SDP:n myötävaikutuksella. Hitaasti mutta varmasti halla-aholaiset onnistuivat muuttamaan yhteiskunnassa käytettävää kieltä ja siirtämään siedettävien sanojen asteikkoa entistä kärkevämmäksi. Näkyviä ja nopeita uudistuksia sen avulla ei välttämättä tehdä, mutta siinä säilyy mahdollisuus paitsi korostaa omaa ideologista puhtautta myös muuttaa sitä kuuluisaa narratiivia. Jos unohdetaan karmiva politiikka ja puhutaan pelkästään vasemmistolle rakkaan narratiivin muuttamisesta, suoritusta on pakko ihailla. Jussi Virkkunen v uonna 2024 yhä porvari hallitsee, mutta hänen hallussaan ovat myös maailman valtatiet. Vapunpäivänä kaduille suuntaa jälleen tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea. Samaan aikaan perussuomalaiset ajavat kokoomuksen kanssa läpi harvinaisen radikaalia hallitusohjelmaa, jolla yhteiskunnan suuntaa muutetaan selvästi. Vasemmiston tuleValla puheenjohtajalla riittää haasteita ja mahdollisuuksia. Keväällä sosiaalisessa mediassa ilakoitiin, kun eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kävi Suomen delegaation kanssa laskemassa seppeleen Vietnamissa vallankumousjohtaja Ho Tši Minhin haudalle. Punalippu liehuu edelleen työn päivänä vuonna 2024. Mutta mitä kysymyksiä lukeva työläinen kysyy parinkymmenen vuoden päästä
5 Taas uusi eskalaaTio 01 ajassa Iran ja Israel ovat pitkään käyneet niin kutsuttua varjosotaa keskenään. Iran sanoi iskullaan kostaneensa Israelin tekemän hyökkäyksen Iranin konsulaattiin Syyriassa. Israelin iskussa kuoli useampia korkea-arvoisia Iranin armeijan upseereita.. Huhtikuussa siirryttiin uuteen tilanteeseen, kun Iran ampui ohjuksia ja miehittämättömiä lennokkeja Israeliin
– Tämä muutos ei ole iskostunut ihmisten mieliin tavalla, joka aiheuttaisi painetta poliitikkojen suuntaan, Miettinen sanoo. Kun Orpo istui valtiovarainministerinä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa (2015–2019), hän oli mukana ajamassa tiukkaa talouskuria EU:ssa. Paljon puhutaan Venäjän täysimittaisesta hyökkäyssodasta ja koronakriisistä, mutta niiden varjoon on etenkin Suomessa jäänyt ehkä vielä suurempi asia. Maailmalla teollisuuspolitiikka on tehnyt näyttävän paluun. Se on muuttanut toimintaympäristöä merkittävällä tavalla. Nyt tilanne on tyystin toinen. 6 ajassa Petteri OrPOn oikeistohallitus on näyttänyt olevansa EU-politiikassa vahva ei-puolue. UUsi vanha aikakaUsi Em m a G r ö n q v is t. JuSSi Virkkunen Timo Miettisen haastattelu alkaa sivulta 49. Hallitus on ollut estämässä niin yritysvastuudirektiiviä kuin ennallistamisasetusta. Suomessa teollisuuspolitiikalla on sanana aika huono kaiku, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen tässä lehdessä olevassa haastattelussa
Nyt elämä jatkuu ja pitää katsoa, missä ollaan alkaa sitten tekemään taas. Kommunismin romahduksen jälkeen Tennilä piti itseään marxistina, jossa vihreys voimistuu. Kai Hirvasnoro kuollut Lapin kansan edustaja esko-juhani tenniLä sKdl:n ja vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä kuoli huhtikuun alkupuolella 76-vuotiaana. Parlamentaarisen uransa hän päätti kuitenkin vasemmistoliiton riveissä. Vuodesta 2011 Tennilä avusti Kansan Uutisten Viikkolehteä useiden vuosien ajan. Vasemmistopoliitikon pehmeämpää Le h tik u va /k im m o m ä n ty Lä Esko-Juhani Tennilä 1947–2024. Siinä pitää olla tulisuutta ja todellista tahtoa ja yritystä. Vaikka vähemmistökommunisteja kutsuttiin änkyröiksi, hän oli ihmisenä kaukana siitä. Rovaniemellä vuonna 1947 syntyneen Tennilän sydämenasia oli Lappi, sen ihmiset ja työllisyys. Vasenryhmä oli Tennilän viides eduskuntaryhmä. Juttujen aiheet koskivat hänelle niin rakasta Lappia. sosialismin suurena erehdyksenä hän piti markkinoiden puutetta. Selviämistä auttoi sen tajuaminen, ettei ”tämä liike” ole tehnyt Suomessa läheskään kaikkea väärin. Toiseksi Esko-Juhani Tennilä teki todennäköisesti Suomen ennätyksen siinä, kuinka monessa eduskuntaryhmässä hän istui pitkällä urallaan. Nyt alistutaan, Tennilä moitti muistelmiensa julkaisutilaisuudessa vuonna 2013. tennilän Kolmas piirre oli sydämellinen huumori. Kun vasemmistoliitto meni hallitukseen keväällä 1995, Tennilä ja kaksi muuta edustajaa erotettiin vähän sen jälkeen ryhmästä. Ja olihan vielä neljäskin piirre: EskoJuhani Tennilän tavaramerkki oli, että hän ei käyttänyt solmiota eduskunnan täysistunnoissa aikana, jolloin pukeutumissäännöt olivat tiukemmat. Hänet valittiin eduskuntaan SKDL:n ja vasemmistoliiton listojen lisäksi taistolaisten vaalipuolueesta Devasta vuonna 1987 ja omalta listaltaan vuonna 1983, kun SKDL:n Lapin piiri ei hyväksynyt vähemmistöläistä Tennilää ehdokkaakseen. – Kävin omaa hommaani läpi ja mietiskelin, mitä Lapin kansanedustajana olen tehnyt. Se oli viimeinen mahdollisuus korjata sosialismia, hän sanoi. – Minusta on erittäin taantumuksellinen ajatus, että oltaisiin tänä päivänä vain punaisia eikä ymmärretä vieläkään, että luonto asettaa reunaehdot kaikelle. Hän tuli suurelle yleisölle tunnetuksi 1970-luvun alussa Ajankohtaisen kakkosen toimittajana. Markkinaliberalismia vanha tulipalokommunisti ei kuitenkaan hyväksynyt. Hänen mukaansa tämä johtui siitä, että ei haluttu joutua väärään kuoroon ”eli niiden joukkoon, jotka inhoavat tai jopa vihaavat sosialismia sen idean vuoksi”. Häntä huoletti 1990-luvulla, että lama-aika hävittää vasemmistoliitosta vihreyden ja jäljelle jää vain punaista. Vuonna 2004 julkaisemassaan muistelmakirjassa Svejkin poika Tennilä myönsi taistolaisten virheeksi, että neuvostokommunismin epäkohdista vaiettiin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä 1990-luvun alussa Tennilä erikoistui työllisyyskysymyksiin ja veti sen työllisyysprojektia. Kansanedustajana tennilä puhui voimallisesti Neuvostoliiton kanssa tehtävän yhteistyön puolesta – niin kauan kuin Neuvostoliitto oli olemassa. 7 puolta olivat myös hänen kirjoittamansa runot ja lastenkirjat. Kansan Uutisten haastattelussa kesäkuussa 1993 Tennilä kertoi, että ensin sosialismin luhistuminen veti hiljaiseksi. Vaimon ja kavereiden kanssa huokailtiin, hän täsmensi masennuksensa laatua. – Kannatus pitää hankkia. Lapin ihmisiltä saadusta luottamuksesta kertoo, että hän sai lähes 15 000 ääntä ja meni kirkkaasti läpi suuremmalla äänimäärällä kuin SKDL:n ainoa edustaja. Eikä siinä kaikki. Kannanotot olivat voimakkaita, mutta niissäkin kukki huumori. Eduskunnassa 1975–2011 istunut poliitikko oli tunnettu ainakin kahdesta asiasta. Pettymys tuli kuitenkin jo ennen Berliinin muurin sortumista siitä, ettei Mihail Gorbatšov pystynyt uudistamaan sosialismia. Tennilän seurassa oli rattoisaa istua eduskunnan kuppilassa. – Silloin minulla oli todella vaikea vaihe ja olin pettynyt. Sosialismin luhistuttua hän joutui arvioimaan kriittisesti omaa entistä ajatteluaan. Nyt on viides kausi menossa, ja 90-prosenttisesti se on ollut ihmisten arkisten ongelmien ratkaisemista. Eduskunnasta pois jäätyään Tennilä palasi vanhaan ammattiinsa toimittajaksi. Täysistunnoissa hän oli ahkera puhuja ja välihuutelija. Nykyvasemmistolaisesta katsannosta hänen ajattelunsa oli hyvin radikaalia: työttömyysturva ei saa jatkua kovin pitkään, vaan ihmiset on tavallaan pakotettava työhön, Tennilä sanoi KU:n haastattelussa
On merkillepantavaa, että jäsenmaiden kesken vastauksissa oli suurta hajontaa. Kuva: Lehtikuva/AFP UUtispalvelU eUronews teetti vuoden alussa kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin, mitä politiikan osa-alueita eurooppalaiset pitävät EU:lle tärkeimpinä. Eurooppa äänEstää – Mutta Mistä. Kamppailu työttömyyttä vastaan (57 % vastaajista) Euronews/Ipsos, maaliskuu 2024. Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa vastanneista piti kamppailua hintojen nousua vastaan tärkeänä. 8 Euroopan parlamentissa Brysselissä äänestettiin 10. huhtikuuta siirtolaisuutta koskevasta lain säädännöstä. Suomessa luku oli alhaisin, ja täällä vain 45 prosenttia vastanneista piti hintojen nousua tärkeänä teemana. Sosiaalinen epätasa-arvo (64 % vastaajista) 3. EurooppalaisillE tärkEimmät vaalitEEmat 1. Talouskasvun tukeminen (62 % vastaajista) 4. Hintojen nousu (68 % vastaajista) 2. Esimerkiksi Portugalissa ja Kreikassa yli 80 prosenttia vastaajista piti hintojen nousua tärkeänä politiikkateemana. Kamppailu laitonta maahanmuuttoa vastaan (59 % vastaajista) 5. Toiseksi eniten vastauksia sai sosiaalisen epätasa-arvon vähentäminen ja kolmanneksi eniten talouskasvun tukeminen. Kysely toteutettiin 18 Euroopan unionin jäsenmaassa, jotka vastaavat noin 96:ta prosenttia EU:n väestöstä
Se näkyy Suomessa myös vaalituloksissa. 9 KoKoomuKsen suosio on kestänyt. Tulevissa eurovaaleissa odotetaan äärioikeiston isoa voittoa. Usein kuulee sanottavan, että alle kuuden miljoonan kansan on turhaa tehdä toimenpiteitä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. On kiinnostavaa, kuka tai ketkä ehdokkaat pystyvät parhaiten konkretisoimaan näitä asioita tavallisille äänestäjille. Nyt Eurooppa omalaatuisena poliittisena ideana ja sosiaalisena mallina on poikkeuksellisessa vaarassa. Koska EU edellyttää valtioilta yhteisiä sääntöjä markkinoilla, on sen jatkossa edellytettävä valtioita myös estämään veronkierto, ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen, monimuotoisuuden tuhoaminen ja työntekijöiden polkeminen aina vain heikommilla palkoilla ja työehdoilla. Kuinka kauan kantti kestää. Siihen liittyy Ukrainan tukemisen jatkuminen ja tuen kasvattaminen. lauri Holappa Tutkija eurovaaleissa tärKeintä on kysymys Euroopasta Puhuttaessa eurooppalaisuudesta ei yleensä viitata vain tietyllä maantieteellisellä alueella asuvaan väestöön, vaan ennen kaikkea erityiseen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen järjestykseen, jonka keskiössä ovat vahvat sosiaalivaltion ja oikeusvaltion instituutiot. Samalla EU:n taloussääntöuudistuksen myötä lähes kaikki jäsenvaltiot pakotetaan kiristämään finanssipolitiikkaa, mikä rapauttaa mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointivaltiorakenteita ja vastata ilmastokriisiin. Meillä eurovaalien tulos voi olla hyvin erilainen kuin eduskuntavaaleissa. Sen sijaan tärkeää on se, miten Euroopan unionissa valtaa käyttävät puo lueet pystyvät taklaamaan näköpiirissä olevan laitaoikeiston sekä Venäjämielisten poliittisten liikkeiden ja polii tikkojen nousun. Lisäksi Euroopan asema eräänä maailmantalouden keskusalueena on vaakalaudalla, jos se ei kykene viimein vastaamaan Yhdysvaltojen ja Kiinan teollisuusja turvallisuuspoliittiseen kilpailuun. Muualla Euroopassa eurovaalit ovat ikään kuin osa sisäpoliittista prosessia. Jussi saraMo Kansanedustaja tärKeintä on estää ”kilpailu kohti pohjaa”. Eurovaalien isoin kysymys on siis kysymys Euroopan ideasta. Nyt katse on perussuomalaisissa ja RKP:ssä, joiden kannatus on alkanut pudota. Tärkeintä on saada tavalliset ihmiset kiinnostumaan EU:n päätöksenteosta. Nyt kun Suomessa on vanhoillinen oikeistohallitus, joka ottaa pienituloisilta ja antaa suurituloisille, on tärkeää, että EU tasapainottaa päätöksentekoa Suomessakin. Se olisi jälleen yksi iso takaisku eurooppalaiselle oikeusvaltiolle. A n tt i Y r jö n en A n tt i Y r jö n en. Juuri siksi päätöksiä on tehtävä EU:n tasolla, joka voi isona markkina-alueena asettaa koko maailmalle kestäviä pelisääntöjä markkinoiden rajaamiseksi ja hallitsemiseksi. Alasajon sijaan EU:n on tehtävä nykyistä enemmän. Siinä on kaksi päänäkökulmaa, jotka liittyvät kahteen käynnissä olevaan kriisiin. Se taas johtaisi kiihtyvään valtioiden väliseen kilpailuun siitä, kuka myy ihmisensä ja ympäristön halvimmalla suurille yhtiöille. Sen puolustaminen ja kehittäminen vaatii sitoutumista ja panostamista. Toisena on turvallisuuspoliittinen kriisi eli Venäjän muodostama uhka. Mielestäni eurovaaleissa kyse ei ole siitä, onko EU kiva vai ei. Ensiksikin on ilmastokriisi ja siihen vastaaminen. Puolueiden pitää pystyä myös perustelemaan äänestäjille, miksi EU:n yhtenäisyys näiden kahden kriisin keskellä on tärkeää ja välttämätöntä. Suomessa ajatellaan usein, että eurovaaleissa päätetään jostain muusta kuin ihmisten arjessa tuntuvista asioista. erno laisi Politiikan toimittaja eurovaalien tärKein teema niin Suomessa kuin muualla Euroopassa on EU:n yhtenäisyys tulevina vuosina. Oikeistovaltaan siirtyminen tarkoittaisi EU:n alasajoa pelkäksi vapaakauppa-alueeksi. Aivan selvää on, että monet poliittiset voimat Euroopan unionissa ja Suomessa eivät ole tähän valmiita. Konservatiivien ja äärioikeiston johtama EU taantuisi maailman syrjäseuduksi. ajassa Mikä on eurovaalien tärkein teeMa
1 ajassa
Kuvasta tekee mielestäni onnistuneen se, että siinä eivät näy pelkästään pettymys tai vitutus vaan myös lohtu ja yhteisö, jotka olivat vahvasti läsnä vaalivalvojaisissa. Kuva syntyi noudattamalla tavanomaisia ohjenuoriani: paikalla pitää pysyä riittävän pitkään, ja tilanteisiin pitää mennä riittävän lähelle. Oletin, että sillä tavalla löytäisin hetken, jossa illan aiheuttamat tunteet näkyisivät.” A n tt i Y r jö n en Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki syleili puolueen puheenjohtajaa ja tuolloista opetusministeriä Li Anderssonia eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon (oik.) katsoessa vierestä vasemmistoliiton vaalivalvojaisissa Helsingissä 2. 1 1 ajassa NäiN syNtyi vuodeN uutiskuva Antti Yrjösen vasemmistoliiton eduskuntavaalien valvojaisissa KU:lle ottama kuva palkittiin huhtikuun alussa vuoden uutiskuvana. Näin Yrjönen kertoo kuvan synnystä. huhtikuuta.. Seurailin puheenjohtajaa välillä lähempää ja välillä kauempaa ja odotin hetkeä, jolloin hänen ei tarvitse olla televisiokameran edessä tai lavalla pitämässä puhetta. Siksi kuva kertoo onnistuneesti illan tunnelmasta. Vasemmistoliiton tappio eduskuntavaaleissa oli sen verran karvas, että pettymystä olisi ollut turha peitellä. ”Politiikkaan liittyy usein vahvoja tunteita, vaikka toisinaan poliitikot pyrkivätkin ne piilottamaan
Yhtä paljon laski SDP:n mielikuva. Puolue arvioi, että sen keinoilla talous vahvistuisi yli neljällä miljardilla. 43 prosenttia ajattelee kokoomuksesta myönteisesti, kun toisena olevasta SDP:stä myönteisesti tuumii 41 prosenttia. Kaikkein myönteisimmin ihmiset ajattelevat nyt pääministerija presidenttipuolue kokoomuksesta. Suurten omaisuuksien, perintöjen ja pääomatulojen verotusta kiristettäisiin. Yli miljoonan euron omaisuuksille säädettäisiin maltillinen varallisuusvero, niin sanottu miljonäärivero. 1 2 ajassa Vasemmistoliitolta talouspaketti Vasemmistoliitto julkaisi huhtikuussa toimenpidelistan, jolla se vahvistaisi valtion taloutta. Siitä saa vapaasti ottaa mallia, sanoo kansanedustaja Minja Koskela. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ei suomalaisten suosiota nauti. – Vasemmistoliiton kestävyyspaketti on sekä oikeudenmukainen että ympäristöystävällinen. Syksyn puoluebarometristä laskua tuli neljä prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto leikkaisi esimerkiksi listaamattomien yritysten omistajien kohtuuttoman osinkoverotuen, josta pelkästään saataisiin jo yli puoli miljardia euroa. Mielikuva putosi peräti seitsemän prosenttiyksikköä viime syksystä. 61 prosenttia ihmisistä katsoo hallituksen toimineen huonosti tai melko huonosti. Huomionarvoista on, että hallituspuolue RKP:n riveistä ainoastaan 13 prosenttia katsoo hallituksen onnistuneen työssään. Hallituspuolue RKP:n mielikuva oli muuttunut vielä vasemmistoliittoa enemmän negatiivisesti. RKP:stä ajatteli myönteisesti 26 prosenttia vastaajista. Erilaisiin vakuutuskuoriin kertyvät, jopa useamman miljardin euron tulot, pantaisiin myös verolle. – Puolueita kuitenkin erottaa se, että siinä missä SDP:n edellinen tulos oli yksi sen parhaista, RKP:n tuore tulos on koko 2020-luvun heikoin, tiedotteessa kirjoitetaan. Tutkimusyhtiö Verianin (entinen Kantar Public) teettämässä mittauksessa 33 prosenttia vastaajista sanoi suhtautuvansa vasemmistoliittoon myönteisesti. Ku ”Hallitusleikkaa köyhiltä,pienituloisiltajaperuspalveluista.” A n tt i Y r jö n en Minja Koskela Arviot hAllituksen onnistumisistA tehtävissään 38 % 23 % 11 % 23 % 9 % 14 % 27 % 16 % 21 % 16 % 32 % 28 % 6 % 22 % 22 % 14 % 35 % 27 % 27 % 8 % 14 % 21 % 19 % 35 % 29 % 4 31 % 29 % 9 % 24 % 21 % 30 % 5 % 19 % 19 % 14 % 33 % 26 % 5 % 20 % 20 % 15 % 38 % 39 % 26 % 38 % 27 % 43 % 25 % 39 % 22 % 23 % 42 % 27 % 17 % 32 % 30 % 7 % 15 % 20 % 16 % 38 % 31 % 3 hyvin melko hyvin 50 % ei osaa sanoa melko huonosti huonosti 3/2024 5/2020 4/2022 4/2018 2/2023 2/2019 3/2021 10/2016 10/2023 11/2019 10/2021 10/2017 10/2022 10/2018 11/2020 4/2016 Puoluebarometri, Verian 42 % 23 % 30 % 29 %. Hallitus ei suosiota nauti ihmisten suhtautuminen vasemmistoliittoon on muuttunut kielteisemmäksi, selviää kevään puoluebarometristä
1 3 Kireä Vappu 02 taustat SAK:n Katja Syvärinen, Teollisuus liiton Turja Lehtonen ja vasemmistoliiton Li Andersson kertovat, miten hallituksen politiikka vaikuttaa työelämään ja mitä on odotettavissa vapun jälkeen.
1 4 Ei mikään viimEinEn taisto
Päättynyt talvi oli ennennäkemättömien poliittisten työtaisteluiden talvi, mutta ponnisteluista huolimatta ay-liike ei saanut hallituksen päätä käännettyä. Teksti Toivo Haimi Kuvat Kimmo BrandT, Emma GrönqvisT, anTTi YrjönEn ja LEHTiKuva Ei miKään viimEinEn TaisTo. 1 5 Vappua eli suomalaisen työn, työväen ja opiskelijoiden juhlaa vietetään tänä vuonna Suomessa kireissä tunnelmissa
Lisäksi hallitus säätää lakiin vientimallin, joka estäisi muita aloja neuvottelemasta itselleen vientialoja korkeampia palkankorotuksia. poliittisia?työtaistelutoimia.. Lopputuloksena on ollut harvinaisen jännitteinen tilanne, kun ammattiyhdistysliike on vastustanut hallituksen toimia poliittisilla lakoilla. Toinen kysymys on yhtä vakava: mikä on ammattiyhdistysliikkeen painoarvo politiikassa, jos oikeistohallitus voi puskea politiikkaansa läpi välittämättä pätkääkään ammattiliittojen vastalauseista tai edes viikkotolkulla jatkuneesta lakkoilusta. Hallituksen suunnitelmissa on ollut muun muassa laajentaa paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin, helpottaa työntekijöiden irtisanomista ja rajoittaa lakko-oikeutta. Katja?Syvärinen?sanoo. Hallitus perustelee uudistuksiaan valtion taloustilanteella ja kilpailukyvyn parantamisella. Lakkoilusta huolimatta hallitus on ajanut politiikkaansa eteenpäin. Oppositio, ammattiliitot ja keskusjärjestöt taas ovat huolissaan siitä, että hallitus romuttaa suomalaista työmarkkinamallia peruuttamattomasti. Teollisuusliiton?lakkovahdit?päivystivät?piikiekkovalmistaja?Okmeticin?tehtaan?portilla?Vantaalla?11.?maaliskuuta.?SAK?ja?osa?sen?jäsenliitoista?aloittivat?tuolloin?uusia. Tilanne herättää muutamia ay-liikkeelle ja poliittiselle vasemmistolle kiusallisia kysymyksiä. Nyt on toisin. Ensimmäinen on se, kykeneekö ay-liike mobilisoimaan tarpeeksi vastustusta työelämään kohdistuvia heikennyksiä vastaan. 1 6 Kesällä 2023 virkaansa astunut pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus on käynyt ensi töikseen rukkaamaan suomalaista työelämää, työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa uuteen uskoon. Se on myös kuvannut uudistuksiaan ”pohjoismaisen mallin” mukaisiksi. On tavoiteltu sopuratkaisuja selkävoittojen sijaan. Ei Hakaniemi vaan 2,5 miljoonaa palkansaajaa Demokratiassa eduskunnalla ja sen enemmistön luottamusta nauttivalla hallituksella on tietenkin mahdollisuus toimia juuri sillä tavalla kuin se katsoo parhaaksi, toteaa keskusjärjestö SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. – Näin on ollut myös kaikkina aikaisempina –?Ennen?on?päätetty,?että?silloin?kun?työelämän?sääntelyä?tehdään,?ovat?työnantajat?ja?työntekijät?tasavertaisina?suunnittelemassa?sitä,?SAK:n?varapuheenjohtaja. Hallituksen toimet ovat olleet ammattiyhdistysliikkeelle isku päin pläsiä, sillä aikaisemmin käytäntönä on ollut, että työelämää ja sosiaaliturvaa koskevista kysymyksistä on neuvoteltu yhdessä sopimalla työmarkkinaosapuolten kanssa. Päätöksiä kirjataan lakiin eduskunnan porvarienemmistön turvin, ay-liikkeen työtaisteluista ja vastustuksesta huolimatta
– Ikään kuin ammattiyhdistysjohtajilla olisi jotain erityistä valtaa, jota nyt halutaan viimeiseen saakka puolustaa. Ay-liikkeen johdolla ei ole yhtään mitään sellaista valtaa, joka ei tule liittojen jäseniltä, Syvärinen painottaa. On kuvaavaa, että hallitus on jo nyt ensimmäisen toimintavuotensa aikana aiheuttanut omilla toimillaan enemmän poliittisia lakkoja kuin kaikki vuosina 1991– 2023 toimineet hallitukset yhteensä. Hallitukset ovat kunnioittaneet sitä sopua politiikan ja budjettivaikutusten puitteissa. Ennen on päätetty, että silloin kun työelämän sääntelyä tehdään, ovat työnantajat ja työntekijät tasavertaisina suunnittelemassa sitä. Sittemmin pääministeri Orpo on sanonut Yle Radio Suomen haastattelussa, että lakien voimaantulo vappuna olisi ”tarpeeton provokaatio”. – Kaikki päätökset, jotka ammattiliitoissa ja keskusjärjestöissä tehdään, nojaavat siihen, että liittojen jäsenet, aivan tavalliset työntekijät, ovat niille antaneet suostumuksensa. Ei ole mitään Hakaniemeä vaan 2,5 miljoonaa palkansaajaa, SAK:n, Akavan ja STTK:n liittojen jäsenet ympäri Suomea. Aikaisemmin on kuitenkin yhdessä päätetty toimia toisin. – Ei tämä ole mikään viimeinen taisto. SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen torjuu ajatuksen siitä, että ammattiyhdistysliike kamppailisi nyt vaikutusvallastaan tai jopa olemassaolostaan. Tätä käytäntöä tässä halutaan nyt rikkoa, Syvärinen sanoo. Hän kuitenkin täsmentää, että kysymys ei ole ay-liikkeen johdon vallasta, toisin kuin asia halutaan usein esittää. Poliittiset lakot eivät Suomessa kuitenkaan ole tähän asti olleet mikään ongelma. Jollain. Muun väittäminen on suomalaisen palkansaajan aliarvioimista ja vähättelyä, Syvärinen toteaa. Orpon hallitus on siis toimillaan lähtenyt taistoon suomalaista työmarkkinajärjestelmää ja sopimusyhteiskuntaa vastaan. Orpon hallitus on ohjelmansa mukaisesti ajanut tuntuvia rajoituksia poliittisiin lakkoihin. Jos hallitus saa tahtonsa läpi, jatkossa poliittiset työtaistelut Suomessa on rajattu 24 tunnin mittaisiksi. 1 7 vuosikymmeninä. Katja Syvärisen mielestä kyse onkin vallansiirrosta: aikaisemmin neuvottelupöytiin kuuluvia asioita ollaan siirtämässä maan hallitukselle ja eduskunnalle. Hallituspuolueilla vaikuttaisi olevan uudistustensa kanssa kiire: aiemmin keväällä julkisuudessa puhuttiin jopa siitä, että hallitus aikoisi säätää rajoitukset lakko-oikeuteen siten, että ne tulisivat voimaan jo vapunpäivänä
Kun tomu on laskeutunut ja jännitteistä on päästy yli, saattaa hyvinkin olla, että uudessa tilanteessa on vain häviäjiä. Syvärisen mukaan tulevaisuudessa on mahdollisuus parantaa luottamusta, mutta se vie aikansa. Luulen, että ne eivät osoittaudu pitkällä aikavälillä heidänkään näkökulmastaan viisaiksi, Katja Syvärinen tuumii. – En näe millään tavalla mahdottomana, että luottamus voisi uudestaan rakentua, kun päättäjät tulevaisuudessa vaihtuvat. Hän kuitenkin heittää ilmoille kysymyksen siitä, voidaanko tämän kaiken jälkeen sanoa, että joku on voittanut ja joku toinen hävinnyt. Luottamusta vai ei. Nyt ollaan tilanteessa, jossa minkäänasteisen luottamuksen sillan riippeitäkään ei enää ole olemassa, Lehtonen kuvailee. Nyt ollaan kuitenkin hänen mukaansa tultu aivan uuteen tilanteeseen, jossa hallituksen poliitikot ja elinkeinoelämän järjestöjohtajat ovat tehneet asioista henkilökohtaisia. Edes elinkeinoelämä, joka on näitä uudistuksia kovasti vaatinut. Lehtosen mukaan työmarkkinoilla luottamus osapuolten välillä on avainasemassa. – Kukaan ei ole saanut sitä, mitä haluaa. – Koko suomalainen työmarkkinajärjestelmä on tähän asti perustunut osapuolten luottamukseen ja sisäiseen neuvottelukykyyn, yhteiseen kykyyn tehdä hillittyjä ratkaisuja. Teollisuusliiton Turja Lehtonen sanoo antavansa pisteitä vastapuolelleen työmarkkinapöydissä, eli Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Myös SAK:n Katja Syvärinen sanoo, että nyt on kysymys luottamuksesta. On selvää, että maan hallitus tulee runnomaan kaikki esityksensä jollain tavalla läpi, kommentoi Suomen suurimman ammattiliiton, noin 200 000 jäsenen Teollisuusliiton, varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:lle. – Kun työehtosopimuksista on neuvoteltu, niissä pöydissä riitelevät aina asiat, eivätkä koskaan ihmiset, Lehtonen toteaa. – Mielestäni ei. – Kun se luottamus on kerran menetetty, ei se ihan heti uudelleen rakennu. 1 8 tavalla tästäkin tilanteesta tullaan ulos, vaikka hallitus ajaisikin tahtonsa läpi, Syvärinen sanoo. Sitä kuitenkin on nyt romutettu. – Nyt eivät enää keskustele asiat, vaan ihmisten henkilökohtaiset ideologiat menevät kaiken edelle.
1 9 Niillä johdetaan, aikaisemman asiajohtamisen sijaan, Turja Lehtonen moittii. Hallitus ajaa Suomeen niin kutsuttua vientimallia, jossa vientialat määrittelevät muiden alojen palkankorotusten katon. Toki toivon tässä olevani väärässä. Mutta porvareitakin on moneen junaan, Turja Lehtonen sanoo. Hän ennakoi myös sitä, että hallituksen ajamien työelämämuutosten sisällöt valuvat myös TES-pöytiin. – En usko, että työehtosopimuksia syntyy tämän vuoden puolella. Niistä tullaan Lehtosen mukaan kinaamaan, kun uusia sopimuksia neuvotellaan. – Laatunen on porvari, sitä ei kukaan kiistä. Mikään ei kuitenkaan nyt indikoi sitä, Turja Lehtonen sanoo. Kohti riitaista syksyä Turja Lehtosen mukaan on myös selvää, että jos asiat vetäytyvät taka-alalle ja kiistat henkilöityvät vielä enemmän, se hankaloittaa entisestään tulevana syksynä alkavia TES-neuvotteluita. Siinä lakiin olisi kirjattu, että valtakunnansovittelija ei voi tarjota muille aloille palkankorotuksia, jotka ylittävät vientialojen korotukset. Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi, että hallitus aiheuttaa toimillaan peruuttamatonta vahinkoa suomalaiselle työmarkkinajärjestelmälle ja suomalaiselle työelämälle. Tämä on pysyvä uusi asiaintila työelämässä ja työmarkkinapolitiikassa, Andersson kertoo. Hän sanoo ikävöivänsä työnantajapuolen vaikuttaja Lasse Laatusta, joka työskenteli Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtajana 2012–14. Hän katsoo, että hallituksella on pyrkimys –?En?usko,?että?työehtosopimuksia?syntyy?tämän?vuoden?puolella.?Toki?toivon?tässä?olevani?väärässä,?Teollisuusliiton?varapuheenjohtaja?Turja?Lehtonen?sanoo. Teknologiateollisuuden työehtosopimus, jonka piirissä on noin 90 000 työntekijää, umpeutuu marraskuun lopulla. Silloin ollaan jo helmikuussa 2025, Turja Lehtonen sanoo ja muistuttaa, että pitkät sopimuksettomat tilat eivät yleensä koskaan ole olleet hyviä asioita kenenkään näkökulmasta. Lisäksi paljon riippuu hänen mukaansa siitä, millainen työmarkkinamalli Suomessa on tulevaisuudessa käytössä. puheenjohtaja?Li?Andersson?sanoo.. – Jos hallitus saa vientimallinsa läpi, sehän tarkoittaa sitä, ettei Teknologiateollisuuden sopimuksia voida tehdä, ennen kuin AKT:n sopimukset on tehty. –?Tilanne?ei?lopu?tähän?kevääseen,?vaikka?hallitus. – Tilanne ei lopu tähän kevääseen, vaikka hallitus saisi nyt kaiken haluamansa läpi. saisi?nyt?kaiken?haluamansa?läpi,?vasemmistoliiton
Romutetaanko yleissitovuus. – Silloin tehdään myös paljon jäykempi järjestelmä työnantajienkin kannalta. – Ulkomainen yritys voi tulla Suomen markkinoille ja maksaa työntekijöilleen vaikkapa viiden euron tuntipalkkaa, jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Laki on laki, Li Andersson muistuttaa. – Tähän saakka vain työnantajaliittoon kuuluvat yritykset ovat voineet sopia toisin kuin valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovittu, Syvärinen avaa. Kun lähdetään kirjaamaan näitä asioita lakiin, joustot poistuvat. Se tarkoittaa Anderssonin mukaan sitä, että lakkoja ja epävakautta on tulevaisuudessa enemmän. Nykyjärjestelmässä on paljon joustoja ja alakohtaisten erojen huomiointia. Erityisen huolissaan työntekijäpuolella ollaan paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin. marraskuuta 2023. JHL:n lakkovahdit kuvattiin Oulun uimahallin edustalla 7. Miten tästä eteenpäin. Katja Syvärinen pitää tällaista tilannetta täysin mahdollisena. Kun yleissitovuutta ei ole, ollaan tilanteessa, jossa töitä voidaan teettää jopa kolmen euron tuntipalkalla, kun yleissitovaa työehtosopimusta ei ole. Työehtosopimuksiin voidaan säätää mahdollisuus sopia toisin. marraskuuta 2023.. SAK:n Katja Syvärisen mukaan se voi johtaa työehtosopimusten yleissitovuuden katoamiseen, kun työnantajalta viedään houkutin kuulua työnantajaliittoon. – Jos mahdollisuus tähän annetaan kaikille, herää kysymys, miksi yritykset silloin enää kuuluisivat työnantajaliittoon. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan työehdoista on päätettävä lainsäädännön kautta, jos yleissitovuuteen ei voi enää luottaa palkkojen ja vähimmäistyöehtojen turvana. Jos niistä erotaan, laskee myös järjestäytyneissä yrityksissä työskentelevien osuus työvoimasta. 2 hajottaa koko neuvottelujärjestelmää yhä pienempiin osiin ja yrityskohtaisiin sopimuksiin. Lakkovahdit olivat Sinebrychoffin Keravan-panimon portilla 15. Huhtikuussa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) linjasi, että hänen mukaansa myös eläkkeistä on pakko leikata osana hallituksen säästöpakettia. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi minimipalkoista säätämistä lailla. Meillä kun ei lakisääteistä minimipalkkaakaan Suomessa ole
Sen sijaan hän ennustaa, että Suomessa alkaa syntymään kansalaislevottomuutta ”eurooppalaiseen tyyliin”. – Järjestelmä tulee muuttumaan, se on selvä. Katja Syvärisen mukaan kamppailu hallituksen heikennyksiä vastaan jatkuu. – Euroopassa puhaltaa oikeistopuhuri, mutta meillä Suomessa on oikeistokupla. Mielenkiintoista on nähdä, miten paljon tästä kansa kaiken kaikkiaan muistaa, Turja Lehtonen sanoo. 2 1 Turja Lehtonen ennakoi, että jos eläke-etuuksista aletaan leikkaamaan, ei ammattiyhdistysliikkeen tarvitse organisoida enää mitään vastarintaa hallituksen toimille. Ammattiliiton jäsenyyden merkitys ei ole vähenemässä, päinvastoin, Katja Syvärinen sanoo. Kyselyiden mukaan suurin osa suomalaisista hyväksyi ammattiliittojen poliittiset työtaistelut ja vastaavasti suurin osa kansalaisista vastustaa hallituksen toimia. – Työttömyysturvan kaikki heikennykset ja kaikki muut etuusleikkaukset astuvat pahiten voimaan vuonna 2025. SAK on siihen valmis. n ”MeilläSuomessa onoikeistokupla.”. Hän sanoo, että tulevaisuudessa ay-liike joutuu rakentamaan uuden työmarkkinajärjestelmän käytänteitä kokonaan uudelleen. Perussuomalaiset ovat pettäneet kaikki vaalilupauksensa. – Ihmisiltä yksinkertaisesti loppuvat raha, toimeentulo ja ruoka. Pakkohan meidän on. Silloin vasta nähdään tämä koko kauheus, Turja Lehtonen ennustaa. Todellista vastarintaa ja yhteiskunnallista liikehdintää nähdään kuitenkin hänen mukaansa vasta vuoden 2025 puolella, kun nämä kaikki muutokset ovat astuneet voimaan. Siinä tilanteessa on selvää, että sellaiseen jollain tavalla kansa reagoi. – Varmaankin viimeistään seuraavissa alueja kuntavaaleissa jonkinlaista protestia voidaan nähdä, Katja Syvärinen ennakoi. RKP taas on hallituksen panttivankina, ja se tulee jättämään jälkensä siihen puolueeseen
Oliivi puut eivät kuitenkaan taivu ilmastonmuutoksen edessä, ja niistä on myös hyötyä sen torjunnassa. Teksti anna Heikkinen Kuvat steve JOnes. 2 2 Oliivipuut ilmastOnmuutOsta vastaan Kuivuus koettelee Espanjan oliivi satoa jo toista vuotta
Daniel sai tänä vuonna oliiveja tuhannen kilon verran. – Tiedäthän, ei ihminenkään voi hyvin, jos ei käy parturissa, hän sanoo. Vieressä hopealehtinen taimikko puskee kohti aurinkoa. Moni kysyykin nyt, uhkaako ilmastonmuutos Espanjan tuhansia vuosia vanhaa elinkeinoa. Se riitti tuottamaan oliiviöljyä ainoastaan oman perheen tarpeisiin. Varastot uhkasivat loppua, ja täydennystä piti tuoda Etelä-Amerikasta asti. Jo toisena vuonna peräkkäin historiallisen korkeat lämpötilat kärvensivät Espanjan oliivilehtoja. Harva pystyy kuitenkaan enää elättämään. Daniel on työskennellyt jo vuosia rakennusalalla päivätöissä, mutta oliivit ovat tärkeä lisätulo. Viime vuoden oliivipula johti Euroopassa oliiviöljykriisiin. Espanja tuottaa lähes puolet maailman oliiviöljystä. Sieltä on peräisin pääosin myös Suomessa myytävä oliiviöljy. Kuivuus iski puiden kukinta-aikaan, ja oliivisato jäi alle puoleen tavanomaisesta. Hinta on korkein 20 vuoteen. Antonion tavoin yli 350 000 espanjalaista maanviljelijää saa elinkeinonsa kokonaan tai osittain oliivinviljelystä. Yli puolet oliiviviljelmistä sijaitsee Andalusiassa, jossa tuotetaan 80 prosenttia maan oliiviöljystä. Etenkin Andalusiassa oliivipuiden viljely on kuitenkin monelle viljelijälle elinkeinon lisäksi tärkeä elämäntapa. Espanjan Andalusian vuorenkumpareilla oliivipuut sinnittelevät, vaikka takana on raskas vuosi. Jos kuivuusvuodet jatkuvat, käteen ei jää pian mitään. Espanja on maailman johtava oliiviöljyn viejä, mutta maan bruttokansantuotteeseen se tuo vaatimattoman siivun – noin kolme prosenttia. Viljelijöiden ahdinko Kuivuuden jatkuessa moni oliivinviljelijä kiroaa kuitenkin alati kasvavia tuotantokustannuksia. Oliiviöljyn hinta kipusi Espanjassa viime syyskuussa 7,74 euroon litralta. Lisäksi oliiviöljyn tuotanto työllistää yli 15 000 ihmistä. Oliivinviljely kulkee meillä suvussa, sanoo olveralainen oliivinviljelijä Daniel Bocanegra Salas. 2 3 Maaperä halkeilee, mutta ikivanha oliivipuu kannattelee itseään ryhdikkäästi. Oliivipuiden maa Oliivinviljelijä Antonio Guerrero Ortega leikkaa oliivipuiden oksia viljelyksillään Olveran kylässä Andalusian Sierra Cádizin vuoristossa. Oliivipuita kasvaa Espanjassa 2,75 miljoonan hehtaarin alueella. – Tämä oliivitarha on isoisäni istuttama, ja vietin lapsuuteni näiden puiden keskellä. Ne taistelevat ilmastonmuutosta vastaan. Sato on tältä erää poimittu, ja Antonio trimmaa puita kukintaa varten. – Täällä kaikki oliivitarhat ovat pieniä perheviljelmiä. Mutta oliivipuut eivät näin helpolla lannistu
– Oliivipuut tarvitsevat talvella kohtalaisen viileitä olosuhteita, ja kesällä ne kestävät hyvin jopa +35 asteen lämpötiloja. Siihen kuuluu yhteensä tuhat oliivinviljelijää lähialueilta. Suuremmilla viljelmillä oliivipuita suojataan kastelulla, johon pienviljelijöillä ei ole varaa. Oliivinviljelyn hiilijalanjälki on parhaimmillaan negatiivinen, sanoo Córdoban yliopiston agronomian emeritusprofessori Luis López Bellido. Kuumuutta vastaan on kuitenkin vaikeampi suojautua. Siitä he syyttävät kiristyviä EU-direktiivejä sekä markkinoiden avaamista Euroopan ulkopuolisille maille epäreiluin ehdoin. Pieni puristamo panostaa öljyn laatuun, sillä suurten tuottajien kanssa kilpaileminen on haastavaa. Myös toisessa Katalonian maatalouden ja teknologian instituutin IRTA:n koko Välimeren puuviljelyä tarkastelleessa tutkimuksessa selvisi, että oliivipuut sitovat hiiltä tuplasti enemmän esimerkiksi sitruunatai appelsiinipuihin verrattuna. Tehokas hiilinielu Ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat oliiviviljelmiä, mutta niistä saattaa löytyä myös ratkaisu uhan torjumiseen. Viime vuonna öljypuristamo maksoi Danielille oliiveista 60 senttiä kilolta. Loriten mukaan ennenaikaiset helteet huhtitoukokuussa yhdessä kuivuuden kanssa ovat tuhonneet viime vuosina oliivisatoja eri puolella Espanjaa. Sen sijaan äärimmäisen korkeat lämpö tilat voivat koitua niille kohtalokkaiksi, kertoo Andalusian aluehallituksen maatalous ja kalastustutkimusinstituutti IFAPA:n tutkija Ignacio Lorite. ”Oliivipuutvarastoivat suuriamääriähiiltä puunrunkoon,muttamyös juuriinjamaaperään. Se, mitä monet ilmastomallit ennustivat vuodelle 2100, tapahtuikin jo viime vuonna, Lorite sanoo. – Oliivipuut varastoivat suuria määriä hiiltä puunrunkoon, mutta myös juuriin ja maaperään. Tehtävää hankaloittavat kuitenkin yhä useammin esiintyvät sään ääri-ilmiöt. Nyt hän etsii tutkimusryhmänsä kanssa ratkaisuja siihen, kuinka oliivipuita voisi auttaa suojautumaan ilmastonmuutokselta. Oliivinviljelynhiilijalanjälki onparhaimmillaan negatiivinen.”. 24 itseään täysin oliivipuilla, sillä emme pysty kilpailemaan isojen kaupallisten viljelmien kanssa, hän sanoo. Osuuskunnan johtaja Antonio Gerena kertoo, että parasta oliiviöljyä saadaan mahdollisimman tummiksi kypsyneistä oliiveista. – Oliivipuilla on periaatteessa loistava kyky suojautua ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. – Pieni määrä kasteluvettä on puille hyödyksi, mutta ne eivät siedä suurta määrää vettä. Helmikuussa maanviljelijät lakkoilivat useiden viikkojen ajan eri puolilla Espanjaa maatalouden talousahdinkoa vastaan. Kuivuudessa karaistuneet Oliivipuut ovat sopeutuneet elämään kuivissa Välimeren olosuhteissa tuhansien vuosien ajan. Veden puute ei siksi ole oliivipuiden suurin murhe. Öljyn puristaminen alkaa ensimmäisten oliivisatojen kypsyessä lokakuussa ja jatkuu tammikuulle asti. Tällä hetkellä muutokset ovat kuitenkin niin rajuja, että puiden on haastava pysyä perässä. Hän on perehtynyt tutkimusryhmineen oliivipuiden hiilensidontakykyyn. Todellisuudessa saamme hinnasta vain murto-osan, hän lisää. – Ihmiset luulevat, että näillä oliiviöljyn hinnoilla me viljelijät rikastumme. – Kaikki hinnat nousevat, lannoitteet, polttoaine, sähkö – jos vielä maksaisin kasteluvedestä, jäisin tappiolle, Daniel sanoo. Ne eivät kuitenkaan siedä äärimmäisiä sääoloja. Bellidon mukaan Espanja voisikin hyödyntää oliiviviljelmien hiilensidontaa päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ja osana EU:n päästökauppaa. Tällä hetkellä etsimme uusia puulajikkeita, joilla on myöhäisempi kukinta, Lorite sanoo. Danielin mukaan kuivuus on kiristänyt asetelmaa entisestään. Hänen mukaansa myös oliiviöljyn ostamista voi pitää ilmastotekona: – Hyvin hoidettu oliiviviljelmä auttaa pienentämään hiilijalanjälkeä. Andalusiassa viljelijät vaativat myös ratkaisuja vesi pulaan. Erikoisoliiviöljyä Suomeen Olveran kylässä oliiviöljyä valmistaa Los Remedios -osuuskunnan öljypuristamo. Erityisesti kukinnan aikaan helleaalto on oliivisadon kannalta vahingollinen, hän sanoo. Siksi ne voivat selvitä pitkienkin kuivuusjaksojen yli vähäisellä vesimäärällä. – Päästöoikeuksien myyminen tukisi myös kannattavuuden kanssa kamppailevia oliivinviljelijöitä, Bellido sanoo
Keskipäivän aurinko polttaa ihoa Danielin oliivitarhan kukkulalla. Gerenan mukaan puristamolla onkin kehitetty uusia tapoja kannattavuuden ylläpitämiseksi. Kuusta kuuhun. Niiden öljyn kirkkaus ja aromi ovat vapautemme näiden kumpareiden välissä. Kaksi vuotta sitten Olveran puristamolta lähti Suomeen lukuisia eriä korkealaatuista neitsytoliiviöljyä. Enkä tiedä, osaisinko edes olla ilman, hän nauraa. Lehdet ja öljyn puristuksessa yli jäävä oliivimassa käytetään kotieläinten rehujen ja lannoitteiden valmistamiseen. Oliivipuista on satojen vuosien saatossa tullut tärkeä osa Andalusian kulttuuria ja identiteettiä. Oliivipuut alkoivat levittäytyä Andalusian alueelle Iberian niemimaan arabivallan aikana 800–1400-luvuilla. Auringosta aurinkoon. Oliivien kivistä tehdään lämmittämiseen kelpaavaa biomassaa, Gerena sanoo. n –?Tämä?oliivitarha?on?isoisäni?istuttama,?ja?vietin?lapsuuteni?näiden?puiden?keskellä,?viljelijä?Daniel?Bocanegra?Salas?kertoo.?. – Oliivikuormasta mitään ei heitetä enää pois. Tästä kertoo myös andalusialaisen runoilijan Miguel Hernándezin ”Oliivinviljelijät”-runo vuodelta 1937: Kuinka monta vuosisataa kätemme ovat olleet kuin vankeja, kohonneet kohti oliiveja. 2 5 Gerena näyttää pulloa, jonka kyljessä lukee suomeksi ”luomuoliiviöljy”. – Oliivipuut asettuivat tänne tuhansia vuosia sitten, sillä ne sopeutuivat Andalusian karuun vuoristoon, hän sanoo. Tänä vuonna öljyn puristus piti lopettaa tavallista aiemmin, sillä oliivit loppuivat kesken. Viime vuosina öljyä on kuitenkin riittänyt yhä vähemmän vientiin pienentyneiden satojen vuoksi. – Ei oliivipuista silti oikein raaski luopua. Hän ei vielä tiedä, tuleeko oliivisatoa tänä vuonna myytäväksi asti. Mutta emme me silti ole oliivipuidemme orjia. Vuonna 1327, kun kristityt valtasivat kylän kuningas Alfonso XI:n johdolla, se sai nimen Olivera sitä ympäröivien oliivipuiden vuoksi. Enemmän kuin puu Vaikeuksista huolimatta oliivinviljelijä Daniel Bocanegra Salas ei usko oliivilehtojen katoavan kotikylänsä maisemasta. Samalla on syntynyt uusi kiertotalouden malli. Niiden mukaan nimettiin myös Olveran kylä
2 6 Joukkotuhontaa, alueellista laaJentumista Ja sotilasdiktatuuria: suhde IsraelIIn on eu:n sokeIn pIste
Teksti Bruno Jäntti IsraelIn suorIttaessa joukkotuhontaa Gazassa ja estäessä riittämättömän humanitaarisen avun pääsyn Israelin joukkotuhoamalle ja tarkoituksellisesti näännyttämälle Gazan väestölle ja toteuttaessa etnistä puhdistusta Länsirannalla ajelehtivat suomalainen mediadiskurssi ja Suomen hallituksen ulostulot päämäärättömästi itse luomassaan alennustilassa. Ilman EU:n ulkopolitiikan perustavaa ja välitöntä muutosta palestiinalainen yhteiskunta on vaarassa lakata olemasta. Korkea vastustuskyky pitää silti suomalaisten ymmärryksen asteen Israel-Palestiinan perusasioissa matalana, mikä mahdollistaa taantumuksellisen ulkopolitiikan jatkuvuuden. Visiossaan Israel anastaa sopivaksi katsomansa ja huomattavan osan rajojensa ulkopuolella sijaitsevasta Länsirannasta pysyvästi itselleen ja pitää kiinni yhteiskuntajärjestyksestä, jossa poliittiset ja kansalaisoikeudet määräytyvät henkilön etnisuskonnollisen taustan mukaan siten, että Israelin juutalaisille taataan ja palestiinalaisilta evätään poliittiset ja kansalaisoikeudet.. Tiedotusvälineiden käsitteistön ja hallituksen kannanottojen vastustuskyky yksinkertaisille ja ilmeisille faktoille ansaitsisi kunniamainnan, elleivät käynnissä olisi kansainvälisen rikosoikeuden vakavimmat rikokset ja vaakalaudalla monimiljoonaisen yhteiskunnan selviytyminen. Tässä artikkelissa tarkastelen kahta Suomessa käytävän julkisen keskustelun katvealuetta: Israelin politiikan päälinjoja ja Israelin sotilasdiktatuuria Länsirannalla. Suomessa tietotaso Israelin poliittisesta visiosta ja poliittisoikeudellisista instituutioista on sensaatiomaisen heikkoa, mikä ruokkii hallituksen haitallista ulkopolitiikkaa. Vuoden 1967 jälkeisen Israel-Palestiinan suuri kaari Israelilla on poliittinen visio, joka on vastaavuussuhteessa valtion harjoittamaan politiikkaan. 2 7 Käynnissä oleva Gazan ja gazalaisten tuhoaminen ei toistaiseksi ole johtanut silmien avautumiseen EU:n toimielimissä
Palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteuttaminen Israelin suvereniteettialueen demokratisoimisella: Israelin hallitseman alueen muuttamista demokraattiseksi oikeusvaltioksi kannattavien Israelin hallitusten lukumäärä aikavälillä 1967–2024: nolla. PLO:n diplomaattinen kanta osoitti jo lähes puoli vuosisataa sitten palestiinalaisten valmiuden historialliseen myönnytykseen, Israelin valtion tunnustamiseen 78 prosentissa Israel-Palestiinaa. 2 8 Israel on loppusuoralla visionsa toteuttamisessa. Palestiinalaisvaltion perustaminen 1970-luvulla tai 1980-luvun alkupuolella vuoden 1967 rajoille olisi kuitenkin ollut edistysaskel, jolla olisi ollut hyödyllisiä seurannaisvaikutuksia. EU sitkeästi väittää Israelin olevan demokratia – ”elinvoimainen demokratia Lähi-idän sydämessä”, kuten Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tietää kertoa. Valtiota ei voi perustaa Suvereenia Palestiinan valtiota ei kuitenkaan voi perustaa miehitetyille palestiinalaisalueille Israelin siirrettyä kansainvälisen oikeuden vastaisesti noin 700 000 Israelin juutalaistaustaista kansalaista Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin, minne rakennetut siirtokunnat hallitsevat vajaata puolta Länsirannan pinta-alasta. Kansainvälinen yhteisö on vuosikymmeniä kannattanut vuoden 1967 rajoihin perustuvaa kahden valtion ratkaisua ja alleviivannut palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta. Päätöslauselmaa vastaan äänesti neljä valtiota: Israel, Mikronesia, Nauru ja Yhdysvallat. Palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteuttaminen itsenäisen Palestiinan valtion perustamisella miehitetyille palestiinalaisalueille, joka kattaa 22 prosenttia Israel-Palestiinasta: Suvereenin Palestiinan valtion perustamisen miehitetyille palestiinalaisalueille vuoden 1967 rajoilla hyväksyneiden Israelin hallitusten lukumäärä aikavälillä 1967–2024: nolla. Israelin suvereniteettialueen eli Israelin ja miehitettyjen palestiinalaisalueiden muuttamisen nykyisestä rikokseksi ihmisyyttä vastaan katsottavan rotuerottelun järjestelmästä demokratiaksi vuorostaan estää Israelin hallitusten ja Israelin juutalaisten hallituspuolueiden normatiivinen kanta, jossa Israel määritellään lainsäädännöllisesti juutalaisten kansallisvaltioksi sen sijaan, että Israelin hallitsemien alueiden valtiomuoto olisi oikeusvaltioperiaatteen mukainen demokratia. Palestiinalaisvaltion perustaminen ei olisi poistanut Israelin palestiinalaistaustaisten kansalaisten kohtaamaa lainsäädännöllistä syrjintää tai ratkaissut palestiinalaisten pakolaiskysymystä, joka on toisen maailmansodan jälkeisen ajan pitkitetyin pakolaiskysymys. Palestiinan vapautusjärjestö (PLO) hyväksyi vuoden 1976 tammikuussa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaluonnoksen, joka peräänkuulutti kahden valtion ratkaisua vuoden 1967 rajoilla. Suvereenin Palestiinan valtion perustamisen miehitetyille palestiinalaisalueille vuoden 1967 rajoilla hyväksyneiden Israelin juutalaisten hallituspuolueiden lukumäärä aikavälillä 1967–2024: nolla. Viime joulukuussa järjestetyssä YK:n yleiskokouksen äänestyksessä 172 valtiota äänesti palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden tunnustavan ja Israelin miehityksen lakkauttamisen kiireellisyyttä korostaneen päätöslauselman puolesta. huhtikuuta paikallisen sairaalan alueen raunioissa Israelin joukkojen vetäydyttyä sieltä.. Palestiinalaisten itsemääräämisoikeus on toteutettavissa monin eri keinoin. Israelin käynnistämän sotilasmiehityksen alkuvaiheessa, 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella, itsenäisen Palestiinan valtion perustaminen oli realistinen askel kohti palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteuttamista. Israel-Palestiinassa on ollut käynnissä konflikti itsemääräämisoikeuden toteutumisesta yli puolen vuosisadan ajan: Israelin juutalaisten itsemääräämisoikeus toteutuu, mutta Israel evää palestiinalaisilta itsemääräämisoikeuden. Mikä on Israelin hallitusten ja Israelin juutalaisten hallituspuolueiden kanta itsenäisen palestiinalaisvaltion perustamiseen kansainvälisesti tunnustetuilla rajoilla ja Israelin hallitseman alueen demokratisoimiseen. Näistä tunnetuimpia on kahden valtion malli kansainvälisesti tunnustettuja rajoja mukaillen ja Israelin suvereniteettialueen yhteiskuntajärjestyksen demokratisoiminen. Israelin hallitseman alueen muuttamista demoPalestiinalaisia kuvattiin Gazassa 1. Yhdysvallat pysäytti päätöslauselmaluonnoksen käyttämällä veto-oikeuttaan turvallisuusneuvostossa. PLO hyväksyi itsenäisen Palestiinan valtion perustamisen jäljellä olevan 22 prosentin alueelle. Israelin siirtokuntainfrastruktuurin laajentamispolitiikka ja kahden valtion ratkaisun mahdollisuus kansainvälisesti tunnustetuilla rajoilla ovat kääntäen verrannollisessa suhteessa: siirtokuntien määrän ja asukasluvun kasvaessa kahden valtion ratkaisun elinkelpoisuus laskee. EU ja sen mukana Suomi ovat avustaneet Israelia sen alueellisessa laajentumisessa miehittämälleen Länsirannalle ja antaneet hiljaisen hyväksyntänsä Israelin rikokseksi ihmisyyttä vastaan katsottavan rotuerottelun ja rikokseksi ihmisyyttä vastaan katsottavan vainon tunnusmerkit täyttävälle yhteiskuntajärjestykselle
2 9
Suomen johdon kielenkäyttö on sen sijaan vakiintunut performatiiviseksi ja epäpoliittiseksi sanahelinäksi. Vuoden 2000 jälkeen Israel on langettanut yli 13 000 palestiinalaiselle lapselle tuomion sotilastuomioistuimessa. 3 kraattiseksi oikeusvaltioksi kannattavien Israelin juutalaisten hallituspuolueiden lukumäärä aikavälillä 1967–2024: nolla. maaliskuuta.. Esimerkiksi ”vahinkoa, häiriötä tai vaaraa alueen tai Israelin asevoimien turvallisuudelle” edistävä teko voi johtaa elinkautiseen vankeustuomioon. Israelin pysyvä sotilasdiktatuuri Länsirannalla Vuonna 1967 Israel asetti Länsirannan palestiinalaisille poliittiseksi järjestelmäksi sotilasdiktatuurin, joka kattaa ne Länsirannan alueet, jotka eivät ole Israelin rakentamien siirtokuntien hallussa. Israel on näin ollen luonut miehittämälleen Länsirannalle kaksi valtiomuotoa: kansainvälisen oikeuden vastaisissa siirtokunnissa Israelin juutalaiset nauttivat poliittisista ja kansalaisoikeuksista Israelin valtion kansalaisina ja palestiinalaiset elävät sotilasdiktatuurissa. EU on lisäksi vienyt aseita Israeliin niin ikään miljardeilla euroilla. Suomi ja EU: vanhentunutta sanahelinää ja taantumuksellista ulkopolitiikkaa Israelin vuonna 1967 käynnistämä Länsirannan asteittainen anastaminen on toteutettu avoimesti ja määrätietoisesti. Luvattomaan kokoontumiseen osallistumisesta voidaan langettaa kymmenen vuoden vankeustuomio. Lisäksi sotilasdiktatuurin lainsäädännössä ”teko tai laiminlyönti”, joka johtaa ”Israelin armeijaan kohdistuvaan vahinkoon tai häiriöön” voi johtaa elinkautiseen vankeustuomioon. Suomen hallitus, presidentti tai tiedotusvälineet eivät osaa tai halua hahmottaa jäljelle jäävää vaihtoehtoa, joka on Israelin suvereniteettialueen eli Israelin ja miehitettyjen palestiinalaisalueiden muuttaminen demokraattiseksi oikeusvaltioksi. Näihin lukeutuu ”virkamieheen kohdistuva hyökkäys”, ”sotilaan uhkaaminen”, ”sotilaan häiritseminen”, ”sotilaan loukkaaminen” ja sotilaan ”kunnian loukkaaminen”. Iranin ja Syyrian lainsäädäntöä muistuttava Israelin sotilasdiktatuurin lainsäädäntö on kriminalisoinut pysyvästi joukon tekoja, joita ei tarkoituksella määritellä täsmällisesti. Sotilasmääräys 1651 muun muassa kriminalisoi ”suullisesti tai muin tavoin toteutetun pyrkimyksen vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen Israelin armeijan hallitsemalla alueella”. Sotatilalaki määrää, että palestiinalaiset eivät saa ”pitää hallussaan, heiluttaa, pitää esillä tai kiinnittää lippuja tai poliittisia symboleja ilman sotilaskomentajan myöntämää lupaa.” Palestiinalaiset eivät saa sotatilalain mukaan ”tulostaa tai julkaista alueella ilmoituksia, julisteita, valokuvia, pamfletteja tai muita asiakirjoja, joiden aineistolla on poliittinen sisältö”, ellei Israelin armeijan komentaja ole myöntänyt tekoon lupaa etukäteen. Mitä ”hyökkäys”, ”uhkaus”, ”puuttuminen”, ”häiriö” tai ”loukkaus” sotatilalainsäädännössä merkitsevät. Tämän määräyksen rikkomisesta voidaan langettaa kymmenen vuoden vankeustuomio. Sotilasdiktatuuriin ei ole syytä ottaa kantaa, sillä termi ei esiinny suomalaisessa keskustelussa. Israel on maailman ainoa maa, joka tuomitsee lapsia sotilastuomioistuimessa. Samalla EU pitää kiinni Israel-ulkopolitiikkansa perinteisistä käytännöistä. Israelin sotatilalaki on kriminalisoinut rauhanomaisen yhteiskunnallisen toiminnan. Jäntti siirtyy elokuussa vierailevaksi tutkijaksi Harvardin yliopistoon Fulbright-stipendiaattina. EU jatkaa kauppaa kansainvälisen oikeuden vastaisten siirtokuntien kanssa, kuvailee Israelia demokratiaksi, eikä aseta Israelille pakotteita tai uhkaa niillä. Havainnollistava esimerkki Israelin sotilasdiktatuurin lainsäädännöstä miehitetyllä Länsirannalla on Israelin armeijan asettama sotilasmääräys 1651, jolla korvattiin 20 aiempaa, vuosina 1967–2005 asetettua, sotilasmääräystä. Suomen ulkopoliittinen johto toistelee kahden valtion iskulauseita täsmentämättä, minne Palestiinan valtio on tarkoitus perustaa tai miten Israel painostetaan vetäytymään. n Kirjoittaja on politiikan tutkija. Palestiinalaiset surivat kuolleita Gazassa 15. Presidentti Sauli Niinistö sanoi 18.10.2023, että ”taas kerran olisi tosissaan tartuttava kahden valtion malliin”. Israelin pysyvästi omaksuman laajentumispolitiikan tarkoituksellinen seuraus, Palestiinan valtion näkymien tuhoaminen, ei ole vielä valjennut Suomen poliittiselle johdolle tai median puhetavalle. Elinkautisen voi myös saada tunkeutumisesta alueelle, joka on ”armeijalle tai valtiolle” kuuluvan alueen ”läheisyydessä”. Kokoontuminen, johon osallistuu yli yhdeksän palestiinalaista ja ”joka voidaan mieltää poliittisena” on laiton ilman erillistä Israelin armeijan myöntämää lupaa. EU on retorisesti suhtautunut paheksuen Israelin alueelliseen laajentumiseen, mutta on samalla kasvattanut siirtokuntien taloudellista elinkelpoisuutta käymällä niiden kanssa kauppaa miljardien eurojen arvosta. Sotatilalain tulkinta on Israelin miehitysarmeijan ja sotilastuomioistuinjärjestelmän yksinoikeus
3 1
Tämä tulee näkymään ihmisten mielialoissa ja terveydentilassa, ja hyvinvointialueiden paineet kasvavat entisestään, Työttömien Keskus järjestössä arvioidaan. Teksti eLias krohn Kuva emma Grönqvist –?Työttömän?arki?ja?työpaikkojen?hakeminen?on. Mari?Saloheimo.. vuosia?työttömänä?ollut. ollut?turhauttavaa,?sanoo. 3 2 Leikkuri iskee työttömiin Oikeistohallituksen sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat rajusti työttömien toimeentuloon
Jo nämä leikkaukset saattavat viedä työttömän kuukausituloista enimmillään 500–600 euroa. Mutta on paljon muutakin: peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027, syyskuussa työttömyysturvan työssäoloehto pitenee noin kuudesta kuukaudesta kahteentoista, ja hallitus on esittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, mikä leikkaisi sitä enimmillään lähes neljänneksellä. Siinä työttömien arjessa, jonka Veera Luoto sosiaalityöntekijänä kohtaa, ajatus työllistymisestä tukileikkausten ajamana tuntuu kaukaiselta. Huoli omasta pärjäämisestä on ihmisillä kova. Ahdistus ja huoli näkyvät jo Leikkaukset ovat näkyneet työttömien mielialoissa jo etukäteen, kertoo sosiaalityöntekijä ja työkykykoordinaattori Veera Luoto Työttömien Keskusjärjestöstä. – Kun ihmiset tekevät jo oman toimijuutensa rajoissa parhaansa, tuntuu leikkauspolitiikka heistä hyvin epäoikeudenmukaiselta ja epäkunnioittavalta, Luoto tähdentää. – Moni asuu alueilla, joissa omaa osaamista vastaavaa työvoimaa ei tarvita tai esimerkiksi tehdastyö on loppunut. 3 3 Leikkuri iskee työttömiin HuHtikuu on kuukausista julmin – tänä vuonna ainakin työttömälle. Työttömyysturvasta poistettiin lapsikorotukset sekä 300 euron kuukausittaiset lisäansiot mahdollistanut suojaosa. Moni myös auttaa ikääntyviä vanhempiaan, jotka asuvat kotonaan kotihoidon ja läheisten tuen avulla. Psykososiaalisen tuen tarve on lisääntynyt. Sosiaalipalvelut vaarassa kriisiytyä Työttömyysturvan ja asumistuen leikkausten arvioidaan lisäävän toimeentulotuen tarvetta huomattavasti. Hallitus perustelee monia työttömiin kohdistettavia leikkauksia säästötarpeiden lisäksi valtiovarainministeriön laskelmilla työllisyysvaikutuksista. Ihmisillä on kuitenkin kodit, yhteisöt ja perheet paikkakunnalla, joten lähteminen ei aina tule kyseeseen. Yhä useampi päätyy sekä Kelan myöntämän perustoimeentulotuen että hyvinvointialueiden myöntämän täydentävän ja ehkäisevän. Huhtikuun alussa tuli voimaan useita työttömän toimeentuloa heikentäviä Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen sosiaaliturvaleikkauksia. Esimerkiksi terveysongelmat rajaavat monien työmahdollisuuksia ja yli 50-vuotiaat kohtaavat työnhaussa ikäsyrjintää. – Hallituksen leikkauslistojen tultua julki ahdistuneet puhelut lisääntyivät selvästi. Lisäksi on tehty useita pienempiä työttömiin vaikuttavia heikennyksiä, ja lisää on luultavasti tulossa. Samaan aikaan yleisen asumistuen korvausprosenttia pienennettiin ja perusomavastuuta kasvatettiin
Lapsiperheiltä viedään satasia Leikkaukset vaikuttavat Hirsjärven mukaan väistämättä työttömien henkiseen ja fyysiseen vointiin. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön voi ansaita ilman, että etuus pienenee. – Meillä on 1990-luvun perheiden lapsista jo runsaasti tutkimustietoa, miten rajusti tilanne vaikutti lapsiin. – Luin juuri lääketieteellisestä tutkimuksesta, jonka mukaan pahimmin stressiin ja sitä kautta fyysiseen sairastavuuteen vaikuttaa taloudellinen huoli. Maaliskuun alussa hänen ”Jossatatuhattauutta ihmistätipahtaa toimeentulotuelle, seonmerkittävä kansallinenkriisi.” NäiN hallitus kurittaa työttömiä PerusPäivärahaan ja työmarkkinatukeen ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027. halliTus esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. yleisen asumistuen korvausprosenttia on pienennetty ja perusomavastuuta kasvatettu. Olen itse ollut työttömänä kahden lapsen yksinhuoltajana, Hirsjärvi sanoo. Hän epäilee, että perustuslain jokaiselle takaama oikeus perustoimeentuloon ja riittäviin sosiaalija terveyspalveluihin ei tule toteutumaan. – Jos satatuhatta uutta ihmistä tipahtaa toimeentulotuelle, se on merkittävä kansallinen kriisi, lataa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi. ToimeenTuloTuen asumismenojen kuntakohtaisia enimmäisrajoja on alettu lainmuutoksella soveltaa aiempaa tiukemmin. Siitä pitäisi ottaa oppia eikä luoda enää samanlaista tilannetta. Palkkatuki katkaisi työttömyyden Helsinkiläinen filosofian lisensiaatti Mari Saloheimo, 64, on ollut työttömänä miltei yhtäjaksoisesti lähes kymmenen vuotta. Yksittäisistä leikkauksista isoimpia on työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto. PalkkaTyösTä saatu lomakorvaus on alettu jaksottaa työttömyyden alkuun siten, että työttömyystukioikeus siirtyi eteenpäin. – Tälläkään hetkellä sosiaalipalveluissa ja Kelassa ei ole resilienssiä ottaa tällaista uutta ihmismäärää sisään. Hirsjärvi toimii itse vasemmistoliiton aluevaltuutettuna Keski-Suomen hyvinvointialueella. Samaan aikaan useimmat hyvinvointialueet ovat isojen säästöpaineiden edessä. Tätä hallitus ei Hirsjärven mukaan ole mitenkään huomioinut, vaikka asia on ollut hyvin tiedossa. – Moni on joutunut työttömäksi terveydentilansa takia ja terveydenhuollon saamisen pitkittyessä. Muutokset tulevat voimaan ruokakuntakohtaisesti tuen seuraavan vuotuisen tarkistuksen yhteydessä. Sitä pienennettiin jo tämän vuoden alussa, ja huhtikuun alussa se poistui kokonaan. Jos hyvinvointialueet ajetaan kriisiin, se ei suinkaan edistä pitkäaikaistyöttömyyden hoitamista, Hirsjärvi kommentoi. Irma Hirsjärvi Ta n ja K o sK in en. TyöTTömyysTurvan ja yleisen asumistuen 300 euron suojaosat on poistettu. Muutos koskisi 2.9. TyöTTömyysTurvan työssäoloehto pitenee noin kuudesta kuukaudesta kahteentoista syyskuussa. Työttömän vanhemman tulot vähenevät viime vuoteen verrattuna 150–285 eurolla kuukaudessa lasten määrästä riippuen. TyöTTömyysTurvan lapsikorotukset on poistettu. Kahden kuukauden työttömyyden jälkeen etuus laskisi 20 prosenttia ja kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen edelleen viisi prosenttia. 3 4 toimeentulotuen piiriin. TyöTTömyysTurvan omavastuuaika on pidentynyt viidestä arkipäivästä seitsemään. tai myöhemmin alkavia työttömyysjaksoja. SAK:n tekemän selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä kokee terveydentilan työllistymisensä esteeksi. Siinä ryhmässä itsemurhat, rikollisuus ja täydellisen syrjäytymisen kokemukset nousivat aikanaan rajusti. PalkkaTueTTu työ ei hallituksen esityksen mukaan enää kerryttäisi työssäoloehtoa eikä ansiopäivärahaoikeutta. – Kun sain siitä tiedon, itkin. Ihminen, joka ensimmäistä kertaa elämässään putoaa toimeentulotuelle, tarvitsee todella paljon apua, Hirsjärvi jatkaa
Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen työllisyysvaikutus on valtiovarainministeriön laskelman mukaan negatiivinen. – Asumistukileikkauksia ei edes perusteltu työllisyysvaikutuksilla, koska valtiovarainministeriö oli laskenut, että sellaisia ei ole, Kanninen huomauttaa. – Toimeentulotuki on kannustavuudeltaan huonoin tuki, Kanninen toteaa. Milloin olet viimeksi pitänyt näyttelyn, julkaissut teoksen tai keikkaillut. Työttömyysturvan 300 euron suojaosa on ollut hänelle siksi tärkeä. Hyväosaisemmat ovat säästyneet kiristyksiltä – heidän verotustaan on sen sijaan alennettu. Tällaisten toimien työllisyysvaikutukset ovat Kannisen mukaan yleensä melko pieniä. – Turha ihmisiä on syyllistää, kun työpaikkoja ei ole. Lisäksi hän on kirjoittanut muun muassa lehtijuttuja freelance-toimittajana. Töitä hän on hakenut laajalla rintamalla – lukuisista yhdistyksistä, kaupungilta, kirkoista. Lisäksi työssäkäynti olisi vaatinut autoa, jota minulla ei ole. Pitkän ajan kuluessa ainoa työpaikka, johon Saloheimo olisi päässyt, olisi ollut Virtavesien Hoitoyhdistyksessä. – Työhön olisi kuulunut kivien nostelua kylmästä vedestä. Tiukan kontrollin alla Saloheimo on työttömyysaikanaan ahkeroinut muun muassa suorittamalla loppuun lisensiaatin tutkintonsa teoreettisesta filosofiasta. – Työttömän arki ja työpaikkojen hakeminen on ollut turhauttavaa, Saloheimo sanoo. Oikeus tehdä se työttömyysturvalla ollessa ei ollut itsestään selvää, mutta järjestyi lopulta. Oletko valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä?” Saloheimon vastaus selvityspyyntöön hyväksyttiin, mutta tuen maksu viivästyi parilla viikolla asian käsittelyn ajaksi. n Ohto Kanninen työttömyysputkensa katkesi, kun hän sai kahdeksaksi kuukaudeksi osa-aikaisen palkkatuetun työpaikan sisällöntuottajana ja puutarhurina ympäristöjärjestö Dodosta. – Olen ollut monenlaisissa työyhteisöissä, joissa ihmiset tekevät työtä omallakin ajallaan, auttavat kollegoja ja pyrkivät hyvään. Montako tuntia taiteilijana toimiminen työllistää sinua päivittäin/ viikoittain. Onko aihetta syyllistämiseen. n La u r a O ja. – Monet yhdistykset eivät välttämättä tiedä palkkatukimahdollisuudesta. Tällaisessa tilanteessa toimeentulon leikkaukset eivät vaikuta mitenkään työnsaantimahdollisuuksiin. Kun Saloheimolta julkaistiin pari vuotta sitten lastenkirja, jonka hän oli alkujaan kirjoittanut tyttärilleen 30 vuotta aiemmin, hän sai TE-toimistosta selvityspyynnön. – Esimerkiksi asumistuen leikkauksesta saatava 200 miljoonan euron säästö on mitätön summa verrattuna vaikkapa kotitalousvähennykseen, joka on moninkertainen ja hyödyttää lähinnä hyvätuloisia, Kanninen vertaa. – Ajatus on, että tukia leikkaamalla kannustetaan tai pakotetaan ihmisiä töihin tilanteessa, jossa töitä olisi tarjolla, mutta niitä ei aina oteta vastaan, selvittää johtava tutkija Ohto Kanninen Työn ja talouden tutkimus Laboresta. En ymmärrä, mistä kumpuaa se ihmiskäsitys, että ihminen on työtä kaihtava ja laiska, Hirsjärvi ihmettelee. Mutta jos halutaan oikeasti kuroa budjettialijäämä umpeen, tottakai leikkausten ja veronkiristysten pitää osua myös hyväosaisiin – ja ennen kaikkea heihin, koska siellä ne isot rahat ovat. Tiedotusta voitaisiin lisätä, Saloheimo esittää. Ensisijaisen sosiaaliturvan leikkaaminen johtaa viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen käytön lisääntymiseen. Minulla on skolioosi ja hermovika toisessa jalassa, en olisi pystynyt sitä tekemään. Saloheimo näyttää paperin, jossa on kosolti kysymyksiä: ”Milloin toiminta on alkanut. – Nythän on uutisoitu, että aivan tavallisia työpaikkoja saattaa hakea 200–300 ihmistä. Vaikka työttömältä edellytetään aktiivista työnhakua, omatoimisesta muusta aktiivisuudesta koituu herkästi hankaluuksia. 3 5 Hyvätuloiset pääsevät väHällä Petteri OrPOn (kok.) hallitus perustelee sosiaaliturvaleikkauksiaan kannustinja työllisyysvaikutuksilla, joita valtiovarainministeriö on laskenut. Työttömien jatkuva syyllistäminen vaivaa Saloheimoa. – Jos tavoitteena on keskittyä keskiluokan ja hyväosaisten hyvinvointiin, politiikka on loogista. Onko sinulla Ytunnus. – Suora ja välitön vaikutus on se, että pienituloisten hyvinvointi heikkenee, Kanninen korostaa. Tämä on ristiriidassa kannustavuuspyrkimysten kanssa. Samaa sanoo Työttömien Keskusjärjestön Irma Hirsjärvi. Vaikka Saloheimo oli oikeutettu palkkatuettuun työhön, työpaikkoja ei löytynyt – ennen kuin nyt. Kansalaiset tekisivät mielellään töitä, jos niitä olisi. Sosiaaliturvaleikkausten työllisyysvaikutukset olisivat toteutuessaankin epäsuoria
Parlamentin suurin puolue Nepalin kongressipuolue oli vuoden verran hallituksessa yhdessä maolaisten kanssa, mutta joutui maaliskuun hallitusvaihdoksessa oppositioon, kun kommunistipuolueet palasivat taas yhteen. Tässä vaiheessa voi olla syytä todeta, että Nepalissa on varsin toimiva monipuoluejärjestelmä ja vaalit ovat yleensä vapaat ja reilut. Kaikki nyt hallituksessa mukana olevat kommunistipuolueet ovat sitoutuneet parlamentaariseen demokratiaan, eikä mikään niistä ole peräänkuuluttanut siirtymistä Neuvostoliiton tai Kiinan entisaikojen kaltaiseen suunnitelmatalouteen. uusi halliTusohjelma puhuu infrastruktuurin kehittämisestä, korruption kitkemisestä ja hyvän hallinnon edistämisestä. Uutistoimisto Reuters kuvaili Nepalin marxilais-leniniläistä kommunistipuoluetta vastikään liberaaliksi puolueeksi. Myöhemmissä vaaleissa marxilais-leniniläiset ja kongressipuolue ovat saaneet vuoron perään eniten ääniä. Maolaiset kommunistit voittivat selvästi vuoden 2008 vaalit. Nämä kaksi puoluetta olivat keskeisesti mukana demokratialiikkeessä, joka onnistui syrjäyttämään kuningas Gyanendran. Teksti peik JohaNssoN Kuva all over press/subaas shrestha Nepalissa maaliskuussa tehdyn hallitusvaihdoksen jälkeen maan johdossa on nyt kolme eri kommunistipuoluetta: Nepalin kommunistipuolue (maolaiset), Nepalin kommunistipuolue (yhdistyneet marxilais-leniniläiset) ja Nepalin kommunistipuolue (yhdistyneet sosialistit). Peruspalveluja luvataan pa. Marxilais-leniniläiset ja maolaiset olivat edellisen kerran samassa hallituksessa vuoden 2022 parlamenttivaalien jälkeen, mutta yhteinen hallitustaival jäi silloin vain kahden kuukauden mittaiseksi. Parlamentaarisella demokratialla on kuitenkin lyhyt historia. 3 6 pintaa syvemmältä NepaliN kommuNistit palasivat yhteeN Uusi hallitus lupaa lisää työpaikkoja ja parempia palveluja, mutta monet nepalilaiset ovat jo menettäneet uskonsa alati vaihtuviin hallituksiin. Kolmen kommunistipuolueen lisäksi uudessa hallituksessa on mukana Kansan sosialistinen puolue sekä populistinen oikeistopuolue Kansallinen itsenäinen puolue, tai lyhyemmin Itsenäiset. Ensimmäiset kunnolliset parlamenttivaalit pidettiin vuonna 2008, kaksi vuotta sen jälkeen kun kuningasvalta sai väistyä kiitos Nepalin demokratialiikkeen eri puolilla maata järjestämien laajojen mielenosoitusten. Toiseksi eniten ministerinpaikkoja on maolaisilla. Maolaississit olivat käyneet sisällissotaa kuningasvaltaa vastaan vuosina 1996– 2006. Marxilais-leniniläiset ovat suurin ryhmä hallituksessa ja toiseksi suurin puolue Nepalin parlamentissa. Pääministerinä on maolaispuolueen puheenjohtaja, entinen kapinallisjohtaja Pushpa Kamal Dahal, lempinimeltään Prachanda, joka tarkoittaa nepalin kielellä kiivasta
Moottoripyörien jarrukenkiin piilotettu kulta takavarikoitiin, mutta myöhemmin kulta katosi viranomaisten varastosta kesken tutkinnan. Hallituspuolueet haluavat tukea kotimaista tuotantoa, maataloutta, digitalisaatiota, vihreää siirtymää ja turismia. 3 7 rantaa ja työllisyyttä pyritään kohentamaan, jotta nuoret eivät enää joutuisi lähtemään töiden perässä ulkomaille. Maolaispuoluetta edustava uusi valtiovarainministeri on epäiltynä salakuljetusskandaalissa, jossa Nepaliin tuotiin suuria määriä kultaa maksamatta tuontiveroa. Lehti muistutti pääkirjoituksessaan, että Prachandan uusi kommunistihallitus on jo kahdeksas hallitus Nepalissa seitsemän viime vuoden aikana. Huomattava osa kasvusta tuli ulkomailla työskentelevien nepalilaisten rahansiirroista kotimaahan. Kymmenet pienemmät ja suuremmat kiinalaiset delegaatiot ovat vierailleet Nepalissa viime kuukausina solmimassa suhteita ja sopimassa yhteistyöhankkeista paikallisten viranomaisten, järjestöjen ja korkeakoulujen kanssa. Jos maan sisällä Nepalin uuteen kommunistipuolueiden hallitukseen suhtaudutaan vähintään skeptisesti, niin pohjoisessa naapurimaassa Kiinassa kehitykseen ollaan varmasti tyytyväisiä. tyytymättömyys maan johtavien puolueiden alati vaihtuviin hallituksiin on viime aikoina kanavoitunut erikoisella tavalla, kun tuhannet ihmiset ovat lähteneet maan pääkaupungin Kathmandun kaduille vaatimaan kuningasvallan palauttamista ja Nepalin julistamista hindulaiseksi valtioksi. Nepalin talous kasvoi viime vuonna lähes neljällä prosentilla. Värväystoimistot ja rahansiirtofirmat saivat osansa tuloista. n Nepalin pääministeri Pushpa Kamal Dahal tervehti valokuvaajia uuden hallituksen saatua parlamentin luottamuksen.. Lehden mukaan maolaisten, marxilais-leniniläisten ja oikeistolaisen itsenäispuolueen uusi hallitus oli vain esimerkki tuolileikistä, jossa samat henkilöt ovat taas vallassa ja jakavat keskenään kaikkein tärkeimmät ministerinpaikat, joissa on eniten rahaa jaossa erinäisiin hankkeisiin. Työministerinä on puolestaan populistisen itsenäispuolueen edustaja, joka vielä äskettäin toimi ulkomaille lähtevien työntekijöiden värväystoimiston sekä paikallisen rahansiirtofirman johtajana. Jo pidemmän aikaa kaavailtu rautatiehanke Himalajan vuoriston halki Kiinasta Nepaliin ei ole toistaiseksi edennyt alkuselvityksiä pidemmälle. Tähän kaikkeen tarvitaan investointeja niin kotimaasta kuin ulkomailta. Puheet korruPtion kitkemisestä ja kotimaisen työllisyyden parantamisesta voivat kuulostaa ontolta, kun tarkastelee uuden hallituksen ministerinimityksiä. Paikallinen media ei näytä asettavan kovinkaan suuria odotuksia uudelle hallitukselle. Kaikkiaan nepalilaisia siirtotyöläisiä on lähes viisi miljoonaa, 16 prosenttia maan väestöstä. Viime vuonna yli 700 000 nepalilaista lähti työn perässä ulkomaille, pääasiassa Persianlahden maihin, Malesiaan ja Intiaan. ”Monien ensimmäinen reaktio oli äänekäs haukotus”, kirjoitti viikkolehti Nepali Times
Myöhemmän tutkimuksen selvitettäväksi jää, onko kyseessä vielä pahempi: tarkoituksellinen toiminta. Kansainvälisoikeudellisesti luonnontuhonnan tulkitseminen sotarikokseksi on mutkallista. Kaksitoista Israelin johtavaa ihmisoikeusjärjestöä katsoi maaliskuussa, ettei Israel noudata tuomioistuimen päätöstä. Todellisuus näyttää toiselta. Pääministeri Benjamin Netanyahu on jo vuosien ajan pyrkinyt saamaan UNRWA:n lakkautetuksi. Ilmapommitusten jälkeen Israelin maajoukot ovat tulleet ja viimeistelleet hävityksen. Sota on merkinnyt myös suunnatonta ympäristötuhoa Gazalle. Teksti Arto Huovinen Kuva LeHtikuvA/AFP Israel on väittänyt pyrkivänsä välttämään siviiliuhreja Gazan sodassa. Israel on rajoittanut erittäin tiukasti hätäavun kuljetuksia Gazaan. Myös maatilat, hedelmätarhat ja oliivilehdot ovat kärsineet valtavia vahinkoja. Asunnoista oli tuhoutunut 62 prosenttia, sairaaloista ja terveyskeskuksista tuhoutunut tai vaurioitunut 84 prosenttia. Sotarikoksiin kuuluvaksi kansanmurhaksi voi tulkita väestön tahallisen nälkiinnyttämisen. Israel väitti YK:n palestiinalaisille apua toimittavan UNRWA-järjestön työntekijöiden osallistuneen Hamasin lokakuiseen terrori-iskuun. Lontoossa toimiva Forensic Architecture (FA) on satelliittikuvien perusteella todennut, että tuho on järjestelmällistä. Brittiläinen Guardian-lehti julkaisi maaliskuun lopulla satelliittikuvia, jotka kertoivat, että lähes puolet Gazan puista on menetetty. Luvut kertovat vähintään siitä, että Israel suhtautuu piittaamattomasti siviiliuhreihin. Brittiläinen Channel 4 uutisoi helmikuussa, ettei väitteen taustalla olevasta Israelin tiedusteluraportista löydy perusteluja. Sähköverkosta oli tuhoutunut 61 prosenttia ja vesi-infrasta 57 prosenttia. Lisäksi yli 75 000 oli haavoittunut. MaailmanYK:n edustaja tutkimassa sairaalan raunioita huhtikuussa. Luvut ovat peräisin Hamasin hallinnoimalta terveysministeriöltä, mutta aikaisempien konfliktien perusteella niitä on pidetty luotettavina. Syynä ovat sekä itse ammukset että tuhoutuneista rakennuksista vapautuvat haitalliset aineet. Lähes viisi prosenttia Gazan 2,3 miljoonasta asukkaasta on siis kuollut tai haavoittunut. YK:n kansainvälinen tuomioistuin antoi tammikuussa välipäätöksen, jossa se vaati Israelia huolehtimaan viipymättä siitä, etteivät sen joukot tee kansanmurhaksi luettavia toimia Gazassa. Sodan jatkuttua puoli vuotta Gazassa kuolleiden palestiinalaisten määrä ylitti 33 000 rajan. Israelin toimia Gazassa voisi tutkia luonnontuhontana (ecocide), ja FA:n mukaan on selvästi kyse siitä. Infrastruktuuri murskana Israelin Gazan infrastruktuurille aiheuttama tuho ei vaikuta miltään ”sivuvahingoilta”. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) mukaan raskaat pommitukset voivat saastuttaa maaperää ja pohjavettä pitkäaikaisesti. Satoja kouluja oli raunioina, samoin oli tuhottu suurin osa korkeakoulujen tiloista. rikoLListA sotAA pankin ja YK:n huhtikuun alussa julkaiseman raportin mukaan pommitusten tuhot ovat ennennäkemättömiä, arviolta 18,5 miljardia dollaria. 3 8 Israel on näyttänyt systemaattisesti tekevän Gazasta elinkelvotonta tappamalla siviilejä, hävittämällä infrastruktuuria ja tuhoamalla ympäristöä. Toimistoista ja muista työpaikoista oli tuhottu neljä viidesosaa. Tappolistat tekoälyllä Israelin siviileihin, infrastruktuuriin ja ympäristöön kohdistamaa tuhoamista on vaikea pitää. Israel sai joka tapauksessa useat maat keskeyttämään rahoituksensa UNRWA:lle. Enemmistö uhreista on naisia tai lapsia. Ja vaikka syyllisissä olisikin yksittäisiä työntekijöitä, se on eri asia kuin koko suuri järjestö
Israelin iskuissa on myös saanut surmansa poikkeuksellisen suuri määrä avustustyöntekijöitä ja toimittajia. Israel on kiistänyt väitteen. Sen lisäksi sodan aikana on uutisoitu lukuisista Israelin armeijan vähintään kyseenalaisista toimista. Ongelmana on, etteivät siviilit tiedä vyöhykkeiden rajoja. Kuuden israelilaisen tiedustelu-upseerin mukaan tällä Laventeli-ohjelmalla oli keskeinen rooli erityisesti sodan alkuvaiheissa. n. Pommeilla iskettiin ennen kaikkea miesten asuntoihin ja useimmiten yöllä, jotta he olisivat kotona. The New York Times kertoi tammikuussa pidätettyjen palestiinalaisten kohtelun lähenevän kidutusta. YK:n ihmisoikeuskomission asiantuntijaraportissa helmikuussa pidettiin uskottavina väitteitä, joiden mukaan Israelin pidättämiin palestiinalaisnaisiin ja -tyttöihin on kohdistettu seksuaalista väki valtaa. Silloin oli yleensä myös perhe kotona, mutta armeija piti hyväksyttävänä 15–20:tä siviiliuhria yhtä epäiltyä kohden. Israelilaisen Haaretz-lehden mukaan armeija on luonut ”tappovyöhykkeitä”, joissa myös aseettomia henkilöitä saa ampua tappavasti. Pian sen jälkeen kun Belgia kieltäytyi lopettamassa rahoitustaan UNRWA:lle, Israel helmikuussa pommitti Belgian kehitysapuviraston toimistoa Gazassa. ”Israelin Guantanamossa” eli Sde Terotin tukikohdassa on pienissä häkeissä satoja vangittuja palestiinalaismiehiä. Ohjelma luokitteli kaikki yhteyksistä Hamasiin tai Islamilaiseen Jihadiin epäillyt hyväksyttäviksi iskukohteiksi. Tappovyöhykkeitä ja kidutusta Gazan Eurooppalaisen sairaalan lääkäri Fozia Alvi sanoi huhtikuun alussa, että hoidettavaksi oli tuotu alle kymmenvuotiaita poikia, joita Israelin tarkka-ampujat olivat ampuneet. Toisaalta korkea-arvoisiin käytettiin täsmäpommeja, kun alempiarvoisiin riittivät epätarkemmat pommit. Jos kohde oli korkealla Hamasin hierarkiassa, sallittiin jopa yli sata siviiliuhria. Huhtikuun alussa raportoitiin, että Israelin armeija tekoälyä käyttäen loi 37 000 palestiinalaismiehen listan tappokohteiksi. On syytä huomauttaa, että myös Hamas on syyllistynyt lukuisiin ihmisoikeusrikoksiin. Lisäksi lehden mukaan kolme paennutta israelilaista panttivankia kuoli joulukuussa jouduttuaan tällaiselle vyöhykkeelle. Paikalla ei ollut viraston työntekijöitä. Monet maat ovat kuitenkin luokitelleet Hamasin terroristijärjestöksi, kun taas Israelia ne pitävät sivistysvaltiona. 3 9 muuna kuin systemaattisena pyrkimyksenä tehdä Gaza mahdollisimman elinkelvottomaksi. Yhden upseerin mukaan ihminen toimi vain kumileimasimena tekoälylle, vaikka tiedettiin, että noin kymmenen prosenttia tunnistamisista oli virheellisiä. Vankilan lääkärin mielestä vankien kidutus ja muu kohtelu ovat sotarikoksia, uuti soi Haaretz
4 Helsinki Helasterä Markku Karppinen Iiris eläkeläisnuorisoliittolaiset ry elnU Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Hannu Ahonen Risto Ahonen Sirpa Alamehtä Taisto Alen Kirsti Annala Rane Antikainen Raija Bäckström Reino Björbacka Oiva Dahl Ahti Eerola Ilpo Eriksson Erkki Garselius Pirkko Grekelä Esko Grekelä Kaisu Heino Matti Heinonen Jussi Honkanen Raija Honkasalo Eila Hurme Hannu Hyvärinen Soile Hänninen Marjo Juoksukangas Jussi Juoksukangas Sirpa Jämsen Anja Järvi Marjatta Kaikula Liisa Kallinen Kaija-Liisa Kallinen Reijo Kanerva Outi Kangas Raija Karvonen Maija Kaskikorpi Pirkko Keränen Pia Kima Matti Kima Ritva Kiuru Sisko Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Korhonen Martti Korhonen Sirkka Lahdenperä Reko Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Laine Nina Laine Pentti Lalu Aarno Lehtinen ML Lehtonen Jouko Leppänen Osmo Leppänen Pentti Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Lindstedt Arja Luhtala Meeri Luhtala Sanni Lääperi Matti Maria Mäkinen Liisa Ojala-Ruuth Paula Oksman Anja Oksman Lauri Pannila Raimo Partanen Hannu Pelkonen Tuula Pikkarainen Jorma Pirnes Kaisi Pirnes Matti Pohjanvaara Reima Pohjanvaara Sirpa Rasilainen Raisa Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Ruotanen Tapani Saarela Vappu Salama Riitta Seppä Hilkka Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Talonpoika Riitta Tiainen Esa Toivainen Pirkko Toivainen Ulla Tuorila Osmo Viljakainen Seija Virta Leena Virtanen Raija kansan Arkiston ystävät Aaltonen Kauko Arhinmäki Juha Ervasti Tauno Halm Heidi Honkasalo Eila Kallinen Kaija-Liisa Kallinen Reijo Kanerva Outi Karvonen Maija Korhonen Sirkka Koskinen Ilja Kiuru Sisko Kähkönen Sirpa Laine Pentti Lehtiö Arno Leppänen Veli-Pekka Luhtala Meeri Lääperi Matti Maijo Marjo Mäntyniemi Arja Pelkonen Tuula Pikkarainen Jorma Roiha Eira Salmi Reino kansan Uutiset henkilökunta Alén Johan Haimi Toivo Joentausta Jussi Kärki Tuula Männynväli Emilia Virkkunen Jussi kävelypässit Ahonen Risto Berg Topi Grekelä Esko Heikkinen Pekka Honkonen Antti Hurme Hannu Isaksson Pekka Jalonen Aarno Liimatainen Heimo Partanen Hannu Pikkarainen Jorma Ruutikainen Pentti Vasemmistoliiton puoluetoimisto Aromaa Juuso Laitinen Elias Mäkipää Anna Niva Sini Pyykkönen Milla Takaluoma Vesa Vasemmiston Vanhat Toverit Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Risto Andersson Li Bergman Turo Björbacka Oiva Eerola Ilpo Favén Otto Grekelä Esko Heikkinen Pekka Hentilä Jorma Hohenthal Kimmo Hurme Hannu Hynönen Pekka Johansson Kaarlo Julkunen Kaarlo ”Kalle” Kaitaranta Olavi Keränen Pia Kirkkola Osmo Kiuru Sisko Kivistö Kalevi KU:n lUKijat toivottavat hyvää vappUa!
4 1 Kolehmainen Helvi Korhonen Risto Korhonen Sirkka Koskinen Ilja Laine Pentti Lehtonen Turja Liikaoja Kaija Lääperi Matti Niininen Seppo Nikula Leena Ojala-Ruuth Paula Parkkari Jukka Partanen Hannu Pelkonen Tuula Peltola Kati Peltola Pekka Piipponen Eija Pikkkarainen Jorma Pirnes Matti Puhakka Sirpa Rautaporras Pekka Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Savtschenko Ritva Suhonen Riitta Suomela Kalevi Terävä Merja Terävä Taisto Tokkari Matti Tuominen Tapio Viljakainen Eila Viljakainen Ossi Wenman Roy UUsimaa Kerava Alam Shamsul Husari Tuija Hölttä Maila Jalkanen Raimo Jalkanen Ulla Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Korjus Johanna Korpisalo Mallu Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Juhani Lohikoski Pia Raunio Mikko Ruotsalainen Tarja Saloriutta Lauri Savolainen Reijo Sundqvist Lisen Suovuo Päivi Törmänen Riitta Kirkkonummi Ylisiurua Katja mäntsälä Japola Eeva Järvinen Hannu Kannisto Kalevi Koski Päivi Laukkanen Erkki Laukkanen Tuula Pitkänen Teuvo Pohjanlehto Pirjo Siljander Mirja Tamminen Liisa Tapper Päivi Tikkanen Kaija Yilmaz Fatih Tuusula/Jokela Honkonen Antti Honkonen Eeva Etelä-Vantaan Eläkeläiset Dahl Anneli Hakkarainen Sirkka Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Niemelä Kauko Sillfors Pirkko Silvennoinen Varma Viljamaa Marja-Liisa Vantaan Wanhat toverit Aho Olli Ahola Eija Honkasalo Eila Huotari Olga ja Jussi Järvenpää Merja Kaikula Liisa Kivekäs Pekka Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Kurkela Rauno Lahtinen Sirkka-Liisa ja Matti Lankila Tuomo Ollila Liisa ja Antti Pursiainen Irja Saarto Raili ja Veikko Salmi Ritva Sarkanen Kaija ja Esko Suorsa Birgitta Turkka Pirkko ja Ilkka Vastamäki Pirjo ja Jaakko Välimäki Maritta ja Matti Vasemmistoliiton itä-Vantaan yhdistys Pera ja Seija Pohjanvaara Sirpa Rantala Katri Rantala Mauno Rantala Milja Rantala Riitta Tyystjärvi Kati Koivukylä Dahl Ahti Järveläinen Anu Jääskeläinen Jari Kajos Tapio Korkiamäki Arja Pietiläinen Jukka Saunamäki Arja Tilander Liisa Tuutti Seppo Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo Värekoski Vertti Korso Bäckström Ritva Komulainen Hilkka Laine Toini Mäkäräinen Teemu Ronkainen Simo Vihti Murtomäki Päivi Tynninen Kalevi Varsinais-sUomi Kaarina Keskinen Terhikki Laine Esko Leinonen Aulis Leinonen Riitta-Leena Viitanen Teuvo Loimaa Enala Matti ja Ritva Helin Mika Jalovaara Simo Kolu Eila Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mähönen Päivi Peltonen Hannu Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Tiainen Anneli raisio Hellstedt Heimo Jormanainen Ernesti Jormanainen Juha Kalliotie Seppo Koivikko Eino Koivikko Kaarina Kontio Anja Korpela Eveliina Koskela Aimo Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Levonen Pentti Lindgvist Emma Linnalo Reijo perh. Niittynen Oili Nurmi Eija Nurmi Reijo Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Salmi Raimo Salmi Soile Seppälä Matti Suominen Arto Toivio Seppo Tyyskänen Evaliina Tyyskänen Jukka Vasemmistoliiton salon Kunnallisjärjestö Aranki Kamal Baker Kate Kotilainen Riika Kukko Jouko Leppälahti Jouko Lindholm Harri Lindholm Hilkka Lindholm Tero Lähteenmäki Timo Nieminen Irma Nieminen Raimo Ruokonen Marja Vilén Kirsti Välkkynen Jari-Matti Turku Keskinen Eeva Keskinen Jarmo Keskinen Jorma Keskinen Leena Keskinen Terhikki Leppäkoski Leo Suominen Vesa PirKanmaa Lempäälä Rajala Harry Pirkkala Koivunen Jouko sastamala Haapanen Timo Hakanen Tuula Hakanen Veli-Pekka Lammi Ossi Mäkitalo Raija Mäntylä Niina Mäntylä Petja Nieminen Marja Nieminen Juhani Nummelin Matti Oksanen Kari Oksanen Tarja Pitkänen Hanna Saarela Leena Tähtinen Tuula Tampere Ikävalko Pertti Jukarainen Sirkka-Liisa Karjalainen Aarno Karjalainen Airi Pärssinen Silja HämE Forssa Fagerström Markku Fagerström Sinikka Hämeenlinnan Vasemmistoliitto Hänninen Kauko Järvenpää Leo
4 2 Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Tiainen Jaakko Lahti Teerioja Jarkko KesKi-suomi Jyväskylä Camara Maria Hirsjärvi Irma Hokkanen Arja Hokkanen Hannu Huhtinen Leena Hätinen Eero Jokinen Kari Juvonen Ritva Kinos Jukka Kokkonen Olavi E. Leino Matti Rastas Paula Saed Daman Salmi Arto Seppälä Mihail Jämsänkoski Hakanen Pekka Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Juurimaa Nina Kailaanmäki Reima Kangas Riitta Kankainen Markku Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Lampinen Seppo Lehtonen Anja Lehtonen Veikko Leppänen Aarne Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Nieminen Kari Ollila Jussi Peltonen Matti Rantanen Iida Selenius Juha Selenius Pirjo Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja Vilenius Veikko Virtanen Timo Vuorenpää Liisa Vuorenpää-Vainiola Marja-Liisa sataKunta Kokemäki Juutilainen Ritva Järvinen Irene Nurmi Olli Oksanen Anneli Oksanen Juhani Valli Mikko Valli Paula Pori Pori Ruosniemi Hakala Eija Murola Mirja ja Veikko Mäkinen Pirjo ja Jukka Seija Nolvi Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Janne Pajukoski Pirjo ja Jari Pajukoski Sanna ja Juha Vasemmistoliiton itä-Porin yhdistys Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Koivula Ilari Korhonen Tarja Lampinen Virpi Lepomäki Maarit Nieminen Pasi Rantala Tanja Saukkokoski Ari Tiikkainen Jouko Träskelin Arto ja Pirjo Träskelin Aureli Viljanen Ari Rauma Ahlholm Heino Ekroth Susanne Hatakka Lotta Vasemmistoliiton Rauman kunnallisjärjestö ry Ailasmaa Eija Ailasmaa Tapio Grundström Tuomo Korkmaz Laura Lehto Jouni saVo-KaRJaLa iisalmi Laukkanen Esko Mursu Aimo Nissinen Lassi Puurunen Kirsti Tikkanen Anja Tikkanen Aino Tikkanen Veikko Kuopio Ovaskainen Maija Ovaskainen Väinö Seppänen Heimo Lieksa Nykänen Irma Nykänen Kari Nykänen Laura outokumpu Hyttinen Pentti Mononen Erkki Mononen Esko Mutanen Katariina Määttä Viljo Pipko Ekaterina Pirinen Lea Pirinen Mauri Pirinen Pirjo Pirinen Toni Pirinen Valentina Pouhula Lasse Reittu Keijo Reittu Päivi Ruhtinas Raimo Saloniemi Taisto Tanskanen Markku Tolppanen Kalevi Vaasa Haarala Antti Laitala Kari ja Leena Kaskinen Kristiinankaupunki Luoma-Keturi Pekka Laihia Kinnari Raimo ja Irja Ranta Jouko ja Kaija ouLu Blomster Aimo Blomster Arto Blomster Teuvo Ukkola Kalervo Höyhtyä Ristimaa Pauli Jääli Heikkinen Anna-Liisa ja Timo Honkanen Marianne ja Tauno Kuha Ritva ja Kalevi Kalajoki Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liiisi Tanska Erkki Himanka Hakkarainen Paula Heiskanen Ritva Hietamäki Raimo Kinare Eero Tuliniemi Jenni Tuliniemi Katja ja Juha Sipi Jari perheineen LaPPi Kemi Periniva Pertti Pello Mäntynenä Mauri Rovaniemi Alakurtti Marketta utsjoen vasemmistoyhdistys Harjunharja Juhani Niiranen Marja-Leena aHVenanmaa maarianhamina Ahponen Tatu Drake Samuel Haimi Toivo Kähkönen Mikko Kalevi Labbas Antti-Veikko Närhi Henri Vuorinen Jarkko Österberg Jan Tapio ja Tanja Porista Aatteellista VAPPUA!
09-4366 320 | www.tavara-arpa.fi Varainhankintaa järjestöille jo vuodesta 1985 Onnekasta vappua! YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Koulutamme tulevia ja nykyisiä vasemmistopoliitikkoja sekä järjestötoimijoita. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa. 040 167 7700 • sirolansaatio.. Viite: eurovaalit-24 toivottaa Laura Koskinen Mikko Koikkalainen Hyvää vappua kaikille ja rauha maailmaan ja työmarkkinoille! Solidaarista vappua! T: Vasemmistofoorumi Vasemmistoliiton Hangon kj Rauhaa ja tasa-arvoa! Seiteri Seppo ja Terttu Iloista VAPPUA Tikkurilan Vasemmisto Taistelevaa VAPPUA Vasemmistolaisten oma opintokeskus. Rahallinen vaalituki tilille: FI74 5375 0320 1088 44. Kun järjestätte koulutuksia, autamme suunnittelussa ja maksamme kuluja. Adressit onnitteluun ja osanottoon ILOISTA VAPPUA! Hyvää vappua ja voimia taistoon jokapäiväisen leivän puolesta toivottaa Jouni Jussinniemi Vasemmistoliiton 2. www.ksl.fi Hyvää vappua! Rinnalla kamppailuissa jo 60 vuotta Vahvistamme vaikuttavaa vasemmistoliikettä kouluttamalla ja tarjoamalla työkaluja. varapuheenjohtaja Ehdolla eurovaaleissa tervetuloa tukiryhmään. Julkaisumme tukevat osastojen toimintaa ja kansalaisvaikuttamista lataa tai tilaa sivuiltamme.. 4 3 Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto Ry 41 Punaista VAPPUA Kouvolan Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö ry Punaista VAPPUA Marxilaisen Yhteiskuntatieteen Seura ry, Tampere Aatteellista VAPPUA Loimaan Vasemmistoliitto ry Aatteellista VAPPUA Puh
4 4 Viljo ja Sinikka Lehmusketo Raahe Punaista VAPPUA Timo Antikainen Hyvää VAPPUA Kerttu Ojajärvi ja Pekka Pörsti Aatteellista VAPPUA Eeva ja Pentti Kirkkola, Tarja Kirkkola-Helenius ja Jouni Helenius Hyvää VAPPUA toivottaen Pekka ja Arja Rautaporras Lahesta Voimallista työläisten juhlapäivää Antero Harju, Järvenpää Punaista VAPPUA Hyvää vappua stadista! Johanna Rajala, Taika Rajala, Tiina Rajala ja Toivo Rajala Sirkku ja Jorma Holm Reposaari Hyvää VAPPUA! Paavo Arhinmäki Veri punaista, sydän vasemmalla! Palokangas Paavo, Ruukki Kevättervehdys Anna Mäkipää ja Elias Laitinen Voimaa ja valoa vappuunne, toverit! Sinikka Fallström, Vanha-Ulvila Rauha maailmaan Outi Viitamaaa-Tervonen ja Leo Tervonen Kevättervehdys Eila ja Markku Palokangas, Vantaa Rauhaisaa VAPPUA Karoliina Öystilä, Vantaa Punaista VAPPUA! Aira ja Erkki Lehtinen, Nurmijärvi Kevättervehdys Juho Lehtimäki Punaista VAPPUA! Tuula Viitanen ja Rolf Gådefors, Kaskinen Punaista VAPPUA Markku Kärkkäinen, Pasila PUNAISTA VAPPUA VAPUSTA VASEMMISTON UUTEEN NOUSUUN! Helvi ja Ari Käyhkö Hämeenlinna Iloista VAPPUA Laakson Kauko ja Anna-Liisa Tampereelta Aatteellista VAPPUA Jussi Mäkitalo Mynämäki Punaista VAPPUA Jyrki Räsänen Iloista VAPPUA Ari Tuupanen Punaista VAPPUA Aila Fallström, Helsinki Rauha maailmaan Pekka Fallström, Vanha-Ulvila Rauha maailmaan Jarmo Mukkala, Kellokoski Punaista VAPPUA Irja Häyrynen Matti Kalliomäki Iloista VAPPUA Sirpa Aalto ja Ritva Mähönen Hyvinkää Hyvää VAPPUA Ilkka Jokelainen, Oulu Joni-Matti Koskinen, Rovaniemi Aatteellista VAPPUA Sinikka Siekkinen ja Seija Majuri Rauhaa maailmaan ja kevätiloa tovereillemme! Tuula ja Pentti Nieminen Laukaan Leppävedeltä Toverit jaksakaamme yhdessä Ismo Lintunen, Nokia Punavihreää VAPPUA Viljo Lintunen, Tampere Punaista VAPPUA Terttu Hongisto KEVÄTTERVEHDYS
4 5 JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat toivottaa voimia kamppailuun reilujen työehtojen puolesta sekä iloista vappua 2024! JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO
4 6 Pirkanmaan Vasemmistoliitto Hyvää VAPPUA! teollisuusliitto.fi toivottaa Vasemmistoliiton Laihian yhdistys ry Rauhaa kaikille kansoille! Tuoreimmat uutiset aktlehti.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi AKT toivottaa iloista vappua! Iisalmen Vasemmisto ry Hyvää VAPPUA! Hyvää vappua! Hauskaa vappua toivottaa Helsingin Kirvesmiehet Ry Rauhaisaa VAPPUA
Kiekuvan riehakasta vappua!!! Helsingin Vasemmistoliitto Punaista VAPPUA Turun Vasemmistoliitto ry Iloista VAPPUA Raision Vasemmistoliitto ry Hyvää VAPPUA Rakennusliiton os. 4 7 HYVÄÄ TYÖVÄENJUHLAA Toivottaa Espoo JHL ry 869 Tampereen Teollisuustyöväen ammattiosasto 7 VAPPUA! Punaista Nurmijärven Vasemmistoliitto ry VAPPUA! Hyvää Suomenselän Vasemmisto ry Aatteellista VAPPUA! Oulunkylän Vasemmisto ry Iloista vappua ja rauhaa kaikille! Vasemmistoliiton Meri-Turun yhdistys Aatteellista VAPPUA Tule laulamaan rauhasta: arjen.laulu@gmail.com Leppäveden Vasemmisto ry Rauhaa ja auringonkukkia! Vasemmistoliiton Ylöjärven kunnallisjärjestö Aatteellista VAPPUA SAK: n Nokian paikallisjärjestö VAPPUA! Iloista Pääkaupunkiseudun erityispalvelujen ammattiosasto JHL 776 Iloista VAPPUA Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto Punaista VAPPUA Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Iloista VAPPUA! Satakunnan Vasemmistoliitto Aatteellista VAPPUA Hämeen Vasemmistoliitto Punaista VAPPUA HTY:n Naisosasto ry Feminististä vappua! Sastamalan Vasemmistoliitto Iloista VAPPUA! Jyväskylän Vasemmisto ry Solidaarista VAPPUA Uudenmaan Vasemmistoliitto Iloista VAPPUA Puistokulma-säätiö sr. & Puistokulma ry. 390 Nuuskakerho Iloista VAPPUA PAU Pasilan osasto 151 ry Hyvää VAPPUA Paperiliiton Tampereen osasto 4 ry Iloista VAPPUA Juurikorven Työväenyhdistys ry Aatteellista VAPPUA
Vaasan Metallin Vasemmisto ry Kaikille tovereille hyvää ja taistelevaa Vappua. 4 8 Helsingin metallityöväen ammattiosasto ry VAPPUA! Punaista Korpilahden Vasemmistoliitto ry Hyvää VAPPUA! Kaerlan naiset ry Punaista VAPPUA! t. Tampereen vasemmisto ja valtuustoryhmä Hyvää VAPPUA! Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuustoryhmä Iloista VAPPUA! Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys ry Punaista VAPPUA! Virtain Työväenyhdistys Hyvää VAPPUA! Itäväylän vasemmisto ry Solidaarista VAPPUA! Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto Iloista VAPPUA! Vasemmistoliiton Salon Kunnallisjärjestö ry Punaista VAPPUA! Toivottaa Yleinen Lehtimiesliitto Hyvää vappua KU:n tekijöille ja lukijoille Vasemmistoliiton Strömbergin osasto Vaasa Hyvää VAPPUA! Rauman Vasemmistoliitto ry Kevättervehdys ILOISTA VAPPUA Vasemmistoliiton Itä-Vantaan yhdistys Iloista Vappua ja rauhaa päälle maan vasemmistoliiton eduskuntaryhmä toivottaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmä! HYVÄÄ VAPPUA Li Andersson Hanna Sarkkinen Jussi Saramo Timo Furuholm Veronika Honkasalo Mai Kivelä Anna Kontula Minja Koskela Aino-Kaisa Pekonen Laura Meriluoto Merja Kyllönen
Miettisen mukaan viime vuodet ovat kertoneet, että EU:n kohdalla odotukset ovat jatkuvassa muutoksessa.. 4 9 Muutosten vuodet 03 dialogi Mielikuvissa EU kieltää, EU tekee liikaa, se astuu kansallisvaltioiden tontille ja niin edelleen, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen KU:n haastattelussa
5 Missä Menet, eU Kriisien vuodet ovat osoittaneet vanhan totuuden pätevän yhä, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen. Toki tässä on nyansseja. EU kehittyy kriisien kautta. Kärjistetysti suomalaisessa EUpuheessa on tyypillistä, että siinä Bryssel tulee ja kieltää jotain. Jussi Virkkunen (oik.) haastatteli akatemiatutkija Timo Miettistä. Ne välitysmekanismit, joiden pitäisi kiinnittää EU-instituutiot poliittiseen tahdonmuodostukseen, ovat selvästi heikommat kuin kansallisvaltion tapauksessa. Kaikkea muuta tarkastellaan tästä lähtökohdasta käsin. Tämä tuottaa asetelman, jossa EUtason päätöksentekokoneisto näyttäytyy ulkoisena suomalaiselle poliittiselle järjestelmälle. Se on suuntautunut äärimmäisen vahvasti kotimaan politiikkaan. Millaisena sinä näet EU-keskustelun ja mistä sen usein aika negatiivinen sävy johtuu. Jos suomalaisia pyydetään nimeämään poliittisia päättäjiä, kansalliset hahmot nousevat usein esiin. Teksti JUssi VirkkUnen Kuvat eMMa GrönqVist Akatemiatutkija Timo Miettinen, aloitetaan keskustelemalla EU-keskustelusta. Samalla vuodet ovat osoittaneet, miten EU:n luonne poikkeaa kansallisvaltioista. Usein sanotaan, ettei identiteettimme ole tarpeeksi eurooppalainen. Olennaisempi tekijä on kuitenkin mielestäni suomalaisen julkisuuden rakenne. Kiinnittyminen EUasioihin on vahvempaa poliittisessa eliitissä: kan. Emme yksinkertaisesti tiedä, miten päätöksenteon suuntaan voisi vaikuttaa. Tämä voi olla osin totta. EU-tasolla poliitikot ja eri instituutiot jäävät hyvin etäisiksi. Tosiasia on, että Suomessa poliittinen kiinnittyminen tapahtuu ensisijaisesti suhteessa kansallisvaltioon
Turvallisuusympäristön muutos on johtanut siihen, että riskit nähdään nyt eri tavalla kuin 5–10 vuotta sitten. Nyt Suomi sanoo esimerkiksi entistä tiukemmin ei ajatukselle uudesta yhteisvelasta. Globalisaatio on muuttanut asentoa, ja tämän muutoksen odotetaan jatkuvan. Olemme unohtaneet, miten teollisuuspolitiikkaa tehdään. Tunnetuin esimerkki tästä on entinen jäsenmaa Britannia. Näinhän monet ajattelivat myös Krimin valtauksen jälkeen 2014: palataan vähitellen normaaliin. Taustalla on ehkä periaatteellisempi oivallus EU:n luonteesta. Kyse ei ole täysin suomalaisesta ilmiöstä. Suomessa ei ole osattu katsoa teollisuuspolitiikan eturintamaa, joka menee Yhdysvaltain kaltaisissa toimijoissa. Lopputulos on se, että koronasta lähtenyt valtiontukisääntöjen poikkeustila on jatkunut. Minkälaisia merkkejä uudenlaisesta teollisuuspolitiikasta meillä on. Tämä muutos ei ole iskostunut ihmisten mieliin tavalla, joka aiheuttaisi painetta poliitikkojen suuntaan. Mielikuvissa EU kieltää, EU tekee liikaa, se astuu kansallisvaltioiden tontille ja niin edelleen. Yrittämättä tunkea liikaa sanoja suuhusi, kuinka paljon tässä on kaipuuta aikaan, johon ei välttämättä ole enää paluuta. Britannia oli aina erityistapaus, jos katsoo mielipidetiedusteluja. Suomessa tilanne on toinen. Nykyinen europarlamenttikausi alkoi vuonna 2019. Oli puhe sitten uusista pullonkorkeista, silakan pyynnin rajoittamisesta tai saunapuiden käytön kieltämisestä. Mitä nämä vuodet ovat opettaneet tai kertoneet unionista. Näin on myös monessa muussa maassa. Se on ehdottanut strategisiin teknologioihin kohdistuvia investointeja tai jopa Yhdysvaltain verovähennysmallin kopiointia. Kolmas keskeinen kehityskulku tällä kaudella on ollut globaalin suurvaltakilpailun kiihtyminen. Toisin kuin kansallisvaltiot, joilla on paljon pysyviä tehtäviä, EU:n kohdalla vaateet ja odotukset ovat jatkuvassa muutoksessa. Meillä on aika isoa välinpitämättömyyttä EU:ta kohtaan, mutta eropuheet eivät saa hirveästi kannatusta. On diagnosoitu aivan oikein, että Suomen ja Euroopan ongelma on se, että täällä investoidaan liian vähän koulutukseen ja tutkimukseen. Ensimmäinen opetus on varmaankin vanha totuus, että EU kehittyy kriisien kautta. EU:ssa vihreää siirtymää on pyritty edistämään en. Suomessa on esimerkiksi saatu aikaan hyvä parlamentaarinen konsensus tutkimusja innovaatiopuolesta. On toki joitain alueita, joissa edistystä on saatu aikaan. Taustalla on isompi ongelma: se, että Suomessa ei ole analysoitu tarpeeksi toimintaympäristön muutosta. Emme ole vielä sotataloudessa, mutta Venäjän toiminta on nyt keskeinen uudistuksia ajava voima myös EU-tasolla. Samalla Yhdysvaltain käynnistämät mittavat investointiohjelmat ovat tuoneet myös Euroopassa tarpeen miettiä uudelleen keinoja, joilla EU vastaa tähän hyvin suureen teollisuuspolitiikan siirtymään. Unioni on reagoinut koronan aiheuttamaan taloussokkiin ja turvallisuusympäristön muutokseen: se on koordinoinut rokotehankintoja, laittanut pystyyn elpymisvälineen, antanut merkittävää tukea Ukrainalle ja vauhdittanut energiariippuvuuden katkaisemista. Ja nyt ulkoinen turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista. Keskustelu vie mielikuvat johonkin 1970-luvun valtionyhtiöihin ja leveisiin kravatteihin. Mutta koska suomalainen julkisuus ei juuri palkitse EUtason onnistumisista, virta vie pikemminkin toiseen suuntaan: EU:sta tulee usein syntipukki, jonka kautta on helppo kerätä irtopisteitä. Komissio on toki pyrkinyt reagoimaan tähän kehitykseen. Myös muissa maissa EU:ta tarkastellaan usein kieltäjänä. Suomen EU-politiikka on muuttunut luonnollisesti merkittävästi hallituksen vaihtumisen myötä. Kuten eurobarometrikyselyt osoittavat, 2010-luvun alussa keskeinen huoli oli talouskehitys, sitten 2015 muuttoliikkeiden hallinta ja sisäinen turvallisuus. Nyt maasotaa on jatkunut Euroopassa yli kaksi vuotta. Iso haaste on teollisuuspolitiikka, jolla Suomessa on aika huono kaiku. Kysymys on kuitenkin erityisen akuutti EU-instituutioiden kohdalla. Kiinan on nähty jo pitkään toteuttavan omaa valtiovetoista teollisuuspolitiikkaansa, johon kuuluu olennaisena osana tietty kolonialistinen puoli, esimerkiksi harvinaisten mineraalivirtojen hallinta Afrikan kautta. Varmasti suomalaista keskustelua määrittää osittain ajatus, että voimme palata maailmaan, jossa luotetaan avoimeen talouteen, vapaaseen maailmankauppaan ja siihen, että maailman kauppajärjestön WTO:n kaltaiset toimijat säätelevät järjestelmää. Vähitellen EU:n odotettiin reagoivan myös Putinin uhitteluun ja Trumpin kauden aiheuttamiin haasteisiin. Ei ole sattumaa, että erokeskustelu lähti sieltä liikkeelle. Molemmat ovat törmänneet jäsenmaiden vastustukseen. Tämä johti tilanteeseen, jossa EU:sta tuli sisäpolitiikan pelinappula, vieläpä täysin epäjohdonmukaisella tavalla. Luottamus EU-instituutioihin oli selkeästi alemmalla tasolla kuin kansallisten instituutioiden tapauksessa. Tässä mielessä olemme varmaankin jonkinlaisen nostalgian uhreja. Sen aikana on ensin nähty maailmanlaajuinen pandemia eli korona, sen jälkeen tuli Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan. 5 1 sanedustajissa, virkamiehissä, ministereissä. Mutta tosiaan ilmiö on juuri tuollainen: EU on erillinen toimija, jonka toiminta näyttäytyy usein arjen disruption tai kansalliseen identiteettiin kuuluvan nautinnon kieltämisen kautta. Toki taustalla on yleisempi poliittisen osallistumisen heikentyminen
Samalla liikkumatilaa on haettu valtiovetoisesta kasvusta, jota Saksassa on tehty valtioinvestointien kautta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron edustaa hyvin toisenlaista lähestymistapaa kuin liittokansleri Olaf Scholz, joka jatkuvasti vetää ”punaisia viivoja” sen suhteen, mitä aselajeja ollaan valmiita lähettämään. Globaalin kilpailun suhteen Ranska on tulkinnut, että tilanne vaatii perinteisen ranskalaisen ajattelun lujittamista – strategisen autonomian tai osin jopa protektionistisemman lähestymistavan vahvistamista. 5 2 nen kaikkea ohjaamalla yksityistä rahoitusta pois fossiilista energiaa käyttävistä teknologioista. Se on monissa maissa selkeästi vahvistanut oikeistoa ja saanut poliittiset voimat keskittymään kansallisen edun ympärille. Sitä on selitetty monella tavalla, mutta voiko selitystä hakea myös demografiasta. Sen sijaan EU-päätöksenteko on niin paljon ”Suomessaeioleanalysoitu tarpeeksitoimintaympäristönmuutosta.”. Saksa taas on epäillyt, että Ranska hyödyntää EU:n energiaunionin syventämistä omiin tarkoitusperiinsä. Toinen kysymys on energia. Demografisella kehityksellä on selitysvoimaa. Se on ollut merkittävässä roolissa unionin kehittäjänä. Oikeiston noususta on riittänyt puhetta paljon eurovaalien alla. Erityisesti koulutettu nuori väki haluaa lähteä pois maasta. Pari vuotta sitten oli kysymys Leopard 2 -panssarivaunuista, ja nyt se kilpistyy Taurus-ohjusten lähettämiseen. Se on ehkä eniten liitetty Itä-Euroopan yhteiskuntiin, joissa muuttoliike läntisen Euroopan maihin on ollut kasvamassa. Ne aiheuttavat myös jännitteitä. Helmikuussa Macron jopa sanoi, että olisi valmis lähettämään maajoukkoja Ukrainaan. Siksi esimerkiksi maahanmuutto näyttäytyy eksistentiaalisena kysymyksenä. Kolmantena on vielä Ukrainan tukeminen. Mutta jostain syystä eurooppalaisten pettymys siihen, että Eurooppa ei tee tarpeeksi, kohdistuu juuri Saksaan. Päästökauppajärjestelmä on tässä ollut keskeinen – ja monilta osin tehokas – väline. Uskoisin, että komissio tulee seuraavalla kaudella ehdottamaan jonkinlaista rahoitusvälinettä strategisiin teknologioihin. Totta kai olisi hyvä, että puhuisimme vaalien yhteydessä eurooppalaisista kysymyksistä. Strategisissa kulttuureissa on eroja. Globaali suurvaltakilpailu, talouden murrokset ja Venäjä-riippuvuuden vähentäminen ovat johtaneet erilaisiin vastauksiin Saksan ja Ranskan kohdalla. Ranskaa on ärsyttänyt Saksan tapa maksaa suuria kompensaatioita. Toki tässäkin kysymyksessä on nähtävissä edistystä, ainakin EU-tasolla: komissio on avannut taloudellisen turvallisuuden ohjelman, joka pyrkii osittain madaltamaan tutkimuksen ja teollisuuspolitiikan raja-aitoja. Todellisuus on, että jokaisessa maassa poliittista keskustelua käydään sen maan polttavimmista kysymyksistä lähtien. Ranskan ja Saksan energiaratkaisut eroavat tunnetusti toisistaan: Ranskassa luotetaan ydinvoimaan, Saksan ongelmana on ollut riippuvuus Venäjän kaasusta. Saksa taas on puolustanut vahvemmin markkinoiden avoimuutta. EU:sta on tullut paljon juhlavia julistuksia ja puheita strategisesta autonomiasta, tekoälyn sääntelystä ja vihreän siirtymän vauhdittamisesta. On totta, että suhteet ovat heikentyneet viimeisen parin-kolmen vuoden aikana. Mitä tämä kehitys tarkoittaa unionille. Yksi ero on siinä, että kun Scholz sanoi aikakauden muutoksen olevan käsillä, hänellä oli siihen mandaatti. Saksan ja Ranskan muodostama akseli, josta olemme kanssasi puhuneet paljon, on jossain määrin heikentynyt. Yhdysvallat on valinnut osittain toisen tien: se pyrkii tunnistamaan strategisia toimialoja ja kohdistamaan investointeja niihin. Lähestymistapa on enemmän porkkanaa kuin keppiä. Hyvin suuri osa poliittista keskustelua määrittävistä keskeisistä ajureista tulee kansalliselta tasolta. Suomikin on kannattanut Euroopan investointipankin sääntöjen muuttamista siten, että se mahdollistaisi aiempaa laajemmin investoinnit esimerkiksi niin sanottuihin kaksikäyttötuotteisiin. Tämän lisäksi pyritään edistämään rahoitusolosuhteiden parantumista, vauhdittamaan pääomamarkkinaunionin syntyä. Kriitikko voisi sanoa, että tälle on käymässä samoin kuin liittokansleri Olaf Scholzin Venäjän hyökkäyksen jälkeen pitämälle aikakauden muutos -puheelle vai voiko. Näkisin, että esimerkiksi Euroopan innovaatiorahaston kaltaisten instrumenttien skaalaaminen ylöspäin olisi kannatettava vaihtoehto. Ikääntynyt Eurooppa katsoo haikeana taaksepäin. Tällä hetkellä monessa keskeinen poliittinen kysymys on inflaatio ja kustannustason nousu. Saksa on tukenut kahdenvälisesti Ukrainaa huomattavasti enemmän kuin Ranska. Keskeinen kysymys liittyy toimintaympäristön muutokseen. On hyvä muistaa, että eurovaalit ovat 27 jäsenmaan kansallinen vaali. Tässä Ranska edustaa strategista moniselitteisyyttä, jossa keskeinen osa omaa taktiikkaa on, ettei sanota etukäteen, mitä ollaan valmiita tekemään
n – Elämme pragmaattista aikakautta, jossa tilaa suurille julistuksille on aiempaa vähemmän, Timo Miettinen sanoo.. Joudumme hyväksymään, että tällaisia puhetapoja on useampia, ja niiden välillä on pakko hakea tasapainoa. Esimerkiksi komission mandaatti ja sen liikkuma tila tulee olennaisesti Eurooppa-neuvoston päätelmistä. Jos tätä kysymystä katsoo puhtaan legalistisesti, näyttäytyy viime vuosien kehitys hyvin ongelmallisena. Esimerkiksi Ukrainan tukeminen on tästä hyvä esimerkki. Tätä kutsutaan kai politiikaksi. Niiden muuttamiselle ei koskaan tunnu olevan hyvää hetkeä. Ajatellaan vaikka ilmastopolitiikkaa. Elämme pragmaattista aikakautta, jossa tilaa suurille julistuksille on aiempaa vähemmän. Perussopimusten muuttamisesta olemme myös puhuneet usein. 5 3 monimutkaisempaa, että on vaikeampi sanoa, kuka voisi pitää tähän verrattavan julistuksen. Ukrainalle on annettu unionin kautta merkittävää siviilipuolen tukea. Tämä on paljastanut kuilun toiveiden ja konkreettisen institutionaalisen kapasiteetin välillä. Tässä on pyritty luovimaan mahdollisuuksien mukaan. Jos katsoo toimintakyvyn ja haasteiden näkökulmasta, on selvää, ettei EU tee tarpeeksi. Tässä on se fundamentaalinen kysymys. Mikä on se mestaridiskurssi, jonka kautta asioita tarkastellaan. On luotu EU-budjetin ulkopuolisia välineitä, kuten rauhanrahasto. Jopa ilmastopolitiikan saralla EU on jäämässä jälkeen monista keskeisistä tavoitteistaan. Mikä on se oikeuttamisen tapa, joka menee muiden yläpuolelle. Onko se oikeus, talous, arvot, turvallisuus – vai jotain muuta. Sopimustilanne liittyy tähän siinä mielessä, että vaatimukset EU:ta kohtaan ovat muuttuneet hyvin merkittävästi. Ainakin sen pitäisi olla aktiivisempi puolustusteollinen toimija. Kauden loppua kohti argumentaatio vaihtui siihen, että näin pitää toimia, jotta Euroopan talous pelastuu. Parin viime vuoden aikana on tullut hyvin paljon vaatimuksia, että EU:n pitäisi suurin piirtein siirtyä sotatalouteen. Ilmastosta on tulossa alisteinen kilpailukyvylle. Von der Leyenin kauden alussa ilmastosta puhuttiin kohtalonkysymyksenä, tulevaisuuden kysymyksenä – gretathunbergiläisittäin eli nyt on pakko toimia. Suurten julistusten sijaan komissio joutuu jatkuvasti pohtimaan omia tapojaan kehystää asioita. Itse asiassa tilanne on juuri päinvastainen. Tämä on merkki siitä, että EU-päättäjätkin joutuvat toimimaan yhä kapeammassa tilassa. Perussopimuksissa EU:n ei koskaan ajateltu olevan sotilaallinen mahti. Timo, kiitos paljon keskustelusta
Sodan jälkeen moni vankilassa istunut kommunisti pääsi kuitenkin tärkeisiin asemiin yhteiskunnassa aina ministeriksi asti. Pikemminkin heidän ajattelunsa lähti vuotta 1918 edeltäneestä yhtenäisestä työväenliikkeestä. Wiik. Heitä olivat Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. Vasemmistolaisia vainosivat paitsi äärioikeiston – IKL:n ja Lapuan liikkeen – aktivistit, myös Etsivä keskuspoliisi. Kirjan nimi on Valpon valvomat, eduskuntaryhmä kuutosten tapaus. Kommunisteja he eivät olleet. – Näihin kansanedustajiin sopii parhaiten määritelmä vasemmistososialisti. Nyky-Venäjän kielenkäytön mukaan kommunistit olivat ”ekstremistejä”. Sekä talvisodan että jatkosodan aikana oli voimassa ”tasavallan suojelu laki”, joka salli sellaisten henkilöiden vangitsemisen, joiden epäiltiin olevan uhkana maan turvallisuudelle. Viranomaisten painostuksen kohteeksi joutuneet kansanedustajat vastustivat Suomen ajautumista Saksan liittolaiseksi. Viranomaisten painostuksen kohteeksi joutuivat erityisesti ne kuusi SDP:n kansanedustajaa, jotka vastustivat Suomen ajautumista Saksan liittolaiseksi välirauhan aikana 1940–41. Teoksesta piirtyy kuva yhteiskunnasta, joka ei sallinut maan johtajien politiikan arvostelua, jos arvostelu tuli vasemmalta. Kun monessa Länsi-Euroopan maassa– muun muassa Ruotsissa – kommunistinen puolue oli sallittu, joutuivat kommunistit Suomessa toimimaan maan alla, laittomasti. Turun yliopiston tutkijat Ville Okkonen ja Tiina Lintunen ovat kirjoittaneet ”kuutosina” tunnettujen kansanedustajien ryhmästä teoksen, joka kuvaa paitsi oppositiopoliitikkojen kylmää kohtelua myös laajemmin suomalaista yhteiskuntaa talvisodan jälkeen ja jatkosodan aikana. Ankara Suomi Kansainvälisessä katsannossa Suomi oli ankara yhteiskunta SDP:stä vasemmalla olevia kohtaan. 5 4 kirja vasemmiston edustajat pantiin vankilaan Uusi teos kuvaa kuusikkona tunnettujen oppositiopoliitikkojen kylmää kohtelua Suomessa. Kansanedustajat pitivät itseään vasemmistososialisteina ja korostivat, että he eivät ole kommunisteja. Ei, vaan tässä tapauksessa yllä oleva kuvaa Suomea 1930-luvun lopulla ja 1940-luvun alussa. Eli kuten sanonta kuuluu, jos ei ole rikosta tehnyt, niin aikoo kumminkin tehdä. Teksti esa tuominen Hallituksen vastustajien puheluita salakuunnellaan, laillisen järjestön jäsenlomakkeiden jakamisesta saa syytteen, kirjapainot kieltäytyvät painamasta opposition sanomalehteä, turvallisuuspoliisin edustajat soluttautuvat mukaan opposition tilaisuuksiin, hallitusta vastustavia kansanedustajia pidätetään… Kertomus tämän päivän Venäjältä. Koska kansanedustajia oli kuusi, ryhdyttiin ryhmästä käyttämään nimitystä kuutoset. H. He olivatkin vakaumuksellisia työväen yhteistyön kannattajia, kertoo kuutosista kertovan. Silti he päätyivät vankilaan. SDP:n vasemmalle puolelle perustetut puolueet, joiden nimissä kommunistit yrittivät toimia, olivat jatkuvasti vaikeuksissa. Tuomion syy oli ”valtiopetoksen valmisteleminen”. Ei ollut tavatonta, että EK:n kuulustelijat julmasti pahoinpitelivät kuulusteluissa kommunisteja. Tällöin he muodostivat ”sosialistisen eduskuntaryhmän”. SDP:n johdon kriitikoina 1930-luvun lopussa esiintyneet kansanedustajat erotettiin SDP:stä syksyllä 1940
Vapaa Sana aloitti ilmestymisensä uudel leen – tällä kertaa SKDL:n äänenkannattajana. Keskiryhmiltä puolue toivoi saavansa tukea, mikä oli tärkeää, kun pelättiin, että Suomi ajautuisi Saksan tapaiseen oikeistodiktatuuriin, jossa SDP:nkin toiminta olisi vaakalaudalla, Okkonen arvioi. Valtiollinen poliisi luki kuutosten synniksi senkin, kun eräältä kansanedustajalta löydettiin SNS:n jäsenlomakkeita. Yhtäältä puolue vastusti tiukasti äärioikeistoa eikä hyväksynyt kommunistien toiminnan kieltämistä. Kaisu-Mirjami Rydberg ei liittynyt pelkästään SKDL:ään, vaan hän löysi ainoana kuutosista poliittisen kotinsa Suomen kommunistisesta puolueesta. Valtiovalta ei voinut sietää sitä, että kuutoset arvostelivat Suomen sotilaallista yhteistyötä Saksan kanssa. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2023.. Fagerholm ja Väinö Voionmaa. – Sosiaalipoliittisesti 1930-luvun loppu oli ”vasemmistolaista” aikaa, koska sosiaalidemokraattien vaikutuksesta työväestön asemaa parannettiin. Kuutoset menettivät kansanedustajanpaikkansa, ja heidän tilalleen kutsuttiin varamiehet. Se taas olisi saattanut noissa oloissa merkitä kuolemantuomiota, Okkonen huomauttaa. Pitkät vankilatuomiot Kun Suomen ja Neuvostoliiton välillä puhkesi kesäkuussa 1941 jatkosota, kävi kuuden kansanedustajan toiminta entistä vaikeammaksi. Lehteä sensuroitiin, eivätkä suomalaiset kirjapainot halunneet sitä painaa. 5 5 kirjan toinen kirjoittaja, tohtori Ville Okkonen. Melttiä syytettiin siitä, että hän oli jakanut SNS:n painatetta nimeltä ”Neuvostoliitto Webbien kuvaamana”. Vapaa Sana joutui alusta alkaen toimimaan vaikeissa oloissa. Sensuuria ja salakuuntelua Tultuaan erotetuiksi SDP:stä kuutoset ryhtyivät julkaisemaan omaa sanomalehteään nimeltä Vapaa Sana. K. Sosiaalidemokraattisessa lehdistössä he olivat joutuneet ankaran kritiikin kohteeksi. Lyhimmällä tuomiolla pääsi Mikko Ampuja, jolle mätkäistiin kaksi vuotta. Tällaisia sosialidemokraattisia poliitikkoja olivat mm. Kotkan työväenopiston rehtorina toiminutta Väinö Melttiä vastaan hankittiin todisteita opiston vahtimestareilta. Niinpä koko sosialistinen eduskuntaryhmä pidätettiin elokuussa 1941 ja heitä vastaan käynnistettiin oikeusjuttu ”valtiopetoksen valmistelusta”. Kun rauha oli solmittu, vapautuivat kuutoset vankeudesta, ja he saivat takaisin kansanedustajanpaikkansa. Ankarimman tuomion sai Cay Sundström, jolle langetettiin kahdeksan vuoden kuritushuonetuomio. Heidät tosin yleensä aina osattiin tunnistaa yleisön joukosta, ja puhujat laskivat leikkiä heidän kustannuksellaan. Eduskuntaryhmä kuutosten tapaus. Sodan aikana kansalaisvapaudet joutuvat yleensä aina kärsimään, ja niinpä Suomessakin meno oli hyvin pitkälle sellaista, mistä 1930-luvun alussa äärioikeistolaiset IKL ja Lapuan liike olivat haaveilleet. Johan Helo sai balsamia vankilassa syntyneille kuvainnollisille haavoilleen, kun hänet nimitettiin valtiovarainministeriksi. Väinö Meltti taas nousi maaherraksi. Toisaalta puolue lähestyi keskiryhmiä ja maltillista oikeistoa. Cay Sundströmistä tuli suurlähettiläs. Välirauhan aikana perustettu Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura arvosteli ankarasti Suomen hallituksen ”sotapolitiikkaa” ja asetti tavoitteekseen ystävällisten suhteiden rakentamisen Neuvostoliiton kanssa. Raskauttavaksi teoksi luettiin esimerkiksi se, että Cay Sundström oli tavannut virolaisia kommunisteja samaan aikaan, kun Neuvostoliitto oli nielaisemassa Viroa. SDP tavallaan pelkäsi, että sekin joutuisi vaikeuksiin oikeistopiirien painostamana. Kirjasen sanottiin ”kiihotustarkoituksessa kaunistelevan Neuvostoliiton oloja”. Lehden nimellä viitattiin siihen, että SDP:n lehdissä nämä kuusi kansanedustajaa eivät enää saaneet ajatuksiaan julki. Kun KaisuMirjami Rydberg yritti etsiä Ruotsista lehdelle kirjapainoa, pyrkivät viranomaiset estämään hänen Ruotsin-matkansa. Sota-ajan oloja kuvaa se, että sensuuri kielsi lehdistöä keskustelemasta kuutosten saamista tuomioista. Seuraa pidettiin kommunistien peitejärjestönä, mitä se hyvin pitkälle olikin. Oikeuteen joutui myös kuuluisa vasemmistososiaalidemokraatti Johan Helo, joka ei kuulunut eduskuntaan. Hankkiessaan todisteita kuutosia vastaan Valpo salakuunteli heidän puhelujaan. Kuutoset eivät palanneet enää SDP:hen, vaan he siirtyivät perustettuun SKDL:ään, joka oli nykyisen vasemmistoliiton edeltäjäpuolue. Kuutosten puhetilaisuuksiin osallistui Valpon agentteja. n Ville Okkonen ja Tiina Lintunen: Valpon valvomat. Ville Okkonen arvioi, että 1930-luvun Suomea voi pitää ”nippa nappa” demokratiana. Kuutoset arvostelivat SDP:n johtoa marxilaisista lähtökohdista eivätkä hyväksyneet – toisin kuin puolueen johto – esimerkiksi sosiaalidemokraattien menoa mukaan suojeluskuntiin. Kuutoset eivät menneet varsinaisesti mukaan SNS:n toimintaan, vaikka he järjestöä puolustivatkin. – Kuutosten yllä leijui myös vielä rajumman maanpetossyytteen uhka. A. – SDP:n johto joutui 1930-luvulla taiteilemaan. Valtiollinen poliisi pyrki keräämään monenlaista aineistoa voidakseen syyttää kuutosia valtiopetoksen valmistelusta. Vaikka SDP:n johto oli tukevasti Väinö Tannerin käsissä, oli puolueen johdossa myös niitä, joiden mielestä kuutosiin olisi pitänyt suhtautua ymmärtäväisemmin
Pisassa mitattavien osaamisalueiden hallinnasta on eittämättä suurta hyötyä peruskoulusta toisen asteen opintoihin ja työelämään suuntaaville nuorille, mutta pelkkä huoli yksilöiden elämäneväistä ei valitettavasti synnytä näin voimakasta mielenkiintoa minkään yksittäisen tutkimuksen tuloksiin. Vuonna 2012 mukaan lisättiin valinnaisena aihealueena talousosaamisen arviointi. Syitä romahdukselle avasivat monet asiantuntijat, joiden tulkinnoissa syyttävät sormet osoittivat muun muassa älylaitteiden aiheuttamiin keskittymishaittoihin sekä koronapandemian vaikutuksiin. Lisäksi jokaisessa yksittäisessä tutkimuksessa on mukana vaihtuvia aihealueita, esimerkiksi tietotekniikan käyttö tai yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu. Käytännössä Pisa-tutkimus mittaa taitoja, joita rakentamamme järjestelmä eniten tarvitsee. Meitä ympäröivä yhteiskunta on pitkälti juuri luonnontieteiden, it-taitojen ja insinöörimäisen ongelmanratkaisun maailma – erityisesti sillä työelämäsektorilla, jonka harteilla lepää nykyisin iso osa Suomen talouskasvusta ja maabrändistä. Pisassa arvioitavana ovat oppilaiden lukutaito ja matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen. Koulumme nousua ja tuhoa ruotivassa keskustelussa tullaankin sivuuttaneeksi eräs tärkeä kysymys, joka todennäköisesti osuu monen muunkin sosiaalitieteellisen koulutustaustan omaavan henkilön silmään: miksi Suomessa ollaan ylipäätään niin kiinnostuneita juuri Pisa-tuloksista. Viimeisin isku kansalliseen palleaan tarjoiltiin joulukuussa 2023, jolloin julkistettiin vuonna 2022 toteutetun tutkimuksen tulokset. A rvoitusta voi lähteä selvittämään muistuttamalla itseään siitä, mitä Pisa-tutkimus mittaa. essee Teksti Suvi JAAkkolA Kuva lAuri HAnnuS/ku:n ArkiSto kiinnoStuS PiSAAn PAlJAStAA Prioriteetit Pisa-tutkimus on saavuttanut kansain välisen suursuosion lupaamalla valtioille, että hyvät tulokset konkretisoituvat taloudelliseksi menestykseksi.. Sen sijaan Pisaan kohdistuvan yhteiskunnallisen ja poliittisen huomion takana häilyy uhka kouluinstituution harteilla lepäävien kansantaloudellisten tavoitteiden vaarantumisesta. 5 6 P isa-tulosten heikkeneminen on tällä vuosituhannella herättänyt suurta huolta Suomessa. Omatkin tuloksemme olivat jälleen laskeneet entisestään. Vastauksia löytyi lähes yhtä monta kun vastaajiakin, mutta päivänselvää on joka tapauksessa se, että Pisa-tulosten kauhistelu ja niitä potentiaalisesti parantavien korjausliikkeiden pohdinta on silmiinpistävän laajaa yhteiskunnallista huomiota keräävä teema. Koulujärjestelmään, oppimiseen sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuu runsaasti eri aloilta ja tahoilta peräisin olevaa tutkimusta, mutta meidän koulutuspoliittinen silmäterämme on Pisa – miksi. Vaikka kyseinen uutispommi oli lähes odotettu, sen jälkipyykki jatkui pitkään. Mediassa etsittiin monta viikkoa vastauksia siihen, miten näin on päässyt käymään ja mitä toimenpiteitä tilanteen korjaaminen vaatisi
5 7
Tiedetoimittaja Jani Kaaron mukaan tästä ei ole olemassa uskottavia todisteita, vaan Suomikin on langennut OECD:n tuulesta temmattuihin mainospuheisiin. Mittarit paljastavat aina jotain myös mittauskohteeseen liitetyistä arvoista ja asenteista: vain tärkeäksi koettuja asioita ja tekijöitä mitataan. Perustamisvuonnaan 1961 se ilmoitti tarkoitusperäkseen muun muassa mahdollisimman suurta taloudellista kasvua tavoittelevan politiikan edistämisen jäsenmaissaan. Ei siis ole yllättävää, että mittaamme samoin perustein myös koulujärjestelmämme toimivuutta. Jo kymmenisen vuotta sitten nimekäs joukko koulutuksen tutkijoita esitti The Guardianin julkaisemassa kirjeessä, että Pisa vahingoittaa sekä lapsia että koulutusta ympäri maailmaa muun muassa sivuuttamalla kapeilla mittareillaan koulutuksen muut keskeisen tärkeät tavoitteet. Koulutyön hedelmien korjaaminen tulevaisuuden työelämässä voi jäädä haaveeksi, jos yhä useamman aikuisuus alkaa fyy”Kaikkilienevätyhtämieltä siitä,ettäkoulujärjestelmän tulisivalmistaaoppilaita tulevaisuuteen.”. Heikkisen mukaan kilpailukyvyn ja talouskasvun ympärillä pyörivä keskustelu pelkistää koulutuksen talousjärjestelmän osaksi. Koulutuksen kehittämiseen suunnattu katse vaikuttaa Pisan vaikutusvallan myötä kaventuneen myös Suomessa. Yhteiskunnassa ja työelämässä pärjääminen edellyttää kuitenkin paljon muutakin kuin Pisan mittaamaa osaamista, kuten yksilön hyvinvointia tai sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Ajoittain vaikuttaa siltä, että konkreettisia ratkaisujakin lähdetään toteuttamaan erityisen terhakkaasti parempien Pisa-tulosten toivossa, eikä niinkään lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Heikkinen kuvailee, että OECD:n ja EU:n talouspuheesta peräisin oleva termi osaaminen (competence) on parin vuosikymmenen aikana ikään kuin kolonisoinut suomalaisen koulutuskeskustelun. Työelämässä ja muissa yhteiskunnan perustoiminnoissa menestyminen tukee kyllä hyvinvointia, mutta pahoinvoivalla lapsella ei välttämättä ole tilaa tai energiaa oppimiselle. P isa-tutkimuksen tuottama tieto koulutuksen tilasta on arvokasta, ja sitä tarvitaan jatkossakin, mutta sen rooli koulujärjestelmämme toimivuuden arvioinnissa on tällä hetkellä vaarallisen dominoiva. Näistä ”osaamisalueista” Pisa-ohjelma ei ole kiinnostunut. Samanaikaisesti koulutuksesta puhuvat yhä useammin elinkeinoelämän edustajat. T. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että koulujärjestelmän tulisi valmistaa oppilaita tulevaisuuteen. Myös sen tuloksista uutisoidaan kattavasti, mutta kouluterveyskyselyn hälyttävimmätkään havainnot eivät vaikuta aiheuttavan vastaavaa ”kansallista hätää” kuin Pisa-tulosten notkahdus. P isa on saavuttanut kansainvälisen suursuosion lupaamalla valtioille, että hyvät Pisa-tulokset konkretisoituvat taloudelliseksi menestykseksi. Professori Hannu L. Onkohan niillä jokin huonosti, kun eivät opi. Kaaro tiivistää, ettei Pisa ”pohjaudu mihinkään systemaattiseen tutkimukseen, joka todistaisi, että Pisa-testin tulokset tietyssä iässä korreloisivat parempana pärjäämisenä tulevaisuuden haasteissa.” Tästä huolimatta luemme Pisa-tuloksia kuin piru Raamattua, ja sillä on seurauksensa. Vaihteeksi voisimme kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi siihen, kuinka hyvinvoivia lapsia ja nuoria kouluistamme lentää maailmaan. Pisan tarjoamien mittareiden nousu keskeiseen asemaan on oikeastaan erittäin loogista. Pisa-tulosten ruodinnassa taasen esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmat tai lapsiperheköyhyys ovat vain varsinaista ongelmaa eli oppimistulosten laskua selittäviä tekijöitä, eivätkä keskustelun pääasiallinen fokus. 5 8 Ei pidä unohtaa, että Pisa-ohjelman takana on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. Vaikka OECD nykyisin puhuukin salonkikelpoisemmin taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämisestä, on talouskasvun tukeminen edelleen lähinnä sen toiminnan sydäntä. Esimerkiksi koulujärjestelmän tai oppilaiden menestyksen mittaaminen pohjautuu menestymisen kulttuuriseen määritelmään. Mittareiden valintaan vaikuttaa myös mittauksen kohteena olevan ominaisuuden kulttuurinen määritelmä. Kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme menestymisellä viitataan usein taloudelliseen menestykseen ja työelämässä loistamiseen. Rapport-alustalla julkaistussa artikkelissa Kaaro käy yksityiskohtaisesti läpi Pisan epätieteellistä ja kaupallista taustaa. Onhan myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen kirjattu oppivelvollisuuslain tavoitteisiin, vaikkakin vihoviimeiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joka toinen vuosi toteuttama kouluterveyskysely palvelee tätä lähestymistapaa. Heikkinen Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta huomautti Helsingin Sanomien esseessä ongelman tiivistyvän siihen, että osaaminen nähdään koulutuksen ainoana päämääränä
Pisa-tulosten synnyttämä julkinen keskustelu on myös mainio esimerkki siitä, kuinka pinnallisella tasolla tarkastelemme koulua ja sen ongelmakohtia. Siksi tietoa kannattaa kerätä paikan päällä. Kysymys on erittäin relevantti jo siitä syystä, että se johdattaa meidät kohti aluetta, jonne yhteiskuntamme on selvästi hieman haluton katsomaan: kouluinstituution ytimeen ja rakenteisiin. Jos Suomi haluaa edelleen tavoitella mainetta ja kunniaa maailman parhaan koulun kotimaana, olisi syytä pysähtyä harkitsemaan tarkkaan, millaisen mittarin perusteella kyseistä kärkipaikkaa tavoitellaan. Pisa-tulosten romahduksesta huolimatta me kaikki olemme oppineet kansallisen kertomuksen suomalaisen koulun laadukkuudesta niin tunnollisesti, että harva tulee ajatelleeksi – tai ainakaan uskaltaa kysyä –, mitä jos koulumme ytimessä onkin jotain pielessä. Ovatko luokkakoot liian suuria. Yksi parhaista keinoista siihen on hiljattain medianäkyvyyttä saanut etnografinen tutkimus, joka perustuu pitkäkestoiseen oleskeluun ilmiön ytimessä. Arkisella todellisuudella on nimittäin tapana poiketa siitä, mitä ihmiset ovat todenneet tekevänsä. Esimerkiksi elokuussa 2023 pitkän linjan opettajat ja kirjailijat Minna Ryti salo ja Tommi Kinnunen kommentoivat koulun alamäen syitä Helsingin Sanomien artikkelissa, jonka otsikossa koulu oli ”hukannut tehtävänsä”. Koulu on helppo mieltää neutraaliksi ja riippumattomaksi toimijaksi, joka ajaa ainoastaan lasten etua. Kännykät liikaa käytössä. Tilat liian avoimia. Juuri siksi olisikin erityisen tärkeää kääntää katse koulun pintanaarmuista itse instituutioon ja tarkastella kouluun Suomessa liitettyjen kulttuuristen mielikuvien paikkansapitävyyttä, sillä ne voivat estää meitä näkemästä rakenteellisia ongelmia. Koulun koostumusta olisi kuitenkin turha pohtia vain virallisten lähteiden perusteella. Koulutuksen ei tule palvella työelämän tarpeita.” Laajempi keskustelu kouluinstituution rakenteista ja tarkoitusperistä edellyttäisi todennäköisesti muidenkin epämukavalta tuntuvien tai yhteiskuntarakenteidemme kannalta herkkien kysymysten kohtaamista, mutta ei altistaisi lapsia ja nuoria minkäänlaiseen vaaraan. Vaikka koulu ja sen ongelmat ovat jatkuvasti uutisotsikoissa, on huomio keskittynyt suhteellisen pinnallisiin tekijöihin. n ”Katsomallalähemmäksivoi lopultanähdäsyvemmälle, javieläpäoppilaiden perspektiivistäkäsin.”. Peruskoulukin saattaa olla muuta kuin sen sanotaan olevan. Voisiko sitä jonain päivänä mitata ensisijaisesti esimerkiksi kouluissa ilmenevän väkivallan vähyydellä. 5 9 sisen tai psyykkisen terveyden kanssa kamppailun säestämänä. Jokaisella kansakunnalla on kulttuurisia tukipilareita, joihin uskotaan lähes sokeasti ja joiden kriittinen pohdiskelu voi olla lähes tabu. Jos haluamme mitata koulujärjestelmän onnistumista, miten määrittelemme onnistumisen. Pisan vaikutusvaltainen asema ja heikkoihin Pisa-tuloksiin kohdistuvan huomion laajuus kertookin raakaa tarinaa suomalaisen koulutuspolitiikan arvopohjasta ja prioriteeteistä. V oimme vain arvailla, millaisia Pisa-tulokset olisivat tällä hetkellä, jos katseemme olisi alun perin kohdistunut ensisijaisesti siihen, onko lapsilla kaikki hyvin. Vaihtoehtoisesti voimme pysyä tutulla tiellä eli pysähtyä joka kolmas vuosi kauhistelemaan Pisa-tuloksia ja samalla varmistaa, että lapset ja nuoret ovat jatkossakin sitä kuuluisaa juhlapuhetavaraa. Haastattelussa Rytisalo tiivistää koululaitoksen ongelmat todeten, että ”koulun tehtävä ei ole luoda edellytyksiä talouskasvulle. Entä jos lasten ja nuorten ongelmien juuret johtavatkin itse koulujärjestelmään, sen tehtävään, luonteeseen tai tavoitteisiin. Entä millainen toimintamalli on paras kouluväkivallan ehkäisyyn. Molemmat tutkimukset ovat hyvä esimerkki siitä, että katsomalla lähemmäksi voi lopulta nähdä syvemmälle ja vieläpä oppilaiden perspektiivistä käsin – jos vain haluamme. T ällä hetkellä keskustelu koulun sisimmästä olemuksesta rajoittuu yksittäisiin ulostuloihin. Maaliskuussa Yle ja Helsingin Sanomat kertoi, mitä väitöskirjatutkija Leea Lakka sai selville nuorten opiskelumotivaatiosta istumalla vuoden luokan takarivissä oppilaiden kanssa. Miksi meitä ylipäätään kiinnostaa mikään muu. Se on kuitenkin valtava yhteiskunnallinen instituutio, ja isoilla instituutioilla on tapana ajaa yhteiskunnassa valtaa pitävien tahojen ja ideologioiden intressejä. Myös uunituore Koulu ja eriarvoisuus -kirja pohjautuu etnografiaan valaisten eriarvoisuuden ilmentymiä pääkaupunkiseudun koulujen arjessa. Mediakeskustelun perusteella Suomessa yksi niistä on koulujärjestelmän sisimmän olemuksen puhtoisuus. Professori Heikkinen päätyi esseessään peräänkuuluttamaan koulutuksen pohjimmaista tarkoitusta avaavia yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia – mitä varten koulua ylipäätään käydään
Tässä on ongelmansa. Toki myös Huora ottaa kantaa. Tamperelaislähtöiset bändit ovatkin monella tapaa henkistä sukua toisilleen. Neljä huolenaikaa iskeekin todennäköisesti juuri maakuntien festarikansaan. Ansioidensa puolesta Huora onkin rockbändi: Sen kakkoslevy Kosto elää! (2018) käväisi fyysisen albumilistan ykkösenä, ja kolmas levy Älä luovuta (2022) sai listaykköspaikan lisäksi kaksi Emmaehdokkuutta. Myös lyyrisesti yhtyeen skaala on turhan laaja. Sen jäsenet eivät ole niinkään punkkareita kuin punkrockista kiinnostuneita muusikoita. Toisaalta se voi olla suunta, johon Huora suuntaa jatkossa enemmänkin. Tuntuu kuin Huora ei osaisi päättää, haluaako se olla skeittipunk-, hardcorevai metallibändi. Sen levyt julkaisee keskisuuri levy-yhtiö. ”Vihaan juntteja, ne täytyy tuhota!”, Lötjönen huutaa Timo Lahest -kappaleessa, mutta ei yksilöi, mitä juntilla tarkoittaa tai miten eri tavalla ajattelevien ihmisten tuhoaminen ratkaisisi yhtään mitään. Lisäksi sillä on tuhansia kuulijoita, joita ei kiinnosta hevonvittua, mitä punkskene bändistä ajattelee. Jos unohtaa punkin ja suhtautuu Huoraan puhtaasti rockbändinä, yhtyettä on helpompi ymmärtää. 6 musiikki Punkkia muille kuin Punkkareille Kymmenisen vuotta toiminnassa ollut Huora on punkrock-yhtye, jota juuri kukaan ruohonjuuritason punkkari ei kuuntele. Levyn loppupuolella Huora vaihtaa melodisen punkrockin raskaampaan crossover thrashiin. Sen tekstit ovat alleviivatun raflaavia ja toisaalta höhötteleviä (Oispa kaljaa, Sori siitä, Ämmät hei). Kesällä yhtye soittaa Provinssin ja Nummirockin kaltaisilla isoilla festareilla. Avausbiisi Kohde vai esine käsittelee ajan hengen mukaisesti naisiin kohdistuvaa häirintää, ja Timo Lahest hyökkää perussuomalaista maailmankuvaa vastaan. Kaikki kolme yhtyettä levyttävät samalle Sakara-yhtiölle. Jo yhtyeen nimi on vieraannuttava ja tuo rankistelussaan mieleen Huoran entisen levy-yhtiökollegan Nyrkkitappelun. Kappaleen kirkasotsaisessa duuripunkissa on myös ripaus No Shamea, mutta siinä missä Sampsa Sarparanta otti ärhäkästi kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin, Huoran solistin Anni Lötjösen sanoma on: ”Eihän se väärin oo jos ryypätä tykkää” ja ”syyskuussa ehtii ottaa infarktin.” Rockrock. Mervi vuorela Huora: Neljä huolenaikaa (Sakara). Idea ei välttämättä ole huono, sillä Huora osaa tehdä kansan syviin riveihin vetoavia melodisia, tarttuvia ja melankolisiakin kappaleita. Bonobo ui jo vähän liiankin lähelle surmacore-yhtye Rytmihäiriötä, ja Käsi Ylös sisältää hyvin Mokoma-henkisen väliosan. Levyllä on myös yksi slovari, Miksei maailma jo muutu, joka ei aivan istu kokonaisuuteen. Pe k k a N u r m i Huoran solistin anni lötjösen sanoma on: ”eihän se väärin oo jos ryypätä tykkää” ja ”syyskuussa ehtii ottaa infarktin.”. Yhtenä hetkenä se laulaa henkirikoksista, ja seuraavana hetkenä meno on kuin Klamydialla (”Hei Pekka, älä muutu, älä ainakaan oven väliin juutu”). Levyn uusin single, Kesä ja meikä, käynnistyy Popeda-henkisellä kitara riffillä ja kasvaa ylistyslauluksi kossulle. Kerronta on vihaista, mutta välillä myös vähän koomista. Syitä on monia: Huoran musiikki edustaa punkin kaupallisempaa laitaa
Teos on viihdyttävä, ja silti sillä on painonsa. Lupa nauttia -teos koostuu Glorian Antiikki -lehdessä vuosina 2010–2013 julkaistuista kolumneista ja joistakin uusista teksteistä. Lupa nauttia tihkuu ”esteettistä empatiaa”, jonka Kalha yhdistää muotoilija ja taideteollisuusvaikuttaja Arttu Brummeriin. Taidehistorioitsija, tietokirjailija ja nykyinen kuvantekijä on luonut laajan ja tyylikkään tekstituotannon visuaalisen kulttuurin parissa. Niiden nimettömäksi jäänyt muotoilija on Kalhan mukaan todennäköisimmin ollut tehtaan kipsimallien tekijä Artturi Numminen – siis duunari, ei auteur. Lupa nauttia sisältää kulttuurikritiikin siemeniä mutta rakkaudella kylvettyinä. Maaria Ylikangas Harri Kalha: Lupa nauttia. Jotain huomaa siitäkin, että kirjan kuvaliite perustuu pitkälti keräilijä Kyösti Kakkosen kokoelmiin. Teoksessa jäljittelemätön näkökulma yhdistyy laajaan sivistykseen ja omaleimainen tyyli leikkisään lempeydenharjoitukseen. ”Suomessa ’kultakausi’ oli toinen nimi köyhyydelle, kauneuden utopialle.” Kultakausi, siis muotoilun tunnustettu vaihe toisen maailmansodan jälkeen, näyttäytyy Kalhan silmien kautta toisin kuin suuressa kertomuksessa. Ihmisten moninaisuus ja käsityön radikaalius paikantuvat aikaansa. ”Koristeet, astiastokokonaisuudet ja taide-esineet – kaikissa näissä oli jotain tuomittavaa, koska ne liittyivät porvarillisuuteen, halun ja oletetun naiseuden sfääriin”, kirjoittaa Kalha käsitellessään Kaj Franckin muotoilufilosofioita. ”Mikään ei voita kor(sk)eaa sanastelua”, luonnehtii Kalha kirjoittamistaan. Suomi-brändien ja ryppyotsaisten makujen maailmassa Lupa nauttia on salakavalasti tärkeä tekstikokoelma. Kun raKKaus esineisiin on hyve Miksipämukajuuri niukkoinaaikoina eiolisivaraa mielikuvitukseenja kauneuteen.. Kalha huomaa sen vastakarvan: hänen mukaansa 1940-luvun köyhänä aikana ryijy edusti juuri runsautta. Kalha joka tapauksessa asettuu moninaisen esteettisen nautinnon kannalle. Ne ovat oikeastaan pienoisesseitä. Esineistä, kauneudesta ja keräilystä. Esimerkiksi kokemusta ryijystä ”syventää ruumiillinen elämys, vähäeleiseen suorakulmioon latautunut väkevä aineellisuuden tuntu.” Ryijy muuttui hyödyttömäksi, kun ”sivustavedettäviä peittänyt tarvekalu kapusi seinille”. Ehkä näin on yhä, vaikka kova keräily onkin miesten alaa. Miksipä muka juuri niukkoina aikoina ei olisi varaa mielikuvitukseen ja kauneuteen. Sanapari sopii Kalhan omaankin tekstiin, joka saa esineistä näkyviin niiden ilmeikkyyden. Teoksen ilo tarttuu: huomaan katsovani arkisia esineitä toisin, muistan taas rakastaa uutteraa, aina uudelleen käyttöön tarjoutuvaa kuppia, johon kaadan kahvin aamuisin. Kalhan katse palaa jatkuvasti muotoilun historiaan sen unohdettuja puolia ja tekijöitä korostaen. ”Peilaamme esineisiin jatkuvasti itseämme, ruumistamme ja henkeämme, ihmisyyttämme”, kirjoittaa Harri Kalha. Parvs 2024, 151 s. 6 1 kirja Suomalaisen muotoilun tarinaa vasten nousevat esimerkiksi Raija Uosikkisen Emilia-koristesarja, jossa ”Arabian asiallinen arkitavara puettiin uuteen, hempeään kuosiin” ja Kupittaan Saven Matti ja Maija -figuurit
Lee tokaisee veteraanitoimittaja Sammylle ( Stephen McKinley Henderson), että aina lähettäessään juttuja kriisialueilta hän uskoi lähettävänsä kotiin lukijoille varoituksen, että ”älkää nyt antako asioiden mennä tällaisiksi.” – Ja tässä sitä nyt ollaan, hän huoahtaa tulitaisteluiden äänten kuuluessa etäältä. Ikäraja: 16. Elokuvan päähenkilöinä on muutaman journalistin ryhmä, joka pyrkii New Yorkista pääkaupunkiin Washington DC:hen saamaan jutun presidentistä ennen hänen kukistumistaan. Ensi-ilta elokuva teattereissa 19.4.2024. Kesto: 1 h 49 min. Maassahan käytiin sisällissotaa ensimmäisen kerran vuosina 1861–1865 ja silloin vastakkain olivat orjuuden kieltämistä ajaneet pohjoisen osavaltiot ja orjuutta kannattanut etelän osavaltioiden konfederaatio. Yhtäkään sankarillista sotilasta elokuvassa ei ole. Civil War -elokuvasta heijastuu usko journalismin velvollisuuteen kertoa sodista, näyttää ja tallentaa sotia ja kriisejä, vaikkei kukaan välittäisikään kuunnella. Toimittajaporukan päähenkilöksi nousee Kirsten Dunstin esittämä valokuvaaja Lee, kaikki sotatantereet ja kriisialueet kolunnut vanha tekijä, jonka parkkiintuneisuuden alta kuultaa paitsi uupumus pettymykseksi koettuun työhön ja suru kotimaan tuhoutumisesta kotimaasta tulee sotatanner Yhteiskunnan hajotessa sisällissotaan normaalia moottoritieliikennettäkään ei enää ole elokuvassa Civil War. Järkyttävyyden lisäksi elokuvassa nähdään journalistisen viestikapulan siirtyminen sukupolvelta toiselle kuvaajaveteraani Leen opastaessa mukaan lyöttäytynyttä nuorta kuvaajaa Jessietä ( Cailee Spaeny). Pääosissa: Kirsten Dunst, Wagner Moura, Cailee Spaeny, Stephen McKinley Henderson. Sotimisen syyt ovat toissijaisia silloin, kun seurauksena on väkivallan normalisoituminen ja joukkokuolemia. Ohjaus ja käsikirjoitus: Alex Garland. Civil War on elokuvana komeaa ja ajatuksia herättävää katseltavaa, vaikka se ei anna helppoja vastauksia katsojilleen. Trillerinä kaupiteltu elokuva osoittautuu dystopiaksi eli kauhukuvaksi tulevaisuuden yhteiskunnasta tietoisesti viemällä kehitysmaiden raai’immista sodista muistuttavat näkymät rikkaaseen länsimaahan. Konfliktin syitä elokuva ei missään vaiheessa artikuloi selkeästi, luultavasti siksi, että liian lähelle politiikkaa meneminen voisi karkottaa maksavia katsojia. Ohjaaja-käsikirjoittaja Garlandia voi tietenkin arvostella siitä, että hän ei osoittele syyllisiä eikä esitä sotaa Yhdysvaltain nykyisen poliittisen tilanteen jatkeena tai äärimmäisenä huonontumisena. A24films/murrAy Close. Päinvastoin, vastakkaisina esitetty keskushallinnon ja separatististen osavaltioiden konflikti jätetään elokuvassa tyystin selittämättä. Valokuvaaja Leen hahmo on elokuvan traagisin: fotojournalismin ammattilainen, jolle koko sota tarkoittaa maailmankuvan romahdusta. 6 2 elokuva vihanpitoon. Antti SelkokAri Civil War. Uudessa Civil War -elokuvassa ei ole kyse yhtä helposti ymmärrettävästä kiistasta. Sisällissota esitetään pääkaupungin ja osavaltiotason joukkojen väliseksi. Asetelmassa on tiettyä uskottavuutta, koska kaupunkien ja maaseudun, globalistien ja Amerikka ensin -tyyppien vastakkainasettelut ovat Yhdysvalloissa todellisia. Brittikirjailija ja -elokuvaohjaaja Alex Garlandin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Civil War on kuvitelma siitä, miltä näyttäisi, jos Yhdysvalloissa raivoaisi toinen sisällissota
Draaman uhraamista suoraviivaisen kantaaottavuuden alttarille jouduttavat pinnallisiksi arkkipositioiksi kirjoitetut henkilöhahmot. Heidän isänsä Keijo ( Petri Liski) ja ukrainalaistaustainen äitinsä Ruslana ( Maria Kuusiluoma) ovat marjatilallisia pienellä suomalaisella paikkakunnalla, jossa on tapahtunut thaimaalaisten marjanpoimijoiden ihmiskauppaa. M it r o H ä r k ö n en. Tämän arvion tueksi oli käytettävissä myös venäjästä konekäännetty käsikirjoitus. Siinä missä Alina on hyvän perikuva, venäläinen psykiatri edustaa puhdasta pahaa. Viron venäläisen teatterin Brecht-sovituksessa Venäjä rinnastuu natsi-Saksan kauheuksiin. Kansallisteatterin MansiKKapaiKKa kompastuu pinnalliseen mustavalkoisuuteen. Brechtin alkuperäisteksti auttaa kielikuilun ylittämisessä. Sovituksessa dialogia ei lausuta. Havainto suomalaisesta kyynisyydestä ulkomaalaisten työoikeuksien suhteen on myös sattuva, mutta kovin pitkälle senkään äärellä ei päästä. Siellä vieraili Viron venäläisen teatterin sovitus Bertolt Brechtin Kolmannen valtakunnan kauhu ja kurjuus -näytelmästä (1938). teräväMpi tulKinta nyky-Venäjän tilanteesta nähtiin helmikuussa Riian venäjänkielisessä Mihail Tšehov -teatterissa. Tuomas RanTanen Mansikkapaikan esitykset 26.10. Kohtauksista dramaattisimmassa nähdään perhe, jonka isä on kuollut rintamalla. Kun hahmolta puuttuu psykologinen syvyys ja sisäinen ristiriita, näyteltävää jää vähän. Episodien välillä ujeltava musiikki hyytää veren ja alleviivaa viiltävää tragediaa. Vaikka näytelmän huomiot Venäjän valtiollisesta homovainosta ja sisäisestä moraalikorruptiosta ovat ajankohtaisia, valittu tyylilaji yllättää mustavalkoisuudellaan. Brechtin tekstiä mukaillen esitykseen kuuluu kohtauksia, joissa esimerkiksi radiossa haastateltavat työläiset aiheuttavat toimitukselle paniikkia puhuessaan viattomuuksissaan sivu suunsa, vanhemmat pelkäävät pikkupoikansa ryhtyneen komentovallan vasikaksi, ja pariskunta kuuntelee salaa, kuinka poliisi pidättää yöllä naapuria. Arviot on julkaistu aiemmin Voimassa 3/2024 . Nykyisen sodan takia Venäjältä lähteneiden ohjaaja Timofey Kulyabinin ja dramaturgi Roman Dolžanskiyn versioimana alkuperäisen näytelmän irrallisisssa kohtauksissa kuvattu natsivaltion totaKaKsi näKöKulmaa Venäjään eheytyshoitoihin passitettu Ville (otto Rokka) joutuu sadistisen venäläisen psykiatrin (Janne Reinikainen) kiusaamaksi. Kaikki kohtaukset on rakennettu pimeyden keskellä kehyksiin rajatuksi huonenäkymiksi, jotka surrealistisessa asetelmallisuudessaan tuovat mieleen elokuvaohjaaja Roy Anderssonin estetiikan. Pian käy ilmi, että Ville on äitinsä ja isoäitinsä Valentinan ( Pirjo Luoma-aho) toimesta passitettu homojen eheytyshoitoon Venäjälle. Riian venäjänkielisestä esityksestä kymmeniä katsojia poistui kesken kaiken, osa mielenosoituksellisesti. Kolmanda impeeriumi hirm ja viletsusta esitetään ainakin Tallinnassa 5.5. Näemme venäläisten sotilaiden kantavan arkun sisään ja perheenjäsenien reagoivan hiljaisuudessa kukin tavallaan. Siellä hän on joutunut tätinsä Mashan ( Wanda Dubiel) myötävaikutuksella mengelemäisen psykiatrin ( Janne Reinikainen) sadistiseen rääkkiin. Ulkopuoliselle katsojalle tämä vain todistaa iskujen perille menosta. Kansallisteatteria sopii kiitellä tärkeiden aiheiden esiin nostamisesta, mutta valittaen on todettava, että laaja taustatyö ei ole ehtinyt jalostua ehjäksi näytelmäksi. Alina ( Wenla Reimaluoto) on nuori poliisi, jota huolestuttaa veljensä Ville ( Otto Rokka) outo katoaminen. Tämä on lähtöasetelma Sofi Oksasen kirjoittamassa ja Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahon Suurelle näyttämölle ohjaamassa Mansikkapaikassa. 6 3 teatteri litarismi on käännetty kuvaamaan nyky-Venäjää. Parhaiten ahdingossa onnistuu Otto Rokka, jonka Ville sentään yrittää pyristellä ulos uhriuden roolihäkistä. Ruslana ja Valentyna ovat puolestaan kapean yksinkertaisia ja taikauskoisia, Masha itsekäs opportunisti ja Keijo-isä moraalisesti laiska. Lisätietoja: veneteater.ee. asti
Lisäksi puolustuksellekin kuuluu puheenvuoro. Teoksen rungon muodostavat Himasen Ilkka-Pohjalainen-lehteen kirjoittamat kolumnit noina vuosina. Ne suunnitelmat eivät Suomen eivätkä koko lännen kannalta olleet mitenkään positiivisia”, Himanen suomii kirjassaan. Himanen arvostelee Niinistöä johtajuuden puutteesta Nato-prosessissa ja valtansa kasvattamisesta yli perustuslain. Väistyä saivat ”globalismi”, sääntöpohjainen järjestys ja kansainväliset järjestöt. Peli Niinistön presidenttikausien jälkiarvioinnille on avattu yllättävänkin kirpeästi. Viimeksi kuluneet 12 vuotta olivat niin mullistavaa aikaa, että ex-presidentti on suorastaan velvollinen esittämään näkemyksensä tapahtuneista. 6 4 kirja nössä ollut Naton laajenemisen pysäyttäminen. Hänen mukaansa se näytti vahvistavan Kremlin käsitystä maailman tilasta. Hän jäisi edustukselliseksi valtionpäämieheksi. Keväällä 2021 Niinistö esitti, että Helsingissä järjestettäisiin Ety-kokouksen 50-vuotispäivänä vuonna 2025 huippukokous, jossa ”Helsingin henki palautetaan maailmalle”. Presidentiltä riisuttaisiin siis valta. Joko se johtui hänen suuresta kansansuosiostaan tai sitten siitä, ettei arvosteltavaa juuri ollut. Hän esitti koronaa hoitamaan nyrkiksi kutsutun asiantuntijaelimen ja hoputti Sanna Marinin hallitusta julistamaan poikkeusolot. 328 s. Himasen mielestä esitystä ei ollut helppo ymmärtää. Niinistö sanoi toimikautensa viimeisessä tiedotustilaisuudessa, ettei aio kirjoittaa muistelmia. Nyt kritiikkiä kuitenkin tulee. Docendo 2024. Missä enkelitkin pelkäävät on kronikka vuosilta 2020–2023. Valtio teki paluun maailmanpolitiikan tärkeimmäksi toimijaksi. Kirjansa jälkisanoissa Hannu Himanen pitää Niinistön kahden kauden tavaramerkkinä presidentin vallan asteittaista kasvua perustuslakiin koskematta. Hän muistuttaa Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin esittäneen uutta eurooppalaista turvallisuussopimusta jo vuonna 2009. Kyseessä olisi kunnianhimoisempi tapaaminen kuin vain juhlakokous. Ex-diplomaatin mitta-asteikolla se on jopa tylyä. Toivottavasti tämä ei ollut viimeinen sana. Lisäksi eräät Niinistön aloitteet pelasivat Himasen mielestä Venäjän pussiin. Suomi kuitenkin toimii ensi vuonna Etyj-järjestön puheenjohtajana. Himanen pitää yhtenä kansainvälisen tilanteen käännekohtana koronapandemiaa, joka alkoi jyllätä keväällä 2020. Niinistö tuntui olevan julkisen arvostelun yläpuolella koko kautensa ajan. Medve devin esittämän sopimuksen tarkoituksena olisi käytänEx-diplomaatti arvostElEE tiukasti NiiNistöä. Suomessa presidentti Niinistö koetteli valtansa rajoja pandemian hoidossa. Runsaat kaksi vuotta sitten ”naamiot riisuttiin”, ja Venäjän aloittaman sotaretken vuoksi poliittiset suhteet maiden välillä olivat poikki. Himasen mielestä asetelmasta seuraa, että pääministeri on vajavainen toimija EU:n Eurooppaneuvostossa ja presidentti Naton huippukokouksissa. Sitä edesauttoi, etteivät viimeaikaiset pääministerit ole olleet erityisempiä ulkopolitiikan harrastajia. ”Niinistön ehdottama huippukokous tarjoaisi Venäjälle hopeatarjottimella mahdollisuuden edistää omia suunnitelmiaan eurooppalaisen järjestyksen muuttamiseksi. Kokonaisarviota Niinistön kaudesta on vielä ennenaikaista odottaa, mutta väliarviota tekee Suomen Moskovan suurlähettiläänä vuodet 2012– 2016 toiminut Hannu Himanen juuri ilmestyneessä kirjassaan Missä enkelitkin pelkäävät. Dagens Nyheterissä Niinistö perusteli aktiivisuuttaan sillä, että ”jag är ju president”, minähän olen presidentti. Himanen kiinnittää huomiota siihen, että kryptisesti esiintynyt Niinistö puhui usein selvemmin ulkomaisissa haastatteluissa. Ex-diplomaatin johtopäätös on ”Suomen kehittäminen normaaliksi eurooppalaiseksi parlamentaariseksi demokratiaksi, jossa eduskunnalle tilivelvollinen valtioneuvosto vastaa täysimittaisesti myös ulkoja turvallisuuspolitiikasta”. Kai Hirvasnoro Hannu Himanen: Missä enkelitkin pelkäävät – Hyökkäävä Venäjä ja Suomen turvallisuus. Niinistö otti tilaa tulkitsemalla perustuslakia tavalla, joka asetti presidentin selkeästi ykköspaikalle ulkopolitiikassa ja jätti valtioneuvoston avustavaan rooliin. Kriisi paljasti Venäjän näkökulmasta erityisesti EU:n heikkouden. ”Seuraava presidentti ja hallitus joutuvat ihmettelemään outoa ja huononmakuista ruokalistaa Niinistön kattamassa Etyj-pöydässä”, Himanen arvioi vuonna 2021 tarkoittaen Venäjän taholta odotettavissa olevia paineita nykyiselle hallitukselle ja presidentti Alexander Stubbille. KuuKausi sitten 12-vuotisen virkakautensa päättänyt Sauli Niinistö jäi Suomen historian viimeiseksi tasavallan presidentiksi, joka ylläpiti erityissuhdetta Venäjään
6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla. H a r r i a sik a in en
Puistokulmassa, Talkootie 4, 01350 Vantaa tai etäyhteydellä, johon ilmoittautuminen etukäteen osoitteeseen toimisto@kansantalot.fi. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. Talokierros ja seminaari 18.5.2024, lähtö Puistokulmasta klo 9.45, Vartiokylän tt, Pakilan tt ja Malmin tt. JHL.FI /LIITY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO KOKOUSKUTSU Lisätiedot: toimisto@kansantalot.fi Kansantalojen liitto ry:n VUOSIKOKOUS 19.5.2024 klo 10. Tervetuloa! Hallitus. Esillä sääntömääräiset asiat. 6 6 edellisen lehden ristikon vastaukset ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.
Jos kapitalismi nyt kaatuu, ei sen tuhkista nousekaan enää sosialistinen feenikslintu, vaan sen mukana tuhoutuu koko sivilisaatio sellaisena kuin me sen tunnemme. 6 7 Masentunut ja Masentava vaseMMisto kapitalismi kaatuisi. Eurooppalaisella vasemmistolla taas on edelleen marxilainen analyysi kapitalismin luonteesta, mutta ennusteet paremmasta ovat kadonneet. Tällainen analysointi ei kuitenkaan tee kenestäkään onnellisempaa. Vasemmistolla onkin nyt ainutlaatuinen mahdollisuus antaa ihmisille jotain, mihin uskoa. On vaikea uskoa siihen, että länsimaat olisivat väistämättä kulkemassa kohti sosialismia. Vasemmisto on muutakin kuin vastavoima oikeistolle. Synkäksi vetää. Raha ei ehkä tuo onnea, mutta kovin onnellisia vaikuttavat nuo rahakkaat olevan. Erityisen suuri riski mielenterveyden ongelmiin on nuorilla ja liberaaleilla vasemmistolaisilla naisilla. Romahduksen jälkeen tuhkasta nousisi tilalle jotain parempaa, eli sosialismi. Se on poliittinen liike, jonka tehtävänä on tehdä elämästä – sanalla sanoen – onnellisempaa. Ja sitähän maailmassa riittää. Kun kansalaisoikeusjärjestöt marssivat pastori Martin Luther King Jr.:n kanssa kansalaisoikeuksien puolesta, oli se yhtä paljon poliittinen kuin uskonnollinen teko. Vasemmistolaisille on jäljellä enää oikeiston vastustaminen, instituutioiden puolustaminen ääri oikeistolta ja vallitsevan asiaintilan kriitikkona toimiminen. Yhdysvalloissa liberaalit ovat konservatiiveja maallisempia, ja uskonnolla politikointi on jätetty oikeistolle. 1900-luvulla vasemmisto oli optimistista, koska sillä oli jotain, mihin uskoa. New York Timesin kolunisti Ross Douthat esitti huhtikuun alussa julkaistussa tekstissään, että viime vuosisadan vasemmisto nojasi kahteen järkkymättömään tukipylvääseen. Vasemmistolaiset ovat ahdistuneita, koska he ovat paremmin perillä maailman epäoikeudenmukaisuudesta. Sekä kansalaisoikeusliikkeen että Franklin D. Tällä kertaa kuitenkin kuvioissa ovat ilmastokriisi ja ekokatastrofi, jotka ovat jo kiihtyneet turva rajojen yli. Rooseveltin New Deal -ohjelman polttoaineena toimi ajatus siitä, että rotusyrjinnän purkaminen ja tasa-arvoisempi yhteiskunta on Jumalan itsensä tahto. Asetelman ei tarvitse olla tällainen. viimeinen sana Y hdysvaltalaisten tutkimusten mukaan mielenterveyden ongelmat, kuten ahdistuneisuus ja masentuneisuus, ovat yleisempiä liberaalien ja vasemmistolaisten ihmisten keskuudessa. Voimme tarjota sinänsä paikkansapitävää analyyšiä siitä, että kaikki menee päin mäntyä ja että hallitsematon kapitalismi johtaa romahdukseen. Tämän ei pitäisi ihmetyttää ketään. Oikeistolaiset elävät vasemmistolaisia huolettomammin, osittain siitäkin syystä, että oikeistolaiset ovat tyypillisesti varakkaampia kuin vasemmistolaiset. Tähän tilaisuuteen on syytä tarttua. Palestiinalaisten siviilien pommittaminen Gazassa, kiihtyvä ekokatastrofi, rehottava syrjintä ja alati synkkenevät talouden näkymät vetävät kenen tahansa mielen matalaksi. Atlantin itäpuolella vasemmisto suhtautui uskontoon ynseästi, mutta se saattoi uskoa vankkumatta Karl Marxin ja Friedrich Engelsin tieteellisiin analyyseihin kapitalismista ja näiden kahden partaniekan ennusteisiin siitä, että ennen pitkää toivo HaiMi Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.. Yhdysvalloissa edistyksellistä politiikkaa ajoi harras uskonnollisuus ja kristillinen sosiaalisen evankeliumin liike. Onkin ehkä syytä olla enemmän huolissaan niistä, jotka eivät ole asioista moksiskaan. Ahdistuminen tällaisen maailman edessä on ymmärrettävä ja luonnollinen reaktio. Konkreettisia, vaihtoehtoisia ja parempia kehityskulkuja tai visioita onnellisemmasta maailmasta ei vasemmisto ole kuitenkaan kyennyt tarjoamaan tai viestimään niistä tarpeeksi suurelle yleisölle. 2000-luvun vasemmistolla ei ole uskoa enää kumpaankaan. Aina ei vasemmisto ollut näin onnetonta