43/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa. SIVU 22 kansan uutiset . Viikkolehti | 29.10.2021 | 3,5 € 43-003251-2143 | kansanUUtiset.fi Vasemmistosta tuli EU-myönteinen sivu 7 Ilmastokokouksessa on pakko onnistua sivu 14 Keskuspankit veivät vallan luottoluokittajilta sivu 27 Meri ValkaMa kirjoittaa Vaietusta Menneisyydestä
Poliisin työ on luonnollisesti arvokasta ja tärkeää. TÄSTÄ INNOSTUN NYT TarJa erdogan verkkosihteeri 43/2021 Perjantaina 29.10.2021. Hyvällä tuurilla sen voi huomata alentuneena menona esimerkiksi huostaanoton kohdalla, sellainen kun maksaa erittäin paljon. Erityisesti oikeistopuolueista huudettiin yhdessä rintamassa, että poliisilta ei saa leikata. Joka tapauksessa näitä lapsia ja nuoria auttavat kaupunkien ja järjestöjen – usein hyvin pienipalkkaiset – työntekijät. Monissa järjestöissä tehdään valtavasti työtä esimerkiksi ongelmanuorten kanssa. Ilman näiden järjestöjen työtä poliisilla olisi paljon enemmän työtä. Some-kohujen aikaan sopien tästä saatiin jälleen uusi osa ”vastuuton punavihreä hallitus tuhoaa Suomen turvallisuuden” -keskusteluun. Nuoren ajautuminen väärälle polulle sen sijaan näkyy, kun hän päätyy poliisin kanssa tekemisiin ja mahdollisesti iltapäivälehtien lööppeihin. Kun poliitikot julistavat poliisin määrärahojen tärkeyttä, heidän pitäisi vielä enemmän painottaa ennaltaehkäisevää työtä tekevien järjestöjen rahoituksen tärkeyttä. LUE LISÄÄ SIVULTA 14 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Uutismedian liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Tietysti on, mutta riski on paljon pienempi. hyvin varhain. Samalla se osoitti eri tahojen lobbauskyvyt – poliisin kohdalla touhu muistutti kyllä enemmän kiristystä kuin perinteistä lobbausta. (10 %). Nämä järjestöt elävät kädestä suuhun, eikä niiden rahoituksesta kovin moni poliitikko ole kiinnostunut. On kuitenkin mielenkiintoista, miksi monien järjestöjen työhön ei suhtauduta yhtä suurella mielenkiinnolla. lapsen tulevia ongelmia on helppo ennustaa jo PÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. Se, että hallitus on oikeasti ostamassa kymmenellä miljardilla hävittäjiä ja laittanut lisää rahaa poliisille, ei paljon paina. LUE LISÄÄ SIVULTA 24 Energiatehokkuuteen ja puhtaaseen energiaan käytetyllä rahalla syntyy työpaikkoja 2,8 kertaa se määrä, mitä syntyisi, jos sama raha käytetään nykyisen öljyja kaasuteollisuuden tukiin. Yhteiskuntarauhan näkymättömät turvaajat Villasukkaa pukkaa syksyn pimeinä iltoina ilahduttamaan ystäviä ja sukulaisia. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. l K e skuste lu poliisin leikkauksista osoitti hyvin, keneltä sopii ja keneltä ei sovi leikata. Tämä ei tarkoita, etteikö korkealta ja etuoikeutetuista lähtökohdista olisi mahdollista pudota pohjalle. 2 | KU 43 /2 02 1 Elokuva Hytti nro 6:n tarina tuo ohjaaja Juho Kuosmasen mukaan esiin ihmisten samuutta, inhimillistä yhteisyyden kokemusta. Kovin huutaja on nykyään voittaja. Kesto Määräaikais. Muutaman vuoden vanhan lapsen kohdalla voidaan tehdä arvio, jossa kyetään osoittamaan riskitekijät lapsen tulevaisuudelle. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Emma Grönqvist Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Työ on siinä mielessä kiittämätöntä, että onnistuminen ei julkisuudessa juuri näy
Saksalaiset ovat tottuneet käsittelemään kansallisia traumoja koululaisten kanssa useammassakin oppiaiNälkä lietsoo oravat sotaan Lastenkirja Oravien sota käsittelee universaalisti sisällissotaa käyttäen aineistona Suomen vuoden 1918 tapahtumia. TeksTi Anni-Helena Leppälä kuvaT Emma Grönqvist –?Sitä?mukaa?kun. sanat?vähenivät,. AjAssA KU 43 /2 02 1 | 3 01 AjAssA K irjailija riina K atajavuoren ja kuvittaja Martin Baltscheitin Oravien sota on lastenkirja sisällissodasta. Suomessa on myös paljon ihmisiä, joille sodat ja sisällissodat ovat ajallisesti paljon lähempänä kuin Suomen historiassa. On tärkeää ymmärtää myös heitä, jotka tulevat epävakaista oloista, hän sanoo. sanoo.. Kirjan työstäminen alkoi vuonna 2018, Goethe-Instituutin pyynnöstä. niin?teksti?parani,. – He olivat huomanneet, ettei sisällissodastamme ei ole juuri olemassa nykylastenkirjoja. Riina?Katajavuori. – Historian tuntemus on tarpeellista. Katajavuoren mukaan aiheen käsittely on tärkeää, jotta muistettaisiin, ettei rauha ole itsestäänselvyys vaan sitä tulee kunnioittaa ja vaalia
Lopulta pääsimme lopputulokseen, johon olimme molemmat tyytyväisiä. ”Oravatuntui sellaiselta kokoSuomen eläimeltä.” Myöhemmin isä on kuullut, että kolme sukulaisveljestä kuoli punaisten vankileirillä, nälkään ja teloituksiin, eli molemmille puolille on linkkejä, mutta näistä asioista ei ole koskaan puhuttu. Baltscheit on kotimaassaan tunnettu ja palkittu kuvittaja ja lastenkirjailija. Teki hyvää, että Martinilla oli niin eipelkäävä ja ei-kunnioittava suhde sotaan, jota hän pystyi katsomaan kauempaa. Kirjan tekeminen sai hänet kysymään aiheesta omilta vanhemmiltaan. – Kirjasta teki erityisen se, että minulla oli saksalainen kuvittaja. Minulla oli koko ajan kieli keskellä suuta, ettei tehdä tästä mitään tyyppiesimerkkiä tai karrikoida hahmoja vaan keskitytään tasaväkiseen kerrontaan. – Tein Martinille kuvakäsikirjoitusta, jossa kerroin, mitä toivoin kuviin. Se oli mielestäni loistoidea, koska sitten ei tarvinnut ratkaista sitä, tapahtuuko satu kaupungissa vai maaseudulla. Piti vain tiivistää ja tiivistää ja yksinkertaistaa, suuri osa sanomasta syntyy kuvista. Katajavuori toi tarinaan myös Suden ja Karhun kiinnittämään kertomuksen Saksaan ja Neuvosto-Venäjään. Suomalaisilta vastaava perinne puuttuu, joten Goethe-instituutin Alexandra Stang ehdotti, että kirjoittaisin aiheesta kirjan. Hän tutki lintulajeja ja niiden elinreviirejä, ja mietti, elävätkö eri lintulajit edes samassa ympäristössä. – Orava tuntui sellaiselta koko Suomen eläimeltä, jonka kaikki tuntevat ja joka kerää käpyjä varastoon. Martin Baltscheitin kuvitus onkin väreiltään ja sisällöltään rohkeaa ja puhuttelevaa. tasavErtaista kErrontaa Katajavuoren oma suhde Suomen sisällissotaan on syntynyt ensisijaisesti taiteen kautta. 48 sivua. – Suomen sisällissota oli osa ensimmäistä maail mansotaa. Monessa kohden Oravien sodan tarina etenee enemmän kuvituksen kuin tekstin kautta. – Isä kertoi, että hänen isänsä olisi halunnut viisitoistavuotiaana lähteä ”sankaripojaksi” valkoisten puolelle, mutta kotiväki ei päästänyt. Hänen suhtautumistapansa sotaan oli vapautuneempi kuin meillä suomalaisilla. AjAssA 4 | KU 43 /2 02 1 neessa. Katajavuori sanookin karsineensa tekstiä jatkuvasti vähemmäksi ja vähemmäksi. l Riina KatajavuoRi, MaRtin Baltscheit: Oravien sota. Aluksi Katajavuori suunnitteli hahmoiksi punaisia ja valkoisia lintuja. Kirjan tekoprosessin ajan Katajavuori ja Baltscheit pitivät mielessään, että vaikka kirja kertoo Suomen sisällissodasta, käsittelee se sisällissotia universaalisti. Lopulta linnut päätettiin vaihtaa nisäkkäisiin. Koska Saksalla oli osuus Suomen sisällissodassa, halusi Goethe-Instituutti kuvittajaksi saksalaisen Martin Baltscheitin. – En oikeastaan ollut kirjoittanut vielä mitään, kun Martin ehdotti, että tehtäisiin eläinsatu. Monessa kohden tarina etenee enemmän kuvituksen kuin tekstin kautta. Sitä mukaa kun sanat vähenivät, niin teksti parani. Suomalais-saksalainen yhteistyö sujui joustavasti, vaikka tekijät eivät ehtineet tapaamaan kuin kerran. Tammi 2021. EläimEt sodassa Aihetta työstäessään Katajavuori mietti aluksi ympäri kaupunkia juoksentelevia lapsia ja aikuisia ja pohti, miten saisi eri leirit nivottua luontevaksi tarinaksi. Taustatutkimusta kirjailija teki katsomalla teatteriesityksiä, lukemalla muun muassa Sisällissodan pikkujättiläistä ja kuuntelemalla aiheesta radio-ohjelmia, joita oli vuonna 2018 paljon saatavilla. Näiden sivuhenkilöiden kautta sain nivottua tarinan osaksi maailmanpaloa. Oravien sota saakin alkunsa siitä, kun hyvissä käpyvaroissa oleva orava ei tahdo auttaa nälkäistä veljeään
runoViiKKo-festiVaali 5.–14.11. Koronapassin käytöstä ym. Viime aikoina on myös keskusteltu siitä, pitäisikö suhdanneluonteisten, niin sanottujen automaattisten vakauttajien lisäksi kehyksistä ottaa ulos myös investoinnit. Siitä, voiko vuosille 2022 ja 2023 suunniteltuja poikkeamisia pitää pandemian vuoksi tai muuten perusteltuna, tullaan kiistelemään vielä pitkään. Festivaali tarjoaa yleisölle nykyrunoutta runoilijoiden itsensä esittämänä. Meillä poliittinen julkistaloutta koskeva kädenvääntö käydään laajalti menokehyksen ympärillä. Brändejä käsittelevän kirjan kirjoittaja ei halunnut olla itsekin brändi. Monivuotista ylijäämätavoitetta olisi syytä harkita Suomessakin. 3.11. Vastuullinen julkisen talouden seuranta kun kiinnittää huomiota sekä menoettä tulopuoleen. muistio. net-sivustolla. Ei vähiten, koska keskusta-oikeisto menokehyshurskastelun lomassa jo väläyttelee veronalennuksia. – Esimerkiksi Skandinavian Attac on hyvin naisvaltainen, and it rocks. Teemana ”Onnistuvatko Pohjoismainen työnhaun malli ja työllisyyden kuntakokeilu?” Keskustelua pohjustaa työttömien valtakunnallisen Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen Irma Hirsjärvi. Tarjolla kahvia ja Kansan Uutisia. Julkisessa keskustelussa koko julkisen sektorin ylijäämätavoite, usein muutaman vuoden tähtäimellä, näyttelee huomattavasti keskeisempää roolia. klo 12–15. Järjestää Runoviikko ry. Kai Hirvasnoro naomi Klein ei halunnut brändiksi 20 vuottA sitten Naomi Klein oli aktivistipiirien vastahakoinen tähti. erityisjärjestelyistä ilmoitetaan tapahtumakohtaisesti erikseen ohjelmasivuilla ja some-tiedotuksessa. 2.11. Avajaiset pe 5.11. Markus Jäntti Kirjoittaja on taloustieteilijä ja Tukholman yliopiston professori. Eikä Klein pitänyt siitäkään, että No logosta yritetään tehdä ikoni. Ruotsalaiseen verrattuna suomalainen julkinen keskustelu julkisen sektorin budjetista näyttää oudolta. – McHallitus ei sovi joka paikkaan, ei ole mitään one size fits all -mallia, enkä yritä luoda sellaista. Velvollisuuksiin ei kuitenkaan kuulu S2-indikaattorin nostaminen keskeiseksi saati ainoaksi indikaattoriksi. – Minua häiritsee se, että minua käytetään koko tämän liikkeen brändinä. Positiivisena asiana Klein piti sitä, että naiset ovat nousseet liikkeiden johtoon aivan uudessa mittakaavassa. nyKyisenKaltainen, julKisten menojen kasvua osittain rajoittava kehysmenettely tuotiin Suomeen osana laajempaa kansainvälistä liikettä 1990-luvulla. jyVäsKylän Vasemmiston kuukausikeskustelut jatkuvat ti 2.11. Ruotsissa kuitenkin valtion menot ovat vain yksi julkisen talouden indikaattori muiden joukossa. (Turku, Salo, Masku) käynnistyy Varaslähtöklubilla to 4.11. AjAssA KU 43 /2 02 1 | 5 Kanadalaisen journalistin Naomi Kleinin kirja No logo nosti hänet sukupolvensa aktivistipiirien maailmantähdeksi. En halua olla kuuluisuus, hän sanoi Vanhalla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Miten julkista taloutta tulisi suunnitella. Vapaa pääsy ja kahvitarjoilu. Pidemmän aikavälin silmälläpitäminen on paitsi viisasta myös velvollisuutemme. Pandemian aikana kehyksistä on tunnetusti poikettu. Merkittävien epävarmuuksien vuoksi sen ei pidäkään olla keskeinen tavoite. Minusta olennaisempaa olisi keskustella koko julkista taloutta koskevasta säännöstöstä. – En rakenna utopiayhteiskuntaa, mutta haluaisin kyllä lukea sellaisesta. Kolumni Ja rm o Li nt Un en 30.10. Suomen-vierailukin lokakuussa 2001 oli mediaspektaakkeli. klo 18 Vaasankatu 10 kokoustilassa Jyväskylässä. 4.–14.11. tampereen Vasemmisto Hervannan torilla la 30.10. klo 17.30 Palokan Tarmolassa. Julkisessa keskustelussa vähintään yhtä suuren tilan vie klikkiotsikkomaisesti nimetty ”kestävyysvaje”, virallisemmin ja vähemmän pelottavasti S2-indikaattori, joka kertoo pidemmän aikavälin budjettitasapainosta. paloKan-tiKKaKosKen Vasemmiston syyskokous ke 3.11. Ohjelmatiedot www.vsrunoviikko
www.kansanarkisto. AjAssA 6 | KU 43 /2 02 1 yleisesti voida merkittävällä tavalla vaikuttaa työntekoon liittyviin valintoihin”. Tavara-arpa ry Höttöisille puheille veronalennusten vaikutuksista on kovin vähän perusteita.. Tutkijat toteavatkin, että ”tuloverotuksen maltillinen kiristäminen lisää tutkimustulosten mukaan verotuloja eikä aiheuta merkittävää hyvinvointitappiota vähentämällä merkittävästi työn tarjontaa”. Hirveän syvälle argumentaatiossa ei yleensä mennä, mutta termeillä ”dynaamiset vaikutukset” ja ”kannustavuus” pääsee yleensä jo pitkälle ja kuulostaa asiantuntevalta. Ehkä hiukan samanlaisia olettamuksia voidaan nähdä myös suomalaisen budjettikehysjärjestelmän taustalla. Vaikka höttöisille puheille veronalennusten yleisistä dynaamisista vaikutuksista onkin kovin vähän perusteita, voidaan veronalennuksia tarvita joissakin tilanteissa esimerkiksi tukemaan kokonaiskysyntää. Siksi myös kehysmenettelyä olisi syytä uudistaa siten, että siinä veropäätöksiä kohdeltaisiin samalla logiikalla kuin menolisäyksiä. Raportin ”keskeinen johtopäätös on, että veropoliittisin keinoin ei Lauri HoLappa Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspolitiikasta vastaava erityisavustaja. Silloin ne tulisi kohdentaa eri väestöryhmien kulutusalttiuden mukaisesti. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. Holtittomia veronalennuksia kehysjärjestelmä ei kuitenkaan rajoita mitenkään, jos niitä haluttaisiin kesken hallituskauden tehdä. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. Järjestelmässä pultataan normaalioloissa julkiset menot kiinni neljäksi vuodeksi, jotta talouden suunnitteluun saadaan vakautta ja julkista velkaantumista pidettyä aisoissa. Myöskään usein esitetty ajatus siitä, että tuloverotusta kiristämällä ei voida lisätä verotuloja veronkiristysten kielteisten kasvuvaikutusten vuoksi, ei saa raportista tukea. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. l S uomal aises sa poliittises sa keskustelussa kuullaan usein puheenvuoroja, joissa samanaikaisesti paasataan menokurista, ollaan kovin huolissaan julkisesta taloudesta ja vaaditaan miljardiluokan veronalennuksia. Myös esimerkiksi ilmastopolitiikan ohjauskeinona oikein kohdennetuista veronalennuksista voi joissakin tilanteissa olla hyötyä. Olennaista onkin se, että yleisten veroasteen alentamistavoitteiden sijaan myös veropolitiikassa esitettäisiin hyvin kohdennettuja ja suhdannetilanteeseen soveltuvia toimia. Näyttö rakenteellisten veronalennusten tehosta on melko vähäistä. Asiaa on selvitetty esimerkiksi edellisellä hallituskaudella valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa ilmestyneessä raportissa, jossa VATTin erikoistutkijat arvioivat laajan kirjallisuuskatsauksen pohjalta tuloverotuksen vaikutuksia tehdyn työn määrään ja verotuloihin. Tätä perustellaan yleensä sillä, että veronalennukset ovat eri juttu kuin nämä menot, kun ne veronalennukset luovat sitä talouskasvua. Yleensä kaiketi ajatellaan, että paljon puhutut dynaamiset vaikutukset syntyvät tuloverotuksen kevennysten aikaansaamasta työn tarjonnan lisääntymisestä. Nämä vaikutukset näyttäisivät tutkimuskirjallisuuden perusteella olevan kuitenkin vähäisiä tai olemattomia. Veronalennusten dynaaminen taikaseinä pitää muurata umpeen Kolumni Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Ylipäätään olisi hyvä, että veropoliittiseen keskusteluun tuotaisiin samoja kurinalaisuuden ja näyttöperusteisuuden vaatimuksia kuin mitä julkisten menojen käytöstä esitetään jatkuvasti
Le ht iK Uv a/ Ke nz o tr ib oU iL La rd. TausTaT KU 43 /2 02 1 | 7 02 taustat Bryssel 23. Euroopan vasemmiston on pystyttävä määrittelemään yhtenäinen linja suhteessa EU:hun. syyskuuta
KU kävi paikan päällä Strasbourgissa kysymässä vasemmistomepeiltä, mihin suuntaan vasemmisto tahtoo viedä Euroopan unionia. Estääkö vai mahdollistaako EU vasemmistolaisen politiikan tekemisen. TeksTi Toivo Haimi. TausTaT 8 | KU 43 /2 02 1 Vasemmisto löysi Euroopan Vasemmiston nihkeä suhtautuminen EU-jäsenyyteen on 25 vuodessa vaihtunut vankaksi EU-myönteisyydeksi. Molempia, sanovat vasemmistolaiset euroedustajat
vakavissaan. äänestäjistä. –?Riippuu?siitä,?mitä?”EU-myönteisyydellä”?tarkoitetaan.?Vaikka?suomalaiset?vasemmistolaiset. suomalaisessa. Euroopan. esimerkiksi. –?Kyllä?ja?ei,?vastaa?europarlamentaarikko. Tämä. hassumpi?ajatus,. päätöksiä. pitää. kielteisesti. Elinkeinoelämän?valtuuskunnan?vuonna?2020. Onko?suomalainen?vasemmisto?siis?muuttunut. kannattaa?kaikkialla?Euroopassa?vahvaa?julkista. ilmasto-,. EU:hun?myönteisemmin?kuin?perussuomalaisten,. silloin,. silloisen. parlamentin?täysistuntoviikkojen?aikana. yllä. prosenttia. tulkittiin. Manon Aubry,?toinen?Euroopan?parlamentin?vasemmistoryhmän?puheenjohtajista. vasemmistoliiton. voi. parlamentissa. äänesti?jäsenyyttä?vastaan. pitääkin. päätoimittajansa. jäsenyyden. S uomi liittyi Euroopan. Pienempi?osuus?on?vain?keskustalla?(8?%),?kokoomuksella?(2?%)?ja?vihreillä?(2?%). eduskunta. 64. että?komissaarit?valittaisiin?Euroopan. vasemmistoliiton. kaksi. jäseniä. parlamentin?jäsenten?keskuudesta,. eurosKeptisyydestä Kohti raKentavaa euroKritiiKKiä Suomi?on?ollut?EU:n?jäsen?nyt?25?vuotta,?ja?asenteet?jäsenyyttä?kohtaan?ovat?täysin?päinvastaiset.. kyselytutkimuksessa. esimerkiksi?Helsingin?pormestaristo. Vasemmistoliiton. tehdään. nykyään. unionin?jäseneksi?vuonna?1995.?Jäsenyys. ”Euroaolenkritisoinut paljon,janiinaion jatkossakintehdä.” Em m a Gr ön qv is t. vaikutti?myös?näkyviä?jäsenyyden. 9. KD:n,?keskustan?tai?RKP:n?äänestäjät.?Vastaavasti. Seppänen. teettämässä. EU-jäsenyyteen.. aiheutti. asioissa?ottamaan?EU:sta?kaiken?hyödyn?irti. haitallisia. ranskalainen?meppi. samalla?tavalla?kuin. ovat. kentän. puolesta.. Aubry?sanoo,?että?toisissa?asioissa?EU?taas?on. euroskeptisestä?EU-myönteiseksi?liikkeeksi. Kun. Kansan. kantaa. ”euro?ilien”?ja?”euroskeptikkojen”?välillä,?sanoo. EU-eroa. laajaksi?tueksi?Seppäsen?edustamalle?EU:ta?vastustavalle?linjalle. suhtautuu. vasemmistoliiton?äänestäjistä?piti?Suomen?EU-jäsenyyttä?hyvänä?asiana.?Koko?Suomen?väestöstä. puolueessa. EU-vastaista?linjaa?edustanut?pitkän?linjan?vasemmistolainen?euroskeptikko. unionissa. vasemmistossa. ja. vastustajia. –?Nykyisin?ryhmämme?suhtautuu?EU:hun?pragmaattisesti?ja?näkee?unionin?joissain?asioissa?välineenä,?jota?voi?käyttää?edistyksellisen?politiikan. istui. –?Ei?olisi?lainkaan. kolmasosaa. äänestäjät. ottanut. Eurooppa-politiikka. sai?Suomen?ensimmäisissä?eurovaaleissa?vuonna. Hänen. Sellaisia. aja. tai. suhtautuvat. Suomen. TausTaT KU 43 /2 02 1 | 9 KaKsi Kriisiä Kerralla –?Ei. selkeästi?EU-myönteisempiä?kuin?suomalaiset?keskimäärin. haastatteli?Modigia?ja?muita?parlamentin?vasemmistoryhmän. eripuraa.. kun. unionin?hajottamista,?on?vasemmisto?edelleen?eurokriittinen?liike,?Modig?toteaa. äänestäjät. Silvia Modig?(vas.).?Modig?valittiin?Euroopan?parlamentin?jäseneksi?vuoden?2019?eurovaaleissa.?KU. Yrjö Raution?ja. koko. vastakkainasettelua. kaikista. pitkälti. valitaan?kaupunginvaltuuston?jäsenistä,. 1996. Strasbourgissa. ole. 14. Suomen. vasemmistoliitolle?annetuista?äänistä,?yhteensä?152?216?ääntä.. vasemmistolaisen?politiikan?esteenä.?Vasemmisto. sektoria,?jonka?tehtävä?on?palvella?kansalaisia?voitontavoittelun?sijaan.?EU:ssa?taas?vallalla?on?päinvastainen?kehitys. Esko Seppänen. prosenttia. Vasemmistoliitto?ei?ottanut?virallista. tekemiseen.. eivät. johdolla?kantaa?EU-jäsenyyden. EU:ta. vain. Uutiset. kritisoida. oli. puolesta?eikä?vastaan,?sillä?vaikka. kannalla,. EU-jäsenyyteen?myönteisesti?suhtautuu?58?prosenttia. mukaansa. Seppäseen,?joka?oli?vasemmistoliiton?ainoa?meppi?vuosina?1999–2009. ovat. jo. henkilöityi. europarlamentaarikko?Silvia?Modig?sanoo. vuonna. 1993. vuotta?ja?edusti?politiikassa?ja?julkisuudessa?johdonmukaisen?euroskeptistä?linjaa.?Vasemmiston. vasemmistoliiton?19?kansanedustajasta?seitsemän. Vasemmistoliiton. puolueen?johto?oli?EU-jäsenyyden. järkevää. ympäristö-?ja?ihmisoikeusasiat.?Pyrimme?niissä. lopulta?äänesti?EU-jäsenyydestä,. Euroopan
–?Suomen?EU-komissaari?valitaan?käytännössä. Ne?ovat?EU:n?toimeenpanoelin?eli?Euroopan?komissio,?jäsenmaiden?hallitusten?johtajista?koostuva. suorilla?kansanvaaleilla?valittuja?Euroopan?parlamentin?jäseniä,?ja?se?olisi?demokraattisempaa. Martin Schirdewan,. polkupyörä,?niin?siihen?parlamentilla?ei?tällä?hetkellä?ole?valtaa.?Meidän?mielestämme?pitäisi?olla. –Ilmasto-oikeudenmukaisuuden?lisäksi?meillä. euroa?käyttävien?maiden?erilaiset?taloudet?on?laitettu?mukautumaan?samoihin?taloussääntöihin. siitä,. kansanvaaleilla?valitulla?EU:n?instituutiolla,?ei?ole?lainsäädännöllistä?aloiteoikeutta,?Modig?sanoo.. –?Euroa?olen?kritisoinut?paljon,?ja?niin?aion?jatkossakin?tehdä,?Silvia?Modig?lupaa.. on. vahvistetaan. Silloin. mieltä,?mutta?lisää?vielä?kolmannen?ilmiön,?joka. Modig?sanoo. koko?hankkeen,?Modig?havainnollistaa. keskuudesta,?samalla?tavalla?kuin?esimerkiksi?Helsingin?pormestaristo?valitaan?kaupunginvaltuuston. Euroopassa. Aubryn?mukaan?vasemmistolainen?politiikka. suorilla. samaa. eUrosäännöt UUsiksi ja ekp:lle laajempi mandaatti Toistuva?vasemmistolaisen?eurokritiikin?aihe?on. jäsenistä.. vasemmistossa. Hänen?mukaansa?tämä?erottaa?vasemmistolaiset?euroedustajat?vihreistä. Häm. Vakiintuneen?tavan?mukaisesti?komissaarinimityksen?saa?eduskunnan?suurin?puolue.?Eduskunta. varallisuuden?keskittymisestä?yhä?harvemmille. samanaikaisen?olemassaolon,?mutta?myös?pyrkii. –?Jos?esimerkiksi?kotimaani?Ranskan?hallitus. niin. tällainen. on?tarjota?visio?oikeudenmukaisesta?yhteiskunnasta. päättää,?minkä?värinen?veneestä?tulee,?mistä?se. vaikuttavat. –?Ei?olisi?lainkaan?hassumpi?ajatus,?että?komissaarit?valittaisiin?Euroopan?parlamentin?jäsenten. tehtävänä. airoilla.?Ja?sitten?parlamentti?voi?tietysti?hylätä. TausTaT 10 | KU 43 /2 02 1 Euroopan parlamentin vasemmistoryhmän puheenjohtaja Martin Schirdewan. komissaariehdokkaista?tehdään?kansallisissa?parlamenteissa. olisivat. vasemmistolaiset. paljon. demokraattista,?koska?eduskuntavaaleissa?ihmisten. Eurooppa-neuvosto. esteenä?vasemmistolaisen?politiikan?tiellä,?on?vasemmiston. lopulta?Euroopan?parlamentissa,?mutta?nimitykset. politiikan. muut?asiat?kuin?EU-asiat,?Modig?pohtii. eurooppalaisessa. lähtee. unionin?talous-?ja?budjettikuripolitiikka?sekä?yhteisvaluutta?euro. Modigin?mielestä?on?myös?käsittämätöntä,?että. painostaa. suorilla. äänestyspäätöksiin. valmistetaan?tai?kulkeeko?se?perämoottorilla?vai. –?Yksi?ongelma?on?sekä?minun?että?parlamentin?vasemmistoryhmän?mielestä?se,?että?Euroopan. nämä. (sd.)?komissaariehdokaaksi,?koska?SDP?oli?vuoden. toteaa.. Komissaarivalinnat. Euroopan parlamentin vasemmistoryhmän puheenjohtaja Manon Aubry. valitsi. EU-perussopimusten?mukaan?Euroopan?parlamentti?voi?vain?hyväksyä?tai?hylätä?komission?laatiman?säädösehdotuksen?tai?ehdottaa?siihen?muutoksia. tunnustavat?kahden?kriisin?olemassaolon:?ensimmäinen?on?ilmastokriisi,?joka?uhkaa?koko?planeetan?elinkelpoisuutta,?ja?toinen?on?eriarvoisuuden. veneen?rakentamiseen?liittyvää.?Parlamentti?voi. että. komissaarit parlamentin keskUUdesta. Hän?nostaa?esimerkeiksi?EU:n?epädemokraattisuuden?sekä?päätöksenteon?jaon?EU:n?instituutioiden?välillä. komissaarin. paremmin. Toinen?ongelma?on?Silvia?Modigin?mukaan?Euroopan?komission?jäsenten?eli?komissaarien?valinnassa.. haluaisi?kansallistaa?energiantuotannon?tai?liikenteen,?se?ei?kävisi?EU:lle,?joka?tällä?hetkellä?ajaa?voimakkaasti?julkisten?toimintojen?yksityistämistä. nykyisen. on?digitalisaation?mukanaan?tuoma?työn?ja?tuottavuuden?muutos,?joka?vaikuttaa?jo?nyt?. että?komissiolta?tulee?esitys?rakentaa?vene.?Parlamentti?voi?halutessaan?päättää?mitä?tahansa?sen. muuttamaan?sääntöjään?ja?työntää?EU:n?rakenteita?vasemmistolaisempaan?suuntaan. eduskuntavaaleissa.?Mielestäni?tämä?ei?ole?ihan. Manon?Aubry?sanoo,?että?kun?EU?on?selkeästi. arvioi,. kuvitteellinen. 2019?eduskuntavaaleissa?suosituin?puolue. –?Vihreillä?on?hyviä?ilmasto-?ja?ympäristökantoja,?ja?paljon?osaamista?niistä,?Schirdewan?sanoo.. –?Otetaan. tunnustetaan. ett’. EU:ta. EU:ssa?päätöntekoa?johtaa?kolme?instituutiota.. kaksi. kansanvaaleilla?valittu?Euroopan?parlamentti. ihmisille. kuitenkin. kriisiä. ilmastokriisin?ratkaisemisen?vaikutus?muuhun?yhteiskuntaan. kaikki. kriisi,?joka?kumpuaa?yhä?suuremmasta?tulojen?ja. Vasemmisto ajaa demokraattisempaa eU:ta Myös?Silvia?Modig?on?huomannut?vasemmiston. –?Vasemmistoryhmässä?tunnetaan?ja?analysoidaan?erittäin?hyvin?nyt?Euroopassa?käynnissä?olevaa?työelämän?ja?talouden?muutosta,?Schirdewan. –?Vaikka?EU-jäsenyyttä?pitäisi?sinänsä?hyvänä. keinoin.?Nämä?ovat?ilmiöitä,?jotka?eivät?noudata?kansallisvaltioiden?rajoja,?joten?myös?ratkaisujen?on. esimerkki,. Jutta Urpilaisen. –?Vasemmisto?tunnustaa?näiden?kahden?ilmiön. –?Mutta?jos?parlamentti?on?sitä?mieltä,?että?komission?olisi?fiksumpaa?rakentaa?veneen?sijasta. ainoalla. oltava?kansainvälisiä,?Aubry?linjaa. ratkaisemaan. komissaarit. kannattajien?EU-asenteiden?muuttuneen. asiana,?niin?onhan?EU:ssa?tietysti?myös?ongelmia,. Hänen?saksalainen?kollegansa,?ryhmän?toinen. parlamentilla,. puheenjohtaja. Th e Le fT Th e Le fT. ja
– Se, että säännöt ovat kaikille samat, mutta jäsenmaiden talouden rakenteet ovat täysin erilaisia, synnyttää ongelmia niiden ratkaisemisen sijaan, Modig sanoo. Yksittäisellä mepillä on enemmän valtaa kuin yksittäisellä kansanedustajalla, jos sen vallan osaa ja haluaa ottaa, Modig huomauttaa. Nykyisin EKP:n päätavoitteena on pitää inflaatio kurissa. Jotkut vasemmistolaiset mepit ovat muun muassa vastustaneet rahoitusta Euroopan petostentorjuntavirasto OLAFille tai Euroopan rajaja merivartiovirasto Frontexille sillä perusteella, että niiden olemassaolo siirtää toimeenpanovaltaa kansallisilta viranomaisilta EU-tasolle. – EKP:n tehtävää pitäisi laajentaa koskemaan myös työllisyyden parantamista sekä päästöttömiin investointeihin kannustamista. TausTaT KU 43 /2 02 1 | 11 Vasemmistoliiton äänestäjät ovat nykyään selkeästi EU-myönteisempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Jotta vasemmisto kykenisi muodostamaan eurooppalaisia, poliittisia ratkaisuja ylikansallisiin ilmiöihin, on vasemmiston opeteltava ajattelemaan kansallisvaltioiden rajat ylittävästi. Toisin kuin monet muut parlamenttiryhmät, Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä on konfederatiivinen. – Täällä Euroopan parlamentissa ei ole samanlaista jakoa hallitukseen ja oppositioon. Hän myös huomauttaa, että velan ja alijäämän suhteen säännöt on naulattu kiinni 24 vuotta sitten. – Maailma ja talous ovat muuttuneet tässä välissä valtavasti. Opposition rooliksi jää kritisoida hallituksen päätöksiä. Toisaalta vasemmiston on kyettävä erottumaan edukseen myös vihreistä. Tällöin vasemmistolaiset mepit päätyvät usein äänestämään omien kansallisten puolueidensa linjojen mukaisesti. Vasemmistoryhmän sisäiset linjaerot liittyvät yleensä EU:n valtaan ja rooliin. Yksittäisellä mepillä on valtaa, jos sen haluaa ottaa Silvia Modig sanoo kuitenkin, että EU-parlamentti on toisaalta myös tavallaan demokraattisempi kuin esimerkiksi Suomen eduskunta. Eräät kansalliset vasemmistopuolueet vastustavat kaikkea unionin vallan lisäämistä, vaikka tuolla vallalla tehtäisiin vasemmiston tavoitteiden kannalta myönteisiä asioita. Sekä Manon Aubry että Martin Schirdewan sanovat, että eurooppalaisen vasemmiston pitää tarjota kannattajilleen radikaaleja mutta pragmaattisia vaihtoehtoja. – Euroopan parlamentissa on paljon enemmän merkitystä sillä, mitä asioita meppi osaa ja pystyykö saamaan omille tavoitteilleen tukea yli ryhmärajojen, Modig kertoo. Suomen eduskunnassa hallitusohjelma päätetään hallitusneuvotteluissa, ja sitten ohjelmaa toteutetaan eduskuntakauden ajan, ja lait äänestetään läpi hallituspuolueiden enemmistöllä. Lisäksi valtioiden julkinen velka ei saa ylittää 60:tä prosenttia kansantuotteesta. Vuonna 1997 sovitun vakausja kasvusopimuksen mukaan jäsenvaltioiden budjettialijäämä saa olla enintään 3 prosenttia kansantuotteesta. punaisempia kuin punaiset, vihreämpiä kuin vihreät Menestyäkseen Eurooppa-politiikassa vasemmiston on pystyttävä määrittelemään itselleen oma, yhtenäinen linjansa suhteessa EU:hun. Vasemmistoryhmässä vaaditaan, että EU:n on oltava edelläkävijä ympäristöja ilmastokriisin torjunnassa ja tunnustettava kriisin hoidon vaatimat yhteiskunnalliset muutokset. Hänen mielestään on järkevämpää uudistaa euroa neuvottelemalla taloussopimuksia uudelleen. ensi-ilta 26.10.2021 esitykset ajalla 25.10.–23.11.2021 Taisto Reimaluodon juhlamonologi. – Samalla voisi laajentaa myös Euroopan keskuspankin eli EKP:n mandaattia, Modig ehdottaa. Se tarkoittaa sitä, ettei vasemmistoryhmällä ole ryhmäkuria. Kumpikin kuitenkin painottaa läheisyysperiaatteen tärkeyttä: jos poliittinen päätös voidaan tehdä kansallisvaltiotasolla eikä siihen tarvita EU:ta, on se tehtävä lähellä. l ArtikkeliA vArten on haastateltu lisäksi The Left -ryhmän pääsihteeriä Sanna Lepolaa ja Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkijaa Antti Ronkaista. Ensin tuli eurokriisi ja sitten vielä koronapandemia. Sen sijaan EU-tasolla tulee vasemmiston ryhmänjohtajien mielestä ratkaista kriisejä, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät kykene yksin ratkaisemaan. Vaikka eurossa onkin paljon aiheellista kritisoitavaa, ei Silvia Modig lähtisi sitä kuitenkaan hajottamaan tai erottamaan Suomea siitä. Vasemmistolaisten EU-vaikuttajien mielestä eurooppalainen vasemmisto on onnistunut erottautumaan sosiaalidemokraateista vaatimalla tuntuvampia parannuksia työntekijöiden oikeuksiin ja pitämällä huolta myös freelancereiden, itsensätyöllistäjien, yksinyrittäjien ja alustatyöntekijöiden oikeuksista. Pääoma on jo ylikansallista, ja siksi vasemmistonkin on oltava. Enemmistöt päätösten hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi muodostuvat päätettävien asioiden ympärille. Tällä hetkellä linja on kuitenkin hajanainen ja vasemmistolaiset puolueet ympäri maanosaa ovat yhtäällä EU-myönteisiä ja toisaalla jyrkän euroskeptisiä
Muutos alkoi HódMezövasárHelyistä Péter Márki-Zay on koulutukseltaan insinööri ja taloustieteilijä. Myös opposition ”puhdistaminen” maineensa menettäneistä poliitikoista oli yksi Márki-Zayn vaaliteemoista. Hän olisi valmis mitätöimään nykyisen perustuslain ilman vaadittavaa kahden kolmasosan enemmistöä parlamentissa. Pääministeri Viktor Orbánin, 58, haastajaksi huhtikuun 2022 parlamenttivaaleissa nousi kaakkoisunkarilaisen pikkukaupungin Hódmezövasárhelyin pormestari Péter MárkiZay, 49. kömmähdyksille. TeksTi Tuula Koponen kana, ja siksi selvä enemmistö esivaaliin osallistuneista valitsi Márki-Zayn. Uutisanalyysi: Fideszin lähes 12 vuotta kestänyt valtakausi saattaa päättyä keväällä 2022. Telex.hu -uutisportaalin päätoimittaja Szabolcs Dull puhuu jopa ”MZP-kultista”. Hänellä on seitsemän lasta. TausTaT 12 | KU 43 /2 02 1 Opposition arvaamaton keulakuva nille kapina-alustan puolue-eliittejä ja jähmettyneitä rakenteita vastaan”, kirjoittaa riippumattoman 24.hu-sivuston päätoimittaja Péter Petö. Yhtenäisenäkin opposition on vaikea hallita Unkaria, sillä yhteiskunta on rakennettu pitämään Fidesz vallassa. Äänestäjien viesti kuitenkin oli, että he haluavat erilaisen poliittisen eliitin”, Dull arvioi. Dull kuitenkin kysyy, pystyykö hän hallitsemaan ilman puoluetta. Al l Ov er Pr es s. MárkiZayn fyysikkovaimo Felicia Márky-Zayné kouluttautui kätilöksi perheen asuessa Kanadassa. Äänestäjätkin pitivät Dobrevin perhetaustaa liian suurena poliittisena taak???Poliittisesti?Péter. ”viHreät ja liberaalit eivät voi voittaa” Fideszille ihannevastustaja olisi ollut Klára Dobrev, 49, sillä hän on Gyurcsányn vaimo ja edustaa Gyurcsányn perustamaa liberaalia Demokraattista koalitiota (DK). Orbánille Márki-Zay on poikkeuksellisen hankala vastustaja. Jotkut hänen poliittisista kannoistaan ovat lähempänä Fideszin kuin opposition keskivertoäänestäjien näkemyksiä. Toisin kuin Orbán, Márki-Zay on kuitenkin EU-myönteinen ja vakuuttaa olevansa sitoutunut unionin arvoihin. ”Meidän on hyväksyttävä poliittinen todellisuus. Hän esimerkiksi ottaisi euron käyttöön Unkarissa mahdollisimman pian, ja Unkari liittyisi EU:n syyttäjäviraston (EPPO) toimintaan. Ryhmässä on oltava vähintään viisi kansanedustajaa. Márki-Zay on esimerkiksi sanonut, että puolet Fideszin johtajista on telkien takana 2026 mennessä. ”Ulkopuolisena sekä korruption vastaisella populismillaan ja radikalismillaan hän antoi moU nkarin yhdistyneen opposition amerikkalaistyylinen esivaali toi yllätystuloksen. Valtakoneisto käytti yli miljoona euroa veronmaksajien rahoja mainoksiin, joissa opposition esivaalit kuvattiin entisen sosialistipääministeri Ferenc Gyurcsányin ohjaamaksi farssiksi. Márki-Zay on vaatinut myös vähemmistöille, esimerkiksi homoseksuaaleille tasavertaisia oikeuksia. Márki-Zay on asunut myös Yhdysvalloissa ja vajaat puoli vuotta Suomessa 1990-luvulla. ”Unkarin poliittinen järjestelmä perustuu puolueisiin ja hallitseminen ilman puolueryhmiä on mahdotonta. – Hallitukseni olisi lahja EU:lle, Márki-Zay sanoo Euractiv.com-portaalin haastattelussa. Mutta tärkeintä on valita ehdokas, joka voittaa Orbánin.” äänestäjät Haluavat ”erilaisen” eliitin Péter Márki-Zay eli ”MZP” on uusi ja omalaatuinen tähti Unkarin politiikassa. Myös Budapestin karismaattinen pääpormestari, vihervasemmistolainen Gergely Karacsóny, 46, ilmeisesti katsoi Dobrevin olevan liian helppo maalitaulu Fideszeille. Márki-Zay ei peitellyt viestiään: ”Ei Fidesziä eikä DK:ta”. Hänen nimensä liitetään 2000-luvun talouskatastrofiin, säästöpolitiikkaan, valehteluskandaaliin ja niitä seuranneeseen protestiaaltoon, joka lopulta nosti Orbánin valtaan keväällä 2010. Hän on asemoinut itsensä ”pettyneeksi Fideszin äänestäjäksi”. DK on Unkarin oppositiopuolueista isoin, järjestäytynein ja kurinalaisin. Liberaalit tai vihreät eivät voi voittaa oikeistopopulisteja, Karacsony perusteli päätöstään julkisuudessa.” ”Hallituksella, jota johtaa kirkkoon sitoutunut maakuntapormestari, on tietysti erilaiset strategiat kuin minulla olisi. Fideszin heti valtakautensa alussa pikavauhtia räätälöimä uusi perustuslaki on mahdollistanut Orbánin itsevaltiuden. Useimmille unkarilaisille Márki-Zay on tuore kasvo. Korruptiovertailuissa Unkarista on tullut Orbánin kaudella yksi EU:n pahiten ryvettyneistä maista. Fidesz ei ollut varautunut Márki-Zayn pääministeriehdokkuuteen. Márki-Zay on sanonut neuvottelevansa opposition kanssa puolueisiin sitoutumattomien ryhmän perustamisesta parlamenttiin. Gyurcsány on yhä yksi vihatuimpia poliitikkoja Unkarissa. Karacsóny vetäytyi kisasta ensimmäisen kierroksen jälkeen ja pyysi kannattajiaan äänestämään Márki-Zayta. Esimerkiksi aborttia Márki-Zay pitää ”murhana”. Hänen menestystään esivaalissa selittävät korruptionvastaiset ja radikaalit kannanotot mutta myös äänestäjien tyytymättömyys oppositioon. Márki-Zay?on?kokematon?ja?siksi?altis. Hän on sitoutumaton, mutta Orbánin tavoin arvoiltaan konservatiivi ja harras kristitty. Opposition keulakuva Péter Márki-Zay on Orbánille hankala vastustaja
Yhteistyöstä huolimatta kuuden puolueen oppositioliittouma on hajanainen, eikä pikkukaupungin pormestari ole varsinkaan suurkaupunkien liberaalille älymystölle mieleinen ehdokas. Ennen vaaleja Fidesz tiukentaa otetta entisestään ja sementoi esimerkiksi syyttäjävirastoon johdon, joka voidaan vaihtaa vain kahden kolmasosan enemmistöllä parlamentissa. Márki-Zay lukee ajan henkeä Márki-Zay on poliittisesti kokematon ja siksi altis kömmähdyksille. Sellaisesta enemmistöstä oppositio ei edes haaveile. Päätoimittaja Szilárd Pap pitää Márki-Zayta kuitenkin ”vaistomaisena Euroopan ja maailman poliittisen hengen lukijana”. ”Hän on uudenlainen teknopopulistinen poliitikko, samanaikaisesti oire epäluottamuksesta ja ratkaisu juuri tähän edustuskriisiin”, Pap kirjoittaa. Koko oppositio oli Márki-Zayn tukena molemmissa vaaleissa. Orbánin vaalilupauksia ovat esimerkiksi eläkkeiden ja minimipalkkojen korotukset ja jo maksetun tuloveron palauttaminen lapsiperheille. Opposition yhteistyö osoitti lopullisesti toimivuutensa Unkarin paikallisvaaleissa loppuvuodesta 2019, jolloin oppositio voitti Budapestissa ja kahdeksassa muussa isossa kaupungissa. Myös Pap myöntää, että Márki-Zaylla on edessään äärimmäisen vaikea tehtävä. Noin 44 000 asukkaan pikkukaupunki oli ollut lähes 30 vuotta Fideszin vahva vallanlinnake. Esivaalissa valittiin paitsi pääministeriehdokas myös opposition yhteisehdokkaat yhden ehdokkaan vaalipiireihin, joita on 106. Hän on esimerkiksi väittänyt, että ”puolet nykyhallituksen jäsenistä on homoja”. TausTaT KU 43 /2 02 1 | 13 järjestelmä ja valtion instituutiot on räätälöity pitämään Fidesz vallassa. Unkarin nykyinen vaali”Márki-Zay on vuosikymmeneen ensimmäinen henkilö, jolla on realistiset mahdollisuudet voittaa Viktor Orbán vaaliuurnilla.”. haasteena opposition kasassa pitäMinen ”Márki-Zay on vuosikymmeneen ensimmäinen henkilö, jolla on realistiset mahdollisuudet voittaa Viktor Orbán vaaliuurnilla”, kirjoittaa vasemmistolaisen Partizán-sivuston päätoimittaja Szilárd Pap. Jos oppositio epäonnistuu, Orbán palaa valtaan entistä vahvempana, Fideszillä on tehokas kampanjakoneisto, ja sitä pyöritetään verovaroin. Liittouman koossa pitäminen vaaleihin – ja varsinkin mahdollisen vaalivoiton jälkeen on kova haaste. Syysja lokakuussa järjestetyt esivaalit julkisine väittelyineen antoivat uutta puhtia Unkarin haurastuneelle demokratialle. ”Hänen omintakeinen viestinsä ja yleinen poliittisen syvällisyyden puute tekevät hänestä monille unkarilaisille ihanteellisen alustan, jolle voi heijastaa turhautumisensa ja toiveensa.” l Márki-Zay säikäytti Fideszin ensimmäistä kertaa helmikuussa 2018, jolloin hän syrjäytti valtapuolueen edustajan pormestarin paikalta kotikaupungissaan Hódmezövasárhelyissä pidetyssä täytevaalissa. Seuraavana vuonna Márki-Zay uusi voittonsa
Päästövähennykset Pariisissa valittiin aiemmasta poikkeava linja eli valtioille ei asetettu ulkoapäin sitovia päästövätästä on kyse ilmastokokouksessa Sunnuntaina alkava YK:n tämän syksyn ilmastokokous Glasgow’ssa ratkaisee sen, onko enää mahdollisuutta pysäyttää ilmaston lämpeneminen tavoitteeseen, korkeintaan 1,5 asteeseen. Pariisin jälkeen on tullut yhä selvemmäksi, että kaksi astetta on aivan liian paljon. Kokouksen onnistumisen mittaa kuitenkin se, saadaanko tavoite pidettyä ”hengissä” eli jotenkin uskottavalla uralla. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan 1,5 asteen ylitys lisäisi huomattavasti katastrofaalisia seurauksia kuten merenpinnan nousua, tulvia, kuivuutta, metsäpaloja ja myrskyjä. Le ht iK Uv a/ to ny Ka rU m ba. Jo etukäteen on selvää, ettei kaikkia 1,5 asteeseen tarvittavia päätöksiä saada tehdyksi. Ilmasto on nyt 1,1 astetta lämpimämpi verrattuna esiteolliseen aikaan. teksti Arto Huovinen Yksi ilmastokriisin vakavista seurauksista on kuivuus. Ensi sunnuntaina Glasgow’ssa alkavaa YK:n ilmastokokousta (COP26) pidetään tärkeimpänä sitten Pariisin kokouksen, sillä kuluva vuosikymmen on ratkaiseva ilmastokriisistä selviämiselle. TausTaT 14 | KU 43 /2 02 1 P ariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 sovittiin, että ilmaston lämpeneminen rajoitetaan ”selvästi alle” kahden asteen ja lisäksi pyritään siihen, ettei lämpeneminen ylittäisi 1,5:tä astetta. Suuri osa puolentoista asteen nousuvarasta on jo käytetty
Ilmastokriisin ohella kehitysmaita koettelevat koronan aiheuttamat ongelmat sekä uudelleen paheneva velkaongelma. Markkinamekanismin ongelmana pidetään sitä, että se saattaisi mahdollistaa päästövähennysten kaksinkertaisen laskemisen. IPCC:n mukaan tavoitteissa pysyminen edellyttäisi hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Ne kuitenkin kärsivät kaikkein eniten ilmaston lämpenemisestä. Tämänhetkiset kansalliset tavoitteet eivät alkuunkaan riitä puolentoista asteen saavuttamiseen. Lupaukset eivät ole toteutuneet. Yksi ilmastorahoituksen ongelmista on välttää se, etteivät kehittyneet maat vain siirrä osaa kehitysyhteistyövaroistaan ilmastonimikkeen alle, jolloin oikeaa uutta rahaa ei tulisi. Koronan vähentämä taloudellinen toimeliaisuus aiheutti viime vuonna pienen notkahduksen, mutta vallitseva trendi lisäisi päästöjä 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Varsovan kokouksessa 2013 sovittiin vahinkoja ja menetyksiä koskevien tietojen keruusta ja raportoinnista, mutta rahaa ei sen perusteella liiku. Markkinamekanismin käytännön toteutuksesta oli tarkoitus sopia Madridissa kaksi vuotta sitten, mutta siitä ei päästy yksimielisyyteen. Niihin käytettiin Siprin mukaan viime vuonna maailmassa 1 981 miljardia dollaria. Jatkaminen niiden uralla johtaisi arvion mukaan 2,7 asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä. Kehitysmaille ilmastorahoituksen toteutuminen on iso uskottavuuskysymys, joka voi vaikuttaa muista asioista sopimiseen. Maailman suurimmaksi kasvihuonekaasujen päästäjäksi ohi Yhdysvaltojen noussut Kiina tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä. Jokainen maa asetti itse kansalliset tavoitteensa, jotka tunnetaan nimellä NDC (Nationally Determined Contributions). Toissa vuonna summa oli OECD:n mukaan 79,6 miljardia. Kaikesta ilmastopuheesta huolimatta maailman päästöt eivät edes ole kääntyneet laskuun vaan jatkavat kasvuaan. Päästöt eivät ole vielä edes kääntyneet laskuun.. Vahingoilla ja menetyksillä (loss and damage) tarkoitetaan ilmastokielessä sellaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja kuin kuivuutta, elinkeinojen ja kulttuurin menettämistä tai merenpinnan nousun aiheuttamaa maan menettämistä. Ensimmäinen tarkastelupiste olisi siis ollut viime vuonna, mutta koronan takia Glasgow’n kokous siirrettiin tälle syksylle. Ilmastokriisi uhkaa kaikkien turvallisuutta. Kehitysmaiden luottamus kehittyneisiin maihin ei varsinaisesti ole huipussaan sen valossa, miten rikkaat maat hamstrasivat koronarokotteet itselleen. Vuoden 1997 Kioton sopimuksen pohjalta osa kehittyneistä maista on harjoittanut päästökauppaa. Samalla sovittiin, että tavoitteita kiristetään viiden vuoden välein. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöt ja hiilinielut (hiilen sitoutuminen muun muassa metsiin) ovat yhtä suuret. Jotta onnistumiselle olisi edellytyksiä, päästöjä pitäisi saada leikattua vähintään 45–50 prosenttia jo tällä vuosikymmenellä. Yhdysvalloilla on sama hiilineutraaliustavoite, ja vuoteen 2030 mennessä se pyrkii 50–52 prosentin leikkauksiin. Olisi myös mahdollista rakentaa globaali julkisten ja yksityisten toimijoiden päästökauppamekanismi. Lupaus vahvistettiin Pariisissa 2015. Oikeasti ilmastokriisiin vaikuttaa se, mitä todella tehdään – ja siinä suhteessa kiirettä pitää. Glasgow’ssa pyritään myös viimeistelemään Pariisin sopimuksesta se, miten päästövähenheista. Koska ilmastonmuutos on jo aiheuttanut seurauksia, kehitysmaat haluavat, että puolet rahoituksesta käytettäisiin muutokseen sopeutumiseen. Artikla 6:na tunnettu markkinamekanismi voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että omat päästövähennystavoitteensa ylittänyt maa voisi myydä ”ylijääneitä” päästöjään alisuorittajille. Madridissa kaksi vuotta sitten tämä ei onnistunut. Kiina sallii toistaiseksi itselleen päästöjen kasvattamisen, mutta pyrkii siihen, että sen päästöhuippu olisi ohi vuoteen 2030 mennessä. Nämä kaikki ovat siis tavoitteita. Kansallisten tavoitteiden suuruus ei suoraan ole neuvottelukohde Glasgow’ssa, mutta kokouksessa pyritään sopimaan siitä, että maat synkronisoisivat tavoitteensa samaan aikahaarukkaan. Siksi kehitysmaat vaativat korvauksia ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja menetyksistä. Varsinaisesti nyt pitäisi kuitenkin olla jo sopimassa korotuksista uudelle, vuoteen 2025 ulottuvalle rahoituskaudelle. Lisäksi kansalaisjärjestöt ovat vaatineet, että vähennysten tulisi olla todellisia (ei näennäisiä), niiden tulisi olla mitattavissa, todennettavissa, pysyviä sekä ajallisesti relevantteja (eli riittävän nopeasti vaikuttavia). Ne eivät saisi tuottaa vahinkoa paikallisväestölle eivätkä luonnolle. EU on asettanut omaksi tavoitteekseen 55 prosentin leikkaukset vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden 2050 mennessä. Teollisuusmaat lupasivat jo vuonna 2009 Kööpenhaminan kokouksessa, että ne nostavat köyhille mailla toimittamansa ilmastorahoituksen 100 miljardiin vuosittaiseen dollariin vuoteen 2020 mennessä. Toinen kiistakysymys on se, saavatko maat laskea edukseen aiemman päästökaupan aikana tehdyt vähennykset. 100 miljardia ei edes olisi tavattoman suuri summa, jos sitä vertaa vaikkapa sotilasmenoihin. TausTaT KU 43 /2 02 1 | 15 hennysvelvoitteita. IlmastorahoItus Vauraiden maiden kehitysmaille antama ilmastorahoitus on yksi ilmastokokousten ikuisuusaimarkkInamekanIsmI Pariisin sopimus kannustaa sopimaan vapaaehtoisesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Tätä pidetään yhtenä avaimena siihen, että sopimukseen ylipäätään päästiin. Pitäisi siis pystyä estämään se, ettei päästövähennystä lasketa sekä myyjän että ostajan vähennykseksi. Optimistisimpien arvioiden mukaan ilmastorahoitus olisi nyt nousussa niin, että 100 miljardia saatettaisiin saavuttaa vuonna 2023. Korvaamisesta ei ole päästy sopuun, koska kehittyneet maat ovat vastustaneet sitoutumista korvausvastuuseen. VahIngot ja menetykset Köyhät maat ovat aiheuttaneet paljon vähemmän kasvihuonekaasujen päästöjä kuin teollisuusmaat
Lisäksi Glasgow’ssa varmasti keskustellaan useista sellaisista asioista, jotka eivät ole kokouksen varsinaisella esityslistalla. Metaani lämmittää ilmastoa moninkertaisesti voimakkaammin kuin hiilidioksidi, mutta se hajoaa ilmakehässä paljon nopeammin kuin hiilidioksidi. Metaania väheMMäkSi Lokakuussa yli 30 maan ilmoitettiin lähteneen mukaan julistukseen metaanipäästöjen rajoittamisesta. Kaksi suurta lihantuottajamaata, Argentiina ja Brasilia, halusivat poistaa raportista kohdat, joissa puhuttiin lihan kulutuksen vähentämisestä. Tällaisia muutoksia vaati muun muassa Saudi-Arabia. Le ht iK Uv a/ an dy BU ch an an. Asiakirjat vuodettiin Britannian Greenpeacen tutkivalle ryhmälle, ja vuodosta uutisoi ensimmäisenä BBC. Kehitysmaat haluavat varmistaa ilmastorahoituksen. Toisaalta yli 40 prosenttia investoinneista ”maksaisi itse itsensä”, esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen. Sabotoijat Suuri asiakirjavuoto paljasti viime viikolla, että useat maat ovat yrittäneet lobata IPCC:tä muuttamaan raporttiaan. Muun muassa Saudi-Arabia, Kiina, Australia, Japani, Argentiina, Norja ja öljyntuottajamaiden Opec vaativat hiilidioksidin talteenoton teknologiaa (CCS) otettavaksi mukaan tärkeänä päästöjen vähentäjänä. Glasgow’n kokouksen on määrä päättyä perjantaina 12. CCS:ää pidetään kuitenkin yleisesti ainakin vielä kalliina ja epävarmana tekniikkana. Australia ja Intia lobbasivat kivihiilen käytön puolesta. Raportti toimii tieteellisenä pohjana Glasgow’n kokoukselle. IEA arvioi, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaisiin 4 000 miljardin dollarin investoinnit seuraavien kymmenen vuoden aikana. YK:n ilmastokokouksen isäntänä toimii Skotlannin Glasgow. l Lähteet: BBC, Civil Society Review, Climate Action Network, ClimateNexus, Friends of the Earth, Greenpeace, International Energy Agency, Linklaters, OECD, The Conversation, The Guardian, UK Cop26 Presidency, UNFCCC, World Economic Forum, World Resources Institute, WWF. IEA:n mukaan suurimmat taloudet ovat koronasta toipuessaan menettämässä tilaisuuden investoida puhtaaseen energiaan. Puhtaan energian tuottamisen markkinat olisivat yli tuhat miljardia vuodessa, samaa kokoluokkaa kuin nykyiset öljymarkkinat. Suurista metaaninpäästäjistä Brasilia, Intia, Kiina ja Venäjä eivät ole ainakaan vielä mukana. marraskuuta. Kansainvälinen energiajärjestö IEA totesi raportissaan pari viikkoa sitten, että maiden esittämät päästövähennystavoitteet leikkaisivat kaikista päästöistä vain 40 prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä, vaikka silloin pitäisi päästä jo nettonollaan. Näitä ovat muun muassa hiilivoimasta luopumisen aikataulu, tavoitteet puhtaiden energiamuotojen edistämisessä sekä kysymys hiiliveroista. Metaanipäästöt eivät ole suoraan Glasgow’n listalla, mutta niiden vähentämisen etuna on nopea vaikuttavuus. Nykylupausten ilmastotoimet ovat tuomassa 13 miljoonaa työpaikkaa, mutta ilmastollisesti riittävät investoinnit kaksinkertaistaisivat määrän. Toinen lokakuussa julkaistu raportti arvioi, että energiatehokkuuteen ja puhtaaseen energiaan käytetty raha tuottaa parhaimmillaan 2,8 kertaa niin paljon työpaikkoja kuin vastaavan summan käyttäminen nykyisen öljyja kaasuteollisuuden tukiaisiin. Hiilen käyttökin on vain kasvamassa. Muun muassa Sveitsi halusi muuttaa kohdat, joissa puhuttiin taloudellisen avun antamisesta köyhien maiden ilmastotoimiin. Yhdysvaltain ja EU:n kehittämän aloitteen tavoite on vähentää metaanipäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lobbaajat halusivat muuttaa sitä niin, että siirtyminen pois fossiilitaloudesta ei olisi kiireellistä. TausTaT 16 | KU 43 /2 02 1 nysten laskemisen ja raportoimisen läpinäkyvyys varmistetaan
tus. ilmoittautuminen alk. Kokouksessa päätetään tulevan vuoden talousarviosta, toimintasuunnitelmasta ja valitaan uusi piirihallitus. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.00. Kokouksessa asetetaan aluevaaliehdokkaat, käsitellään vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan piirihallitus sekä muut sääntömääräiset asiat. Kokouksessa asetetaan aluevaaliehdokkaat, käsitellään vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan piirihallitus sekä muut sääntömääräiset asiat. i Kestotilaus 29,90 € vuositilaus 34 € 6 numeroa sis. klo 12. Hämeen Vasemmistoliiton SYYSPIIRIKOKOUS lauantaina 27.11. Kokouksen asialistalla ovat sääntömääräiset asiat sekä aluevaalit. KU 43 /2 02 1 | 17 Tilaa nyt Diplo lahjaksi tai omaa tietämystä lisäämään! www.mondediplo. Kokouksen asialistalla ovat sääntömääräiset asiat sekä aluevaalit. klo 11.30) Fellmannian auditorio, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti. Tervetuloa! Lisätiedot: varsinais-suomi.vasemmisto.. Kokouksessa päätetään tulevan vuoden talousarviosta, toimintasuunnitelmasta ja valitaan uusi piirihallitus. Sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa kokoukseen puolueosaston valtuuttamana kokousedustajana tai seuraajana. Ilmoittautuminen: aaron.kallinen@vasemmistoliitto.?. klo 10.30 Uudenkaupungin Kulttuurikeskus Crusellissa, osoitteessa Kullervontie 11 A, 23500 Uusikaupunki. digilehden Tilaajalahjana Maailmantalouden käsikirja Laukaan Vasemmiston kunnallisjärjestön SYYSKOKOUS to 4.11.2021 klo 17 Viertolassa, Saravedentie 3, Laukaa. Pohjanmaan Vasemmiston SYYSPIIRIKOKOUS sunnuntaina 28.11.2021 klo 11 Kotirannan työväentalo (osoite Kustaalantie 82, 65300 Vaasa) Tervetuloa syyspiirikokoukseen sunnuntaina 28.11. Tervetuloa! Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton SYYSPIIRIKOKOUS sunnuntaina 28.11. Pirkanmaan Vasemmistoliiton SYYSPIIRIKOKOUS lauantaina 27.11.2021 klo 11 Ylävitosessa (Näsilinnankatu 22 A 27, 33210 Tampere) Tervetuloa syyspiirikokoukseen lauantaina 27.11. Tervetuloa! Lisätiedot: hame.vasemmisto.. Kokoukseen voivat osallistua äänivaltaisina edustajina kaikki Pirkanmaan alueen puolueosastojen jäsenet
siitä?kahtiajaosta,. TeksTi Emilia Kukkala kuva Emma Grönqvist –?Haluan?eroon?myös. – Ilmastokriisi pakottaa miettimään uudestaan kaiken, suhteen aivan kaikkeen. Myös kirjoittamiseen. Runoudesta Susiluoto kuitenkin kurottelee Kehrässä selkeästi uusiin suuntiin. Matkustamisen, syyllisyyden ja ympäristötuhon teemat tuntuivat vaativan toisenlaista muotoa. Susiluodon mukaan runoilijana pitää aika ajoin pohtia, mitä merkityksiä runolle löytää, mutta ekokriisin todellisuus laittaa kysymyksen uusiin raameihin. Mietin, miten jatkan näitä teemoja runoudessa eteenpäin. että?on?olemassa?ihminen?ja?luonto,?Saila. Voidaan hyvin puhua romaanistakin, vaikka tietoisesti runoilija ei lähtenyt sellaista kirjoittamaan. Mitä sillä haluaa sanoa, kenen ääni on kuuluvin, millaisia asioita nostaa esiin… – Jokainen ihminen joutuu miettimään valintojaan, ammattiaan, kulutustaan, kaikkea uuHiukan toisenlainen matkakirja Saila Susiluoto uskoo, että ekokriisiin liittyviä häpeän ja syyllisyyden tuntoja on hyvä nostaa esiin ja käsitellä yhdessä. On ollut vapauttavaa kirjoittaa määrittelemättä genreä. – Siinä oli jonkinlainen katkos, että samaan aikaan luonto ympärillä kärsii ja oli runoudessa jotenkin metaforista, etäistä. TausTaT 18 | KU 43 /2 02 1 R unoilija ja taiteilijaprofessori Saila Susiluoto liikkuu Kehrä-uutuuskirjassaan eri tekstilajien rajamailla. Susiluoto?sanoo.. – Nimitän tätä ennemmin esseistiseksi tai lyyriseksi matkakirjaksi
– Se tulevaisuus, minkä nuoret ja lapset näkevät tällä hetkellä, ei ole välttämättä kovin ruusuinen, hän toteaa. Kirjailija tunnistaa ja tunnustaa sen ristiriidan, mikä on ympäristöajattelun ja sen välillä, että kaipaa erityiseen, paratiisimaiseen luontopaikkaan. Tai jos ollaan, niin pölyinen ja musta hiilikruunu. Niin kauan kuin koneella on vain joitain luonnoksia, tämä ei ole kovin konkreettinen ammatti. maTkusTaminen ja moralismi Kehrässä ollaan taitelijaresidenssissä pittoreskissa italialaisessa pikkukylässä pohtimassa ekokatastrofia eikä kaunistella asetelmaa ollenkaan vaan päinvastoin asetetaan esille ja kyseenalaistetaan. Ehkä siinä on tietty tuottavuuden ongelma ja sellainen vastakkainasettelu, että on kirjailijat, jotka tuovat rahaa kustantamoille ja sitten runoilijat, joiden kirjat syövät ne rahat. keinoTekoinen raja-aiTa Kirjoittamisessaan Susiluoto haluaa nyt eroon kahdesta asiasta: jyrkästä rajasta ihmisen ja luonnon välillä sekä luontokuvauksen vertauskuvallisuudesta. Rakastan pieniä kyliä, erilaista ja hiljaista luontoa. Että antaisi enemmän tilaa sille, mikä on luontoa tai sille, mikä meissä on luontoa. l Saila SuSiluoto: Kehrä. – Häpeän ja syyllisyyden tuntoja pitää ottaa esiin ja purkaa, Susiluoto sanoo. – Maailmassa on muutenkin niin paljon kaikkea, mitä emme voi tietää. Siinä, miten ei ole silti sataprosenttisen varmaa, että kaikki tuhoutuu tai ettei ihmiskunnalla ja sivilisaatiolla ole mitään toivoa. Hän on ajatellut luopua ja luopunutkin monista sinänsä antoisista matkoista ja runoilijatapaamisista. – Ehkä se ei pidä paikkaansa enää nuoremman sukupolven kohdalla, että kirjailijoidenkin keskuudessa runoutta pidetään jotenkin toisarvoisena. TausTaT KU 43 /2 02 1 | 19 siksi. Susiluodolle se tarkoittaa muun muassa sen miettimistä, miten matkustaa, kuinka kauan matkalla pystyy olemaan ja millaisia tahoja matkustamisellaan tukee. Toisaalta vähälevikkisen runoilijan ammatti ei – jos ei kirjailijan muutenkaan – sinänsä ainakaan edistä ympäristötuhoa. suhTeellisen haiTaTon runo Kehrässä kirjoitetaan jonkin verran siitä, miten runoutta ei aina oteta kovin vakavasti. – Toisaalta niin kauan kuin teos ei ole valmis, tuntuu, ettei ole tehnyt mitään. Tai työtön ihminen, joka kuluttaa melko vähän. Toivo nousee epävarmuudesTa Kehrässä käsitellään kohtikäyvällä suoruudella ja lämmöllä myös vanhemmuutta historiallisten uhkakuvien maailmassa. – Koen tärkeäksi, että kirjoitus ja kirjoittaminen resonoivat kulloisenkin ajan kanssa, käsittelevät myös ilmastokriisiä koskevan ahdistuksen, surun ja toivottomuuden tunteita. Vaikka todennäköisyydet ovat tällä hetkellä monenlaisten tuhon prosessien puolella, toivo lepää epävarmuudessa. Mikä toisaalta edes olisi sellainen teos, joka ei käsittelisi tätä aikaa millään tavalla. Jos junamatka ei onnistu, sitten täytyy pohtia, missä pääsee keskustelemaan. Sitten alkaakin vähän toisenlainen häpeä, Susiluoto toteaa. – Matkustamiseen täytyy vain keksiä toiset keinot. Optimismi löytyy kuitenkin yllättävästä suunnasta. Lähteekö pariksi kuukaudeksi vai lyhyemmäksi aikaa. – Kysymys on myös siitä, millä tavalla asennoituu. Millaisia muotoja siitä voisi syntyä, runoudessa tai kielessä. – Kun palaa idylliseen paikkaan ja sinne on kohonnut all inclusive -hotelli, miten sitä voi kritisoida, ja kuitenkin voi. ”Minua kiinnostaa, millaista ääntäluonto pitää.” ”Meeitodella ollamikään luomakunnan kruunu.”. Kaikki haluavat löytää sen puhtaan paikan, jota turismi ei ole pilannut ja pilaamme sen sitten kuitenkin. Siinä mielessä kaikki ovat samassa tilanteessa. Runoudelle kansainvälisyys on tärkeää kasvualustaa. – Haluan eroon myös siitä kahtiajaosta, että on olemassa ihminen ja luonto. Matkustaessaankin Susiluoto kaipaa lähelle luontoa. Tekemättä jättäminenkin on teko, arvoja sinänsä. – Runoilija, joka julkaisee suhteellisen vähäsivuisia teoksia tai etsii paperin sijaan toisenlaisia esitystapoja, ei aiheuta hirveästi haittaakaan. – Matkustamisesta luopuminen on minulle henkilökohtaisesti hyvin vaikea asia. Neljän lapsen äitinä Susiluodolla on aiheesta näkemystä. Minua kiinnostaa pohtia, häivyttää ja kyseenalaistaa sitä rajaa. Sen vuoksi sitä myös häpeää ja sitä kestää aina siihen asti, kun kirja tulee ulos. – Ehkä korona on viimeistään muuttanut sen, ettei minulla ole mitään hirveän suurta hinkua suurkaupunkeihin. Susiluoto kuitenkin kaipaa muualle kirjoittamaan ja olemaan. Me ei todella olla mikään luomakunnan kruunu. Tällainen kaksinaismoralismin välttäminen on lukijalle huojentavaa. Otava 2021. – Ajattelen, että lentäminen toiselle puolen Eurooppaa muutaman runon tähden ei ole järkevää. – Tällä hetkellä minua kiinnostaa, millaista ääntä luonto – nyt tässä erillään ihmisestä – pitää ja miten paljon luonnon kieli voi päästä kirjallisuuteen. Jotain sellaista olen kiinnostunut etsimään. Se toivo ei yksin riitä, pienet ja suuret teot eivät yksin riitä, mutta yhdessä nämä kaikki. Toki se on aina oman näkökulmani kautta suodattunutta, ja mietin, onko se edes mahdollista. Ehkä ajattelen myös niin, että kannattaa toivoa parasta mahdollista
20 | KU 43 /2 02 1
KU 43 /2 02 1 | 21
Siellä hän työsti myös dokumenttielokuvaa DDR:ssä työskennelleistä toimittajista. TeksTi Emilia Kukkala kuva Emma Grönqvist Merihaan DDR-vaikutteisella betonibrutalismilla on vankat ihailijansa. Muistin hauraudesta ja vaikenemisen voimasta, kustantajan mukaan. Mustavalkoinen MaailMa Valkamalle DDR ei kuitenkaan ole mikä tahansa paikka. Vaikka Valkama tiedostaa hyvin Itä-SakVoittaja kirjoittaa historian Uutuusromaanissa pohditaan, miten elää tässä päivässä, jos menneisyys on vaiettu. Siitä, miten voittajat kirjoittavat historian ja siitä, miten ihmisen pitää pystyä luomaan jonkinlainen koherentti elämäntarina selvitäkseen. TausTaT 22 | KU 43 /2 02 1 M eri Valkaman 30. Kirjassa särkyvä avioliitto rinnastuu Berliinin muurin murtumiseen ja isän sivusuhteesta vaietaan niin kuin muutenkin DDR:ssä vietetyistä vuosista. Valkama on itse viettänyt Itä-Berliinissä vuosia, ensin lapsena ja sittemmin aikuisiällä opiskellessaan Helsingin Sanomain säätiön stipendiaattina Freie-yliopistossa. En halunnut tehdä kuitenkaan mitään kirjallista museota. syyskuuta ilmestynyt esikoisromaani Sinun, Margot (WSOY 2021) kertoo muistamisen tärkeydestä ja unelmien särkymisestä. – Berliini on toinen kotikaupunkini ja sen itäpuoli sielunmaisemani. Valmistuessaan kaupunginosa edusti nykyaikaista ja käytännöllistä uuden asumisen utopiaa.. DDR on oikeastaan vain paikka ja konteksti kirjalle
– Kuluneen vuoden aikana keskityin vain kirjaan ja kuntavaaleihin. – Romaanin kirjoittaminen tuntui vahvasti kotiinpaluulta. Kaikista mieluiten kirjoitan kuitenkin fiktiota. Yksi kirjan henkilöhahmoista on fiktiivisen Kansan Voima -lehden toimittaja. Välillä jouduin jopa muistuttamaan itseäni, että hei, tässä projektissa on lupa keksiä asioita päästä. Ajattelin, että kirjan laatu on suoraan verrannollinen siihen, paljonko aikaa pystyn siihen panostamaan. Haukutut elementtikerrostalot ovat aikoinaan olleet taloja, joihin on jonotettu. – Journalisti sisälläni eli koko kirjoitusprosessin ajan vahvana. Kuluneen kirjoitusvuoden hän rahoitti myymällä asuntonsa ja hankkimalla tilalle asumisoikeusasunnon. Suuri osa Berliiniä oli pommitettu maan tasalle ja sodan jälkeen ihmisille piti saada nopeasti koteja. – Kirjoittamisvuosi ei olisi ollut mitenkään muuten mahdollinen. – Yksi 1970-luvulta lähtien DDR:ssä asunut tuttavani kysyi kerran, että mitä luulet, miten suomalaiset suhtautuisivat, jos Suomi ja Ruotsi yhdistyisivät ja Suomesta lakkautettaisiin kaikki televisioja radiokanavat, kaikki instituutiot, sadattuhannet ihmiset jäisivät työttömiksi ja korvattaisiin ruotsalaisilla työntekijöillä, ja sitä kutsuttaisiin yhdistymiseksi. Itse olen nykyisessä kodissani ja elämässäni onnellisempi kuin aiemmin, enkä koe joutuneeni luopumaan mistään. Proosan kirjoittamista Valkama on opiskellut muun muassa Kriittisessä korkeakoulussa. Askel fiktion puolelle ei tuntunut suuren suurelta. KymmenVuotinen projeKti Valkama tunnetaan tutkivana toimittajana, joka on erikoistunut yhteiskunnalliseen journalismiin. Hän toimii myös sosiaalija terveyslautakunnan varajäsenenä. – Niin DDR:lle käytännössä tapahtui, ja silti olemme omaksuneet historiankirjoituksen, jonka mukaan Saksat yhdistyivät. Sitä ennen hän oli työskennellyt kaksi vuotta Helsingin vasemmistoliiton valtuustoryhmän viestintäpäällikkönä. ”Kirjoittaminen onminulle samaan aikaan sekäpakko ettävaikeinta mitätiedän.”. WSOY 2021. Valkama korostaa, että mahdollisuus realisoida asunto, jotta voisi kirjoittaa, on tietenkin etuoikeus. – Kirjoittaminen on minulle samaan aikaan sekä pakko että vaikeinta mitä tiedän. – Minusta se kertoo historiattomuudesta. Sitten minusta tuli toimittaja, ja tein faktapohjaista tekstiä työkseni yli 15 vuotta. – Se on samaan aikaan sekä ihanaa että pelottavaa, jälkimmäistä erityisesti taloudellisessa mielessä. TausTaT KU 43 /2 02 1 | 23 san ongelmat, hänen silmissään mustavalkoinen tapa, jolla maasta on sen hajoamisen jälkeen puhuttu, ei ole totuudenmukainen vaan voittajien, siis lännen, kirjoittama tarina. Alun perin kirjoittamiseni on lähtenyt fiktion tekemisestä. Onko mahdollisuus panostaa vuosia ja tutkia aihetta vai ohjaavatko taloudelliset realiteetit niin sanotun helpomman kirjallisuuden tekemiseen. Valkama puhuu painokkaasti siitä, miten tukala on varsinkin uransa alkupuolella olevien kirjailijoiden taloudellinen asema. – Luin paljon vanhoja juttuja ja kävin lukuisia pitkiä keskusteluita silloin aikuisuuttaan eläneiden ihmisten kanssa. Muuten sitä ajattelumaailmaa olisi ollut mahdotonta tavoittaa enää tänä päivänä. Kehittelin jo lapsena henkilöhahmoja ja tarinoita. Pelottavaa oli myös käsikirjoitusluonnoksen lähettäminen kustantamoon, kun tekstiä oli työstetty yhdeksän vuotta. Romaaninsa kirjoitusprosessia Valkama kuvailee kauttaaltaan tuskalliseksi. Kansan Voimasta päiVää Romaanissa on teemoja myös naisten työssäkäynnistä ja kirjoittamisesta. – Kymmenen viime vuoden aikana olen pohtinut paljon sitä, elänkö sellaista elämää kuin itse haluan vai teenkö asioita yhteiskunnan odotusten mukaan. Valkama kirjoitti romaaniaan kaiken kaikkiaan kymmenen vuotta. Sen vanavedessä on muodostunut täysin hyväksytyksi haukkua pystyyn vaikka DDR-arkkitehtuuria ja todeta, että hyi helvetti miten rumaa. Tällä hetkellä Valkama identifioituu vapaaksi kirjoittajaksi, vaikka tekee yhä myös journalismia. Esikoisromaaneille irtoaa harvoin apurahoja, mikä vaikuttaa paljon siihen, kenellä on mahdollisuus kirjoittaa tavoitteellisesti ja tulla kirjailijaksi. Tutkivan journalismin metodien käyttäminen oli hänelle kuitenkin luontevaa myös romaanin kirjoittamisessa: Valkama kävi lukuisia taustakeskusteluja ja teki muuta taustoittavaa tutkimustyötä. – Tulevaisuus on tällä hetkellä suuri kysymysmerkki, Valkama sanoo ja nauraa. Hän on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomiin, Suomen Kuvalehteen, Imageen, Ylelle ja Long Playhin. l Meri ValkaMa: Sinun, Margot. DDR oli naisen aseman kannalta kehittyneempi kuin Liittotasavalta. Valkama kertoo kahlanneensa romaania varten paljon sekä vanhoja Kansan Uutisten että Tiedonantajan numeroita. Omistamisen tärkeys esimerkiksi on ulkoa istutettu ajatus. Samalla se on kuitenkin myös iso päätös ja painava arvovalinta. Tällä hetkellä hän suunnittelee jo seuraavaa romaania. – Itä-Saksassa päivähoito oli paremmalla tolalla kuin lännessä, joka oli ja on edelleen kotiäitiyhteiskunta. esiKoisKirjailijan asema Valkama valittiin vasemmistoliiton varavaltuutetuksi Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2021 kuntavaaleissa. Halusin panostaa siihen kaikkeni. Vuosi sitten hän päätti omistautua vain kirjan tekemiselle ja irtisanoutui päivätyöstään vasemmistoliiton politiikkaja viestintätiimin vetäjänä. Hän kiittelee kustannustoimittajiaan, jotka patistivat rimakauhusta huolimatta viimeistelemään romaanin sovitussa aikataulussa. – Minusta on perusteltua kysyä, miten tilanne vaikuttaa siihen, millaista kirjallisuutta esikoiskirjailijoiden on mahdollisuus tuottaa. Niissä ”hirveissä” elementtikerrostaloissa oli juokseva vesi ja sähkö ja lämmitys, toisin kuin vanhemmissa taloissa, joissa paleltiin ja käytiin ulkovessassa vielä 1970–1980-luvuilla. En tiedä vastausta, mutta olisi kiinnostavaa tutkia sitä
Huikea visuaalinen avaruus rävähtää valkokankaalle pian Murmanskin jälkeen, kun Jäämeren hyisen maiseman kylmä valo avautuu koko laajuudessaan myrskyisässä matkakohteessa. Kuvassa Kuosmanen pääosanesittäjä Seidi Haarlan kanssa kuvausjunassa.. Lauran improvisoitu syy Murmanskin-matkaan on halu päästä tutustumaan vuosituhansia vanhoihin kalliopiirroksiin, koska hän on suunnitellut alkavansa opiskella arkeologiaa. Kuosmanen kertookin, että Hytti nro 6:n loppukohtaukset on kuvattu lähes samoissa Teriberkan eli Turjanperän maisemissa kuin Leviathan. Ljoha on kova ryyppäämään, ja Laura koettaa säilyttää itsenäisen nuoren naisen roolinsa. Hän oli varoittanut Liksomia, että kuvattava aika ja henkilöiden iät on vaihdettu. Hytti nro 6 koettelee katsojaa, mutta kuitenkin lopulta palkitsevalla tavalla. Lauran ja Ljohan maailmat eivät aluksi tahdo millään kohdata – muuten kuin juna-arjen pakosta. – Elokuvassa, kuten draamassa, on tärkeää kontrastit. Tarina kulkee kohti loppuaan – konkreettisen kerrottavan tyhjentyvään haihtumiseen luonnonvoimien väkevissä kuvissa. Elokuva on tosi vahvasti kirjan herättämien tunteiden pohjalta syntynyt. Kuosmanen on hiljattain esitellyt elokuvansa Sotšin festivaalilla venäläisen elokuvan ammattilaisille. Kuosmanen sanoo, että romaani ja elokuva ovat itsenäisiä eri teoksia, mutta niissä on samaa henkistä latausta. Se on keskeinen työkalu. Juho Kuosmasen elokuva Hytti nro 6 kertoo junamatkan koppimaisesta ahtaudesta. Ljoha on matSa m i KU oK Ka ne n Ohjaaja Juho Kuosmanen sanoo, että hänen elokuvansa ja Rosa Liksomin kirja ovat itsenäisiä eri teoksia, mutta sielunkumppaneita keskenään. Tarina kuin sipulin kuorimisTa Kuosmanen sanoo, että elokuvaan luotu kontrasti ahtaan junamiljöön ja Jäämeren aavan rannan välillä laukaisee sen jännitteen, mistä elokuvan näennäisen päämäärättömässä tarinassa on kyse. Eripariset henkilöt joutuvat venäläiseen sattuman sanelemaan tyyliin samaan junahyttiin. Ei ole valoa ilman pimeyttä. Neuvostoliittokin on muutettu Venäjäksi, eikä päämääränä ole Mongolia vaan Murmansk: – Kun Rosa näki tämän eka kertaa, niin hän sanoi, että ettehän te muuttaneet siitä mitään. Jäämeren äärellä Murmanskista koilliseen kuvatut viimeiset runsaat viisitoista minuuttia tuovat merimaiseman ankaruudessa mieleen taannoisen venäläisen elokuvan, Andrei Zvjagintsevin ohjaaman Leviathanin (2014). HyTTi koeTTelee ja palkiTsee Elokuvassa suomalainen opiskelija Laura ( Seidi Haarla) ja venäläinen työmies Ljoha ( Juri Borisov) matkustavat junalla Moskovasta Venäjän halki kohti pohjoista aina Murmanskiin asti – ja siitä vielä eteenpäin autonrämällä ja laivalla. – Ne ovat sielunkumppaneita keskenään. Avara maisema ei tuntuisi miltään, jos sitä ennen ei olisi ahdasta. Se perustuu väljästi Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin, mutta ei ole tuon romaanin filmatisointi – ei varsinkaan tarinansa yksityiskohtien osalta. Kuosmanen kertoo pilke silmäkulmassaan Liksomin kommentista. Ljoha on selvästi se, joka aktiivisesti organisoi tapahtumia, ja Laura reagoi ja menee niihin vähän vastahakoisesti mukaan. TausTaT 24 | KU 43 /2 02 1 Junan ahtaudesta Jäämeren hyiseen valoon kalla töihin Murmanskista pohjoiseen valtavalle kalliolouhokselle. Kaikki tunteet syntyvät visuaalisista kontrasteista. TeksTi Jouko Huru J uho Kuosmasen elokuva Hytti nro 6 on tarinaltaan kuin päämäärätön interrail-junamatka Moskovasta Murmanskiin. Kerronta starttaa biletyskuvista Moskovassa ja ahtautuu pian reiluksi tunniksi Pietarin kautta Murmanskia kohti kolisevaan visuaalisesti aika köyhien tapahtumien junaan. Itäeurooppalaista junamatkailua harrastaneet löytävät vaunujen ahtaudesta iholle tulevia omia muistumia, ja niitä kokemattomatkin tuntevat kapeiden käytävien ja hyttien painostavan tunnelman. Junakohtaukset on kuvattu elokuvantekoon vuokratussa venäläisessä junassa Pietarista Murmanskiin vievällä radalla. Katsojan palkinto tulee tunnin ja kahdenkymmenen minuutin jälkeen, kun juna on saapunut Murmanskiin. Se saa visuaalisen täyttymyksensä Jäämeren avarilla ja hyisillä rannoilla. Hän on otettu, kun Hytti nro 6:ta oli tunnelmiltaan sanottu festivaalin venäläisimmäksi elokuvaksi
Hytti nro 6:n tarinaa voi kuvata sipulin kuorimiseksi. Molemmissa on sellaista laajempaa elämän metaforaa, että asioilla on loppu. Hän väistää kysymystä mietteellään, ettei varsinaista sanomaa taida olla. lemmat teokset ovat muiston kaltaisia. Kerros kerrokselta sipuli pienenee, ja lopulta käteen jää vain sipulin haju. Elokuva puhuu toisEudEn kohtaamisEsta Kuosmanen rapsuttaa mietteliäästi nenävarttaan, kun häneltä kysyy, mitä hän haluaa elokuvallaan. Kuosmasen mukaan parhaiden elokuvien tarinat syntyvät katsojan päässä omankaltaisina kokemuksina. l EnnEn Ensi-iltaansa (29.10.) Hytti nro 6 on jo ehtinyt voittaa Cannesin Grand Prix’n ja on nyt asetettu Suomen Oscar-ehdokkaaksi. Elokuvassakin on sellainen vääjäämättömyys, että kuljetaan koko ajan kohti loppua. Niin kaukaisilta ja etäisiltä kuin ihmiset saattavat tuntua, niin loppuviimeksi enemmän asioita yhdistää meitä kuin erottaa. Hän sanoo pyrkivänsä jakamaan katsojien kanssa samaa inhimillistä tunnelmaa. Lopputulokseen vaikuttavat katsojan oma panos, omat muistot ja oma käsitys ihmisyydestä. – Mutta jos nyt joku sanoman tynkä pitää löytää, niin se liittyy ihmisyyteen ja toiseuden kohtaamiseen. TausTaT KU 43 /2 02 1 | 25 sanoa. – Kirjassa ja elokuvassa on sama tunnelma, jonka ne jakavat. Kirjassa on sellainen toistuva piirre, että kun asemalta lähdetään, niin menneet jäävät taakse. – Parhaimmillaan tapahtuu niin, että katsoja ja elokuva soivat samassa sävelessä. Jokin kaipauksen tuntu. Väkevä haju on kuitenkin tarinan olennaisin – kertomus ihmisistä, jotka löytävät toisensa. MoParhaimmillaan katsoja ja elokuva soivat samassa sävelessä. Kuosmanen korostaa, että tarina tuo esiin ihmisten samuutta, inhimillistä yhteisyyden kokemusta. Tarina ei pääty romanssiin, mutta siinä on koskettavaa inhimillistä lämpöä
Hull — Coventry C X (2) 9. Newcastle U — Chelsea 2 4. Koko suomalaisen futisperheen yhteisestä kilpailusta tehtiin näin lähinnä liigan ja Ykkösen seurojen hallihöntsäsarja. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 30.10. Suomen Cupin tuhoaminen ei ole kuitenkaan vastaus tähän kysymykseen. Vuoden 2010 uudistuksessa cup-ottelut pyöräytettiin käyntiin suurten seurojen toiveesta jo tammikuussa, mikä aiheutti osallistujamäärän täydellisen romahtamisen erityisesti alasarjaseurojen osalta. Takavuosina hallipelejä pelattiin liigacupin merkeissä ja seurat saivat riittävän määrän tasokkaita treenimatseja ennen kauden alkamista. Palloliiton tavoitteena on palauttaa osallistujamäärät takavuosien huipputasolle. Legendaariset Daavid vastaan Goljat -taistot ovat jälleen mahdollisia. Lohkomuoto lentää roskiin ja kilpailu alkaa vasta alkukeväästä. Middlesbrough — Birmingham 2 (X) 11. Burnley — Brentford 2 (X) 3. liigan tämän kauden katsojalukemia tarkastellessa voi todeta, että ehkä Helsingissä ja Espoossa olisi oikeasti tarvetta kokeilla romantiikan ja yhteisöllisyyden nostamista keskiöön. Derby — Blackburn 1 (X) 10. Riihilahti näkee cup-uudistuksen olevan riski europeleissä pelaavien joukkueiden urheilullisille tavoitteille. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2(X), 2, 1, 1, 1(2), 1, X(2), 1(X), 2(X), 1, 1, 2(X). Cupissa palataan ensi kaudella pudotuspelimuotoon eli perinteiseen malliin, jossa yksittäiset ottelut ratkaisevat jatkoon menijät eli häviämällä ottelun putoaa pyttyjahdista ulos. Liitto kertoo panostavansa myös cupin markkinointiin ja resursseihin lisää varoja. Viime viikonloppuna Poolia vastaan romahtanut ManU lähtee ärsytettynä Spursin vieraaksi, joten kotivoitto varmistetaan kakkosella. Viime Viikolla jalkapalloromantikot saivat ilouutisia, kun Palloliiton hallitus ilmoitti hyväksyneensä cupin tilannetta ruotineen työryhmän esitykset tuleviksi linjauksiksi kilpailumuodon osalta. Suomen Cupin kunnianpalautuS. Manchester C — Crystal P 1 2. Huddersfield — Millwall 1 13. Talvelle on saatu runsas määrä harjoitusotteluita, joissa on ollut mahdollista testata tulevan kauden pelaajia. l Vihjerivi 1. Preston — Luton 2 (X) Tänä vuonna Suomen Cup alkoi talvipakkasilla ja päättyi toukokuiseen finaaliin Olympiastadionilla. Suurseurat purjehtivat myös lauantaina voittoihin. lauantain Vakiokupongilta löytyy Englannin sarjojen kohteita. TausTaT 26 | KU 43 /2 02 1 S uomen Cupin vuosikausia kestänyttä alennustilaa on puitu myös tällä palstalla lukuisia kertoja. Tämän toteutuessa luvassa on taas otteluita, joissa pikkuseuroilla on mahdollista kirjoittaa nimensä historiaan kultaisin kirjaimin. 1X2 TeksTi Jaakko Alavuotunki kuva All Over Press/Matti Raivio Palloliiton tempoilevat päätökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Suomen Cupia ei ole voitu enää vuosiin nimittää oikeaksi cup-kilpailuksi. Muuttuvassa tilanteessa liigacupin paluu onkin todennäköinen skenaario. Watford — Southampton 1 5. Tottenham — Manchester U 1 (2) 7. Hongan otteet Tapiolassa ovat kiinnostaneet ainoastaan kourallista ihmisiä. ”Yleisellä tasolla voin vaan todeta, että jos mikrotason romantiikka ohjaa makrotason strategiaa, niin tilanne on sellainen jossa häntä heiluttaa kissaa”, kirjoitti puolestaan Arteva twiitissään. Muutama vuosi sitten mukaan tullut lohkomuoto tappoi lopullisesti cup-romantiikan, johon kuuluu olennaisena osana tulos tai ulos -mentaliteetti. Liigan ja Ykkösen seurojen osalta lohkomuotoisessa cupissa on toki ollut etunsa. Liverpool — Brighton 1 6. kello 16.58. Sheffield U — Blackpool FC 1 12. Ainoat soraäänet on tähän mennessä kuultu eteläisen Suomen liigaseurojen edustajien piiristä HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahden sekä Hongan manageri Hexi Artevan kritisoitua uudistusta sosiaalisessa mediassa. HJK:n liigaotteluiden yleisömäärät ovat olleet säälittäviä ja Honka on vetänyt vieläkin pahemmin vihkoon. Cup-mestaruutta juhli KuPS, joka päihitti HJK:n rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Stoke — Cardiff C 1 8. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että Valioliigan voittaja tulee kolmikosta Chelsea–Man City–Liverpool. Ratkaisu on otettu jalkapallopiireissä vastaan pääosin riemuiten
TeksTi Jussi Virkkunen Euroopan keskuspankki on ottanut ison roolin velkamarkkinoilla. Luottoluokittajat kävivät Suomessa! Luottoluokituslaitos Fitch antoi viime viikonloppuna raportin Suomesta ja piti samalla luottoluokituksen aiem malla tasolla eli toiseksi parhaana. Keskustelussa raporttia käytettiin pääosin omien näkemysten vahvistamisessa, sanoo toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Suomen talouden näkymät ovat Fitchin mukaan vakaat. Al l Ov er Pr es s/ Al Am y/ m Ar KU s m Ai nK A. He, jotka ovat hyvin kriittisiä tämän hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan, ovat povanneet koko ajan, että nyt luottoluokitus tulee laskemaan tämän talouspolitiikan seurauksena. Uutisissa raportti kuitattiin nopeasti, eikä se herättänyt kovinkaan paljon keskustelua edes mikroblogipalvelu Twitterissä. Siellä on pettymys, että näin ei käynyt. Politiikka KU 43 /2 02 1 | 27 03 politiikka Keskuspankit veivät luottoluokittajien vallan Talouspolitiikan mielenkiinto luottoluokittajia kohtaan on pienentynyt. H uomasiko joku. – Näkemykset ovat hajautuneet sen mukaan onko tämä hyvä vain huono asia, että näkymät ovat vakaat. Kuvassa sen pääkonttori Frankfurtissa
Voi?sanoa,?että?ei?sekään?puoli?ole?täysin?voittanut?–?itse?lukeudun?jossain?määrin?tälle?puolelle.. talousjärjestelmän. tehdä. näistä,. on. ottanut. aina?ole?täysin?ristiriidatonta. Politiikka 28 | KU 43 /2 02 1 –?Toisella?puolella?voi?sanoa,?että?talouspolitiikka?on?juuri?oikeanlaista,?ja?kriisin?aikana?pitääkin. tehtävää. muuri murtui Lopuksi. uhattuna.?Tätä?riskiä?luottoluokittajat?eivät?kyenneet?–?tai?halunneet?–?nähdä. toiminnassa. kolmen. A:n. voimakkaita. Ja. alkoi. Yksi?kysymys?liittyy?myös?näiden?laitosten?luotettavuuteen.. asemaansa.. on?pienentynyt?huomattavasti?esimerkiksi?eurokriisin?ajoista.?Kymmenen?vuotta?sitten?esimerkiksi?Suomen?hallitusohjelmassa?oli?yhtenä?tavoitteena?luottoluokituksen?säilyttäminen. korkotaso?on?keskuspankin?hyppysissä,?eikä?niinkään?luottoluokittajan?tai?sijoittajien?hyppysissä. EKP:n?silloinen?pääjohtaja. voittoa,. Luottoluokittajat?käyttävätkin?Lainàn?mukaan. selviäminen. vielä. tietenkään. ne. ne. harjoittaa. vahvinta. sille. valta. perinteisesti. luottoluokitusta.. velkamarkkinoilla.. kun. tehtävä. valtioiden. –?Luottoluokittajien?valta?on?pienentynyt,?samoin?talouspolitiikan?yleinen?mielenkiinto?luottoluokittajia?kohtaan. Mario Draghi?lupasi. Patrizio Lainà. Lainà. –?Eihän?näiden?luottoluokittajien?track?record. taloudessa. omaa. Se. ollut. puheessaan?pankin?tekevän?kaikkensa?euron?säilyttämiseksi.. myös?valtaa.?Niiden?suositukset?voivat?sisältää?sellaisia?uudistuksia?kuin?luottoluokittajat?itse?toivovat. arvioimaan?valtioiden?tilannetta,?se?jää?aika?epäselväksi,?Lainà?pyörittelee. ja. valtioiden. vielä. päättyi. juuri. on. taata?valtioiden?takaisinmaksukyvyn?tilanteessa. Fitchin?lisäksi?luottoluokituksia?valtioille?antavat. Tämä?takaus?poisti?euroalueen?valtioilta?aidon. sitaatti. monta,. Laitosten synkkä menneisyys Valtioiden?luottoluokituksia?tekee?kolme?yritystä.. erittäin?mittavat?osto-ohjelmat,?jolloin?valtionvelan. kuin?tilanteessa. luottoluokitusta?asuntoluottoihin?liittyville?johdannaisille.?Aika?pian?siitä?alkoi?romahdus?asuntomarkkinoilla. kauhean?mairitteleva?ole.?Ennen?globaalia?finanssikriisiä. riskin?maksukyvyttömyydestä,?Lainà?sanoo. EKP. finanssipolitiikkaa.. Selvästikään. ison. –?Muutos. ei. ilman. olisi. Luottoluokittajien. Suomen?valtionvelasta?yli?40?prosenttia?on?Suomen?Pankilla. kertaa. roolin. –?Osittain?siihen?on?varmasti?vaikuttanut?EKP:n. Lainà?huomauttaa,?että?luottoluokittajien?rooli. on. elvyttävää. maailmantalouden. kyenneet?sitä?tekemään.?Miten?hyvin?ne?pystyvät. keskuspankin. ne. Kuuluisa. mureni. monta. tapahtuneita?muutoksia.?Kuten?alkupuolella?mainittiin,. ”Eihännäiden luottoluokittajien trackrecord kauhean mairitteleva ole.” liittyvää. vapaasti. maksukyvyn?kannalta?kuin?se,?minkä?luottoluokituksen?ne?ovat?saaneet. kuulunutta. kääntäen?sanoihin:?”Ja?uskokaa?minua,?se?tulee. merkittävämpi. eivät. –?Niiden?tehtävä?oli?arvioida?asuntoluottoihin. pyrkivät. l Lue Lisää verkosta eLämme keskuspankkikapitaLismin aikaa kansanuutiset.fi/4132387 koLme kirjainta herättää keskusteLua: YCC kansanuutiset.fi/4419471 onko ideoiLLa väLiä jos todeLLisuus muuttuu kansanuutiset.fi/4340137 keskuspankkirahoitus ei väistämättä johda hYperinfLaatioon kansanuutiset.fi/4265312 An tt i Yr jö ne n. koko. Moody’s?ja?Standard?&?Poor’s. riittämään.” –?Mikä?merkitys?luottoluokituksella?on?eurojärjestelmässä,?jossa?keskuspankki?on?ryhtynyt?hoitamaan. tietysti. –?Ne?ovat?rahoitusmarkkinatoimijoita.?Niiden. ollut. toimia. edistämään. pohtii. pitkälti,. antoivat. romahdus. ja. Ei?luottoluokitus?koronakriisin?seurauksena?noussut,?mikä?olisi?ollut?toki?ihme
Niillä voidaan vaikuttaa kissojen hylkäämisen lisäksi pentutehtailuun ja laittomaan eläinkauppaan. Politiikka KU 43 /2 02 1 | 29 23 1,5 päivää pidennys on ollut keskimäärin. Tällä kaudella koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on jo päätetty, ja se tulee voimaan vuoden 2023 alussa. Kohti kissanpäiviä! Kissanpäivät mai kiveLä Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen. Kansaneläkkeen maksaminen loppuu, kun työeläke nousee 1 368 euroon kuukaudessa tai parisuhteessa elävällä 1 226 euroon. kolumni Työeläkkeen korotus ei vaadi kajoamista rahastoihin ”JOS piEnTä työeläkettä saavien asemaa halutaan parantaa, löytyy rahoitukseen myös keino, jolla ei tarvitse kajota työeläkerahastoihin”, kirjoitti Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja Kalevi Kivistö järjestön verkkosivuilla. Sen korjaamalla pieniä työeläkkeitä voitaisiin Kalevi Kivistön mukaan korottaa, mutta eläkerahastoihin ei tarvitsisi koskea.. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ylipäätään auttaa jäljittämään kissan ja kissan omistajan ja vähentää ei-toivottujen kissapopulaatioiden syntymistä. Kansalaisaloitteessa esitetään, että kissojen hallitsematon lisäännyttäminen pitää säätää lainvastaiseksi ja että kissat tulee tunnistusmerkitä ja rekisteröidä. SOSTE esittää, että kyseinen kohta poistetaan lakiesityksen perusteluista. Se on työeläkevähenteinen niin, että pienen 56 euron suojaosan kuukaudessa jälkeen työeläkkeen kasvu pienentää kansaneläkettä 50 prosenttia työeläkkeen lisäyksestä. Siksi on aivan perusteltua puhua kissakriisistä. Hallituksen esityksen lähtökohta on se, että työttömän työnhakijan on haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa, mutta tästä voidaan joustaa työttömän oman tilanteen mukaan. Kivistö kommentoi kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) ja 21 muun SDP:n kansanedustajan hiljattain esiin nostamaa kysymystä pienten eläkkeiden korottamisesta, joka kustannettaisiin työeläkerahastojen tuotolla. Ennen kansanedustajana aloittamista kävin Animalian edustajana itsekin lobbaamassa päättäjiä siitä, että nämä tärkeät tavoitteet pitää toteuttaa. Siitä huolimatta hallituksen esityksessä esitetään, että TE-toimisto voi katsoa työnhakijan työkykyiseksi, jos hakija on saanut hylätyn päätöksen haettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen. Totuus useiden kissojen osalta on kuitenkin karumpi. Pakollinen tunnistusmerkintä ja kissan omistajatietojen rekisteröinti taas on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla kissojen oloja voidaan parantaa lainsäädäntöteitse. Me vasemmistoliitossa kannatamme näitä parannuksia ja paraikaa ajamme niiden toteutumista hallituksessa. Suomessa hylätään vuosittain yli 20 000 kissaa. Tässä on eläkepoliittinen kannustinloukku, johon on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota”, Kivistö toteaa. Nyt samaa ajetaan kissoille! Nämä parannukset ovat monen mielestä historiallisia lemmikkieläinpuolella. Järjestön mukaan työttömyysturvan piirissä on tosiasiallisesti työkyvyttömiä henkilöitä, joilla ei ole realistista mahdollisuutta työllistymiseen. SOSTE katsoo, että työnhakuvelvollisuudessa tulee huomioida työnhakijan tosiasiallinen työkyky. kuukaudella enimmillään on pidentynyt kasvukausi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan alueella vajaassa 70 vuodessa. Kissojen rekisteröinti onkin pakollista jo nyt esimerkiksi Ranskassa, Latviassa ja Slovakiassa, ja se on tulossa pakolliseksi Ruotsissa. Kivistön esittämä keino lähtee siitä, että pientä työeläkettä saava on oikeutettu saamaan myös kansaneläkettä. Lähde: Yhteispohjoismainen tutkimus, jossa muun muassa suomen iLmatieteen Laitos oLi mukana. Jokainen, joka toimii eläinten puolesta, tietää, kuinka pitkä ja kivinen tie on eläinten oikeuksien edistäminen. Sääntelyä tulisi SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskisen mukaan tarkentaa erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla. KU Eläkepolitiikassa on kannustinloukku. Viime kaudella oikeistohallitus ei kuitenkaan pitänyt kissojen hätää tarpeeksi akuuttina. Vaatimalla omistajaa kastroimaan tai steriloimaan vapaana ulkoilevat kissat estetään vapaasti liikkuvia ja lisääntyviä kissapopulaatioita. Näin syntyvistä kustannuksista vastaisi Kansaneläkelaitos eli viime kädessä valtio. KU SOSTE: Työnhakumallia tarkennettava PohjoismainEn työnhakumalli SanOnnalla kiSSanpäiväT viitataan helppoon ja ylelliseen elämään. EläkkEEt luvut SOSTE SuOmEn sosiaali ja terveys ry pitää hallituksen pohjoismaisen työvoimapalvelumallin esitystä työttömän työnhakijan kannalta sekavana ja vaikeaselkoisena. Siksi olen kovin iloinen, että edistystä koirien ja kissojen oikeuksien puolella nyt tapahtuu. Kissojen hätään ei ole puututtu, vaikka se on pitkään ollut tiedossa. Myös eduskunnassa on pohdittu tässä kuussa kissojen elämää, kun saimme käsittelyyn Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloitteen. ”Kansaneläkkeen nopea pieneneminen työeläkkeen vähänkin kasvaessa leikkaa kokonaiseläkkeen kasvua hyvin nopeasti
Kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia selviytyä muutenkin vaikeiden asiakokonaisuuksien omaksumisesta vieraalla kielellä. Niillä jaksoin vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, sain palkkiota tai en. Oman kielen käyttö takaa yhdenvertaisuuden. Toivotaan että korona ohittaa pian meidät kaikki ja omaishoitajien sekä hoidettavien arkeen tulee edes hiukan lisää päivänvaloa. Olen netin ja kirjaston kautta seurannut lehden tilaa, mutta kehitystä parempaan päin ei ole näkynyt. Lopulta aloin saada omaishoitajaliiton kautta joka toinen vuosi viikon loman täydellä ylläpidolla, ja mikä tärkeintä elämääni astui vertaistuki. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lehti ei lunasta edes nimeään. Olin löytänyt vertaistuen kautta myös väylän mahdollisiin oikeuksiini, ja sen myötä sain valitHavaintoja omaishoitajuudesta 1993–2020 tajan sekä hankalan ihmisen maineen. Joskus heidän käytöksestään kuulsi läpi ilkeämielisyys ja halveksunta. Yhtäkkiä meitä olikin samassa huoneessa kymmeniä, jotka kokivat ja näkivät samoin. ”Tukekaa meitä”-vetoomukset eivät vakuuta entisiä, nykyisiä eivätkä tulevia kannattajia. Ei ihme, että puolueen kannatus jäi vasemmistolaisen vaihtoehtopuolueen ”sosiologisen kannatuksen” eli 10 prosentin alle. Kohti ääretöntä (10 prosenttia) ja sen yli! Hannu Oittinen Tampere Raskas, Rakas ja mielenkiintoinen rupeamani omaishoitajana 1993–2020 oli aitiopaikka seurata työn taantumista. Jos ja kun nimi on Kansan Uutiset, niin mielestäni lehden pitäisi olla ennen kaikkea foorumi, jossa äänen saavat Suomessa asuvat ihmiset omine asioineen. Missä ovat kansalaisaktiivit, kunnalliset luottamushenkilöt, koulun arjessa kipuiMissä ku:n pihvi. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Kyseltiin, että teillä täytyy mennä vettä paljon. Siinä alkoi keskustelu maistaa ja oivia neuvoja sataa muilta kohtalotovereilta. Ja velvollisuudesta en lehteä tilaa. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Koulutuksen ja työelämän englanninkielistyminen syventää yhteiskuntaluokkien välistä kuilua ja lisää syrjäytymistä. Kaikki kyllä kertovat arvostavansa omaishoitajuutta, mutta alkaisi olla aika antaa sen myös näkyä tekojen kautta. Näin pysyi mukavasti leivän syrjässä kiinni. Oman kielen käyttö tulisi nähdä paitsi kulttuurisena itseisarvona, myös yhdenvertaisuuden takeena. Ihmisten itsensä on päästävä ääneen. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto Koulutuksen ja työelämän englanninkielistyminen syventää yhteiskuntaluokkien välistä kuilua. Kotimaan asioissa ääneen pääsevät vain ministerit, kansanedustajat, puolueen ylin johto, ekonomistit, työmarkkinajohtajat ja taloustieteilijät. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Mielihyväkseni sain palvella julkisen puolen työnantajia yötyössä, jolloin läheinen nukkui. Oli tullut luopumisen aika. Olen takavuOsina pätkissä tilannut Kansan Uutisia, mutta kahteen vuoteen en ole enää yrittänytkään. Hommassa alkoi myös oma vesilasi tulla täyteen ja läikkyä yli, tuli väsymys ja voimat uupuivat. Aloitin omaishoitajana vuonna 1993 omaiseni sairastuttua vakavasti. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Ei toimittajien Helsingistä tarvitse rampata pitkin maata, kyllä kansalaiset osaavat kirjoittaa, kuvata ja keskustella. Ilokseni olen kuitenkin huomannut, että omaishoitajille on alkanut löytyä kunnista vertaistukea, ulkoilua, ja jopa näyttely on tulossa Janakkalan pääkirjastoon omaishoitajuuden tiimoilta. Kansan Uutisissa sitä ei ole. Tunsin mielihyvää siitä, kuinka läheistään voi auttaa elämään kotona sairauksiensa kanssa. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Siksi, että lehden politiikka ja journalismi ei sytytä. Lopulta, kun ennakkoluulot vain kasvoivat, otin asian esille ja lupasin pitää tiedotustilaisuuden omaishoitajuudesta. On yhteiskuntapoliittisestikin merkittävä kysymys, kelle tarjotaan ja keltä evätään mahdollisuus käyttää omaa kieltään laajamittaisesti kaikilla elämänaloilla. Missä ovat työehdoistaan kamppailevat työläiset, työttömät, vanhukset ja vammaiset, maaseudun asukkaat. Että miksikö. Alkoi tulla kyselyjä siitä, miksi olin siellä niin usein. Lopuksi kaksi kiitosta. No kunnia meni, mutta maine kasvoi. Päällimmäisenä kuitenkin omaisesta jäi hyvät muistot. Kunnassa on valitettavasti edelleen henkilöitä, joiden käytöstapoihin ei kuulu vanhusten tai omaishoitajien kunnioitus: he ovat vain kuluerä ja numero likaisessa mapissa. Liitä aina mukaan puhelinnumero ja postiosoite. Hän joutui vielä kovemmalle kuin minä. Hoitajuuden alkuun osui myös hoitokohteessa eli hoidettavan asuinpaikassa, melkoisia ennakkoluuloja. Pelkääkö vasemmistoliitto kannattajiaan ja Kansan Uutiset lukijoitaan. Yleisen kielimaiseman muutos näkyy myös elintarvikkeiden tuotenimissä, iskulauseissa, markkinoinnissa, ravintoloiden ruokalistoissa, liikkeiden opasteissa ja jopa valtioneuvoston uusissa sähköpostiosoitteissa. Pelätäänkö vääriä mielipiteitä ja aitoja kokemuksia. Yliopistoissa ja muissakin oppilaitoksissa on lisätty englanninkielistä opetusta kotimaisten kielten kustannuksella. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Kunnan virkamieskenttä osoittautui melko kahtiajakautuneeksi: oli niitä, jotka jo tuolloin tajusivat työn ongelmat ja tarpeet sekä jaksamiseen kannustavat toimet, mutta sitten oli niitä, jotka koko tämän ajan olivat byrokratiaan ja ilkeämielisyyteen sitoutuneita. Nousuun ja politiikan menestykseen tarvitaan ihan tavallisia suomalaisia, mutta nykyisellään KU ei ole tuon muutoksen foorumi. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Nythän lehden täyttävät sinällään ihan asialliset jutut ympäri maailmaa, mutta kun se ei auta lehden eikä sen julkaisijan eli vasemmistoliiton asiaa, äänestäjistä ja kannattajista puhumattakaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Politiikka 30 | KU 43 /2 02 1 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Tai no joo, mutta rippusia ei lasketa. Missä on se monenkirjava tutkimus, jota perustasolla tehdään, missä uudet ekologiset innovaatiot, missä uutta luova maaseutu tai kansalaisten arjen kulttuuri. En ole tähän ikään moista ministerisosialismia nähnyt. Vasemmistoliitto ja Kansan Uutiset ajoivat vaalien läpi käsijarru ja sordiino päällä. Toinen kiitos takametsien miehelle Hannu Tiaiselle, joka Aamulehdessä ilmoitti lähteneensä Kihniöstä vasemmistoliiton ehdokkaaksi maakuntavaaleissa. Asuinpaikassa oli vallalla kanta, että sellaista työtä ei ole kuin omaishoitajuus vaan yritän asua ilmaiseksi asunnossa. Ja tietotekniikka toimii. Saattoipa ikkunan alle kasaantua henkilöitä katselemaan, kun pesin astioita tai pyykkitelineiltä katsottiin, onko joukossa minun pyykkiäni. levat opettajat, arjen uuvuttamat vanhemmat. Lopulta sain heidät vakuuttuneiksi, että minulla on koti muualla ja että omaishoitajuus on tosiaankin työtä, josta tehdään sopimus kunnan kanssa. Mahdollisesti päättäjät joskus vielä päästävät omaishoitajat työehtosopimuksen piiriin säännöllisine lomineen ja omaishoitaja saadaan ammattinimikkeeksi. Aika kului, ja lopulta tuli viimeinen hetki, kun omainen nukkui pois. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Palkkatyön ja parisuhteen yhteensovittaminen omaishoitajan työssä on nuorallatanssia. Tällöin myöskin raukesi tiedotusvelvollisuuteni asuinpaikalle. Ensimmäinen puheenjohtaja Li Anderssonille, joka on hoputtanut tavallisia ihmisiä, jopa miehiä ja maalaisia esiin poteroistaan. Myös lomautusten aikaan työvoimahallinto suhtautui hyvin avuliaasti ja joustavasti tätä työtä kohtaan, jonka mahdollinen palkkaus on palkkiopohjainen, joten tuolloin jo sovittiin paikallisesti pelisäännöt ja mahdollinen palkkio. Jorma Talikka Janakkala suOMalainen yHteiskunta englanninkielistyy kovaa vauhtia
Jani Koskinen Helsinki monilla poliitikoilla on hirveä huoli, jos lapsille jää velkainen maa. Kotimaisten kielten tulisi olla mukana kaikissa opasteissa, ne tulisi sijoittaa ylimmäksi, eikä fonttikoko saisi olla ainakaan pienempi kuin vieraskielisissä osioissa. helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa laskettiin, että rokottamattomien hoito tulee maksamaan ajan mittaan jopa miljardin. Hän pystyy elämään jalkansa kanssa, vaikkei pääsisi leikkaukseen juuri nyt. Itse en ehdi sitä näkemään eivätkä päättäjät tai taloususkovaiset. ik äihmiseksi itsensä määrittelevä Face book-kaveri puolestaan kertoo pahoittaneensa mielensä niiden puolesta, jotka ovat joutuneet koronan panttivangeiksi eivätkä vieläkään voi tai uskalla liikkua kotinsa ulkopuolella. He aiheuttavat muille muun muassa turhia karanteeneja ja poissaoloja töistä. Kokonaan englanninkielisiä koulutusohjelmia ei suomalaisissa oppilaitoksissa tulisi olla yhtäkään. Toisin voi olla niiden sydänsairaitten kohdalla, joiden leikkaukset siirtyvät. Vakinaisiin virkoihin palkattaville ulkomaalaisille tulisi määrätä koeaika, jonka jälkeen olisi siirryttävä opettamaan kotimaisella kielellä. Nykyistenkin kielilakien valvontaan ja rikkomusten sanktiointiin olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota. Mutta lapset ja heidän lapsensa näkevät ja kiroavat esi-isiensä toiminnan. Vasemmistoliiton tulisi olla eturintamassa puolustamassa kotimaisten kielten asemaa. Politiikka KU 43 /2 02 1 | 31 Viimeinen sana Rokottamattoman vähemmistön panttivangit Y stäväni on huolissaan jalkaleikkauksestaan, jonka on määrä tapahtua tammikuussa. Lähes kaikki sairaalahoitoon joutuvat ovat rokottamattomia. Myös yksityissektorilta tulisi edellyttää vähintään jommankumman kansalliskielen tai vaihtoehtoisesti kotoperäisen vähemmistökielen käyttöä esimerkiksi ruokalistoissa ja mainoksissa. Yli 12-vuotiaiden rokotekattavuus on jämähtänyt Suomessa noin 85 prosenttiin. Mutta siitä ei ole huolen häivää, että lapsille jää maailma, joka ei noudata rajoja, jossa ilmasto on sekaisin ja joka kirjaimellisesti hukkuu myrkkyyn ja saasteisiin. Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on suurin 50?79-vuotiailla rokottamattomilla: 28-kertainen verrattuna saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotettuihin. Niin julkisten kuin kaupallistenkin palvelujen englanninkielistyminen vaikuttaa myös globaalien rahavirtojen suuntiin ja yksinapaistaa maailmantaloutta. Viime viikolla THL:n tiedotustilaisuudessa arvioitiin, että yhden rokottamattoman vaatiman tehohoidon vuoksi joudutaan perumaan kolme sydänleikkausta. THL kertoo, että viime viikkoina rokottamattomat 12?79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 19 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. He toivovat, että ihmiset hakisivat rokotuksensa ja koronapandemia saataisiin kuriin. Ne tulisi palauttaa opetuskieliksi vähintään siinä laajuudessa kuin niitä käytettiin vielä vuosituhannen vaihteessa ennen nykyisten englanninkielisten koulutusohjelmien perustamista. Jos vaikka se omaisuus, jota eri valtiot ovat käyttäneet sotimiseen Afganistanissa vuodesta 1979 tähän syksyyn, olisi käytetty ilmastonmuutoksen torjuntaan, tilanne olisi aivan toinen. Toki pieni osa heistä ei voi ottaa sitä terveydellisistä syistä. Antti Immonen Varkaus velka vai tuhottu ympäristö. Suomeksi sanottuna rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Nyt käytännössä kaikki teho-osastolle joutuvat ovat rokottamattomia. Lentoasemien opasteiden kielikäytännöistä tulisi säätää laissa. Mutta kuka selittäisi minulle sen logiikan, jolla koronarokotuksesta kieltäytyvät henkilöt toimivat. Terveydenhuolto kuormittuu rokottamattomista, mutta se ei ole ainoa haitta, joka heistä aiheutuu. Me rokotetut kärsimme rokottamattomien vapaudesta kieltäytyä rokotuksesta. Hän pelkää, että leikkaus myöhentyy taas, koska rokottamattomat koronapotilaat vievät terveydenhuollon voimavarat. ”Tilanteen hillitsemiseksi tärkeintä on kaikin keinoin edistää mahdollisimman korkeaa rokotuskattavuutta ja terveysturvallisia toimintatapoja alueellisella ja paikallisella tasolla”, THL painottaa. Edes kotimaiset valmistajat tulisi velvoittaa asettamaan kotimainen kieli etusijalle. Tämä onnistuisi säätämällä laissa riittävän korkea prosentuaalinen alaraja sille, kuinka suuri osa esimerkiksi yliopistojen opetuksesta tulee antaa kotimaisilla kielillä. Saksalaisille jää vielä velkaisempi, italialaisille konkurssipesä. Mutta he eivät pääse, koska terveydenhuolto on niin kuormitettu. Onko Suomessa siis jopa 15 prosenttia kansalaisista sellaisia, että he eivät halua ottaa rokotusta. Rahat maailman pelastamiseksi olisivat olemassa. Se maksaa yhteiskunnalle varmasti paljon enemmän. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tulisi aloittaa opintonsa vuoden mittaisella intensiivisellä kielijaksolla ja siirtyä vasta sen jälkeen oman alan opintoihin. Ja jos laissa voidaan säätää elintarvikkeiden ainesosaluettelon kielestä, eikö voitaisi säätää myös siitä, millä kielellä tuotenimi ja pakkauksen näkyvimmät tekstit tulee esittää. l Tuula KärKi Toimittaja Englanti on ylikansallisen suurpääoman kieli. Se pysyy kuormitettuna niin kauan kuin porukkaa sairastuu koronaan, joutuu sairaalaan ja pahimmassa tapauksessa teho-osastolle. Lisäksi hän toteaa, että on paljon vakavasti sairaita ihmisiä, joiden pitäisi päästä hoitoon. Jos edes valtioneuvosto ei tiedosta englantiin perustuvien gov.fi -päätteisten sähköpostiosoitteidensa ongelmallisuutta, miten lain noudattamista voitaisiin vaatia muiltakaan tahoilta
SUNNUNTAINA KELLO 14.30 politiikan toimittaja Toivo Haimi keskustelee kirjailija Minja Koskelan kanssa feminismistä. UUTTA YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA KANSAN UUTISET PUHEENAIHEET JOKA PÄIVÄ VERKOSSA WWW.KANSANUUTISET.FI KANSAN UUTISET on mukana Helsingin kirjamessuilla 2021! KU:n osastolla 6b81 on tarjolla useita kiinnostavia keskusteluita. Siinä Arhinmäki käy läpi intohimoista suhdettaan Suomen jalkapallomaajoukkueeseen — politiikkaa unohtamatta. PERJANTAINA KELLO 15 päätoimittaja Jussi Virkkunen keskustelee Helsingin Sanomien kehuman ”Sinun, Margot” -kirjan kirjoittaneen Meri Valkaman kanssa paitsi kirjasta myös Saksasta, DDR:stä ja menneisyydenhallinnasta. MINJA KOSKELA MERI VALKAMA KIRJAMESSUT 2021 PAAVO ARHINMÄKI EMILIA KUKKALA. PERJANTAINA KELLO 16 KU:n poliitikan toimittaja Toivo Haimi keskustelee kirjallisuustieteilijä AnttiVeikko Labbaksen ja toimittaja Emilia Kukkalan kanssa työväenkirjallisuudesta. LAUANTAINA KELLO 13 osastolla puhutaan jalkapallosta ja politiikasta. Päätoimittaja Jussi Virkkusen vieraana on Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki, jolta julkaistiin aiemmin tänä vuonna ”Kaiken se kestää” -kirja