Kansan Uutiset 30.4.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vIIkkolehtI | 30.4.2020 | 3,5 € | 18-003251-2018 | kansanuutIset.fI Vasemmistoliitto täyttää 30 vuotta sivut 3, 9, 16 ja 39 Guardian: Hollanti leikkaa päästöjä oikeuden päätöksellä sivu 24 Modig ja Kyllönen EU:n yhtenäisyydestä koronakriisissä sivu 35 Vasemmisto juhlii Vappua Verkossa. SIVU 6 kansan uutiset . 18/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta
l ” Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä.” Tällä tavalla tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti viestissään 26.3. Sen kertoo Jouko Aaltosen dokumentti Pieni punainen, jonka elokuvateatterikierros peruuntui koronan takia. Aivan viimeksi tuli esille, että koronakriisin talousvaikutuksia selvittävällä Vesa Vihriälän ryhmällä oli vaikeuksia saada tietoa koronavirusepidemiaan liittyvistä laskelmista. Kolumnisti Lauri Holappa löytää neljä syytä, miksi se on ongelmallista. Hallitukselle selvisi, että Suomi ei olekaan niin hyvin varautunut epidemiaan kuin oli kuviteltu. Niinistön ”nyrkki” olisi sitä koonnut, mutta päätäntävaltaa sillä ei olisi ollut. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Suojavarusteita ei ollut tarpeeksi ja niiden kiireellinen hankinta meni sähläykseksi, kun asialle laitettiin Huoltovarmuuskeskus, jolle asia ei kuulu. Lue Lisää sivu 20 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Ehkä aivan turhaan. Etäkokoukset, etätapaamiset ystävien kanssa. Se on paljastanut myös, että ministeriöt eivät ole kriisiorganisaatioita vaikka niissä valmiusyksiköt onkin. Ylen TV1:ssä elokuva nähdään perjantaina 7. 2 | KU 18 /2 02 Joissakin puheenvuoroissa on jo vaadittu tiukkoja toimenpiteitä Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA Antti Yrjönen Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Matalat sairastuvuusja kuolleisuusluvut todistavat tämän. (10 %). Edellä mainitut epäonnistumiset kuitenkin mustaavat sen ja yksittäisten ministerien mainetta. Hallitus on hoitanut koronakriisiä hyvin ja jäPÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi PS. Ministeriöt toimivat siiloissaan ja näköjään jopa niiden osastot omissaan. Sosiaalija terveysministeriössä kaksi eri osastoa kuvitteli, että Suomen liittyminen suojavarusteiden yhteishankintasopimukseen kuuluu sille toiselle. Yksi työkalu jätettiin kalupakkiin. Kesto Määräaikais. Pääministeri Sanna Marin vastasi kohteliaasti hallituksen arvioivan asiaa, mutta kriisiryhmää ei perustettu. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Jussi virKKunen Politiikan toimittaja 18/2020 Torstaina 30.4.2020. Kriisi on paljastunut, että Suomen lainsäädännössä on vakavia puutteita tällaisessa täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. ulkoja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenille operatiivisen ”nyrkin” käyttämistä koronakriisin hoitamisessa. Elämme disruption aikaa! mäkästi. Kokoavaa tietoa on puuttunut pitkin matkaa. toukokuuta, mutta Areenassa se on katsottavissa jo vapun jälkeisenä maanantaina. Runsaassa kuukaudessa on tapahtunut paljon. Lue Lisää sivu 8 Mistä maolaisuus Suomessa syntyi, mikä esti sen suuruuden, mitä jäsenet ajattelevat nyt. Niiden tehtävänä on lainsäädännön valmistelu normaalioloissa. Asian selvittelyyn meni neljä viikkoa. Kriisirahaa yrityksille jakamaan laitettiin Business Finland, jolle asia ei kuulu. Nyrkkiä olisi ehkä sittenkin tarvittu Disruptio! Koronakriisillä on vain vähän hyviä puolia, mutta yksi niistä on monille aloille levinnyt ja kiihtyvä disruptio
Kritisoidessani kaupunkimme kehnoa meininkiä ja huonoja päätöksiä hän toivotti tervetulleeksi mukaan vasemmiston kokouksiin. Lähdin ensin matalalla kynnyksellä mukaan toimintaan, aktivoiduin ja sittemmin liityin puolueen jäseneksi. AjAssA KU 18 /2 02 | 3 01 AjAssA 1 Vähiten huono vaihtoehto :) (suuri kohteliaisuus) Tuntui olevan arvot kohdallaan erityisesti inhimillisyyden ja ekologisuuden suhteen myös käytännön tasolla. teksti Kai Hirvasnoro Vasemmistoristeilyllä Mika Byman, Sari Porvari, Raija Rahikka ja Aleksi Kivekäs.. 2) Mitä terveisiä kolmekymppiselle. Viisi puolueen aktiivia eri puolilta maata kertoo. Moderni, muuntautumiskykyinen, ketterästi muuttuvan maailman tarpeisiin mukautuva puolue säilyttää helposti ykköspaikkansa. Lähdin toimintaan mukaan vaivihkaa, juteltuani paikallisfestarin bäkkäriteltassa erään kuntapolitiikassa mukana olevan, stetsonistaankin tunnetun vasemmistoaktiivin kanssa. 2) Paljon tsemPPiä kolmekymppiselle näiden haastavien ruuhkavuosien aikana, ja kiitos vuosikymmenten varrella tehdystä valViisi syytä olla vasemmistoliittolainen 1) Miksi vasemmistoliitto on sinun puolueesi
Pitää pyrkiä haastajan asemaan. JaakkoPortti, Rovaniemi 1)?olin. Muut vasemmalta oikealle ovat Pia Lohikoski, Esko Seppänen, Li Andersson, Hanna Catani, Ari Alapartanen, Tiina Koivalo, Antero Eerola ja Jussi Saramo. Vasemmiston politiikka on parasta köyhälle, työttömälle, duunarille, ay-aktiiville, pienyrittäjille, sateenkaari-väestölle jne. MikkonieMinen,Porvoo 1)?skDl:n?jälkeen oli täysin luontevaa jatkaa vasemmistoliiton jäsenenä. Emme silloin asettaneet niitä vastakkain. Hyviä seuraavia vuosikymmeniä ja onnea meille kaikille, ei vain harvoille. Koen, että vasemmiston arvot ovat lähinnä omia arvojani ja puolueen johto, kansanedustajat ja ministerit ovat hyvin inhimillisiä ja helposti lähestyttäviä. pitkä än poliittisesti passiivinen koska puolueet vaikuttivat kaikki puhuvan ympäripyöreitä, ilman näyttöä mistään ja vailla oikeita ratkaisuja niihin ongelmiin jotka ovat nakertaneet yhteiskuntamme perustuksia ja tuhonneet tulevaisuutta jo vuosikymmenet. oDoteta an hyväksyvän aiempien ikäpolvien tavat ja virheet, lopettaa epäkohdista valittaminen ja taipua vallitsevien olojen vaatimuksiin, muuttua kiltiksi osaksi julmaa koneistoa – vasemmistoliitto taipukoon vain kuullakseen väheksyttyjä! l tuoMaSkuuSinieMi,Oulu Hanna Jokinen Hattulasta Mikko Nieminen kuvassa vasemmalla. Esimerkiksi luontoarvot ja luonnonsuojelu ovat aina olleet myös SKDL:ssä arvossaan. Joka muuta väittää, niin väärin väittää. SariPorvari,Kouvola 1)?Valitsin?Vasemmiston, koska koen sen olevan puolue, joka on ”pienen ihmisen asialla”. 2)?terVeiseni?30-Vuotiaalle ovat loppu leikkauspolitiikalle ja ilmasto-oikeudenmukaisuus. Pitää uskaltaa ottaa kantaa myös silloin, kun asia keskusteluttaa omassa piirissä. Rohkeasti vaan omilla keskusteluaiheilla haastamaan muita toimijoita Ellei meillä ole omaa tavoitetta ja suunnitelmaa, niin olemme osa muiden suunnitelmaa, ja silloin toimintamme on reagoimista, ei haastamista. Toki kenelle vain, mutta vasemmisto huomioi mielestäni puolueista parhaiten niiden äänen, jotka liian usein muilta unohtuvat. Siinä näki että tämä porukka ei haihattele, ei maalaile ruusuisia kuvia menneestä tai nykyisyydestä, ei tyydy korulauseisiin, vaan tietää mitä tehdä ja millä keinoin. AjAssA 4 | KU 18 /2 02 tavan hienosta työstä. Vasemmistoliitto jatkaa niitä SKDL:n hyviä perinteitä, joita itse pidän arvossa. Jatkettava samalla rohkealla ja ennakkoluulottomalla linjalla eteenpäin. Jaakko Portti Rovaniemeltä Tuomas Kuusiniemi Oulusta. Suurilla visioilla ja tavoitteilla väkeä saadaan paremmin mukaan, kuin yksittäisissä asioissa puuhastelemalla. Vasemmistoliitto on minun puolue, ja tykkään siitä, että se on vastannut yhteiskunnan esille nostamiin haasteisiin raikkaalla ja ennakkoluulottomalla tavalla. Lapissa keskusteltiin paljon luonnon ja työn välisestä kohtalonyhteydestä. 2) onnea. 2) kolmekymppinen?on hyvä ikä. 2) kolmek ymppisen. Erityisen suuri kiitos puolueen olemassaolosta heijastuu vallitsevan kriisin hoitamisen aikana, ja miten jälkityöt hoidetaan. Paljon on vielä työsarkaa jäljellä. Siinä vaiheessa kun saatiin Sipilän lahtarihallitus, niin totesin että nyt on jokaisen pakko tehdä jotakin ja liityin asuinpaikkani Porvoon Vasemmistoon. rakas kolmekymppinen! Pahimmat ”teini-iän” karikot ovat nyt takanapäin! Rohkeasti, itsenäisesti, sopivan feministisesti ja aina ”pienemmän” puolta pitäen kohti ihanaa keski-ikää. HannaJokinen,Hattula 1)?olen?neljännen polven punikki, mutta pysyin sitoutumattomana vasemmistolaisena kevään 2015 vaaleihin saakka. Kun yhteiskunnallinen ahdistukseni ajoi minut tarkastelemaan puolueiden kantoja 2019 eduskuntavaalien alla, löysin vasemmistoliiton selkeät, realistiset suunnitelmat yhteisen hyvän tuomiseksi takaisin politiikan keskiöön. Muuta vaihtoehtoa en ole koskaan edes harkinnut. Voimia ja yhtenäisyyttä tarvitaan myös mahdollisten tulevien kriisien aikana – ekokriisi ei armoa tunne
Vaikka hyönteisten häviämisvauhti olisikin aiemmin arvioitua hitaampi, on tilanne van Klinkin mukaan huolestuttava myös ihmiskunnan ravinnonsaannin kannalta. Jo ennen näitä poikkeusoloja mielenterveyden oireilu on ollut yksi opiskelijoiden terveyden suurimmista haasteista. Matti Vesa Volanen blogit.kansanuutiset.fi/ volanen-vasemmalta/ Poikkeusolot ja mielenterveys Mielenterveyden ongelMia voidaan sekä ennaltaehkäistä että tehokkaasti hoitaa. Si rp a Ko SK in en al l ov er pr eS S. ruokatuotanto uhattuna Hyönteiset Hyönteisiä vähentävät muun muassa kasvinsuojeluaineet ja elinympäristöjen häviäminen. Kai Hirvasnoro Pankkijärjestelmä on syöPä Finanssikriisi ja vastuuttoman pankkijärjestelmän pystyssä pitäminen on nakertanut toistakymmentä vuotta kansalaisten ostovoimaa ja kulutuskysyntää, jolla ylläpidetään talouden kasvua. Uusin tutkimus antaa lohdullisemman kuvan kuin helmikuussa 2019 julkaistu tutkimus, jossa hyönteislajien katoamisvauhti arvioitiin yli kaksi kertaa suuremmaksi. Nykyinen kulutuksemme puolestaan perustuu lähtökohdissaan omasta henkilökohtaisesta ja yhteisöllisestä tuotannostamme, joka on talouden kirjanpidon kannalta pelkkää kulutusta. Siihen se jäi. Tämä kevät on voinut olla monelle jaksamisen kanssa kamppailevalle viimeinen tikki. KU Bloginostot ”ay-toiminta menossa vanhojen äijien kerhoksi” 20 vuottA sitten Mikko Virolainen oli nuori pääluottamusmies. Virolainen moitti vanhoja konkareita liiasta politikoinnista. Huolestuttavana Roel van Klinkin johtama tutkijaryhmä pitää hyönteisten nopeaa vähenemistä osassa Eurooppaa ja PohjoisAmerikkaa. AjAssA KU 18 /2 02 | 5 Miten saada nuoret innostumaan ay-toiminnasta. Euroopan keskuspankki (EKP), jolla ei ole mitään poliittista eikä demokraattista mandaattia, on jakanut rahaa silmittömästi pankeille. Hän itse kutsui illanviettoon lähes 400 alle 35-vuotiasta osastonsa jäsentä ja kysyi, mikä kiinnostaisi. Funktionaalinen rahoitusteoria ei käy keskustelua siitä mihin rahaa käytetään tai kuka sitä käyttää vaan siitä, että sitä on riittävästi käytettävissä talouden kukoistamiseksi. Poliittiset ryhmät ay-liikkeessä ovat hyvä asia, mutta nuorten kohdalla se vain sotkee toimintaa. Tätä 27-vuotias Hackman TTT:n pääluottamusmies Mikko Virolainen oli miettinyt päänsä puhki. Yhdysvalloissa käytettiin tukiin ainakin 1 700 Amerikan biljoonaa. Vastausta ei löytynyt. – Meillä ei koskaan ole hävetty olla työläisiä, vasemmistoryhmää edustava Virolainen kertoi omasta taustastaan. Yhä useampi opiskelija pelkää siirtyvänsä koulun penkiltä työttömyyskassan asiakkaaksi. Esimerkkinä hän mainitsi 35-tuntisen työviikon tavoittelun. Metalliliitolta hän kaipasi selvempää tulevaisuuteen suuntaavaa toimintaa. Anna Lemström blogit.kansanuutiset.fi/ oppimisen-ylistys/ toistaiseksi la ajiMMan tutkimuksen mukaan hyönteisten määrä on maailmanlaajuisesti vähentynyt 24 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, kertoo Science-lehti. Nykyisestä tuotannosta vain murto-osa kulkee inhimillisen kulutuksen kautta, pääosa tuotannosta on luontoa kuluttavaa ja rasittavaa jätettä. Joku totesi, että sähly olisi kivaa. Pankkitukea on paisutettu veronmaksajien rahoilla peräti 3 800 miljardiin EU-maiden pankeille, jotta ne pysyisivät pystyssä (taloustieteilijä Sahra Wagenknechtin mukaan 4 500 mrd euroa). Toijalalaisen yrityksen pääluottamusmies pelkäsi ay-toiminnan muuttuvan vanhojen äijien kerhoiksi. Samalla opiskelijoita odottaa valmistuminen aiempaa epävarmemmille työmarkkinoille. Ari Ojapelto blogit.kansanuutiset.fi/ maailmanparantajan-madonluvut/ talouden kuvista ja irvikuvista ei ole olemassa tuotantoa ilman kulutusta eikä kulutusta ilman tuotantoa
TeksTi KU kuva Antti Yrjönen Koronaviruspandemian vuoksi vasemmistoliiton vappujuhlaa vietetään tänä keväänä virtuaalisena. Vapunviettoon voi verkossa osallistua kautta maan. 6 | KU 18 /2 02. Vasemmistoliitto siirtää vapun tänä vuonna verkkoon. Musiikkivieraina nähdään indiepoppari Litku Klemetti, rap-artisti ja moderni työväenlaulaja Paleface ystävineen sekä nouseva nuori artisti Lyyli. Kajaanissa vappupäivän puheet julkaistaan kello 11 YouTubessa Kajaanin Vasemmiston kanavalla. Kuvia voi lähettää osoitteeseen vappu@vasemmisto.fi. Maakunnissa on ideoitu muutakin verkkotapahtumaa vapuksi. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson pitää suorassa lähetyksessä vappupuheensa. toukokuuta kello 13.30. Puoli tuntia kestävässä tapahtumassa vappupuheen pitävät SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola sekä SAK:n edustajiston puheenjohtaja ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen. Esimerkiksi Oulun Vasemmisto käynnistää vapun vieton jo aattona virtuaali-iltamilla. Vieraina ovat muun muassa kansanedustajat Hanna Sarkkinen, Paavo Arhinmäki ja Anna Kontula sekä Tuiran erikoiskirjeenvaihtaja Hilkka Haaga. Lisäksi lähetyksessä nähdään vasemmiston kansanedustajien ja muiden eturivin toimijoiden vapputervehdyksiä ja muuta vappuista ohjelmaa. sak:n suora virtuaalivappulähetys alkaa Facebookissa 1. toukokuuta kello 12 ja näkyy suorana vasemmistoliiton Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Isäntinä toimivat kuplettipoppari Jukka Takalo sekä ITE-striimaaja ja näyttelijä Joose Mikkonen. Vappulähetys alkaa vapunpäivänä perjantaina 1. AjAssA E rityisolosuhteet eivät pysäytä vasemmiston vapunviettoa. Pirkanmaalla verkkolehti Vasen Kaista kutsuu lukijoitaan videoimaan omia vappupuheitaan, jotka verkkolehti julkaisee Youtube-kanavallaan. Kuvat koostetaan yhteen vasemmistoliiton sivuille virtuaaliseksi vappukulkueeksi. l Vasemmisto Viettää Vappua Verkossa Vasemmistoliiton verkkovapussa ovat mukana muun muassa Li Andersson, Litku Klemetti ja Paleface. Puheen pitävät Kajaanin Vasemmiston puheenjohtaja Päivi Fonselius sekä kansanedustaja Merja Kyllönen. Vasemmistoliiton vapun teemana on #SolidaarisuuttaNyt! Puolue kannustaa kaikkia osallistumaan tekemällä oman solidaarisen vappukyltin ja lähettämällä kuvia itsestään ja kyltistään olohuoneessaan tai pihallaan. huhtikuuta kello 18-21 Oulun Vasemmiston Facebookissa. Iltamat järjestetään 30
Jos yhtiössä on yt-neuvottelut ja ihmisiä irtisanotaan, ja etenkin, jos yhtiö saa valtion tukea, potkii pahasti oikeustajuani vastaan, että osingot jaetaan tavalliseen tapaan, jopa isompina kuin aiemmin. Lomautettavaksi joutuu arviolta noin 215 000 henkilöä. Jollei pysty megaluokan kriisissä muuhun kuin jälkiviisastelemaan ja räksyttämään yksittäisistä mokista, ei kykene vastuuseenkaan. Toivon, että tämä kriisi on saanut kaikki näkemään, että työttömyys voi iskeä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Useissa yrityksissä ei siitä ole välitetty vähääkään. Kyselyn tulosten perusteella yksityisten palveluiden yhteenlaskettu liikevaihto laskee maalis–huhtikuussa noin 25 prosenttia vuodentakaisesta. Voi kunpa vasemmistoliiton ajama perustulo olisi jo käytössä! Kukaan ei jäisi täysin tyhjän päälle, kaikilla olisi edes joku turva elämiseensä ilman, että tarvitsee hakea todistuksia ja lausuntoja ja toimittaa liitteitä ja odottaa päätöksiä tuistaan. Jos ei, voisiko joku neuvoa hoitajia ja meitä muita, miten tuo sininen valo vaihdetaan euroiksi laskujenmaksua varten. Le ht iK Uv a/ JU ss i NU Ka ri. erityisAlojen sektorin johtAjA mArko rosqvist, tekijä 4/2020 twitter Koronakriisi runtelee palveluelinkeinoja PALveLuALAt Lomautettavaksi joutuu arviolta noin 215 000 henkilöä. Me nousemme. Työttömyyskassat ovat ruuhkautunet, ja Kelalle tulee toimeentuloja asumistukihakemuksia varmasti enemmän kuin koskaan ennen. Veronika Honkasalo 27.4. Suomi nousee. KoLumni Oli ajatus, että bonukset ja osingot pannaan pikkusen boikottiin ja kaikki ovat talkoissa mukana. KU olen seurannut järkyttyneenä, kuinka Business Finland on jaellut satatonnisia kuin karamelleja. Lomautusmäärät nousevat suuriksi, koska koronakriisistä eniten kärsineet palvelualat ovat työvoimaintensiivisiä. Kyllä, aikalisä on vähintä, mitä hävittäjähankinnan kohdalla voidaan tehdä täysin poikkeuksellisessa epidemiatilanteessa, jonka taloudellisten vaikutusten kokoluokkaa kukaan ei osaa vielä täsmällisesti ennustaa. Osa pörssiyhtiöistä viis veisaa ammattijärjestöjen puheenjohtajien vetoomuksesta, johon jopa presidentti Niinistö varovaisella tavallaan yhtyi, ettei osinkoja tänä keväänä jaettaisi. Voisimmekohan valaista jonkun rakennuksen ja korvata sillä johtajien jättibonukset. Toivon, että löytyy halu auttaa ja tukea toisiamme, myös tämän kriisin jälkeen. Maaliskuussa liikevaihto laski kyselyn mukaan 55 prosentilla yrityksistä. Hoitajille taas ei rahaa näytä löytyvän palkankorotuksiin, mutta Finlandia-talo valaistaan siniseksi joka ilta kunnioittamaan hoitajia ja muita kriittisten alojen työntekijöitä. Toivon, että pystytään tuntemaan myötätuntoa kanssaihmistä kohtaan ja ymmärtämään, ettei työttömyys tai muu vaikea tilanne elämässä ole esimerkiksi irtisanotun omaa syytä. Me loputkin elämme epävarmuudessa, mitä tuleman pitää. LAinAttuA Kriisivappu 2020 Anne nymAn Kirjoittaja on myyjä ja luottamusmies. Osaavasta työvoimasta yritetään kuitenkin pitää kiinni kriisinkin keskellä. Hirveästi pitäisi haukkua, mutta numerot ovat julmia: Suomi pärjää erinomaisesti koronakriisin hoidossa. – Rajoitustoimien pitkittyminen heikentää yritysten uskoa tulevaan, Paltan elinkeinojohtaja Tatu Rauhamäki toteaa. Vain kuusi prosenttia vastaajista on irtisanonut henkilöstöä ja 11 prosenttia arvioi irtisanovansa seuraavan kahden kuukauden aikana. AjAssA KU 18 /2 02 | 7 Palvelualojen yritysten näkymät ovat muuttuneet yhä synkemmiksi koronakriisin takia, kertoo Paltan viime viikolla julkaistu kyselytutkimus. Lomautukset koskevat keskimäärin noin puolta henkilöstöstä. Pasi Pennanen 26.4. Hyvää vappua kaikille! Änkyrälaidan räksyttäjillä on vaikeat ajat. Nyt, kun on tehty muitakin suuria ja mullistavia lakiuudistuksia, on aika ajaa läpi myös perustulo. Kyselyyn vastanneista yrityksistä yhteensä 64 prosenttia on lomauttanut tai tulee lomauttamaan henkilöstöä. 78 prosenttia vastaajista arvioi yrityksensä liikevaihdon laskevan huhti–toukokuussa keskimäärin hieman yli 30 prosenttia. Moni on joutunut lomautetuksi, moni on menettänyt työpaikkansa
Pitkäaikaistyöttömyys taas heikentää suoraan talouden tulevaa tuotantopotentiaalia. l K oroNakriisi oN aiheuttanut terveydellisen ja sosiaalisen kriisin ohella myös massiivisen taloudellisen kriisin. Talouspolitiikan virityksen on oltava sopusoinnussa tämän tosiasian kanssa. Nyt käytännössä kaikki Suomen verrokkimaatkin ovat samanlaisten ongelmien edessä eikä ole mitään syytä olettaa, että Suomen julkinen talous kärsisi kriisistä merkittävästi enemmän kuin muissa maissa. Kolmanneksi on laajasti tiedossa, että työttömyyden pitkittyessä se myös helposti jää pysyväisluonteiseksi. Toiseksi talouskurin suunnitteleminen myös välittömän kriisijakson jälkeiselle ajalle ei toistaiseksi ole perusteltua. Olennaista on Suomen tilanne suhteessa verrokkimaihimme. eNsiNNäkiN lähes jokaisen toimialan yritykset kärsivät nykyisestä kriisistä merkittävästi ja joillakin aloilla toiminta on käytännössä lakannut kokonaan. Verotulojen vähentyessä sekä erilaisten kriisinhoitomenojen kasvaessa myös Suomen julkinen talous velkaantuu merkittävästi. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Aineistot vedosilmoituksiin (KU:n taittamat) edellisen viikon torstaina klo 14.00 mennessä. Tilanne edellyttää valtiolta tukitoimia, joilla sinänsä terveiden yritysten maksukyky turvataan mahdollisimman laajasti rajoitustoimien ollessa voimassa. Yritystukien rahoittaminen leikkaamalla muita julkisia menoja olisi älytöntä, koska yritykset kärsivät myös vakavista kysyntäongelmista, joita leikkauspolitiikka entisestään pahentaisi. Pandemian päättymisestä ei vielä ole tietoa: lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseen sekä sairastamalla mahdollisesti saatavan immuniteetin syntymiseen liittyy paljon epävarmuuksia. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU TIEDOTTAA: KUN ILMOITAT KU:SSA ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: Valmiina asiakkaalta tulevat ilmoitukset (pdf-muodossa) ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16.00 mennessä. Sopeutuksesta puhuminen on nyt tarpeetonta Kolumni KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. NiiNpä toistaiseksi on viisasta keskittyä ainoastaan talouden välittömiin tukitoimiin sekä akuutin kriisivaiheen jälkeisten elvytystoimenpiteiden kehittämiseen. Ilmoitustrafiikki avoinna ma-pe klo 9-16: ilmoitukset@kansanuutiset.fi kansanuutiset.fi TILAAJAPALVELUMME palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa verkossa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208. On myös syytä ymmärtää, että koronakriisi luo entistä suurempia panostustarpeita esimerkiksi koulutukseen sekä sosiaalija terveyssektorille seuraavien vuosien aikana. Tämän vuoksi joissakin puheenvuoroissa on jo vaadittu tiukkoja toimenpiteitä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Neljänneksi julkisen talouden alijäämäisyys tai velkaantumisaste eivät sinällään ole olennaisia tietoja esimerkiksi sen kannalta, saako Suomi tulevaisuudessa markkinoilta edullista lainaa. Meillä ei siis ole vielä tietoa, milloin ”kriisin jälkeinen aika” alkaa. AjAssA 8 | KU 18 /2 02 voi tietää, palaako ihmisten kulutuskäyttäytyminen normaaliksi rajoitteiden purkamisen jälkeen, tai kuinka kauan siinä kestää. Jo nyt on erittäin todennäköistä, että maailmantaloudelle koronakriisin seuraukset ovat isompia kuin globaalin finanssikriisin tai eurokriisin vaikutukset. Ei ole myöskään kansainvälisesti merkkejä siitä, että valtiot laajasti suunnittelisivat finanssipolitiikan kiristämistä. Suomessakin on selvää, että koronakriisi johtaa sekä kokonaistuotannon vähentymiseen että työttömyyden selvään kasvuun. Meidän on siis kaikin keinoin vältettävä työttömyyttä entisestään lisääviä päätöksiä. Kaiken lisäksi emme Lauri HoLappa Kirjoittaja on talouspolitiikasta vastaava erityisavustaja vasemmistoliiton ministeriryhmässä. Rajoitteiden purkaminen ei ole myöskään nopeaa, emmekä voi olla varmoja, tarvitaanko niitä uudestaan vielä purkamisen jälkeen. Tämä on ongelmallista useista syistä
TausTaT KU 18 /2 02 | 9 02 taustat Vasemmistoliiton mutkikas matka vaikutusvaltansa huipulle 30 vuotta täyttävä puolue on kerrankin hallituksessa ilman sisäistä oppositiota. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Claes Andersson. Seesteistä vaihetta edelsivät keskinäinen riitely ja johtajien äkkilähdöt. teksti Kai Hirvasnoro Vasemmistoliitto perustettiin vapuksi 1990. Pe KK a Pa jU vi rt a
Puolueen kannatus on ollut tätä huonompi vain neljän vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa. Kiikkuen kaakkuen on tultu tilanteeseen, jossa vasemmistoliiton kannatus viime eduskuntavaaleissa oli tasan kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin ensimmäisissä vaaleissaan. Ja rm o Li nt Un en 18.10.1992 Kuntavaaleissa vasemmistoliiton kaikkien vaalien paras tulos: 11,7 prosenttia, 310 757 ääntä ja 1 319 valtuustopaikkaa. Tarve sille oli olemassa muutenkin kuin presidentinvaalien takia. TausTaT 10 | KU 18 /2 02 N oin 3 500 kannattajaa perusti vasemmistoliiton Kulttuuritalossa ja Helsingin jäähallissa pidetyssä avoimessa kokouksessa tasan 30 vuotta sitten. Ajatus Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ja Suomen kansandemokraattisen liiton (SKDL) yhdistämiseksi uudeksi puolueeksi lähti liikkeelle alkutalvella 1987 samaisen Kulttuuritalon kahvilassa, on siihen aikaan SKDL:n poliittisena sihteerinä toiminut Matti Hokkanen muistellut. Ratkaisuksi Hokkanen ja SKDL:n puheenjohtaja Reijo Käkelä keksivät kansanliikkeen. Vasemmistoliiton 30 vuotta 28.–29.4.1990 Perustamiskokous, Claes Andersson puheenjohtajaksi. Kansan suussa sitä kutsuttiin tämän vuoksi myös sirppiliiteriksi. 1980-luvun lopulla käytiin myös vilkasta keskustelua liikkeen uudistumisesta. 19.3.1995 Eduskuntavaaleissa 11,2 prosenttia, 310 340 ääntä ja 22 edustajaa. Yrityksistä uudistaa vanhaa luovuttiin ja perustettiin kokonaan uusi. Kulttuuritalolla sijaitsivat kommunistien ja kansandemokraattien toimistot. Nyt 30 vuotta myöhemmin vasemmistoliitto on puolue, joka pitää puoluekokouksia toisin kuin alussa, ja jolla on kaikki normaalit puolue-elimet. Saatiin uusi alku, ennen kuin sosialismi romahti. Ministerit Li Andersson ja Aino-Kaisa Pekonen ovat ministeriöidensä ykkösiä. Vuosi sitten vaalitulos oli 8,1 prosenttia ja 16 kansanedustajaa. Samalla oli syntynyt malli uudelle puolueelle. Puolueen entinen puheenjohtaja, maaherra Kalevi Kivistö houkuteltiin ehdokkaaksi, jonka asetti Liike 88, ei puolue. 1990-luvun lähestyessä kaksoisorganisaatiossa ei ollut enää järkeä. Puolueen perustamiseen keväällä 1990 kului sen ensimmäisestä ideasta kolme vuotta ja pari kuukautta päälle. Samana keväänä muodostettiin ensimmäinen sateenkaarihallitus.. Suunnilleen samat ihmiset toimivat SKP:ssä ja SKDL:ssä. Aiemmilla hallituskausilla vasemmistoliitto on saanut tai halunnutkin lähinnä kakkosministerin paikkoja. Liike vai puoLue. Mauno Koivisto oli ylivoimainen suosikki, mutta tuohon aikaan SDP:n ehdokkaan suora tuki oli poissa laskuista. Kulttiksen kahvilassa pohdittiin vuoden kuluttua edessä olevia presidentinvaaleja. Vuonna 1991 vasemmistoliitto sai äänistä 10,1 prosenttia ja 19 kansanedustajaa. Silti sen voi sanoa olevan nyt vaikutusvaltaisempi kuin koskaan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen löivät kättä 19.3.1995 vaalivoittajina. Vasemmistoliiton perustamisja alkuvaiheessa keskusteltiin siitä, pitäisikö sen olla enemmän kansanliike vai perinteinen puolue. Kivistö sai 10,5 prosenttia äänistä
Tärkeintä puolueen vaikutusvallan kannalta on kuitenkin se, että vasemmistoliitto on kerrankin yhtenäisenä hallituspuolue. Vasemmistoliiton kannalta tilanne oli selkeä: maata johti vihattu Esko Ahon – Iiro Viinasen hallitus, jonka leikkaukset olivat ennen kokemattomia. Kaksi vuotta myöhemmin Siimes erosi koko puolueesta.. OsapuOliriita teki paluun Juuri hallitusvastuu oli se tekijä, joka vauhditti vasemmistoliiton mukautumista puolueeksi puolueiden joukkoon 1990-luvulla. Vanhat vähemmistöläiset Esko-Juhani Tennilä ja Mikko Kuoppa äänestivät heti vaalikauden alussa itsensä ulos eduskuntaryhmästä ja pian perässä meni uusi edustaja Veijo Puhjo. Pitääkö taloudellisessa kriisitilanteessa leikata vai elvyttää. Claes Anderssonista tuli kulttuuriministeri opetusministeriöön ja eduskuntaan juuri valittu Terttu Huttu valittiin toiseksi sosiaalija terveysministeriksi, jota nykyään kutsutaan perheja peruspalveluministeriksi. Se varoitti ”1990-luvun virheistä” reaaliajassa. Suvi-Anne Siimeksen myönteinen kanta EU:n nopean toiminnan joukkoihin nostatti kiistoja jo Turun puoluekokouksessa toukokuussa 2004, mutta hänet valittiin yksimielisesti jatkokaudelle. Silloin käytiin samanlaista väittelyä, josta on ensimerkkejä nytkin nähtävissä. Kommunistien 1960-luvulla alkanut osapuoliriita palasi muotoaan muuttaneena vasemmistoliiton sisälle. 30-vuotisen historian paras eduskuntavaalitulos 11,2 prosenttia vei vasemmistoliiton hallitukseen. Suvi-Anne Siimes puheenjohtajaksi ja ministeriksi 1998. 219 671 ääntä ja 1 027 valtuutettua. 1995 tilanne muuttui. Villi ja vapaa vasemmistoliitto päättyi siihen, jos sitä nyt oli koskaan ollutkaan. Eduskuntaryhmän sisäistä oppositiota ei ole. Vasemmistoliitto oli puhunut vaaleissa muutoksesta, mutta joutui Paavo Lipposen ensimmäisessä hallituksessa itse leikkaamaan Puoluevaltuusto kokoontui kaksi kertaa vuodessa haukkumaan omat johtajat ja riitelemään siitä, voiko hallituksessa jatkaa. 15.4.1999 Paavo Lipposen toinen hallitus, vasemmistoliiton ministereiksi Siimes ja Martti Korhonen 22.10.2000 Kuntavaaleissa kannatus ensi kerran alle 10 prosenttia. 1996–1999 Kuntaja eduskuntavaaleissa edelleen yli 10 prosentin kannatus. Ja rm o Li nt Un en 13.4.1995 Vasemmistoliitto Paavo Lipposen hallitukseen. Vasemmistoliitto oli luonnollisesti elvyttämisen puolella. TausTaT KU 18 /2 02 | 11 Opetusministeri ja sosiaalija terveysministeri ovat avainpaikoilla, kun koronaviruksen tuhoja suomalaiseen yhteiskuntaan päästään aikanaan korjaamaan. Claes Anderssonin johtaman vasemmistoliiton ensimmäiset vuodet olivat tavallaan helppoja, vaikka Suomi syöksyi karmeaan lamaan, jonka kokemuksista on nyt alettu varoitella
2012 kuntavaaleissa äänimäärä putoaa alle 200 000:n, valtuustopaikkoja 640. Vasemmistoliitto hävisi myös seuraavat vaalit ja joutui oppositioon vuonna 2003. Kannattajat olivat iäkkäitä ja mielipidemittauksissa nuorisokannatus alamaissa. Tennilän mukaan köyhyyden poistaminen tuli hallitusohjelmaan vain ”koristeeksi”, mutta vasemmistoliitto sai painettua sille myös sisältöä, hän kehaisi. ErilainEn Ekonomisti kirkasti ilmEttä Profiililtaan vasemmistoliitto muistutti nykyistä SDP:tä. Kulttuuriministeriksi Siimes siirtyi jo syyskuussa 1998 vastoin Claes Anderssonin toiveita. Sellainen löytyi Pohjan kunnasta Uudeltamaalta. Siimes valittiin ensin puolueen varapuheenjohtajaksi ja 1998 puheenjohtajaksi. Sämpylöitä leipova Siimes raikasti vasemmistoliiton julkikuvaa niin paljon, että riitaisen hallituskauden jälkeen se selvisi vuoden 1999 vaaleista pelkällä säikähdyksellä. Puoluevaltuusto kokoontui kaksi kertaa vuodessa haukkumaan omat johtajat ja riitelemään siitä, voiko hallituksessa jatkaa. 1.3.2006 Suvi-Anne Siimes ilmoittaa eroavansa kesken kauden. 2007–2008 Eduskuntaja kuntavaaleissa tulos alle 9 prosentin. Vasemmistoliitto menettää ainoan paikkansa. Paikkansa vuoden 2016 puoluekokouksessa jättänyt Paavo Arhinmäki ei päässyt juhlimaan eduskuntavaalivoittoja, mutta hänen aikanaan puolueen nuorisokannatus alkoi kasvaa.. Valtuustopaikkoja 833, ääniä 226 673. Eduskuntaryhmästä edellisellä kaudella erotetut palasivat takaisin ja nyt oli vähän myönteistäkin sanottavaa. Hallituspolitiikka ja vanhaa osapuolijakoa muistuttanut paine, josta osa jäi eduskuntaryhmän sisälle, pakotti tiivistämään rivejä. He näkivät molemmissa asioissa ”natottamista”. Nuoren ja mielellään vielä naisen kosketusta kaivattiin kipeästi. 10,9 prosentin kannatus ja 20 kansanedustajaa. Muodollinen syy löytyi siitä, että Jaakko Laakso oli hyväksytty puolueen ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Siimes alkoi henkisesti etääntyä johtamastaan puolueesta ja erosi kesken kauden maaliskuussa 2006. Leikkaukset olivat loppuneet ja nyt oli varaa vähän satsatakin, vaikka kirstua vahti kovan kundin ja naisministerien itkettäjän maineessa ollut Sauli Niinistö. Avoin kansanliike saattoi elää jonkun ajatuksissa, mutta arki oli ruhjovaa ja tuskaista. Siimes sai vastaansa muun muassa Tennilän ja Esko Seppäsen. Vuoden 2009 eurovaaleissa vasemmistoliiton sanoma ei purrut ja oli Martti Korhosen vuoro erota kesken kauden. Martti Korhonen eroaa ja Paavo Arhinmäki valitaan puheenjohtajaksi. Ensin ”Ei”, sittEn pErustElut Lipposen toisessa hallituksessa vasemmistoliitonkin oli helpompi hengittää. Ja rm o Li nt Un en eL m o ra Ut io 7.6.2009 Eurovaalit. Taustalla vaikuttivat Jugoslavian raa’at hajoamissodat ja ajatus siitä, että joskus rauhaan pakottamisen on oltava mahdollista siviilien suojelemiseksi. Kaiken lisäksi leikkauksia johti vihattu Viinanen. TausTaT 12 | KU 18 /2 02 opintotuista, lapsilisistä ja eläkkeistä. Lipposen kakkoshallituksessa hän jatkoi toisena valtiovarainministerinä. 2011–2012 Eduskuntaja kuntavaaleissa noin 8 prosentin kannatus. ”Erilainen ekonomisti” pääsi mukaan tv:n vaalikeskusteluun ja loppu on historiaa. Tulos 5,6 prosenttia, 98 690 ääntä. Vasemmistoliittoa kutsuttiin yleisesti auringonlaskun puolueeksi, joka kuihtuisi samaan kokoluokkaan kristillisten ja RKP:n kanssa. Kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa opiskellut Suvi-Anne Siimes oli valittu kunnanvaltuustoon 1992 ja alkoi saada nimeä laajemmaltakin. Siimekselle tuli vastaan se, mistä hän oli puhuEnsin tulee ”ei”, jo ennen kuin kuullaan perustelut. EUja Emu-jäsenyydestä oli kiistelty 1990luku ja uudella vuosituhannella elämää suuremmaksi kysymykseksi nousivat kriisinhallinta ja EU:n nopean toiminnan joukot, joihin Siimes suhtautui suopeasti. Siimes olisi halunnut lopullisen pesäeron entisiin taistolaisiin. Uudeksi puheenjohtajaksi toukokuussa Martti Korhonen. Helpommat ajat eivät palanneet puolueen sisälle
Kansanedustajat pakenivat vastuutaan, kun eivät lähteneet ehdokkaiksi ja hänen eroaan vaatinut Esko Seppänen ei ollut edustanut vasemmistoliittoa europarlamentissa kymmeneen vuoteen, Korhonen täräytti suoraan. ”Omatuntosi ajattelee kuten me”, puolue julisti. Puolue menetti ainoan paikkansa. Puhe Uudesta Vasemmistoliitosta ei silti ollut katteetonta. Mutta ehkä ominaisuudet puhkeavat kukkaan uudessa tehtävässä. TausTaT KU 18 /2 02 | 13 nut KU:n haastattelussa jo vuonna 2000: vasemmistoliiton taakkana on edelleen vanha refleksi – ensin tulee ”ei”, jo ennen kuin kuullaan perustelut. messiaita, OnkO heitä. – Hänellä on hyviä ja huonoja ominaisuuksia. OmatuntO ei Ollutkaan vasemmalla Siimestä puheenjohtajana seurasi 1991 eduskuntaan valittu Martti Korhonen, joka oli toiminut alueja kuntaministerinä Lipposen kakkoshallituksessa. Vasemmistoliiton kannatus 7,1 prosenttia, 211 702 ääntä, 12 kansanedustajaa. – EU:ssa on menty rahan, ahneuden ja markkinoiden ehdoilla. Ministereiksi Paavo Arhinmäki ja Merja Kyllönen. Aikaa antaa näyttöjä on ollut, sillä hän on ollut viisi-kuusi vuotta puoluehallituksessa ja varapuheenjohtajana muutaman vuoden. Puolue jättää hallituksen 4.4.2014. Numeroiden valossa vanha meno jatkui ja eduskuntavaalitappioiden sarjassa miinusta tuli 1,1 prosenttiyksikköä ja kaksi paikkaa vuonna 2007. Sille pitää hakea selvä eurooppalainen vaihtoehto. 6.6.2016 Li Andersson voittaa vasemmistoliiton neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ja valitaan puheenjohtajaksi 11.6. Aiempi ääniharava Esko Seppänen jäi pois eikä vasemmistoliitto saanut ehdolle valtakunnallisesti riittävän nimekästä listaa. Korhonen ei lähtötunnelmissaan peitellyt katkeruuttaan. Ja se vaihtoehto on vasemmalla, Korhonen sanoi ennen eurovaaleja. Vaalituloksina se ei realisoitunut. Perus22.6.2011 Vasemmistoliitto Jyrki Kataisen hallitukseen. Arhinmäki oli profiloitunut taitavana agitaattorina jo Vasemmistonuorten puheenjohtajana ja nyt hän pääsi esittelemään taitojaan valtakunnallisilla areenoilla. – Minun käsitykseni vasemmistolaisuudesta on se, että se on valistunutta. Kampanjan ilmeessä omantunnon asiaa edustivat pieni enkelityttö ja sympaattinen sininen riiviö pinkillä pohjalla. 19.4.2015 Eduskuntavaalit. nuOrisOkannatus alkaa kääntyä 27.6.2009 Arhinmäki sitten valittiin uudeksi puheenjohtajaksi. Korhonen ilmoitti eroavansa puheenjohtajan paikalta kesäkuussa 2009. Se perustuu siihen, että ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan. Yhtenä vaalitappion syynä pidettiin sitä, että vasemmistoliitto yritti imagopolitiikkaa. Protesti ei kuitenkaan kanavoitunut vasemmalle, vaan Suomessa perussuomalaisille, jonka Timo Soini sai yli 130 000 ääntä. – Kai hän on hyvä, jos hänellä on messiaan ominaisuudet, kuten on sanottu, Korhonen irvaili. Ääniosuus jäi alle kuuden prosentin ja äänimäärä alle 100 000:n. Tavoitteeksi hän asetti tappiokierteen kääntämisen vaalivoitoksi vuonna 2011 ja 20 kansanedustajaa. Al l Ov er Pr es s/ M Ar KK U rU Ot ti ne n 25.4.2014 Vasemmistoliitto palaa europarlamenttiin, valituksi tulee Merja Kyllönen. Varsinainen katastrofi olivat vuoden 2009 eurovaalit. Arhinmäki sanoi lyhyen puheenjohtajakampanjan osoittaneen, että rakentumassa on Uusi Vasemmistoliitto. Li Andersson valittiin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen jälkeen puheenjohtajaksi vuonna 2016.. Hän voitti puoluevaltuuston kokouksessa Merja Kyllösen äänin 34–20. Paikkansa vuoden 2016 puoluekokouksessa jättänyt Paavo Arhinmäki ei päässyt juhlimaan eduskuntavaalivoittoja, mutta hänen aikanaan puolueen nuorisokannatus alkoi kasvaa. Uudeksi puheenjohtajaksi oli jo jonkin aikaa istutettu ensimmäistä varapuheenjohtajaa Paavo Arhinmäkeä, jota Seppänen kutsui vasemmistoliiton messiaaksi. Eduskuntavaaleissa tuli kuitenkin taas takkiin ja edustajamäärä putosi 14:ään. Autonasentajan koulutuksen saanut Korhonen toi puolueen johtoon duunariväriä ja edeltäjäänsä tasaisemmat ajat. Täällä on nyt vaan hutkittu, hän suomi eduskuntaryhmäänsä dramaattisessa tiedotustilaisuudessa 1.3.2006
Pohjaa nykyisille asemille luotiin, kun Arhinmäki johti puoluetta ja televisiokeskusteluihin konkaripoliitikkojen rinnalle ilmestyi yhä useammin Li Andersson -niminen Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Kulttuuriministerinä toimineen Arhinmäen kädenjälki näkyy muun muassa Helsingin keskustakirjasto Oodissa ja kesällä valmistuvassa Olympiastadionin remontissa. Nyt eduskuntaryhmästä erotettiin Jyrki Yrttiaho ja Markus Mustajärvi hallituksen esityksiä vastaan äänestämisen takia. Vasemmistoliitto otti komean voiton ja Kyllönen siirtyi eduskunnasta europarlamenttiin. Tulos 8,8 prosenttia, 226 626 ääntä ja 658 valtuutettua. 6.6.2019 Nimitetään Antti Rinteen hallitus. TausTaT 14 | KU 18 /2 02 suomalaiset olivat tulleet ryminällä politiikkaan ja kaikkien vanhojen puolueiden kannatus aleni. 9.4.2017 Kuntavaaleissa uusi nousu. Puolueen oli mahdotonta hyväksyä hallituksen kehysriihessä linjaamia indeksikorotusten ja lapsilisien leikkauksia. Kataisen hallituksesta vasemmistoliitto lähti kesken kauden huhtikuussa 2014. Andersson taas kiitti Arhinmäkeä sukupolvensa esikuvana. – Sen me teemme kaikki yhdessä, hän sanoi. RisTiRiidoiTTa kohTi uuTTa Eduskuntavaaleissa 2015 tuli kuitenkin kaikkien aikojen pohjakosketus, 7,1 prosenttia ja 12 paikkaa. Vasemmistoliitto alkoi menestyä opiskelijavaaleissa ja puolueiden nuorisokannatusta mittaavissa kyselyissä. Taas halliTukseen ja hajalle Vuoden 2009 puheenjohtajaehdokkaat Arhinmäki ja Kyllönen olivat ministereitä Jyrki Kataisen hallituksessa vuoden 2011 vaalitappiosta huolimatta. Puoli vuotta myöhemmin Arhinmäki ilmoitti, ettei asetu ehdolle kesän 2016 puoluekokouksessa. 14.4.2019 Eduskuntavaaleissa 8,2 prosenttia, 251 254 ääntä ja 16 kansanedustajaa. l 26.5.2019 Europarlamenttiin valitaan Silvia Modig. – Siksi meille näytettiin ovea hallituksesta, kansanedustaja Kari Uotila sanoi lähdön jälkeen. Balsamia haavoille tuli vuoden 2014 eurovaaleissa. Li Andersson ja koko joukkueen vahva oppositiopolitiikka Juha Sipilän hallituksen kaudella palkittiin vuosi sitten eduskuntavaaleissa yhden prosenttiyksikön ja neljän kansanedustajapaikan vaalivoitolla. Se oli ensimmäinen eduskuntavaaleissa vuoden 1995 jälkeen. Puheet auringonlaskun puolueesta vaimenivat. Arhinmäki ylisti seuraajakseen valittavaa Li Anderssonia, mutta muistutti, että puheenjohtaja ei ole koskaan messias, joka ratkaisee puolueen tulevaisuuden tai kääntää puolueen nousuun. Ja rn o M el a Suldaan Said Ahmed, Li Andersson ja Vallu Walpio pistivät tanssiksi vuosi sitten huhtikuussa vasemmistoliiton vaalivalvojaisissa. Hallituksessa olemisen kirous kuitenkin seurasi vasemmistoliittoa. Voiton toinen takuunainen oli lähes 48 000 ääntä saanut Li Andersson. Se oli hänen lopullinen läpimurtonsa valtakunnallisessa politiikassa. Vuoden 2016 puoluekokousta ja puheenjohtajan vaihdosta vietettiin pitkästä aikaa seesteisissä tunnelmissa. – Lueskelin tämän suhteellisen fiksun Paavon kolumneja, hän kertoi nuoruudestaan. Arhinmäen tyyli puri kuitenkin punavihreästi ajattelevaan nuorisoon. Neuvoa-antavan jäsenäänestyksen jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Li Andersson, joka voitti Aino-Kaisa Pekosen. ”Puheenjohtaja ei ole koskaan messias, joka ratkaisee puolueen tulevaisuuden.”. Vasemmistoliiton ministereiksi Li Andersson ja Aino-Kaisa Pekonen
Vaasan Metallin Vasemmisto ry. KU 18 /2 02 | 15 Hietalahden telakkatyöväen ammattiosasto 41 Leppäveden Vasemmisto ry Hämeenlinnan Vasemmistoliitto SAK:n Nokian paikallisjärjestö r.y Vasemmiston järjestötyöntekijät PAM aos. Iisalmen Vasemmisto ry HTY:n Naisosasto Kaerlan Naiset ry Jyväskylän Sähköalantyöntekijät ry.os.26 Tervehtii jäseniään koronasta huolimatta. 623 ry Vas 23 rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrryyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys ry Helsingin Sähköalantyöntekijät ry Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ry 84 Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen ammattiosasto 169 Helsingin Kirvesmiehet Ry Lohjan Metallityöväen ammattiosasto 8 ry Liedon Aliskulman Työväenyhdistys Yritys ry Terveisin Turun puuseppäin ammattiosasto Hyvää vappua kaikille myös näin poikkeuksellisena aikana
TeksTi Sirpa Puhakka kuva Markus Sommers K olmek ymmentä Vuotta sitten Kulttuuritalolla perustetun vasemmistoliiton ydinajatus on yhdistää monenlaista politiikkaa. TausTaT Vasemmistoliiton vahvuus on erilaisten ihmisten yhteistyössä Kolmekymppinen vasemmistoliitto yhdistää niin duunarit kuin tohtoritkin sekä kaupunkilaiset ja harvempien asutusalueiden ihmiset siinä missä nuoret ja ikääntyneemmät aktiivinsa ja kannattajansa. Puoluesihteeri Mikko Koikkalaiselle puolueen vahvuus on siinä, että puolueessa Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen luonnehtii kolmekymmentä vuotta sitten Kulttuuritalolla perustetun vasemmistoliiton olevan nyt sen näköinen kuin perustajat sen halusivatkin.. Puolueen agendalla ovat keskeisesti ilmastokriisiin, työelämään, tulonjakoon, sosiaalipolitiikkaan ja ekologiseen hyvinvointivaltioon liittyvät asiat
– Joskus näkee harhaista käsitystä, että puolue on muuttunut vain maistereiden puolueeksi. – Jostain syystä vasemmistoliiton kannattajat ja jäsenet ovat silti tietoisia meidän juuristamme, historiasta ja aatteellisesta pohjasta. Puoluesihteerin mukaan vasemmiston tulevaisuus näyttääkin kirkkaalta, mutta se ei tule ilman työtä ja oikeita ratkaisuja. Koikkalaisen mukaan kolmekymmentä vuotta menikin siihen, että vasemmistoliitto näyttää siltä puolueelta, millaiseksi se perustettiin. Tämä on normaali ilmiö, kun yhteiskunnan koulutusaste kasvaa. Vasemmistoliittoon mahtuvat niin duunarit kuin tohtoritkin, niin kaupunkilaiset kuin harvempien asutusalueiden ihmiset siinä missä nuoret ja ikääntyneemmät aktiivit ja kannattajat. Kun sisäistämme tämän, meillä on suuri potentiaali seuraavissa kuntavaaleissa ja etenkin seuraavissa eduskuntavaaleissa, sanoo Koikkalainen. – Voi kun olisi kristallipallo! – Huoleni on, että vaikka tilanne paranisi ensi talveen mennessä, tämä jättää jälkensä ilmapiiriin ja kulttuuriin. Puolue ei ole menettänyt kannattajia ja aktiiveja toisin kuin sanotaan. Vasemmistoliiton äänestämistä harkitsevien määrä on kasvanut. – Uudet jäsenet sekä kannattajakunta ovat aikaisempaa koulutetumpia. Kutsuisin tällaista henkilöä duunariksi tai vähintään voi sanoa, että heidän etunsa ovat täysin samat. Tästä näkökulmasta vasemmistoliitto on tuore ja uudistunut puolue. Meillä on vähemmän teollisuustyöntekijöitä ja enemmän sairaanhoitajia, kassoja ja muita palvelualojen työntekijöitä. Koikkalainen muistuttaa, että vasemmistoliiton potentiaalinen kannatus ja suhtautuminen vasemmistoliittoon on parempi kuin koskaan puolueen historiassa. Uudet jäsenet ovat 30–40-vuotiaita nuoria aikuisia. Eivätkä nämä asiat ole heille ristiriitaisia tavoitteita. Telttailu toritapahtumissa ja äänestäjien tapaaminen ei ole yhtä helppoa kuin aikaisemmin, toteaa Mikko Koikkalainen. Koikkalainen tiivistää puolueeseen liittyneiden uusien jäsenten profiilia: korkeakoulutettu, duunariasemassa oleva nuori aikuinen, jolla on vahvat vasemmistolaiset arvot. koroNaepidemia luo jäNNitettä kuNtavaaleihiN Vasemmistoliiton tavoitteena on kääntää potentiaalinen kiinnostus kannatukseksi ja jäsenyydeksi. Uudistumista tapahtuu Koikkalaisen mukaan melko hyvin joka puolella Suomea. Uusia jäseniä houkutellaan puolueen aktiiviseen toimintaan sekä ehdolle kuntavaaleihin ja tekemään kuntavaalityötä. – Heistä nousee vaikuttajia puolueen päätöksentekoon, kuntapäättäjiä sekä kansanedustajia. Jäsenet ovat tietoisia asioista, yhteiskunnallista tapahtumista ja ymmärtävät, mitä yhteiskunnassa ja politiikassa tapahtuu. Vaalitutkimuskonsortion oikeusministeriölle tekemän tutkimuksen mukaan viime vuoden eduskuntavaaleissa Anderssonin vetovoima vaikutti jopa 35 prosenttiin puoluetta äänestäneistä. Tutkimusten mukaan jäsenten ja kannattajien arvoissa yhdistyvät aatteellisesti punainen ja vihreä. Ikärakenteesta johtuen SKDL:n ajoilta olevia ja puoluetta 30 vuotta sitten Kulttuuritalolla perustamassa olleita aktiiveja on kuitenkin vähitellen jäämässä pois. aktiivit keskittyvät ruuhkasuomeeN ja pohjois-pohjaNmaalle Koikkalainen korostaa, että puolueen olevan yhtä kuin jäsenensä. Vasemmistoliiton jäsenyys ja kannattaminen eivät periydy perheessä tai suvussa. – He eivät luovu aatteesta eivätkä puolueesta, mutta vähentävät tai jäävät pois aktiivisesta toiminnasta. jäseNyys oN arvopohjaista Vasemmistoliiton jäsenille arvot merkitsevät muita puolueita enemmän. Nuoret aikuiset löytäNeet puolueeN Vasemmistoliiton jäsenmäärä on viime vuosien aikana noussut. – Puolue on murrosvaiheessa. – Kannattajakunta on uudistunut jäsenistön mukana tai päinvastoin, sanoo Koikkalainen. Vasemmistoliiton perustamisvaiheessa yksi keskeisistä asioista oli perinteisen punaisen vasemmistolaisen ajattelun ja etenkin 1980-luvulla nousseen ympäristötietoisen vihreiden arvojen yhdistäminen. Pohjois-Pohjanmaa on siitä poikkeus. Puolueen jäsenmäärä on samalla tasolla kuin vuosituhannen vaihteessa. Reilut puolet jäsenistä on liittynyt puolueeseen viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka puolueiden jäsenyys yleisesti ei ole valtakunnallisesti kovin houkuttelevaa. Tarvitsemme lisää jäseniä etenkin ruuhka-alueen ulkopuolella. Vasemmistoliitto on pystynyt houkuttelemaan uusia jäseniä. Heistä naisia ja miehiä on lähes saman verran, mutta naisten osuus painottuu jonkin verran uusien jäsenten joukossa. Jäseniä puolueessa on noin 11 500. – Meidän pitää aktiivisesti pyytää ihmisiä puolueen jäseneksi, ottaa uudet jäsenet hyvin vastaan ja tarjota syitä liittyä juuri vasemmistoliittoon. – Mielikuva puolueesta on parantunut. Kannattajakunta on mennyt viime vaaleissa jossain määrin vasemmalle, ja vasemmistoliiton kannattajat ovat liberaaleja, humaanit arvot omaavia ja ympäristötietoisia. Vasemmistoliiton kannatus on vaihdellut eduskuntavaalien jälkeisissä mielipidemittauksissa kahdeksan prosentin molemmin puolin. Vasemmistoliitto on jäsenistöltään pienituloisten puolue. Puoluetta äänesti viime vuoden eduskuntavaaleissa 8,2 prosenttia ja vuoden 2017 kuntavaaleissa 8,8 prosenttia. – Meillä on nuoria ihmisiä, joille ympäristökysymykset ja ilmastokriisin torjunta ovat tärkeitä asioita. – Eivät duunarit ole mihinkään hävinneet puolueesta. Meillä on koulutuksen ja tuloasteen kannalta monipuolinen kannattajakunta. TausTaT KU 18 /2 02 | 17 ymmärretään toisiaan erilaisista taustoista huolimatta. Puheenjohtaja Li Andersson on houkutellut sekä vuoden 2017 kuntavaaleissa että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa suurta joukkoa äänestämään vasemmistoliittoa. Vain perussuomalaisten kannattajille puheenjohtajan merkitys on yhtä suuri. Koikkalainen painottaakin, että puheenjohtajan vetovoima nostaa myös puolueen mielikuvaa. Aktiiveja on enemmän ja uusia jäseniä tulee muita enemmän sinne, mihin suomalainen muuttoliike painottuu eli Helsinkiin, Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. – Me uimme positiivisella tavalla vastavirtaan, sanoo Koikkalainen. – Tämä edellyttää, että aktiiveilla ja ehdokkailla on hyvät sosiaalisen median käyttötaidot. Helposti unohtuu, että maisteri saattaa olla toimihenkilö, jonka palkka on 2 500 euroa kunnan tai valtion hallinnossa. Me emme ole saaneet tätä aivan vielä käännettyä kannatuksen nousuksi, toteaa Koikkalainen. Duunarit ovat muuttuneet, kuten on tapahtunut koko yhteiskunnassa. – Jäsenistön uudistuminen on tapahtunut vauhdikkaasti. Miten näet puoluesihteerinä koronaepidemian vaikuttavan kuntavaaleihin. Vaihtoehtona hän näkee sosiaalisen median. Heille myös työelämäja tulonjakokysymykset ovat tärkeitä. l ”Mielikuvavasemmistoliitostaonparantunutja puolueenäänestämistä harkitsevienmääräon kasvanut.”. – Erilaisuudessa ja erilaisten ihmisten yhteistyössä on puolueen vahvuus
18 | KU 18 /2 02 Tavara-arpa ry Hauskaa ja turvallista vappua! Vasemmistoliiton Keiteleen yhdistys Karkkilan Vasemmistoliitto ry Karkkilan Vasemmistoliiton ystävät ja toverit Outi Kanerva, Helsinki Toivoo Sinikka Siekkinen Leppävedeltä Aulis Ruuth ja Paula Ojala-Ruuth, Porvoo Vasemmistolinkki ry Aatteellista vappua ja toivontäyteistä kevättä jokaiselle! Tampereen Vasemmisto ja valtuustoryhmä Hangon vasemmisto Toivottaa Pääkaupunkiseudun erityispalvelujen ammattiosasto JHL ry (JHL 776) Arjen laulu ry Malminseudun Työväenyhdistys Ry Varsinais-Suomen vasemmistoliitto Pirkkalan Vasemmistoliitto ry
KU 18 /2 02 | 19 Porvoon Vasemmistoliitto Vänsterförbundet i Borgå toivottaa Oriveden seudun Vasemmistoliitto toivo Vasemmistoliiton Nokian Kunnallisjärjestö ry Kalevi Siukola Tampere Vasemmistoliiton Lohjan osasto ry Keravan Vasemmistoliitto Sastamalan Vasemmistoliitto Helsingin metallityöväen ammattiosasto ry
Kokonaan huvikiellot poistettiin vasta vuonna 1984. TausTaT 20 | KU 18 /2 02 Muistoja Suomen maolaisista jonka elokuvateatterikierros peruuntui koronan takia. Tilaisuuksissa ei annettu puheenvuoroja. He vastustivat myös Kekkosen ylivaltaa ja hänen uudelleenvalintaansa poikkeuslailla. Aaltosen mukaan yksi syy oli maolaisten oma taktinen virhe. teksti Kai Hirvasnoro M aolaiSet jäivät pitkälti alaviitteeksi Suomen laitavasemmiston kirjavassa joukossa. Neuvostoliittoa ja KeKKosta vastaaN Maolaisia oli Suomessa enimmillään ehkä 300. Ensin mainittua tehdessä hän törmäsi entisiin maolaisiin, joilla myös oli yhden levynkin tehnyt ohjelmaryhmä. Sen kertoo Aaltosen dokumentti Pieni punainen, Ka ns an ar Ki st o. – 1968 ovet olivat auki moneen suuntaan ja maolaiset olivat aikaisin liikkeellä, kertoo dokumentaristi Jouko Aaltonen. Mitä tapahtui. Entiset maolaiset sanovat Aaltosen dokumentissa, että heidät vaiennettiin ja marginalisoitiin. Monissa muissa länsimaissa maolaisuus oli radikaalivasemmiston pääsuunta. 1960-luvun lopulla vaarallisena pidettyä liikettä ei silti juuri edes muisteta enää. 1960-luvulla nuorisoa radikalisoi Vietnamin sodan lisäksi huvikielto rukouspäivien aattoina. Vuodessa oli neljä rukoussunnuntaita, joita edeltävänä lauantaina oli tanssikielto. Alku oli kuitenkin ”lupaava”: vuonna 1968 suojelupoliisi teki arvion, että maolaisia täytyy pitää erityisen tarkasti silmällä, koska on vaara, että siitä tulee myös Suomen johtava radikaalin vasemmiston liike. TV1:ssä elokuva nähdään perjantaina 7.5. Muulla vasemmistolla ovet olivat paljon enemJouko Aaltonen dokumentoi taas yhden sukupolvikokemuksen. He olivat kriittisiä Neuvostoliittoa kohtaan, vastustivat Tšekkoslovakian miehitystä ja puhuivat ensimmäisten joukossa suomettumisesta. Pitää olla pieni ideologisesti tietoinen iskujoukko, joka vie vallankumousta eteenpäin. Hänen mielestään maolaiset olivat monessa asiassa oikeassa. Areenaan se tulee jo 4.5. Mistä maolaisuus Suomessa syntyi, mikä esti sen suuruuden, mitä jäsenet ajattelevat nyt. – He lähtivät ideologisesti liikkeelle kaaderiajattelusta. Näkyvimmäksi radikaaliksi nuorisoliikkeeksi nousivat taistolaiset. – Liike ei ollut iso, mutta sen ideologinen merkitys ei ollut ihan mitätön, Aaltonen sanoo. Dokumentissa maolaisuuden alkuvaiheista kertoo muun muassa entinen vasemmistoliiton kansanedustaja Jaakko Laakso, joka katosi julkisuudesta, kun jätti eduskunnan vuonna 2011. Aihe jäi itämään. Aaltonen on aiemmin dokumentoinut vasemmistolaista laululiikettä elokuvissa Kenen joukoissa seisot (2006) ja Lauluja Utopiasta (2017)
Alku meni suunnitelmien mukaan, kun tartunnan saaneet saatiin kartoitettua, eristettyä ja hoidettua ilman, että muidenkin piti eristäytyä. Omavaraisuus epäonnistui, kun joukolta ei onnistunut edes perunanviljely. Jouko Aaltonen sanoo olevansa kiinnostunut sukupolvi-ilmiöistä. Julkisuudessa on kerrottu toinen toistaan hullummista tukipäätöksistä. Ei ollut kauhean realistinen ajatus, että maolaisuus olisi menestynyt täällä pitkälle. Kommunisteilla sekä enemmistöllä että vähemmistöllä oli järjestörakenne, jolla vyörytettiin eri järjestöjä. Puolakka kertoo olleensa tietoinen kommunisti jo 12-vuotiaana. Kun hiihtolomalaisten mukana sairastuneita tuli enemmän kuin pystyttiin käsittelemään, ehdittiin kaikkia koskevat rajoitukset asettaa ajallaan. Vaikka Suomi on onnistunut hyvin, ovat julkisuutta hallinneet virheet lentokenttäyhtiö Finaviassa, Huoltovarmuuskeskuksessa ja Sosiaalija terveysministeriössä, joita on julkisuudessa yritetty kaataa ministereiden niskoille. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja. – Sen lisäksi Suomen geopoliittinen asema oli tietysti erilainen kuin Ruotsissa tai Norjassa. Isommille yhtiöille rahaa on annettava vain omistusta vastaan, verorahoilla ei pidä rahoittaa nykyisiä tai tulevia osinkoja.. Jotta Suomi selviäisi jatkossakin hyvin, on tuet suunnattava työpaikkojen säilyttämiseen ja lisäämiseen. l Pieni Punainen. Yle Areenassa jo 4.5. – Minusta on kiinnostavaa, kun ihmiset tekevät yhdessä jotain, jota voi kuvata liikkeeksi tai liikehdinnäksi. Dokumentti päättyy Puolakan hautajaisiin. On tuettava Suomessa työllistäviä ja tänne veronsa maksavia yrityksiä. Maolaiset eivät hänen mukaansa ehkä edes ymmärtäneet tämän merkitystä. Vaikka suurin osa jaettavista tuista toivottavasti kohdentuu järkevään yritysten kehittämiseen, eivät tällaiset tuet toimi koronakriisiin joutuneiden yritysten auttamisessa. Rajoitukset ovat toimineet ja tehohoidon sekä testaamisen kapasiteetti saatu moninkertaistettua. Onneksi hallitus päätti keskittyä olemassa olevien vastuiden selkiyttämiseen, eikä lähtenyt luomaan vielä yhtä hallintorakennetta muiden päälle tasavallan presidentin sitä esitettyä. Hänen mielensä mukaan mentiin, kun marxilais-leniniläisiä opintokerhoja pitänyt joukko siirtyi ”pämppälinjalle” ja perusti sitten omavaraisuuteen pyrkineen kommuunin Laukaalle. Valitettavasti kauneusvirheiden lisäksi on tehty yksi isompi poliittinenkin virhe, kun puolueet yksimielisesti päättivät tukea yrityksiä siihen soveltumattomilla järjestelmillä Business Finlandissa ja Ely-keskuksissa. Matti Puolakka johti joukkoja Pienen punaisen alussa vanhat maolaiset puhuvat koko ajan Matti Puolakasta. Jouko Aaltonen ehti haastatella Puolakan dokumenttiinsa vähän ennen tämän kuolemaa vuonna 2018. Aaltonen kertoo, että monet dokumenttiin haastatellut hyväksyvät menneisyytensä, mutta ovat hyvin kriittisiä Maoa ja Kiinaa kohtaan. Maolaiset olivat näkyvästi mukana vappumarsseilla vuoteen 1969 asti. klo 12.10. Niitä olivat myös vasemmistolainen laululiike ja punk, josta Aaltonen ohjasi elokuvan vuonna 2008. TausTaT KU 18 /2 02 | 21 män levällään ja he lähtivät liikkeelle massapuolueen ajatuksesta. Kolmantena Aaltonen mainitsee, että ei ollut perustaa, jolle poliittista vaikuttamista olisi rakennettu. Hänen elämäntyökseen on määritelty filosofiseen universaalihistoriaan perustuvan ihmisen määritelmän luominen. klo 19, uusinta su 10.5. Yle TV1 to 7.5. alkaen. Kolumni Ho Um an Ta le gH an i Suomi on tähän asti onnistunut koronaviruksen torjunnassa. Puolakka sanoutui myöhemmin irti marxilaisuudesta. Virheen myöntämisen ja korjaamisen luulisi olevan helppoa, koska se oli kaikkien yhteinen. Oppositiosta kokoomus jopa esitti tuen omana ansionaan ja perussuomalaiset esitti kehittämistukiin vielä 300 miljoonaa hallitusta enemmän. Hallinnolle on ollut hankalaa muuttua kriisiorganisaatioksi, jonka pitäisi osata toimia nopeasti. Hosumalla tulee Harvoin Hyvää Jussi saramo Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. ”1968ovetolivataukimoneen suuntaanjamaolaisetolivat aikaisinliikkeellä.” Kyösti Mankamo ja liikkeen ideologinen peruskivi Maon pieni punainen kirja. Kehittäminen on hyvä asia, mutta nyt tarvitaan tukea akuuttiin kassavajeeseen
Koronakriisi on aiheuttanut tarjontaongelmia toimitusketjujen tökkiessä ja samalla myös kysyntä on romahtanut. Näkymät ovat nyt synkät kaikilla päätoimialoilla, mutta erityisesti palveluala on ottanut ensivaiheessa ison iskun. AINO & MIIHKALI LYYTI VASEMMISTON KANSANEDUSTAJIA Katso lisää: vasemmisto.?/vappu2020. Kestotavaroiden ostoaikeet laskivat kuluttajilla alemmaksi kuin koskaan aiemmin. Samalla kun kuluttajien luottamus rojahti, myös elinkeinoelämän luottamus ja suhdannenäkemys laski 1990-luvun laman tasolle, ilmenee EK:n suhdannebarometrista.Suhdanneodotukset ovat romahtaneet saldolukuun -59. Barometriin vastanneista yrityksistä 36 prosenttia koki ongelmaksi riittämättömän kysynnän. STT/NinaTörnudd Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n VASEMMISTOLIITTO TOIVOTTAA HYVÄÄ VAPPUA! Seuraa lähetystä 1.5. – Kotimarkkinoiden kannalta ratkaisevaa on se, miten koronan hallinnassa onnistutaan, jotta taloutta voidaan asteittain avata, sanoi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa. Koko suhdannebarometrin 55 vuoden historiassa tämä on äkillisin ja laaja-alaisin pudotus yritysten suhdannenäkymissä, sanoi EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen tiedotteessa. Vaikutus on kuitenkin alkanut levitä myös teollisuuteen ja rakentamiseen. Kuluttajien luottamus vaipui huhtikuussa kaikkien aikojen pohjanoteeraukseen, kertoo Tilastokeskus. LI ANDERSSON LITKU KLEMETTI PALEFACE FEAT. TausTaT 22 | KU 18 /2 02 AKUUTTIA ASIAA POLITIIKASTA Sekä kuluttajien että yritysten luottamus romahti huhtikuussa koronakriisin myötä, ilmenee Tilastokeskuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattoreista. klo 12 alkaen vasemmistoliiton Facebooktai YouTube-sivulta. kuluttajien ja yritysten luottamus romahti sien 1995–2020 heikoin. Vappulähetyksessämme mukana mm. Uhka omalle kohdalle osuvasta työttömyydestä koettiin pahimmaksi koskaan. – Koronavirus on laittanut kaikki ennusteet uusiksi ja nyt uidaan syvissä vesissä. Indikaattori vaipui lukemaan -13,9, kun se maaliskuussa oli -7,1. Huhtikuun lukema on mittaushistorian eli vuoPalvelualan yritykset ottivat ensimmäisen iskun, nyt vaikutus leviää myös teollisuuteen ja rakentamiseen. Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää heikkenivät selvästi maaliskuusta huhtikuuhun ja myös viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Väestöryhmistä eläkeläiset olivat kaikkien synkimpiä, saldoluvulla -21,4. Yrittäjien luottamusindikaattori laski lukemaan -17.7. 1990-luvun laman pohjalukema oli -75, joka kohdattiin vuoden 1990 lopussa. Pitkän ajan keskiarvo on -1,7
KU 18 /2 02 | 23 Sinikka Fallström, Vanha-Ulvila Markku Mäkelä, Tampere Seija Majuri Laakson Kauko ja Anna-Liisa Tampereelta Marja-Liisa ja Markku Kuivalahti, Riihimäkiki Helvi ja Ari Käyhkö, Hämeenlinna Aira ja Erkki Lehtinen, Nurmijärvi Marja Rekonen Tampereelta Pirkko Törmänen, Karakallio Eero Kinare, Himanka Kalajoki Antti Saarelainen Terttu Hongisto ja Ahti Kansa Reetta Tirri Antero Harju, Järvenpää Sirkku ja Jorma Holm, Reposaari Irma ja Raimo Nieminen, Salo Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Arja ja Pekka Rautaporras, Lahesta Toverillista vappua! Oulunkylän vasemmisto, Helsinki Hyvää vappua Yleinen Lehtimiesliitto ry vasemmistolehtien lukijoille ja tukijoille! Pietarsaaren Seudun Vasemmisto ry Jakobstads Nejdens Vänster rf. Turun Vasemmistoliitto ry Ritva Mähönen ja Paavo Mähönen, Hyvinkää Raision Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö Vasemmistoliiton Meri-Turun yhdistys Vasemmistoliiton Loimaan Kunnallisjärjestö ry AATTEELLISTA VAPPUA! Nurmijärven Vasemmistoliitto
Oikeusjutun vuonna 2013 käynnistänyt pieni Urgenda-säätiö toteaa, että uusi paketti ja aikaisemmat toimet yhdessä vastaavat noin kolmea miljardia euroa. Hallituksen oikeuteen vieneet ilmastoaktivistit kuvaavat päätöksiä valtavaksi voitoksi. TausTaT Hollanti toteuttaa oikeuden määräämiä päästövähennyksiä Size usage range 110 41mm 200 80 pixels Hollannin hallitus on tuonut parlamenttiin toisen ilmastopaketin, jolla toteutetaan korkeimman oikeuden antamaa päätöstä päästöjen vähentämiseksi. – Tämä on valtava voitto, sanoo Urgendan johtaja Marjan Minnesma. Urgenda-säätiön johtaja Marjan Minnesma tervehti mielenosoittajia Hollannin korkeimman oikeuden luona viime joulukuussa.. Näin kyseessä on toistaiseksi menestyksellisin ilmastooikeusjuttu maailmassa. Uudessa paketissa hiilivoimaloita on supistettava tai suljettava kokonaan, nautakarjaa ja sikoja vähennettävä sekä teollisuuden löydettävä vaihtoehtoja pahasti saastuttaville prosesseille. Urgendassa on 15 työntekijää ja se toimii kahdessa entisessä koululuokassa. Tarjolle tulee myös tukia, jotta ihmiset laittaisivat pihoilleen vähemmän betonia ja enemmän kasveja. TeksTi Jonathan Watts © Guardian News and Media 2020 S uuria leikkauksia hiilivoimaan, kasvien istuttamista ja karjan vähentämistä sisältyy toimiin, joilla Hollannin hallitus aikoo pienentää päästöjä toteuttaakseen korkeimman oikeuden päätöksen
Kansanedustajien mukaan paketti kannustaa aktivisteja myös muualla maailmassa nostamaan oikeusjuttuja ilmastotoimissaan hidastelevia hallituksia vastaan – Tämä tulee epäilemättä rohkaisemaan ilmasto-oikeusjuttujen nostamista muissakin maissa. Oikeus hyväksyi Urgendan argumentin, jonka mukaan ilmastonmuutos on vakava uhka ihmisoikeuksille, ja Hollannin on nopeutettava toimiaan pystyäkseen vastaamaan sitoumukseensa 25 prosentin päästöleikkauksista verrattuna vuoden 1990 tasoon. Kuvassa hiilivoimala Amsterdamissa. Hallituksen suunnitelmaan on otettu 30 kohtaa Urgendan laatimasta 54 ilmastoratkaisun listasta. tarKKaan seurattu tapaus Hollannin oikeusjärjestelmässä on helppo saada asiansa kuulluksi ja tuomarit ovat poliittisesti riippumattomia, mikä teki oikeusjutusta mahdollisen. Ilmastoaktivistit pitävät lopputulosta hyvänä, mutta kehottavat Hollantia nostamaan kunnianhimon tasoaan ylemmäksi kuin vain korkeimman oikeuden päätöksen toteuttamiseen. TausTaT KU 18 /2 02 | 25 ninkäytön vähentämiseen. – Tätä pakettia ei olisi tullut ilman korkeimman oikeuden päätöstä. Jo aikaisemmin hallitus päätti nopeusrajoitusten alentamisesta typpipäästöjen vähentämiseksi, kahden miljardin euron suuntaamisesta aurinkovoimaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan, aurinkopaneelien asentamiseen kaikkien koulujen katoille, kestävämpään metsätalouteen ja betoOikeusistuimet käsittelivät ilmastokannetta seitsemän vuotta. l Käännös: Arto Huovinen – Tämä antaa monille ihmisille toivoa siitä, että oikeuslaitosta voi käyttää strategisena muutosinstrumenttina. Merkittävin toimi on vähentää maan kolmen hiilivoimalan kapasiteettia 75 prosentilla, ja hallituksen kerrotaan neuvottelevan yhden sulkemisesta. Al l Ov er Pr es s. Urgendan listaa oli laatimassa 800 kansalaisyhteiskunnan järjestöä. Kaikki nämä voimalat on käynnistetty viiden viime vuoden aikana. Hallituksen mukaan toimenpiteet elvyttävät taloutta ja auttavat vähentämään typpisaasteita, joista on nostettu myös muita syytteitä. Korkeimman oikeuden määräyksellä on leikattava Hollannin hiilivoimaloiden kapasiteettia 75 prosentilla. Yhdessä kaikkien näiden toimien odotetaan vähentävän tänä vuonna päästöjä 8 megatonnilla ja lisäksi parantavan ilmanlaatua ja luonnonympäristöjä. Ympäristöoikeusjuttuja ajava järjestö ClientEarth pitää tulosta ennen näkemättömänä Euroopassa ja todisteena maailmalla lisääntyvien ilmasto-oikeusjuttujen vaikutuksesta. Takana oli seitsemän vuoden oikeustaistelu. MerKittävin Kohta hiilivoiMa Haagissa toimiva Hollannin korkein oikeus antoi viime joulukuussa päätöksen, jossa hallitus määrättiin vähentämään päästöjä tänä vuonna 15 megatonnilla. Urgenda-tapausta on seurattu tarkkaan kaikkialla maailmassa. Kotitalouksille osoitetaan 400 miljoonaa euroa energiansäästötoimiin kuten kaksinkertaisiin ikkunalaseihin, maanviljelijöille 360 miljoonaa euroa korvaukseksi karjan vähentämisestä ja 30 miljoonaa euroa kasvihuoneiden led-valoihin. Se on loistava esimerkki, sanoo vihreiden Tom van der Lee. Jos Urgenda olisi hävinnyt, sen olisi täytynyt maksaa vain 18 000 euroa eikä kaikkia hallituksen asianajokuluja. – Hollannin on nyt laadittava strategia, jolla saavutetaan nettopäästöjen nollataso suunnilleen tämän vuosisadan puolivälissä, sanoo viestintäjohtaja Bob Ward ilmastonmuutoksen ja ympäristön Grantham-tutkimuslaitoksesta. Hän sanoo, ettei koronakriisiä tule käyttää tekosyynä hidasteluun. Minnesman mukaan tätä on pidettävä lupaavana alkuna, koska hallitus on yhä noin 4 megatonnia jäljessä velvoitteestaan. Kannustaa oiKeusjuttuihin Paketti tuotiin parlamentille viime perjantaina. Hallitus olisi valinnut hitaamman etenemistien, jos tätä tuomiota ei olisi annettu. – Urgenda-tapausta on pidettävä läpimurtona, ei pelkästään juridisesti vaan myös ilmastotoimien liikkeellesaattajana, sanoo ClientEarthissa työskentelevä juristi Sophie Marjanac
26 | KU 18 /2 02 Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto toivottavat Sulo ja Helli Kylmämaa Kolarista Vasemmistoliiton Salon Kunnallisjärjestö ry Pentti ja Kaija Liikaoja, Sipoosta Korpilahden Vasemmistoliitto ry Juurikorven Työväenyhdistys r.y Paperiliiton Tampereen os.4.ry YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ www.sirolansaatio.fi ILOISTA VAPPUA! I ! Irja Häyrynen ja Matti Kalliomäki, Pori Itäväylän Vasemmisto ry Vasemmistoliiton Porin Kunnallisjärjestö ry Vasemmistoliiton Porin valtuustoryhmä Tiina ja Jorma Tuomisto Korson Eläkeläiset ry Johtokunta Keski-Suomen Vasemmisto ry Pirkanmaan Vasemmistoliitto ry Pohjanmaan Vasemmisto ry Eero Kasper Taipale Sirpa Aalto ja Veikko Ceder, Hyvinkää Leena, Hape ja Tinde Puistolasta Johanna Rajala, Taika Rajala, Tiina Rajala, Toivo Rajala Mervi ja Veijo Kuopiosta Matti ja Taina Tulima Pietarsaaresta Toverit, jaksakaamme yhdessä! T Tuula ja Pentti Nieminen Laukaan Leppävedeltä Aatteellista Vappua! Tanja Viitanen ja Tapio Valtanen Porista Tanja Viitanen jjjja Tapippppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppo Valtanen Porista Aatteelllllllllllllllllllllllllllliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiista Vapp ll pua! pu Oili Martimo-Andersson Kotiranta Ilkka ja Pirjo Nokialta Päivi ja Paavo Alho Jarmo Mukkala, Järvenpää
KU 18 /2 02 | 27 Naantalin Vasemmistoliitto Kontiolahden Vasemmisto Aito vasemmistolainen tervehdys Pohjois-Karjalaan! Kaiken maailman feministit, kokoonnutaan etänä yhteen! Hyvää vappua! Ritva ja Matti Luukinen, Orivesi KIITOS äänestäjille HOK-Elannon vaaleissa! Markku Kärkkäinen, Pasila PUNAISTA VAPPUA tovereissamme meillä on voimaa – vapauttamme puolustamaan! SOLIDAARISTA VAPPUA! SILVIA MODIG europarlamentaarikko Tavara-arpa ry
. . 28 | KU 18 /2 02 . ???????????. E R A K O T R A K O ????????????. . . Kevään kiinnostavimmat uutuudet Alpo Suhonen & Risto Pakkarinen MARKKU KANERVA NÄIN VALMENNAN VOITTAJIA Virva Liski VANKILEIRIN SELVIYTYJÄT TUHAT NAISTA SANTAHAMINASSA 1918 Anna Kontula MUURI MATKA MAAILMAN SUURIMPAAN VANKILEIRIIN Milla Peltonen ERAKOT OMINTAKEISTEN SUOMALAISTEN ELÄMÄN TARINOITA Kaj Lipponen (toim.), Harri Tuominen & Waldemar Wallenius JUICE PUHUU KOOTUT MUISTELMAT Kirjakaupoista, marketeista ja osoitteesta intokustannus.fi. . . . . . . . . ??????????????. . . . . . . . . . . . .
Tebas on myös uhkaillut seuroja pistemenetyksillä, mikäli pelaajat kieltäytyvät pelaamasta koronavirustilanteen takia. Taustalla ovat tv-sopimukset, joiden katkeaminen aiheuttaisi sarjoille ja seuroille massiivisia taloudellisia ongelmia. pelit käyntiin koronasta riippumatta. Poikkeuksen muodostaa helpommin eristettävissä oleva Färsaaret, jossa kausi alkaa 9. Tapahtumiin paikalle pääsisivät ainoastaan tuomarit ja muut ottelutapahtuman järjestämisen kannalta merkittävät virkailijat ja toimihenkilöt. TausTaT KU 18 /2 02 | 29 Suurten jalkapallosarjojen kaudet suunnitellaan vietäväksi loppuun ilman katsojia. Ensimmäisessä eli punaisessa ryhmässä olevia pelaajia, valmentajia ja tuomareita testattaisiin jatkuvasti tartunnan varalta. Useat pelaajat ovat kritisoineet La Ligan suunnitelmia. Tällä hetkellä pisimmälle menevät suunnitelmat on tehty Itävallassa, jossa on rakennettu tarkka konsepti tyhjille katsomoille pelaamista varten. Toukokuun puolivälissä pelattava cup-finaali toimii suunnitelman testialustana. kesäkuuta alkaen. Kuva Newcastle Unitedin kotikentältä. Espanjan pä äsarjan La Ligan puheenjohtaja Javier Tebas on todennut useaan otteeseen, että kausi yritetään viedä päätökseen heinäkuun loppuun mennessä. Valioliigaseurat kokoontuvat vappuna etäpalaveriin keskustelemaan esityksestä. The Times kertoi viime perjantaina suunnitelmasta jatkaa Englannin Valioliigan pelejä 8. Lehden mukaan seurat ja liigan johto ovat käyneet keskusteluja maan hallituksen kanssa reunaehdoista, joilla jäljellä olevat 92 ottelua saataisiin pelattua. Tässä vaiheessa päätöksiä kauden 2020 osalta ei vielä ole. toukokuuta tyhjille katsomoille. Varotoimenpiteistä huolimatta yksikin koronatartunta organisaatiossa tai joukkueessa saattaisi kaataa koko projektin. Suomessa asetettujen uusien linjausten mukaan yli 500 hengen yleisötapahtumat ovat kiellettyjä heinäkuun loppuun asti. Espanja on ollut eräs epidemian keskuksista ja tätä kirjoitettaessa virukseen on maassa menehtynyt jo yli 23 000 ihmistä. Suunnitelman mukaan kausi kestäisi heinäkuun loppuun saakka ja ottelut pelattaisiin tyhjille katsomoille. Pohjois-Euroopassa pelattavien kesäsarjojen, kuten Veikkausliigan osalta tilanne on vielä auki. Pelaajien massiivinen testaaminen on myös kyseenalaistettu tilanteessa, jossa esimerkiksi Espanja ei vielä kykene testaamaan edes kaikkia yhteiskunnan ydintehtävissä toimivia ihmisiä. E uroopan suursarjoissa pohditaan tällä hetkellä kuumeisesti vaihtoehtoja koronaviruspandemian vuoksi kesken jääneen pelikauden loppuun saattamiseksi. syksy-kEvät -syklillä pelattavien sarjojen osalta katseet kannattaisi jo kääntää ensi kauteen. Kilpajalkapalloa ei pidä pelata ihmisten terveyden ja turvallisuuden kustannuksella. Tapahtumissa paikalla olevat ihmiset on jaettu ryhmiin, jotka pidetään toisistaan erillään. Ne edellyttävät pelaajille tehtäviä päivittäisiä koronatestejä eli lääketieteellisen taustaorganisaation pitäisi olla suuri. Athletic Bilbaon hyökkääjä Iñaki Williams kertoi Cadena SER -radioaseman haastattelussa kieltäytyvänsä pelaamisesta Espanjan ollessa edelleen poikkeustilassa. Myös italiassa, Saksassa ja Ranskassa on vireillä samanlaisia suunnitelmia. Samaan aikaan useassa pienemmässä sarjassa on laitettu jo lappu luukulle. l Jalkapallo TeksTi Jaakko Alavuotunki kuva Lehtikuva/Lindsey Parnaby Englannissa on puhuttu kokonaisten yksityissairaaloiden perustamisesta pelaajia varten. Englannissa on puhuttu kokonaisten yksityissairaaloiden perustamisesta pelaajia varten. Näin on tehty esimerkiksi Hollannissa, jossa keskeytynyt kausi mitätöitiin. Myös syksyn pelit ovat vaaravyöhykkeellä ja olisi viisaampaa pohtia erilaisia skenaarioita kauden 2020–2021 osalta. Kaikki riippuu viruksen etenemisestä ja jatkossa asetettavista torjuntatoimenpiteistä
30 | KU 18 /2 02
Halenius Maija Halmela Sirpa Heikkilä Leena Henriksson Antti Henriksson Jarmo Henriksson Ritva Hirvonen Soili Honkasalo Eila Hottinen Juhani Hottinen Liisa Hovi Marja-Terttu Huotari Olga Hyvönen Anna-Liisa Hölttä Tellervo Into Marja Jakka Maija Jakka Raine Jauhiainen Martta Joentausta Jouko Jokela Vilho Jokinen Helena Jumppanen Aila Juntunen Elli Jurvala Assi Jurvala Lauri Jämsen Anja Järvi Marjatta Jääskeläinen Veikko Kaikula Liisa Kaikula Liisa Kallinen Kaija-Liisa Kallinen Reijo Kanerva Outi Kangas Raija Karvonen Maija Kaskikorpi Pirkko Keränen Pia Kettunen Seppo Kilpi Eino Kima Matti Kima Ritva Kivijärvi Tuula Kiviranta Jaakko Koivisto Eeva Koivula Esko Koivula Marja Korhonen Martti Korhonen Sirkka Koski Anna-Liisa Koski Antero Koski Jarmo Koskinen Ilja Kouhia Juhani Kuivala Ismo Kuivala Sirkka Laine Nadja Laine Pentti Lalu Aarno Lankinen Liisa Lankinen Ulla Lehtinen Marina Lehtonen Jouko Leinonen Irmeli Leppänen Osmo Liimatainen Heimo Lindeberg Irina Lindstedt Arja Loukoila Eija Luhtala Meeri Luhtala Sanni Lääperi Matti Maria P. KU 18 /2 02 | 31 Valoisaa VAPPUA! Helsinki Antikainen Sari ja Pelle Heikkilä Sinikka Häkkinen Pirjo Häkkinen Seppo Hämäläinen Kari Karisaari Reijo Lehtoväre Pekka Mikkonen Pirjo Salminen Hilkka Styrman Maila ELNU ry Aalto Arvo Ahola Eija Ahonen Hannu Ahonen Reino Ahonen Risto Ahonen Sirpa Alén Kirsti Alenius Ele Antikainen Raija Arajärvi Mirja Attila Mirva Auveri Aarne Berg Laina Berg Topi Björkbacka Oiva Bäckström Reino Dahl Ahti Eerola Ipi Eerola Tomi Eriksson Eki Eronen Oili Garselius Pirkko Garselius Reijo Grekelä Esko Grekelä Kaisu Gustafsson Maj-Brit Halenius Aimo perh. Martimo-Andersson Oili Mellin-Hyttinen Ritva Merisalo Eila Mettänen Reino Moilanen Anja Myllylä Raili Myllyniemi Marja Mäkinen Liisa Mäntyniemi Arja Nikula Leena Nylund Juhani Onufriew Riitta Packalén Solveig Pannila Raimo Parkkari Jukka Patrikainen Seppo Pekkola Ritva Pelkonen Tuula Peltola Kati Peltola Pekka Pipinen Reijo Päivärinta Ritva Rantala Mauno Rantala Riitta Rantasalmi Ritva Rasila Kalevi Rasila Raija Rasilainen Raisa Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Ronkainen Simo Ruuth Mirja Saarela Vappu Saari Leila Saari Markus Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Tuula Salama Riitta Savolainen Anja Schuvalow Ville Simola Pirkko Sirkka ja Oiva Suhonen Riitta Suojoki Marja Syrjä Jouko Syrjä Raita Taipale Eero Kasper Tapio Raili Tiainen Esa Toivainen Pirkko Toivainen Tuula Torvi Jorma Tuomikoski Marjatta Tuorila Esko Uotila Kari Valtokari Marjukka Viinamäki Reijo Viinamäki Terttu Viljakainen Nuppu Viljakainen Ossi Virta Leena Väntänen Terttu Väntänen Veikko Väre Auli ELNU 30 vUotta oNNittELEmmE Aaltonen Kauko Alamehtä Taisto Annala Pirjo Blom Hilkka Gustafsson Kaarina Halenius Osmo Heinonen Juhani Honkanen Raija Isjumoff Leo Juoksukangas Jussi Juoksukangas Sirpa Kiuru Sisko Laaksonen Mauri Landén Pia Nikiforova Anneli Pikkarainen Jorma Ruotanen Tapani Saarinen Terttu Selin Tarja Tuorila Osmo Tyystjärvi Kati Ylinen Raija JyryN vEtEraaNiEN kErho ry Berg Toivo Helin Jorma Järvinen Anja Laakso Helga Lähdesmäki Raimo Pitkä-Liukkonen Hannele Pitkä Maija-Liisa Rantasalmi Ritva Reiman Eeva Salonen Sisko Toivainen Pirkko Toivainen Ulla Tuorila Esko Tuorila Osmo kaNsaN arkistoN ystävät Aaltonen Kauko Alenius Ele Arhinmäki Juha Björkbacka Oiva Jalkanen Marita Joentausta Jouko Jokela Vilho Kaihovaara Pirjo Kaikkonen Eino Kaskikorpi Pirkko Koskinen Ilja Laakso Anna-Liisa Laakso Kauko Laine Pentti Leppänen Essi Leppänen Veli-Pekka Luhtala Meeri Lääperi Matti Maijo Marju Mukkala Jarmo Mäntyniemi Arja Le ht iK Uv a/ M ar KK U UL an de r
32 | KU 18 /2 02 Nikula Leena Pelkonen Tuula Peltola Mervi Roiha Eira Virtaintorppa Pirjo Kansan UUtiset henKilöKUnta Alén Johan Buchert Carolina Erdo?an Tarja Hirvasnoro Kai Huovinen Arto Joentausta Jussi Koskinen Sirpa Kärki Tuula Miikkulainen Merja Paju Anna Puhakka Sirpa Virkkunen Jussi Kävelypässit Berg Toivo Grekelä Esko Honkonen Antti Hurme Hannu Isaksson Pekka Jalonen Aarno Liimatainen Heimo Ruutikainen Pekka vasemmistoliiton edUsKUntaryhmä Andersson Li Arhinmäki Paavo Honkasalo Veronika Hänninen Katja Kautto Juho Kivelä Mai Kontula Anna Kyllönen Merja Lohikoski Pia Mustajärvi Markus Myllykoski Jari Pekonen Aino Saramo Jussi Sarkkinen Hanna Semi Matti Yrttiaho Johannes vasemmistoliiton edUsKUntaryhmän Kanslia Aarnio Mikko Arola Iiro Asikainen Laura Haglund Mia Hautaviita Johannes Hämäläinen Taneli Iso-Markku Perttu Jutila Varpu Kaartinen Susanna Korpinurmi Riikka Koskinen Laura Lemström Anna Saraste Maria Seppälä Antti Siren Lauri Staffans Lotta Uuttu Pilvi vasemmistoliiton pUolUetoimisto ja piirit, yss Alavuotunki Jaakko Aromaa Juuso Asikainen Toni Kakkola Silla Kallinen Aaron Kantola Malla Koikkalainen Mikko Koskela Minja Nikkinen Iiro Niva Sini Saarelainen Antti Shikeben Saara Turunen Jaakko Valkama Meri Viljakainen Eila vasemmiston vanhat toverit Aaltonen Elsa Aaltonen Kauko Ahonen Sirpa Alenius Ele Arvo Aalto Berg Toivo Bergman Turo Björkbacka Oiva Eerola Ilpo Favén Otto Grekelä Esko Heino Jouko Hentilä Jorma Hernberg Kari Honkonen Antti Hurme Hannu Hynönen Pekka Ilomäki Taija Joentausta Jouko Johansson Kaarlo Julkunen Kalle Kallinen Reijo Keränen Pia Keskinen Irja Kilpi Eino Kiuru Sisko Kolehmainen Helvi Korhonen Sirkka Koski Anna-Liisa Koski Jarmo Laine Pentti Lindblad Rudolf Luimula Ismo Lääperi Matti Lösönen Seppo Niininen Seppo Nikula Leena Palmu Arja Pelkonen Tuula Peltola Kati Pikkarainen Jorma Pipinen Reijo Pirnes Matti Päivärinta Ritva Rasilainen Raisa Rautaporras Pekka Risberg Helena ja Alvar Roiha Eira Simula Jukka Suhonen Riitta UUsimaa hyvinKää Siivonen Heikki ja Anna-Liisa joKela Honkonen Antti Honkonen Eeva Parkkima Maija ja Raimo Kerava Alam Shamsul Heinonen Ilmari Husari Tuija Hölttä Maila Jalkanen Raimo Jalkanen Ulla Kettunen Antti Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Korhonen Johanna Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Juhani Lohikoski Pia Raunio Mikko Saarinen Pauli Saarinen Ritva Saloriutta Lauri Suovuo Päivi Törmänen Riitta Värttiö Pentti mäntsälä Järvinen Hannu Lille Kaarlo nUrmijärvi Lehtinen Aira ja Erkki pUKKila Kurtelius Antti ja Aila vantaa Karvinen Eero Palokangas Eila ja Markku Oksman Pertti Kivistö Niemelä Kauko Viljamaa Marja-Liisa KoivUKylän vasemmisto Ali Jamal Hamtsa Dahl Ahti Dahl Marja-Terttu jhl:n vasemmisto ja sitoUtUmattomat Järvinen Anni Kannisto Kalevi Karhu Arja Karmala Marja Lehtinen Markku Liimatainen Tiina Lohikoski Pia Lötjönen Jorma Mamia Matti Martins Sirpa Muraja Marko Musakka Raisa Mäki Simo Ollanketo Tarja Rautiainen Riitta Ruohonen Marja Sala Sannamari Savonius Christian Seppänen Merja-Liisa Tapper Päivi Tuominen Laura Huotari Jussi Huotari Olga Järveläinen Anu Jääskeläinen Jari Kaikula Liisa Korkiamäki Arja Lehtonen Jouko Pietiläinen Jukka Terveisin Ahti Saunamäki Arja Tilander Liisa Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo vantaan vanhat toverit Aho Olli Ahola Eija Ahonen Reino Ervasti Tauno Holopainen Matti Honkasalo Eila Hölttä Helena Kaikula Liisa Kankaanpää Mauno Kivekäs Pekka Kivijärvi Tuula Kotilainen Aili Kotilainen Esko Kurkela Rauno Lahtinen Matti Lahtinen Sirkka-liisa Mielonen Mikko Myllymäki Rauno Reinikainen Antti Saarto Raili Saarto Veikko Sarkanen Esko Sarkanen Kaija Saunamäki Arja Talonpoika Kaija Turkka Ilkka Turkka Pirkko Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo Vuorio Pertti Välimäki Maritta Välimäki Matti Suomela Kalevi Terävä Merja Terävä Taisto Tiainen Jaakko Tokkari Matti Tuominen Tapio Uotila Kari Wenman Roy Viljakainen Ossi Le ht iK Uv a
KU 18 /2 02 | 33 KesKi-suomi Jyväskylä Jauhiainen Juha ja Pirkko Pöyhönen Aila Solla Mirja kelJon viesti veteraanit Hagman Pertti Heinonen Pentti Keskinen Martti Malinen Raimo Mäkelä Jorma Mänttäri Jarkko Mänttäri Keijo Nipa, Rymy ja Eetu Niemi Mikko Pasanen Raimo Penttinen Kari Penttinen Marita Pernu Ilkka Pöyhönen Pentti Rajala Reima Rekonen Kauko Rytkönen Olavi Saukko Raimo Taipale Markku Vanhanen Arvo Ylönen Risto Jämsä Rissanen Hemmo Koski Fanni Jämsänkoski Hakanen Pekka Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Kankainen Martti Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Lampinen Erkki Lampinen Seppo perh. Merinen Jarmo Nurmi Eija Nurmi Reijo Närhinen Pekka Penttinen Paavo Petäjistö Liisa Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Salmi Raimo Salmi Soile Seppälä Matti Sinilaakso Anne Sinilaakso Elvi Småträs Matti Suominen Hilja Suonpää Jarkko Suonpää Sinikka Tyyskänen Eveliina Tyyskänen Jukka ruskon vasemmisto Aalto Laura Alajärvi Katri Hynynen Eero Karlsson Lars Kiiski Matti Kuisma Kirsi Mikkonen Marjaana Purmonen-Merivirta Leena Rand Jorma Riihonen Emila Virtanen Rami Vuorilehto Petra turku Leppäkoski Leo Rantala Arja Roiha Eira ja Onni kaerlan naiset ry Ahremaa Kaisa Eronen Sirkka Liisa Hannula Eila & Tuure Hellman Seija Helmiö Kaija Lehtonen Eeva-Liisa Lind Merja Murto Oili Nissilä Marja Pirinen Esteri & Sulo Räsänen Taimi Salmenniemi Suvi Suvitie Aino Syväkari Ulla turun vasemmistoliitto Diop Paco Koskimies Jaakko ja May Lamminen Jyrki Niinimäki Rauni Rautee Pekka Rinne Pirjo ja Risto Saarinen Sauli Simola Lauri Yrttiaho Johannes yläne Flemmich Dieter Flemmich Mirjami Helmisaari Arimo Helmisaari Irma Helmisaari Ulla Helmisaari Jari Lahtinen Veikko Rajala Matti Rantanen Sirkka Rantanen Simo Ruusunen Hanna Ruusunen Hannu E. Lehtonen Anja Lehtonen Helvi ja Veikko Leppänen Aarne Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Lindeman Veli-Matti Nieminen Kari Ollila Jussi Peltonen Matti Peltonen Raili Peutere Eero Selenius Juha Selenius Pirjo Welling Mirja Welling Reino Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja Vilenius Veikko Virtanen Timo Vuorenpää Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää-Vainiola Marja-Liisa laukaa Jauhiainen Kari perh. viHti Tynninen Kalevi ja Arvo Hämäläinen Eila ja Eero Hämäläinen Kari Kinnunen Ari Nylander Helge Pollari Marjut Pyykkinen Jukka. Jääskeläinen Antti Jääskeläinen Aurora Kautto Sirpa Taipale Eero Taipale Irja Taipale Nanna Taipale Petri Taipale Jatta Taipale Maila Taipale Namu Tuorila Osmo suomenselän vasemmisto Collin Irja ja Markku Hiekkavirta Sinikka Häme Forssa Fagerström Markku Fagerström Sinikka Hämeenlinnan vasemmistoliitto Antikainen Tapani Hänninen Kauko Järvenpää Leo Keskinen Eeva Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Lehto Juhani Paulus Matti Tiainen Jaakko Väntänen Vilhelmiina Janakkala Talikka Jorma laHti Ampuja Antero Hujanen Jouko Kautto Pekka Kautto Vuokko Pauli Markku Varsinais-suomi kaarina Keskinen Terhikki Keskinen Alpo Leinonen Riitta Leinonen Aulis Viitanen Teuvo kuusJoen työväenyHdistys Lindholm Harri Lindholma Hilkka loimaa Enala Ritva ja Matti Helin Mika Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Tiainen Anneli Tiainen Jussi Tiainen Lauri mynämäki Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Pirjo Katunpää Kauko Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Laine Lea Laine Keijo Mäkitalo Jussi Rautiola Leena Rautiola Veli-Matti raisio Hanka Kari Heininen Tuja Hellstedt Heimo Jokinen Jorma Jokinen Pirkko-Liisa Jormanainen Ernesti Jormanainen Juha Karppinen Pentti Kautiainen Anja Kautiainen Eino Koivikko Eino Koivikko Kaarina Kontio Anja Korpela Eveliina Koskela Aimo Lasarov-Pernaja Kiira Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Levonen Pentti Lindqvist Emma Linnalo Reijo perh
Mononen Esko Pietarinen Anja Pipko Ekaterina Pirinen Lea Pirinen Mauri Pirinen Pirjo Pirinen Valentina Pussinen Eeva Reittu Keijo Reittu Päivi Tolppanen Kalevi saVo-KarJalan Vasemmiston piirihallitus From Jani Hermaja Jussi Hirvonen Timo Jääskeläinen Rauno Keronen Anne Kaarina Laitinen Sakari Laurikainen Petteri Luostarinen Päivi Matikainen Matti Miettinen-Räsänen Mari Niemi Hanna Parkkila Janne Pitkänen Henna Reijonen Juha-Pekka Savolainen Arto Tanskanen Markku Turunen Jaakko Voipio Pekka Oulu KaJaani Heiskanen Eero Kastinen Raili Lämpsä Jouni KalaJoKi Alho Heli Alho Sirkka Harjuhaahto Kai perh. 34 | KU 18 /2 02 Vaasa KasKinen Karvonen Harri Lievonen Tuula KoKKola Forsström Jörgen Keiski Irma Meriläinen Antton Tastula Seppo lapua Rita Sirpa ja Keijo Vaasa Haarala Antti saVo-Karjala Joensuu Järvinen Anni Järvinen Elina Järvinen Asko Kontio Matti Peltonen Anneli Peltonen Urho Savolainen Sirpa Kontiolahti Kujanen Veijo Turunen Esko Kuopio Ovaskainen Maija Ovaskainen Väinö Seppänen Heimo lieKsa Nykänen Irma Nykänen Kari Nykänen Laura outoKumpu Hyttinen Pentti Kinnunen Eero perh. Hietala Raili ja Väinö Hukka Kauko Kalliomäki Kaisu Kalliomäki Liisi Salmu Annikki ja Markku Tanska Elisabet Tanska Erkki Jormua Huotari Teija Peltonen Jukka oulu Sala Ulla ja Ahti Ukkola Kalervo lappi Kemi Holpainen Margit ja Raimo Kokkola Ritva ja Markku Määttä Salme ja Eino Määttä Pasi pello Mäntynenä Mauri roVaniemi ViKaJärVi Huttunen Jaakko Huttunen Riitta sodanKylä Apukka Hilkka ja Ask0 KaaKKois-suomi KaaKKoissuomen Vasemmistoliiton piirihallitus Annala Esa Byman Mika Heiskanen Sonja Hyyryläinen Antti Kilpinen Atte Koho Jouni Koponen Jussi Mustonen Juuso Mykrä Timo Mäkinen Kirsti Niemelä Sanna Rantamo Tuula Rautio Juha Ruohoniemi Riku Silvala Suvi Tauria-Huttunen Arja Turunen Jaakko Vättö Heidi Åkerlund Markus lappeenranta Oksanen Jouni perheineen Oksanen Kauko Röpetti Aimo Varis Onni Ålander Leena miKKeli Auvinen Anja Hiltunen Taisto Jääskeläinen Impi Jääskeläinen Pasi Kilpinen Atte PirKanmaa lempäälä Rajala Harry pälKäne luopioisten Vasemmistoliitto Järvinen Pekka Korkeila Raili ja Eero Kuusinen Katri Laine Eila Merontausta Eila Mukkulainen Riitta Mutanen Olli Nikkanen Vilho Pohjanperä Perttu Saarinen Yrjö Salakka Veli-Matti Stenius-Kaukonen Marjatta sastamala Hakanen Tuula Hakanen Veli-Pekka Lammi Ossi Nieminen Juhani Nieminen Marja Oksanen Kari Oksanen Tarja Saarela Leena Tähtinen Tuula tampere Drufva Juha Ikävalko Marja-Liisa Ikävalko Pertti Karjalainen Airi Karjalainen Aarno Kuhanen Tomi Kuukankorpi Olavi Pärssinen Silja Toijonen Siskotuulikki länsi-tampereen Vasemmisto Alppi Ulla-Leena Böök Markku Haapa-aho Leena Kallio Ellen Koskela Terttu Mäkelä Antti Niinimäki Heikki Panula Paula Panula Rainer Siltanen Pauli Toljola Annu Virtain työVäenyhdistys Jokinen Sinikka Kotalampi Eeva Kotalampi Katja Kotalampi Pauli Mykkänen Arja Tanhua Anja Tanhua Reino Viitanen Kimmo Viitanen Matti Viitanen Sanna Viitanen Risto sataKunta harJaValta Aaltonen Pirjo ja Kari Jokiranta Erkki Jokiranta Tapani Rintala Altti ja Salli pori Eriksson Jukka ja Hilkka Hakala Aimo Hakala Eija Häyrynen Irja KuuKKari Lipponen Marja-Terttu ja Kalevi ruosniemi Murola Mirja ja Veikko Mäkinen Pirjo ja Jukka Nolvi Seija Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Janne Pajukoski Sanna ja Juha Pajukoski Pirjo ja Jari Pia ja Pertsa Vasemmistoliiton itä-porin yhdistys Elomaa Terttu Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Saari Elli Saari Pirjo Salo Eino Salo Taina Väinölä Risto Korhonen Tarja Lampinen Virpi Lepomäki Maarit Nuppu-seropi Tiikkainen Jouko Träskelin Arto Träskelin Aureli Träskelin Pirjo rauma Ahlholm Heino
TeksTi Sirpa Puhakka EU:n etelä-pohjoinen -vastakkainasettelu on syventynyt koronaviruksen kurittaessa erityisesti jo valmiiksi taloudellisesti heikossa asemassa olevia maita. EU-maiden näkemystä koronakriisin taloudellisten seurausten hoitamisesta vasta haetaan. K oronapandemian seuraukset ravisuttavat EU:n yhtenäisyyttä. Muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ovat todenneet olevansa huolestuneita EU:n yhtenäisyydestä. Kumpikin pitää mahdollisena, että koronakriisin seurauksena EU:n yhtenäisyys heikentyy ja saattaa tapahtua jopa EU:sta eroamisia. Kansan Uutiset kysyi EU-parlamentaarikko Silvia Modigin (vas.) ja hänen edeltäjänsä, kansanedustaja Merja Kyllösen (vas.) näkemystä siitä, miltä EU:n yhtenäisyys näyttää koronakriisissä. Suomi on suhtautunut avoimesti elvyttämisrahastoihin, mutta ei kannata koronabondien käyttöä, vaan jo olemassa olevien rahoitusvälineitä. Ennen koronakriisiä talousvaikeuksista ja nyt koronaepiLe ht iK Uv a/ ha nd oU t. Politiikka KU 18 /2 02 | 35 03 politiikka EU:n yhtenäisyys vedenjakajalla Huoli Euroopan unionin koronakriisin kestävyydestä ja yhtenäisyydestä on vahvistunut pandemian ja EU-maita koettelevan epidemian edetessä
Kyllönen muistuttaa, että Italiassa EU koettiin hitaaksi ja kömpelöksi auttajaksi. – Yhteisvastuun syventämisellä olisi poliittisia seurauksia. Se on kaikkien etu. – Ensimmäinen testi on se, pystymmekö toteuttamaan exit-strategian yhdessä. Jos nyt tehdään oikeita ratkaisuja Euroopan uudelleenrakentamisessa, saadaan synergiaetua. Monet aiemmin euroalueen yhteisvelkaa vastustaneet tahot ovat siirtyneet kannattamaan sitä. Kanavat ovat olemassa, Kyllönen huomauttaa. Näen sen väistämättömänä kehityksenä. – Olemassa olevien rakenteiden käyttö paljon fiksumpaa kuin uusien luominen. Tällöin myös tuki kohdentuisi jäsenmaissa EU-budjetin ohjelmien kautta. Komissio pohtii parhaillaan EU:n uutta elpymisrahastoa ja sen toteutustapaa. Hän tukee ajatusta, että elvytysrahasto rakennetaan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli niin sanotun MFF:n yhteyteen. – Varsinkin taloudellisissa haasteissa olevien maiden into erota EU:sta kiihtyy. Yhteisvaluuttajärjestelmässä Italian ongelma on myös Suomen ja koko euroalueen ongelma. – Päinvastoin, onneksi meillä on Green Deal. Elvytetään yhteiskuntia ja talousrakenteita vihreiksi, ei palata vanhaan fossiilimaailmaan, sanoo Modig. Modig muistuttaa taloudellisten päätösten vaikuttavan myös poliittisesti. – Se tarkoittaa yhteisvastuun syventämistä, missä on haasteensa. Budjettirahoituksen lisäksi todennäköisesti tarvitsemme lainainstrumentin, jonka kautta jäsenmailla on mahdollisuus saada lainaa kohtuullisilla ehdoilla. Politiikka 36 | KU 18 /2 02 demiasta pahoin kärsinyt Italia on iso haaste koko EU:lle. TalouspääTökseT vaikuTTavaT poliiTTiseen ilmapiiriin Modigin mukaan pian saatetaan olla vedenjakajalla, jos euro halutaan pelastaa. EU-parlamentin äärioikeistolaiset ja populistit ovat valjastaneet koronapandemian ilmastokriisin hillitsemiseen liittyvien aloitteiden ja päätösten vastustamiseen. ”Hoidetaan itse kaikki, kun EU:sta ei ole yhtenäisyyteen edes kriisissä” -äänenpainot kasvavat. Rajoitusten purkua ja taudin leviämisen seurantaa pitäisi voida tehdä koordinoidusti. Kyllönen huomauttaa, ettei hän tue lähtökohtaisesti ajatusta yhteisvastuullisista veloista. – EU:n budjetin kautta tapahtuvat elvytystoimenpiteet ovat ensisijainen ratkaisu, tällöin rahaa voidaan kohdentaa sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan. – EU:n heikkous on se, ettei edelleenkään tunnisteta, ettei mikään aseellinen varustautuminen ei auta, kun luonto, ilmasto, bakteerit ja virukset näyttävät voimaansa. l –?Kyllähän?epäilen?rähinää?olevan?tulossa,?pohtii?kansanedustaja?Merja?Kyllönen?EU:n?koronaepidemian?jälkeistä?aikaa. Toisaalta EU:n vastaisuus kasvaa Etelä-Euroopassa, jos apua ei anneta. Euroopan komission käynnistämää vihreän kehityksen ohjelmaa eli Green Dealia pidetään ylellisyyttä, johon ei ole varaa. Koronapandemiaa on valjastettu ilmastokriisin hillitsemiseen liittyvien aloitteiden ja päätösten vastustamiseen. En ensisijaisesti kannata sitä, että otetaan muiden maiden lainoista vastuu, mutta tällaisessa kriisitilanteessa väliaikainen ratkaisu tarvitaan. eu:lla on paljon opiTTavaa koronakriisin hallinnasTa EU:n tulevaisuuteen vaikuttaa vahvasti koronasulkujen jälkeinen avautuminen, ja EU:n varautumiseen tulevia kriisejä varten on odotettavissa muutoksia. Etelä-Euroopassa euroerosta puhuminen ei ole vain uhittelua, vaan vakavasti otettava asia. Koronakriisin pahoin runteleman Italian pankit olivat huonossa kunnossa jo ennen pandemiaa. Modigin mukaan on oltava tehokkaampia, on kehitettävä yhteistä kriisinhallintakykyä ja pystyttävä toimimaan koronakriisiä sujuvammin yhdessä. Pohjoisen populistit saisivat bensaa liekkeihinsä yhteisvastuun kasvaessa. – Jääkö italialaisten mieleen, ettei EU auttanut Italiaa vai jääkö heidän mieleensä, että lopulta EU:n puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyysi anteeksi, ettei EU auttanut ensi hätään, Modig kysyy. Kyllösen mukaan EU tarvitsee selkeästi enemmän yhteisen varautumisen pelisäännöstöä kuin esimerkiksi puolustusunionin vahvistamista. Tämä tosin vaatii budjetin kasvattamista. Valtion talouksia on hoidettu Euroopassa hyvin eri tavoin. Tämä käsillä oleva tilanne on erilainen kuin kymmenen vuoden takainen eurokriisi ja vaatii erilaisia toimia. 20 20 EU -E P/ Ph ot og ra Ph Er Ja rn o M El a EU-parlamentaarikko?Silvia?Modig?arvioi?koronaviruksen?voimistaneen?vanhoja?jakolinjoja.?. – Toki voi olla avoin erilaisille toteutustavoille, mutta terveen järjen ja perustuslain pohjalta, sanoo Kyllönen
Politiikan puolella ja ministeriöissä vappu on työntäyteinen. Kuten aina ennenkin monilla myyjillä, siivoojilla ja sosiaalija terveydenhuollon työntekijöillä vappu menee töissä. ”On epäoikeudenmukaista, että 100 000 euron hankerahan saa yrityksen tilille kirjoittamalla köykäisen hakemuksen samaan aikaan, kun lähes puoli miljoonaa ihmistä on yt-neuvotteluiden piirissä”, Muranen toteaa blogissaan. Epidemian myötä moni ihminen on menettänyt työnsä ja kamppailee toimeentulonsa kanssa. Hallituksen tavoitteena on ollut se, että irtisanomisia ja konkursseja nähtäisiin mahdollisimman vähän, ja että välttämättömissä tapauksissa työntekijöitä irtisanomisen sijasta lomautettaisiin. Nyt on tärkeää, että mahdollisimman moni pääsee palaamaan työhönsä akuuteimman kriisin jälkeen, ja että riittävä toimeentulo turvataan myös työttömille. Muranen muistuttaa myös kriisin jälkeisestä ajasta. kolumni avunsaanti vaatii omatoimisuutta helsingin vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Petra Malin on huolissaan lapsiperheiden tuen saamisesta poikkeustilan aikana. Epidemia on tehnyt aivan eri tavalla näkyväksi sen, ketkä yhteiskuntaamme viime kädessä kannattelevat. Hän ehdottaa ottamaan oppia koronatukien jaossa Tanskasta, jossa tukia ei makseta veroparatiisien kautta toimiville yhtiöille. Toivomme varmasti kaikki, että elämä normalisoituu mahdollisimman nopeasti. – Tuen tarpeen näkeminen ja tuen hakeminen vaatii aktiivisuutta. Tähän mennessä Helsingin esikoulujen yhteydenpidon käytännöissä on ollut vaihtelua. Rakkaat ihmiset, rauhallista mutta iloista työväen juhlaa! Vappu epidemian Varjossa aino-kaisa Pekonen Kirjoittaja on sosiaalija terveysministeri. KU ”Koronatukiin osumatarkkuutta” koronatuet työväen ja Kevään juhlaa vietetään tänä vuonna poikkeuksellisissa tunnelmissa, kun yli 10 hengen kokoontumisten kielto jatkuu ja tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla pyydetään välttämään. Meidän edellytyksemme selvitä epidemian taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista ovat huomattavasti paremmat kuin niissä maissa, joissa kriisiajan toimeentulo ja palveluiden saatavuus ovat kiinni omasta tai vanhempien varallisuudesta. KU Kaikkiin esikouluikäisten lasten perheisiin aletaan pitää tarkempaa yhteyttä. Malinin mukaan perheillä on mahdollisuus saada apua, mutta tällä hetkellä tilanne vaatii usein omatoimisuutta. Valtiosihteeri Hetemäen johtama valmisteluryhmä tekee 1.5.2020 mennessä suunnitelman rajoitustoimenpiteistä irtaantumiseksi ja siirtymiseksi kohti taudin etenemisen hillinnän seuraavaa vaihetta. Ideana olisi Murasen mukaan se, että valtio maksaisi sovitulta ajalta työnantajalle suurimman osan palkkakuluista. – Nyt on kuitenkin tullut uusi ohjeistus, jonka mukaan kaikkiin esikouluikäisten lasten perheisiin aletaan pitämään tarkempaa yhteyttä. Tästä on pidettävä kiinni ja leikkauslistojen sijasta hyvinvointivaltio on 2020-luvulla uudistettava entistä vahvemmaksi. Hallitus tekee tarvittavat ratkaisut kuitenkin asiantuntijatietoon perustuen. ”Näin tuet menisivät takuuvarmasti pyörittämään talouden rattaita ja hyödyttäisi sekä toipuvia yrityksiä että työntekijöitä”. Perinteinen vappumarssi on hieno työväenliikkeen voimanosoitus, mutta joukkokokoontumisten sijasta yhteyttä ystäviin ja tovereihin on nyt syytä pitää virtuaalisesti. Hallitus neuvottelee asiasta 3.5.2020. SAK:n näkemyksen mukaan hallituksen työllisyystyöryhmissä käsitelty palkkatuen malli voisi rohkaista yrityksiä palkkaamaan lomautetut työntekijät töihin mahdollisimman nopeasti. tukitoimet Le ht iK Uv a/ he iK Ki Sa UK Ko m aa Koronatuki tulisi ohjata sinne missä on oikea tarve. Hallitukselta ja elinkeinoministeriltä on SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Murasen mukaan edellytettävä parempaa suorittamista. Le ht iK Uv a/ ve Sa m oi La ne n. Politiikka KU 18 /2 02 | 37 475 11 407 lasta enemmän kuin vuonna 2019 lÄhde: TilasTokeskus VÄesTön ennakkoTilasTo lasta syntyi Suomeen alkuvuoden tammi-maaliskuun aikana, mikä on SyntyvyyS Koronapandemian hoitoon tarkoitettuja rahoja on päätynyt bloggareille ja huutokauppakeisareille. On ymmärrettävää, että näillä aloilla vastuun vaaditaan näkyvän ennen pitkää myös palkkauksessa. – Päivittäinen yhteydenpito perheisiin on vähentynyt. Työväenliikkeen suurin saavutus, pohjoismainen hyvinvointivaltio osoittaa voimansa myös kriisin hetkellä
YK on tuominnut miehityksen moneen kertaan, eikä EU tunnusta Marokon oikeutta Länsi-Saharan alueeseen. Kansan Arkiston tutkijasalipalvelu on toistaiseksi suljettu. Eu:n koMissio perustelee kauppasopimuksia sillä, että ”sopimukset eivät tunnusta Marokon oikeutta Länsi-Saharaan”. Mutta EU:n houkutukseksi Länsi-Saharasta löytyy valtavia luonnonvaroja. Useiden viikkojen jälkeen komissaari antoi uuden vastauksen, josta oli poistettu kanta, että alkuperämerkinnän on oltava Länsi-Sahara. Tuomioistuin päätti viime marraskuussa, että Israelin siirtokunnissa tuotettuja tuotteita ei saa merkitä alkuperämerkinnällä Israel. Ja kun EU:n taloudelliset edut ovat uhattuina, kansainvälisellä oikeudella tai ihmisoikeuksilla ei ole sijaa unionin päätöksissä. Näin siitä huolimatta, että EU:n oma tuomioistuin on todennut useammassakin tuomiossa, että kauppasopimukset eivät voi kattaa miehitettyjä alueita ilman paikallisväestön lupaa. EU on nimittäin hyvin tarkka siitä, että alkuperämerkinnät eivät saa johtaa kuluttajia harhaan, aivan kuten sen oma tuomioistuinkin. Ma atalouskoMissa ari Janusz Wojciechowski vastasi Hautalalle, että Länsi-Saharassa tuotettujen vihannesten alkuperämaaksi on merkittävä ”Länsi-Sahara”. Siksi se ei ole osallistunut mihinkään neuvotteluihin EU:n kanssa. Politiikka 38 | KU 18 /2 02 etenkin pieniä kirsikkaja luumutomaatteja. Käsitellään sääntöjen määräämät edustajiston kokousasiat.. Tämä politiikka saa kuitenkin EU:n näyttämään hölmöläiseltä, joka unohti rakentaa taloon ikkunat ja ovet. Puistokulma ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN EDUSTAJISTON KOKOUS Maanantaina 25.5.2020 klo 17:00 Puistokulman juhlasalissa Talkootie 4, 01350 VANTAA. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ma-pe klo 9 16. Tuorein hölmöily liittyy siihen, miten Länsi-Saharassa tuotetut vihannekset pitäisi merkitä kuluttajille. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Tomaattien alkuperämaaksi on merkitty Marokko. Sahrawien virallinen edustaja, vapautusliike Polisario katsoo, että sopimukset pönkittävät miehitystä. EU on solminut lukuisia kalastusja maataloussopimuksia Marokon kanssa, joiden kautta EU-maat pääsevät myös Länsi-Saharan luonnonvaroihin käsiksi. Marokkolaiset ja ranskalaiset suuryritykset kasvattavat Länsi-Saharassa valtavat määrät tomaatteja, Jaana Kanninen Kirjoittaja on tietokirjailija ja toimittaja. Kaikkia näitä luonnonvaroja Marokko käyttää häikäilemättä hyväkseen länsisaharalaisilta eli sahraweilta kysymättä. Mutta tuo ilmeisen kiusallinen vastaus poistui parlamentin internetsivuilta alle vuorokaudessa. Se ilmestyi sinne vielä kerran uudestaan, ja katosi jälleen. Niitä saa ostaa Pirkka-tomaatteina meikäläisistäkin K-kaupoista. Merkinnästä on käytävä ilmi, että tuotteet tulevat palestiinalaisalueille laittomasti rakennetuista siirtokunnista. Kalavedet ovat läntisen Afrikan rikkaimmat, hiekkaisen erämaan paahtava aurinko houkuttelee aurinkoenergian tuotantoon ja massiiviseen vihannesten kasvatukseen. Kokouksia tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkiston Ystävien kevään kirjatilaisuudet siirtyvät myöhempään ajankohtaan. Tällä tavoin sopimukset pyritään saamaan yhteensopiviksi EU:n tuomioistuimen sitovien tuomioiden kanssa. Sähläilystä voi päätellä, että EU on mennyt hyväksymään kauppasopimuksia, jotka sotivat sen omia periaatteita vastaan. Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala kysyi joulukuussa komissiolta, onko Länsi-Saharassa tuotettujen vihannesten merkintä sopusoinnussa EU:n politiikan kanssa. Näin ollen sahrawien hyväksyntää on mahdotonta saada sopimuksille, ja ne ovat auttamatta kansainvälisen oikeuden vastaisia. EU yhä nolommassa suossa Länsi-Saharan politiikassaan Horisontti Juuri nyt unioni kipuilee siitä, miten Marokon miehittämän Länsi-Saharan tuotteet pitäisi merkitä. Länsi-Saharan tapaus muistuttaa siirtokuntien tapausta. l M arokko on miehittänyt LänsiSaharaa vuodesta 1975 lähtien
Edelleenkin vasemmistoliiton perustamista edeltäneen Huhtikuun julistuksen sanoma on kestävä: ”Meitä yhdistää vankka perusajatus, ihmisen vapautumisen ihanne.” Vasemmistoliiton paikka määriteltiin työn tekijöiden, rauhan ja aseidenriisunnan, luonnon ja ihmiskunnan sorretun enemmistön puolelle. Ilman tuota ”herätystä” en kirjoittaisi tätä kolumnia. Takana oli uudenlainen vasemmistolainen poliittinen karnevaali, joka huipentui psykiatri, kirjailija, jazzmuusikko Claes Anderssonin valintaan puheenjohtajaksi Helsingin Jäähallissa juuri ennen vappua. perustaMiskokouksessa Claes Andersson linjasi omassa puheessaan tavoitteeksi sen, että ”tämän maan politiikka saataisiin rukattua tarpeelliset piirut vasemmalle”. Huutelut ovat vaienneet poliittisesti aktiivisten sukupolvien nuorentuessa. Koronapandemia jättää taloudellisen ja sosiaalisen perinnön, jossa vasemmistoa odottaa vaativa rooli puolustaa ihmisten vapautta, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Se innostus on kantanut 30 vuotta, kuten suurta joukkoa vasemmistolaisia. Vielä 2000-luvun puolella on huudeltu pilkallisesti kommunismista vasemmistolaisille. Saat alennusta Kansan Uutisista Oletko ay-liiton jäsen. Tuhatpäinen joukko innostuneita ihmisiä kokoontui perustamaan uutta puoluetta, Vasemmistoliittoa. Myös SKP:n toiminta oli ajettu alas saman vuoden helmikuussa 1990. Vasemmistoliitto on kulkenut pitkän, osin myrskyisänkin tien Li Anderssonin johtamaksi puolueeksi. Vasemmistoliitto on nyt enemmän kuin koskaan perustajiensa visioima punavihreä, jäsentensä ja kannattajiensa oloinen puolue. Vasemmistoliitosta ei tullut massapuoluetta eikä puolue ole historiansa aikana noussut SDKL:n parhaimmillaan saavuttamiin kannatuslukuihin. kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu, sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208 kansanuutiset.fi. Politiikka KU 18 /2 02 | 39 Viimeinen sana Anderssonista Anderssoniin ” Melkein liian kaunis puolueeksi”, kirjoitti Kansan Uutisten päätoimittaja Yrjö Rautio 30 vuotta sitten vasemmistoliiton perustamiskokouksen jälkeen. Vasemmistoliitto on joutunut taistelemaan vasemmistolaisista ”piiruista” koko historiansa ajan. Uusi puolue sai silti raskaan mielikuvaperinnön, vaikka perustajat hakivat täydellistä irtiottoa vanhasta. Uuden puolueen jäsenrekisterissä oli tuolloin lähes 39 000 jäsentä, joista jäsenmaksunsa oli maksanut vajaa 13 000 eli vajaa pari tuhatta enemmän kuin jäseniä on Li Anderssonin johtamassa puolueessa. VaseMMistoliitto ehdittiin pistää alulle ja perustaa ennen reaalisosialismin lopullista romahdusta. VaseMMistoliiton perustaMinen oli historiallisesti merkittävä taitekohta suomalaisen vasemmiston historiassa. Suuret tunteet, odotukset ja visiot siivittivät uuden punavihreän, kaikista ideologioista irtisanoutuvan puolueen perustamista. Suuri osa vuosista on ollut vanhan puolustamista, taistelua pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta. Toisen maailmansodan jälkeen perustetun SKDL:n toiminta lopetettiin virallisesti perustamisviikonloppuna. Innostus tarttui minuunkin, nuoreen toimittajaan, jolla ei ollut mitään siteitä aikaisempaan vasemmistoon lukuun ottamatta äänestämistä. l Sirpa puhakka Päätoimittaja Useimmat SAK:laiset ammattiliitot ja niiden osastot myöntävät jäsenilleen lehtietua, jolla saat alennusta vuoden kestäviin tilauksiin. Poliittiset vastustajat ovat hyödyntäneet lyömäaseena puolueen historiaa SDKL:n ja SKP:n vasemmistolaisen työn jatkajana. Kysy lisää tilaajapalvelustamme
Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Uudistunut KU 3 kk / 30 € + digilehti 3 kk / 4,90 € Määräaikainen 2 kk 20 € Kestotilaus 6 kk 82 € Kestotilaus 12 kk 162 € Uudistunut KU 3 kk 30 € Digilehti 1 kk 4,90 € Digilehden tilaus hoituu suoraan sivuiltamme: htttps://digilehti.kansanuutiset.fi/tuotteet/lehtitilaukset/ Tilaa uudistunut KU 3 kk / 30 € + digilehti 3 kk / 4,90 € Kun haluat pysyä kuulolla pidempään, kestotilaus 12 kk 162 € kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/tee-tilaus. Hinnat voimassa kotimaassa. Tilaamalla KU:n teet maailmasta paremman Postimaksu maksettu Kansan Uutiset Tunnus 5005075 00003 vastauslähetys KUltivoi ystäviäsi tilaa lehti lahjaksi! Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Tietojani saa käyttää Kansan Uutisten markkinointiin Tilaushinnat sis. painetun lehden sekä digilehden alv 10%