kansan uutiset . Viikkolehti | 25.2.2022 | 3,5 € 8-003251-228 | kansanUUtiset.fi Venäjän tankit VyöryiVät Ukrainaan Vasemmisto tUomitsee SIVUT 2, 14–15, 27–29 JA 31. 8/2022 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa
TÄSTÄ INNOSTUN NYT Jussi virKKunen Päätoimittaja 8/2022 Perjantaina 25.2.2022. Kesto Määräaikais. LUE LISÄÄ SIVULTA 20 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Uutismedian liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Hän ihmetteli, miksi bolševikkijohtaja Lenin salli alueiden itsenäistyä Neuvostoliitosta. Myös nyt on seistävä pienten kansojen itsemääräämisoikeuden puolella ilman mitään toisaalta ja toisaalta -rinnastuksia. Putin tukeutuu kansalliskonservatismiin ja Neuvostoliiton suuruuden aikaan, jolloin maata kunnioitettiin eli pelättiin sen sotilasvoiman takia. Kukaan ei voi tietää, kuinka pitkälle Putin on valmis menemään taistellessaan kuviteltuja vihollisia ja hyökkäysuhkia vastaan. 12 kk 89 € 99 € 6 kk 46 € 60 € 3 kk 24 € 35 € Hinnat sisältävät alv. Vainoharhan ja röyhkeyden pelottava yhdistelmä Synkällä hetkellä on vaikea innostua. Vasemmistoliiton edeltäjät SKDL ja SKP tuomitsivat selvin sanoin Tšekkoslovakian miehityksen vuonna 1968. Hänessä yhdistyvät Stalinin vainoharha ja Hitlerin röyhkeys pelottavalla tavalla. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2022 Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Kun Putinin mielestä itsenäistä Ukrainaa ei oikeastaan ole olemassakaan, niin koskeeko sama myös Venäjästä itsenäistynyttä Suomea. Venäjän sotatoimet ovat nyt avoimia. Toiveet diplomaattisesta ratkaisusta haihtuivat ilmaan. Putinin maanantainen puhe on kylmäävää luettavaa myös suomalaisille. Tilanne Euroopassa on karmealla tavalla samankaltainen kuin 1938 ja 1939. l V enäjän aiheuttama koko Euroopan turvallisuutta uhkaava kriisi siirtyi maanantaina uudelle, entistä vaarallisemmalle tasolle. Yhtenäisyys Venäjän aggression vastustamisessa kuitenkin innostaa. SKDL oli edelläkävijä Baltian maiden itsenäisyyden tunnustamisessa. Presidentti Vladimir Putin järjesti teatterin, jossa hän ensin pohti Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” tilannetta turvallisuusneuvoston kanssa ja muutama tunti myöhemmin tunnusti niiden itsenäisyyden. Vuonna 1938 Britannia ja Ranska neuvottelivat aluevaatimuksia esittäneen diktaattorin kanssa Tšekkoslovakian sudeettialueista kysymättä Tšekkoslovakialta mitään. LUE LISÄÄ SIVULTA 22 On kiire rakentaa tuotantojärjestelmien rinnalle elonjatkojärjestelmiä, joissa muita elollisia ei ajatella ihmisten resursseina, toteaa Bruno Latour Matkalla Maahan – Politiikka ja uusi ilmastojärjestys -kirjassaan. sivussa omaa aluettaan koskevista kansainvälisistä neuvotteluista, mutta onneksi tällä kertaa myönnytyksiä sen yli ei ole tehty. (10 %). Vuonna 1939 kaksi diktaattoria jakoivat keskenään Puolan ja siitä alkoi suursota. 2 | KU 8/ 20 22 Kasvaminen ihmisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen olisi nostettava kouluissa keskeisempään rooliin, pohtivat Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa -kirjan kirjoittajat. Putin lähetti saman tien tankkeja Itä-Ukrainaan ”rauhanturvaajien” nimellä. Venäjän tunkeutuminen Itä-Ukrainaan ei toivottavasti ole minkään suuremman alkunäytös. Nyt Ukraina on ollut pitkälti PÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS
AjAssA KU 8/2 02 2 | 3 01 AjAssA N uorison pahoinvointi näyttää lisääntyneen. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Kehitys on ollut nähtävillä jo ennen koronaa. Ruuhkaa jo vuosia Aiemmin Halonen-Saari oli töissä saman sairaalan nuorisopsykiatrisella osastolla. Korona on tuonut siihen yhden vaihteen lisää, sanoo nuorisolääkäri Miila Halonen-Saari Tampereelta. Hän on myös vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Annina Mannila Miila HalonenSaari hoitaa 13–18-vuotiaita nuoria.. Tuona aikana olivat harvassa päivät, jolloin tiNuoriso oireilee entistä enemmän Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. – Korona on liian helppo vastaus. Koronapandemia on osaltaan tuonut sen esille. Se ei kuitenkaan johdu suoraan koronapandemian aiheuttamasta kontaktien puutteesta. Avun hakijoiden määrä on jo vuosia lisääntynyt
Se on kuormittavaa. aloitetaan hyväStä arjeSta Halonen-Saari korostaa hyvän arjen merkitystä. Hän muistuttaa siitä, että nuoret tervehtyvät etenkin ahdistuksen ja masennuksen kaltaisista sairauksista. Suojaavana tekijänä psykiatriassa pidetään muun muassa kahden vanhemman perhettä, joka tulee kohtalaisen hyvin toimeen taloudellisesti. – Kun nuorilta kysyn, mikä voisi ruuhkaa selittää, he usein tarjoavat syyksi juuri koulunkäynnin raskautta ja odotuksia, joita heihin kohdistuu. – Esimerkiksi kouluun kannattaa mennä, vaikka tuntuisi, ettei jaksa. Totta kai se vaikuttaa siihen, miten he voivat mieleltään. Halonen-Saari?sanoo. Voi olla, että alakuloa tai ahdistusoireita on ollut muhimassa, ja sitten kummallinen aika, harrastusten pois jääminen ja perheiden tilanteen vaikeutuminen ovat pahentaneet tilannetta. AjAssA 4 | KU 8/ 20 22 –?Nuoret?pelkäävät,että?tekevät?vääriä?päätöksiä,?joita?eivät?myöhemmin?pystykään?kumoamaan,?Miila. – Vastaukseksi ei kelpaa, että lisätään terveydenhuoltoa. Asialla on kiire. – Nuoret pelkäävät, että he tekevät vääriä päätöksiä, joita eivät myöhemmin pystykään kumoamaan. Halonen-Saari perääkin rakenteellisia uudistuksia koulutusjärjestelmään. Sillä on merkitystä, että on paikka johon tulla, jossa tavata muita ja ehkä tehdä jotain, jopa onnistua jossain. Pitäisi heti tehdä valintoja sen suhteen, mitä aikoo elämässä tehdä. toviikoista alkaen. Osalla nuorista vuorokausirytmi on heittänyt häränpyllyä ja he unohtavat syödä. – Viesti varsinkin lukiolaisilta on se, että heitä ajetaan ahtaalle ja putkeen ensimmäisistä opin”Mitä pidempään onjumissa kotona,sitä vaikeampi sieltäon lähteä”. – Jos arki ei ole kunnossa, eli puuttuu rytmi, ei ihminen pysty ottamaan apua vastaan eikä edes ymmärrä, mitä omassa elämässä tapahtuu, hän sanoo. Vuodesta 2015 lähtien lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on lisääntynyt, mikä tarkoittaa että perustasollakin ongelmaa on kohdattu aiempaa enemmän, Halonen-Saari sanoo Hän toteaa, että korona-ajassa on paljon vointia heikentäviä tekijöitä. Kun nämä asiat ovat kunnossa, on myös energiaa ja ehkä haluakin ratkoa ongelmia. Lisäksi ei ole aikuisia, jotka katsoisivat heidän peräänsä. Yhteiskunta kohdistaa odotukset kouluun, ja koulu kohdistaa ne nuoriin. – Se tarkoittaa, että nukutaan riittävästi oikeaan aikaan, aterioidaan säännöllisesti ja pidetään ihmissuhteista huolta. Hän puhuu mielenterveyden kivijalasta. Lukioja ammattikoulureformit, pääsykoejärjestelmän muutokset ja opintotukijärjestelmä luovat painetta. Halonen-Saari pitää yhtenä syynä koululaitosta. – Ruuhka palveluihin on näkynyt jo useamman vuoden. – Mutta enemmän on ehkä kuitenkin kyse siitä, että olemassa oleva vaiva pahenee ja suojaavat tekijät ovat vähentyneet erilaisten poikkeusjärjestelyiden takia. – Nuoret ovat kärsineet etäopetuksesta ja siitä, että arjesta on kadonnut rytmi ja rakenne. Nuoret hakeutuvat hoitoon monenlaisista taustoista. Mitä pidempään on jumissa kotona, sitä vaikeampi sieltä on lähteä. lanne olisi ollut normaali eli potilaita olisi ollut vain sen verran kuin petipaikkoja. – Mutta tänä päivänä näkyy yhä enemmän sitä, ettei se olekaan näin. Päivässä on rytmi ja on paikka, johon aamulla lähteä. Tai vähemmän. – Tiedämme myös, että rattaat pyörivät hitaasti. Sairaus ei jatku pitkälle aikuisikään, vaan voi olla, että jo vuodessa he pääsevät jaloilleen ja normaaliin arkeen. SuojauS murenee Niin sanottu hyvä taustakaan ei näytä suojaavan nuoria. l. Se ei korjaa ongelman syvintä syytä, vaikka auttaa yksilöä pääsemään eteenpäin. – Se tapahtuu vieläpä kohtuullisessa ajassa
kontuLan vasemmiston naisten päivän tapahtuma la 5.3. AjAssA KU 8/2 02 2 | 5 Jo noin puolet vasemmistoliiton ehdokkaista vuoden 2003 eduskuntavaaleihin oli asetettu, kun vaaleihin oli yli vuosi aikaa. Myös allekirjoittaneen poliittisia analyysejä voi videoiden muodossa käydä katsomassa Kansan Uutisten YouTube-kanavalla! Mediaympäristö ei ole ainoa muotoaan muuttava tila. Uudistukset kuuluvat vahvasti sekä mediaan että politiikkaan. Kuten kolmas vasemmisto, myös punavihreys alkaa terminä olla aikansa elänyt. klo 10–13 Kontulan ostarilla. kontuLan eLäkeLäisten iloinen aamupäiväkerho avaa ovensa ke 2.3. Striimauksen linkki yhdistyksen fb-sivuilla. Sen sijaan joissain piireissä kolme-nelikymppiset miehet puuttuivat lähes kokonaan. Sen jälkeen lehti muuttuu kuukausittaiseksi julkaisuksi. Kolumni Pe KK a Pa jU vi rt a 1.3. UUdet tUUlet, UUdet linjat. Pinja Vuorinen Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. muistio. Yhä useammalle podcastit ovat se median muoto, mitä kuluttaa esimerkiksi työmatkoilla paperilehden lukemisen sijaan. Kokonaisuutena nuorten ehdokkaiden värvääminen oli aiempia vaaleja helpompaa. Tämän vuoden kesäkuussa on vasemmistoliiton puoluekokous. JyväskyLän vasemmiston tiistaikeskustelut jatkuvat 1.3. Teemana on ”Pelastetaanko maapallo ydinvoimalla”. Aiheeseen johdattelee fyysikko, tutkija Matti Leino. Puolueen miesvaltainen perinne oli katkeamassa. Kai Hirvasnoro nuoret ja naiset ehdokaslistoille 20 vuottA sitten Vasemmistonuorten Naton vastainen mielenosoitus pääsihteeri George Robertsonin Suomen-vierailun aikana. 5.3. Vaikken usko printtimedian täydelliseen kuolemaan, on selvää, että etenkin nopea reagointi siirtyy yhä vahvemmin sähköiseksi. Kahvitarjoilu. Pisimmällä oli Etelä-Hämeen piiri, jossa ehdokaslista oli melkein täynnä. Se käsittää nykyään niin oikeistovihreät kuin savupiippudemaritkin. Ruuthin mielestä Vasemmistonuorten selkeästi politiikkaan suuntautunut linja kantoi näin hedelmää. Mukana HTY:n naiset ja valtuutettuja. Nuoret olivat tulossa. Puoluekokous on paikka vahvistaa ja uudistaa puolueen linjoja ja toimintatapoja. Nykyisessä ohjelmassa useaan otteeseen mainittu kolmas vasemmisto on tätä nykyä pölyttynyt reliikki ajalta, jolloin Tony Blair hallitsi Ison-Britannian työväenpuoluetta ja Francis Fukuyaman ”historian loppu” vaikutti yhä mahdolliselta. Tällä kertaa uudistettavaksi tulee muun muassa puolueen periaateohjelma, jonka nykyinen versio on kirjoitettu lähes puolitoista vuosikymmentä sitten. Naisia ja nuoria oli tulossa tarjolle aikaisempia vaaleja enemmän. – Siellä on sikäli miellyttävä tilanne, että naiset ovat enemmistönä. 2.3. Myös politiikka on jatkuvaa muutosta niin sisällöiltään kuin retoriikaltaan. Finanssikriisi ja sen jälkimainingit palauttivat luokkakysymykset ja taloudellisen eriarvoisuuden politiikan keskiöön. Myös alle kolmekymppisiä ehdokkaita on kaksi, puoluesihteeri Aulis Ruuth kertoi. Samalla ilmastokriisin hidastaminen on epäonnistunut ja koemme sen yhä vahvemmin elämässämme. Tämä näkyy myös Kansan Uutisten toiminnassa, kun se on alkanut laajentaa toimintaansa myös audiovisuaaliseen viestintään. Samoin videot ovat vahvistaneet asemaansa mediakentällä. nuorisotalo Luupissa. On korkea aika sitoa ilmastoja talouspoliittiset tavoitteet toisiinsa, sillä vain kapitalismista eteenpäin siirtymällä voimme ratkaista ilmastoja eriarvoisuuskriisin. Lehti, Jossa tämä kolumni julkaistaan, on viimeinen laatuaan, mitä Kansan Uutisten viikkolehteen tulee. klo 18 Vaasankatu 10:n kokoustilassa. Vasemmistonuoret on tehnyt puoluekokousaloitteen siitä, että punavihreyden sijaan puolue määrittää itsensä ekososialistiseksi. Vaikka periaatteet eivät muuttuisikaan merkittävästi, on hyvä päivittää ohjelmien kieltä ja tavoitteiden muotoilua. Klo 10.30 kahvi ja klo 11–12 esiintyy Kalliolan Viihdeorkesteri. Puolueen, puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän puheenjohtajat olivat naisia
EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa jäsenvaltioita. 22.1.2022 Varkaus Meren rannalla rajattomuus taivas, ulappa, avaruus. Kalateiden toimivuudesta on hyviä esimerkkejä muun muassa Norjasta, Kanadasta ja Venäjältä. Viimemainittua tosin yritetään edelleen vangita tämän tästä. Vesikasveista ulpukka, palpakkolajit ja muut kasvilajit antavat suojaa pienikokoisille kanssaeläjilleen. Vedet virtaamaan ja kalatiet kuntoon Kolumni Virtavedet ovat elinehto merestä jokiin kutemaan nouseville vaelluskaloille. Kelvollisia kalateitä Fortum ei ole suostunut rakentamaan. Vielä 1900-luvun alkupuolella suurten jokien kalastus oli tärkeä elinkeino ja nälän karkottaja. Tavara-arpa ry Väinö Olavi ANTIKAINEN s. Vesiperhosten, korentojen, surviaissääskien ja muiden selkärangattomien lajien aikuisia voi nähdä kesäisin lennossa tai tanssimassa jokien ja purojen yllä. Se kuulostaa vakavalta säröltä luontoasioiden hoidollaan elvistelevän sähköteollisuuden imagoon. l V irtavedet ovat parin vuoden aikana nousseet vesikeskustelun keskiöön. Valtio-omisteinen Fortum hallinnoi Kemijoen Isohaaran voimalaa, joka valmistui 1949. Entinen Pohjolan Voima ja nykyinen Fortum on saanut sähköstä tuottoa ja voittoa yli 70 vuoden ajan – maksutta turbiineihinsa juoksevalla virtavedellä. Kaikkien patoamisten lupaehtoihin sisältyy kalateiden rakentaminen, mutta niitä on tehty vain muutamaan jokeen. Jokien patoaminen voimaloiksi mahdollisti kyseenalaisen kehityksen, sillä suurin osa niistä estää vaelluskalojen nousun ylävirtaan kutemispaikoille. Laiminlyömällä lakisääteiset velvoitteensa Suomen vesivoimayhtiöt ovat tehneet ja tekevät edelleen mittaamatonta haittaa vesiluonnolle ja kalastolle. (Arvo Turtiainen) Kaivaten Lapset Lastenlapset Lastenlastenlapset. Tässä Kaija Helle Kirjoittaja on nokialainen eräopas ja luontokartoittaja. Vesivoima on ympäristön kannalta kestävää sitten, kun jokaisesta padosta on poistettu virtaamisen esteet tai rakennettu asianmukaiset kalaportaat. Nyt myös kuntien edustajat ovat esittäneet voimayhtiöille patojen purkamista ja kalateitä. Olisi kiintoisaa tietää, kuinka paljon voittoa on kertynyt ja mihin sitä on käytetty tai sijoitettu. Virtavesiksi kutsutaan jokia ja puroja ja niitä pienempiä noroja, jotka saavat alkunsa pohjavesien purkaumista ja lähteistä. Helsingin kaupunki teki vast’ikään päätöksen Vantaanjoen padon purkamisesta, vaikka säilyttämistäkin puollettiin. Yhtiön johdon laiminlyöntien, vastuuttomuuden ja moraalin elastisuuden kuvaamiseen ei löydy sanoja. Kun niitä osataan tehdä muualla, niin miksei Suomessakin. Vesivoimaa myydään ympäristöystävällisenä ja vihreänä sähkönä. Virtavedet ovat elinympäristöjä lukuisalle määrälle niihin sopeutuneita eliölajeja. Viimeinen kehotus tuli vuonna 2019, ja jos asiassa ei ryhdytä toimenpiteisiin, seuraava on EU:n tuomioistuimen uhkaus. vesienhoitoja luonnonsuojelujärjestöt ovat useiden vuosien ajan vaatineet kalateiden rakentamista padottuihin jokiin. Kalatievelvoitteisiin nähden on ollut hämmentävää seurata, kuinka jukuripäisesti maamme suurimpien voimaloiden johdot suhtautuvat vaellusesteiden poistamiseen ja kalateiden rakentamiseen. 10.9.1931 Varkaus k. Maan lukuisista suurista meriin laskevista joista vain muutama, kuten Tornionjoki ja Iijoki, säilyivät patoamisilta. Suomea on kehotettu jo kahdesti laittamaan kuntoon vesiympäristöasiat. Vesimäärää säädellään vuoden ympäri, mikä haittaa virtavesien lajiston elinympäristöjä. Sittemmin tukin uiton perkaukset, myllyt ja sahat sekä maaja metsätalouden ojitukset ovat kurittaneet virtavesiä. AjAssA 6 | KU 8/ 20 22 kosken tuhansia vuosia vanhan alkuperäisen vesiluonnon palauttaminen katsottiin parin sadan vuoden ikäistä kulttuurihistoriallista patorakennelmaa tärkeämmäksi. Suurimmat esteet kalojen nousulle tekivät aikanaan tärkeiksi koetut jokien patoamiset, joita rakennettiin moneen koskeen ja virtaan tekemään sähköä ja energiaa
Kansan Uutisten Viikkolehden ensimmäisen numeron kohujutussa tutkija esitti, että ayliikkeen miljoonat pitäisi laittaa uusjakoon.. KU jatkaa aikakauslehtenä, jonka ensimmäinen numero tulee tilaajille noin maaliskuun puolivälissä. TausTaT KU 8/2 02 2 | 7 02 taustat Viikkolehden ensimmäinen numero ilmestyi 31. lokakuuta 1982. Nyt ilmestyvä numero on viikkolehden viimeinen
TausTaT 8 | KU 8/ 20 22
TausTaT KU 8/2 02 2 | 9 Hyvästi viikkoleHti, menetetty maHdollisuus Kansan Uutisten 1970-luvun uudistajat loivat vuonna 1982 puoluelehden, jossa paino oli sanalla lehti eikä puolue. Loppu tuli nyt, vajaat 40 vuotta myöhemmin. teksti Kai Hirvasnoro kuvat Hannes Heikura, Jussi Joentausta, Jarmo Lintunen, Martti Lintunen ja Pekka Pajuvirta Uutispäällikkö Jukka Parkkari (vas.), päätoimittaja Esa Ålander ja toimitussihteeri Matti Haapalainen pohtimassa tulevan lehden ulko asua syyskuussa 1982.
”Ihminen sahaa trooppisissa metsissä poikki omaa oksaansa: Sademetsien tuho voi tuoda vedenpaisumuksen”, oli ilmastojournalismia vuonna 1982. Siitä haluttiin tehdä lehti, jota luetaan kiinnostuksesta, ei siksi, että tilaaminen on puolueihmisen ikävä velvollisuus. Oli juttuja liikkeen sisäisestä tilasta, kotimaan politiikkaa, ay-asiaa ja laajasti ulkomaita. toille palautettaisiin esimerkiksi 50 prosenttia jäsenmaksutuloista. Kulttuuria edusti kirjailija Veijo Meren haastattelu ja viihdettä kieli poskessa tehty horoskooppi sekä ”Max Messerin” jatkokertomus suojelupoliisin etsivän Usko Kyykän seikkailuista. Jutussa sanottiin, että työnantajat keräävät vuosittain ay-liikkeelle 700 miljoonaa markkaa jäsenmaksutuloja. Helsingin Sanomien Kuukausiliite näki päivänvalon vasta seuraavana vuonna. Näin SKP:n ja SKDL:n pää-äänenkannattaja teki myös lehdistöhistoriaa. Viikkolehdessä paino oli sanassa lehti eikä puolue. ”Tuloksena voisi olla askel kohti keskittyneen, harvainvaltaisen ja virkavaltaistuneen ay-liikkeen toimintatapojen muuttamista”, hän kirjoitti. Muilla lehdillä ei ollut vastaavia liitteitä. Valtaosa rahoista jää liittoja johtavien päätösvaltaan. Suojelupoliisin entinen päällikkö Seppo Tiitinen kirjoittaa muistelmissaan Vakoilijoita ja veijareita, että Ratakadulla Kansan Uutisia odotettiin Usko Kyykän takia innolla. Kirjoitukset popularisoivat Suopoa niin perusteellisesti ja sympaattisella tavalla, että mitään sellaista ei olisi ikinä pystytty valtionhallinnossa tekemään.” Räväkästi ay-liikkeen Rahoista Ensimmäisen numeron kohujuttu oli tilattu ayliikkeen tutkija Kimmo Kevätsalolta. Nimimerkin takana olivat Viikkolehden uutispäällikkö, myöhemmin päätoimittaja Jukka Parkkari ja toimittaja Juha Ruusuvuori, joka on tehnyt pitkän uran kirjailijana. ”Valta maistuu makealta. Niistä ammattiosastoille palautetaan vain 15–20 prosenttia. Siinä hän esitti, että ay-liikkeen miljoonat pitäisi laittaa uusjakoon. Kukapa siitä vapaaehtoisesti luopuisi”.. Puoluelehtenä Viikkolehti edusti uutta ajattelua, irtisanoutumista mustavalkoisesta totuuden torvesta. Ay-liikkeen 1970-luvulla alkanut vaurastuminen oli Kevätsalon mukaan johtanut virkaja toimitsijavaltaisuuteen ja liikkeen etääntymiseen kentästä. Uuden lehden ensimmäisen numeron aihekirjo oli samanlainen, joka on säilynyt tähän viimeiseen numeroon asti. Monet ennakoivat sille pikaista loppua, mutta se tuli vasta nyt, melkein 40 vuotta myöhemmin. Silloin ilmestyi ensimmäinen Kansan Uutisten Viikkolehti, muhkea osittain nelivärinen tabloid. Saunahaastatteluista tuli sellainen ilmiö, että Hartwall lahjoitti näkyvyyden toivossa saunaan ilmaiset oluet. ”Kyykän takia Kansan Uutiset ansaitsee papukaijamerkin kaikilla ruusukkeilla. Kevätsalo päätti kirjoituksensa toteamalla, että ay-liike ei ole ymmärrettävistä syistä käynnistänyt keskustelua asiasta. Kevätsalon esitys oli, että ammattiosasViikkolehden saunassa kylpivät muun muassa (ylhäältä vasemmalta) valtiosihteeri Raimo Sailas, kirjailija Antti Tuuri, pääministeri Esko Aho, professori Seppo Hentilä, piispa Eero Huovinen, vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara, SKP:n entinen puheenjohtaja Aarne Saarinen, presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantaja Alpo Rusi ja SAK:n johtaja Eero Heinäluoma. TausTaT 10 | KU 8/ 20 22 S unnuntaina 31.10.1982 tehtiin työväenlehdistön ja yleensä Suomen lehdistön historiaa
Presidentinvaalien alla Martti Ahtisaarikin kylpi Viikkolehden saunassa. Mara-peli & Hullunkurinen Suomi sua ei voida tehdä, koska kaikki pitävät viimeiseen asti kiinni omastaan ja sitten on liian myöhäistä. Järkevää lehdistöratkaiToimittaja Anneli Kanto ja asemoija Risto Salminen kaavailemassa Viikkolehden etusivun taittoa keväällä 1984. Lehdistöratkaisu, jota ei tehty Viikkolehti syntyi mediamaisemaan, joka oli täysin toisenlainen kuin nykyinen, vaikka puhutaan vain paperilehdistä. sarjakuvat ja sauna erottivat muista Kansan Uutisten Viikkolehden ominta omaa olivat saunahaastattelut ja toimituksen itse tuottamat sarjakuvat. Myös pääkilpailija Elisabeth Rehn antoi saunahaastattelun, mutta ei suostunut pukuhuonetta pidemmälle. Kävi kuitenkin niin kuin SKDL / Vasemmistoliitossa on aina käynyt. Lehden perustajat suunnittelivat, että siitä tulisi kaikkien kansandemokraattisten lehtien yhteinen viikonloppunumero. Jukka Parkkari kertoo, että lehdelle olisi voitu osoittaa 100 000 kappaleen levikki. Oli poliitikkoa puoluekantaan katsomatta, piispaa, kulttuurivaikuttajaa, kenraalia ja elinkeinoelämän johtajia sekä muita kiinnostavia henkilöitä, joita haastateltiin rennossa ilmapiirissä.. Muut lehdet kieltäytyivät yhteistyöstä Kansan Uutisten kanssa, koska kokivat sen tulevan kilpailemaan omalla alueellaan. Joka paikkaan ehtinyt Jukka Parkkari teki käsikirjoitukset ajankohtaisista poliittisista aiheista lähteviin sarjakuviin, jotka etenivät huimiksi seikkailuiksi. Vuoden 1994 presidentinvaalien jälkimainingeissa kaksikko tuotti pelikortit. TausTaT KU 8/2 02 2 | 11 Palaute uudesta lehdestä oli innostunutta, jopa hurmioitunutta. Varsinaisia suurimpien puolueiden äänenkannattajia ilmestyi ympäri maata. – Meidän liike pystyy tekemään tällaisen lehden, vastaanottoa muistelee KU:ssa vuonna 1976 aloittanut ja 2015 päätoimittajan paikalta eläköitynyt Jouko Joentausta. Se olisi ollut huomattava tekijä ilmoitusmarkkinoilla, mikä olisi turvannut lehden talouden. Jukka Parkkarin mukaan alussa Viikkolehteä myytiin R-kioskeissakin jopa 2 500 kappaletta. Siinä olisi ollut Viikkolehden mahdollisuus. Puupää-hatulla palkittu Viikkolehden graafikko Timo Mäkelä piirsi ne. Viikkolehden lauteilla kävi edustava joukko suomalaisia vaikuttajia. SKDL:n lehtiä olivat Kansan Tahto Oulussa, Kansan Ääni Vaasassa, Satakunnan Työ Porissa, Kansan Sana Kuopiossa ja Hämeen Yhteistyö Pirkanmaalla. Kansan Tahto ja Kansan Ääni tulivat Viikkolehti-yhteistyöhön 1990-luvulla, mutta se oli enää tekohengitystä. Mara-peli & Hullunkurinen Suomi oli valtaisa myyntimenestys. Suomessa oli kymmeniä puolueväriä tunnustavia sanomalehtiä. Suomessa oli kymmeniä puolueväriä tunnustavia sanomalehtiä, myös maakuntien ykköslehtien joukossa
riemu. Lehden ensimmäisen numeron äärellä myhäilevät valokuvaajat Jarmo Lintunen (vas.), Pekka Pajuvirta ja Martti Lintunen sekä kopisti Åke Björkqvist.. sinnitteli. ”jumalansanaan”?eivät?toimittajat?saa?koskea,?siihen. liian. ja?journalismikoulutuksen?saaneet,?alkoivat?ensin. Iiro Viinanen,?Suomen?haukutuin?mies,?osoittautui?oikein?hauskaksi. Kollektiivinimimerkki?Toveri X oli?huomattava. parikymmentä. Parkkari?nauraa. viestittiin,. että. uudistusmielisyydestä.. kaveriksi.?Se?herätti?vähän?huomiota,?kun?oheisjutun?otsikossa?luki,?että?sympaattinen?saunavieras,. toimittajien. moderni?talo?Herttoniemeen,?ja?DDR:stä?ostettu. ratkaiseva,?että?lehti?syntyi.?Esikuvia?haettiin?ulkomailta,?ja?tavoitteeksi?asetettiin?lehti,?joka?on. toimituksessa?nurinaa?jo?itsessään,?mutta?erityisesti. Uutisten?ilmestymiskertoja.?Viikkolehden?ilmestymispäivä?siirtyi?ensin?lauantaihin?ja?sitten?perjantaihin. Tuula-Liina Varis?kuvaavat?Veli-Pekka Leppäsen?toimittamassa?KU:n?50-vuotisjuhlakirjassa?Etusivu uusiks’ (2007)?lehden?toimituksessa. julkilausumia. Uutisten?1970-luvun?uudistuksissa.?Jukka?Parkkari?ja. julkaista. kuin. ja. Teknisesti?lehden?perustaminen?tuli?mahdolliseksi,?kun?KU?joutui?lähtemään?Kotkankadulta. julkaiseminen. julkaise. ja. koskaan?aikaisemmin. avaus?poliittiseen?satiiriin?lehdessä,?jonka?toimituksesta?osa?luotti?edelleen?vankasti?totiseen?torvensoittoon?ja?puolueen?julkilausumien?julkaisemiseen?sellaisenaan. päätimme. Omien. julkilausumia. Vuonna?1975?Kansan?Uutisissa?alettiin?julkaista. ennen?Viikkolehden?perustamista.?Ensimmäisen,. aiheutti. Leonid Brežnevin?puheita. joista?Parkkari?vastasi.?Kansan?Uutisten?toimitus. talouskirjoittamiseen. siksi,. lama. taholta. sellaisenaan. isoja?kuvia. tilaajajoukon?puolueen?kannattajien?ulkopuolelta.. julkaistiin. sen. Kansan. Kaaren?baarissa. Öljyä, poliisineuvos Pentti,?käsikirjoitti?Parkkarin. –?Esan. sarjakuvienkin. kaikkia. nelipäiväisenä. toimitettuna.. jälleen?kerran?samalla?tavoitteella?kuin?alun?perinkin,?mielenkiinto?edellä.. päättää?päivänsä?enemmän?puoluelehtenä?kuin. Parkkarin?mielestä?Viikkolehti?syntyi?nuorten. yhteydessä. –?Nuorentunut?toimitus?halusi?tehdä?avarampaa?ja?keskustelevampaa?lehteä.?Journalismistakin?puhuttiin,?ja?linja?avartui,?kertoo?Jouko?Joentausta. Päätoimittaja. pakotti. Tuossa?vaiheessa?lehdessä?alettiin?haastatella. saanut?levikkiä?nousuun,?eikä?niin?käynyt?tälle?viimeiseksi?jääneellekään.. Matti Ylösen,?Otto Bruunin?ja?Teppo Eskelisen?palstalla,?joka?sai?nimen?Tulosvaroitus. Arkilehdet pois vuonnA 2009 1990-luvun. puhemiehen. muassa,. lauantaisin?ja?sunnuntaisin?Viikonvaihde-sivuja,. kanssa. toiminut. jonkin?puolueen?pää-äänenkannattaja?saisi?laajan. innosta. Jälkikäteen?ajatellen?oli?yltiöpäinen?ajatus,?että. tapahtuneita?muutoksia.?Nuoret,?usein?yliopisto-. muun. että. uudistaa?lehden?taittoa?ja?loivat?sitten?uusia?palstoja?ja?juttutyyppejä. l Viikkolehdellä oli oma toimitus, mutta sitä tekivät kaikki Kansan Uutisissa. Kunnianhimoinen?se?oli,?ja?toimitus?teki?vuosikymmenet?hartiavoimin?töitä?sen?onnistumiseksi. sijaitsi?Kotkankadulla?Helsingin?Alppilassa.?Uudistajat,?jotka?kutsuivat?itseään?suunnitteluosastoksi,?ideoivat?juttuja?Porvoonkadulla?sijainneessa. vaan. tähän. myös. Jouko?Joentausta?muistelee. KU:n. luettava. Erkki Kauppila?pysyi?sivussa?käytännön?valmisteluista,?mutta?hänen?kantansa?oli. painokone?mahdollisti?värisivut. Jorma Rotko. kanssa. omia.. Parkkarin?lisäksi?uudistusten?moottorina?toimi. Esa Ålander,?josta?tuli?Viikkolehden?ensimmäinen?päätoimittaja. eikä. Lehteen?hankittiin?uusia?kolumnisteja,?ja?kriittiseen. Viikkolehden?saunahaastatteluista?tuli?sellainen?ilmiö,?että?Hartwall?lahjoitti?näkyvyyden?toivossa?saunaan?ilmaiset?oluet. KU. vanhan?painokoneen?pitämän?metelin?takia.?Lehdelle?ja?kirjapaino?Yhteistyölle?rakennettiin?oma. KU,?jonka?nimestä?Viikkolehti?pudotettiin?pois,. alkoi. toimituspäällikkönä. aikaan. että. Siitähän. panostettiin. 1970-luvun uudistAjAt rAivAsivAt tilAA Viikkolehden?perustamisen?juuret?olivat?Kansan. jo. ratkesi.. Eduskunnan. muitakin. uutispäällikkö. Viikkolehden?historia?on?kuitenkin?ollut?supistumista?ja?hiipumista.?Sivumäärä?ja?juttujen?aihepiirit?ovat?kutistuneet.?Vuoden?2009?uudistus?ei. Johannes Virolaisen haastattelu. jossa. vuotta.?Kesän?2009?päätteeksi?viikon?kolme?arkinumeroa?lakkautettiin?ja?Viikkolehti?uudistettiin. puolueen. TausTaT 12 | KU 8/ 20 22 –?Valtiovarainministeri. ei. Puolueen. vähentämään. emme
KU hakee kasvua kaikissa kanavissa. Samalla olemme aloittaneet videoiden julkaisemisen Youtubessa, missä vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen paketoi joka toinen viikko ajankohtaiset tapahtumat tiukasti mutta rennosti. Yksi niistä on se, että vasemmistoliiton äänenkannattajana olemme nähneet, kuinka puolue on uudistunut. Joka tapauksessa toimitus on jo pitkään ollut jaksamisensa äärirajoilla. Vuositilauksen hintaa laskettiin jo vuodenvaihteessa 89 euroon. Painetun lehden puolella keskitytään ilmiöiden ja tapahtumien taustoittamiseen ja analysointiin. Tässä ei todellakaan ollut vielä kaikki. Ei, verkon puolella toimintaa on tarkoitus parantaa entisestään. Olemme mielestäni tehneet erittäin laadukasta lehteä, ja lehdestä on myös tullut palKU alkaa jatkossa ilmestyä painettuna kerran kuukaudessa. Moni palsta loppuu, mutta paljon uutta tulee tilalle. Samoin sen koko muuttuu. Silloin lehdenkin pitää uudistua. Tässä on turha ryhtyä kaunistelemaan. l H yvä lukija, tämä oli viimeinen KU:n viikkolehti. Kun siitä päästään eroon, voimme siirtää tekijöiden huomiota vahvemmin verkkoon – printtiä luonnollisesti unohtamatta. Painetussa lehdessä on paljon näkymätöntä työtä, joka vie yllättävän paljon aikaa. Kehumme, kun kehuille on paikka, kritisoimme kun on sen aika. Aikakausilehtien jakelurytmi on Postissa hitaampi kuin viikkolehden on ollut. Lehti tippuu siis jatkossa postiluukusta kerran kuussa. Viikkolehti ei tällä hetkellä vedä tarpeeksi uusia tilaajia, päinvastoin. Kiitos tästä – yhteinen matKa jatKuu uudistuvassa Ku:ssa TeksTi Jussi Virkkunen. Kun itse aloitin KU:ssa vuonna 2017, oli toimituksessa monta toimittajaa enemmän. Maaliskuusta lähtien lehti ilmestyy painettuna kerran kuussa, verkossa uutisointi jatkuu entiseen tapaan päivittäin. Samalla on tunnustettava, että toimituksen koko on pienentynyt huomattavasti. Lehti tulee maaliskuusta eteenpäin olemaan luonnollisesti nykyistä paksumpi. Lehden aihealueet eivät sinänsä tule muuttumaan mihinkään. Nyt lähdemme hakemaan kuukausilehdellä uutta kasvua. Toivottavasti ennen kesää voimme kertoa lisää uutisia podcasteista. Mikä MuuTTuu. TausTaT KU 8/2 02 2 | 13 jon hyvää palautetta. Muutos ei edellytä minkäänlaisia muutoksia tilaajilta. Jos kukaan ei hauku, on jossain pahasti vikaa. Ensimmäinen numero menee postiin perjantaina 11.3., ja tilaajille lehden pitäisi tulla seuraavalla viikolla. Kulttuuria ei olla unohtamassa, sitä on luvassa myös uudessa lehdessä. Toki on kuulunut myös kritiikkiä – ja hyvä niin. Pyrin tässä kirjoituksessa kertomaan, mitä muutos tilaajille tarkoittaa ja miksi se tehdään. Tätä ei kuitenkaan voi olla painottamatta liikaa: painetussa muodossa KU jatkuu, vain ilmestymistahti muuttuu. Viikkolehti on pienelle toimitukselle hyvin raskas tehdä. Jos vuositilauksen maksoi esimerkiksi marraskuussa, kannattaa ottaa yhteyttä tilaajapalveluun hyvityksen osalta. Tässä asiassa KU ei toki ole yksin, sillä printtilehtien levikit putoavat oikeastaan kaikkialla. KU tulee jatkossakin kirjoittamaan yhteiskunnasta, politiikasta ja kulttuurista sekä monesta muusta omalla, kriittisellä äänellään. Miksi MuuTos. Erityisesti päivänpolitiikan ja eduskunnan tapahtumien seuranta siirtyy uudistuksen myötä vahvemmin verkkoon. Kuukausittain ilmestyvään aikakausilehtiin siirtyminen ei tarkoita, että KU:n toimitus alkaisi nyt laiskotella. On monta tapaa olla vasemmistolainen, samalla tavoin on monta tapaa olla KU:n lukija. Tekemistämme ohjaa monta ohjenuoraa. TapahTuuko vielä lisää. KU:n Kaikki uusiksi -podcastia juontaa politiikan toimittaja Toivo Haimi. Olemme aloittaneet podcastien julkaisun
Bush sanoi, että ”meillä ei ole mitään pyrkimystä, edes ajatuksissamme, millään tavalla vahingoittaa Neuvostoliittoa”. Ja tämä pätee yleisesti.” Yhdysvaltain ulkoministeri James Baker vieraili Moskovassa 9. Silloin elettiin hyvin erilaisessa maailmassa kuin nyt. Sen sijaan Ranskan silloinen ulkoministeri Roland Dumas on sanonut luvatun, etteivät Naton joukot siirry lähemmäksi entistä Neuvostoliittoa. Genscher on kertonut, ettei Neuvostoliitto palannut kysymykseen muiden Itä-Euroopan maiden Nato-jäsenyydestä, joten hän piti asiaa ratkaistuna. Samana syksynä tuli myös selväksi, että Neuvostoliiton ote Puolasta, Tšekkoslovakiasta ja Unkarista on kirvonnut. Neuvostoliitto ei ollut vielä hajonnut. ”ei tuumaaKaan itään” Tammikuun lopussa 1990 Länsi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher ehdotti, että Nato antaisi julkilausuman, jossa sanottaisiin: ”Mitä tapahtuukaan Varsovan liitolle, Nato ei tule laajentamaan aluettaan itään ja lähemmäksi Neuvostoliiton rajoja.” Hieman myöhemmin Genscher sanoi Lontoossa haluavansa takeet siitä, ettei Unkari liity Natoon, jos sen hallitus vaihtuu. Länsi-Saksa oli Naton jäsen, mutta voisiko yhdistynyt Saksa olla jäsen. Valitettavasti hän ei ole ollut johdonmukainen. Tämä oli se konteksti, jossa annettiin myöhemmin usein siteerattuja lausuntoja. TausTaT 14 | KU 8/ 20 22 Lupasiko länsi Venäjälle jotain Natosta 1990-luvulla. Matlockin mukaan Neuvostoliitolle annettiin ”kategorinen vakuutus” siitä, ettei Nato laajene itään. ”Toimivallan” mainitseminen saatettaisiin tulkita niin, ettei Naton kollektiivinen puolustus ulottuisi koko Saksan alueelle. Yhdysvaltain Moskovan-suurlähettiläänä tuolloin toiminut Jack Matlock on kiistänyt Bakerin väitteen. Berliinin muuri oli murtunut marraskuussa 1989. Helmikuun alussa Genscher sanoi: ”Meille on selvää, ettei Nato laajene itään. Tässä vaiheessa länsijohtajien lupaukset pysyivät yleisellä tasolla. Matlock on tämän talven kriisin aikana esittänyt hyvin pitkälle Venäjän kantoja ymmärtäviä näkemyksiä. Heikkouden merkkejä oli näkyvissä, mutta harva aavisti, että loppu tulee jo jouluna 1991. Baker toisti vakuuttelun kolmeen otteeseen sanoen, ettei Nato siirry ”tuumaakaan” itään. teksti Arto Huovinen K iistaN aLkujuuret ovat vuodessa 1990. helmikuuta. Myöhemmissä neuvotteluissa Baker ei enää puhunut toimivallasta. Vuonna 2009 hän kertoi Bild-lehdelle liittokansleri Helmut Kohlin ja amerikkalaisten luvanneen, ettei Vladimir Putinin mukaan länsimaat ovat rikkoneet lupauksensa, jonka mukaan Nato ei laajene itään. Neuvottelut saatiin päätökseen syyskuussa. Alkuvuodesta 1990 käytiin kiivasta diplomatiaa. Hän tarjosi Gorbatšoville ”raudanlujat takuut siitä, etteivät Naton Le ht iK Uv a/ an dr ei PU ng ov sc hi. Kaksi tarkoitti Länsi-Saksaa ja ItäSaksaa, neljä taas toisen maailmansodan jälkeen Saksan miehittäneitä Yhdysvaltoja, Neuvostoliittoa, Britanniaa ja Ranskaa. Yksi avaintodistaja olisi Gorbatšov. Onko näin. W. Myöhemmin on tullut ilmi, ettei Britannian ja Ranskan johdossa kuitenkaan oltu jakamattoman innostuneita yhdistyneestä Saksasta. Ranskan presidentti François Mitterrand sanoi Gorbatšoville ”henkilökohtaisesti kannattavansa sotilasliittojen asteittaista purkamista”. Länsimaiden johtajat pyrkivät saamaan Neuvostoliiton presidentiltä Mihail Gorbatšovilta suostumuksen Saksojen yhdistymiselle. Saksojen yhdistymisprosessi nosti esiin kysymyksen Natosta. toimivalta tai joukot tule siirtymään itään päin”. Baker taas on sanonut, että hänen lausumissaan oli kyse vain Saksasta. Moskovassa allekirjoitettiin sopimus Saksojen yhdistymisestä seuraavan vuoden maaliskuussa. Idän sotilasliitto Varsovan liitto oli kuitenkin vielä olemassa. The New York Times -lehden mukaan Yhdysvaltain kansallisessa turvallisuusneuvostossa huolestuttiin. KaKsi plus neljä Pian Bakerin vierailun jälkeen aloitettiin niin sanotut kaksi plus neljä -neuvottelut Saksojen yhdistymisestä. Saksan Nato-kysymys ratkaistiin siten, ettei ulkomaisia Nato-joukkoja sijoiteta entisen Itä-Saksan alueelle, mutta yhdistynyt Saksa on Naton jäsen. Yhdysvaltain presidentti George H. RistiRiitaisia muistoja Klaus Wiegrefe kirjoittaa saksalaislehti Der Spiegelissä, että neuvotteluissa mukana olleet ovat myöhemmin esittäneet ristiriitaisia näkemyksiä
Vai riittikö tähän pelkästään Venäjän oma talouskurimus ja yleinen sekasorto. Henki ja kiRjain Muodolliselta kannalta asia on selvä. Wiegrefen mukaan avautuneista arkistoista voi lukea Yhdysvaltain, Britannian ja Länsi-Saksan viestineen Kremlille, ettei Puolan, Unkarin tai Tšekkoslovakian Nato-jäsenyys tule kyseeseen. l ”Nato liiku senttimetriäkään itään”. Gorbatšov on jälkeenpäin sanonut, että länsi on rikkonut ”sopimusten henkeä”. Samoin Venäjä sitoutui olemaan käyttämättä voimaa Ukrainaa vastaan tai uhkaamaan voimankäytöllä. 1990-luvulla heitettiin ilmaan jopa ajatus Venäjän liittymisestä Natoon, sitä ehdotti muun muassa James Baker 1993 Los Angeles Times -lehdessä. Edellä mainittu kolmikko hyväksyttiin Natoon 1999. Maaliskuussa 1991 Britannian pääministeri John Major vakuutti Moskovassa, että ”sellaista ei tapahdu”. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhumassa romanialaisessa Mihail Kogalniceanun tukikohdassa pari viikkoa sitten. Rikottu sopimus Jäljelle jää joukko kysymyksiä. Yksi avaintodistaja olisi Gorbatšov.. Tämän tulkinnasta on riidelty taas tänä talvena. Vaikuttiko Naton laajeneminen osaltaan siihen, että Jeltsiniä seurasi autoritaarinen Vladimir Putin. Venäjä sitoutui tuolloin kunnioittamaan Ukrainan itsenäisyyttä ja suvereniteettia sekä sen olemassa olevia rajoja. Toista mieltä olevat sanovat, että vuoden 1990 lausunnot annettiin täysin toisenlaisissa oloissa kuin nykypäivä. Siinä todettiin, että jokaisella maalla on oikeus itse päättää liittoutumisestaan, mutta todettiin myös, että ”turvallisuus on jakamaton”. Mikä merkitys on kolmen vuosikymmenen takaisilla puheilla. Kun puhutaan 1990-luvun sopimuksista, yhtä on ainakin kiistattomasti rikottu. Näin on vuosia myöhemmin todennut myös muun muassa Genscher. Venäjän presidentti Boris Jeltsin oli antanut sille hyväksyntänsä 1997, mutta sanoi toimineensa pakon edessä. Olisiko Eurooppaan ollut mahdollista luoda 1990-luvulla turvallisuusjärjestys, jossa Venäjä olisi voinut tuntea aidosti olevansa osallinen. TausTaT KU 8/2 02 2 | 15 Siitä voi sitten kiistellä loputtomasti, huijattiinko Neuvostoliittoa, tahallisesti tai tahattomasti. Presidentti Bush ajoi liennytystä, mutta haukat kuten puolustusministeri Dick Cheney ja Paul Wolfowitz näkivät Naton välineenä Yhdysvaltain ylivallan pönkittämiseksi Euroopassa, kuten Wiegrefe toteaa. Vuonna 1999 allekirjoitettiin Etyjissä Euroopan turvallisuuden peruskirja. Jopa Yhdysvaltain hallinnon sisällä oli eri linjoja. Presidenttinä 1993 aloittanut Bill Clinton jarrutti pitkään Puolan, Unkarin ja Tšekin Nato-jäsenyyttä, mutta muutti mieltään, kun republikaanit tekivät asiasta sisäpoliittisen kysymyksen. On myös otettava huomioon, että länsimaat eivät olleet täysin yhtenäinen joukko. Vuonna 1994 Venäjä allekirjoitti Yhdysvaltain ja Britannian kanssa Budapestin muistion, jolla itsenäistyneet Ukraina, Kazakstan ja Valko-Venäjä luopuivat ydinaseistaan. Mutta vuonna 2014 Gorbatšov sanoi Kommersant-lehdelle, ettei ”kysymystä Naton laajenemisesta käsitelty keskusteluissa”. Ei ole mitään sopimusta, jossa länsi olisi luvannut pidättäytyä Naton laajenemisesta
TausTaT 16 | KU 8/ 20 22 Si lt al a/ la Ur a M al M iv aa ra
Tuskin kukaan muu kuin kosmologi tajuaa niitä nollamääriä. Voi olla myös jotain, joka menee kohti suurempaa ja syvempää. Ihminen ei ole vain kahden eri geeniperimän tai ympäristönsä tulos, vaan hänessä on syntymästään lähtien jotakin omaa, sitä ei voi mitenkään kieltää. Mielihyväkin on pelkkää endorfiinia. – Tämäkin liittyy siihen, että jos uskoo sieluun… En voi sanoa, uskonko vai enkö, mutta asia on kiinnostanut minua akuutisti nuoresta tänne vanhuuteen asti. – Historian vaiheessa, jossa usko on ollut konkreettista, korukin on yksi ehjä ja kokonainen esine. Pirkko Saisio sielua etsimässä Passio on syvällinen teos elämän mysteeristä, mutta kirjailija itse sanoo vierastavansa valaistuneita ihmisiä, joilla on valmiita vastauksia. Hän uskoo, että tällaisesta tavasta hahmottaa maailmaa puuttuu jotain olennaista. Elämä on valmis. On kriisi, joka ratkaistaan, ja sitten kaikki on hyvin. Vilpittömyys on haaVoittuVuutta Mikä se sielu sitten on. TausTaT KU 8/2 02 2 | 17 ikuisuuden olemus. Kontrollin Kaipuun laKipiste Läpi vuosisatojen leikkaavan tarinan mukana Saisio kuljettaa korua, joka muuttaa muotoaan sen mukaan, millaisia odotuksia ja oletuksia siihen kohdistuu, millaisessa ympäristössä ja kenen hallussa se on. Saisio sanoo uskovansa, että ihmiset alkavat väsyä kaikenläpäisevään hallinnan eetokseen: uskoon, että kaikki on järjellä järjestettävissä. Vallalla olevan ”teemalappukirjallisuuden” Saisio näkee elämäntapaja elämänohjekirjallisuuden jatkona. Jos on kerran löytänyt totuuden, ei siitä voi kirjoittaa enää uudestaan. – Halusin kirjoittaa kirjan, joka ei ole keskustelunaihe millekään, kuten kirjallisuus tuntuu tällä hetkellä olevan. On eri asia, kokeeko ihminen olevansa vain kauttakulkija vai elävänsä ainutkertaista elämää, josta pitää ottaa kaikki irti. – Ihmisen matemaattinen kaava on 1+1=3. Kirjat ovat vain pitkiä alustuksia keskustelulle jostain teemasta, vaikka se on kirjallisuuden yksi eikä ollenkaan suurin laji. Se, mikä ihmisessä on aitoa, omaa ja alkuperäistä, liittyy vilpittömyyteen. – Siihen, että kaikki on aivokemiaa, genetiikkaa ja ympäristöä. TeksTi Emilia Kukkala P irkko SaiSion syksyllä 2021 ilmestynyttä massiivista Passiota on pidetty esityksenä länsimaisen ajattelun historiasta, mutta se on myös hengästyttävän kaunis ja riemastuttavan makaaberi kuvaus elämän pohjimmiltaan mystisestä luonteesta. Se aiheuttaa tyhjyyden tunteen, jos ihminen litistetään joukoksi fysiologisia ja kemiallisia toimintoja. On selvästi rajattu ongelma, on eheytymistarina. Sieltä tullaan nimittäin aina alas. – Vilpittömyys on haavoittuvuutta, ja siitä kiinnipitäminen on elinikäinen tehtävä, jos sen näkee arvona. – Toisaalta tunnen myötätuntoa ihmisiä kohtaan, jotka kirjoittavat ratkaisseensa kaiken. Saisio toteaa, että ihmisen ymmärrykselle liian suuria asioita on aina käsitelty kuvien ja myyttien avulla. – Tämä on runollista ja naiivia, mutta ajattelen, että sielu on se pisara, mikä meissä on ikuisuutta, ja taide ja uskonto niitä välineitä, joilla tajutaan. Uskonnon ja hengellisyyden teemat ovat romaanissa läsnä kaikesta lihallisuudesta huolimatta ja oikeastaan juuri siinä
–?Sielun?käsite?on?elänyt?kaikissa?uskonnoissa. samaa.?Mutta?arvostellaan?taistolaisia?väärinkin?perustein,?kuten?että?emme?puuttuneet?kolonialismiin.?Puhuttiin?siitä?kyllä?paljonkin,?vain?Neuvostoliiton?imperialismi?oli?täysi?tabu. TausTaT 18 | KU 8/ 20 22 –?Vaikka?luotaisiin?kuinka?paljon?parempaa. pitkä?ikäiseksi. käytetty. ja. –?Kielen?sensurointi?ja?oma?terminologia,?josta. Eihän?se?ole?mitään?ainetta,?vaan?kokonainen?näkökulma!?Eikä?se?voi?olla?sellaista,?että?syrjäyttää. pitäisi. mukaan. ”HuumoRi on suHteellistava tekijä” Saision?tuotantoa?on?alusta?asti?leimannut?taito. –?Rakastan?teatterin?kaksoisnaamio-ikonia!?Se. katsoo. tunnustuksellisesti?ateistisia?valtioita?kuten?Neuvostoliitto.?Hyvinkö?kävi?Kamputseassa?ja?Venäjän. tekijä,. pitää. sellaisesta,. vastustetaan. on?totta?ja?mikä?ei. ja. on?virus,?joka?tarttuu?ilmasta.?Tällaista?asennetta. usein?kielletään?se?mahdollisuuskin.?Että?täytyy. –?Ajatellaan,?että?jos?on?hyvien?asioiden?puolella,?voi?tiedostaa?ja?olla?toimimatta.?Että?se?riittää. olla?niin,?että?kaikki?on?meidän?ihmisten?kontrollissa.?Kontrolloimattomuus?pelottaa,?ja?siksi?sitä. Sielu on se pisara, mikä meissä on ikuisuutta. optimismia.. Kirjallisuudessa,?kuten?kaikessa?taiteessa,?käsitellään?pitkälti?merkityksiä.?Sitä?Passiossakin?etsitään,?elämän?mieltä?ja?merkitystä.?Mutta?miten. ongelmaksi. erikoista,. suhteellistava. rangaistaan,. –?Aidossa?uskonnollisuudessa,?eikä?tämä?koske. elämän. komediallisen?katseen?kautta. tragedian.?Traagisimmatkin?tarinat?luovat?uskoa. saisi?olla?ahdistava. roomalaiskatolista. Saisio?näkee?hysteerisen?varovaisessa?ja?pakkopositiivisessa?keskustelukulttuurissa?paljon?yhtäläisyyksiä?nuoruutensa?taistolaisuuteen. tukea.?Aikahan?sen?valitsee,?mitkä?jäävät?klassikoiksi. suhteellisen. tulee. kertoo?Madeiralla?talvet?viettävä?Saisio. vasemmistolla. pyrkimys.?Joku?ihmisen?syvä?vaisto?kertoo,?mikä. on. oppiriidat. ja. siinä. kuolevat?on?viety?pois?silmistä.?Onhan?se?ollut?katastrofi?ennenkin,?varsinkin?lapsen?kuolema.?Ja. on. uskontosuhdetta. ennakkoluuloja.. Tunnustukselliset?ateistit?kuvittelevat,?että?Jeesus. nähdä,?että?jokainen?elämä?on?arvokas?sillä?hetkellä,?kun?se?tapahtuu.?Mutta?täytyy?olla?hurja?optimismi,?jos?uskoo,?että?ihmiskunta?voisi?tästä?jotenkin?selvitä. ruumis.?Ja?kyllähän?se?näkyy?tässä?loputtomassa. Saision. vuotta,?kun?sekin?oli?vielä?aika?tavanomaista. –?Voisi?kuvitella,?että?nälänhädät?tai?sota.?Historiallisesti?on?ollut?kauhean?ohut?vaihe,?että?on. Pirkko Saisio kertoo, että Passio-romaanin jälkeen hänellä oli olo, että ”se on täytetty”. Saisio?sanoo?samanlaista?keskustelua?käydyn. suurimmaksi. kirkkoa. suostutaan?sanomaan,?että?kontrollia?ei?ole.?Mutta. että. –?Ei?täällä?Madeiralla?kansa,?joka?on?hirveän?uskonnollista,?pidä?paavia?erehtymättömänä.?Messun?jälkeen?istumme?usein?konjakilla?kapakassa,. ristiriitahan?on?kaiken?fiktion?lähtökohta.?Huumori. esimerkiksi. –?Eihän?niiden?tarvitse?tätä?vihervasemmistoa. ruumiinhoitamisessa,?keskittymisessä?siihen,?terveyssyömisessä?ja?kauneusleikkauksissa.?Joogastakin?on?tullut?jumppalaji.?Salaa?meille?on?hiipimässä?usko?ruumiin?kuolemattomuuteen. tähdellisempääkin?keskityttävää?kuin?termejä?koskevat. hiukan?mutkalla?olevana. jos. traagisimmillaan. Saision?mukaan?suurin?ongelma?on?tajuta,?miten?paljosta?pitäisi?luopua?ja?suostua?luopumaan.. niin?kyseessä?on?saarna.?Asiat?ovat?samaan?aikaan. Samaan?hengenvetoon?hän?toteaa,?että?tokihan. Saisio?jäljittää?kontrollin?kaipuuta?siihen,?miten?hänen?sukupolvensa?on?elänyt?”historiallisen. ihmiseen,?koska?niissä?on?taustalla?iso?henkinen. Si lt al a/ la Ur a M al M iv aa ra. kirkko. uskonnot. on. poikkeamisesta. vierastan?kaikkia?valaistuneita?ihmisiä,?joilla?on. miten. tasa-arvoisempaa. tekstiä. maailman. olla. Saision?mielestä?uskonnon?tarvetta?täyttää?nykyisin?ruumiinpalvonta. vastauksia. olisi. säilyttää?merkitystä?ilmastonmuutoksen?kaltaisen. on. kohtaan. hajottaa,?kun?se?hajottaa?itse?itsensä?pilkunnussimiseen,?kun?vilpitön?pyrkimys?ja?kömpelyys?ja. jotain. se. –?Että. läpi. esittää. aina. mukaan. joitain. myös. kysymyksiä?se?ei?ratkaise.?Viihdyn?etsinnän?äärellä,?ja. vankileireillä,?Saisio?kysyy. ohjelmaa,?jonka?mukaan?vain?klassikoita?pitäisi. on?aika?paljon. –?Suomessa?suhde?uskontoon?on?hirveän?jakautunutta.?Käsitykseni?mukaan?punavihreässä?kuplassa?ja?vihervasemmistossa?matkalla?maallistumiseen?hyväksytään?korkeintaan?islam?tai?ainakin?se?on?parempi?kuin?kristinusko.?Aika?tiukkaa. tarjoaa?tilojaan?vaikka?koulujen?joulujuhliin.?Eihän?sitä?voida?hyväksyä,?vaan?pidetään?juonena!. Ruumiinpalvonta uskon tilalla Nykysuomalaista. Saision?mukaan?traagisuutta?–?surua?ja?kuolemaa?–?vältellään?taiteessa.?Pitäisi?antaa?toivoa,?ei. se?on?minunkin?mielestäni?hirveintä,?mitä?voi?tapahtua,?mutta?ei?siitä?ole?kuin?vähän?toistasataa. juuri. puuttuu,. vain?kristinuskoa,?on?jokin?isompi,?jonka?edessä. –?Se?on?ilman?muuta?vaikeaa,?mutta?ehkä?pitäisi. eksistentiaalisen?uhan?todellisuudessa. naamiona?valtapyrkimyksille.?Mutta?perustavanlaatuista?uskonnonvastaisuutta?hän?pitää?oireena?yltiöpäisestä?hallinnan?tarpeesta. Saisio. uskontoja. hyvinvoivana. jossain?muodoissa,?oli?se?inkarnaatio?tai?persoonallinen?sielu.?Mutta?jos?ei?uskota?sieluun?tai?johonkin?ylimääräiseen?dimensioon,?jää?jäljelle?vain. traagisuus. –?Ei?taiteella?voi?olla?tehtävää?ylipäänsä.?Tällainen?ajattelu?muistuttaa?persujen?taidepoliittista. yhteiskuntaa,. moni. historian. pelkkiä. Kuolemattomuus?ei?ole?totta,?eikä?taiteen?tehtävä?Saision?mukaan?ole?aiheuttaa?mielihyvää. taistolaisnuoruudessaan. Hänen?mukaansa?suomalaisilla?on?esimerkiksi. perimmäinen. Kirjailijan. sekä?loputtoman?traagisia?että?koomisia.?Silloinhan?ihminenkin?on?koomisimmillaan,?kun?se?on. kulta-ajan”. –?Kuolemasta?on?tullut?tabu?ja?katastrofi,?kun. pisara
Saisio on kertonut kirjoittaneensa Passion vain kahdeksassa kuukaudessa. Voisiko keskittyä rakenteellisiin tasa-arvopyrkimyksiin eikä eristäytyä akateemiseen kielenkäyttöön. Romaanilla harvemmin on suoranaista sanomaa, mutta yritetäänkö tässä kuitenkin sanoa, ettei ihminen voi elää täyttä elämää ellei näe itseään toisissa ja toisia itsessään; sisäistä sitä, että minkä tekee muille tekee aivan konkreettisesti itselleen. Sanoipa vaikka taistolaisuudesta mitä hyvänsä, niin molemmilta puolen tuulee, ja lujaa. Mutta en tiedä, olisinko kirjoittanut näin paksua ja eskapistista teosta ilman koronaeristystä. Että minä voisin olla hän. Mitä hän ajattelee asiasta nyt, onko keskustelukulttuuri yhä yhtä vinoutunut kuin muutama vuosi sitten. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. Saisio on joutunut kommenteistaan laajan somevihan kohteeksi useampaankin otteeseen. Järjestöjen edustus määräytyy sääntöjen 7§ mukaan. Jos näkee, että tuo olen minä, pyrkii eroon näistä naamioista. Kirjani henkilöistä parikin joutuu elämään eri ihmisinä pysyäkseen hengissä, mutta se voi olla myös mahdollisuus uppoutua täysin toiseen henkilöön, kuten teatterissa. l tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkiston tutkijasalipalvelu on avoinna rajoitetusti. En näe ”toisena elämistä” naamiona, vaan eläytymisen naamioiden taakse näkemisenä. ”Minusta tulee sinä”, kuoleva eläin sanoo tappajalleen. En usko, että kulttuuri on paljon parantunut. Hallitus LIITTOKOKOUSKUTSU. Tarkemmat osallistumisohjeet on jäsenkirjeessä. TausTaT KU 8/2 02 2 | 19 väärät sanavalinnat ovat kuolemanvakava ja tuomittava asia. – Ei maailmassa aina voi huutaa, että turvatila, turvatila. Väliin mahtuu muutama vuosisata elämää ja kuolemaa. www.kansanarkisto. Tilaisuuden järjestävät: Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat, Sadankomitea ja Vapaus valita toisin ry. Avoinna ti-pe klo 9 16. Olen saanut tappouhkauksia persuilta ja natseiltakin, mutta se ei tunnu missään, kun ne eivät ole omia. Sääntöjen määräämät asiat. – Inspiraatio on jotenkin romanttinen ajatus, mutta tarkoitan sillä äärettömän intensiivistä mielentilaa. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. – Näin juuri. . – Kyllä maailmankuvani otti viimeisimmän myrskyn tienoilla uutta suuntaa. Toisena elämisen auTuudesTa Passio alkaa kohtauksella, jossa tapetaan peura. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Mutta kun tunnet kuuluvasi ryhmään ja olevasi suurin piirtein samaa mieltä, herää kysymys, oletko asemoinut itsesi väärin. – Kun opin kahdeksanvuotiaana kirjoittamaan, ajattelin, että jos minusta ei tule kirjailijaa, elämäni on pilalla. Kirja loppuu sanoihin ”ihminen, jonka ei ole ollut pakko elää toisena, kuolee maailman syvyyttä tuntematta”. miTä kirjoiTTaminen saisiolle on. Professori HEIKKI HIILAMO Toiminnanjohtaja LAURA LODENIUS Kansanedustaja KIMMO KILJUNEN Väitöskirjatutkija KARI PAASONEN SEMINAARI LA 5.3 KLO 14 15.30 Työväenliikkeen kirjaston sali, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki Suorana ja tallenteena www.vapausvalitatoisin.com Leppäveden Vasemmiston KEVÄTKOKOUS ti 31.3.2022 klo 17 Niemisellä, Kumpurinne 9, Leppävesi. Tervetuloa! LEPPÄVESI Tervetuloa Kansan Radioliitto Folkets Radioförbund ry:n liittokokoukseen torstaina 24.3.2022 klo 17.00 osoitteeseen Neljäs linja 1, Vapaa-ajattelijain liiton toimisto. Saision mukaan somehyökkäyksille on tyypillistä rikkinäinen puhelin -ilmiö, että siteerataan siteerauksia. Ja Passion jälkeen on kuulemma olo, että ”se on täytetty” – raamatullinen fraasi, jota romaanissakin viljellään. Me olemme kaikki samaa, saman henkilön eri versioita. – Se veti minut kuitiksi ja otti fysiikkaankin, mutta kirjoitin Passion suuresta nautinnosta. Saision mukaan ero läpipuurretulla ja inspiroituneena kirjoitetulla kirjalla on kuin hevosen laukalla ja sillä, että raahaisi perässään muulia. – Mutta kun juna on liikkeellä, niin se ei pysähdy enää mitenkään. Liiallista herkkähipiäisyyttä hän pitää kuitenkin kestämättömänä. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Koen, että se on elämäntehtäväni. UUSI VARUSTELUKIERRE HÄVITTÄJÄKAUPAN JÄLKIPUINTI Paikkamäärä rajoitettu, ilmoittaudu ennakkoon kirjasto@tyovaenperinne. Siksi näyttelijän on aina tärkeää puolustaa roolihenkilöään. Päätösvalta edellyttää vuoden 2021 tai 2022 jäsenmaksun maksamista
Latour näkeekin kahden uuden puoleensavetäjän ilmestyneen horisonttiin. Maapallojärjestelmä on muuttumassa ihmistoiminnan vakaasta kehyksestä aktiiviseksi toimijaksi, kun se alkaa reagoida ihmisen toimintaan. TausTaT 20 | KU 8/ 20 22 Tähtisumusta takaisin maanpinnalle Latour huomauttaa, että jollekin maaperälle kuuluminen ja maasta huolehtiminen on muuttunut ”taantumukselliseksi” vasta kontrastina modernisaation vaatimalle loputtomalle eteenpäin syöksymiselle. TeksTi Petri Jämsä R anskalaisen filosofin Bruno Latourin pamflettimainen kirja Matkalla maahan alkaa kiertelemättömän provokatiivisella väitteellä. Me olemme riippuvaisia Maasta – olemme siis maasyntyisiä. Al l Ov er Pr es s Kirja. Kun globalisaatio kutistui tarkoittamaan pelkkää tympeää talouskilpailua, on paikallisuuden rajoihin ja perinteisiin pakeneminen alkanut houkutella monia. Latourin mukaan nykyisen poliittisen tilanteen hahmottaminen tällaisen kaksinapaisuuden kautta ei kuitenkaan riitä. Laskeutuminen maan pinnaLLe Modernisaation projekti on kaikesta rationalistisesta eetoksestaan huolimatta ollut täysin epärealistinen, koska se ei ole osannut ottaa huo mioon resurssien niukkuutta. Välineellinen järki on taipunut palvelemaan täysin irrationaalista tavoitetta, kun itseisarvoksi korotettua talouskasvua on Bruno Latour esittää mielenkiintoisen analyysin ekologisen kriisin, sääntelyn purkamisen ja eriarvoisuuden nousun välisistä suhteista. Pelkät globaalisuuden ja paikallisuuden vastanavat eivät tavoita sitä, mitä nyt on meneillään. Eliitit eivät ryhtyneet rakentamaan globaalia poliittista ohjelmaa ekologiseen kriisiin valmistautumiseksi, vaan ne päättivät päinvastoin luopua kaikesta solidaarisuudesta muita kohtaan. Jos 1900-luvun politiikkaa määritti sosiaalinen kysymys, tulee meidän vuosisatamme olemaan geohistorian aikakausi. Raivokkaan sääntelyn purkamisen takia globalisaatio on alkanut tarkoittaa mielivaltaisia kaukana tehtyjä päätöksiä, jotka hyödyttävät vain harvoja. Ensimmäinen niistä on Maasta ja sen realiteeteista irtautuminen, tuhoisa kehitys, joka ei välitä lainkaan planeetan rajallisuudesta. Kuitenkin paikallisuuskin muuttuu nopeasti hedelmättömäksi, jos se kapenee tarkoittamaan etnistä homogeenisuutta, kyräilevää ennakkoluuloisuutta ja sosiaalista ulossulkemista. Toista uutta puoleensavetäjää Latour kutsuu maasyntyisyydeksi. Jos globalisaatio tarkoittaa rajattomuutta, kaiken kiinteän haihtumista ilmaan ja ikuisesti kiihtyvää muutosta, on varsin luonteva vastareaktio yrittää kiinnittyä ja juurtua johonkin. Donald Trumpin päätös irtisanoa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta oli paraatiesimerkki tällaisesta ”irti maasta” -mentaliteetista. ei gLobaLisaatio tai paikaLLisuus, vaan irti maasta tai maasyntyisyys Globalisaatio myytiin ihmisille emansipatorisena projektina, joka toisi mukanaan edistyksen, vapauden ja vaurauden. Globalisaatio ja sen vastavoimaksi syntynyt paikallisuus ovat olleet lähiaikojen kaksi keskeisintä puoleensavetäjää, jotka ovat jakaneet ihmisiä kahteen eri leiriin. Maasyntyisyyden posthumanistinen viesti kuuluu, että ihminen on vain yksi Maapallon elollinen organismi suuressa elämän verkostossa, ja jos tämä verkosto katkeaa kriittisestä kohdasta, myös ihmisen elämänehdot romahtavat. Kaikkein rikkaimmat eliitit ovat siis metaforisesti irtautuneet maanpinnalta, kun ne ovat kieltäytyneet yhteisestä tulevaisuudesta meidän muiden kanssa. Solidaarisuuden hylkääminen on Latourin mukaan saanut selvimmän ilmauksensa nopeasti toimeenpannussa sääntelyn purkamisessa, eli globalisaation toteuttamisessa pääoman ehdoin. Maasyntyisyydellä hän tarkoittaa siihen havahtumista, että ihmisen olemassaolo on riippuvaista ohuesta kriittisestä vyöhykkeestä, vain parin kilometrin paksuisesta elämää ylläpitävästä kerroksesta, joka sijaitsee ilmakehän ja peruskallion välissä. Latour väittää, että varakkaimmat eliitit ovat alkaneet katkoa siteitään muihin ihmisryhmiin 1980-luvulta lähtien, jolloin ne ymmärsivät, että ekologinen kriisi on vääjäämätön
Latour kehottaa meitä suojelemaan tätä todellista elinpiiriämme oman henkemme kaupalla. Ulkopuolisen suhtautumisen omaksuneet voivat sanoa, että planeetan olosuhteet ovat aina vaihdelleet ja planeetta kestää pidempään kuin ihmiset, joten ekologinen kriisi on ulkopuolisista korkeuksista katsoen vain merkityksetöntä heilahtelua. Päivi Malinen, johdanto Turo-Kimmo Lehtonen. Elonjatkojärjestelmät perustuvat sen selvittämiseen, kuinka paljon muita olentoja me tarvitsemme pysyäksemme hengissä. Meillä on kiire rakentaa tuotantojärjestelmien rinnalle elonjatkojärjestelmiä, joissa muita elollisia ei ajatella ihmisten resursseina, vaan arvokkaina maasyntyisinä, joilla on oma tehtävänsä elämänehtojen tuottamisessa. Vastapaino 2022, 159 s. Ihmisen olemassaolo on riippuvaista ohuesta kriittisestä vyöhykkeestä, vain parin kilometrin paksuisesta elämää ylläpitävästä kerroksesta, joka sijaitsee ilmakehän ja peruskallion välissä.. TausTaT KU 8/2 02 2 | 21 tavoiteltu elämän materiaalisten ehtojen tuhoutumisen hinnalla. Latour kutsuu meitä palaamaan tähtitieteen korkeuksista Maan pinnalle ja elämän kriittiselle vyöhykkeelle. Ehkä ilmastonmuutos aiheuttaa nälänhätiä ja sotimista niukkenevista resursseista, mutta se ei hetkauta pätkääkään, jos asioita katsoo Siriuksen tähtisumusta käsin. Elonjatkojärjestelmän rakentaminen on Latourin hahmottelema luonnontieteellinen projekti kaikille niille, jotka haluavat katsoa ja kokea Maan sen elämää kuhisevalta pinnalta eivätkä avaruuden kylmyydestä käsin. Modernien tieteiden synty johti aikoinaan todella vallankumoukselliseen ideaan: Maan käsittämiseen planeetaksi planeettojen joukossa. Kotiplaneettamme tarkastelu loputtoman maailmankaikkeuden perspektiivistä on johtanut siihen, että maata tarkastellaan Suuresta Ulkoisuudesta eikä planeetan pinnalta käsin. l Bruno Latour: Matkalla Maahan – Politiikka ja uusi ilmastojärjestys, suom. Tällainen ulkopuolinen suhtautuminen johtaa tietenkin välinpitämättömyyteen Maata ja kaikkea sen ylläpitämää elämää kohtaan. Missä kohti asiat ovat alkaneet mennä pieleen. Meidän elinpiirimme ei ole jokin aidoin rajattu maapläntti, vaan se on se olentojen joukko, joka pitää meidät elossa. Latourin mielestä vääränlaisen luonnontieteellisen perspektiivin voittokulku on johtanut Maapallon arvonalennukseen
Kirjassa Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa alan tutkijat pohtivat aihepiiriä eri näkökulmista. ”Kasvatukselle vieras markkinaterminologia on asettunut osaksi opetusja koulutuskieltä”, toteaa artikkelissaan yliopistonopettaja Aleksi Fornaciari. TeksTi Elias Krohn kuva Lehtikuva/Kalle Parkkinen Opettaja Paula Albacka opetti tunnetaitoja viidesluokkalaisille viime viikolla Siivikkalan koulussa Ylöjärvellä. TausTaT 22 | KU 8/ 20 22 T utkimusten mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnallinen tietopohja on verraten vahva, mutta he ovat passiivisia ottamaan osaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Kasvaminen ihmisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen olisi nostettava kouluissa keskeisempään rooliin. Viime vuosikymmeninä koulujen kehittämistä ovat ohjanneet paljolti elinkeinoelämän, markkinoiden ja työelämän vaatimukset. Liikkeelle pitäisi lähteä heidän omasta kokemusmaailmastaan ja heidän koulu voisi rohkaista aktivismiin Lasten ja nuorten kasvaminen yhteiskunnalliseen osallistumiseen olisi nostettava opinahjoissa entistä keskeisemmälle sijalle, uutuuskirjassa linjataan. Tarvitaan yhdessä tekemistä ja pohtimista sekä vastuun antamista lapsille ja nuorille itselleen. Tämä paradoksi antaa aiheen tarkastella kriittisesti suomalaiskoulujen opetusta ja demokratiakulttuuria. Kirja. Näin voi tiivistää Lupaus paremmasta -kirjan ydinsanoman. Tämä vaatii muutoksia opetusmetodeihin ja koulun käytäntöihin. Keskustelussa oppimistuloksista koulun tehtävä näyttäytyy helposti vain tietojen ammentamisena oppilaiden päähän
Asia vaatiikin laajempaa ajattelutapojen ja toimintakulttuurien muutosta, mihin kirja antaa suuntaviivoja. Opettaja ja filosofian tohtori Jesper Kristiansson muistuttaa, että opetussuunnitelman mukaan oppilailla tulee olla myös mahdollisuus osallistua paikallisen opetussuunnitelman valmisteluun. Hiljasen mukaan koulun olisi tärkeää tukea nuorten empatiataitoja, jotta syntyisi innostusta yhteisten asioiden hoitamiseen, vaikka omat asiat olisivat hyvin. Yliopistonopettaja Mikko Hiljanen toteaa lukiolaiskyselyn perusteella, että suomalaisissa lukioissa on hyvät edellytykset opetella demokraattisen vuorovaikutuksen prosesseja,. Kiinnostava lisä kirjaan olisi ollut pohtia tilannetta toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Kouluissa tulisi innostaa toisenlaisten tulevaisuuksien hahmotteluun ja rakentamiseen. Moni toisen asteen opiskelija on opintojensa ohessa jo työelämässä – tai opintoihin kuuluvassa työssäoppimisessa. Männistön mukaan oppilailla on myös oikeus tietää, miten opettajat päätyvät opetuksessa tekemiinsä valintoihin, ja niistä tulisi voida käydä dialogia. Jo kouluyhteisössä tulisi rakentaa demokraattista elämäntapaa, korostaa yliopistonopettaja Perttu Männistö. Vastuun antaminen oppijoille pohjustaa osaltaan aktiivisen kansalaisuuden tavoitetta. Tämä olisi oppilaitoksissa yksi hyvä kulma tarkastella yhteiskunnallisia kysymyksiä ja omien oikeuksien ajamista. kOulu ekOsOsiaalisen muutOksen rakentajaksi Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus painottuu tällä hetkellä ilmastonmuutokseen, joka vaikuttaa suuresti heidän tulevaisuuteensa. Muutoin ilmaisunvapaus ja moniäänisyys, jonka uudet mediat mahdollistavat, sekä kriittisen ajattelun taidot voivat kääntyä demokratiaa vastaan. Olennaisessa osassa yhteiskuntakasvatuksessa ovat mediataidot. Lisäksi tarvitaan valmiutta tarvittaessa nousta vastarintaan vääryyksiä vastaan, myös silloin kun ne kohdistuvat luontoon, Toivanen linjaa. Tämän toteutumista käytännössä tulisi vahvistaa. Kasvatustieteen väitöskirjatutkija Minna-Kerttu Kekki korostaa, että pelkästään hyvät mediataidot eivät riitä, vaan niiden perustana on oltava demokratian arvostus. Tulokset, joita arvioitiin tutkielmien tai muiden tuotosten sekä keskustelujen perusteella, olivat hyviä ja oppilaat olivat motivoituneita. Toivasen mukaan ekokriisiä koskevat kysymykset olisi tuotava rohkeasti koulun sisään, jolloin koulu voisi muuntua ”tuhon logiikkaa” tukevasta instituutiosta kestävämpien elämäntapojen ja aktiivisen ekososiaalisen kansalaisuuden rakentumisen tilaksi. Myös ympäristötavoitteisiin liittyviä ristiriitoja ja konflikteja tulee käsitellä ja kasvattaa nuoria sitkeän dialogin valmiuksiin. ”Kasvatettavan ei tarvitse osata kaikkea, sillä hän vasta opettelee”, Männistö muistuttaa epäileviä opettajia. vastuun antaminen mOtivOi Koulutyön hektisessä arjessa osallistamisen ihanteet voivat tuntua opettajasta kaukaisilta. TausTaT KU 8/2 02 2 | 23 omien kykyjensä kehittämisestä. kunhan tähän annetaan tilaisuuksia. Lasten ja nuorten tulisikin antaa vaikuttaa oman osaamisensa rajoissa. Tässä prosessissa opettajakin voi oppia nuorilta. Kilpailulliset menetelmät, ulkoisiin palkintoihin ja rangaistuksiin nojaaminen, vievät pohjaa motivaatiolta sekä lisäävät itsekeskeisyyttä ja epäonnistumisen pelkoa, toteaa filosofi Olli-Pekka Moisio kasvatuksen ja koulutuksen utopioita käsittelevässä artikkelissaan. Arvoristiriitoihin tulisi väistelemisen sijasta tarttua. Ratkaisut eivät ole valmiina, vaan kouluissa tulisi innostaa toisenlaisten tulevaisuuksien hahmotteluun ja rakentamiseen. Siellä haasteet lienevät lukioita suurempia ja kansalaiskasvatuksen tarve vielä polttavampi. Nykyisessäkin koulumaailmassa uudenlaisia opetusmetodeja on kuitenkin mahdollista toteuttaa. Kristiansson vähensi asteittain omaa valtaansa opettajana ja pyrki ”valtaistamaan” oppilaita – antamaan näille välineitä ottaa opintonsa omiin käsiinsä. Into Kustannus 2022, 272 sivua. Viimeisessä vaiheessa oppilaat saivat toimia kokonaan itseohjautuvasti opetussuunnitelman puitteissa. Hän hahmottelee koululle roolia osana ekososiaalisen sivistyksen projektia. l Matti Rautiainen, Mikko Hiljanen ja Perttu Männistö: Lupaus paremmasta – demokratia ja koulu Suomessa. Käytännön esimerkkinä Männistö mainitsee joidenkin koulujen tavan ottaa oppilaat mukaan uusien opettajien työhaastatteluihin. Oppilaat voivat tuoda dialogiin ja päätöksentekoon omaan kokemusmaailmaansa perustuvaa ymmärrystä, jollaista opettajalla ei välttämättä ole. arvOristiriitOihin tartuttava Kansalaiskasvatus kulminoituu toisen asteen oppilaitoksissa, kun oppilaat ovat varttumassa täysi-ikäisiksi. Luultavasti apua olisi myös lisäresursseista ja esimerkiksi pienemmistä ryhmäko’oista. Tutkijatohtori Tero Toivanen pohtii kirjan päättävässä artikkelissaan, mitä ekologinen kriisi ja tarvittava ekologinen jälleenrakennus vaativat koululta. Kristiansson kertoo omasta, väitöstutkimukseensa liittyneestä kokeilustaan yläasteen historian opetuksessa. Erityisesti edistyivät laaja-alaisen oppimisen tavoitteet, kuten ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä vuorovaikutustaidot. Oppilaille lisää vaikutusvaltaa Koulussa ei vain opiskella elämää varten, vaan koulu on itsessään osa elämää ja yhteiskuntaa
24 | KU 8/ 20 22 TURUN VASEMMISTOLIITTO RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS TURKU Sunnuntaina 20.3.2022 klo 11:00 alkaen Urheilutalo Rientola, Pulmussuonkatu 86. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JHL Kansan Uutiset 149x150mm Kyllä joku hoitaa ilmoitus.indd 1 18.2.2022 13.02.26 TesTa amme painaTusTa. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tuodaan työ näkyväksi. Jäsenjärjestöjen edustajat tervetuloa. Paikka: Gradian Harjun kampus, ravintola Lounastuuli ( Jyväskylä, Sepänkatu 3). Puoluekokousasiat Valkeakosken Vasemmiston opintojärjestö ry KEVÄTKOKOUS sunnuntaina 13.3.2022 klo 18.00 Paikka: Koskikara 3.krs. Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Tervetuloa. Lisäksi: Ajankohtainen poliittinen tilanne ja sen johdosta mahdollisesti annettavat kannanotot tai muutoin tehtävät päätökset. Käsitellään sääntömääräiset asiat. KESKI-SUOMI Valkeakosken Vasemmistoliitto sääntömääräinen VUOSIKOKOUS 13.3.2022 klo 16.00 Kokoustila Koskikara. Hallitus Keski-Suomen Vasemmiston YLEINEN KOKOUS 9.4.2022 klo 14. Johtokunta VALKEAKOSKI Luotettava tieto on työläisen perusoikeus. Esillä sääntömääräiset asiat. Valtakirjojen tarkastus: klo 10:00 alkaen Yhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa käsitellään ja päätetään seuraavista asioista: Sääntömääräiset asiat kuten mm.: kunnallistoimikunnan toimintakertomus, tilikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto sekä tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapauden myöntäminen kunnallistoimikunnalle ja muille vastuuvelvollisille, valtuustoryhmän toimintakertomus
Myöhemmin painopiste on muuttunut koko ajan enemmän kotimaisen jalkapallon teemojen, lajievoluution sekä lajiin liittyvien yhteiskunnallisten ilmiöiden analysoinnin suuntaan unohtamatta itselleni tärkeää jalkapallon historiaa. Bournemouth — Stoke 1 8. Coventry C — Preston X (1) 12. Luton — Derby 2 (1) 11. Nähdään kentän reunalla! Historiallisen viimeisen vihjerivin tolpat löytyvät Valioliigan otteluista. Presidenttinä Niinistö on onneksi onnistunut huomattavasti paremmin. Uimosen mukaan esitin kovinta kritiikkiä Niinistön puheenjohtajakautta kohtaan todettuani sen olleen surkeaa jatkumoa suomalaisen urheilujohtamisen epäonnistumisille. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2, 1, 1(X), 2, X(1), 2, 1, 1, 2, 2(1), X(1), X(1), 2(X). Kolumneissa ote on ollut aika ajoin erittäin kriittinen, koska mielestäni pelkästään fanijournalismiin keskittymällä pudotaan kehityksen kärryiltä. Nyt, lähes viisitoista vuotta myöhemmin, on joutsenlaulun aika. Brighton — Aston Villa 1 (X) 4. Työkomennus tarjosi myös mahdollisuuden tutustua paikalliseen jalkapalloiluun ja sen historiaan. Manchester U — Watford 1 3. Esimerkiksi kansainvälisten liittojen edelleen jatkuvaa korruptiokarnevaalia, Suomen Cupiin takavuosina tehtyjä tuhoisia muutoksia ja Sauli Niinistön puheenjohtajakautta Palloliitossa ei ole käsitelty palstalla silkkihansikkain. ensimmäinen KolUmnini käsitteli Unkarin jalkapallon tilannetta. Peterborough U — Hull 2 7. Birmingham — Huddersfield 2 (X) Viimeinen sammuttaa Valot 1X2 Jalkapallojournalismin harjoittaminen jatkuu podcast-maailmassa. Lopuksi vielä suuret kiitokset kaikille kolumnistikollegoille, Kansan Uutisten henkilökunnalle sekä lukijoille monipuolisesta, kehittävästä ja kannustavasta palautteesta. Nottingham — Bristol C 1 9. l vihjerivi 1. Crystal P — Burnley X (1) 6. Matka kanssanne on ollut pitkä ja antoisa. TeksTi Jaakko Alavuotunki kuva All Over Press/Alamy. Saudirahoilla ryhmäänsä vahvistanut Newcastle on taasen oiva haku vierasvoittajaksi ottelussa Brentfordia vastaan. Brentford — Newcastle U 2 5. Sittemmin tiimissä ovat toimineet ansiokkaasti ohellamme myös Elina Vainikainen ja Pasi Palmu. TausTaT KU 8/2 02 2 | 25 A loitin Kansan UUtisten jalkapallokolumnistina toukokuussa 2007, kun eduskuntaan tuona keväänä valittu Paavo Arhinmäki luovutti soihdun allekirjoittaneelle ja Olli Kohoselle. intensiivisimmät KirjoittajaKoKemUKseni liittyvät vuosina 2010, 2012 ja 2014 Kansan Uutisten sivuilla pidettyihin EMja MM-kisablogeihin, joihin tuotettiin sisältöä kiitettävällä tahdilla. kello 16.58. Kolumneja ehti kertyä viidentoista vuoden aikana yli 300 ja ne löytyvät kaikki Vetäjä hakee -blogistani. Väitän kuitenkin, että keskustelun herättäminen ja oman toiminnan kriittinen arviointi vievät kotimaista jalkapalloa eteenpäin usein liiallisuuksiin menevää konsensushakuisuutta enemmän. Vasuri puhui turnausten ajan lähes joka päivä. Olin ollut edellisenä syksynä töissä Budapestissä. KritiiKin osUmista maaliinsa voi tietysti jokainen itse arvioida. Tämä on palstan viimeinen kolumni. Viimeksi mainitun osalta sain maininnan Risto Uimosen kirjoittamaan Niinistö-elämäkertaan Puolivallaton presidentti. Cardiff C — Fulham X (1) 13. Kansan Uutisten uudistuessa on hyvä hetki siirtyä uusien haasteiden pariin. Antti Muurisen sanoin: Eteenpäin on menty. Everton — Manchester C 2 2. Varhaisten vuosien teksteissä liikuttiin paljon Valioliigan sekä europelien parissa ja kommentoitiin muita ajankohtaisia kansainväliseen jalkapalloiluun liittyviä aiheita. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 26.2. Manchesterin seurojen voitot eivät kaipaa kierroksella vaihtomerkkejä, kun vastaan asettuvat joukkueet kuntopuntarin häntäpäästä. Jalkapallojournalismin harjoittaminen jatkuu tällä hetkellä podcast-maailmassa ja myös muita suunnitelmia on olemassa. Kyseessä oli myrskyisä ajankohta maan historiassa, sillä juuri tuolloin kylvettiin siemen vallanvaihdokselle kohti nykyistä, Viktor Orbánin johtamaa autoritääristä järjestelmää. Suomen maajoukkueiden edesottamuksien analysointi on myös kulkenut mukana aivan alusta saakka. Millwall — Sheffield U 2 10
Jätä tervehdys mennessä. Tervehdyksen voi lähettää myös verkossa: ilmoitukset.kansanuutiset.fi PUOLUEJA AMMATTIOSASTOJEN TERVEHDYKSET PIENI TERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm ISO TERVEHDYS, leveys 88 mm x korkeus 25 mm Järjestö ammattiosasto ry Se ja se, paikkakunta Punaista VAPPUA! 70 € 140 € Punaista VAPPUA! Järjestö ammattiosasto ry Se ja se, paikkakunta HENKILÖTERVEHDYKSET KUVALLINEN HENKILÖTERVEHDYS, leveys 42 mm x korkeus 25 mm NIMITERVEHDYS 5 € 30 € Maija ja Matti Mallinen, paikkakunta Punaista VAPPUA! NIMITERVEHDYKSET 5 € Maksetaan tilille: FI64 2100 1800 0395 16 (NDEAFIHH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 Kirjoita nimet tekstaten: SUKUNIMI/ETUNIMI KUVAVAIHTOEHDOT TEKSTIVAIHTOEHDOT Hyvää Vappua Hauskaa Vappua Punaista Vappua Oma teksti kansanuutiset.fi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 18.3. TausTaT 26 | KU 8/ 20 22 VAPPUTERVEHDYKSET KANSAN UUTISIIN Kansan Uutiset uudistuu maaliskuussa, ja lehti alkaa ilmestymään kerran kuukaudessa. Lähetä tervehdykset viimeistään 18.3.2022 mennessä joko sähköpostitse ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai postitse Hämeentie 105 A 2. krs, 00550 HELSINKI. Vapputervehdykset julkaistaan huhtikuun numerossa, joka ilmestyy viikolla 15
Venäjä ei voi päästä ilman seuraamuksia toimistaan, kuului Saramon viesti. Sen jälkeen Putin määräsi maan joukkoja siirtymään Luhanskin ja Donetskin alueille. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi, ettei toimia voi puolustella mitenkään. Politiikka KU 8/2 02 2 | 27 03 politiikka Vasemmisto tuomitsee Venäjän aggression Venäjän päätös edetä Itä-Ukrainan alueille ja tunnustaa niin kutsutut kansantasavallat tuomittiin laajasti. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti myöhään maanantai-iltana maan tunnustavan Itä-Ukrainan niin kutsutut kansantasavallat. Vaikka pakotteet eivät itsessään ratkaise, ne ovat parempia kuin sotilaalliset toimenpiteet, Saramo tiivisti eduskunnassa KU:lle. Le ht iK Uv a/ aF P Ph Ot O/ Sa te LL it e im ag e 20 22 m ax ar te ch nO LO gi eS. TeksTi Jussi Virkkunen Maanantaina otetussa satelliittikuvassa näkyy Venäjän sotilaskalustoa Krasnyi Oktjabrissa noin 20 kilometrin päässä Ukrainan rajasta. E duskunnassa kaikki puolueet tuomitsivat tiistaina Venäjän toimet. – EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön pitää reagoida. Saramo painotti, että Suomi on – ja sen pitää olla – EU:n jäsenmaana mukana tukemassa pakotteita Venäjää vastaan
Tuomiojan mukaan toimi oli näköpiirissä. Hän toteaa, että Venäjän duuma tuskin olisi tehnyt vetoomusta Putinille alueiden tunnustamisesta ilman presidentin hyväksyntää. Totta kai kaikkia diplomatian keinoja on käytettävä. Kaikki nämä edellyttävät sitä, että kaikki maailman maat, vaikka emme pitäisikään niiden järjestelmistä, ovat mukana siinä työssä. Kriisin ratkaisu olisi jo ollut mahdollista, jos Venäjän johto sitä haluaisi, hän toteaa. – On vastuullista toimia niin, ettei kohdistu jatkos sakaan, Saramo sanoi ja toivoi kaikilta malttia. Saramo nosti esiin, että eduskunnassa on hyväksytty yksimielisesti Suomen turvallisuuspoliittinen linja, joka ottaa huomioon erilaiset kehityskulut. Suomen tulee toimia erityisesti Euroopan unionin ja Etyjin puitteissa poliittisen dialogin ja myönteisen neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi, Saramo linjasi. Tuomioja painottaa kaikkien maiden oikeutta valita oma tiensä. – Meillä on samaan aikaan eksistentiaalisina uhkina paitsi joukkotuhoja ydinaseet myös ilmastonmuutos ja luontokato. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa kaikkien yhteyksien katkeamista. – Niin kauan kuin Ukrainan sodan laajenemista voidaan estää, on tehtävä kaikki rauhan eteen. – Pitää torjua kaikki ajattelu jostain etupiiriajattelusta. Kovin nopeaan kriisin päättymiseen Tuomioja ei usko. – Esimerkiksi Nato-jäsenyyden hakeminen ja jännitteiden lisääminen omilla rajoillamme ei lisäisi kenenkään turvallisuutta. Politiikka 28 | KU 8/ 20 22 Suomen asema ei Saramon mukaan sinänsä ole muuttunut. Hän huomautti, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi omassa tiedotustilaisuudessaan, ettei Suomeen tällä hetkellä kohdistu mitään uhkaa. Jos on olemassa neuvotteluvalmiutta, neuvotteluita pitää käydä. Venäjä Valmistautunut Haastatteluhetkellä ei vielä ollut selvillä, millaisia pakotteita EU aikoo asettaa Venäjälle. Tämä johtaa Tuomiojan mukaan pitkään kriisiin. Mutta neuvotteluissa ei voi tinkiä Ukrainan suvereniteetista. Onneksi nyt kriisin keskellä jopa Natoa pitkään kannattaneen Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo myönsi (Paasikivi-seurassa), ettei jäsenyyden hakemisen aika voi olla nyt. – Luulen, että tästä tulee valitettavasti aika pitkä. – Mutta jos ja kun Venäjän johdon pakkomielle on Ukrainan tuhoaminen tai se, että Ukrainalla ei ole oikeutta itsenäisyyteen, siitä ei silloin synny yhtään mitään. Pitkä kriisi edessä Vuosina 2000–2007 ulkoministerinä toiminut Erkki Tuomioja (sd.) vastaa kyllä ja ei kysymykseen, yllättikö Venäjän päätös. – Minusta on koko ajan ollut selvää, että tämäkin mahdollisuus on olemassa, Tuomioja kommentoi KU:lle. Tuomiojan mukaan pakotteiden hyväksyminen ei tule tuotta–?Esimerkiksi?Nato-jäsenyyden?hakeminen?ja?jännitteiden?lisääminen?omilla?rajoillamme?ei?lisäisi?kenenkään?turvallisuutta,?Jussi?Saramo?sanoi?KU:lle.. – Olisin tietysti toivonut, ettei sitä olisi otettu käyttöön
– Pidetään huoli, että kenelläkään ei ole aihetta epäillä, että Suomen aluetta käytettäisiin sotilaallisesti vihamielisiin tarkoituksiin. Tänä päivänä hän on ihan toinen persoona. Kerroin, että pelkään niitä niin, että ne estävät minua retkeilemästä alueilla, joilla on paljon karhuhavaintoja. Venäjä on paisuttanut valuuttavarantojaan, minkä lisäksi maan budjetti on ylijäämäinen. Suurpedot eivät ole kiinnostuneet ihmisistä, päinvastoin. Esimerkiksi Saksa ilmoitti tiistaina keskeyttävänsä Nord Stream II -kaasuputken käyttöönoton. Hän huomauttaa, että Suomi pitää huolta omasta puolustuksesta merkittävillä panostuksilla. l ”Kriisinratkaisuolisi joollutmahdollista, josVenäjänjohtositä haluaisi.”. Suuremmillakaan Euroopan mailla ei ole sellaista enää olemassa. Kysyjä hymähti. kolumni maan Suomelle mitään vaikeuksia. En ymmärrä, mitä haittaa on susilaumasta, joka elää sysimetsässä ihmisten ulottumattomissa. – Aina huomautan, että oleellisin osa siitä ei ole 64 hävittäjää, vaan 280 000 sotilaan koulutettu reservi. Pelko on myös tunteena aina henkilökohtainen, ja sitä on toisen turha mitätöidä. Yksi osa sitä on suojella luonnossa elävät eläimet ja niidän elinympäristö. Etenkin sosiaalisen median alustoilla on liikkunut paljon vaatimuksia siitä, että Suomen tulisi hakea sotilasliiton jäseneksi. Politiikka KU 8/2 02 2 | 29 Olin alkutalvesta Kainuussa vasemmistoliiton vieraana, ja kuten aina paistelimme toreilla ja turuilla makkaraa. Tuomioja pitää keskustelun kiihtymistä ymmärrettävänä. Hän julkaisi itse vähän aikaa sitten pamfletin ”Suomi ja Nato – Miksi Suomella pitää olla mahdollisuus hakea Naton jäseneksi ja miksi sitä mahdollisuutta ei kannata nyt käyttää.” – On selvää, että monelle tulee selkäydinreaktiona, että nyt pitäisi näin [hakea Naton jäseneksi] toimia. Se on ollut heidän kannaltaan kontraproduktiivista, koska se on luonut ja vahvistanut ihan aitoa itsenäisyystahtoa Ukrainassa – myös venäjänkielisessä väestössä. Luonnossa tulee aina olemaan epämiellyttäviä ja pelottavia asioita, eikä niitä pidä poistaa mukavuudenhalun vuoksi. Venäjä on varautunut niihin, ja sillä on sellaiset varannot, että se on lyhyellä aikavälillä aika resilientti pakotteille, Tuomioja huomauttaa. Sain Sotkamon torilla kysymyksen, jota osasin odottaa: mitä mieltä olet susista. Kuten olemme linjanneet selonteoissa, tämä linja on sinänsä kestävä. Mutta pitemmällä aikavälillä se tuottaa ongelmia myös Venäjälle. Joka tapauksessa ukrainalaiset äänestivät selvällä enemmistöllä itsenäisyyden puolesta vuonna 1991. Kun venäläiset viime kädessä haluavat parempaa elämää ja hyvinvointia, tällaisella politiikalla sellaista ei ainakaan synny. Eduskuntapuolueista vihreät ovat näkyvimmin muuttaneet linjaansa Nato-myönteiseksi. Näyttää siltä, että meillä halutaan olla lisäämässä lajikatoa. Sen Tuomioja tunnustaa, että myös Eurooppa tulee kärsimään pakotteista. Mutta ei Suomea mikään uhkaa, Tuomioja toteaa. Pelkoa ei lievennä se, että on äärimmäisen epätodennäköistä ikinä metsäretkillään kohdata yhtään suomalaista suurpetoa: karhua, sutta, ilvestä tai ahmaa. – Ne ovat totaalisen epähistoriallisia, kuuluu Tuomiojan vastaus. – Lavrov on aina ollut erittäin taitava ja asiansa osaava. Suojellaan SuSia Minna Minkkinen Kirjoittaja on vasemmistoliiton 2. Ei tapaa niitä susiakaan sanoin. Nato-keskustelu kiihtyNyt Venäjän toimien seurauksena suomalainen Natokeskustelu on jälleen kiihtynyt. Hän sanoo muistavansa hyvin ensimmäiset tapaamisensa Recep Tayyip Erdo?anin kanssa. VeNäjä VahVistaNut ukraiNaa Putin latasi maanantai-illan puheessaan liudan näkemyksiä, joiden mukaan Ukraina on bolševikkien luomus. Se ei kuitenkaan saa ohjata politiikkaa. varapuheenjohtaja. Luulisi, että hänen järkensä riittäisi kertomaan sen, että tämä on tuhoisaa Venäjälle. Tunnustin kysyjälle heti alkuun, että pelkään karhuja. Krimin niemimaan valtauksen jälkeen Venäjä on entisestään lisännyt ponnisteluja omavaraisuudessa – osin pakon sanelemana, koska maa on sen jälkeen ollut pakotteiden kohteena. – Hän oli hyvin EU-myönteinen ja puhutteli hyvin fiksulla tavalla EU-johtajia. – Jos ja kun pakotteet ulottuvat energiasektoriin ja Venäjältä tulevat kaasuja öljykuljetukset vähenevät tai loppuvat, aiheutuu siitä ongelmia Euroopallekin. Erdo?an toimi ensin Turkin pääministerinä 2003–2014 ja on sen jälkeen ollut maan presidenttinä. – Toki ne eivät vaikuta Venäjään välittömästi yhtään mitään. Meidän ihmisten on pakko ottaa pää pois pelon pensaasta, kohdattava tekemämme luontokatastrofi ja toimittava sen mukaisesti. Vaikka pakotteet eivät iske Venäjään heti, on niillä Tuomiojan mukaan suuri merkitys. En suostu tekemään eläimiä ja suur petoja koskevia poliittisia kantoja oman pelon perusteella. Me ihmiset olemme niistä paljon kiinnostuneempia kuin ne meistä. Nykyhallinnosta Tuomioja sanoo tuntevansa lähinnä Sergei Lavrovin, joka on toiminut Venäjän ulkoministerinä vuodesta 2004. Vähän Putinissakin on samanlaista, että jokin on niksahtanut. – Ukraina on toki sisäisesti vahvistunut ja yhtenäistynyt, ei vähiten Venäjän paineen ansiosta. Susien kohdalla on näkyvissä, että monen pelko sekoittuu vihaan, ja siksi ollaan valmiit lahtaamaan susia. Susi ja muut suurpedot ovat elimellinen osa Suomen monimuotoista luontoa. Näin ehkä hivenen hymyäkin. Kysyjä oli ihmeissään: miten sä niitä karhuja pelkäät, eihän niitä koskaan edes tapaa. MuuallakiN Muutosta Tuomioja neuvotteli etenkin ulkoministerivuosinaan monta kertaa Venäjän hallinnon edustajien kanssa. Ihmettelen sitä, että hänkin siellä vain istuu ja nyökkäilee. Soita ei voida kuivattaa, jotteivät jalat kastuisi, eikä eläimiä voida poistaa luonnosta, koska ne pelottavat tai koska niitä vihataan. – Pidemmällä aikavälillä nämä ovat Venäjän kehitykselle erittäin negatiivisia ja tuhoisia. Pelko on luonnollinen reaktio uhkaavaan tilanteeseen, ja se varoittaa meitä. Venäjä ei ole ainoa maa, jonka johdon kuva on muuttunut, Tuomioja sanoo. Olen lukenut ja harjoitellut, miten toimia, jos kohtaan metsässä karhun. – Mutta vielä pitemmällä aikavälillä on tietysti hyvä asia, että öljyn ja kaasun käyttö loppuu, koska sen täytyy loppua, jos haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen. Susi on Suomen luonnossa uhanalainen, ja sitä tulisi suojella eikä missään nimessä antaa lisää kaatolupia. Tuomiojan mukaan tuki itsenäisyydelle on vain vahvistunut – ja Venäjällä on oma osansa siinä. Suurpedot saavat pelottaa, mutta pelko ei saa olla politiikan teon peruste. Voin siis ymmärtää susiin ja muihin petoihin kohdistuvaa pelkoa, sillä minäkin pelkään. Elämme kuudetta sukupuuton aaltoa, jossa ihmisen toimet hävittävät lajeja hirvittävällä tahdilla
Olisiko mahdollista nähdä nuorten ongelmat pikemminkin oireena kuin sairautena. Vaikea syyllisyyden tunne on omiaan luomaan masennusta ja aikaista eläköitymistä. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Ammattiosastossa hän toimi myös puheenjohtajana. Erik loi myös luottamukselliset suhteet liiton puheenjohtajana toimineeseen PerErik Lundhiin ja hänen seuraajaansa Erkki Vuorenmaahan. Hän jaksoi käydä pitkiä keskusteluja työnantajien kanssa paitsi neuvottelupöydissä myös muissa yhteyksissä. päivä vuonna 1946 työläisperheeseen Helsingissä. Erikin painoarvo liittojohtajana oli erittäin merkittävä muun muassa vuoden 1995 eduskuntavaaleissa ja hallitusratkaisussa. Tämä mahdollisti sen, että vasemmistoryhmän kantoja otettiin aidosti huomioon työehtoneuvotteluissa. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Sen ansiosta alan työntekijöiden työehtoja saatiin merkittävästi parannettua. Erik puhui usein ja aina lämmöllä tyttäristään Milasta ja Tanjasta sekä heidän perheistään, samoin viime vuosikymmenien kumppanistaan Tuijasta. Olisi herättävä näkemään, että masennus ja syrjäytyminen ovat seuraus arvoista, joihin olemme sitoutuneet. Hän aloitti toimitsijana vaiheessa, jolloin liiton sisällä ja koko ammattiyhdistysliikkeessä oli voimakasta ristivetoa ja poliittista painetta. Metalliliiton autoalan työehtosihteeriksi Erik valittiin tammikuun alussa vuonna 1983. Samoin Erik toimi SAK:n hallituksessa, jossa Metalliliiton yhtenäisillä kannoilla oli suuri vaikutus. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Lapsiperheiden köyhyys luo epävakautta lasten ja nuorten elämään. Nuoruudessa harrastuksiin kuuluivat muiden muassa paini ja nyrkkeily sekä Kulttuuritalon demokraattisten nuorten lauluja tanssiryhmät. Mika Lille Helsinki nuorilla vaikeita ongelmia. Heikkouden ja epäonnistumisen hyväksyminen luovat armollisen ilmapiirin, joka eheyttää. Turja Lehtonen Eero Hovi Timo Roppola ”Erikin painoarvo liittojohtajana oli erittäin merkittävä muun muassa vuoden 1995 eduskuntavaaleissa ja hallitusratkaisussa.” masennus on lisääntynyt nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Erik murehti loppuun saakka työnantajapuolella noussutta hyvien neuvottelusuhteiden romuttamishenkeä. Liitä aina mukaan puhelinnumero ja postiosoite. Me monet hänen entisistä työtovereistaan ja ystävistään muistamme lukuisat pitkät puhelinja lounaskeskustelut, joissa käytiin huolellisesti läpi maan ja maailman poliittista tilannetta ja teollisuuspolitiikan näkymiä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Kaikenlaisen kiusaamisen estämiseksi on tehtävä paljon työtä. Yhteiskunta ja yhteisöllinen todellisuus ovat unohtuneet liki kokonaan. Monilla psykiatrisella osastolla olevilla nuorilla on kokemus siitä, että kouluissa on kiusattu. Suurin syy ovat mielenterveyden ongelmat. erik Lindfors muistoissamme Erik Lindfors Teollisuuspolitiikka ja suomalaisen palkansaajan hyvinvointi olivat Erikille sydämenasia ja tunnusomaista kaikessa hänen tekemisessään. Erik jäi eläkkeelle liiton palveluksesta 1.5.2006. tammiKuuta saimme kuulla suruviestin. Erik oli myös jäsenenä Soneran hallintoneuvostossa. Pahimmillaan tällainen ajattelu panee yksilön kannettavaksi ongelmia, jotka kuuluisivat poliittiselle päätöksenteolle. Erik Lindfors siirtyi ajasta ikuisuuteen sairauden uuvuttamana. Politiikka 30 | KU 8/ 20 22 Juttujen enimmäismitta on 35 konekirjoitusriviä eli noin 2 000 merkkiä välilyönteineen. Tapio Virtanen Valkeakoski Kilpailu luo nuorille masennusta viime Kesänä Turussa ja Tampereella psykiatrisella nuoriso-osastolla oli osa potilaista yötä patjoilla, koska osasto oli täynnä. Esimerkiksi työttömyyttä ei nähdä yhteiskunnallisena ongelmana johon on yhdessä mahdollisuus vaikuttaa, vaan se helposti koetaan merkkinä yksilön riittämättömyydestä. Erikin panos myös Suomen liittymisessä EU:hun ja EMU:un oli merkittävä, koska ammattiyhdistysliikkeessä ja erityisesti sen vasemmalla laidalla oli hyvin epäilevää suhtautumista unioniin. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto kUollUt KesKiviiKKona 19. Jopa noin 3 500 alle 35-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka vuosi. Ammattiosastoon numero 84 ja Metallityöväen liittoon hän liittyi alkuvuodesta 1966. Lähetteet psykiatriseen erikoishoitoon lisääntyvät valtavasti joka vuosi, mutta rahaa ei ole juuri luvattu palveluihin. Näissä vaativissa toimissa Erikin taito kuunnella, sovitella ja erityisesti taistella jäsenten jokapäiväisen hyvinvoinnin eteen ovat jättäneet jälkensä koko suomalaiseen ammattiyhdistysliikkeeseen. Tuolloin saatiin kansanedustajiksi useita ay-taustaisia ehdokkaita ja samalla maan hallitus vaihtui oikeistohallituksesta Paavo Lipposen monipuoluehallitukseen, johon myös vasemmistoliitto osallistui. Hän oli todellinen stadin kundi, joka asenteena hänessä näkyi ja kuului. Pääluottamusmiehen tehtävät Konelassa hän aloitti vuonna 1971 ja hoiti niitä ansiokkaasti aina vuoteen 1983. Alle 45-vuotiaista kaksi kolmasosaa saa vain takuueläkettä, joka on reilut 800 euroa kuukaudessa. Erik vastasi liitossa telealan sopimuksista. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Hän jatkoi eläkkeellä tarkkanäköistä politiikan ja erityisesti teollisuuspolitiikan seuraamista. Monissa muissa kaupungeissa on sama tilanne. Markkinatalous luo syyllisyyttä ja masennusta niille, jotka eivät pysy mukana menossa. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Työhistoriaan mahtuu myös Erikin johtama pitkä autoalan lakko vuonna 1984. Jotenkin pitäisi poistaa köyhyys. Erik valittiin liiton toiseksi sihteeriksi ja sittemmin sihteeriksi eli liiton puheenjohtajan aisapariksi ja SKDL:n sekä sittemmin vasemmistoryhmän vetäjäksi. Työelämänsä alkupuolella Erik toimi muun muassa Konela Oy:ssä autopeltiseppänä ja työpaikan pääluottamusmiehenä. Kilpailun sijaan olisi palattava arvoihin, jotka korostavat yhteistyötä, keskinäistä avunantoa ja rinnakkaiseloa. Erik syntyi huhtikuun 14. Lääkkeeksi masennukseen tarjotaan erilaisia neurolepteja, koska ongelman ajatellaan olevan päänsisäinen
On oikein vastustaa sotia ja aluevalloituksia, tapahtuivat ne missä hyvänsä ja kenen tahansa toimesta. Ilmastonmuutoksen torjujat hurraavat siirtyessäni puulämmityksestä sähköön. Jatkuvien uudistusten tuloksena ammatillisesta koulutuksesta on muodostunut erittäin monimutkainen järjestelmä. Venäjän toimet on kyllä tuomittu, mutta samaan hengenvetoon on mainittu jostain syystä Yhdysvaltojen toiminta kansainvälisessä politiikassa. Opetusta on vähennetty, ja osaamisen hankkiminen on siirretty pääosin opiskelijan vastuulle. Olen seurannut poliittista keskustelua Suomessa ja Euroopassa ja joutunut välillä pettymään siitä tavasta, millä Ukrainan tilanteen eskaloitumisesta on keskusteltu vasemmistolaisissa piireissä. Vastuu kriisin lietsomisesta on yksin Kremlillä. Tämän ymmärtäminen ja ääneen sanominen ääneen on nykyaikaisen vasemmistolaisuuden ytimessä. Tässä nimenomaisessa kriisissä tuomiolla ovat kuitenkin Venäjän eivätkä Yhdysvaltojen toimet. Entäs ilmalämpöpumppu. Ne eivät kuitenkaan oikeuta Venäjää hyökkäämään Ukrainan kimppuun. Hannu Tiainen Kihniö pönttöuunista sähkölämmitykseen 1970-luvulla ajateltiin, että peruskoulun perustamisen jälkeen seuraisi keskiasteen koulutuksen yhtenäistäminen. Valitettavasti Ukrainan kriisissä tilannekuva on sellainen, ettei kukaan ole niinsanotusti hyvien puolella. On nurinkurista, että USA:n sotaretkiä vastustetaan tarmokkaasti vasemmiston ja työväenliikkeen piirissä, mutta Venäjän imperialismia ymmärretään ja sille löydetään ”todellisia” syyllisiä lännestä. Vasemmistolaisuus ei ole pelkkää selkäydinrefleksinä kumpuavaa antiamerikkalaisuutta, vaan sen pitää olla johdonmukaista ja periaatteellista imperialismin vastustusta. Toisin päin asia vaikuttaa vaikeammalta, vaan Venäjän toimia kritisoidessa pitää jostain kumman syystä tuoda esiin Yhdysvallat. Ne kuuluisat ”hyvät välit” eivät saa tarkoittaa Venäjän tahtoon alistumista tai sen aggressiivisen ulkopolitiikan hiljaista hyväksymistä. Tämän ääneen sanominen ei ole sapelinkalistelua eikä sodanlietsontaa, vaan tosiasian toteamista. Jokainen meistä haluaa pelastaa tämän ainutlaatuisen maapallomme, siitä ei ole kahta sanaa. 2018 käynnistetyssä reformissa uudistettiin lakia, rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Muuten on mahdotonta saada meidät kädestä suuhun elävät mukaan ilmastotalkoisiin. Täytyisi pikkuhiljaa alkaa löytyä katetta puheille, että ilmastotoimia ei kaadeta pienituloisten ja heikoimmassa asemassa olevien niskaan. Lisäksi Venäjää on pyritty ymmärtämään ja etsimään sen toiminnalle oikeutusta. Se tarkoittaa solidaarisuutta Ukrainan kansan kanssa, joka on joutunut häikäilemättömän ja julman voimapolitiikan tähtäimeen. Venäjä on ilmoittanut, että sen arvot ovat toiset kuin länsimaiden. Pelkästään yhteinen 1 300 kilometrin rajamme on syy siihen. Sen hankinta olisi siinä ja siinä. Imperialismi – kapitalismin korkein vaihe – on imperialismia, tehtiin sitä sitten tähtilipun tai kaksipäisen kotkan varjolla. Tutkinnon suorittaneet saivat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. On totta, että Venäjän kanssa on syytä pyrkiä hyviin väleihin. täysin palvellut emerituspönttöuunini pääsi vanhuudenlepoon muurarin tutkittua uunin. Sähkön hinnan kerrottiin jo pompsahtaneen ylöspäin. Kun vasemmistolaiset ovat arvostelleet (hyvästä syystä!) Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa, eivät he samaan hengenvetoon ole pysähtyneet kritisoimaan Venäjää. Niin Putin ei tällä hetkellä tee. Millä saan ratavahtien aikoinaan asuttaman, itselleni lunastaman vahtituvan pysymään lämpimänä. Myös Putinin Venäjän on pyrittävä hyviin väleihin Euroopan kanssa. Tällaisia ovat pienillä tuloilla elävien arkipäivät. On helppoa tehdä suunnitelmia ilmastotoimista kaukana ihmisten arjesta. Rahapussini, vatsani eivätkä vaivani hurraa, jos joudun tinkimään ruuasta ja lääkkeistä. Kaikkien suurvaltojen imperialistisiin pyrkimyksiin on syytä suhtautua jyrkän kielteisesti. Seuraavassa uudistuksessa keskiöön tulisi nostaa oppijat ja opettajat, sillä kysymys on koulutuksen järjestämisestä niin, että opettajat saavat opettaa ja opiskelijat opiskella ja oppia. Monista ammattikouluista on tullut liikelaitoksia, jotka tuottavat tutkintoja eivätkä osaamista. l Toivo Haimi Kirjoittaja on politiikan toimittaja. Vääryyttä on voitava kutsua vääryydeksi ilman, että on velvoitettu samalla tuomitsemaan kaikki muutkin maailman vääryydet. Putinin Venäjä ei piittaa kansainvälisestä oikeudesta eikä sopimuksista. Politiikka KU 8/2 02 2 | 31 Viimeinen sana Kremlin toiminta on imperialismia K a n s a i n vä li n e n ti l a n n e Euroopassa on kiristynyt äärimmilleen Ukrainan kriisin eskaloiduttua entisestään tällä viikolla. On totta, ettei Ukrainan kriisissä ole kyse manikealaisesta asetelmasta, jossa vastakkain ovat hyvä ja paha. Monen opiskelijan osaaminen jää niin heikoksi, että yritykset epäröivät ottaa opiskelijoita työssäoppimaan tai palkata tutkinnon suorittaneita. Päätin toistaiseksi tyytyä hellan ja kahden öljytäytteisen patterin käyttöön. Köyhyysrajan alla elävänä ei ole varaa uusia uunia. Pakkanen paukkuu nurkissa. 2000-luvulla perustutkintojen tavoiteajaksi asetettiin kolme vuotta. Venäjän toimien tuomitseminen ei tarkoita Yhdysvaltojen maailmanherruuden hyväksymistä tai sitä, etteikö vastustaisi myös lännen voimapolitiikkaa. 1990-luvulla ammattitutkintolaki toi aikuisille näyttötutkintojärjestelmän. Hyvät välit ovat kuitenkin kaksisuuntainen tie. Liiteri on puita täynnä, tontilla kaatamatonta puuta loppuelämäni lämmitykseen. Ei sitä kuitenkaan saa tehdä köyhyydessä elävien kustannuksella. Kun Vladimir Putin havittelee haltuunsa jälleen uusia alueita, kyse on sanalla sanoen imperialismista, jonka vastustaminen on ainakin minun vasemmistolaisuuteni kovaa ydintä. Myös Ukrainalla on valtavia ongelmia korruption, antisemitismin ja demokratiavajeen kanssa. Siinä savotassa loppuvat nopeasti palstasenttimetrit kesken. Näin ei tapahtunut. 1980-luvulla keskiasteen koulutusuudistuksen tavoitteena oli yhtenäistää ammatillisen koulutuksen rakenne, siirtyä koko ikäluokan koulutukseen, parantaa jatko-opintomahdollisuuksia sekä nykyaikaistaa tutkinnot. Jukka Söderdahl Pori vastaako ammatillinen koulutus työelämää?. Putinin käsitykset demokratiasta ja kansalaisyhteiskunnasta ovat täysin toiset kuin Euroopassa
Viikkolehden 40 vuotta sivu 7 KU jatkaa aikakauslehtenä maaliskuussa sivu 13 uutta yhteiskuntaa rakentamassa