Kansan Uutiset 30.04.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

18 Li Andersson 11 Tuula-Liina Varis 38 Peter Lodenius 58. Hinta 3,50 ? 18-003251-1418 18 www.kansanuutiset.fi Viikko 18 Keskiviikkona 30.4.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Ka Mercedes Bentso valitsi elämän » Päihteiden tilalle tuli räp ja politiikka s
09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. sisältö A Kotimaa s.4 A B Kansan Uutiset, Viikkolehti 30.4.?8.5.2014 Kulttuuri s.26 C Keskustelu s.40 D Ulkomaat s.54 E Vapaa-aika s.64 4?13 Uutiset 14 Esko Seppänen: Lääkärit F Pelit s.68 PUHELIN 09 759 601 privatisoivat terveydenhoitoa 16 EU-ehdokas Sinikka Torkkola 17 EU-ehdokas Kari Uotila 18 Mercedes Bentso 22 Brigitte Young 24 Tampereen yliopiston Marx-kurssi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. 09 7596 0232 26 Suomenlinnassa teloitetut B punaiset 28 Agit Propin Pekka Aarnio 30 Kalevi Kivistö kirjoittaa sosialismista 34 Liberalismin musta kirja 36 Jukka Tolonen 38 Tuula-Liina Varis TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS C D E F avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi 40 Keskustelua 42?49 VAPPUTERVEHDYKSET SATAKUNNAN TYÖ 54 Etelä-Afrikan vaalitaistelu 56 Viikon Guardian-suomennos 58 Pintaa syvemmältä: TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. Peter Lodenius 60 Reportaasi Jerseyn veroparatiisista JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. 64 Muistio 65 Timo Mäkelä: Minun elämäni TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? 68 Veikkaus- ja ravivihje 69 Happihyppely: Ikääntyneiden liikunta 70 Ristikko ja shakkitehtävä 71 Viimeinen sana Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2014 ALL OVER PRESS aan m o Kok juhlat pu p a v 67! 6 6 2 PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi Kannen kuva: Jussi Joentausta
Työnantajien mielestä pyhät tulevat liian 0,23 sekunnissa ja vastaus on, että arkivapaita on suunnilkalliiksi. leen sama määrä kuin EU-maissa yleensäkin. Hakukone Google tekee asiaa koskevan selvityksen lituksen kesken. Oikein vastanToukokuussa vietettävänä helatorstaina saa jo usein upottaa varpaat santaan. nykyisen EK:n suoran edeltäjän STK:n nut tuskin keksisi ruutia. Näin olkoon jatkossakin ja nimenomaan torstaisin. SAMA KOSKEE myös työnaisia sekä kaikkien palkansaajien Tape Sanottua » Suomalainen vappu on vää- vappupaLouutuuksia paluupaLo PALAA TAKAISIN ilokaasuPALO TÄYTETTY ÄÄNEKOSKELLA rän kuninkaan juhla. Se on yksi päivä vuodessa, jolloin köyhä koreilee keskustassa, rikas sikailee rahvaan seassa, samat sukkahousut molemmilla rikki, huulipunat poskia pitkin. Mediatutkija, näyttelijä Kaarina Hazard, PAM 5/2014 pelipaLo EI HÄVIÄ yLätyspaLo RÄJÄHDYSVAARA © TARMO KOIVISTO 3. Edusyritetään keksiä keinoja työurien pidenkunta hyväksyi asiaa koskevan lain tämiseksi. Toisinaan vasen käsi ei tiedä, 27.4.1944 osana kansallisen yhteisrintamitä oikea tekee. Kaikille heille työviikon rikkovat muutamat arkizell väitti, että Suomessa oli jo ennestään enemmän vapaatorstai ovat yleensä vapaat vuoden mittaan antavat mahdollisuuden lepoon ja päiviä kuin missään muissa maissa ja ehdotti, että vappua vapaita muuallakin elpymiseen. vietettäisiin vain joka toinen tai kolmas vuosi. Sellaisiin kuuluu myös valitus seen liittyvä pitkä viikonloppu loka-marliian kalliiksi tulevista vapaapäivistä, raskuun vaihteessa olisi tarpeen. joista Eteläranta on marmattanut ainaJuhlapyhien siirtoa viikonloppuikin 70 vuotta. hin eli työajan pidennystä selvitetään Lakisääteisesti vapaata vappua viesamaan aikaan, kun samoissa pöydissä tetään torstaina 70:ttä kertaa. Sää kylmeni juuri vapuksi, mutta aatteen palo korvaa puuttuvat lämpöasteet. Kansan Uutiset toivottaa lukijoilleen iloista vappua. Pääkirjoitus Työmies on vapaapäivänsä ansainnut toimitusjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Antti Hack» Loppiainen ja helalapsia. Viime syksyn talous- ja kasvusopivuosi. muksen mukaisesti niiden siirtämistä viikonloppuihin selOnko Suomessa sitten poikkeuksellisen paljon arkivavitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja Kirkkohalpaita. Kumpi pitää enemmän man rakentamista jatkosodan ratkaisutyökykyä yllä, ympäri vuoden toistuvat jen lähestyessä. hieman viikonloppua pidemmät vapaat Soraäänittä lakia ei hyväksytty, vaan vai työajan lisääminen. Työnlisissa maissa. Hackzell oli Euroopassa. Työnantajia hiertää nyt kaksi arkipyhää, useimminykyisiä työnantajapomoja radikaalimpi, sillä hänen mieten arkipäivään sijoittuva loppiainen sekä aina torstaihin lestään itsenäisyyspäivääkään ei olisi tarvinnut juhlia joka sijoittuva helatorstai. Loppiainen Opetettu papukaija suoriutuisi Häkämiehen duunista ja helatorstai ovat yleensä vapaita muuallakin Euroopassa. parin keksin päiväpalkalla, kirjoitti ViiPohjoismaisia erikoisuuksia meillä LAURI HANNUS tasen Vieno Viikkolehdessä toissa vuoovat juhannus- ja jouluaatto. Toisaalta denvaihteessa tarkoittaen EK:n toimiSuomessa ei ole samanlaisia pimeimmän tusjohtajaa Jyri Häkämiestä. syksyn katkaisevia arkivapaita kuin katoNäin todella näyttää olevan. Jos nykyisissä vapaapäiantajapolitiikassa pärjää keksimättä vissä on jotain korjattavaa, niin kesäajan mitään uutta ja toistamalla vanhoja vaapäättymiseen ja pimeän kauden alkamitimuksia
7 / Li Andersson s. Tosiasiassa tuote on voitu tehdä kuukausia van- » Yritysten tulisi panostaa tuotekehitykseen. hasta pakasteesta, joka on useimmiten ulkomaalaista alkuperää. . Heistä osa-aikaisia on alle 20. Työntekijät lähtevät yt-neuvotteluissa siitä, että kaikki vaihtoehdot toiminnan jatkamiseksi käydään aidosti läpi, vaikka viime vuosina vastaavanlaiset yt-ilmoitukset ovatkin Ulkomaalaisista pakasteista myymälöissä paistettava leipä vie suomalaisia työpaikkoja muun muassa Fazerilta. lähes poikkeuksetta johtaneet yksiköiden lopettamispäätöksiin. Fazerin muut leipomot sijaitsevat Vantaalla, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Oulussa. Yt-neuvotteluissa uhattuna 146 ihmisen työpaikka. Myymälöissä paistetun leivän osuus kulutuksesta kasvaa ja pakatun leivän osuus pienenee. Työntekijöille Fazerin ilmoitus tuli yllätyksenä. . Tällaisia palveluja ovat koulutus, terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut. käyttävät lapsiperheet, joille koulutus ja päivähoitopalvelut ovat ajankohtaisia. Julkisten hyvinvointipalvelujen taloudellinen merkitys on suurempi pienituloisille kuin suurituloisille. Suurituloisin tuloluokka käyttää palENITEN PALVELUJA veluja noin 3 300 euron ja pienituloisin 4 800 euron arvosta kulutusyksikköä kohden. Lapsiperheet käyttävät paljon hyvinvointipalveluja. Euromääräisesti ero on vajaa puolitoistakertainen, mutta suhteessa muuhun kulutukseen ero on moninkertainen. Käytettyjen palvelujen rahallinen arvo yli 20 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista, kertoo Tilastokeskus. Monipuolisimmin palveluja käyttävät lapsiperheet, joille hyvinvointipalveluilla on suurin taloudellinen merkitys. Kotimaisilla leipomoilla ja kaupparyhmillä olisi nyt mahdollisuus lisätä kuluttajien luottamusta ilmoittamalla selkeästi valmistusmaan ja pääraaka-aineiden alkuperämaan lisäksi myös tuotteen tosiasiallinen valmistuspäivä, jotta kuluttaja voi valita kaupan hyllystä turvallista, tuoretta ja työllistävää kotimaista ruokaa, Kuntonen esittää. Lisäksi Fazerilla on 47 myymälöiden tiloissa sijaitsevaa lähileipomoa, joissa leipurit leipovat paikan päällä. ?Paistopisteissä ei ole tuoretta leipää? Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n mielestä leipomokonsernit Fazer ja Vaasan käyttävät vääriä lääk- keitä kamppaillessaan leivän myynnin laskua ja kauppojen paistopisteiden lisääntyvää myyntiä vastaan. . huhtikuuta 2014 Pekka Sauramo s. Jotain merkkejä on ollut ilmassa, kun Fazer on viime vuosina keskittänyt toimintaansa ja toisaalta lisännyt isoihin kauppoihin pieniä lähileipomoita, mutta silti tämä tuli meille yllätyksenä. KU. Kahden huoltajan lapsiperheen käyttämien päivähoitopalvelujen, neuvolakäyntien ja peruskoulun myötä palvelujen rahallinen arvo on lähes 18 000 euroa ja yksinhuoltajaSUOMALAISET KOTITALOUDET 4 LEHTIKUVA/ MILLA TAKALA perheen 14 000 euroa vuodessa. Välttämättömät ja keskeiset väestön hyvinvointiin vaikuttavat palvelut rahoitetaan Suomessa pitkälti verovaroista. Kyllä tämä hiljaiseksi vetää, Ulvilan leipomon työntekijöiden pääluottamusmies Janne Raita sanoo. Ulvilan leipomossa työskentelee tällä hetkellä 73 ihmistä, joista työntekijöitä on 71. Irtisanomisten ja leipomoiden sulkemisen sijaan yritysten tulisi panostaa tuotekehitykseen ja siihen, että kuluttajat saisivat ostaa kaupasta mahdollisimman tuoretta leipomossa leivottua leipää, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Kuntosen mukaan paistopisteiden suosio perustuu virheelliseen mielikuvaan siitä, että niiden vasta paistettu leipä on tuoretta. KU Lapsiperhe hyötyy eniten hyvinvointivaltiosta hyötyvät yhteiskunnan tarjoamista hyvinvointipalveluista keskimäärin noin 7 400 euroa vuodessa. Viime viikolla isoista ytneuvotteluista henkilöstön vähentämiseksi ja Rovaniemen leipomon sulkemiseksi ilmoitti Vaasan Oy. Kumpikin leipomojätti perustelee henkilöstön vähentämistarvetta kauppojen paistopisteillä. 11 SEL:n Kuntonen vaatii leivän valmistusmaan näkyville LEHTIKUVA/ ANTTI AIMO-KOIVISTO » Hiljaiseksi vetää, sanovat työntekijät Fazerin aikeista sulkea Hyvinkään ja Ulvilan leipomot. FAZER SUUNNITTELEE lopettavansa Hy- vinkään ja Ulvilan leipomot. A kotimaa Keskiviikko 30. Pienituloisimmassa tuloluokassa palvelujen arvon osuus kulutusmenoista on 37 prosenttia, suurituloisimmassa tuloluokassa vastaava osuus on 8 prosenttia. Pienituloisimmalle kymmenykselle ilmaisilla koulutuspalveluilla on taloudellisesti suurin merkitys, mutta terveyspalveluja he käyttävät vähemmän kuin muut tuloluokat. Ryhmästä yli neljännes on opiskelijoita. On hyvä, että paistopistetuotteiden ikä ja alkuperä ovat viime viikkoina nousseet julkiseen keskusteluun
Vappupäivänä vesi- ja räntäsateiden alue valtaa maan eteläosan.. 1970-luvulla niitä oli enimmillään 3 282 vuonna 1976 ja 1980-luvun useimpina vuosina yli tuhat. Muutoin tilanne ei muutu. Työtaisteluista yli puolet käytiin teollisuudessa, seuraavaksi eniten kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. KU kaudella 1991?1995 työllisyysprojektin, jonka hedelmät kypsyivät vapuksi 1994. Työntekijät kokevat, että lyhyt lakko on heidän ainoa keinonsa ilmaista tyytymättömyyttä työnanSUURIN OSA tajan toimintaa kohtaan. Aurinkoisinta ja poutaisinta on Vaasan ja Oulun välisellä ran- nikkovyöhykkeellä, kertoo päivystävä meteorologi Paavo Korpela. Vappupäivän ylin lämpötila on maan eteläosassa noin 5 astetta, keskiosassa 4?9 astetta ja pohjoisosassa ?2?+6 astetta. Tänä vappuna yhtenäisen lumipeitteen raja on selvästi tavanomaista pohjoisempana eli Pellosta Koillismaalle ulottuvalla linjalla. Suurin yksittäinen lakko oli postialan lakko marraskuussa. Osa kirjan asiantuntija-artikkeleista oli sidoksissa 1990-luvun lama-Suomeen, mutta osa saattaisi olla valaisevaa lukemista tänäänkin, jos kirjaa vielä jostain löytyy. Marjatta Stenius-Kaukonen esimerkiksi eritteli markka markalta työttömyysturvan muodot. Menetettyjä työpäiviä kertyi silloin 179 820. SAK:n Metsämäen mukaan niiden taustalla on yleensä vakava erimielisyys työehtojen tulkinnasta. Harrastuksista syrjäytyminen merkitsee myös usein jäämistä kehittäviä harrastuksia omaavien kaveripiirin ulkopuolelle. Samalla yksilö menettää harrastamiseen liittyvän mahdollisuuden vahvistaa itsetuntoaan, identiteettiään ja hyvinvointiaan. Esko-Juhani Tennilän vetämän projektin tulokset ilmestyivät kirjasessa, jonka nimi oli ytimekkäästi Työkirja. Projektin lähtökohta oli ajatus siitä, että työttömyys on Suomen suurin ongelma. Maan keski- ja pohjoisosassa pilvisyys vaihtelee puolipilvisen ja pilvisen välillä, ja etenkin iltapäivällä tulee paikoin vesikuuroja. Harrastuksista syrjäytyminen vahvistaa usein niitä vaikutuksia, jotka liittyvät esimerkiksi vanhem- VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄ toteutti oppositio- Vähävaraisten lapsiperheillä tai yksinhuoltajilla ei ole varaa kustantaa lapsiensa harrastuksia, Risto Kalliorinne perustelee aloitettaan. pien syrjäytyneisyyteen, koti- tai kouluongelmiin ja putoamiseen koulutuksen ulkopuolelle, hän kirjoittaa aloitteessaan. . Näin voi väittää vain se, joka ei tunne, miten ansiosidonnainen päiväraha määräytyy.? Dosentti Kari Vähätalo kumosi väitteitä työttömien ajankäytön passiivisuudesta ja tutkija Pekka Sauramo totesi nuorisotyöttömyyden vaativan aktiivista työvoimapolitiikkaa, josta oli kuitenkin otettu taka-askeleita. Dosentti Jan-Otto Andersson esitteli kansalaistuloa ja -palkkaa keinoina turvata perustoimeentulo. Työkirjassa oli myös työttömien ja pienyrittäjien kirjoituksia. Vasemmistoliitto esitti työttömyyden nitistämiseksi muun muassa pienituloisten tuloelvytystä, arvonlisäveron alentamista ja pääomasekä omaisuusveron korottamista. Se voitaisiin myöntää niin kulttuuri- kuin urheiluharrastukseen. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? Suuret lakkovuodet jäivät 1980-luvulle TILASTOKESKUKSEN MUKAAN Suomessa käytiin 121 työtaistelua vuonna 2013. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli 86 kappaletta. Työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin 19 500 ja menetettyjä työpäiviä oli noin 26 000. Sekä osallisia työntekijöitä että menetettyjä työpäiviä oli vuonna 2013 kolmanneksi vähiten 2000-luvulla. Eniten 2000-luvulla työtaisteluja on ollut 365 vuonna 2005. SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki pitää lakkojen määrää Suomessa melko vähäisenä. Pohjoisessa myös räntä- tai lumikuurot ovat mahdollisia. Vappuaaton ylin lämpötila on maan ete- läosassa 8?12 astetta, keskiosassa 4?10 astetta ja pohjoisosassa ?2?+5 astetta. VESI- JA RÄNTÄSADEALUE saapuu varhain aamulla vapunpäivänä maan lounaisosaan. . Pienyrityksiä vasemmistoliiton työllisyysprojekti esitti tuettavaksi nostamalla arvonlisäverotuksen liikevaihtoraja 200 000 markkaan vuodessa sekä kehittämällä pienyrittäjien sosiaaliturvaa. Projekti myös esitti työn uusjakoa monella eri tavalla. Yksi esitys oli työaikakomitea, joka tekisi perusteellisen selvityksen työajan lyhentämisen vaikutuksista työntekijöiden elämänlaatuun, tulotasoon, työllisyyteen ja kansantalouden kokonaistoimintaan. » Projekti myös esitti työn uusjakoa monella eri tavalla. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Esko-Juhani Tennilä esitteli vasemmistoliiton eduskuntaryhmän julkaisemaa Työkirjaa. 5. LAURI HANNUS ILMATIETEEN LAITOKSEN mukaan vappuaattona lämpimintä ja aurinkoisinta on maan eteläosassa. Mitä heikompi osapuoli voi silloin tehdä. Työtaisteluun osallistui noin 1 800 työntekijää ja menetettyjä työpäiviä kertyi vajaat 2 000. Työtaistelujen määrä romahti Suomessa 1980-luvun lopulla. Harrastuksista syrjäytyminen uhkaa yhä useampia suomalaisia lapsia ja nuoria, Kalliorinne arvioi. KALLIORINNE KAAVAILEE, että harrastusseteli myönnettäisiin tulosidonnaisin perustein Kelan myöntämänä etuutena. Hän esittää, että harrastussetelin arvo porrastettaisiin perheen tulotason mukaan: vähävaraisimmat perheet hyötyisivät siitä eniten, mutta myös suurten harrastusmaksujen kanssa tuskailevat keskituloiset hyötyisivät siitä. Tämä kävi ilmi SAK:n keväisestä luottamushenkilöpaneelista. . Toinen puoli asiaa on luonnollisesti syrjäytymisen hinta yksilölle. Siinä oleellisempaa kuin taloudellinen hinta on nähdä syrjäytymisen inhimillinen vaikutus: yhteiskunnallinen osattomuus ja erinäiset elämässä selviytymiseen ja pärjäämisen ongelmat, jotka siihen liittyvät. 20 vuotta sitten JARMO LINTUNEN VASEMMISTOLIITON OULULAINEN KALLIORINNE TOTEAA, että osa syrjäyty- misilmiötä on lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien eriarvoistuminen. . Työnantajat rikkovat usein lakeja ja solmittuja sopimuksia. Liian usein käy niin, ettei vähävaraisten lapsiperheillä tai yksinhuoltajilla ole kerta kaikkiaan varaa kustantaa lapsiensa harrastuksia. Hän viittaa Valtion liikuntaneuvoston julkaisun, jonka mukaan harrastuskustannusten nousu on ollut kymmenen viime vuoden aikana nopeaa ja nykyisin harrastuskulut alka- vat olla liian korkeita jo keskituloisille työssäkäyville perheillekin. . Lasten ja nuorten syrjäytyminen on yksi aikamme vakavimmista ongelmista, Kalliorinne muistuttaa. Suuntauksesta kertoo esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuuta käsittelevän raportti, jonka mukaan yhdestä syrjäytyneestä aiheutuva kansantulon menetys on noin 700 000 euroa, jos syrjäytyminen kestää koko odotettavissa olevan eliniän. . Hänen johtopäätöksensä oli tämä: ?Tavanomainen väite on se, että työttömyyspäivärahat ovat niin suuria, etteivät työttömät halua ottaa vastaan työtä. Se merkitsee leimautumista omissa ja muiden silmissä. Hänestä kaikilla lapsilla täytyy olla yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa. . Hän aloitti tiistaina eduskunnassa kansanedustajien nimien keräämisen toimenpidealoitteeseen lasten ja nuorten harrastussetelin puolesta. Valtion liikuntaneuvoston tuoreen selvityksen mukaan harrastusmaksut ovat viime vuosina nousseet merkittävästi. 40 000 syrjäytynyttä nuorta maksaa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, hän toteaa. . Harrastusseteli ei vaikuttaisi perheelle myönnettävän toimeentulotuen suuruuteen. KU Risto Kalliorinne esittää harrastusseteliä lapsille kansanedustaja Risto Kalliorinne on huolissaan nuorten harrastusmaksujen noususta. Ne ovat usein jo nyt liian korkeita keskituloisillekin perheille. . Hän muistuttaa lakon olevan aina äärimmäinen keino, johon ei ryhdytä kevein perustein. Työttömyys on suurin ongelma Viime vuoden työtaisteluista vain 15 koski alan työehtosopimusta, vaikka useat sopimukset olivat katkolla. työtaisteluista, 54 kappaletta, koski työvoiman vähennystä tai sen uhkaa. Viimeinen suuri työtaisteluvuosi oli 1988, jolloin niitä oli 1 353
Näin lennon tosiasiallinen luonne valtion lentona on salattu, ja lento on saatu näyttämään siviili-ilmailulta. Olemme viime vuosina vieneet suunnitelmien mukaan läpi kaksi isoa tehostamisohjelmaa. 5. Venäjällä, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa käydään paikallisten lakien ja säännösten mukaisesti vastaavat neuvottelut, jotka koskevat koko henkilöstöä. . 2003. Noin puolet arvioidusta vähennystarpeesta kohdistuu Suomeen. Suomessa 5. Meidän on sopeutettava toimintaamme tähän markkinaan. Yhtiön palveluksessa on noin 7 800 henkilöä, joista Suomessa työskentelee noin 4 900 henkilöä. Niiden mukaan CIA:n vankilento-ohjelma on ollut aktiivinen myös Suomen lähialueilla, kuten Puolassa ja Liettuassa. Myös Ruotsista on luovutettu maasta poistettavia henkilöitä CIA:n haltuun ihmisoikeuksia loukkaavalla tavalla. Kaikkia tietoja ei saatavilla Merkittävä osa lentoja yksilöivistä tiedoista ei ollut enää saatavissa, sillä aikaa oli kulunut ja järjestelmiin oli tehty muutoksia. Niiden vaikutus ei kuitenkaan ole ollut riittävä, » Suomessa yhtiön palveluksessa on noin 4 900 henkilöä. eikä ohjelmissa ole pureuduttu riittävän syvälle Lemminkäisen organisaatiorakenteisiin. Talotekniikka-liiketoimintasegmentissä neuvotteluja ei käydä, sillä siellä tehtiin vastaavat muutokset jo talvella 2013?2014. Vaikka liiketoiminnan tulos on kehittymässä oikeaan suuntaan, tammi-maaliskuun 2014 tuloksemme oli edelleen tappiollinen, mikä ei ole hyväksyttävää, sanoo Lemminkäisen väliaikainen toimitusjohtaja Berndt Brunow. . 2014 aloitettavat ytneuvottelut koskevat koko konsernia LEMMINKÄINEN ILMOITTI 6 ja kaikkia henkilöstöryhmiä. LEHTIKUVA/ JANNE LAUKKONEN Prescott Support -yhtiön Hercules -kuljetuskone Seutulan kentällä 16. 5. Asiassa ei myöskään ole jäänyt aihetta epäillä, että Suomen aluetta olisi käytetty vankilentoihin siten, että suomalaiset viranomaistahot olisivat olleet siitä tietoisia. SUOMALAISILLA Oikeusasiamies selvitti marraskuusta 2012 lähtien Suomen osallisuutta tai Suomen alueen käyttöä Yhdysvaltain niin sanotussa terrorismin vastaisessa sodassa toteuttamaan vankilento-ohjelmaan vuosina 2001?2006. Oikeusasiamiehellä ei ollut perusteita arvostella suomalaisia viranomaisia siitä, ettei vankilentoja olisi pyritty selvittämään kulloinkin käytettävissä olevien tietojen edellyttämässä laajuudessa. Oikeusasiamiehen selvityksessä ei voitu varmistaa, että yksikään tutkituista lennoista olisi ollut vankilento. Vuositasolla yhtymä hakee noin 30 miljoonan euron säästöjä kiinteissä kustannuksissa. Toisaalta selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Suomen ilmatilaa tai lentokenttiä on voitu käyttää vankilentoihin salaa suomalaisviranomaisilta. » Vankilentoja on salattu ostamalla tilauslentopalveluja yksityisiltä lentoyhtiöiltä. Oikeusasiamiehen selvitys täydentää ulkoasianministeriön vuonna 2011 tekemää vastaavaa selvitystä. Asiaan kohdistuu laaja kansainvälinen huomio. Koneen on epäilty kuljettaneen CIA:n vankeja. Suomelle puhtaat paperit CIA:n vankilennoista » Oikeusasiamiehen selvitys ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että lentokenttiä olisi käytetty salaa. viranomaisilla ei ole ollut osallisuutta Yhdysvaltain salaisia vankilentoja koskevaan ohjelmaan, toteaa eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen tiistaina antamassaan ratkaisussa. KU. Vuoden 2014 säästötavoite on 10 miljoonaa euroa. HUONON tuloskehityksemme lisäksi meitä on rasittanut marraskuussa 2013 tuomitut asfalttikartelliin liittyvät noin 60 miljoonan euron vahin- gonkorvaukset, jotka maksoimme tammikuussa 2014. Brunow korostaa erityisesti Suomen markkinatilanteen olevan vaikea. . KU Lemminkäinen aloittaa jätti-irtisanomiset maanantaina säästötoimista, jotka merkitsevät satojen ihmisen irtisanomisia. Talonrakentamisessa ja päällystystoiminnassa kokonaisvolyymit ovat merkittävästi vähentyneet, ja isot projektit keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Euroopan neuvosto, Euroopan unionin parlamentti ja Yhdistyneet kansakunnat ovat julkaisseet monia asiaa koskevia laajoja selvityksiä. Näin ollen lento- jen yksityiskohtia ei enää ollut enemmälti selvitettävissä. Varmuudella ei siis voida sulkea pois sitä, etteikö Suomen ilmatilaa tai lentokenttiä olisi käytetty salaa vankilentoihin. Lisäksi on mahdollista, että vaikka vankilennoissa käytetyn lentokoneen lentosuunnitelmassa olisi mainittu Suomi välilaskupaikkana, lento ei ole tosiasiassa saapunut Suomeen, todetaan selvityksessä. Kansainvälisten selvitysten mukaan vankilentoja on salattu ostamalla tilauslentopalveluja yksityisiltä lentoyhtiöiltä ja manipuloimalla lentotietoja, jolloin lento ei anna ulospäin mitään vaikutelmaa liitynnästä CIA:han. Alustavan arvion mukaan suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutus on enintään 500 henkilötyövuotta
Käytännössä päivästä kieltäytyvää vapusta tuli vapaai s li u t työnantajaa rangaispäivä jo vuonna u p Vap tiin sakolla. 1934, kun kaupa id organiso pojen, liikkeiden k si BERGHOLMIN muja toimistojen auansallise k kaan uutta lakisääkioloa ja työoloja i. s iväk teistä vapaapäivää ei koskevat lait uutalkoopä saatu ilman kiistelyä distettiin. Eurokriisi on osoittanut, että yhteinen raha liittää EMU-maat toisiinsa tiiviimmin kuin euron arkkitehdit osasivat odottaa. Hän toivoi, että vappua vietettäisiin tällä kertaa huhtikuun viimeisenä päivänä, joka oli sunnuntai. Ihmisten välisessä avioliitossa aviokriisi ei voi koskea vain toista osapuolta. Sama pätee rahataloudelliseen avioliittoon. Nykyisten kriisimaiden ongelmat ovat myös muiden EMU-maiden ongelmia haluttiinpa sitä tai ei. Kaksi toistensa kanssa naimisiin menevää ihmistä yleensä tiedostaa sen, että avioliittoon kuuluu yhteisvastuu. Kuitenja kitkaa. Poliittiset johtajat eivät pidä sen kasvattamista tärkeänä, eikä voida edellyttää kansalaisten näyttävän poliittisille johtajille esimerkkiä. On pikemminkin käynyt niin, että eurokriisi on asettanut EMU-maiden kansalaisia toisiaan vastaan. Eduskunta sääteiseksi vapaapäiväksi. hyväksyi ja tasavallan presidentti Lakiesityksen asiasta antoi Edwin Risto Ryti vahvisti asiaa koskevan Linkomiehen (kok.) hallitus sosiaalilain 27.4.1944. ministeri Aleksi Aaltosen (sd.) esitykVapun historiasta kirjoittaa SAK:n sestä maaliskuussa 1944. Päinvastoin. Maalaisliittokin ennen vuoden 1942 vappua työnantajat sotalaiset lehdet esimerkiksi ajan työvoimapulaan ja työkiihämmästelivät sitä, että uusi vareisiin vedoten ilmoittivat p pitävänsä paapäivä oli tulossa juuri Etelä-Suomen parhaaseen kyluseita tuotantolaitoksia käynnissä vapunpäivänä. Bornin mielestä vappu tulisi organisoida kansalliseksi talkoopäiväksi, mikäli eduskunta hyväksyisi lain työväenasiainvaliokunnan ehdottamassa muodossa. Lain kolmannessa käsittelyssä kokoomuksen Hackzell esitti harkittavaksi, että työpäiviksi muutettaisiin joku työviikkoa pahasti rikkova juhlapäivä. vaikka ovatkin kaikki eurooppalaisia . Se pakottaa EMU-maat ja niiden kansalaiset taloudelliseen yhteisvastuuseen, vaikkei sitä tahdottaisikaan. Rahaliitto on niin tiivis, että sitä voi pitää EMU-maiden välisenä rahataloudellisena avioliittona. Vapusta laillinen vapaapäivä 70 vuotta sitten » Kokoomusedustaja ehdotti juhlan viettämistä vain joka kolmas vuosi. tuli lakisääteinen vapaamiseksi kaikkien työntekijöiden lakipäivä 70 vuotta sitten. erilaisia ja myös erillisiä. Joissakin EMU-maissa poliittiset päättäjät ovat saattaneet jopa ylpeillä sillä, että he ovat onnistuneet pitämään yhteisvastuuseen osallistumisen mahdollisimman pienenä. Asenne ei osoita tosiasioitten tajua, mutta sille löytyvät hyvät perustelut: EMUun kuuluvat maat ovat . EMUa luotaessa ei tiedostettu, minkälaiseen yhteisvastuuseen siihen kuuluvat maat sitoutuvat. Tämä voi olla ymmärrettävää, mutta on erikoista, ettei eurokriisi ole avannut silmiä. Vaikka kriisi on pakottanut kaikki EMU-maat yhteisvastuuseen, pyritään yhteisvastuu kieltämään. Jos edellytyksiä yhteisvastuulle ei ole, ei ole edellytyksiä rahataloudelliselle avioliitollekaan: yhteisvastuun tiedostaminen on EMUn säilymisen kannalta välttämätöntä. Keskeinen nykykriisistä saatu opetus kuitenkin on, ettei yhteisvastuun kehittymiselle näytä olevan edellytyksiä. KU KU:N ARKISTO Yhteistyö vai yhteisvastuu? EUROOPAN UNIONIN keskeisenä poliittisena tavoitteena on ollut rauhan turvaaminen Euroopassa. Rahataloudellinen avioliitto on lähentänyt heitä liikaa. Yhteistä rahaa ei tarvita rauhan turvaamisessa Euroopassa. Lähtökohdat muodostavat huonon perustan yhteisvastuun kehittymiselle. » Rahaliittoa voi pitää YHTEINEN raha ei kuitenkaan voi toimia ilman yhteisvastuuta. Bergholmin erikoistutkija Tapio Bergholm mukaan taustalla oli tarve rakenSAK:n Uusi kulma -blotaa kansallista yksimielisyyttä. Vapaasta vapungissa. Tämän takia SAK vöaikaan. teki toukokuussa 1942 sosiaaliministeriölle ehdotuksen vapun muuttaVAPUSTA Kolumni Eduskunnassa laista ei ollut täyttä yksimielisyyttä. Se on liian järeä ase rauhantyössä. Siksi on hyvä, ettei EU ilman yhteistä rahaa ole muuttunut utopiaksi. EMU-maiden välisenä rahataloudellisena avioliittona. Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen Lakisääteisesti vapaa vappu täyttää 70 vuotta. erikoistutkija. 7. Lisäksi hän totesi, että ?eikö esimerkiksi voitaisi ottaa harkinnan alaiseksi, että maassamme vallitsevan vaikean tilanteen vuoksi viettäisimme toistaiseksi esimerkiksi vappua ja itsenäisyyspäivää vain joka toisena tai kolmantena vuonna?. STK:n toimitusjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Antti Hackzell väitti, että Suomessa oli jo ennestään enemmän vapaapäiviä kuin missään muissa maissa. Siksi vapaapäiväkysymystä koko laajuudessaan olisi pitänyt ensin selvittää komiteassa. Pekka Sauramo pekka.sauramo@labour.? ERNST VON BORN (RKP) oli samoilla lin- joilla. Taloudellinen yhteistyö voi Euroopan maita ja kansoja lähentäessään olla myös rauhantyötä. Osa EU-maista kuuluu talous- ja rahaliittoon
krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.? Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. >> Järjestöhakemisto Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. krs 00500 Helsinki p. 050 571 7330 www.sdpl.? Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.? Hämeentie 29, 6. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.? 8. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.? www.vasemmistonuoret.? Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.? Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.? Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman 045 315 8258 etela-suomi@ vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.? Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.? Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen 045 652 9646 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.? Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.? Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.? Etelä-Savon Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.etela-savo.vasemmisto.? Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-karjala. vasemmisto.? Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jouko Nuutinen 040 764 7688 www.pohjois-savo.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.? Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.? Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.? Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.? Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä Puheenjohtaja Katriina Ojala 040 777 0999 keski-suomi@ vasemmistonuoret.? Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.? Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen 0400 901 715 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.? Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Joni Kalliomaki 050 557 8942 satakunta@vasemmistonuoret.? Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Sade Kondelin 050 560 8711 varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.? SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki p
varapj), Jutta Urpilainen (valtiovarainministeri, SDP:n pj), Sinikka Torkkola (tutkijatohtori, pääluottamusmies, Pirkanmaan Vas.liiton varapj). Musiikki: TTY:n soittokunta ja Hauli Bros. 8CPVCCP 8CUGOOKUVQP 9$338-8+/$ Tikkuraitilla 1.5. Puhujat: Lilli Kilpinen (pääluottamusmies, SAK:n valtuuston 1. p. Sörnäisten rantatie 25 A 1 ? 00500 Helsinki . 09-766429 ?e-mail perinne@tyovaenperinne.fi? ?Kirjasto löytyy myös Facebookista!? www.tyovaenperinne.fi RI IT T <UM| 6LURODQ 6llWL| A S O U RA N D E R #FTGUUKV Kaikille avoin työväenliikkeen historian ja työväenperinteen tieteellinen erikoiskirjasto! Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. RQOLQHDUSD QHW (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 2 DUSDMDLVHW QHWLVVl 1 Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 3 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 9. Puistokulman baari on avoinna. Vapaa pääsy, tervetuloa! HYVÄÄ VAPPUA! TORILLA NÄHDÄÄN: Kerava klo 11, Järvenpää klo 12.30 QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP /LQWXODKGHQNDWX +HOVLQNL S WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR À ZZZ VLURODQVDDWLR À AUKI TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Järjestämme viikoittain kirjakahviloita! . Yhteislaulutilaisuus klo 16?17, vetäjänä Reino Bäckström. Työväen VAPPU Tampereella 1.5.2014 Muistotilaisuus punaisten haudalla Kalevankankaan hautausmaalla klo 10. Vappukulkue: järjestäytyminen Murtokadulla klo 11, lähtö 11.30. Juhla Keskustorilla alkaa noin klo 11.50. klo 11?13 Klo 13.30?15.30 Kaiken kansan vapputori koko perheelle Väinö Linnan aukiolla Finlaysonin alueella. Musiikista vastaa Voimaryhmä. Klo 15?17 Työväenlaulutilaisuus Pub Mallashovissa (Satakunnankatu 22). Ì Juhlapuhe kaupunginvaltuutettu, eurovaaliehdokas Antero Eerola. Ì Tervehdyspuhe Vantaan Vasemmiston pj Minttu Sillanpää. Ì Musiikkia: Lumon puhaltajat, Lauluyhtye Mamo. Ì Vuoden vasemmistoteko -tunnustuksen jakaminen. Ì Vapun jatkot Puistokulmassa (Talkootie 4, Hiekkaharju) 1.5.2014 klo 14 alkaen: Musiikkia ja yhdessäoloa
Ensimmäinen SDNL:n osasto perustettiin Vaasan keskikaupungille huhtikuussa 1945. Olisin sitä edelleen, ellen olisi alkanut toimia SDNL:ssa, Uppgård sanoi. Reima Luukkanen. Oli kisälli- ja lauluryhmiä, aatteellista opiskelua ja poliittista toimintaa. REIMA LUUKKAINEN Ex-nuorten jälleen näkemisen iloa. Aina kun muistelen noita aikoja, ne tuntuvat edelleen tärkeiltä, kertoi ex-nuoret järjestäjien puolesta tervetulleeksi toivottanut Erki Risberg Vaasasta. SDNL:n kultaisia vuosia palautettiin puheiden lisäksi mieleen juhlapaikalle ripustetulla valokuvanäyttelyllä. Esillä oli kuvia 1950-luvun » Olisin nynny edelleen, ellen olisi alkanut toimia SDNL:ssa. ?Se oli merkityksellistä aikaa? . Talossa juhlittiin puhein, musiikkiesityksin sekä valokuvanäyttelyllä ja videoilla Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton 70-vuotismuistoa. Kansandemokraattiseen liikkeeseen kuuluneen Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton, SDNL:n, perustamisesta tulee vuoden vaihteessa kuluneeksi 70 vuotta. Useimmista SDNL:n toimintaa Pohjanmaalla käynnistäneistä nuorisoliittolaisista on aika jättänyt. Meillä oli Palosaarella lausuntaryhmä, oli voimisteluesityksiä ja tanssiesityksiä Kuljettiin esiintymässä kuorma-autolla ympäri maakuntaa. 1950-luku nosti monien mieliin muistikuvia SDNL:n tanhu- ja kisälliryhmäajoilta. . Hienoa, että löytyy intoa ja tahtoa saada tällainen joukko kokoon muistelemaan 70 vuotta sitten perustettua SDNL:oa. Se esiintyi aina vappukulkueissa, muistettiin. 1960-luvun alkupuoli muistetaan SDNL:n suurimpana voimien pon- 10 nistuksen aikana. Runsas puolituntinen kooste sisälsi kuvanauhaa alkaen 1970-luvun loppupuolen kokoontumisista Vaasassa ja jatkuen Karjalohjan Päiväkumpuun sekä Vaasan Saukkorantaan. SDNL:n toiminnan alkuaikoja Vaasassa ja Pohjanmaalla selvitteli Roni Uppgård Vaasasta kokoamillaan asiakirjatiedoilla. SDNL:n muistelutilaisuus kokosi Vaasan Kotirannalle runsaat 70 vanhaa nuorisoliittolaista. Tanhuja ja politiikkaa Vaasassa » Ex-nuorisoliittolaiset muistelivat SDNL:n kultaisia vuosia Vaasassa. VIIME NÄKEMÄLTÄ oli harmaanuttu täs- säkin jälleennäkijöiden joukossa. Mutta muuten oli intoa ja voimaa ja muistikuvat kulkivat pikajunavauhtia, kun entisiä nuorisoliittolaisia kokoontui viikonloppuna vaasalaisen työväentalon täydeltä. Vaasassa koolla olleesta joukosta moni oli tehnyt aikoinaan pitkiä päiviä kesän 1962 Helsingin festivaalien järjestelyissä. Ex-nuoret koolla 16:tta kertaa Ex-nuoriksi itseään kutsuva eläkeikäisten miesten ja naisten joukkoa yhdistävät hyvät muistot ja hyvät toverisuhteet toiminnasta SDNL:ssa. Moni sai sieltä itselleen henkisen varustuksen, jota yhä kannetaan mukana. Joukko on kokoontunut yhteisiin tapaamisiin 1970-luvun alusta lähtien. Osallistuttiin Helsingissä kulttuurikilpailuihin ja tultiin kolmanneksi, Vallivuori muistelee. Pirkko Vallivuori on Vaasan Palosaaren vanhoja kisällittäriä. alkuvuosien kesäleireistä, vappukulkueista, iltamista työväentaloilla. Muistikuvat kulkivat sananmukaisesti ?lminauhalla silmien edessä, kun katsottiin vaasalaisen Raimo Vahteran kokoamaa videota ex-nuorten aiemmista tapaamisista. Minua pidettiin nuorena nynnynä ja olin nynny. kutsuttuun teollisuuskoulun kellariin. Palautetaan yhdessä mieleen aikaa, joka ei enää sellaisenaan palaa. SEN TAKIA, että olen kuulunut tähän joukkoon ihan pienestä asti ja se aika on ollut merkityksellistä. Vaasalainen Pirkko Vallivuori sanoo toiseksi syyksi ex-nuorten tapaamiseen tulolle se, että ?me täällä viihdyttiin jo nuorena hyvin yhdessä ja viihdytään edelleen?. Vallivuori on osallistunut lukuisiin vastaaviin tilaisuuksiin tapaamaan vanhoja tuttuja Palosaaren demokraattisista nuorista. . Yleiskokouksiin mentiin Palosaarella ?Pesäksi. Kotirannan demokraattisilla nuorilla oli hieno tanhuryhmä. Itse kuuluin kisällittäriin. Huutoniemellä kokoonnuttiin ulkorakennuksessa, jossa oli maalattia. Mutta istuttiinpa sitten kellarissa tai maalattialla, molemmissa paikoissa kasvoi esiintymiskykyisiä ja sanavalmiita nuoria. . Nyt oltiin koolla 16:tta kertaa. Vajaat satapäisestä joukosta muu- tama mies ja nainen ovat osallistuneet kaikkiin tapaamisiin. . Se sai pian seurakseen ruotsinkielisen osaston ja kaksi esikaupunkiosastoa Palosaarelle ja Huutoniemelle. Tiloista oli aluksi huutava puute. Johtokunnat kokoontuivat jäsenten kodeissa. Vaasan Kotirannan Työväentalossa oli lauantaipäivän ajan koolla 1950-luvun ja 1960-luvun alkupuolen nuorisoliittolaisia
Euroopan kriisipolitiikka, joka on nuorisotyöttömyydellä tuhonnut yhden sukupolven elämän ja tarjonnut sijoittajille miljardivoittoja, on mainio osoitus työn ja pääoman välisestä ristiriidasta. Jo kriisin alkuvaiheessa oikeisto pyrki kieltämään pankkisektorin vastuun ja häivyttämään yksityisen velan merkityksen kriisin synnyssä. Toinen tarttuu niin lohjalaiseen kuin yleiseen ongelmaan muuallakin Uudellamaalla . elokuuta järjestettävästä maakuntajuhlasta. Kauko Oksanen ei erityisemmin vietä, Lauritsalan Eläkeläisten kesken juodaan kahvit. Piiritoimikuntien jäsenten tulisi tässä olla aloitteellisia. Vuonna 2007 Irlannin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli noin 25 prosenttia ja Espanjan vastaava 40 prosenttia. Kriisin selitettiin johtuvan laiskuudesta tai julkisvelasta, vaikka velkaongelma kärjistyi vasta vuoden 2008 finanssikriisin rantauduttua Eurooppaan. Tulevissa eurovaaleissa vasemmiston on osoitettava, että se on Suomessa ja Euroopassa todellinen vaihtoehto niin markkinoiden vapauksia ajavalla talouskuripolitiikalle kuin vierasvihaa lietsovalle äärioikeistollekin. eli vuokra-asunto-ongelmaan. Irlantilaiset pankit rahoittivat pitkäaikaisia asuntolainoja yhdysvaltalaisilta pankeilta otetulla lainalla. Uudenmaan Vasemmisto asetti ehdokkaita kevätkokouksessa Lohjalla lauantaina keskusteltiin niin Euroopan nykyhetkestä kuin tulevaisuudestakin sekä asetettiin ehdokkaita vajaan vuoden päästä pidettäviin eduskuntavaaleihin. Piirikokous vahvisti yhdeksän ehdokasta eri puolilta vaalipiiriä. Espoolainen mielenterveys-ja päihdetyöntekijä/psykoterapeutti Tiina Ahlfors, 38, konduktööri Juuso Aromaa, 27, Hyvinkäältä, huoltamotyöntekijä/kulttuurintuottaja Oula Hyrske, 31, Järvenpäästä, ekonomisti/kauppatieteen tohtori Erkki Laukkanen, 58, Mäntsälästä ja sairaanhoitaja/psykoterapeutti Armi Lindell, 34, Loviisasta ovat kukin toista kertaa ehdolla. Ensikertalaisia ovat Teatterin toiminnanjohtaja/kulttuurintuottaja UUDENMAAN VASEMMISTOLIITON Birgit Aittakumpu, 40, Lohjalta, myyntiassistentti/agrologi Riika Raunisalo, 35, Hyvinkäältä, kirkkonummelainen sähköasentaja Miika Uotinen, 26, sekä lääkäri/filoso?an tohtori Jaana Wessman, 40, Espoosta. kaksi ajankohtaista kannanottoa. Saarijärvellä jäi kansakoulun katon teko vuonna 1954 kesken, kun minut pyydettiin Rakennusliiton työntekijäksi Lappeenrantaan. Kriisin seurauksena pankit ajautuivat maksukyvyttömyyteen. Kun asuntohinnat lähtivät nopeaan kasvuun, kasvoi kolmen suurimman irlantilaispankin omaisuuden arvo 400 prosenttiin maan BKT:sta. Kukista Oksanen ei perusta, mutta Yrjö Sirolan Säätiön adressit hän ottaa mielellään vastaan. neet vaan muuttaneet muotoaan ja kärjistyneet. Toimialueena oli Mikkelin lääni Heinolaa lukuun ottamatta ja koko Etelä-Karjala. Kolumni olumni Li Andersson li@vasemmistonuoret.? Mistä kriisissä on kyse? VAPPU ON hyvä ajankohta palata peruskäsitteiden ääreen. Jos ei perusjärjestöissä ala tapahtua, ei isoja voittoja ole odotettavissa ainakaan täällä päin Suomea. LAPPEENRANTALAINEN, MUTTA KIRVESMIEHEN PERHEESEEN 8.5.1929 Muuramessa syntynyt Kauko Oksanen aloitti hänkin työuransa kirvesmiehenä. . Kriisin todellinen aiheuttaja oli yksityinen velka. Pitää mennä ihmisten luo ja puhua käytännön asioista, elävästä elämästä, Oksanen mietiskelee. Vasemmistoliiton tulisi hänen mielestään jämäköityä juuri tässä mielessä. Vaikka on veneiden tervausaika, perusjärjestöjä tulisi saada toimimaan. Ja yhtenäisyyden rakentaminen, jossa esimerkiksi SKP oli tosissaan mukana, sehän oli käytännön puhetta ja pohdintaa. Joukkovoimaa ja vasemmistoa tarvitaan tällä hetkellä ennen kaikkea ponnekkaasti vaatimaan EKP:n mandaatin muuttamista ja sen johdon demokratisoimista. Sen lisäksi meidän on vaadittava satojen miljardien eurojen ohjaamista pankkiireilta ja keinottelijoilta investointiohjelmiin kysynnän lisäämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Muutos tapahtuu kun riittävän moni vaatii finanssisektorin leikkausten kohteeksi ja kieltäytyy hyväksymästä kriisiä syventävää leikkauspolitiikkaa. Aimo Ruusunen Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. TÄLLAISELLA LINJALLA 11. Paikkana olisi pian purettava Jupperin Yhteistupa Espoossa.Ideoita ja talkooapua, kertomuksia aiemmista vastaavanlaisista juhlista kootaan tietoa sähköpostiin: jupperin. kesajuhla@gmail.com sekä Facebooksivustolle Jupperin kesäjuhlat 2014. Finanssisektorille Euroopan keskuspankin EKP:n ratkaisut kriisiin ovat sen sijaan olleet tapa tahkota rahaa. Paljon rahaa. EKP tarjosi pankeille lainarahaa hyvin matalalla korolla, jota ne ovat sijoittaneet kriisimaiden velkakirjoihin. Irlannissa ja Espanjassa kriisin syy oli kiinteistökupla. Tänä vuonna luvut ovat 124 ja 94. Julkisvelan kasvu oli kriisin seuraus, eikä syy. Tämä johti velkakirjojen markkinakorkojen laskuun sekä velkakirjojen arvon ja pankkien osakekurssien huomattavaan nousuun. Kun EKP vuonna 2012 ilmoitti ostavansa kriisivaltioiden velkakirjoja mikäli euron pelastaminen sitä vaatii, oli tämä pankeille viesti riskittömästä sijoituskohteesta. EKP:n antamat lupaukset tarjosivat sijoittajille parissa vuodessa arviolta yli miljoonan miljoonan, eli tuhannen miljardin euron (!!!), tuotot kriisimaiden velkakirjoilla. Monet pankkiosakkeet ja suurimpien yhtiöiden osakekurssit ovat nousseet kymmeniä prosentteja. VASTAKKAINASETTELUT YHTEISKUNNASSA eivät ole hävin- hän toivoo nykyisten ja tulevien sukupolvien jatkavan. Syntymäpäiväänsä 8.5. Ei meillä marssittu mikään Maon punainen kirja kourassa, vaan kärsivällisesti keskustellen ja ehdotuksia tehden saatiin aikaan uudistuksia, hän korostaa. lisää rahaa ja Euroopan kansalaisille luotu vakava yhteiskunnallinen kriisi. Seuraukset kriisimaille ovat olleet kansanterveyden heikkeneminen, köyhyyden ja työttömyyden raju kasvu sekä usein myös velkasuhteen nousuun entisestään johtaneet vyönkiristykset. Vasemmisto on EU-kriittinen vaihtoehto, joka on lähtökohdiltaan kansainvälinen ja solidaarinen. Uudenmaan piirihallitus on tehnyt alustavaa suunnitelmaa 16. Asioita kyllä riittää, niiden puutteesta ei politiikan tekeminen ole kiinni. . No, nyt sekin koulu on kuulemma lopetettu, Oksanen kertoo. Rakennusliiton toimitsijana, joka ehti sen ohessa saada muutakin aikaan muun muassa kansandemokraattisessa liikkeessä ja kunnallispolitiikassa, Oksanen työskenteli 35 vuotta. KU Merkkipäiviä Ihmisten pariin, kehottaa Kauko Oksanen AIMO RUUSUNEN syntyjään ja juuriltaan keskisuomalainen Kauko Oksanen mietiskelee joka päivä koiran kanssa ulkoillessaan, mihin tämä maailma on menossa. Mutta keskustelua saa hänen kanssaan aikaan milloin ja missä vain varsinkin, jos aiheena ovat politiikan tekemisen käytännön kiemurat. . Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut pysähdyksissä parikymmentä vuotta ja nyt on korkea aika uudistaa osin rapistunutta asuntokantaa. Toisessa kannanotossa peräänkuulutetaan eurooppalaista vastuuta ihmisestä, solidaarisuutta sekä luvaKOKOUS TEKI taan ja vaaditaan linjamuutosta nykyiselle EU-politiikalle. . Sama toistui Espanjassa, sillä erotuksella, että kyseessä on euroalueen neljänneksi suurin talous. KRIISIN RATKAISEMISEKSI on finanssisektorille lapioitu Kauko Oksanen toivoo vasemmistoliiton jämäköityvän. . Espanjan ja Irlannin sijaan Kreikasta tehtiin kriisin symboli. Nyt kun EU-vaalit ovat näin lähellä, vauhtia pitäisi lisätä. Työmatkalle kun lähdin, niin usein siinä meni koko viikko sen ajan kulkuneuvoilla. Käytännön kokemuksesta Oksanen muistuttaa, että esimerkiksi aikaansaadut sosiaalipoliittiset uudistukset ovat melkoiselta osalta työväenliikkeen yhteisen ponnistelun tulosta.
haas- i Jäsenhankinta! . Keskiviikko 14.5. hinta: 50 ? i Sosiaalinen media yhdistyksen apuna Lahti: 23.8. Hyvinkää klo 13-14 EUK-ottelu, mukana myös Kari Uotila. . Turku: 15.?16.11., hinta: 100 ? i Iloa ja hallinnan tunnetta työhön ja vapaaehtoistoimintaan Turku: 30.8., hinta: 50 ? PAM:n jäsen: nämä ja monet muut koulutukset ovat sinulle maksuttomia! tutustu Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kiertää vauhdittamassa Vasemmiston EU-vaalikampanjaa ympäri Suomen. tykkää PAAVO TAVATTAVISSA: . Perjantai 9.5. Oulu, klo 11.30-12.15 Rotuaarilla Annika Lapintien, Hanna Sarkkisen ja Jussi Saramon kanssa. . Kuopio, klo 16-17 torilla. . Myös silloin kun ne yllättävät meidät. Tiistai 6.5. Keskiviikko 14.5. Eurooppapäivä, Helsingissä. . vappupuheet klo 12.50 Jyväskylässä ja klo 15.00 Äänekoskella. . Vantaa, klo 16-16.30 Länsimäessä soppatykillä Annika Lapintien, Kari Uotilan ja Jussi Saramon kanssa. . Lahti: 13.?14.12., hinta: 100 ? Helsinki: 7.-8.6. Helsinki, Kontulassa Vasemmistoliiton teltalla klo 10-10.30. . Hyvinkää, klo 11.15-12 torilla yhdessä Kari Uotilan ja Pia Lohikosken kanssa. . ihan jokaisena päivänä! Kansainvälistä sananvapauden päivää vietetään 3.5. Kiertueaikataulu päivittyy osoitteessa www.vasemmisto.? 12 f ksl.fi kslry. Tiistai 6.5. Kari Uotilan tukiryhmän tapaaminen ravintola Juttutuvassa ma 5.5. välineitä Helsinki: 30.?31.8. Lauantai 3.5. Kemi, klo 14-14.45 kävelykadulla Annika Lapintien, Jussi Saramon ja Juha-Petteri Pasman kanssa. . Lauantai 10.5. Tiistai 6.5. Kerava, klo 18.30-19 Café Introssa Annika Lapintien, Pia Lohikosken ja Kari Uotilan kanssa. VAPAANA KASVANUT Annamme toisenlaisille mielipiteille aina mahdollisuuden. ja 18.10., hinta: 150 ? i Yhdistysjohtamisen ABC Oulu: 25.?26.10. Lauantai 3.5. Lauantai 10.5. Lauantai 10.5. Järvenpää, klo 17.30-18 Annika Lapintien, Pia Lohikosken ja Kari Uotilan kanssa. . Keskiviikko 14.5. Perjantai 2.5. tai 020 790 9516 i Ryhmänohjaajan koulutus i Kehittyvä yhdistys . Lauantai 3.5. Ii, klo 12.45-13.15 torilla Annika Lapintien, Hanna Sarkkisen ja Jussi Saramon kanssa. . Torstai 1.5. Lahti:13.?14.9. Lauantai 3.5. Oikeus puhua vapaasti tekee Suomesta tasa-arvoisemman. Hyvää sananvapauden päivää . Joensuu, klo 19-20 Surakan baarissa Toivo Haimin kanssa. . Hämeenlinna, klo 10.30-11.30 torilla Vasemmistoliiton teltalla Annika Lapintien ja Janne Niemisen kanssa. . klo 17?20 Klo 17?19 keskustelutilaisuus teemalla Millainen on palkansaajan Eurooppa? Keskustelijat: Heikki Patomäki ja Kari Uotila (Vas) sekä Liisa Jaakonsaari ja Riitta Myller (SDP). Tule kannustamaan Karia paneeliin! Tukiryhmän tapaaminen alkaa klo 19. Lisätietoja tapahtumasta ja Kari Uotilan eurovaalikampanjasta: Justus Mollberg 040 592 6111 Eurovaaliehdokas, kansanedustaja 149 HANKI UUSIA TIETOJA & TAITOJA Ilmoittaudu viimeistään kuukausi ennen koulutuksen alkua: ksl.?, toimisto@ksl.. Tampere: 13.?14.12., hinta: 100 ? kohtaamiseen ja positiiviseen viestintään Oulu: 23.8. Tampere, klo 15.30-17 Bistro Venlassa Jussi Saramon ja Sinikka Torkkolan kanssa. . Rovaniemi, klo 16.30-17.15 Lordin aukiolla Annika Lapintien ja Juha-Petteri Pasman kanssa. . Turku: 13.9. Tampere: 11.10., hinta: 50 ? teet on tehty voitettaviksi i Parempi neuvottelija Helsinki: 20.9., hinta: 50 ? i Kouluttajan työkalupakki Lahti: 11.?12.10
JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat Annika ie Lapintie Hanna Sa arkkinen la Eiila rnos Aarn Siinikka Torkkola Lii Andersson Vasemmiston upeat ehdokkaat! rja Merj önen llön Kyll Siilv via Modig Piia koski hik Loh a Eiila ainen Tiai Muutos: Feministinen Eurooppa! Aikuinen nainen EU-vaalit äänestää. 25.5. vasemmistonaiset.? /vasemmistonaiset 13
Kun toisen puolikkaan osti heiltä Attendo, siinä kaupassa Pertti Karjalainen sai aliverotettua pääomatuloa 22 miljoonaa, Veli-Matti Riihimäki 16 miljoonaa, Sami Martinkauppi 9 miljoonaa ja Antti Yli-Korkala 5 miljoonaa euroa. Mehiläinen veroparatiisissa Vanhan Mehiläisen omistajia olivat suomalainen sijoitusyhtiö Capman ja Sitra, jotka möivät sen ruotsalaiselle Ambea-konsernille. saadaan aina omistusten realisoimisen yhteydessä. MedOnen keikkalääkärit MedOne, Mehiläinen ja Suomen Terveystalo ovat alan suurimpia yksityisiä yrityksiä, jotka työllistävät pää- tai sivutoimisesti lähes kolmanneksen Suomen lääkäreistä. Rengit ovat kuitenkin ottamassa isännän roolin. Varsinainen tilipäivä rahastoliiketoiminnassa on kuitenkin aina se hetki, kun rahasto puretaan ja sen varat jaetaan sijoittajille. Isot rahat . Keikkalääkä- » Hyvässä tapauksessa keikkalääkäri puhuu potilaan kanssa samaa kieltä, mikä helpottaa kanssakäymistä. Aina ei yhteistä kieltä ole. reiksi kelpaavat myös kokemattomat lääketieteen kandit, ja onpa MedOne myynyt terveyskeskuksille myös valelääkärin palveluksia. Suurin osa lääkäreistä on kunniallisia kansalaisia, mutta nyt ei puhuta heistä. Suomen julkista terveydenhuoltoa täydentävät yksityiset lääkäriasemat ja muut alan palvelut. Aina ei yhteistä kieltä ole. MedOne/Attendo houkuttelee lääkäreitä palvelukseensa neuvomalla näille ?verosuunnittelua?, joka on kauniimpi nimi veronkierrolle. Kun lääkärit eivät hakeudu töihin terveyskeskuksiin, sairaille ei jää julkisten palvelujen vaihtoehtoa. Etelä-Savossa elämäntyönsä tehnyt lääkäri Tauno Halonen nosti Puumala-lehdessä kissan pöydälle. Häntä harmitti Suomen terveyskes- 14 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra, joka rahoittaa valtion puolesta uutta yritystoimintaa, on merkillinen sekasikiö julkista ja yksityistä liiketoimintaa. Se on ulkoistanut (suurten) rahojensa sijoitustoiminnan yksityisille yhtiöille, joita johtavat Sitran entiset työntekijät. Tällainen ulkoistettu rahoittaja on Terveysrahasto Oy, joka ?tukee suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakennemuutosta edistämällä järkevien toiminatamallien käyttöä.? Rakennemuutos merkitsee tässä yhteydessä terveyspalvelujen tuottojen siirtämistä yksityisen voitontavoittelun mustaan aukkoon. Käytännössä Terveysrahasto Oy:n varoja hallinnoivat entiset sitralaiset Vesa Lehtomäki ja Pasi Lehtinen omistamansa Korona-Invest Oy:n lukuun. ja vallan periä sijoittamansa rahat takaisin Jämsän seudun sairailta. Sama Pihlajalinna, jonka omistavat rahastoyhtiö Sentica Partnersin (56 %) ja sen omat lääkärit, osti vuonna 2012 Leena Niemistön omilta lääkärikollegoiltaan ostamistaan osakkeista kootun paketin mukana määräysvallan Dextra Oy:ssä. Sen kaupan seurauksena Niemistö oli myyntivoittotuloillaan kyseisen vuoden veroäyrikuningatar. ja pienet verot . Systeemi on hyvä niin kauan kuin julkiset palvelut toimivat ja ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Hyvässä tapauksessa keikkalääkäri puhuu potilaan kanssa samaa kieltä, mikä helpottaa olennaisesti kanssakäymistä. Pari kuukautta myöhemmin Terveysrahasto Oy möi osuutensa 800 000 eurolla yksityiselle lääkäri?rmalle Pihlajalinnalle, joka sai kaupan ansiosta enemmistön (51 %) Jokilaakson Terveyden osakkeista . Finanssikapitalismi. Sen pääomistaja on nykyisin Triton-niminen yhtiö Englannin kanaalin veroparatiisissa Jerseyn saarella. Mehiläisen tunnetuksi tullut veronkierto perustui siihen, että se maksoi emoyhtiölleen konserniavustusta, jolla katettiin sen muilta saman konsernin yhtiöltä ottamien ylikorkoisista lainoista syntyneitä tappioita. Sillä tavalla kymmenien. He syövät kuormasta pari sataa tuhatta euroa vuodessa per ukko riippumatta siitä, tekeekö Terveysrahasto Oy voittoa tai tappiota. Nyt! Esko Seppänen Lääkärit privatisoivat Suomen terveydenhuoltoa » On kummallista, että suomalaisten ei kannata omistaa Suomessa sellaista, mitä ulkomaisten omistajien kannattaa omistaa. myyty muun muassa autokatsastusyhtiöitä, parkkihalleja, perintä?rmoja, sähköverkkoja, pörssi ja puolet pörssiyhtiöiden osakkeista. Kaivostoiminta on pääosin ulkomaisessa omistuksessa, eivätkä suomalaiset omista enää edes tulitikku- tai jäätelötehtaitaan. Nyt ollaan yksityistämässä terveyspalveluja ja hoivaa ulkomaisiin käsiin. kusten hädänalainen tilanne ?koko ammattikunnan rappeutuvan moraalin puolesta?. Hän kysyy, ?eikö kukaan voi tehdä mitään sille, että ulkomailla rekisteröidyt lääkäri?rmat ryöstörahastavat lääkäripulassa kamppailevia kuntia ja sairaiden ihmisten kustannuksella tehdyt voitot viedään Suomesta veroparatiiseihin?? Privatisointia julkisen vallan ajatuspajasta ULKOMAILLE ON Lääkärit privatisoinnin etulinjassa Lääkärit ovat yhteiskunnan kalliisti kouluttamia terveysalan toimitsijoita. Siihen asti rahaa kerätään Terveysrahastoon maksimoimalla privatisoimistuottoja. Sitran hallintoneuvostona toimivat eduskunnan pankkivaltuutetut eivät 525 euron kuukausipalkallaan ole joutaneet tuntemaan huolta tällaisesta yksityistetystä julkisten varojen hallinnoimisjärjestelmästä. Kaupallista lääkäripalvelua Rakennemuutoksen varjolla tehtävästä rahastuksesta on hyvä esimerkki Jokilaakson Terveys Oy:n tapaus. Sitran ja muiden rahaston osakkaiden rahoista sijoitettiin 20 000 euroa tämän koko Jämsän alueen kattavasta terveydenhuollosta vastaavan yhtiön osakepääomaan. Se myy yksityistämisen paineessa toimiville kunnallisille terveyskeskuksille lääkäripalveluja, joita laki määrää kunnat hoitamaan mutta joita lääkärit eivät ole valmiita tekemään kunnan viroissa. Kun hän lähtee toiselle paikkakunnalle, kaikki hänen hoitamansa potilassuhteet jäävät tilapäisiksi. Koko ammattikuntaa ei kuitenkaan pidä syyllistää siitä, jos osa lääkäreistä on ahneita pirulaisia, jotka ovat yhteiskunnalle kiittämättömiä siitä, mitä he ovat siltä ilmaiseksi saaneet. Ne ovat ruotsalaisomistuksessa, jossa on kyseenalaistettu niiden veromoraali. Keikkalääkäritoimintaan erikoistunut MedOne on ruotsalaisen Attendon omistama ja siihen fuusioitu reppu?rma. Sen tytäryhtiö Terveyden Tuottajat Oy opettaa lääkäreitä hajauttamaan tulonsa täysverotettuihin ansiotuloihin ja aliverotettuihin pääomatuloihin. Yhtiön perustaneet neljä lääkäriä ovat netonneet omistamisella kaksi kertaa. Ensin he möivät vuonna 2004 yhtiöstään puolikkaan sijoitusyhtiö Sponsorille, ja siinä kaupassa Pertti Karjalainen sai aliverotettua pääomatuloa 8 miljoonaa, Sami Martinkauppi 7 miljoonaa ja Veli-Matti Riihimäki 7 miljoonaa
ALL OVER PRESS miljoonien eurojen voitot pimitettiin Suomen verottajalta. kuulostaa epäuskottavalta, mutta joka tapauksessa se on osoitus median nostattaman julkisen keskustelun voimasta. Palveluja myyvät yhtiöt ovat allergisia julkiselle veronkiertokritiikille. 15. Julkisen kritiikin paineessa Mehiläinen joutui ilmoittamaan lisäävänsä veronmaksua Suomeen. Ambean toimitusjohtaja Matti Bergendahl nousi vuonna 2010 tulonsaajien eliittiin 2,6 miljoonan euron ansio- ja 3 miljoonan pääomatuloilla. Niiden osakkeiden realisoimisesta syntyvät pääomatulot ilmoitetaan aikanaan Suomen verottajalle . tai sitten ei. Terveystalo kutonut omistusverkon Sama englantilainen Bridgepoint, joka omistaa autoja katsastavan AKatsastuksen, omisti muutaman vuoden ajan myös ihmisiä katsastavan Suomen Terveystalon. Hän on yhdessä muiden yhtiön johtajien (ja Ambean hallituksen puheenjohtajan, optiomaakari Mikael Liliuksen) kanssa ostanut Mehiläisen omistavan luxemburgilaisen holding-yhtiön osakkeita odottamaan sinne edelleen siirrettävien Mehiläisen voittojen kasvua. Sijoittajia edustava EQT VI-rahasto oli rekis- » MedOne/ Attendo houkuttelee lääkäreitä palvelukseen neuvomalla näille ?verosuunnittelua?. teröity Englannin kanaalin verokeitaaseen Lotta Holding Guernsey Limitedin nimellä, ja ?kansainvälisten sijoittajien vaatimuksesta. Terveystalon voitot kierrätettiin maasta ulos luxemburgilaisen European Healthcare -holding-yhtiön kautta. Kun Bridgepoint möi Terveystalon EQT:lle, sen omistus-, velansiirto- ja veronkiertorakenne tuli, jos mahdollista, entistäkin monimutkaisemmaksi. Uusi omistaja oli säilyttänyt Terveystalon hallinnointia varten Bridgepointilta perityt yhtiöt ja niiden lisäksi oli omistamiseen tarvittu vielä kaksi uuttakin yhtiötä Lotta Holding I Oy ja Lotta Holding II Oy. oli perustettu vielä kolme muuta omistusyhtiötä Lotta Holding I, II ja III. Terveystalo ilmoittaa kotisivuillaan, että ?Terveystalo-konserni tai sen tytäryhtiöt eivät ole maksaneet voittoja, osinkoja, korkoja tai konserniavustuksia ulkomaille, ja Terveystalo maksaa kaikki veronsa Suomeen?. Edellä mainittujen yhtiöiden sekamelskassa sana ?kaikki. Vuonna 2013 se möi Terveystalon ruotsalaisten Wallenbergien perustamalle EQT:lle, ja omistuspohjan laajennukseen osallistuivat myös suomalaiset työeläkeyhtiöt. Bridgepoint oli järjestänyt omistuksensa, jolla se imi suomalaisten sairaiden maksamat voitot ulkomaille, pitkän kaavan mukaan. Emoyhtiö oli Terveystalo Healthcare Holding, joka omisti Star Healthcaren, joka omisti Suomen Terveys- talo Oy:n. Star Healthcare oli ottanut satoja miljoonia euroja velkaa Terveystalo Healthcare Holdingilta, joka taas oli ottanut velkaa Bridgepointilta
Tällaiselle valvonnalle voisi löytyä aika laajaakin kannatusta. Nythän ne yritykset, jotka toimivat lain hengen mukaan eivätkä kierrä veroja, eivät välttämättä pärjää kilpailutilanteissa hyvin. Kaikkiaan EU:ssa pitää Torkkolan mukaan huolehtia, että kaikki yritykset maksavat veronsa. . On arvioitu, että harmaa talous kätkee palveluyhteiskunnan puolesta toimivalta verottajalta vuodessa noin tuhat miljardia euroa. Summaan on laskettu mukaan epäasiallinen verovälttely ja suoranainen verorikollisuus. Mutta miksi ei rahoitettu suoraan Kreikan valtiota, vaan lähdettiin pelastamaan siellä toimineet pankit? Torkkola näkee kritisoimassaan pankkiriisin hoidossa sekä ylätason talousongelmia että tavallisten kansalaisten hätää: . Mutta siviilikriisihallintaa varmaan pitää kehittää. Jouko Huru jouko.huru@kansanuutiset.?. Onhan se pankkien pelastaminen 16 voisi siirtyä toiseen maahan ja maksaa siellä vähemmän veroja. . Kun yritykset toimivat kansainvälisesti, myös niiden valvonnan on oltava kansainvälistä, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Sinikka Torkkola sanoo tähdentäessään Euroopan parlamenttiin osallistumisen ja sen kehittämisen tärkeyttä. Hänen tärkein viestinsä äänestäjille on, että Euroopan unionin laajuisia kilpailusäädöksiä pitää muuttaa niin, etteivät ne mahdollista julkisten palveluiden muuttumista yritysten kilpakentiksi. Torkkolan mielestä EU-parlamentin valtaa pitäisi lisätä muun muassa antamalla sille oma lakialoiteoikeus. Mutta jos katsoo sitä tavallisen kansalaisen näkökulmasta, niin kyllä se on huonosti hoidettu. . Jos mennään liittovaltioon, niin silloinhan se tarkoittaa myös sitä, että tällaisella valtiolla on yhteinen ulkopolitiikka, puolustus ja sotapolitiikka. . Sinänsä hän pitää pankkien pelastamista lopulta ?pakkoraossa. tuhannella miljardilla lisää hyvinvointia. . Meillähän voisi olla kunniallisten yritysten rekisteri. Verovalvonta yhdistäisi rehellisiä yrityksiä ja kansalaisia. Kanneoikeus toisi sen mahdollisuuden, että ay-liike voisi puuttua työntekijöiden oikeuksien rikkomiseen kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä ei itse siihen pysty. » Tamperelainen 53-vuotias yliopiston tutkijatohtori, pääluottamusmies, sairaanhoitaja. » Tehnyt aiemmin 30 vuotta pätkätöitä monissa ammateissa: siivooja, tehdastyöläinen, laitosapulainen, apuhoitaja, piirisihteeri, sairaanhoitaja, toimittaja, tuntiopettaja, koordinaattori, lehtori, apurahatutkija. » Vaalimotto: Harmaan talouden eurot verolle . Lähtisin ajamaan parlamentissa ay-liikkeen kanneoikeutta. Mutta on realismia varmaan se, että me ei nyt eurosta erota. Harmaa talous kätkee tuhat miljardia Torkkola sanoo, ettei EU:ssa rehottavassa harmaassa taloudessa ole kysymys pikkurahoista. EUROOPAN UNIONIN Eurosta irrottautuminen ei ole realismia Euroopan pankkikriisin hoitoa Torkkola arvostelee siitä, että ongelmaan ja sen syihin ei tartuttu ajoissa. Euroopan unionin kaikissa maissa yritysten pitäisi maksaa yhtä paljon veroja, jotta yritykset eivät » Voisi olla sellainen kunniallisten yritysten rekisteri. Torkkola vastustaa EU:n kehittämistä liittovaltioksi sen perusteella, että EU:n jäsenvaltiot ja niiden käytännölliset edut, tavoitteet ja naapurit ovat niin erilaisia. Samasta EU-maiden sinänsä rikkaasta erilaisuudesta johtuu Torkkolan vahva kriittisyys EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vastaan. . Emme halua yhteistä puolustusta. Kansa kurjistuu, mutta ne, jotka ovat vastuussa tästä Kreikan tilanteesta, pääsevät kuin koira veräjästä. Torkkola pohtii Suomen mukanaoloa euroalueessa ja sanoo, että kyllä muut pohjoismaat ovat menestyneet hyvin ilman euroa: . EU-ehdokas ?Verovalvonta yhdistäisi rehellisiä yrityksiä ja kansalaisia? JUSSI JOENTAUSTA » Sinikka Torkkola Sinikka Torkkola haluaa kehittää EU-parlamentissa EU:n laajuista kanneoikeutta ay-liikkeelle. Veronkierron vastatoimeksi hän ehdottaa kunniallisten yritysten rekisteriä. päätöksillä voidaan parantaa työelämää ja ihmisten arkea. On mahdollista tehdä EU:n laajuisesti sellaiset automaattiset verotietojen vaihdot, että nähdään, miten paljon eri yritykset maksavat eri maihin veroja. Torkkola ehdottaa, että EU:n laajuisesti luotaisiin yrityksille puhtaiden veropapereiden tuotemerkki. Tieto näkyisi ansiona esimerkiksi hankintakilpailuihin osallistuttaessa. . Jos Euroopan unionilla olisi globaalia yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ajavat yhdenmukaiset tavoitteet, niin olisi tietysti hyvä, että siinä käytettäisiin EU:n kokonaisvaltaa. Mutta jos yhteistä politiikkaa käytetään Yhdysvaltain, Japanin, Kaakkois-Aasian ja Euroopan keskinäisessä kilpailussa, niin väliin jääjät kaikkein köyhimmät maat joutuvat Torkkolan mukaan entistä ahtaammalle. . Kun kaikki yritykset maksavat verot oikein, valtiot saavat lisää rahaa ja voivat parantaa ihmisten elämää. Ei yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Sinikka Torkkola ajaisi europarlamentissa ay-liikkeen kanneoikeutta. siinä mielessä hyvä, että jos ne olisi päästetty kaatumaan, niin se olisi vaikuttanut koko unionin talouteen, Suomeenkin. Kritisoitavaa verovälttelyä on esimerkiksi se, ettei veroja makseta siihen maahan, missä tuotto tehdään vaan pienemmän verotuksen maahan tai peräti veroparatiiseihin. . Parlamentin päätöksentekoon hän kaipaa lisää läpinäkyvyyttä, erityisesti lobbareiden toiminta pitäisi tehdä näkyvämmäksi. Vasemmistoliiton ehdokkaaksi ryhtynyt Torkkola aikoo keskittyä EU-parlamentissa talous-, ympäristöja työelämän kysymyksiin. . toimimisena. . Koska emme ole menossa liittovaltiota kohden, emme halua yhteistä ulkopolitiikkaa. Yhteistä sotilaallista turvallisuuttakaan ei Torkkolan mukaan tarvitse EU:lle kehittää. . On mahdollista sulkea veroparatiisit
Unionin tasollakin jo puhutaan sävyssä, jossa ymmärretään sekä varsinaisten veroparatiisien että erityisen matalan verotuksen vahingollisuus. Koulutettu nuori väki siirtyy töihin yhteen maahan ja köyhä väki kerjäämään toiseen. Ei työväki voi olla aina se joka joustaa. . Täytyy olla muita tapoja tasata tilapäisiä talouden vaihteluja. Silti tarvitaan vielä kovia keinoja. 11.4. Myös verotietojen vaihdossa on otettu pieniä edistysaskeleita. . Meidän on pidettävä huolta eurooppalaisesta teollisuudesta ja kilpailukyvystä. Se tapahtuu Uotilan mukaan koulutukseen, osaamiseen ja erikoistumiseen satsaamalla, työelämän pelisääntöjen parantamalla ja työntekijöiden arvosta lisäämällä. Minusta pieniä merkkejä siihen jo on. Myös ympäristökysymykset on huomioitava. . EU:sta ei pidä tehdä sotilasliittoa eikä EU tarvitse yhteistä armeijaa. EU:n ulkopolitiikan voiman on Uotilan mielestä perustuttava globaaliin vastuuseen ja kriisien ennaltaehkäisyyn. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? SARJASSA AIEMMIN: 28.2. Hän uskoo, että työntekijöiden hyvinvointi luo hyvinvointia. Kari Uotila » 59-vuotias kansanedustaja, Espoo. » Kaupunginvaltuutettu, Tasaarvoasiain neuvottelukunnan jäsen. » Ennen kansanedustajuutta työskenteli levyseppänä ja pääluottamusmiehenä telakalla. » Harrastukset juoksu ja jalkapallo. Harmaa talous syö hyvinvointia . Li Anders- son, Pia Lohikoski, 7.3. Ne tuhat miljardia, jotka nyt vuosittain menetetään, on saatava käyttöön kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen, sanoo Uotila. . Veroparatiisit, talousrikollisuus, veronkiertäminen ja vääristynyt verokilpailu on saatava kuriin. Eurooppalainen teollisuus ja talous eivät voi eivätkä saa perustua työntekijöiden hyväksikäyttöön, alipalkkaukseen tai epäeettisiin toimintatapoihin, sanoo Kari Uotila. Juha-Petteri Pasma. 17. Kun esimerkiksi Saksalla menee hyvin ja se voi hyötyä ympärillä olevasta euroalueesta valtavasti, niin pitäisikö sillä olla myös suurempi vastuu jakaa taakkaa, Uotila pohtii. EU:n yhteistä turvallisuuspolitiikkaa hän ei halua sotilaallisessa mielessä tiivistää. . Pankkien omistajat on laitettava ensisijaiseen vastuuseen, eikä niin kuin tähän asti, että pankkien vaikeudet ja sotkut laitettiin veronmaksajien piikkiin. . Nyt puhutaan asioista. Lisää verotietojen avoimuutta, yritysten tulosten avoimuutta, vää- » Motto: ?Työtä, tasa-arvoa, turvallisuutta.? rän siirtohinnoittelun kieltämistä. Uotila painottaa, että tahtotilan muuttuminen on kiinni poliittisista voimasuhteista. . Tietenkin minua huolestuttaa rikollisuus, ihmiskauppa ja ihmisten salakuljetus, se että hädänalaisten ihmisten tilanteella tehdään bisnestä. Sitä ei kuitenkaan saada kitkettyä ra- » Vasemmiston vaalimenestys parantaisi edellytyksiä torjua harmaata taloutta. joja sulkemalla vaan laillista maahanmuuttoa helpottamalla. Tulevaisuudessa täytyisi Uotilan mielestä miettiä myös sisäistä liikkuvuutta. . Sekä kansallisella että Euroopan tasolla kakku pitää leipoa ennen kuin sen voi jakaa. Tärkeintä on, että syntyisi yhteisymmärrys siitä, että veronkierto ja verokilpailu ovat vahingoksi Euroopan tulevaisuudelle ja hyvinvoinnille. Uotila uskoo, että vasta sitten päästään todella eteenpäin. . Heikki Patomäki, 28.3. Petri Pekkola, 14.3. Eila Tiainen, Erkki Virtanen. 17.4. Janne Nieminen, Annika Lapintie. 25.4. Jos saamme aikaan sitovia yhteisiä normeja esimerkiksi minimiverokantoihin, ympäristönsuojeluun tai työlainsäädäntöön, ja työelämän oikeuksissa palkkoihin, työsuojeluun ja irtisanomissuojaan, ja se on liittovaltiokehitystä, niin hyväksyn sen. Liikkuvuuden rajoittaminen ei ratkaisi Uotilan mielestä yhtäkään ongelmaa. . Eila Aarnos, Hanna Sarkkinen, 4.4. Erno Välimäki, Toivo Haimi, 21.3. EU-ehdokas ?Veroparatiisit kiinni ja harmaa talous kuriin? JARMO LINTUNEN » Kari Uotila on 1990-luvulta asti taistellut eduskunnassa harmaata taloutta vastaan. Nyt tuntuu siltä, että minulla on annettavaa ja että on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan myös Euroopan tasolla oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen. 12 vuotta eduskunnan suuressa valiokunnassa ja 15 vuotta valtiovarainvaliokunnassa työskennelleelle Uotilalle talous- ja verotuskysymykset ovat ykkössijalla. . Jos näissä vaaleissa tapahtuu kuten gallupit antavat ymmärtää ja vasemmisto etenee, se ilman muuta parantaa edellytyksiä torjua harmaata taloutta. Pankkikriisin hoidossa suunta parempaan Pankkiunionin rakentaminen ja se, että pankit itse joutuvat keräämään puskuria pahojen päivien varalle, on Uotilasta askel oikeaan suuntaan. . Kun on yhteinen talousalue ja aika paljon yhteisesti koordinoitua talouspolitiikkaa, on ihan järkevää toimia yhteisellä valuutalla. Ulkopolitiikan perustuttava globaaliin vastuuseen Uotilan mukaan on hyvä, ettei liittovaltiokeskustelu ole enää eipäs-juupas -tasolla, kuten viisi vuotta sitten. . Nyt hän haluaa jatkaa työtä Euroopan unionin tasolla. KANSANEDUSTAJA Kari Uotilalla on takanaan pitkä kokemus suomalaisesta poliittisesta vaikuttamisesta ammattiyhdistysliikkeestä, paikallisella ja kuntatasolla ja lähes parikymmentä vuotta eduskunnassa. . Merja Kyllönen, Faruk Abu Taher. On kuitenkin korostettava, että pankkiunioni on tarkoitettu tulevien kriisien torjumiseen ja hoitamiseksi, eikä sitä saa lähteä käyttämään olemassa olevan kriisin purkamiseen. Uotila myöntää euron ?valuviat?, mutta pitää huonona ratkaisuna sitä, että Euroopan maat kilpailisivat toisiaan vastaan omilla kansallisilla valuutoillaan.
18
Olin räjähdyspisteessä, olisin varmaan vahingoittanut itseä tai jotain muuta. Se oli niin voimakas päätös, että ihmeen kaupalla pääsin ulos. Jos ei opi, ei voi mitään, on heikompaa ainesta. Ihan sama, kuinka paljon muuta menee, kunhan en koske koviin aineisiin. Nyt Roine on ollut kaksi vuotta täysin raittiina. . Olihan mulla äiti ja tein kaikenlaista kunnollista. Hän esimerkiksi meni lukioon. . Jos sanoisin sille, että pyrin politiikassa vaikuttamaan hänenkin parhaakseen, se sanoisi, että haista vittu. Roine veti pääasiassa subutexia. Mun käsitys oli, että kaikki puolueet on samaa, niillä vain on huvin vuoksi eri nimi. Ensin Roine liittyi Vasemmistonuoriin ja sitten vasemmistoliittoon vuosi sitten. Kun kirjoitin, kaikki oli hyvin, kunnes palasin todelliseen koulumaailmaan. Koskaan ei ole täysin kuivilla Vaati ihmeen, että Roine pääsi pois. . Hänestä on sairasta, että samaa ainetta jaetaan korvaushoitona narkkareille. . Tukia on vaikea saada ja kun niitä saa, nillä ei pärjää. Roine uskoo, että ihmisiä yritetään nitistää. . Silti äiti oli lähellä, piti hänestä huolen, tuki ja kuunteli häntä ja luki hänelle. Doupataan ihmiset laillisesti, niin ne ei riehu. Se hillui lasinpöydän pala kädessä, että tappaa mut. Hyväksyin ajatuksen, että tämä oli tässä. . Hän ei saanut apua silloin, kun olisi tarvinnut. Monta eri ihmettä, hän sanoo. Käännekohta oli hetki, jolloin poikaystävä hakkasi hänet. . Isänpäivän alla halusin tehdä isänpäiväkortin, mutta opettaja sanoi, että älä sinä Linda tee korttia kun eihän sinulla Linda ole isää. Tuntuu, että ei ne voi haluta mua sinne. Mercedes Bentson ensimmäinen pitkäsoittolevy ilmestyy viimeistään syksynä. Monilla se onnistuu vasta kuollessa. Kuitenkin tosi pienenä jo tajusin jotenkin sen, että yhteiskunta ei halua auttaa. Niinpä piti itse auttaa itseään. . Ei kukaan loputtomiin jaksa sitä, että yrittää selviytyä. Olin jo alkanut roikkua päihdepiireissä. Ei tunnisteta edes sitä, että joku ei ymmärrä, mitä opettaja puhuu, tai että jonkun vanhemmat eivät ole käyneet päivääkään koulua. Roine luuli pitkään, että oli ainoa, joka pohti tällaisia. . Kukaan ei kuitenkaan ollut kiinnostunut siitä siinä mielessä, että olisi haluttu auttaa. Nyt hän on jo Uudenmaan Vasemmistonuorten hallituksen jäsen ja räppää vasemmistoliiton Li Anderssonin eurovaalikampanjassa. . Tajusin, että jotain täytyy olla pielessä, kun noin iso määrä ihmisiä hengaa samassa paikassa tekemättä mitään ja kaikki kertoo samoja kokemuksia eikä porukka ole nähnyt muuta mallia kuin sen, että eletään sosiaaliturvan varassa. Se ei toteudu yhteiskuntaluokkien välillä, ei toteudu sukupuolten välillä, ei seksuaalivähemmistöjen ja heteronormatiivista kulttuuria vaalivien välillä. Vastaan tuli ensimmäinen poikaystävä. . Pääsin baariin ja sallin itselleni juomisen, koska en käytä muuta. Sitten sallin itselleni pilvenpolton, koska en käytä kovempia aineita. Just viikonloppuna Gloriassa Stenkka pyysi mut lavalle, me vedettiin yhdessä Itähelsinki-biisi. Suomessa ei toteudu tasa-arvo. Mulla on ensikäden kosketus näihin asioihin. Hän lukee itsensä työväenluokkaan. . Hän täytti muutaman kuukauden kuluttua 18. . Moni raitistuu ja retkahtaa eikä enää pysty raitistumaan uudelleen. Minäkin tiedostan koko ajan, että saatan retkahtaa. Hän muistaa, kuinka äiti yritti hakea apua. . Koska se ei tappanut mua, mä raitistuin. Hän ei pystynyt liikkumaan pariin viikkoon eikä olisi uskaltanutkaan ulos, koska pelkäsi poikaystäväänsä. . 20-vuotias on ehtinyt paljon, raitistuakin. . Joidenkin edelleen tuntuu olevan vaikee ymmärtää, ettei raha esimerkiksi mulle tullut tilille tosta vaan. Työharjoittelussa vasemmistoliiton puoluetoimistolla hän tajusi, että toimistotyö voisi olla häntä varten. Roineen tavallista entistä elämää. Kasvot syrjäytetyille Linda-Maria Roine on avannut suunsa kokemuksistaan ja päätynyt Suomen viralliseksi syrjäytetyksi nuoreksi. Biisejä on kasassa jo yli tarpeen. . Oppilaatkin huutelivat, että Lindalla ei ole isää. Yläasteella oppilaatkin kiusasivat Roinetta. . En enää puhunut kenellekään. Esimerkiksi ruokalassa pojat istuivat kahdessa pöydässä ja tytöt yhdessä, paitsi minä, joka istuin yksin kirjoittamassa, hän kertoo. . Vaikka en ole koskaan kokenut itseäni varsinaisesti syrjäytetyksi. Ne oli tilapäisiä itsemurhia. Välillä voi olla hengissä ja sitten taas pääsee pois. Mitä ihmettä tapahtui? Nyt Mercedes Bentso on ollut lavalla idoleidensa kanssa. . Koskaan ei ole niin kuivilla, että voisi ajatella, ettei enää koskaan. Kaveripiiristä irrottautuminen oli vaikeaa. . 13-vuotiaat vetää suoneen. Entisen poikaystävän hän näki metrossa. . Sit aloin kuunnella räppii ja tajusin, että muutkin on miettiny näitä juttuja. En halua sanoa mitään turhaa. Sulle ei ole mitään käyttöä. Tilapäisiä itsemurhia Perheestään Roine kertoo sen verran, että äiti ja hän yhdessä äidin kanssa kokivat paljon hirveitä asioita. Kaiken pitää tarkoittaa jotain. 19. Itäkeskuksen narkkijengeissä oli toisin. Plus mulla ei ollut motivaatiota. Puoli vuotta Roine sinnitteli lukiossa. Mietin yhä, että tämä ei voi olla mahollista, hän sanoo. Koulussa pitää kaikkien oppia samat asiat samassa järjestyksessä. Aloin lääkitä itseäni. Kun Roine peruskoulun viimeisenä vuonna alkoi liikkua päihdepiireissä, hänellä ei ollut yhtään kaveria. Silti mulle sanotaan, että saatan olla keikoilla tosi anteeksipyytelevä. Joka päivä oli taistelemista. Ne narkkaa Itiksessä, Roine sanoo ja toteaa, että rasismi on suomalaisen koulun rakenteissa. Sama kuvio toistuu Steinerkoulussa ja Itä-Helsingin kouluissa. . Niillä on se tilapäinen itsemurha päällä. Esitin lauluja koulun pihalla luumupuun alla. Sitten opettaja alkoi huomautella asioista, joita Roine ei oppinut. . Joskus törmään niihin. Oppilaatkin alkoivat ajatella, että tossa on jotain outoa. Pitää olla tietty toimeentulotaso ja perhetausta. Nyt on väylä eikä sitä voi olla käyttämättä. Roineen riimit eivät ole helppoja. . Stenkka on Roineen tuottaja, räppäri Steen1. Mercedestä kuvataan räiskyväksi persoonaksi. . Hän tajusi aika pian narkkaamisen ja heilumisen lomassa, että kyse ei ole vain joukosta yksittäistapauksia. . Kokemuksen ääni puhuu » Linda-Maria Roine selviytyi pois malmilaisen narkkikämpän lattialta ja haluaa nyt tehdä paljon. TEKSTI Tuula Kärki KUVA Jussi Joentausta RÄPPÄRI MERCEDES BENTSO eli Linda-Maria Roine haluaa politiikkaan. . Mullekin on sanottu ala-asteelta lähtien, että sä et osaa mitään, et opi mitään ja olet omituinen. Hänellä on todettu keskittymishäiriö. . Kuulin, että se ryöstelee porukoita Malmilla. Ennen hän piti sitä äärimmäisen tylsänä vaihtoehtona. Ensikäden kosketus Roine osaa kiteyttää sen, mikä on vinossa. . Se on sinänsä hupaisaa, koska mun äiti ei ole ollut mun elinaikana töissä. Olin kotona vankina ja tajusin, että nyt joudun ponnistamaan itseni tästä. Roine ei raitistunut kerrasta. On paljon tekemistä. Roine haluaa, että hänestä näkyy, että hän ei ole lukenut asioita kirjoista vaan kokenut ne. . Olin ulospäinsuuntautunut. Kai mun olisi pakko, jos haluan vaikuttaa, hän sanoo. Roineen kotona ei puhuttu politiikkaa. . Opettaja on tehnyt selväksi, että sua ei täällä tarvita. Mulla on paljon tuttuja, jotka eivät ole käyneet ala-astettakaan loppuun. Pääsen yhdistämään politiikan ja musiikin, hän sanoo. Sanomisen tarve on kova. . Voisin asettua johonkin ehdolle. Stenkka ja Paleface ja Asa. Mutta päihteet kiinnostivat enemmän. Ei oikeasti haluta auttaa, koska ei kiinnosta yhtään. Surullisinta on nähdä steissillä kamapäissään entisten kavereiden pikkusiskoja ja -veljiä. Rasismia koulussa Steinerkoulussa normiperheiden lasten joukossa Roine oli erilainen. Ei siitä lähdetä kouluttautumaan vaikka lääkäriksi. Monilla oli kokemuksia rasismista koulussa. . Hän on kiertänyt paneeleja, tv-ohjelmia ja antanut haastatteluja siitä, mitä oli elää marginaalissa. Nyt hän hakee vuoden kestävään sihteerikoulutukseen. Surullisinta on nähdä steissillä kamapäissään entisten kavereiden pikkusiskoja ja veljiä, jotka silloin kävivät kiltisti koulua. Nuorimmat porukoissa ovat 11-vuotiaita. . Ei ne huomaa ajan kulua. Hän kävi Steiner-koulua ja ala-asteella Roineella oli aluksi kivaa. . Kukaan ihminen ei valitse köyhyyttä tai päihdeongelmaa. Kukaan ei myöskään makaa sohvalla päiviään huvikseen. . Joo, ei ole Cheekiä, hän hymähtää. Sen sijaan on hyväksikäyttöä, väkivaltaa, Itä-Helsinkiä, huumeita. Sama meininki. Yhtäkkiä muistin äidin ja ajattelin, että kaiken meidän yhdessä kokeman jälkeen en halua hänen saavan suruviestiä, että olen kuollut malmilaisen nistikämpän lattialle. Roine lupasi itselleen, että jos pääsee pois, ei enää tuhoa itseään.
Osallist Vaikuta . 20. VAPPUMARSSILLA HYV Ä N ELÄKERATKAISUN PUOLESTA! On aika toimia sen puolesta, että eläkeneuvotteluissa saadaan hyvä ratkaisu. Tavoitteena on, ettei eläkeikää koroteta eikä eläkeputkea poisteta. Tee oma banderolli, juliste tai muu näkyvä eläkeviesti ja ota se mukaan vappumarssille. Sen voi tehdä myös yhdessä ammattiosastoissa ja järjestöissä. Ottakaa marssilta kuva ja lähettäkää eläkekampanjan Facebook-sivulle www.facebook.com/elavanaelakkeelle Paras kuva tai idea palkitaan muhevalla täysihoitoviikonlopulla Hotelli Siikarannassa. u. Ajat t el e
Vuoden suurin liikunta- ja urheilutapahtuma TUL:n liittojuhla lähestyy. 044 355 5919 Turvesuonkatu 2 (Lielahden Prisma) puh. Huumo Band Tykkää Facebookissa: Lakeuden kisat ja olet mukana kisatunnelmissa! Tietoa kisapassien hinnoista, lajeista ja oheistapahtumista: www.lakeudenkisat.?, Raija Lambacka p. 31.3 asti) Ainutlaatuinen tapahtuma tarjoaa jokaiselle nähtävää ja koettavaa - tule mukaan: Yli 40 urheilulajia Kilpailuja lapsille, nuorille, aikuisille, veteraaneille Lapsille ja nuorille oma leiritapahtuma, PowerPark huvipuistoineen Veteraaneille oma liittojuhlatapahtuma! Liikuntanäytöksiä huipentuen spektaakkelimaiseen pääjuhlaan Seinäjoki Areenalla! Monipuolisia kulttuurielämyksiä: retket, tangoa, runoutta, konsertteja.. Kisatunnelmasta huolehtivat viralliset Kisabändit, suoraan Suomen huipulta: Mikael Gabriel & Uniikki! tanssiorkesteri! J. Seinäjoella? Hanki NYT edullisempi kisapassi! (voim. Olethan sinäkin paikalla 6-8.6. 03 347 3800 www.lielahdenapteekki.? Lielahden APTEEKKI PALVELEMME ma?pe 9-20, la 9?16 21. 040 021 2460, Jarkko Tenkula p
T?ekistä ostettiin heti Skoda Volkswagenille ja muita teollisia yrityksiä. . Olisin todella halunnut, että tuona aikana olisi esitetty jotain vaihtoehtoja tarjonnan taloustieteen ja monetarismin edustajille. Youngin mielestä pysyvästä ylijäämästä teoretisoiville pitäisi löytää vähän substantiaalisempaa, olennaisempaa esitettävää. ?Saksa saa paljon lohtua Suomelta? . ennen ja nyt . Saksalla itsellään on ollut tiiviit suhteet itään ja saksankielisellä Itävallalla on vanhat monarkistinen historiansa itään Habsburgien Itävalta?Unkarin keisarikunnan ajoilta. Saksan ei tarvitse pakottaa naapureita tahtoonsa. . Tällä tavalla Saksa ei ole yksin hegemonistisessa johdossa. Itävaltalainen Young puhui Vasemmistofoorumin Helsingissä järjestämässä vaihtoehtoista Euroopan unionia hahmottelevassa seminaarissa maaliskuun lopussa. Vanha vahva kielen osaamisen traditio on jäljellä. Young sanoo, että sosialismin sorruttua itänaapureissa vanha saksalainen vaikutus ja monitahoiset yhteydet palasivat. Heidän pitäisi ainaisen kritiikkinsä sijaan tarjota jotain konkreettista. . On kiinnostavaa huomata, jos menee Unkariin, Puolaan tai T?ekkiin, kuinka monet ihmiset puhuvat saksaa. Olisi aika tuoda esiin omia vaihtoehtoja. Young huomauttaa, että neoliberalismi oli itse asiassa samaa vanhaa neoklassista talousteoriaa. Erityisesti Puolassa ja T?ekissä saksalaiset pystyivät toimimaan nopeasti vanhojen suhteiden perusteella. . Vasemmisto saisi terästäytyä VASEMMISTOLAISENA konkarina Brigitte Young sanoo itsekriittisesti, että vasemmistolaiset saisivat terästäytyä talouspoliittisessa keskustelussa. VASEMMISTOLTA itseltään puuttuu prag- matismia. Ja hyvin suuri osa niistä on itävaltalaisten ja saksalaisten pankkien. Ulkomaisten omistajien ongelma on pankkialallakin se, että talousvaikeuksien tullen toiminta sijoituksineen ja voittoineen siirtyy helposti muihin maihin. Youngin äänessä on vähän sarkasmia, kun hän puhuu Neuvostoliiton sosialistisesta ko-. Youngin mukaan se vaikuttaa etenkin nyt itänaapureihinsa voimakkaasti sekä taloudellisesti että poliittisesti. Myös kulttuurinen vaikutus on vahvaa. Young pitää Saksan ja sen lähinaapureiden syvällisiä monitahoisia suhteita luonnollisina pitkän yhteisen historian vuoksi. Saksa on ollut aina tärkeä. Neoliberalismi tuli sitten 1970-luvulla ja nyt elämme jo vuotta 2014. Odottaisi vähän enemmän uusia teorioita. Jouko Huru » Professori Brigitte Young sanoo, että Saksa suhtautuu hyvin eri tavalla naapureihinsa. Näin sanoo saksalaisen Münsterin yliopiston poliittisen taloustieteen professori emerita Brigitte Young. . niiltä mailta, joilla katsotaan euroalueella menevän hyvin. Kehittelijät kävivät John Maynard Keynesin vanhaa 1930-luvulla luotua talousteoriaa vastaan. Kansan Uutisten Viikkolehdelle antamassaan haastattelussa Young sanoi tulleensa Suomeen seminaarin lisäksi katsomaan maata, joka EU:ssa on Saksan rinnalla tiukan talouspolitiikan kannattaja ja on itse vaatinut kaikista muista maista poiketen Kreikalta rahallisia vakuuksia velkalainojen takauksista. Young lataa tunnetta suuren Saksan ja pie- 22 TEKSTI Jouko Huru KUVA Jarno Mela nen Suomen EU-politiikan samanmielisyyteen. . Toinen vaikutuskanava löytyy pankkialalta. Moraalisesti Saksa voi sanoa, ettei se ole talouspolitiikkoineen yksin, koska kyse on nyt koalitiosta. Saksassa ajatellaan, että Suomessa kaikki asiat ovat samalla tavalla hyvin kuin heillä. Saksalla vahva vaikutus naapureihinsa Lähinaapureilleen . Meidän täällä vasemmalla täytyisi myös katsoa itseämme. Jos katsoo t?ekkiläisiä, unkarilaisia tai puolalaisia pankkeja, niin suurin osa näiden pankeista on ulkomaalaisten omistamia. 30?40 vuoteen emme ole tehneet muuta kuin kritisoineet uusliberalismia. Kreikalle ja Italialle se on tyly, mutta Itä-Euroopan maista se haluaa huolehtia. SAKSA SAA tiukalle Euroopan unionin talouspolitiikalleen tarpeellista poliittista tukea Suomelta, Itävallalta ja Alankomailta . Keynesin teoriassa valtiolla oli vahva rooli kysynnän lisääjänä suhdannevaihteluissa. . Saksa saa paljon lohtua Suomelta. Saksalaiset pitävät Youngin mukaan Suomea maana, jossa kaikki toimii, koulutusjärjestelmää ja sosiaalipolitiikkaa myöten. Sitä kehiteltiin uudelleen jo 1940-luvulla
Merkel ottaa voimakkaan aseman Ukrainan tapauksessa. Nyt pitäisi olla joustava Euroopan velkamaita kohtaan, mutta Saksa, Suomi ja Itävalta vaativat toista. että Saksalla voisi olla nyt positiivinen rooli Euroopassa. Kun vierailen noissa maissa, koen, että Saksaan luotetaan esimerkkinä sen teollisuuden vuoksi ja myös sen elintason vuoksi. Tässä on jotain psykologista. Hän sanoo, että me tulemme puolustamaan Ukrainaa, me puolustamme Latviaa, me puolustamme Viroa. Mutta Youngin mukaan sellaiset periferiset EU-maat, joilla menee huonosti, kuten Italia ja Kreikka, saavat tylyn kohtelun. . Tämä on mielenkiintoista. Hänestä on poliittisesti erittäin mielenkiintoista nyt, että Itä-Euroopan maat laskevat Ukrainan kriisissäkin toivonsa Saksaan. . Hän ei pysynyt sairaalassa eikä kotona. Katsokaa vaikka mitä hän teki, kun hän loukkasi selkänsä. Miksei nyt tarjottaisi samaa tietä. Voimakasta maata seurataan. Siksi Saksan ei tarvitse Youngin mukaan painostaa eikä pakottaa naapureitaan tahtonsa mukaiseen politiikkaan. tää sen verran, että Kreikalle ja mahdollisesti muille pankkikriisin vammauttamille valtioille pitäisi antaa samalla tavalla mahdollisuus aloittaa lähes puhtaalta pöydältä kuin Saksalle annettiin toisen maailmansodan jälkeen. . Muilla mailla oli suurta solidaarisuutta Saksaa kohtaan 1953 aika pian sodan jälkeen. . Ne luottavat paljon liittokansleri Angela Merkeliin. Hänen mielestään nyt olisi Kreikan velkojen helpotuksen aika. Tilanne on ehdottoman lumoava. Saksalta odottaisi vastavuoroista solidaarisuutta BRIGITTE YOUNG odottaisi Saksalta vastavuoroista solidaarisuutta EU:n pankkikriisissä velkaantuneita maita kohtaan. Vuonna 1953 Saksalle sovittiin 50 prosentin ulkoisen velan leikkaukset, 30 miljardia Saksan markkaa. Saksa itse sai mittavia velkahelpotuksia toisen maailmansodan jälkeen ja nousi niiden avulla jaloilleen. . Nyt pitäisi antaa Euroopan nuorille sukupolville positiivinen visio, jonka vain Saksa voi antaa tällaisten maiden kuin Suomen ja Itävallan kanssa. . Katsokaa, hän on kovasti työtä tekevä saksalainen. Ja siksi monet itäeurooppalaisetkin ajattelevat, että he voisivat olla kuten saksalaiset. Young sanoo, että näissä maissa nähdään Saksan infrastruktuurin toimivan hyvin. Pitäisi uskoa, ettemme saa pankkikriisiin menneitä rahoja takaisin. Ilman helpotuksia Saksan taloudellinen nousu 1950- ja 60-luvuilla ei olisi ollut mahdollista. Saksaa kohtaan tunnettua vanhaa solidaarisuutta ihmeellisenä, koska se oli sentään syyllistynyt lähihistorian järkyttävimpiin sotarikoksiin keskitysleireineen, juutalaisten tuhoamisineen ja muine julmuuksineen. Kreikkaa pahiten kohdelleen pankkikriisin alla ja sen jälkiselvittelyissä aika itsekkäästi oman maansa pankkien edun mukaisesti toiminut Saksa saisi Youngin mielestä katsoa historiaan ja miettiä, mikä olisi kohtuullista. . Ehkä näin on myös siksi, että Merkel itse on kotoisin ItäSaksasta. Toisaalta kaikki tietävät, miten Saksan talous on hyötynyt ja hyötyy itäeurooppalaisten naapuriensa työvoimasta ja alihankkijoista ihan eri tavalla kuin vanhoista EU-kumppaneistaan. ?Vaikeata ymmärtää, miksi äänestävät Merkeliä? . Se kattoi sekä sotaa edeltäneen että sodanjälkeisen ajan. Saksan kohdalla lähdettiin siitä ä ett 1950-luvulla, että vain kauppataseen yli?Haluan, jäämällä saatettiin hoitaa velkaa ja vältuuttaa Saksa m tyä uudelta. Saksan velkojen armahtajien joukossa olivat myös nyky-EU:ssa vaikeuksissa olevat Irlanti, Espanja ja Italia. Minun on vaikeata ymmärtää, miksi ihmiset äänestävät Merkeliä. Kreikka lainaa rahaa maailmalta maksaakseen pankkikriisissä syntynyttä velkaansa. Kaikkiaan allekirjoittajia oli kaksikymmentä. . Siksi ajatellaan, että näitä hyviä ominaisuuksia voi kopioida. . Nyt tilanne on se, että Kreikan on täytynyt ottaa lainaa maksaakseen velkansa ja sen pitää maksaa nämä lainansa takaisin. Young muistuttaa, että vuoden 1953 velkahelpotusten allekirjoittajamaiden joukossa oli myös Kreikka, jossa Saksa käyttäytyi sodan aikana törkeästi. Toivoisin, että Saksa olisi vähän solidaarisempi. Merkel käyttäytyy juuri siten kuin jokainen saksalainen haluaa. Hänen mukaansa Kreikkakin tarvitsisi nyt mahdollisuuden uuteen alkuun. . Ne pitäisi unohtaa. YOUNG PITÄÄ TALOUDELLISIA LAINALAISUUKSIA pitäisi Youngin mukaan ymmär- keilusta toipuneista Itä-Euroopan maista: . Minusta tämä negatiivinen näköala on todella hankala. Nämä maat eivät halua ikään kuin tulla toistamiseen riippuvaisiksi Neuvostoliitosta. . En todellakaan haluaisi, että mennään takaisin nationalismiin. Toisaalta hän on luotettava kotirouva. Hän kysyy, miksi ei nyt voitaisi EU:ssa tehdä sama, millä tarjottiin Saksalle nousun mahdollisuus. . EU pitäisi nyt ottaa positiivisena asiana ja mahdollisuutena. YOUNG PUHUU, Jouko Huru 23. Haluan, että Saksa muuttaa nyt talouspoliittista linjaansa sen mukaiseksi, miten se itse sai aikoinaan velkahelpotuksia vuonna 1953. Young viittaa ehdotuksellaan niihin massiivisiin velkahelpotuksiin, joita toisen maailmansodan voittajat antoivat sodan hävinneelle Saksalle. . Velkojat suostuivat siihen, .? ansa että markka pidettiin keinotekoisesti ny t linja heikkona. Young sanoo, että Kreikkaa on kohdeltu todella kovalla kädellä. Niiden riippumattomuutta oli tuoda maahan knowhow?ta eurooppalaisten pankkien, erityisesti saksalaisten ja itävaltalaisten pankkien muodossa. Youngin mielestä Saksa suhtautuu eri tavalla EU-kumppaneihinsa ja naapureihinsa riippuen maiden historiallisesta ja poliittisesta menneisyydestä
Pääoma ei ole yksinomaan taloustieteellinen teos, ja sen lukeminen ja kritisoiminen sellaisena on usein toistettu virhe. Melinin mielestä Marxin syyttäminen ekonomisesta determinismistä on väärin ja tarkoitushakuista. Melinin mielestä Marx on lyömätön kapitalismin analysoija. Melin näkee Marxin nimenomaan ka- 24 TEKSTI Tiina Heikkilä pitalistisen talousjärjestelmän tutkijana. Kapitalismista voidaan nyt puhua Melinin mielestä ilman poliittista kiihkoa vallitsevana olosuhteena, jota pitää tutkia. Marx-pystejä myynnissä Karl Marx-museossa Trierissä Saksassa. Kapitalismin tutkimukselle on paikka ja tarvetta » Tampereen yliopistolla on parhaillaan käynnissä Marx 2010-luvulla -kurssi, joka keskittyy erityisesti Marxin antiin tämän päivän yhteiskuntatieteille ja filosofialle. GLOBAALI TYÖVÄENLUOKKA kasvaa, kun esimerkiksi Aasian maiden väestö yhä siirtyy maataloudesta teollisuuden palvelukseen. Karl Marx alleviivasi armottomasti ja ensimmäisenä kapitalistisen talousjärjestelmän haavoittuvuutta, joka on vuonna 2008 alkaneen uusimman kriisin vuoksi jäänyt pinnalle. Tampereen yliopiston vararehtori, sosiologian professori Harri Melin on Marx 2010-luvulla ?kurssin vastaava opettaja. Marx haluttiin leimata epätie-. Kapitalismin tutkimukselle on tarvetta ja mahdollisuus. Maailma proletarisoituu nyt Marxin tutkimuskohteet ovat Harri Melinin mielestä hyvin ajankohtaisia. Marx oli myös yhteiskuntatieteilijä, joka vastoin nykyisen valtataloustieteen oppeja otti huomioon yhteiskunnallisia jatkumoita. Palkkatyön tutkimisessa on poweria, siinä on todellista valtaa, hän sanoo. Marxia on usein luettu ja kritisoitu taloustieteilijänä ja syytetty ekonomisesta determinismistä eli talouden käsittämisestä yhteiskunnallisen kehityksen määrääjänä. Maailma on proletarisoitumassa vasta nyt, kun globaali työväenluokka kasvaa. Kapitalismi on yhteiskunnallisesti merkittävä tutkimuskohde, koska sen vaikutukset näkyvät kaikkialla. Palkkatyö on muuttunut hyvin vähän Marxin ajoista, ja Melin näkee palkkatyösuhteen tutkimuksen hyvin olennaisena aiheena tänä päivänä. Palkkatyön tutkimisessa on poweria, siinä on todellista valtaa.
Toisaalta kapitalismi on läsnä kaikissa keskeisissä valtasuhteissa, tiivistää Miika Kabata. Ajankohtaistulkintaa lukupiirissä teelliseksi reaalisosialismin aiheuttaman ylipolitisoitumisen vuoksi. . Melin näkee kansainväliselle työväenluokan tutkimukselle tilausta. Miika Kabatan mukaan taloustieteissä Marx on ollut vaikea pala, koska Marxin kritiikki taloustiedettä kohtaan on ollut niin kokonaisvaltaista. Kansainvälisyys ja kapitalismin näkeminen globaalina järjestelmänä olivat Marxille keskeisiä ohjenuoria jo 1800-luvulla teollisen kapitalismin kehittyessä. Pääomat ovat kansainvälisiä ja jopa kansallisista määri- telmistä riippumattomia ja työvoima liikkuu. Kolmannen vuoden sosiologian opiskelija Petro Leinonen on ollut mukana lukemassa Marxia toisesta opiskeluvuodestaan asti. Myös Miika Kabata ja Paula Rauhala pitävät globaalin työväenluokan kysymystä keskeisenä. . Marxistit ja monet muut aktivistit ymmärsivät paremmin, minne maailmantalous on menossa. Taloustieteen lainalaisuuksien uudelleenarvioimisen myötä Marxia ei voi enää vaieta kuoliaaksi, ja Marxin kritiikillä on oltava tieteelliset ja epäideologiset perusteet. 25. Marx kuitenkin analysoi ja kritisoi koko kapitalistista järjestelmää. Kaivos vaikutti vallitsevan ajattelun mukaisen rationaliteetin valossa hyödylliseltä, mutta ei tuottanutkaan voittoa. . Leinonen on ollut mukana monen Pääoma-lukupiirin organisoimisessa. Kabata ja Rauhala toivovat, että Marxia voisi tutkia ja marxilaista lähestymistapaa käyttää myös ilman ajankohtaista legitimaatioperustaa. . Kun tarkastelee tilannetta maailmanlaajuisesti, Marxin idea maailman jakautumisesta kapitalisteihin ja proletaareihin on täysin pätevä tässä ajassa, sanoo Rauhala viitaten keskusteluihin yhdestä ja 99 prosentista. Ylikansallisen järjestäytymisen muotoja on vähän, kun huomioon otetaan parantunut kommunikaatioteknologia. Rauhala onnistunut saamaan Suomen kulttuurirahastolta apurahan Marxin arvoteorian monetaarista tulkintaa ja sen kriitikoita käsittelevään väitöskirjatutkimukseen. Kiinnostusta Marxia kohtaan oikeutetaan ajankohtaisesti usein talouskriisillä. Paula Rauhalan Marx-suhde alkoi muodostua kymmenisen vuotta sitten. Talvivaara ilmentää kapitalistisen tuotannon epävarmuutta, Leinonen sanoo. Petro Leinonen näkee Pääoman lukemisen hyödyn sen kokonaisuutta hahmottavassa otteessa, jossa nyky-yliopiston eriytyneet tieteenalat eivät ole parhaimmillaan. Kokonaisuuden hahmottaminen onkin marxilaisen perinteen vahvuuksia. Rauhala oivalsi Vesa Oittisen Marx-kurssilla, että kiinnostus marxilaista lähestymistapaa kohtaan on legitiimi, eikä Marx ole epäilyttävä tai epätieteellinen. ALL OVER PRESS minä en sitä varmaan tutkisi. Jotain kuvaavaa on siinä, että Niinistö hehkutti pari vuotta sitten Pohjois-Suomen kaivosteollisuutta uutena Nokiana. Kabata on peruskoulun parissa työskentelevä valtiotieteiden maisteri. Rauhala on tutkija, jatko-opiskelija ja Marx 2010-luvulla -luentosarjan koordinaattori. Heidän kokemuksensa perusteella Marx ei ole yliopistossa tabu, mutta silti suhtautuminen Marxiin on jännittynyttä. Finanssikriisi ei ollut yllätys monelle marxilaiselle taloustieteilijälle, Rauhala sanoo. ?Finassikriisi ei ollut yllätys monelle marxilaiselle taloustieteilijälle.? 1 ja 99 prosenttia on Marxin ideaa Marxia luetaan nykyisin vähemmän dogmaattisesti, eikä lukutapa oleta, että Marxilta löytyisi suora käytännössä sovellettava vastaus kaikkiin kysymyksiin. Yliopistolla Marxin etu on, että Marx ei asetu yksittäiselle tieteenalalle, vaan analysoi yhteiskuntaa kokonaisuutena. Tosin jos Marxin ajattelulla ei olisi mitään poliittista relevanssia tänä päivänä, niin Tampereen yliopiston vararehtori ja sosiologian professori Harri Melinin mielestä kapitalismin tutkimiselle on nyt tilausta, koska kapitalismi on olennainen osa globaalia yhteiskuntajärjestystä. TIINA HEIKKILÄ . 1990-luvulla oikeistoideologit onnistuivat vakuuttamaan suurimman osan länsimaisista ihmisistä siitä, että kapitalismi on voittanut lopullisesti, ja että se on ainoa mahdollinen ja luonnollinen talousjärjestelmä, mutta se ei pitänyt paikkaansa. Melin näkee Marxin arvon teoreetikkona ja yhteiskunnan analysoijana, ei ideologioiden välikappaleena. Työväenluokkaa ei ole juurikaan tutkittu kansainvälisenä toimijana. Kaikkea Marx ei olisi voinut ennustaa, ja Marx aliarvioi kapitalismin joustavuuden ja muuntautumiskyvyn, mutta toisaalta hän hahmotti oikein ?nassipääomien kasvun, Melin sanoo. Ismitetty Marx kismittää Marx oikeuttaa jälleen itsensä Miika Kabatan taival Marxin kanssa on kestänyt toistakymmentä vuotta. Talvivaaraan sijoitettiin suuri määrä pääomaa, mutta voittoa ei irronnut. Piirissä on mietitty Nokian romahdusta ja it-alan kriisiytymistä voiton suhdeluvun laskun näkökulmasta sekä Talvivaaraa tapauksena, jossa pääomaa ei saatu realisoitua. Rauhalan mielestä luokkatietoisuus on polttava kysymys globaalin työväenluokan tulevaisuuden kannalta. Kapitalismi on ongelma, ei ratkaisu. Melin sanoo, että kaiken luokkatutkimuksen tulisi aina olla vertailevaa, ja kansainvälinen ulottuvuus on luokkatutkimuksessa erityisen välttämätön tänä päivänä. Marx ei ole Pääomaa kirjoittaessaan valvonut kenenkään etua, vaan hän on analysoinut kapitalismia. Marx kuitenkin valaisee kapitalismia niin läpikotaisin, että joitakuita keljuttaa, koska kuva ei ole kaunis. Harri Melin muistuttaa, että Marx inhosi ismejä, ja Melinin mielestä Marxin teorioille rakennetut maailmankatsomusjärjestelmät ja ismit vääristävät Marxin ideoita. Lukupiiri on hänen mielestään paras tapa syventyä Marxiin, koska lukupiirissä ajatuksia ja tulkintoja vaihdetaan jatkuvasti. Pääoma-lukupiireissä teosta tutkitaan sekä sen historiallisessa yhteydessä että mietitään nyky-yhteiskuntaa Marxin analyysien pohjalta. En löydä mitään pieleen mennyttä Marxin kapitalismin perusanalyysista. Myös luokat yhteiskunnan tilan selittäjinä ovat nousseet uudelleen niin tieteen kuin julkisen keskustelun agendalle
Korjus valottaa sisällissotaa mikrotasolta, eri paikkakunnilla eläneiden työväenliikkeen aktiivien näkökulmasta, mutta liittää tapahtumat myös laajempiin asetelmiin. Kuolemantuomioita ei ollut Suomessa pantu täytäntöön vuoden 1826 jälkeen. Tuomioita kiistanalaisin perustein Kustaa Salminen oli Helsingin punakaartin päällystöä, mutta hänen kohtalokseen koitui erityisesti Satakunnan rintaman päällikköys. Vangittuja Noormarkun valkoisia oltiin viemässä Poriin, kun saattajat jostain syystä alkoivat ampua heitä. Salminen vietiin viiden muun 26 miehen kanssa Kustaanmiekan valleille ammuttavaksi. Sisällissota oli päättynyt jo nelisen kuukautta aiemmin, mutta verenvuodatus jatkui: sodan voittajien perustama valtiorikosoikeus langetti punaisille 555 kuolemantuomiota. Kaikkia ei pantu täytäntöön, mutta jo pelkästään Suomenlinnassa teloitettiin reilun kahden kuukauden aikana 71 ihmistä. Olli Korjus löysi Salmisen kirjeitä Kansallisarkiston kansioista työstäessään edellistä kirjaansa Hamina 1918, nimi nimeltä, luoti luodilta (Atena 2008). LEHTIKUVA B kulttuuri Minusta ei ole aiheita, joita ei voisi käsitellä. Aivan äsken veivät 3 henkeä kuolemanselliin. tai heidän väitettiin olleen . Vain runsasta viikkoa myöhemmin 6.9. Kirjeet koskettivat häntä niin paljon, että hän palasi niihin ja ryhtyi penkomaan Salmisen sekä muiden samana päivänä Suomenlinnassa teloitettujen kohtaloita. Valkoiset tutkijat ovat pitäneet veritekoa suunniteltuna, syytetyt taas kertoivat tilanteen riistäytyneen käsistä vankien pakoyritysten myötä. Siinä saattaa rajat tulla vastaan, minkä näkökulman niihin ottaa. Teosto-palkittu lauluntekijä Risto Ylihärsilä, Teostory 1/2014 KANSAN ARKISTO Suomenlinnassa kuollutta vankia kannetaan lauttarantaan. Ruumiit kuljetettiin edelleen haudettaviksi Santahaminaan. Suomenlinnaan päättyi monen punaisen tie » Suomenlinnassa teloitettujen punaisten kohtalot johtivat Olli Korjuksen sisällissodan paikallisten konfliktien ja tragedioiden jäljille. ?OI TE RAKKAAT pikku puluni, olkaa tervehdityt sydänvereni lämmöllä. Tuloksena on vast?ikään ilmestynyt tietokirja Kuusi kuolemaantuomittua. mutta silti tunnen tyydytystä, että teitä on kaksi, jotka voivat ajatella samoin. Salminen tuli rintaman ylipäälliköksi vasta kolme päivä myöhemmin, eikä hänen osuudestaan tapauksen jälkiselvittelyissä ole varmaa tietoa. Monet muutkin kirjan kuolemaantuomitut päähenkilöt olivat . 1918. 8. Miten hauskaa olisi nyt kotisohvalla . Se masentaa.? Näin kirjoitti maalari Kustaa Salminen puolisolleen Lainalle Suomenlinnan vankileiriltä 29. tavalla tai toisella vastuullisina punai-
400 sivua. Maisema on osa Heli Ryhäsen Ihmisten laji -näyttelyä. Hyljeksittyjen puolella » Heli Ryhäsen näyttelyssä otetaan kantaa ajankohtaisiin teemoihin ajattomalla tavalla. PEKKALAINEN SAI ennen kirjan ilmestymistä paljon palautetta, jonka mukaan sisällissodasta on kaikki jo tutkittu ja kuolleiden pitäisi antaa levätä rauhassa. Heli Ryvojen ylle. KU MAAILMA KYLÄSSÄ la-su 24.?25.5. Helsingin Kaisaniemen puisto ja Rautatientori. LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN Sisällissodassa tapettiin myös lapsia vuoden 1918 sisällissodan julmuuksista on tänä keväänä saatu myös Tuulikki Pekkalaisen teoksessa Lapset sodassa 1918. Idean teokseensa taihyljeksittyjen ihmisten puolella. teilija sai uutisesta Tyynenmeren Vangitseva teos Olosuhteet (2004) ei ole ehkä yhtä mykistävä muovijätelautasta. Tällaisilla perusteilla teloitettiin Salmisen ohella tammelalainen sekatyömies Nestori Gylden, maalari Erkki Raide Viljakkalasta, kirvesmies Kalle Sjögren Nurmijärveltä ja työmies Martti Vesa Ulvilasta. Kuolemantuomioon saattoi kuitenkin riittää pelkkä agitaatiokin. Kirjassaan hän esittää vastakysymyksiä: mitkä osa-alueet pitäisi edelleen jättää tutkimatta. Sen seurauksena ihtuu katsojan vatsassa. minenkin on jonain päiPuisten työtikkaiden vänä osa muovia? Taidehallin vuoalimmalle portaalle den taiteilija näyton tungettu rättien in t t telyssä on esillä nukkemainen e e r Teo ihmishahmo. tamperelaisen u il ka taidekik Heli Ryhäsen Ja kuitenkin saäsen h y R (s.1971) tuotanmanaikaisesti ä ll ä on etä toa 1980-luvun jokin yleisinhi. a taiteest lopulta lähtien. millisen tunnisNykyisin tekstiitaminen synnytliteoksiin keskittytää pienen hymyn vän taiteilijan mielestä katsojan mielessä. kiinnostavinta on materiLämmin huumori ja konstailemattomuus ovat omiaalin muokattavuus. naista Ryhäsen taiteelle joskus liiRyhäsen toistuvia teemoja ovat kuttavaan kömpelyyteen saakka. ihmisen perustunteet ja elämänkaari. Ilmaston muutos on häsen pysäyttävä installaatio Maipalelluttanut lehvistön, jonka alla sema (2014) täyttää korkean huolepäävät harsolla peitellyt, jäätyneen. Usein läsnä on myös jokin, Epäilemättä Ihmisten laji on yksi täei-selitettävä, transsendenttinen män vuoden tärkeimmistä ja putaso. Säkkeihin on kerätty sesti ajattomien teosten ajankohtaijätettä myytäväksi. suus ja osoittelematon kantaaottavuus asettuvat kuitenkin pienten ja Installaatio on yhtaikaa kaunis ja ahdistava. Katosta roikkuvat nahvaloisaan kaiset köynnökset laskeutuvat latveistosaliin katsoja mykistyy tilaan tialla makaavien kuolleitten vaurakennettua maailmaa. Hitaasti hajoava kuin Veistosalin maisema, mutta muovi päätyy lopulta ihmisen rasitäkin konkreettisempi. kuvaa Korjuksen mukaan antiikin ajoilta periytyvää jakoa vapaisiin ja orjiin, patriiseihin ja plebeijeihin. Alin kasti olivat ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitus- eli vallitöitä tehneet. Tällaiset pohdinnat ovat ajankohtaisia meidänkin aikanamme, kun työttömien ja muiden vähäosaisten syyllistäminen on jälleen varsin tavallista. Elias Krohn OLLI KORJUS: Kuusi kuolemaantuomittua. Määrityksiä karttavassa epämaisemassa vaeltavat kumarat, neet kultaiset lapset. keinonahasta ?veistetyt. Teokset Paha paimen ja Toinen huttelevimmista näyttelyistä. taajuus leijailevine kynttilänjalkoineen käsittelevät tätä olemassaolon Seija Vääränen mysteeriä. Installaatio Kylmä talvi (2009) HELI RYHÄNEN: Ihmisten laji, on näyttelyn kaunein ja ehkä julHelsinginTaidehalli 11.5. 461 sivua. 27. Ensimmäisen albuminsa vuonna 1963 julkaissut muusikko on ehtinyt tehdä urallaan yhteistyötä monen maailmankuulun muusikon kanssa aina Dizzy Gillespiestä Miriam Makebaan. Hänen singlestään Bring Him Back Home (1987) tuli Nelson Mandelan vapauttamista vaatineen kansanliikkeen tunnuslaulu. Samalla Masekela painoi kädenjälkensä lähtemättömästi apartheidin vastaisen taistelun historiaan. Masekela itse joutui pakenemaan Etelä-Afrikan rotusortopolitiikkaa Englantiin vuonna 1960. . saakka. ASTUESSAAN TAIDEHALLIN Korjus tarkastelee tapahtumia analyyttisesti, muttei arkaile asettua vähäosaisten asemaan. Selväksi tulee, ettei sisällissotaa turhaan kutsuta myös luokkasodaksi. Viralliset paikallishistoriat kun ovat usein edustaneet lähinnä voittajien historiankirjoitusta. Roskaväki-sana kertoo asenteista Yksipuolista ?oikeutta? Olivat tuomitut syyllisiä tai ei, valtiorikosoikeuksien toiminta oli kaukana puolueettomasta. Päätökset saatettiin tehdä muutamassa minuutissa ja syytetyn mahdollisuudet puolustautua olivat olemattomat. Harrastajatutkijan huolellisesti dokumentoitu, runsaisiin tutkimus- ja arkistolähteisiin perustuva tietopaketti tarjonnee uutta perspektiiviä myös monien yksittäisten paikkakuntien sisällissodan aikaisiin tapahtumiin. Paikallisten suojeluskuntien lausunnoilla oli iso merkitys. Valkoinen terrori oli punaista terroria laajempaa, mutta sitä ei näissä oikeuksissa käsitelty ja siihen syyllistyneet armahdettiin myöhemmin. Kuolemantuomioiden jakaminen jo sinänsä merkitsi paluuta kauas taaksepäin historiassa: sellaisia ei ollut Suomessa pantu täytäntöön vuoden 1826 jälkeen. Tammikuussa julkistettiin emeritusprofessori Antero Jyrängin teos Kansa kahtia, henki halpaa . Tammi 2014. Se oli syynä turkulaisen toimittajan ja laulunopettajan Gunnar Mörnin teloitukseen. Hävinneistä laajasti käytetty termi ?roskaväki. Onko edelleen myyttejä, joihin ei saa kajota? Saako kertoa, jos tietoa on? sesta terrorista. TRUMPETISTI, säveltäjä ja vokalisti Hugh Masekela (kuvassa) tuo Etelä-Afrikan vapaustaistelun 20. muistovuoden kunniaksi uuden Playing At Work -kiertueensa Maailma kylässä -festivaalin päälavalle. Masekela on afrikkalaisen jazzin tienraivaaja. Epäoikeudenmukaisuuden vastustaminen on jokaisen ihmisen velvollisuus, hän toteaa. Ristiriitailässään säkit. Apartheid oli iljettävä luomus. Vallankumoukseen yllyttäneet ja uskontoa pilkanneet pakinat Arbetet-lehdessä tekivät hänestä oikeuden mielestä ?vaarallisen kiihottajan?. hän selvittää laillisuuden näkökulmasta muun muassa valtiorikosoikeuksien toimintaa. Korjuksen kirja painottuu tuomittujen arkielämään, toimintaan ja taustoihin. oikeus sisällissodan Suomessa?, jossa min teos. Atena Kustannus 2014. Se tunvintoketjuun. kurttuiset ihmishahmot inhimillisyytensä ja TEOREETTINEN TAIDEKIKKAILU on arvokkuutensa menettäneinä seetäällä Ryhäsen taiteesta. Siinä esitetään ensimmäisen kerran kokonaiskuva siitä, mitä lapsille tuolloin tapahtui. Lapsia osallistui Pekkalaisen mukaan sotaan kummallakin puolella. Noin 1 500 lasta päätyi vankileireille ja kaksikymmentä heistä teloitettiin, sillä lapsille ei annettu mitään erityiskohtelua. Yleisin syytös lapsia vastaan oli avunanto valtiopetokseen. Suurin osa teloitetuista oli 14?15 vuotiaita, mutta nuorin, Tampereella ammuttu Wilho Kuusijärvi vasta 9-vuotias. Kaikkiaan sodassa kuoli yli 300 enintään 15-vuotiasta, kolme neljästä punaisten puolella. UUTTA TIETOA ?Suomi ei ole vieläkään saattanut vuoden 1918 aiheuttamaa surutyötä loppuun?, hän päättelee. Kai Hirvasnoro TUULIKKI PEKKALAINEN: Lapset sodassa 1918
Se radikalisoituminen meni hirveän orgaanisesti, Aarnio muistelee. . Numminen rohkeni sanoa, että poliittinen laulu on mennyt pois muodista. . Se on populisti, vaikka onkin sivistynyt ja luova ja loistava tyyppi. Guldkurkornan osalta se kulminoitui ryhmän viimeiseen ja epäonnistuneeseen ?Oli siinä vähän diivailua, haettiin verta nenästä.? 28 keikkaan Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla kesällä 1970. Ei siinä mistään hetkellisestä valaistumisesta ollut kysymys. Helsingin teinipiireissä oli usein kyse porvariskodin aatteiden kieltämisestä, vaikka Aarnio haluaakin huomauttaa, että radikaaleissa oli työläistaustaisia enemmän kuin oletetaan. Joka tapauksessa toimintaa leimasi nuoruuden uhma, hybriskin. Julkaisumäärät kasvoivat tolkuttomiksi. Hän itse jatkoi Atte Blomin kanssa Johanna-yhtiössä, joka sai punkista ja uudesta aallosta hyvän lähtövauhdin. Johtohahmoilla alkoi olla ikää, digitalisoituvan musiikkimaailman kyydissä oli yhä vaikeampi pysyä, eikä luontevaa kotimaista jatkajaa yksinkertaisesti ollut. . Yhtyeessä oli vanhojen radikaalien lapsia, ja Aarnio suorastaan liikuttuu siitä puhuessaan. . Arkaainen folk-ilmaisu ja sivistynyt teatteritai chansonilmaisu. Tässä samassa huoneessa ne bileetkin pidettiin, kun levy oli masteroitu. On kuvaavaa, että Kerkko Koskinen Kollektiivin esikoisalbumi on Aarnion ainoa tuotantotyö sen jälkeen, kun Johanna lopulta myytiin monikansalliselle Universalille vuonna 2010. Aarnio näkee ajanjakson ?anomaliana. Hyväksyi kuitenkin hieman nikoteltuaan, ja Nurmion Kohdusta hautaan -albumista tuli sekä myyntimenestys että klassikko. Sittemmin niitä ilmestyi Blomin ja kumppaneiden siipien suojissa kymmenittäin. Se oli mulle jonkinlainen uusi nuoruus. Jengi, joka on intellektuaalinen yhteisö, mutta jossa on toisaalta lapsenomaista luovaa älyttömyyttä. Oli siinä vähän sitäkin, että mentiin alta pois, Aarnio myöntää. Vuosikymmenten ura suomalaisessa musabisneksessä näyttää siis päättyneen. Siellä on meneillään ihmiskoe, Aarnio määrittelee. . Vasemmistolaiset taistelulaulut saivat pohjalaisyleisöltä jäätävän vastaanoton. . ja toteaa, että vastaavia kultakausia työväenlaulun historiassa ovat lähinnä vuodet 1905-06 suurlakkoineen sekä tietysti vuosien 1917-18 tienoo. Ajatukset työväenlaulun syklisestä historiasta ja sen mahdollisesta nykyisestä alennustilasta jäävät selvästi vaivaamaan Aarniota, sillä myöhemmin hän soittaa ja haluaa ottaa esiin Reijo Frankin. Tänään on taas konsertti Kulttuuritalolla. Aarnio vastasi itse tuottajana muun muassa Rauli Badding Somerjoen uraauurtaneista 1980-luvun levyistä ja suurimmasta osasta Leevi & The Leavingsin ikonista tuotantoa. Komppiryhmässä porvareitakin Laululiike yhdistetään nykyään taistolaisuuteen, mutta Aarnio muistuttaa, että kyse oli laajemmasta, puolue- ja ryhmäkuntarajat ylittäneestä ilmiöstä. Love Records pyrki julkaisemaan vasemmistolaista laulua tasapuolisesti demareita myöten. SKP:n vähemmistöstä tuli toki eniten ja aktiivisimpia tekijöitä. Eläkkeellä muusta paitsi Agit Propista » Pekka Aarnio aloitti folkilla, laulaa yhä poliittista musiikkia, tuotti rokkia ja päätti uransa levybisneksessä Kerkko Koskinen Kollektiivin kanssa. TEKSTI Niko Aslak Peltonen KUVA Minna Kallinen PEKKA AARNIO on kutsunut tekemään haastattelua kotiinsa Helsingin Jollakseen. Jos ajattelee ihan mun ja Launiksen äänenvärejä, niin teknisestihän niitä käytetään päin helvettiä, ja rääkymisenähän sitä pidettiin. Agit Propilla oli kuitenkin käytössään sukupolvensa parhaiden säveltäjien ja runoilijoiden taidot, ja kuohuva aika tarjosi sekin edellytykset luoda muutamassa vuodessa tuotanto, jota lauletaan vasemmistoyhteyksissä tänäkin päivänä. Agit Prop -kvartetista sekä Love- ja Johanna -levy-yhtiöiden pitkäaikaisena tuotantopäällikkönä tunnettu Aarnio asuu appiukkovainaansa sotien jälkeen rakennuttamassa omakotitalossa. Just silloinhan punk lähti, ja jos joku juttu on kiinnostanut isosysteriä, niin ei se oikein enää pikkusysteriä sitten. Perinne jatkuu räpissä ?Atte on brutaali jätkä? Agit Prop oli tosiaan tuolloin jo olemassa SKDL:n vaalitilaisuuksien ohjelmanumerona. Riippuu vähän biisistä, kummalle puolelle se kallistuu. Aarnio ja Launis saivat rinnalleen folk-aikojen tuttavansa Sinikka Sokan ja Kiti Neuvosen, jonka sitten korvasi ensin Anu Saari ja sitten Monna Kamu. Mutta vuosikymmenten ura suomalaisen radikaalin poliittisen laulun lipunkantajana jatkuu. Ennen Agit Propia Pekka Aarnio vaikutti yhdessä Martti Launiksen kanssa 1960-luvun folkpioneereihin kuuluvassa Guldkurkornayhtyeessä. Levytuottajana hän teki yhteistyötä muun muassa Leevi & The Leavingsin kanssa.. Mä loukkaannuin, että ei tää nyt mikään muotiasia ole, totuus ja elämä tässä on kyseessä! Mutta kyllä Numminen oli oikeassa. Viime vuosikymmeninä näille luonnonkauniille rannoille on noussut lähinnä raharikkaiden palatseja, ja Aarnio hymähtääkin, ettei hänellä enää olisi asiaa muuttaa tänne. Musiikkibisneksestä Aarnio on vähitellen jättäytynyt eläkkeelle, mutta 2000-luvulla elvytetty Agit Prop jatkaa, tai ei ainakaan ole tehnyt päätöksiä lopettamisesta. Vielä 1980-luvullakin oli pari isoa tapahtumaa. Uusia ryhmiä tai biisejä ei kuitenkaan enää tullut. Tottakai se oli murheellista ja samalla luonnonlainomaista. Vuoden 1977 Helsingin laulufestivaalithan oli kaikkein isoimmat. Se oli 1960-luvun puolivälin folkbuumin pioneereja, joten Aarniolla alkaa tulla 50 vuotta täyteen kotimaisen kevyen musiikin keskiössä. Guldkurkornan jäsenet elivät hyvin 60-lukulaisen sukupolvikokemuksen vapaamielisistä seurakuntapiireistä Sadankomitean tapaisiin yhden asian liikkeisiin, Vietnam-protesteihin ja edelleen puoluepolitiikkaan. . Nimenomaan Blomin estetiikantajuun punk sopi. . Ohjelmistossa on muutama uusikin laulu, kuten Kerkko Koskisen Aulikki Oksasen tekstiin säveltämä Korintin ruusut, allegoria Kreikan nykytilalle. . Mutta musiikki saattoi puhutella niitäkin, jotka eivät olleet liikkeessä lainkaan. Tiedettiin, ettei yleisö odottanut sellaista. Jos keikkaa olisi mainostettu Agit Propin nimellä, sinne oltaisiin tultu katsomaan kommareita kuin eläintarhaan. Love Recordsin tuotantopalaverissa M.A. Syntyi tuttu ominaissaundi, jota Aarnio luonnehtii yhdistelmäksi raakaa ja siloiteltua. . Perinne kehittyy, mutta jatkuu, paljolti juuri suomiräpin saralla. Aarnio oli tullut Lovelle töihin pari vuotta aiemmin, mutta konkurssi koitti jo 1979. Atte is the man! Niinpä Blomilla olikin lieviä vaikeuksia hyväksyä Tuomari Nurmion Valo yössä -ensisingleä, jota hän piti liian kirjallisena, kuin Lauri Viitana. Aarnio määrittelee yhtiön kärsineen suuruusharhasta: se yritti dokumentoida kaikkea kiinnostavaa musiikkia kuin valtion virasto ikään. Niiden kanssa oli helvetin nastaa. Syksyllä 1970 se kiteytyi kvartetiksi, kun seuraavan kesän Berliinin laulujuhlille tarvittiin esiintyjä. Niinpä vuoden 1978 kieppeillä järjestetyssä Ultra Bra oli uusi nuoruus Erityisen tärkeäksi hänelle muodostui yhteistyö Ultra Bran kanssa. Hänen oma sukupolvensa löysi Frankin nuoruudessaan, mutta 2010-luvulla Aarnioon otti yhteyttä Paleface, joka intoili Frankista ja pyysi tämän puhelinnumeroa. Oli siinä vähän diivailua, haettiin verta nenästä. Aarnio huomauttaa jopa porvaritaustaisten muusikoiden soittaneen Agit Propin komppiryhmässä vapaaehtoispohjalta, koska materiaali oli niin palkitsevaa. Tässä lienee syy siihenkin, että laululiike pysyi elinvoimaisena pidempään kuin asemiinsa luutunut poliittinen liike. . Atte on äärimmäisen brutaali jätkä, sille Sex Pistols on parasta mitä voi olla, Aarnio naureskelee. . Lääkäri lääkitsee siihen pisteeseen, jossa potilas kuolee. Folkin pioneeri Ennen Agit Propia kvartetin miesäänet, Aarnio ja Martti Launis, vaikuttivat Guldkurkorna-yhtyeessä. Mutta sen kanssa pitää pystyä elämään. Levyteollisuuden tunnelin päässä ei 2010-luvulla muutenkaan juuri valoa näy.
29
Uskonnossa tämä tavoite on ns. tuonpuoleinen, politiikassa taas tämänpuoleinen, maallinen. muutos ? sosialismin vetovoiman hiipuminen Olin 1990-luvun alussa mukana raadissa, joka valitsi vuoden tiedekirjan. ja kuvitella todellisuuden mieleisekseen. Neuvostoliiton valtajärjestelmän laajentuessa ja maan vähitellen avautuessa toisen maailmansodan jälkeen tilanne alkoi vähitellen muuttua, mutta varsin pitkälle voitiin omakohtaisestikin havaittuja ongelmia se- Erittäin kohtalokkaaksi osoittautuneen lausahduksen Marx esitti Gothan ohjelman arvostelussa, jossa hän mainitsi sanat proletariaatin diktatuuri. 2. Yhteiskuntatieteelle Marx onkin ohittamaton klassikko vähän samaan tapaan kuin Darwin luonnontieteelle. Entä sitten reseptit? Termi on sikäli mielenkiintoinen, että Marx itse totesi, ettei hän laadi reseptejä tulevaisuuden ruokaloihin. Hän oli tutkinut varhaisen työväenliikkeen sanankäyttöä ja erityisesti työväenyhdistysten omia, usein käsin kirjoitettuja, lehtiä. ?Mahdollisesta. Lopussa on muutama sana siitä, onko aatepoliittiselle tilanteelle jotain tehtävissä. 1.Poliittisen ?suursäätilan. niin kuin hän itse sitä kutsui . Tavoitteena oli siis päästä tutkimaan ns. Teos on analyysi aikansa kapitalismista, ei sosialismista, sen toteuttamisreseptistä puhumattakaan. tulikin yleisessä kielenkäytössä kaikkien ongelmien äiti. Tämä kehityskulku johti poliittisen suursäätilan muuttumiseen ratkaisevasti sosialismiajatuksen tappioksi. Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen kirjoitti viimeisen virkavuotensa tapahtumia ja mielenliikkeitä kuvaavassa kirjassaan Münchenin piispa Reinhard Marx´in Das Kapital ? teoksen päätelmää myötäillen, että ?Karl Marxin arvio osuu oikeaan, mutta reseptit eivät.? Tällainen suhtautuminen Marxiin on yleisempikin silloin, kun hänen yhteiskuntakritiikkinsä halutaan ottaa vakavasti, mutta nähdään samalla reaalisosialismin kokemukset Marxin kirjoittamien reseptien testinä. Maa pysyi varsin kauan myös suljettuna eikä siitä ollut ensi käden omakohtaista tietoa kuin pienellä osalla työväenliikkeen vasemman sivustan aktiiveja. ?Kaikki ongelmat ratkaisevasta sosialismista. Sosialismi on edelleen hyvä VASEMMISTON KANNATUKSEN laskulle on et- sitty selitystä milloin päivänpolitiikasta milloin taas yhteiskunnallisen toimintaympäristömme muutoksista. tuli mahdoton. Mullistusta, vallankumousta, tosin odotettiin aivan lähitulevaisuudessa tapahtuvaksi. Toistaiseksi tavoittamattomana se pysyi aika kauan vielä silloin, kun Neuvostoliitto sanoi rakentavansa sosialismia. Seuraavassa tarkastelen asiaa lähinnä aatepolitiikan ja yhteiskunnan rakennemuutoksen kannalta. Marxin itsensä lopulliseen asuun kirjoittamassa Pääoman ensimmäisessä osassa on vahvaa ja myös vahvaan moraaliseen tuohtumukseen perustuvaa analyysia. Kritiikiltä saattoi sulkea silmänsä ?vastustajan propagandana. Oikea analyysi, väärä resepti? ALL OVER PRESS Sosialismin ihanteet kiteytyvät Kansainvälisessä, jonka sanat kirjoitti Eugène Potter vuonna 1871 ja sävelsi Pierre Degeyter vuonna 1888. 30 littää sosialismin rakennustyön vaikeuksilla yms. Vähitellen kuva reaalisosialismista alkoi kuitenkin väistämättä rapautua sitä mukaa, kun tietoja reaalisosialismista alkoi tulla ja kun yhä useammalla oli siitä myös silminnäkijän kokemuksia. ruohonjuuritason, paikallisten aktiivien omaa ajattelua ja kielenkäyttöä. tavoittamattoman dialektiikka eli se jännite, joka syntyy olemassa olevan ja mahdollisen, nykyisen ja toivottavan tilanteen välille. Havainnollinen kuvaus tästä ajattelutavasta on Marxin Hegelin oikeus?loso?an kritiikissään kirjoittama, usein siteerattu vaatimus, joka päätyy ?kategoriseen imperatiiviin, käskyyn mullistaa kaikki ne olosuhteet, joissa ihminen on alennettu, orjuutettu, hylätty ja halveksittava olento?. Kansalaisvapauksien, sananvapauden ja poliittisen demokratian puuttuminen vei yhteiskunnilta sisäisen dynamiikan, jota muun maailman taloudelliset eristämistoimet vielä terästivät. Kylmän sodan aiheuttama sotilaallinen vastakkainasettelu ja pyrkimys pitää etupiiri hallinnassa johtivat niin suureen sotilasmenojen kasvuun, että pysähtyneisyyden tilassa ollut kansantalous ei sitä pitkän päälle kestänyt. Mutta ei hän niissäkään ymmärtääkseni mitään sosialismin pohjapiirustusta esittänyt. Ei niitä tainnut olla myöhemmilläkään. Sosialistinen leiri ja lopulta itse Neuvostoliitto hajosivat. Mutta ajattelumalli on sama. Sosialismi oli aatteen kannattajille toistaiseksi tavoittamaton silloin, kun Marx kirjoitti kritiikkinsä ja kun työväenliike syntyi. Aivan teoksen lopussa hän tiivistää yhteiskunnan kehityksen edellä mainittuun kieltämisen kieltämiseen. Yhtenä ehdokkaana oli Jari Ehrnroothin teos (väitöskirja) Sanan vallassa, vihan voimalla, joka ei ihan voittanut kisaa, mutta oli mieleenpainuva lukukokemus. Sen sävyt heijastuivat sitten kirjan nimeen. Tutkijan ajattelun taustana oli . Siihen piti päästä- män mullistuksella, jonka tuloksena työn tekijöille, arvojen luojille, luodaan oikeus myös tuotantovälineiden hallintaan ja omistukseen. Mutta sen tarkempaa pohjapiirustusta siitä, mitä tämän dialektisen prosessin tuloksena syntyy, hän ei siinä yhteydessä esitä. Muussa tuotannossa Marx toki puhui sosialismista, veti rajaa utopistisosialisteihin ja muihin, muun muassa anarkisteihin. 1800-luvun loppupuoli olikin hyvin kirjava kaleidoskooppi monenlaisia pienryhmiä eikä Marx itsekään ollut henkilönä mikään kokoava hahmo, monen yliälykkään ihmisen tavoin pikemminkin päinvastoin. Eli kun kapitalismi syntyessään oli irrottanut työn tekemisen tuotantovälineiden hallinnasta eli kieltänyt tämän yhteyden, oli tehtävänä kieltää tämä kieltäminen ja luoda tuo suhde uudelleen yhteiskunnan uudessa kehitysvaiheessa. Tämän dialektiikan, olevan ja mahdollisen jännitteen juuria Ehrnrooth hakee augustinolaisesta ajattelusta, joka on vaikuttanut toista tuhatta vuotta eurooppalaisessa kulttuurissa ja juurruttanut siihen ajattelumallinsa. Sosialismi sellaisena kuin se oli Neuvostoliiton valtapiirissä toteutettu, lakkasi olemasta se vastapooli nykytilanteelle, joka voisi luoda dialektisen jännitteen olevan ja mahdollisen välille
Tutkijan kysyessä korkealta Lenin julisti proletariaatin diktatuurin sosialismin ydinkysymykseksi. Sellaiset tunnukset kuin ?työväen presidentti?, ?Suomella töissä. Se vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti ihmisten mielissä ja etäännyttää monia sosialismin arvot hyväksyvistä ihmisistä sosialismiin samastuvista tai samastetuista poliittisista liikkeistä. 3. Hyvinvointivaltiolla ja sen arvoja ja tavoitteita puolustavalla retoriikalla oli yliote yhteiskunnallisessa keskustelussa ja sen myötä myös käytännön politiikassa. Vahvan taustan antoi taloudellinen kasvu ja aktiivinen talouspolitiikka, jossa Keyne- sillä oli arvonsa. Neuvostoliiton sekasortoisessa tilanteessa luotiin yksipuoluejärjestelmä ja kahlittiin ammattiyhdistysliike ja ehkäistiin toimiva vallankäytön kontrolli. Saman mallin mukaan rakennettiin toisen maailmansodan tulokseen perustuen Neuvostoliiton etupiiriin reaalisosialismi. Tavoitteet porvarillisella puolella ovat hyvinvointivaltiota purkavia, mutta retoriikka hyvinvointivaltion retoriikkaa, hyvinvointivaltiohegemonian kielenkäyttöä. Vasemmiston tilanne on tullut ahtaaksi. Talouden vaikeudet, miinus- ja nollakasvun vuodet ovat ajaneet julkista taloutta ahtaalle. Samaan aikaan harhaanjohtavan kuvan antavilla tilastotempuilla todistellaan Suomen julkisen talouden koko maailmanennätystasoiseksi. Siinä työssä hegemoninen asema oli reformistisella vasemmistolla, jollaiseksi luen SDP:n lisäksi SKDL:ssä ja SKP:ssä toimineen enemmistön, vaikka vasemmistolla oli parlamentaarinen enemmistö vain vuosien 1966?1970 välisen ajan. tai Kataisen mantra, jonka mukaan ?hyvinvointivaltion pelastaminen edellyttää leikkauksia?, kaappaavat työväenliikkeen retoriikkaa. Osmo Jussilan kuvaus vallankumouksen jälkeisestä tilanteesta Venäjällä (Neuvostoliiton tragedia) antaa varsin kaoottisen kuvan uuden yhteiskuntajärjestelmän synnystä. Siitä alkoi kohtalokas kehitys. Kalevi Kivistön mukaan siitä alkoi kohtalokas kehitys, jossa luotiin yksipuoluejärjestelmä ja ehkäistiin toimiva vallankäytön kontrolli. puolalaiselta puoluevirkailijalta, onko hän kommunisti, tämä pitkään mietittyään sanoi olevansa pragmaatikko. Reformit olivat kansalaisten suosiossa eivätkä porvarilliset puolueet voineet niitä avoimesti vastustaa. Tästä ehkä seurasi, että myös oikeistossa omaksuttiin yhä enemmän ja rohkeammin hyvinvointivaltiollinen retoriikka. Samalla se vesittää käsitteiden merkityssisällön, koska mitä laajempi on niiden merkityssisältö sitä erilaisempia poliittisia tavoitteita niihin voidaan sisällyttää. Niiden poliittinen viesti vesittyy ja informaatioarvo heikkenee. 31. Termi on ilmeisesti peräisin Auguste Blanquilta, Marxin kiistakumppanilta, joka hänkin tarkoitti sillä kansalaisten hallintoa, tavallisten kansalaisten valtaa. Olen käsittänyt Marxin tarkoittaneen perustuslakeihin ankkuroitua kansanvaltaa. Dynamiikkansa menettänyt järjestelmä romahti. Sosialismista tuli monille taloudellisen tehottomuuden ja poliittisen totalitarismin synonyymi. Joka tapauksessa yleinen käsitys siitä, että reaalisosialismi olisi ollut Marxin/sosialismin reseptien testi, on kohtuuton. kompassi vasemmistolle ALL OVER PRESS ?profeetoilla?. Varsin kauan oli syviä erimielisyyksiä esimerkiksi monipuoluejärjestelmästä tai ammattiyhdistysten asemasta. Mutta erittäin kohtalokkaaksi osoittautuneen lausahduksen Marx esitti Gothan ohjelman arvostelussa, jossa hän mainitsi sanat proletariaatin diktatuuri. Oikeisto ajaa talousliberalismia, Keynes on vaihtunut Hayekiin ja Friedmanniin. Mutta kaikki tapahtuu työväenliikkeen ja hyvinvointivaltion retoriikan suojassa. Tilanne jättää vähän tilaa vasemmiston omalle retoriikalle. Siitä sitten seurasi lupaavamman alun jälkeen yhteiskuntien ja talouden stagnaatio. Tyypillisen esimerkin siitä, että aate ei enää motivoinut, kertoo brittihistorioitsija Eric Hobsbawm. Lenin tarttui tähän sanapariin ja kirjoitti Neuvostoliitossa julkaistuun Pääoman I osaan esipuheen, jossa julisti tämän periaatteen sosialismin ydinkysymykseksi. Silloin rakennettiin Suomesta pohjoismainen hyvinvointivaltio. Hegemonia ? retorinen kaappaus Tavoitteet porvarillisella puolella ovat hyvinvointivaltiota purkavia. Suomessa vasemmiston menestyksekkäin kausi alkoi 1960-luvulta ja se jatkui 1980-luvulle
kehittynyt kapitalismi poikii harhakuvitelmia luokattomuudesta?. Murroksen aiheuttamia kipuja politiikassa koettiin maaseudun murroksen aikana vennamolaisuuden ja nyt teollisuuden murroksen kiihtyessä perussuomalaisten nousuna. Englantilainen Terry Eagleton kirjoittaa kirjassaan Miksi Marx oli oikeassa, että ?. Kalevi Suomelan sanoin . Se rakentuisi demokratian syventämiselle myös yhteiskunnan perustaan, politiikan perustumiselle mahdollisimman pätevään tutkitun tiedon käyttämiseen demokraattisessa päätöksenteossa ja vähitellen myös demokraattisesti hallitun maailmanyhteisön rakentamiseen. Kaikkea vallankäyttöä, myös taloudellista, on kansalaisten voitava kontrolloida ja vaihtaa tarvittaessa vallan käyttäjät. Se tekee luokasta asennekysymyksen. Näiden päämäärien tavoittelussa sosialismin aatemaailma on . Kaiken tämän rinnalla se, että toimitusjohtaja vaihtaa farkkuihin, heittää kravatin pois ja tekee sinunkaupat alaistensa kanssa, on merkityksetöntä. Luokkarakenteen sumentuminen on kuitenkin johtanut siihen, että turhautunut työväestö on siirtänyt protestiaan perussuomalaisiin ja merkittävä osa nuorisoradikalismista on kanavoitunut vihreään liikkeeseen. 5. Nälkää näkee päivittäin yli miljardi ihmistä. Köyhyys käynnistää haavoittuvuutta syventävän kierteen: aliravitsemuksen, koulutuksen puuttumisen, puhtaan juomaveden puutteen ja sairaudet, jotka johtavat hoidon ja lääkityksen puuttuessa ennenaikaiseen kuolemaan. Samaan aikaan vauraus kasaantuu yhä harvempiin käsiin ja globalisaation valtavirtaa on maailmanlaajuisten yhtiöiden kasvava tosiasiallinen määräysvalta. Liikakansoitetuissa slummeissa asuu kolmannes maailman kaupunkiväestöstä. ja monille muille . Ns. Neuvostoliiton valtapiiriin pystytetyn yhteiskuntajärjestelmän samastaminen sosialismin aate- ja arvomaailmaan on ollut kohtalokasta. Kun SKDL:ssa ja SKP:ssa alkoi 1960-luvun alussa ns. Kysymys olisi toisen messun väärti. Vanhat tehdasyhdyskunnat ovat hajonneet ja jäljellä olevatkin tuntuvat hajoavan edelleen kiihtyvään tahtiin. Vielä aikaisemmin on tapahtunut maaseudun rakennemuutos ja maaseututyöväestön nopea väheneminen. muuttaminen edellyttäisi ainakin sitä, että käsitys työväenliikkeen aatesisällöstä ei nykyiseen tapaan perustuisi yleiseen Naiset sosialismin ja sosialismi naisten puolesta, julistettiin vuoden 1914 vappuparaatissa New Yorkissa. Kaikkea vallankäyttöä, myös taloudellista, on kansalaisten voitava kontrolloida ja vaihtaa tarvittaessa vallan käyttäjät. väärinkäsitykseen ?Marxin reseptistä?. Tähän tapaanhan Helsingin Sanomat teki äskettäin ?luokka-analyysinsa?, jossa kriteerinä oli ammattiaseman ohella mitä erilaisimpia elämäntyyliin liittyviä kysymyksiä ja tulokset sen mukaisia. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, miltä ihmisestä tuntuu, vaan siitä, mitä hän tekee. Kuluneet vuosikymmenet ovat osoittaneet, että vaikka uudistuminen liikkeen omassa piirissä sai enemmistön tuen, sen viestiminen laajemmalle yhteiskuntaan on ollut vaikeaa. Sitäkin tärkeämpää olisi jatkaa tällä tiellä. Se edellyttäisi aatepoliittisen keskustelun aktiivista ylläpitämistä. Yhtenä hyvänä lähtökohtana olisi mielestäni Ele Aleniuksen pari vuotta sitten julkaisemassa teoksessa Maailmankehityksen suuri käänne kirjoittama hahmotelma tulevaisuuden maailmanyhteisöstä. Se elääkö ihminen työvoimaansa myymällä palauttaa kysymyksen työväenluokasta sen lähtökohtaan. edelleen hyvä kompassi. Olisiko niin, että sosialismi on ymmärrettävä enemmän tienä kuin järjestelmänä? Kalevi Kivistö Kirjoittaja on entinen SKDL:n ja nykyinen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja. ongelmille on tehtävissä. Kysymys on siitä, onko kehitys hallitsematonta vai ottaako ihmiskunta kehityksen suuret linjat hallintaansa. Poliittisen ?suursäätilan. Yhteiskunnan rakenteen ja luokkarakenteen muutos Yhteiskunta on siirtynyt peruuttamattomasti teollisesta jälkiteollisen aikakauden kautta tietoyhteiskuntaan, tieteellis-teknologiseen aikakauteen. ALL OVER PRESS 4. Sosialismin rehabilitointi Mitä näille edellä kuvatuille . kehittyneissä talouksissa on kokonaistyöllisistä palkansaajia 84 prosenttia ja enemmistö on myös EU:n ulkopuolisessa Euroopassa, Lähi-idässä, Latinalaisessa Amerikassa ja Pohjois-Afrikassa. Taannoinen osallistumiseni kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeeseen palautti jatkuvasti mieleen myös sen, millä tavalla luokkajako näkyy globaalissa mittakaavassa. Ylimmän ja alimman kymmenyksen suhde 32 maiden bruttokansantuotteessa on 39:1, maailman kotitalouksissa 98:1 ja pelkästään yhden kehitysmaan, Bolivian, tulonsaajien välillä 168:1. Äskettäin uutisoitiin, että 85 varakkainta omistaa varallisuutta yhtä paljon kuin maailman koko väestön köyhin puolikas, 3,5 miljardia ihmistä. Teollisuustyöväestö luokkana ja teollisuuslaitosten yhteyteen syntyneet yhdyskunnat luokkaidentiteettiä vahvistavina yhteisöinä ovat hävinneet ja jäljellä olevatkin ovat häviämässä edelleen. Lehman-Brothersin muutaman pelurin liikkeelle laskema ?nanssikriisi on ILO:n mukaan sysännyt 50 miljoonaa ihmistä työttömyyteen. uudistusliike nostaa päätään ja keskustelu liikkeen piirissä virisi, oli tavoitteena itse asiassa juuri sosialismin käsitteen sisällön irrottaminen reaalisosialismin mallista
toivottaa lukijoille erinomaisen Hauskaa Vappua! ps. Paikalla taas 2.5. #CVVGGNNKUVC 9DSSXD /GKNV¼ CFTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP OWKUVCOKUGGP ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ YYY UKTQNCPUCCVKQ ? VQKOKUVQ"UKTQNCPUCCVKQ ? R VASEMMISTOLIITTO TOIVOTTAA HYVÄÄ VAPPUA! Iloa Vappuun! onlinearpa.netistä Punaista Vappua Tavara-arpa ry Beckerintie 10 00410 Helsinki p. 09 4366 320 Voittoon EU-vaaleissa! t. Markku Kärkkäinen, Pasila www.tavara-arpa.? 33. Ja lähtee viettämään sitä tänään jo klo 14
He korostivat vapauden tarkoittavan myös vapaata oikeutta nauttia omaisuudestaan, orjat mukaan lukien. Toinen klassisen liberalismin emämaa Englanti kohteli julmasti siirtomaidensa väestöä ja yhtä lailla puolisiirtomaa Irlannin asukkaita. Losurdo palauttaa myös mieliin sen uskomattoman julmuuden, millä Englannissa ensin maaseutuväestö ajettiin kurjuuteen ja sitten maa teollistettiin. Kiveä ei juuri jää kiven päälle, kun Losurdo pudottelee jalustoiltaan klassisen liberalismin suuria nimiä. Losurdon kirja halutaan tällä tuoda vastinpariksi 1990-luvun ranskalaiselle Kommunismin mustalle kirjalle, mutta siitä ei ole kysymys. Alkuperäinen italiankielinen, liberalismin vastahistoriaa tarkoittava nimi on parempi, mutta ei täysin hyvä sekään. Yhtä hyvin voisi sitten todeta, että Hitler, Stalin ja Pol Pot olivat vain ?aikansa lapsia?. Losurdo antaa terveellisen muistutuksen siitä, ettei edes natsismin ja fasismin taustaa pidä etsiä pelkästään Nietzchestä ja saksalaisista. Niillä oli edeltäjänsä myös liberaalissa anglosaksisessa maailmassa.. Jonkinlaiset pohjatiedot klassisen liberalismin ajattelijoista helpottavat lukemista, mutta eivät ole aivan välttämättömiä. Losurdon kirja painottuu 1700- Orjuuden taakka Kaikkein suurinta vapauden rajoittamista on tietysti orjuus, jota Losurdo myös laajimmin käsittelee. Kirja ei ole systemaattinen historia, vaan pikemminkin pitkä essee. Sitä on käsitelty silkkihansikkain sellaisena kuin se halutaan nähdä eikä sellaisena kuin se on. Wikipedia kuvaa sitä näin: ?Kaikki liberaalit kuitenkin kannattavat vapausoikeuksia kuten yhdistymis- 34 vapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta ja yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista vapautta.? Domenico Losurdo pyrkii kirjassaan osoittamaan, että todellisuudessa liberalismi on rikkonut kaikkia näitä oikeuksia vastaan. Mielestäni tämä kritiikki ei osu maaliinsa. Losurdon osoittaa herkullisin lainauksin, miten nokkelia perusteluita liberalismin suuret nimet keksivät tämän asiaintilan oikeuttamiseksi. Sisäinen ristiriita Ensin pari varoituksen sanaa. Se saavutti määrällisen huippunsa liberalismin aikana ja sen valtapiirissä. Yhdysvaltain ?perustajaisät. Kirjat Vapauden kaiho » Liberalismi esitetään usein vapausaatteen voittokulkuna, vaikka usein suurimpia vapauden rajoittajia ovat olleet liberaalit itse. SUURET POLIITTISET aatteet tapaavat saada niin monia merkityksiä, että ne lopulta voivat olla melkein mitä tahansa. Liberalismi on varmasti yksi monitulkintaisimmista. vaa- n K lassine i tar josi liberalism st i ain tarka v a t t u a vap joukolle. rajatulle tivat siirtokunnille itsenäisyyttä Englannista aseinaan liberalismin aatteet. Kun se on saarnannut vapautta, se on tosiasiassa tarkoittanut vapautta vain tarkasti rajatulle joukolle. Kaikille muille se on pikemminkin merkinnyt entistäkin ankarampaa vapauden menettämistä. Klassisen liberalismin aikana vapaus koski valkoisia, tietyn varakkuustason saavuttaneita miespuolisia henkilöitä. Muut olivat vapauskäsitteen ulkopuolella. Mutta varsin onnistuneesti nämä usein unohdetaan, kun liberalismia ruusunpunaisin silmälasein kuvataan vapausaatteen suureksi voittokuluksi. Joissakin arvosteluissa on Losurdoa syytetty siitä, että hän ei ota huomioon aikakauden yleistä arvomaailmaa. loso?a ja talousoppi sekä klassinen yksilön vapautta korostava poliittinen liberalismi. Nykyään liberalismi esiintyy lukuisien puolueiden nimissä aina Venäjän Vladimir ?irinovskin liberaalidemokraateista Japanin hallituspuolue liberaalidemokraatteihin. Puhutaan myös arvoliberalismista, vapaamielisyydestä vastakohtana arvokonservatismille. Pakkaa sotkee edelleen Yhdysvalloissa vallitseva tapa puhua liberaaleista, joiksi luokitellaan oikealta vasemmalle kaikki ne, jotka eivät ole konservatiiveja. Viime vuosikymmenten paluumuuttaja on talouselämän mahdollisimman suurta vapautta ajava uusliberalismi. Moniin muihin aatteisiin verrattuna liberalismi on selvinnyt aika vähällä. Intensiteetti kasvaa, kun hän kirjan loppua kohden alkaa solmia lankoja yhteen. Losurdon teesi on, että liberalismissa on kautta historiansa ollut sisäänrakennettu ristiriita. On klassinen, utilitarismiin kytkeytyvä yhteiskunta. Kirjan suomenkielinen nimi Liberalismin musta kirja on epäonnistunut. Eivätkä kyseessä ole mitkään hetkelliset taktiset lipsahdukset, vaan suorastaan olennainen osa liberalismin historiaa. ja 1800-lukujen klassiseen liberalismiin. Samaan aikaan suurin osa heistä oli orjanomistajia. Runsaat sitaatit alkuperäislähteistä ovat kirjan vahvuus, mutta toisaalta tekevät tekstistä hieman poukkoilevaa ja toistelevaa. Kysymys ei ole mistään uusista tutkimuslöydöistä
vaikkapa marxilaisuudesta . ALL OVER PRESS Orjien huutokauppa New Orleansissa vuonna 1842. Vapauden aatteen suuret puolestapuhujat saattoivat samaan aikaan olla orjanomistajia. Kansanmurhat, rotuopit, herrakansaajattelu, eugeniikka, kaikki nämä jakselivat paksusti liberalismin kyllästämässä maaperässä. Joustava aate Losurdo pystyy perustelemaan yhteenvedossa esittämänsä väitteet. Demokratia ei ollut liberalismin klassikoille itsestäänselvyys, vaan he pitivät sitä yhteiskuntasopimuksen rikkomisena. Syrjintälausekkeita ei kumottu kivutta vaan rajuissa myllerryksissä. Demokratiaan päätynyt historian prosessi ei ollut suoraviivainen. Vapautumisprosesseja lykittiin usein eteenpäin liberaalin maailman ulkopuolelta. Vapaus ja vapaudenvastaisuus kietoutuivat yhteen liberalismin kehi- tyksessä. Lopuksi Losurdo antaa tunnustusta liberalismille. paljon enemmän kuin vastustaja siitä. Losurdo toteaa myös, ettei mikään muu ajatussuuntaus ole yhtä paljon syventynyt pohtimaan keskeistä vallan rajoittamisen problematiikkaa. Losurdo tuntuukin sanovan, että liberalismin on otettava itsensä vakavasti. Vapaus ei voi olla vain joidenkin vapautta. Arto Huovinen DOMENICO LOSURDO: Liberalismin musta kirja. Into 2013. Se on osannut ottaa oppia vastustajistaan . 433 sivua. ALL OVER PRESS 35. Se on ollut poikkeuksellisen joustava aate ja pystynyt jatkuvasti sopeutumaan ajan haasteisiin
Olen saanut aikaan joitakin hyviä juttuja narkomaaninakin. Tarkoitan lähinnä näitä 2000-luvun levytyksiä. . Tolonen! (1971) . Päällimmäinen ajatus on kiitos jumalalle siitä, että olen saanut jatkoajan elämääni. Elokuva näyttää hyvin intiimisti, miten arvostettu muusikko sortuu maineensa kukkuroilla pahaan huumekierteeseen ja syöksyy melkein lopulliseen tuhoonsa. Tolosta pidetään Albert Järvisen ohella yhtenä ensimmäisistä suomalaisista kansainvälisen tason kitaristeista. Uusi uskonnollinen laululevy Valmistu, Herran kansa (2013) sisältää muun muassa kaunista neliKUN TOLONEN äänistä ortodoksista liturgiamusiikkia. Olemme juuri kiivenneet hänen kanssaan alakerran elokuvateatterista baariin, mutta emme ota päihdyttäviä juomia, vaikka on juhlan paikka. Tilanne on hieman absurdi, mutta selkeä. The Hook (1974) . Olla tavallaan varottavana esimerkkinä siitä, mitä huumeet ja päihteet voivat saada aikaan. Hysterica (1974) Jukka Tolonen sanoo, että musiikki ja soittaminen on niin selkäytimestä tulevaa, että siihen on pystynyt myös narkomaanina.. Tolosen maine alkoi nousta vuonna 1969 perustetussa Tasavallan Presidentti -yhtyeessä. Samoin oli ollut eräiden soittotilanteissa tapahtuneiden rähjäämisten ja vahvistimien potkimisien kanssa. Tolonen sanoo edelleen häpeävänsä tuota narkomaani-itseään. Hän sanoo ääni herkistyneenä: ?Ajattelen koko ajan kitaransoittoa?. Tribuuttilevy Tolosesta Jouko Huru Taitavan visuaalisuutensa lisäksi Tolonen on musiikillisesti antoisa. Keso ja Tolonen ovat olleet rohkeita valitsemallaan tiellä. Tolonen kertoo, että Keso oli jännittänyt kovasti niiden dokumenttipätkien esittämistä hänelle, joissa hän on narkkarivaiheessaan fyysisesti karmeimmillaan. syntymäpäivä ja hän on nähnyt juuri elämästään kertovan elokuvan ensimmäistä kertaa valkokankaalla. Ennen häpeän tunnustamistaan hän jo ehtikin kiittämään jumalaansa: . Hän on soittanut monentyylistä musiikkia, kuten jazzia, rockia, reggaeta, ?amencoa ja iskelmää. LASSE KESO Intiimi ja viiltävä Karun kaunis elokuva näyttää musiikillisten huipennustensa ohella, miten kitaristi Tolosen ura oli ohi, kun hän joutui naisystävänsä puukotuksesta vuonna 2006 vankilaan. HÄVETTÄÄ puhetta kuunnellessaan vakuuttuu, ettei hän olisi hengissä, ellei hän olisi saanut apua jumalaltaan. Minua hävetti niin ne puukotukset ja kaikki, että halusin vain piileskellä lopun elämääni, ettei kukaan vain näkisi minua. . Tolosen musiikillista merkittävyyttä korostaa elokuvassa käytetty levytyssessioaineisto, jossa tämänpäivän huippukitaristit Timo Kämäräinen, Risto Toppola ja Teemu Viinikainen tekevät Tolosen musiikista hienon tribuuttilevyn Play Tolonen (2013). Kamera pysähtyy sessioissa aina välillä Tolosen kas- ?Hävettää ihan hirveästi? ihan hirveästi, millainen olin vielä kuusi vuotta sitten, nöyrä Jukka Tolonen sanoo pahasta narkomaanivaiheestaan heti Lasse Keson Tolonen-elokuvan jälkeen. Istumme Tolosen kanssa elokuvan jäljiltä herkistyneinä Corona Baarin pienessä Café Moskovassa. Koen, että olen saanut syntini anteeksi. . Sitten ajattelin, että minun pitää tulla esiin ja näyttää se koko karmeus. Se on tarina muusikon uran huippuhetkistä, syöksystä huumehelvettiin ja päihteettomälle jatkoajalle pääsystä. on tehnyt järkyttävän mutta avoimuudessaan lämpimän dokumenttielokuvan Tolonen (2014) kitaravirtuoosi Jukka Tolosesta. Hän yltyy jopa pieneen ironiaan puhuessaan pahimman narkomaanivaiheensa levytyksistä: . Oikeasti en edes ehdota paukkuja. Omituisuutta lisää se, että sattumalta on Tolosen 62. Ja toisaalta toivoa antavana, että niistä voi päästä irti. Vaikka Tolonen ei enää pysty soittamaan kitaraa, hän sanoo, ettei jätä musiikkia ikinä. Summer Games (1973) . Tolonen on ollut päihteettömänä jo kahdeksatta vuotta ja linja pitää. Hän sanoo, että voisi osallistua kyllä instrumentaalimusiikinkin tekemiseen. Käytännössä hän soittaa tätä nykyä säestävää pianoa Siion-seurakunnassa pari kertaa viikossa. Jouko Huru Elokuva saa ensi-iltansa 2.5. Jukka Tolonen » 62-vuotias proge-, jazz- ja fuusiomusiikin kitarasankari. » Parhaat saavutukset alkavat 1969 perustetusta Tasavallan Presidentti -yhtyeestä. » Valikoitu diskografia (wikipedia) sisältää 26 albumia vuosilta 1969?2004. » Tolosen omat albumisuosikit: . Hän on tehnyt kaksi virsilevyä vuosina 2011 ja 2013. Elokuva on intiimiydessään niin viiltävä, että sitä on vaikea katsoa kuivin silmin. Mutta kaikesta huolimatta hän halusi antaa elämästään rehellisen kuvan. voihin ja käsiin. Kun hän kärsi rangaistustaan, häntä alkoi vaivata paha nivelrikko. Jäykistyneet sormet eivät enää taivu kitaransoittoon. Jotenkin tuo musiikki ja soittaminen on niin selkäytimestä tulevaa, että siihen on pystynyt myös narkomaanina. Jos musiikissa oli samat säännöt dopingista kuin urheilussa, niin nuo minun 2000-luvun levyni olisi hylätty. kuuli vankilaan, että hänestä tehdään dokumenttielokuvaa, hän oli kauhuissaan. . Hän arvioi elämäänsä ja uraansa selväjärkisesti. Pahasta narkomaniasta ja masennuksesta ei yleensä selviä hengissä . Järkyttävän avoin elokuva kitaristi Jukka Tolosesta » Avoin ja lämmin elokuva Tolonen, kertoo kitaravirtuoosi Jukka Tolosen elämästä. Liikuttuneessa tilassa hän kuuntelee ja sormet vavahtelevat. Hän kertoo, että kitaran ottaminen käteen on tosi vaikeaa, kun ei pysty soittamaan. Tolonen kykenee kuitenkin soittamaan pianoa ja laulamaan. edes jatkoajalle. TOLOSEN ITSEKRIITTISTÄ 36 Vähän tahdittomasti sanottuna Tolonen ei vaikuta hihhulilta
ARJEN LAULU Hauskaa vappua! ARJEN LAULU ry. Valoisaa vappumieltä! Toivoo Oili Martimo-Andersson, Helsinki 37
Mutta 30-luvulla lyötiin luukut taas kiinni, ja tärkein ulkomainen kontakti oli Saksa, jonka natsismi otettiin porvaripiireissä innolla vastaan. Ei ainakaan luoda kirjallisuutta. Ja sitten äkkiä oli sota, perään toinen, ja molemmissa kävi huonosti. Miten hävityn sodan ilmapiirissä olisi voi- 38 » Elätän optimismia: kyllä nuori sukupolvi vielä tuulen kääntää, ei tietenkään entiseen, vaan aivan uuteen. nut kestää sotaa edeltävä ja sodan aikainen pateettinen isänmaallisuus. Miten edes sen kieli, jolla ei enää voinut ilmaista sitä todellisuutta, jossa elettiin. Rukoussunnuntait poistettiin kalenterista, Hannu Salamalle jumalanpilkkasyyte toi lopulta vain mainetta ja kunniaa, kansanedustaja Margit Borg-Sundmanin MRA-laiset ristiretket tekivät hänet itsensä naurunalaiseksi, Orvokit ja muut kabareet, paneelit ja debatit vetivät sitä enemmän väkeä, mitä enemmän vanha väki niitä paheksui. SUOMI OLI kulttuurisesti sulkeutunut ja pimeä maa aina 50-luvulle asti. Tietenkin siksi, että siellä olivat ja sinne jäivätkin elämäni kivoimmat vaput. Juhlapäivien ?pakkohauska. Että raha ottaa ideologisen vallan, ja spekulantit nousevat valtiaiksi kaikissa maanosissa. Merkkejä on näkyvissä. Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Se oli iloista työtä, hauskaa piti olla. Asiat alkoivat järjestyä vasta, kun pääsin tähän lehteen töihin. Onnellisin hetki sattui vuosikymmenen loppuun, kun tyttäreni syntyi nippa nappa 60-luvun puolella. Elämä oli niukkaa, mutta hieno olikin 60-luvun yleinen ilmapiiri: optimistinen, toiveikas ja päämäärätietoinen. ei ikinä ole ollut minulle hauskaa, ja ehkä juuri omasta vastahangastani johtuen kaikki kosteat juhannusbailut ja vappuaaton bileet menivät mönkään ja päättyivät riitaisissa ?iliksissä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa arvostettiin terävää huulenheittoa, ja paneelin kunkku oli se, joka eniten nauratti yleisöä. Itse asiassa koin henkilökohtaisen elämäni pahimmat katastro?t juuri noihin aikoihin. Käännöskirjallisuutta ei ollut juuri muualta kuin Saksasta, ennen kuin kulttuurin nuori rintama alkoi omin päin tutustuttaa suomalaisia ensin anglosaksiseen, sitten myös muiden maiden kirjallisuuteen. Parnasso tarjosi ensimmäiset elämykset. Kun nykyisin selailee vanhoja lehtiä, tuntuu koomiselta se apinan raivo, millä konservatiivinen kulttuuriväki nousi puolustamaan luhistunutta maailmaansa ja sen ilmaisutapoja. Vapun päivän vietto ?edistyksellisessä. Modernista runoudesta suorastaan taisteltiin. Sisällissota raakuuksineen ja Euroopan ensimmäisine keskitysleireineen jakoi kansan ja traumatisoi molemmat osapuolet. Elätän optimismia: kyllä nuori sukupolvi vielä tuulen kääntää, ei tietenkään entiseen, vaan aivan uuteen. Lapuanliike merkitsi koko maan kattavaa terroria. Ironia, satiiri ja nauru nousivat tehokkaiksi aseiksi nuorten radikaalien taistelussa pääomaa ja konservatismia vastaan. 20-luvun aikana ilmapiiri hieman keveni, kun Suomen kulttuuriväki varovasti availi ikkunoita Eurooppaan. ?Vanha maailma. Koko Eurooppa elpyi sodasta vasta sen sukupolven mukana, joka ei ollut sotinut, mutta tunsi sitäkin paremmin omat sodan traumatisoimat vanhempansa ja vanhaa fraseologiaa pauhaavat opettajansa. Pään olisi pitänyt olla umpiluuta, jos ei olisi tajunnut muutoksen tarvetta. MIKSI MIETIN 60-lukua juuri vappuna. Köyhäkin olin kuin kirkonrotta. Uskottiin lujasti mahdollisuuteen korjata kaikki vääryydet sukupuolten epätasa-arvosta väestöräjähdykseen. Kirkko hävisi joka matsin. 1968. Kolmas maailma tuli tietoisuuteen Suomessakin. Maailman parantamisen sijaan keskityttiin tappelemaan keskenään. Tässä ollaan, eikä ?nuoruus ole vaan nuoruutemme mennyt?, kuten runoilija kauniisti sanoo. Niille sopi nauraa, ja pitikin. ?Olkaa realisteja, vaatikaa mahdottomia?, raapustettiin Pariisin Sorbonnen yliopiston seinään Euroopan ?hulluna vuonna. Yliopistojen jäykkä tapakulttuuri muuttui, Turun yliopiston vanhat pro?at olivat pyörtyä opettajainhuoneissa, kun nuori dosentti Esko Ervasti tuli töihin villapaita päällä ja aikoi niissä tamineissa vielä luennoidakin. Itsenäisyyden alun historiassa ei juuri mitään valoisaa tapahtunutkaan. Ja niin juuri tehtiin. Jokainen kylälehden pakinanikkarikin katsoi itsensä päteväksi arvioimaan, pitääkö runossa olla loppusoinnut vai ei ja määrittelemään, millaisia romaanien henkilöt saavat olla. Kuten tiedetään, eivät nämä ilmiöt pelkästään suomalaisia olleet. Lohdukseni löysin Henry Millerin Kravun kääntöpiiristä lauseen: ?Minulla ei ole rahaa, ei resursseja, ei toiveita. Että jonakin päivänä maailmanparantaja on haukkumasana. Nuoret ihmiset halusivat parantaa maailmaa ja uskoivat kykenevänsä siihen. Se oli hieno vuosikymmen eikä vain sen takia, että olin 17-vuotias sen alkaessa. Kolumni / Tuula-Liina Varis 60-luvulla kaikki oli toisin VAPPU VIRITTÄÄ minut aina muistelemaan omaa nuoruut- tani, siis 60-lukua. porukassa kulkueineen kaikkineen sen sijaan oli hauskaa, ja kaikkein hauskinta oli Kiilan vappulounailla, joissa vasemmistolaiset kulttuurisukupolvet olivat kuin veljet keskenään. Nuori minäni ei 60-luvulla olisi ikinä uskonut, jos olisi väitetty, että tuuli kääntyy, että oikeistolaisuus, jopa äärioikeistolaisuus nousee, että Suomen nuorison kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin laimenee. Kapina kirkon arvovaltaa vastaan oli erityisen näkyvää. Kulttuuria myöten kaikkia elämänalueita hallitseva rahapuhe väistyy, markkinatotalitarismin niskaote herpoaa, kun tajutaan, että rahan kielellä ei voi ilmaista nyt elettävää maailmaa eikä käsitellä ihmiskunnan tulevaisuuden suurimpia ja kiperimpiä kysymyksiä. tuntui olevan täynnä luutuneita asenteita, pönäkkää arvovaltaa, sitkeää muutosvastarintaa, tekopyhää kirkkouskovaisuutta ja ajastaan jälkeen jääneitä vanhoja patuja. Se kuvasi tuntojani hyvin. Nyt tuntuu, että muutos alkoi jo 70-luvun alussa, kun vasemmiston poterovaihe alkoi. Yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmestyivät terävien huulenheittäjien sijaan dogmaatikot ja totiset aatteen torven toitottajat. Olen maailman onnellisin ihminen.
Paljon enemmän Taide elokuva kirjailija kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu laulusolisti näyttelijäntyö I ja II klassinen laulu ja ooppera pelituotanto Viestintä crossmedia-/monialatoimittaja lehtitoimittaja radiotoimittaja urheilutoimittaja Kansanopisto Helsingissä meren rannalla Yhteiskunta idealinja erityisryhmille kehitysmaat ja Suomi markkinointi, media ja vaikuttaminen suomea maahanmuuttajille Ammattitutkinto koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaus suntio Tarkemmat tiedot netistä! 39
Uuden teknologian haasteet ja ihmisoikeudet. Me pystymme vastaamaan näihin haasteisiin ja tavoitteisiin parhaiten yhtenäisinä. Kysymys kuuluu, minne tämä vaatimus on jäänyt? Demokratian kehittämisen ympärillä on ollut positiivista pössistä viime vuosina. Sen kolmas luku antoi kymmenelletuhannelle äänioikeutetulle oikeuden tehdä aloitteen, jonka kansaneduskunnan tulisi käsitellä kiireellisesti. Jos aloite ei menisi läpi, olisi järjestettävä asiasta sitova kansanäänestys, jos kolmannes kansanedustajista näin vaatisi. En tiedä toteutuiko tämä käytäntö kansalaissodan erikoisolosuhteissa, mutta se kuitenkin kertoo siitä, että suora demokratia on alunperin ollut työväenliikkeen vaatimuksien kovaa ydintä. Jaksaako joku nähdä vaivaa, jos hän tietää että järjestetyt kuulemiset, aloitteet tai kansanäänestykset eivät johda mihinkään. Työväenliikkeen olisi kaivettava arkistoista uudelleen esille välitöntä vaali -ja äänioikeutta vaativat banderollit jo tänä vappuna! Joona Mielonen Kotka Päivä nousee uusi vielä Ystävät toverit muistakaa. aatteenpaloon uskokaa... Me käymme uskoa valamaan päivään uuteen parempaan. Kädet käsiin tarttuu, yhdessä me taistellaan... Päivä nousee uusi vielä, valo aamun aurinkoon. Korjaa uhraukset lasten, ahdingon huono-osaisten. Tästä nousemme vielä, olemme taistojen tiellä... Me nousemme vielä tästä, löydämme ilon elämästä. Yhdessä tehdä voidaan, mikään ei tule yksinään. Naisilla voimia riittää, miehet jaksaa ponnistaa... Ystävät toverit muistakaa, aatteenpalo velvoittaa... Me käymme nyt rinnakkain päivään uuteen parempaan. Kädet käsiin tarttuu, yhdessä me taistellaan... Toivo Levanko Helsinki. Jaksaako joku nähdä vaivaa, jos hän tietää että aloitteet tai kansanäänestykset eivät johda mihinkään. Ohjelman vaatimukset kopioitiin suoraan suomalaisen työväenliikkeen omaan Forssan ohjelmaan vuonna 1903. Työväen marssiessa banderollien teksteissä vaadittiin samanaikaisesti yleistä ja yhtäläistä, mutta myös välitöntä ääni- ja vaalioikeutta. Yhteisrintaman tulokset olivat vaikuttavia, yhtynyt radikaali vasemmisto SYRIZA sai 2012 parlamenttivaalien toisessa yrityksessä 26,9 prosentin kannatuksen. On palattava työväenliikkeen juurille . uudistusliikkeeksi. Sata vuotta sitten radikaalina pidetyistä vasemmiston vaatimuksista valtaosa on toteutunut. Vain yhtynyt vasemmisto voi torpata 30-luvun hämärästä nousevan mustan oikeistopopulismin. Meidän on kyettävä hyväksymään toistemme erilaiset painotukset asioiden suhteen. Ympäristö ja globaali oikeudenmukaisuus. Tässä vasta lyhyt alku pitkään listaan luokitteluja joilla olemme omia tovereitamme leimanneet. Kreikassa vasemmisto kykeni kasaamaan rivinsä ja haastamaan oikeiston jyräyksen yhtenäisenä. Kuntalaki mahdollistaa kuntalaiselle keinoja vaikuttaa ?suoraan?. Tämä oli vahva näyttö yhtyneen vasemmiston voimasta. Nurkkakuntaisuuden ja eriseuraisuuden perinne on vasemmistossa katkaistava. Leimakirveet ovat olleet kovassa käytössä vuosikymmenten saatossa. Stalinisti, viherpiipertäjä, isomahainen ay-pamppu, revisionisti, piilodemari. Heti toisena vaatimuslistassa vaadittiin kansalle välitöntä lainsäädäntöoikeutta lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta. Työväenliikkeen noustessa valtaan se ryhtyi myös konkreettisesti toteuttamaan vaatimuksiaan. Vuonna 1918 punaisen Suomen val- tiosäännössä oli tarkoin määritelty kuinka välitöntä eli suoraa demokratiaa ryhdyttäisiin toteuttamaan. kanssa? Tässä ajatustavassa lienee osasyy vasemmiston alamäelle. Troikan vaatimat säästökuurit ovat realisoituneet käsiin räjähtäneenä nuorisotyöttömyytenä Etelä-Euroopassa. Olemme usein olleet turhan hanakoita jakamaan omaa joukkuettamme vuohiin ja lampaisiin. Aika on mielestäni otollinen suoran demokratian palauttamiseksi vaatimuslistalle. Vallan kahvaan päässyt kokee hyvin nopeasti olevansa kaikkivoipainen päättämään asioista ja kokee lisäksi ansainneensa vallan ? miksi jakaa sitä siis ?kansan. Tällä hetkellä varmin tapa vaikuttaa on olla yhteydessä luottamushenkilöihin ja vedota heihin. Se miksi työväenliike on jättänyt suoran demokratian agendaltaan pois, olisi tutkimuksen arvoinen aihe. Uudistusliikkeeksi syntyneen työväenliikkeen valtavirtaistuminen on varmasti tylsyttänyt sen terää myös tässä asiassa. Suomeen on saatu vihdoin kansalaisaloitejärjestelmä, joka puolella vaaditaan parempaa kuntalaisten kuulemista ja internetiä yritetään valjastaa paremman vuorovaikutuksen välineeksi kansalaisten välittömän kuulemisen järjestämiseksi. Suoraksi demokratiaksi näitä uudistuksia ei kuitenkaan voi kutsua. Suora demokratia tarkoittaa neuvoaantavien kansanäänestyksien vaihtumista sitoviksi ja kansalaisaloitteiden ottamista todesta. Tähän tarvitaan yhtenäistä vasemmistoa. Vasemmistolla on aina ollut taipumusta nurkkakuntaisuuteen. Tämä vaatimus oli kummassakin ohjelmassa ykkösvaatimus. Niin punavihreän vasemmiston, perinteisten korpikommareiden kuin vasemmistolaisen ay-liikkeen aktiivien ja maisterisosialistien on mahduttava saman katon alle. Suomeen tarvitaan yhtenäinen työväen vasemmisto, joka ajaa perin- 40 Kirjoittajan mukaan oikeiston ajama yhteiskunnan eriarvoistaminen voidaan torjua, jos vasemmisto saa koottua rivinsä todelliseen yhteistyöhön. Tämä oikeiston kirveslinja on herättänyt huutavan tarpeen vasemmiston uudelle tulemiselle. Sekä kuntalaisaloite että kansanäänestysaloite ovat kuitenkin hukkaan heitettyjä mahdollisuuksia niiden sitovuuden puutteen johdosta. Voidaanko kuntalaisilta olettaa kuntalaisaktiivisuutta, kun välineet vaikuttamiseen ovat vain muodollisia. Forssan ohjelmasta onkin toteuttamatta vain kirkon ja valtion erottaminen toisistaan sekä suora demokratia. Aikanaan hajanainen puoluekentän vasen laita kyettiin kasaamaan yhteen, ensin vaaliliittoon ja sitä kautta yhteisten tunnusten alle. Kreikassa oikeistopolitiikka vastustava radikaali työväen vasemmisto on noussut suurimmaksi oppositiopuolueeksi. Espanjassa kansan mielenilmauksia murretaan pampulla, kyynelkaasulla ja kumiluodeilla. Vain yhteisrintamassa voimme pysäyttää yhteiskunnassamme hegemoniana hallitsevan kylmän markkinaliberalismin. Oikeiston pyrkimys kääntää ajan pyörää takaisin kohti 1900-luvun alun piika- ja huutolaisyhteiskuntaa on torjuttava. Vanhassa vitsissä kerrottiin vasemmiston hajaannuksen päättyvän vasta sitten kun jokaisella vasurilla on oma puolue. Liioittelusta huolimatta asiassa on vähän perääkin. Kuva vappumarssista Tampereelta vuonna 2010. » Suomeen tarvitaan yhtenäinen työväen vasemmisto. teisiä vasemmiston arvoja: Työ, hyvä työ ja työehdot, siitä saatava toimeentulo. Joona Mielonen, Kotka. SIRPA KOSKINEN Vasemmisto nousee yhteisrintamassa LEIKKAUSPOLITIIKKA JA talouskiristyksen tuhoavat kansan hyvinvointia ympäri Eurooppaa. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Voidaanko kuntalaisilta olettaa kuntalaisaktiivisuutta, kun välineet vaikuttamiseen ovat vain muodollisia. Rakennetaan myös Suomeen vahva yhteinen vasemmisto taistelemaan työn ja toimeentulon puolesta! Hyvää vappua! Erno Välimäki Pori Suora demokratia takaisin työväenliikkeen vaatimuslistalle! 110 VUOTTA sitten suomalainen sosia- lidemokraattinen työväenliike saksalaisten luoman Erfurtin ohjelman innoittamana ryhtyi vaatimaan suoraa demokratiaa
Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 3 Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Pelkkä uskominen sellaiseen ihmeeseen, että ilmasto ei muuttuisi, on turhauttavan kallis. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Tällä summalla pieni Suomi on lähtenyt taistoon luonnonvoimia vastaan. Kaikki tietävät, että ilmasto muuttuu jatkuvasti. Toisin sanoen suunniteltua energiamäärää ei koskaan saada tuotetuksi täkäläisissä ilmasto-oloissa. Uusiutuvan energian takuutari?n maksamiseksi sijoittavat veronmaksajat valtion kassan kautta 270 000 euroa päivässä, siis noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Sen ajatuksen kumoamiseksi on syntynyt median tukemana ja siten poliitikkojen uskomana lähes maailmanlaajuinen hurmosliike. UUSIUTUVA ENERGIA, Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Siksi Suomi haluttiin pitää itsenäisenä ja samalla puskurivaltiona idän ja lännen välissä. Suomen ja Ruotsin puolustusliitto ei luo niin suuria paineita Venäjään päin, kuin jos Suomi liittyisi Natoon, koska silloin Venäjä olisi saarrettu joka puolelta, kun Turkkikin kuuluu Natoon. Vaikka Ukraina ei Natoon kuulukaan, saisi Nato-Suomen pitkä itäraja aikaan melkoisen paniikin Venäjällä. Lassi Tiittanen Helsinki Kolmas kerta toden sanoo: Turvasta saat erinomaista palvelua! Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. 2 Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Valtiolla onkin ylimääräistä rahaa joka on pääasiassa tuulivoimaa, on määrätty jollain ukaasilla kasvamaan ainakin satakertaiseksi nykyisestä. Usein näkee uutisia, joissa ihmetellään, miksi tuulimyllyn siivet eivät pyöri. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Nato-Suomi ei miellytä Venäjää IHMETYTTÄÄ, ETTEI eräs nuori hen- kilö ymmärtänyt, miksi Ruotsi olisi hädässä jos Suomeen hyökättäisiin. Toisen maailmansodan aikana muu Eurooppa säikähti, että mikäli Neuvostoliitto valloittaa Suomen, teollisuusvaltio Ruotsi on myös vaarassa. Mahtaako eduskunta ja hallitus olla perillä siitä, miten valtion kassasta rahaa virtaa turhuuteen? Eelis Pulkkinen Ylitornio Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi 41. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Ilmaston muutoksen estämisessä on samoja piirteitä kuin oli siinä vanhassa jutussa, jossa ukko yritti rautakangella pysäyttää mantereen liikkeen. Suomessa käytetty 100 miljoona on pieni summa verrattuna siihen, mitä koko Eurooppa satsaa hulluuteen. Suomessa tuolla summalla olisi rakennettu ympäristöystävällistä ja täysin päästövapaata vesienergiaa, joka toimii säätövoiman toisin kuin tuulimyllyt. Euroopan mittakaavassa puolet tari?tuesta siirrettynä avuksi äärimmäisessä pulassa oleville Keski-Afrikan pakolaisille pelastaisi kymmeniä tuhansia ihmisiä nälältä ja taudeilta. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä
Hauskaa Vappua! Toivoo Reetta ja Yrjö Tirri, Helsinki 42
Kansan Uutiset toivottaa lukijoilleen iloista VAPPUA 43
JUHA JERNVALL HELSINKI ELNU Auveri Aarne Lääperi Matti Mäkinen Rauno Suhis Mäkinen Liisa Syrjä Jouko Syrjä Raita Kaikula Veijo Pelkonen Tuula Jokela Vilho Ruuskanen Usko Keränen Pia Laine Pentti Toivainen Ulla Lempinen Anja Henriksson Ritva Henriksson Jarmo Tuomikoski Marjatta Aaltonen Kauko Björkbacka Oiva Karppinen Ilmari Valtonen Ritva Juoksukangas Juhani Savolainen Anja Savolainen Pentti Halenius Anne ja Aimo Halenius Osmo Lahtinen Kaarina ja Åke Riitta ja Tintti Halenius Maija Tolvanen Esko Kostamo Anita Juntunen Elli Koivisto Eeva AhonenRisto Pesonen Irja Tuuminen Sirkka Liisa Tuuminen Oiva Sinivalo Pirjo Lyyrö Ritva Jämsen Anja Koski Antero Hyvönen Anna-Liisa Terävä Taisto Arajärvi Mirja Karvonen Maija Maria P-S Ruotanen Tapani Väre Auli Heinonen Juhani Skou Raili Attila Mirva Berg Laina ja Toivo Dahl Ahti Patrikainen Seppo Onufriew Riitta ja Jurkka Hänninen Kira Tuorila Osmo Lehtonen Jouko Saarinen Terttu Saikkonen Pirkko Saarela Anna-Liisa Kosonen Esko Valtonen Leila Risberg Helena ja Alvar Seutu Ulla Lahdenperä Oskar Kajamäki Tamara Karpomäki Erkki Ahvenainen Meeri Laine Nadja Isjumo. OS. RY LIITON KEVÄTPIIRI- Haaja Ilpo Hakamäki Eino Horttanainen Osmo Hyttinen Aleksi Järvinen Seppo KOKOUS 5.4.2014 Arajärvi Mirja Bergius Pentti Grekelä Esko ITÄVÄYLÄN VASEMMISTO HENKILÖKUNTA Arhinmäki Juha Arhinmäki Marja Halm Heidi Kaskikorpi Pirkko Martimo Andersson Oili Nissilä Vappu Suhonen Riitta Alén Johan Erdogan Tarja Hirvasnoro Kai Huovinen Arto Huru Jouko Joentausta Jouko Joentausta Jussi Kivelä Sanna Korhonen Risto Kukkala Emilia Kärki Tuula Miikkulainen Merja Nyman Arja Paju Anna Pakarinen Johanna Solanterä Ilkka Virtaintorppa Pirjo JHL:N VASEMMISTO JA SITOUTUMATTOMAT Alanko Karita Alho Päivi Asara-Laaksonen Teija Byman Mika Dammert Lotta Hautamäki Timo Heikkilä Paula Heininen Jaana Hernesniemi Janne Honkanen Kalle Hyttinen Urpo Ilomäki Pirjo Isomöttönen Vesa Itäkannas Loviisa Jakunaho Ilpo Jokinen Sari Kangas Terttu Kannisto Kalevi Karisaari Reijo Koivulaakso Dan Korhonen Jouko Kortelainen Outi Koskenoja Antero Koski Eija Leppäkoski Leo Liimatainen Tiina Mäki Simo Ollanketo Tarja Paakkari Päivi Paulig Outi Peltomaa Tapani Puurunen Kirsti Rautiainen Marjatta Rautiainen Riitta Romu Riitta Sahi Merja Salminen Hannu Salow Raimo Seppänen Merja-Liisa Siltakoski Marja-Leena Simola Eila Sirkka-Ahonen Marja Springare Esa KANSAN UUTISET ELÄKELÄISET Luhtala Sanni Nylund Jussi KONTULAN VASEMMISTO Annukka, Antti ja Aura Grekelä Esko Grekelä Kaisu Kantola Malla Koivunen Pekka Koskinen Leena Mäkinen Liisa Pöri Eino Saarela Anna-Liisa Seppä Hilkka Studnitskij Iris Studnitskij Reidar LAAJASALO Ahonen Risto Helin Jouko Hämäläinen Kari Jäntti Antti Jäntti Laila Karppinen Ilmari Tuppurainen Satu LÄNSI-HELSINGIN VASEMMISTOLIITTO Haaja Ilpo Kallinen Reijo Salonen Ilkka Turunen Erkki Turunen Maija. Leo Kivijärvi Tuula Kivijärvi Mauri Pajuvirta Pekka Eriksson Erkki Jurvala Assi Jurvala Lauri 44 Kaarna Matti Keskitalo Pentti Kilpi Eino Korkeakangas Sauli Kyröläinen Markku Kytöjoki Juhani Lampimäki Johannes Lampinen Sirkka-Liisa Liimatainen Maija-Liisa Marjoniemi Keijo Nihtilä Martti Niskanen Kauko Paananen Hilkka Ranta Erkki Rantala Pentti Ruotsalainen Paavo Ruotsalainen Pekka Sankilampi Esko Soidinniemi Kari Taskila Jouni Tielinen Arto Timonen Heimo Ukkola Aarne Vanhanen Raimo Vanhanen Reino Väyrynen Pauli Zuban Esa Ärväs Arja Suomela Seija Talonpoika Kaija Toikkanen Irmeli Tuominen Laura Tuomi-Rönkkö Riitta Uusikumpu Kari Uusikumpu Maarit Varpenius Pertti Yksjärvi Kari JYRYN VETERAANIEN KERHO Berg Toivo Ekblom Ritva Hammarberg Elsa Helin Jorma Järvinen Anja Laakso Helga Lähdesmäki Raimo Marttinen Liisa Pitkä-Liukkonen Hannele Pitkä Maija-Liisa Rantanen Raija Rantasalmi Saidi Reiman Eeva Toivainen Ulla Tuorila Osmo KANSAN UUTISET Vappua vietettiin aurinkoisessa säässä Helsingissä Mannerheimintien varrella 1950-luvulla. Aaltonen Ulla-Liisa Kosonen Reino Korhonen Sirkka Korhonen Martti Koskinen Ilja HELSINKI Aaltonen Hannu Aaltonen Kustaa Aaltonen Paula Aaltonen Paula ?Piipa? Aaltonen Pauli ja perh. Aaltonen Rauni Granberg Merja Heino Matti Honkanen Raija Hölttä Marita Juoksukangas Jussi Juoksukangas Kati Juoksukangas Sirpa Juoksukangas Ville Kaasinen Eevi Kokko Esko Kortelainen Kari Lager Ritva Laine Pentti Lehtoväre Pekka Leskinen Helena ja Ensio Leskinen Raimo Luhtala Sanni Nylund Juhani Pajari Jari-Pekka Pelkonen Sami Pudas Toivo Pöri Eino Ruoho Liisa Säijälä Juha HELSINGIN JYRY Aalto Pentti Ahonen Risto Alamehtä Taisto Auveri Aarne Berg Toivo Halenius Aimo perh. Hakola Kauko Hakola Osmo Havia Outi Helin Jorma Honkanen Raija Ikonen Keijo Jokela Vilho Järvinen Anja Kasanen Heikki Kasanen Surat Karhunen Heimo Lehtonen Jouko Leskinen Ensio Leskinen Helena Meskanen Teuvo Nieminen Matti Nenonen Terttu Nyberg Martti Keto Juhani Paatelainen Matti Rintala Onerva Rintala Pentti Ruotanen Tapani Seitajoki Reijo Sjöman Hannu Starck Leena Sundell Markku Taipale Eero-Kasper Taipale Petri Taipale Nanna Tuorila Esko Tuorila Ilkka Tuorila Osmo Tuorila Sampo Tuorila Sirkka Tuorila Siiri Tuorila Teppo Turpeinen Isto Söderström Reijo Utti Heikki Viinikainen Heimo Woltter Matti Voutilainen Osmo Väisänen Jorma Haaja Ilpo Halm Heidi Hyvärinen Marika Iso-Markku Perttu Järvinen Seppo Kajos Miina Kallinen Reijo Kangas Raija Koskinen Ilja Kostiainen Aura Kupari Riitta Käyhkö Ulla Lahtinen Reijo Laine Pentti Lehto Anne Loukola Kerttu Lumijärvi Marja Murhu Liisa Murto-Lehtinen Pauliina Niininen Seppo Nykänen Irja Patomäki Heikki Pekkarinen Kari Peltola Kati Pikkarainen Jorma Rasilainen Raisa Risberg Alvar Ruohonen Pentti Saarinen Terttu Saarnio Pekka Salomaa Martti Salonen Ilkka Salonen Saija Sironen Jiri Suoranta Anu Taavetti Riikka Tokkari Matti Uusilehto Mauri Viskari Leo Vuorjoki Anna HIETALAHDEN TELAKKA HELSINGIN VASEMMISTO- TYÖVÄEN AM
SIGNE BRANDER MALMI Lahtinen Åke Laine Pentti Luimula Ismo Niininen Seppo Pirnes Matti Rautaporras Pekka Ruuskanen Usko Ryhänen Sirkka Saarnio Pekka Savolainen Keijo Suomela Kalevi Terävä Taisto Kautto Jouko Mulari Nina Tokkari Kaija Tokkari Matti METALLIN VASEMMISTO LIITTOVALTUUSTO Haaja Ilpo Hiltunen Jukka-Pekka Hoviniemi Harri Jaatinen AriPekka Kapanen Kimmo Kapiainen Juha Karppinen Juha Kivimäki Seppo Linden Jouni Luiro-Piippo Raija-Riitta Lukkarinen Tarmo Lämpsä Jouni Nieminen Tomi Palomäki Antero Piippo Sami Piirainen Anssi Pörsti Pekka Vanhala Tommi Virolainen Mikko Vänskä Timo LIITTOHALLITUS JA TYÖTTÖMYYSKASSAN HALLITUS: Aalto Jari Hiltunen Heikki Honkanen Marianne Hyykoski Jyrki Rauhala Ulla Salonen Antti Vuoti Mika Välimäki Erno HENKILÖKUNTA: Antila Jorma Anttila Tapio Eklund Timo Ekström Rinna Holappa Heikki Huhtinen Minna Ihalainen Terho Kauppinen Veikko Kola Sari Korpela Eveliina Koskelainen Asko-Matti Koskinen Leena Kostamo Mari Lahti-Nuuttila Tellervo Lehto Timo Lehtonen Turja Leppäkangas Jari Lod-Villberg Ira Lumijärvi Marjut Mehtälä Jari Miettinen Jouni Mäkelä Matti UUSIMAA HANKO VASEMMISTOLIITON PUOLUETOIMISTO JA YSS Työläisten vappukulkue Senaatintorilla vuonna 1912. Numminen Matti Nurmi Marjo Pesola Juha Pietilä Markku Rantala Katri Reijonen Jouko Riima Raimo Rintamaa Margit Risberg Ville-Petteri Saarinen Ulla Salenius Kari Salonen Antti Silander Tarmo Toivanen Pia Tuhkanen Eero Vierimaa Juha Välimäki Maritta NUUSKAKERHO OS. Taustalla Kansallismuseo. 45. 390 RAKENNUSLIITTO Heiskanen Martti Härkönen Kalevi Järvinen Raimo Karhu Reijo Keinänen Antti Kärppä Veikko Laamanen Martti Leinonen Heikki Niemi Tapio Palviainen Raimo Raaska Jorma Repin Vasili Rissanen Olli Salovaara Mikko Saukkonen Arno Toivonen Paavo Siimes Hanna-Kaisa Siren Matti Suomalainen Jouko Vainio Nina PÄIVÄKUMMUN KANNATUSYHDISTYS RY Aaltonen Elsa Eloranta Tyyne Flytström Pirkko Gustafsson Kati ja Ove Kangasaho Hellevi Kautto Jouko Kiuru Sisko Kontio Ritva Kukkalaakso Viivi Kyyrö Ritva Laine Bertta Mäntyniemi Arja Novitsky Elbe Nurmenniemi Impi Pöllänen Hertta Salminen Hilkka Seutu Ulla Styrman Maila Venäläinen M Ruusunen Jari Suokas Juha-Pekka SAK:N TOIMISTO Grekelä Esko Haring Kari Hievanen Sauli Huutola Matti Kallinen Kaija Laukkanen Erkki Lehto Anu-Tuija Miettinen Hannu Raittio Raija Ristelä Pekka STADIN HURUPORUKAN BOLTSIJENGI Hietala Kalevi Hiltunen Matti Hiltunen Pia Kanerva Outi Karpinski Pekka Laitinen Kauko Niemi Sirkka Saari Kauko Vaara Markku Vaara Tuula RAKENNUSLIITON OSASTO PAPERIN VASEMMISTOLIITTORYHMÄ, TOIMISTOJA HALLITUSRYHMÄ Byman Timo Heikkilä Jari Kaikkonen Olli-Pekka Kaukonen Riitta Laakso Sami Pärnänen Kai Salminen Jouni 390 HELSINGIN PUTKI- VANHAT TOVERIT MIEHET JA ERISTÄJÄT RY Aaltonen Kauko Bergman Turo Björkbacka Oiva Hakala Sulo Hautaniemi Antero Helin Jouko Helin Jyrki Hynönen Pekka Hyvönen Anna-Liisa Järvinen Irma Kallinen Reijo Karppinen Ilmari Kirkkola Osmo Keränen Pia Koski Anna-Liisa Koski Jarmo Kyhönen Toivo Lahdenperä Oskar Graf Kai Grundström Roger Hanni Matti Heikkinen Antti Heinonen Tuomo Honkanen Teemu Ijas Jari Jumpponen Mika Keski-Nikkola Arto Lindberg Pertti Lindholm Ari Lindqvist Veli-Matti Marttinen Esa Mikkonen Timo Niemi Tapio Nuutinen Juha Piiroinen Veli SIMO RISTA Ylioppilaslakkipäisiä ihmisiä seuraamassa Kaisaniemenkadun varrella työläisten vappumarssia vuonna 1970 Herttuainen Auli Ilomäki Taija Kakkola Silla Kantola Malla Musakka Raisa Paju Lena Pikkarainen Jorma Rautiainen Marianna Ruuth Aulis Saramo Jussi Varajärvi Marko Viljakainen Eila VASEMMISTOLIITON PUOLUEVALTUUSTO 22.3.2014 Ailasmaa Eija, Eila ja Markku Gran Birgitta Haimi Toivo Heino Oili Holopainen Antti Kaleva Arto Kantola Malla Kinos Jukka Komulainen Heidi Kontula Anna Kotila Pirkko Kuisti Kari Kuoppa Mikko Lindén Jarmo Linnusmäki Tuula Lohikoski Pia Mäki-Jokela Antero Nieminen Janne Nieminen Raimo Nieminen Toni Paju Lena Parviainen Ari Patomäki Heikki Piippolainen Vuokko Pikkarainen Jorma Sarkkinen Hanna Sirén Jouni Suominen Jari Suoranta Anu Torkkola Sinikka Uotila Kari Uusitalo Mervi Viljakainen Eila Dahlgren Lars Gran Birgitta Heikkinen Kaija Hyttinen Urpo Hållfast Kari Kivikangas Anneli Moilasheimo-Jansson Päivi Mäkelä Katja Niemi Marko Lesonen Reino Peni Raili Smeds Astrid Varrio Teuvo HYVINKÄÄ Meriläinen Annikki Meriläinen Artturi HYVINKÄÄN ELÄKELÄISET Aalto Sirpa Ceder Veikko Eskelinen Matti Jalonen Aarno Jalonen Aira Kaihevaara Aune Kaihevaara Pekka Kanerva Olavi Keihäsjärvi Pirkko Kouhia Juhani Jokela Keijo Jokela Rauha Muistola Lauri Muistola Terttu Mähönen Paavo Mähönen Ritva Nieminen Jukka Nyyssönen Reino Ojanen Matti Parkkonen Jouko Parkkonen Toini JÄRVENPÄÄN VASEMMISTOLIITTO Alapartanen Ari Boehme Viktor Harju Antero Hyrske Oula Kaminen Ossi Ruishalme Pirkka KARKKILA Etolin Aatos Etolin Kerttu ja Esa Iisalo Risto Jokila Ulla Leo Silja Lindfors Harri Pohjalainen Marja TIMIRIASEW IVAN Työväen vappujuhla Hakasalmen puistossa vuonna 1920
SIMO RISTA Pyyppönen Markku Pyyppönen Tuija Salo Maritta Salo Tapio Snellman Jorma KERAVA Boman Mailis Herttuainen Lauri Hölttä Maila Karanen Kikka Komokallio Airi Komokallio Heikki Kuulas Kari Leinonen Ritva Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Juhani Lohikoski Pia Miettinen Seppo Pennanen Erkki Pennanen Ritva Pesu Jukka Piirainen Pentti Pouttu Keijo Pylkkänen Eino Saarinen Pauli Saarinen Ritva Salonen Kari Salorutta Lauri Savolainen Matti Suovuo Päivi Sutinen Liisa Sutinen Veikko Törmänen Riitta LOHJA Aittakumpu Birgit Fagerström Henrik Järvinen Irmeli Korsumäki Hannu Lehtinen Sakari ja Sari Liimatainen, Pekka Liimatainen, Tiina Linden Jouni Makkonen Hannu ja Maarit Miinalainen Annakaisa Miinalainen Vappu Pajuoja Matti Tuhkanen Eero Wallin Tomi Wikberg Gunilla MÄNTSÄLÄ Lille Kaarlo Lille Marjatta Saarinen Hannu Säijälä Sinikka Lahtinen Soile Lahtinen Taisto Lahtinen Tuomo Latva-Äijö Kullervo Latva-Äijö Pirkko Lehtinen Aira Lehtinen Erkki Lindholm Eila Lindholm Keijo Luokkala Unto Mäkinen Heikki Mäkinen Lea Ollikainen Vilho Petrell Maija Petrell Olavi Saarimaa Ahti Salonen Aili Serenius Arja Serenius Jorma Suokas Reino Toikkanen Hannu Toikkanen Saara Toikkanen Sirkka-Liisa Vainio Vilho Vasenius Tuomo Vertti Pirkko PORVOO Dachinger Joonas Ikävalko Jari Ojala-Ruuth Paula Pellinen Jussi Pellinen Kristiina Pellinen Sakari Rankka Elli Ruuth Aulis Ruuth Jouni Räisänen Jorma Stoor Katriina Tourunen Tuomo Väisänen Kalevi RAASEPORI Yltävä Harry RIIHIMÄEN VASEMMISTOLIITTO JOHTOKUNTA 24.04 2014 Liimatainen Matti Lommi Taina Stålhammar Simo Rajala Keijo Laevuo Cristian Peura Mikko Peura Aino JOKELA Parkkima Maija ja Raimo ETELÄ-VANTAAN MÄNTSÄLÄN ELÄKELÄISET RY VASEMMISTO Hakala Lasse Jääskeläinen Kalevi Jääskeläinen Sinikka Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Martikainen Veli Niemelä Kauko Parttimaa Martti Sarvi Raili Sarvi Sauli Suomi Paavo Suomi Seija Viljamaa Marja-Liisa Vuorio Pertti Herttuainen Auli Herttuainen Vesa Järvinen Hannu Laukkanen Erkki Lille Kaarlo Lille Marjatta Siljander Mirja NURMIJÄRVEN VASEMMISTOLIITTO Halonen Pertti Halonen Vappu Hirviniemi Terho Huovari Airi Huovari Maila Hyytiäinen Allan Hyytiäinen Terttu Järvenpää Raija ja Raimo Kanerva Outi Kuitto Pertti Lahtinen Eva 46 Jakka Raine Kanta-oksa Markus Karhunen Kalle Lalu Aarno Lehtisalo Taina Michelsson Ari Michelsson Tarja Pulkkinen Tapio Ruda Linnea Seuranen Karita Virta Sari Työväen vappujuhla Senaatintorilla vuonna 1971. Komulainen Hilkka Komulainen Kalevi Kumpulainen Aija Mäkäräinen Seija Mäkäräinen Teemu Pessi Mauri Ratilainen Juhani Saukkonen Outi Viljakainen Eila Viljakainen Ossi LÄNSIMÄEN-RAJAKYLÄN VASEMMISTO RY Ahonen Sirpa Järvenpää Merja Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Räsänen Merja Saramo Jussi Sillanpää Minttu Öystilä Karoliina UUDENMAAN VASEMMISTOLIITON KEVÄTKOKOUS LOHJALLA 26.4.2014 Eerola Antero Ruuth Aulis Pellinen Sakari Koskenalho Pekka Koskenalho Marja Gran Birgitta Pursiainen Irja Järvinen Hannu Elo Jussi Dahl Ahti Mäkäräinen Teemu Laine Nina Toikkanen Hannu Mononen Kari Lindell Armi Rantanen-Niiranen Silja Niiranen Veikko Wessman Jaana Romppainen Leena Noro Seppo Huotari Eino Yltävä Harry Tuutti Seppo Herttuainen Auli Lehtinen Sakari VARSINAIS-SUOMI KAARINA Arvonen Armas VANTAAN VANHAT TOVERIT KAARINAN VASEM- Aho Olli Heinonen Ilmari Holopainen Matti Hölttä Helena Kaikula Liisa Kankaanpää Mauno Kankkunen Veikko Kivekäs Pekka Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Kurkela Rauno Laakkonen Eeva Laakkonen Einari Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Liimatainen Heimo Myllymäki Rauno Mäkinen Rauno Naulapää Pentti Nordlund Marja-Leena Ollila Antti Ollila Liisa Pakkanen Tapio Poitsalo Martti Rantala Riitta Reinikainen Antti Rötkö Paavo Rötkö Ritva Saarnio Pekka Saarto Raili MISTOLIITTO Fredriksson Kaj Kallio Pentti Karjalainen-Manninen Heljä Kuosmanen Pekka Laine Tuomo Leinonen Aulis Leinonen Riitta-Leena Manninen Tapio Niemiaho Mauno Raittio Raija Savo Seija Vesterinen Viljo Viitanen Teuvo Åvik Helena KUPITTAAN VASEMMISTONAISET RY Huhtanen Eeva-Liisa Isaksson Arja Jokinen Maija Jouttimäki Aila Kantola Maila Karlsson Anja Kautonen Mirja Lapintie Annika Lintunen Eira Markkula Riitta Merisaari Tuula Salminen Terttu VIHTI Tynninen Kalevi VIHDIN VASEMMISTOLIITTO Gröndahl Heidi Heinonen Pentti Heinonen Raija Jakka Maija LIETO Havanjo Supa Heikkilä Juha Katajainen Timo Korhonen Reijo Kurka Ulla Levanen Lasse Palmen Teuvo Paso Timo Rajala Laina Saari Arja Vuorinen Teuvo LOIMAA Enala Ritva ja Matti Kaskinen Erkki Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Henry Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Niemi Hannele Niemi Pekka Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Poskiparta Martti Poskiparta Teuvo Tiainen Anneli Tiainen Jussi Tiainen Lauri Tiainen Maria LOKALAHTI Kuusisto Heikki Kuusisto Margareetta Uusitalo Veikko LÄNSI-SUOMEN ELINTARVIKEALAN SENIORIT RY Alajärvi Markku Almgren Marketta Almgren Simo Hannonen Ritva Kalsi Maila Keränen Lauri Keskitalo Seppo Luoto-Alajärvi Tuula Mäkinen Rauno Nurmi Jarmo Salonen Veikko Varjo Ritva Verho Tarja Vuotila Kalevi MYNÄMÄKI Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Mäkitalo Jussi Numminen Lauri Rautiola Leena Rautiola Veli-Matti Tamminen Ari VÄINÖ KANNISTO KIVISTÖN VASEMMISTO Niemelä Kauko Viljamaa Marja-Liisa KORSON VASEMMISTO Heinonen Ilmari Karppinen Sirpa Kuoro esiintyy harmonikansoittajan säestyksellä vuonna 1960 työväen vappujuhlassa, ilmeisesti Kaisaniemessä.
003 VASEMMISTOLIITTO RY Kallio Timo Laitinen Risto Nylander Leea Pyyhtiä Mika Pyykkö Sanna Savikko Hannu Sulonen Esko Toivanen Helga Asikainen Harri Ilonen Lauri Järvinen Pekka Korkeila Raili ja Eero Kuusinen Kati Merontausta Eila Mukkulainen Riitta Mutanen Olli Nikkanen Vilho Paulus Lari Pohjanperä Perttu Saarinen Matti TURUN TURKU VASEMMISTOLIITTO Rantala Arja Keskinen Eeva Drufva Juha Pärssinen Silja Toijonen Siskotuulikki TAMPEREEN KAUPUNKI, ELÄKELÄISET RUOVEDELLÄ LÄNSI-TAMPEREEN Aalto Harri Ahonen Jarmo Hartman Matti Helander Pirkko Huhtala Tatjaana Jalava Ari Juvonen Ada Kahelin Reijo Karjalainen Airi Karjalainen Aarno Kauhanen Maire Kesseli Rauno Kinos Jukka Kokko Outi Kuoppa Mikko Laitinen Veijo Lehokas Marja Linnusmäki Tuula Niemi Raimo Panula Rainer Rasinen Matti Seppi Heikki Sipponen Ari Siren Jouni Tolppanen Matti Torkki Marja Leena Tuomisto Kirsi Viitanen Risto VASEMMISTO VÄINÖ KANNISTO Alppi Ulla-Leena Kallio Ellen Koskela Terttu Panula Rainer Panula Paula Siltanen Pauli Toljola Annu VALKEAKOSKEN VASEMMISTOLIITTO Alhorinne Kari Asikainen Harri Heinonen Reijo Ilivitzky Inna Isomäki Urho Järvenpää Paavo Järventausta Kari Kataja Antti Kiretti Veera Kuisma Hannu Kuivasto Maija Laakso Esko Laakso Leena Laakso Raija Muukkonen Kai Nikkilä-Lahti Toini Lehtonen Esko Ranta Ville Rautanen Timo Salmi Jari Salminen Mirja Seppälä Taisto Sievers Kari Sievers Maija Solanterä Minna-Maria Suominen Sonja Tervaniemi Pertti Valkama Keijo ja Helena YLÖJÄRVI SALO Aalto Jari Ahorinta Pirkko Alajärvi Markku Aro Leena Brander Markku Flemmich Mirjami ja Dieter Herpo Tapani TAMPERE Holappa Eeva-Liisa Kuukankorpi Olavi Sandström Pertti PIRKANMAAN PIRKANMAA Anttila Rauno Einola-Nevander Päivi Hakanen Pekka Hakanen Tuula Hakasuo Juhani Jokinen Markku Lintunen Ismo Lintunen Viljo ja Esteri Niemi Pirkko Niemi Reino Oksanen Kari Pajunen Kalevi Saarela Leena Soikkeli Anja Tenhunen Maija-Liisa Työväen vappujuhla Kaisaniemessä vuonna 1955. Haukka Terhi Järvinen Olavi Kesseli Rauno Mäkinen Leena Nurmi Lasse Nurmi Leena Ruohonen Erkki Schali Liisa Uusikartano Arja Vastamäki Sami Virtanen Raimo 47. VÄINÖ KANNISTO ORIPÄÄ SASTAMALA Hakala Mirja ja Kaino Saarinen Yrjö Tikka Rauno PAIMION KAUPUNGIN RUOVESI VASEMMISTORYHMÄ Ahonen Anja Hartman Matti Huhtala Liinu-Mari Huhtala Tatjaana Ilo Markku Jussila Riikka ja Mauno Kangasjärvi Pasi Kirjavainen Paula Kirjavainen Reijo Kokko Outi Leppänen Raimo Nyykooli Maija ja Leo Rasinen Matti Rasinen Riitta Rasinen Toini Saari Aarne Seppi Airi Seppi Heikki Tuominen Mary Tuominen Pentti Mannisto Sirkka ja Heikki Perkonoja Kalevi Pohjaluoto Eila ja Antero Suomi Terttu Suomi Reino Virtanen Aarno Virtanen Jussi PÖYTYÄ Flemmich Mirjami Flemmich Dieter Lahtinen Veikko Rantanen Simo Rantanen Sirkka Ruusunen Henna Ruusunen Hannu Saari Elli Salo Taina Salo Eino Väinölä Risto RAISIO Alcenius Henrik Alho Urho Hanka Kari Heikkilä Markku Heikkilä Viljo Heininen Tuija Hellsted Heimo Herpo Tapani Jokinen Jorma Jormanainen Juha Kalliotie Seppo Karppinen Pentti Kautiainen Anja Kautiainen Ensio Koivikko Eino Koivikko Kaarina Koivisto Raija Koivisto Reino Kontio Anja Korpela Eveliina Kosonen Esko Lasarov-Pernaja Kiira Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Levonen Pentti Linnalo Reijo Minkkinen Lasse Nieminen Raimo Niitynen Oili Nurmi Eija Nurmi Reijo Penttinen Paavo Petäjistö Liisa Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Salmela Mauri Salmi Soile ja Raimo Sippola Jorma Småträsk Matti Småträsk Sirpa Tuomi Reijo Urvikko Sinikka Vainiotalo Antero Veijalainen Pekka Nuorisoa kuorma-auton lavalla saapumassa Senaatintorille vasemmiston yhteiseen vappujuhlaan vuonna 1947 Hietanen Aila Huhtanen Raimo Jalavikko Jarkko Katajainen Timo Keihäs Anneli Korpi Mariitta Kuosmanen Pekka Kärkkäinen Terhi Lehtonen Eeva Lempinen Jarmo Liinoja Pertti Lindholm Harri Lapintie Annika Muikkula Eero Mäkelä Jaakko Mäki Asko Mäkinen Pertti Nieminen Maija Nieminen Raimo Nieminen Tomi Nurminen Soile Raittio Raija Rantanen Anneli Rinne Pirjo ja Risto Ruokonen Marja Salmi Reijo Salo Eino Syväkari Ulla Tiainen Tiia Turtiainen Taro Vallavuori Kaisa KAERLAN NAISET Ahremaa Kaisa Hannula Eila Hellman Seija Helmiö Kaija Jokinen Anna-Liisa Korpelainen Nana Lehtonen Eeva/ Eero Lind Merja Lintula Raili Murto Oili Nissilä Marja Pirinen Esteri/ Sulo Suvitie Aino Syväkari Ulla Keskinen Jorma Keskinen Leena UUSIKAUPUNKI VASEMMISTON Nurminen Liisa Nurminen Matti PIIRIKOKOUS 12.4.2014 ERÄJÄRVI Grönqvist Sirkka ja Seppo Kahelin Anne ja Reijo Koskela Irma POHJOIS-TURUN LEMPÄÄLÄ VASEMMISTOLIITTO Noronen Juhani Kovamäki Jaakko Kovamäki Kaisu TURUN PUUSEPPÄIN LUOPIOISTEN AO
Taustalla Pohjoisesplanadi 17 ja 15. 48 Heimonen Tapio Hult Hannele Kaukometsä Jarkko Linja-aho Matti Majava Airi Majava Pertti Nurmi Eila Oksanen Mervi Oranen Arvo VASEMMISTOLIITON LAHDEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY . Väinö Kannisto Suurkirkon tasanteella. Oksanen Mervi Paakkanen Arja Parkkinen Marita Pernu Ilkka Pietiläinen Paavo Pollari Marjut Puumalainen Anita Rantala Oskari Rantanen Ida Rastas Paula Saastamoinen Tapio Rastas Paula ja Oskari Sivonen Matti Tiainen Eila Valkonen Olavi Varajärvi Marko Volanen Matti Vesa Yksjärvi Kari JYVÄSKYLÄSSÄ Abbey Paul Altti Margit Collin Markku Helin-Kautto Helena Hirsjärvi Irma Hokkanen Arja Hämäläinen Eero Jokinen Kari K. LAHTI VASEMMALLE RY Etholén Noora Hanki Inkeri Hietala Matti Hirvonen Pirjo Holopainen Antti Järvinen Pekka Kautto Pekka Kautto Vuokko Kohvakka Helena Korhonen Ritva Marin Eeva Oksanen Keijo Papinniemi Antti Siironen Keijo Tolmunen Hannu Ulmanen Juha RIIHIMÄKI Mannila Matti. Jouni Kinos Jukka Koivisto Helena Kokkonen Olavi Kuparinen Harri Lepistö Rauno Majuri Pertti Majuri Seija Makkonen Marja-Leena ja Jari Mikkilä Erkki Muhonen Jorma Mänttäri Jarkko Nieminen Tuula HÄME JÄMSÄ Rissanen Hemmo JÄMSÄNKOSKI Hakanen Tapio Heikkilä Sinikka ja Reijo Heinävaara Tuula Hietanen Eino Juven Marja-Liisa Kangas Kyllikki Kankainen Martti Kinnunen Kati Korhonen Sirpa Koskinen Teuvo Kyyrä Markku Lampinen Erkki Lampinen Seppo Lehtonen Anja ja Eero Lehtonen Helvi ja Veikko Leppänen Aarne Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Mäkinen Arvo Niemelä Tapio ja perhe Nieminen Kari Oinas Eila Ollila Jussi Peltonen Eeva ja Ossi Peltonen Matti Peutere Eero Peltonen Raili Saarikoski Helly Salminen Ilmari Salminen Irja Tuhkanen Kari Vilenius Eino Vilenius Laila Virtanen Timo Virtanen Yrjö Vuorenpää Kari Vuorenpää Liisa Vuorenpää Tapio Vuorenpää Teuvo Welling Aune Welling Mirja Welling Reino PAPERILIITON AMMATTIOSASTO 11 JÄMSÄNKOSKI VASEMMISTORYHMÄ Ahonen Hannu Haromo Hannu Heinävaara Seppo Hietanen Timo Hokkanen Hannu Jokinen Pekka Järvinen Kari Leppänen Mika Lindeman Jorma Lindeman Veli-Matti Nieminen Kari Niskanen Keijo ARVO KAJANTIE Jauhiainen Eino Fagerström Markku Fagerström Sinikka KORPILAHTI HEINOLA Abbey Paul Hakanen Pertti Helin-Kautto Helena Kettunen Erja Kettunen Reijo Kuoppala Terttu Leskinen Anja Leskinen Timo Savinen Pirkko Suomela Irma Uuranmäki Raija Vitali Marita Järvinen Ritva Lehtinen Simo Leppäkorpi Sirpa Lipponen Olavi Lipponen Raija Vilhunen Matti LAUKAA Jauhiainen Harri Jääskeläinen Antti Jääskeläinen Tuula Kautto Sirpa Koivisto Helena ja Kari Koskinen Tanja Kumpulainen Paula ja Viljo Lukkarinen Kari Majuri Seija ja Pertti Nieminen Tuula ja Pentti Pitkämäki Kyllikki Ryynänen Auli ja Jouni Siekkinen Sinikka Taipale Katri Taipale Eero Taipale Nanna Taipale Namu Taipale Petri Taipale Irja Taipale Jatta Tuorila Osmo SUOMENSELÄN VASEMMISTO Collin Irja Collin Markku Hämäläinen Eila Hämäläinen Eero Hiekkavirta Sinikka Hiekkavirta Arvo Matokangas Reijo Nieminen Piia Pollari Marjut Rissanen Arto Vainionpää Ville HÄMEENLINNA Ranki Pasi HÄMEENLINNAN VASEMMISTOLIITTO RY Huhtinen Leena Hänninen Kauko Järvenpää Leo Keskinen Eeva Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Oinonen Ritva Rokkanen Hanna Taavela Irma HÄMEEN VASEMMISTOLIITTO, PIIRIHALLITUS 12.4.14, FORSSA Hanninen Kauko Holopainen Antti Hurme Arja Jokinen Hannu Jokinen Sari Järvinen Mirka Kaskenoja Antero Kohvakka Helena Martikainen Olavi Maula Amanda Mäkelä Arja Nummenranta Charlotte Peura Aino Peura Mikko Rokkanen Hanna Taavela Irma Toivonen Sirkka Virtanen Tapio Wikström Sirke LAHTI Ritanen Ulla Maija Toiminen Anja Toiminen Rauno TIKKAKOSKI Kilpiö Erkki Kuparinen Harri Kuparinen Kari Lahtinen Irma Lepistö Raili Lepistö Rauno Nalle Riihinen Hanna Riihinen Pekka Tuunanen-Kilpiö Laura ÄÄNEKOSKEN VASEMMISTO RY:N KEVÄTKOKOUS 16.4. Vapputavaroiden myyjiä ja ihmisiä Kauppatorin vapputorilla 1950-luvulla. KESKI-SUOMI HAAPAMÄKI Turunen Jari JYVÄSKYLÄ Aro Leila Eronen Tahvo Halttunen Esko Hirsjärvi Irma Hukka Hannu Ilmola Hellevi Jauhiainen Juha ja Pirkko Jauhiainen Kari perh. Jokinen Kari Jäntti Aarne Korhonen Osmo Kovanen Elma Mirja ja Ville Muhonen Jorma Niininen Raimo Oksanen Ensio Oksanen Osmo Ottelin Urho ja Aila Pietiläinen Paavo ja Raija Pulkka Kauko Rautiainen Erkki Rennicke Saku Salmi Arto Tervakangas Heikki Tirri Toivo Tuomainen Sylvi Turunen Maija JYVÄSKYLÄN VASEMMISTON KUNNALLISJÄRJESTÖ Harlamow Ari Helin-Kautto Helena Hirsjärvi Irma Hokkanen Arja Hokkanen Hannu Jokinen Kari Kaakkuriniemi Tapani Kinos Jukka Kupari Vesa Makkonen Marja Leena Muhonen Jorma Nalle Pöppönen Matti Rastas Paula ja Osku Tiainen Eila Yksjärvi Kari ja Leena VÄINÖ KANNISTO KELJON VIESTIN Paju Ari Riihinen Pertti Salminen Jouni VETERAANIT Hagman Pertti ja Aino Heinonen Pentti ja Marja Hytönen Veli Jokinen Kari Keskinen Martti ja Ritva Korhonen Osmo Malinen Raimo Mänttäri Jarkko Nalle Niemelä Liisa Niemelä Rainer Oksanen Vesa Pasanen Raimo Penttinen Kari Penttinen Marita Pernu Ilkka Pöyhönen Pentti Rajala Reima Rekonen Kauko Sinisalo Marjatta ja Pentti Silvonen Matti Syvänen Pentti Tiainen Eila Vanhanen Arvo ja Anja VASEMMISTOLIITON KESKI-SUOMEN PIIRI RY:N PIIRIKOKOUS FORSSA KEURUU Vasemmiston yhteinen vappujuhla Senaatintorilla vuonna 1947
STRANDBERG Makkonen Sami Rautio Juha Valkonen Esa VAASA ALAVUS Aho Aino Halla-aho Keijo ja Marjatta Ketellinmäki Simo Ketola Matti Kuokka Seppo ja Regina Lehtisaari Voitto Niinistö Saara Ristolainen Kauko ja Kaisu Saarinen Asko Virtanen Torsti Yhtiö Voitto POHJOIS-SAVO IISALMI KAUHAJOKI Ahonen Marjo-Riitta Haanpää Veikko Haikonen Eila Haikonen Paavo Harjula Ossi Korpi-Filppula Seppo Luoma Matti Lehtinen Paula Lehtinen Tauno Metsälä Osmo Pietari Maria Samppala Esa Samppala Pauli Samppala Sisko Vallin Heikki Vallin Leena KOKKOLA Pasanen Aarne KRISTIINANKAUPUNKI Hanhineva Reetta Kuusisto Pentti Latva Pirkko LESTIJÄRVI Kainulainen Eetu Kinnunen Leila Kuorikoski Susanna Kuorikoski Toni Myllylä Jani Niemi Kauko Niemi Marjatta Niemi Paavo Riihimäki Suvi Sassali Marja Tainio Elvi Tainio Reijo Takala Olavi Takala Raili Tiala Paula Untinen Merja Untinen Pentti Väntänen Terttu Väntänen Veikko PIETARSAARI Ahlvik Mallu ja Ole Ahonen Esa ja Tarja Ahonen Tesi Autioaho Pirjo Bro Alli Holmqvist Karl-Johan Hyyppä Anna-Liisa Judin Aleksanteri Kalliosaari Pirkko Kisu Koivuniemi Pauli ja Sirkka Koskinen Anja Koskinen Rhea ja Reijo Kähtävä Arvo ja Liisa Lappi Kerttu Lehto Lauri ja Sisko Leino Eero ja Eeva Leppäkangas Matti Liikanen Orvokki Vapunviettoa Kaisaniemen puistossa vuonna 1909. Antti JOENSUU Ruttonen Raimo SODANKYLÄ Apukka Hilkka ja Asko Heinikoski Viljo Keskitalo Jorma Kuukasjärvi Markku Maunula Sirkka-Liisa ja Valto Simula Vappu Uusitalo Elsa Vaara Mirja Virtanen Ahti KONTIOLAHDEN VASEMMISTOLIITTO RY Kujanen Veijo Turunen Esko ULKOMAAT RUOTSI Työläisten vappumarssi Siltasaarenkadulla vuonna 1972. OUTOKUMPU SURAHAMMAR Homin Raimo perh. Huikuri Otto Vesterholm Niilo Vesterholm Salme 49. A. Ylioppilaiden kuoro Laululavalla. Lintunen Henny Luomala Marina Ojajärvi Eira ja Väinö Pietilä Gunnel ja Seppo Salomäki Ria ja Hannu Syri Tuomo ja Eila Timonen Tuula ja Kallu Tuikkanen Reino Tulima Matti ja Taina Tyni Alpo Vihtola Pirkko Öhman Tuula SARVIJOKI Niemelä Jorma Niemelä Ritva Peltoharju Eino Reino perh. Varala Marjatta VAASA Fågelbärj Henrik Haarala Antti Hietamäki Tea Lehto Taina Inkeri Liuko Sirkka-Liisa Mustonen Heikki perh. Mäenpää Aarne Ojajärvi Kerttu Peltoharju Pirkko Peltoharju Reino Pörsti Pekka Risberg Erik SATAKUNTA KUOPIO Happonen Markku Karhunen Eemil Karhunen Riitta ETELÄ-SAVO HARJAVALTA PIEKSÄMÄKI SIILINJÄRVI Aaltonen Pirjo ja Kari Haapanen Pekka Henttinen Johannes ja Sinikka Henttinen Kari perh. Laiho Eero ja Mikko Rintala Altti ja Salli Arminen Sirkka Paappanen Reijo NAKKILA SAVONLINNAN Viinamäki Terttu ja Reijo ELÄKELÄISET RY Berg Pauli Hassinen Raija Holopainen Antero Holopainen Pirjo Holopainen Jari Juutinen Maija Juutinen Pekka Keinänen Sirpa Männistö Lauha Rissanen Viljo Suhonen Raija Väisänen Esko PORI Eriksson Jukka ja Hilkka Hakala Irma ja Pekka Huhmarniemi Rauno Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Lampinen Virpi Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Pirjo ja Jari Tiikkainen Jouko, seropit Nuppu ja Laku RAUMA Ahlholm Heino Grundström Tuomo Innanen Pia K. Laihonen Manu T. Leino Reino SAVONLINNA Bagge Raimo Pääkkö Paavo ja Aili Hyttinen Onni Kohonen Ensio Korhonen Irja Laukkanen Meeri Pakarinen Armas Tolvanen Terttu Turunen Eila VIEREMÄ Drufva Selma Kauppinen Asta ja Reino OULU OULU Sala Ahti ja Ulla Ukkola Kalervo KALAJOKI Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liisi Kinare Eero Tanska Elisabeth Tanska Erkki LAPPI KEMI Holpainen Raimo ja Margit Kumpumäki Helena ja Veikko Makkonen Periniva Riitta Matti ja Rauni Määttä Eino ja Salme Määttä Pasi ja Tanja perh. Periniva Pentti KITTILÄNJÄRVI Särkikangas Esa Särkikangas Paula Talus Arja PELLO POHJOIS-KARJALA PIIRIKOKOUS LLOMANTSI Auvinen Anja Hautaniemi Antero Haverinen Urpo Haverinen Väinö Hiltunen Taisto Jääskeläinen Impi Kaleva Arto Lautala Tarja Lehvonen Ari Federova Tamara Huohvanainen Kari Huohvanainen Pirkko Korhonen Sulo Karppinen Elsi Karppinen Leo Karppinen Linnea Adalmiina Karppinen Niilo Viljami Mäntynenä Mauri Penttinen Alina Laura Maria VASEMMISTOLIITON ROVANIEMI ILOMANTSIN Räsänen Erkki VASEMMISTOLIITON ETELÄ-SAVON KUNNALLISJÄRJESTÖ SIMO RISTA KYMI LAPPEENRANTA Aalto Markku Aalto Ritva Kokko Jaakko Kokko Leeni Myllys Kirsti Oksanen Jouni perh. Oksanen Kauko Röpetti Aimo Varis Anneli Varis Onni Vesalainen Seija Vesalainen Matti Ålander Leena Asikainen Raimo Hartikainen Seppo Honkanen Terttu Knuutinen Seppo Korhonen Kaarina Laitinen Pirjo Laukkanen Viljo Maunu Unto Mursu Aimo Mähönen Helena Mähönen Tapio Nissinen Lauri Pietikäinen Airi Polvi Iivo Puurunen Kirsti Puustinen Elina Roivainen Esko Ryhänen Teuvo Tikkanen Aino Tikkanen Veikko Hyvönen Pekka Kinnunen Tuula ja Eero Koskinen Mauri Leskinen Raija ja Veijo Luostarinen Lauri Mononen Erkki Mononen Tuula ja Esko Määttä Viljo Pennanen Tuula ja Vilho Pirinen Lea Pirinen Mauri Pirinen Pirjo Pirinen Toni Pirinen Valentina Pouhula Lasse Reittu Päivi ja Keijo Saloniemi Taisto Tolppanen Kalevi Huovinen Mikko perh. Laatikainen Arto Maksimainen Martti Piitulainen Juha perh. Vanhanen Aarne Vanhanen Taisto Vlaso
n la Auto- ja Kuljetusa Työntekijäliitto ry oista vappua! il a a tt o iv to T K A /LIITY I F . M A P . WWW 1 0 0 60 0 0 3 0 . H U P VIERAILE OSOITTEESSA akt.? senelle! jä a v r tu , e ll e is tt Arvo amma AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.? 50
< Toivottaa Puuliiton vasemmistoryhmä ,OPDLOXDODQ 8QLRQL ,$8 U\ WRLYRWWDD *" - '', , 51
Punaista työnjuhlaa! Toivoo Kyösti ja Ritva Sandelin, Helsinki Hauskaa vappua! Toivoo Jaakko Kivimäki ja Eila Merisalo, Vantaa 52
Vappua iloista, munkkeja ja simaa, kotimaisella juhlitaan! Suomen Elintarviketyöläisten Liitto Työväenlauluja ja iloista vappua! www.metalliliitto.fi Iloista vappua! 53
Kerry kiisti väitteen 28.4. ALL OVER PRESS Osa yleisöstä buuasi presidentti Jacob Zumalle ANC:n vaalitilaisuudessa Limpopossa pari viikkoa sitten. ANC voittaa vaalit ?Zumasta huolimatta? » Etelä-Afrikan vaalitaistelu pyörii presidentin ympärillä. Kapkaupunki 2014 parlamentti- ja maakuntavaalien piti olla Afrikan Kansallispuolueen ANC:n suuri juhla 20 vuotta sitten tapahtuETELÄ-AFRIKAN VUODEN 54 neen demokratisoinnin kunniaksi. Vaalilauseeksi valittiin ?Meillä on hyvä tarina kerrottavana?. Zuma päästiin valitsemaan presidentiksikin vasta sen jälkeen, kun virkaatekevä valtakunnan syyttäjä Mokotedi Mpshe vapautti muotovirheen vuoksi hänet kaikista 783:sta talousrikos- ja korruptiosyytteistä. Presidenttikauden tapahtumiin ovat kuuluneet raiskausepäily, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi ja niin kutsuttu ?Guptagate?, jossa Zuman lähipiiriin kuuluva intialaisperhe onnistui saamaan yksityiskoneelle laskeutumisluvan sotilaslentokentälle. Myös Zuman lähisukulaisten nopeaa taloudellista vaurastumista on pidetty ihmeellisenä. Maaseutuasunnon kallis remontti Viime aikoina oppositiopuolueet ovat keskittyneet presidentin maaseutu-. Zuma on ANC:n presidenttiehdokas ja kasvot vaalitaistelussa, mutta tällä kertaa vaikutus on ollut vahvasti kahtalainen. LEHTIKUVA D ulkomaat Israelista uhkaa tulla apartheid-valtio, jos rauhanneuvottelut epäonnistuvat. Ei ole näyttänyt aivan siltä. Ensi viikon keskiviikkona, toukokuun 7. päivänä pidettäviä vaaleja edeltäneet viikot ja kuukaudet julkisuus on pyörinyt presidentti Jacob Zuman ympärillä. ANC tulee kuitenkin saamaan enemmistön vaa- » Koko viisivuotiskauden Zuma on kulkenut skandaalista toiseen. leissa, Zumasta huolimatta, kuten jopa ANC:n sisällä sanotaan. Koko päättyvän viisivuotiskauden Zuma on kulkenut skandaalista toiseen. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn väitettiin sanoneen näin Trilateraalikomission suljetussa kokouksessa 25.4
Presidentti lupasi antaa selvityksen vasta sitten, kun kaikki asiaa koskevat kolme tutkimusta tulevat valmiiksi. Korruptio on levinnyt laajalle niin valtakunnan, ANC:n johtamien maakuntien kuin paikallishallinnonkin tasolle. Korruption, huonon paikallishallinnon ja brutaaleja keinoja käyttävän poliisin vastaisia mielenosoituksia on joka toinen päivä, jotkut niistä hyvin väkivaltaisia. ANC:n ja kommunistisen puolueen kanssa yhteiseen hallituskoalitioon kuuluvan Cosatun hajoamisvaara on myös takaisku ANC:n vaalitavoitteille. Nyt jätettyjen kanteiden tarkoitus ei kuitenkaan ole korva- » Oppositiosta parasta menestystä ennakoidaan Demokraattiselle Alliansille. Oppositiossa DA lisää kannatustaan ANC:n äänestäjäjoukko on kuitenkin yhä uskollista omalle vapautuspuolueelleen, vaikka jonkinasteista laskua kannatuksessa onkin nähtävissä. Ennusteet lupaavat ANC:lle noin 65 prosenttia äänistä. Rikosilmoitukset puolin ja toisin kulkevat oikeusistuimiin. Tällä prosenttiosuudella parlamentissa tulee vaalien jälkeen olemaan ryhmä värikkäitä persoonia, joiden läsnäolo varmasti muuttaa istuntosalin ilmapiiriä. Tällä kertaa kuitenkin sen suurin jäsenjärjestö, 300 000 jäsenen Numsa eli metallityöläisten liitto on ilmoittanut jäävänsä ulkopuolelle eikä se ole myöskään antanut rahaa ANC:n vaalityöhön. Numsan tiedetään suunnittelevan uuden, vasemmistolaisen puolueen perustamista. (kuvassa suurin niistä koodinimeltään Bravo). Marshallinsaarilla on vuosikymmenet yritetty saada korvauksia ydinkokeiden aiheuttamista terveydellisistä ja ympäristöllisistä haitoista. Nyt myös parlamentin asiaa varten perustama komitea tutkii, rikkoiko Zuma lakia siirtäessään selvityksen hamaan tulevaisuuteen. Presidentti ei myöskään katso aiheelliseksi maksaa mitään veronmaksajille takaisin, kun ei ole mitään heiltä pyytänytkään. Useilla ministeriposteilla 14 vuotta työtä tehnyt Ronnie Kasrils ja entinen apulaisterveysministeri Nozizwe Madlala-Routledge kehottavat ihmisiä äänestämään oppositiopuolueita tai tuhoamaan lippunsa vaaliuurnalla. Kampanja tuskin tuottaa kovin suurta tulosta, mutta se on merkki vakavasta pettymyksestä nykyiseen ANC:hen. Malema itse saattaa joutua jäämään ulkopuolelle lukuisten oikeusjuttujensa vuoksi. Viisi vuotta sitten seitsemän prosentin kannatuksella parlamenttiin noussut Congress of People (COPE) on sisäisten riitojensa vuoksi pudonnut samoille 1?3 prosentin lukemille kuin moni muukin pieni puolue. Maleman EFF esittää uusia vaihtoehtoja Vaaleja varjostavat tähän saakka erittäin arvostetun vaaliviranomaisen, Independent Electoral Commisionin ympärillä pyörivät kysymykset. vastaan. Kanteiden mukaan ydinaseval- lat eivät ole edenneet riittävästi täyttääkseen vuoden 1968 ydinsulkusopimukseen kuuluvan velvoitteen ydinaseiden riisumisesta. Yhdysvallat teki vuosina 1946? 1958 Marshallinsaariin kuuluvilla Bikinin ja Enewetakin atolleilla kaikkiaan 67 ydinkoetta asunnon Nkandlan turvajärjestelmän kustannuksiin ja niihin liittyviin epäselvyyksiin. Se Presidentti Jacob Zuman kannattajia ANC:n vaalitilaisuudessa Kapkaupungissa runsaat kaksi viikkoa sitten. usten hakeminen, vaan maailman huomion kiinnittäminen siihen, että ydinasevaltiot ovat parhaillaan modernisoimassa ydinaseitaan. ANC säilyttänee siellä johtavan asemansa, mutta DA ja uusi puolue Economic Freedom Fighters, EFF, saattavat yhdessä nousta hätyyttelemään 40?50 prosentin rajaa. Muut seitsemän maakuntaa pysynevät ANC:n hallinnassa. siä yrittäjäystävällisiä tavoitteitaan, koulutuksen merkitystä ja korruptionvastaisuutta, on uusien vaihtoehtojen esittäminen jäänyt uuden puolueen, Julius Maleman johtaman EFF:n tehtäväksi. Kun ei ole pelkoa joutua vastaamaan vaalien jälkeen sanoistaan, voi hyvin luvata köyhistä köyhimmille parempia sosiaalietuja, valtion työntekijöille puolta suurempaa palkkaa, kaivosten ja pankkien osittaista kansallistamista, maan siirtämistä maatyöläisille ilman kompensaatiota, ilmaista koulutusta. Etevänä populistina Malema jakaa jyrkästi mielipiteitä, mutta kannattajia arvellaan olevan nelisen prosenttia. Maaseudulla asuviin ja varttuneeseen äänestäjäkuntaan Nkandlan skandaali ei kovin paljon ole vaikuttanut ja suuri osa nuorista äänestäjistä jää joka tapauksessa pois vaaliuurnilta. Vaalien voittaja tulee olemaan Demokraattinen Allianssi, DA, jonka ennustetaan saavan parlamenttivaaleissa 23?24 prosenttia äänistä. Oikeusasiamies Madonselan tutkimuksissa selvisi, että viraston vuokrasopimuksissa on epäselvyyksiä, joista on vastuussa sen johtaja Pansy Tlakula. Alun perin kahden miljoonan euron budjetti kasvoi rakennustöiden aikana lähes 17 miljoonaan euroon. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että entisen presidentin Nelson Mandelan kahden talon turvajärjestelmät maksoivat veronmaksajille runsaat kaksi miljoonaa euroa ja Thabo Mbekin noin 550 000 euroa. Etelä-Afrikan oikeusasiamies Thuli Madonsela katsoi selvityksessään presidentin perheineen hyötyneen rakennustöistä kohtuuttomasti, käski presidenttiä maksamaan osan veronmaksajien rahasta takaisin ja selvittämään kahden viikon kuluessa sotkut parlamentille. Zuma ei ole ennenkään oikeuden päätöksistä piitannut ja niin kävi nytkin. KU on 7?8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2009 vaaleissa. DA tekee raivokasta vaalityötä puheenjohtajansa Helen Zillen johdolla saadakseen mustien afrikkalaisten ääniä. Ei edes vanhimman vaimonsa karjatiloja. Rakoilua ANC:n omissa riveissä Oppositio on luonnollisesti ottanut irti kaiken mahdollisen Nkandlan kustannuksista. Viimeinen niistä valmistuu sopivasti vaalien jälkeen. MARSHALLINSAARET JÄTTI viime vii- kolla Haagin kansainväliselle tuomioistuimelle kanteet kaikkia yhdeksää ydinasevaltiota . DA:n levittämä tekstiviesti on sanonut presidenttiä valehtelijaksi, DA:n Zille tunnetaan nyt Hitlerinä ja ANC:n pääsihteeri Gwede Mantashe natsina. Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia, Ranska, Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea . Maakunnan värilliset äänestävät perinteisesti DA:ta. Johannesburgia ympäröivä talouselämän keskus Gauteng on tärkein maakunta. ANC:n vaalilistalla toisena olevaa ANC:n varapuheenjohtajaa Cyril Ramaphosaa on pidetty maan tulevana varapresidenttinä, mutta kilpailijoita kyllä löytyy. ANC:n pääsihteeri Gwede Mantashe on kova nimi, mutta Zuma ja ANC:n puheenjohtaja Baleka Mbete nauttivat myös suurta kannatusta. Kun ANC on keskittynyt kampanjassaan vanhojen saavutusten muisteluun ja myös DA korostaa enti- Vaaliviranomaisen asema horjuu Helvi Kolehmainen 55. Maan suurin ammattijärjestöjen keskusliitto on perinteisesti tukenut ja tukee nytkin ANC:ta tulevissa vaaleissa. On tehty rikosilmoituksia, vaadittu selvityksiä ja käsketty Zumaa eroamaan. Myös monet ANC:n veteraanipoliitikot ja anglikaanisen kirkon arkkipiispa Thabo Makgoba ovat vaatineet presidenttiä kertomaan avoimesti asiasta ja ottamaan vastuun tehdyistä virheistä. Kaksi vapaustaistelijaa ja entistä ministeriä on mennyt niin pitkälle, että he kampanjoivat näyttävästi ANC:ta vastaan. Väkivaltaisin tilanne on KwaZulu-Natalissa, jossa on tapettu kilpailevia poliitikkoja. Taistelu ANC:n johtopaikoista on jo alkanut, sillä ne ennakoivat Zuman jälkeisen ajan vallanjakoa myös valtion tasolla. Ydinasevaltioiden arvioidaan käyttävän siihen jopa tuhat miljardia dollaria seuraavan vuosikymmenen aikana. Pienet oppositiopuolueet vaativat Tlakulan eroa, millä saattaisi olla vakavia seurauksia vaalien onnistumiselle. Vaalitaistelu on herkistänyt puolueiden kielet. Emeritus-arkkipiispa Desmond Tutu ei enää äänestä ANC:ta. ANC:lla on vaalien alla muitakin ongelmia kuin toiselle vaalikaudelle pyrkivä presidentti. Zille on nostanut DA:n johtoon lahjakkaita mustia afrikkalaisia poliitikkoja, Lindiwe Mazibukon puolueen parlamenttiryhmän johtajaksi ja Mmusi Maimanen Gautengin maakunnan pääministeriehdokkaaksi. DA:n uskottavuus mustien afrikkalaisten silmissä kasvaa vain hitaasti, sillä puoluetta pidetään edelleen valkoihoisten etujen ajajana. DA:n näytöt Länsi-Kapin maakunnan hallinnossa ovat kuitenkin saaneet aikaan sen, että puolue menestyy maakunta- ja paikallisvaaleissa selvästi paremmin kuin parlamenttivaaleissa. DA:n uskotaan säilyttävän asemansa Länsi-Kapin maakunnan johdossa
Ja kun separatisteilla on kymmeniä tarkastuspisteitä Donetskin maanteillä, Ukrainan kansalliskaartin joukot aniliininpunaisissa bareteissaan ja kiovanmieliset vapaaehtoiset kontrolloivat suunnilleen 50:ntä tarkastuspistettä Dnepropetrovskin ympärillä. Ohjelma tarjoaa myös tuhat dollaria jokaisesta luovutetusta konekivääristä ja 200 000 dollarin palkinnon siitä, että lopetetaan venäjänmielisten valtaus jossain hallintorakennuksessa. Hänen mukaansa hallinnolla ?ei ole budjettia? tämän taistelun käymiseen, ja suuri osa palkkioihin käytetyistä rahoista on peräisin lahjoituksista. Palkkionmetsästysohjelmalla ?voidaan tehdä propagandaa, että me lietsomme sisällissotaa tai että huijarit tekevät sillä rahaa?, hän sanoo. ?Mutta asia on todellakin niin, että me olemme valmiita maksamaan rauhasta.? Panostus vuoropuheluun Ajatus näyttää saavuttavan menestystä: viime viikolla presidenttiehdokas Serhij Tihipko, joka on aiemmin välttänyt arvostelemasta Venäjän aggressiivista politiikkaa itäisessä Ukrainassa, sanoi kannattavansa Venä- » Me olemme valmiita maksamaan rauhasta. jän agenteista maksettavia palkkioita ja olevansa valmis antamaan itsekin rahaa siihen. Vaikka Filatov sanoo, että hän ja eräät muut ovat lahjoittaneet rahaa, valtaosa palkkiorahoista tulee Ukrainan kolmanneksi rikkaimmalta mieheltä Ihor Kolomoiskylta, jonka Kiova nimitti kuvernööriksi viime kuussa. Ukrainalaiskaupunki lupaa palkkion Venäjän agenteista » Dnepropetrovskin viranomaiset käynnistivät ?rahalla rauhaa. Vaikka ohjelma onkin täyttämässä tavoitteitaan, Filatovin mukaan todellinen syy siihen, että Dnepropetrovsk on välttynyt Donetskin nielaisseelta venäläismieliseltä kuohunnalta, on ?keskustelua, keskustelua ja lisää keskustelua?. ?Me löydämme aikaa keskusteluun koko poliittisen elämän kirjoa edustavien kaikkien poliittisten voimien kanssa?, hän sanoo. Käytännön työ neuvottelemisesta mahdollisten separatistien kanssa lankeaa Filatoville. Hän sai maaliskuussa koottua parikymmentä venäjänmielistä ryhmää allekirjoittamaan sopimuksen, jossa ne lupasivat. -hankkeen yrittääkseen saada kiinni Moskovan ?vihreät miehet?. Dnepropetrovsk RAHALLA EI voi ostaa onnea, mutta eh- käpä sillä pystyy ostamaan rauhaa itäisessä Ukrainassa. Tämä on ajatus Dnepropetrovskissa, jossa uuden oligarkkikuvernöörin hallinto tarjoaa 10 000 dollarin palkkion jokaisesta kiinni otetusta ?vihreästä miehestä?. Tätä nimitystä käytetään Venäjän agenteista, joita Kiova syyttää levottomuuksien lietsomisesta idässä. Kymmenkunta epäiltyä on jo luovutettu viranomaisille. Vaikka tiedusteluviranomaiset eivät vielä olekaan vahvistaneet kiinni otettujen henkilöllisyyksiä, näyttäisi uuden hallinnon lähestymistapa toimivan: toisin kuin viereinen 56 Donetskin alue, jossa venäjänmieliset protestoijat ovat ottaneet hallintorakennuksia haltuunsa ainakin kymmenessä kaupungissa, on Dnepropetrovsk pysynyt vankasti ukrainanmielisenä. Vaikka asiaa on- kin varakuvernööri, kiinteistökeisari Boris Filatovin mukaan paisuteltu venäläisessä mediassa yli äyräiden, kertoo hän kuitenkin johtavansa neuvotteluja useiden hallintorakennusten ?vapauttamisesta?
?Kaikki ymmärtävät, että hän on vakavasti otettava henkilö, ettei pidä ärsyttää karhua?, Bogatyrjev sanoo. Toinen tekijä taistelussa venäläismielistä levottomuutta vastaan on Kansallisen puolustuksen päämaja, jolle on annettu aluehallituksen rakennuksen toinen kerros työskentelytilaksi. Oikean sektorin johtaja Dmitry Jarosh, joka on kotoisin tältä alueelta, siirsi äskettäin puolueensa päämajan Dnepropetrovskiin ja perusti 800 miehen vahvuisen Donbassin pataljoonan auttaakseen naapurialueen venäjänmielisten protestoijien kukistamisessa. Filatoville äärinationalistit ovat vain yksi ryhmä muiden joukossa hallinnassa pidettäväksi. Marssi on kuitenkin edelleen yksi niiistä opposition tapahtumista joita Valko-Venäjän viranomaiset eivät uskalla kieltää. Ilman kiusantekoa marssin järjestäminen ei kuitenkaan sujunut. tiedotettiin 23-vuotiaan Pavel Seljun teloituksesta ampumalla. Hän sanoo haaveilevansa paluusta yksityissektorille, mutta ensin hän haluaa pelastaa ?kotimme ja bisneksemme?. Taistelu separatismia vastaan antaa myös tilaisuuden olla osa jotain suurempaa. ?Me sanoimme, että haluamme jäädä historiaan, ja uskon meidän jäävän, koska Vladimir Putinilla oli suunnitelmansa Kaakkois-Ukrainan horjuttamiseksi?, hän sanoo. Alec Luhn © Guardian News and Media 2014 Käännös: Arto Huovinen VIIME LAUANTAINA, ydinvoimalaonnettomuuden vuosipäivänä T?ernobylin tie- marssi ydinvoimaa vastaan ja katastrofin uhrien puolesta keräsi Minskissä noin 200 osanottajaa. Libereco-ihmisoikeusjärjestö vetosi myös poliittisten vankien armahtamiseksi, mutta presidentti vaatii kaikkien vapauttamisten ehtona armahdushakemusta. Toistaiseksi yhdeksän vangittuna olevaa poliittista vankia ovat ilmoittaneet etteivät he aio anella Luka?enkolta yhtään mitään. » Valko-Venäjän asukkaiden oikeuksia MM-kisat vain heikentävät. 57. Hän tappoi vaimonsa ja tämän rakastajan yllätettyään nämä samasta asunnosta. Voi olla että tuomion ankaruuteen vaikutti että kaikki kolme asianosaista kuuluivat ValkoVenäjän Black Metalalakulttuuriin. Viime viikolla 11 ihmisoikeusjärjestöä, joukossa suomalainen Ihmisoikeusliitto vetosi MM-kilpailujen osanottajamaihin jotta nämä eivät lähettäisi kisoihin virallisia delegaatioita. ?Kyseessä oli yhdistelmä siitä, että ilmaisimme itsemme oikein, varoitimme seurauksista ja teimme lupauksia.? ?He eivät valtaa hallintorakennuksia, jos he istuvat itse niissä sisällä?, hän lisää. Innokkaat patriootit Ennalta ehkäisevän työn tuloksena ovat venäjänmieliset protestit kutistuneet alueen pääkaupungissa, jossa niin sanotut ?titushkit?, presidentti Viktor Janukovyt?ia tukeneet roistot, taistelivat kiovanmielisten mielenosoittajien kanssa hallituksen kaataneiden Euromaidanin protestien aikana. sai ennätyspitkän 25 päivän tuomion, eli hän pysyy putkassa miltei Jääkiekon MM-kisojen loppuun saakka. Pidätykset tuskin jäävät tähän, arvatenkin osa aktivisteista myös ajetaan pois Minskistä kisojen ajaksi. Zmena-järjestön johtajan Pavel Vinahradaun viranomaiset painostivat jo muuttamaan Minskistä Berazinoon puoleksi vuodeksi. Urheiluyhteistyötä autoritääristen valtioiden kanssa perustellaan mahdollisuudella kiinnittää huomiota ihmisoikeusongelmiin. Minskin viranomaiset ovat ilmoittaneet puhdistavansa kaupungin kodittomista, alkoholisteista ja prostituoiduista. VALKO-VENÄJÄ ON ainoa Euroopan maa joka soveltaa kuo- lemanrangaistusta. Vaikka Filatov myöntääkin, että nämä metsästyskivääreillä ja kolhiintuneilla aseilla varustautuneet vapaaehtoiset ovat tosiasiassa ?puolisotilaallinen järjestö?, hän sanoo sen olevan keino kanavoida paikallisten patrioottien into taisteltaessa maan alueellisen koskemattomuuden puolesta. ?Dnepropetrovskin asukkaat olivat valmiita asettumaan tankkien eteen?, vahvistaa ryhmän komentaja Juri Berjoza, entinen armeijan upseeri. Heille annettiin järjestysrikkomuksia käsittelevissä pikaisissa oikeudenkäynneissä lyhyitä vankilatuomioita. Valko-Venäjän asukkaiden oikeuksia MM-kisat vain heikentävät ?aktivistit päätyvät vankilaan ja opiskelijoita on pakotettu ?talkoisiin. Slavjanskissa venäjämieliset separatistit kaappasivat ETYJ:n tarkkailijoita ja marssittivat heidät viikonvaihteessa lehdistön eteen. ?Nämä ihmiset ovat valmiita Kansallisen puolustuksen päämaja tekee myös yhteistyötä äärinationalistisen Oikea sektori -ryhmän kanssa, joka on laajalti pelätty ja vihattu itäisen Ukrainan venäjänmielisten keskuudessa. Kaikki uuspakanoista neuvostoveteraaneihin allekirjoittivat, kertoo Filatov. ?En sanoisi, että ostimme ketään rahalla?, hän sanoo. kisapaikkojen rakentamiseksi. Pidätettyjen joukossa oli esimerkiksi anarkisti Aliaksandr Frant?kievit. Aiemmin tapahtuma oli Euroopan merkittävin jokavuotinen ydinvoiman vastainen marssi joka keräsi tuhansia osanottajia, sittemmin se on kutistunut hallituksen painostustoimien ja opposition erimielisyyksien vuoksi. Vielä viime kuussa protestoijat polttivat Euromaidanin teltan ja nostivat Venäjän lipun kaupungintalon katolle, mutta nyt autoissa, ilmoitustauluilla ja parvekkeilla kaikkialla kaupungissa näkyy Ukrainan lippuja. Paikallisen toimittajan Andrei Bogatyrjevin mukaan on vakauttava tekijä, että kaupungin rikkain mies on vallan kahvassa, koska tällä on vaikutusvaltaa kaikkiin alueellisiin toimijoihin ma?apomoista venäläismielisiin poliitikkoihin. 12 päiväksi tuomittu Eurooppalainen Valko-Venäjä -liikkeen Maksim Vinjarski aloitti protestina vangitsemista vastaan vaarallisen kuivan nälkälakon huhtikuun 23. päivänä. Liberaalin Nuorisorintaman Zmitser Da?kevit. ja kaksi politisoitunutta jalkapallofania. Vastineeksi ne saivat toimistotiloja hallintorakennuksista, medianäkyvyyttä sekä oikeuden tarkastaa sotilastukikohtia sen varmistamiseksi, etteivät äärinationalistit pidä niissä harjoituksia. Tänä vuonna kahdeksan aktivistia pidätettiin ennaltaehkäisevästi huhtikuun 22.?25. 18.4. LEHTIKUVA/ VASILY MAXIMOV Kolumni Antti Rautiainen 546@riseup.net Luka?enkon lämäri: aktivistit häkkiin jo ennen kisoja Itä-Ukrainan Dnepropetrovskissa on onnistuttu ostamaan rahalla rauhaa samaan aikaan, kun muualla kriisi kärjistyy. päivinä tekaistujen syytteiden nojalla. Itsensä kansan kuvernööriksi nimittänyt Vjatsheslav Ponomarjov (oik.) kutsui tarkkailijoita sotavangeiksi. astumaan puolustamaan isänmaataan.? Oikea sektori olla rikkomatta lakia ja tukematta separatismia
Joidenkin vuosien jälkeen ne taas sallittiin, vaikka ei Taksim-aukiolla. Tästähän Yhdysvaltain työnantajapiirit ovat ylpeitä, eivät suinkaan häpeissään. KUN VOLKSWAGEN ei ryhtynyt torjumaan järjestäytymisvaatimuksia, kuten maan tapaan kuuluisi, rahapiireissä ryhdyttiin toimiin. Kyynelkaasusta ei ole mainintaa, mutta sitäkin on taatusti riittävästi. YHDYSVALTOJEN ETELÄVALTIOISSA ei luultavasti synny vastaavia vappujuhlia. Sitä pidettiin liian vaarallisena, kunnes sekin hyväksyttiin kokouspaikaksi vuonna 2009. » Työläisen vapaus tarkoittaa Yhdysvalloissa vapautta ammattiliitoista. PÄÄMINISTERI ERDO?AN ei kuitenkaan pitänyt tällaisia tilaisuuksia soveliaina Istanbulin tärkeimmälle paikalle. Tämä johtui siitä, että Volkswagen on halunnut perustaa saksalaismallisen työpaikkaneuvoston, jossa työnantajien ja eri työntekijäryhmien edustajat keskustelisivat työpaikan erinäisistä järjestelyistä. Ammatillinen järjestäytyminenhän on vähentynyt maassa yleensäkin, mutta etelässä ammattiliitot eivät koskaan ole saaneet suurta vaikutusvaltaa. 58 Turkin mellakkapoliisit ovat hyvin harjoitelleina valmiina vappuun. Niinpä Volkswagenin tehdas itäisessä Tennesseessä sijaitsevassa Chattanoogassa ei saanut perustettua ammattiosastoa työntekijöiden äänestyksessä, kuten kaksi viikkoa sitten kerroin. Kuten tällaisissa tapauksissa yleensä, Kochin veljesten rahakirstu aukesi. Näin sitten tapahtuikin vuonna 1980, minkä jälkeen vappujuhlat olivat kiellettyjä maassa. Chattanoogassa saksalaiset johtajat hyväksyivät ammattiosaston perustamisen, sen sijaan työnjohtajat vastustivat sitä, koska he pelkäsivät menettävänsä asemansa . Mainion liberaali-vasemmiston The Nation -lehden William Greider päinvastoin toivoo sitä. Mutta myös veronmaksajien johtava edusmies Grover Norqvist katsoi asian kuuluvan hänelle ja perusti rinnakkaisjärjestön, nimeltä Center for Worker Freedom (CWF). Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Vaarallinen vappu TOVE JANSSON kirjoitti kirjan Vaarallinen juhannus, mutta vappu on monessa maassa vaarallisempi juhla. Turkki on sellainen maa, siellä pääministeri Recep Tayyip Erdo?an on hyvin tiukasti kieltänyt vappujuhlan pitämisen Istanbulin ay-liikkeen perinteisellä kokouspaikalla Taksim-aukiolla. Niinpä hän antoi laatia suunnitelmat moskeijan rakentamiseksi ja vanhan osmaniaikaisen tykistökasarmin jälleenluomiseksi Taksim-aukion laidoille. Uuden kokoontumispaikan hän antoi rakentaa peninkulman päähän Bosporia täyttämällä. Tämä edellyttäisi Yhdysvaltain lakien mukaan myös ammattiosastoa työpaikalla. Työpaikkaneuvostoja on nyt VW:n kaikilla noin sadalla tuotantolaitoksella, paitsi Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Hänestä Saksan yhtiökulttuuri työpaikkaneuvostoineen edustaa edelleenkin fasismia, tai korporatismia. Tällainen yhteistyö yrityksen ja työntekijöiden välillä, Hitlerin tapaan, on vaarallista. Tämä tuli yllätyksenä, koska työnantaja vastoin kaikkia tapoja ei vastustanut järjestäytymistä. Eräs tällainen Randin ihailija on kolumnisti Matthew Vadum, joka American Thinker -lehdessä pitää autotyöntekijäinliiton (UAW), Volkswagenin ja Barack Obaman hallinnon yhteisrintamaa Chattanoogassa fasismin ilmentymänä. Vadum korostaa, että Adolf Hitlerin hallitus perusti Volkswagenin vuonna 1937 antaakseen suurille massoille mahdollisuuden autoilla. Tästä on kehittynyt vilkas liiketoiminta, joka työllistää lakimiehiä, media-ammattilaisia ja muita. kuuluva ryhmä, joka pyrki lisäämään jännitystä yhteiskunnassa, jotta armeija ottaisi vallan. Järjestön johtaja Matt Patterson siirtyi vuodeksi Chattanoogaan, mikä osoittaa, kuinka tärkeäksi tapaus koettiin näissä piireissä. Patterson tuli Norqvistin järjestöön Comparative Enterprise Institutesta. ?Jos Turkissa syntyy vallankumous, se saa alkunsa Taksimilla?, joku on joskus todennut. Vaikka Erdo?an ei ehkä tätä pelännyt, hän halusi liittää aivan toisenlaiset mielikuvat Taksimiin. Siellä kokoonnuttiin pitkään, aina vuoteen 1977, jolloin tuntemattomiksi jääneet sala-ampujat avasivat viereisen hotellin yläkerroksesta tulen torille kokoontuneita ihmisiä vastaan, jolloin 34 ihmistä kuoli ampumisen ja syntyneen paniikin seurauksena. Yleisesti arvellaan, että iskun suoritti niin sanottuun ?syvään valtioon. Hän viittaa tutkijaan, jonka mukaan saksalaisilla työpaikoilla toimitaan paljon joustavammin kuin amerikkalaisissa, työpaikkaneuvostojen ansiosta. Amerikkalainen tapa olisi hänen mukaansa antaa työntekijöille mahdollisuus ostaa yhtiön osakkeita. Kolumnissaan Vadum toistuvasti puhuu Obaman hallituksen fasistisesta työmarkkinapolitiikasta, vaikka hän yleisemmin pitää Obamaa kommunistina, tai sitten vasemmistoanarkistina. Se on taistellut esimerkiksi tupakkateollisuuden puolesta ja pyrkinyt hyvin aggressiivisesti todistamaan huolet ympäristöongelmista turhiksi. LEHTIKUVA/ BULENT KILIC Chattanoogaan ilmaantui muitakin järjestöjä auttamaan niitä työntekijöitä, jotka eivät halunneet ammattiosastoa tehtaalle. National Right to Work Committee edusti heistä kolmea, jotka haastoivat työnantajan oikeuteen ammattiliittosuunnitelmista. Oikeus työhön ja työläisen vapaus ovat iskusanoja, jotka tarkoittavat vapautta ammattiliitoista. Tämä libertariaaninen organisaatio ajaa äärimmäistä elinkeinovapautta. eihän siitä tulisi mitään, jos tavalliset työntekijät voisivat väittää vastaan. Greider kaipaakin uusia ajatuksia Yhdysvaltain työmarkkinoille ja politiikkaan.. Useat heistä edustavat Ayn Randin tapaista ääri-individualismia. TYÖNTEKIJÖIDEN JÄRJESTÄYTYMINEN edustaa heidän silmissään vaarallista kollektivismia, joka ei sovi vapaaseen maailmaan. Eräs Obaman pahimmista synneistä oli työskentely 1990-luvun alussa köyhien ihmisten rekisteröimiseksi äänestäjiksi. ?Heidän rekisteröimisensä äänestäjiksi on kuin murtovälineiden jakaminen rikollisille. On syvästi epäsosiaalista ja epäamerikkalaista antaa ei-tuottaville väestönosille valtaa tuhota maamme.? KAIKKI EIVÄT sentään pelkää saksalaista tar- tuntaa. Paikka on siis kemiallisesti vapaa historiallisista mielleyhtymistä. Tätä monet ammattiliitot eivät hyväksy. Jotkut tosin pitävät parempana mukautua Erdo?anin tahtoon: yksi ammattiliitto pitää hänen käskystään juhlansa Kayserissa KeskiAnatoliassa, toinen Diyarbakirissa Kurdistanissa ja kolmas Kadiköyssä Istanbulin Aasianpuoleisella rannalla. Toiset pitävät kuitenkin historian muistamista ja vuoden 1977 uhrien kunnioittamista niin tärkeänä, että ne haluavat edelleenkin kokoontua Taksim-aukiolle. Tähän Istanbulin poliisi on jo valmistautunut määräämällä 15 000 poliisia ja 50 vesitykkiä paikalle
59
Sen osoitetta Carlton Palacea on hieman vaikeaa löytää, koska taloon ei ole kiinnitetty edes kadunnumerokylttiä. Taloustieteellisiä kirjoja ei ole ollenkaan, yhteiskunnallisiakin on vain muutama. Niissä on piilossa myös Suomessa tehtyä rahaa. He elävät elämäänsä aivan toisessa todellisuudessa kuin saarta piilopaikkana käyttävien rahavirtojen haltijat. Lääkäriin pääsykin on kallista, koska saaren läpi pyyhkivistä, kotimaidensa veroja pakoilevista rahavirroista ei ole tarkoitus käyttää rippustakaan myöskään veroparatiisisaaren kansalaisten hyväksi. Veroparatiisiteema loistaa poissaolollaan. Jerseyn arvonlisävero on viisi prosenttia. Kun tiedämme, huomaamme kaikenlaista. Tämä on kaapattu saari, kirjoittavat paikalliset toisinajattelijat, mutta he eivät täällä julkisesti esiinny. RAHAT OVAT Terveydenhoitoyritys Mehiläisen omistajuus johtaa Triton-konserniin. täällä kaikki aikuiset eivät halua tulla valokuvatuiksi. Kävelykadun kirjakauppa on tulvillaan luontoa, sotahistoriaa ja keittokirjoja. kaikkia muita kuin sitä talon omistajaa . ottaa päähän. Jerseyn noin 100 000 asukkaasta osa on töissä pankkisektorilla. Todellinen työ tapahtuu ja päätökset tehdään Lontoon Cityssä. Maailman rahavalta pesii vähäeleisissä, hiljaisissa rakennuksissa pikkuruisten nimikylttien takana. Se, että he ?asuvat ja työskentelevät Jerseyssä?, ei välttämättä tarkoita, että he olisivat saarella fyysisesti. Kun myyjältä kysyy kirjallisuutta maailman rahoitusjärjestelmästä, hän hymyilee kauniisti, pahoittelee Jerseyssä ei ole poliittisia puolueita, ja paikallishallinto palvelee kansainvälisen rahaliikenteen etua. kohteliaasti eikä lupaa tilata mitään. Kiinteistönvälitysliikkeen ikkunassa näkyvät kahdet markkinat, tavalliset ja sitten ne toiset: Somasti kalustettu muutaman huoneen kerrostaloasunto maksaisi vuokralaiselle 5 000 puntaa kuussa. TEKSTI & KUVAT Pirkko Kotila JERSEYN SAARI, Englannin kanaali. Osoite on Seaton Place 23?27. Suomessakin aktiivisesti markkinoita vallanneen ruotsalaisen perintäyrityksen Lindorffin omistajat Investor ja Altor ovat monen muun tavoin kirjoilla tässä talossa. » Veroparatiisi Jerseyssä kaikki näyttää päältä katsoen olevan hyvin, mutta totuus on monimutkaisempi. Muutama vuosi sitten pikkuiseen Jerseyhyn arvioitiin talletetun noin 800 miljardin punnan (1 015 miljardin euron) omaisuuserät. Tämä nostaa käden suojakseen ja kiirehtii askeliaan . Veroparatiisipankkitoiminta pääsi siellä vauhtiin 1960-luvulla. Paikalliset ihmiset . Jersey on erillisalue, joka näennäisesti on Britannian vallan alaisuudessa mutta käytännössä päättää asioistaan itse. Ylin hallintoviranomainen, varakuvernööri, edustaa periaatteessa kuningatarta mutta käytännössä Jerseytä kuningaskuntaan päin. Saari on ns. o?shore-alue, eikä se kuulu myöskään Euroopan unioniin. Raha on bitteinä tietoverkossa, sitä siirrelläkseen ei tarvitse tulla tänne. Muutaman tuhannen euron kellot kultasepänliikkeen ikkunassa voivat matkailijan silmiin näyttää kalliilta, mutta ne ovat silmänlumetta, häviävän pieniä rahoja tämän saaren kokonaisuudessa. Ei ihme, jos paikallisia . Jerseyssä ei ole poliittisia puolueita, ja paikallishallinto on organisoitu tavalla, joka kaikessa palvelee kansainvälisen rahaliikenteen etua. Pienen talon pääkaupunki St. Pankkialan työntekijät ovat suurimmaksi osaksi syntyneet muualla. Summa oli enemmän kuin viisi kertaa Suomen koko bruttokansantuote.. Aurinkoa, kukkia, raikas tuuli, päiväturisteja lautalla Ranskasta. Helier houkuttelee vierailijoita ravintoloilla ja keskikaupungin kaupoilla, joissa on tarjolla runsaasti turistiroinaa. Siitä yhdestä asiasta turistitoimiston Jersey-esitteessä ei ole sanaakaan. Jos emme tietäisi, että olemme yhdessä maailman tärkeimmistä veroparatiiseista, emme ehkä huomaisi mitään erityistä. Helierin laidalta saisi 10 000 punnalla kuussa. saarella syntyneet ? 60 siellä usein sukupolvesta toiseen asuneet valittavat huonoista vaikutusmahdollisuuksista ja julkisten palvelujen puutteista. Sen verran saarella itse joskus piipahtavat rahakkaat jättävät mahdollisista ostoksistaan saareen. Aihe loistaa poissaolollaan Aurinkoisella kadulla turisti sihtaa kamerallaan ensin patsasta, sitten ohikulkijaa, hyvin pukeutunutta naista. Pääkaupunki St. Jersey, Guernsey ja muu saariverkosto on poikkeuksellisine lainsäädäntöineen söpö tekninen kulissi
Helierin keskustan puistossa tablettitietokone kertoo langattomista verkoista, mutta avointa langatonta ei ole missään. Yksi väline on maakohtainen kirjanpitovelvoite. SHAXSON ESITTÄÄ myös veroparatiisipal- veluita tarjoavien välikäsien ja niiden asiakkaiden pistämistä kuriin, valtioiden välisiä tiedonvaihtosopimuksia, laajaa keskustelua korruptiosta ja ylipäätään perinpohjaista kulttuurin muutosta. ?Jos toimittajat, poliitikot ja yhteiskunnalliset keskustelijat hännystelevät ihmisiä, jotka ovat rikastuneet väärinkäytöksillä . On vapaudenaukiota, vapautta juhlivaa patsasta ja ravintola Liberty Burger. Kun tietää jotain siitä, millaisesta ja kenen vapaudesta on kyse, vapauspuhe alkaa totisesti kiukuttaa. VEROPARATIISIT OVAT viime vuosina nousseet aiempaa hieman tarmokkaampaan poliittiseen keskusteluun. Lukittuja on senkin edestä, eivätkä niiden nimet ole kutsuvia: Brettsfucko?, Can?ttouchthis eli Brettin ? painu helvettiin, Tähän et voi koskea. Ravintolan pöydässä suomalaislapsi vilkuilee innokkaana naapuripöydän bisnesmiehiä ja kysyy, ?ovatko nuo nyt niitä verorikollisia?. tai ?ovat nykyisissä kilpailutilanteissa välttämättömiä?, kysy, mitä hän tarkkaan ottaen tarkoittaa. Miksiköhän jopa Bank of Indialla on toimipiste tällä pikkusaarella? Pääoman haltijat eivät luovu etuoikeuksistaan taistelutta. 61. Pääoman haltijat eivät luovu etuoikeuksistaan taistelutta. Hiljaisten toimistorakennusten aulojen seinillä on pronssinhohtoisia, usein minikokoisia nimikylttejä. Esimerkiksi kaikki pyrkimykset Lontoon Cityn toiminnan saattamiseksi demokraattisen yhteiskunnan kontrolliin ovat tähän saakka epäonnistuneet, vaikka joitakin kosmeettisia toimia onkin tehty. Veroparatiiseista kirjoittanut Nicholas Shaxson esittää, että yritykset on kansainvälisin sopimuksin pakotettava rehelliseen ja avoimeen kirjanpitoon, jossa tuotot, kulut ja voitot kirjataan tosiasiallisen toiminnan mukaan. Kenen edusta on kyse: pääoman omistajien vai maailman ihmisten suuren enemmistön? Pirkko Kotila Veroparatiisi on itse asiassa väärä käännös alkuperäisestä tax haven -sanasta eli verojen turvapaikasta. Myös Suomi on pitänyt teemaa esillä EU:n päätöksenteossa ja vaatinut toimia veronvälttelyn saamiseksi kuriin. Teollisuusmaiden järjestö OECD vetää hanketta, jossa etsitään keinoja globaalin rahatalouden kontrollointiin. Vastukset hankkeen edessä ovat valtaisat. Katutason nimikyltit, jos niitä ollenkaan on, ovat kaikissa tapauksissa pikkuruiset. Kaapatulla saarella toistuu usein sana ?liberty?, vapaus. Se on ollut omiaan luomaan väärällä lailla myönteisen kuvan toiminnasta, jonka keskiössä ovat myös pankit. Kun yritys on saanut kansaa edustavalta hallinnolta luvan toimia, siltä voi vastavuoroisesti edellyttää rehtiä raportointia toimintansa menestyksestä. Aula on kiiltävä ja hiljainen. Siwojen, Valintatalojen ja Euromarketien omistus päätyy Triton Fund III -yhtiöön, jonka toimitalo sijaitsee St. Niissä on usein vain asianajotoimiston nimi. Perintäyritys Lindor?n omistajayhtiöt Altor ja Investor AB ja Mehiläisen omistaja Triton säilövät varojaan lähekkäisissä rakennuksissa Seaton Placella. Rehellinen vastaus on, että voivat ollakin. Kukaan ei tiedä, miten suuri osa veroparatiisirahoista on ns. TÄÄLLÄ Mitä voidaan tehdä? Charles Bisson House. laillista veronvälttelyä ja miten suuri osa yksiselitteisen rikollista rahaa. Saarella toistuu usein sana ?liberty?, vapaus. AIHEESTA lisää seuraavalla sivulla. Yritykset pyrkivät piiloon Samat yritykset, jotka kaikkialla muualla kertovat olemassaolostaan suurin kyltein ja valomainoksin, eivät täällä halua näkyä kenellekään. Yksi asianajotoimisto voi hoitaa useiden kymmenien tuhansien yritysten asioita. Attendo-terveysyrityksen omistaja Industri Kapital Investment Partners pitää majaa pienessä ja somassa kolmekerroksisessa talossa Charles Bisson Housessa New Streetillä useiden muiden toimijoiden kanssa. peli on menetetty?, Shaxson kirjoittaa. Kun joku seuraavan kerran väittää, että veroparatiisit ?tehostavat globaalia rahoitusjärjestelmää. veronkierrolla, lainsäädännön välttelyllä ja riskien ja kustannusten siirtämisellä muiden harteille . Helierin hiljaisella sivukadulla Greenville Streetillä. Suomen kunnille terveyskeskuspalveluita onnistuneesti kauppaavan Attendo-yrityksen omistaja, ruotsalaisen Wallenberg-suvun IK Investment Partners pitää majaansa tässä nätissä talossa. St
Rahaa on, mutta se on veroviranomaisilta ja meiltä kaikilta piilossa. Veroparatiisi on Shaxsonin määritelmän mukaan paikka, joka houkuttelee liiketoimintaa tarjoamalla poliittisesti vakaat puitteet sekä mahdollisuuden kiertää toisten oikeudenkäyttöalueiden (valtioiden) sääntöjä ja lakeja. Yhtiö selosti Lindor. PIRKKO KOTILA Pankkitili veroparatiisissa sulkee ovet kotimaan veroviranomaisten edessä. Jerseyllä on oma valuutta, Jerseyn punta. uutta maailmanvaltaa. toimijoista ylivoimainen valtaosa on valkoisia miehiä . Rahaa voidaan myös lainata ja lainoja ketjuttaa tavalla, joka muuttuu k mahdottomaksi kontrolloida. m sulkee ovet koPankkitili veroparatiisissa ve veroviranomaisten edessä. timaan verovira Rahaa on, mutta m se on ?turvassa? ?Olemme veroparatiisien verop ympäröimiä?, kirjoittaa Nicholas Nichola Shaxson kirjassaan Aarresaaret (Into Kus Kustannus 2012). Aihetta vuosia Shaxsonin mukaan veroparatiisit tutkineen Shax rikkaan porukan puueivät ole vain pienen p ovat valtavine rahavirtoineen haa, vaan ne ov maailmantalouden ytimessä: yli puolet kaimaailmantalou 62 kesta maailmankaupasta ja pankkivarallisuudesta kulkee niiden kautta. Veroparatiiseihin arvioidaan kätketyn jopa kolmannes koko maailman bruttokansantuotteesta. Veroparatiisit ovat iso osavastaus siihen, että vaikka maailman tuotanto on huipussaan ja vaurautta enemmän kuin koskaan ennen, verotulot eivät missään maassa tunnu riittävän edes välttämättömään. Jotta monessa maassa toimivat yhtiöt välttyisivät ?kaksinkertaiselta. Lindorf?n mukaan ?jotta rahastojen 60 institutionaalista omistajaa välttyisivät kaksinkertaiselta verotukselta?. Tämä on veroparatiisiajattelun ydinperustelu. Sen omistajat Altor (50%) ja Investor (50%) taas pitävät majaa Jerseyssä . Tämä kiertäminen tapahtuu ?laillisesti?, koska veroparatiisissa ovat voimassa vain kyseisen paikan lait. Veroparatiisit edustavat valkoisen miehen . Pääsääntö on, että kulut kirjataan yritysten tosiasiallisissa toimintamaissa, jolloin verotettavaa voittoa ei jää. demokraattisista päättäjistä puhumattakaan. Yli puolet maailman rahaliikenteestä kulkee veroparatiisien kautta KUN PERINTÄYRITYS Lindor?a pari vuotta sitten Patsaan nimi on Liberty. Vapaus. hiillostettiin julkisuudessa veroparatiisikytkyistä, yhtiö julkisti tiedotteen, jonka mukaan yhtiö ei missään tapauksessa ole rekisteröity Jerseyhyn. Toiminnan ytimessä oleva Britannian veroparatiisiverkosto, joka pääsi rajuun kasvuun Margaret Thatcherin kaudella ja tämän tuella, on Shaxsonin mukaan suora ja näkymättömyydessään erittäin vaikuttava jatke britti-imperialismille. Britannian lisäksi merkittäviä veroparatiisien ylläpitäjiä ovat Yhdysvallat, Sveitsi, Luxemburg (jonne muun muassa Amazon.co.uk on rekisteröitynyt) Liechtenstein, Andorra, Panama, Singapore ja Hongkong. Pirkko Kotila. Siinä on kuningattaren kuva, mutta kuningattarella ei ole saaren asioihin paljon sanomista . Omistaja esimerkiksi myydä omistettavalle halsaattaa esimerk lintopalveluita niin monella kymmenellä milvoiton nollaamiseen tarvitaan. joonalla kuin vo kaupattu sisäisesti Onpa jossain konsernissa ko laatikkokaupalla kuulakärkikyniä 8 000 laatikkoka punnalla kappale. verotukselta, ne siirtävät kirjansa veroparatiisiin, jossa ne välttävät verotuksen kokonaan. Kirjanpitotemppuja, joilla siistin näköisesti siirretään rahaa yhtiöiden ja konsernien sisällä ja yhtiöiltä omistajayhtiöille, on lukuisia. Voitot taas kirjataan veroparatiisiyhtiöihin, jolloin veroa ei lopulta maksaa. tarvitse maksaa Maailmankaupasta arviolta jopa 60 proMaailmanka senttia käydään yhtiöiden sisällä. Groupin olevan rekisteröity Ruotsiin, mikä pitääkin paikkansa
OCMUC [JFGV 3$/9(/(00( PD SH OD O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW X CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO 041 527 0872 Eläkeläiset ry Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.. 1UVC [JFGV . www.kulttuuritalo.? ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À Yrjö Sirolan Säätiö Pensionärerna rf 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi 34 ? Atenakustannus 63
krs.) Helsingissä. Järj. Helsingin humanistiyhdistys ??. Runsas lounas. Helsingin Vasemmistoliiton ja Kallion Vasemmistoliiton teltta su 4.5. klo 10?14 Hakaniemen torilla. ??. Miten edunvalvonta onnistuu ja olisiko tarvetta uudenlaisille toimintatavoille. Vapaa pääsy. Jyväskylän Työväenyhdistyksen vappuaaton perinteinen työväenlauluilta ke 30.4. Vapaa pääsy. ??. Keskustelutilaisuus pe 2.5. Kahvitarjoilu alkaa klo 18.15, vapaaehtoinen kahvimaksu. ??. Soittokunta Kajastus soittaa, Punakipinä laulaa ja laulattaa. klo 18?22 Aalto-salilla (Kauppakatu 30). Diskussion om EU-politik med Li Andersson, Silvia Modig och Annika Lapintie ti 6.5. Tampereen Yhteiskunnallinen Opisto ??. Järj. klo 16?17 Bistro Venlassa (Kauppakatu 6) Tampereella. Järj. klo 18?19.30 kirjakauppa Arkadiassa Helsingissä (Nervanderinkatu 11). ??. LänsiTampereen Vasemmisto ja Ylöjärven Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö ??. Filoso?kahvila ti 6.5. klo 18. Hän kertoo Finlandia-palkinnon vuonna 2013 saaneesta romaanistaan Jokapäiväinen elämämme. klo 17?19 Helsingissä ravintola Milenkassa (Haapaniemenkatu 3?5). Järj. Eurooppalainen maatalous ja kalastus. Café Mascotissa (Neljäs linja 2) Helsingissä. Esiintyjinä The Others aka 22-Pistepirkko, Modernistit, Duo Mikaela & Juha Eero Tapani, Kanyasoli sekä stand up -koomikko Saana Peltola. klo 14 Lamminpään Osuuskuntatalolla. Vasemmiston vaihtoehto EU:n kehittämiselle. Vappujuhla Valorinteellä (Kyllöläntie 16) Jyväskylässä 1.5. Lippu 5 euroa. Puhumassa yli- Keskustelu Kuvataide opiston pääluottamusmies ja tutkijatohtori Sinikka Torkkola, palvelualan ammattiosasto Pamina 003:n puheenjohtaja Lauri Iso-Lähteenmäki, nuorisotyöntekijä Niina Laitinen. SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestö ja JTY. ??. EU-klubin keskusteluteemoina turvallisuuspolitiikka ja paperittomien asema. klo 14?16 eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Ordnas av Vänsterföreningen Röda Rummet. ??. Pääsymaksu 4 euroa. Mukana EU-ehdokkaat Antero Eerola ja Annika Lapintie sekä Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila ja EteläSuomen merikalastajain liiton toiminnan- 64 Teatteri Kirjallisuus johtaja Teemu Tast. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.?. o pa n Euro . isuus a v e l us tu laisu i t u l uste Kesk 5. pe 2. ! reella e p m Ta ALL OVER PRESS. Esiintymässä viihdekuoro Kulkurit, Seikelä soi -musiikkiryhmä Maskusta ja tanssipari Ida Korsimo?Väinö Saarinen. Liput 5 euroa. Puheenjohtajana toimii Vasemmistoliiton Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja osuuskuntayrittäjä Jouni Sirén. klo 18?20: Taidehallin Vuoden taiteilija Heli Ryhäsen näyttely Ihmisten laji ja Studiossa Pekka Vesterinen. ??. Järj. Ma 5.5. klo 10.30 tanssiharjoitukset talolla. Vapaa pääsy. Mukana kansanedustaja, puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, poliittinen sihteeri Jussi Saramo ja tutkijatohtori Sinikka Torkkola. KSL ??. klo 11?16 Villatehtaan suurhallissa (Kankurinkatu 4-6; sisäänkäynti vain jalan Torikadulta). EU-ehdokkaat Sinikka Torkkola ja Janne Nieminen tentattavina la 3.5. Puhujina Paul Abbey ja Irma Hirsjärvi. Hyvinkään levymessut la 3.5. Mukana levykauppiaita kotimaan lisäksi Ruotsista ja Saksasta. ??. Tule lukemaan suosikkirunosi ja kerros siitä. Keskustelutilaisuus ke 7.5. Professori Heikki Patomäki alustaa aiheesta to 8.5. Vapaa pääsy. Vapaa pääsy. ??. klo 18-20 Vanhalla kirjastotalolla (Keskustori 4) Tampereella. Euroopan tulevaisuus. Itä-Vantaan Vasemmisto Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Järj. Yhä useampi työntekijä toimii palvelu-, hoiva- ja toimihenkilötyön aloilla. klo 13?15 . Vartiokylän Eläkeläiset ry. Janne Lemettinen (SYY ry) luennoi aiheesta ti 6.5. E vapaa-aika HAUSKAA VAPPUA! Tapahtuma Musiikki ??. Kirjailija Riikka Pelo Helsingin Käpylän kirjaston vieraana ti 6.5. Vasemmistoliiton ympäristöryhmä ??. Kerhossa klo 12 runomatinea, kuullaan kaikenlaisia runoja. Keskustelutilaisuus ti 6.5. Osuuskunta yhteiskunnallisena yrityksenä. klo 19 Raision kirjastotalon Martinsalissa. klo 19 Vantaalla Hakunilarinteen sivukoululla (Ruunikkokuja 2). Kuka tekee työt. Vasen linja klubi ja Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ??. Ilmaisilta Helsingin Taidehallissa ke 7.5. Keskustelua johdattelee Rauno Kesseli. EU-vaaliehdokas Eila Tiaisen tukiryhmä, Vasemmistonaiset ja Keljon järjestöyhdistys ry. ??. Mukana EU-ehdokkaat Li Andersson, Pia Lohikoski ja Kari Uotila. Keskustelu alkaa klo 19 ja livemusiikki klo 21. Järj. Romanikerjäläiset Helsingissä. Jarmo Räihä (Helsingin sosiaalivirasto) alustaa aiheesta to 8.5 klo 18?20 Monikulttuuriyhdistys Familia Clubilla (Yrjönkatu 29 A, 4. Äideistä parhain -kahvikonsertti ti 6.5. Mukana Eevi Kaasinen runoineen. ??. Järj. klo 18?20 i Arkadia Bookshop (Nervandersgatan 11). Wappuaaton ?esta ke 30.4. Lastenhoitoa keskustelun aikana. Järj
Timo Mäkelä Sanomalehti ei ole kuollut. Tilaa Viikkolehti kuukaudeksi tai Satakunnan Työ kahdeksi, saat kaupan päälle Vasurilla-cd-levyn. Duunarilaulut ennen ja nyt. Mukana mm. AGIT PROP, KOM-TEATTERI, TUOMARI NURMIO, PALEFACE, PELLE MILJOONA, JUKKA POIKA, ASA, JAAKKO TEPPO, M.A.NUMMINEN, DALLAPÉ-ORKESTERI, VESA-MATTI LOIRI & KRISTIINA HALKOLA. 10 ? Teen määräaikaisen lehtitilauksen: Viikkolehti 1 kk / 10 . 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Maksajan (tilaajalahjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Tilaushinnat sis. + levy Satakunnan Työ 2 kk / 10 . + levy kertoo taustat, kuvaa ihmiset, selittää ilmiöt. Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa vain kotimaassa. Tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Nimi Osoite -artikkelit ikk li vain i Viikkolehdessä Viikk . Puhelin tilaukset@kansanuutiset.fi p. painetun lehden alv:n 10 %. 65. + Vasurilla-levy Viikkolehti 3 kk / 29
klo 17, puhe ja seppeleen lasku. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu Vanhankylän työväentalolla. Häme Lahti: Muistotilaisuus Punavankimuistomerkillä klo 10:30, Teatteri Vanha Juko Hannu Salminen. Torijuhla klo 12.15, lippulinna Hallituskadulla Kirkkopuiston päästä klo 12.50 Torille, klo 13 avaus Johannes Koskinen, tervehdyspuhe Hanna Rokkanen, puhuu Lauri Lyly. Amadeus Lundberg esiintyy. Aattona työväenlaulutilaisuus Kaupungintalolla klo 19. Vappujuhla klo 11 Kauppatorilla, puhuvat Antti Rinne ja Juuso Aromaa. Karkkila: Marssi torilta klo 11, juhla Keskuspuistossa klo 11.45, puhuvat Mitro Repo ja Jussi Saramo. Lohja: Punaisten ja sankarihaudoilla käynnit kello 11.00. Kansanjuhla klo 12, avaus ja juonto Anna-Maija Tuokko, puhuvat Nasima Razmyar ja Heikki Patomäki. Surujen puisto kello 17.40, puhuu Henri Turkia. Työväenjärjestöjen yhteinen vappujuhla jatkuu käynnillä Lauhismäen toverihaudalla klo 11, puhuu Ari Reunanen. Vappumarssi Kalatorilta klo 10.30. Juhla kauppatorilla klo 11, puhujat Kristiina Salonen ja Tapio Furuholm. Kankaanpää: Juhla klo 12.15 torilla, puhuu Jari Myllykoski. Juhla kllo 11.30 Toijalan torilla, tervehdyspuhe Harri Rämö, puhuu Turja Lehtonen. Helsinki: Kulkue lähtee klo 11 Rautatientorilta. Kulkue kokoontuu klo 11 Puutorilla. Juhla torilla klo 11, puhuu Erkki Tuomioja. Karjaa: Muistomerkillä kello 10 puhuu Nina Wessberg. Pohja: Muistomerkillä kello 10 puhuu Daniel Nyman. Tammisaari: Muistomerkillä klo 12 puhuu Nina Wessberg. Kunniakäynnit klo 9.30 Juppala 1918 muistomerkki sekä sen jälkeen hautausmaan 1918 muistomerkki ja Sankarihautausmaan muistomerkki. Juhla torilla klo 13, puhuvat Miapetra Kumpula-Natri ja Annika Lapintie. Satakunta Eura: Kunniakäynti Kiukaisten hautausmaalla klo 9, puhuu Esko Korhonen. Marssi kaupungintalon pihalta klo 12.30. Tämän jälkeen Lamminkylän haudalla seppeleen lasku. Vappujuhla Virastotalon aukiolla klo 10, avaus Juha Hacklin, puhuu Aino-Kaisa Pekonen. Riihimäki: Vappuaamun tervehdys klo 9 Rity-talon tasanne. Makasiinissa tanssit Heljankan musiikin tahdissa noin klo14. Forssa: Seppeleenlaskut Lammilla klo 8 ja Korko-ojalla klo 9, puhuu Emmi Lintonen. klo 18, puhuu Erno Välimäki. Toijala klo 11.15 kulkue ympyrätalolta. Paasitornin juhlasalissa klo 14 työväenlauluja yhdessä, vetävät Reino Bäckström ja Sauli Malinen. Vantaa: Käynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa klo 9, Vasemmiston juhla Tikkuraitilla klo 11, puhuu Antero Eerola. Hyvinkää: Kunniakäynti punaisten muistomerkillä Puolimatkan hautausmaalla aattona 30.4. Hakaniementorilla klo 11 Herra Heinämäen lato-orkesteri. Juhla klo 13 Forssan Torilla, puhuu Tapio Virtanen. Hämeenlinna: Kunnianosoitus klo 10.00 Idänpään muistomerkillä, puhuu Irma Taavela. klo 18 muistokäynti Paskolettolla). Kokemäki: Kunniakäynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Kauvatsan hautausmaalla klo 9 ja sen jälkeen Kooman hautausmaalla klo 10. Juhla työväentalo Rantalassa klo 15, puhuvat Matti Huutola ja Erno Välimäki. Lavia: Kunniakäynti punaisten haudalla klo 9 Kappelinhautausmaalla. Nakkila: Työväenjärjestöjen yhteiskäynti klo 9 luokkasodan uhrien muistomerkillä Nakkilan hautausmaalla. Noormarkku: Työväenjärjestöjen yhteiskäynti vapun aattona 30.4. Tilaisuuden jälkeen vappulounas Lounasravintola Piazzassa. Porvoo: Kunniakäynti Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla klo 9, puhuu Hannu Tuominen. Kunnianosoitus kantakaupungin punaisten muistomerkeillä. klo 17 Säkylän kirkkotarhassa. Ulvila: Työväenjärjestöjen yhteinen kunniakäynti vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden haudalla Ulvilan uudella hautausmaalla aattona 30.4. klo 18 vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistomerkillä Noormarkun hautausmaalla, puhuu Tapio Furuholm. Säkylä: Työväenjärjestöjen tilaisuus vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistomerkillä keskiviikkona 30.4. Vappua jatketaan työväentalo Onnelassa. Eurajoki: Kunniakäynti klo 9 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Irjanteen hautausmaalla. Harjavalta: Kunniakäynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 9, puhuu Erno Välimäki. Huittinen: Kunniakäynti Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Huittisen hautausmaalla, lippukulkue kappelilta klo 11, puhuu Saila Ruuth. Vappukahvit seurakuntakeskuksessa. Jämijärvi: Työväenjärjestöjen yhteiskäynti klo 10 vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistomerkillä Lautakankaan hautausmaalla, puhuu Antti Mäkinen. Pori: Kulkue Liisantorilla klo 11.30. Juhla Eetunaukiolla klo 12, puhuvat Erno Välimäki ja Matti Huutola. Rauma: Tilaisuus punaisten hautamuistomerkillä klo 10, puhuu Tapio Ailasmaa. Vappumarssi Kirkkokentältä klo 12, juhla torilla klo 12.30. Vihti: Juhla Nummelan torilla klo 11, puhuvat Reijo Paananen ja Jussi Saramo. Kirkkonummi: Juhla torilla klo 10, puhuvat Mitro Repo ja Heikki Patomäki. Nurmijärvi: Perttulan Kansantalo klo 11, puhuu Jyrki Alapartanen. Kerava: Tervehdyskäynti punaisten haudalla Tuusulassa, lähtö vanhalta torilta klo 8.30. Vasemmiston yhteinen vappujuhla Aurinkomäellä klo 11, puhuvat Matti Ahde ja Pia Lohikoski. Järvenpää: Juhla Puhujalavalla klo 12.30, puhuu Pia Lohikoski. Hanko: Muistomerkillä kello 10, puhuu Birgitta Gran. EWe keikalla. Vappumarssi Keskuspuistosta klo 10.45, Rity-talon tasanteelle juhlaan klo 11.30, puhuvat Eero Vainio ja Aino-Kaisa Pekonen. Loppi: Kunniakäynti Kirkonkylän muistomerkillä klo 9, puhuu Aino-Kaisa Pekonen, kunniakäynti klo 9.45 Tervalammin punaisten hautamuistomerkillä, puhuu Kaisa Lepola. Haudoilla käynnit: klo 9.30 sankarihaudoilla ja klo 10 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla (30.4. Marssi Keravan vanhalta torilta klo 10.45. Kahvitarjoilu Hämeenlinnan Vasemmistoliiton toimistolla Birger Jaarlinkatu 12. Hattula: Parolan torilla klo 13?16 iloinen vappujuhla. Jokioinen: Aattona 30.4. muistokäynnit 1918 vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden haudoilla, kokoontuminen kirkon parkkipaikalla klo 17.30, puhuu Jukka Heinämäki. Tervehdyssanat Jorma Mäntylä, puhuu Jukka Gustafsson. Lempäälä: Vappuaamu Ämmänristinmäellä punaisten muistomerkillä klo 9. Lippukulkue järjestäytyy klo 8.45, puhuu Tuula Petäkoski-Hult. Nokia: Työväen yhteinen vappujuhla Poutunpuistossa klo 11.30, avaus Erno A.O. Akaan Vasemmistoliiton vapputilaisuus Viialan Sampolassa klo 14. Hämeenkyrö: Tilaisuus punaisten muistomerkillä klo 9, puhuu Sari Haukipää. Ikaalinen: Tilaisuus punaisten haudalla klo 10, puhuu Sari Haukipää. Kangasala: Kunniakäynti punaisten haudalla, lähtö Säästökeskukselta klo 9. Vappujuhla Suoraman työväentalolla klo 15. Marssi Punavankimuistomerkillä klo 11:15 Jalkarannantietä ja vanhaa rataa pitkin Satamaan. Vapputilaisuus klo 12 Vanhalla Suurtorilla, avaus Asko Mäki, puhuvat Annika Lapintie, Lena Huldén ja Saska Heino. Mynämäki: Juhla työväentalolla klo 16, avaus Leena Rautiola, puhuu Annika Lapintie. Raisio: Juhla torilla klo 11, avaus Kiira Lasarov-Pernaja, puhuu Annika Lapintie. Lieto: Kunniakäynti Liedon hautausmaalla vakaumuksensa puolesta kaatu- 66 Vappujuhlat 2014 Uusimaa neiden muistomerkillä klo 10. Loimaa: Juhla torilla klo 11, tervehdys Tiia Tiainen, puhuu Raimo Nieminen. Uusikaupunki: Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla klo 11 puhuu Harto Forss. Vappujuhla klo 15 Salonkylän Salonkylän Pienviljelijäin talolla, puhuvat Janne Nieminen ja Tarja Filatov. Pirkanmaa Akaa: Viiala, Kitula klo 9 muistotilaisuus vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla, puhuu Saija Roininen. Vappumarssi Kaupungintalon parkkipaikalla klo10.40 kaupunginpuistoon, jossa juhla klo 11, tervehdyssanat Ove Blomqvist, puhuvat Marko Piirainen ja Armi Lindell. Varsinais-Suomi Salo: Vappumarssi 11.30 läntisen terveysaseman pihalta torille, jossa juhlan avaa Kalle Määttänen, puhuu Katja Taimela. Esiintyjänä Paleface ja orkesteri sekä Salon puhallinorkesteri. Turku: Kunniakäynti klo 9 uuden hautausmaan punaisten haudalla, puhuvat Anna Mäkipää ja Kaija Kiessling. Juhlan jälkeen klo 13.15 Heikki Salo Tulipalo. Laitinen, puhuvat Sinikka Torkkola, Anneli Lehtonen ja Pauli Schadrin. Punkalaidun: Työväenjärjestöjen yhteistilaisuus vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 12, pu-. Toijala, Riihiniemi klo 10 muistotilaisuus vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla, puhuu Hannu Sironen. Näkemysero . Vappujuhla Satamassa: Klo 12, Tilaisuuden avaa Anneli Viinikka, puhuvat Eero Heinä- luoma, Jarkko Eloranta ja Janne Nieminen
Päiviösaaren tori klo 10, puhuu Matti Semi. huu Timo Rautanen. Hirvelästä siirrytään tilaisuuden jälkeen Anjalan hautausmaalle, jossa tilaisuus noin 10.30. Etelä-Savo Mikkeli: Ilmaiskonsertti aattona klo 20? 24 Naisvuoritalolla. Savonlinna: Vappujuhla puhujina Jaana Ylitalo ja Piia Viitanen. Pieksämäki: Vasemmistoliiton juhla torilla klo 12, puhuu Pentti Tiusanen. Pohjois-Savo Iisalmi: Käynti vakaumuksen puolesta kaatuneitten haudalla klo 9, vanha hautausmaa. Juhlaesiintyjänä The Alleyway Wolves. Ylöjärvi: Kunniakäynti Viljakkalassa punaisten haudalla klo 10, puhuu Erkki Moisio. Juhla klo 13 Sointulassa, puhuu Kalle Hyötynen. Sastamala: Aattona 30.4. Kemin Cumulus klo 21. Vappuna klo 12 kukkalaitteen lasku vakaumuksensa puolesta surmansa saaneiden muistomerkillä. Keski-Suomi Etelä-Karjala ALL OVER PRESS Lappeenranta: Vasemmistoliiton juhla, Monitoimitalo klo 13, puhuu Petri Pekkola. Kymenlaakso Kotka: Punaisten muistomerkki klo 9, puhuu Arto Kurttio. Järjestötalolla Iin Eläkeläisten juhla. Kalajoki: Juhla Teatteritalolla klo 15.15, puhuvat Katja Hänninen ja Hanna Sarkkinen. Kuusamo: Juhla torilla klo 12, puhuu Esko-Juhani Tennilä. Liminka: Juhla Niittäjä-patsaalla klo 10, puhuu Hanna Sarkkinen. Muhos: Juhla klo 11?14, puhuu Martti Korhonen. Pudasjärvi: Juhla torilla klo 10, puhuu Risto Kalliorinne. Raahe: Kunniakäynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla klo 10 Haaralan hautausmaalla, puhuu Niko Peltokangas. Vappukonsertti klo 12.30. Ähtäri: Puhujana Heli Hokkanen. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaani: Raatihuoneen tori klo 12, puhuvat Merja Kyllönen ja Raimo Piirainen. Kuhmo: Tori klo 10, puhuvat Merja Kyllönen ja Raimo Piirainen Suomussalmi: Työväentalo klo 14, puhuu Merja Kyllönen. Oulu: Käynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Iniössä, järjestäytyminen Vanhalle kappelille klo 9.45, puhuu Mikko Salmi. Vappumarssi klo 11.30 Otto Karhin puistosta Rotuaarille, jossa juhla klo 12, juontaa Hanna Sarkkinen, puhuvat Liisa Jaakonsaari ja Veli-Matti Kuntonen. Ii: Vappumarssi klo 12, juhla torilla, puhuu Risto Kalliorinne. Juhla klo 10.30 Joensuun torilla, puhuvat Aulis Ruuth ja Merja Mäkisalo-Ropponen. Lieksa: Tori klo 12, puhuu Toivo Haimi. Juuka: Juhla työväentalolla vappuaattona 30.4. Juhla klo 12, puhuvat Eila Tiainen ja Juha-Petteri Pasma, ohjelmassa mm. Esiintyy Sharp Crone ja Samooja. Eläkeläisten työväenlaulutilaisuus Rovaniemen työväentalolla klo 14. Työväenlaulutilaisuus Kahvila Kauppayhtiössä klo 16. Tori klo11, puhuu Rauno Pikkarainen. Juankoski: Juicen tori klo 11, avaus Kari Hartikainen, puhuu Matti Matikainen. Tuusniemi: Tori klo 9.15, puhuu Matti Matikainen. Kuopio: Aattona 30.4 klo 18 käynti Joutsa: Kulkue paloasemalta klo 10.30. Juhla työväentalolla klo 11.00, puhuu Rolf Nyholm. Jyväskylä: Marssi Ilmarisenkadulta klo 11.30. Lidln kautta Tykän puutarha. Juhla Keskustorin Jugendtorilla klo 12, tervehdyssanat Lilli Kilpinen, puhuvat Jutta Urpilainen ja Sinikka Torkkola. Konsertti: Neljä Ässää klo 13.30. Paraati keskuskoululta klo 10.45 Sibelius-puistoon, jossa pääjuhla klo 11, puhuvat Li Andersson ja Jouni Backman. Hamina: Tilaisuuden avaa klo 12 Ville Virtanen, puhuu Sirpa Paatero, loppusanat Nina Peltonen. Kouvola: Vappujuhla Inkeroisten torilla klo 12, kulkue lähtee 11.30. Lopuksi tanssia. Tilaisuuden jälkeen Vasemmistoliiton vappukahvit Mäenpään työväentalossa. Pälkäne: Kunniakäynti punaisten muistomerkillä klo 9, puhuu Jukka Kinos. Vappuna käynnit toverihaudoilla Roismala klo 9, Karkku klo 9, Mouhijärvi klo 9, Kiikka klo 9.30 ja Keikyä klo 9. Vappujuhla Jyväskylän Valorinteellä klo 13?15, vappulounas sekä puheenporinaa: Paul Abbey ja Irma Hirsijärvi. Jämsä: Kunniakäynnit vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä: Koskenpää klo 11, Jämsä klo 12. Kuuslahden työväentalo klo 15, puhuu Kaarlo Julkunen. Suonenjoki: Tori klo 10, puhuu Kaarlo Julkunen. Varkaus: Kunniakäynti klo 9.30 punaisten haudalla. klo 18, puhuvat Merja Mäkisalo-Ropponen, Jarkko Tuononen, Ritva Väyrynen ja Hannu Ketoharju. Lippukulkue aukion kulmalta klo 13. Arjen laulu Sodankylä: Valintatalon edessä klo 14, puhuu Hannu Siltala. Tervola: Vappuaaton iltamat Työväentalolla. Tornio: Juhla kävelykadulla klo 10.30, puhuvat Eila Tiainen ja Juha-Petteri Pasma. Ivalo: Juhla klo 12, puhuu Marko Varajärvi. 67. klo 17 kunniakäynti Kruunupyyåsenin muistomerkillä, lähtö linja-autoasemalta. Vappuna marssi Sauvo-talon (entinen työväentalo) parkkipaikalta klo 11.30 Täiköntorille. Inkeroisten tori 9.05. Vappuna tori klo 10, puhuu Erkki Virtanen. Lapinlahti: Työväentalo klo 14, puhuu Kaarlo Julkunen. Leppävirta: Tori klo 9.30, puhuu Erkki Virtanen. Pielavesi: Tori klo 12.30, puhuu Kirsti Puurunen. Siilinjärvi: Tori klo 12, puhuu Kaarlo Julkunen. Musiikkia Ville & Miska ja Mónica. Viitasaari: Viitasaaren tori, kaupungin tervehdys Sonja Kekkonen, puhuu Susanna Huovinen. Pohjanmaa Kokkola: Aattona 30.4. Sippola ja Hirvelässä noin klo 10. Marssi linja-autoasemalta torille klo 11.30, juhla klo 12, puhuu Kari Uotila. Kaiken kansan vapputori Väinö Linnan aukiolla (Finlayson) klo 13.30?15.30. Valkeakoski: Aattona käynnit punaisten muistomerkillä: klo 14.15 Lähtö Hauholle Mustilaan Tehtaan tyttöjen -muistomerkille linja-autoasemalta. Kunniakäynti Ylöjärvellä punaisten haudalla klo 10, puhuu Sinikka Torkkola. Pohjois-Karjala Joensuu: Kunniakäynti klo 8.45 punaisten haudoilla. Tilaisuuden jälkeen käynti Raatin muistomerkillä. klo 18, puhuu Marja Leena Makkonen. Korpilahti: Käynti luokkasodan uhrien muistomerkillä klo 9, puhuu Irma Hirsijärvi. Juhla Härkätorin puistossa klo 11, puhuvat Katja Hänninen, Sami Nyman, Pirkko Valtanen ja Päivi Iivonen. Lappi Rovaniemi: Käynti punaisten haudalla klo 10. Vappukulkue lähtee klo 10 Urheilutalolta. Tori klo 11, puhuu Kirsti Puurunen. Kiuruvesi: Käynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 10.30. Luopioinen kunniakäynti punaisten muistomerkillä klo 9. Ruovesi: Tilaisuus punaisten haudalla klo 12. Viialantien kautta Myllykosken tori noin klo 9.30 Rautakorven kautta. Anjalankosken linjanauto lähtee hautausmaa kierrokselle Lyytsältä 9. vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä, kokoontuminen Kukkatalon parkkipaikalla. Työväen Vappujuhla Myllysaaren alueella klo 12, vappumarssi klo 11.45 Kino Sammon edestä, puhuu Jukka Varonen, tietoiskut MinnaMaria Solanterä ja Sari Pulla. Tilaisuus Valkeakosken hautausmaalla klo 16.30, lippukulkue, saatesanat Kalle Hyötynen. Vappuna klo 12 kunniakäynti Marian hautausmaalla vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Vappujuhla Wanhalla asemalla klo 15, avaus Timo Harakka, juhlapuhe Paavo Arhinmäki. Juhla Jämsän keskusaukiolla klo 13, tervehdyssanat Maritta Parkkonen, puhuu Petri Vanhala. Saarijärvi: Tori klo 13.00, avaus Ari Saastamoinen, puhuu Susanna Huovinen. Kukkien lasku vakaumuksen puolesta kaatuneiden muistomerkille klo 12. Äänekoski: Marssi uudelta asemalta klo 14.30. Avauspuhe Mika Byman, puhuu Jouni Backman. Vapputilaisuus Lordin aukiolla klo 12, puhuvat Markus Mustajärvi ja Sakari Lepola. Musiikista vastaa Hauli Bros, juontaa Aino Suonio. Vappujuhla Vammalan seuraintalolla klo 15, avauspuhe Sinikka Torkkola. Tampere: Tilaisuus punaisten muistomerkillä Kalevankankaan hautausmaalla klo 10, puhuu Mikko Aaltonen. Marssi Murtokadulla klo 11.30 Keskustorille. Juhla Purje-lava Käve- lykeskustassa klo 13, puhuu Ann Selin ja tervehdys Eila Aarnos. Pietarsaari: Lippukulkueella torilta klo 11 Koulupuiston lavalle, avaus Eila Aarnos, puhuu Ann Selin. Vaasa: Käynti klo 10.30 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Säestävät Veikko Kinnunen ja Osmo Sarsila. Vappujuhla Lounaispuistossa klo 12, avauspuhe Timo Harakka, juhlapuhe Paavo Arhinmäki. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistotilaisuus Vesangan muistomerkillä aattona 30.4. Juontaa Vesa Puurunen. Kemijärvi: Taivaantulien aukiolla klo 12.00, puhuvat Hannu Siltala sekä Janne Jussila. Kolari, Kittilä, Tunturi-Lapin yhteinen juhla: Kulkue klo 13t yöväentalolle, jossa juhla klo 14, avaus Voitto Vaattovaara, puhuu Kati Tervo, lopuksi tanssit. Kemi: Vappurock aattona 30.4. Tilaisuus Hauholla klo 15, kronikka Pia Hänninen ja Elina Salmi. klo 18.30 Raivion työväentalolla (Vammalan teatterissa) lauletaan työväenlauluja, laulattajana Hannu Häkkinen, paikalla myös Sinikka Torkkola
Sen rinnalta lähtevä Sir Harmi (2) saanee johtavan selän. Viimeksi tauolta palannut Special Topgear (7) voitti Sir Harmin puhtaasti. Myös Aatteli (7) on tehnyt hyviä juoksuja viime kerran laukkaansa lukuunottamatta. Everton ei kuitenkaan ole Poolille helppo vastus, joten varmistetaan vierasvoitto ykkösellä. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 3.5. Mukana ovat niin viime vuoden derbyvoittaja Quite An Avenger (7), viimeksi Killerin eliitin ylivoimaisesti voittanut Air Gunner (9) kuin Vermossa viimeksi hurjastellut BWT Hellion (4). Helmen Vili (13) ja Ellan Kymppi (14) jyräävät tototaistoon takaakin. Monet KuPSissa Pekosen vuosina esiintyneet laatupelaajat, kuten esimerkiksi Antti Hynynen ja Pyry Kärkkäinen, tekivät joukkueen tilanteesta omat johtopäätöksensä ja lähtivät. Alkaneella kaudella KuPS hävisi kolme ensimmäistä otteluaan, minkä jälkeen Pekonen irtisanoutui. Lähtönsä syyksi hän ei kuitenkaan ilmoittanut ensisijaisesti pelillisiä asioita, vaan fanien käytöksen vaimoaan ja poikaansa kohtaan. Newcastle - Cardiff ......... MK Dons - L Orient ........ A: 9,6; B: 12,8,7,1,3,4 LÄHTÖ 7: Päivän päälähdössä, Number One -ajon maililla mennään urku auki lähdöstä maaliin. A: 10,5,9,13; B: 11,14,2,8,6 LÄHTÖ 4: Kohteessa on monta etelässä vähemmän tunnettua hevosta. Sisäradan Hayai Chikara (1) omaa komean taulun tältä vuodelta. Oliko Moyes loppujen lopuksi liian kiltti suurseuran puikkoihin. Moyesia ei varsinaisesti tunneta karismaattisena, vahvana johtajana, ja kun kaitsettavana on ManUn kaltainen nippu tähtiä, tarvitaan asennetta. Virijori (10) on menestynyt tätä kovemmissakin koitoksissa. Pekonen väitti muun muassa vaimoaan tönityn kotiavauksessa ja poikansa joutuneen poistumaan itkien katsomosta kannattajien toiminnan vuoksi. Syytteet ovat kannattajien kannalta vastenmielisiä, ja aidosti toivoisin mukana olevan liioittelua tai väärintulkintaa ? jos itse teini-ikäisenä istuisin katsomossa ja stadionillinen ihmisiä huutaisi solvauksia isälleni, olisihan se perin ikävää vaikkei olisikaan kohdistettu minulle henkilökohtaisesti. 1 7. Kova luu kaskessa on myös Steel Strong (4), jolla on viime kerran laukkaa lukuunottamatta kova tulostaulu. Eurokenttiäkin päästiin vuosien tauon jälkeen kokeilemaan, kun tie aukeni kahtena vuonna peräkkäin Eurooppa-liigan karsintoihin. Kuitenkin parin ensimmäisen vuoden jälkeen joukkueen pelikuri alkoi löystyä eikä kemia enää toiminut entiseen malliin. Viimeisenä niittinä pelikurin arkkuun saattoi olla häviö Bursasporille Eurooppa-liigassa vuonna 2012, josta monet fanit katsovat lopullisen alamäen alkaneen. » Moyesiin kohdistetut odotukset osoittautuivat nopeasti ylimitoitetuiksi. Esa Pekonen ehti johtaa Kuopion Palloseuraa puoli vuosikymmentä. ?Niiralan kuningas. Stoke - Fulham ................ A: 3,4,2,7,6; B: 1,5,8,9,12 LÄHTÖ 6: Ikäluokkatähti Carmela (9) on palannut hienossa vireessä radoille. Tamma on voittanut molemmat tauon jälkeiset starttinsa puhtaasti. 2 10. 1 (2) 12. Crewe - Preston ............... Panostus siis kannattanee: varma ykkönen kakkoskohteeseen. Valioliigan mestaruuden kannalta kiinnostavin kohde löytyy heti lapun alusta. Tuossa lähdössä kakkoseksi tuli Arctic Hurricane (11), joka on nytkin pelihevosia. kello 16.55. 2 (1) 2. Yllin Kyllin (11) on samaa tasoa Norikon kanssa. 1 (X) MANCHESTER UNITEDIN puolesta saa ha- 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2(1), 1, 1, 1, 1(x), 1, 1(x), 1(x), 2, 1(2), 1(2), 1, 1. Elina Vainikainen elina.vainikainen@gmail.com Air Gunner päälähdön ykkönen? LÄHTÖ 1: Oulun Toto75ravit avataan pitkän matkan tasoitusajolla, jossa keulaan säntää Hillbilly Willy (2). 1 (2) 11. semminkin, kun se on pelannut ottelun kärkikaksikkoa vähemmän. Walsall - Colchester ......... A: 1,4; B: 9,11,8,6 68 » Sisäradan Hayai Chikara omaa komean taulun tältä vuodelta. LÄHTÖ 3: Kylmäveristen tasoituksessa Dominik (2) kiihdyttänee keulaan, mutta antaa piikin pois esimerkiksi Kertovalle (5). Myös Minto?s Romeo (8) on tehnyt hyviä juoksuja, mutta kärsii lähtöpaikasta. Oldham - Notts Co ......... A: 1; B: 7,11,2,12, LÄHTÖ 5: Hyvätasoisessa pronssidivarin karsinnassa paljon riippuu juoksun kulusta. Ensin sai kenkää Manchester Unitedin manageri David Moyes, sitten Kuopion Palloseuran liideri Esa Pekonen. 45-vuotiaana syöpään kuolleen FC Barcelonan ex-valmentajan Tito Vilanovan (kuvassa) Carlota-tytär muistotilaisuudessa. Tranmere - Bradford .... 1 13. F pelit LEHTIKUVA/ JOSEP LAGO Isäni painotti minulle elämän olevan niin lyhyt, ettei sitä kannata käyttää suremiseen. Sen vauhti voi kantaa piikissä maaliin saakka. Ihan vailla mahdollisuuksia eivät ole myöskään Ermite (9) ja Hit That (11). Kuudesta startista sillä on viisi voittoa ja yksi loppusuoran laukka. Erään lutessaan laittaa roposensa myös viikon vakiokierroksella, jossa punaiset kohtaavat kotonaan Sunderlandin. Valmentajanvaihdoksilla on tapana ainakin hetkellisesti piristää joukkueen peliä, ja ManU kaatoikin ensimmäisessä Giggsin luotsaamassa ottelussa Norwichin peräti 4?0. A: 9,7; B: 4,8,6,3,1 Perusrivi: 2-1-10-1-3-9-9 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Everton - Man City ........... 1 6. Kumpikaan lähtöpasseista ei tullut varsinaisesti puun takaa, mutta niihin johtaneet syyt eroavat suuresti toisistaan. Esa Pekonen ehti johtaa keltamustia puoli vuosikymmentä. Viime kesän kuningatarkisan Noriko (9) on saanut pari starttia alle ja parantanee. Man Utd - Sunderland ..... 1 (X) 9. Jo etukäteen tiedettiin, ettei suurseuraa 27 vuotta valmentaneen Sir Alex Fergusonin saappaiden täyttäminen tulisi olemaan helppoa, mutta Moyesiin kohdistetut odotukset osoittautuivat nopeasti ylimitoitetuiksi. DAVID MOYES oli jo kalakukkokaupungin ylpeydelle vaikea. Pelillinen identiteetti oli hukassa, ja monen kuppi meni nurin viimeistään siinä vaiheessa, kun Pekonen asemoi maalinsylkijänä tunnetun Ilja Venäläisen puolustuslinjaan ja lainasi hyökkäyspäähän Akseli Pelvaksen. VIIME KESÄ LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA 4. Jos kovasukuinen ori ottaa keulapaikan, on paljon ratkaistu. 1 (X) 8. 1 3. A: 2,15; B: 16,11,5,1 LÄHTÖ 2: Viimeksi Forssassa voittojen tielle palannut Shes So Lovely U.S (1) ottanee helposti keulapaikan sisäradalta ja voi vetää letkaa maaliin saakka. Joensuussa lauantaina komealla kirillä oman lähtönsä voittanut Välkyn Tuisku (6) on nyt pelihevosia. Tiukasta voitosta taistelevat huonon lähtöradan saaneet Simelius (12) ja Vietteli (8). Jos Air Gunner on samanlainen kuin Jyväskylässä, sitä on vaikea kukistaa. Swansea - Southampt ... päätyi sittemmin ripustamaan nappikset naulaan ja lopettamaan koko peliuransa. Aluksi kaikki näyttikin hyvältä, ja kaudella 2010 joukkue taisteli tosissaan jopa mestaruudesta. Swindon - Rotherham ... Ilta-Sanomat 29.4. Valmentajanvaihtoviikot PÄÄSARJAJOUKKUEIDEN valmennusjohdossa on viime viikkoina lakaissut iso luuta niin Briteissä kuin Suomessakin. Sheff Utd - Coventry ....... 1 Ferguson oli jättänyt taakseen uudistumista kaipaavan joukkueen, johon uuden valmentajan olisi pitänyt kyetä houkuttelemaan vetovoimaisia pelaajia. 1 tuntemani kuopiolaisfanin sanoin ?kukaan ei ole vuosiin pelannut KuPSissa valmentajalle, vain faneille, toisilleen ja itselleen?, ja varmasti osasyy ManUnkin tämän kauden konttaamiseen on auktoriteetin puutteessa. Sitä ei taatusti puutu punapaitojen peräsimeen loppukaudeksi kiinnitetyltä ManU-ikoni Ryan Giggsiltä, jota myös kannattajat rakastavat. 5. Kun sarjakärjessä porskuttava Liverpool otti pataan niskaan hengittävältä Chelsealta, tasoittui asetelma niin, että ykköskohteen vierasjoukkue Manchester Citylläkin on vielä sanansa sanottavana . Aston Villa - Hull .............. Runsas rastitus lienee paikallaan, sillä mikään valjakko ei nouse selvästi esiin laumasta. Souvenir Wood (3), Sweet Hope (4), Special Promise (2), Justine?s Power (6) ja Sign Of Victory (7) ainakin kuuluvat lapulle. Takavoltista tosin lähtee muutama kovan luokan vastustaja, joista ainakin Redry (15), Caesar De Veluwe (16) ja Star Of Everwood (11) kannattaa noteerata varhain. Se on mahdollista. Yhteinen piirre Pekosen ja Moyesin fuduille vaikuttaisikin olevan ongelmallinen suhde pelaajiin. Asiaa taatusti puidaan vielä pitkään. taas ei ehtinyt valmentaa Manchester Unitedia vuottakaan, kun jo ovi kävi toistamiseen
Liikunnalla on myös iäkkäillä ihmisillä merkittäviä vaikutuksia sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa, toimintakyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa sekä laajemminkin hyvinvoinnin edistämisessä. Sittemmin tutkimus on kohdistunut kaikkiin yli 65-vuotiaiden ikäryhmiin ikähaitarin ollessa noin 40 vuotta. Tähän asti kaikki hyvin. Biologisen iän määrittämiseen ei toistaiseksi ole kelvollisia menetelmiä. Tilanne avaa ovia myös voitontavoittelijoille. liikuntaan ja liikuntaneuvontaan tulee liiaksi lääkkeen makua. Ihmiset vanhenevat eri tahtia eikä biologisen iän määrittämiseen ole kelvollisia menetelmiä. Kuvassa ikäihmisten vesijumppatuokio. ALL OVER PRESS MIHIN SUUNTAAN iäkkäiden ihmisten liikuntaa tulisi edistää, jotta se uskottavasti edistäisi hyvän vanhuuden saavuttamista. Vaarana on, että liikuntaan ja liikuntaneuvontaan tulee liiaksi lääkkeen makua ja että toiminta suuntautuu lähinnä ruumiillisiin kysymyksiin. Yksilön tasolla ei aina voida odottaa positiivisia tuloksia, vaikka väestötasolla sellaisia on todettukin. Mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun tulisi taata heikkokuntoisimmillekin. Yhteiskunnan tulisi tukea ennen kaikkea niitä, jotka eivät itse voi itseään auttaa. On 90-vuotiaita kilpaurheilijoita ja 70-vuotiaita vuoteeseen hoidettavia raihnaisia ?vanhuksia?, on 85-vuotiaita muistisairaita ja saman ikäisiä eri taiteenalojen virtuooseja, on monia 65-vuotiaita, jotka kokevat olevansa kymmenkunta vuotta ikäisiään nuorempia. IHMISET VANHENEVAT eri tahtia ja yksilön sisällä eri toiminnot niin ikään muuttuvat ikääntyessä eri tavoin. Iällä leimataan etenkin vanhempia ihmisiä. Mielen terveyttä ja psyykkistä hyvinvointia koskeviin asioihin ei ole riittävää kiinnostusta. Toivottavien käyttäytymismuutosten aikaansaamista vaikeuttaa lisäksi se, että lääketieteessä on varsin pinnallinen käsitys ihmisen käyttäytymisen lainalaisuuksista, kuten muun muassa tunnettu englantilainen tutkija Geo?rey Rose on todennut. » Vaarana on, että ERI AIKOINA SYNTYNEIDEN ihmisten poikkeavat elämänkulut ja elämäntavat muodostavat myös haasteellisen kokonaisuuden. Iäkkäiden ihmisten liikuntaan liittyy kuitenkin monia ja osin perustavanlaatuisia haasteita. Liikunnan edellytysten parantamisessa on edistytty ja kiinnostus liikunnan harrastamiseen on lisääntynyt. Vielä 1970-luvulla alan tutkijoilta kyseltiin, mitä mielenkiintoa on noin vanhojen ihmisten liikunnan tutkimisessa. Ikää käytetään hyvin yleisesti ihmistä luonnehdittaessa. Happihyppely Eino Heikkinen eino.heikkinen@jyu.? Ikääntyneet ylös ja liikkumaan VOIKO LIIKUNNAN avulla edistää hyvää van- huutta. Liikunnan vaikutukset puolestaan vaihtelevat ihmisestä toiseen. Ikääntyessä yleistyvä sairastavuus ja lääkehoito sekä riskitekijöissä tapahtuvat muutokset edelleen monimutkaistavat tilannetta. Terveydenhuollon alalla joudutaan pohtimaan, missä määrin toimintaa ohjataan terveydenhuollon eetokseen sisältyvän yksilökeskeisyyden ja siihen nykyisin liittyvän teknologiapainottuneisuuden pohjalla suhteessa väestötasoiseen lähestymiseen. Tutkittavat olivat tuolloin 65?70-vuotiaita. Yleisellä tasolla vastaus on myönteinen. Kaikkien elämässä ei ole ollut sijaa esimerkiksi kuntosalille, laskettelulle tai uimahallille monista uusista liikuntalajeista puhumattakaan. Työstä väsyneille ja raihnaistuneille ihmisille lepääminen voi tuntua parhaalta olotilalta. On ymmärrettävää, että he saattavat suhtautua liikuntaan aktivoimiseen vastahakoisesti. Tämä koskee asuntoa ja sen lähiympäristöä mutta myös laajempaa elinympäristöä, sen liikennejärjestelyjä, mahdollisuutta sosiaaliseen kanssakäymiseen ja luontokokemuksiin. Ikä itsessään soveltuu kuitenkin heikosti yhteiseksi nimittäjäksi. Sitä vastoin uusissa seniorien ikäryhmissä monet ja varsinkin hyväosaiset ovat omaksuneet liikunnan harrastuksekseen ja haluavat jatkaa sitä mahdollisimman pitkään. Vaikka tutkimustyö on laajentanut ja syventänyt iäkkäiden ihmisten liikuntaan liittyvien kysymysten ymmärtämistä, elämme silti vielä hämärän rajamailla mitä tulee liikuntaa koskeviin suosituksiin ja niiden tehokkaaseen toteutukseen. Lähtökohtana voisi olla ekologisesti kestävä ja markkinavoimille alistumaton moniulotteinen liikuntakulttuuri, jossa painottuvat kohtuullisuus ja eettinen periaate, jonka mukaan tärkeintä on, ettei vahingoiteta. Peruspilarina voisi olla ruumiillisen ja henkisen toimeliaisuuden edistäminen muokkaamalla ihmisten elinpiirejä niin, että niissä toimiminen on mahdollisimman vaivatonta ja turvallista sekä toimintakykyä ja terveyttä ylläpitävää. Mutta tämä on kokonaan toinen juttu, kuten kirjailija Rudyard Kipling sanoi. Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden emeritusprofessori. 69. Yhteiskunnassamme on paljon vanhoja ihmisiä, joiden elämää on sävyttänyt raskas työ ja elämän aineellisten edellytysten niukkuus. Se näkyy muun muassa samaan tavoitteeseen kohdistuvien suositusten kirjona sekä tiedon puutteena menetelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta suhteessa kustannuksiin. Kyse on todennäköisyydestä, ei varmuudesta
Ne voivat myös muuten vain asettuvat suoraan tarjottimelle. Vuonna 1978 Riiassa pelatussa pelissä Wyssozkis?Scherschnev kuvion asema on selvästi valkeaetuinen ja voittokin on jo käden ulottuvilla. Modernin WC-pöntön. 4. Mitä sepelvaltimot ovat? 3. Eläimestä ihmiseen siirtyviä virustauteja. 35. Signmark. Carl Oscar Malm. Portugalin Neilikkavallankumouksen. Mahmud Abbas. 6 6. 7. 8. 9. 10. 7 Tilinumero IBAN-muodossa: Pentti Hoikka, Nokia Aimo Jaakkola, Forssa Irma Pekkala, Petäjävesi Moniko kuolee Suomessa vuosittain sepelvaltimotautiin? 2. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 25.4.2014 voittajat ja oikea vastaus Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Shakkipelissä voittotilanteet voivat syntyä lukemattomin eri tavoin esimerkiksi matemaattisen laskelmoinnin tuloksena. Tuomas Kurttila. 5. Kuka perusti Suomen ensimmäisen kuurojen koulun vuonna 1846? 9. Ristikko Shakki Ristikko 30.4.2014 Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 7.5.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Lh4! Dc7 2. Valkean siirto. Ratkaisu: 1. Mitä ovat zoonoosit? 6. Montako paikkaa vasemmiston GUE/NGLryhmällä on europarlamentissa nyt? 7. aloittava lapsiasiainvaltuutettu? 5. Ld8! ja musta antautui. 70 Vastaukset 1. Minkä laulu Grandola, vita morena käynnisti huhtikuussa 1974? 10. Mitä nimeä Marko Vuoriheimo käyttää räppärinä? 8. Kuka on uusi 1.5. Minkä nykyisinkin käytössä olevan keksinnön Sir John Harrington teki 1500-luvulla? 4. Kuka on palestiinalaisten presidentti? 1. 8. Noin 12 000. 2. Sydämen pinnalla kiertäviä valtimoita. 3
Epäoikeudenmukaisuuden ja vääryyden kokemuksista, koetusta ja nähdystä sorrosta arjessa, työssä, yhteiskunnassa, maailmassa. Valtaapitäville on sepitetty pilkkalauluja ja niiden laulamisesta on saatu voimaa ja nostatettu kapinahenkeä. taas nousemaan sorron yöstä. Eriarvoisuus ei maailmasta ole kadonnut, vaikka Neuvostoliitto onkin. Monet biiseistä ovat veretseisauttavan hienoja ja toiset ihan yhtä ajankohtaisia kuin kirjoittamishetkellään. Vaarallisille taipaleille lähdetään, jotta edes lapsille olisi leipää ja paremman elämän mahdollisuudet. Reikä jää leipojan käteen Suomessakin: Viikon sisällä kaksi suurta leipomokonsernia, Fazer ja Vaasan oy, ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut. Tämän päivän armottominta yhteiskuntakritiikkiä esittävät räppärit. LAURI SIPARIN vuonna 1973 sanoittamassa Euroopan syrjä- kylät -laulussa muistot himmenevät ja pihoilla kukkivat nokkoset. -- tänäänkin raha ja valta kulkevat käsikkäin, sillä niiden hyväksi alkoi tämä kansainvaellus uus, sitä laajenneet markkinat vaati ja kasvava teollisuus. Niillä on lakinsa, joita niiden täytyy noudattaa, ja ihmisjoukot on niille vain käyttötavaraa, jota ostetaan markkinoilta, jonka hinnasta tingitään, joka hyödyttömäksi voi käydä ja siksi hylätään. ITSE USKON laulun olevan yhtä vanha kuin ihminen. Vuosikymmenen poliittisissa traumoissa kieriskelyn sijaan (olen sitä paitsi liian nuori kärsimään taistolaistraumoista), laulan minäkin ettei rakkaus synny ilman oikeutta. Se ei ole vain nostalgiaa. Se saa uskomaan muutokseen. Nyt ryskyin murtuu pakkovalta, tää on viime ponnistus. Suomessa punavankileireillä syntyi valtavasti lauluja, mutta suuri osa niistä on kadonnut. Junat kuljettavat yhä hiljaisia miehiä ja naisia, töihin, kauas pois kotiseuduiltaan. Olen joutunut työssäni ymmärtämään, että sitä tasa-arvon onnelaa ei ollutkaan, johon olen naiivisti uskonut. Vapauden kaiho soi rinnoissa eikä pelastusta köyhille näy. Ihmiset kaikkialla maailmassa pakenevat sotaa, nälkää, luonnonkatastrofeja, vainoa tai epäinhimillisiä elinolosuhteita. alkain ole Tarmollas sä särje tieltäs salpa Ensimmäinen Suomessa julkaistu Työväen laulukirja ilmestyi vuonna 1900. Todellisista tilanteista kirjoittaa laulunsa myös toisaalla tässä lehdessä Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? KU:N ARKISTO Opi perusasiat ja laula! Käy eespäin väki voimakas, äl. Riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa ja sitä rataa. Vappuna viritellään, osin vitsimielessä, myös 1970-luvun laululiikkeen klassikoita. Protestoitu on myös punkilla ja huumorimusiikilla. Hä- rän kotiluolansa seinään piirtänyt esi-ihminen hymisi ehkä lapsensa uneen tai ulvoi suruaan. Samoista perustarpeista ovat kummunneet poliittiset laulut. orjajoukko halpa täst. Neuvotteluissa on uhattuna 250 ihmisen työpaikka. Kun ihminen ihminen on, niin leipää hän tarvitsee. Suunsoitto ei nälkää karkoita eikä tyhjää täydeksi tee. Se ei ole johdatusta, se ihmisten tekoa on ja on ihmisten käsissä päättää, onko se muuttumaton, minkä hyväksi tehdään työtä, minkä takia edistytään ja pääoma vaiko kansat on veljet keskenään. PÄÄOMA VAIKO kansat on veljet keskenään? ?Niin kauan kuin leivästä jää reikä leipojan käteen, jääköön rakkaudesta puhuminen pastorien houreiksi.? Ihan hyvä kysymys eurovaalien alla, vappuna 2014. Kysykää ja laulakaa, ihmiset! NOORA OJALA Ensi viikolla Lina Theodorou Ateenan o t s i m m e s va nuorista 120 vuotta töitä tehtaalla 71. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio, TTT-lehti 3/2014 Viimeinen iimeinen sana sa ana » Palopuheet ei suojele pakkaselta, haastateltu Mercedes Bentso. mutta yhdessä lauletulla laululla on valtava voima. KUN VAPPUAAMU armas sarastaa, työn orjia kehotetaan Palopuheet ei suojele pakkaselta eikä rumpujen paukutuskaan, mutta yhdessä lauletulla laululla voi olla valtava voima. Siinä oli mukana myös tuo Oskar Merikannon säveltämä, sittemmin demarien tunnuslauluksi muodostunut ponteva Työväen marssi. Suomen rikasta työväenlauluperinnettä jatkoi myöhemmin poliittinen laululiike. Ne ovat syntyneet todellisista tilanteista
Sinulle on postia. Osuuskunta Tradekan jäsen, Saat kohta kotiisi kirjeen, joka todella kannattaa avata! www.tradeka.fi Seuraa siis postiasi, koet monta iloista yllätystä.
lmin alkulämmittelyissä vaivalloisesti kohti passitarkastusta. Loirin paisunut olemus sopii juuri ja juuri rooliin. Hän näyttelee epämääräisen menneisyyden omaavaa isää, joka saapuu tapaamaan konserttipianistina menestynyttä poikaansa. Asia hoidetaan ikivihreällä Kuolleet lehdet. Jos Brasilia kaiken lisäksi häviää, miten sitten käy. Seurauksena on muistorikas matka vanhalla jenkkiraudalla pohjoiseen. Isä ja poika matkalla Suomessa Kun päärooleissa ovat Vesa-Matti Loiri ja Samuli Edelmann, niin elokuvassa Tie pohjoiseen (2012) herrojen yhteinen laulutuokio on jokseenkin odotettu. Samalla yhä useampi tuomitsee rahan törsäyksen, jonka jalkapallospektaakkeli on vaatinut. SILMINNÄKIJÄ: FUTIS, RAHAT JA HENKI TV2 to klo 20.00 Konserttipianisti (Samuli Edelman) ja merimies (Vesa-Matti Loiri) tapaavat 35 vuoden eron. Yleisön joukossa tykkäävät juuri ne oikeat naiset (Elina Knihtilä ja Ada Kukkonen). Legendaariset venyttelyt ovat kaukainen muisto, kun Loiri askeltaa Mika Kaurismäen ohjaaman draamakomedian ja tie. Monet kritisoivat rahan paljoutta, joka tähän tapahtumaan on uponnut. Pikkuhauskasti poreileva ja sanailtu tilannekomiikka pitää silti enimmän aikaa mukavasti otteessaan. Kaurismäen ja Sami Keski-Vähälän käsikirjoitus saattaa yhteen lähinnä epätodennäköiseltä tuntuvan kaksikon. Toisaalta tietty eriparisuus on komediallisen perinteen peruskauraa, kuten ovat osoittaneet esimerkiksi Ohukainen ja Paksukainen, Majakka ja Perävaunu sekä Pekka ja Pätkä. Edellisestä tapaamisesta on kulunut 35 vuotta. Alkujään sulettua otetaan suunta Helsingistä pitkälle pohjoiseen. Jalkapallohullu kansa rukoilee kotimaalleen voittoa. jalkapallon luvattu maa Brasilia valmistautuu MM-kisoihin ristiriitaisin tuntein. . kyseessä ei ole pelleraina. Mukana on sävyjä ja teemoja (aviollisen parisuhteen reistailu, rikos ja rakkaus -akseli), jotka tulivat tutuiksi Kauris- mäen ja Keski-Vähälän edellisessä yhteistyössä Haarautuvan rakkauden talo (2009). Tie pohjoiseen on pientä ja keskisuurta juhlaa sekä suomalaisen maiseman että näyttelijätyön osalta. Loiri on melkoinen kohtausten kuningas värikkään paitansa veroisena kelminä. Tai- valta taitetaan vanhalla jenkkiraudalla. Sen kepulikonstit taitava isä ottaa käyttöön alan miehen rutiinilla. Rovaniemen jälkeen homma vakavoituu ja löystyy. Näihin kokoonpanoihin le?an isällä ja pojalla on reilu etäisyys . Prinsessat päätyivät kumpikin puolisoksi mahtavan hallitsijasuvun perijälle, sillä toinen meni naimisiin Englannin kuninkaan, toinen Venäjän tsaarin kanssa. ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN HISTORIA: SOTIVAT SERKUKSET TV1 ke klo 19.00 Harri-Ilmari Moilanen TIE POHJOISEEN Nelonen su klo 21.00 in ja perjantain ta rs to , n o iik iv sk Ke ä Viikkolehdessä ss se lli e d e t a lm je oh. Myös Edelmann on hyvässä vedossa klassisen veivaajana, jonka totisuus motivoituu ja ilmentyy roolityössä mallikkaasti. Mukana myös muun muassa Peter Franzen, Mari Perankoski, Eeva Litmanen, Irina Björklund, Eila Roine, Pertti Sveholm, Rea Mauranen ja Aake Kalliala. Venäjän tsaari Nikolai II (vas.) ja Saksan keisari Vilhelm II olivat serkuksia. Kilpailevat kuningashuoneet kynnyksellä Euroopan mahtavimpia valtioita hallitsi kolme serkusta: Venäjän tsaari Nikolai II, Saksan keisari Vilhelm II ja Englannin kuningas Yrjö V. 3.5.?9.5.2014 | VIIKKO 19 Tv&Radio Douglas pelaa joukkueessa, joka voitti faveloiden mestaruuden. Vain mestaruus kelpaa KALLIIT STADIONIT, rakennustyömiesten kuolemat, Fifan ylivalta ja slummien militarisointi . Millaisiksi heidän suhteensa muodostuivat? Kaksiosaisen dokumentin ensimmäisessä osassa tarkastellaan eurooppalaisten kruunupäiden mutkikkaita valta- ja perhesuhteita, ja kerrotaan kahden tanskalaissisaruksen, Alexandran ja Dagmarin, tarina. Maracaná-stadionin edustalla makeisia myyvä Conceição Aparecida naurahtaa. Brasilia on voittanut jalkapallon maailmanmestaruuden viisi kertaa, muttei vielä kertaakaan omalla maaperällään
03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Arman Alizad 11.00 Yle Uutiset 11.02 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 13.20 Urheiluilta: jääkiekkoa 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00 Mikä maksaa? Radio Nova 06.00 Marian matkassa . 18.50 Merisää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 08.00 Yle UutiSafanissa 1/6. Menestyksen maussa on kuitenkin kitkerä sivumaku. 09.00 kirjoittanut Osmo Ilmari. valtaosin sijoittuva tarina tuntuu yhä tuoreelta. 20.03 Urheiluradio. 12.45 MeriUutiset ja sää. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 20.00 Laiturilista 23.00 Radio Novan yö. (Goldeneye/ Britannia-USA 1995). Pierce Brosnan lunastaa lupaukset ensimmäisessä James Bond -roolissaan, joka kuljettaa salaisen agentin Venäjän mafian jäljille. 23.40 Myllyrinne Company (7) 00.10 Elokuva: The Cabin in the Woods (16) 02.05 Dexter (16) 03.15 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 10.00 Sanghai Lil (S) 11.40 Historiaa huonomuistisille 11.55 Lamastalgia 12.45 Moskovan valot ja varjot 13.15 Vempainmies 13.40 Tiededokumentti: Mitä lihaa söisimme? 14.30 Yle Live: Stam1na 15.30 Historia: Suihkuseurapiirit lentämässä 16.15 Suomensukuiset 30 päivässä 17.00 Pilvikadun talo (12) 18.00 Mestariluokka 18.40 RSO Musiikkitalossa 19.15 Benjamin Britten ? Rauha ja konflikti 21.00 Teemalauantai: Svengaava Lontoo 21.00 Twiggy, 1960-luvun supermalli. 06.25 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Aamusoitto. 00.05 Yöradio. Dokumentti langanlaihasta teinitytöstä, josta tuli ensimmäinen kansainvälinen supermalli. 17.40 Eurooppalai- luradio. 18.00 Ehtookelloina Ham- Uutiset. Ylen 16-osaisessa ennakkosarjassa Kohti FIFAn jalkapallon MM2014kisoja nähdään miten joukkueet ovat selviytyneet turnaukseen ja keitä pelaajia kannattaa seurata. 23.10 Yöklassinen. sävellahja. (16) Isänmaan puolesta (16) Eurojahti Nelonen 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 08.00 Lego Star Wars (7) 08.30 Elixir 09.00 Elixir Sport 09.30 Start! 10.00 Huvila & Huussi 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.05 Neljän tähden illallinen 12.35 Neljän tähden illallinen 13.05 Manhattanin koirat 14.05 Eläintarhassa tapahtuu 14.35 Vaaleanpunainen pantteri (S) 14.45 Vaaleanpunainen pantteri (S) 14.55 Shake It Up (S) 15.25 Amerikan hauskimmat kotivideot 15.55 Amerikan hauskimmat kotivideot 16.25 Amerikan hauskimmat kotivideot 16.55 Neljän tähden talkoot 17.25 Neljän tähden talkoot 17.55 Neljän tähden talkoot 18.25 Neljän tähden talkoot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mitä tuli tehtyä 20.57 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja kultainen silmä. 14.03 Ajantasan lauantaimarlandin kirkon kellot. Leffa tarjoaa tapahtumarikkaan koukkauksen suurkaupunkilaisen joutilaan luokan elämänmenoon, jonka täyttäKULTASENI 2 vät huvittelut ja seksi. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 lev y t sävel. Onnittele ystävää Ajankohtainen Ykkönen. Radio 1 ja toivo muistoja herät13.00 Välilevyjä. 20.08 Sää. Ettei perspektiivi net . Mukana Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala. (S) Mentalisti Noora Karma Abba Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Kiinalainen (The Chinese Man, Saksa 2011) Tv-elokuvan toinen osa. 19.00 Yle Uutiset ja sää. Susanna Vainiola. Majuri Marras - Kauko antai-Suomi. 07.04 Onnen toivotut Yle Uutiset ja sää. 05.00 Yle Uutitaa. yle. lantioon. 11.03 LevylauYle News. 22.30 Glenn Gouldin pianosooloja 23.00 Radio 1 vastaa. 06.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. Sarja päättyy. 18.08 Sekahaku . Kai Ulmanen. 20.00 Yle Uutiset. 15.30 Etnohetki. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Faunin iltapäivä. Viimeinen kohtaus on pistävän ironinen kommentti kaikkeen edellä nähtyyn. Harri-Ilmari Moilanen KULTASENI Yle Teema klo 21.55 YleX 06.00 Yle Uutiset. 10.50 Musiikkikamari. (Twiggy, The Face of 66, 2012) HD 21.55 Kino: Kultaseni (Darling, Britannia 1965) Kahdella Oscarilla palkittu elokuva nuoren neidon rakkaussuhteista 1960luvun svengaavan Lontoon suihkuseurapiireissä. 06.05 Hartaita 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 säveliä. 06.30 Suomi mietelause. 07.50 Aamuhartaus. (12) Eurovision Song Contest 2014: Esikatselumaraton Poikaystäväparantola 08.10 08.25 08.35 09.00 09.25 09.55 12.10 12.15 12.45 13.15 13.45 15.30 16.30 17.30 18.30 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.35 00.25 01.30 Tuomas Veturi (S) Professori Balthazar (S) Paavo Pesusieni (S) Pokémon (7) Superpahisten liiga (S) MTV.doc: Afrikan isot kissat Pilanpäiten Salatut elämät (S) Salatut elämät (7) Salatut elämät (7) Maa aikojen alussa 11. Pikkusaurusten matkassa (7) Top Gear USA Suuret setelit Tuubi MTV Sport Kisastudio Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset MTV Sport: Leijona Extra Pulttibois. ?Svengaavaan Lontooseen. 14.00 klo 18.1 täviä kappaleita. 15.10 Entisten nuorten perailta Wienissä: W.A. 18.01 Iltahar- vieras. Muissa rooleissa: Tiina maailma. 15.00 Vallankumous Ylä- 07.53 Onnen sävel. 13.03 Urheitiikan arkipäivää. HD MotorSport Karaten EM Yle Uutiset Urheiluruutu Toisen kanssa. 14.50 Kuulutfi /onnensavel 07.50 Merisää. tajan vieras: meteorologi Joonas Koskela. Twiggy antoi svengaavalle Lontoolle kasvot ja nostatti twiggymanian vuonna 1966. 09.40 Lauantai-Suomi. Rinne, Aimo Tepponen, Risto Mäkelä, 10.00 Yle Uutiset. 07.03 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX ViiAamusoitto. 09.05 Sää. 06.03 Sää. 10.50 TohKetonen ja Pertti Roisko. 18.55 Suomi tänään. Seikkailukuunnelma, set ja sää. Kaksiosainen elokuva perustuu Henning Mankellin romaaniin. Ohjaus: Peter Keglevic. Tarja Närhi. 08.00 Yle YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta Uutiset ja sää. Italiasta löytyy ihan oikea prinssi (Jose Luis de Vilallonga). John Schlesingerin ohjaama elokuva on kestänyt hyvin aikaa. Äänite vuo- tori Raimo . 05.52 Aamupala. 21.50 Merisää. 18.10 Lauantain toivotut levyt. valtakunnan terapeutti. delta 1962. Maria Leppänen 10.00 Kesäkolli . Kuvassa Laurence Harvey ja Julie Christie. Nainen matkalla menestykseen (Darling, 1965) on kiintoisa brittifilmi modernina naismuotokuvana. 23.00 Yle Uutiset. Ravitulokset. 19.08 Lempimusiikkia. Ikäistään kypsemmän oloisen Julie Christien (s. 1941) naispääosan lisäksi palkittiiin Oscarilla Frederic Raphaelin alkuperäiskäsikirjoitus. Pääosan mallikaunotar raivaa tiensä piireihin miesten kautta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Juonta0 Todellisia tarinoita: Öljyä jana Marko Miettinen. Paras ohjelma tähän aikaan tällä kanavalla. 08.05 Onnen sävel. 05.50 Sari Helin. 06.56 Päivän miete- Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat lause. Pääosissa Susanne von Borzody, Michael Nyqvist, Claudia Michelsen, Amy J. 07.45 Hartaita säve- konloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 liä. 06.04 ralla toimeen. 13.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. O: John Schlesinger. 15.03 Urheiluradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.05 Entisten nuorten sävellahja. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 14.30 Poppikoulu. Asian tiimoilta pidettävä gaala on osuva tiivistys siitä, millainen porukka köyhille almuja jakaa. Satiiria ja tapainkomediaa on mukana tasavahvasti päähenkilön ryysyistä rikkauksiin -tarinassa. Mozartin Taikahuilu. 21.55 Suomi tänään. 17.15 Maailmanpoli- sää. 21.35 Novosti Yle. 12.00 Turun L auanta soi. 09.00 Yle Uutiset. 09.05 Muistojen bulevardi. 17.00 Yle 12.15 Lauantai-Suomi. 13.06 Lakatut varpaankynsia puheenvuoroja. kuningasidea 19.00 Euro Hockey Tour 20.00 Duudsonit tuli taloon (12) 21.00 Hellboy 2: Kultainen armeija (12) 23.20 C.S.I. (7) 00.00 Uusi Kino: Jäävuoren varjoon (S) 01.00 Sodan vangit (16) 02.53 Teematieto Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.15 Euroviisaat 15.15 Kohti täydellistä elämää 15.45 Spotlight 16.15 Bettina 16.55 Vuosi Pohjoiskalotilla 17.25 Kollektivet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Haaste 19.00 Matkakumppanit 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Matador (7) 20.40 Määränpäänä Santiago de Compostela 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Work It (7) 11.30 Amerikan ykkösperhe (S) 12.00 Whitney (7) 12.30 Perhe 2.0 (S) 13.00 Middle (S) 13.30 Middle (S) 14.00 Middle (S) 14.30 Ajoneuvos 15.00 Bestikset (S) 15.30 Top Chef: Mestarit 17.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 17.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 18.00 Pitch . 17.15 Jokaniemen sävelradio. 19.03 Oop- ran ennakko. 15.00 Yle taus. 21.40 Urheiluradio. LAUANTAI 3.5.2014 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 10.00 10.05 10.45 11.00 11.05 11.10 12.10 12.40 13.35 14.30 15.00 15.05 15.10 15.40 15.55 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.10 18.15 18.45 19.37 20.30 20.50 21.15 21.30 22.00 23.45 Yle Uutiset Ranskan puutarhahelmet Yle Uutiset Ylen aamu-tv Yle Uutiset Ykkösaamu YleLeaks Yle Uutiset Pisara Tanskalaisten antiikkiaarteita Pressiklubi Sydämen asialla (7) Dokumenttiprojekti: Kuka välittää? Taakse jäänyttä elämää Yle Uutiset Yle News Vielä virtaa (S) Tarinateltta Prisma: Muurahaisten yhdyskunta Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Ravisuora Yle Uutiset Urheiluruutu Jaakko ja maailmanvalloittajat Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival. 07.00 Yle Uutiset. tuomiokirkon kello lyö 12. in 07.03 Sää. 21.03 Poppikoulu. Mieleen tulee Fellinin Ihana elämä (1959). Juhlinnan merkeissä voi harjoittaa myös hyväntekeväisyyttä. Ravisuo19.00 Yle Uutiset ja sää. N: Julie Christie, Dirk Bogarde, Laurence Harvey. 19.03 Urheiluradio. Pohjois-Keniassa luonto on sateiden jälkeen kauttaaltaan vihreä, mutta norsulauman asiat ovat huonolla tolalla. Ryhmä Pullman (12) Yle Uutiset Urheiluruutu YleLeaks Uutisvuoto Ylikomisario Morse (12) Red Riding 1983: Maasta sinä olet tullut (16) Ajoneuvos Sub klo 14.30 TV 2 07.45 07.46 07.48 07.50 08.13 08.21 08.37 08.48 09.00 10.00 10.30 11.20 12.10 12.38 13.06 13.35 14.05 14.55 15.50 17.45 18.15 18.45 19.00 19.05 19.10 20.00 00.00 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 3.5. Runokuva (S) Touhukkaat: Villaa alpakkaiselta (S) Hommat hoituu Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) Viidakkokirja (7) Viidakkokirja (7) Galaxi Urheilumestarit: Taisto Tartu Mikkiin Ääliö ulkomailla Latela Latela Latela Moottori mylvii ja kumi käryää Nuoret lääkärit Karaten EM Palloilua: Käsipalloa Kohti Fifan jalkapallon MM-kisoja 2014. Pitkään odotetut jalkapallon MM-kilpailut lähestyvät. Tuleeko vähemmällä tava- Merisää. 08.05 Tekijä: Muu- ennen! (u) 00.00 Yöradio sikko ja kapellimestari Eeva Kontu 08.35 Aristoteleen kantapää: MarYle Radio Suomi sin paikannimet. Kai Ulmanen. neljättä päivää 10.45 Radio 1 vas- 04.47 Aamupala. 10.03 Sää. Esko Mäkelä, Esko Mannermaa, Rauno 10.04 Lauantai-Suomi. Kahden keskeisen roolissa ovat Dirk Bogarde ja Laurence Harvey. Uutiset. 09.15 Minna Pyykön Helovirta. 04.02 Eve Mantun kuriton kokous: Kännissä Hajatusmusiikkia . 15.55 11.00 Yle Uutiset. 4/5. Norsun tarina. 6/6. 11.00 set ja sää. Saaran ja Matin menneisyys nousee pintaan. 11.57 Päivän Aamupala. 07.00 Yle Uutiset. 10.00 04.00 Yle Uutiset ja sää. 05.02 Aamupala. 09.06 Launes Häyrinen. Samuli Aaltonen 15.00 Spotify-lista . takunta. Cheng, Jimmy Taenaka. 20.09 Hajatusmusiikkia . Ohjaus: Han- Yle Uutiset. 23.03 Koe-eläinpuisto. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Urheiluradio. 14.00 Yle unohtuisi. 22.05 Koe-eläinpuisto. (16) 00.20 Hävyttömät (12) 01.20 Eureka (12) 02.20 Lain nimessä (12) 09.20 Jaksa paremmin 09.50 Britannian paras leipomo 10.45 Britannian paras leipomo 11.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi 13.30 Kokki lomalla 14.00 Mahdoton illallinen 14.50 Vuorien sankarit (7) 15.45 Anthony Bourdain minilomalla 16.35 Kuuluisat kuppilat 17.05 Henkka & Niki vs. Amerikka 17.35 Jyrki Sukulan makujen maa 18.05 Pomo piilossa 19.00 Poliisit (S) 19.30 Poliisit (S) 20.00 Poliisit (S) 20.30 Poliisit (S) 21.00 Rekkakuskit jäällä (7) 22.00 Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamo 23.00 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 23.55 Suomen Tulli 00.50 Australian rajalla 01.20 Villit nettivideot (12) 01.50 Villit nettivideot (12) 02.20 South Park (12) 02.45 South Park (12) 03.15 Rantavahdit (12) 03.45 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Kultaseni on elokuva nuoren neidon rakkaussuhteista 1960-luvun svengaavan Lontoon suihkuseurapiireissä
00.05 Yöradio. 14.00 Yle Uutiset. Hoppu. 23.00 Encore 00.00 Yöradio 08.00 Yle Uutiset ja sää. paikoin tukevampaakin purtavaa. 17.00 Yle Uutiset ja sää. kuningasidea 16.00 Salattu sisar (7) 17.00 Kauhukodit 18.00 Uskomaton Mr. Goodwin 19.00 Viidakon tähtöset 19.55 Myytinmurtajat 21.00 Ehdottomasti ehkä (S) 23.10 Grimm (12) 00.10 Revolution (16) 01.10 Supernatural (16) 02.10 Lain nimessä (12) 02.40 09.45 Britannian paras leipomo 11.35 Kuppilat kuntoon Ruotsi 12.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 13.25 Henkka & Niki vs. 09.00 Nimeni on punainen, Radio 1 Yle Uutiset. Kuriton kokous 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Jungner 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 13.20 Urheiluilta: jääkiekkoa 16.00 Yle Uutiset 17.30 Leikola ja Lähde 18.00 Urheiluilta: jalkapallokierros 21.00 Aspekti 22.00 Yle Uutiset 22.05 Puheen Aamun viikko Radio Nova 06.00 Marian matkassa . 21.03 Taustapeili. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. Kuvassa Bérénice Bejo ja Jean Dujardin. Ranskan vastine Bondille Agentti OSS 117 Kairossa (Le Care, Nid S?Espions, 2006) pääosaa esittävä Jean Dujardin on muokattu Sean Conneryn näköiseksi James Bondiksi. Kyseessä ei ole totinen ja sellaisena säälittävä Bond-kopio, vaan reipasmeininkinen agenttiparodia ja seikkailukomedia. Dujardin ja ohjaaja Michel Hazanavicius palkittiin kumpikin Oscarilla mainiosta mykkäfilmistä The Artist, 2011). 15.03 UrheiluJazzklubin illan keikka. 05.00 Euroopasta. kohti unelmaa Karaten EM Palloilua: Koripalloa Mestarien liigan makasiini Kohti Fifan jalkapallon MM-kisoja 2014 Yle Uutiset Matkapassi: Sveitsi Viidakon verenhimoiset vaeltajat Pitääkö mun kaikki hoitaa. SUNNUNTAI 4.5.2014 Abban Agnetha Teema klo 21.00 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.45 Palanen: Yksinäisyyteen täytyy tottua 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Rakkaudesta puutarhaan 11.35 Iloa puutarhasta 12.10 Strada 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Akuutti 14.00 Jaakko ja maailmanvalloittajat 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.50 Historia: Viktoriaaninen koti 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon: Kevätseuranta 18.45 Kettu (12) 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Mökki. Yllättävä matka käynnistää isoja asioita kaikkien elämässä. 13.00 Yle Uutiset. Koti armas, verraton. O: Johanna Vuoksenmaa. 21.00 Jazzklu- radio. 07.04 Suomi 12.05 Roman Schatzin Maamme- soi. 11.00 Yle Uutiset. Lakituvassa alkaa myös rakkaustarina. Amerikka 13.55 Jyrki Sukulan makujen maa 14.25 Suomen Tulli 15.20 Suomen paras leipomo 16.15 Pomo piilossa 17.10 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 18.05 Tomin keittiö 18.35 Tomin keittiö 19.05 Anthony Bourdain minilomalla 20.00 Henkka & Niki vs. 11.03 toiset Venäjän armeijassa ensimmäi- Jake Nyman. valtakunnan Matti Tolvanen. 23.10 Yöklassinen. (12) 23.50 Southland (16) Nelonen 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Supernanny (S) 10.00 Nelonen Pro: Moor Gääs 10.30 Elixir 11.00 Elixir Sport 11.30 Eden 12.00 Mitä tuli tehtyä 13.00 Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. 13.30 Eläintarhassa tapahtuu 14.00 Manhattanin koirat 15.00 Suuri painonpudotus 16.00 Suuri painonpudotus 16.55 Suuri painonpudotus 17.55 Tricked (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 19.30 Vain elämää 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Tie pohjoiseen (Suomi 2012). Tero Liete. 07.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. Uusi tek- jan iltapäivällinen . 10.03 set ja sää. 20.08 Sää. Agnethan ohella tarinaa kertovat entiset Abba-kumppanit Benny Andersson ja Björn Ulvaeus. 21.55 Yle Live: EBBA Awards 2014 22.55 Sodan vangit (16) Muut 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT:n ohjelmaa 15.05 Dok: Tenori vai timpuri. Unohtumattomat työntekijät. Koskettavassa jaksossa muistellaan mielenpainuvimpia työntekijöitä vuosien varrelta. 21.00 Kosto. 06.30 Aamukahtaalta 12.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Levylautakunta. 21.55 Suomi tänään. N: Dick Powell, Adolphe Menjou. Missä hän on ollut. 12.05 Sunnuntai-Suomi. 15.35 X3M-tv 16.05 Jälkivääntö 16.45 Lasso 17.15 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Euroviisaat 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.51 Minun New Yorkini 20.00 Dok: Kuolema . (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.35 MTV Sport: Leijona Extra 22.45 Americans. 21.50 Merisää. 10.04 Pop eilen . 16.00 Yle Uuti5 10.00 Yle Uutiset. 13.00 Ris- tai-Suomi. Maria Leppänen 10.00 Kesäkolli . 08.30 Tohsessioikeuden professori Avaruus tori Raimo . Vauvauutisten jälkeen Daniel ei olekaan niin haltioissaan kuin Emily toivosi. 08.40 SunRadioteatteri esittää: romua nuntai-Suomi. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 23.03 Tähtisumua. Temppeliaukion kirkon suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalainen syntyivät ja elivät lapsuutensa Suursaaressa. 20.00 Magnum . 20.09 Lähikuvassa. 21.00 Yle Uutiset. 04.02 LemUutiset. 05.21 Aamupalvelus Pyhännän kirkosta. 23.00 Yle Uutiset. VesaMatti Loiri ja Samuli Edelmann nähdään ensi kertaa yhdessä valkokankaalla Mika Kaurismäen menestyselokuvassa, joka kertoo tarinan poikansa Timon (Samuli Edelmann) luokse 35 vuoden hiljaisuuden jälkeen palaavasta tuhlari-isästä Leosta (Vesa-Matti Loiri). 09.55 Pyhännän kir- Yle Uutiset ja sää. 11.00 pala. Vieraana rikos- ja protai-Suomi. 13.03 tajana on Seppo Heikkinen ja asian- Urheiluradio. Tarja Närhi. 05.50 Merisää. Toimitta- kiillinen voileipäpöytä, josta löytyy jana Jukka Mikkola. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 10.00 Jumalan- 05.15 Eväsreppu. Sian omistuksesta käydään oikeutta. 08.10 ton Valinta. 22.05 Avaruusromua. 08.20 Sunnunluovu. (S) Hatfields & McCoys. Uusi sarja 1/5. Siinä hänet tunnettiin Müllerinä, nyt on Möllerin vuoro. Epookki on lavastettu nautittavasti. RANSKALAISFILMIN Paikalliset erikoisuudet kuten pyramidit ja kamelit edustavat ajattomampaa eksotiikkaa. Juonikuviossa riittää vilskettä ja varsin mainioita oivalluksia. Luovutus. Kun maail- sää. 21.40 Urheiluradio. 03.02 Sekahaku . 09.05 Sää. osa 3. Lystiä pidetään estoitta myös islamin kustannuksella. Ranskalaisvieraan suivaantuminen varhaisaamun rukouskutsusta johtaa imaamin johdolla tehtävään vastaiskuun. Ranskalaismallinen sovinismi viettää riemujuhlaa, kun miehen kiiluvasilmäisen katseen alla naiset (niinikään The Artistista tuttu Bérénice Bejo ja Aure Atika) nujakoivat itsensä alusvaatteisilleen. Harri-Ilmari Moilanen AGENTTI OSS 117 KAIROSSA Yle Fem klo 21.00 Rönkkö 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Supersunnuntai 20.00 YleX Jatkot Remix 07.00 Yle Uutiset. 18.00 Horisontti. Jussi Halli 20.00 Radio Novan ilta ja yö 75 3. 13.06 Kissankehto ? tuntijana on historiantutkija Tuomas Susanna Vainiola. tarina valokuvan takana 20.30 Tekijänä: Evelin Kask 21.00 Abban Agnetha. (3/3). toisiltapäivä. 19.00 Yle 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi. Uutiset ja sää. 09.00 Yle 04.00 Yle Uutiset ja sää. Amerikka 20.30 Jyrki Sukulan makujen maa 21.00 MasterChef USA 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.55 Australian rajalla 23.25 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 23.55 Rekkakuskit jäällä (7) 00.50 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 01.45 Rantavahdit (12) 02.15 Jopet-show (S) 02.45 Jopet-show (S) 03.15 Jopet-show (S) 03.45 Jopet-show (S) RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Salainen agentti Hubert Bonnisseur de la Bath onnistuu joskus tehtävissään vaikka on täysin lahjaton. 20.00 15.00 Yle Uutiset. 23.55 Suomi tänään. 18.50 Merisää. 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 17.15 Sunnuntai-Suomi. Ongelmana on, että nuoret ovat eri suvuista. 07.03 Kalle Haatanen: Voiko teknologiaa ennustaa. 16.00 Yle bin kolmas setti. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 18.08 Sää. Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jani Hellemaa & Aapo 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Sunnuntai-Suomi. 12.06 mansota syttyi elokuussa 1914 myös Kansanradio. 12.45 Merisää. Toimit- tai-Suomi. Sen puhumattomuuden vastapainoksi dialogi soi nyt ranskalaisen vuolaana. Tapahtumat sijoittuvat vuoden 1955 poliittisesti levottomaan Egyptiin. 16.05 Faunin Sää. (S) 21.55 Rikospaikalla (12) 23.25 YleLeaks TV 2 07.45 08.00 08.01 08.02 08.23 08.34 08.47 09.00 10.00 10.28 10.53 11.25 12.15 13.15 14.15 14.45 15.00 15.50 18.05 18.30 19.00 19.05 20.00 20.50 21.00 22.40 22.45 23.30 00.00 00.53 MTV 3 Unna Junná Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 4.5. Kimmo Kuu (S) Sasu (S) Maukka ja Väykkä (S) Petteri Kaniini (S) Galaxi Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Uusi päivä (S) Satuhäät Cherry Healey: Itsetunto Stacey Dooley: Talouslaman nuoret uhrit Maailman upein saari Juoksukoulu . 15.55 Yle klo 22.0 09.06 Iskelmäradio. News. (S) 19.35 Arkkitehtiveljekset Suursaaresta. 06.03 Sää. vaaseenastumisen kirkosta Van- 06.04 Aamupala. 18.00 Yle Uuti06.30 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 set. 12.40 Viikon luontonoin 700 suomalaista vapaaehtoisia ääni. 16.05 Rocktoimittasää. Kirjalija Venla Yle Radio Suomi Hiidensalo ja romaani Karhunpesä. 08.45 Romano mirits. Musiiniikka syrjäyttää vanhan. 15.00 terapeutti. 19.03 Jazzklubi. 12.55 Sunnunvärväytyi Venäjän armeijaan. 12.00 Yle Uutiset ja sessä maailmansodassa. Alcantaran perhe (7) 16.10 Tiededokumentti: USA:n valtimoilla 17.05 Saari (12) 18.00 Kino Klassikko: Kultakalat 1935 (Gold Diggers of 1935/USA 1935) Busby Berkeleyn musikaalien kulta-aika huipentui hänen itse ohjaamaansa elokuvaan ja sen Oscar-palkittuun päätösnumeroon Lullaby of Broadway. 07.53 Sunnunkirja. 18.03 Urheiluradio. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto:Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Viikon kansanedustaja 09.15 Eve Mantu . Sukujen päämiehet palaavat sisällissodasta ja vihanpito alkaa. 08.05 Kirjakerhon Viikon kirja. N: Eila Roine, Riitta Elstelä, Risto Tuorila. Samuli Aaltonen 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . (12) 23.20 Nelonen Pro: Moor Gääs 23.50 Mustat lesket (7) 00.50 Tudors (12) 02.00 Holmes NYC (12) 03.00 Blue Bloods (12) 04.00 Älypää-TV Teema 10.00 Luostarien kutsu 10.30 Arabialainen kättely 11.00 Tyhmiä kysymyksiä musiikista 11.30 Mestariluokka 12.15 Parfyymien maailma 13.15 Benjamin Britten ? Rauha ja konflikti 15.00 Francon jälkeen . HD (16) Yle Uutiset Mad Dogs (16) Kimmo (12) Boardwalk Empire Boardwalk Empire 08.10 Chuggington (S) 08.25 Professori Balthazar (S) 08.35 Gumballin mieletön maailma (S) 09.00 Pokémon (7) 09.25 Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) 09.50 Tom ja Jerry (S) 10.15 Angry Birds Toons (S) 10.20 Loton ja Jokerin tulokset 10.25 Pilanpäiten 10.30 Jamie Oliverin helpot herkut 11.00 Saaristoruokaa 11.30 Keidas 12.00 Kaappaus keittiössä 13.00 Euro Hockey Tour: Suomi . Tshekki 16.00 Pilanpäiten 16.25 Abba 17.30 Teknavi 18.00 Mentalisti Noora Karma 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.30 Pulttibois (S) 20.00 Pomo piilossa. Paluun näyttämölle tekevät natsit, joiden kärjessä on Ranskalainen kylä -sarjan vakiokaartiin kuulunut Richard Sammel. 15.08 Tähtisumua. 06.00 Yle Uutiset. tarinoita elämästä 20.52 Lenan matkassa 21.00 Elokuva: Agentti OSS 117 Kairossa (12) 23.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (7) 14.00 Farm Kings 15.00 Pitch . villa. 05.02 Aamupala. kon kellot kutsuvat. Hetki lyö. Kauden päätösjaksossa ansa on viritetty: FBI uskoo olevansa lähellä läpimurtoa. 04.54 Aamupala. 14.00 Näistä levyistä en 08.05 Luontoretki. 05.52 AamuOrtodoksinen liturgia Kristuksen tai- pala. Agnetha Fältskog palasi vuonna 2013 julkisuuteen. 20.03 Urheiluradio. 17.15 Suomalaiset vapaaeh- sapäivänä. 09.05 Musiikkia vanhasta pimusiikkia. 22.00 Yle Uutiset ja Uutiset ja sää. 17.30 Luontoretki. YleX 17.40 Suomi tänään
21.40 Urheiluradio. 18.50 Iltahartaus. Kaarina Hazardin, Jyrki Lehtolan ja Robin Svartströmin käsikirjoittama ohjelma tarjoaa aivan uusia näkökulmia päivänpolttaviin uutisiin. 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Mustat lesket (12) 22.00 Poliisit . 08.00 Yle Uutiset set. 09.11 Yle Uutiset ja sää. 21.20 Radion Sekahaku . 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. 16.15 teri esittää: Nimeni on punainen, osa Maakuntaradio. kotihälytys (7) 23.00 Ajankohtainen Nelonen 23.30 Nurse Jackie (12) 00.05 Nurse Jackie (12) 00.40 Frasier (S) 01.10 Criminal Minds . 10.05 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe Roman Schatzin Maamme-kirja. (12) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Rizzoli & Isles (16) Kovat kaulassa. FBItutkijat (16) 02.10 Deittikamera 02.40 Dr. melkein ihmisiä (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.15 15.20 15.50 16.20 16.30 16.35 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Abba Mitä tänään syötäisiin? Whitney (S) Whitney (S) Pilanpäiten Pilanpäiten Jamie Oliverin kotona Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Kaappaus keittiössä Nymfit. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö Yle Radio Suomi 12. 10.00 Yle Musta aurinko, osa 10/12. Susi-ihmisiä ja muistin menetyksiä. 07.45 Hartaita säve- set 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset liä. 12.15 Helsingin vanhat yleiset saunat. 18.50 Merisinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 14.00 Näistä levyistä radio. 07.15 Urheiluradio. Phil (S) 03.40 Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Muhammadin elämä 18.00 Sairaan kaunis elämä 18.40 Kootut askeleet: Susanna Leinonen 19.00 Francon jälkeen . Viki ja MäkUutiset ja sää. 21.50 Merisää. 12.15 Maakuntaradio. sia puheenvuoroja. 21.30 Yle Uutiset selkosuo- meksi. 09.05 Muistojen musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot bulevardi. Yle Uutiset ja sää. Dokumentti esittelee kuusi noin 80-vuotiasta naista, joita yhdistää rakkaus muotiin ja vaatteisiin. Amerikka 17.00 Jyrki Sukulan makujen maa 17.30 Amerikan kovimmat keräilijät 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Panttilainaamo 22.30 Panttilainaamon autospesialistit (S) 23.00 Poliisit (S) 23.30 Trigger Happy TV (7) 00.00 South Park (7) 00.30 JIM D: Massiivinen tuho (7) 01.30 Leijonan luola UK 02.30 The Voice of USA 03.30 Appivanhemmilla kylässä (7) 04.00 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Sanansaattaja kertoo tiibetiläisen jumalten inspiroiman runonlaulajan uskomattoman tarinan. Tiibet muutoksen kourissa lukutaidoton paimentolaispoika Itä-Tiibetin korkeilla aroilla. 07.50 Aamuhartaus. 08.00 Yle 13.02 YleX Jälki-istunto . 22.05 Jake Nyman. Palasia matkai- 10.55 Pikkujuttu. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 20.03 Urheiluradio. 15.00 18.30 Hengellisen musiikin toive- Yle Uutiset. Suomi on yksi maailman suurimmista kuminan tuottajista. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 20.55 Igor Stravins- tapeili. 14.03 Ajantasa. Tarja Närhi. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 11.00 Yle Uutilun historiaa: Suomalaiset suuntaa- set. Oireita. Didi selviää täydestä kuusta hormonilääkkeen avulla, mutta lääke aiheuttaa vieroitusoireita. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX säveliä. 13.06 Maakuntaradio. 07.15 musiikin aamuvuoro 11.00 Yle UutiAamusoitto. 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 21.00 Yle Uutiset. 13.00 Klas- 05.00 Aamupala. 22.05 Julki- Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. yle.fi/taustapeili 23.33 Illan vieras. 23.00 Yle Uutiset. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 18.00 Yle Uutiset. 03.02 Levylautakunta. 09.00 Yle Uutiset. Faunin iltapäivä. 10.03 Ajantasa: Suora linja. 17.40 Matkakuume. 140 merkkiä. 1/3. 15.05 Maakuntaradio. konsertti. Vieraana UMO:n tuokuntaradio. 18.55 Suomi tänään. sää. Sääntörikkomustensa vuoksi Peter siirretään uusiin tehtäviin puurtamaan FBI:n todistevarastoon. 19.00 15.50 Veneilysää. 13.03 Urheilunaurulokki. Luolan vanki. HD 21.50 Crematorio (16) 22.45 Uusi Kino: Pyramidi. Mikko Myllylahden lyhytelokuvassa porilainen nuori mies joutuu törmäyskurssille pätkätöiden, aikapankin ja verkostomarkkinointibisneksen kanssa. N: Martti Kaartinen ja Sinna Virtanen T: Aalto yliopisto/2012. Uudessa häpeämättömässä piilokamerasarjassa britti Ross Lee puijaa surutta maanmiehiään. (12) 21.00 Satuhäät. Jakso 7. Ile ja Matti 08.00 Yle UutiAamusoitto. O: Veikko Itkonen. Uutiset. Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat myös muotimaailmaan. 80-luvulla vähemmistöt tulivat näkyviksi niin katukuvassa kuin muodissa. 18.15 Viikon luontoääni: 13.00 Yle Uutiset. Uusi sarja. 15.52 MaakuntaYle Uutiset ja sää. 17.30 Tausterin konsertti. Kooste euroextra-lähetyksestä Brysselistä. Alcantaran perhe (7) 20.05 Teeman muotiviikko 20.05 Muodin kolme vuosikymmentä. 07.53 Maakuntararala. 12.55 Suomi tänään. unohtuisi. Sanna ja Ossi järjestävät häät omalla mökillä saaristolaismiljöössä. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat (12) 22.45 Eastbound & Down (16) 23.15 Latela 23.45 Hubotit . Heille tärkeintä pukeutumisessa on omintakeinen ja erottuva tyyli sekä oikea asenne. 16.00 k lo 22.05 dio. 07.50 Meritantopäällikkö Terhi Siisää. 13-vuotiaana jakkipaimenen elämä mullistui: Dawalle ilmestyi näyissä ikivanhan Kuningas Gesareepoksen hahmoja, jotka antoivat pojalle maailman pisimmän runoeepoksen lahjan. Tuhansia säkeitä vanhaa, kirjakielistä eeposta rupesi pulppuamaan lukutaidottomasta pojasta, josta tuli Tiibetin kuuluisimpia Gesar-runonlaulajia. 04.02 Kissankehto ? Susanna Vainiola. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Jungner 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä. (12) Louie (7) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Pound Puppies (S) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Maailman oudoimmat ravintolat 09.15 Kuninkaalliset häät 10.20 Pikakurssi kodinostoon 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Kuninkaalliset häät 14.20 Maailman oudoimmat ravintolat 14.50 Neljät häät Amerikassa 15.50 Supernanny (S) 16.50 Deittikamera 17.20 Huvila & Huussi 18.25 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Ajankohtainen Nelonen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Dawan poikkeuksellinen lahja kiinnitti myös Kiinan viranomaisten huomion. 20.00 Radion sinfoniaorkes- sää. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Jungner 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 16.15 dio. 19.03 Urheiluradio. nen sana. 18.20 Radioteatteri esit- radio. Taustapeilin ruokapöydän toimittaa Markus Turunen. 17.20 Urheiluradio. Tyylitaju ei ole iästä kiinni. Toimittajana on Juha Kulmanen. MAANANTAI 5.5.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.25 13.15 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.00 21.40 22.40 22.45 23.35 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Strada Kyläsairaala (12) Hevosvoimia Yle Uutiset Puoli seitsemän Arto Nyberg Sydämen asialla (7) Vaarallista vapautta. (Suomi 1963) Tositapahtumiin perustuva elokuva ihmisistä, jotka yrittävät estää eestiläisen pakolaisen luovutuksen Neuvostoliittoon. 19.00 Yle 22.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Radioteat- radio. käri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden 09.00 Yle Uutiset. 06.25 Aamu . mitä kasvateille tapahtui 11.35 Eläimellistä menoa Norjassa 12.05 Suhdekorjaamo 13.05 Tuhkimotarinoita 13.55 Luontoretkellä 14.10 Uusi päivä (S) 14.38 Uusi päivä (S) 15.03 Uusi päivä (S) 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.25 Onks noloo 16.30 Urheilumestarit: Taisto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.47 Hetkiä Kalliossa: Tuure Kilpeläinen 18.53 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Latela 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Jäynäjäbä. Ohjelmassa pureudutaan erityisesti tviittien maailmaan. 00.05 Yöradio. 1980luku. Näin eurosta päätettiin vap- 19.06 Metsäradio. 23.03 Taustapeili. 15.00 Yle UutiJulk inen s a na dio. 17.00 09.05 Urheiluradio. 20.00 Yle Uutipuna 1998. 10.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle vat kaukomaille 18.00 Eurooppalai- Uutiset ja sää. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . N: Irma Seikkula, Pirkko Peltonen, Risto Aaltonen. Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa Itse asiassa kuultuna Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Prisma: Kuinka Aurinkomme toimii? Kuvakirjeitä maailmalta MOT Yle Uutiset Urheiluruutu Eurovaalit Puoluepäivä: Perussuomalaiset Dokumenttiprojekti: Sanansaattaja Yle Uutiset Kotikatsomo: Mökki (S) Historia: Himalajan luolakansa Huomenta Suomen Uutiset MTV3 klo 09.30 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin aamu 09.00 Veljesten keittiössä 09.30 Matkapassi: Sveitsi 10.30 Norja maahanmuuttajien silmin 11.05 Herlufsholm . Yle Uutiset. 08.15 Ykkösaamu. 17.20 Maakuntaradio. 18.03 kyn viimeiset vuodet. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 tää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 85. HD (S) 23.15 Sodan vangit (16) 00.05 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Islantilaista tutkimusta 17.25 Matkakumppanit 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Metsäpiilon kolmikko 18.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Taivaallista menoa: Irina Lemberg 21.00 Bettina 21.39 Noutajaa odotellessa 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Kohti täydellistä elämää 22.30 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.25 Beverly Hillsin panttilainaamo 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Maximal 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.30 Lähiöunelmia (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Wanted (16) 23.10 112 00.15 Lähiöunelmia (7) 00.45 Chuck (12) 01.45 Bones (16) 02.40 Lain nimessä (12) 04.00 SubChat Krokotiilimies 11.55 Huipputatuoija haussa 12.50 Mahdoton illallinen 13.45 Suomen paras leipomo 14.40 Vuorien sankarit (7) 15.35 Anthony Bourdain minilomalla 16.30 Henkka & Niki vs. 06.30 Maakuntasista kahteen. 08.17 MaakuntaraYle Uutiset ja sää. 06.56 Päivän miete- set 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden lause. Toisaalta hän on kuin kuka tahansa kolmekymppinen mies, jota kiinnostavat autot, taloremontit ja perheelämä vaimon ja lasten kanssa. Kaikki muuttuu suuren maanjäristyksen myötä, joka tuhoaa Dawan kaupungin Gyegun ja tappaa tuhansia. 21.55 Suomi tänään. Ettei perspektiivi 12.45 Merisää. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 22.50 Arvassalo ry. 23.10 Yöklassinen. set. 17.00 Yle Uutiset ja 3. 15.05 Kultakuume. Radio 1 ja sää. 07.17 Maaen luovu. Esiin nousi suunnittelijoiden uusi sukupolvi Gaultierin johdolla. 21.00 Teeman muotiviikko 21.00 Tinkimättömät tyylitaiturit. 21.35 Novosti Yle. 11.00 23.02 Encore 00.00 Yöradio Välilevyjä. 08.15 Urheilura15.55 Yle News. (3/3). 11.03 Maakuntaradio. 1/6. Koko perhe sijoitetaan kymmenien tuhansien muiden selviytyjien tavoin telttakylään, missä järistyksen uhrit hakevat Dawalta apua vaivoihinsa. Dokumenttielokuva näyttää meille käymistilassa olevan Tiibetin, missä vanhat uskomukset ja perinteet kamppailevat olemassaolostaan modernisaation ja globaalin yhtenäiskulttuurin paineissa. DOKUMENTTIPROJEKTI: SANANSAATTAJA Yle TV1 klo 21.40 YleX 06.00 Yle Uutiset. Dawa julistettiin kansantasavallan kulttuuriperintöhenkilöksi, ja siirrettiin paimentolaisylängöltä kaupungin kulttuurivirastoon töihin, missä hän nauhoittaa ja kirjaa ylös valtavaa eeposta. Dawa, 35, on myös parantaja, jota pidetään tiibetiläisten keskuudessa pyhänä DAWA OLI 4 miehenä
neuvostomuoti. 06.05 Hartaita säveliä. 14.03 Yle Uutiset ja sää. Kun Mihail Gorbat?ov ja Raisa Gorbat?ova vierailivat 1980-luvulla länsimaissa, heidän pukeutumistaan tervehdittiin ilolla. 16.15 18.20 Radioteatteri Maakuntaradio. radio. 06.30 MaakuntaAamusoitto. 23.03 Eurovision laulukilpailu 2014. NEUVOSTOMUOTI Yle Teema klo 21.55 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 17.20 KirAjantasa. 07.45 Hartaita säveliä. 12.00 foniaorkesteri konserttilavalla. 14.00 Radion sin- Uutiset. 09.11 Maakuntaramiokirkon kello lyö 12. 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen. 17.20 Urheijuva talo, osa 86. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 18.50 Iltahartaus. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kova luu. Sarja jatkuu toisen tuotantokauden jaksoilla. Louie (12) Eurojahti Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Pound Puppies (S) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Maailman oudoimmat ravintolat 09.15 Kuninkaalliset häät 10.20 Pikakurssi kodinostoon 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Kuninkaalliset häät 14.20 Maailman oudoimmat ravintolat 14.50 Neljät häät Amerikassa 15.50 Supernanny (S) 16.50 Deittikamera 17.20 Mitä tuli tehtyä 18.25 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Ajankohtainen Nelonen 20.00 Huvila & Huussi. Ile ja Matti 10.00 Yle den kera vastuksia kuulijoiden kysyUutiset 10.03 Uuden musiikin aamu- myksiin. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 19.03 Urheiluradio. musiikkiohjelma. 10.55 Pikkujuttu. 23.10 kin. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Kaiken maailman musiikkia: Festivaali- Merisää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 11.57 09.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mietelause. 16.15 Faunin iltapäivä. radio. 08.17 Maakuntaradio. Helin. Se oli kaihtanut länsimaisia vaikutteita ja pysytellyt kansanomaisena ja käytännöllisenä. Glasnostin myötä persoonallisempiakin vaatteita valmistavat muotihuoneet pääsivät tarjoamaan vaatteitaan kansalaisille. Reportaasissa Tiliväli . Moskovalaisten mielipiteitä muodista ja Moskovan kaupunkineuvoston omistaman muotitalon muotinäytös. 22.35 Vilnan muotitalo. (1982) Vierailu vanhassa liettualaisessa muotitalossa, josta neuvostomuodin mallit ja kaavat levisivät sarjatuotantona suurvaltaan. 22.50 Muotia Moskovasta. (1994) Henkilökuva moskovalaisesta muotisuunnittelija Valentin Judshkinista. 23.20 Sodan vangit (16) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.26 Taivaallista menoa: Irina Lemberg 16.55 Haaste 17.25 Puutarhakeskiviikko 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Kevään silmut 18.30 Tiedehemmot 18.47 Minun kotieläimeni 18.53 Ruohonjuuritasolla (7) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Spotlight 20.30 Islantilaista tutkimusta 21.00 Sportmagasinet 21.30 Konkarikeskiviikko 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Lilyhammer (12) 22.45 Oddasat 00.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Face 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Asunto 23 (12) 18.30 Pitch . 13.03 Urheiluradio. Entä millainen on ikimuistoinen kankkunen ja miten se hankitaan? YleX Krapulan teemailta syventyy kankku06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 sen anatomiaan ja etsii asiantuntijoiYleX Aamu . 20.06 Sää. 15.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 Sari Urheiluradio. ?Ensimmäiset tyylikkäät kommunistit?, riemuitsi lehdistö. Neuvostoliittolainen käyttömuoti oli pyrkinyt kaavojen avulla leviämään tasapuolisesti suurvallan jälleenmyyjille. 21.50 Merisää. 18.55 Suomi tänään. Yle Uutiset ja dio. (S) Harryn laki. O: Valentin Vaala. 08.15 Ykkösaamu. 21.00 Yle Uutiset. 12.15 Tiedeykkönen. 15.00 Yle Uutijakerhon Viikon kirja. Entä voiko joogaamalla välttää krapulan. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. Miten oireita voi lievittää tai parhaimmassa tapauksessa kokonaan Yöklassinen. välttää. 14.00 Yle Uutiset. 07.15 07.50 Aamuhartaus. Hardmanin palattua hän ja Harvey päätyvät napit vastakkain sovitellessaan samaa juttua. Miten Maailmanloppu! 22.00 Yle Uutiset ja krapula elimistössä syntyy ja miten se sää. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä. 10.03 Ajansää. 12.55 Suomi 15.55 Yle News. N: Sauli Seppälä, Ritva Vepsä, Risto Mäkelä, Irma Seikkula. 6: Hyvinvointi. 16.00 18.00 Romano mirits. klo 19.0 6 Yle Uutiset ja sää. 17.30 Taustapeili. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 11.00 Klassikkoparatiisi. 20.03 Urheiluradio. 00.05 Yöradio. 03.15 Taustapeili. 12.15 MaakuntaYle Uutiset. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 20.30 Harri Tuomisen maailman- Yle Uutiset ja sää. 10.00 Yle Uutiset. 21.15 Filmiryhmä: 19.06 Tiedetiistai 0203-17600. 18.30 luradio. 09.05 UrheiluraPäivän mietelause. 09.05 Muistojen bule- dio. Onko elämää kyykkypäivän jälkeen. Ensimmäinen karsinta. Juontajina Sanna Pirkkalainen ja Jorma Hietamäki. 10.00 Yle Uutiset. Kangasalalla tehdään pirunpellosta piha. 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 Myllyrinne Company. (S) 14.50 Uutisvuosi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 15.50 Eurovaalit Puoluepäivä: Perussuomalaiset 16.30 Late Fragments (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Kyläsairaala (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Ranskan puutarhahelmet 20.00 Prisma Studio 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Mr Selfridge (12) 21.45 The Trip . 16.00 Yle Uutiset ja tänään. 13.00 tasa. Mauri Sariolan romaaniin perustuvassa tarinassa mies lähtee tuomitsemaan maaseutukaupungin käräjiä. Matkamiehet Brydon ja Coogan (12) 22.15 Kriminalisti (12) 23.15 Yle Uutiset 23.20 Prisma: Kuinka Aurinkomme toimii? TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Keittiössä tuoksuu ruoka 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05 Tuntematon Norja 11.35 XL-sukupolvi 12.05 Suhdekorjaamo 12.35 Suhdekorjaamo 13.05 Luontoretkellä: Luonnon aistimuksia 13.35 Norjan rannikoilla 14.15 Satuhäät 15.05 Latela 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.25 Onks noloo 16.30 Galaxi: Kokit 16.31 Pok ja Mok (7) 16.38 Viidakkojytä (S) 16.44 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.47 Hetkiä Kalliossa: Aino Venna 18.53 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Latela 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Jäynäjäbä (12) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Eurovision Song Contest 2014: Semifinaali 1 00.00 Latela 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.10 15.15 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 20.30 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 00.30 01.05 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Grand Designs ? unelma-asunnot Mitä tänään syötäisiin? Moderni perhe (S) Moderni perhe (S) Kaappaus keittiössä Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Saaristoruokaa Keidas Kohde. 18.03 Poplaari. 15.05 Kultakuume. Venäläistä rulettia Atlantic Cityssä. Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Pukumiehet. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 77 5. Ohjelmassa tutkitaan suomalaista yhteiskuntaa marginaali-ilmiöitä ja outouksia unohtamatta. 07.15 05.00 Aamupala. 22.35 Etnohetki. Ohjelman juontaa Jari Vaara. vuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 19.00 ilta. 08.00 Yle Uuti- Urheiluradio. 07.17 Maakuntaradio. set ja sää. Napolin räätälimestarit 21.55 Elävä arkisto: Neuvostomuotia. 21.55 Arkistovieraana: Minttu Vesala. 13.06 Maakuntarasää. 12.00 Turun tuo- dio. 17.00 dio. 21.03 Päivä tunnissa. Yksi Tilivälin haastateltavista on mies Raisa Gorbat?ovan muodikkaan ilmeen takaa, Moskovan kaupunkineuvoston muotitalon johtaja, suunnitelija Slava Zaitsev. Slava Zaitsev piti omia huippumuotinäytöksiä Yhdysvalloissa jo 1980-luvun lopulla, ja Neuvostoliiton kaaduttua hän nousi maailman johtavien suunnittelijoiden joukkoon. 2000-luvulla hän on vaatettanut muun muassa Ljudmila Putinan. TILIVÄLI . kuningasidea 19.30 Mutsi (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Duudsonit tuli taloon (12) 22.00 112 23.00 Mutsi (7) 23.30 666 Park Avenue (16) 00.30 Bones (16) 01.25 Lain nimessä (12) 04.00 SubChat Krokotiilimies 11.50 Huima konttihuutokauppa 12.15 Huima konttihuutokauppa 12.40 Tomin keittiö 13.10 Tomin keittiö 13.40 Pomo piilossa 14.35 Britannian paras leipomo 15.35 Leijonan luola Kanada 16.30 The Voice of USA 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 MasterChef USA 22.00 Panttilainaamo 22.30 Australian rajalla 23.00 Poliisit (7) 23.30 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 00.00 South Park (7) 00.30 JIM D Henkilökuva: Bob Marley (12) 01.35 Leijonan luola UK 02.35 The Voice of USA 03.30 Jopet-show (S) 04.00 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Ohjelmassa kuullaan moskovalaisten mielipiteitä muodista ja nähdään Moskovan kaupunkineuvoston omistaman muotitalon muotinäytös. Muoti muuttui idässäkin Neuvostoliiton muoti alkoi uudistua 1980-luvulla, mutta vaatteet pyrittiin vielä pitämään neuvostoihmisen tajuntaan sopivina. 19.03 Yle Uutiset. 13.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle Klassista kahteen. 09.10 Sää. (2014) Stylisti Minttu Vesala keskustelee neuvostomuodista Marko Gustafssonin haastattelussa. 22.05 Tiliväli . 07.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Hartaita säveliä. 22.05 Eurovision laulukilpailu 2014. (7) 22.30 Ajankohtainen Nelonen 23.00 NCIS Rikostutkijat (12) 00.00 Californication (12) 00.35 Frasier (S) 01.05 Holmes NYC (12) 02.05 NCIS Rikostutkijat (12) 03.05 Deittikamera 03.35 Start! 04.05 Älypää-TV Teema 07.00 Lupa maalata 17.50 Historiaa huonomuistisille 18.00 Sairaan kaunis elämä 18.50 Historiaa huonomuistisille 19.00 Saari (12) 19.45 Kootut askeleet: Arja Raatikainen 20.05 Teeman muotiviikko 20.05 Muodin kolme vuosikymmentä 21.00 Teeman muotiviikko 21.00 O?Mast . 15.05 Maakuntaradio. Tiedetiis jailija Venla Hiidensalo tai 15.50 Veneilysää. 09.00 07.50 Merisää. Kirset. 06.25 Yle Radio Suomi Aamusoitto. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 20.00 Yle Uutiset. 07.53 MaakuntaraYle Uutiset. (1986) Neuvostoliittolaisen muodin huippusuunnittelijat ja alan kehitys. 06.15 Aamuhartaus. 22.05 Vallankumous Ylä-Safa- vaikuttaa niin mieleen kuin kehoonnissa 1/6. 23.00 Yle Uutiset. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 12.45 Merisää. 21.35 Novosti Yle. 15.52 ja romaani Karhunpesä Radio Su omi Maakuntaradio. neuvostomuoti (1986) kerrotaan, että elitistisempää muotivaatetta tuottavan Moskovan keskusGLASNOSTIN MYÖTÄ muotitalon suunnittelemia vaatteita valmistettiin 100 000 kappaletta vuodessa. Yhtä vaatetta valmistettiin vain noin 500 kappaletta, ja vaatteet myytinkin loppuun parissa tunnissa heti kun ne ilmestyivät kauppoihin. 17.00 Yle esittää: Maria Jotuni: HuoUutiset ja sää. 08.15 vardi. TIISTAI 6.5.2014 Harryn laki MTV3 klo 23.35 TV 1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Ulos luontoon: Kevätseuranta 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Hevosvoimia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Rakkaudesta puutarhaan 12.30 Sydämen asialla (7) 13.25 Totuus on armoton. (Suomi 1963, 85?). Vanha pomo, uudet ajat. 21.40 Urheiluradio
18.00 Yle Uutiset. unohtuisi. 10.00 Yle Uutiset. 18.03 Luontoilta 0203-17600. HD 21.55 Kino: Profeetta. 19.00 Yle . 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Arman Alizad 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Arman Alizad 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew Petelius. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 13.06 Maakuntaradio. Bittimaailman turvatjuttu. 23.10 Yöklassinen. Henry Väre. Ettei perspektiivi #pyöreäpöytä. Juontajana Pirkka-Pekka YleX Harri-Ilmari Moilanen PROFEETTA Yle Teema klo 21.55 Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . Amerikka 14.10 Jyrki Sukulan makujen maa 14.40 Britannian paras leipomo 15.40 Leijonan luola Kanada 16.35 The Voice of USA 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (12) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Panttilainaamo 22.30 Rekkakuskit jäällä (7) 23.30 Poliisit (7) 00.00 Villit nettivideot (12) 00.30 Villit nettivideot (12) 01.05 South Park (12) 01.35 Leijonan luola UK 02.35 The Voice of USA 03.30 Jopet-show (S) 04.00 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Nuori Malik (Tahar Rahim) oppii henkiinjäämisen taidon ja saavuttaa juonittelullaan vankilan napamiehen paikan. Juoksupojasta gangsterikuninkaaksi NATURALISTISEN KARHEUTENSA puolesta ranskalaisfilmi Profeetta (Un Prophete, 2009) on yksi kaikkien aikojen vankilafilmeistä. (Suomi 1951, 85?). O: Jacques Audiard. 00.25 Sodan vangit (16) 01.15 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.55 Tiedehemmot 17.13 Minun kotieläimeni 17.18 Ruohonjuuritasolla (7) 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Palomies Sam 18.30 Supersankari Energina (7) 18.43 Kysy Laralta (7) 18.55 Gazoon (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso 20.30 Puutarhakeskiviikko 21.00 Jerusalem (12) 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Onnistuuko elämä maalla. 3/3. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. Mafiaveljet, Rahalla saa). 14.03 Ajantasa. Pyösin elämää ennen ja jälkeen Salomen reä pöytä. Urheiluradio. 20.07 Café Tropi- Collan 22.00 Radio Novan yö. HD 21.00 Teeman muotiviikko 21.00 Minä, Karl Lagerfeld. Muotiluomuksistaan tunnettu Karl Lagerfeld on myös taidokas piirtäjä. 08.17 Maakuntaradio. 11.57 Päivän mietelause. O: Wilho Ilmari. 17.20 Urheiluradio. 06.30 Maakunta09.00 Yle Uutiset. 03.40 Luontoretki. 18.55 Luontoilta 0203-17600. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 06.56 Päivän mietelause. 12.55 15.55 Yle News. 13.03 UrheiluraFaunin iltapäivä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. N: Elsa Rantalainen, Kosti Klemelä, Väinö Luutonen ja Eila Peitsalo. kotihälytys (7) 00.30 Dexter (16) Amerikkalainen draamasarja. 01.35 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 02.05 Deittikamera 02.35 Dr. 21.03 Päivä tunnissa. 21.55 Suomi tänään. 20.06 Sää. 17.00 Yle dio. 20.03 Urheilu- Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 12.15 Julkinen Ajantasa. Dokumentissa yksityisyydestään tarkka ja persoonallinen suunnittelija kertoo omin sanoin ja piirroksin tarinansa lapsuudesta Pariisin muotihuoneisiin. 18.50 Merisää. (Un prophéte, Ranska 2009) Palkittu, rankka vankiladraama. 11.00 Yle Uutiset. tomuus. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 18.20 Radio- Yle Uutiset. 10.50 Kuuluttajan 07.50 Merisää. 17.00 Yle Uutiset ja ja sää. Yle radio. 21.50 Merisää. 14.00 Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 10.00 Yle Uutiset. Vuosituhannen vaihteessa luksustuotteet nousivat halutuiksi statussymboleiksi. Merkkilaukut ja uudet nimekkäät suunnittelijat pelastivat monen vanhan muotitalon. Maineen voi kuitenkin menettää nopeasti. 16.00 Suomi tänään. Tekeekö iso koko tabletista paremman työkalun. 07.53 Maakuntaravieras: tuotantotoimittaja Ritva Huol- dio. Sari Uutiset ja sää. 09.10 Sää. Asi22.05 Ajassa soi: Klang-sarjan kon- antuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja sertti ??Soikoon!?. 17.30 Taustapeili . 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . 19.06 Luontoilta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 15.05 Kultakuume. klo 18.0 3 12.45 Merisää. 10.03 Uutiset ja sää. 15.00 Kulttuuritunti: Tekijä. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Phil (12) 03.35 Älypää-TV Teema 17.00 Tiededokumentti: Epäterve ruokavalio 17.45 Historiaa huonomuistisille 18.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa (12) 18.50 8 mm katse: Poika 19.00 Fjodor Dostojevskin elämä (12) 19.56 Hetkiä historiassa 20.00 Teeman muotiviikko 20.00 Muodin kolme vuosikymmentä. 19.03 Radion sinfoniaorkeste- sää. Ravitulokset. Isot kihot vetelevät naruja myös kiven sisästä käsin. Ranskalaisfilmissä on voimallisesti läsnä rikollisten etninen tausta. 08.15 Ykkösaamu. Arabisyntyinen Malik (Tahar Rahim) alkaa tarinan alussa istua pitkähköä kakkua. 15.00 Yle Uutiomi 12.15 Maakuntaradio. set. 21.40 Urheiluradio. 15.05 Maakuntaradio. teatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva 15.50 Veneilysää. 13.00 Yle Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. Tämä koskee niin elokuvan nimen pohjustusta kuin myös päähenkilön hahmon kehityskaarta. 06.00 Yle Uutiset. Vankien keskuu- 6 dessa valtaa pitävä korsikalaiskopla ottaa Malikin silmätikukseen, mutta ei ilkeyttään. Oppivaiseksi osoittautuvaa nuorukaista odottavat jatkossa suuret tehtävät. Malikin vankilomien aikaiset jaksot tuovat tiivistunnelmaiseen elokuvaan erityistä sähköä. 10.05 Urheiluradio. Jotkut vartijat toimivat tärkeinä välikäsinä ja portinavaajina. Profeetankin maailmassa tapellaan ensisijaisesti liikeasioiden takia ja osapuolia vähemmän sitovien tupo-ratkaisujen pohjalta (vrt. 09.05 Muistojen radio. 12.00 09.00 Yle Uutiset. Elli radio. 23.00 Oddasat 23.15 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Asunto 23 (7) 18.30 Duudsonit tuli taloon (12) 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Viidakon tähtöset 22.00 Hävyttömät (16) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (16) 00.30 Bones (16) 01.25 Lain nimessä (12) 04.00 SubChat 11.15 Krokotiilimies 11.45 Kuuluisat kuppilat 12.10 Kokki lomalla 12.40 Laiva (S) 13.10 Laiva (S) 13.40 Henkka & Niki vs. 21.45 Eurooppalai- tällä kertaa Ruben Stiller. 13.00 Klassista Luontoil 11.03 Maakuntaradio. kahteen. 2000luku. 06.25 Aamusoitto. 18.30 Hartaita säveliä. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Vankila kuvataan vankien keskinäisten valtasuhteiden kautta ankaran hierarkkiseksi laitokseksi. 14.00 Kantata Radio Su 12.00 Yle Uutiset ja sää. pöytä. 19.03 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset Maakuntaradio. 09.05 UrheiluTurun tuomiokirkon kello lyö 12. Provenzan ura on kriisissä, kun hän reputtaa ampumistestin. 07.15 bulevardi. 07.45 Hartaita säveYle Radio Suomi liä. 16.15 Uutiset. 07.00 Yle Uutiset ja sää. toiveiden yö. Ravisuoran rin konsertti. radio. Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . Keskustelijoina Mika Pant20.25 Radion sinfoniaorkesterin kon- zar, Pekka Seppänen ja Olavi Uusivirta. sertti jatkuu. 11.00 Uudet levyt. 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. 16.15 18.50 Iltahartaus. 10.55 Pikkusana. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Nuori Malik oppii henkiinjäämisen taidon ja saavuttaa juonittelullaan vankilan napamiehen paikan. 08.15 man-Pitkänen. Twitterissä sia puheenvuoroja. Jalmari Finnen näytelmään perustuva komedia. Uutisvuosi Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa Avara luonto: Eläinpoikasten alkutaival Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Kyläsairaala (12) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Historia: Sotivat serkukset Puutarhaunelmia Yle Uutiset Urheiluruutu Eurovaalit Puoluepäivä: Kokoomus Unohtuneet rikokset Keskiviikon ravisuora Newsroom (12) Yle Uutiset Ulkolinja: Wall Streetin skandaalit Kuninkaalliset häät Nelonen klo 13.20 TV 2 06.50 09.00 09.30 09.40 09.50 10.00 10.10 10.20 10.30 10.40 10.50 11.05 11.35 12.05 13.05 13.35 14.15 15.05 15.35 16.25 16.30 17.00 18.00 18.02 18.47 18.53 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 20.00 20.30 21.00 21.50 22.00 22.05 23.05 23.50 00.20 00.50 MTV 3 Pikku Kakkonen Elämäni eläimet Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset Lounais-Suomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset Pohjois-Suomi Oddasat Camilla Plum ja yrttimaan aarteet Laivakokin matkassa Suhdekorjaamo Nolojen tilanteiden mies Norjan rannikoilla Ajankohtainen kakkonen Latela McLeodin tyttäret (7) Onks noloo Galaxi Pikku Kakkonen Yle Uutiset minuutissa McLeodin tyttäret (7) Hetkiä Kalliossa: Jonna Tervomaa Kerrostaloelämää (7) Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Sohvasurffaajat: Italia ? Matka alkaa! Uusi päivä (S) Jäynäjäbä (12) Alamaailma (16) Yle Uutiset Urheiluruutu Stacey Dooley: Talouslaman nuoret uhrit Hit and Miss (16) Silminnäkijä Sohvasurffaajat: Italia ? Matka alkaa! Hatfields & McCoys (16) 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.15 15.20 15.45 16.15 16.45 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 23.10 00.05 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Pomo piilossa UK Mitä tänään syötäisiin? Vauvaonnea (S) Vauvaonnea (S) Saaristoruokaa Keidas Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Kadonneen jäljillä C.S.I. 20.00 Richard Straus- ennakko. 07.17 Maakuntaradio. Brysselin kone. 06.05 Hartaita säveliä. Markku Alén pujottelee Maseratilla laskettelurinteessä. Rikoksista pahin. 21.20 Musiikkia sävel- Pyöreässä pöydässä puhetta johtaa täjien muistolle. Oma koti kullan kallis. 05.00 Aamupala. 15.52 Maakuntatalo, osa 87. KESKIVIIKKO 7.5.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.45 11.00 11.05 11.35 12.05 12.30 13.25 14.50 15.00 15.05 15.10 15.15 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.05 21.45 21.55 22.00 22.50 22.55 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv MOT Kyläsairaala (12) Löytöretkiä maailmaan Yle Uutiset Puoli seitsemän Prisma Studio Luontohetki: Eläintarinoita Sydämen asialla (7) Pitkäjärveläiset. 17.45 Yle Uutiset. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle cal. 23.37 Metsää ja luontoa. 07.15 Aamusoitto. New York (16) Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Teknavi. 09.11 Maakuntaradio. Marseillen keskustassa on luvassa järeää ?EuroHeatia?. Profeetta on intensiivinen kronikka eikä sellaisena täysin rikkeetön. Suurrikosyksikköä työllistää tullivirkailijan epäselvä kuolema. Noitapiiri (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Pound Puppies (S) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Maailman oudoimmat ravintolat 09.15 Kuninkaalliset häät 10.20 Pikakurssi kodinostoon Kanadalais-amerikkalainen sarja. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Kuninkaalliset häät 14.20 Maailman oudoimmat ravintolat 14.50 Neljät häät Amerikassa Amerikkalainen realitysarja. 15.50 Supernanny (S) 16.50 Deittikamera 17.20 Tricked (7) 18.25 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Ajankohtainen Nelonen 20.00 Suomen kaunein mökki 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) Amerikkalainen draamasarja. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Ajankohtainen Nelonen 23.30 Poliisit . 22.05 Uudenkansanmusiikki
13.03 Urheiluradio. Kulttuuritunti: Filmiryhmä. 13.06 Maakuntaradio. 07.17 Maakuntaradio. lema. 18.00 Yle Uuti21.15 Brysselin kone. Ohjaus: Steven Spielberg. 08.15 Ykkösaamu. 05.00 Aamupala. 10.03 kohtainen Ykkönen. 09.10 Sää. (16) 00.35 Bones (16) 01.30 Lain nimessä (12) 02.00 Eurojahti 04.00 SubChat Krokotiilimies 11.55 Laiva (S) 12.25 Laiva (S) 12.55 Tomin keittiö 13.20 Tomin keittiö 13.50 Maistuvimmat liikeideat 14.45 Britannian paras leipomo 15.45 Leijonan luola Kanada 16.40 The Voice of USA 17.30 Kuppilat kuntoon Ruotsi 18.30 Britannian paras leipomo 19.30 The Voice of USA 20.30 Poliisit (7) 21.00 Suomen Tulli 22.00 Panttilainaamo 22.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (S) 23.30 Poliisit (12) 00.00 Australian rajalla 00.30 Trigger Happy TV (7) 01.00 South Park (7) 01.30 Leijonan luola UK 02.30 The Voice of USA 03.30 Jopet-show (S) 04.00 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Bruce Willisin esittämä newyorkilaispoliisi John McClane taistelee yksin häikäilemätöntä ja raakalaismaista rikollisjoukkoa vastaan. Joulu tulee räjähdellen Die Hard ? vain kuolleen ruumiini yli (Die Hard, 1988) vie sähköisiin joulunaluspirskeisiin pilvenpiirtäjään. Jännityksen kiristymistä auttaa oleellisesti, että pääosan Bruce Willis vetäytyy tietyssä vaiheessa taustalle. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 79 7. Voguen muotitoimittajat ovat aina olleet merkittäviä muotimaailman vaikuttajia. 11.57 Päivän mietelause. 20.06 Sää. 20.07 Euroopan taivaan alla. HD 22.00 Kino Suomi: Laukaus Kyproksessa (1965). Suomalainen YK-sotilas rakastuu Kyproksella kauniiseen kreikkalaistyttöön. Yle Uutiset ja sää. He tulevat kaukaa. 20.03 Urheiluradio. 10.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 20.00 Euroradion konserttila- Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 09.05 Urheilu12. Urheiluradio. 11.00 Valkoista valoa: Sanan- 07.50 Merisää. Ville Vallgrenin ilo.Toteutus Aune Waronen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto. Vuosien varrella tapahtuneet muutokset yhteiskunnassa ja naisen asemassa heijastuvat työn jäljessä. 21.00 Vogue . 22.55 Kuuluttajan vieras: tuotantotoimittaja Ritva Huolman-Pitkänen. 09.11 Maakuntaradio. Uskonasioita. 22.05 Todellisia tari- päivää. 14.03 Ajantasa. muotitoimittajien mahti. 08.00 Yle Radio Suomi Yle Uutiset ja sää. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. N: Uuno Laakso, Aku Korhonen, Hillevi Lagerstam, Siiri Angerkoski, Kyllikki Väre. 07.45 Hartaita säveliä. TORSTAI 8.5.2014 Eurovision Song Contest 2014: Semi?naali 2 TV2 klo 22.00 TV 1 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Koskikaran elämänvirrassa 10.00 Kyläsairaala (12) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Eurovaalit Puoluepäivä: Kokoomus 12.15 Arkistokuvia: Olinhan siellä minäkin (S) 12.30 Sydämen asialla (7) 13.25 Särkelä itte. (16) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Pound Puppies (S) 08.30 Vaaleanpunainen pantteri (S) 08.40 Maailman oudoimmat ravintolat 09.15 Kuninkaalliset häät 10.20 Pikakurssi kodinostoon 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Kuninkaalliset häät 14.20 Maailman oudoimmat ravintolat 14.50 Neljät häät Amerikassa 15.50 Supernanny (7) 16.50 Deittikamera 17.20 Hyvät ja huonot uutiset 18.25 Frasier (S) . 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Ajankohtainen Nelonen 20.00 Tricked (7) 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Indiana Jones ja tuomion temppeli (Indiana Jones and the Temple of Doom/USA 1984). 11.03 dio. Rakkaus on molemminpuolista, mutta näyttää eräiden väärinkäsitysten vuoksi päättyvän onnettomasti. He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. 08.15 musiikkia. 15.00 Huojuva talo, osa 88. Mukana Suomea edustava Softengine. 06.30 Maakunta09.00 Yle Uutiset. 15.52 Maakun19.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 18.00 Arvassalo ry. Sarja alkaa 05.30 06.00 06.25 09.05 09.30 09.35 09.40 09.45 10.10 10.40 11.10 11.40 14.05 14.10 15.15 15.20 15.45 16.15 17.15 17.20 17.25 17.30 17.55 18.00 18.30 19.00 19.20 19.30 20.05 21.00 22.00 22.20 22.25 22.35 Aamusää Studio55.fi Huomenta Suomi Studio55.fi Huomenta Suomen Uutiset Mitä tänään syötäisiin? Viking Loton ja Jokerin tulokset Kauniit ja rohkeat (S) Miehen puolikkaat (7) Emmerdale (S) Emmerdale (S) Lääkärit Alueellinen sääennuste Koko Britannia leipoo Mitä tänään syötäisiin? Middle (S) Middle (S) Kadonneen jäljillä Uutiset Päivän sää Viking Loton ja Jokerin tulokset Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Emmerdale (S) Seitsemän Uutiset Päivän sää Salatut elämät Pientä mökkiremonttia Klikkaa mua (7) Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Die Hard . 16.55 Supersankari Energina (7) 17.08 Kysy Laralta (7) 17.20 Gazoon (S) 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30 Fanny (7) 18.34 Limbo 2 (7) 18.49 Nina Patalo (7) 18.57 Lonkeroiset (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Yesminen eksoottiset herkut 20.55 Norjaa ristiin rastiin 21.00 Strömsö 21.40 Oddasat 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Dok: Teinimallit 00.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Dieetit vaihtoon! 15.55 Jamie Oliverin helpot herkut 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Asunto 23 (7) 18.30 Viidakon tähtöset 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (7) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (7) 23.36 C.S.I. 22.00 Yle set. 23.00 Yle Uutiset. 18.55 Suomi tänään. 06.05 Hartaita säveliä. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 11.45 Valo- dio. 03.15 Taustapeili . 09.05 Muistojen bulevardi. 06.56 Päivän mietelause. 21.40 Urheiluradio. 18.30 Har- Yle Uutiset. (Suomi 1947, 85?) Komedia johtajasta, joka pitää komentoa kotona ja konttorissa. 10.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 06.25 Aamusoitto. Pääosassa ohjaaja Åke Lindman. 23.25 Sodan vangit (16) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 15.55 Onnistuuko elämä maalla. Toimittajana Pasi Hiihtola. Mv. 14.50 Uutisvuosi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Kyläsairaala (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Downton Abbey (12) 20.00 Kuningaskuluttaja 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Ulkolinja: Fukushiman katastrofi syvenee 23.00 Yle Uutiset 23.05 Vera Stanhope tutkii TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Eläimellistä menoa Norjassa 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05 Tanskalaisten lempikakut 11.35 Keittiössä tuoksuu ruoka 12.05 Suhdekorjaamo 12.35 Suhdekorjaamo 13.05 Sportmagasinet 13.35 Norjan rannikoilla 14.15 Tartu Mikkiin 15.05 Sohvasurffaajat: Italia ? Matka alkaa! 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.25 Onks noloo 16.30 Galaxi 16.31 Nokkelikot (7) 16.44 Mimun maailma (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.47 Hetkiä Kalliossa: PK Keränen 18.53 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Erätulilla 20.00 Silminnäkijä: Futis, rahat ja henki 20.30 Jinsy-saari (7) 20.55 Kätevä emäntä (7) 21.20 Ihmebantu (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Eurovision Song Contest 2014: Semifinaali 2 00.00 Alamaailma. 10.55 Pikkujuttu. sista kahteen. Näyttämöä hallitsee jonkin aikaa Alan Rickmanin esittämä leffan paha poika. 12.55 Suomi Faunin iltapäivä. 23.10 Yöklassinen. YleX 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 16.15 Merisää. 17.20 Urheiluradio. valla Soile Isokoski ja Marita Viitasalo. 15.00 Yle Uutiset. Todellis ia Maakuntaradio. Hän saapuu ennen pitkää tasapainottamaan tilanteen. 18.50 Iltahartaus. 16.00 a Maakuntaradio. 18.03 Maailmanpolitiikan arkiUutiset ja sää. 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Yle Uutiset. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 17.30 Taustapeili. (12) 00.55 Frasier (S) 01.25 Greyn anatomia (12) 02.25 Deittikamera Teema 17.00 Minä, Karl Lagerfeld 18.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa (12) 18.50 Historiaa huonomuistisille 19.00 Vaakamestari 19.30 Teeman muotiviikko 19.30 Tekijänä: Juha Mustonen 20.00 Prisma Studio 20.30 Vempainmies 20.53 Kalevala nyt 21.00 Teeman muotiviikko. Voguen muotitoimittajat ovat aina olleet merkittäviä muotimaailman vaikuttajia. Britti on kyynisenä juppikonnana ja entisenä terroristina Hans Bruberina näyttelijäntaiteen verraton tyyliniekka. Komisario McClane (Willis) on todella suivaantunut siitä, että vaimo (Bonnie Bedelia) ja lapset juotuvat konnien armoille. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 07.53 Maakuntaravapauden pimeät puolet. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 17.00 klo 22.0 5 tänään. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 set. 12.15 15.55 Yle News. Pyöreä pöytä. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 21.55 Suomi tänään. 10.05 radio. 07.15 Kalle Haatanen: Suomalainen kuo- Urheiluradio. Juontajina Sanna Pirkkalainen ja Jorma Hietamäki. 12.45 Radio 1 Yle Uutiset ja sää. 12.00 15.05 Kultakuume. tarinoit Yle Uutiset ja sää. 23.03 Eurovision laulukilpailu 2014. 16.00 Yle Uutiset ja sää. singin urkupäivät 2014: Louis Robil- 16.15 Maakuntaradio. 13.00 KlasAjantasa. 17.00 Yle liard. 13.00 Yle UutiYle Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. taita säveliä. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Merisää. Ville Vallgrenin ilo. Pääosissa: Harrison Ford, Kate Capshaw, Ke Huy Quan, Amrish Puri, Dan Aykroyd. 08.17 Maakuntaradio. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 09.00 Yle Uutiset. 19.03 Hel- taradio. 14.00 M-stu11.00 Yle Uutiset. O: Orvo Saarikivi. Toinen karsinta. 15.50 Veneilysää. 18.28 Suomi tänään. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.15 Aamusoitto. Näemme, miten yksi jenkki vastaa noin kymmentä sakua. TOIMINTAJÄNNÄRIMENESTYS John McTiernanin sävykkäästi ohjaamassa ja napakaksi leikatussa (tosin aloitus on hitaanpuoleinen) jännärissä ei ole pelkoa tällaisiin juttuihin liittyvästä vaarasta, sortumisesta tympeään väkivallalla mässäilyyn. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Suomi tänään. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Action räjähtelee, muttei itsetarkoituksellisessa mielessä. Die Hardin Helsinki-vitsi edistänee Suomi-tietoutta maailmalla enemmän kuin sinänsä kohtuullisesti jyräävän kakkososan ohjaajan Renny Harlinin koko tuotanto. Harri-Ilmari Moilanen DIE HARD . Viki ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. 22.05 Eurovision laulukilpailu 2014. (12) 23.25 Ajankohtainen Nelonen 23.55 Blue Bloods. Lehden kuvat ovat heidän luomuksiaan. Vuosien varrella tapahtuneet muutokset yhteiskunnassa ja naisen asemassa heijastuvat työn jäljessä. 20.00 Yle Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. 12.15 Ajan- radio. Lehden kuvat ovat heidän luomuksiaan. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 07.50 Aamuhartaus. Danny ja Jackie tutkivat sydänkohtaukseen kuolleen naisen kuolemaa. vain kuolleen ruumiini yli (Die Hard, USA 1988) Ohjaaja: John McTiernan, USA 1988. Pääosissa: Bruce Willis, Alan Rickman, Alexander Godunov, Bonnie Bedelia, Reginald Veljohnson, William Atherton, Paul Gleason ja Hart Bochner. VAIN KUOLLEEN RUUMIINI YLI MTV3 klo 22.35 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Jälki-istunto . 21.35 Novosti Yle. 18.50 noita. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein. 21.50 Merisää