Satavuotiaan Suomen lapsi Matti, 3, näkee todennäköisesti itsenäisen Suomen seuraavan vuosisadan. s.?2 > Anni Ahlakorpi ja Veikko Saarto vastavoiman jäljillä s.?10 Uutisvuosi 1316: Nälänhätä Euroopassa, mahtimaa Afrikassa s.?26 Satavuotias Suomi koululaisten kokemana s.?20 N o 52–1 K a n n e n k u v a : Ja rn o M e la Perjantai 30.12.2016 | 3,5 € | 52-003251-1652 www.kansanuutiset.fi Marzia Gholami: Kirottu maa miesten typeryyden tähden s. 13
Hän arvioi, että viimeistään Matin sukupolven jälkeen syntyvät lapset ovat erittäin vihaisia nyt vallassa olevalle sukupolvelle. Jo nyt vanhemmat ovat kokeneet, mitä kehitys voi merkitä. Isä Kari Santala toteaa, että hyvä uravalinta. On enoja, serkkuja ja kavereita. – Toivon, että lapset osaavat joustaa ja oppia. Henkistä pääomaa he kuitenkin lupaavat. Matin motorinen kehitys oli ennen leikkausta jäljessä, mutta jo viikko leikkauksen jälkeen nähtiin muutos. Jos he tekevät 75-vuotiaiksi duunia, työurasta tulee tosi pitkä eikä siinä varmaan pärjää vain 2020-luvulla oppimallaan asialla, Aino Halonen sanoo. Kysta ja kenkäpuhelin Halonen ja Santala eivät pelkää Matin puolesta. Aino Halonen ja Kari Santala lupaavat, että perinnöstä poikien ei tarvitse koskaan taistella. – Olemme kokeneet jo sen, että on myös helpotus vanhemmille, kun lapsi lähtee kotoa. Satavuotiaaksi Matti Halonen voi hyvinkin nähdä Suomen toisen vuosisadan alusta loppuun. – Ennen niitä ei havaittu, mutta Matin kysta havaittiin jo raskausaikana. Matilla ei ole vielä harrastusta, mutta hän varmaankin alkaa pelata jalkapalloa – ehkä jo ensi kesänä – isoveljen tapaan. Matin päässä oli kysta. TEKSTI TUULA KÄRKI KUVAT JARNO MELA Jos tämänhetkiset intohimot kertovat mitään Matti Halosen tulevaisuudesta, on selvää, että hänestä tulee palomies. Yhteiskunta on satsannut Mattiin jo nyt paljon rahaa. Silti he eivät pidä pelkästään pahana vallalla olevaa mustaa kuvaa tulevaisuudesta: ympäristökatastro. – Se ei tule kuin lumivyöry. , polarisaatio, sotia, kulkutauteja... Perheessä tunnetaan pätkätyöt. – Matti ei suostu nukkumaan, jos en kerro paloautotarinaa, äiti Aino Halonen kertoo. – En ole edes tullut ajatelleeksi, että isoveljet eivät katsoisi Matin perään, kun meistä aika jättää. – Yhteyttä pidetään koko ajan, Halonen kertoo. – He sättivät, että miksemme tehneet mitään. Se on luonnollista. Huono puoli se, että kovin isoa asuntolainaa ei kannata hankkia. – Se duuni tuskin loppuu, hän sanoo. Onkin tärkeää oppia oppimaan. – Se ehkä opettaa hyvällä tavalla sen, että ei kannata pelätä mitään vaan rohkeasti ryhtyä hommiin. Meiltä ei jää mitään. Äiti ei halua, että poika joutuu jo 15-vuotiaana päättämään, mille työuralle pyrkii. Vanhemmat uskovat, että teknologia kehittyy tavalla, jota on mahdoton ennustaa. Ennen palomiehen uraa Matti käy peruskoulun ja äidin vaatimuksesta lukion. Hän asuu kulttuurituottajaäidin ja linja-autonkuljettajaisän kanssa Käpylässä kaupungin vuokra-asunnossa, ja hänellä on kolme jo aikuista isoveljeä. Meilläkin suurperheeseen mahtuu kaikenlaista orpoa. Onko ahneempaa meininkiä nähtykään kuin tämänhetkiset länsimaat. Halonen toteaa: – Lapsena veljeni kanssa nauroimme kippurassa, kun telkkarissa Maxwell Smartilla oli kenkäpuhelin. – Jos tulevaisuudesta maalattaisiin vain ruusuista kuvaa, voisi heittäytyä laakereille lepäämään, Halonen pohtii. Matin kummatkin isovanhemmat asuvat samassa kaupungissa ja ympärillä on muutenkin laaja läheisten piiri. Hän toteaa, että perhe ei kuitenkaan tarkoita vain ydinperhettä. – Se on lähes väistämätöntä Käpylässä, joka on jalkapalloaluetta, Aino Halonen sanoo. Jos kuolleisuuden lasku jatkuu kuten nyt, jo vuoden 1975 jälkeen syntyneistä pojista yli kymmenes ja tytöistä yli viidennes elää satavuotiaaksi, Matin ikäluokasta ehkä vielä isompi osa. Esimerkiksi eriarvoistuminen ei ole luonnonlaki. Se on ollut meidän elämän uskomaton lottovoitto, äiti kertoo. Ilmastomuutos saattaa sisältää niin paljon liikkuvia palikoita, että emme pysty sitä hahmottamaan, mutta eriarvoistuminenhan on suorastaan naurettavan helppo ehkäistä pelkällä politiikalla ja jo tunnetuilla konsteilla, kuten äänestämisellä. – Jos haluavat rikastua, joutuvat hoitamaan sen ihan itse. – Yhteiskunta on satsannut Mattiin jo nyt niin paljon rahaa, että meidän tehtävämme on huolehtia, että hän pysyy hengissä ja kasvaa mukavaksi, täysjärkiseksi ihmiseksi, joka hoitaa oman osuutensa tästä diilistä. Halonen puhuu vaikuttamisen puolesta. Voi vaikuttaa Matin vanhemmat uskovat, että Matilla on edessään hyvä elämä. Jatkoa etusivulta > Matti Halosella on edessään todennäköisesti pitkä elämä.. 2 30.12.2016 M atti Halosen työelämään on vielä aikaa, sillä nyt hän on kolmevuotias helsinkiläinen päiväkotilainen. – Itselleen voi rakentaa perheen
Meillä täytyy olla osaamista vastata heidän ongelmiinsa. Esimerkiksi sosiaalija terveysuudistus antaa mahdollisuuden laadukkaisiin palveluihin, jos niin halutaan. Tutkimuksilla on todistettu, että vuorovaikutus aktivoi lapsen aivoissa osaalueita, jotka tuovat tyydytystä ja turvallisuudentunnetta. Elämä on turvallisempaa kuin ennen. Jopa allergioiden hoito on kehittynyt. Hänelle tarjotaan esiopetusta ja peruskoulu, joita kehitetään koko ajan. Tarvitsemme heidät veronmaksajiksi ja taakankantajiksi, koska ikäluokat Suomessa ovat aiempaa pienemmät. Lapsi voi joutua lähtemään 15-vuotiaana kotoaan voidakseen opiskella. ENTISTÄ ENEMMÄN onkin merkitystä sillä, millaisiin olosuhteisiin syntyy. Syntyy enemmän kon. Yhteydenpito on helppoa, voi vaikka skypettää tai lentää läheisten luo, jos nämä asuvat kaukana. Jo sitä ennen koulumatka on pitkä. Vauvoja kannetaan kantoliinoissa, pidetään iholla ja sylissä, rintaruokitaan ja sormiruokitaan. Ilmastopakolaisuus todennäköisesti lisääntyy ja koskee jopa Eurooppaa. Vanhemmat ovat aiempaa korkeammin koulutettuja ja heillä on mahdollisuus ottaa selvää, mikä lapsille on hyväksi. Köyhimmästä kymmenyksestä on entistä vaikeampi ponnistaa pois. On kasvatusneuvolat, oppilashuolto, lastensuojelu, jopa neuropsykiatrista osaamista maailman huipulta. Hän muistuttaa kuitenkin siitä, että syrjäseudulla elämisessä on myös useita vahvuustekijöitä, ja siksi sitä tulisi tutkia ja ymmärtää nykyistä enemmän. – Jo meidän aikamme korostaa itseohjautuvuutta, ihmisen omaa vastuuta, aloitekykyisyyttä, aktiivisuutta, kaikenlaista kompetenssia, hän toteaa. – Suurin osa aikuisista onkin tässä aktiivisia ja haluaa lapselleen parasta, tutkija Elina Pekkarinen sanoo. – Meidän pitää muistaa, että meille tulee lapsia ja nuoria, joilla voi olla erittäin pahoja traumoja ja ylisukupolvista pahoinvointia, jopa nälkiintymistä. SUOMESSA TÄNÄÄN syntyvän lapsen lähtökohdat ovat erinomaiset: Satavuotias Suomi on järjestänyt hänelle päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun, nuorisotyön, tulonsiirtojärjestelmän ja maailman parhaan neuvolajärjestelmän. Terveydenhoidon keinot ja lääkkeet ovat parantuneet ja niitä on saatavilla. – Entä varhaiskasvatus. Jos ei, lapsen ennuste on heikko. Myös se tuo hyvää, että ihmisiä koulutetaan ja tutkimukseen ja tietoon perustuvia menetelmiä kehitetään. Tämä on tärkeää, sillä lapsuuden olosuhteet ratkaisevat Suomessakin paljon. Pekkarinen kysyy. – Näin on, jos ei ole sosiaalista pääomaa, esimerkiksi mallia siitä, että kouluttautumalla ponnistetaan parempiin oloihin. Sekin ratkaisee, onko vanhemmilla töitä, onko tuloja, onko asunto, osataanko kasvattaa lasta, ymmärretäänkö, miten arkea ja elämää hallitaan. Toistaiseksi voimassaolevat työsuhteet ovat yhä tavallisimpia. – Todennäköisesti se on joku joukkuelaji tai lapsi soittaa jotain instrumenttia, Pekkarinen ennustaa. Jo raskausaikana tunnistetaan riskejä ja niitä osataan ennaltaehkäistä. ikteja, rikollisuutta, levottomuutta ja ihmisten välistä epäluottamusta. Tiedetään, miten tärkeää kosketus on. Asiat menevät usein pieleen jo edellisessä sukupolvessa. Esimerkiksi ahdistusta ja masennusta pystytään hoitamaan aiempaa paremmin, mikä näkyy siinä, että itsemurhien määrä on puolittunut sitten 1980-luvun. Myös harrastukset ovat aiempaa helpommin saavutettavissa, ja niistä on tarjolla tietoa. Lasten ja nuorten kulttuuri on elävää, ja sitä arvostetaan. Työelämä ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen rasti. Oma ryhmänsä ovat maahanmuuttajat. iktit. Töitäkin opintojen jälkeen todennäköisesti löytyy, sillä ikäluokkien pienentyessä tarjolla on yhä vähemmän tekijöitä. Polarisaatiokehitys voi johtaa siihen, että eri tulotason lapset käyvät eri kouluja ja harrastavat eri harrastuksia. Kun keskiluokalla ja varakkailla kaupunkilaisilla ja heidän lapsillaan menee entistä paremmin, toisin on köyhimmällä kymmenyksellä. – Semmoinen eriarvoisuus on jo turvallisuuspoliittinen kysymys. Harrastusmahdollisuuksia tai kavereitakaan ei usein ole lähellä. Aivotutkimus ottaa huomioon lasten niin fyysiset kuin henkiset tarpeet. Vaikka maailman lasten kuolleisuus on vähentynyt, riskejä aiheuttavat erityisesti ilmastonmuutos ja kon. Mutta entistä enemmän kannustetaan yrittäjyyteen ja yksinyrittäjyyteen. Se edesauttaa maaseudun tyhjenemistä. Pakolaisuudessa lasten mahdollisuudet ovat heikoimmat.. Politiikalla voi päästä hyvään. Jatkossa työssä menestyminen edellyttää entistä enemmän opiskelua. Pitää olla myös kompetenssia jopa enemmän kuin nyt, vaikka nytkin sitä vaaditaan paljon. Siitä huolehtivat palovaroittimet, pyöräilykypärät, turvavyöt, turva istuimet, turvatyynyt, pelastusliivit, mopokortit, liikennevalot, nopeusrajoitukset, valaistus, liukuesteet, lelujen ja muiden arkiesineiden säätely, päiväkotien ja koulujen koulutetut henkilökunnat. Epävarmuus sälytetään yksilön kannettavaksi, Pekkarinen sanoo. 3 30.12.2016 Suomessakin kannattaa syntyä hyvinvoivaan perheeseen Aino Halonen ja Kari Santala elävät toista pikkulapsiperhevaihetta iltatähtensä Matin kanssa. Peruskoulun jälkeen lapsi pääsee aiempaa helpommin kiinni jatko-opintoihin, koska koulutuksen siirtymisen helpottaminen on poliittisella agendalla. Lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin. Perheessä voi yhtä aikaa olla suhteellista köyhyyttä, koulunkäyntivaikeuksia, harrastusmahdollisuuksien puutetta, päihdeja mielenterveysongelmia, vuorovaikutuksen ongelmia, väkivaltaa, sairauksia, varhaista eläköitymistä. Mitä eriarvoisempi yhteiskunta, sitä heikompi on koettu ja faktinen turvallisuus. Pahoinvointi usein kasaantuu. Jos lapsi päätyy sosiaalitai hoiva-alalle, työllisyysnäkymät ovat erityisen hyvät. Heidän tilanteeseensa vaikuttavat muun muassa muutokset kouluverkostossa ja joukkoliikenteen tarjonnassa. Onko motivaatiota kuljettaa lasta syrjäkylältä puolipäiväiseen varhaiskasvatukseen. SUOMALAINEN KESKIVERTOLAPSI syntyy kaupunkiin keskiluokkaiseen keskituloiseen perheeseen. – Työelämä muuttuu koko ajan, vaikka se ei ole muuttunut niin paljon kuin puheista voisi kuvitella. Hankalimpia ovat globaalit uhat. Globalisaatiokin tuo hyvää: Se helpottaa liikkumista ja rikastaa kaikkien lasten kulttuurista pääomaa. – Niitä kaikki eivät saa äidinmaidossa. HUONOMMAKSI ELÄMÄ voi mennä myös syrjäseudun lapsilla
Toiveikkuus on vaihtunut suureksi epävarmuudeksi. Yhdysvaltain kolmen viikon kuluttua virassaan aloittava presidentti Donald Trump on täysin kirjoittamaton lehti. Vanhasta piti syntyä uutta ja parempaa, ei paluuta menneisyyden painajaismaisimpiin näkymiin. PS.. Valtioiden ja kansalaisten tehtävä on vain sopeutua. Vasemmiston suuri kysymys on: kun tämä osattiin ennustaa, niin miksi vanhasta menosta tarpeekseen saaneille ei pystytty luomaan myönteistä näköalaa johonkin parempaan. Ei oppi ollutkaan täysin väärä. Euroopassa järjestetään vuonna 2017 kolmet merkittävät vaalit, jotka viitoittavat, millä mielellä maanosamme astuu seuraavalle vuosikymmenelle. Ihmiset eivät loputtomiin sopeudu veden kuumentuessa kohti kiehumispistettä vaan kiehuvat itse järjestelmän perusteita horjuttaen. Onneksi vieläkään ei ole liian myöhäistä. Trump, Euroopan oikeistopopulistit ja Brexit ovat kaikki syntyneet samasta juuresta. 4 30.12.2016 kumouksellinen luokka. Hollanti, Ranska ja Saksa äänestävät vuoden mittaan siitä, onko autoritaarisuudella, vihalla ja ihmisten pelkojen häikäilemättömällä hyväksikäytöllä sijaa myös lännempänä. Ahneus ja maksimaalinen voitontavoittelu saivat vapautetun pääoman hakeutumaan sinne, missä työ on halvinta ja työehdot huonoimmat. Demokratia kapenee, työpaikat katoavat. Jonkinasteinen kumous on käynnissä. Sammakkovertaus ei kuitenkaan päde. Sitä tarkasteltiin Kansan Uutisten verkkolehden pienessä globalisaatiosarjassa joulun ja uudenvuoden välipäivinä. kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. Pitää myös paikkansa, että työväenluokka on vallanTulevaisuudessa näkyy vain sumua . PÄÄKIRJOITUS LEHTIKUVA/ERIC FEFERBERG. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Suomi siirtyy satavuotisjuhliinsa pitkälti vielä siinä kuosissa ja niine menestys tekijöineen, jotka työväenliike edellisten sadan vuoden aikana taisteli. Runsas neljännesvuosisata sitten elettiin rauhan ja toivon aikaa, kun muuri murtui Euroopassa ja 1900-lukua leimanneet vihollisuudet näyttivät jäävän lopullisesti taakse. Vanhoissa teollisuusmaissa syntynyt oikeutettu katkeruus purkautuu arvaamattomalla tavalla. Nyt on laskun maksamisen aika. Tulevina kuukausina nähdään, onko näin. MAAILMANHISTORIALLISET SARANAKOHDAT kääntyvät 180 astetta. Nyt elämme uusien muurien pystyttämisen aikaa. Marxismi-leninismi opetti, että kun hallitsijat eivät enää voi ja hallitut eivät enää suostu jatkamaan nykyisellä tavalla, syntyy vallankumouksellinen tilanne. Eivät marxilaisuuden oppiisät kuitenkaan tätä tarkoittaneet. ”Yli 20 vuotta markkinoita on pidetty talouden ja yhteiskunnan ainoana sallittuna toimijana”, kirjoitti IPS-uutistoimiston perustaja Robert Savio KU:ssa tiistaina julkaistussa artikkelissaan. Malja yhteiskunnallisen vaikuttamisen veteraaneille ja nykytekijöille! Heidän maailmansa loppu, meidän maailmamme alku, on Ranskan oikeistopopulistien johtaja Marine Le Pen sanonut. Oikeisto on aina ollut vastustavalla puolella. Vasemmistolaiset voivat perustellusti sanoa, että mehän sanoimme. Kun markkinat nostettiin kes kiöön, varoituksia riitti siitä, että yhtiöiden hallitsemassa maail massa kaikki muu jää niiden etujen jalkoihin. . Liberaali demokratia on Euroopassa jo saanut haastajia entisen muurin itäpuolella sijainneista maista
Kaikki sairausvakuutusmaksut muuttuvat osana työmarkkinaosapuolten kilpailukykysopimusta. SUURIN OSA sosiaalietuuksista pienenee vuoden alusta 0,85 prosenttia. 6 30.12.2016 Sosiaaliturva heikkenee sunnuntaina Rintamalisät ja veteraanilisä pysyvät ennallaan. Työnantajan sosiaaliturvamaksu muuttuu sairausvakuutusmaksuksi ja on 1,08 prosenttia vuonna 2017 maksettavista palkoista. Lapsilisien indeksisidonnaisuus poistettiin tämän vuoden alussa, mutta myös niiden määrää pienennetään. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaikaa pitenee viidestä päivästä seitsemään. Korvaukseton määräaika eli niin sanottu karenssi voi seurata myös sellaisesta palvelun laiminlyönnistä, josta ei ole sovittu TE-toimiston kanssa tehtävässä työllistymissuunnitelmassa. Niillä työttömillä, joilla on työhistoriaa enintään kolme vuotta, työttömyyspäivärahan enimmäiskesto on jatkossa 300 päivää. Insuliinivalmisteet kuitenkin korvataan ylemmässä erityiskorvausluokassa kuten ennenkin. Työttömyyspäivärahan enimmäiskesto säilyy 500 päivänä sellaisella työttömällä, jonka työssäoloehto on täyttynyt 58 ikävuoden täyttämisen jälkeen ja joka on ollut ehdon täyttyessä työssä vähintään viisi vuotta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Vuonna 2016 se oli 2,12 prosenttia eli työnantajan maksu pienenee 0,94 prosenttiyksikköä. Karenssi alkaa 30 päivän päästä työstä kieltäytymisestä. Työttömien velvollisuutta hakea tarjottua työtä ja velvollisuutta osallistua aktiivitoimenpiteisiin tiukennetaan. Koulutusta vailla oleville alle 25-vuotiaille tulee oikeus kulukorvaukseen työkokeilun ajalta. Suomessa vakuutetun palkansaajan päivärahamaksu taas nousee 1,58 prosenttiin palkasta kun se vuonna 2016 oli 0,82 prosenttia. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ajalta ei enää makseta kulukorvausta. Äitiys-, isyysja vanhempainrahan vähimmäismäärät pienenevät ensi vuonna. Vähimmäismääräinen päiväraha laskee 23,93 eurosta 23,73 euroon. Kansaneläkeindeksin leikkaaminen 0,85 prosentilla tarkoittaa yleisessä asumistuessa sitä, että tuen perusomavastuu kiristyy. Lähes kaikilta sosiaaliturvaa tarvitsevilta viedään, kun uusi vuosi alkaa sunnuntaina. Näitä muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus. Kansaneläkeindeksin muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Käytännössä indeksitarkistus pienentää kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia joitakin kymmeniä senttejä päivässä tai enintään alle 10 euroa kuukaudessa. Peruspäivärahan enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Esimerkiksi diabeteslääkkeet siirretään alempaan 65 prosentin erityiskorvausluokkaan, johon kuuluu myös sepelvaltimotai verenpainetautilääkkeitä. Jos työtön kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu, hänelle asetetaan 90 päivän karenssi. Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät 0,85 prosenttia. Vuonna 2017 voimaan tulevista lääkesäästöistä monet liittyvät Kelan lääkekorvauksiin. Lapsilisät pienenevät 0,91 prosenttia. Työttömyysturvaan runsaasti heikennyksiä Työttömän täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,40 euroa päivässä. Hakijan tulojen tulee olla hieman pienemmät kuin tänä vuonna, jotta hänellä olisi oikeus täysimääräiseen asumistukeen. Asumistukeen kiristys Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja rajoitetaan säästötavoitteiden takia. Lähes kaikkien Kelan etuuksien euromäärät muuttuvat, koska kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 prosenttia vuoden 2016 tasosta. Sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan vähimmäismäärät pienenevät 23,93 eurosta 23,73 euroon päivältä. LEHTIKUVA/MIKKO STIG. KU Lapsilisien indeksisidonnaisuus poistettiin tämän vuoden alussa, mutta myös niiden määrää pienennetään. Sen sijaan toimeentulotuen perusosa suurenee
Lakiluonnos väläyttää mahdollisuutta, että palvelujen tuottajat erilaistavat palvelujaan käyttäjien tarpeiden mukaan. Ministeriö epäilee, että palvelut saattavat eriytyä. 7 30.12.2016 Kukapa olisin, jollen olisi ollut Prinsessa Leia. kansanuutiset.fi /3649081 TYÖELÄMÄN JOUSTOT PARANTAVAT HYVINVOINTIA JA TUOTTAVUUTTA Suomen juhlavuoden avajaiset uudenvuoden aattona Helsingissä KU SUOMEN SATAVUOTISEN itsenäisyyden juhlinta käynnistyy uudenvuoden aattona lauantaina. KU Andersson haluaa vastuun sote-palveluiden järjestämisestä ja tuotannosta maakunnille. Potilas ei voi valita mitä tahansa Asiakkaat eivät voi valita mitä tahansa palvelua. Valinnanvapausmalli on edelleen keskeneräinen. Suurin osa hakeutuu omalle lähiterveysasemalleen, joista osa väistämättä häviää palvelujen keskittyessä nykyistä suurempiin sosiaalija terveyskeskuksiin. LEHTIKUVA/MIKKO STIG LEHTIKUVA/JUSTIN TALLIS. Julkiselle puolelle jäävät monisairaat ja paljon hoitoa vaativat asiakkaat. Hän korostaa, että valinnanvapausmalli tekee uudistuksesta suuren yksityistämishankkeen. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii hallitusta palaamaan sote-uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin. Useimmat sosiaalipalvelut jäävät maakunnille, koska esimerkiksi osa lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen päätöksistä vaatii viranomaista. TYÖPAIKALLA YHDESSÄ sovitut työajan ja -paikan joustot, kuten liukuva työaika, osa-aikatyö, erilaiset vapaat sekä etätyö, tukevat työntekijän terveyttä. Olenko Prinsessa Leia vai onko hän minä. TARKEMMAT TIEDOT VERKOSSA: suomifi nland100.fi /avajaiset Sote-palvelujen valinnanvapaus johtaa kermankuorintaan VASEMMISTOLIITON PUHEENJOHTAJA Li Andersson tyrmäsi tuoreeltaan joulun alla hallituksen soteuudistuksen valinnanvapausmallin. Maakunnat päättävät kriteereistä, joilla palveluntuottajat hyväksytään rekisteriin tarjoamaan palveluja. UP . Hän kuoli tiistaina 60-vuotiaana. Siitä ei voi antaa minulle potkuja, ja minä en milloinkaan voi ottaa sieltä lopputiliä – ja miksi haluaisinkaan. Kouluissa eri puolilla Suomea toteutetaan esimerkiksi kansanedustajan kyselytunteja. Eduskunta käynnistää juhlavuoden Kansanedustajat kouluissa -tapahtumilla 16.– 27. Uudistuksen tullessa voimaan vuoden 2019 alussa perustason terveyspalvelut sekä sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus tapahtuvat sote-keskuksessa, joka voi olla maakunnan yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön omistama. Se tarkoittaa, että alkuperäisiä tavoitteita hoitoketjujen saumattomuudesta, kustannussäästöistä ja alueellisesta tasa-arvosta ei saavuteta. Sosiaalija terveysministeriön tekstissä pohditaan, että asiakaskeskeisyys voi parantua, koska asiakkaalle syntyy oikeus ”äänestää jaloillaan” eli vaihtaa palveluntuottajaa vuoden välein. Yksityinen hoitaa helpoimmat asiak kaat ja tuotteistettavissa olevat palvelut. Asiakas voi valita palveluntuottajan sosiaalija terveyspalveluiden sekä suun terveyden palveluissa. Helsingin keskustassa on kymmeniä tapahtumia puolilta päivin alkaen. Yle välittää avajaistunnelmat kaikkialle maahan. Päätapahtumana on Suomi 100 -avajaiset Helsingissä Töölönlahdella ja Kansalaistorilla, missä koko päivän kestävä kansanjuhla huipentuu bileisiin ja keskiyön ilotulitukseen perinteisen Senaatintorin sijaan. – Parhaiten nämä tavoitteet toteutuvat antamalla vastuu sotepalveluiden järjestämisestä ja tuotannosta maakunnille, jotka sitten harkitusti voivat täydentää omaa palvelutuotantoaan yksityisillä ja kolmannen sektorin tuottamilla palveluilla. – Vain tätä hetkeä varten koottu ohjelma on poikkeuksellinen, Suomi 100:n pääsihteeri Pekka Timonen lupaa. Tekstissä pohditaan, synnyttääkö valinnanvapausmalli ylikansallisille suurille terveysyhtiöille mahdollisuuden niin sanottuun kermankuorintaan, mistä vasemmisto on varoittanut. Hallitus lupaa tuoda lakiesityksen eduskuntaan ensi keväänä. Työuran eri vaiheissa joustojen tarpeet ovat erilaisia, ja joustot vaativat työntekijöiltä entistä itsenäisempää vastuuta työn mielekkäästä toteuttamisesta ja omasta hyvinvoinnista. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan joustot lisäävät myös hyvinvointia ja tuottavuutta sekä helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Li Andersson korostaa, että valinnanvapausmalli tekee uudistuksesta suuren yksityistämishankkeen. Hänestä tavoitteena tulee olla saumattomat palveluketjut, kansanvallan vahvistuminen, integraatio, alueellinen tasa-arvo ja julkisten varojen kestävä käyttö. ”Raha seuraa asiakasta” -mallin suurena riskinä ministeriö pitää sitä, ”että paljon apua tarvitsevia asiakkaita ei haluta palvella, paitsi jos heillä on rahaa” ja että asiakkaille tarjotaan omalla kustannuksella täydentäviä palveluja. Prinsessa Leiaa Star Wars -elokuvissa esittänyt näyttelijä ja kirjailija Carrie Fisher pohti elämäänsä tuoreessa kirjassaan The Princess Diarist (Prinsessan päiväkirjanpitäjä). – Odotamme paikalle päivän aikana suurta määrää juhlijoita, ja Kansalaistorilta Kansallisoopperalle asti levittäytyvä laaja tapahtuma-alue takaa sen, että mukaan mahtuvat kaikki halukkaat, kehitysjohtaja Laura Aalto Helsingin kaupungilta kertoo. AATON KATUTAPAHTUMAN vuoksi Mannerheimintie suljetaan liikenteeltä Kiasman ja Kansallisoopperan väliltä illan ajaksi klo 20 alkaen, jolloin liikenne siirretään poikkeusreiteille. – Hallituksen tavoitteena on laajentaa valinnanvapautta koskemaan kahta kolmasosaa kaikista sote-palveluista. Andersson vaatii hallitusta palaamaan uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin nopeammasta ja helpommasta hoitoon pääsystä. Nykyisin voi jo valita terveysasemansa, mutta tätä oikeutta on käytetty vähän. – – Star Wars oli ja on työtäni. Hallitus ei usko itsekään malliinsa Sosiaalija terveysministeriö varoittaa lakiluonnoksessa kermankuorinnasta. tammikuuta
Posti muuttaa jakelutarjontaansa ja se vaikuttaa myös Kansan Uutisten jakeluun. Seuraavan kerran lehti ilmestyy 13.1.2017. – Lukijatutkimustemme mukaan suurin syy olla uusimatta lehden tilausta on taloudellinen. 2017 TUPLANUMERO Vuoden viimeinen lehti 30.12.2016 on tuplanumero. 09 4366 320 Onnellista ja iloista Onnellista ja iloista uutta vuotta! uutta vuotta! Vasemmistoliiton Vantaan kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä. Hyvää uutta vuotta! Beckerintie 10 Helsinki p. KU Pirjo Virtaintorppa tannukset eivät nouse. – Monet ovat saaneet lehtensä jo torstaina, mutta Postin muutosten vuoksi jakelu siirtyy osassa maata jälleen perjantaiksi. Virtaintorpan mukaan tähän päädyttiin, koska palkat, painoja jakelukusPosti lupaa toimittaa lehden koko Suomeen viimeistään perjantaina. Posti lupaa toimittaa lehden koko Suomeen viimeistään perjantaina, joka on virallinen ilmestymispäivä, kertoo Kansan Uutiset Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Virtaintorppa. – Suuri osa SAK:laisista liitoista ja niiden osastoista myöntää jäsenilleen rahanarvoisen lehtiedun, jonka arvo vähennetään tilaushinnasta. 8 30.12.2016 Kansan Uutisten jakelussa muutoksia KANSAN UUTISTIEN jakelussa tapahtuu jonkin verran muutoksia ensi vuonna. Tilaushintaa ei nosteta Kansan Uutisten tilaushintaa ei nosteta vuonna 2017. Meille on tärkeää, että mahdollisimman moni pystyy jatkossakin lehden tilaamaan, joten pyrimme aina pitämään hinnankorotukset kohtuullisina. Hän muistuttaa, että aina kannattaa ilmoittaa lehden myöhästymisestä, jotta jakelun toimivuutta voidaan seurata Kansan Uutisissa. Lehtiedusta saa tietoa omasta ammattiliitosta. Tänä vuonna päädyimme pidättymään hinnankorotuksilta kokonaan, Virtaintorppa sanoo. Hän muistuttaa myös SAK:n ammattiliittojen ja osastojen myöntämästä lehtiedusta
9 30.12.2016 Arja Isaksson Anja Karlsson Annika Lapintie HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2017! Kupittaan Vasemmistonaisista
– Hän sai verrattain suuren kannatuksen nuorten keskuudessa, vaikka eihän Amerikka vähällä muutu, sanoo Saarto. Kaksi sukupolvea, kaksi maailmaa: Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi, 30, ja politiikan veteraani Veikko Saarto, 82, kohtasivat. Varmasti USA:n vaaleissa kävi juuri näin paikkakunnilla, jotka ovat menettäneet työpaikkoja. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden yhdessä hahmottelemat suuret linjat voivat onnistuessaan olla vastavoima oikeistolaiselle hegemonialle. – Eihän siinä ole järkeä, jatkaa Ahlakorpi. Vihaa lietsovat ne, jotka syyttävät ahdingosta maahanmuuttajia, islaminuskoa tai vähemmistöjä. Molemmat uskovat, että vasemmistoliiton ajamat tavoitteet perustulosta, minimipalkasta tai työajan lyhentämisestä vievät eteenpäin. Sekä Ahlakorpi että Saarto näkevät, ettei punavihreän blokin rakentaminen Ruotsin malliin ole helppoa. Sehän oli rohkaisevaa ja positiivista, toteaa Ahlakorpi. – Nyt oikeistolla on valta määrittää mitä puhutaan ja miten puhutaan. – Tuntuu, että tämän hallituksen aikana kaikki pistetään paskaksi. He ovat vapaamatkustajia, ja kustannukset maksatetaan kaikkein köyhimmillä. Suomessa käydään yksilövaalit, kun naapurimaassa pääpaino on listavaaleissa. On myönteisiäkin merkkejä. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa vasemmisto jäi yksin oman talouslinjansa kanssa, vaikka oli samaa mieltä olevia tutkijoita, toteaa Ahlakorpi. – Syntyi näiden ihmisten viha järjestelmää kohtaan. – Nuoruudessani työväestö oli köyhää ja tavaraa oli vähemmän, mutta näköala oli myönteinen, sanoo Saarto. Onhan ihmisillä syytäkin olla vihaisia. Vanhempi mies Onni Säilä, kysyi ”eikö ole väärin, että teitä nuoria, perheellisiä miehiä kohdellaan näin. Miksi meitä hallitaan näin, muistelee Saarto. Saarto on nähnyt 1960-luvulla tyytymättömyyden ja vihan kasvun, jota siirtotyömaiden kurjat olot ja surkea työ herättivät. – He kokevat, että joku ulkopuolinen uhkaa. Nyt se on vasta iduillaan. – Pitää saada olla vihainen, mutta sen tulee olla rakentavaa. Suomessa ei helposti puhuta sosialismista. – Uskon, että hallituskauden lopussa vasemmisto ja vihreät ovat niin paljon voimistuneet, että seuraava hallitus on toisenlainen, parempi. Saarto näkee, että ajan kuluessa hallituksen ja opposition politiikan erot selkiytyvät ja punavihreä blokki saa kannatusta. NYKYMENO TARVITSEE TOIVOA LUOVAA VASTAVOIMAA. Työllistetyt lastattiin Vantaan kaupungintalon pihalla kuorma-auton lavalle ja vietiin Espooseen. Heitä yhdistää vasemmistolaisuus. Hän, nuori kahden lapsen isä, oli Tarvon moottoritietyömaalla. – Sanders sanoi olevansa sosialisti, mutta hän pääsi silti niin pitkälle. Hän muistuttaa, että USA:n demokraattien presidentinvaalien ehdokkuudesta taistelleen Bernie Sandersin ohjelma oli suurin piirtein sama kuin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta siirrettäisiin veroineen kaikkineen Yhdysvaltoihin. Ahlakorpi pitää demareita monessa asiassa laimennettuna versiona. Esimerkiksi rikkain väestö kierrättää rahojaan veroparatiisien kautta. Talvipakkasessa porattiin reikiä jäähän ja vahvistettiin meren pohjaa. ”Hukkuva tarttuu oljenkorteen” Republikaanien Donald Trumpin valinnasta USA:n presidentiksi oli haastatteluhetkellä takana vain muutama päivä. Ehkä se alkaa pikkuhiljaa muuttua, kun tulee Sandersin tapaisia poliitikkoja. Entä jos aletaankin rakentamaan uudestaan hyvinvointiyhteiskuntaa, pohtii Ahlakorpi. Eikö pitäisi saada muutos?” Saarto liittyi kuorma-auton lavalla tuolloin muutoshalua kanavoineen SKDL:n jäseneksi, monen muun työmaan miehen tavoin. Hän uskoo kuitenkin, että ”mitä enemmän demareilla on valtaa, sitä enemmän se kääntää nykyistä hegemoniaa vasemmiston puolelle”. Työttömiä sijoitettiin töihin irti perheistään. Oleellisinta on toivo, hän painottaa. Ahlakorpi ja Saarto innostuvat pohtimaan vihan merkitystä poliittisille valinnoille. Molemmat kokevat politiikan näköalattomana: säästetään ja leikataan. TEKSTI SIRPA PUHAKKA KUVAT JARNO MELA ” Nuoruudessani työväestö oli köyhää ja tavaraa oli vähemmän, mutta näköala oli myönteinen”, sanoo Veikko Saarto. 10 30.12.2016 P olitiikan veteraani, moninkertainen kansanedustaja ja ministeri Veikko Saarto ja Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi löytävät helposti yhteisen kielen satavuotiaan Suomen tilasta. Tarvitaan visio, johon pyrkiä, sanoo Ahlakorpi. Ahlakorpi näkee niin Trumpin valinnan, radikalisoitumisen kuin oikeistolaisen populismin kasvun kertovan ihmisten vihaisuudesta ja turhautumisesta. Aikaa on kaksi ja puoli vuotta. – Hukkuva tarttuu oljenkorteen. Vastavoimaa vasemmistovihreästä blokista Ahlakorpi ja Saarto haluavat ihmisille toivoa luovaa vastavoimaa, joka pakottaisi kääntämään suunnan
. – Muistetaan Esko Ahon hallitus. Sillä on paljon potentiaalia, hän jatkaa. – Siinä todella olisi parantamisen paikka, myöntää Saarto. Ei sillä ole väliä, että joudutaan tekemään vähän enemmän töitä ja pienemmällä palkalla. Koulusta ei astuta eläkevirkaan, vaan työ koostuu pätkätöistä, silpputyöstä ja projekteista. Hän muistuttaa, että Suomella ja saamelaisilla on yhteinen merkkivuosi. 11 30.12.2016 – Äänestäjillä olisi mahdollisuus äänestää hallitusohjelmasta ja hallituksen kokoonpanosta. Hän muistuttaa ay-liikkeen historiallisesta merkityksestä: Aina kun maassa on ollut keskustalainen pääministeri, aina on hyökätty työntekijöitä vastaan kuten nytkin. Vähemmistöillä on oikeus suomalaisuuteen Saarto pitää itsenäisyyttä ”äärettömän suurena arvona”. Hän ymmärtää sotien merkityksen, mutta toivoo iloisempaa ja myös vähemmistöt huomioon ottavaa lähestymistapaa suomalaisuuteen. Ahlakorpi määrittelisi itsenäisyyden juhlavuodelle uutta narratiivia, uutta näkökulmaa suomalaisuuteen. Anni Ahlakorpi, 30 vuotta . > Veikko Saarto ja Anni Ahlakorpi kannustavat ay-liikettä suhtautumaan myönteisesti vasemmistoliiton esitykseen minimipalkasta ja perustulosta. Saarto ennakoi tyytymättömyyden keskustaan kasvavan, puolueen kannatuksen laskevan ja kiinnostuksen vasemmistovihreää blokkia kohtaan voimistuvan. On mietittävä, mikä osa ajasta käytetään palkkatyöhön ja mikä osa muuhun, Ahlakorpi painottaa. Hänelle tämä konkretisoitui vahvasti kiky-neuvotteluissa. Saarto ja Ahlakorpi kannustavat ay-liikettä suhtautumaan myönteisesti vasemmistoliiton esitykseen minimipalkasta ja perustulosta. Utsjokelainen opiskelija, varavaltuutettu. Nyt tarinaa kerrotaan hävittyjen sotien kautta. – Ay-liikkeellä olisi uudistumisen aika. Vasemmistonuorten puheenjohtaja, valittiin toukokuussa 2015 Li Andersson jälkeen. Pohjoismainen hyvinvointi ei ole taipunut palvelemaan vähemmistöjä ” Suurvallat tulevat ja menevät, mutta siellä se mummo viljelee kaalia”, pohdiskelee Anni Ahlakorpi. Koulussa tästä ei puhuta. Aho joutui perääntymään, kun ay-liike järjesti suurmielenosoituksen Senaatintorille. Mutta miten meillä nyt hoidetaan asioita kuvaa se, että 100-vuotiaan Suomen historiassa ensimmäisen kerran hallitus leikkaa kansaneläkettä. Kansaneläkelaitoksen johtaja 11 vuotta. Suomalaistamispolitiikka on ollut vahvaa, vaikka sitä ei ole kirjattu lakiin kuten Norjassa. Ei osata ajatella, että se koskee itseä, koska työelämä on aika pirstaleista. – Ay-liikkeen kannattaa hakea tästäkin yhtä suurta ratkaisua. – Ei voi ajatella niin, että jos ihmistyövoimaa tarvitaan vähemmän, se jakautuisi yhä harvemmille työntekijöille. Hän joutui perääntymään, kun ay-liike mukaan lukien Akava yhdessä keräsi nimiä netissä. Ensimmäisestä yhteispohjoismaisesta saamelaiskonferenssista tulee sata vuotta. . Pienipalkkaiset hyötyvät näistä ja myös ammattiliitot, jotka toimivat pienipalkkaisten työntekijöiden hyväksi. . Pääministeri Juha Sipilä julisti torvet soitellen, että nyt teiltä leikataan. SKDL:n kansanedustaja 30 vuotta vuosina 1966–1986. Pääministeri Matti Vanhanen keksi hiihdellessään pohjoisessa suuren eläkeratkaisun ja leikkaamisen. Kolminkertainen liikenneministeri 1970–1980-luvuilla. Veikko Saarto, 82 vuotta . . – Järjestäytyminen voi olla hankalaa, kun ei tiedetä voiko edes liittyä ay-liittoon, jos työsuhde on lyhyt. – Ilman ay-liikettä Aho, Vanhanen ja Sipilä olisivat onnistuneet, Saarto jatkaa. Jos robotit tekevät yhä suuremman osan työstä, ei käy päinsä työntää syrjään joukoittain ihmisiä, painottaa Saarto. Tätä ennen muun muassa puuseppä ja kirvesmies. Suurin osa suomalaisista ei olisi nykyistä hallitusohjelmaa äänestänyt, sanoo Ahlakorpi. Ahlakorpi vahvistaa tämän olevan totta, mutta ay-liikkeellä on vaikeuksia tavoittaa etenkin nuoret sukupolvet, jos työpaikalla ei ole liittoaktiivia ja työura on pirstaleinen. Ay-liikkeen pitäisi pysytä vastamaan paremmin työelämän murrokseen. Ay-liike oli mukana järjestämässä mielenosoitusta tätä vastaan. – Tuli vahvasti sellainen olo, että hyvätuloiset miehet päättävät pienituloisten naisten kohtalosta. Ay-liikkeen muutosvoima Ahlakorvelle työväenliike näyttäytyy ay-liikkeenä, ja se taas tuntuu aika etäiseltä. Saarto myöntää, että Ahlakorpi on varmaan oikeassa. Tuntuu, että työväenliike on pysyvissä työsuhteissa, tehtaissa. – Työväenluokan identiteetti ehkä koetaan vieraaksi. Ahlakorpi muistuttaa, että työnkuva on muuttunut. – Saamelaistan kannalta historia ei ole kaunista katseltavaa
ikteista erossa ja pysyvän sotilaallisesti liittoutumattomana eikä hakevan Nato-jäsenyyttä. Hänestä se on ”maailman paras malli”. Bussissa hän ehti miettiä Baltian maiden todellisuutta. – Jos tätä ei saada purettua, näemme täälläkin uusia trumpeja, hän toteaa. – Yhteydenpito lisääntyy. Ahlakorpi lisää pohjoismaiseen visioon myös Skotlannin muutoksen. – Venäjän jonkinlainen ymmärtäminen on välttämätöntä. – Olisihan se ihan siistiä päästä junalla Tallinnaan. >. Pohjoismaista hyvinvointia muuallekin Ahlakorpi ja Saarto painottavat pohjoismaisen hyvinvoinnin merkitystä. Se ei ole länsimainen arvoyhteisö, johon Suomen tulee kuulua. Jos niitä vertaa Ranskaan, Saksaan tai Iso-Britanniaan, on lähtökohta aivan erilainen, Ahlakorpi pohtii. Hänestä on liiankin tarkkaa se, että ”oikea suomalainen” on valkoihoinen ja sukujuuret syvällä täällä. Suomi on nyt eristyksissä, Ahlakorpi innostuu. Ajatusta on vahvistanut pohjoismaisen yhteistyön seuraaminen muun muassa Nuorten pohjoismaisen neuvoston kokouksissa. – Suomi on tarvinnut tähän ”takuumiehiä”, ja ne ovat olleet Saksa ja USA ja nyt EU. Hän kaipasi rataa kesällä matkallaan Tallinnasta Berliiniin.. Toivottavasti tämä leviää pikkuhiljaa myös Baltiaan, hän innostuu. Saarto ja Ahlakorpi haluavat pitää Suomen erossa konfl ikteista. Suurvallat tulevat ja menevät, mutta siellä se mummo viljelee kaalia. – Pohjoismainen malli istuu myös Baltian maihin. Ahlakorpi muistuttaa ilmastonmuutoksen lisäävän pakolaisuutta: Sellaisia muureja ei pystytä rakentamaan, etteivätkö ihmiset lopulta muuttaisi. Ahlakorpi korostaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä. Eihän Venäjällä ole muuta yhtä turvallista rajaa eikä meillä ole huolta Venäjästä. Hän pitää myös tärkeänä, että ollaan EU:n Venäjä-pakotteiden takana. Mutta ei asein, korostaa Ahlakorpi. Rauhoittelisin kärkkäimpiä näkemyksiä. – Olen aivan samaa mieltä, vahvistaa Saarto. Suomen suurteollilisuus on Saksasta ja Ruotsista muuttaneiden synnyttämää, Saarto jatkaa ja muistuttaa, että ”on aivan olennaista, että naiset ovat saaneet käydä koulua ja ovat työssä”. – Trumpin valinta varmaan hillitsee kaikkein innokkaimpia Nato-intoilijoita. Suomelta on hyvin harkitsematonta lähentää suhteita Natoon. – Tarvitaan laillisia keinoja, jotta ihmisten ei tarvitse vaarantaa henkeään, sanoo Ahlakorpi. Itsenäisyys on itsenäisyyttä Venäjästä Ahlakorpi ja Saarto arvioivat Suomen osanneen hoitaa Venäjä-suhteitaan viisaasti. Ahlakorvella ei ole ulkopoliittiseen johtoon kovin suurta luottamusta. Ahlakorpi toteaakin, että ehkä Euroopan unioni on mennyt vikaan siinä, ettei se ole kyennyt ottamaan huomioon ihmisten ja kansakuntien erilaisuutta, vaan on rakennettu yhteistä identiteettiä. Ei tarvitse hyväksyä, mutta pitää ymmärtää miksi Venäjä toimii kuten toimii, ja mitä intressejä sillä on meihin liittyen ja globaalisti, Ahlakorpi toteaa. Näitä asioita Veikko Saarto ja Anni Ahlakorpi nostaisivat esiin satavuotiaan Suomen kunniaksi: . ”Olisihan se siistiä päästä junalla Tallinnaan” Saarto arvioi Suomen ja Viron suhteiden olevan mutkattomat. – Maahanmuuttajat ovat rikkaus. Saarto muistuttaa, että Pohjoismaat sijoittuvat edelleen monissa hyvinvointia mittaavissa tilastoissa kymmenen parhaan joukkoon. Hänelle pohjoismainen viitekehys on luonteva toimintaympäristö. – Baltian maat ovat olleet pitkään Neuvostoliiton alla ja itsenäistyneet 90-luvulla. Hän muistuttaa, että skotit äänestivät Brexitiä vastaan. – En tätä ole ajatellut, vaikka olen asunut suurimman osan elämästäni Norjan rajalla, että näin monta maata muodostaa yhtenäisen alueen ja kehittää hyvinvointia hyvässä hengessä, toteaa Ahlakorpi. Saarto näkee Suomen itsenäisyyden olevan itsenäisyyttä Venäjästä. Toisen tai jopa kolmannen sukupolven maahanmuuttajataustaisiin suhtaudutaan ulkopuolisina. Naiset ja työväenluokka, jotka ovat jääneet tai jätetty virallisesta historiankirjoituksesta pois, myös heille kuuluu arvostus.” Ahlakorpi ja Saarto arvioivat Suomen hoitaneen Venäjä-suhteitaan viisaasti. Saarto : ”Antaisin 200 euroa takuueläkkeeseen, jotta valtava osa eläkeläisistä pääsisi köyhyydestä. – Sehän on aivan mahtavaa. – Skotlannissa on puhuttu uudesta jäsenäänestyksestä. – Näiden arvojen toivon välittyvän uusille tulijoille. EU:n rahoituslupaus Tallinnasta Keski-Eurooppaan kulkevalle rautatielle ja tutkimusmääräraha Suomelle Helsingistä Tallinnaan meren alitse kulkevalle putkelle avaavat suuria visioita laajemmalle yhteistyölle. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet Liettua ja Latvia. Tähän hän toivoo muutosta. Saarto kiittelee presidentti Sauli Niinistöä ja mainitsee esimerkkinä ”pienin askelin oikeaan suuntaan” hoidetun lentoturvallisuuden. 12 30.12.2016 ja muiden kulttuurien edustajia kovin hyvin, muistuttaa Ahlakorpi. Myös vähemmistöt ovat rakentaneet 100-vuotiasta Suomea. Ahlakorpi : ”Tuohon on helppo yhtyä. Satavuotiaan kunniaksi . Ajatus pohjoismaisesta mallista Pohjoismaista, Skotlannin kautta Baltiaan on mielenkiintoinen. – Ehkä Suomi on ollut tasa-arvon ja ihmisoikeuksien mallimaa, mutta tähän ei voi tuudittautua. Me voimme sanoa mitä ajattelemme. Lisää rahaa nuorisotakuuseen, jotta nuoret saisivat opiskelutai työpaikan.” . On jääty paljon jälkeen muista Pohjoismaista, Ahlakorpi toteaa. Sen sijaan nykyjohdosta heillä on erilainen käsitys. Venäjä kokee Naton uhkaksi riippumatta siitä, onko se sitä vai ei, Ahlakorpi sanoo. Saarto kiteyttää EU:n ongelman toteamukseen: ”Tyytymätön kansa ja omahyväinen eliitti.” Tässä on tämän hetken suuri ongelma. – Tuntui villiltä ajatukselta, että ihminen on voinut asua samassa paikassa koko ikänsä, ja silti hän on ollut useamman valtion kansalainen. Sekä Saarto että Ahlakorpi haluavat pitää Suomen kon. Olisi hyvä, jos olisi laaja pohjoismainen yhteisö, jolla on suurin piirtein samanlainen ajattelu demokratiasta ja hyvinvoinnin jakamisesta, Saarto uskoo. Venäjällä poljetaan karkealla tavalla demokratiaa, toteaa Saarto. Suomeen on muuttanut paljon ihmisiä eikä maa ole yksikulttuurinen, ”vaan täällä on asunut erilaisia suomalaisia heimoja ja kansallisia vähemmistöjä”
13 30.12.2016 . PELKÄÄN, ETTÄ naapurini saavat tietää, että olen yksinäinen nainen ja äiti. En voi tietää, mitä oli tapahtunut ja miksi nainen oli murhattu. Kun joskus saan pikkutyttäreni luokseni päiväksi tai kahdeksi, kerron hänelle, että hänen pitää kutsua minua sisareksi – ei äidiksi! Miksi. Jos minulla on vieras tai jos menen ulos tai jos tulen kotiin hiukan myöhäiseen aikaan, he tarkkailevat minua entistä pahantahtoisemmin. Vieressä pikkusisko Zainab. Hän antaa minulle lääkettä, niin että voin kokea ikuisen rauhan ja tyyneyden ja kuoleman, jonka houkutus on suloinen. En todellakaan voi tietää. Minun täytyisi sulkea puhelimeni ja Facebook-tilini enkä milloinkaan saisi astua ovesta ulos. Eikä murhaajaa saada ikinä kiinni eikä häntä rangaista. Olisin niin kovasti tahtonut kirjoittaa jostain iloisesta, mutta aina tapahtuu jotain pahaa enkä pysty ajattelemaan, että tulevaisuus voisi olla valoisa. KIRSI MATTILA. Jos he sen saavat selville, minun täytyy vastata lukemattomiin kysymyksiin asioista, jotka eivät kuulu heille. Tiedän vain, että tämä maa on kirottu, niin että me kaikki palamme tulessa miesten typeryyden tähden! IHMISET OVAT oppineet talebanien tavan ajatella! He kuvittelevat olevansa oikeutettuja tuomitsemaan muita; kuin ohimennen he lausuvat tuomioitaan muista ihmisistä. Nyt hän on äskettäin eronnut puolisostaan, ja paikallisen tavan mukaan hän on joutunut luopumaan myös tyttärestään. Hän ei yleensä puhu paljon, mutta tänä iltana hän oli järkyttynyt ja huolestunut eikä voinut olla puhumatta. Koska en ole kertonut kenellekään täällä, että olen eronnut nainen. Minulla ei ole keinoa tukahduttaa tätä tuskaa, mutta kuvittelen, että joku tulee ja vie minut rauhalliseen ja hiljaiseen huoneeseen, jossa ei ole muuta kuin sänky ja ikkuna ja suljettu ovi. Ymmärrän, että minun pitää varoa entistä enemmän! Käännös: Mohammad Azar Abuturab ja Kirsi Mattila Marzia Gholami . ” En voi tietää, mitä oli tapahtunut ja miksi nainen oli murhattu.” Marzia Gholami sylissään tyttärensä Nargis. Minua pelottaa, sillä minulla on naisen nimi. Ehkä hänen mekkonsa ei peittänyt polvia tai ehkä hän oli hiukan meikannut itseään tai ehkä hänellä oli poikaystävä. He sanovat, sillä he uskovat tietävänsä, että naisen on täytynyt tehdä jotakin väärää ja siksi hänen täytyi kuolla. Tai kenties hän oli palaamassa töistä kotiin hiukan myöhäiseen aikaan. KEHOTIN MYÖS veljeäni olemaan varovainen, mutta hän sanoi: ”Minä olen mies! Älä ole huolissasi minusta, huolehdi itsestäsi! Sinun täytyy oppia elämään tämän maan sääntöjen mukaan.” Hän on oikeassa. Marzia Gholami on 25-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä muutama vuosi sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. On raskasta selittää hänelle, että hänen täytyy oppia olemaan – ei se, mikä hän todellisuudessa on – vaan henkilöhahmo ja pelaaja muiden ohjaamassa elokuvassa. Sitten taas lannistun. Nyt tiedän todella, mitä tarkoittaa olla eronnut nainen tässä maassa! Aikaisemmin se oli vain jotain, mistä olin kuullut puhuttavan, nyt tunnen sen merkityksen jokaisella ruumiini solulla. Minua niin pelottaa tämä kaikki! Rukoilen Jumalaa, ettei pieni tyttäreni ikinä kokisi samanlaista tuskaa ja surua kuin minä ja kaikki ikätoverini tässä kirotussa maassa. Täällä se, että olet nainen, on pahin rangaistus, mitä ikinä voit kuvitella! Naisena oleminen on tämän yhteiskunnan silmissä kaikkein suurin synti. He uskovat, että kuolemantuomio on oikea rangaistus tällekin naiselle. Veljeni ei sanonut muuta. Pikkuveljeni oli hirvittävän hermostunut tullessaan tänään kotiin. Minua pelottaa olla nainen. Valvon kuten useana yönä olen valvonut, mutta tänä yönä olen tavallistakin huolestuneempi. KIRJE KABULISTA Synti olla nainen Marzia Gholami OLEN VÄSYNEEMPI kuin koskaan tähän kirottuun maahan. Pelkään näitä ihmisiä ja tätä maata. Hänen mielestään otan asiat liian vakavasti. Hänen äänensä vapisi, kun hän varoitti minua ja pikkusiskoamme: ”Älkää menkö ulos! Pukeutukaa peittäviin vaatteisiin älkääkä meikatko!” Palatessaan kotiin veljeni oli nähnyt nuoren naisen ruumiin; tämän vatsa oli revitty auki, niin että suolet näkyivät. Kun itken elämääni, pikkusiskoni Zainab katsoo minua oudosti. Olen varma, että naisen isä tai veljet eivät tee mitään selvittääkseen tapahtunutta. Suloisesti ja viattomasti hymyillen Nargis sanoo minua yhden kerran siskoksi – sitten hän taas kutsuu minua: ”Äiti, äiti!” TOISINAAN AJATTELEN haluavani todistaa, että eronnut nainen voi elää itsenäisesti ja hän voi menestyä elämässään kuin mies. Aina kun menen ulos hoitamaan asioitani, olen kauhuissani, olen huolissani! Pelkään, että ympärilläni olevat ihmiset ajattelevat minusta jotain, mitä en haluaisi heidän ajattelevan minusta. Sen jälkeen hän meni naimisiin ja sai lapsen. Joka päivä ymmärrän paremmin
Lapsuudessa siitä ei ollut puhuttu, vaikka kotitalo oli ollut kuin hollitupa. com). Kuulin lapsena monenlaiset jutut. Sitten seurasi novellikokoelma Jälkeen kahdeksantoista (Kustannus HD). Kiven sisältä kirjoittivat Iivari Männistö ja tämän ystävä Fabian Riipinen. – Sieltä avautui se maailma, sen ajan oikeusjärjestelmä ja kaikki ne kiikoslaiset ihmiset, jotka olivat todistamassa tapahtumia. Se on ehkä minulla syvälle rakennettu, lähtöisin sieltä kotiseudulta. – Yritän aina hakea ongelmiin ratkaisun. Toinen kausi valtuutettuna Hämeenkyrön valtuustossa on päättymässä ensi vuonna. Siinäkin tutkittiin tarkemmin kirjeiden paljastamaa tapahtumaa. Siitä käynnistyi Raija Westergårdin elämässä uusi aikakausi. Ne on jääneet mieleen. Politikkaa ja blogia Pureutuminen historiaan on kuorinut Westergårdista esiin myös poliitikon. – Väkeä oli paljon. Tappelussa heiluivat myös ovivieterit, halot, karmituolit, kivet, pullot ja katkaistu seiväs. – Kun isä kuoli, äitini sanoi, että täytyisi kyllä tuo salalokero katsoa, mitä siellä on. – Sinne tuotiin ennen vanhaan kylän posti, joka haettiin meiltä. Kaksi puukkojunkkaria, 23-vuotias IIvari Männistö eli Fannyn veli ja Fabian Riipinen, tuomittiin Kakolaan ja Sörkkaan vankilaan, josta he lähettivät kirjeitä Fannylle. Puukkotappelu, paikallisyhteisö ja vallanalaiset Tyrvään käräjille 1908 historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselle Turkuun. Puukkojunkkarit ja häpeä Westergårdin kotikonnuilla Myönteen kylässä Valkaman torpassa tapeltiin vuonna 1908 nyrkein ja veitsin. Sirpa Koskinen Kiinnostavimmat kirjeet – piirroksin koristellut ja monisivuiset – oli lähetetty pahamaineisista vankiloista Turun Kakolasta, Sörkasta Helsingissä ja Lappeenrannan työja rangaistussiirtolasta. Muurin kyljessä oli vapaa peti, johon sai tulla se, joka ovesta tuli. Nyt hän tosin on osittaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ja töissä 2–3 päivänä viikossa. Että mitkä syyt johtuvat mistäkin, Westergård sanoo. – Omaa ajatteluani ne kirjeet eivät ole mitenkään muuttaneet. ANTTI YRJÖNEN. Kun Westergårdin nettiopiskelut olivat yllättäen edenneet graduasteelle, hänelle oli selvää, että aihe on kylätappelu, joka paljastui hänelle vasta kirjeistä. Raija Westergård toimii vanhusten päivätoiminnan ohjaajana Hämeenkyrössä. Kukaan ei sentään kuollut, vaikka Silvolan veljekset saivat vammoja. Maisteriksi valmistuttuaan Westergårdin työtehtävät Hämeenkyrön vanhustenhuollossa muuttuivat. Seuraavina vuosina syntyivät omakustannekirjat Punaiset naiset ja muita tarinoita vallankumouksen Suomesta sekä Pyynikin pihalinnut. Mutta ehkä nyt pystyy paremmin peilaamaan koko yhteiskuntaa. Mutta kirjoittaminen jatkuu blogissa (http://raijawestergard.suntuubi. Vuonna 2010 Westergård sai valmiiksi pro gradu -tutkielman Mitä ne siellä niin tappeli. Kylätappelukäräjöinnin alkuperäiset asiakirjat olivat palaneet, mutta Turun maakunta-arkistosta löytyi kopiot. Westergård halusi selvittää, miksi kylätappelusta oli vaiettu. Hän työskenteli tuohon aikaa osastoapulaisena vanhainkodissa. Westergård on jo lupautunut pyrkimään jatkoon. Westergård päätyy siihen, että yhteisö Isoäidin kirjeenvaihto viime vuosisadan alusta herätti lähemmäs sata vuotta myöhemmin henkiin Myönteen kylän unhoon jääneet ihmiset. Tarinoiden lähtökohtana olivat juuri kirjeet. Hän jatkaa olevansa ikuinen maailmanparantaja. Westergårdin isä Olavi Sillanpää oli vaalinut äitinsä piilottamaa laajaa kirjeenvaihtoa vuosilta 1905–1911 ja muitakin vanhoja asiakirjoja. Muutenkin kotitalon ovet heiluivat ahkeraan. Pappani aina huuteli, että kuka sieltä nyt tuli ja neuvoi tulijaa, että oikaise siihen petille, Raija Westergård kertoo ja lisää, että kulkijat kyllä tekivät sitten vähän töitäkin palkaksi vieraanvaraisuudesta. Kirjat on Westergårdin mukaan nyt kirjoitettu. Kaikki kulkijat poikkesivat meille. Mutta työpäivän jälkeen hän uppoutui menneisiin vuosiin tutustumalla historiankirjoituksiin ja käynnistämällä 2000-luvun alussa kulttuurihistorian opinnot avoimessa yliopistossa. Kapulakielistä tekstiä oli pari sataa sivua. Olen aina ollut vasemmistolainen. Naapuruston miesväki kävi leikkuuttamassa hiuksensa parturinammatin sodassa oppineella Olavi Sillanpäällä. Viimeiset vuodet hän on vastannut vanhusten päivätoiminnasta. 14 30.12.2016 Raija Westergård toi vaietut asiat päivänvaloon I hmisen elämä saa joskus uuden suunnan yllättäen. Hämeenkyröläiselle Raija Westergårdille kävi näin, kun hän sai 1990-luvun lopulla käsiinsä isänäitinsä Fanny Männistön (1875–1953) kirjeenvaihdon. Raija Westergårdissa kirjeet herättivät kirjoittajan ja poliitikon. Sieltä selviää, mitä kaikkea tehdään ja tapahtuu vanhusten päivätoiminnassa Hämeenkyrössä
Pikkutytön korviin oli joskus tarttunut puhe Fannyn ja Iivarin serkusta, joka oli ollut punakaartissa naissotilaana. Se on ollut työtä ja taistelua. Opiskelupaikka yliopistossa tuli, kun hän oli avoimessa yliopistossa suorittanut tietyn määrän opintopisteitä. – Iivari onnistui jotenkin pakenemaan teloitusjonosta, Westergård kertoo. Iivarin karkumatkaa vankileiriltä Westergård ei myöskään ole pystynyt mitenkään selvittämään. Lapsuudessani asiasta kuiskuteltiin. Sitä hän oli koko lopun ikänsä, Westergård sanoo. – En siis tuntenut häntä ollenkaan, mutta kirjeiden kautta hän oli aarreaitta. Ehkä gradussa käsitelty häpeä ja vaikeneminen kulkevat ihmisten mukana paljon pidempään kuin kuvitellaan. – Mutta ahkerasti hänen on tarvinnut niitä kirjoittaa, koska hän on saanut niin paljon kirjeitä. Hän harmittelee sitä, ettei yrityksistä huolimatta ole onnistunut löytämään yhtään isoäitinsä kirjoittamaa kirjettä. – Ehkä se oli hiljaista syrjintää, Westergård sanoo ja muistelee, että hänellä itselläänkin oli kansakoulussa tunne, että hän oli jotenkin erilainen. Westergårdin isä kirjoitti talvisodasta. Isoisä kuoli jo vuonna 1933, joten hän oli sota-ajan jo yksikseen. Alun alkaen hänen piti vain saada kulttuurihistorian kurssilta vinkkejä kirjoittamiseen, jotta osaisi tallentaa sukunsa tarinoita. Hän kuoli vankileirillä nälkään, Westergård kertoo. Fannyn salalokerossa on runsaasti kirjeitä. Faktoja tästä naissotilaasta kuten muistakaan vuoden 1918 tapahtumista ei juuri ole. Pitkä matka tultu Westergårdin oma ja suvun tarina on samalla tarinaa suomalaisesta hyvinvointivaltiosta. Westergårdille se on suonut mahdollisuuden korkeakouluopiskeluun, vaikka ”kansakoulupohjalta” kuten hän sanoo. Häpeä, vaikeneminen ja aktiivinen unohtaminen liittyvät keskeisesti myös näihin tapahtumiin. Ja hän muistuttaa, että vuoden 1918 tapahtumat ja punaisten kovat kohtalot ja kansalaisoikeudettomuus heijastuivat myöhempiinkin sukupolviin. Hän oli kävellyt Hennalasta Kiikoisiin. Isoäiti oli aarreaitta Fanny Männistö kuoli ennen kuin Westergård syntyi. Tarkkaan ottaen ei aivan, sillä kansalaiskoulun jälkeen joskus 1990luvun alussa hän suoritti laitoshuoltaja tutkinnon. Ei vain puukkojunkkareiden vankilakirjeitä, vaan vuosilta 1905–1911 oli kirjeitä Amerikkaan lähteneeltä kylän mieheltä ja oli kirjeitä lähiseudun tutuilta. Naissotilaat Kirjeiden käynnistämä oman suvun ja Suomen historian tutkiminen levisi moneen suuntaan. ktiota, täyttänyt todennäköisillä oletuksilla sen, mitä ei ole pystynyt onkimaan tietoonsa. – Se on hyvä muistaa, koska yhteiskuntaluokat eivät ole minnekään hävinneet. Mutta kursseja tuli lopulta tutkinnon verran. Pitkä matka on tultu. – Lopun ikäänsä Iivari asui Kiikoisten Niemenmaassa vaimonsa kanssa. Oli kiehtovaa, kun aikuisena tämä sama mies tuli vastaan kirjeistä, hän sanoo. Näistä asioista Westergård onkin kirjoittanut paljon . Että Iivari oli kävellyt metsiä pitkin ja perille päästyään hän oli luuta ja nahkaa. Varmaan hän oli sisäänpäin kääntynyt ihminen. Ja siksi, että yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat yhäkin ajankohtaisia arvoja, hän sanoo. – Pitkä matka on tultu. – Se kaikki oli kovin salamyhkäistä. Ja vähän mystinen henkilö, Westergård sanoo. Naapurit haukkuivat helvetin punikiksi. Iivari Männistö osallistui kapinaan, oli todennäköisesti Tampereen taisteluissa ja joutui lopulta vankileirille Hennalaan. Kaikki oli joko hävitetty tai sitten niitä ei lähetettykään silloin. Pakeni vankileiriltä Westergård on tutkinut oman sukunsa kautta myös vuoden 1918 tapahtumia. Se on ollut työtä ja taistelua, hän sanoo. – Mutta vuodelta 1918 ei ollut ainuttakaan kirjettä. 15 30.12.2016 halusi tietoisesti unohtaa niin kylätappelun kuin oikeudenkäynninkin, jotka olivat synnyttäneet häpeää. Aarre on myös tämä suomalainen koulutusjärjestelmä. Westergårdin mielestä kapina-aikaa ei saa unohtaa. ANTTI YRJÖNEN. Hän oli varmaan hyvä kirjoittaja. – Häntä ei teloitettu, koska hän oli ehtinyt heittää aseensa pois ennen pidätystä
Miesasialiikkeissä ollaan loukkaantuneita, pääasiassa itse rakennettujen olkinukkien vuoksi. Weselius sanoo kuitenkin, ettei kirjoittanut romaaniin itseään. Kaikilla on ahdasta. Koulutukseltaan taiteen tohtori. Myös Alma joutui aikansa vihapuheen kohteeksi. – Homman ytimessä on kaikkialla varmasti valkoisen heteromiehen kriisi, Weselius pohtii. . 1972 Kajaanissa. Kauniista, kirkkaasta pakkaspäivästä huolimatta esikoiskirjailija Hanna Weseliuksella ”ei ole mitenkään juhlallinen . Helsinkiä katsotaan pulun perspektiivistä ja miehensä Gustav Mahlerin kautta elävää Almaa puhutellaan nykyajasta käsin suoraan ja kiukkuisesti. Mutta kuinka tätä vastuuta voi kantaa. – Pohdin, miksi halutaan ymmärtää niin kertakaikkisen väärin feminismin ja tasaarvon ajatus. ”Siellä se saatana keikuttaa keppiään ja hattuaan lammen rannalla puiston keskellä. – Kahleet ovat ohentuneet, mutta niitä on enemmän ja ne ovat muuttuneet jonkinlaiseksi verkoksi. Kaikki eivät tunnu selviävän siitä kovin hyvin. Näkökulmat, aika ja paikka vaihtelevat. Ja kaikki, mitä toistetaan tarpeeksi, muuttuu todeksi. Se koskee tässä keskusteluilmapiirissä kaikkia sukupuolia. Anna Paju Hanna Weselius . – Hänen tarinansa järkytti minua konkreettisuudessaan: tällä tavalla elämä voi mennä, jos niitä mahdollisuuksia ei ole. – – Sinä istut pianojakkaralla ja vääntelet käsiäsi kuin Sylvia Plath.” Yksi Alman keskushenkilöistä on itähelsinkiläinen naistaiteilija. Ahdasta, hauskaa ja helppoa Alman rinnalla teoksessa kulkee muitakin naisia: kuvataiteilija Aino, la ki mies(nainen), teinityttö, kaapatut nigerialaiset koulutytöt, yökerhotanssijatar ja tämän päälle naisvihaa netissä suoltavat anonyymit. Helsinkiläinen tutkija, valokuvataiteen yliopistonlehtori Aalto-yliopistossa, valokuvaaja, esikoiskirjailija. Sai elokuussa 2016 ilmestynyt romaani Alma! sai Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon. Hanna Weseliukselle Almassa ruumiillistui sukupuolten välinen valtataistelu. Vartioimalla sanaa ja kuvaa, hän vastaa. ilis”. – Heidän valta-asemansa murenee ja koko valta-asetelma on muutoksessa. Sananvapaus: enemmän vastuuta kuin vapautta Totuudenjälkeisellä aikakaudella myös sananvapauden käsitettä sumennetaan. . Työskennellyt myös kuvajournalistina. Teksti soljuu kuin vesi, mutta lyö välillä lukijaa palleaan. Näin Weselius muotoili asian puhuessaan marraskuussa Suomen Penin sananvapausgaalassa: ”Kun joku sanoo, että potkin poliitikon hautakiven kumoon tai että panen feministejä perseeseen, ja nämä lauseet monistuvat tuhansittain ja uhkaavat muuttua peloksi, silloin täytyy mennä joka paikkaan ja sanoa yhtä monta kertaa että ei, sinä et potki etkä sinä pane.” Mistä kaikki tahallinen ja tahaton väärinymmärrys sitten kumpuaa. Sen lähtökohtana oli sukupuolten välinen niin sanottu sota, jota Weselius oli pitkään ihmeissään seurannut. Hänestä kirjoitettiin pilkkalauluja ja hänen ainoa keinonsa voimaantua tapahtui miesten hyväksynnän kautta. Suomen Sisu on julistanut olevansa ainoa oikea suomalaisuuden määrittelijä. Osoittamalla totuuksina toistetut valheet valheiksi, yhä uudestaan, papukaijamaisesti. Avioliittonsa myötä säveltämisestä luopumaan joutuneessa Alma Mahlerissa (1879–1964) ruumiillistuivat Weseliusta askarruttaneet teemat. Halusin ymmärtää, mistä tulee halu mätkiä ihmisiä ottamatta yhtään selvää siitä, mitä toiset oikeasti sanovat tai ajattelevat. Eikä suomalaisuus ole ainoa asia, jonka ympärillä hän näkee symbolien ja käsitteiden tahallista sekoittamista tai väärinkäyttämistä. 16 30.12.2016 ” Kahleet ovat ohentuneet, mutta niitä on enemmän” O n itsenäisyyspäivä, ja itähelsinkiläisen keittiön ikkunoista pilkottaa ohuesti jäätynyt meri. Sananvapauteen liittyvää vastuuta Weselius pitää vapautta painavampana. Lukenut ”kaiken maailman henry laasasten sivuja”. – Viime vuosien aikana itselleni on käynyt niin, etten halua seistä enää minkään lipun alla. Nyt meillä valkoisilla länsimaisilla naisilla on vapautta ja mahdollisuuksia, teoriassa. . Samaan aikaan kun me istumme ja juomme kahvia, muutaman kilometrin päässä kansallismieliset ja uusnatsit kokoontuvat kaduille marssimaan. Jos itsenäisyyteen liittyy minkäänlaista uhoa tai paatosta, en halua olla tekemisissä sellaisen kanssa, Weselius sanoo. Koska omaa tarinaa ei enää tarvinnut kertoa, sanoo Weselius Alman kirjoittamisen olleen helppoa ja hauskaa. Aloitti toisen kautensa Uudenmaan taidetoimikunnan puheenjohtajana, muita luottamustoimia pyrkii karsimaan.. Historia tahtoo muistaa muusikko Alma Mahlerin Gustavin vaimona. Feminismi halutaan ymmärtää väärin Sama kriisi kummittelee myös palkitun Alma!-romaanin (WSOY 2016) taustalla. Valkoisen heteromiehen valta-asema on murenemassa ja kaikki eivät tunnu selviävän siitä kovin hyvin. s. Sitä tekee pääministerikin vetoamalla sananvapauteen lähettäessään myöhäisenä perjantai-iltana lähes 20 sähköpostia yhdelle toimittajalle. Käsikirjoitus voitti aiemmin Kirjan vuosi 2015 -kirjoituskilpailun ja Weselius on palkittu myös runoja novellikilpailuissa. . – Minä kirjoitin itseni jo aiemmin runoihin
Sen pitää olla arvaamatonta ja vaarallista ja aina lähellä katastro. Mutta kuten kirjassa Almaa puhutteleva kertoja kysyy: ’Miksi helvetissä musiikin pitäisi olla tasaista?’ Ei pidä. Mutta ahtaus on ehkä osa mun kirjoittamista. Niistä syntyy ehkä vielä kirjoja, ehkä jotain muuta. Samaan aikaan on ollut kauhean paljon töitä, lapset, luottamustehtäviä, kuoroharrastus. 17 30.12.2016 – Vaikka se onkin tehty ahtaissa elämäntilanteissa. a. Näin Viipurista vast’ikään kotiutunutta koiranpentu Tilkkua totutetaan pienin askelin siihen, että ihminen lähtee välillä pois, mutta palaa aina takaisin. Koiran luottamuksen lujittamiseksikin tarvitaan papukaijamaista toistoa. – Nyt pitäisi ryhtyä miettimään seuraavien vuosien ajankäyttöä, jotta niitä uusiakin kirjoja voisi kirjoittaa. Kuten Weselius sen palkintopuheessaan sanoi: ”Työn tulokset voivat olla niin sanotusti epätasaisia, kuten Alma Mahlerin musiikista sanottiin. Arkisten toistojen välissä ja niiden kanssa päällekkäin, ahtaissa raoissa, syttyy välähdyksiä, ideoita tulevasta. Itähelsinkiläinen, opettaja, taiteilija. Puhuessaan Weselius laittaa välillä kengät jalkaansa ja pukee takin ylleen, kilisyttelee avaimia, kävelee ovelle ja takaisin. Hän ei silti halua lokeroida ketään eikä itseään, vaan tehdä tiedettä ja taidetta, sanaa ja kuvaa rinnakkain. Tänään minut palkitaan, mutta huomenna aloitan alusta, arvaamattomana, vaarallisena, ja sitä myöten vapaana.” HUOMAUTUS: Jutun kirjoittaja ja haastateltava laulavat samassa kuorossa. Aina lähellä katastrofi a Weseliukselle haastattelua edeltäneet viikot ovat olleet laskeutumista arkeen Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon aiheuttamasta nosteesta ja ”hirveästi töitä”. Nämä ovat kolme ensimmäistä sanaa, joilla Hanna Weselius esittelee itsensä. CARL BERGMAN
18 30.12.2016
Toivottavasti ketään ei kuitenkaan potkaista polveen, mutta 1,5 vuoden pääministeriaika on tuonut Sipilään kosolti tyypillisiä poliitikon piirteitä. Valinta oli raikas puolueessa, jonka johtoon nouseminen on yleensä edellyttänyt pitkän tien kulkemista nuorisojärjestöstä vähitellen yhä ylemmäs valtakunnanpolitiikkaan. Uudenlainen puoluejohtaja otettiin hurmioituneesti vastaan ja viime eduskuntavaaleissa hän oli koko maan ääniharava. Sipilä on liikemies ja 1990-luvun it-buumin miljonääri. Sipilän johtama hallitus ei ole kiinnostunut tekemään vaikuttavuusarviointeja esityksistään. Vakavia ovat loppuvuoden tapaukset, joissa on nähty, ettei hallitus liioin välitä esitystensä perustuslainmukaisuudesta. 2 PÄÄTTYVÄ VUOSI on Sipilän ensimmäinen koko vuosi pääministerinä. 3 TUOREENA POLIITIKKONA Sipilä pyysi jotakuta potkaisemaan itseään polveen, jos hän muuttuu tyypilliseksi poliitikoksi. Erityisesti sellainen on herkkähipiäisyys arvostelua kohtaan, jonka hän on vienyt aivan uudelle tasolle. Sipilän kärhämä Ylen kanssa taas on vahingoittanut Suomen mainetta sananvapauden ykkösmaana, ja luottamus Ylen uutisten riippumattomuuteen sai siitä kovan kolauksen. Tuoreena pääministerinä keväällä 2015 kokemattomuus alkoi näkyä. KUVA MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA TEKSTI KAI HIRVASNORO . AJANKUVA. Lukuisten esitysten perusteluista on voinut kuitenkin lukea, ettei niillä saavuteta sitä, mitä hallitus tavoittelee. Nyt on nähty, ettei alkuaikojen kompurointi ollut sattumaa, vaan hän ei todellakaan ymmärrä yritysjohtajan ja Suomen ykköspäättäjän eroa. Yritys solmia kaikki Suomen ongelmat ratkaiseva yhteiskuntasopimus viikossa osoitti, että kokemattomuuteen yhdistyvät heikko tuntemus suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta sekä naiivi luulo, että maata johdetaan niin kuin yritystä. 19 30.12.2016 Vuoden henkilö: Juha Sipilän sammunut sädekehä 1 KEMPELELÄINEN ENSIMMÄISEN kauden kansanedustaja Juha Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi kesäkuussa 2012. Käskyttäminen ei onnistu. Sipilä näkee perheensä ja uskontonsa arvostelua sielläkin, missä sitä ei ole, ja perustelee sillä loukkaantumisensa. Syksyllä keskustassa nähtiin pari episodia, joiden perusteella hän on omiensakin mielestä laskeutunut tavallisen kuolevaisen asemaan ja alttiiksi normaalille arvostelulle
Samoin puhdas ruoka ja vesi. Ehkä vuoden viimeinen lämmin kesäpäivä on pian loppumaisillaan.” Iida Ollila Ollilan mielestä luonnolla on suuri merkitys Suomessa. Kirjoitusten perusteella voi sanoa, että suomalaisteinit, 14ja 15-vuotiaat tytöt ja pojat arvostavat kovasti kotimaataan ja sen luontoa. Lapsityövoimaa ei ole täällä. Koulutus ja kouluruoka on ilmaista, ilmainen terveydenhuolto ja ilmaiset kirjastot. Marraskuun lopussa Kansan Uutisten toimitukseen saapui sitten kirje, joka piti sisällään nelisenkymmentä kirjoitusta. Muita hyviä puolia ovat tasa-arvo, lastenoikeudet ja sauna. Minusta Suomi on paras mahdollinen paikka elää.” Sawen Omar Ajankohtaiset yhteiskunnalliset teemat näkyvät kirjoituksissa. Kenenkään syrjimistä ei sallita eikä katsota hyvällä. Sen eteen työstetään koko ajan ja koitetaan vähentää sitä, jotta muualta tulevatkin saavat rauhan asua Suomessa.” Iines Rantonen ”Suomessa tasa-arvo on aika kohdillaan. ”On kiva, ettei tarvitse tuoda kouluun omia eväitä tai miettiä lukukausimaksuja, jotka voisivat monissa suurperheissä olla isokin haaste.” Maria Kuparinen ”Suomessa on paljon hyviä puolia. Luonto tuntuu kirjoitusten perusteella olevan erityisen tärkeä nuorille. 20 30.12.2016 ” Uudelle vuosisadalle sisulla ja sydämellä” S ovimme syksyllä Kaukajärven yläkoulun äidinkielen opettajan Maarit Lehtimäen kanssa, että hän antaa opettamilleen kahdeksasluokkalaisille kirjoitustehtävän, jonka otsikkona on ”Minun Suomeni”. Jokainen lapsi saa myös käydä hammaslääkärissä veloituksetta. On ymmärrystä heidän auttamiseensa mutta myös arvostelua siitä, että verovaroja hupenee heihin. ”Suurin ja tärkein asia Suomessa on jokamiehen oikeudet. Tamperelaisen Kaukajärven koulun 8-luokkalaiset kirjoittamassa ajatuksiaan kotimaastaan, joka valmistautuu itsenäisyytensä satavuotisjuhlavuoteen. Se, että voi vapaasti liikkua metsissä ja vesistöissä, kerätä marjoja ja sieniä, kalastaa ja pilkkiä sekä leiriytyä lähes minne vaan.” Eero Solin ”Kouluruoka pitäisi tehdä kunnon lihasta eikä soijalihasta, kouluihin enemmän nuoriso-ohjaajia sekä tila, minne nuoret voisivat mennä juomaan kahvia, teetä tai pelaamaan lautapelejä sekä puhumaan, jos on kotona tai koulussa vaikeata.” Rasmus Luotonen Paras paikka elää Oppilaat kiittävät ilmaista koulutusta ja kouluruokaa, ilmaista terveydenhoitoa ja hammashuoltoa. Vieno vastatuuli tuntuu iholla mukavalta. Metsän reunalla ilves rapsuttaa tupsukorvaansa. Lapset ja nuoret eivät tee töitä vaan saavat käydä koulua.” Taru Okkonen. ”Rasismi on suurena puheenaiheena, ja sitä esiintyy myös Suomessa. Hän on yksi tamperelaisen Kaukajärven koulun 8-luokkalaisista, joita pyysimme kertomaan mietteitään elämästä ja tulevaisuudesta satavuotiaassa Suomessa. Moni mainitsee maahanmuuttajat ja pakolaiset. Heihin suhtaudutaan hyvin monella tavalla – kuten aikuisväestönkin keskuudessa. Moni mainitsee verot, joidenkin mielestä korkeatkin, mutta samalla muistetaan, mitä kaikkea hyvää veroilla saadaan. Jokainen lapsi menee Suomessa kuusivuotiaana eskariin, minkä jälkeen hän käy yhdeksän vuotta peruskoulua. Työttömyys huolettaa monia. TEKSTI SIRPA KOSKINEN KUVAT ANTTI YRJÖNEN ”Meillä on oikeastaan kaikki asiat kunnossa sekä olemme turvassa niin, että pystymme myös selviytymään meille asetetuista koettelemuksista”, kirjoittaa Amanda Aalto. Puhdas luonto ”Istun kesämökin terassilla ja katselen kaunista järveä, metsää ja taivasta. Halusimme saada nuorten ajatuksia itsenäisyyden juhlavuoden kynnyksellä ilmestyvään teemanumeroomme. Siellä täällä lentelee pieniä pajulintuja. Laineet liplattavat. Kaikki ihmiset ovat yhtä tärkeitä. Järvessä lipuu joutsen ylpeästi. Opettaja Maarit Lehtimäki valvoo
”Suomessa vallitsee tasa-arvo: kaikki ovat samassa asemassa, jokaisen mielipiteet otetaan huomioon, niin miesten kuin naistenkin. Suomessa on myös demokratia ja sekin on hyvä asia.” Jemina Grönlund Nuoret kiittelevät Suomea turvalliseksi maaksi. Turhaa tyytymättömyyttä. Ihmiset välittävät maan siisteydestä. Ihmiset kunnioittavat toisten mielipiteitä ja rohkaisevat toisiaan. Ei naureta toisilleen vaan autetaan korjaamaan vikoja. Roope Renko Suomalaiset eivät Rengon mukaan tunnu olevan tyytyväisiä mihinkään. ”Erilaisuutta ei hyväksytä, vaan kaikkien pitäisi olla samanlaisia ja samanvärisiä.” Elviira Mäkelä ”Suomalaiset eivät hymyile paljon ja nipottavat aivan turhista asioista”. Uutiset muualta maailmasta ovat selvästi tavoittaneet nuoret, niin vahvasti kirjoituksissa painottuu kotimaan suoma mahdollisuus elää rauhassa, pelotta. Eikä sodanuhkaa ole. Turhaa kateutta, turhaa ilottomuutta. maahanmuuttajat ja pakolaiset, mutta on niitäkin maahanmuuttajia ja pakolaisia, jotka haluavat tehdä töitä tai edes yrittävät tehdä tai hakea ja he voivat olla ylpeitä itsestään.” Eerika Paavola Turvallisuus ennen kaikkea Tasa-arvo, demokratia ja mielipiteenvapaus toistuu monen oppilaan kirjoituksissa. Suomalaiset ovat rauhallisia ja ihmisten välillä on tasa-arvoa. ”Suomalaiset ihmiset ovat yleisesti hiljaisia ja sulkeutuneita ihmisille, joita he eivät tunne. 21 30.12.2016 ”Maksamme veroja, jotka menevät niille, jotka eivät tee tai yritä tehdä rahan eteen mitään, muiden veroilla eläviä ovat esim. Lapset voivat kulkea turvallisesti yksin kouluun ja harrastuksiin. Suomi on turvallinen maa. Suomessa ei myöskään kärsitä nälänhädästä eikä ruuan puutteesta.” Anna-Maija Suoniemi Nuoret antavat arvoa sille, että ulkona liikkuessa ei tarvitse pelätä. Jos tuntematon ” Tulevaisuudesta toivon, että Venäjä ei hyökkäisi ja että töitä riittäisi.” Panu Muurikainen >. Täällä saa olla vapaasti oma itsensä. (...) Vero on ehkä yks juttu, joka on tehnyt ihmisistä tasa-arvoisia.” Yasaman Bakhshi Turhaa nipotusta Toki nuorilla on kriittisempiäkin huomioita Suomestaan ja varsinkin suomalaisista. Hän haluaisi elää Suomessa, jossa ihmiset olisivat iloisempia ja vähemmän masentuneita. ”Suomessa on monin tavoin turvallista, esimerkiksi Suomessa ei käytetä lapsityövoimaa ja suomalaisiin voi luottaa. Suomessa on myös hyvä sosiaaliturva.” Jessica Lehti ”Suomessa on turvallista elää, koska täällä ei tarvitse pelätä sotia
Minun mielestäni Suomen pitäisi liittyä Natoon, sillä jos sota syttyisi, olisivat muut Nato-maat auttamassa Suomea. Täällä on keksitty useita asioita kuten sauna, mämmi, salmiakki ja matkapuhelin. Osalle ratkaisu turvallisuuden takaamiseen on sotilasliitto. Täällä on juuri sopivasti kaupunkia ja metsää.” Nico Jylhä > Kamilla Kutvonen (vas.) ja Emma Tuomi Kaukajärven koulusta osallistuivat kirjoitustehtävään, joka tehtiin tietokoneilla. Tykkään todella paljon maisemista, rakennuksista ja kylmästä. Olen samaa mieltä. Saunassa voi höyryttää makkaraa. Suomalaisia yhdistää sauna, sisu ja kahvi.” Iida Ollila ” Suomi on rauhallinen ja mukava maa. Mutta toiveita nuoret heittävät tulevan suhteen. Turvallisuus on sitä, ettei tarvitse pelätä. 22 30.12.2016 ihminen tulisi jutustelemaan, pidettäisiin sitä kummallisena. Huonoja asioita Suomessa on, että veroja nostetaan koko ajan tai keksitään uusia asioita, mistä periä veroa. Toiset näkevät enemmän, toiset vähemmän uhkia. Suomessa myös on turvallista.” Berat Özçelik Saunalla tuntuu olevan suomalaisnuorille jokin aivan erityinen merkitys. kouluun opettajia, oppilaille ilmaiset ruuat ja kirjat, hoitajat päiväkoteihin, lääkärit ja hoitajat sairaaloihin.” Wenla Toivo Nuoret arvostavat rauhaa ja arkea, johon ei kuulu pelko. Kuitenkin kovan kuoren alla suomalaiset ovat ystävällisiä ja välittäväisiä.” Helmi Huotila Eerika Paavolan mielestä moni asia pitäisi muuttaa: ”Eli toivoisin, että Suomessa autettaisiin kaikkia oikeasti avun tarvitsijoita, kuten sairaita, kodittomia ja työttömiä.” Negatiivia huomioita kirjoituksissa on kuitenkin hyvin vähän kaikkeen hyvään verrattuna. Työttömyyttä esiintyy hieman Suomessa. ”Sauna on paras asia Suomessa. Ne kertovat siitä, mitä ihmiset kaikkina aikoina elämältään ovat toivoneet: työtä ja turvallisuutta. Huumoriakin heissä piisaa. Suomessa me saamme onneksi kulkea kodin ulkopuolella, kouluttautua ja hankkia ammatin. Esim. Ennustaminen on ilmastomuutosten ja kansainvaellusten kehystämässä nykymaailmassa vaikeaa. Jotkut tykkäävät siitä ja pitävät sitä perinteenä. Suomalaisten pitäisi oppia olemaan avoimempia ja piristyä hieman. Suomi ei ole nyt tällä hetkellä ihan turvallinen, koska maahanmuuttajat ahdistelevat ihmisiä ja varsinkin naisia, Suomessa erotetaan paljon ihmisiä työpaikoilta ja työttömyys kasvaa. Muualla vieraille puhuminen on täysin normaalia. Näin ollen elämä ei ole riippuvaista miehestä ja hänen varallisuudestaan.” Jenna Valkama Tulevaisuudesta nuoret eivät paljoa sanoa, mikä ei olekaan ihme. ”On etuoikeutettua asua Suomessa tyttönä, koska länsimaissa naisia kohdellaan tasa-arvoisesti. ”Tulevaisuuden Suomelta toivon, että ilmat lämpiävät, töitä riittää ja turvallisuus säilyy hyvänä.” Joona Iivonen ”Tulevaisuudesta toivon, että Venäjä ei hyökkäisi ja että töitä riittäisi.” Jaakko Helin Sota ja rauha ”Toivoisin, että Suomi ei joudu sotaan tai että Suomessa ei tulisi isoja tai pieniä terrori-iskuja tai itsemurhapommituksia. Tulevaisuuden Suomelta toivon, että töitä riittää ja turvallisuus säilyisi. Riittääkö työtä kaikille. Tämän ehkäisemiseksi voitaisiin pyrkiä hyödyntämään kotimaisia tuotteita. Siellä voi rentoutua hyvin koska mitä enemmän heittää vettä kiukaalle sitä kuumempi tulee. Vaikka verot ovat ikäviä, niin niillä saa esim. Panu Muurikainen ”Suomi merkitsee minulle turvallisuutta. Varsinkin keski-iän ylittäneet miehet heti heitettyään kauhallisen vettä kiukaaseen rääkäisevät kovalla äänellä jonkun kirosanan.” Taito Kauppi ”Suomi ja suomalaisuus tarkoittavat suomen kieltä, kylmää säätä, onnellisuutta, älyä, turvaa ja tasa-arvoa. Siksipä moni päätyykin toteamaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Makkarat laitetaan foliokääröön ja kivien päälle.” Sampo Häkkinen ”Suomessa kiroillaan paljon. koulumatkaa, kun käy kaupassa tai muualla ulkona, kun liikkuu yksin, ei tarvitse pelätä.” Eetu Viitanen Sauna, sisu, sää, saatana ”Minä itse en ole syntynyt Suomessa, mutta voin sanoa, että olisin halunnut syntyä. Kynille he keksivät muuta tehtävää.. Jossain maissa asiat ovat niinkin huonosti, että naisilla ei ole mahdollisuuksia opiskella ja hankkia töitä, vaan he joutuvat hoitamaan perhettä kotona. Saunassa kiroillaan paljon. Se on tärkeä osa kulttuuriamme
Purnaaminen on jatkuvaa. Sirpa Puhakka Oula Silvennoinen . Aseellinen vallankumous oli keskeinen osa erityisesti sotienvälisen ajan kommunistien ohjelmaa Nyt jäljellä on sirpalepuolueita. On todennäköisempää joutua auton alle kuin terrorin kohteeksi. Marraskuussa Yhdysvalloissa Donald Trump keräsi työntekijöiden ja keskiluokan ääniä populistisilla puheillaan. Silvennoinen puolustaa vahvasti koulutuksen merkitystä. Palkkatyö jää tekemättä koulutuksen aikana, eikä töitä löydy sen jälkeenkään. Epävarmuus tulevaisuudesta ei ole täysin perusteetonta. Siinä on ainoa mies, joka pystyy pelastamaan Saksan. Puolueeseen pettyneet purkavat sosiaalisessa mediassa katkeruuttaan ja pettymystään puolueeseensa ja puheenjohtajaansa Timo Soiniin. – Olen kuullut kommentteja, että ”ei Trumpin valinnan jälkeen Yhdysvalloissa ainakaan huonommin voi mennä”. – Kansallisvaltio on menettänyt paljon 1800-luvun ihanteista, kuten suvereniteetti ja yhtenäinen kansakunta. Hän pitää kiistattomana, että jos halutaan tehdä kansainvälistä yhteistyötä, ei voida pitää suvereniteetista sataprosenttisesti kiinni. Faktavapaata yhteiskuntaa vastaan Silvennoinen arvioikin, että lopulta todellisuudella ja faktoilla on ainoa voima, jolla voi perustella oikeat ratkaisut. Nyt ollaan jonkinlaisessa aallonpohjassa jälleen kerran. Häiriötekijät halutaan ulos maasta. ilis, että hän kuuluu tähän joukkoon. Se oli silloin totta. – Avoin valtio, jossa maahanmuutto on suhteellisen avointa, ja joka tekee kansainvälistä yhteistyötä, kuvataan eliitin konstruktioksi. Teollisuustyöpaikkojen katoaminen Euroopasta ja länsimaista mielletään eliitin juoneksi. – Koetaan, että hyvinvointi, joka kuuluu minulle, on riistetty ja viety. Teollisuustyöväki ja keskiluokka ovat nähneet oman asemansa ja tulevaisuutensa heikentyvän. Tutkii parhaillaan 1930luvun yritysjohtajia. Osa ei usko kulttuurisesti monimuotoisen Suomen olevan yhteisöllisesti kestävä. Silvennoinen näkeekin, että vasemmiston pitkän ajan tragediaksi on muodostunut se, että ollaan oltu liian menestyksekkäitä. Koetaan, että jostain syystä eliitti on kääntynyt omaa kansaansa vastaan. Silvennoinen näkee historian kulkevan sykleissä. Historian dosentti Oula Silvennoinen toteaa, että ”Sellainen ajatus, että suomalaisten kannattaa tehdä kansainvälistä yhteistyötä, ei ole itsestään selvä kaikille. Jompikumpi on valittava, ei voi syödä ja säästää kakkua. Jos meni korkeakouluun, kyllä töitä löytyi. Historian taju ja muistaminen on tosi harvinainen taito. Tämän päivän Suomessa korkeakoulutus on monelle tie köyhyyteen. 24 30.12.2016 ”On väliä, miten K äsitys kansasta ja valtiosta on eriytynyt Suomessa. Edellisiin sukupolviin verrattuna eletään epävarmemmassa maail massa. Ei voi muuta kuin pyrkiä tekemään oikein, johti se mihin tahansa, Silvennoinen sanoo. Lähes kaikki mittarit näyttävät ylöspäin, hän toteaa. Oppi vallankumouksesta tarvittaessa aseellisesti toki kuului kommunistien ohjelmaan. loitua faktavapaan maailman vastustajana. – Tässä on arvokas tehtävä pro. Perussuomalaisille ja kansallismielisille sitoutuminen kieleen, kulttuuriin ja lippuun ovat suomalaisuutta. Se vaatii perehtymistä asioihin ja tiedon hankkimista. Tällaiset asiat ovat olleet pitkään kyseenalaisia, Silvennoinen sanoo. Filosofi an tohtori ja Helsingin yliopiston historian dosentti . – Äänestetään Hitleriä. – Omille vanhemmilleni oli täysin varmaa, että ihmisellä kannattaa olla velkaa, koska in. Koetaan, että jostain syystä eliitti on kääntynyt omaa kansaansa vastaan: Suomeen tuodaan maahanmuuttajia nauttimaan niistä eduista, joiden pitäisi kuulua omille kansalaisille. Islamilaisuuteen ja terrorismiin liittyy pelkoja ja uhkia, joilla ei ole juuri mitään todellisuuspohjaa. – Tärkeintä on rakentaa yhteiskuntaa, jossa useammalla olisi . Hän ennakoi perussuomalaisten hajoavan lähitulevaisuudessa. Kansallismieliset syövät itseään Silvennoinen näkee tässä ajassa yhtäläisyyttä 1930-luvulla Euroopassa vallinneeseen lamakauden mielipideilmastoon, jolloin ratkaisevaksi hetkeksi tuli tunne, että halutaan jotain muuta. Se ei tuo tunnetta, että ”hei ei tässä ole mitään hätää”. Silvennoinen muistuttaa, että myös kommunismiin liitettiin paisuteltuja pelkoja. Historian taju ja muistaminen on tosi harvinainen taito. Silvennoinen näkee yhtenä suurimpana uhkana tuloerojen kasvun, joka eristää ihmiset omiin kupliinsa. Tämän annetaan tapahtua, vaikka se pidemmällä aikavälillä johtaa epävakauteen ja jopa väkivaltaan. – Nämä ilmiöt toistuvat, koska sukupolven muisti kestää vain sen yhden sukupolven. Miten siellä on mennyt erityisen huonosti viime aikoina. – Voit vyöryttää erilaisia tilastoja, voit näyttää, että lapsikuolleisuus tai väkivaltarikollisuus on alhaalla. Lopputulos oli Saksan lähes täydellinen tuho kahdessatoista vuodessa. Epävarmuus kääntyy eliitin salajuoneksi Globalisaation viemät Euroopan ja länsimaiden teollisuustyöpaikat kääntyvät eliitin juoneksi. – Ei ole ollut sellaista aikaa, jolloin ihmiset sanovat, että ”tosi hyvää politiikkaa. Faktat häviävät kokemuksille ja tunteille. Henkilökohtaisesti saattaa mennä huonosti. Tämä on totuus isolle joukolle amerikkalaisista. ”On eräänlaista perää, että näin asiat koetaan” Sillä onkin väliä, miten asiat koetaan. iliksestä, että huonosti menee. Hän varoittaa politiikkoja kääntämästä katsetta itseensä ja yliarvioimasta politiikan voimaa. Sitä jaetaan joillekin toisille, jotka eivät sitä ansaitse, erityisesti maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille. Ajetaan takaa suvereenia kansallisvaltiota, jota on asuttanut yksi ja yhtenäinen kansa, josta muut heitetään ulos”. Vasemmisto ei ole kyennyt vastustamaan populismia. Hyvä taistelu, jota kannattaa käydä siinäkin tapauksessa, että ei menestyisi. – Mutta kyse onkin . Suomen kokoisella vajaan kuuden miljoonan ihmisen kansalla ei ole varaa menettää yhtään lahjakkuutta. Koulutuksen rapauttaminen olisi paluuta aikaan, jossa vanhempien tausta määrittää tulevaisuuden ja jakaisi ihmisiä entistä enemmän. Silvennoisen mukaan liberaalin kansallisvaltioprojektin epäily nousee omakohtaisista kokemuksista riippumatta siitä, mikä on todellinen tilanne. Samaan aikaan perussuomalaisten tilasta kilpailevat kansallismieliset hajoavat eri kuppikuntiin: vihollinen löytyy läheltä, ja he syövät itseään sisältäpäin. aatio syö sen. Onpa meillä hyvä hallitus”. Tämä koetaan syyksi siihen, että meillä menee huonosti tai paperitehtaalla ei ole enää töitä, sanoo Silvennoinen. Euroopassa monissa maissa populistiset ja kansallismieliset puolueet tavoittelevat valtaa kalastelemalla vasemmistopuolueiden kannattajia. Nousi julkisuuteen väitöskirjallaan Salaiset aseveljet: Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944 . Nousukausi saattaa olla todellinen, mutta se ei lohduta työtöntä
On todella syytä kysyä, kuka on se enemmistö. Kävi ilmei seksi, että jos he saavat kaksikymmentä henkilöä koolle, Helsingissä marssi 15 000 ihmistä. Se vaatii tuekseen suhdanteiden muutosta muualla.. Se ei kannata, vaikka sinne pistettäisiin kuinka paljon tahansa rahaa. – Me varmaan eletään sellaista hetkeä, että katsotaan, mihin suuntaan kääntyy. Sanat portteja tekoihin Julkisessa keskustelussa luodaan mielikuvia siitä, kuka on vahvoilla. – Tämä muuttuu hyväksyttäväksi. Milloin puhutaan vallankaappauksesta, milloin aseellisesta kansannoususta, milloin suvakkien teloittamisesta maanpettureina, milloin siitä, kenet pitäisi raiskata tai milloin hakata. 25 30.12.2016 asiat koetaan” – Sellainen valtio, jota lähdettiin rakentamaan Forssan ohjelmalla, on aikaa sitten tehty. – Trump on vaarallinen ilmiö senkin takia, että se voimaannuttaa ainakin hetkellisesti sukulaisliikkeitä. Silvennoisen mukaan kannattaa puuttua ilmapiiriin, ettei aivan mitä tahansa voi sanoa toisesta ihmisestä. Hän mainitsee esimerkkinä kansallismielisten ja maahanmuuttovastaisten tunnot sosiaalisessa mediassa rasismia ja väkivaltaa vastustaneen Peli poikki -mielenosoituksen jälkeen. Hän arvioi, ettei mitä villeimpiä salaliittoteorioita levittävistä valemedioista tai blogeista päästä. Kuka sen kansan äänellä puhuu. Tämä näkyy sosiaalisessa mediassa ja kaduilla. – Siellä oltiin kallella kypärin. Kohta sen voivat sanoa ääneen sellaisetkin, jotka eivät olisi aikaisemmin kehdanneet, Silvennoinen sanoo. Kyse on siitä, kuka pystyy ottamaan kentän ja puheen haltuunsa. Vihapuheen ei kannata antaa rehottaa, päinvastoin kuin Matias Turkkila vaatii. ettikirjallisuutta, ja tällaisilla ilmiöillä on ollut omat lukijansa ja kohderyhmänsä. Onko sillä tehtävää vielä tai miten se pitäisi määritellä. Hän näkeekin viranomaisten ja journalistien piirissä vahvistuvan sen, että näitä pidetään silmällä ja tarkistetaan faktoja. Siitä ei voi tehdä kannattavaa yritystä suomalaisin voimin, vaikka kaikki voimat yhdistettäisiin. Vihapuheelle tarvitaan vastavoimaa. Missä se kansa on. Sanat ovat portteja tekoihin. – Minä olen aivan eri mieltä kuin perussuomalaisten lehden päätoimittaja Matias Turkkila. Jää nähtäväksi, löytyvätkö ne tulevaisuudessa, Silvennoinen sanoo. Meillä on ennenkin ollut pam. Selvästi käynnissä on haku vasemmiston tehtävästä. – Se on kuin Talvivaara-dilemma: Tosi hieno kaivos, mutta nikkelistä ei makseta juuri mitään. – Hyvin usein fantasioidaan eri tavoin väkivallalla. Silvennoinen kieltäisi kansaan vetoamisen: hän on kansaa kuten perussuomalaiset, jotka yrittävät omia kansan. – Helsingin poliisi ilmoitti perustavansa uuden ryhmän. Onko jotain muuta tekemistä kuin öyhöttää kadulla ja netissä. Minäkin olen kansaa. En olisi siitä kauhean huolissani. Nämä ovat tärkeitä ilmiöitä. Viime kädessä kysymys on, että onko ihmisillä näkymiä tulevaisuudesta vai ei. Valhetta vastaan faktoilla Silvennoinen on ilahtunut merkeistä, että vihapuheeseen puututaan systemaattisesti. Suomessa eikä muuallakaan ole löytynyt vasemmistopopulismin ulkopuolelta innostavaa visiota tai teemoja. Samanmielisiltä saadaan hyväkJARNO MELA syntää viestiin, että ”kaikki suvakit pitäisi tappaa”. Tähän on vaikeaa vaikuttaa kansallisella politiikalla, koska kyse on globaaleista markkinoista ja kysynnästä jossain muual la kuin Suomessa. Mutta ei valhetta vastaan voi käydä kuin totuudella ja faktoilla. – Siinä ei ole sinänsä uutta
Malin etuna oli sijainti Pohjois-Afrikan ja mustan Afrikan välissä. Olojen heikkeneminen teki joskus näillä tienoilla lopun Grönlannin viikinkiasutuksesta. Vuonna 1312 oli noussut valtaistuimelle Malin hallitsijoista maineikkain, Mansa Musa, jonka hallituskautta muisteltiin vielä satoja vuosia myöhemmin hyvinvoinnin ja rauhan aikana. Sen taustalla on balttien ukkosenjumalan nimi, liettuaksi Perkunas ja latviaksi Perkons. . On arveltu, että tunnettu satu Hannu ja Kerttu pohjautuu suuren nälänhädän aikana Saksassa kerrottuihin tarinoihin. Samalla hän kuitenkin suosi myös perinteisiä luonnonuskontoja. Mansa Musan mahtava valtakunta Varsin toisenlaisissa tunnelmissa elettiin Länsi-Afrikassa. Esimerkiksi Kairoon, Medinaan ja Mekkaan tulvahti äkkiä niin paljon kultaa, että in. Aivan rauhassa ei sentään eletty, vaan Musa laajensi valtakuntaansa myös sotavoimillaan. Nälänhädän taustalla ilmastonmuutos Suurin yksittäinen syy nälänhädän taustalla oli ilmastonmuutos eli niin kutsuttu pieni jääkausi. Aikalaiskertomusten mukaan nälänhätä johti paikoin jopa kannibalismiin. . Euroopan väkiluku oli ehkä 70–80 miljoonaa. Liettualle loivat painetta katoliset Puola ja Saksalainen ritarikunta lännestä sekä ortodoksiset slaavit idästä. . Paavi hyväksyi liettualaiset laumaansa samana vuonna. 26 30.12.2016 Tällainen oli uutisvuosi 1316 V uoden 1316 eli MCCCXVI:n ensimmäinen päivä oli torstai tuolloin noudatetun juliaanisen kalenterin mukaisesti. Matkan varrella Musa rakennutti moskeijoita, eikä pihistellyt seurueensa kustannuksissa. Euroopan sitkeä viimeinen pakanamaa Liettuan suuriruhtinaskunnassa nousi 1316 valtaistuimelle Gediminas, yksi maan historian suurimmista nimistä. Liettua oli Euroopan viimeinen pakanamaa. Sen ydinjoukkoa olivat mandinka-kansan kauppamiehet, jotka 1300-luvulle tultaessa olivat alkaneet muodostaa yhtiöitä. Sen jäljiltä arvioidaan vähintään kolmasosan Euroopan väestöstä kuolleen. Suuriruhtinas Mindaugas oli taktisista syistä ottanut kasteen 1251. Euroopassa yli 80?000 asukkaan kaupunkeja olivat Pariisi, Milano, Firenze ja Venetsia. Hän teki vuonna 1324–1325 legendaarisen pyhiinvaellusmatkan Mekkaan. Laajimmillaan se käsitti 1,2 miljoonaa neliökilometriä. Slaaveja kuitenkin heikensi mongolivalloitus, joka ulottui pitkälle länteen. aatio sotki niiden talouden vuosiksi eteenpäin. Suomalaisetkin saivat balttipakanoilta kieleensä niin rakkaan sanan perkele. Sundiata Keita oli kääntynyt islamiin ilmeisesti edistääkseen kauppasuhteita pohjoiseen. Taustalla olivat tapaukset, joissa vanhemmat hylkäsivät lapsensa selviytyäkseen itse, ja ikävältä kalskahtava ihmissyönti ulkoistettiin sadussa noidalle. Samaan aikaan pienenivät tärkeimmän ruokakalan sillin saaliit. Nykyisen Malin eteläosan lisäksi se ulottui Atlantin rannikolle nykyiseen Senegaliin sekä pitkälle etelään. Musan seurueeseen kuului kronikoitsijoiden mukaan 60 000 miestä. Mandinkat ulottivat kauppamatkansa kaukaisiin maihin. Sen alkamisajasta ei ole täyttä yksimielisyyttä, mutta ensimmäisiä merkkejä oli nähtävässä jo 1200-luvun jälkipuoliskolla. Malin valtakunnan oli perustanut noin vuonna 1240 Sundiata Keita. Koko vuoden oli satanut melkein taukoamatta, ja ihmiset pelkäsivät tosissaan Raamatun vedenpaisumuksen toistuvan. Musta surma vuosina 1347–1353 oli yksi historian pahimmista pandemioista. Seuraavina tulivat Lontoo, Köln ja Barcelona.. Euroopassa elettiin hirvittäviä aikoja. Maailman suurimmat kaupungit olivat eri arvioiden mukaan joko Kiinan Hangzhou tai Egyptin Kairo. Tarkka päivä ei ole tiedossa, ja vuosikin saattoi olla myös edellinen; siihen aikaan tiedonvälitys ei vielä ollut kovin hektistä. Valtakuntaan kuuluneista Timbuktusta ja Djennestä tuli maineikkaita islamilaisen oppineisuuden keskuksia. Se oli siis noin 4–7 prosenttia nykyisestä väkiluvusta. Sana mansa tarkoittaa kuningasta tai hallitsijaa, ja se liitetään usein nimen osaksi. Mukana oli suuri joukko eläimiä, muun muassa 80 kamelia, joista jokainen kuljetti jopa yli sadan kilon kultalastia. Paluumatkalla Musa yritti korjata tilannetta lainaamalla kultaa takaisin korkeaa korkoa vastaan. Eniten kärsivät tietysti köyhät, kun leivän hinta kohosi nopeasti moninkertaiseksi. Vuosien 1315–1317 nälänhätä oli saanut alkunsa siitä, kun vuoden 1315 sato meni pilalle. Eurooppaa koetteli hirmuinen nälänhätä, Mansa Musa rakensi Länsi-Afrikassa Malin suurta valtakuntaa, ja Suomi sai historiansa ensimmäisen asiakirjan. Pääkaupunki oli Niani. Mansa Musa teki islamista valtionuskonnon. Puolassa ja Sleesiassa kerrottiin hirtettyjen ruumiita jaetun ruoka-avuksi köyhille. Ilmaston kylmeneminen johti jo ennen sadevuosia kasvukauden lyhenemiseen. Miljoonia ihmisiä kuoli nälkään. Vuoden 1316 keväällä sateet jatkuivat, ja sato meni jälleen tärviölle. Arto Huovinen Väestö 1316 . Pieni jääkausi ei aiheutunut ihmisen toiminnasta vaan liittyi ilmaston luonnolliseen vaihteluun. Arviot maailman kokonaisväestöstä 1300-luvun alkuvuosina vaihtelevat välillä 300–500 miljoonaa. Mindaugas kuitenkin jatkoi uhraamista pakanajumalille, ja 1261 suhdanteet olivat muuttuneet niin, että hän luopui kristinSuuri nälänhätä katkaisi Euroopassa satoja vuosia jatkuneen nopean väestönkasvun. Niitä kutsuttiin nimellä dyula. Suuri nälänhätä katkaisi Euroopassa suunnilleen vuodesta 1000 jatkuneen nopean väestönkasvun. Yksi siirtomaakautta edeltäneen ajan Afrikan mahtavimmista valtakunnista, Malin kuningaskunta eli huippukauttaan. Nälänhädän seuraukset heikensivät kansanterveyttä vuosikymmeniksi eteenpäin. Niinpä Eurooppa oli valmiiksi heikko, kun kutsumaton vieras yersinia pestis (ruttobakteeri) kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin näyttäytyi ensiksi Krimillä ja Konstantinopolissa ja levisi muutamassa vuodessa koko Eurooppaan
Ensimmäinen maininta Turusta kaupunkina on vuodelta 1309. Kaupungistuminen käyntiin Turusta Suomeen oli saatu vuoteen 1316 mennessä myös yksi oikea kaupunki, Turku. Liettualaisten muinaisuskoon pohjautuvan Romuva-uuspakanallisuuden harjoittajien kokoontuminen toissa kesänä Kulionysin kylässä. Suurimmillaan Liettuaan kuului osia nykyisistä Latviasta, Moldovasta, Puolasta, Ukrainasta, Valko-Venäjästä ja Venäjästä. vuosi 1215: kansanuutiset.fi /3485387 Pakana Gediminas peluutti lännen katolilaisia ja idän ortodokseja omaksi edukseen. Virallisesti Turun syntymävuotena juhlitaan vuotta 1229, jolloin piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroistenniemelle lähelle Turun nykyistä Ylioppilaskylää. Etnisiä liettualaisia oli silloin vain 10 prosenttia väestöstä. vuosi 1013: kansanuutiset.fi /3102900 . Gediminasin ja hänen seuraajiensa politiikka oli erinomaisen menestyksekästä. Ruotsin kuningas Birger Magnuksenpoika antoi ensimmäisen Suomea koskevan asiakirjan eli Karjalan naisrauhan. Sisäpoliittisesti Birger pyrki näyttämään mahtisuvuille kaapin paikan asettaen hallitsijan suoraan yksilöiden turvallisuuden suojelijaksi. Naisrauhasta Suomen vanhin asiakirja Ruotsin kuningas Birger Magnuksenpoika antoi lokakuun 1. 27 30.12.2016 uskosta ja lisäksi karkotti kristityt maasta. STIFTUNG WEIMARER KLASSIK BIBLIOTHÈQUE NATIONALE DE FRANCE ŠARUNAS ŠIMKUS-KALVAITIS WIKIMEDIA COMMONS. Turun linnaa oli alettu rakentaa 1200-luvun lopussa, ja 1310-luvulla olivat meneillään suuret laajennustyöt. Gediminas ja hänen seuraajansa lupailivat välillä lännelle tekevänsä Liettuasta katolisen ja välillä idälle ortodoksisen. AIKAISEMMISSA VUOSILEHDISSÄ olemme tarkastelleet uutisvuosia 1013, 1114 ja 1215. Gediminas lujitti myös sisäisesti keskusvallan otetta Liettuassa. Latinankielisen, sulkakynällä pergamentille kirjoitetun suojelukirjeen avainkohta kuuluu Mikko Piipon suomennoksena näin: ”Kaikkien meille alamaisten vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, siveyslupauksen tehneitä tai neitoja, tulee saada nauttia täyttä rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin että rikkojia kohtaa meidän kuninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana.” Birger ei julistanut naisrauhaa feminismin puuskassa, vaan hänellä oli ulkoja sisä poliittisia tarkoitusperiä. Seuraavien sadan vuoden aikana Liettua laajeni Itämereltä Mustanmeren Krimille ulottuvaksi valtioksi, joka kotvan oli jopa Euroopan suurin. . Vasta 1386 Liettuasta tuli lopulta katolinen. vuosi 1114: kansanuutiset.fi /3643741 . Malin hallitsija Mansa Musa kultakolikko kädessään, kuva katalonialaisesta kartasta 1300-luvulta. Suurta nälänhätää vertauskuvallisesti esittävä kuva Erfurtissa painetussa Biblia pauperumissa eli lukutaidottomille tarkoitetussa raamatullisten kuvien kokoelmassa. Arkeologisten tutkimusten mukaan oikeasti kaupunkimainen asutus alkoi kuitenkin syntyä Turkuun vasta 1300-luvun alussa. Turun tuomiokirkko oli vihitty vuonna 1300, mutta se saattoi olla vielä tuolloin puukirkko. Itse Turun kaupungin perustamisesta ei ole säilynyt virallista asiakirjaa. Ulkopoliittisesti Birger halusi osoittaa Ruotsin oikeudellisen vallan ulottuvan alueeseen, jossa käytiin novgorodilaisten kanssa jatkuvaa kamppailua. Liettuan politiikka oli siis samantapaista kuin nykyajan Valko-Venäjän, joka kilpailuttaa EU:ta ja Venäjää keskenään. päivänä 1316 Karjalan naisrauhana tunnetun julistuksen, joka on Suomen vanhin säilynyt asiakirja
Se on myös hyvä tapa tutustua vieraisiin ihmisiin. Jackpot-pelin avaus. Päteekö tämä Tepon näkemys myös biljardiin. – Kirja on ensimmäinen biljardikerhojen historiikki. Pelin ääressä tulee turistua kaiken maailman asioista. Ennen kaavoitusta 1800-luvulla aluetta kutsuttiin Mäkipääksi. Biljardiporukoita on Suomessa paljon, mutta yhdistyksiksi järjestäytyneitä vähän. Osuuskunta Voima perustettiin 3. Tämänkertaiseen kisaan osallistui 27 pelaajaa. Eräänä vuonna sattui traaginen tapaus, kun voittaja sai kinkku kainalossa sydänkohtauksen ja menehtyi kotiovelleen. Rakennusmestari Frans Jousen suunnittelema punatiilinen Voiman talo valmistui syksyllä 1920. Ilman biljardikerhoa ei olisi kantaporukkaakaan syntynyt, Naukkarinen sanoo. Jussi Naukkarinen ja Pekka Linkala julkaisivat Biljardia Voimassa -25-vuotishistoriikin. Nelikerroksisen talon alimpaan kerrokseen sijoitettiin ruoka-, kangasja sekatavaramyymälät varastoineen. ssa pyörii liian monta miestä saman reiän ympärillä, ja siksi hän lähteekin mieluummin pilkille. Juha Drufva Kari Kolehmainen (vas.) ja Pepe Ikävalko keskittyvät jackpot-peliin. Aikoinaan oli Yläja Ala-Voima, mutta ei Tammelan Voimaa. Kerhossa on järjestetty kaikenlaista toimintaa vuosien varrella. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden juhlinta lieneekin sopivaa aloittaa Suutareiden pääkaupungista Tampereen Tammelasta ja 96-vuotiaasta Tammelan Voimasta, joka on Tampereen vanhin samoissa tiloissa toiminut ravintola Tosin virallisissa asiakirjoissa koko Tammelan kaupunginosaa ei ole, vaan se on virallisesti XIV:n, XV:n, XVI:n ja XVII:n kaupunginosan muodostama alue. Osuuskunta osti helmikuussa 1919 tontin Tammelan puistokadulta. Vuosittain käydään perinteisissä biljardikisoissa Tallinnassa, jonne talo maksaa bussikuljetuksen ja lahjoittaa Kinkkukisan arvonnassa hotelliyölahjakortin kahdelle hengelle Restelin hotelleista. – Biljardi on ajanvietettä sekä pelaajille että katsojille. Meillä on jäseniä tällä hetkellä noin 150, asiakaspaikkoja täällä on 68. – Kansalaissodan melskeissä osuuskunnan tärkeimmät rakennukset tuhoutuivat, ja osuuskunta päätti rakentaa uuden keskustalon Tammelaan. Cervantesin mukaan shakki-, palloja biljardipelit on tarkoitettu niiden huviksi, jotka eivät ota näitä pelejä todesta vaan ymmärtävät, etteivät ne sisällä mitään todenperäistä historiaa tai arkielämälle tärkeitä tosiasioita. Jaakko Tepon mukaan gol. Nykyisen Tammelankatu 2:n tontilla sijainneeseen torppaan muutti 1800-luvun alussa kangasalalainen ruotusotamies Tuomas Tammerström. Kun yläkerroksen kahvila lopetettiin vuonna 1925 kannattamattomana, sen tiTampereen vanhimman samoissa tiloissa toimivan ravintolan kutsumanimi ei ole koskaan ollut sen oikea nimi. Kuusikiloinen palkkiokinkku ostetaan aina Tammelan torilta, näin kerho tukee paikallista pienyrittäjyyttä, Linkala linjaa. PAULIINA LEIKAS. Kerran voittaja oli muslimi, eikä hän voinut syödä sianlihaa. syyskuuta 1917 Finlaysonin, Pellavatehtaan ja Teiskon Viitapohjan osuuskaupan yhteenliittymänä. Kesällä mukaan tulee uusia kasvoja peleihin, kun Tammelan torilla kävijät käyvät pelailemassa. Hänen Heikki-poikansa otti sukunimekseen suomenkielisen Tammelan, josta tuli nimi koko kaupunginosalle. Se on elävästi kirjoitettua Tammelan kaupunginosan mikrohistoriaa, jossa pääosassa on reipas arjen temmellys hupaisine sattumuksineen ja värikkäine henkilöineen. Lastentarha ravintolan yläkerrassa Ravintolan nimi ei koskaan ole virallisesti ollut Tammelan Voima. – Kerhon Kinkkukisa pidetään ennen joulua. Myymälät palvelivat vuoteen 1976 saakka, Naukkarinen kertoo. 28 30.12.2016 Tammelan Voimassa vietetty aikaa jo 96 vuotta T ammelan Voiman pöydistä on voinut seurata edistyksellisen Eliikkeen historiaa lähes sadan vuoden ajan. Yhdessä puuhataan jotain hauskaa Linkala oli kerhon ensimmäinen puheenjohtaja ja Naukkarinen on nykyinen. Ravintolapäällikkö Saku Siewert on työskennellyt Voimassa eli nykyisessä Vanhassa mestarissa 4,5 vuotta ja pitää työstään. – Meillä on hyvät kanta-asiakkaat, puuhataan aina jotain hauskaa
Tämä on ollut merkittävä kortteli tamperelaisen kulttuurin kannalta. Irwin vietti täällä iltaa 30.5.1990. Linkala ja Naukkarinen kiittelevät, että Restelin johto ja Voiman henkilökunta suhtautuvat nykyisin hyvin myönteisesti biljardikerhon toimintaan. Juice oli ilmoittanut läsnäolijoille, että jos joku soittaa jukeboksista hänen kappaleitaan, hän poistuu välittömästi paikalta. – Olemme haastatelleet ihmisiä, ja meillä on käytössämme paljon valokuvia. Biljardi on sukua golfi lle ja kroketille, joka kehittyi näistä ulkona pelattavista keppipeleistä sisällä pelattavaksi peliksi 1400-luvulla. 29 30.12.2016 loissa aloitti lastentarha, joka toimi vuoteen 1984 saakka. Eka myi 1983 Voiman talon kolme ylintä kerrosta rakennusliike H. – Juice oli ilmoittanut läsnäolijoille, että jos joku soittaa jukeboksista hänen kappaleitaan, hän poistuu välittömästi paikalta, ja Juicen biisit oli jätetty soittamatta. – Ei ole väliä, oletko herra vai narri, se on Voiman vanha karnevalistinen perinne. Itsepalveluhinnat pitivät hintatason alhaisena. – Olin monien muiden tavoin tämän talon kakkoskerroksessa sijainneessa päiväkodissa 1940-luvulla, joten talo on tullut vuosien saatossa todella tutuksi, Pertti ”Pepe” Ikävalko muistelee. Voima oli niin suosittu kansanravintola 1980-luvulla, että sinne jonotettiin. Jorma Ikävalkon pojan Pertti ”Pepe” Ikävalkon mukaan lasten ehdoton suosikki oli Masa Niemi, joka hauskuuttamisen ohessa heitteli ikimuistoisia kuperkeikkojaan. Herrat ja narrit samassa pöydässä Voiman korttelissa Vellamonkadulla asui 1940–50-luvuilla lauluntekijä, muusikko ja näyttelijä Jorma Ikävalko, joka oli keskeinen henkilö rillumareikulttuurin luomisessa. Katsomoyleisö kannustaa yhä huikeampiin lyönteihin. Innokkaita biljardin harrastajia ovat olleet muun muassa säveltäjä Mozart, fi losofi Immanuel Kant, USA:n presidentit Abraham Lincoln ja Theodore Roosevelt, kirjailijat Mark Twain ja Charles Dickens sekä koomikko W.C. Fields.. Voiman korttelin isolle sisäpihalle kokoontui taiteilijoiden vierailujen aikana korttelin väkeä, kun taiteilijat esittivät tunnettuja kappaleitaan. Biljardi . Voiman interiööriä 1960-luvulla. Tammelan Voiman Biljardikerhon (TVB) voimakolmikko pituusjärjestyksessä. Ravintolapäällikkö Saku SIewert kehuu talon ja asiakkaiden yhteistyötä mukavaksi. Böökille toimistotiloiksi ja omistusasunnoiksi. Kerhon toiminta herättää mielenkiintoa ravintolaa kohtaan. Naukkarinen kertoo, että Juice Leskinen ja Irwin Goodman istuivat aikoinaan usein Tammelan Voimassa kavereittensa kanssa. Mutta maisteri Särkkä oli tiukka mies, eikä sellaista roolia siihen elokuvaan tehty. Eka otti vuonna 1989 hotellija ravintolatoiminnassa käyttöön liiketoimintanimen Restel, josta tuli erillinen yhtiö seuraavana vuonna. Aamuyöllä Voima paloi ja Irwin joutui evakkoon talon yläkerrasta keskellä yötä. Jussi Naukkarinen on tekemässä Ikävalkon kanssa historiikkia Tammelan Voiman korttelista. Ikävalkoilla kävivät usein tervehdyskäynnillä Olavi Virta, Tapsa Rautavaara, Repe Helismaa, Masa Niemi, Esa Pakarinen ja Siiri Angerkoski. Kannattavasti toiminut osuuskunta Voima yhdistyi Eero Rantalan mahtikäskystä vuonna 1983 keskusosuusliike OTK:n ja 38 muun osuusliikkeen kanssa E-osuusliike Ekaksi. Sain sentään laulaa sen ajan magnetofonille laulun Pieni nokipoika vaan. Pepe Ikävalko (vas.), Pekka Linkala ja Jussi Naukkarinen. – Repe Helismaa sanoi minulle, että jos Rovaniemen markkinoilla -elokuvassa olisi ollut pikkupojan rooli, olisin minä saanut sen näytellä. Tätä on kutsuttu myös Kosken alustan kortteliksi, koska Koski-niminen hämeenkyröläinen isäntä osti täältä taloja tontteja 1800-luvulla. Fuusion myötä kaikkien osuusliikkeiden hotellit ja ravintolat siirtyivät Ekalle ja nimi poistettiin myös Voiman talon ulkoseinästä, mutta palautettiin remontin yhteydessä. Monet tämän päivän Tammelan Voiman asiakkaista ovat käyneet kyseistä lastentarhaa
On aivan käsittämätöntä, että vasemmistokin vastustustaa palkkaindeksin palauttamista. Onhan ydinsulkusopimus kuitenkin voimassaoleva sopimus ja kieltää erityisesti ydinaseettomien maiden linkittymistä . Luin surullisena nimettömän Kalevassa hiljan julkaistun omakohtaisen kertomuksen koulukiusaamisen ja ymmärtämättömän sosiaalihuollon seurauksista mielenterveysongelmista kärsivän nuoren elämässä. Taidanpa tehdä uuden valtuustoaloitteen resurssien lisäämisestä valvontaan, nyt kun yhä useampia dementikkoja ja huostaanotettuja lapsia siirretään kaupallisen voitontavoittelun piiriin. Yhteisöjä koskevat tiedot eivät ole henkilötietoja, joten niitä tulisi voida vapaasti luovuttaa esimerkiksi markkinointitarkoituksiin. Tässä Talvivaara/Terrafamehankkeessa on sisäänrakentuneena nyt ei vain ympäristövaan myös nikkelija ydinmateriaaliongelma. Minusta puolueen johdon kannattaa miettiä tarkoin, miten suhtautuu asiaan. Uusliberalististen ekonomistien johtava ajatus on, että yhteiskunta hyötyy eniten, kun yrittäjät ajattelevat omaa etuaan ja voittoja ja näin luovat talouskasvua. Ydinaseriisunnan puolesta toimivan Pugwash-liikkeen tieteelliset jäsenet ovat jo pitkään sanoneet seuraavaa: ”Ydinaseiden muodostama uhka on välitön, eikä aika ole ihmiskunnan puolella.” Näin ollen Suomi ei voine olla se maa, joka ei ymmärrä tätä erittäin vakavaa ongelmaa, joka nimen omaan ihmiskunnan akuuteimpana ongelmana ylittää ilmeisesti moninkertaisesti vaikkapa ilmaston lämpenemisen ongel man. Miksi Kiljunen tuomitaan populistiksi, jos hän kirjoitti palkkaindeksin palauttamisen puolesta. Joten niin ikävää kuin se Suomen nyky tilanteen kannalta onkin, meidän tulee päästä eroon myös kaikista ydinvoimaloistamme. Näitä hyötyjä ei ole nähty 30 vuoden jälkeenkään, ilmiö, joka selittää kansan syvän tyytymättömyyden vaaliuurnilla. Omavastuun ja yksilönoi keuksien painottaminen ajallamme edistää vielä yhteisöllisiä entisaikoja enemmän eetosta, jossa jokainen ”huolehtikoon itsestään” ja jossa vähätellään vahvempien taipumusta käyttää hyväkseen heikompia. NUCLEAR REGULATORY COMMISSION/CC BY 2.0 Riittääkö Rehulan anteeksipyyntö. Ydinaseiden riisunta ja pommien purkaminen edellyttää erityisesti sitä, että ihmiskunta, siis me ihmiset, pääsemme eroon kaikista niistä aineista, jotka mahdollistavat ydinasepommien rakentamisen. Nimittäin nämä meidänkin voimalamme tuottavat . Tämä yellow cake on kirkkaan keltainen uraaniseosjauhe, josta käydään kauppaa laajalti. Vaikka joukossa olisi kuinka tahansa monta inhimillisesti suuntautunutta hyvää yrittäjää, pelkkä tilaisuus oman edun lisäämiseen tekee tilaisuudesta varkaan. Kaarina Kailo Oulu Uusi postilaki kunnioittaa yksityisyydensuojaa POSTIJA logistiikka-alan unionin (PAU) Seppo Kouvalainen kirjoitti Kansan Uutisissa 23.12., että postilain muutos uhkaisi kansalaisten tietoturvaa, koska laki velvoittaa Postin antamaan osoiterekisterinsä kilpailijoiden käyttöön. Jos tällainen luottamus ei toiminut näiden nyt keski-ikäisten ”holhokkien” kohdalla, joita käytettiin sumeilematta työvoimana tai joita aliruokittiin, miten asiat olisivat nyt paremmin. Eikö nykyinen prosenttikorotus hyödytä myös hyväeläkkeisiä. Nyt on korkea aika oppia historiasta ja satsata riittävästi rahaa valvontaan. Voi maksaa ääniä tulevissa vaaleissa, jos vastustaa, sillä pienja keskivertoeläkeläiset ajattelevat omaansa. Haluttomuus suunnata riittäviä resursseja taloudelle ei-niintuottavien ryhmien inhimillisen hoivan ja puolustamisen varmistamiseksi tiivistää kieroutuneen talouspolitiikan: verovaroja siirretään niitä vähiten tarvitseville argumentilla että se lopulta hyödyttäisi kaikkia. Varsinkin oikeisto vähättelee etukäteen kotihoidossa mahdollisesti ilmenevää voitonmaksimointia ja niin huostaan otettujen lasten hoidon kuin vanhushoivan valvontatarvetta. ssiilejä ainesosia. Juhani Harjunharja Utsjoki ” Meidän tulee päästä eroon myös kaikista ydinvoimaloistamme.” Triuraani oktaoksidia U3O8 eli niin sanottua yellow cake -tuotetta. Sehän on lisäksi kapitalismin ydin. Syynä on enempi kuin ihmeellinen, että kun se hyödyttää hyväeläkkeisiä niin kuin tekeekin. ssiilin ydinasemateriaalin tuotantoon. Mutta mitä tähän sanoo IAEA eli Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Aina nostaessani valvontakysymyksen esiin, saan vakuutteluja, että niin sanottu ”omavalvonta” on kohdillaan ja näitä yrittäjien itse laatimia valvontasuunnitelmia seurataan. Koen, että ministeri Rehulan anteeksipyyntö on pirun retoriikkaa, jos se ei johda mihinkään muutokseen yhteiskunnan haavoittuvaisimpien ryhmien oikeuksien valvonnassa. Henkilötietoja ei siis luovuteta edelleenkään kuin postiyritykseltä toiselle postiyritykselle, joita sitoo lainsäädännön salassapitovelvollisuus. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että Suomesta tulee uraanin rikastaja ja tuottaja. Myös korvaukset olisivat paikallaan, jos kerran Suomessa on varaa satsata Talvivaara-uhkapeliinkin 100 miljoonaa. Ei näitä voi sekoittaa kansaneikä takuueläkkeisiin, ne maksaa yhteiskunta, ja niihin pitäisi saada roima korotus, eikä kukaan keskivertotai pientyö”Käsittämätöntä, että vasemmistokin vastustaa.”. Jos tai kun Suomi aloittaa uraanin tuotannon, tarkoittaa se tuon yellow caken osalta myös sitä, että IAEA edellyttää, ettei tuote joudu minkään ydinasejärjestelmän osaksi. Kirjoittaja tiivisti: he eivät tarvitse vain aineellista ravintoa ja huolenapitoa vaan ennen kaikkea rakkautta ja tunnetta, että heistä välitetään. Toisaalta yksikin vanhusta tai huostaan otettua väärinkohteleva tapaus on liikaa. Ja seurauksena oli jatkosota! Uraanin osalta taasen tiedämme sen, miten uraani ja siitä syntyvä plutonium ovat ydinpommien keskeisiä . Osoitetietojen luovuttaminen osoiterekisteristä toisille postiyrityksille on mahdollista jo nyt, joten postilakiesityksessä ei esitetä tähän asiaan muutosta. Eiväthän hyväeläkkeisetkään ajattele muuta kuin itseään. Eikä tätä asiaa helpota lainkaan se, että Talvivaara/Terrafame alkaisi tuottaa yellow cakea! Jo nikkelissä ja sinkissä on ihan tarpeeksi ongelmaa – hyödyn ohessa. Nikkelin osalta muistanemme, kuinka runsaat 70 vuotta sitten Hitlerin Saksa himoitsi Petsamon nikkeliä sotakoneensa ylläpitoon. ssiiliä ydinaseeseen soveltuvaa ainetta, plutoniumia. Se hyväksyy halpatyövoiman ja neuvotteluvallassaan heikkojen hyväksikäytön kuten nykyhallituksen asenne työttömien kyykytykseen ja pakkotyöhön osoittaa. Olli-Pekka Rantala ylijohtaja, liikenneja viestintäministeriö Palkkaindeksi takaisin NYT KUN paljon puhuttu palkkaindeksin palauttaminen tulee toivottavasti eduskuntakäsittelyyn, jota me keskiverto ja pientyöeläkeläiset odotamme innolla että oikaistaisiin tämä vääryys joka on johtanut eläkkeiden jälkeenjääneisyyteen varsinkin pienja keskivertoeläkeläisillä. Jos korotusprosentti lasketaan 3 000 euron kuukausieläkkeeseen ja yli tai sitten 1 600 euron eläkkeeseen, niin kyllä siinä ero kasvaa pitkässä juoksussa paljon. Tuomo Syri Pietarsaari Keskustelua Talvivaara/Terrafame, uraanikaivos ja yellow cake YLE:N A-STUDION ohjelmassa 17.11. Esitetty muutos koskee yhteisöjen osoiterekisteritietojen luovutusta muillekin osoitteellista jakelutoimintaa harjoittaville toimijoille kuin postiyrityksille. Rahaa löytyy kun halutaan lisää guggenheimeja tai luontoa saastuttavia eli lyhytnäköisesti hyödyllisiä työpaikkoja. ON POSITIIVISTA, että valtiovalta on pahoitellut julkisesti lastensuojelun sijaishuollon turvaverkossa ja valvonnassa tapahtuneita laiminlyöntejä. 30 30.12.2016 eläkeläinen vastusta sitä. Nythän on kysymys työeläkkeistä, jotka maksetaan työeläkeyhtiöistä eikä yhteiskunnan varoista. kuulimme, kuinka Talvivaara/ Terrafamenikkelikaivoksen yhteyteen on rakennettu uraanin talteenottolaitos, jonka tarkoituksena on tuottaa triuraani oktaoksidia U3O8 eli niin sanottua yellow cake -tuotetta
Tauno Hovirinta Turku Asukas – pidä kiinni oikeuksistasi! JÄMSÄN VALTUUSTON hinku vaihtaa maakuntaa sen paremmin asukkaita kuin vaikkapa yrittäjiä kuulematta on herättänyt kysymyksiä kunnallislain noudattamisesta. Siihen verrattuna metsä uusii jatkuvasti energiaa. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Veli Pohjonen Kuusamo Lyhyen kierron peltohaketta on kokeiltu tehdä pajun lisäksi ruokohelpistä, jota korjataan kuvassa. Verkkolehti on osoitteessa: www.kansanuutiset.fi . Avoimia kysymyksiä MINUA ON kysytty vasemmmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaaksi. Se nimeää pohjoismaisen metsähakkeen liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Energiapajua kokeili perusteellisimmin Fortum (entinen Imatran Voima), vuosina 1983–1993. Lisää yhteystietoja sivulla 35. Kuntalain 22 pykälä määrittelee asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kunnan toimintaan. Rohkaistuneena puolueen puheenjohtajan Li Anderssonin HS:n kulmapöydässä käyttämästä ilmaisusta, ”kun puo lueen duunaritaustaiset työntekijätkin vihdoin ovat ymmärtäneet ydinvoiman vanhanaikaisuuden ja kalleuden”, esitän toisen kysymykseni, joka koskee energiapolitiikkaa. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Sen mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Jämsässä on viitattu kintaalla niin laeille kuin valtuustoaloitteille. Varsinainen tarve syntyi 1970-luvulla, kun polttoöljyn hinta nousi jyrkästi kahden Lähi-Idän sodan luoman öljykriisin myötä. Palavatko vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n suurelta osin toteutumattomat tavoiteohjelmat varmuudella uudessa Naantalin monipolttoainelaitoksessa vai laitanko asiakirjat kumirattaille kiertämään maakuntaa niille sopivampaa loppusijoituspaikkaa etsien. Henkilökohtaisesti olen pitänyt asiaa vahvasti esillä koko valtuutettunaoloajan. Nopeasti kasvava (esimerkiksi 5 vuotta) viljelypaju on nopeasti uusiutuvaa energiaa. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Vielä vuonna 1992 Suomen maataloustieteellinen seura puhui miljoonan peltohehtaarin ongelmasta. 31 30.12.2016 OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki . Ekopaju kasvaa energiaa ja hoitaa samalla ympäristöä. Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Kansalaiset ovat aiempaa koulutetumpia ja heillä on netin ynnä muun ansiosta enemmän tietoa mahdollisuuksistaan, joten he haluavat itse olla mukana rakentamassa lähiympäristöään ja sanomassa sanansa lastensa tai vanhustensa palveluihin. Tilukset oli aikoinaan hankittu Helsingin viereen kaavaillulle läntiselle ydinvoimalalle. Liikapellot näyttivät palaavan viljalle eikä maata peltojen energiaviljelyyn enää ollut. Metsähakkeen käyttö lämpökeskusten energiaksi keksittiin 1960-luvulla. Yksi syy on äänestysaktiivisuuden lasku. Miten vastaan vaalikentillä kysymykseen, onko vihreää norttia väkevämpien pössyttely suotavaa vaiko ei. Suomessa oli vuonna 2016 tällaisia peltoja yksitoista prosenttia koko peltoalasta. Viljelmät olivat tavallisella peltomaalla yhtiön Kopparnäsin tilalla Inkoossa. Meidän tulee varautua esittelemään Brysselissä nykyistä monipuolisempi hakkeen tuotanto. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Asukkaiden kannattaakin pitää kiinni oikeuksistaan osallistua, tietää ja vaikuttaa. Sen viljely kehitettiin 1980-luvulla. Uusiutuminen jatkuu niin kauan kuin aurinko paistaa maapallolle. Pääosa biotieteilijöistämme on toista mieltä. Mutta ennen lopullista suostumustani haluaisin vahvistavat vastaukset puolueen päättäviltä elimiltä pariin kysymykseen. Palvelun käyttäjän arkikokemus on myös valtuustolle tärkeää tietoa. Kansalaisille ei myöskään enää riitä se, että kerran neljässä vuodessa pääsee sanomaan, ketkä nousevat valtuustoon päättäjiksi. Näyttö oli niin vakuuttava, että valtio alkoi 1993 rahoittaa 30 eteläsuomalaista maatilaa käsittänyttä Energiatilahanketta. Asukkaiden aktiivisuutta pitää tukea. Kun Pohjolan puuta alkoi palaa, puun riittävyys alkoi huolestuttaa. Puolassa ilmastotarpeeseen on jo kehitetty ekopajun menetelmä. Sähkön ja kaukolämmön voimaloissa palavan metsähakkeen varsinainen vaihtoehto on aina fossiilinen kivihiili. Paperiteollisuus kauhisteli metsähakkeen käyttöä energiaksi. Sen merkittävimmät näytöt saatiin Nygårdin kartanossa. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi . Toimituksen puhelin: 09 759 601. Liittymisemme unioniin 1995 poisti kyllä maatalouden ylituotannon. Siinä tarvitaan havupuiden lisäksi lyhyen kierron lehtipuita. Vasemmiston ryhmä esitti myös maakunta-asiassa kansanäänestystä tai ainakin kansalaiskyselyä. Peltoa maassamme silloin riitti. Perinteisen metsämaan lisäksi tarvitaan myös uutta viljelymaata. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Vanhassakin kuntalaissa valtuuston velvollisuus on ollut pitää huolta siitä, että asukkailla on tietoa jopa jo vireillä olevista asioista, jotta vaikuttaminen on mahdollista. Näillä pelloilla voisi kasvattaa lyhyen kierron nopeasti uusiutuvaa biomassaa. Nopeasti uusiutuvaa energiaa pitäisi saada pian kasvamaan, ja riittävän suurilla pinta-aloilla. Lainlaatijalla on hyvät perustelut korostaa kansalaisten osallisuutta itseään koskeviin asioihin. Menetelmä ei kuitenkaan sopinut EU-komissaarien silloiseen ajatteluun. Arja Paakkanen kaupunginvaltuutettu Jämsä Uusiutuvaa, komissaarit EUROOPAN UNIONIIN on syntynyt uusi ilmastoväen koulukunta. Mutta kaksikymmentä vuotta kestänyt EU-kautemme näyttää nyt, että liikapellot eivät poistuneet. Ennen EU-aikaa olimme maatalouden sitkeässä ylituotannossa. Komissaareille tarjottava nopeasti uusiutuva energia helpottaisi Metsä-Suomen asemaa tulevissa EU:n ilmastoneuvotteluissa. Jämsäläisasukkaan mielipidekirjoituksessa on tivattu, ovatko valtuutetut tutustuneet kuntalain 22 pykälän määräyksiin maakunnasta päättäessään ja miten pykälä on otettu huomioon. Ne muuttuivat ympäristötuetuiksi kesantopelloiksi. Jämsän valtuusto on asukkaitaan ja veronmaksajiaan kuulematta yksityistänyt kiihtyvällä vauhdilla asukkaiden palveluja ja ulkoistanut lähes kaikki so siaalija terveyspalvelut, päättänyt kolmesta kuntaliitoksesta ja esittänyt maakunnan vaihtamista kesken alueja soteuudistusmylläkän. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Koulukunta painostaa jo EU:n komissaareja väittämällä, että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan. Yritysvaikutusten arviointimenettely on Jämsän säännöissä, mutta käytännössä unohdettu au tuaasti. VAPO ”Nopeasti uusiutuvaa energiaa pitäisi saada pian kasvamaan.” ”Kansalaisilla on aiempaa enemmän tietoa mahdollisuuksistaan.”. Siksi Suomen ja Ruotsin silloiset biotieteilijät esittivät ratkaisuksi lyhyen kierron peltohaketta pitkän kierron metsähakkeen rinnalle. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi . Se luo ympäristöpellolle heinää runsaamman hiilen nielun
Niiden merkeissä saadaan aidon makuinen tuntuma EU-Romanian valtakoneistoon kuuluvien rötöstelyistä ruohonjuuritasolla. Esimerkiksi Mungiun tapa värittää hienovaraisesti kohtauksen yleisilmettä (”extras”) takaa, ettei pysähtyneisyys pääse vaivaamaan. Pääosissa: Adrian Titieni, Maria-Victoria Dragus. Elokuvan alussa tytär joutuu raiskausyritykseltä vaikuttavan päällekäynnin kohteeksi. Harri-Ilmari Moilanen . Valmistujaiset on ajan hermolla sykkivä, yhteiskunnallisesti virittynyt ihmissuhdedraama. Viime mainittuun voidaan lisätä käsitteet rehellisyys ja viattomuus. ELOKUVA Lääkäri Romeolla (Adrian Titieni) on ongelmia tyttärensä Elizan (Maria Dragus) kanssa, ja muutenkin elämä lähtee väärään suuntaan.. Ohjaus ja käsikirjoitus: Cristian Mungiu. Tässä yhteydessä käyttökelpoinen termi on integriteetti: on oltava johdonmukaisesti arvojensa mittainen, tieltä lipsumiset eivät ole sallittuja. Integriteetti-näkemyksen puolesta puhuu myös kerronnan mutkattomuus. Ensi-ilta 30. VALMISTUJAISET (Romania-Ranska-Belgia, 2016). Mungiun ohjaus viihtyy tuiki tavallisissa miljöissä ja tilanteissa ilman että vaikutelma olisi tippaakaan tylsä tai kuivakas. lmi on mutkaton näpäytys ”tarkoitus pyhittää keinot” – ajattelua kohtaan. Mungiun ohjaus viihtyy tuiki tavallisissa miljöissä ja tilanteissa. joulukuuta. Pieni suuri moraalinen tarina Valmistujaiset on dialogipainotteinen, mutta siinä ei ole ylikirjallisen makua, kiitos kaikessa yksinkertaisuudessaan, arkisuudessaan ja yleispätevyydessään painavan sisällön. Kysymys on nimenomaan siirroista tietyn, palveluksiin ja vastapalveluksiin perustuvan rakennelman ja käytännön puitteissa. 32 30.12.2016 Romanialais. Romanialais. Tapauksen selvittely nivoutuu luontevasti hyvä veli -verkoston puitteissa tapahtuviin siirtoihin. Tuloksena monia ulottuvuuksia saavasta väännöstä on simppeli moraalinen tarina henkilökohtaisten ratkaisujen merkityksestä. Kaikki on näennäisen siistiä, tosin samalla auttamattoman epäeettistä ja laitonta. Luvassa olisi stipendi maineikkaaseen englantilaiseen yliopistoon, mutta jäljellä olevista kokeista pitäisi tulla napakymppejä. Asian suhteen Valmistujaiset liputtaa ehdottoman rikkomattomuuden puolesta. ???. Miespäähenkilön joutuminen monenlaisten paineiden keskelle muutenkin kuin tyttäreen liittyvien juttujen suhteen (rikkoutunut avioliitto, uusi orastava suhde jännitteineen, sairasteleva äiti, tuntemattoman kiusanteko) tiivistää mukavasti elokuvan tunnelatausta – myös pinnan alla kuohuu. Kyseessä on ajan hermolla sykkivä yhteiskunnallisesti virittynyt ihmissuhdedraama, mutta myös ajattomasti kantava teos, jota kannattelee jäntevästi kerrottu pieni suuri moraalinen tarina. Sukupolvien mittelöä Syntyvän moraalisen ongelman ytimessä nähdään isän ja tyttären kesken selkeä sukupolvien mittelö: laittomuuksiin valmis kyynisyys vastaan seuraukset kestävä reilu peli. Ollaan romanialaisessa maaseutukaupungissa, jonka katukuvassa ja asumistasossa ei ole kehumista. Lääkärin omatunto ja tyttären tulevaisuus L ääkärillä on paineita ja hyvä veli -verkosto pyörii sen verran vauhdikkaasti, että syyttäjä päättää viheltää pelin poikki. Näiltä osin autenttisuuden tunne on vahva. Sama pätee koko elokuvaan, sen takaavat Cristian Mungiun alkuperäiskäsikirjoitus sekä realismissaan tinkimätön ja tyylitietoinen Cannes-palkittu ohjaus. lmi tuo jokseenkin yleismaailmalliseen korruptiokäytäntöön omat kansalliset värinänsä. Viisikymppinen lääkäri hermoilee lukiota päättävän tyttärensä viimeisistä tenteistä enemmän kuin tyttö itse
Politiikkaa ei aloitusjaksossa jauheta, ja tuskin pahemmin jatkossakaan, sarja painottuu le. Dokumentti keskittyy jälkimmäisiin. Tänä vuonna Stora Enson pääkonttori valaistaan Cube-valoteoksella. Haastattelut on rytmitetty nautittavasti muun aineiston kuten sota-ajan rintamanäkymien, lääkärinlausuntojen, valokuvien ja kirjeiden yhteyteen. Haastatellut puhuvat avoimesti ja vapautuneesti, mikä luo katsomiskokemukseen miellyttävän vapautuneen ja omanlaisensa terapeuttisen ilmapiirin. Kun ihminen on kuvitellut tilan, se on jo olemassa. Tervetullutta piristettä antavat niissä ilmenevät kansalliset erityispiirteet. Heistä monien muistikuvat liittyvät lapsuuteen ja nuoruuteen. Pekko Pesosen kässäri ammentaa paljon lappilaisesta eksotiikasta näyttelijöiden aitoa murretta tapailevaa replikointia myöten. ”Suomi suureksi, Viena vapaaksi” julistaa radion propagandaselostajan ääni. Elokuvaväen ja heidän läheistensä johdolla mennään tavalla, jolle rinnastuskohteeksi kelpaa vaikkapa Teemalla jo pitempään pyörinyt espanjalaissarja Velvet – muotitalon tarina. Areena 4 kuukautta. Päähenkilö on maineikkaan Mosfolmin palveluksessa oleva huippukuvaaja (Jevgeni Tsyganov). tammikuuta. Tuttu hokema ”hätä keinot keksii” joutuu nuoren mieskolmikon (Vatanen, Jasper Pääkkönen, Timo Lavikainen) kautta lujaan testiin. Keskustan ravintoloihin levittäytyvä Lux Eat -ruokatapahtuma houkuttelee kävijöitä syömään yhdessä. Tässä mielessä lähihistoriallinen tausta on . a oli myös melkoinen yleisömenestys. Ohjelma sisältää muun muassa Eino Ruutsalon lyhytelokuvia, kineettisen valoteoksen sekä hengähdystauon lapsiperheille kaupunginmuseossa. Valoisaa perusasennetta korostavat kirkkaat värit. TV tavan kokonaisuuden ääripäistä, jotka värittävät Suomen kannalta vähemmän hohdokasta jatkosotaa. Vaatimus on Lapin talvisissa olosuhteissa ankara, sillä ilta on jo pitkällä ja Rovaniemen kodinkoneliikkeet satojen kilometrien päässä. Aikuiselle festivaalikansalle on tarjolla ensi kertaa Suomessa nähtävä Bring Your Own Beamer -klubi. Kuvataiteen professori Jaana Erkkilä, Kide 4/2017 SUOSITTUA LUX HELSINKIÄ täydentää tänä vuonna Lux In -valotaiteen näyttely sekä lukuisat oheistapahtumat. Neukkubyrokratian jäykkyydestä saadaan sentään selkeitä näyttöjä. Teema ma 2.1. TV Sympaattista neukkunostalgiaa Harri-Ilmari Moilanen VENÄLÄINEN DRAAMASARJA Suojasää (Ottepel, 2013) käynnistyy keväästä 1961. Sen katsotaan alkaneen kommunistisen puolueen helmikuussa 1956 pidetystä 20. Nostalgia neukkuajan puitteissa toimii sympaattisesti. YLE KUVAPALVELU YLE KUVAPALVELU. . . Absudin seikkailukomedian ja tie. Epookin vaateet lavastuksen, puvustuksen ja vastaavan rekvisiitan suhteen ovat kohdallaan – aloitusjaksossa vodkan ja suolakurkkujen lisäksi saadaan myös annos twistin huumaa. Dokumentti luo hyvän ja avarIsä Paavo Virtanen ja tytär Sisko Laukkanen . Maiju Lassilan hersyvän kansankomedian tapaan juonikuvio täyttyy kommelluksista, väärinkäsityksistä ja toikkaroinneista. klo 21.00. puoluekokouksesta. Sarjan ovat käsikirjoittaneet Dmitri Konstantinov, Aljona Zvantsova ja Valeri Todorovski viime mainitun alkuperäisidean pohjalta. DOKUMENTTIPROJEKTI: SODAN MURTAMAT TV1 ma 9.1. Areena 30 päivää. Käy erityisen selväksi, miten monien kohdalla sota jatkui pitkään vielä virallisen rauhanteon jälkeen: erilaisia uhkaavia muotoja saanut paineiden purku kotiväen suuntaan on ollut yleistä. NAPAPIIRIN SANKARIT TV2 la 31.12. 33 30.12.2016 Mielikuvitus on katsomista tiloihin, joita ei vielä ole. Mosfi lmin studioilla on menossa uuden kansankomedian koekuvaus, mutta kuvaaja Vitja Hrustaljov (Jevgeni Tsyganov) keskittyy aivan muihin asioihin. Kari Ketonen on mainio liukkaan ja lipevän Pikku-Mikon roolissa. SUOJASÄÄ, osa 1/12. lmin toimintakäsky tulee miespäähenkilön (Jussi Vatanen) avovaimolta (Pamela Tola): aikaa digiboksin hankkimiseen on aamuyhdeksään. Sen merkeissä odotellaan jo toista jatkoosaa. klo 22.00. LUX HELSINKI UUDISTUU Jatkosota ja sen jatkot Harri-Ilmari Moilanen TIMO KORHOSEN käsikirjoittaman ja ohjaaman historiadokumentin Sodan murtamat (2016) alussa on kiintoisa tilastotieto: jatkosodassa Suomi sai 191 Mannerheim-ristin ritaria, noin 15 700 rintamasotilasta passitettiin psykiatriseen sairaalahoitoon. Leffa on välillä yliampuvan naii-vi, mutta kokonaisuutena pikkuhauska rutistus, kaasu pohjassa kiitävä ja välillä katolleen kierähtävä miehuuskoe. aporukan työja rakkauskiemuroihin. Napapiirin sankarit palkittiin vuoden parhaan elokuvan, ohjauksen ja käsikirjoituksen Jussilla, ja le. Dokumentissa on kiitettävästi hyödynnetty erilaista faktamateriaalia. Areena 7 päivää. Runkona ovat sotilaiden omaisten – lähinnä lasten – haastattelut. ksusti valittu: suojasäällä tarkoitetaan Neuvostoliiton taideja kulttuurielämässä noin vuosikymmenen kukoistanutta kohtuullisen vapauden aikaa. Joulupukki jätetään sentään rauhaan. klo 21.30. TV Digiboksia ostamassa Harri-Ilmari Moilanen NAPAPIIRIN SANKARIT (2010) ovat antisankareita siihen malliin, että Dome Karukosken ohjaama elokuva on aikamme Tulitikkuja lainaamassa. Tasollisesti näissä viihdesarjoissa ei ole merkittävää eroa. VALOFESTIVAALI LUX HELSINKI 5.–9. Vastaava liekki jyrisee eräänkin sotapojan kotiväelle lähettämässä kirjeessä tympeän rasistisena: alemman asteen eläimiä nämä pahalle haisevat ryssät. Tapahtumien kulkua hallitsee rento kieli poskessa -meininki maakuntien Suomen malliin. Tapahtuma-ajankohta käy selväksi, kun Mosset, Volgat ja Popedat ilmestyvät moskovalaiseen katukuvaan. Sarja pyörähtää ihan mukavasti käyntiin
Hän yllätti usein alaisensa, teki päätöksiä lonkalta ja toteutti strategiaansa summamutikassa. Kaikkien etujen mukaista on saada asia nopeasti pois päiväjärjestyksestä. Niinistö arvosteli myös pääministeri Paavo Lipposta. LEHTIKUVA/SERGEI ILNITSKY. Palvellessaan 1970-luvulta lähtien KGB:ssa Putin ei kyseenalaistanut tai epäillyt järjestelmää. Niinpä Uusi tsaari esittää ensyklopedisen kattavan, objektiivisen kokonaiskuvan Putinin Venäjästä. Hän suojeli Sobtšakia ja sittemmin Jeltsiniä uhkaavilta korruptiosyytöksiltä. Filoso. Vihreistä esitystä kannatti vain ryhmänjohtaja Paavo Nikula. 34 30.12.2016 . 20 VUOTTA SITTEN. Yhdessä laulettiin vakoilijadekkarin Kevään 17 hetkeä tunnuslaulu, joka on pysynyt ”näkymättömän” rintaman taistelijoiden marseljeesina. Kai Hirvasnoro j ki l vapauttaminen oli aiheuttaa hallituskriisin KU:N ARKISTO/JARMO LINTUNEN Pragmatismista vallan kulttiin KUN ANNA CHAPMANIN vakoilurengas kärähdettyään Yhdysvalloissa palasi Moskovaan 2010, niin Vladimir Putin järjesti vankilasta vapautuneille illegaaleille sydämellisen vastaanoton ja osoitti heille kunnioitusta. Ulkoministeri Lavrovkin joutuu useasti noloon tilanteeseen, kun häntä on pidetty pimeässä ja hän jää kiinni valheista. Eristynyt hahmo Palattuaan presidentiksi 2012 Putin karsi tietolähteittensä joukosta kaikki diplomaatit ja talousmiehet, jotka olisivat voineet varoittaa yllätysiskujen seurauksista. Helle hyväksyi Lipposen menettelyn. Bazar 2016. KAUPAT OVAT nykyään auki juhlapyhinäkin. SDP:stä esitystä vastusti 20 edustajaa, vasemmistoliiton äänet menivät 7–7 ja viisi oli poissa. Kuitenkin Putin suuntasi valtion ohjaukseen ja neuvostotyyppisiin valtiokeskeisiin projekteihin ja monopoleihin. Osa edustajista juuttui hissiin ja myöhästyi äänestyksestä, mutta laki kaatui vasemmiston ja vihreiden kansanedustajien joukkopakoon sen takaa. Vallan kultin seurauksena johtajasta ja valtiosta on tullut erottamia. 751 sivua. – Yleensä hallituspuolueissa on tapana, että omat joukot pidetään kasassa. Yleensä hallituspuolueissa on tapana, että omat joukot pidetään kasassa. Hänen takanaan ovat New York Timesin massiiviset taustatoimittajaja arkistoresurssit. Putin kiinnittyi nyt myös Ivan Iljinin konservatiivis-ortodoksiseen, valistuksen vastaiseen ajatteluun. Siitä tuli maailmankuvan perusta miehelle, joka nyttemmin on muuttunut yhä eristyneemmäksi ja vainoharhaisemmaksi. Jännäri innosti aikoinaan myös Putinin pyrkimään KGB:hen ja käänsi hänet pois ”španan”, työläiskaupunginosan katutappelijan uralta. sempiin, paljastavampiin tai moralisoivimpiin venäläisiin kirjoittajiin kuten Mihail Bergiin, Anna Politkovskajaan, Masha Gesseniin tai Mihail Tsygariin verrattuna Myers tekee johtopäätöksiä varovaisesti ja perustaa ne tarkistetuille faktoille. Kirjailija Vladimir Sorokin toteaa: ”Kaikki hänen pelkonsa, intohimonsa, heikkoutensa ja kompleksinsa tulevat osaksi valtion virallista linjaa”. Suunnitelma paljastui Hodorkovskin näytösoikeudenkäynnistä alkaen 2003. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Kauppojen aukiolo juuttui hissiin Kauppojen aukiolon vapauttaminen oli aiheuttaa hallituskriisin joulukuussa 1996. Ukrainan lähtö omille teilleen on hänelle henkilökohtainen loukkaus, joka pitää kostaa. Nyt ollaan jo Krimillä, Itä-Ukrainassa ja Syyriassa. – Tällaiset asiat jäytävät hallitusta ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmiä. Hän ei voi tunnustaa virheitään. Nykyään Putin on eristynyt hahmo, jonka yhteys ulkomaailmaan on heikko. Aiemmin pragmaattisessa sisäpiirissä sai jalansijaa mystinen euraasialaisuus, joka oikeuttaa voimapolitiikan ja vaikutusvyöhykkeet. Vuonna 1996 aukiolon osittainen vapauttaminen kaatui eduskunnassa dramaattisesti, kun hallituksen esitys äänestettiin nurin numeroin 82–84. Venäjän varallisuuden hallitsija Putin palkitsi ja rankaisi antamalla ja ottamalla. Jukka Mallinen Vuosi 2007 merkitsi käännettä Vladimir Putinin johtamistavassa. Kuitenkin ilmeetön Putin petti patronuksensa Jeltsinin ja Berezovskin ja ohjasi Venäjän aivan muualle. Häikäilemättömyys, itsetarkoituksellinen harhaanjohtaminen ja tylyys tulivat näkyviin. Hän toivoi sen opettavan hallitusta kuuntelemaan enemmän eduskuntaryhmien mielipiteitä. Olivathan he eläneet sellaista salaista elämää, josta hän oli haaveillut murrosiässä. Vasemmistoliiton Annika Lapintie kuului niihin, jotka iloitsivat yllätystuloksesta. Pääministeri Paavo Lipponen ilmoitti, että samansisältöinen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokauden alkaessa ja sen hyväksyminen on hallituskysymys. . Vuoden 2008 talouskriisi oli mahdollisuus talouden uudistamiseen ja modernisoimiseen. Kokoomus sulkeutui heti äänestyksen jälkeen kriisikokoukseen. Hän tulkitsi saaneensa ryhmältä epäluottamuslauseen, koska vähemmistö siitä äänesti hallituksen esityksen puolesta. Puheenjohtaja Sauli Niinistö sanoi puolueensa tulleen petetyksi ja kysyi, voiko hallituskumppaneihin enää luottaa. Sopimus ei pitänyt. Nyt huipulla olevaan ydinryhmään, Myersin termein ”hovimiehiin” hän tutustui siellä viimeistään 1992. Palatessaan Pietariin Sobtšakin hallintoon hän loi itsestään vaikutelman pragmaatikkona ja ”uskollisena palvelijana”. Suomentanut Seppo Raudaskoski. Hän kokosi omat, Venäjän taloutta nykyään hallitsevat bulvaanioligarkkinsa vanhoista pietarilaisista ystävistä, jotka olivat kuin Putin: juroja, värittömiä, vaiteliaita ja ehdottoman uskollisia. – Jo on kumma, ellei tästäkään oteta opiksi. Joulun jälkeen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Esko Helle ilmoitti jättävänsä paikkansa äänestyksen takia. Käänne vuonna 2007 Vuonna 2007 hän hylkäsi kohteliaisuuden ja maltillisuuden naaKokenut Moskovan-toimittaja Steven Lee Myers on julkaissut oivaltavan ja tasapuolisen yleisesityksen Venäjän yksinvaltiaaksi nousseesta s. nksistä – Vladimir Putinista. Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä. Tuo 19.12.1996 oli yksi eduskuntatoimittajan urani dramaattisimmista päivistä. KIRJA mion ja alkoi rähjätä länsijohtajille, joiden oli yhä vaikeampi sietää röyhkeitä perättömiä lausuntoja ja piittaamattomuutta tosiasioista. Perestroika ei koskettanut häntä, mutta Dresdenin postilla hän näki järjestelmän romahtavan ja oppi pelkäämään levottomia ihmismassoja, jotka syöksevät johdon vallasta ja uhkaavat tahria kadut vereen. STEVEN LEE MYERS: Uusi tsaari. Hän ei pitänyt liikeaikalakia hallituksen kaatamisen arvoisena asiana, mutta piti epäluottamusta vakavana. Erityisesti pääsyyttäjä Skuratovin härski nujertaminen vahvisti luottamusta häntä kohtaan
Tosin Turkin esimerkki osoittaa toisin: maan kanssa jatketaan neuvotteluja unionin jäsenyydestä huolimatta törkeistä ihmisoikeusloukkauksista ja aikeista palauttaa kuolemantuomio. Vielä raskauttavampaa on, että jäsenmaissa demokratiaa ajetaan alas. Olen samaa mieltä. Unkarissa ja Puolassa demokraattisesti valittu hallinto tekee parhaansa demokratian, ihmisoikeuksien ja sananvapauden nitistämiseksi. ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2016 V uoden vaihteessa muistellaan suuria uutisia, tapahtumia, ja muistetaan vähän pienempiäkin. Silloin kaksivuotiaana Suomeen perheensä mukana tullut kirjailija Pajtim Statovici kertoo henkilöhistoriansa vaikuttaneen aihevalintoihinsa. Meillä on onni, että hyvä maineemme on huomattu. Kansan Uutiset ilmestyy seuraavan kerran 13.1. Demokratian kriisi syveni vuonna 2016 eri puolilla Eurooppaa. (10?%). Tämä tapahtuu vastineeksi siitä, että Turkki ottaa vastaan sotaa Eurooppaan pakenevia ihmisiä ala-arvoisiin olosuhteisiin pakolaisleireille. Edelleenkin käydään unohdettuja sotia eri puolilla maailmaa. Pakotteista huolimatta Venäjä jatkaa Krimin miehittämistä. 35 30.12.2016 Kansan Uutiset viikkolehti PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi LEVIKKI 10?000 Lehti ilmestyy perjantaisin. Sodat, pakolaisten hätä, ympäristönmuutos ja epäoikeudenmukaisuus eivät katoa mihinkään. Eurooppa on varpaillaan ja varustautuu uutta ”pakolaistulvaa” vastaan ikään kuin luonnonilmiö uhkaisi Eurooppaa. Sirpa Puhakka Kirjoittaja on Kansan Uutisten päätoimittaja. Se ei ole kyennyt puuttumaan Syyrian sotaan. Toivoa antavat tavalliset puolalaiset, jotka lähtivät kaduille joukoittain ensin vastustamaan naisten oikeuksia polkevaa aborttilakia ja myöhemmin puolustamaan sananvapautta. VIIKOLLA 2: Tämä lehti on tupla numero. Euroopan unioni, jonka piti vahvistaa rauhaa ja demokratiaa, katsoo voimattomana vieressä. D emokratia ei ole rikki, mutta sitä uhataan. Myös Puola on Unkarin tiellä demokraattisten oikeuksien rajoittamisessa. Vuosi 2016 jätti jälkeensä entistä enemmän ratkaisemattomia asioita. Kohotetaan malja oikealle tiedolle, analyyttiselle journalismille ja oikeudenmukaisemmalle maailmalle. Sota Syyriassa jatkuu, eikä loppua näy Lähi-idän kon. Tehdään uudenvuodenlupauksia. ikteille. Kansan Uutiset juhlii työn merkeissä lukijoidensa kanssa sekä lehden 60-vuotistaivalta että sata vuotta täyttävää Suomea. Epävarmuus Euroopassa kasvoi brittien päädyttyä Brexitiin, republikaanien Donald Trumpin tultua valituksi USA:n presidentiksi ja oikeistopopulismin saatua näistä käyttövoimaa. Tarkemmat tiedot verkkosivulta: www.kansanuutiset.fi /tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma–pe 9.00–16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafi ikista. Saamme paljon kiitosta taustoittavista, ajassa ja tapahtumissa kiinni olevista ulkomaan jutuistamme. Näinä klikkijournalismin kukoistuksen ja someraivon aikoina, jolloin tiedon merkitys on kyseenalaistettu, on entistä tärkeämpää taistella oikean tiedon puolesta. Vuodenvaihde on rajapyykki, mutta maailma jatkaa entistä menoaan. Puolalaiset lähtivät vastavirtaan myös 1980-luvun alussa perustaessaan Solidaarisuus-liikkeen. Nykyistä Unkaria tuskin hyväksyttäisiin Euroopan unioniin. 12 kk 156 € 179 € 6 kk 79 € 91 € 3 kk 40 € 47 € Hinnat sisältävät alv. JARNO MELA PIXABAY. Viimeinen sana OIKEAN TIEDON PUOLESTA Malja oikeudenmukaisemmalle maailmalle. Säästö Määräaikais. Toisaalla tässä lehdessä tutkija Oula Silvennoinen sanoo, että oikean tiedon puolesta kannattaa taistella, vaikka sen taistelun häviäisikin. Edelleenkin ihmisiä hukkuu Välimereen etsiessään uuden elämän alkua. PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TOIMITUS avoinna ma–pe 9.00–16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi TILAUKSET JAKELUHÄIRIÖT OSOITTEENMUUTOKSET Ma–pe klo 9.00–16.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Mikään ”maahanmuuttajakirjailija” hän ei kuitenkaan halua olla. Moni haluaa kirjoittaa Kansan Uutisiin. I käviin asioihin ei tule alistua. Vuonna 2017 kuuttakymmentä vuottaan juhlivan Kansan Uutisten vahvuus on ollut koko historiansa ajan se, että kerromme mitä maailmassa tapahtuu
http://kauppa.kansanuutiset.fi sähköposti kirjamyynti@kansanuutiset.fi p. 09 759 601 Kansan Uutisten kirjakaupasta ostetuista tuotteista maksetaan arvonlisävero Suomeen. KAIKKIIN TILAUKSIIN XL-KOKOINEN HUOMIOLIIVI KAUPAN PÄÄLLE! 20 € 20 € 20 € 20 € 10 € 10 € 10 € JA PALJON MUUTA, katso kauppa.kansanuutiset.fi SUURI KIRJA-ALE KOKO TAMMIKUU N AJAN!. Jos tilaat useamman kappaleen samaa tuotetta, lisää määrä rastin jälkeen. Merkitse rasti ruutuun tuotteen kohdalle, jonka tilaat. Alle 50 euron tilauksiin lisätään postikulut 2-8 € *T ila aj an n im i *o so it e *p u h el in sä h kö p o st i * tä h d el lä m er ki ty t ko h d at o va t p ak o lli se t. alv:n. Hinnat sis