Kansan Uutiset 26.04.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 17-003251-1317 17 Viikko 17 Perjantaina 26.4.2013 www.kansanuutiset.fi et.fi Kansan Tahto | Satakunnan Työ Slangilla ilman sääntöjä » Tuomari Nurmio palasi nuoruutensa Kallion kieleen s.28 Pirjo Hämäläinen 36 Antti Ronkainen 40 Peik Johansson 63
sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.26 Kansan Uutiset, Viikkolehti 26.4.?2.5.2013 C Keskustelu s.38 D A Ulkomaat s.56 E iden o j i k Lu uvapp set hdyk e v r te ?50 3 4 t siv u Vapaa-aika s.64 F Pelit s.68 PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 13 616 (LT/2010) Lehti ilmestyy perjantaisin. 4 Pääluottamusmiehet tyrmäävät miinuslinjan 10 Vasemmisto kohti 2020-lukua 11 Markkinalogiikka ja palvelut 12 Esko Seppänen inflaatiosta ja deflaatiosta 14 Suomen sosiaalifoorumi Pirjo Virtaintorppa p. 09 7596 0254 16 Tampere ei anna periksi työttömyydelle JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ 20 Ilpo Jaakolan vapauden ja kapinoinnin Berliini B 26 Otto Laitisen Trauma 30 Tyyne Natalia Backberg mestattiin Lahdessa keväällä 1918 34 Repe Helismaan syntymästä sata vuotta D Kai Hirvasnoro p. 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: 800015?789 004 TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi ALUETOIMITUKSET Keski-Suomi, Jyväskylä, Väinönkatu 28 B 14, Jarkko Mänttäri 0500 807 987 Varsinais-Suomi, Turku, Kalevantie 25, Pekka Helminen 0500 807 995 Satakunta, Pori, Eteläpuisto 14, 02 630 3210, toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, Konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT 56 Tupakkakeisarista Paraguayn presidentti 57 T?ekin oikeiston alamäki 58 Saksassa esitetään paluuta D-markkaan 59 Ranska hyväksyi homoliitot 60 Bradley Manningin juttu mittaa myös sananvapautta 62 Tshernobyl tänään E 64 Fellmanin pelto täyttyy sunnuntaina 66 Koko Suomen vappujuhlat Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 138 ? 159 ? 6 kk 72 ? 86 ? 3 kk 39 ? 49 ? 1 kk 15 ? 19 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Hanna Tyrväinen 2
Se tekee keynesiläisen talouspolitiikan mahdottomaksi. Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson talouskurisopimuksesta, Nykypäivä 16/2013. © TARMO KOIVISTO 3. Yrittäjienkin määrä on laskussa. sen Holkerin hallituksen korjaustoimet rakennemuutokEri ekonomistien mukaan tänä vuonna on turha odotseen veivät ojasta allikkoon. Yritysveron on hiipunut. Monissa eteläisen Euroopan neltä osalta Suomeen. Sen leiktysten käyttämiseen? TALOUDEN RAKENNEMUUTOS jatkuu rajuna koko Euroo- Tape Sanottua » Olemme nopeasti tilanteessa, missä jäsenvaltioilla ei ole mitään muita mahdollisuuksia kriisitilanteessa päästä asetettuihin tavoitteisiin kuin leikata julkisia menoja. Silloisen laajapohjaitanut noin 67 prosenttiin. kohdistu kuin piepassa ja myös Suomessa. ainakaan juuri nyt . Yksittäiset kriisin kuin mediassa tapahtuvan voimakkaan murroksen myönteiset uutiset esimerkiksi lomautusten perumisesta takia. meillä Suomessa eivät muuta synkkää kokonaiskuvaa. Työttömien määrä on kääntynyt jälleen nousuun. Monet yritykset myös jatkaLEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA ten Suomen talouteen vaikutti ulkoavat säästöohjelmiensa toteuttamista ikään päin erityisen voimakkaasti neuvostokaukuin eivät olisi kuulleetkaan tulossa olepan romahdus ja siksi meillä lamasta tuli vasta yhteisöveron reilusta keventämisestä. syvempi kuin monissa muissa Euroopan Viime päivinä työpaikkojen vähentämimaissa. ?Ei muuta johtajaa, ei luojaa kuin kansa kaikkivaltias.? Pääkirjoitus Työpaikkoja häviää lopullisesti » Yrittäjienkin määrä kaukset eivät . Kertaiskulla Nyt voidaankin kysyä, onko meillä on leikattu satojakin työpaikkoja. Terästodellakin varaa yhteisöveron laskuun, kun jätti Outokumpu esimerkiksi ilmoitti juuri sen alentaminen ei vaikuta mitenkään yriStora Enso kertoi aloittavansa säästökuurin, joka merkitsee työpaikkojen vähenemistä. vähentävänsä 2 500 työpaikkaa. Ne kertovat kuitenkin osaltaan alan on laskussa. maissa sosiaalinen kriisi on tosiasia. Metsätiin. teollisuudesta on leikattu tuhansia työpaikkoja eikä loppua Eurokriisille ei ole loppua näkyvissä, vaikka kuinka näy, kun paperin kulutus jatkaa alamäkeään niin talousyrittäisi katsella tilannetta optimistisin silmin. Työpaikkoja häviää suurelta laskemistahan perusteltiin juuri sillä, että osin juuri vientiteollisuudesta kovaa vauhse piristää talouden kasvua ja investointeja, tia. Osa näistä työpaikoista menetetään tuo ja takaa työpaikkoja sekä hillitsee leiklopullisesti. kaushaluja, jolloin näiden myönteisten vaiMiltei joka päivä kerrotaan uutisia ytkutusten myötä puolet veron alennuksista neuvottelujen alkamisista tai lopettamipalautuisi takaisin valtion kassaan. sista joissain päin Suomea. Nyt Suomen taloutta on jo jonkin sestä ovat kertoneet muun muassa Metso, aikaa ulkoapäin heilutellut eurokriisi, jonka Stora Enso, Kemira ja Finnair. myötä maan taloudelle tuiki tärkeä vienti Ei sen näin pitänyt mennä. HaaSuomi näyttäisi olevan ajautumassa jotenkin samanlaiveet hallituksen tavoitteena olleesta 72 prosentin työlliseen tilanteeseen, jossa oltiin reilu parikymmentä vuotta syysasteesta voidaan unohtaa, kun työllisyysaste on tipahsitten suuren laman painaessa päälle. Espanjassa työttörakenteiden murenemisesta.Taustalla tässäkin on Euroomien määrä on uunituoreiden tietojen mukaan noussut jälpan talousongelmat. leen uuteen kyseenalaiseen ennätykseen eli yli 27 prosentNokia on jo miltei kokonaan häipynyt Suomesta. Miten käy nyt? taa käännettä parempaan ja ensi vuosikin vaikuttaa epäReilu kolmekymmentä vuotta sitvarmalta
Me emme halua paikallista sopimista palkoista. Siinä metallityöläiselle taataan puolet korotuksesta ja toinen puoli neuvotellaan paikallisesti, toimihenkilöille taataan vain kolmasosa ja ylemmät toimihenkilöt jäävät tämänkin ulkopuolelle. . Prosentit ovat varmaan kohtuullisia, mutta en pidä kolmen vuoden sopimusta järkevänä. En tuomitse keskitettyä, mutta sen pitää olla selkeä. Hänen mukaansa viimeksi se oli sellainen ?tynkäraami?, josta ihmiset eivät tienneet mitä tuli sovittua. . Johtohan palkitaan aina, menee hyvin tai huonosti. Viimeksikin menimme lakkoon, kun työnantajapuoli ei meinannut tätä hyväksyä. Haaja ei halua uhkailla työtaistelulla, mutta sanoo sopimusneuvotte- Ei alle kahden prosentin Pääluottamusmies Raija-Riitta Luiro-Piippo ABB:n Pitäjänmäen tehtailta sanoo, että palkankorotukset ovat tarpeellisia jo kotitalouksien heikon ostovoimakehityksen takia. . Palkankorotuksia pitäisi maksaa vain niissä yrityksissä, joilla menee hyvin. 11 / Kurvit suoriksi: Jukka Parkkari s. Viimeisten tietojen mukaan meillä täällä Helsingissä on tahkottu reippaasti voittoa. Ehkä olisi parempi siirtyä vuosittain tehtäviin sopimuksiin, sanoo Vuoti. Helsingin Hietalahden telakan eli Arctech Helsinki Shipyardin pääluottamusmies Ilpo Haaja ei halua Ruotsin mallia. Se on ihan ehdoton kynnyskysymys. Työnantajapuoli uhkailee palkankorotusmallien siirtämistä paikalliselle tasolle. A kotimaa Perjantai 26. Julkisuudessa on esitetty, että sitä ennen kokeiltaisiin vielä jonkinlaista keskitettyä. 7 / Anne Huotari s. Tämä ei käy, se keskustelu loppuu siihen, sanoo Haaja. Perälauta pitää olla TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY 4 » ?Johto Ruotsissa on teknologiateollisuudessa juuri tehty kolmivuotinen sopimus, jossa palkkoja korotetaan vuosittain hieman yli kaksi prosenttia. . Minusta keskitetyssä pitää sopia ainoastaan palkoista, muut asiat sisällytetään liittojen omiin sopimuksiin. Hänen mukaan raamisopimukseen sisältyneen kolmen päivän koulutusoikeuden vesittyminen oli niin suuri pettymys, että sellaista sopimustapaa ei tule enää toistaa. Risto Korhonen risto.korhonen@kansanuutiset.?. Sen ymmärrän, mutta alle 2 prosentin ei pitäisi lähteä sopimaan. Hänen mukaansa yleiskorotuksia ei pitäisi edes lukea palkankorotuksiksi. . Voimme tietysti sopia niin, että yleiskorotuksen päälle voittoa tuottavat yritykset maksavat lisäprosentteja. palkitaan aina, menee hyvin tai huonosti.? lujen lähtökohtien olevan hyvin hankalat. . Ainakin meillä olisi yhtiöllä maksukykyä. saa yrittää, mutta hän ei oikein usko sellaista mahdolliseksi. . Siinä on kovin monta vääntöä ja se pitää sitten alistaa liittotasolle. Me emme ainakaan sitä hyväksy, jos siellä ei ole perälautamallia. Piippo-Luiron mukaan raamisopimus ei innosta. Niissä ei ratkaista vain teknologiateollisuuden sopimuslinja, vaan koko työmarkkinapolitiikan suunta. Tällä hetkellä osapuolten kannat ovat niin kaukana toisistaan, että neuvotteluista on odottavissa vuosituhannen vaikeimmat. Työnantajaliiton mukaan yleiskorotuksista tulee päästä eroon kaikilla aloilla. Korotuspaine olisi vähintään 5 prosenttia, mitä tietysti ei saada. huhtikuuta 2013 Paavo Arhinmäki s. Työehtoihin tarvitaan myös parannuksia. . Yleiskorotus menee in?aatioon ja se tulee kaikille. Yleiskorotuksia ei ainakaan meillä luetaan palkankorotuksiksi. . Jos yhtiö olisi halunnut jakaa rahaa vaikka 50-75 senttiä tuntia kohden, niin se olisi syönyt sitä voittoa millään tavalla, sanoo Luiro-Piippo. Raamista ei malliksi Teknologiateollisuuden sopimus päättyy lokakuun lopussa. Yleiskorotukset tulee säilyttää. Sehän on minimitaso. Vuoti muistuttaa, että yhtiöillä ei mene koskaan niin hyvin, että henkilöstölle olisi varaa maksaa. . Perälautamalli pitää olla. Vuotin mukaan sitä voidaan toki yrittää, mutta ei keinolla millä hyvänsä, eikä hinnalla millä hyvänsä. Ilpo Haajan mukaan ?raamisopimuksia. Sillekin ihmiselle, joka ei muuten saisi yhtään mitään. Yleiskorotuksen neuvottelevat liitot ja yhtiöt jakavat palkankorotukset sen päälle. Muiden palkat on jäädyttävä huonon taloustilanteen takia. Viikkolehden haastattelemat metalliliittolaiset pääluottamusmiehet tyrmäävät työnantajaliiton tavoitteet. Rautaruukin Raahen tehtaan pääluottamusmies Mika Vuoti sanoo, että realistisia palkankorotuksia on sopimuksessa saatava. 24 KU:N ARKISTO Teknologiateollisuuden sopimusneuvottelut näyttävät suuntaa koko Suomelle, koska ala vastaa 60 prosenttia Suomen viennistä ja alan yritykset työllistävät suoraan lähes 300 000 ihmistä. Pääluottamusmiehet vaativat palkankorotuksia » Metalliliittolaisten pääluottamusmiesten mukaan työnantajaliitto on ajamassa jo nyt syksyn sopimusneuvottelut umpikujaan. ja palkansaajaliitot Metalliliitto, ammattiliitto Pro ja ylempien toimihenkilöiden YTN aloittavat elokuun lopussa neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta. Samoin, että koko työehtosopimus pitäisi supistaa muutaman sivun lehdykäksi ja loput asioista sovittaisiin paikallisella sopimuksella
Kun Islannin ilmatilanvalvonta oli alun perin esillä, oli tarkoitus lähettää suomalaisia hävittäjiä suorittamaan Islannin ilmatilan valvontaa ja tekemään tarvittaessa myös tunnistuslentoja. Tuolloin Vasemmisto kertoi selvästi, ettei se voi hyväksyä tällaiseen operaatioon osallistumista, Arhinmäki toteaa. Arhinmäki esitti hallituksessa varauman asiaan. . Liitolle valitaan puheenjohtaja ja kusta sai liittokokoukseen 64 edustakaksi varapuheenjohtajaa. Jo nyt ihmiset kokevat, ettei voi vaikuttaa. Kes. Vasemmiston esittämä varauma omalta osaltaan johti ilmavalvontaope- raation uudelleen arviointiin. Saimme hyvän vaalituloksen vain, että puheenki. johtaja vaihtuu, Hämeestä, Virpi hyvän puheenjohtajaehdokkaan tatäysin au koska Jaana LaitiNieminen Satakunkia ja myös siksi, että olemme ottanen-Pesola (kok.) ei nasta ja Vuokko Örn neet kantaa ja tehneet hyvää työtä enää asettunut ehdolla. Lapista. koko liittokokouskauden, sanoo Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaVaalitulos mahdollistaa kaiValintojen ohella liittokoliliiton yhteyshenkilö Marja-Leena kenlaisia ryhmittymiä ja selvää on, kouksessa käsitellään Tehyn linjat tuettä ryhmien välisistä neuvotteluista leville vuosille.Tehyn vaalien äänesTorkki. Kati JetRisto Korhonen jaa (-5). Kokoomuksen kanssa liitossa Leena Brax (kesk.) 520 ääntä. vaaliliitto voitti Tehyn liittokokousollut ruotsinkielinen vaaliliitto 8 vaaleissa kolme paikkaa ja samaan aiJetsun ja Torkin ohella vasemliittokokouspaikkaa (-2). mistosta Tehyn 60-paikkaikaan käydyissä valtuustovaaleissa yhden lisäpaikan. Kainuusta ehdolle tulee liikenneministeri Merja KyllöJARMO LINTUNEN nen. KU Vasemmisto voitti Tehyn vaaleissa 20 vuotta sitten » Vasemmisto ja sosialidemokraatit saavut- ajatella jotain hyvää, vihjaa MarjaLeena Torkki. tivat selvän voiton Tehyn vaaleissa oikeiston ja Kaikki viisi puheenjohtajaehdokasta olivat valtuustovaaleissa ryhkeskustan kärsiessä selvän tappion. miensä ääniharavia. Hänet itsekin valittiin valtysprosentti oli 30,4, jossa on 4 protuustoon Tampereelta. tulee vaikeat ja pitkät. sentin lasku vuoden 2009 vaaleista. Liittokokousvaaleissa 290 paikVasemmistoryhmä ei ole vielä Torkaiseen liittokokoukseen sosialidekin mukaan ottanut kantaa tilanteeJäseniä Tehyssä on 155 000, joista runmokraatit saivat 88 edustajaa (+6). seen. Vihreät menettivät 3 paikkaa risto.korhonen@kansanuutiset.? sun äänimäärän huomioiden voisi Joka neljäs euroehdokkaista tiedetään käytävät europarlamenttivaalit näyttävät muodostuvan vasemmistoliiton kannalta paremmiksi kuin vuoden 2009 eurovaalit. Jo nyt tiedetään neljännes ehdokkaista ja mukana on nimekkäitä ehdokkaita. VUODEN PÄÄSTÄ Ehdokkaiksi ovat lupautuneet vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie ja hurjassa poliittisessa nosteessa oleva Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Nyt Suomen ja Ruotsin osallistuminen on rajattu harjoitustoimintaan ja se toteutetaan aseistamattomilla koneilla. Monet puoluevaltuuston jäsenet kuitenkin kyselivät, mitä hyötyä vähäväkisille on ollut demaritaustaisesta Mauno Koivistosta. Claes Andersson sanoi päätöksen jälkeen lyöneensä kättä päälle puoluesihteeri Matti Viialaisen kanssa, että vaalityötä tehdään yhtenäisesti eikä ainakaan olla vastustamassa omaa ehdokasta. Vaaliteemoikseen Andersson uskoi nousevan talouden ja työttömyyden sekä EY-kysymyksen hankalien asioiden esiin nostamisen. . Ajatuksena oli työajan uusjako työttömien hyväksi, jonka työn tuottavuuden kasvu osittain rahoittaisi. Lisäksi vasemmistoliitto kannatti kansalaispalkkaa ja kansalaistuloa. Ihan niin ei käynyt, vaan tulos oli 3,8 prosenttia. Kaksoisstrategiansa mukaisesti vasemmistoliitto tuki toisella kierroksella Martti Ahtisaaren valintaa. Presidenttiasian lisäksi puoluevaltuusto esitti huhtikuussa 1993 siirtymistä kuuden tunnin työpäivään niin sanotun kaksivuorojärjestelmän kautta eli 6+6-mallilla. VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja, kult- tuuriministeri Paavo Arhinmäki on tyytyväinen siihen, että Islanti-operaatio muuttui aseistetusta ilmavalvontaoperaatiosta aseettomaksi harjoitustoiminnaksi. Lähimmäksi paikkaa pääsi Annika Lapintie. Varmaa on manneksi eniten koko valtakunnassa. maalta, Erja Hirt a v k uviot o viniemi Kanta. Aarnos on kaupunginvaltuutettu ja oli myös vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas. Lapintie ja Andersson ovat Varsinais-Suomen vasemmiston nimittämiä ehdokkaita. vasemmistoliitolla oli vaikeuksia löytää euroehdokkaita ja puolue menetti vaaleissa europarlamentaarikon paikan, joka oli pitkään tuolloin luopuneella Esko Seppäsellä. Marjut MacLean (kok.) sai 1050 ääntä, Kim Berg (vv. Vaalitulos oli heikko, puolue sai vain 5,9 prosenttia jaossa olleista äänistä. Vuoden 2014 eurovaaleissa Suomi säilyttää 13 paikkaansa. KU VUONNA 2009 Vuonna 2009 vasemmistoliitto menestyi eurovaaleissa huonosti. JARMO LINTUNEN Claes Andersson ja Matti Viialainen löivät kättä päälle puoluevaltuuston päätteeksi. Anderssonista ensimmäinen presidenttiehdokas VASEMMISTOLIITTO SAI monien mutkien jälkeen presi- denttiehdokkaan huhtikuun lopulla järjestetyssä liittovaltuuston kokouksessa. Kuopiolainen kansanedustaja Erkki Virtanen puolestaan harkitsee ehdokkuutta ja päättää asiasta toukokuussa. Pohjanmaan Vasemmiston ehdokas on kokkolalaisen psykologian tohtori Eila Aarnoksen. Neuvotteluja muiden ryhmien saat 100 000 oli äänioikeutettuja.TeVoittaja oli myös erilaisista sitoutuhyn liittokokous kokoontuu 3.-6. Miten sitten voi vaikuttaa sellaiseen päätökseen, joka tehdään hyvin kaukana toisella kielellä? Andersson uskoi saavansa ensimmäisellä kierroksella 5?8 prosentin kannatuksen. Arhinmäen viime perjantaina antamassa tiedotteessa todetaan, että muutos oli merkittävä ja se oli edellytys sille, että Vasemmisto voi hyväksyä Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteistä harjoitustoimintaa Islannin ilmatilassa. . Toukokuun liittokoseen valtuuston valitVAALIEN TULOS merkouksen ryhmä saa nyt 21 paikkaa ja tiin Mirja Hovirinta kitsee sitä, että liiVarsinais-Suomesta, valtuustoon 7 paikkaa. kevälillä tullaan kuitenkin entiseen tamattomista koostuva Vapaat vaikutpaan käymään. säkuuta Helsingin Messukeskuksessa. tajat 34 liittokokouspaikalla (+7). Päätös syntyi äänin 56-5. Samalla vasemmistoliitto päätti kaksoisstrategiasta. Oman ehdokkaan asettamisen lisäksi se lupasi toimia kaikissa vaiheissa vasemmistolaisen ehdokkaan valitsemiseksi. Äänestyksessä hävinneet olisivat halunneet puolueen suoraan SDP:n ehdokkaan taakse. Vasemmisto on tyytyväinen siihen, että koko hankkeen luonne muuttui täysin ja siksi voimme hyväksyä yhteispohjoismaiseen harjoitustoimintaan osallistumisen. Vasemmiston Liiton puheenjohtajaehdokas Kati Jetsu sai ton puheenjohtajaPaula Lähteentajah jo mäki Uudeltavaltuustovaaleissa 538 ääntä eli kolkuviot ovat täysin n e e puh auki. Kansalaistulo tarkoitti samaa kuin nykyisin perustulo. » Ajatuksena oli työajan uusjako työttömien hyväksi. Kai Hirvasnoro 5. Edellistä puolue kutsui yhteiskunnan ja yksilön väliseksi sopimukseksi, jossa ihmiset toimisivat kansalaisyhteiskunnan tehtävissä kansalaispalkkaa vastaan. sit.) 728, Kati Jetsu (vas.) 538, Rauno Vesivalo (sd.) 521 ja AnnaVASEMMISTON JA sitoutumattomien ja jäljellä jäi vain 4 liittokokousedustajaa. Puheenjohtaja Claes Anderssonista tuli samalla ensimmäinen vuoden 1994 vaaliin asetettu ehdokas. Ehdokkaaksi on suostunut myös Vasemmiston jyväskyläläinen kansanedustaja Eila Tiainen
Teollisuuden alatoimialoista eniten työtaisteluja käytiin metallien jalostuksen toimialalla. Suurin lakko elintarvikealalla Yleisin syy työvoiman vähennys Suurin yksittäinen työtaistelu oli elintarvikealan lakko, jossa vastustettiin irtisanomisia. Se ei pidä paikkansa, vaan kuva on otettu Tartossa. Kekkosella on päässään Tarton yliopiston kunniaylioppilaan lakki. 78 prosentin mielestä se on melko pieni, pieni tai ei lainkaan sosiaaliturvajärjestelmää koskeva ongelma. Ongelmana sitä vastoin pidettiin ensisijaisten etuuksien tason riittämättömyyttä ja ihmisten tietämättömyyttä heille kuuluvista etuuksista. Maan hallituksen kehysriihessä avokätisesti lahjoittaman yhteisöveron laskun odotettiin hillitsevän työnantajien tarpeita vähentää hen- LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN AMMATTILIITTO PRON kilöstöä. Määrä oli pienin vuonna 1970 käynnistyneessä mittauksessa. Menetettyjä työpäiviä viime vuoden työtaisteluissa oli noin 17 000, eli vain runsas kymmenesosa edellisvuodesta. Eniten työtaisteluita, 3 282, oli vuonna 1976, jolloin niihin osallistui puoli miljoonaa työntekijää. Teollisuuden työpäivämenetykset kattoivat lähes kaksi kolmasosaa kaikista työpäivämenetyksistä. Lopulta ne vaarantavat rauhaa Euroopassa. . Viimeksi työtaisteluja on ollut yhtä vähän vuonna 2004. KU Oikaisu KANSAN UUTISTEN Viikkolehden (19.4.) sivulla 16 oli kuva Urho Kekkosesta ja Viron silloisesta presidentistä Aleksei Müürisepistä. Kuvatekstissä todetaan, että kuva olisi otettu Tallinnassa. Kemira vie noin 80 työpaikkaa Puolaan . JARMO LINTUNEN Lyhyesti ?EU loukkaa perusoikeuksia? YKSITYISOIKEUDEN professori Nik- las Bruun arvioi EU:n rikkovan johdonmukaisesti talouskriisistä kärsivien maiden kansalaisten oikeuksia. Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat määränneet muun muassa Kreikan romuttamaan työoikeuden perusperiaatteita ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksia. Helsingin yliopiston Bruunin mukaan talouskriisiä maksatetaan nyt palkansaajilla. Seuraavana vuonna työtaistelun kokeneita oli 743 000. » Vuodesta 1970 mitattuna työtaisteluita oli kolmanneksi vähiten. mus oli syynä poikkeuksellisen harvassa, vain viidessä työtaistelussa. Työtaisteluista 54 käytiin teollisuudessa. Yritysten ilmoittamat mittavat säästöohjelmat ja työpaikkojen vienti ulkomaille tulevat kasvattamaan voimakkaasti valtion työttömyysmenoja. Työtaistelujen määrää vähensi vuonna 2012 työ- ja virkaehtosopimusten voimassaolo useimmilla sopimusaloilla. Vuodesta 1970 mitattuna työtaisteluita oli kolmanneksi vähiten. Tästä syystä Pro vaatii, että hallituksen pitää perua yhteisöveron lasku. Alimmillaan niiden määrä oli 65 vuonna 1999. Työtaisteluihin osallistuneita työntekijöitä oli viime vuonna 15 000, kun heitä vuotta aikaisemmin oli 60 000. KU. Päinvastoin työttömyys on kiivaalla nousu-uralla, ja se tulee rokottamaan valtion kassaa ennakoitua enemmän, Rinne kuittaa toiveet veroalen dynaamisista vaikutuksista. Työttömiä on jo nyt 40 900 enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. . Työtaisteluun osallistui yhteensä tuhat työntekijää ja menetettyjä työpäiviä kertyi 2 000. Teollisuuden jälkeen eniten työtaisteluja käytiin päätoimialoista kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Alueellisesti tarkasteltuna paikallisia työtaisteluja käytiin eniten Vaasan ja Tampereen kaupungeissa. Työtaisteluista 14 käytiin useamman kuin yhden kunnan alueella. Siihen ei nyt ole enää varaa, Rinne toteaa. Kreikassa on jo käynnissä täydellinen humanitaarinen kriisi, Bruun sanoi. Hän totesi, ettei kansalaisten perusoikeuksia loukkaamalla edistetä talouskasvua. Tiistaina julkistetun sosiaalibarometrin mukaan kyseessä on kuitenkin vähäinen ongelma. Kyselyyn vastanneista sosiaalijohtajista, Kelan toimistojen johtajista ja TE-toimistojen johtajista alle kymmenen prosenttia piti sosiaalietuuksien tietoista väärinkäyttöä suurena tai melko suurena ongelmana. Yritykset myös ilmoittivat, ettei henkilöstövähennyksiltä todennäköisesti voida välttyä. Metso ilmoitti osavuosikatsauksessaan 100 miljoonan säästöohjelmasta. Hän on mukana yli 550 eurooppalaisen tutkijan ja lakimiehen tänä keväänä julkistamassa kannanotossa, jossa todetaan EU:n troikan kovien otteiden lisäävän entisestään työttömyyttä ja köyhyyttä. Työnantajat näyttävät vähät välittävän hallituksen hurskaasta toiveesta, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne toteaa. HALLITUKSEN TAVOITE kehysriihessä oli, että 4,5 prosenttiyksikön yhteisöveron alennuksen myötä menetetyistä verotuloista tulisi noin puolet StoraEnson toimitusjohtaja Jouko Karvinen vastasi anteliaaseen yhteisöveron alennukseen uudella säästöohjelmalla. takaisin työllisyysvaikutusten ja kasvun kautta. . KU Yleisin työtaistelun syy viime vuonna oli työvoiman vähennys tai sen uhka. Näiden työtaistelujen osuus osallisista työntekijöistä ja menetetyistä työpäivistä oli noin 60 prosenttia. Työnjohto oli syynä 15:ssä ja palkkavaatimus kuudessa käydyistä työtaisteluista. Useimmilla aloilla työ- ja virkaehtosopimukset olivat vuonna 2012 voimassa eikä neuvotteluja käyty, minkä johdosta alan työ- tai virkaehtosopi- ?Yritykset lisäävät työttömyysmenoja? puheenjohtaja Antti Rinne vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alentamisen 20 prosenttiin. Jo näiden kolmen suuren pörssiyrityksen ilmoitukset osoittavat, että hallituksen toiveet työllisyyden myönteisestä kehityksestä yhteisöveron laskun myötä, eivät tule toteutumaan. Hänen mukaansa siihen ei ole varaa, koska yritysten säästöohjelmat lisäävät työttömyyttä ja valtion työttömyysmenoja. Rinne perustelee asiaa Suomen tärkeimpien vientialojen eli teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden kolmen merkittävän yrityksen tiistaina ilmoittamilla laajoilla säästöohjelmilla. KU Sosiaalietuuksien väärinkäyttö harvinaista JULKISESSA KESKUSTELUSSA kiinnitetään usein huomiota sosiaalietuuksien väärinkäyttöön. Yliopiston juhlasalissa järjestetystä tilaisuudessa Kekkonen piti puheensa viroksi. 6 Lakkovahtien liiveille oli viime vuonna ennätysvähän käyttöä. Työtaisteluiden määrä romahti » 1970-luvulla lakkolaisia oli yli puoli miljoonaa, viime vuonna 17 000. TILASTOKESKUKSEN MUKAAN Suomessa käytiin 86 työtaistelua vuonna 2012. Työtaisteluiden määrä väheni lähes puolella edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli 163 kappaletta. Stora Enso tavoittelee 200 miljoonan säästöjä
Siksi huolehdimme TUI-tilauksien saattamisesta loppuun. Vasemmisto on halunnut kaikilla käytössä olevilla keinoilla turvata työt Turussa. Valtion pitää silloin olla aktiivinen toimija. Jos korealaiset omistajat ovat valmiita vahvistamaan telakkaa suomalaisella omistajuudella, pitää valtion olla tätä tukemassa. Yleisimpiä palautettuja palveluja ovat sosiaalipalveluista vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä vanhusten asumispalvelut ja terveyspalveluista lääkäri- ja terveysasemapalvelut. Lähes puolet terveyskeskusten johtajista ja joka kolmas sosiaalijohtaja kertoo oman alansa palveluissa tapahtuneen keskittymistä suurille yksityisille palveluntuottajille. 86 prosenttia sosiaalijohdosta ja 81 prosenttia terveyskeskusjohdosta pitää ostopalvelujen laatua vähintään melko hyvänä. Sosiaalibarometrin toteuttaa Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE. Korkeista prosenteista huolimatta yli puolet kertoo laatuun liittyvistä ongelmista. Valtio ei voi omistajana nukkua, mikäli säästöt johtavat suuriin työpaikkojen vähennyksiin Suomessa. Hallitus on omalta osaltaan helpottanut työllistämistä, nyt on yritysten yhteiskuntavastuun aika. Synkistä uutisista huolimatta ensi viikolla on aihetta myös iloon. Vasemmiston mielestä valtio voi toimia myös tarvittaessa ankkuriomistajana telakkayhtiössä, jos kokonaisuus sitä vaatii. SUOMEN SELKÄRANKAA teollisuudessa ja työllisyydessä Tampereella osoitettiin marraskuussa 2011 mieltä ruokapalvelun kilpailuttamista vastaan. Yli puolet vuokratyöntekijöistä haluaisi vakituisen työn VUOKRATYÖNTEKIJÖISTÄ suurin osa on määräaikaisessa työsuhteessa tietämättä määräaikaisuuden syytä tai edes työsuhteen kestoa. Yli puolet vuokratyöntekijöistä kokee olevansa heikommassa asemassa kuin yrityksen muut työntekijät. Tällaisia tuloksia tuli esiin työja elinkeinoministeriön selvityksessä, joka julkaistiin torstaina. Yleisin peruste palauttaa ostopalveluja kunnan tai kuntayhtymän tuotettaviksi ovat laatu- ja kustannushyödyt. Yritysten omistajien osinkoverotusta kiristämällä katettiin vain osa veronalennuksesta. KU SIRPA KOSKINEN Kolumni Paavo Arhinmäki paavo.arhinmaki@eduskunta.fi Teollista selkärankaa ei saa päästää murtumaan SUOMESSA TELAKKATEOLLISUUS on jo pitkään seilannut vaarallisilla vesillä. Toimet keskittymisen estämiseksi eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä. kilpailuttamista perustellaan säästöillä, mutta kustannus- PALVELUIDEN vaikutuksista ei ole tietoa. TUI-tilausten rakentamisen varmistamiseksi on tehty monipuolinen tukipaketti. Tästä osoituksena on esimerkiksi se, että valtio sitoutui ostamaan Turun telakan maa-alueet. VALTIOLLA PITÄÄ olla vahva teollisuuspoliittinen rooli. Telakkateollisuus on keskeinen osa Suomen teollista selkärankaa. Syitä tähän ovat muun muassa muita työntekijöitä huonommat etuudet, työn jatkuvuuden epävarmuus, huonommat palkat, kokemus ulkopuolisuudesta sekä huonompien tai yksipuolisten työtehtävien teettäminen vuokratyöntekijöillä. Vuokratyötä käyttävät työnantajat ovat tyytyväisiä vuokratyön helppouteen ja nopeuteen. Runsaan kymmenesosan mukaan ostopalvelujen avulla on säästetty. KU ollaan murtamassa myös toisesta suunnasta, kun usea suuryhtiö on tällä viikolla ilmoittanut massiivisista väen vähentämisohjelmista. Kehysriihessä päätettiin laskea yritysten yhteisöveroa, jotta nämä työllistäisivät enemmän. Noin puolet sosiaali- ja terveysjohtajista toteaa palvelujen ostamisen lisänneen kustannuksia neljän viime vuoden aikana. Yleisimpiä puutteet ovat yli 30 000 asukkaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Kolmannes kunnista onkin paVUODEN 2013 lauttanut ostopalveluja takaisin omaksi tuotannoksi. työläisten ja kevään juhlaa! Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja sekä kulttuuri- ja urheiluministeri. 7. Vastaajista 67 prosenttia haluaisi vakituisen työsuhteen. soveltaa lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin muuhun työhön ja vuokratyöntekijöitä tulisi kohdella yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Nyt vastuu siirtyy yrityksille. KäyVUOKRATYÖHÖN TULISI tännössä näin ei ole. Kyselyyn vastanneista vajaa 40 prosenttia ei tiedä oman määräaikaisen työsuhteensa kestoa ja noin 10 prosenttia ei tiedä määräaikaisen työsuhteensa perusteista lainkaan. Tätä selkärankaa ei saa päästää katkeamaan. Valtio huolehtii nyt siitä, että nykyinen tilauskanta saatetaan valmiiksi. Niiden pitää nyt osoittaa, että verotaakan keventäminen kääntyy työpaikoiksi. Toistaiseksi suurten pörssiyhtiöiden näytöt ovat olleet tasan päinvastaisia. Outokumpu pudotti eilen pommin ilmoittamalla jopa 2 500 hengen poispotkimisesta yhtiöstä. Mutta se ei vielä takaa työtä nyt rakenteilla olevan kahden risteilijän jälkeen. Kolmannes kunnista palauttanut ostopalveluita omaksi työksi » Palveluiden kilpailuttamisen kustannusvaikutuksista ei ole tietoa. sosiaalibarometri selvitti kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien kokemukset alan palvelujen kilpailuttamisesta. Siksi telakan talous on saatava kuntoon. Kyselyyn vastanneista työntekijöistä vain kolmannes koki olevansa yhtä hyvässä asemassa kuin yrityksen muut työntekijät. Yli puolet oli mielestään vakituisia heikommassa asemassa. Sosiaalibarometrin mukaan sotepalvelujen kilpailuttaminen ei ole tuottanut kaikkia odotettuja hyötyjä. On myös huolestuttavaa, ettei kilpailuttamisen kokonaiskustannuksia juuri osata arvioida, toteaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. Toivotan kaikille Kansan Uutisten lukijoille hauskaa vappua . Tästä tehtiin Vasemmiston esityksestä selvä kirjaus hallituksen puoliväliriihessä. Selvityksessä kysyttiin kokemuksia niin vuokratyöntekijöiltä kuin vuokratyötä käyttäviltä ja välittäviltä yrityksiltäkin. Kyselyyn vastanneista vuokratyöntekijöistä 76 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa. Selvityksen mukaan vuokratyöntekijöillä ei ole riittävästi tietoa työsuhteen määräaikaisuuden perusteista ja kestosta. Vaikka leikkuri iskee kovimmin muualla Euroopassa, on selvää, että myös Suomessa työpaikat vähenevät. Massiivisista säästöistä on ilmoittanut myös metsäyhtiö Stora Enso, jossa Suomen valtio käyttää neljäsosaa äänivallasta. 13 prosenttia ilmoittaa ostopalvelujen aluksi tuottaneen säästöjä ja myöhemmin nostaneen palvelukustannuksia. Vain harvat sosiaali- ja terveysjohtajat osaavat sanoa, mitkä olivat palvelujen hankintaprosessin liitännäiskustannukset viime vuonna. . Uusin karikko tuli näkyviin, kun kävi selväksi, että korealaisella STX-konsernilla on raskaita taloudellisia ongelmia maailmanlaajuisesti. Pahimmassa tapauksessa ongelmat voisivat kaataa rahoituspaketin, jolla haluttiin varmistaa Turun telakan tilauskirjoissa jo olevien TUI-risteilijöiden rakentaminen. Suomen hallitus hoitaa oman osuutensa, mutta ongelmia on nimenomaan Korean päässä. Hallitus on sitoutunut telakkateollisuuden edellytysten turvaamiseen
PAASITORNIN JUHLASALI 14.00 4yÚväenlauluja yhdessä, vetäjinä Reino Bäckström ja Sauli Malinen 4apahtumassa mukana myÚs Demokraatti ja Kansan Uutiset. #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWKUVCOKUGGP LC OWK WKUV KUV UVCO UVC COKK .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK R ? 0'6+56 6+.## D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 8. klo 14 Tilaus- ja ilmoitusasioissa palvelemme normaalisti taas torstaina 2.5. HELSINGIN TYÖV ÄEN V APPU HAKANIEMENTORILLA 1.5.2013 OHJELMA KANSALAISTORI (MUSIIKKITALON VIERESSÄ) 10.00 Kulkue järjestäytyy Hyvinkäänkylän puhallinorkesterin tahdissa 11.00 Kulkue kaupungin halki Hakaniemeen, orkesterin johdolla & YR K CE N FA ÄVÄ E T L PA JÄH RÄ KI HAKANIEMEN TORI 10.00 11.00 11.30 12.00 RO H EI NÄ LU O M A ME RJ A KY L LÖ N EN Myyntikojuja, pomppulinna, kasvomaalausta Kengurumeininki, musiikkia lapsille ja aikuisille Kulkue saapuu, Hyvinkäänkylän puhallinorkesteri Kansanjuhla Juontajana näyttelijä Sari Mällinen Voimistelua rytmisen voimistelun Suomen mestari ja maailmanCupin lnalisti, 45, n Jouki Tikkanen Puhe eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma Musiikkia oopperalaulaja Petri Bäckström Puhe liikenneministeri Merja Kyllönen Musiikkia Reino Bäckström ja Sauli Malinen Yhteislaulu Kansainvälinen 13.15 Paleface & Räjähtävä Nyrkki EE HTY . Toivotamme lukijoillemme Hauskaa vappua! Toimitus ja konttori suljetaan vappuaattona 30.4
(02) 635 1444 ma?pe 8?17, la 9?13 www.valtarengas.fi 9. 13 Tikkuraitilla 1.5 alkup. 6GTXGVWNQC Ojantie 26, PORI, puh. LC . VAPPU A L L A A T N A V la iston vappujuh m m se a V n a ta Van . klo 11 . kuva Daniel Condurachi htaja 2. 09 454 3569 z hely@hely.? www.hely.? 61+/+561//' 10 #81+00# OC?RG . varapuheenjo Juhlapuhe PAM:n Kaarlo Julkunen miston pj. Vantaan Vasem Tervehdyspuhe ä Minttu Sillanpä Kukka ja Musiikkia: Uusi jat Lumon puhalta uus Yhteislaulutilais 14 o kl Silkkisalissa Turvallista matkaa pienimmillekin! TTY:n soittokunta Vuokraamme lasten turvakaukaloita, -vuoteita ja -istuimia sekä istuinkorokkeita. Janne Laurila & Tuhlaajapojat HELSINGIN LIIKENNETURVALLISUUSYHDISTYS ry Orioninkatu 8 z 00550 Helsinki p
Kuva vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksesta viime kuussa. Saila Ruuthin mukaan vasemmistoliiton toiminnassa on liikaa jyystämistä ja liian vähän kivaa. Tulijat eivät ole aina valmiiksi tietoisia käytännön järjestöbyrokratiaan liittyvistä asioista. Vaikutuksensa on myös sillä, että puolueen työntekijämäärä on vähentynyt merkittävästi, joten sitä kautta saatavilla oleva tukikin on vähentynyt. Edelliselläkin puoluekokouskaudella toimi järjestötyöryhmä, joka kävi läpi hierarkkiseksi, raskaaksi ja monimutkaiseksi koettua organi- 10 Mennään kokoukseen, tehdään päätökset ja lähdetään kotiin, Saila Ruuth kuvaa poliittista toimintaa. Saila Ruuth uskoo, että asiakirjaan on saatu kirjattua kristallisoidusti ydin siitä, mikä vasemmistoliitto on ja miten se eroaa toiminnan lähtökohdiltaan muista puolueista. Toiminnasta on kiva alkanut puuttua. Keskustelun tulokset on haluttu summata Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asiakirjaan, josta on valmisteltu esitys kesäkuussa kokoontuvan puoluekokouksen käsittelyyn. On taas aika tehdä tälläkin tavalla tiettäväksi, miten vasemmistoliitossa voi vaikuttaa, miten voi ottaa osaa puolueen linjan muodostamiseen, missä päätökset tehdään, missä on valta puolueessa. Sen pitää olla myös hauskaa ja miellyttävä tapa viettää vapaa-aikaa. Huomion kiinnittäminen muuhunkin kuin kovan politiikan tekoon edesauttaa osaltaan toimintatilan tarjoamista uusille ja erilaisille ihmisille. Lähtökohta sopii mitä parhaiten puolueelle, joka korostaa, että sen toimintaan saavat kaikki tulla sellaisena kuin ovat ja jossa ihmisiä kunnioitetaan sellaisina kuin he ovat. Vapaamuotoinen yhdessäolo ja hauskanpito alkaa olla harvinaista. . Se näkyy muun muassa siinä, että jäsenyyden ei katsota tulevaisuudessakaan olevan edellytys puolueen toimintaan osallistumiseen. Siinä noudatetaan siten esimerkiksi puoluehallituksen ottamaa kantaa puoluekokouskauden pituuteen. Toimintaan mukaan kutsutaan tervetulleeksi kannattajat ja äänestäjät, ja heille myös halutaan antaa mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan sisältöön. Avoimuuspyrkimystä on siinäkin, että vasemmistoliiton listoilla voi olla sitoutumattomana ehdokkaana kunta- eduskunta- ja eurovaaleissa. Puoluetta erilaisissa elimissä edustaville kohdistuu asiakirjassa avoimuusvelvoite. Päätetään asiat ja lähdetään kotiin. jopa niin runsasta, että työryhmän ensimmäisen luonnos asiakirjaksi meni osin uusiksi. Järjestökäsittelyn jälki näkyy lopputuloksessa. Yhteenkuuluvuuden rakentaminen ei ole saanut tarpeeksi huomiota. » Lähtökohtana on, että kaikki tieto on avointa. saatiota ja sen muutostarvetta. Puolueen tulee olla demokraattinen yhteisö, jossa jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä ja ne myös otetaan huomioon. Mitään toimintaa ei pidä väheksyä epäpoliittisena tai vääränä. Mennään kokouksiin. Toiminnan järjestämisen esteet tulevat tänäänkin jostain muualta kuin rakenteesta, katsoo Saila Ruuth. Keskeisimmäksi koettiin tuolloin ja koetaan tänäänkin toimintakulttuuriin liittyvät asiat. Olemme myös pyrkineet luomaan selkeän kuvan puolueen rakenteesta ja sen toimintatavoista, sanoo Ruuth VASEMMISTOLIITOSSA ON Esteet muualla kuin rakenteessa Toimeen ryhtymiseen on antanut aiheen muun muassa monilla paikkakunnilla puoluetoimijoissa meneillään oleva melko nopeastikin edennyt sukupolvenvaihdos. Niitä työryhmä ryhtyi miettimään ja purkamaan niihin liittyviä asioita. Liikaa jyystämistä . Uusia aktiiveja tulee mukaan toimintaan ja vanhemmat toimijat ovat voineet jäädä sivummalle. Avoimuus ja yhteisöllisyys vasemmistoliiton ytimeksi JARMO LINTUNEN » Kohti 2020-lukua kurkottava järjestöasiakirja tekee tiettäväksi, miten puolueessa voi vaikuttaa. käyty aktiivista keskustelua toiminnasta ja järjestöllisestä iskukyvystä. Lähtökohtana oli tarve keventää rakennetta, mutta todettiinkin, ettei järjestörakenne sinänsä ole ongelma eikä este millekään. . Siksi on kiinnitetty huomiota siihen, että poliittisen toiminnan tulisi olla muutakin kuin pelkkää kovaa politiikkaa. Puolueessa, eduskunnassa, kunnissa ja muilla luottamuspaikoilla olevien halutaan huolehtivan päätöksiinsä ja kantoihinsa vaikuttavien seikkojen tiedottamisesta. Lähtökohtana on, että kaikki tieto on avointa. 2020-asiakirja ei ole sääntöasiakirja, joten siihen on kirjattu puolueen organisaatiorakenne nykyisellään. Asiakirjaan esitetään kirjattavaksi vasemmistoliitolle tunnusomaiseksi piirteeksi halu olla avoin, yhteisöllinen. Arvostaa tulee kaikkea toimintaa, joka tulee ihmisestä itsestään, todetaan asiakirjassa Tällaiset asiat ovat asiakirjan valmistelussa olleet esillä puhuttaessa puolueen kehittämisestä ja avaimista menestykseen. Olennaista on avoimuus Vasemmistoliiton pyrkimys avoimuuteen on haluttu kirjata asiakirjaan moninkin tavoin. On esimerkiksi koettu, että puolueen sisäisen yhteisöllisyyden, yhteenkuuluvuuden rakentaminen on jäänyt liian vähälle, sanoo Ruuth. Poliittisesta toiminnasta on tullut liikaa jyystämistä. Puoluekokous joutuu toki ilmaisemaan asiasta näkemyksensä, koska se saa käsiteltäväkseen aloitteen kauden lyhentämisestä kahteen vuoteen. Hannu Hurme hannu.hurme@kansanuutiset.?. Palaute oli runsasta . Näin lisätään luottamusta ja motivaatiota toimia, kertoo asiakirjan laatineen työryhmän puheenjohtaja Saila Ruuth. Asiakirjaa on käsitelty vasemmistoliiton kentällä kymmenissä tilaisuuksissa ja työryhmä sai valmistelun kuluessa kiitettävän paljon kirjallisia kommentteja. Asiakirjalla on tavoitteena myös vastata haasteisiin, joita vasemmistoliitolla on edessään.
Etsimme rahat hoitoon kaikki kivet kääntäen, sillä nyt on se hetki, jota ei voi hukata. Häneltä ilmestyi tiistaina osana Vasemmistofoorumin tutkimushanketta kirja Hyvinvoinnin uusi järjestys (Gaudeamus 2013). Tämänhetkisessä työssään Kuntaliitossa hän suunnittelee mittareita, jotka mittaavat hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta. Et halua joutua velkakoukkuun, sillä kaverilta on huumeveloista potkittu nilkka hajalle ja toiselta rystyset kävelty paskaksi. Yksittäisillä työntekijöillä voi olla kyllä ymmärrystä, mutta tulosohjaus voi pakottaa tekemään työtä epätarkoituksenmukaisesti. Työolosuhteet eivät tällä hetkellä mahdollista työntekijöille resurssiensa käyttämistä paremmin. . Tulokset määritellään mittareilla, joilla mitataan palveluiden tuottavuutta. Markkinalogiikka on saanut hegemonisen aseman Suomessa pikkuhiljaa. Olennaista on, voivatko hyvinvointipalvelut edes olla tuottavia samalla tavalla kuin esimerkiksi liikeyritykset. Palvelut ovat pilkottuja suoritteita, jotka työntekijä suorittaa eikä aikaa jää luovaan työskentelyyn. Sen ja hylkivien katseiden kanssa on vain opittava elämään. Mietit muuttoa toiselle paikkakunnalle, kun olet selvinnyt, se voi olla yksi ratkaisu. Mitä näillä voi tehdä, kysyt ja heiluttelet käsiäsi. Se voi olla työsi. Laura Mankki NYT OLEMME jo pitkällä. Kaverin nyrkki heilahtaa herkästi, jos joku teki oharit. Vallitseva talouspolitiikka tulee voida kyseenalaistaa. Se on hänen äidinkielensä ja keino käyttää valtaa. Mutta nyt istut siinä hauraana ja valmiina aloittamaan uuden elämän äitinä. On kysyttävä, mikä rajoittaa osallistumista ja osallisuutta. T-I-N-J-A tavaat kirjaimet, sillä tyttäresi on oppinut juuri tavaamaan. Se on mun ainut syy elää, mutta mä en saa nähä sitä aineissa, tuskailet. Kiitti, sanot hiljaa ja tarkoitat sitä. A-klinikalle on sadan vuoden jono, siltä se ainakin tuntuu. Kaikki hylkivät ja puhuvat sinusta paskaa. Markkinalogiikka tuli palveluihin jo 1980-luvulla Kolumni » OECD:n julkisen sektorin tulosjohtamisen oppaita ryhdyttiin järjestelmällisesti kääntämään suomeksi, kertoo hyvinvoinnin uudesta järjestyksestä kirjan kirjoittanut Elina Aaltio. rahoituksesta ja ehdoista pitäisi puhua enemmän. Keskustelemme kuntoutusjaksosta. Tie on pitkä, eikä se onnistu vain itseään niskasta kiinni ottamalla, kuten yleensä neuvotaan, kun ei tiedetä mitään huumemaailmasta. Taustasi on aina mukanasi, menit minne tahansa. Nuorten ohjaaja on aarre, hänellä on loistavat verkostot, hän osaa olla tarvittaessa tiukka, välillä syli ja olkapää. Niillä voi pitää lasta sylissä, vastaan ja kun pääset korvaushoidon kautta parempaan kuntoon, voit kertoa tai kirjoittaa kokemuksistasi muille nuorille. Jäljet näyttävät johtavan valtionvarainministeriöön. Pelkillä tuottavuusmittareilla saadaan aikaan liikaa osattomuutta. Mutta voisiko toisenlaisilla mittareilla ohjata politiikkaa myös vaikuttavampaan suuntaan? Aaltion mukaan hyvinvointipalveluiden tehtävänä tulisi olla myös osallisuuden lisääminen osana hyvinvoinnin uutta järjestystä. Aaltion mukaan nykyisessä palvelujärjestelmässä pelataan tuloksilla ja tuottavuudella. En muistanut JUSSI JOENTAUSTA Tulosohjaus asiakastyöhön Hyvinvointi pelkkänä retoriikkana on johtanut moniin ongelmiin. Motivaatio on kohdillaan ja se on kaiken A ja O. » Käteesi on tatuoitu rakkaasi nimi. LÄHDET HARTIAT kyyryssä huoneestani. Monien palveluiden järjestäjillä on liian kapeat käsitykset hyvinvoinnista. Näillä nuorilla on kokemusmaailma, jota ei voi todeksi uskoa. Väkivalta on arkea. Siitä, millaista helvettiä vuosia koukussa olleen huumenuoren elämä on oikeasti ja kerrot, mistä sait voimaa päästä irti aineista. Työllisyyspalveluissa ollaan kiinnostuneita vain siitä, oletko palkkatyössä. Yksi sel- Anne Huotari anneh.huotari@gmail.com Politiikan tutkija Elina Aaltio kehottaa sosiaalipoliitikkoja puhumaan myös taloudesta. poliisin turvallisuusneuvoa siirtää niittarit ja kukkaruukut käden ulottuvilta, sillä äkkipikainen liikkuu 7 metriä sekunnissa ja iskee ennen kuin ehdit tehdä mitään. Mutta minun ei tarvinnut pelätä sinua, eikä sinun tarvinnut pelotella minua. Kehysten määrittely, tilastointi, suoritteet, palveluiden tuotteistaminen ja mittaaminen, tulosohjausajattelu on siirtynyt suoraan asiakastyöhön. . Olet pelkkää luuta ja nahkaa. Voiko sosiaalipoliitikko ottaa talouspolitiikan haltuun? kysyy Aaltio. . OECD:n julkisen sektorin tulosjohtamisen oppaita ryhdyttiin järjestelmällisesti kääntämään suomeksi. . Mantra siitä, että pitäisi puhua vähemmän taloudesta ja enemmän sosiaalisista arvoista on huono. Mikä rajoittaa työntekijöiden ja asiakkaiden sananvaltaa palvelutilanteessa? Siitä pääsin markkinalogiikkaan, kuvaa Aaltio kirjan kirjoittamisen prosessia. keä esimerkki tästä on julkisen palvelusektorin alibudjetointi. Aaltion mukaan markkinalogiikka on johtanut palvelujärjestelmän lohkoutumiseen. . Hän jaksaa kuunnella ja kuunnella ja edelleen kuunnella. Tätä tutkin enemmän väitöskirjatyössäni. Ei ihme, sillä aineissa tai sen tarpeessa tulee tehtyä asioita, joita ei muuten ikinä tekisi. Mittareilla näyttää olevan poliittinen ulottuvuus, eli teoria alkaa muokata palvelukäytäntöjä. Yli 10 kaveria viereltä on saateltu hautaan muutaman vuoden aikana kuin sodassa konsanaan. Ruotsissa ja Norjassa on ryhdytty toteuttamaan samantyyppisiä hankkeita kuin Newcastlessa, HYVINVOINNIN Aaltion mukaan Suomessa markkinamekanismien ujuttaminen julkiseen palveluntuotantoon onnistui erottamalla palvelutuotanto ja palveluiden järjestämisvastuu toisistaan. . Asiakas saa suoritteita ja inhimillinen vuorovaikutus jää vähemmälle. Palvelut ja niiden järjestäminen eriytettiin jota käytän esimerkkinä kirjassani. Kaupungit ovat ryhtyneet yhdessä ammattiliittojen kanssa kannustamaan kaupungin toimijoita ottamaan takaisin sitä kehittämistyötä, jota on markkinoistumisen myötä ulkoistettu konsulteille. Uudenlaisen, neuvotteluun ja toimijoiden väliseen dialogiin perustuvan palvelujärjestelmän lisäksi suuri teema Aaltion kirjan taustalla on talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan välisen suhteen tarkastelu. . Tulokset ovat siis yhtä kuin suoritemittarit, joita verrataan menoihin, eikä tuloksen ajatukseen sisälly hyvinvointi muuten kuin retoriikkana. Työ takaisin konsulteilta Pitkä perjantai ISTUT TUOLIIN pää painuksissa, katse käsissäsi. Kun rahaa ei ole ruokaan, pistetään suolaliuosta suoneen, se pitää heidät hengissä. Minusta meidän pitäisi puhua enemmän taloudesta. Tähän hetkeen on kuljettu pitkä tie. Olet saanut katon pääsi päälle, perusasiat loksahtelevat paikoilleen, mutta rahat eivät riitä, kaikki menee aineisiin. Edessäsi on pitkä perjantai, sillä yrität pärjätä pelkällä tasoituksella, eikä nyt puhuta golfista. Tarina on faktojen sekoitus usean pohjoissuomalaisen nuoren kokemuksista. 11. Käteesi on tatuoitu rakkaasi nimi. Tämä ei auta sellaista ihmistä, jolle on kasautunut erilaisia ja useita ongelmia. . Tarvitaan kriittistä näkemystä ja emansipoitumista. Siinä missä talouspoliitikot ovat nostaneet itsensä jalustalle ja katsovat että heillä on paljon sanottavaa sosiaalipolitiikasta, voisivat sosiaalipoliitikot tehdä samoin. Muualla on ryhdytty tekemään muutoksia. . 1980-luvulla Suomeen ryhdyttiin puuhaamaan palvelujärjestelmän markkinalogiikkaa. Näin toteaa politiikan tutkija Elina Aaltio. On analysoitava osallisuuden kohentamisen edellytyksiä. . Ihmiset toimivat hyvässä uskossa, mutteivät rohkene etsiä vaihtoehtoja
Se edellyttää, että jokainen Saksan kanssa rahaliittoon lähtenyt maa noudattaa Saksan palkkapolitiikkaa. Eurostatin tilastoista voidaan laskea, että ennen ylivelkamaiden konkurssiuhkan paljastumista saksalaisen työn hinta oli noussut 26 %, mutta kreikkalaisen 50 %, irlantilaisen 52 %, italialaisen 57 %, portugalilaisen 69 % ja espanjalaisen 72 %. Federalistit, jotka tekevät EU:sta liittovaltiota, tarvitsivat sen uuden vallan symboliksi. vakauden symboli? Vakaus olisi sitä, että euron arvo ei muuttuisi hallitsemattomasti suhteessa muihin valuuttoihin. Finanssikapitalismi. Se muuttuu. ainoina valtioina maailmassa . on kuohittu mahdollisuudesta vaikuttaa omassa maassa käytettävän rahan arvoon. Euro on in?aation vastaisen sodan uhri. EURO ON Poliittinen rahayksikkö Euron äiti Emu synnytti euron keskosena, poliittisista syistä. Euron merkki . Nyt! Esko Seppänen CHNG / STOCK .X EVOBR AINED Pyhä in?aatio, paha de?aatio » Emu-maissa on käynnissä sisäinen devalvaatio, kirjoittaa Esko Seppänen. emumaiden yhteinen raha, mutta ei vain raha. Se on ennen muuta rahapolitiikkaa, jonka seurauksena emumaat . Eurosta tuli Saksan demarin (D-markka) näköinen raha. Euroa tarvittiin poliittisiin tarkoituksiin, joita kirkossa symbolisoi risti ja entisessä Neuvostoliitossa sirppi ja vasara. Esimerkiksi suhteessa USA:n dollariin se liikkuu kuin jojo vuoroin ylös ja vuoroin alas. Vakaus olisi sitä, että euromaiden talous kehittyisi samaan tahtiin. on ?Eurooppa-nimen ensimmäinen kirjain, johon lisättiin kaksi samansuuntaista vaakasuoraa viivaa pyrkimyksenä symbolisoida Euroopan talouden vakautta ja uutta rahaa?. » Emumaat pakotetaan välttämään velkaantumista velkaantumalla lisää. ?uro . Saksa oli sen 12 isä, ja sillä oli niin kiire saada ?enemmän Eurooppa?, että se toimi myös kätilönä. sekä ?sitoutuu siihen tunnetasolla?. Europarlamentti näkee, että sen kautta ?yleisö tunnistaa yhteiskunnallisen ryhmittymän tai järjestön ja samastuu siihen. Se
Siinä tilanteessa Euroopan keskuspankin on luotava halpaa bittirahaa valtioiden käyttöön ohi pankkien. EKP ei kykene vastaamaan tietoisella politiikalla ?nanssikapitalismin epävakauteen. In?aation maksavat pienituloiset, eläkeläiset, sosiaaliturvan saajat ja pankkitallettajat. kuin pakottaa Euroopan keskuspankki Japanin keskuspankin linjalle ja saada se luopumaan talouden alasajosta de?aatiolla. Eri asia on, jos ei haluta antaa ylivelkamaiden itse selvitä velkaongelmistaan vaan maksatetaan se meillä, systeemikriisin syyttömillä. www.turva.fi Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 13. Osakkeiden, johdannaisten, ja muun omaisuuden hinnannousua ei taloustieteessä pidetä in?aationa, vaikka pääomamarkkinoilla olisi päällä täysi hype. Samaan aikaan, kun Suomen pankkijärjestelmä pursuaa ulkomaista irtorahaa, reaalitalouden yrityksissä eletään luottolaman aikaa: pankit eivät anna rahaa lainaksi yrityksille, jotka haluavat tuottaa lainarahoilla työtä ja toimeentuloa. EU:n ja EKP:n def laatiopolitiikka ylivelkamaille määrätyillä ?sopeutusohjelmilla. Sitä voi kuvata talon maalaamisella. on uhka niiden yhteiskuntarauhan säilymiselle. Ylisuurten velkojen maksattaminen de?aation kovettamalla rahalla ja sisäisellä pakkodevalvaatiolla merkitsee vielä rajumpaa köyhien kyykyttämistä kuin kovan rahan pehmentäminen kohtuullisella in?aatiolla, johon liittyy ostovoiman lisäys ja palkankorotukset. On tiedostettava kaikki ne ongelmat, joita in?aation kasvu tuottaa. Kun se käynnistyy, ei ole varmaa, että se pysyy täysin hallinnassa. Kun in?aatiota mitataan vain reaalitalouden hinnoilla ja palkoilla, se talouden alue, jossa kuplat syntyvät, jää analyysien ulottumattomiin. Se ei johdu Emusta vaan Yhdysvaltojen rahapolitiikasta. Maan keskuspankkijärjestelmä (Fed) tuotti taloudellista kasvua löysän ja halvan rahan politiikalla, joka piti korot alhaalla myös Euroopassa niin kauan kuin sitä kesti. Jos valtiolla on oma raha, maalari voi kuljettaa pensseliä pitkin seinää ylös ja alas. Se on työt- » Samaan aikaan, kun Suomen pankkijärjestelmä pursuaa ulkomaista irtorahaa, reaalitalouden yrityksissä eletään luottolaman aikaa. tömyyttä, palkkojen ja eläkkeiden alennuksia, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon alasajoa sekä maastamuuttoa. Jos ei ole omaa rahaa, maalarin täytyy pitää pensseli paikallaan ja liikutella taloa ylös ja alas. »Järjestöhakemisto Velkaongelma Emussa alakulo leviää ja suurpalon estämiseksi emumaat rakentavat kalliita palomuureja. Se on samaan aikaan sekä kylvänyt talouteen in?aation siemeniä että tuottanut in?aation vastaisen taistelun varjolla talouteen de?aatiota. De?aatio on in?aation vastakohta. Suuryrityksetkään eivät investoi reaalitalouteen vaan jakavat omistajilleen pienistä voitoista suuria osinkoja. In?aatio on kuitenkin pysynyt alhaisena. Inflaatio ja deflaatio Matala in?aatio on tulos Euroopan keskuspankin (EKP) tietoisesta politiikasta: taloutta de?atoidaan. Se politiikka ei toimi. On mahdollista, että in?aation vaikutus velkojen reaaliarvon alenemiseen perustuu kokemuksiin säännellystä taloudesta eikä toimi . Euroalue on Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) mukaan maailman vähiten dynaaminen talous. Suomen pankkijärjestelmä on myrkytetty eurooppalaisten pankkien (EKP:n Target2-järjestelmään liittyvillä) talletuksilla niin, että pankit eivät ole kiinnostuneita kotimaisesta rahasta eli tallettajien säästöistä, joille ne maksavat nollakorkoja. Talo pysyy paikallaan. Selitys löytyy osittain myös sen mittaamisen tavasta. In?aatiomittarit on kytketty vain reaalitalouteen ja vain hintojen ja palkkojen nousuun. Ruotsin ja Tanskan esimerkki osoittaa, että Suomessa korot olisivat matalalla myös ilman Emu-jäsenyyttä. EU:ssa korkoja manipuloi Euroopan keskuspankki (EKP), joka on jakanut tyhjästä luomaansa bittirahaa (vanhan ajan setelirahoitusta) lähes nollakorolla pankeille. nanssikapitalismin vapailla markkinoilla. In?aatio-odotukset saattavat nostaa markkinoilla rahan hintaa eli korkoa ja koronnousun vaikutukset saattavat syödä velkojen reaaliarvon alenemisesta saatavan hyödyn. Kokemus osoittaa, että niiden virtuaalirahahirviöiden käsissä se on hukkakäytössä. Jos veloista selviäminen on ensisijainen tavoite, tarjolla ei ole muuta mahdollisuutta. Se on Emun ainoa joustoväline, jolle on ominaista se, että se ei jousta. Meillä on kuitenkin tiedossa tämä nykyinen vaihtoehto, jossa emumaat pakotetaan välttämään velkaantumista velkaantumalla lisää. Siinä eivät hinnat ja palkat nouse, mutta se on pysähtyneisyyden aikaa, joka on myrkkyä taloudelliselle kasvulle ja uusille työpaikoille. johtaa Emussa sisäisiin pakkodevalvaatioihin. Vakauteen kuuluvat vakaat korot. Emun sisässä valtioiden lainojen korot poikkeavat merkittävästi toisistaan. Se tekee ylivelkaantuneille maille mahdottomaksi velkojen maksun. Emumaissa de?aatiota tehdään sisäisellä devalvaatiolla. In?aatiosta hyötyvät omistajat ja velalliset. Hän nimittää demokratiaa enemmistön tyranniaksi ja vaatii sen tilalle markkinavaltaa eli vähemmistön diktatuuria. Joidenkin maiden korot ovat olleet sietämättömän korkealla, kun taas Emun ytimessä on nautittu matalista koroista. Ne eivät hyödytä ketään, mutta ne tulevat maksuun kriisisyyttömille. Se politiikka suosii markkinoiden fundamentalisteja, joista suoranaista taloudellista fasismia edustaa Björn Wahlroos
väittivät, että talouskasvu hiipuu, jos julkinen velka ylittää 90 prosenttia BKT:sta. Oikeisto pelkää, että elvytys kasvattaisi julkista sektoria pysyvästi, Tuomala sanoi. . Tulos perustui koodausvirheeseen, sekavaan käsitemäärittelyyn ja korrelaation sekä syy-seuraus-suhteen sekoittamiseen, Tuomala selitti. Politiikan seurauksetkaan eivät tue väitettä vyönkiristyksen toimivuudesta: helmikuussa euroalueen työttömyysaste nousi ennätykselliseen 12 prosenttiin. PONTUS PUROKURU 14. Nykytilanteessa, kun nimelliskorot ovat nollan tuntumassa, ?nanssipolitiikan kautta tapahtuva elvytys on kuitenkin erittäin tehokasta ja useimmiten ainoa vaihtoehto. Silti useimmat EU-maat katsovat Saksan tavoin, että vyönkiristykset ovat oikea tapa palauttaa markkinoiden luottamus. Keynesiläisen politiikan selittämisen hankaluus on saada ihmiset ymmärtämään, että julkisen talouden toiminta on tyystin eri asia kuin kotitalous. Kotitalous ei voi kasvattaa makrotaloutta ja luoda työpaikkoja elämällä yli varojensa. ?Leikkauspolitiikka perustuu pelotteluun ja väärinkäsityksiin? » Suomen Sosiaalifoorumissa talouskriisikeskusteluissa todettiin, että jo oikeistolaisetkin taloustieteilijät pitävät EU:n leikkaus- ja kiristyspolitiikkaa kelvottomana. EU:N TALOUSKURISTA puhunut kansantaloustieteen professori Matti Tuomala kyseenalaisti käsityksen, jonka mukaan kriisimaiden ongelmana olisi holtiton julkisen talouden hoito. Esimerkiksi Irlannissa ja Espanjassa julkinen budjetti oli ylijäämäinen kriisin alkaessa 2008. Sen sijaan Saksassa julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta oli kriisimaita korkeampi. Julkista velkaa suurempi ongelma on Tuomalan mukaan siinä, ettei eurojärjestelmällä ole mekanismia, jolla hoitaa yli- ja alijäämämaiden eroja. Velkaantumisella pelotellaan turhaan Miksi hallitukset ympäri Eurooppaa sitten hoitavat kriisiä leikkaamalla julkista sektoria eivätkä elvyttämällä? TEKSTI Pontus Purokuru . Julki- nen talous pystyy tähän, kunhan velan kasvu ei ylitä in?aation ja talouskasvun summaa. Oikeisto pelkää, että elvytys kasvattaisi julkista sektoria pysyvästi. Suomen Sosiaalifoorumissa toteutettiin yhteisömaalaus. Kiristys ei toimi teoreettisesti eikä yhteiskunnallisesti Viime viikkoina kiristyspolitiikka on joutunut yhä kyseenalaisemmaksi, kun sen perusteluna käytetty Carmen Reinhartin ja Kenneth Rogo?n tutkimus osoitettiin vääräksi. Reinhart ja Rogo. Kiristyspolitiikan kannattajat pelottelevat velkaantumisella. . Pelottelun takana on ikivanha vertaus, jonka mukaan julkista taloutta tulee hoitaa kuin kotitaloutta.
Näiden rahojen takia menetetään veroja 189 miljardia, arvioi tutkijoiden ja aktivistien Tax Justice Network. Järjestön asiantuntija, sosiologi Matti Kohonen esitteli sosiaalifoorumissa maailman pahimpia veroparatiiseja. Henkilötietoja ja rikostietoja vaihdetaan jo maiden välillä, miksei myös verotustietoja. On upeaa huomata, miten valtavasti energiaa, solidaarisuutta ja pyyteetöntä vapaaehtoistyötä eri asioiden puolesta tekeviä ihmisiä kansalaisyhteiskunnasta löytyy. Kultainen aamunkoitto suostuu esitajien rasistisia rikoksia edes merkiksi palkkojen alennuksiin, mutta sosiaalifoorumissa tilastoida. Poliisi myös suon Kultaine haluaa, että jäljelle jääneet pienet resurssunnuntaina. jelee puolueen jäseniä mietekee o t it o sit suunnataan kreikkalaisille, Brunila . Tarvitaan verotuksen Interpol. Oma ongelmansa on siirtohinnoittelu eli yritysten sisäinen kauppa, joka kattaa OECD:n mukaan 60 prosenttia koko maailmankaupasta. samoilla nälkäpalkainen kuvaili Ateenan tuksia, eikä puolueen kannatkoilla. tunnelmia Suomen . Sisäistä kauppaa ei säännellä, joten sitä on helppo käyttää verojen kiertämiseen. kuriin verottamalla yhtiöitä globaalina konsernina eikä maakohtaisesti, Kohonen sanoi. Sama tilanne on Kreikassa, VA U TIK L EH koistamiseen sekä palkkojen, eläkkeiden jossa Kultainen aamunkoitto jakaa ja sosiaaliturvan polkemiseen. ruoka-apua vain kreikkalaisille. Kreikan johtajat eivät kuitenkaan Ronkaisen mukaan Suomen hallitus osanneet arvioida, kuinka pahat seutekee leikkauspolitiikkaa samoista lähtöraukset leikkauspolitiikka aiheuttaisi. kohdista kuin Kreikassa tehdään. Nuorisotyöttömyys hipoo 60 prosent. Tähän ihmisjoukkoon sisältyy valtava potentiaali, joka pitäisi saada näkyviin myös laajemmin yhteiskunnassa, toteaa sosiaalifoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Vartiainen-Ora. Sosiaalifoorumin yli 60 keskustelutilaisuudessa lähestyttiin ihmisarvon teemaa eri näkökulmista. Tämän mukaan maata johtanut George Paapua ainoastaan Suomen kansalaipandreoun hallitus näki talouskriisissä sille eli kela-korttia vastaan. mahdollisuuden yksityistämiseen ja ul. Viiden kärjestä kaksi on eurooppalaisia: Sveitsi ja Luxemburg. . Foorumin avajaistilaisuudessa keskusteltiin erityisesti Suomen sosiaalifoorumin kansainvälisen esikuvan, tänä vuonna Tunisissa järjestetyn Maailman sosiaalifoorumin annista. Yhteinen päätöstilaisuus oli omistettu naisten aseman ja globaalin solidaarisuuden pohdinnoille. YHTEISKUNNALLISEN työn pastori, sosi- aalifoorumeja pitkään järjestänyt Raija Korhonen kuvailee sosiaalifoorumin tunnelmaa kaiken kaikkiaan hyväksi. . sosiaa- lifoorumi keräsi arviolta lähes 2 600 kävijää Arbikselle viime lauantaina ja sunnuntaina. Mukana oli tänä vuonna myös paljon uusia toimijoita sekä aiempaa enemmän näytteilleasettajia. . Esimerkiksi Britanniassa ?nanssipalveluiden osuus bruttokansantuotteesta on kaksitoistakertainen Suomeen verrattuna. Lontoon asuntokauppa käy nyt kuumana, koska asuntoja on mahdollista ostaa veroparatiisissa pestyllä käteisellä tai kullalla. Keskusteluissa korostuivat osallistumisen ja kuulluksi tulemisen merkitys. Esimerkkinä tästä on kehysriihipäämaailmansodan. Kreikassa aiemmin huhtikuussa järjestetyssä tös, jossa myös Suomen työväenpuolueet . Surullista k n aamu in is tässä on, että epäsanoi. li o p ötä toivo asettuu siirMilitantti puolue on yhtä aikaa Kreiyhteisty tolaisia vastaan ja kan valtiovallan takuumies ja yksi sen kanssa. että köyhät alkaa suurimmista uhkista. hakkaamaan toisiaan kadulla. RONKAINEN MUISTUTTI, että Suomen ja Ronkainen haastatteli Kreikan tilanteella on yhtäläisyyksiä. Kreikassa vasemmistolaisen Syriza-puo. Puolueen kannattajat Keskustelusta ovat jääneet pois esimerkiksi maan massiiviset sotilas- ja poliisimenevät esimerkiksi lähiöihin, joissa on menot. paljon siirtolaisia, ja aloittavat niissä näKIRJAILIJA Mikael Brunila ja taloustutParlamentissa ja kadulla järjestäykyviä kon?ikteja. kija Antti Ronkainen kertoivat Sosiaali- tynyt uusfasistinen Kultainen aamunNäin puolue valloittaa itselleen alufoorumissa kriisipolitiikan ja äärioikeis- koitto -puolue käyttää hyväkseen tätä Kreieita ja luo käsitystä, jonka mukaan siirtotolaisten katupartioiden myllertämästä kan militaristista perinnettä, kertoi eulaisuus olisi suuri ongelma. Ateenasta. rooppalaista äärioikeistoa tutkiva Brunila. Puolue on iskenyt siirtolaisia työllis. Himoleikkaajille on tullut seinä vasmielenosoituksessa kodittomat vaativat taan siinä mielessä, että yhteiskunnalli- työttömyysturvaa, ilmaista terveydenhoitoa julistautuivat thatcherilaisiksi lähtemällä nen kuohunta ei ole enää kenenkään hal- ja yhtäläisiä oikeuksia. verokilpailuun. Myös Luxemburg ja Britannia ovat veroparatiiseja puhutaan veroparatiisina, miksei puhuta myös Luxemburgista tai Iso-Britanniasta? Kymmenesosa maailman kokonaisvarallisuudesta eli 21 biljoonaa dollaria sijaitsee veroparatiiseissa. Koko ajan tarvitaan enemmän poliisivoimia pitämään tilanne hallussa, Ronkainen sanoi. lenosoituksissa. Äärioikeisto on noussut Kreikassa sitä mukaa kun kansalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään on romahtanut. . Lisäksi kansalaisjärjestöt esittelivät toimintaansa. Ennätysmäärä kävijöitä JÄRJESTÄJIEN mukaan Suomen 12. Sosiaalifoorumi seisoo nyt vahvemmalla pohjalla, Korhonen iloitsee. Jää nähtäväksi, kattaako se unionin omat . Kultainen aamunkoitto oli vielä muutama vuosi sitten samanlaisessa marginaaliasemassa kuin joku Suomen vastarintaliike on täällä, Brunila sanoi. RONKAISEN MUKAAN mediassa vaalitaan rasistisia myyttejä Kreikan ylisuuresta KULTAINEN AAMUNKOITTO on järjestäytynyt sosiaaliturvasta ja laiskoista työläisistä. naapurustotasolla. Näin salailualueet nostavat asumisen hintaa Euroopan pääkaupungeissa. VEROPARATIISEJA YHDISTÄÄ » Kymmenesosa maailman kokonaisvarallisuudesta sijaitsee veroparatiiseissa. Kohosen mukaan veroparatiiseihin voidaan puuttua kieltämällä pankkisalaisuus EU:n piirissä ja tekemällä omistussuhteet läpinäkyviksi. . Viikonlopun keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja tempauksia oli järjestämässä yli 120 kansalaisjärjestöä, verkostoa ja liikettä. Äärioikeisto Kreikassa » Leikkauspolitiikan aiheuttama yhteiskunnallinen kuohunta ei ole enää kenenkään hallinnassa. lussa. Kreikka on noussut Eusismi ja rasismi kasvavat koko ajan Suoroopan johtavaksi itsemurhamaaksi, ja messa samaan aikaan kun vaihtoehdotmaasta muutetaan eniten sitten toisen tomuus ja markkinaliberalismi kasvavat. ?Koditon. Keskustelutilaisuuksissa näkyi myös enenevässä määrin osallistavien menetelmien soveltamista. HIV leviää. Muutama viikko sitten Hursti ilmoitti, että antaa jatkossa ruokalueen talousvastaavaa John Miliosta. lukee mielenosoittajan kyltissä. . Ne vahvistavat ihmisten kokemusta tulla kuulluksi, Korhonen huomauttaa. Myös ulkoasiainministeriön ja järjestöjen rooli korostuivat sosiaalifoorumin onnistumisessa tänä vuonna. Kansallismielinen populismi, fatia. Poliisi ei ota vaspotkimaan siirtolaiset pois ja ottamaan noa purkautua ulos, Rontaan puoluetta koskevia rikosilmoitilalle kreikkalaisia . KU 15. Korhonen pitää ulkoasiainministeriön aiempaa vahvempaa taloudellista tukea ja järjestöjen kasvanutta sitoutumista isona kulttuurisena muutoksena. . Tilanne on muuttunut nopeasti. nanssikeskukset. SIIRTOHINNOITTELU SAATAISIIN PONTUS PUROKURU Suomen sosiaalifoorumissa järjestettiin kymmeniä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Leikkauspolitiikasta seurannut Kultainen aamunkoitto tekee yhteistäviin yrityksiin ja käskenyt työnantajia epätoivo etsii väkivaltaista keityötä poliisin kanssa. Verokanta voidaan jakaa reaalitaloudellisten tekijöiden mukaan, jolloin yritys joutuisi maksamaan veroa niihin maihin, joissa se todellisuudessa toimii. EU työstää parhaillaan omaa määritelmäänsä veroparatiiseista. Jos puhutaan Kyproksesta, miksei puhuta Luxemburgista, Kohonen kysyi. Molemmat kun ovat EU:n jäseniä ja molempia voi käyttää veronkiertoon ja rahanpesuun. JOS KYPROKSESTA matalan verotuksen lisäksi pankkisalaisuus, joka Sveitsissä on perustuslaissa asti, ja mahdollisuus piilottaa yrityksen omistajuus esimerkiksi välikäsillä. Tax Justice Network korostaa veroparatiisin määritelmässään salailua, koska juuri omistussuhteiden piilottaminen haittaa toisten maiden kykyä kerätä veroja ja puuttua rikollisen rahan pesuun. Tällaisia salaisuusalueita on maailmassa noin 70. Myös Saksaa ja Iso-Britanniaa voidaan pitää veroparatiiseina, jotka aiheuttavat systemaattisia riskejä maailmantaloudelle
Tampere laittoi tälle vuodelle miljoona euroa lisää työllisyyden hoitoon. TEKSTI Jouko Huru KOKO PIRKANMAATA ja erityisesti Tamperetta 16 teista ja suhdanteista johtuvaa työttömyyttä saada kokonaan korjattua avustusrahoilla: . TYPA:n toiminnassa on syntynyt tuloksia, mutta aikaisemmin erityisesti pitkäaikaistyöttömät ovat jääneet vähän heitteille. Pitkäaikaistyöttömiä, eli niitä työnhakijoita, jotka ovat olleet työttöminä yli 500 päivää, oli vuoden 2012 lopussa pelkästään Tampereella 5 048.. Pahiten työttömyys vaivaa Tamperetta: vuoden 2012 lopussa oli työttömiä 14 800. Tilastokeskuksen mukaan koko maan työttömyysaste on 8,8 prosenttia. Sieltä silloisesta kokoomuksen johtamasta XL-ryhmästä tuli viesti, ettei lisärahalla saada mitään aikaan. Aaltonen myöntää, ettei työelämän raken- Mikko Aaltonen sanoo, että pitkäaikaistyöttömien joukko on pikemminkin otanta koko kansasta kuin jostain erityisryhmästä. Helmikuussa 2013 Pirkanmaan työttömyysaste kasvoi 1,6 prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mikä tarkoittaa työttömien määrän kasvua viidenneksellä. JOUKO HURU vaivaa paha työttömyys. Mutta se lisäraha on sitten kuitenkin viesti siitä, mitä me halutaan tehdä ja mihin me halutaan panostaa. Tampereella se huitelee jo 13?14 prosentissa. . LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA Viime vuoden lopulla Tampereella oli työttömiä 14 800. Tampere taistelee työttömyyttä vastaan » Tampere on maan pahimpia työttömyysalueita. Poliitikot eivät kuitenkaan anna periksi. Ja kyllä sillä on yksilötasolla paljon merkitystä. Aaltonen sanoo, että Tampereella kävelee yli 5 000 pitkäaikaistyötöntä, ja että heistä jo- Jokaisen pitkäaikaistyöttömän tilanteen auttaminen on voitto. PAHA TYÖTTÖMYYS Pirkanmaan alueen TE-keskuksessa oli työttömiä työnhakijoita vuoden 2012 lopussa 29 249. Sen budjetti on nyt yli 16 miljoonaa euroa. TYPA on tamperelaisten itse ideoima organisaatio, jolla rakennetaan aktiivista siltaa työn- hakijoiden ja työtä tarjoavien tahojen välille. . Pirkanmaalla 10,1 prosenttia (Uudellamaalla 6,4%). Vasemmisto puhuu työllisyydestä Aaltonen sanoo, ettei vasemmisto voi omia itselleen kaikkia ansioita TYPA:n perustamisesta, mutta hänen mukaansa nimenomaan vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit ovat aktiivisesti ajaneet työllisyydenhoitoa Tampereella. . Se kohdennetaan pääosin yli 500 päivää työttömänä olleiden aktivointitoimenpiteisiin, toteaa apulaispormestari Mikko Aaltonen (vas.), joka vastaa terveyttä ja toimintakykyä edistävistä ja ikäihmisten palveluista. Kamppailussa työttömyyttä vastaan taistelun kärjessä on Työllisyyden hoidon palveluyksikkö (TYPA). Myönnetty lisämiljoona kanavoidaan TYPA:n kautta. Emme ole Tampereella kuitenkaan antaneet periksi. Me ja demarit sanottiin, että työllisyystilanne huononee koko ajan, että nyt vaaditaan lisää toimenpiteitä ja lisää rahaa. Kaupungin valtuusto myönsi tälle vuodelle miljoona euroa lisää työllistämiseen. Aikaisemmin ?loso?a painottui siihen, että keskityttiin niihin ihmisiin, jotka ovat juuri jääneet työttömiksi. Yksi sysäys Tampereen omiin aktiivisiin työllistämistoimiin on ollut jatkuvasti kasvava työmarkkinatuen kuntaosuus, eli sakkomaksu siitä, ettei kaupunki kykene työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Nyt asia pyritään korjaamaan. Summa liikkunee tänä vuonna yli kahdessa miljoonassa eurossa. . Edellisvuoden vastaavaan verrattuna kasvua oli 3 500. Koko maan työttömyysaste on nyt 8,8 prosenttia, kun se on Pirkanmaalla on 10,1. Miksi maksaa tätä niin sanottua sakkomaksua, kun sillä samalla rahalla voisi aktivoida ihmiset töihin. Tampereella työttömyys on nyt jo noin 13?14 prosenttia. Kyllä siitä on valtuustosalissa keskusteltu, kun meidän porukka ja demarit ovat siitä pitäneet ääntä
Tarvitaan ehdottomasti uusia aloitteita, Tampereella pidettävään vasemmistoliivaikka en minä näistä aina samaa mieltä oleton puoluekokoukseen Hyötynen tuo oman kaan. Tutkimuksessa ison joukon sosiaalista asemaa kuvaa yksinhuoltajuus. Kaupungin ideana on Aaltosen mukaan auttaa työttömiä työllistymään pysyviin työpaikkoihin nimenomaan yksityissektorille. Hän sanoo, että nykyisessä työmarkkinatilanteessa se on kuitenkin hankalaa. Tampereen omia työllistäviä hankkeita ovat SARKA ja SYKE. Hän on itse perusduunari, perinteiset työpaikoista huolehtimisen asiat mittakirvesmies, mutta samalla myös työja punavihreys törmäävät toisiinsa. Opisto- tai korkeakoulutasoisen koulutuksen saaneita miehistä oli 18 ja naisista 22 prosenttia. . Nyt kun se on huonossa hapessa niin se näkyy kyllä täällä. Se myy avustavia palveluja lähinnä kaupungin yksiköille ja yhtiöille. Hän on nyt jäsen entistä lestään tätä luottamusta ja yhdistää teknistä lautakuntaa vastaavoimavaraa ei pidä hukata. vassa yhdyskuntalautakunnassa, . Se tuottaa esimerkiksi lähiavustajapalveluita. Sanotaan nyt vaikka . Aaltonen oli vastikään sen julkistamisessa mukana. Aaltosen mukaan tutkimustulokset osoittavat, että heikkoon asemaan joutuneiden joukko on pikemminkin otanta koko kansasta kuin jostain erityisryhmästä. Avun saajien koulutustausta kertoo tästä korutonta kieltään. Uudet avaukset kiinnostaVASEMMISTOLIITON PIRKANMAAN piirin tuore vat kovasti nuoria. Se ei tarkoita, että Jouko Huru se on jostain pois vaan, että tuodaan se sinne 17. Hänen mukaansa satunnaiset elämään tai työuraan liittyvät tapahtumat saattavat sysätä ihmisen sille tielle, että hän onkin yhtäkkiä pitkään työtön. Aaltonen vetoaa oman kokemuksensa lisäksi tutkimukseen tamperelaisten ruokaavun saajien taustoista. SARKA on kaupungin omistama sosiaalinen yritys. Miehistä esimerkiksi lukion tai ammattikoulun käyneitä oli 50 ja naisista 46 prosenttia. Kaavoitus- ja maankäyttöpäätöksillä jos millä on myös työllisyysvaikutuksia. Pirkanmaasta piirijohtaja sanoo, että työllisyysongelmat ovat pitkälti koko alueella samat, vaikka monet muut huolet ovat sitä erilaisempia mitä kauemmas Tampereesta mennään. Rakennusalan työttömyys Tampereella noussut yli 20 prosentin. . TYPA:n toiminnassa työvoimapalveluiden ja työnantajien suhteet kuuluvat pääosin sivistys-, elämänlaatu- ja elinkeinopalvelujen apulaispormestarille Olli-Poika Parviaiselle (vihr.). Ei ole tyypillistä pitkäaikaistyötöntä Monilla on selkeä mielikuva pitkäaikaistyöttömästä, mutta Aaltonen kiistää mielikuvan paikkansa pitävyyden. Kyllä se näkyy täälläkin, mitä Paavo Arhinmäki kavereineen on saanut Hesassa aikaan. Niiden toiminnan perustamisessa vasemmisto on ollut aktiivinen. . Hyvän koulutuksen saaneiden naisten osuus on järkyttävän suuri. Sitä mukaan se, että duunarinäkök ulm n kentässä luotetaan puolua a ennen hänet valittiin Tamid o v et tavoitte pereen kaupunginvaltuuseeseen, vielä. Mutta hän näkee, että kestävän kehitykpaikkansa pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. sen näkökulmasta eri teemojen Hyötynen on rakennusalan tavoitteet voidaan yhdistää. n Vasemmistoliittolaisvasemmistoliittolainen ayKestävä aktiivi ja tuli valittua viime ten pääluottamusmiesten n e s kehityk vuoden lopulla uudeksi piimäärässä näkyy Hyötysen asta rinsä puheenjohtajaksi. Uskottavuus menee, jos duunareille tärkeät asiat eivät näy jossa päätetään tärkeistä kaavoitus- ja maankäyttöasioista. puolueen yleispoliittisessa pro?loitumisessa. Hän sanoo vaatimattomasti, että sekä piiItsekin kuulen paljon nurinaa vasemmistoliirin asioihin että kaupunginpolitiikkaan peton politiikasta työpaikoilla. rehtyminen vie niin paljon aikaa, ettei ole paljon ehtinyt vasemmistoliiton valtakunPUOLUEEN VALTAKUNNALLISESTA strategiasta nallista politiikkaa murehtimaan. Itse hän sanoo kykenevänsä yhdyskuntalautakunnan jäsenenä vaikuttamaan työllisyysasioihin: . Hänen mielestään piiritakuitenkin hänen mielestään siinä liian vähän solla on pulaa työntekijöistä. esillä. Pirkanmaan piirin asioiden hoidossa on Hyötysen mukaan kestämätön tilanne. Hänen mie. toon. Uskottavuus menee, jos duunareille tärkeät asiat eivät näy puolueen yleispoliittisessa profiloitumisessa, Kalle Hyötynen sanoo. ?Työväenpuolue näkyviin? » Työväenpuolueen imago TYPA TYÖLLISTÄÄ Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikköön (TYPA) on keskitetty kaupungin työllisyyspalvelut. Meilläkin on täällä tullut lyhyessä ajassa pari sataa uutta jäsentä ja ne ovat järjestään Hyötynen. nuoria ihmisiä. Vientiteollisuudesta se on kiinni. Apua tarjotaan kaupassa käyntiin ja siivoustoimintaan ja sitten on sellainen huoltoryhmä. Työvalmennussäätiö SYKE auttaa erityisiä työvoimapalveluita tarvitsevia, kun he pyrkivät työllistymään avoimille työmarkkinoille. Säätiö tarjoaa ammatillisen kuntoutuksen ja työhön valmennuksen palveluita. Huolena koko Pirkanmaa Aaltosen huolena on viranpuolesta Tampereen työttömyys, mutta sama huonontuva työllisyystilanne koskee koko Pirkanmaata. . Tämähän ei tietenkään ole Jukan vika, että hänen aikansa kuten punavihreys, kansalaispalkka, turkismenee paljolti siihen, että hän joutuu ajeletarhauksen vastustaminen ja seksuaalivähemmistöjen asiat eivät ole huonoja. maan ympäriinsä näitä laajoja piirejä. . Töissä 77 henkilöä, joista 12 tulee valtion TE-hallinnosta. Perustettu vuonna 2009. Vuoden 2013 alusta toiminta vakinaistui. Pir. Ongelma on koko alueella saman tyyppinen. Nyt lähes kaikki on talkootyön varassa. nämä telakkapäätökset ja matkakorvausasiat. Pitäisi katsoa nämä resurssien jakokysymykset uudelleen, että tällaisella vähänkin isomHYÖTYNEN SANOO, että viime vuosina vasemmalla maakunnalla olisi edes yksi oma puomistoliitossa esiin nousseet uudet teemat, lipäivätoiminen työntekijä. Tampere kantaa seutukunnalla näissä ongelmissa suurimman vastuun. Pirkanmaan vasemmistoliiton tuore puheenjohtaja, mittakirvesmies, pääluottamusmies ja kaupunginvaltuutettu Kalle Hyötynen sanoo, että rakennusalan työttömyys on Tampereella noussut jo yli 20 prosentin. Hyötynen on erityisen huolissaan työttömyydestä. Hän sanoo, ettei poliitikkojen pidä istua asiassa tumput suorina vaan on tehtävä koko ajan jotain työllisyyden eteen. Raksalla sen näkee hyvin, että työpaikanmaalla on yhteinen toiminnanjohtaja, koilla koetaan, että vasemmistoliitto ajaa ihan muita kuin työntekijöiden asioista. Budjetti 6,13 miljoonaa euroa. Korostusta miljoona euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tampere hakee TYPA:n kautta järkevämpää käyttöä miljooniin euroihin nousseelle ?työmarkkinatuen kuntaosuudelleen?. Asiakkaalle laaditaan erityispalveluna yksilöllinen reitti työhön, joka voi koostua esimerkiksi koulutuksesta, työtoiminnasta, työharjoittelusta ja tuetusta työstä. Vuosittain yli 3 500 asiakasta, joista yli kolmasosa työllistyy avoimille työmarkkinoille tai aloittaa ammatillisen koulutuksen. politiikan keskiöön takaisin. Hyötynen on innoissaan siitä, että uudet pitäisi saada vasemmisteemat ovat tuoneet Helsingissä ja muissakin suurehkoissa kaupungeissa, kuten Tamtoliitossa näkyviin, vaatii pereella, kovasti uusia jäseniä puolueeseen. tamperelainen Kalle . Heistä valtaosa on juuri pitkäaikaistyöttömiä. Ja Jukka Kinos, Keski-Suomen ja Pohjanmaan koko ajan tuntuu tulevan lokaa niskaan tapiirien kanssa. vallisille työntekijöille. Mutta niiden rinnalla täytyisi kyllä olla perusjärjestönsä aloitteen, joka koskee Vase meidän perinteinen työväenpuolue ja huosemmistoliiton statusta työväenpuolueena. lehtia myös niistä asioista. JOUKO HURU kaisen tilanteen auttaminen on voitto. Pitkäaikaistyöttömien asiat lankeavat pääosin sosiaalipuolella apulaispormestari Aaltonen tontille. TyöläisHyötynen sanoo, että resurssien jakoa pitäisi ten perinteisesti tärkeäksi kokemat asiat ovat pohtia uudelleen. Vaikka ne eivät ihan mipuheenjohtaja Kalle Hyötynen, 46, on huonun omimpia juttuja olekaan, niin ymmärrän lissaan siitä, ettei vasemmistoliiton politiine ihan hyviksi asioiksi. Hyötynen arvioi, että joissakin tilanteissa kassa juurikaan näy työväenpuolueelle tunnusomaiset asiat
Päihdeja mielenterveyspalveluista säästäminen kostautuu muun muassa lastensuojelun kustannuksina. . On MYÖS NEUVOLAPALVELUT, Vasemmistonaisten mielestä paras tapa löytää avun tarvitsijat on ulottaa varhainen tuki kaikille. selvitettävä, pitäisikö salassapitovelvollisuutta lieventää joiltain osin viranomaisten välillä. Esimerkiksi lapsiperheiden kotiapu täytyy ottaa jälleen käyttöön, sillä kodeissa perheitä auttava lähihoitaja voisi olla monen lapsiperheen ja lapsen pelastus, Vasemmistonaisten varapuhenainen Pirkko Kotila esittää. 1990-luvun alun lamasta alkanut syrjäytyminen ja huono-osaisuuden periytyminen ovat saattaneet osan suomalaislapsista entistä heikompaan asemaan. Leikkaukset osuivat tuolloin pahimmin lastensuojelutyöhön ja täten lapsiin, jotka tarvitsisivat ulkopuolista tukea eniten. . Vasemmistonaiset korostaa ennaltaehkäisyä lasten hyvinvoinnissa huomiota lapsiperheitä tukeviin palveluihin. . KU Alan parasta korvauspalvelua. Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat. 2 Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Viranomaisten välistä tiedonkulkua on parannettava. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012) Turvallista vappua! Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.? 18 3. Paras tapa ehkäistä lapsiperheiden eriarvoistumista ja löytää avun tarvitsijat on ulottaa varhainen tuki kaikille, Kotila painottaa. LAURI HANNUS VASEMMISTONAISET VAATII Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi päiväkoti, kouluterveydenhuolto ja tukiperhetoiminta ovat tärkeää ennaltaehkäisevää hoivaa. Esimerkiksi Eerikan tragedia antaa ymmärtää, että viranomaisten yhteistyö ja tiedonvaihto ei ole lastensuojelussa riittävää, sijaisvanhempikouluttaja Ulla-Leena Alppi huomauttaa. Tällä hetkellä noin 18 000 suomalaislasta on sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Sijoitetut lapset ovat kuitenkin onnekkaita suhteessa niihin apua tarvitseviin lapsiin, jotka eivät ole lainkaan tukipalveluiden piirissä, Alppi muistuttaa. Sijoitettujen lasten jälkihoitoa tulisi Vasemmistonaisten mukaan jatkaa nykyisestä 21 vuoden iästä 24 vuoteen asti, koska irtaantumisaika on nuorille aikuisille kaikkein riskialtein vaihe elämässä. Enemmistö heistä on erilaisissa lastensuojelulaitoksissa kuten lastenkodeissa tai nuorisokodeissa ja 5 000 on sijaisperheissä.
041 524 0512 simo.saarikoski@paintprinting.fi Chef Wotkin?s palvelutiskit PRISMA ITÄKESKUS Vanhanlinnantie 1, 00900 HKI Puh. (09) 774 33 477 avoinna ma-pe 7-18, la 7-15 tehtaanmyymala@votkin.? www.votkin.? Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi Vapaa pääsy! Maailma kylässä -festivaali 25.?26.5.2013 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Ismo Alanko Sunnuntaina 26.5. 010 766 1047 Lihatukku Veijo Votkin Oy TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. magneettimainos.Ú JARMO LINTUNEN Ja jos ei siul oo omaa aineistoa niin myöhän tehään se. Lemuntie 6, 00510 Helsinki puh. JOS SIE TARVIIT HYVII PAINOTÖITÄ VAPUN JÄLKEEKIN, NIIN TÄÄLT SIE NIITÄ SAAT. PAINTPRINTING.FI Grilli hehkuu, herkut paistuu, parhaat niistä meille maistuu... Makkaroissa maku lihan, tuoksu valtaa koko pihan. Magneetilätkilöitähän sie myös tarviit... 010 766 8912 S-MARKET SOKOS HELSINKI Postikatu 2, 00100 HKI Puh. klo 12.30 Koko ohjelma: maailmakylassa.fi Partnerit: Tapahtumaa tukevat: Helsingin kulttuurikeskus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö 19
Siskonsa perhe ja lähipiiri olivat jälkihippejä, vasemmistolaisia, kulttuurista, politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunutta väkeä. . Olin avuton siinä pelissä, aina väärässä kohdassa. Aggressiivisempaa ja jopa eduskunnan puhepöntössä, Jaakola muistuttaa. Juoksuhautoja oli journalismissakin, myös Yleisradiossa. . Henkisiä juoksuhautoja kaivettiin ja niistä huudeltiin. Willy Brandt teki uutta idänpolitiikkaa, pelättiin virkakieltoa; oli RAF ja Stammheimin vankila, Baaderin, Ensslinin ja Meinho?n itsemurhat. Vastarintaan on käyty ja käydään isoissa ja pienissä asioissa, Jaakola muistuttaa.. Ja tämän jälkeen kaikki kesälomat. Sitä paitsi Saksan mediasta tämmöinen uutis- ja kulttuurifriikki löytää parasta mitä voi toivoa: moniäänistä, kriittistä, yllättävää ja syvällistä puhetta ja kirjoitusta. Vapauden ja kapinoinnin saarake Ilpo Jaakola on asunut Berliinissä vuodesta 2006. 20 Ilpo Jaakola vietti 12-vuotiaana ensimmäisen kesänsä Saksassa. Vasta 2006 muutin Berliiniin lopullisesti. Alppilaan jäi nasta koti, radiotyö oli ollut mitä antoisinta, ystäviä on ikävä. Vastuuta vain omasta tekemisestä. Berliinissä Jaakolalle elämä näyttäytyi paljon relampana ja rauhallisempana. Ymmärsin siis, mistä talonvaltaajat ja varsin radikaali homoliike ja muu niin sanottu vaihtoehtoväki puhui, luin lehtiä ja ostin kirjoja aina kun rahaa oli, Ilpo Jaakola muistelee. Hän katsoi muitakin saksalaisia elokuvia kuin Fassbinderiä. Kaksi Saksaa, kylmä sota. Yhden kesän aikana Jaakola tapasi kes- Berliini on vapauden ja kapinoinnin saareke. kitysleiriltä aikoinaan selvinneen romanin, DDR:stä loikanneen homon, romanialaisen paluumuuttajan, länsisaksalaisia kommunisteja ja sosialisteja. . Kreikkalaisen perheen luokse kokoonnuttiin viikonloppuisin syömään, juomaan ja keskustelemaan. Paluu Nivalan lukion pulpettiin syksyisin olikin nuorelle Ilpolle vähintäänkin valjua. . Punavihreä kaupunkilaisälymystö eli kuin kuplassa, maailman parhaassa maassa. Kavereita Jaakola tapasi muurin molemmin puolin. . Hitaampana. Täällä Berliinissä historia, natsimenneisyys, kylmän sodan aika ja muuri olivat ja ovat läsnä: kaupunki huutaa historiaa. Hän muistuttaa, että juuri Berliinissä osataan antaa asioiden olla. . 1970-luku oli Saksassa tavattoman latautunut. Kävi teattereissa, joista Jukka Kajava ja Max Rand kirjoittivat. Eikä se kupla ole vieläkään puhjennut, vaikka nationalistinen demagogia on arkipäivää. Viinivuorten keskellä, Stuttgartin lähellä. Mutta kouluttautumislomien, vuorotteluvapaan, palkattomien lomien ja pidennettyjen vuosilomien jälkeen sanoin itseni Yleisradiosta irti. TEKSTI Juha Säijälä Henkisiä juoksuhautoja jo 1990-luvulla Ilpo Jaakola » Syntynyt 10.6.1957. » Ammatiltaan toimittaja. » Työskennellyt Yleisradiolla Radio Suomessa 1990?2001, Yle Radio 1:ssä 2001?2006. Sitä ennen tiedottamista ja sekalasia töitä Suomessa ja ulkomailla. » Harrastuksina kukat ja ruoka, kirjat ja media. Saksa. JUHA SÄIJÄLÄ Suomi oli tällöin käynyt Jaakolalle liian kovaksi ja kylmäksi, ilmapiiri tympeäksi. . Kinder, Küche, Kirche ei riittänyt naisille, miehet eivät halunneet enää armeijaan, kabaree oli häijyimmillään. Helmut Kohl alkoi liittokanslerikautensa, joka oli kestävä 16 vuotta. Saksassa rasistinen puhe » Nationalismi ja vieraan vierastaminen alkoivat Suomessa lisääntyä jo 1990-luvun laman myötä, näkee Berliinissä viihtyvä pitkän linjan radiotoimittaja Ilpo Jaakola. PITKÄN TYÖURAN Yleisradiossa radiotoimittajana tehnyt Ilpo Jaakola alkoi käydä ja viihtyä Berliinissä jo 1980-luvun alussa. Mutta on tämä myös vapauden ja kapinoinnin saareke; vääräleukaisten, rakastettavien, kriittisten kansalaisten koti. Millaisena hänelle näyttäytyy tämä nykyinen kotikaupunkinsa? . Kaipasin rauhaa, konsulteista ja näennäisuudistuksista vapaata elämää. Vietin kesälomani siskon perheen luona lähellä Stuttgartia
ja sittemmin Turkista vierastyöläisiä. Taiteilijoita ja tieteilijöitä Euroopasta ja muualtakin. . Homoille Berliini oli eldorado jo 1900-luvun alussa ja varsinkin Weimarin tasavallan aikana, ennen natsien valtaannousua. Nykyään Berliinin Volkshochschulen saksan-kurssit ovat Jaakolan mukaan täynnä Kreikasta ja Espanjasta tulleita. . Gastarbeitereita roudattiin 1960-luvulla erikoisjunilla suoraan Turkin Anatoliasta. Kuva Münchenistä 13. huhtikuuta. » 21. kaatiota, nousevia vuokria ja häätöjä vastaan. Tyhjiä taloja alettiin val- lata. Näin ei käynyt. Turkkilaiset jätettiin pärjäämään omin nokkinensa . liittopäivillä ei käy päinsä LEHTIKUVA/ CHRISTOF STACHE Berliiniin on tullut Ranskasta vainottuja hugenotteja, Hollannista talonrakentajia, Puolasta teollisuustyöläisiä, Baltiasta juutalaisia . Muutenkin tänne muuttaa väkeä, vuoteen 2030 mennessä väkiluku kasvaisi ennusteiden mukaan neljännesmiljoonan. Vappujuhla, mokuttajan märkä uni Maahanmuuttajien integraatio ei ole ollut tunnetusti Saksalle menestystarina. . Ja ennen kaikkea kunnostaa niitä ja pitää muutenkin kaupunginosasta huolta. Jaakola kertoo, että nyt jo vuoden ajan Kreuzbergin asukkaat ovat lähes joka lauantai osoittaneet mieltä holtittomasti etenevää gentri. Minussa herättää toivoa myös jokavappuinen Maifest: kymmenisen korttelia ja muutaman puiston käsittävä alue on siivottu autoista ja rakennettu hyvin poliittinen kansanjuhla esiintymislavoineen. Varsinainen mokuttajan märkä uni! Positiivisia esimerkkejä onnistuneesta in- Äärioikeistoa vastustetaan Saksan mielenosoituksissa lähes viikoittain. mitä nyt välillä byrokraatit kiusasivat. Asuinalueiksi valikoituivat rähjäisimmät korttelit, Ilpo Jaakola taustoittaa. . Molempien osapuolten oletus oli, että muutaman vuoden kuluttua palataan. Turkkilaista ja saksalaista syntyperää olevat yhdessä. . Berliinin Kreuzbergissä kävi tavallaan hyvä tuuri: samoille alueille tulivat Länsi-Saksan aseistakieltäytyjät ja muut eri tavalla tikittävät; opiskelijat löysivät halpoja, isoja asuntoja kommuuneiksi. Näitten maitten kurimukseen Saksalla on tunnetusti osansa
Suomen Supoa vastaava Verfassungsschutz on Jaakolan mielestä mokannut kautta linjan. . Vapun jälkeen alkaa oikeudenkäynti Beate Zschäpeä ja neljää tukijaa vastaan, kaksi päätekijää on tappanut itsensä. Puolue on ylittänyt viiden prosentin äänikynnyksen kahden osavaltion parlamenttiin, liittopäivien vaaleissa kynnys ei ole ylittynyt koskaan. mukiloimaan ja hulinoimaan. German Defence League toimii kansainvälisen mallin mukaan, se on islamofobien väkivaltainen siipi. se ei nimittäin ole helppoa, eikä varsinkaan vaaratonta, Jaakola painottaa. ALEX1011 22. Uusnatsiryhmä on syytteessä kymmenen turkkilaisen murhista vuosina 2000?2007. jallisuutta. Uhrien perheitä on syyllistetty. Liittopäivien puhemies istuu muiden mielenosoittajien kanssa kadulle estääkseen uusnatsien marssin, niin sitä ehkä hieman ihmetellään. Eri puolilla Saksaa on yritetty nostattaa kansaa moskeijoita ja islaminuskoisia vastaan, mutta menestys on vaatimaton. Jaakola ei myöskään usko Freiheit-puolueesta syntyvän oikeistopopulistista lippulaivaa. Saksassahan natsipropaganda on ymmärrettävistä syistä kielletty, Jaakola muistuttaa. Ellei Euroopan taloustilanne kriisiydy äärimmilleen, sellaista ei myöskään tulle ennen ensi syksyn liittopäivävaaleja, Jaakola ennustaa. Laajan spektrin äärioikeistolaisella agendalla Saksassa ei pärjää, varsinkaan jos nationalismia painotetaan. . Hänestä on kuitenkin näkyvillä uudenlaista verkostoitumista ja järjestäytymistä. . Koko kirjosta on hankala saada selvää. Autonome Nationalisten on Autonome Linken mallin mukaan järjestäytynyt ja pukeutunut porukka, joka saadaan netin kautta nopeasti koolle esimerkiksi mielenosoituksiin ja futismatseihin . Rasistinen tai islamofobinen puhe liittopäivien puhujapöntöstä ei käy päinsä, hän huomauttaa. Natsismin vastustaminen yhdistää Jokavappuinen Maifest kerää tuhansia juhlijoita Kreuzbergiin. On myös ohjelmia, jotka auttavat nuoria aikuisia pois näistä väkivaltaisista yhteisöistä . Asenteet kovenivat, molemmin puolin. Natsien vastustaminen on kaiken kansan juttu. Monenkirjava äärioikeisto . Syystä sanotaan että poliisin ja Verfassungsschutzin oikea silmä on sokea. Kapakkapöydissä ja Bild-Zeitungissa populismia on yllin kyllin, mutta aggressiivista nativismia vain netin keskustelupalstoilla. Tätä tapahtuu kautta Saksan pienillä ja suurilla paikkakunnilla, melkein joka viikonloppu jossakin. . Siitä on kiittäminen kansallissosialismin aiheuttamaa katastro?a. Mutta natsien vastustaminen on kaiken kansan juttu . Kun esimerkiksi kouluihin on osaavasti panostettu, tulostakin on syntynyt. Vuosi sitten paljastui uusnatsien terroristiryhmän, NSU:n, murhasarja, Ilpo Jaakola kertoo. Näitä murhia oli pidetty irrallisina, usein rikollisjengien välienselvittelynä. ei vain nuorten aktivistien. Arvioidaan, että apuun valmiita myötäilijöitä ja tukijoita terrorijärjestöllä olisi satakunta. Vanha uusnatsien puolue NPD on Verfassungsschutzin kontrollissa, ei vähiten poliisin vasikoiden takia. Media ei paina, ei julkaise sen sortin oksennusta, toisin kuin Suomessa. Mukana on kaikenikäisiä, kaikista mahdollisista yhteiskuntaryhmistä, kristillisdemokraatteja ja vasemmistolaisia, Ilpo Jaakola kertoo. Kun Dresdeniin tulee äärioikeistoa kautta Euroopan ilmapommitusten vuosipäivänä, on tällöin koko kaupunki ottanut asiakseen estää mielenosoitukset. Takapakkia tuli 9/11-terrori-iskun jälkeen. LEHTIKUVA jattain perustettu Alternative yrittää eurovastaisuudella ja vaatimalla D-markkaa takaisin. » tegraatiosta on Jaakolan mukaan kosolti, on kabaree- ja stand up ?tähtiä, kirjailijoita, juontajia, toimittajia, tutkijoita, yrittäjiä. Yleensä äärioikeistolta löytyy aseita ja laitonta kir- Murhaoikeudenkäynti uusnatsien terrorisoluun kuulunutta Beate Zschäpeä vastaan alkaa toukokuussa. Puolueen merkityksen Jaakola näkee niin pienenä, että monet vasemmistolaisetkin pitävät NPD:n kieltosuunnitelmia liioiteltuna. Kuva Oranienplatzilta vuodelta 2007. . Hil- Rasistinen oksennus ei käy päinsä . Erilaisia äärioikeiston Kameradschafteja kielletään vuosittain muutama. Turkkilaiset eivät ole välttämättä rakastaneet uutta kotimaataan, mutta Saksan demokratiaan ja oikeuslaitokseen on uskottu. Vastamielenosoittajia on aina enemmän kuin varsinaisia mielenosoittajia. Kieltämistä kannattavat kuitenkin kaikkien osavaltioiden pääministerit. . Tyytyväisinä eläviä kansalaisia, joilla on taskussa Turkin tai EU:n passi. . Saksassa ei siis ole varteenotettavaa oikeistopopulistista puoluetta
Hyvää kevättä ja Vappua kaikille HTY:n Naisosasto ry:n jäsenille ja ystäville! Vappumarssin jälkeen maistuvat kotisima, kahvi, pulla ja sillivoileivät. /NNENPYÚRË Tavataan Hakaniemen torilla HTY:n naisosaston teltalla. Hauskaa vappua! Toivoo, Paperin vasemmistoliittoryhmä Ilmoittautuminen: antti@papinniemi.com JÄRJESTÄÄ: Lahti Vasemmalle Ry sekä SAK:n, SDP:n, Vasemmisto-liiton ja SKP:n paikallisyhdistykset. 23
Tavalliset järjestysmiehet taltuttivat sekopään turhaa huomiota herättämättä ja pian paikalla oli poliisikin, joka korjasi miekkosen talteen. Alenius jatkoi puhettaan kuin mitään ei olisi tapahtunut ja tuskin alhaalla torilla olleet huomasivat koko tapahtumaa. MUTTA PALATKAAMME vielä Italiaan. Vähän väliä kirjassa vilahtaa mafiatutkimusten yhteydessä Silvo Berlusconin nimi. Punaiset armeijakunnat ovat saapasmaassa jo menneisyyttä, mutta ma?an kuristusote Italian kurkussa tuntuu olevan ikuinen poliisin viime vuosina onnistuneista vastatoimista huolimatta. Tästä vakuuttuu, kun tutustuu hiljattain ilmestyneeseen tietokirjaan Ma?an rahat ja miten ne pestään (Atena). Pelkästään Italiassa pestään ma?an rahaa joka päivä 410 miljoonan euron edestä.. Kumpikin herroista on alansa asiantuntijoita, joita ma?a nykyisin tarvitsee saadakseen rikolliset rahansa pestyä puhtaiksi. Vähän väliä kirjassa vilahtaa ma?atutkimusten yhteydessä Silvo Berlusconin nimi. Satuin itse olemaan näkemässä kerran takavuosina kun veitsimies lähestyi parhaillaan Senaatintorin portailla vappupuhettaan pitävää ministeri ja SKDL:n puheenjohtaja Ele Aleniusta. Olin puhujan takana tekemässä juhlista juttua Kansan Uutisiin ja näin kuinka veitsimies kiipesi portaita kohti puhujaa. Myös kaikkia rutiineja vältettiin. Punaiset prikaatit joutuivat valitsemaan ?pehmeämmän. Tämä vaatisi laajaa kansainvälistä yhteistyötä, sillä nykyisin rikollisen rahan pyykkiin kuuluu olennaisesti niiden siirtely rajojen yli. Kirjoittajat syyttävät Italiaa lainsäädännön kehittämisen hitaudesta. Kolmantena on asekauppa. Lukuisia maita mainitaan nimeltä, mutta onneksi ei sentään Suomea. Italiassa taloudellinen lama on vaikuttanut myös ma?an toimintaan. Kurvit rvit suoriksi Jukka Parkkari jukka.parkkari@fonet.? Ma?a alensi palkkoja ITALIA ON suosikkimaani. Yksi suurimmista syyllisistä siihen on Silvio Berlusconi, tuo konnan ja koomikon yhdistelmä, joka vihdoinkin on saatu pois pääministerin virasta ja syytteeseen muun muassa alaikäisten prostituoitujen käyttämisestä. Sen kirjoittajat ovat Pietro Grasso ja Enrico Bellavia. Kirja tarjoaa todella uuLEHTIKUVA sinta tietoa rikollisuuden nykyisistä toimintatavoista. Ma?a rakentaa tuulivoimaloita ja kokonaisia tuulipuistoja. Kirjoittajat kertovat, että eräät ma?aperheet ovat joutuneet alentamaan rivimiehilleen maksettavia kuukausipalkkoja. Henkiin tahallisesti jätetyn poliitikon terroristit kaappasivat mukaansa, jotta hänen avullaan voitaisiin valtiolta kiristää yhtä ja toista. Punaisten prikaatien vaatimuksiin ei kuitenkaan suostuttu, joten Moro surmattiin 55 päivän vankeuden jälkeen. Ruumis löydettiin auton takaluukusta keskeltä Roomaa. Tämä Aldo Moron tapaus palasi mieleeni kun lueskelin Jan Fredrikssonin kirjaa Miehet mustissa (Teos), joka kertoo lähinnä suomalaisten turvamiesten ja henkivartioiden toiminnasta meillä ja maailmalla. Moron kaappaus ja murha on kirjassa esimerkkinä epäonnistuneista turvatoimista. Fredriksson toteaa Moroa suojanneen santarmeista koostuneen turvatiimin olleet erittäin amatöörimäinen. Siksi heidän mielestään viranomaisten olisi iskettävä juuri ma?an rahoihin ja tehtävä niiden pesu mahdollisimman vaikeaksi. Sen sijaan vankiloissa istuvien ma?osojen liksoihin ei ole uskallettu koskea, sillä niiden leikkaaminen saattaisi lisätä poliisin kanssa yhteistoimintaan ryhtyvien konnien määrää. Öljykaupan jälkeen maailmassa pyörii toiseksi eniten rahaa huumekaupassa. Ensimmäinen heistä on toiminut Italian antima?akomission syyttäjänä vuodesta 2005 ja toinen on ma?aan erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija. Heidän mukaansa ma?a on pystynyt säilyttämään asemansa seuraamalla aikaansa ja ajanmukaistamalla menetelmiään. Tällä hetkellä ma?a on esimerkiksi ryhtynyt ajamaan vaihtoehtoisen energian tuotantoa. Heidän mielestään lähes koko Eurooppa on mukana ma?an rahojen pesussa. Sen lisäksi Berlinguerin saattueeseen kuului aina kaksi autoa, jotka olivat täynnä huippukoulutettuja turvamiehiä. He avasivat tulen ex-pääministerin autoa vastaan ja tappoivat neljä henkivartijaa ja autonkuljettajan. kohteen ja päättyivät iskemään Italian tunnetuimman poliitikon Moron kimppuun. 24 » Vankiloissa istuvien ma?osojen liksoihin ei ole uskallettu koskea. SUOMESSAHAN POLIITIKOT eivät ole tottuneet turvamiehiin muutoin kuin satunnaisesti joskus ministereinä ollessaan. Valtionjohdon suojaamisesta meillä vastaa nykyisin lakkautusuhan alla olevan liikkuvan poliisi turvayksikkö. Eikä Suomen kommunistisen puolueenkaan johto katsonut turvamiehiä tarvitsevansa, vaikka kiihkeimpänä aikana taistolaiset kännipäissään hurjia uhkauksia latelivat. SKP:n ykkösmiehenä vuosina 1968?1982 toiminut Saarisen Arska ei saattueita kaivanut siirtyessä kotoaan Pitkänsillanrannasta työpaikalleen Kulttuuritalolle. Mutta sattuuhan sitä meilläkin kaikenlaista. Tarkoituksena on tietysti päästä käsiksi yhteiskunnan uusiutuvaan energiatuotantoon sijoittamiin rahoihin. Kummisetien siipien suojissa toimii muun muassa taitavana liikemiehenä pidetty herra Vito Nicastria, jota on kutsuttu tuulen herraksi. Santarmit käyttivät aina samaa reittiä ja aikataulua kuljettaessaan suojeltavaansa kodin ja työpaikan välillä. Kirjassa kerrotaan myös se, että alun perin Punaisten prikaatien tavoitteena oli kommunistisen puolueen pääsihteeriin Enrico Berlinguerin sieppaaminen, mutta terroristit totesivat tämän turvajärjestelyt liian koviksi. Hän kuitenkin joutui rikostutkinnan kohteeksi ja häneltä takavarikoitiin rahaa 1,5 miljardin euron edestä. Sen jälkeen tuulikuninkaan paikan on ottanut Francesco Sciroccola. Kirjoittajat korostavat myös ma?an ja terrorismin välisiä yhteyksiä, jotka konkretisoituvat esimerkiksi asekaupassa. Siellä olen käynyt useammin kuin missään muualla ulkomailla. Italiassa saa hyvää ruokaa, siellä on ihania maisemia ja kulttuuriakin löytyy vähän joka paikasta. Italialaisten elämä ei ole kuitenkaan ollut pelkkää herkkua. Suositulla kommunistijohtajalla oli käytössään panssaroitu auto. Mutta politiikasta Silvio ei tietenkään ole luopunut. 1970-luvulla Italiassa riehuivat äärivasemmistolaiset Punaiset prikaatit ja vastaavat äärioikeistolaiset ryhmittymät. Sotilasvallankaappaustakin pidettiin mahdollisena. Punaisten prikaatien näyttävimmäksi terroriteoksi jäi Italian entisen pääministerin ja kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtajan Aldo Moron murha vuonna 1978. Terroristit väijyivät Moroa Roomassa Via Fani -kudulla. Ma?an myyntilistoilla kun on ollut jopa venäläisiä Mig-hävittäjiä. Grasso ja Bellavia lähtevät siitä, että tärkein houkutin ma?an rikoksiin on halu ansaita rahaa. Nyt on maan talous rempallaan
030 608 30 Turun Kansankulttuuriyhdistys ry & Turun Kiikurit ry Tervetuloa lomailemaan upeisiin Saarijärven maisemiin! Summassaaressa on erittäin hyvät vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja tekemistä riittää kaikkina vuodenaikoina. Meillä voit todeta itse, että loma ja luonto ovat yhtä. Erillisessä kylpylärakennuksessa voit virkistäytyä saunoissa ja altaan poreissa tai hemmotella itseäsi ihanilla hoidoilla. Kylpylähotelli Summassaari Summassaarentie 180 43100 Saarijärvi www.summassaari.? puh. Karjalohjalla, vain tunti Helsingistä Kuopion Rauhalahdessa viihtyy kaikki! Tule Päiväkumpuun Lohjanjärven rannalle rauhoittumaan ja keräämään voimia upeissa maisemissa. Rentoudu perinteisessä saunassa tai lempeässä höyrysaunassa, pulahda välillä virkistäytymään kylpylän altaisiin ja nauti ihanista hoidoistamme. Rauhalahti tarjoaa ohjelmaa ja elämyksiä kaikenikäisille. Kylpylässä rentoudut porealtaissa ja höyrysaunassa, hoito-osastolla nautit hellivistä hoidoista. 030 608 50 25. Voit ottaa osaa hotellin lomaohjelmaan tai vuokrata välineitä omatoimisesti. Upea maasto houkuttelee ulkoilemaan ja liikunta- ja kuntosali kuntoilemaan. Kylpylähotelli Päiväkumpu Keskustie 121 09120 Karjalohja www.paivakumpu.? puh. 030 608 40 Kylpylähotelli Rauhalahti Katiskaniementie 8 70700 Kuopio www.rauhalahti.? puh. Riemullista vappua Kansan Uutisten lukijoille ja tekijöille! Eläkeläiset ry iloisesti Oulussa kesäpäivillä 25.?27.6.2013 ????????????????? Lielahden APTEEKKI 3RVVLMlUYHQNDWX 7DPSHUH SXK ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À 3$/9(/(00( PD SH ² OD ² Hyvää vappua! Klara vappen! Toivoo, Pohjanmaan vasemmisto ry Iloista vappua! A VIETÄ IHAN Toivoo, KEVÄTPÄIVÄ KYLPYLÄSSÄ! Lähellä luontoa, lähellä sinua
Aihetta avaamaan asettuu teatteriesikoisensa keväällä 2012 lavalle saatellut Otto Laitinen toisessa ohjauksessaan Trauma. 26 Kerronnan ja kommentoinnin muotona Laitinen näkee teatterilla erityisiä valmiuksia paitsi yksilön mielipiteen haastajaksi ja harjoitusvastustajaksi, myös julkisen keskustelun vauhdittajaksi. . Se voi olla sitäkin, mutta parhaimmillaan se kykenee edistämään ja kuljettamaankin tilanteita avaamalla tai kommentoimalla osaltaan ajankohtaisia kysymyksiä. Se voi kasvattaa, herätellä ja viihdyttää, mutta ennen kaikkea sen tulee olla voimakasta. Tympäännyksestä tuhopolttoon Laitisen ensimmäinen ohjaustyö, 2012 toteutettu haastavan poliittisuuden ja roiman it- ?Tulee olla sanottavaa, oivallus.? seironian lävistämä Kun olemme polttaneet kaiken marssitti näyttämölle impaktia vaille jääviin vaikutuskeinoihin leipääntyneen anarkistiryhmän tavalla, joka tarjosi katsojalle harvinaisen kurkistuksen harvalle tutun alakulttuurin keskiöön. Silminnäkijämäinen presentaatio koneiston jauhamista yksilöistä, aggressiosta ja kyllästymisestä yleiseen välinpitämättömyyteen piirsi marssien, maalipommien ja tuhopolttojen kokonaisuuden taustalle kysymysten patteriston: mihin yksilön turhauma tai muutoshalu suuntaa yhteiskunnan sulkiessa korvansa tai protestimielen kuittaantuessa väkivallaksi vailla mieltä tai syntyhistoriaa? . Keskustelua voi pyrkiä herättelemään monin tavoin, myös ärsyt-. Esikoisen tarkoitus oli provosoida, herätellä, olla avaus johonkin. Yhteiskunnallinen teatteri nähdään perinteisesti keinona esittää nykyhetki ajankuvauksena. Y WSO B kulttuuri Vastuuta konsultoijan ei tarvitse ottaa. Kirjailija Katja Kettu, Yhteiskuntapolitiikka 2/2013 TEATTERI TOIVO Teatteri Toivon tuotanto Trauma upottaa hampaansa henkilökohtaisten kompleksien sijaan yhteiskunnan ongelmakohtiin, makrtotasojen traumoihin. Tunnistettavia viittauksia, puheenparsia ja läntisen maailmanjärjestyksen arkkityyppejä armotta pureskeleva ja uusina tulkintoina ulossylkevä esitys on ohjaajansa toinen työnäyte. Teatteri, politiikka ja aikalaismantran ruumiinavaus » Mikä epäpoliittiseksi julistetun 2000-luvun piirissä yllyttää nuoren tekijäkaartin tarttumaan avoimen poliittiseen näyttämötaiteen mukanaan tuomiin riskeihin? EPÄPOLIITTISEKSI INDIVIDUALISMIN ja kevyen viihteen aikakaudeksi kutsuttuna aikana kärjistys kaipaa tekijäänsä. Nähdäkseni brändivaltuuskunta ja Himasen tulevaisuusryhmä ovat esimerkillisellä tavalla toteuttaneet tätä ideaa
Teema koskettaa minua myös maksuttomasti puhelimitse ja lasta ja sen salailusta loppu ja levittähenkilökohtaisesti, sillä isäni oli ajoitnetissä: www.naistenlinja.fi » Riia Colliander TRAUMAN ESITYKSET 4.5. Alueellista toimintaa on eri puolilla maata. . KANSALAISALOITEKAMPANJA tasa- arvoisen avioliittolain puolesta etenee. KU muusikot Astrid Swan ja Mirel Wagon yleistä ja salaista. Ei olla tekemisissä henkilötason traumojen kanssa, vaan liikutaan makrotasolla, yhteiskunnan kompleksien äärellä, Laitinen summaa. mielestään käyttää hyvien asioiden ajamiseen. asti Teatteri Toivo, Brahenkatu 20, Helsinki. www.teatteritoivo.net/ 27. Eräs mieleenpainuva kommentti tuli nuoren yhteiskuntatieteilijän suusta . muiden Pohjoismaiden, Uuden-Seelannin ja Ranskan rintamaan ja hyväksyisi tasa-arvoisen avioliittolain . Valmiin viestin omaksunnan tai sivustaseurannan sijaan katsoja haastetaan peilaamaan omia näkemyksiään, punnitsemaan kohtausten sävyjä vasten omaa kokemustaustaa. Vahvojen yksittäisten kohtausten sarjaa on mahdollista lähestyä episodi kerrallaan, mutta vahvimmillaan kokonaissävyt piirtyvät esiin lähestyttäessä esitystä kokonaisuutena. Oma painoarvonsa on lausumatta jäävissä repliikeissä, sanattomissa rivinvälyksissä. . Sen työn hienous piili näkökulmastani siinä, miten se herätti realismillaan katsojissa voimakkaitakin reaktioita. Minulla on homoseksuaaleja ystäviä ja heillä pitää olla mahdolli- n kuten suus mennä naimisiin, aivan minullakin. Allekirjoituksia lakialoitn teessa on tällä hetkellä noin 150 000. Yhdistyksen mukaan uutai sen uhkaa kokeneita naisia kava Naisten Linjan kampanja, jolla sia nimiä liittyy mukaan jatkuvasti. ja tyttöjä sekä heidän läheisiään pyritään tekemään parisuhdeväkival. Tulee olla sanottavaa, oivallus. Tarinoista ei voi tykätä, mutta taiLinjan Facebook-sivulla ryhdytään julSnellman, Antti Nylen, teesta voi, ja molempia voi myös jakaa. kaisemaan taiteilijoiden tekemiä kuJaetut salaisuudet eivät ole enää salaivia, musiikkia ja tekstejä. Heta Kuchka, Astrid suuksia, yhdistys toteaa tiedotteessaan. Teosten taustalla on todellinen, Swan... suomalaisen naisen kertoma tarina Kampanjassa ovat mukana muun väkivallasta. Traditionaalisen ohjaajavetoisen työtavan sijaan se haki muotonsa tekijöidensä kollektiivina, joka jätti jälkensä myös esityksen lopulliseen muotoon. Itse arvostan, jos valikoitu aihe on aihe josta tiedetään ja jota osataan käsitellä. Ilman sitä saa aikaan korkeintaan reunahuomautuksia. . Trauma on näytelmä vankilasta, jossa me kaikki elämme. Se on helvetin vaikeaa. Senni Moilanen uskoo, että syksyyn mennessä nimiä kerätään vielä 100 000 lisää. kannattaa hänen tämällä, Jumalan teatterin jalanjäljissä. Jokaisen piti opetella luottamaan kykyihinsä ja muihin niin, että uskalsi asettaa ideansa arvioitavaksi. Jokainen varmasti ymmärtää, että tällainen työtapa vaatii ihan erilaista suhtautumista prosessiin. ?ei noin voi ajatella?. Tuolloin pidetään myös muassa kirjailija Anja Snellman, valokuvaajat Meeri Koutaniemi ja Timo kampanjan avajaiset Espan lavalla HelSUOMESSA NAISIIN kohdistuva väkivalta Wright, kuvataiteilija Heta Kuchka, singissä kello 12. päivä toukokuutta, jolloin Naisten väkivallasta: Anja . Valtuuston kaltaisten teosten parista tutun dokumenttiteatterin sijaan kokonaisuus nojaa syvempiin mielijohteisiin, vertauskuviin ja rinnastuksiin. Silloin ihastuin tekemisen muotoon, improvisaatioihin ja yhdessä tekemiseen. Kiinnostus uusia tekemisen uria hakevien työtapojen kokeiluun näkyy Traumankin rakenteessa. Joko itse koetusta tai vierestä nähdystä. Tekijäkaarti haki muotoa, repliikkejä, puvustusta ja hahmojen rajaviivoja improvisaation, kokeilun ja koettelun kautta. . Lisäksi tarkkailimme dynamiikkaa ja ryhmään muodostuvia vallankäytön suhteita. Ilman sitä ymmärrys siitä mitä oikeastaan näytellään olisi jäänyt pinnallisemmaksi. Kokonaisuutena Trauma vilisee tunnistettavia piirteitä ja viittauksia henkilöihin, ajankuviin ja ilmiöihin. Joka kolmas ei kerro väkivallasta kenellekään. ner, designtoimisto KaksiTvå ja esseisti NAISTEN LINJA auttaa väkivaltaa Jaa salaisuus on toukokuussa alAntti Nylen. touk Mukaan luettiin fyysisen väkivallan ja sekKampanja rohkaisee naisia unohtamaan häpeän, sanoo Anja Snellman. suaalisen väkivallan lisäksi uhkaava käyttäytymimään tietoa avun kanavista. Siinä mielessä se saavutti tavoitteensa, ohjaaja analysoi. Sattuman kautta teatteriin Teatteri valikoitui Laitisen taidemuodoksi sattuman kautta: . Määrittävä piirre oli, että arvosteltiin kuvattua ajatusmaailmaa, ei teosta itseään. Kampanja rohkaisee naisia jakamaan salaisuutensa, purkamaan kulissit ja unohtamaan häpeän, Snellman toteaa. Vuonna 2005 julkaistuun tutkimukseen vastanneista naisista 49 prosenttia oli kokenut väkivaltaa vähintään kerran entisessä suhteessaan. 18-74 -vuotiaista naija sista noin 20 pron a p Kam senttia oli joutunut yy miehen tekemän käy nnist a n o k väkivallan kohk ii keskiv teeksi nykyisessä . a ok uut parisuhteessaan. 15. Kampannen ja väkivallalla uhkailu. Taiteilijat kertovat jassa on mukana joukko tunnettuja naisten kokemasta taiteilijoita, jotka tekevät salaisista taKAMPANJA KÄYNNISTYY keskiviikkona rinoista näkyviä. 15. Olen aina valmis barrikadeille oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta, sanoo konsertin juontaja, näyttelijä Riku Nieminen. ?Julkista lärviä. Kesto on napakka, roolit vahvoja. Hengähdystaukoja ei suoda. Ennen kuin lukiossa tutustuin draamakurssin vetäjinä toimineisiin Toivon perustajajäseniin Pirkko-Leena Toikkaan ja Sara Salmenmäkeen, ei teatterilla ollut minulle juuri merkitystä. KU Perheväkivalta tuttua kirjailija Anja Snellmanille KATJA LÖSÖNEN tain väkivaltainen osa-aika-alkoholisti, Anja Snellman sanoo. Hän muistuttaa siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä tai liian aikaista avata keskustelua lähisuhdeväkivallasta. . Turussa tehdään yhteistyötä Linnateatterin kanssa ja Vaasassa järjestettiin viime viikolla askarteluilta, kertoo kampanjan puheenjoh- taja Senni Moilanen. Helsingin Tavastialla järjestettiin tiistaina Tahdon2013 -tukikonsertti. . Ja nyt hän käyttää lärviään siihen, että Suomi liittyisi mm
Hän kuoli vankileirillä saamaansa vatsahaavaan. . Hyväksyttiin asioita, joita koskaan muuten ei oltaisi, eli tarkoitus pyhitti keinot. Maailmanparannus on joskus yksisilmäistä, hän muistelee. Hänen mielestään nykyään melkein kaikki puolueet kannattavat retoriikassa samantyyppisiä asioita. NURMIO päätyi muusikoksi osittain sattumalta. Ensin mietin, ettei mulla ole oikeutta siihen, mutta sitten ajattelin, että niinhän kansanlauluja on aina tehty. Olen kouluja käynyt ja ajatteluun pyrkivä ihminen, mutta silti usein tuntuu, että olen liian tyhmä äänestämään. . On mulla lähipiirissäkin tällaisia ihmisiä ollut, ennen enemmän kuin nyt, Nurmio kertoo. Vasemmistopuolueiden pitäisi tällaisina aikoina yhdistyä. Kansanlaulut kivijalkana Levyllä kuullaan myös uudet versiot Tonnin sti?at -, Oi mutsi mutsi - sekä aiemmin sinkkuina julkaistuista Dumari ja Bum Bum Bum -kappaleista. Esimerkiksi kontrabasso on yksi keskeinen elementti, joka luo sitä soundia. Erilaisia muusikoita tapaa pitkin mäkiä sattumaltakin, siitä sitten joskus seuraa jotain. Single meni ykköseksi, sitten tehtiin albumi, joka sekin meni ykköseksi. Kuten totalitarismi, joka hyväksyttiin välivaiheena ihmiskunnan historiassa, ja oletettiin vääjäämättömästi johtavan johonkin suuntaan. Helsinki on täynnä paikkoja ja asioita, jotka merkitsevät mulle aika paljon, joskus liikaakin. Laitapuolen kulkijoita, joista laulan, voi yhdistää vasemmistoon. He olivat henkilökohtaisesti syvemmällä siinä ideologiassa, Nurmio miettii. . Muusikko levytti Oi mutsi mutsin ensimmäisen kerran kokoelma-EP:lle Stadin Spartakiadit jo vuonna 1977. . Kuten julkista terveydenhoitoa ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä. Tarvitsin kai etäisyyden. Samoja sanoja on edelleen käytössä. Vappuhan symboloi ennen kaikkea työväenliikkeen suurta merkitystä demokraattisen yhteiskuntamme rakentamisessa. Tää platta täyttää sadan vuoden kuilun stadin kulttuurihistoriassa. Vasemmistoradikaalius oli virhe Hyväksyttiin, että tarkoitus pyhittää keinot, Tuomari Nurmio muistelee 1970-luvun vasemmistoradikalismiaan, jota pitää nyt virheenä. Taiteilija Tuomari Nurmio ei tiedä tarkkaan mihin poliittisella kartalla sijoittuisi. . Helsingissä käydessäni nukuin hotelleissa tai kaverien nurkissa kuin muukalainen. Silloin kirjoitin näitä slangikappaleita, Nurmio muistelee. . En osaa laskea valtion budjettia, mistä verot pitäisi ottaa ja mihin ne laittaa etteivät sijoittajat vain hermostu ja etteivät pääomat vain karkaa halpatuotantomaihin. Tässä on monimutkaisia prosesseja menossa. Hän lähetteli demoja levy-yhtiöihin ja lopulta sai tilaisuuden. Annoin välillistä tukea asioille, joita en voinut enää hyväksyä otettuani paremmin selvää. Käytännön toimet johtavat milloin mihinkin eri toimintamalleissa. . Tuomari Nurmion kieli elää Kalliossa » Uudella levyllä kuullaan blandaamatonta slangia, joka polttaa kuin kirkas brenkku. TEKSTI Maarit Haataja KUVAT Hanna Tyrväinen HANNU ?TUOMARI. Tietysti baanalla olen tavannutkin ihmisiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän pois raiteiltaan. On välillä ollut kiikunkaakun, mutta olen hyvissä ajoin vieraantunut ja tottunut sellaiseen päivä- ja viikkorytmiin, että musta ei olisi ollut toisiin töihin, hän toteaa. Onneksi näin, sillä Nurmio on julkaissut peräti 19 studioalbumia, joista kaksi on myynyt kultaa. Se olisi voinut olla myös huijariasianajotoimiston nimi. Meillähän oli opiskelijoiden asianajotoimisto, jonka nimi oli Kansan lakipalvelu, kertoo vuonna 1983 valtiotieteen maisteriksi valmistunut Nurmio. Vasemmistoradikaalius, mihin hän 70-luvulla liittyi, osoittautui virheeksi. . Olen erityisen tyytyväinen siitä, että sain aikaan myös romanttista tarinaa, vaikka slangi ei siihen tyylilajiin helposti taivu. . Se olisi silloin maamme suurin ja vaikutusvaltaisin puolue, hän visioi vapputerveisin.. Sitä soittava Mitja Tuurala on myös erityisen innostunut slangijutuista. Useat levyn biiseistä sijoittuvat tutuille Kallion kaupunginosan mestoille, kuten Karhupuistoon ja Flemarille. . Tämä tarkoitti Tuomarille, että hän pystyi jatkamaan orastavaa muusikon uraa. . Salmi, kunnia teksteistä kuuluu heille. Uusimmassa kokoonpanossaan Spugeissa soittaa Miikka Paatelainen, Mitja Tuurala ja Markku Hillilä. . Slangia puhuttiin tuohon tyyliin Kalliossa 28 60-luvulla, kun olin teini-iässä. Kieli elää miten tahtoo tai sitten se delaa, musa puolestaan ulottuu tyylillisesti ehkä jostain 30-luvulta 70-luvun alkuun. Mitään sääntöjä tai slangipoliiseja ei tarvita. Kahdeksan tunnin työpäivähän oli säädetty lailla jo ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Vappukulkueet ovat aika lyhyitä nykyään, hän näpäyttää. . Euroopan unioni ja koko kapitalismi on kriisissä, ja oikeistopopulismi saa siitä puhtia. Vasemmistopuolueiden pitäisi tällaisina aikoina yhdistyä, ne ovat kuitenkin riittävän lähellä toisiaan. Lisäksi hänelle on ainoana rockmuusikkona myönnetty Eino Leinon kirjallisuuspalkinto. Hän on kirjoittanut toistuvasti kappaleita laitapuolen kulkijoista, spugeista, nisteistä. Myös uudella levyllä Dumari ja Spuget on kappaleita, joita voisi juoppoiskelmäksikin kutsua. . Nuo biisit olivat kivijalka tälle levylle, en sitä muuten olisi lähtenyt tekemäänkään. Dumari ja Spuget -levyn musiikki edustaa tyylilajeja 1930-luvulta 1960-luvulle: swingiä ja vanhaa rokkimusaa. Kuten vääjäämätön globalisaatio. Orpojen tuki ja Köyhien ystävät olivat ensimmäisten levytysbändieni nimet. Siinähän ei tiedetä onko tuntemattoman tekijän laulun kertojalla keuhkotauti vai onko hän kuolemassa nälkään. Valitsin siihen lopun, jossa kertoja kuolee viinaan. Kotikaupunkinsa kulttuurihistoriaa Nurmio tuo esiin myös käyttämällä sanoituksissaan jo häviämässä olevaa stadin slangia. Vaikka hän ei puhu kaiken aikaa slangilla, se tulee tietyissä tilanteissa ja ruokkii itse itseään. Skebat, stydarit, spedut . Biisien sanat ovat blandaamatonta slangia, joka polttaa kuin kirkas brenkku. Yksi vanha lajityyppi lauluissa on kulkuri tai joku irtolainen, sehän on perinteinen hahmo. Siinä oli huumoria mukana ja se viittasi myös hengellisesti köyhiin. Siiri Nordin esitti biisin Synkkien laulujen maa -kokoelmalevyllä, jonka tuottaja pyysi minulta toista uutta säkeistöä. Silloin tämä tuntui rysältä, mistä täytyy päästä pakoon. Nykyään stadi tuntuu taas positiiviselta. Mulle kävi kuten monelle muullekin silloin, tosin olisi voinut käydä huonomminkin. Monien maailmankuva mureni täysin ja aiheutti traagisia seurauksia. Tämä nyt sattuu olemaan kotikaupunkini, hän huomauttaa. . Kansa maksaa lopulta keinottelijoiden taskuun ja veroparatiisien pankkitileille jemmatut miljardit. Vasemmiston pitäisi yhdistyä Dumari ei ole viettänyt vappua pitkiin aikoihin millään tavalla. . Muusikkopiireissäkin melkein kaikille laitteille on slanginimet, kuten on skebat, stydarit, spedut ja piuhat. Sen takia lähdin pienelle pakoretkellekin Riihimäelle kymmeneksi vuodeksi. Asuimme muusikkokaverien kanssa taloa siellä. Oi mutsi mutsi oli ensimmäinen tekemäni single. Slangijuttu on tavallaan kulkenut koko ajan mukanani. Aika monet keskeiset uudistukset olivat jo aika pitkällä, eikä olisi kannattanut ryhtyä aseelliseen kapinaan, joka traumatisoi koko kansakunnan. Tuomarin isänisä oli valkoisella puolella sisällissodassa ja äidinisä taas punainen. Tekstin Spiidi Piriseen on tehnyt Markku Salo ja Kilon miehen diileristoorin on kirjoittanut Jukka ?Luihu. Voi ajatella, että se on vankileiribiisi, voi ajatella, että se on verellä kirjoitettu sellin seinään, Tuomari Nurmio miettii.
Tuomari Nurmion uudella levyllä Dumari ja Spuget kuullaan Stadin slangia niin kuin sitä hänen teini-iässään 1960-luvun Kalliossa puhuttiin. 29
SOTAMUSEO 30
Lahdessa mestatulle isotädilleni » Tehtaalainen Tyyne Natalia Backberg syntyi 9. Tässä kirjassa [Tuulikki Pekkalainen: Susinartut ja pikku immet. Kirjoitan tätä kirjettä 94 vuotta kuolemasi jälkeen. kuulumisesta ei sinussa ole perustetta, koska si- nulla on pukimena hame. Jotain on kuitenkin jäänyt kirjoihin ja kansiin, varsinkin valtiorikosoikeuksien akteihin eli asiakirjoihin. Ette varmaan olisi kuunnelleet punastumatta, kun teitä kutsuttiin nimillä laidasta laitaan ja motiiveitannekaan ei ole missään esitetty. Näitä perusteluja puolustukseksi ei kuitenkaan ehkä kirjattu ylös. Molemmilla on kuvatekstin mukaan ?lanteilla aseet?. Sinun aseesi näyttää kyllä pikkuriikkiseltä puukolta ja Rauhan koristetikarilta. Rauhalla on kädessään kukkakimppu ja päässä venäläiseltä näyttävä lippalakki. Olen jostain lukenut arvailusta, että olisitte yrittäneet päästä Venäjälle ja käyneet sitä ennen valokuvaajalla. Kuitenkin osa vangituista oli alaikäisiä, joidenkin lähteiden mukaan vangeista jopa 47 prosenttia. Oikeuden kokoonpano oli aika kirjava hovioikeuden notariosta varatuomareihin ja la- » 31. 1918. Muitakin oli. Saattaa olla parempikin ettet saa tätä kirjettä, koska et olisi varmaan ollut varautunut niihin sanoihin, joita teidän vastustajanne sodassa myöhemmin rauhan tultua käyttivät. Ehkä et olisi pitänyt häveliäänä tyttönä myöskään herrojen ja heidän renkiensä rumasta puheesta. Punakaartiin kuului noin 2 000 naissotilasta. Kuvassa Tyyne Natalia Backberg (vas) serkkunsa Rauha Sinisalon kanssa Lahdessa 20. 4. Suvussa sinusta ei oikeastaan puhuttu, mutta myöhemmin kysyttäessä asiaa kierreltiin, välteltiin ja kaunisteltiin. 4. Olet kyllä ihan sisaresi näköinen ja samannäköinen kuin häneltä säilyneessä sota-ajan arkussa olleissa valokuvissa. Ai niin, et tiedäkään, että kyse on toisesta sota-ajasta eli yli 20 vuotta kuolemasi jälkeen, kun sinun sisarenpoikasi kaatui ihan toisessa sodassa. Se ei enää tavoita sinua, mutta itsekin sain tietää sinusta jotain vasta muutama vuosi sitten kun törmäsin nimeesi Suomen sotasurmat 1914?1922 -tiedostosta. Rauhalla on jalassaan miehen housut, ja se oli kuulemma syy surmaamiseen heti tavattaessa. Laillinen järjestys on tietysti porvarillinen järjestys ja vastakkain asetettiin punainen epäkulttuuri ja oikea perinteinen kulttuuri. Oikeudessa itseään puolustavat aktivistinaiset korostivat, että tämä on ollut laillista toimintaa: ?Puoluetoiminta on puhtain asein ajettuna jaloa toimintaa eikä siinä ole mitään rikosta olemassa ja köyhä on se Suomen nainen, joka ei puoluetoimintaa kannata. Oliko niitä ?pelkästään. Se arkku on nyt hallussani, mutta vieläkin osin penkomatta. Kuva on otettu Lahdessa 20. 10. Sanotaan sinun olevan tuntemattoman ja toisen kanssasi olevan serkkusi Rauha Sinisalon. Toiset sanovat, että ette olleet kovin sotaisia, mutta toiset sanovat, että olisitte taistelleet urhoollisesti ja yllättävän rohkeasti varsinkin Tampereella. Sisällissodan tuntemattomat naiset. Tammi 2011] kerrotaan vain Hämeenlinnan leiristä. Sota jatkui pitkään teidän elämänne jälkeen ja koteloitui syvälle. 93 vuotta kuolemasi jälkeen sinun toverittareistasi on kirjoitettu tutkimus, tai oikeastaan vain niistä, jotka selvisivät hengissä, vaikkakin vankiloihin ja leireihin. aatteen vuoksi sotaan lähteneitä, jopa peräti radikaalifeministejä? Oikeudessa oli tietysti ihan tiukkojakin syytteitä: eräälle vaadittiin rangaistusta valtiopetoksesta, koska oli liittynyt punakaartiin tietoisena punakaartin tarkoituksesta laittomalla tavalla muuttaa maan hallitusmuoto ja yhteiskuntajärjestys. Teillä on jonkinlaiset punakaartilaispuserot päällä ja kravatit. Mutta oliko muitakin. Henkinen puoluetyöskentely kehittää hyviä taipumuksiamme, välinpitämättömyys raa´istuttaa?. Paljon joukoissanne oli niin sanottuja tavallisia naisia, palvelijattaria ja tehtaalaisia, mutta valkoisten kuvausten mukaan myös ?häilyviä tyhjäntoimittajia, velttoja yllyttelijöitä, kiihottajia, kuljeksivaa elämää viettäneitä kiivaanpuoleisia ja laiskoja irtolaisia?, sellaisia jotka olivat olleet ?koko ikänsä paikkakunnan kauhuna?, ?hänen lapsensa on ryssän tai mustalaisen kanssa tehty?. Venäjän sijasta päädyitte Lahden soramonttuun. 1896 Hausjärvellä. Monesti puhutaan, että olitte tavallisia tyttöjä ja vähän viattomiakin, syyttä syytettyjäkin, mutta voisihan olla, että olittekin tavattomia ja vähän radikaalejakin. Oikeudenkäyntipöytäkirjoissa on kyllä jon- Kuulemma kohtalosi sinetöi leirillä vieraillut Hausjärven suojeluskunnan retkue. kin verran merkintöjä radikaalisuudesta ja tiedossa on, että monet nuoret tytöt taistelivat myös naisten vapautuksen puolesta. Eikä se olisi varmaan ollut eduksikaan syytetyille. Jotkut teistä eivät siloitellun historiakuvan mukaan todennäköisesti olleet ymmärtäneet mihin olivat ryhtyneet ja olivat siten olosuhteiden viattomia uhreja. Mestattiin Lahden vankileirissä keväällä 1918. TEKSTI Pekka Hongisto ARVOISA ISOTÄTI. Hän asui Hyvinkäällä ja oli sotilaana Punakaartissa. Sitä ennen on arveltu Rauhan olleen jonkin aikaa Lahden naiskaartin päällikkönäkin. PALJOA EI tiedetä, mitä teistä ajateltiin niiden miesten päissä ja sanottiin puheissa, jotka varsinaisella rintamalla taistelivat teitä vastaan. 1918. EN EHKÄ olisi kirjaa lukenut ellen olisi nähnyt siinä kuvaasi. Mitään syytä tähän ei enää ole vaikka asiaa on peitelty (ja pelätty?) kaikki nämä vuodet. ?Housukaartiin
504 sivua.. Enkä nyt tarkoita riveillä teitä kulkemassa riveissä sorakuopan reunalle. Kirjeen kirjoitti sisaresi Elin Backbergin tyttärenpoika Pekka Hongisto talvella 2012. TUULIKKI PEKKALAINEN: Susinartut ja pikku immet. Heidät kuvataan itsepäisiksi, kiihkoisiksi, häikäilemättömiksi luonteiksi. Yhdessä kunnianarvoisan papiston kanssa he oikein kilpailivat kuka keksii pahimmat nimitykset naiskaartilaisista. Muuan oli irtolaisnainen, ?vaikka ei ole rikollisen näköinen?, muuan esiintyi miehen vaatteissa. SUKUNIMESI KUULOSTAA ruotsalaiselta, mutta se on kyllä vanha hausjärveläinen nimi. ?Punaisen mädätyksen turmelemat naiset ovat unohtaneet asemansa naisena. ?Langenneista naisista tihkui ympäristöönsä siveettömyyttä, joka vaaransi muutenkin heikkouteen taipuvaisten miesten siveyden?. Lisäksi olitte ?lierihattuisia raivottaria?, ?epärationaalisia antinaisia, joiden henki haisee juodulta vereltä?. Olisi kyllä kannattanut olla ruotsinkielinen sodan jälkeen, koska aika moni arveli, ettei sellainen voi olla punainen joka puhuu ruotsiakin. missään paranos-muodossa harha-aatteet eivät liene vaikeampia maallikon huomata kuin kverulanttien tyypissä?. Papiston tehtävänä oli myöhemmän kirkkohistorian mukaan olla vain kirjurina. on kuulemma vain papiston käyttämä. nykyaikaisissa oloissa henkiset kulkutaudit ovat mahdollisia, jos mieliä on ennakolta pitkät ajat kiihoitettu. (Kianto), ja tällainen villi ja luonnoton nainen on eläintä alemmaksi vajonnut ihmislaji, kuten muutkin ?sairaan roistot varkaat ja huorat?. Åström kuvaa kirjassaan Valtiollisia seikkailijoita. siveellisesti vähämielinen on epäyhteiskunnallisen ihmisen perikuva? on mielisairaita, jotka tunnetaan riitahullujen, kverulanttien, nimellä. Kovin raivoisilta ette ainakaan kuvassa näytä olevan, pikemminkin ujoilta nuorilta tytöiltä, vaikka sotaisaa rekvisiittaa kuvassa onkin. (tai mustalaiset kuten on aina sanottu) ovat saaneet ruotsinkielisen sivistyssukunimen syntymälahjaksi paikalliselta papilta. Oikeudessa toverittaresi eivät aina saaneet suunvuoroa ja syyttäjäpuolikin käytti usein tiettyjä kaavoja papereissaan. Koskakohan toteutuisi kait teidänkin hartaasti helvetin ensimmäisessä porstuassa toivomanne haave että ?vartijoista tulisi inhimillisiä ja papeista kristittyjä. Tässä kirjassa ei ole kovin paljon tätä puolta, mutta löysin kirjahyllystäni muutaman heidän heti teidän sotanne jälkeen kirjoittaman kirjan. Joitakin teistä kutsuttiin ?rahvaan amatsoneiksi?. ja muuatta punaista kuvattiin määreellä ?nuori amatsooni, joka ei kauneutensa mutta nähtävästi oikean puheensa kautta tekee hyvän vaikutuksen?. Mutta toisin kuin ne ammoiset amatsoonit, te ette taistelleet rinnat paljaina, ehkä kylmän talvenkin takia, mutta paljaiksi monet teistä riisuttiin ja häväistiin ennen mestaamista. Osa teistä kuulemma luotti punakaartin tarjoamiin etuihin, osa toimi sairaanhoitajina ilman mitään koulutusta (kuten myös yleisesikunnan ambulanssiosaston johtaja F.A. Hyrsky, koska ammattilaiset liittyivät yleensä valkoisiin) ja ?osa liittyi pelkästään aatteen sanelemana. Kuulemma vain osa teistä kantoi asetta ja osallistui taisteluihin ja että kaikki aseen saaneet eivät käyttäneet sitä kertaakaan. Sinusta en tiedä. Ruotsinkielisyys edusti näet sivistynyttä länttä raakaa ja alkukantaista itää vastaan. Et ehkä tiedä, että vieläkin monet romanit Pastori Rentolan mukaan punaiset ovat saastainen roistokarja ja ?rikollinen rotu?. kitieteen opiskelijoista kansakoulunopettajiin ja yhteiskoulun vahtimestariin. Psykopatologista ja yhteiskunta-sielutieteellistä valaisua Punakaartiliikkeestä (Kustannusosakeyhtiö Kirja 1918) teitä mielenvikaisiksi seuraavin määrein: joukkohullut, siveellisesti vähämieliset, veijarit, maailmanparantajat ja riitahullut sekä seikkailijat. ?Vaikkakin kysymyksessä olisivat henkisesti terveet ihmiset, saa heidän toimintansa sairaaloisen luonteen. Pappi-psykologi L. Muuan suuri kirjailija, joka kannatti ankaria rangaistuksia, kutsui teitä ?susinartuiksi?. Rikoksina oli kirjattu punakaartin tavoitteiden edistäminen ja papereissa lukee perusteluina usein ?Tunnetaan?, ?Tiedetään?, ?Luullaan?. He myös lähettivät vangittuja vankileiriin, jossa sitten suojeluskunnan laatimien kuulustelujen ja lausuntojen pohjalta vangitut kuulusteltiin uudelleen ja tuomittiin. Oikeudelle tietoja antoivat suojeluskunnan jäsenet, talolliset ja jopa yhteiskoulun talonmies. Kuulemma kohtalosi sinetöi leirillä vieraillut Hausjärven suojeluskunnan retkue. päälliköinä. SUOMESSA TULI valtaan porvaristo ja sen hän- 32 PASTORI RENTOLAN mukaan punaiset ovat saastainen roistokarja ja ?rikollinen rotu?. Sinunkin kohdallasi kirjattu ?mestattu. voi hyvin käsittää että verenhimoisten vaistojen pinnalle nousemisen täytyy olla lopputuloksena? syy on osin myös umpimielisessä suomalaisessa luonteessa. Osa vain pantiin sorakuoppaan sen suuremmin perustelematta. Osa niin sanotuista perusteluista oli huhuja, joita ?keitettiin huhukeittiöissä?. KANSAN ARKISTO Lahden Fellmanin pellolle koottiin huhti-toukokuussa 1918 yli 20 000 punavankia. He joutuivat viettämään pellolla lähes viikon ennen kuin siirtäminen Hennalan kasarmialueelle alkoi. » tänä porvariskirjailijat. kuolemaantuomittujen ja elinkautisten keskuudessa pidetyt kokoukset ihania?. Papisto yritti selittää kristillisen tekemättömyytensä jälkeen teitä vielä omilla sanoillaan. Muuatta valkoista naissotilasta kutsuttiin ?Lempäälän amatsoniksi, jolla oli ikävä tapa ammuskella vihollisia. Seppä Backbergin jälkeläiset ovat perustaneet oikein Backberg-seuran, joka toimii aktiivisesti tänään. ?Häntä ei täällä kaivata?, ?oltas hyvin kiitollisia, kun ei ikinä tarvittis Kokemäellä häntä katsella?, ?paras tulla poisperatuksi?, ?syytetty esiintyi röyhkeästi ja julkeasti, nauroi mielenosoituksellisesti?, ?hän on lyhyesti sanottuna aikansa elänyt henkilö?, ?veltto ja laiska yllyttelijä?, ?on tunnettu yleensä häijynilkiseksi ihmiseksi sekä myöskin varsinkin punakaartin aikoina viettänyt epäpuhdasta elämää ja päätyönä on ollut lähinnä ryssien kanssa maleksiminen?. Naimaton 23-vuotias Ruusa Amanda Sauranen mestattiin ja syyksi kirjattiin epäsiveellisyys. (Oscar Wilde)? Voi olla että nipistelisit itseäsi, jos lukisit näitä kuvauksia itsestäsi ja toverittareistasi. Mutta mistä sen tietää. sivistyneitäkin henkilöitä on ollut mukana. Mutta silti hän teki myös hengellistä työtä vankien parissa: ?Oli niin ihanaa keskustella kuolemaantuomitun kanssa. Osa haki leireiltä tuttuja punakaartilaisia kotipaikkakunnalle tuomittavaksi. hulluuden voimakkuus ilmenee meilläkin siinä, ett. Sisällissodan tuntemattomat naiset. Tammi 2011. (Pekkalainen), osa sosiaalisen paineen vuoksi ja osa pakotettiin mukaan. Kauniita punakaartilaistyttöjä kutsuttiin usein laupeudensisariksi ja lemmensisariksi. Tämä jälkimmäinen määre ei viitanne lääketieteelliseen kyvykkyyteen. Me voimme vain arvailla ja lukea teitä rivien välistä. Presidenteistä Svinhufvud ja Kekkonen toimivat ?teurastusjoukkueen. Taisi ukkoparka vain pelätä teitä? Olitte kuulemma lisäksi ?eukkoja ja pikku impiä?. Punaiset ovat eläimellisiä raakalaisia, joille ylemmät arvot olivat täysin vieraita. Hän vertasi teitä susiin, jotka tuli tappaa, ettei yhteiskunta saastuisi. Paikalliset suojeluskunnat puhdistivat oman pitäjänsä, kokosivat vangitut ja kuulustelivat nämä
JA MITEN HEIDÄT VAPAUTETAAN EUTANASIA . LAILLISET OIKEUDET 22? (ovh 24?) Juri ?evt?uk: JOKA KEVÄT MINÄ KUOLEN Hinnat sisältävät postimaksut. MATKA LOISTELIAAN KULTTUURIN JA HISTORIAN MAAHAN 22? (ovh 26?) Esko Seppänen & Ilkka Taipale (toim.): 24? SATUMAINEN SYYRIA 24? (ovh 28?) Kevin Bales: Brooke Allen: www.intokustannus.fi (ovh 24?) Kalevi Hölttä: KANSALAISTOIMINTA . Tilaa nyt netistä tai soita 040 179 5297 tai hae nämä ja muut Into-kirjat vappuhintaan 1.5. JOKA VAPPU MINÄ LUEN 26? (ovh 28?) 27? (ovh 29?) Partanen, Paloheimo & Waris: Michael Axworthy: SUOMI ÖLJYN JÄLKEEN . MIELEN VALTAKUNTA IRANIN HISTORIA 26? NYKYAJAN ORJAT . PUOLESTA & VASTAAN (ovh 26?) . klo 10?14 Hakaniemen torilta Helsingistä. 33
WARNER MUSIC FINLANDIN ARKISTO Reino Helismaa toimi nuoruudessaan demarinuorissa, mutta lauluja ja iltamaohjelmaa hän teki pyydettäessä myös kansandemokraattien ja kommunistien tilaisuuksiin. 34
Monet kisälli- ja kisällitärryhmät niin sosialidemokraattien, kansandemokraattien kuin kom- munistien piiristä kääntyivät 1950- ja 1960-luvuilla Helismaan puoleen, kun heiltä puuttui ajankohtaisia laulutekstejä tai muuta iltamaohjelmaa. Helismaa oli aina valmis auttamaan tekstinpyytäjän poliittisesta suuntautumisesta riippumatta. KOSKA YHTEISKUNNALLISIA kysymyksiä ja epäkohtia käsitteleviä lauluja ei ollut mahdollista esittää radiossa eikä elokuvissa, Reino Helismaa haki niille muut foorumit, toteaa Jukka Pennanen, joka julkaisi vuonna 1994 Helismaa-elämäkerran yhdessä Kyösti Mutkalan kanssa. Helsingissä vuosina 1946?1965 toiminut Punainen Mylly oli Suomen ensimmäinen kiinteä revyyteatteri. Nykyisten suomalaisten revyyteatterien esitykset ovat mielestäni sisällöltään ympäripyöreämpiä ja kevyempiä. On laskettu, että Punaisen Myllyn verotuloilla pyöritettiin useita kymmeniä teattereita eri puolilla Suomea, Pennanen kertoo. Punainen Mylly meni lopullisesti konkurssiin vuonna 1965. Meidän kisälliryhmämme piti avata tilaisuus. Helismaa itse esitti humoristista kuplettimusiikkia. Helismaa puuttui monissa lauluissaan esimerkiksi muiden kustannuksella tehtyyn rahaan tai hyödyntavoitteluun, Pennanen kertoo Teatteri reagoi uutisiin Punaisen Myllyn revyyt olivat aiheiltaan hyvin ajankohtaisia. . Niiden musiikista vastasi Toivo Kärki. Ossi Elstelän johtaman teatterin revyissä esiintyivät muun muassa Olavi Virta, Kauko Käyhkö ja Henry Theel. Punainen Mylly oli aikanaan kävijämäärillä mitattuna Helsingin suosituin teatteri. Hän teki yli 5 000 laulunsanoitusta, 32 elokuvakäsikirjoitusta, kahdeksan näytelmää, kymmenen revyytä, 104 radiohupailua, sävellyksiä, tekstejä televisioon sekä erilaisia yhteisöjen kronikoita ja muita tilaustöitä. Helismaa parodioi ja satirisoi revyyteksteissään ajankohtaisia ilmiöitä hyvin onnistuneesti. Laulujen tunnetuimpia tulkitsijoita olivat esimerkiksi Tapio Rautavaara, Olavi Virta, Metro-tytöt sekä Esa Pakarinen. Niitä olivat esimerkiksi Ajankohtaista loiskiehuntaa ja useat Repen nykyaikaiset kansanlaulut. Hän oli itseensäsulkeutunut, mutta ei lainkaan epäystävällinen. Laulun sävelenä oli Rovaniemen markkinoilla. Saarnion ryhmä ja Helismaa esiintyivät useita kertoja samoissa iltamatilaisuuksissa. . Helismaan pyytämät summat olivat kohtuullisia ja palkkiopyyntöön vaikutti myös maksajan varallisuus. Suomen pankki ja inflaatio Pekka Saarnio, vasemmistoliiton tuleva kansanedustaja, kuului 1960-luvun alkupuolella Helsingin Toveriseuran kisälleihin. . Jo ennen sotia Helismaa laati muun muassa kioskikirjallisuutta. Klassikkokappaleita on kymmenittäin, muun muassa Reppu ja reissumies, Päivänsäde ja menninkäinen, Kulkurin iltatähti ja Täysikuu. Säveltäjänä toimi usein Toivo Kärki. heinäkuuta. Hän ei kuitenkaan ollut poliittisesti aktiivinen henkilö, vaan taiteilija. Repe, herrojen kriitikko » Viihteen monitaituri Reino Helismaan syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta 12. Vuonna 1963 oli virkamiesten lakko, jonka avajaiset pidettiin Joensuussa. Se ehti aloittaa jo vuonna 1945 Iloinen teatteri -nimellä, ennen kuin toiminta kiellettiin hyvin kyseenalaisesti ulkopoliittisten syiden takia. Helismaan huumoria tutkinut . Helismaa oli kuitenkin kiinni sanoitustyössään Musiikki-Fazerilla ja muissa tilaustöissään. Esiintyessään Helismaa oli seurallinen ja rempseämpi, aivan kuin toinen mies. Massiivinen tuotanto Reino Helismaa kirjoitti muun muassa laulutekstejä, elokuvakäsikirjoituksia, jännityskertomuksia, radiohupailuja ja kymmenen revyytä Punaiseen Myllyyn. WARNER MUSIC FINLANDIN ARKISTO Viihteen moniottelija Reino Helismaan (1913? 1965) tuotanto on hämmentävän laaja. Hän sai Puistolan talonsa maksettua 50-vuotispäiväänsä mennessä vuonna 1963. Tämän jälkeen Helismaalla oli enemmän taloudellista vapautta keskittyä häntä eniten kiinnostaviin kirjallisiin projekteihin. Helismaan oivaltavuus vertautuu esimerkiksi Kari Suomalaisen pilapiirroksiin. Porukkamme vetäjä oli käynyt edellisenä iltana Helismaan kotona ja sanonut, että nyt tarvitaan kunnanalan lakkoon liittyvä laulu. Helismaa oli kysynyt vain: puolesta vai vastaan. . Valitettavasti sanoituksista tai käsikirjoituksista ei ole jäänyt dokumentteja. Pennanen korostaa, että Helismaan revyyt eivät olleet pelkkää viihdettä, vaan asiasisältö oli aina tärkeä. . Muistan hänet hiljaisena ja jurona kaverina. Sen taloudellinen tilanne oli kuitenkin heikko. . En Helismaata sen paremmin tuntenut, mutta ohimennen tapasimme monesti. Helismaan toisen maailmansodan jälkeen käynnistynyt varsinainen aktiivikausi kesti runsaat viisitoista vuotta. Helsingin kaupunki ei myöntänyt avustuksia ja valtiolle Punainen Mylly joutui maksamaan huviveroa, jota muut teatterit eivät joutuneet maksamaan. Hän oli taitava pilkkaamaan poliitikkoja ja muita yhteiskunnan johtavissa asemassa olleita. Helismaa oli sitä ennen suunnitellut tekevänsä jatkossa omia revyitä. . Yhteiskunnallisia teemoja Helismaa käsitteli jo ensilevytyksessään vuonna 1947, jolloin hän esitti hieman muunnellun J. Kansansuosikki ei saanut omana elinaikanaan kriitikoiden ja korkeakulttuuriväen hyväksyntää. Helismaa teki meille kahdeksan säkeistöä sisältäneen laulun, jossa pohdittiin ainakin Suomen Pankin roolia in?aatiossa. Revyyntekijänä Helismaan esikuvia olivat esimerkiksi ulkomaiset Karl Gerhardt ja Ernst Rolf sekä suomenruotsalaiset Gustav Laurent, Boris Grünstein ja Kaj Brunila. Helismaa teki yhteensä kymmenen revyytä. Ihmettelimme että millä helvetillä, kun meillä ei ollut mitään aiheeseen liittyviä lauluja. Kisälliporukka lähti ajamaan kohti Joensuuta kuuden-seitsemän aikaan aamulla. . Punainen Mylly oli valtava menestys varsinkin ennen television tuloa vuosina 1946? 1957. Alfred Tannerin Se ei käy ? laulun yhdessä Tapio Rautavaaran kanssa. Ajankohtaisia tekstejä Helismaa teki myös Eugen Malmstenille, joka esitti niitä Helsingissä ravintola Fenniassa. Helismaa oli 1930-luvulla mukana Lahden demarinuorten toiminnassa, muun muassa kisällilauluryhmässä ja näytelmäryhmässä. Sodan jälkeen hän kuului jonkin aikaa Työväen Ohjelma Palveluun, joka välitti esiintyjiä ja ohjelmaa niin sosiaalidemokraattien kuin muiden tahojen tilaisuuksiin. Helismaan demariyhteys tuli lähinnä kodin kautta. Esitysten tuoreus varmistettiin sillä, että tarvittaessa kuplettien sanoituksia muutettiin illan esitykseen sen hetken uutisaiheiden mukaisesti. Valitettavasti syöpä katkaisi hänen elämänsä ja samalla moni suunnitelma jäi toteutumatta. Helismaa puuttui monissa lauluissaan esimerkiksi muiden kustannuksella tehtyyn rahaan. Tekstejä monille tahoille Yhteiskunnallisia epäkohtia satirisoivia ja parodioivia omia levytyksiä Helismaa teki erityisesti 1960-luvulla. loso?an maisteri Juha Tarvainen on määritellyt tämän huumorin olleen kepeää, ilakoivaa, rienaavaa, juhlivaa tai lämmintä. Revyissä tyylilajina oli usein ilkikurinen rienaavuus. . Sittemmin hänen tuotantonsa on saanut myös heiltä tunnustusta. 35. Muistan laulun alun: vaakkui se varis in?aatiota, kvaak kvaak kvaak, in?aatiota; tuohon aikaan Klaus Waris oli Suomen Pankin pääjohtajana. Helismaa oli myös yhteiskunnallisten sanoitusten mestari. TEKSTI Juhana Unkuri . Tämä herätti katkeruutta monissa tahoissa, erityisesti taiteellisemman teatterin puolella. Monipuolinen showmies esiintyi muun muassa iltamatilaisuuksissa, televisiossa, radiossa ja elokuvissa. Reino Helismaa kuoli syöpään 51-vuotiaana vuonna 1965
Kolumni / Pirjo Hämäläinen Marskin ritarin rakkaus TUKHOLMAN LÄNSIPUOLELLA kohoaa Strömsholmin barok- kilinna, jota Ruotsin kuninkaat ovat käyttäneet huomenlahjana. Yhteistyössä Venäjän keisarihuoneen kanssa setä junaili keisarinnan marisevasta sukulaispojasta maan diktaattorin. » Lotat ja muut kotimaiset sussut eivät tulleet kyseeseen, joten Adolf Erik oli vaarassa jäädä poikamieheksi. pöydässä. Joku eleli ehkä Pariisissa, mutta ilman mammonaa titteleillä ei ollut merkitystä. Lotat ja muut kotimaiset sussut eivät tulleet kyseeseen, joten Adolf Erik oli vaarassa jäädä poikamieheksi. Onneksi Tanskassa oli kuitenkin feodaalisia lääninkreivejä, oikeita vallihautojen ympäröimiä linnoja ja aatelisnenäisiä hovidaameja. Monet romanttisen tarinamme yksityiskohdat on poimittu Robert Brantbergin laatimasta elämäkerrasta (2009), mutta hiukan kriittinen asenne kumpuaa Karin Ehrnroothin julmasta ja silti ihmeen runollisesta kirjasta Vinoon varttunut tyttö (2011), joka mitätöi kaiken, mitä kunnioituksesta jäykkä Brantberg Ehrnroothien perheelämästä selostaa. Jos kansallinen ikoni ei olisi nauttinut niin paljon palvonnasta, suitsutuksesta ja television katselusta, olisiko hän huomannut, että oma tytär teki kuolemaa? Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.. Ratsastuksen ohessa siellä opetettiin sotatiedettä, eläinlääketiedettä, aseiden käsittelyä ja hovitapoja. Ratsastuskoulu valikoi oppilaansa huolellisesti, mutta myös Suomessa oli eräitä riittävän ylhäisiä aatelispoikia. Yksi näistä oli Hans Olof von Essen, jonka suvun tunnetuin jäsen lienee Vänrikki Stoolin tarinoiden von Essen, vanhus sorja, lumipäinen, kookas ja norja. Amsterdamin olympialaisissa kesällä 1928 Hans Olof von Essen pääsi kenttäratsastuksessa pistesijoille. E. Tanskan valtiolle. Adolf Erik oli valtiovieraita vastassa ja heti satamassa hän huomasi kreivitär Karin Birgitte Schackin, nuoren hovinaisen, joka tipsutti Ingridin kannoilla. Turhia aikailematta viisikymmentä täyttänyt Adolf Erik aloitti silmäpelin, ja jo seuraavana kesänä hänet ja Karin Birgitte vihittiin jyllantilaisessa Schackenborgin linnankirkossa. Aatelisto on kansallisista rajoista piittaamaton ylikansallinen yläluokka, joka voi sotia palkkasotureiden tavoin minkä tahansa lipun alla. Kuningatar Viktoria toteutti omaa seksuaalisuuttaan ulkomailla, etupäässä kirjailija Axel Munthen lakanoissa Caprilla. KYNTTILÄILLALLISILLE OSALLISTUIVAT tietenkin perintöprinssin veljet, joista parhaiten muistetaan vallan panttivangiksi jäänyt prinssi Bertil. Kenttäratsastus oli ratsuväen vanha leipälaji ja ratsumiehistä sai alkunsa koko suomalainen rälssi. Adolf Erik, romanttisen tarinamme neuvokas sankari, innostui ystävänsä menestyksestä ja päätti pyrkiä välittömästi Strömsholmiin. Mannerheimistä tiedetään, mutta Adolf Erikin aikaan ruhtinattaret oli jo soopeliturkeistaan riisuttu. Hääyön jälkeisenä aamuna linnansa sai myös So?a Magdalena, vaikkei Kustaa III ollut vielä keksinyt, mitä parivuoteessa oli tarkoitus tehdä. Vuodesta 1868 sata vuotta eteenpäin Strömsholmissa sijaitsi Ruotsin armeijan ratsastuskoulu. Häitä karkeloitiin aamunkoittoon linnan häikäisevissä barokkisaleissa. Schackenborg oli kuulunut 1600-luvulta lähtien Schackin suvulle, mutta Karin Birgitten veli oli lapseton eikä uutta lääninkreiviä ollut näköpiirissä. Sitä osoitti Adolf Erik. Kun perintöprinssi huristi viikonloppuisin Tukholmaan, Adolf Erik istui tukka hulmuten vieressä. Pikkuprinssi Joachimille oli saatava vähitellen oma linna ja historiallinen Schackenborg sopi tarkoitukseen hyvin. Karin Birgitte ei lapsuudenkotinsa menetyksestä ikinä toipunut, sillä juonitteleva kuningatar oli ollut hänelle ja Adolf Erikille rakas täti ja perheen esikoistyttärelle kultainen kummi. OLEN KÄYTTÄNYT Adolf Erik Ehrnroothista pelkkiä etuni- ADOLF ERIKIN ratsastuskurssia kutsuttiin prinssin kurs- siksi, sillä oppilaiden joukossa oli Ruotsin perintöprinssi Gustaf Adolf, nykyisen kuninkaan isä, joka kuoli lentoonnettomuudessa ehtimättä nousta valtaistuimelle. Perintöprinssi ymmärsi asemansa eikä suostunut seurustelemaan kenen tahansa kurssitoverin kanssa. Adolf Erik lupasi (1970-luvulla!) ainoan poikansa Hans Adol?n Tanskaan, langon kasvatiksi ja Schackenborgin perijäksi, mutta adoptiota ei ehditty toteuttaa. Kuningatar Ingrid piipahti usein Schackenborgissa ja tuota pikaa hän keksi, että sukulinna kannattaa ?palauttaa. ei riittänyt, vaan tarvittiin myös monarkistista mielenlaatua. Syntyperä ei tuottanut ongelmia, sillä jo vuonna 1687 Adolf Erikin suvulle myönnettiin aatelisarvo. Melkein joka polvesta nousi kenraaleja ja Casimir-sedästä (kuten Adolf Erik leppoisasti sanoi) tuli Bulgarian mahtavin mies. Kuningattarena Louisen otteet olivat railakkaat ja kieli veitsenterävä. Luultavasti Adolf Erik tapasi myös hallitsevan kuninkaan Kustaa V:n, joka esiintyi tenniskentillä ja homoeroottisissa suhteissa salaperäisenä Herra G:nä. ?Idel ädel adel. Perillä hänet majoitettiin luksushotelliin, jossa valikoidut lakeijat väsymättä kumartelivat ja pokkailivat. Kuninkaallisissa puistoissa perintöprinssi ja Adolf Erik jahtasivat hovikelpoisia jäniksiä ja kuninkaallisessa residenssissä he nauttivat loistoluokan kynttiläillallisia. Pöydän päässä istuvasta isäpapasta tuli myöhemmin kuningas Kustaa VI Aadolf. Mammakulta ei ollut enää elossa, joten kynttiläillallisia emännöi äitipuoli lady Louise Mountbatten, Intian varakuninkaan sisko. Vähän kasvettuaan Ingrid nai Tanskan tulevan kuninkaan. Kesäkuussa 1958 kuningatar Ingrid purjehti kuninkaineen Suomeen. G. Hänen rakastettunsa, walesilaisen kaivosmiehen tytär Lilian, kuoli vasta tänä keväänä. Sisaria perintöprinssillä oli vain yksi, suloinen Ingrid, jonka ensitanssiaisissa Adolf Erik aterioi perheenjäsenille varatussa 36 miä ja toivonut, että lukija arvuuttelisi tovin hänen henkilöllisyyttään ja kysyisi, onko kruunupäiden kanssa veljeilevä aristokraatti todella sama mies kuin maineikas Marskin ritari, suuri sotajermu ja veteraanien ykkösystävä. Aatelistolla ei ole koskaan isänmaata. Saksan Pommerista Baltian kautta Turkuun saapuneet Ehrnroothit ovat puolustaneet Ruotsia, Venäjää ja Suomea ja hoidelleet siinä sivussa Bulgarian. Suomalaiset aatelismiehet avioituivat halukkaimmin venäläisten ylhäisönaisten kanssa, kuten C
37
Seikan merkitystä ei voi yliarvioida. Alle 2 980 euroa kuukaudessa ansiotuloja saavat (n. Jokaiselle Suomessa pysyvästi asuvalle täysi-ikäiselle ei-eläkeläiselle 620 euroa kuukaudessa. 2. Aivan varmasti se lisäisi myös alipalkattua työtä ilmiön tunkeutuessa teollisuuden ja rakentamisen työpaikoille. Ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonta vaikeutuisi entisestään. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? ?Katainen joukkoineen ja tukijoineen on vahingoittanut satojatuhansia kansalaisia ja myös Suomea ja sen perusrakenteita väärän vallankäytön politiikallaan ja jyräämistoimillaan.. Ansiosidonnaiset etuudet, asumistuki ja toimeentulotuki täydentävät perustuloa. 6. silti säädettiin puitelaki, joka on pakkolaki. Sen sijaan lopputulos, joka poliittisten kompromissien kautta syntyisi, olisi mitä luultavimmin suorastaan kauhistuttavaa realismia. Perustulo vakiinnuttaisi nyt vallitsevan räikeän alipalkkauksen muun muassa palvelu- ja hoiva-aloilla. Täytyy kyllä olla hyväuskoinen, että uskoisi niiden vievän parempaan tehokkuuteen. Tämän osoittaa se, ettei tyydytä vain vähintään 20 000 asukkaan kuntiin. Demokratia ja tehokkuus tulevat tässä kärsimään. Kaikki puolueet ovat vannoneet, etteivät pakota kuntia yhteen . Malli ei ole kuitenkaan kovin tunnettu. Tutkimus osoittaa, että suuret kaupungit ovat yksityistäneet palveluja enemmän kuin pienet kunnat. Uusien suurten sote-aluiden muodostaminen johtaisi loppupäässä jättikuntiin. Terveyskeskuksien ylläpitäminen täydellä varustuksella ei edellytä suurempia kuin 5 000? 10 000 asukasmääriä. Hinta tästä olisi, että palkkataso ja veronmaksukyky heikentyisivät entisestään ja pahimmillaan olisimme ilman järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen suojaa. Uudistukset johtaisivat vain epäoikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan. Kokoomus vaatii pakkoliitoksia suurten kaupunkien ympärillä sen takia, että halutaan antaa kansainvälisille palveluntuottajille heidän vaatimansa edellytykset toimia laajoilla kannattavimmilla alueilla niin että ne saavat kuoria kerman päältä. Puolueen sivuillakin malli on vain linkkinä keskusteluasiakirjaan. Vappu antaa hyvän tilaisuuden tehdä mallia tunnetuksi. Eniten hyötyvät pieniä tai epäsäännöllisiä ansiotuloja saavat: osaja määrä-aikaiset työntekijät, itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät. 8. 60 % väestöstä) hyötyvät perustulomallista. 10. Laajalla hallinnollisella keskittämisellä ei paranneta huoltosuhdetta eikä pienennetä velkaa. Tästä minä varoitin puitelakia säädettäessä. Vanhuspalveluja varten ei tarvita suuria yksiköitä. Perustuloa kohti edetään asteittain yhtenäistämällä tukimuotoja ja korottamalla kaikkien perusturvaetuuksien taso 750 euroon takuueläkkeen lisäksi. 4. Siis me itse rahoittaisimme itsellemme tulonsiirron, jota meistä useimmat eivät edes tarvitsisi. Puitelain vähintään noin 20 000 asukkaan sote-alueet heikentävät koko maassa, sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuutta. Perustuloa ylittäviä tuloja verotetaan progressiivisesti asteikolla 32? 57 prosenttia. 7. Suurimpia ansio- ja pääomatuloja saavien verotus kiristyy perustuloa enemmän eli he ovat perustulon nettomaksajia. Perustulotunnukset ylös vappuna! Jouko Kajanoja Helsinki Jukka Peltokoski Tampere Perustulo vaarantaisi ammattiyhdistysliikkeen VASEMMISTOLIITOSSAKIN keskustellaan vakavasti perustulomallista jolla tulevaisuudessa hoidettaisiin hyvinvointivaltion tarjoama turva kansalaisille. Keskituloisten käteen jäävät tulot säilyvät ennallaan. Siten malliin sisältyy mahdollisuus 130 euron lisäperusturvaan työttömyyden, sairauden, lasten kotihoidon tai muun vastaavan syyn perusteella. 5. Tämä on hyvä ja oikeudenmukainen rahoituspohja. Älkäämme vain lähtekö haihattelemaan perustulolla menemällä sorkkimaan sen verukkeella relevanttia ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Siinä käy kuin entiselle miehelle, joka lähti kokoomussutta pakoon ja tuli persukarhu vastaan! » Vanhuspalveluja varten ei tarvita suuria yksiköitä. Tapio Niemelä metallin komennusmies Jämsä Nyt järkevä kuntauudistus, kiitos! HALLITUKSEN KANNATTAISI nyt miettiä mihin kunta- ja soteuudistukset pahimmassa tapaukseessa ovat viemässä yhteiskuntamme. Kaikki toimii asteittaisen uusliberalistisen kaavan mukaan. Lääkäripalveluita ei taata yhtään sen paremmin suurissa sote-alueissa kuin lähidemokratian puitteissa. Päinvastoin, suuret sote-alueet johtaisivat terveyskeskusten lakkauttamiseen ja palvelujen yksityistämiseen. Päivi Ruippo, Helsinki. Perustulo ylös vappuna! VASEMMISTOLIITOLLA ON toisena suomalaisena puolueena oma tarkasti laskettu perustulomallinsa. Takuueläke nousisi perusturvan parantamisen myötä 750 euroon kuukaudessa. 3. Tämä on kiistaton tutkimustulos, jota mainita lainkaan virallisissa yhteyksissä. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan ehdotetaan vielä suurempia sote-alueita, jotka muodostaisivat 50 000? 100 000 asukkaan kokonaisuuksia. Minkä ihmeen takia pyritään vain yhä tehottomampiin hallintohimmeleihin eikä ehdoteta minkäänlaista järkevää demokraattista hallintoa, Kirjoittajan mukaan suuret sote-alueet eivät edistä lääkäripalveluiden saatavuutta. vaan pelkkiä epädemokraattisia isäntäkuntamalleja tai parhaimmassa tapauksessa kuntayhtymiä? Todella ihmeellinen on ehdotus että lakkautetaan sairaanhoitopiirit. Se joutuu kummalliseen valoon, kun ehdotetaan, että mainittuihin uusiin sote-alueisiin, jotka useimmiten ovat pienempiä kuin sairaanhoitopiirit, liitetään myös erikoissairaanhoito. En löydä tästä muuta logiikkaa kuin demokratian ja toimivan hallinnon alasajon ja palvelujen yksityistämisen. Summasimme vasemmiston perustulon kymmeneen kohtaan: 1. Näitä kanssasiskoja ja -veljiä on todella paljon, jotka eivät perustulolla tulisi toimeen, vaan tarvitsisivat kuitenkin jotain muutakin sosiaalista tulonsiirtoa sen lisäksi. Mielestäni olisi nyt paneuduttava hartaasti puolustamaan ja kehittämään tätä nykyistä perusturvaa ja sen oikeudenmukaista rahoitusta. Nykyisen perusturvan kehittämisen voisi aloittaa perkaamalla työvoimatoimistoista perusturvan erilaisilla tuilla kituuttelevat työkyvyttömät ihmiset sairaseläkkeelle ja panostaa poliittista toimintaa alimpien eläkkeiden tason selvään nostoon. Vasemmistoliitossa täytyy nähdä myös, että näiden perustulovankkureiden ohjaksia riuhtovat myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan arkkiviholliset Osmo Soininvaaran johdolla. Todella toivon, että vasemmistoliitossa ymmärretään se tosiasia, että prekariaattityö lisääntyy tulevaisuudessa valitettavan suuriin mittasuhteisiin. Kun kuntakoko kasvaa yli 10 000:n asukkaan, tehokkuus katoaa. Uskallan väittää, että vähintäänkin perustulo vain kasvattaisi tuloeroja sekä heikompiosasten määrää. Vasemmistoliitossakin olisi hyvä muistaa moniongelmaiset, pysyvästi sairaat ja vammaiset sekä muista syistä työkyvyttömät työikäiset ihmiset. Mielestäni riittävän tasoinen 38 perustulo jolla oikeasti pystyttäisiin säilyttämään hyvinvointivaltion status ei ole realismia. Tällä ei ole tehokkuuden ja demokratian kanssa mitään tekemistä. Tehokas ja demokraattinen vaihtoehto löytyy: itsenäiset vähintään 5 000?10 000 asukkaan kunnat ja demokraattinen väliportaan hallinto ilman palvelujen yksityistämistä. Stefan Håkans Mustasaari LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN. Erityisesti tästä johtuen tarvitaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämistä ja tason parantamista. Tavoite on oltava työikäisillä, että kaikki työkykyiset ja -haluiset pääsevät mahdollisimman matalalla kynnyksellä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin ja pysyvästi. Muistammehan, että jatkuvan irrationaalisen vainon kohteena olevasta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta työnantaja maksaa ison osan ja niin sanotuista lisäpäivistä suurimman osan, ja vielä niin, että suuret työnantajat ovat ensisijai- sia maksajia. Tällaisten palveluyritysten toimialueisiin kuuluvat perusterveydenhoito, vanhustenhuolto ja erikoissairaanhoito. Pahimmillaan perustulo voi olla ammattiyhdistysliikkeelle se korsi, joka katkaisee kamelin selän. Silti nyt ehdotetaan kriteereitä, että luodaan vähintään näin suuria kuntia. Yhdessä progressiivisen verotuksen kanssa perustulomalli tasaa tuloeroja ja perustulon myötä köyhyysaste laskee 13,2 prosentista 9,1 prosenttiin. 9
Työnantajamaksuista 2,2 prosenttiyksikön suuruinen osuus kohdistuu vanhempainvakuutukseen.? 7. Itse näkisin, että Lapin piirin ehdokas Sari Moisanen olisi enemmän kuin sopiva ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Hämeen piirin puheenjohtaja Taavela edustaa uutta poliittista kulttuuria. piirihallituksen jäsen Hollola Kysymyksiä valtaapitäville sanoo, että Suomessa on palkkoja korotettu liikaa, niin keistä hän puhuu, kun 70 prosenttia kansasta tienaa alle 2 500 euroa kuukaudessa. Vaikka en kaikilta osin ole Paavon kanssa hallituspolitiikasta samaa mieltä, niin voin puoluekokousedustajana olla hänen valintansa takana. Myös Vasemmistonaiset on puhunut erillisestä rahastosta. 6. Näistä syitä olisi puolueen edun mukaista valita Irma Taavela puoluesihteerin tehtävään. Lopuksi. Sehän on aina muilta pois, ja te tiedätte keiltä ja mistä kaikesta se pois. Henkilönä hän edustaa sovittelevuutta, erilaisten mielipiteiden huomioon ottamista, mutta myös uuden poliittisen kulttuurin tuomista vasemmistolaiseen työväenliikkeeseen. Kyseessä on selvästi monimutkainen asia, kun olemassa olevia käytäntöjäkin voidaan tulkita niin eri tavoin. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Duunari ei pane hanttiin siinä, että saa keskimäärin 9 elinvuotta lisää. Nehän ovat ne vuodet, jotka pienituloiselta tai köyhältä on anastettu pidentämään ökyjen, porvarien ja muiden hyvin ansaitsevien loiselämää. Jokainen porvarin ehdotus sisältää aina useita hämäyksiä. Sitäkö te sittenkin haluatte? Katainen joukkoineen ja tukijoineen on vahingoittanut satojatuhansia kansalaisia ja myös Suomea ja sen perusrakenteita väärän vallankäytön politiikallaan ja jyräämistoimillaan. Valtakunnan varoja tungettiin sen sijaan varakkaille eri keinoin ja menetelmin. Ei huono-osaisuutta voi lievittää, ellei maan talous-, sosiaali- ja terveyspolitiikassa tehdä kattavia muutoksia. Se tarkoittaa muun muassa vanhemmuuden tasaisempaa jakamista. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. YRITTÄJÄNAISTEN toimitusjohtaja Vanhemmuuden kustannusten laskeminen on monimutkainen juttu. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Lapset ja nuoret oireilevat, mutta vika ei ole heissä, vaan yhteiskunnassa mättää, kiitos eriarvoistavan ja tuhoavan oikeistopolitiikan. Onko USA:n ihailu ja imitoiminen viisasta. Hämeestä on asetettu ehdolle Irma Taavela. Nykyisessä hallitusohjelmassa sanotaan sivulla 63 näin: ?Tavoitteena on jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia.? 2. Laskelma, johon minä viittasin kirjoituksessani, on sekin Yrittäjänaisilta saatu, ja vastaava löytyy edelleen esimerkiksi Taloussanomien verkkosivuilta. Kuvassa yksivuotias lapsi rokotettavana. On selvää, että työntekijän vanhemmuus vaikuttaa voimakkaammin muutaman työntekijän pienyrittäjään, joita naisyrittäjät suurelta osin ovat, kuin vaikka suureen paperitehtaaseen, jossa töiden uudelleenjärjestely ja kustannukset ei ole samanlainen rasite. Pelkkä vanhemmuuden kustannusten korvaaminen ei kuitenkaan ole riittävää vaan on mentävä syvemmälle ja korjattava niitä syitä, jotka johtavat kustannusten kasautumiseen tietyille, eli naisvaltaisille, aloille. Sen sijaan vanhempainvapaan ajalta päiväraha on 70 prosenttia palkasta. 3 ja 4. Ketkä tähän piiriin kuuluvat jää arvailujen varaan. piirien kesMIELENKIINNOLLA OLEN » Puoluesihteerin valinnasta käytäneen kovin kiista. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. ken: sulle tuo, mulle tuo ja loput Hentun Liisalle niin kuin sanonta kuuluu. Yrittäjänaiset ovat todellakin tehneet uuden laskelman vanhemmuuden kustannuksista työnantajalle. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Kirjoituksessani en sanonut, että Yrittäjänaiset esittäisivät uutta rahastoa, mutta sitä on aiheesta käydyssä keskustelussa eri tahoilta esitetty. Mikä puolue ottaa ohjelmaansa leipäjonojen asiakkaiden ja köyhyyden määrän vähentämisen? On hankittava takaisin menetetyt hyvät asiat, niin sosiaalipuolella, kuin vaikkapa koulujen terveydenhoidon puolella. Jotakin olen kuullut, mutta kommentoimatta jääköön. Kuitenkin on niin, että puoluekokouksen pitäisi aidosti päättää valinnoista, ei nyt vallassa olevien tahojen. Arhinmäen valinnalle ei lienee tällä hetkellä ole varteenotettavia vaihtoehtoja. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Se on kuin ihailisi, matkisi ja peesaisi luokan tai työpaikan julmuria, jonka oikea paikka olisi telkien takana ja siihen asemaan se vielä päätyykin tavalla tai toisella, kun aika on kypsä. Vääryydet ja epäkohdat luotiin oikeistopolitiikalla, mutta vastavoiman politiikalla ne voidaan poistaa. KUN OLLI REHN Päivi Ruippo Helsinki 39. Jos nuori mies on yhtä todennäköinen jäämään perhevapaille kuin nuori nainen, vähenee houkutus nuorten naisten syrjintään työmarkkinoilla. Saila Ruuth Porvoo Puolueella edessä tärkeitä valintoja seurannut keskustelua kuka ja ken valitaan miten ja mihin. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN Vanhemmuuden kustannuksista vielä Heli Järvinen reagoi (KU 12.4.) kirjoitukseeni vanhemmuuden sekä vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten jakamiseen. Sen sijaan tilalle on otettu sairaan lapsen hoitamisesta kertyviä palkallisia vapaapäiviä jopa yhdeksän vuoden ajalta, jolloin loppusummaksi on saatu jo yli 14 000 euroa. 5. Arhinmäki jatkanee puheenjohtajana ja valtaosa puoluehallituksesta- ja puoluevaltuustosta säilynee entisellään. Ei varmaan ole puolueen tuho jos kärkipaikoilla pientä tuuletusta tapahtuu. Ari Parviainen Hämeen vas. STM:n vanhempainvapaatyöryhmän raportissa sanotaan Ruotsin mallista näin: ?Vanhempainvakuutus rahoitetaan työnantajien maksamilla vakuutusmaksuilla. Julkisuudessa on puhuttu, että ei ole soveliasta vaihtaa koko puoluejohtoa kerralla. Ei ole aika paljoa muuttunut siitä, kun itsekin (ja jollain tavalla edelleen) aktiivisena osallistuin riehakkaalla tavalla tuleviin valintoihin. Ehkä ikä ja kokemus on tuonut pragmaattista suhtautumista valintoihin. Hämeen piirin osastoista on ehdotuksia myös puolueen puheenjohtajistoon. Mielipiteistäni huolimatta minulle sopii jokainen joka valitaan. Ei ole. Mitä tulee puolueen muihin valintoihin, niin mielestäni niistä tulee voida avoimesti keskustella ja katsoa paras, ei sopivin, ehdokas kullekin paikalle. Varapuheenjohtajan paikalle on monta sopivaa ehdokasta. Hänen raikkaat ajatuksensa ja kykynsä huomioida eriävätkin mielipiteet on tuonut hänelle merkittävää kannatusta piirin alueella. Koulutukseeltaan merkonomi ja nyt keväällä tuotantotalouden insinööriksi valmistuva kielitaitoinen ja raikkaalla tavalla uuteen ajatteluun suuntautunut toveri Taavela kykenisi täyttämään osaamisellaan tehtävän asettamat vaatimukset. Oikeistopolitiikalla ajettiin alas ja huononnettiin monia ihmisten elämään merkittävästi vaikuttavia asioita. Aloilla, joiden työehtosopimuksessa sovitaan palkallisesta äitiyslomasta, äitiyspäivärahan suuruinen korvaus menee palkalliselta ajalta työnantajalle. Se panee miettimään, että oletteko te todella hölmöjä vai haluatteko te vain tukea ja jatkaa hyvätuloisten etuoikeuksien lisäämistä ja ylläpitämistä sekä rikkaiden rikastuttamista Suomessa. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Kommentoin vielä Järvisen listaamia kohtia. 1. Korjatussa laskelmassa sivukulut on korjattu oikeiksi ja sijaisen kulut on otettu pois, joten siltä osin huomioni olivat aiheettomia. Kun Rehn päästelee suustaan tätä ainaista porvaripotaskaa, niin vaatikaa häntä myös kertomaan, keiden liksoista hän oikein puhuu. Kun seuraava eläkeikä ylös -kiihkoilija avaa asiasta taas turpavärkkinsä, niin kertokaa hänelle, että hoidetaan ensin kansalaisille ne 10 tervettä elinvuotta lisää, mitkä suomalaiset ovat jäljessä muista pohjoismaista. Kuitenkin pitää muutamalla sanalla asiaan kommentteja antaa. Valinnoista on varmaan jo keskusteltu ?yleisellä tasolla. Kuitenkin, jos halutaan laajentaa puolueessa päättäjien määrää, niin mielestäni istuvien kansanedustajien valinta puolueen puheenjohtajistoon pitäisi rajoittaa puheenjohtajaan ja korkeintaan viimeiseen varapuheenjohtajaa paikkaan. Puoluesihteerin valinnasta käytäneen kovin kiista. Yrittäjänaisten aloitteessa sanotaan näin: ?Ruotsissa asia on ratkaistu jo vuosia sitten tasaamalla vanhemmuuden kulut verovaroin.? Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on ollut jo vuosia keskeinen nais- ja tasa-arvopolitiikan teema. Keskustelua aiheesta vaikeuttaa kuitenkin se, että käsitykset siitä, mitä kustannukset ovat ja miten niitä nykyään jaetaan tai pitäisi jakaa, vaihtelevat runsaasti. Tämän todisti taas porvareiden viimeisimmät verovedätykset. Esimerkiksi Kelan verkkosivujen mukaan äitiyspäiväraha on ensimmäisen 56 päivän ajalta 90 prosenttia palkasta
Thatcherin inkarnaatio Angela Merkel on julistanut, että jäsenmaiden tulee valmistautua budjettivaltansa luovuttamiseen Brysseliin. Juhana Vartiaisen kaltaiset talousviisaat kiittelevät keskuspankkia sen ?riippumattomuudesta?. integraatio ja ?riippumaton. in ovat vedonneet. taloustieteilijöitä, kuten Carmen Reinhartia ja Ken Rogo?a. Heidän mukaansa julkisvelan kasvaessa yli 90 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen talouskasvu hidastuu oleellisesti. Käytännössä keskuspankki voi aina kävellä demokraattisesti valitun hallituksen yli, eikä sitä voi mikään valta Euroopassa erottaa. Tätä on Euroopan ?reilu. mennessä. Kun Kyproksen kansa ja presidentti JYRKI KATAINEN 40 » Kyse on tieteen nimissä myydystä rikkaiden luokkataisteluopista. vaativat Panicos Demetriadesin eroa pari viikkoa myöhemmin, Draghi uhkasi Kyproksen valtiota EU-tuomioistuimella. Jos esimerkiksi Suomessa katsottaisiin, että Erkki Liikasen toimet Suomen Pankissa ovat haitallisia Suomen talouskehitykselle ja Suomessa vaadittaisiin Erkki Liikasen eroa, Suomellakin olisi edessään rosisreissu. Tämän osoitti Lehman Brothersin konkurssia seurannut vaihtoehdottomuus ja entistä autoritaarisemman kapitalismin kurssi kohti konkurssia. Suunnanmuutos ei tarkoita alistumista . Kuinka paljon vielä tulee leikata ja alentaa veroja ennen kuin mammona alkaa sataa myös köyhien ja työläisten laariin? Tässä taloudellisessa ja henkisessä matalasuhdanteessa olemme toiminnallamme luomassa poliittista tyhjiötä ja edistämässä fasismin nousua. Samalla kriisin aiheuttaneet ja sillä keinotelleet banksterit laitetaan oikeuden eteen ja Eurooppaa vaivaavasta moraalikadosta ja demokratiavajeesta tehdään loppu. Tämä on politiikkaa, jolla ajetaan Thatcherin aave lopullisesti helvettiin. Antti Ronkainen Goldthorpessa Pohjois-Englannissa juhlittiin entisen pääministerin Margaret Thatcherin kuolemaa samaan aikaan, kun hänen hautajaisiin vietettiin Lontoossa. Kirjoittaja on vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen.. Tiukemmat pelisäännöt eli kovempi kuri riittää: luottamus hyvä, kontrolli parempi. Eurooppaan on rakennettava uusiutuvilla energioilla hyrräävä sähköverkko. Näiden suunnittelemisessa ja rakentamisessa riittää töitä pitkäksi aikaa. Velat on uudelleenjärjestettävä ja valmistauduttava mätäluottojen totaaliseen armahdukseen. Kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten ja keskustan tilaamasta ja TNS Gallupin tuottamasta gallupista käy ilmi, että 65 prosenttia suomalaisista uskoo talouskuriin. Kyse on kaikista niistä, jotka uskovat että valtiontaloutta on hoidettava kuin huushollia ja tiukan paikan tullen äidin tai isän on lähdettävä taipaleelle, jotta säästyisi ropoja asuntolainan korkoihin. Kriisin alettua oikeiston on onnistunut määrittää, mistä kriisi johtuu, miten siihen vastataan ja mihin velkarahaa ylipäätään saa käyttää. rahapolitiikka. puolustautui helmikuussa Paul Krugmanin esittämään leikkauspolitiikan kritiikkiin, että hän seuraa ?vakavasti otettavia. n tutkimustulokset perustuvat tutkimusaineiston tarkoitushakuiseen käsittelyyn OLLI REHN ja Excel-koodausvirheeseen. eivät ymmärtäneet omaa tutkimuskohdettaan ? julkisvelkaa. Tämä osoittaa koko leikkauspolitiikan perustuneen tekaistuihin tutkimustuloksiin. Jutta Urpilaisen mukaan talouskuri pitää yhdistää pohjoismaiseen hyvinvointimalliin ja Paavo Arhinmäen mukaan hyvä taloudenhoito on köyhänkin etu. Talouskuriin uskotaan toistaiseksi myös Suomessa. Kreikassa mellakkakilvin ja MP5-konepistoolien varustetuista poliiseista on tullut arkipäivää. on julistanut teesinsä Euroopasta, jonka mukaan Euroopan unioni ei tarvitse rakenteellisia uudistuksia. Tukipaketteja ja Euroopan kansojen kyykyttämistä on oikeutettu myyteillä ja usein rasismilla kuorrutettuna: ?kreikkalaiset ovat laiskoja?, ?Kyproksella on venäläisten oligarkkien rahoja?. Tutkimus on palkittu talouspalkinnoilla, sitä on suitsutettu talouslehdissä ja sillä on oikeutettu leikkauspolitiikka molemmin puolin Atlanttia. Huhtikuussa 28-vuotias opiskelija Thomas Herndon osoitti ekonometrian kurssin lopputehtävänä, että Reinhartin ja Rogo. Olemmeko todella lähteneet kolmannen kerran leikkaamaan sinipunan kanssa ja kolmannen kerran ryöstöretkelle Saksan kanssa? Nyt ryöstetään ja tuhotaan rauhan nimissä ja aseina ovat kivääreiden sijaan velkakirjat ja derivatiivit. VAIKKA TALOUSKURILTA on pudonnut tieteellinen, empiirinen ja moraalinen pohja, mitään automaattista muutosta parempaan ei tule ilman vastarintaa. Media on keskittynyt pelotteluun ja romanikerjäläisten ajojahtiin samalla kun Euroopan banksterit varastavat ma?atyyliin Euroopan kansojen varallisuutta. Kysymys ei ole pelkästään talouskomissaari Olli Rehnistä, Britannian valtiovarainministeri George Osbornesta tai Mitt Romneyn aisaparista Paul Ryanista, jotka Reinhartiin ja Rogo. Toisin sanoen Reinhart ja Rogo. Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi uhkasi maaliskuussa Kyproksen valtiota konkurssilla, mikäli nämä eivät allekirjoittaisi tukipakettia maanantaihin 25.3. Näkökulma Thatcherin aave MARGARET THATCHERIN hautajaisissa oli 4 000 mellakkapoliisia kunnioittamassa valtiojohtoista markkinaliberalismia. Yksityistäminen on lopetettava ja hyvinvointi palautettava julkisiksi palveluiksi. nanssimarkkinoille vaan investointeja homekoulujen, sairaaloiden ja rapistuvan infrastruktuurin peruskorjaamiseen. Vaikka vasemmisto, sosialistit, kommunistit, ay-liike, AAA (autonomit, anarkistit, antifa) ja muut Thatcherin päähän korkkareilla potkimat juhlivat kaduilla rautarouvan kuolemaa, thatcherismi jyrää. Itse asiassa Thatcherin aloittamaa vaihtoehdottomuutta ylläpidetään koko ajan kovemmin ottein. Schengenin sopimusta rikotaan jatkuvasti, jotta leikkauspolitiikkaa vastustavat mielenosoitukset eivät kasvaisi Euroopan laajuisiksi. Kuinka he voisivatkaan uskoa muuta, kun vasemmisto toimillaan antaa ymmärtää, että talouskuri on oikea linja? Kun ottaa huomioon, että ainoastaan Saksa, Suomi, Luxemburg ja Hollanti täyttävät enää talouskurisopimuksen ehdot, lienee suurimmalla osalla maista edessä budjettivallan siirtyminen komissiolle. Saksan ylijäämä on muiden maiden alijäämä. Tätä on sanottu myös thatcherismiksi. Myös vasemmistoliitto on sitoutunut hallituksessa tiukkaan talouskuriin. Kyse LEHTIKUVA/ ANDREW YATES on tieteen nimissä myydystä rikkaiden luokkataisteluopista. Kyse on kaikista niistä, jotka ovat uskoneet oikeiston puheet velkaantumisesta, kilpailukyvystä ja talouskurista. Lisäksi julkisvelkaa laskettaessa oltiin käytetty sekaisin kotimaan ja ulkomaan valuuttoja sekä sotkettu yksityinen ja julkinen velka keskenään
krs PL 290 00531 Helsinki 09 4780 8800 www. VA S U R I L L A . up-uutispalvelu.fi XXX UVSWB m VASURILLA DUUNARIMUSIIKKI EILEN JA TÄNÄÄN .DQVDQ 6LYLVW\VW\|Q /LLWWR .6/ U\ 22 työväenmusiikin helmeä samalla levyllä! PERINTEISET REIJO FRANK KOITON LAULU AGIT PROP KOM-TEATTERI JUSSI RAITTINEN KUPLETTIMAISET MIKKO PERKOILA JAAKKO TEPPO HISKI SALOMAA ESA PAKARINEN M.A.NUMMINEN UUSI POLVI TUOMARI NURMIO PALEFACE PELLE MILJOONA JUKKA POIKA ASA REINO NORDIN MUUT TYÖVÄENLAULUT NEILIKKA DALLAPÉ-ORKESTERI TAPIO RAUTAVAARA VESA-MATTI LOIRI KRISTIINA HALKOLA JONNA PIRTTIJOKI KATSO LISÄTIEDOT JA TILAA! W W W. PALKANSAAJAVIESTINTÄÄ Siltasaarenkatu 6, 7. F I POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.kansantahto.fi en Uud etuna: kk jan tilaa äinen 6 mm ensi ? 2 6 tustu u t , a Tila lläty! ja y 41
Hyvää vappua! Toivoo, Pohjois-Savon vasemmisto Iloista vappua! Toivoo, Kutomatyöläisten säätiö Iloista vappua! Toivoo, Ylöjärven JHL ry Hauskaa vappua! Toivoo, Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys Keväinen vapputervehdys! Terveisin, Kokkolan toimitaloyhdistys Keväinen vapputervehdys! Toivoo, Jyryn veteraanien kerho Hauskaa vappua! Toivoo, Hyvinkään järjestötalosäätiö 42
JARMO LINTUNEN Kansan Uutiset toivottaa lukijoilleen iloista 43
HELSINKI HELSINKI Aaltonen Hannu Aaltonen Katri Aaltonen Kustaa Aaltonen Paula Aaltonen Paula ?piipa? Aaltonen Pauli perh. Aaltonen Rauni Aaltonen Toini Finni Hannu Hautaniemi Onerva Hopia Annu Hypén Mirja Hämäläinen Kari Kortelainen Kari Laine Pentti Lehtoväre Pekka Leskin Jevgeni Leskinen Helena ja Ensio Leskinen Raimo Saastamoinen Jyri Saastamoinen Matti Sahlstedt Virpi ja Rainer Sakkila Toivo Salminen Hilkka Styrman Maila Söderholm Jack Vuorinen Pertti Martimo-Andersson Oili Mäkinen Liisa Nikiforova Anneli Novitsky Elbe Onufriew Riitta ja Georgij Pajuvirta Pekka Patrikainen Seppo Pelkonen Tuula Pesonen Irja Ritva Marjaniemestä Ruotanen Tapani Ruuskanen Usko Saarela Anna-Liisa Saarinen Terttu Saikkonen Pirkko Sallinen Seppo Savolaiset Sinivalo Pirjo Skou Raili Sosoi Petteri Suhonen Riitta Syrjä Raita Syrjä Jouko Toivainen Ulla Tolvanen Esko Tuomikoski Marjatta Tuorila Osmo Tuuminen Oiva Tuuminen Sirkka-liisa Väre Auli HELSINGIN JYRY ARJEN LAULU RY Juuska, Heikki Luhtala, Sanni Sihvola, Perttu ELNU Aaltonen Kauko Ahvenainen Meeri Arajärvi Mirja Assi ja Lauri Berg Laina ja Toivo Björkbacka Oiva Dahl Ahti Eriksson Erkki Halenius Osmo Halenius Maija Halenius Martta Halenius Anne ja Aimo Halonen Maisa Halonen Heikki Heinonen Jussi Henriksson Ritva Henriksson Jarmo Honkanen Raija Hyvönen Anna-Liisa Ipi ja Tomppa Jokela Vilho Juntunen Elli Jämsen Anja Kaarina ja Åke Karppinen Ilmari Karvonen Maija Kauppila Eine Keränen Pia ja Olavi Kiuru Sisko Kivijärvi Tuula Kivijärvi Mauri Koivisto Eeva Korhonen Sirkka Korhonen Martti Koski Antero Kostamo Anita Kyyrö Ritva Lahdenperä Oskar Laine Nadja Laine Pentti Lehtonen Jouko Lempinen Anja Leskinen Helena ja Ensio Lindeberg Irina Lääperi Matti 44 Ahonen Risto Alamehtä Taisto Auveri Aarne Berg Toivo Hakola Kauko Hakola Osmo Halenius Aimo perh. Havia Outi Honkanen Raija Ikonen Keijo Jokela Vilho Järvinen Anja Karhunen Heimo Kasanen Heikki Kasanen Surat Leskinen Ensio Leskinen Helena Nenonen Terttu Nieminen Matti Paatelainen Matti Rintala Onerva Rintala Pentti Ruikka Ilmari Ruotanen Tapani Seitajoki Reijo Sjöman Hannu Sundell Markku Söderström Reijo Taipale Eero Taipale Nanna Taipale Petri Tuorila Esko Tuorila Ilkka Tuorila Osmo Tuorila Sampo Tuorila Sirkka Tuorila Teppo Turpeinen Isto Utti Heikki Viinikainen Heimo Woltter Matti Väisänen Jorma JYRYN VETERAANIEN KERHO Berg Toivo Ekblom Ritva Hammarberg Elsa Järvinen Anja Laakso Helga Marttinen Liisa Nenonen Terttu Pitkä Hannele-Liukkonen Pitkä Kalevi ja Maija-Liisa Rantasalmi Saidi Reiman Eeva Ruikka Ilmari Toivainen Ulla Tuorila Osmo HELSINGIN METALLI 5 Anttila Veli Back Jari Harmaala Jarmo Huhta Satu Hytönen Erkki Palmén Jaro Torvinen Matti HIETALAHDEN TELAKKATYÖVÄEN AM.OS. RY Haaja Ilpo Hakamäki Eino Horttanainen Osmo Järvinen Seppo Keskitalo Pentti Kilpi Eino Korhonen Ilpo Kytöjoki Juhani Kääriä Pekka Lampimäki Johannes Nihtilä Martti Ranta Erkki Rantala Pentti Ruotsalainen Paavo Saarelainen Erkki Sankilampi Esko Taskila Jouni Tielinen Arto Timonen Heimo Ukkola Aarne Vuolle Erkki Väisänen Eero Väyrynen Pauli Zuban Esa Ärväs Arja HTY:N NAISOSASTO Ruusunen Sanna Hiekkanen Timo Lumijärvi Marjut Kangasaho Hellevi Terävä Merja Seutu Ulla Kaskikorpi Pirkko Thuring Leenamarja Alho Päivi Asara-Laaksonen Teija Hautamäki Timo Heikkilä Paula Heininen Jaana Hernesniemi Janne Hujanen Kari Hyttinen Urpo Ilomäki Pirjo Isomöttönen Vesa Itäkannas Loviisa Jakunaho Ilpo Jokinen Sari Kangas Terttu Kannisto Kalevi Karisaari Reijo Kautto Vuokko Koivulaakso Dan Korhonen Jouko Kortelainen Outi Koski Eija Leppäkoski Leo Liukkonen Jorma Lötjönen Jorma Mäkelä Pertti Mäki Simo Ollanketo Tarja Paakkari Päivi Puurunen Kirsti Rautiainen Marjatta Rautiainen Riitta Sahi Merja Salminen Hannu Salow Raimo Seppänen Merja-Liisa Siltakoski Marja-Leena Springare Esa Toikkanen Hannu Toikkanen Irmeli Tuomi-Rönkkö Riitta Vihavainen Markku VASEMMISTOLIITTO RY Haaja Ilpo Häkkinen Pirjo Häkkinen Seppo Inge ja Iiris Kallinen Reijo Mbarek Naama Risberg Helena ja Alvar Salonen Ilkka Tulusto Esko Turunen Erkki Turunen Maija KALLIO-VALLILAN VENÄJÄ -SEURA RY Junkkari Mervi Kinnunen Asta Vallenius Erkki Vallenius Raili KALLION VASEMMISTO ITÄVÄYLÄN VASEMMISTO Alen Kirsti Arhinmäki Marja Arhinmäki Juha Halm Heidi Kaskikorpi Pirkko Käyhkö Ulla Martimo Andersson Oili Miron mummi Nissilä Vappu Saarinen Terttu Suhonen Riitta Yrölä Lilli JHL:N VASEMMISTON JA SITOUTUMATTOMIEN RYHMÄ Alanko Karita KANSAN UUTISET PUHELINMYYJÄT Haapanen Mikko Kirkkola Pentti Kivimäki Markku Kumpulainen Markku Leskinen Raimo Pirinen Armi Salmi Jari-Pekka Siren Jouko Säijälä Juha KANSAN UUTISET HENKILÖKUNTA Alén Johan Erdogan Tarja Hirvasnoro Kai Helminen Pekka Huovinen Arto Hurme Hannu Joentausta Jouko Joentausta Jussi Kivelä Sanna Korhonen Risto Kärki Tuula Lintunen Jarmo Miikkulainen Merja Mänttäri Jarkko LIITTOHALLITUS JA TYÖTTÖMYYSKASSAN HALLITUS Aalto Jari Hiltunen Heikki Honkanen Marianne Hyykoski Jyrki Rauhala Ulla Salonen Antti Vuoti Mika Välimäki Erno HENKILÖKUNTA Blomberg Kaj Halonen Pauli Iivonen Elvi Järvinen Helvi Kaasinen Eevi Kamila Reijo Kokko Esko Korhonen Pertti Töyrylä Reijo Antila Jorma Anttila Tapio Eklund Timo Ekström Rinna Holappa Heikki Huhtinen Minna Ihalainen Terho Kauppinen Veikko Kola Sari Korpela Eveliina Koskelainen Asko-Matti Koskinen Leena Kostamo Mari Lehto Timo Lehtonen Turja Leppäkangas Jari Lumijärvi Marjut Mehtälä Jari Miettinen Jouni Mäkelä Matti Numminen Matti Nurmi Marjo Pesola Juha Pietilä Markku Rantala Katri Reijonen Jouko Riima Raimo Risberg Ville-Petteri Rintamaa Margit Saarinen Ulla Salenius Kari Salonen Antti Silander Tarmo Techtolin Ira Toivanen Pia Tuhkanen Eero Vierimaa Juha Välimäki Maritta Åman Tellervo MALMINSEUDUN NUUSKAKERHO O.S. TYÖVÄENYHDISTYS 390 RAKENNUSLIITTO Kaunola Reijo ja Maija Salonen Saija Tokkari Kaija Vuorinen Mikko Alho Ahti Heiskanen Martti Härkänen Kalevi Järvinen Raimo Karhu Reijo Keinänen Antti Koistinen Pekka Kortelainen Kalevi Kotonen Martti Kärppä Veikko Leinonen Heikki Leppänen Kari Lindeberg Kauko Niemi Tapio Nurmela Aulis Palviainen Raimo Raaska Jorma Repin Vasili Rissanen Olli Salovaara Mikko Tetri Väinö Toivonen Paavo KONTULAN VASEMMISTO Arvelin Pia Grekelä Esko Grekelä Kaisu Koivunen Pekka Korhonen Martti Korhonen Sirkka Koskinen Ilja Koskinen Leena Lintunen Tiina Pöri Eino Saarela Anna-Liisa Seppä Hilkka Studnitskij Iris Studnitskij Reidar LAAJASALO Ahonen Risto Helin Jouko Hämäläinen Kari Jäntti Laila Jäntti Antti Karppinen Ilmari Merikanto Miikka Tuppurainen Satu MALMIN ELÄKELÄISET RY KAARELAN ITÄ-HELSINKI Granberg Merja Heino Matti Juoksukangas Jussi Juoksukangas Kati Juoksukangas Sirpa Juoksukangas Ville Pelkonen Sami Nyman Arja Paju Anna Pakarinen Johanna Virtaintorppa Pirjo METALLIN VASEMMISTO LIITTOVALTUUSTO Haaja Ilpo Hiltunen Jukka-Pekka Hoviniemi Harri Jaatinen Ari-Pekka Kapanen Kimmo Kapiainen Juha Karppinen Juha Kivimäki Seppo Linden Jouni Luiro-Piippo Raija-Riitta Lukkarinen Tarmo Lämpsä Jouni Nieminen Tomi Palomäki Antero Piippo Sami Piirainen Anssi Pörsti Pekka Vanhala Tommi Virolainen Mikko Vänskä Heli OULUNKYLÄ Bergius Pentti Halonen Aino Helminen Mikko Kupari Riitta
JARMO LINTUNEN Luostarinen Pertti Nordgren-Siivonen Christina Oranne Emmy Peltola Kati Siivonen Seppo Sironen Jiri Uusilehto Mauri Gustafsson Ove Kangasaho Hellevi Kautto Jouko Kontio Ritva Kyyrö Ritva Novitsky Elbe Ryhänen Sirkka Seutu Ulla Venäläinen M OULUNKYLÄN OSASTO LEHTOSEN PORUKKA RL:N OSASTO 390 Lehtonen Uuno Lehtonen Jouko Lehtonen Sinikka Koljonen Pete Kemppi Mailis Kemppi Hannu Lehtonen Tero Lehtonen Saila Raeske Ritva HELSINGIN PUTKIMIEHET PAPERIN VASEMMISTOLIITTORYHMÄ Byman Timo Heikkilä Jari Itämies Ari Kaukonen Riitta Kautto Juho Kovanen Sauli Laakso Sami Pärnänen Kai Rimpilä Harri Salminen Jouni Santaniemi Lauri Siimes Hanna-Kaisa Suomalainen Jouko Vainio Nina PUULIITON VASEMMISTORYHMÄ Aaltonen Tero Alapartanen Jyrki Eriksson Simo Henriksson Tiina Huusko Risto Hänninen Marjo Julin Benita Karhu Kauko Kiiskinen Matti Kirjava Eero Kokkarinen Juha Kontinen Reijo Korkalainen Aimo Koskela Kimmo Kuokka Pasi Leppänen Veikko Lommi Semi Lyytinen Juha Mäenpää Janne Nousiainen Maritta Nylander Leea Nyman Jussi Patrikainen Susanna Pennanen Timo Pitkämäki Veikko Rautio Juha Saarinen Asko Salomaa Päivi Simonen Riina Sunnari Tuomo Taivalmäki Tuula Tattari Esko Valkonen Esa Vasama Riikka Vesterinen Hannu Våg Voitto PÄIVÄKUMMUN KANNATUSYHDISTYS RY Aaltonen Elsa Eloranta Tyyne Flytström Pirkko Gustafsson Kaarina JA PUTKIERISTÄJÄT Graf Kai Grundström Roger Hanni Matti Heikkinen Antti Heinonen Tuomo Honkanen Teemu Ijas Jari Jumpponen Mika Keski-Nikkola Arto Lindberg Pertti Lindholm Ari Linqvist Veli-matti Marttinen Esa Mikkonen Timo Niemi Tapio Nuutinen Juha Piiroinen Veli Ruusunen Jari Särkelä Gabriel SAK:N HENKILÖKUNTA Grekelä Esko Haring Kari Hievanen Sauli Huutola Matti Kallinen Kaija Laukkanen Erkki Lehto Anu-Tuija Miettinen Hannu Raittio Raija Ristelä Pekka STADIN BOLTSI JA HURUJENGI Hietala Kalevi Hiltunen Pia ja Matti Karpinski Pekka Kuusinen Esa Laitinen Kauko Lehtovaara Sirkka Niemi Sirkka Saari Kauko Suomenranta Vuokko Vaara Markku ja Tuula UUSI KUKKA RY Juoksukangas Jussi Kinnunen-Moilanen Tuija Lehto-Kaven Pilke Marlo Marttiina Nenonen Sauli Ristola Sari Salomaa Päivi Seutu Sakari VANHAT TOVERIT Aaltonen Elsa Aaltonen Kauko Alenius Ele Aura Liisa Bergman Turo Björkbacka Oiva Eerola Ilpo Gustafsson Bo Hakala Sulo Helin Jouko Hynönen Pekka Hyvönen Anna-Liisa Järvinen Irma Kallinen Reijo Karppinen Ilmari Kauppila Eine Kehlo Lauri Keränen Pia Kiuru Sisko Lahdenperä Oskar Laine Pentti Nordgren-Siivonen Christina Pirnes Matti Rautaporras Pekka Ryhänen Sirkka Savolainen Keijo Siivonen Seppo Wenman Roy Vester Kaija Vester Matti HELSINGIN VASEMMISTOLIITON KEVÄTPIIRIKOKOUS 6.4 Ahonen Risto Arajärvi Mirja Arhinmäki Juha Arhinmäki Paavo Back Jari Grekelä Esko Haaja Ilpo Halm Heidi Halonen Annikki Harmaala Jarmo Helkapalo Matti Hupaniittu Outi Iso-Markku Perttu Jensen Jörgen Järvinen Seppo Kajaste Helena Kajos Miina Kallinen Reijo Kannisto Kalevi Kellokangas Tenho Koikkalainen Mikko Koivunen Pekka Korpinurmi Riikka Koskinen Ilja Kärkkäinen Markku Käyhkö Ulla Laine Pentti Lintunen Tiina Loukoila Eija Matilainen Riitta Murhu Lissu Niemelä Inge Nykänen Irja Pietiläinen Tiina Pikkarainen Jorma Puhakka Sirpa Rasilainen Raisa Ruuth Saila Saarinen Markku Saarinen Terttu Saarnio Pekka Salonen Ilkka Suoranta Anu Taavetti Riikka Tanskanen Kari Tirkkonen Jarko Tokkari Matti Tulusto Esko Uusikumpu Kari Vuorjoki Anna Vikman Leila VASEMMISTOLIITON PUOLUEVALTUUSTO 16.3.2013 Arhinmäki Paavo Asara-Laaksonen Teija Gran Birgitta Haapala Juha Heino Olli Håkans Stefan Hänninen Katja Jarmo Lindén Kaikkonen Vesa Kaleva Arto Kalliorinne Risto Kantola Malla Karhula Jukka Kariniemi Veikko Keränen Pertti Kuisti Kari Lapintie Annika Lehto Jouni Lena Paju Lohikoski Pia Merisaari Turkka Moisio Harri Muukkonen Mirka Myllykoski Jari Nieminen Raimo Oksanen Juhani Pekonen Aino-Kaisa Piippolainen Vuokko Ponkiniemi Vilho Puhakka Sirpa Raatikainen Tarmo Raittola Hannu Raudaskoski Mikko Ruuth Aulis Ruuth Saila Saramo Jussi Sarkkinen Hanna Tiainen Eila Torkkola Sinikka Tyystjärvi Kati Uusikumpu Maarit Viljakainen Eila Villanen Sampo Virtanen Erkki Vänskä Timo × 2 VASEMMISTOLIITTO, HELSINGIN JA UUDENMAAN PIIRI, YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ JARMO LINTUNEN Herttuainen Auli Kantola Malla Kuusela Jaana Paju Lena Pikkarainen Jorma Puhakka Sirpa Rautiainen Marianna Ruuth Aulis Tokkari Matti Viljakainen Eila UUSIMAA HANKO VASEMMISTOLIITON HELSINGIN KUNNANALAN YHDISTYS RY Aapakari Raija Jensen Jörgen Kannisto Kalevi Kiuru Mika Mäki Simo Paaso Marja Sirkka Uusikumpu Kari Dahlgren Lars Gran Birgitta Hyttinen Urpo Kinnunen Seppo Kivikangas Anneli Lesonen Reino Moilasheimo-Jansson Päivi Niemi Marko Peni Raili Smeds Astrid 45
HYVINKÄÄ Aalto Sirpa Ceder Veikko Meriläinen Annikki ja Artturi Mähönen Paavo Mähönen Ritva Törmänen Riitta Salo Juho Salonen Kari Saloriutta Lauri von Schrowe, Anton Sorjonen Helka Vuorensyrjä Juha HYVINKÄÄN MÄNTSÄLÄ ELÄKELÄISET Järvinen Hannu Lille Kaarlo Lille Marjatta Arja ja Väinö Heinonen Reino Helminen Veikko Jalonen Aarno Jokela Rauha Jokela Keijo Kaihevaara Pekka Kaihevaara Aune Kanerva Olli Keihäsjärvi Pirkko Muistola Terttu Muistola Lauri Nyyssönen Reino Parkkonen Toini Parkkonen Jouko Päivinen Martti Rissanen Marketta Salo Kaari Torvikoski Irja JOKELA Parkkima Maija ja Raimo JÄRVENPÄÄN VASEMMISTO Alapartanen Ari Boehme Viktor Huttunen Piritta Hyrske Oula Kaminen Ossi Komonen Jenni Liimatainen Heini Lummi Markus Ruishalme Pirkka Tolkki Simo Uusikumpu Maarit LOHJA Fagerström Henrik Järvinen Irmeli Linden Jouni Makkonen Hannu Miinalainen Annakaisa Miinalainen Vappu Etolin Esa Etolin Kerttu Hellsten Eino Huotari Eino Iisalo Risto Laakso Risto perh. Määttä Rainer KERAVA Boman Mailis Heiskanen Kalevi Hölttä Maila Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Kuulas Kari Leinonen Ritva Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Juhani Lohikoski Pia Lohikoski Miska Lohikoski Matilda Miettinen Seppo Pennanen Erkki Pennanen Ritva Pylkkänen Eino Raittila Heikki 46 ETELÄ VANTAAN ELÄKELÄISET RY NURMIJÄRVEN VASEMMISTOLIITTO Halonen Pertti Halonen Vappu Hirviniemi Terho Huovari Airi Huovari Maila Hyytiäinen Allan Hyytiäinen Terttu Järvenpää Raimo ja Raija Kanerva Outi Kuitto Pertti Kumpulainen Juhani Lahtinen Eva Lahtinen Soile Lahtinen Taisto Lahtinen Tuomo Latva-Äijö Kullervo Latva-Äijö Pirkko Lehtinen Aira Lehtinen Erkki Lindholm Eila Lindholm Keijo Luokkala Unto Mäkinen Heikki Mäkinen Lea Ollikainen Vilho Pelkonen Rauni Pelkonen Toivo Petrell Maija Petrell Olavi Saarimaa Ahti Salonen Aili Serenius Arja Serenius Jorma Toikkanen Hannu Toikkanen Saara Toikkanen Sirkka-Liisa Vainio Vilho Vertti Pirkko PORVOO KARKKILA Komulainen Kalevi Kotilainen Aila Kotilainen Esko Mäkäräinen Seija Mäkäräinen Teemu Pessi Mauri Saukkoinen Outi Viljakainen Eila Viljakainen Ossi Ylikoski Esa Alén Anja Alén Seppo Dachinger Joonas Huhta Allan Huhta Toini Ikävalko Jari Ojala-Ruuth Paula Pellinen Kalevi Pellinen Kristiina Pellinen Sakari Rankka Elli Ruuth Aulis Ruuth Jouni Hakala Lasse Jääskeläinen Kalevi Kivijärvi Tuula Kivijärvi Mauri Martikainen Veli Parttimaa Martti Suomi Paavo Suomi Seija Vuorio Pertti HAKUNILA-ITÄ-HAKKILA Pera ja Seija Pohjanvaara Sirpa ja Reima Rantala Riitta ja Mauno Rantala Katri Rantala Milja KIVISTÖN VASEMMISTO Niemelä Kauko Viljamaa Marja-Liisa KORSON ELÄKELÄISET RY Gustafsson Bo Gustafsson M-B Hovi Tepa Kettunen Vesa Kiukas Meeri Konttinen Alpo Laine Toini Lehtinen Aune Lehtinen Olavi Ronkainen Maire Maria Ronkainen Simo Saari Markus Tervonen Olavi Tervonen Sirkka LÄNSIMÄEN-RAJAKYLÄN VASEMMISTO RY Järvenpää Merja Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Räsänen Merja Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Sillanpää Minttu Väätäinen Eero Väätäinen Ulla Öystilä Karoliina MYYRMÄKI Röytiö Leevi RAASEPORIN RAASEPORIN VASEMMISTO RY VASEMMISTO RY Heikki Holappa Heli Hovi-Karlsson Veikko Kauppinen Daniel Nyman Emilia Paarma Junttila Mikko Vainio Harry Yltävä Holappa Heikki Hovi-Karlsson Heli Kauppinen Veikko Nyman Daniel Paarma Junttila Emilia Vainio Mikko Yltävä Harry VANTAAN VANHAT VANTAA TOVERIT Heinonen Ilmari Hurmerinta Kari Komulainen Hilkka Aho Olli Gustafsson Maj-Britt Gustafsson Bo Heinonen Ilmari Hirvonen Aino Hirvonen Veikko Honkasalo Eila Hölttä Helena Kaikula Liisa Kankaanpää Mauno Kankkunen Veikko Karhunen Annikki Karhunen Heimo Kehlo Eila ja Lauri Kivekäs Pekka Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Koponen Irmeli Kotilainen Aili Kotilainen Esko Kumpulainen Urho Kurkela Rauno Laakkonen Eeva Laakkonen Einari Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Laine Lilly Mäkinen Rauno Ollila Antti Ollila Liisa Pajuvirta Pekka Pakkanen Tapio Peltonen Urho Poitsalo Martti Pulkkinen Leila ja Risto Rusanen Pekka Rötkö Paavo Rötkö Ritva Saarto Raili Saarto Veikko Sainio Jukka Salmi Ritva Sarkanen Esko Sarkanen Kaija Suuntamo Aulis Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo Rantanen-Niiranen Silja Sarlin Johanna Seljarinne Ville Tyystjärvi kati Virta Sari VIHTI Ihander Irene Ihander Olavi Murtomäki Päivi Tynninen Kalevi VARSINAIS-SUOMI KAARINA Arvonen Armas KAARINAN VASEMMISTOLIITTO Aaltonen Atte Heiskanen Leena Leinonen Aulis Leinonen Riitta-Leena Kallio Pentti Karjalainen-Manninen Heljä Koskenmäki Matti Kuosmanen Pekka Laine Tuomo Manninen Tapio Mäkinen Raimo Mäkinen Sisko Niemiaho Mauno Raittio Raija Savo Seija Vesterinen Viljo Viitanen Teuvo Virta Boke Virtanen Matti Åvik Helena LEMU-ASKAISTEN VASEMMISTOLIITTO VANTAAN VASEMMISTON TYÖVÄENYHDISTYS VUOSIKOKOUS Aro Arto Arto Leena Jaakkola Armi Järvilahti Eeva Kajander Ari Kinnunen Vesa Lahikainen Pentti Laurén Marita Laurén Pentti Lehto Anneli Lehto Jukka Luoto Esteri Luoto Pekka Pihanperä Hanna Salmivirta Marko Suominen Hilja Suominen Olavi Tuominen Eila Tyyskänen Kirsti Tyyskänen Simo LOKALAHTI Forss Harto Forss Riitta Kuusisto Heikki ja Margareetta Salminen Sirpa Salminen Tarmo Uusitalo Veikko MYNÄMÄKI TY SÄDE RY Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Mäkitalo Jussi Nissinen Kaija Numminen Lauri Rautiola Leena Rautiola Veli-Matti Tamminen Ari PYLVÄS RY SKOMARSIN TORPALLA Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Luoto Lotta Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Niemelä Jorma Niemi Hannele Niemi Pekka Poskiparta Markku Poskiparta Hannele Poskiparta Santeri Poskiparta Martti Poskiparta Teuvo Poskiparta Hannu Poskiparta Jesse Poskiparta Juha Tiainen Anneli Tiainen Jussi Tiainen Maria Tiainen Lauri Tiisanoja Aila Tiisanoja Olli Bäckström Arto Dahl Ahti Fredlund Maarit Heinonen Ilmari Jääskeläinen Jari Karinen Ville Kivimäki Kaarlo Kotila Pirkko Kurkela Rauno Laaksonen Seppo Lehtinen Helena Mielonen Mikko Moilanen Outi Montonen Esa Muraja Marko Mäkinen Rauno Oksman Pertti Pessi Mauri Pursiainen Irja Rantala Mauno Ravela Reko Saastamoinen Tuula Sillanpää Minttu Tyystjärvi Kati VASEMMISTO- LIETO Havanko Sulo Kurka Ulla Palmen Teuvo Rajala Laina Saari Arja LIITON UUDENMAAN PIIRIJÄRJESTÖ LOIMAA Gran Birgitta Herttuainen Auli Hujanen Kari Kalleinen Kristiina Kinnunen Tuija Lohikoski Pia Pursiainen Irja Enala Veikko Enala Ritva Jalovaara Simo Järvenpää Arja Järvenpää Voitto Helin Mika Kuusisto Ari ORIPÄÄ Hakala Mirja ja Kaino PÖYTYÄ/YLÄNE Aaltonen Markku Flemmich Mirjami ja Dieter Helmisaari Aini ja Jarmo Helmisaari Irma ja Arimo Helmisaari Ulla ja Jari Lahtinen Veikko Nissilä Marja Rantanen Sirkka ja Simo Ruusunen Henna ja Hannu Saari Elli ja Viljo Salo Taina ja Eino Väinölä Soili ja Risto RAISIO Alho Urho Enska Hanka Kari Heikkilä Markku Heikkilä Viljo Heininen Tuija Hellstedt Heimo Herpo Tapani Jokinen Pentti Jormanainen Juha Kalliotie Seppo Karppinen Pentti Kautiainen Ensio Keipi Aarne Koivikko Eino Koivikko Kaarina Koivisto Raija
RY Leppälahti Jouko Lindholm Hilkka Lindholm Harri Määttänen Kalle Nieminen Raimo UUSIKAUPUNKI Aitamurto Pentti Nurminen Kari Nurminen Liisa Nurminen Matti Nurminen Yrjö Peurla Klaus Peurla Liisa Raivonen Sari Varjo Markku PIRKANMAA Laine Eila Lari Merontausta Eila Mukkulainen Raimo Mukkulainen Riitta Mutanen Olli Nikkanen Vilho Pohjanperä Perttu Saarinen Yrjö Saarinen Matti Virtanen Aimo NOKIA Berg Jarmo Flink Kai Haapala Matti Haapala Ritva Haataja Anna Haataja Anne Haataja Pauli Huuskonen Aila Jaskari Leena Jaskari Matti Jousniemi Sirpa Järvinen Rauno Järvinen Sirkka Kallio Seppo Kallioniemi Topi Keränen Marja Keränen Toivo Komulainen Erkki Komulainen Terttu Korpela Riitta Koskinen Perttu Kotiranta Ilkka Kotiranta Pirjo Lamminsivu Kimmo Lehtonen Anneli Lehtonen Kaarina Myllymäki Marja-Liisa Mäntylä Eino Naskali Virpi Niemi Sinikka Nieminen Marjo Nurmi Helge Nuutinen Taina Ojala Kaarin Pajunen Osmo Palin Voitto Pekkola Aila Riekkola Raili Rönkä Aarne Rönkä Eira Sorsa Raimo Sorsa Seija Tuominen Aila Varjonen Eila Varjonen Kauko Vaske Airi Veijalainen Hannes Veijola Mervi Veijola Pentti Wigelius Tapio Vihanta Eeva Vihanta Voitto Virtanen Outi-Maaria Lintunen Viljo ja Esteri ORIVESI Kovamäki Jaakko Kovamäki Kaisu LUOPIOISTEN PIRKANMAAN VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITON Ilonen Lauri Järvinen Pekka Korkeila Raili ja Eero Kuusinen Kati PIIRIKOKOUS VALKEA- KURU Kallio Timo Laitinen Risto Nylander Leea Pyyhtiä Mika Pyykkö Sanna Savikko Hannu Sulonen Esko Toivanen Helka Kuusisto Alli Mäntylä Eino 14.3. Aaltonen Pekka JARMO LINTUNEN Kahelin Anne Kahelin Reijo Koskela Irma Kyllönen Sanna Lehtinen Lauri Lehtinen Seija Sirén Ritva Vuori Juha A.O 003 TOIMIKUNTA LIITON VUOSIKOKOUS 2 HALKIVAHA TURUN PUUSEPPÄIN TURUN VASEMMISTO- × LEMPÄÄLÄ KOSKELLA 6.4 Ahoniemi Raimo Asikainen Harri 47. JARMO LINTUNEN Koivisto Reino Kontio Anja Koskela Aimo Koskela Jorma Kosonen Esko Lasarov Kiira Lehtiö Rainer Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Levonen Pentti Linnala Reijo perh. Merisaari Matti Merisaari Ritva Minkkinen Lasse Mäkelä Risto Mäkelä Taisto Mäkelä Terttu Mäkeläinen Väinö Mäkinen Leena Mäkinen Martta Mäntynen Kosti Numminen Aarre Nurmi Eija Nurmi Reijo Närhinen Pekka Paukku Sirkka-Liisa Penttinen Paavo Petäjistö Liisa Pitkänen Oiva Poskiparta Risto Poskiparta Sinikka Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Salmi Raimo Salmi Soile Salminen Esa Santala Esko Småträsk Matti Småträsk Sirpa Suominen Raimo Suonpää Jarkko Suonpää Sinikka Toivio Seppo Tuomi Reijo Veijalainen Pekka Yrttiaho Jyrki Yrttiaho Kirsti Nurminen Soile TURKU Helander Pirjo ja Heikkilä Pekka Keskinen Eeva Keskinen Jorma Keskinen Leena Lairolahti Raimo Lairolahti Terhi Noronen Juhani Rantala Arja Roiha Eira ja Onni Valkama Henriikka Välimäki Arttu Välimäki Maisa Välimäki Paula Välimäki Pauli A. KAERLAN NAISET RY Ahremaa Kaisa Hannula Eila Hellman Seija Helmiö Kaija Jokinen Anna-Liisa Korpelainen Nana Lehtonen Eeva Lind Merja Lintula Raili Murto Oili Nissilä Marja Pirinen Esteri + Sulo Suvitie Aino Syväkari Ulla KUPITTAAN VASEMMISTONAISET RY Huhtanen Eeva-Liisa Jokinen Maija Jouttimäki Aila Kantola Maila Kautonen Mirja Lintunen Eira Markkula Riitta Merisaari Tuula Salminen Terttu LÄNSI-SUOMEN ELINTARVIKEALAN Alin Markku Hannula Eila Huhtanen Raimo Karlsson Anja Kautonen Mirja Koivisto Wellu Korpi Mariitta Koski Seppo Kuosmanen Mauri Lempinen Jarmo Merisaari Turkka Merisaari Harri Mäkelä Jaakko Mäki Asko Mäki Alpo Mäkinen Pertti Rautee Pekka Rinne Risto ja Pirjo Rönkä Anja Saarinen Sauli Salmi Reijo Salminen Terttu Sandelin Elina Syväkari Ulla Tuomisto Seppo V-SUOMEN VASEMMISTONAISET RY ANNAN PIIRI Kautonen Mirja Lappalainen Mervi Nissilä Marja Nurmi Eija Pihlajamäki Eini Ruisniemi Sirpa Rönkä Anja Saari Pirjo Vihersaari Tanja VÄHÄ-HEIKKILÄN TY INTO RY:N VUOSIKOKOUS 21.2. Kantola Jukka Merisaari Harri Merisaari Jarmo Merisaari Turkka Mäki Esa Rajala Petri Salonen Matti SENIORIT RY RUSKO Alajärvi Katri Hynynen Eero-Tapani Kankaanpää Pasi Karlsson Lars Kiiski Matti Kinnunen Kauko Kinnunen Leena Pirjonen Noora Purmanen-Merivirta Leena Rand Jorma Siren Turkka Vuorilehto Petra SALON DEMOKRAATTINEN Alajärvi Markku Hannonen Ritva Keränen Lauri Luoto-Alajärvi Tuula Mäkinen Rauno Salonen Veikko Varjo Ritva TURUN ELÄKELÄISET RY Aho Sirkka ja Matti Alajärvi Markku Kaskinen Ritva Kaskinen Jukka Luoto-Alajärvi Tuula Salonen Veikko Suomi Pauli Viitanen Pentti ja Lilja YHDISTYS Ahorinta Pirkko Ahorinta Raimo Korkalainen Thea Lindberg Virpi Nurminen Marjut Nurminen Soile Syrjänen Seppo VASEMMISTOLIITON SALON KJ
Hirvi Ilkka Jalava Ari Järvenpää Paavo Kallioluoma Jouni Kauhanen Maire Korkeila Eeva Koskima Seppo Kosola Satu Kuoppa Mikko Kähkönen Mikko Laakso Esko Lahtinen Timo Laitinen Veijo Lehikoinen Hannu Lehtinen Rauno Linnusmäki Tuula Meiseri Susanna Mäntylä Jorma Neuvonen Kiti Nevanranta Terttu Nikkanen Vilho Panula Rainer Petterqvist Markku Rautanen Timo Repo Anssi Ruoho Iiris Salmi Jari Salo Pertti Torkkola Sinikka Vartiainen Martti RUOVESI Hartman Matti Huhtala Liinu-Mari Huhtala Tatjaana Kangasjärvi Pasi Kirjavainen Reijo ja Paula Kokko Outi Leppänen Raimo Majala Ritva Nyykooli Leo Petäjä Marja-Leena Rasinen Matti ja Riitta Rasinen Toini Seppi Airi Seppi Heikki Tolppanen Matti ja Aune Tuominen Mary Tuominen Pentti Kiretti Veera Koskinen Erkki Koskinen Kristiina Kuivasto Maija Muukkonen Kai Nikkilä-Lahti Toini Petterqvist Markku Ranta Ville Rautanen Timo Salmi Jari Seppälä Taisto Solanterä Minna-Maria Suominen Sonja Techtolin Ira Uusitalo Kaisa Vartiainen Martti Villberg Marja-Leena Villberg Mirja Villberg Timo Äyhönen Erkki VAMMALA Hakanen Tuula Koivumäki Ahti Oksanen Kari VIRTAIN TYÖVÄENYHDISTYS RY Kotalampi Eeva Kotalampi Pauli Kotalampi Katja Mykkänen Arja Nihti Seija Tanhua Anja Tanhua Reino Viitanen Risto YLÖJÄRVEN VASEMMISTO Kesseli Rauno Järvinen Olavi Meiseri Susanna Moimas Loredana Ruohonen Erkki Schali Liisa Uusikartano Arja Vastamäki Sami Virtanen Raimo Muhonen Jorma Mänttäri Arja ja Jarkko Mänttäri van der Kuip Maija Oksanen Ensio Oksanen Osmo Ottelin Urho ja Aila Pietiläinen Paavo ja Raija Sivonen Matti Tervakangas Heikki Tirri Toivo KELJON VIESTIN VETERAANIT Hagman Pertti ja Aino Halttunen Reijo Keskinen Martti ja Ritva Malinen Rauno Mäkinen Vilho Mänttäri Jarkko Pasanen Raimo Penttinen Kari Penttinen Marita Pöyhönen Pentti Rajala Reima Rekonen Kauko Sivonen Matti Syvänen Pentti Tuomi Kaarlo Vanhanen Arvo ja Anja Vanhanen Reino Virtanen Leena PALOKAN-TIKKAKOSKEN VASEMMISTON VUOSIKOKOUS Altti Margit Kaakkuriniemi Tapani Lepistö Rauno Meriläinen Pertti Meriläinen Raija Nalle Puumalainen Anita Rissanen Pirkko Rissanen Risto Valkonen Kaarlo Välilä Vesa TIKKAKOSKEN JÄMSÄNKOSKI Hakanen Tapio Heikkilä Reijo ja Sinikka Heinävaara Tuula Juven Marja-Liisa Kangas Kyllikki Kankainen Martti Kinnunen Kati Korhonen Sirpa Koskinen Teuvo Kyyrä Markku Laaksonen Erkki Lahti Simo Lampinen Anja ja Erkki Lehtonen Anja ja Eero Lehtonen Helvi ja Veikko Leppänen Aarne Leppänen Mailis Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Niemelä Tapio Nieminen Kari Ollila Jussi Peltonen Eeva ja Ossi Peltonen Matti Peltonen Raili Peutere Eero Salomaa Marja-Liisa ja Kari Siljander Teuvo Vehmainen Väinö Welling Aune Welling Mirja Welling Reino Viksilä Merja Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja-Liisa Vilenius Veikko Virtanen Ahti Virtanen Raija-Liisa Virtanen Timo Virtanen Yrjö Vuorenpää Kari Vuorenpää Liisa Vuorenpää Tapio Vuorenpää Teuvo ELÄKELÄISET RY SASTAMALA Lintunen Ismo KESKI-SUOMI TAMPERE HANKASALMI Ahonen Jarmo Drufva Juha Holappa Eeva-Liisa Lehokas Marja Pärssinen Silja Sandström Pertti Toijonen Siskotuulikki Alppi Ulla-Leena Böök Markku Kallio Ellen Koskela Terttu Laine Pirkko Mäkelä Antti Panula Rainer Porttikivi Ilkka Siltanen Pauli Toljola Annu Gustafsson Arto Halttunen Hellevi Honkonen Terttu Hult Pirjo Hult Tapio Hytönen Irma Häkkinen Kari Hämäläinen Tauno Hänninen Eila Hänninen Jari Janhonen Matti Kuokka Pasi Kytölä Marja-Leena Lehtimäki Jouko Pellinen Pirjo Pellinen Tapio Ramirez Saavedra Miriam Siitari Jouko Suhonen Jorma Vilokkinen Osmo VALKEAKOSKI JYVÄSKYLÄ Laakso Esko Laakso Leena Laakso Raija Ahonen Seppo Eronen Tahvo Hukka Hannu Jauhiainen Juha ja Pirkko Jauhiainen Kari Jokinen Kari Kovanen Elma LAMMINPÄÄN VASEMMISTO RY VALKEAKOSKEN VASEMMISTOLIITTO Kimmo Veli-Matti 48 Huttunen Irja Kalavainen A-L Kilpiö Erkki Kuparinen Kari Kämäräinen Olavi Lahtinen Irma Lepistö Raili ja Rane Noronen Mirja ja Raili Riihinen Hanna Riihinen Pekka Soini Aino ja Veikko Tuunainen-Kilpiö Laura VASEMMISTOLIITON JYSKÄVAAJAKOSKI OSASTON VUOSIKOKOUS 15.4. Aro Leila Hokkanen Arja Hokkanen Hannu Kauppinen Hannu Kymlander Vilma Makkonen Marja Leena Rastas Paula + Oskari Siekkinen Tapio Siekkinen Terttu Sillgrén Leena Tervo Väinö Vesterinen Aarne JÄMSÄNKOSKEN PAPERIAMMATTIOSASTO 11 RY VASEMMISTORYHMÄ Ahonen Hannu Hautaniemi Pirjo Hietanen Timo Hokkanen Hannu Jokinen Pekka O Järvinen Kari J Koukkari Esa Kukkonen Maija Kukkonen Heikki Kurkinen Raimo Laaksonen Timo Leppänen Markku Leppänen Mika Lindeman Jorma Lindeman Veli-Matti Nieminen Kari Niskanen Keijo Paju Ari Riihinen Pertti Salminen Jouni J Hakanen Pertti Helin-Kautto Helena Kettunen Erja Kettunen Reijo Kettunen Teijo Kuoppala Terttu Leskinen Anja Leskinen Timo Lähdetmäki Helena Määttä Paula Niittynen Eila Niittynen Jorma Pätsi Kyösti Suomela Irma LAUKAA Autio Valma Hytönen Väinö Jauhiainen Harri Kautto Sirpa Koivisto Helena Kumpulainen Paula ja Viljo Leinonen Pirkko-Liisa Lukkarinen Kari Majuri Seija ja Pertti Mäkinen Veikko Nieminen Tuula ja Pentti Pietikäinen Meikku Pietiläinen Pentti Pitkämäki Kyllikki Puttonen Martti Siekkinen Sinikka Taipale Katri Taipale Irja Taipale Nanna Taipale Petri Taipale Eero Taipale Risto Viinikainen Pauli VASEMMISTOLIITON KESKI-SUOMEN PIIRI RY:N PIIRIKOKOUS PETÄJÄVEDELLÄ Abbey Paul Collin Markku Ekman Pekka Hakanen Tapio Hannu Helin-Kautto Helena Hirsjärvi Irma Hokkanen Arja Hämäläinen Eero Ihalainen Urpo Kajosmäki Salli Kinos Jukka Koskinen Tanja Kurvinen Helena Kurvinen Teuvo Lepistö Rauno Lindeman Raimo Majuri Sija Makkonen Marja-Leena Mänttäri Jarkko Niemelä Tapio Paakkanen Arja Pietiläinen Paavo Pöppönen Matti Rastas Paula+Oskari Räsänen Janne Saarinen Ville Tiainen Eila Tikkanen Unto Valkonen Olavi KEURUU Jauhiainen Eino KORPILAHDEN JÄMSÄ VASEMMISTOLIITTO Niemelä Tapio perheineen Rissanen Hemmo Abbey Paul Alhonen Eija Hämäläinen Eila Nieminen Piia Pollari Marjut Vainionpää Ville SUOLAHTI Marke & Roope ÄÄNEKOSKEN VASEMMISTO RY Heimonen Tapio Hult Hannele + Iines Kaukometsä Jarkko Majava Pertti ja Airi Nurmi Eila Oksanen Mervi Pulli Kaija HÄME FORSSA Fagerström Markku Fagerström Sinikka HEINOLA Hynninen Airi Jokinen Hannu Järvinen Ritva Lipponen Olavi Lipponen Raija Mattila Raili Outinen Veikko Vilhunen Matti Virtanen Harri HUMPPILAN VASEMMISTOLIITTO RY Huhtanen Anneli Huhtanen Sirkka ja Risto Kallio Marjut Laakso Risto Länsikylä Sirpa ja Arto Nieminen Taisto ja Sirpa Nieminen Tarja Pauli Virtanen Rantanen Eino Reijo Virtanen Sippola Suoma Sunell Maija ja Hannu Suonpää Hannu Vessman Pauli ja Sirkka HÄMEENLINNA Ranki Pasi HÄMEENLINNAN VASEMMISTOLIITTO RY Antikainen Tapani Huhtinen Leena Hänninen Kauko Keskinen Eeva Käyhkö Ari Käyhkö Helli Käyhkö Ritva Martikainen Reijo Mustiala Tiina Oinonen Ritva Paulus Matti Rokkanen Hanna Tallgren Tutta Tiainen Jaakko Väntänen Vilhelmiina JANAKKALA SAARIJÄRVI Collin Irja Collin Markku Hiekkavirta Arvo Hiekkavirta Sinikka Hämäläinen Eero Helle Esko Helle Paula Jaatinen Ari-Pekka Kettunen Tuija Kettunen Seppo Kivistö Jaana
JARMO LINTUNEN Lindroos Elise Porkka Raimo Porkka Tomi Porkka Marjo Stolt Veikko Valtonen Erkki Varpula Eero LAHTI Aarni Keijo Karppinen Markku Köttö Lauri Ritanen Ulla Maija Rouhiainen Erkki Sääski Tarja Toiminen Anja Toiminen Rauno Väänänen Henry Väänänen Vesa LAHTI VASEMMALLE RY Hietala Matti Holopainen Antti Honkanen Petri Korhonen Ritva Lientola Elisa Papinniemi Antti VASEMMISTOLIITON LAHDEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Järvinen Pekka Kautto Vuokko Kautto Pekka Kohvakka Helena Lappalainen Silja Marin Eeva Ohtonen Taisto Oksanen Keijo Tolmunen Hannu AHTIALAN TYÖVÄENYHDISTYS RY:N Forsström Sirpa ja Jörgen Granbacka Helmi Hakola Elvi ja Reino Hanhila Elli Hautala Eeva ja Olavi Heikkinen Irja Hietikko Agneta ja Eino Holma Terttu Humalamaa Helvi Jokela Eeva ja Tapio Jokiniemi Esa perh. Juhola Anneli ja Mauri Juhola Kaija ja Erkki Jäntti Liisa ja Jussi Kankaanpää Sinikka ja Erkki Koponen Lauri Kujanen Annikki ja Paavo Kultalahti Pirkko Kuokkanen Harri perh. Laukkonen Paavo Lehtimäki Arvo Leinonen Dagny (Pippa) Luosa Ritva Mikkola Veera Myllymäki Tuula ja Matti Mäki Raija ja Pekka Niemi Liisa Nordlund Ulla ja Alpo Prittinen Marja-Liisa Rajajärvi Erkki ja Terttu Rokala Aura Seppälä Maija ja Matti Sillanpää Juhani Sillanpää Tanja Sivonen Irja Tikkakoski Kaarina ja Veikko Toivonen Aino Vehniäinen Mikko Vehniäinen Toini Vinnurva Siiri Vuorinen Aira + Jari VUOSIKOKOUS Piiponniemi Kalervo Pänkäläinen Martti Raja-aho Janne Rautaporras Arja Rautaporras Pekka Rautaporras Viljo Tikka Hannu Ulmanen Juha VAASA ALAVUS Aho Aino Halla-aho Keijo ja Marjatta Ketola Matti Kuokka Seppo Kuokka Regina Lehtisaari Voitto Niinistö Saara Perämäki Jari Ristolainen Kaisu ja Kauko Saarinen Asko Soini Taisto Suutala Markku Virtanen Torsti Yhtiö Voitto ISOKYRÖ Lehtiö Hannu Lehtiö Raija KOKKOLA Ahonen Eila Anttiroiko Irmeli ja Heikki Dahl Maija ja Markus Fagernäs Anna-Liisa KRISTIINANKAUPUNKI Kuusisto Pentti Latva Pirkko LESTIJÄRVEN VASEMMISTOLIITTO Kinnunen Leila Kuorikoski Susanna Niemi Kauko Pasanen Aarne Pekkarinen Alpo Tainio Elvi Tainio Reijo Takala Raili Takala Olavi Tiala Paula Untinen Pentti Untinen Merja Väntänen Terttu Väntänen Veikko ORAVAISTEN Lehto Lauri ja Sisko Leino Eero ja Eeva Leppäkangas Matti Liikanen Orvokki Linna Joanna ja Pauli Markkula Tauno ja Brita Pietilä Seppo ja Gunnel Salomäki Ria ja Hannu Sirkka ja Pauli Syri Tuomo ja Ella Syynimaa Esko ja Aino Timonen Tuula ja Kallu Tuikkanen Reino Tulima Taina ja Matti Vihtola Pirkko Öhman Tuula PIETARSAARI Ahlvik Mallu ja Ole Ahonen Esa ja Tarja Ahonen Tyyne Autioaho Pirjo Bro Alli Jouppi Mirja Judin Santtu Järvinen Virve ja Jani Koskinen Anja Koskinen Mirjam Koskinen Rhea ja Reijo Kähtävä Arvo Lappi Kerttu VASEMMISTO RY Hietamäki Tea Lämsä Kauko Mäenpää Arne Männistö Heikki Nygren Veijo Salohovi Tapani Santikko Tauno Åsvik Erkki KYMI KOTKA POHJANMAAN JUURIKORVEN VASEMMISTO TYÖVÄENYHDISTYS PIIRIKOKOUS 14.4.2013 Dufva Eeva Enckenberg Raimo Hellgren Pertti Hongisto Terttu Honkanen Esa Kansa Ahti Karttunen Timo Knuutinen Erkki Laakkonen Anneli Mielonen Joona Paavola Timo Vuorinen Jarkko Aarnos Eila Andersson Lars-Johan Eriksson Christer Forsström Jörgen Grönlund Immanuel Haapala Lotta Haarala Antti Heinola Pekka Hessu, Iita, Jippu, Rauha Holmqvist Karl-Johan Huotari Tapio Keiski Irma Ketola Matti Ketola Olli Kinos Jukka Knuuttila Antti Korkiamäki Antti Laine Seppo Latvala Markku Lehtinen Tauno Lehto Taina Inkeri Leppäkangas Matti Markkula Tauno Meriläinen Anton Niemelä Jorma Niemi Kauko Ojajärvi Kerttu Perkiömäki Katariina Piippolainen Vuokko Pörsti Pekka Samppala Esa Semi Marketta Uitto Jorma Vehniäinen Mikko SEINÄJOKI Haapaniemi Taisto Jaskari Jussi Koivusalo Salme Lahdenperä Antti Latvala Markku Majaharju Sauli ja Laimi Myllyniemi Erkki ja Pirkko Niemi Aune Perä Erkki Uitto Jorma VASEMMISTO RY Kantola Irma ja Ahto VAASAN METALLIN VAASA Haarala Antti Hessu, Iita, Jippu ja Rauha Katajamäki Jorma Laitila Arto Lehto Pentti Lehto Taina Inkeri Liuko Sirkka-Liisa Moisio Harri ja Päivi Mäenpää Arne Oikarinen Osku Tapio Peltoharju Reino O. Perkiömäki Katariina Risberg Erik Santikko Tauno Wahlström Jarmo LAPPEENRANTA Oksanen Jouni perh. Oksanen Kauko Röpetti Aimo Varis Anneli Varis Kalevi Varis Onni Vesalainen Matti Vesalainen Seija × 2 LAPPEENRANNAN VASEMMISTO Kokko Leeni Kokko Jaakko Metsola Ljuba Minkkinen Sirpa Myllys Kirsti Myllys Niilo Ålander Leena SATAKUNTA HARJAVALTA Aaltonen Pirjo ja Kari Haapanen Pekka Henttinen Johannes ja Sinikka Henttinen Kari perh. Rintala Altti ja Salli JARMO LINTUNEN PORI Eriksson Jukka ja Hilkka Huhmarniemi Rauno Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Lampinen Virpi ja seropit Nuppu ja Laku Lupunen Matti Pajukoski Pirjo ja Jari Pajukoski Heidi ja JaniPetteri Tiikkainen Jouko RAUMA Ahlholm Heino Glad Rauno Grundström Tuomo Leino Reino 49
ao. 134 ry - Toijalan metallityöväen ao. 134 ry - Toijalan metallityöväen ao. 008 ry - Rakennusliiton osasto 042 ry Paperiliitto - Paperiliiton Tampereen os. 26 ry - Helsingin sähköalantyöntekijät os. JARMO LINTUNEN ETELÄ-SAVO MIKKELI Auvinen Anja Brander Timo Hautaniemi Antero Heikkilä Matti Hiltunen Taisto Jääskeläinen Impi Kokkonen Antti Rantanen Osmo PERTUNMAA Myllyniemi Kauko Ranta Eero Saarinen Else SAVONLINNA Bagge Raimo Pääkkö Paavo ja Aili POHJOIS-SAVO IISALMI Hartikainen Seppo Knuutinen Seppo Korhonen Kaarina Laitinen Pirjo Mursu Aimo Polvi Iivo Puurunen Kirsti Puustinen Elina Rikkilä Tauno Tikkanen Aino Tikkanen Veikko Leskinen Raimo Niskanen Jari Partanen Kari Partanen Usko VARKAUS Antikainen Väinö Eklund Aija ja Risto Itkonen Lea Jammeh Leena Kyllikki ja Jorma Turust Leppälehti Jorma ja tytöt Makkonen Seija ja Teuvo Manninen Pentti Markkanen Isto Mononen Eino Myllynen Unto Natunen Pentti Piitulainen Eeva Puhakka Juho Puumalainen Raija Pärnänen Kaitsu Salo Leena ja Olli Semi Seija ja Matti Sirkku ja Veke Jklästä Tuomainen Timo Karppinen Veijo Murto Heimo Nuutinen Jouko Pirinen Mauri Pirinen Valentina Vänskä Heli Vänskä Timo OULU HYRYNSALMI Romppainen Reino Romppainen So?a Romppainen Tarmo Romppainen Teppo Romppainen Tuomo KAJAANI Heiskanen Eero Kastinen Raili OULU Sala Ulla & Ahti Ukkola Kalervo VIEREMÄ YLIVIESKA Drufva Selma POHJOIS-KARJALA LAPPI KEMI ILOMANTSI Antikainen Irene ja Erkki Happonen Markku VASEMMISTOLIITON JOENSUU RAUTAVAARAN Järvinen Asko Järvinen Elina Savolainen Sirpa Holpainen Raimo ja Margit Keinänen Olavi Kiimala Anna-Liisa ja Matti Kiuttu Kalevi Koskinen Tuulikki ja Reijo Kotkansalo Reijo perh. Kumpumäki Helena ja Veikko Leppänen Esko Leppänen Veikko Matti ja Rauni Mikkonen Juuso Mäkivuoti Sirkka ja Kauko Määttä Eino ja Salme Määttä Pasi perh. Räisänen Irma Räisänen Kyllikki Törmälehto Pentti KONTIOLAHDEN PELLON VASEMMISTON VASEMMISTO- KUNNALLISJÄRJESTÖ RY LIITTO (KONVAS) Mäntynenä Mauri Laukkanen Irja Laukkanen Reijo Räty Eeva Räty Tauno Vesterinen Raili KUOPIO YHDISTYS RY Korhonen Elina Korhonen Maija-Liisa Korhonen Mikko Matikainen Matti Partanen Rauha Pulkkinen Markku Pursiainen Markku SIILINJÄRVI Berg Pauli Hassinen Jouko Hassinen Raija Holopainen Antero Holopainen Pirjo Jauhiainen Riitta Juutinen Pekka Keinänen Sirpa Kröger Janne Leskinen Anneli Leskinen Pertti Männistö Lauha Männistö Venni Rissanen Viljo Ruotsalainen Olavi Ruotsalainen Paavo Suhonen Raija Suo Veikko Väisänen Esko 2 Lehtonen Kalle Federova Tamara Huikuri Pentti perh. Huohvanainen Pirkko ja Kari Huovinen Mikko perh. Ikonen Risto Korhonen Sulo Laatikainen Arto perh. Nuutinen Sari ja Ikonen Otto Piitulainen Juha perh. Vanhanen Aarne Vanhanen Taisto KEITELE × Kinnunen Mauri Kinnunen Sinikka Kujanen Veijo Turunen Esko LIEKSA Nykänen Irma Nykänen Kari Nykänen Laura OUTOKUMPU Homin Raimo Huikuri Helka ja Otto Kinnunen Tuula ja Eero Koskinen Mauri Mononen Erkki Pirinen Lea Reittu Keijo Reittu Päivi Reittu Taija SODANKYLÄ Alamaunu Alli ja Teuvo Apukka Hilkka ja Asko Heinikoski Viljo Kela Sohvi Kuukasjärvi Markku Maunula Sirkka-Liisa ja Valto Ollila Auno Postila Vappu ja Vesa Simula Vappu Vaara Mirja Virtanen Ahti ULKOMAAT Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ry - Pietarsaaren kemia os. 008 ry Rakennusliitto ry - Tampereen maalarit ja mattomiehet os. 049 ry PIIRIKOKOUS 13.4. SONKAJÄRVI SURAHAMMAR UPPLANDS VÄSBY Hämäläinen Marjatta Järvinen Anni Mäkitalo Mikko Saaristo Mäkitalo Julia Palvelualojen ammattiliitto PAM POHJOIS-KARJALAN VASEMMISTOLIITON - PAM-liikealan Keski-Suomen osasto 43 ry. 62 ry - Paperiliiton ammattiosasto 11 ry Puuliitto - Turun puuseppäin ao. 169 ry - Lohjan metallityöväen ao. 407 ry - Helsingin Teva 501 ry - Kemian ammattiosasto 001 ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry - Turun Satamarakentajat 170 ry - Vantaan JHL 865 ry - Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset 103 ry - Jyväskylän kunnantyöläiset 1 ry - Helsingin yliopistollisen keskussairaalan henkilökunta ry Metallityöväen liitto METALLI ry - Hyvinkään metallityöväen ao. 58 ry - Linnavuoren metallityöväen ao. 534 ry - Helsingin posliinit.t. 169 ry - Lohjan metallityöväen ao. 003 ry RUOTSI Gergely ja Istvan 50 Sähköliitto Vesterholm Niilo Vesterholm Salme - Jyväskylän sähköalantyöntekijät os. 14 ry - Nokian trikootyöväen ao. 11 ry - Hyvinkään metallityöväen ao. 58 ry - Linnavuoren metallityöväen ao
Hauskaa vappua! Toivoo, Veturimiesten liitto Työväenlauluja ja tippaleipää! www.metalliliitto.fi Hauskaa vappua! Toivoo, Puu- ja erityisalojen liitto Keväinen vapputervehdys! Toivoo, ,OPDLOXDODQ 8QLRQL ,$8 U\ Tampereen jalkinetylväen ao 201 ry WRLYRWWDD *" - '', , Hauskaa vappua! Toivoo, Pietarsaaren seudun vasemmisto 51
09 4366 320 www.tavara-arpa.? 52. Iloa Vappuun! Tavara-arpa ry Beckerintie 10 00410 Helsinki p
53
Iloista vappua! 54
tai pyydä tarjous räätälöidystä koulutuksesta ryhmällesi! Espoon Vasemmisto toivottaa aattenpunaista vappua! Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry www.ksl.fi Tutustu: ksl.fi/koulutukset Tykkää: facebook.com/kslry Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Upea työväenmusiikin kokoelmalevy A L L I R U S VA DUUNARIMUSIIKKI EILEN JA TÄNÄÄN VAPPU ON AINA PUNAINEN! Työväenmusiikin helmet kautta aikojen nyt samalla levyllä. A SAATAVILL AITA T-P MYÖS CD+AKETISSA P SAMASSA TILAA NETISTÄ www.cdon.com www.valmu.com PUHELINTILAUKSET Levykauppa Äx puh. 040-143 2280 Lisäksi Anttilan verkkokaupasta ja kaikista hyvinvarustetuista levyliikkeistä kautta maan. YHTEISTYÖSSÄ Katso lisätiedot: WWW.VASURILLA.FI 55. Iloista vappua Kartuta tietoja ja taitoja KSL-opintokeskuksen koulutuksissa
Myös Yhdysvaltain huumepoliisi (DEA) on ollut kiinnostunut hänen tekemisistään. Cartes vietti nuoruudessaan neljä vuotta maanpaossa likaisesta liiketoiminnasta syytettynä. Vaalien jälkeen hän kertoi Telesur-kanavan haastattelussa, että yksi hänen johtamansa vasemmistokoalition Frente Guasún keskeisimmistä tavoitteista on luonnonvaroja koskevan lakiuudistuksen ajaminen. Lakiuudistuksella hän viittaa erityisesti Acuífero Guaraníin, Paraguayn alueella sijaitsevaan maanalaiseen makean veden lähteeseen, joka on yksi maailman suurimmista. ?Tarvitaan perustavanlaatuinen debatti oikeudesta veteen. Ei Paraguayssa eikä missään muualla?, kommentoi Cartes menneisyytensä nostattamaa kohua Colorado-puolueen internetsivustolla. Raisa Musakka. Paraguayn vasemmiston mukaan kyseessä oli parlamentaarinen vallankaappaus, sillä oikeisto oli jo pitkään etsinyt sopivaa tekosyytä Lugon syrjäyttämiseksi. OIKEISTOLAINEN Jalkapallo poliittisena aseena Lugo valittiin senaattiin Ex-presidentti Lugo nousi sunnuntain presidentinvaalien yhteydessä järjestetyissä parlamenttivaaleissa senaattiin. Buenos Airesin oikeistolaisen kaupunginjohtajan Mauricio Macrin poliittinen ura lähti nousukiitoon hänen johdettuaan suosittua Boca Juniors -joukkuetta. Liberaalipuolueen Efrain Alegre oli vielä kovempi lausunnoissaan. Meidän on varmistettava juomaveden saatavuus koko Paraguayn väestölle?, sanoi Lugo. Frente Guasún ja Avanza País -koalition muodostama keskustavasemmistolainen liittouma sai noin 10 prosenttia parlamenttivaalien äänistä nousten kolmanneksi suurimmaksi poliittiseksi voimaksi. Cartesin hämäräbisnekset Vastavalitun presidentin Horacio Cartesin kampanja oli massiivinen. 56 mitään siihen liittyvää?, kommentoi Cartes kampanjansa aikana menneisyyttään argentiinalaisen Pagina 12 -lehden mukaan. Vielä vuonna 2003 paraguaylainen La Nacion -lehti väitti Cartesin piilottelevan maillaan 16 800 kiloa kokaiinia. Fernando Lugo syytti vaalikampanjoiden aikana Cartesia Lugon syrjäyttämiseen kesäkuussa 2012 johtaneen poliittisen pelin järjestelemisestä. Macrin nimeä on toistuvasti väläytelty vuoden 2015 presidentinvaaleista puhuttaessa. Nyt kikka toi menestystä myös Paraguayssa. Yhtymällä on yli 3 000 työntekijää. War on Want -järjestön Laia Blanch kommentoi Bangladeshin tehdassortumaa. Paraguayn uudella presidentillä epäilyttäviä liiketoimia LEHTIKUVA/ PABLO PORCIUNCULA » Tupakkakeisari Horacio Cartesin menneisyyteen on väitetty liittyvän huumekauppaa ja rahanpesua. Caracas Colorado-puolue palasi Paraguayssa valtaan, kun Horacio Cartes voitti viime sunnuntain presidentinvaalit saaden 45,9 prosenttia annetuista äänistä. Myöhemmin hän palasi kotimaahansa ja sanoi kyseessä olleen ex-diktaattori Alfredo Stroessnerin häneen kohdistama poliittinen ajojahti. ?En yrittäisi presidentiksi, jos minulla olisi yhteyksiä huumekauppaan, eikä aikomukseni ole laillistaa » Oikeiston Coloradopuolue palasi jälleen valtaan. Cartes käytti Latinalaisen Amerikan politiikassa tuttua kikkaa, jalkapalloa, poliittisen suosion tavoittelussa. Menestys jalkapallomaailmassa on maanosassa varma ja nopea tie politiikan huipulle. Esimerkiksi Chilen oikeistopresidentti, miljardööri Sebastian Piñera osti ennen presidenttiyttään suositun Colo Colo ?joukkueen, vaikka oli tunnustanut olevansa itse asiassa Universidad Católica -joukkueen kannattaja. Myös naapurimaassa Argentiinassa sama kaava on osoittautunut menestyksekkääksi. Joukkue saavutti Cartesin kaudella suurimmat menestyksensä voittaen useita kertoja kansallisen sarjan sekä päästen maanosan Copa Libertadores de América -sarjassa semi?naaleihin. ?Minua ei ole koskaan tuomittu huumekaupasta, rahanpesusta eikä mistään muustakaan rikoksesta. Hänen toimiaan on aikaisemmin tutkittu muun muassa Brasiliassa. Hän käytti Cartesista nimitystä narco eli huumekauppias ja sanoi tämän olevan ?nukke, jonka täytyy opetella poliittiset puheensa ulkoa sanasta sanaan?. Uuden presidentin Horacio Cartesin yritysryhmään kuuluu 25 yhtiötä. Cartes on tupakkateollisuudella rikastunut monimiljonääri, jonka menneisyydestä löytyy vähemmän mairittelevia yksityiskohtia. Nykyään Cartesin johtama Banco Amambay -yhtymä käsittää 25 muun muassa tupakkateollisuuteen, virvoitusjuomiin ja kuljetusalaan liittyvää yritystä. WikiLeaks-sähkeet ovat yhdistäneet Banco Amambayn rahanpesuun. Cartesin aiempien bisnesten on huhuttu liittyneen esimerkiksi huumekauppaan, salakuljetukseen ja ra- hanpesuun. LEHTIKUVA/ MUNIR UZ ZAMAN D ulkomaat ?On pelottavaa, että johtavat brändit ja hallitukset yhä antavat länsimaisille kuluttajille vaatteita tekevien tekstiilityöläisten kuolla turvattomissa tehtaissa.. Cartes toimi vuodesta 2001 lähtien jalkapallojoukkue Club Libertadin puheenjohtajana. Toisiksi eniten ääniä sai vallassa olleen liberaalipuolueen ehdokas Efrain Alegre. Ennen vasemmistolaisen piispan Fernando Lugon valintaa presidentiksi vuonna 2008 Colorado-puolue oli vallassa vuosikymmeniä. Lugon kausi loppui kesken kesäkuussa 2012, kun maan kongressi asetti hänet virkasyytteeseen
Sen on vaikea selittää, miksi valtion on pakko supistaa vähäosaisten kaikkea turvaa, kun toisella kädellä samasta kassasta jaetaan miljardeja jo ennestäänkin pulleille kirkkoisille. Kaiken varalta oikeiston hallitsema media on alkanut kiehuttaa uutta kampanjaa vasemmistoa vastaan. Itse ministeri joutui eroamaan ja hänen varaministerinsä istuu tutkintavankeudessa. Necasin oma ODS-puolue karsii korruptiosta epäiltyjä johtajiaan, mutta sen kannatus on pudonnut kymmenen prosentin lukemiin. Toinen oikeistopuolue, Schwarzenbergin TOP 09, kerää ODS:ään pettyneiden ääniä ja yrittää ottaa oikeistojohtajan paikan. Gallupeissa se kilpailee voittoisien demareiden jälkeen toisesta sijasta kommunistipuolueen kanssa. Hallituksen pelastaa vain uusi piskuinen Lidem-puolue, jota kukaan ei ole valinnut parlamenttiin. Zeman voitti, vaikka Schwarzenberg otti harteilleen Vaclav Havelin viitan ja sai median ja ?modernin kahvilavasemmiston. Nyt puntit ovat kääntyneet nurin. Tammikuun presidentinvaalit vasemmisto luonnehti jo kamppailun aikana yleisvaaliksi ja vastalauseeksi oikeiston leikkauspolitiikalle. Se houkuttaa väärinkäytöksiin ja veroparatiisien hyödyntämiseen. Julkisen talouden kasvava ahdinko on kiihdyttänyt keskustelua yritysten veronkierrosta. Lain turvin katolinen kirkko kerää oikeistohallituksen sille lahjoittamia maita ja mantuja ja muita miljardirikkauksia. Mammonanhimostaan kirkko joutunee maksamaan raskaan moraalisen veron. YHDYSVALTALAISET YRITYKSET saivat vuonna 2011 verohelpotuksia noin 181 miljardin dollarin arvosta. Summa on suurin sitten 1980luvun ja hiukan enemmän kuin yritysten maksamat verot. Yhdysvaltalaisten yritysten ei tarvitse maksaa veroa ulkomailla ansaituista tuloista, ellei niitä kotiuteta. tuen taakseen. Hukkuvan oljenkorsi Tällä hetkellä T?ekin politiikka on pahasti halvaantunutta. Pääministeri Petr Necasin oikeistohallitus pelkää viedä poliittisesti arkoja lakiesityksiä parlamenttiin. Tiukan paikan tullen 101?102 äänen turvaaminen on tuskan takana. Talouden kuristuspolitiikan leikkauksia on toteutettu, mutta osa reformeista on jo murtumassa. juuri sen verran, että Necas pysyi pystyssä. Varapääministeri Peakea kuvataan T?ekin demokratian karikatyyriksi. Edustajainhuoneen demokraattijäsen Lloyd Doggett teki 45 edustajan tukemana lakialoitteen verotuksen porsaanreikien tukkimisesta. . IPS LEHTIKUVA/ RADEK MICA Vauhtia ja vaarallisia tilanteita kuin Tshekin politiikassa: lastenvaunujuoksun kilpailu Brnossa huhtikuun alussa. T?ekin oikeisto puun ja kuoren välissä » Oikeistohallitus pysyy juuri ja juuri pystyssä. Uusissa vaaleissa sosialidemokraatit ja kommunistipuolue voittaisivat reilun enemmistön. Vielä vuoden 2010 vaaleissa oikeisto onnistui uusilla populistisilla puolueillaan keräämään 200-paikkaisessa parlamentissa 118 paikkaa. Parin viime vuoden aikana se on hävinnyt kaikki paikat, mitä voi hävitä. Aluetason tuoreissa vaaleissa hallinnon demarioranssiin sekoittui kommunistien punaväriä. Se syntyi Yleiset asiat VV -puolueen irrottautuessa hallituksesta, jolloin VV:n varajohtaja Karolina Peake petti omansa ja veti osan edustajista hallituksen apuun . Kun uusi presidentti kutsui puoluejohtajia keskusteluihin, Peake ei kuulunut joukkoon. » T?ekin poliittinen tilanne on lievästi sanottuna sekava. Mammonaa kirkolle Vasemmisto ei kuitenkaan voi riemuita. Vaaleissa se häviäisi nykynäkymillä selvästi. Praha kaksi kukonpoikaa, tammikuussa valittu uusi presidentti, vasemmistolainen Milos Zeman ja oikeiston hävinnyt ehdokas, ulkoministeri ruhtinas Karel Schwarzenberg hyppivät kevättä tunkiollaan. Tuorein kiista on ulkoisesti vähäinen: voiko presidentti Zeman nimittää T?ekin Slovakian-suurlähettilääksi edellisen oikeistolaisen presidentin Vaclav Klausin slovakialaisen puolison? Schwarzenbergin mukaan moinen ei käy. Parlamentin ylähuoneen eli senaatin punastuminen oli oikeistolle kitkerä pala, sillä oikeisto loi juuri siitä vuoden 1989 kumouksen jälkeen jarrun vasemmiston mahdollista paluuta vastaan. Yleensä tällainen kampanjointi ajoittuu vasta vaalivalmisteluun. Kun senaatti hyväksyi uudet hallintoelimet Totalitaaristen hallintojen tutkimusinstituuttiin ja entisten turvallisuuselinten arkistoon, media alkoi maalailla kauhunäkymiä, miten kommunistien kätyrit käyttävät arkistoa väärin . Schwarzenberg haluaa Bratislavaan oman miehen. Umpikuja estää kaikki lähettiläsnimitykset. 30 johtavaa yhtiötä sijoitti kolmen vuoden aikana enemmän rahaa tämän kongressin lobbaamiseen kuin veroihin. Laki rokottaa myös oikeistoa. Hallintotuomioistuin esimerkiksi ehti jo peruuttaa vähäväkisiä pahiten kyykyttäviä sosiaali- ja työministeriön toimia. juuri tällaisesta vasemmisto on syyttänyt laitosten oikeistolaista miehitystä. Pääministeri ilmoitti jopa pelkäävänsä vuoden 1948 kaltaista vallankaappausta. Presidentti Zeman käyttää kommunisteista varsin karkeaa kieltä. Se ei estä häntä lähettämästä Moskovan-suurlähettilääksi Neuvostoliiton sankaria, ensimmäistä t?ekkoslovakialaista kosmonauttia Vladimir Remekiä, joka parhaillaan edustaa T?ekin kommunistipuoluetta europarlamentissa. Kari Jyrkinen 57. Jos presidentti ohittaa ulkoministerin turvautumalla suoraan pääministeriin, Schwarzenberg vetää puolueensa hallituksesta ja hallitus kaatuu. Epäilemättä Schwarzenberg lopulta peräytyy. Ellei sitten radikalisoituva oikeisto tieten tahtoen haasta perustuslaillista riitaa ja väitä vasemmistolaisten kaappaavan liikaa valtaa. TSHEKIN POLITIIKAN Oikeiston jyrkkä alamäki Mielipidemittaukset ovat jo pitkään osoittaneet oikeiston kannatuksen pudonneen historiallisiin pohjalukemiin. Kymmenen vuotta presidentin rinnalla elänyt akateemisesti tunnustettu ja arvostettu nainen ei sovi. Pahiten kävi kirkon ja valtion suhteita järjestelevää lakia käsiteltäessä, kun oikeisto sai sen läpi ke- Pääministeri Petr Necas pulikonstein. Joidenkin veroaste on negatiivinen, ja monet suurimmista yhtiöistämme maksa- vat veroa yksinumeroisen prosentin mukaan, Doggett sanoo. Hänen veroparatiisien käyttöä suitsiva lakiesityksensä edellyttäisi muun muassa, että Yhdysvaltoihin rekisteröidyt ylikansalliset yhtiöt erittelevät tulonsa maakohtaisesti
Ohjelmassa korostuvat työelämää, sosiaalipolitiikkaa sekä taloutta ja verotusta koskevat tavoitteet, kuten 8,50 euron yleinen minimipalkka. Jos kannatus säilyy syyskuun vaaleihin saakka, AfD nousee uutena puolueena liittopäiville. Mikäli näin kävisi, demarit ja vihreät saisivat haudata toiveensa yhteishallituksesta. Niinpä sen edussaa olla mikään tabu.? tajat vakuuttavat, ettei äärioikeiston Saksan on kieltäydyttävä enää 58 Oikeistolla naiskiintiökiista hyväkseen enemmistöään osavaltioiden edustajien muodostamassa liittoneuvostossa ja hyväksyi esityksen pakollisista, asteittain toteutettavista sukupuolikiintiöistä yritysten johdossa. Kiintiöitä tiukasti vastustavat porvaripuolueet olivat ajautumassa ahtaaseen rakoon esityksen tullessa liittopäivien käsittelyyn. Demarit odottivat myönteisen kuvan kääntävän kannatuskäyrää ylöspäin, mutta nousua ei . LEHTIKUVA/ JOHANNES EISELE Väkeä Alternative für Deutschland -puolueen perustamiskokouksessa Berliinissä pari viikkoa sitten. Haaveena paluu D-markkaan » Saksan eurosta irtautumista ajava uusi oikeistopuolue kerää kannatusta aikaisemmin unionipuolueita tai liberaaleja, mutta myös sosialidemokraatteja tukeneiden keskuudesta. LEHTIKUVA/ JOHANNES EISELE pikkupuolueista tulevilla henkilöillä ole asiaa ainakaan näkyville paikoille puolueessa. Berliini viikkoa sitten perustettu puolue, Alternative für Deutschland (Vaihtoehto Saksalle), yltää tuoreessa mielipidemittauksessa yli viiden prosentin äänikynnyksen. näy. Myös kristillisdemokraattien ja liberaalien hallitukselta putoaisi pohja. Kannatus on noin 26 prosenttia, joka ei vihreiden noin 15 prosentin kanssa riitä enemmistöön liittopäivillä. Steinbrückin kannatuslukemat ovat surkeita. Se voisi takuuluneensa unionipuolueipahtua esimerkiksi niin, että ensiin CDU:hun tai CSU:hun, liki sin eteläiset kriisimaat irrotetaan eu400 liberaaleihin ja 350 sosialirosta, jolloin jäljelle jää ?terveiden? demokraatteihin. maiden minirahaliitto, joka myöhemKristillisdemokraateista oikealle sijoittuva puolue yrittää välttää äämin puretaan. Hallitusrintama pysyi yhtenäisenä liittopäivien äänestyksessä, ja opposition esitys hylättiin. Välistä rajuksi muodostunut väittely naisten asemasta sekä hallituspuolueiden ja opposition kesken että ennen kaikkea oikeiston sisällä jätti jälkensä eikä ole vieläkään laantunut. CDU ja CSU ovat kiistan vuoksi menettäneet kannatustaan viimeisimmissä gallupeissa. ainakaan vielä . ?Paluu D-markkaan ei rioikeiston leimaa. Juuri ennen puoluekokousta tehdyn mittauksen mukaan vain 17 prosenttia saksalaisista tukisi häntä, jos liittokansleri valittaisiin suoralla vaalilla, kun taas Angela Merkeliä kannattaa 58 prosenttia. Toisen kyselyn mukaan 48 prosenttia demarien kannattajista olisi halunnut puolueen valitsevan toisen henkilön kansleriehdokkaaksi.. Parikymmentä hallituspuolueiden liittopäiväedustajaa, kärjessä työministeri Ursula von der Leyen, uhkasi äänestää opposition mukana, jolloin sen esitys olisi tullut hyväksytyksi. Unionipuolueiden johto teki äkkikäännöksen ja neuvotteli karkulaisten kanssa kompromissin, jonka mukaan sukupuolikiintiöt otetaan asteittain käyttöön vuodesta 2020 lähtien. Yhdessä unionipuolueet saavat 39 prosentin tuen, kun se on pysytellyt noin 42 prosentissa. Oppositiopuolueet nostavat yleisemminkin naisten aseman, muun muassa kodin ja työn yhteensovittamisen, yhdeksi keskeiseksi teemaksi vaalikamppailussa. Alternative für Deutschlandin puuhamies ja puheenjohtaja Bernd Lucke. SPD hyväksyi vaalipuoluekokouksessaan toissa viikonloppuna hallitusohjelman ajatellen sitä, että se johtaisi maata syksyn vaalien jälkeen yhdessä vihreiden kanssa. Siksi sekä kristillisdemokraatit että sosialidemokraatit tekevät kaikkensa estääkseen AfD:n kannatuksen kasvun. Mielipidekyselyn mukaan 24 prosenttia saksalaisista kertoo voivansa harkita uuden puolueen äänestämistä. VAJAA KAKSI Puna-puna-vihreä oppositio käytti Jorma Hentilä Demarit vaikeuksissa avustamasta kriisimaita ja estettävä vetollaan kyseisten päätösten tekeminen. ?Kannatamme suvereenien valtioiden Eurooppaa, jossa on yhteiset sisämarkkinat?, Bernd Lucke julisti. Televisiokuvasta päätellen ja lehtitietojen mukaan perustavaan kokoPukumiesten puolue ukseen osallistui pääasiassa keskiHampurin yliopiston taloustieteen ikäisiä ja vanhempia miehiä puku professori Bernd Lucke on uuden päällä ja kravatti kaulassa, jonpuolueen ?sankari. ja linjan luoja. kin verran naisia mutta vain ille Liittopäiv vähän nuoria, yhteensä Hänet valittiin puheenjohtausi u n ä ä jaksi. Ohjelma on varovainen askel vasempaan. Puolue loi julkisuuteen kuvaa yhtenäisyydestä ja päättäväisyydestä. Televisiokanavilla keskeisenä hahmona tietysti oli kansleriehdokas Peer Steinbrück. Taustalla kerrotaan ole1 300 henkilöä. s s pääste a van muun muassa toistasataa Jo ennen perustavaa e k t oisi so kokousta puolueeseen iltaloustutkijaa ja joukko muuta puolue v eiden moittautui yli 7 000 jäyliopistoväkeä sekä tiedottajia. uur puolu s sentä. Heistä yli 700 kertoi Puolue ajaa Saksan hallittua . t a lm suunnite irtautumista eurosta
KU LEHTIKUVA/ DOMINIQUE FAGET Espanjan työttömyyden kerrottiin torstaina kohonneen ennätykselliseen 27,2 prosenttiin. Sukupuolineutraalia avioliittoa vastustava mielenosoittaja hyökkäsi päin mellakka-aitaa Ranskan kansalliskokouksen luona tiistai-iltana. Espanjalaisten luottamus on rapautunut eniten. 59. Niinpä kirkkohäitä tuskin tullaan näkemään. Ranskalaiset enemmän huolestuneita ostovoimastaan Ranskassa on asiaa jauhettu niin pitkään, että tavallinen kansalainen alkaa jo kyllästyä koko aiheeseen. maa, joka tällaisen lain hyväksyy. Laki meni helposti läpi tiistai-iltapäivän aikana. Maanpäällinen liikenne oli täysin tukossa. Mielenosoituksia tullaan jatkamaan myös tämän jälkeen. Sosialistipresidentti François Hollanden ympäristössä on kommentoitu nuivasti, että koko kansan demokraattisesti valitsemassa Kansalliskokouksessa lait säädetään, ei suinkaan kadulla. Mielipidetiedustelujen mukaan 58 prosenttia kansalaisista kannattaa laRANSKASSA TEHTIIN Lain kannattajia juhlimassa Touloisessa. kia, 41 prosenttia on sitä vastaan. Samaa sukupuolta olevat voivat mennä virallisesti naimisiin kesäkuun alusta alkaen. Vihkimiset suoritetaan maistraateissa, sillä Ranskassa kirkko ja valtio erotettiin toisistaan vuonna 1905. Valtiolla ei ole puuttumista kirkon asioihin. Sekin on melkoisen varmaa, sillä myös se on vasemmistoenemmistöinen. Laki on herättänyt valtavasti vastustusta varsinkin katolilaisten ja oikeiston keskuudessa. Ne kääntyivät usein yleiseksi mellakoinniksi, jopa nyrkkitappeluksi lain kannattajien ja vastustajien välillä. Viimeinen äänestystä edeltänyt mielenosoitus viime sunnuntaina keräsi poliisin mukaan 45 000, mielenosoituksen järjestäjien mukaan 270 000 henkeä. Pariisissa ei ole juuri sellaista päivää näkynyt, jolloin ainoa liikkumiskeino oli omat jalat tai metro. Jopa Nicolas Sarkozy oli häntä pari prosenttiyksikköä suositumpi. Hollanden presidenttikausi kestää vielä neljä vuotta. Tuulikki Muller LEHTIKUVA/ KENZO TRIBOUILLARD IHMISTEN LUOTTAMUS Euroopan unionia kohtaan on romahtanut kaikissa kuudessa suurimmassa jäsenmaassa, kertoo keskiviikkona julkaistu laaja kyselytutkimus. Tutkimuksen aineiston keräsi Eurobarometri viime marraskuussa ja sen analysoi European Council on Foreign Relations (ECFR). Ratkaisevaa parlamentin istuntoa edelsi todellinen mielenosoitusten aalto. Hän on enemmän huolissaan ostovoimansa laskusta ja verojen kohoamisesta kuin homojen oikeuksista. Eniten keskustelua on herättänyt oikeus lasten adoptioon ja ylipäänsä lapsen oikeudet. Nyt on edessä vielä perustuslakineuvoston hyväksyntä. Avio-oikeus kaikille Ranskassa Lyhyesti LEHTIKUVA/ ERIC CABANIS » Yksi presidentti François Hollanden keskeisistä vaalilupauksista on toteutumassa. Usko EU:hun romahti suurissa jäsenmaissa Pariisi tiistaina taas historiaa. Vertailukohtana oli vastaava toukokuussa 2007 tehty tutkimus. Kaikkein jyrkintä pudotus runsaan viiden vuoden aikana oli kriisin kourissa kärvistelevässä Espanjassa. Jos lapsella on kaksi äitiä tai kaksi isää, sitä voi alkuvuosina olla vaikea selittää koulun pihalla. Toisaalta moni turvautuu keinosiemennykseen, ja maksullisen ?kohdunvuokrauksen. Maan vasemmistoenemmistöinen parlamentti hyväksyi paljon kiistelyä herättäneen lain avio-oikeudesta samaa sukupuolta oleville. Ranska on maailman 14. oletetaan kas- » Väestön selvä enemmistö kannattaa homoliittoja. vavan. Se varmasti auttoi nostamaan hänet presidentiksi ja Hollanden kannatus oli alkuvaiheessa korkealla. Mutta vaatimatonta, liian ?tavallista. ja harvoin julkisuudessa esiintyvää presidenttiä alettiin pian pitää heikkona ja päättämättömänä. 48 prosenttia puolalaisista luotti EU:hun, ja päinvastaisella kannalla oli 42 prosenttia. Silti Puolassakin luottamus oli selvästi vähentynyt, sillä viisi vuotta aikaisemmin luottavaisia oli 68 prosenttia. Näissä kuudessa suurimmassa jäsenmaassa asuu 350 miljoonaa ihmistä eli suunnilleen kaksi kolmasosaa EU-kansalaisista. EU:hun luotti enää 20 prosenttia espanjalaisista, kun aiemmassa tutkimuksessa luku oli 65 prosenttia. Britanniassa epäluottamusta tunsi 69 prosenttia (49 % vuonna 2007), Saksassa 59 prosenttia (aiemmin 36 %), Ranskassa 56 prosenttia (aiemmin 41 %) ja Italiassa 53 prosenttia (aiemmin 28 %). Puola oli näistä kuudesta EUmaasta ainoa, jossa unioniin luottavia oli yhä enemmän kuin epäluottamusta tuntevia. Tähän asti moni pariskunta on käynyt teettämässä vauvansa ulkomailla maksua vastaan. Hollanden kannatus ennätysalhaalla Samaa sukupuolta olevien avioliittojen laillistaminen oli François Hollanden vaalilupaus. Hollanden kannatus oli viime sunnuntain Journal du Dimanchen gallupin mukaan laskenut 25 prosenttiin, jolla hän on kaikkien aikojen epäsuosituin presidentti. Kun vuonna 2007 espanjalaisista vain 23 prosenttia tunsi epäluottamusta EU:ta kohtaan, oli luku nyt 72 prosenttia
Nyt kun olemme lukeneet 10 vuotta sitten alkaneen Irakin sodan saldosta, valtavasta ihmishenkien ja mammonan menetyksestä, niin kannattaa muis- ?Tavanomainen. Ei ole pystytty osoittamaan sitä, etteikö Manning olisi aidosti halunnut niin sanottua yleistä hyvää, muutosta ja julkista keskustelua sodan oikeutuksesta. Virtanen jatkaa: . aiding the enemy). Harvardin lakiprofessori varoittaa, että syyttäjän uusi tulkinta vihollisen auttamisesta saattaisi tehdä kaikesta ilmiantamisesta ja salaisen tiedon vuotamisesta ja julkaisemisesta kuolemalla rangaistavan rikoksen, josta voitaisiin tulevaisuudessa tuomita myös siviilejä. Vuodetussa internet-keskustelussa vuodelta 2010 Manning perustelee päätöstään vuotaa salaiset asiakirjat näin: ?Mitä tekisit, jos sinulla olisi vapaa pääsy salattuihin tietoverkkoihin - - ja näkisit uskomattomia asioita, kauheita asioita - - asioita, 60 TEKSTI Johannes Hautaviita joiden kuuluisi olla julkisuuden ulottuvilla - Toivottavasti tästä seuraa maailmanlaajuista keskustelua, väittelyä ja uudistuksia. media voi joutua rangaistuksen pelossa itsesensuurin uhriksi. taa, että Manning halusi varoittaa juuri näistä, vaarallisena näkemänsä ulkopolitiikan seurauksista. Onko se kiusal-. - - Haluan, että ihmiset näkevät totuuden - - koska ilman tietoa emme voi kansakuntana tehdä asianmukaisia päätöksiä.? ?Ei vaarantanut ihmishenkiä? Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon voittaneen Rauli Virtasen mukaan Manningin perustelut ovat uskottavia. . MAR IS SEA Y Bradley Manningin syytteet uhkana sananvapaudelle » WikiLeaksille asiakirjoja vuotanut sotamies Bradley Manning on ollut vangittuna toukokuusta 2010 lähtien. Oikeudenkäynnin odotetaan alkavan ensi kesäkuussa. HELMIKUUN LOPUSSA Yhdysvaltain armeijan so- tilas Bradley Manning, ehdokas Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, tunnusti ensimmäistä kertaa vuotaneensa salaisia asiakirjoja WikiLeaksille. Greenwaldin mukaan ei ole esitetty mitään näyttöä siitä, että Manningin tarkoitus olisi ollut al-Qaidan auttaminen, tai että vuodot olisivat vaarantaneet ihmishenkiä. Yhdysvaltain entinen puolustusministeri Robert Gates onkin vahvistanut, ettei Manningin teoista ole koitunut merkittäviä seurauksia Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle. Vuonna 2010 Gates kommentoi vuotoja näin: ?Onko tämä noloa. Jotkut asiantuntijat rohkenevat väittää, että sähkeiden paljastuminen johti omalla tavallaan arabikevääseen ja Irakin sodan nopeampaan päättymiseen. Yhdysvaltalainen juristi ja Guardian-lehden toimittaja Glenn Greenwald on erikoistunut Manningin tapaukseen ja sen juridiseen viitekehykseen. Yhdysvallat syyttää Manningia 22 rikoksesta, mukaan lukien vihollisen auttamisesta (engl. Kyllä
Olen huolestunut kaikenlaisen valtiollisen kontrollin vahvistumisesta läntisessä maailmassa viimeisten vuosikymmenten aikana. ?Jokaista, joka pitää lehdistönvapautta arvossa, tulisi puistattaa se uhka, jonka syyttäjän teoria muodostaa journalisteille, toimittajien lähteille ja suurelle yleisölle, joka laskee heidän varaansa.? Rauli Virtanen on myös kriittinen syyttäjän linjaa kohtaan. Jos Manningin katsotaan ?auttaneen vihollista?, niin tulevaisuudessa se toimii ensinnäkin pelotteena niille yksityishenkilöille vaikkapa armeijassa, joiden mielestä suuren yleisön on saatava tietää väärinkäytöksistä. Toiseksi mikä tahansa niin sanottu ?tavanomainen. Kyllä. First Amendment) suojelee yhtä lailla kuin Pentagon Papers -asiakirjojen julkaisemista.. Historiallinen kokemus . ja tutkimukset . Jos tiedon vapauteen eri muodoissaan puututaan entistä kovemmalla kädellä, voi se heijastua laajemminkin demokratian toimintaan. . Sellaiseen rohkeuteen ja patriotismiin - - tulisi rohkaista eikä sitä tulisi pyrkiä vaientamaan. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama lista. Suhteellisen vaatimattomat.? Syyttäjän erikoinen tulkinta Miksi Yhdysvaltain hallitus sitten syyttää Manningia vihollisen auttamisesta ja vaatii hänelle elinikäistä vankeustuomiota ilman mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen? Greenwaldin mukaan Yhdysvaltain hallituksen ja syyttäjän yllättävä ja eriskummallinen tulkinta on, että jo itsessään se, että ?vuodettu tieto on päätynyt Al-Qaidalle - - muodostaa vihollisen auttamisen.? Greenwald jatkaa: ?periaatteessa tämä tekee kaikesta ilmiantamisesta tai vuotamisesta - - maanpetoksen.? Harvardin lakitieteen professori ja Manningin oikeudenkäynnin todistaja Yochai Benkler sekä Yhdysvaltain merkittävimpiin elossa oleviin juristeihin lukeutuva Floyd Abrams kirjoittivat New York Timesissa maaliskuussa: ?Syyttäjän tulkinta on, että Manning kommunikoi epäsuorasti vihollisen kanssa, koska hän tiesi, että asiakirjat julkaistaisiin, ja että Al-Qaida voisi lukea ne julkaisemisen jälkeen. Mutta tämän teorian mukaan sillä ei ole mitään merkitystä, onko julkaisija WikiLeaks vai New York Times. media, jos WikiLeaksia ei lasketa siihen kategoriaan, joutuu itsesensuurin uhriksi, kun se ei uskalla julkaista kansalliseen turvallisuuteen liittyviä paljastuksia, tulivat ne mistä lähteistä tahansa, koska pelkona on tuomio ?vihollisen auttamisesta?. Vaikka Benkler ja Abrams ovat keskenään eri mieltä Manningin ja WikiLeaksin toimien oikeutuksesta, he kirjoittavat olevansa yhtä mieltä siitä, että WikiLeaks on osa tavanomaisia tiedotusvälineitä, ja että Manningin vuotamat asiakirjat ?sisälsivät tärkeitä paljastuksia, joiden julkaisemista Yhdysvaltain pe- rustuslain ensimmäinen lisäys (engl. Jotenkin olen ymmärtänyt, että me demokraattisten valtioiden kansalaiset elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa kaiken relevantin tiedon pitäisi olla laajasti saatavilla. Seuraukset Yhdysvaltain ulkopolitiikalle. Syyttäjän vastaus oli yksiselitteinen: ?Kyllä?. ?Vihollisen auttaminen? Benkler ja Abrams varoittavat Manningin tuomitseminen vakavista seurauksista ilmiantamiselle ja lehdistönvapaudelle. Abrams toimi itse New York Timesin asianajajana Pentagon Papers -oikeudenkäynneissä vuonna 1971. Benklerin mukaan ?syyttäjät aikovat - käyttää tätä tapausta ajaakseen laista [vihollisen auttaminen] uudenlaista ja aggressiivista tulkintaa, joka antaisi hallitukselle mahdollisuuden nostaa syyte vetoamalla ympäripyöreästi määriteltyihin kansallista turvallisuutta koskeviin vuotoihin - - mikä saattaisi olla uhka ei ainoastaan sotilaille vaan myös siviileille.? Valtion kontrolli lisääntynyt Jukka Kekkonen, Helsingin yliopiston roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian professori, kommentoi vuorostaan syyttäjän logiikkaa näin: . Vastaajat ovat syyllistyneet vihollisen auttamiseen vuotaessaan mille tahansa julkaisijalle yksinkertaisesti sen takia, että kuka tahansa, jolla on internet-yhteys, voi lukea tätä julkaisua.? Tammikuussa Manningin sotaoikeudenkäynnin tuomari kysyikin syyttäjältä, olisiko Kaikesta salaisen tiedon vuotamisesta voi tulla kuolemalla rangaistava rikos. UNITED STATES ARMY Bradley Manning huhtikuussa 2012 otetussa Yhdysvaltain armeijan virallisessa kuvassa. samat syytteet nostettu, jos Manning ei olisi antanut asiakirjoja WikiLeaksille vaan sen sijaan New York Timesille. FÆ BRADLEY MANNING SUPPORT NETWORK Bradley Manningin vapauttamista on vaadittu lukuisissa mielenosoituksissa. FIBONACCI BLUE Usein parhaat tiedonlähteet hallituksen - - petoksista tai väärinkäytöksistä ovat hallituksen työntekijät, jotka ovat sitoutuneita yleiselle edulle ja ovat valmiita puhumaan julkisuudessa avoimesti. viittaavat siihen, että muutoksen taustalla on yhteiskunnallisten valta- ja varallisuuserojen kasvu. 61
Samalla suojajärjestelmät sammutettiin. Seurauksena oli ydinreaktorin ylikuumeneminen, joka synnytti hirvittävän räjähdyksen. Vuonna 2003 suunnitelmaa lykättiin vuoteen 2008 ja vuonna 2009 vuoteen 2012. Jo tosin vuonna 2011 todettiin, että todennäköisesti päämäärä saavutetaan vasta 2015. Kupu siirretään kiskoilla Tällaiselta näyttää T?ernobylin surullinen nelosreaktori nykyään. Kuvat otettu huhtikuun alussa, jolloin maassa oli vielä lunta. Huhtikuun alussa 2013 uusi, ranskalaisen Novarka-yhtiön rakentama suojakuori on selvästi jo noussut harjakorkeuteensa. Viimeisten tietojen mukaan noin miljardiin euroon nouseviin kuluihin on osallistunut yhteensä 28 maailman maata, joiden yhteisiä ponnistuksia on koordinoinut Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki. Aikatauluongelmat käyvät ymmärrettäviksi siksi, että koskaan aikaisemmin vastaavaa rakennusprojektia ei ole kokeiltu missään maailmassa. Valtava, noin 29 000 tonnia painava rakennelma on tarkoitus siirtää T?ernobylin nelosreaktorin päälle erityisiä kiskoja pitkin. Useimmiten kyse oli nuorista neuvostoarmeijan sotilaista. Ihmiset oli pakko panna töihin, sillä korkean säteilyn takia kaikki työhön tarkoitetut koneet ja laitteet menivät epäkuntoon. Uusi suojakupu on jo kahdeksan vuotta myöhässä. Vuotoja aikataulussa ja kuvussa Lähes välittömästi onnettomuuden jälkeen räjähtäneen nelosreaktorin päälle ryhdyttiin rakentamaan erityistä suojarakennusta, sarkofagia, jonka tarkoitus oli estää säteilyn leviäminen ympäristöön. Samalla paikalle hälytettiin eri puolilta Ukrainaa ja entistä Neuvostoliittoa kaivosalan ammattilaisia, joiden tehtäväksi annettiin vetää kovassa kiireessä betonipohja reaktorin alle, jotta sen radioaktiivinen sydän ei olisi uponnut maaperään. Nyt lähes neljännesvuosisadan jälkeen väliaikaiseksi tarkoitettu suojarakennelma on rapistunut pahasti. Reaktorin päällä oleva 300 tonnia painava suojakansi lensi katon läpi ilmaan ja romahdutti käytännössä koko reaktorihallin. Korkealle ilmakehään syöksyi valtava radioaktiivista säteilyä satanut pilvi, joka levisi aluksi pohjoiseen Valko-Venäjälle, Baltiaan, Suomeen ja Ruotsiin ja sieltä muualle Eurooppaan. Samalla paljastui ydinreaktorin loimu, jota yhdenkään ihmisen ei pitäisi koskaan nähdä paljain silmin. T?ernobylissä oli tapahtunut ihmiskunnan historian pahin ydinonnettomuus. Biorobotit siivosivat jälkiä Räjähdys tappoi välittömästi 24 voimalan työntekijää ja kuusi palomiestä, jotka tulivat sammuttamaan liekkejä. Siitä, kuinka paljon uhreja on tullut nyt jo lähes kolmen vuosikymmenen aikana, ei ke- 62 nelläkään ole täsmällistä lukua. Seuraavien tuhansien vuosien varalle ei ole suunnitelmia. Ehkä ihminen pääsee vielä joskus atomien herraksi.. Pelkona on, että betoni alkaa halkeilla ja päästää ilmaan radioaktiivisia vuotoja. Kansainvälisin ponnistuksin vanhan suojakuoren päälle on ollut tarkoitus rakentaa uusi sarkofagi jo runsaat 20 vuotta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan uuden rakennelman piti olla paikallaan jo vuonna 2005. Kun teräksestä, lyijystä ja betonista rakennettu kupu on paikallaan, sen sivustoille rakennetaan vielä seinät. Näin T?ernobylin ydinkatastro?n seurausten pitäisi olla piilossa ainakin seuraavat sata vuotta. Henkensä ja terveytensä menettäneitä täytyy olla valtava määrä siksikin, että puhdistustöihin määrättiin kaikkiaan 600 000 ?likvidaattoreiksi? kutsuttua ihmistä eri puolilta Neuvostoliittoa. Eturintamaan komennettiin niin sanotut ?biorobotit?, joiden karu tehtävä oli sammuttaa tulipaloja, tukahduttaa käynnissä ollutta ydinreaktiota ja kantaa takaisin ympäriinsä lentäneitä reaktoriin ydinpolttoaineen kappaleita. insinöörit olivat yöllä käynnistäneet voimalan nelosreaktorissa mielipuolisen kokeen, jossa testattiin, kuinka kauan sähköä tuottavat turbiinit pyörisivät, kun höyryn tulo niihin katkaistaan. Uusi sarkofagi alkaa olla harjakorkeudessa, mutta kokonaan valmista on ehkä parin vuoden kuluttua. Sadan vuoden sarkofagi » Historian pahimman ydinonnettomuuden seuraukset T?ernobylissa vaikuttavat vielä tuhansia vuosia. Toistaiseksi ratkaisu on keksitty seuraavaksi sadaksi vuodeksi. TEKSTI JA KUVAT Antero Eerola T?ernobyl TASAN 27 VUOTTA SITTEN aamuyöllä 26. huhtikuuta kello 1.23 maailma pysähtyi pienessä neuvostoukrainalaisessa kaupungissa. ?T?ernobylin atomisähköaseman
Keskimääräinen vastaus oli, että Irakin sodassa oli kuollut 9 000 irakilaista. Vuoden 2006 puoliväliin mennessä Irakin sodassa oli kuitenkin kuollut väkivaltaisesti » Irakin sodassa kuoli 1,4 miljoonaa ihmistä ja yli neljä miljoonaa irakilaista haavoittui tai vammautui loppuiäkseen. Turvatarkastus Irakin pääkaupungissa Bagdadissa. Sodassa kuoli lopulta yli 4 000 yhdysvaltalaissotilasta. Elokuussa 2003, kolme kuukautta Bushin pitämän Tehtävä suoritettu -puheen jälkeen, Valkoinen talo retusoi puheesta kertovan verkkosivun otsikon uuteen muotoonsa: ?Presidentti Bush ilmoittaa suurempien taisteluoperaatioiden päättyneen Irakissa.? KUN YHDYSVALLAT vuonna 2010 alkoi vetää joukkojaan pois Irakista, amerikkalaismedia teetti useita mielipidekyselyjä, joissa yhdysvaltalaisilta kysyttiin heidän näkemyksiään siitä, miten irakilaiset suhtautuivat Yhdysvaltojen joukkoihin ja Irakin miehitykseen. Tv-yhtiö CBS:n kyselyn mukaan valtaosa amerikkalaisista uskoi, että irakilaiset olivat kiitollisia miehityksestä ja Irakin olot olivat nyt paremmat kuin ennen sotaa. CNN:n kyselyssä 52 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että miehityksellä oli haitallisia seurauksia Yhdysvalloille, mutta vain 28 prosenttia uskoi, että miehityksellä olisi ollut kielteisiä vaikutuksia Irakissa. Kun uutistoimisto AP vuonna 2007 kyseli yhdysvaltalaisten arvioita Irakin sodan kuolonuhrien määrästä, suurin osa vastaajista tiesi kaatuneiden amerikkalaissotilaiden lukumäärän varsin tarkkaan. Nyt suurin osa oppilaitoksista on tuhottu pommituksissa tai ryöstelijät ovat vieneet niistä kaiken irtaimen. ja runsaan vuoden aikana kuolonuhrien määrä tulisi vielä yli kaksinkertaistumaan. dan vuoksi lähtemään kodeistaan, puolet heistä ulkomaille. YHDYSVALTOJEN HYÖKKÄYS Irakiin perustui tie- YHDYSVALTALAINEN RAUHANAKTIVISTI David Swanson julkaisi viime kuussa Irakin sodan alkamisen kymmenvuotispäivän alla e-kirjan Yhdysvaltojen miehityksen vaikutuksista Irakissa. Vauvoilta puuttuu raajoja tai sisäelimiä. Yli sata ihmistä on saanut tällä viikolla surmansa Bagdadissa tehdyissä autopommi-iskuissa ja hallitusarmeijan hyökkäyksessä mieltään osoittaneita sunnimuslimeja vastaan Kirkukissa. yli 600 000 irakilaista . Tavanomaisia aseita koskeva kansainvälinen yleissopimus kieltää fosforiräjähteiden käytön. Yhdysvallat käytti eri puolilla Irakia myös köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia sekä Mark 77 -pommeja, joilla on samanlaiset vaikutukset kuin napalmilla. Pommitusten aiheuttamien raskasmetallien ja uraanijäämien vuoksi Fallujassa lähes joka toinen raskaus päättyy keskenmenoon ja elävänä syntyneistä lapsista yli puolet on epämuodostuneita. Vuodelta 2006 peräisin ollut luku 600 000 perustui yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston yhdessä bagdadilaisen Al-Mustansiriyan yliopiston tutkijoiden kanssa eri puolilla Irakia tekemään laajaan kyselytutkimukseen, jonka tulokset julkaistiin lääkärilehti Lancetissa. Yliopistotutkijoiden arviota kuolonuhrien määrästä on sittemmin päivitetty suhteuttamalla vuoden 2006 luvut Iraq Body Count -verkkosivuston lukumääriin myöhempien vuosien kuolonuhreista. Ainakin 600 yliopisto-opettajaa on surmattu, ja tuhannet ovat paenneet ulkomaille. Naisilla ja tytöillä on turvatonta tämän päivän Irakissa kiihkoislamilaisten kaartien ahdistellessa heitä kaduilla. ?Jos tuhoaa kokonaisen yhteiskunnan ja palkkaa uskonnollisia kiihkoilijoita hyökkäämään toisten uskonnollisten kiihkoilijoiden kimppuun, seurauksena on helvetti maan päällä?, David Swanson toteaa. 63. Sodan alkuvuosina Irakiin pudotettiin yli 13 000 rypälepommia, jotka sisälsivät yli kaksi miljoonaa niin sanottua tytärammusta. Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Irakin sodan seuraukset VAPUNPÄIVÄNÄ TULEE kuluneeksi kymmenen vuotta siitä kun Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush saapui lentäjänpuvussa lentotukialus Abraham Lincolnin kannelle ja ilmoitti tv-kameroiden välityksellä koko maailmalle, että sotatoimet Irakissa olivat päättyneet. Lentotukialuksen komentosillan poikki vedetyssä valtavassa lakanassa luki: Tehtävä suoritettu. Valkoinen talo julkaisi verkkosivuillaan kuvat presidentti Bushista lentäjänpuvussa otsikolla: ?Presidentti Bush ilmoittaa taisteluoperaatioiden päättyneen Irakissa.? Kuusi viikkoa kestäneiden Bagdadin ilmapommitusten ja Yhdysvaltojen maajoukkojen suurhyökkäyksen jälkeen Irakin presidentti Saddam Hussein oli tosiaan ajettu vallasta. Mutta taistelut eivät suinkaan loppuneet siihen, vaan kiihtyivät. Irak ajautui yhä jatkuvaan sisällissotaan, jossa Yhdysvallat taisteli seitsemän vuoden ajan sille myötämielisen miehityshallinnon puolella sunnikapinallisten joukkoja vastaan. Pommi-iskuista ja tienvarsipommeista tuli osa irakilaisten arkea. Iraq Body Count on sodan alusta asti dokumentoinut ja laskenut yhteen tiedotusvälineissä julkaistuja tietoja kuolleista. Just Foreign Policy -järjestön julkaisema viimeinen arvio Irakin sodassa kuolleiden irakilaisten määrästä on nyt 1 455 590. Kuolonuhrien lisäksi yli neljä miljoonaa irakilaista haavoittui ja osa vammautui loppuiäkseen. Lähes viisi miljoonaa irakilaista joutui soLEHTIKUVA/ AHMAD AL-RUBAYE toiseen valheeseen: Irakilla väitettiin olevan kemiallisia ja biologisia joukkotuhoaseita, ja sen sanottiin uhkaavan maailmanrauhaa, mutta YK:n asetarkastajat eivät löytäneet merkkejä joukkotuhoaseista. Yhdysvallat teki sen sijaan sodan aikana yli 33 000 ilmapommitusta Irakiin. Kuolleiden irakilaisten määrä arvioitiin sen sijaan rajusti alakanttiin. Palavaa fosforia on erittäin vaikeaa sammuttaa, ja fosforipommien sirpaleet aiheuttavat ihmiselle syviä ja kivuliaita palovammoja. Vesilaitokset, sairaalat, sillat ja sähkölaitokset pommitettiin hajalle. Jotkut syntyvät ilman silmiä tai ilman pääkalloa. KOKO IRAKIN kannalta pahin sodan seuraus oli David Swansonin mukaan kuitenkin maan modernin infrastruktuurin ja yhteiskunnan täydellinen tuhoaminen. Kirja nimeltä Iraq War Among World?s Worst Events on ladattavissa verkosta maksutta. Swanson käy kirjassaan aluksi läpi tutkimuksia ja arvioita Irakin sodan kuolonuhrien määrästä. Yhdysvallat romutti Irakin yhteiskunnan lietsomalla etnistä vihaa ja väkivaltaisuuksia uskonnollisten ryhmien välille. Irakissa oli ennen sotaa korkeatasoiset yliopistot. Näistä huomattava osa jäi räjähtämättöminä maastoon surmaten vielä vuosia myöhemmin yli 80 000 siviiliä. Ainakin Fallujan kaupungissa Yhdysvallat käytti valkoista fosforia sisältäviä palopommeja
Numminen & Pedro Hietanen. Esilaulajina toimivat muun muassa Mikko Kuustonen ja Kaisa Korhonen. Myös taiteilijan oman suvun tarinat saivat Salmen kiinnostumaan vuoden 1918 tapahtumista. Viimeinen sytyke oli toteutumatta jäänyt taideteos viime keväältä. amalla siihen että patsas saattaisi vahingoittua. Todellinen syy oli Salmen mielestä poliittinen. Tapaus jäi mietityttämään ja nyt Salmi käsittelee sisällissotaa kukkien sijaan ihmisistä, liikkeestä ja äänestä muodostuvalla teoksella. Jokainen teokseen osallistuja jättää myös jälkensä historiaan, kun tapahtuma kuvataan elokuvaksi. Valkoisia menehtyi 5 100. Satoja teloitettiin Mustamäen hautausmaalle ja myöhemmin myös Hennalan kasarmilla. Sodassa kuoli yli 27 000 punaista, heistä lähes 12 000 vankileireillä. 5.1918. Se voi luoda sovintoa. Salmen mukaan tarkoituksena ei ole repiä haavoja auki. . Tämä voi on suuruudenhullua puhetta, mutta toivoisin teoksen vahvistavan suomalaista identiteettiä, sitä kautta että tehdään sovinto oman historian kanssa. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? FELLMANIN PELTO. Hanna Brotheruksen suunnitteleman koreogra?an liikkeissä käsitellään vihaa, rakkautta, sovintoa ja rauhaa. Performanssissa myös lauletaan yhdessä. Heikki Salo on kirjoittanut sitä varten uudet sanat Marseljeesiin. Teos on samalla osa Salmen väitöskirjatutkimusta. . klo 13.30 Fellmaninpuisto, Lahti. Osallistujia pyydetään pukeutumaan tummiin vaatteisiin. FELLMANIN PELTO 1918 Kansalaissodan lopulla noin 30 000 punaista oli saarrettu Hämeenlinnan ja Lahden välille. Heidät kerättiin Suomen suurimmaksi punavankien kokoomaleiriksi Lahteen Fellmanin kartanon pellolle. KANSAN ARKISTO Heistä lähes kolmasosa pääsi pakenemaan, mutta noin 22 000 ihmistä, joukossa paljon naisia ja lapsia, jäi vangiksi. Leiriläiset odottivat tuomiota taivasalla. Tuhansia vankeja kuoli nälkään ja nopeasti leviäviin tauteihin. Historian tunteminen auttaa myös tulevaisuuden rakentamisessa. Osa on mukana enemmän kiinnostuksesta taiteeseen, osalla on vahva tunneside ?Uskon, että taiteella voidaan luoda sovintoa.? Fellmanin pellon tapahtumiin oman historiansa kautta. Tasa-arvoiseksi ja yhteisölliseksi kuvaamassaan teoksessa on hänen mukaansa kyse myös kehollisesta muistamisesta. Harjoituksissa on jo koettu liikuttavia ja koskettavia hetkiä ja Kaisa Salmi uskoo, että sellaiseksi muodostuu myös sunnuntain tapahtuma. . Muita kuolinuhreja oli yli 2 200.. Tiedän että tämä on herkkä aihe monelle. Ennemminkin kyse on historian tutkimisesta, ymmärtämisestä ja lopulta hyväksymisestä. Esiintymässä Teatteri Vanhan Jukon kvartetti, Kaj Chydenius, Mikael Saari, Minja Koski, M.A. E vapaa-aika HAUSKAA VAPPUA! Muistoseminaari ja konsertti VAPUN 1918 tapahtumat näkyvät viikon- loppuna Lahdessa muutenkin: . 22 000 ihmisen elävä monumentti su 28.4. Hän on kukittanut eduskuntatalon portaat, tuonut Kampin kauppakeskuksen edustalle valtavan röykkiön muoviroinaa ja vallannut viikoksi kadunpätkän vastalauseena kulutuskulttuurille. Tulevana sunnuntaina Salmi kokoaa tuhansia ihmisiä eläväksi monumentiksi lahtelaiselle pellolle. AMK Wanha teatteri klo 10?17. . Silloin taideteos ei ole enää vain minun, vaan siihen osallistuvien ihmisten. Laulun ja liikkeen voimalla kohti sovintoa » Fellmanin pellon traagiset tapahtumat saavat sovinnollisen ja rauhallisen muodon. TAITEILIJA Kaisa Salmi tunnetaan näyttä- vistä ja yleisöä lähelle tulevista teoksista. 4.?1. Punaiset kukat ja Mannerheim koettiin liian provosoivaksi yhdistelmäksi. Uskon että taiteen ja performanssin kautta on turvallista käsitellä asioita. Seminaarissa esiintyy tutkijoita, historian harrastajia ja taiteilijoita. Teoksen toteuttamiselle annettiinkin ensin lupa, mutta lopulta se kiellettiin veto- 64 Sunnuntaina paikan päällä apulaisohjaajina toimii joukko vapaaehtoisia, joiden kanssa on harjoiteltu etukäteen. . 28.4. Lauantaina 27.4. lahtelaiset työväenjärjestöt järjestävät yhdessä antautumisen muistoseminaarin Punaiset Lahdessa 30. suurperformanssin jälkeen Nyt eespäin! -konsertti. Nyt Euroopan tulevaisuuden yllä leijuu Salmen mukaan harmaana pilvenä esimerkiksi nuorten kasvava työttömyys. Marseljeesin sanat uusiksi Liian provosoivaa Salmi olisi halunnut kukittaa Kiasman edustalla olevan Mannerheimin patsaan punaisilla neilikoilla. Toukokuussa vuonna 1918 samalla paikalla oli Suomen suurin punavankien kokoomaleiri. Innoituksena teokselle ovat toimineet muun muassa Yrjö Kallisen kirjeet. Felix Krohn -sali, Vanha Konserttitalo klo 18. Ihmisten osallistaminen teoksiin ja heiltä saatava välitön palaute on aina kiinnostanut taiteilija Kaisa Salmea:
Tilaisuuden avaa Paavo Arhinmäki. Alustuksen pitävät Mario Candeias ja Anne Steckner Rosa Luxemburg -säätiöstä Saksasta. Keskustelemassa ovat kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Caren Lay Die Linke -puolueesta Saksasta, kansanedustaja Nikolaj Villumsen Enhedslistenistä Tanskasta sekä tutkija Teppo Eskelinen. Onko saksalainen kilpailukykykapitalismi ?minijobseineen. Juontajana Morgan. St. Musiikkiteatteri Kapsäkin vappukonserttia ti 30.4. klo 19 Hucleberry FinKapsäkin toimisto (Hämeentie 68) arkinin seikkailut. La 27.4. Vartiokylän Eläkeläiset ry. Atomic Ciné, ydinvoima-aiheinen elokuvafestivaali 26.?28.4. Järj. Keskustelutilaisuus työosuuskunnista ja työttömyysturvasta ma 29.4. Liput: 30/24 e, sis. Teatteri hat työväenlaulut perinteisesti ns. suusta suuhun -menetelmällä. Säveltäjämuusikko Hannu Kella alkoi kerätä talteen Nummisen työväenlauluja, minkä seurauksena he perustivat myös yhteisen duon. Stoan klubityyliin viritetyssä Kirjallisuus Keskustelu salissa keikasta voi nauttia lasillisen äärellä. VANHAN TYÖVÄENLIIKKEEN LAULUJA. Liput: 12 /7 e etukäteen orkesterilaisilta tai ennakkovarauksena (sohontorwet@gmail.com). klo 16?17.30 Työväenliik??. Keljon järj.yhdistys ja Keski-Suomen Muistio, PL 64, 00501 Helsinki, faksi (09) Vasemmistonaiset 759 60 301, sähköposti: lukijoilta. ??. Lipunmyynti ja -varaukset www. ??. Mukana edelleen vappuaattoaan 30.4. klo 18 Cafe Mascotissa Lady Gaga, Kaija Koo, (Neljäs linja 2) HelsinMadonna, Katri Helena gissä. Vasen Linja klo 20 KOM-ravintoir jastoss k lassa (Kapteeninkatu -klubi viettää toista ! ä s Helsingis 26). Duo Ari Numminen & Hannu Kella la 27.4. Helsingin Kino Andorrassa ja Dubrovnikissa. Suomi-Venäjä-Seuran Ruoholahden osasto ??. klo 19 tähdittää sopraano Ritva Auvinen. Toinen tapahtuma järjestetään Oulussa syyskuun puolivälissä. Klo 11?13 kansainvälinen keskustelu Euroopan tulevaisuudesta ja vasemmiston näköaloista. Vappulounas ja -juhla Valorin- HUOM! Tiedot ensi viikon muistioon teellä Jyväskylässä (Kyllöläntie 16) 1.5. vapun takia poikkeuksellisesti jo tiistaina klo 14?16 musiikin kera hintaan 12 euroa. klo 13:een mennessä: Kansan Uutiset/ Järj. Jyväskylän Huoneteatteri. muistio@kansanuutiset.?. KU:N ARKISTO Euroopan vasemmiston seminaari EUROOPAN vasemmistopuolue järjestää tänä vuonna kaksi kansainvälistä tapahtumaa Suomessa yhteistyössä vasemmistoliiton kanssa. Suomessa ennen näkemättömiä, palkittuja dokumentteja mm. Putoaako osuuskuntaduunari työttömyysturvan aukkoihin. A-oikeudet. Liput 13/9 euroa. Kuvataide lasin kuohuviiniä, myynti: lippu.. STOAN LAVALLA Helsingissä näh- dään aitoa punahenkeä, kun Duo Ari Numminen & Hannu Kella esittää vanhoja työväenlauluja särmäisellä tyylillään. Vuonna 1934 Mikkelin raastuvanoikeus teki päätöksen, jolla kiellettiin työväenlaulujen julki- Tapahtuma nen esittäminen ja tallentaminen. Nummisen ja Kellan tavoite on näiden laulujen henkiinherättäminen ja kansanperinteen säilyttäminen. Tanssitaiteilija Ari Numminen on kotoisin Hattulan kunnan Nihattulan kylästä, jossa hän nuorena poikana oppi nämä van- Musiikki ??. E. klo 19 ja Arko Keräsen You/Me. 13/7 e ovelta. ??. klo 18.30, Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus (Nordenskiöldinkatu 1) Helsinki. Vapaa pääsy. klo 17?19 Helsingissä (Lintulahdenkatu 10, auditorio). Mukana SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sekä Jouni Valta Osuuskunta Eezysta. Vetäjänä työelämäntutkija Anu Suoranta. Järj. ja työtätekevine köyhineen myös muun Euroopan tie? Onko vasemmistolla mahdollista esittää vaihtoehtoja tälle linjalle edes hallituksesta käsin? LOUNASTAUON jälkeen klo 14?15.30 aiheena on vasemmistolainen Eurooppapolitiikka Suomessa. Mukana myös sopraano Reetta Ristimäki, tenori Ilkka Hämäläinen ja baritoni Raimo Laukka sekä pianisti Jari Hiekkapelto ja viulisti Juha-Pekka Koivisto. La 27.4. Minun Venäjäni. Toimittaja, kirjailija Anna-Lena Laurén kertoo, millaista on elää nykypäivän Moskovassa ma 29.4. Niistä ensimmäinen, Talouskriisi, Euroopan tulevaisuus ja vasemmiston vaihtoehdot -seminaari järjestetään Helsingissä ensi viikolla. talolla aamusta ohjelmaryhmät ja kerhossa klo 12 tarjolla nakkeja, salaattia ja munkkeja sekä lauletaan kevät- ja työväenlauluja Liljan säestyksellä. ??. Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto HYO ja KSL Opintokeskus ??. tai 0600 399 499 tai HuoneUusi Kukka laulaa ja laulatteatterilta tuntia ennen esitystä 014 217 945. taa vapunaattona 30.4. Helsingin Vasemmistoliitto liikkeellä: pe 26.4. Turun yliopiston puhallinorkesteri Sohon Torwien lattariteemainen kevätkonsertti la 27.4 klo 16.04 Sigynsalilla. klo 6.30 Kontulan Vasemmisto jakaa Viikkolehteä Kontulan ostarilla ja metroasemalla. Nordenskiöldin kokoelmasta. Uusi näyttely Suomen kansallismuseossa 26.4.?27.10. klo 19 Stoassa (Itäkeskus). ja Pe 26.4 ja la 27.4. klo 10?16 Kontulan Vasemmiston esittelypöytä Mellunmäki-seuran vapun ennakkotapahtumassa, joka on ulkona Korvatunturintorilla ja sisällä Mellu-estradilla. ??. Ma 29.4. Mitä on tehty ja mitkä olisivat vasemmiston konkreettiset vaihtoehdot? EUROOPAN VASEMMISTON SEMINAARI la 4.5. Sekakuoro Iltatähtien Kohti Berliiniä -lähtölaulajaiset pe 3.5. Liput 5 e, viiden lipun sarja 20 e. Oheistapahtumat maksuttomia iltaklubeja lukuunottamatta. ??. Näyttely kertoo suurten löytöretkien, siirtomaavaltojen kilpailun ja tutkimusretkien vaikutuksista tiedon karttumiseen. ??. Vapaa n e e liikk pääsy. Joel Mäkinen to 2.5. Työväen a 30.4. ??. Alustuksen pitää professori Heikki Patomäki. Keskustelemassa ovat eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Annika Lapintie, Arhinmäen erityisavustaja Jussi Saramo sekä vasemmistoliiton Eurooppa-poliittisen työryhmän jäsen Anna Mikkola. Millaista vasemmistoliiton Eurooppapolitiikan tulisi olla. klo 10 lähtien Vasemmistolinkki pitää telttaa Tallinnanaukiolla, paikka 3. Pohjanmaan Vasemmiston piiritoimikunta ja puoluekokousedustajat kokoontuvat su 28.4 klo 17 Kauhavan työväentalolla (Kauppatie 123). ??. Työväenlauluhetki! Lauluryhmä netticket.. Avartuva maailma. Kartta-aarteita A. Vapaa pääsy. Millaista vasemmistoliiton Eurooppa-politiikan tulisi olla? Vapunviettäjiä Helsingin Hakaniemessä keväällä 2005. 65. Su 28.4. klo 11?16 Helsingin Metallitalon Hakaniemi-sali (John Stenbergin ranta 6). Mukana laulaja Katri ja muutama miesartistikin. Kauppala säestäjään pianisti Lippu 15 e KOM-lipputoimistosta Teemu Kekkosen, reggae-artisti Maria 09 6841 841. Aleksandra sekä muusikko Marjatta Ojan ??. Käheät kurkut: keen kirjastossa HelPaluu tulevaisuuluja u la singissä (Sörnäisten teen. Essi Hellén, n e ä Työv Emmi Parviainen ja rantatie 25 A 1). Japanista, Australiasta, Nigeristä, Yhdysvalloista ja Euroopasta. klo 17 viimeinen sin klo 11?16. esitys. Sisäänpääsymaksu 2?5 euroa. ??. Rastan torvet soivat ja Koivuniemen herrat kruuJyväskylän Sepänkeskuksessa. naavat illan
Puhuvat Eero Heinäluoma ja Merja Kyllönen. Juhla Tikkuraitilla klo 11, puhuu Kaarlo Julkunen. Tilaisuuden jälkeen työväenlauluja Soihtulassa. Kokemäki: Kauvatsa klo 9 käynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Vappuna kello 9 käynti Kiukaisten hautausmaalla. Harjavalta: Kunniakäynti ja seppeleen lasku vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 9. Huittinen: Kunniakäynti vakaumuksensa puolesta henkensä antaneiden muistomerkillä klo 11, kokoontuminen kappelin luona, puhuu Kristiina Salonen. Koko perheen juhla klo 15 Kiiruun tilalla, puhuu Ilkka Kantola, tervehdys Antti Kotti, musiikkia Pekka Leppälä ja Jenni Seppälä, pakina Liisa Koso ja Raimo Lehto, runo Riitta Lehtinen. Tammisaaren Folkanilla vappulounas tilaisuuden jälkeen. Vihti: Kunniakäynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudoilla klo 9.30, puhuu Tapio Pulkkinen. Juhla Veikko Hellen torilla Nummelassa klo 11, avaus Heidi Gröndahl, puhuu Anu Rajajärvi. Porvoo: Kunniakäynti Punaisten haudalla klo 9, marssi klo 10.40 kaupungintalon takaa kaupunginpuistoon, jossa klo 11 juhla, puhuvat Ove Blomqvist, Matti Nuutti ja Aulis Ruuth. Loviisa: Seppeleen lasku klo 9 vakaumuksensa puolesta kaatunei- isen a l : K SA n ja e e k k i ay-li keen k i i l n e työvä juhlia u vapp 013. 2 a n vuon den haudalla. Pääjuhla Lohjan torilla kello 12.30, puhuu Joona Räsänen. Kirkkonummi: Kokoontuminen punaisten haudalla Masalassa klo 10. Työväenlauluja HTY Paasitornin juhlasalissa klo 14. Vantaa: Kunniakäynti klo 9 Hiekkarajun muistomerkillä, puhuu Kati Tyystjärvi. Lapsille omaa ohjelmaa. Salo: Juhla Salon torilla klo 12, avaa Raimo Nieminen, puhuu Eija Hietanen. Juhlan aikana tarjoillaan ?tykillinen. Juhla kauppatorilla klo 11, avaus OssiPekka Ollikainen, puhuvat Vesa Mauriala sekä Juuso Aromaa ja Pasi Karttunen. Lohja: Kokoontuminen haudoilla käyntiä varten Kirkkokentällä klo 11, puhuvat Maaret Laine ja Birgit Aittakumpu. Vappuna käynti toverihaudoilla klo 9. Kansalaisjuhla kello 12 Hakaniemen torilla. hernekeittoa. Raisio: Kunniakäynti haudoilla klo 10, puhuu Kiira Lasarov, juhla tori klo 11?13, puhuu Jarmo Lindén. Turku: Aattona klo 19 työväenlaulut, Ravintola Koulu. Vesterinen. Juhla Keskustorilla klo 12, puhuvat Kari Uotila ja Matti Tukiainen. Kerava: Juhla Aurinkomäellä klo 11.00?12.15. Kulkue vanhalta torilta klo 10.45. Vappuna kello 11 tilaisuus vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkillä, puhuu Jorma Kortteus. Juhla torilla klo 13, puhuu Jukka Gustafsson. Vappukahvit seurakuntakeskuksessa. Kankaanpää: Aattona klo 18 käynti Paskonletolla. Juhla klo 11 Loimaan torilla, tervehdys Eveliina Tyyskänen-Mäkilä, puhuu Riina Heinonen. Mynämäki: Juhla työväentalossa klo 16, puhuu Annika Lapintie. Somero: Tervehdyskäynti klo 12 muistomerkillä, puhuu A. Juhla Uudenkaupungin torilla klo 13.30, puhuvat Eura: Aattona klo 17 tilaisuus Lauhiinmäessä, puhuu Martti Anttonen. Juhlan jälkeen työväenlaulutilaisuus Silkkisalissa. Hyvinkää: Seppeleiden lasku Puolimatkan muistomerkillä ja Sankariristillä klo 8 ja Surujen Puistossa Sahamäessä klo 8.45. Marssi Kirkkokentällä klo 12. Paleface & Räjähtävä Nyrkki noin klo 13.15. Vappujuhlat 2013 Uusimaa Helsinki: Kulkue järjestäytyy klo 10 Kansalaistorilla ja lähtee Hakaniemen torille klo 11. Kokemäki Kooma klo 10 käynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä, puhuu Jari-Matti Välkkynen. Juhla klo 13, puhuu Lauri Lyly. Antti Lindtman, Elina Sandelin ja Jaana Vasama. Varsinais-Suomi Satakunta Lieto: Käynti vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkillä klo 10. Loimaa: Käynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkeillä, lähtö Loimaan torilta klo 8.45. Paijalan hautausmaalla kukkalaitteen lasku klo 9 kaatuneitten haudalla. Hanko: Muistomerkillä klo 10 puhuu Aila Pääkkö. Karjaa: Muistomerkillä klo 10 puhuu Harry Yltävä. Karkkila: Seppeleen lasku sankarihaudoille klo 10.30 Kulkue torilta klo 11, juhla keskuspuistossa, puhuu Katja Etolin. Pohja: Muistomerkillä klo 10 puhuu Petri Kajander. Tammisaari: Muistomerkillä klo 12 puhuu Daniel Nyman. Kulkue Puutorilta klo 11 juhlaan Vanhalle suurtorille klo 12, tervehdys Asko Mäki, puhuvat Jyrki Yrttiaho, Teea Jäske ja Juha Jormanainen. Uusikaupunki: Käynti klo 09 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla, puhuu Pertti Haverinen. Avaa Kari Salonen, puhuvat Markku Liimatainen ja Sirpa Puhakka. Tuusula: Tervehdyskäynti punaisten haudalla Tuusulassa, autokulkue vanhalta torilta klo 8.30. Juhla Kokemäellä työväentalo Rantalassa klo 10, puhuu Li Andersson. Lavia: Käynti punakaartilaisten haudalla Kappelin hautausmaalla klo 9. Nakkila: Kunniakäynti luokkasodan uhrien muistomerkillä klo 9, puhuu Li Andersson. Noormarkku: Aattona klo 18 kunniakäynti vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistomerkillä, jolla pu- JUSSI JOENTAUSTA 66
Lopuksi tanssia. Juhla 10.30 Joensuun torilla, puhuvat Lauri Ihalainen ja Kaija Kallinen. Vappujuhlat Kauppatorilla: klo 11.20?12.05 Vasemmistoliitto: puhuu kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen sekä klo 12.05?13 SAK: avaa Anneli Viinikka, puhuu Veli-Matti Kuntonen. Forssa: Seppeleenlasku klo 8 Lammin muistomerkille, klo 9.00 Korko-ojan muistomerkille, puhuu Tiina Tuomisto. Lippukulkue Kulmalta torille lähtee klo 11.45, juhla torilla klo 12, avaa Irma Nykänen, puhuu Ari Marjeta. Outokumpu: Haudoilla käynti klo 9, marssi klo 11, toritapahtuma alkaa klo 11.30, avaa Esko Mononen, puhuu Lauri Ihalainen. Juuka: Juhla Juuan työväentalolla aattona klo 18, puhuvat Tuula Peltonen, Jarkko Tuononen, Ritva Väyrynen ja Hannu Ketoharju. Viialan Sampola klo 14 kahvitilaisuus, puhuu Jari Myllykoski. Nokia: Juhla Poutunpuistossa klo 11.30, avaa Taina Nuutinen, puhuu Jari Myllykoski. Tampere: Tilaisuus punaisten muistomerkillä Kalevankankaan hautausmaalla klo 10, puhuu Sinikka Torkkola. Järjestötalolla Iin Eläkeläisten juhla. Kajaani: Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla käynti klo 9, puhuu Miikka Kortelainen. Tilaisuuden jälkeen Vasemmistoliiton vappukahvit Mäenpään työväentalossa. Etelä-Karjala Joutseno: Marssi klo 11.15 Joutseno-talolta, juhla klo 11.30 Joutsenon torilla, puhuu Jouni Backman. Lappeenranta: Marssi klo 13.15 kauppatorilta. Juhla torilla, tervehdys Niina Koivuniemi, puhuu Nina Heikkilä. huu Esa J. puhuu Matti Huutola. 67. Tämän jälkeen Lammin haudalle seppeleenlasku. Työväen yhteinen vappu torilla klo 13, puhuu Johannes Koskinen. Jokioinen: Aattona muistokäynti 1918 vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden haudalla. Kulkue 10.10 Siltakadulta Kauppatorille. Juhla klo 14 alkaen Raivion työväentalolla, sitä ennen kahvitus, puhuu Teija Asara-Laaksonen. Ruovesi: Punaisten haudalla tilaisuus klo 12. Työväentalomuseo avoinna vappuna klo 12?16. Loppi: Lopen kirkonkylän punaisten muistomerkillä klo 9.30, puhuu Susanna Hurme ja Tervalammin muistomerkillä klo 10.30 puhuu Miika Lönnqvist. Vappuna käynti klo 9.45 vakaumustensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä, puhuu Rauno Hekkala. Yhteislaulutilaisuus Kansanpirtillä klo 13.30. Kalajoki: Juhla Teatteritalolla klo 14.30, puhuu Katja Hänninen. Kuhmo: Juhla klo 10 Kuhmon Torilla, avaa Mauri Piirainen, puhuvat Sakari Lepola ja Seija Kyllönen. Kuusamo: Juhla torilla klo 12, puhuu Tarmo Raatikainen. Liminka: Juhla Niittäjäpatsalla klo 10, puhuu Jari-Pekka Kanniainen. Muhos: Vapputapahtuma työväentalon pihalla klo 10-13, puhuu Risto Kalliorinne. Oulu: Aattona klo 18-20 työväenlauluilta Suvikulmassa. Perinteiset Wappulaulajaiset klo 16 Joensuun Teatteriravintola lasiterassilla. Kitee: Lippumarssi klo 10.45. Muistotilaisuus klo 10.40. Seppeleen lasku Koulupuiston muistokivellä klo 11.15. Vappuna klo 12 kukkalaitteen lasku vakaumuksensa puolesta surmansa saaneiden muistomerkillä. Keski-Suomi Joutsa: Marssi paloasemalta klo 10.30, juhla Työväentalolla klo 11, puhuu Susanna Huovinen. Jyväskylä: Käynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 10, Marssi klo 11.30. Juhla klo 11 Sibeliuksen puistossa, puhuu Lauri Lyly. Hamina: Juhla klo 13 Haminan torilla, puhuu Marko Piirainen. Juhla klo 13 Sointulassa, puhuu Anna Kontula. Lempäälä: Ämmänristinmäellä Punaisten muistomerkillä klo 9 puhuu Jorma Mäntylä. Tarjoillaan myös hernekeittoa. Säkylä: Kunniakäynti vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistomerkillä Säkylän kirkkomaalla klo 9, puhuu Tuula Telin, seurakunnan tervehdys Ismo Nieminen. Ulvila: Aattona klo 18 työväenjärjestöjen yhteinen kunniakäynti vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden haudalla Ulvilan uudella hautausmaalla, puhuu Rauno Vesivalo. Tilaisuuden jälkeen käynti Mustilan muistomerkillä ja Rankkimäsessä Kangasala: Kunniakäynti punaisten haudalla, lähtö Säästökeskuksesta klo 9. Juhla Suoraman työväentalolla klo 15, tervehdys Timo Rautanen, puhuu Jukka Kinos. Punkalaidun: Yhteistilaisuus vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 12, puhuu Ilkka Joenpalo. Juhla torilla klo 11.00, avaa Esa Lahtela, puhuu Merja Mäkisalo-Ropponen, hernekeittotarjoilua. Lieksa: Käynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla klo 10.30. Vuoden työmiehen julkistaminen ja Pilkkikisan joukkuepalkinnon luovutus. Äänekoski: Marssi klo 13.30 torille, jossa juhla klo 14, avaa Ilidio Flores, puhuu Jutta Urpilainen. Ii: Marssi klo 12, juhla torilla, puhuu Risto Kalliorinne. Wahlman. Pori: Juhla klo 12 Porin Eetunaukiolla, puhuvat Erno Välimäki ja Li Andersson. Kulkue lähtee klo 11.30 Liisantorilta. Rauma: Juhla klo 11 kauppatorilla, jota edeltävä marssi lähtee kalatorilta, puhuvat Antti Rinne ja Annika Lapintie. Kulkue vanhalta linjaautoasemalta klo 11.30, juhla torilla klo 12, puhuu Nikolas Elomaa. Ähtäri: Seppeleenlasku klo 12 muistomerkillä Ähtärin kirkkomaalla ja sen jälkeen Juurikkakankaan punaisten muistomerkillä, puhuu Raimo Pohjola. Marssi klo 11.45, juhla klo 12 Raatihuonen torilla, avaa Vesa Kaikkonen, puhuu Raimo Piirainen. Vasemmisto Haminan torilla klo 10?13 kahvia, vehnästä, puheita. Kouvola/Anjalankoski: Marssi klo 11.30 Inkeroisten torilta, juhla klo 12 Inkeroisen torilla, puhuu Hannu Siltala. Pohjois-Savo Iisalmi: Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla kunniakäynti klo 9. Juhla klo 11 torilla, puhuu Vesa Aallosvirta. Kiuruvesi: Kunniakäynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 9. Työväenlaulusessio klo 13.30 ravintola Sataman Tähti ja klo 17 ravintola Gringo. Tornio: Kävelykadulla klo 10. Juhla klo 11 Rity-talon tasanteella, kulkue keskuspuistosta klo 10.30, tervehdys Riitta Romu, puhuvat Maarit Feldt-Ranta, Veli-Matti Kuntonen. Vappuna juhla Virastotalon aukiolla klo 10, avaa Juha Hacklin, puhuu Tarja Filatov. Riihimäki: Aamusoitto Rity-talon tasanteella klo 9, haudoilla käynti klo 9.30, ensin Juppalan 1918 hautamuistomerkillä, sitten hautausmaan 1918 kaatuneiden muistomerkki ja Sankarihautausmaan muistomerkki. Juhla torilla klo 10.30, puhuu Erkki Virtanen. Lapinlahti: Juhla Lapinlahden työväentalolla klo 14, puhuu Saila Ruuth. Leppävirta: Vasemmiston ja demareiden yhteinen juhla klo 9.30 puhuu Kaisa Korhonen. Pielavesi: Juhla torilla klo 12.15, avaa Mirka Parviainen, puhuu Jyrki Alapartanen. Siilinjärvi: Juhla torilla klo 9, puhuu Saila Ruuth. Suonenjoki: Juhla torilla klo 10, avaa Niko Kollanus. Varkaus: Haudoilla käynti klo 10, juhla Päiviönsaaren torilla klo 11, puhuu Saila Ruuth. Pohjanmaa Kurikka: Jalasjärvi-Kurikanseudun paikallisjärjestö Kurikan Vapputorilla klo 11?14. Kokkola: Aattona kunniakäynti Kruunupyyn Åsenin muistomerkillä. Marssi Otto Karhin puistosta klo 11.30, puhuu Hanna Sarkkinen. Kulkue Sorin aukiolta Jugend-torille klo 11.30. Toijala klo 11.15 kulkue ympyrätalolta. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu Vanhakylän työväentalolla. Häme Lahti: Marssi Kansantalolta klo 10 Punavankimuistomerkille. Lippukulkue järjestäytyy klo 8.45. Hämeenkyrö: Tilaisuus punaisten muistomerkillä klo 9, puhuu Vilho Ponkiniemi. Ikaalinen: Tilaisuus punaisten haudalla klo 10, puhuu Erkki Moisio Pälkäne: Kunniakäynti Pälkäneen punaisten muistomerkillä klo 9 ja Luopioisten punaisten muistomerkillä klo 9. Juhla Launosten työväentalolla klo 15, puhuvat Tarja Filatov ja Auli Ruuth. Pirkanmaa Akaa: Viiala, Kitula klo 9 muistotilaisuus vakaumuksen puolesta kaatuneiden haudalla, puhuu Jukka Saari. Juhla torilla klo 11, avaa Rauno Pikkarainen, puhuu Jyrki Alapartanen. Juankoski: Juhla Juankosken torilla klo 10, puhuu Kirsi Puurunen. Tuusniemi: Juhla torilla klo 9 puhuu Kirsi Puurunen. Kuopio: Kunniakäynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudoilla. Vappuna kunniakäynti Marian hautausmaalla klo 12.15, juhla kävelykadulla klo 13, puhuu Martti Korhonen. Pietarsaari: Kulkue klo 11 Tori-Koulupuiston lavalta. Juhla klo 12 Rotuaarilla, puhuvat Paavo Arhinmäki ja Ann Selin. Raahe: Haudalla käynti klo 10, juhla Härkätorin puistossa klo 11 alkaen, puhuvat Katja Hänninen, Tytti Tuppurainen ja Jaana Ylitalo. Suomussalmi: Juhla Ämmänsaaren työväentalolla klo 13. Lappi Rovaniemi: Haudalla käynti klo 10, juhla klo 12 Lordi-aukio, puhuvat Esko-Juhani Tennilä ja Johanna Ojala-Niemelä. Kemijärvi: Juhla Taivaantulien torilla klo 12, puhuu Paulus Toropainen ja Juha Pikkarainen. Kittilä: Tunturi-Lapin yhteinen juhla Kittilän työväentalolla klo 12, puhuu Sari Moisanen. Kemi: Kulkue entisen Työväentalon parkkipaikalta klo 11.40, juhla Täiköntorilla klo 12, puhuu Matti Huutola. Akaan hautausmaa klo 9.20, Riihiniemi klo 10, puhuu Salla Bister. Juhla Lounaispuistossa klo 12, avaa Eila Tiainen, puhuu Jutta Urpilainen. Jämsä: Juhla Jämsän keskusaukiolla klo 13, avaa Tuomo Alanen, puhuu Eila Tiainen. Saarijärvi: Kukkien lasku vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 12. Marssi klo 12 kaupungintalon pihalta, juhla klo 13 Forssan torilla, avaa Janne Nieminen, puhuu Kaisa Lepola. Hämeenlinna: Vappubrunssia klo 10.30-12 Metallin Hämeen aluetoimiston kokoustilassa. Juhla klo 11.30 Koulupuiston lavalla, puhuu Martti Korhonen. Seinäjoki: Aattona kunniakäynti teloitettujen muistomerkillä Nurmon Paukanevalla klo 18.00. Vaasa: Muistotilaisuus Kansalaissodan uhrien muistomerkillä klo 10.30, puhuu Jorma Katajamäki. Kokoontuminen klo 9 kukkatalolla. Kaiken kansan vapputori Väinö Linnan aukiolla (Finlayson) klo 14-16. Valkeakoski: Aattona käynti punaisten muistomerkillä: klo 14.15 lähtö Hauhon Mustilaan Tehtaan tyttöjen -muistomerkille linja-autoasemalta, tilaisuus klo 15 Hauholla, saatesanat Kalle Hyötynen, tilaisuus klo 16.30 Valkeakosken hautausmaalla, saatesanat Pekka Järvien. Kokoontuminen kirkon parkkipaikalla klo 17.30, puhuu Jukka Heinimäki. Kahvitilaisuus Ähtärin Urheilutalolla. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Pohjois-Karjala Joensuu: Käynti punaisten muistomerkillä klo 8.45, puhuu Pentti Keskisalo. Vappuna marssi Kino Sammon edestä klo 11.45, juhla Myllysaaren aukealla klo 12, puhuu Sinikka Torkkola, tietoisku Kai Muukkonen. Ylöjärvi: Kunniakäynti Viljakkalassa punaisten haudalla klo 9, puhuu Anssi Repo, kunniakäynti Ylöjärven punaisten haudalla klo 10, puhuu Anssi Repo. Parkano: Sakkilan edustalla klo 11? 12.30 makkaranpaistoa ja ilmapallojen jakoa ja kahvitarjoilu. Juhla klo 13.30 kävelykatu Oleksilla, puhuu Jouni Backman. Kymenlaakso Kotka: Marssi klo 10.45 Keskuskoululta Sibeliuksen puistoon. Juhla klo 12, tervehdys Mikko Aaltonen, puhuvat Teija Asara-Laaksonen ja Eero Vainio. Kukkatervehdys Vakaumuksensa Menehtyneiden muistomerkille klo 12.30 (kirkon edessä). Sastamala: Käynti Roismalassa toverihaudalla klo 9, Karkussa toverihaudalla klo 9, Mouhijärvellä toverihaudalla klo 9, Kiikassa toverihaudalla klo 9.30 ja Keikyässä toverihaudalla klo 9. Juhla Saarijärven torilla klo 12.45, avaa Jarmo Nyrönen, puhuu Sirpa Martins
Piikkiin pyrkivät ainakin ranskalaisori The Best Madrik (3), Le Cannibale (4) ja Maxwell Mayday (1), jolle kuitenkin haluttaneen selkäjuoksu. Mutta pysytään hiljaa, vielä toinen ottelu pelattavana.. Kaudet ovat enää muutamaa kierrosta vaille valmiit, joten merkkejä piirtäessä kannattaa huomioida, onko joukkueilla vielä saumaa esimerkiksi Mestarien liigaan. 2 4. Iltalehti 24.4. Life in plastic, it?s fantastic? palstalla ruoditussa Kuningas Litmanen -dokumentissa päähenkilö vierailee useilla stadioneilla, joilla on uransa aikana ehtinyt palloa potkia. Everton - Fulham ............. Hänen mallinsa vaatisi muutoksia myös lisenssien myöntämiseen sekä kuntien ja seurojen toimintaan. ?4?6 ensimmäistä kierrosta (tai jopa ensimmäinen kolmannes?) voitaisiin pelata kevennetyin lisenssiehdoin. Tavoitetilanne olisi, että jo- Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com Brädillä nyt näytön paikka 68 » Voimaliigassa ranskalaisori Robert Keeper jyrää voittotaistoon. Markku Niemisen tallin Quite An Avengerilla (7). Siinä punnitaan nyt tosissaan suomalaistähti Brad De Veluwen, ?Brädin?, kyvyt ja paikka tähtien joukossa. Sen kovin haastaja lienee kovaa suojajuoksun jälkeen kovaa kirivä Westcoast Pirate (9). Suosikkina starttaa . 1 (X) 12. Lähtö on varsin avoin ja paljon riippuu juoksun kulusta. Ainakin Barcan Camp Noulla ja Ajaxin kotipesässä vieraillessaan Kuningas kuin itsekseen pohdiskellen ihastelee viheriöivien luonnonnurmien upeaa kuntoa. Maailmanluokan joukkueiden stadioneilla olosuhteet ovat luonnollisesti täydessä tikissä, mitä ei valitettavasti voi sanoa huomattavasti pienemmillä resursseilla operoivista kotimaisista liigaseuroista. Ipswich - Birmingham... Tästäkin syystä kohteen kolme Arsenal kelpaa mainiosti varmaksi: Tykkimiehet ovat jälleen kerran kiinni paikassa herkkusieniliigassa, kun taas Valioliigan keskikastissa turvallisesti majailevalla Fulhamilla ei ole otatuksessa enää juuri panosta. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 27.4. 1 (2) 2. Litmasen mukaan kausi voitaisiin aloittaa hyvinkin nykyistä aiemmin . Myöskään nousukuntoista, viimeksi epäonnistunutta Jester Bowlia (1) ei kannata unohtaa. A: 2,5,8,1; B: 3,10,9,6 LÄHTÖ 6: Pää vinossa juokseva Aaron De Veluwe (4) kiihdyttänee keulaan ja ei suosiolla päästä enää ketään ohi. Pandora Girl (1) ja Surprice Lord (3) tosin pystyvät myös vauhdikkaaseen avaukseen. Suomalaista parhaat menestysmahdollisuudet lienevät Brad De Veluwe on jo tähti. sillä Ruotsissa kilpailleista vieraista ainakin Risto Airaksisen valmentama Ginger Belle (2) ja myös Pike River (8) eivät helpolla luovuta. Barnsley - Hull ............... 1 (X) 8. Jos Hamtaro S (1) pitää keulat, ei Aleksi Lahtinen niitä enää muille suosiolla luovuta. Keulapaikasta on kova taisto ja vauhti voi mennä alussa vallan hurjaksi, Se suosisi selvästi niin suosikkia kuin ysiradan Brad De Veluwea (9). Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(2), 2, 2, 1, 1(2), 1, 1(x), 1, 1, 1, (1)x, 1(x), 1(2). VAKIOKIERROS PELATAAN 9. Paalun hevosista sisäradan vahva Piece Of Metal (1) johtaa pitkään. jo kerran (2011) ajon voittanut ja urallaan jo yli kolme miljoonaa euroa tienannut ME-ruuna Commander Crowe (10). Kovin ekologinen valintakaan eivät muovimatot ole. Pohjoisena maana Suomessa ollaankin puun ja kuoren välissä: toisaalta pidempi kausi takaisi paremmat menestymismahdollisuudet kansainvälisillä kentillä, toisaalta taas se vaatisi voimakasta rahallista satsausta keinonurmiin, mihin ainakaan tämänhetkisessä taloustilanteessa ei tunnu olevan mahdollisuuksia. Stoke - Norwich ............... A: 4,11; B: 1,3,5,2 LÄHTÖ 7: Päivän päälähtöä, tämän vuoden Finlandia-ajoa pidetään yhtenä sen historian kovatasoisimmista. Millwall - Nottingham...... A: 13; B: 9,1,5,8,12 LÄHTÖ 5: Ruotsin prosenttidivarin karsinta on tasainen, vaikka Niemisen tallin Buck Boko (5) viime aikojen kotimaisten näyttöjensä perusteella pelataankin suosikiksi. 2 3. Lisäksi suuret kansainväliset pelit pelataan yhä aidolla ruoholla, joten pelkällä muovilla pelattu liiga voisi väkisin muuttaa pelaajien pelitapoja sellaisiksi, jotka eivät enää toimi isommissa ympyröissä. tai konsensusratkaisua kenttäasia vaatisi, sillä tämänhetkinen tilanne ei tyydytä ketään. 1 (2) 6. 1 (2) ningas itse: Jari Litmanen kommentoi asiaa Suomifutis.comille kuluvan kuun puolessavälissä. A: 10,3,9,5,4; B: 6,2,7,1 Perusrivi: 1-1-9-13-2-4-10 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Peterboro - Sheff W ...... Leeds - Brighton .............. Middlesbr - Charlton........ Wolves - Burnley.............. 1 10. 1 sumusaarilla ja kohteet löytyvät tutusti kahdelta ylimmältä sarjatasolta. Aivan toinen kysymys on sitten se, onko korkeimpien sarjatasojen futiksen pelaaminen muovilla ylipäätään toivottavaa. Jos Palloliiton väki liputtaa varsin avoimesti keinonurmien puolesta, ovat pelaajat epäileväisempiä. Alustan vaihtuminen luonnonnurmesta muovimattoon muuttaa koko pelin luonnetta, moni pelaaja väittää. Vaikka tekonurmet ovatkin kehittyneet viime aikoina hurjasti, on pelituntuma silti aivan erilainen ja pallo liikkuu eri tavalla. 1 (X) 13. Wigan - Tottenham .......... A: 1,9; B: 7,5,11,2,4 LÄHTÖ 2: Myös kovatasoisella 4-vuotiaiden maililla suosikki lähtee sisäradalta. Ruotsalaisvieras Comeonhill (1) saattaa kuitata isoimmat rahat, mutta hanttiin panevat tiukasti vieraista varsinkin Viking Castelets (11). A: 1,11; B: 7,4,10,8,9 LÄHTÖ 3: Hienosti voitolla kautensa aloittanut ravikuningas Erikasson (12) joutuu hankalalta lähtöpaikalta tekemään täyden päivätyön voittaakseen, kun Pihlajan Aaroni (4) pitää keulasta reipasta vauhtia yllä. Blackburn - Crystal P .... F pelit ?Barcelona on dominoinut Eurooppaa viimeiset viisi vuotta, joten heidän voittamisensa tuolla tavalla saa ylpeäksi. kello 16.55. Sir November (11) teki Ver- mossa viimeksi suoraan tauolta hyvän juoksun, edelle jäi vain Buck Boko. Hyvässä vireessä kisaa myös Amazing Soul (5). Vermosta on jaossa myös ekstrapotti Toto75-voittajille. LÄHTÖ 1: Avauskohde voi ratketa jo kiihdytyksessä. 1 11. Jos rahkeet eivät riitä edes nykyisen mittaisen kauden läpiviemiseen ilman olosuhdeongelmia, miten ihmeessä tosipelit voitaisiin aloittaa vielä aikaisemmin ja jatkaa niitä pidempään? TÄLLÄKIN » Puheet kauden pidentämisestä kuulostavat melkoisen absurdilta aivoripulilta. PALLOLIITTO ONKIN ajanut voimakkaasti keinonurmien lisäämistä perustellen asiaansa myös resursseilla: tekonurmella on mahdollista harjoitella vaikka ympäri vuoden, jolloin käyttöaste saadaan korkeammaksi. Toisaalta etenkin lämmitetyt tekonurmet kuluttavat rutkasti energiaa, jolloin niiden ylläpito saattaakin tulla yllättävän kalliiksi. Kevennettyä ratkaisua tästä esittää Paavo Arhinmäki tuoreessa Urheilusanomien kolumnissaan: avauskierroksilla sijoitettaisiin kotijoukkueiksi ne seurat, joiden kotistadionilla on tekonurmi. 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. A: 9,12; 11,4,1,6,10 LÄHTÖ 4: Pitkän matkan tasoituksessa voima jyllää ja sitä löytyy ainakin pitkien matkojen spesialisti Global Kidiltä (9). Ranskalaisori Robert Keeper (13) jyrää vuoren varmasti voittotaistoon kaukaa takaakin. Bayernin Arjen Robben toppuutteli 4?0-voiton jälkeen. Yhden vaihtoehdon on esittänyt kukapa muukaan kuin Ku- JONKINLAISTA KOMPROMISSIA kaisella liigapaikkakunnalla ja potentiaalisella liigapaikkakunnalla olisi ?ykkösstadion?, joka täyttää liigalisenssin kaikki vaatimukset, sekä ?kakkosstadion?, jolla olisi kevennetty, alkukauden lisenssi, jota myös alempien tasojen seurat voisivat käyttää?, Litmanen visioi verkkolehdessä. Mielenkiintoinen visio, jonka toteuttamisen suurimpana esteenä lienee, jälleen kerran, raha. Norjalaisvieraat Moe Brage (9) ja Wik Stjernen (11) ainakin antavat tiukan vastuksen. Helpolla ei voitto irtoa, HIPPOS/IRINA KEINÄNEN Vermo järjestää lauantaina huippuravit, jossa Toto75-kierroksen kruunaa kansainvälisestikin korkeatasoinen Finlandia-ajo. 1 5. Southampt - West Brom ... Tänäkin keväänä futisväen puheenaiheena ovat olleet ottelusiirrot usealla sarjatasolla: toki tänä vuonna kevät on pidätellyt itseään poikkeuksellisen kauan, mutta samoja ongelmia kohdataan sarjojen alkaessa lähes joka sesonki. Tätä taustaa vasten jalkapallopäättäjien usein toistelemat puheet kauden pidentämisestä kuulostavat melkoisen absurdilta aivoripulilta. huonosta lähtöpaikastaan huolimatta . 1 7. tekonurmilla. Blackpool - Derby ............ Myös G.Moll (12) on kunnossa
Minkä yrityksen toimitusjohtaja on Pekka Vauramo? 7. Kenen kanssa Juhlaviikkojen tähtivierailija Yoko Ono oli naimisissa? 6. Hyvinkää 2. Argentiinasta 9. Vuodesta 1979 10. Ristikko Shakki Nimi ja paikkakunta: Onks tietoo? 7 Tilinumero IBAN-muodossa: 6 5 Vastaukset 2.5.2013 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Liikenneministeri Merja Kyllönen Ristikko 26.4.2013 69. Mistä vuodesta lähtien vappu on ollut virallinen liputuspäivä? 10. Finnairin 7. John Lennonin 6. Millaisin oivalluksin? Ratkaisu: 1. Tuomari Nurmio 4. Ranska 3. Lahdessa 8. d8D+ Dxd8 3. Mikä maa hyväksyi tiistaina homoavioliitot? 3. Kuka on vappuna vasemmistoliiton juhlapuhuja Helsingin Hakaniemessä? 1. 8 Vastaukset 1. Valkea (siirto) ei silti häkelly turhan takia vaan ottaa tyylikkäästi hengen voiton materiaalista. Missä kaupungissa sijaitsee Fellmanin puisto? 8. Dxh1 ja valkea voittaa. Pekka Hyrynkangas, Harjavalta Kyllikki Nisula, Helsinki Heimo Tuominen, Oulu Mikä kaupunki johtaa Suomen avioerotilastoja? 2. Erik Söderblom 5. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 4 3 Ristikon 19.4.2013 voittajat ja oikea vastaus Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Shakki on peli, johon sopii lukematon määrä vertauskuv ia, mutta ei sanonta ?hätä keinon keksii?. Pelitilanteet on kyettävä ennakoimaan ja toimimaan niiden mukaan. Berliinissä vuonna 1976 pelatussa pelissä Schmidt?Seela musta on rakentanut pelisuunnitelmansa materiaalin varaa. Millä taiteilijanimellä Judge Barnhill paremmin tunnetaan? 4. Mistä maasta on kotoisin jalkapalloilija Lionel Messi? 9. Kuka on Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja? 5. Tb6+! Kxb6 2
Timo Mäkelä 70
Satu keinissä kriisikokouksissa väärin pesarin uusista vaatteista heräsi eloon. rustein. 28-vuotias yliopisto-opiskelija ThoEurokriisin hoito muistuttaa euroalueen perustamas Herndon osoitti kahden Harvard-professorin olleen mista, mutta ei yksi yhteen. Päättäjät ja asiantuntijat joutuvat myöntämään olleensa väärässä. Keisarilla ei ollut uusia vaatteita. Se ei tosin lohduta heitä, joilta keisari vei leivänkin suusta. JARMO LINTUNEN Ensi viikolla n a l a t s I i v i ä P elämän t a v i a l u p lip Fellmanin pelto täyttyi taas 71. Saksan entinen liittokansleri Helmut Kohl on jopa myöntänyt toimineensa euro-asiassa kuin diktaattori, koska kansanäänestyksessä hanke ei olisi mennyt läpi. Hän viittasi suoraan siihen esimerkiksi kesäkuussa 2011 YK:ssa pitämässään puheessa. » Helmut Kohl on . Tätä tutkimusta ta- louskomissaari Olli Rehn on monen muun talousvaikuttajan tapaan pitänyt ohjenuoranaan. Ensinnäkin sen avulla lyötiin SKDL ja SKP maan tasalle. Myös Eurostatin tuoreet tilastot osoittivat, että komission ennusteet paremmista ajoista eivät toteudu ja kriitikot olivat oikeassa: talouskriisiä on pahennettu omin toimin. Tällä kertaa ainoan mahdollisen vaihtoehdon politiikan kanssa on käymässä eri tavalla kuin ennen. lta koodausvirheitä ja outoja painotuksia. myöntänyt toimineensa Tulos oli sensaatio. Aluksi hän ei itsekään uskonut omiin havainmustieto sivuutettiin kylmästi. Nyt sentään luultiin, että toihinsa. Perustamisvaiheessa tutkiväärässä. Kohlille euro oli synonyymi Euroopalle ilman sotaa, hän sanoi kymmenen vuotta sitten tehdyssä haastattelussa, joka julkistettiin vasta huhtikuun alussa englantilaisessa The Telegraph -lehdessä. Talouskomissaari Olli Rehn joutui monen muun talousvaikuttajan tapaan yllätetyksi. Työtdiktaattori. tömyyttä, kodittomuutta, osattomuutta ja fasismin kasvualustaa on SITTEN TAPAHTUI toinen uskomaluotu komissaarien johdolla kymmetonta, mutta totta -käänne. Valtionvelan nousu yli 90 prosentin ei vaikuta taeuro-asiassa kuin louskasvuun juuri mitenkään. Professoriensa tuella alkuperäisaineistoa tutvelkamaiden velkaantumista lisännyt ?pelastaminen. Vakuutusyhtiö Ilmarinen ilmoitti tiistaina hajauttavansa sijoitussalkkuaan euroalueen ulkopuolelle ja ehkä Tukholman pörssiin. Syynä on se, että Suomen teollisuus on kärsinyt eurosta, perusteli varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio. EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso myönsi maanantaina, että vyönkiristys kriisimaissa on mennyt liian pitkälle. Hannu Taanila, Iltalehti 23.4. Viimeinen meinen sana Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? Olli Rehnin uudet vaatteet ?POIKASENI, KUNPA tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan?. Näin Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna (1583?1654) rohkaisi poikaansa, joka edusti maataan kolmikymmenvuotisen sodan rauhanneuvotteluissa kokeneiden diplomaattien seurassa ja epäili omia kykyjään. Uskomatonta, mutta totta: Oxenstiernan sanat pätevät täysin myös tänään. pekittuaan Herndon kuitenkin löysi Reinhartilta ja Rogofrustuu kovaan faktaan. LEHTIKUVA/ PETER MUHLY Isossa kuvassa euro on 1990-luvun valtiomiesten suuri haave jäädä muistiin historian tekijöinä mistään tosiasioista välittämättä. Opiskelija osoitti, että kuripolitiikan teoreettiset perusteet ovat kotoisin virheestä taulukkolaskennassa. NYT ON katumusharjoitusten vuoro. Vai mitä on sanottava eurooppalaisen velkakriisin hoitamisesta, joka on perustunut vääriin tutkimustuloksiin ja virheeseen Excel-taulukossa? Talouskurin ja eteläisen Euroopan kansojen kyykyttämisen tieteelliset perustelut nojaavat kahden Harvardprofessorin Carmen Reinhartin ja Kenneth Rogo?n tutkimukseen, jonka mukaan talouskasvu hidastuu valtiovelan kasvaessa yli 90 prosentin. Taistolaisuus on ollut ja on Suomen porvaristolle nerokas aarre
Tervetuloa viihtymään! Ilonasi, Osuuskunta Tradeka-yhtymä. Ne ja monet muut tarjoavat Osuuskunnan jäsenille mukavia etuja, joista voi nauttia niin vappuna kuin läpi koko vuoden. Unohtamat- ta tietenkään kotoisia lähipubeja. Uusimpina mukaan ovat tulleet Primulan Ravintolat Helsingissä, kuten tunnetut Kaarle XII, Vespa, Primula ja Baker´s. www.tradeka.? Iloista vappua! Osuuskunnan omistama Restel ja sen reilut 240 ravintolaa, on alan merkittävin toimija Suomessa. Ravintoloista löytyy niin ruokaravintoloita, seurusteluravintoloita kuin tapahtumaravintoloita
vanhentunut ase? on uusinta vuodelta 1982. Lakkojen historiaa YLEINEN JA yhtäläinen äänioikeus sekä kahdeksan tun- nin työpäivä ovat nyky-Suomessa itsestäänselvyyksiä. Niiden mukaan on olemassa köyhää, heikompaa ainesta, jonka tietty eristäminen muusta yhteiskunnasta on joskus välttämätöntä . Millaisia muutoksia uusiin elämäntapoihin sopeutuminen on vaatinut. siksi, ettei se aiheuttaisi häiriötä muun yhteiskunnan elämälle. Näkemys liittyy dokumentissa käsiteltyyn koulukotien arkeen. Käsitystä tukevat osaltaan katkelmat Enon kunnan sosiaaliraportista vuodelta 1964. ?Ei me pahantekijöitä tai pahoja oltu, hämmentyneitä kylläkin,? muistelee Heino Saaristo tyynesti. Juhani-veli sanoo pahinta olleen toisten poikien taholta tulleen väkivallan sekä epätietoisuuden poispääsystä. Voi vain kuvitella, millaista ahdistusta tällainen on nuoren mieleen aiheuttanut. Kuvassa Severi Novala, jonka laitoskierre alkoi 10-vuotiaana Lauritsalan lastenkodista. Koulukodin koettelemat kertovat Ari Lehikoisen käsikirjoittama ja ohjaama puhutteleva dokumentti Varastettu lapsuus (2013) on lähtöisin Kuopion yliopiston sosiologian dosentin Vesa Puurosen alkuperäisideasta. Novalan sanoin, nuo asiat ovat nöyryyttäviä, häpeällisiä ja vittumaisia. Väkivalta oli vielä 1960-luvun alun koulukodeissa arkipäivää, todistavat veljekset Heino ja Juhani Saaristo sekä etenkin Veijo Kekäläinen. Nyt ollaan siirtymässä liittokohtaisiin ratkaisuihin ja arvellaan, että lakkojen määrä olisi taas kasvussa. Ohjelma kysyy myös, miksi työtaistelujen vuoksi menetetyistä työpäivistä puhutaan niin paljon, kun työtapaturmien ja työttömyyden vuoksi menetetään työpäiviä moninkertaisesti lakkoihin verrattuna. LAKKO . Puuronen viittaa mielestään 1930- ja 1940-luvuilta peräisin oleviin ajatusmalleihin. Kekäläisellä on kanttia sanoa näin, sillä hän sai myöhemmin useita vankilatuomioita, viimeisimmän vuonna 1991. Saariston veljesten kohtalo tuntuu nykypäivän näkökulmasta pöyristyttävältä. Seuraavien vuosikymmenien tupo-Suomessa työtaistelut vähenivät vuodessa alle sataan. umpirakastuneen poikaparin edessä pahinkin kiusaaja tuntuu olleen voimaton. Menneisyyden ja nykyhetken jännite toimii dokumentissa hyvin myös kysymysten nostattajana. 27.4.?3.5.2013 | VIIKKO 18 Tv&Radio PEKKA PAJUVIRTA Timo-Erkki Heinon (kuvassa), Risto-Olavi Koskisen ja Pertti Klemolan toimittama Lakko . Tällä muistutuksella alkaa dokumentti Lakko . Niitä ei kuitenkaan aikanaan saatu aikaan neuvotteluilla, vaan lakoilla. Ylipäänsä aikasilta on tämäntyyppisessä dramaattisessa asiakokonaisuudessa aivan oleellinen. Miten Jäämeren autioilta rannoilta kotoisin oleva valkoposkihanhi sopeutuu elämään Helsingin kaupunkiympäristössä? Valkoposkihanhet uudessa ympäristössä KOTIMAINEN LUONTODOKUMENTTI kertoo ainutlaatuisen menestystarinan siitä, kuinka alun perin Jäämeren autioilta rannoilta kotoisin oleva valkoposkihanhi on asettunut elämään yli 2000 kilomeriä etelämmäksi Helsingin seudulle. Mitä hanhien läheisyys merkitsee kaupunkilaisille, entä ihmisten hanhille? Harri-Ilmari Moilanen AVARA LUONTO: STADIN VALKOPOSKET VARASTETTU LAPSUUS TV1 ma klo 21.30 TV1 la klo 18.45. Hänen etappeihinsa kuuluu legendaarinen Leppäniemen suljettu osasto, vankilaakin pahempi kuritushuone. Koulukodit olivat 1950- ja 1960-luvuilla koulun, vankilan ja työsiirtolan yhdistelmiä. Asian tiimoilta tavataan joukko tavallisen oloisia ja sympaattisia eläkkeellä olevia miehiä, jotka ovat kokeneet koulukodin maailman. Severi Novala kiteyttää osuvasti var- masti monen kohtalotoverinsa kokemukset ja muistot, joita ei pysty millään unohtamaan. vanhentunut ase? Timo-Erkki Heinon, Risto-Olavi Koskisen ja Pertti Klemolan toimittama ohjelma on uusinta vuodelta 1982, tulopoliittisten kokonaisratkaisujen ajalta 30 vuotta sitten. VANHENTUNUT ASE? TV1 ke klo 9.05 Varastettu lapsuus -dokumentti antaa äänen poikakodeissa 1950- ja 1960-luvulla olleille, heille joita ei ole yleensä kuultu eikä kuunneltu. Väkivaltaisten kokemusten ohessa kuullaan myös tarinointia seksuaalisuuden mahdista . 1980-luvun alussa lakkoja oli vuodessa reilusta yli tuhat
rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jouluaattona 1945 Stokessa Englannissa syntynyt Ian Fraser ?Lemmy. 15.40 set ja sää. set ja sää. 15.55 Yle News. Raskaan sarjan musiikille omistettu teemailta, mukana pitkä dokumenttielokuva Lemmy sekä Rockin klassikkolevyjen Motörhead-jakso. 21.00 Rockin klassikkolevyt: Motörhead. Viimeinen finaa- lahja. 06.03 07.50 Aamuhartaus. 22.05 Koe-eläin- puisto. (12) Southland (16) Nelonen 05.00 07.50 08.30 09.00 09.30 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.35 15.05 15.35 16.05 16.30 17.00 17.30 18.00 18.30 18.50 19.00 19.30 20.57 21.00 23.05 23.15 23.20 00.20 02.30 03.05 Älypää-TV LIVE: Tiedä ja Voita Elixir Start! Koirakouluttaja Tanja Karpela Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. Eläintarhojen elämää Australialainen sarja. Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Koiralle koti (7) Amerikkalainen dokumenttisarja. Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. Shake It Up (S) Amerikkalainen komediasarja. Teinielämää Amerikkalainen draamasarja. Teinielämää Amerikkalainen draamasarja. Neljän tähden talkoot Neljän tähden talkoot Neljän tähden talkoot Neljän tähden talkoot Nelosen uutiset Nelosen sää Hauskat kotivideot Fort Boyard . 11.00 Yle maksaa. 21.35 Novosti Yle. (12) 23.40 Teematieto Muut 07.00 SVT:n ohjelmaa 13.15 Opiskelijaelämää 13.45 Ambulanssissa 14.15 Uusi maani 14.45 Seportaasi: Nälkä 15.15 Spotlight : Nettivihaajat 15.42 Kulissien takana 15.45 Bettina 16.25 Antiikkiaarteita Tanskasta 16.55 Molanderin perhe (7) 17.40 Ruotsalaisia salaisuuksia 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Saariston lapset seikkailevat (S) 18.27 Minipala: Sylkäistään kirsikankivi 18.30 Haaste 19.00 Tohtori Åsa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Käänteentekevät kappaleet 20.20 Strömsö 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 American Idol 12.55 American Idol 13.55 Kreisiä menoa 14.25 Better Off Ted (S) 14.55 Täydelliset parit (S) 15.25 Täydelliset parit (S) 15.55 Kuukauden parhaat sekunnit 16.00 Jamie Oliverin keittiössä 17.00 Top Chef 18.00 American Idol 20.00 Viidakon tähtöset (7) 21.00 Matrix (16) 23.35 C.S.I. 21.40 Urheiluradio. Bändeistä tunnetuimmat ovat avaruusrockbändi Hawkwind ja tietysti MotörRASKAAN SARJAN 2 head, jonka armoton punkhevi iski kuin tuhat volttia ja viitoitti tietä muun muassa thrash metalille. Perinteinen ?sex, drugs, booze and r&r? -yhdistelmä pätee Lemmyyn, ja hän kiitteleekin onneaan siitä että on yhä elossa. Ääni on kuin söisi nauloja, ja Rickenbackerbasso soi kybällä. Kuvassa itse karismaattinen maestro, basisti-laulaja Lemmy Kilmister. Moottoripäiden moottori lähikuvassa musiikille omistetussa teemaillassa esitetään Motörheadin keulakuvasta kertova pitkä dokumenttielokuva Lemmy sekä Rockin klassikkolevyt -jakso, joka käsittelee Motörheadin albumia Ace of Spades. 09.15 kön maailma. 13.06 levyistä en luovu. 13.00 Yle Yle Uutiset ja sää. 17.40 Puheenvuoroja. 12.15 Taustapeili . Poliittinen jännitysdraama kuvaa Afganistanin sotaa ja siihen liittyviä ongelmia. Ohjaaja: Robert Redford. 00.05 Yöradio. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Kotimaa 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Eve Mantu 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . Aamupala. 13.55 Radio 1 klo 18.1 Uutiset. 18.00 Ajantasan lauantaivieras. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 18.00 Radio Novan Music Only! 22.00 Radio Novan yö. toki Motörheadin lisäksi. TEEMALAUANTAI: LEMMY & MOTÖRHEAD Yle Teema klo 21.00 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. 10.04 Ykkönen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Yle Uuti- Sää. Linnake Keno Elokuva: Mean Girls ? Tylyt tytöt (7) Nelosen uutiset Nelosen sää Totuuden miekka Amerikkalainen draamasarja. Elokuva: Gloria (16) Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 13.00 Japania Erinin kanssa 13.25 Yle Live: Justin Bieber Oslossa 14.30 Tunne minut (5 jaksoa) 18.10 Sairaan kaunis elämä 19.00 Leonard Bernstein: Pohdintoja. Yle Uutiset ja sää. in 14/36. 07.50 Merisää. teleen kantapää. 17.15 Maailmanpolitiikan arki- tarina. Amerikkalaismaestron 60-vuotispäivien kunniaksi v. 1978 tehdyssä, mutta vasta 30 vuotta myöhemmin julkaistussa dokumentissa Bernstein pohtii avoimesti ja luontevasti elämäänsä. T: Peter Rosen, USA. 19.50 Opus Jazzin tarina 20.05 NY Export: Opus Jazz 20.50 Tyylin alkulähteillä 21.00 Teemalauantai: Lemmy & Motörhead. 23.00 Yle Uutiset. 09.06 LauMinna PyyLiisa Nevala. 11.03 Levylauvastaa. 12.00 Yle Uutitää: Hanhen selästä, osa 95: Iso 3 D. Kooste Brnossa pelatusta ottelusta. Lions for Lambs. 53. Maritta Vehviläinen 16.30 Politiikkaradion viikko 18.00 Urheiluilta: Vapaaottelun Fight night 8, (Lappeenranta). Maria Leppänen 13.00 KidSing . 04.02 säveliä. 19.00 Yle Uutiset ja ten sävellahja. 13.00 Mikä Radio 1 Kissankehto. 16.05 Näistä Uutiset. 07.03 Aamupala. 19.08 LempimusiikYleX kia. Maritta Vehviläinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . 12.00 Suomi. 05.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Radioteatteri esit- soi. 07.45 Hartaita säveliä. 21.50 Merisää. 06.05 Hartaita 04.00 Yle Uutiset ja sää. O: Kari Soveri. 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Rouva varapresidentti (S) 22.30 Komisario Frost (16) The Fall TV2 klo 22.10 TV 2 MTV 3 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 27.4. 07.48 Kaapo (S) 08.12 Pikku Kakkosen posti 08.19 Anniina Ballerina (S) 08.46 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.05 Kesäleiri (7) 09.19 Late lammas: Puunhalaajat (S) 09.27 Galaxi: Koulujen Taisto 10.00 Pikkukarhun tarinoita 10.25 Tartu Mikkiin 11.15 Yle Uutiset Uusimaa 11.25 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.35 Yle Uutiset LounaisSuomi 11.45 Yle Uutiset Häme 11.55 Yle Uutiset Keski-Suomi 12.05 Yle Uutiset Itä-Suomi 12.15 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.25 Yle Uutiset PohjoisSuomi 12.35 Oddasat 12.50 Pressiklubi 13.20 Ravisuoran vihjeet 13.30 Peliuutiset 13.50 Juoksukoulu 14.00 MotorSport 14.30 Suunnistuksen Huippuliiga 16.30 Salibandyn EFT 18.15 Ravisuora 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Matkapassi: Lontoo 20.30 Pakko tanssia 21.30 Kerran viikossa 21.55 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 The Fall (12) 00.05 Ratsastuksen maailmancup 01.10 The Wire (16) 08.00 08.25 08.40 09.05 09.30 09.50 10.15 10.45 10.50 11.00 11.05 11.35 12.05 12.35 13.05 14.55 15.55 17.00 19.00 19.10 19.30 21.00 22.00 22.10 22.15 22.30 22.35 22.45 23.45 01.35 Smurffit (S) Ystävien kylä (S) Tom & Jerry Kids Show Kasper (S) PopPixie Pokémon (7) Jokakoti.fi Elä keskellä MM-kisoja: MTV3 Total Pilanpäiten Arttu Wiskari: Ikuisesti kahdestaan Piilokamera Salatut elämät (S) Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Perheleffa: Shrek 2 (S) Junioriliiga 2013 Top Gear Selviytyjät Suomi Seitsemän Uutiset Tulosruutu KIDSing Amazing Race Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Lotto ja Jokeri Hockey Night Extra Euro Hockey Tour. Venäjä?Suomi. 00.00 Yle Uutiset ja sää. New York (16) 00.35 Grimm (12) 01.35 Sons of Anarchy (16) 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Gordon Ramsay ? pannu kuumana 10.00 Gordon Ramsay . 14.03 päivää. 17.15 lipäivä ja tulokset. Pääosissa: Andrew Garfield, Derek Luke, Meryl Streep, Michael Pena, Peter Berg, Robert Redford, Tom Cruise. 14.00 Yle Uutiset. 11.00 M-studio. 14.00 Välilevyjä. 0 takunta. 20.09 Olipa kerUuden musiikin aamuvuoro 11.00 ran radio. Legenda elää. Lemmyn ainutlaatuista merkitystä korostavat dokumentissa lukemattomat muusikot, muun muassa Ozzy Osbourne, Dave Grohl, Slash, Alice Cooper, Peter Hook, Mick Jones, Joan Jett ja Metallican jäsenet, joiden kanssa Lemmy myös esiintyy . 07.00 Yle Uutiset. pannu kuumana 12.00 Huijarirakentajat 13.00 Kuuluisat kuppilat 13.30 Kuuluisat kuppilat 14.00 Brady Barrin vaarallinen luonto 15.00 Elämää halpalentoyhtiössä (S) 15.30 Gordon Ramsay ja paras ravintola 16.30 Anthony Bourdain maailmalla 17.30 Henkka & Niki vs. 06.25 Levynpyörittäjän kylä. 21.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 06.56 Päivän miete- pala. 13.10 Kerro pieni ja sää. 17.00 Yle Uutiset Lauantai-Suomi. 19.03 Kansainvälisen Paulon sää. 05.50 Merisää. 18.08 Storgårds. 06.04 Aamupala. 15.25 Kamarimusiikkia. 05.02 lause. 06.00 Yle Uutiset. Poppikoulu. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Maritta Vehviläinen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu . LAUANTAI 27.4.2013 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Kissanaisen kiertue 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.15 Souvenir (S) 11.30 Strada 12.00 A-studio: Stream 12.30 Totuus rakkaudesta 13.00 Kansallinen veteraanipäivä 14.40 Ermei Kanninen ja sodan jäljet 14.55 Viimeiset sanani 15.25 Rosamunde Pilcher: Simpukan kerääjät (7) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Hakekaa kätilö! (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Mun heimo 18.45 Avara luonto: Stadin valkoposket. 18.00 Yle singin kaupunginorkesteri, joht. 09.00 Yle Uutiset. 20.00 Yle Uutiset. 06.30 Suomi set ja sää. TARVITTAESSA Lentopallon seitsemäs SMloppuottelu 19.00 Kalle Haatanen 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 20.50 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.45 Harpo puhuu 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.30 Brysselin kone 23.15 Julkinen sana Radio Nova 08.00 Viikonloppu vapaalla . Orkesterina Hel- Levynpyörittäjän kylä. 08.30 Aristo- 07.04 Onnen sävel. Vakioveikkausrivi. 08.00 Yle Uuti09.05 Figaro: Straussin Capriccio. 20.03 Urhei06.30 YleX Aamu Remix 10.00 luradio. 19.00 Yle Musiikkitalosta. 20.08 Sää. Greg Olliverin ja Wes Orshoskin dokumentti (2010) rock?n?rollin teeskentelemättömästä tervaskannosta Lemmy Kilmisteristä, joka tunnetaan etenkin Motörhead-bändin keulamiehenä. 18.10 Lauantain Urheiluradio. (Lions for Lambs, Yhdysvallat 2007). PyöTiedevartti. 19.03 Urheiluradio. Ravitulokset. 12.45 Merisää. God, Modern Jesus, Radioactive Cowboy, Hard Rock Johnny Cash, Biker, Captain Hook, Godfather of Heavy Metal, the baddest motherfucker in the world . pannu kuumana 11.00 Gordon Ramsay . 15.08 Entisten nuortoivotut levyt. 07.53 Onnen sävel. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 10.03 Sää. 15.03 18.01 Iltahartaus. 04.47 AamuAamusoitto. 18.03 Urheiluradio. 16.05 Entisten nuorten sävelsellokilpailun finaali. 09.50 Radioteatteri Turun tuomiokirkon kello esittää: Elämän auetessa L auanta lyö 12. 07.03 Sää. tää: Elsa, osat 51 . 10.00 Yle Uuti12.15 Ajankohtainen toivotut le v yt set. 11.57 Vakioveik15.00 Radioteatteri esitkausvihjeet. 09.40 LauantaiPäivän mietelause. 15.00 Yle Uutiset. 08.05 Onnen sävel. 21.03 Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat Poppikoulu. Hän on nähnyt Beatlesit jo Cavern Clubilla, roudaillut Jimi Hendrixiä ja soittanut monessa eri bändissä. 21.30 Yle Uutiset selko13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta ennen! (u) 00.00 Yöradio suomeksi. 09.00 10.05 Syntymäpäiväsankari: Maria- Yle Uutiset. 18.55 Suomi tänään. Miten Jäämeren autioilta rannoilta kotoisin oleva valkoposkihanhi sopeutuu elämään Helsingin kaupunkiympäristössä? Miten ihminen sopeutuu hanhien läheisyyteen. Antti Tuisku ja Annika Metsäketo 15.00 Spotify Chart Show Global . 07.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. Suora lähetys Helsingin Lakatut varpaankynnet. 23.03 Koe-eläinpuisto. Amerikka 18.00 Jyrki Sukulan makujen maa 18.30 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 19.00 Poliisit (12) 19.30 Poliisit (12) 20.00 Poliisit (12) 20.30 Poliisit (12) 21.00 Leijonan luola USA 22.00 Defenders (7) 23.00 Defenders (7) 23.55 Leijonan luola Ruotsi 00.55 Joukkopilat (7) 01.25 South Park (12) 01.55 South Park (12) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Dokumenttisarjassa tarkastellaan Motörheadin Ace of Spades -levyä. 21.55 Suomi tänään. 18.50 Merisää. Maritta Vehviläinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu ? Maritta Vehviläinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . 09.05 Sää. Kilmister on rockin teeskentelemätön tervaskanto ja kulttihahmo. John Uutiset. 14.30 Ehtookelloina Hauhon kirkon kellot. 11.57 antai-Suomi. 16.00 reä pöytä. Motörheadin vuonna 1980 ilmestyneen Ace of Spades -levyn synty vaihe vaiheelta äänessä myös taustajoukot. 21.50 Lemmy. 05.52 Aamusoitto. 23.15 Yöklassinen. Uutiset ja sää
Täyspitkä versio Saden ja hänen yhtyeensä upeasta showsta, joka taltioitiin Sophie Mullerin ohjaamana Burbankissa, Kaliforniassa vuonna 2011. 00.35 Teematieto Muut 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Muumien maailma 09.00 SVT:n ohjelmaa15.35 Luontoretkellä: Jänissaari 16.05 Jälkivääntö 16.45 Kirjakausi 17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Muumien maailma 18.30 Opiskelijaelämää 19.00 Ambulanssissa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Närbild 20.18 Kulissien takana 20.21 Strömsö Saamenmaassa 20.30 Taivaallista menoa: Monika E Pensar 21.00 Elokuva: Ainoa laatuaan (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa 10.30 Simpsonit (7) 13.30 Asunto 23 (7) 14.00 Rillit huurussa (S) 14.30 Tyhjätaskut (7) 15.00 Isän tyttö (S) 15.30 Middle (S) 16.00 Merlin (7) 17.00 Gossip Girl (7) 18.00 American Idol 19.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 20.00 Myytinmurtajat 21.00 Naisen tuoksu 00.05 Kohde (12) 01.05 Pahan jäljillä (16) 02.05 Sons of Anarchy (16) 08.00 Leijonan luola USA 09.00 Gordon Ramsay ? pannu kuumana 11.00 Leijonan luola Ruotsi 12.00 Kokin vapaapäivä 12.30 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 13.00 Henkka & Niki vs. 18.00 Yle Uutiset. Jukka Mikkola. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Äänikirja 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Mikä maksaa. 21.00 A-studio: Talk 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? Radio Nova 08.00 Paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . toissapäiset ja sää. 12.40 Viikon luontovat Amerikkaan 18.00 Pelastusar- ääni. Se tuo Kristan mieleen hänen suosikkifilmeihinsä kuuluvan Amerikkalaisen yön. Mikko Reitalan käsikirjoittama ja Mikko Mattilan ohjaama tv-filmi on kuin silta Mika AKU HIRVINIEMI Waltarin Suuresta illusionista Kaurismäen veljesten läpimurtoelokuvaan Valehtelija ja siitä eteenpäin 2000-luvulle. Hieman kyynisesti sävyttynyt sarkastinen sanailu raikaa, kun uuden polven potentiaalit suuruudet hakevat paikkaansa taiteen kentässä. 07.50 Merisää. Häntä ja Eliasta yhdistää jonkinasteinen sielunveljeys, päällekäyvä persaukisuus ja kiinnostus kauniiseen näyttelijänalku Jonnaan (Marja Salo). Kustannustoimittaja Krista (Armi Toivanen) on kallellaan Eliaksen suuntaan. Eliaksen romaanikäsikirjoitus on nimeltään Eurooppalainen yö. 21.00 16.05 Sunnuntai-Suomi. Maritta Vehviläinen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Leikola ja Lähde 17.00 Ali ja Husu 18.00 Urheiluilta: Jalkapallokierros. 09.55 Rauman Pyhän 06.04 Aamupala. (7) 22.05 Hiljainen todistaja (16) 23.45 Ykkösaamu TV 2 MTV 3 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 28.4. 08.03 Lauri kilpa-auto (S): Ripan liputuspäivä 08.14 Musapoksi: Kiusaamislaulu 08.19 Puu Fu Tom (S) 08.43 Apina opena 09.00 Galaxi 09.02 Hevostähdet 09.14 Pok ja Mok (7) 09.23 Fiksaa fillari 09.30 Galaxi: Bofori (7) 10.00 Vili Vilperi (S) 10.25 Pakko tanssia 11.25 Satuhäät 12.15 Mestareiden liigan makasiini 12.40 Extremen maailma 12.45 Uusi päivä (S) 13.15 Uusi päivä (S) 13.45 Uusi päivä (S) 14.15 X-games 15.05 Ratsastuksen maailmancup 16.10 Salibandyn EFT 18.10 Ratsastuksen maailmancup 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheilukatu 2 19.30 Syyttäjä (12) 20.30 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä 21.00 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Märät säpikkäät. 08.00 Yle Uuti- pimusiikkia. 16.05 Todelklo 22.0 vänä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. 04.02 Lemlevyistä en luovu. 17.15 Suomi tänään. 22.05 Avaruusromua. 21.40 Urheiluradio. 05.21 Aamutuuritunti: Viikon kirja. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Vapautuva taskuvaras tahtoo kirjailijaksi. Sitä edesauttaa kummasti pääasiassa jazz-klassikoista koostuva musiikkiraita (Parker, Mingus, Modern Jazz Quartet). Harri-Ilmari Moilanen NUORET NEROT, OSA 1/2 TV1 klo 21.05 Yle Radio Suomi 07.00 Yle Uutiset. Sunnuntaisirkus 19.00 YleX luradio. 19.03 Radion sinfoniaorkeste- 14.00 Yle Uutiset. Maritta Vehviläinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . 16.00 Yle UutiRadio 1 Pop eilen . 20.09 LähikuJatkot Remix 22.00 Encore 00.00 vassa Anssi Kela. 17.45 Suomi tänään. 07.04 Suomi Rauman seurakunnan jumalanpal- soi. 09.05 Musiikkia vanhasta pala. 13.03 velus Kotkasta. 13.06 Iskelmä-Suomi. sää. 4/8: Uuden Suomen perustajat suuntaa- Kansanradio. 05.00 set ja sää. 21.30 Yle UutiYöradio set selkosuomeksi. 14.03 Musiikkia rin konsertin uusinta. Taskuvarkauksista saatu kakku on nyt istuttu ja vapaus ehdonalaisessa koittanut. 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . 20.03 UrheiSnow . 05.52 AamuUutiset. 05.50 Merisää. Satiirisiakin sävyjä on aistittavissa, näkyvämpiä ja onnistuneempia ovat ilmeikkäät kaupunkinäyttämöt. Jari Pollarin mustavalkokuvaus luo pisteliääseen draamakomediaan tiettyä urbaanin ajattomuuden tunnetta. Ulkosuomalaisen Eliaksen elämässä kustantaja näkee suurta kirjallisuutta. 06.00 Yle Uutiset. 12.45 Merisää. 08.10 Horisontti. O: Sidney Lumet. 08.05 Sunnuntai12.05 Roman Schatzin Maamme- Luontoretki. Ulkosuomalaisen Eliaksen elämässä kustantaja näkee suurta kirjallisuutta. 09.06 Iskelatterin valiouusinta: MieAvaruus märadio. 18.30 JJK - Lahti, KuPS - Mariehamn, RoPS - TPS, VPS - Honka. Juontajana Matti Härkönen ja asiantuntijana Antti Pohja. Toimittajana 17.20 Aristoteleen kantapää. 17.00 Yle 5 11.03 Nousevan auringon Uutiset ja sää. 23.03 Puheet ja teot. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 08.45 SunnuntaiHyvät pahat lapset 14.00 RisSuomi. 13.00 Radioateljee esittää: Suomi. SUNNUNTAI 28.4.2013 Urheilukatu 2 Yle TV2 klo 19.05 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Stadin valkoposket 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Kuvakirjeitä maailmalta: Kuvakirje Brasiliasta 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Yellowstonen talvi 12.05 Dokumenttiprojekti: Harmaa eminenssi 13.05 Prisma: Ihmisen kehityshistoria 14.00 Prisma Studio 14.30 Historiaa: Jesse Owens 15.25 Rosamunde Pilcher: Simpukan kerääjät (7) 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Niin kauan kuin (S) 18.45 Tosi tarina: Verstaallinen unelmia 19.15 Luontohetki: Nokkelat nenäkarhut. 11.00 Yle Uutiset. lisia tarinoita. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Taustapeili. 15.55 Yle romua set. N: Marlon Brando, Anna Magnani. 20.00 Eero Aarnio: Myhäilevät muodot 20.50 Rakennustaiteen aarteita 21.00 Tuottanut George Martin. 15.00 Yle UutiWagner vierailulla Gioachino Rossinin set. 12.06 utopiayhteisöjen historiaa. 09.00 Yle pala. 07.00 Yle Uutiset. 17.15 Histalo. 15.00 Radiote09.05 Sää. 08.30 Radioteatteri esittää: Rikosromaani. Suomalaisten 12.05 Sunnuntai-Suomi. 10.00 villa. Maritta Vehviläinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . 10.00 Yle Uutihen monologi. 07.53 Sunnunvelus Pyhän Ristin kirkosta. 10.04 News. Jani Rajalin 18.00 Spotify Chart Show Global . 20.08 Sää. 3/10. Kuolemansynti: Vauvahössötys. 11.00 tai-Suomi. 06.03 Sää. Euroopasta. 20.25 Radion sinfo- tisumua. 12.00 Yle Uutiset ja sää. toriasarjoja. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 21.00 Radio Novan yö 75 3. 1/2. 18.08 Sää. 18.09 Kadonneen levyn metsäsYleX täjät 0203-17600. Malmsten (Miika Kivinen) on musiikkimiehiä. 15.08 Tähluona Pariisissa. 16.00 Yle Uutiset ja sää. niaorkesterin konsertti jatkuu. 08.20 Kult- 05.15 Eväsreppu. 21.50 Merisää. 03.02 Sekahaku. Amerikka 13.30 Jyrki Sukulan makujen maa 14.00 Lentokenttä 14.30 Lentokenttä 15.00 Apua avajaisiin 16.00 Suomen huutokauppakeisari 17.00 JIM D Historia: Totuus Titanicista, osa 1/2 (12) 18.00 Maistuvimmat liikeideat 19.00 Henkka & Niki vs. Amerikka 19.30 Jyrki Sukulan makujen maa 20.00 Anthony Bourdain maailmalla 21.00 Nykäsen Matti 21.30 JIM D Henkilökuva: Pettävät vallankäyttäjät 22.30 Huipputatuoija haussa 23.25 Täysillä tutkaan 23.55 Epätavalliset epäillyt (16) 01.00 JIM D Rikos: Ruumiinavauspöytäkirjat (16) 02.00 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Vapautuva taskuvaras tahtoo kirjailijaksi. 13.00 Yle Uutiset. 12.55 Sunnunmeijan Kotkan osaston jumalanpal- tai-Suomi. 08.05 Radioteatteri esit- Yle Uutiset ja sää. Selostaja Antero Mertaranta. Suora lähetys Brnosta Tshekistä. Hockey Night LIVE! MTV3.doc: Mayday! (Mayday!, Alankomaat) Hollantilainen dokumentti kertoo suuren eurooppalaisen halpalentoyhtiö Ryanairin ottamista turvallisuusriskeistä, jotka johtuvat äärimmilleen viedystä säästämisestä. Seitsemän Uutiset Tulosruutu Ketonen & Myllyrinne. Sketsisarjan toinen tuotantokausi sivakoi tuoreet ladut suomalaisen huumoriviihteen umpihankeen. Selviytyjät Suomi Kosto (12) Kymmenen Uutiset Viikon sää Tulosruutu Hockey Night Extra C.S.I. Uutiset ja sää. 05.02 Aamupala. tää: Elsa, osat 54 ja 55. 10.03 Sää. 19.08 KadonYle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu neen levyn metsästäjät 0203-17600. 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal 20.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja Urheiluradio. (12) Ilman johtolankaa Jokakoti.fi Nelonen 07.35 08.15 08.45 09.15 09.45 10.15 11.15 11.45 12.15 13.20 13.30 14.00 14.30 15.00 15.30 16.00 16.30 18.30 18.50 19.00 19.30 20.00 20.57 21.00 23.15 23.25 23.30 00.30 01.30 02.05 LIVE: Tiedä ja Voita Yllätyskokki Niki Jaksa paremmin Eden Eden Pihaklubi Huvila & Huussi Elixir Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Vaaleanpunainen pantteri Melissa ja Joey (S) Amerikkalainen komediasarja. Melissa ja Joey (S) Amerikkalainen komediasarja. Frasier Amerikkalainen komediasarja. Frasier Amerikkalainen komediasarja. Frasier Amerikkalainen komediasarja. Frasier Amerikkalainen komediasarja. The Voice of Finland Nelosen uutiset Nelosen sää Guinness World Records . 08.20 kirja. 20.00 Richard lepopäivän ratoksi. Ihmeelliset ennätysvideot Hauskat eläinvideot Olipa kerran (7) Amerikkalainen draamasarja. Keno Elokuva: Näin ystävien kesken (12) Nelosen uutiset Nelosen sää Mad Men (12) Amerikkalainen draamasarja. Lost (7) Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. Älypää-TV Teema 12.45 Francon jälkeen (7) 14.15 Leonard Bernstein: Pohdintoja 15.05 Opus Jazzin tarina 15.20 NY Export: Opus Jazz 16.05 Tiededokumentti: Rakkauden mysteeri (7) 17.00 Suomen historian myytit: Ensimmäiset vaalit 17.40 Musiikin muisti : Rekilaulu 18.00 Kino Klassikko: Käärmeennahkatakki. (The Fugitive Kind/ USA 1960) Tennessee Williamsin näytelmään perustuva melodraama kuljeksijasta, joka sytyttää liekkiin pikkukaupungissa uinuvat intohimot. 22.05 Levylautakunta. 23.00 Yle Uutiset. 00.05 Yöradio. 18.50 Merisää. 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- 0203-17600. 09.00 Yle Uutiset. ton Valinta. 15.03 Urheiluradio. Maritta Vehviläinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . 04.54 Aamupala. Kuvassa Armi Toivanen ja Aku Hirviniemi. Taskuvaras tahtoo kirjailijaksi on kaksiosaisessa tv-filmissä Nuoret nerot (2010) ärhäkkä ja itsetietoinen päähenkilö . Paul McCartney, Ringo Starr, Cilla Black ja Michael Palin. (Produced by George Martin, Britannia 2012) 22.25 Yle Live: Sade, Bring Me Home 2011. 22.00 Yle Uutiset ja sää. (12) 22.30 How to Make it in America (12) 23.00 The Wire (16) 23.55 Silminnäkijä: Vihaajat verkossa 07.50 08.05 08.30 09.00 09.30 09.35 10.00 11.00 12.00 12.30 13.00 14.00 14.30 14.55 17.30 18.00 19.00 19.10 19.30 20.00 21.00 22.00 22.15 22.20 22.35 22.45 23.45 00.45 Ystävien kylä (S) Looney Tunes Show (S) Katti kaiken tietää! (S) Gumballin mieletön maailma (S) Angry Birds Toons (S) Beyblade Pientä pintaremonttia Kaappaus keittiössä Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Sydänjää (S) MTV3 Total: Kisastudio Hockey Night LIVE! Euro Hockey Tour. Ruotsi?Suomi. 19.00 Yle Uutiset ja sää. set 11.02 Suorana: Virtanen 13.00 19.03 Urheiluradio. 06.30 AamukahRistin kirkon kellot kutsuvat. Tuore dokumentti Beatles-levyjen legendaarisesta tuottajasta. 86-vuotiaan Sir Georgen muotokuvaa rakentavat mm. 07.03 Näistä 04.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Jatzofrenia. 24-vuotiaan Elias Haaviston ego ei horju, vaikka mitä sattuisi. Paluu maailmalta koti-Suomeen ei ole sujunut ongelmitta. Maria Leppänen 15.00 Musaa ja sporttia . 00.00 Yle Uutiset ja sää. 23.10 Yöklassinen. 18.03 Urheiluradio. 21.55 Suomi tänään. Koatit eli nenäkarhut ovat yleensä arkoja ja kaihtavat ihmisiä. 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Nuoret nerot. 21.35 Novosti Yle
Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 17.00 Yle Urheiluradio. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 21.30 Yle Uutiset selkosuo23.10 Yöklassinen. meksi. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Iltahar- sää. ?Pitää olla oma itsensä?, sanoo kapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Mitä oikein tapahtui kauan sitten? Mahtavat mastodontit on löydetty valtava määrä mammuttien, mastodonttien ja muidenkin sukupuuttoon kuolleiden eläinten fossiileja. 08.15 Urheiluradio. 00.05 Yöradio. 14.00 Yle Uutiset. 18.30 Hengellisen musii- Maakuntaradio. Amerikka 16.30 Jyrki Sukulan makujen maa 17.00 Kuuluisat kuppilat 17.30 Kuuluisat kuppilat 18.00 Gordon Ramsay ? pannu kuumana 19.00 Pomo piilossa 19.55 Tomin makupaloja Tukholmasta 20.00 Suomen Tulli 20.30 Poliisit (12) 21.00 NCIS Los Angeles (12) 22.00 Panttilainaamo 22.30 Gene Simmonsin sukukalleudet (7) 23.30 Tomin makupaloja Tukholmasta 23.35 South Park (12) 00.05 Los Angelesin tatuointitarinat 01.00 JIM D Henkilökuva: Pettävät vallankäyttäjät 01.55 Australian rajalla 02.25 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Coloradosta on löydetty valtava määrä mammuttien, mastodonttien kuolleiden eläinten fossiileja. 22.00 Yle Uutiset ja 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX sää. Alcantaran perhe (7) 20.15 Musiikin muisti : Loitsusta kehtolauluun 20.30 Maailman satamat 21.00 Tekijänä: Santtu-Matias Rouvali. Rikoskomedia radioreportterista, joka lavastaessaan murtoa törmääkin rikollisiin. Mastodonttien syöksyhampaat olivat jykevämCOLORADON KALLIOVUORILTA 4 mät kuin mammuteilla. Luulöydöt kertovat tutkijoille paljon mastodonttien elinympäristöstä, ruokavaliosta, käyttäytymisestä ja jopa lisääntymisbiologiasta. Runsaan luulöydön syyksi on ehdotettu maanjäristystä, joka olisi muuttanut järven veden ja rantojen maa-aineksen suon kaltaiseksi mudaksi, johon eläimet ovat voineet juuttua pääsemättä irti. 07.53 MaaRoman Schatzin Maamme-kirja. Phil (12) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: 007 vaaran vyöhykkeellä (16) 23.40 Nelosen uutiset 23.50 Nelosen sää 23.55 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 00.25 Olipa kerran (7) Amerikkalainen draamasarja. 01.25 Totuuden miekka 02.25 Perhe on pahin 03.00 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Taistelu rotuerottelua vastaan 18.00 Dok: Elvis elää Hudikissa 19.00 Francon jälkeen . 16.00 Yle Uutiset ja kin toivekonsertti. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 10.03 Ajanasarjoja. 10.05 taradio. 21.00 Yle Uutiset. 16.15 13.00 Yle Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. 06.30 MaakunUutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. Radioteatterin valiouusinta: Miehen 17.30 Taustapeili. Koko kansan pikkuauto kuvaa aikakauttaan, mutta oli samalla edellä aikaansa. 22.00 Sodan vangit (16) 22.55 Uusi Kino: Jalil. 08.15 Ykkösaamu. 18.00 Yle Uutiset. monologi. Kaivaukset ovat osoittaneet, että paikalla on ennen sijainnut vehreän metsän ympäröimä järvi, ja eläinten jäänteet kertovat sen olleen suosittu juomapaikka. taradio. 03.02 Levylautakunta. 06.25 Aamusoitto. Ile ja Matti 08.00 Yle Uuti- Jake Nyman. 06.56 Päivän mietelause. 16.15 Maakuntaradio. 22.00 Yle Uuti- set. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 20.06 Sää. set ja sää. 12.45 Meri15.55 Yle News. 22.05 Valkoista valoa: Kuka 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. on syrjäytynyt. 18.50 Merisää. 08.00 Yle 05.00 Aamupala. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 19.06 Suomi nettielämä ikuista. 07.17 Maakunbulevardi. Lyhytelokuva vihasta joka tuhoaa ystävyyden. Hän ei halua olla stara, vaan elellä maaseudun rauhassa ja elää ammatillista unelmaansa työskennellen maailman huippuorkestereiden kanssa. 21.30 Design-klassikko: Fiat 500. 12.55 Suomi tänään. Yle Uutiset ja sää. 22.50 Valomusiikkia. Finaali. Diilin finaalissa selviää kumpi finalisteista on saanut aikaan houkuttelevamman varainkeruusuunnitelman. House (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Isänmaan puolesta (16) Tulilinjalla. Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 12.00 Yle Uutivalla. T: Sputnik Oy/2009. 07.50 Aamuhartaus. 20.00 Jazzradio Live! Timo 18.03 Sekahaku. (16) 23.52 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 Tohtori Åsa 16.50 Pixel 17.20 Käänteentekevät kappaleet 17.50 Kulissien takana 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Hiiri tuli taloon! 18.30 Koiranpennun vuosi 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Molanderin perhe (7) 20.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 21.00 Bettina 21.40 Danne ja Bleckan 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 SVT:n ohjelmaa 14.00 Pieniä ihmeitä 14.55 Teho-osasto 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Asunto 23 (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 I Am Legend (16) 23.05 C.S.I. 12.15 Histori- Urheiluradio. Toimittajana on tänään. 20.03 Urheiluradio. Marko Miettinen 21.33 Päivä tunnissa . Pääosassa Faruk Nazeri. 17.00 Yle taus. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Mikäli ihminen olisi saapunut Amerikan mantereelle paljon oletettua aiemmin, silläkin olisi voinut olla vaikutusta eläinlauman kohtaloon. MASTODONTTIEN KUOLEMANLOUKKU Yle TV1 klo 19.00 käri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 08.17 Maakun12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö taradio. Toimittajana Aamu . 18.20 Radioteatteri esittää: Ajantasa. 21.50 Merisää. 11.00 Yle teen. 17.20 Kulttuuritunti: Epookki. 15.00 Yle Uutiset. s a na set ja sää. Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 11.03 Maakunniaorkesteri konserttilataradio. Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Yleisradiossa, tänään. Jakso 12. MAANANTAI 29.4.2013 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.10 11.40 12.30 13.00 14.25 14.55 15.00 15.05 15.55 16.25 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.25 23.30 23.35 23.50 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Luontohetki Sydämen asialla (7) Hevosvoimia Yle Uutiset Yle News Puoli seitsemän Arto Nyberg Vanha suola janottaa Radio tekee murron. (Suomi 1951, 85?) O: Matti Kassila. 07.45 Hartaita säveliä. 19.03 Uutiset ja sää. O: Mazdak Nassir. 13.03 Faunin iltapäivä. 20.00 Yle UutiAnna-Liisa Haavikko. 04.02 Kissankehto. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä ? Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . 11.57 Päivän mietelause. Miia Krause. Huono johtajuus on myrkynkylvöä. Filosofian tohtori Pentti Sydänmaanlakkaa haastattelee Raimo Tyykiluoto. 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä -Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta . Metsäradio. 21.15 Julkinen sana. Mitä muinaisen järven rannalla tapahtui noin 20 000 vuotta sitten? Valtaosa vanhimmista luista kuuluu mastodonteille, ja löytö on kenties suurin koskaan löydetty. 21.35 Novosti Yle. 06.15 Aamuhartaus. 14.00 Radion sinfoJulk inen Uutiset. 15.05 Elsa, osa 56. Kun kiltti Bob hakeutuu Chancen pakeille murhayrityksen tiimoilta, kaivaa Chance esiin miehen vaimon salaisuuden. (16) Louie (12) Nelonen 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Inspector Cartoons 08.10 Waverly Placen velhot (7) Amerikkalainen komediasarja. 08.40 Leila leipoo 09.15 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 09.45 Tuhluriprinsessat 10.20 Unelmien talo 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.20 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 13.50 Unelmien talo 14.25 Leila leipoo 14.55 Suhdekoukerot Amerikkalainen komediasarja. 15.25 Suhdekoukerot Amerikkalainen komediasarja. 15.55 Häähullut 17.00 Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. 17.30 Dr. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 toääni. 18.15 Viikon luon- taradio. 06.05 Hartaita säveliä. Luodinkestävä lempi. (S) 23.20 Uusi Kino: Ei kenenkään maa. 12.15 Maa15.05 Kultakuume. Radio 1 kuntaradio. Aino ja Mäk- 23.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 23.03 Taustapeili. 23.33 Illan vieras. 22.05 Tähtisumua. 11.00 kuntaradio. 21.40 Urheiluradio. 09.05 Muistojen 07.15 Urheiluradio. 18.55 Suomi sertti äänitetty 20.2. Yle Uutiset ja sää. rajamailla (12) 02.30 SubChat 10.15 Brady Barrin vaarallinen luonto 11.15 MasterChef Australia 12.15 Kodin rakennusurakka 13.10 Maistuvimmat liikeideat 14.05 Anthony Bourdain maailmalla 15.00 Gordon Ramsay . N: Hannes Häyrinen, Ritva Arvelo, Kullervo Kalske, Kunto Karapää. 09.00 Yle Uutiset. 22.57 Suomi tänään. set 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 07.50 Merisää. 10.00 Yle Uutiset. Onko 19.03 Urheiluradio. 13.06 MaakunUutiset ja sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Välilevyjä. Toimittajana Tarja Lassy Band studio M 1:ssä. Kahden kulttuurin rajapinnalla elävän 17-vuotiaan Jalilin kesäpäivässä kulminoituu isoja asioita: uskonto, identiteetti ja rakkaus. pannu kuumana 16.00 Henkka & Niki vs. Mv. Smokkijuoksijat Pisara Yle Uutiset Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Niin kauan kuin (S) Kuningaskuluttaja Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Prisma: Mastodonttien kuolemanloukku Nykyajan ihmeet MOT Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Varastettu lapsuus Kotikatsomo: Nuoret nerot (7) Yle Uutiset YleLeaks Oddasat Suorana: Kortesmäki Yle TV2 20.30 TV 2 06.50 06.51 06.53 07.05 07.25 07.37 07.44 07.54 08.17 08.40 08.50 09.00 09.30 10.30 11.10 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.00 15.30 16.00 16.30 16.31 17.00 18.00 18.02 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.00 22.05 23.05 23.45 00.15 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 29.4. Popi Kissa (S) Nökö ja Simppa (S) Jussin matkat (S) Humps (S) Neppajymykerho Muumilaakson tarinoita Maikki ja pelottava Pontso (S) Kanan muna (S) Pat & Stan (S) Blogistania Tanskan rannikoilla Julkkis lapsenvahtina Matkapassi: Paluu Uuteen-Seelantiin Ravintola kaltereiden takana Spanielipentueen elämää Pressiklubi Veljesten keittiössä Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Erätulilla Galaxi Galaxi: Bofori (7) Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Doctor Who (12) Naurupalat (S) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Elämäni eläimet Uusi päivä (S) Suorana: Kortesmäki Satuhäät Yle Uutiset Urheiluruutu Cherry Healey: Sinkkunaiset Fresh Meat (16) Elämäni eläimet True Blood (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.35 11.05 11.35 14.05 14.10 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.45 00.45 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Jamie Oliver: mestarikokki Alueellinen sääennuste Luontodokumentti Mitä tänään syötäisiin? Isän tyttö (S) Selviytyjät Suomi Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (7) Diili. Tuhansia vuosia sitten sukupuuttoon kuolleet mastodontit olivat hieman sukulaisiaan mammutteja pidempiä, mutta lyhytraajaisempia ja paksumpia. (12) 00.05 Vankikarkurit (12) 01.05 Simpsonit (7) 01.35 Fringe . 13.00 Klassista kahtasa: Suora linja. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Pasilassa. Vuonna 1957 valmistunut Fiat 500 on italialaisen autoteollisuuden symboli ja monen automallin esikuva. 09.05 12. Studiokon- Närhi. 21.55 YleX Suomi tänään. 16.00 klo 21.15 sää. 15.00 Yle Uutiset
12.45 Merisää. Yle Uutiset ja sää. New York. (1978) Eurovision ja Intervision laulukilpailujen edustuksesta kisaavat Taiska, Seija Simola, Lea Lavén, Anneli Saaristo, Katri Helena, Monica Aspelund, Tapani Kansa, Aarno Raninen sekä muutamat muut artistit. 23.15 Euroviisut Suomen karsinta 1978. 21.03 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 Levylautastohtori Suolanen. 13.06 MaakunKulttuuritunti: Viikon kirja. 18.00 Puheenvuoroja. Maku- dio. 07.53 MaakuntaraEve Mantu. 21.55 Suomi tänään. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 08.15 Ykkösaamu. 08.00 Yle 05.00 Aamupala. 22.05 Nousevan auringon talo. 06.25 Aamusoitto. Säilykkeistä tuli keino pienentää sotien uhrilukuja. 1/3. Kuolemanloukku. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 06.56 Päivän mietelause. Tältä pohjalta muotoutuu juonikuvio, jossa on aiheen kuin itsestään mahdollistama paranoidinen ilmapiiri. Psykologisten jännitteiden ohella huipputeknologia on tärkeässä oassa tuiman kyyniseksi yltyvässä jännitysnäytelmässä. Äidin ja aikamiespojan (Liev Schreiber) kieroutuneen suhteen kuvauksena Mantsurian kandidaatin molemmat versiot hakevat vertaistaan. Harri-Ilmari Moilanen MANTSURIAN KANDIDAATTI Nelonen klo 21.00 Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle Uutiteen. 10.00 Yle Uutiset. 18.00 Yle kone. 10.05 07.50 Merisää. Maakuntaradio. Taudit ovat tappaneet sotilaita enemmän kuin vihollisjoukot, ja pilaantunut ruoka on usein aiheuttanut vakavia epidemioita. 06.05 Hartaita säveliä. Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle Yle Uutiset selkosuomeksi. T: BBC 21.55 Elävä arkisto: Euroviisut I 21.55 Arkistovieraana: Taiska. (2013) Taiska osallistui vuonna 1978 Interviisukarsintoihin, jotka järjestettiin euroviisukarsintojen kanssa samaan aikaan. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Jalkapallon mestareiden liigan toinen välieräottelu Radio Nova 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 14.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntaradio. Voittajat ratkeavat. 00.15 Sodan vangit (16) 01.10 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Haaste 16.55 Taivaallista menoa: Monika E Pensar 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Vappu Turussa 18.45 BUU-klubben: Sohva ja systeri 19.15 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Euroviisaat 21.00 Sportmagasinet 21.30 Konkarikeskiviikko 21.56 Kulissien takana 22.00 Syyttömänä tuomittu (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Pieniä ihmeitä 14.55 Tehoosasto 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Jamie Oliverin keittiössä 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Ensisilmäyksellä (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Hot Shots! . 15.05 Kultakuume. kone ja sää. 07.50 Aamuhartaus. Kari tapaa helsinkiläisen pariskunnan, jonka erilaiset makumieltykset hiertävät jo koko parisuhdetta. Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu C.S.I. 17.00 13.00 Yle Uutiset. 1/4. 09.11 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.15 Brysselin muusikko Mika Sundqvist. 10.03 könen. 10.00 Yle Uutiset. Katsaus urheiluiltaan, 17.15 Teemana luonto ja ympäristö, 17.40 Alivaltiosihteeri. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jari Sarasvuo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . 22.30 Taiteilijaelämää. rakas. (Suomi 1951, 73?) O: Edvin Laine. 15.00 Yle Uutin dio. 11.03 Maakuntararatiisi. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 19.03 Kai- ja sää. 23.00 Yle Uuti- set. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Kulttuuriosasto 0203-17600. 23.10 Yöklassinen. 20.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheilura12. Taustapeilin paloja Ylen tallentamien festivaalien vieraina ovat teekkarilaulujen kävekonserteista sekä pyrähdyksiä ulko- levä tietokirja, Hummeripojat-kvarmaillekin. 16.00 Radio 1 taradio. Hätäpuhelu johdattaa Macin tiimin vanhaan kattohuoneistoon, mistä löytyy väkivaltaisesti tapettu muumioitunut ruumis. Kallista kipua (7) 30 Rock (S) Nelonen 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit Amerikkalainen animaatiosarja. 08.00 Inspector Cartoons 08.10 Waverly Placen velhot (S) Amerikkalainen komediasarja. 08.40 Leila leipoo 09.15 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 09.45 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 10.20 Unelmien talo 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.20 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 13.50 Unelmien talo 14.25 Leila leipoo 14.55 Juhlasuunnittelijat 15.25 Suhdekoukerot Amerikkalainen komediasarja. 15.55 Dr. 17.20 UrheiluraSirkka Halonen. 07.15 09.00 Yle Uutiset. 22.05 Uutiset. Välierän toinen osaottelu Real Madrid ? Dortmund. Elämäni eläimet Jalkapallon mestarien liiga 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.35 11.35 14.10 14.15 15.10 15.15 15.20 15.50 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Emmerdale (S) Jamie Oliverin etniset herkut Alueellinen sääennuste Amerikan lapsityrannit Elä keskellä MM-kisoja: MTV3 Total Mitä tänään syötäisiin? Erilaisia suhteita (7) Diili Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (7) Emmerdale (7) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Pientä pintaremonttia Kaappaus keittiössä. Jakso 3. 17.30 Taustapeili. 08.17 Maakuntaradio. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 09.00 Yle Uutiset. 21.30 YleX Aamu . 18.50 MeriRadioteatteri esittää: Hanhen selästä, sää. Phil (S) 17.00 Fort Boyard . Richard Condonin romaaniin perustuvan leffan varsinainen tähti on sen aihe, vaikka keskeisissä rooleissa ovat tähtinimet Denzel Washington ja Meryl Streep. Tämä on tohkealla menopäällä rautarouvana, jossa on huomattavasti enemmän munaa kuin vierellä piipittävissä miespuolisissa isokenkäisissä. Tapahtumissa ollaan amerikkalaisen politiikan ja talouden kaikkein korkeimmalla huipulla. Festivaali-ilta. pannu kuumana 16.05 Pomo piilossa 17.00 Leijonan luola Kanada 18.00 Gordon Ramsay . 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. Näyttelijä Joanna Lumley aloittaa Kreikkaan tutustumisen Akropolis-kukkulalta. Löytöretkiä maailmaan Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu Newsroom (7) Eurooppa tänään Yle Uutiset Prisma: Mastodonttien kuolemanloukku Oddasat TV 2 06.50 06.51 06.52 07.04 07.14 07.19 07.33 07.39 07.44 07.53 08.16 08.39 08.50 09.00 09.30 10.50 11.05 12.35 13.00 14.00 14.30 15.00 16.00 16.30 16.31 17.00 18.00 18.02 18.50 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.35 23.45 00.15 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 30.4. Jääkarhu Otto (S) Timppa (S) Me Peltiset (S) Tinga Tinga -tarinat (S) Isot koneet Pipsa Possu: Lounas (S) Neppajymykerho Muumilaakson tarinoita Maikki ja pelottava Pontso (S) Kanan muna (S) Pat & Stan (S) Blogistania Yle Uutiset alueilta Oddasat Matkapassi: Malesia Elämäni eläimet: Bondi Beachin lääkäri Cherry Healey: Sinkkunaiset New Yorkin herkut Suorana: Kortesmäki Pakko tanssia Elämäni eläimet Galaxi Galaxi: Koulujen Taisto Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Doctor Who (12) Naurupalat (S) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Elämäni eläimet Uusi päivä (S) Suorana: Kortesmäki Ajankohtainen kakkonen Jalkapallon Mestarien liiga. Toimittajana Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahAjantasa. Linnake 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Neljät häät 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Mantsurian kandidaatti (16) 23.35 Nelosen uutiset 23.45 Nelosen sää 23.50 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 00.20 Start! 00.50 Maailman vaarallisimmat tiet 01.50 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 02.25 Älypää-TV Teema 16.00 Dok: Elvis elää Hudikissa 17.00 Keskuspuiston keltaiset portit 18.35 Margot Fonteyn, ballerinan unelma 20.00 Tanskan kuohuva 1800luku (12) 20.40 Peter Lund Madsen opintomatkalla 21.00 Historia: Kuinka käydä sotaan. 14.03 teatteri esittää: Elsa, osa 57. Miia Krause. 18.03 Poplaari. 16.15 klo 21.15 12.55 Suomi tänään. Faunin iltapäivä. 18.30 Ajantasa. rajamailla (12) 02.30 SubChat 05.00 Älypää-TV 07.25 LIVE: Tiedä ja Voita 10.25 MasterChef Australia 11.25 Leijonan luola Kanada 12.20 Maistuvimmat liikeideat 13.15 Gordon Ramsay ja paras ravintola 14.10 Ruotsin karmein koti 15.05 Gordon Ramsay . 11.00 Figaro: Malja Wag- dio. 20.03 Urheiluradio. 12.15 Maakun15.55 Yle News. 08.15 nerille! 11.57 Päivän mietelause. 13.03 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle Uutiset set. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Tiedeyk- dio. 23.03 AKK:n vappurieha. 17.20 Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Noutoruokaa sohvalla. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 16.00 Yle Uutiset 19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.10 Sää. Ensio Rislakin näytelmään perustuva elokuva kamreeri Karnalan viidenkympin villityksestä. 15.05 Hartaita säveliä. Raha on ylijumala, ja pelin säännöt sitä myöten selvät: tarkoitus pyhittää keinot. pannu kuumana 19.00 Pomo piilossa 20.00 Nykäsen Matti 20.30 Poliisit (12) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Panttilainaamo 22.30 Koomikot koolla 23.05 South Park (12) 23.35 Los Angelesin tatuointitarinat 00.30 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (S) 01.30 Australian rajalla 02.00 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Rautarouva Margaret Thatcher (Meryl Streep) on lisänimensä veroisessa vedossa elokuvassa Mantsurian kandisaatti. Rautarouva juonii kovilla JONATHAN ?UHRILAMPAAT. 20.30 Radion sinfoniaor- laista juomalauluperinnettä elvyttävä kesterin iltasoitto. Urheiluradio. radio. 00.05 Yöradio. 03.15 Taustapeili. Uutiset ja sää. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 77 5. 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. (S) A-studio Alankomaiden kuninkaallinen vallanvaihto Maailman matkailuaarteet Syvä hengitys sisään Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Joanna Lumleyn Kreikka. 14.00 KlassikkopaB rysseli set. Joukkojen muonitus. 17.00 ken maailman musiikkia. 21.35 Novosti Yle. 07.17 Maakuntaradio. bulevardi. 18.20 Radio- taradio. Mukana myös kuuntelijoi- tetin jäsen Ilkka Aaltonen ja suomaden toive. 19.00 Yle osa 95: Iso 3 D. 15.00 Yle Uutiset. N: Edvin Laine, Lasse Pöysti, Ansa Ikonen, Leena Häkinen. kaikkien elokuvien äiti (12) 23.00 Grimm (12) 00.00 Alcatraz (16) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Fringe . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 20.06 Sää. 21.00 Yle Uutiset. Virallinen ohjelma. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 18.55 Suomi tänään. 07.45 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. 18.50 Iltahartaus. 20.07 Kantritohtorin YleX juurihoitoa. TIISTAI 30.4.2013 Pientä pintaremonttia MTV3 klo 20.05 TV 1 06.25 09.30 10.00 11.00 11.05 11.10 12.10 12.25 12.55 14.10 14.40 16.30 16.40 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.45 20.00 20.30 20.55 21.00 21.55 22.55 23.00 23.50 Ylen aamu-tv Kuningaskuluttaja Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle News Jumalanpalvelus Löytöretkiä maailmaan Vanha suola janottaa Vihaan sinua . Tuoreessa haastattelussa hän kertoo viisumeiningistä sekä urastaan laulajana. 22.10 Euroviisut Suomen karsinta 1978. DEMMEN ohjaama Mantsurian kandidaatti (2004) on erinomainen uusintaversio samannimisestä 1960luvun alun poliittisen trillerin klassikosta. Tapahtumat on siirretty oivaltavasti nykyhetkeen ja vielä tuoreeseen lähihistoriaan. Lähtölaukaus huikealle tapahtumasarjalle ammutaan 1991 Persianlahden sodassa. 06.30 MaakuntaUutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen Urheiluradio. Kyseiset poolit muodostavat keskenään intiimin liiton
N: Esa Pakarinen, Masa Niemi. 19.08 Kiveen hakatut. ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 20.00 Yle Uutiset. Lisäksi Ville maistaa hevosen maksaa ja osallistuu ikimuistoiseen karhujahtiin. Lasten aivot ja ympäristö. Miten lapsen aivot toimivat ja millaista vuorovaikutusta lapset tarvitsevat muiden kanssa. sin. 20.09 Café Tropical. Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle 21.00 Yle Uutiset. 14.03 AKK:n vapFaunin iltapäivä. 10.00 10.00 Tienviittoja. (Suomi 1953, 71?) O: Ville Salminen. 14.00 Helsingin kaupungin- sää. Ruokaratsaajat selvittävät myös brittiläisen viinituotannon salaisuuksia. 19.00 Donna Leon: Unelmien tyttö (12) 20.30 Lasten aivot. Perheen pelinrakentaja (S) 13.00 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.30 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 14.00 Unelmien talo 14.30 Leila leipoo 15.00 Elokuva: Veljekset Solomon (7) 17.00 Melissa ja Joey (S) 17.30 Neljät häät 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 23.45 Pelkokerroin 2.0 (12) 00.45 Totuuden anatomia (12) 01.45 Perhe on pahin 02.20 Älypää-TV Teema Muut 17.00 Tiededokumentti: Rakkauden mysteeri (7) 17.50 Kalevala nyt 18.00 Prisma Studio 18.30 Ruokaratsia. 08.05 Vappuaamun säve- puna. 20.03 UrheiluraUuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX dio. 17.50 YleX Tänään Vappuna. Ravitulokset. 07.03 Aamus- Vappuna. Mv. KESKIVIIKKO 1.5.2013 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 10.00 10.05 11.00 11.10 11.40 12.20 12.30 13.00 14.15 14.30 15.00 15.05 16.00 16.55 17.00 17.08 18.00 18.10 18.30 19.00 19.45 19.55 20.25 20.30 20.45 20.55 21.55 22.50 Yle Uutiset Yellowstonen talvi Yle Uutiset Lakko . Kapellimestari Markku Johansson johtaa 41 soittajan suurorkesteria. 23.10 Yöklassinen. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 08.20 Tänään Vapja sää. 08.00 Yle Uutiset Luontoretki. 22.05 Ajassa soi. 00.05 Yöradio . pannu kuumana 16.00 Pomo piilossa 17.00 Leijonan luola Kanada 18.00 Gordon Ramsay . rajamailla (12) 02.40 SubChat 05.00 Älypää-TV 06.50 LIVE: Tiedä ja Voita 09.50 MasterChef Australia 11.10 Leijonan luola Kanada 12.05 Entisöintipaja 12.35 Entisöintipaja 13.05 Lentokenttä 13.35 Lentokenttä 14.05 Ruotsin karmein koti 15.00 Gordon Ramsay . 00.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Osa 21.45 Kino: Frankenstein-projekti. 23.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. jossa paikkailtavaksi joutuu mies. Poliisien lisäksi näyttämön täyttävät mukavasti monen sortin paikkakuntalaiset. Kaikin puolin juurevaa meininkiä tukevoittaa maanläheinen huumori. Sarjamuodon resepti osoittautui Tai- 6 vaan tulien(kin) kohdalla toimivaksi: porukka tehdään katsojille ensin tutuksi ja sitten odotetuksi, ja loppu menee melkein itsestään. Kotimaisemiinsa palaavaa Raunia näyttelee Ria Kataja ja partiokaveri Peltoniemeä Vesa Kietäväinen, Kari Väänänen on poliisipäällikkö ja myös sarjan ohjaaja. Stagea ja villiä musaa! 20.00 Radio Novan yö. 18.20 Radiote5 Voikkaan ja Myllykosken atteri esittää: Elsa, osa lakkautettujen paperiteh58. 09.00 Yle Uutiset. Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta . 18.30 Hartaita säveliä. taiden työntekijät. 20.08 Sää. 21.03 Taustapeili. YLE Radio 1 Kari Väänäsen ohjaama pohjoinen draamasarja kertoo nuoren naispoliisin Raunin (Ria Kataja) sopeutumisesta uusiin töihin ja ihmisiin kotiseudullaan Kemijärvellä. Taivaan tulien uusintakierros SUOSIKKISARJA Taivaan tulet sai ensiiltansa talvella 2007. Tunneköyhä ympäristö vaikeuttaa kielen kehitystä ja siten myös oppimista. 21.00 Venäjän halki 30 päivässä. Ulan Udessa Ville veneilee Baikaljärven syvimmässä kohdassa, tutustuu buddhaluostariin ja katoaa salaperäisesti luostarissa. 5/8. Surimi-tikut maistuvat ravulta, mutta mistä ne itse asiassa valmistetaan. 18.03 Urheiluradio. Aloitujaksossa Kemijärvi Cityn rikossyke koostuu ikkunan läpi haulikolla ammutuista varoituslaukauksista, karvalakkipubin kantaporukan sovinistisista hävyttömyyksistä ja poliisin sekä ensiapuryhmän käynnin vaativasta avioriidasta . 12.05 Tänään Vappuna. otto. 09.05 Muis- 09.06 Ylioppilaiden Vapun vastaantojen bulevardi vapputunnelmissa. 15.55 Yle Merisää. 23.03 lumhei . 16.05 Tippa simaa ja torvisoittoa. 07.04 Suomi soi. 11.00 Hienos- Yle Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. Ensimmäisessä Pekka ja Pätkä -elokuvassa kaverukset perustavat lastentarhan, jonne päätyy myös rikkaan miehen kidnapattu poika. 17.15 Tervetu15.03 Urheiluradio. 07.03 Sää. 22.00 golaulukilpailun alkuperäissovitukYle Uutiset ja sää. 21.30 Puheenvuo- sön toiveesta rakastetut tangot Tanroja. 11.03 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. pannu kuumana 19.00 Pomo piilossa 20.00 Täysillä tutkaan 20.30 Poliisit (12) 21.00 JIM D: Metsien miehet 22.00 Panttilainaamo 22.30 Nykäsen Matti 23.00 South Park (12) 23.30 Los Angelesin tatuointitarinat 00.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 01.25 Australian rajalla 01.55 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto Yle Uutiset. 07.50 08.05 Tänään Vappuna. 11.00 Yle Uutiset. 22.05 Uudenkansanmusiikki. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä ? Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Aino Urheiluradio. 05.00 Aamupala. Elli Collan 16.00 Vapunpäiväniltahur- Uutiset ja sää. Toimittajana 18.50 Iltahartaus. vanhentunut ase? Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Puoli seitsemän Aamusydämellä Ensyklopedia Vanha suola janottaa Pekka Puupää. 12.05 Erikoisoh- Leirinuotiolla. Nyt sarja pyörähtää uusintakierrokselle siten, että ensin nähdään 24 jo esitettyä osaa. 09.40 Tänään Vappuna. 21.40 Urhei- TV2 klo 21.00 05.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 03.40 Luontoretki. 08.00 Yle Uutiset ja sää. oitto. Niiden päälle tulevat uudet, joita on kaikkiaan 12. Kari Väänäsen ja Timo Parvelan käsikirjoittama draamasarja sovittaa mutkattomasti ja viihdyttävästi poliisitarustoa pohjoissuomalaisiin kehyksiin. Ravisuo. 19.03 Réka Szilvayn ja Paula Jokimies. 20.35 konsertti. 06.30 Suomi soi. 15.08 lotoivotus toukokuulle. Muis toje n Uuden alku. (16) 07.00 SVT:n ohjelmaa 16.22 Kulissien takana 16.25 Sportmagasinet 16.55 Pietarsaaren Campus Allegron avajaiset 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Eki Eläinlääkäri 18.30 Samin taikasormus (S) 18.49 Ollaan kavereita (S) 19.00 Selkävaivat 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Ihanat autot 20.00 Uusi maani 20.30 Puutarhakeskiviikko 21.00 Vallan linnake (12) 22.00 Suunsoittoa ja lisää haleja 22.30 Yölento (7) 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Villieläinhoitola 14.25 Villieläinhoitola 14.55 Dirty Dancing 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Dieetit vaihtoon! 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 22.00 Hävyttömät (16) 23.10 House (12) 00.10 Eureka (12) 01.10 Simpsonit (7) 01.40 Fringe . toiveiden yö. 17.00 Yle Uutipurieha. 21.45 Romano mirits. 23.37 Metsää ja luontoa. 07.53 Tänään 07.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle TAIVAAN TULET, OSA 1/36: PALUU Yle Radio Suomi luradio. 17.15 Muistojen polku -suurkonsertti. 10.04 Taistelua: Kuppa palaa Töölöön. 16.05 Muistojen polku -suursertti Sibelius-Akatemiassa. 09.05 Sää. liä. 10.03 Sää. 16.00 Yle Uutiset ja Heini Kärkkäisen kamarimusiikkikon- sää. 19.03 Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 ran vihjeet. 07.00 Meri- Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . (Szelíd teremtés - A Frankenstein-terv, Unkari 2010) Unkarilaisen avantgarde-ohjaajan Kornél Mundruczón päivitys Mary Shelleyn Frankenstein-tarinasta sijoittuu nykypäivän Budapestiin. 12.00 tojen tiellä. Miten elä17.45 Kulttuuritunti: omi klo 16.0 määnsä ovat rakentaneet Tekijä. 21.50 Kansanradio. 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa. 12.00 Vapunpäivähurlumhei . 13.03 News. (S) Arkistokuvia: Kunniankukko (S) MOT Yle Uutiset Suomalainen kirjailija: Märta Tikkanen Avara luonto: Stadin valkoposket Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset L?Artiste (S) Puoli seitsemän Historiaa: Joe McCarthyn nousu ja tuho Maailman matkailuaarteet Viimeiset sanani Viking Lotto Yle Uutiset Urheiluruutu Esa Nieminen 60 vee Treme (12) Ulkolinja: Mafia myrkyttää kauppaa Historiaa: Joe McCarthyn nousu ja tuho TV1 klo 19.00 TV 2 06.50 06.51 06.52 07.03 07.09 07.19 07.33 07.43 07.53 08.17 08.40 08.50 09.00 09.30 10.50 11.10 12.45 13.05 13.30 14.00 14.30 15.10 15.45 16.00 16.30 16.33 17.00 18.00 18.02 18.50 19.00 19.06 19.10 19.30 20.00 20.30 21.00 21.45 21.50 22.00 22.05 22.10 23.10 23.40 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 1.5. Hanna Ankka (S) Ystävykset (S) Sana-Arkku: Kiilusilmät Kasper ja Liisa (S) Ika Oka (S) Neppajymykerho Muumilaakson tarinoita Maikki ja pelottava Pontso (S) Kanan muna (S) Pat & Stan (S) Blogistania Yle Uutiset alueilta Oddasat Pikku prinsessa (S) Elämäni eläimet Elämäni eläimet Urheilukatu 2 Tanskalaisten lempikakut Suorana: Kortesmäki Ajankohtainen kakkonen Tarinateltta Elämäni eläimet Galaxi Karvinen (7) Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Doctor Who (12) Naurupalat (S) Yle Uutiset Urheiluruutu Luontoretkellä: Kauriinvasa Elämäni eläimet Uusi päivä (S) Suorana: Kortesmäki Taivaan tulet (12) UMK: Krista Siegfrids Yle Uutiset Urheiluruutu Keskiviikon ravisuora Theroux: Las Vegas Elämäni eläimet Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 07.00 08.00 08.25 08.50 09.15 09.40 09.45 10.35 11.05 11.35 12.05 12.40 12.45 12.55 14.25 14.30 15.25 15.30 16.00 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.00 21.00 21.55 22.00 22.20 22.25 22.35 23.05 00.10 01.05 01.40 Aamusää Madagascarin pingviinit Madagascarin pingviinit Madagascarin pingviinit Studio55.fi Elä keskellä MM-kisoja: MTV3 Total Tunteita ja tuoksuja (7) Emmerdale (7) Emmerdale (7) Piilokamera Koululaisen Tähtikisa Elä keskellä MM-kisoja: MTV3 Total Pilanpäiten Kuka ihmeen Jackson Pollock? 50 parasta ravintolaa Smash (7) Pilanpäiten Miehen paikka (S) Pientä pintaremonttia Kauniit ja rohkeat (7) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (S) Pilanpäiten Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Hjalliksen kanssa Selviytyjät Suomi Kohde (12) Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Teknari Myytinmurtajat Kuuntelija (12) UEFA Champions League -huippuhetket: Keskiviikko 1.5. 30 Rock (S) Nelonen 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit Amerikkalainen animaatiosarja. 08.00 Inspector Cartoons 08.10 Waverly Placen velhot (S) Amerikkalainen komediasarja. 08.40 Leila leipoo 09.15 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 09.45 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 10.15 Unelmien talo 10.45 Elokuva: The Game Plan . 13.00 Yle Uutiset. 18.08 Tänään Vappuna. Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 18.50 Merisää. 08.10 Aamuhartaus. Kun työpaikka 17.20 Kulttuuritunti: p olk u katoaa alta, on ihminen Aristoteleen kantapää. Radio Su uuden edessä. 12.00 Yle Uutiset ja jelma. 12.45 orkesterin vappumatinea. Konsertissa kuullaan yleiVapauden kaiho. Vastausta etsitään Ranskasta ja Thaimaasta. Marko Miettinen 19.30 Puheen ilta 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 08.00 ELC Hurlumhei Kaivarissa sää. 18.55 Tänään VapYle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle puna. 18.00 Yle Uuti06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu set. 15.00 Yle Uutiset. set ja sää. Muissa alkutapahtumien avainrooleissa nähdään muun muassa Risto Salmi (Raunin isä), Juha Veijonen (lääkäri Viherkoski) sekä Sari Havas (kunnanjohtaja Ström). Heti alku vetää mukaansa, sen takaa hyvin toteutettu johdanto, jota siivittää Ismo Alangon musiikki. Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Harri-Ilmari Moilanen 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. 21.55 Suomi tänään. 09.00 Yle Uutiset. 07.45 Hartaita säveliä
dio. 00.00 Yle Uutiset ja sää. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein Mohamed. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 6/8. 07.53 MaakuntaraHaatanen. 20.07 Euroopan taivaan alla. 21.00 Yle Uutiset. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . George Enescu: Romanialainen rapsodia D-duuri. Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . 18.30 Hartaita säveliä. pannu kuumana 16.05 Pomo piilossa 17.00 Leijonan luola Kanada 18.00 Gordon Ramsay . 07.15 Yle Radio Suomi Aamusoitto. TORSTAI 2.5.2013 Suomalaisena Balkanilla Yle Fem klo 21.00 TV 1 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kirjosiepot pesimäpuuhissa 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Hevosvoimia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 Yellowstonen talvi 12.30 Vanha suola janottaa 13.00 Professori Masa. 13.06 MaakuntaraUutiset ja sää. 14.00 M-stutu taradio. 09.10 Sää. (Suomi 1950, 79?). Yle Uutiset ja taradio. Pääosissa: Annette Bening, Aidan Quinn, Robert Downey Jr., Stephen Rea. Nelonen 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit Amerikkalainen animaatiosarja. 08.00 Inspector Cartoons 08.10 Waverly Placen velhot (S) Amerikkalainen komediasarja. 08.40 Leila leipoo 09.15 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 09.45 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 10.15 Unelmien talo 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.20 Tuhluriprinsessat 13.50 Unelmien talo 14.25 Leila leipoo 14.55 Hurja painonpudotus Amerikkalainen dokumenttisarja. 16.00 Häähullut 17.00 Melissa ja Joey (S) 17.30 Hyvät ja huonot uutiset 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Kadonneen aarteen metsästäjät 23.25 Nelosen uutiset 23.35 Nelosen sää 23.40 Frasier Amerikkalainen komediasarja. 00.10 Breaking Bad (16) 01.10 Lost (7) 02.10 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 02.45 Älypää-TV Teema 17.00 Tekijänä: Santtu-Matias Rouvali 17.30 Design-klassikko: Fiat 500 18.00 Tanskan kuohuva 1800luku (12) 18.40 Peter Lund Madsen opintomatkalla 19.00 Candlefordin postineiti 20.00 Prisma Studio 20.30 Ruokaratsia. Entä miten tuorepuristettua lähikaupan appelsiinimehu itse asiassa on? 20.50 Tyylin alkulähteillä 21.00 Tiededokumentti: Stradivarin perilliset. 21.40 Urheiluradio. 11.00 Yle Ykkönen. 18.50 Iltahartaus. Sille ovat ominaisia tiukat vastakkainasettelut ja nopeat siirtymät. Tarina on sirpaleinen, mikä tekee Syöksykierteestä hyvin epätasaisen elokuvan. (16) 23.19 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.22 Kulissien takana 16.25 Samin taikasormus (S) 16.44 Ollaan kavereita (S) 16.55 Maalaiselämää 17.25 Puutarhakeskiviikko 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Peukaloisen retket 18.30 Hiukkasmysteeri (7) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.55 Obs debatt 20.30 Laivakokin matkassa 21.00 Seportaasi: Suomen kaarti Balkanilla 21.30 Spotlight : Kemikaalit lähellämme 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Miten perustetaan oma maa. 08.17 Maakuntaradio. mietelause. 09.11 Maakunkon kello lyö 12. O: Matti Kassila. Komedia professorista, joka alkaa esiintyä satamatyöläisenä tutustuakseen työmiehen arkeen. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 SYÖKSYKIERRE Yle Teema klo 21.55 ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 09.00 radio. 06.05 Hartaita säveliä. 21.50 Merisää. 20.06 Sää. pannu kuumana 19.00 Pomo piilossa 19.55 Tomin makupaloja Tukholmasta 20.00 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 20.30 Poliisit (12) 21.00 Gordon Ramsay ja paras ravintola 22.00 Panttilainaamo 22.30 Suomen Tulli 23.00 Tomin makupaloja Tukholmasta 23.05 South Park (12) 23.35 Los Angelesin tatuointitarinat 00.30 JIM D: Metsien miehet 01.30 Australian rajalla RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Tuomas ja Mikko (Markku Toikka, kuvassa) palaavat Pohjois-Suomeen kotikylänsä lapsuudenmaisemiin. Kovaa peliä pohjoisessa TAPIO SUOMISEN ohjaustyö Syöksykierre (1981) on valmistusajankohdan hermolla sykkivä draama. 17.00 Yle Urheiluradio. 21.03 Päivä tunnissa. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. sää. 17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä. 22.55 Kuuluttajan vieras. Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 4 c-molli. 08.00 Yle Uuti- 05.00 Aamupala. Sari Seppälä 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 20.03 Urheiluradio. 13.00 Klassista Eve M a n Uutiset. 23.03 Taustapeili. (Äänitetty Bukarestin Grand Palace Hall -salissa 29.9.2012) 21.05 Eve Mantu. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ruokaratsian tutkivat toimittajat yllättyvät saadessaan selville, millä rasva korvataan kevytversiossa. 06.15 Aamuhartaus. 19.06 Puheet ja teot. Onnea onkimassa (12) Solsidan UMK: Krista Siegfrids Yle Uutiset Urheiluruutu True Blood (16) Hehku Taivaan tulet (12) 05.30 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.35 11.05 11.35 14.05 14.10 14.45 15.15 15.20 15.25 15.55 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.05 Aamusää Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Amazing Race Alueellinen sääennuste Jamie Oliverin kotona Jamie Oliverin helpot herkut 50 parasta ravintolaa Mitä tänään syötäisiin? Middle (S) MTV3.doc: Meren syvyydessä Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (7) . Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät (S) Suomen surkein kuski Mentalist (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää Tulosruutu Hjalliksen kanssa Painajaisissa. 00.05 Yöradio. Sergei Rachmaninov: Rapsodia Paganinin teemasta (sol. He tulevat kaukaa. 08.15 11.45 Valomusiikkia. 06.30 Maakuntaset ja sää. 18.00 Yle Uutiset. 10.05 Kalle 07.50 Merisää. Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 19.03 Urheiluradio. Kai Honkanen on Petteri, Albert Liukkonen Einari ja Jaana Oravisto Leila, ?Lollo?. 07.15 Yle Uutiset. 11.57 Päivän Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Ohjaaja: Neil Jordan, . 17.20 Urheiluradio. 17.30 Taustapeili. 20.00 Yle Uutiset. 12.15 Ajankohtainen 10.03 Ajantasa. 18.50 Merisää. 07.17 Maakuntaradio. vardi. Se on harmi, sillä Matti Ollilan alkuperäisaiheeseen pohjautuva, Suomisen ja Yrjö-Juhani Renvallin käsikirjoittama leffa sisältää vahvoja aineksia merkittäväksi ajankuvaukseksi. Sellaisesta saadaan nyt lähinnä viitteitä. Voimalaitosyhtiön allashanke on peittämässä alleen pohjoissuomalaisen kylän. Kaikki eivät niele hanketta purematta. 12.00 Yle Uutidio. 18.55 Suomi tänään. Dan Grigore, piano). 08.00 Yle Uutiset ja sää. (In Dreams, USA 1999). Psykologinen trilleri naisesta, joka näkee oudon unen pikkutytön sieppauksesta, ja pian hänen oma tyttärensä kidnapataan ja murhataan. 11.03 Maakunkahteen. 15.05 Maakuntaradio. Mikä saa Antonio Stradivarin rakentaman viulun soimaan niin kauniisti? Käytetyn puulajin tiheys on yksi arvoituksen avaimista. kierrokset korostuvat alkupuolella melko irrallisina ?kaupallisina täkyinä?. Tiivistäminen sekä henkilöhahmojen että juonikuvion suhteen olisi ollut paikallaan. Tärkeä yhteiskunnallinen aihe jää monilta osin pintaliitoisen raapaisun tasolle. Näyttelijätyöskentely on kokonaisuutena vähintäänkin hapuilevaa. 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 12.15 Maaset. 16.15 13.00 Yle Uutiset. Aino dio. Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa . 21.55 Suomi tänään. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. 23.45 SVT:n ohjelmaa 14.00 Piilokamera 14.25 Tucsonin veljekset (7) 14.55 Pomo piilossa 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 19.00 Miehen puolikkaat (S) 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Viidakon tähtöset (7) 22.00 Pahan jäljillä (16) 23.00 House (12) 00.00 Heroes (12) 01.00 Simpsonit (7) 01.30 Fringe . 12.00 Turun tuomiokir- 09.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bule- Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Euroradiokonsertissa JukkaPekka Saraste ja BBC:n sinfoniaorkesteri. (S) 14.25 Keksitehtaan työtaistelu 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Benidorm (12) 19.48 Nykyajan ihmeet 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Wall Streetin koskemattomat 22.55 Yle Uutiset 23.00 Monk (12) 23.40 Oddasat TV 2 06.50 06.51 06.59 07.03 07.08 07.19 07.34 07.46 07.52 08.15 08.39 08.50 09.00 11.15 12.05 13.00 13.30 14.00 14.30 15.10 16.00 16.30 16.32 16.44 17.00 18.00 18.02 18.45 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.20 21.45 21.50 22.00 22.05 23.00 23.30 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 2.5. Hertan maailma (S) Trukki Jessin kanssa (S) Katinkontti Remix Stella ja Sami (S) Pikku perunat (S) Muumilaakson tarinoita Maikki ja pelottava Pontso (S) Kanan muna (S) Pat & Stan (S) Blogistania Matkapassi: Maailman kiinalaiskorttelit Matkapassi: Lontoo Menestyksen hinta Sportmagasinet Iloa puutarhasta Suorana: Kortesmäki Tartu Mikkiin Elämäni eläimet Galaxi Tero hoitaa (7) Pikku Nikke (S) Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Doctor Who (12) Naurupalat (S) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Hehku Silminnäkijä: Talvivaaran kevät Lennetään! (12) Solsidan . 15.05 Kultakuume. klo 21.0 5 kuntaradio. 23.00 Yle Uutiset. 22.05 Todellisia tarinoita. 12.55 Suomi tänään. Yle Uutiset ja sää. 14.00 Yle Uutiset. Tutkijaryhmä koettaa löytää nykypuusta tehtyyn soittimeen saman soinnin sienen avulla. 21.55 Kino Suomi: Syöksykierre. 12.45 Meri15.55 Yle News. Kalevin roolissa näyttää nuoremmilleen mallia aina luotettava Esko Nikkari. Harri-Ilmari Moilanen 06.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 18.00 Tiedevartti. 18.20 Radioteatteri esittää: Elsa, osa 59. 22.05 Lähikuvassa Anssi Kela. 22.56 Suomi tänään. 11.00 Valkoista valoa. 16.00 sää. 13.03 Faunin iltapäivä. N: Kimmo Liukkonen, Kai Honkanen, Esko Nikkari. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 06.25 Aamusoitto. 23.33 Minna Pyykön maailma. 15.00 Yle UutiRadio 1 set ja sää. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 79 7. Maritta Vehviläinen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 15.00 Yle Uutiset. 09.05 Urheiluradio. 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Tavallinen majoneesi on rasvapitoista. 06.56 Päivän mietelause. Tuomas (Kimmo Liukkonen) on taksikuskina Tukholmassa, Mikko (Markku Toikka) työskentelee sairaala-apulaisena Helsingissä. Tuomaksen ympärille kiertyvät seksiklubi- yms. 22.00 Yle Uutiset ja sää. (1981) Tukholmassa hortoillut Tuomas ja Helsingissä pyörinyt Mikko palaavat Pohjois-Suomeen kotikyläänsä ja joutuvat keskelle kylän katkeria ristiriitoja. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. Kiristynyt tilanne tuottaa parikin ruumista jouluaaton hankeen. Elokuva seuraa tarkemmin kahden kylästä lähtöisin olevan nuoren miehen taivalta sekä kotikylällä että maailmalla. 08.15 Ykkösaamu. 18.28 Suomi tänään. 14.03 Ajantasa. N: Tauno Palo, Ansa Ikonen, Leo Riuttu, Eija Inkeri, Lasse Pöysti ja Siiri Angerkoski. O: Tapio Suominen. rajamailla (12) 09.25 MasterChef Australia 11.20 Leijonan luola Kanada 12.15 Homma haltuun 12.45 Homma haltuun 13.15 Entisöintipaja 13.45 Entisöintipaja 14.15 Ruotsin karmein koti 15.10 Gordon Ramsay
02.15 Parasta ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Anonyymit kotikiusatut. 21.35 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. Maritta Vehviläinen 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . 09.05 Muis- dio. 17.00 Yle Uutiset 3 kuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. 23.00 Yle UutiUutiset 13.02 YleX Iltapäivä . All Stars 12.00 Spotify Lista Suomi . 21.50 Merisää. 06.05 Hartaita 05.00 Aamupala. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 MaakuntaraAamusoitto. 22.00 luradio. Nykyiset fasistit uskovat suojelevansa omaa kansaansa epätoivotuilta aineksilta. 11.03 MaaValinta. + pvm, terin konsertti. 12.45 Merisää. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12.15 Maakuntaradio. Viisiosainen sarja Suomen suuriruhtinaina toimineista Venäjän keisareista. Osa 5: Nikolai II - Suomen suuriruhtinas vuosina 1894 - 1917. 17.30 Taustapeili. 03.15 Radioteatteri esittää: Rikosromaani. Yöradio Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä ? Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . Saksa Kymmenen Uutiset Jääkiekon MM-kisat: Suomi . 09.10 Sää. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 18.03 Puhelinlangat laulaa. ja sää. 08.15 Ykkösaamu. velevyn nimi numeroon 16149 18.50 20.25 Radion sinfoniaorkesterin kon- Merisää. Keskellä Gene Hackman. Rikoksen ja rakkauden pyörteissä Bonnie ja Clyde (1967) nähdään pikauusintana. 17.20 KulttuuriUutiset ja sää. 09.00 Yle Uutiset. 19.06 Puhelinlangat laulaa. Yle Uutiset ja sää. Johannes Linnankosken novellin elokuvaversio kesälomaa viettävään ylioppilaaseen rakastuvasta maitotytöstä. 18.30 Hartaita säveliä. 0600-17600 (0,33 e/min. 20.06 Sää. 08.17 Maakuntaradio. Uutiset ja sää. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Suomi tänään. Jussi Halli 18.00 After Work . Salla Vuolteenaho. 09.11 Maakuntaratojen bulevardi. 13.03 UrheiluraYle Uutiset. pannu kuumana 16.00 Pomo piilossa 17.00 Leijonan luola Kanada 18.00 Anthony Bourdain minilomalla (S) 19.00 Panttilainaamo 19.25 Panttilainaamo 19.55 Tomin makupaloja Tukholmasta 20.00 Panttilainaamo 20.30 Panttilainaamo 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 23.00 Tomin makupaloja Tukholmasta 23.05 Nykäsen Matti 23.35 Maistuvimmat liikeideat 00.35 South Park (12) 01.00 South Park (12) 01.30 Los Angelesin tatuointitarinat RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Bonnie ja Clyde oli kohuelokuva 1930-luvun keskilännen kuuluisista pankkirosvoista. Saksa Päivän sää Tulosruutu MM-ralli: Argentiina ? RalliExtra Bodyguard (16) Miami Medical (12) MM-ralli: Argentiina Nelonen 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit Amerikkalainen animaatiosarja. 08.00 Inspector Cartoons 08.10 Waverly Placen velhot (7) Amerikkalainen komediasarja. 08.40 Leila leipoo 09.15 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 09.45 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 10.20 Unelmien talo 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat Kanadalainen realitysarja. 13.20 Tuhluriprinsessat Amerikkalainen realitysarja. 13.50 Unelmien talo 14.20 Leila leipoo 14.55 Hurja painonpudotus Amerikkalainen dokumenttisarja. 15.55 Häähullut 17.00 Eläintenpelastustiimi Australialainen sarja. 17.30 Huvila & Huussi 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat eläinvideot 19.30 Guinness World Records . 12.37 Ano12. 21.40 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu Urheiluradio. 13.00 Klassista kahteen. Suomi tänään. Vuoden 1945 jälkeen fasististi on ollut haukkumasana, mutta nyt kiihkonationalismi voimistuu taas Euroopassa. 21.55 . Tuotanto Douglas Productions. Kino: Bonnie ja Clyde. (Bonnie and Clyde, USA 1967) Aikansa kohuelokuva keskilännen kuuluisista pankkirosvoista, joista tuli lamakauden kansansankareita. Toisen sai Burnett Guffey kuvauksesta. Harri-Ilmari Moilanen BONNIE JA CLYDE Yle Teema klo 22.00 Yle Radio Suomi 06.00 Yle Uutiset. 20.07 Puhelinlan23.10 Yöklassinen. gat laulaa. 07.17 Maakuntaradio. lause. Ihmeelliset ennätysvideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Thelma ja Louise (16) 23.45 Nelosen uutiset 23.55 Nelosen sää 00.00 Elokuva: Rambo (18) 01.55 Perhe on pahin Amerikkalainen komediasarja. 02.30 Älypää-TV Teema 04.00 16.05 16.38 16.38 16.53 18.00 19.00 20.00 20.45 21.00 22.00 23.50 00.40 Teematieto Maailman satamat Elävä arkisto: Euroviisut I Arkistovieraana: Taiska Euroviisut Suomen karsinta 1978 Euroviisut Suomen karsinta 1978 Historia: Taistelu rotuerottelua vastaan Venäjän halki 30 päivässä Musiikin muisti : Runolaulu. 06.56 Päivän miete- Urheiluradio. 19.03 Radion sinfoniaorkes- Puh. 13.00 Yle 14.00 Uudet levyt. 11.00 Yle Uutiset. kuntaradio. 07.15 Aamusoitto. 21.15 Jälkikoirat. 06.25 radio. Yle Uutiset ja sää. PERJANTAI 3.5.2013 TV 1 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tosi tarina: Verstaallinen unelmia 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Hevosvoimia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 A-studio: Talk 12.35 Vanha suola janottaa 13.05 Hilja, maitotyttö. (Suomi 1953, 82?) O: Toivo Särkkä. 18.20 Radioteatteri esittää: sää. dio. 16.00 Yle ja sää. 09.05 Urheilura09.00 Yle Uutiset. 19.03 UrheiMaailmanpolitiikan arkipäivää. Sarja vie meidät suomalaisen kansanlaulun kiehtovaan historiaan upeaäänisten muusikoiden johdatuksella. Runolaulua juhlasta ja arjesta, Sammosta, rakkaudesta. 17.20 Urheiluradio. 22.05 Lakatut varpaankynnet. Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle 22.47 Suomi tänään. 21.00 Yle Uutiset. 11.00 Riston tasa. 18.00 Yle 18.50 Iltahartaus. Aino set. (7) 14.30 Kirjosiepot pesimäpuuhissa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kiehtova maailma: Joanna Lumleyn Kreikka 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Totuus rakkaudesta 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio: Stream 21.30 Strada 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Yle Uutiset 22.55 Newsroom (7) 23.50 Oddasat 00.05 Eurojackpot Simpsonit Sub klo 20.30 TV 2 06.50 06.51 06.52 07.04 07.08 07.22 07.33 07.41 07.45 07.52 08.17 08.40 08.50 09.00 09.30 10.50 11.05 13.30 14.00 14.30 15.10 16.00 16.30 16.31 16.43 17.00 18.00 18.02 18.48 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.00 22.05 22.55 23.25 23.50 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 3.5. Possu Pallero (S) Noksu (S) Lulu kilpikonna (S) Lauri kilpa-auto (S) Rytmireissu Hupsu pikku pupunen Pikku Kakkosen posti Muumilaakson tarinoita Maikki ja pelottava Pontso (S) Kanan muna (S) Pat & Stan (S) Blogistania Yle Uutiset alueilta Oddasat Matkapassi: Hyvät ja pahat ruuat Tiilenpäät Koiramies kiertää Islantia Strömsö Satuhäät Hehku Galaxi Velhot, jätit ja susihukkaset (7) Karvinen (7) Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa Doctor Who (12) Naurupalat (S) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Peltsin Lappi Pressiklubi Miranda (S) Tartu Mikkiin Yle Uutiset Urheiluruutu Lain viitta (12) Lennetään! (12) Märät säpikkäät (12) Fresh Meat (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.35 11.05 11.35 14.10 14.15 15.10 15.15 15.45 16.50 16.55 17.00 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.00 20.55 21.40 21.55 22.40 22.45 22.55 23.05 01.35 02.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Jamie Oliverin keittiössä Viikonvaihteen alueellinen sääennuste Minuuttipeliä Mitä tänään syötäisiin? Parisuhteellista (7) Amerikkalainen komediasarja. Grand Designs ? unelma-asunnot Uutiset Suomen ja maailman sää Kauniit ja rohkeat (S) Amerikkalainen saippuasarja Los Angelesin muotimaailmasta. Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Vedetään hatusta Jääkiekon MM-kisat: Suomi . ArtAIKANSA HITTIFILMI 8 hur Pennin ohjauksessa on silmää puhuville yksityiskohdille ja kerronnassa imua, kun kaksikko porukoineen kiitää 1930-luvun laman vuosina pitkin Amerikan raittia. Henkilökuvissa on särmää ja näyttelijätyöskentely pikkurooleja myöten vahvaa. Tähtiparia värikkäämpiä hahmoja esittävät Gene Hackman, naissivuosan Oscarilla palkittu Estelle Parsons ja Michael J. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita säve- dio. 08.00 Yle Urheiluradio. Salla Vuolteenaho 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . N: Anneli Sauli, Saulo Haarla, Tauno Palo, Kirsti Ortola. O: Arthur Penn. N: Warren Beatty, Faye Dunaway, Gene Hackman. 23.03 Taustapeili. Salla Vuolteenaho 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . 11.57 Päivän mietelause. 06.30 Maakuntasäveliä. 15.55 Yle News. langat la ulaa dio. 22.00 Yle Uutiset ja Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 sää. 15.00 Uutiset. Virallinen ohjelma. 18.15 Nunkuntaradio. 15.05 Maapäivä. Minna Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Perjantaiperjantai! . (16) Rockin klassikkolevyt: Motörhead Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.20 Hiukkasmysteeri (7) 16.50 Laivakokin matkassa 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Olipa kerran 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Kirjakausi. 20.30 Pixel 21.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 11.00 Ostos-tv 14.00 Bob?s Burgers (7) 14.25 Bob?s Burgers (7) 14.55 Kaiken maailman kampaamot 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Viidakon tähtöset (7) 19.00 Putous 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Salainen agentti 86: Bruce ja Lloyd vauhdissa (7) 22.30 C.S.I. 15.05 KultaP uhelin dio. 07.15 07.50 Merisää. 00.05 Yöradio. 20.03 Urheiluradio. 16.15 Maatunti: Kirjakerho. 21.30 Yle Uutiset selYleX kosuomeksi. 20.00 Yle Uutiset. Katsaus urheiluiltaan, 17.15 Teemana ruoka, 17.40 Alivaltiosihteeri. Leffassa oli kokonaisvaltaista ?seksikkyyttä?, joka pisti uutta virtaa silloisen Hollywoodin totuttamiin kuvioihin. David Newmanin ja Robert Bentonin lisäksi käsikirjoitustyöhön osallistui myös myöhemmän suurmenestyksen Chinatownin (1974) kässäröinyt Robert Towne. Yhteys tosipohjaisiin tapahtumiin on viitteellinen. Bonnie ja Clyde oli aikanaan iso tapaus. Se teki Beattysta ja Dunawaysta tähdet, mutta leffan vaikutus oli myös paljon laajempi. 10.03 Ajan10.05 Mikä maksaa. 14.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Radio Su 14.03 Ajantasa. 07.50 Aamuhartaus. latinankielinen viikkokatsaus. 18.55 Puhelinlangat laulaa. sertti jatkuu. 19.00 Yle Uutiset Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Pääosissa Warren Beatty (oik.) ja Faye Dunaway. 15.00 16.15 Svengaava iltaomi klo 18.0 Yle Uutiset. Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . Ravisuoran Elsa, osa 60. vihjeet. 22.05 Ääniversumi. Väkivallan, seksin ja menevän yhteiskunnallisesti sävyttyneen rikosaiheen yhdistelmä sai vastakaikua uudessa katsojapolvessa. 12.42 Maakuntaradio. Samuli Väänänen 15.00 Ajoneuvos liikenteessä . Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . 12.15 Tiedeyk- nyymit kotikiusatut. 23.33 Maailja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 manpolitiikan arkipäivää. 20.00 Luciano Berio tekstiviestillä RS (väli) LANGAT toija historiallisten hetkien maamerkit. 13.06 Maakuntarakuume. Ohjaus Mirja Metsola. Keisareittemme jäljillä: Nikolai II. 06.15 Aamuhartaus. 21.03 Päivä tunnissa. 08.15 liä. Salla Vuolteenaho 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa . Warren Beatty ja Faye Dunaway pistävät heti menoksi pankkirosvolegendoina, joiden vaiheita kuvataan osittain romantisoiden, mutta ei kritiikittömästi. 00.00 Yle Uuden musiikin iltavuoro 20.00 Uutiset ja sää. Miami (16) 23.30 Hävyttömät (16) 00.35 30 Rock (7) 01.05 Entourage (16) 11.15 Leijonan luola Kanada 12.10 Apua avajaisiin 13.05 Kodin rakennusurakka 14.00 Homma haltuun 14.30 Homma haltuun 15.00 Gordon Ramsay . 12.55 könen. Pollard. Luotisateessa tapahtuva päätös on tylyn tehokas. Elokuva noteerattiin kaikkiaan kymmenellä Oscar-ehdokuudella, joista kaksi johti varsinaiseen pystiin. 10.00 Yle Uutiset. Saksa Jääkiekon MM-kisat: Suomi . Lauluja menneiltä ajoilta. 17.00 Yle Uutiset ja tii Latini