Kansan Uutiset 29.12.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s.?2 > Tammisaaren leirihelvetissä ainakin 3 000 uhria s.?10 Lauri Maijala: Veriruusut on moderni klassikko s.?20 Arkkipiispa ei ole ylpeä vuoden 1918 perinnöstä s.?26 N o 52-1 K a n n e n k u v a : Ja rn o M e la Perjantai 29.12.2017 | 3,5 € | 52-003251-1752 www.kansanuutiset.fi Uutisvuosi 1417: katolisen kirkon skisma ratkesi s.?24. Epäoikeudenmukaisuus on vihan kasvualusta Akseli Koskela vuonna 1918 ja tämän vuosikymmenen jihadisti jakoivat saman kokemuksen, sanoo tutkija Karin Creutz
Onneksi vielä pinnan alla, mutta jatkuva valmius tarttua väkivaltaan on olemassa. Radikalisoituminen on turhautumista Creutzin mielestä Pohjantähti kuvaa parhaalla hänen näkemällään tavalla radikalisoitumisen prosessin. Ei seurata politiikkaa eikä nähdä mitä tapahtuu. Pitää yrittää ymmärtää, mitä radikalisoituminen on. JARNO MELA Tutkija Karin Creutz Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta ei vain tutki kon. Hämmentävän lyhyessä ajassa ollaan tilanteessa, jossa ihmiset ovat valmiita kääntymään asein toisiaan vastaan. On kirjoittanut väitöskirjansa median islamkeskustelusta 2000-luvun alusta asti ja väittelee ensi vuonna. – Kun sama viesti tulee kahdesta suunnasta, se saattaa lyödä joillain läpi, sanoo Creutz ja muistuttaa samalla mittasuhteista. Kon. Tutkii kokemuksia viranomaiskohtaamisista ja vankilasta Oikeusministeriön rahoittamassa hankkeessa. Sitten nämä jotenkin rinnastetaan toisiinsa, että olisi kaksi vastakkaista osapuolta. Molemmat tarttuivat kivääriin ja lähtivät sotaan ideologisista syistä. ikteja. – Tavallisille ihmisille voi käydä näin, jos olosuhteet eli yhteiskunnallinen konteksti on sellainen, ja jos ihmiset ovat luokiteltavissa eri tavoin niin, että voidaan rakentaa viholliskuvia. Tämän vuosikymmenen nuoren jihadistin kokemus on monisyisempi, mutta pohjalla on sama asia – tieto ja tunne siitä, että oma kollektiivi on tullut kohdelluksi väärin. . Maailman mitassa se oli tyytymättömyyttä länteen ja etenkin Yhdysvaltain sotatoimiin. On olemassa noidankehä: ihmiset pakevat tuhoa, jonka taustalla ovat suurvallat Irakin ja Syyrian kaltaisissa maissa. Heistä jokainen pilasi oman elämänsä. Radikalisoituminen on poliittista turhautumista. Jatkoa etusivulta >. Kon. Se Tällainen yhteiskunta ei ole terveellinen kenellekään – ei vihaajille eikä vihan kohteille. iktit eivät katoa vain tuomitsemalla, Creutz sanoo. Radikalisoitumista käsittelevä tutkimuskirjallisuus ja Creutzin tekemä osallistuva havainnointi kohtasivat romaanisarjan, jonka keskimmäinen osa kertoo vuoden 1918 sisällissodasta ja punapäällikkö Akseli Koskelasta. Kummankin kipinän väkivaltaan sytytti epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Toiminut muun muassa Amnestyssä ja SPR:ssä. Samaan aikaan poliittinen eliitti ei kunnioita ihmisoikeuksia päätöksenteossa. Kirjassa seurataan tavallisten ihmisten elämää, johon ulkoapäin tulleet poliittiset näkemykset törmäävät. Akseli Koskelalla se syntyi siitä, että pappila vei osan torpan pelloista, jotka isä-Jussi oli raivannut raakaan korpeen. He turhautuvat, mutta niin turhautuvat myös ihmisoikeuksien puolesta kamppailevat. M itä yhteistä on Väinö Linnan Pohjantähden Akseli Koskelalla ja Suomesta jihadiin Syyriaan lähteneellä Koskelan ikätoverilla melkein sata vuotta myöhemmin. He tulevat tänne, mutta kohtaavat vihaa ja rasismia. – Kaikista ongelmallisinta on se, että vouhottaminen yhdestä asiasta on johtanut valveutuneisuuden katoamiseen. Hänestä on toki tärkeää, että niin terrori-iskut kuin vihapuhe tuomitaan, mutta ratkaisua asiaan se ei ole tuonut. Suomesta Isisin taisteluun lähteneitä oli joitakin kymmeniä. Rasismi on syrjivä näkemys ihmisistä. 2 29.12.2017 näkyi niissä muslimeissa, jotka päättivät muutama vuosi sitten lähteä Syyriaan. Tällainen yhteiskunta ei ole terveellinen kenellekään – ei vihaajille eikä vihan kohteille. Suomessa on jo konfl ikti Creutzin mielestä Suomessa on eletty 15 vuotta yhteiskunnallisten jännitteiden ja viholliskuvien syvenemisen aikaa. Niiden omaksuminen johtaa ihmisten lokeroimiseen eri ryhmiin. He keskittyvät viholliskuviin ja se on minusta keskeisin asia, joka huolestuttaa. Paljon. – Minua kiinnostaa, mikä tämän saa aikaan, jotta sen voisi purkaa. – Meillä on rasismia rakenteissa ja poliittisessa agendassa. Karin Creutz . Se on paljon helpompi ymmärtää kuin se, että takana on pitkään jatkunut leikkauspolitiikka ja talouskuri. Suuri osa niistä, joilta on viety paljon eri leikkauksilla, ei keskity siihen. iktina Creutz pitää sitä tapaa, jolla puhutaan sosiaalisessa mediassa, vihaviestejä sekä rauhanomaisen keskustelukulttuurin korvautumista kärkkäillä kannanotoilla. Silloin Creutz teki valtioneuvoston kanslialle selvityksen siitä, miksi Suomesta liitytään Isisiin. Creutz kertoo havahtuneensa siihen, ettei kyse ole mistään teorioiden käsittelemästä mystisestä prosessista, jossa radikalisoituminen selittää väkivallan tekemisen. 39-vuotias tutkija Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksessa. ikti on jo meneillään, sillä väkivalta kytee. Kon. Se ei ole hyväksyttävissä oleva poliittinen ideologia. Väinö Linnan klassikkokirja ja Isisin kutsun kuulleet jihadistit yhdistyivät hänen päässään pari vuotta sitten. – He kuulivat saman viestin, mitä Isis levitti: te ette kuulu tänne, liittykää meihin. . TEKSTI KAI HIRVASNORO Hetki silloin kun ihminen joka vihaa sinua, kohtaa sinut ihmisenä, on merkittävä, sanoo Karin Creutz. Samoihin aikoihin hän luki Täällä Pohjantähden alla -romaanin. Suomessa he turhautuivat siihen, miten muslimeista – monessa tapauksessa Suomessa syntyneistä ja kasvaneista – puhutaan. Viesti on se, että maahanmuuttajat ovat tuhonneet tämän kaiken ja lääke yhteiskunnan ongelmiin on, että nämä ihmiset menisivät pois. Siksi hän käy vuoropuhelua jopa jälkeläistensä raiskaamista toivovien kanssa. Hän haluaa ymmärtää, mistä ne syntyvät ja purkaa niitä. Ihmisoikeuksien puolesta kamppailevat taas perustavat näkemyksensä tietoon ja aihealueen tuntemukseen. Sadan vuoden mittaisen kaaren kahteen aseeseen tarttuvan välille vetää tutkija Karin Creutz Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta. Kenenkään demonisointi ei rakenna Itse Creutz sanoo olevansa täysin turhautunut ääripääkeskusteluun
Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike marssi itsenäisyyspäivänä Helsingissä. iktista. Tutkija Karin Creutzin mielestä Suomi on jo konfl iktissa. Se politiikka, jota tehdään tänään, heijastuu tuleviin sukupolviin. Vuoropuhelua käyvä tutkija KARIN CREUTZ on jatkuvan vihapuheen kohteena. – Ymmärrän, että kärjistynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri tuottaa kärjistynyttä tapaa olla vuorovaikutuksessa. – Tämä oli käännekohta. Itse hän on sitä mieltä, että ilman keskustelua mikään ei muutu. Siksi on tärkeää yrittää keskustella. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset yli kaksinkertaisti äänimääränsä ja sai viisi edustajaa. Sillä olen saanut aikaan monta pitkään jatkunutta vuoropuhelua. KESKUSTELUN KÄYMINEN ei tarkoita sitä, että pitäisi hyväksyä toisen eettisesti kestämättömiä kantoja. Kommunikointi on saanut aikaan sen, että tunnistaa ihmisen toisessa ihmisessä. Monille hänen hengenheimolaisilleen ajatus vuoropuhelusta toista mieltä olevien kanssa on naurun asia, mutta ei Creutzille. Minulla on paljon poliittisesti tosi kaukana olevia tuttuja, mutta he eivät ole lainkaan pahoja ihmisiä. iktin purkuun kommunikoimalla vihapostia lähettäneiden kanssa. Kun ihmisarvo alkaa kadota, on kon. – Minulla on ollut keskusteluja, jotka ovat lähteneet toivomuksella siitä, että jälkeläisiäni raiskataan. Myös Suomessa huomattiin 1990-luvun puolivälin nuorisotutkimuksissa nuorison kovat ja äärioikeiston vaikutukselle alttiit asenteet. Hänen mielestään pitää ymmärtää myös sitä, miksi maahanmuutto huolestuttaa joitakin ihmisiä. Kon. Muuttaako keskustelu toisella puolella olevaa ihmistä. Juuret ovat jo 1972 perustetussa Ranskan kansallisessa rintamassa, joka vetosi aluksi Algerian sodan veteraaneihin ja toisti fasistien iskulauseita. Haluaisitko oikeasti, että jonkun ihmisen lapsia raiskataan, mieti tätä kunnolla. Ja johtaja tuli. Se on jo yksi askel pois päin kon. Mitä he sitten tekevät sillä, on heistä kiinni, mutta ilman tietoa ja ymmärrystä ei voi muuttaa omia käsityksiä. iktin taso mielestäni jo hälyttävä. – Vaikka olen tekemisissä monen kanssa, jolla on vahvasti maahanmuuttovastaisia näkemyksiä, en hyväksy missään tapauksessa rasismia. Miksi ne alkoivat saada jalansijaa. Jos silloin alettiin puhua Eurabiasta, islamisaatiosta ja maahanmuuttajista, jotka valloittavat Euroopan. Siitäkin tuli vihaista palautetta. Tämä kyti pitkään, mutta vasta 1990-luvulla Jörg Haiderin vapauspuolue Itävallassa oli Euroopassa ensimmäinen, joka nousi valtaan muukalaisvastaisuudella ja populismilla. Se on toisten huolenaiheiden kuuntelemista ja yritystä ymmärtää, mistä on kyse. Vastaukseksi tulee mädättämistä ja suvakkia. Itse hän herätti hämmennystä puolustamalla marraskuussa Ylen ruotsinkielisissä uutisissa MV-lehden perustajan Ilja Janitskinin ihmisoikeuksia. Ennakkoluulot eivät poistu pelkällä tuomitsemisella. Creutz ymmärtää niitä, joiden mielestä vuoropuhelun käyminen tekee tilaa rasismille. – Mutta sitten ihan muutamassa vuodessa samanlaisia poliitikkoja ja puolueita alkoi putkahdella eri maissa, Creutz sanoo. Olen vastannut kysymällä, että toivotko tätä oikeasti. Siitä ei saa tinkiä. Siitä Creutz johtaa keskustelun siihen, mikä hänen sanomisissaan raivostuttaa. – Sanomani oli, että jos halutaan olla sivistynyt yhteiskunta, kaikilla ihmisillä on ihmisoikeudet eikä kenenkään oikeuksia saa polkea riippumatta siitä, mitä hän joillekin edustaa. Toisten demonisoiminen ei vie kovin pitkälle. Siihen saumaan populistinen viesti upposi ja se onnistui haalimaan tyytymättömiä. – Siihen selitän, mitä olen tutkinut ja itse nähnyt. Hän ei kuitenkaan ole kuoreensa käpertyvä tai julkisuudesta poissa pysyvä tutkija, vaan on paljon esillä. He odottivat vain johtajaa kanavoituakseen poliittiseksi voimaksi. Sitten vastaukseksi tulee, että ehkä ei kuitenkaan ja sen tyyppistä. Vuoropuhelu antaa ainakin mahdollisuuden eikä siitä ole ainakaan mitään haittaa. Omalta kohdaltaan Creutz pyrkii kon. Äärioikeisto on marssinut kaduilla vuosien ajan. – Se johtaa ainakin siihen, että ihmiset saavat tietoa. 3 29.12.2017 Creutz jatkaa, ettei näe mitään rakentavaa minkään ihmisryhmän demonisoinnissa. Elettiin taloudellisesti huonoja aikoja ja samaan aikaan tyytymättömyys poliitikkoja kohtaan kasvoi. Keskellä 1990-luvun lamaa tehdyssä tutkimuksessa kolmasosa 18–30 -vuotiaista kaupunkilaisnuorista jakoi uusoikeistolaisen arvomaailman, johon sisältyi markkinaliberalismia, ulkomaalaisvastaisuutta ja nationalismia. Että asiassa on tällaisiakin puolia. Se on myös erittäin kiinnostava, koska silloin kaikki muut EU-maat aloittivat boikotin Itävaltaa vastaan ja sanoivat yhteen ääneen, että tällaiset näkemykset eivät sovi vuosisadan lopun Eurooppaan. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER. Se realisoitui täydellä teholla kaksissa viime eduskuntavaaleissa. iktin purkamiseksi pitää yrittää ymmärtää myös mikä niitä ajaa, jotka eivät halua keskustella, vaan raivota somessa ja muualla. Juuret 1970-luvulla Creutz puhuu usein siitä, että tätä kehitystä on jatkunut viisitoista vuotta. Mutta jo sitä ennen Suomi alkoi seurata muuta Eurooppaa tasan kymmenen vuotta sitten. Luultiin, että yksi aika oli ohi natsismin ja maailmansodan loppumisen myötä
Monissa Afrikan maissa sisällissodat riehuvat tappaen siviilejä. Pidetään yhteyttä! . Ne näyttäytyvät osalle kansalaisista hyväksyttävinä poliittisina vaihtoehtoina. PS.?. Jatkamme lehden ja verkkolehden tekemistä hyvällä mielellä. Aasiassa rohingoja uhkaa kansanmurha. Sata vuotta on lyhyt aika koko kansaa ravistelleista tapahtumista. Sisällissodan jälkeensä jättämiä traumoja puretaan yhä Suomessa, kuten kaikissa sodan runtelemissa maissa. Näin ei ollut, kuten hän havaitsi ihmisten vahvoista reaktioista, joita hänen Tie Tampereelle -teoksensa synnytti. Kiitos, että olet ollut lukijamme, jopa vuosikymmenten ajan. 4 29.12.2017 Euroopassa radikalisaatio, äärioikeisto ja uusfasismi ovat vahvistuneet hälyttävästi. Sisällissodan tapahtumien käsittelyä, ja jopa akateemista tutkimusta, leimasi pitkään voittajien totuus. Myös tutkija Jukka Kekkonen nostaa esiin, miten vahvoja muistoja paikallisten ihmisten kohtalot herättävät. sirpa.puhakka@kansanuutiset.. iktien syntyä ja niiden jälkeistä aikaa. TÄMÄN LEHDEN jutuissa Kansan Uutiset avaa kon. Professori Heikki Ylikangas on todennut, että hän luuli jo 1980-luvulla, että vuoden 1918 tapahtumia on tutkittu kattavasti. Rauha Syyriassa ja Afganistanissa on kaukana. Vuoden 1918 sisällissodasta eheytyminen on pitkän tien päässä Lavastettu punaisten teloituskuva Suomen itsenäisyyden juhlarahassa nosti someyhteisön tunteet pintaan, minkä seurauksena juhlaraha vedettiin pois tuotannosta. Jopa sata vuotta on lyhyt aika. Yhteisöt ja perheet kantavat sukupolvelta toiseen kipeitä muistoja. Edelleen on suuri tarve muistaa ja muistella tapahtumia. KANSAN UUTISET haluaa muistuttaa, että olipa kyse sisällissodasta tai kansojen välisistä sodista, todellisen rauhan rakentaminen ja kansakunnan eheytyminen vaativat vuosikymmenten työn. On toivottavaa, että alkavan vuoden aikana erilaiset muisto-, muistamisja kulttuuritilaisuudet jatkavat sisällissodasta eheytymistä. Paikallisten tapahtumien tutkimisen tarve on edelleen mittava, kuten Sture Lindholmin Tammisaaren vankileirihelvetistä tekemä tutkimus osoittaa. Jännitys Lähi-idän alueella kasvaa eikä vähiten presidentti Donald Trumpin Lähi-idän politiikan vuoksi. Suomen kokemusten pohjalta on äärimmäisen surullista nähdä, miten monissa maissa on sodittu ja soditaan. Jugoslavian hajoaminen ja sodan tutkinta Haagissa kertovat lähihistorian tragediasta. Kansan Uutiset toivottaa lehden tilaajille ja lukijoille Onnellista Uutta Vuotta. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f . Tästä näkökulmasta vuosi 2018 on erityisen tärkeä, jopa monille tärkeämpi kuin itsenäisyyden satavuotisjuhla. Hälytyskellojen tulisi soida, ettei kansoja jaeta meihin ja ”niihin toisiin”, joita vastaan voi sotia. PÄÄKIRJOITUS SUOMEN ITSENÄISYYDEN juhlavuotta seuraa vuoden 1918 sisällissodan muistovuosi
Olkoon sellainen yhteiskunta Suomi 110-merkkipäivän ylpeyden aihe! Binar Mustafa blogit.kansanuutiset.fi/huomioitatakavasemmalta/ OLEN [FILOSOFI ESA] Saarisen tavoin vakuuttunut siitä, että formaalissa koulutuksessa ja elämässä laajemmin on hyödyllistä olla kiinnostunut erilaisista ilmiöistä. Toisinaan se voi olla ylivoimaista motivoitua esimerkiksi vieraiden kielten opiskelusta, mutta taito voi osoittautua myöhemmin enemmän kuin käyttökelpoiseksi. . VUOROVAIKUTUS ON netissä tietyllä tavalla kasvotonta ja anonyymia – voit esiintyä Facebookissa vaikka sian naamalla ja väärällä nimellä, jos haluat – ja tämä vähentää henkilökohtaisen vastuun tunnetta. Emme voi tietää etukäteen, mitä hyvää mikin keskustelu tai lähentyminen toisen ihmisen suuntaan voi tuoda tai miten tärkeäksi tulevaisuutemme kannalta erilaiset kohtaamiset voivat muodostua. Ensi vuonna on tarkoitus saada toimintamallista ensimmäinen julkinen versio valmiiksi. töölön tiedustelukeskus Jaana Haapasalo selvittää some-käyttäytymistä ja kybervihaa. Profi ilikuvan takana lymyileminen on turvallista. Ja asiakastyöllä on tässä tärkeä rooli, koska Suomen Exit-mallit tehdään sen pohjalta. Osallisuus ääriliikkeessä kertoo, että ihmisellä on tarve kuulua johonkin. Saarinen kannustaa myös olemaan avoin muiden ihmisten ajatuksille, sillä parhaimmillaan ne avartavat ja avaavat ajattelumme solmuja. Väkivalta on helpompaa nimettömänä. Miksi pitäisi olla vain haaveilua, että suurista tuloeroista ja yhteistyöstä taantumuksellisten maiden kanssa päästäisiin eroon. – Meillä on siis poikkeuksellisen niukat resurs”Kyse on valtakunnallisesta kehittämishankkeesta.” Jani Kaisto Väkivaltatyön päällikkö ja Radinet-hankkeen vastuuhenkilö oululaisessa Vuolle Setlementissä, joka on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys. Binar Mustafa ei jarruttele, vaan muistuttaa jo Suomen 110-vuotissynttäreistä ja Tuomas Nieminen kehottaa olemaan avoin kaikenlaiselle ajattelulle. Mistä idea hankkeeseen tuli. – Pitää myös ymmärtää, miten kokonaisvaltaisesta asiasta voi olla kyse. Sisäministeriö lähti vuonna 2015 EU-komission suositusten mukaisesti etsimään järjestöistä kumppania vetämään tällaista hanketta. Meillä pitäisi olla tarjota muuta osallisuutta. Missä vaiheessa mallin kehittely on nyt. Osaamiselle vain tuli tuolloin yhteiskunnallinen tarve. Tuomas Nieminen blogit.kansanuutiset.fi/ykseydesta-moneuteen/ Facebookissa voi esiintyä vaikka sian naamalla ja väärällä nimellä. – Hyvässä vaiheessa. Tällaisesta irtautuminen on pitkällinen juttu. Asiakastyypeiksi on alkanut piirtyä maahanmuuttajataustainen nuori mies, josta viranomaiset ovat huolissaan ja noin kolmekymppinen kantasuomalainen mies, joka on ollut äärioikeistolaisessa tai -vasemmistolaisessa liikehdinnässä mukana ja sitten lähtenyt irtautumaan siitä. SELFIE . On helppo solvata tuttua tai tuntematonta osana laajempaa sakinhivutusta, kun ei ole yksilöllisesti tunnistettavissa eikä vastuussa. Psykologiassa puhutaan deindividuaatiosta. Haimme rahoitusta neljälle ihmiselle, kahdelle saimme. Mitkä ovat Exit-mallin avainasioita. 5 29.12.2017 . Asiakastyön kokemusten perusteella pystymme jo sanomaan, mikä kenties tällaisen kohderyhmän kanssa toimii ja mikä ei. tääLäkin käy vuosiTain noin 700 000 vierailijaa kaikkialta maailmasta. Mitä ajattelette siellä Oulussa, Vuolle Setlementin Radinethankkeen toiminnasta vastaava Jani Kaisto. Radikalisoitumisena ulospäin näyttäytyvä muutos voi ihmiselle itselleen olla maailmankatsomuksellinen asia. Kyse on samantapaisesta ilmiöstä kuin pyövelin naamioitumisessa, sotilaiden univormuissa tai Ku Klux Klaanin kaavuissa. Millaiset resurssit teillä on. – Radinet-hankkeessa kehitetään Exit-toimintamallia ihmisille, jotka haluavat tukea irtautuakseen väkivaltaisesta ääriajattelusta ja -toiminnasta. salaTuna, muTa täysin avoimesti. sit, jos otetaan huomioon, että kyse on valtakunnallisesta kehittämishankkeesta, jossa mallintamisen lisäksi pitäisi pystyä tekemään suoraan asiakastyötä. Jaana Haapasalo blogit.kansanuutiset.fi/kriminaalipsykologi/ VAIKKA SUOMESSA yhteiskunnan tilanne on nyt maailman parhaimpia, parantamisen varaa on silti monilla sektoreilla. BLOGINOSTO © TARMO KOIVISTO Ulos ääriajattelusta Sadankomitea palkitsi äskettäin teidät rauhanpalkinnolla tunnustuksena vaikuttavasta työstä väkivallattomuuden edistämiseksi. Millainen on tyypillinen asiakkaanne. Verkkokeskustelija sulautuu osaksi ryhmää eikä vastuuta sanomisistaan tarvitse ottaa henkilökohtaisesti. Palkinto velvoittaa. Miksi sen pitäisi olla mahdotonta, että kun kymmenen vuoden kuluttua juhlitaan itsenäisyyttä meillä ei olisi enää tarvetta leipäjonoille ja kodittomien majoituspaikoille. – Arvostamme sitä todella paljon. Pitää ymmärtää sekä väkivaltaisuuden ideologia ja merkitys että koetun väkivallan merkitys. – Nyt on menossa kolmevuotinen rahoituskausi, joka päättyy vuonna 2019. – Asiakaslähtöisyys on ensimmäinen. Sirpa Koskinen meidän kolmen hengen ydintiimimme toimii ilman ajan ja paikan rajoituksia. LEHTIKUVA/MILLA TAKALA. Toisaalta järjestöissä on ollut väkivaltaerityistä osaamista jo ennen hanketta. Toisekseen työ vaatii väkivaltaerityistä osaamista, vaikka läheskään kaikki asiakkaamme eivät ole käyttäneet väkivaltaa. – Se tuli kahdesta suunnasta. Vieläkin tasa-arvoisempi ja inhimillisempi yhteiskunta on mahdollinen, eikä siihen pyrkiviä pitäisi syyttää haaveilusta. TAPE. Saimme sen tärkeän toimintamuodon käynnistämisestä, mutta suurin osa työstä on vielä edessäpäin. Mistä hankkeessa on kyse
Aaltonen on osallistunut moniin sosiaaliturvan tutkimusprojekteihin. Tampereen kokeilussa on yhdistetty TE-toimiston ja mukana olevien kuntien työllisyyspalveluresurssit. He putoavat toimeentulotuelle. Siellä asiakkaat saavat asioida kasvotusten oman virkailijansa kanssa ja palvelut räätälöidään kunkin tarpeiden mukaisiksi. Eivätkä monet tiedä, mitä tarkoitetaan palvelutarvearvioilla, jollainen työttömän pitää tehdä ettei työnhaku katkeaisi. Pitäisi toimia matalalla kynnyksellä, niin että kokemus olisi miellyttävä. – Kaipaisin nykyistä joustavampia malleja. TreStartin taustaa vasten katsottuna Aaltonen arvelee aktiivimallin olevan hyödyllinen ainakin osalle työttömiä, mutta koNÄIN SANOO ohjelmajohtaja Regina Saari Tampereen seudun työllisyyskokeilusta. – Jos päädytään suitsimaan työttömiä erilaisilla velvoitteilla, joilla pyritään kitkemään heidän oletettua laiskuuttaan, niin metsään mennään, Harsu sanoo. – Paljon riippuu tavasta, jolla aktiivimalli toteutetaan. Eduskunta nuiji joulun alla aktiivimallin läpi. Ketä malli auttaa, Saari kysyy. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.fi –?Jos aktiivimallilla pyritään kitkemään työttömien oletettua laiskuutta, niin metsään mennään, sanoo Tampereen seudun työllistämisyhdistyksessä Etapissa yksilöohjaajana työskentelevä Sari Harsu. – Valtiohan työllisyyttä hoitaa normaalisti. Tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja. Tammikuusta lähtien työttömän työttömyysturvaa leikataan, jos hän ei onnistu saamaan työtä tai pääsemään työvoimapalveluihin. Pirkanmaa on aktiivista talousaluetta. Osalle sopii Valkeakoskelainen työtön Henri Aaltonen on osallistunut moniin Tampere-vetoisen työllisyyskokeilun TreStart -palvelun tilaisuuksiin, joissa luodaan kohtaamismahdollisuuksia yrityksille ja osaaville sekä kokeneille työnhakijoille. Silloin ei sanktioita pitäisi tulla. – Suuri osa asiakkaistamme ei hallitse sähköisiä palveluja. – Ja mistä nämä kaikki paikat saadaan ja mistä meidän asiakkaamme ne löytävät. Akateemisesta koulutuksesta huolimatta työjaksot ovat jääneet pätkiksi. Työttömien työnhakijoiden problematiikka koostuu usein pitkästä työttömyydestä ja monialaisen tuen tarpeesta. Jos aktiivimalliin siirryttäisiin tilanteessa, jossa TE-palvelut olisivat kaikkialla maassa sellaiset, kun ne ovat nyt esimerkiksi juuri Tampereen kaupunkiseudulla työllisyyskokeilun vuoksi, niin tilanne saattaisi olla toinen. Aktiivimallin onnistuminen riippuu Aaltosen mukaan paljolti siitä, miten työttömän ilmoittautuminen työnhakijaksi ja ylipäänsä yhteydenpitotapa TE-toimistoon määritellään. Etapin yksilöohjaaja Sari Harsu toteaa aktiivimallista, että oikealla asialla ollaan, jos mallilla tuetaan esimerkiksi työttömien pätkätöiden tekemistä, jos helpotetaan muuta työllistymistä byrokratiaa karsimalla, ja jos myös työn tekemisen rahallinen kannattavuus taataan. – Jos aktiivimallilla yritetään saada töihin sellaiset ihmiset, joilla työja toimintakyvyt tai osaamiset eivät ole työllistymiskynnyksen ylittävässä kunnossa, niin väline on väärä. Turvaverkkojen sijaan siellä luotetaan yhä enemmän sähköisiin palveluihin ja henkilökohtainen asiointi on entistäkin vähäisempää. Niihin osallistuminen tarkoittaa työn tekemistä oman tilanteen parantamiseksi. Kaikkialla työnhakijoiden mahdollisuudet eivät ole yhtä hyvät. Etapissa toiveikkuutta Tampereen seudun työllistämisyhdistyksen pyörittämän Etapin pajoilla työttömät tekevät pääsääntöisesti puolen vuoden työkokeiluita. Ja nyt näiden ongelmien päälle lyödään aktiivimalli, Saari harmittelee. – Miksi työvoimapolitiikkaa kiristetään tilanteessa, jossa monet ihmiset tarvitsisivat aivan toisenlaista tukea. Turhan byrokratian sijaan tarvitaan palveluntarjoaja, joka ottaa vastaan ja todella kuuntelee ja keskustelee. Aaltonen näkeekin työttömyysturvalain pykälien tulkinnan ja toteutuksen yhtenä isona haasteena. Sähköiset palvelut Ensimmäinen kynnys suurelle osalle työttömistä on ilmoittautua sähköisesti työnhakijaksi. Työtönhän voisi osoittaa aktiivisuutensa osallistumalla tällaisiin koulutusja keskustelutilaisuuksiin, joissa tavataan työnantajia. – Kaikki TE-keskukset toimivat lain puitteissa, mutta toiset löytävät enemmän liikkumatilaa kuin toiset, hän sanoo. Kokeilu päättyy vuoden 2018 lopussa. Kolmen kuukauden välein tehtävät määräaikaishaastattelut eivät riitä missään tapauksessa, Saari sanoo. Omatoimisesti hän on itsekin ollut kehittelemässä malleja, joiden avulla työttömät työllistyisivät. Toimeentulotuelle Aktiivimallin seuraus on Saaren mukaan se, että monet työttömät putoavat pois palvelujärjestelmästä. Saari korostaa, että työttömyydessä on kyse muusta kuin laiskuudesta. – Pelkoni on, että aktiivimalli pudottaa ihmisiä pois palvelujärjestelmästä, koska mallin rinnalle ei rakennettu sellaista tukiverkkoa, jossa olisi autettu ihmisiä hakemaan ratkaisuja. 6 29.12.2017 keilu vasta näyttää, onko näin. ”Aktiivimalli on väärä väline.” ANTTI YRJONEN. Laiskojako haetaan. Osa työttömistä ei tähän Saaren mukaan ”pysty eikä kykene, vaikka he eivät ole työkyvyttömyyseläkkeelle kuuluviakaan”. Saari muistuttaa, että monilla niistä ihmisistä, joita aktiivimalli koskee, on työja toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, joiden vuoksi työn vastaanottaminen voi olla äärimmäisen haasteellista. Vuodenvaihteen jälkeen työttömän pitäisi pystyä 65 päivän jaksossa löytämään itselleen noin kolmeksi päiväksi työtä tai koulutusta välttyäkseen työttömyyspäivärahan leikkaukselta. ”Työttömät putoavat toimeentulotuelle” Tai ainakin sitten pitäisi Saaren mukaan olla asiakkaalle tarjolla vahva henkilökohtainen palvelu
Lasten päivähoito oli ensimmäinen uuden mallin mukainen sosiaalipalvelu. Lapsikuolleisuus laski lähialueella kolmessa vuodessa 15 prosentista kolmeen. Varhaiskasvatuksen merkitys koko elämän kannalta ja koko yhteiskunnan kannalta on viime vuosien aikana ymmärretty aikaisempaa paremmin. Perustulokokeilu enteilee modernia turvaa Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu ajatukselle korkeasta työllisyydestä ja työttömyysjaksojen lyhyestä kestosta. Kansaneläke vähensi hyväntekeväisyyden varassa elämistä Vuonna 1937 voimaan tullut kansaneläkelaki muutti vanhusten asemaa. Samalla on luotu sosiaalija terveyspalveluita. 5. Syntyi myös äitiyspakkaus. Siitä kertovat kasvavat leipäjonot. 3. Lapsilisä otettiin käyttöön vuonna 1947. Valtio on tarjonnut tukea vanhuksille, lapsiperheille, sairastuneille, työttömille ja opiskelijoille. Opintotuki mahdollisti tasaarvoisemmat mahdollisuudet opiskeluun akateemisista ja eiakateemisista kodeista tuleville nuorille. Laki äitiysavustuksesta säädettiin vuonna 1937, ja kytkettiin neuvolassa käyntiin. lta eää n Perustulo kirsikkana sosiaalipolitiikan kakussa LÄHES 60 TUTKIJAN äänestys on mitä ajankohtaisin, sillä hallitus on käynnistänyt laajan sosiaaliturvan uudistusta valmistelevan työn. Esimerkiksi Sata-komitean perusteellinen työ ei realisoitunut. Se on erityisen tärkeää lasten sosioekonomisten erojen tasoittamiseksi ja yhtäläisten elämän edellytysten varmistamiseksi. Tuen siirtämisen Kelalle piti yhdenvertaistaa kohtelu. Hyvinvointivaltion rakentuminen alkoi vuoden 1922 köyhäinhoitolaista. Skotlanti aloitti tänä vuonna äitiyspakkausten jakamisen kaikille odottaville äideille. työkyvyttömille ja sairaille. Erot yliopisto-opiskelijoiksi pääsyssä kaventuivat vuosien 1970 ja 2010 välillä selvästi. Lipposen hallituksen aikaan päätettiin subjektiivisesta oikeudesta, jota Sipilän hallitus leikkasi. Sairauspäivärahalla vara sairastaa Suomi sai sairausvakuutuksen Euroopan maista viimeisenä vasta vuonna 1964. 2. Tavoitteena oli poistaa myös ”sosiaaliluukulla” käynnistä tunnettua häpeää. Tätä ennen köyhäinhoito oli tarkoitettu pääasiassa lapsille, leskille, Kelan tutkijat äänestivät Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi kymmenen merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Vuonna 1922 voimaan tullut köyhäinhoitolaki takasi periaatteessa apua vaikeuksiin joutuneille. 9. Kuvassa suomalainen, tänä vuonna 80 vuotta täyttänyt äitiyspakkaus. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi Sosiaaliturvan uudistuksia tarvitaan, sillä järjestelmä on monimutkainen. Viime vuoden lopussa yli miljoona lasta sai lapsilisää. Jokaiseen kuntaan terveyskeskus Kansanterveyslaki toi edulliset lääkäripalvelut kaikkien kansalaisten saataville. KELAN TUTKIJAT listasivat merkittävimmiksi uudistuksiksi nämä 10 uudistusta, joista osa on tunnettu maailmallakin. 10. Nyt 45 vuotta sitten perustettu terveyskeskusjärjestelmä on romuttumassa sote-sopassa. LEHTIKUVA LEHTIKUVA LEHTIKUVA ALL OVER PRESS. Sosiaaliturvan uudistuksia tarvitaan, sillä järjestelmä on monimutkainen, ja taso ei ole riittävä nykyisellään. Todellisuus on toisenlainen. 1. Uudistuksen tavoitteena on, että asiakas saa perustoimeentulotuen samojen ehtojen mukaan koko maassa. 7. Opintotuki avasi tien sosiaaliseen nousuun Suomen valtio alkoi taata opintolainoja vuonna 1969, ja myöhemmin tulivat opintoraha ja asumislisä. Nyt suoma6. Opintotuki lisäsi tasa-arvoa. Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen eduskunnassa 18.12. Nämä lasten eriarvoisuutta lisäävät säästöt ovat minimaaliset, vaikutukset ovat huonot, ja tämä periaate on järkyttävä. Ajattelu muuttui: Köyhälläkin on oikeuksia. Perustulokokeilun avulla selvitetään sosiaaliturvan yksinkertaistamisen vaikutuksia työllisyyteen ja hyvinvointiin. 7 29.12.2017 laiset elävät keskimäärin yli 10 vuotta pidempään kuin 1960-luvulla. Toimeentulotuen siirto Kelalle Kunnissa ja jopa kuntien sisällä toimeentulotuen myöntämiskäytännöt vaihtelivat. Uudistus on tulossa seuraavan hallituksen ohjelmaan, mikäli ensi eduskuntavaalien jälkeinen hallitus pääsee yksimielisyyteen. Asiakkaat olivat eriarvoisessa asemassa asuinpaikan mukaan. 8. Suomalaiset ovat tasa-arvoisempia, terveempiä, vauraampia ja paremmin voivia kuin sata vuotta sitten. Köyhäinhoitolaki lopetti huutolaismarkkinat Vielä 1920-luvulle tultaessa kunnat kilpailuttivat hoitoa antavat tahot huutolaismarkkinoilla. Terveyskeskusjärjestelmä on ollut 45 vuotta. LÄHDE: Kelan Tutkimusblogi 4. Lapsilisä lievitti lapsiperheköyhyyttä Vuoden 1947 innovaatio oli lapsilisä. Kunnallinen päivähoito edisti naisten työllistymistä Vuoden 1973 päivähoitolaki edusti uudenlaista sosiaalipoliittista ajattelua. Leimaavan köyhäinhoidon sijaan kansalaisille haluttiin tarjota palveluita. Se oli Suomen ensimmäinen kaikille tiettyyn ryhmään kuuluville maksettava tuki eli niin sanottu universaali tuki. Nyt olisi oikea aika perua varhaiskasvatusoikeuden rajaus, kuten monet kunnat ovat tehneet. Neuvola tunnettu maailmallakin Maan ensimmäinen neuvola perustettiin Helsinkiin 1920-luvulla. Heille tuli kirjattu oikeus toimeentuloon sen sijaan, että heidät olisi jätetty vain sukulaisten hyväntahtoisuuden ja kunnallisen köyhäinhoidon varaan
Beckerintie 10 Helsinki p. kansanuutiset.fi/uutiskirje Sote-ratkaisussa ideologia peittosi potilaat SOSIAALIJA terveyspalvelujen uudistuksessa asiakkaiden tarpeet ovat jauhautuneet ideologisten tavoitteiden tieltä. Vuoden lisäaika valinnanvapauden toteuttamiseen on liian lyhyt. Potilaiden turvallisuuden kannalta aikataulua tulisi höllentää. Maakuntien liikelaitokset joutuvat epäsuhtaiseen kilpailuasemaan ”pörriäisten” kanssa. Sote-uudistus ja siihen sidoksissa oleva maakuntauudistus varmistuivat joulun alla. Maakunnat joutuvat käyttämään asiakasseteleitä, jos maakunta ei pysty tarjoamaan palveluja. Maksa tämä lasku normaalisti verkkopankissa, seuraava tulee suoraan verkkopankkiisi. markkinaehtoisesti, mutta niillä ei ole samoja oikeuksia kuin markkinoilla toimivilla alan yrityksillä. 4. Valtion johtama ICT-järjestelmä voi olla kankea ja unohtaa paikalliset tarpeet sekä osaamisen. Keskimäärin terveemmät ja paremmin voivat saavat nyt työterveyshuollon palveluja. Se on joko liian vaikea asia poliitikoille tai on uskottu pääministeri Sipilän ja muiden hallituksen ministereiden viestiä, että asia etenee hienosti. Maakunnat maksavat kapitaatioperiaatteella korvauksen. . Päinvastoin: potilasmaksut nousevat ja yhteiskunnan kustannukset kasvavat. Useissa sairaanhoitopiireissä on rakennettu LEHTIKUVA/TIMO HEIKKALA Säästä luontoa, aikaa ja vaivaa – saat heijastin liivin / heijastim en! VAIHDA E-LASKUUN! 1. Näin suurten hankkeiden toteuttamisen aikaikkuna on vähintään pari vuotta pidempi. Yksityisen terveysbisneksen markkinointikeinot ovat aivan omaa luokkaansa. Ne joutuvat toimimaan ICT-järjestelmien aikataulu uhkaa potilasturvallisuutta ja vaatii aikataulujen höllentämistä. VALINNANVAPAUDEN toteutuksessa ICT on Akilleen kantapää, josta on puhuttu vähän. Sinun tarvitsee vain tarkastaa lasku ja hyväksyä maksu veloitettavaksi tililtäsi. Lisäksi monisairaiden tueksi tarvitaan palveluneuvojien armeija. Pankki lähettää meille ilmoituksen asiasta, minkä jälkeen lähetämme tilauslaskut suoraan e-laskuna verkkopankkiisi. 3. Teet sen helposti maksaessasi tilauslaskusi seuraavan kerran. Potilaiden vastuu hoidostaan kasvaa perusterveydenhuollon valinnanvapauden myötä. Ne tavoittavat Tilaa uutiskirje Kansan Uutisten uutiskirje ilmestyy joka perjantai. Hallitus veti osittain asiakassetelin pois erikoissairaanhoidosta. Tässä kilpailussa yksityiset terveysalan jätit ottavat helposti niskalenkin maakuntien liikelaitoksista. Hallitus runnoo sote-uudistuksen läpi väkisin. Maakunnan päätökset tehdään hitaissa demokraattisissa prosesseissa, kun taas osakeyhtiössä hallitus ja toimiva johto voivat tehdä päätökset hyvinkin ketterästi. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet jäävät toteutumatta. Niitä koskee esimerkiksi alihankinnassa kilpailulainsäädäntö, mikä ei koske yrityksiä. Valinnanvapauden pitäisi tulla voimaan 2020. Valtio on perustanut kaksikin yhtiötä: Vimana Oy:n ja SoteDigi Oy:n. Sosiaalija terveyspalvelujen integraatio eli asiakkaiden hoidon ja hoivan hallinta pirstoutuu, arvioivat asiantuntijat. Voittoa tavoittelevan yksityisen bisneksen kannalta tämä on hyvä kohderyhmä. 5. SOTE-UUDISTUKSESSA tapahtui valtava vallankaappaus yksityisille yrityksille. Hallitus on arvioinut ratkaisun tämän hetken hinnaksi 500 miljoonaa, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin Helsingin ja osan Uudenmaan kuntien rakentaman potilasjärjestelmä Apotin hinta. Kansallisia yhtiöitä tarvitaan, mutta vahva valtion ohjausote voi maakunnan kannalta viedä väärille raiteille. Kansanterveyslain perusteella syntyneen kunnallisen ja kansallisen terveyskeskusverkoston tilalle syntyy sotekeskusten verkosto, jossa palveluja tuottavat yksityiset ja terveysalan yritykset. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi Maakuntien liikelaitokset joutuvat epäsuhtaiseen kilpailuasemaan ”pörriäisten” kanssa Yksityiset yritykset pääsevät kermankuorijan asemaan sote-markkinoilla, vaikka hallitus rajoitti erikoissairaanhoidon valinnanvapautta. Tee e-laskusopimus verkkopankissa. Ei etene. Tosiasiallisempi arvio on 1 000 – 1 500 miljoonan euron luokkaa. Hallitus joutui perääntymään laajasta valinnanvapaudesta, koska hallituksen esittämä malli uhkasi ajaa päivystyksen kaaokseen. 09 4366 320. Voidaanko uuteen järjestelmään siirtyä jo tuolloin vaarantamatta potilasturvallisuutta. ICTjärjestelmissä piilee suuri riski potilasturvallisuudelle. Valitse laskuttajaluettelosta Kansan Uutiset ja anna tunnistetiedoksi asiakasnumerosi, jonka löydät tilauslaskustasi. Ota esille maksettava tilauslaskusi ja kirjaudu omaan verkkopankkiisi. KOMMENTTI esimerkiksi työterveydenhuollossa olevan noin 1,8 miljoonan joukon. 2. Uusi palvelu on lukijoillemme ilmainen. 8 29.12.2017 äskettäin uusia ja toimivia järjestelmiä. Näiden työnjaot keskenään ja suhteessa jo olemassa oleviin sairaanhoitopiirien ICT-ratkaisuihin ovat epäselviä. Mikään taho ei usko, että uudistuksella hillittäisiin sote-menojen kasvua kolmella miljardilla
14.11.1932 Terijoki k. Rauh Rauhan an uutta vuotta! uutta vuotta! Eira & Onni Roiha,Turku. Arvostamme oma-aloitteisuutta, kokemusta verkkokirjoittamisesta sekä taitoa kirjoittaa uutisia ja taustoittavia juttuja politiikasta. 9 29.12.2017 Palvelukseen halutaan Kuolleita OUTOKUMPU Airaksinen Toivo Homia Raimo Huikuri Helka & Otto Hyvönen Pekka Härkönen Seppo Kinnunen Tuula & Eero Luostarinen Lauri Mononen Erkki HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2018 Mononen Esko & Tuula Määttä Viljo Pietarinen Pertti Pirinen Lea Pirinen Mauri Pirinen Pirjo Pirinen Valentina Pouhula Lasse Pussinen Eeva Reittu Päivi & Keijo Tanskanen Werne Tolppanen Kalevi Haemme työtä pelkäämätöntä TOIMITTAJAA VUOROTTELUVAPAAN SIJAISEKSI 5.3. Kun kaikki on valmista, tehty työ on edessä rauhaisa yö. Hakijan tulee täyttää vuorotteluvapaasijaisuuden kriteerit. alkaen tai sopimuksen mukaan. Hakemukset 19.1. 14.11.2017 Ruotsinpyhtää Kun pitkän elämän elää saa voi rauhassa uneen nukahtaa. Kiittäen ja kaivaten Leila Kirsi ja Keijo Pertti ja Helena Jyrki ja Annika Martti ja Pille Lastenlapset Lastenlastenlapset Sukulaiset Ystävät Muistotilaisuus pidetty 9.12 Lämmin kiitos muistamisesta. mennessä: Päätoimittaja Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi Otsikkokenttään: ”Vuorotteluvapaa” Lisätietoja 045 7731 3000/Puhakka Rakkaamme Olavi TEPPONEN s
. Viljantuonti Venäjältä oli loppunut ja Saksassakin vallitsi nälänhätä. Myös punatauti ja espanjantauti olivat yleisiä vankien keskuudessa. Samalla junalla tuli leirin johtaja. kesäkuuta. Monet vangit muistelivat vapautumisensa jälkeen vielä pitkään kauhulla kalakeittoa. Lindholm antaa äänen ennen kaikkea vangeille itselleen ja heidän omaisilleen sekä myös leirin lääkäreille. Suurimmillaan vankimäärä Tammisaaressa oli 24. Kasarmissa asui venäläissotilaita aikanaan noin 2 500. 10 29.12.2017 Tammisaaren vankileirihelvetistä vaiettiin pitkään S uomessa oli kesällä 1918 kymmeniä vankileirejä. Miksi juuri Tammisaaren vankileiristä tuli kaikkein pahin kuolemanleiri, sitä on selvittänyt Sture Lindholm kirjassaan Vankileirihelvetti Dragsvik – Tammisaaren joukkokuolema 1918. Vangit kuljetettiin junien tavaravaunuissa. Tammisaaren vankileiri oli Suomen modernin historian suurin humanitaarinen katastro. Monet heistä potivat niin sanottua toisintokuumetta, joka levisi täiden välityksellä muihinkin leirin vankeihin. Nämä työväenyhdistysten aktiivit ja lehdistön edustajat sijoitettiin aluksi vankileirille Kokkolaan. Kun heidät siirrettiin Tammisaareen, he olivat olleet vangittuina pisimmillään jo helmikuusta lähtien. 17-vuotias vaasalainen vanki Lauri Roine muistelee Kokkolan vankien saapumista: ”Nämä seitsemänsataa olivat jo Tammisaareen vankileirille saapuessaan niin heikkoja, sairaita ja laihoja, että he yrittivät kävellessään tukea toinen toisiaan.(..) ja heillä oli selässään punaisella värillä maalatut isot roomalaiset numerot.” Nälkä ja jano Elintarvikehuolto oli tuolloin suurissa vaikeuksissa koko maassa. ”Suljetuissa, ahtaissa tavaravaunuissa vangit kärsivät janosta ja kuumuudesta – ja sietämättömästä löyhkästä, koska saniteettiolot olivat järkyttävät”, Lindholm kuvaa. Se valmistettiin siten, että kuiva kala laitettiin laatikoihin, joita pidettiin kolme päivää meressä. Käytännössä vangit saivat kesäkuussa monen päivän ajan vain yhden suolasillin ja kauhallisen puoliksi mätää lipeäkalakeittoa. Hän kuitenkin harmittelee, että muistitietoa on säilynyt vain punaisilta. Kirjassa kuvataan seikkaperäisesti toukokuun lopussa perustetun vankileirin tapahtumia kesäkuukausien aikana, jolloin olosuhteet leirillä olivat sietämättömimmät. TEKSTI SIRPA KOSKINEN KUVAT JARNO MELA > Kuolleet vangit tuotiin ruumishuoneelle, jossa ruumiit olivat usein kasassa päällekkäin.. Lisäksi sotavankilaitos päätyi kieltämään omaisten ruokalähetykset vangeille, mikä koitui tuhansien vankien kohtaloksi. Tuhansia vankeja hetkessä Sisällissodan voittajapuoli vangitsi 75 000– 80 000 punaista – tarkkaa kokonaismäärää on Lindholmin mukaan vaikea arvioida. Leirillä kuoli muutamassa kuukaudessa yli 3 000 punavankia. Vain viisi päivää myöhemmin kasarmialueelle saapui 300 työkuntoista vankia ja 200 asevelvollista ympäröimään alue piikkilangalla. Tammisaaren vankileirillä olisi tarvittu tonneittain ruokaa joka päivä. Tuohon aikaan Tammisaaren kaupungissa oli noin 3 000 asukasta. Oikeaoppisesti kalaa olisi täytynyt Tuskin koskaan saadaan selville, montako ihmishenkeä Dragsvikin leirihelvetti tarkalleen vaati. Tammisaareen siirrettiin muun muassa niitä vankeja, jotka vangittiin valkoisella alueella jo sisällissodan alussa. Sotatoimet oli lopetettu toukokuun alussa ja 18. Vanginvartijoiden tai suojeluskuntalaisten päiväkirjoja tai muita kirjoituksia hän ei ole löytänyt, paitsi diakonissa Edith Sjöstenin arkistosta. Punavankeja kasarmille ahdettiin kolminkertaisesti ja enemmänkin. toukokuuta. toukokuuta Tammisaari mainittiin ensimmäisen kerran vankien yhdeksi sijoituspaikaksi. Silloin leirillä oli 8 597 vankia. Kaoottinen alku Touko-kesäkuussa 1918 Dragsvikin porteista astui sisään lähes tarkalleen 10 000 punavankia. Ensimmäinen vankikuljetus saapui jo 28. Heistä joka kolmas kuoli lähikuukausien aikana täysin sietämättömissä olosuhteissa
11 29.12.2017 Dragsvikista tuli toukokuussa 1918 punavankien keskitysleiri. . Historioitsija Sture Lindholm esitteli kirjansa julkistamisen yhteydessä punavankien käytössä olleita rakennuksia nykyisen Uudenmaan prikaatin alueella. Kokkolan vangit sijoitettiin rakennukseen, joka sai nimekseen Kokkolan-kasarmi. . My My My My Myöh öh öhem em e mi m n n te te tehd hd hd hd d d dyi yi yi yi yi y yi yi yiss ss ss sss sssssssä ä ä ä ä ä ä ä ä ä n ni ni ni ni ni ni ni ni n ni ni ni n n m mi mi mi mi mi mi mi mi mi m mii m mi m m mi m m mi mila la la a a la lla la la la la la a la a la a la a a la a la la a aat at at at at at at at at at at at attt at a a at at att at a attt at at attttoi oi oi oi oi oi oi oi oi o oi oi oi oiii oi oi oi o oi oii o oi oi oii oi oi oiss ss ssss ss ss ss ss ss ss ssss ss ssssssss ss sss ssssa a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a on on on n on on n n n n n n n n n n n n nyt yt yt yt yt yt yt ytt y 3 333 4 4 4 4 446 46 46 4 4 n nim im meä eä e e . Ni Niiiid id id id id id id id id id i en en en en en en en en n n e ta ta ta ttta ta ta ta tta t rk rk k rk rk rk rk rk rk rk rk rr is iss is is is is is is is isss isssss iss ista ttta ta ta ta ta tta ta ta tta a a ta a ta a ta tttta ami mi mi m mi mi mii mi mi miiii mi m mi mi mi m mi m m miiiii m ne ne ne n ne ne ne ne n ne ne ne ne ne ne ne ne n ne n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n on on on on on on on on on o on on n n on on p p p p p p p p p p p par ar ar a a arha ha ha ha ha ha h ha a hail il illa a a a a la a a a a a a aan an an an an an an an a a a a k k k k k k k käy äy äy äy äy äy äy äy äy äy y y y y y y ynn nn nn n n nn nn nn n n n nn n n n is is is is is is is is isssä sä sä sä sä sä ä ä sä..... Ku Ku Ku Ku Ku Ku u Ku Ku Ku Ku K ol ol ol o le le eet et et p p pun un unav a av avan an an an an n a a gi gi gi g g g tt ttttt ha ha ha a a aud ud ud d d ud d ud ud ud ud d dat at at at at at at at at at at a ti ti ti ti ti ti tti t iiin in in in iin n n n n n n n n n n v v v v v v v var ar a ar ar ar arrr ar arr ar ar arus us uss us us us ussss u uss us us us u u ku ku k k k k k k k k nn nnan an an an n an an an n a an a a lä lä lähe he hell ll llä ä ä ol ol ol ol olev ev ev ev ev e e e eval al all a a le le le ll k k k kan an n nka ka ka ka k al al al al al al allle le le le le le le le le lle e e e e e,,,, ,, jo jo jo jo jo o o jo jo jo o o jjo jo on n n n nn nn n n n n e e sa sa t att at att att atii ii ii ii ii iii ii iiin n n n n n n n n n vu vu vu v vu vu vu vu vu u vu vu v v v v v o o on on on on on n n o o on nna na na na na na na a na 19 19 1951 51 51 j j jou ou ou ou ou u ukk k kk k k k kk k k k k oh o oh oh o au au u u u u u u uda d da da da da da da da d da d da da dan n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n mu mu mu mu mu mu u mu mu u mu mu mu m m mu uis is is is is is iss iss is ii to to to to to to to to to ome me me erk rk rk kki ki kii ki kii
Kohti lopullista sovintoa Sirpa Koskinen Sture Lindholm toivoo vuoden 2018 kynnyksellä, että sisällissodasta pystyttäisiin jo puhumaan ilman tunteita. Vastuuta nälkäkatastro. n syntymistä, mutta määräyksen taustalla oli viranomaisten huoli maan yleisestä elintarvikehuollosta ja usko siihen, että vankilaviranomaiset kykenisivät ruokkimaan vangit. Se on kaikille avoin. Omaisten ruokapakettien kielto edesauttoi katastro. Väitöstutkimuksen aihe koskee Tammisaaren vankileirin historian käyttöä erinäisiin tarkoituksiin. Lindholmin mukaan muutos ei ollut pelkästään Tigerstedtin raportin ansiota. lta”, Lindholm toteaa kirjassa. Vasta vuonna 1951 paikalle saatiin muistokivi. Esimerkiksi se, että Dragsvikissä olisi käynyt ruotsalaisdelegaatio, joiden edessä vangit joutuivat osallistumaan silakka ja leipä -juoksuun vartijoiden piiskaniskuja vältellen. Sen tarkoitus on olla hiljentymispaikka niille ihmisille, joiden läheisiä on surmattu sisällissodan yhteydessä.. Se sisältää hänen mukaansa useita väitteitä, joiden todenperäisyydestä ei ole näyttöä. Mutta eikö silmien ummistaminen vankien elinolosuhteille ollut tahallista. ”Ehkä molemmat tahot ummistivat silmänsä ilmiselvältä katastro. Syyskuun puolivälissä Dragsvikin vankileiri muuttui pakkotyölaitokseksi. – Uskon, että aika on nyt kypsä sille, että Suomessa voitaisiin ilman tunteita puoleen tai toiseen keskustella sisällissodasta ja todeta että molemmilta puolilta löytyy luurankoja. sta palloteltiin vankilajärjestelmän eri tasojen – ruuan toimittajan ja ruokatilausten tekijä – välillä. Valmis keitto oli tuhoisaa ravintoa heikkokuntoisille vangeille. Kyllä lääkärit ja sairaanhoitajat parhaansa yrittivät. Sotasurmat 1914–1922 -tilastot valmistuivat vuonna 2003, minkä jälkeen Tammisaaren leirin kuolleisuuslukuja korjattiin. Tilaisuudessa paljastetaan muistolaatta. Nälkä leirissä oli niin kova, että vangit kuorivat alueen kaikki puut tehdäkseen kuoresta leivän korviketta. Pahin päivä oli 20. Nimilaattojen tarkistus jatkuu yhä. Joukkokuoleman selittäjä Lindholmin mukaan olikin nälkä ja taudit. ei ollut tahallaan aiheutettu. Paasikiven senaatti yritti pelastaa kasvonsa kaunistelemalla vankileirien tilannetta. Kähkösen teos Tammisaaren vankileiri julkaistaan huhtikuussa 2018. Nälässä ja janossa ja liassa – saniteettitilat olivat leirillä alkeelliset – eläneet sairaat vangit eivät kestäneet. He söivät heinät ja kaiken mitä maasta löytyi. Tietoja leirin katastrofaalisista olosuhteista ei lopulta voitu täysin ohittaa maan johdossakaan. ”Riittämätön ravinto sekä ravinnon ja veden kelpaamattoman laadun aiheuttamat vaikeat ruoansulatushäiriöt on syytä katsoa merkittävimmiksi syiksi vankileirissä vallitsevaan suureen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen”, Tigerstedt toteaa. ”Ja jos jono ei pysynyt suorana, vartijat saattoivat ampua varoituslaukauksen.” ”Ei tahallista” Leiristä selvinneet ovat väittäneet useasti, että voittajat yrittivät tarkoituksella näännyttää vangit hengiltä. ”Äärivasemmisto teki vuoden 1918 sodasta ja vankileireistä aseen, mikä kärjisti poliittisten puolien asenteita entisestään”, Lindholm kirjoittaa. . – Kun aikaa kuluu ja suuren yleisön tiedot tapahtumista heikkenevät, voivat uudet perättömät paljastukset synnyttää repäiseviä otsikoita. Tammisaarelainen kirjailija, tutkija ja opettaja Sture Lindholm kiittelee Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta. Neljä päivää leivättä Juhannuksen alla ruoka loppui vangeilta kokonaan kolmeksi tai neljäksi päiväksi. Dokumentit varsinkin valkoisten puhdistustoimista on hävitetty. Entisten Punakaartilaisten jälkeen muistomerkin hoidon otti vastuulleen kansalaiskomitea, joka hankki muistomerkkiin nimikyltit yli 2 800 vainajalle. ”Suhteellisen vaarattomia” tai ”suosituksen työnantajaltaan saaneita” vankeja alettiin vapauttaa. Dragsvikin joukkohauta varuskunnan lähellä olevalla kankaalla oli aidattu jo vuonna 1918, mutta sitä ei oltu hoidettu ollenkaan. Vankien kuolleisuus kasvoi räjähdysmäisesti vain Tammisaaressa. – Sen sijaan kaikki punaisten tekemä ilkivalta on dokumentoitu, hän sanoo. Loppukesästä olot leirillä jo hiukan paranivat. Ainakaan sodanjälkeisistä valkoisten rikoksista Uudellamaalla ei löydy mitään tietoja. – Sillä on ollut käyttöä itsenäisyyspäivinä siinäkin mielessä, että ei ole tarvinnut penkoa, mitä tapahtui ennen Linnan kuvaamaa aikaa. . Ei suunnitelmallista Kirjassa korostat, että nälkäkatastro. – Toki tahallisuuden ja välinpitämättömyyden rajasta voidaan keskustella. Syynä tapahtuneeseen oli Lindholmin mukaan erehdys ruokatilauksissa. Asiasta tehdyn välikysymyksen käsittely eduskunnassa heinäkuun lopulla kuvasi Lindholmin mukaan kansanedustajien itsepetosta. Vankeja kuoli joka päivä kymmeniä. Lindholmin mukaan Tammisaaren nälkäkatastro. ”Voittajan koston uhreista” puhuminen loukkasi Tammisaaren kaupungin porvarillista väestöä. Jotain kuitenkin alkoi tapahtua. Kasarmin vesivarat olivat täysin riittämättömät suurelle vankimäärälle. – Välinpitämättömyyden voi kyllä havaita, mutta mitään suunnitelmallista tappamista ei ollut. ei ollut tahallaan aiheutettu. > Muistotilaisuus ensi kesänä . Lahdessa, jossa vankeja oli enemmän kuin Tammisaaressa, kuoli elokuussa 151 vankia. Muita puhujia ovat kirjailija Sirpa Kähkönen, historioitsija Sture Lindholm ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Tietysti siellä oli enemmän ja vähemmän piittaamattomia vartijoita ja leirin johtajia. Tällä Lindholm viittaa muun muassa Tuulikki Pekkalaisen ja Seppo Rustaniuksen kirjaan Punavankileirit 1918 – suomalainen murhenäytelmä vuodelta 2007. Ja vaikka kasarmialue on meren rannalla, vangeilla ei alkuun ollut pääsyä meriveden ääreen. ei aiheuttanut mikään kulkutauti tai tarttuva sairaus, vaan syynä oli huono hygienia ja puutteelliset ravitsemukselliset olot. Heinäkuussa heitä kuoli keskimäärin yli 30 päivässä. Hautapaikka on Suomen suurin joukkohauta. Muistokiveen hakattu teksti ei kaikkia miellyttänyt. Juomavedestäkin leirillä oli kova pula. Tapahtuman katastrofaalisuuteen verraten asiasta tiedetään yhäkin verraten vähän. heinäkuuta, jolloin kuoli 65 ihmistä. Hänen mukaansa suurta kuolleisuutta Tammisaaressa Joka kolmas kuoli kesäkuukausien aikana täysin sietämättömissä olosuhteissa. Nälkiintyneille ja heikkokuntoisille vangeille oli helvetillistä piinaa madella hellepäivän paahteessa tai sadesäällä lähes 8 000 vangin ruokajonossa. Muistomerkki nousee Vankileirin kauheuksista vaiettiin vuosikymmeniksi. Nyt laatoissa on 3 446 nimeä. Helsingissä valitettiin muun muassa järjestyksen puutteesta ja liian vähästä henkilökunnasta Tammisaaressa. Lindholm on nyt opintovapaalla ja tohtorikoulutuksessa. ”Tuskin koskaan saadaan selville, montako ihmishenkeä Dragsvikin leirihelvetti tarkalleen vaati”, Sture Lindholm toteaa. Väitös historian käytöstä Aina faktoja ei ole helppo tarkistaa. Tammisaaressa alkoi poliittisten vankien aikakausi. – Tämä on aika tutkimaton näkökulma. Hän toivoo, että keskustelun kautta edetään kohti lopullista sovintoa. Elokuun aikana siellä kuoli 763 vankia. Ne rasittavat ja askarruttavat suomalaisia yhä. Repäiseviä otsikoita Sisällissodan tapahtumia lähinnä läntisellä Uudellamaalla jo 20 vuotta tutkinut ja niistä kirjoja kirjoittanut Lindholm kertoo, että nyt suomenkielisenä ilmestyneelle Vankileirihelvetti-kirjalle alkusysäyksen antoivat jotkin viime vuosina ilmestyneet vankileirikirjat, joissa on unohdettu lähdekritiikki. Muistopuheen pitää arkkipiispa Kari Mäkinen. Tigerstedt raportoi Tammisaaren vankien olosuhteista syntyi kansainvälinen skandaali, kun leirin uuden ylilääkärin Robert Tigerstedtin heinäkuun lopussa tekemä raportti vuosi julkisuuteen Ruotsissa. Pekka Railo – joka myöhemmin toimi Helsingin apulaiskaupunginjohtajana – on kuvannut, miten vanginvartijat löivät vankeja milloin milläkin kepillä, vaijerinpätkällä tai muulla sopivalla aseella. Siksi niistä pitää puhua. 12 29.12.2017 pitää kylmässä vedessä, mutta Tammisaaressa liotus tapahtui kesäkuussa lämpimässä rantavedessä. Hautamuistomerkin hoito siirtyi 1980-luvulla Entisiltä Punakaartilaisilta kansalaistoimikunnalle ja kesällä 2010 Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistykselle. Kyse on siitä, miten tarinoita on käytetty ja miten ei ole käytetty eli mistä on vaiettu. Mutta ne asiat kulkevat takakontissa. – Tulin hyvin surulliseksi lukemastani. Toivon että näistä tarinoista ja niiden todenperäisyydestä syntyisi keskustelua, hän sanoo. Sotasurmat -tietokannan mukaan Dragsvikissä ammuttiin 13 vankia. Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistys järjestää Dragsvikin muistomerkillä 9.?6.?2018 klo 11 sisällissodan 100-vuotismuistotilaisuuden
Rakastan Nargisia niin paljon ja minusta tuntuu kuin olisimme yksi sielu kahdessa ruumiissa. On myös heidän oikeutensa tietää, kuka on heidän äitinsä ja tavata häntä. Olen varma, että kun lapsemme tulevat vanhemmiksi, he ovat meille vihaisia, jos emme taistele oikeudestamme heihin. Sota on aina hirveää: kansalaiset kärsivät, ihmisten elämä tuhoutuu ja kehitys lakkaa. Joskus kun näen lapsia äitiensä sylissä, saatan sanoa näille äideille, että heidän pitää nauttia siitä, että he ovat lastensa kanssa. Hän pelaa mielellään muitakin puhelimen pelejä ja joskus hän tahtoo, että minä Viime aikoina Kabulin turvallisuustilanne on huonontunut. Hänen vuokseen en voi ajatella lähteväni Afganistanista. Marzia Gholami on 25-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä muutama vuosi sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. Joka viikko Nargisin hakeminen on erityinen, ihana ja iloinen päivä ja hänen viemisensä takaisin on paha ja surullinen päivä. Viikonloput ovat todella hyviä, kun me molemmat – äiti ja tytär – arvostamme toistemme seuraa ja nautimme jokaisesta sekunnista, jonka saamme olla yhdessä. Yritän mennä hänen kanssaan ulos tai tapaamaan siskoni tai veljeni perheitä, sillä Nargis leikkii mielellään heidän lastensa kanssa. kanssa, laskea liukumäkeä ja pyöriä karusellissa. Tunnen naisia, jotka ovat tukahduttaneet tunteensa ja jättäneet lapsensa ikuisiksi ajoiksi, koska he noudattavat maassamme vallalla olevan kulttuurin määräyksiä. KIRJE KABULISTA Ilo tyttärestä, suru tyttärestä Marzia Gholami K oko viikon odotan viikonloppua. En vaihtaisi näitä kahta päivää, jotka tyttäreni on kanssani, yhteenkään viikon muuhun päivään. JOSKUS JOTKUT ihmiset kysyvät minulta, miksi en jätä tytärtäni lopullisesti. Olen onnellinen, kun näen, miten Nargis joka kerta haluaa katsella näitä ohjelmia ja toistaa oppimiaan sanoja. Se on päivä, jolloin minun täytyy viedä Nargis takaisin anoppini luokse. En voisi kuvitella jättäväni tytärtäni ikuisiksi ajoiksi, joten olen valmis taistelemaan oikeudestani olla hänen äitinsä, vaikka olenkin eronnut hänen isästään. Se on väärä ajatus. Elän päivästä päivään siinä toivossa, että kun Nargis kasvaa, hän ymmärtää tämän tilanteen eikä masennu. Kun menemme ulos, vien hänet puistoon, jotta hän voi leikkiä muiden lasten . Sanon heille, että minulla on oikeus tavata tytärtäni ja että en halua, että hän unohtaa minut. Viime vuonna hän erosi puolisostaan, ja paikallisen tavan mukaisesti tytär jäi asumaan isänsä luokse. 13 29.12.2017 pelaan ja hän vain seuraa sivusta. Kotona hän kulkee koko ajan jäljessäni. Melkein joka päivä on itsemurhaiskuja ja tulen hulluksi, kun ajattelen Nargisin tulevaisuutta tässä maassa. He uskovat, että eron jälkeen lapset kuuluvat yksinomaan isälleen eikä äidillä ole mitään oikeutta lapsiinsa. Joka torstai herään energisenä ja paljon onnellisempana kuin muina päivinä, koska torstaina saan tyttäreni Nargisin luokseni ja hän on kanssani kaksi yötä. MARZIA GHOLAMI KIRSI MATTILA KIRSI MATTILA. Nämä naiset itkevät kotinsa nurkassa ja piilottavat tuskansa sydämeensä ja hyväksyvät epäoikeudenmukaisuuden, jonka uhreja he ovat. He ovat jättäneet lapsensa, koska kulttuurimme mukaan niin kuuluu tehdä. Olen ladannut puhelimeeni lapsille tarkoitettuja ohjelmia, joista voi oppia englanninkielen sanoja kuten värejä ja numeroita. He sanovat, että vain pahennan asioita tapaamalla häntä joka viikko. VIIME AIKOINA Kabulin turvallisuustilanne on huonontunut. En koskaan anna periksi. YRITÄN AIKAISEMPAA kärsivällisemmin leikkiä Nargisin kanssa niin kuin hän haluaa ja pitää hauskaa yhdessä hänen ehdoillaan. Marzia Gholami . KUN VIIKONLOPPU on ohi, koittaa päivä, jolloin tunnen itseni voimattomaksi ja menetän kaiken energiani. Tunnen, etten voi elää ilman häntä. Kiitän Jumalaa siitä, että voin tavata Nargisin edes kerran viikossa. Yritän tehdä kaikki työni viikon aikana, jotta viikonloppuna minulla ei olisi mitään velvollisuuksia ja voisin täysin keskittyä olemaan tyttäreni kanssa. Joskus koko viikko menee odottaessa viikonloppua ja mahdollisuutta nähdä Nargis. On meidän vastuullamme olla luovuttamatta. Sitten kyllä huokailemme kadottamamme perään. Itse ymmärrän vasta nyt, kun lapseni ei enää elä kanssani, millainen ilo on pitää lasta käsivarsillaan. Nyt kun olen itse äiti, ymmärrän myös omaa äitiäni paljon paremmin ja yritän kunnioittaa häntä. Joskus hän haluaa, että piirrän hänelle ja hän seuraa kiinnostuneena piirtämistäni. Joka kerta tyttäreni masentuu, koska hänen täytyy erota minusta. Jo lyhyen matkan aikana kaipaan häntä niin paljon. Nyt kun tyttäreni ei enää asu kanssani, arvostan häntä entistä enemmän ja haluaisin tehdä yhteisestä ajastamme merkityksellistä ja mieleenpainuvaa. Me ihmiset emme arvosta sitä, mitä meillä on, ennen kuin menetämme sen. Hän tykkää piirtää ja leikkiä äitinsä kengillä. Aina kun teen jotain kotityötä, hän yrittää auttaa minua ja jäljittelee minua kaikessa. Se on hyvin raskas ja paha päivä meille molemmille – erityisesti kun hän itkee ja huutaa, ettei halua mennä eikä jättää minua. Nargis on puuhakas tyttö. En tahdo olla kuten useimmat eronneet äidit täällä ovat. Taistelen, jotta voin tavata Nargisia edes viikonloppuisin. Toivon, että sota loppuu ja toivon, että Nargisilla voisi olla hyvä tulevaisuus täällä. Käännös: Kirsi Mattila Marzia-äiti ja Nargis saavat tavata toisensa vain viikonloppuisin. Perjantai on kokonaan meidän yhteistä aikaamme. Sen jälkeen hän meni naimisiin ja sai lapsen. Jos menen kylpyhuoneeseen, hän istuu oven takana odottaen. Minä en voi tehdä samoin
Odotettavissa on, että sisällissodan muistelu nostaa pintaan asioita etenkin, kun tapahtumista on kulunut sata vuotta. – Haluttiin riittävän kova rangaistus heille, jotka nousivat kapinaan laillista hallitusta vastaan. – Siinä on syvää viisautta, vaikka on ärsyttäviä piirteitäkin. Olen oppinut arvostamaan konsensusta, vaikka olen sitä vuosikymmenten kuluessa arvostellut. – Se oli tietoinen poliittinen valinta. Edelleen on merkitystä, että jollain kauniilla ja koskettavalla, ja myös tiedollisesti osuvalla tavalla nämä asiat otetaan esille, Kekkonen pohtii. Jo 1950-luvulla näkyi murroksen merkkejä, kuten Juhani Paasivirran Suomi 1918 -kirjassa sekä taiteen eri muodoissa. – Taide heijastelee muutoksia yleistä keskustelua ja tutkimusta nopeammin. Kansakunnan yhtenäisyyden kannalta on tärkeää, että vääryydet tunnistetaan ja tunnustetaan myös valtion taholla. 14 29.12.2017 P rofessori Jukka Kekkonen kertoo kohdanneensa aitoa vuosien 1917 – 18 tapahtumien ylisukupolvisten kokemusten pohdintaa Tampereella, jossa esitteli Suomen ja Espanjan sisällissotaa vertailevaa tutkimustaan. – Reagointi vuoteen 1918 on ollut hidasta, mutta se on tullut. Suomessa on ollut oikeudellisia vääryyksiä sekä sotasyyllisyysja asekätkentäoikeudenkäynnit. Kekkonen huomauttaa, että presidentti K.J. Suomessa uhrien määrä nousi lähes 1,5 prosenttiin ja Espanjassa noin kahteen prosenttiin aikuisväestöstä. Vasta 1960-luvulla vallitsevaan totuuteen tuli muutos Väinö Linnan Täällä Pohjan tähden alla -trilogian ja Jaakko Paavolaisen käänteentekevien tutkimusten kautta. Kohtalokasta syyllisten etsintää Kekkonen kirjoittaa viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Kun aseet puhuvat. Kaikki piti tuomita. – Suurin osa oikeistolaisesta valtakoneistosta oli sitä mieltä, että ei pidä tyytyä siihen, että vain johtoporras tuomitaan tai vaikkapa ase kädessä oman ideologiansa puolesta taistelleet. Kekkosen mukaan Euroopan nykytilaa ei ole liioiteltua verrata 1930-lukuun. Toimittiin kuitenkin kuten jyrkin oikeisto ja armeijan johto vaativat. – Edelleen on merkitystä, että jollain kauniilla ja koskettavalla, ja myös tiedollisesti osuvalla tavalla nämä asiat otetaan esille, sanoo Suomen sisällissotaa tutkinut oikeushistorian professori Jukka Kekkonen. Kekkonen pitää kansakunnan yhtenäisyyden kannalta viisaana Suomessa vaalittua, mutta myös kovin sanoin arvosteltua konsensuspolitiikkaa. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodassa muistamisen politiikasta. Joissakin olosuhteissa hävinnyt osapuoli vaalii ja käyttää omaa retoriikkaa. Vankileireille joutui sodan jälkeen 80 000 ihmistä, ja 75 000 sisällissodassa mukana ollutta joutui niin sanotun tynkäeduskunnan päätösten seurauksena valtiorikosoikeuksien tuomittavaksi. Oikeistolaiset historiantutkijat eivät voi tätä ajatusta niellä. – Kyllä voittajien retoriikka on kuitenkin valtaretoriikka ja päinvastoin. TEKSTI SIRPA PUHAKKA KUVA EMMA GRÖNQVIST SISÄLLISSODAN PITKÄ VARJO JAKAA PUNAISIIN JA VALKOISIIN. Heistä se tapahtui pakon edessä, ja laillisuusnäkökohtia noudatettiin. Sen ei tarvitse aina olla taloudellista kompensaatiota, myös symbolinen muistaminen on tärkeää. Vankileireillä kuoli noin 13 000 ihmistä. Se on vaikuttanut politiikkaan, valtasuhteisiin, kulttuuriin ja juridiikkaan eri tasoilla rangaistuskäytännöistä oikeudelliseen ajatteluun, toteaa Kekkonen. Ståhlberg oli demokraattisen oikeusvaltion ja kansakunnan yhtenäistämisen kannalla. Koin, että edelleen on tallella jotain aitoa ja sellaista, jota en muualla ole kohdannut. Vertaillessaan Suomen ja Espanjan sisällissotaa hän havaitsi uhrien määrän herättävän edelleen suuria tunteita ja olevan kiistojen kohteena molemmissa maissa. Kekkosen mukaan voittajat halusivat rangaista ankarasti hävinneitä, jotta he eivät pääsisi nousemaan siitä pitkään aikaan. Myös pienemmillä paikkakunnilla Keski-Suomessa kuulijat ovat ryhtyneet sanailemaan siitä, että kuka teki teloituksen tai murhan. Se oli hyvin vallitsevaa 1950-luvulle saakka, sanoo Kekkonen. Suomessa tätä on kutsuttu termillä valkoinen totuus. Linjan oli oltava ankara ja laaja-alainen eikä syyllisten joukon supistaminen muutamaan sataan tai tuhanteen riittänyt. Tampereen työväenmuseossa pidetyssä tilaisuudessa Kekkosta moitittiin aiheellisesti, kuten hän itse toteaa, että hän oli antanut turhan positiivisen kuvan Suomen vuosien 1919–1920 demokratiaan siirtymisestä ja uudesta perustuslaista. Kahtiajaon vaikutukset ovat purkautuneet vasta toisen maailmansodan jälkeen ja 1960–1970-luvulla. – Sisällissota on vaikuttanut eniten Suomen historiaan, jos minulta kysytään oikeushistorian professorina. – Sadan vuoden takaiset asiat vaikuttavat tarinoiden ja perinteiden kautta. Kekkosen aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että jos valkoinen osapuoli olisi noudattanut laillisuutta, silloin vankileireillä ei olisi virunut niin paljon ihmisiä, ja tuomiot olisivat olleet lievempiä. Sopimukseen pääseminen on aina parempi kuin ristiriitojen kärjistyminen verbaalisella tasolla tai siitä eteenpäin. – Tästä olen ollut eri mieltä sellaisten historiantutkijoiden kanssa, jotka pitävät oikeiston lippua välillisesti ylhäällä, hän toteaa. Voittajien retoriikka hallitsee Voittajat kirjoittavat historiaa, mikä on vain yksi osa historiaa. – Muistamisella on iso merkitys ihmisille
– On myös oikea demokratian kriisi. Totuudenpuhuja mieluummin ammutaan kuin kuunnellaan häntä, kuvaannollisesti sanoen. Vain Ranska ja Englanti säilyivät Pohjoismaiden lisäksi demokratioina. Se jakoi suomalaisen yhteiskunnan tiukasti kahteen leiriin luokkapohjaisesti. – Kapinasta tai punakapinasta, joka oli juridisesti valtiopetos, puhuttiin lehdistössä vuosina 1917–1918 ja myöhemminkin. – Kahtiajako ja suvaitsemattomuus lisääntyvät. Retoriikka on äitynyt todella kovaksi: Saa sanoa yhä voimakkaammin, ja siten tullaan lähemmäksi tekoja. –?Kahtiajako ja suvaitsemattomuus lisääntyvät. Vapaussodasta puhuu todennäköisemmin vanhemman sukupolven, maailmankatsomukseltaan oikeistolainen henkilö. 15 29.12.2017 – Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, ja tässä mielessä konsensus on parempi kuin joku muu. Hälytyskellojen pitäisi soida Euroopan tilanne on äärimmäisen huolestuttava varsinkin, kun Turkki lasketaan mukaan. Tähän liittyy yleinen demokratian kriisi, joka kourii kaikkein demokraattisimpiakin maita. Kriisi vie ja vei mahdollisuuden olla puolueeton. Hän näkee vuoden 2011 arabikevään olleen yksi liikkeelle paneva voima: Tuli Occupy Wall Street, merkittäviä demokratialiikkeitä länsimaissa sekä Välimeren maissa uusia poliittisia voimia, kuten vasemmistolainen Syriza Kreikassa ja Podemos Espanjassa. – Vaaran merkkejä luetaan liian löysästi eikä niihin kiinnitetä tarpeeksi huomiota. – Tilannearviot menevät hämmästyttävän väärin. Yhteisvaikutus saattaa olla arvaamaton, hän summaa viitaten äärioikeistolaisuuden vahvistumiseen. ” Muistamisella on iso merkitys ihmiselle.” Sisällissota, kansalaissota vai kapina. Jossain vaiheessa tullaan sen rajan yli, jossa katsotaan, että mitkä tahansa keinot ovat hyväksyttäviä omien tavoitteiden ajamiseksi. – Termi punaiset ja valkoisen kuvaa hyvin tilannetta, vaikka alueellisia eroja oli. On vaarallista, jos retoriset käsitteet ovat vääriä.. – Nyt Itä-Euroopassa valtiojohto hajottaa, mutta muualla uhka tulee poliittisen kentän oikealta äärilaidalta. Hän on havainnut kriisejä tutkiessaan, että aikalaiset arvioivat yleensä liian positiivisesti tilanteita, kuten tapahtui ennen Suomen sisällissotaa. – Perinteinen työväenliike käyttää luokkasota -käsitettä, ja se oli luokkasota. Kekkosen mukaan Euroopan nykytilaa ei ole liioiteltua verrata 1930-lukuun. Retoriikka on tänä päivänä erityisen ajankohtaista, sillä muokataan todellisuutta. Ytimessä oli työläisten ja tilattoman väestön nousu isäntiään ja johtajiaan vastaan. – Turkki on karmeassa tilassa, ja myös Puolassa ja Unkarissa mennään oikeusvaltion näkökulmasta aivan väärään suuntaan, toteaa Kekkonen. Esimerkiksi Espanjassa 1930-luvun monet poliittiset liikkeet katsoivat olevansa niin oikeassa, että ne saattoivat ajaa tavoitteitaan keinoja kaihtamatta. Sirpa Puhakka Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen, miksi käytät vuosien 1917–1918 tapahtumista käsitettä sisällissota etkä esimerkiksi kansalaissota tai kapina. – Sisällissota-termi on neutraali verrattuna muihin käsitteisiin. Eliitti ja kansa etääntyvät, ja tähän liittyy erilaisia ilmiöitä. Jossain vaiheessa tullaan sen rajan yli, jossa katsotaan, että mitkä tahansa keinot ovat hyväksyttäviä omien tavoitteiden ajamiseksi, sanoo professori Jukka Kekkonen. Oikeistovaaran merkkejä luetaan liian löysästi Vuosien 1920ja 1930-luvun prosesseissa on opetus: Jossain vaiheessa voidaan mennä jonkin rajan yli ja silloin ovat edessä suuremmat ongelmat. Vasemmistonanarkismia tai –populismia en näe mitenkään erityisen vaarallisina tai olennaisena tässä tilanteessa. Jukka Kekkosen mukaan joudutaan klassiseen demokratian puolustustilanteeseen, joka oli myös monissa paikoissa 1930-luvulla, kun demokratia kaatui laajasti
Teksti Tuula Koponen ja Pentti Väistö Kosovon albaanit protestoivat maaliskuussa Pristinassa sitä, että Ramush Haradinaj oli pidätettynä Ranskassa. On selvää, ettei EU tule tähän suostumaan. Venäjä ja Kiina eivät hyväksy Kosovon itsenäisyyttä eivätkä EU-maista Espanja, Kreikka, Romania, Slovakia ja Kypros. Sen enempää toiveet kuin pelotkaan eivät ole toteutuneet. Viime tammikuusta lähtien vuoropuhelu on käytännössä ollut pysähdyksissä. helmikuuta 2008, kun silloinen pääministeri Hashim Thaçi luki kauan odotetun itsenäisyysjulistuksen parlamentille. Kosovon käsitys on, että vuoropuhelun on lopulta johdettava siihen, että Serbia tunnustaa Kosovon. Kosovon ei tarvitse enää maksaa Monacon ja Slovenian suuntanumeroiden lainaamisesta. Askel eteen, kaksi taakse Vuoropuhelu on edennyt askeleen eteen, kaksi taakse. Monen jo sovitun asian täytäntöönpano – esimerkiksi serbikuntien yhteisön perustaminen – on viivästynyt. Serbian retoriikka on ennallaan. Vastapalveluksena Serbia saa toimiluvan omalle mobiilioperaattorilleen serbivähemmistöisille alueille Kosovossa. Kosovo on ottanut monta edistysaskelta, mutta köyhyyttä, korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta ei kymmenen vuotta sitten julistettu itsenäisyys ole selättänyt. Syynä oli Serbian yritys avata rautatieliikenne serbienemmistöiseen Pohjois-Kosovoon ortodoksi-ikonein sisustetulla junalla, jonka kyljessä luki useilla kielillä: ALL OVER PRESS/VALDRIN XHEMAJ Kosovossa ollaan yhä sotapoteroissa. 16 29.12.2017 T unnelma Kosovon pääkaupungissa Pristinassa oli riemukas ja toiveikas mutta myös pelokas 17. Yhdysvallat ja useimmat EU-maat – Suomi mukaan lukien – toivottivat Eurooppaan syntyneen uuden valtion tervetulleeksi. Serbian mielestä suhteiden normalisointi riittää, eikä sen tarvitse tunnustaa Kosovon itsenäisyyttä. Ibar-joen ylittävää uutta siltaa albaanialueilta serbivaltaiseen Mitrovicaan ei ole kyetty vihkimään käyttöön. Neuvotteluissa on keskitytty lähinnä käytännön asioihin kuten kauppaan, teleyhteyksiin ja Kosovon serbivähemmistön asemaan. Maiden välit ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin normaalit, vaikka suhteiden kuntoon saaminen on ehtona niiden EU-jäsenyydelle. Suhteita yritetään normalisoida Kosovo ja Serbia aloittivat suhteidensa normalisoimisen Brysselin sopimuksella, joka allekirjoitettiin 2013. Tärkeimmän liittolaisensa Venäjän tuella Serbia on estänyt Kosovon pääsyn YK:hon ja – urheilujärjestöjä lukuun ottamatta – moniin kansainvälisiin organisaatioihin. Myös serbialueiden integroiminen Kosovon yhteiskuntaan on ollut takkuista. Sen on tunnustanut yli puolet maailman valtioista, 114 maata. Serbian uhittelu kuitenkin pelotti, sillä Belgrad oli ilmoittanut, ettei se ikinä tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Albaanienemmistöisen, 1,8 miljoonan asukkaan Kosovon kansainvälinen asema on yhä kiistanalainen. Se pitää Kosovoa sille kuuluvana maakuntana, vaikka se lopulta suostuikin EU-vetoiseen vuoropuheluun suhteiden normalisoimiseksi Kosovon kanssa. Nyt Kosovo haluaisi neuvottelujen vauhdittajaksi vahvimman liittolaisensa Yhdysvallat. Serbia on vastannut vaatimalla mukaan Venäjää. Monista asioista, esimerkiksi Kosovon omasta teleliikenteen suuntanumerosta onkin saatu sopu. Pohjois-Kosovossa liehuvat Serbian ja Venäjän liput
. . Vaikka talous kasvaa, uusia työpaikkoja ei synny juuri muualle kuin palvelualoille. Asia on ollut jäissä Kosovon sisäpoliittisten jännitteiden takia. . Montenegro on jo rati. Nykyinen poliittinen eliitti pitäisi korvata uusilla johtajilla, joiden katse on menneen sijasta tulevassa. Ainakin osittain vaalien aikaistamisen selittääkin halu vahvistaa ”sotasiiven” poliittista asemaa ennen kuin oikeus aloittaa työnsä. Presidentti Martti Ahtisaari teki Kosovolle ”tiekartan” rauhaan ja itsenäisyyteen. Serbia sai Kosovon takaisin vasta 1912. Haradinaj oli kahdesti syytettynä Kesän parlamenttivaaleissa ”sotasiipi” voitti. ”Kosovo on Serbiaa”. Kosovon johto haluasi maalle pikaisesti myös oman armeijan. Nimilistoja ei vielä ole, mutta UÇK:n väitettyjä sotarikoksia pian käsittelemään ryhtyvä erityistuomioistuin tahtoisi ainakin osan nykyjohdosta oikeuden eteen. Käytännössä viisumivapauden tiellä on enää Montenegron kanssa vuonna 2015 tehty rajasopimus, jota Kosovon parlamentti ei ole hyväksynyt. Lähes joka kolmas kosovolainen asuu muualla kuin kotimaassaan. Yksi sopimuksen ärhäkimmistä vastustajista oli uusi pääministeri Haradinaj, jonka mukaan sopimus veisi Kosovolta 8 200 hehtaaria maata, eikä sitä pidä hyväksyä. Haagissa serbien kidutuksista ja murhista Kosovon sodassa, mutta vapautettiin molemmilla kerroilla. . Haradinaj’n hallituksessa on 21 ministeriä ja 64 varaministeriä. 17 29.12.2017 ulkomaisen oikeusalan asiantuntijan ja paikallisen työntekijän voimin vuodesta 2008. Serbia ja Kosovo kaivautuivat takaisin sotapoteroihinsa. Eikä Simmonsiin kohdistuva epäily ole ainoa laatuaan Eulexin historiassa. Kosovon aikaistetut parlamenttivaalit voitti kesäkuussa keskustaoikeistolaisen PDK-puolueen johtama liittoutuma, ”sotasiipi”, jonka riveissä on paljon lakkautetun Kosovon vapautusarmeijan (UÇK) taistelijoita. Kosovo Poljen taistelussa 1389 kristityt hävisivät turkkilaisjoukoille. Satojatuhansia albaaneja pakeni ulkomaille, myös Suomeen. Presidentti Hashim Thaçin lisäksi myös pääministeri Ramush Haradinaj, varapääministeri Fatmir Limaj ja parlamentin puhemies Kadri Veselin ovat entisiä UÇK:n jäseniä. BalkanInsight, B92, European Western Balkans, Independent Balkan News Agency, Koha Ditore. Serbienemmistöiseen Kosovoon alkoi muuttaa albaaneja ja turkkilaisia. Jäljelle toki saisi jäädä amerikkalaisten Nato-tukikohta Bondsteel, jossa on noin 7 000 sotilasta. Albaanien vastarintaliike julisti Kosovon itsenäiseksi 1991, mutta yksipuolinen julistus jäi ilman kansainvälistä tunnustusta. Lokakuussa tehdyn Balkan Barometer -kyselyn mukaan 90 prosenttia kosovolaisista pitää EUjäsenyyttä hyvänä asiana. Virallinen työttömyysaste on 35 prosenttia, nuorisotyöttömyys 55 prosenttia. . Rajariita estää viisumivapauden Kosovo voi vain haaveilla EU-jäsenyydestä niin kauan kuin yksikin EU:n nykyisistä jäsenmaista ei tunnusta sen itsenäisyyttä. Yhteentörmäys konkretisoitui 1800-luvun lopulla, kun albaanit auttoivat turkkilaisia sodassa serbien tukemaa Venäjää vastaan. Investoijat karttavat Kosovoa epävakauden, energiapulan, epäselvien omistussuhteiden ja korruption takia. 1980-luvulla albaniaopiskelijat alkoivat vaatia itsenäisempää asemaa, mikä johti 1988 puhjenneisiin väkivaltaisuuksiin. Toiminnanjohtaja Haki Abazi, Emerging Democracies Institute (EDI). Köyhä, mutta innokas EU:hun Hyvin monet ovat myös sitä mieltä, ettei Kosovon rakentaminen EU-kelpoiseksi oikeusvaltioksi onnistu sotapoteroista. EU-komissio esitti viisumipakosta luopumista jo keväällä 2016. Haradinaj tunnetaan lempinimellä ”Rambo”, ja Serbia pitää häntä sotarikollisena. Kosovon oikeuslaitos ei edelleenkään toimi niin kuin sen pitäisi, vaikka EU:n oikeusvaltio-operaatio Eulex on paiskinut töitä Kosovossa enimmillään yli 3 000 ALL OVER PRESS/DIMITAR TODOROV KOSOVO Montenegro Bulgaria Makedonia Serbia Albania Bosnia ja Hertsegovina Romania ALL OVER PRESS. Hyvin monet kuitenkin ovat – presidentti Thaçi ja pääministeri Haradinaj mukaan lukien – Kosovossa sitä mieltä, että kansainvälisen yhteisön olisi aika ryhtyä pakkaamaan ja poistua Kosovosta. Presidentti Thaçi meni jopa niin pitkälle, että pyysi Albaniaa myöntämään kosovolaisille kaksoiskansalaisuuden, jotta nämä vapautuisivat viisumipakosta. ”Sotasiipi” hallitsee nyt Kosovon koko valtakoneistoa. oinut sopimuksen eikä suostu neuvottelemaan sitä uusiksi. Juna pysähtyi ennen Kosovon rajaa, mutta kansallismielinen viha ehti roihahtaa. Muissa Balkanin maissa EU:n suosio on miltei romahtanut, pahiten Serbiassa, jossa vain 26 prosentilla kyselyyn vastanneista on EU:sta myönteinen käsitys. Samanaikaisesti selvisi, että Simmonsin omia toimia oli tutkittu jo pidemmän aikaa. Valtaosa albaaneista kääntyi islamiin. Korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus rehottavat ja ihmissekä elinkauppa kukoistavat, koska niiden lonkerot ulottuvat poliittiseen eliittiin. Edellinen pääministeri Isa Mustafa joutui parlamentissa kananmunatulituksen kohteeksi yrittäessään puolustaa sopimusta. Viisi EU-maata ei tunnusta Kosovoa. Serbia aloitti jäsenyysneuvottelunsa vuonna 2014, Kosovo on vasta mahdollinen jäsenehdokas ja Balkanin maista ainoa, jolla ei ole viisumivapautta EU:n kanssa. ”Olemme balkanisoineet Eulexin” Itsenäisen Kosovon ehkä isoin haaste on riippumattoman oikeusjärjestelmän luominen. Keskiajalla Kosovo oli serbivaltakunnan ydinaluetta, kansallisen kulttuurin kehto. LÄHTEET: Suurlähettiläs Anne Meskanen, toimi Kosovon Suomen edustuston päällikkönä vuosina 2011–2015. ”Sen sijaan, että Kosovo olisi eurooppalaistunut, olemmekin balkanisoineet Eulexin”, kirjoitti Koha Ditoren päätoimittaja Agron Bajrami marraskuussa, kun Eulexin päätuomari, brittiläinen Malcolm Simmons ilmoitti erostaan toteamalla ”ettei hän halua olla enää osa tätä farssia”. Mitrovicassa ovat Serbian ja Venäjän liput kovassa kurssissa. ”Olemme yksi kansa kahdessa valtiossa”, sanoi Thaci. Kosovo on yhä Balkanin köyhin maa. Hänen epäillään syyllistyneen korruptioon. . . Kenellä oikeus Kosovoon. . . Jugoslaviassa Kosovo oli köyhin, tosin autonominen maakunta, jonka väestörakenne albanialaistui entisestään. Eulexin nykyinen mandaatti on katkolla kesällä 2018, eikä jatkosta ole päätöstä. Serbit ja albaanit ovat kummatkin eläneet Kosovossa satoja vuosia. Kaikesta huolimatta kosovolaisten usko EU:hun on pysynyt korkealla. 1996 Kosovon albaanien vapautusarmeija UÇK aloitti sissisodan serbihallintoa vastaan, mikä laajeni Kosovon sodaksi. Neljännes Kosovon kotitalouksista elää vierastöissä olevien sukulaistensa rahalähetysten turvin. Autonomia peruttiin, maakuntaan julistettiin poikkeustila, ja serbit ottivat komennon käsiinsä. Päätoimittaja Bajramin mukaan asiat voisivat tietenkin olla vielä huonommin ilman Eulexia. Se loppui Naton pommituksiin keväällä 1999. Albanian presidentti Ilir Meta kieltäytyi kohteliaasti, vaikka Kosovon ja Albanian välit ovatkin nykyään lämpimät. Turkkilaisvalta kesti Kosovossa yli 500 vuotta
18 29.12.2017 MeToo -mielenosoitukseen osallistunut nainen Trump-hotellin edustalla New Yorkissa joulukuussa. Donald Trumpin, jota kohtaan on esitetty lukuisia syytöksiä seksuaalisesta ahdistelusta, valinta presidentiksi oli osaltaan nostamassa aihetta tapetille.
Ne ovat kamalaa luettavaa ja samalla tyttöjen, naisten ja naisoletettujen arkipäivää. Seuraavaksi tarvitaan lainsäätöä, ohjeistusta, koulutusta ja työkaluja. Ei käsketä tyttöjä tai naisia hymyilemään. Puuttumista silloin, kun on aihetta, suun sulkemista oikeissa kohdissa. Jo oli aikakin. Time-lehti valitsi vuoden henkilöksi 2017 ”hiljaisuuden rikkojat” eli kaikki, jotka ovat osallistuneet MeTookampanjaan. Litku Klemetin biisin sanoin: ”Helvetin iso pato murtuu”. Nyt liike on laajempi ja sen seuraukset järisyttävät maailmaa. Hänen kohdallaan seksuaalinen häirintä on kietoutunut poikkeukselliseen valta-asemaan. Ei kommentoida vaatteita, ruumiinrakennetta eikä tuijoteta. #MeToo! . Apua ja tukea uhreille. Tarvitaan myös arkisia tekoja. Yhdessä yössä vastauksia tuli kymmeniätuhansia. Ei sanota tytöille, että rakkaudesta se hevonenkin potkii, kun pojat lääppivät, puristelevat ja huutelevat. lokakuuta Twitteriin: ”Jos olet joutunut seksuaalisen häirinnän tai väkivallan kohteeksi, kirjoita ”#minämyös” vastauksena tähän twiittiin”. 19 29.12.2017 #MeToo on vuoden tärkein ilmiö 1 YHDYSVALTALAINEN NÄYTTELIJÄ Alyssa Milano kirjoitti 15. Suomessa on omat #memyös ja #dammenbrister -kampanjansa. Ilmiön laajuus on jo todistettu eikä vähättely enää auta. Jo vuonna 2006 newyorkilainen aktivisti Tarana Burke aloitti samalla otsikolla kampanjoinnin nuorten rodullistettujen naisten kohtaamaa väkivaltaa vastaan. 2 ME TOO, SUOMEKSI ”minä myös”, sai kimmokkeensa Hollywoodtuottaja Harvey Weinsteinia kohtaan esitetyistä syytteistä. Mutta seksuaalinen häirintä on aina vallankäyttöä, silloinkin kun kyseessä ei ole pomo. Nyt kirjoituksia on julkaistu jo miljoonia. Esimerkiksi yli 70 prosenttia suomalaisnaisista on joutunut elämänsä aikana ahdistelluiksi. Ja naiset kirjoittivat. 3 KAMPANJAN TÄRKEIN viesti on se, ettemme ole yksin. AJANKUVA KUVA PETER FOLEY /ALL OVER PRESS TEKSTI ANNA PAJU. Vastuu häirinnästä on aina tekijällä, ei uhrilla
20 29.12.2017 Historiankirjoituksessa pitäisi nippelitiedon sijaan keskittyä syiden ymmärtämiseen. Siinä teatteri on ihan hyvä, voimme pureutua siihen, miltä tuntuu, sanoo Lauri Maijala.
. – Jos on jo hyväksynyt, että oma elämä tulee olemaan tietynlaista ja että itse on kaikista alinta kastia ja tulee tilaisuus tehdä jotain, muuttamaan jotain, muuttamaan elämäänsä tai jopa historiaa ja voisi tuntea olevansa tasaveroinen muiden kanssa: siihen ehkä pystyy tänä päivänäkin samaistumaan. Alkavana vuonna ensi-iltansa saa Maijalan dramatisoima ja ohjaama Veriruusut, jossa seurataan seitsemää naista. – Tuntuu todella oikealta, että teemme naisen kirjoittaman naisten tarinan. Siksikin hänen mielestään tarvitaan yhä keskustelua vuoden 1918 tapahtumista. – Voittaneen osapuolen pojista ja tyttäristä tehdään sankaripatsaita ja koko valtio ja estetiikka itsenäisyyspäivän vietossa rakentuu valkoisten voitolle. – Kuka on hoitanut punaisten traumaa, Maijala kysyy. Ensi-ilta 16.2. Kyse on hyvin kouriintuntuvasti siitä, miltä tuntuu. Maijalalle Veriruusut on tärkeä romaani. Onpahan edes kerta oltu ihmisiä mekin.” Tarinan Sigrid on 15-vuotias tyttö. Suomalaisia ovat silti kaikki, myös ne jotka ovat sattuneet syntymään häviäjien puolelle. Silti työryhmä on pieni näin suurta tarinaa kertomaan. Heti ensisivuilla kuvataan työläisten hierarkiaa: Nainen on työläisen eli miehen vähäväkisempi muunnos. KOM-teatterissa produktioon haluttiin panostaa normaalia enemmän, mukana on esimerkiksi kuusi vierailijaa, mikä on KOM:n mittakaavassa paljon. – Heillä on ollut kaikista ihmisistä vähiten menetettävää. Kun on ollut aina riippuvainen vanhemmista ja auktoriteeteista ja yhtäkkiä tulee tilanne, jolloin ottaakin itse vastuun. – Harjoitusten jälkeen näyttelijät ovat aina innoissaan, mutta hiljaisia. – Ehkä nykyinen nuori voi ymmärtää vapautumisen kysymyksen. Hän kuvailee sitä moderniksi klassikoksi. Vuoden 2019 alusta kiinnitetty Helsingin kaupunginteatterin ohjaajaksi. Ja kun Lauha ja Lempi keskustelevat lahtarien tulituksia kuunnellessaan, tappion jo häämöttäessä, Lempi sanoo: ”Tuli mikä tuli. – He ovat taistelleet, kunnes heidät on ammuttu. Kaikki se julkinen nöyryytys, raiskaukset, ihan kaikki. Yli 400-sivuisesta romaanista on Maijalan mukaan poimittu paitsi tapahtumien kulku, myös tunne. Anneli Kannon romaani alkaa syksystä 1917. Sigrid katsoo Forströmiä silmiin ja kieltäytyy: ”Minä en ole teirän piikanne.” Yhä on puhuttava Lauri Maijala muistuttaa, että ihmisen valinnat ovat lopulta aika vähissä. – Suomen virallinen historiankirjoitus pyrkii pitämään yllä kuvaa kansakunnasta, joka ei ole tehnyt virheitä. VERIRUUSUT. Vasta koulunsa päättänyt 15-vuotias Sigrid saa ensimmäisen työpaikkansa Valkeakosken paperitehtaalta. Eivät nämä kaartilaisetkaan varsinaisesti halunneet tarttua aseisiin. Toisaalta hän ymmärtää puhumattomuuden, kun trauma on niin suuri. Samaan aikaan Tampereella Finlaysonin tehtaalla työskentelevät Lempi, Martta ja Lauha asuttavat yhteistä huonetta Amurin työläiskortteleissa. Ja oivallus siitä, että minä pystyn muuttamaan maailmaa. Tammikuussa Tampereen Työväen Teatterissa Sirkku Peltolan samasta romaanista dramatisoima musikaali Tytöt 1918. Teatteriperheen kasvatti: äiti näyttelijä Heidi Herala, isä näyttelijä Seppo Maijala, isovanhemmat näyttelijäpariskunta Marja Korhonen ja Helge Herala. Hän pitää Kannon teosta modernina klassikkona.. Toisaalta kauhu, suru ja epäoikeudenmukaisuus ovat hiipineet koko työryhmän iholle. Miltä tuntuu nälkä tai paperitehtaan kuumuus ja duunin raskaus. – Jos sen olisi kirjoittanut joku mies 30 vuotta sitten, se olisi todella isossa asemassa. 21 29.12.2017 ”Kuka on hoitanut punaisten traumaa?” esiin. Vuonna 1986 syntynyt ohjaaja, muusikko, näyttelijä ja näytelmäkirjailija. Eivät he vain sankaruuttaan taistele, vaan taustalla on myös tieto, että meidän kohtalomme tulee olemaan paljon hirveämpi kuin vierellä taistelevan miehen. Sodan alkaessa hekin tempautuvat osaksi historian traagista kulkua. – Ympäristö tekee meidät, emmekä valitse sitä mihin synnymme. Samalla tavalla pohjalaiset talonpojat olivat ympäristönsä muovaamia. ”Emme pyri kertomaan objektiivista totuutta vaan menemään kohti pientä ja henkilökohtaista.” TEKSTI ANNA PAJU KUVA EMMA GRÖNQVIST Lauri Maijala ohjaa näytelmän Anneli Kannon punaisista naiskaartilaisista kertovasta romaanista Veriruusut. Henkilöiden kuvaus ja hersyvät dialogit auttavat näyttelijöitäkin hyppäämään hahmojen saappaisiin, Maijala sanoo. – Emme pyri kertomaan objektiivista totuutta vaan menemään kohti ihan pientä ja henkilökohtaista. ”Minä pystyn muuttamaan maailmaa” Maijala on pohtinut, mistä johtuu, että kaikkialla, missä naiskaartilaisia oli rintamalla, naiset olivat viimeisiä, Lauri Maijala . KOM-teatterissa. Tämän päivän suomalaisteinejä on vaikea kuvitella tarttumassa aseisiin. Mä ajattelen, että olisimme paljon suurempi kansakunta, jos virheet myönnettäisiin. Pian elämä kuitenkin mullistuu, kun paikkakunnalle perustetaan työväen punakaarti ja naiskaarti. – Kanto kirjoittaa minusta äärimmäisen hyvin, myös teatteri-ihmisen näkökulmasta. – Itse sota jää pienemmälle huomiolle, me keskitytään näiden naisten näkökulmaan, heidän subjektiiviseen kokemukseensa maailmasta. Maijalalle Veriruusujen vaikuttavin hetki on se, jolloin työnjohtaja Forström, joka on aiemmin kourinut työtä hakenutta Sigridiä ja vienyt punaisia teloitettavaksi, tarjoutuu pelastamaan Sigridin kuolemantuomiolta tekemällä tästä piikansa. Verrattuna esimerkiksi asevelivaltioomme Saksaan, menneisyyden käsittelyssä on ihan valtava ero. – Eihän se ole ihme, että vetää hiljaiseksi, kun on ammuttu oman kylän tyttöjä ja poikia, naapureita. KOM-teatterin toinen taiteellinen johtaja. Tämä kirjoitetaan Kannon romaanissakin selvästi I tsenäisyyden juhlavuonna Lauri Maijala ohjasi Seitsemän veljestä Turun kaupunginteatteriin. Miltä tuntuu nälkä. Melkein lapsi. jotka jäivät puolustautumaan ja puolustamaan. Miltä tuntuvat savu ja höyry, jotka menevät keuhkoihin. – Miltä tuntuu vetää ensimmäistä kertaa elämässään housut jalkaan. Valkoiset ruusut ja siniristiliput. – Tämä tarkoittaa välillä makaaberejakin pohdintoja vaikka siitä, että kun sama näyttelijä on jo kahdesti teloitettu, niin mitenkäs se tehdään kolmannella kerralla. . Linnanjuhliin marssitaan jääkärimarssin tahtiin. Tai pidätetty ja sitten ammuttu tai viety leireille ja sitten ammuttu. Vaikka sata vuotta on lyhyt aika, ajatus luokkasodasta on kaukainen
Toiset taas ovat innokkaina perustamassa liikeyrityksiä, joskin marxilaisen taustansa pohjalta. a asuu kokoomaleirissä Mesetasissa, jossa Kolumbian tiheän eteläisen viidakon reunat kohtaavat idän kumpuilevat tasangot. Hallitusta syytetään vetkuttelusta Rauhansopimus oli muodollinen lopetus 52 vuotta kestäneelle katkeralle sodalle, joka vaati 220 000 ihmisen hengen ja ajoi 7 miljoonaa pakolaisiksi. Mutta nyt, runsas vuosi rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, So. Tuoreiden äitien määrä leirillä on kasvanut sen jälkeen kun Farc kumosi säännön, joka kielsi raskaudet sota-aikana. Kapinallisiin suhtaudutaan yleisesti yhä huumekauppiaina ja terroristeina. iktin perussyihin, kuten maan jakaminen sekä oikeus poliittiseen osallistumiseen. Yli puolet niistä 500 sissistä, jotka majoitettiin tänne tammikuussa, on lähtenyt. Sopimusta rukattiin ja se vietiin läpi parlamentin päätöksellä kuukautta myöhemmin, vaikka useimmat sen kiistanalaisista kohdista pysyivät ennallaan. Vallitsevan epäluulon takia jotkut – kuten presidentti Juan Manuel Santos – ovat suhtautuneet epäillen Farcin valituksiin. Heillä kyllä on oikeus muuttaa minne tahansa Kolumbiassa, mutta ajatus oli, että he jäisivät ja toimisivat poliittiseksi puolueeksi muuttuneessa Farcissa. Toisen ajatuspajan, Kon. Hallitus on jättänyt niin monta lupausta täyttämättä, sanoo So. Epäluulot edelleen sopimuksen varjona Rauhansopimukseen päästiin kolmen vuoden tiiviiden neuvottelujen jälkeen Kuuban Havannassa. Mesetas Vahvimmillaan Kolumbian Farc oli Latinalaisen Amerikan voimakkain sissiarmeija. ALL OVER PRESS/MAURICIO DUENAS CASTANEDA. iktintutkimuskeskuksen, mukaan sopimus on jo estänyt noin 2 800 kuolemaa. – Farcin johto tekee politiikkaa, sanoi Santos tavatessaan toimittajia äskettäin. a yrittää täyttää päiviensä tyhjyyttä. Hän on yhä huolestuneempi siitä, että hallitus on hylännyt heidät sen jälkeen kun he laskivat aseensa. – Heidän strategiansa on sanoa, että me emme täytä omaa osaamme sopimuksesta. Hänen johtamansa ryhmä on suunnittelemassa hotellia, joka houkuttelisi ”sissielämää” kokeilevia seikkailuturisteja. Einer López kuuluu Mesetasin leirin johtaviin farcilaisiin. a, hento ja vaatimaton 22-vuotias nainen oli Latinalaisen Amerikan vahvimman sissiarmeijan Farcin (Kolumbian vallankumoukselliset asejoukot) jäsen. Nyt kaikki asuvat itse rakentamissaan taloissa, joiden rakennustarvikkeet saatiin valtiolta, mutta vielä muutama kuukausi sitten he majailivat pressuista kyhätyissä teltoissa, joissa lämpötila saattoi kohota sietämättömäksi. Joidenkin epäillään liittyneen ryhmiin, jotka ovat kieltäytyneet riisumasta aseitaan. Vastustajat olivat tyytymättömiä yleiseen armahdukseen kapinasyytteistä sekä Farcille ilman vaaleja määräajaksi annettuihin parlamenttipaikkoihin. – Yhdessä tärkeässä suhteessa se on sujunut oikein hyvin, sanoo Bogotássa toimivan Rauha ja sovittelu -säätiön johtaja Ariel Ávila. Vaikka aseensa jättäneet kapinalliset toivovat sopimuksen auttavan maan jälleenrakentamisessa, he ovat huolissaan sen etananvauhtia etenevästä toteutuksesta. Toistaiseksi he istuskelevat keskustellen sukulaistensa kanssa Whatsappissa ja Facebookissa – sosiaalisessa mediassa, johon he tutustuivat vasta äskettäin. 22 29.12.2017 ”Meille ei ole täällä mitään” V ielä jonkin aikaa sitten So. Vain vuosi rauhansopimuksen tekemisen jälkeen on vähemmän kidnappauksia, murhia ja miinojen uhreja. Käännös: Arto Huovinen Sisällissota vaati 220?000 ihmisen hengen. – Olen jättänyt kaiken sen taakseni. Siinä on pykäliä, joilla on tarkoitus puuttua kon. So. – Meillä ei ole mitään tekemistä, sanoo Jenny. – Me esimerkiksi toimitamme joitakin rakennusmateriaaleja etuajassa, mutta he kieltäytyvät hyväksymästä niitä väittäen niiden olevan väärää kokoa, sanoo Nobelin rauhanpalkinnon saanut Santos. Täällä on vaikeaa. an mukaan se vaihtoehto ei ole häntä varten. Tyytymättömyydestä huolimatta jotkut Farcin jäsenet Mesetasissa iloitsevat siviilielämän näköaloista. Yleinen valitus Mesetasissa on, ettei leiri – jossa sissien täytyi pysyä syyskuussa tapahtuneeseen aseistariisuntaan saakka – valmistunut luvatussa aikataulussa. Monia Farcin johtajia syytetään ihmisoikeusrikoksista ja sotarikoksista siirtymäkauden erityistuomioistuimissa. Nyt entiset taistelijat yrittävät sopeutua siviilielämään. – Mistä aloittaisin. Sopimus ei mennyt läpi ensimmäisessä kansanäänestyksessä viime vuoden lokakuussa. – Se saa miettimään, teimmekö virheen luopuessamme aseistamme. – Olemme perustamassa yhtiötä, jotta voimme näyttää ihmisille meidän elämäntapaamme. Siviilielämällä on puolensa Asiantuntijat sanovat, että vaikka rauhanprosessi onkin edennyt horjahdellen, on se monessa suhteessa ollut menestyksellinen. Monien entisten taistelijoiden tavoin So. Mutta monet leirillä ovat yhtä mieltä siitä, ettei hallituksella ole paljon paineita toteuttaa sopimusvelvoitteitaan sen jälkeen kun kapinalliset luovuttivat aseensa. – Sodan aikana elämä oli kovaa, mutta meillä oli kaikkea, mitä tarvitsimme. Joe Parkin Daniels © Guardian News and Media 2017 Monet entiset Farc-sissit ovat tyytymättömiä kokoomaleirien oloihin, mutta myös uutta elämää syntyy siirryttäessä kohti siviilimaailmaa. – Kuvittele se kuumuus, ja lisäksi muta ja sade, sanoo entinen taistelija Jenny jonottaessaan allekirjoittamaan papereita, joilla hänet vapautetaan kapinasyytteistä. a, joka on viettänyt yli puolet elämästään sissien mukana. Voimiensa huipulla Farc teki tuhoisia väijytyksiä hallituksen sotilaille, kidnappasi tuhansia siviilejä ja siirteli miljoonien arvoisia huumelasteja. Monet ovat ruvenneet tupakoimaan aikaa tappaakseen. – Farcia ei enää ole
23 29.12.2017 MILLOIN SAKSA AIKOO PYYTÄÄ ANTEEKSI. Huomattava osa Lounais-Afrikkaan asettuneista saksalaisista jäi maahan vielä sen jälkeen kun Saksa menetti siirtomaansa ensimmäisen maailmansodan päätteeksi. Mahdollinen vahingonkorvaussumma tuskin tulisi olemaan Saksalle ongelma, mutta vahingonkorvaukset saattaisivat luoda ennakkotapauksen, jonka myös muut entiset siirtomaavallat haluaisivat välttää. Saksalaiset rakensivat rautatietä hererojen maille ja suunnittelivat paimentolaiskansan pakkosiirtoa reservaatteihin. Saksalaiset sotilaat ja uudisasukkaat olivat sitä ennen vallanneet suurimman osa hererojen maista, varastaneet karjaa, raiskanneet naisia ja ottaneet miehiä orjiksi. YK:n ihmisoikeuskomission vuonna 1985 teettämän raportin mukaan kyse oli 1900-luvun ensimmäisestä kansanmurhasta. Pintaa syvemmältä Namibiassa ja Yhdysvalloissa asuvat hererot vaativat New Yorkissa käynnistyneessä oikeudenkäynnissä vahingonkorvauksia Saksalta 1900-luvun alussa varastetuista maista. Vasta 80 vuotta myöhemmin Saksan Lounais-Afrikan tapahtumia kutsuttiin ensimmäisen kerran niiden oikealla nimellä. Saksan erikoislähettiläs tapasi kuitenkin hererojen ja namojen johtajia vuosi sitten Namibian pääkaupungissa Windhoekissa ja totesi, ettei siirtomaavallan aikaista kansanmurhaa voinut verrata juutalaisten joukkotuhoon. Saksan silloinen kehitysministeri, sosiaalidemokraatteihin kuuluva Heidemarie Wieczorek-Zeul vieraili Namibiassa ja totesi muistotapahtumassa pitämässään puheessa, että sadan vuoden takaisia julmuuksia kutsuttaisiin nykyään epäilemättä kansanmurhaksi. Kymmenettuhannet kuolivat nälkään paetessaan Kalaharin autiomaahan. Saksa ei ole vastannut kanteeseen eikä ole osallistunut oikeuskäsittelyihin. Alue siirtyi Kansainliiton mandaatilla Etelä-Afrikan hallintaan, ja maahan muutti myös tuhansia valkoisia eteläafrikkalaisia. Kanteessa vaaditaan oikeutta osallistua neuvotteluihin Saksan kanssa sekä vahingonkorvauksia takavarikoiduista maista, karjasta ja muusta omaisuudesta korkoineen. Saksan silloinen ulkoministeri, vihreiden Joschka Fischer joutui myöhemmin selittämään, että kehitysministerin puheet olivat vain tämän henkilökohtaisia näkemyksiä. V uonna 2004 hererojen ja namojen kansanmurhan alkamisesta tuli kuluneeksi sata vuotta. Kenraali Lothar von Trotha antoi vuonna 1904 käskyn hävittää hererot perin pohjin. Saksa vastasi kapinointiin massiivisella joukkojen liikekannallepanolla. Saksan liittopäivien päätöslauselman mukaan Saksalla oli ”erityinen historiallinen vastuu” Namibiasta. Päätöslauselmassa ei viitattu hererojen ja namojen kansanmurhaan, vaan Namibian saksankieliseen vähemmistöön. K ylmän sodan päättyminen muutti sekä Saksan että Namibian tilannetta. Lähes satatuhatta hereroa surmattiin tai kuoli nälkään kolmen vuoden aikana, 80 prosenttia koko kansasta. Saksa ja Namibia nimittivät kumpikin erikoislähettiläät neuvottelemaan, mihin mahdollisiin seuraamuksiin kansanmurhan tunnustamisen tulisi johtaa. Tuhansia hereroja suljettiin keskitysleireihin, joissa miehet pantiin pakkotyöhön ja naisista tehtiin seksiorjia. T ammikuun 12. Saksalaisjoukkojen komentaja, kenraali Lothar von Trotha antoi käskyn hävittää hererot perin pohjin. Myöskään naisia ja lapsia ei säästettäisi. Keripukkiin sairastuneille annettiin arsenikkipistoksia, ja kuolleiden vankien pääkalloja lähetettiin rotututkijoille saksalaisiin yliopistoihin. Peik Johansson peik@kaapeli.fi WIKIPEDIA / ULLSTEIN BILD. Vuoden 1904 aikana saksalaissotilaat surmasivat kymmeniätuhansia hereroja, kiväärinluodeilla, pistimillä ja polttamalla heidät hengiltä. Namoja kuoli kymmenentuhatta, lähes puolet koko kansasta. Kuvassa vangittuja hereromiehiä Saksan Lounais-Afrikassa vuonna 1904. Ministeri pyysi myös anteeksi saksalaisten tekoja, minkä monet ehtivät jo tulkita Saksan viralliseksi kannanotoksi. Jokainen herero, joka tavattaisiin Saksan alueen sisällä, aseen tai karjan kanssa tai ilman, tulisi teloittaa. Vuonna 1905 myös hererojen naapurit namat aloittivat kapinan saksalaisia vastaan – ja kokivat pitkälti saman kohtalon kuin hererot. Hererojen ja namojen korkeimmat päälliköt nostivat tammikuussa joukkokanteen Saksan valtiota vastaan Yhdysvaltojen liittovaltion tuomioistuimessa New Yorkissa. H ererojen ja namojen edustajia ei ole kutsuttu mukaan Saksan ja Namibian hallitusten välisiin neuvotteluihin. Muistotilaisuuden jälkeen Saksa lupasi lisätä kehitysapuaan Namibialle, mutta ei ole pyytänyt virallisesti anteeksi 1900-luvun alun tapahtumia. Vankeja pidettiin nälässä, ja heillä tehtiin lääketieteellisiä kokeita. Namibian itsenäistyessä 74 prosenttia maan viljelymaista oli valkoisen vähemmistön omistuksessa. päivänä 1904 Saksan LounaisAfrikassa, nykyisessä Namibiassa, alueen alkuperäiskansoihin kuuluvat hererot nousivat kapinaan ja surmasivat 123 saksalaista uudisasukasta. Vuonna 1990 Namibia itsenäistyi, ja samana vuonna Saksa jälleenyhdistyi, kun Itä-Saksan osavaltiot liittyivät LänsiSaksaan. Viime vuonna Saksan ulkoministeriön edustaja lopulta ilmoitti, että kansanmurha oli oikea termi kuvaamaan Saksan Lounais-Afrikan tapahtumia. Kansanmurhasta henkiin jääneiden jälkeläiset pitivät erikoislähettilään toteamusta rasistisena, ikään kuin afrikkalaisten elämä ei olisi ollut yhtä arvokas kuin juutalaisten elämä
Yksi kon. Skisma oli alkanut nelisenkymmentä vuotta aikaisemmin. Hus oli houkuteltu Konstanziin lupaamalla taata hänen turvallisuutensa. Tunnetuin lollardi John Wycli. Pohjimmiltaan kiista ei ollut opillinen, vaan osa eurooppalaista valtapolitiikkaa. Tällainen oli uutisvuosi 1417 V uonna MCDXVII eli 1417 saatiin vihdoin lopetettua katolisen kirkon suuri skisma vuonna 1414 aloitetussa Konstanzin kirkolliskokouksessa. Avignonin paavi Benedictus XIII ei sopuun Paavi pääsi eroon vastapaaveista. Maat jakautuivat Avignonin ja Rooman kannattajiin, jotkut vaihtelivat puolta. Keskiajan ihmisille skisma oli kova paikka. Häntä kannattaneet kardinaalit tulivat pian katumapäälle ja valitsivat jo muutamaa kuukautta myöhemmin toisen paavin, Klemens VII:n, joka asettui Avignoniin. Konstanzissa sekä Pisan että Rooman paavit suostuivat eroamaan ja tilalle valittiin marraskuussa 1417 Martinus V. Lollardit ja talonpoikaiskapinat Konstanzin kirkolliskokous oli 1415 eliminoinut tšekkiläisen ”esiprotestantin”, kirkon uudistamista vaatineen Jan Husin. ikti, katolisen kirkon suuri skisma saatiin päätökseen. Suomi oli voittajan rinnalla, sillä osana Ruotsia olimme tiukasti Rooman leirissä. Oldcastle oli onnistunut pakenemaan Lontoon Towerista ja hän johti kapinaa kuningasta vastaan. e oli kuollut 1384. Gregorius XI:n kuoltua 1378 valittiin paaviksi napolilainen Urbanus VI. Avignonissa, Etelä-Ranskassa hallinneet seitsemän paavia olivat tunnettuja erityisestä turmeltuneisuudestaan. Skisma yritettiin ratkaista Pisan kirkolliskokouksessa 1409, mutta homma menikin entistä hullummaksi. Kumpikaan ei antanut periksi, ja he julistivat toisensa kannattajineen pannaan. Oldcastlen kuoleman jälkeen lollardit painuivat maan alle. TEKSTI ARTO HUOVINEN Puupiirros Zheng Hen laivoista ja kartta hänen matkoistaan. Amiraali Zheng He lähti Kiinasta uudelle tutkimusmatkalle. Lopputuloksena kilpailevia paaveja olikin jo kolme. Urbanusin ja Klemensin kuoltua heidän seuraajansa jatkoivat skismaa, ja Rooman paavin lisäksi oli siis Avignonissa antieli vastapaavi. Hus kuitenkin todettiin kerettiläiseksi ja luovutettiin maalliselle oikeudelle, joka poltti hänet roviolla. 24 29.12.2017 taipunut, mutta koska vain hänen kotimaansa Aragonia enää tuki häntä, katsotaan skisman päättyneen. Olihan paavi Jumalan edustaja maan päällä, ja ihmisten oli vaikea ajatella taivaan valtakunnan avaimia jaettuna kahteen paikkaan. WIKIMEDIA COMMONS WIKIMEDIA COMMONS. Husin kannattajat vain sisuuntuivat tästä, ja muutaman vuoden kuluttua puhkesivat Böömissä hussilaissodat. Paavi Gregorius XI siirsi 1377 paavin istuimen Avignonista – jossa se oli ollut vuodesta 1309 – takaisin Roomaan. Englannissa sen sijaan saatiin tukahdutettua vastaava esiprotestanttinen liike, kun lollardien johtaja John Oldcastle teloitettiin kerettiläisenä joulukuussa 1417
SUOMI-MIINUS 500: Viisisataa vuotta ennen itsenäistymistään Suomi kuului Ruotsiin, joka yhdessä Norjan ja Tanskan kanssa muodosti Kalmarin unionin. Satavuotista sotaa oli käyty vasta 80 vuotta. Viestin selventämiseksi laivoilla toki oli mukana vahva sotaväki. Kaikkien näiden kuninkaana oli Eerik Pommerilainen. ittien lahkoon. Imadaddin Nasimi neuvostoliittolaisessa postimerkissä vuodelta 1973. Nasimin haudasta tuli pyhiinvaelluskohde. Myöhemmän tutkimuksen mukaan niiden johtajat olivat yleensä aikansa keskiluokasta, mutta yhteistä niille oli feodaalisen järjestyksen vastustaminen. Järvi on myöhemmin kuivunut. Aikaa myöten hän sukunimen Zheng saaneena nousi amiraaliksi. Nimitystä asteekki (aiemmin suomeksi atsteekki) ei valtakunnasta kuitenkaan tuolloin käytetty, vaan tämä oli yleisnimi nahuatlia puhuville kansoille. Retkien tarkoitus ei ollut alueiden valloittaminen, vaan Kiinan mahdin osoittaminen, diplomatia ja kaupankäynti. e ei kapinaa kannattanutkaan, oli kapinallisten johtaja John Ball lollardi. Korea oli muodollisesti Kiinan vasallivaltio, mutta käytännössä itsenäinen. Ennen vuoden 1417 matkaa hän oli tehnyt jo neljä Vallasväkeä Konstanzin kirkolliskokouksessa. Maailman arvioitu väliluku oli 350–400 miljoonaa, mikä oli vähemmän kuin parisataa vuotta aikaisemmin. Zheng syntyi kiinalaiseen hui-vähemmistökansaan kuuluvana vuonna 1371 nimellä Ma He. laiseen huru. Kuningaskunnan pääkaupunki oli parikymmentä vuotta aikaisemmin siirretty Kaesongista Hanseongiin (nykyinen Soul) ja virallaajaa tutkimusmatkaa Sundasaarille, Intiaan ja Persianlahdelle. chtitlánin kolmas tlatoani (kuningas) ja seurasi isäänsä Huitzilihuitlia. Suurin kaupunki oli Jinling (nykyinen Nanjing), jossa useimpien arvioiden mukaan oli puoli miljoonaa asukasta. Chimalpopoca oli Tenoliseksi ideologiaksi määrätty konfutselaisuus, mikä heikensi buddhalaisten valtaa ja vaurautta. Sitä väitettiin tarujen Saban kuningattaren kaupungiksi. Nasimi kirjoitti azeriksi, persiaksi ja arabiaksi. 25 29.12.2017 Lollardeilla oli kytkentä Englannin suureen talonpoikaiskapinaan 1381. Suurimmat niistä olivat vähintään 120 metriä pitkiä, niissä oli neljä kantta, kaksinkertainen runko ja laipiot. Samalla oli kasvanut mexicojen vaikutusvalta, ja heistä tuli myöhemmän asteekkivaltakunnan hallitseva luokka. Hänellä on ollut suuri vaikutus myöhempään turkkilaisten kielten runouteen, ja erityisesti Azerbaidžanissa häntä kunnioitetaan suurmiehenä. Amiraali Zheng lähti Afrikkaan Toisella puolella maailmaa aloitti 1417 kiinalainen tutkimusmatkailija Zheng He siihen asti pisimmän matkansa, joka seuraavien kahden vuoden kuluessa vei hänet aina Afrikan itärannikolle, Mogadishuun ja nykyiseen Keniaan asti. Euroopassa oli vajaan sadan vuoden aikana vuoteen 1417 mennessä ollut merkittäviä talonpoikaiskapinoita Englannin lisäksi ainakin Flanderissa, Virossa ja Ranskassa. WIKIMEDIA COMMONS WIKIMEDIA COMMONS/LAMBETH PALACE LIBRARY WIKIMEDIA COMMONS/OSTERREICHISCHE NATIONALBIBLIOTHEK. . Lähes kaikki juutalaiset oli karkotettu kaupungista jo 1200-luvulla. Pohjoismaisessa mittapuussa kaupunki oli suuri – esimerkiksi Tukholmassa oli viitisentuhatta asukasta. Vaikka tästä myytistä luovuttiin myöhemmin, niin vielä vuosien 1965– 1980 Rhodesian valkoinen hallitus väitti muinaiskaupunkia valkoihoisten rakentamaksi. Noin 350 vuotta aiemmin tapahtuneesta normannivalloituksesta lähtien oli ranska ollut hallinnon kieli. Kuningasta piti kiireisenä vuonna 1337 alkanut, Ranskassa käyty satavuotinen sota – jota ei tuolloin tietenkään vielä nimitetty satavuotiseksi sodaksi ja joka itse asiassa kesti 116 vuotta. Tenochtitlán oli perustettu 1325 Texcoco-järven saarelle, nykyisen Mexico Cityn (Ciudad de México) historiallisen keskustan paikalle. Englannissa kuitenkin oli brexit-henkeä, kun kuningas Henrik V alkoi vuonna 1417 käyttää kirjeenvaihdossaan englantia. Ball saarnasi uskonnolliselta pohjalta taloudellista eriarvoisuutta vastaan. KATALONIA OLI osa Aragonian kuningaskuntaa. Hän oli islaminuskoinen. Väkiluku oli suunnilleen viisi prosenttia nykyisestä. Valtakunnan keskus oli kivistä rakennettu Suur-Zimbabwen kaupunki, jossa arvioidaan enimmillään olleen 18 000 asukasta. Sitä johti mystikko Seyh Bedreddin, joka halusi yhdistää islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden sekä perustaa vapaiden talonpoikien valtakunnan. Katalonian länsipuolella sijaitsevan Aragonian lisäksi valtakuntaan kuuluivat entiset Valencian, Mallorcan, Sardinian ja Sisilian kuningaskunnat. Vaikka Wycli. Vuosien 1346–1353 musta surma oli vienyt ehkä neljäsosan maailman väestöstä. Vuonna 1417 englantilaiset valtasivat Caenin edetessään kohti koko Normandian valtaamista. TURKISSA OLI ottomaanivaltakunta päässyt takaisin jaloilleen vuosisadan alun sekasortoisen kauden jälkeen, johtajanaan 1413 sulttaaniksi noussut Mehmed I. Tuomio tuli harhauskoisuudesta, sillä Nasimi (tunnetaan myös nimellä Nesimi) kuului suu. KOREASSA OLI vallassa Joseon-dynastia. Chimalpopoca seurasi Huitzilihuitlia Vuonna 1417 Chimalpopoca (”Savuava kilpi”) nousi Tenochtititlánin kuninkaaksi. JERUSALEM KUULUI Kairosta johdettuun mamelukkien sulttaanikuntaan. Sulttaanilla oli kuitenkin huolenaan nykyisen Bulgarian Dobrujassa 1416 alkanut kapina. Kristitty Pyhän haudan ritarikunta sai yhä olla Jerusalemissa. BRITANNIAA EI tuolloin vielä ollut. 1380-luvulla hänet kastroitiin ja vietiin keisarin hoviin eunukiksi. Tenochtitlán oli mexica-kansan pääkaupunki ja se oli kasvanut nopeasti. Eurooppalaisista ruttoepidemia oli tappanut 30–60 prosenttia. Asteekkivaltakunnan varsinaiseksi perustamisvuodeksi lasketaan 1428, jolloin Chimalpopocan seuraaja Itzcoatl oli perustamassa Tenochtitlanin, Texcocon ja Tlacopanin kolmiliittoa. . Zhengin laivat olivat paljon suurempia kuin mitä eurooppalaiset pystyivät siihen aikaan rakentamaan ja mahdollisesti jopa historian suurimpia puisia laivoja. Suomen tärkein kaupunki oli Turku, jossa oli parituhatta asukasta. Kun eurooppalaiset 1870-luvulla löysivät Suur-Zimbabwen rauniot, he eivät voineet uskoa sitä mustan afrikkalaisen korkeakulttuurin saavutukseksi. NYKYISEN SYYRIAN alueella Aleppossa nyljettiin 1417 elävältä runoilija Imadaddin Nasimi. AIKAISEMMISSA VUOSILEHDISSÄ on tarkasteltu uutisvuosia 1013, 1114, 1215 ja 1316: vuosi 1013: kansanuutiset.fi /3102900 vuosi 1114: kansanuutiset.fi /3643741 vuosi 1215: kansanuutiset.fi /3485387 vuosi 1316: kansanuutiset.fi /3647954 Tällaista oli nykypäivän uutisten polttopisteissä Arto Huovinen Z imbabwessa elettiin muinaisen Zimbabwen kuningaskunnan huippuaikaa. Ruton jälkeen . Zheng matkasi valtavilla, kymmenien alusten ja kymmenientuhansien miesten laivastoilla
Vuoden 1918 tapahtumat koskettavat Mäkistä myös henkilökohtaisesti, hänen sukutaustansa kautta. Anteeksipyytäminen tukisi kirkon näkyvyyttä vain valkoisten edustajana. Se ei Mäkisen mielestä ole relevantti tapa ikään kuin puhdistautua. Kirkko oli voittajien puolella 1918 S uomen sisällissota tuo arkipiispa Kari Mäkisen mieleen monenlaisia tuntemuksia ja ajatuksia. – Siinä piilee sisällissodan kauhistuttavuus. En taustani huomioon ottaen, enkä muutenkaan ymmärrä, keneltä minun pitäisi pyytää anteeksi ja mitä. Kristityt tappoivat toisiaan Aika ajoin esiin nousee kysymys siitä, pitäisikö kirkon instituutiona pyytää anMäkinen muistuttaa, että sisällissodassa kristityt, kirkon jäsenet tappoivat toisiaan. Kirkko pyrkii avaamaan eri paikkakunnalla sellaisia tiloja, joihin kuka tahansa voi tulla kertomaan ja muistelemaan tuntemuksiaan tästä yhteistä tragediastamme. Pitää muistaa, että kirkko ei ole vain sen papisto, vaan kaikki jäsenet. ” Toivoisin, vaikka se voi olla mahdotonta, että sisällissodan näkymä ei enää olisi eri osapuolten, vaan yhteinen näkymä.” Arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä kirkon ei tarvitse pyytää anteeksi, vaikka ylpeilemisen aihetta ei olekaan. Tästä emme voi missään määrin olla ylpeitä. Sen nimittäin tiedän, että lähes aina, kun puhutaan vuodesta 1918, aletaan kertoa oman suvun tarinoita ja kokemuksia tässä tragediassa. Kuvausaika ja -paikka eivät ole tiedossa. Sisällissodan jäljet ovat veriset, eivätkä kaikki sen viiltämät haavat ole vieläkään umpeutuneet. Sen yhteisen syyllisyyden ymmärtäminen, mikä tästä kumpuaa, on toinen asia. Sisällissotaan liittyy edelleenkin paljon vaikenemista, puhumattomuuden aura. – Toivoisin – vaikka se voi olla mahdotonta – että sisällissodan näkymä ei enää olisi eri osapuolten, vaan yhteinen näkymä. – Mielestäni se olisi anakronistista [ajoitukseltaan väärää]. Olen usein miettinyt, kuinka paljon vaikenemista on hautautunut voittaneen puolen retoriikan alle. – 1918-tapahtumissa kirkon johdon ja papiston rooli oli selkeästi olla ensi sijassa voittaneiden, valkoisten puolella. Traumasta, jota olemme kantaneet, ja kannamme edelleenkin. Minä henkilökohtaisesti, emmekä me ole olleet osallisina tähän tragediaan. Vaikka sisällissodasta on kulunut jo sata vuotta, sen jälki ei ole unohtunut, se heijastelee meissä kaikissa vieläkin, syvällä pinnan alla, arkkipiispa summaa. Valkoiset kuljettavat vankeja ammuttaviksi. – Tällä tragedialla on pitkä muisti. Anteeksiantamisen toive sadan vuoden takaisista tapahtumista olisi aika erikoista, toinen asia on tunnistaa historian perintö. Niin voittajien kuin häviäjienkin puolelta. 26 29.12.2017 teeksi rooliaan sisällissodassa. Siskotuulikki Toijonen Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan kirkko muistaa vuotta 1918 sovinnon teemoilla. Sovinnon ja muistamisen teemoilla. KANSAN ARKISTO ANNINA MANNILA. – Pyrimme kirkon piirissä ensi vuonna tuomaan esille sisällissodan muistoja kahdella tavoin. Mäkisen mukaan sisällissodassa kirkko oli selkeästi voittaneiden valkoisten puolella. Eikä kirkko kokonaisuutena ole tässä suhteessa eri asemassa
N yt Suomikin on ajamassa aloitteita, joilla tuetaan unionin sotilaallisten rakenteiden resurssien lisäämistä ja luodaan uusia rahoituskanavia sotateollisuudelle ja asekehittelylle. EU:ssa käydäänkin kädenvääntöä siitä, sallivatko kansainväliset kehitysavun säännöt ”militarisoida” kehitysapua ja tulkita uudelleen köyhimmistä köyhimpien auttamiseksi, myös omien strategisten intressien ajaminen. Laura Lodenius Kirjoittaja on Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja. Hänen mukaansa puolustuspolitiikan pitäisi olla ulkopolitiikan väline, ei itseisarvo. Eurooppalaisten rauhanjärjestöjen mielestä suunnitelmat hämärtävät puolustuspoliittisia mandaattirajoja. EU:ta markkinoitiin Suomessa rauhanprojektina, joka rakentaa vakautta ja vaurautta ensisijaisesti siviilikeinoin niin kaupan, yhteisen riippuvuuden kuin yhteistyön varaan. Toisin sanoen niitä maiden ulkopuolelle”. EU:n vakauden ja rauhan instrumenttia on haluttu muun muassa Suomen tuella muuttaa siten, että sillä voitaisiin rahoittaa myös sotilaallista toimintaa varoista, jotka on tarkoitettu rauhan ja vakauden tukemiseen. 27 29.12.2017 EUROOPAN UNIONI RAUHANPROJEKTISTA SOTATEOLLISUUDEN RAHOITTAJAKSI P ääministeri Juha Sipilä on todennut, että sotateollisuuden ja sen rahoituksen sisällyttäminen Euroopan unionin budjettiin on asioiden normalisointia. L isärahoitus aseteolliselle kehittämiselle ja yhteistyölle osana yhteistä turvallisuusja puolustuspolitiikkaa ei ole riittänyt. Pääministeri Sipilä toivoo, että puolustusteollisuudesta löytyisi yhteistyöhankkeita suomalaisille. ”Nyt kannattaisi myös suomalaisen pk-teollisuuden olla aktiivinen, koska tämä tarjoaa mahdollisuuden päästä myös suurempien kumppaneiden kanssa eteenpäin teollisessa yhteistyössä”, hän totesi Kauppalehdelle kesäkuussa EU-huippukokouksen yhteydessä, joka siunasi komission suunnitelmat. Lopputuloksena näemme pinon esityksiä, jotka edistävät aseteollisuuden yritysten etuja ja heidän haluaan viedä korkeateknologisia asejärjestelmiä julkisesti rahoitettuna EUNiin kauan kuin Euroopalla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa, on liian aikaista luoda yhteistä puolustusta. Tavoitteena on lisätä sotilaallista puolustusyhteistyötä vuoteen 2025 mennessä. Valmisteluprosessin aikana on nähty sotateollisen kompleksin suuri ja suora vaikutusvalta myös EU:ssa. Samaan aikaan myös EU:n kehitysyhteistyössä on kasvavassa määrin ollut painetta rahoittaa erityyppisiä sotilaallisia toimia ja aktiviteetteja kehitysyhteistyöhön varatuilla varoilla. Syksyllä Suomessa vieraillut rauhanjärjestöjen ENAAT-verkoston (European Network Against Armstrade) koordinaattori Laëtitia Sédou totesi, että ”ilman poliittista johtajuutta hankkeesta jää jäljelle teollisuuden politiikka. Satsauksilla puolustusrahastoon on tarkoitus tukea sotilasteknologisten prototyyppien kehittämistä ja aseteollisuuden tuotekehitystä EU:n yhteisistä rahoista. iktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälittämiseen keskittyneille organisaatioille, ovat kärsineet rahoituksen puutteesta. Aseteollisuus on viime vuosina kasvattanut lobbauskoneistoaan EU:ssa. Todennäköisesti suuremmat, ylikansalliset toimijat keräävät voitot. Kun uudesta budjetista päästään sopimukseen EU:ssa, tavoite olisi kohdentaa sen jälkeen vähintäänkin 1, 5 miljardia vuosittain tälle puolustusrahastolle. EU:n jäsenvaltioiden johtajien huippukokous hyväksyi kesäkuussa komission ehdotukset unionin yhteisen – sotilaallisen – puolustuksen edistämisestä. EU :n jäsenvaltioiden johtajien huippukokous hyväksyi kesäkuussa komission ehdotukset unionin yhteisen – sotilaallisen – puolustuksen edistämisestä. Muurit piti purkaa, ei ainoastaan Euroopan sisällä, vaan myös ulkomaailmaan piti suhtautua avoimesti ja solidaarisesti. Onko todella näin. Niin kauan kuin Euroopalla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa, on liian aikaista luoda yhteistä puolustusta. EU on ollut yksi suuri kehitysavun antaja ja myös Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Suunnitteluja valmisteluryhmissä ovat istuneet pääsääntöisesti aseteollisuuden toimijat ja edunsaajat, kun taas poliitikkojen rooliksi on jäänyt lähinnä siunata suunnitelmat. Hän painottaa, että tämä ei olisi vain julkisten varojen tuhlaamista vaan horjuttaa globaalia vakautta pikemminkin kuin turvaa Eurooppaa. ei otettaisi huomioon kolmen prosentin alijäämärajaan, jota EU-maiden pitää noudattaa. EU-jäsenmaat ovat tästä erimielisiä, eikä ole suinkaan kirkossa kuulutettu, että poikkeus saataisiin läpi. Kymmenen suurimman eurooppalaisen aseteollisuuden yrityksen lobbauskulut olivat tänä vuonna 5,1 miljoonaa euroa. Ei vain tuotteiden, vaan myös ihmisten piti liikkua yli rajojen vapaasti. Kysyä sopii, missä on se EU:n rauhanprojekti. Luonnoksessa esitetään myös, että valtioiden vapaaehtoisia lisäpanostuksia EU-rahoitukseen ei sisällytettäisi vakausja kasvusopimukseen. Viisi vuotta sitten ne olivat vielä 3,6 miljoonaa euroa. Jää nähtäväksi, hyödyttävätkö Euroopan tason panostukset aseteollisen yhteistyön suurhankkeisiin Suomen aseteollisuutta. Horisontti ALL OVER PRESS. Kiihtynyt, globaali asevarustelukilpailu nähdään talouden ja kehityksen veturina, ei sotia ja epävakautta synnyttävänä kriisien katalysaattorina. S amaan aikaan monet muut toimialueet, kuten EU:n ihmisoikeusohjelma tai tuki paikallisille kon. Komission esitys oli, että alkuun investoidaan reilu 500 miljoonaa niin sanotuista vielä kohdentamattomista varoista 2019–2020
Syrjintä rodun, ihonvärin ja uskonnon perusteella on lailla kielletty, mutta yleinen konsensus sallii jo sairastavien ihmisten syrjinnän. Milloinkaan koko ihmiskunnan historian aikana ei millään tsaarilla, keisarilla tai kuninkaalla ole ollut tällaista tuhovoimaa. Kilpailuun perustuvat hierarkkiset valtajärjestelmät ovat tukahduttaneet avoimen vuorovaikutuksen ja yhteistyön. Nykyistä globaalitalouden räikeää eriarvoistumista ylläpidetään kehitysmaiden kustannuksella turvautumalla ylivertaiseen teknologiaan ja ydinasemahtiin. Köyhyysrajan alapuolelle jää myös 470 000 työeläkkeensaajaa. Jeesuksen syntymästä läntistä ajanlaskua tulee kuluneeksi yli 2000 vuotta. Huono hoito kuormittaa edelleen terveydenhuollon jonoja, koska se täytyy tehdä uudestaan, ja hoidon hitaus taas aiheuttaa muita hoidettavia komplikaatioita. Suomen mielestä sopimus on merkityksetön, koska sen avulla ei vähennetä ydinaseita. Myös elämäntapakeskustelu terveydenhoitajan kanssa olisi paikallaan vikojen löytämiseksi ja parantamiseksi. Aloitteessa vaadittiin ansiotasoindeksin palauttamista työeläkkeisiin, siis niin sanotun taitetun indeksin poistamista. Terveydenhoito on jäänyt jälkeen kirkoista ja valtionkirkosta, jotka eivät enää sulje psykiatrisia kuntoutujia ulkopuolelleen, kuten vielä 1980-luvun Suomessa. Koko ihmiskunta on nyt ydinenergian, ratkaisemattoman ydinjäteongelman ja atomiaseiden panttivanki. Kysymys on rahasta, kohtelusta ja moraalista. Suomi valitsee uutta presidenttiä. Ihminen on ainut eläin, joka tappaa toisen käskystä. Ja ei ole kovin kehuttavaa myöskään, enimmillään 2 500 euroa kuukaudessa työeläkettä bruttona saavien toimeentulo. ”Kärsimys lisääntyy kaikkialla maailmassa, kun globalisaatio laajenee. Kristikansa valmistautuu viettämään vuoden merkittävintä juhlaa. Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen (vas.) luovutti vuoden 2017 rauhanpalkinnon ydinaseita vastaan kampanjoivan ICAN-järjestön johtajalle Beatrice Fihnille (oik.). Hedelmälliseksi on osoittautunut tapa mennä oman papin kanssa psykiatrin vastaanotolle. Eduskunta ei ottanut jatkokäsittelyyn kansalaisaloitetta, johon kerättiin 84 820 kannatusilmoitusta. Myös Naton ulkopuoliset ydinasevallat jättäytyivät ulkopuolelle. Ensin syyt, ja sitten vasta seuraukset. Joulu lähestyy. On välttämätöntä, että tuleva presidentti selvittää kansakunnalle jo vaalitenteissä riittävät perusteet ydinaseiden kieltosopimuksen torppaamisesta – ja vieläpä tilanteessa, jossa Naton kanssa solmittu isäntämaasopimus antaa mahdollisuuden tehdä Suomesta monikansallinen ydinasetukikohta. Voiko kristillisyys tai mikään nykyinen valtapolitiikka enää haastaa nykyiseen uuspakanuuteen ja materialismiin uponnutta läntistä kulttuuria uudistamaan väkivaltaan ja vahvemman ehtoihin perustuvaa globaalia sotilaallista ylivoimaa. Vaikka orjuus ja orjakauppa on kielletty YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa, alistamiseen ja orjuuteen perustuvat kulttuuriset instituutiot elävät tässä ajassa voimallisemmin kuin koskaan aiemmin. Julkisen terveyssektorin tehtävä olisi luoda psyykkisen terveyden fyysiset edellytykset, ja psykiatrisen sektorin ja kirkkojen tehtäväksi jäisi sielunhoito. 28 29.12.2017 Keskustelua Ydinaseiden kieltosopimus olisi pitänyt allekirjoittaa YDINASEET KIELTÄVÄ sopimus hyväksyttiin YK:ssa heinäkuussa. Olisiko tässä terveydenhuollon moraaliloikan paikka. Suomi ja monet EU-maat eivät osallistuneet edes sopimusneuvotteluihin. ”Enemmän kuin koskaan”, munkki vastasi. Uusliberalismiin vannoutuneesta monikulttuurisuudesta on tullut sulatusuuni, joka tuhoaa kansojen omat kulttuuriset juuret, hajottaa perheet, vie fanaattisen yltiösuvaitsevaisuuden nimissä yksilöllisen identiteetin ja varmistaa harvoille hallitsijoille yhteiskunnallisen hajota ja hallitse -pelikentän. Euroopassa Hitleriä ja natseja syytettiin miljoonien ihmisten tappamisesta. Oliko Hitler kaasukammioineen vain pikkupaholainen, kun verrataan häntä nykyisiin hirmuvaltiaisiin, jotka kantavat mukanaan ydinasesalkkuja. Näiden kahden sielunhoidon sektorin välinen yhteistyö olisi toivottavaa, sillä kummallakin olisi oppimista toisiltaan, jos yhteisymmärrystä löytyisi eriävästä politiikasta huolimatta. Pitäisi herättää yleislääkärit, psykiatrit ja papit, joiden tulisi pystyä luomaan toimiva ja käypä parantavan yhteistyön triangeli-muoto, sillä kansa voi huonosti ruumiillisesti ja henkisesti. Psykiatrisia kuntoutujia eli psyykenlääkkeiden käyttäjiä on Suomessa suuri osa väestöstä, aina kansansairauteen saakka, sillä suurin ennenaikaisen eläköitymisen syy ovat psyykkiset sairaudet. Tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin ydinaseiden vastaiselle ICAN-kampanjalle. Sinikka Tyynelä Jyväskylä Ihmiskunnan kohtalo on muutaman valtionpäämiehen etusormen varassa. Kansaneläkkeet, joita saa lähes puolet 1,5 miljoonasta eläkeläisestä, ovat täysimääräisinäkin (kansaneläke 634, takuueläke 767 euroa/kk) satoja euroja EU:n määrittämän köyhyysrajan (noin 1 1 200 e/kk) alapuolella. Globalisaatio etenee kristillisyyden myötävaikutuksella.” Ihmiskunnan historia on sotahistoriaa. Psyykenlääkkeet ja hoitomuodot kehittyvät huimaa vauhtia, ja psykiatrisilla kuntoutujilla olisi entistä paremmat mahdollisuudet selviytyä työelämään sekä pysyä siellä. “ LEHTIKUVA/BERIT ROALD Moraaliloikka psykiatristen kuntoutujien avuksi TIETEELLISTEN TUTKIMUSTEN mukaan psykiatriset kuntoutujat saavat julkisessa terveydenhuollossa huonompaa hoitoa kuin muut. Se on kansainvälinen liittouma, joka pyrkii edistämään ydinaseriisuntaa. Orjuuttaminen, alistaminen ja raiskaaminen ovat miehistä vallankäyttöä ja kestäneet jo vuosituhansia. Voiko mikään pimeys olla suurempaa kuin nykyinen sotilasvaltaan perustuva globaali terrorismi. Ihmiskunnan kohtalo on muutaman valtionpäämiehen etusormen varassa. Keskellä Hiroshiman pommista selvinnyt Setsuko Thurlow. Hollanti äänesti vastaan. Psykiatrisille kuntoutujille tulisi tarjota hoidon alkuvaiheessa ilmainen yleislääkärin tarkastus, kuten pitkäaikaistyöttömille, koska fyysiset sairaudet vaikuttavat psyykkisiin toimintoihin. Katselin Yle Areenassa dokumenttia ”Buddhan jalanjäljillä”, jossa haastattelija kysyi munkilta, tarvitaanko enää buddhismia. Heitä on 60 Kirjoittajaa huolestuttaa eläkeläisten toimeentulo. Nykyisellä ydinaseistuksella koko Tellus voidaan räjäyttää asteroideiksi. Sirpa Hämäläinen Huk Jyväskylä Taitettu indeksi pitää poistaa PÄÄTTÄJÄT EIVÄT näytä olevan lainkaan huolissaan maamme eläkeläisten yhä heikkenevästä toimeentulosta, eivät edes maamme 100-vuotisjuhlavuonna. Sen puolesta äänesti 122 maata. Nato-maat, Norja mukaan lukien, boikotoivat äänestystä. Kaiken kukkuraksi Nato-maat ovat uhanneet sopimukseen liittynyttä Ruotsia vastatoimilla. LEHTIKUVA. Mihin unohtui elämän kunnioitus ja pyhyys
Lupauksensa hyvätuloisia hyödyttävistä veronalennuksista hallitus kyllä aikoo pitää. Kuuluisan sokean Reetan kanakin osaa laskea, ettei tämä yhtälö toimi. Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Häpeä, isänmaa! Kauko Tuovinen Tampere. Ei niin pientä rahapussia, ettei sinne Sipilän ahne koura löytäisi veroalea rahoittamaan rikkaille ja suuryrityksille. tammikuuta 1918 Haapalainen määrättiin Suomen punaisen kaartin ylipäälliköksi. Kun punaisten tappio alkoi keväällä 1918 näyttää ilmeiseltä, Haapalainen pakeni Neuvosto-Venäjälle. Maamme korkeimmasta johdosta vauhdilla hukkuva viimeinenkin järjenvalo olisi totisesti kaivannut pelastusrengasta. 29 29.12.2017 OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Stalinin vainojen aikana 1930-luvun lopulla Haapalaista syytettiin vastavallankumouksellisesta nationalistisesta toiminnasta. Leikkauskiimaisen hallituksen vainolta ei löydy piilopaikkaa: työttömät, sairaat, eläkeläiset, opiskelijat. Monien muiden syyttömästi teloitettujen tapaan Eero Haapalainen rehabilitoitiin eli palautettiin arvoonsa vuonna 1956. Haapalainen kiisti syyllisyytensä, mutta siitä huolimatta hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin ampumalla. Samaan aikaan eduskunnassa käyty elämää suurempi taistelu nelosoluen kioskikelpoisuudesta kaivettiin sopivasti silmänkääntötempuksi harhauttamaan kansaa. Se pätee tänäkin päivänä. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Yhteiskunta ei ole yhteinen. ”Yhteiskunta valitsee kuolleensa.” Tämän sanomiseen tarvitaankin jo muu kuin suomalainen: ranskalainen Jean-Paul Sartre. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Hän keksi sanan ”työehtosopimus”, joka on yhä laajalti käytössä. Työttömiin kohdistuvien leikkausten käsittelyn ajoittaminen joulun alle ei taatusti ole sattumaa. Pikkujouluissa humalassa toilailevat hakkaraiset ja sammuvat eduskunta-avustajat valtaavat lööppien kärkipaikat. lasketaan sadoissatuhansissa, avoimien työpaikkojen määrä kymmenissätuhansissa. Ei ihme, että yleislakkopuheet ammattiliitoissa ja työpaikoilla yltyvät. Allekirjoittanut kyllä luulottelee vanhan kansan sanoin: Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa. Hänen isänsä oli kirvesmies ja äitinsä kutoi kotona mattoja Minna Canthin kangaskauppaan. Lisää yhteystietoja sivulla 35. Työttömien määrä Suomessa Suuri osa työttömistä ei saavuta aktiivisuuskriteeriä. Erno Välimäki aluetoimitsija kh:n jäsen (vas.) Pori LEHTIKUVA/VESA MOILANEN Haapalainen keksi työehtosopimussanan SUOMEN 100-vuotisjuhlavuonna on lähes unohdettu historian hämärään monet omalla toiminnallaan merkittävästi itsenäistymiseemme vaikuttaneet henkilöt. Kaverille ei jätetä. Puoliajan kaffeiden jälkeen hallitusteatterin toinen puoliaika on saanut tragedian piirteitä. Hänet valittiin huhtikuussa 1907 Suomen Ammattijärjestön perustavassa kokouksessa järjestön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Kouluaikanaan hän ansaitsi rahaa antamalla yksityistunteja matematiikassa ja historiassa. Verkkolehti on osoitteessa: www.kansanuutiset.fi . Runnoessaan läpi tämän työttömyysturvan leikkauksen Sipilän hallitus petti myös työmarkkinajärjestöille antamansa lupauksen. Nyt tehdään lobbausta päivittäin vain ”valinnanvapauden” puolesta ja perusteluina käytetään asioita, jotka ovat aivan päinvastaisia kuin alkuperäiset tavoitteet. Hallitus lupasi aivan erikseen pidättäytyä työttömyysturvaan kohdistuvilta leikkauksilta kikyn solmimisen jälkeen. Haapalainen kirjoitti Kuopion yhteiskoulusta ylioppilaaksi 1901. Alkuvaiheen SSS-kirjainyhdistelmän johtotroikan vaihdos SOS-hätähuudoksi ei auttanut. Suuri osa työttömistä ei saavuta työttömyysturvan aktiivisuuskriteeriä. Neuvostoliitossa Haapalainen toimi muun muassa Punaupseerikoulun opettajana Leningradissa ja Petroskoin seminaarin lehtorina. Eräs sellainen on Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja ja vuoden 1918 sisällissodassa Suomen työväen punaisen kaartin ylipäällikkö Eero Haapalainen. Haapalainen syntyi Kuopiossa vuonna 1880. Jori Porspakka Tuusula Valapattojen ja silmänkääntäjien hallitus SIPILÄN HALLITUS toikkaroi kohti maaliviivaa kuin pikkukylän kesäteatterin poliittinen farssi. Nämä tavoitteet on sittemmin heitetty roskakoriin ja tilalle niiden ovat tulleet maakuntamalli ja valinnanvapaus. Hallituksen tuorein petetty lupaus, työttömyysturvan aktiivimalli, kuulostaa jo lähtökohtaisesti orwellilaiselta uuskieleltä. Kaarlo Kaseva Pori Uhrin ansiosta lippu liehuu KUN SUOMI täytti sata vuotta, ajattelin sen leipäjonoja. Hallitus keskustelee mieluummin oluesta kuin vastaa kysymyksiin siitä, miksi kansalta leikataan ja rikkaille annetaan lisää. Vaikka Haapalaisella ei ollut sotilaskoulutusta, hän halusi johtaa tapahtumia ohi esikuntien. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi . Köyhyys yksityistetään köyhille, pakolla. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Sosiaalija perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisestä ja kustannusten kasvun hillitsemisestä viis veisataan, kun vain terveyspalveluita tarvitsevat valitsevat ”pörriäisen tai möttiäisen”, ja julkinen sektori sopeutuu tilanteeseen. ”On maamme köyhä, siksi jää”.” Ikävä kyllä Maamme-laulun kirjoittaja oli oikeassa. Sisällissodan taistelujen alettua 28. Sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi . Köyhyyttä kantavat sekä aineellisesti köyhät ”lähimmäiset” että henkisesti köyhä vallasväki ja sen kannattajat. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Nyt rakennellaan himmeleitä purkamisen sijaan. Valtionhoito ei ole köyhäinhoitoa. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Vallanpitäjät ovat valintansa tehneet: Suomi ei halua poistaa köyhyyttä ja nälkää. “ prosenttia kaikista työeläkkeensaajista eli noin 700 000 kansalaista. Työttömiä on moninkertaisesti vapaita työpaikkoja enemmän ja työllistämistä edistäviin palveluihin ei paikkoja löydy läheskään kaikille. Taito Taskinen Kuopio Lisää himmeleitä KUN SIPILÄN hallitus aloittaessaan asetti tavoitteekseen sosiaalija terveydenhullon uudistamisen, niin kolme keskeistä tavoitetta olivat: himmeleiden purkaminen, sosiaalija terveydenhuollon integraatio ja sote-menojen kustannusten kasvun hillitseminen kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Siitä valtiovalta sitten rankaisee työttömyysturvan leikkauksella. Paljon kirottu kilpailukykysopimus voideltiin lupauksella valmistella jatkossa työelämää koskevat uudistukset kolmikantaisesti. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Hyvää tarkoittava ajatus, työttömien kannustaminen ja työttömyyden vähentäminen, toimii savuverhona kokoomuslaiselle työttömien kurittamiselle. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Eläkeläisten toimeentuloa kohentaisi oikeudenmukainen kohtelu, jossa eläke seuraisi sataprosenttisesti työansioiden kehitystä. Eero Haapalaisen muistomerkki on Kuopiossa hänen asuinkorttelissaan olevan Minna Canthin katu 49:ssä olevan talon ulkoseinässä. Köyhien uhraaminen on hyvinvoivan enemmistön etu ja vapaus – teidän vapautenne, teidän tarvitsemanne uhri. Haapalaisen tavoitteena olivat kollektiiviset työsopimukset yksilöllisten työehtosopimusten sijaan. Korjauksen voisi tehdä nyt juhlavuonna, kun työeläkeyhtiössä oleva työeläkerahastojen arvo on kohonnut liki 200 miljardiin euroon. Virka oli päätoimi. Haapalainen opiskeli 1900-luEero Haapalainen vun alussa lakitiedettä Helsingin yliopistossa, mutta varojen puuttuessa loppututkinto jäi suorittamatta. Runnoessaan läpi tämän työttömyysturvan leikkauksen hallitus petti myös työmarkkinajärjestöille antamansa lupauksen
Ihmisen osaa kulloistenkin tuulten heiteltävänä. Tieto auttaa ymmärtämään Ovatko sisällissodan haavat jo arpeutuneet. Hän kysyy uudelleen ja uudelleen, miksi. Sodilla oli aina pitkät jäljet, jotka eivät lakanneet koskaan silloin, kun aseet vaikenivat. – Kirjani ei ole sisällissodan taisteluiden kuvaus, vaan sen uhriksi tahtomattaan joutuneen Sandran ja hänen läheistensä tarina. – Japanilaiset heittelevät mereen pieniä paperiveneitä Hiroshiman tapahtuman muistoksi. – On tärkeää tietää, mitä on tapahtunut. Köngäs pyrkii kuvamaan ihmisen sisintä. Vasta tiedon päälle voi rakentaa unohduksen ja anteeksiannon”. Sandrassa ja muutoinkin Köngäs haluaa nostaa esille toiveen siitä, olisiko vihdoinkin aika pystyttää yhteinen surun muistomerkki tietäen, mitä sisällissodassa on tapahtunut. Onnistuen viiltävän hyvin. Köngäs korostaa sitä, kuinka tärkeää on murtaa nelisenkymmentä vuotta suljettuina olleita, hiljaisuuksien huoneiden lukkoja. stisessa Sandrassa ja henkilökohtaisesti. ANNINA MANNILA Kirjailijan tärkein tehtävä on myötätunnon herättäminen, sanoo Heidi Köngäs.. Se kulminoituu kirjan lopussa rauhan ja sovinnon toiveeseen: viiltävän kauniiseen ja kipeän ajankohtaiseen rauhanjulistukseen: ”Lopultakin sota on aina häviö, ihmisyyden häviö. Hänellä on kyky saada lukija eläytymään päähenkilöidensä kohtaloihin. – Nuoruudesta lähtien sydämeni on sykkinyt vasemmalla, vaikka maailmankatsomukseni onkin monessa suhteessa muuttunut. Miksi Janne jätti perheensä ja lähti punaisten joukkoihin. Miksi ihmismieli pehmenee hitaasti, kovin hitaasti?” Ymmärrystä oman aikamme osattomille Surun lisäksi Sandra-romaani haastaa yhteiskunnalliseen debattiin, niin kuin hyvä taideteos aina. Keskiössä ei aihe, vaan henkilö Suomen sisällissotaa on käsitelty melko paljon tietoja kaunokirjallisuudessa. Se, mihin ajankohtaan, historiallisiin ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin ne sijoittuvat ei ole tietoinen valinta. Todellisuudessa me joudumme elämään rinnakkain toisenlaisissa oloissa, rauhan toimissa.” Tämän kysymyksen asettaa myös Köngäs vahvan pasi. Suureen suosioon yltänyt Hertta-romaaninsa käsitteli osin toista maailmansotaa Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon vaiheiden myötä. Tässä tiivistyy Heidi Köngäksen koskettavan, kauniin Sandra-romaanin (Otava 2017) keskeisin eetos. Yksityisten ihmisten julmat kohtalot muuntuvat Köngäksen romaanissa kuitenkin yleiseksi. – Romaaneja kirjoittaessani lähtökohtani on henkilöei aihepiirikeskeinen. Sota on tilapäisilmiö. Sandra onkin myös rakkausromaani, ehdottoman rakkauden kuvaus, kuten kaikki Köngäksen romaanit. Näkökulmatekniikalla kirjoitetun kirjan päähenkilö Sandran lisäksi keskiöön nousevat hänen kälynsä Lyyti, ja tuulahduksen omaan aikaamme tuova, työtön näyttelijä, lapsenlapsi Klaara. Ensi vuonna, kun näistä kansamme kohtalonhetkistä tulee kuluneeksi sata vuotta, julkaisutahti kiihtyy. Tuntui, että olisin pitänyt absoluuttista köyhyyttä kädestä”, Klaara liikuttuneena toteaa isoäitinsä huutolaistytön taustasta ja muista vaietusta vaiheista kuullessaan. 30 29.12.2017 ”Lopultakin sota on aina häviö, ihmisyyden häviö” N äin pohdiskelee Klaara isovanhempiensa menneisyyttä Vilppulan sisällissodan muistomerkeiltä palattuaan: ”Ei mikään lakkaa muuten kuin tietämällä mitä on tapahtunut. ” Kertomalla Sandran tarinan toivon lisääväni lukijoiden ymmärrystä myös meidän aikamme osattomia kohtaan.” Heidi Köngäs on myötätuntoinen ihmiskohtaloiden kuvaaja. Kertomalla Sandran tarinan toivon lisääväni lukijoiden ymmärrystä myös meidän aikamme osattomia kohtaan. Miksei voisi olla vain yhteistä, vedenväristä surua, surua siitä, että niin kävi, ettei osattu elää ja sopia, vaan piti taistella ja jättää valkoiselle hangelle punaiset jäljet. Klaara haluaa tietää, miten sisällissota vaikutti Väärinmajan Lepistön torpan siihen asti onnentäyteiseen, työteliääseen arkeen. marraskuuta 1960 näin: ”Miksi yksimielisyyden pohjaksi lasketaan aina sota. Kuvaan heidän elämäänsä täysin siviilien näkökulmasta, en taisteluiden ja sisällissodan eri vaiheiden kautta. Köngäs on tämän tragedian aiheuttamien ihmiskohtaloiden väkevimpiä kuvaajia, myötätuntoinen, syvien tunteiden tulkitsija. Isoäiti sisällissodan uhri Sandran esikuvan, Heidi Köngäksen isoäidin, jonka kuva on kirjan kannessa, elämän kulminaatiopisteen muodosti sisällissota. Mitä Sandralle perheineen ja koko kyläkunnalle tapahtui sisällissodan kalseissa tuulissa. Sisällissodan tapahtumista ei pidä vaieta, mutta toivon, että nyt, jos koskaan, puhallettaisiin puhuria sisällissodan eri osapuolten sovinnon kaarnalaivoihin. ”Minun rakas Sandra-mummuni. Onko sen aiheuttama kansan kahtiajako mennyttä. Tieto auttaa ymmärtämään sisällissodan ja sen jälkeiseen aikaan vaikuttavat seuraukset. Sandran katse on ikään kuin hiljaisen todistajan. Vain yhdessä asiassa lempeyden voimasta ammentavan Sandran rakkaus miestään kohtaan horjuu. Väinö Linna totesi Dagens Nyheterin haastattelussa 13. Siskotuulikki Toijonen – Väärinmajan kylän vuoden 1918 tapahtumia on tutkittu ja kuvattu metrikaupalla, se ei ollut minun tehtäväni. Kirjailijan tärkein tehtävä on myötätunnon herättäminen. Sandran pyyteetön rakkaus puolisoonsa Janneen auttaa kasvavan perheen äitiä jaksamaan läpi tuskaisten koettelemusten
Vilttitossu ryhtyy superkiltiksi varmistaakseen suu. Areena 19 päivää. Kirja esittelee tienraivaajia ihmiselämän monilta alueilta: tieteen ja taiteen tekijöitä, urheilijoita, poliitikkoja, vapaustaistelijoita, naisasianaisia, arkkitehteja, merirosvoja. Pikkuhiljaa arki muuttuu ahdistavaksi: mies on sairaalloisen itsekeskeinen ja väkivaltainen. Tämä ei ollut saanut yhtään lahjaa, mikä saa Vilttitossun todella ihmettelemään, onko Isonapa ollut todella tuhma. Esteet voi paitsi voittaa, niitä voi myös raivata pois tieltä jälkipolvia varten, niin kuin tämän kirjan suurnaiset ovat tehneet”, kirjoittavat tekijät esipuheessaan. Replikointi on tuttua Ijästä. Keskiössä ovat Suomen suhteet natsi-Saksaan, sodat ja omat oikeistolaiset ääriliikkeet, joista minäkertoja vaikuttuu. Yhteistä on ollut se, että joku lähipiirissä on kannustanut heitä eteenpäin elämässä valitsemallaan tiellä, ympäristön ennakkoluuloista välittämättä. Tarinaa kuljettaa lappilaisnaisen monologi, jota hän käy yhden vuorokauden aikana. Kuvittanut Salla Savolainen. Kolmen suudelman ihmissuhdesäpinöitä siivittävät rauhallinen kerronta ja hieman absurdi, pohjimmiltaan lempeä huumori. ”Tyttöjen on tärkeää ymmärtää, millaisia esteitä heidän tiellään yhä edelleen on. Ihmisen arvoa ei mitata lahjojen antamisen tai saamisen määrällä, yhdessä oleminen on joulussa tärkeintä. Kaipuu toisen tykö alkaa pikku hiljaa sykkiä miehen keski-ikäisessä rinnassa siihen malliin, että silmät löytävät lähituntumasta kiehtovaa tarkkailtavaa. Merja Miikkulainen ROSA LIKSOM: Everstinna. Komedian alaotsake voisi olla Jaakko ja sen naiset. Sen puitteissa Jaakko ja kumppanit pääsevät ansaitsemansa toivon kipinän lämpöön, jonka tuottamiseen osallistuu myös Eero Ojasen tyylikkään tunnelmallinen musiikki. Osittain tosipohjainen kirja on myös kuvaus kertojan pitkästä rakkaussuhteesta noin 30 vuotta vanhempaan, Everstiksi kutsuttuun mieheen. Sen lisäksi ohjaaja Matti Ijäksen käsikirjoittama tarina sisältää otteita venäläiskirjailijan Muistikirjastateoksesta. Minäkertojan elämä kietoutuu kokonaisuudessaan kahteen mieheen: ”Isä teki minusta valkosen Suomen tyttären, Eversti natsin”. KOLKON SUOMEN KUVA Sata tarinaa naisista, jotka valitsivat oman tiensä Piia Rantala-Korhonen ELENA FAVILLIN ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille on toisenlainen iltasatukirja tytöille, yhtä hyvin pojille ja isommillekin ihmisille. Toisaalta, ikäväkin ihminen voi ikävöidä, puolustautuu Jaakko. Mukaan mahtuvat myös videonauhalta tulevat Tarvan laatikkoleikit ja vinyylilevyltä kuultava Pentti Saarikosken runonlausunta. Tarina kyseenalaistaa ulkokultaisen kiltteyden merkityksen, tontuilla ja joulupukilla uhkailun. KIRJA Ulos kotelosta, irti alakulosta Harri-Ilmari Moilanen TELEVISIOELOKUVA Kolme suudelmaa (2006) on kirpeän hauska komedia, joka pohjautuu vapaasti Anton Tšehovin novelliin Koteloitunut ihminen (1898). Nykyaikaisempaa sanailua kuullaan nuorison suusta. Vanhemmat vihjailevat, että tontut tarkkailevat ikkunoiden takana lasten käyttäytymistä. Sanoilla sivaltelussa ja maalailussa on tilanteesta riippuen miekkailun, jousiammunnan tai muuten vain reilun tempaisun makua. Ensi tuntumalta kovasti eripariselta vaikuttavan kaksikon yhteenottojen tuloksena on hauskasti kuvattu vuorovaikutussuhde yli sukupolvirajojen. klo 21.00. Kattilakosken perheen kuusen ympärille mahtuvat myös naapurin Halibullenin neidit sekä poliisit Rillirousku ja Isonapa. 200 sivua. Tammi 2017. Kirja on alunperin toteutettu joukkorahoituksella: tekijät kokosivat yli miljoona dollaria yli 70 maasta. Tapahtumat on siirretty tiettyä ajattomuutta väreilevään helsinkiläiseen kaupunkimiljööseen. Sinikka ja Tiina Nopolan Vilttitossu päättää hoitaa tänä jouluna homman kotiin. SINIKKA NOPOLA, TIINA NOPOLA: Heinähattu, Vilttitossu ja jouluvintiö. Like 2017. ELENA FAVILLI, FRANCESCA CAVALLO: Iltasatuja kapinallisille tytöille. 88 sivua. Joulu on juhlista pahimpia sen aktivaattoreita: entäpä, jos joku muu saakin enemmän tai parempia lahjoja. Suomentanut Maija Kauhanen. Sellaisena se menee mukavasti yksiin tšehovilaisen mielentutkailun kanssa. Muutaman päivän kestää pyyteetöntä siivoamista ja auttavaisuutta, mutta aattoiltana pettymys purskahtaa pintaan: Heinähattu ja Vilttitossu saavatkin yhtä monta lahjaa. Varsinaisia ilonaiheita ovat Peltolan ja Birnin väliset kohtaukset. TV vansa ikävä ihminen. Siihen on koottu sata tytön tai naisen tositarinaa. Kuvituksen ovat toteuttaneet 70 naista ympäri maailmaa. Heistä tutustutaan lähemmin dementoituneeseen äitiin (Vappu Jurkka), ongelmaoppilaaseen (Laura Birn), ex-rakastettuun ja nykyiseen kollegaan (Kristiina Elstelä) sekä salaperäiseen naapuriin (Anneli Ranta). Vilttitossulta menee hermo. SISARKATEUS ON usein perhedynamiikan ehtymätön moottori. remman lahjapinon kuin siskonsa Heinähattu, joka on aina niin sanotusti kiltti. . Yhteistä kaikille on se, että päähenkilöt ovat tehneet jotain erityistä omista lähtökohdistaan, omassa yhteisössään. Tietenkin arvon lehtori on tylsimys vain näennäisesti. Varsinaisia ilonaiheita ovat Peltolan ja Birnin väliset kohtaukset. Kustantamo S&S 2017. Tämä ei ole sinut oman aikansa kanssa ja tunnustaa oleSulevi Peltola on työlleen omistautunut lehtori Jaakko Sakkanen. 31 29.12.2017 Fiktiivisen todellisuuden kotipesä on kirjailijan sisimmässä. Tarinat on lyhyitä ja tiiviitä, ne herättävät ainakin isomman lukijan kiinnostuksen etsiä lisää tietoa kirjan sankareista. Itse asiassa kirjassa ei ole satuja ensinkään. KOTIKATSOMO: KOLME SUUDELMAA TV1 su 31.12. Siinä mielessä kaunokirjallisuus on siis totta. Sulevi Peltola esittää vähäeleiseen tyyliinsä työlleen omistautunutta historian lehtoria Jaakko Sakkasta. Täsmälleen yhtä tärkeää heidän on tietää, että nuo esteet eivät ole ylitsepääsemättömiä. Heidän esimerkkinsä osoittaa, että jäykät sukupuoliroolit voivat jättää ison osan ihmiskunnan lahjakkuuksista käyttämättä. Jokainen meistä voi olla ratkaiseva kannustaja jonkun lapsen elämässä, asiat ovat usein pienestä kiinni. Liksomin meänkielellä kirjoitettu teos on raju, mutta tavattoman antoisa ja kiehtova. Kirjan kautta voi ymmärtää, mistä kumpuaa into autoritaarisiin liikkeisiin, ja mistä kumpuaa viha. Osa on historiasta tuttuja, osa on jäänyt suurmiesten varjoon. YLE KUVAPALVELU. Vilttitossu lähtee ulos jäähylle ja törmää siellä tuttuun poliisi Isonapaan. Kirjailija Riitta Jalonen, Parnasso 6-7/2017 ROSA LIKSOM antaa kirjassaan Everstinna kolkon kuvan satavuotiaan, itseensä tyytyväisen Suomen historiankulusta
Oleellista lienee lukijalle sekin, että totuuspohjaan tukeutuva tarina on kirjoitettu lähes 40 vuotta myöhemmin. Suurten kaupunkien kaartit muodostivat punakaartin selkärangan. Mielenkiinnon kohteena onkin se, miten tarinan päähenkilö liittyi punakaartiin ja missä taisteli, miten hänet vangittiin sekä millaista hänellä oli ” Kyllä se siitä taasen alkaa lutviutua, elämä näet.” Tamperelaisen Paavo Järvisen puolidokumentaarinen sisällissotaromaani sovittelee kauhun kevättä. 32 29.12.2017 Aksu Jokisella ei siis ollut vahvaa aatteen paloa rinnassaan, kun hän lähti kaartiin. Historiantutkija Tuomas Hoppu toteaa kirjan alkusanoissa, että Järvinen on kuvannut todellisia tapahtumia kertoessaan helsinkiläisen komppaniansa sotaretkestä ja kokemuksistaan vankileirillä. Mutta hän oli selvästikin taitava sotilas, minkä ominaisuuden turvin hän selvisikin monista vaikeista tilanteista. WARELIA KANSAN ARKISTO. Aseellinen kapina väärä valinta Järvisen kritiikki kohdistuu selvästi vallankumouksen johtajiin. KIRJA Helsingin punakaartilaisia marssimassa vuonna 1918. Warelia 2017. Järvisen esikoiskirja julkaistaan nyt siis lähes 60 vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen. ”Kyllä se siitä taasen alkaa lutviutua, elämä näet”, toteaa Janne-veli Aksulle, joka iloitsi juuri saamastaan ehdollisesta tuomiostaan. Sisällissotahistorian harrastajille Järvisen kuvaamat taistelutilanteet Väärinmajalla, Lempäälässä tai Toijalassa tarjoavat kiintoisaa luettavaa. Jokinen työskenteli sisällissodan edellä konepajalla, joka valmisti sotamateriaalia Venäjälle maailmansodan taisteluihin. Linnan romaani on syövyttänyt suomalaisten mieliin sisällissodan taustaksi maaseudun köyhälistön kärsimykset. Sitten tuli vallankumous Venäjällä, Suomen itsenäistyminen ja sotatarvikkeiden valmistuksen lopetus Venäjälle. Paavo Järvisen kirjassa on puhutteleva lopetus. Kirja perustuu stilisointia lukuunottamatta Järvisen alkuperäiseen käsikirjoitukseen. Työt loppuivat myös Aksu Jokiselta. Vuonna 1958 kirjoittaja menehtyi moottoripyöräonnettomuudessa. Kovaa aikaa kertoo kaupunkilaisen teollisuustyöläisen tarinan. Aksu Jokinen, jonka elämä vankileirillä sujui enemmän kuin hyvin sen jälkeen, kun hän pääsi postipojaksi, katsoi menneiden kuukausien tapahtumia katuen rankasti sitä, että oli lähtenyt mukaan. Nälkä ajoi hänet punakaartin leipiin, vaikka hän epäilikin suuresti aseellisen vallankumouksen tietä. Tarinan Aksu on Järvinen. Siinä välillä, juuri kun valkoiset olivat saartamassa Tamperetta, komppania lähti lomalle Helsinkiin. Mutta hän ei saanut sille julkaisijaa. vankileirissä ja minkä tuomion hän sai. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.fi Paavo Järvinen . Vankileirillä Hämeenlinnassa heitä ei näkynyt. Punaisten taistelutaitojen puutteellisuus tulee hyvin selväksi helsinkiläiskomppanian sotaretkellä, joka alkaa Tampereelta, sitten siirrytään Ruovedelle ja päädytään Lahteen. Tuomas Hopun tekstiin tekemät alaviitteet selvittävät lukijalla tarinan yhtymäkohtia todellisuuteen. Järvinen kirjoitti romaanin 1950-luvun jälkipuoliskolla. Romaania on siis kypsytelty pitkään, ja se näkyy tekstissä. Monilla muillakin romaanin henkilöillä on historialliset esikuvansa ja myös osa tapahtumapaikoista on tunnistettavia. PAAVO JÄRVINEN: Kovaa aikaa. Järvinen näkee sisällissodan kaupunkilaisten sotana. Erään punakaartilaisen kokemuksia kansalaissodan ajoilta. Sisällissodassa kaatui noin 800 helsinkiläistä punakaartilaista (yli 12 prosenttia kaikista kaatuneista) ja noin 300 tamperelaista punakaartilaista. Sisällissodan 100-vuotismuistovuonna menneitä sotaretkiä muistellaan varmasti monissa tilaisuuksissa. Valkoiset saavat ylipäätänsäkin romaanissa melko positiivisen kohtelun, eikä punaisia puolestaan nähdä pelkästään uhreina. Tuomas Hoppu vertaa alkusanoissaan Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiaa ja Paavo Järvisen Kovaa aikaa. Rivikaartilaisille jätettiin jälkipyykki kärsimyksineen, mikä nostatti katkeruutta. Kaikkiaan Helsingin punakaartissa taisteli 10 000-11 000 ihmistä, mikä on 10 prosenttia koko punakaartista. Sisällissotaromaani tuomitsee aseellisen kapinan S isällissodan kynnyksellä Helsingissä asunut Paavo Järvinen kertoo romaanissaan Kovaa aikaa Aksu Jokinen -nimisen punakaartilaisen kokemuksia sisällissodan ajoilta. Aksun tie Tämän romaanin juoni, alku ja loppu ovat lukijan tiedossa jo alusta lähtien
klo 13.35. Optimistisessa tragikomediassa mollisointuja kaataa kumoon tietty ärhäkkyys, joka tihentyy Kari Väänäsen roolityössä. Se yhdistää valtiollisen näkemyksen yksittäisten ihmisten kokemuksiin. Kirjailija Siri Hustvedt, Nuori Voima 4-5/2017 KANSALLISMUSEOSSA ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ avautunut Suomen tarina -näyttely kertoo maamme historiasta 1900-luvun alusta nykypäivään. Goldblumin roolityö tekee tutuksi hyväntahtoisen Hannu Hanhen. loso. Olennainen osa sympaattisen le. Rooleissa nähdään muun muassa Esko Nikkari, Outi Mäenpää, Pertti Sveholm ja Annikki Tähti. MIES VAILLA MENNEISYYTTÄ Teema Fem su 31.12. MIES VAILLA MENNEISYYTTÄ (2002) on kaurismäkiläiseen tapaan lastattu sekä maailman kavaluudella että huumorin kukalla. Areena 14 päivää. Naispääosassa Kati Outinen on Pelastusarmeijan Irma, sivuosien henkilögalleria vilisee hauskoja tyyppejä. Reissusta sukeutuu yhdistelmä lemmenlomaa sekä eletyn elämän ja oikuttelevan parisuhteen kelailua. Ylipäänsä tematiikka kattaa isohkon siivun yleistä inhimillistä vääntöä (ikääntyminen, elämässä uskaltaminen, optimismi vastaan pessimismi, rehellisyys ihanteille, raha ja rahattomuus). Maria Järvenhelmi on houkutuslintu ja Maria Heiskanen grillikioskin tyttö, joka välittää ja jaksaa odottaa. Esillä on yhteensä noin 170 esinettä museon kokoelmista, ja ne ovat hyvinkin henkilökohtaisia. LAITAKAUPUNGIN VALOT Teema Fem su 31.12. Kenties onnistunein kaksikon elokuvista on Daniel Craigin tähdittämä Tyttären talossa (2003). Tältä pohjalta nähdään pieni viihdyttävä irrottelusoppa bittersweet-tähtien alla. Ohjaaja Roger Michell ja käsikirjoittaja Hanif Kureishi ovat tehneet useita yhteistöitä alkaen tv-sarjasta Esikaupunkien Buddha (1993). 33 29.12.2017 Mutta koulutuksen kehittyessä olemme myös menettäneet käsityksen siitä, että sivistynyt ihminen on kiinnostunut monista asioista. aan ja kemistit saattoivat kirjoittaa runoja. Jotenkin kuvaavasti runollisen nimen saaneen elokuvan hauskin ja samalla julmin kohtaus liittyy työhön. Näyttelijät päästelevät naama peruslukemilla nasevasti napsahtelevaa Yle osti ikuiset oikeudet Aki Kaurismäen elokuviin. lmi Kauas pilvet karkaavat (1996) on väreiltään komean heleä työ. Se koskee 1960ja 1970-lukujen vasemmistoradikalismia. Viisikymppiset Meg (Lindsay Duncan) ja Nick (Jim Broadbent) matkustavat Pariisiin juhlimaan 30-vuotishääpäiväänsä. Sitä esitellään monipuolisesti ja tarinan luonteen ehdoilla eleganteissa puitteissa – onhan liikkeellä sivistynyt, joskin tulotasoltaan vaatimaton brittipariskunta. KU TOBIAKSELTA JÄI REPPU M U S E O V IR A ST O Uuteen vuoteen Aki Kaurismäen seurassa Harri-Ilmari Moilanen AKI KAURISMÄEN Suomi-trilogian aloitus. an hieman pintakiiltoiseksi jäävää lumovoimaa on Pariisin kaupunkikuva. Työpaikalla saneerataan, neljä saa lähteä. Hallitsevia ovat sinisen eri sävyt. Sen vakavien sävyjen vastapainoksi duon töille tunnusomainen draaman, komedian ja romanttisuuden yhdistelmä kannattelee Le Week-Endia. Sanansa sanottavana on myös pelastavaksi enkeliksi kiiruhtavalla jenkillä. TV Kati Outinen vilkuilee kaupan kassana Kansan Uutisten rikoslööppiä. klo 15.10. Pomo ratkaisee kinkkisen tilanteen korttipakalla. Näyttelyyn päätynyt reppu on kuulunut Nakkilasta kotoisin olleelle, juuri 22 vuotta täyttäneelle Tobias Keskimäelle. LAITAKAUPUNGIN VALOT (2006) muistuttaa edeltäjiä kouriintuntuvammin siitä, miten läheltä toisiaan koominen ja traaginen voivatkaan koukata. Kansallismuseon vahtimestari keräsi huhtikuussa 1918 koleraparakeilta taisteluissa menehtyneiden punaisten vaatteita. Oikutteluloma Pariisissa Harri-Ilmari Moilanen ENGLANTILAISESSA draamakomediassa Le Week-End (2013) kuusikymppinen pariskunta (Jim Broadbent ja Lindsay Duncan) suuntaa viikonlopuksi Pariisiin. Hyviä ovat myös keskeisten naisroolien Kati Outinen ja Elina Salo. KAUAS PILVET KARKAAVAT Teema Fem su 31.12. Joukon johtaja (Ilkka Koivula) on kuin kaiken ympärillään vainuava iskuvalmis dobermanni. klo 12.00. Päähenkilö Koistista (Janne Hyytiäinen) käyttävät hyväksi karskit konnat. LE WEEK-END Teema Fem pe 29.12. Je. klo 21.00. Mainiossa näyttelijäkaartissa Kati Outinen vilkuilee kaupan kassana Kansan Uutisten rikoslööppiä (luitte aivan oikein), Tommi Korpela luennoi liikesalaisuuksista ja Svante Korkiakoski on säälimättömän suorapuheinen pankinjohtaja. Pääkonna näkee asian romanttisena hölmöytenä. Kaikki kolme Areenassa. Vaikka Koistinen lyödään toistuvasti kanveesiin, hänessä on Buster Keatonin mykkä. Ei ole kauaa siitä, kun kirjailijat olivat usein perehtyneet myös . Sopimukseen kuuluu 18 pitkää elokuvaa ja 10 lyhyttai dokumenttielokuvaa. . kirjakielisuomea, musaraidalla on paikkansa monen sortin ikivihreillä ja Timo Salmisen hieno kuvaus on tässäkin pelkistetyn maalauksellista. lmien antisankareille ominaista peräänantamattomuutta. Kaurismäen minimalistisen pelkistetyssä maailmassa perinne on arvossaan hyviä käytöstapoja myöten päähenkilö jopa kumartaa, kun saa työpaikan tiskaajana. Sivuosissa nähdään Sakari Kuosmanen ja Markku Peltola, joka on tällin päähänsä saava ja muistinsa menettävä päähenkilö trilogian keskimmäisessä. Avioparin henkilöhistorian kautta tarinassa väreilee pientä yhteiskuntahistoriallista nostalgiaa. Replikointia hallitsee rento sanailu, kun Broadbent ja Duncan heittäytyvät toistensa kimppuun. Pelin junailee virtuoosin ottein takavuosien taikurilegenda Solmu Mäkelä. Kolmikon työskentelyä on mukava seurata. YLE KUVAPALVELU ALL OVER PRESS. Antti Reini iskee miesnäkökulmaisen työpaikkakiusaamisen osalta pöytään armoitetun klassikon
Gaudeamus 2017. TIMO HONKELA: Rauhankone. Syystä tai toisesta ihmiset saattavat joutua tilaan, jossa toisten ihmisten kärsimystä ei ymmärretä, kun operoidaan kielija käsitejärjestelmillä. KIRJA . Jopa globaalisti voitaisiin kerätä tietoa päätösten pohjaksi. RAUHANKONEESSA kysytään, miten ihmiskunta saadaan ratkomaan oikeita ongelmia, kuten ilmastonmuutosta. ”Uskallan väittää, että esimerkiksi oikeudenmukaisuutta ei käsitetä samalla tavalla eri yhteiskunnissa” Honkela sanoo ja kysyy ”miksi ihmiset ovat valmiita tappamaan toisenlaista uskontoa edustavia, tai näyttää toisenlaiselta tai tuntuu uhkaavan omaa elämäntapaa”. Tässä on myös kaksi kärkeä ja tuo kokoomuksen kärki on aika pitkä demareihin verrattuna. Edessä oli vuosi, jolloin vasemmistoliitolle valitaan uusi puheenjohtaja ja Paavo Lipposen hallitus saa paistatella työttömyyden alenemisen ja talouden kasvun loisteessa. Tekoälytutkijan testamentti. Korhosen mielestä se tarkoitti vauhtia, voimaa ja eteenpäin menoa. Mutta ketä kiinnostaa rauhallinen pelto, jos tiikeri hyökkää viereisellä pellolla. Konekielinen tulkki ei takerru ihmisten tavoin tunteisiin, kuten pelkoon, inhoon tai vihaan, jotka Honkela näkee rauhankoneajatuksen kannalta olennaisiksi. Isomman palasen varjo näytti hevoselta. 20 VUOTTA SITTEN. Yllättikö tinan kiinteys. Millä reunalla. Hallituksen tavoitteena oli työttömyyden puolittaminen. Tuolloin energia kuluu rakentamalla tulevaisuutta, jota hallitsevat pelko ja viha. Honkelalla on ollut aiemminkin ideoita tekoälyn käyttämisestä rauhankoneeksi, mutta sairastumisen jälkeen hänestä tuli näkyvä maailmanparantaja. KANSAN UUTISTEN vuoden 1997 viimeisessä numerossa paljastettiin politiikan vuoden 1998 tärkeimmät tapahtumat valamalla tinaa poliitikkojen kanssa. Nyt katsottiin tinasta sateenkaarihallituksen selviämistä vuodesta 1998. 283 sivua. Tunteet altistavat helposti kon. OSITTAIN SOKEUTUNUT tutkija on käyttänyt puhetta tekstiksi kääntävää tekniikkaa hyödykseen kirjoittaessaan Rauhankonettaan. ikteihin. Työministeri Liisa Jaakonsaari näki tinassa joutsenen, joka tarkoitti Suomen ihmettä. Kyllä, uskoo vakaasti 30 vuotta tekoälyä ja koneoppimista tutkinut professori Timo Honkela. Sairastuminen kiritti hänet kirjoittamaan tänä vuonna ilmestyneen Rauhankone-kirjan, jossa kehitellään ideoita, miten ihmiset voisivat elää vapaana ja turvassa. ”Minäkin kuuntelen mie. Kovassa käsittelyssä jos saa oikein siipeensä, niin tämä rupeaa lohkeilemaan. Nyt niitä on jo enemmän. Tavoitteena on saada aikaan myötämielisyyttä ja empaattisuutta ennen kuin joudutaan valtioiden välisiin neuvotteluihin. Yhteen aikaan tasan kolme ihmistä uskoi tähän projektiin, presidentti Ahtisaari, vasemmistoliiton puoluesihteeri Sund ja minä. – Jos 1990-luvun alussa Suomi teki Euroopan taloushistoriaa mitä tulee työpaikkojen hävikkiin ja laman syvyyteen, niin nyt tehdään työttömyyden alenemisen ja talouskasvun historiaa, hän sanoi. Tekoälyn ja koneoppimisen avulla voisi kerätä yhteen kaikkien suomalaisten ajatukset. Idea rauhankoneesta on vakavaa syöpää sairastavan tekoälytutkijan testamentti. Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi Koneäly voi toimia tulkkina ihmisten välisissä merkityksenantoneuvotteluissa. Väistämättä tiedon keräämisessä on myös isoveli valvoo -henkeä. Honkela kysyy, kuinka paljon vastustaminen vie asioita siihen suuntaan, jota vastustetaan. Keskustan Seppo Kääriäinen keksi vuonna 1991 termin veret seisauttava vaalivoitto. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Tina paljasti politiikan uuden vuoden Kansan Uutisissa valettiin tinaa vuoden 1997 päätteeksi. Kaikki nämä ovat huonoja syitä tehdä selvää muista ihmisistä. JARMO LINTUNEN Tekoäly rauhan palvelukseen OLISIKO KEHITETTÄVISSÄ rauhankone, joka auttaisi ymmärtämään ihmisen välistä kommunikaatiota jopa yli kielirajojen. – Tässä reunalla on pikkuisen haurasta. Kone ei nalkuta, vaan se valikoi kuhunkin tilanteeseen ja kullekin ihmiselle sopivia argumentteja kielteisistäkin asioista. Google ja muut kansainväliset verkkoyhtiöt keräävät tietoa ihmisten ajattelusta, mutta pääosin bisneksen tukemiseen. – Yhteen aikaan tasan kolme ihmistä uskoi tähän projektiin, presidentti Ahtisaari, vasemmistoliiton puoluesihteeri Sund ja minä. Ihme oli työttömyyden nopea aleneminen. Koneäly voi toimia tulkkina ihmisten välisissä merkityksenantoneuvotteluissa, kun ihmiset puhuvat eri syistä toistensa ohitse. HONKELLALLE OLENNAISTA on ymmärtää tunneälyn merkitys ja sen hyödyntäminen, jotta ihmiset voivat tekoälyn avulla ymmärtää itseään ja toisia ihmisiä nykyistä paremmin. – Minusta näyttää, että vasemmalla. Hän etsii keinoja, joilla vahvistaa ihmisten keskinäistä arjen kommunikaatiota. Enne. Rauhankoneen idea onkin, että se toimii arjessa. Tinanvalanta alkoi dramaattisesti, sillä ensimmäisenä kauhaan tarttuneen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Martti Korhosen tina halkesi kahteen osaan. Huomio, voima ja tekeminen kuuluvat asejärjestelmien vastustamiseen. Vasemmistoliiton kansanedustaja Eila Rimmi näki tinastaan henkilövalinnan: – Voisi tämä kertoa siitä, että Suvi-Anne Siimes on kansan suosikki. Honkelan mukaan Trump-ilmiö on rauhanliikkeellekin riski. ALL OVER PRESS/SEAN PRIOR. Pelko, inho, viha ja muut tunteet ovat merkittävässä roolissa sodan ja rauhan kysymyksissä. Presidentti Donald Trump esitti päättömiä asioita, mutta silti hänet valittiin, vaikka häntä pelättiin ja vastustettiin. – Yllättävän kiinteä tämä on, mutta on tuossa tuommoinen kuplakin. Kai Hirvasnoro ti i lettiin tinaa vuoden 1997 päätteeksi. 34 29.12.2017 lelläni Finlandiaa ja nostan Suomen lipun salkoon, mutta en näe sitä sen arvoisena, että pitäisi lähteä tappamaan toisia ihmisiä, että saan nauttia suomalaisesta identiteetistä”, Honkela kirjoittaa. Näin ihmiset välttävät ajautumasta ehdoin tahdoin kon. Ettei vain viittaisi talouden pienehköön heikkenemiseen. Utopian mukaan joku päivä ihmisillä on taskussaan esimerkiksi kännykän kokoinen laatikko, jolla voi viestiä vierasta kieltä puhuvien kanssa. Se saattaisi tulkata junassa aggressiivisesti tuntematonta kieltä puhuvan ihmisen puhetta. ikteille. Korhosen mielestä ei
JARNO MELA KU:N ARKISTO/SIRPA KOSKINEN. Siitä neljän viikon kuluttua alkoi yksi itsenäisen Suomen suurimmista tragedioista. 12 kk 159 € 182 € 6 kk 81 € 97 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. ikteista kumpuavat ja eskaloituvat kriisit, joilta emme ole missään turvassa ja joihin ei voi vastata aseilla eikä sotilaallisilla liittoumilla. Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria, joista kolme neljästä punaisia. iktien välittäjänä. Valikoima niitä juttuja ilmestyy KU:n verkkolehdessä perjantaista maanantaihin. Kunpa edes vaalien viimeisissä keskusteluissa päästäisiin kiertämästä Natoa ja käsiksi siihen, mitkä ovat Suomen ja koko maailman suurimmat turvallisuuskysymykset: ne ovat ilmastonmuutoksen lisäksi usein juuri sisäisistä kon. Päättäjien mukaan tavoite on mahdollista saavuttaa vuonna 2035. 35 29.12.2017 Kansan Uutiset viikkolehti PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TOIMITUS avoinna ma–pe 9.00–16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi TILAUKSET JAKELUHÄIRIÖT OSOITTEENMUUTOKSET Ma–pe klo 9.00–16.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Tarkemmat tiedot verkkosivulta: www.kansanuutiset.fi /tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma–pe 9.00–16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafi ikista. Ehdokkaitten kenttäkierrokset huipentuvat ja televisiossa ovat viimeiset mahdollisuudet vakuuttaa äänestäjät ennen ensimmäistä kierrosta, joka kuin sattuman oikusta on sisällissodan alkamisen satavuotispäivä. Sen nimeksi on vakiintunut poliittisia merkityksiä kaihtava sisällissota. Oltaisiin purkamassa jännitteitä meillä ja muualla. Viimeinen sana RAUHAN TEKEMINEN PARAS TAPA MUISTAA VUOTTA 1918 Sisällissotaa muistettiin Tampereella 6.?4.?2008 järjestetyssä kaupunkinäytelmässä, jota kutsuttiin Sovinnon päiväksi. Emme tässä KU:ssa ole muistelleet sisällissodan syitä tai ratkaisutaisteluita. Tragedian inhimilliset mittasuhteet ovat lyhyesti tässä: sodan kuluessa punaisten käsissä kuoli 1 424 valkoista teloitettuna, valkoisten käsissä kuoli 7 370 punaista teloitettuna ja 11 652 vankileireillä. Kuntalaiset kutsuttiin ideoimaan kestävää energiahuoltoa ja hiilijalanjäljen pienentämistä tukevia toimia. iktien taakse, jotta voisimme käyttää vuoden 1918 muistoa rakentavammalla tavalla. (10?%). Sunnuntaina tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti senaatin valtuuskunnalle Suomen itsenäisyyden. Sodan epäinhimillisen jälkinäytöksen käsittelyä sen sijaan ei voi eikä pidä vältellä – vieläkään, vaikka muistotapahtumia on jo parikymmentä vuotta järjestetty sovinnon merkeissä. T ässä lehdessä halusimme katsoa sisäisten kon. ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2017 K ansan Uutisten tässä numerossa siirryttiin ajatuksellisesti Suomen juhlavuodesta vuoden 1918 muistoihin, jotka ovat vähemmän juhlavat. Monilla presidenttiehdokkailla on halu puhua laajasta turvallisuuskäsitteestä ja siitä, miten Suomi voi käyttää tilansa sotilaallisesti liittoutumattomana maana erilaisten kon. P residentinvaalien kuumin vaihe alkaa ensi viikolla. Sallivatko ehdokkaita tenttaavat toimittajat sen, siitä riippuu, miten tasokasta keskustelua loppusuoralla käydään. Näkemään takana ihminen, niin kuin tämän lehden kansijutussa haastateltu Karin Creutz tekee. On ajatuksia, joita on mahdoton hyväksyä. Entä jos uusien patsaiden ja paasien sijaan käytettäisiinkin kaikki tarmo sen eteen, ettei vastaavia tragedioita koeta enää koskaan. SEURAAVASSA LEHDESSÄ 12.1.: Vaasassa edetään rivakasti kohti hiilineutraaliutta. Kai Hirvasnoro Kirjoittaja on Kansan Uutisten toimituspäällikkö. Matalan kynnyksen osallistumiskanava oli onnistunut väylä, kertoo Anneli Lehto, Vaasan Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja. Pyrittäisiin kuitenkin ymmärtämään, mistä itselle mahdoton ajattelu nousee. Kesto Määräaikais. Tarkemmin näistä asioista on kerrottu Kansan Uutisissa vähintään kymmenen vuoden välein. Onnistuessaan muistovuodesta tulee kuplien puhkaisemisen vuosi
Mitkä ovat journalismin sokeat pisteet. Voit myös tilata puhelim itse 09 759 601 tai sähköp ostitse kirjamy ynti@k ansanu utiset.fi. 10 € (17 €) Into 2016 Emilia Kukkala & Pontus Purokuru Luokkavallan vahtikoirat Miten media käyttää luokkavaltaa. Jouko Jokisalo Euroopan radikaali oikeisto Mistä syistä radikaali oikeisto nousee. Mitä ovat sen laajan kannatuksen taloudelliset, yhteiskunnalliset ja poliittiset taustatekijät. Kirja tarkastelee EU:n tilannetta talousja aatehistorian, demokratian, sukupuolten tasa-arvon, ympäristön, muuttoliikkeen, talouden ja unionin sisäisten toimintamekanismien kannalta. Miten yhteiskunnan hierarkiat määrittävät julkista keskustelua. 5 € (24 €) Into 2016 Hinnat sis. 10 € (20 €) Into 2017 Jouko Kajanoja & Eero Yrjö-Koskinen (toim.) Hajoaako unioni. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu TILAAJALAHJANA kätevä silmälasin puhdistusliina avaimenperässä! K at so ka ik ki ti la u sv ai h to eh d ot w w w .k an sa n u u ti se t. alv:n. Ti la an m er ki ts em än i ki rj at . p ai n et u n le h d en al v 10 % se kä n äk öi sl eh d en al v 24 % . Tu nn us 50 05 07 6 00 00 3 va st au slä he ty s K a n sa n U u ti se t TILAA NYT tilaukset@kansanuutiset.fi, p. 10 € (20 €) Into 2016 Slavoj Žižek Uusi luokkataistelu Todellinen uhka lännen sosiaaliselle rakenteelle ei ole peräisin maahanmuutosta, vaan globaalin kapitalismin dynamiikasta, joka on kulkenut käsi kädessä maailmanlaajuisen fundamentalismin synnyn kanssa. Alle 50 euron tilauksiin lisätään postikulut 2,50?€. fi / ti la aj ap al ve lu Verkkokauppa Merkitse rasti ruutuun kirjan kohdalle, jonka tilaat. H in n at vo im as sa ko ti m aa ss a. kansanuutise t.fi / PO ST IM A K SU M A K SE TT U *N im i *O so it e *P u h el in Sä h kä p os ti *T ä h d el lä m er ki ty t ke n tä t o va t p a ko lli si a Kansan Uutist en verkko kaupa sta ostetu ista kirjoist a makse taan arvonl isävero Suome en. Jos tilaat useamman kappaleen samaa kirjaa, lisää määrä rastin jälkeen. 10 € (25 €) Into 2016 LISÄÄ ALETUOTTEITA OSOITTEESSA http://kaupp a. P O ST IM A K SU M A K SE T TU Ki ito s, til aa n Ka ns an U ut is et M ää rä ai ka in en 3 kk /4 7 € Ke st ot ila us , 3 kk /4 € Ke st ot ila us , 6 kk /7 9 € Ke st ot ila us 12 kk /1 56 € N äk öi sle ht i, m ää rä ai ka in en 3 kk /2 5 € N äk öi sle ht i, ke st ot ila us 12 kk /8 7 € N im i O so ite Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Pu he lin /s äh kö po st i M ak sa ja n ni m i, jo s er i ku in til aa ja O so ite Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a Ti la u sh in n at si s. Kenen näkemykset nostetaan esiin ja millä tavalla. TAMMIALE VERKKOKAU PASSAMME! Tu n n u s 50 05 07 6 00 00 3 V A ST A U SL Ä H ET YS Anna Kontula Luokkalaki Pamfl etti kuvaa miten Suomen lait ja viranomaiskäytännöt ovat täynnä sosioekonomista syrjintää ja eriarvoisuutta. Le ik ka a ilm oi tu s ja lä h et ä p os ti ts e