Kansan Uutiset 30.04.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

30 Naisen paikka työelämässä » Sukupuoliroolit muuttuvat hitaasti, arvioivat Riina Simonen, Laura Tuominen ja Minttu Sillanpää s. 14 Veli-Matti Kuntonen 18 Priscilla Mmari 26 Cameronin leikkaukset 64. Hinta 3,50 ? 18-003251-1518 18 www.kansanuutiset.fi Viikko 18 Torstaina 30.4.2015 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Her ta n Yrjön t ja arina s
?Poissa ovat tutut viholliset kuten suurpääoma, kapitalistinen järjestelmä, monopolit ja imperialismi?, KU luetteli 28.4.1995. Luokkataistelu oli tauonnut ja riisto mainittiin vain ohimennen. Jos karrikoidaan, naamojen lukeminen on tällä hetkellä tärkeämpää kuin ohjelmien lukeminen. Kai Hirvasnoro Karl Marxille ei ollut tilaa vasemmistoliiton ohjelmassa vuonna 1995.. Vasemmistoliittolainen sai olla sosialisti tai olla olematta. Puolue määriteltiin aatteellisesti moniarvoiseksi. Alexander Stubbin hallitus sai eron tiistaina ja keskiviikkona toimettomat toimitusministerit askelsivat kirkkoon valtiopäivien avajaisjumalanpalvelukseen. Nyt vasemmistoliitto sanoutui erityisen jyrkästi niin sanotusta reaalisosialismista. Mitä merkitystä puolueohjelmilla on, KU kysyi politiikan tutkija Jukka Kanervalta. . Ohjelmaa oli rakennettu puolueen koko olemassa olon ajan ja nyt yksissä kansissa oli vasemmistoliiton SKDL:n perinteeseen liittävä asiakirja, sanoi puheenjohtaja Claes Andersson. Ohjelmassa vasemmistoliitto hylkäsi sosialismin ja ilmoitti tavoittelevansa kolmannen vasemmiston rakentamista. Tässä ajattelussa ensimmäinen syntyi Ranskan vallankumouk- » Luokkataistelu oli tauonnut ja riisto mainittiin vain ohimennen. 2 sessa ja toinen oli hyvinvointiyhteiskuntaan tähdännyt sosialistinen vasemmisto. Uusi ohjelma ei ollut sosialistinen, mutta se sisälsi sosialistisia vivahteita. Karl Marx ja marxilaisuuskin saivat lähtöpassit. KU vertaili, että SKDL:n tuoreimmassa ohjelmassa vuonna 1980 vaadittiin kapitalis- min korvaamista sosialismilla ja SKP:n vuoden 1987 ohjelmassa tavoiteltiin ?työtätekevien valtaa?, vaikka proletariaatin diktatuurista oli luovuttu jo 1960-luvulla. Sen jäseniä ja kannattajia yhdisti tahto toimia oikeudenmukaisen ja kestävän kehityksen puolesta. Ohjelma oli 1990-luvun todellisuudessa radikaali irtiotto menneeseen. Kansan Uutiset, Viikkolehti 30.4.?7.5.2015 A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.28 C Keskustelu s.58 D Ulkomaat s.60 E Pelit s.68 Kannen kuva: Jussi Joentausta Ajankuva LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO VIIMEINEN VOITELU. Se on enemmän itselle kirjoittamista, oman identifikaation etsimistä ja löytämistä kuin julkisen puoluekuvan rakentamista, vastasi Kanerva ja piti kirjoittamisen prosessia tärkeämpänä kuin lopputulosta. . Juha Sipilä kertoo vapun jälkeen, keiden kanssa keskusta alkaa kokoamaan uutta hallitusta. 20 vuotta sitten KANSAN UUTISTEN ARKISTO Vasemmistoliitto hylkäsi sosialismin VIISI VUOTTA täyttänyt vasemmistoliitto esit- teli vuoden 1995 vapun alla ohjelmateesit saman vuoden kesäkuussa pidettävälle puoluekokoukselle
47 ovat kadonneet kuin Vasemmiston yhteiskannatuksen romahdus olisi oiprosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että ?valtionvelka on taikaiskusta. keastaan ollut nähtävissä jo ennakolta, jos olisi osannut pakko saada nopeasti kuriin riippumatta siitä millaisia etutulkita oikein nykyistä asenneilmapiiriä. Kun politiikassa joudutaan vakuuttamaan puolueessa vallitsevaa täyttä luottamusta, niin silloin sitä ei ole. Halukkuus makyhteiskunnalliset ristiriidat ovat kadonsaa nykyistä enemmän veroja on hiipunut, neet kuin taikaiskusta. Työmarkkinoiden tusilmastossa se on lähes mahdoton teh?jäykkyyksien. Vasemmisen pysäyttäminen ja rikollisuuden tormisto ei voi ryhtyä teeskentelemään, että junta kolme tärkeintä. purkaminen on saavuttatävä, mutta periksikään ei voi antaa. nut viime vuodet kasvavaa suosiota ja joustavuuden lisäämistä kannattaa enemmistö kai.hirvasnoro@kansanuutiset.? niin työntekijöistä kuin työttömistäkin. Mielipideilmasto ei suosi SDP:n ja vasemmistoliiton kaltaisia puolueita. Tape Perussuomalaisten varavaltuutettu: Tom of Finland --patsas Helsingin tulevan keskustakirjaston eteen Sanottua tompan lakitus 2017 » Hyvä päättäjä, voisitko antaa meille lisää vapaapäiviä? Koska vapaapäivät tuntuvat niin lyhyiltä ja joskus en jaksaisi nousta sängystä arkiaamuina. 2 B -luokkalainen Onni, Kevätpörriäinen 2015 © TARMO KOIVISTO 3. Nykyisessä tiedojät kulkevat eri suuntiin. Vaikka Antti Rinne (kuvassa) kuinka tarkoittaa eteenpäin katsomisella ihan muuta, niin sieltä löytyvät aina uudelleen SDP:n tulehtuneet sisäiset suhteet. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN Pääkirjoitus Parempiakin vappuja on nähty JOPA HETI hävityn sisällissodan jälkeen eduskunnassa oli Näin siitä huolimatta, että toukokuussa julkaistavan väi» Vasemmisto ei voi enemmän vasemmistolaisia kansanedustajia kuin nyt. töstutkimuksen mukaan joustojen mahdollisuudet ovat jo ryhtyä teeskenteleSDP:llä oli 80 kansanedustajaa vuonna 1919. Nyt SDP:llä ja nyt huomattavat ja joustot heikentävät työttömien, ikäänmään, että yhteisvasemmistoliitolla on edustajia yhteensä 46, vähemmän tyvien ja heikosti koulutettujen asemaa. kunnalliset ristiriidat kuin koskaan sinä aikana kun eduskuntavaaleja on pidetty. Vasemmistoliiton velkalinjan kohtaama torjunta oli Siis vuodesta 1907. myös suoraan luettavissa EVAn asennetutkimuksesta. Nykyastaan mikään vasemmistolaiseen ajatteluun perinteiaika vain näyttää olevan sovittamattomassa ristiriidassa sesti liitetty tai nykyään paljon esillä pidetty asia ei ole suovasemmistolaisuuden kanssa. Vasemmisto ei mutta nykytaso hyväksytään. myöskään voi ryhtyä asettamaan heiSuomi katsoo sisäänpäin ja huoli turvalkoimmassa asemassa olevia toisiaan vaslisuudesta on aito. ten, vaikka sillä juuri nyt kannatusta saaVasemmiston pitäisi olla erityisasiankin. tuntija työelämän kysymyksissä, mutta Vasemmiston uusi nousu edellyttäisi niissäkin vasemmistopuolueet ja äänestäsuurta valistusprojektia. Maahanmuuton edistäminen ja tetaan hyväksymistä, niin vasemmisto JUSSI JOENTAUSTA kehitysyhteistyö olivat tärkeysjärjestykvoi tulla nykyaikaan vain lakkaamalla olesessä pohjimmaisia; työllisyys, velkaantumasta vasemmisto. Tätä on mahdoton hyväksyä. Jos päivittämisellä tarkoisiossa. Suomi on hätkähjen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa?. dyttävän oikeistolainen maa. Siis hinnalla millä hyvänsä! Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn maaliskuussa Ennen vaaleja ja vaalien jälkeen on puhuttu siitä, että julkaiseman laajan asennetutkimuksen perusteella oikevasemmiston pitäisi päivittää itsensä nykyaikaan
Sisältö toistaiseksi mysteeri, SAK:n järjestöjohtaja Matti Huutola toteaa. . Niissä kysyttiin keinoja aikaansaada noin viiden prosentin ?tuottavuushyppy?, madaltaa työllistämisen kynnystä ja käyttää työllisyyden hoidon rahat tehokkaammin. Huutola toteaa SAK:n ottaneen Sipilän kysymykset vakavasti. . A kotimaa Torstai 30. Enää pitäisi tietää, mikä se on. edustaja tuntuu tietävän, mitä tuleva pääministeri, keskustan Juha Sipilä hakee vaalikamppailussa esillä pitämällään yhteiskuntasopimuksella. . Hän antoi työmarkkinajärjestöille ja muutamille muille kolme kysymystä, joihin nämä vastasivat » Enpäs äkkiä keksi, mistä työnantajaa olisi vaadittu joustamaan. tiistaina. Yhteiskuntasopimushan tarkoittaa määritelmällisesti vähän niin kuin perustettaisiin valtio uudelleen, Palvelualojen ammattiliitto PAMin toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen pohtii. Sipilä on esittänyt, että työmarkkinajärjestöt neuvottelisivat yhteiskuntasopimuksesta samaan aikaan hallitusohjelmaneuvotteluiden kanssa. 11 LEHTIKUVA/RONI REKOMAA Ay-liikkeessä ollaan ymmällään siitä, mitä hallitustunnustelija Juha Sipilä tarkoittaa yhteiskuntasopimuksella. Sipilän sopimus on mysteeri ay-liikkeelle » Hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) on kutsunut joukon järjestöjä tekemään yhteiskuntasopimusta. Sitähän ei tiedetä, mikä on esimerkiksi yhteiskuntasopimuksen ja hallitusohjelman kytky, toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen Jul- kisten ja hyvinvointialojen liitosta JHL:stä sanoo. . Ei vissiin oikein kukaan osaa vastata, pääekonomisti Ralf Sund Toimihenkilökeskusjärjestö HARVA TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖN 4 STTK:sta sanoo. . Mutta niistä ei voi päätellä, mikä on mahdollisen yhteiskuntasopimuksen sisältö, hän sanoo. Ongelmallinen lähtötilanne Maanantaina työstäessään STTK:n vastauksia Sund ei uskonut, että Si-. 7 / Pekka Sauramo s. huhtikuuta 2015 Li Andersson s
KU LEHTIKUVA/RONI REKOMAA pilä vaivautuisi yhteiskuntasopimusprosessiin pelkän julistuksen vuoksi. . Vuonna tä. 2014 tällä vapaalla oli 3 100 jäsentä. n Nyt vuorotteluvapaahakemusten määrä on laskussa. n . Mikä on mieja h o lestänne julkisen talouden den rinnalla Sipilä käy p s u Hallit a sopeutustarve ja tarvittatyömarkkinajärjestöjen n o k eskiviik vat keinot. Olemme kirjanneet 25 asiaa, jotka mielestämme pitää huomioida hallitusohjelmassa. Yleissitovuus tunnustettava Asara-Laaksonen ei hahmota yhteiskuntasopimuksen merkitystä. . Jos kyllä, niin mitkä ovat keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä odotkonkreettiset muutosehdotuksenne verotaa jo torstaina iltapäivällä vastauksia edustukseen tämän reunaehdon mukaisesti?? kuntaryhmille esittämiinsä 15 kysymykseen. Niillä Sipilä haluaa selvittää sellaiset asiat, Kaikki puolueet mukana jotka voisivat muodostua kynnyskysymyksiksi hallitukseen osallistumiselle. Hallitusta muodostetaan nyt nopealla aikaKysymyspatteriston pääasiana hän piti taululla. Priorisoimme tämän sopimuksen ja kun on nähty, mitä hallitusohjelma sisältää, on mahdollisuus neuvotella sopimuksesta, joka olisi työmarkkinasopimuksen veroinen asia, hän muotoilee kysyttäessä yhteiskuntasopimuksesta. Hän ei usko, että se saataisiin aikaiseksi ennen hallitusohjelmaa, runsaassa kahdessa viikossa. . Sopimuksen pitää sisältää sitoutumista johonkin konkreettiseen asiaan, hän sanoo. . Jos Sipilä hakee työsuhteiden ehtoihin jotain, jolla voitaisiin kilpailla halvemman työvoiman maiden kanssa, se ei mielestäni voi olla meidän vastaus tuottavuuden parantamiseen. Hänestä sopimuksen pitäisi ensisijaisesti ajaa parempaa työllisyyttä. Se voisi sisältää myös sellaisia parempaan työelämään johtavia uudistuksia, kuten vaikkapa kanneoikeus ammattiliitoille. . Työväenliikkeen tulee olla maltillinen eikä myydä itseään hallituskokoonpanoon. 25 asiaa Huutola toteaa SAK:n pitävän ensisijaisen tärkeänä niin sanottua työllisyys- ja kasvusopimusta, jonka osalta vielä neuvotellaan vuoden 2016 palkkaratkaisun sisältö. . Perussuomalaiset joutuisivat siis hyväksymään edelliaikataulua liian nopeana ja samoilla linjoilla sen hallituksen aikana luodun mekanismin. oli Sipiläkin. Toiseksi Sipilä kysyi taloudesta, että ?hyPainopisteenä Sipilän kysymyksissä on väksyttekö linjauksen, että kokonaisveromyös ilmastopolitiikka. Sipilä jättää vappupuheenkin väniitä, jotka liittyvät talousohjelmaan ja yhliin, koska hän tutustuu vappuviikonlopteiseen tilannekuvaan. Kaikki puhuvat luottamuksesta, mutta sitä voi olla mahdoton saavuttaa, vaikka kukaan ei kokisi toisen olevan epäluotettava, hän arvioi. . Vuorotteluvapaa on usein otettu tilanteessa, jossa sen avulla on ehkäisty loppuun palaminen ja sairaslomien pitkittyminen. Hallituspohja varainministeriön 19.3.2015 esittämään selviää keskiviikkona tai torstaina. tilannekuvaan Suomen taloudelliSipilä sanoi tiistaina, että kaikki sesta tilasta ja valtiovarainmipuolueet ovat edelleen mukana hallitustunnusteluissa. nisteriön esittämästä sopeuHallitustunnusteluitustarpeesta. Nyt vastuuta pitää kantaa niiden, jotka ovat kovimmin huutaneet, eli perussuomalaisten, hän sanoo hallitusratkaisusta. . Työssä jaksamista ja työurien ksi pidentymistä kannattaa tukea. Työllisyyden lisärahoitus taas saattaisi kadota jo vuoden kuluttua, jos hallitus kaatuu, ja uusi ottaa juustohöylän esiin vaikeassa taloustilanteessa. Millä aikataukanssa keskusteluja yhselviää k . a in a lulla valtion velkaantumiteiskuntasopimuksesta. t s r tai to nen tulee mielestänne katPerussuomalaisten halkaista?? litustietä saattaa vaikeuttaa Ministeriön virkamieskysymys, joka koskee maajohto esitti valtion ja kuntien hanmuuttopolitiikan konkreetmenoihin yhteensä kuuden miljartisia muutosvaatimuksia. din euron menoleikkauksia tulevalla vaaliToinen kipukohta voi koskea eurokriisin kaudella etupainotteisesti eli heti vaalikauhoitamista, josta Sipilä esitti arvioitavaksi valden aluksi. miin kirjauksen hallitusohjelmaan. VUOROTTELUVAPAAJÄRJESTELMÄ on työntekijöille merkittävä mahdollisuus vaikuttaa jaksamiseensa ja työuransa jatkumiseen, toteaa ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija AsaraLaaksonen. . Muun muassa sijaisen käytön ehtoja kiristettiin. Asara-Laaksonen kertoo, että tiukennetut ehdot ovat vaikeuttaneet vapaan käyttöä hyvän työllisyyden aloilla, kuten julkisen sektorin hoivatöissä. JHL:n jäsenet ovat käyttäneet vuorotteluvapaata runsaasti. Se ei ole mikään yhteiskuntasopimus vaan poliittinen päämäärän tavoittaminen. Huutola toteaa, että SAK:lla on tietysti pitkä lista asioita, joita sen mielestä työelämässä pitää kehittää. . Siksi onkin täysi syy ottaa nyt askel taakse ja palauttaa vuorotteluvapaan ehdot entiselle tasolle. Asetelma on muotopuoli siinäkin mielessä, että ay-liike voi viedä jäseniltään perustavaa laatua olevia etuja, mutta elinkeinoelämän keskusliitto EK ei voi tehdä päätöksiä jäsenistönsä puolesta. Sopimuksen lähtökohtana pitää olla työehtosopimusten yleissitovuuden tunnustaminen, hän sanoo. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen tiedotustilaisuudessa, missä kerrottiin hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen käynnistymisestä tiistaina. Hallituspohja selviää vapun jälkeen tiistaina nimetty aste ei saa nousta. Sen pitää myös huolehtia työelämässä heikoimmassa asemassa olevista, kuten työttömistä, osa-aikaisista, määräaikaisista ja itsensä työllistäjistä. Asara-Laaksonen pitää selvänä, että yhteiskuntasopimuksesta ei voi puhua, jos sitä ei valmistella kolmikantaisesti. . Sipilä ei aio hyväkpuna eduskuntaryhmien vastauksiin. Voin arvioida jo etukäteen, ettei sellaista yhteiskuntasopimusta synny, jolla heikennetään työntekijöiden etuja. Sen muVaalien alla kokoomus oli valmis hyväkkaan ?hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen symään VM:n arvion sellaisenaan. Jos vaikkapa työttömyysturvaa muutetaan sillä edellytyksellä, että samaan aikaan lisätään työvoimapoliittisia määrärahoja, työttömyysturvan heikentäminen olisi tavallaan lopullinen ratkaisu. Se voi vain vedota. Kovimmin huutaneet hallitukseen Julkunen on huolissaan siitä, että poliittisessa keskustelussa on keskitytty työntekijöiden oikeuksia heikentäviin asioihin. Työmarkkinaratkaisu, jossa palkansaajat sitoutuvat useaksi vuodeksi johonkin epämääräiseen, on tuskin mahdollinen, sanoo Huutola. . Hän pelkää, että työntekijää yritetään nyt vetää nenästä. . Tähän asti on ollut hallitusohjelma ja kolmikannassa valmistellut työehtosopimukset ja työmarkkinat ovat toimineet, hän sanoo. . Maanantai on varattu lisäkysymyksille ja tiistai syä talouslinjan pohjaksi ennusteita parempaa kasvua, vaan kysyy, ?yhdyttekö valtiokahdenvälisille keskusteluille. Jos kaikki kuittaisivat jotain, se olisi helppo pyöräyttää lainsäädännöksi. Sund pitää yhteiskuntasopimuksen sopimisen lähtötilannetta jokseenkin ongelmallisena. . SDP:n vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoipuheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti dossa. Enpäs äkkiä keksi, mistä työnantajaa olisi vaadittu joustamaan. Enemmän on puhuttu työnantajapuolen riskeistä, hän sanoo. . Tällaisten mahdollisuuksien vuoksi luottamuspääomaa puuttuu, vaikka kukaan ei ole pettänyt. Toinen epäsuhta asia yhteiskuntasopimuksen valmistelussa on se, että vain työntekijöitä vaaditaan luottamaan. . Meillähän ei ole ollut tällaista rakennelmaa. KU HALLITUSTUNNUSTELIJAKSI 5. Etenkin näinä joukkotyöttömyyden aikoina on syytä muistaa, että yhtä vuorotteluvapaalla olevaa kohden työllistyy aina yksi työtön, hän toteaa. Vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin runsas vuosi sitten. Hän pelkää Rinteen toiminnan kielivän hallituskipeydestä. . ja jatkossa käytettäisiin olemassa oleRinne taas piti esitettyä yhden vaalikauden vaa Euroopan vakausmekanismia. Jos sopimusta rakennetaan, lähtisin siitä, että se parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Haluaisin nähdä, miten Sipilä rajoittaa nollasopimuksia ja turvaa osa-aikatyöntekijöiden lisätunnit. Julkusta huolestuttavat myös SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen lausunnot, joiden hän tulkitsee myötäilevän Sipilän esityksiä
Poliisi pitää asiaa selvitettynä eikä halua kommentoida enempää. Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.?. Silti putkavahdit kyselivät toistuvasti, ?mitä on tullut juotua?. Niistä myös näkyy, kun Turvatiimin järjestyksenvalvojat tulevat paikalle. Sama toistui myöhemmin poliisitutkinnassa. Tapahtuneen jälkeen Eeva kävi terveyskeskuksessa pyytämässä lausunnon ranteistaan, sai kiireelliseen lähetteen traumaterapiaan ja teki vartijoista ja poliiseista rikosilmoituksen. Rikosilmoitus jäi poliisin tutkintajohtajan selvityksen mukaan ?epähuomiossa osittain tutkimatta?. Poliisi väänteli Eevan käsiä irrottaakseen raudat ja käski hänen pitää ?turpansa kiinni?. Helsingin poliisilaitos katsoi, että asiassa meneteltiin huolimattomasti. Putkan sairaanhoitajia kiinnosti vain mahdollisen putkakuoleman pelko. Eevaa pidettiin putkassa yhteentoista illalla, eli kahdeksan tuntia, ilman ruokaa tai mahdollisuutta soittaa kenellekään. Kun Eeva kysyi, mikä rautojen irrottamisessa kestää, poliisi sanoi Eevan mukaan, että ellei hän ole hiljaa, hän saa olla raudoissa iltaan asti. Eeva kuljetettiin Töölön putkaan, jossa hänet viimein puhallutettiin. Tulos oli nolla promillea. Valvontanauhat eivät tue väitteitä. Mainostelineen kaataminen vei rautoihin ja putkaan LAURI HANNUS » Nivelrikkoinen Mainostelineestä alkanut selkkaus Helsingin päärautatieasemalla herättää monia kysymyksiä. nainen päätyi järjestyksenvalvojien raudoittamana rautatieaseman selliin ja sieltä kahdeksaksi tunniksi putkaan. Eeva (nimi muutettu), 57-vuotias nainen, tapasi ystävänsä Helsingin rautatieaseman hallissa. Yksi aseman yrittäjistä oli levittänyt lattialle tuotetelineitä ja katsoi, että Eeva ja hänen ystävänsä tukkivat kulkuväylää. Yrittäjä komensi heitä siirtymään. Eeva päätti siirtää yrittäjän pyörillä kulkevia telineitä, jotta kulkuväylä levenisi. Yrittäjä väitti näille, että Eeva oli humalassa ja että tämä oli kaatanut telineen kostoksi. Järjestyksenvalvojat taluttivat naisen aseman kiinniottotiloihin. Nauhalta näkyy, kuinka kaksi järjestyksenvalvojaa vääntää eteisessä naisen kädet selän taakse laittaakseen hänet käsirautoihin. Järjestyksenvalvojat painavat Eevaa kahden minuutin ajan pöytää vastaan niin, että hän silminnähtävästi huutaa kivusta. Turvatiimin tapahtumailmoituksessa järjestyksenvalvojat perustelevat voimatoimiaan ?hyökkäyksen torjumisella?, ?kiinniottamisen toimittamisella?, ?pakenemisen estämisellä? ja ?esineen / aineen poisottamisella?. Eeva itse kutsuu järjestyksenvalvojien toimintaa ?kidutukseksi?. Kommentti JOULUKUUSSA 2013 Päivä putkassa Eevaa pidettiin asemasellissä raudoissa tunnin ajan, kunnes poliisit tulivat paikalle. Yksi telineistä kaatui. Kun nivelrikosta kärsivä Eeva käveli kyynärsauvansa kanssa kauemmas, yrittäjä juoksi hänet kiinni ja kiskoi kädestä puristaen takaisin. Eeva huitaisi yrittäjää sauvallaan. Rautatieaseman turvakameranauha vahvistaa tapahtumat. Hän kertoo, että alusta alkaen kukaan vartijoista tai poliiseista ei kuunnellut häntä tai hä- nen ystäväänsä, vaan nämä uskoivat yrittäjää. Hänet tuomittiin maksamaan sakkoja 406 euroa, korvauksia valtiolle 217 euroa sekä 40 euroa yrittäjälle kivusta ja särystä. Turvatiimi ilmoitti Kansan Uutisille, ettei halua kommentoida yksittäistapauksia. Syyttäjä pyysi lisätutkintaa. Tutkinnassa Turvatiimi perusteli vartijoiden toimintaa sillä, että Eeva ?pyrki jatkuvasti irtaantumaan järjestyksenvalvojien otteesta, sekä huiskimaan näitä mukanaan olleella kyynärsauvalla?. Kukaan poliiseista 6 Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.? YRITTÄJÄN TELINEESTÄ alkanut selkkaus laajeni koko päivän kiinniotoksi, väkivallaksi, poliisitutkinnaksi ja oikeudenkäynniksi. Vaikka selkkauksen alusta olisi mitä mieltä tahansa, tapaus osoittaa, että järjestyksenvalvojat kuuntelevat mieluummin yrittäjää kuin hätääntynyttä, nivelrikkoista ja mielenterveysongelmista kärsivää naista. Poliisit taas uskovat mieluummin vartijoita kuin toimenpiteidensä kohdetta. Tapaus herättää kysymyksiä. Miksi kyynärsauvan kanssa kulkeva henkilö kiidätetään selliin takalukituissa käsiraudoissa? Miksi Eevaa kohdeltiin alusta loppuun humalaisena, vaikka puhallutus näytti nollaa? Miksi poliisi piti Eevaa putkassa kahdeksan tunnin ajan? Sakkoja ja korvauksia » Turvatiimi ja poliisi eivät kommentoi. ei Eevan mukaan ollut kiinnostunut hänen rannevammoistaan, jotka syntyivät vartijoiden, poliisin tai yrittäjän käsissä. Eeva kärsi vaikeasta masennuksesta, minkä vuoksi hän pyysi päästä psykiatriseen päivystykseen. Myös syyttäjä katsoi, että Eeva käyttäytyi rauhallisesti. Syyttäjä päätti kuitenkin, ettei vartijoiden tai poliisin toiminnasta ole aiheellista nostaa syytteitä. Viime viikolla Eeva vastasi oikeudessa syytteeseen järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta
Ihmisille syntyi mielikuva itsetarkoituksellisesta velanotosta, sen sijaan, että linjaa olisi kyetty perustelemaan positiivisten työllisyysvaikutusten kautta. Ehdotus koeajan pidentämiseksi tuli puskista, eikä johtanut mihinkään, Koskinen sanoo. Kun koeaikojen pidentämiseen ei suostuttu, moni poliitikko piti sitä osoituksena työmarkkinoiden jäykkyydestä ja malliesimerkkinä palkansaajajärjestöjen jääräpäisyydestä ja takertumisesta saavutettuihin etuihin. UP/Kari Leppänen KOEAIKA Koeaika on työsopimuslain pääsäännön mukaan enintään neljä kuukautta. Hallituksessa olo taas vaikutti tiukan kritiikin uskottavuuteen. ONGELMISTA HUOLIMATTA vasemmistoliitto toimi oikein kyseenalaistamalla oikeiston leikkaushegemoniaa. Oma talouspoliittinen uskottavuus ei rakennu nopeasti, mutta sen luominen on keskeistä vasemmistoliiton pitkän aikavälin menestyksen näkökulmasta. Tällä hetkellä VASEMMISTOLIITON SEURAAVA puheenjohtajapeli ei Sarkkisen mielestä ole mitenkään ajankohtaista. Sarkkinen mukaan puolueen toimintatapoja, politiikan painopisteitä ja viestintää tulee ryhtyä miettimään uusiksi ja parantamaan. . Koeaikaa ei ole tarkoitettu keinoksi yritysten taloudellisen tilanteen parantamiseen. Ennen kaikkea se vaatii myös vasemmistolta katseen suuntaamista ulos omista piireistään, omilta symboleiltaan ja omasta totutusta kielenkäytöstä. Suomi nousuun äkkipotkuilla? Kolumni olumni LEHTIKUVA/VESA MOILANEN » Intoilu koeajan pidentämisestä kummastuttaa ay-liikettä. Timo Koskinen pitää kummallisena intoilua uuden työntekijän koeajan pidentämiseksi. Sitä tarjotaan patenttiratkaisuksi, kun halutaan parantaa pienyritysten toimintaedellytyksiä ja madaltaa työllistämiskynnystä. . Asia ei valitettavasti ole näin yksiselitteinen. Ennusteista merkittävästi poikkeava tulos, ja romahdus erityisesti vaalipäivänä, osoittavat, että vasemmistoliitto epäonnistui ennen kaikkea kampanjassaan, eikä siksi pystynyt vakuuttamaan poikkeuksellisen suurta epävarmojen äänestäjien joukkoa. En mitenkään jaksa uskoa, että puoluetta saataisiin tässä tilanteessa nousuun päitä pudottamalla. puoluekokous on ensi vuonna. Vaalien jälkeen on mediassa asetettu kysymys puolueen puheenjohtajan erosta. Vasemmistoliitto ei ole yhden miehen show, onneksi. Vasemmiston haasteet eivät johtajia vaihtamalla tässä tilanteessa ratkea. Meidän pitää pystyä puhumaan kansankielellä ihmisille tärkeistä asioista. Kun gallupit povasivat lisää paikkoja ja tunnelma vaalikentillä oli hyvä, oli henkisesti todella musertavaa, että kannatus laski prosenttiyksiköllä. Vaikeus analysoida ennalta-arvaamatonta lopputulosta näkyy erityisesti siinä, että kaikki käyttävät vaalitappiota oman poliittisen positionsa vahvistamiseksi. Vahvempaa ympäristöpainotusta ajavat sanovat, että oli liian vähän vihreyttä, ja punavihreyttä vierastavat sanovat, että sitä oli liikaa. Koeaika antaa työnantajalle aikaa harkita, sopiiko työntekijä tehtävään. Perustelemaan joutuu vain, jos pystytään osoittamaan työsuhteen purun tapahtuneen syrjivillä perusteilla. UP/KL Sarkkinen torjuu puheenjohtajapelin kansanedustajan, puoluevaltuuston puheenjohtajan Hanna Sarkkisen mielestä Paavo Arhinmäen asema puolueen puheenjohtajana ei ole uhattuna. . Muuten puolueemme uhkaa ajautua marginaaliin, jossa rooliksemme jää ainoastaan toimia omantunnon vartijana. Vaikka syyt vuoden 2015 eduskuntavaalien odotettua heikompaan tulokseen löytyvät pitkälti kampanjasta ja yleisestä keskusteluilmapiiristä, on tulos myös jatkoa pitkän aikavälin trendille. Siinä ei ole kyse yksittäisestä epäonnistuneesta kärjestä, vaan politiikasta, ja kuinka ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi laajat ihmisryhmät sen kokevat. Nyt tulee puolueessa keskittyä pohtimaan miten tämä trendi muutetaan. Yksittäisiä vähän parempia ja huonoja vaalituloksia suurempi ongelma on vasemmiston kykenemättömyys laajentua ja uudistaa analyysinsa vastaamaan muuttuneita työ- ja tuotanto-sekä elämänolosuhteita. Meidän täytyy päästä eroon eipuolueen leimasta ja olla aloitteellinen. Se voi olla enintään kuusi kuukautta, jos koeaikaan sisältyy työnantajan järjestämä yli neljä kuukautta kestävä koulutus. Virkasuhteessa koeaika voi olla kuusi kuukautta. Jos määräaikainen työsuhde on lyhyempi kuin kahdeksan kuukautta, koeaika saa kestää enintään puolet työsuhteen kestosta. Koeajasta pitää sopia työsopimusta tehtäessä. KU kuin vaalitappio, jota kukaan ei nähnyt tulevan. Koeaikaa ei ole tarkoitettu yrittäjäriskin siirtämiseksi työntekijöille, Meklin toteaa Akavalaisessa. Ehdotus puskista Uusien työntekijöiden koeaikojen pi- Li Andersson li@vasemmistonuoret.? Hyvät ystävät MIKÄÄN EI OLE puoluetoimijalle vaikeampaa analysoida, Koeajan tarkoituksena on, että työnantaja voi katsoa soveltuuko työntekijä tehtävään ja työntekijä voi selvittää vastaako työ odotuksia. dentäminen nousi poliitikkojen huulille sen jälkeen, kun viime vuoden lopulla työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta käytiin lyhyeksi jääneet kolmikantaneuvottelut koeajoista. Asiaa olivat vaatineet äänekkäästi Suomen yrittäjät. Palkansaajajärjestöjen haluttiin noin vain suostuvan pidentämään uusien työntekijöiden koeaikaa. . Koeajoilla ei saa pelata. Verkkolehti Akavalaisessa keskusjärjestön vastaava lakimies Jaana Meklin ei usko koeajan pidentämistä ratkaisuksi työllistämiskynnyksen alentamiseen. Koeajan pidentämistä on hänen mukaansa perusteltu erityisesti ensimmäistä työntekijää palkkaavan yrityksen riskin keventämisellä. . Hän aavistelee koealan pidentämisvaatimusten taustalla muita syitä. Koeaika on tarpeen, kunhan sitä käytetään siihen mihin se on tarkoitettu. Puolue on nuorentunut ja myös imago pitää saada paremmaksi. Torjun täysin ajatuksen, että vaalien tulos ja sen myötä pettymys tulokseen laitetaan yhden ihmisen piikkiin, Sarkkinen toteaa. Sarkkisen mukaan vasemmistoliiVASEMMISTOLIITON TUOREEN ton vaalistrategiasta ja puolueen vaaliteemoista päätettiin yhdessä. . Hyvät ystävät, meidän pitää puhua kaikille muille kuin toisillemme. Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. 7. Työntekijälle se tarjoaa mahdollisuuden harkita vastaako työpaikan todellisuus odotuksia. Koeajalla työsuhteen voi purkaa ilman irtisanomisaikaa. Vaikka oikeustaju ehkä edellyttäisi perustelemaan aina irtisanomisen, sitä ei oikeuskäytännön mukaan tarvitse koeajalla tehdä. Sellainen voisi olla Koskisen mukaan irtisanomissuojan heikentäminen. . Sen pidentämistä on vaadittu jopa vuoteen. Koskisen mielestä työntekijän soveltuvuuden selvittäminen ei vie vuotta, vaan nykyinen koeaika riittää. Sen tarkoitus on vain ja ainoastaan, että työnantaja voi katsoa soveltuuko työntekijä tehtävään ja työntekijä voi selvittää vastaako työ odotuksia. Uuden työntekijän koeajan pidentäminen nousi vaalien alla työelämään joustavuutta vaativien poliitikkojen vakioratkaisuksi. Koeaikojen pidentämistä vaativat ainakin Alexander Stubb (kok.), Timo Soini (ps.) ja Juha Sipilä (kesk.). SAK:N PÄÄLAKIMIES Taustalla muita syitä? Koeaika on pääsääntöisesti neljän kuukauden mittainen. Elvytyksen ohella ei kärjeksi noussut mikään muu teema. Asiansa hyvin perustelevalle ja argumentoivalle muutosliikkeelle on edelleen tilausta. Se edellyttää kuitenkin johdonmukaista ja luotettavaa poliittista linjaa, vakavasti otettavaa viestintää sekä sellaisen sisäisen toimintakulttuurin luomista, jossa keskinäisen syyttelyn sijaan annetaan ihmisille tilaa ja kannustetaan yhteiseen toimintaan. Vasemmistoliitto lähti vaaleihin kyseenalaistamalla oikeistopuolueiden leikkauslinjan. Elvytyskärki jäi valitettavasti liian monelle liian abstraktiksi. Yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuessa yhä kovemmaksi ja vaihtoehdottomuutta huokuvaksi, tarvitaan poliittisia projekteja, joiden tavoitteena on ilmapiirin ja keskustelujen lähtökohtien muovaaminen
Säätiö ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja käytettäväksi vasemmistolaisten opiskelijoiden tukemiseen. Johan Nestor Mäntylän Säätiö c/o Jokelainen Sepänkatu 2 A 1 15150 LAHTI kokoontuu perjantaina 8.5.2015 klo 10 Mitt i stan -talon kulttuurisalissa Närpiössä, Närpesvägen 16. Kokouksessa valitaan valtuuston puheenjohtajisto 2015?2016 sekä maakuntahallitus ja kulttuurilautakunta 2015 ?2016 ja käsitellään vuoden 2014 tilinpäätös. krs 00500 Helsinki p. K . h a kaupp http:// utiset.fi nu kansa Pohjois-Karjalan piirijärjestö toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-karjala. vasemmisto.fi laulaa hienosti! Sisältää postikulut! 7 ? OM, , rop, K git P Salomaa A , lu . i u k e a s i c L fa .. n ,H Koito i Nurmio ona, Pale r o a lj i Tuom é, Pelle M p Dalla http://kauppa.kansanuutiset.fi kirjamyynti@kansanuutiset.fi p. Lähetä vapaamuotoinen hakemus yhteystietoineen (+ tilinumero) säätiön hallitukselle 15.5.2015 mennessä. Liitä mukaan opintokirjan ote, läsnäolotodistus ja viimeinen veropäätös. Hallitus päättää stipendeistä toukokuun aikana. 020 7737 725 toimisto@sirolansaatio.? >> Järjestöhakemisto stu s. S ?H PDLO SHULQQH#W\RYDHQSHULQQH IL? ?.LUMDVWR O|\W\\ P\|V )DFHERRNLVWD ? ZZZ W\RYDHQSHULQQH IL tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. krs 00500 Helsinki p. tiedämme sun hyvä olla on. syhtiöver tail u Tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. krs 00500 Helsinki p. Olemme olleet jo neljä kertaa peräkkäin sijalla 1. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. 09 7596 0200 Vasemmistoliiton Lapin piiri toiminnanjohtaja Kati Tervo 040 664 6643 www.lappi.vasemmisto.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Marjukka Huttunen 040 843 6301 keski-suomi@ vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi puheenjohtaja Jussi Öman 040 731 4145 lappi@vasemmistonuoret.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Jari-Pekka Kanniainen 040 596 4764 pohjois-pohjanmaa@ vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio 044 3569 187 satakunta@vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistonuoret Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Saska Heino (02) 2379 130 (toimisto) varsinais-suomi@ vasemmistonuoret.fi SDPL ry Pioneerit Hämeentie 29, 6. 050 571 7330 www.sdpl.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10, 3. 050 591 1216 www.vasemmistonaiset.fi. 26.3.2015 Terhokoti s yy Bo Axel Gustafsson ku Va Rakkaamme onnittelemiseen & muistamiseen istä sti net ä v e t ä k www.sirolansaatio.? ing Adressit ak ast y yt y väi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Lämmin kiitos kaikille muistamisesta ja osanotosta suruumme. Kiitos Terhokodille. Vasemmistoliitto Vasemmistonuoret Lintulahdenkatu 10, 3. 3.4.1938 Taalintehdas k. krs 00500 Helsinki p. 020 773 7700 www.vasemmistoliitto.fi Hämeentie 29, 6. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä 22.5.2015 klo 8.30?16.00 Pohjanmaan liitossa, Hietasaarenkatu 6, Vaasa. Keski-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.keski-suomi.vasemmisto.fi Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pohjanmaa.vasemmisto.fi Kainuun Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.kainuu.vasemmisto.fi Duunari Vaasassa 28.4.2015 Miapetra Kumpula-Natri maakuntavaltuuston puheenjohtaja 8 Pohjois-Savon Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Turunen 040 638 6007 www.pohjois-savo.vasemmisto.fi Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki 0500 584 055 www.pohjois-pohjanmaa. vasemmisto.fi Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto a upass Kirjaka kirjoja iä en kymm UN ETTtU N : N o s E a L A intaan. 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Helsingin Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen 050 537 9011 www.helsinki.vasemmisto.fi Uudenmaan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Auli Herttuainen 040 153 0150 www.uusimaa.vasemmisto.fi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret Päijänteentie 35, 00510 Helsinki puheenjohtaja Lauri von Pfaler 040 7276 731 etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Raimo Nieminen 040 648 3133 www.varsinais-suomi. vasemmisto.fi Hämeen Vasemmistonuoret Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen 050 431 1824 hame@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Kari Kuisti 0400 125 396 www.satakunta.vasemmisto.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Tuulikki Rautiainen 044 017 8466 itavanu@gmail.com Hämeen Vasemmistoliitto toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.hame.vasemmisto.fi Pirkanmaan Vasemmistoliitto toiminnajohtaja Jukka Kinos 040 743 1153 www.pirkanmaa.vasemmisto.fi .DLNLOOH DYRLQ W\|YlHQOLLNNHHQ KLVWRULDQ MD W\|YlHQSHULQWHHQ WLHWHHOOLQHQ HULNRLVNLUMDVWR Kaakkois-Suomen piirijärjestö toiminnanjohtaja Arto Kaleva 050 575 3726 www.kaakkois-suomi. vasemmisto.fi $8., 7, .( 72 3( -lUMHVWlPPH YLLNRLWWDLQ NLUMDNDKYLORLWD . 044-721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9-16 Tervetuloa! Stipendejä vasemmistolaisille opiskelijoille Johan Nestor Mäntylän Säätiö jakaa 500 euron suuruisia stipendejä opintojen tukemiseen lahjakkaille vasemmistoon lukeutuville korkeakouluopiskelijoille. 020 773 7725 yrjo.sirola@sirolansaatio.fi Vasemmistonaiset Lintulahdenkatu 10, 3. Yrjö Sirolan Säätiö Asi Syvästi kaivaten Maj-Britt Jan Kim perheineen Petri Maj-Britt & Kurt sukulaiset ja ystävät E P S I R at utu ssa tkimus Ei yllättäen, Vaan äkkiä kuitenkin Hiljeni sydän rakkahin. Jäi vain tuska ja kaipuu suunnaton, mut. 6|UQlLVWHQ UDQWDWLH $ ? +HOVLQNL . krs 00500 Helsinki p
Ammattiosastot toivottavat Hauskaa Vappua! Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry >>Jyväskylän julkisten ja ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 >>Jyväskylän kunnantyöläiset JHL ry 001 >>Turun satamarakentajat JHL ry 170 >> Pääkaupunkiseudun erityispalvelujen ammattiosasto JHL ry JHL 776 Metallityöväen Liitto ry >>Jyväskylän metallityöväen ao 026 ry >>Lohjan metallityöväen ammattiosasto 008 ry >>Linnavuoren metallityöväen ammattiosasto ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry >>PAM - Liikealan Keski-Suomen osasto ry 043 Paperiliitto ry >>Paperiliiton ammattiosasto 011 ry >>Paperiliiton Tampereen osasto 062 ry Rakennusliitto ry >>Rakennusliiton osasto 016 ry >>Rakennusliiton osasto 011 Tampereen maalarit ja mattomiehet ry >>Rakennusliiton osasto 349 Matinkylä ry Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ry >>Tampereen jalkinetyöväen ao 201 ry >>Helsingin posliinityöntekijäin ao 407 ry >>Nokian trikootyöväen ao 534 ry 1P MGX¼V VWNNWV LQ MWMMWK M¼MK ,QU WNQU O¼¼V UGP P¼¼V U¼MK ,WMMC 2CTMMKPGP ,WJNCXCC XCRRWOKGNV¼ VQKXQVVCC 8KKMMQNGJVK Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 9
Kaikki esiintyjät on lyöty lukkoon ja Aurajoen rannalla Pinksubiitti-festareilla on luvassa ?karnevaalitunnelmaa, hattaraa, erilaisia toimintapisteitä ja Itämeriteltta?. Pinskupassilla pääsee Turun linnaan, Seikkailupuistoon Kupittaalle ja Aina-laivalla saaristoretkelle. Sunnuntaina nähdään Kalevala vai kalavale -pinskumusikaalin ensiesitys. Ei niin kivaa hommaa elämässä olekaan kuin pioneeritoiminta. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? PINSKUMIITTI 2015 pe-su 12-14.6. Turussa. Kipinä opiskella musiikkia ja kulttuuria on tullut sieltä. Pioneereissa musiikkiin ei ole liittynyt kaupallisuuden ideaa. . Nykyään musiikin yhteydessä puhutaan vain siitä, työväenmusiikin tuntija Bäckström harmittelee. Reko Lahdenperä summaa 70-vuotisen pioneeriuransa näin: . Vasemmalta oikealle: Antti Honkonen, Anna Autio, Reko Lahdenperä, Anni Hakolampi, Reino Bäckström ja pinskupostimerkin piirtäjä Timo Mäkelä. koko pioneeritoimintaan. Vuosien varrella aatteellisuus on tullut ja mennyt, mutta toiminta oli kuitenkin hyvin konkreettista lasten kanssa toimimista. Imperialismin vastaista duunia ja tosi hauskaa, kommentoi 40-luvulta asti pioneeritoiminnassa mukana ollut Reko Lahdenperä sarjakuvan suunnittelupalavereita. TURUSSA JÄRJESTETTÄVÄSSÄ ?Ei lasten kanssa aatteista puhuta? Pikkupioneereissa vuonna 1955 aloittanut Reino Bäckström muistelee, kuinka pioneerimerkkien suorittamiseksi oli muun muassa opeteltava Leninin elämäkerta ulkoa. Nykyihmisen korvaan se ja muutamien pinskulaulujen sanoitukset särähtävät menneeltä maailmalta. Nykypioneeri Anni Hakolampi myöntääkin, että liitossa on pohdittu omaa paikkaa tämän päivän maailmassa. . Pioneeripolvet juhlivat yhdessä JUSSI JOENTAUSTA » Suomen Demokratian Pioneerien liitto, SDPL ry juhlii kesäkuussa 70-vuotissyntymäpäiväänsä suurtapahtumalla. tapahtumassa, Pinskumiitissä, pioneerien mennyt ja nykyinen kulttuuri kohtaavat. Tapahtumaa myös järjestetään monen pioneerisukupolven voimin. . Uudet sukupolvet löytävät uudenlaisia tapoja toimia. . Kaikki pääsevät mukaan ja saavat tehdä juuri sitä mitä haluavat. Tapahtumaan voi ilmoittautua toukokuun loppuun asti.. Musikaalissa lapset ja nuoret saavat toteuttaa ideoitaan omilla ehdoillaan ammattitaitoisten aikuisten ohjauksessa ilman kilpailullista elementtiä. SDPL:n järjestösihteeri Anna Autio vertaa musikaalia television kykyohjelmiin. . Helsingin seudulla toimineissa isoissa pioneeriryhmistä kuten Karviaisista on tullut kymmeniä musiikin ammattilaisia. Niissä on voimakas kilpailemisen eetos. Köyhien ja heikompiosaisten puolesta toimiminen näkyy nyt hieman eri tavalla. Ne ovat pioneeritoiminnan keskiössä myös vuonna 2015. Reko Lahdenperä korostaa käy- » Rauha ja ystävyys pioneeritoiminnan keskiössä myös vuonna 2015. tännön toimintaa: . Emme jaksa enää järjestää ohjaajien perinteisiä kukkujaisia, jotka tapahtuivat iltamyöhään, vaan otamme aamulla kiekujaiset, nauraa Reko Lahdenperä. Konkareiden toimesta on koottu myös toivelauluvihko, jonka lauluista järjestettiin äänestys. Reino Bäckström pitää musiikkiperinteen siirtämistä seuraaville sukupolville tärkeänä. Into oli aivan hirveä. Rahankeruu esimerkiksi merkkejä ja T-paitoja myymällä jatkuu juhlavuoden loppuun saakka. Mäkelä piirsi 1970-80-luvuilla SDPL:n lastenlehti Rakettiin sarjakuvaa, jossa seikkailivat Tiina ja Timo. . Hän on ylpeä siitä kulttuurikasvatustyöstä, jota pioneereissa on tehty. . On tärkeää pysyä ajassa kiinni. Laulut saavat eri aikoina eri merkityksen ja me myös luomme niitä nyt. Toisaalta on myös aiheita, jotka eivät Hakolammen mielestä vanhene, kuten rauha ja ystävyys. . On hienoa, että olemme saaneet konkareita remmiin mukaan. Esimerkiksi aktiivisuutena maahanmuuttajakysymyksissä. Toivelauluja, muistojen kahvila ja musikaali Tapahtumaa on järjestelty jo pitkään. Kevään mittaan on kokoustettu Turussa ja Tampereella, valmisteltu lupa-asioita kerätty rahaa ja valmisteltu ?ash-mob-tanssia, kertoo Anni Hakolampi. Me haluamme nähdä itsemme vasemmistolaisen lapsi- ja nuorisotyön asiantuntijana ja heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden äänenä yhteiskunnassa. Sen lisäksi tahdomme tehdä laadukasta lapsi- ja nuorisotoimintaa. Uusiutuminen ulottuu Hakolammen mukaan lauluja laajemmalle; 10 Joukko entisiä ja nykyisiä pioneereja kävi Kansan Uutisissa esittelemässä 70-vuotisjuhlavuoden suunnitelmia. Ei lasten kanssa aatteista puhuta. Aatteellisuus ei Lahdenperän mukaan ole silti kadonnut. . Ketään ei pakoteta esiintymään, jollei se tunnu omalta asialta. Vanhemmat pioneerit tapaavat toisiaan Muistojen kahvilassa. . Ei elämään nuoruudessa juuri muuta mahtunut. Sen suunnittelija ja piirtäjä on sarjakuvataiteilija Timppa eli Timo Mäkelä. Lasten oikeuksien päivänä viime marraskuussa käyttöön otettua merkkiä on myyty yli 3 000 kappaletta. Tämä on yhdistänyt sukupolvia, kiittelee SDPL:n toiminnanjohtaja Anni Hakolampi. Entiset pioneeritoimijat ovat osallistuneet talkoilla tulevan tapahtuman järjestelyihin ja varojen kartuttamiseen. Talkooryhmä on muun muassa tuottanut juhlavuotta tukemaan pinskupostimerkin
Korkeasti koulutetuilla riski työsuhteen päättymiseen on noin 40 prosenttia pienempi kuin vähemmän koulutetuilla ja vastaavasti teknologiateollisuuden alalla työskentelevillä noin 20 prosenttia pienempi kuin perusteollisuudessa työskentelevillä. Työmarkkinoiden joustot ovat siis jakaneet Suomen kaksiin työmarkkinoihin. Tutkimus vahvistaa myös näkemystä, että palkka ja työn vakaus kompensoivat toisiaan. Taloushistoriallisessa kirjallisuudessa taantumaa kutsutaan Rooseveltin taantumaksi. » Nykyoloissa koko Eurooppa ja erityisesti euroalue tarvitsisi omaa New Deal ?politiikkaa. Teknologiateollisuuden alalla työskentelevillä riski työsuhteen päättymiseen on noin 20 prosenttia pienempi kuin perusteollisuudessa työskentelevillä. Vuonna 2014 käytiin 128 työtaistelua käytiin 128 työtaistelua vuonna 2014. Työtaisteluita oli hieman enemmän kuin edellisvuonna, jolloin niitä oli 121 kappaletta. toukokuuta. ei kierrä jähmeillä työmarkkinoilla. Kansa ei pidä velkaelvytyksestä VAALITULOS OLI suuri pettymys vasemmistoliittolaisille. Vaalikamppailun aikana vasemmistoliitto tuki yksin elvytyspolitiikkaa, mikä heikensi sen uskottavuutta äänestäjien keskuudessa. Niiden perusteella kansa ei pidä siitä, että valtio velkaantuu. Seuraava budjetti perustui menoleikkauksiin, joiden takia Yhdysvaltojen talous vajosi vuonna 1938 uudestaan taantumaan. Se kuitenkin pakottaa miettimään, miten sitä tulisi puolustaa. Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. 11. Longitudinal Analysis on Tenures työmarkkinoihin, jolloin työvoima in Finland tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 8. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat tukitoimenpide, työnjohto ja palkkaus. Koko 2000-luvulla tukitoimenpide on ollut useammin syynä työtaisteluun ainoastaan vuonna 2005. Muina vuosina tukitoimenpide on ollut syynä yleensä alle kymmenessä työtaistelussa. Vuonna 1937 politiikkaa oli harjoitettu noin viisi vuotta hyvin tuloksin. Muun muassa työttömyys oli laskenut oleellisesti. Toiseksi eniten työtaisteluja käytiin lakkoherk- kyydestä syytetyn kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Yleisin syy, 29 prosenttia, viime vuoden työtaisteluihin oli työvoiman vähennys tai sen uhka. Työmarkkinoiden joustot iskevät työttömiin, ikääntyviin ja heikosti koulutettuihin » Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella Suomen työmarkkinat ovat päinvastaisista väitteistä huolimatta joustavat. vuoden kestäneiden työsuhteiden osuus kaikista alkaneista työsuhteista kasvoi 40 prosentista 60 prosenttiin vuosina 1998?2007, osoittaa Tiina Soinisen väitöstutkimus. Näyttöä velkakammosta on saatu paitsi viimeaikaisista suomalaisista kyselyistä myös jo kauan sitten tehdyistä ulkomaisista haastattelututkimuksista. PITÄÄKÖ KANSALTA kannatusta haluavan puolueen luopua elvytyspolitiikan tukemisesta, jos kansa ei pidä velkaelvytyksestä? Tähän kysymykseen vastaamisessa auttaa yksi tunnettu historiallinen esimerkki: presidentti Rooseveltin toiminta 1930-luvulla Yhdysvalloissa. Saartoja oli yksitoista ja ylityökieltoja kuusi. Työtaisteluista yli puolet eli 76 käytiin teollisuudessa. Soinisen mukaan työmarkkinaENNAKOITAVUUS t yöpolitiikassa pitäisikin markkinoilla, eli turvallikiinnittää enemmän huosuus työsuhteen jatkumisesta, vaimiota työpaikan vaihtamisen mahkuttaa keskeisesti ihmisten uskallukdollisuuksiin, jotta työvoima ei valu seen vaihtaa työpaikkaa. työmarkkinoilta pois. KU Liiallisen epävarmuuden luomiTIINA SOINISEN sosiologian väitöskirja nen, työsuhdeturvan heikentämiChanging Expectations and nen sekä samanaikainen palkkojen Realities of Employment Stability jäädyttäminen voivat Soinisen mukaan johtaa yllättäen lukkiutuneisiin . Politiikka perustui kuitenkin osaksi velan ottoon eli alijäämäisiin budjetteihin. Jotkut vaikutusvaltaiset Rooseveltin hallinnon edustajat toivoivat, ettei seuraava budjetti enää olisi alijäämäinen. Työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin 69 000 ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 40 500. Tällä vuosikymmenellä eniten työtaisteluita on käyty vuonna 2010, jolloin niitä oli 191 kappaletta ja työtaisteluihin osallistuneita oli yli 137 000. Pekka Sauramo pekka.sauramo@labour.? LEHTIKUVA/JUSSI PARTANEN VASTAAVASTI TILASTOKESKUKSEN mukaan Suomessa Kolumni 2000-luvulla eniten työtaisteluja on ollut vuonna 2005, jolloin työtaisteluja oli 365 ja vähiten vuonna 2002, jolloin työtaisteluja oli 76. Viime vuoden työtaisteluista 103 oli lakkoja. Tutkimuksen työvoimaa. Tutkimus osoittaa, perusteella myös yriettä työpaikan vaihtysten sisällä on oletaminen on vähenmassa kahdet työä ll tynyt 20 vuotta markkinat, eli korä is ns Yr ityste jatkuneesta keasti palkattua t kahde a s s a markkinoiden liikkuvaa työvoim on ole . t joustavoittamismaa sekä mataa in k työmark politiikasta huolilasti palkattua vakaata työvoimaa. matta. Jos sellaista ei saada aikaan, Euroopan on hyvin vaikeata nousta jaloilleen. Vaikka Suomi pienenä viennistä riippuvaisena maana on pitkälti riippuvainen keskeisten vientimaidemme kehityksestä, omat talouspoliittiset päätökset ?myös virheet . Suuresta lamasta alettiin irtaantua Rooseveltin harjoittaman, työllisyyttä tukevan New Deal ?politiikan ansiosta. Lyhyessä ajassa noin neljä miljoonaa ihmistä menetti työpaikkansa ja työttömyysaste nousi viisi prosenttiyksikköä. KU NYKYOLOISSA KOKO Eurooppa ja erityisesti euroalue tar- vitsisi omaa New Deal ?politiikkaa. vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mihin suuntaan Suomen talous lähivuosina kehittyy. Roosevelt otti oppia virheestään ja muutti talouspolitiikan uudestaan työllisyyttä tukevaksi. Se osoitTämä voi johtaa siihen, että yritysten taa, että matalaa palkkaa kompensoi on entistä vaikeampi saada osaavaa työn vakaus. Kysymys ei kuitenkaan ollut viime kädessä siitä. Kansa ei pidä valtion velkaantumisesta. Jos valtion velkaan suhtaudutaan kuin yksittäisen ihmiseen velkaan, velkakammo on aivan ymmärrettävää. Suurin yksittäinen lakko oli rakennusalan lakko elokuussa, jolla vastustettiin aikeita nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajaa. Lisäksi työmarkkinainstituutiot ja sairaslomakäytänteet ohjaavat kehitystä tähän suuntaan. Osa työnantajista onkin alkanut käyttää työttömiä sekä ikääntyviä ja heikosti koulutettuja niin sanottuna kierrätettävänä työvoimana. ALLE korkean teknologian alalla työskentelevät ja hyvin koulutetut työntekijät sijoittuvat erittäin vakaille työmarkkinoille. Joustavat työmarkkinat ovat kuitenkin jakaantuneet kahtia vakaisiin ja epävakaisiin. Työmarkkinoiden joustot ovat Suomessa kohdentuneet ensisijaisesti työttömiin sekä ikääntyvään ja heikosti koulutettuun työvoimaan. Tutkimuksen perusteella työttömän riski ajautua lyhytkestoisten työsuhteiden ja työttömyyden kierteeseen kaksinkertaistui vuosina 2002?2007. Osaltaan tätä selittää Soinisen mukaan se, että työnantajat valikoivat työtöntä työvoimaa erityisesti lyhyisiin työsuhteisiin. He saivat Rooseveltin kannalleen vetoamalla muun muassa tuoreisiin mielipidekyselyihin. Vaalitulos ei ole poistanut suomalaisenkaan New Deal ?politiikan puolustamisen tarvetta
? ? ? ? ? ? ? ? ? 9DVHPPLVWRQ YDSSX 7DPSHUHHOOD NOR 0XLVWRWLODLVXXV NDDWXQHLGHQ PXLVWRPHUNLOOl .DOHYDQNDQNDDQ KDXWDXVPDDOOD 3XKXX 9LUYD 0DUL 5DVN YDUDYDOWXXWHWWX YDV
9DSSXNXONXH 0XUWRNDGXOWD .HVNXVWRULOOH 9DSSXMXKOD .HVNXVWRULQ -XJHQGWRULOOD 3XKXMLQD 6DQQD 0DULQ NDQVDQHGXVWDMD YDUD SM VGS
1LLQD .RLYXQLHPL 3$0LQ DOXHSllOOLNN|
MD /DXUL /\O\ 6$. Q SXKHHQMRKWDMD
8CPVCCP 8CUGOOKUVQP 8CRRW 0XVLLNLVWD YDVWDD 7DPSHUHHQ W\|YlHQ VRLWWRNXQWD MD +DXOL %URV 7\|YlHQODXOXWLODLVXXV 3XE 0DOODVKRYLVVD 6DWDNXQQDQNDWX
Ì Työväenjärjestöjen yhteinen tilaisuus klo 9 Hiekkaharjun muistomerkillä, Urheilutie 14. Liput mukaan! ² .DLNHQ NDQVDQ YDSSXWRUL NRNR SHUKHHOOH 9lLQ| /LQQDQ DXNLR
(VLLQW\\ PP +|SLQlW|WWHU| 8CUGOOKUVQP 8CRRWLWJNCV 8CNQTKPVGGNN¼ -[NNÑN¼PVKG ,[X¼UM[N¼ U 8CRRWNQWPC 8CRRWR¼KX¼P¼ MNQ NQWPCU LC OWPMMKMCJXKV ? 8CRRWRWJGKV C -GUMK 5WQOGP 8CUGOOKUVQP RKKTKP RL Ì Vantaan Vasemmiston vappujuhla Tikkuraitilla klo 11-13. Juhlapuhe: Jussi Saramo, kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja. Musiikista vastaavat Lumon puhaltajat, Reino Bäckström ja Erkki Saarela. Vuoden vasemmistoteko -palkinnon jakaminen. Tikkurilan Vasemmistoliiton kahviteltalta kahvit ja pikkusyötävät. Ì Yhteislaulutilaisuus klo 13.30 alkaen Reino Bäckströmin johdolla Puistokulmassa, Talkootie 4. Puistokulman baari on avoinna. /CTLC .GGPC /CMMQPGP 6'48'67.1# ;NKJQKVCLC GOGTKVWU +NMMC 2GTPW KUNCWNWC MKC [JVG X¼GPOWUKKM 6[Ñ ,?4,'56?? -GNLQP L¼TLGUVÑ[JFKUV[U -GUMK 5WQOGP 8CUGOOKUVQPCKUGV 12 Vapaa pääsy, tervetuloa!
Hänen arvomaailmansa keskeiset asiat olivat oikeudenmukaisuus, heikompien puolustaminen ja tasa-arvo. päivänä 2015 Åbo den 22 april 2015 Pia-Maria Niskala Puheenjohtaja, ordförande Juha Karvinen Sihteeri, sekreterare SYKSYLLÄ, piirre hänen toiminnassaan oli, ettei hän kiirehtinyt sanomaan, miten kulloinkin esillä oleva tilanne tai ongelma pitää hoitaa. Eläkeläistoiminnan kautta hänet valittiin Vantaan vanhusneuvostoon ikäihmisten palveluja kehittämään. Oli luontevaa, että tässäkin tehtävässä hän toimi pohjoismaisessa yhteistyössä tuoden sieltä ajatuksia toiminnan kehittämiseksi niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Bo Axel uskoi viimeiseen asti pääseväsi vielä käymään kotisaarellaan, kohtalo päätti toisin. 26.03.2015) sai ensimmäisen tiedon vakavasta sairaudesta. Aluksi hoito näytti toimivan ja odotus sairauden hallintaan saamisesta oli myönteinen. Muutamaa kuukautta myöhemmin tilanne muuttui ja hänen vointinsa alkoi nopeasti heiketä. Näiden arvojen kodiksi löytyi SKP ja myöhemmin vasemmistoliitto. Bo Axelia kiinnosti toiminta ammattiyhdistyksen piirissä. Kipinä siihen oli syttynyt työssä valimossa ja rakennuksilla. Niinpä hän vuonna 1972 siirtyi toimitsijaksi Metallityöväen liittoon, joka työsuhde jatkui eläkkeelle siirtymiseen asti. Keskeisenä tehtävänä oli ruotsinkielisen kentän järjestö- ja edunvalvonta, joka sittemmin laajeni koko jäsenistön järjestökentän hoitamiseen järjestösihteerinä. 12. 32 Virolainen, Anne-Mari kansanedustaja, KTM, Lieto 7169 17116,500 MERKITTÄVÄ 13. 80 Lohela, Maria PS kansanedustaja, projektipäällikkö, Turku 5583 16937,667 14. 53 Ala-Nissilä, Olavi KESK 4908 kauppatieteiden maisteri, KHT-tilintarkastaja, Loimaa 14254,333 15. 28 Sirén, Saara-So?a yrittäjä, ekonomi, Turku 4625 13693,200 16. 41 Kantola, Ilkka SDP kansanedustaja, teologian tohtori, Turku 5908 13611,667 17. 141 Lapintie, Annika VAS kansanedustaja, varatuomari, Turku 5027 13500,500 Enligt stadgandet i 94 § vallagen meddelar Egentliga Finlands valkretsnämnd, att den idag har förklarat nedannämnda personer utsedda till medlemmar av riksdagen för tiden denna dag intill dess nästföljande riksdagsval förrättats, nämligen: Järj.Nro Ordnings N:ris Ehdokasnro Nimi Kandidatn:ris Namn 1. 27 2. Ryhmä Grupp PS KOK KOK Edustajanpaikan joutuessa avoimeksi tulee jäljempänä mainittujen numeroiden kohdalla mainittujen edustajien tilalle seuraavat henkilöt: Då ledighet i riksdagsmandat uppstår träder i nedannämnda riksdagsmännens ställe följande personer: Numerot: Numris: 1, 5, 9, 12 ja 15 2, 7 ja 13 3, 10 ja 14 4, 11 ja16 6 ja 17 8 kansanedustaja Pertti Hemmilä Salosta eduskunta-avustaja, työnjohtaja Vilhelm Junnila Naantalista yrittäjä Jani Kurvinen Somerolta mittarikorjaaja Mika Maaskola Turusta FM, tiedottaja Johannes Yrttiaho Turusta ?loso?an tohtori, sosiaali- ja terveysalan suunnittelija Elina Rantanen Turusta Turussa huhtikuun 22. Sen sijaan hän usein kysyi, miten olette porukassa suunnitelleet ratkaista ongelman. Yhteistoiminta ja yhdessä tekeminen edunvalvonnan alueella oli hänen johtoajatuksiaan. Eläkkeelle siirryttyään Bo Axel jatkoi toimintaansa muiden hyväksi. Bo Axel ei koskaan unohtanut juuriaan eikä kulttuuriperintöään: etelärannikon elämää ja ruotsinkielisyyttä. Poliittista aatettaan Bo Axel ei saanut kotoa ?evääksi?, vaan etsi ja löysi aatteellisen kotinsa omien haasteittensa, arvojensa ja aatemaailmansa pohjalta. Bo Axel poistui keskuudestamme rakkaittensa läsnä ollessa. Bo Axel Gustafsson eli lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Taalintehtaan Bockholmin saarella, josta myöhemmin tuli hänelle tärkeä loma-, ja virkistäytymispaikka. Hän korosti yhdessä tekemisen ja yhteistyön merkitystä, asenne, joka poikkesi vallitsevasta käytännöstä. Olit koko ikäsi Bocholmens pojke. Pertti Vuorio Pentti Halttu Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 13. KUULUTUS Kuolleita KUNGÖRELSE Vaalilain 94 §:n mukaisesti Varsinais-Suomen vaalipiirilautakunta ilmoittaa, että se on tänään vahvistanut vaalipiirissä huhtikuun 19 päivänä 2015 toimitetuissa eduskuntavaaleissa valituiksi alempana mainitut henkilöt olemaan edustajina valtiopäivillä tästä päivästä alkaen kunnes tämän jälkeiset eduskuntavaalit on toimitettu, nimittäin: Bo Axel Gustafsson Äänet Röster Vertausluku Jämförelseantal Orpo, Petteri KOK maa- ja metsätalousministeri, VTM, Turku 10652 68466,000 72 Elomaa, Ritva PS kansanedustaja, röntgenhoitaja, Masku 9571 50813,000 3. 67 Saarikko, Annika KESK kansanedustaja, ?loso?an maisteri, Turku 10510 42763,000 4. 37 Eloranta, Eeva-Johanna SDP 6689 kansanedustaja, valtiotieteen maisteri, Turku 40835,000 5. 35 Wallin, Stefan RKP 9787 34233,000 riksdagsledamot, politices magister, kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri, Åbo 6. 134 Andersson, Li VAS pol.kand., puheenjohtaja, Turku 15071 27001,000 7. 86 Tavio, Ville lakimies, yrittäjä, Turku 6847 25406,500 8. 122 Niinistö, Ville VIHR 8835 22875,000 puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja, partiets ordförande, riksdagsledamot, Turku 9. 22 Kanerva, Ilkka KOK kansanedustaja, VTM, Turku 9183 22822,000 10. 59 Kiviranta, Esko KESK kansanedustaja, maanviljelijä, Sauvo 5994 21381,500 11. 50 Taimela, Katja SDP kansanedustaja, suurtalouskokki, Salo 6017 20417,500 saavuttuaan kotisaareltaan, Bo Axel (03.04.1938
Jos demarit olisivat oppositiossa, se ehkä terävöittäisi SAK:n linjaa, sanoo Riina Simonen. . Perheenelättäjän rooli on varattu miehelle. . Korvaus luottamusmiehenä toimimisesta ei vastaa työn vaativuutta. . Ihmisillä on jatkuva pelko työn menettämisestä, jatkuvasti lomautuksia ja muuta tällaista. Sillä on suora vaikutus sukupuolten välisiin palkkaeroihin, sanoo järjestötoimitsija Laura Tuominen JHL:stä. Edelleen vastuu perheen hoidosta mielletään naisten vastuualueeksi. Pelkään myös, että miten SAK pystyy reagoimaan uuteen tilan- teeseen. Nykyteknologia mahdollistaisi fyysisesti raskaiden töiden tekemisen molemmille sukupuolille. Se, mitä niihin kirjataan ja minkä kannan Suomi ottaa, on merkittävää esimerkiksi julkisille palveluille ja maatalousalojen tilanteelle, sanoo Laura Tuominen. . Riippumatta siitä, mikä on lopullinen hallituskokoonpano, tulevat vapaakauppa- ja palvelukauppasopimukset käsittelyyn. Jos he ovat useammin miehiä kuin naisia, niin sieltähän se lähtee, Sillanpää sanoo. Laura Tuomisen mukaan luottamusmiehet joutuvat tekemisiin raskaiden asioiden kanssa ja paineet kasvavat suhteessa työnantajaan ja jäsenistöön. Jos ajatellaan vaikka puusepän alaa, monesti on niin, että naiset tekevät ompelu- ja verhoilutöitä ja miehet kokoamis- ja muita töitä. Vaaleissa yleensä menestyvät ne, jotka ovat työpai- Naisena ay-liikkeessä Miten naiset itse pärjäävät miesvaltaisen ay-liikkeen työntekijöinä? . Ei tarvitse edes olla radikaalifeministisiä silmälaseja, kuten minulla on, vaan jollain lailla sukupuolieroja tarkastelevat, Simonen sanoo. tuneita työntekijöitä. Kyllä niitä varmasti on mietitty, mutta pitäisi olla mukana sukupuolisilmälasit. Mielestäni olisi tarpeellista sanoa, että näpit irti, hän jatkaa. . He pelkäävät, että hallituskausi on vain työnantajien juhlaa. . Perinteisestikin ay-liikkeessä on työskennellyt paljon naisia, mutta lähinnä toimistotyöntekijöinä. Naistoimitsijoita on koko ajan enemmän, joten emme enää ole poikkeus säännöstä edes teollisuusliitoissa. Reipasta luonnetta tarvitaan joka tapauksessa, rohkeutta olla oma itsensä omine mielipiteineen, Simonen sanoo. . Onko oikein, että he ovat alemmissa palkkaryhmissä?, Simonen pohtii. . Riina Simonen, Minttu Sillanpää ja Laura Tuominen toivovat lisää naisia ammattiliittojen luottamustehtäviin. Naisten ja miesten työt » Työelämää on hyvä tarkastella sukupuolisilmälasien läpi. TEKSTI Anna-Katriina Isotalo KUVA Jussi Joentausta AMMATIT JAKAUTUVAT edelleen vahvasti naisten ja miesten töihin. Jos halutaan ratkaista palkkatasa-arvoon liittyviä ongelmia yhteiskunnassa oikeasti, se ei voi toteutua siten, että kurjistetaan julkisen sektorin työntekijöiden palkkatasoa entisestään. Ihmisiä sanotaan irti ja sama määrä työtä pitäisi tehdä pienemmällä ihmismäärällä. Aika huonosti voidaan nykyään työpaikoilla, Riina Simonen kertoo. Sillanpään mukaan työelämä ja työnantajien asenteet ovat koventuneet sekä työntekijälle asetetut odotukset kasvaneet valtavasti. . Entistä enemmän käytetään nollatuntisopimuksia. Se on tätä kokoomuslaista, mahdollisuuksien tasa-arvoa, Riina Simonen sanoo. Miehillä ei ole kannustimia muuttaa perinteisiä sukupuolirooleja. Miehen kannattaa olla töissä, Sillanpää summaa. Sanelupolitiikkaa ja epävarmuutta Työnantajien asenteet ovat nykyään sellaisia, että mistään ei enää neuvotella. Ay-liikkeessä työskentelevät naiset kokevat, että työelämässä voidaan tällä hetkellä huonosti. Työtahti on kiristynyt ja väkeä vähennetty. Naisten ja miesten jakauma luottamustehtäviin valituista on väärässä suhteessa jäsenistön jakaumaan kaikissa liitoissa, Riina Simonen sanoo. Minttu Sillanpäälle Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa asiaa on perusteltu demokratialla. . Niin sanotut miesten työt ovat paremmin palkattuja. Ammattiyhdistysliikkeissä työskentelevät Laura Tuominen, Minttu Sillanpää ja Riina Simonen seuraavat työelämän kehitystä ja sukupuolittuneisuutta lähietäisyydeltä. Puuliiton sosiaalisihteeri ja tuore tasa-arvovastaava Simonen toivoo, että työn vaativuuden perusteita kartoitettaisiin uudelleen. . Se, mistä minä olen eniten elintarvikealalla huolissani on, ettei sen koeta olevan mikään ongelma. Miehen palkka on parempi kuin naisen palkka. Mielestäni on edelleen aivan totta, että jos SAK:laisessa järjestössä olet jotain muuta kuin demari, niin sinun on oltava vähintään kaksi kertaa pätevämpi ja parempi. Joustot lisääntyvät, siis työnantajan kannalta. Jos se kaikkein pahin tulee, niin pitäisi kiireesti aloittaa ihmisjoukkojen mobilisointi, jotta ammattiosastot ja liitot olisivat hereillä, Sillanpää sanoo. . Ay-liikkeen näkökulmasta olisi olennaista, hallituksen kokoonpanosta riippumatta, että edunvalvonnan taso olisi yhtä räväkkää, eikä liian symbioottista minkään puolueen kanssa, Tuominen sanoo.. Valtaosa toimitsijoista ja johtoportaasta on miehiä. . Yksi syy on se, että työpaikoilla on monen kastin työntekijöitä. Maassamme vallitsee työnantajan markkinat, joten tyytymätön työntekijä on helppo korvata uudella. On ymmärrettävää, että ihmiset miettivät, erityisesti naiset, että mitä ajallaan ja rajallisilla resursseilla kannattaa tehdä, Tuominen sanoo. Enää luottamushenkilö ei edusta yhtenäistä työntekijöiden joukkoa. . Ehkä sama pätee jos olet siellä naisena, niin pitää jollain lailla todistella, että pystyy työhön, sanoo Minttu Sillanpää. . Kun kerran työtä on tarjolla, he sitten ovat töissä, Simonen sanoo. . Sellaista ongelmaa on vaikea ratkaista, jota ei tunnisteta. Erityisesti JHL:n naisvaltaisilla aloilla poliittiset päätökset vaikuttavat oleellisesti palkkatasa-arvon toteutumiseen ja toistaiseksi suunta on ollut päinvastainen. . Vastauksena tästä kysyttäessä on sanottu, että naiset tekevät niin erityyppisiä töitä, sanoo Minttu Sillanpää Suomen Elintarviketyöläisten Liitosta. . Tämä antaa työnantajille mahdollisuuden harjoittaa sanelupolitiikkaa. . Ja se palkka. Sen osalta työelämän joustamattomuus ajaa naiset ahtaalle ja sillä on suora vaikutus naisten työurien pituuteen ja eläkkeen suuruuteen. Sitten sanotaan, että ompeleminen on vähemmän vaativaa kuin vaikka kokoaminen. Onko se oikeasti vähemmän vaativaa. Terveelle itseluottamukselle on tarvetta, kommentoi Laura Tuominen. Kylmää kyytiä duunareille NAISET POHTIVAT vaalituloksen vaiku- tusta työelämään. Koska monet miehet ovat niin työorientoituneita ja monilla aloilla on jatkuvasti lomautuksia ja irtisanomisia, he haluavat osoittaa olevansa todella hyviä ja sitou- 14 kalla luottamustehtävissä. Se on kaikkein paras työnantajalle. Kahtiajako, vähän niin kuin koko yhteiskunnassa, näkyy myös työpaikoilla, Simonen kertoo. Monen kerroksen väkeä Kohti tasa-arvoa Minttu Sillanpään mukaan ensin pitäisi myöntää, että jokin vääristymä on. Esimerkiksi vanhempainvapaata ei yleensä käytetä. . Tietenkin tulee leikkauksia työttömyysturvaan. Ansiosidonnaisesta päivärahasta halutaan eroon tai sen kestoa lyhentää. Koeaika pitenee, listaa Minttu Sillanpää mahdollisia toimia. . On ollut työnantajalta älykäs veto hajauttaa työpaikan sisälle useamman kerroksen väkeä, jotka eivät löydä toisiaan, miettii Sillanpää. Yksi syy siihen, miksi naisen asema kohenee hitaasti työelämässä, saattaa löytyä ay-liikkeiden sisältä. Työnantajien asenteet ovat nykyään sellaisia, että mistään ei enää neuvotella, vaan asiat sanellaan, Sillanpää sanoo. . Erityisesti työttömien asema huolettaa heitä. Sehän ei loppujen lopuksi ole tasa-arvoa. On vakituisia, kokoaikaisia työntekijöitä ja entistä enemmän vuokratyöntekijöitä ja muita ihmeellisissä paskoissa työsuhteissa olevia. Ennen oli paljon sellaisia keskimääräisiä työpaikkoja, mutta nyt ne tuntuvat erkanevan. Minulle soittelevat vuorotöitä tekevät pienten lasten vanhemmat, jotka sanovat, että työnantajalla olisi mahdollisuus järjestää säännöllinen, pelkkä päivä- tai iltatyö. Siihen ei ole halua ja työnantajat ilmoittavat, että kaikkia kohdellaan samanarvoisesti. Eniten häviää pohjois-eurooppalainen duunari, jos sopimus tulee. SAK:n kanta ja into ajaa sopimusta ihmetyttävät, Sillanpää sanoo. Ay-liikkeessä voimakkaasti vaikuttavien sosiaalidemokraattien lähtemi- nen hallitukseen vaikuttaisi neuvottelupöydissä tehtäviin päätöksiin.
15
Kankaanpään jalkinetyöväen ammattiosastossa oli parhaimmillaan yli 500 jäsentä. . Jalkineita olen tehnyt 33 vuotta. Liitossa olen ollut 15-vuotiaasta saakka. Työntekijöitä oli silloin satoja ja urakalla tehtiin töitä. Sellent Oy:llä olen työskennellyt kymmenen vuotta. . Entä miten päättäjät kuvittelevat alamme työntekijöiden jaksavan olla töissä 68-vuotiaiksi. Jos jollakin on hyvä idea, se ei olekaan hyvä, jos se tulee väärältä puolelta. On osattava tehdä kompromisseja, ilman sitä taitoa ei pärjää. Vuonna 1983 Kumi- ja Nahkatyöväen liitossa oli 15 900 jäsentä. Itsellänikin alkaa olla jo kaikenlaista remppaa, enkä voi kuvitella tekeväni kenkiä lähes 70-vuotiaaksi. Monta konkurssia olen ehtinyt nähdä näiden vuosien aikana. Työ- 16 Kotimaisuus luo työpaikkoja, joten mahdollisimman monet kenkäparit pitää tehdä kotimaassa, sanoo Anita Kangas. uransa aikana hän on kuulunut Kemianliittoon, Tevaan, Kenkä- ja Nahkaliittoon, ja nyt TEAMiin. . Jos jokainen työntekijä joutuisi neuvottelemaan palkastaan ja työehdoistaan nenätysten työnantajan kanssa, palkat maksettaisiin pärstäkertoimen mukaan. Kun itse olin 18-vuotiaana Reimalla osastoni luottamusmiehenä, sain sieltä hyvän opin. Nyt jalkinealalla työskentelee noin tuhat henkeä. Menin 15-vuotiaana koulusta suoraan Kankaanpäässä Männistön Paavolle harjoittelijaksi. Tehdastyöhön sieltä ei kuitenkaan valmistuta, ja suurin osa tutkinnon suorittaneista menee joko suunnittelijoiksi tai itsenäisiksi suutareiksi. Kankaan mielestä enää ei pidä tehdä heikennyksiä työehtoihin. . PALKAT EIVÄT NOUSE issitovat Kyllä yle sopimus työehto itää olla raamit p pohjalla. täryhtiö Systeri Oy myy mittatilaussandaaleja, jotka me sitten valmistamme. . Kankaanpään kurssikeskuksessa voi suorittaa alan ammattitutkinnon. Kävin kaksi reissua Lahdessa Mono Oy:llä. Silloin sitä nuorena ja rohkeana ei ujostuttanut mennä pomon luokse ja sanoa suoraan, miten asiat pitää tehdä ja heti. Poliittinen kädenvääntö syö ayliikkeessä Kankaan mukaan liikaa vähäisiä voimavaroja ja uuvuttaa aktiivisesti toiminnassa mukana olevia. . Tämä 43 vuoden työrupeamani alkaa minusta tuntua jo ihan riittävältä. Juha Drufva. Kyllä ainakin pienillä työpaikoilla työntekijät olisivat silloin lirissä pahan kerran, koska työnantajia on kaiken näköisiä ja tapaisia. Ty- Mitä mielestäsi seuraisi, jos oikeiston ja työnantajien haave toteutuisi, ja yleissitovien työehtosopimusten sijaan työ- ja palkkaehtojen sopiminen siirtyisi työpaikkatasolle? . Myönteistä elämässäni on se, että olen saanut olla töissä yli 40 vuotta, vaikka jalkinealan työpaikat ovat Kankaanpäässäkin reilusti vähentyneet. Kotimaisuus ykkössijalle Nuorena ei ujosteltu Kankaan mielestä hyvän luottamusmiehen on oltava luonteeltaan diplomaattinen ja neuvottelukykyinen, että pärjää siinä välissä, kun kumpikaan osapuoli ei ole koskaan tyytyväinen. . Meitä on viisi työntekijää. Totesihan vastikään muun muassa Etla:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä suuressa viisaudessaan, että valtion menojen kolmen miljardin säästöt pitäisi ottaa jäädyttämällä muun muassa eri etuuksien indeksejä eli käydä kaikkein pienituloisimpien kukkarolla. Näin sanoo kankaanpääläinen jalkinetyöntekijä Anita Kangas, työpaikkansa luottamusmies. Kyllä yleissitovat työehtosopimusraamit pitää olla pohjalla. Kotimaisuus luo työpaikkoja, joten Kankaan mukaan mahdollisimman monet kenkäparit pitää tehdä kotimaassa. . Alamme osaajia on vielä, mutta keski-ikä on jo reilusti yli 50 vuotta. Osaaminen jalkinealalta uhkaa kadota kohta kokonaan. Pekkaset meiltä jo vietiin, kun siirryttiin 7,5 tunnin työpäiviin. Kato on ollut viisitoistakertainen, Kangas vertaa. . Hän asuu viikot Kankaanpäässä ja viikonloput miehensä kanssa Harjavallassa. Jalkinealalta uhkaa osaaminen kadota » Jo kotona opetettiin, että liittoon kuulutaan, kertoo jalkineita 33 vuotta tehnyt Anita Kangas. JUHA DRUFVA ja leikkaukset kohdistuvat aina ja iankaikkisesti pienituloisiin ja muihin vähävaraisiin eli köyhä köyhtyy entisestään. Yhteisten etujen ajamista ei pidä pilata turhalla politikoinnilla. Sitä minä en ymmärrä, että sosiaalidemokraateista toinen puoli on työläisten puolella, ja toinen puoli ei. Kerran eräs demarinainen sanoi minulle, että se on epäluottamuslause työnantajaa kohtaan, jos työpaikalle valitaan luottamusmies. Ammattiliiton jäsenenä 43 vuotta Vuonna 1957 syntynyt Anita Kangas on kotoisin Kankaanpäästä. Jalkinealalla on valitettavasti menossa saattohoito, kun vertaa vanhoihin hyviin aikoihin. Välillä olin Reimalla viisi vuotta. Jo kotona opetettiin, että liittoon kuulutaan
Iloista Vappua! Toivoo Valkeakosken Vasemmistoliitto Hämeenlinnan Vasemmistoliitto ry toivottaa aatteellista vappua! Iloista Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Kajaanin kj Railakkaat vapputervehdykset tovereille eri puolilla Suomea! Iloista Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Vuosaaren osasto Toivoo Rakennusliiton osasto 57 ry Kotka Aatteellista Vappua! Hämeenkyrön Vasemmistoliitto Pidä kiinni vappupallosta... ...sillä niitä emme vakuuta. Paljon muuta kylläkin. Tule Turvaan. Hauskaa vappua! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi 17
Nollasopimus kiertää lakia » SEL:n Kuntonen pitää työehtosopimuksen muita asioita entistä tärkeämpinä suhteessa palkkaan. TEKSTI Tuula Kärki KUVA Minna Kallinen Työsuhdemallien vaikutusta ihmisen työkykyyn ei ole juurikaan tutkittu. Veli-Matti Kuntonen uskoo, että ihmisen jaksaminen on koetuksella, jos hän joutuu joka työpäivä kisaamaan siitä, onko töitä myös jatkossa. 18
Se tarkoittaa, että työntekijä tekee lisää ovat nyt. p le ei o tuottavuutta, josta hyöty jaetaan muihin, hy? Mutta pystyäksemme saamaan . ä kielletty vin harvoihin taskuihin. niitä paremmalle tasolle aktiivisesti toimivien jäsenten määrä pitää olla paljon nykyistä korkeampi. Työpaikoilla sovitaan koko ajan Hän pitää päivänselvänä, että työnantajapuoli seuraa tarkkaan eri ammattiliittojen järVaalien alla moni porvaripuolue halusi ratjestäytymisasteita. kaista työelämän kysymyksiä lisäämällä pai. Kotimaisuus on järkevää myös siksi, että sen osalta ruokaturvallisuus on SUOMEN omissa käsissämme. Mikään maa ei ole luopunut ruuan tuotannosta, hän toteaa. Hän arvioi, että alan isot tuotantolaitokset tuskin enää vähenevät Suomessa. . Tapauksia tulee liitolle vastaan, mutta ihmiset monesti eivät halua niitä vietävän eteenpäin, koska he pelkäävät työmarkkinaasemansa heikentyvän, jos asia riitautetaan. Samasta on kysymys nollasopimuksissa. . Jos löytyy uusia kotimaisia tuotteita, selvitän missä päin Suomea ne on tehty. Olen löytänyt yrityksiäkin, joista liitolla ei ole ollut tietoa. Kuntosen mielestä on hienoa, että ruuan kotimaisuus on arvo suomalaisille. . Se vaikuttaa työkykyyn ja jaksamiseen, että joudut joka työpäivä kisaamaan siitä, onko sinulla töitä. Ammattiyhdistysliikkeelle on iso haaste pitää ihmiset solidaarisina toisiaan kohtaan, kun työnantaja esittää työpaikoilla, että on oltava tämmöinen reservi nollasopimuslaisia, jotta ei tarvita yhteistoimintaneuvotteluita, jos menee huonosti. Veli-Matti Kuntonen muistuttaa, ettei mikään maa ole luopunut ruoan tuotannosta. Jos työaika avataan paikalliselle sopimiselle, ensimmäisessä yrityksessä ehkä sovitaankin asiasta aidosti työntekijöiden kanssa, mutta ei enää toisessa, joka on ensimmäisen kilpailija. Uskon, että meille syntyy erikoistuotantoja, kuten leipäpuolen gluteenittomat tuotteet ja maitosektorin vähärasvaiset, pitkälle jalostetut tuotteet. Esimerkiksi Valio on onnistunut brändin rakentamisessa Venäjällä. Meillä on tietoa yt-neuvotteluista, joissa on päätetty toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Sitä ei ole juurikaan tutkittu. . Juuri nyt tilanne on vaikea pakotteiden vuoksi, mutta jatkossakin on fakta, että 400 kilometrin päässä Helsingistä on miljoonakaupunki, jonka elintarviketarvetta Venäjä ei itse pysty täyttämään. 19. Epätyypillisillä työsopimusmalleilla päästään kiertämään sitä, mitä työlainsäädännöllä on säädetty tai työehtosopimuksella sovittu. Koeajan pidentäminen lisäisi välinpiMutta siihen ei pidä tuudittautua. Viestiksi: Veli-Matti Kuntomiseksi. nen 50 v. Kuten Suomessa keskimäärinkin ay-liikkeessä, elintarviketyöläisten järjestäytyhän yritysten pyrkiä onnistumaan rekrytoinmisaste on korkea, lähes 80 prosenttia. ajaTyönant neissa. Tilastokeskuksen mukaan niitä on 83 000. . Siinä unohtuu, että olemme joukkoliike, jonka jäsenillä on mahdollisuus olla mukana huolehtimassa omista työehdoistaan. Kuntosen syntymäpäiväkahvit tarNiin sanotut yleiset työttömyyskassat ? jotaan tiistaina 5. Nämä kassat eivät tee työtä työttömyystukemiseen tilille FI22 5290 0240 turvan tulevaisuuden tai työehtojen paranta2962 34. Työpaikoilla on paljon asioita, joista voidaan sopia paikallisesti, mutta sopimista säätelee työehtosopimus. Esimerkiksi sille, että SEL ei juurikaan ole antanut paikallista liikkumavaraa työaikojen sopimisen suhteen, on selitys. . Hän päätyi ylioppilaskirjoitusten jälkeen töihin panimoon Heinolassa, opiskeli merkonomiksi Helsinkiin, meni vaimon perässä Tampereelle ja sai töitä Ruoka-Saarioiselta vuonna 1991. . ovat viime vuosina markki14?18 SEL:ssä Paasivuorenkatu 2 C, noinnillaan pyrkineet hämärtämään työttö4. Niillä pystytään kiertämään monta sopimuksiin ja lainsäädäntöön liittyvää asiaa. Työpaikoille syntyy kahden kerroksen työväkeä, hän sanoo. . Jos järjestäytymisaste laskee voimakkallista sopimista. kaasti, työnantajapuoli asettaa työehtosopiKuntonen naurahtaa. musneuvotteluihin entistä enemmän tavoit. Minulla ei ole mitään syytä ostaa esimerkiksi argentiinalaista lihaa, hän sanoo. Hän tutkii tarkkaan elintarvikekauppojen hyllyjä . Mutta kun on jaettu irtisanomislappuja, on samalla tarjottu nollasopimusta, Kuntonen sanoo. Ikuisella koeajalla Kuntosta kiinnostaa työsuhdemallien vaikutus ihmisen työkykyyn. Kun, että o o s tämättömyyttä henkilöstöasioiden hoidossa. tonen arvioi, että nykyisellä järjestäyt a k puoli ä ik Myös puheet työajan pidentämistä saavat tymisasteella pystytään säilyttämään m , llittua Kuntosen hymähtämään. se taso, jolla työntekijöiden oikeudet se on s a aasti t h u . Sopimuksia tehdään koko ajan, Kuntonenkin teki luottamusmiehenä kymmeniä paikallisia sopimuksia vuodessa. . Työnantajapuoli kuitenkin katsoo, että se on sallittua, mikä ei ole puhtaasti kiellettyä. Epätyypillisten työsuhteiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Kyse olisi puhtaasti työnantajan direktio-oikeuden vahvistamisesta. Direktio-oikeus tarkoittaa työnantajan valtaa määrätä, mitä, missä ja koska kukakin työntekijä tekee. Hän toteaa, että paikallista sopimista vaativat yleensä ne poliitikot, jotka eivät tiedä, mistä puhuvat. Pystymme lisäksi vaikuttamaan työehtoihin ja tuotantoeläinten oloihin. Ruuasta puhutaan paljon ja ihmiset ovat yhä ruokatietoisempia. . Se oli talouden syvän sukelluksen aikaa. On myös todennäköistä, ettei uusiakaan synny, hän sanoo. . Ei olisi työehtojen ala- Kotimaisen ruuan puolesta ELINTARVIKETYÖLÄISTEN Liitto SEL:n puheenjohtajan Veli-Matti Kuntonen syö kotimaista ruokaa. . Tehdään vaativaa gourmet-ruokaa ja samaan aikaan syödään yhä pitemmälle käsiteltyä valmisruokaa. krs, Helsinki. Nyt makkara ja juusto jo laitetaan valmiiksi kolmioleivän väliin. Hän muistuttaa siitä, että ruuan hinnasta puhuttaessa unohdetaan sen jalostusaste. . Sanon mieluummin, että ohjauduin alalle kuin että ajauduin, Kuntonen määrittelee. rajoja. Työnantajapuoli tarkoittaa sillä sitä, että teitaan, jotka pääsääntöisesti tarkoittavat kaikki pitäisi sopia työpaikoilla riippumatta työntekijöille heikennyksiä. Toki palkka on tärkeä, mutta olisi hyvä ymmärtää, että jos epätyypillisten työsuhteiden käyttöä ei pystytä rajoittamaan, palkankorotuksesta hyötyy entistä harvempi, sillä vaikkapa nollasopimuksella tai osa-aikaistamisella voidaan viedä tulot entistä alemmas, hän sanoo. Hän luettelee epätyypillisiä työsuhteita: työvoimavuokraus, nollasopimukset, määräaikaiset ja osa-aikaiset työsopimukset. . Sitä paitsi pitää- tävälle Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtajalle Veli-Matti Kuntoselle monenlaiset ruokateollisuuden työt ovat tuttuja. Trukkihommia, varastohommia, sitten Saarioisen lättylinjan päähän pakkaamaan. Vaikka työpaikan saanti oli sattumaa, Kuntonen toteaa, että ehkä se kuvaa sitä, että vaikeinakin aikoina elintarvikesektori toimii. Kymmenen vuotta hän ehti olla talon 700 työntekijän pääluottamusmies ennen kuin tuli valituksi liittoon töihin ja sen puheenjohtajaksi 2006. . On vaikea löytää perustelua sille, että koeajan pidentämisellä päästäisiin parempaan työllisyysasteeseen. Kasvukausi on toki lyhyt, mutta meillä on puhdasta vettä ja puhdasta luontoa. Ensin viipaloitiin leipä, sitten leikkeleet ja juusto. Sitä ei tee Suomikaan, hän vakuuttaa. Lättylinjalla pakkaamassa ENSI KESKIVIIKKONA 50 vuotta täyt- Laittomuus rehottaa Esimerkiksi määräaikaisia sopimuksia tehdään ilman lainmukaista perustetta. . SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITON SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen arvioi, että ammattiyhdistysliikkeen on turha huolehtia palkoista, jos työsuhteet ja työehdot eivät ole kunnossa. . Mahdolliset muistamyysturvaa tarjoavan vakuutuslaitoksen eroa miset Kuntonen toivoo osoitettavan ammattiliittoihin. Suomen monikkoperheet ry:n työn . toukokuuta kello Loimaan kassa . Tiesin, että vakuutusmyyjäksi minusta ei ole, vaikka siihen oli koulutus, hän sanoo ja luettelee: . Jos lähdemme itse tähän keskusteluun, olemme hakoteillä. Kasvu tullee paljolti pienistä yksiköistä. Hänestä ruokatuotanto voi olla myös mahdollisuus Suomelle. . Se on hieno juttu, mutta siinä on jännä ristiriita. Tätä on jo nähty. työehtosopimuksesta. Työajoista tulee keskinäisen kilpailun keino. Liitto ei ole vain vakuutuslaitos Kuntonen varottaa ajattelusta, jossa ammattiliiton jäsenyys on kuin työttömyyden varalle ostettu vakuutus samaan tapaan kuin autotai kotivakuutus. . Olet ikään kuin jatkuvalla koeajalla, hän sanoo. Puheet koeajan pidentämisestä jopa vuoteen hän leimaa höpöjutuiksi. . Kun ihminen ostaa valmistuotteen, hän ei osta vain ruokaa vaan myös aikaa. Kuntonen ei usko, että ruuan tuotanto häviää Suomesta. . Siellä ostetaan Valion tuotteita tuotemerkin vuoksi. Kuntonen pitääkin Venäjää mahdollisuutena Suomen elintarviketeollisuudelle.
Kansanedustaja Silvia Modig, Helsingin kaupungista 17717,500 6 190 18. Yrittäjä, kauppatieteiden maisteri Antero Vartia, Helsingin kaupungista 22602,000 6 859 14. Kansainvälisten asioiden sihteeri, valtiotieteiden maisteri Wille Rydman, Helsingin kaupungista 18678,400 4 524 16. Kansanedustaja, komisario Tom Packalén, Helsingin kaupungista 20291,500 5 089 15. Valtiotieteen maisteri, sairaanhoitaja Tuula Haatainen, Helsingin kaupungista 18624,667 6 662 17. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Helsingin hallinto-oikeudelle. Kansanedustaja, ministeri Pertti Salolainen, Helsingin kaupungista 15565,333 4 502 20. Kansanedustaja, ulkoministerin erityisedustaja Pekka Haavisto, Helsingin kaupungista 67806,000 14 204 3. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Eva Biaudet, Helsingin kaupungista 24645,000 5 515 12. Kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri Jaana Pelkonen, Helsingin kaupungista 93392,000 15 964 2. Tietokirjailija, luonnontieteiden kandidaatti Emma Kari, Helsingin kaupungista 16951,500 4 647 19. Kansanedustaja, ?loso?an tohtori Outi Alanko-Kahiluoto, Helsingin kaupungista 33903,000 7 884 8. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. päivänä 2015 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen. Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa tästä päivästä eli viimeistään 6.5.2015. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Kansanedustaja, rikosylikonstaapeli Mika Raatikainen, Helsingin kaupungista 13527,667 3 370 Kansanedustajien varaedustajiksi ovat tulleet valituiksi seuraavat henkilöt: numeroiden 1, 4, 8, 12, 15 ja 19 kohdalla valtiotieteiden maisteri Terhi Koulumies Helsingin kaupungista, numeroiden 2, 7, 13, 18 ja 21 kohdalla kansanedustaja, valtiotieteen maisteri Johanna Sumuvuori Helsingin kaupungista, numeroiden 3, 9, 16 ja 20 kohdalla valtiotieteen tohtori, valtiosihteeri Pilvi Torsti Helsingin kaupungista, numeroiden 5, 14 ja 22 kohdalla ensihoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK) Mari Rantanen Helsingin kaupungista, numeroiden 6 ja 17 kohdalla valtiotieteiden tohtori, tutkija Veronika Honkasalo Helsingin kaupungista, numeron 10 kohdalla kansanedustaja, kauppatieteiden maisteri Paula Lehtomäki Helsingin kaupungista sekä numeron 11 kohdalla valtiotieteiden maisteri, valtiosihteeri Marcus Rantala Helsingin kaupungista. Tähän päätökseen, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja, valtiotieteiden kandidaatti Ozan Yanar, Helsingin kaupungista 13561,200 4 196 22. Euroopan parlamentin varapuhemies, ?loso?an tohtori Olli Rehn, Helsingin kaupungista 25947,000 6 837 11. Valtiotieteiden tohtori, ylijohtaja Juhana Vartiainen, Helsingin kaupungista 31130,667 11 436 9. Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, Helsingin kaupungista 35435,000 7 910 7. Valituskirjelmään on liitettävä vaalipiirilautakunnan päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä. Helsingin hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: PL 120 00521 Helsinki Käyntiosoite: Ratapihantie 9 Helsinki Helsingissä 22. Viestintäsihteeri Nasima Razmyar, Helsingin kaupungista 13968,500 5 156 21. Helsingin vaalipiirissä ovat seuraavat henkilöt tulleet valituiksi kansanedustajiksi: Lopullinen vertausluku Äänimäärä 1. Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa, Helsingin kaupungista 23348,000 7 052 13. Valtiotieteen tohtori, kansanedustaja Erkki Tuomioja, Helsingin kaupungista 55874,000 11 154 4. Filoso?an maisteri, Euroopan parlamentin jäsen Sampo Terho, Helsingin kaupungista 40583,000 10 067 6. päivänä huhtikuuta 2015 Helsingin vaalipiirilautakunta Timo Erikäinen puheenjohtaja Heikki Liljeroos sihteeri 20. Kansanedustaja Eero Heinäluoma, Helsingin kaupungista 27937,000 9 703 10. Onnea ja menestystä 25täyttävälle vuotta nyt Palvelualojen ammattiliitto PAM toivottaa Kansan Uutisten lukijoille VASEMMISTOLIITOLLE HYVÄÄ VAPPUA! TIEDOKSIPANO Helsingin vaalipiirilautakunta on tänään vahvistanut huhtikuun 19. Kansanedustaja, oikeustieteen kandidaatti Ben Zyskowicz, Helsingin kaupungista 46696,000 15 395 5. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä
Hinta rustattiin vapun kunniaksi Vasurilla! 7 ? Sisältää postikulut! http://kauppa.kansanuutiset.fi kirjamyynti@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0200 Kansan Uutiset | Verkkolehti Kansan Uutiset Verkossa joka päivä ma ti Mielipiteet ke to Kulttuuri pe KOTIMAA | 27.4.2015 15.01 Espoo tekemässä ?palmiat?, lähes tuhat työpaikkaa vaakalaudalla Blogit la KOTIMAA | 27.4.2015 14.21 Kaukoliikenne ja tavarakuljetukset takkusivat VR:llä su Oho, taas tuli uutinen ? katso uutiskuvat KANSAN UUTISTEN verkkosivuilla julkaistaan joka päivä keski- määrin 15,43 uutta juttua. Sisäministeri, lääkäri Päivi Räsänen Riihimäeltä 13. Kansanedustaja, yhteisöpedagogi (AMK) Mika Kari Lahdesta 6. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tuomas Salo Sihteeri 21. päivänä 2015 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen ja ilmoittaa, että seuraavat henkilöt ovat tulleet valituiksi toimimaan kansanedustajina: Vertausluku Äänimäärä 1. Kansanedustaja, tiedottaja-toimittajat Tarja Filatov Hämeenlinnasta 2. Pienyrittäjä, lakimies (Master of Laws) Ville Skinnari Lahdesta 10. päivänä huhtikuuta 2015 HÄMEEN VAALIPIIRILAUTAKUNTA Raimo Turunen Puheenjohtaja Riemukasta Vappua! Toivoo Helsingin Sähköalantyöntekijät ao 049 ry Tämäkin ilmoitus huomattiin! Varaa oma tilasi: p. Kirvesmies Jari Ronkainen Hollolasta 12. Sähkövoimatekniikan mekaanikko Rami Lehto Lahdesta 8. Kansanedustaja, kasvatustieteiden maisteri Timo Heinonen Lopelta 7. Ympäristöministeri, valtiotieteiden maisteri Sanni Grahn-Laasonen Forssasta 3. Kansanedustaja, ylikonstaapeli Kalle Jokinen Orimattilasta 11. Katsopas, siinä meni jälleen yksi! Kaikki jutut ovat ilmaiseksi luettavissasi: kannattaa seurata, missä tänään mennään. Ja huomenna. kunnat saaneet pakolaisista myönteistä palautetta KOTIMAA | 27.4.2015 13.00 Yliopistotyöläiset mukaan Jyväskylän vappumarssille TIEDOKSIPANO Hämeen vaalipiirilautakunta on tänään vahvistanut huhtikuun 19. Kansanedustaja Anne Louhelainen Hollolasta 4. KANSANUUTISET.FI Toivoo Turun Putkimiehet ja Eristäjät ry ULKOMAAT | 27.4.2015 14.00 Miljoona lasta kärsii Nepalin maanjäristyksestä VIIKKO 12/2015 Uutiset Riemukasta Vappua! KOTIMAA | 27.4.2015 13.22 Pakolaisille toivotaan lisää kuntapaikkoja . Kansanedustaja, lähihoitaja Aino-Kaisa Pekonen Riihimäeltä 14. Kansanedustaja, sosionomi Juha Rehula Hollolasta 5. Keskussairaalan johtaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori Martti Talja Lahdesta 44 737.000 43 544.000 39 537.000 36 020.000 22 368.500 21 772.000 19 768.500 18 010.000 14 912.333 14 514.667 13 179.000 12 412.000 12 182.000 12 006.667 7318 7556 6743 6429 6867 2274 6705 5200 5711 5728 1442 1545 5487 3941 Edustajanpaikan joutuessa avoimeksi tulevat edellä mainittujen tilalle varaedustajina: Filatovin, Karin ja Skinnarin tilalle sosiaalihuollon kehittämispäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Lepola Forssasta; Grahn-Laasosen, Heinosen ja Jokisen tilalle yrittäjä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen Lahdesta; Louhelaisen, Lehdon ja Ronkaisen tilalle diplomi-insinööri, hanke- ja ympäristöasiantuntija Lulu Ranne Hämeenlinnasta; Rehulan, Anttilan ja Taljan tilalle maatalousyrittäjä, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Timo Kaunisto Hämeenlinnasta, Räsäsen tilalle perusterveydenhuollon ylilääkäri Kirsi Timonen Heinolasta ja Pekosen tilalle ylilääkäri, emeritus Antti Holopainen Lahdesta. Hämeenlinnassa, 22. Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Forssasta 9
2011. 22. 6. KU:N ARKISTO/ JARMO LINTUNEN Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kiirehtimässä Säätytalolle hallitusneuvotteluihin 15
Eduskuntaryhmät saivat nipun kysymyksiä, mutta tämä kierros oli rituaali. Kansanedustaja Kimmo Sasin (kok.) johdolla asiaa ratkonut työryhmä päätyi umpikujaan. Työmarkkinajärjestöillä on ennen Juha Sipilän puuhaamaa yhteiskuntasopimustakin ollut kiinteä rooli hallitusneuvotteluissa. Kokoomuksen puheenjohtajalle Jyrki Kataiselle jäi käteen joko kuuden puolueen sixpackhallitus tai uudet vaalit. Perussuomalaisten nousu kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja keskustan tippuminen neljänneksi sekoitti pakan. Suuressa valiokunnassa ja eduskunnassa näiden puolueiden lisäksi pakettia tukivat vihreät ja kristilliset. Euromaiden tukemisesta syntyneen sovun synnyttyä pidettiin varmana kokoomuksen, SDP:n, vihreiden, kristillisten ja RKP:n hallitusta. Kokoomus yritti kaikessa hiljaisuudessa etsiä perussuomalaisia tyydyttävää ratkaisua EU-politiikkaan jo ennen varsinaisia hallitusneuvotteluja. Puolueet vastasivat Kataiselle Portugalin tukemista koskeviin kysymyksiin vapun jälkeen. Portugalin tukipaketti hiersi kaikissa puolueissa. » 23. Katainen olisi voinut tulkita jo tässä vaiheessa, että perussuomalaisten EU-kanta ei taivu hallitusvastuuseen missään oloissa. Katainen ilmoitti kuitenkin yllättäen, että Portugali-asia ratkaistaan erikseen, mitä oikeusoppineet kummeksuivat. Myöhemmin valtiovarainministeriön kynästä lähteneeksi tulkitulla listalla oli liuta ehtoja. Helpoiten ratkaisu oli nieltävissä kokoomuksessa ja RKP:ssä. Katainen rakensi porvarienemmistöistä hallitusta vielä perussuomalaisten pelattua itsensä ulos. Neljä vuotta sitten opiskelijoiden ilmapallokampanjalla vaadittiin opintotuen saamista indeksiin. Rakoileva järkiavioliitto kasaan pakon edessä » Kataisen hallituksen kokoaminen neljä vuotta sitten Säätytalolla oli tuskaisa. Neuvottelukapulan siirtäminen Urpilaiselle kummitteli hallitusneuvottelujen loppumetreille saakka. Tosiasiassa ajatus Urpilaisen hallituksesta oli vailla pohjaa. Tämä ei tapahtunut vasemmistoliiton selän takana. Puolue näytti vihreää valoa. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi ilmoitti välittömästi vaalituloksen jälkeen puolueensa jäävän oppositioon. Perussuomalaiset taas oli arvaamaton: kirpun kokoisesta jytkyksi kasvaneen puolueen kansanedustajat olivat uusia ja tuntemattomia. Kokoomus nieli jopa vasemmistoliiton osallistumisen hallitukseen, jotta hallitus saatiin kasaan. Hän ei saanut kuitenkaan eduskuntaryhmäänsä Portugali-tuen taakse. SDP tulkitsi asettamiensa ehtojen täyttyneen. Vasemmistoliitto ei ollut alun perin Kataisen piirustuksissa. Urpilainen esitti Kataiselle vasemmistoliiton kutsumista hallitusneuvotteluihin. Puolueen EU-kantojen tiedettiin poikkeavan muiden suurten puolueiden kannoista olennaisesti. Kataisesta tuli hallitustunnustelija vapun alla. Vuonna 2007 STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää ja EK:n johtaja Seppo Riski olivat luovuttamassa työmarkkinajärjestöjen yhteistä kannanottoa hallitusneuvottelijoille. Hallitusneuvottelut ovat lobbaamisen kulta-aikaa. Hän ehti saada takinkääntäjän leiman. Tämä show käytiin perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ehdoilla. Katainen ilmoitti uudesta hallituspohjasta kysymättä Urpilaiselta. Urpilainen otti muutaman päivän aikalisän. Kolmen suuren puolueen sijaan maassa oli neljä keskivahvaa puoluetta: kokoomus, SDP, perussuomalaiset ja keskusta. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen puolueet olivat uudessa tilanteessa. Tänä aikana kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) nosti Ykkösaamussa (14.5.2011) vielä perussuomalaisten, mutta myös vasemmistoliiton aseman pohdintaan. Tuomioja ei pitänyt mahdottomana hallitustunnustelijan vaihtamista, vaikka se ei ollutkaan SDP:n tavoite. Keskusteluja käytiin täyttä häkää kulisseissa, kuten nytkin. Portugalin tuki iso kivi kengässä Portugalin tuki piti saada pois pöydältä ennen kuin päästiin kokoamaan hallituspohja. Ryppy Kataisen ja Urpilaisen sopuun tuli parin päivän sisällä. Soini nimesi hallituksen vaalien häviäjien hallitukseksi, ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen syytti perussuomalaisia vastuunpakoilijaksi. Säätytalolla juotiin kuohuviiniä kokoomuksen piikkiin. Tunnelma oli vapautunut ja helpottunut. Samassa, vaikka huterassakin, veneessä oleminen yhdisti. Spekulaatioita Urpilaisen hallituksesta Uusi hallituspohja tarvittiin Soinin hypättyä hallituskelkasta.Portugali-prosessi hitsasi väliaikaisesti kokoomusta ja SDP:tä tuleviksi hallituskumppaneiksi puolueiden sovittua euromaiden talouskriisin hoidosta. Soinin jyrkkä vastaus yllätti Kataisen: puolue ei tue Portugali-pakettia eikä pysyvää vakausmekanismia eikä myöskään Suomen vastuiden kasvattamista väliaikaisessa rahoitusvälineessä. Soinin oma jalka oli jo puoliksi hallituksen oven raossa. Hallituksen kasaaminen kesti kaksi kuukautta, pisimmän ajan 70-luvun puolivälin jälkeen. Vuoden 2011 eduskuntavaalit pisti puoluekartan uusiksi. Tästä Katainen maksoi hintana sen, että omista joukoista irvailtiin Kataisen vasemmistohallituksesta. TEKSTI Sirpa Puhakka MAAN TAPA oli, että vaalien jälkeen kolmesta suuresta puolueesta kaksi on hallituksessa, yksi jää oppositioon. Suomen kanta saatiin hiottua lopulta eduskuntaryhmien kesken. Valtiovarainministeri Katainen sai Suomen ehdot osallistumiselle Portugalin tukemiseen, EU:n väliaikaisen rahoitusvälineen kasvattamiseen ja pysyvään vakausmekanismiin
Stubb on ollut avoimesti Suomen Nato-jäsenyyden kannalla. Keskusta oli valmis pyörtämään vaali-iltaiset sanansa. vaikka huterassakin . Urpilaisen talousasiantuntemus näytti huteralta vielä hallitusneuvotteluissa, mutta tämä korjautui nopeasti 24 hänen aloitettuaan valtiovarainministerinä. Joka tapauksessa neuvottelukatkos tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta rivineuvottelijoille. Toisaalta kerrottiin, että Katainen oli kypsynyt demareihin, ja hän heitti demarit ja peesissä vasemmistoliiton ulos. Vasemmistoliitolle muutos oli kynnyskysymys. Lopputulos oli, että Kataisen hallituskaudella Suomi sotilasliittoon kuulumattomana maana harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa ja pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Kataisen hallituksen ajaksi jäsenyyden valmistelu suljettiin pois, mikä nyppii edelleenkin Stubbia. Kokoomuksen puheenjohtajana Stubb on toistanut moneen kertaan julkisesti, että kirjaus oli virhe. Katainen väsyi. Säätytalolla ollut joukkue piti kasata uudestaan. Vaarana oli, että hallitusohjelmaa ohjataan ulkoa. Näin hallitus ratkoi myöhemminkin riitojaan, kunnes päähallituspuolueet ajautuivat vaihtuneiden puheenjohtajiensa Alexander Stubbin (kok.) ja Antti Rinne (sd.) johdolla ilmiriitaan. Säätytalolla juoksi satoja eri tahojen asiantuntijoita, lobbareita ja konsultteja. Säätytalolla 20.5., reilu kuukausi vaalien jälkeen, hallitusneuvottelunsa aloittaneet puolueet edustivat ideologisesti ääripäitä. Kataisten joukkueelta puuttui selkeä yhteinen missio, että nyt tehdään jotain olennaista. Tunnelma Säätytalolla muistutti enemmän budjettineuvotteluiden ilmapiiriä. Käytävillä huhuttiin ja puhuttiin Heinäluoman roolista. Hänen pitkä varjonsa häälyi taustalla koko neuvottelujen ajan. Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kokoomuksen hanke tuskin etenee.. Tämä ei ollut päähallituspuolueilla tiedossa Säätytalolla, tai se ohitettiin. Sote-uudistuksella yritettiin paikata kuntauudistuksen karille ajamista. Neuvotteluilta puuttui kunnon käsikirjoitus, ja sitoutuminen oli hataraa. Hallitusneuvotteluissa Urpilaisen asema herätti kysymyksiä. Puoluejohto puheenjohtaja Anni Sinnemäen johdolla ja kansanedustajat yhtä lukuun ottamatta olisivat jatkaneet ilman vasemmistoa. Katainen joutuu ottamaan lusikan uudelleen käteensä SDP:n ja vasemmistoliiton lähdettyä hallitusneuvotteluista loka lensi pääneuvottelijapuolueiden kesken. Kiviniemi kiisti myöhemmin varjoneuvottelut. Myös hallitusneuvottelijan vaihdoksella Kataisesta Urpilaiseen spekuloitiin. Demarit eivät halunneet perälautaa, jotta hallitus olisi voinut puuttua kuntauudistukseen, vaikkapa pakkoliitoksin. Vanhasen . Pääministeriksi hän oli liian sovitteleva ihminen, on eräs tulkinta. Yhdeksi syyksi kuntauudistuksen ja soteratkaisun ajautumisessa karille on nähty Kataisen kyvyttömyys johtaa hallitusta. Hän puhui eriarvoistumisesta Kataisen jälkeen hallitusneuvotteluja edeltäneessä seminaarissa. Julkisuudessa se sitoi kuitenkin osallistumisensa perussuomalaisiin, vaikka se ei ollutkaan keskustalle kynnyskysymys. Keskusta ei halunnut jättää suurvoittajaa oppositioon kalvamaan. Syytöksiä valmistautumattomuudesta, osaamattomuudesta ja kompromissitaidottomuudesta heiteltiin puolin ja toisin. Kokoomuksella oli vain yksi vaihtoehto: se ei voinut jäädä historiaan pääministerin paikan menettäjänä. Kataiselta puuttui pääministerille tarpeellinen joukkueen johtamistahto. Puolue olisi voinut äänestää tyhjää eurotukipaketeissa. Tämä ei käynyt Soinille. hyvässä ja pahassa . Noin kymmenkunta lobbaria istui asiantuntijoina neuvottelupöydissä. Erikoisin vieras Säätytalolla oli arkkipiispa Kari Mäkinen. Se viritteli uudestaan verkkoja perussuomalaisten, mutta myös keskustan suuntaan. Varsinkin kun mielipidemittauksissa perussuomalaiset olivat kiivenneet toukokuussa suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen rinnalle. Sekin ajoi päin seinää. Neuvotteluryhmissä odotettiin talouslaskelmia, mutta sen sijaan vasemmisto käveli ulos. veneessä oleminen yhdisti. Eräs hallituspiiriläinen vertaa Kataisen myöhempää johtamista valtakunnansovittelijan työhön. Hallitus keskittyi talouden vakauttamiseen ja hallinnon uudistamiseen. Hänellä ei ollut joko energiaa, taitoja tai rotia viedä kunta- ja sote-uudistuksia maaliin vastuuministereiden epäonnistuttua. Hallitusneuvotteluissa kylvettiin jo ensimmäiset epäonnistumisen siemenet. Katainen tarjosi vielä kertaalleen perussuomalaisille kompromissia. ?Liian paljon?, moni arvioi. kuten näidenkin eduskuntavaalien alla. Näkemyserot julkisesta taloudesta ja valtiontaloudesta kokoomuksen ja SDP:n sekä vasemmistoliiton välillä johtivat dramaattiseen ulosmarssiin Säätytalolta helatorstain aattona. Eduskuntaryhmät antoivat Kataiselle uuden neuvottelumandaatin, ja tällä kertaa myös takarajan, joka puuttui ensimmäisellä Säätytalon kierroksella. Tämä oli ollut virhe. Katainen ei ottanut johtajuutta . Vain demarit itse tietävät hänen vaikuttavuutensa. Suomi on edennyt vuodesta 1994 alkaen yhä tiiviimpään yhteistyöhön Naton kanssa. samalla tavalla kuin SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen, joka kokosi ykkössateenkaarihallituksen reilussa kolmessa viikossa taloudellisesti huomattavasti vaikeammissa oloissa vuonna 1995. Toisella kierroksella sopuun ja ministerin paikkojen jakoon päästiin viikossa. Viikkolehti kertoo, mitä viime hallitusneuvotteluiden kulissien takana tapahtui. LEHTIKUVA/MIKKO STIG mahtunut perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen periaatteellisista syistä. Kataiselle jäi käteen sixpack tai uudet vaalit. Puolueensa puheenjohtajana hän oli itseoikeutetusti demarien pääneuvottelija. Kokoomus kirjoitti pohjan, jonka mukaan Natoa luonnehdittiin ?Euroopan keskeisimmäksi turvallisuuspoliittiseksi foorumiksi. Käytännössä keskusta sitoi hallitukseen osallistumisensa perussuomalaisiin. Demareille taas ei sopinut kolmen entisen suuren, kokoomuksen, keskustan ja SDP:n, hallitus. Syistä neuvottelujen katkeamiseen oli kaksi kärjistettyä teoriaa. Säätytalolla huhuttiin jo muutama päivä ennen neuvottelujen katkeamista, jonka arvioitiin olevan lopullista, kokoomuksen käyvän keskustan kanssa neuvotteluja. On jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä.? Kansalaismielipiteen huomioimista pidettiin tärkeänä mahdollisesta jäsenyydestä päätettäessä. Kuntauudistuksesta sovittiin Säätytalolla. Nato-selvityksestä käytiin vääntöä nytkin eduskuntavaalien alla. Alexander Stubbin vetämässä ulkopoliittisessa ryhmässä tätä kirjausta vastustivat etenkin vasemmistoliiton Annika Lapintie ja demareiden Erkki Tuomioja. Kiviniemen -porvarihallituksen tulkittiin aiheuttaneen vihreiden vaalitappion, ja puolue ei Neuvottelukatkos tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta rivineuvottelijoille. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoo vapun jälkeen, miltä pohjalta uutta hallitusta ryhdytään muodostamaan. Vihreät jäivät Säätytalolle, mutta puoluevaltuuskunta äänesti heidätkin ulos. Tunnelma oli vapautunut ja helpottunut. Samassa . Säätytalolla juotiin kuohuviiniä kokoomuksen piikkiin. Tämä jäi keskustavetoisen Juha Sipilän hallituksen ratkottavaksi. Nato-kirjaus tuskastuttaa Stubbia edelleen Nato-linjauksista käytiin vasemmisto?oikeisto -vääntö hallitusneuvotteluissa. Olisikin syntynyt kummallinen enemmistöhallitus, jossa hallitus olisi joutunut hakemaan tukea EU-politiikalleen oppositiosta. Vihreiden kieltäydyttyä tiedossa oli, että näille ei käynyt porvarihallitus eikä yhteistyö perussuomalaisten kanssa. Molempien päähallituspuolueiden kuntapoliitikot vastustivat vahvoja peruskuntia. Tämä ei riittänyt. Demarit lypsivät omia tavoitteitaan talouden reunaehdoista ja vastustivat arvonlisäveron korotusta SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman neuvosta liian pitkään. Hallitus jatkaa tällä pitkäaikaisella linjalla. » Vasemmisto ulos Säätytalolta Jo hallitusneuvottelujen alkaessa odotettiin vaikeuksia. Tarkoitus oli myös laatia selvitys EU:n ja Naton eurooppalaisten jäsenmaiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä EU:n ja Naton yhteistyöstä. Kokoomus ja SDP purkivat paineita kunnolla. Ideologista erilaisuutta yritettiin sementoida kirjoittamalla kokoomuksen ja demareiden johdolla kahdeksassa, lähes 20 hengen, työryhmässä Suomen historian pisin hallitusohjelma. Työryhmissä riitoihin ajautuneita asioita ratkottiin ennätyksellinen määrä puolueiden puheenjohtajista koostuvassa sekstetissä, johon kuuluivat puolueiden puheenjohtajat Katainen, Urpilainen, Paavo Arhinmäki (vas.), Anni Sinnemäki (vihr.), Stefan Wallin (rkp.) ja Päivi Räsänen (kd.). Tunnelma oli välillä surrealistinen. Yksityiskohtainen kiista kilpistyi kokoomuksen ajaman arvonlisäveron korottamiseen, jota vasemmisto vastusti. Jo sitä ennen monta päivää vallitsi Säätytalolla tunnelma, että ?ollaan vaan ja ollaan neuvottelevinaan?, kuten eräs mukana ollut kuvaa. Tämän jälkeen alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä esitti talouden tiukat reunaehdot. Valtiovarainministeriön säästölista oli kuusi miljardia
HYVÄÄ VAPPUA palkansaajille! Iloa Vappuun! RQOLQHDUSD QHW 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S ZZZ WDYDUD DUSD À 25
?En pidä puolestapuhumisesta? » Priscilla Mmarin mukaan afrikansuomalaisten oma ääni ei kuulu juuri missään. TEKSTI Emilia Kukkala KUVA Jussi Joentausta 26
Yritän sitä itsekin, stressitasot laskevat. Mitä tulee stressiin, Mmarin mukaan siitä ei Tansaniassa tiedetä mitään. . Eivät kaikki afrikkalaiset halua tulla Suomeen. Tullaan hipelöimään hiuksia kassajonossa tai kysellään, miksi sun ikenet on ruskeat. Varmaan, että Martti Ahtisaari on ollut siellä. luomusuomalainen. Olen afrikansuomalainen. Paljon kuulin myös sitä, olenko Bill Cosby -shown Rudy, että kylläpäs olet oppinut tosi hyvin suomea. Se oli yllättävää. Kovasti puhutaan, mutta sen pitäisi olla joku meikäläisistä. Ja kyllä, täällä on silityslautoja. Kun kysyn, mitä sitkeitä väärinkäsityksiä Mmari haluaisi oikaista, miettii hän pitkään. . Ei voi ihmetellä, että Suomessa kasvanut lapsi on suomalainen, jos hänellä ei ole kosketusta afrikkalaisiin juuriinsa. Toisaalta, mitä nyt viidesluokkalainen osaa sanoa. Niin sanottu positiivinenkin huomio oli enemmänkin negatiivista. . Ja mikä on koomista, Afrikassa tiedetään enemmän Suomesta kuin Amerikassa. Mielestäni se voisi nykyisin kuulua vaikka tutkintovaatimuksiin. Itsellänikin otsasuoni sykkii Tansaniassa usein. . Tai kyseltiin, että onko sulla isää. Heidän toiset vanhempansa ovat Etiopiasta, Namibiasta ja Tansaniasta. Vaihdoin kyllä kouluakin sitten jossain vaiheessa. . En pidä puolestapuhumisesta. Mmarin mukaan myöskään kokonaan suomalainen tai afrikkalainen vanhempi ei voi kuvitella, miltä hänen lapsestaan tuntuu. . Mummot ja vaarit muuttavat vanhoina takaisin kotiin, ei niitä dumpata laitoksiin ja käydä kerran puolessa vuodessa katsomassa. Mielestäni on tosi ihanaa, että vanhemmista pidetään huolta ja myös se kunnioitus, mikä on siellä vanhempia kohtaan. Mmari saa itsekin sisarusparven vanhimpana kunnioitusta osakseen, mutta toisaalta se tuo mukanaan myös paljon vastuuta. Mitä Suomessa tiedetään Tansaniasta? . Olen kasvanut Korsossa, se oli aika rankkaa aikaa, vielä kun oli tämä skinikausi ja kaikkea. En minä tiedä, olemme ihan samanlaisia kuin kaikki muutkin, hän puuskahtaa. . Kyllähän se nyt naurattaa, mutta olihan se silloin rankkaa. . Alun perin olin mukana hankkeessa nuorten työpajan kautta, jossa olin tosi nuorten poikien kanssa samassa ryhmässä. . En minäkään voi puhua siitä, miltä tuntuisi olla afrikkalainen tai suomalainen. Jos on ennakkoluuloja, niin kannattaa ehkä tutustua johonkuhun, Priscilla Mmari sanoo. TYÖVÄENMUSEO WERSTAS sekä Tampereen yli- opiston afrikkalaisten diasporaa Suomessa käsittelevä tutkimushanke toteuttavat yhdessä näyttelyn, joka kuvaa afrikkalaistaustaisten elämää Suomessa. Ei stressata, hoidetaan yksi asia per päivä, kun enempää ei välttämättä pystytä. Kyllä ne varmaan menevät molempiin suuntiin nämä huonot kokemukset, ei niiden perusteella voi kaikkia leimata. Kun ei ole musta eikä valkoinen, niin olisi tärkeää käydä siellä toisessa kotimaassa tutustumassa. Paitsi nyt kun on tullut tämä Ruskeat tytöt -blogi, niin siinä on paljon sellaista, mihin samaistun. Korson kasvatti . Ja jos on ennakkoluuloja, niin kannattaa ehkä tutustua johonkuhun. Eräässä entisessä työpaikassa työkaveri ei halunnut leikata tummaihoisen hiuksia. Mutta tosi vähän alallamme on semmoista. Jos ei ole sukua, niin edes lomalla. Suurin osa tutuistani, jotka käyvät täällä, ihmettelevät, että mitä tämä on, kun väsyttää ja ei huvita mikään. Mielestäni siinä on vanhemmilla iso vastuu. Mmarin oma äiti kannusti tytärtään aina tutustumaan Tansaniaan. paitsi kesällä, kun kaikki ovat voimissaan ja hymynaamoin. Yläasteella opettajallammekin oli Suomen lippu pilotin hihassa... Vai suomenafrikkalainen, Mmari jää miettimään ja nauraa. Hän ei muista tunnistaneensa omia kokemuksiaan oikeastaan mistään mediasta. . Olihan minullakin kavereita, mutta hyväksyntä tuli sitä kautta, että ?mä ainakin pidän sua ihan suomalaisena. Mmarin isä on tansanialainen. Mmarin mukaan afrikansuomalaisten ääni ei kuulu juuri missään. Ei se hirveästi lämmittänyt, että minä olen ookoo, mutta kukaan muu ei ole. Ja Helsingissä on helppo olla. tai ?mä en tykkää neekereistä, mut sä oot ihan ookoo?. Jos et tiedä, ota selvää. AFRIKKA SUOMESSA -NÄYTTELY Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 29.4.?8.11.2015. Museoon ei ole pääsymaksua. 27. Olin, että olen niin afrikkalainen, mutta sitten kun menin sinne, niin en ollutkaan. Suomessa tulee helposti afrikkalainen olo, mutta Tansaniassa huomaan, miten voimakkaasti tulee suomalainen olo. . Nyt hän pyörittää kolmatta vuotta omaa kampaamo- ja kosmetologipalveluita tarjoavaa yritystä Meron Laineen ja Keiku Borgströmin kanssa. Ei musta eikä valkoinen Tansaniassa Mmari pyrkii käymään vähintään kerran vuodessa. . Jotkut kieltävät toiset juurensa, mikä on toisaalta sääli, mutta johtuu usein perhesuhteista. Luulen, että se on tämä ilmasto. Perhe ja ikä arvossaan . Suomessa pystyy Ei se hirveästi lämmittänyt, että minä olen ookoo, mutta kukaan muu ei ole. olemaan niin tehokas. Tansaniassa olin ainoa, joka kysyi kelloa. Kun tilanteet muuttuvat, Suomessa vedetään siinä vaiheessa pultit ja päivä on pilalla. Tansaniassa, jos joku muuttuu tai ei onnistu, niin sitten tehdään jotain muuta. Minulla on siellä tosi iso perhe. Kun sanon, että olet varmaan masentunut, he ovat ihan, että mitä. Meillekin on tultu Jyväskylästä asti laitattamaan hiuksia. Omassa työssään Mmari kertoo, ettei kohtaa juuri lainkaan rasismia sen enempää asiakkailta kuin kollegoiltakaan. . Unelma olisi olla talvet siellä ja kesät Suomessa. Mmari on käynyt Tansaniassa ensimmäisen kerran jo taaperona, mutta ensimmäinen käynti, jonka hän muistaa kunnolla, on teiniajoilta. . Varsinkin vanhemmat ihmiset, asiat ovat muuttuneet paljon heidän ajoistaan. Fiskarsit, äiti ja afro Mmarin mielestä asiat monet ovat kuitenkin menneet parempaan. . Tai jos on ollut yhden kerran huono kokemus, ei kannata vihata kaikkia. Olen vastaillut amerikkalaisille muun muassa, että ei, täällä ei ole jääkarhuja. Eikä masennuksesta. Jos yhdistäisi Suomen ja Tansanian, se olisi aika täydellinen maa. Nyt hän haluaa toimia samoin tyttärensä kanssa, joka onkin reissannut isänsä kanssa Zimbabwessa, Botswanassa ja Etelä-Afrikassa jo alle vuoden vanhana. . Eihän ihonväri tee kenestäkään minkään maalaista eikä kulttuuri tule veressä, sellaiset ovat ihan uskomattomia lausuntoja. Elämää ilman kelloa Edelleenkin Mmarilla kestää viikon sopeutua Tansanian elämänrytmiin siellä käydessään. . Pikkusiskoni sanoo aina, jos jokin ei onnistu, että ehkä asioiden ei sitten kuulunutkaan mennä niin. Mielestäni on hienoa pystyä suhtautumaan sillä tavalla. Jos ei tiedä asiasta mitään, niin voihan sitä päästellä suustaan kaikenlaisia sammakoita. En tiedä, onko siellä edes sellaista sanaa kuin masennus. Mmari arvelee sen johtuvan talvesta, vaikka kulttuuristakin voisi moni oppia. . Ja kyllähän hänet aika hyvin tunnetaankin. . Siellä paremmin on perhekeskeisyys, jota arvostan tosi paljon, mikä taas ei ole Suomessa niin tärkeää. Tansanialainen perhekäsitys on suomalaista laajempi ja Mmarin mukaan perhe myös pitää tiukasti yhtä. . Nehän saivat shokin pelkästään jo siitä, että avasi hiuksensa. Tämä on asia, mistä olen oppinut perheenjäseniltäni, sellainen ?ow. Ihmiset täällä ovat tosi stressaantuneita ja ahdistuneita . Yleensä, kun meidän asioistamme joku puhuu, se on afrikkalainen tai suomalainen. Elämäntyyli on niin erilainen. En kuitenkaan ole katkera mistään. Hiusten laitto ja meikkaus on yksi sellainen asia. huhtikuuta Tampereen Werstaalla. Kampaamoyrittäjä Priscilla Mmari osallistui hankkeeseen liikekumppaninsa Keiku Borgströmin kanssa videolla, jossa he laittavat ystävänsä Magdalena Uhlgrenin hiukset ja meikkaavat tämän. Toisekseen, osa on syntynyt täällä. Tai, jos joku on tullut pakolaisena, niin ihan varmasti ei sossun rahojen perässä. Se oli äiti ja Fiskarsit sitten. Nykyisin ainakin Helsingissä on useampiakin afrohiuksiin erikoistuneita kampaamoita, mutta muualla Suomessa vähemmän. . Mutta en osaa sanoa muista paikkakunnista, ehkä jo Keravalla on vaikeampaa. Mmari on työskennellyt kauneudenhoitoalalla 12 vuotta, josta kolme kuukautta Tansaniassa. Olen kyllä suomalainen, olen syntynyt ja kasvanut täällä, mutta en ole... Kun kerroin, että olin 500 oppilaan koulun ainoa tummaihoinen, he olivat ihan, että miten sä selvisit. . Nykyisin jätän senkin kotiin. . Kun oltiin pieniä, ei ollut mitään mahdollisuutta mennä kampaajalle. Tarvitsen omaa tilaa, ihmiset ovat niin iholla. Mutta on vain mielenkiintoista löytää näitä eri puolia itsestään. Mmarin mukaan on tärkeää, että kaksikulttuurinen lapsi saisi kosketuksen molempiin juuriinsa. . Afrikka Suomessa -näyttely aukesi keskiviikkona 29. Monella meikäläisellä on aika iso identiteettikriisi. Siksi hanke on hänen mielestään tärkeä.
Toisaalta tuntui, ettei ole laulujen aika . Aloimme treenata Kiovassa, vaikka se ei vallankumouksen aikaan ollutkaan helppoa. Ensimmäiset bänditreenimme oli sovittu Kiovaan joulukuun 2013 alkuun. Yhtäältä meillä oli vahva impulssi luoda jotain uutta. Laulaja Slepakov taas on syntynyt Kiovassa, mutta asunut jo pitkään Dnipropetrovskissa. Yhtyeen ensimmäisiä keikkoja ei liiemmin mainostettu, koska Slepakovin mielestä se olisi tuossa tilanteessa tuntunut väärältä. Aisti-ilot kuuluvat elämään. B kulttuuri Vastakkainasettelu popmusiikin ja klassisen musiikin välillä on turhaa, ne ovat vain erilaisia ilmaisumuotoja. Yhtyeen kolme jäsentä » Seitsemänvuotiaalle pojalleni on opetettu, kuinka juostaan pommisuojaan. ovat kaikki pitkän linjan ukrainalaismuusikoita. Kitaristi Valentyn Panjuta on kotoisin Harkovasta, rumpali Stanyslav Yva?t?enko Donetskista. Kapellimestari Susanna Mälkki, Helsinki-info 2/2015 OLHA ZAKREVSKAJA Vagonovo?atye-yhtyeen muodostavat Stanyslav Yva?t?enko (vas.), Anton Slepakov ja Valentyn Panjuta. Uusi aika synnyttää uutta musiikkia Ukrainassa » Toissa vuonna perustetun Vagonovo?atyeyhtyeen alkutahdit soitettiin kaoottisessa tilanteessa. HELSINGISSÄ VIIME viikonloppuna esiintyneen ukrainalaisen Vagonovo?atye-yhtyeen muusikot iloitsevat ukrainalaisen kulttuurin noususta. . Olen kuitenkin kirjoittanut sanat jo aiemmin. Aikaisemmin abstrakteina pidettyjä tekstejä tulkitaan nyt kuvauksina konkreettisista tapahtumista. Esimerkiksi kappaleen Neprijatel [?vihollinen?] ajatellaan kertovan Krimin valloituksesta. Vaikka teistä on tul-. Ne kertovat ikävästä, jota voi tuntea entistä ystäväänsä kohtaan. kaupungissa oli levotonta ja ihmisiä kuoli, kertoo yhtyeen laulaja Anton Slepakov. Abstraktia hiphopia Vagonovo?atye syntyi aluksi ?virtuaaliprojektina?, keikkailun bändi päätti aloittaa vasta kaksi ep:tä julkaistuaan. Sanoituksista vastaa Slepakov, ja ne käsittelevät paljolti sosiaalisia aiheita ja toisaalta ihmisen mielentilaa. Tekstejä kiitellään ajankohtaisuudesta, mutta Slepakov huomauttaa, että ?ihmiset ovat alkaneet tulkita tekstejä eri tavoin kuin ennen?. . Korvia täytyy helliä siinä missä suuta ja nenää. Nykyään he asuvat Kiovassa. Sittemmin bändi on esiintynyt ympäri Ukrainaa. Suomen-konsertti oli ensimmäinen ulkomaankeikka. Vagonovo?atyen musiikkia on kuvattu ?abstraktiksi hip hopiksi avant- gardistisilla lyriikoilla?. Pari päivää sitä ennen Mai- 28 danilla hyökättiin mielenosoittajien kimppuun.
Tällä hetkellä konsertit Venäjällä eivät tule kyseeseen, vaikka se tietääkin pienempiä tuloja. . Varsinaiset työrukkaset ovat tamperelainen Työväenmuseo Werstas sekä Helsingissä sijaitsevat Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto. Mukana ovat lisäksi muun muassa ammattiliitot, sivistysjärjestöt, Vasemmistoliitto ja SDP. . Työväenliikkeen neuvottelukunta on kokoontunut kerran. Vapaaehtoiset auttavat enemmän kuin valtio: he keräävät rahaa, ruokaa ja lääkkeitä pakolaisille ja sotilaille, kertoo Slepakov. Kotimaista suositaan muutenkin kuin musiikissa: elintarvikkeet, pesuaineet, jopa vaatteet pyritään ostamaan kotimaisina. . Ilmassa kuitenkin tuntuu sota, huomauttaa Slepakov. Dnipropetrovskin sairaalat ovat täynnä, taisteluista tuodaan loukkaantuneita ambulansseilla ja helikoptereilla. . Esimerkiksi, sosialistienemmistöinen eduskunta hyväksyi valtalain. Valtalailla siirrettiin valta Venäjän keisarilta Suomen eduskunnalle vuonna 1917. Etusijalle nousi luettavuus. kielisen käännöksen teki Kaliforni. Palkinto luovu- tettiin Aleniukselle Helsingissä 25. huhtikuuta pidetyn Suomi-Unkari Seuran edustajakokouksen yhteydessä. Nimensä palkinto on saanut Suomessa työskennelleeltä unkarilaiselta valokuvaajalta ja kääntäjältä István Ráczilta (1908?1998), joka tunnetaan muun muassa Kalevalan, Kantelettaren ja Seitsemän veljeksen unkarintajana. Ele Alenius oli 10.10.1950 perustetun Suomi-Unkari Seuran perustajajäsen ja sen ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1950?1956. Hän jätti puheenjohtajuuden ennen lut vihamiehiä, jonkinlainen kiintymys säilyy. WERSTAS Muusikon arkea Yhtye kertoo, että Ukrainassa on vielä jotenkuten mahdollista elättää itsensä kokeellisemmalla musiikilla, vaikka ansainnan logiikka on muuttunut. Valtalaki ei koskaan tullut voimaan, mutta sillä oli suuri merkitys Suomen itsenäistymisen vaiheissa. Kallio huomauttaa, että muistojuhlien ei ole tarkoitus olla ylhäältäpäin suunnitellut. Muutenkin käännöksen toimittää toiseen kieleen siten, että sen taiteelliset ansiot tulevat näkyviin. tajat ovat luistelleet hankalampien kohtien ylitse, latistaneet niitä ja jätTähän mennessä Tuntematon on täneet paljon pois. Ellei lopputulos vakuuta luvana ja muokattiin kustantajan toikijaa, on käännös epäonnistunut. mesta juonellisesti ?toiminnallisemYrjö Varpio huomautti, että hyvä paan. Suuri haaste oli myös, miten ratsori emeritus Yrjö Varpio kertoi, että Unknown Soldier ilmestyi Lontoossa kaista Tuntemattoman sotilaan alun Collins-kustantamon toiironia, että se välittyy engmesta 1957, sekä hieman lanninkieliselle lukijalle. Tuntematon sotilas muokattuna versiona puhuu elämän voiNew Yorkissa Puts a il t man puolesta sonamilta. o s ton Tuntema taa vastaan. Minun lija, esseisti ja Linnan työni on pohjimmilhyvä ystävä Alex Matson. taan siinä, että pystyn kerMutta lontoolaisella kustantajalla tomaan tästä romaanin ihmeestä käännöstekstiä pidettiin vanhahtalukijoille. Iso kuva alkaa silti selvitä. Juhlinnan kohteena ovat Suomen itsenäistymisen vuosi 1917 ja sisällissodan vuosi 1918. Kallion mukaan Werstaalle tulee loppuvuodesta 2017 iso näyttely itsenäisen Suomen vaiheista tähän päivään saakka. Arkistot panostavat juhlavuosina verkkoon. Kyseessä on Suomessa ja Unkarissa vuosittain jaettava tunnustus henkilölle, joka on merkittävästi edistänyt maiden välisiä kulttuurisuhteita. Suurin osa tuloista tuleekin konserteista. Aikaisempien bändiensä kanssa muusikot keikkailivat paljon Venäjällä. KU Tuntematon ilmestyy tänään englanniksi VÄINÖ LINNAN Tuntematon sotilas ilkääntäjän nimeä. Seitsemänvuotiaalle pojalleni on opetettu, kuinka juostaan pommisuojaan, lisää Panjuta. Maidanista alkaneet tapahtumat ovat aktivoineet kansalaisia. . Sanonnat oli hiottava sanottaassa syntynyt Liesl Yamaguchi. suuntaan. romaani on varmasti mahdollista siir. Kaupan hyllyssä on pitkä rivi venäläistä kahvia, johon kukaan ei koske, kuvailee Panjuta. Anna Ruohonen Työväenmuseo Werstas Tampereella Sisällissodan juhlavuotta suunnitellaan jo » Työväenmuseo Werstas kertoo pitkän kaaren vuosista 1917 ja 1918 tähän päivään. VASEMMISTO ON aloittanut Suomen itsenäistymi- sen ja sisällissodan satavuotismuistojuhlien suunnittelun. Tätä. Kiovan kouluissa kerätään kuivamuonaa. Tämän lämän e u hän myös Väinö käännöksen u h u p a t s syntyhistoria Linna itse korosti. le o u voiman p on hieman häTuntematon on staan. a v a märän peitossa. loistava, uskomata t o s Työn aloitti tamtoman rikas kirja, perelainen kirjaimestariteos. Työtapaamisia on ollut muutama, kertoo tamperelaisen Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio. Neuvottelukuntaan kuuluu yli 20 ihmistä. ensimmäisenä suonen ?tuntematon sotilas.? malaisena kirjana arvostetussa 1946 Lontoossa perustetussa Penguin YAMAGUCHIN KÄÄNNÖKSESSÄ on 473 siClassics -sarjassa. Levykauppoja on suljettu ja Vagonovo?atye on julkaissut materiaaliaan ainoastaan digitaalisessa muodossa, ?pay as you will. Seuraavan kerran porukka kokoontuu toukokuun puolivälissä. MONI JUHLAVUOSIEN asia on avoinna. Englanninkielinen käännetty 24 kielelle. versio käsittää vain 267 sivua. Loppujen lopuksi käännös ilmestyi ilman Juha Drufva JUHA DRUFVA Teemu Saintula Yrjö Varpio kirjoitti Väinö Linnan elämäkerran ja Liesl Yamaguchi käänsi Tuntemattoman sotilaan englanniksi. 29. Joon opettanut elokuusta saakka Tamkaisen henkilön ominaisen puhetapereen yliopistossa englannin käänvan oli tultava esille niin, että lukija tämistä ja kirjallisuutta. erottaa, kuka milloinkin on äänessä. Tampereen yliopistossa järjesEräs suuri haaste oli, miten kääntetyssä tilaisuudessa Väinö Lintää Punakaartilaisten marssi rytminan elämäkerran kirjoittaja professesti englanniksi. . Uuden englanninvua. Suurin osa Slepakovin venäläisistä tutuista ymmärtää ukrainalaismuusikoiden päätöksen olla keikkailematta Venäjällä. Monet silti toivovat, että politiikka jätettäisiin musiikin ulkopuolelle. Tämä ei onnistu, tapahtumat ovat läsnä miesten elämässä, vaikka arki on Slepakovin mukaan rauhoittunut sekä Kiovassa että Dnipropetrovskissa. . Hän viksi, repliikit tunnistettavaksi. Miten voisin viihdyttää klubilla samoja tyyppejä, jotka konsertin jälkeen katsovat televisiosta valheita Ukrainasta ja vielä levittelevät niitä, perustelee Panjuta. Venäläiset bändit eivät tällä hetkellä juuri keikkaile Ukrainassa, ulkomaalaisetkin vähemmän kuin ennen. Vagonovo?atyen mukaan kotimainen musiikki kiinnostaa yleisöä Ukrainassa nyt enemmän kuin ennen ja Kiovaan on jopa avattu uusia klubeja. Kansalaiset aktivoituneet Panjutan välit venäläisiin ystäviin ovat käytännössä poikki, samoin jopa Omskissa asuviin sukulaisiin. -periaatteella. Se oli siis todellimestyy 30.4. Kallio ja Jalkanen kannustavat järjestöväkeä miettimään, miten näitä tulevia merkkivuosia työväenliikkeessä voitaisiin juhlistaa niin paikallisesti kuin laajemminkin. Unkarin kansannousua keväällä 1956, saatuaan tietää Unkarin suurlähettilään ilmoittaneen, että hän ei ole sopiva tehtävään ja että häntä epäiltiin ulkomaiden palveluksessa olevaksi, jopa CIA:n agentiksi. Alenius on ollut seuran kunniajäsen vuodesta 1999 alkaen. Kansan Arkiston arkistonjohtajan Marita Jalkasen mukaan vuoden 1918 pääpaino ei ole varsinaisissa sotatapahtumissa, vaan ajan sosiaalisen ja arkisen elämän kuvauksessa. Kallion mukaan muistojuhlien ajatuksena on tuoda esiin vasemmiston roolia Suomen kehittymisessä. . VALTIOTIETEIDEN TOHTORI Ele Alenius on saanut vuoden 2014 Suomessa jaettavan István Rácz -palkinnon
Haluaisin näyttelijänä antaa hänen elämälleen sen arvon joka sille kuuluu, mutta totuuden tietää vain Hertta. Leino oli monisyinen äidin poika joka alkoholisoitui, hän kuvailee roolihahmoaan. . Vaikka sarja kertoo menneestä, sen aihepiiri on ajankohtainen, sillä emme voi ymmärtää nykypäivää, ellemme tunne menneisyyttämme. ?Teen paremman maailman? Hertta Kuusista näyttelee Vappu Nalbantoglu. . Minun osakseni jää sen tulkinta, hän sanoo. . kuten me kaikki. . Hän oli myös vahva ja oikeudenmukainen, vaikka toki kovan kommunistisen koulun kasvatti. Hertta joutui tekemään myös suuria uhrauksia aatteensa ja puoluekurin takia. . Hertta Kuusinen on kiinnostanut minua pitkään, ja sarjaa on kirjoitettu pitkään, ohjaaja Heidi Köngäs kertoo. . Rakkautta ja politiikkaa » Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon suhteesta kertova Punainen kolmio -sarja nähdään tv:ssä joulukuussa. TEKSTI Pilvi Meriläinen KUVAT Yleisradio SODAN JÄLKEISEN Suomen merkittävimmistä kommunistijohtajista Hertta Kuusisesta ja Yrjö Leinosta tehdään parhaillaan kolmeosaista draamasarjaa. Yle Draaman tuottama ja Heidi Köngäksen ohjaama Punainen kolmio kertoo heidän kiihkeän rakkaustarinansa. Sarjan ovat kirjoittaneet Taina West, Leena Virtanen ja Heidi Köngäs. Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon suhde ja Suomen jännittävä sodan jälkeinen historia liittyvät lujasti yhteen. En vielä haluaisi paljastaa enempää... Hänhän on ollut tärkeässä osassa maamme historiassa. Tarkoitan esimerkiksi niin sanottuun turvasäilöön laitettuja mielipidevankeja. Tämä on ollut rohkea aihe, joka tuo esiin asioita, joita olemme halunneet myös unohtaa. Porvarit, te ette saa minua.? 30 lottele ketään, eikä nosta Herttaa jalustalle. Vaikka tarina sijoittuu historiaan, se heijastuu nykypäivään. Köngäs kertoo haluavansa kuvata ?varjossa olleita. On haastavaa näytellä ihmistä, joka on ollut olemassa ja jonka moni vielä muistaa. Tarina perustuu todellisiin henkilöihin, mutta on tietysti tulkinta Kuusisen ja Leinon rakkaustarinasta ja maamme lähihistoriasta. Taustalla vaikuttaa myös Suomen ja Neuvostoliiton välinen suhde. . Tämä on ollut mielenkiintoinen matka. Toivon, että se on sitä myös katsojille, Heidi Köngäs summaa. Häneltä ilmestyy syksyllä romaani Hertta (Otava) Kuusisen ja Leinon suhteesta, sen noususta ja tuhosta sodan ja vaaran vuosina. PUNAISEN KOLMION ensilähetys Yle TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 13.12.2015. Heidi Köngäs ohjaa Eeroa Ahoa. Hertta ei ollut erityisen varjoon jäävä, mutta hän on herkullinen päähenkilö. Käsitykseni mukaan Hertta oli muun muassa hyvin pidetty ja älykäs. Punainen kolmio avaa erään tulkinnan siitä, miksi Suomessa niin ei käynyt. Sarja alkaa Moskovasta vuonna 1934, kun Hertan isä Otto Ville Kuusinen määrää tyttärensä maanalaiseen puoluetyöhön Suomeen. Hertta joutuu jättämään poikansa neuvostoliittolaiseen lastenkotiin. Näkökulma historiaamme . luo kiinnostavan näkökulman historiaamme. . En lakkaa taistelemasta koskaan. Hyvä seuranainen. 1930-luvulla Hertta Kuusinen tuomittiin vankilaan, ja jatkosodan alkaessa sekä hän että Yrjö Leino joutuvat mielipiteidensä takia ?turvasäilöön?. . Hän selvisi. Nalbantoglu tulkitsee Hertan ja Yrjön suhteen olleen syvä rakkaus. Monisyinen Leino Yrjö Leinon roolissa nähdään Eero Aho. . Olen saanut tilaisuuden näytellä myös Leinon erikoisempia piirteitä: häntä on kuvattu hyvin bakteerikammoiseksi, ja hän esimerkiksi pesi käsiään usein ja piti puhdasta nenäliinaa vasemmassa taskussa, koska oikea oli likainen tasku. Se oli häntä eteenpäin vievä voima, hän oli löytänyt johdatuksensa. Sarja ei kuitenkaan ole kenenkään puolella, se ei si- ?En tuhoudu, vaikka yritetään. Hertta Vappu Nalbantoglu ja Eero Aho ovat joulukuussa nähtävän draamasarjan Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino. oli vankilassa pitkään. Hertta oli tulenpalava kommunisti, mutta oliko Leino? Suomi oli sodan jälkeen liukumassa kohti sosialismia, kuten niin sanotut satelliittivaltiot. Loistavan työryhmän kanssa on ollut antoisaa työskennellä. Ennen tv-sarjaa häneltä ilmestyy syksyllä romaani Hertta, joka kertoo Kuusisen ja Leinon suhteesta.. Kuvaukset Hämeenlinnan naisvankilassa ovat jääneet erityisesti mieleen. ihmisiä. . Tällainen käytös luo jännittävää karaktääriä henkilöön. Aho vihjaa, että tulossa on hyvin mielenkiintoinen sarja. . Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon suhde ? ristiriitaisen rakkauden kuvaus . Kun hän ja muut vangit pitivät siellä elämän liekkiä yllä, Hertta tunsi, että hän tekee vielä paremman maailman. Sarjan myötä olen tutustunut häneen paremmin ja oppinut paljon uutta
31
vastustaneet mielenosoittajat neljästäkymmenestä eri maasta tukkivat keskustan kadut, polttivat poliisiautoja, rakensivat barrikadeja ja rikkoivat pankkien ikkunoita samalla, kun poliisit ampuivat vesitykeillä, hakkasivat mielenosoittajia ja raahasivat heitä hiuksista. Tapahtuma osoitti taas kerran, kuinka ?nanssikapitalismi perustuu konkreettisesti väkivaltaan. nanssitalouden kriitikot kuitenkin unohtavat, että uudet tuotantomuodot läpäisevät vanhat ja muokkaavat niitä. Kirjat Finanssikapitalismi perustuu arjen väkivaltaan » Finanssitalous on eräänlaista pääoman kommunismia, kirjoittaa sveitsiläinen Christian Marazzi. keskuspankki EKP avasi maaliskuussa uuden 1,4 miljardia euroa maksaneen pääkonttorinsa Frankfurtissa, avajaisia suojasi 9800 poliisia, 28 vesitykkiä ja terrorisminvastainen erikoisyksikkö GSG 9. Talouskurin arkkitehtejä turvasi lisäksi sata kilometriä mellakka- ja piikkilanka-aitaa. Vielä enemmän . nanssikapitalismin seuraukset ovat karmaisevia, on kuitenkin kyseenalaista, miten hyvin ymmärrämme sitä. KUN EUROOPAN Finanssitalous on todellisuutta 1700-luvulla kehittyi fysiokraateiksi kutsuttu taloustieteellinen liike, joka arvosteli teollista vallankumousta taloudellisesti ongelmalliseksi, koska ?koneita ei voi syödä?. Koneellistuminen mullisti myös maanviljelyksen. nanssitoimijoiden eli pankkien, vakuutusyhtiöiden, sijoitusrahastojen ja hedge fundien tarpeet sekä ?alistaa yhteiskunnan markkinoiden diktatuuriin?. Tutkijaliitto tekee tärkeää työtä kääntämällä italian- ja ranskankielistä keskustelua ja julkaisemalla hienoja esipuheita, mutta toimitustyössä kustantamo saisi skarpata. Marazzin kirjassa viitteet nettiosoitteineen on tungettu epäselvästi leipätekstin sisään, teksti on täynnä kursivoituja termejä, jotka olisi voinut suomentaa tai jättää kursivoimatta, ekonomisti Nouriel Roubinin etunimi on väärä, biljoona on käännetty triljoonaksi ja niin edelleen. Pontus Purokuru pontus.purokuru@kansanuutiset.? CHRISTIAN MARAZZI: Finanssi- kapitalismin väkivalta. Voittoja ja työntekijöiden säästöjä investoidaan työpaikkojen luomisen sijaan osakemarkkinoille. Valtion sijaan taloutta hallitsevat yritykset, ja keskuspankkien sijaan rahaa hallitsevat ?nanssimarkkinat. Finanssimarkkinoiden väkivalta on romahduttanut ihmisten luottamuksen talouteen ja yhteiskuntaan, leikannut palkkoja, eläkkeitä ja julkisia palveluita sekä alistanut miljoonat velkasuhteisiin, jotka muuttuvat nopeasti käskytyssuhteiksi. Marazzi katsoo, että kapitalismin kriisien hoidossa toteutuu eräänlainen perverssi kommunismin muoto, ?pääoman kommunismi?, jossa valtio tyydyttää . Finanssitalous olisi jotenkin vähempiarvoista tai vähemmän todellista aineelliseen tuotantoon nähden. Sekä fysiokraatit että perinteiset 32 . nanssiväkivalta tuntuu arjessa asuntovelallisten häätöinä, työttömyytenä, julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen leikkauksina, mielenterveysongelmina, siirtolaisten kontrolleina ja poliittisena toivottomuutena. Vaikka . Suomentanut Eetu Viren. Sveitsiläisen taloustieteilijän teos julkaistiin alun perin 2009, ja se viittaa paljon talouskriisin alkuaikojen aineistoihin. Finanssivetoistuminen tarkoittaa Marazzille uutta pääoman kasautumisen muotoa, jossa yritykset kaapALL OVER PRESS paavat yhä enemmän perinteisten tuotantoprosessien ulkopuolella luotua arvoa, siis ihmisten ?ilmaiseksi? tekemää työtä. Samalla poljetaan palkkoja, jolloin kulutuksen kasvu on mahdollista vain yksityisen velkaantumisen avulla. Fysiokraattien mukaan vauraus tuli maanviljelyksestä. Kivenheittäjien pelossa konttorin aulalasit suojattiin puulevyillä hyvissä ajoin ennen avajaisia. Avajaisaamuna tuhannet EKP:n ?tuhon politiikkaa. Tutkijaliitto 2015. 103 sivua.. Ei ole erikseen reaali- ja ?nanssitaloutta, vaan ne muodostavat yhden sekasotkun, aivan kuten teollisuus ja maatalouskin. Pääoman kommunismi Christian Marazzin Finanssikapitalismin väkivalta tarkastelee tapaa, jolla ?nanssivetoistuminen muokkaa taloutta. eli niin sanottua reaalitaloutta. Finanssivetoistuminen organisoi uudelleen koko reaalitalouden, kun jokainen tuotanto- ja kulutusteko on sidottu rahoitusmarkkinoihin. Ruokakaupassa ollaan ?nanssitaloudessa, kun maksetaan luottokortilla, ja uudet puhelimet ja autot hankitaan osamaksuilla. Kaikkialla ollaan sijoitusten, korkojen ja luottojen piirissä. Niin kuin teollistumista ei voi erottaa maanviljelyksestä, siten ?nanssitaloutta ei voi erottaa ?reaalita- » Ei ole erikseen reaali- ja ?nanssitaloutta. loudesta?. Kauppiaat ja teollisuus nähtiin epätuottavina aloina, jotka vain loisivat viljelijöiden tuottamaa ruokaa. Samankaltaisia äänenpainoja löytyy nykyään esitetystä kritiikistä, jonka mukaan finanssikapitalismi vain loisii ?oikeiden tavaroiden ja palvelujen tuotantoa
Kiuru Pauli, kansanedustaja, ?loso?an maisteri, Valkeakoski 27324,000 5726 7. Pirttilahti Arto, kansanedustaja, agrologi, Mänttä-Vilppula 23094,500 6629 10. Viitanen Pia, kansanedustaja, kulttuuri- ja asuntoministeri, Tampere 27110,000 8472 8. Kansanedustaja, valtiotieteiden tohtori Seppo Kääriäinen, Iisalmi 17643,250 7006 9. Mölsä Martti, kansanedustaja, rakennusmestari, Punkalaidun 16517,000 5048 14. Metsätalousinsinööri Hannu Hoskonen, Ilomantsi 14111,600 6633 13. Terveystieteiden maisteri, maatalousyrittäjä 70573,000 10712 Hannakaisa Heikkinen, Kiuruvesi 2. päivänä huhtikuuta 2015 Vaalipiirilautakunnan puolesta: Laura Lehkonen puheenjohtaja Jarmo Toivola sihteeri KUULUTUS Hyvää Vappua Viikkolehden lukijoille! Pirkanmaan vaalipiirissä huhtikuun 19. Vikman, So?a, kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampere 54648,000 9473 2. päivänä huhtikuuta 2015 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen ja ilmoittaa, että seuraavat henkilöt ovat Savo-Karjalan vaalipiirissä tulleet valituiksi toimimaan kansanedustajina valtiopäivillä tästä päivästä alkaen kunnes seuraavat eduskuntavaalit on toimitettu: vertausluku äänimäärä 1. Alatalo Mikko, kansanedustaja, yrittäjä, Tampere 46189,000 6759 5. päivänä 2015 PIRKANMAAN VAALIPIIRILAUTAKUNTA 33. Gustafsson Jukka, kansanedustaja, Tampere 18073,333 6792 13. Kansanedustaja, toimittaja Riitta Myller, Joensuu 17314,500 4825 10. Nurminen Ilmari, hallintotieteiden ylioppilas, Sastamala 13555,000 5079 18. Tanus Sari, erikoislääkäri, Tampere 13553,000 2592 19. Kansanedustaja, eläinlääkäri Markku Eestilä, Iisalmi 24980,000 4578 6. Mäkipää Lea, kansanedustaja, merkonomi, Kihniö 49551,000 6124 4. Rakennusmies Matti Semi, Varkaus 12750,000 2140 15. Savio Sami, diplomi-insinööri, ekonomi, Ylöjärvi 24775,500 5270 9. Parviainen Olli-Poika, apulaispormestari, medianomi (AMK), Tampere 14268,500 4437 16. Kansanedustaja Pentti Oinonen, Kuopio 42696,000 6283 3. Hakanen Pertti, maatalousyrittäjä, opistoupseeri, Sastamala 15396.333 4709 15. Kansanedustaja, rovasti Kimmo Kivelä, Kuopio 14232,000 5145 12. Kontula Anna, kansanedustaja, Tampere 21780.000 7769 11. Kansanedustaja, maatalousyrittäjä Elsi Katainen, Pielavesi 23524,333 7084 7. Elovaara Tiina, kasvatustieteen opiskelija, Tampere 12387,750 4107 Kansanedustajien varaedustajina ovat seuraavat henkilöt: Vikmanin, Kiurun, Jaskarin ja Satosen varaedustajana Kimmo Sasi, Marinin, Viitasen, Gustafssonin ja Nurmisen varaedustajana Hanna Tainio, Mäkipään, Savion, Mölsän ja Elovaaran varaedustajana Heikki Luoto, Alatalon, Pirttilahden ja Hakasen varaedustajana Jouni Ovaska, Hassin ja Parviaisen varaedustajana Anna-Kaisa Heinämäki. Kontulan varaedustajana Kalle Hyötynen ja Tanuksen varaedustajana Leena Rauhala. Tampereella huhtikuun 22. Jaskari Harri, kansanedustaja, yrittäjä Tampere 18216,000 5471 12. Hankejohtaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina, Kuopio 12490,000 3978 16. Kansanedustaja, FM Anu Vehviläinen, Joensuu 35286,500 8924 4. FM Krista Mikkonen, Joensuu 14599,000 4624 11. Kansanedustaja Markku Rossi, Kuopio 11762,167 4482 Kansanedustajanpaikan joutuessa avoimeksi tulevat valittujen tilalle varaedustajina - edustajien Heikkisen, Vehviläisen, Kataisen, Kääriäisen, Hoskosen ja Rossin tilalle Eero Reijonen Liperistä, - edustajien Oinosen, Kulmalan ja Kivelän tilalle Marjaana Mikkonen Kuopiosta, - edustajien Mäkisalo-Ropposen ja Myllerin tilalle Tuula Väätäinen Kuopiosta, - edustajien Eestilän ja Raassinan tilalle Pekka Ravi Joensuusta, - edustaja Mikkosen tilalle Harri Auvinen Kuopiosta, - edustaja Essayahin tilalle Björn Cederberg Kuopiosta ja - edustaja Matti Semin tilalle Kaisa Korhonen Leppävirralta. Vaalipiirilautakunnan tuloksen vahvistamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla ItäSuomen hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa eli viimeistään 6.5.2015. KUULUTUS ILOISTAVAPPUA! Savo-Karjalan vaalipiirilautakunta on tänään vahvistanut 19. päivänä 2015 toimitetuissa eduskuntavaaleissa on valittu kansanedustajiksi tästä päivästä alkaen siihen asti, kunnes seuraavat eduskuntavaalit on toimitettu, seuraavat henkilöt: Vertausluku Äänimäärä 1. Marin Sanna, hallintotieteiden kandidaatti, Tampere 54220,000 10911 3. Ekonomi, KTM Sari Essayah, Lapinlahti 13578,000 11186 14. Hassi Satu, tekniikan lisensiaatti, kirjailija, Tampere 28537,000 6332 6. Tarkemman valitusosoituksen ja valitukseen liitettävän vaalipiirilautakunnan päätösjäljennöksen saa Savo-Karjalan vaalipiirilautakunnan sihteeriltä, puhelin 040 5875 702 tai PL 224, 70101 Kuopio. Kuopiossa 22. Ylikonstaapeli Kari Kulmala, Rääkkylä 21348,000 5188 8. Kansanedustaja, terveystieteiden tohtori 34629,000 4899 Merja Mäkisalo-Ropponen, Joensuu 5. Satonen Arto, kansanedustaja, opettaja, Sastamala 13662,000 5339 17
1948. » Pakinoita julkaistu kokoelmissa Punakaarti, kuningas, vehnäpulla ja porvari ja Jussi Taavetti Haataisen sijaiskärsimys. Pennasen mukaan Sasu Punanen oli työväestön keskuudessa tyyppinä yhtä tuttu kuin Chaplin: ?Se on tyytyväinen, vaatimaton, ja samalla vähän itserakaskin, vielä enemmän mukavuutta rakastava. Svinhufvud valittiin presidentiksi kolmannella kierroksella äänin 151?149 edistyspuolueen K.J. Kokous- juhlaja eduskuntapuhujaksi Räisänen innostui vuoden 1929 alkupuolella tekemänsä Amerikan-matkan aikana.. Muutamaa viikkoa aikaisemmin Räisänen oli vapautunut Isosaaren vankileiriltä. Nimimerkin hän nappasi Juhani Ahon vuonna 1892 julkaisemasta novellista, jonka päähenkilö tekee saunomisesta taidetta. Ahon kuvaama Sasu on pulleahko saunanystävä, suorastaan saunomisen huippuasiantuntija. Joviaali, elämänmyönteisesti naurava Sasu oli Raoul Palmgrenin sanoin patentti-isänmaallisuuden naamionpaljastaja. Tammikuun 27. Suomettarelaiset tahtovat omaa, tosisuomalaista miestään kenraalikuvernöörin paikalle ja Huvudstadsbladet, se vanha kettu, koettaa taas luovia, että saisi sitten, kuten Bobriko?n ja Seyninkin aikana, sakot ja linnanvankeudet armossa anteeksi.? Vaivaiskoivutasavalta Sasu aloitti pakinoimisen kuten Elmer Diktonius (1896?1961) runoilemisen kuvaannollisesti sanoen vankileirien porteilla teloitettujen punakaartilaisten haudoilla seisten, heidän kunniaansa puolustaen. Kuvatessaan 3. Vuonna 1940 liittyi SDP:stä eronneen vasemmisto-opposition perustamaan Sosialistiseen eduskuntaryhmään. 1940 tokaisullaan: ?Kokemukseni mukaan Räisäsen kirjoittelu on sellaista, että häntä varten tarvitsisi aina olla sensuuri vallalla.? Porvarit kutsuivat Sosialidemokraattia usein ?Sasukraatiksi,. 6. Työväenlehden toimittaja voi nojata joukkoihin. Journalistien Chaplin » Sosiaalidemokraattiseen puolueeseen 19-vuotiaana. Toimittajana useissa työväenlehdissä 1908? 1918, jolloin hän joutui Ison Mjölön keskitysleirille. » Kansanedustaja vuodesta 1930. 10. Kokoomuksen 70-vuotias P.E. Pakinoitsijan on kyettävä kertoilemaan kaikesta eikä välttämättä mistään. Yrjö Räisänen erotettiin 6. 1888 Kuopiossa satulasepän poikana. nojaa rahavaltaa vastaan, ja se erotti hänet yleisöstä. 2. 3.1931 silloista presidentinvaihdosjuhlaa Sasu nimitti Suomea vaivaiskoivutasavallaksi. Vastineessaan 11. Olen kuitenkin yleensä koettanut saada väittelyn huumorin ja satiirin höystämäksi ja niin pyrkinyt välttämään törkeätä ja sopimatonta hyökkäilyä, mitä taas vastapuoleni, porvarilliset kynäilijät eivät ole yrittäneetkään tehdä.? Räisänen korosti persoonallisen sävyn kuuluvan poliittisen päiväpakinoitsijan tyyliin niin olennaisesti, että jos se jätetään pois, menettää pakina suuren osana arvoaan ja merkitystään. Väinö Tanner puolestaan herätti oikeistolaisissa hilpeyttä eduskunnassa 15. 10. Porvarillisella lehtimiehellä ei ollut enää selkä- ?Räisäsen kirjoittelu on sellaista, että häntä varten tarvitsisi aina olla sensuuri vallalla.? Yrjö Räisänen » Syntyi 16. 1939 Sosiaalidemokraatin palveluksesta, koska hän puolusti pakinassaan nuorta kommunistia Elli Parkkaria. Sasu ihmettelee pakinassaan Vuosi sitten, etteivät Suomen porvarit ?muistaneet. 10. Kapitalismi oli hylännyt nousevan porvariston luoman itsenäisen lehtimiesperinteen. Sasu kysyy ja vastaa: ?Tokoihan on siellä, ynnä ne sata muuta, jotka jäivät Muurmanin Legioonasta sinne herttuan hoviväeksi. päivänä 1919 Saksan keisari Vilhelm II täytti 60 vuotta. Parkkari oli tuomittu vankilaan, koska hän oli opiskellut Lenin-koulussa Neuvostoliitossa. Sasu kirjoitti, että Suomen lakien mukaan on luvallista matkustaa ja opiskella. 1939 Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan johtokunnalle Räisänen totesi, että poliittisen päiväpakinoitsijan on usein annettava pakinalleen henkilökohtainen sävy, jos aikoo kirjoittaa pirteäsi ja selvästi: ?Siinä ei voida välttää kirpeääkään väittelyä. Piti eduskunnassa 28. Vapaa Sana -lehden toimittajaksi. Tästä seurasi syyskuussa 1940 erottaminen SDP:stä ja vuotta myöhemmin pidätys muun kuutosryhmän mukana. » Helmikuussa 1942 neljäksi vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta. » Jatkosodan päätyttyä kansanedustajan paikka takaisin. 1919. Sasu muistuttaa vuoden takaisesta titteliehdotuksesta Suomen kuninkaalle: ?Me Kaarle I, Jumalan armosta ja kansan tahdosta, Suomen ja Karjalan Kuningas, Vienan Herttua, Ahvenanmaan Herra.? Ja kuinka on Vienan herttuan kanssa, kuka on sen herttua. Pakinan on oltava samalla sekä kevyt että henkevä, milloin vakava, mutta ei koskaan pedanttinen. Ståhlbergia vastaan, kun maalaisliitto asettui Svinhufvudin taakse. Sasu arvioi, että suuren maailman ihmiset varmaankin suovat tämän meidän vaivaiskoivutasavallan itsestään tykkääville ja omaa tärkeyttään mielellään alleviivaaville tavallisille pulliaisille senkin ilon, että täällä ovat keskellä päivää frakeissa muutkin kuin ruumiinkantajat. Yrjö Räisäsen täyttäessä 50 vuotta, Jarno Pennanen totesi Kirjallisuuslehdessä, että maan ensimmäinen poliittinen sanomalehtimies istuu työväenlehden toimituksessa. Sasu Punanen löi löylyä porvareille yli 30 vuotta » Elli Parkkarin puolustaminen vuonna 1939 johti erottamiseen Suomen Sosiaalidemokraatista. TEKSTI Juha Drufva TOIMITTAJA Yrjö Räisänen tavoitti oman aika- kautensa syvimmän olemuksen pakinoissaan. Aloittaessaan pakinoimisen Sasu Punasena Suomen Sosiaalidemokraatissa syyskuun 16. päivänä 1918, Suomessa elettiin kuningasfarssin irvokkaita loppukohtauksia. 1944 palopuheen Suomen sotaan ajaneita demokratiakaappareita vastaan. Ja Karjalan kuningas on Lenin.? Sasun mielestä monarkistinen Suomen kansa on kiittämätöntä, kun sen lehdissä ei kerrota mitään ainutlaatuisesta Suomen kuninkaan valitsemisen vuosipäivästä: ?Apea on mieliala monessa tosikansallismielisessä kodissa tänään, kun perheen pää illalla, takkavalkean ääressä istuessaan, kertoo lapsilleen sadun Suomen kuninkaasta, jota ei koskaan tullut.? Mutta kuningasmieliset käänsivät kat- 34 seensa Vilhelm II:sta takaisin Venäjälle, jossa kenraali Nikolai Judenitsh valkoisten päällikkönä valoi uskoa keisarikunnan paluuseen. Sasu ihmettelee tätä mielialojen äkkikäännöstä, kun vielä vuosi aikaisemmin maasta häädettiin tuhansia venäläisiä porvariperheitä ja heidän huonekalunsa anastettiin pilkkahinnasta: ?Kaikenlaiset suomettarelaiset kakarat näyttelivät vielä vuosi sitten tosivenäläisille kieltään ja huutelivat katujen kulmissa: ryssä, ryssä. Se on pikkuisen kirkollinen, pikkuisen vanhoillinen ja pikkuisen edistyksellinen.? Nämä ominaisuudet sopivat pakinoitsijalle kuin nyrkki silmään. Jatkoi myös uudelleen perustetun Vapaa Sanan toimittajana. » SKDL:n kansanedustajana vuodesta 1945 kuolemaansa saakka 18. onnitella edelliskevään suurta auttajaansa kuin Lördagen -lehdessä. Lenin, Karjalan kuningas Hiljaista oli porvarilehdistössä myös Hessenin prinssi Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi valitsemisen vuosipäivänä 9. ja julkisuuteen ilmaantui Sasun oikeistolainen vastine pakinoitsija Tatu Valkonen (Ilmo Lassila). Mikä heillä nyt on mielessään. 10. Tämä oli liikaa Väinö Tannerille. 11
Svetogorsk) kesällä 1931. 35. 5. Kuvassa vasemmalla sotamies Edvin Karlsson, sotamies Hugo Westerlund, oikealla edessä alikersantti Eero Meriluoto ja hänen takanaan Väinö Ahde. TYÖVÄEN ARKISTO Kunniavartio ja seppeleenlasku Helsingin Malmin hautausmaalla 19. 1940 vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden punakaartilaisten muistoksi. Muistopuheen piti toimittaja Yrjö Räisänen (Sasu Punanen). Nuorisoliittolaisten piirittämä Yrjö Räisänen oli puhujamatkalla Ensossa (nyk
Kunhan sai simaa, tippaleivän, vappuhuiskan ja pukea päälleen kesätakin ja polvisukat, olipa sää kuinka hyinen hyvänsä. Sieltä käveltiin kauppalan keskustaan katsomaan, kun työläiset marssivat. Toiminta on näkyvää ja paljon keskustelua herättävää, ja tehtävään haetaan todella pätevää poliitikkoa. Titi hyvinnii tyy. eli taiteelle on jo perustuslaissa säädetty vapaus ja autonominen asema. ?MIKSI SE, joka tekee eniten, saa kaikkein vähiten?. Puoluevärillä ei ollut niissä bileissä väliä. Tuhansia ja tuhansia 30 sentin pyttipannuaterioita myytiin eri puolella Suomea, Joensuun torillakin. Kuten olemme nähneet, kulttuuriministerin pesti on se vähäpätöinen, joka annetaan jollekin pienpuolueelle, koska jokin pesti pitää antaa, olipa puolueessa kompetentti kansanedustaja siihen tai ei. Olipa kulttuuriministeri kuinka pätevä tahansa, hänen vaikutusvaltansa hallituksessa on pienen puolueen edustajana vähäinen. Vapaaehtoisesti maksettiin tuota omakustannushintaa enemmänkin. Vappuaamuna käveltiin koko perhe yhteiskoulun mäelle kuuntelemaan mieskuoron kevätlauluja. Myös kirjailijat voisivat kerääntyä turuille ja toreille, levittää tuotteensa myyntipöydille ja esittää kysymyksen: Miksi se, joka tekee eniten, saa kaikkein vähiten. Yleisö tuntui olevan yhtä mieltä siitä, että ruoan tuottajien on saatava enemmän kuin viidennes siitä hinnasta, jonka kuluttaja maksaa elintarvikkeesta kaupalle. Voisiko yleisö olla yhtä suopea niille alkutuottajille, jotka tekevät hengenravintoa, taidetta. Ihminen, joka ymmärtää sivistyksestä tarpeeksi ollakseen opetusministeri, ymmärtää todennäköisesti yhtä ja toista myös kulttuurista ja on ehkä aidosti kiinnostunutkin siitä. Opiskelijavaput olivat tylsiä, aina syntyi jotain känää ja epäsopua, kun tottumattomat kittasivat viiniä, aamulla oli pää kipeä eikä ollut varaa mennä ravintoloiden silliaamiaisille sitä parantelemaan. On nähty kulttuuriministereitä, joilta puuttuu sekä kiinnostus että asiantuntemus alaan. Jokelaa ei enää ole, mutta ilokseni kuulin, että mökkipaikkakunnallamme Kesälahdella työväenlaulutilaisuus järjestetään saman Leilan johdatuksella kylän ainoassa kapakassa. LAPSENA VAPPU oli tärkeä päivä. Sopikin kysyä vaalien alla, sillä kuorosävellys on Aulis Sallisen oopperasta Punainen viiva, joka perustuu Ilmari Kiannon romaaniin. Sinne se kulttuurilaitoksena ilman muuta kuuluisi. Mutta miksi tuo nimihirviö: sisältö- ja sivistysministeriö. Teos sijoittuu eduskuntavaalien aikaan 1907, jolloin korpimökin ukko ja akka saivat ensimmäisen kerran ilmaista poliittisen tahtonsa äänestämällä. Kampanjalla voitaisiin voimakkaasti vedota paitsi yleisöön ja sen myötätuntoon, myös valtioon kirjojen arvonlisäveron laskemiseksi tai peräti poistamiseksi, kuten monessa sivistysmaassa on tehty. Kävisikö kauppa? Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.. Paljon juhlan luomiseen ei tarvittu. Eivätkä vaalit olleet Suomessa mikään paremman elämän lupaus tänä keväänäkään. Mutta onhan muita kevään merkkejä. kysyt- tiin maataloustuottajien järjestämässä protestitempauksessa, jossa vaadittiin alkutuottajan aseman parantamista. Odotukset olivat korkealla, mutta kummoista kevättä ei korpikansalle tullut. Se tuntuu kuuluvan enemmän Orwellin tai Huxleyn dystopioihin kuin suomalaiseen demokratiaan, jossa ?sisällöille. Olen kuunnellut sitä vuosikymmenet. Joensuulaisesta vapusta puuttuu yksi olennainen, nimittäin ravintola Jokelan ikiaikaiseen vapun päivän traditioon kuulunut työväenlaulujen yhteislaulutilaisuus, jossa ravintolantäysi yleisö raikuvasti veti tutut ja tuntemattomammatkin työväenlaulut kesälahtelaisen opettaja-trubaduuri Leila Luukkaisen johdolla. Joistakin on ministeriössä kuitenkin pidetty, koska he kuuntelevat auliisti virkamiehiä, ovat tunnollisia ja haluavat oppia asioita. Pitkän pitkä kulkue muodostuikin pienen, maatalousvaltaisen kauppalan vasemmistoväestä, ohimarssi ei tuntunut loppuvan koskaan. Laulaako se titi vainnii tyy. Varsinkin valtiovarainministeri kävelee hänen ylitseen mennen tullen. Mutta opetusministeri on arvostettu, ja hänet on pantu paljon haltijaksi. Usein on käynyt hyvinkin, mutta usein myös huonosti. Tuula-Liina Varis Onko Suomessa kevät? ONKO SUOMESSA kevät. Vapun aatot olivat pakkojuhlintaa, mukahauskaa, mutta Helsingissä hienointa olivat valtavat vappumarssit ja niiden jälkeiset Kiilan lounaat, joille eri-ikäiset vasemmistolaiset perhekunnittain kokoontuivat seurustelemaan keskenään. Niistä jäi päällimmäiseksi muistoksi unohtumaton yhteenkuuluvaisuuden tunne. ?Voima voittaa vanhat teesit, / maassa kaikuu marseljeesit?, runoili työväenrunoilija Kössi Ahmala viime vuosisadan alussa. Kirjailijat voisivat myydä kirjojaan sillä 3?4 euron hinnalla, minkä itse kappaletta kohti saavat. Paremmin kulttuuri sopii yhdistää opetukseen kuin esimerkiksi asuntoasioihin. Olen Irina Krohnin kanssa samaa mieltä siitä, että Yleisradio tulisi siirtää opetus- ja kulttuuriministeriölle. on radiossa viime aikoina kyselty moneen kertaan. Titi tuota tyy. Pohjoiskarjalainen talitintti ainakin laulaa: Ka, titipä hyvinnii tyy. Titipä hyvinnii tyy. Yksi varma on maakuntalehden tekstaripalstalla käyty vilkas keskustelu siitä, miten savolainen talitintti laulaa. Kuka laulaa? JUHA SIPILÄ on ilmoittanut, että hänen tulevassa hallituk- sessaan on vähemmän ministereitä kuin edeltäneissä. Osa kulttuuriväkeä on säikähtänyt näköalaa, ettei kulttuuri saisi omaa ministeriään, vaan kulttuuri liitettäisiin opetusministerille. Opetusministeri valitaan yleensä päähallituspuolueista, joten hänen painoarvonsa on suuri, ja kulttuurihallinto vielä lisäisi sitä. Kuka muistaa. Suomen Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn puolestaan on ehdottanut opetus- ja kulttuuriministeriön uudeksi nimeksi sisältö- ja sivistysministeriötä, 36 » Ihminen, joka ymmärtää sivistyksestä tarpeeksi ollakseen opetusministeri, ymmärtää todennäköisesti yhtä ja toista myös kulttuurista ja on ehkä aidosti kiinnostunutkin siitä. jonka hallinnonalaan kuuluisi myös Yleisradio. En täysin jaa taideväen huolta oman ministerin menetyksestä
Riemukasta Vappua! Hyvää Vappua! Kuopion Vasemmisto Toivoo Turun kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL ry yhdistys 476 Hyvää vappua koko kansalle! Hauskaa Vappua! Hauskaa Vappua! Toivoo Paperiliiton Tampereen osasto 4 ry Toivoo Turun Metallityöväen ao 049 ry Iloista Vappua! Toivoo Rakennusliiton osasto 003 ry Hallitus Toivoo Malmien Työväentalon väki Ystävät, Voimallista Vappua! Kangasalan Vasemmistoliitto Hauskaa Vappua! Hauskaa Vappua! Toivoo Rakennusliiton osasto 042 ry Oripään Vasemmistoliitto Hauskaa Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Ylöjärven kj Riemukasta Vappua! Riemukasta Vappua! Toivoo Tampereen Tekstiilityöntekijät ry os 531 Toivoo Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto ry Aatteellista vappua! Toivoo SAK:n Vasemmistoryhmä Hauskaa Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Nokian kj Tarmokasta työn juhlaa! Toivoo Hilkka & Harri Lindholm, Raatala Aatteellista työn juhlaa! Toivoo Pekka & Kerttu Kanerva, Tampere Hauskaa vappua! Toivoo Ritva & Paavo Mähönen, Hyvinkää 37
Kiirastulen korvaa postmodernin simulaation maailma. Forsblomin runoissa on vapautuneempi ote, optimistisempi väittäisin, jos markkinapuheen ikipositiivisuus ei olisi reikäisimmäksi ammuttu maali kirjailijan 1990- ja 2000- lukujen tuotannossa. haudutetaan simulaation tuonpuoleisessa kuin paistia haalenevassa leivinuunissa. Ne eivät ole olemassa ainakaan vielä. 90 sivua. Kuuluisat miehet ESS 38 ALL OVER PR Teemoja yhdistävät höllästi historian eritasoiset kuuluisat miehet. Tunnistettavia ?spriissä uiskentelevia tyyppejä. loso?; Ludwig Wittgenstein, itävaltalainen . / Webmasterisi. Puheenvuoro Kieli tavoittelee maailmaa kuin vanhasta muistista, mutta tavoittaa välillä vain kolkkoja vallan kielen kaikuja, ?asioita?: Yrittää pitää mie- Kieli ja media Etualalla on vallan rakenteita kannatteleva kieli, mutta aiheena ehkä kuitenkin media. Mikä on menyy. Et muistanut sitä, itseäsikään. Olo on kuin autuailla toiseen potenssiin. Kännissä virsikirja kädessä. Kansi on tyylikäs ja toimitustyö erinomaisen huolellista. Monesti lauseet kiteytyvät aforistisesti: Tuulella ei ole ystävää / kumpikaan ei ole oikein onnellinen / voisimme tehdä asialle jotakin / me, heidän potentiaaliset ystävänsä. Webin epäkieli on toistuvasti irvailun kohteena: Postilaatikkosi on ylittänyt se raja. Haluaisitko tavata. Siitä praksiksesta on syytä kehittää - ja tämä on taas konkretisoimista - kuin vaivalloinen mutta palkitseva hammaslääkärin praktiikka. // Kolmas sinkku vasemmalta. / Haluan sitoa. Ylikypsää, osiinsa hajoavaa pulled porkia, kun kypsytysaika on ollut tarpeeksi pitkä, Gutenbergin ajoista alkaen satoja vuosia. Postmodernia estetiikkaa akateemisestikin tutkinut konkari on viimeisimmässä ntamon julkaisemassa runokokoelmassa Kuuluisia miehiä nesteessä soveltanut ranskalaisia teorioita lukijankin kannalta onnistuneesti. Ellet muutu, tyhjennämme postilaatikkoon. loso?; Tuomas Anhava, suomalainen modernismin titaani; Erno Paasilinna, ensimmäinen Finlandiapalkinnon voittaja . Forsblomin romaaneissa ?henkilöt?, merkityskeräytymät, aineettomat ?haamut?, semioottiset subjektit, keitetään lauseiden merkitysrihmastojen liemessä. Jälki on rentoa, humoristista, proosarunomaisen luontevasti puhetta ja ajatusta seuraavaa, samalla tiivistä: täynnä kuvallisia ja maailmallisia äkkikäännöksiä. Ei tule onnistumaan eivätkä ne ole varsinaisia asioita. Poesian, ntamon ja Savukeitaan katalogeissa tulee vastaan elinvoimainen runon ja proosarunon tarjonta. HARRY FORSBLOM on kirjoittanut enim- mäkseen romaaneja. Kieli edellä mennään. Runojen kielellinen materiaali on kevyempää, ainakin pienempinä paloina nautittavaa. Runoissa on enemmän ilmaa kuin proosan dystooppisessa savusaunassa. Samaa on ilkikurisuus, ironisuus, assosiatiivisesti polveileva tyyli, salamielisyys ja vinosti hymyilevä piiloleikki lukijan kanssa. Sinähän kaipasit havainnollistavaa tulkintaa. // On kuitenkin näitä tärkeämpiä asioita, käytännössä samoja. Runon henkilöllä on etunimi, mutta hän on kuka tahansa, teemojen kokoontuma ja koheesiopiste, kuten arvoituksellinen etunimeltä mainittu naishenkilö alakuloisessa nelirivisessä: Se oli harhautunut toivontuottaja / ja sai hyvässä järjestyksessä anteeksi / yksi haamu oli Marjaanan ovella / ja soitti nenäpäivänä nokkahuilua. lessään, mitä pitää muistaa. Ajatteleminen on jokamiehenoikeus ja velvollisuus osallistumiseen perustuvassa demokratiassa. Kari Rummukainen HARRY FORSBLOM: Kuuluisia miehiä nesteessä. Muut horrostavat skriinin äärellä. Huolenpito köyhistä, sairaista ja yksinäisistä on ulkoistettu vapaaehtoissektorille. Suomen kuuluisat miehet nesteessä, harvahampaiset jääkiekkoleijonat pelaavat rapakon takana ja skriinillä, Nesteen logo paidassaan, ja Neste taklaa laittomasti Amazonin alkuasukkaita. Kuuluisia miehiä nesteessä liputtaa historiatietoisuuden ja humanistisen liberalismin puolesta. Tunnelma on raaka kuin ilmaisjakelulehden sivu. Kolmannen sektorin varojenkerääjä seisoo porraskäytävässä ja soit- » Runoissa on enemmän ilmaa kuin proosan dystooppisessa savusaunassa. taa ovikelloa. Poesian julkaisema kokeilevan runon antologia Vastakaanon mainitaan, ja yhden osaston nimikin on Puhtaan vastakaanonin kritiikki. Kirjat Ajatteleminen on jokamiehenoikeus » Runoudella menee hyvin. Jos lopetetaan ajatteleminen, historiasta tulee suurmiesten huikea yhteistuotanto, jossa on kevennyksenä joku naisroolikin (?olkoon menneeksi, Jane Austenin ja Alma Mahlerin kaltaiset naiset nesteessä?). Häviäjät lähetetään pois aplodien saattelemina. ntamo 2014. // Se on viisautta. Teos osallistuu yhtä moniselitteisesti myös kulttuurikeskusteluun viitatessaan uuden runon ryhmittymiin. Kirjan neuvon mukaan kannattaa ottaa ?parhaat puolet irti kuten Finlandiatalon kuparivaras?. suomalainen jääkiekkoilija ja ?kohudosentti. eikä kyseessä ole hiihtokilpailu; Veijo Wotkin, suomalainen makkaratehtailija, Ruuttu,. Ajattelevaa, kielen kautta merkityksiä synnyttävää ?lihaa. Niitä kannattaa tavoitella jos nyt mitään. Johan Bäckman. ovat Raplh Waldo Emerson, amerikkalainen
Kansanedustaja, yrittäjä Mika Niikko Vantaalta 13. Tekniikan tohtori, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi Espoosta 17. Valtiotieteiden maisteri, ekonomisti Kai Mykkänen Espoosta 25. Kansanedustaja, maanviljelijä Thomas Blomqvist Raaseporista 16. Valtiotieteiden maisteri, kansanedustaja Timo Soini Espoosta 3. Kansanedustaja Jani Toivola Helsingistä 8. Kansanedustaja, toimittaja Pirkko Ruohonen-Lerner Porvoosta 19. Kansanedustaja Mikaela Nylander Porvoosta 26. 26 tervehtii jäseniään ja toivottaa kaikille teille perheineen, paitsi hauskaa Vappua, niin myöskin hyvää ja antoisaa kesää. Iloista Vappua! Toivoo Hyvinkään Metalli 58 1. Kauppatieteiden maisteri, päävalmentaja Sari Multala Vantaalta 22. Kansanedustaja, rikosylikomisario Kari Tolvanen Espoosta 18. Oikeustieteen kandidaatti, puolueen puheenjohtaja Antti Rinne Mäntsälästä 4. Toimittaja, kirjailija Timo Harakka Helsingistä 28. Arkkitehti, yrittäjä Anders Adlercreutz Kirkkonummelta Vertausluku Äänimäärä 124754.000 27129 93411.000 29527 86462.000 12147 62377.000 11416 59749.000 11304 53232.000 21468 52034.000 6557 46705.500 11767 43231.000 10687 41584.667 6598 31188.500 6541 31137.000 4273 29874.500 10617 28820.667 8749 26616.000 6443 26017.000 4991 24950.800 6531 23352.750 3301 22698.000 3152 21615.500 7827 20792.333 6118 19916.333 9691 18682.200 2931 17822.000 5260 17744.000 5422 17344.667 4341 17292.400 5497 15594.250 4576 15568.500 2907 14937.250 2902 14410.333 5024 13861.556 4385 13750.000 2520 13344.429 2563 13308.000 3337 Kansanedustajien varaedustajiksi ovat tulleet valituiksi seuraavat henkilöt: Numeroiden 1, 4, 10, 11, 17, 21, 24, 28 ja 32 kohdalla mainittujen varaedustajaksi Pia Kauma Espoosta, numeroiden 2, 8, 12, 18, 23, 29 ja 34 kohdalla mainittujen varaedustajaksi Leena Meri Hyvinkäältä, numeroiden 3, 9, 14, 20, 27 ja 31 kohdalla mainittujen varaedustajaksi Kimmo Kiljunen Vantaalta, numeroiden 5, 13, 22 ja 30 kohdalla mainittujen varaedustajaksi Seppo Särkiniemi Espoosta, numeroiden 6, 15, 25 ja 35 kohdalla mainittujen varaedustajaksi Veronica Rehn-Kivi Kauniaisista, numeroiden 7, 16 ja 26 kohdalla mainittujen varaedustajaksi Inka Hopsu Espoosta, numeron 19 kohdalla mainitun varaedustajaksi Jussi Saramo Vantaalta ja numeron 33 kohdalla mainitun varaedustajaksi Jouko Jääskeläinen Vantaalta. Vaalipiirilautakunnan päätöksestä, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu. Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2015 Uudenmaan vaalipiirilautakunta Matti Hilli puheenjohtaja Tuomas Nurmi sihteeri 39. Valtiotieteiden kandidaatti, kansanedustaja Antti Kaikkonen Tuusulasta 14. Maatalousyrittäjä, poliittinen sihteeri Eerikki Viljanen Vihdistä 31. Valtiotieteen maisteri Matti Vanhanen Nurmijärveltä 6. Yrittäjä Harry (Hjallis) Harkimo Sipoosta 5. Geronomi AMK, kansanedustaja Arja Juvonen Espoosta 24. Pääministeri, kansanedustaja Alexander Stubb Espoosta 2. Valtiotieteiden kandidaatti Simon Elo Espoosta 30. Sosiaalineuvos, pastori Antero Laukkanen Espoosta 34. Kansanedustaja Kari Uotila Espoosta 20. Kansanedustaja Maria Guzenina Espoosta 21. Reipasta vappua, Porissa tavataan! Riemukasta Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Varkauden kj. Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivät Porissa 9.-11.6. TIEDOKSIANTO Uudenmaan vaalipiirilautakunta on tänään vahvistanut huhtikuun 19 päivänä 2015 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen. Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta Raaseporista 15. Kansanedustaja Antti Lindtman Vantaalta 10. Kauppatieteiden maisteri, yrittäjä Anne Berner Espoosta 23. Uudenmaan vaalipiirissä ovat seuraavat henkilöt tulleet valituiksi kansanedustajiksi: Palkansaajajärjestö Pardia toivottaa iloista vappua! Jyväskylän Sähköalantyöntekijät ry os. Yrittäjä, kansanedustaja Eero Lehti Keravalta 33. Kauppatieteiden maisteri, kansanedustaja Outi Mäkelä Nurmijärveltä 11. Diplomi-insinööri, kansanedustaja Johanna Karimäki Espoosta 27. Kauppatieteiden maisteri, kansanedustaja Sanna Lauslahti Espoosta 29. Filoso?an tohtori, kansanedustaja Jussi Niinistö Nurmijärveltä 9. Valtiotieteiden ylioppilas, poliisi Veera Ruoho Espoosta 35. Diplomi-insinööri, kansanedustaja Elina Lepomäki Espoosta 12. Tradenomi, puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja Joona Räsänen Lohjalta 32. Kauppatieteiden maisteri, puolustusministeri Carl Haglund Espoosta 7
Taidetta on kokemus asian tekemisestä . Hän näyttää meille meidän haurautemme ja haavoittuvaisuutemme, toistemme ja kuolevaisuutemme armoilla olemisen äärimmäisellä herkkyydellä ja surumielisellä kauneudella mutta myös tietyllä armottomuudella . Miksi porvareiden pitäisi rahoittaa ja mahdollistaa vasemmistolaista taidetta? Viime aikoina on keskusteltu . summaten näin: ?Äärimmäisen karkeasti yleistäen voi todeta, että valtaosa nykytaiteesta on vasemmistolaista, sillä yleensä se esittää ihmiset hauraampina, vähemmän autonomisina, vähemmän rationaalisina, vähemmän oman itsemme herroina ja rouvina ja väittää meidän olevan enemmän toistemme ja kuolevaisuutemme armoilla kuin kulutuskapitalismi olettaa, vaatii, toivoo tai uskottelee meidän olevan.? AJAUDUIN TAAS miettimään tätä, kun katselin Hannele Rantalan (s. Mutta miksi ihmeessä. usein sitä, mitä taiteilijat tekevät. väitelauseiden sijaan kuin runona. Rantala ei ehkä ole suoraan taisteleva, hän ei kerro miten maan pitäisi maata, mutta hän antaa kuvallista muotoa niille tunteille, joita aikamme ei anna tulla esiin ja joita on väliin vaikeakin analysoida, koska niille ei aina ole vakiintuneita sanoja. Miten kuvata turvattomuuden tunnetta, kaipuuta, vieraantumista. Mikä estäisi ottamasta harjaa ja lakaisemasta parkkipaikkaa edes parina päivänä. se mitä on tehty ei ole taiteessa oleellista. tarkalleen juuri sitä, mitä Mäki ajatuksessaan esittää. Hän ei ole performanssitaiteilija, mutta mukana on useimmiten performatiivinen elementti. Miten päästään pelkän tunnistamisen hetken tuolle puolen? Venäläisen kirjallisuusteoreetikko Vik- tor ?klovskin mukaan ?taide pyrkii antamaan kokemuksen asiasta nähtynä, ei vain todettuna; taiteen keino on asioiden vieraannuttamisen ja vaikeutetun muodon keino, joka kasvattaa havaitsemisen vaikeutta ja kestoa, sillä taiteessa vastaanottoprosessi on itsetarkoituksellinen, ja sitä on jatkettava. se mitä on tehty ei ole taiteessa oleellista. NÄYTTELYISSÄ ON tapana kertoa teosten tek- niikka: hopeagelatiinivedos, öljy kankaalle ja niin edelleen. Sanoja on toki joitain: Rantalan taiteen teemoja ovat olleet muun muassa kodittomuus, pakolaisuus ja siirtolaisuus. Meillä on todennäköisesti näille teemoille jokin mielikuva, joka on syntynyt median tuottamasta kliseisestä kuvavirrasta. 1952) retrospektiivista näyttelyä Suomen valokuvataiteen museossa. Minulla ei ole aavistustakaan Rantalan poliittisesta suuntautumisesta, eikä hän tietääkseni ole tuonut sellaista esiinkään, mutta hän tekee 40 » Taidetta on kokemus asian tekemisestä . Ei heitä poliittisin perustein oltu tehtäväänsä valittu, mutta he olivat vasemmistolaisia kuin väistämättömänä sattumana . elävä kaupunkilaisporukka ja toisella puolella se ?oikea kansa?. Sisäistetty herruus on aistittavissa jo monin tavoin. Veikkaan, että työn tuottama tunnekirjo olisi paljon kiinnostavampi, monimuotoisempi ja pitkäkestoisempi kuin sitä kökköä akvarellia tuijotellessa. HANNELE RANTALA: Ihanien aikojen loppu, 2.8. saakka Suomen valokuvataiteen museo (Kaapelitehdas), Helsinki. HANNELE RANTALA Hannele Rantala: The Bridge, New York, 2014.. useimmiten tuo tila on kielteinen, ja sen kauheuden, epäoikeudenmukaisuuden, huonojen seurausten ja niin edelleen todistaminen koetaan kriittisenä, jopa taistelevana tekona. Odotamme tällaiselta taiteelta dokumentaarisuutta, jotka näyttää asioiden tilan . vihervasemmistolaisen älymystön arroganssista, koska sen katsotaan tai tulkitaan luulevan tietävän paremmin. Rantalalla on usein mukana elementti, joka ei manifestoidu materiaalisuutensa kautta: teko. Tällainen taide on nykyään useimmiten vasemmistolaista, mikä paradoksaalisesti tulee olemaan yksi taiteen ongelmista oikeistolaistuvassa tulevaisuudessamme. Koska kyse oli poliittisesti neutraalisti asetetusta ryhmästä, oli tekstin annettava ulospäin vaikutelma, joka ei johtaisi suoraan sylttytehtaalle. Olin taannoin mukana eräässä ryhmässä laatimassa ohjelmallista tekstiä. Kaikilla jäsenillä oli vasemmistolaisia mielipiteitä, mutta kun lauseita alettiin rustata, lopputuloksen sävyä jo ehdittiin pelätä. vaikkapa akvarelleja maalatessaan . Kyse oli taiteilijoista tai muusta taideväestä. tekisi mieleni sanoa: vastaansanomattoman nerokkaasti . Tukholmassa hän lakaisi kolmen viikon ajan parkkipaikkaa, New Yorkissa siltaa. siksi että he olivat taiteilijoita. Teemu Mäki pohti samaa asiaa taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisussa (Ruukku 2/14) . Keskuuteemme on juuri nyt alettu rakentaa kahtiajakoa, jonka toisella puolella on ?vihervasemmistolaisessa kuplassaan. Näin ei kuitenkaan jostain syystä ole nykytaiteen laita. Taide on vasara! Otso Kantokorpi otso.kantokorpi@hotmail.com Ilman väitelauseita YHTEISKUNNALLISESTI KANTAA ottava taide mielletään usein kuin väitelauseiksi. tai ehkä pikemminkin huudeltu poteroista . Totta puhuessaankin kliseet tuottavat samalla kuitenkin vieraannuttamisefektin: kuvat toistavat toisiaan yksittäisten motiivien ja jo pelkästään sommittelun tasolla ja muuttuvat kuin pinnaksi ja merkeiksi, tunnistamisen apuvälineiksi, joiden emotionaalinen voima samalla pienenee, kun kyllääntymispiste tulee vääjäämättä vastaan. Kodittomuudelle voi antaa helposti kuvan näyttämällä sen, kuinka ihminen yöpyy väliaikaisessa leirissään kadunvierustalla, mutta miten antaa kuva sille, miltä kodittomasta oikeasti tuntuu. Monien siirtolaisten ja pakolaisten päätyö uudessa maassa on usein siivous huolimatta heidän koulutuksestaan. Harrastelijataiteilijat jäljittelevät
????. ???. ????????????. (09) 613 110 faksi (09) 739 287 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry puhelin 020 774 000 www.sak.fi /LHODKGHQ $37((.., 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À YYY QRVKMMQRCWNKP EQO Eläkeläiset ry Pensionärerna rf POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI Ammattiliitto Pro Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Paasivuorenkatu 4-6 A, PL 54 00531 Helsinki Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 www.pam.fi 3$/9(/(00( PD SH OD 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ Selkämerenkuja 1A, PL 183 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731 Faksi (09) 1727 3330 Ma-pe kello 8.30?16 etunimi.sukunimi@proliitto.fi Työttömyyskassa Pro Puhelin (09) 1727 3444 kassa@proliitto.fi www.elakelaiset.? www.kansantahto.fi Netissä http://kauppa.kansanuutiset.fi Käyntiosoite: Vilhonvuorenkatu 11 C 7. h?????. Avoinna ma?pe klo 9?15. Uutuuskirjoja historiasta kiinnostuneille! Mihail Gorbat?ov Näin sen muistan Ainutlaatuinen omaelämäkerta mieheltä, joka muutti maailmanpolitiikan kulun. Valtiomies kertaa elämänvaiheitaan Kaukasuksen reunamilla vietetystä lapsuudesta aina vuosiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerinä. Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki (09) 613 116 www.pau.fi Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry Kypsä ja rehellinen kuvaus elämäntyöstä, jonka tavoitteena oli Neuvostoliiton poliittisen ja taloudellisen järjestelmän uudistaminen. 29? PL 213 00531 Helsinki p. ???. ????????. ???????. ?????????. ??. ???. ????????????. ?????. ?. ????????. ??. ????. 010 190 300 Heikki Saari Paasivuorenkatu 4-6 A PL 326 00530 Helsinki Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) www.paperiliitto.fi Kotiryssät . s??. ????????. krs, 00500 Helsinki. ^??????? Metallityöväen Liitto ry Keskustoimisto Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 77 40001 Toimistoaika arkisin 8.20 - 16.00 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Murikka-opisto Vaihde 020 77 41500 www.murikka.fi www.metalliliitto.fi Minerva 2015 Tilaukseni: POSTIMAKSU MAKSETTU Suomen MerimiesUnioni SMU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Puh. Yrjö Sirolan Säätiö 1UVC [JFGV . ???????. (09) 615 2020 www.smu.fi Tilaaja Osoite Puhelin Tunnus 5005076 00003 VASTAUSLÄHETYS 41. ?????????. OCMUC [JFGV AY-PALSTA O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki puh. ??. ????. ??????????. ??. ???. ?????. ????????????????????????. 020 774 004 www.selry.fi Minerva 2015 Roger Ford Saksan salaiset aseet toisessa maailmansodassa Oman lukunsa ovat saaneet niin suihkukoneet, rakettimoottorilla varustetut lentokoneet, ohjukset, tykistö, panssarivaunut, sukellusveneet kuin ydin- ja kemialliset aseetkin. Kirjassa esitellään myös sellaiset vähän tunnetut kehitysohjelmat, kuten Amerikkaan asti lentävä pommikone, Low- ja Maus-panssarivaunut sekä siiven muotoinen torjuntahävittäjä. 29 ? Paperiliitto r.y. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sörnäisten rantatie 23 00500 Helsinki vaihde: 010 77031 www.jhl.fi JHL-kirjaamo@jhl.fi JHL:n työttömyyskassa puh. <????. Kaikki leiriin liittyvät asiat oli luokiteltu salaisiksi. Haapaniemenkatu 7-9 b 00530 Helsinki (09) 615 161 www.puuliitto.fi 29? Tämä kaikki salailu painoi Saaraa vuosikaudet, kunnes hän päätti elämänsä loppupuolella kertoa tarinansa. Minerva 2015 ?. ????? ,????. ?. Suomalaista suhdetoimintaa neuvostoaikaan Kun valvontakomissio jätti Suomen, ryhdyttiin jälleenrakentamaan maata. Syntyi kertomus sodanjälkeisestä Suomesta, joka yritti kylmän sodan oloissa selviytyä idän ja lännen välissä. 29? Kirja perustuu suomalaisten poliitikkojen ja talousvaikuttajien haastatteluihin sekä muuhun lähdeaineistoon. Minerva 2015 Risto Joutjärvi Valvojana naisten erityistyöleirillä Saara Tuukkasen muistelmat 1943?1944 Puuliitto Elämää naisten erityistyöleirillä, tehtävässä, joka vei nuoren naisen maailmaan, jollaista hän ei ollut osannut kuvitellakaan. ???????????
Ma 4.5.15 aamusta ohjelmaryhmät talolla. klo 14 Jyväskylän yliopistossa. Laulan koska laulattaa! Matineakonsertti su 3.5. klo 14 Hakasalmen huvilassa Helsingissä (Mannerheimintie 13 B). ti 5.5. klo 16.30. klo 18.30 Helsingin Kallion kirjastossa. Aikaisempaa soittokokemusta ei tarvita. VAPPUTAPAHTUMAT paikkakunnittain sivuilla 44-45.. Sananvalta, poliittisia runoja. ja ke 6.5. Helsingin Vasemmistoliiton vaalianalyysitilaisuus ke 6.5. klo 17.30 Helsingin Kallion kirjastossa. Vieraana kirjailija Indrek Hargla, jonka kirjat kertovat 1400-luvun Tallinnassa seikkailevasta apteekkari Melchiorista. Helsingin työväenopiston yhteislaulutuokio to 7.5 klo 13?14 Vuotalon aulassa (Mosaiikkitori 2). Vasemmistoliitto perustettiin puhtaalta pöydältä yhdistämällä SDKL:n ja SKP:n poliittinen toiminta uuteen puolueeseen. Juhlan musiikista vastaavat Vuokko Hovatta, Aulikki Oksanen ja Zarkus. VASEMMISTOLIITON 25-VUOTISJUHLA la 2.5. Järj. Kontulan Eläkeläiset ry. Mukanaan voi tuoda myös oman keskeneräisen käsityön. Kerhossa klo 12 aivojumppaa ja tietovisa. ??. Yhteislaulua. Helsingin työväenopiston lauluyhtye BellaCanta tarjoaa svengaavaa jazzia, tuoreita popkappaleita ja kauniita kansansävelmiä. Kahvitarjoilu. ??. Keski-Suomen Vasemmistonaisten vappulounas pe 1.5. Universaali Tuntematon. Ke 6.5. Kansainväliset levymessut la 2.5. klo 9 alkaen. Metalli Seiskan veteraanijaoston kokous ma 4.5 klo 1, ammattiosaston kokoustila (Näsilinnankatu 22 B). ??. Mukana keräilijöitä ja levykauppiaita Saksasta, Ruotsista ja Suomesta. Pääaiheina ovat vinyylilevyt, CD:t, savikiekot ja musiikkiin liittyvä keräily. Keskustelijoina peltiseppä Ahti Järvinen, pätkätyöläinen Tanja Koskinen, muurari Ari Harlamow ja kulttuurin sekatyöläinen Irma Hirsjärvi. ??. Teatteriviikon ohjelmistoa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 euroa. ??. klo 18?19. Runoteatterin esitys ti 5.5. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Claes Andersson. Vartiokylän juhlassa puhuvat puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja vastavalittu kansanedustaja, puoluevaltuuston puheenjohtaja oululainen Hanna Sarkkinen (kuva). Ohjelmassa on muun muassa keskustelu puolueen syntyvaiheista Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakan Vasemmistoliiton synty -kirjan pohjalta. klo 13?15 Turun T-talossa (Vanha-Hämeentie 29). ??. Keskustelukiertue liikkuu vaihtuvin puhujin Keski-Suomessa noin vuoden ajan. Dekkari-ilta ti 5.5. Liput suoraan ovelta, 6 euroa, käteinen. ??. Pääsymaksu. ??. Vapaa pääsy. ??. Tutustu kanteleeseen! Kaikille avoin konsertti ja työpaja pe 8.5. Vapaa pääsy. ??. Tekstejä Eino Leinosta aina John Lennoniin, Juiceen ja Palefaceen. klo 13?15 Helsingin Työväenasuntomuseossa (Kirstinkuja 4). Mitä työväki nyt on, ja mitä se lukee. Kansan Arkistossa Helsingissä (Vetehisenkuja 1). klo 17.30 Kirjan talon juhlasalissa Helsingissä (Kirjatyöntekijäinkatu 10). klo 14 Valorinteellä Jyväskylässä (Kyllöläntie 16). Lounas ja munkkikahvit 15 euroa. Vapaa pääsy. Kansan Arkiston Ystävien kevään viimeinen kirjatilaisuus. ??. Vardja väitteli Tuntemattoman henkilökuvauksesta marraskuussa 2006. Reikäompelu ja revinnäiset. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki tarkastelee tuloksia valtakunnallisesta ja Helsingin näkökulmasta. klo 11-16 Hyvinkään Villatehtaalla (Kankurinkatu 4-6). klo 11 Iloisessa aamupäiväkerhossa aiheena diabetes ja verensokerin mittaus. Helsingin kaupunginmuseo ??. tapahtumat Tapahtuma ALL OVER PRESS Musiikki Teatteri Tiedot tapahtumapalstalle viimeistään keskiviikkoon klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Talon puolesta tarvikkeet, virvokkeet ja vanhanajan ompeluseuran tunnelma. Virolainen kirjallisuudentutkija Merike Vardja pohtii Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan yleisinhimillistä merkitystä ti 5.5. klo 17 Helsingin työväenopiston Opistotalossa (Helsinginkatu 26). Vapaa pääsy. ??. Osa Jyväskylän Talven ohjelmistoa. Kirja kertoo 1920?1930-lukujen haave- ja vihapuheesta, ja miten kansa osallistui SuurSuomi-hengen nostatukseen. Kiertue alkaa Suolahden kirjastosta ma 4.5. Vapaa pääsy. Kevään viimeinen esitys on Ingmar Bergmanin ohjaama Man- 42 Kuvataide Vasemmistoliitto juhlii VASEMMISTOLIITTO JUHLII 25-vuotistaivaltaan Helsin- gin Vartiokylän työväentalolla vapun jälkeen lauantaina. Vasemmistoliiton perustamiskokous pidettiin Helsingin Kulttuuritalolla 28.-29. Vartiokylän Eläkeläiset ry. Juhlapuhujina KeskiSuomen piirin puheenjohtaja Marja-Leena Makkonen ja ylihoitaja Ilkka Pernu. ??. Kerho kokoontuu Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja 4). ??. Juontajana ja laulattajana Jutta Holmberg, säestäjänä Vesa Lintula. Eläkeläisten elokuvakerho Hopeatähti ti 5.5. klo 13 Kino Kuvakukossa Kuopiossa. Käsityökeskiviikko 6.5. Tutustutaan erilaisiin käsityön lajeihin. Kahvia klo 10.30. Ajankohtainen teos nationalismista. Jenni Kirves ja Sari Näre esittelevät toimittamansa kirjan Luvattu maa. Demokraattisten Naisten kattama vappulounas 1.5. Vapaa pääsy. ??. klo 14 Vartiokylän työväentalo, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. sikkapaikka (1957). huhtikuuta 1990. Kulttuuritalolla uutta punavihreää puoluetta oli perustamassa lähes 3 400 ihmistä. Puolue perustettiin Huhtikuun julistuksella kaikille avoimessa perustavassa kokouksessa. Myös ryhmän omia tekstejä. Sähköposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.fi Kirjallisuus Keskustelu ??. Helsingin alueellisia tuloksia esittelee Lauri Kuuliala. ??. Tampereen Vasemmisto Keskustorin markkinoilla ma 4.5. Mitä duunari lukee
Hintoihin lisätään toimituskulut 3?5 ?. Kansainvälistä sananvapauden päivää vietetään 3.5. sanomalehtien liitto Euroopan ihmisoikeussopimus, 10 artikla. 43. klo 10?14, Helsinki. Tervetuloa! Kyung-sook Shin: PIDÄ HUOLTA ÄIDISTÄ Kansainvälinen bestseller, joka muuttaa käsityksesi äidistä. Pidä huolta äidistä on riipaisevan kaunis teos rakkaudesta ja sukupolvien välisistä eroista. Paras ! äitienpäivälahja 26? ovh 29? Tom Mueller: OLIIVIÖLJYN MENETETTY NEITSYYS Tositarina ihanasta öljystä mutta myös öljypetoksesta. Kunnon oliiviöljy ehkäisee sydänsairauksia ja dementiaa, mutta osa kauppojen öljystä on naamioitua lamppuöljyä. Mitä ihmisen ja eläimen suhde voi parhaimmillaan olla? Eläimet yhteiskunnassa on eturivin ajattelijoiden, tieteentekijöiden ja taiteilijoiden kirja näistä kysymyksistä. Yksi kiehtovimmista musiikkielämäkerroista. Ensimmäinen suomeksi ilmestynyt kirja Manu Chaosta seuraa espanjalais-ranskalaisen supertähden jälkiä Pariisin vaihtoehtopiireistä ? räjähtävään suosioon. ovh 34? Korun kaunis valokuvakirja kuvaa runoilija Anna Ahmatovan jälkiä tämän entisessä kodissa, Fontankan talossa. ELÄIMET YHTEISKUNNASSA 23? ovh 26? 29 15? ovh 29? Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi. ! a u p p a v a a s i o t n I Into Hakaniemen vapputorilla 1.5. Kirja kertoo kaiken oliiviöljystä ja opettaa ? tunnistamaan aidon ovh 29 ? oliiviöljyn väärennetystä. 26 Merja Turunen & Sirpa Ylönen: PUUTARHANHOITO POROPEUKALOILLE Tämä kirja herättää arimmassakin aloittelijassa orastavan puutarhurin, joka tuskin malttaa odottaa kevättä! Se on rohkaiseva tietopaketti täynnä helposti toteutettavia, ? innostavia ohjeita. ovh 26? 15 Anne Hämäläinen, Sanni Seppo ja Pirjo Aaltonen: Elisa Aaltola & Sami Keto (toim.): Peter Culshaw: MANU CHAO ? MAAILMAN KIERTÄJÄÄ ANNA AHMATOVA FONTANKAN TALOSSA Mitä on olla eläin
Juhla Vanhalla Suurtorilla klo 12, tervehdykset Anna Mäkipää ja Veikko Korhonen, puhuu Markku Palokangas, ohjelmassa Väinö Grön, Turun Vapun Kisällit, Tarja Puotsaari, Tilhet, pajut ja muut. Käynti klo 13.30 Vihdin hautausmaalla ja klo 14 Lapikkaannummen muistomerkillä. Kirkkonummi: Juhla torilla klo 11.30, puhuu Jussi Saramo. Kerava: Juhla Aurinkomäellä klo 12, puhuu Veli-Matti Kuntonen. Marssi kalatorilta klo 10.30, juhla kauppatorilla klo 11, puhuvat Raisa Ranta ja Krista Kiuru. Ulvila: Aattona klo 18 työväenjärjestöjen yhteinen kunniakäynti 1918 vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden haudalla Ulvilan uudella hautausmaalla, puhuu Kristiina Salonen. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu Vanhakylän työväentalolla. Häme Lahti: Aattona käynnit klo 17.30 Punavanki-muistomerkillä ja klo 18.10 Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Marssi Murtokadulta kello 11.30 Jugend-torille, jossa juhlan juontaa Aino Suonio ja puhuvat Sanna Marin, Niina Koivuniemi ja Lauri Lyly. Marssi klo 10.30 Kauppatorille, jossa juhla klo 11.20, puhuvat Matti Harjuniemi, Mika Kari ja Elisa Lientola. Forssa: Seppeleenlaskut klo 8 Lammilla ja klo 9 Korko-ojalla, puhuu Tapio Virtanen. Vappuna klo 10 seppeleen lasku vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkillä. Vappujuhla Raivion työväentalo (Vammalan teatteri) klo 15, puhuu Niina Koivuniemi. Ylöjärvi: Muistotilaisuus Viljakkalassa vuoden 1918 Punaisten hautamuistomerkillä klo 09, puhuu Erkki Moisio. Uusimaa Varsinais-Suomi Salo: Marssi klo 12 Läntiseltä terveysasemalta, juhla klo 13 torilla, avaa Katja Taimela, puhuu Matti Huutola. Turku: Aattona klo 19 työväenlauluja Ravintola Koulussa. Kulkue klo 11, kukkien lasku klo 11,45 punaisten muistomerkille, juhla klo 12, puhuvat Juho Lehto ja Mika Tallgren. Riihiniemi klo 10 muistotilaisuus vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla. Juhla torilla klo 12, avaus Petri Ahokangas, puhuu Jaana Karmala-Vanamo. Kokemäki: Kunniakäynnit vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistomerkeillä: Kauvatsa klo 9 ja Kokemäen Kooman hautausmaa klo 10. Juhla klo 15 työväentalo Rantalassa, puhuu Anna Kontula. Lavia: Kunniakäynti klo 9 punaisten hautamuistomerkillä Kappelinhautausmaalla. Nakkila: Kunniakäynti klo 9 luokkasodan muistomerkillä Nakkilan hautausmaalla, puhuu Jari Myllykoski. Noormarkku: Aattona klo 18 työväenjärjestöjen kunniakäynti vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistomerkillä, puhuu Tommi Raunela. Pori: Marssi klo 11.30 Liisantorilta klo 11.30, pääjuhla Eetunaukiolla klo 12, puhuu Anna Kontula, musiikista vastaa Ragnar B. Rauma: Kunniakäynti klo 10 punaisten hautamuistomerkillä vanhalla hautausmaalla. Vappuna klo 10 lyhyt ohjelmallinen tilaisuus Felmanninpuiston muistomerkillä. Lippulinna ja marssi klo 12.45 Maaherranpuistosta Kauppatorille, jossa klo 13 juhla, juontaa Ritva Oinonen, avaus Veijo Virtanen, puhuu Kaarlo Julkunen, tervehdyspuhe Iisakki Kiemunki, Vanha Jukon kvartetti esiintyy. Kahvitilaisuus Folkanilla kunnianosoituksen jälkeen. Porvoo: Kunniakäynti punaisten haudalla klo 8.30, puhuu Mikko Vartiainen. Kulkue kaupungintalolta klo 10, juhla Kaupunginpuistossa klo 11, puhuvat Maria Guzenina ja Aulis Ruuth. Andersson. Raisio: Käynti haudalla klo 10.30, puhuu Eija Nurmi. Nuorten vapputilaisuus Työväenmuseo Werstaalla ja sen läheisyydessä, esiintyy mm. Vapputori 11.30, juhlan avaus Juha Jormanainen, puhuu Li Andersson. Loimaa: Juhla torilla klo 11, puhu Eveliina Tyyskänen ja tervehdys Riina Heinonen.. Höpinätöttörö. Vappujuhla klo 10 Virastotalon aukiolla, avaus Juha Hacklin, puhuu Ilkka Joenpalo, laulua ja soittoa Matti Ågren ja Kari Raiskio. Riihimäki: Aamusoitto Rity-talon tasanteella klo 9, haudoilla käynnit 9.30: Juppalan 1918 muistomerkki, hautausmaan 1918 kaatuneiden muistomerkki ja Sankarihautausmaan muistomerkki. Marssi klo 10.45 keskuspuistosta Rity-talolle, jonka tasanteella juhla klo 11, tervehdys Riitta Romu, puhuvat Päivi NiemiLaine ja Kari Uotila, esiintyvät Mikko Perkoila, Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunta sekä Riihimäen Työväen Mieskuoro. Pirkanmaa Tampere: Muistotilaisuus 1918 kaatuneiden muistomerkillä klo 10 Kalevankankaan hautausmaalla, puhuu Virva-Mari Rask. SAK:n Paikallisjärjestö järjestää kyydin Tampereen vappujuhliin, lähtö Parkanosta klo 9.30. Punkalaidun: Yhteistilaisuus vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 12, sen jälkeen vappukahvit Mäenpään työväentalossa. Pälkäne: Kunniakäynti punaisten muistomerkillä klo 9, puhuu Sinikka Torkkola. Ruovesi: Punaisten haudalla tilaisuus klo 12, juhla klo 13 Sointulassa, puhuu Mikko Aaltonen. Sastamala: Aattona klo 18.30 Raivion työväentalolla lauletaan työväenlauluja. Käynnit klo 9 Roismalan, Karkun, Keikyän ja Mouhiärven toverihaudalla sekä klo 9.30 Kiikan toverihaudalla. Aattona klo 19 yhteislauluilta Karkkilan Työväenmuseolla. Lohja: Kokoontuminen haudoilla käyntiä varten Kirkkokentällä klo 11, punaisten haudalla puhuu Leo Rintanen ja sankarihaudalla Birgit Aittakumpu. Marssi Kirkkokentältä klo 12, juhla Lohjan torilla klo 12.15, puhuu Joona Räsänen. Vihti, Nummela: Juhla Nummelan torilla klo 11, juontaa Emmi Juolahti ja puhuu Jouni Gustafsson. Iltatilaisuus Rientolassa klo 17.30, mukana Sirpa Puhakka aiheena kansandemokraateista punavihreään vasemmistoliittoon. Uusikaupunki: Juhla torilla klo 12, puhuvat Krista Kiuru ja Kaisa Vallivuori, juontaa Lauri Aronen. Mynämäki: Juhla työväentalolla klo 16, tervehdys Mikko Immonen, puhuu Li 44 Satakunta Eura: Käynti 9 Kiukaisten hautausmaalla. Juhla klo 11 Lauhianmäellä, puhuu Petri Salminen. Huittinen: Käynti klo 11 toverihaudalla. Kankaanpää: Aattona klo 18 käynti Paskonletolla. Kunnia- VAPPUJUHLAT 2015 Helsinki: Kulkue Rautatientorilta klo 11 Hakaniemen torille, jossa klo 11 alkaen esiintyy Pelle Kaija Pum. Kansanjuhla torilla klo 12, avaa ja juontaa Noora Dadu, puhuvat Antti Rinne ja Paavo Arhinmäki. Juhlan jälkeen klo 13.15 bändinä Louise Distras ja Brian McPeherson. Juhla klo 11.30 torilla, tervehdys Jarno Palander, puhuu Sanni Hallaaho. Vapputanssit klo 18 Kuljun työväentalolla. Nokia: Vappujuhla Poutunpuistossa klo 11.30, juontaa Kimmo Lamminsivu, puhuvat Heikki Ketoharju ja Kalle Hyötynen. Parkano: Käynti vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistomerkillä klo 9. Viialan Sampolan kahvitilaisuus 13.30, puhuu Sinikka Torkkola. Hämeenkyrö: Tilaisuus punaisten muistomerkillä klo 9, puhuu Kalle Hyötynen. Ikaalinen: Tilaisuus punaisten haudalla klo 10, puhuu Kalle Hyötynen. Kangasala: Kunniakäynti punaisten haudalla, lähtö Säästökeskukselta klo 9. Vappujuhla Suoraman työväentalolla klo 15, tervehdys Heikki Salmela, puhuu Kalle Hyötynen. Lempäälä: Seppeleen lasku Ämmänristinmäellä Punaisten muistomerkillä klo 9, puhuu Hannu Lehikoinen. Hyrylän punaisten muistomerkillä yhteinen kunniakäynti klo 9. Mäntsälä: Käynti klo 9 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Mäntsälän hautausmaalla. Hanko: Käynti muistomerkillä klo 10, juhla torilla klo 11. Karjaa: Käynti muistomerkillä klo 10. Pohja: Käynti muistomerkillä klo 10. Tammisaari: Kunnianosoitus Punaisten haudalla Dragsvikissä klo 12, puhuu Aarni Moisala. Viiala, Kitula: Muistotilaisuus vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla klo 9, puhuu Jukka Saari. Juhla klo 13 Forssan Torilla, puhuu Emmi Lintonen, musiikkia Elli Lukander. Hämeenlinna: Kunnianosoitus klo 10 idänpään muistomerkillä, puhuu Veijo Virtanen. Marssi 12.30 kaupungintalon pihalta. Juhla klo 11 kauppatorilla, juontaa Toivo Piippo, avaus Anitta Luoto, puhuu Eero Heinäluoma. Karkkila: Kukkien lasku klo 10.30 sankarihaudalle. Työväenlauluja Pub Mallashovissa (Satakunnankatu 22) klo 13.30. Akaa: Toijala: Marssi ympyrätalolta klo 11.15. Työväenlauluja yhdessä klo 14 HTY-Paasitornin juhlasalissa, vetää Sauli Malinen ja Liiton laulajat. Vantaa: Työväenjärjestöjen yhteinen tilaisuus klo 9 aatteensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa. Juhla klo 11 Tikkuraitilla, puhuu Jussi Saramo, esiintyvät Reino Bäckström ja Erkki Saarela. Hyvinkää: Seppeleen laskut Puolimatkan hautausmaa klo 8 ja Sahanmäki klo 8.45. Näkemysero keikalla klo 14.30. Jokioinen: Aattona muistokäynti vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden haudoilla, lähtö kirkon pysäköintialueelta kello 17.30, puhuu Jukka Heinämäki
Juhlan jälkeen kukkien lasku Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle vanhalla hautausmaalla. Pasanen Band. Esiintyvät Jokilaakson Soittokunta ja Mäntän TY:n soittokunta. Marssi klo 11.45 työväentalolta (Kulma) torille, jossa juhla klo 12, avaus Veikko Reittu ja puhe Hannu Miettinen, Lieksan Nuorisopuhallinorkesteri. Kulkue klo 10 urheilutalolta Joensuun torille, jossa juhla klo 10.30, puhuvat Riitta Myller, Hannu Siltala ja Martti Vaskonen. Kitee: Puhuu Pentti Hartikainen. Lieksa: Käynti klo 11 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla, puhuu Matti Komulainen. Lippukulkue klo 9 Leppävaaran torille, jossa juhla klo 9.30, puhuvat Kaisa Korhonen ja Erkki Hynynen. Pielavesi: Juhla torilla klo 12.30, puhuu Kaisa Korhonen Siilinjärvi: Juhla torilla klo 11, puhuu Ville Kuivalainen. Suonenjoki: Juhla torilla klo 10, puhuu Jani From. Ohjelmaa esittävät Aallon Laulajat ja U. Ohjelman päälle tanssia, soittaa Pohjolan yö. Oulu: Käynti punaisten haudalla Iniössä klo 10, puhuu Rauno Hekkala. klo 18 alkaen Tervolan Järjestötalolla vappuiltamat. Sodankylä: Juhla Simosen (ent. Juhla klo 12, avaus Juho Kautto ja puhe Reijo Paananen. Vappumarssi Otto Karhin puistosta klo 11.30 Rotuaarille, jossa juhla klo 12, juontaa Tanja Tiainen, puhuvat Jarkko Eloranta ja Martti Korhonen. Ii: Marssi Iin Järjestötalon edestä klo 12 torille, puhuu Virpi Honkanen. Yhteislaulutilaisuus klo 14 Martin Kievarissa, laulattajana Lauri Luttinen. Kolari, Kittilä, Tunturi-Lappi: Tunturi-Lapin yhteinen vappujuhla alkaa 11.30 ja jatkuu klo 17:ään saakka Kittilän työväentalolla, avaus Aaro Granroth, puhuu Marko Varajärvi. Vapun marssi klo 11.45 Kino Sammon edestä, juhla Koiton aukiolla klo 12. Kymenlaakso Hamina: Juhla torilla klo 12.15, puhuu kansanedustaja Sirpa Paatero. Kotka: Työväenjärjestöjen kunniakäynti klo 9 vakaumuksensa puolesta kuolleiden haudalla Parikalla, puhuu Joona Mielonen. Tilaisuus Hauholla klo 15, Valkeakosken hautausmaalla klo 16.30. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER käynti Ylöjärvellä punaisten haudalla klo 10, puhuu Arja Uusikartano. Valkeakoski: Aattona käynnit punaisten muistomerkillä: Lähtö klo 14.15 Hauholle Mustilaan ja Tehtaan tyttöjen -muistomerkille linja-autoasemalta. Toritapahtuman jälkeen Järkällä puhvetti. Kalajoki: Juhla Teatteritalolla klo 14, puhuu Katja Hänninen. Kuusamo: Juhla torilla klo 12, puhuu Markku Eilola-Jokivirta. Liminka: Juhla Niittäjä-patsaalla klo 10, puhuu Sari Janatuinen. Pudasjärvi: Juhla torilla klo 12, puhuvat Mikko Salmi ja Tuula Kuukasjärvi. Raahe: Juhla Härkätorin puistossa klo 11, puhuvat Katja Hänninen ja Paavo Törmi. Lappi Rovaniemi: Juhla Lordiaukiolla klo 12, puhuvat Johanna Ojala-Niemelä ja Markus Mustajärvi, juontaa Mikkel Näkkäläjärvi. Kemijärvi: Juhla Taivaantulien aukiolla klo 12, avaus Kari Räisänen, puhuvat Juha Pikkarainen ja Maria-Riitta Mällinen. Juhlan juontaa Merja Närhi, avaus Tanja Koskinen ja puhe Lauri Ihalainen. Marssi klo 10,45 Keskuskoululta Sibeliuksen puistoon, juhla klo 11, puhuu kansanedustaja Sirpa Paatero. Myllykoski: Juhla torilla klo 12, puhuu Timo Byman. Etelä-Savo Mikkeli: Yhteinen vappujuhla klo 10 Kirkkopuistossa, puhuu Jari Nilosaari. Savonlinna: Yhteinen vappujuhla kauppatorilla klo 12.30, puhuu Jari Nilosaari Hauskaa Vappua! Pohjois-Savo Iisalmi: Seppeleen lasku klo 9 vanhan kirkon hautausmaalla aatteen puolesta kaatuneitten muistolle, jonka jälkeen kahvit työväentalolla, juhla klo 11 torilla, puhuu Tatu Tuomela. Kiuruvesi: Juhla torilla klo 12, puhuu Kirsti Puurunen. Juankoski: Juhla torilla klo 10.30, puhuu Toni Mäkinen. Tuusniemi: Juhla torilla klo 10, puhuu Joni Orava. Kuopio: Juhla torilla klo 12, puhuu Susanna Huovinen, puolueet jo klo 11.15 alkaen, puhuu Kaisa Korhonen. Lapinlahti: Juhla työväentalolla klo 14, puhuu Matti Semi. Leppävirta: Seppeleen lasku klo 8.45 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Vappujuhla klo 13.30 kävelykatu Oleksilla. Pohjois-Karjala Joensuu: Punaisten haudalla Siilaisilla klo 9 kukkien laskeminen. Vappujuhla klo 12 kävelykadulla, puhuvat Martti Rauhala ja Pertti Keränen. Haudoilla käynti klo 12. Varkaus: Haudoilla käynti klo 10. Juhla torilla klo 11, puhuvat Merja Mäkisalo-Ropponen ja Matti Semi. Etelä-Karjala Lappeenranta: Tervehdykset Rutolan muistomerkillä (klo 11), Linnoituksen punavankimuistomerkillä (klo 11.30), Sankarihautausmaan muistomerkillä (klo 12) ja Vanhan hautausmaan Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä (klo 12.30). Valintatalon) edustalla klo 12, avaus Asko Apukka, puhuu Vesa Puuronen. Tornio: Aattona klo 18 työväenlauluilta Järjestötalolla. Mahdollisuus tutustua vanhan kaivoksen alueeseen ja lapset pääsevät lastenleikkipuistoon. Juuka: Aattona klo 18 juhla työväentalolla, puhuu Ritva Väyrynen. Keski-Suomi Joutsa: Marssi paloasemalta klo 9.30, juhla työväentalolla klo 10, puhuu Reijo Paananen. Jyväskylä: Aattona klo 18 muistotilaisuus aatteensa vuoksi vuonna 1918 surmattujen muistomerkillä Vesangassa. Vappuna klo 9 käynti luokkasodan uhrien muistomerkillä Korpilahden hautausmaalla, puhuu Paul Abbey. Vappukulkue klo 12. Kemi: Kulkue lähtee klo 11.40 Sauvotalon edestä, Juhla Töiköntorilla klo 12, avaus Kati Tervo, puhuu Sari Moisanen. Työväenlauluja klo 13.30 Ravintola Sataman Tähdessä ja klo 17 Ravintola Old Gringossa. Tervola: Lauantaina 2.5. Musiikista vastaavat Tuuli Piltonen ja Niko Dahlblom säestäjänään Anna Roimela. Viitasaari: Juhla torilla klo 11, puhuu Lauri Ihalainen. Pohjanmaa Pietarsaari: Kulkue klo 13 torilta Koulupuistoon, puhuu Jukka Kinos. Vaasa: Kunniakäynti klo 10.30: vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Tanssia. Kulkue lähtee Ilmarisenkadulta järjestöjen talon luota klo 11.30 kohti Lounaispuistoa. Tervehdyssanat Tuomo Alanen, puhuu Juho Kautto. Kunniakäynnit vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkeillä klo 11 Koskenpäällä ja klo 12 Jämsässä. Saarijärvi: Kukkien lasku klo 12 vuoden 1918 muistomerkille. Juhlan avaus Lasse Pounula, puhe Riitta Myller. Vappulounas Järjestötalolla klo 12.30 alkaen. Inari: Kulttuuritila Kuulas klo 12.00? 15.00, puhujina Reijo Timperi, Paulus Toropainen ja Anni Ahlakorpi. 45. Vuoden työmiehen julkistaminen klo 13.40. Äänekoski: Marssi klo 12 S-Marke- tin parkkipaikalla torille. Juhla 13, avaus Marjut Pollari, puhuu Ahti Ruoppila, musiikkia Timo Leppänen. Kahvit Ähtärin urheilutalolla. Kokkola: Aatteensa vuoksi surmattujen muistomerkillä käynti Marian hautausmaalla klo 12. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaani: Juhla klo 12 Raatihuoneentorilla, vappumarssi klo 11.45 Wanhan vesilaitoksen pihalta Kauppakatua pitkin, avaus Sari Kyllönen, puhe Raimo Piirainen. Kuhmo: Juhla Kuhmon torilla klo 10, avaus Mauri Piirainen, puhe Ella Kiljunen ja Marko Piirainen. Suomussalmi: Töpärillä baari aukeaa klo 12 ja juhla alkaa klo 13. Kulkue lähtee klo 11.45 Kauppatorille, juhla 12, puhuvat Pekka Pörsti ja Matti Tukiainen. Ähtäri: Seppeleen lasku Vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistomerkillä klo 12, puhuu JukkaPekka Matintupa. Vasemmistonaisten vappulounas ja -juhla klo 14 Valorinteellä, puhuvat MarjaLeena Makkonen ja Ilkka Pernu. Jämsä: Juhla klo 13 Jämsän keskusaukiolla. Seppeleenlasku klo 10 Jyväskylän vanhalla hautausmaalla. Munkkikahvit. Outokumpu: Juhla vanhalla kaivoksella klo 11.30 marssi vanhan postin edestä klo 11.15
Työn juhlaa! Toivottaa Marja Rekonen, Tampere 8CRRWTKGOWC '52110 8CUGOOKUVQ T[ Vappuiloa! 8CRRWTKGOWC 4KGOWMCUVC 8CRRWC Lemu-Askaisten (QTUUCP '52110 8CUGOOKUVQNKKVVQ 8CUGOOKUVQ T[ Vasemmistoliitto ry ILOISTA VAPPUA! -GX¼KUV¼ 8CRRWKNQC ,;4;0 Aliskulman 8GVGTCCPKGP MGTJQ Työväenyhd. Yritys ry ,ORD 9DSSXXQ +DQNDVDOPHQ 9DVHPPLVWR 5LHPXNDVWD 9DSSXD .DHUODQ 1DLVHW U\ Tarmokasta työn juhlaa! Toivoo Timo Ratavaara, Ivalo Hauskaa vappua! Toivoo Eero Tampereelta +DXVNDD 9DSSXD 8CRRWTKGOWC *CWUMCC 8CRRWC +\YLQNllQ -lUMHVW|WDORVllWL| UV -QMMQNCP '52110 VQKOKVCNQ[JFKUV[U T[ 8CUGOOKUVQ T[ 9DSSXULHPXD +XPSSLODQ 9DVHPPLVWROLLWWR Aatteellista Vappua! KONTULAN Vasemmisto Tarmokasta työn juhlaa! Toivoo Rauno Lehtinen perheineen, Pirkkala hyvää työn juhlaa! Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ry Tarmokasta työn juhlaa! Toivoo Sikke & Mara Korhonen, Kontula 46 Hauskaa Vappua! Toivoo Matti Mannila, Riihimäki 4KGOWMCUVC 8CRRWC -##4+0#0 8CUGOOKUVQNKKVVQ
Iloista Vappua!
HELSINKI Arajärvi Mirja Arhinmäki Juha Halm Heidi Helin Jouko Hopia Annu Hypén Mirja Härkönen Reijo Kaasinen Eevi Kajaste Helena Kautto Jouko Kokko Esko Kärkkäinen Markku Laine Pentti Lehtoväre Pekka Leskinen Ensio & Helena Murhu Liisa Närhi Sauli Peltola Kati Rasilainen Raisa Saarnio Pekka Saarinen Terttu Salminen Hilkka Salonen Ilkka Seutu Ulla Seppä Hilkka Styrman Maila Vikstedt Tea Villanen Sampo Viskari Leo Vuorinen Mikko ARJEN LAULU RY Auveri Aarne Juuska Heikki Luhtala Sanni ELNU 25 V. Aaltonen Kauko Ahvenainen Meeri Ahonen Risto Alenius Ele Attila Mirva Auveri Aarne Berg Laila Berg Toivo Björkbacka Oiva Bäckström Reino Dahl Ahti Ekblom Ritva Eriksson Erkki Halenius Aimo & Anne Halenius Maija Halenius Osmo Halonen Heikki Halonen Maisa Heinonen Juhani Henriksson Jarmo Henriksson Ritva Honkanen Raija Hyvönen Anna-Liisa Hänninen Kira Hänninen Marjo Ipi & Tomppa Isjumo. Siitä kertoivat Kansan Uutisten vuoden 2008 vappulehdessä kunnallisvaaliehdokkaat Riitta Romu (vas.), Niina Lahtinen, Erja Hirviniemi, Aino-Kaisa Pekonen ja Sanna Lukkari. Havia Outi Helin Jorma Herranen Timo Järvinen Anja Kasanen Heikki Kasanen Surat Lehtonen Jouko Meskanen Teuvo Nenonen Terttu Nieminen Matti Nyberg Martti Paatelainen Matti Ruotanen Tapani Sjöman Hannu Sundell Markku Söderström Reijo Taipale Eero & Kasper Taipale Ellu Taipale Jatta Taipale Katri Taipale Namu Taipale Nanna Taipale Petri Tuorila Osmo Tuorila Sirkka Tuorila Sampo Tuorila Teppo Tuorila Ilkka Tuorila Siiri Tuorila Esko Viinikainen Heimo Woltter Matti Väisänen Jorma Honkanen Raija Väisänen Eero Väyrynen Pauli Zuban Esa Ärväs Arja HIETALAHDEN TELAKKATYÖVÄEN ITÄVÄYLÄN AMMATTIOSASTO VASEMMISTO Backman Heikki Haaja Ilpo Hakamäki Eino Hietamies Erkki Horttainen Osmo Järvinen Seppo Kadenius Pertti Kaleva Eino Kaleva Jouni Keskitalo Pentti Kyröläinen Markku Kytöjoki Juhani Lampimäki Johannes Liimatainen Maija-Liisa Nihtilä Matti Paananen Hilkka Ranta Erkki Rantala Pentti Ruotsalainen Paavo Sankilampi Esko Taskila Jouni Timonen Heimo Ukkola Aarne Venäläinen Erkki Arhinmäki Juha Arhinmäki Marja Halm Heidi Martimo-Andersson Oili Nissilä Vappu Suhonen Riitta ITÄ-HELSINKI Heino Matti Juoksukangas Jussi Juoksukangas Kati Juoksukangas Sirpa Juoksukangas Ville Pajari Jari-Pekka Pelkonen Sami Suomenranta Vuokko JHL:N VASEMMISTON JA SITOUTUMATTOMIEN RYHMÄN HALLINTO JA HENKILÖKUNTA Asara-Laaksonen Teija Friman Timo Happonen Leo Heikkilä Paula Heininen Jaana Hernesniemi Janne Honkanen Kalle Hyttinen Urpo Isomöttönen Vesa Itäkannas Loviisa Jokinen Sari Kangas Terttu Kannisto Kalevi Karisaari Reijo Karppinen Veli-Matti Koivulaakso Dan Korhonen Jouko Korhonen Marja Kortelainen Outi Koski Eija Lehtinen Sari Liimatainen Tiina Liukkonen Jorma Lötjönen Jorma Mamia Matti Minkkinen Minna Mäkelä Pertti Mäki Simo Oikarinen Eira Ollanketo Tarja Paakkari Päivi Pelttari Eila Peltomaa Tapani Pikkarainen Rauno Puurunen Kirsti Rautiainen Marjatta Rautiainen Riitta Sahi Merja Salminen Hannu Salow Raimo Seppänen Merja-Liisa Siltakoski Marja-Leena Springare Esa Suhonen Raija Talonpoika Kaija Toikkanen Hannu Toikkanen Irmeli Tuominen Laura Uusikartano Arja Uusikumpu Kari Uusikumpu Maarit Vihavainen Markku Vihervä Lauri Yksjärvi Kari JYRYN VETERAANIEN KERHO Hammarberg Elsa Helin Jorma Laakso Helga Lahdesmäki Raimo Marttinen Liisa Nenonen Terttu Pitkä Maija-Liisa Pitkä-Liukkonen Hannele Rantanen Raija Reiman Eeva Sahlgren Jouko Salonen Sisko Toivainen Ulla Tuorila Osmo KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET Arajärvi Mirja Gustafsson Kati & Ove Halenius Maija Henriksson Antti Kaskikorpi Pirkko Kontio Ritva Kostilainen Pirjo Kyyrö Ritva Niemi Kyllikki Nikula Leena Novitsky Elbe Partanen Anna. Leo Jokela Vilho Juntunen Elli Jurvala Assi Jurvala Lauri Jämsen Anja Kaikula Liisa Karvonen Maija Kaskikorpi Pirkko Katainen Tuula Kauppila Eine Keränen Pia Kiuru Sisko Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Koivisto Eeva Korhonen Martti Korhonen Sirkka 48 Koski Antero Kosonen Esa Kostamo Anita Kyyrö Ritva Lahdenperä Oskar Lahtinen Kaarina Lahtinen Åke Laine Pentti Landén Pia Lehtonen Jouko Lempinen Anja Leppänen Osmo Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Lindeberg Irina Luhtala Meeri Luhtala Sanni Lääperi Matti Martimo-Andersson Oili Mettänen Reino Myllylä Raili Mäkinen Liisa Mäkinen Rauno Nikiforova Anneli Nissilä Vappu Novitsky Elbe Nylund Juhani Onufriew Jurkka Onufriew Riitta Pajuvirta Pekka Pannila Raimo Parkkari Jukka Patrikainen Seppo Pelkonen Tuula Peltola Mervi Pesonen Irja Puumalainen Raija Rajala Mauno Rantasalmi Saidi Riitta & Tintti Risberg Helena & Alvar Ronkainen Simo Ruotanen Maija Ruotanen Tapani Saarela Anna-Liisa Saari Pirjo Saarnio Pekka Saastamoinen Tuula Saikkonen Anneli Salama Riitta Sinisalo Ritva Sinivalo Pirjo Skou Raili Sosoi Petteri Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Taipale Eero Kasper Terä Anja Terävä Merja Terävä Taisto Toivanen Ulla Torvi Jorma Tuomikoski Marjatta Tuorila Esko Tuorila Osmo Valtonen Leila Valtonen Ritva Väntänen Terttu Väntänen Veikko Väre Auli ETELÄ-KAARELA Turunen Erkki Turunen Maija HELSINGIN JYRY Ahonen Risto Alamehtä Taisto Haapavaara Helene Hakola Kauko Hakola Osmo Halenius Aimo perh. JARMO LINTUNEN Viime vuosikymmenellä huomattiin, että vasemmistoliitto kulkee Riihimäellä vaalivoitosta toiseen
Pesonen Irja Sairanen Ritva Seutu Ulla Tuutti Sisko Rauhala Ulla Salonen Antti Vuoti Mika Välimäki Erno KANSAN UUTISET HENKILÖKUNTA HENKILÖKUNTA Antila Jorma Anttila Tapio Eklund Timo Ekström Rinna Holappa Heikki Huhtinen Minna Ihalainen Terho Kari Ville Kauppinen Veikko Kola Sari Korpela Eveliina Koskelainen Asko-Matti Kostamo Mari Lahti-Nuuttila Tellervo Lehto Timo Lehtonen Turja Leppäkangas Jari Lod-Villberg Ira Lumijärvi Marjut Mehtälä Jari Miettinen Jouni Mäkelä Matti Numminen Matti Nurmi Marjo Pesola Juha Pietilä Markku Rantala Katri Reijonen Jouko Riima Raimo Rintamaa Margit Risberg Ville-Petteri Saarinen Ulla Salonen Antti Silander Tarmo Toivanen Pia Vierimaa Juha Välimäki Maritta Alén Johan Erdo?an Tarja Hirvasnoro Kai Huovinen Arto Isotalo Anna-Katriina Joentausta Jouko Joentausta Jussi Kivelä Sanna Kukkala Emilia Kärki Tuula Miikkulainen Merja Nyman Arja Paju Anna Pakarinen Johanna Puhakka Sirpa Purokuru Pontus Saintula Teemu Solanterä Ilkka Virtaintorppa Pirjo KONTULAN VASEMMISTO Grekelä Esko Grekelä Kaisu Koivunen Pekka Koskinen Ilja Koskinen Leena Mäkinen Liisa Pöri Eino Saarela Anna-Liisa Annukka, Antti & Laura Seppä Hilkka Studnitskij Iris Studnitskij Reidar LAAJASALON VASEMMISTOLIITTO RY Ahonen Risto Helin Jouko Hämäläinen Kari Jäntti Laila Karppinen Ilmari Merikanto Miikka Tuppurainen Satu METALLIN VAIKUTTAJAT LIITTOVALTUUSTO Haaja Ilpo Hiltunen Jukka-Pekka Hoviniemi Harri Jaatinen Ari-Pekka Kapanen Kimmo Kapiainen Juha Karppinen Juha Kivimäki Seppo Linden Jouni Luiro-Piippo Raija-Riitta Lukkarinen Tarmo Lämpsä Jouni Nieminen Tomi Palomäki Antero Piippo Sami Piirainen Anssi Pörsti Pekka Vanhala Tommi Virolainen Mikko Vänskä Timo PAPERIN VASEMMISTO Byman Timo Heikkilä Jari Kaikkonen Olli-Pekka Kaukonen Riitta Kautto Juho Laakso Sami Pärnänen Kai Salminen Jouni Siimes Hanna-Kaisa Siren Matti Suomalainen Jouko Vainio Nina PUOLUEVALTUUSTON KOKOUS 7.3.2015 Ailasmaa Eija Arhinmäki Paavo Granroth Aaro Heino Oili Herttuainen Auli Hyötynen Kalle Hänninen Katja Kaikkonen Vesa Kaleva Arto Karhula Jukka Kinos Jukka Knuuttila Antti Koskinen Tanja Kotila Pirkko Kuoppa Mikko Kyllönen Matti Lapintie Annika Levä Ilkka Lehto Jouni Linnusmäki Tuula Lohikoski Pia Makkonen Marja Leena Matikainen Matti Neuvonen Kiti Nieminen Janne Nieminen Raimo Nieminen Tomi Nyholm Henkka Patomäki Heikki Pekonen Aino-Kaisa Ranta Raisa Rastas Paula Salminen Petri Sarkkinen Hanna Suoranta Anu Taavetti Riikka Tiainen Eila Turunen Jaakko Uotila Kari Vallavuori Kaisa Varajärvi Marko Viitanen Mikko Viljakainen Eila PÄIVÄKUMMUN KANNATUSYHDISTYS Aaltonen Elsa Eloranta Tyyne Flytström Pirkko Gustafsson Kati & Ove Halenius Maija Horstio Mirja Jaakkola Reino Kangasaho Hellevi Kautto Jouko Kontio Ritva Kyyrö Ritva Malassu Marjatta Mäntyniemi Arja Novitsky Elbe Ronimus Liisa Seutu Ulla Styrman Maila Suominen Leila & Hannu Venäläinen M-L RAKENNUSLIITTO OSASTO 390 NUUSKAKERHO Ahti Alho Arola Martti Arponen Pentti Asp Pentti Heiskanen Martti Härkönen Kalevi Järvinen Raimo Karhu Reijo Keinänen Antti Kevätlahti Matti Koistinen Pekka Kotonen Martti Kärppä Veikko Leiponen Heikki Leppänen Kari Lindberg Pentti Niemi Tapio Palviainen Raimo Raaska Jorma Raitanen Raimo Repin Vasili Rissanen Olli Salovaara Mikko Toivonen Paavo Helin Jouko Hynönen Pekka Kallinen Reijo Kiuru Sisko Koskinen Ilja Kyllönen Toivo Niininen Seppo Rautaporras Pekka Risberg Alvar Ruuth Aulis Rykänen Sirkka Savolainen Keijo Suomela Kalevi Viljakainen Ossi UUSIMAA HANKO Dahlgren Lars Gran Birgitta Hyttinen Urpo Hållfast Kari Moilasheimo-Jansson Päivi Niemi Marko Peni Raili ESPOON VASEMMISTO Grekelä Esko Haring Kari Hievanen Sauli Huutola Matti Laukkanen Erkki Lehto Anu-Tuija Miettinen Hannu Raittio Raija Ristelä Pekka Ahlfors Tiina Fred Maarit Hallivuori Heli Huotari Veijo Karvinen Niina Kinnunen Tuija Kivistö Kalevi Kivistö Sirkka Koivu Seppo Komulainen Antti Koskenalho Marja Koskenalho Pekka Krekola Antero Pikkarainen Erkki Pitkä Maija-Liisa Pitkä-Liukkonen Hannele Saarinen Antti Törmänen PIrkko Uotila Kari Wessman Jaana VANHAT TOVERIT ETELÄ-VANTAAN Aalto Arvo Ahonen Risto Alenius Ele Bergman Turo Björkbacka Oiva Hakala Sulo ELÄKELÄISET RY SAK:N TOIMISTO Dahl Anneli Grönqvist Helena Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Myllyniemi Alli JARMO LINTUNEN HYVINKÄÄN ELÄKELÄISET RY Aalto Sirpa Ceder Veikko Heinonen Reino Jaakola Eila Jalonen Aarno Jalonen Aira Jokela Keijo Jokela Rauha Kaihevaara Aune Kaihevaara Pekka Kanerva Olavi Keihäsjärvi Pirkko Kouhia Juhani Muistola Lauri Muistola Terttu Mähönen Paavo Mähönen Ritva Nieminen Jukka Nyyssänen Reino Rissanen Marketta Tervonen Leo JOKELA Parkkima Maija & Raimo JÄRVENPÄÄ Harju Antero JÄRVENPÄÄN VASEMMISTO Alapartanen Ari Boehme Viktor Huttunen Piritta Hyrske Oula Kaminen Ossi Komonen Aimo Lummi Markus Ruishalme Pirkka Uusikumpu Kari Uusikumpu Maarit KARKKILA Lilja Lauri Lilja Raija Lilja Tapani KARKKILAN VASEMMISTOLIITTO RY LIITTOHALLITUS JA TYÖTTÖMYYSKASSAN HALLITUS Aalto Jari Hiltunen Heikki Honkanen Marianne Hyykoski Jyrki Niemelä Kauko Parttimaa Martti Pellinen Mauno Pääskynen Raili Pääskynen Tapani Ronkainen Ritva Sarvi Raili Sarvi Sauli Silvennoinen Varma Viljamaa Marja-Liisa Vuorio Pertti Vasemmistoliiton perustavasta kokouksesta tuli tiistaina ja keskiviikkona kuluneeksi 25 vuotta. Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja Claes Andersson toimi tehtävässä vuodet 1990?1998. Kuvassa tuore kulttuuriministeri Andersson yhdessä pääministeri Paavo Lipposen, Aila-Marja Lipposen ja Katariina Kuusen kanssa Hakaniemen vappujuhlassa vuonna 1995. Apell Oili Etolin Aatos Etolin Brita Etolin Katja Etolin Kerttu Frosterus Anu Frosterus Eine Frosterus Jari Frosterus Pekka Gröndahl Heino Hellsten Eino Hirvenoja Mikko Huotari Eino Jokila Ulla Kenttälä Martti Laakso Risto Lahtinen Arja-Leena Laine Eino Laine Vieno Landen Aino 49 »
Siimes lähti kesken kauden, koska ei halunnut olla toiminnallaan edistämässä puolueen entisten taistolaisten toimintaa ja pääsyä eduskuntaan. VASEMMISTOLIITTO RY Ojala-Ruuth Paula Pellinen Jali Pellinen Jussi Pellinen Kalevi Pellinen Sakari Pellinen Tiina Ruuth Aulis Ruuth Jouni Ruuth Saila Stoor Katariina Väisänen Martta RAASEPORIN VASEMMISTO RY Andersson Anna Holappa Heikki Kauppinen Veikko Moisala Aarne Nyman Daniel Paarma-Junttila Emilia Vainio Mikko Yltävä Harry SIPOON VASEMMISTOLIITTO RY Halmela Alpo Halmela Maija Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Nevalainen Anu VANTAAN VANHAT TOVERIT Aho Olli Hampinen Pertti Heinonen Ilmari Holopainen Matti Honkasalo Eila Hölttä Helena Kaikula Liisa Kankaanpää Mauno Kivekäs Pekka Kivijärvi Mauri Kivijärvi Tuula Koponen Irmeli Kurkela Rauno Laakkonen Eeva Laakkonen Einari Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Myllymäki Rauno Mäkinen Rauno Pajuvirta Pekka Pakkanen Tapio Poitsalo Martti Rissanen Sakari Rissanen Vuokko Rönkkö Esko Rötkö Paavo Rötkö Ritva Saarto Raili Saarto Veikko Saastamoinen Tuula Sainio Jukka Sarkanen Esko Sarkanen Kaija Suuntamo Aulis Turkka Ilkka Turkka Pirkko Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo VIHDIN VASEMMISTOLIITTO Heinonen Pentti Heinonen Raija Jakka Maija Jakka Raine Kommonen Ulla Lalu Aarno Lehtisalo Taina Michelsson Ari Michelsson Tarja Pönni Antero Ruda Linnea Terä Anja Virta Sari VIHTI Tynninen Kalevi VARSINAIS-SUOMI ANNIKA LAPINTIEN TUKIRYHMÄN KOKOUS 21.3.2015 Eronen Sirkka-Liisa Flemmich Mirjami & Dieter Huhtanen Eeva-Liisa & Raimo Kantola Jukka & Maila Lehtonen Eeva Lindholm Harri Markkula Riitta Mäki Asko Roiha Eira & Onni Saari Eira Syväkari Ulla KAARINAN VASEMMISTO Arvonen Armas Leinonen Aulis Leinonen Riitta-Leena Viitanen Teuvo Åvik Helena KAERLAN NAISET RY Ahremaa Kaisa Hannula Eila Hellman Seija Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Mäkitalo Jussi Numminen Lauri Rautiola Leena Rautiola Veli-Matti Tamminen Ari ORIPÄÄ Hakala Mirja & Kaino RAISIO Aaltonen Reino Alcenius Henrik Alho Urho Enska Erlin Anja Erlin Lasse Hellstedt Heimo Huhtamäki Seija Jokinen Pentti Jormanainen Juha Karppinen Pentti Kautiainen Anja Kautiainen Ensio Kontio Anja Korpela Eveliina Kosonen Esko Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu. » JARMO LINTUNEN Muurinen Marja Määttä Rainer Ollakka Erkki Pohjalainen Marja Poikkipuoli Sisko Raunio Veikko Riekkinen A-L Räsänen Asko Räsänen Olga Salo Maritta Salo Tapio Snellman Jorma Tuiskula Teemu Turunen Maija Turunen Otto KERAVA Boman Mailis Hiltunen Tarmo Hiltunen Vilho Hölttä Maila Kiuru Tuomas Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Komokallio Heikki Kuula Kari Leinonen Ritva Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Juhani Lohikoski Pia Miettinen Seppo Mynttinen Osmo Pennanen Erkki Pennanen Ritva Pesu Jukka Pihlajaniemi Elvi Piirainen Pentti Pylkkänen Eino Raunio Mikko Saarinen Pauli Salonen Kari Saloriutta Lauri Suovuo Päivi Törmänen Riitta Värttiö Pertti Yletyinen Heli KORSON ELÄKELÄISET RY Apell Christine Apell Micaela Hovi Tepa Lehtinen Olavi Ronkainen Maire Maria Ronkainen Simo Saari Markus Tervonen Olavi Tervonen Sirkka KORSON VASEMMISTO Heinonen Ilmari Hellgren Otso Komulainen Hilkka Komulainen Kalevi Mäkäräinen Eija Mäkäräinen Teemu Viljakainen Eila Viljakainen Ossi Ylikoski Esa LOHJA Aittakumpu Birgit Järvinen Irmeli Karkkunen Heikki & Helena Lehtinen Sakari Lehtinen Sari Liimatainen Pekka perh. Liimatainen Tiina Lopanus Tuula & Veikko Miinalainen Annakaisa Miinalainen Sirpa Miinalainen Vappu 50 Nieminen Simo Pajuoja Matti Sammalniemi Eeva Seger Jukka Seiteri Seppo & Terttu Tuhkanen Eero Wikberg Gunilla Helmiö Kaija Jokinen Anna-Liisa Korpelainen Nana Lehtonen Eeva & Eero Lind Merja Lintula Raili Murto Oili Nissilä Marja Pirinen Esteri & Sulo Suvitie Aino Syväkari Ulla MÄNTSÄLÄ Järvinen Hannu Lille Kaarlo Lille Marjatta KUPITTAAN NURMIJÄRVEN VASEMMISTONAISET RY VASEMMISTOLIITTO Huhtanen Eeva-Liisa Isaksson Arja Jokinen Maija Jouttimäki Aila Karlsson Anja Kautonen Mirja Lapintie Annika Lintunen Eira Markkula Riitta Merisaari Tuula Rantanen Kaija Salminen Terttu Halonen Heikki Halonen Perttu Halonen Vappu Hirviniemi Terho Huovari Airi Hyytiäinen Allan Hyytiäinen Terttu Mäkinen Heikki Mäkinen Lea Kanerva Outi Kuitto Pertti Lahtinen Eva Lahtinen Soili Lahtinen Taisto Lahtinen Tuomo Lehtinen Aira Lehtinen Erkki Lehtonen Eila Lindholm Eila Lindholm Keijo Luokkala Unto Järvenpää Raimo Ollikainen Vilho Pelkonen Rauni Petrell Maija Petrell Olavi Serenius Arja Serenius Jorma Terho Irja Toikkanen Hannu Toikkanen Sirkka-Liisa Tuomisto Leena Vainio Vilho Vasenius Tuomo Vertti Pirkko PORVOON LIETO Kurka Ulla Palmen Teuvo Saari Arja LOIMAA Enala Matti Enala Ritva Mikkola Sirkka Niemi Hannele Niemi Pekka Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Poskiparta Martti Poskiparta Teuvo LOKALAHTI Kuusisto Heikki & Margareta Uusitalo Veikko MYNÄMÄKI Vasemmistoliiton toinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes Helsingin vappujuhlassa vuonna 2000. Puheenjohtajana hän toimi vuosina 1998?2006
Kuvassa Korhonen Helsingin vappupuhujana yhdessä työministeri Tarja Filatovin kanssa vuonna 2002. Abbey Paul Hakanen Pertti Hakanen Petteri Helin-Kautto Helena Kettunen Erja Koho Helmi Korhonen Anita Kuoppala Terttu Leskinen Anja Leskinen Timo Owen Frison Poutiainen Hannu Santanen Eero Savinen Pirkko 51 ». Levonen Pentti Linnalo Reijo perh. Minkkinen Lasse Mäkitalo Jussi Mäntynen Kosti Niitynen Olli Nurmi Eija Nurmi Reijo Penttinen Paavo Petäjistö Liisa Poskiparta Risto Poskiparta Sinikka Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Salmela Anita Salmela Mauri Salmi Raimo Salmi Soile Siikakoski Vilho Sippola Jorma Småträsk Matti Småträsk Sirpa Suonpää Jarkko Suonpää Sinikka SALON DEMOKRAATTINEN YHDISTYS RY Ahorinta Pirkko Ahorinta Raimo Korkalainen Thea Nurminen Marjut Nurminen Soile Ruokonen Marja Ruokonen Saara Syrjänen Seppo TURKU Aalto Jari Helander Kati Kilpinen Paavo Kilpinen Raija Lairolahti Raimo & Terhi Lankosaari Kristiina Noronen Juhani Palmgren Reijo Palmgren Reimo Rantala Arja Salmi Matti Välimäki Arttu Välimäki Henriikka Välimäki Paula Välimäki Pauli Nylander Leea Pyyhtiä Mika Pyykkö Sanna Rajala Matti Savikko Hannu Sulonen Esko Toivanen Helka TURUN VASEMMISTOLIITTO Keskinen Eeva Keskinen Jorma Keskinen Leena UUSIKAUPUNKI Nurminen Liisa Nurminen Matti VASEMMISTOLIITON SALON KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Hernesniemi Leila Leppälahti Jouko Lindholm Harri Lindholm Hilkka Määttänen Kalle Nurminen Soile Ruokonen Marja Ruokonen Saara Suontausta Raili Turtiainen Taro VARSINAIS-SUOMEN TERVAS RY Gerke Maija Hovirinta Mirja Kärkkäinen Jukka Mäkelä Jaakko Rinne Pirjo Ronkamo Leena Yläneva Lennu Jalavikko Jarkko Kallio Pentti Karppinen Pentti Kautonen Mirja Korpi Mariitta Kärkkäinen Jukka Lairolahti Raimo Laitinen Elias Lapintie Annika Lindström Ilkka Merisaari Turkka Mäki Alpo Mäkinen Pertti Mäkipää Anna Nieminen Raimo Nieminen Tomi Nissilä Marja Rantanen Kaija Rautio Rauno Rinne Pirjo Rinne Risto Salmi Reijo Salo Eino Syväkari Ulla Tiainen Anneli Tiainen Lauri Tyyskänen Eveliina Vallavuori Kaisa VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONAISET, VASEMMISTOLIITON PIIRIKOKOUS 2015, TURKU Aitamurto Pentti Alajärvi Markku Aro Leena Hietanen Aila Hovirinta Mirja Huhtanen Raimo JYVÄSKYLÄ Altti Margit Eronen Tahvo Ilomäki Airi Ilmola Hellevi Jauhiainen Juha & Pirkko Jauhiainen Kari perh. Jokinen Kari Kaakkuriniemi Tapani Kautto Kalevi Kuparinen Harri Lepistö Rauno Meriläinen Pertti Muhonen Jorma Nalle Niiranen Pauli Niininen Raimo Pietiläinen Paavo & Raija Puumalainen Anita Rennicke Saku Rissanen Pirkko & Risto Sivonen Matti Tirri Leo Tirri Toivo Valkonen Kaarlo Välilä Vesa Yksjärvi Irja ANNANPIIRI RY Kautonen Mirja Kilpinen Raija Nissilä Marja Norontausta Liisa Nurmi Eija Pihlajamäki Eini Roiha Eira Ruisniemi Sirpa Saari Pirjo YLÄNE VARSINAIS-SUOMEN KESKI-SUOMI Aaltonen Markku Helmisaari Aini & Jarmo Helmisaari Irma & Arimo Helmisaari Ulla & Jari Lahtinen Veikko Nummela Elsi Rantanen Sirkka & Simo Ruusunen Hannu E. Salo Taina & Eino Väinölä Soili & Risto JYVÄSKYLÄN VASEMMISTON KUNNALLISJÄRJESTÖ Helin-Kautto Helena Hirsjärvi Irma Hokkanen Arja & Hannu Jokinen Kari Kinos Jukka Koistinen Susanna Muhonen Jorma Pöppönen Matti Rantala Oskari Rastas Paula perh. Tiainen Eila Yksjärvi Kari JÄMSÄ Hakaniemi Pauli Heikola Matias Koski Fanni Paakkanen Arja Paakkanen Veikko Parkkonen Maritta Rantanen Kaarina Rantanen Veikko Rissanen Hemmo Sillman Malla Virtanen Ahti Virtanen Raija-Liisa JÄMSÄNKOSKEN PAPERILIITON AMMATTIOSASTO 11 VASEMMISTORYHMÄ Ahonen Hannu Haromo Hannu Heinävaara Seppo Hietanen Timo Hokkanen Hannu Jokinen Pekka Kankainen Markku Lindeman Jorma Lindeman Veli-Matti Nieminen Kari Niskanen Keijo Paju Ari Riihinen Pertti Salminen Jouni JÄMSÄNKOSKI Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Hietanen Eino Juven Marja-Liisa Kalliomaa Laila & Erkki Kangas Kyllikki Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Kyyrä Markku Lampinen Erkki Lampinen Seppo Lehtonen Anja & Eero Lehtonen Helvi & Veikko Leppänen Aarne Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Mäkinen Arvo Niemelä Tapio perh. Nieminen Kari Oinas Eila Ollila Jussi Pakarinen Liisa Peltonen Eeva & Ossi JARMO LINTUNEN TURUN ELÄKELÄISET Aho Sirkka Alajärvi Markku Asikainen Aili Kaskinen Jukka Kaskinen Ritva Kerminen Terttu Keränen Lauri Lahti Juhani Leino Elli Luoto-Alajärvi Tuula Mäkinen Olavi Mäkinen Rauno Parikka Anni Salonen Sirpa Salonen Veikko Suominen Ulla Teinikivi Raili Timonen Raimo Varjo Ritva Verho Tarja Vähäkylä Heli KELJON VIESTIN VETERAANIT Ahonen Seppo Hagman Pertti Hagman Petri Halttunen Reijo Heinonen Pentti Heinonen Pirkko Hård Risto Keskinen Martti & Ritva Malinen Raimo Mänttäri Keijo Niemelä Rainer & Liisa Oksanen Ensio Oksanen Vesa Pasanen Raimo Penttinen Kari Penttinen Marita Pöyhönen Pentti Rajala Reima Rekonen Kauko Syvänen Pentti Terho Pekka Tervakangas Heikki Vakkilainen Risto Vanhanen Arvo & Anja KESKI-SUOMEN VASEMMISTON PIIRIKOKOUS LAUKAASSA 25.4.2015 Helin-Kautto Helena Hokkanen Arja ja Hannu Juvonen Henna Kinos Jukka Koivisto Helena Leskinen Timo Makkonen Marja Leena ja Jari Nalle Nieminen Tuula Oksanen Mervi Paakkanen Arja RastasPaula perh. Valkonen Olavi VolanenMatti Vesa KORPILAHTI TURUN PUUSEPPÄIN AMMATTIOSASTON TOIMIKUNTA Kallio Timo Laitinen Risto Peltonen Matti Peltonen Raili Peutere Eero Pöyhönen Kaija & Seppo Saarikoski Helly Salminen Ilmari Salminen Irja Salonen Veikko Vilenius Laila & Eino Vilenius Marja-Liisa Vilenius Veikko Virtanen Alli Virtanen Timo Vuorenpää Kari Vuorenpää Liisa Vuorenpää Teuvo Welling Aune Welling Mirja Welling Reino Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajaksi Suvi-Anne Siimeksen eron jälkeen. Hän itse erosi, kun puolue menetti ainoan paikkansa vuoden 2009 eurovaaleissa
» Poikkeus Markku Rantanen Marja-Leena Reponen Eissen Rintala Toini Sääksmäki Marja & Terttu Torkki Jarmo Torkki Marja-Leena Tuominen Aila Veijalainen Hannes Vihanto Eeva Vihanto Voitto Wigelius Tapio Sievänen Kaisa Sievänen Raimo Sinisalo Marjatta Sinisalo Pentti Suomela Irma Varsell Aili Varsell Helmi Varsell Tauno Vitali Marita LAUKAA Haapavaara Helena Jauhiainen Harri perh. Järvinen Ahti Jääskeläinen Antti Jääskeläinen Tuula Kautto Katariina Kautto Sirpa Koivisto Helena & Kari Kumpulainen Paula & Viljo Lukkarinen Kari Majuri Seija & Pertti Nieminen Tuula & Pentti Pitkämäki Kyllikki Puhakka Ensio Siekkinen Sinikka Taipale Eero Taipale Ellu Taipale Irja Taipale Jatta Taipale Katri Taipale Namu Taipale Nanna Taipale Petri Tervo Elsa Valkonen Leena & Erkki Valtoaho Riitta & Erkki RUOVESI Ahonen Anja Hartman Matti Huhtala Liinu-Mari Huhtala Tatjaana Ilo Markku Jalonen Sirkka & Aarne Jussila Riikka & Mauno Kangasjärvi Pasi Kirjavainen Reijo Kokko Outi Laurikainen Jouko Leppänen Raimo Nyykooli Maija & Leo Rasinen Matti Rasinen Riitta Rasinen Toini Saari Aarne Seppo Airi Seppi Heikki Tolppanen Aune Tolppanen Matti Tuominen Mary Tuominen Pentti SASTAMALA SUOMENSELÄN VASEMMISTO ÄÄNEKOSKI Heimonen Tapio Jarkko & Hannele Kautto Erkki Kautto Juho Nurmi Eila Oksanen Mervi Pekkarinen Markku Pulli Kaija Rajala Jukka Rautiainen Sinikka PIRKANMAA JARMO LINTUNEN Collin Irja Collin Markku Hannukainen Sari Hiekkavirta Arvo Hiekkavirta Sinikka Hämäläinen Eero Hämäläinen Eila Nieminen Piia Pollari Marjut Rissanen Arto Tuominen Hellevi Kansan Uutisten vappusaunassa vuonna 1998 juhlaan valmistautuivat opiskelijapoliitikot. Takana: Arto Lähdesmäki ja Kati Isoaho, edessä: Paavo Arhinmäki ja Katja-Anneli Wathen. Toivola Paula LEMPÄÄLÄ Böök Markku Järvinen Karoliina Kallio Ellen Koskela Terttu Laine Pirkko Mäkelä Antti Panula Paula Panula Rainer Porttikivi Ilkka Siltanen Pauli Toljola Annu Kovamäki Jaakko Kovamäki Kaisu PIRKANMAAN ERÄJÄRVI Grönqvist Seppo Grönqvist Sirkka Kahelin Anne Kahelin Reijo Koskela Irma Siren Ritva AKAAN VASEMMISTON VASEMMISTOLIITTO LUOPIOISTEN PIIRIKOKOUS Heino Allan Heino Timo perh. Hietala Heikki Humaloja Marjatta Humaloja Matti Jara Juhani Kivi Jorma Kivi Marjatta Kuusinen Jorma Lahti Erkki Lehtimäki Liisa Mäkelä Anja Renfors Pekka VASEMMISTOLIITTO 25.4.2015 NOKIALLA Ilonen Anja & Lauri Järvinen Pekka Korkeila Raili & Eero Kuusinen Kati Mukkulainen Riitta Mutanen Olli Pohjanperä Perttu Saarinen Yrjö Ahola Liisa Aukee Ranja Haukipää Sari Hirvi Ilkka Jalava Ari Jalava Tiina Juvonen Ade Kesseli Kauko Kosola Satu Kääriäinen Jake Lahtinen Timo Lehtomäki Emilia 52 LÄNSI-TAMPEREEN VASEMMISTO Alppi Ulla-Leena Melakoski Cai Oksanen Kari Ponkiniemi Vilho Puttonen Pekka Sipponen Ari Viitanen Risto NOKIA Ahtola Pertti Berg Jarmo Flink Kai Haapala Matti Haataja Anna Haataja Pauli Hasa Aila Heinonen Tuovi Järvinen Rauno Kallio Seppo Kallio-Bezemer Tuula Koivula Martti Kotiranta Ilkka Kotiranta Pirjo Lehtonen Anneli Niemi Sinikka Nieminen Jouko Nieminen Jukka Nurmi Helge Pekkola Aila Anttila Rauno Hakanen Tuula Hakanen Veli-Pekka Helli Arne Jalo Reijo Lintunen Ismo Mäkitalo Raija Nieminen Marja Oksanen Kari Oksanen Tarja Saarela Leena Välimaa-Helli Tuulikki Muukkonen Kai Nikkilä-Lahti Toini Petterviqvist Irja Petterviqvist Markku Ranta Ville Rautanen Timo Salmi Jari Salminen Mirja Seppälä Taisto Sievers Kari Ska?ari Seppo Solanterä Minna-Maria Suominen Sonja Tervaniemi Pertti Toivainen Heikki Tosi Toveri Vartiainen Martti Vartiainen Paula Villberg Marja-Leena Villberg Mirja VALKEAKOSKI Hosio Tauno Laakso Esko Laakso Leena Laakso Raija Valkama Helena Valkama Keijo VIRTAIN TYÖVÄENYHDISTYS Jokinen Sinikka Kotalampi Eeva Kotalampi Katja Kotalampi Pauli´ Mykkänen Arja Tanhua Anja Tanhua Reino Viitanen Matti Viitanen Risto YLÖJÄRVI Kuusisto Alli Mäntylä Eino HÄME FORSSA Fagerström Markku Fagerström Sinikka TAMPERE HEINOLA Drufva Juha Holappa Eeva-Liisa Ikävalko Marja-Liisa Ikävalko Pertti Karjalainen Aarno Karjalainen Airi Kuukankorpi Olavi Pärssinen Silja Sandström Pertti Toijonen Siskotuulikki Hynninen Airi Järvinen Ritva Kaikkonen Anneli Lipponen Olavi Lipponen Raija Mattila Raili Nygrén Paavo Sirviö Pekka Vilhunen Matti Virtanen Harri URJALA HÄMEENLINNAN Lintunen Viljo & Esteri VASEMMISTOLIITTO VALKEAKOSKEN VASEMMISTOLIITTO RY Alhorinne Kari Asikainen Harri Heinonen Reijo Hellevaara Esa Ilivitzky Inna Isomäki Urho Järvenpää Paavo Järventausta Kari Kataja Antti Kimmo Veli-Matti Kiretti Veera Koskinen Erkki Kuivasto Maija Lehtonen Esko Antikainen Tapani Huhtinen Leena Hurme Arja Hänninen Kauko Järvenpää Leo Keskinen Eeva Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Oinonen Ritva Rokkanen Hanna HÄMEEN VASEMMISTOLIITTO RY, PIIRIHALLITUS 28.3.2015 Holopainen Antti Hänninen Kauko
Jokinen Hannu Jokinen Sari Kaleva Arto Kautio Kimmo Kautto Vuokko Kohvakka Helena Martikainen Olavi Parviainen Ari Pekonen Aino-Kaisa Peura Aino Peura Mikko Rokkanen Hanna Taavela Irma HÄMEENLINNA Ranki Pasi Tiainen Jaakko Väntänen Vilhelmiina JÄRVELÄ Parkkonen Toini Parkkonen Jouko LAHDEN VASEMMISTOLIITTO Järvinen Pekka Kuusinen Antti Niemelä Timo Ohtonen Taisto Taiminen Eero LAHTI Toiminen Anja Toiminen Rauno RIIHIMÄEN VASEMMISTOLIITTO Hirviniemi Erja Hirviniemi Mimmi Hirviniemi Rauli Jokinen Sari Laevuo Cristian Peura Aino Peura Mikko Rajala Keijo Stålhammar Simo Åberg Heini RAUMA Ahlholm Heino Grundström Tuomo Laihonen Manu Leino Reino Ranta Eero Saarinen Else SAVONLINNA Bagge Raimo Pääkkö Paavo Bohm Tarja Byman Mika Dufra Eeva Hiironen Seppo Hongisto Terttu Ihander Tapio Kansan Ahti Knuutinen Erkki Kotola Arja Laakkonen Anneli Lommi Semi Mielonen Joona Nevalainen Raimo Paavola Timo Söderholm Pentti Tiusanen Pentti Tuittu Ritva Välipakka Pentti LAPPEENRANTA Oksanen Jouni perh. Oksanen Kauko Minkkinen Sirpa perh. Röpetti Aimo Varis Anneli & Onni Vesalainen Matti Vesalainen Seija ETELÄ-SAVO MIKKELI Auvinen Anja Hautaniemi Antero Hiltunen Taisto Jääskeläinen Impi POHJOIS-SAVO IISALMI Asikainen Raimo Hartikainen Pirjo-Riitta Hartikainen Seppo Honkanen Terttu Huotari Jaakko Kettunen Marja-Leena Knuutinen Seppo Korhonen Kaarina Korhonen Marja Kouvalainen Seppo Laitinen Krista Laitinen Pirjo Lappalainen Tanja Laukkanen Esko Laukkanen Viljo Lyytinen Juha Maunu Unto Mutsu Aimo Mähönen Tapio Nissinen Lauri Pietikäinen Airi Polvi Iivo Puurunen Kirsti Puurunen Reino Puustinen Elina Repo Aarne T. Rissanen Kati Roivainen Anu Roivainen Esko Ronkainen Harri Ryhänen Teuvo Tikkanen Aino Tikkanen Veikko Väyrynen Teemu KUOPIO VASEMMISTOLIITON MIKKELIN LAHDEN ELÄKELÄISET RY KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Rantanen Osmo LAPINLAHTI PERTUNMAA Halonen Juha Halonen Pirjo Miettinen Erik Holopainen Antti Järvinen Pekka Kautto Vuokko Kohvakka Helena Kousa Pasi Lappalainen Silja Lientola Elisa Marin Eeva Ohtonen Taisto Oksanen Keijo Papinniemi Antti Siivonen Anni Siivonen Reijo Vaittinen Pirkko Myllyniemi Kauko JOENSUU Järvinen Anni Järvinen Asko Järvinen Elina Puhakka Piksa Savolainen Sirpa SIILINJÄRVI KYMI KOTKA Saarelainen Marjatta Savolainen Onni Tervo Eeli Tervo Liisa Turunen Ari Happonen Markku Berg Pauli Hassinen Jouko Hassinen Raija Holopainen Antero Holopainen Pirjo Jauhiainen Riitta Julkunen Kaarlo Juutinen Pekka Kröger Janne Leskinen Anneli Leskinen Pertti Lipponen Pentti Männistö Lauha Suhonen Raija Väisänen Esko VASEMMISTOLIITON RAUTAVAARAN YHDISTYS RY Karppinen Raimo Korhonen Mikko Matikainen Matti Partanen Rauha Pursiainen Markku VIEREMÄ Drufva Selma Kauppinen Ata & Reino POHJOIS-K ARJALA ILOMANTSI Federova Tamara Huikuri Pentti Huohvanainen Kari Huohvanainen Pirkko Huovinen Mikko Ikonen Heimo Ikonen Otto Ikonen Risto Korhonen Sulo Laatikainen Arto perh. Piitulainen Juha Vanhanen Aarne Vanhanen Taisto KONTIOLAHDEN VASEMMISTOLIITTO Kujanen Veijo Turunen Esko LAPPI KEMI Holpainen Raimo & Margit Kumpumäki Veikko & Helena Matti & Rauni Määttä Eino & Salme Määttä Pasi perh. Virtanen Jorma Virtanen Leea LIEKSA Nykänen Irma Nykänen Kari Nykänen Laura OUTOKUMPU Ahonen Aimo perh. Airaksinen Toivo Homin Raimo perh. Huikuri Helka & Otto Hyttinen Riitta & Pentti Hyvönen Pekka Immonen Pekka Kinnunen Tuula & Eero Koskinen Mauri Mononen Esko perh. Mustonen Hannu perh. Pirinen Mauri Pirinen Pirjo Pirinen Valentina Pouhula Lasse Reittu Päivi & Keijo Ruhtinas Raimo Saloniemi Taisto Tolppanen Kalevi Väisänen Antero OULU Pöyhönen Taisto Ukkola Kalervo KEMIN VASEMMISTOLIITTO Särkikangas Esa Särkikangas Paula Viitala Pirjo PELLON VASEMMISTOLIITON KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Karppinen Elsi Karppinen Leo Mäntynenä Mauri ROVANIEMI Räsänen Erkki SODANKYLÄ Alamaunu Alli & Teuvo Apukka Hilkka & Asko Heinikoski Viljo Kuukasjärvi Markku Maunula Sirkka-Liisa & Valto Mokko Urpo Riipi Ossi Simula Vappu Virtanen Ahti ULKOMAAT KALAJOKI RUOTSI Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liisi Tanska Elisabet Tanska Erkki SURAHAMMAR Hosiaisluoma Hilkka Vesterholm Niilo Vesterholm Salme TYRNÄVÄ Lappalainen Matti Lappalainen Ritva JARMO LINTUNEN SATAKUNTA HARJAVALTA Aaltonen Kari & Pirjo Asara Jorma & Raili Haapanen Pekka Henttinen Johannes & Sinikka Henttinen Kari perh. Laiho Eero & Mikko Rintala Altti & Salli PORI Eriksson Jukka & Hilkka Lampinen Virpi Tiikkainen Jouko Martti Korhosen eron jälkeen vasemmistoliittoa johtaa Paavo Arhinmäki, joka tässä vuodelta 2008 olevassa kuvassa on vielä varapuheenjohtaja. 53
5DXKDD VROLGDDULVXXWWD WXUYDOOLVWD HOlPll ,WlYl\OlQ 9DVHPPLVWR U\ 1$,67(1 72,0,17$5<+0b Hauskaa Vappua! Toivoo Ritva & Veli Päivärinta, Helsinki Toivoo MYTS ry & Marxilaisen Yhteiskuntatieteen seura ry Toivoo Jouko Tiikkainen, Virpi Lampinen, seropit Nuppu & Laku, Pori Toivoo Vasemmistoliiton Uudenkaupungin yhdistys Toivoo Marjukka & Jussi Romppainen, Kemi Hauskaa vappua! Hauskaa vappua! Iloista Vappua! Keväistä vappuiloa! 8CRRWTKGOWC Riemukasta Vappujuhlaa! '52110 Säätiö Kutomatyöläisten 8CUGOOKUVQ T[ Hauskaa Vappua! Hauskaa vappua! Toivoo Vantaan Vasemmistoliitto Toivoo Ritva & Pekka Heikkilä, Kokkola Keväistä vappuiloa! Toivoo Oili Martimo-Andersson, Helsinki Hauskaa Vappua! Tarmokasta työn juhlaa! Toivoo Vasemmistoliiton Keiteleen osasto Toivoo Raimo Ilmonius, Karkkila Hauskaa Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Suonenjoen osasto 54 Tarmokasta työn juhlaa! Toivoo Veijo Sinisalo, Vantaa Hauskaa Vappua! Toivoo Shari Viitala, Kannus
Hauskaa Vappua! Riemukasta Vappua! Toivoo Vammalan Vasemmistoliitto Toivoo Helsingin Metallityöväen ammattiosasto ry 5 Iloista Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Jurvan kj Hauskaa Vappua! Pihtiputaan Vasemmistoliitto Punaista Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Salon kj Hauskaa Vappua! Toivoo Akaan Vasemmistoliitto Hauskaa Vappua!
&99**11.89& !&55:& Toivoo Vihdin Vasemmistoliitto Hauskaa vappua! Toivoo Laura Koskinen & Mikko Koikkalainen, Helsinki 4KGOWMCUVC 8CRRWC 8CUGOOKUVQP L¼TLGUVÑV[ÑPVGMKL¼V T[ 2#/ QU Hauskaa Vappua! Hauskaa Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Loimaan kj Toivoo Leppävaaran Vasemmisto Hauskaa Vappua! Toivoo Nurmijärven Vasemmistoliitto ry Hauskaa Vappua! Toivoo Tortinmäen Demokraattinen Yhdistys Hauskaa vappua! Toivoo Eila Vuoksila & Leevi Röytiö, Helsinki/Vantaa -XKODW DONDYDW PDUVVLHQ Turun 9DVHPPLVWROLLWWR Hauskaa Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Iisalmen kj -XKODW DONDYDW PDUVVLHQ Hauskaa Vappua! Turun Toivoo Annan piiri Varsinais-Suomen Vasemmistonaiset 9DVHPPLVWROLLWWR Hauskaa Vappua! Iloista Vappua! Rainer Sahlstedt Toivoo Arjen Laulu $DWWHHOOLVWD 9DSSXD 9DVHPPLVWROLLWRQ ,Wl 3RULQ \KGLVW\V U\ Iloista Vappua! Korson Vasemmisto ry 55
Aatteellista Vappua! Iloista Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Mouhijärven osasto Toivoo Neste Oy:n Työntekijät ry Hauskaa Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Suolahden osasto Virtain Työväenyhdistys toivottaa Hyvää Vappua jäsenille! Hauskaa Vappua! Vaikuttavaa Vappua! Toivoo Vasemmistoliiton Rauman kj facebook.com/ RaumanVasemmistoliitto www.metallinvaikuttajat.? Hauskaa Vappua Glada Vappen Pietarsaaren seudun Vasemmisto ry Jakobstads nejdens Vänster rf. Iloista Vappua! Hauskaa Vappua! Toivoo Ylöjärven JHL ry Toivoo Yleinen Lehtimiesliitto YLL Iloista Vappujuhlaa! Rautalammin Vasemmistoliiton kj Iloista Vappua! Toivoo Kansantanssija lauluyhtye Turun Kiikurit ry Hauskaa vappua! ! a u p p a Iloista v Yksi kirje kertoo enemmän kuin tuhat peukkua | www.pau.? 56
Hauskaa Vappua! Toivoo Jouko Kautto, Malmi, Helsinki Kuplivan riemukasta vappua! Toivoo Anja & Eeva-Kaisa Jämsen, Helsinki Hauskaa Vappua! 9DSSXULHPXD 3lLYlNXPPXQ Keväistä vappuiloa! Toivoo Ritva & Matti Luukinen, Orivesi Keväistä Vappuiloa! Keväistä Vappuiloa! Toivoo Pekka Fallström, Ulvila Toivoo Eira & Onni Roiha, Turku Hauskaa Vappua! Punaista työväen juhlaa! Toivoo Aila & Pentti Laakkonen, Kerava Toivoo Matti Kalliomäki & Irja Häyrynen, Pori Punaista Vappua! Keväistä vappuiloa! Porvoon Vasemmistoliitto Toivoo Taru & Markku Mäkelä, Tampere Toivoo Sinikka Fallström, Ulvila +\Yll 9DSSXD 6XRPHQ W\|YlHVW|OOH Keväistä Vappuiloa! Tarmokasta Työnjuhlaa! NDQQDWXV\KGLVW\V U\ Hyvää työläisten Vappua! Toivoo Laakson Kauko & Anna-Liisa, Tampere Toivoo Kalevi Väisänen, Porvoo Inhimillistä Vappua! Hauskaa Vappua! Hauskaa Vappua! Toivoo Turun Kansankulttuuriyhdistys ry Toivoo VL:N Ilomantsin kunnallisjärjestö Toivoo Jarmo Mukkala, Nummenkylä /823,2,67(1 9DVHPPLVWROLLWWR U\ Riemukasta Vappua! Lestijärven Vasemmistoliitto ry Hauskaa Vappua toivottaa kaikille Salon Demokraattinen yhdistys ry 0DOPLQVHXGXQ 7\|YlHQ\KGLVW\V U\ WRLYRWWDD +\Yll 9DSSXD Hauskaa Vappua! Toivoo Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto 57
Äänestäjät rankaisivat, kun puolue yritti tuoda todellisen vaihtoehdon leikkauskonsensukselle. Oikea vastaus näihinkään kysymyksiin ei ole ?turhan sääntelyn. Se esitti ainoana vaihtoehdon leikkauslistoille, Kreikan kuristamiselle ja jo pitkään ylikierroksilla käyneelle Venäjä-pelottelulle. Aivan liian radikaalia nykyisenkaltaisessa poliittisessa todellisuudessa. Suomessa elää edelleen myytti siitä, kuinka meidät ?vieläkin maailmalla muistetaan. Samoin kokoomuksen medianäkyvyys loppupeleissä näytti tuottavan tulosta. Mitä vasemmistolla sitten jäi tekemättä. Muussa tapauksessa vasemmisto menettää syyn olemassaololleen . Tämä puolestaan on iso valttikortti heille, jotka ryhtyvät pian taas ?sopeuttamaan. Sitäkin on nyt aika pohtia. Veroparatiisien suitsimisesta puhumattakaan. Silti nämä puolueet nähdään, tai paremminkin näytetään, meille pelottavina radikaaleina. (toinen myytti), antaisi nyt Kreikalle sen velkoja anteeksi. purkaminen. Finanssikriisin tarjoama etsikkoaika muuttaa ihmisten ajattelua on jo ainakin Suomen osalta lipunut kauas horisonttiin. ja näinhän demareille on jo hyvin pitkälti käynyt. Jos SDP on kuin jalkapallojoukkueen kahdestoista pelaaja, joka haluaa ylimääräisenä kentälle mutta sääntöjä muuttamatta, vasemmistoliiton tulee jatkossakin pyrkiä muuttamaan sekä sääntöjä että epäreiluja jakoja. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? Jos SDP on kuin jalkapallojoukkueen kahdestoista pelaaja, joka haluaa ylimääräisenä kentälle mutta sääntöjä muuttamatta, vasemmistoliiton tulee jatkossakin pyrkiä muuttamaan sekä sääntöjä että epäreiluja jakoja. Kuvassa odotukset olivat vielä korkealla, kun Ruotsin Vänsterpartietin puheenjohtaja Jonas Sjöstedt (kesk.) piipahti Paavo Arhinmäen ja Mia Haglundin vieraana puolueen vaalimökillä Helsingin keskustassa. sestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Rajat kiinni siis. Syrizan ja Podemoksen kaltaiset toimijat ovat tuoneet politiikkaan juuri jotain sellaista, mitä meilläkin aina vaalien alla kuorossa huudetaan: muutosta. sisäiVAALEISSA VASEMMISTOLIITTO 58 Vasemmistoliiton heikko vaalimenestys panee pohtimaan tappion syitä. Tähän kuvaan sopii myös ?kansalaisten kasvava huoli. nanssikeinottelua ja talouskuplien kehittymistä voitaisiin ihan oikeasti ennaltaehkäistä. On syytä varautua myös uusiin tappioihin, mikäli puolue jatkossakin lähtee vaaleihin yhtä ennakkoluulottomalla ohjelmalla. Kapinalle kävi lopulta niin kuin niille tapaa Suomessa aina käydä: jumalaa pelkäävä talonpoikaisarmeija tämänkin lopulta kukisti. Vai pitäisikö sittenkin puhua talouspoikain armeijasta. Näiden vaalien asialistanhan määrittelivät +50-vuotiaat ekonomistiäijät. Sitkeä neljän vuoden määrätietoinen työ oli mielestäni puutteellista. Jos edes vasemmistoa eniten tarvitsevat eivät äänestä omiaan, jossain on suuri ongelma. Se kysyy kapinahenkeä. Jarkko Autio Tampere Edelleen uuden ajan alussa ÄSKEN KÄYDYT eduskuntavaalit antavat aihetta ajatella menneitä ja tulevia yhteiskunnallisia asioita moneltakin kantilta. Vasemmistolla oli todella hankala asema lähteä näihin vaaleihin. En niinkään tarkoita eduskuntatyötä, vaan kentällä tehtäviä töitä. Uusien mediavälineiden täysipainoinen hyödyntäminen olisi sellainen hanke, johon on syytä paneutua paremmin. Paljon katkerampaa olisi hävitä myönnyttelypolitiikalla. Meillä laman ollessa syvimmillään äänestetään Lipponen tai Sipilä kurittamaan kuritettuja vielä enemmän. Jarkko Autio, Tampere. LEHTIKUVA/KALLE KARI Kapinasta vapinaan? kävi yksin leikkauskapinaan. Niin ikään katsotaan hyödyttömäksi keskustella siitä, kuinka . Vaali-illan lähestyessä erityisesti kokoomuksessa innostuttiin vielä lisäämään panoksia: puolue olisi tänään valmis leikkaamaan jo lähes yhtä paljon kuin se on ollut jakamassa veronalennuksina ulos viimeisten 20:n vuoden aikana. Kun kotimaan valtamediastakin on tullut yhden, ekonomistien julistaman totuuden torvi, jälkiviisaana on helppo todeta, että vasemmistoliitto oli tuomittu häviämään. Siksi meistä tuntuukin nyt niin loukkaavalta, että Suomi, joka ?omasta lamastaankin selvisi aivan yksin. meikäläistä yhteis- kuntaa . Yksi haasteellinen asia oli pitkäaikaisten edustajien jääminen pois eduskun- » Vasemmiston vahvuus on yhteys ayliikkeeseen. nasta, toinen iso asia oli edelleenkin median suhtautuminen vasemmistopuolueeseen. Näin ajatteli ehkä myös joku keskisuomalaisessa äänestyskopissa Hakkaraisen numeron piirtänyt rivikansalainen. Kreikan velkakeskustelussa on pelkkä alaviite (jos enää sekään), kuinka monta kymmentä tuhatta ihmistä on jo troikan kuristustoimin tapettu. strategiselta pohjalta mutta kakkaroitakaan unohtamatta. Ei sillä etteikö vasemmistoliitossakin kakkaroille olisi käyttöä. Näin juuri odotan tapahtuvan. Sellaiseksi vasemmistoliittokin nyt leimattiin. Aina vaalien jälkeen voimme myös todeta, että vaikka ehdokkaat muutosta vaativatkin, suurin osa äänestäjistä ei sitä taaskaan halunnut. Jo 90-luvun lama osoitti, että asiat eivät koskaan voi olla niin kurjasti, että suomalainen lähtisi barrikadeille vaatimaan todellista muutosta ja veisi vaatimuksen loppuun asti. Ehei. Suoraselkäisyys on viimeisiä kansallisia hyveitämme, joista ei perkele tingitä. Enemmistöllä suomalaisista ei ehkä koskaan tule olemaan rohkeutta suureen tai edes pieneen muutokseen; korkeintaan oman asemansa vapaaehtoiseen heikentämiseen. Esimerkkinä vaikkapa nämä keinotekoiset neljän suuren tentit. Olisi silti liioittelua väittää puheenjohtajien käyneen todellista talouskeskustelua . maana, joka aina maksaa velkansa. Verkostoituminen ja näiden välineiden parempi hyödyntäminen puoluetyössä sekä tiedottamiseen perehtyneitten henkilöitten saaminen mukaan tähän työhön olisi hyvin tärkeää. Vasemmiston vahvuus on yhteys ay-liikkeeseen. Heikoimmassa asemassa oleville se lupaa vielä kovempaa kyytiä. ainakaan niiden seitsemän veljeksen, jotka nokittelivat leikkausmiljardeilla toimittajien heitä väsymättä lypsäessä. Ymmärrän resurssien rajallisuuden, mutta on sellaistakin työtä joka ei vaadi niin paljon varoja. Suomi oikeistolaistuu kovaa kyytiä. Näillä edesautettiin perussuomalaisten kannatusta ylöspäin, on minun arvioni. Nyt sitten kauhistelemme, kun jossain toisaalla yritetään saada aikaan sitä, mihin itsellämme ei koskaan olisi kanttia. Vasemmistoliiton rohkeasta ohjelmasta on syytä olla ylpeä. Näin ainakin Oulun seudulla saatiin torjuttua menetykset yhteen paikkaan. On toki huomioitava, että hyvää. Yhteys on saatava entistä paremmalle tolalle, mutta se vaatii puolueväeltä jalkautumista ja aikaa. Nämä vaalit opettivat ainakin sen, että kun media alkoi ennustaa kannatuksen putoamista, niin aktiiviväki alkoi tiivistää rivejään
Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Työn on jatkuttava sitkeästi ja rehellisesti periaatteita kunnioittaen. Minä näen tämän kaiken uuden alkuna. » Kansa valitsi leikkaukset ja rasismin. Maarit Snellman Kaarina Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Äänestysprosentti on saatava nousuun SUOMESSA JÄTTÄÄ äänestämättä 30? 60 prosenttia eli 1?2 miljoonaa äänioikeutettua vaaleista riippuen. Näiltä bakteereilta löytyi peräti kolmekymmentä uutta geeniä, jotka kohentavat niiden antibiootinsietoa. Luontaisaatteen väki puistelee päätään: miten ihmeessä tämä voi olla mahdollista. Enää ei myöskään tehdä vaalityötä työpaikoilla kuten ennen esimerkiksi rakennustyömailla ja pajoilla. Onhan se jo perustuslakiamme ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä vastaan. Kannatuksen saaminen nousuun vaatii uutta ajattelua, vanhasta luopumista, Li Anderssonin esittämää uutta vasemmistolaista liikettä sekä rohkeutta tehdä niitä muutoksia. Joskus suurimmat ja merkittävimmät muutokset tapahtuvat vaikeimpina hetkinä. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi työtä tehtiin muuallakin Suomessa. Keskustellessani ihmisten kanssa vaalikentillä, havaitsin että he olivat huolissaan vasemmiston liukumisesta liikaa vihreyteen päin. Ajankohtaiset asiat ja mielipiteet on ilmaistava avoimesti ja selkokielisesti. Mielestäni vaalitulos vaatii ainakin puolueen viestintäasioiden uudelleenarviointia, sisäisesti sekä ulkoisesti. Esimerkiksi elvytys kääntyi toisten puolueitten ja heidän reettoreidensa suissa vastuuttomaksi velaksi elämiseksi ja perustulo letkuruokinnassa olevien elämäntapaintiaanien hyysäämiseksi. Vaalikampanja on sanoja ja mielikuvia . Tämä vaalitulos on siitä hyvä esimerkki. Tiedettiinhän jo 1980-luvulla, että ?elävän ravinnon? syöjillä on tuhat kertaa enemmän antibioottiresistenttejä bakteereita suolistossaan kuin muilla. Maaperässä käydään näet kovaa kamppailua ravinnosta ja elintilasta. Monet mikrobit ovat kehittäneet avukseen bakteereja kurittavia aineita, joita kutsumme antibiooteiksi. Evoluution tuloksena maaperän bakteerit ovat puolestaan rakentaneet monia geenejä, jotka parantavat niiden sietokykyä muiden eliöiden tuottamille hyökkäyskemikaaleille. Lehmänlannan käyttö pellolla saa antibioottiresistentit bakteerit kukoistamaan maaperässä, osoitti toinen tuore tutkimus (PNAS 21.10.2014). Näin ei voi jatkua. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Tappavuutta pahensi se, että luomupöpö osoittautui myös vastustuskykyiseksi antibiooteille, kuten uuteen kuvaan hyvin sopii. Jussi Tammisola MMT, FL erikoistutkija emeritus Jari Laihia Tampere ALL OVER PRESS / JOHN DANIELS 59. ovatkin uhka kansanterveydelle ja voivat kiihdyttää superbakteerien kehittymistä? Biologia löytö ei hämmästytä. Maaperässä antibioottiresistentit bakteerit ovat yleisiä, ja alkeellisissa oloissa ihmiset saavat sellaisia tavallista enemmän. Myös Arhinmäen Paavon ennen vaaleja tekemä vierailu Kreikkaan ja tuen hakeminen siitä suunnasta vieraannutti epävarmoja äänestäjiä. Yhden paikan menetyksen syy oli Merja Kyllösen poissaolo, niitä ääniä jäätiin vaille Kainuussa. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Lisäksi se vaatii puolueen työntekijöiden jalkautumista entistä tiiviimpään kanssakäymiseen ayliikkeen, eläkeläisten, nuorten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Näillä muutamilla ajatuksilla kohti kesää ja mielenkiintoisia uusia aikoja. Pauli Lutjonen Oulu Vasemmiston uusi nousu OLEN UUSI puoluepolitiikassa, mutta ollut aina mukana jollain tapaa kansalaisvaikuttamassa osallistumalla aktiivisesti kansalaisjärjestöjen toimintaan. Eihän näitä eristyneitä metsästäjä-keräilijöitä ole koskaan lääkitty antibiooteilla. Päin vastoin, olen teistä hyvin ylpeä. Pettynyt olen ainoastaan siihen tapaan, jolla annamme toisten määritellä sen, mitä arvoja ajamme. Liian usein jouduin turuilla ja toreilla vastaamaan historiaa koskeviin kysymyksiin, jotka eivät liity tämän hetken talouspoliittisiin ongelmiin. Rasismin nousu ei tässä taloustilanteessa yllätä, mutta se että se sallitaan, kyllä. asiat jäävät toissijaisiksi, valitettavasti. Totesin vasemmistoliiton edustavan näitä, itselleni rakkaita arvoja puolueista parhaiten ja tämän takia maksoin ensimmäisen jäsenmaksuni pari vuotta sitten. Nyt olen pettynyt, en kuitenkaan puolueeseen, enkä sen eduskuntavaaliehdokkaisiin. Ja että ihannoidut ?luomuihmiset. On tehtävä toimenpiteitä, jotta useampi äänestää ja jotta demokratia toimii paremmin. Useissa maissa mainostetaan verovaroin ennen vaaleja eri medioissa valtion toimesta. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Kampanjasta jäi lisäksi välittymättä, että kannatamme kestävää yhteiskuntaa. Mielikuvat ja tunteet ovat päätöksissä vahvasti mukana. Sopiva summa on 40?50 euroa puhtaana käteen äänestäjälle. Onko tässä asiassa kansalaisaloitteen aika vai tekeekö joku kansanedustajista asiasta aloitteen eduskunnalle? Päivi Ruippo Helsinki Luomu luo vastustuskykyisiä superbakteereita Vapautta ja veljeyttä ovat sinänsä mielestäni aivan kohdallaan, mutta tapamme tuoda ne esiin ovat auttamattomasti vanhentuneet. Ja juuri tämän vuoksi ehdotan, että puolueemme arvot tiivistetään sanoihin vapaus, veljeys ja tasa-arvo . Tämän kirjoitettuani on varmasti hieman yllättävää, että ehdotan puoluettamme miettimään vielä vanhempiin iskusanoihin tukeutumista. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo olivat ne asiat, joita itse henkilökohtaisesti mietin etsiessäni itselleni sopivaa puoluetta. Siksi katson ehkä asiaa toisenlaisten lasien läpi . Eikä sekään ollut tukea antavaa, kun puheenjohtaja ja puoluesihteeri juuri vaalien alla tulivat omilla perheasioillaan ulos. Mitä sitten on tehtävä seuraavan neljän vuoden aikana. Äänestyspäätös ei ole suurimmalla osalla rationaalinen päätös. Sen vuoksi ay-puoli vuotaa. niitten mielikuva kun on jo ehtinyt vakiintua myönteiseksi. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. PUOLUEEMME ARVOT VIIDAKON VILLIHEIMON suolistossa asuu Euroopassa vuonna 2011 levinnyt EHECbakteeri oli todennäköisimmin peräisin lehmänlannasta. ennätysmäärä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, yllättää tuore tutkimus (Science Advances 17.4., HS 22.4.). hiukan ulkopuolelta. Ihmiset uskovat samanlaiseen Suomeen kuin me, mutta eivät äänestäneet meitä. Me emme ole onnistuneet välittämään kansalaisille talouspoliittista ajatteluamme kansantajuisesti. Tämä on noussut esiin kaikissa vaalikadullakin käymissäni keskusteluissa. Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Kerrotaan, miksi on tärkeää äänestää ja samalla voidaan mainoksissa myös valistaa kansalaisia esimerkiksi edellisien vuosien vaalilupauksista, jotka ovat olleet täysin valheellisia. On otettava harkintaan myös äänestämisestä maksaminen. Se valitsi leikkaukset ja rasismin. Tulos on siinä mielessä yllättävä, että arvotutkimuksissa ihmiset yhä uskovat hyvinvointivaltioon ja yhteisten palvelujen järjestämiseen verovaroin. Tämä riehaantuminen johtuu tosiaan lannasta eikä antibiooteista, sillä koelehmät oli kasvatettu täysin antibioottivapaasti (kuten Amerikan luomu vaatii). Sama antibioottiresistenttejä bakteereja innostava vaikutus on myrkyllisillä, useimmille eliöille vahingollisilla kupariyhdisteillä, joita luomussa yhä levitetään viljelmille homeiden tai tuholaisten tappamiseksi ainakin viinin- ja tomaatintuotannossa ja myös riisin viljelyssä, vaikka aine on vesieliöille erittäin myrkyllistä (PLoS ONE marrask. 2011). Euroopassa kuoli 50 ja vahingoittui yli 4 000 ihmistä luomuiduista saatuun veriripuliin vuonna 2011. EHEC-bakteeri oli todennäköisimmin peräisin lehmänlannasta, kuten yleensä. Kaikki tekivät parhaansa ja monia upeita kampanjoita oli ilo seurata. Näin puoluepolitiikan noviisi kuin olen. Vaalit eivät tällä kertaa sujuneet puolueeltamme odotetusti. Kansa valitsi toisin
On selvää, että mitä varakkaampi ihminen on, sitä vahvemmassa talossa hän asuu, sanoi paikallinen sosiologi Bhaskar Gautam. Gariman kaltaisten ihmisten kotien on pitkään tiedetty olevan vaara- vyöhykkeessä. Sitoutumattomana senaatissa istuvan, sosialistiksi itseään kutsuvan Bernie Sandersin avustaja 29.4. Köyhien talot sortuivat » ?Jos meillä olisi ollut rahaa, olisimme rakentaneet vahvemman talon?, sanoo Nepalin maanjäristyksen kodittomaksi jättämä nainen, yksi sadoista tuhansista. Kathmandu puolitoista vuorokautta pimeydessä 12-vuotias Garima Saha heräsi maanantaiaamuna sairaalan vastaanottotiloihin pystytetyllä tilapäisellä leikkausosastolla Kathmandun keskustassa. Garima oli ollut yhdeksän tuntia hautautuneena raunioihin lauantain maanjäristyksen jälkeen. Niiden asukkaista kenelläkään ei ollut varaa parempaan. . Mutta meillä ei ollut. Ne ovat usein neljä tai viisi kerrosta korkeissa taloissa, jotka on jaettu halvoiksi perheasunnoiksi aivan kuin viktoriaanisen ajan Lontoon vuokrakasarmeissa. Nuudelikuppilan tarjoilijana työskentelevä Gariman veli sanoi, että perheen asunto oli heidän ?huonoa tuuriaan?. . Jos meillä olisi ollut rahaa, olisimme rakentaneet vahvemman talon. Nyyhkyttävä isoäiti OLTUAAN YLI auttoi, kun Garima suunnilleen tuntia myöhemmin varovaisesti nostettiin puoli-istuvaan asentoon sairaalan sängyssä, johon hänet oli asetettu lauantai-iltana tehdyn pitkän leikkauksen jälkeen. Garima katsoi typertyneenä näkyä, jonka monet olivat maanjäristyksille alttiissa Kathmandussa ounastelleet joskus kenties näkevänsä, mutta jonka he olivat kiihkeästi toivoneet välttävänsä. Anushan sängyn laitaa vasten oli asetettu röntgenkuvia, jotka professori Gopal Raman Shaman mukaan kertoivat hänen saaneen selkärankaansa vammoja, joiden takia hän ei luultavasti enää koskaan kävelisi. . Hän oli halvaantunut jäätyään temppelistä pudonneiden tiilien alle. Toisella puolella oli 16-vuotias koulutyttö Anusha Khatry kovia kokeneesta Sindhulpalchowkin piirikunnasta, viiden tunnin ajomatkan päässä Kathmandusta. Lepattavien loisteputkien valossa hän näki kymmenkunta uupunutta lääkäriä, joista monet olivat olleet liikkeellä jo päiviä; joukon valkotakkisia sairaanhoitajia, kasvot väsymyksestä kalpeina; länsimaisen turistin, joka oli tullut aamulla vapaaehtoiseksi ja joka kääri kömpelösti siteitä. » Jatkuvat jälkijäristykset pelottavat ihmisiä. LEHTIKUVA/PRAKASH SINGH Ja hän näki riveittäin muita potilaita vanhoissa sängyissä, paareilla tai vain lattialla. Hän ei vielä tiedä sitä, kuiskasi Anushan äiti. Vuokrakasarmit sortuivat Maanjäristyksestä hengissä selvinnyt Suresh Parihar leikki kahdeksankuukautisen tyttärensä kanssa kathmandulaisessa sairaalassa. 60 Kaikille potilaille oli yhteistä se, että he ovat köyhiä, kuten lähes kaikki muutkin maanjäristyksessä kuolleet ja loukkaantuneet tuhannet ihmiset. Vaikka monet olivat ennustaneet, että Kathmanduun iskevä maanjäristys romahduttaisi vast?ikään rakennetut betonitalot, raunioiksi muuttuivatkin lähes pelkästään vanhemmat, tiilistä ja puusta rakennetut talot. Hänen kurjuuttaan lisäsi, että myös perheen asuintalo oli sortunut ja nyt he satojen tuhansien muiden nepalilaisten tavoin olivat kodittomia. . Kaupungissa uhreiksi joutuivat vanhoissa hatarissa taloissa asuvat. Elämämme oli. Häntä vastapäätä oli 55-vuotias lehdenmyyjä Chirim Baby Sahi, viisihenkisen perheensä ainoa elättäjä. Meidän olisi pitänyt muuttaa 20 vuotta sitten, hän sanoi. Halvaantuneen lehdenmyyjän Sahin vaimo oli vihainen ja epätoivoinen. D ulkomaat Jos mikään ei dramaattisesti muuta tilannetta, Bernie ilmoittautuu torstaina tavoittelemaan demokraattien presidenttiehdokkuutta. Avatessaan silmänsä hän huomasi olevansa turvassa, mutta olkapäähän tulleet murtumat aiheuttivat suurta kipua. Garima sai myös kuulla, että hänen äitinsä ja vanhempi veljensä olivat kuolleet. Gariman isoäiti oli kiiruhtanut kaukaisesta kylästä lapsenlapsensa tueksi. Ei ole mitään paikkaa, mihin mennä. Kukaan ei pidä huolta meistä. Kathmandun ulkopuolella ovat maaseudun köyhät
Nepal on yksi Aasian köyhimmistä maista ja se pitkään tunnettu hallinnoltaan heikkona valtiona. Yksi näistä virkamiehistä on Sudarshan Parshad Dhakal, joka kukkulan päällä sijaitsevasta virka-asunnostaan johtaa Kabren piirikunnan 80 000 kotitalouden elämää muutamalla matkapuhelimella. Arvioni mukaan ehkä 100 000 ihmistä on joutunut pois kodeistaan. Tarvitsemme vähintään 3 000 perhetelttaa, sekä lisäksi huopia ja ruokaa kolmeksi päiväksi, sanoi Dhakal. Kokoukset jatkuvat, puhelimet soivat, maa tärisee jälleen yhden jälkijäristyksen vuoksi. Taloja oli kuitenkin tuhoutunut valtavasti, ja kymmenet tuhannet ihmiset olivat joutuneet taivasalle Himalajan myöhäiskevään kylmyyden ja jatkuvien sateiden armoille. Kuten muuallakin Nepalissa, paljon on nyt kiinni pienestä avainvirkamiesten joukosta. Katukauppiaat myivät limehedelmiä ja kaalia jalkakäytävillä. Kaupungin pahamaineinen liikenne oli vielä kaukana tavallisesta tasostaan, mutta se oli palaamassa normaaliin kaoottisuuteensa ja ruuhkautuneisuuteensa. Silti monet olivat yhä leiriytyneinä avoimille paikoille, koska he eivät uskaltaneet palata koteihinsa. Huono uutinen oli kodittomien suuri määrä. . Dhulikhelin pääsairaalassa, joka on toinen kahdesta 380 000 asukkaan Kabren piirikunnan sairaalasta, oli generaattorien dieselpolttoaine loppumassa. Asukkaita sortuneiden talojen raunioilla Kathmandussa. . En halua enää elää, hän sanoi. Tartuntatautien uhka Osa Kathmandusta oli palailemassa elämään. Myös Dhulikhelissa potilaita hoidettiin ulkosalla muovikankaista tehdyissä tilapäissuojissa. kuten vesiautojen kuljettajat, sähköyhtiöiden työntekijät tai katujen raivaamisessa tarvittavat työläiset ? olivat menneet kotiin perheidensä luo. Loukkaantuneiden yhä virratessa sairaaloihin ?tarvitaan erityisesti ortopedeja, neurologeja, anestesialääkäreitä, kirurgeja ja ambulanssihenkilöstöä?, kertoi Poydyal toimittajille. Maaseudulla vaikeaa Vaikka elämä Kathmandussa olikin hitaasti palaamassa normaaliksi, oli tilanne maaseudulla varsin toisenlainen. Yritämme saada sitä lisää, mutta se on vaikeaa. Valkoinen luu oli selvästi näkyvissä haavassa. Tilanne järistyksen keskuksessa, Ghorkan piirikunnassa, oli epäselvä. Kuolleita tiedettiin olevan parisataa, mutta luvun odotettiin nousevan, joskaan ei ?tuhansiin?, sanoivat paikalliset viranomaiset. Nepaliin tulleet länsimaiset avustusjärjestöt ottavat käyttöönsä maasta lähteneiltä turistiryhmiltä vapautuneita hotellihuoneita. Yhdessä niistä, jossa luki ?yksinkertaiset vammat?, vanhahko mies nyyhkytti tuskasta, kun haavaa hänen jalassaan sidottiin. KREIKAN HALLITUS ilmoitti maanantaina tehneensä muutoksia maan velasta neuvottelevaan ryhmäänsä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtiovarainministeri Gianis Varoufakis (kuvassa) ei enää toimi pääneuvottelijana ja ryhmän johtajana. Varoufakisin tilalle pääneuvottelijaksi tulee kansainvälisten taloussuhteiden ministeri Eukleides Tsakalotos. PÄÄMINISTERI Alexis Tsiprasin mukaan vaihdos johtuu siitä, että neuvottelujen loppuvaihetta varten on neuvotteluryhmä organisoitava uudelleen. Vaihdosta pidetään kuitenkin yleisesti myönnytyksenä muille euromaille ja erityisesti Saksalle. Maanantaina hän oli uppoutunut kokouksiin. Hänen alaisensa, paikallinen poliisipäällikkö sekä muiden hallinnonalojen edustajat istuivat kolhiutuneilla tuoleilla syvän laakson reunalla olevalla terassilla. Dhakalin mukaan hyvä uutinen oli se, että uhrien määrä oli pienempi kuin oli pelätty. Varoufakista on syytetty siitä, etteivät neuvottelut etene. Tällä hetkellä takarajana Kreikan ehdotusten tekemiselle pidetään maanantaina 11.5. Jotkut sanoivat odottavansa, että kolme vuorokautta on mennyt, mutta jatkuvat jälkijäristykset pelottivat heitä. Monet myös hakivat hoitoa pahoihin vammoihin, ja jotkut heistä jonottivat sairaaloiden edessä. seuraava 780 miljoonan euron erä luottoja. Kreikalta erääntyy 12.5. On olemassa vaara tartuntataudeista kuten ripulista ja ?unssasta. Maanjäristys on varmaan rikkonut kaikki viemärit ja putket niin että vesijohtovesi on saastunut, sanoi tohtori Sameer Thapa katsoessaan potilastelttojen peittämää parkkipaikkaa ja puistoa Tribhuvanin yliopiston opetussairaalassa. Apua on alkanut saapua. Varoufakisin reippaista lausunnoista ja kulmikkaasta tyylistä on tullut kuin punainen vaate neuvottelukumppa- neille. Kabren johtava viranomainen kohauttaa väsyneesti olkapäitään. Jason Burke © Guardian News and Media 2015 Alkuperäinen kirjoitus julkaistiin maanantaina Guardianin nettisivuilla. Käännös: Arto Huovinen 61. Kymmeniltä tuhansilta on koti tuhoutunut ja vielä paljon useammalta vaurioitunut asumiskelvottomaksi. Meillä on hiukan aurinkovoimaa, mutta ei tarpeeksi leikkaussalien ja osastojen valaisemiseksi, sanoi tohtori Deepak Shrestha. Koska monilla on murtumia ja selkärankavammoja, on pyörätuoleista, kainalosauvoista ja jopa paareista akuutti pula. Maanantaina lentoja käännytettiin takaisin maan ainoalta kansainväliseltä lentokentältä Kathmandusta, koska niille ei ollut tilaa laskeutua saati purkaa lastejaan. Nepalin hallituksessa avustustyötä koordinoivan pääsihteerin Lila Mani Poudyalin mukaan toipumista hidastaa myös se, että monet avaintyöntekijät . Kuolleiden määrän odotettiin Kabressa nousevan 200:n ja 250:n välille ja loukkaantuneiden noin 900:aan. KU LEHTIKUVA/PALANI MOHAN jo ennestään kovaa. Kaupungin suurin ruumishuone Bir-sairaalassa oli tupaten täynnä, ja ruumiita oli nyt koottu sen ulkopuolelle. Myös tautien leviämistä pelättiin. . järjestettävää valtiovarainministerien kokousta. Pari kauppaa oli avoinna, jopa yksi pankki
Laki pitäisi säätää koskemaan kaikkia puolueita. Suuryhtiöt ovat vallanneet maita maanviljelijöiltä ja alkupe- 62 » Geenimanipuloitu eukalyptus vaatii tavallista enemmän vettä ja myrkkyjä. räisasukkailta sekä köyhdyttäneet yksipuolisella viljelyllä alueen maaperää. Valtaosa Brasilian maasta on yksityisomistuksessa, eikä maareformista vastaava virasto INCRA ole pystynyt lunastamaan sitä, koska maan hinta on noussut yli valtion määrittämän kattohinnan. NOORA OJALA limatta se ei ole onnistunut viemään uudistusta läpi. . Niihin on keskittynyt paljon sosiaalisia ongelmia ja moni joutuu elättämään itsensä huumekaupalla tai prostituutiolla. Maattomien liikkeen naisjäsenet ovat jatkaneet jo vuosia järjestettyjä maavaltauksia, joissa suuryhtiöiden hallussa olevilta mailta on revitty eukalyptuskasveja ja ryhdytty kasvattamaan ruokaa omaan tuotantoon. Tällä hetkellä vallattuja maa-alueita on 15, ja ne kattavat yhteensä tuhansia hehtaaria maata. Eini Nyman. Tämä on hyvä alku, mutta maareformin osalta muutos tuli liian myöhään, Da Silva kommentoi. Vain painostus tehoaa Maan Ystävien edustajan Noora Ojalan mukaan Stora Enso vaikuttaa vihdoin jollain tasolla ymmärtäneen, että sen toiminta hankaloittaa reformia. Edi Carlos da Silva kertoi Stora Enson yhtiökokouksessa osakkaille maattomien tilanteesta Veracelin toiminta-alueella. . Vastikään sallittu geenimanipuloitu eukalyptus vaatii kasvaakseen vielä enemmän vettä ja myrkkyjä kuin tavallinen kasvi. . allekirjoittikin vain pari viikkoa sitten lain, joka kieltää vasemmistopuolueita ottamaan yrityksiltä vastaan vaalirahoitusta. . Hallituksen muodostamisen jälkeen vasemmistoa edustavan PTpuolueen jäsenet ovat joutuneet tekemään kompromisseja oikeistokeskustapuolueiden kanssa. Suuryhtiöiden toiminta ei ole pelkästään hyökkäys ihmiskuntaa, vaan myös luontoa vastaan, Da Silva sanoo. Lisäksi monet entiset maanviljelijät ovat muuttaneet kaupungin slummeihin työn toivossa. Hän tapasi Herttoniemen kartanon viljelmillä luomuviljelijä Jan Liesahon. Myrkyt leviävät Maattomien taistelu ei hellitä Brasiliassa » Suuryhtiöt kuten Stora Enso jarruttavat Brasilian maareformia ja tuhoavat luontoa. Brasilian Maattomien -liike taistelee yhä oikeudesta maahan ja omaan ruoantuotantoon. BRASILIAN MAATTOMIEN -liikkeen (MST) edustajan Edi Carlos Da Silvan mukaan suuryhtiöt ovat suurin syy siihen, että pitkään kangerrellut maareformi on jäänyt toteutumatta. Etelä-Bahian alueella suuryhtiöt viljelevät myös alueilla, jotka ovat valtion omistuksessa ja kuuluisivat perustuslain mukaan maareformin piiriin, Da Silva kommentoi. . Eukalyptuksen viljelyssä kasvituholaisten torjuntaan käytetyt myrkyt leviävät laajalti alueen vesistöihin ja sitä kautta koko ekosysteemiin. Missään nimessä ei ole kyse yrityksen itseohjautuvasta yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta, Kröger kommentoi. Selluyhtiöt ovat maanhankinnallaan nostaneet hintatasoa, sanoo Edi Carlos Da Silva. Lisäksi monet parlamentin ja senaatin edustajat saavat vaalirahoitusta yrityksiltä, joten he ajavat jo siksikin näiden etuja, Da Silva jatkaa. Presidentti Dilma Rousse. Da Silva vieraili Suomessa viime viikolla sekä metsäyhtiö Stora Enson yhtiökokouksessa että Helsingin sosiaalifoorumissa. Stora Enson puoliksi omistama Veracel viljelee Brasilian Etelä-Bahian alueella eukalyptusta, jota käytetään yhtiön sellutehtaan raaka-aineena. Ymmärrys siitä, että maareformi vaikeutuu yritystoiminnan ja siitä johtuvan maan hinnannousun vuoksi, on jollain tasolla mennyt läpi ja Veracel on suostunut myymään joitakin tuhansia hehtaareita maata INCRA:n määrittämään kattohintaan, Ojala sanoo. Tilannetta pitkään seurannut dosentti Markus Kröger on kuitenkin sitä mieltä, että mikäli Stora Enson toimintaan ylipäätään tulee todellista muutosta, niin se on puhtaasti kansalaisjärjestöjen painostuksen ansiota. . On totta, ettei reformin läpivieminen ole suuryritysten kuten Stora Enson vastuulla, mutta pitkälti niiden toiminnan vuoksi se ei ole vieläkään toteutunut, hän jatkaa. Vaalirahaa yhtiöiltä Vaikka Brasiliassa on vasemmistohallitus, jonka vaalitaistelun suurimpia lupauksia oli maareformin täytäntöönpano, niin suurista puheista huo- Stora Enson toiminta tuhoaa myös alueen luontoa. Selluyhtiöt ovat maanhankinnallaan nostaneet hintatasoa ja Etelä-Bahialla jo 90 prosenttia viljelymaasta on eukalyptusplantaasia.
eli Russia Todayn, Verkkomedian ja MV??!!-lehden Kremlin linjaa edustavan uutisoinnin kritiikittömät toistajat. Fennomaanit pitivät itseään eliitin vastustajina ja kansan syvien rivien puolestapuhujana. Sortovuosina fennomaanit jakaantuivat myöntyväisyyslinjaa kannattaneisiin vanhasuomalaisiin ja venäläistämistoimenpiteitä jyrkästi vastustaneisiin nuorsuomalaisiin. Työväenliike pysytteli erossa kieliriidasta, mutta fennomaanien kansallisuusaate sai tukea sekä myöhempien sosiaalidemokraattien että kommunistien keskuudessa. Neuvosto-Karjalaan paenneet kommunistit edistivät suomalaisuutta niin tohkeissaan, että se herätti Stalinin epäluulot, ja suurin osa SKP:n johdosta ammuttiin. » Venäjämielisyys on ollut osa suomalaista herravihaa jo 150 vuoden ajan. SOTIEN JÄLKEEN vanhasuomalaisten veteraani J.K. He loivat meille vahingollisen järjestelmän?, McKesson tiivistää. Kolumni uhreista oli puistossa keinunut ja leikkipyssyä pidellyt lapsi. Fennomaanit tulivat sisämaasta ja vähempiarvoisesta eliitistä, erityisesti pappissuvuista. Venäjämielisyys Suomessa on ollut välillä paremmin, välillä huonommin perusteltavissa, mutta osa suomalaista herravihaa se on ollut jo 150 vuoden ajan. 63. Protia kohtaan. testit poliisiväkivaltaa ja rasismia Vuosittain poliisi . Lyhyt vaihe, jonka aikana venäjämielisyys oli vasemmiston monopoli, jäi historiaan. Ihmettelin kauan, mistä Suomen verkossa sikiää ?Putinin trolliarmeija. Teidän mustienvastaista mielipidettänne ei ole kysytty?, kirjoittaa Reagan Gomez. ?Väkivalta ei ole vastaus, sanovat tänään miljoonat valkoiset, jotka yleensä vaikenevat päivittäin, kun mustia tapetaan rangaistuksetta?, twiittaa puolestaan Jesse Benn. ?Paljon mieluummin olisimme jossain nauttimassa elämästämme kuin taistelemassa täällä oikeudestamme elämään. Hänelle on lahjoitettu ainakin kymmenientuhansien poliisien voi500 000 dollaria (noin 462 000 euroa) min. joukkorahoitussivustojen kautta. Vielä saman kuun aikana ammutEmilia Kukkala emilia.kukkala@kansanuutiset.? tiin useita aseettomia mustia. myös taloudellilakat, jotka lopulta tukahdutettiin sesti. Tämä on velvollisuus, ei valinta?, twiittaa Deray McKesson. ?Me emme aloittaneet tätä. huhtikuuta kertovat tilanteesta, taustoista ja tunnelmista. ?Poliisi heittää protestoijia kivillä. Protestoijat heittävät kiviä takaisin. Se ei ole mellakka, se on vastarintaa?, kirjoittaa Delo Taylor. ?En tarvitse ei-mustia kertomaan mustille, kuinka reagoida sorrettuna olemiseen. Kaupunkiin julistettiin poikkeustila, kuten viime vuonna huomattavasti pienempään Fergusoniin. BALTIMORESSA SEURAAVAT yhdysvaltalaisten twiitit 28. Tavallisesta vastarintaa nähtiin Yhdysvalloissa esimurhenäytelmästä merkiksi 1990-luvulla, tuli sorron symboli ja kun poliisit pahoinpitesitä seurasi protestiaalto. livät Rodney Kingin Los AnMarraskuussa 2014 oikeus gelesissa, Kalifornian osavaltiossa päätti vapauttaa Brownin ampuneen Darren Wilsonin kaikista syytteistä, vuonna 1991. Tämä tunut. Ainoa yhdistävä tekijä näyttää olevan viha eliittiä vastaan. Ilmiö on ymmärrettävämpi, kun sen asettaa 150-vuotiseen snellmanilaiseen perinteeseen. päivänä 25-vuotias Freddie Gray. useimmiten valkoinen . Rasismi on sekä rakenteissa että asenBALTIMOREN tapahtumat eivät ilmesteissa, mutta konkretisoituu ehkä karuimmin poliisin väkivallassa mustyneet tyhjästä, vaan ovat selvää jatkoa mustien vastarinta-aallolle. Snellmanin johtamat fennomaanit pitivät Ruotsia ja ruotsalaisuutta suomalaisuuden suurimpana uhkana. Yksi LEHTIKUVA/DREW ANGERER Antti Rautiainen 546@riseup.net Suomalainen herraviha ja venäjämielisyys KANSAN KAHTIAJAKO on aiheena yhtä vanha kuin Suomen sanomalehdistö. Niiden vastustamisessa he turvautuivat Venäjään ja kannattivat myöntyväisyyslinjaa. Fennomaanit eivät ihailleet Venäjän poliittista järjestelmää, päinvastoin. Epäluulo liberalismia ja länsimaita kohtaan on fennomaanien pitkä linja, samaa jatkumoa on myös suomalaisten enemmistön Nato-vastaisuus. Heitä vastassa on tuhansia poliiseja. Ihailun sijasta fennomaanien venäjämielisyys oli pragmaattisuutta ja epäluuloa länttä kohtaan. SUOMEN JAKOLINJA muistuttaa Venäjän intelligentsian lähes 200-vuotista jakaantumista Venäjän erityispiirteitä korostaviin slavofiileihin ja länsimielisiin zapadnikkeihin. 90-luvulla zapadnikit dominoivat, Putinin aika on ollut slavofiilien voittokulkua. Svekomaanit tulivat pääosin aatelistosta ja kaupunkien ja rannikoiden porvaristosta. tappaa Yhdysvalloissa vastaan alkoivat jo kesällä 2014 ymmiltei 500 mustaa, useimmiten käypäri Yhdysvaltoja. tännössä seuraamuksetta. On enemmän kuin syytä olettaa Grayn kuolleen satojen muiden mustien miesten tavoin poliisiväkivaltaan. Gray haudattiin 27.4. Baltimoressa kiehuu » Baltimoren levottomuudet ovat jatkumoa Fergusonista alkaneelle liikehdinnälle. Marylandissa kuoli huhtikuun 19. Sen sijaan mustien sortamisella ja alistamisella on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Hänen kuolemansa sai kymmenettuhannet baltimorelaiset kaduille poliisiväkivaltaa ja rasismia vastaan. Poliisi ampui 12-vuotiaan Tamir Ricen leikkipuistoon Clevelandissa Ohiossa marraskuussa 2014. SUOMESSAKIN on kirjoitettu Baltimoren ?rotumellakoista?, vaikka tiede ei tunne kuin yhden nykyisin elossa olevan ihmisrodun. Tapahtuman tarkkaa kulkua ei tiedetä, mutta joka tapauksessa poliisi pidätti Grayn, tämän selkäranka murtui ja hän kuoli saamiinsa vammoihin. Seuraavana vuonna pomikä ei paikallisten oikeustajuun isliisit vapautettiin syytteistä. JärAseettoman ja useiden siljestelmällisen ja järjestelminnäkijähavaintojen män turvaaman väkimukaan antautuneen vallan vuoksi mustien Michael Brownin luottamus poliisiin ampuminen eloivalta k ä iv ja oikeuslaitokseen kuussa 2014 Feris li Po n e gusonissa Missouon paikoin olemae ll jä nostatti rissa oli viimeinen tonta. taa. Vastaavanlaista kipinä ruutitynvastar in nyriin. Emme ole koskaan aloittaneet mitään tästä. He tappoivat ja tappavat meitä. Paa- Mellakkapoliisi työntää mielenosoittajia edellään Baltimoressa. sikivi elvytti myöntyväisyyslinjan. Osa heistä on Venäjän trollitehtailla luotuja virtuaalihenkilöitä, mutta moni on lihaa ja verta. Muutamat ovat entisiä taistolaisia, mutta oikeisto ja äärioikeisto ovat paremmin edustettuina. Wilson on saanut tekonsa aiheutti toista viikkoa kestäneet meljälkeen tukea . He pitivät sitä niin arkaaisena, ettei se voinut olla uhaksi kehittyneemmälle Suomelle. Ensimmäinen sen käsittelemä kahtiajakautuminen oli 1800-luvun kiista fennomaanien ja svekomaanien välillä. Kyse oli paitsi kieliriidasta, myös ulkopolitiikasta. Svekomaanit olivat liberaaleja ja halusivat Suomen palaavan Ruotsin yhteyteen
Yksityistämistä on viety aloille, joihin edes Thatcher ei uskaltanut kajota (esimerkiksi julkinen terveydenhoito, posti ja pelastuspalvelu). Työväenpuolueen Ed Miliband aikoo leikata sosiaalietuuksia, mutta vähemmän kuin konservatiivit. TEKSTI Arto Huovinen Sosiaalinen puhdistus LEHTIKUVA/BEN STANSALL Cameronin hallitus on leikannut sosiaaliturvasta 21 miljardia puntaa (punnan kurssi on 1,40 euroa). Kyselytutkimuksen mukaan leikkaukset eivät kansalaisten mielestä edistä työllistymistä ja ne jakautuvat epäreilusti. Nuorekas David Cameron näyttäytyi ihmiskasvoisena konservatiivina, joka toi puolueeseen sosiaalisen vastuun leimaa. Kahden suuren puolueen takana kilvoitteli liberaalidemokraatit. Kovempi kuin Thatcher » David Cameron muuttui ?ihmiskasvoisesta konservatiivista. Tilanne ratkaistiin Britanniassa poikkeuksellisella ta- 64 valla muodostamalla koalitiohallitus konservatiiveista ja liberaalidemokraateista. Ja siitä tuli kylmää kyytiä. Arvostelijoiden mielestä se on vastoin YK:n lasten oikeuksien sopimusta. Toinen suuri uudistus oli niin sanottu bedroom tax, jolla leikataan ?etua. Tony Blairin ?Uusi Labour. Myös sillä oli nuorekas johtaja Nick Clegg, ja puolue näytti menevän monissa linjauksissaan vasemmalta ohi Uudesta Labourista. Konservatiivit voittivat vaalit, mutta eivät saaneet enemmistöä parlamenttiin. Tämä on ajanut monilapsisia perheitä ahdinkoon. niiltä kunnallisissa asunnoissa asuvilta, joilla katsotaan ole-. Pääministerin mielestä leikkaukset ovat olleet ?kohtuullisia?, ja hän on erityisesti suojellut ?köyhimpiä ja haavoittuvimpia? (BBC 15.4.). Läheskään kaikki eivät ole samaa mieltä. Parlamentaarinen komitea totesi maaliskuussa, että leikkausten vaikutuksista on tehtävä riippumaton selvitys. Kansainvälinen ?nanssikriisi antoi ihanan tekosyyn sille, että sateisilla ja sumuisilla saarilla alkoi todellinen leikkausvimma ja köyhien kyykyttäminen. Britannia ei ole koskaan lakannutkaan olemasta luokkayhteiskunta, mutta Cameronin hallitus on tuonut joissakin suhteissa suorastaan viktoriaanisen ajan takaisin. Margaret Thatcher ei olisi ikinä pystynyt siihen, mihin Cameron ja hänen valtiovarainministerinsä George Osborne. köyhien ylimmäksi kurittajaksi. VIISI VUOTTA SITTEN, toukokuussa 2010 päättyi työväenpuolueen 13 vuotta jatkunut valtakausi Britanniassa. Leipäjonoissa kävijöiden määrä on kasvanut valtavasti. Vuonna 2012 säädettiin perhekohtainen katto sosiaaliturvalle. oli voittanut vuoden 1997 vaalit menemällä niin oikealle, että konservatiiveilta loppui tila. Mutta nyt oli Uuden Labourin eväät syöty. Alkuaan dynaaminen Blair oli alkanut näyttää liukkaalta kieroilijalta, häntä vuonna 2007 puolueen johtajana ja pääministerinä seurannut Gordon Brown jäyhältä ja vanhanaikaiselta. Konservatiiveilla sen sijaan oli tarjota jotain uutta
Pääministeriehdokas Ed Miliband on sitoutunut julkisten menojen leikkauksiin vaalikauden jokaisena vuotena, ja ne voivat hänen mukaansa kohdistua kaikkeen muuhun paitsi kouluihin, terveydenhuoltoon ja kehitysapuun. Skotlannin kansallispuolue SNP on luvannut vaatia leikkausten lopettamista koko Britanniassa hintana vähemmistöhallituksen tukemiselle. Työväenpuolueen mukaan tämä taannuttaisi Britannian sosiaaliturvan 1930-luvun tasolle. Työväenpuolue ei tee radikaalia irtiottoa leikkauksista, vaan lupaa vain vähän pienempiä. Se on viemässä jopa 55 Skotlannin 59 vaalipiiristä, kun viime vaaleissa se sai vain 6 paikkaa. Paikoista vain yksi olisi tulossa konservatiiveilta, joiden kannatus on Skotlannissa ollut jo pitkään lähes olematon. yhdeksi tukimuodoksi. Epäilyksiä vahvisti Channel 4:n maaliskuussa esittämä ohjelma, jossa toimittajat seurasivat sosiaalitoimiston työtä Boltonissa. Alan ammattiliiton mukaan johto painostaa työntekijöitä täyttämään karenssi laitettavien ?kiintiöt?. Myös vammaisten sosiaaliturvan ehtoja on kiristetty. Nuoret köyhtyneet Tärkeimmät sosiaaliturvan muutokset astuivat voimaan 2013, eikä niiden sosiaalisista vaikutuksista yleensä ole vielä kattavaa arviota. John Hillsin johtama London School of Economicsin ryhmä julkaisi maaliskuussa laajan tutkimuksen, mutta sen luvut loppuvat vuoteen 2013. Kun otettiin asumiskulut huomioon, pienenivät reaalitulot lähes kaikissa tulonsaajaryhmissä verrattaessa vuotta 2013 vuoteen 2007. Hillsin tutkimuksen mukaan työelämän, verotuksen ja sosiaaliturvan uudistukset ovat heikentäneet erityisesti nuorten asemaa . Jos tästä kieltäytyy, työntekijöitä uhataan jopa palkan menetyksellä. Skotit vaa?ankieleksi BRITANNIAN PARLAMENTIN alahuo- neen vaalit pidetään ensi torstaina, 7. Paikkamäärissä ero saattaa jäädä muutamaan paikkaan. Konservatiivien hallituskyydissä olleiden liberaalidemokraattien odotetaan romahtavan alle 30 paikkaan. Tämän vuoksi nykyisen hallituskoalition mahdollisuudet enemmistöön ovat heikot. VAALIEN SUURIN muutos on Skotlan- nin kansallispuolueen (SNP) eteneminen. Talous olisi elpynyt paljon nopeammin ilman leikkauksia. Wren-Lewisin mukaan Cameron on kuitenkin saanut hyvin läpi viestinsä, jonka mukaan hallituksen päätehtävä on pienentää julkisia menoja. Alle 30-vuotiaiden keskimääräiset reaalitulot olivat viidessä vuodessa pudonneet peräti 18 prosenttia. Velkaantumista ei toki voi jatkaa loputtomasti, mutta vuosi 2010 oli huonoin mahdollinen ajankohta aloittaa leikkaukset. Britannian talous on vuodesta 2013 lähtien elpynyt, ja Cameron on markkinoinut tätä hallituksen suurena menestyksenä. muun muassa työttömyysavustus, asumistuki ja lapsilisä . Tämä tarkoittaa sitä, että puolueen parlamenttipaikkojen määrä ei suoraan vastaa äänien prosenttijakautumaa. Uudistus on parissa vuodessa ajanut lähes 10 000 perhettä kodeistaan. Koska varsinkaan Lontoossa kohtuuhintaista asumista ei vapailla markkinoilla ole, tämä yhdessä muiden leikkausten kanssa on alkanut johtaa Lontoon ?sosiaaliseen puhdistukseen?. Erityisen kovasti bedroom tax kohtelee vammaisia, joita on kaksi kolmasosaa sen kohteista. Tässä on roolinsa medialla ja sen asiantuntijoina käyttämillä Lontoon Cityn pankkiekonomisteilla. Skotlannin SNP:n Nicola Sturgeon on punnertamassa kohti suurta vaalivoittoa. Leikkaukset jatkuvat Sosiaaliturvasta säästetyt rahat on toisella kädellä annettu parempiosaisille. Cameron on ilmoittanut, että jos konservatiivit voittavat ensi viikon vaalit, sosiaaliturvan leikkauksia jatketaan 12 miljardilla punnalla vuoteen 2019 mennessä. Tutkimusten mukaan kuitenkin valtaosa hyödystä on mennyt ylimmille tulonsaajaryhmille. Cameronin mukaan järjestelmä palkitsee aina työnteosta. Wren-Lewisin mukaan tämä on suuri hämäys. Toimisto näytti toimivan tarkoituksella asiakkaiden etua vastaan ja parhaansa mukaan välttämään, että asiakkaat saisivat tietoa heille kuuluvista etuuksista. Ohjelmassa eräs virkailija selitti, että koko toiminta-ajatus on rankaiseminen. Cameronin hallitus heristää sanktioiden keppiä kansaa kannustamaan. Neljän viikon sosiaaliturvakarenssin voi saada pienistäkin muotovirheistä. Itse asiassa valtion kokonaismenot ovatkin vähentyneet Cameronin kaudella vain 3 prosenttia. Sunday Timesin mukaan Britannian tuhannen rikkaimman ihmisen varallisuus on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2009. Pienituloisimmat ovat hyötyneet jonkin verran siitä, että verottoman tulon alarajaa on nostettu. Ikäluokassa 20?vuotiaat oli täysipäiväistä työtä tekevien osuus pudonnut 10 prosenttia miehissä ja 8 prosenttia naisissa. Nollatuntisopimukset ovatkin yksi Britannia kuumista kysymyksistä. Parhaiten pärjäsivät hyvätuloiset 60 vuotta täyttäneet miehet, joiden reaalitulot kasvoivat 10 prosenttia. Myös palkkojen epätasa-arvo miesten ja naisten välillä on kasvanut. Rangaistusten uhka Arvostelijoiden mukaan köyhyydestä on jälleen tullut Britanniassa rangaistava teko. Labourin johtaja Ed Miliband on jo aiemmin torjunut virallisen hallitussopimuksen ja viime viikonvaihteessa myös epävirallisen. Konservatiivit iskevät kuitenkin nyt tähän saumaan ja pelottelevat työväenpuolueen ja skottien hajottavan Yhdistyneen kuningaskunnan. SNP:lle kynnyskysymys on se, ettei Skotlannissa satamaa pitäviä Britannian ydinsukellusveneitä uusita. Työväenpuolue olisi ne uusimassa. VAALIJÄRJESTELMÄN TAKIA oikeis- topopulistinen Itsenäisyyspuolue (Ukip) olisi 12?14 prosentin kannatusosuudella saamassa vain muutaman paikan. Kuitenkin 13 miljoonasta köyhyysrajan alla elävästä britistä suurin osa on työssäkäyviä köyhiä. samalla kun he ovat koulutetumpia kuin koskaan aikaisemmin. Sosiaaliturvasta säästetyt rahat on toisella kädellä annettu parempiosaisille keventämällä tuloverotusta ja leikkaamalla yhtiöveroa. toukokuuta. Alahuoneeseen valitaan 650 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä. Toisaalta pienetkin siirtymät äänimäärissä voivat johtaa suuriin muutoksiin paikoissa. Kaikkien ennusteiden mukaan kumpikaan suurista puolueista ei saa enemmistöä, vaan jää reilusti alle 300 paikan. Työväenpuolue johti pitkään gallupeissa, mutta viime viikkoina konservatiivit ovat kirineet rinnalle ja ohikin. Tämä liittyy vuoden 2013 uudistukseen, jossa yhdistettiin kuusi sosiaalitukea . Syntyneet uudet työpaikat ovat ennen kaikkea matalapalkkaisia töitä. Oxfordin yliopiston taloustieteen professori Simon Wren-Lewis teki tyrmäävän yhteenvedon Cameronin leikkausten talouspoliittisista seurauksista vasemmistolaisessa New Statesman -lehdessä viime viikolla. Hänen mukaansa leikkaukset ovat aiheuttaneet huomattavaa haittaa taloudelle. Wren-Lewisin mukaan mikään ulkopuolinen tekijä ei pakottanut Britanniaa leikkaamaan. Valtaosa olisi entisiä työväenpuolueen paikkoja. Vaalien pääkysymykseksi on loppusuoralla noussut se, muodostaako työväenpuolue vähemmistöhallituksen SNP:n tuella. Samoin vihreät 5?6 prosentin kannatuksella mahdollisesti yhden paikan. Jos vaalien tuloksena ei synny työväenpuolueen vähemmistöhallitusta, pidetään todennäköisimpänä pikaisia uusintavaaleja. Arto Huovinen LEHTIKUVA/ANDY BUCHANAN Hyväosaisille lisää Pääministeri David Cameron vaalitilaisuudessa Chippenhamissa maaliskuun lopussa. van liikaa asuinpinta-alaa. Puolueen esittämät konkreettiset linjaukset eivät kuitenkaan viittaa tähän suuntaan. 65
Jos antaisin heidän murtaa psyykeni, he voittaisivat, sanoo edessäni istuva pienikokoinen ja vakavailmeinen mies. Fernando González kuvailee niitä ajatuksia, joiden voimalla hän selvisi järjissään 17 kuukautta miamilaisessa eristyssellissä vailla kontaktia ulkomaailmaan. Olen kotoisin Havannasta ja kasvoin katsomaan merimaisemaa, se rauhoittaa minua. Yhdysvaltoihin hän ei kuitenkaan enää pääse. . Kylmä sota on päättynyt, mutta tällainen toiminta ei ole lakannut. Viime vuoden huhtikuussa neljä ihmistä jäi kiinni aseiden, pommien ja räjähteiden salakuljetusyrityksestä Miamista Kuubaan, hän jatkaa. EDUARDO CORTIZO . Obaman ilmoituksesta huolimatta kauppasaarto on aivan samanlaisena voimissaan tälläkin hetkellä. Vaikka Yhdysvaltojen ja Kuuban suhteet muuttuvat tuskallisen hitaasti, Latinalaisen Amerikan manner teki poliittisen käännöksen vasemmalle Gonzálezin vankilassaoloaikana. . Se oli muutoksen siemen sille, että vasemmisto on noussut kautta mantereen valtaan. Luin vankilassa paljon. Yhteensä 15 vuotta, 5 kuukautta ja 15 päivää. Se on yksi asia, jota kaipaan tuolta ajalta. Vankilaan en silti palaisi mistään hinnasta, hän naurahtaa. . Hän on Helsingissä osana kuubalaisdelegaation Euroopan-kiertuetta. Mahdollisuus matkustaa tuntuu erityisen hyvältä miehestä, joka on viettänyt suuren osan aikuista elämäänsä vankilassa. Sittemmin törmäsin vastaaviin tarinoihin tuon tuosta. Gonzálezin katse palaa ikkunan takana välkkyvään merimaisemaan. . Venezuela on ollut avainasemassa Latinalaisen Amerikan poliittisessa yhdentymisessä. TIESIN, ETTEN OLLUT Vankilan ihmiskohtalot Nyt González istuu Kuuban suurlähettilään asunnossa Lauttasaaressa ja katsoo ikkunasta merelle. Se tieto oli kuin olisi nähnyt auringonvalon juovan pimeässä. . Muistan, että silti jotain kautta kuulin jonkun sanovan, että Hugo Chávez oli voittanut vaalit Venezuelassa. Nyt minulla ei ole enää samalla tavalla aikaa lukea ja perehtyä. Ei ole ihme, että Yhdysvallat haluaa tehdä asialle jotain, González viittaa Obaman maaliskuiseen lausuntoon, jonka mukaan Venezuela muodostaa turvallisuusuhan Yhdysvalloille. » González joutui olemaan 17 kuukautta eristyssellissä. Gonzálezin nykyiseen työhön Kuuban kansojen välisen ystävyyden instituutin (ICAP) varapuheenjohtajana kuuluu matkustaminen. Olin osan tuomiostani Wisconsinin osavaltiossa, jossa vankila sijaitsi keskellä metsää. Vankilavuosina kaipasin eniten merta. González ei pääse enää Yhdysvaltoihin » Niin sanotun Miamin viisikon jäsen, kuubalainen agentti Fernando González istui yli 15 vuotta vankilassa Yhdysvalloissa vakoilusta syytettynä. tehnyt mitään väärää. Kotimaassaan he ovat kansallissankareita. Ennen vangitsemistaan vuonna 1998 agenttien tehtävänä oli soluttautua miaminkuubalaisiin yhteisöihin ja paljastaa ennalta Kuuban hallintoa vastaan suunniteltuja terrori-iskuja. . Se, mitä Yhdysvaltojen ja Venezuelan väleissä on tapahtunut, ei ole sattumaa. Eniten mieleen jäivät vankiloiden ihmiskohtalot. . Hän kuului rikollisjengiin ja esitteli minulle luodinjälkiä kehossaan. Kuitenkaan kaikki muistot eivät ole surullisia. . Viranomaiset Yhdysvalloissa kyllä tietävät suunnitelmista, mutta niitä katsotaan läpi sormien. Kuuban on toimittava itse, jotta iskuihin osattaisiin varautua, González perustelee. . Olin vielä eristyssellissä, eikä minulla ollut lähestulkoon lainkaan kontaktia muihin ihmisiin. Näin ensimmäistä kertaa ikkunasta, miltä talvinen Fernando González sanoi kaivanneensa vankilassaoloaikanaan merta. luonto ja metsän eläimet näyttävät, hän muistelee. González istui tuomiotaan viiden eri osavaltion alueella. Hän sanoi, ettei olisi ikinä uskonut saavuttavansa 25 vuoden ikää. Silloin se pysäytti. Kaipasin tuttuja ruokia, makuja, hajuja ja värejä. Mutta eniten kaipasin merta. Auringonsäde pimeässä Presidentti Barack Obama armahti elinkautiseen tuomitut loput viisikon jäsenet osana Yhdysvaltain ja Kuuban välistä vankien vaihtoa viime joulukuussa. Vain muutama neliömetri, jaloittelemaan pääsi tunniksi päivässä. Tämän jälkeen niin sanottuun Miamin viisikkoon kuuluva kuubalainen González istui yli 15 vuotta vankiloissa eri puolilla Yhdysvaltoja vakoilusta syytettynä. Hän palasi Kuubaan helmikuussa 2014, toisena viisikosta, kärsittyään tuomionsa täysimääräisenä. Loput kolme tiedustelupalvelun agenttia vapautettiin joulukuussa. Samalla hän ilmoitti tavoitteesta purkaa asteittain Kuuban vastainen, vuodesta 1962 lähtien voimassa ollut kauppasaarto. Fernando González ei ole kovin optimistinen nopeiden muutosten suhteen. . Tulliviranomainen sanoi minulle huolestuneen oloisena, että kai ymmärrän, että allekirjoittamalla kyseisen paperin en enää pääse palaamaan Yhdysvaltoihin. Sanoin hänelle, että anna äkkiä tänne se kynä, González nauraa. Raisa Musakka Fernando González esiintyi Helsingin sosiaalifoorumissa. RAISA MUSAKKA 66. Muistan, kuinka vasta vankilaan jouduttuani juttelin nuoren pojan kanssa. Yli 3 000 kuubalaista on kuollut iskuissa ja yli 2 000 on vammautunut pysyvästi. Kun vapauduin ja lähdin Yhdysvalloista, minun piti allekirjoittaa paperi
Rekkojen saattoautosta nousi tiedustelupalvelu MIT:n miehiä, jotka yrittivät kieltää rekkojen tarkastuksen. Hallitus oli jo ehtinyt ilmoittaa, että saattue oli viemässä humanitaarista apua Syyrian turkmeeneille. Kun santarmit pysäyttivät rekat, kuvernööri riensi paikalle ilmoittaen: ?Rekat ovat liikkeellä pääministerin määräyksen mukaisesti, enkä koskaan tule hyväksymään puuttumista niihin, vaikka tämä maksaisi henkeni.? Oikeudessa esitettyjen todistajalausuntojen mukaan MIT ei ollut ilmoittanut mitään kuljetuksesta etukäteen. turkkilainen seikkailu TURKIN PRESIDENTTI Recep Tayyip Erdo?an osaa puhua, ja niin hän puhuukin, melkein joka päivä hän pitää kotimaassaan puheen jossakin, ja tv-kanavat välittävät sen kansalle. Mutta Erdo?an harrastaa myös vaikenemisen politiikkaa . Koska puhelussa myös mainittiin teräskontit, hän arveli, että kyse olisikin aseiden salakuljetuksesta. Tämän katsottiin vaarantavan Turkin kansallisen turvallisuuden ja siksi annettiin vihje Adanaan. Sen sijaan santarmiston tiedustelu oli uskonut, muun muassa puhelinkuuntelun perusteella, että liikkeellä oli aseiden salakuljettajia, jotka olivat viemässä aseita al-Qaidan ryhmille Syyriaan. Eräässä puhelussa kerrottiin huume-erän kuljetuksesta, mutta koska kuljetus tapahtuisi väärään suuntaan, lännestä itään, virkailija ei uskonut siihen. jos vaikenee, ei tarvitse selittää. Tämä pätee myös siihen tukeen, jota Turkki ilmeisesti antoi ääri-islamistisille ryhmille Syyrian sodan aikaisemmassa vaiheessa. Tuki paljastui varsin konkreettisesti vuoden 2014 tammikuussa, kun santarmit Adanassa (tunnettu Adana kebabista, Turkin maukkaimmasta kebabista) Etelä-Turkissa pysäyttivät seitsemän rekkaa ja halusivat katsoa kuormaa. Varsinkin joulukuun lahjontatutkinnan jälkeen Erdo?an on syyttänyt kaikkia toisella tavalla ajattelevia ja toimivia Fethullah Gülenin johtaman liikkeen agenteiksi ja siten myös maanpettureiksi. Turkin varsin harvat liberaalit kannattivat aikaisemmin siirtoa siviilihallinnon alaisuuteen, mutta nykyään he epäröivät. Tämäkin välikohtaus, joka tapahtui kohta lahjontatutkinnan dramaattisen pysäyttämisen jälkeen, osoittaa hallituksen mielivaltaisuuden sille kiusallisissa asioissa. Niitä oli ajettu 3?5 auton ryhmissä ja niitä seuranneessa autossa oli poliisikilvet. Järjestö hoiti varkaudet tarpeittensa mukaan, MIT vain avusti. ILMEISESTI ADANAN oikeudenkäynti on liian perusteellinen ja siinä on tullut esille liian paljon kielteisiä asioita. Heidät haluttiin ensin syytteeseen sotilasoikeuden eteen, mutta sotilassyyttäjät katsoivat santarmien seuranneen lakia ja noudattaneen syyttäjän määräyksiä autojen pysäyttämisestä ja kuormien tutkimisesta. » Syyttäjän määräyksiä noudattaneet santarmit joutuivat syytteeseen maanpetoksesta. Siviilipukuinen poliisi pidätti hallitusta vastustaneen mielenosoittajan Ankarassa muutama viikko sitten. Tämä ei riittänyt hallitukselle, vaan se määräsi syytteet nostettaviksi eräässä Adanan oikeudessa. Hän ja hänen hallituksensa päättivät, että santarmisto on vihamielinen ja Adanan tapaus maanpetos. Eräs santarmiston tiedustelun jäsen väitti todistajanlausunnossaan, että jotkut MIT:n jäsenet olivat välittäneet Turkissa varastettuja autoja Syyriaan Islamilainen valtio -järjestön käyttöön. Santarmit kuitenkin vastasivat saaneensa syyttäjältä määräyksen tarkastuksesta, eivätkä he voi kieltäytyä noudattamasta sitä. Santarmisto on ollut Turkin asevoimien ?neljäs aselaji?, joka on ylläpitänyt järjestystä maaseudulla. Jos se avataan, hallitus tulee kaatumaan huomenna, maa tulee järisemään ja maailma tulee täyttymään aseilla.? Näin ei kuitenkaan käynyt. Kaksi viikkoa sitten jatkui syytettyjen kuuleminen. Eikä vihjeessä ollut paljon muuta vikaa kuin se, että toimeksiantaja olikin maan hallitus. LEHTIKUVA/ADEM ALTAN ERDO?AN TIETENKIN raivostui välikohtauksesta ja kutsui siihen osallistuneita santarmeja ?güleniläisten muodostaman rinnakkaishallinnon jäseniksi?. tuomari määräsi joka tapauksessa kolme viikkoa sitten 17 santarmia pidätettäväksi epäiltyinä kuulumisesta terrorijärjestöön (= Hizmet) ja yrityksestä kaataa hallitus. Turkkilaiset ovat tottuneet siihen, että Erdo?an tekee mitä tahtoo. Maakunnan kuvernöörikin puuttui siihen hallituksen edustajana, mutta hänkään ei pystynyt estämään santarmeita avaamasta ainakin yhden rekan, jonka kuormassa todettiin olevan raskaita aseita ja ammuksia. Istanbulin ?rauhan rikosoikeuden. Tiedotusvälineitä kiellettiin viime toukokuussa seuraamasta oikeudenkäyntiä, mutta nyt siinä esitettyjä todistajanlausuntoja ja asiakirjoja on vuotanut julkisuuteen. Näiden mukaan silloinen pääministeri Erdo?an oli henkilökohtaisesti antanut määräyksen asekuljetuksesta. Pintaa ntaa syvemmä syvemmältä ältä Peter Lodenius peter.lodenius@gmail.com Aseita Syyriaan . Maanpaossa elävän Gülenin Hizmet-liike oli aikoinaan Erdo?anin ja hänen AKP-puolueensa tärkein taustavoima, kunnes pääministeri julisti sodan sitä vastaan. Eräs santarmiston tiedustelu-upseeri kertoi, että hänen saapuessaan paikalle MIT:n edustaja sanoi hänelle: ?Tämä rekka on lastattu täyteen aseita. Hallitus pyrkii siirtämään sen sisäministeriön alaisuuteen, mutta siirto on vielä kesken. Siellä asiaa on käsitelty pitkään ja ilmeisen perusteellisesti. Näitä oudon nimisiä tuomioistuimia hallitus on perustanut, jotta olisi helppo rangaista hallituksen vihollisia. Oppositio kutsuu niitä ?projektituomioistuimiksi?. Turkin pääesikunta on reagoinut näihin oikeustoimiin ja korostanut, että asevoimat noudattaa tiukasti perustuslakia ja sen perustana olevia oikeusvaltion ja demokratian periaatteita, antaen ymmärtää, ettei näitä periaatteita ole noudatettu tässä tapauksessa. Syytöksiä suunnitelmista hallituksen kaatamiseksi pidetään absurdeina. Erdo?anilla on siis paljon mistä vaieta. 67. (Tutkinta, joka kohdistui muun muassa eräiden ministerien ja Erdo?anin perheen epäiltyihin lahjontatapauksiin, lopetettiin kovakouraisesti syyttäjien ja poliisien pakkosiirroilla.) Välikohtaus venähti. Nyt tarkennettiin, että haluttiinkin auttaa turkmeeneja puolustamaan itseään Syyrian rauhattomissa oloissa. HALLITUS KATSOI santarmien syyllistyneen maanpetoksen ja antoi pidättää heidät
Ykkönen on kuitenkin monen mielestä tänäkin vuonna se kaikkein kiinnostavin sarja pienten tasoerojen vuoksi. A: 10,5; B: 3,7,4,2 Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. 1 13. Pelaajista peräti 22 on seuran omia kasvatteja. Northampt - Wycombe... Alakerrassa ei päästä ihan samalle tasolle ja materiaali on kapea, mutta varsinkin alkukaudesta Kemi ottaa kovia päänahkoja. A: 10,5; B: 8,7,9,1 LÄHTÖ 4: Lämpöisten tammojen lähdössä on yksi ylitse muiden eli voitosta voittoon purjehtinut Venice (5). Ilta-Sanomat 27.4. Kilpajuoksu liigajunaan LAUANTAINA käynnistyvä Ykkönen on viimeinen Suomessa tänä vuonna alkava jalkapallosarja. Sunderl. Joukkue pelaa fyysistä futista ja pannu kiehuu usein kuumana, joten kortteja ja pe- likieltoja on luvassa paljon. PK-35 Vantaan taustoilla on tapahtunut talvella isoja myllerryksiä. Kritisoitu sarjajärjestelmäuudistus on onnistunut sen osalta paremmin kuin muualla. Suurempi muutos on nähty kuitenkin seurojen taustoilla. Nyt Virijorilla on kehno lähtöpaikka, mutta Suivikas päässee takarivistä hyvin läpi kovaa kiihdyttävän Camrin (2) takaa. 2 (X) 6. West Ham - Burnley ........ Keskikentän avainpelaajat ovat kokenut vaparispesialisti Dritan Stafsula ja pallotaikuri Matias Ojala. Liigasta pudonnut TPS on jatkanut sopeutustoimia talouspuolella ja lähtee kauteen nuorella, mutta yllätysvalmiilla joukkueella. Jyväskylässä talvi on ollut rauhallinen. 1 3. 1 (2) 5. 1 (X) 11. Kotkasta tulleet Joni Mäkelä ja Kasperi Liikonen ovat myös profiilipelaajia. Joukkue on hieman heikentynyt viime kaudesta, mutta mukana on joukko mielenkiintoisia nuoria lupauksia. Hakaa valmentava Kari Martonen ei onnistunut päävalmentajana Jyväskylässä, joten nyt tuttuihin maisemiin Seinäjoen taustapestin kautta palaavalla ?Martsilla. A: 5; B: 1,6,4,3 LÄHTÖ 5: Lämpöisten maili on hieno pelikohde. Keulapaikasta taistelevat hienoja juoksuja viime aikoina tehneet Le Cupole (1), Classic St Pat (5), Westcoast Pirate (8) ja myös Diamond Duo (3), joka keulaan päästessään saa itsestään enemmän irti. Paalun hevosista paras lienee hyviä kirejä viime aikoinakin tehnyt ranskalaisverinen Tir Du Caux (2). Maalintekovastuun kantaa viime VALKEAKOSKEN HAKA kaudella Ykkösen maalikuninkuuden voittanut Kalle Multanen. ROHKEASTI PALLOA hallitsemaan pyrkivä pohjoisen AC Oulu on onnistunut kasaamaan laadukkaan joukkueen pienestä pelaajabudjetista huolimatta. Romantiikka on lyömässä lopullisesti rahan. » Ykkönen on muuttunut entistä tasaisemmaksi sarjaksi. on nostettu useissa papereissa Ykkösen suurimmaksi voittajasuosikiksi. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1(X), 1(2), 2(X), 1, 1, 1, 2(1), 1(X), 2(X), 1, 1. ENGLANNIN SARJOISSA Jaakko Alavuotunki jaakko.alavuotunki@vasemmistoliitto.? Venice jatkanee voittokulkuaan Seinäjoen T76-pelissä on jälleen tarjolla ylimääräistä rahaa jackpotissa, kun viime kerran vaikealla kierroksella ei täysosumia löytynyt. Nyt kannattaa tehdä vähän isompiakin porukkapelejä ja nimenomaan ylimpään voittoluokkaan. LÄHTÖ 1: Avauskohteessa nopeana lähtijänä tunnettu Bella Varjosen valmentama Winner Type (1) pitänee sisäradalta keulan eikä siitä enää helpolla luovu. Pakkonousut ja riskipanostukset ovat taakse jäänyttä elämää. Alakertaa onkin pyritty vahvistamaan tulevalle kaudelle edellämainittujen pro. AC Oulu on ollut ongelmissa pallonmenetysten jälkeen. Pelihevosia ovat myös Kriisi (8), Vektorin Maine (7) ja Tuli-Ritari (9). Lähdetään liikkeelle kotivoitosta kakkosvarmistuksella. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 2.5. A; 13,2,7; B: 14,5,6,8,11,9 LÄHTÖ 3: Leon Salaman (10) voitto Porissa viikko sitten oli odotettu, sillä niin hyvässä vireessä Vieskerin poika on kilpaillut. ilihankintojen myötä. aina puolivälieriin saakka edenneitä Hakaa ja AC Oulua seuraa kivenheiton päässä ryhmä nälkäisiä haastajia. Shrewsb. Valioliigassa Chelsea on jo lähes varma mestari, mutta muista sijoituksista käydään vielä tiukkaa vääntöä. Exeter - Dag-Red ........... Swansea - Stoke .............. Tranmere - Bury ............ - Southampt .... Super- tammaa kunnioitetaan niin paljon, että se päässee ilman revittelyä keulaan, vaikka Stoneisle Lilian (1) saattaa olla sitä nopeampi kiihdytyksessä. O?Littlebigjoen (9) rattaille hyppää ruotsalaistaituri Robert Bergh. on näytön paikka. Kokeneen Cheyne Fowlerin rooli on tulosten kannalta ratkaiseva. Luton - Stevenage .......... 1 7. Myös häntäpäässä on vielä paljon pelissä. Lauantain kupongin ideavarma löytyy kohteesta 1. PS Kemin kärkikolmikko Billy Ions?Sasa Jovovic?Cornelius Stewart on sarjan laadukkain. Kumpikin voitti viime starttinsa ja Quick Fix jopa täyden matkan huippuajalla (11,5a). - Plymouth ... Pelaajien yhdistys PFA valitsi Eden Hazardin vuoden parhaaksi pelaajaksi. Kukaan ei tiedä, saadaanko lopulta aikaan sisä?lepihvi vai jauhoinen makkara. Aston Villa tarvitsee vielä pisteitä sarjapaikkansa varmistamiseksi ja on rajusti alipelattu. Evertonilla panosta ei ole. Maaleja odotellaan huippunopeilta Aapo Heikkilältä ja Toni Tahvanaiselta. Laivastonsinisten akilleen kantapää on ollut puolustus. AFC Wimbl - Cheltenh. Siirtomarkkinoilla on ollut hiljaista, sillä nuoren ja omavaraisen joukkueen runko on pysynyt kasassa hyvin. Takaa rymistellee tototaistoon myös Prey Frontline (14). Tyyntä vaihetta voi seurata monet yllättävä myrsky. Keskikastista löytyy vielä kaksi muuta kiinnostavaa joukkuetta, joilla on edellytyksiä taistella jopa kärkipään sijoituksista. - Southend ........ Liigakokemusta joukkueeseen tuovat VPS:sta tullut Antti Uimaniemi ja RoPS:n sinipaidan tummempaan vaihtaneet Antti Peura sekä Ouluun palaava Lassi Nurmos. Rauno Ojasen luotsaama AC Oulu pelaa tuttuun tapaan hyökkäysvoittoista jalkapalloa. Seurat rakentavat tulevaisuutta nykyisin pitkäjänteisemmillä strategioilla. Man Utd - West Brom ..... A: 1,3,2,11; B: 7,9,6,8,4,5 LÄHTÖ 2: Lämpöisten pitkän matkan 68 » Rivi huipentuu kansainväliseen Prix d?Etain Royal -ajoon. tasoituksessa ykkösvihjeen saa matkan spesialisti Global Kid (13), vaikka sillä on jatkuvasti laukka pinnassa. 1 8. Tapsan Tahtia (11) ei kannata unohtaa sen huonosta lähtöpaikasta huolimatta. 1 9. Kriteriumin kakkonen ja silloin vain Jonte Boylle hävinnyt Glory Dancer (6) lienee myös kärkikahinoissa. Sunderland haluaa jatkaa liigassa ja So?ton hamuaa paikkaa Eurooppa-liigassa. Liverpool - QPR ................ Morec. Suorasta noususta ja karsintapaikasta kamppailee kolmesta viiteen joukkuetta. ..... Putoamistaistossa pienimmät kertoimet ovat saaneet VIFK ja MP. lähestytään jo maalia. Ulkomaisista tähdistä parhaat mahdollisuudet voittoon on Tuomas Korvenojan ohjastamalla Quick Fixillä (5) sekä Sedinin kiekkoilijaveljesten omistamalla Naharilla (10). Joka tapauksessa PK-35:n ottelut tulevat olemaan värikkäitä tällä kaudella. Talvikauden kabinettisotkujen myötä liigaan lähtivät HIFK:n ohella myös Ilves ja KTP, joten Ykkösen alemman kerroksen osalta paketti meni täysin uusiksi kevättalvella. 2 (1) 10. Voittoputki voi saada jatkoa, vaikka sen kovin kilpakumppani Frankker (5) onkin saanut nyt edelliskertaa paremman lähtöpaikan. kello 16.55. Myös putoamistaistossa on jälleen kerran hyvin pienet marginaalit. Ykkönen on siis muuttunut vuosien saatossa entistä tasaisemmaksi sarjaksi. 2 (X) 12. A: 1,3,5,9,6; B: 8,2,4,11,10 LÄHTÖ 6: Suivikas (9) koki viimeksi tappion Virijorille (8), joka teki keulasta hienon juoksun ja osoitti kykenevänsä kisaamaan kuninkaan kruunusta kesällä. Myyrmäessä katseet kohdistuvat Shefki Kuqiin, joka on valmentajana kuin kimpale raakaa lihaa. Välivoltin Eros Cane (7) kykenee avaamaan kauden voittotilinsä. E pelit En tiedä, ansaitsinko tämän palkinnon, mutta hyvältä tuntuu. 1 2. Kohteeseen varma ykkönen. Kierroksen kiharaisin peli löytyy kohteesta 4. On hienoa tulla äänestetyksi pelaajien keskuudesta, he tietävät jalkapallosta kaiken. Tasaisessa lähdössä varmistukset lienevät kuitenkin paikallaan, sillä hyväkuntoisia ovat myös Freddie Ale (2), Capo The Eemil (3), Beggel Vanaja (7) ja starttiraketti Jamieson (11), joka on nyt joutunut takariviin. JJK:n edesottamuksista ei ole paljon kirjoiteltu, joten joukkue on päässyt valmistautumaan 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Aston Villa - Everton ...... 1 (X) 4. 1 SUOMEN CUPISSA rauhassa kauteen. Kotimaan ykköstykki lienee Big Sky Hurricane (3), mutta kovaa kulkevat myös Bret Boko (7) ja Outlaw Merci (4). A: 9,2; B: 8,11,4,6,10 LÄHTÖ 7: Rivi huipentuu kansainväliseen Prix d?Etain Royal -ajoon, jonka voittaja kuittaa 60 000 euroa
Lisää kuoreen merkintä Ristikko. Vastaukset 1. Merimiesten ja suojelupyhimys myrskyä vastaan 3. Missä se tapahtui? 4. Chicagossa mielenosoituksessa, jossa vaadittiin 8-tuntista työpäivää 4. Suomalaisen työn päivä 2. Toisen internationaali, joka oli 1889?1916 sosialidemokraattisten puolueiden järjestö Vuonna 1944 Tippaleipä Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys 7 Tilinumero IBAN-muodossa: Mikä liputuspäivä on 1. Mikä vappuherkku tunnetaan Yhdysvalloissa nimellä funnel cake? 7. Kuka tai mikä aloitti työväen vapun vieton Suomessa? 8. Mustapässi-patsaan 10. 1700-luvulla Ristikko 30.4.2015 69. Minä vuonna Mantan lakitus tuli virallisesti luvalliseksi? 9. Minkä Savonlinnan opiskelijat lakittavat vappuna? 10. Dxb3 Txd1+ 3. Miten musta (siirto) päättää pelin nopeasti? Ratkaisu: 1... Kenen aloitteesta muistopäivää vietettiin? 5. Ristikko Onks tietoo? 8 1. 2. 3. 6 5 4 3 Ristikon 24.4.2015 voittajat ja oikea vastaus 2 Ritva Miettinen, Imatra Terhi Mäkinen, Ylöjärvi Matti Tuominen, Espoo 1 Kansan Uutiset onnittelee voittajia. a b c d e f g h Kuningasta eivät pelasta edes hyvä neuvot, jos hän on altistanut itsensä vastapelaajan tykkitulalle. Nyt loppu lähestyy, ja vihollinen marssii sisään kuin avoimien ovien päivänä. Brandenburgissa vuonna 1978 pelatussa pelissä Kreitz?Rost tulituksen kohteena oleva valkea haukkoo jo henkeään, eikä jatkokaan paremmalta näytä. Rb3+! 2. 1951 9. Millä vuosisadalla ylioppilaiden vappu tuli Suomeen? 5. 6. 7. Nimi ja paikkakunta: Shakki vuonna 1890 8. Milloin vapusta tuli Suomessa lakisääteinen vapaapäivä? 6. toukokuuta? Keiden suojelija on pyhä Valburg? Poliittisen vapun alkuperä on Haymarketin verilöylyssä 4.5.1886. Kxd1 Dd8+! ja 0?1. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 6.5.2015 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki
Timo Mäkelä SOLIDAA- RISUUST I LAUS Tekemällä solidaarisuustilauksen tuet nuorten työpajoja Jokaisesta solidaarisuustilauksesta Kansan Uutiset lahjoittaa 10 % Länsi-Saharan nuorille työpajojen järjestämiseen. http://kvsolidaarisuustyo.fi/lansi-sahara/ Tilaan Kansan Uutisten Viikkolehden (x) Kestotilaus 12 kk / 149 ? Määräaikaistilaus 6 kk / 89 ? Määräaikaistilaus 3 kk / 46 ? Kesto Solidaarisuustilaus 12 kk / 149 ? Määräaikainen Solidaarisuustilaus 6 kk / 89 ? Määräaikainen Solidaarisuustilaus 3 kk / 46 ? Kaikki hinnat tilaajapalvelusta: tilaukset@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu Tilaushinnat sisältävät painetun lehden alv:n 10 %. 70
Hän ei suostunut sanomaan hintoja euroina eikä siirtänyt kelloaan kesä- ja talviaikaan. » Kupla-puhe arvottaa toiset kansan edustajiksi, toiset kuplassaan leijaileviksi. HELSINGIN KAUPUNGINOSAT muodostavat äänestys- käyttäytymisen perusteella ainakin sinisiä, sinivihreitä ja punavihreitä kuplia. En halua pelätä sanoa olevani feministi enkä kuunnella homovitsejä. Tänäkin vappuna aion puhaltaa sateenkaarenvärisiä saippuakuplia. Onko hän pelännyt. halveksuu kuitenkin sekä punavihreitä että ?kansaa?. Sillä häivytetään yhteiskunnalliset rakenteet, taloudellinen epätasa-arvo ja poliittiset näkemykset ja latistetaan ne latte-kahviksi, Punavuoren punaviiniksi ja pullon suusta hörppäämiseksi vaalivalvojaisissa. Kuin kyse olisi vain kevyistä elämäntapaeroista eikä esimerkiksi siitä, millä tavoin suhtaudutaan Kuplia on monenlaisia. Kolmannessa omaa syntymässä saatua asemaa pidetään omana ansiona. Neljännessä puhutaan turvapaikkaturisteista, joiden tulva on tulpattava. Pallo kerrallaan puhallan pelon pois. ALL OVER PRESS Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi TOIMITUS avoinna ma?pe 9.00?16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi SATAKUNNAN TYÖ PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi. JAKELUHÄIRIÖT Postin palvelunumero 09 7596 0208. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 149 ? 175 ? 6 kk 76 ? 89 ? 3 kk 39 ? 46 ? 1 kk 15 ? 17 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 SLY-Lehtipainot, Tuusula, 2015 71. Hän kuvaa siinä liittymistään Oulun perussuomalaisiin, jossa hän tapasi värikästä porukkaa. Yksi miehistä puhui aina B-vitamiinista ja verikokeista, ja toisen mielestä EU oli syyllinen kaikkeen. Seuraavaksi voitaisiin keskittyä asioihin sen sijaan, että taivastellaan yhden näyttelijän lausumisia. Koska uskon kulttuurin ja kuvittelemisen voimaan, olen Krista Kososen tavoin huolissani siitä, miten kulttuurille käy tulevalla hallituskaudella. Näivetetäänkö kirjastot, lopetetaanko apurahat, keskeytyvätkö meneillään olevat projektit? ELÄYTYMINEN TOISEN ihmisen asemaan vaatii kykyä kuvitella. Mitä on tapahtunut ennen kuin pieni paljasjalkainen ruumis huuhtoutuu turistien täyttämälle hiekkarannalle. Ne nousevat kattilan pohjalta kohti veden pintaa ja puhkeavat. Hauskoja kuplia ovat saippuaiset sekä saippuaoopperoita parodioinut tv-sarja Kupla. Tätä tunnistautumista ja kuplasta ulostuloa on vaadittu nyt erityisesti punavihreiltä. Heidän pitäisi ?tulla vastaan?, ?olla tuomitsematta. Samaan aikaan Välimereen hukkuu lapsia. Harva tunnustaa tai tunnistaa elävänsä kuplassa. katkenneeksi väitetystä yhteydestä ?kansaan. ja ?suvaita, kun kerran kutsuvat itseään suvaitsevaisiksi?. Puhe ?punavihreän kuplan. Rentouttavia kuplia taas napsauteltavat kuplamuovit ja kuplivat juomat. Ahdistavia sellaiset, joihin tulee määritellyksi muiden taholta, vaikkei itse koe kuplaa omakseen. Myös otsassa sijaitseva kupla saattaa pidemmän päälle alkaa piinata. IT-kupla, talouskupla ja asuntokupla puhkesivat ja kestävin kuplista lienee auto, väristä viis. Soinin kupla puolestaan on Sirpa Ahola-Laurilan kirjoittama teos. Onko se pieni pitänyt äitiään kädestä täpötäydessä veneessä. Muu Suomi näyttäisi olevan apilanlehdenvihreä jättikupla. Yhdessä kuplassa uskotaan länsimaisen valkoisen heteromiehen olevan syrjitty ja poljettu olento. Toisessa vaaditaan kuolemanrangaistusta raiskaajille. Onko äiti kertonut uudesta, paremmasta elämästä; hetkestä, jolloin pelko loppuu? Minä en halua puolustella sitä, että kannatan ihmisoikeuksia, julkisia palveluja ja vastustan rasismia. Mukavimpia ovat poksauteltavat kuplamuovit, kuplivat juomat ja saippuakuplat. JULKAISIJA ihmisoikeuksiin, työntekijän oikeuksiin tai vaikkapa TTIP-sopimukseen. Kupla-puhe myös arvottaa toiset kansan edustajiksi, toiset kuplassaan leijaileviksi. Jos minua punavihermädättäjäksi tai kukkahattufeministiksi kutsuva opiskelisi perusasiat haukkumistaan aatteista, voisivat pelot hälvetä. Ensi viikolla: Hallitusneuvottelujen alkaessa asialistalla on taas vanha tuttu sote-uudistus. Kannattaisiko ottaa oppia Ruotsin maakuntamallista? Viimeinen iimeinen sana sa ana PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.? TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254 Saippua- ja muita kuplia MITÄ TIEDÄMME kuplista? Ainakin niitä syntyy, kun vesi alkaa kiehua
Nainen pidätetään, hän esittäytyy kuulustelijalleen Elina Hämäläiseksi ja sanoo olevansa sotaleski. Ensimmäinen kuulustelija (Lauri Nurkse) ei usko ja hiillostaa entistä lujemmin. Kuulustelu on Jörn Donnerin elokuva Kerttu Nuortevan (Minna Haapkylä) kohtalosta. Kuulusteltavana desantti Kerttu Nuorteva Ohjaaja Jörn Donnerin kertojanääni taustoittaa lyhyesti kahdessa osassa esitettävän tosipohjaisen elokuvan Kuulustelu (2009) lähtökohdan. Yhdysvalloissa syntipukkina pidetään sokeria. Identtiset lääkäriveljekset Chris ja Xand van Tulleken olivat kuukauden dieetillä, jossa toinen luopui sokerin ja toinen rasvan käytöstä. Kuulusteluissa hänet murretaan henkisesti. Kumpikin oli laihtunut: rasvapitoisella dieetillä ollut Chris pudotti painoaan selvästi veljeään enemmän, mutta suuri osa painonpudotuksesta oli kadonnutta lihasmassaa. Naista epäillään neuvostokansalaiseksi ja vakoojaksi. Nuortevan ja Kastarin kohtaamisissa on henkien taiston makua. Hänet nähdään roolissaan Nuortevaan myötätuntoisesti suhtautuvana ja muhevasti sanailevana Arvo ?Poika. Tuomisena. Toinen osa esitetään sunnuntaina 10.5. Miltä maailma näyttää eläinkunnan pienten otusten näkökulmasta? Pikkuväen näkökulma kuin meteoriitit, pöllyävä hiekka tuntuu soralta ja äkillinen tuulenpuuska myrskyltä, jos sattuu olemaan kovakuoriainen tai pikkuinen maaorava. Hajumerkit kertovat sille, missä koti on, jos hiiri sattuisi eksymään aavikolla. Aavikolla on usein maastopaloja, mutta toisaalta luonto toipuu nopeasti. 2.5.?8.5.2015 | VIIKKO 19 Tv&Radio Identtiset lääkäriveljekset Chris (vas.) ja Xand van Tulleken olivat kuukauden dieetillä, jossa toinen veljeksistä luopui sokerin ja toinen rasvan käytöstä. Rasvaista vai makeaa ISO-BRITANNIASSA NIMENOMAAN rasvaa on syytetty elintasosairauksista: se tukkii verisuonia ja nostaa kolesterolia. On syyskuu 1942, sota ei näy Helsingin katukuvassa. Alussa hermostunut ja hätääntynyt naispäähenkilö (Minna Haapkylä) vierailee tutun pariskunnan luona. Voi kuulostaa saivartelulta, mutta Kuulustelusta puuttuu se jokin, kamari. Neljän viikon ajan Xand söi vain sokeripitoisia ruokia, kuten leipää, pastaa, perunaa, makeisia ja virvoitusjuomia, ja Chris taas söi pääasiassa voita, juustoa, lihaa ja kermaa. Lopuksi veljesten tuloksia verrattiin toisiinsa. Kotinsa menettänyt ja orvoksi jäänyt hyppypäästäinen joutuu selviämään yksin ilman emon opastusta, mutta se osoittaa olevansa sitkeämpi kuin miltä näyttää. SADEPISARAT PUTOILEVAT Harri-Ilmari Moilanen AVARA LUONTO: PIKKUOTUSTEN MAAILMAT KUULUSTELU, OSA 1/2 TV1 su klo 21.05 TV1 la klo 18.45. lmin taika. Joka tapauksessa aihe ja Kerttu Nuortevan (1912?1963) hahmo sinänsä ovat niin kiinnostavia, että Kuulustelua katsoo mielikseen. Kuulustelu on pelkistetty ja intiimi elokuva, jossa draama kehittyy kuulusteltavan ja kuulustelijoiden välisenä sanailuna. Ilmaisultaan mutkattomassa elokuvassa ei harrasteta kameratemppuja, lähikuva on kunniassaan ja näyttämö on asiallisen koruttomaksi lavastettu. Kaikki on päällisin puolin kohdallaan, mutta samalla hieman yksitotista. Se lähtee liikkeelle auringon laskiessa ja voi taivaltaa pitkiäkin matkoja. Naisen epäilyt siitä, että häntä seurataan, osoittautuvat oikeiksi. Miltä maailma näyttää eläinkunnan pienten otusten näkökulmasta? USA:n aavikolla heinäsirkkahiiri ei kavahda edes skorpionia. Asian tuo oikeaa Kerttu Nuortevan nimeä myöten päivänvaloon toinen kuulustelija (Hannu-Pekka Björkman). Ensimmäisen osan jälkipuolella ollaan helmikuussa 1943 ja kuulustelu- prosessi saa osittain uuden ilmeen. Naruja alkaa toden teolla vedellä myöhempi Valpon päällikkö, ja vielä myöhempi professori sekä eduskunnan oikeusasiamies, Paavo Kastari (Marcus Groth). Olli Soinion käsikirjoittamassa draamassa on sekä historiallista että ajattoman inhimillistä kantavuutta. Toisessa jaksossa tasavahvaa näyttelijäkaartia piristää Pertti Sveholm. Chrisin todennäköisyys sairastua diabetekseen oli kohonnut, ja Xandin insuliinintuotanto oli kiihtynyt. PRISMA: RASVA VASTAAN SOKERI TV1 ke klo 19.00 Toisen maailmansodan Suomessa nuori nainen pidätetään vakoojana. Draamalliseen intensiteettiin tuovat selvän särön tarpeettomat sairaalajaksot. Eri ideologiat ottavat toisistaan mittaa yksilötasolla ja samalla kurkotetaan väistämättä laajempiin sfääreihin. Pirjo Honkasalon tyylitietoisessa kuvauksessa valo on arvossaan