kansan uutiset . Viikkolehti | 30.4.2021 | 3,5 € 17-003251-2117 | kansanUUtiset.fi Taistolaisten rakkaus kohdistui Neuvostoliittoon sivu 12 Paperitehtaan lopetus koettelee jokaista kemiläistä sivu 7 Arhinmäeltä jalkapallomuistelmat sivu 20 SIVU 35 Politiikan Hullut Päivät SIVU 16 Hauskaa vaPPua! Mukana Myös silvia Modig. 17/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa
Veronkevennykset kun eivät vahvista valtion taloutta, ne heikentävät sitä. Rahat puolue on ollut valmis ottamaan koulutuksesta. Ensin kokoomuksen kansanedustajat politisoivat perustuslakivaliokunnan ja ajoivat läpi esityksen, jonka mukaan EU-elpymispaketin hyväksyminen vaatii kahden kolmasosan enemmistön. LUE LISÄÄ SIVULTA 19 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Kesto Määräaikais. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti, että vika on hallituksessa. l K ahden porvaripuolueen meno saavutti melkoisen vaiheen tiistaina. Tuo on lapsellisuutta. Onko silloin enää tarkoituskaan, että ihminen työllistyy, kysyy Anne Nyman kolumnissaan. Kun porvarit sekosivat lueen ajama vastuullinen talouspolitiikka tarkoittaa. (10 %). Omia eturyhmiään saa luonnollisesti puolustaa. Säätytalon neuvotteluissa puolue on painottanut ajavansa ainoana hallituspuolueena tiukkaa menokuria. Kokoomuksen johto määritteli tiedotustilaisuudessa, että puolue on EU-myönteinen. Luonnollisesti vastuulliseen talouspolitiikkaan kuuluu myös lähes kaikkien taloustieteilijöiden tahdon vastustaminen. Eniten ryhtiä olikin niissä kokoomuksen kansanedustajissa, jotka ilmoittivat äänestävänsä pakettia vastaan ryhmäpäätöksestä huolimatta. Omille eturyhmilleen rahojen ohjaaminen ja niiden ottaminen lapsilta on jotain, mitä on vaikea kutsua vastuulliseksi. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Aloitetaan kokoomuksesta. 2 | KU 17 /2 02 1 Voiko ihminen oikeasti tarvita kuntouttavaa työtoimintaa useita vuosia. Koko vastuullinen talouspolitiikka on silkkaa identiteettipolitiikkaa. Keskusta on esimerkiksi ajanut mittavaa julkista tukea turveteollisuudelle. Joku voisi sanoa, että tuo ei ole EU-myönteisyyttä. Kun se tapahtuu vielä aurinkoisena kevätpäivänä, usko hyvään tulevaisuuteen vahvistuu. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Emma Grönqvist Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Listaamattomien yritysten veroedun poistamista kannattavat lähes kaikki paitsi keskusta ja kokoomus. Suurin osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista piti yksinkertaista enemmistöä riittävänä. Keskusta puolestaan on osoittanut, mitä puoPÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. LUE LISÄÄ SIVULTA 5 Somalian pääkaupungista Mogadishusta kantautui viikonloppuna huolestuttavia uutisia, kun presidentti Mohamed Abdullahi Farmajoa vastustavat armeijan yksiköt valtasivat asuinalueita kaupungin pohjoisosassa, kertoo Peik Johansson Pintaa syvemmältä -palstallaan. 17/2021 Perjantaina 30.4.2021 Kyllä se vaan on niin, että ensimmäisen koronarokotuksen saaminen olkapäähänsä nostaa mielialaa. Sen osoituksena puolue aikoo äänestää eduskunnassa tyhjää. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Tuula kärki Toimittaja. Keskusta ja kokoomus antoivat julkisuuteen lausuntoja, joiden perusteella puolueiden kannat eivät tulleet ainakaan kovin paljon selkeämmiksi. Mutta olisi ryhdikkäämpää sanoa se ääneen, eikä perustella mystisellä vastuullisella talouspolitiikalla. Hallitus on tyhmä, siksi Orpo ja muut kokoomuslaiset osoittavat mieltään
Suhdettaan pyöräilyyn hän kuvailee arkipäiväiseksi. Nykyisen hallituksen tavoite on tehnyt termin hiilineutraali tutuksi monille. Vaikka tekisimme niistä kaiken, meille jää silti osuus, joka on ajatuksena kompensoida, Kivelä sanoo. TeksTi Jussi Virkkunen Mai Kivelä pyöräilee työmatkansa. Hänelle pyöräily on lapsesta asti ollut luontevin tapa liikkua. Helsinki on linjannut sen tavoitteekseen ja luonut sitä varten myös suunnitelman. Kivelä puolestaan on ajanut ja ajaa ilmastoystävällisempää Suomea ja Helsinkiä niin eduskunnassa kuin kaupunginvaltuustossa. An tt i Yr jö ne n. Yli 600 000 asukkaan Helsingin tekeminen hiilineutraaliksi on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty. AjAssA KU 17 /2 02 1 | 3 01 AjAssA H iilineutraali Suomi 2035. Kompensoinnilla tarkoitetaan, että päästön aiheuttaja eli tässä Hiilineutraaliksi tähtäävä Helsinki jättää asukkaiden päästöt huomiotta KU haastatteli Mai Kivelää pyörälenkillä. – Hiilinegatiivisuus tarkoittaa, että päästöt ovat pienemmät kuin hiilinielut, jotka sitovat hiilidioksidia, tiivistää vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä. – Ilmastotyössä on tullut selväksi, että mikään yksittäinen keino ei ole riittävä
Helsinkiläisten ruoankulutus on osa Helsingin ilmastotyötä. – Se on iso ja vaikea kysymys. Ihmisen lautaselleen laittamalla ruoalla on merkitystä, hän sanoo. Turpeen osalta Sipilän hallitus ei kivihiilen kaltaista päätöstä tehnyt. Helsingissä on käynnissä valmistelut kivihiilestä luopumiseksi. Se on kuitenkin toisen haastattelun aihe. – Lopputulos oli, ettei ole mitään yksittäistä taikaratkaisua. Helsinki järjesti tästä ison kilpailun, jonka voittajat julkistettiin nyt keväällä. Jos haluaa sanoa tosi yksinkertaisesti, käytännössä pitää siirtyä polttoon perustumattomiin ratkaisuihin. Totta kai meidän pitää huomioida epäsuorat päästöt. AjAssA 4 | KU 17 /2 02 1 Helsingin kaupunkipyöriä Munkkivuoren kaupunkipyöräasemalla maaliskuun lopussa. Kivihiilen ja biomassan poltosta pitää siirtyä maalämpöön, uusiutuviin energioihin, lämmön varastointiin. tapauksessa Helsinki korvaa aiheuttamansa päästön jollain tapaa. – Se on aika iso osuus siitä, mitä helsinkiläiset faktisesti aiheuttava päästöjä. Turpeen osuus Suomen energiantuotannosta on alle kymmenen prosenttia, mutta se aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Ruoan meRkitys on iso Kivelä itse on vegaani eli hän ei käytä mitään eläinperäisiä tuotteita. – Se on iso osa ihmisen ympäristökuormitusta. – Helsingin suorista ilmastopäästöistä maatalous ei tietenkään ole merkittävä osuus. Mutta siitä jää kokonaan ulkopuolelle helsinkiläisten kulutus, joka verrattuna suoriin päästöihin on vähän yli puolet. Ne ovat keinoja, joilla kivihiili voidaan korjata. l Mikään yksittäinen keino ei ole riittävä. Helsingissä on ollut suht iso yhteisymmärrys siitä, että kivihiili halutaan korvata tavalla, joka ei siirry biomassan lisääntyvään käyttöön kuten puunpolttoon. Kivelä kuitenkin huomauttaa, että Helsingin asettama tavoite jättää itse asiassa paljon huomioimatta. Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki päätöksen, jonka myötä kivihiilen käyttö Suomessa kielletään vuonna 2029. – Itse, ja toki muutkin ovat, olen yrittänyt nostaa esille, että Helsingin ohjelma keskittyy kaupungin suoriin päästöihin eli esimerkiksi liikenteeseen ja lämmitykseen. Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n. Karkeasti voi sanoa, että täysin kasvisperäinen ruoka on kaikkein ilmastoystävällisintä, Kivelä sanoo. Pyörälenkki on ohi, ja on aika päästää Kivelä takaisin muiden töiden pariin. Tarvitsemme erilaisia toimia. Lisätoimia tarvitaan. Ruoan biodiversiteettivaikutus on merkittävä, ja maankäytössä on oleellista, kuinka paljon maata käytetään peltosaati rehuviljelyyn. Kivelä sanookin, että myös turpeen käyttö energiantuotannossa pitää lopettaa
Entä voiko ihminen oikeasti tarvita kuntouttavaa työtoimintaa useita vuosia. Vasemmistoliitto ei ollut keväällä 2001 valmis suin päin hyväksymään muiden hallituspuolueiden sopimaa puolustusmenojen korotusta 9,5 miljardista markasta lähelle 11:tä miljardia. Kortisto on heille väärä paikka. Työttömyyskortistot on käytävä läpi ja perattava. Kolumni Pe KK a Pa jU vi rt a. Toivon tosiaan, ettei missään enää ole työttömien kursseja, joilla aika käytettiin naurettavilla tavoilla, milloin piirtäen aarrekarttaa lattialla, milloin tietokoneella surffaillen iltalehtien sivuilla. Hyvää vappua kaikille! AjAtuksiA työstä jA työttömyydestä aNNe NyMaN Kirjoittaja on myyjä ja luottamusmies. Puolustusselonteossa hiersi rahan lisäksi analyysi siitä, mikä meitä uhkaa. Tällaisten höpöjuttujen sijaan työttömät tarvitsevat ilmaista lisä-, muuntoja uudelleenkoulutusta. Työttömät tarvitsevat koulutusta, työtä ja palkkaa, eivät raippaa. Onko silloin enää tarkoituskaan, että ihminen työllistyy. Koronakriisi on vielä päällä. Vasemmistoliitto vaati ennen selonteon hyväksymistä analyysiä siitä, mitä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä Euroopassa on tapahtunut. Vasemmistoliiton analyysi perustui Siimeksen mukaan siihen, että laajamittaisen suursodan uhka on olennaisesti alentunut. Puolustusselonteosta ei ollut tarkoituskaan käydä avointa keskustelua. Varmasti löytyy myös työttömiä, jotka tarvitsevat apua sairauksiensa kanssa, tai mielenterveystai päihdepalveluita. Ihmiskauppatutkintojen laiminlyöntiä ei voi selittää pelkillä resursseilla. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kutsui KU:n vappunumerossa asian valmistelua brežneviläiseksi. Juho Orjala @juho_orjala 25.4. Siimes epäili muissa puolueissa hermostutun vasemmistoliittoon juuri siksi, että vanha käytäntö päättää puolustuslinjauksista ilman julkista keskustelua meni pieleen. Yhdeksän euroa päivältä, ja valvooko joku, ettei tällä toiminnalla korvata oikean palkkatyön tarvetta. Muistutan, että jopa säännöllisesti yhden työtunnin viikossa tekevä lasketaan työlliseksi, samoin kaikki yhdeksän euroa päivässä ”ansaitsevat”, kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevat. Jos ”maailman luotettavin poliisi” on haluton ratkaisemaan räikeitä ja ilmeisiä epäkohtia organisaatiossaan niin resursseja on turhaa lisätä. AjAssA KU 17 /2 02 1 | 5 Paavo LiPPosen hallituksessa nousi kiista puolustusmäärärahoista. Paavo Arhinmäki @paavoarhinmaki 27.4. Sen kunnialliseen hoitamiseen loppuun asti tarvitaan toimiva hallitus. Kuinka paljon siellä on ihmisiä, jotka eivät oikeasti pysty enää töihin, vaan kuuluvat eläkkeelle. Euroopassa supistettiin armeijoita. some Työ ei ole armopaloja. Uskon, että kortistossa on paljon ihmisiä, jotka ovat todellisuudessa työkyvyttömiä. Kai Hirvasnoro Puolustuksesta ei haluta avointa keskustelua 20 vuottA sitten Vuonna 2001 elettiin optimismin aikaa. Jos työttömällä ei ole työja toimintakykyyn tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, hän pystyy ottamaan vastaan kokoaikatyötä, eikä häntä kuulu ohjata kuntouttavaan työtoimintaan. Näyttelijä eero MiloNoff, SuoMeNkuvalehti.fi 23.4. Valtaosa ihmisistä haluaa elättää itsensä työllään, kun siihen on mahdollisuus. Työ ja palkka kuuluvat yhteen, ja palkalla pitää pystyä elämään. Mitäs nämä kuntouttavat työtoiminnat sitten. Kyllähän näitäkin on nähty, että työttömät tekevät työtä firmoille. lAinAttuA Kun käsikirjoitus on tarpeeksi hyvä, voi improvisoida. Mitä kestävämpi pohja, sitä enemmän voi antaa valtaa luovuudelle ja hetkelle. Kun tempputyöllistäminen lopetetaan ja tarjotaan ihmisille oikeita töitä, töitä, joista maksetaan palkkaa, meillä on varaa hyvinvointiyhteiskuntaan
Moskovassa heidän joukossaan on viisi Navalnyin läheistä tukijaa, mukaan lukien hänen veljensä Oleg, lääkärien riippumattoman ammattiliiton puheenjohtaja Anastasia Vasileva, Pussy Riotin jäsen Maria Aljohina ja kolme Moskovan sisäisten kunnallisalueiden valtuutettua mukaan lukien Aljohinan naisystävä Ljuša Štein. Poliisi pahoinpiteli kaduilla ja putkassa kymmenittäin ihmisiä, joista 30 on yrittänyt haastaa poliisia oikeuteen, huonolla menestyksellä. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU T LAAJAPALVELU TO M VERKOSSA JOKA PÄ VÄ Verkko palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ti klo 9–12 (09) 759 60 208 kansanuutiset.fi. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Venäjällä tiukoista koronarajoituksista luovuttiin jo kesällä. Nyt toimittajia uhkaa kolmen vuoden vankeustuomio. ”Rajoitusten Rikkojia” uhkaa enintään kahden vuoden vankeus. Viranomaiset kokeilivat uutta strategiaa: luvattoman mielenosoituksen annettiin marssia rauhassa. Ainoastaan vapautta osoittaa mieltä ei ole palautettu, eikä se ehkä enää palaa. Doxa teki videon, jossa kerrottiin opiskelijoille, mitä pitää tehdä, mikäli oppilaitokset yrittävät erottaa mielenosoituksiin osallistumisen vuoksi. Suurin osa syytteistä vastaa Suomen virkamiehen väkivaltaista vastustamista tai ilkivaltaa tai sellaiseen kannustamista sosiaalisessa mediassa. Venäjällä korona uhkaa vain mielenosoituksissa Kolumni Yhtä monia ei ole ollut syytteessä poliittisesta toiminnasta ainakaan 28 vuoteen. Kaksi päivää myöhemmin hän lopetti yli kolme viikkoa kestäneen nälkälakon lääkäreidensä kehotuksesta. Aineistot KU:ssa tehtäviin vedosilmoituksiin edellisen viikon torstaina klo 10.00 mennessä. Kontrasti tammi-helmikuun tapahtumiin oli suuri. OVD-Info-sivuston mukaan ainakin 1 630 otettiin kiinni ympäri maata, mutta ei juurikaan Moskovassa. Nyt tapaukset ovat laskussa, sillä todennäköisesti riittävän moni on jo sairastanut taudin. AjAssA 6 | KU 17 /2 02 1 kunnes oppilaitos irrotti sen opposition tukemisen vuoksi. Kolmea syytetään vuonna 2014 säädetyn lain nojalla, jonka perusteella mielenosoituksissa toistuvasti mihin tahansa rikkeisiin syyllistyneitä voidaan tuomita jopa viideksi vuodeksi vankilaan. l K e s k i v i ik kon a 21 .4. kansanuutiset.fi KU LMO TUSTEN JÄTTÖAJAT OVAT MUUTTUNEET Valmiit asiakkaalta tulevat pdf-ilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 10.00 mennessä. Saa nähdä, välttääkö uusin liikkeiden sykli tämän. Kymmentä moskovalaista ja kahta Nižni Novgorodin aktivistia epäillään ”terveysnormien rikkomisesta”, koska mielenosoitusten järjestäminen ”saattaa levittää koronavirusta”. Venäjällä ei ole ollut yhtä monia syytteessä poliittisesta toiminnasta ainakaan 28 vuoteen. Mielenosoitusten osallistujista 90:tä on syytetty rikoksista. Vuoden 2012 vaalivilpin vastainen liike upposi muun muassa vuosikausia jatkuneisiin oikeudenkäynteihin. Navalnyi myös ilmoitti päässeensä vankilaviranomaisista riippumattomien lääkäreiden tarkastukseen, joten nälkälakko saavutti tavoitteitaan. lmoitustrafiikki ilmoitukset@kansanuutiset.fi KUN T LAAT KU:TA JAKOON TORE LLE JA T LA SUUKS N Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Yksittäisten ihmisten tarinat hukkuvat tulvaan, ja ihmisoikeusjärjestöt järjestävät lakitukea liukuhihnatyönä. Vuonna 2017 perustettu Doxa oli Moskovan talouskorkeakoulun opiskelijoiden virallinen verkkolehti vuoteen 2019 asti, Antti RAutiAinen Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta. Tuolloin kolmena mielenosoituspäivänä tehtiin yli 11 000 kiinniottoa, eniten Moskovassa. ympäri Venäjää osoitettiin mieltä, ja vaadittiin hoitoa vangitulle oppositiojohtajalle Aleksei Navalnyille. Loputkin rajoitukset purettiin alkuvuodesta. kuutta sy ytetään alaikäisten kannustamisesta ”vaaralliseen toimintaan” eli mielenosoituksiin, ja heistä neljä on opiskelijoiden verkkolehden Doxan toimittajia
Nyt se uhkaa valua hukkaan. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 7 02 taustat Kemin satama investoi vuosituhannen alussa Stora Enson logistiikka järjestelmään. Viime vuoden aikana Kemin sataman lastausrampeilla asioi reilu pari sataa laivaa.
TausTaT 8 | KU 17 /2 02 1
TausTaT KU 17 /2 02 1 | 9 . Stora Enso irtisanoo Veitsiluodon tehtaalta noin 670 omaa työntekijää. Se on iso kolhu yksilölle, mutta myös Kemin kaupungille. TeksTi ja kuvaT Sampsa Hannonen Kemin synKät vedet. Irtisanomisten vaikutukset ovat mittavat
– Olen laskenut koko loppuviikon sataman menoja ja kuluja ja suhteuttanut niitä Veitsiluodon tehtaan lopettamiseen. Kyseessä on tiettävästi Suomen mittavin metsäteollisuuden sulkeminen. Takana seisoo satoja metrejä pitkä lastausramppi. – Joku sanoi alueradiossa, että ihan kuin lähiomainen olisi kuollut. Viitalalla on selkeä näkemys paperiteollisuuden vaikutuksista kaupunkiin, kun verotulot laskevat merkittävästi. Mietityttää, kuinka Kemi saa työllistettyä keski-ikäisiä, ehkä perussairaita, ja koko ikänsä tehtaalle työskennelleitä henkilöitä. Yhtiössä työskentelee 140 työntekijää. Erityisen vaikea se on silloin, jos Kemiin ei suuntaudu uutta teollisuutta, eikä pitkään tehtaalla olleita paperityöläisiä voida työllistää kaupungin sisällä. Näyttää siltä, että tehtaan lopettaminen aiheuttaa miljoonan euron vajeen. Halli on hehtaarin suuruinen. – Hyvää huomenta. Pitkänhuiskea ja lempeä-ääninen Viitala on huolissaan Kemin tulevaisuudesta. Ruotsalainen on luottavainen tulevaisuuteen, mutta ei oman työpaikkansa säilymiseen. – Tehtaan lopettaminen voi esimerkiksi heijastella siten, että Kemiin ei välttämättä saada uutta teatterija kulttuuritaloa tai että vanhoja liikuntapaikkoja ei voida kunnostaa. Huoneeseen leviää myönteinen tunnelma. – En usko, että minulle olisi töitä jatkossa. Aurinko ei paista nyt, eikä ehkä huomennakaan, mutta tiedän senkin päivän vielä koittavan, toteaa Efora Oy:n pääluottamusmies Jukka Ruotsalainen. Olen lähettänyt kuitenkin henkilöstölle ja yhtiön hallitukselle viestin, jossa ilmoitan, että irtisanomisiin ei tarvitse tukeutua. Toisaalta se tuntuu toimivan. Tämä lisää sataman käyttöä. Siltä se tuntui. S T e h Ta a n k u l u n va lv o n n a n edessä odottaa mies, jolla on tuima katse. Sataman liikevaihto on vuodessa noin viisi miljoonaa, joten viidesosan alenema on tuntuva. Tehtaan lopetus oli hänelle sokki. Ilmassa roikkuvan rampin tarkoitus on kiinnittyä laivan rakenteisiin ja niellä tonneittain teollisuusmateriaaleja. tehtaan lopettamiSpäätöS vaikuttaa kaikkialle Takatalvi on saapunut Kemin satamaan, ja kylmältä viimalta pääsee pakoon ainoastaan sisätiloihin. Hän arvelee, että osansa tästä saavat liikuntaja kulttuuripalvelut. Metsä Group rakentaa uutta biotuotetehdasta Kemiin. Vanhaan talonmiehen asuntoon, joka toimii nykyisin neuvottelutilana, astuu nykyinen satamajohtaja Markku Rautio. Se toimii maamerkkinä Veitsiluodon tehdasta varten tehdyistä investoinneista. Metsäyhtiö Stora Enso ilmoitti 20. – Tuntuu, että osa on vajonnut synkkiin vesiin, minkä ymmärrän hyvin. Jokainen euro tullaan laskemaan. Heti sisään tullessaan hän lataa: – Positiivisuus on ainut tie ulos kriisistä. Tuttu mies saa konttorissa lämpimän vastaanoton. Meidän tehtävä on huoltaa, mutta eihän täällä ole mitään huollettavaa, kun tehdas ajetaan alas. Sen on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2023 aikana. Ruotsalaisen kuvailema kokonaisuus on kieltämättä vaikea yhtälö. Sillan tieosuus kiemurtelee pitkälle satamaan, kohti sisämaata. Myönteisyys alkaa jo tarttua, vaikka se kuulostaakin tarkoin harjoitellulta mantralta, selviytymiskeinolta, joka tulee suoraan selkäytimestä. Ajatukset ovat kollegoissa ja työyhteisössä. – Sanotaanko näin, että mieli on samanlainen kun kelikin. TausTaT 10 | KU 17 /2 02 1 sen mukaan nousemaan. Viime päivät ovat olleet työntäyteiset. Rahat joudutaan todennäköisesti ohjaamaan muualle. Efora Oy on Stora Enson omistama kunnossapitoyhtiö. Rautio kertoo sekoittaneensa haastatteluajankohdan, ja pahoittelee tilannetta. Rautio ei kuitenkaan vaikuta hätääntyneeltä. On sanomattakin selvää, että Kemi on tällä hetkellä kriisikunta. Satama on inveStoinut paperiteolliSuuden Sanelemana Lähdemme kiertämään Viitalan kanssa satamaaluetta tämän harmaalla henkilöautolla. Viitala astuu sisään entiseen työpaikkaansa. Ajamme hallin ohi, joka on rakennettu Viitalan aikana. Isot konttikurottajat on parkkeerattu satamaan johtavan väylän varrelle. Hän selittää tilannetta seuraavien kahden vuoden notkahduksella, joka tullaan kuromaan kiinni biosellutehtaan valmistuessa. Satama ei tukeudu irtiSanomiSiin mutta SääStää äärimmilleen Yhtäkkiä sisään paukkaa tilanteeseen nähden iloinen mies. Selkä on suora ikävistä viime päivistä huolimatta. Velka asukasta kohden tulee Viitalan näkemykReijo Viitalan mielestä Kemillä on mahdollisuudet olla jatkossakin vankka teollisuuskaupunki.. Välillisiä vaikutuksia on kuitenkin mahdotonta arvioida tarkkaan. huhtikuuta, että se lopettaa paperintuotannon Veitsiluodossa ja ajaa tehtaan alas vielä tämän vuoden puolella. Ei sitä meinannut ensin uskoa todeksi. – Seuraavat kaksi vuotta on tiukkaa. Pyyhkijät heiluvat puolelta toiselle. Ensimmäisinä kärsijöinä ovat kuitenkin irtisanotut ja heidän perheensä. Saako tulla peremmälle, huikkaa nyttemmin Kemin Satama Oy:ltä eläköitynyt satamaja toimitusjohtaja Reijo Viitala. Ruotsalainen ei ole huolissaan tulevaisuudestaan
Tätä varten rakennettiin kokonaan uusi laituri, mutta myös ramppi ja halli. Seitsemäntoista vuoden työura uhkaa loppua yhteen Whatsapp-viestiin, johon oli linkattu Helsingin Sanomien uutinen tehtaan lopettamisesta. Myrsky tuntuu yltyvän. Kemin satamajohtaja Markku Rautio toteaa, että edessä ovat säästövuodet. Kemin satama on muuntautunut ja kasvanut vuosien varrella, kun teolliset tarpeet ovat niin vaatineet. Kurjuuteen ei sovi kuitenkaan jäädä vellomaan. Sellaista alasajon aikaa. Tehtaalla oli hänen mukaansa ”positiivinen vire”. Punaiseen kypärään ja huomiovaatteisiin sonnustautunut Jukka Ruotsalainen on nähnyt negatiivisen kehityksen jo muutaman vuoden ajan. Kaikesta huolimatta Veitsiluodon lakkautuspäätös tuli Ruotsalaiselle täytenä yllätyksenä. Ruotsalainen kuvailee vastoinkäymisiä eräänlaiseksi päänsisäiseksi väännöksi. Se on kooltaan isompi kuin normaali rahtikontti. – Kyse on Stora Enson SECU-nimeä kantavista konteista. Kemin keskustassa toimiva kirpputorija kahvilayrittäjä kertoo kuulleensa samankaltaisia tunnelmia lähipiiriinsä kuuluvilta tehtaan työntekijöiltä: uuteen ei ole investoitu vaan korjaillaan yhä uudelleen vanhaa, joka taas hajoaa vuosi vuodelta enemmän. – Harmi, että tämä meni nyt näin. Ehkä positiivisuus todella on synkkyyden vastavoima. työntEkijät kUUlivat työpaikkanSa mEnEttämiSEStä UUtiSiSta Räntämyrskyn sekaan tupruttaa savua Veitsiluodon tehtaan piipuista. Jokainen sopimus tullaan kilpailuttamaan, mutta työntekijöitä ei hänen mukaansa irtisanota.. l Jukka Ruotsalainen harmittelee, että paperiteollisuudesta on tullut valtataistelun kenttä, jossa kaikki on ulkoistettu ja päätöksiä tehdään Suomen rajojen ulkopuolella. Suoraselkäinen ilmoitus ennen mediaa olisi ollut luottamuksellinen teko. Se on lähes välttämätöntä, jos toimintaa halutaan jatkaa. – On ollut tunnelma, että koko ajan säästetään jostain, ja tietynlainen odotus tästä uutisesta on ollut ilmoilla. Jouduimme korjaamaan jatkuvasti. Valmis laituri on noin neljäsataa metriä pitkä. Pääluottamusmiehen asemasta huolimatta hän ei kuullut tehtaan kohtalosta työnantajalta itseltään. Paperikoneet pyörivät, mutta eivät kauaa. – Oletkos ennen nähnyt tuollaista, sanoo Viitala ja osoittaa isoa nosturia satama-altaan toisella puolella. Kokonainen infrastruktuuri on 43 miljoonan suuruinen hanke. Tämä varmistui, kun Kemi sai Metsä Groupin biotuotetehtaan. SECU-järjEStElmä jäämäSSä käyttökElvottomakSi Veitsiluodon tehtaan lopettaminen uhkaa jättää sataman SECU-järjestelmää varten rakennetun kokonaisuuden käyttökelvottomaksi. Ainakaan liiaksi. Jostain oli uutinen päässyt vuotamaan. Kone nostaa tuhansia kiloja painavan rautamöykyn kymmeniin metreihin ja laskee sen vapaapudotuksena maahan. Paperiteollisuuden kriisistä on myös keskusteltu paljon mediassa. Lyhenne tulee sanoista Stora Enso Cargo Unit. Pohjaa ruopataan pitkältä matkalta. Kemin satama on investoinut vuosina 2003–2006 Stora Enson tehdasta varten noin 18 miljoonaa euroa, jotta uusi logistinen kokonaisratkaisu olisi voitu ottaa satamassa käyttöön. Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen kuvaili Helsingin Sanomissa, että tehtaan sulkeminen oli yllätys. Nämä rakennettiin vuosina 2003 ja 2004. Nosturin tehtävä on tiivistää uutta laituria. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 11 Laivaan liitettävä ramppi uhkaa kuitenkin jäädä käyttämättömäksi. Ulkoilma satamassa täyttyy suurista, poikittaissuunnassa lentävistä räntähiutaleista. Tuloväylän ja satama-altaan syvyydeksi tulee kaksitoista metriä
teksti Kai Hirvasnoro H enkilökohtainen elämäni voi alkaa vasta vallankumouksen jälkeen.” Näin kirjoitti itselleen 18-vuotias Mikkelin lyseon lukiolainen Lauri Hokkanen vuonna 1968. – Tempauduin mukaan sen ajan kehittyneiden maiden ja opiskelijoiden yleisempään ilmapiiriin, hän kertoo nyt. Taistolaisten tunnusmerkit vuoden 1977 vappumarssilla: Tiedonantajan mainos, kukkahuivi ja Lenin. Hokkanen kirjoittaa taistolaisista viidennen kolonnan liikkeenä, joka yhdisti oman menestyksensä ja tavoitteensa Neuvostoliiton etuun ja tavoitteisiin. Hokkanen kuvaa laveasti 1900-luvun väkivaltaista historiaa, Venäjää ja Neuvostoliittoa, ja niin suomettunutta Suomea, että sen lakipisteessä vuonna 1973 Ilkka Kanervan johtamat kokoomusnuoretkin yhtyivät imperialismin vastaiseen rintamaan Neuvostoliiton määrittelemällä tavalla. Hokkasesta tuli ammattivallankumouksellinen yli kymmeneksi vuodeksi SKP:n vähemmistössä. ” Tiedonantajan päätoimittaja opetti nuorille taistolaisille keskeisen opin. – Marxismi-leninismi ja kommunismi tulivat vähän niin kuin kaupanpäällisiksi, hän hymähtää, ja vertaa suhdetta rakastumisen euforiseen vaiheeseen. Kolmaslinjalaisuus oli viimeinen yritys yhdistää riitelevät osapuolet ennen kuin vähemmistökommunistit erotettiin puolueesta vuonna 1985. TausTaT 12 | KU 17 /2 02 1 Viidennen kolonnan mies Lauri Hokkasesta tuli vallankumouksellinen 18-vuotiaana. Ne ovat tyhjentävimmät tähän asti julkaistut taistolaismuistelmat. Kirja on myös raju henkilökohtainen tilinteko. Nyt yli puoli vuosisataa myöhemmin hän kertoo, mitä taistolaisuus oli kirjassaan Kenen joukoissa seisoin. ”Me omaksuimme rauhan oloissa poliittisen tehtävän, joka Kuusisella oli talvisodassa – Suomen sovjetoimisen.” Hokkanen sanookin, että ”me valitsimme Neuvostoliiton”. Hänen analyysinsä mukaan taistolaiset olivat Neuvostoliiton asialla Suomen politiikkaan vaikuttaessaan. SDNL eli Suomen demokraattinen nuorisoliitto on Vasemmistonuorten entinen nimi. Ja se pakotti toimimaan nimenomaan menneisyyteen takertuvan vasemmiston riveissä. Radikalisoitumisen rakennuspuita kasvatti media, joka kertoi Biafran sodasta ja muista maailman epäoikeudenmukaisuuksista, lyseon teinitoiminta sekä Mikkelin nuorisoteatteri. Paikka oli hänen henkilöhistoriaansa sopivasti Kolmannella linjalla, sillä kolmaslinjalaisuuden kautta Hokkanen irtaantui liikkeestä ja sai lopulta potkut vuonna 1982. TehTävänä Suomen SovjeTiSoiminen Hokkanen eteni Mikkelistä töihin vähemmistön käsissä olleen SDNL:n Uudenmaan piirin eli Uudenmaan sosialistisen nuorisoliiton toimistoon Koiton taloon Helsingin keskustassa. Laaja taustoitus on Hokkasen mukaan välttämätöntä. Ensimmäinen esikuva oli Kuuban vallankumousjohtaja Che Guevara, sitten Kiinan Mao ennen kuin hän rakastui Leniniin vuonna 1970. Se oli uskollisuus Neuvostoliittoa kohtaan. Maailma tunkee päähän ja pakottaa toimimaan, oli hänen ja tuhansien muiden nuorten kokemus yhtä aikaa. Ve iK Ko Ko iV Us al o. Mutta myös paljon enemmän. Nuorisohommien jälkeen Hokkanen toimi Tiedonantajan levikkipäällikkönä ja teki töitä vähemmistökommunistien varjopuoluetoimistossa. Partiolainen ja aktiivinen luontoharrastaja oli äkkiä löytänyt elämälleen uuden kiihkeän suunnan kommunismista. Ilman sitä Suomen kommunistisen puolueen vähemmistösiipeä eli taistolaisia ei voi hänen mukaansa ymmärtää
Ehkä ratkaiseva käytiin nuorisoliitossa, jonka voimasuhteiden ajateltiin olevan avainasemassa koko liikkeen hallintaan. 1970-luKu alKOi vuOnna 1968 Hokkanen väittää Suomen 1970-luvun alkaneen jo vuonna 1968 Tšekkoslovakian miehityksestä. SatOjEn järjEStöjEn nuOriSOliittO Tšekkoslovakian miehitys 21.8.1968 oli vedenjakaja, joka viimeisteli jo aiemmin 1960-luvulla alkaneen Suomen kommunistisen ja kansandemokraattisen liikkeen jakautumisen Moskova-mieliseen vähemmistöön ja itsenäisempää suomalaista sosialismia edustaneeseen enemmistöön. Hänen mukaansa Tiedonantajan päätoimittaja opetti Vanhalla nuoria taistolaisia omaksumaan aatteen keskeisen opin. Hokkasen mukaan molemmat pitivät taistolaisten keulahahmoa ”pumpulipoliitikkona”, pehmeänä miehenä. Kirja alkaa talvisodasta ja Kuusisesta. Kehitys huipentui vuoden 1973 nuorisofestivaalissa. Mitä ihmisten päissä tapahtui. Sitä piti tähdentää ”luokkakantaisen” kommunismin omaksuneelle nuorisolle tilanteessa, jossa SKP oli pari vuotta aikaisemmin kyseenalaistanut ja SKDL tuominnut Neuvostoliiton Tšekkoslovakiaan tekemän miehityksen. Taistolaisliikkeen vaikutusvaltaisimman johtajan Jokisen isä teloitettiin Karhumäen Sandarmohissa helmikuun kymmenentenä päivänä vuonna 1938. ”Heille oli välitettävä kaikki kokemus myös luokkataistelun niistä menetelmistä, joissa ratkaisevaa oli sanojen sijaan teot. Talvisodan kokemus ja Terijoen hallitus kuuluivat raskaan sarjan luokkataistelukokemukseen, tätä oppia päätoimittaja oli nuorelle väelle tarkoituksella jakamassa”, Hokkanen kirjoittaa. Koko Suomen – ei vain taistolaisten – suhde Neuvostoliittoon muuttui. – 1960-luvulla osa uusvasemmistolaisen liikkeen kaadereista tarkasteli Neuvostoliittoa maana, joka ei ole edes sosialistinen ja osa piti sitä totalitaristisena yhteiskuntana. Miksi he sitten yhtäkkiä asettuivat puolustamaan sitä ihmiskunnan suurimpana sosialistisena saavutuksena. Tätä älymystön täyskäännöstä hän pitää avainasiana sille, että uuden sukupolven koko poliittinen luokka asettui voimakkaasti kylmän sodan toisen osan puolestapuhujaksi. Kuopiossa seuraavana vuonna pidettyyn liittokokoukseen osallistui 1 132 edustajaa noin kahdeksastasadasta jäsenjärjestöstä. SKP:n varapuheenjohtajana pitkään toiminut Moskovan luottomies Taisto Sinisalo antoi liikkeelle nimen, mutta todellisina johtajina Hokkanen pitää juuri Jokista sekä SKP:n Uudenmaan piirisihteeriä Markus Kainulaista. Vielä vuonna 1962 Helsingissä festivaali oli vain kommunistien juttu ja sosiaalidemoTaistolaisten tunnusmerkit vuoden 1977 vappumarssilla: Tiedonantajan mainos, kukkahuivi ja Lenin.. SDNL:n järjestösihteeri Ilpo Eerola oli luvannut, että jos vähemmistön keulakuva Alpo Halonen perustaa yhden uuden nuoriso-osaston, hän perustaa kaksi. Syyskuussa 1971 Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen puhuu niistä vasta radikalisoituneelle ylioppilasnuorisolle Vanhalla ylioppilastalolla Sosialistisen opiskelijaliiton (SOL) juhlassa. Nuorisoliitto ja kaikki muutkin kd-liikkeen osat pysyivät enemmistön käsissä lukuun ottamatta Sosialistista opiskelijaliittoa ja Kansan raittiusliittoa. Sitä Hokkanen yrittää avata kirjassaan. Stalin istutti hänet talvisodan alkaessa Terijoen nukkehallituksen pääministeriksi. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 13 Viidennen kolonnan mies EtEEnpäin OWK:n viitOittamalla tiEllä Kuusisella Hokkanen tarkoittaa Neuvostoliitossa Stalinin vainoissa henkensä säilyttänyttä Suomen vuoden 1918 vallankumousjohtajaa OttoWille Kuusista. Kokous valitsi Neuvostoliiton nuorisojohtajan Gennadi Janajevin tahdonmukaisesti Pekka Saarnion jatkamaan liiton puheenjohtajana. Hokkanen kuvaa kirjassaan seikkaperäisesti valtataistelua liikkeen eri osissa. Enemmistöläiset perustivat molemmille oman varjoliittonsa. Porvaria pitää vihata”, Hokkanen kirjoittaa. Kun tulokset laskettiin vuoden 1972 viimeisenä päivänä, SDNL:n keskushallitus hyväksyi Kuopion liittokokouksen enemmistön turvaamiseksi 273 uutta osastoa ja 51 aluejärjestöä. Se oli uskollisuus Neuvostoliittoa kohtaan. Pojasta tuli tulisieluinen kommunisti, joka teroitti Tiedonantajan nuorelle toimituskunnalle, että ”yhtä älkää milloinkaan unohtako: luokkavihaa
Niistä muodostui joukkomittainen este SKDL:n kehitykselle humaaniksi ja vaikutusvaltaiseksi, laajasti edistyksellisiä ja vasemmistolaisia ryhmiä kokoavaksi vasemmistososialidemokraattiseksi puolueeksi. Kommunistien ja kansandemokraattisen liikkeen palveluksessa oli tuohon aikaan 600–700 ihmistä. SKP:n osalta tavoitteena oli palauttaa puolue Moskovan ohjaukseen ja näin vahvistaa Neuvostoliiton vaikutusta Suomen yhteiskunnallisessa elämässä. Siinä oli päätetty mennä suoraan Koiviston taakse sen varmistamiseksi, ettei vaalia sotketa ”mustilla hevosilla”. Sosialistisen opiskelijaliito n mielenosoitu s 28.4.1977. SKDL:llä oli 40 kansanedustajaa, ja se osallistui useisiin hallituksiin. Vuosina 1970–1990 SKP:n johtajat kuittasivat Neuvostoliitolta avustusrahoja yli 130 miljoonaa markkaa, kirjassa kerrotaan. ”En erehdy, kun sanon, että 1980-luvun taitteessa olimme läheisemmissä suhteissa sosialidemokraatteihin kuin sisäisten ristiriitojen repimän veljellisen SKP:n edustajiin”, Vladimirov kirjoitti muistelmissaan. ”Ilkka Kanerva ymmärsi festivaalin määrittämän imperialismin vastaisen solidaarisuuden maistuvan joillekin porvarillisesti asennoituville ihmisille epäluontevalta, mutta oli valmis nielemään melkein mitä tahansa saavuttaakseen Moskovan luottamuksen”, Hokkanen kirjoittaa kirjassaan. Moskovan suurlähetystön KGB-upseeri Viktor Vladimirov oli veljellisissä väleissä keskustapuolueen ja sosiaalidemokraattien napamiesten kanssa. ”Samaan aikaan kun kirjoitimme ja puhuimme ennennäkemättömästä oikeistohyökkäyksestä ja Suomen ulkopolitiikan muuttamiseen tähtäävästä vaarasta, Suomen nuorison kaikki vaikutusvaltaiset poliittiset ryhmät olivat neuvostokarhun lujassa syleilyssä.” Taistolaisen retoriikan sisäistäminen saavutti huipentumansa vuonna 1973, mutta jo vuonna 1970 koko Suomi juhli Leniniä, kun hänen syntymästään tuli kuluneeksi sata vuotta. KoKo Suomi juhli leniniä Hänen mukaansa taistolaisen politiikan paradoksi oli syvä ristiriita suomalaisen todellisuuden ja liikkeen siitä tekemän arvion välillä. Voiteluaineena käytettiin miljoonien markkojen rahoitusta. Ve iK Ko Ko iV Us al o Ve iK Ko Ko iV Us al o Ka ns an ar Ki st o. Kuppi nurin vuoden 1982 vaaleiSSa Taistolaisuus vaurioitti kommunistista ja kansandemokraatista liikettä, joka esimerkiksi vuonna 1975 nautti suurempaa vaalikannatusta kuin kokoomus ja keskustapuolue. Rahaa myös kului, sillä yhden puolueen sisällä pidettiin yllä kaksinkertaista organisaatiota. Taistolaisnuorison tavoitteena oli julistaa SDNL kommunistiseksi nuorisoliitoksi. Hokkasen mielestä taistolaisen nuoren sukupolven irtisanoutuminen 1960-luvun uusvasemmistolaisuudesta ja SKP:n Moskova-kytkös olivat kohtalokkaita SKDL:lle. Hokkanen vertaa puoluejohtajien olleen kuin keskisuuren yrityksen toimitusjohtajia. SKDL:n ehdokas oli taistolaisten vastustama Kalevi Kivistö, jota 11 taistolaisten valitsijamiestä kuitenkin äänesti ensimmäisellä kierroksella valitsijamiesryhmän päätöksen vastaisesti. 1970-luvun lopulla taistolaiskulttuuri alkoi kriisiytyä. TausTaT 14 | KU 17 /2 02 1 kraatit ja oikeisto vastustivat sitä. Liikkeestä eroamassa olleet kertoivat usein samat syyt: ”Taistolaispolitiikan rajoittuneisuus ja ahdasmielisyys kiusasi, Puolan toistuvat kriisit ja Neuvostoliiton imperialistinen sotaretki Afganistaniin tunnettiin ja Solženitsyn oli luettu.” Hokkanen kirjoittaa oman kuppinsa täyttyneen, kun vuoden 1982 presidentinvaaleihin koottiin Mauno Koiviston vastaista rintamaa keskustapuolueen Ahti Karjalaisen tueksi. Hokkasen mukaan Suomen poliittinen elämä oli syvästi vaurioitunut 1970-luvulla. Nyt jopa Kanervan johtamat kokoomusnuoret allekirjoittivat julistuksen, joka alleviivasi imperialismin vastaisen taistelun olevan ennen kaikkea taistelua Yhdysvaltojen imperialismia vastaan
Minä olin poliittinen aktiivi aikana, jolloin totalitaristinen järjestelmä ei turvautunut enää murhapolitiikkaan, mutta väkivaltaan se turvautui ja pyrki eristämään Neuvostoliiton sivistyneistön vaikutuksen maan kehitykseen. Onko se jonkin näköistä itsensä suojelua, Hokkanen kysyy heiltä. Siivoan, en kiillota menneiSyyttäni Hokkanen kirjoittaa oman tärkeimmän voittonsa olleen ”irtaantuminen totalitaristisen valtion tukemisesta, irtaantuminen poliittisesta liikkeestä, jonka keskeisenä ominaispiirteenä oli pitää ihmiskunnan suurimpana saavutuksena ihmisyyttä halveksivaa ja hävittävää ideologis-poliittista valtajärjestelmää, maailmanhistorian suurinta ihmisteurastamoa”. Vastaanotto kertoi, että osa on sinut menneisyytensä kanssa, osa häpeää niin, että pyysi olla julkaisematta mitään itseään koskevaa. Se missä tuli oltua, vertautuu Hokkasen mielessä uskonnolliseen hurmokseen. Hän lähetti etukäteen joukolle entisiä tovereitaan heitä koskevia osuuksia tulevasta kirjasta. Ei todellakaan. Hokkanen kokee itsensä siivoajaksi, joka ei kiillota menneisyyttä vaan pyrkii kertomaan avoimesti oman näkemyksensä. – On hyvä tietää, missä tuli oltua mukana. Minä olin poliittinen aktiivi aikana, jolloin totalitaristinen järjestelmä ei turvautunut enää murhapolitiikkaan, mutta väkivaltaan se turvautui. – Kuka haluaa niin hirveästi nostaa itseään julkisuuteen nuoruutensa harharetkien takia. Vaikeneminen on ollut taistolaiskaaderien enemmistön ratkaisu kautta vuosikymmenten sen jälkeen, kun hehku oli hiipunut. Lauri Hokkanen istuu penkillä, eturivissä toinen oikealta.. – Minusta Suomessa vallitsee edelleen vääristynyt näkökulma, että me olisimme eläneet normaalin valtion naapurina. La Ur i Ho KK as en aL bU m i Mikkelin nuorisoteatteri 1960-luvulla. ”Taistolaisuudessa oli paljolti samat piirteet kuin uskonlahkoissa: sisäänpäin kääntyneisyys, vahva keskinäinen luottamus ja solidaarisuus, ulkoisen uhan ja vaikutuksen torjunta, vahva viholliskuva kerettiläisistä ´luokan` asian kavaltajina.” l JU KK a Jä rv in en Lauri Hokkanen. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 15 Sosialistisen opiskelijaliiton vuoden 1975 liittokokouksessa oltiin Otto-Wille Kuusisen johtamalla tiellä, mitä Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen oli opiskelijoille teroittanut. Hän ei vaikene, koska asia on näivertänyt niin paljon mielessä
TausTaT 16 | KU 17 /2 02 1
Ennen muuta se on epäreilua eurooppalaisia ihmisiä kohtaan. Lakiin kirjattu vuoden 2030 päästövähennystavoite ei ole hänen mielestään riittävä. Tuet palvelevat niitä, hän sanoo. Parlamentti käytännössä. – Se ohjaa vain kasvattamaan tilan kokoa sen sijaan, että keskityttäisiin muuttamaan tuotantotapoja ilmastokestäviksi. Se oli vasemmistoliiton europarlamentaarikon Silvia Modigin päällimmäinen tunne EU:n ilmastolaista, josta päästiin ratkaisuun viime viikolla. Maataloustukien osuus on kolmasosa koko EU:n budjetista. – Mitä isompi tila, sitä enemmän tukia, Modig yksinkertaistaa. – Ilmastotavoitteiden näkökulmasta lopputulos oli valtava pettymys. – Se tarkoittaa, että 2040 on tehtävä voimakkaita ja nopeita korjausliikkeitä. Monet ilmastotoimet herättävät yhä vastustusta jäsenmaissa, varsinkin kun on aika siirtyä puheista tekoihin. – Emme selviä ilmastohaasteesta, ilman että kaikki ovat mukana siinä. – Onhan jo se historiallinen ja merkittävä asia, että EU on nyt sitoutunut lainsäädännön tasolla olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tällainen laskentatapa heikentää tavoitetta, Modig sanoo. Myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus etenee ilmaston kannalta huonoon suuntaan. EU on nyt sitoutunut 55 prosentin nettotavoitteeseen. Miten saada nämä mukaan. Se on kalliimpaa kaikille, ja se on vaikeaa poliittisesti. Siellä isot yritykset tuottavat maataloustoimintaa. – Kun vuoden 2030 tavoitetta ei asetettu riittävän kunnianhimoiselle tasolle, löydämme itsemme vuonna 2040 tilanteesta, jossa olemme jääneet pahasti jälkeen hiilineutraaliuden tavoitteesta, Modig sanoo. Suomelle ei tee tuskaa EU:n tavoite olla hiilineutraali 2050, mehän olemme päättäneet olla hiilineutraali 2035. mahdollisuus, joka tyrittiin Ilmastolaki ei ole ensimmäinen pettymys. Yksi ongelma on esimerkiksi se, että maataloustukea tulee yhä tilan koon mukaan. Tilanne ei kuitenkaan missään nimessä ole toivoton. – Netto tarkoittaa sitä, että päästöistä vähennetään nielujen osuus. EnEmmän kuin koskaan EnnEn EU tekee nyt ilmaston hyväksi enemmän kuin koskaan aiemmin. Euroopan parlamentti äänesti maatalouspolitiikan uudistukseen viime syksynä. – Vastaan siihen aina, että totta, mutta se ei tarkoita, että tekee riittävästi. EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomessa maanviljelyä harrastetaan perhetiloilla. Tutkimustiedon mukaan todellisen päästövähennystavoitteen pitäisi olla vähintään 67 prosenttia, jotta ilmaston lämpeneminen pystyttäisiin pysäyttämään puoleentoista asteeseen. Jos olet tehnyt liian vähän aikaisemmin ja nyt teet vähän enemmän, ei se vielä kerro, että teet tarpeeksi, Modig toteaa. – EU-maat ovat keskenään hyvin erilaisia. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 17 heikensi komission jo heikkoa esitystä entisestään. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Emma Grönqvist P ettymys. Tällä hetkellä maatalous ei osallistu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen siten kuin sen pitäisi, Modig sanoo. EU:n vihreän kehityksen ohjelma eli Green Ilmaston puolesta Silvia Modig puolustaa europarlamentissa pääasiassa ilmastoa. – Euroopassa toimii agribisnes. Mutta mukana on maita, joissa suurin osa asunnoista lämpenee kivihiilellä, ja alueita, joissa hiiliteollisuus on valtava työllistäjä. – Mielestäni tukea pitäisi suurtilojen ja -yritysten sijaan ohjata enemmän pienille ja keskisuurille maatalousyrittäjille. Tämä on komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin viljelemä viesti
Tämä on työpaikkojen säilymisen ja uusien luomisen kannalta myös aivan keskeistä. Se työllistää suoraan 2 300 ihmistä. Modig kehuu Suomessa tapahtunutta muutosta suhtautumisessa ilmastonmuutoksen torjuntaan. – Yhä hoetaan pokkana, että Suomen metsätalous on kestävällä pohjalla, koska pidämme metsistämme hyvää huolta. – Suomessa elinkeinoelämä on ymmärtänyt sen, että voittajia ovat ne, jotka ovat etunenässä ilmastonmuutoksen hillitsemisen suhteen. metSien tilalle tuli puupeltoja Turpeen energiantuotannon ohessa Modig pitää Suomen ilmastopolitiikan toisena ongelmakohtana yksipuolista metsätaloutta. Kyllä puuta voi korjata ja käyttää niin, että se on ilmastokestävää, mutta se tarkoittaa, ettei vedetä avohakkuuta vaan otetaan käyttöön jatkuvan korjaamisen periaate. Ympäristö voittaa, talous kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja. Yksi win win -ratkaisu on Modigin mielestä kiertotalous. – Olemassa on hyviä keinoja, joten nyt kunnianhimo on saatava kohdilleen. Hän painottaa metsien ja ylipäätään luonnon monimuotoisuuden merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. On löydettävä win win -tilanteita, jotka palvelevat sekä ilmastoa että ihmisiä. Metsäpolitiikka on tänä vuonna tärkeä kysymys EU:ssa. Nyt me olemme samalla kartalla. Luonnonvarainen metsä on tosi vähissä. Muualla EU:ssa Suomen turvetappelua pidetään käsittämättömänä. Hän ottaa esimerkiksi autoilun. – Siihen on sekä EU:ssa että Suomessa tartuttu isosti ja siitä on yhteisymmärrys. Se on kokonaisuudessaan erinomainen avaus komissiolta ja myös yksi vasemmistoliiton viime eurovaalien tavoitteista, Modig sanoo. – Turpeella on valtavat ympäristövaikutukset. Euroopan komissiolta odotetaan kesällä uutta metsästrategiaa, joka vastaisi paremmin ilmastotavoitteisiin. Maa, jonka nimi on Suo-mi, on tuhonnut suurimman osan soistaan ja tehnyt niistä puupeltoja. Mutta ei Lapissa voi sanoa, että ota bussi. Tulevaisuuden työpaikat ja voittajat ovat niissä maissa, jotka ovat muutoksen etunenässä. Modig muistuttaa, että päästöt eivät ole ainoa turpeesta aiheutuva haitta. Eivätkä edes kaikki helsinkiläiset pärjää ilman autoa. Tällaisia ratkaisuja pitää löytää lisää. hän kysyy – Suomea kiertäessä sen näkee. Meidän hiilinielumme voi pysyä ennallaan, vaikka biodiversiteettimme katoaisi. Modig painottaa, että ihmisten syyllistäminen pitää lopettaa, koska vika on paljolti rakenteissa. – Siellä ihmetellään, miksi pidämme kiinni turpeen energiantuotannosta, vaikka se vaikeuttaa päästövähennystavoitteisiin pääsemistä ja tulee kaiken lisäksi kalliiksi, koska turpeen energiakäyttöä ei saa enää millään kannattavaksi. – Siitä saadaan Suomessa muutama prosentti energiasta, mutta se tuottaa yli 15 prosenttia päästöistä. – Vasemmistoliitossa uskomme, että metsäteollisuutta voidaan tehdä vastuullisesti. – Jos kymmenen vuotta sitten keskustelin elinkeinoelämän edustajien kanssa ilmastoasioista, niin jos eivät nauraneet minulle suoraan päin naamaa, niin ainakin selän takana, että täyttä utopiaa. Niille ihmisille, jotka saavat toimeentulonsa turpeesta, pystytään räätälöimään tukitoimet elinkeinotoiminnan muokkaamiseen tai uudelleenkoulutukseen. käSittämätön turve. Kaikki eivät kuitenkaan ole mukana luomassa uutta. Sen tilalla on puupeltoja, joilla on riviin istutettu yhden lajin puita. Se on tällainen win win -juttu. – On kylmää faktaa, että biodiversiteetin on oltava kunnossa, että selviämme ilmastokriisistä. l ”Biodiversiteetinonoltava kunnossa,ettäselviämme ilmastokriisistä”. Modig kuvailee päättömyyden huipuksi keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon parin viikon takaista avointa kirjettä turpeen puolesta. Tilastot kuitenkin kertovat, että Suomen metsien luontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia. Täällä ajatellaan, että laittakaa vaan kunnianhimoiset tavoitteet, kunhan me tiedämme, mikä on sääntely-ympäristö tulevina vuosina. Ja tähän meidän päättäjien on tarjottava ratkaisuja. – Paljon vaikeampaa on ratkaista se, miten muuten siirrytään oikeudenmukaisesti hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Euroopan komissiolta odotetaan kesäkuussa suurta ilmastolainsäädäntöpakettia ja uutta yritysvastuulainsäädäntöä. Silvia Modig on huolissaan suomalaisten metsien puolesta.. TausTaT 18 | KU 17 /2 02 1 Deal on valtava kokonaisuus, johon kuuluu ilmastolain lisäksi muun muassa biodiversiteettistrategia, pellolta pöytään -strategia ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Meillä puhutaan vain hakkuumääristä ja hiilinielun koosta. – Useimmille helsinkiläisille voi sanoa, että sinulla on oman auton vaihtoehtona julkinen liikenne. Säätely kiriStyy Modig muistuttaa siitä, että ne tahot, jotka toimivat etujoukoissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ovat jatkossa voittajia. Kiina on lupaillut olevansa hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä, ja Yhdysvallat on sitoutunut puolittamaan päästönsä vuoden 2005 tasosta 2030 mennessä. Sen takia on selvää, että Suomen metsäteollisuudella on myös runsaasti kehitettävää. Kuka voi olla sitä mieltä, että metsätalous on kestävää, jos 76 prosenttia on uhanalaista. Suomessa on osaamista siihen. – Se on vasemmistoliitolle aivan keskeinen asia. Jos katsoo 50 vuotta vanhaa karttaa, jossa on eroteltu Suomen suot, ja vertaa sitä nykyhetkeen, ero on valtava. – Green Dealin avulla pyritään varmistamaan se, että siirtymä kohti hiilineutraaliutta tapahtuu. Hän muistuttaa, että ilmastosiirtymä on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Hän sanoo, että turve on yksi yksinkertaisimmista kysymyksistä ilmastopolitiikassa. – Säätely tulee kiristymään ympäri maailman
Opposition presidenttiehdokkaiden ja osavaltioiden presidenttien kanssa pidettiin vielä maaliskuussa viikkojen ajan kokouksia Mogadishun lentokentällä, mutta yhteisymmärrystä ei syntynyt. Samaa mieltä ovat kaikki länsimaat, YK ja Afrikan unioni. Hallitus sai alkuvuodesta maksettua virkamiesten ja sotilaiden palkat Saudi-Arabian ja Qatarin tuella. Kun presidentti Farmajo tuli valtaan neljä vuotta sitten, hän oli hyvin suosittu kansan keskuudessa yli klaanirajojen. Taistelujen tauottua myös presidentti Farmajon vastaiset mielenosoitukset jatkuivat. Presidentti Farmajon toimikauden jatkamista vastaan kapinoivat sotilaat lähtivät kaduille Somalian pääkaupungissa. TaisTeluT palasivaT Mogadishuun TeksTi Peik Johansson kuva All Over Press/Said Yusuf Warsame PinTaa syvemmälTä. Somalian poliittinen järjestelmä ajautui umpikujaan viimeistään helmikuussa, kun presidentin toimikausi päättyi ennen kuin hänelle ehdittiin valita seuraajaa. Somaliassa vietetään parhaillaan muslimien paastokuukautta ramadania, jolloin päiväsaikaan ihmiset ovat syömättä ja juomatta ja vasta auringonlaskun jälkeen perheet kokoontuvat yhteen syömään. Ambulanssit eivät päässeet noutamaan haavoittuneita, sillä kadut oli suljettu liikenteeltä. Puntmaan ja Jubamaan osavaltioiden presidentit viivyttelivät neuvotteluja vaalijärjestelyistä monin tavoin, jotta vaaleja ei saataisi järjestettyä ennen Farmajon toimikauden päättymistä. Somalian maaseutua uhkaavat parhaillaan myös heinäsirkat ja kuivuus. l S o m a li a n pä ä K au p u n g i s ta Mogadishusta kantautui viikonloppuna huolestuttavia uutisia, kun presidentti Mohamed Abdullahi Farmajoa vastustavat armeijan yksiköt valtasivat asuinalueita kaupungin pohjoisosassa ja ottivat lopulta haltuunsa myös kaupungin pääkadun keskeiset risteykset vain muutaman sadan metrin päässä presidentinlinnasta ja parlamenttitalosta. Kilpailevat presidenttiehdoKKaat ja Somalian eri osavaltioiden presidentit pitävät Farmajon jatkoaikaa laittomana, sillä myös parlamentin toimikausi päättyi helmikuussa, eikä sillä sen vuoksi ollut valtuuksia myöntää presidentille lisäaikaa. Al-Shabaabin odotetaan valtaavan taas lisää alueita Somalian maaseudulla, kun terroristiliikettä vastaan taistelleet armeijan yksiköt lähtivät rintamalta Mogadishuun taistelemaan istuvaa presidenttiä ja hallitusta vastaan. Sähköt olivat poikki kaupungin keskustan lähellä sijaitsevissa kaupunginosissa, ja vedensaanti oli katkaistu. alKuviiKosta taistelut Mogadishussa taukosivat ainakin hetkellisesti, kun pääministeri Mohamed Hussein Roble kutsui kapinallisjoukkojen edustamien klaanien vanhimmat neuvotteluihin aselevosta. Molemmat ex-presidentit olivat ehdolla presidentiksi vaaleissa, jotka oli tarkoitus järjestää parlamentissa tammikuussa. Kapinalliset sotilaat kuuluvat samaan klaaniin kuin Somalian kaksi edellistä presidenttiä. Nyt nämäkin rahat ovat loppuneet, ja hallitus on pyytänyt rahalahjoituksia ulkomailla asuvilta somalialaisilta. Asukkaat pysyttelivät kodeissaan tai pakenivat taistelujen alta. EU jäädytti budjettitukensa Somalian hallitukselle jo vuodenvaihteessa. Hän yritti saada Al-Shabaabin itsemurhaiskut loppumaan tarjoamalla armahdusta rivitaistelijoille ja maksamalla sotilaille ja poliisille yli vuoden palkkarästit. Sosiaalisessa mediassa julkaistuissa videoissa kapinalliset sotilaat ja klaaniarmeijoiden taistelijat ajelivat konekivääreillä varustetuilla maastoautoilla ja presidentti Farmajoa vastustavat mielenosoittajat polttivat autonrenkaita kaduilla. Ennen presidenttikauttaan Farmajo työskenteli liikennelaitoksen virkamiehenä Buffalossa Yhdysvalloissa. Mogadishussa ei ole koettu vastaavanlaisia katutaisteluja sitten vuoden 2011, jolloin islamistijärjestö Al-Shabaabin joukot ajettiin kaupungista. Kapinallisjoukkojen ja hallitukselle yhä uskollisten sotilaiden välillä käytiin taisteluja koko sunnuntain ajan. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 19 tajat, jotka puolestaan äänestivät uudesta presidentistä. Viimekertaisissa vaaleissa klaanijohtajien nimeämät valitsijamiehet valitsivat kansanedusPanssarintorjuntasingolla aseistautunut kapinallissotilas partioi Mogadishun laitakaupungin kadulla sunnuntaina. Äänestys uudesta presidentistä kuitenkin peruttiin, kun järjestelyistä ei päästy sopuun. Lopulta huhtikuun alkupuolella parlamentin alahuone päätti lähestulkoon yksimielisesti, että kansanedustajien ja presidentin toimikautta jatketaan vuoteen 2023, johon mennessä Somaliassa olisi määrä pitää oikeat vaalit, joissa kansa pääsee oikeasti äänestämään. Somaliassa järjestettiin edelliset suorat ja yleiset vaalit vuonna 1969
Kaikki spekuloivat vain, että pelaako (Hollannin tähtipelaaja) Ruud Gullit, kun hän oli ollut loukkaantuneena. Muutos tapahtui muutamaa vuotta myöhemmin. Tein aika paljon selvitystyötä kirjaa varten, Arhinmäki kertoo Kaiken se kestää -kirjastaan. – Veikkausliigassa alkoi syntyä kannattajaryhmiä. Käänne Vuonna 1989 Omaa pelaajauraansa enemmän Arhinmäki muistelee kirjassa matkaansa Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattajana. – Vanhemmillani oli kummallinen päähänpinttymä, että lapsiensa parasta ajattelevien vanhempien pitää tarjota mahdollisuus mökkikesään. Minä olin raivoissani, että Suomi hävisi. Samalla kotimaisessa jalkapallossa kääntyi uusi sivu. Nykyään maajoukkueen peleissä – tai oli ennen koronaa – on erittäin hyvä tunnelma, mistä pitää huolta monituhantinen kannattajajoukko. Siinä on kannattajien kokemusmaailman kautta käyty läpi asioita, mutta samalla se on myös tietokirja. Arhinmäen intohimoinen suhde jalkapalloon on hyvin tiedossa, mutta nyt hän on saattanut tarinan kansien väliin. Gullit tuli loppuhetkillä kentälle ja syötti Hollannin voittomaalin. TausTaT 20 | KU 17 /2 02 1 P ari askelta muita edellä. Se vaati aika ison pohjatyön, vaikka materiaalia olen kirjaa varten 35 vuotta kerännyt. Litmasen vanavedessä suomalaisia pelaajia oli päätynyt euroopPaavo Arhinmäki olisi halunnut tehdä pelkän jalkapallokirjan. muuttunut?Käpylän. Kaatosateinen ilta Olympiastadionilla syksyllä 1997 päättyi pettymykseen, kun Unkari tasoitti pelin yliajalla ja meni MM-jatkokarsintoihin. Kirja. – Se ei missään nimessä ole poliittinen kirja. Suuremmassa mitassa maajoukkue alkoi vetää kannattajia 1990-luvun loppupuolella, jolloin Suomella oli niin kutsuttu kultainen sukupolvi. Syksyllä 1986 Arhinmäki liittyi perinteisen työläisseura Ponnistuksen riveihin, josta lähti liikkeelle pelaajaura. – Minulle käännekohta oli Suomi-Hollanti 1989. Jari Litmanen on kuvaillut Unkarin tasoitusmaalia sanomalla, että vaikka Suomi harjoittelisi sitä tuhansia kertoja, sen uusiminen ei onnistuisi. Kirjassa puhutaan politiikasta, onhan kirjoittaja pitkän linjan poliitikko, mutta yhden asian Arhinmäki haluaa tehdä selväksi. vanha?kotikenttä?on. Haastattelin pelaajia ja kannattajia sekä kävin vanhoja lehtiä läpi. Niin meni myös Arhinmäki syksyllä 1986, kun Suomi kohtasi Walesin. – Itse kutsun kirjaa fudisautoetnografiaksi. – Muistan, että moni oli innostunut, kun näki Gullitin. Vuoden 1997 trauma Kun kyse on 70-luvulla syntyneestä jalkapallokannattajasta, ei voi välttää traumaattista Unkari-peliä. Kirjassa Arhinmäki kertoo, miten hänen rakkautensa maailman suosituimpaan urheilulajiin syntyi, ja miten hän on pallon perässä matkustanut ympäri maailmaa. TeksTi Jussi Virkkunen kuva Antti Yrjönen elämää jalkapallon perässä ???Paavo?Arhinmäen. Se oli tarkoitus julkaista kuntavaalien jälkeen. Tällä ajatuksella hän lähti kirjoittamaan uutta kirjaansa. 80ja 90-luvuilla tilanne oli vielä toinen. Silloin huomasin, että olen Suomen kannattaja enkä vain katsomassa muita pelaajia. palaisiin huippusarjoihin, etenkin Englantiin. He vuokrasivat mökin, johon tuli sähköä muttei vettä. Puitteet rakkaussuhteen alulle eivät olleet helsinkiläislapselle kovin mieleiset. Niin hyvä maalivahti pelaa. – Itse olisin halunnut tehdä vain jalkapallokirjan. Koska pallo vei Arhinmäen mukanaan jo nuorena, vaati selvitystyö paljon kärsivällisyyttä. Tarinan kertoo myös Arhinmäki omassa kirjassaan. Siksi tässä sitä seistään sateisena päivänä Helsingin Kumpulanlaakson kentän laidalla puhumasta kirjasta, joka ilmestyy nyt puolitoista kuukautta ennen kuntavaaleja. Eiväthän ne olleet kuin muutaman kymmenen hengen kokoisia, mutta laulut ja banderollit tulivat toden teolla. Meillä ei siihen aikaan ollut vielä videonauhuria, mutta pyysin tuttavaperhettä nauhoittamaan loppuottelun. Nuori Arhinmäki yllättyikin, kun katsoi finaalin sitten toisen kerran nauhalta. – Rätisevästä mustavalkotelkkarista katsoin jokaisen pelin. Sellainen Paavo Arhinmäki pelaajaurallaan oli. – Suomi pystyi haastamaan isoja maita. Kustantajan vaatimuksesta kirjaan päätyi otteita Arhinmäen elämästä. Pikkuhiljaa se alkoi kääntyä siihen, että katsomoon tultiin enemmän ja enemmän kannustamaan omaa maajoukkuetta. Kapellimestarina hääri Jari Litmanen. Kustantaja päätti toisin. Toisin kävi. Maajoukkueen peleihin tultiin enemmän katsomaan vastustajien tähtiä. Pallon?harjoituskeskukseksi. – Yllätyin, kun Länsi-Saksalla oli vihreät pelipaidat. – Vanhoja nauhoja on itse asiassa hyvin vaikea löytää. Se vei parhaimmillaan juniorien SM-sarjaan ja miesten puolella kakkosdivisioonaan. Loppuottelussa Argentiina voitti Diego Maradonan johdolla Saksan liittotasavallan 3–2. Vanhemmat VeiVät saareen Ensimmäisen kerran Arhinmäki päätyi jalkapallokatsomoon vuonna 1985, ja lopullisesti se oli menoa kesällä 1986 MM-kisojen myötä. Piti varmistaa, että tilanteet menivät niin kuin ne muistaa. Nopeasti selitettynä: Unkarin pelaajan antamasta kulmapotkusta, pallo päätyi Suomen rangaistusalueelle, minkä jälkeen useamman suomalaispelaajan kosketuksen kautta Suomen maaliin
Vesipisarat, jotka syksyllä 1997 olivat aivan valtavia, kutistuivat Töölössä marraskuussa 2019. Hetken saattoi kuvitella olevansa maajoukkueen pelaaja. – Suomessa maajoukkue on monille ykkösjuttu. Se näkyy myös täällä. KestääKö se KaiKen. Kun se saatiin, onko tämä enää sama juttu. Heidän, joiden kanssa unelman perässä on reissattu. Hyisellä Töölön jalkapallostadionilla Suomi voitti Liechtensteinin 3–0 ja varmisti historiallisen EM-lopputurnauspaikan. Arhinmäki tunnustaa, että jalkapalloromantikolle ottaa koville nähdä luonnonnurmen katoavan tekonurmien tieltä. Maajoukkueella on kaikkein näyttävimmät kannattajat. Joka tapauksessa tuosta illasta syntyi tarina, joka loi kasvot suomalaiselle maajoukkuekannattamiselle. Ensimmäinen iso ottelu paikan päällä. Tuosta ottelusta on vierähtänyt pian 16 vuotta. Suomen miesten maajoukkuekin on arvokisoissa. Hän on pohtinut asiaa ystäviensä kanssa. Suomessa maajoukkueella on kannattajakaarre, jollaisia Euroopassa on seurajoukkueille, Arhinmäki kuvailee. Siinä ajassa jalkapallo on kehittynyt Suomessa hurjin askelin. Stadium of Empty Beer Bottles (SoEBB) on nykyään Käpylän Pallon seurakeskus, ja nurmikenttä on vaihtunut tekonurmeksi. Tällä kentällä 15-vuotias Teemu Pukki teki debyyttinsä, kun Pukin KooTeePee kohtasi Suomen cupissa Arhinmäen edustaman Savannan Pallon. l Paavo arhinmäen kirja Kaiken se kestää (WSOY, 279 s.) julkaistaan 29.4.. Karsintoja kutsuttiin kärsinnöiksi ja niin edespäin. Huipputasolla jalkapallo on markkinavoimien kontrolloimaa, stadionit näyttävät kaikkialla nykyään samalta. SAPA pelasi tuolloin Kolmosessa, ja ottelusta tehtiin seuran 35-vuotisjuhlaottelu. Kestääkö se oikeasti kaiken. Kisoihin Suomi meni Teemu Pukin johdolla. Se määritti yli 20 vuotta suomalaista jalkapalloa. TausTaT KU 17 /2 02 1 | 21 Paavon kolme peliä Pelaajana: Hienoimmat ottelut olivat lapsena Helsinki cupissa, kun vastaan tuli ulkomaalainen joukkue. Maajoukkue: Kirja pyörii Unkari-pelin ympärillä. Samalla joukon koko alkoi kasvaa, mutta muuhun Eurooppaan nähden maajoukkueen kannattajissa oli yksi ero. – Mutta jos luonnonnurmea voi käyttää 15 tuntia viikossa ja tekonurmea 15 tuntia päivässä, on se helppo ymmärtää, Arhinmäki sanoo. Sitä Arhinmäkikin pohtii kirjassaan ja Kumpulanlaaksossa. Oma Via Dolorosansa tämäkin. Maajoukkueen ympärille rakennettiin osin ironinen ”miksi meille aina käy näin” -tarina, jolle kannattajat osin naureskelivat. Pukkiin liittyy myös tarina, jonka vuoksi tämä haastattelu tehdään Kumpulanlaakson kentän laidalla. Siihen palattiin aina joka ikisessä maaottelussa. Unkari-pelin traumat haudattiin miesten maajoukkueen – naiset ja nuoret olivat selviytyneet arvokisoihin jo aiemmin – osalta marraskuussa 2019. – Meille tämä on ollut mahdottoman graalin tavoittelua. Seurajoukkue: Kuusysi-Steaua Bukarest, Euroopan cupin puolivälierä keväällä 1986 Olympiastadionilla
22 | KU 17 /2 02 1 ,
Mellin-Hyttinen Ritva Mielonen Mikko Mikkola Anna-Liisa Myllylä Raili Myllyniemi Marja Mäkinen Liisa Nikula Leena Pannila Raimo Pelkonen Tuula Pikkarainen Jorma Päivärinta Ritva Rajala Mauno Rantasalmi Ritva Rasilainen Raisa Risberg Alvar Risberg Helena Ritva ja Ville Roiha Eira Ronkainen Simo Ruotanen Tapani Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Tuula Salama Riitta Suhonen Riitta Syrjä Jouko Syrjä Raita Toivainen Pirkko Toivainen Ulla Tuomikoski Marjatta Tuuminen Oiva ja Sirkka Uotila Kari Valtokari Marjukka Viinamäki Reijo Viinamäki Terttu Viljakainen Ossi Väntänen Terttu Väntänen Veikko Väre Auli HElsingin Jyry Taipale Eero Kasper Tuorila Osmo Mainio JHl:n vasEmmisto Ja sitoutumattomat Ahonen Kimmo Alanko Karita Alho Päivi Asara-Laaksonen Teija Byman Mika Haapakoski Sami Huhtamäki Birgitta Hyötynen Kalle Kannisto Kalevi Lehtinen Markku Liimatainen Tiina Luonuansuu Saija Mamia Matti Muraja Marko Mäki Simo Savonius Christian Seppänen Merja-Liisa Sjöholm Marja Tapper Päivi kansan arkiston ystävät Aaltonen Kauko Alenius Ele Arhinmäki Juha Björkbacka Oiva Hyvönen Anna-Liisa Jalkanen Marita Joentausta Jouko Kaihovaara Pirjo Kanerva Outi Kautto Jouko Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kivistö Sirkka Koskinen Ilja Laine Pentti Lehtiö Aarno Leppänen Essi Leppänen Veli-Pekka Luhtala Meeri Lääperi Matti Maijo Marju Mukkala Jarmo Mäntyniemi Arja Nikula Leena Pelkonen Tuula Hyvää vappUa! Peltola Mervi Roiha Eira Terävä Merja Terävä Taisto Tiainen Jaakko Virtaintorppa Pirjo Väntänen Vilhelmiina kansan uutisEt HEnkilökunta Alén Johan Erdo?an Tarja Hirvasnoro Kai Joentausta Jussi Koskinen Sirpa Kärki Tuula Virkkunen Jussi vasEmmiston vanHat tovErit Aalto Arvo Aaltonen Elsa Aaltonen Kauko Ahonen Risto Alenius Ele Berg Toivo Bergman Turo Björkbacka Oiva Grekelä Esko Hentilä Jorma Hernberg Kari Hokkanen Matti Honkonen Antti Hurme Hannu Hynönen Pekka Hyvönen Anna-Liisa Ilomäki Taija Joentausta Jouko Johansson Kaarlo Julkunen Kaarlo Karppinen Ilmari Keränen Pia Kilpi Eino Kirkkola Osmo Kiuru Sisko Kivistö Kalevi Kolehmainen Helvi Korhonen Risto Koski Anna-Liisa Koski Jarmo Koskinen Ilja Lahdenperä Oskar Lahdenperä Reko Laine Pentti Lindblad Rudolf Luimula Ismo Lääperi Matti Lösönen Seppo Martimo-Andersson Oili Mikkola Anna-Liisa Niininen Seppo Nikula Leena Pelkonen Tuula Peltola Kati Peltola Pekka Piipponen Eija Pikkarainen Jorma Pirnes matti Päivärintä Ritva Rasilainen Raisa Rautaporras Pekka Risberg Alvar Risberg Helena Roiha Eira Savtschenko Ritva Suhonen Riitta Terävä Merja Terävä Taisto Tiainen Jaakko Tokkari Matti Uotila Kari Wenman Roy Väntänen Vilhelmiina. VapputerVehdykset KU 17 /2 02 1 | 23 helsinki Hämäläinen Kari Lehtoväre Pekka EläkEläisnuorisoliittolaisEt Elnu Aalto Arvo Aaltonen Kauko Ahonen Risto Alamehtä Taisto Alenius Ele Antikainen Raija Arajärvi Mirja Attila Mirva Auveri Aarne Berg Laina ja Toivo Björkbacka Oiva Dahl Ahti Eerola Ipi ja Tomppa Eki E. Grekelä Esko Grekelä Kaisu Gustafsson Kaarina Halenius Aimo Halenius Maija Halenius Osmo Halmela Sirpa Heinonen Juhani Henriksson Jarmo ja Ritva Honkanen Arja Honkasalo Eila Hottinen Juhani Hottinen Liisa Hyvönen Anna-Liisa Hänninen Marjo Joentausta Jouko Jumppanen Aila Jurvala Assi Jurvala Lauri Jämsen Anja Järvi Marjatta Kaikula Liisa Kallinen Kaija-Liisa Kallinen Reijo Kanerva Outi Kangas Raija Kangasluoma VeliTapio Karppinen Ilmari Karvonen Maija Kaskikorpi Pirkko Keränen Pia Kilpi Eino Kima Kiki ja Matti Kiuru Sisko Kivijärvi Tuula Koivisto Eeva Koivula Esko Koivula Marja Korhonen Martti ja Sirkka Koski Anna-Liisa Koski Antero Koski Jarmo Koskinen Ilja Laine Nadja Laine Pentti Lalu Aarno Landén Pia Lankinen Liisa Lankinen Ulla Lehtonen Jouko Leppänen Osmo Leppänen Pentti Liikaoja Kaija Liikaoja Pentti Lindberg Irina Luhtala Sanni Lääperi Matti Marja P
VapputerVehdykset 24 | KU 17 /2 02 1 uusimaa Jokela Parkkima Anna-Maija karkkila Ahjoniemi Satu Ahjoniemi Ulla ja Pentti Apell Oili Etolin Aatos Etolin Brita Etolin Hertta Etolin Katja Etolin Kerttu Gröndahl Heino Hellsten Terttu ja Eino Huotari Eino Ilonen Jarkko Kenttälä Martti Laakso Risto perh. Lahtinen Arja-Leena Laine Raimo Laine Vieno ja Eino Landén Aino Lehto Terhi ja Timo Moilanen Sini Nieminen Iiris ja Veikko Parkkila Marjo Parkkila Tarja Paulomäki Annikki Pohjalainen Marja Raunio Veikko Räsänen Olga ja Asko Salo Maritta ja Tapio Tuiskula Teemu Yli-Härsilä Tapani kerava Alam Shamsul Heinonen Ilmari Hölttä Maila Jalkanen Raimo Jalkanen Ulla Kivipelto Anita Kivipelto Kaj Liukkonen Oili Liukkonen Tilma Lohikoski Pia Raunio Mikko Saarinen Pauli Saarinen Ritva Saloriutta Lauri Suovuo Päivi Törmänen Riitta Värttiö Pentti Weckström Jonna vasemmistoliiton lohJan osasto Karkkunen Helena ja Heikki Karvinen Keijo ja Päivi Kumaja Jukka Lehtinen Sakari Lehtinen Sari Leskinen Hilkka-Liisa Oksanen Nipa Pasanen Raimo Penttinen Kari Penttinen Marita Pernu Ilkka Pöyhönen Pentti Rytkönen Olavi Saukko Raimo Taipale Markku Vanhanen Arvo Ylönen Risto Palokantikkakosken vasemmisto Altti Margit Kaakkuriniemi Pirjo Kaakkuriniemi Tapani Kallio Marja-Leena Lepistö Rauno Meriläinen Pertti Puumalainen Anita Rissanen Pirkko Rissanen Risto Valkonen Kaarlo Välilä Vesa Jämsä Koski Fanni Rissanen Hemmo Jämsänkoski Hakanen Pekka Hakanen Tapio Heikkilä Reijo Heinävaara Tuula Kailaanmäki Reima Kangas Riitta Kankainen Markku Kinnunen Kati Koskinen Teuvo Lampinen Erkki Lehtonen Anja Lehtonen Helvi ja Veikko Leppänen Aarne Lindeman Arja Lindeman Jorma Lindeman Raimo Lindeman Sinikka Lindeman Veli-Matti Nieminen Kari Ollila Jussi Paju Ari Peltonen Matti Peltonen Raili Rantanen Iida Rauhala Arja Selenius Juha Selenius Pirjo Welling Mirja Welling Reino Vilenius Eino Vilenius Laila Vilenius Marja Vilenius Veikko Virtanen Timo Vuorenpää Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää-Vainiola Marja-Liisa laukaa Jääskeläinen Antti Jääskeläinen Aurrora Kautto Sirpa Taipale Eero Taipale Irja Taipale Nanna Taipale Petri Taipale Risto Taipale Jatta Taipale Maila Tuorila Osmo laukaan vasemmisto kunnallistoimikunta Järvinen Ahti Kautto Katariina Kumpulainen Paula Kumpulainen Viljo Kuula Raimo Leinonen Tarja Pennanen Jaakko Perttula Kari Puttonen Jyrki Ryynänen Jouni Taipale Harri Taipale Tuija suomenselän vasemmisto Collin Irja ja Markku Hiekkavirta Sinikka ja Arvo Hämäläinen Eila ja Eero Hämäläinen Kari Juntunen Esa Kinnunen Ari Nylander Helge Pollari Marjut Pyykkinen Jukka Tuomisto Jorma Virtanen Tapio hämeenlinnan vasemmistoliitto Hänninen Kauko Järvenpää Leo Käyhkö Ari Käyhkö Helvi Käyhkö Ritva Janakkala Talikka Jorma lahti Ampuja Antero Hujanen Jouko Kautto Pekka Kautto Vuokko Varsinais-suomi kaarina Arvonen Armas Keskinen Alpo Keskinen Terhikki Leinonen Aulis Leinonen Riitta-Leena Viitanen Teuvo loimaa Enala Ritva ja Matti Hakala Pentti Heinonen Usko Jalovaara Simo Kojo Hannu Kolu Eila Koskenmäki Marja Kuusisto Ari Kuusisto Armi Kuusisto Raimo Mikkola Sirkka Mähönen Päivi Peltonen Hannu Poskiparta Hannu Poskiparta Juha Suojanen Paula Tiainen Anneli Tiainen Lauri Tiainen Maria Virtanen Heimo Virtanen Maija mynämäki Heinonen Risto Immonen Mikko Katunpää Kauko Katunpää Pirjo Keskinen Päivi Kirveennummi Onerva Laine Keijo Laine Lea Leskinen Tuomo Liimatainen Pekka ja Greta Liimatainen Tiina Linden Jouni Makkonen Hannu Makkonen Maarit Miinalainen Annakaisa Miinalainen Vappu Mikkola Anna Neste Seppo Nieminen Simo Pajuoja Matti perh. Sammalniemi Eeva Seger Jukka Sorvari Vuokko Tuhkanen Eero ja Aila Wikberg Gunilla mäntsälä Anderson Eira Auvinen Marko Gråsten Yrjö Japola Eeva Järvinen Hannu Kankaanpää Emilia Kannisto Kalevi Koski Päivi Laukkanen Erkki Laukkanen Tuula Lille Kaarlo Pitkänen Teuvo Pohjanlehto Pirjo Purho Tarik Siljander Mirja Simolin Heikki Solanterä Minna Tamminen Liisa Tapper Päivi Tikkanen Kaija Yilmaz Fatih vantaa Niemelä Kauko Viljamaa Marja-Liisa etelä-vantaan eläkeläiset Kivijärvi Tuula Kivijärvi Mauri Martinaho Ari Niemelä Kauko Pantsu Airi Viljamaa Marja-Liisa Vuorio Pertti koivukylän vasemmisto Dahl Ahti Dahl Marja-Terttu Huotari Jussi Huotari Olga Jääskeläinen Jari Kaikula Liisa Komeza Katja Korkiamäki Arja Lehtonen Jouko Nguyen Chau Saunamäki Arja Tilander Liisa Tuutti Marina Vastamäki Jaakko Vastamäki Pirjo korso Bäckström Ritva Bäckström Tommi vasemmistoliiton itä-vantaan yhdistys Ahonen Hannu Ahonen Sirpa Aino ja perhe Ervasti Tauno Rantala Milja ja lapset Oksman Anja Oksman Lauri Pera ja Seija Pirjo ja Jussi Elo Pohjanvaara Reima Pohjanvaara Sirpa Rantala Katri Rantala Mauno Rantala Riitta Räsänen Merja Saastamoinen Tuula ja Tuomo Tyystjärvi Kati vihti Tynninen Kalevi keski-suomi Jyväskylä Hirsjärvi Irma Hokkanen Arja ja Hannu Ingervo Sirkku Jokinen Ritva Kinos Jukka Leino Matti Muhonen Jorma Pöyhönen Aila Rastas Paula Salmi Arto Solla Mirja Tiainen Eila kelJon viestin veteraanit Hagman Pertti Heinonen Pentti Keskinen Martti Kuusisto Kari Malinen Raimo Mäkelä Jorma Mänttäri Jarkko Mänttäri Keijo Niemi Mikko häme Forssa Fagerström Markku Fagerström Sinikka Forssan vasemmistoliitto Aaltonen Suvi Halonen Kristiina Huusela Elmi Huusela Ossi Ilvonen Sirkka-Liisa Mäkelä Arja Nummelin Jukka Nylén Petri Pohjalainen Katariina Tuomisto Tiina
VapputerVehdykset KU 17 /2 02 1 | 25 Mäkitalo Jussi Rautiola Leena Rautiola Veli-Matti Raisio Hanka Kari Heininen Tuja Hellstedt Heimo Jormanainen Juha Karppinen Pentti Kautiainen Anja Kautiainen Ensio Koivikko Eino Koivikko Kaarina Kontio Anja Lehtonen Aarre Lehtonen Vappu Levonen Pentti Linnalo Reijo perh. Kalliomäki Liisi Kalliomäki Kaisu Kinare Eero Tanska Elisabet Tanska Erkki oulu Sala Ulla ja Ahti Ukkola Kalervo lappi kemi Kokkola Ritva ja Markku Kumpumäki Helena ja Veikko Virtanen Jorma sodankylä Apukka Hilkka ja Asko ulkomaat Ruotsi suRahammaR Hosiasluoma Hilkka Vesterholm Niilo Vesterholm Salme Pirinen Toni Pirinen Valentina Pouhula Lasse Pussinen Eeva Reittu Keijo Reittu Päivi Ruhtinas Raimo Saloniemi Taisto Tolppanen Kalevi vieRemä Kauppinen Reino ja Asta pirkanmaa akaa Heino Timo ja Kaarina Hietala Heikki Franssila Wanda Koskinen Timo Jara Juhani Sironen Hannu Nurmi Mira Suomi Erkki Jouppi Kisu Koskinen Anja Markkula Tauno Pietilä Gunnel ja Seppo Tuikkanen Reino Tulima Matti ja Taina Öhman Tuula. Nurmi Eija Nurmi Reijo Närhinen Pekka Petäjistö Liisa Poskiparta Risto Rihko Leena Rihko Risto Ruisniemi Aimo Ruisniemi Sirpa Salmi Raimo Salmi Soile Sinilaakso Anne Sinilaakso Elvi Småträsk Matti Suominen Hilja Suominen Sari Suonpää Jarkko Suonpää Sinikka Ruskon vasemmisto Aalto Laura Alajärvi Katri Hynynen Eero Karlsson Lars Kiiski Matti Kuisma Kirsi Mikkonen Marjaana Purmonen-Merivirta Leena Rand Jorma Riihonen Emilia Virtanen Rami Vuorilehto Petra vasemmistoliiton salon kunnallisjäRjestö Hernesniemi Leila Jäntti Harri Kallio Santeri Kukko Jouko Lautiala Mona Lindholm Harri Lindholm Hilkka Lindholm Tero Nieminen Raimo Nurminen Soile Rauäng Jouni Ruokonen Marja Syrjänen Seppo tuRku Hovirinta Mirja Hovirinta Tauno Leppäkoski Leo Rantala Arja kaeRlan naiset Ahremaa Kaisa Eronen SirkkaLiisa Hannula Eila Hellman Seija Helmiö Kaija Lehtonen Eeva Lind Merja Murto Oili Nissilä Marja Pirinen Esteri Räsänen Taimi Salmenniemi Suvi Suvitie Aino Syväkari Ulla teollisuuden vaRsinaissuomen vaikuttajat johtoRyhmän kokous Aalto Laura Ilola Maika Korpela Eveliina Koski Sirpa Kytömää Raimo Lehtonen Mara Merinen Susanna Palomäki Antero Rajala Matti Rand Jorma Salonen Antti Vesterinen Tanja Virtanen Iso Välkkynen Jari-Matti tuRun vasemmistoliitto Jormalainen Joonas Koskimies Jaakko Niinimäki Rauni Rautee Pekka Rinne Pirjo Rinne Risto Saarinen Sauli Yrttiaho Johannes Kivi Jorma Kivi Marjatta Saari Jukka lempäälä Rajala Harry nokia Kallio Seppo pälkäne Korkeila Eero Kuusinen Katri Merontausta Eila Mukkulainen Riitta Mutanen Olli Nikkanen Vilho Pohjanperä Perttu Saarinen Yrjö Salakka Veli-Matti Stenius-Kaukonen Marjatta sastamala Hakanen Tuula Hakanen Veli-Pekka Lammi Ossi Nieminen Marja Nieminen Juhani Saarela Leena Tähtinen Tuula tampeRe Ahoniemi Raimo Drufva Juha Ikävalko Pertti Kanto Anneli Karjalainen Airi Karjalainen Aarno Kuukankorpi Olavi Lintunen Ismo Lintunen Viljo Nevanranta Terttu Pärssinen Silja Toijonen Siskotuulikki länsi-tampeReen vasemmisto Alppi Ulla-Leena Böök Markku Haapa-aho Leena Koskela Terttu Mäkelä Antti Niinimäki Heikki Panula Paula Panula Rainer Rimmi Reino Siltanen Pauli Toljola Annu Vuorinen Tuija viRtain työväenyhdistys Jokinen Sinikka Kotalampi Eeva Kotalampi Katja Kotalampi Pauli Mikkola Pirkko Mykkänen Arja Tanhua Anja Tanhua Reino Viitanen Kimmo Viitanen Matti Viitanen Risto Viitanen Sanna satakunta haRjavalta Aaltonen Pirjo ja Kari Jokiranta Tapani Mäki Marja-Liisa Rintala Altti ja Salli poRi Hakala Aimo ja Eija Ranta Raisa Ruosniemi, poRi Eriksson Hilkka ja Jukka Murola Mirja ja Veikko Mäkinen Pirjo ja Jukka Nolvi Seija Pajukoski Heidi ja Jani-Petteri Pajukoski Janne Pajukoski Pirjo ja Jari Pajukoski Sanna ja Juha vasemmistoliiton itä-poRin yhdistys Jussila Altti Jussila Anna-Liisa Korhonen Tarja Lampinen Virpi Lepomäki Maarit Mylly Terttu Tiikkainen Jouko Träskelin Arto Träskelin Aureli Träskelin Pirjo Rauma Ahlholm Heino Ailasmaa Eija ja Tapio Grundström Tuomo Lehto Jouni Vaasa kaskinen Lievonen Harri Lievonen Tuula lapua Rita Sirpa ja Keijo pietaRsaaRi Ahonen Esa ja Tarja saVo-karjala joensuu Järvinen Anni Kontio Matti Järvinen Asko Järvinen Elina Savolainen Sirpa Peltonen Anneli Peltonen Urho tuupovaaRa, joensuu Laakkonen Leo keitele Karhunen Kalle Kolari Juhani Laukkanen Irja Laukkanen Reijo Paananen Aune Räty Eeva Vesterinen Matti Vesterinen Raili kuopio Haakana Marko Haakana Saara Seppänen Heimo Ovaskainen Maija Ovaskainen Väinö lapinlahti Saarelainen Marjatta Savolainen Onni lieksa Nykänen Irma Nykänen Kari Nykänen Laura outokumpu Homin Marja Hyttinen Pentti Hyvönen Pekka Kinnunen Tuula ja Eero Mononen Erkki Mononen Esko ja Tuula Mustonen Hannu Määttä Viljo Pietarinen Pertti Pipko Ekaterina Pirinen Lea Pirinen Mauri Pirinen Pirjo oulu kajaani Huotari Teija Kaikkonen Vesa Peltonen Jukka kalajoki Alho Heli ja lapset perh
VapputerVehdykset 26 | KU 17 /2 02 1 Pamilaiset palveluksessanne Liity ammattiliittoon. www.pam.fi/liity Toivottaa Turun Puuseppäin Ammattiosasto Erittäin hyvää vappua kaikille ja tsemppiä näinä vaikeina aikoina.
Mäntsälän Vasemmisto Puistokulma-Säätiö sr. Me kaikki hyödymme siitä verotuloina ja parempina julkisina palveluina. kello 12 vasemmistoliiton Facebookja YouTube-kanavilla. VapputerVehdykset KU 17 /2 02 1 | 27 YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ www.sirolansaatio.fi ILOISTA VAPPUA! I ! VAPPULÄHETYKSESSÄMME MUKANA MM • Li Andersson • Jussi Saramo • vasemmiston kansanedustajia • Jukka Nousiainen • Puppa J • F Striimi 1.5. Katso lisää: vasemmisto.?/vappu2021 Li Andersson Paavo Arhinmäki Veronika Honkasalo Katja Hänninen Juho Kautto Mai Kivelä Anna Kontula Merja Kyllönen Pia Lohikoski Markus Mustajärvi Jari Myllykoski Aino-Kaisa Pekonen Jussi Saramo Hanna Sarkkinen Matti Semi Johannes Yrttiaho Mikko Aarnio Annastiina Ali-Lekkala iro Arola Laura Asikainen Taneli Hämäläinen Perttu so-Markku Varpu Jutila Susanna Kaartinen Johanna Kelhu Laura Kolehmainen Riikka Korpinurmi Laura Koskinen Anna Lemström Justus Mollberg Lauri Siren Lotta Staffans Pilvi Uuttu Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja eduskuntaryhmän kanslia Toimiiko sinun ehdokkaasi kotimaisen ruuan ja työn puolesta. Äänestä kuntavaaleissa lisää kotimaista kunnan keittiöihin. & Puistokulma ry Turun Vasemmistoliitto
VapputerVehdykset 28 | KU 17 /2 02 1 Antaako ammattiliiton jäsenyys turvaa. JUHANNUSH HTOON! Lisätietoja: 040 529 5288 antti.honkonen@hotmail.com www.kunnonelama.fi Kunnon elämää ja tolkkua Vappuun www.kunnonelama.fi Vasemmistoliiton Vaasan Kunnallisjärjestö Hämeenlinnan Vasemmistoliitto ry Häm. Ritva ja Paavo Mähönen, Hyvinkää Sirpa Aalto, Veikko Ceder, Hyvinkää Aki Leppänen, Anna Jukantupa, Minna Hokkanen, Mika Koivula, Mirka Löf Porvoon Vasemmistoliitto ry Jyskä-Vaajakoski Vasemmistoliitto Jyväskylän seudun Sivistystyö ry.(JSS) Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto (JYO) Vapusta Saanan jo 76
VapputerVehdykset KU 17 /2 02 1 | 29 Liedon Aliskulman Työväenyhdistys Yritys L Pirkko Törmänen, Espoo, Karakallio Vasemmistoliiton Itä-Vantaan yhdistys ry. Vasemmistoliiton Porin valtuustoryhmä PUOLUETOIMISTO TOIVOTTAA RIEMUKASTA VAPPUA KAIKILLE, EI HARVOILLE Helsingin Kirvesmiehet Ry ao.001 Kontiolahden Vasemmisto Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ry Helsingin Putkimiehet Nuuskakerho
VapputerVehdykset 30 | KU 17 /2 02 1 Keravan Vasemmisto Hangon Vasemmisto Jyväskylän Vasemmisto ry o ry Tavara-arpa ry Vaasan Metallin Vasemmisto ry Jämsän Vasemmiston kunnallisjärjestö ry ärjestö ry Vasemmistoliiton Rauman kunnallisjärjestö ry Vasemmisto Arjen laulu ry Hattulan vasemmistoliitto ry Turun Seudun Sähkötyöntekijät ry Os 041 Vasemmistoliiton Porin Kunnallisjärjestö ry ja Vasemmistoliiton Porin valtuustoryhmä Lounais-Suomen Loma ja Virkistys ry HTY:n Naisosasto Vasemmistoliiton Ylöjärven kunnallisjärjestö Kangasalan Vasemmistoliitto ry Kangasalan Vasemmiston kuntavaalin 21 vaaliliitto K K Tampereen Teollisuustyöväen Ammattiosasto ry no 7 Hietalahden telakkatyöväen ammattiosasto 41 Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen ammattiosasto 169 Juurikorven Työväenyhdistys ry Nurmijärven Vasemmistoliitto Hämeen Vasemmistoliitto ry Naantalin Vasemmistoliitto
Vasemmistolinkki ry tovereille toivottaen liput liehuen kohti kuntavaalimenestystä! k ! SAK:n Nokian paikallisjärjestö r.y S Pirkkalan Vasemmistoliitto ry Iisalmen Vasemmisto ry Korson Eläkeläiset ry, Johtokunta Vasemmistoliiton Itä-Porin yhdistys ry Satakunnan Vasemmistoliitto ry Keski-Suomen Vasemmisto ry Pohjanmaan Vasemmisto ry Vasemmiston järjestötyöntekijät PAM aos. Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Marxilaisen Yhteiskuntatieteen Seura, Tampere Työväen Kesäkoti ry, Ylöjärvi Lohjan Metallityöväen ammattiosasto 8 ry Pääkaupunkiseudun erityispalvelujen ammattiosasto JHL ry (JHL 776) Toivottavat Kansan Arkisto ja Kansan Arkiston Ystävät ry j Kaakkois-Suomen Vasemmisto Raision Vasemmisto Leppäveden Vasemmisto ry Kaerlan Naiset ry (Varsinais-Suomi) K Korpilahden Vasemmistoliitto ry Meri-Turun Vasemmisto r.y. 623 ry Jyväskylän Metallityöväen Ao26 VarsinaisSuomen Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton Uudenkaupungin yhdistys ry Vasemmistoliiton Salon Kunnallisjärjestö ry Vaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaasem VapputerVehdykset KU 17 /2 02 1 | 31
Puutarhurintalo, Jkl y Jkl Itäväylän Vasemmisto ry Maija ja Arto Söderblom Kaarina Alpo Myllymäki Eero Kasper Taipale Osmo Mainio Tuorila Sirpa ja Jussi Juoksukangas Kaisa Vallavuori ja Katri Kapanen Rauno ja Anne Lehtinen, Pirkkala Raun Eila Rimmi Outi Kanerva, Helsinki Aira ja Erkki Lehtinen, Nurmijärvi ä iiiiiiiiii Ossi Kaminen ja Mikko Perkoila Järvenpäästä M Helena ja Teuvo Kurvinen Oili Martimo-A. Roihuvuorelta. VapputerVehdykset 32 | KU 17 /2 02 1 Jarmo Mukkala, Kellokoski OSMO JA RIITTA MIKKELISTÄ Eila ja Markku Palokangas Vantaa Sinikka Fallström Vanha-Ulvila. Eeva ja Pentti Kirkkola, Jokioinen Tarja Kirkkola-Helenius ja Jouni Helenius, Jokioinen Tiina Outila, Rovaniemi Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry Helsingin Vasemmistoliitto Uudenmaan Vasemmistoliitto Pirkanmaan Vasemmistoliitto ry Vasemmistoliiton Tampereen Kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä Helsingin Metallityöväen Ammattiosasto ry Aulis Ruuth, Paula Ojala-Ruuth Aul Liisa Kaikula Vantaan Koivukylästä Harri Saarinen Orimattila Ritva ja Matti Luukinen Keski-Suomen Vasemmistonaiset ry Kevätkokous 15.5
VapputerVehdykset KU 17 /2 02 1 | 33 Elina, Harri ja Mikko ikko Leena ja Harri Puistolasta Arja ja Pekka Lahesta Laakson Anna-Liisa ja Kauko Tampereelta L Kaipolan vasemmistolaiset Tuula ja Pentti Nieminen Laukaan Leppävedeltä. Tu La Tapio ja Tanja Porista Seija Majuri Tiituspohjasta Mika Kupiainen Matti Kalliomäki, Irja Häyrynen Paavo Arhinmäki Markku Mäkelä Tampere Mauri Pessi, Korso Pentti ja Kaija Liikaoja, Oulunkylä Toivoo: Ritva & Veikko Vennonen Helvi Käyhkö ja Ari Käyhkö Matti Semi Kansanedustaja, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Reijo Karisaari ja Pirjo Mikkonen KANSAN UUT SET TO VOTTAA LUK JO LLEEN Solidaarista VAPPUA kansanuutiset.fi Markku Kärkkäinen, Pasila P U N A I S TA VA P P U A tovereissamme meillä on voimaa – vapauttamme puolustamaan! Veijo Huotari T:Nina ja Seppo Päivärinta Lahdesta
TausTaT 34 | KU 17 /2 02 1 H uomioiden sen, että kulissien takaista työtä tehtiin vuosien ajan, on hämmästyttävää kuinka nopeasti Euroopan Superliiga käytännössä kaatui. Brentford — Watford 1 6. Eikä tuossa pitäisi todellakaan olla kaikki. Voi hyVinkin olla, että Superliigaa ei tulla koskaan pelaamaan ainakaan tämän viritelmän pohjalta. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1(X), 1, 1(X), 1, 1(X), 1, 1(X), 1, 1, 2, 1(X), 1(2). Birmingham — Cardiff C 1 (2) Italialaisen katutaiteilija Laikan teoksessä Juventus-johtaja Andrea Agnelli, yksi seurajohtajista Superliigan taustalla, antaa kuoliniskun jalkapallolle nykymuodossa. Real Madridin presidentti Florentino Perez uskoikin viime viikonloppuna espanjalaislehti AS:ssa julkaistussa haastattelussa eri seurojen palaavan ”mietintätauon” jälkeen. Stoke — QPR 1 (X) 7. Brighton — Leeds 1 4. Hänen mukaansa Superliigaa pistettiin pystyyn ”jalkapallon pelastamiseksi”, ja koska laji ei kiinnosta nuoria. silti superliiga eli yhtä kauan kuin lyhytikäisimmät sudenkorennot eli noin kaksi vuorokautta. Superliigassakin olisi liikkunut kohtuullisesti rahaa, koska yksin pääsponsorina häärinyt finanssijätti JP Morgan olisi pumpannut seuroille suoraan 3,5 miljardia euroa. Chelsea — Fulham 1 2. Kehnosti pelanneet vieraat ovat hyvin isolla todennäköisyydellä putoamiskurimuksessa. Heidän vilpittömyyttään on hankala kyseenalaistaa, koska vaikkapa Marcus Rashfordilla tuskin olisi puutetta kahvirahoista, tulisi Superliigaa tai ei. Risti ykkösen oheen. Preston — Barnsley 1 8. Mestareiden Liigan paikat taitavat kiinnostaa Thomas Tuchelia sinipaitoineen, joten vuorenvarma ykkönen. Everton — Aston Villa 1 (X) 3. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 1.5. Kuntopuntarin äärilaidoilta löytyvät Chelsea ja Fulham kohtaavat Lontoon paikallispelissä. Erittäin monet ilmoittivat sometiliensä kautta vähintään epäsuoraa kritiikkiä suunnitelmia kohtaan. Rotherham — Blackburn 1 10. Wycombe — Bournemouth 2 12. Valioliigakin perustettiin aikoinaan televisiointibisnesten takia. Myös Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson jyrähti Superliigaa vastaan. On toki hieman nurinkurista, kun oikeistolaiset haluavat rajoittaa elinkeinovapautta, mutta poliittiset irtopinnat kelpaavat aina. Norwich — Reading FC 1 (X) 5. Puntalähtöinen ajattelu osataan brittikentillä erittäin hyvin. 1X2 TeksTi Olli Kohonen kuva Lehtikuva/Filippo Monteforte Superliigan paluuseen on varauduttava. l Vihjerivi 1. Jos se halutaan torjua, on kilpailuedellytyksiä tasoitettava. Fanien raivolla oli vaikutuksensa, mutta mitä ilmeisimmin Superliigan ulkopuolelle jääminen laskettiin paremmaksi bisnekseksi. Tätä kirjoitettaessa vain Real Madrid ja Barcelona ovat käytännössä mukana sarjassa, mutta tilanne on voinut päivittyä Kansan Uutisten kopsahtaessa postilaatikkoon. Jos se halutaan torjua, on tasoitettava kilpailuedellytyksiä muun muassa tiukentamalla Financial Fair Play -säädöksiä ja takaamalla mediaoikeuksista tulevia rahoja paremmin sarjojen pienemmillekin seuroille. Todellisuus kuitenkin yllätti. Der Spiegelin tietojen mukaan kukin seura oli sitoutunut mukaan peräti 23 vuodeksi ja niille oli määritelty 150 miljoonan euron sanktio kilpailusta vetäytymisestä. Luton — Middlesbrough 1 (X) 9. Se oli kuitenkin viesti futiseliitin sisäisistä taisteluista, joissa pelinappulana on raha. Superliiga kuoli – mutta vain hetkekSi?. Erilaiset juridiset prosessit ”vetäytymisen aloittaneita” seuroja kohtaan ovat oma lukunsa. Vaikka Uefan ja Fifan taholta lasketeltiin sokerikuorrutettuja puheita urheilun puolesta, käytännössä Superliiga olisi tuhonnut niiden bisnekset. Paikallisten liittojen, Uefan ja Fifan asettamat ultimaatumit pistemenetyksistä, kansallisista sarjoista sulkemisesta, pelaajien joutumisesta arvokisojen ulkopuolelle ja varmaan vielä taivaspaikan menetyksestäkin osoittautuivat liian koviksi paloiksi. VakioriVillä on Valioliigaa ja Championshipiä. Kohteessa neljä kohtaavat nousun jo varmistanut Norwich ja pudotuspelimahdollisuudet juuri menettänyt Reading. On silti varauduttava Superliigan paluuseen. Huddersfield — Coventry C 1 (X) 13. Kullakin kahdellatoista perustajaseuralla on takanaan massiivinen mediaja lakikoneisto sekä tuntemus jalkapallokentästä, joten erilaisiin vaihtoehtoihin olisi pitänyt valmistautua perinpohjaisesti. Perezin puheet ovat olleet omissa sfääreissään. Swansea — Derby 1 11. superliigaan menossa olleiden seurojen pelaajia ei sovi syyttää pamppujensa pöljäilyistä. klo 16.58. Tasoero on kotijoukkueen hyväksi huomattava, mutta sen ote saattaa lipsua paineettomuudenkin takia
TeksTi Jussi Virkkunen kuvaT Lehtikuva Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko poistui neuvotteluista tiistaiiltana. Kokouksen jälkeen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo tiedotusvälineille, että eduskuntaryhmä on antanut hallitusryhmälle mandaatin jatkaa neuvotteluja. Politiikan hullusta päivästä 27.4.2021 ei vauhtia puuttunut. Siihen soppaan vielä mausteeksi perustuslakivaliokunnan läpipolitisoitunut päätös EU-elpymispaketista. Eduskuntaryhmän kokouksesta saapuva keskustan puheenjoh. AAmupäivä Keskusta on hallinnut julkisuutta koko hallituksen puoliväliriihen ajan. Puolue on onnistunut luomaan julkisuudessa kuvan, jossa se ainoana edustaa vastuullista talouspolitiikkaa. Politiikka KU 17 /2 02 1 | 35 03 politiikka Yksi hullu päivä Yhdessä päivässä politiikassa tapahtui harvinaisen paljon. Julkisuuspeli jatkuu myös 27.4., kun puolueen eduskuntaryhmä on koolla. K aatuu, ei kaadu, kaatuu, ei kaadu
Kyllä täällä vielä neuvotteluita käydään, Marin linjaa. Tiedotustilaisuuden aiheena on kokoomuksen suhtautuminen perustuslakivaliokunnan päätökseen. Valtioneuvoston viestinnän viesti toimittajille kuuluu: ”Hallituksen johtoviisikon neuvottelut on tältä päivältä lopetettu.” Mitään tietoa niiden jatkamisesta ei kerrota. Ilta Tunnelma Säätytalon portailla ja uutistoimituksissa sähköistyy uudelleen, kun Helsingin Sanomat ja Iltalehti kertovat lähteisiinsä vedoten, että hallitus on lähellä kaatumista. Ylen A-studiossa Mykkänen kiertää tätä asiaa koskevan kysymyksen ja syyttää hallitusta. Paketti on kuitenkin heidän mukaansa huonosti neuvoteltu, minkä lisäksi kaksikko syyttää hallituksen toimineen oppositiota kuuntelematta. Vielä enemmän yllättää, kun selviää perustuslakivaliokunnan jakautuneen täysin päätöksessä. Päätöksellä on spekuloitu, mutta lopulta sitä pidetään yllättävänä. Keskusta vakuuttaa pian perustuslakivaliokunnan päätöksen jälkeen, että sen kansanedustajat äänestävät elpymispaketin puolesta. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmestyy näkyviin ja kertoo menevänsä nukkumaan. Mietintö on syntynyt äänin 9–8. Oppositiopuolueiden edustajat saivat keskustan edustajat tuekseen. SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP jäivät häviävälle kannalle. l Pääministeri Sanna Marin kertoi välillä tilanteesta tiedotusvälineiden edustajille. Kokoomuksen kantaa on odotettu, koska hallituspuolueiden äänet eivät riitä viemään elpymispakettia läpi. Pian tiedotustilaisuuden jälkeen kaksi kokoomuksen kansanedustajaa sanoo sitovasta ryhmäpäätöksestä huolimatta äänestävänsä pakettia vastaan. Usko keskustan sanaan on kuitenkin koetuksella. Iltalehti menee vielä askeleen pitemmälle ja sanoo, että Saarikko on käynyt kertomassa pääministerille puolueen lähtevän hallituksesta. Keskiviikkoaamuna Kansan Uutiset meni painoon. Muiden puolueiden neuvottelijat, vasemmistoliiton Jussi Saramo etunenässä, antavat sovittelevampia lausuntoja julkisuuteen. Perustuslakivaliokunnan päätöksissä pyritään yleensä yksimielisyyteen, mutta nyt siitä ollaan mahdollisimman kaukana. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen julistavat kokoomuksen olevan EU-myönteinen puolue. Kuten odottaa saattaa, uutinen leviää kulovalkean tavoin. loppuIlta Ilta on jo tummunut, kun Sanna Marinin Twittertilille tulee viesti kello 21.51. – Ainakaan minulle tällaista ei ole esitetty, ja näitä tietoja olen hieman ihmetellyt. Tämän jälkeen tilanne rauhoittuu hetkeksi, mutta kriisi jatkuu. Lopulta Sanna Marin (sd.) astelee iltakuuden aikaan ulos Säätytalosta ja sanoo toimittajille, ettei uutinen pidä paikkaansa. Perustuslakivaliokunnasta vuodetaan, että se tulee edellyttämään kahden kolmasosan enemmistöä EU-elpymispaketista päätettäessä. Siinä lukee lyhyesti: ”Neuvottelut ovat päättyneet tältä päivältä.” Sen enempää kommentteja ei tule mistään. Säätytalon portailla toimittajat jäävät odottamaan neuvotteluista poistuvia poliitikkoja. Näin ollen kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo äänestää tyhjää. Puoliväliriihi on muuttunut jo aiemmin hallituskriisiksi, mutta Saarikon kommentin jälkeen usko hallituksen jatkamiseen alkaa horjua. ”Kyllätäällävielä neuvotteluita käydään.”. Annika Saarikko kertoo toimittajille, ettei vielä tiedä, miten neuvotteluissa käy. Politiikka 36 | KU 17 /2 02 1 taja Annika Saarikko ilmoittaa Säätytalon portailla, että puolueen usko hallituksen toimintakykyyn horjuu. Samaan aikaan kokoomus aloittaa tiedotustilaisuuttaan eduskunnassa. IltapäIvä Kesken hallituskriisin seuraamisen eduskunnasta alkaa kuulua uutisia. Se riittää viemään paketin läpi, koska kokoomus ei kuitenkaan halua ajaa Eurooppaa kaaokseen, Orpo ja Mykkänen painottavat
On kuvaavaa, että kotoa löytyvien kirjojen määrän ja oppimistulosten välillä on löydetty tutkimuksissa selkeä yhteys. En olisi uskonut tätä näkeväni. Rikokset on Sarkkisen mukaan tutkittava asianmukaisesti uhrin taustasta riippumatta. Huhtikuussa saavutimme taas merkittävän välietapin työssämme tasa-arvon eteen, kun myönsimme suuren 67,8 miljoonan euron tasa-arvorahoituksen oppimisen ja koulutuksen eriarvoistumisen torjumiseksi rikkaiden ja köyhien alueiden välillä. – Haitaksi asti lisääntynyt ja selvästi elinvoimainen laji menee työpaikkojen ja alueelle tärkeän satamatoiminnan kehittämisen edelle. oli huhtikuussa kuluttajien luottamusindikaattori, kun se maaliskuussa oli –3,0. jussi saramo Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja opetusministeri. Jos päätös saa lainvoiman, on se Myllykosken mielestä osoitus siitä, että lakiin merimetsojen suojelusta on puututtava. – On tärkeää, että kaikki voivat luottaa poliisiin. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista menee hyvin, mutta huonosti pärjäävien määrä kasvaa. Käytännössä perhetausta voi vaikuttaa koulussa pärjäämiseen esimerkiksi niin, että varakkaalla ja koulutetulla perheellä on enemmän aikaa ja voimavaroja tukea lapsen oppimista sekä kannustaa lukemaan. Luottamus poliisiin on yksi keskeinen keino estää varjoyhteiskunnan syntymistä, Sarkkinen sanoo. Sarkkinen viittaa Helsingin Sanomien sunnuntaiseen artikkeliin siitä, miten heikosti poliisi on tutkinut useita vakavia ihmiskauppaja hyväksikäyttörikoksia. Tämä on saavutus ja myös kansallinen kilpailuetu, jonka ääreen kelpaa pysähtyä hetkeksi. kolumni ”Poliisin puututtava ihmiskauppaan” Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen vaatii turvaamaan ihmiskaupparikosten selvittämisen ja ehkäisyn sekä riittävät resurssit, jotta rikokset saadaan tehokkaasti torjuttua. Hallituksessa vasemmistoliitto on tukenut vahvaa koulutuspolitiikkaamme merkittävillä rahallisilla panostuksilla. Rahojen suunta keRtoo puolueen linjan jU ss i jo en tA Us tA. – Jos Suomi todella haluaa olla ihmisoikeuksien mallimaa ja oikeusvaltion esimerkki muille, tulee poliisin puuttua paremmin ihmiskauppaan ja työntekijöiden riistoon täällä kotimaassa, Sarkkinen sanoo tuoreessa hallitukselle osoittamassaan kirjallisessa kysymyksessä. ihmiskauPPa talous Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on pettynyt Turun hallinto-oikeuden päätökseen, jolla Rauman kaupungin ja sataman valitus ELY-keskuksen päätöksestä kieltää sataman laajennuksen rakentaminen hylättiin. Suomen tasa-arvoista koulutusta uhkaa kuitenkin perhetaustan kasvava vaikutus oppimistuloksiin. Ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma aiotaan julkaista pian. Käytännön arjessa tasa-arvoraha mahdollistaa lisähenkilöstön palkkaamista erityisesti sellaisten alueiden päiväkoteihin ja kouluihin, jotka sijaitsevat köyhemmillä alueilla. Puolueiden ja hallitusten arvoja voi tarkastella varsin luotettavasti sen mukaan, minne ne ovat valmiita suomalaisten yhteisiä rahoja suuntaamaan. Hallitusohjelmassa on sitouduttu ihmiskaupan torjumiseen ja uhrien aseman parantamiseen. Johdonmukainen viestimme hallituksessa on ollut, että koulutuksen tasa-arvo on Suomelle vahvuus, josta meillä ei ole varaa tinkiä vähääkään. TilasTokeskuksen kuluTTajien luoTTamusTuTkimus 1.–19. Käynnistimme heti hallituskautemme aluksi yli 300 miljoonan euron Oikeus Oppia -ohjelman, jonka avulla puututaan juuri niihin ongelmiin, jotka Suomen koulutusta tällä hetkellä uhkaavat. KU ”merimetson suojelun on päätyttävä” merimetso suomessa oma lähikoulu kuuluu maailman parhaimpien joukkoon. huhTikuuTa, 1 010 suomessa asuvaa henkilöä vasTasi. KU Hanna Sarkkinen An tt i Yr jö ne n Jari Myllykoski yllättyi Turun hallinto-oikeuden päätöksestä. Sen turvin lapsille ja nuorille voidaan turvata aiempaa yksilöllisempää opetusta. Politiikka KU 17 /2 02 1 | 37 –13,9 3,8 oli luottamus talouteen vuosi sitten huhtikuussa. Vasemmistolainen koulutuspolitiikka merkitsee sitä, että teemme kaikkemme, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus oppia täyden kykynsä mukaan perhetaustaan tai asuinalueeseen katsomatta. Myös EU:n tasolla tehostetaan ihmiskaupan vastaisia toimia. Varhaiskasvatuksessa tasa-arvorahaa käytetään muun muassa ryhmäkokojen pienentämiseen
Se on liikkeen elinehto. Mitä jos Suomessa äärivasemmisto tekisi oman videon ja sanoisi siinä: me unelmoimme siitä, että kukaan ihminen ei koskaan saa äänestää oikeistopuolueita Suomessa. On ymmärretty, että puhdas vesi on arvokkaampaa kuin mikään mineraali. VaiKeneminen asioista on kaikkein vaarallisinta. Asioista pitää ja saa olla eri mieltä. Jokaisella ihmisellä on Suomessa oikeus äänestää mitä puoluetta tahansa. Yhtiön kaivokset eivät työllistäisi kainuulaisia. Vaikka Talvivaara, nykyinen Terrafame, on tuonut kaivattua leivän jatketta monelle tuttavalleni, sukulaiselleni ja naapurilleni, se on myös vienyt monelta säästöt ja pilannut elinympäristön. Sitä ei tietenkään voi vain sammuttaa nappia painamalla, kuten radikaaleimmat kuuluvat vaativan. Kuntavaaleissakin on kyse juuri tästä. Jos ei anneta ihmisen kertoa omaa näkökantaansa, ei hän voi kertoa sitä, mitä ajattelee, ja silloin ei demokratian kirjain toteudu. Lyhtypylväästä lankeava valo olisi luonut synkän ilmeen hirtettyjen kasvoille, mutta jääpiikki Trotskin keuhkoissa ja luoti Leninin päässä eivät sovi vallankumousromanttiseen ajatteluun. Seuraa ilmoittelua kotisivulla ja Facebookissa. Vasemmistossa on tilaa erilaisille mielipiteille ja ajatuksille. Tämä voi aiheuttaa kuntapäättäjissä tarvetta houkutella kaivostoimintaa alueelleen, mutta kansallisomaisuuttamme eli maaperän rikkauksia ei pidä luovuttaa lyhytnäköisesti pörssikeinottelijoille eikä käyttää kunnallisverojen keinotekoiseen alentamiseen. Jukka Peltonen Kajaani Kainuu ei tarvitse uusia kaivoksia Helsingissä KoKoomUKsen pormestariasiasta on keskusteltu varsin pitkään. Sananja mielipiteenvapaus ovat aina yhtä ajankohtaisia asioita, joihin kohdistuva vaino, uhkaukset ja muu sellainen on pysäytettävä viipymättä. Politiikka 38 | KU 17 /2 02 1 yleisönosasto Viittaan KU:n (16.4.) Kainuun kaivoksia koskevaan artikkeliin. Kirjoittaja kruunaa Aleksei Navalnyin Kronstadtin kapinan perinteen jatkajaksi. Mustaliuskeen tapaisen vaarallisen jätteen ylösotto on kaukana ”suljetusta kierrosta”, johon Talvivaarankin markkinoitiin perustuvan ja minäkin uskoin. Lehdessä mainittu Mondo eli nykyinen Elementis ilmoitetaan vain talkin tuottajana, vaikka kaivosyhtiö itsekin suunnittelee Mieslahdessa ja sen monissa eri satelliittikaivoksissa tuottavansa yhtä lailla nikkeliä, akkumineraalia. Kekäläinen Espoo onko tulevaisuus sittenkin takanapäin. Kyseinen video saattoi olla se asia, miksi Kirsi Piha (kok.) luopui pormestariehdokkuudestaan. Mika Lille Helsinki entä jos oikeistoa ei saisi äänestää. Vastapuolen haluttomuus myöntyvyyteen kuitenkin pilaa kaiken, olipa sitten kyseessä Kronstadtin kapinallisten halu valtaan tai Navalnyin toive astua Venäjän presidenttinä Putinin palatseihin. Nykyajan kultakuumeen eli akkuhuuman varjolla ei kuitenkaan pitäisi tehdä Kainuuseen lisää vuotavia reikiä. Tulevaisuudessa se voi olla jopa vientivaltti. Tämä tarkoittaisi, että nykylaeista puuttuva mutta välttämätön louhintamaksu eli korvaus itse mineraalin saannista jyvitettäisiin kunnille valtion sijaan. Myöhemmin tuo kirjoittajan unelma toteutuikin, mutta ei toivotulla tavalla. Markku J. Nyt näyttää siltä, että kansanedustaja Juhani Vartiainen on kokoomuksen ehdokas pormestariksi. Mitähän oikeistolaiset sellaisesta vasemmiston videosta sanoisivat. Tärkeintä on, että Itä-Suomen happamalla mustaliuskealueella ei enää louhita mitään, vaan kokemuksesta pitää viisastua. www.kansanarkisto. Jorma Talikka Janakkala sananja mielipiteenvapaus ajankohtaiset Kansan UUtisten (19.3.) Kronstadtin kapinaa koskevassa artikkelissa kirjoittaja arvelee, että hänen edistyksellisinä pitämänsä kapinalliset olisivat voineet ratkaista Venäjän vallankumouksen demokraattisten voimien hyväksi, jos olisivat päässeet yhteyteen Petrogradin puna-armeijan sotilaiden kanssa ja hirttäneet Trotskin ja Leninin lyhtypylvääseen. Asiaa olisi kannattanut taustoittaa tarkemmin. Tutkijapalvelu kuitenkin toimii ja vastaa tiedusteluihin: info@kansanarkisto. Mitä akkuihin tulee, on tutkittava muitakin vaihtoehtoja kuten vetymoottorien kehitystä ja suosittava myös kevyen liikenteen väyliä sekä joukkoliikennettä. Atte Kalevan video ja lause kuvaa 1930-luvun Suomea. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Tavara-arpa ry. Nikkelihän on pääasiassa sotateollisuuden tarveaine. Sen valtavasta vaarallisen jätteen määrän käsittelystä riittää valtiolle ja sen epäilyttävillekin yhteistyökumppaneille työmaata ja kustannuksia kauem min kuin moni arvaakaan. Arkiston tutkijasali pysyy kiinni toistaiseksi pandemiasta johtuen. Britanniassa vuotavat edelleen roomalaisajan pienet kaivokset. Mutta työväestön, myös kaivostyöläisten etuja kuten työehtoja ja työturvallisuutta vaadimme aina ja ehdoitta. Ymmärrän eräiden puoluetovereideni kannan, että kuntien pitäisi saada kaivoksesta enemmän kuin eräät verot. / 0447210320. Helsingissä kuntavaaliehdokas Atte Kaleva (kok.) sanoi videollaan, että hän unelmoi Helsingistä ilman kommunisteja. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Tulevissa kuntavaaleissa testataan myös tämä. Ja näin juuri demokratia toimii. Jos Talvivaaran kipsisakka-allas olisi todella asiallinen vaarallisen jätteen kaatopaikka, kuten Elyn ympäristöasiantuntijaa lehdessä siteerataan, olisi mittasuhteisiin nähden helppoa siirtää kaikki Riihimäen ongelmajätteet Sotkamon altaisiin. Yhtiön kaavailut ovat saaneet aikaan todellisia kansanliikkeitä elinympäristön puolesta. Kunnilla on pysyvä kassakriisi, joten jokainen kunta saattaa hamuta mitä epämääräisimpiä kaivosyrittäjiä talouttaan pelastamaan
Siellä rikkinäiset vaatteet, joita katumyyntiin ostetuissa paketeissa on suurin osa, heitetään pois eli katuojaan. Pelkästään suomalaisten vaateralli vastaa asiantuntijoiden mukaan vuositasolla päästömäärää, joka syntyy, kun 12 000 ihmistä lentää Helsingistä Lontooseen. Keräyslaatikoihin ihmiset vievät paljon muutakin kuin tahratonta, ja näitä käyttökelvottomia vaatteita kuljetetaan sitten Afrikkaa myöten, jotta vaatejätteestä päästään eroon ilman jätemaksuja ja saadaan vielä myyntituloakin. Yhdyskuntajätteen määrä kasvaa kaiken aikaa, myös tekstiilijätteen. Papeiksi ja piispoiksi on valittu naisia. Sitä, kuten monia muitakin kuituja, voidaan käyttää uudestaan monta kertaa. Vaan jos lääkäriin mennään riisuuntumisen pelossa, niin ainakin ujommat lajitoverimme haluavat tietää, mitä sukupuolta tohtori itse on. Tarkoituksena on löytää sellaiset kuitutuotteet, joille olisi kysyntää. Kuulin radiosta, että joissakin Etelä-Euroopan maissa rokotetaan ensin yli 65-vuotiaat monisairaat. Siksi on tärkeää saada puuvilla kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Kuntaomisteinen LSJH pilotoi siis ensin Paimiossa. Vaan vielä meillä on tuo institutionaalinen almanakka. Hannu Järvinen Mäntsälä ”ammattimies” olen saanut medioista sen käsityksen, että koronaan kuolleilla on ollut yleensä jokin perussairaus. Näin saataisiin turhat kuolemat estettyä ja kuolleisuustilastot nopeasti alas. Käsiteltävästä materiaalista ei ole pulaa. Siinä on lueteltuina miesten nimet ja naisten nimet – erillään. Tekstiiliteollisuus on valtava saastuttaja. Tekstiilien erilliskeräys tulee EU:ssa pakolliseksi jo vuodesta 2025 alkaen. paimiossa lumpusta syntyy esimerkiksi puuvillakuitua. Uskoo ken tahtoo. Kyllä siinä pian alkaa mielikuvitus laukkaamaan irstaalla tavalla. Nyt pitäisi Suomessa tehdä samoin ja selvittää, mitkä taudit ovat olleet yleisin syy koronaan kuolleilla. Kuitenkaan tekstiilijäte ei vielä ole havahduttanut kuluttajia samalla tavalla kuin esimerkiksi muovijäte. Vaan kyllä minä en tottuisi, jos karvanaamainen korsto olisi ”Tytti” ja missin näköinen henkilö ”Ukko”. Esimerkiksi suuri kuolleisuus vanhainkodeissa on johtunut asukkaiden lukuisista sairauksista, eikä pelkästään korkeasta iästä. Koskahan koittaa aika, jolloin nimetkin sekoitetaan. Marinin hallituksen tavoitteena on saada tekstiilijätteen keräys kuntoon jo vuonna 2023 valtakunnanlaajuisesti. Tavoitteena on, että tuolloin 2023 LSJH:lla olisi Turussa jo toiminnassa koko valtakunnasta kuluttajien tekstiilijätettä keräävä ja käsittelevä laitos. ehjien va atteiden kierrätys on oma lukunsa. Sen jälkeen taudit pitäisi julkaista medioissa niin, että niitä sairastavat osaavat hakeutua rokotusjonoon. Puuvillan kasvatus kuluttaa runsaasti ympäristöä. Raimo Flink Pirkkala Byrokratia tappaa. Ammattimies ei tarkoita sukupuolen korostamista vaan osaajaa, ammattinsa täydelleen hallitsevaa. Paimion jalostuslaitoksessa on myös toinen toimija. Mutta menepäs sanomaan, että ”ammattinainen”. Asiantuntijat vertaavat sen ympäristökuormitusta laivaja lentoliikenteeseen. Eikö pelkkä lääkäri riitä. Siksi Suomen ja Euroopan on syytä hoitaa omat lumppunsa ja muut jätteensä itse. Tekstiilijätteestä eli lumpusta pitäisi puhua paljon enemmän. Kouluissa pojat ja tytöt ovat samoissa luokissa. Kiertotalousyritys Rester hyödyntää siellä muun muassa yritysten poistotekstiilejä. Näin kauas vaatteet kulkeutuivat. Armeijassa on miehiä ja naisia. l Sirpa KoSKinen Toimituspäällikkö nythän on eletty sellaiseen aikaan, että puheissa ja kirjoituksissa ei pitäisi korostaa sukupuolta. Vaatteita keräävien lupaukset siitä, että huonokuntoiset vaatteet eivät kulkeudu köyhien maiden ongelmaksi, osoittautuivat perättömiksi. Ylen MOT-ohjelma selvitti asiaa. Tekstiilijätteille pitää polttamisen sijaan löytää uusia käyttökohteita. Ja maailmassa on paljon maita, joissa jätteenkäsittely on surkeassa tilassa. Toiminta ei ole erityisen läpinäkyvää. Rokotusjärjestystä tulisi muuttaa niin, että monisairaat pääsisivät mahdollisimman pian rokotusvuoroon. Aineistosta ei ole pulaa, koska kuolleita on kohta seitsemänsataa. No, korostaminen ei minunkaan mielestä ole tarpeellista, mutta mihinkäs siitä pääsee, kun joissakin tapauksissa kumminkin tulee sanoneeksi, että mies tai nainen. Keräyslaatikoihin viedyt, gps-lähettimillä varustetut vaatteet päätyivät esimerkiksi Mosambikiin katumarkkinoille. Sitten on lumppu. Nigeria, Kenia, Pakistan. Suomen Paimiossa on kesällä aloittamassa Lounais-Suomen Jätehuollon LSJH:n käynnistämänä kuluttajien poistotekstiilien jatkokäsittelylaitos. No, vakavasti puhuen, tämä pohdintani alkoi jonkin lehden palstalla olevasta ihmettelystä: miksi sanotaan ”naislääkäri”. Nykyinen vain ikään perustuva rokotusjärjestys on turhan byrokraattinen, koska myös työikäisiä on kuollut koronaan. Kehitys kehittyy oikeaan suuntaan. Kun esimerkiksi UFF:lta kysyttiin Keniaan päätyneestä vaatteesta, tapahtunutta selitettiin inhimillisellä virheellä. Keskimäärin Suomessa syntyy tekstiilijätettä noin 13 kiloa vuodessa yhtä henkilöä kohden. Ja Suomi aikoo olla edelläkävijä. Politiikka KU 17 /2 02 1 | 39 Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun Viimeinen sana Poistotekstiiliherätys M inne päätyvät miljoonat vaatekilot, joita kuluttajat kiikuttavat UFF:n, Fidan, Lindexin sekä H&M:n keräyslaatikoihin. Esimerkkeinä diabetes, sydänja keuhkosairaudet sekä ylipaino
SIKSI METSÄTALOUDEN TULEE OLLA KESTÄVÄLLÄ POHJALLA. UUTTA YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA KANSAN UUTISET PUHEENAIHEET JOKA PÄIVÄ VERKOSSA WWW.KANSANUUTISET.FI. METSÄT OVAT TÄRKEÄSSÄ ASEMASSA ILMASTOKRIISIN JA LUONTOKADON TORJUMISESSA. KU ON MUKANA TEKEMÄSSÄ SUOMESTA HIILINEUTRAALIA