Kovat otteet eivät ratkaise lähiöongelmia Tuloerojen pienentäminen auttaisi Ruotsin lähiöiden ongelmiin paremmin kuin kovat otteet, sanoo Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Yasmine Posio. s.?2 > Kemijärvi sinnittelee nousun partaalla s.?12 Mervi Siljander ja taistelu syöpää vastaan s.?22 Vasemmistoväki nostatti vaali-intoa risteilyllä s.?24 N o 34 K a n n e n k u v a : V ä n st e rp a rt ie t Perjantai 24.8.2018 | 3,5 € | 34-003251-1834 www.kansanuutiset.fi Guardian: Yhdysvaltain demokratiakriisin juuret s.?16
Syrjäytyneitä lähiöitä on käytetty mediassa esimerkkeinä Ruotsin segregaatiosta eli jakautumisesta kahtia. Vasemmistopuolueen kansanedustajan Daniel Riazatin näkemys poikkeaa valtavirrasta. Haastattelu tehtiin heinäkuun lopussa, ennen kuin Göteborg sai kansainvälistäkin julkisuutta autojen polttamisesta. Porvarit haluavat palkka-alen Yasmine Posio syntyi Göteborgissa suomalaissiirtolaisten lapsena. Se on poliisin tilastoissa niin sanottu erityisen syrjäytynyt alue, jossa on paljon jengirikollisuutta. Sovimme kuitenkin, että haastattelu tehdään suomeksi tavatessamme ratikkapysäkillä, jossa hän odottaa minua. Poliisi ei ole pystynyt tunnistamaan kaikkia naamioituneista nuorista. Maakäräjät vastaavat terveydenhuollosta läänien tasolla. Länsmansgårdenissa hän asuu lapsuutensa maisemissa. – Heille maksettaisiin niin pientä palkkaa, ettei sillä tule toimeen. Vanhempani muuttivat teini-ikäisinä Ruotsiin ja tapasivat toisensa täällä. – Järjestely pienentäisi kaikkien palkkaa. Yksi lähivuosien suurista haasteista on se, kuinka oleskeluluvan saaneet pakolaiset työllistyisivät. Ruotsissa on syyskuussa parlamentti-, maakäräjäja kunnallisvaalit. Turvallisuuden lisääminen oli tärkeä vaaliteema jo ennen kuin sata autoa poltettiin viime viikolla Länsi-Ruotsissa. Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt kampanjoimassa Tukholmassa viime lauantaina. Posio nousi Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustajaksi varasijalta vuoden 2017 kesällä. Riazat vertaa autojen polttamisen saamaa valtavaa huomiota siihen, ettei media ole kertonut paljoakaan Ruotsin pakolaiskeskuksiin tehdyistä yli sadasta tuhopolttoyrityksestä. Vasemmistopuolue vastustaa suunnitelmaa. Miksi työnantajat palkkaisivat koulutettuja työntekijöitä, joille Tuloerot kasvavat Ruotsissa nopeimmin vauraista maista. ”En ihmettelisi, jos äärioikeisto olisi sekaantunut asiaan jollakin tavalla”, hän tviittasi. Hän ei ole koskaan ollut Suomen kansalainen. KRISTIINA KOIVUNEN Jatkoa etusivulta >. Vasemmisto puolueen suomea puhuvan kansanedustajan Yasmine Posion mukaan tuloerojen vähentäminen on ainoa keino ratkaista lähiöiden marginalisoituminen. päivänä parlamenttija paikallisvaalit. päivän tapahtumat ovat erilaisia. – Elämäni on tyypillinen esimerkki Göteborgin suomalaisten elämästä. – Olin tuossa koulussa ruotsalaisella luokalla, koska äiti halusi minun oppivan hyvin ruotsia, Posio osoittaa Landamäre-koulua, jonka ohi kävelemme. TEKSTI KRISTIINA KOIVUNEN Göteborg Ruotsissa on syyskuun 9. – Pelkään vain silloin, kun ratikassa on paljon humalaisia miehiä, Posio sanoo. – Päihtyneiden miesten käytös ei heijasta segregaatiota vaan patriarkaalista kulttuuria, hän jatkaa. Porvariallianssi ajaa palkka-alea eli sellaisten työpaikkojen luomista, joissa ei vaadita juurikaan koulutusta ja joiden palkka lasketaan reilusti nykyisen lakisääteisen minimipalkan alapuolelle. Minä opiskelin opettajaksi, mutta olen työskennellyt myös trukkikuskina Volvolla ja siivoojana, hän kertoo. Göteborgissa on useita raitiovaunulinjoja. Jotkut väittävät tämän avaavan maahanmuuttajille väylän päästä myöhemmin normaaliin työpaikkaan. Autoja on poltettu Ruotsissa aikaisemminkin, mutta Riazatin mielestä elokuun 14. Nyt poliisi ei ole löytänyt asiaa, joka olisi laukaissut ihmisten raivon. Spekulaatioita autojen polttamisesta Kaikki puoluejohtajat, myös vasemmistopuolueen Jonas Sjöstedt, tuomitsivat nopeasti autojen poltot. Tein itse pitkiä vuoroja kymmenen yötä kuukaudessa. Hän oli juuri muuttanut avioeron jälkeen vuokra-asuntoon Länsmansgårdeniin, jota hän pitää osana Biskopsgårdenia. Palkka ei todellakaan riittänyt elämiseen, sillä minulla on kaksi teini-ikäistä lasta, Posio kertoo omasta kokemuksestaan. Biskopsgårdenissa asutaan kätevästi lähellä pysäkkejä. 2 24.8.2018 V aikka ampumistapauksia on ollut parin ratikkapysäkin päässä kodistani, en pelkää liikkua täällä edes myöhään illalla, sanoo Yasmine Posio Länsmansgårdenissa, joka sijaitsee Göteborgissa Biskopsgårdenin lähiön pohjoispuolella. Iskut juuri vaalien alla vaikuttivat hyvin suunnitelluilta, aiemmin autoja on poltettu spontaanin suuttumuksen vallassa. Yasminen kaunis etunimi ei viittaa islamilaiseen kulttuuriin; hänen vanhempansa ihastuivat nimeen nähdessään sen amerikkalaisessa elokuvassa. Ennen siirtymistään kansanedustajaksi reilu vuosi sitten Posio työskenteli osa-aikaisena lähihoitajana asuntolassa tehden pelkkiä yövuoroja ja toimi paikallispolitiikassa muun muassa kaupunginvaltuutettuna
Ruotsin vaalijärjestelmä on erilainen kuin Suomen. Nykyisin se on . Nyt he ovat asettaneet vaaliehdokkaita kolmeen kuntaan. Asuinalueemme kuvataan sotatoimialueena. Puolueet kiistelivät siitä, annetaanko kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneille afgaaninuorille mahdollisuus hakea sitä uudestaan. Natsit pilasivat marssillaan Göteborgin kirjamessut viime vuonna. Se loukkaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne oikean sodan keskeltä, hän sanoo. – Tämä ei ole no go zone, jonne pitäisi lähettää armeija, kuten jotkut vaativat. Ennätyskuivuudesta huolimatta nurmikot ovat vihreitä ja kukkapenkit kukoistavat kerrostalojen pihoilla. Äänestäjät äänestävät ensisijaisesti puoluetta, eivät henkilöehdokasta. Sairaat, työttömät ja eläkeläiset eivät saa verovähennyksiä, ja köyhistä tulee entistä köyhempiä, Yasmine Posio sanoo. Siihen auttaa vain asukkaiden tuloerojen nopea vähentäminen, sanoo Yasmine Posio. Äänestäjä voi äänestää myös henkilöä, joka nousee listalla saamansa äänimäärän perusteella tietyn kaavan mukaan. Näyttää siis varmalta, että Posio ajaa myös seuraavat neljä vuotta lähiöasukkaiden oikeuksia Ruotsin parlamentissa. Sekä sosiaalidemokraatit että porvariallianssi ovat tehneet selväksi, etteivät ne tee yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. ENNÄTYSKUIVA KESÄ on johtanut metsäpalojen lisäksi maatalouden ongelmiin. Yasmine Posio on vasemmistopuolueen Göteborgin vaalilistalla kakkosena. Viime aikoina sosiaalidemokraatit ovat lähentyneet keskustapuoluetta, ja Ruotsissa spekuloidaan niiden hallitusyhteistyön mahdollisuudesta.. – Huonommat koulut, raskaammat työt, pienemmät palkat ja huonompi terveydenhoito on johtanut siihen, että joidenkin Göteborgin lähiöiden asukkaiden elinikä jää 7–8 vuotta alhaisemmaksi verrattuna saman kaupungin vauraisiin alueisiin Posio kuvaa tilannetta. Esimerkiksi poliisien koulutuspaikkoja on lisätty niin paljon, ettei niihin ole saatu riittävästi pääsykriteerit täyttäviä opiskelijoita. Joissakin puolueissa ehdokkaat käyvät kovaa keskinäistä kilpailua, mutta vasemmistopuolueessa niin ei tehdä. Sellaista ei ole näköpiirissä, sillä tuloerot kasvavat Ruotsissa nopeammin kuin missään muussa rikkaassa maassa. Vastarintaliike valitti kiellosta oikeuteen, joka antoi sille luvan jakaa mainoksia kaduilla. Sen vaalikampanja on puolueen kampanja, ei henkilöehdokkaiden kampanja. – Poliisien määrän lisääminen ja rangaistusten koventaminen ei vähennä segregaatiota. Listan kärjessä olevista ehdokkaista pääsee parlamenttiin tai valtuustoon niin monta ehdokasta kuin puolue saa paikkoja. Kuolemaan johtaneet ampumistapaukset Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa ovat lähes jokaviikkoisia uutisia. Kuuman kesän jälkeen kuuma vaalisyksy PARLAMENTTIVAALIEN jälkeen Ruotsissa on odotettavissa vaikeat hallitusneuvottelut, sillä natsitaustaiset ruotsidemokraatit saattavat nousta jopa toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Vaatimukset turvallisuuden lisäämisestä ovat näkyvästi esillä kaikkien puolueiden vaalikampanjoissa, vaikka siihen on jo panostettu paljon. ksattu rikkaille. – Asukkaiden tuloeroja on pienennettävä ja verojärjestelmää muutettava. Eläinten rehusta on niin suuri pula, että lehmiä on pakko teurastaa niin paljon, että puhutaan hätäteurastuksesta. Neljän vuoden takaisissa vaaleissa puolueen kannatus oli 5,7 prosenttia. Heinäkuun lopun helteessä poliisin ongelma-alueena pitämän Biskopsgårdenin kadut ovat lähes autioita: asukkaat ovat uimarannoilla tai viettävät lomaa muualla. Tämä vaatimus koskee kaikkia asioita. Myös natsipuolue Pohjoismainen vastarintaliike on työntänyt saappaansa politiikan oven rakoon, eivätkä ruotsalaiset tiedä, miten toimia. Roskia tai gra. Alkukesällä vaalikampanjan kiihkeimmät kysymykset liittyivät pakolaisiin. hän lisää. Vasemmistopuolueen ennustetaan saavan hyvän vaalituloksen, mutta sen nousua hallituspuolueeksi pidetään epätodennäköisenä. Porvarit väittävät, että rikkaimpien ihmisten tulojen lisääntyessä rahat valuvat myös alempiin tuloluokkiin, mutta kuinka paljon rikkaat ihmiset voivat ostaa. teja ei näy. Ratkaisu olisi tuloerojen pienentäminen Ruotsin keskusrikospoliisin mukaan maassa on 23 erityisen syrjäytynyttä aluetta, joissa rikollisjengit ovat niin vahvoja, että se vaikuttaa viranomaisten toimintaan. Vasemmistopuolue on nykyisen Stefan Löfvenin sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen tukipuolue. 3 24.8.2018 LEHTIKUVA/SOREN ANDERSSON on maksettava normaalipalkkaa, jos alennetulla palkalla työskentelevä henkilö pystyy hoitamaan työtehtävän. Median antama synkkä kuva syrjäytyneistä lähiöistä suututtaa Posiota. Eriarvoisuus lyhentää elämää Vasemmistopuolueen vaaliteema on ”Ett Sverige för alla – inte bara för dom rikaste” (Ruotsi kaikille, ei vain rikkaimmille). Kuvaava esimerkki on se, että eräät nuorisojärjestöt kampanjoivat sen puolesta, että kouluissa jaettaisiin ilmaisia kuukautissiteitä. Vasemmistopuolue on vahva Göteborgissa, jossa sen kannatus on 16 prosenttia eli kaksinkertainen Ruotsin keskiarvoon verrattuna, ja sillä on kolme kansanedustajaa. Vasemmistopuolueen kannatus on viime viikkojen gallupeissa ollut 8–10 prosentin tasolla. Ruotsissa keskustellaan muun muassa siitä, pitäisikö luotiliivien käyttö kieltää lailla, koska ne madaltavat rikollisten kynnystä käyttää asetta. Poliisi kielsi heitä jakamasta mainoksia Kungälvin keskustassa, koska asukkaat ovat kertoneet pelkäävänsä natseja
Metsäpaloista syntynyt ilmastonmuutoskeskustelu on tukenut vihreitä. Göteborgin lähiössä tapahtuneista autopaloista syntyi arvaamaton taustavaikutus Ruotsin vaaleihin. Maahanmuuttoja turvapaikkapolitiikalla elämöinyt ruotsidemokraatit nostaa turvapaikanhakijat yhteiskunnallisten ongelmien syntipukiksi. Maan puoluekentässä tapahtuu raju muutos, jos kansalaiset äänestävät, kuten mielipidemittaukset ennakoivat. 4 24.8.2018 ruotsidemokraattien eristämisessä. Puolue uhkaa joutua sivu raiteelle kokoomuksen ja SDP:n pääministeritaistelusta. Se olisi elämöinyt oppositiossa pahemmin vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden kustannuksella. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) logiikka on pettämätön. . Tämä on nyt hautautunut osin Göteborgin pelkoja herättäneisiin autopaloihin, joista ruotsidemokraatit ottavat hyödyn irti. PÄÄKIRJOITUS RUOTSIN HISTORIALLISIIN vaaleihin on vajaat kolme viikkoa. Niinpä Sipilä syyttää ”vihervasemmistoa” kokoomuksen ja keskustan pääministerinä johtamien hallitusten virheistä ja samalla tukee rajat kiinni -porukoita. Ruotsidemokraattien vaalituloksen jälkeen kysytäänkin, onko strategia ollut oikea ja mitä olisi viisasta tehdä. Pettyneet kansalaiset ovat äänestäneet muutoksen puolesta elitistiseksi ja itselleen vieraaksi kokemaansa valtaa vastaan. Vasemmistopuolue on nostanut kannatustaan edellisiin vaaleihin verrattuna, ja vihreät näyttäisivät ylittävän parlamentin kynnyksen. . Suomessa perussuomalaiset olisi otettu hallitukseen vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen, jos puolue olisi lähtenyt. HALLITUKSEN MUODOSTAMINEN tulee olemaan vaalien jälkeen erittäin vaikeaa. Sipilän hallituksessa puolue on jakautunut kahtia ja menettänyt puolet kannatuksestaan. PS.. Oppositiossa puolue olisi lihottanut kannatustaan. Taustalla on pelko omasta tulevaisuudesta, mikä on johtanut maahanmuuttovihamielisyyteen ja rasismin kasvuun. Ruotsissa on pitkä historia Äänestäjien protesti kansankodissa kanavoituu ruotsidemokraatteihin LEHTIKUVA/ADAM IHSE. sirpa.puhakka@kansanuutiset.. Natsisympatiajuuristaan tunnettu ruotsidemokraatit on kivunnut kolmen suurimman puolueen joukkoon toiseksi suurimmaksi sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen väliin. RUOTSIDEMOKRAATTIEN NOUSU on osa samaa il miöiden sarjaa kuin presidentti Donald Trumpin valinta, Ison-Britannian brexit-äänestys sekä oikeistopopulististen ja nationalististen puolueiden nousu Euroopassa. Ruotsissa ennakoidaan osan työläistaustaisista sosiaa lidemokraattien äänestäjistä siirtyvän ruotsidemokraattien taakse, vaikka puolue on kiristänyt ruotsidemokraattien pelossa maahanmuuttokantojaan. Mikään puolue ei ole ilmoittanut haluavansa tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa senkään jälkeen, kun puolue on ryhtynyt siistimään poliittista puhettaan aikaisemmasta
Yliopistolaki uusiksi Ohjelmassa on myös työn murros, josta vasemmistoliitto on aiem min julkaissut linjapaperin. Politiikka ratkaisee Anderssonin mukaan sen, kiihtyykö ilmastonmuutos ja kasvavatko tuloerot. Viime aikoina erityisesti Tampereen uuden yliopiston ympärillä on kuohunut. Vasemmistoliiton keskeisin tavoite on haastaa vallalla oleva narratiivi, jossa oikeisto esittää oman vaihtoehtonsa ainoana oikeana. Virallisesti ohjelma tullaan julkistamaan myöhemmin, mutta risteilyllä se haluttiin paljastaa omalle väelle. JARNO MELA Nostoja ohjelmasta . Tämä on jo pitkään ollut Suomen tavoitteena, mutta nykyinen hallitus on vienyt Suomen entistä kauemmaksi siitä. Hallitusohjelmassa vasemmistoliitto linjaa, miten puolue uudistaisi Suomea. Veroparatiisit tulee laittaa kuriin. Vaalirahoitukseen tulee asettaa katto . Se on tarpeen, jotta yliopistoihin saadaan palautettua demokraattinen päätöksenteko. – Meidän on palautettava ihmisten usko politiikkaan ja muutoksen mahdollisuuteen, Andersson sanoi. Vasemmistoliiton verouudistus julkaistaan elokuun viimeisinä päivinä puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Jussi Virkkunen jussi.virkkunen@kansanuutiset.fi ” Meidän on palautettava ihmisten usko politiikkaan ja muutoksen mahdollisuuteen.” Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esitteli puolueen tavoiteohjelman Vasemmistoristeilyllä. Ylipäänsä talous pitää Anderssonin mukaan saada takaisin demokraattisen järjestelmän piiriin. Politiikka ratkaisee tulevaisuuden suunnan Ohjelmassa nostetaan esiin se, että edessä on monien murrosten kausi. Tasa-arvoisen talouspolitiikan lisäksi suuri yllätys ei myöskään ole, että ilmastopolitiikalla on suuri rooli ohjelmassa. – Haluamme mahdollistaa jatkuvan oppimisen kaikille. Politiikan tulee rakentua avoimuuteen ja tutkittuun tietoon. Ne tullaan hyväksymään puoluevaltuustossa ennen vaaleja. Äänestysiän laskulla vahvistetaan demokratiaa . Politiikka määrittää keskeisesti sen, millaiseksi maailma murrosten seurauksena muuttuu, Andersson sanoi. Vasemmistoliitolta on luvassa lisää uusia avauksia lähiaikoina. – Olemme tilanteessa, jossa kahdeksan maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin puolet maapallon väestöstä. Työn murros linkittyy vahvasti koulutukseen, ja koulutuspolitiikkaan vasemmistoliitto haluaa myös selvän muutoksen nykyisen leikkauslinjan tilalle. Puolue haluaa palauttaa ihmisten uskon politiikkaan ja muutoksen mahdollisuuteen. Tämä on käsittämätöntä, Andersson latasi. Siinä koko verotusja tukijärjestelmä uudistetaan niin, että ilmastoja ympäristövaikutukset huomioidaan. Vieressä risteilyn juontajana toiminut kansanedustaja Silvia Modig. Ohjelmassa vasemmistoliitto linjaa, että Suomen on vähennettävä hakkuita ja turpeen verotukea asteittain. Suomen puolestaan tulee nostaa kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. – Päättäjät tukevat kriiseissä pankkeja ja tavalliset työläiset maksavat kulut, vaikka tukipaketista he eivät hyödy, Andersson sanoi. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson korosti julkistuksen yhteydessä, että kyse ei ole vaaliohjelmasta eikä siinä myöskään aseteta hallitusneuvottelutavoitteita. Kivihiilen käyttö tulee kieltää vuoteen 2025 mennessä, jotta Suomen päästöt saadaan käännettyä laskuun. Vasemmistoliitto haluaa myös tiivistää yritysveropohjaa ja ehkäistä veronkiertoa sekä harmaata taloutta. 6 24.8.2018 Vasemmisto muutostyöhön omalla hallitusohjelmalla VASEMMISTOLIITTO JULKAISI oman hallitusohjelman ensi vaalikaudelle viime viikonloppuna Vasemmistoristeilyllä. Jo ohjelman nimi ”Uusi inhimillinen suunta Suomelle” antaa suuntaviivoja. Andersson huomautti, että leikkauspolitiikka ja palveluiden yksityistäminen ei ole ainoa vaihtoehto. Andersson on sanonut jo aiemmin, että ilmastonmuutoksen torjunta tulee olemaan yksi puolueen pääteema tulevissa eduskuntavaaleissa. Kestävä kehitys ohjaamaan kaikkea päätöksentekoa . Vasemmistoliitto haluaa olla muuttamassa maailmasta tasaarvoisempaa paikkaa globaalisti. Haluamme avata korkeakoulujen tarjontaa laajemmin, Andersson sanoi. – Vanha maailma kuolee, mutta uusi ei ole vielä syntynyt. Koulutuspolitiikkaan kuuluu myös vaatimus yliopistolain uudistamiseksi
Hesarin tekstissä ei mitenkään merkitty, että välistä oli poistettu jotakin. ON JO jouduttu tottumaan siihen, että Suomessa Timo Soini ja Yhdysvalloissa Donald Trump kääntävät asiat päälaelleen. Kyse taitaa olla enemmän arvovaltataistelusta. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA . KOMMENTTI KU:N ARKISTO. Käyttää sitä jopa samassa tarkoituksessa.” MUTTA VIELÄ hämmästyttävämpää on se, että Sipilä väittää nyt hallituksensa korjaavan vihervasemmiston jälkiä. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki, Facebook 21.8. Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.fi Pääministeri Juha Sipilä keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vantaalla tiistaina. Vaikka en ole koko kirjaa vielä ehtinyt lukea, annan ison kiitoksen Katille soljuvalla tekstillä kirjoitetusta ja herättelevästä kirjasta. Yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla paikallisia sopimuksia on tehty useammalla kuin joka toisella työpaikalla. Helsingin Sanomat siteerasi alussa mainitusta Sipilän puheen kohdasta ensimmäisen ja kolmannen virkkeen, mutta jätti välistä pois olennaisen virkkeen ”Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viime vuodet korjannut”. Keskiviikkona joukkoon liittyivät ainakin Iltalehti ja Talouselämä. Sipilä lähti Soinin ja Trumpin linjoille PÄÄMINISTERI Juha Sipilä sanoi tiistaina keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa seuraavasti: ”Pidän vihervasemmiston argumentaatiota leikkauksista paitsi objektiivisesti katsottuna virheellisenä myös epäoikeudenmukaisena. Mutta ei, se olisi koettu hidasteluna. Selitykseksi etsittiin laskentakikkailu vuositasolla. Kuten Turun yliopiston eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija Niko Hatakka huomautti tiistaina tviitissään, että ”pääministeri Sipiläkin on omaksunut ongelmitta vihervasemmistotermin, jonka alkuperä on oikeistopopulistisessa viholliskuvastossa. anneh.huotari@gmail.com KENELLE RIITTÄÄ KOHTUUS. On vielä jotenkin normaalin poliittisen pelin luonteeseen kuuluvaa, että hallitus väittää saaneensa Suomen talouden nousuun, vaikka todellisuudessa suurin ansio siitä lankeaa elpyneelle maailmantaloudelle. Pääministeri pudotti poliittisen keskustelukulttuurin uudelle tasolle tiistaina. Suurimmassa osassa mediaa Sipilän puhe otsikoitiin lähinnä hyväksyvään sävyyn. Niin mekin teemme, elämme kuin mitään ei olisi tapahtumassa, vaikka ilmastonmuutos vyöryy elämäämme poikkeuksellisina helteinä, pakkasina, myrskyinä ja tulvina. PAIKALLISEN SOPIMISEN määrä on noussut viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2016. Ne olivat Uusi Suomi sekä nettisivuillaan Yle. Sitä ei nimittäin tiistaina juuri ollut. – Paikallista sopimista on kehitettävä ensisijaisesti sopimustietä, sanoo SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko. V asemmistoristeilyllä oli koskettavia kohtaamisia, modernia työväenmusiikkia, kohtuullista nautiskelua ja mukava tunnelma. Mutta jos pääministeri väittää häntä edeltäneiksi vallankäyttäjiksi aivan muita kuin hallitusten enemmistöpuolueita, ollaan jo pitkällä soinilais-trumpilaisella tiellä. Sote-uudistusta kiirehditään sosiaalija terveysvaliokunnassa keskustan ja kokoomuksen voimin, vaikka kaikki tietävät, ettei sitä edes tuoda täysistuntoon äänestettäväksi. SAK ei halua solmimista lakiin. PAIKALLINEN SOPIMINEN TYÖPAIKOILLA KASVUSSA Anne Huotari Kirjoittaja on on Pohjois-Pohjanmaan sotemaakuntauudistuksen suppean seurantaryhmän jäsen. Orpo perustelee veronalennuksia kiky-sopimuksella, vaikka jopa pankin ekonomisti sanoo, että aiemmat veronalennukset ovat jo täyttäneet kikyn menetykset työntekijöille. Jos ajattelette, että ikääntyvän Suomen talouspolitiikka on seuraavalla vuosikymmenellä vain menojen lisäämistä, niin pieleen menee taas. Jaetaan nyt niitä sadassa tilaisuudessa pitkin Suomea. Täällä alueilla yritetään pitää yllä uskoa sote-uudistuksen etenemiseen ja valmistelijat ihmettelevät, mitä tehdä: kohtuutonta turhaa työtä vai palata entisiin organisaatioihinsa. Jos tämäkin työpanos olisi käytetty nykyjärjestelmän kohtuuttomien tilanteiden korjaamiseen, meillä olisi huomattavasti parempi sote-järjestelmä jo nyt. Kaikissa näissä hallituksissa on myös ollut porvarillisten puolueiden enemmistö. Olisi ollut kohtuullista, että sote-valiokunta olisi saanut järjestää edes yhden kuulemisen hallituksen uudesta vastineesta. Tällaisesta voidaan vielä asiallisesti väitellä. Ostin siellä Kati Peltolan uuden kirjan Kohtuus kaikessa – Kestävän talouden Suomi. Jonkun on silloinkin tultava jälkiä korjaamaan. 7 24.8.2018 Sen sijaan, että kohtuuttomien vuokrien ongelmaa ratkaistaan paluulla menneisiin aikoihin ja pieniin koppeihin, pitää rakentaa enemmän omakustannevuokraisia kohtuullisen kokoisia yksiöitä ja kaksioita. Vasemmistoliitto esitteli risteilyllä hyvin perustellut hallitusohjelmatavoitteensa. Voin ilmoittaa hänelle, että keskituloisena en tarvitse veronalennusta, Orpo voi antaa sen indeksikorotuksena köyhimmille, he tarvitsevat sitä enemmän kuin minä. Valtiovarainministeri Petteri Orpolle kohtuus tuntuu olevan se, että kaikille tuloluokille annetaan veronkevennyksiä, siis myös rikkaille samanaikaisesti, kun tulojen alapäässä olevien etuuksien indeksit aiotaan pitää koko vaalikauden jäädytettynä. Oman hakuni perusteella kaksi mediaa – KU:n ohella – nosti tiistain kuluessa esille Sipilän puhetta kohtaan esitetyn kritiikin. Mutta haluaako pääministeri Juha Sipilä, että myös vakiintuneiden perinteisten puolueiden retoriikka lähtee näille urille. Politiikassa mikään ei ole niin helppoa kuin etuuksien jakaminen.” SUOMEN PÄÄMINISTERI siis normalisoi politiikan valtavirtaan äärioikeiston piiristä lähteneen kielenkäytön, jossa ”vihervasemmistosta” on tehty haukkumasana. Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viime vuodet korjannut. Tämäkö todella on sitä, mitä poliittisessa keskustelussa nyt tarvitaan. Kohtuullinen vaihtoehto on olemassa, kerrotaan se ihmisille. Hei Orpo, onko oikeudenmukaista ja kohtuullista. Kokoomus pelkää, että sen rivit hajoavat ja siksi uudistus kaatuu perustuslakivaliokuntaan. ”Pääministeri Sipilä lähetti terveiset vihervasemmistolle” (Ilta-Sanomat), ”Pääministeri Sipilältä kuitti vihervasemmistolle” (Suomenmaa), ”Sipilä ryöpytti ’vihervasemmistoa’” (Talouselämä), ”Pääministeri Sipilä esitteli itse tekemänsä sote-nuijan ja piikitteli ’vihervasemmistoa’” (Iltalehti). TYRMISTYTTÄVÄ ON myös suomalaisen median reaktio siihen, että pääministeri pudottaa keskustelukulttuurin uudelle tasolle. Hei Orpo, onko oikeudenmukaista ja kohtuullista, että leikkaat tuloja kaikista pienituloisimmilta ja jaat rahaa veronalennuksina suurituloisimmille. Teollisuuden työpaikoilla 78 prosenttia on sopinut työpaikoilla kahden vuoden aikana. Näissä jutuissa on siteerattu muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia, vihreiden kansanedustaja Ville Niinistöä, vihreiden nuorten puheenjohtajaa Iiris Suomelaa sekä tutkija Niko Hatakkaa. Kuten jo monet ovat huomauttaneet, ovat vuodesta 2003 lähtien ennen Sipilää pääministereinä toimineet Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Matti Vanhanen (kesk.), Mari Kiviniemi (kesk.), Jyrki Katainen (kok.) ja Alexander Stubb (kok.). Tämä käy ilmi SAK:n luottamushenkilöille tehdystä kyselystä. Kirja alkaa mainiolla kuvauksella Italo Calvinon kirjasta Kosmokomiikkaa, jossa muurahaiset rakentavat täyttä häkää perinteitä noudattaen omia juttujaan, vaikka päälle on vyörymässä pilvenpiirtäjien rakennustyömaa
Esimerkiksi edestakainen lento täydellä koneella Helsingistä Kanarian saarille kuluttaa noin 200 kiloa polttoainetta matkustajaa Nykytoimilla lentoliikenteen energiatehokkuutta saadaan Suomessa parannettua noin yhdellä prosentilla vuodessa. Lisäksi energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa myös ilmatilan käyttöä tehostamalla. Edestakainen lentomatka Helsingistä Lontooseen synnyttää hiilidioksidia yhtä paljon, kuin jos sähköä tuotettaisiin yli 2 100 pyykkikoneellisen pesua varten. Tarja Rannisto Lomakausien vilkas lentoliikenne on päästöjen kannalta myrkkyä. Mitä tyhjemmällä koneella lennetään, sitä suuremmat ovat matkustajakohtaiset päästöt. . LIIKENNE ON merkittävä ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä. 8 24.8.2018 Lentoliikenteen päästöt kasvavat vaikka tekniikka kehittyy kohden eli noin 250 litraa. Ilmatilan käyttöä tehostamalla olisikin mahdollista vähentää päästöjä muutamia prosentteja. Kun päästöjen tuottama otsoni lämmittää ilmakehää, ne samalla vähentävät ilmakehän metaania, ja lopulta maapalloa suojaava otsonikerros ei vähene.. –sivuilla olevan laskurin perusteella esimerkiksi yhden hengen Thaimaan lomalennoista syntyy jopa yli kolme tonnia päästöjä, mikä vastaa noin kolmannesta keskimääräisen suomalaisen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Lentolaskuri.. Lentokonepäästöjen vähentämiseen on keinoja Lentoliikenteen päästöt ovat vähentyneet, mutta päästöjen ennustetaan kääntyvän kasvuun lentämisen lisääntyessä. Suomessa ilmaliikenteen hallinta on tehokkaampaa kuin Keski-Euroopassa, sillä ilmatilaa käytetään joustavasti sekä siviiliettä sotilasilmailun tarpeisiin. Fossiilisten polttoaineiden käyttö hidastaa päästöjen vähentämistä, eikä lentoliikenteen käyttämälle polttoaineelle ole vaihtoehtoja edes näkyvissä lähitulevaisuudessa. Lyhyempi edestakainen lento Helsingistä vaikkapa Ivaloon kuluttaa sekin noin 80 kiloa polttoainetta per matkustaja eli noin 100 litraa. Lentokoneiden osuus kaikista liikenteen kasvihuonekaasujen päästöistä on alle kymmenen prosenttia. Ilmatilan ja kenttäalueen tehokas käyttö vähentää turhia rullauksia, odotuksia ja moottoreiden tyhjäkäyntiä sekä lentoettä maaliikenteessä. ALL OVER PRESS / REX Lentämisen vaikutus ilmakehään . Energiatehokkuutta voidaan lisätä optimoimalla koneen nopeutta ja matkalentokorkeutta sekä lentämällä mahdollisimman täysillä koneilla. Lentoliikenteen energiankulutusta ja päästöjä voidaan vähentää muun muassa kehittämällä lennonjohtomenetelmiä ja lentoreittejä mahdollisimman joustaviksi ja viiveettömiksi. Yksi lentomatka tuottaa saman verran hiilidioksidia mitä tarvitaan sähkön tuottamiseen tuhansien koneellisten pyykinpesua varten. Se aiheuttaa viidesosan Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä. Tehokkain ja yksinkertaisin keino hillitä päästöjä on kuitenkin vähentää lentämistä. Päästöt supistuvat lentämistä vähennettäessä Vaikka lentämiseen tarvitaan yhä vähemmän energiaa, lentoliikenteen kasvu kuitenkin lisää energian kulutusta ja päästöjä maailmanlaajuisesti. Lentoliikenteen päästöt nopeuttavat kasvihuoneilmiön voimistumista. Suihkuja potkuriturbiinikoneiden pakokaasut sisältävät samoja aineita kuin muidenkin moottoreiden päästöt: hiilidioksidia, typen ja rikin oksideja, palamattomia hiilivetyjä, häkää, vesihöyryä sekä hiukkasia. Kotimaan lennoilla noin puolet lennetään potkuriturbiinikoneilla, jotka kuluttavat polttoainetta selvästi vähemmän kuin suihkukoneet. Jonkin verran ilmastovaikutusten kasvua saadaan vähennettyä kehittämällä vaihtoehtoisia polttoaineita ja vähäpäästöisempää moottoritekniikkaa. . Turbiinimoottoreissa polttoaineena käytetään kerosiinia, jonka yhdestä kilosta aiheutuu 3,2 kiloa hiilidioksidia ja 1,3 kiloa vesihöyryä. Suomessa lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vuosittain noin kaksi miljoonaa tonnia eli noin yksi prosentti nykyisten 28 EU-maan lentojen päästöistä. . Euroopassa lentoliikenteen kasvu on USA:ta nopeampaa. Jonkin verran ilmastovaikutusten kasvua saadaan vähennettyä kehittämällä vaihtoehtoisia polttoaineita ja vähäpäästöisempää moottoritekniikkaa. Itä-Aasian alueella lentämisen ennustetaan kasvavan voimakkaimmin. Tuhansien kilometrien pituisen lennon aikana kuluu kuitenkin paljon polttoainetta ja ilmaan pääsee runsaasti päästöjä
Puolet vasemmistoliitton jäsenistä on liittynyt puolueeseen vuonna 2011 tai sen jälkeen. Perusvärinä säilyy punainen, mutta sitä täydentävät nyt sininen, keltainen ja pinkki. Kyllä tämä oli tosi jännä paikka, toimiston luova johtaja Timo Berry kommentoi. TÄMÄN JUTUN HALUAISIN LUKEA Vasemmistoliitto uusi ilmeensä VASEMMISTOLIITTO JULKAISI viime perjantaina pitkään odotetun uuden ilmeensä. Jäsenille on tehty graa. Uusia avauksia on toki tulossa lisää, mutta perusideologia säilyy samana. Esimakua tulevasta nähtiin, kun vasemmistoliiton Helsingin valtuustoryhmä julkaisi alkuviikosta uudet verkkosivunsa. . – Vasemmistoliitto on kasvanut ja kehittynyt valtavasti eteenpäin. – Tämä ei muuta sisällöllisiä linjoja tai pääarvoja tai perusidentiteettiä. Vanhaa ilmettä ei pystytty käyttämään kuten alunperin oli tavoitteena. Kerro meille ideasi kiinnostavasta ihmisestä, joka voi olla enemmän tai vähemmän tunnettu persoona. Hän lisää, että vanhassa ilmeessä ei sinänsä ollut vikaa. Ehkä tällä vähän kiillotetaan ajoneuvoa, jolla vedetään niitä vaalivankkureita, Sarkkinen naurahtaa.. Koulutuksen ja osaamisen asiantuntija Riina Nousiainen, sttk.fi 20.8. Oletko tilannut uutiskirjeemme www.kansanuutiset.. Kirjoitamme juttuja myös vireään verkkolehteemme. Tai haluatko lukea jostain asiasta tai ilmiöstä. Alkukeväällä mukaan tuli luova toimisto Berry Creative, joka lopulta toteutti uuden ilmeen. Osana ilmeuudistusta vasemmistoliitto on uusimassa myös puolueen verkkosivut. Helpompi käyttää Sarkkinen pitää nyt tehtyä ilmeuudistusta välttämättömäksi ”Tämä ei muuta sisällöllisiä linjoja tai pääarvoja tai perusidentiteettiä.” Vasemmistoliiton kansanedustajat jakoivat ilmeuudistuksen jälkeen ilmapalloja Helsingin rautatieaseman edustalla. Kerro juttuideasi päätoimittajalle: sirpa.puhakka@kansanuutiset.. /uutiskirje. Huoli osaavan työvoiman pulasta kasvun esteenä on saanut myös päättäjät hereille. Hyvää palautetta jäseniltä Vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen sanoi, että uudesta ilmeestä on tullut hyvää palautetta testiryhmissä olleilta jäseniltä. Kannattajakuntamme on laajentunut ja monipuolistunut. HYVÄ LUKIJA, onko sinulla mahtava juttuidea. – Se ei vain osoittanut toimivan niin hyvin kuin olisi pitänyt. Varsinainen työ alkoi Anderssonin mukaan noin vuosi sitten. Millaisen jutun sinä haluaisit lukea Kansan Uutisista nyt tai syksyllä. Minusta se kertoo siitä, että pitää tehdä jotain, jos porukka ei pysty käyttämään vanhaa ilmettä arkipäivässä. JARNO MELA Puolueen jäseniltä on tullut hyvää palautetta uudesta tunnuksesta, sanoo ensimmäinen varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen. – Totta kai ilmeet ovat vain symbolisia asioita, ja politiikka on tärkeintä. Se voi herättää positiivisia mielikuvia, ja politiikassa mielikuvilla on hirveän paljon merkitystä, Sarkkinen sanoi. Uudet sivut on tarkoitus julkaista syksyn aikana. Vaalien jälkeen haluamme olla osa punavihreää hallitusta rakentamassa inhimillistä Suomea. 9 24.8.2018 Ei kulu päivää ilman uutista yrityksiä vaivaavasta osaajapulasta. – Vetäähän se vakavaksi kun pääsee tekemään näin historiallisen ja merkittävän puolueen ilmettä, ja se vaikuttaa ihan valtavasti koko maahan onnistuessaan. Anderssonin mukaan nyt oli hyvä hetki uudistaa ilmettä, kun puolueen jäsenistö on laajentunut ja monipuolistunut. Ohjeistus on vapaasti ladattavissa puolueen nettisivuilla. Se on puoluetoiminnan kannalta yksi olennaisin asia, koska eihän meillä ammattilaiset tee kaikkea, Sarkkinen huomautti. – Tai ei ole haluttu käyttää, koska se on ehkä koettu vaikeaksi, ehkä vanhentuneeksi. nen ohje, jossa kerrotaan, miten tunnusta voi ja tulee käyttää. Jussi Virkkunen jussi.virkkunen@kansanuutiset.fi käytettävyyden näkökulmasta. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi tiedotustilaisuudessa, että uudesta ilmeestä aloitettiin keskustelu heti puoluekokouksen jälkeen. sesti, ja siitä saa hyvännäköisen helposti. – He ovat sanoneet, että tämä on hyvä ja helppo käyttää graa. Uudella ilmeellä on tarkoitus myös viestiä potentiaalisille äänestäjille uudistuvasta ja tulevaisuuteen katsovasta puolueesta. Vanha ilme ja tunnus jäivät historiankirjoihin, kun tilalle lensi ”voimakas ja eteenpäin katsova lintu”. Oli aika päivittää myös ilme sen mukaiseksi. Seuraathan jo verkon uutisia. Ilme voi kuitenkin olla vankkuri niiden asioiden eteenpäin viemiselle. Niin Andersson kuin Sarkkinen vakuuttavat, että ilmeuudistuksesta huolimatta vasemmistoliiton politiikka ei ole muuttumassa. Edellisen kerran vasemmistoliiton ilmettä uudistettiin kahdeksan vuotta sitten
Erimuotoisilla työvoimapalveluilla on toki vaikuttavuutta, mutta työnvälitys ei toimi. Työttömistä oli noin 80 000 ollut alle vuoden työttömänä viime vuoden lopussa. Samaan aikaan hallitus hehkuttaa saavuttaneensa 72 prosentin työllisyysastetavoitteensa. Osa työttömistä uhkaa jäädä täysin ulos Hallituksen hehkuttama työllisyyden paraneminen uhkaa syrjäyttää suuren joukon työttömiä lopullisesti. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA. Hallitus odottaa nyt elokuun budjettiriiheen kolmen kansliapäällikön koplalta esityksiä työllisyyden ja kasvun parantamiseksi. Aktiivi-iässä olevat miehet heikossa jamassa Kaikkein kummallisinta on, että heikoimmin Sipilän hallituksen aikana ovat työllistyneet aktiivityöiässä olevat työttömät miehet. Näyttöä tästä ei ole. Tämä arvio on aivan riittämätön. Hallitus on nostanut kätensä pystyyn pitkäaikaistyöttömyyden edessä. Laman pitkän varjon seurauksena suuri joukko ihmisiä syrjäytyi täysin työmarkkinoilta. Vuosi on pitkäaikaistyöttömyyden raja. Parhaassa työiässä eli 25–54-vuotiaiden työllisyys on parantunut vain 2,8 prosenttia. Historia siis toistaa itseään. Aktiivityöikäiset työttömät miehet ovat työllistyneet heikoimmin. Jotain oli pielessä, kun hallitus ei tavoittanut edes 5 000:ta työtöntä, joille tämä ulospääsy luvattiin. Samalla tavalla kävi 1990-luvun laman jälkeen. Hallituksella on epäselvä kuva myös työttömyyden kovasta ytimestä. Edellinen Lindströmin ajama helpotus ikääntyneiden työttömien eläkkeelle pääsyn helpottamisesta auttoi 2 000:ta työtöntä. Tässä täysin toteuttamiskelpoinen ehdotus valtiovarainministeri Martti Hetemäen johtamalle kansliapäällikkötyöryhmälle. Työministeri Jari Lindström (sin.) on esittänyt Lex Lindström kakkosta ikääntyneiden työttömien tilanteen helpottamiseksi. Ero on tilastollisesti merkittävä. Ay-liitoista on tullut viestejä, joissa hallituksen pelätään kiristävän lisää ruuvia työttömiltä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupaili keväällä kehysriihen yhteydessä, että hallitus paneutuu pitkäaikaistyöttömyyteen. Uudet työpaikat ovat menneet työvoiman ulkopuolelta tulleille. Toisessa ääripäässä ovat 4–5 vuotta työttömänä olleet, joita oli vajaat 45 000. Tämän tosiasian myönsi myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ensi vuoden budjetin valmistelun yhteydessä. Tosiasiallisesti työttömyyden kova ydin on pysynyt ja koventunut. He ovat päässeet työn syrjään heikommin kiinni kuin nuoremmat ja vanhemmat miehet. Kaikkein heikoimmilla ovat pelkän peruskoulun käyneet, sillä heidän työllisyysasteensa on vain reilut 40 prosenttia. Paukkuja ei ole kyetty kohdentamaan pitkäaikaistyöttömiin. Hallituksella näyttää olevan sumuinen kuva siitä sekä työllistyneistä että työttömyyden kovasta ytimestä. Kolmen vuoden aikana alle 25-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden työllisyys on parantunut 10,8 prosenttia. nanssikriisin kurittamille työttömille. Jos mahdollisimman moni on työn syrjässä kiinni, se vähentää sosiaaliturvaja työttömyysmenoja ja lisää verotuloja. Suurin joukko työttömistä on saanut hankituksi itse työpaikan sekä Uudellamaalla että muual la maassa. Tästä joukosta löytyy myös iso joukko viime vaaleissa perussuomalaisia äänestäneitä. Palkkatukeen lisää paukkuja STTK:n pääekonomisti Ralf Sund ehdotti Kansan Uutisten verkkolehdessä, että hallituksen pitäisi lisätä palkkatukea minimissään 100 miljoonaa. 10 24.8.2018 Työttömyyden kova ydin säilynyt ja koventunut HALLITUS ON paistatellut päivää kohonneen työllisyysasteen valossa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) heräsi eduskuntavaalien lähestyessä. Tällä joukolla on iso riski jäädä vaille työtä loppuelämäkseen, jos he eivät ehdi työllistyä ennen kuin talouskasvu hiipuu. Viitataan opiskelijoihin, kotona olleisiin ja muihin ryhmiin. – Järeät työvoimapoliittiset panostukset ovat pitkässä juoksussa valtiontalouden kannalta kannattavia. Hallitus on puhunut osaamisen merkityksestä. Ongelma on se, että suurin joukko työttömistä on ollut työttömänä pitkään, jopa 2–5 vuotta. Suomi saattaa olla jopa kaikkein heikoimmalla, jos putsattaisiin pois harmaiden työmarkkinoiden vaikutukset. Lex Lindströmin laastarilappu Lex Lindströmin vaikuttavuus asettuu oikeaan valoon, kun sitä vertaa 270 000 työttömän joukkoon, jonka lasketaan olevan kovaa ydintä. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi Osalla pitkään työttömänä olleista on iso riski jäädä vaille työtä loppuelämäkseen. Heikoimmilla pelkän peruskoulun käyneet Hallituksen piirissä ei tiedetä kuin osittain, mikä aiheuttaa aktiivi-ikäisten miesten muita heikomman työllistymisen. Tästä joukosta ei ole tietoa. Työikäisten työttömien miesten heikossa työllistämisessä Suomi painii Kreikan, Italian ja Espanjan kanssa samassa sarjassa. Sama on tapahtunut vuoden 2008 . Ero on huikea, jopa kahdeksan prosenttiyksikköä
T ARJA H ALONEN A NNA K ONTULA S USINUKKE K OSOLA H EIDI K ÖNGÄS L AURA L ÄHTEENMÄKI O SSI N YMAN S ARI N ÄRE K EIJO S IEKKINEN TYÖVÄEN KIRJALLI S U U D E N P Ä I V Ä WERSTAS 1.9. 2018 VAPAUS, VASTUU, VALLANKUMOUS www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com Vapaa pääsy! Työväenmuseo Werstas Väinö Linnan aukio 8, Tampere HEIDI KÖNGÄS Kuva: Jouni Harala/Otava Kirjamyyntiä ja näytteilleasettajia! Avajaiset klo 11-11.45 Puhe: Presidentti Tarja Halonen. 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16 Kansan Uutisten Kansan Uutisten toimisto on kesällä auki toimisto on kesällä auki ARKISIN ARKISIN KLO 10-15 KLO 10-15. Apurahakemukseen tulee liittää todistus opiskelupaikasta, yhteystiedot, erit. Kirjoituskilpailun palkintojenjako sekä antologian julkistus. 09 4366 320 J okainen adressi on ainutkertainen kappale Onnitteluja surunvalitteluadressit www.sirolansaatio.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki p. 11 24.8.2018 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva uh Elä täysillä – Turva turvaa Vakuutukset näppärästi verkosta turva Beckerintie 10 Helsinki p. sp-osoite sekä pankkitilin numero. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.fi Myönnämme APURAHOJA JA AVUSTUKSIA Erityisesti työväestön nuorison opiskelun tukemiseksi sekä opinto-rahaston tarkoitusta edistäville yhdistyksille. tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. Apurahoja ja avustuksia haetaan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Hakuohjeet ja sähköinen hakujärjestelmä löytyvät osoitteesta www.tyovaenopintorahasto.fi Vuoden 2018 hakuaika on 1.9.-30.9.2018 Apurahoista päätetään loka marraskuussa Työväen Opintorahasto sr Paasivuorenkatu 8 00530 HELSINKI www.tyovaenopintorahasto.fi jarmo.matinlassi@ tyovaenopintorahasto.fi 0500 514 829 KLO 11-18 MUKANA MM
Taloutta pönkittivät myös milloin turkikset, milloin kuivattu hauki. Kemijärven säännöstely aloitettiin 6.12.1965. – Veneen kokassa kytättiin uppotukkeja, uimassa käydessä piti tuoda kiviä. Taiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinna muistaa ajat lapsuudestaan. 12 24.8.2018 Kemijärven nousu, tuho – ja nousu. Mutta se oli ihanaa – kotijärvi. Julkisilla paikoilla on komeita puuveistoksia, joita kukaan ei katso. Kemijärvi Kun tehtaat kaatuivat, tilalle tuli – ei mitään. Tukki olisi uinut, järven pinta vähän laskenut, ja maatalous tehostunut. Ensin padottiin Kemihaara ja Jumisko, sitten lisää. Toukokuun loppuun mennessä Kemijärvelle oli syntynyt tänä vuonna kahdeksan lasta. Raha Kirjailija ja paikallishistorioitsija Janne Kaisanlahden mukaan kaikki muuttui noin vuonna 1890. Isonkylän isäntiä vedätettiin kaupoissa kunnolla, ja kirkonkylällä naurettiin. Mutta samalla kaikki vanha meni uusiksi. Nyt tuli tietä ja kauppaa, ei enää tiedetty, kuka on kuka ja kellä on millä mällätä, paitsi kun sitä alettiin pian näyttää. Valtion ja voimayhtiöiden edut yhtyivät. Tulvaniityiltä saatiin heinää karjalle, ja erätalous täydensi toimeentuloa omin voimin tai vaihtamalla. Sen reunoilla olevat kaupat ovat lopettaneet ja tyylikäs kievarirakennus on purettu. Yhtäkkiä tuttuja rantoja ei ollut. Nuoret mopoineen on yksi ryhmä. Silloin ”ratkesivat Kemijoen lohen ja jokisuun ikiaikaisten maisemien kohtalo lopullisesti” – myös Kemijärven kohtalo tulevana teollisuuspaikkakuntana. Alkoi legendaarinen koskiosuuksien osto. TEKSTI JARKO VON SCHÖNEMAN KUVAT TAPANI NIEMI Kalastaja Jouni Haikonen käsittelee metsoa. Kemijärvi on monella tapaa samanlainen kuin moni muu kunta Suomessa. Noihin aikoihin Janne Kaisanlahti Pirkko Mäkelä-Haapalinna. Ennen sotia hellittiin toista suunnitelmaa. Kohtalonhetki Saksalaiset räjäyttivät Kemijoen suun sillat 8.10.1944. Järvi oli paitsi pilalla niin myös riidan ja kateuden kyltymätön lähde. Rahaa oli paitsi isännillä niin ajoittain myös työntekijöillä. Mutta sillä on oma ainutlaatuisen kiehtova historiansa ja kaikkia kiinnostava tulevaisuus. T aivaantulien aukio on autio. Järven pinta nousi noin puolitoista metriä. Niityistä maksettiin korvauksia. Moni käänsi järvelle selkänsä, kirjaimellisesti. Entä jos tie kulkisi padon harjalla. Samalla saataisiin sähkövoimaa. Kemijoen ja -järven tulvia olisi hillitty ja käyttöä tehostettu perkaamalla Luusuan kosket. Siihen asti oli eletty kuin ennenkin. Alempana toinen tori on yhtä tyhjä, välissä suljettu hotelli ja puolityhjä liikerakennus. Tulvaniityt jäivät veden pinnan alle. Pahaksi onneksi Kemijärvellä oli asiasta jo aiempaa kokemusta. Mutta nyt Suomi oli menettänyt Karjalan koskivoiman. Järvimaisema on silmiä hivelevän kaunis. Järvi on kaunis, mutta sille on pitkään käännetty selkä. Niiden parkkipaikoille kulkee tasainen virta autoja, joista ikä-ihmiset nousevat ostoksilleen. Sen tilalla on marketin ikkunaton takaseinä. Uudesta tehtaasta puhutaan varovasti, mutta kasvavalla varmuudella – puolesta, mutta myös vastaan. Sitä kulutettiin kuin kultamailla. Jotain tästä elämästä oli jäljellä vielä ennen säännöstelyä, sen jälkeen ei juuri mitään. Mutta kuinka paljon ja kenelle. Ajan hengen mukaisesti kemijärveläisistä kirjoitettiin ”Perä-Pohjolan johtajakansana”. Juuri niiden takia oli lantalainen (suomalainen) asutus kolmensadan vuoden ajan levittäytynyt erätalouden maille – välillä rauhassa, välillä riidellen. Silloin tehtiin ensimmäiset suuret puukaupat, ja raha tuli Kemijärvelle. Siinä ei liiku ainuttakaan venettä. Suurinta liikkeellä ollutta seteliä kutsuttiin 1920-luvulla Suomessa ”kemijärveläiseksi”. – Samalla tuli kateus. Kemijokisuun yli tarvittiin silta. Toiseen suuntaan on kolme markettia. Kaikkia ei kutsuttu kulutusjuhliin
– Me Kallaanvaaran kollit otettiin yhteen Särkikankaan jätkien tai vaikka rovaniemeläisten kanssa. Kalastaja Jouni Haikonen koki nuo ajat samoin kuin muukin Kemijärvi. Kyllä Kemijärveen kateus kiistatta liitettiin. Kehitystä vauhdittivat aluepolitiikka ja Kekkonen, SKDL:n tuella. Edes toisen maailmansodan loppu ja SKDL:n tulo ei merkittävästi muuttanut silloista elämänmenoa. Mutta tämä lappilainen viha on hyytävää, kuin kylmä vesi suonsilmässä. Kannattamattomilta pientiloilta muutettiin etelään ja Ruotsiin, tuhansittain. Kaisanlahden huomio oli erityisen totta viime vuosituhannen loppuvuosikymmenillä. Kaisanlahden mukaan ajanjakso 1890-luvulta 1960-luvun loppuun muodostaa yhden kokonaisuuden. Emäntäkoulussa oli tanssitettavia. Kaikki oli mahdollista. Valtiovalta, ja kenties jonkinlaista vastuuta tuntenut pääomakin reagoivat. Perustin ohjelmapalvelun ja opiskelin eräoppaaksi. Se ja kateus sekä katkeruus muun muassa säännöstelyhaittojen korvauksista jättivät pysyvän jäljen. Oli vain ajan kysymys, milloin Kemijärvi syrjäyttäisi Rovaniemen Lapin todellisena keskuksena. Oli luonnollista lähteä YK-joukkoihin Libanoniin, vaikka en kieliä puhunutkaan. 13 24.8.2018 > syntyi myös myytti kemijärveläisestä kateudesta. Kaupungin talousjohtaja Tuula Kuvaja vahvistaa: – Olin Itä-Lapin kuntayhtymässä kehittämisjohtajana ja tein kyselyn, mitä missäkin pidetään vahvuutena, heikkoutena ja niin edelleen. Se näkyy kaikkien suurten hankkeiden toteuttamisessa, tieja rautatieyhteyksistä suuriin tehtaisiin. Nousukausi – Kateudella on toinen puoli, aivan valtava yhteistyökyky, kunhan samaan veneeseen on päästy. Juha Pikkaraisen mielestä Kemijärven alamäki alkoi siitä: – Seminaarin jälkeen lähtivät muutkin oppilaitok” Tämä lappilainen viha on hyytävää, kuin kylmä vesi suonsilmässä.”. Kunto oli kova. Tehdas tuotti voittoa, ja miesten palkat olivat korkeita. Mutta sen rinnalla ja yli käveli rahatalous. Mutta jo 1970-luvulla oli lakkautettu paikkakunnalle vuonna 1950 saatu Opettajaseminaari eli silloinen kansakoulunopettajalaitos. Mutta syrjäkylillä oli pitkään ollut toisenlaista. Pian keskusta, Isokylä ja Särkikangas kukoistivat ja työvoimaa tuli kasvavan teollisuuden palvelukseen koko Suomesta. Sekä tehtaalla että luottamusmies ja kunnallispoliitikko Pikkaraisella meni hyvin. Nyt jäseniä on 150. – Silloin meillä oli eri vasemmistolaisissa järjestöissä eläkeläiset mukaan laskien yli 1 500 jäsentä ja oli varaa vaikka keskinäiseen riitelyyn. – Minulla on yhteyksiä Pohjanmaalle. Kemijärvelle nousi tehdas toisensa jälkeen. Vitsi väittää kemijärveläisen maksavan satasen, jotta naapuri saisi viidenkympin sakon. Kuudennen polven metsämies Juha Pikkarainen keskeytti opintonsa Tampereella, perusti perheen ja palasi kotiseudulleen keittämään sellua sekä osallistumaan politiikkaan neljäkymmentä vuotta sitten. Liikettä oli Kemijärvelle ja sieltä ulos. Kemijärvellä oli asukkaita yli 16 000. Kokonainen elämänmuoto, yhden sukupolven mittainen jälleenrakennuskausi, katosi hetkessä. Sielläkin riidellään isosti, mutta sitten yritetään elää. Kunnallisneuvos Juha Pikkarainen muistuttaa, että Kemijärvi oli vuonna 2000 Lapin teollistunein paikkakunta, eikä siihen oltu päästy ilman työtä ja tahtoa. Siinä oli oleellista perinteinen elämäntapa, siis toimeentulo monesta lähteestä: karjasta, kalastuksesta ja niin edelleen
Päätös oli järjetön, siltä tuntui; tehdas oli kannattava, paljon kannattavampi kuin Stora Enson muut tehtaat. Tuho Suomen lamavuosikymmenellä saatiin Kemijärvellä aavistus tulevasta. Siinä pantiin polvilleen sekä Kemijärvi että Paperiliitto, ja samalla näytettiin kaapin paikka aivan pihalla tai uusliberaalisessa hurmoksessa olleelle valtiovallalle. Sellunkeitto loppui Kemijärvellä. On myös toinen peli, jolle ei näy voittajaa, vaikka todisteet ovat kaikkien nähtävillä: kuinka paljon ja minkälaista käyttöä metsät kestävät. Tehtaat kaatuivat, ja tilalle tuli – ei mitään. Jos Soklin kaivoshanke vielä toteutuu, niin Kemijärvestä tulee myös liikenteen todellinen solmukohta. Peli on huikean kiinnostavaa. Varsinkin viimeisten kahden vuoden aikana hän on huolestuneena huomannut, että metsäkanalintujen kannat ovat romahtaneet. Uusi tehdas tulee valmistamaan tuotteita, joita maailma tarvitsee. Paisunut kuntatalous kierrätti ihmisiä eri tehtäviin, ja mietittiin epätoivoisesti, mitä tehdä. Jouni Haikonen on ollut vesistönäytteenottaja 20 vuotta ja tuntee järvensä: – Tehtaan sulkemisen jälkeen veden laatu on parantunut selvästi. Pikkarainenkin toteaa lakonisesti, että tässä vaiheessa uudessa tehtaassa keitetään sellua. Miksi sitten hanketta myös vastustetaan. Mutta Nokian vanavedessä uinut Salcomp teki korkeaa osaamista vaativia latureita työllistäen melkein tuhat ihmistä. Heikki Nivalalla (kuvassa vas.) ja Juha Pikkaraisella on visio Kemijärven tulevaisuudesta. Nyt mies on henkilökohtaiset vaikeutensa selättänyt elinikäiseen eräelämään turvautuen. Ei ole mitään syytä uskoa, ettei hän todella uskoisi visioonsa tulevaisuudesta, jonka vaihtoehtona ”on olla Suomen taantuvin alue”. Haikonen ei automaattisesti yhdistä kaikkea pahaa tehtaaseen: – Kuha katosi säännöstelyn vuoksi, mutta nyt se on oppinut valitsemaan paremmat kutupaikat. Uusi tehdas on nousemassa kiinalaisella rahalla. On kaikkien etu – myös kiinalaisten – että tämä tapahtuu puhtaimmalla mahdollisella tavalla. Nivalan mukaan uudet tuotteet todella hyödyntävät korjuujätteen, mutta koska. Riittääkö kiinalaisten tahto uhmaamaan kartellinomaista suomalaista puunjalostusteollisuutta. Eikä se ole mikä tahansa tehdas vaan paras ja puhtain ainakin Euroopassa. Suomen puunjalostusteollisuuden kolme suurta lakkauttivat kukin yhden sellutehtaan.. Kaikki ovat nyt liikuttavan yksimielisiä siitä, että järveä ei ole osattu hyödyntää matkailussa eikä missään muussakaan. Vanhalla avohakkuuaukealla kasvaa Pikkaraisen ja Nivalan mielestä komeita puita. Avautunut tehdas työllistää suoraan 186 ihmistä ja vaikutusalueellaan vielä 1 100. Lisäksi tulevat hajuhaitat, joita saattaa tulla jopa uuden tehdasyhtiön omien tietojen mukaan. Hän lisää tuskailun kunnalle kaatuneesta kiinteistömassasta. Samoista, jotka aikoinaan aiheuttivat rajoituksia kalansyöntiin. – Eihän se nyt voi olla sattumaa, että Suomen puunjalostusteollisuuden kolme suurta lakkauttivat kukin yhden sellutehtaan. Vastaus riippunee siitä, mitä tehtaan poistoputkesta todella tulee ulos. Hetken innostuttiin matkailun mahdollisuuksista, mutta odotettua ryntäystä ei tullut. Hän on ollut työpaikoillaan luottamusmiehenä yli 30 vuotta, ja hän nousi vuosituhannen vaihteessa hetkessä Kemijärven tärkeimmäksi keskustalaiseksi kunnallispoliitikoksi. Pikkarainen toteaa, että Itä-Lapin kuntiin ovat jääneet kaikkein rikkaimmat ja kaikkein köyhimmät. Venäläiset ohiautoilijat ostivat marketeista hidastuvaan tahtiin. Vesi on kirkkaampaa, eikä veneen taakse jää vaahtovanaa. Pikkarainen toteaa, että vanha tehdas lakkautettiin, koska metsäteollisuus halusi Itä-Lappiin puupuskurin kysynnän säätelemiseksi. Hän sanoo, että petokalat ovat täysin puhtaita vasta nyt – siis ne kalat, jotka ovat syntyneet tehtaan sulkemisen jälkeen. > Sattumaako. Tuula Kuvaja puhuu kieli keskellä suuta: – Harvoin julkishallinnossa potkuja annetaan… Hän nyökkää toteamukselle, että maakuntahallinnon tulon myötä edessä on muutamia byrokratian todellisia riemuvuosia. Hän yksinkertaisesti nauraa ajatukselle, etteivätkö uuden tehtaan päästöt pilaisi vettä. Tuula Kuvaja on samaa mieltä ja lisää, että 1980-luvulla kunnallistaloudessa olisi pitänyt varautua pahan päivän varalle. Mateella on ongelmia lisääntymisessä kaikkien sellutehtaiden alapuolella, mutta ne johtuvat pääosin pohjaan kerääntyneistä vanhoista jätteistä. Häntä kannatettiin ja vastustettiin yli puoluerajojen. – Nyt aiomme siis metsästää kyyhkysiä. Hämmentyneen epäuskoiset työntekijät eivät paljoakaan tulostavoitteistaan ymmärtäneet, vaikka parhaansa yrittivät. Tekstiiliteollisuus lähti Suomen rajojen ulkopuolelle. Nyt väläytellään tehtaita joen alajuoksulle, kauas Itä-Lapin metsistä. Kemijärveläiset masinoivat Massaliikkeen tehtaan pelastamiseksi – Pikkarainen itse, Heikki Nivalan rinnalla, sen Kapinakenraalina. Nythän sen näkee, että Rovaniemi menestyy, koska siellä on yliopisto. On kuin koko kaupunki olisi havahtunut pitkästä, säännöstelystä alkaneesta unesta. Nivalan mukaan muut mahdolliset hankkeet toki hyödyttävät Kemijärveä, mutta niiden yhteisvaikutuskaan ei riitä. Pysyvä, kestävä elintapa uhrataan hetken kestävälle rahahuumalle – aivan samoin kuin kaivoshankkeissa. Tehometsätalouden toivottavuus on oma lukunsa, mutta Itä-Lapin kohdalla ydinkysymys on yhtä selkeä kuin järvistä puhuttaessa: pitääkö uusi tehdas lupauksensa korjuujätteiden hyväksikäytöstä. Pian tuho muuttui henkilökohtaiseksi. Nivala on metsäalan ammattilainen. Tehdasta vastustavat pelkäävät, että nyt mennään loppuun säännöstelyn aloittamalla tiellä. Hän muistuttaa, että suuret yhtiöt vastustivat myös vanhan sellutehtaan perustamista. Haikonen ei halua tehdasta. Luontoaktiivien mukaan puut ovat paksuja vain tyvestä niin että oksistoa on puolet massasta, ja se jää korjuujätteeksi. Taitavimmat ideoivat projektin toisensa jälkeen, EU-rahalla. Uuden tehtaan päästöt ilmaan ja veteen ovat vain puolet vanhan tehtaan loppuaikojen jo silloin ratkaisevasti pienentyneistä päästöistä. Kemijärvi putosi samaan aikaan byrokraattiseen sokkiin. Juha Pikkarainen istuu nyt seitsemättä kautta valtuustossa. Jatkuva tuotekehittely tekee Itä-Lapista kestävän kehityksen osaamisen keskuksen, yhteistyössä muun muassa Aalto-yliopiston kanssa. Tehdas Heikki Nivala kumppaneineen on kieltämättä tehnyt suurtyön. Uusien tuotteiden lisäksi Nivala korostaa sitä, että tehdas käyttäisi raaka-aineenaan myös sellaisen korjuujätteen, joka nyt jää metsiin metaanin lähteeksi. Järvi Nivalan mainitsemista ”muista mahdollisista hankkeista” useimmat voisivat jotenkin liittyä järveen. Joillakin kylillä kouluille ja työväentaloille on löytynyt käyttöä, mutta ”kyllä monesta luovuttaisiin vaikka eurolla”. Vuosituhat alkoi sen lopettamisella. Toiset näkevät hoidetun metsän, jossa on helppo liikkua, toiset kaiken lajiston tuhoavan puupellon. Pikkarainen vahvistaa väitteen ylimitoitetusta byrokratiasta. Nivalan mukaan tärkeintä on, että tulee työpaikkoja, perheitä. Osapuolet näkevät saman maiseman täysin eri tavalla. Nivalan mukaan tehtaan tulo on ”käytännössä varma asia”. Pian näemme, miltä uudet hakkuualueet näyttävät. Vähän aiemmin kemijärveläiset olivat voittaneet junakapinansa, jonka seurauksena VR ei lakkauttanutkaan henkilöliikennettä Kemijärvelle, vaan rataosuus Rovaniemeltä päinvastoin sähköistettiin. Luontoaktiivien mukaan niiden korjuu ei ole ollut kannattavaa tähänkään mennessä ja jäljet ovat olleet kammottavat. Tungoksessa kukki kateus ja tehottomuus. Nivalalla on visio. Nyt Kemijärven 7 500 asukkaasta melkein puolet on eläkeläisiä. Rakennusvaiheen työpaikkoja tulee yli 2 700 – monikansallinen yhteisö, tarkentaa Kuvaja, joka sanoo ettei kuulu sisäpiiriin. Mutta voisiko Nivalan – ja muiden muassa Pikkaraisen – visio toimia myös järven markkinoinnin osalta. Tehtaan puolustajat näkevät uuden biotalouden nousun sen tilalla, mikä on osaksi jo kuollut ja osaksi epärealistinen haavekuva. Hän puhuu kirjaston sivuhuoneessa ja viittaa seinillä oleviin valokuviin: – Olen ollut lakkauttamassa melkein kahtakymmentä noista kouluista. 14 24.8.2018 set. Tai melkein koko kaupunki. Voitaisiinko markkinoida, että meillä on sekä puhdas järvi että Euroopan puhtain sellutehdas. Tehdashanke on huolellisesti valmisteltu, asianmukaiset luvat ovat tulossa. Kun on toivotonta, niin messiaalle on tilausta. Mutta nyt olivat vastassa valtiota suuremmat voimat. Jouni Haikosella alkoi mennä huonosti suunnilleen samoihin aikoihin kuin Kemijärvellä. Vaikuttaa siltä, että he ovat onnistuneet siinä, mistä muut vitsailivat. Kuvajan mukaan huoltosuhde on lähes kaksi kertaa huonompi kuin sen pitäisi olla. Tehtaan raaka-ainehankinta tehdään niin, että metsien kyky olla hiilinieluja vain paranee. Metsät ja kyyhkyset Kaiken ytimessä ovat kuitenkin raha ja metsät, kuten 1890-luvullakin
Mutta, mutta. 17.8.1968 oli tehty lopullinen päätös. Silti jo vuodesta 1965 rakennettiin Javor-hankkeen peitteessä kolmeen kohteeseen erityisbunkkerit ydinaseiden säilyttämiseksi. Tšekkoslovakian tiukan linjan presidentti ja puoluejohtaja Antonin Novotny pysyi kuitenkin tiukkana: hän ei hyväksy neuvostojoukkoja Tšekkoslovakian alueelle. Miehitys 1968 -tietosanakirjan laatija Ji?í Fidler, 57, keskittyi jo tohtorinväitöksessään (2010) vuoden 1968 tapahtumien syvempään geopoliittiseen sotilasja turvallisuuspoliittiseen taustaan. Neuvostoliitto vaati ennen kaikkea torjumaan Länsi-Saksan pääsyn ydinaseisiin. Aika on paras tuomari: enää ei ole Neuvostoliittoa, ei ole Varsovan liittoa; kaikki olennaiset päättäjät makaavat haudoissaan. Tiivistäen: neuvostoarmeijan sotilassuunnittelijat olettivat ainakin Kuuban kriisistä (1962) lähtien, että mahdollisen itä-länsi -yhteenoton ensi hetkistä alkaen ydinaseet otetaan käyttöön. Toisen kerran raja ylitettiin Varsovan liiton yhteisen Sumava-sotaharjoitussarjan nimissä kesäkuussa, mutta lopulta kuitenkin vetäydyttiin. Tätä liennytystä tehtiin lukemattomilla tasoilla kahden valtablokin, Naton ja Varsovan liiton ja niiden ”isäntien” Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä. Silloinkin vielä uskottiin ja toivottiin Alexander Dub?ekin tarttuvan asioihin. Perussyy ydinaseet. Kari Jyrkinen Praha 21. Ensimmäinen rajanylitys tapahtui Povolnyn mukaan Puolasta jo toukokuussa. 20.8. 15 24.8.2018 Ydinaseet ja Prahan kevät V iidenkymmenen vuoden takaista Tšekkoslovakian 1968 -kriisiä lienee riittävästi selvitelty kylmän sodan silloisten aatekiistojen ja käytännön politiikan tasoilla. Kolmasti jarrut päälle Toinen sotilashistorioitsija Daniel Povolny, 46, Kommunismin rikosten tutkimuslaitoksesta (UDV) esittää uudessa perusteoksessaan Operaatio Tonava (Operace Dunaj) Varsovan liiton joukkojen suunnitelmien valmistuneen jo huhtikuussa. Siispä Varsovan liiton maissa piti olla näitä aseita valmiudessa aivan kuten Yhdysvaltain Pershing 1 -ohjukset esimerkiksi jo Länsi-Saksassa. Tapahtuminen pyörteissä kuitenkin mureni neuvostoliittolaisten ja naapureiden luottamus Tšekkoslovakian uuden johdon kykyyn hallita kansainvälinen status quo -tilanne. Fidlerin mielestä tämä ristiriita ja suurvaltojen kesken tuskaisesti neuvoteltujen liennytysmallien realisointi oli todennäköinen perussyy Tšekkoslovakian miehitykseen ja neuvostojoukkojen jäämiseen alueelle. Niinpä nykytietojen mukaan neuvostojoukoissa alettiin jo helmikuussa varautua maahantunkeutumiseen. Geopoliittinen tausta ”Prahan kevään” yleisesitykset ovat jo vuosikymmenten ajan kangistuneet pariksi aatteellis-poliittiseksi kaavaksi. Esimerkiksi älykkölehti Lidové Noviny (Kansan Uutiset) julkaisee elokuun ajan 30-osaista sarjaa, jossa koko sivun aineistot ilmestyvät Tšekin tiedeakatemian nyky historian laitoksen (USD) ohjauksessa. Neuvostojoukoissa alettiin jo helmikuussa varautua maahantunkeutumiseen. elokuuta 1968: maahan tunkeutuneet Varsovan liiton panssarivaunut ovat tulleet kaduille. Kolmas komento rajan ylittämiseen peruttiin viime hetkellä heinäkuun lopulla. Tästä näkökulmasta on helppo käsittää, miksi Moskova ja Leonid Brežnev jättivät stalinistiksi mainitun Novotnyn kohtalon jo 1967 uudistajien käsiin. Uutta tuulta puhaltanee tšekkiläisten sotahistorioitsijoiden uuden polven kirjoista, jotka avaavat usein unohtuvaa toisenlaista, kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa. Ongelma ratkaistiin niin, kuten Yhdysvalloilla Länsi-Saksassa, myös Neuvostoliitolla olisi omien liittolaistensa alueella omat, vain Moskovan alaiset erityisyksiköt ja niillä omat ydinasevarastonsa. Ulkoministeriön arkistosta löytyy kuvaava amerikkalaisen diplomaatin toteamus vuodelta 1969, että tšekkoslovakialaiset todella voisivat käsittää Neuvostoliiton ratkovan nyt täysin toisen tason ongelmia: idän ja lännen liennytystä ei pitäisi häiritä. Kuitenkin niin sanottu ”Prahan kevät” ja Varsovan liiton viiden maan suorittama invaasio eli maahantunkeutuminen ja miehitys on edelleen niin järeä aihe, että Tšekissä ja Slovakiassa se nyt täyttää kirjakauppojen pöydät ja median sivut ja lähetysajat. Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakian Karlovy Varyssa keväällä 1967 pidetty kommunististen ja työväenpuolueiden neuvottelukokous suuntautuivat Euroopan kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän luomiseen. LEHTIKUVA. Samaan aikaan kuitenkin kuumeisesti etsittiin keinoja ehkäistä kahden blokin aseelliset yhteenotot. Praha Tuoreen kirjan mukaan Varsovan liitto oli aloittamassa Tšekkoslovakian miehityksen vuonna 1968 jo kolme kertaa ennen elokuuta, mutta pani viime hetkessä jarrut päälle. Vaikka Tšekkoslovakia oli Varsovan liiton etulinjan maa, siellä ei ollut neuvostotukikohtia. Miehitykseen osallistuneet valtiot ovat toistuvasti pyytäneet anteeksi tapahtunutta. Fidlerin aikaisempi vuotta 1968 käsittelevä kirja (2003) selvitti neuvostoblokin pitkäaikaisten strategisten tavoitteiden kehitystä. Se kuitenkin vihellettiin poikki heti alkuunsa. ennen puolta yötä alkoi Prahan kentille laskeutua raskaita kuljetuskoneita. Jo silloin hän jätti kuvailematta Prahan kevään ideo logiset kiistat ja keskittyi osapuolten sotilaspoliittisiin faktoihin. Kaksinapainen status quo -asetelma säilyi pitkään koko kansainvälisen détenten, liennytyspolitiikan vakaana pohjana. Kesällä 1968 allekirjoitettiin sopimus estämään ydinaseiden leviäminen
Ehkäpä nyt 231 vuoden jälkeen olisi tarvetta järjestää seurantakokous Philadelphiassa perustuslakia säätäneelle kokoukselle. Vuosikymmenien omahyväinen teeskentely Yhdysvaltain loputtomasta ja tinkimättömästä sitoutumisesta demokraattiseen hallintomalliin ovat tehneet maan haavoittuvaksi sekä sisäiselle että ulkoiselle horjuttamiselle. Toisin sanoen heitä pidetään korruptoituneina. Tämä nousi entistä suuremmaksi huolenaiheeksi, kun erikoissyyttäjä Robert Mueller ryhtyi tutkimaan Trumpin vuoden 2016 kampanjaa. Yhdysvaltain tiedustelujohtajat ovat samaa mieltä. Mutta aina ei näin ole ollut. USA Today -lehden tuoreen tutkimuksen mukaan salaiset lahjoittajat, joilla on yksityisiä poliittisia tai taloudellisia etuja ajettavanaan, kustantavat 40 prosenttia ehdokkaiden televisiomainoksista. Tämä ei vaikuta todennäköiseltä. Vastuuttomana presidenttinä Trump kuitenkin rapauttaa ainutlaatuisella tavalla demokratiaa kaikkialla maailmassa. Kiireellisintä on tunnistaa se, mitä on tapahtumassa. Edustajainhuoneen paikan saaminen tulevissa välivaaleissa maksaa keskimäärin 1,5 miljoonaa dollaria, vähintään. Hän lietsoo eripuraa demagogiallaan, parjaa herkeämättä riippumatonta journalismia, ylenkatsoo Länsi-Euroopan demokratioita, liehittelee diktaattoreita ja hylkää vakiintuneen, sääntöihin pohjautuvan kansainvälisen järjestyksen. On tullut selväksi, että ne ovat maalitauluna vastustajillemme, jotka pyrkivät lietsomaan eripuraa ja puuttumaan elämäntapaamme.” Mutta mitä tapahtuisi, jos Trumpin todella todistettaisiin vehkeilleen vieraan valtion kanssa. Politisoitunut korkein oikeus Lisääntyvät todisteet Venäjän sotkeutumisesta vaaleihin ovat kasvattaneet huolta yhä uhkaavammasta demokratian kriisistä. ”Itse meidän demokratiamme on tähtäimessä”, sanoi kotimaan turvallisuuden ministeri Kristjen Nielsen äskettäin. Erona entiseen on se, että nyt se onnistuu siinä paremmin – niin kuin muutkin vieraat vallat. Kampanjarahoitusta seuraava Open Secrets on laskenut, että vuoden 2016 vaaleissa presidenttija kongressiehdokkaat kuluttivat 6,5 miljardia dollaria (lähes 5,7 miljardia euroa). 17 24.8.2018 jäsenet valitaan jatkuvasti uudelleen, mikä vähentää demokraattisia vaihtoehtoja. Demokratian rapauttaja Trumpin holtiton toiminta tuo valokeilaan rakenteelliset ongelmat, joiden juuret ulottuvat kauas. Trump ajaa puhtaasti omaa etuaan väheksymällä asiaa ja pyrkimällä vaientamaan Muellerin tutkinnan, mutta koko ongelmaa ei voi sysätä hänen kontolleen. Käännös: Arto Huovinen Donald Trump on istunut presidenttinä 19 kuukautta. Tämä kaikki vahvistaa käsitystä siitä, että Yhdysvaltain globaali rooli ”demokratian hohtavana majakkana” on nopeasti himmenemässä. Pystyykö oikeuslaitos ja erityisesti korkein oikeus – perustuslain kolmas pilari ja ylpeä symboli Yhdysvaltain perustajien vallanjako-opille – pelastamaan maan demokratian. Nykykäytäntö ei vastaa sitä, jota perustuslain kirjoittajat tarkoittivat vuonna 1787 Philadelphiassa. Tämä johtuu muinaisaikaisesta valitsijamiesjärjestelmästä, joka vastuuttomasti on jätetty uudistamatta. Tällä summalla voitaisiin kustantaa 2 000 dollarin vuosipalkan korotus jokaiselle Yhdysvaltain opettajalle. Ja kaiken tuon Trump on tehnyt ihan itse. Senaattorin paikan saavuttamisen lasketaan maksavan keskimäärin 19,4 miljoonaa dollaria. Villiintynyt vaalirahoitus Yleisesti katsotaan kongressin jäsenten olevan liiaksi kiitollisuudenvelassa yhtiöiden, rikkaiden vaalirahoittajien ja yksityisten etujen suuntaan. Venäjä on pyrkinyt kaivamaan maata Yhdysvaltain demokratian alta vuodesta 1945 lähtien. On kiireellinen tarve radikaalille, kansalaiset mukaan ottavalle poliittista uudistukselle. Trump on viides presidentti, joka tuli valituksi, vaikka sai vähemmän ääniä. Hän rohkaisee äärinationalistisia, rasistisia ja uusfasistisia voimia Varsovasta Charlottes villeen. Näin suuren vaalikassan tarve sulkee käytännössä monia mahdollisia ehdokkaita ulos demokraattisesta prosessista ja saattaa toiset velkaan taloudellisille tukijoilleen. Tämä on tuntematonta, pelottavaa maaperää. Välivaaleihin mennään syvässä luottamuskriisissä. ”Vapaat ja rehelliset vaalit ovat demokratiamme kulmakivi. Myös huoli liiallisesta, läpinäkymättömästä tai laittomasta kampanjarahoituksesta on ollut olemassa jo kauan ennen Trumpia. LEHTIKUVA/BRENDAN SMIALOWSKI. Tarvitaan laaja kansalaiskeskustelu – ja paluu demokratian perusperiaatteisiin. Kirjailija David Greenberg on huomauttanut, että korkeimman oikeuden nimitykset olivat aikoinaan etupäässä epäpoliittisia. Mitä siis on tehtävissä. Presidentti on toinen perustuslaillinen pilari, ja tähän tehtävään liittyvät systeemiset ongelmat tuottavat vielä suurempia omituisuuksia. Nimittäessään tunnetun konservatiivin Brett Kavanaughin tuoreimpaan vapautuneeseen paikkaan Trump noudatti viime aikojen käytäntöä, jossa presidentti muokkaa korkeinta oikeutta maailmankuvansa mukaiseksi. Miten hän reagoisi. Yhdysvaltain demokratian rattaiden rasvaamiseen käytettävät summat ovatkin todella uskomattoman suuria. Monista uudistusyrityksistä huolimatta yhä suurempi osa vaalirahoituksesta tulee nimettömistä lähteistä. Lisäksi pelissä on jäljittämätöntä rahaa, joka tulee agenttien ja lobbarien kautta ulkomaisilta hallituksilta tai henkilöiltä
18 24.8.2018
3 VASEMMISTOLIITTO JULKAISI risteilyllä myös oman tavoiteohjelmansa ensi vaalikaudelle. Politiikan lisäksi laivalla kuultiin runsaasti musiikkia. Risteilyn päätteeksi Paleface esiintyi vielä Kauhasen ja Haaviston kanssa ukulele-orkesterin säestämänä. . Vasemmistoristeily oli parasta! Kiitos kaikille teille jotka olitte mukana, näin mahtava viikonloppu oli paras tapa aloittaa politiikan syksy, tiivisti vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson risteilyn jälkeen. 2 PERJANTAI-ILLAN PÄÄESIINTYJÄ oli räppäri Paleface, joka veti laivan ravintolan täyteen. Hienon keikan jälkeen paljastui, että se oli yhtyeen viimeinen esiintyminen toistaiseksi. AJANKUVA TEKSTI JUSSI VIRKKUNEN KUVA JARNO MELA. Yksi Suomen arvostetuimmista räppäreistä esiintyi ”Huolestuneet kansalaiset” -yhtyeensä kanssa. Tämän lisäksi kuultiin asiaa niin työelämästä kuin sotesta. Vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Hanna-Sarkkinen hämmästeli sunnuntaina aamupäivällä järjestemänsä soteja maakuntauudistusklinikan jälkeen yleisömenestystä. Siitä vastasivat muun muassa kansanmuusikko Maija Kauhanen, harmonikkataiteilija ja laulaja Jonna Pirttijoki, näyttelijä ja laulaja Susanna Haavisto sekä säveltäjä ja laulaja Reino Bäckström. 19 24.8.2018 Paleface laulatti vasemmistoa 1 REILU 1?500 VASEMMISTOLAISTA kokoontui viikonloppuna juhlimaan ja puhumaan politiikkaa Vasemmistoristeilylle
Rakenteelliset ongelmat liittyvät paitsi taloudellisiin eroihin, myös laajemmin syrjintään. Tämä puolestaan saattaa tuottaa myös toisenlaisia haasteita, kuten esimerkiksi liiallisen kilpailun painottamista. Hänen mukaansa yksilöä velvoittavat ja vastuuttavat puhetavat kuvaavat aikaamme. Vaihtoehtoisia liikuntalajeja – esimerkiksi skeittausta – tutkinut Anni Rannikko pitää tilannetta kyseenalaisena yksilön kannalta. Kaupunkitilan hyödyntäminen on eräs keskeisimmistä ongelmista, joita vaihtoehtoisia liikuntalajeja harrastavat kohtaavat. – Ne määrittyvät usein esimerkiksi paikallishäirinnäksi, joka pitää saada loppumaan. Ulkopuolelle jäävät sosioekonomiset tekijät sekä luokkaerot. Tärkeää on kunnioittaa kaikkien ainutlaatuista tyyliä, Rannikko kertoo. Ongelmaksi näiden lajien kohdalla muodostuu kuitenkin usein se, että niitä ei välttämättä tunnisteta liikunnaksi. Pyrkimys yhdenvertaisuuteen Monet nuoret ovat mahdollisuuksien epätasaisuudesta huolimatta pyrkineet ja pystyneet luomaan vaihtoehtoisia liikunnan muotoja kuten skeittausta ja roller derbyä. Eräs parahuippu-urheilija kommentoi oivaltavasti tätä toteamalla, että ”pitäisikö opetella lentämään”, Rannikko toteaa. Ongelmana on se, että käsitys terveydestä on kovin ulkonäköja yksilökeskeinen, Harjunen kertoo. – Pelikenttä ei ole tasainen. Niitä kuvaavat muun muassa kokonaisvaltaisuus ja elämäntapaisuuden painottaminen. – Valtaosassa tutkimistani lajeista ei esimerkiksi kilpailla – ja jos kilpaillaankin, se ei joko ole kovin keskeinen osa lajiharrastamista tai sitten voittamisen sekä lajissa pärjäämisen kriteerit ovat perinteisiä liikuntalajeja moninaisempia ja väljempiä. – Organisoitujen liikuntaharrastusten hinta on ilmeisin ongelma, erityisesti tiettyjen lajien osalta. – Terveyden katsotaan olevan tämän tuottavuuden tärkein ominaisuus. Monissa lajeissa ei esimerkiksi ole selkeitä sääntöjä tai määritelmiä esimerkiksi sille, kuinka joku temppu tehdään tai mikä temppu on toista parempi. Taloudelliset ja rakenteelliset esteet Taloudelliset seikat ovat yksi isoimmista esteistä yksilöiden liikuntalajien harjoittamiselle. Eräs tällainen tapa on näiden lajien harrastajien pyrkimys keskinäiseen yhdenvertaisuuteen. Yksilökeskeisyyden vuoksi pimentoon jäävät ne tavat, joilla yksilö on muokannut ruumiistaan toivotunlaisen. Kyse ei ole enää ainoastaan yksilön hyvinvoinnista, vaan esimerkiksi terveyden ja tietynlaisen fyysisen olomuodon tuottamasta tehokkuudesta. Kaikki urheilulajit eivät ole kaikille yhtä avoimina. Liikunnasta ja fyysisestä terveydestä on muodostunut aikaamme määrittäviä mantroja. Samaan aikaan huolestutaan kuitenkin siitä, että nykynuoret eivät liiku. TEKSTI ESKO HARNI KUVA LAURI HANNUS Puhetavat liikunnallisuudesta ovat usein yksilöä velvoittavia ja vastuuttavia.. Monen kohdalla vaihtoehtoliikunta määrittää arkea moniulotteisesti ja siihen käytetään valtavasti aikaa, Rannikko kertoo. Rannikko pitää seurapohjaisesti organisoitujen liikuntaharrastusten ilmeisimpänä ongelmana juuri niiden hintavuutta. – Perinteiset liikkumisen edistämissloganit kuten ”viisas valitsee portaat” tai ”istuminen tappaa” saavat ajassamme usein todella kyseenalaisia konnotaatioita. – Uusliberaalissa kulttuurissa yksilö vastuutetaan kaikesta, myös sellaisista asioista, joihin hänen mahdollisuutensa vaikuttaa on rajallinen, Harjunen tiivistää. Esimerkiksi terve ja liikunnallinen ruumis nähdään usein ainoastaan yksilön omana ansiona. – Joitain ryhmiä – esimerkiksi seksuaali ja sukupuolivähemmistöjä, vammaisia ja monikulttuurisista perheistä tulevia – on vaikea saada mukaan, sillä näille ryhmille liikuntatilat eivät lähtökohtaisesti ole syrjinnästä vapaita, Rannikko kertoo. Usein oletetaan että esimerkiksi tietyn näköinen ruumis on terve eli tuottava, vaikka emme tiedä miten tuo ”terveen näköinen” ruumis on saavutettu, Harjunen toteaa. Ja kun liikuntaharrastuksista maksetaan suuria summia, vaaditaan vastinetta rahalle – esimerkiksi palkattuja ammattivalmentajia ja tuloksia. Liikunnan edistämisestä ovat myös usein vastuussa ne ihmiset, joille mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ovat tavalla tai toisella helpompia. Rannikon mukaan nämä – vaihtoehtoisiksi kutsutut – liikuntalajit haastavat monella tapaa esimerkiksi perinteisen seurapohjaisen urheilun toimintalogiikan. Vaihtoehtolajit haastavat laajemminkin perinteisiä liikuntalajeja. Taloudellisista eroista ja edellytyksistä huolimatta puhe tavat liikunnallisuudesta ovat usein yksilöä velvoittavia ja vastuuttavia. Oikeus käyttää julkista tilaa ei Huoli yksilöiden fyysisestä terveydestä ja liikkumisesta puhututtaa todennäköisesti enemmän kuin koskaan. S ukupuolen tutkija Hannele Harjusen mukaan yksilöillä oletetaan usein olevan samankaltaiset mahdollisuudet liikkua ja ylläpitää fyysistä kuntoaan, mutta edellytykset tälle eivät ole jakautuneet tasavertaisesti. Rannikko peräänkuuluttaa, että todistustaakan tulisi tällöin olla esimerkiksi urheiluseuroilla ja kuntien liikuntapalveluilla, joiden tulisi varmistaa liikuntatilojen ja -tilanteiden turvallisuus ja viestiä syrjimättömyyden politiikastaan. Harjunen liittää tämänkaltaisen ajattelutavan laajempaan yhteiskunnalliseen kehykseen. Tehokkuusajattelu ei Harjusen mukaan koskekaan ainoastaan yhteiskunnan instituutioita ja organisaatioita vaan yhtä lailla luo odotuksia yksilöiden ruumiillisuudelle ja sitä kautta myös heidän liikuntatottumuksilleen. – Esimerkiksi eräs suomalainen liikuntajohtaja totesi yhdessä yleisötilaisuudessa, että ei huippu-urheilun tarvitse välittää syrjinnästä – onhan Suomessa loputtoman paljon hiihtolatua ja pururataa, joille köyhät ja syrjintää kohtaavat ovat ihan yhtä tervetulleita kuin kuka tahansa muukin, Rannikko huomauttaa. – Harrastajien mukaan niissä on kyse enemmästä kuin vain harrastuksesta – joillekin oma laji ja kaikki sen ympärillä on elämän tärkein asia. 20 24.8.2018 KETKÄ LIIKKUVAT JA MILLÄ EDELLYTYKSILLÄ. Samalla mukaan astuvat mahdollisesti liiallinen tavoitteellisuus, sitoutuminen ja kilpaileminen, Rannikko kertoo
– Kyse on ennen kaikkea kaupunkisuunnittelusta – siitä miten liike ja liikkuminen voidaan järjestää ihmisten arjessa – mutta myös siitä, miten liikuntaharrastusten sisäänpääsyesteitä tunnistetaan ja puretaan, Rannikko tarkentaa. Yksilöiden vastuuttamisen sijaan olisi Rannikon mukaan luotava monimuotoisempia ja laaja-alaisempia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Sen käyttö ajatellaan Rannikon mukaan pitkälti tuottavan tekemisen ja rationaalisuuden kautta. Vaihtoehtoisiksi kutsutut liikuntalajit haastavat monella tapaa perinteisen seurapohjaisen urheilun toimintalogiikan.. Hänen mukaansa olisi ennen kaikkea tarkasteltava niitä tekijöitä, jotka vievät nuorilta heidän liikunnan harrastukseen käyttämäänsä tilaa. – Se saattaa tuottaa yksilölle ahdistavaa itsekontrollia, asketismia ja jatkuvaa huolta itsestään, Harjunen kertoo. – Käytännön esimerkki tästä on se, kun yritin tutkijana opetella erottamaan perässä vedettävän matkalaukun ja skeittilaudan ääntä toisistaan. Uusliberalistiseen terveyskansalaisuuteen kytkeytyvä ajattelutapa vastuuttaa jokaista pyrkimään kohti terveyttä – oletuksena, että liikkumismahdollisuukset ovat yksinomaan yksilön henkilökohtaisia valintoja. . Millaisia vaihtoehtoja tilanteen purkamiselle sitten olisi. Nuorten liikkumattomuudella nähdään olevan myös vahva yhteys syrjäytymiseen. Uusliberalistisen terveyskansalaisuuden ongelmista Odotukset liikunnallisuudesta ja laajemmin tehokkaasta ruumiista kiinnittyvät ajatukseen uusliberaalista terveyskansalaisuudesta. UKK-instituutin raportin mukaan aikuisiän työttömyys on todennäköisempää niillä, jotka ovat liikkuneet vähemmän nuorena. Liikuntaa harrastavan nuoren nähdään saavan todennäköisemmin koulutuspaikan ja työllistyvän todennäköisemmin aikuisiällä. . Kuinka mahdollisuudet liikkua ja pitää yllä fyysistä kuntoaan kyettäisiin rakentamaan yhdenvertaisimmiksi. Huoli ja siihen liittyvät seuraukset ovat todellisia – tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa tai pitää yllä fyysistä kuntoaan puolestaan eivät. Toinen näistä äänistä sopii rationaalisen ja tuottavan kaupunkitilan kehykseen ja toinen ei, Rannikko kertoo. Nehän ovat todella samanlaisia, mutta ei matkalaukun pyöristä lähtevä ääni yleensä saa ketään raivostumaan tai ryhtymään toimiin matkalaukkujen kieltämiseksi. Rannikko kirjoittaa hiljattain julkaistussa tutkimuksessaan tästä ilmiöstä: ”Kenenkään ei ole pakko harrastaa liikuntaa vapaa-ajallaan, mutta yhteiskunnallisessa keskustelussa määrittyvä kunnon kansalainen liikkuu: liikunta on moraalisesti oikeanlaista tekemistä.” Siitä huolimatta että uusliberalistiseen ajattelumalliin kuuluu ajatus kaikenlaisen sääntelyn purkamisesta, on ajattelun suhde yksilön ruumiillisuuteen Harjusen mukaan kaikkea muuta kuin ”liberaali”. Liikkumattomuuden hinta . . Tämän puolestaan ajatellaan säästävän hyvinvointivaltion varoja. 21 24.8.2018 nimittäin määrity tasavertaisesti. Huhtikuussa julkaistun UKK-instituutin teettämän raportin mukaan nuorten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle kolme miljardia euroa vuodessa
Kun olin paremmassa kunnossa, meillä oli kivaa tavallista arkea. Selvisi, että kasvain oli iso, viisisenttinen. Sitten toukokuussa tuli rintojen leikkaamisen aika. Toisen hoidon jälkeen olin kalju. HENKILÖKOHTAISTA TEKSTI TUULA KÄRKI KUVA JARNO MELA ” Toitotin itselleni, että paranen.”. Se oli rintasyöpä. Rintojen poistaminen ei tuntunut silloin eikä tunnu nytkään hirveän isolta asial ta, vaikka toki itku pääsi, kun leikkauksen jälkeen heräämössä katsoin leikkaushaavoja peilistä. Seuraava kontrolli on marraskuussa, ja toki se vähän jännittää. Sen muistaminen itkettää yhä. KAKSI VUOTTA sitten syyskuun alussa menin lopulta työterveyteen, ja sieltä minut lähetettiin saman tien kiireellisenä tapauksena tutkimuksiin, joissa kului syksy. . Perheeltä ja ystäviltä on tullut apua, tukea ja myötätuntoa. Siksi munasarjanikin vielä poistettiin viime talvena. Syyskuun alussa palasin töihin hoitajaksi Oulun kaupungin kotisairaanhoitoon. ON KÄSITTÄMÄTÖNTÄ, kuinka paljon ihmiset välittävät, kun tilanne on vakava. Sytostaattihoidot olivat kohdallani niin hirveät, etten toivo pahimmalle vihamiehellenikään sellaisia. Pisteltiin ja kokeiltiin, ja se sattui aivan hirveästi Imujärjestelmä muuttui yläkropassa, eikä se vieläkään toimi normaalisti. Vieläkin itkettää kun puhun sairastumisesta. Sitä ehkä pelkään nyt, että joudun uudelleen samaan rumbaan. Kotiuduin pussit mukanani. Isompaa kasvainta piti pienentää, jotta se voitaisiin leikata. Minusta on muutenkin tullut sairauden jälkeen herkempi. LEIKKAUS OLI iso, kesti kuusi tuntia ja siinä poistettiin myös kainaloista imusolmukkeet, koska niissäkin oli syöpäkasvaimia. Ei ollut tulehduksia tai sairauksia, vaikka meillä kolme koululaista kiikutti koko ajan pöpöjä kotiin. Ihan kummallisetkin asiat itkettävät. 22 24.8.2018 Syövän selättänyt M inulla oli kasvain rinnassa. Toisesta rinnasta kasvain oli hävinnyt, mutta toisessa oli yhä kolmen sentin kasvain. Minulla oli kuitenkin hyvä tuuri siinä, että veriarvoni pysyivät hyvinä ja sy to staatit pystyttiin antamaan ajallaan. Emme keskustelleet kuolemasta ollenkaan. Sairaus on ollut yksi osa elämääni. Korostin, että lääkäri sanoi minun paranevan. Alkoi sytostaattihoitojen jakso, kahdeksan hoitoa kolmen viikon välein. Oli oleellinen osa paranemisprosessiani, että kykenin olemaan mukana työelämässä. TUOLLOIN 10-, 12ja 14-vuotiaille pojilleni kerroin sairaudestani avoimesti alusta lähtien. Lääkäri ehdotti, että toinen rinta poistetaan. Sen seurauksena olen oppinut kuuntelemaan itseäni enemmän ja ymmärtänyt, että elämästä ja ihan pienistäkin asioista pitää nauttia. Pahimpina viikkoinani he olivat isänsä luona. Syöpä otti vuoden oululaisen kuntapoliitikon Mervi Siljanderin elämästä. Hormoniperäisen syövän uusiminen on kuitenkin iso riski. Ehkä siksi, että minulla oli pitkään paksut, pitkät hiukset. Mervi Siljander parani. Kun sytostaattihoidot olivat puolessa välissä, nuorimmaiseni sanoi minulle, että kyllä sinä äiti pärjäät, kun sinulla on meidät. ENNUSTE ON hyvä, koska kaikki syöpäkasvaimet saatiin pois. Isompi juttu oli hiusten lähtö sytostaattien vuoksi. Rintojen kohdalta ja kainaloista roikkui neljä letkua, joilla kerättiin leikkausalueelle kertyvää nestettä pusseihin. Ei pystynyt tekemään juuri mitään eikä syömään. Pojat olivat reippaita, oppivat huolehtimaan koirien ulkoiluttamiset. Koska oli olemassa riski, että syöpä uusii jäljelle jäävään rintaan, pyysin, että molemmat rinnat poistetaan. SYTOSTAATTIHOIDON JÄLKEEN meni aina viikko tosi huonovointisena sängyn pohjalla. Kesän aikana kävin punkteerattavana, jotta nestettä saatiin pois. Toisesta rinnasta löytyi pienempi kasvain, jota en itse ollut huomannut. Toisaalta toitotin itselleni, että paranen. Se oli helppo homma, makasin vain laitteessa 30 minuuttia kerralla. Ei ollut kuolemanpelkoa, kun sellaista ei edes kerennyt prosessin aikana ajattelemaan. Viime vuoden elokuussa alkoi sädehoito
LEHTIKUVA/ARIS MESSINIS Kreikan pääministeri Alexis Tsipras tapaamassa kannattajiaan tiistaina Ithakalla. Kreikka oli poliittisista syistä hyväksytty euroon heti perustamisvaiheessa, vaikka EU-päättäjillä oli aavistus sen todellisesta tilasta. Se lisäsi sotia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, koska paikalliset hallitsijat myivät sotavankeja orjakauppiaille. Selvästi sen edellä on keskustaoikeiston pääpuolue Uusi demokratia (ND) 30–39 prosentin lukemilla. Hallituspuolueina vuorotelleet konservatiivinen Uusi demokratia ja sosiaalidemokraattinen Pasok olivat kasvattaneet lainarahalla talouskuplaa. Kreikan talous on nyt lievässä kasvussa, mutta lähtötaso on 25 prosenttia alhaisempi kuin ennen kriisiä. Venezuelan infl aatio on 3?% päivässä. Kaarle I antoi kauppaoikeudet neuvonantajalleen Lorenzo de Gorrevodille, joka myi ne edelleen. KENNETH LU/CC-BY-2.0 Loppu hätäohjelmalle KREIKAN ”PELASTUSOHJELMA” päättyi virallisesti maanantaina. Velat olisi voinut heti alussa järjestellä uudelleen ja luoda pohjaa tulevalle maksukyvylle elvytyksellä sekä rakenteellisiin ongelmiin kuten korruptioon ja veronkiertoon puuttumalla. Holtittomia lainoja antaneet pankit eivät joutuneet kärsimään luottotappioitaan. Se antoi vaaleissa toivon näkymän kreikkalaisille ja luultavasti uskoi itsekin, että velanhoidosta voidaan solmia järkevä kompromissi. Seuraavaan kesään mennessä tuli selväksi, ettei EU ole valmis mihinkään olennaisiin muutoksiin lainaohjelmissa. Pohjois-Afrikan arabimaat olivat jo kauan käyneet kauppaa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tuoduilla orjilla. Samalla on tehty toinenkin ihmiskoe: minkälaista on eurooppalainen solidaarisuus. On sanottu, että EU-päättäjät tekivät kreikkalaisilla suuren ihmiskokeen. LEHTIKUVA/MENELAOS MYRILLAS. Seuraavien 350 vuoden aikana Afrikasta vietiin vähintään 10,7 miljoonaa orjaa Amerikkaan. Hyötyjiä oli heti monessa portaassa. Vasta neljäs porras oli suorassa yhteydessä orjalaivojen kapteeneihin. ENSI TIISTAINA tulee kuluneeksi tasan 500 vuotta Atlantin ylittäneen orjakaupan lähtölaukauksesta. Siitä lähtien Alexis Tsiprasin hallitus on joutunut toteuttamaan samoja leikkausja yksityistämisohjelmia, joita se aikaisemmin arvosteli. 23 24.8.2018 Maailman laita TEKSTI ARTO HUOVINEN Totuus ei ole totuus. Kreikan kriisin hoito on samalla täyttänyt keskustaoikeiston ideologisia tavoitteita. Se on vain joutunut hieman välttelemään näkyvintä pröystäilyä. Syrizan taakka Tammikuussa 2015 lähtien on Kreikkaa johtanut vasemmistolainen Syriza-puolue. Työttömyys on kuitenkin yhä 20 prosentin luokkaa. Orjakaupan tuloilla on rakennettu moni ihailemamme kulttuurirakennus. Ympyrä sulkeutuu, jos toinen kriisin pääsyyllisistä, ND, korjaa ensi vuoden vaaleissa voiton sen jälkeen kun Syriza on tehnyt likaisen työn. Pelastuspaketeilla ei siis ensisijaisesti pelastettu Kreikkaa, vaan Kreikkaa lainoittaneet eurooppalaiset pankit. 3 % Antiikin Hera-jumalattaren patsas Ateenassa. Julkisia menoja ja sosiaaliturvaa on leikattu, julkista omaisuutta yksityistetty halpaan hintaan. Tämä oli kuitenkin pienimuotoista. Vaikka EU:ssa niin vannotaan markkinatalouden nimiin, tässä kohtaa markkinatalouden ei annettu toimia. Heikolta näyttää. EU-päättäjät kuitenkin noudattivat orjallisesti talousoppejaan ja halusivat samalla tehdä Kreikasta varoittavan esimerkin. Varmaan se on saanut niihin joitakin pehmennyksiä, mutta liikkumavara on ollut kapea. Tähän käytettiin eurooppalaisten veronmaksajien rahoja. Donald Trumpin asianajaja Rudy Giuliani, NBC 19.8. Vähintään 1,8 miljoonaa kuoli matkalla. Pankit kuiville Kaikista lainamiljardeista tavalliset kreikkalaiset ovat nähneet hyvin vähän. Hätälainojen ehtona oli sitoutuminen rajuihin budjettileikkauksiin ja yksityistämisiin. Kreikan eliitti, joka kuori kerman jo kuplavuosina, ei ole kärsinyt vyönkiristysohjelmista. Syriza voi siis joutua maksamaan kovan hinnan vastuunkannostaan. Brittilehti The Independentin mukaan aivan viime vuosien tutkimus on tuonut paljon uutta tietoa varhaisista orjalaivoista. Suurin osa eurooppalaisista näyttää uskoneen, että kriisin syynä oli tavallisten kreikkalaisten tuhlaavaisuus, ja siksi on vain oikein kurittaa zorbasta tanssivia kreikkalaisia. Kriisi alkoi vuonna 2009, kun paljastui Kreikan vääristelleen talouslukujaan. 28.8.1518 (silloisen juliaanisen kalenterin mukaan 18.8.) Espanjan kuningas Kaarle I antoi käskykirjeen orjien viemisestä suoraan Afrikasta Amerikkaan. Vuosien 2010, 2012 ja 2015 paketeilla EU, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto lainasivat Kreikalle yhteensä 289 miljardia euroa (yli viisi kertaa Suomen valtion vuosibudjetin verran). Pankkien kaatuminen olisi ollut erityisesti Saksan ja Ranskan hallituksille kova poliittinen isku. Ne ovat käyneet vain kääntymässä Kreikan valtion tileillä ja menneet sitten Kreikkaa kuplavuosina lainoittaneille pankeille. Ensimmäiset käskykirjan mukaiset kuljetukset tehtiin 1519, 1520 sekä toukokuussa 1521 ja lokakuussa 1521. Viime kuukausina Syrizan kannatus on ollut 20–27 prosenttia. Orjakaupan seuraukset vaikuttavat yhä tämän päivän rasismissa ja köyhyydessä. Leikkausten seurauksena bruttokansantuote romahti, työttömyys kasvoi valtavaksi, kreikkalaisten elämästä tuli selviytymistaistelua ja nuoret alkoivat lähteä maasta. Kaarle I:n käskykirje aloitti kuitenkin kaupan, joka sai valtavat mittasuhteet. Samalla vuosikymmenellä oli jo viety orjia Espanjaan ja Portugaliin, josta heidät oli laivattu Karibialle. Suora reitti Atlantin yli lisäsi orjien kysyntää huimasti. Budjetti on kolmatta vuotta ylijäämäinen,jos velanhoitokuluja ei oteta huomioon. Väärin pelastettu Yhä useampi taloustieteilijä on arvioinut, että Kreikan olisi voinut pelastaa toisellakin tavalla. KIUSALLINEN VUOSIPÄIVÄ Pienoismalli 1700-luvun orjalaivasta Washingtonin Smithsonian-instituutissa. LEHTIKUVA/ARIS MESSINIS han aikana leikattu muutaman vuoden aikana sosiaaliturvaa, terveydenhoitoa ja julkisia palveluja samalla tavalla vereslihalle. Ei missään kehittyneessä maassa ole rauEU lainasi Kreikalle, mutta kovilla ehdoilla
– Silloin on taas paljon kivaa tekemistä, hän sanoo. Innostusta ja innostavaa tunnelmaa – Sitä ajattelee, että tämmöisestä . Vaalipäivänä on kuitenkin tullut tyrmistys, että kuinka tämä saattoi mennä näin. – Kaikki muut ovat plussaa. – Jos siinä onnistumme, meillä on kaikki mahdollisuudet vaalivoittoon. Silti hänkin myöntää, että vasemmistoristeilyllä on innostunut ja innostava tunnelma. Viereisestä pöydästä helsinkiläinen eläkeläinen ja entinen yrittäjä Pentti Leppänen toteaa, että mediakaan ei saa Anderssonista aikaan kuin positiivisia juttuja. iliksestä ei voi seurata kuin vaalivoitto, sanoo hausjärveläinen Soile Roivas-Korhonen. Roivas-Korhonen on kunnanvaltuutettuna kolmatta kautta ja kunnanhallituksen jäsen Hausjärvellä Etelä-Hämeessä. Hyvin on sujunut. Roivas-Korhonen risteili helsinkiläisen Marlene Rönnbergin ja hyvinkääläisen Mirja Mikkosen kanssa viime viikonlopun risteilyllä, joka keräsi vasemmistoväkeä ympäri Suomen. – Olen pettynyt kaikkeen. – Lisäksi risteily on ajoitettu hyvin suhteessa ensi kevään eduskuntavaaleihin, hän sanoo. Vasemmistoristeilyllä kaikki on hyvin: 1 500 innostunutta vasemmistolaista, asiaa ja hauskan pitoa, ihana nuori puheenjohtaja, valtava yhteishenki. HelsinVasemmistoliiton on pystyttävä puhuttelemaan myös vanhempia ikäluokkia. Työväenlauluja laulettaessa oli aivan mahtavaa. Hän viihtyy Li Anderssonin johtamassa vasemmistoliitossa. Mikkonen sanoo olevansa skeptinen, uskonsa politiikkaan jo vuosia sitten menettänyt. – Ennen ajattelin, että olen epäsopiva poliitikoksi, hiljainen ja juro ihminen, hän kertoo. Äänestäessä olen rustannut äänestyslappuun vähän mitä sattuu, hän toteaa. – On tullut itsevarmuutta. – Ehkä nyt on sallitumpaa ja helpompaa olla vasemmistolainen, kun puolue ei ole enää ukkopuolue. Eriarvoistumista vastaan Sampsa Rantanen kiittää sitä, että hänen vaalipiiristään riihimäkeläinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen lähtee ehdolle. Marlene Rönnberg toteaa, että sama tapahtui Palefacen keikalla. – Oltiin ihan, että me ollaan me. Semmoista tarvitaan, hän kuvailee. Neea Kilkki toteaa onnistumisen edellyttävän, että puolueväki saadaan isosti liikkeelle ja jalkautumaan. Hämeessä on jopa yllättävän paljon hyviä ehdokkaita tulossa. Tällainenkin ihminen pärjää. Hän toteaa, että maalaispaikkakunnalla keskustalla on valta. Siitä paatoksesta tuli lapsuuden pinskuleirien iltanuotiot mieleen, hän sanoo. – Jos haluaa ajaa meidän tavallisten ihmisten asiaa, pitää toimia itse, koska meillä ei ole paljon toimijoita. Hän arvioi, että eriarvoistuminen on tämän hetken polttavin vaaliteema. 24 24.8.2018 ” Nyt on helpompaa olla vasemmistolainen” H elsingin piirin puheenjohtaja Neea Kilkki toteaa risteilyn antavan sen kuvan, että vasemmistolaisia on paljon. – Odotan innolla, että nyt gallupeissa nähty kannatuksen nousu toteutuu. – Mutta ennenkin olen ajatellut näin. – Voidaan tsempata yhteishenkeä vaalityöhön. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.fi Soile Roivas-Korhonen, Pentti Leppänen, Marlene Rönnberg ja Mirja Mikkonen hakivat joukkovoimaa risteilyltä.. Hämeenlinnalainen Sampsa Rantanen odottaa vaalityön alkamista. Epäsopiva poliitikoksi. – Ehkä tästä aukenee minullekin jotain uutta
– Siksi vasemmistoliiton onkin pystyttävä puhuttelemaan myös vanhempia ikäluokkia. – Aina sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus, ja totta kai se tietyssä mielessä on totta, mutta ei vanhemmallakaan ihmisellä ole syytä olla taistelematta tulevaisuuden puolesta, hän toteaa. JARNO MELA. Tulonjakopolitiikan on muututtava. – Politiikka, jota tällä hallituskaudella on tehty, on vienyt leivänmurusetkin kaikkein pienituloisimpien ja syrjäytyneiden pöydistä. – Muualla tuntuu olevan se tilanne, että moni puurtaa tosi yksin. Olemme hakeneet ratkaisua kuntien välisestä yhteistyöstä. Tähän on kiinnitettävä huomiota myös ehdokasasettelussa. – Se pitää vain onnistua kertomaan oikein, jotta viesti menee perille, Kilkki komppaa. Vasemmistoliiton perjantaina julkistettu uusi logo näkyi risteilyllä. Meillä on jo suunnitteilla projekteja lähikuntien kanssa, Rantanen selostaa. – Niissä ei oikeastaan ole vasemmistoliiton toimintaa. – Pitää ylipäätään olla ehdokkaita, jotta voi olla kannatusta vaaleissa. Siellä jäsenmäärä kasvaa ja kuntavaaleissa nostettiin kannatusta. 25 24.8.2018 > gin piirin varapuheenjohtaja Eliel Kilpelä on samaa mieltä. Eliel Kilpelä muistuttaa, että ei esimerkiksi ikä ole este sille, etteikö voi olla tulevaisuuden uskoa. Miten sama henki saataisiin ulotettua paikkakunnille, joilla vanhat tekijät poistuvat eikä uusia ole näköpiirissä. Sitä lähdemme tekemään vaalityössä, hän sanoo. – Vaikea kysymys, Kilkki vastaa. Se kehitys on käännettävä. Se on avain vasemmistolaiseen yhteiskuntaan. Kilpelä painottaa sitä, että määrällisesti Suomessa ei kasva nuorten joukko, vaan vanhojen. Pienten kuntien puurtajat Yksi laivalla pidetyistä tilaisuuksista keskittyi siihen, mitä Helsingin piirissä on tehty oikein. Sampsa Rantanen toteaa, että Hämeessäkin on paljon kuntia, joissa vasemmistoliiton kannatus on prosentin parin luokkaa
– Missä äijät luuraavat. Mutta kuva on aika yksipuolinen. Ensi kevään eduskuntavaalit ovat jo mielessä myös Keski-Suomessa. Sitten hän toimi kunta-alan KTV:ssä ensin luottamushenkilönä ja myöhemmin johtotehtävissä. – Puolueidenkin pitää pyrkiä olemaan kiinni yhteiskunnan muutoksessa ja seuraamaan uusia trendejä politiikassa ja vaikuttamisessa. Vekurinmäellä on pitkät perinteet vasemmistoliitossa toimimisesta ja Ojajärvi toimii varavaltuutettuna ja lautakunnissa. – Etenkin keskusteltiin siitä, miten antifasistinen toiminta saataisiin valtavirtaiseksi, koska senhän pitäisi olla. – Sitä, miten puolueet ja kansalaisjärjestöt voivat tukea toistensa työtä. Myös Vasemmistonuorten paneeli innosti. Tunnistettava logo Sekä Leppä että Setälä ovat koulutukseltaan graa. a Leppä on toiminut viime vuodet Vasemmistonuorissa ja muissa vasemmistoliittoa lähellä olevissa järjestöissä enemmän kuin itse puolueessa. Hänestä tähän kannattaa panostaa juuri nyt. Vaalit mielessä Sosiaalialalla työskentelevät uuraislainen Kirsi Vekurinmäki ja äänekoskelainen Anniina Ojajärvi eivät tällä kertaa osallistuneet sosiaalija terveysuudistusta eli sotea koskeviin tilaisuuksiin. – Sillä on merkitystä, vaikka vasemmistolaisena aina toivoo, että asiat menisivät edellä ja pinta tulisi sen jälkeen, Leppä sanoo. Täällä näkee tuttuja vuosikymmenien ajalta, hän sanoo. – Sanoinkin Li Anderssonille, kun hän tulee eduskuntaryhmän kanssa pitämään kesäkokousta Lahteen, että tuo samalla sellaiset eväät, että saa lahtelaiset innostumaan vaalityöstä. Alan ammattilaisille se on aiempaa helpompi käyttää. Ojajärvi toteaa, että oma kanta on selvä, ja se noudattaa vasemmistoliiton linjaa. – Se lämmittää mieltä. Risteilylle he tulivat hakemaan joukkovoimaa. Jasu Setälä ja Sofi a Leppä pitävät vasemmistoliiton uudesta logosta. – Olemme kuulleet sote-keskustelua paljon eikä siitä tule selvyyttä. Sehän voi olla ristiriitainen työkalu, sekä hyvä mutta myös tuo trollit mukanaan. – Nyt kiinnosti tulla kuuntelemaan poliittista keskustelua ja tavata muita vasemmistoliittolaisia, hän sanoo. Lahdessa on tullut takapakkia vasemmistoliiton kannatuksessa. – Se voi olla pienestä kiinni, jos ei ole muuta kontaktia politiikkaan. Ilmastoverkoston perustavassa tapaamisessa hän kuuli innostavaa keskustelua. 26 24.8.2018 Oppia kansalaisjärjestöiltä So. – Ihmisiltä tuntuu hävinneen ymmärrys siitä, ketkä heidän asioitaan ajavat. Myös meitä vanhoja on paljon, mutta työikäisiä, 40–60-vuotiaita miehiä ei juurikaan näy. Ojajärvi toivoo, että mediassa näkyisi myös se, että vasemmistoliitto on suomalaisen työläisen ja vähäosaisen puolue. – Oikein odotamme risteilyjä. – Olemme tehneet vaalityötä niin Esko Helteelle kuin Aino-Kaisa Pekoselle, hyviä kansanedustajia kumpikin, mutta kyllä Lahdessa on paineita saada oma kansanedustaja. – Se on mukavan simppeli ja helposti tunnistettavissa. > Sampsa Rantanen, Eliel Kilpelä ja Neea Kilkki uskovat vaalivoittoon, jos puolueväki saadaan isosti liikkeelle vaalityöhön. – Nyt vasemmistoliiton osalta painottuu maahanmuutto ja tietysti olemmekin maahanmuuttajaväestön puolella. – Pidän uudesta muotokielestä tosi paljon, Leppä sanoo. – Sen sijaan olimme laulamassa työväenlauluja, Vekurinmäki sanoo. Rautaporras oli 16 vuotta Lahdessa kaupunginvaltuustossa ja kymmenen vuotta kaupunginhallituksessa. – Suomessa on ollut hyvä julkinen terveydenhuolto. – On kiva nähdä vasemmistolaisia ihmisiä eri puolilta, Ojajärvi sanoo. Monella kuitenkin menee varmasti hetki tottua värimaailmaan, koska siinä on otettu iso harppaus uuteen suuntaan. – Nyt näyttää siltä, että rahat valuvat jatkossa yksityisille yrityksille. Ja mitä puolue voisi oppia kansalaisjärjestöiltä, hän tarkentaa. Jo SKDL:ssa toiminut lahtelainen Pekka Rautaporras on ollut vaimonsa Arjan kanssa mukana vasemmistoristeilyllä aina, kun niitä on järjestetty. Kun muistelen itseäni 18-vuotiaana, vihreiden materiaalit näyttivät puoleensavetävimmiltä. Hän muistuttaa siitä, että niille ihmisille, jotka eivät ole vahvasti politiikassa kiinni, voi olla ratkaisevaa, miltä esimerkiksi vaalijuliste näyttää: edustaako se jotain sellaista, mitä voisi vaikka äänestää. Kuinka tärkeä asia graa. Heitäkin tarvittaisiin. – Kevään vaaleissa pitäisi saada jollekin jo kunnon äänisaalis, jotta jatkossa voitaisiin edes kamppailla läpimenosta. sen ulkoasun toteuttajia. Li imee nuorta porukkaa ympärilleen, ja sana kiirii. – Paketti pitäisi valmistella uudelleen, hän arvioi. Vekurinmäki harmittelee poliittista ilmapiiriä. Viime kerralla menetettiin oma kansanedustaja. Missä äijät luuraavaat. – Vasemmistoliiton vahvana pohjana ovat ihmiset, jotka toimivat eri yhdistyksissä, joten luulisin, että puolueessa on tämänkaltaista osaamista. Toivoisi heiltä sen verran valistuneisuutta, että äänestäisivät niitä, jotka todella ovat heidän asiallaan perussuomalaisten, kokoomuksen tai keskustan sijaan. Anniina Ojajärvi ja Kirsi Vekurinmäki innostuivat työväenlauluista. Miksi se pitää romuttaa sen sijaan, että sitä kehitettäisiin. Miltä vasemmistoliiton uusi ilme näyttää. Myös Setälä on tyytyväinen uuteen logoon. – Värejäkään en tuomitse. nen ilme on puolueelle. Sen sijaan valinnanvapaus kapenisi entisestään. Ja kun olemme Keski-Suomesta, näemme, että syrjäkylillä hallituksen malli ei toteuta valinnanvapautta. Kaikki tarvittaisiin mukaan, jotta Lahdesta saataisiin taas joskus vasemmistoliittolainen kansanedustaja. – Tuohon ei ole lisättävää, Vekurinmäki sanoo. Rautaporrasta ilahduttaa erityisesti se, että risteilyväestä iso osa on nuoria. Leppä ja Setälä uskovat, että vasemmistoliitto on yksi niistä suomalaisista puolueista, joka voi selvitä tästä vaatimuksesta. Pekka ja Arja Rautaporras ovat olleet mukana kaikilla vasemmistoliiton risteilyillä.. Matkaseurana oleva Jasu Setälä kiittää keskustelussa sitä, että pohdittiin puolueen ja kansalaisjärjestöjen suhdetta. – Minulla ollut luottoa, että sen toiminnasta saa paljon irti, hän sanoo. Ja puhuttiin sosiaalisen median vaikutuksesta kaiken kampanjoinnin keskellä. Saman olen huomannut paikallistason toiminnassa, hän sanoo
Se tuottaa 80 prosenttia kaikesta rautamalmista Euroopan unionin alueella. Kaupungin sisääntuloväylän vieressä kaivosyhtiön työntekijöiden vanha puutaloalue on aidattu ja talot odottavat purkamista. Rakennusten purkaminen ja tuttujen paikkojen katoaminen on useimpien mielestä haikeaa ja surullista. ”Muutos käynnissä yhteisen tulevaisuuden puolesta”, todetaan purkualueen aitapressussa. 27 24.8.2018 KIIRUNA MUUTTAA KAIVOKSEN TIELTÄ POIS malmiesiintymistä. Muuten pirukaan ei olisi rakentanut kaupunkia tänne”, selittää Niklas Sirén, vasemmistopuoluetta edustava apulaiskunnanjohtaja. Peik Johansson peik@kaapeli.fi PEIK JOHANSSON. Vanhan keskustan purku on tiedossa aikaisintaan 10–15 vuoden kuluttua, kun palvelut ja uudet asuintalot ovat valmiina kaupungin uudessa keskustassa. Suunnittelijat ja insinöörit ovat pääasiassa Ruotsista, mutta rakentajia ja elementtien toimittajia on tullut myös Suomesta. Yhtiö työllistää yli 4 000 ihmistä. Kaivosmiehet menivät töihin raitiovaunulla. Kiiruna on olemassa kaivoksen vuoksi. LKAB:n Kiirunan kaivos on maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos. Vuonna 2004 Kiirunan kunta julkaisi lehdistötiedotteen, jossa kerrottiin, että vajaan parinkymmenen tuhannen asukkaan kaupunki siirretään toiseen paikkaan. Tarkoituksena on houkutella kaupunkiin töihin nuoria insinöörejä ja muita ammattilaisia. Taustalla kaivosyhtiö LKAB:n Kiirunavaaran rautamalmikaivos. Hotellin aamiaiselle jonottaa viikonloppuaamuna kymmeniä keikkatyöntekijöitä eri yhtiöiden logoilla varustetuissa vaatteissa. Kritiikkiä herättää uuden keskustan sijainti kuivatetulla suolla kaupungin kaatopaikan kupeessa. K iirunassa Ruotsin Lapin pohjoiskolkassa koko kaupunkia ollaan siirtämässä laajenevan rautamalmikaivoksen tieltä kolme kilometriä itään. Myös asukkaat ovat hyväksyneet tosiasiat. Mutta jos ei kaivosta ole, ei ole myöskään työpaikkoja, ja silloin olisi joka tapauksessa edessä muutto toiselle paikkakunnalle. Uusien asuntojen hinnat ja vuokrat tulevat olemaan kalliita kaupungin nykyisille asukkaille. Oli julkisia pyykkitupia, yhteisruokaloita ja lasten leikkialueita. – Tällä kertaa suunnitteluprosessi etenee lähinnä ulkopuolisten intressien mukaan, arvelee ravintolailtaa viettävä kaivosmies ja paikallisen protestiliikkeen Raatajakampanjan aktiivi. Uuden keskustan arkkitehtikilpailun voittanut . ”Elämme kaivoksen kanssa symbioosissa. K iirunan niin sanottu muutosprosessi on tuonut kaupunkiin varsinaisen rakennussuunnittelubuumin. K un Kiiruna syntyi 1900-luvun alussa, kaupungista kaavailtiin eräänlaista työläisten unelmayhteiskuntaa. Kaivosyhtiö LKAB ja kuntapäättäjät puhuvat ylevästi kaupungin muutosprosessista, vaikka käytännössä tarkoituksena on purkaa suurin osa kaupungin nykyisestä keskustasta ja rakentaa uusi kaupunkikeskus kauemmas kaivoksesta. Palvelujen tarjoamiseen halutaan yksityisiä investointeja etelästä. Kaupungin siirtäminen tuli kaivosyhtiöltä ilmoitusasiana. Kiirunan kaupunki kasvoi kaivosvuorten välissä sijaitsevan Haukivaaran rinteille, josta on komeat näkymät vaaroja ympäröivälle tunturikoivikolle ja kauempana siintäville tuntureille. Pintaa syvemmältä Muutos käynnissä yhteisen tulevaisuuden puolesta, todetaan purkualueen aitapressussa Kiirunassa. Rautamalmin kysyntä on jälleen korkealla, sillä lamavuosien jälkeen maailmalla tarvitaan terästä etenkin rakentamiseen. Kaupungin päättäjillä ei ollut juuri vaihtoehtoja. Asukkaiden mielipiteitä ei ole kysytty suunnittelutyössä. Malmin kuljetusta varten rakennettiin rautatie Luulajasta Kiirunaan ja edelleen Norjan rannikolle Narvikiin. Talvella lämpötila voi olla siellä kymmenen astetta alhaisempi kuin vaaran laella. Ruotsi on maailman kuudenneksi suurin rautamalmin viejä. rma on antanut haastatteluja maailman medioille ja julkaissut havainnekuvia uudesta energiaa säästävästä kestävän kehityksen kaupungista. Uuden keskustan alueelta ei ole näkymää ympäröiville tuntureille. Pahin kiista saatiin kuitenkin ratkaistua, kun kunnanhallitus sopi LKAB:n kanssa, että osa kaupungin vanhoista rakennuksista siirretään uuteen paikkaan sellaisenaan ja kaivosyhtiö lupasi kustantaa uuden keskustan ja palvelujen rakentamisen. LKAB suunnitteli myös kaivoksen laajentamista yhä syvemmälle kaupungin alapuolella olevaan kallioperään. R uotsin valtion rautakaivosyhtiö LKAB, eli Luossavaaran ja Kiirunavaaran Osakeyhtiö, perustettiin vuonna 1890 louhimaan rautamalmia Ruotsin Lapin arvokkaista Jos ei kaivosta ole, ei ole myöskään työpaikkoja. LKAB:n liikevaihto on yli kaksi miljardia euroa. Ay-liike oli vahva, ja rakastettu kaivosjohtaja Hjalmar Lundbohm ymmärsi työntekijöiden tarpeita. Loppuvuodesta 2003 LKAB ilmoitti kunnanjohdolle, että kaivostoiminnan aiheuttamat halkeamat maan pinnalla uhkaavat kaivosta lähellä olevien rakennusten turvallisuutta. Purkutöitä ja uuden keskustan suunnittelua varten on palkattu tuhansia kaupunkisuunnittelukonsultteja, arkkitehtejä, maisemointisuunnittelijoita, biologeja, insinöörejä, rakennusmiehiä ja purku-urakoitsijoita. Jos malminlouhinnan haluttiin jatkuvan, kaupunki pitäisi yksinkertaisesti siirtää tieltä pois. Kiirunan rautamalmikaivos ja satakunta kilometriä etelään sijaitseva Malmivaaran kaivos tuottavat vuosittain satojen miljoonien eurojen edestä voittoa ja verotuloja Ruotsin valtiolle
Ele Alenius Helsinki ” Poistuin lähetystöstä ja analysoin mielessäni mahdollisia seurauksia.” Ele Alenius JARMO LINTUNEN AUTOJA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.. Tämä merkitsee sitten sitä, että meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin Teitä vastaan”. Siinä vaiheessa hiljaisuus oli kaikkien etu. Viestin sisältö oli, että Neuvostoliiton hallitus ehdottaa minulle, että järjestäisin suuren kokouksen, jossa pitäisin tärkeän puheen. www.facebook.com/Paperiliitto Hyvinvointia, tukea ja turvaa jäsenistölle www.pardia.fi etunimi.sukunimi@pardia.fi pam.. @pamliitto Vaihde 020 774 001 Työsuhdeneuvonta 020 690 447 Jäsenpalvelut 020 690 446 Työympäristö 020 690 449 Työttömyyskassa 020 690 455 teollisuusliitto.?. Minusta oli toimittu väärin miehittämällä itsenäinen maa, mutta myös historiallisen typerästi, kun ei annettu maailmalle mahdollisuutta nähdä, miten ihmiskasvoinen sosialismi voi toimia vai voiko toimia ollenkaan. Sillä taas saattaisi olla monenlaisia seurauksia. Pääministeri Koivisto oli aamupäivällä kutsunut hallituksen erikoiskokoukseen, jossa oli päätetty, että Suomen hallitus valittaa tilannetta, mutta suhtautuu siihen varovaisesti, koska ei ollut vielä tietoa siitä, mitä seurauksia sillä on. Tulin siihen johtopäätökseen, että parasta olisi, ettei meidän keskustelumme pääsisi julkisuuteen. Siinä minun pitäisi ilmoittaa, että minä sittenkin hyväksyn Neuvostoliiton toiminnan Tšekkoslovakiassa. Onneksi asia ei tullut silloin julkisuuteen. Neuvostoliitolle se olisi tietenkin ollut suuri periaatteellinen haaste, jonka se halusi välttää. Siihen päättyi keskustelumme. Tilanne oli erittäin arkaluonteinen, sillä aioin pitää kiinni mielipiteestäni mutta samalla yrittää välttää mitenkään loukkaamasta Neuvostoliiton hallitusta. Olin hämmästynyt ja samalla kiusaantunut ehdotuksesta. Minä olin pitänyt päätöstä siinä vaiheessa järkevänä. Kuitenkin omalta kohdaltani olin katsonut, että se ei sido minua, koska olin juuri hiljattain vieraillut Tšekkoslovakiassa ja muutenkin sosialistina usein kirjoittanut sen vaiheista Vajaat kaksi kuukautta myöhemmin lokakuussa Neuvostoliiton suurlähettiläs Kovalev kutsui minut lähetystöön ja ilmoitti, että hänellä on Neuvostoliiton hallituksen viesti minulle. Julkiseen esiintymiseeni liittyi se ongelma, että olin silloin maamme hallituksen jäsen. Heti saman päivän iltauutisissa esitin julkisen tuomion miehitystä vastaan. Näin suurlähettilään ilmeistä, että vastaukseni oli hänelle jotenkin yllättävä. päivänä 1968 Neuvostoliiton ja Varsovanliiton maiden tekemä Tšekkoslovakian miehitys kuohutti laajalti koko maailmaa. Se, että minä olen sanonut ei Neuvostoliiton hallitukselle sen toiveita koskien, olisi sille eräänlainen nolaus ja pakottaisi sen kieltämään koko asian. PL 326 00531 Helsinki p.010 298 7700 www.paperiliitto.. Hän oli pienen hetken hiljaa ja sanoi sitten minulle: ”Me valitamme sitä, että Te vastasitte näin. Tein sen sekä SKDL:n puheenjohtajana sen liittohallituksen kannatuksen mukaisesti että omissa nimissäni. 28 24.8.2018 Keskustelua Eräs Tšekkoslovakian miehityksen jälkinäytös ELOKUUN 21. Tärkeintä oli kuitenkin tuoda heti selvästi esiin, että en suostu pitämään tällaista puhetta, sillä se olisi vastoin periaatteitani. Poistuin lähetystöstä ja analysoin mielessäni mahdollisia seurauksia
Kaikki soterahoitus kunnille on myös korvamerkittävä. Niihin uponneet varat olisi ollut mahdollista ja perusteltua ohjata koulutukseen, tutkimukseen ja perusturvaan – ainakin mikäli hallituksen tavoitteena todellakin olisi osaamiseen panostaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Puun energiakäyttö on kyseenalaistettu, mutta hiilellä ei ole tätä vaaraa. Nykyistä valtionosuusjärjestelmää kehittämällä on mahdollista turvata myös rahoitus. Sipilä on käyttänyt lähes kaksi miljardia euroa hyvätuloisia suosiviin veronkevennyksiin sekä uusiin ympäristölle haitallisiin tukiin. Lyhytikäisiä ovat myös uudet rakennettavat voimalat. Maakunnan kokoisissa kun” PARAShankkeesta voisi ottaa esimerkkiä uuteen järjestelmään.” tayhtymissä saadaan palvelujen järjestämisen osalta leveät hartiat. 29 24.8.2018 HALLITUKSELLA EI OLE SELKÄRANKAA M itä lähemmäksi eduskuntavaalit tulevat, sitä huonommaksi hallituspuolueiden poliittinen muisti käy. On korkea aika tehdä äkkikäännös ja palata tuulivoimapolulta. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Kun taloudessa menee hyvin, leikkaa hallitus edelleen koulutuksesta ja pienituloisilta. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Oleellista maakunnan kokoisten sote-kuntayhtymien kohdalla on se, että jokaisella kunnalla on oltava edustus korkeimmassa päätöksentekoelimessä eli valtuustossa. Joissakin tapauksissa kunnalle voidaan maksaa korotettua valtion osuutta sotepalvelujen turvaamiseksi. Juha Sipilä ilmoitti keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa, että hän on pääministerinä joutunut korjaamaan ”vihervasemmiston jälkiä” viimeiset vuodet. Niiden massiivisista rakenteista tulee runsaasti rautaromua – samalla saadaan siis vertaansa vailla oleva jäteongelma, vaikka kestokykymme on jo kovalla koetuksella entistenkin jäteongelmien kanssa. Keskustan ollessa pääministeripuolue ja kokoomuksen valtiovarainministeripuolue romahti bruttokansantuote nimittäin yli kahdeksan prosenttia. Verkkolehti on osoitteessa: www.kansanuutiset.fi . Kun taloudessa menee huonosti, leikkaa hallitus koulutuksesta ja pienituloisilta. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi . Yli 200 000 asukkaan kaupungeille voisi antaa oikeuden järjestää itse perusterveydenhuolto ja muu sosiaalihuolto. Sen sijaan, että Sipilä ja Orpo rehellisesti ja suoraselkäisesti puolustaisivat näitä arvovalintojaan esimerkiksi pienituloisille eläkeläisille, pitkäaikaistyöttömille, varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja opettajille, verhoilee hallitus omat leikkauspäätöksensä vaihtoehdottomuuden retoriikalla. Suunnanmuutokseen tarvitaan selvästi punavihreä hallitus. Meillä on useita tuulivoimayrittäjiä, mutta useimmilta ovat rahat loppuneet ja yritykset ovat siirtyneet ulkomaisten suuromistajien haltuun. Sellainen malli ei ole perustuslain vastainen erikoissairaanhoidossa. Tuella tuotettu tuulisähkö on halpaa. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Luulisin, että kaikki Pohjanlahden ranta-alueita koskevat rakennussuunnitelmat ovat lähtöisin näiltä suuromistajilta. Se on sotkenut sähkömarkkinat niin, että kalliimmalla tuotettu sähkö ei ole enää kilpailukykyistä. Kuntayhtymä on toimiva sote-malli NYKYISEN SOTE-MALLIN valmistelua ovat leimanneet kiire, voimakas elinkeinoelämän etujärjestöjen ohjaus, perustuslailliset ongelmat ja piittaamattomuus useiden asiantuntijoiden varoituksista. PARAS-hankkeessa 20 000 asukkaan yhteistoimintavelvoite ei ollut perustuslain vastainen malli, ja se tuskin kohtaisi suurempaa vastusta nytkään, mikäli numerosarjassa siirretään pilkkua suurten kaupunkien kohdalla. Lisää yhteystietoja sivulla 35. Lainsäädäntökin siihen on pääosin valmis. Ilmeisesti pääministeri ei huomannut, että edellistä hallitusta johti kokoomus. Tarvitaan tehokasta varavoimaa, eikä se näytä sisältyvän suunnitelmaan ehdottomana lisänä. Niiden tuotannolle on myönnetty tukea kolme miljardia euroa. Sote-uudistuksessa on haettava yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto. Siis samat puolueet, jotka tämän vaalikauden aikana ovat kohdistaneet valtaosan neljän miljardin leikkauksistaan juuri koulutukseen ja pienituloisten sosiaaliturvaan. Vasemmistoliitto osoitti jo viime syksyn vaihtoehtobudjetillaan, että tasa-arvoa lisääviä sekä koulutuksen merkitystä ymmärtäviä päätöksiä on mahdollista tehdä myös hallituksen asettamien budjettireunaehtojen sisällä. Sellaista ei löydy muualta, ja sen kansainvälinen raha on haistanut. Vanhaa ei kannata korjata, vaan huokeammaksi tulee rakentaa kokonaan uusi, joten vanhimmat ” voimalat puretaan lähiaikoina. Järjestelmä on myös epävarmalla pohjalla, sillä tuulivoima tarvitsee tuulta eikä sää ole aina yhtä tuulista kuten nyt. Kokoomus puhuu osaamisen ja koulutuksen merkityksestä, ja keskusta pitää eriarvoisuuden torjumista seuraavan vaalikauden tärkeimpänä tehtävänä. Tuulivoimalan käyttöikä on pisimmillään parikymmentä vuotta, ja meillä on vuosina 2001–2005 rakennettuja voimaloita, jotka eivät enää käynnisty. Maahan saadaan tällöin sähköpula, johon ei ole varauduttu. Suurten kaupunkien kohdalla PARAS-hankkeesta voisi ottaa esimerkkiä uuteen järjestelmään. Samat puolueet, jotka myönteisestä talouskehityksestä huolimatta ovat pitäneet sekä korkeakoulurahoituksen että pienituloisten sosiaaliturvan indeksijäädytykset voimassa. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi . Jos Sipilä nyt ottaa kunnian talouskasvusta itselleen, voisi hän samalla avata näkemystään siitä, mitä Vanhanen aikoinaan teki väärin. Sähköntuotanto jää liiaksi tuulisähkön varaan, ja kun tuulivoiman massiivinen tuki loppuu, hiipuu myös tuulivoiman sähköntuotanto. Tätä kuntayhtymälle kuuluvaa päätösvaltaa ei saa rajoittaa lainsäädännöllä. Lähivuosina metalliromu täyttää merenrannat ja metsäsaarekkeet. Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Maksajana se myös päättää, mitä palveluja yksityiset voivat tuottaa. Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer Li Andersson Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja. Uusiutuva lantaja peltoenergia eivät ole nousseet ehdokkaiksi, vaikka runsaat kotoiset energiavarat näyttävät jäävän käyttämättä. Energiastamme on kuusi prosenttia tuulivoimaa, ja tuulivoimaloita on 700. Pihalla pääministeri vaikuttaa olevan myös siitä, että Suomessa on ollut joko keskustalainen tai kokoomuslainen pääministeri yhtäjaksoisesti vuodesta 2003. Maailmanlaajuisessa vertailussa erikoissairaanhoitomme on laadultaan ja kustannuksiltaan kärkipäätä. Perusterveydenhuolto ja muu sosiaalihuolto on järjestettävä saman mallin mukaisesti. Huonosti vaikuttaa hallituspuolueiden muisti pelaavan myös sen osalta, mitä tällä vaalikaudella on tullut päätettyä. Tuulivoimalan rakenneosat tuodaan Suomeen Kiinasta, koska siellä valmistetut moduulit ovat laatutavaraa ja hinnaltaan huokeita. Järjestelmä voisi tällöin olla helpommin hallittavissa. Tähän viittaa myös lämpökeskusten siirtyminen puusta hiilelle. Se ei myöskään muutu laittomaksi, jos siihen lisätään mukaan perusterveydenhuolto ja muu sosiaalihuolto. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Jo nyt lainsäädäntömme mahdollistaa asiakkaille erittäin suuren valinnanvapauden, ja siinä on vielä parannusmahdollisuuksia esimerkiksi palvelusetelijärjestelmää kehittämällä. Kokoomus taas on ollut hallitusvastuussa koko minun elinikäni lukuun ottamatta Vanhasen ykköshallitusta. Hanke on erittäin kallis, eikä kansantalous kestä pitkään moista taloudenpitoa. Epävarmalle tuulelle ollaan ilmeisesti hakemassa jonkinlaista varavoimaa, mistä kertovat suunnitteilla olevat ydinreaktorihankkeet. Sellainen meillä on käytössä erikoissairaanhoidossa, jossa jokaisen kunnan on oltava mukana suuressa kuntayhtymässä. Erikoissairaanhoidon osalta suurtenkin kaupunkien on oltava mukana yhteisessä rintamassa, kuten ne ovat tälläkin hetkellä. Tällaiseen suunnanmuutokseen tarvitaan selvästi punavihreä hallitus, jonka tehtäväksi jää korjata Sipilän ja kumppaneiden jälkiä. Erkki Raudaskoski Rovaniemi. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Kuntayhtymämallissa julkinen sektori pitää ohjakset käsissään. Malli on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Vanhimmat 700 voimalaa tulevat purkuun lähivuosina. Voimaloiden yhteiskunnan tuki on meillä ainutlaatuisen korkea. Toimituksen puhelin: 09 759 601. li.andersson@eduskunta.fi Lähivuosina rakennetaan kallista tuulivoimaa SUOMI ON suuntautunut energiantuotannossaan tuulivoimaan, ja tulevien voimaloiden rakennusalueeksi on suunniteltu Pohjanlahden rannikkoa, Perämeren pohjukkaa myöten. Mihin meillä alkuun päässyt kehitys johtaa. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle
Minulle kirjan ytimeksi muodostuu muistutus siitä, että feminismi on ollut ja on kirjaimellisesti vallankumouksellinen aate. Molemmista tuli isona feministi. ”Ne ovat kuitenkin muutettavissa, niihin pystyy vaikuttamaan ja pitääkin.” Lukuihin on koottu myös hyviä ”suomennoksia” termeistä ja käsitteistä kuten intersektionaalisuus, rodullistaminen ja rakenteet. Kirjan ote on silti optimistinen, ja se kannustaa keskusteluun ja toimintaan. Yhdessä he purkavat myyttejä. Myyttien murtajat M aryan Abdulkarim ja Eveliina Talvitie tarttuivat feminismistä esitettyihin väitteisiin ja purkivat ne puhumalla palasiksi. 30 24.8.2018 ”KUKA NYT helppoa haluaa, kun voi saada haastavaa.” Tekstiä elävöittävät kirjallisuuslainat Edith Södergranista Minna Canthiin ja L.Onervasta Kaari Utrioon ja So. Hän on julkaissut aiemmin muun muassa teokset Miten helvetissä minusta tuli feministi (2016), Hieno vai huono – Nainen jolla on maine (2015) ja Keitäs tyttö kahvia – Naisia politiikan portailla (2013). ”KERRAN LUULIN kuulleeni feministiystäväni nauravan. KIRJA Kirjoittajat . Noin 10 myyttiä feminismistä -kirjan rakenne perustuu keskusteluun ja lukijat kutsutaan mukaan ”myyttikesteihin”. Historialliset ja konkreettiset esimerkit luovat asialle jämäkän perustan. Feministejä, silloinkin kun edustavat eri sukupolvia, sukupuolia ja suuntauksia, yhdistää Talvitien mukaan ennen kaikkea päämäärä: ”Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen maailma, jossa ei sorto juhli”. Kuuntelisin! MARYAN ABDULKARIM JA EVELIINA TALVITIE: Noin 10 myyttiä feminismistä. Erilaisista näkökulmistaan huolimatta kirjoittajat ovat kaikessa varsin samanmielisiä. Ensimmäisen aallon feministit joutuivat todella taistelemaan, jotta naiset saisivat sellaiset ihmisoikeudet, jotka miehillä vain sukupuolensa perusteella oli. Ehkä olisin kaivannut hieman enemmän särmää ja toisen ajatusten haastamista. Abdulkarim kuitenkin muistuttaa, että siinäkin sodassa vihollinen oli sama kuin tänään: sortavat rakenteet. Hän on ollut perustamassa Feminististä puoluetta. Sitä voi ilolla suositella myös nuoremmille lukijoille jonkinlaiseksi nykyfeminismin käsikirjaksi. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2018. Myytti miehiä vihaavasta liikkeestä on ansa, joka saa keskustelun pysymään miehissä. Radio-ohjelmaa tai podcastia odotellessa. Jokaisen luvun alussa esitellään antifeministinen väite, myytti. Ja valtarakenteiden purkaminen tai ylipäänsä niistä puhuminen herättää pelkoa, vastustusta ja pilkkaa. Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajana toiminut yhteiskunnallinen aktivisti, joka työskentelee median ja vaikuttamisen sekä taiteen ja kulttuurin parissa. Myös itse keskustelussa vilahtelee nimiä: tutkijoita, kirjoittajia, ajattelijoita, aktivisteja, esikuvia. Eveliina Talvitie on vapaa toimittaja ja kirjailija. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.fi “Feminismi on yksinkertaisimmillaan sitä, että vastustaa sortoa kaikissa sen muodoissa”, sanovat Noin 10 myyttiä feminismistä -teoksen kirjoittajat Maryan Abdulkarim ja Eveliina Talvitie. Osan toivoisi jo vanhentuneen, mutta yllättävän samanlaisista asioista vaikkapa Canth on aikalaisten kanssa keskustellut, kuin me tämän ajan feministit. Kahden erilaisen feministin ääni kuuluu, ja äänet täydentävät toisiaan. Vaikkapa tämä miesten vihaaminen. Maryan Abdulkarim on mm. Teos on vähän kuin kansien väliin kirjattu radion keskusteluohjelma. Oksaseen. Erehdyin.” Abdulkarimin ja Talvitien kirja on helppolukuinen ja tiukan asiasisältönsä ohella viihdyttävä. 177 sivua. Kirjoittajat ymmärtävät, mistä myytti kumpuaa. Lopputuloksena ei ole lytättyjä miehiä eikä savuavia raunioita tai rintaliivejä vaan selkeä ja hauska esitys siitä, mitä feminismi vuonna 2018 on, ja myös siitä, mitä se ei ole. Feministejä ei yhdistä viha vaan päämäärä: Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen maailma, jossa ei sorto juhli.. . . Se muistuttaa rakenteiden olevan ihmisten luomia ja ylläpitämiä. Sellainen kuten ”feministit vihaavat miehiä” , ”feminismi tappaa ilon elämästä” ja ”feminismi on turhaa koska Suomi on tasa-arvoinen maa”, ja sitten Abdulkarim ja Talvitie keskustellen palastelevat sen osiin. Kaksi suomalaista naista, kaksi erilaista elämää
Uhkaako se muuttua rikkaiden leikkikentäksi ja turistien kimaltavaksi huvipuistoksi. LISÄTIETOJA: www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com TYÖVÄENKIRJALLISUUDEN PÄIVÄ TAMPEREELLA 1.9. Areena 29 pv. klo 21.00, pe 31.8. Colville-Andersen ihastelee ja kehuu, eikä syyttä, sillä alueelle on luotu oivaltavasti toteutettu kokonaisuus, jonka vakuutetaan huokuvan syvää yhteisöllisyyden tunnetta. Entisen synnytyssairaalan alueelle toteutettu hanke paljastaa eloisan, sosiaaliselta ilmeeltään monikasvoisen yhteisön. ARTO HUOVINEN . Erityisen huomionarvoista jaksossa ovat antiikin Kreikkaa ja Roomaa käsittelevät osuudet ja niissä muutamien yksittäisten veistosten (esim. Piirre on innoittanut nykytaidetta etsimään uutta tapaa tehdä monumentaalisia ihmishahmoja. Kulttuuri on jatkumoa, eri puolilta saatuja virikkeitä ja muutosten virtaa. Valta, veistos ja sel. Vaikuttava esimerkki on Antony Gormleyn veistos Pohjoinen enkeli (Angel of the North, 1998): monumentti edustaa kansaa ja kunnioittaa Koillis-Englannin teollista perintöä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Jakson alkuperäinen nimi ”How Do We Look?” on saanut yksiulotteisen suomennoksen Ihmisen kuva. Sitä alettiin yleisesti pitää ensin historian hienoimpana veistoksena ja pikku hiljaa koko korkeakulttuurin symbolina. Alue tarjoaa yösijan 600 asunnottomalle. TV Pariisi ihmisten ehdoilla Harri-Ilmari Moilanen KANADALAIS-TANSKALAISEN arkkitehdin Mikael Colville-Andersenin toinen matkakohde dokumenttisarjassa Ihmisen kaupunki (The Life-Sized City, 2017) on kaupungeista tarunhohtoisin, Pariisi. Juha-Pekka Kilpiö Tuli & Savu -lehden vuosi 1968 -teemanumeron (nro 93) pääkirjoituksessa LAUANTAINA 1. klo 14.00. Colville-Andersen matkaseuranaan kaksi lastaan ehtii tehdä monipuolisen kierroksen. e Harri-Ilmari Moilanen BBC-TUOTANNON Kulttuurien juurilla (Civilizations, 2018) toisen jakson puolivälissä ryhdytään tarkemmin erittelemään kehityskulkua, jonka puitteissa veistoksen sanotaan selkeimmin kuvastaneen käsitystä siitä, mitä kulttuuri ylipäänsä on. syyskuuta klo 11–18 vietetään jälleen vuosittaista Työväenkirjallisuuden päivää Tampereen Työväenmuseo Werstaalla (Väinö Linnan aukio 8). Uutta nähtävää riittää varmasti myös Pariisia jo jossain määrin tunteville. Vuosituhannet kysymyksen ympärillä taittuvat vikkelään. Tällaisiin pariisilaisiin ohjelma myös tutustuttaa. Näin voi löytyä yhteys vaikkapa antiikin veistoksista kännykkäkameralla otettuihin sel. Aiheen puitteissa päädytään jälleen valtateemaan ja annetaan samalla esimerkkejä keskiössä aikansa suurvallat Ranska ja Englanti – käy selväksi, miten mahtiasema tehtiin näyttävällä tavalla näkyväksi. TIEDEDOKUMENTTI: IHMISEN KAUPUNKI, OSA 2/6: PARIISI Teema Fem ma 27.8. Lepäävä nyrkkeilijä, noin 325 eaa., Menophantosin Afrodite, noin 75 eaa.) tarinat. Areena 2 kk 29 pv. Colville-Andersen pitää uhkaa todellisena, mutta sen toteutumisen hän uskoo olevan estettävissä kaupungin asukkaiden päättäväisin toimin. e-tuotoksiin. Yksi jakson keskeisistä teemoista on kysymys korkeimmasta vallasta. . Ohjelman mieleen jäävimpiä episodeja on vierailu ”Hyvät naapurit” -yhteisössä. klo 15.20. Tällä saralla liikkuma-alaa luonnehditaan hyvin kapeaksi, ja samalla esiin tuodaan isot tekijät kuten länsimainen imperialismi ja globalisaatio. Osansa kerrassaan nautittavalla Pariisi-kierroksella saavat myös liikenneruuhkat ja tarkkuutta vaativa pyöräily niiden keskellä, asuntojen huikeat neliöhinnat, terrori-iskujen varjo sekä esikaupunkikierros, jossa kohteena on Bobigny, tunnettu vuoden 2005 rajuista mellakoista. Tapahtuman tavoitteena on nostaa esille yhteiskunnallista kaunoja tietokirjallisuutta. Tältä pohjalta edetään kulttuurisessa mielessä pitkälle, kun päädytään puheeseen oman aikamme kauneusihanteista varsinkin ulkonäön suhteen. Tänä vuonna teemana on Vapaus, vastuu, vallankumous. HISTORIA: KULTTUURIEN JUURILLA, OSA 2/6: IHMISEN KUVA Teema Fem ti 28.8. Pariisi on kaupungeista tarunhohtoisin. Piirre ilmenee myös uskonnollisella tasolla (= Rion Jeesus-patsas) ja on elävä nykypäivän poliittisessa kulttuurissa: Erdo?ania esittävät seinäjulisteet turkkilaisessa kaupunkikuvassa rinnastuvat oman aikansa faaraoiden kuten Leninin tai Stalinin patsaisiin. 31 24.8.2018 Epäilemättä Pariisin kevään tapahtumia on jälkikäteen romantisoitu suhteettomasti, mutta yhtä hyvin niistä voi ottaa omaksi sen, että aito muutos on mahdollinen. On ravintola, panimo, kauppoja, modernien pienyritysten tiloja sekä turistille Pariisin edullisin majoitusvaihtoehto: tervemenoa telttaan kympillä yöksi – aamulla voi saada lämpimän suihkun, jos käy tuuri. Saksalainen Johann Joachim Winckelmann nosti 1700-luvun puolivälissä kuuluisuuteen Belvederen Apollon (noin 300 eaa.). Vieraita tapahtumalla on aina presidentti Tarja Halosesta runoilija Susinukke Kosolaan. Siihen mahtuu tuhti informatiivinen lataus suurkaupungin sykettä turistioppaiden ja pakollisia nähtävyyksiä koluavien sightseeingkierrosten ulkopuolelta. David Olusoga (vas.), Mary Beard ja Simon Schama johdattelevat kulttuurien juurille. Se vain tarkoittaa, ettei auta ryhtyä toistamaan toukokuuta vaan tilaisuuksiin on tartuttava kerta kerralta uudelleen ja aina tilanteen mukaan. TV. Sen kuuluisimpia ilmentymiä ovat muinaisen Egyptin jättimäiset faaraoiden patsaat
Edellisenä vuonna Italian parlamenttiin liberaalin radikaalipuolueen edustajana valitun Stallerin viisivuotinen kansanedustajan ura jäi sekä pro. KIRJAN KASVOT – sata vuotta suomalaisia kirjankansia Ville Hänninen on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana tiistaina 28.8. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. TV Cicciolina populismin lähettinä Harri-Ilmari Moilanen UUSINTANA VIIME syksyltä nähtävä dokumentti La Cicciolina, Godmother of Scandal (2016) tuo näytille 1980-luvun italialaisen kohupersoonan. Vapaa pääsy. Hän viittaa sodomiaan ja ulosteiden estetiikkaan ja kokee ne järkyttävinä. KOOMIKKOJEN KUNINGAS Teema Fem pe 24.8. klo 18.00–19.30. . Hän tuli meillä tunnetuksi lähinnä nänniensä vilauttelijana, mistä Suomen eduskunta sai osansa syksyllä 1988. Koomikkojen kuningas on pirullisen hauska musta komedia. Haastattelijana Elina Saksala. alkaen romuttaa kansallismyyttejä ja valtarakenteita. Paalutori 3, Vantaa. Taatusti monia ajatuksia politiikasta, taiteesta, egotrippailusta, seksuaalisuudesta ja naiseudesta herättävän dokumentin kuvaja . Väinölänkatu 5, Helsinki. TIEDOT TAPAHTUMAPALSTALLE viimeistään tiistaihin klo 14:ään mennessä: Kansan Uutiset/ Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Kookkain tapahtuman yli 20 tanssilattiasta on Suomen Suurin Tanssilattia. Rupert uskoo asiaansa, hän näkee itsensä tähtenä jo ennen ensimmäistäkään näyttöä eikä muutenkaan pelaa sovinnaisten sääntöjen mukaan. Nokipannukahvit, makka ranpaistoa, arpajaiset, kirpputori. kansanuutiset.fi/uutiskirje Kansan Uutisten kotimaiset SUKAT 5 € Tilaa: http://kauppa.kansanuutiset.fi / kirjamyynti@kansanuutiset.fi 09 759 601 Tilaa nyt edullisesti! koot: 36-39 40-43 44-47 Verkkokauppa + postikulut 2,50 €. VAASAN TAIDEHALLIN syyskauden avaa näyttely Chimera, jossa taiteilijakollektiivi HonkasaloNiemi-Virtanen herättää taiteen keinoin henkiin Isonkyrön Leväluhdan muinaishenkilön. Femen-aktivisti Elville Duvelle-Charlesin mukaan tämän valintaa parlamenttiin ei voida pitää erityisenä naisten oikeuksien voittona. lmin tavoin 1980-luvun amerikkalaisen elokuvan kärkeen. Se on terävä ja Scorseselle tyypillinen kiivassykkeinen satiiri amerikkalaisesta julkisuusmyllystä, siihen liittyvästä kuuluisuuden janosta ja kirouksesta sekä vinoutuneista ihmissuhteista. Areena 2 kk 29 pv. TANSSI VIEKÖÖN -festivaali Helsingin Messukeskuksessa pe 24.8.klo 16–02 ja la 25.8.2018 klo 10–02. Elokuva tekee epäsuorasti kunniaa tärkeässä sivuroolissa olevalle 1950ja 1960-lukujen koomikkosuuruudelle Jerry Lewisille. Ti, ke, pe 11–18, to 13–20, la, su 11–16, ma suljettu. Tapahtuma on maksullinen. ililtaan että saavutuksiltaan vaatimattomaksi. klo 10–14 K-Market Herkkukeitaan pihassa. Oikealta nimeltään unkarilaissyntyinen Cicciolina on Ilona Staller. Mitä Suomi on halunnut jättää ulos virallisesta tarinastaan, ja miksi. Hänen esittämänsä viihdetähden epäkiitolliseen osaan kuuluu useampikin häiriintynyt fani, joista mieleen jäävimpiä on muuan Masha (Sandra Bernhard). asti Tilaa nyt edullisesti! Tilaa: kauppa.kansanuutiset.fi verkkokauppa@kansanuutiset.fi 09 759 601 20 € Päivä kuninkaana Harri-Ilmari Moilanen ROBERT DE Niron loistavan energisen roolisuorituksen ansiosta Martin Scorsesen ohjaaman Koomikkojen kuninkaan (The King of Comedy, 1983) päähenkilön kiihkomielisyys saa kiehtovan monisäikeisen luonteen. Vuonna 1983 hän oli perustamassa kovaan pornoon erikoistunutta Diva Futura -yhtiötä. klo 22.45. 32 24.8.2018 KORPILAHDEN VASEMMISTOLIITTO Kuntalaisen ääni -tapahtuma Korpilahdella la 25.8. Jerry Lewis (vas.) ja Robert De Niro Koomikkojen kuningas -elokuvassa. assa on oma profetiansa, mitä tulee aikamme viihdeja mediakulttuurin ”Me First” -virityksiin. SUOMI FINLAND 101 -näyttely Vantaan taidemuseo Artsissa 30.8. lmimateriaali on sananmukaisesti paljastavaa ja paljon kertovaa. Vapaa pääsy. Areena 7 pv. Alessandro Melazzinin käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti käy läpi Cicciolinan henkilöhistoriaa ja urakehitystä, jossa tärkeä vaihe oli aktiivinen esiintyminen valtiollisella tv-kanavalla. Koomikkojen kuningas on Scorsesen ja De Niron yhteistöistä merkittävimpiä, ja se kuuluu Kuin raivo härkä -. klo 21.00. Näyttely esittelee taiteilijoita, jotka repivät auki 101-vuotiaan Suomen. Illan kingiksi janoaa tuliaseiden luvatun maan kansalainen. Taidehistorioitsija Thomas Zaunschirmin mukaan Cicciolinan pornossa on aineksia, jotka sensuroitaisiin tänäänkin. Nuorehkosta miehestä löytyy niin hulluutta, tolloutta kuin ripaus nerouttakin. Perhe on pahin, muistuttaa illan kunkku ollessaan amerikkalaisen unelmansa huipulla. . TV Tilaa uutiskirje Kansan Uutisten uutiskirje ilmestyy joka perjantai. ti-su klo 11–17, ma suljettu. Le. Sähköposti: lukijoilta.muistio@ kansanuutiset.fi . Senaatinkatu 1 D (Vaasan kaupungintalo, sisäänkäynti Raastuvankadun puolelta). Näyttely on esillä 25.8.–21.10. Uusi palvelu on lukijoillemme ilmainen. LA CICCIOLINA, GODMOTHER OF SCANDAL TV2 ke 29.8. MUISTIO Tyköistuvat ja suorat mallit XS XXXL Verkkokauppa + postikulut 2,50 € T-paidat risteilyhintaan 31.8. Tyypin nimi on Rupert Pupkin, ja hän kävelee suoraan kadulta tv-studioon ja saman tien kansalliseen kuuluisuuteen
Tällä hetkellä Arsenal ei kuitenkaan ole niin vahva kuin mitä Veikkauksen pelijakauma antaa ymmärtää, joten hurjimmat voivat pohtia jopa ylipelatun suosikin ohittamista. Lapun varmin kotivoitto rätkäistään kohteeseen 5, jossa kautensa vahvasti avannut Liverpool saa vieraakseen Brightonin. Laji sopii myös monille eri tavoin vammaisille eikä iällä saati sukupuolella ole merkitystä. Laji on lähtenyt ruohonjuuritasolta leviämään niin vauhdilla, että myös kansalliset jalkapalloliitot ovat kiinnostuneet siitä. Vammojakin tulee entistä helpommin, ja kynnys lähteä lenkille tai pallokentälle kasvaa. Monet futiksen ystävät voivat silti tuntea itsensä väliinputoajiksi: tavallinen jalkapallo on liian rankkaa tai haastavaa, mutta vammaisille tai vajaakuntoisille suunnattujen pelien parissa tuntee sielläkin olevansa väärässä paikassa. Blackburn – Brentford 1 (2) 13. Liverpool – Brighton 1 6. Southampton – Leicester 2 (X) 4. Tähden kulta irtosi T54-luokassa kisaennätyksellä 24,74. Tämän lehden ilmestymispäivänä järjestetään Helsingissä Suomen ensimmäinen kävelyfutisturnaus, Kukunori Cup. Bournemouth – Everton 2 (X) 3. ”Näin nekin, jotka haluavat pelata, mutta joilla on rajoitteita liikkumisen suhteen, pääsevät nauttimaan tästä pelien kuninkaasta.” VIIKON VAKIORIVI palloillaan sumusaarilla. Brighton onnistui viime kierroksella yllättämään huonolla asenteella pelanneen Manchester Unitedin, mutta tällä kertaa vastus on liian kova. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 25.8. Itse päädyn ykköskakkoseen. Kävelyfutis voisi olla myös helposti lähestyttävä vaihtoehto työyhteisöjen säännölliseksi liikuntaharrastukseksi. MENESTYSTÄ EM-KISOISSA LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA. JARMO LINTUNEN SUOMALAISURHEILIJOIDEN SALDO parhaillaan käynnissä olevissa parayleisurheilun EM-kisoissa on jo muutaman kisapäivän jälkeen mainio. Isossa-Britanniassa herättiin 2010-luvun alussa siihen, että erityisesti ikääntyneet miehet syrjäytyvät ja passivoituvat sopivien harrastusten puutteessa. a ”viimeisenkin joukkueen” pudottua eurokentiltä. Monet liikuntaharrastuksetkin muuttuvat haastaviksi, jos polvet eivät kestä juoksemista eivätkä nilkat hyppäämistä. -sivuston haastattelussa. Tiistaina mitalitili karttui neljällä mitalilla joista kirkkaimpana Leo-Pekka Tähden (kuvassa) 200 metrin ratakelauksen kulta. Swansea – Bristol C 1 8. Myös pääpallot ovat kiellettyjä, samoin liukutaklaukset. Joukkueen koko voi olla periaatteessa mikä tahansa, samoin kentän. Suomessa kävelyfutista onkin harrastettu nimenomaan mielenterveysja päihdekuntoutujien piirissä: se tuo monelle mielekästä sisältöä elämään, on edullista eikä vaadi aikaisempaa urheilutaustaa. VAIKKA KÄVELYJALKAPALLO onkin kehitetty ensisijaisesti seniorikansalaisten tarpeisiin, siitä on hyvin monenlaisten ihmisryhmien liikuttajaksi. Huddersfi eld – Cardiff C 1 (X) 5. 64 sarakkeen vihjerivi 1. Huutelu on rahtusen moukkamaista, kun kuitenkin FC Hongan naiset pelaavat Mestarien liigan pudotuspelejä pitkälle syyskuuhun. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(2), 2(x), 2(x), 1(x), 1, 1, 1, 1(x), 1, 1, 2, 1(2), 1. Englannin jalkapalloliitto FA on alkanut työskennellä lajin parissa tavoitteenaan paitsi lajin suosion kasvu, myös esimerkiksi sääntöjen vakiinnuttaminen. Stoke – Hull 1 10. Eivätkä senioreille tarkoitetut istumajumpat sun muut välttämättä innosta, jos on tottunut liikkumaan pallon perässä. Aston Villa – Reading FC 1 11. Derby – Preston 1 (X) 9. VIIKON VÄITE: Lehtien otsikot ovat taas huutaneet katastro. Myös Suomessa Palloliitto on tarttunut toimeen ja edistää lajia yhteistyössä mielenterveyskuntoutujien kulttuuritoimintaa järjestävän Kukunori ry:n kanssa. Punapaidat vahvistuivat kesällä merkittävästi, ja joissain arvioissa Pool onkin nostettu ykkössuosikki Manchester Cityn kovimmaksi haastajaksi. KÄVELYFUTIS ON saanut Suomessa myös arvovaltaisia tukijoita, kun toimintaan ovat lähteneet mukaan muun muassa valmentajalegenda Antti Muurinen sekä Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki. Näistä tunnetuimpia lienee pyörätuolijalkapallo, jota pelataan jo useissa seuroissa täälläkin. Ykkönen. KÄVELYFUTIKSEN SÄÄNNÖT ovat joustavat, ja tärkein sääntö käykin ilmi jo lajin nimestä: juokseminen on kielletty, ja siitä tuomitaan rangaistus. ” Yhdenvertaisuuden näkökulmasta maailman suosituin laji, jalkapallo, kävelymuodossa pelattuna on tasa-arvoisempi kaikkien kannalta”, Arhinmäki totesi taannoin kävelyfutis.. Kävelyjalkapallo sopii hyvin monenlaisten ihmisryhmien liikuttajaksi. Jääkiekkovalmentaja Pasi Mustonen Iltalehdelle kommentoidessaan jääkiekossa tapahtuneiden rajujen taklauksien seurauksia. Norwich C – Leeds U 2 12. Viime aikoina paraurheilu on nostanut suosiotaan myös joukkuepelien puolella, ja Suomeenkin ovat rantautuneet erilaiset soveltavat urheilumuodot. Nyt yksi iso asia: Kyse ei ole aivotärähdyksestä, kyse on aivovammasta. Kukunori Cupissa pelataan kuuden hengen joukkueissa, ja ottelu kestää kuusitoista minuuttia. Kohteessa yksi asettuvat vastakkain kautensa kahdella tappiolla avanneet Arsenal ja West Ham. Sheffi eld W – Ipswich T 1 7. Ratkaisuksi kehitettiin kävelyjalkapallo, joka onkin levinnyt viime vuosina ympäri maailmaa. 33 24.8.2018 . klo 16.58. Kävelyfutis voisi olla juuri tällaisille ihmisille sopiva välimallin ratkaisu. Nottingham — Birmingham 1 Kuningaslaji sujuu kävellenkin Jalkapallokentille mahtuu monenlaisia pelaajia. Kävelyfutiksen perusidea sopiikin vasemmistolaiseen ajatteluun hyvin. Briteissä laji on jo saavuttanut laajaa suosiota, ja joidenkin arvioiden mukaan kävelyfutaajia olisi saarilla 35 000 yli tuhannessa eri seurassa. saakka. EM-kisat jatkuvat Berliinissä sunnuntaihin 26.8. Onneksi nykyään on olemassa vaihtoehtoja. Tiistaina mitaleille ylsivät myös hopeaa saavuttanut Toni Piispanen T51-luokan 100 metrin ratakelauksessa sekä pronssille rutistaneet Amanda Kotaja T54-luokan 200 metrin ratakelauksessa ja pituushyppääjä Ronja Oja T11-luokassa. 1 X 2 Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com KUN IKÄÄ TULEE , vauhti ainakin useimmilla meistä väistämättä hidastuu. Uuden valmentajan Unai Emeryn luotsaaman kotijoukkueen saldo on toki surullinen, mutta ovat vastustajatkin olleet kovia – tykkimiehiltä onkin lupa odottaa jatkossa parempaa tulosta, kunhan Emery saa pelikäsityksensä istutettua joukkueeseen. Arsenal – West Ham 1 (2) 2
Hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla vastaava luku oli 40 prosenttia. vuonna 1998 Kansan Uutiset kertoi maailmankuulun sosiologi Amitai Etzionin Suomen vierailusta. Kahden ideologisen päävaihtoehdon tilalle hän tarjosi Yhdysvalloissa 1970-luvulla syntynyttä kommunitarismia, yhteisöllisyyttä. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA JARMO LINTUNEN SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN Liitto SEL varoittaa hallituksen esittämän irtisanomissuojan heikentämisen lisäävän sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja vähentävän esimerkiksi perhevapaiden käyttämistä pienissä yrityksissä. Maippi Tapanainen liik h l elastaa luonnon Me haluamme pelastaa ihmiKansalaisaloitteet uhkaavat raueta KANSANEDUSTAJA Jari Myllykoski (vas.) teki jo viime vuonna lakialoitteen, joka muuttaisi tilannetta. Samalla he olivat arkielämässään luopuneet ylilyövästä oman edun tavoittelusta. JARNO MELA Pelastakaa lapset -järjestön kysely paljastaa aikuisten kyvyttömyyden puuttua kiusaamiseen. Kuvassa myös Kalevi Kivistö, Kalevi Suomela, Olli Alho ja Kari Uotila. Vauraampaa väkeä varten kehitetyt uusyksinkertaisuuden ohjelmat olivat hänen mukaansa saavuttaneet vastakaikua muun muassa ympäristöarvojen huomioon ottamisen vuoksi. PEKKA PAJUVIRTA Kansanedustaja Jari Myllykoski vaatii toimia kansalaisaloitteen käsittelyn turvaamiseksi. Kuntosen mukaan on selvää, että hallituksen esitys helpottaisi pienillä työpaikoilla syrjintää, esimerkiksi työntekijän sukupuolen, iän, sairauden, seksuaalisen suuntautumisen tai ammattiliiton jäsenyyden perusteella. Yhä useammat olivat omaksuneet vapaaehtoisen askeesin ja yksinkertaisen elämän ihanteet. Etzionin vierailun isännöintiin osallistunut Kari Uotila esitti kysymyksen hippiliikkeen ja vapaaehtoisen askeesin ja uusyksinkertaisuuden yhteydestä. – Hippiliike oli aikanaan äärimmäinen reaktio. Etzionin mukaan erilaisia yhteiskunnallisia ohjelmia ei pitäisi osoittaa vain köyhälle kansanosalle, vaan myös varakkaille. Häntä piikiteltiin asiasta usein, yksi kyselyyn vastaajista kertoi. Ajatuksellisesti tärkeintä kehityksessä kohti yhteisöllisyyttä oli hänen mukaansa se, että yhä useammat olivat omaksuneet vapaaehtoisen askeesin ja yksinkertaisen elämän ihanteet. Äitiyslakialoitteella parannettiin lapsen oikeusturvaa, kun lapsi on syntynyt naisparin perheeseen hedelmöityshoidoilla. Viime viikolla kansalaisaloitteet tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä ja mikromuovien kieltämisestä kosmetiikassa saivat kasaan vaaditut 50 000 allekirjoitusta. Samoin voi käydä myös kansalaisaloitteelle vakuutuslääkärien lausunnoista. – Ala-asteella luokkakaveriani kiusattiin, kun hän tykkäsi koulun leivästä, kun kotona ei ikinä saanut sellaista hyvää leipää. Etzioni varoitteli kuitenkin myös vasemmistoa, joka ei hänen mielestään ollut pystynyt esittämään riittäviä ideologisia perusteluja hyvinvointivaltion puolustamisessa käyttämilleen keinoille. Puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen mukaan SEL on valmis toimiin työpaikoilla irtisanomissuojasta tehdyn esityksen torppaamiseksi. Jos työnantaja ei suhtaudu näihin oikeuksiin myönteisesti, työntekijä voisi tulla irtisanotuksi, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Lähes 40 prosenttia arvioi, että kouluissa työskentelevät aikuiset eivät puutu tarpeeksi kiusaamiseen. kansanuutiset.fi /3947662 Aikuiset eivät puutu tarpeeksi vähävaraisten kiusaamiseen LÄHES 70 PROSENTTIA vähävaraisten perheiden nuorista on joutunut alakoulussa kiusaamisen uhriksi. 34 24.8.2018 . Tämä selviää Pelastakaa lapset -järjestön tuoreesta Lapsen ääni -kyselystä. – Olen yhdessä seitsemäntoista muun kansanedustajan kanssa jättänyt lakialoitteen, jolla nykyistä lakia korjattaisiin ja kansalaisaloitteet tehtäisiin riippumattomiksi vaalikausista. Etzioni enteili länsimaiden vasemmistolle kymmentä hyvää vuotta, koska maailman silmistä olivat hälvenemässä viimeisetkin harhakuvat kapitalismin ja uusliberalismin kommunismista saavuttamasta riemuvoitosta. . Ensin koetaan ääriilmiö, mutta ehkä pitkänkin ajan kuluttua ainakin osa ihanteista lopulta toteutuu paljon maltillisemmassa ja yleisen hyväksynnän saaneessa muodossa, Etzioni vastasi Uotilalle. . Sen kohdalla näyttää käyneen samoin kuin monissa muissa vastaavissa tapauksissa. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Kommunitarismilla kohti yksinkertaista elämää ”Vihreä liike haluaa pelastaa luonnon. . – Irtisanomissuojan heikentäminen olisi todellinen karhunpalvelus työelämän tasa-arvolle. – Johtavassakin asemassa olevat ihmiset käyvät jo töissä farkuissa ja ilman solmiota, hän kuvaili muutosta. – Valiokuntien ruuhkautuminen on ymmärrettävää, mutta tämä ei saisi johtaa kansalaisaloitteiden raukeamiseen. Tähän mennessä eduskunnassa on hyväksytty aloitteet tasa-arvoisen avioliittolain puolesta sekä äitiyslakialoite. Me haluamme pelastaa ihmisen”, sanoi Suomessa vieraillut sosiologi Amitai Etzioni (vas). kansanuutiset.fi /3947108 Irtisanomissuojan heikennys karhunpalvelus tasa-arvolle. Kyselyyn vastasi 1 706 lasta keväällä 2018. Tänä vuonna tehdyssä verkkokyselyssä selvitettiin 13–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksia köyhyydestä ja siihen liittyvästä kiusaamisesta erityisesti kouluympäristössä. Hän huomauttaa, että esimerkiksi jo jätetty kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi uhkaa jäädä käsittelemättä. Yhdysvalloissa kommunitaristiset ajatukset olivat Etzionin mukaan vähitellen lyömässä läpi. kansanuutiset.fi /3947648 Kovan työn takana olevat kansalaisaloitteet uhkaavat raueta vaalikauden lopussa. 20 VUOTTA SITTEN. Onhan kansalaisten tahtotila niiden taustalla kerran osoitettu, eikä sitä eduskunnan vaihdos muuksi muuta, Myllykoski sanoo. Yksinkertaisuuteen pyrkimisen esimerkiksi Etzioni nosti pukeutumisen, jossa ihmiset olivat alkaneet luopua vallan merkeistä ja symboleista. TIISTAINA ELOKUUN 25. Työntekijän kynnys vaatia samasta työstä samaa palkkaa tai ilmoittaa perhevapaalle jäämisestä kasvaisi. WWW.KANSANUUTISET.FI . Kyselyssä 69 prosenttia nuorista, jotka kokevat tulevansa vähävaraisesta perheestä, kertoi tulleensa kiusatuksi
S ärmä on saanut vihapostia keski-ikäisiltä miehiltä, jotka esiintyvät omalla naamallaan, nimellään ja jopa työpaikallaan. Perussuomalaisten jytkyn seurauksena, ja jo sitä ennen, pelottava vihapuhe paisui. Palvelualojen pätkätyöläinen, kansalaisaktivisti Mira-Veera Auer ihmettelee ay-liikkeen roolia. Näinhän keskustelu nyt kulkee. 12 kk 159 € 182 € 6 kk 81 € 97 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Samaan aikaan samat tyypit hyökkäävät vihapuheella uhaten naisia raiskauksella, väkivallalla ja muilla pelkoa nostattavilla teoilla. Toinen aktivisti näkee viestintänsä omaksi tilakseen, johon vihaviestit eivät kuulu. Keskusteluilmapiiri ei paranekaan, jos suuri hiljainen enemmistö jää sivuun, ja ääripäät taistelevat keskenään. Kyllä. Osa kannattaa vihaviestien näkyväksi tekemistä. Vihapuhe luo pelkoa ja pelon maantiedettä. Viimeinen sana VIHAPUHE – PATRIARKAATIN VASTAISKU Poliisi tutkii vihapuhetta. Vihapuheen ryöpsähtäminen valloilleen on vastaisku naisten oikeuksille. Seminaarissa muistutettiin: sanat ovat tekoja. Tulilinjalla ovat feministit, vihervasemmistolaiset, suvakit ja rajat kiinni -joukkojen vihollisiksi määrittelemät ja nimeämät naiset. Tämäkään ei ole uutta. Tähän vastataan viha puheella. 35 24.8.2018 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro (vuorotteluvapaalla) TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TOIMITUS avoinna ma–pe 9.00–16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi TILAUKSET JAKELUHÄIRIÖT OSOITTEENMUUTOKSET Ma–pe klo 9.00–16.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Ääripäät puhuvat toistensa ohi. Joku oli keksinyt lähettää viestit työpaikalle ja vaimolle. Mitä nämä vihaviestit tekevät yrityksen brändille, Särmä kysyy. Naisten jalkapalloseuroja on kuitenkin vasta neljä. Onko puututtu riittävästi rasismiin, jos rasistisia viestejä on johtajien Facebook-seinillä näkyvissä. Tutkija Tuija Saresman mukaan omaa tilaa ottavat naiset koetaan uhaksi patriarkaatille. Yhtä pahasti nekin satuttivat tunkeutuessaan yksityisyyden alueelle. Niiden määrä oli kuitenkin hallittavissa toisin kuin nyt, sillä harva näistä 1990-luvun hakaristimiehistä vaivautui kirjoittamaan kirjettä. Hän poistaa ne. ENSI VIIKOLLA: Jordaniassa pidetään yleisesti jalkapalloa yhä vain miehille suunnattuna lajina, mutta eri puolilla maata urheilukeskuksissa tytöt harjoittelevat jo nuoresta asti. Pelko siirtyy seuralaiseksi muuhunkin elämään: Jokainen vastaantulija näyttäytyy potentiaalisena vihollisena. J uristi, parikymmentä vuotta kansalaisaktivistiksi tunnustautunut Tarja Koivumäki, nosti seminaarissa esiin tolkun ihmisten roolin. Rasismilla elämöivät yrittävät työntää naiset suojelun kohteeksi. Oikeistopopulistit hyökkäävät milloin ketäkin vastaan. Koivumäki arvioi suurimman osan näistä ihmisistä olevan tietämättömiä siitä, mitä todella tapahtuu. Sirpa Puhakka Kirjoittaja on Kansan Uutisten päätoimittaja. Aidon keskustelun vesittyessä on helppo eristäytyä omiin kupliinsa. Keskitien kulkijoiden näkemyksiä ei voi tietää, jos he vaikenevat. Kesto Määräaikais. www.kansanuutiset.fi /tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma–pe 9.00–16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi /tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2018 I skeekö verkon vihapuhe erityisesti naisiin. Mitään yhtä lähestymistapaahan vihaviesteihin ei ole, mutta tarvetta on keinojen mietintään. Feministisen ajatushautomo Hatun johtajan Saara Särmän sanoin voi tiivistää naisiin kohdistuvan vastaiskun yhden puolen: tämä hallitus itsessään on vastaisku naisten oikeuksille. LEHTIKUVA/ONNI OJALA SEBASTIAN CASTELIER. Ennen sosiaalista mediaa posti kantoi hakaristija huoritteluviestit kotiin kirjekuoressa. (10?%). Keskustelukulttuurit ovat olleet aikaisemminkin eriytyneitä, mutta vastakkainasettelut korostuvat kiihkeätempoisessa somekulttuurissa. Vasemmistonaisten seminaarissa tutkijat ja aktivistit pohtivat ilmiön syitä viikko sitten. Muun muas sa presidentti Sauli Niinistön hehkuttama käsite kuvaa suurta, hiljaista keskitien kulkijajoukkoa. V erkon vihapuheen ohittamiseen annetut neuvot ovat moninaisia
Tu nn us 50 07 07 5 00 00 3 VA ST A U SL Ä H ET YS Timo Mäkelä Manu, Mara, Tarja ja mä Timo Mäkelä Lapsen kengissä Jesse Matilainen Suomen suurin kommunisti 20 € (22 €) Arktinen Banaani 2018 20 € (22 €) Suuri Kurpitsa 2017 15 € (20 €) Arktinen Banaani 2018 10 € (15 €) Arktinen Banaani 2006 10 € (15 €) Arktinen Banaani 2006 10 € (15 €) Arktinen Banaani 2011 PO ST IM A K SU M A K SE TT U *N im i *O so it e *P u h el in Sä h kä po st i *T ä h d el lä m er ki ty t ke n tä t ov a t p a ko lli si a K a n sa n U u ti st en ve rk ko ka u p a st a o st et u is ta ki rj o is ta m a ks et a a n a rv o n lis ä ve ro Su o m ee n . Jos tilaat useamman kappaleen samaa kirjaa, lisää määrä rastin jälkeen. Ti et oj an i ei sa a kä yt tä ä Ka n sa n U u ti st en m ar kk in oi n ti in . tilaukset@kansanuutiset.fi | 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi /tilaajapalvelu KESÄTARJOUS K iit os , ti la an K an sa n U ut is et ja va lit se n ti la aj al ah ja ks i: M U ST A SU O R A M A LL I M L X L X X L M ää rä ai ka in en 3 kk /3 7 € Ke st ot ila u s 6 kk /8 1 € Ke st ot ila u s 12 kk /1 59 € N äk öi sl eh ti ke st ot ila u s 12 kk /8 7 € N im i O so it e Pu h el in /s äh kö po st i M ak sa ja n n im i , jo s er i ku in ti la aj a O so it e K an sa n U ut is et Tu n n u s 50 50 75 3 va st au sl äh et ys Ka ts o ka ik ki ti la u sv ai h to eh do t w w w .k an sa nu ut is et .fi / ti la aj ap al ve lu 3?kk?LEHDET + t-paita VAIN 37 € P O ST IM A K SU M A K SE T TU Ti la u sh in n at si s. Timo Mäkelä Mannerheim ja ihmissyöjätiikeri Hinnat sis. Alle 50 euron tilauksiin lisätään postikulut 2,50?€. V A LK O IN EN SU O R A M A LL I M L X L X X L X X X L M U ST A TY KÖ IS TU V A M A LL I X S S M L X L X X L V A LK O IN EN TY KÖ IS TU V A M A LL I X S S M L X L X X L Moniäänistä journalismia Verkkokauppa Merkitse rasti ruutuun tuotteen kohdalle, jonka tilaat. H in n at vo im as sa ko ti m aa ss a. Voit myös tilata puhelimitse 09 759 601 tai sähköpostits e verkkokauppa @kansanuutis et.fi Timo Mäkelä Häjyt Reetta Laitinen (toim.) Sisaret 1918. Ti la an m er ki ts em än i ki rj at . alv:n. pa in et u n le h de n al v 10 % se kä n äk öi sl eh de n al v 24 % . Le ik ka a ilm oi tu s ja lä h et ä po st it se