Kansan Uutiset 31.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 3,50 ? 5-003251-145 5 www.kansanuutiset.fi Viikko 5 Perjantaina 31.1.2014 Kansan Tahto | Satakunnan Työ Mitä meille kuuluu? » Alma Laukkanen ja muut teatterinuoret kertovat elämästään näyttämöllä s.26 Kalevi Suomela 16 Toveri K 22 Ukraina 36
09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa p. Hän haki paikkaa yksityisestä opetusalan ?rmasta, mutta sieltä sanottiin suoraan, että he haluavat miehen. Suomi sai asiasta tiedon Saksasta ja verottaja määräsi heille jälkiveroja. sisältö A Kotimaa s.4 B Kulttuuri s.22 Kansan Uutiset, Viikkolehti 31.1.?6.2.2014 C Keskustelu s.34 D Ulkomaat s.36 E Vapaa-aika s.42 F Pelit s.44 KU:N ARKISTO PUHELIN 09 759 601 30 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi Laillisuuden puolesta laittomin keinoin Vuoden 1918 sisällissodan jälkeisissä selvittelyissä lähtökohtana oli yleisesti se, että kaikki mitä punainen puoli oli tehnyt oli laitonta. Esko Seppänen kirjoittaa asiasta tämän viikon Viikkolehdessä. 09 7596 0380 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro p. Voittanut osapuoli taas oikeutti toimensa vetoamalla laillisuuteen: punaiset olivat ryhtyneet kapinaan laillista yhteiskuntajärjestelmää vastaan, ja järjestys oli palautettava. Selvitysmies Rauno Saaren Tampereen ja sen ympäryskunnista esittämä seutukaupunki voi toimia mallina muissakin suurissa kaupungeissa. Viimeksi tällä viikolla Joensuun naapurit torjuivat liitoksen. Emeritusprofessori Antero Jyrängin mukaan valkoiset syyllistyivät laillisuutta puolustaessaan melkoisiin laittomuuksiin. B 14 A LO VE RP RE SS Hallituksen kuntauudistus on pahassa solmussa. Hän kummastelee suomalaista tulkintaa, jonka mukaan jälkivero estää rangaistuksen mahdollisesta rikoksesta. LEHTIKUVA/ ED JONES D LEVIKKI avoinna ma?pe 9.00?18.00 Faksi: 09 7596 0301 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 tai 09 7596 0362, toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi Rikkailla omat ihmisoikeudet? AL Seutukaupunki vaihtoehtona kuntauudistuksessa A SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi PL 41, 28101 Pori Käyntiosoite: Eteläpuisto 14 Avoinna ti-ke klo 9?12 Puhelin: 02 630 3210 toimitus@satakunnantyo.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ma?pe klo 9.00?16.00, konttori: 09 7596 0208, faksi: 09 7596 0319, tilaukset@kansanuutiset.fi. Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti: 0800 97006. JAKELUHÄIRIÖT Postin varhaisjakelu: Uusimaa, 0200 30011 ma?pe klo 6.30?16.00, Pääkaupunkiseudulla klo 11:een ja, Uudellamaalla klo 8:aan mennessä soittaneille puuttunut lehti pyritään toimittamaan saman päivän aikana. Postin perusjakelu ja muu maa 0200 71000. TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Säästö Määräaikais 12 kk 144 ? 170 ? 6 kk 75 ? 92 ? 3 kk 40 ? 52 ? 1 kk 15 ? 20 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron (10 %). Tarkemmat tiedot verkkosivulta. ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma?pe 9.00?16.00 puhelin: 09 7596 0200 faksi: 09 7596 0319 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafiikista. ISSN 0357-1521 Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula, 2013 Kannen kuva: Kari Kauppinen 2. Saari esittää Tampereen seudun kahdeksasta kunnasta hallinnoltaan kaksikerroksista kaupunkia, jossa olisi 365 000 asukasta. 18 38 Kiinassa ensi kerran korvaus työsyrjinnästä Korkeakoulusta valmistunut pekingiläinen Cao Ju saa 30 000 juanin ( 3 620 euron) korvauksen jutussa, jonka uskotaan olevan ensimmäinen sukupuolisyrjintää koskeva oikeustapaus Kiinassa. Viikon Guardian-juttu kertoo Cao Jun taistelun ohella laajemminkin naisten asemasta Kiinan työmarkkinoilla. 10 000 Lehti ilmestyy perjantaisin. PÄÄTOIMITTAJA Jouko Joentausta p. 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Faksi, konttori: 09 7596 0319 Pankkitili: FI70 2100 1800 0350 43 TOIMITUS SATAKUNNAN TYÖ Lilliputtivaltio Liechtensteinin LGTpankissa on parikymmentä suomalaista tallettajaa ja heidän tileillään 50?60 miljoonaa euroa piilossa verottajalta
Vastaavia ytEihän tässä näin pitänyt käydä, kun pommeja saataneen lisääkin. LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN hallitus päätti vajaa vuosi sitten alentaa Osa hallituksesta meni sinisin silmin yhteisöveroa kertarysäyksellä 4,5 promukaan yhteisöveroaleen, jolle ei viime senttiyksikköä ja 900 miljoonaa euroa. talvena asetettu minkäänlaisia ehtoja. Kädenojennuksen piti saada aikaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja dynaamisia vaikutuksia eli talouden ratPaavo Arhinmäki oli realistisella kantaat pyörimään ja yritykset investoinalla jo kesäkuussa puhuessaan puomaan. luekokoukselle: nyt pallo on yritysve?Tämä on viesti maailmalle, että tulron alentamista vaatineilla yritysjohtakaa Suomeen. Kun seuraa irtisanomis- ja tulevaisuuteen. Kun muut ministerit järjestävät seminaareja, niin Paavo Arhinmäki hoitaa kai sitten yksin maan asioita? Pääkirjoitus Tämä dynamiikka alkaisi jo riittää WÄRTSILÄ POTKII 200, Rautaruukki myytiin Ruotsiin, takaisin talouden aktiviteetin lisääntyessä. » Suomeen investoiStora Enso vähentää 90, Fazerilla yt:t, Hartwallissa uhatVeroalen lisäksi yrityksiä hellittiin syksyllä tuloratkaiminen ja täällä toituna on 140 työpaikkaa ja Helsingin Sanomista lähtee 52. sulla, jossa palkankorotukset ovat ennätysmatalat ja ostominnan kehittäminen Siinä vuoden 2014 talousuutisia ennen kuin edes tamvoima laskee. kannattaa. mikuu saatiin loppuun. Miten yritykset vastaavat huutoon. Siinä on pelin henki yhteisöveron alennuksen saamiljoonan euron menetyksestä palautuu hajottaessaan yhteiskuntaa. neissa yrityksissä, muun muassa Wärtsilässä. Tape Sanottua » Kun eläkeläisten määrä kasvaa puoleentoista miljoonaan, on meillä samalla terve, aktiivinen eläkeläisväestö. vaikutukset odotetaan niin paljon, että puolet 900 ovat enemmänkin dynamiitin kaltaisia Potkut sulle, osingot mulle. Jyrki Kataisen Heureka-seminaari, Jan Vapaavuoren selkärankaseminaari, Jutta Urpilaisen talousfoorumi. Luettelo tämän kirViime vuonna yt-neuvotteluissa oli lähes 100 000 joituksen alussa kertoo kaiken. työntekijää ja toimihenkilöä. Siinähän on yhteiskunnallemme erittäin arvokas positiivinen potentiaali. Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen, Motiivi 1/2014 kunta- ja haLintoministeri henna virkkunen tämä on kyLä ihan hyväLä maLiLa ja hyvissä ajoin ennen vaaleja. © TARMO KOIVISTO 3. Wärtsilän esimerkki kuluvalta viisosta uudelleen syntynyt Valmet aloitti irtisanomalla 200. kolta kertoo, että hyvää tulosta tekevä yhtiö satsaa mieYhtä suuri työpaikkakato kävi Hollming Worksin ilmoittaluummin omistajien osinkoihin kuin työpaikkojen pysyessa Porin konepajan lopetuksesta. vyyteen ja tulevaisuuteen. Listaa voisi jatkaa melkein loputtomiin. Viime vuoden tuloskausi on vasta alussa. ja oli valitettavasti lainen perusteli eduskunnassa viime oikeassa. marraskuussa. Yhteisöveron alennuksesta ei tullut Dynaamisia vaikutuksia veroalelta dynamiikkaa talouteen . Metso ilmoitti alkusyksyllä Niiden vastapainona kaivattuja investointeja ei ole vähentävänsä 650 henkilöä paperiliiketoiminnasta ja Metluvattu edes nimeksi. Suomeen investoiminen lomautusuutisia, ei ainakaan toistaiseksi ja täällä toiminnan kehittäminen kannäytä siltä, että lupausta oltaisiin lunasnattaa?, valtiovarainministeri Jutta Urpitamassa, hän sanoi . Ja toisaalta, niille yritykjilla. Lupaus työllistämisestä pitää myös sille joilla nyt on vaikeaa, se luo uskoa toteuttaa
21 Urpilainen siirtäisi velanmaksua LEHTIKUVA/ MARKKU ULANDER » Valtiovarainministerin kaavailut tyrmättiin oikeistosta. Jutta Urpilaisen (sd.) mielestä nyt on harkittava aikataulua, jolla valtion velkaantumista hidastetaan. Tuo on summa, joka pitäisi hoitaa veronkorotuksilla ja menoleikkauksilla, jotta velkaantumisen kasvu saataisiin pysähtymään. . KU Kansan Uutiset järjestää suoran linjan liikenneministeri Merja Kyllöselle.. Parhaillaan 4 virkamiestyöryhmä selvittää, miten kuljettajaopetusta ja kuljettajien ammattipätevyyssäännöksiä tulisi muuttaa, jotta ne toimisivat tarkoituksenmukaisesti ja tukisivat parhaiten liikenneturvallisuutta. Haluaisitko kysyä näistä asioista Kyllöseltä. Kansanedustaja Kimmo Sasi sanoi, että aikataulusta ei pidä missään nimessä luopua. Myös RKP:n puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglund tyrmäsi Urpilaisen. . Entä yleispolitiikasta. Sillä olisi kielteinen vaikutus talouskasvuun, joka on edelleen haurasta, ja työllisyyskehitykseen. Urpilainen sanoi, että asiantuntijat kuitenkin edellyttivät selkeää suunnitelmaa siitä, miten velkaantuminen taitetaan. Professori Markus Jäntti (pöydän takana vas.), valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, kansliapäällikkö Martti Hetemäki ja ylijohtaja Markus Sovala osallistuivat talouspolitiikkaa käsittelevään keskustelutilaisuuteen Helsingissä eilen. . helmikuuta. Asiallisia ja mielellään perusteltuja kysymyksiä otetaan vastaan vain osoitteessa kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi tai Kai Hirvasnoro, Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Kehysriihi uusine säästönpaineineen lähestyy. Samoin eurovaalit, joissa Kyllönen on ehdokkaana. Kansan Uutiset järjestää suoran linjan ministeri Merja Kyllöseen. Tämä hallitushan on tehnyt paljon vaikeita päätöksiä. Tehtiin rakennepaketti, olemme so- peuttaneet jo valtiontaloutta viidellä miljardilla eurolla, olleet tukemassa kahta keskitettyä työmarkkinaratkaisua, olleet tekemässä työurasopimusta, tehneet kaksi työllistävää lisäbudjettia, Urpilainen luetteli ja lupasi lisää tekoja. Vaikka Urpilainen nyt tinkisi hallitusohjelmassa sovitusta aikataulusta, hän ei halua tinkiä periaatteesta, jonka mukaan puolet sopeuttamisesta tehdään menoleikkauksilla ja puolet veronkorotuksilla. » Tavoitteen aikataulu ei ole mahdollinen. ?Ei käy? Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki on samoilla linjoilla. . Hallitusohjelman mukaan velka tulisi taittaa ensi vuonna, mutta Urpilainen arvioi, että aikataulu on liian tiukka. Opetusluvalla voi vuoden 2014 alusta voimaan tulleen lain mukaan antaa kuljettajatutkintoon tähtäävän perusopetuksen kokonaisuudessaan. Itse tavoitetta valtion velkasuhteen taittamisesta pidettiin tärkeänä ja korostettiin, että siitä pitää pitää kiinni, mutta lähes kaikki olivat sitä mieltä, että tavoitteen aikataulu ei ole mahdollinen, Urpilainen kertoi tiedotustilaisuudessa foorumin päätyttyä sen sisällöstä. Hän totesi, että viime viikolla puheissa esiintyneiden kolmen miljardin euron lisäsupistusten tekeminen ensi vuodelle ei ole järkevää talouspolitiikkaa. Kysy mitä haluat kunhan se ei mene henkilökohtaisuuksiin. Me välitämme kysymykset ministerille ja julkaisemme vastaukset Kansan Uutisten Viikkolehdessä 14. Jos vaikeassa suhdannetilanteessa rajut leikkaukset asetetaan ykköstavoitteeksi tulojen ja menojen tasapainottamiseksi, aiheutetaan koko kansantaloudelle suurta vahinkoa, hän kirjoittaa kolumnissaan tässä lehdessä. . Päinvastoin. Tosiasiassa jättileikkauksilla tapettaisiin se heiveröinenkin elpyminen, jota Suomen talous nyt osoittaa. Se tarkoittaisi verotulojen supistumista ja jälleen velanottotarpeen lisääntymistä. Kokoomuksesta sen sijaan kerrottiin heti torstaina, että Urpilaisen kaavailut eivät sovi sille. Meille tämä oli reunaehto koko hallitukseen tulolle, että julkinen talous laitetaan kuntoon, Haglund sanoi Helsingin Sanomissa. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.? JARMO LINTUNEN Mitä haluat kysyä liikenneministeri Merja Kyllöseltä? ÄLYLIIKENTEELLÄ TARKOITETAAN liiken- teen sujuvuuden tai turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Sen osana hallitus selvittää satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa. Tämä on yksi esimerkki liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) johdolla tällä vaalikaudella toteutettavista hankkeista. Toinen esimerkki liittyy ajo-opetukseen. Tai jostain muusta liikenne- ja viestintäministeriön ajankohtaisesta hankkeesta. 7 / Anne Huotari s. tammikuuta 2014 Paavo Arhinmäki s. A kotimaa Perjantai 31. Lähetä kysymyksesi viimeistään keskiviikkona 5.2. Kysymyksiä ministerille välitetään niin paljon kuin käytettävissä olevaan haastatteluaikaan mahtuu. Älä luule, vaan kysy suoraan. Hän puhui asiasta torstaiaamuna Ylellä. Samaa sanovat suomalaiset ekonomistit ministerin mukaan. VALTIOVARAINMINISTERI Aikataulu mahdoton Urpilainen kutsui asiantuntijoita torstaiksi koolle talousfoorumiin Helsingin säätytalolle pohtimaan valtion taloustilannetta. . Rakennepaketin toimeenpanoa pidettiin hyvin tärkeinä ja korostettiin, että ei ole syytä keksiä uusia toimia, vaan toimeenpanna jo päätettyjä. ?Ei hallituskriisiä? Urpilainen totesi, että tavoitteen aikataulun mahdollisesta muutoksesta keskustellaan hallituksessa ja sanoi pääministeri Jyrki Kataisen olevan tietoinen nyt esitetyistä ajatuksista. Hän arvioi, että velan taittamisen aikaraja siirtyisi seuraavalle vaalikaudelle. Viikko sitten Urpilaisen ja Kataisen tulkittiin kaavailevan kolmen miljardin leikkauksia ensi vuodelle. Urpilainen korosti, että nyt ei olla keskellä hallituskriisiä. . 11 / Jukka Parkkari s
Mutta säästäkää meidät paremmuudeltanne?, Harakka . KU LEHTIKUVA/ MIKKO LEHTIMÄKI 20 vuotta sitten Sisällissota pienpuolueissa POLITIIKKAA SUOMESSA tammikuussa 1994: perussuoma- Wärtsilän Vaasan tuotantolaitos vastaa Ship Powerin ja Power Plantsin myymien nelitahtimoottoreiden toimituksesta. Wärtsilän kulukuuri: 200:lle potkut, osinko ylös » Fenestran konkurssi tuo yli 350 työtöntä. Ahlstrom vähentää aiottua enemmän. merimoottoreita valmistava Wärtsilä aloittaa kulukuurin lakkauttamalla tuhat työpaikkaa, joista Suomesta 200. Tärkeintä on tehdä politiikkaa, joka luo uusia työpaikkoja ja helpottaa elinkeinorakenteen murroksen aiheuttamia vaikeuksia, Ruuth jatkaa. KUNTIEN TULEVAISUUTTA koskevissa päätök- sissä etusijalle on nostettava hyvät palvelut sekä kuntatyöpaikat. kannustetaan parempaan rahalla. Se on lähes 63 000 euhenkilöstöään 400:lla maailmanlaaroa kullekin. juisesti, kun arvio aiemmin oli 350. Tappiollisen Ahlstromin johtoKai Hirvasnoro ryhmän jäseniä ja muita ?avainhenkai.hirvasnoro@kansanuutiset.? laisten edeltäjä SMP oli hajoamispisteessä ja vihreiden lehden päätoimittaja sai potkut. SMP:llä oli kuusi kansanedustajaa, jotka eivät olleet puheväleissä keskenään. Matematiikka on selkeää, osinkoon viisi prosenttia lisää ja väkeä pihalle viisi prosenttia?, kommentoi ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas uutista Facebookissa. Konsernijohtaja Björn Rosengren odottaa nykyisen tilauskannan ja vireillä olevien hankkeiden perusteella liikevaihdon kasvavan hieman vuonna 2014 ja kannattavuuden säilyvän suunnilleen vuoden 2013 tasolla. Wärtsilällä on Suomessa työntekijöitä noin 3 600. VOIMALOITA JA Fenestra meni konkurssiin kilöitä. Samat tyypit siellä on 10?15 vuotta istuneet. kirjoitti viimeisessä pääkirjoituksessaan. Professori Jukka Kanerva, politiikan tutkija ja vihreiden aktiivi myönsi, että Harakan syytöksissä on perää. . Timo Soini ei ole koskaan päässyt edes Espoon kaupunginvaltuustoon, luonnehti kansanedustaja Hannu Suhonen SMP:n johtokaksikkoa. Suhosen aisapari oli puolueen entinen puheenjohtaja Tina Mäkelä, joka boikotoi eduskuntaryhmän kokouksia. Kuntien toimintaedellytyksiin vaikuttavilla päätöksillä on voi- makas vaikutus myös naisten asemaan, sillä kunnat ovat merkittävä naisten työllistäjä: kuntien työntekijöistä keskimäärin 80 prosenttia ja joillain sektoreilla jopa 90 prosenttia on naisia. . päi1.1.2014 alkaneen ansaintajakson tavänä 2014. n viisi Osinkoo Henkilöstö on voitteet ovat liiää ja s li ia osallistunut takevaihto, osaket t n prose i s kohtainen tulos loustalkoisiin vaihii v alle ja uusien tuotteitamalla lomaraväkeä pih . ia t t n den osuus liikehat vapaiksi viime e s o pr vaihdosta. Noin 50 henkilöä tulee osakepohjaisen kannustinjärjestelmän Ikkuna- ja ovivalmistaja Fenestra Oy piiriin vuosille 2014?2018. Tarkoituksekä emoyhtiö Fenestra Group Oy jätsena on nostaa yhtiön arvoa. Kuntauudistus rakennepaketteineen on Suomen suurin naiskysymys tällä hetkellä, Saila Ruuth painottaa. Ongelma on se, ettei riidellä asioista, vaan etsitään asioita, joista voitaisiin riidellä, Aittoniemi sanoi KU:lle. . Fenestran ytluonteisiin maksuihin. neuvottelut päättyivät Ensimmäisen tammikuun 10. Edustajatoveriaan Marita Jurvaa vastaan hän kävi oikeutta laittomasta salakuuntelusta. SMP:n silloisista kansanedustajista perussuomalaisena nykyisessä eduskunnassa istuu Lea Mäkipää. Hannu Suhosen todistuksen mukaan hän ei ainakaan 1990-luvulla osannut tehdä lakialoitetta. POLIITTISEN KENTÄN toisella laidalla kuohui myös. Raimo Vistbacka yrittää, että sillä kun ei tee mitään, kannatus nousee. nykyinen SDP:n eurovaaliehdokas . VASEMMISTONAISET VAROITTAA esitettyjen kolmen miljardin lisäsäästöjen horjuttavan vakavasti Suomen taloutta ja kansalaisten hyvinvointia. . Yrityksen kilölle mahdollisuuden saada palkkiona Ahlstromin osakkeita sekä ramukaan syynä on toiminnan tappiolhana maksettavan osuuden, jonka lisuus ja rahoituksen puute vuodelle yhtiö käyttää maksettavasta palkki2014. osta aiheutuviin veroihin ja veronYritys on työllistänyt 355 henkilöä Suomessa. Kyllä siinä siltä osin on perää, että aika kapealla tekemisen kärjellä sitä hommaa on hoidettu, Kanerva totesi aikana, jolloin puolueen puheenjohtajana toimi Pekka Haavisto. » Säästäkää meidät paremmuudeltanne. Kai Hirvasnoro KU:N ARKISTO Sulo Aittoniemi päätyi sitoutumattomasta smp:läisestä lopulta keskustan kansanedustajaksi. 5. Jos tavuonna. voitteet saavutetaan täysimääräisesti, anAhlstromin saintajakson perusteella avainhenkilöille maksettavat bruttopalkkiot ovat yhkannustin teensä enintään 390 000 Ahlstrom Oyj:n osaketta sekä verot ja veronKuitumateriaalivalmistaja Ahlstrom luonteiset maksut kattava käteisantaa potkut odotettua useammalle. Yhtiö ilmoitti torstaina laajentavansa summa. säästöohjelmaansa 50 miljoonaan Ahlstromin pörssikurssi oli torseuroon viime vuonna ilmoitetun 35 taina 8,05 euroa, joten päivän hinnalla 50 avainhenkilöä tavoittelee miljoonan sijasta. Säästöohjelma tarkoittaa muun yhteensä runsaan kolmen miljoonan muassa sitä, että Ahlstrom vähentää euron pottia. Puolueen näkyvin poliitikko Sulo Aittoniemi ei ollut puolueen jäsen ja kieltäytyi nyt jatkamasta eduskuntaryhmän puheenjohtajana riitelyn takia. . Jos siinä tivät tiistaina konkurssihakemuksen onnistutaan, ohjelma tarjoaa 50 henVantaan käräjäoikeuteen. Julkisessa keskustelussa esitetty juustohöylämalli olisi lisäksi ongelmallinen säästöstrategiaksi, sillä eri aloilla tehdyt samansuuruiset leikkaukset johtavat inhimillisiltä ja sosiaalisilta seurauksiltaan aivan erilaisiin lopputuloksiin, Vasemmistonaisten puheenjohtaja Saila Ruuth sanoo. Vasemmistonaiset vaatii yhteiskunnallisten perusasioiden priorisointia ja vastustaa säästöjä tilanteessa, jossa maan luottoluokitus on huippuluokkaa. . Vih- reän langan päätoimittaja Timo Harakka sai potkut ja haukkui läksiäisiksi koko puolueen: päätöksenteko keskittyy yhä harvemmille, jokaista elintä johtaa kansanedustaja, politiikasta on tullut puolue-eliitille ura, vaikka tehtäviä piti kierrättää ihmiseltä toiselle. ?Tyytykää siihen, että taistelette vallasta keskiluokan etupuolueena muiden etupuolueiden kanssa. Yhtiö ilmoitti keskiviikkona tavoittelevansa noin 60 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Wärtsilän liiketulos parani hieman edellisestä vuodesta 520 miljoonaan euroon eli runsaaseen 11 prosenttiin liikevaihdosta. Yhtiö onkin nostamassa osinkonsa 1,05 euroon kun se viime vuonna oli tasan euro. ?Wallenbergit ja Ehrnrootin suku rahastaa Wärtsilässä
Ne alkavat olla samalla tasolla kuin 1990-luvulla. Suurten kaupunkien työttömyys lähestyy 1990-luvun laman lukemia MONIEN SUURTEN on jo jopa neljännen polven työttömiä. Vain Vaasa pääkaupunkiseudun luvuissa 20 % 19,3 % 17,4 % 17,4 % 18 % 17,1 % 17,1 % 16,8 % 16,3 % 15,8 % 15,8 % 16 % 15,5 % 15,2 % 14,6 % 13,5 % 14 % 12,5 % 11,9 % 12 % 11,2 % 10,5 % 10,3 % 9,9 % 10 % 8,4 % 8% 6% 4% 2% Tilastoasiantuntija Juha Salminen Pirkanmaan Ely-keskuksesta pitää Tampereen ja koko Pirkanmaan erityisongelmana pitkäaikaistyöttömyyden kasaantumista. . Meillä on koko maan väestöstä 9,2 prosenttia, mutta pitkäaikaistyöttömistä noin 14 prosenttia. ITC-puolella ja teknologiateollisuudella on ollut ongelmia pitemmän aikaa lähtien Nokiasta. Moni sanoo tämän olevan lähtöisin 1990-luvun alun pahimmasta tilanteesta. Kotkan työttömyys oli huipussaan vuonna 1994, jolloin työttömyyden vuotuinen keskiarvo oli silloin 20,7 prosenttia. sen saamisesta. Äskettäin perustettu Kohti Työtä ry:n tavoitteena on nimenomaan pitkäaikaistyöttömien aseman parantaminen. . Satamassa työskennelleitäkin on työttöminä ja lomautettuina. Yhdessä olemme väsänneet yhdistyksen anomusta Elykeskukselle. Lyhyen aikaa työttömänä olleet ja osaamisensa päivittäneet ihmiset työllistyvät Grönholmin mukaan kohtalaisen hyvin. . Yt-neuvotteluja on nytkin käynnissä. Tu r » Synkin tilanne on Jarkko Mänttäri. ILKKA SOLANTERÄ Satama on Kotkan työllisyyden kannalta tärkeä, mutta kun vienti ei vedä, satamakin synkistää kaupungin työttömyyslukuja. Muitakin selittäviä tekijöitä varmaan on, Huolestuttavana Grönholm pitää erityisesti sukupolvet ylittävää työttömyyttä. . Meilläkin on jo jopa neljännen polven työttömiä. Kotkassa ei ole kuuteen vuoteen ollut työttömien yhdistyksen toimintaa, mutta nyt sellaista taas viritellään. Täällä on isoja globaaleja yhtiöitä, ja kun vienti ei vedä, nämä yritykset ovat irtisanoneet porukkaa ja sen mukana alihankintaketjutkin ovat joutuneet vähentämään henkilöstöään. He tarvitsevat työllistymistä tukevia toimia. ku Kotkassa, jossa melkein joka viides työvoimaan kuuluva on työtä vailla. mutta paperiteollisuuden supistamiset ei työttömyyden nousua selitä. Satama on Kotkan vahvuus, mutta kun vienti ei vedä, ei ole satamassakaan mitä lastata laivoihin. . Viime vuoden lopulla kaupungin työttömyysaste oli kivunnut jo 19,3 prosenttiin, eikä tilanteen nopeaa kohentumista ole näköpiirissä, pikemminkin päinvastoin. Kaupungin työllisyyspalvelupäällikkö Eija Grönholm sanoo Kotkan työttömyysasteen olleen jo pitkään maan keskivertoa korkeampi. . Kolmas savupiipputeollisuuden alasajosta pahasti kärsinyt kaupunki Pori ei enää ole kyseenalaisessa kärkikolmikossa. Pääkaupunkiseudun työttömyysaste on koko ajan ollut muilta kaupunkeja parempi, mutta alle 10 prosentin työttömyys oli kuitenkin vuoden lopulla vain Espoossa (8,4) sekä hieman yllättäen myös Vaasassa (9,9). Nuppiluvun mukaan työttömiä oli vuodenlopulla eniten Helsingissä (32 785) ja Tampereella (18 848). Tampereella pitkäaikaistyöttömyyttä Suurten kaupunkien työllisyystilanne kohentui 1990-luvun alun laman jälkeen niin, että vuonna 2007 vain muutamissa kaupungeissa kärsittiin yli 10 prosentin työttömyydestä. Joulukuun lukua selittää osaltaan nuorten työttömyyden kasvu, lomautettujen määrän nousu sekä se, että kuntouttavasta työtoiminnasta jäi joukko ihmisiä tauolle. Voi mennä yli sen 20 prosentin rajankin tänä vuonna, ainakin joidenkin kuukausien aikana. Paperiteollisuuden vaikeudet eivät Grönholmin mielestä selitä työttömyysasteen pomppausta lähelle 20:n rajaa. . Nyt aletaan jo taas lähestyä lamavuosien lukemia. Kotkan jälkeen tilanne on synkin Lahdessa ja Jyväskylässä (17,4), jotka La 6 » Meilläkin TYÖTTÖMYYSASTE SUOMEN 20 SUURIMMASSA KAUPUNGISSA 30.12.2013 Jy Grönholm arvelee, että työttömyys edelleen pahenee viime vuoden lopun luvuista. . Vaikeampi tilanne on pitkään työttömänä olleilla, joilla työelämän perustaidot ovat heikentyneet. Heille uusista avautuvista työpaikoista ei ole apua. Se kasaantuma alkoi syntyä jo 1990-luvun alusta lähtien. Yhdistyksen toiminnan käynnistyminen on vielä kiinni rahoituk- Ko tk a ?Voi mennä yli 20:n rajan? Jopa neljännen polven työttömiä Ko u suomalaiskaupunkien työttömyys alkaa jo lähestyä 1990-luvun laman lukemia. Kahdenkymmenen suurimman kaupungin tilastossa satamakaupunki Kotka pitää kyseenalaista kärkipaikkaa. Varsinkin nuorissa on aika paljon pitkäaikaistyöttömiä. Teollisuuden murroksen vaikutusta ei ole osattu täällä hoitaa niin kuin olisi pitänyt. Kokonaisuutena Tampereen tilannetta vaikeuttaa Salmisen mukaan viennin lama. . Ehkä ongelmana on sekin, ettei hyviä tuotteita oikein osata myydä uusille markkina-alueille. o Es po a pp e en ra nt a M ik ke li Ku op H äm io ee nl in na Se in äj ok i Va nt aa H el si nk i Va as a i vo l Po r m i Ro va ni e lo Ou lu Sa ht i vä sk yl ä Ta m pe re Jo en su u 0% La lamavuosista lähtien ovat pysytelleet pahimpien työttömyyskaupunkien joukossa
Ulkomainen kaivosyhtiö voisi silloin esimerkiksi syyttää Suomea pintie varoittaa. ?Valtaa uhkaisi siirtyä pois demotoimintansa haittaamisesta.? VASEMMISTOLIITON Kolumni transatlanttisen sopimuksen uhkakuvia on vähätelty sillä, että se ei uhkaa julkisten palveluiden tai ympäristösäännösten nykytasoa. ?Esimerkiksi eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) vaikuttaa riskien suhteen kovin sinisilmäiseltä?, hän toteaa. ?Entä jos ei tyydytäkään nykytasoon, vaan halutaan laajentaa julkisia palveluita. Lapintie varoittaa kauppasopimuksesta » Stubb vaikuttaa kovin sinisilmäiseltä. kraattisesti valituilta ja valvotuilta elimiltä suppealle välimiesten joukolle, joka tulkitsisi valtioiden lakeja.? Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii sopimuksen ongelmakohtien selvittämistä eduskunnalle. ?Kauppasopimus ei saa estää terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimista eikä korkean tason ympäristönsuojelua?, Lapintie toteaa blogissaan. eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie muistuttaa, että meneillään olevissa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisissä neuvotteluissa transatlanttisesta vapaakauppasopimuksesta puhutaan isoista talouden asioista. Suomessa 200 työpaikkaa on uhattuna. Aivan oma lukunsa on tietysti pankkikonserni Nordea, joka teki peräti neljän miljardin euron liikevoiton. Samalla se kuitenkin ilmoittaa jatkavansa säästöjä ja henkilöstön vähentämistä. JO TÄSTÄ SYYSTÄ valtiontaloudessa pitää nyt olla erityisen varovainen, kun puhutaan minkäänlaisista sopeuttamistarpeista. Kun leikataan, saadaan helposti lisää leikattavaa. GUE/NGL:n europarlamentaarikot järjestivät myös mielenilmauksen europarlamentin istuntosalin ulkopuolella tammikuussa . . Solidaarisuusveron alarajaa voisi laskea. Kevään kehysriihessä pitää ennen muuta panostaa työllisyyteen ja kestävään talouskasvuun. Esimerkiksi varallisuusveron palauttaminen ja pääomatuloverotuksen kiristäminen eivät heikennä talouden kasvumahdollisuuksia. Miljardileikkaukset olisivat tässä taloustilanteessa myrkkyä elpymiselle. Siksi kevään kehysriihessä on syytä arvioida velkaantumistavoite olemassa olevien tosiasioiden pohjalta. Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja sekä Vasemmiston europarlamentaarikot järjestivät mielenilmauksen Espanjan naisten aborttioikeuden puolesta aiemmin tammikuussa. kulttuuri- ja urheiluministeri. 7. SoLAPINTIE TOTEAA, että investointisuopimus kattaisi jopa puolet maailman jaa on ajateltu yleensä tarvittavan silbruttokansantuotteesta. loin, kun sovitaan talousNeuvottelujen tavoityhteistyöstä sellaisen teena on poistaa tullit, maan kanssa, jonka purkaa byrokratiaa, oikeuskulttuuri ei avata julkisia hanole eurooppalain e s Sopimuk kintoja kilpailulle sella tasolla. ia ja helpottaa inves?Todellisuuuhkak uv y tointeja. dessa suuryhtiöt lt e on vähät ovat kuitenkin in?Suurin vapaakauppasopimuksen vestointisuojaan veongelmakohta on indoten pyrkineet esvestointisuoja, joka patämään sellaista lainrantaisi yhtiöiden ja sijoittasäädäntöä, joilla suojellaan jien asemaa yhteiskunnan intressien ihmisten terveyttä tai luontoa ja ymkustannuksella. Olisivatko tuolloin veroparatiiseista käsin toimivat terveysyritykset investointisuojan nojalla oikeutettuja korvauksiin Suomen valtiolta?? Vapaakauppasopimuksen saaman negatiivisen julkisuuden jälkeen Euroopan komissio on päättänyt avata prosessia investointisuojan osalta. Maaliskuussa alkaa kolmen kuukauden julkinen kuuleminen, jonka aikana muun muassa kansalaisjärjestöillä on oikeus kommentoida sopimusta. Tämä asettaisi silloin vastakkain Suomen valtion ja Suomeen sijoittaneen kansainvälisen terveysbisneksen edut. Se olisi noin kymmenes julkisista menoista. Naisten oikeudet kokevat ympäri maailmaa takaiskuja, GUE/NGL:n espanjalainen parlamentaarikko Willy Meyer toteaa. ?Espanjan keskusta-oikeistolainen Kansanpuolue vaikuttaa taipuvan katolisen kirkon painostuksen alla suunnitellessaan kieltävänsä naisen omaan tahtoon perustuvan aborttioikeuden. säilyttämässä vain tilanteissa, joissa raskaus aiheuttaa vakavaa uhkaa naisen terveydelle tai on saanut alkunsa raiskauksesta. Jos vaikeassa suhdannetilanteessa rajut leikkaukset asetetaan ykköstavoitteeksi tulojen ja menojen tasapainottamiseksi, aiheutetaan koko kansantaloudelle suurta vahinkoa. Silti valtiovarainministeriö arvioi, että valtion talouden sopeuttamistarve olisi jopa yli kolme miljardia euroa. Samalla julkisuudessa on ollut käynnissä jonkinlainen huutokauppa säästöistä. Teknologiateollisuuden etujärjestön mielestä pitäisi leikata kymmenellä miljardilla eurolla. Bruttokansantuotteen supistuessa velkasuhde vain heikkenee. Rajut leikkaukset julkiseen talouteen ovat sekä taloudellisesti että sosiaalisesti kestämättömiä. Esimerkiksi tupakpäristöä?, hän huomauttaa. ?Jos yhtiöt eivät saa tahtoaan läpi, kayhtiöiden tai luontoa saastuttavien ne yrittävät rahastaa valtioilta korvayhtiöiden asema voisi sopimuksella vahvistua, ellei nyt olla tarkkana?, Lauksia. Myös pienituloisiin kohdistuvat veronkorotukset söisivät ostovoimaa ja talouden kasvupotentiaalia. Veropuolella on kuitenkin liikkumavaraa. Euroopan vasemmistokansanedustajat ja europarlamentaarikot pitävät tärkeänä, että naisilla on oikeus päättää omasta terveydestään. Vetoomuksen on tähän mennessä allekirjoittanut noin 200 europarlamentaarikkoa sekä kymmeniä kansallista kansanedustajaa eri puolueista. Tästä esimerkki on konepajayhtiö Wärtsilä, joka tekee satojen miljoonien eurojen voittoa, mutta ilmoitti noin tuhannen hengen poispotkimisesta. KU LAPINTIEN MIELESTÄ Vasemmisto tuomitsee Espanjan aborttilain VASEMMISTOLIITON kansanedustajat liittyvät Euroopan yhtyneen vasemmiston ja Pohjoismaiden vihreä vasemmiston (GUE/NGL) vetoomukseen, jotta Espanjan hallitus peruisi aikeensa rajata aborttioikeutta. Itella aloitti viime viikolla yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on jopa 1 200 työpaikan vähennykset. Itellan työntekijät on ajettu kirjepostin vähentyessä mahdottomaan tilanteeseen, kun Itellan tuotto-odotus ja toimintaa säätelevä laki eivät ole tasapainossa. Viime viikkojen aikana myös monet erinomaisen kannattavat suuryritykset ovat ilmoittaneet massiivisista työntekijöiden vähentämisistä. Espanjan hallituksen lakiluonnos loukkaa naisten oikeutta määrätä ja päättää itse omasta kehostaan. Meidän viestimme Espanjan hallitukselle on, että he ovat viemässä Espanjaa väärään suuntaan. Nordea pääekonomisti puolestaan peräänkuuluttaa kahdeksan miljardien euron menovähennyksiä. Erikoisiin avauksiin kuului myös Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin vaatimus, jonka mukaan nyt pitäisi keventää verotusta ja leikata julkisia menoja. Tämä iskisi suoraan Akavan jäseniin, joista iso osa työskentelee julkisella sektorilla. TOSIASIASSA JÄTTILEIKKAUKSILLA tapettaisiin se heiveröinenkin elpyminen, jota Suomen talous nyt osoittaa. Se tarkoittaisi verotulojen supistumista ja jälleen velanottotarpeen lisääntymistä. Jos esimerkiksi Suomi asettaisi julkisen terveydenhuollon ensisijaiseksi, kanavoisi siihen varoja ja henkilökuntaa, ja vähentäisi vastaavasti yksityisen terveydenhuollon saamaa julkista tukea. Vasemmistoedustajat muistuttavat, että aborttioikeuden rajaukset aiheuttavat lisää hengenABORTTIOIKEUS OLLAAN vaarallisten laittomia abortteja etenkin työttömien ja köyhien naisten keskuudessa, sillä heillä ei ole mahdollisuutta matkustaa ulkomaille hankkimaan aborttia. RUOTSIN Vasemmistopuolueen parlamentaarikko ja europarlamentin naisten oikeuksien komitean puheenjohtaja Mikael Gustafsson painottaa, että naisten oikeuksilla ei voi pelleillä. . KU GUE/NGL Paavo Arhinmäki paavo.arhinmaki@eduskunta.fi Massiivisilla leikkauksilla tapettaisiin Suomen talous VALITETTAVASTI HUONOISTA talousuutisista ei Suomessa ole pulaa
sis. 010 420 2623 www.puistokulma.fi Liput 13 . narikan #FTGUUKV QPPKVVGNGOKUGGP LC OWKUVCOKUGGP LC OWK WKUV KUV UVCO UVC COKK RQOLQHDUSD QHW DUSDMDLVHW QHWLVVl .KPVWNCJFGPMCVW *GNUKPMK 7DYDUD DUSD U\ %HFNHULQWLH +HOVLQNL S 8 R ? 0'6+56 6+.## D YYY UKTQNCPUCCVKQ ? ;TLÑ 5KTQNCP 5¼¼VKÑ. Viikkolehti tulee kouluun! su 2.2. klo 16-21 maarit peltoniemi & coralia Bussi 53 ja Lähijunat hiekkaharjuun talkootie 4, 01350 vantaA puh
klo 14, ja unohduksesta ma 31.3. klo 14, ti 1.4. klo 14, pe 23.5. klo 19 to 27.2. klo 19 ja la 24.5. Teatteritalon lipunmyynti 08 6155 2244 ti-pe klo 16.30-19. *ippujen Finnat 2 -10 e. klo 14, pe 28.3. Sivakoi suksilla tai sauvo retkiluistimilla kuutamoisella järvenjäällä. Nauti Puruveden tai Puulan muikkuja torilla. klo 14 to 30.1. klo 14 ma 31.3. . klo 19, la 26.4. klo 14, pe 11.4. Ihastu kartanotunnelmaan Joroisten musiikkipäivillä. Istahda Rok Juva .?5.7. 4 soutuveneeseen Sulkavalla. Naukkaa Marskin ryyppy Mikkelin . Klubilla. Tervetuloa elämysten äärelle värikkääseen Etelä-Savoon! Klikkaa lisää tapahtumia, mielenkiintoisia käyntikohteita ja lumoavia retkireittejä: esavo.. klo 19, la 29.3. klo 19, to 6.2. klo 19, timuistista 25.3. klo 19 draama la 8.2.Huikea klo klo 19, to 13.2. Naura ja itke Työväen Näyttämöpäivillä. klo 19, ti 25.3. Kaikki ei kuitenkaan käy niin kuin luulisi, pian he ovat keskellä elämänsä koettelevinta kokemusta. Kajaani Infon lipunmyynti 08 6155 2555, ma-pe klo 9-16.30. klo 19, to 13.2. klo 14 to 3.4. klo 14 ja 19, pe 14.2. savonlinna.travel . klo 19, pe 9.5. klo 19 la 8.2. klo 12 ja 19 sekä la 5.4. UUU.kajaaninteatteri. Kuva: Saimaa Holiday Sydän Saimaalla. Elämyksiä. Jokaiseen makuun. n Savonlinna at Oopperajuhl 4.7.?2.8. Antaudu oopperalle keskiaikaisessa Olavinlinnassa. . klo 19, to 6.2. klo 19 pe 25.4. klo 19, pe 2.5. klo 19, la 3.5. . klo 19 Uusi kotimainen kantaesitys Satu Rasila - Ohjaus Eino Saari 6DWX 5DVLOD .DWRDYD PDD .DWRDYD PDD (LQR 6DDUL to 30.1. Yleisön suosikki! la 1.2. klo 19 pe 28.2. klo 19, la 12.4. savonlinnanyt.? 9. klo 19 la 10.5. klo 19 rakkaudesta, to 27.2. Hyppää kanootkaa tiin Kolovedellä tai Linnansaaressa. klo 14, ti 1.4. klo 14 Ensi-ilta 20.3. Line Knutzov Ohjaus Perttu Leinonen Erään parisuhteen kohtalonhetket Nuoripari Alice ja Manfred tekevät talossaan remontin. klo 19 la 15.2. visitmikkeli.. klo 19, la 1.3. Hiljenny Valamon ja Lintulan luostareissa, Astuvansalmen kalliomaalauksilla tai lomamökin saunaverannalla Saimaan rannalla. Pyöräile Luonterin ympäri. Anna Tertin herkkujen, Roinilan härän, M Mus ikkelin Hauhalan hanhen ja muun lähiruuan sulaa iik 28.6 kijuhlat .?2.7 suussa. mikkelinyt.. Taivalla tietöntä taivalta Repovedellä. Taivu tangoon Syvälahden lavalla, moshaa Jurassic Rockissa tai rokkaa Juvalla. Jurassic Rock Mikkelissä Haltioidu Mariinski-teatterista, 8.?9.8. maestro Valeri Gergijevistä tai Salmelan taiteesta
JHL:n osalta kassamaksu on 0,28 prosenttia. Tietoa tulee antaa myös kuntalaisille, ja myös ns. Esille on otettava ajoissa vaikeitakin asioita, sellaisiakin joista tietää, että paikalla oleva virkakunta ei sillä istumalla pysty vastaamaan. Viime valtuustokaudella hänen laskettiin käyttäneen reilusti yli sata puheenvuoroa. Ei pitkiä, vaan asiallisia. Paikallisessa lehdessä Piiraisen sanomiset silloin tällöin huomataan ja jos ei huomata, hän kirjoittaa itse. Viimeksi pariin vuodenvaihteen numeroon, jotka varmasti luettiin. Asioita valmistellaan silti yhdessä, ei tämä yhden miehen show ole. Periaatteeni on se, että asiat sanotaan kokouksessa eikä jupista sen jälkeen ?että piti sanoa?. Laskemalla selviää äkkiä, että mitä se vuositasolla on ja se ei pidä yhtä YTK:n mainoksen kanssa. Luukkonen sanoo joutuneensa jatkuvasta selittämään työtovereille ja myös muitten liittojen jäsenille, mikä ero on liiton jäsenmaksulla ja työttömyyskassamaksulla, jolla saa vain työttömyysturvan. . Itselleni läheisiä ovat terveys- ja sosiaaliasiat sekä kaikki mikä koskee lasten ja nuorten elämää, Piirainen kertoo. Aimo Ruusunen. Imatralta saa nimittäin ajaa aika monta kilometriä suuntaan jos toiseen ennen kuin tulee toinen kunta, jossa on vasemmistoliiton valtuutettu. Äijäskin-jutut ovat tavallaan melko ainutlaatuisia, koska se on vitsi, jossa punchline tulee ensin ja hauska siitä tulee vasta, kun kerrotaan tapahtuma punchlinen ympärille. Kantelun tehnyt Keminmaan JHL:n pääluottamusmies Matti Luukkonen pitää YTK:n kampanjaa vääristelevänä, koska siinä vertaillaan liittojen jäsenmaksuja eikä kassamaksuja YTK:n kassamaksuun. Vasemmistoliiton väkeä kokoontuu aina päivää ennen valtuustoa kaupungintalolle puimaan niin asialistaa kuin IMATRAN muita ajankohtaisia asioita. KU ÄIJÄSKIN-BLOGI: http://blogit. kansanuutiset.fi/aijaskin/ Loimaan kassasta tehty kantelu Asiat eivät valtuustosta mihinkään etene, jos ei tärkeimpiin ota kantaa, tietää Anssi Piirainen. Etelä-Karjalan vasemmistoääni » Ovakon muurari puhuu valtuustossa eikä jupise sen jälkeen. EDUSKUNNAN oikeusasiamieS on saanut kantelun Yleisen työttömyyskassan eli Loimaan kassan televisiokampanjasta. Niissä on alakategorioita eli jutut mitkä sijoittuu joko keskitysleirille, gulagille, linnanjuhliin, Tsernobylin ydinvoimalaan tai teijän äijän ja Hitlerin ja Stalinin tapaamiseen tai Mars-lennolle, kertoo Äijäskin-juttuja hieman pidemmälle kehitellyt Ville. Viittauksesta huolimatta blogilla ei ole mitään tekemistä huumorin kanssa. Kun valtuusto käsitteli konsulttien selvitystä psykiatrisesta hoidosta, olin ainoa, joka kannatti psykiatrian pysymistä kunnan omana palveluna. . Lasten ja nuorten lautakunnassa Imatralla Vasemmistoliiton edustajana on Timo Mykrä. Paikallisista asioista voi lukea esimerkiksi sivustolta www.imatravas.blogspot.fi Ja hän sanoo lukevansa esityslistat liitteineen, koska tieto ei koskaan ole pahasta. ?Asiat sanottava kokouksissa? Anssi Piiraista ei nähdä koskaan pitämässä pitkiä puheita pöntössä, vaan hän käyttää kokouksissa useitakin lyhyehköjä puheenvuoroja omalta paikaltaan. Esimerkiksi näin: . Ehdokkaaksi hän ryhtyi äidin esimerkkiä seuraten. . Jos mainontaa aiotaan jatkaa, olisi asiat kerrottava totuudenmukaisesti. . -tyyliin, mitä tahansa tämä sanookin. Pitääkä päättäjien osata lukea talousarviota rivien välistä, kun siellä ei asioita enää käsitellä yksittäin? . Nimi oli huonoista ehdotuksista vähiten huono. liitetiedostoista! Anssi Piirainen kuuluu kaupunginvaltuuston lisäksi tekniseen lautakuntaan. Koko ajan hehkutetaan läpinäkyvyyttä, mutta valtaa siirtyy virkamiehille. Hän kysyy, ehdottaa ja muistuttaa. . Äijäskinissä yhteiskunnallista todellisuutta lakonisesti kommentoi Kansan Uutisten toimittaja Emilia Kukkala. Blogin nimi viittaa erääseen huulenheiton muotoon, jossa keskustelukumppanille vastataan ?äijäskin sanoi kun sua väänsi. Miksi virkamiehet eivät anna päättäjille kaikkea olemassa olevaa tietoa, vaikka sitä edellytetään jo kuntalaissa? . Äijäskin-jutuissa voi murrealueesta riippuen seikkailla myös mutsi. . korjaava Metalliliiton jäsen ja liiton valtuuston jäsen; hän on tehdaspalokunnan jäsen ja aina valmis sammutustöihin kun tarvitaan; hän harrastaa muun muassa sulkapalloa ja moottoripyöräilyä ja sovittaa muut menonsa jatkuvan kaksivuorotyön rytmeihin. » Ei tämä yhden miehen show ole. VALTUUSTON PUHUJAMESTARI Imatran kaupunginvaltuuston puhujamestariksi tituleerattu Anssi Piirainen ottaa kantaa. Liiton jäsenmaksu on aivan eri kuin kassamaksu. Ei ole sellaista valtuuston kokousta, jossa hän ei puuttuisi johonkin asiaan tai tekisi ehdotusta. Maakunnan toisessa kaupungissa Lappeenrannassa ei ole yhtään. Ääneksi Piiraista voi sanoa myös siksi, että hän ottaa kantaa. Politiikassa ratkaisee se, että pysytään kiinni sellaisissa käytännön asioissa, joilla on oikeasti tekemistä elämän arjen kanssa. Juonta eli sitä, mitä äijä oli tekemässä, voi luonnollisesti varioida loputtomiin. Asioiden valmistelussa on otettu huomioon, mitä olen sanonut, Piirainen sanoo. Politiikkaan hän tuli mukaan muun muassa kotoa saatujen lähtökohtien avulla. AIMO RUUSUNEN Lyhyesti Äijäskin-blogi aloitti Kansan Uutisten sivuilla KANSAN UUTISTEN blogistania sai uuden lisän, kun sivuilla aloitti uusi Äijäskin-niminen blogi. Tilaisuus on avoin. Mutta kuka on tämä Anssi Piirainen? Hän on Ovakon muurari, työkseen tulenkestäviä uuneja ym. KU 10 kaupunginvaltuuston jäsentä, monessa muussakin mukana olevaa Anssi Piiraista (52) voi hyvällä syyllä kutsua Etelä-Karjalan vasemmistoääneksi. Näin eroksi saadaan satoja euroja. . Itse kauan pohdin asiaa ja ihmettelin miksi liitot eivät ole ottaneet kantaa, koska minulle pääluottamusmiehenä kyselyitä on asian suhteen ollut päivittäin, selvittää Luukkonen. Talousarvio on minun aikanani ohentunut yhden sentin. Tämä on tuottanut sen, että olen huomannut viestin menevän perille
Silloin Nokia-huumassa elinkeinoelämän ja ministeriöiden edustajat huusivat kuorossa, että turhaa puhetta, Suomi kyllä pärjää. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta teetti vuonna 2000 selvityksen Globalisaatio ja työn loppu. Työpäivät ovat taja Kesko ovat kartoittaneet tavarantoimittajiensa alihankintavallisesti 12 tunnin mittaisia. Tullakseen palkallaan ketjujen vastuullisuutta ja tehneet tai suuntoimeen työntekijät jakavat pienet huononitelleet muutoksia t a lk a kuntoiset huoneet hankintasopimukp t Maksetu useiden työntekijöisiinsa. toman den kesken. Myös s uo ovat lait . Molemmat tutraa vuoropuheiä n pie kitut tonnikalatehlua tavarantoimittaat, TUM ja Unicord tajien kanssa on li2, kävivät kuitenkin sätty. Toivomme, että yritysvastuusta voisi tulla järjestöjen ja suomalaisten yritysten yhteinen tavoite, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala toteaa. Jään odottamaan mielenkiinnolla, löytyykö Suomen politiikan johtajilta vielä asiallisia visioita ja ehdotuksia, vai riittääkö politiikalle pelkkä populistinen höpinä. Epäilen, että kansalle ei tosiaankaan riitä. Poliittiset nuorisojärjestöt voisivat luoda oman varjotyöryhmänsä, joka esittäisi omat räväkät visionsa tulevaisuuden työelämästä, hyvinvointivaltion rahoituksesta ja tarvittavista toimenpiteistä. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäneet. . Hän ehdotti maailmanlaajuista automaatioveroa, jolla mahdollistettaisiin ihmistyön vähenemisestä huolimatta julkinen tulo. Rifkin arvioi, että valtaosa töistä loppuu automaation johdosta. KU LEHTIKUVA/ SARI GUSTAFSSON Pirkka- ja Rainbow -tuotemerkkien ananasmehuja. Ne painottavat, ettei yritystoiminnan vastuullisuutta ei voi jättää yritysten hyvän tahdon varaan. . Toiminta viittaa ihmiskauppaan ja pakkotyövoimaan. TUTKIMUS Keskon ja Tuko Logisticsin tonnikalatuotteita valmistavien thaimaalaisten alihankkijoiden toiminnasta löytyi ongelmia. Nyt tutkitussa Vita Food Factory -tehtaassa olot näyttävät olevan vielä huonommat kuin aiemmin tutkitussa Natural Fruit -tehtaassa, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo. Tehtaan työntekijöitä on huijattu työnvälityksessä, jonka vuoksi he ovat valtavasti velkaa välittäjille. Maksetut palkat ovat laittoman pieniä, ylityöt usein pakollisia eikä vuosilomia anneta. Tarvitaan raskaan sarjan poliittinen ja ehdottomasti parlamentaarinen työryhmä, joka esittää eri vaihtoehtoja tämän vuoden loppuun mennessä siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä. Sen lisäksi jokaisen puolueen tulisi ennen eduskuntavaaleja selkeästi esittää oma visionsa työelämän muutoksesta. Mehujen takana taas viitteitä ihmiskaupasta ja pakkotyöstä Kolumni mni » S- ja K-kauppojenkin käyttämien ananasmehujen tausta näyttää jälleen rumalta, paljastaa Finnwatchin tuore raportti. KU SELVITYKSIÄ ON paljon, niin myös potkuilmoituksia ja lisää tulee. ETLA julkaisi oman työn loppumisen manifestinsa Suuren kuopan pohja vajoaa . Suunnitelma pohjautuu YK:n periaatteille, joiden mukaan yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia ja valtioiden puolestaan varmistaa, että näin myös todella tapahtuu. JÄRJESTÖT kannustavat Suomea asetta- maan yrityksille sitovat velvoitteet ar- vioida ihmisoikeusriskinsä, ottaa käyttöön keinot niiden ennaltaehkäisemiseksi sekä raportoida toimistaan. Finnwatchin raportti suomalaisyhtiöiden alihankkijoiden vakavista ihmisoikeusloukkauksista osoittaa, että huolellisuusvelvollisuus tulee ulottaa suomalaisyhtiöiden omien toimien lisäksi mahdollisiin tytäryhtiöihin ja alihankkijoihin. Suomen on myös varmistettava, että ihmisoikeusloukkausten uhrit saavat oikeussuojaa. . Mistä rahat tulevat hyvinvointivaltion rahoitukseen. Tonnikalatehtaissa töitä paiskiden lisäämiseksi. On pakko pohtia, mitä töitä tulevaisuudessa voisi olla. MUISTAN, KUN amerikkalainen taloustutkija Jeremy Rifkin kävi vuonna 1997 Suomessakin markkinoimassa kirjaansa Työn loppu. Järjestöt Työ loppuu UUTISET SUOLTAVAT irtisanomisuutisia päivittäin. 180-vuotias Wärtsilä perustelee lopputilejä ?sopeuttamalla toimintojaan vahvistaakseen kilpailukykyä?. Samalla se jakoi osinkoja enemmän kuin viime vuonna ja osakkeen kurssi pompahti 5 prosenttia ylöspäin. Talous ja työllisyys vuoteen 2030. Hallituksen tehtävä on huolehtia, että suomalaiset yritykset, toimivat ne missä päin maailmaa tahansa, kunnioittavat ihmisoikeuksia, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Aino Pennanen sanoo. Hän huomauttaa, että hallitusohjelmaan kirjattu tavoite suomalaisyritysten toimimisesta edelläkävijänä yritysvastuuasioissa ei ole tähän mennessä tuottanut tulosta. milloin kapitalismia, milloin viherpiipertäjiä. Työn ja pääoman ristiriita on selkeä. Nykyiset työt loppuvat tai ainakin muuttuvat. Nyt ei enää riitä entinen työryhmämeininki. Löytyykö uutta, järkevää työtä. Miten rahat riittävät hyvinvointivaltion kehittämiseen, jos työttömyys kasvaa, kun samalla väestö ikääntyy? Tämä yhtälö on ratkaistava, etsittävä vaihtoehtoja, jos emme halua rajuja leikkauksia julkiseen talouteen. Lidlin tuotteiden vastuullisuutta vat alihankkijoidensa vastuullisuuei siis ole mahdollista arvioida. Hallituksella on nyt tuhannen taalan paikka lunastaa lupauksensa, Pennanen sanoo. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan suunnitelmaa siitä, miten Suomi suojelee yksilöitä yritysten ihmisoikeusloukkauksilta. Muun muassa SOK taan minimipalkalla. TEM on perustanut viime kesänä Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus (RTT) -ohjelman. MYÖS SOK:N, KEHITYSYHTEISTYÖN Anne Huotari anneh.huotari@gmail.com arvioivat, että kurssi kuitenkin ehditään kääntämään vielä tämän hallituskauden aikana. . Kauppaketjuista aktiivista vuoropuhelua Lidl saa kuitenkin Finnwatchilta pelkästään risuja, Finnwatchin kanssa ja sitoutuivat moniin parannuksiin. koska ei ole suostunut kertomaan esimerkiksi thaimaalaisen tavaranFINNWATCHIN raportissa tuodaan esiin, toimittajansa nimeä. että suomalaisketjut kuitenkin toimi. Työntekijät ovat kertoneet myös pahoinpitelyistä. . Kansalaisjärjestö Finnwatchin mukaan Suomen kauppaketjut myyvät omilla tuotemerkeillään elintarvikkeita, joita tuottavissa tehtaissa tehdään vakavia ihmisoikeusloukkauksia Valtioiden varmistettava ihmisoikeudet palvelukeskus Kepa ja Finnwatch vaativat suomalaisyrityksiltä vastuullisuutta niiden jäätyä kiinni epäeettisestä toiminnasta. Thaimaalaisen mehutehtaan työntekijät ovat käytännössä orjia. SUOMALAISTEN kauppaketjujen SOK:n, Keskon ja Tuko Logisticsin uutta ananasmehutoimittajaa Vita Food Factorya epäillään vakavista ihmisoikeusloukkauksista, kertoo Finnwatch. Finnwatchin uusi Ojasta allikkoon -raportti paljastaa, että thaimaalainen tehdas takavarikoi työntekijöiden passeja, käyttää väkivaltaa siirtotyöntekijöiden rankaisemisessa ja pitää heitä velkaorjuuden kaltaisissa olosuhteissa. on seurantaraportti viime vuonna julkaistusta Halvalla on hintansa -raportista. Silloin saataisiin kunnon keskustelua aikaan. » Työn ja pääoman ristiriita on selkeä. Kirjoittaja on Paltamon Työtä kaikille -hankkeen toiminnanjohtaja. 11. tarvitaan uusi tuottavuusloikka. Tehtailla ei toimi ammattiliittoja, joten työntekijöiden on vaikeaa neuvotella työehdoistaan. . Työntekijöiltä oli muun muassa peritty laittomia maksuja ja evätty lakisääteisiä taukoja. Sen seurauksena suomalaiset kauppaketjut ryhtyivät toimenpiteisiin vastuullisuutensa varmistamiseksi. Ei riitä, että vain syytellään toisia
Kuva on viime kevättalven näytöksestä, joka veti Ylisen jäälle runsaasti väkeä. 12. Hän kehui erikseen lahnaa ja säynävää. . Vaikuttakaa ravintoloihin ja julkisiin tahoihin. Suoran kysynnän lisääminen auttaisi. 1,5 tunnissa. Samalla rappeutuu ikiaikainen luonto- ja kalatieto. Mustonen puhui Joensuussa Kohtuus-liikkeen kalaillassa muun muassa Puruveden ammattikalastajien edustajana. Puruveden muikun viime vuoden lopulla EU:lta saamaa tuotteen alkuperän suojamerkintää Mustonen piti tärkeänä. . Puruveden muikkuna ei enää voi kaupata mitä tahansa. Kalaa saa satamasta tuoreena tai esimerkiksi viiden kilon tyhjiöpakattuina pakastelevyinä, Mustonen opasti ja kannusti. Suoramyynnissä hinta pärjää teho- ja tuhokasvatetulle kassitavaralle. . On esimerkiksi myyty ?Puruveden kuhaa. Siitä jää muistijälki ja joku voi myöhemmin inspiroitua. . Puruveden muikulla on oma geeniperimänsä. Karu fakta on, että ammattikalastajat ovat yli viisikymppisiä ja saavat 1?3 euroa pyytämältään kilolta. Kohta meillä ei ole kuin harrastus- ja kotitarvekalastusta. Ostakaa ja syökää lähivesiltä pyydettyä kalaa, tai edes puhukaa asiasta, vetoaa nuotta- ja rysäpyyntiä harrastava YTT Tero Mustonen Kontiolahden Selkien kylältä. POHJOIS-KARJALAN KALAVESIIN perehty- neen Tero Mustosen ajatukset pätevät muuallakin sisävesialueilla. . Lahnan aivot ja kieli sopivat alkupalaksi mihin tahansa juhlapöytään. Sisävedet ovat alikalastettuja. Toki on vesiä, jotka ovat maa- ja metsätalouden tai kaivostoiminnan tuhoamia ja joista ei voi pyytää . Nuottaus kohentaa vesistön tilaa poistaessaan biomassaa. Perustakaa kalapiiri. Kesälahdelta Joensuuhun ajaa noin Kalastajat saavat muikusta liian vähän, mutta joutuvat sillä myymään. Suomen kielellä kalaa pyydetään, muualla ?otetaan?. Matti Ronkainen MATTI RONKAINEN Talvinuottaus kohentaa kalavesien tilaa ja syventää luontosuhdetta, sanoo toisena vasemmalta perinnenuottaa vetävä Tero Mustonen. Säynävä oli Juhani Aholle kuin lohi. Syökää enemmän järvikalaa, Mustonen kehotti ja kehui Itä-Suomen yliopiston ruokalaa, jossa on tarjottu särkipihvejä ja lahnapullia. Hän kehotti järjestämään luontosuhteensa kadottaneille kalaretkiä, opastusta kalankäsittelyyn ja kalaruokien valmistukseen. . Se on D-vitamiinipitoisempaa ja pehmytruotoisempaa. EU:n kriteereihin liittyvä nuotalla ja rysällä pyynti on kestävää kalastusta. Kalastajien on myytävä hinnalla, minkä saavat, Mustonen totesi, mutta piti tärkeänä myös lisätä suoraa kysyntää. Sen verran kovaa työtä kalastus on, etteivät ammatikseen toimivat enää pysty juoksemaan saalistaan ovelta ovelle tyrkyttämässä. . Troolien tulo Puruvedelle tarkoittaisi kuoliniskua muikulle. Lahnan aivoja alkupalaksi Lisää suoraa kysyntää . ne ovat paikallisesti tiedossa. . Pyyntitapa ei myöskään uhkaa saimaannorppaa. Kestämätöntä on, että kalastaja saa muikkukilosta 1,20 euroa ja Hakaniemen hallissa sitä myydään hyvin levänneenä 18 euron kilohintaan. Siihen, että tukku- sekä keskittynyt ja ketjuuntunut vähittäiskauppa nappaavat valtaosan euroista ja että villin kalan korkea hinta rajoittaa kulutusta, Mustosella ei ollut selvää reseptiä. . Mittavia haittoja aiheuttava kalankasvatus ei kuulu tänne. Suoramyynti on yksi keino. vaikka sitä siellä ei ole. Hätähuuto Puruveden muikun ja muun järvikalan puolesta » . Olemme pyyntikansaa. Lapsia pitää viedä vaikka talvinuotalle, kuten me Selkiellä olemme tehneet. Jokainen kilo on Puruveden muikulle merkityksellistä, puhuja vetosi. » Kalastaja saa muikkukilosta 1,20 euroa. Mustonen ruttasi roskakala-käsitteen, jonka käyttö on yleistynyt samaa tahtia kuin kalankäsittely- ja pyyntitaidot ovat ruostuneet sekä kalastuskunnat ukkoutuneet
Hän kirjoitti blogissaan, että nyt käynnissä olevassa keskustelussa on huolellisen analyysin sijaan lähdetty jo pitkällekin me- » Maanpettureiden ritariristit tulisi palauttaa takaisin presidentin kansliaan. neviin esityksiin ja heittoihin. Vapaavuoren mukaan on harhakäsitys, että jonkinlainen toinen omistajapoliittinen linja olisi Rautaruukin osalta johtanut toisenlaiseen lopputulokseen. Ministerin mielestä valtiolla on jo nyt varsin paljon työkaluja. Tavoitteena on taata apteekkien riittävät resurssit asiantuntijatyöhön ja lakisääteiseen lääkeneuvontaan vähentämällä lääkkeiden myyntikatteen riippuvuutta lääkkeiden tukkuhinnasta. Lääketaksa säätelee lääkkeiden vähittäismyyntihintoja ja apteekkien lääkkeiden myynnistä saamaa SOSIAALI- JA myyntikatetta. Elinkeinoelämän herrat pelastautuvat bonuksineen eläkkeelle tai siirtyvät muita yrityksiä tuhoamaan ja heidän kykyihinsä fanaattisesti uskova Stubb itse pakenee maan historian vaikeinta tilannetta Brysselin li- Rautaruukista alkanut keskustelu on edennyt kovien syytösten tasolle. hapatojen ääreen. Tämä oli tietoinen päätös, jonka olemme kuitanneet, hän sanoo toimitusmaksusta. Näiden maanpettureiden ritariristit ja muut ylevät isänmaalliset ansiomerkit tulisikin ensi itsenäisyyspäivänä palauttaa takaisin presidentin kansliaan, Kalliorinne paukuttaa. Hän pitääkin Rautaruukin myymiseen johtanutta tapahtumaketjua irvokkaana osoituksena kokoomuksen ideologisesta innosta hävittää valtionomaisuutta. . KU Lääkkeiden toimitusmaksu yli viisinkertaistui VUODEN VAIHTEESSA astui voimaan uusi lääketaksa-asetus, joka on yllättänyt ikävästi monet apteekkien asiakkaat. Samalla, kun kalliiden reseptilääkkeiden vähittäismyyntihinnat laskivat ja halvempien nousivat, nousivat myös reseptilääkkeistä ja muutamista muista tuotteista perittävä toimituserä- ja lääkekohtainen toimitusmaksu 2,39 euroon euroon aiemmasta 43 sentistä. Lähes kahden euron nousu ei ole merkityksetön. Ja kevään aikana käytävässä väännössä koko lääkekorvausjärjestelmän uudistamisesta toivomme saavamme lääkekaton putoamaan 13. Nykymalli, jossa poliitikot on ulkoistettu valtionyhtiöistä ja valta on annettu virkamiehille, on romutettava. VIIME VIIKON ?Ritariristit peruutettava? Rautaruukki-kaupasta perusteellisesti sydämistynyt Kalliorinne pitää suomalaisten elinkeinoelämän johtajien kykyä johtaa yrityksiä heikkona. Yhtiö toisensa jälkeen jää alakynteen kansainvälisessä kilpailussa ja surkean johtamisen maksajiksi päätyvät tapahtumiin syyttömät työntekijät ja yritysten tuhoutumista kauhistelevat veronmaksajat. . Samalla lääkekatto laskettiin 610 euroon. Ministeriö tiedotti lokakuussa, että lääketaksamuutosten seurauksena sairausvakuutuksen lääkekorvausmenot vähenevät arviolta noin 15,8 miljoonaa euroa vuodessa. Potilaille aiheutuvia lisäkustannuksia hallitus tasasi alentamalla lääkekustannusten vuosittaista omavastuuosuutta eli niin kutsuttua lääkekattoa 670 eurosta 610 euroon. kansanedustajan Erkki Virtasen mukaan lääketaksan muutos suosii niitä, jotka käyttävät paljon lääkkeitä. Valtion omistajapolitiikasta syntyi täysi rähinä LEHTIKUVA/ MARKKU RUOTTINEN » Kalliorinne syyttää kokoomuksen markkinauskovaisia. Rautaruukki-kaupasta kuumentunut keskustelu valtion omistajapolitiikasta käy kovilla kierroksilla. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ehdotti valtion omistusyhtiö Solidiumin lopettamista ja vaati poliittisille päättäjille enemmän päätösvaltaa yritysomistuksissa, koska he kantavat niistä vastuun. Virtanen on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Hänen mukaansa lähtökohta oli turvata apteekkipalveluja. . Poliitikkojen valtaa lisäämällä ei voida heikentää nykyistä tilannetta, koska tällä hetkellä yhteiskuntavastuusta piittaamattomat ammatti- johtajat tuhoavat suomalaista teollisuutta vauhdilla, johon eduskuntaan kansan valitsemat päättäjät eivät ikimaailmassa kykenisi. ?Valtio voisi luopua monista omistuksistaan? Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mielestä valtion omistajapolitiikassa on tarvetta korkeintaan hienosäätöön. Omistajaohjauksen mukaan valtiolla on yhteensä 63 yhtiötä omistuksessaan. Monista omistuksista voisi luopua ja sitä kautta tulouttaa valtiolle rahaa käytettäväksi talouden uusiutumisen edistämiseen, Vapaavuori ehdotti. HallitusohjelmassaVASEMMISTOLIITON » Asiakkaan maksama hinta voi jopa tuplaantua. kin on kirjaus heidän tilanteensa helpottamisesta. . Jonkin halvan tai erityiskorvattavan lääkkeen kohdalla asiakkaan maksama hinta voi jopa tuplaantua. terveysministeriön mukaan uudella lääketaksa-asetuksella pyritään turvaamaan lääkkeiden saatavuus koko maassa. Nyt Rautaruukki-kauppa tuli vain tiedoksi talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Kokoomuksen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb taas kehotti poliitikkoja pitämään näppinsä irti Solidiumista. Myös Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Risto Kalliorinteen mielestä kansalaisten valitsemilla päättäjillä on oltava enemmän valtaa kansallisomaisuuden suhteen
Ainakin in vakuuttaTAMPERE valla tavallaa nämä kunORIVESI nat ovat ilmoittaneet moittaneet innostuksensa ensa tämänkaltaisen ratkaisun atkaisun hakemiseen. Hänen mallissaan tehdään yhpungin kehittelyssä. Seutukaupunkimallilla pitäisi kyetä tarvittavaan tehokkuuteen. 14 Tampereelta elta malli muulle Suomelle? uomelle? Yhden kunnan Suur-Tampere on jo etukäteen tyrmätty. Rauno Saari uskoo muutoksen voimaan: . Neuvoja hän toki suostuu dessä vielä enemmän. taustalta antamaan. Saari heittää usein kehiin nasevia sloganeita, joilla hän kuvaa mallinsa järkeä ja lo. Isoista asioista päättäisi seutukaupungin valtuusto. Sen perusteella hän päätyi valitsemaan seutukaupunkimallin. Toinen riittävästi kuntarakennetta uudistava malli olisi ollut metropolihallinto, joka on kuitenkin Suomessa varattu vain pääkaupunkiseudun kehittämiseen. Seutukaupunkimallin suunnitteluun on ajanut sama pakko kuin koko valtakunnalliseen kuntarakenneuudistukseen: kuntien talouden ja huoltosuhteen heikkeneminen. Kuntaliiton laskelmiin nojaten Saari sanoo, että jo lähivuosina talouden muutaman prosentin kasvulla pitäisi nykyrakenteiden vallitessa kasvattaa palveluita 20 prosentilla. Hän än uskoo siihen, JUUPAJOKI että uudistusus- ja kehittäYLÖJÄRVI mistahtoa löytyy. . Se on mahdottomuus. Jokapäiväisistä kuntapalveluasioista vastaisivat lähinnä nykyisen kuntarakenteen pohjalta muodostettavien palvelukuntien valtuustot. Muodollisesti Saari ehdottaa kahta vaihtoehtoa. Tampereen seudulle eurooppalainen kaupunki nasta » Pakkoliitosten sijaan Tampereen seudun kahdeksasta kunnasta kaavaillaan hallinnoltaan kaksikerroksista eurooppalaista kaupunkia. upunkia. Tämä 365 000 asukkaan seutukaupunki olisi Suomen toiseksi si suurin kunta. Jos kaikki menee, kuten on malta?. suunniteltu, Tampereen seudulle perustetaan Saari on kieltäytynyt jatkosta seutukau2017 seutukaupunki.. Mitä suurempi muutos, sitä suurempi mahdollisuus. Saari sanoo, o, että hänen suunnitelmallaan mallaan seudun tulevaisuus on nyt sen omissa käsissä. Tässä tugiikkaa: lee nyt sellainen vaihe, että tämä menee po. On valittava kaksitasoisen seutukaupungin ja yhden suurkunnan väliltä. Käytännössä yhden kunnan malli, joka tarkoittaisi alueen ympäristökuntien liittymistä Tampereeseen, on kuntien taholta jo etukäteen tyrmätty. Saari kuitenkin haluaa, että kunnat antaisivat myös muodollisesti lopullisen niitin yhden kunnan Suur-Tampereelle. Luovuttaessaan tiistaina Tampereen seudun kahdeksalle kunnalle 175-sivuisen raportin Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu ? tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen Saari kertoi perehtyneensä seudun väestö-, elinkeino- sekä kuntien yhteistyö- ja palvelurakenteisiin. Mitä suurempi muutos, sitä suurempi liittiselle tasolle. Se on tietysti KANGASALA NOKIA innostanutt itseäni PIRKKALA ön. tähän työhön. Kyllä minä suhLEMPÄÄLÄ män totaudun tämän en positeutumiseen VESILAHTI tiivisesti. koo, että Saari uskoo, n seudun kuntarakenTampereen neuudistuss on toteutuessaan hyvä malli myös Suomen muille euduille. kaupunkiseuduille. aupunkimallia kehitetSeutukaupunkimallia täessä on Saaren aaren mukaan koko ajan otettu vallitsevan tsevan ja tulevan kuntalain velvoitteet huomioon. oon. Minulla on tarkoitus irtaantua. Se on sitten vähän eri juttu. mahdollisuus. Täytyy katsoa verekset voimat sitä vetäNelson Mandelaa hän siteeraa mielellään. mään. Koko hanketta kuvaa hänen mielestään ManSeutukaupunkimallissa on nyt edessä kahdelan sanat: ?Kaikki näyttää aluksi mahdottoden vuoden työ. TEKSTI Jouko Huru TAMPEREEN SEUDUN kuntarakenteen omaehtoi- sen kehittämisen selvitysmies Rauno Saari ehdottaa alueelle modernia eurooppalaista seutukaupunkia, jossa on kaksikerroksinen hallintorakenne
Selvitysmies Saarelle on kuitenkin annettu ymmärtää, että tarvittavat muutokset lakiin on tehtävissä. YKSI SUURIMMISTA Palvelukunnista perustaso SEUTUKAUPUNKIMALLISSA SEITSEMÄN ympäristökuntaa ja kuuteen osaan jaetun Tampereen osa-alueet muodostavat jokapäiväistä asiointia organisoivan perustason, palvelukunnat. Yhteisen seutukaupungin vastattavaksi tulevat seudulliset investoinnit (esim. Hoidetaanko se niin, että seutukunta kerää verot ja niitä tuloutetaan palvelukuntatasolle vai kerääkö palvelukuntataso verot ja antaa niistä siivut seutukaupungille. . Ratkaisevaa on, kasvatetaanko tässä hallintoa vai saadaanko sitä virtaviivaistettua. . Verotuksen lisäksi ongelma on käytännössä se, miten päätöksenteko organisoidaan. Se puuttuu tällä hetkellä myös kesällä 2014 uudistettavan kuntalain sisällöstä. Seutukaupunkimallissa pystyttäisiin rakentamaan laajempaa pohjaa palveluille ja myös ratkaisemaan seudullisia isoja hankkeita ihan uudella tapaa. Emme kuitenkaan ole toistaiseksi sillä tavalla keskustelleet asiasta, että olisimme tehneet lopullisia päätöksiä vasemmiston kannasta. Niissä asioissa Tampere on vastuukuntana, eli ne asiat seltä, että ympäristökunnat TAMPEREEN SEUDUN päätetään Tampereen lautakunnissa. Vasemmisto tukee Saaren ehdotusta TAMPEREEN APULAISPORMESTARI ja vasem- mistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltonen suhtautuu myönteisesti Rauno Saaren seutukaupunkimalliin. Nykyisten kuntarajojen yli ulottuvan seudullisen yhteistyön kehittämisen Aaltonen näkee Saaren mallin merkittävimpänä ulottuvuutena. . Pirkkala on toisaalta kunta, Pirkkalan pormestari Helena Rissanen uskoo jonka työssäkäyvistä asukkaista yli puoseudullisen yhteistyön onnistuvan. let työskentelee Tampereella. Pirkkalan ja muiden ympäimaistaisiin osaksi yhden kunnan ristökuntien suurin pelko Suur-Tamperetta. päivä 2014 Tampereen seudun omaehtoisessa kuntaselvityksessä mukana olleiden kahdeksan kunnan (Kangasala, Pirkkala, Ylöjärvi, Tampere, Orivesi, Nokia ja Vesilahti) valtuustot päättävät, ovatko mukana selvityksen mukaisessa kuntarakenteen uudistamistyössä. Kunnat ilmoittavat, sopiiko seutukaupunkimalli niille vai haluavatko ne vanhanaikaisia kuntaliitoksia. Selvitysmies totesikin, että nämä mallit eivät ole itsessään ratkaisuja vaan se, miten niiden pohjalta toimitaan. Tampereen seudun vasemmiston Aaltonen arvelee suhtautuvan myönteisesti Saaren malliin . Luulen, että se kääntyy tähän seutukaupunkimalliin, vaikka siinäkin on omat ongelmansa. Tampereesta tulee kaavaillun seutukaupungin väkirikas veturi. Suur-Tampereen mörkö JOUKO HURU kuntarakenneuudistuksessa on jo toista vuosikymmentä piileskellyt Suur-Tampereen mörkö, eli ympäristökuntien liittäminen sellaisenaan Tampereeseen. Hän koliikennettä ja toisen ason tyytyväinen, ettei teen koulutusta. enää näytä todennäköi. Tarkoitan esimerkiksi sellaisia yhteisiä isoja infrahankkeita ja isoja kaavoitushankkeita. RISKEJÄ AALTONEN näkee lähinnä mallin käytännön toteuttamisessa: . veden, lämmön ja energian jakelu), maankäytön suunnittelu sekä seututason elinkeino-, asunto- ja liikennepolitiikka. Lisäksi seututason vastuulle tulisivat sotealueen erityispalvelut. Palvelukunnat päättävät itsenäisesti asioista, jotka eivät kuulu seutukaupungille. Sekä palvelukuntien että seutukaupungin valtuustot valitaan kuntavaaleissa suorilla vaaleilla. Päätös huhtikuussa HUHTIKUUN 14. Mitä todellisemmalta mörkö on näyttänyt, sitä suurempaa on ollut sen vastustaminen. Ympäristökuntien eräänlaiseksi henkiseksi keulakuvaksi on 2010-luvulla noussut Pirkkalan pormestari Helena Rissanen (sd). Hänen johtamansa kunta on ollut kuntien itsenäisyystaistelussa hyvä malli, koska se on pienestä alle 20 000 asukkaan koostaan huolimatta kyennyt hoitamaan kunnalliset velvoitteensa mallikelpoisesti. Se, että luodaan uudenlaisia ja kokeilemattomia hallintorakenteita, sisältää aina riskejä. varsinkin kun suoraviivaista Tampereeseen liittymistä vastustetaan. . Kuntayhteistyötä hän on kuitenkin aina on ollut oman lähidemokratian näivettyminen kannattanut. ja oman identiteetin Rissanen muistuttaa, Mitä , ö k r että jo nyt tehdään Saahukkaaminen. ö m mpi ren mallissa esitettyä todellise aa sen seudullista yhteistyötä p m e RISSANEN ON helpotr u u sitä s tunut Rauno Saaren esimerkiksi koskien joukminen. a t s u t s a v selvitystyöstä. Mutta tässä on nyt selkeää, että jos lainsäädäntö sen mahdollistaa, niin molemmilla tasoilla on vaaleilla valitut itsenäiset luottamushenkilöt. Nykyisessä kuntalaissa ei ole kaksikerroksisen kuntahallinnon mahdollisuutta. Jos yhteinen valinta on seutukaupunki, se aloittaa vuonna 2017. 15. Ne pitäisi nyt tulla päätettäväksi seutukaupunkitasolle. Rissanen näkee seutukaupunkimallissa ja sen kehittelyssä hyvänä sen, että voidaan katsoa yhdessä, mitä muuta olisi tuotettava seudullisesti. Päivittäisessä elämässä kuntalaisia lähellä olevien palvelujen säilymistä nykyisten kuntien eli tulevien palvelukuntien tasolla Rissanen pitää hyvänä. käytännön ongelmista on Rissasen mielestä verotuksen järjestäminen
1980-luvun puolivälistä alkaen muutokset totalitaristisessa Neuvostoliitossa saivat sitkeän vähemmistökommunismin näyttämään järjettömältä ja kommunismin yleensäkin poliittisen aatteen nimikkeenä mahdottomalta. Johdonmukaisuus ja keskittyminen olennaiseen edistävät viestin perille menoa. Keitä olivatkaan SKDL:n sosialistit? Kalevi Suomelan mielestä vasemmistoliitto on tehnyt liian vähän itsenäisen raikkaan poliittisen identiteetin kehittämiseksi. » Vuosikymmenet aktiivisena vasemmistovaikuttajana ja keskustelijana tunnettu Kalevi Suomela haluaa nostaa esiin SKDL:n sosialistien historiallisen merkityksen. ENSI TIISTAINA 75 vuotta täyttävä Kalevi Suomela omaksui sosialistisen identiteetin jo lukioikäisenä. Bertrand Russelin lisäksi tärkeitä vaikutteiden antajia hänelle olivat Eric Fromm ja muut ns. Yleisissä mielikuvissa oli helppo leimata SKDL vain kommunistien peitejärjestöksi. Ele Aleniuksesta tuli 1966 SKDL:n puheenjohtaja. Poliittisten mielikuvien ja osin poliittisen käytännönkin osalta tilanne oli kuitenkin toinen. Kun SKP:n sisällissota ryvetti SKDL:n kuvaa, sosialistien neuvottelukunnassa keskusteltiin usein, perustetaanko oma sosialistinen puolue, joka toisena SKDL:n kollektiivisena jäsenjärjestönä tasapainottaisi tehokkaammin julkisuudessa kuvaa SKDL:stä sosialistien ja kommunistien liittopuolueena. Ajatuksesta luovuttiin aina, koska sen arveltiin Suomelan mukaan antavan SKP:n vähemmistölle liikaa aseita, todennäköisesti johtavan SKP:n menetykseen vähemmistölle ja SKDL:n hajoamiseen. . Samalla tarkoitus oli muuttaa julkisuuteen pinttynyt kuva SKDL:stä kommunistien peitejärjestönä sekä saada se näyttäytymään . Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja Suomela oli vuodet 1994?2009. . Aleniuksen aloitteesta 1970 perustettiin SKDL:n sosialistien neuvottelukunta antamaan sivustatukea SKP:n uudistumiskehitykselle ja osaltaan koordinoimaan liikkeen enemmistön politiikkaa. . SKDL:n kannatuksen jatkuva alamäki johti ?hynttyyt yhteen. Ajatus Sadankomitean perustamisesta syntyi näissä keskusteluissa. 1970-luvun puolivälissä sadankomitealaiset tekivät aloitteen vuonna 1907 perustetun Suomen Rauhanliitto YK-yhdistyksen uudistamisesta ja siitä kehitettiinkin blokkipolitiikkaan sitoutumattomien rauhanjärjestöjen kattojärjestö. KK:n viimeinen johtaja Suomela teki työuransa E-osuuskaupan palveluksessa. Bertrand Russel perusti 1960 akateemisen Committee of One Houndred -ryhmän tukemaan pari vuotta aikaisemmin käynnistynyttä kampanjaa, jonka tavoite oli IsoBritannian yksipuolinen ydinaseriisunta liennytyksen vauhdittamiseksi, yleisen aseidenriisunnan edistämiseksi ja maailmanrauhan lujittamiseksi. . En kiistä asian ongelmallisuutta, mutta asenne on tarjonnut liikaa ponnistusalustaa perussuomalaisen populismin kasvulle. Sosialismia ei pidä hävetä ?Sosialismin pelko ei ole viisauden alku.? Suomela lupaa osallistua edelleen keskusteluun sosialismista. Hän oli liikkeen aatteellisen keskusjärjestön KK:n viimeinen johtaja. . sosialistien ja kom- 16 TEKSTI Jouko Joentausta KUVA Jussi Joentausta munistien liittopuolueena. Suomelasta tuli SKDL:ään liittymisen jälkeen nopeasti Helsingin piirin puheenjohtaja ja pian myös puoluehallituksen jäsen. Sen turvallisuuspolitiikassa korostettiin ehdotonta suurvaltapoliittista sitoutumattomuutta. hän liittyi SKDL:ään. . Hän oli perustamassa Sadankomiteaa 1963. Siinä ominaisuudessa hänestä tuli myös SKDL:n sosialistien neuvottelukunnan aktiivijäsen. Hynttyyt lopulta yhteen . loso?t sekä myös Karl Marx ja amerikkalainen sosiologi C. Elannon ja HOK:n fuusion jälkeen, ja Tradekan luovuttua sittemmin kokonaan vähittäiskaupasta, myös Kuluttajaosuustoiminnan liitto on jäänyt tarpeettomaksi.. SKP oli 50-luvulla, osin varallisuutensa ansiosta, osin ay-toiminnan organisoinnissa saamansa keskeisen aseman takia, kohonnut SKDL:ssä hegemoniaksi. Vanha ongelma jäi kuitenkin elämään, nyt vain uudessa muodossa. jo 30 vuotta täytettyään . Molemmat ovat viisaita papereita ja tarjoaisivat hyvän pohjan aatepolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan strategiselle kehitystyölle. Päivänpolitiikkakin on tietysti tärkeätä, mutta vielä paljon tärkeämpää ovat puolueen poliittisen toiminnan mietityt perusteet, huolellisesti harkitut pitkän aikavälin keskeiset strategiset tavoitteet ja niille rakentuva julkikuva. . Wright Mills. . SKDL oli siis aito liittopuolue. . Hänen mielestään voitaisiin ottaa takaisin käyttöön vanha puoluekentän jako sosialisteihin ja ei-sosialisteihin. . Syksyllä 1962 yliopiston kuppilan keskusteluissa kävi ilmi, että sitoutumattomalle rauhanliikkeelle ja sen protestille kylmää sotaa vastaan oli myös Suomessa vahva sosiaalinen tilaus. Vasemmistoliitto on tehnyt aivan liian vähän itsenäisen raikkaan poliittisen identiteetin kehittämiseksi ja aatteellisesti positiivisen julkikuvan rakentamiseksi. Frankfurtin koulukunnan . Kun uutta puoluetta ei ole julkisuudessa voitu enää leimata kommunistien peitejärjestöksi, sitä on nimitelty entisten kommunistien puolueeksi. Kokoomus taas otti käyttöön aiemmin haukkumasanana käytetyn porvari-nimityksen. Vasemmiston pitää Suomelan mielestä rehabilitoida sosialismi oman aatteensa nimeksi. . Ne ikään kuin hiipuivat aikanaan pois reaalisosialismin romahdettua. Demokratiassa julkisuuskuva ratkaisee. Suomelan mukaan molempien vasemmistopuolueiden viime vuosien kohtalokkain väärä asenne on ollut lyhytnäköinen protektionistinen nationalismi. . Vuoden 1969 jälkeen SKP:n uudistumiskehitys näytti jumittuvan paikalleen Neuvostoliittoon tukeutuvan vähemmistön tiiviin järjestäytymisen takia. . strategiaan, joka toteutui 1990, kun Vasemmistoliitto perustettiin. . Siinä työssä sosialismin pelko ei ole viisauden alku. Julkisuuskuva ratkaisee Suomela on ollut mukana sekä 1998 että 2007 hyväksyttyjen Vasemmistoliiton periaateohjelmien valmistelussa. . Sen voi vain historiallinen vasemmisto tehdä Se olisi poliittinen teko itseymmärryksen ja poliittisen identiteetin löytymisenkin takia. Sana vasemmistolainen ei Suomelan mukaan aatteellisena terminä ole riittävä määrittämään kumpaakaan vasemmistopuoluetta. Sadankomitean perustajia Suomela tunnetaan myös pitkän linjan rauhanmiehenä. Minulle tietoisesti ei-kommunistisena sosialistina prosessi avasi mahdollisuuden liittyä liittopuolue SKDL:ään tekemään yhteistyötä kommunistien kanssa. Italialaisen kommunistin ja marxilaisen teorian kehittäjän Antonio Gramscin tekstien ?löytämistä. KK:n lakkauttamiseen liittyen perustimme 1990 lopulla SOK:n kanssa yhteisen Kuluttajaosuustoiminnan liiton, josta olen jäänyt eläkkeelle. Vasemmisto ryhtyi julkisessa keskustelussa häpeämään sosialisti-epiteettiä. Lopullisen sysäyksen liittymiselle antoi SKP:n uudistuminen vuosien 1966 ja 1969 puoluekokouksissa. Olin tottunut näkemään SKDL:n perustajat työväenliikkeen ?paasikiviläisinä?. SKP:n uudistumisprosessissa Suomela pitää erittäin merkittävänä. Aito liittopuolue Suomelan liittyessä SKDL:ään sen henkilöjäsenten määrä oli huomattavasti SKP:n jäsenmäärää suurempi. Koin kuitenkin kansandemokraatit sosiaalidemokraatteja yhteiskuntapoliittisesti inhimillisempinä. . tosiasioita vastaavasti . SKP:stä tuli siinä prosessissa asiallisesti ottaen ensimmäinen demokratiaan ohjelmallisesti sitoutunut eurokommunistinen puolue, vaikka tuo nimitys tuli käyttöön vasta muutamia vuosia myöhemmin. SDP:kin teki 60-luvun puolivälissä käännöstä Paasikiven-Kekkosen linjalle, mitä tervehdin suurella tyydytyksellä. Vuosia olen ollut poliittista ?loso?aa, aatehistoriaa ja ajankohtaista yhteiskunta-analyysia käsittelevän kirjallisuuden suurkuluttaja. Suomela pysyi puolueisiin sitoutumattomana syksyyn 1969 saakka, jolloin
17
ALL OVER PRESS 18
LGT-pankin omistaa siellä maata hallitseva ruhtinasperhe. Saksan salainen palvelu levitti ostettua tietoa muihin maihin, ja suomalaisia koskevan aineiston se toimitti Suomen veroviranomaisille samaan tapaan salassa kuin se oli aikoinaan lähettänyt suojelupoliisille niin sanotun Stasi-listan. Hän maksoi summan ja valitti verosta hallinto-oikeuteen. Jorma Ollila, Kari Stadigh ja monet muut yritysjohtajat säilövät suuria rahojaan Luxemburgissa ja muissa veroparatiiseissa. Kummallisella tavalla LPG-talletukset ovat Suomessa kääntyneet mahdollisten rikollisten ihmisoikeuskysymykseksi. Strasburgissa toimivan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan samasta teosta ei saa rangaista samaa henkilöä kahta kertaa. Ne, jotka ovat vaatineet Stasi-listan julkistamista, lienevät avoimuuden kannalla myös tässä asiassa ja vaatinevat muidenkin veropakoepäiltyjen kuin vain Casimir Ehrnroothin ja Bertel Pauligin nimien julkaisemista? Ulkomaisten lehtitietojen mukaan Liechtensteinin LGT-pankissa oli parikymmentä suomalaista tallettajaa, joiden tileillä oli rahaa 50?60 miljoonaa euroa. 9. Tämän juridisen tulkinnan oikeellisuus pitäisi testata oikeusistuinten päätöksin ilman että purematta niellään jonkun viranomaisen kanta asiaan. Muutenhan pitää sanoa, että Suomen verottaja pelasti Ehrnroothin ja muut Liechtensteinin veroparatiisin pankkitallettajat rikostutkinnalta. Jos Suomen rikkaiden ihmisoikeudet turvataan verottajan päätöksin, köyhien osalta ne tulevat turvatuiksi niin, että he eivät talleta miljoonia Liechtensteiniin. Tapaus Hervé Falciani Pillinpuhaltaja käynnisti rikostutkinnan myös maailman suurimpiin pankkeihin kuuluvan englantilaisen HSBC:n asiakastiedoista. Tästä suurpankista tiedetään, että Yhdysvaltojen viranomaiset olivat löytäneet isoja puutteita sen rahanpesukontrollista. Tutkittavana on tuhansien saksalaisten veronkierto veroparatiisien kautta, ja valtio hyötyy ostamistaan tiedoista mahdollisesti miljardeja euroja. Rikkaiden ihmisoikeudet Rikos ja rangaistus Jos kysymyksessä olisi rikos, tiedot verojen pimittäjistä tulisivat julkisiksi. ?Eräs naishenkilö verottajalta soitti ja kysyi täysin korrektisti, että olisiko minulla jotain papereita tästä. suurin maailmassa ja joka on pinta-alaltaan Suomen 281. Liechtenstein on 37 000 asukkaan lilliputtivaltio, joka on väkiluvultaan 213. Nyt! Esko Seppänen Rosvot ja pollarit samalla puolella » Pillinpuhaltajat paljastavat salattuja rikkauksia. EUROOPAN UNIONI ei ole paratiisi, mutta sen si- sällä on paikallisia paratiiseja. Veroparatiisit ovat EU:n lainsäädännön porsaanreikiä kansallisten verojen kiertämiseen, eikä ole porsaanreikiä ilman porsaita. Veroporsaiden jahdin ovat käynnistäneet henkilöt, joista käytetään englannin kielellä sanaa ?whistle-blowers?, suomeksi pillinpuhaltajat. He ovat ostaneet pillinpuhaltajilta talletustietoja LPG-pankin lisäksi monista muistakin suurpankeista (Credit Suisse, UBS, HSBC) sekä pienemmistä yksityispankeista (Julius Bär, Coutts). Kävi ilmi, että se pesi muun muassa huumerahaa. » 19. Tili oli hänen itsensä avaama ja hänen nimissään. Suomen verottajan kysyessä rahojen alkuperää Ehrnrooth kiisti, että ne olivat hänen. ?On täysi mysteeri, kuka ne rahat tilille on tallettanut ja minne rahat sitten joutuivat. Suomalainen tulkinta on, että jälkiverokin riittää estämään mahdollisesta rikoksesta määrättävän rangaistuksen. 2013) tietojen mukaan Ehrnroothien rikkaan sukuhaaran päämiehellä vuorineuvos Casimir Ehrnroothilla oli liechtensteinilaisessa pankissa yli kymmenen miljoonan euron pankkitalletukset. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan tutkittu, oliko kyseessä rikos. Ei ollut.? Miten veroviranomainen oli osannut soittaa juuri hänelle? Siitä syystä, että Saksan tiedustelupalvelu Bundesnachrichtendienst (BND) oli vuonna 2008 yhteistoiminnassa Saksan NordrheinWestfalenin osavaltion kanssa ostanut liechtensteinilaiselta pankkivirkailijalta . Suomen verolain mukaan niistä voidaan periä jälkiveroina ja korkoina valtion kirstuun ehkä kolmannes. Saksassa veroporsasjahtia käyvät erityisesti Nordrhein-Westfalenin osavaltion viranomaiset. Nimittäin ennen kuin Suomen poliisi sai käyttöönsä saksalaistiedot, verottaja oli jo ehtinyt määrätä näille tallettajille oman rangaistuksensa: jälkiveron. Sitten katsoin, että onko arkistossa mitään. ja sittemmin tappouhkausten kohteeksi joutuneelta, poliisisuojelun saaneelta ja ilmeisesti Australiaan muuttaneelta . Heinrich Kieberiltä 4,6 miljoonalla eurolla tiedot sikäläisen LGT-pankin tallettajista, joiden joukossa oli suuri joukko ilmeisiä oman maansa verojen kiertäjiä. suurimman kunnan eli Kustavin kokoinen. Se oli Ehrnroothin tapauksessa kaksi miljoonaa euroa. Mistä minä ottaisin yhtäkkiä noin paljon rahaa??, kysyy Ehrnrooth. ?Ei niitä taivaalta tule sellaisia summia.? Kuititkin olivat hukassa. He auttavat eri maiden viranomaisia puhaltamassa veronkiertopelin poikki. Tapaus Casimir Ehrnrooth Helsingin Sanomien (21. Finanssikapitalismi
Sillä tavalla he saivat nämä tiedot ilmaiseksi. Kauppoja ei kuitenkaan syntynyt. Sen jälkeen nimeä Ruben Al-Chidiack käyttänyt Falciani lähetteli sähköposteja eri maiden tiedustelupalveluille tarjoten niille tietojaan. Sveitsiläispankki UBS:n tiedoista selvisi, että sillä oli 20 000 amerikkalaistallettajaa, joista 1 000 oli ilmoittanut tilinsä Yhdysvaltojen verottajalle ja 19 000 oli sen tiedon salannut. Monet maat ovat pitäneet tärkeänä laittomasti maasta vietyjen talletusten kotiut- tamista ja luvanneet talletusten palauttajille syytevapauden veronkierrosta ja matalan jälkiveron. Italian keskuspankki arvioi, että ulkomaille on viety 500 miljardia euroa veronkiertorahaa. Sitä tehdessään hän kopioi (vastoin pankin määräyksiä) tilitietoja omalle tietokoneelleen muka varmuuskopioina. Hervé Falciani, tämä pankkimaailman Julian Assange, sai sitten poliittisen turvapaikan Ranskasta. Ruben Al-Chidiackin pidätys Veronkiertovarojen kotiuttaminen Kun Falciani ja hänen samassa pankissa työskennellyt rakastajattarensa Georgina Mikhael lensivät Libanoniin tietojen kauppamatkalle, he tapasivat Beirutissa viiden pankin sekä tuntemattomaksi jääneen maan tiedustelupalvelun edustajat. Maan tavan mukaan skandaalilla ei ollut merkittäviä oikeudellisia vaikutuksia. Tietoja käsiteltiin myös Yhdysvaltojen senaatin alivaliokunnassa, joka raportoi 100 miljardin vuosittaisten verotulojen menetyksistä yksityishenkilöiden veroparatiisitalletusten johdosta. Siellä selvisi, että monet johtavat poliitikot ja virkamiehet olivat vieneet rahojaan laittomasti maasta ulos, rikkaista yksityishenkilöistä puhumattakaan. Kun hän käytti siihen Georginan työkonetta, molemmat paljastuivat ja heidät pidätettiin. Falciani vapautettiin ensimmäisen pikakuulustelun jälkeen. ALL OVER PRESS » 20 Se joutui maksamaan Yhdysvaltojen viranomaisille 1,9 miljardin dollarin sovittelumaksun estääkseen laittomien toimiensa viemisen oikeuteen. Monacolainen Hervé Falciani oli tietokoneinsinööri, joka oli töissä HSBC:n Geneven konttorissa. On oletettavaa, että hänen tarkoituksenaan alun perin oli myydä nämä tiedot eniten tarjoavalle. Sveitsin poliisi oli lähettänyt pidätyspyynnön hänen peräänsä, ja ranskalaiset viranomaiset pidättivät hänet sekä ratsasivat hänen asuntonsa. Sen hän on kiinni jäätyään kieltänyt: ?En ole Robin Hood enkä palkkasoturi vaan kansalainen.? jotka tämä oli pikimmiten ottanut ulos sähköiselle internet-palvelimelle tallettamastaan materiaalista, ja takavarikoivat asunnosta kaiken tietotekniikan. Ranskalaiset palauttivat noin 130 000 nimeksi arvioimansa materiaalin Sveitsiin, mutta sitä ennen he olivat ?kurkistaneet koneiden sisään. Kun kuulustelun oli määrä jatkua seuraavana päivänä, Falciani ei jäänyt sitä odottamaan vaan vuokrasi auton, ajoi Ranskaan, jossa hänen vanhemmillaan oli talo, ja siirtyi sinne asumaan. ja kopioineet tilitiedot myös omaan käyttöönsä. Kun poliisit vakuuttuivat tietojen aitoudesta ja Falcianin täysjärkisyydestä, takavarikoitu materiaali lähetettiin ranskalaiselle verottajalle, joka ryhtyi välittömästi perintätoimiin. Summan suuruus on miljardiluokkaa. Kun ranskalaiset lähettivät näitä HSBC-tietoja muihin maihin, Kreikassa ne aiheuttivat suurskandaalin. Poliisit löysivät Falcianin varastamat tilitiedot, Ranskan verottaja on määrännyt tai määräämässä 8 000 ranskalaiselle tallettajalle lisää veroja Falcianin tietojen perusteella. Kun muutama vuosi sitten rahoja sai palauttaa kotiin ilman oikeudellisia seuraamuksia, 100 miljardia euroa palasi. Espanja lupasi vuonna 2012 vapautuksen kaikista syytteistä niille, jotka palauttivat laitonta rahaa kotiin ja maksoivat tuomisistaan valtiolle 10 prosentin veron. Suomi sulo pohjola Meillä ei ole pienintäkään syytä uskoa, että Suomen rikkaat olisivat veronmaksun kunniakansalaisia. Kun Jyrki Kataisen hallituksen ministerit puhuvat veroparatiisien käytön kitkemisestä, samaan aikaan on yleisesti tiedossa, miten Jorma Ollila, Kari Stadigh ja monet muut yritysjohtajat säilövät suuria rahojaan Luxemburgissa ja muissa veroparatiiseissa. Siunattua olkoon ulkomaisten pillinpuhaltajien työ, joka paljastaa meille suomalaisille oman taloudellisen eliittimme moraalisen mädännäisyyden! Ei ole pienintäkään syytä uskoa, että Suomen rikkaat olisivat veronmaksun kunniakansalaisia. Huhtikuussa 2013 Hervé Falciani oli oikeuden kuultavana Espanjassa. Sieltä hän pakeni Ranskaan, mistä sai poliittisen turvapaikan.. Hänen työnsä oli ohjelmoida ja parantaa HSBC:n yksityispankkitoimintojen datapohjaa ja tietoturvaa
Tutkijat toteavat tämän teoksen olleen Törnin legendan kiistaton lähtölaukaus. ?Tyrkön teos oli haltioitunut sekoitus historiaa ja mielikuvitusta?, Pohjonen ja Silvennoinen kirjoittavat ja toteavat Tyrkön kertoneen tarinan ?sellaisena kuin hän kuvitteli sen olleen tai sellaisena kuin sen olisi pitänyt olla?. » Hänestä tuli sodan henkisesti rampauttama mies. Tyrkkö oli ainoa Törnin henkilökohtaisesti tuntenut elämäkerturi, joten hänen jälkeen ?legendaarisesta onnensoturista. Kurvit rvit suoriksi Jukka Parkkari jukka.parkkari@wmail.? SS-miesten kohtaloita JOS SUOMALAISTA pyytää mainitsemaan maamme tunnetuimman sotasankarin, sellaisen oikein etulinjassa itse taistelleen, niin moni varmasti ehdottaa Lauri Törniä (1919? 1965). Joku tietysti saattaa tarjota Antti Rokkaakin, vaikka hän on kirjailija Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseensa luoma . palauttamiseksi. Hankalin asia näille sankarinsa ihailijoille on ollut tietysti maanpetostuomio, mutta sen he ovat selittäneet kommunistien juoneksi. Tutkijat ovat nyt tarkoin perehtyneet Törnin oikeudenkäyntiin ja toteavat: ?Lauri Törnin rikos oli kiistaton. Jotkut sotilaat menivät suorastaa sekaisin päästään ja alkoivat ampua paikalla vielä tapaamiaan SS-miehiä. Sparks oli tuolloin everstiluutnantti ja pataljoonan komentaja. Rikoslain kohta, jonka nojalla hänet tuomittiin on yksiselitteinen, eikä hän itsekään olut oikeudessa kiistänyt tekoaan, vain sen tulkinnan.? Ja toisessa yhteydessä vielä näinkin: ?Hänet oli tuomittu syystä maanpetoksesta, nurjan kilven kantamisesta omaa maataan vastaan, palvelusta Suomen kanssa sodassa olevan valtion asevoimissa ja valmistautumisesta aseelliseen toimintaan omassa maassaan toisen valtion hyväksi.? Pienoinen ongelma Törnin ihailijakerholle on ollut hänen vähäinen kiinnostuksensa kauniimpaa sukupuolta kohtaan. Heidän keksimänsä urotyöt aina repliikkejä myöten ovat sitten siirtyneet faktoina aina seuraaviin juttuihin ja kirjoihin. Vasta nyt ovat oikeat historiantutkijat ryhtyneet penkomaan Törnin tarinaa. Joulun alla ilmestyi Juha Pohjosen ja Oula Silvennoisen perusteellinen tutkimus Tuntematon Lauri Törni (Otava) Mannerheim-ristin saanut Törni oli kiistatta kova sotilas, joka taisteli sekä talvi- että jatkosodassa. Sen tekijä oli sankarinsa lailla entinen SS-mies Jukka Tyrkkö ja kirjan nimi oli vielä kesysti Lauri Törnin tarina. Vielä sotien jälkeen kenraaliksi ylennyt Sparks joutui kärsimään syytöksistä, joiden mukaan hän olisi sallinut saksalaisten teloittamisen ja ampunut SS-miehiä itsekin pistoolillaan. Kirjan tekijä osoittaa nämä väitteet perättömiksi ja toteaa juuri Sparksin lopettaneen kauhistuneiden sotilaiden SS-miehiin kohdistuneet kostotoimet. Jos Lauri Törni olisi sattunut olemaan SSkamppeissaan Dachaun keskitysleirillä sodan päättyessä, niin hän olisi hyvinkin voinut joutua natsien julmuuksista kimpaantuneiden tulevan työnantajan edustajien eli jenkkisotilaiden teloittamaksi. JA LOPUKSI kirjavinkki. Lauri Törni palveli vuonna 1941 natsi-Saksan Waffen-SS-joukoissa Untersturmführerinä. Jos välttämättä haluatte lukea kaukopartiokirjaoja, niin valitkaa Mikko Porvalin kirjoittamia. Thorne. TUTKIJAT TOTEAVAt vasta Törnin kuoleman antaneen ainekset sille myytille, jota he ryhtyvät kirjassaan purkamaan. Ensimmäinen Törnin elämänkerta ilmestyi 1975. Se on tosipohjainen kertomus amerikkalaisesta upseerista Felix Sparksista, joka toisen maailmansodan aikaan johtaa joukkonsa Sisilian maihinnoususta aina Saksassa sijainneeseen Dachaun keskitysleiriin. Kirjan kiinnostavuutta lisää se, että Sparksin alaisten joukossa on paljon eri heimojen intiaaneja, mutta huippukohdaksi muodostuu tietysti amerikkalaisten tulo keskitysleirille. Uusin teos Hyökkäyksen edellä (Atena) perustuu vankkaan dokumentaatioon ja pohtii myös siviilien ampumisia vihollisen selustassa tilanteissa, jossa vaihtoehtona on partion paljastuminen. 21. ovat kiertäneen vuodesta vuoteen. Erityisesti mahtavalla mielikuvituksella varustetut aikakausilehtijournalistit ovat antaneet suuren panoksen Törnin legendan muodostumiseen. Törni kuitenkin pakeni vankilasta ja koko Suomestakin ja pääsi monien mutkien kautta USA:n erikoisjoukkoihin ?vihreisiin baretteihin?, joiden riveissä sai surmansa helikopterionnettomuudessa Vietnamin sodassa. ktiivinen hahmo. Eihän sellainen oikein sovi sankarille, joten hänestä on kirjoissa ja jutuissa väännetty melkoinen naistenmies, mutta samalla myös morsiamel- leen uskollinen nuorukainen. Törnin käyttäytymistä tutkijat selittävät näin: ?Sodasta tuli elämyksenä Törnille niin voimakas, että se ei päästänyt häntä enää koskaan otteestaan. Hänestä tuli sodan henkisesti rampauttama mies, joka ei enää osannut rintamalta takaisin kotiin.? Törnistä ei ollut Suomen jälleenrakennuksen sankariksi, vaan hän jäi lahjakkaaksi tappajaksi. TOINEN JOULUN pyhien tuntumassa lukemani kirja on Alex Kershawn Dachaun vapauttaja (Gummerus). Hautakiveen hakattiin nimi Larry A. kirjoittaneilla oli vielä avarammat mahdollisuudet käyttää mielikuvitustaan. Lauri Törnin tarinasta tuli kuitenkin kaikkien Törni -kirjojen äiti, vaikka tämän päivän tutkijoiden näkemys siitä on: ?Samalla teos oli poliittinen pam?etti, jossa Tyrkkö esitti lähihistorian tulkinnan SS-vapaaehtoisten näkökulmasta.? TÄLLÄKIN HETKELLÄ on vireillä vaatimuksia Tör- nin sotilasarvon ja ?kunnian. usein täysin tuulesta temmatut . Näissä sanat tarinat . Leirin vapauttajille näky oli järkyttävä shokki. Hänen tuomionsa ei ollut poliittinen. Lisäksi hän palveli kahdesti Saksan SS-joukoissa ja osallistui natsien organisoimaan Suomen vastarintaliikkeeseen. Törni tuomittiinkin Suomessa maanpetoksesta kuudeksi vuodeksi vankilaan ja menettämään sotilasarvonsa. Tosin Rokan takana on todellinen esikuva Viljam Pylkäs, joka oikeasti teki rintamalla melkein kaikki ne temput, jotka Rokka hoitelee Linnan romaanissa. Törnin valitseminen suurimmaksi sotasankariksi ei ole mikään ihme, sillä hänestä on kirjoitettu melkoinen pino kirjoja ja lukematon määrä lehtijuttuja. Dachau oli muuten ensimmäinen natsien pystyttämä keskitysleiri. Se perustettiin jo kuusi päivää Adolf Hitlerin valtaantulon jälkeen 1933. Leirin portit murrettuaan amerikkalaiset näkivät ruumiskasoja ja langanlaihoja vankeja sekä kuulivat raaoista kidutuksista, joihin SSmiehet olivat syyllistyneet
kuullun mukaan paljon. jotka Toveri K:ssa siis pysyvät koskemattomina. Paikoin saa kuvan, että huutavin vääryys noissa hulluuden pyörteissä oli Oton henkinen kylmyys Ainoa kohtaan. puhuakseen vasta lopussa ihmismäisesti? Näyttelijän vajaakäyttöä, vaikka tulipuna-asun vaihto valkeaksi tehoaa. Asko Sarkola sopisi hiljaa miettiväksi Otoksi, mutta hänet on pakotettu ikään kuin iltamakuuluttajan osaan. Kuusinen (Asko Sarkola) astuu esiin. Siirto Kremlin sairaalaan, jossa Kuusinen vetää viimeisiään keväällä 1964. (Sitten kun Buharin keikahtaa, ei Ottokaan ole viaton.) Vähän myöhemmin Otto manaa: ?Minä, joka en pelkää mitään enkä ketään, pelkään kuollakseni häntä!? Ja toistaa: ?Palvelin häntä ja vihasin häntä!? Pari haarukkapalaa on Staliniltakin. Kuusinen), Vappu Nalbantoglu (Aino Kuusinen), Esko Roine, Sampo Sarkola, Valtteri Tuominen, Tommi Rantamäki, Markus Saari ja Miika Alatupa.. Päädytään varsin ylös: Leninin työtoveri poistukoon arvolleen sopivasti, ja tuhkat Kremlin muuriin. Pulmana on Kuusisen viimeinen toivomus: että virallinen leski Aino Kuusinen saisi muuttaa länteen. mahdollisuudet hukataan. Irtokiteytyksiä on, muuta ei. Vaikka esitys viimeisessä puolituntisessa kohenee, se ei palauta ensimmäisen puolituntisen jälkeen purkautuneita jännitteitä. pohtia vaikeita miksi-kysymyksiä. W. Juttu ei alakaan vyöryä ihmisten tarinana, vaan takoo loputtoman tasarytmisenä näyttämökuvien ketjuna . Hrushtsov päättää: ?Kuolevan toivomus, lasketaan länteen.? Taas siirto, Tapanilaan Helsingin liepeille syksyllä 1919. Mutta arvailun varaa jää, ovatko hutilyönnit Radzinskin vai Viktjukin. Ja kun vielä aiheena on Otto Wille Kuusinen (1881?1964), eivät odotukset voisi olla ristiriitaisempia kuin Toveri K -näytelmän maailmanensi-illassa. Esitys lyödään käyntiin voimalla. Treenatut nuoret miehet liikehtivät showmaisesti outoine kuntopyörärekvisiittoineen, verenkarvaissa jylhissä lavasteissa, oopperamusiikki pauhaa. vitsailee Ni- Vappu Nalbantoglu on Toveri K:n karjahteleva Aino Kuusinen. kolai Buharin 1920-luvulla ystävälleen Otolle, ja lisää: ?Miksi sinä et sano mitään?. KGB-pomo Andropov varoittaa, että ex-vaimo on ennen sotia palvellut ulkomaantiedustelussa, jopa avustanut Richard Sorgea, ja kantaa siis valtakunnansalaisuuksia. ktiivisen taiteen, vetovoima ja oikeutus kumpuaa paljolti näistä mahdollisuuksista . Kylmyys lienee totta, mutta historiallisena painotuksena se jää äärilatteaksi. » Sietämättömät ristiriidat eivät välity nimeksikään. Stalin-dialogit kuin julkilausumaa Kolmas päähenkilö on monen näyttelijän vuorollaan esittämä Stalin. Kuitenkaan Otto-rengin suhteessa Josif-isäntään ei mennä syvälle, ja dialogit kulkevat kuin julkilausumaa skandeeraten. Jokunen iskevä sana Stalinista jää mieleen. ?Nyt se tsingiskaani työntää meille luun kurkkuun,. Kuusinen ei esityksen jälkeen näy sen terävämmässä valossa kuin ennen esitystä. Kriitikot eivät etukäteen saa lukea kaupunginteatterin näytelmiä. Siksi en tiedä, minkä verran (ja mitä) Edvard Radzinskin tekstistä Viktjuk heitti roskakoriin . Teatterin, lähes kaiken . Aino päättää istunnon: ?Hän olisi ollut enemmän kotonaan mäntyarkussa.? Kaksi tuntia karjahtelua Verevä, muuntuvainen Vappu Nalbantoglu vie Tapanilassa jalat alta. HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI/ TAPIO VANHATALO Mutta miksi hän siitä lähtien vain karjahtelee kaksi tuntia . Pääsihteeri: ?No, päästetään.. Asko Sarkola (O. Suomennos Teemu Kaskinen, koreografia Vladimir Anosov, lavastus ja puvut Vladimir Boer. ?Eiköhän kanneta kommunismin lippu sinun rakkaaseen Helsinkiisi!??, hän rohkaisee Ottoa 1939. Kesällä 1940 resignoitunut Otto mutisee: ?Suoraan sanoen olin tyytyväinen, en olisi halunnut Suomen presidentiksi Siperiaan.? Jatkosodassa Stalin taas intoilee: ?Laita se valkea ratsusi valmiiksi.. Esitystapa ei välttämättä peittäisi muita arvoja. O.W. Kestämättömän sensuurilinjan purkanee vasta teatterin tuleva johto. Veli-Pekka Leppänen Ihmisten tarina puuttuu TOVERI K. Esitys jää ulkokohtaisiin näyttämökuviin eikä terävöitä käsitystä O.W. On konstruktivistinen näyttämökone, jossa näyttelijät irrotetaan teatteri-illuusiosta, ja jossa käsikirjoituskin on vain yksi alusta. Ohjaaja toki ohjaa kuinka ohjaa, mutta meyerholdilais-brechtiläinen vieraannuttamisefekti kääntyy nyt lähinnä kiusaannuttamisefektiksi. Ulkokohtaista kuvakavalkadia, ilman uutta näkemistä tai historiallista informaatiota . Insinööri Sarola ja tämän Aino-vaimo salamajoittavat Kuusisen, jolloin Ainon (Vappu Nalbantoglu) ja Oton välille leiskahtaa sähköiset latingit. Vuorosanoja riittää, mutta kosolti Sarkola niitä ensi-illassa unohtelikin. Aino kihlataan jo, vaikka hän menee Moskovaan vasta kolme vuotta myöhemmin. Näin on piirretty aikaraamit, 45 vuotta. B kulttuuri Etenkin nykyään, kun sosiaalinen media aiheuttaa mikrokriisejä, en jaksa oikein suuttua mistään. Muusikko Maija Vilkkumaa, Voima 1/2014 Historiakuva, joka hukkaa mahdollisuutensa » Toveri K -näytelmän esitystapa kiusaannuttaa. ihmiset kolkosti nytkähtelevinä, karjuvina hahmoina. Katsoja on virittynyt, ja voidaan syventyä tarinaan. linnat ja sietämättömät ristiriidat eivät välity nimeksikään. Historiadraamoissa lumoaa juuri se, että niissä voi varioida ja leikitellä ihmisten vaihtoehdoilla ja motiiveilla . Kohtaus on vahva. Hrushtshov ja Andropov pohtivat, mille protokollan tasolle sankarihautajaiset sijoitetaan. Sanat tulevat venyttäen artikuloivista puhekoneista, mikä korostuu yliampuvin kaiutuksin. Lähimennyttä tunteva katsomonosa kyllä tajuaa, minne kukin kohtaus sijoittuu, mutta tilanteiden va- Helsingin kaupunginteatterin 22 kirjoittaman näytelmän kantaesitys suurella näyttämöllä 23.1.2014. Ohjaus Roman Viktjuk. Rooleissa mm. Niin ikään eläkeikäinen Esko Roine pärjäsi hyvin, kun piti vain istua Stalinina pyörätuolissa. Sampo Sarkola, Valtteri Tuominen ja Tommi Rantamäki vakuuttivat multirooleissaan. Ukrainalainen Roman Viktjuk ohjaa vahvoin vaikuttein, keskeisimpinä Vsevolod Meyerholdin (1874? 1940) näkemykset. Edvard Radzinskin Mutta mutta. Kuusisesta ja Stalinin kauhun ajasta. TEKSTI ON venäläisen kynästä, ohjaaja ukrainalainen, yleisö suomalaista
Hän ei voi esimerkiksi käsittää, miksi tytöt ja pojat liikkuvat eri porukoissa. Ylpeys ja epäily vuorottelevat tytön mielessä. Vielä, kun ilmahälytykset, pommitukset ja niiltä suojautuminen alkavat katkoa arkea, Lena pysyy toiveikkaana. KU LEHTIKUVA kaan Akan kuolema on helpotus, kun ruuan saa jakaa kahdelle kolmen sijaan. 2. maaliskuuta. Lena kirjoittaa, että nälän vielä kestäisi, mutta kylmyys tekee siitä täysin sietämätöntä. Eläinrakas Lena toivoo, että heillä olisi yhä kissa. Tiettävästi hän ei koskaan puhunut piirityksestä kenellekään. Molempien äitien menetys Emilia Kukkala Leningradissa lautasella oli liimaa ja kissa » Koulutytön päiväkirja Leningradin piirityksen ajalta on karua kertomaa toisen maailmansodan kauhuista. Lena kokee syyllisyyttä siitä, että toivoo Akan kuolemaa. Lena ja hänen äitinsä selviävät pahimpien aikojen ohi syömällä puusepän liimaa. Leipäpaloista hän kertoo gramman tarkkuudella. Kirjoittajaa eivät tunnu kauhistuttavan niinkään pommitukset kuin ikuinen nälkä ja kylmä. luovat karmean kontrastin saarron raadolliselle todellisuudelle. Tosin ei siksi, että siitä olisi seuraa, vaan että he voisivat syödä sen. Bazar 2014. Tarkkaan ottaen vain Lena selviää. Suurin osa kirjasta kertoo ruuasta. Lena alkaa epäillä, näkeekö koskaan kevättä. Kaupungissa ei ole ruokaa, ei sähköjä, eikä liikennettä. Harvinaislaatuinen päiväkirja kertoo, miten eräs sellainen selviytyi tragediasta, jonka historia tuntee Leningradin piirityksenä. LENINGRADIN PIIRITYKSESTÄ Kesästä tuhon talveen Tavallisen arjen seikkaperäinen kuvaus ja Lenan kiihkeä halu olla kunnollinen ?neuvostoihminen. Lena selostaa » 8. Elokuvan on ohjannut Selma Vilhunen. Oscar-palkinnot jaetaan Los Angelesissa 2. Äiti kuoli eilen aamulla. Nyt olen yksin.? Lena elää ruumiin kanssa huoneessa päiväkausia. Lena kertoo koulunkäynnistään, onnettomista ihastuksistaan ja kaverisuhteistaan. Merkillepantavaa on myös Lenan tarkkanäköisyys esimerkiksi sukupuolten rooliodotuksia kohtaan. Viimeiset muistiinpanot ovat ajalta, kun hän todella nälkiintyneenä ja heikkona odottaa poispääsyä. Lena kuoli Moskovassa 66-vuotiaana vuonna 1991. Hän kuvailee ruokaa ja haaveilee sitä. Hän tohtii kirjoittaa tapahtumasta vasta pitkään sen jälkeen, mutta nämä päiväkirjan kuvaukset ja äidin ikävä ovat sydäntäsärkeviä. Vasta edellisenä vuonna Lena on kuullut, ettei hänen ottoäitinsä ole oikea ja myös tämän kuolemasta. 17-vuotias Lena on siis menettänyt kaksi äitiä. Korson ovat käsikirjoittaneet Kirsikka Saari sekä Jenni Toivoniemi, jonka lyhytelokuva Treffit voitti viime vuonna Sundancen elokuvajuhlien kansainvälisten lyhyiden fiktioiden kilpailun. Kun Neuvostoliitto ei sitten heti lyökään natsi-Saksaa, alkaa epätoivo puskea pintaan. taustalta löytyvät osittain samat tekijät kuin Korsostakin. Ensimmäinen kissa on jo syöty. Töissä ja koulussa on silti käytävä ja vuokra maksettava. Alati piinaavasta nälästä, kylmästä, surusta ja pelosta huolimatta hän elättelee silti haaveita, tekee suunnitelmia ja haluaa kehittää itseään. Yksi hämmästyttävä seikka on, että nälkäkuoleman partaallakin kituuttava Lena käy yhä teatterissa, eikä varmaankaan ainoana leningradilaisena. Päiväkirjan loppupuolella kerrotaan, etteivät ihmiset kaupungilla enää edes reagoi sodan ääniin. Usein lämpötila asunnossa on nippa nappa plussan puolella. Päiväkirjan lyhin merkintä on äidin nälkäkuolemasta. ?8. LEHTIKUVA/ TUFFI FILMS OSCAR-EHDOKKAAKSI valittu lyhyt- elokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa. Hänellä on suunnitelmissa päästä pois Leningradista, jota hän ei voi enää pitää kotinaan. Elokuva esitetään Akseli Tuomivaaran ohjaaman Korso-elokuvan alkukuvana. Elokuvan Pitääkö mun kaikki hoitaa. -elokuvan käsikirjoittaja. Levitysyhtiö B-Planin toimitusjohtaja Misha Jaari sanoo, että kotimaisella lyhytelokuvalla on nyt erittäin hyvä noste, ja monet elokuvista ansaitsevat paikkansa myös valkokankailla. Pitääkö mun kaikki hoitaa? kertoo lapsiperheen kiireisestä aamusta ja äidistä, joka luulee että asiat hoituvat parhaiten, kun kaiken hoitaa itse. Myös opinjano on kova ja kerran Lena esimerkiksi ostaa erään tilanteeseen nähden suhteettoman kalliin kirjan. Lena myös iloitsee alkavasta keväästä ja vapaudesta aikuisuutensa kynnyksellä. 1942. saa ensi-iltansa elokuvateattereissa kautta maan helmikuun viimeisenä päivänä. Kun saksalaiset eivät saaneet vallattua kaupunkia 1941, yritettiin se näännyttää hengiltä. Kuukausia ennen piirityksen alkua alkaa 16-vuotias koulutyttö Lena Muhina pitää päiväkirjaa. Leningradilaiset yrittivät selvitä myös syömällä ruohoa ja nahkaesineitä. Muistiinpanoista huokuu niiden kirjoittajan uskomaton päättäväisyys, sitkeys ja elämänhalu. Lopulta myös rak- LENA MUHINA: Piirityspäiväkirja. Suomentanut Pauli Tapio. 2. 1942. Äiti kuoli eilen aamulla. Nyt olen yksin. Lena elää ottoäitinsä Lena-mamman ja heillä asuvan vanhemman naisen, Akan, kanssa. Isäänsä hän ei koskaan viittaa sanallakaan. Samoihin aikoihin, kun Lenan äiti kuoli, alle 2,5 miljoonan asukkaan kaupungissa kuoli kuukausittain yli 100 000 muutakin ihmistä. Saari on myös Pitääkö mun kaikki hoitaa. Hän ehti kirjoittaa sitä vajaan vuoden, piirityksen ensimmäisen talven yli. Aluksi muistiinpanot ovat tavanomaisia koulutytön kirjoituksia. 291 sivua. 23. On mahdotonta sanoa, onko se poikkeuksellista, olosuhteiden sanelemaa vai sekä että. Ilmeisesti päiväkirja on Lenalle yksi väline pysyä järjissään ja selviytyä. Suomi oli Saksan liittolaisena osa piiritysrengasta. tuli maanantaina 27. Ei mene kauankaan, kun ihmiset ovat liian nääntyneitä raahautuakseen pommisuojiin hälytysten tullen. Pikku hiljaa päiväkirjan sivuille ujuttautuu kuolema, josta tulee arkea. Nälkä pommia pelottavampi Siitä puhe, mistä puute. Lena pohtii paljon toveruutta ja mitä se sisältää. Teksteistä piirtyy kuva tunnontarkasta, säntillisestä ja ahkerasta, mutta myös itsepäisestä ja -tietoisesta, tytöstä. tammikuuta kuluneeksi 70 vuotta. Piirityksen lopputuloksena nälkään nääntyi yli 600 000 siviiliä. Unelmia ei saa hengiltä Piiritetyssä Leningradissa nälkiintynyt pikkupoika. sivukaupalla ruuan hankinnasta, jakamisesta ja säästämisestä
09-4542 1333 (ti?pe 11?15) www.Q-teatteri.fi www.facebook.com/Qteatteri twitter.com/kasparhauserHKI. ?HITTO KU NÄRÄSTÄÄ JA VÄSYTTÄÄ MUT PAKKO SAADA IHMISKUNNALTA KUNNIOITUSTA JA HUOMIOTA? ensi-ilta 18.2.2014 esitykset ajalla 17.2.?26.4.2014 liput 29/27/19 ? Lipunmyynti (09) 4342 510 ti?pe klo 11?14 Erottajankatu 5, 00130 Helsinki 24 Y-SUKUPOLVEN TARINA Q-TEATTERIN NÄYTTELIJÖIDEN KERTOMANA Ohjaus: AKSE PETTERSSON Käsikirjoitus: AKSE PETTERSSON & JOHANNES EKHOLM Rooleissa: LOTTA KAIHUA, JUSSI NIKKIL Ä & EERO RITALA KANTAESITYS13.2.2014 Q-TEATTERIN SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ Q-TEATTERI Tunturikatu 16, 00100 Helsinki puh
Sosialismin vararikko osoitti, että ilmansuunnatkin ovat ihmisen tekoa, sillä yhdessä yössä Itä-Eurooppa harppasi kohti länttä ja muuttui entiseksi Itä-Euroopaksi. Oi länsituuli, saavu jälleen ja lämmin viesti tänne tuo, suomalaiset hyräilevät, mutta idän ilmat ovat meistä ilkeimmät, idän pakkaset pahimmat ja idän poudat polttavimmat. Nyttemmin ratikoista on Vienanjoen suistossa jo liian vanhanaikaisina luovuttu. SUOMI LIITTYI Euroopan unioniin päästäkseen eroon idän ilmansuunnasta. Tiede tuli kuuliaisena perässä ja julisti, etteivät suomalaiset olekaan kotoisin idästä, vaan paremminkin Belgian seudulta. Unioni sivistää suomalaiset hajuttomiksi ja mauttomiksi, mutta ugrilainen menneisyys on silti yllättävän lähellä. Maantiedon tunnilla tivasin Pohjoismaita, mutta Suomea, Ruotsia ja Norjaa pidemmälle serkkupolo ei päässyt. Tacitus osui asian ytimeen, sillä suomalaisilla ei ole kielessä lainkaan futuuria, toivon ja tulevaisuuden aikamuotoa. Futuurin puute voi vaikuttaa siihen, että elämässämme tuntuu olevan niin vähän mieltä ja merkitystä. ?On enää vain tämä ikuisesti jatkuva jatkuvasti päivittyvä nykyhetki, ja me jäämme siihen jumiin?, Juha Itkonen kirjoittaa romaanissaan Hetken hohtava valo. Kuukausien nimet paljastavat armotta toiseutemme. Loppuun ehtinyt tammikuu, entisaikojen sydänkuu tai ?syänkuu?, on ruotsiksi januari, saksaksi Januar, englanniksi january ja venäjäksi janvar. No, hyvä ehdokas on myös ?öllöttää?, joka tarkoittaa paikallaan möllöttämistä ja tyhjään töllöttämistä. Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko. 25. Imatra taas on Svetogorskin läsnäolosta huolimatta Suomen viihtyisimpiä kaupunkeja. Rajaseudun täytyykin olla pohjoisempana, Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa, mutta ongelmana ei ole silloin raja, vaan syrjäinen sijainti: työpaikkoja on vähän, välimatkat ovat pitkät, koulutusmahdollisuudet heikot. Luonnollisesti raja voi myös maantiedettä muuttaa. Äitini kotikylä Kontu levittäytyi Enson ja Viipurin välissä valmiina teollistumaan, mutta nyt kylän rippeet ovat pussin vihoviimeisellä perällä, idempänä kuin Nuijamaan raja-asema. Syksyllä metsähallitus tuhosi Suomussalmella Vienan reitin, jota myöten kainuulaiset kulkivat rajantakaisiin kyliin. Kolumni / Pirjo Hämäläinen Idän pakkaset pahimmat MAANTIETEELLE EMME mahda mitään, Juho Kusti Paasikivi väitti ja oli tietysti väärässä. Myös virolaisilla tammikuu on jaanuar ja unkarilaisilla január, vaikka kielisukulaisia ollaan olevinaan. Indoeurooppalaisen yksimielisyyden rikkovat vasta Venäjän permiläiset kansat: udmurtiksi tammikuu on tol?or ja komiksi töv?ör. Ö-kirjain on saanut Syktyvkariin oman patsaankin, sillä aitougrilainen ääkkönen täydentää komin kyrillisiä aakkosia. Facebookissa kerättiin viime vuonna adressia Ta?elin ?hölläillään?-mainosta vastaan, mutta voiko olla suomalaisempaa sanaa kuin etuvokaalien täyttämä ?hölläily?. . Kainuulla ja Vienalla oli viljalti kauppa- ja sukusiteitä, joten keisariaikaan raja oli muodollisuus ja itsenäisyyden alkupuolella hidaste. Maanpuolustustahoissa rajakontaktit herättivät tietenkin närkästystä. Ilmansuunnista kauhistuttavin ei ole suinkaan Jäämereltä puhiseva pohjoinen, vaan aina niin inha itä. Itärajan eli rajaseudun lasten jouluiloksi on kerätty vuosikymmenet käytettyä vaatetta ja käyttökelpoista rahaa, eikä perinne viime joulunakaan katkennut. Vaikka oma lapsuuteni oli riittävän niukka, rajaseutua ravisteleva puute liikutti pientä sydäntäni niin, että aloin kirjoittaa aiheesta kriittistä tyttökirjaa. Luova suomalaisluokka on asettunut yksin tuumin Berliiniin, mutta kuka osaa sijoittaa kartalle Arkangelin, joka on Helsinkiä parisataa kilometriä likempänä? Helsinki perustettiin vuonna 1550 ja Arkangeli vuonna 1584. Ylikansalliset kaivosherrat ovat törmänneet paitsi metsästäjiin, kalastajiin ja himomarjastajiin . Huolta kantoi myös Suomalaisuuden liitosta vuonna 1927 erkaantunut Rajaseutuyhdistys, nykyinen Rajaseutuliitto. Itänaapurin aktiivivuosina toimintaa elähdytti syvä epäluottamus. pu- » Unioni sivistää suomalaiset hajuttomiksi ja mauttomiksi, mutta ugrilainen menneisyys on silti yllättävän lähellä. humattakaan Islannista, joka värjöttelee yksin kaukana Atlantilla. Suomi kuuluu läntisen Euroopan ytimeen, mutta jos täysin oppimaton muukalainen pantaisiin lähialueitamme arvaamaan, hän saattaisi poimia karttalehdeltä Kantalahden, Mont?egorskin tai Zapoljarnyn ja liu?uttaa katsettaan pitkin Kuolan niemimaata. Jopa jääkarhujen kotikontu Nenetsia, jota Greenpeacen puolustama Pet?oranmeri huuhtelee, voisi vaikuttaa samalta arktiselta maisemalta kuin Suomi, onhan maamme lakipiste Nuorgam vain patikkamatkan päässä Jäämerestä. Sanattoman sopimuksen mukaisesti ainoastaan eteläinen Suomi on kuitenkin oikeaa Suomea eikä Karjalan tasavaltaa tai Murmanskin aluetta vakavasti oteta. myös hurjistuneisiin poroisäntiin. ?Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisiltä he ovat saavuttaneet sen vaikeimman päämäärän, ettei heidän tarvitse edes mitään toivoa?, roomalainen Tacitus kuvaili fennejä. Lantti rajaseudun lapsille oli lantti Suomen yhtenäisyydelle ja turvallisuudelle. JOSKUS MURROSIÄSSÄ leikin koulua pienen serkkuni kanssa. Mikäli rajaseudun asukkaita ei olisi vaalittu ja vaatetettu, sotatilanteessa he olisivat voineet loikata puna-armeijan puolelle. Puola, hän lopulta kyllästyneenä älähti. Veikkaus oli looginen, sillä historiasta ja kartasta katsoen Puola tuntuu yhtä uskottavalta Pohjoismaalta kuin Tanska . Herätkää ja neulokaa rajaseudun kasvateille lämpimiä nuttuja! vaadin heti ensimmäisellä sivulla. Mekin asuimme lähellä rajaa, nykyisessä Kouvolassa, jonka Allegron matkustajat tuntevat lännen etuvartiona ja idän esikartanona, mutta kirjani hirsitöllit olivat topeliaanisen vinoja, nietokset kolmimetrisiä ja salot pahaenteisen hiljaisia. RAJASEUTUUN YHDISTETÄÄN puutetta ja kurjuutta, mutta eihän itäraja voi pelkällä olemassaolollaan kenenkään elämää myrkyttää. Isoäitini kotitila spektroliitista kuululla Ylämaalla on aivan rajavyöhykkeessä kiinni ja Veijo Rönkkösen patsaspuisto Parikkalassa melkein Venäjän puolella, mutta molemmat tienoot vaikuttavat hyvinvoivilta. Joukkoliikenteessä Helsinki kulki niin ikään edellä: ensimmäiset sähköraitiovaunut pyyhälsivät matkaan vuonna 1900, kun taas Arkangelissa jouduttiin odottamaan vuoteen 1916 saakka
Nuorten kanssa pitkään työtä tehnyt ammattinäyttelijä ja -ohjaaja Tarja Pyhähuhta on tällaisesta teatterin tekemisestä innostunut. . Lähes kaikki näytelmät kertovat jostakin nuoria koskettavista asioista. Mikkelissä toimivan Suomen Nuorisoopiston Teatterin osaamiskeskuksen projektipäällikkö Jatta Juhola tiivistää nuorten teatterin merkityksen paljon muuhun kuin pelkkään näyttämötaiteeseen. Pojat puhuvat niin rohkeasti ja avoimesti, ja esittävät hienosti mieheksi kasvamisen kaikessa moninaisuudessaan ja juuri niin kuin nuoret kokevat ja puhuvat sen oikeassa elämässä. Soisin, että kaikki yläkouluikäiset pojat ja heidän vanhempansa näkisivät tämän. Tytötkin saavat tehdä komediaa Mutta palataanpa teatterin vaikutusmahdollisuuksiin. Hän esimerkiksi purkaa vihaa roolihahmossaan. » Nuoret ideoivat ja käsikirjoittavat näytelmän nollapisteestä ensi-iltaan. TEKSTI Kari Kauppinen NUORET KERTOVAT nyt kehoistaan. Mikkelissä kantaa ottava poliittinen teatteri on syntynyt pitkälti lukion ilmaisutaidon tunneilla. Ilmaisutaitoa opettaa vahvasti Poikateatterin vetäjä Katariina Kinnunen. Oman elämän tärkeät KARI KAUPPINEN Alma Laukkanen on nuori teatterintekijä, joka vie omat tunteensa näyttämölle. Ryhmät yhdistävät voimansa lopullisessa esityksessä, jossa väliaika erottaa ryhmien esitykset tästä samasta teemasta. Poikateatteri on jälleen tämän viikonlopun Työväen Näyttämöpäivillä vuoden tauon jälkeen, Tyttöteatteri oli viime vuonna. Mutta kehoista kertova esitys jatkaa sitä 26 samaa, millä nuoret ovat Mikkelissä teatteria tehneet jo pitkään: he haluavat kertoa omista asioistaan, vaikuttaa omilla kokemuksillaan, jakaa yhteisöllisiä kokemuksia muille nuorille ja kertoa vanhemmille sukupolville, mitä heille kuuluu. Täällä teatterilla on vahva sanoma. Tyttöteatterissa ensimmäistä vuottaan mukana oleva, lukion kakkosluokkalainen Alma Laukkanen, 17, näkee teatterin erinomaisena vaikutuskeinona. . Mikkelin Poikaja Tyttöteatteri ovat tuottaneet yhteisen esityksen, jonka kumpikin ryhmä on omalta osaltaan tehnyt täysin itsenäisesti käsikirjoituksesta alkaen. Teatterin viesti menee hyvin perille, koska yleisö keskittyy sitä niin vahvasti katsomaan, vertaa Laukkanen esimerkiksi televisioelokuviin, jonka ohessa on kaikenlaista muutakin toimintaa.. Nuoret haluavat vaikuttaa tässä arjessa oleviin asioihin. Esimerkki tulee Poikateatterin tuoreimmasta teoksesta, jossa Roolihahmossa voi olla joku toinen, ei tarvitse keskittyä omiin asioihinsa. on siis käsitelty kehoja. . Kahden pienen pojan äitinä katson hyvillä mielin tällaista poikien tekemää teatteria, joka on hienoa asennekasvatusta
Vai voivatko vain pojat olla. Jos jotakuta ruvetaan erilaisuuden takia halveksimaan ryhmässäni, poistan sellaisen käyttäytymisen heti. Yksi tuttu murjaisi vitsikkäästi sia; esimerkiksi koulun ilmaisutaidon kerran kaupan ovella, että mitä surkeja näytelmäkerhon ryhmiä sekä iltaiammat tilat, sitä laadukkaampaa teatsin harrastajateattereita. teria. . Näyttämöltä rohkeuden siirtäminen arkielämään saattaa aukaista lukkoja esiintymisen ja julkisen puhumisen suhteen myös omana itsenä. . Hän on tällä kaudella mukana kolmessa ryhmässä, kolmessa eri roolissa tietysti myös. . Se on hyvä tapa, niin muutoin (näyttämön ulkopuolella) sitten voi keskittyä oleelliseen, sanoo Laukkanen. Tosielämän paineet siis jäävät tavallaan näyttämölle ja samalla roolihahmo saa toisenlaista aitoutta, kun tunteet tosielämästä peilataan näyttämölle. Sama kokemus tulee myös pitkään harrastajateatteria ns. Pitää tehdä sitä, mitä haluaa. Tämänkokoiä m yh teatter ir kunhan ensin ovat sessa kaupungissa saaneet hankittua niitä tiloja ei kauhetilan harjoituksilleen asti ole, ja pyrimme ja muutamalle esityksellöytämään sellaisen tilan, leen. joka palvelee monia tarkoituk. He syyttivät poikaansa maineensa pilaamisesta. Kielloilla voidaan tehdä pahaa. . Luovuus on herkkä asia, sanoo Pyhähuhta. Pyhähuhta on nähnyt läheltä, miten tekee kipeää se, ettei voi toteuttaa itseään. . Paras tapa on tukea sitä, missä lapsi on onnellinen, ja oma itsensä omalla persoonallaan. POIKIEN TEKEMÄÄN Pyhähuhta kitkee kaiken pilkan. . Nuorten tunteisiin ja kasvamiseen pureutuvat myös kehosta kertovat näytelmät. Vaikka näytelmät ovat hyvin vakavista asioista kertovia, niitä tehdään usein huumorilla. Olemme näyttäneet, että olemme olemassa, kun tuntuu, että esimerkiksi lukiossa meitä ei ole aina huomioitu samalla tavalla kuin Poikateatteria, sanoo Laukkanen mitenkään arvostelematta poikien ryhmää. Teatteri on lomaa omasta itsestä Teatteriharrastukseen liittyy myös jonkinmoinen pako todellisuudesta. Se houkuttelee mukaan uudelleen, adrenaliinipiikki on saatava. TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖPÄIVÄT pe-su 31.1.?2.2. Mikkelissä. VILI LAHIKAINEN Pilkka kitketään heti pois teatteriin suhtaudutaan kaksijakoisesti. Nuorillakin on nykyään kovin hektinen elämä. . Sellainen tila, jossa voisi viimeistellä harjoitukset ja pitää esitykset ja Mikkelissä toimii yli kymmenen erilaista harrastajateatteriryhmää. joka ehkä palvelisi Näyttämöpäiviäkin. Asukkaita kaupungissa ja sen ympäHarjoituksiin ryhmät joutunevat ristössä on viitisenkymmentätuhatta. edelleenkin etsimään tiloja, mistä kulRyhmiä on lapsille, nuorille, erikseen loinkin sattuvat saamaan. Valtaosa tukee jälkikasvunsa kiinnostusta. . Jos ruvetaan nauramaan sille, että joku uskaltaa olla enemmän herkkä kuin joku toinen. Tämä varmasti toimii ainakin Pyhähuhdan karismalla. Asiat sanotaan suoraan ja kuuluvasti mitään peittelemättä. Pyhähuhta pohtii asenteita ja käsitteitä siitä, mikä sopii millekin sukupuolelle. . Ilman innostuneita vetäjiä ei olisi harrastajiakaan. Teattereiden kaupungista puuttuu harrastetila että muualla Suomessa on koitettu ryhmä ja seniorikansalaisille montakaan kaupunkia tai kylää, jossa suunnattu ryhmä, nukketeatteria ja sen lisäksi ilmaisutaidon ryhmiä luteatteria harrastettaisiin näin intohikiossa. moisesti ilman tiloja, sanoo Suomen ensimmäisen Poikateatterin perustaja ja ohjaaja Katariina Kinnunen. TEATTERIRYHMÄT OVAT äänekkäästi vaatineet Mikkelin kaupunkia järjesMikkelissä on valtava määrä hartämään tilat lukuisille ryhmille. Poikateatpojille ja tytöille, kaikenikäisille, on teri on välillä, kesäisin, treenannut ulmusiikkiteatteria, vammaisille tarkonakin. . asiat näyttämöllä Mikkelissä nuorisoteatterit ovat tehneet teatteria muun muassa koulukiusaamisesta, koulusurmista ja siitä, että nuoret eivät uskalla olla omana itsenään, näyttää tunteitaan, koska pelkäävät muiden reaktioita. Ei sille voi vetää rajaa, mitä voi tehdä. aikuisten ryhmissä tehneeltä Veli Huopalaiselta. Kaikkien ei tarvitse pelata jääkiekkoa, sanoo mikkeliläinen ammattinäyttelijä ja -ohjaaja Tarja Pyhähuhta. Päinvastaisiakin esimerkkejä on. Mutta juuri siinä piileekin näyttelemisen ydin. . Sitä voi mennä roolinsa taakse ja sitä kautta myös harjoittaa itseään. Tällä voi olla suuri merkitys muuhun elämään. Isä halusi estää poikansa teatteriharrastuksen poikaryhmässä, koska se on hänen mielestään ?homojen hommaa?. Ehkä taustalla oli samanlainen pelko kuin television BB-talossa homoutensa kaikelle kansalle kertoneen nuoren miehen vanhemmilla. Naiskoomikkoja on aika vähän. Laukkanen kertoo tyttöjen pohtineen kehoista kertovaa näytelmää tehdessään, että voivatko tytöt olla hauskoja. . Monikaan ei aina uskalla tosielämässä aukaista suutaan julkisesti, koska pelkää nolaavansa itsensä, menemällä lukkoon tai kuvitellen että sanoo muiden mielestä jotakin tyhmää. Teknirattuna, mutta tilaongelmat piinaavat; tinen johtaja Jouni Riiloja ei juuri ole ja helä ei uskalla nioimii t ä s käytännössä joka metä vielä paikkaa, s li e Mikk esitykseen ryhmutta sanoo, että n e n e yli k y mm mät joutuvat raloppukeväästä tiastajar r a h kentamaan kailoja pitäisi löytyä. a t er ilais . ä ken alusta pitäen, . Äitini ei päässyt toteuttamaan unelmaansa näyttelemällä, koska vanhoilliset ajatukset hallitsivat kotona, isä ei antanut lupaa. Pyhähuhta lähettääkin viestiä nuorten vanhemmille. . Hän vetää Poikateatteria. Syrjäytyminen alkaa siitä, jos ei saa olla sellainen mikä haluaa olla. OMISTA RYHMISTÄ Katariina Kinnunen on yksi Mikkelin harrastajateatteribuumin äitejä. Mitkä ne ovat ne miehisyyden piirteet. Näytteleminen on omien rajojen etsimistä, omalla epävarmuusalueella olemista ja se kartoittaa itsetuntemusta. Hyvän olon tunne syntyy amatöörinäyttelijälle usein juuri näistä onnistumisista. Se toimii myös siten, että jos olen jollekin tosi vihainen, niin ajattelen häntä esityksessä. Huudan siellä tälle ihmiselle. EN USKO, 27. Sama ihminen saattaa kuitenkin olla näyttämöllä täysin estoton. Roolihahmossa voi olla joku toinen: ei tarvitse keskittyä omiin asioihinsa, sanoo Laukkanen. Teatterissa saa ikään kuin lomaa itsestä. Tilanne on myös käänteinen. Kaurastajateatteriryhmiä, tiettävästi väpunki myös näyttää lopulta kuukauhintään suhteellisesti eniten koko sien ellei vuosien jälkeen maassa asukaslukuun vervihreää valoa. Mutta ovat ne pojat meille nauraneet. Tyttöteatterille on syntynyt myös muita merkityksiä.
Mikään ei ole tässä suhteessa muuttunut sarjan toisessa osassa. Guillou kirjoittaa 1900-luvun alun vuosista kertomalla köyhän kalastajaperheen kolmesta, orvoksi jääneestä, teknisesti lahjakkaasta veljeksestä, jotka pääsevät insinöörioppiin Saksan Dresdeniin, yhteen sen ajan parhaista opinahjoista. Ihmiskunnan tulevaisuus näytti lupaavalta, erityisesti teknisen kehityksen ansiosta. Kulttuuri eli moniaalla nousukautta, seksuaalinen vapauskin pilkotti tulemistaan, vaikkakin kangerrellen. Vasta tämän kotikonnuilla Sverrelle selviää, että kumppani on aatelinen lordi ja kohta kaiken lisäksi sukunsa päämies. Nyt Guilloulla on toinen näkökulma, kun hän kuvaa vuosituhannen viimeisen vuosisadan alun Eurooppaa Sverren kautta. Tämä valinta on osoitus kirjailijan rohkeudesta. Keskimmäinen, Oscar, kokee onnettoman rakkauden n ja pakenee häpeisGuillou o sään Afrikkaan. utkijan Sarjan ensimmäiistunut t aan sessä osassa seuammioss k rataan Lauritzin pitkään. ja Oscarin vaiheita toisen maailmansodan päättymiseen saakka, mutta nuorin veli Sverre katoaa veljiltään tietymättömiin. Hän on todennut miesten välisestä seksistä kirjoittamisen olevan vaikeaa, koska hänellä ei ole siitä kokemusta. Selitys valintaan löytynee siitä, että Jan Guillou on kirjailija, joka haluaa tarttua haasteellisiin aiheisiin, aivan kuin norjalaisen insinöörimiehen elämästä aatelisessa Englannissa haastetta ei muutenkin olisi. GUILLOU ON istunut tutkijan kammiossaan pitkään. Hän tutustuu joukkoon tuon ajan tunnettuja kulttuuripersoonia kuten Oscar Wildeen ja Virginia Wool?in, myös John MilSVERRE LUIKAHTAA 28 ton (Maynard) Keynesiin. Kirjassa on keskeisellä sijalla muun yhteiskuntakerronnan rinnalla homoseksuaalisuuden ja siihen suhtautumisen kuvaus. Suomentanut Taina Rönkkö. Kirjat Guilloulla on kaikkeen oma näkökulma LIKE/ ULLA MONTAN vahvuus on tutkimustyössä ja kyvyssä avata tulkinta, joka avautuu elävänä ja yksityiskohtia myöten kiinnostavana. Historiaan sijoitetussa romaanissa aiheet ovat usein aikaisemmin selvitettyjä. Silloin elettiin ensimmäistä maailmansotaa edeltänyttä, monin tavoin optimismin aikaa. Suuri vuosisata 2. Heidät lähetetään sinne, koska pohjoiseen maahan on rakennettava rautatieverkko. Silloin tarvitaan taitajia, sillanrakentajia. Veljekset suoriutuvat viisi vuotta kestävästä koulutuksessa erinomaisesti. Fak- Jan Guillou on kansainvälisesti tunnettu ruotsalainen kirjailija ja journalisti. tojen totuudenmukaisuuden voi epäuskoinen tarkistaa. Temaattisesti voi sanoa Guilloun seuraavan Keikarissa kahta historiankirjoituksen linjaa, teknis-historiallista sekä taiteeseen ja kirjallisuuteen keskittyvää. Like Hannu Hurme Kustannus 2013. Hänen vaiheensa täyttävät sarjan toisen osan. JAN GUILLOUN miesystävänsä kanssa Englantiin. Asettaessaan ?ktiotaan faktan raameihin hän on tarkka. Kuitenkin vain heistä vanhin, Lauritz, on ainoa, joka palaa kotimaahan rautatietä rakentamaan. Sverre kehittyy tekniikan alan työskentelyn ohessa ympäristönsä ihailema taidemaalari. Niin hän tekeekin, muutenkin kuin vain totutusta poikkeavalla näkökulmalla. Tämä tuli selväksi jo hänen kymmenosaiseksi kaavailemansa, suurten keksintöjen vuosisadasta kertovan sarjan ensimmäisessä osassa Sillanrakentajat. Romaanissa vilisee Guilloun aikaisemmasta tuotannosta tuttuun tapaan yksityiskohtaisuuksiin menevää tietämystä. Sillanrakentajat-kirjan taistelu voittamattomilta tuntuneita luonnonvoimia vastaan vuonojen maan vuoristossa oli kuin jännitysnäytelmä. Sellaiseksi voi myös kuvata Sverren Englannin kulttuurimaailmassa viettämiä vuosia. JAN GUILLOU: Keikari. 430 sivua.. Guilloun lähtökohtana suururakkaan ryhtyessään on ollut tuoda esiin jotain uutta
MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKIN UPEA KEVÄT PUNAINEN HELMI NAISKLOVNIFESTIVAALI 12.?15.2.2014 Katso koko kevään ohjelmisto: kapsakki.? NAINEN JA ANJOVIS Musiikilla höystetty keitos Sinikka Nopolan hauskoista ja tarkkanäköisistä teksteistä. Heidi Herala, Juha Antikainen 16.2. 09 7596 0200 Esitykset 2014 TO 26.6. LA 28.6. SU 29.6. KE 2.7. TO 3.7. SU 6.7. KE 9.7. TO 10.7. SU 13.7. KE 16.7. TO 17.7. LA 19.7. SU 20.7. TI 29.7. KE 30.7. TO 31.7. LA 2.8. SU 3.8. TI 5.8. KE 6.8. TO 7.8. LA 9.8. 18.30 e 18.30 e-i 18.30 18.30 18.30 15.00 18.30 18.30 15.00 18.30 18.30 15.00 15.00 18.30 18.30 18.30 15.00 15.00 18.30 18.30 18.30 21.00 yö Päivän tapahtumat uudesta näkökulmasta. » www.kansanuutiset.fi 29. klo 15 MAKUUKAMARIOOPPERA & LEIRINTÄALUEOOPPERA Jaakko Kuusiston ja Jari Järvelän kamarioopperat: parisuhteen alusta ja lemmen liekin säilyttämisestä. Mm. MY FUNNY VALENTINE: Veera Railio, Juha Kotilainen 23.2. 010 292 2422 www.nokianteatteri.? Nokian Kesäteatteri Nokian valtatie 1 Tee työtäs laulellen! Vasurilla-cd 10 ? TILAA: ilmoitukset@ kansanuutiset.fi tai p. TELL ME THE TRUTH ABOUT LOVE: Laura Pyrrö, Tiina Korhonen 23.3. klo 19, 2.3. ALASTON KOMEDIA TYÖELÄMÄSTÄ Sketsejä, lauluja ja tositarinoita työstä ja elämästä. Minna Kivelä, Annu Valonen, Antti Korhonen Ohjaus: Jukka Keinonen Ensi-ilta 6.3. klo 19 Liput Kapsäkistä: alk. klo 19. Esitykset 5.4. TAAKSE JÄÄNYTTÄ ELÄMÄÄ: Lauluja sota-ajalta Raimo Laukka, Jukka Ojala Konsertit klo 15 LES GIRLS -KONSERTTI Ihania ikivihreitä lauluja sekä musikaalisävelmiä. Ritva Auvinen, Sinikka Sokka, Laura Heinonen 13.2. 24 ? Lippupisteestä: alk. 09 260 0907 Onni jonka annoin pois musiikkinäytelmä Käsikirjoitus ja ohjaus Tapio Parkkinen LIPUT: 20 / 18 / 10 eur Teatterin toimisto Kylmänojankatu 3, Nokia Puh. Anu ja Juha Hostikka 21.2, 28.2. klo 19, 1.3. HUIPPUOSAAJAT . asti. TANSSITEATTERI HURJARUUTH www.hurjaruuth.fi 09 565 7250 LEIVOSKAHVIKONSERTIT Kepeät sunnuntaikonsertit kahvin ja leivoksen kera. 9.2. klo 19 IRINA BJÖRKLUND Uuden La vie est un fête -levyn julkaisukonsertti. 22.2. klo 15 KURTISAANI JA NEITSYT Musiikkinovelli kurtisaaniäidin ja tyttären välisestä suhteesta. Katriina Honkanen, Tuija Rantalainen Ensi-ilta 26.2. 26,50 ? Leivoskahvikonsertit: 25/27,50 ? Irina Björklund: 20/22,50 ? Hämeentie 68, Helsinki
?rauhan ja sotatointemme? häiritsijöitä vastaan. en teloitu Punavanki a 1918. ss de u ka Var s Tuomioita ilman oikeutta » Suomen sisällissodan aikainen oikeudenkäyttö ja voittaneen osapuolen laittomuudet saavat lisävalaistusta professori Antero Jyrängin uudessa kirjassa. TEKSTI Elias Krohn ?SE VALTAVA kansanliike, joka yhdisti kaikki kansanluokat taistelemaan kaiken sen puolesta, mikä kansalle oli kalleinta, sen isiltä perityn uskonnon ja isänmaan ja kodin puolesta, on tehnyt mahdolliseksi tehdä lopun siitä hirmuvallasta, joka uhkasi upottaa nuoren itsenäisyytemme ja vapautemme vereen.? Näin lausui kenraali Gustaf Mannerheim valkoisten voitonjuhlassa Senaatintorilla sisällissodan päätyttyä. Maa oli kuitenkin jo hukkunut vereen ja verenvuodatus jatkui, vaikka sota oli ohi. Vain vähän ennen Mannerheimin puhetta oli koettu valkoisten taistelujen jälkeen tekemien surmien ennätys: 397 surmaamispäätöstä yhtenä päivänä. Yleistajuisessa kirjassaan Jyränki käy läpi sekä sotaa edeltäneitä, sen aikaisia että sen jälkeisiä vaiheita laillisuuden näkökulmasta. Eräässä kiertokirjeessään hän kehotti ryhtymään ?mitä tarmokkaimpiin toimenpiteisiin. E. oikeus sisällissodan Suomessa?. Jyrängin mukaan yksilöiden oikeuksia loukattiin vuonna 1918 syvemmin ja suurimittaisemmin kuin koskaan Suomen historiassa. Pahin rikos: kapinallisuus Punaiset eivät juurikaan edes yrittäneet perustella valta-asemansa aikaisia toimia laillisuuden puolustamisella. -kuulutuksen, jonka mukaan rintamantakaiset haitantekijät, sotavoimaa aseellisesti vastustavat, aseita luvattomasti hallussa pitävät, sala-ampujat ja murhapolttajat on heti tavattaessa rikospaikalla ammuttava. Tarmokkuus tarkoitti siinä yhteydessä vankien ammuttamista. Millä oikeudella tällaiset asiat tapahtuivat. Svinhufvudin johtaman senaatin toimivallan laajennukset sekä toisaalta niiden siirrot armeijan ylipäällikkö Mannerheimille, eivät pohjautuneet lakiin ja jäivät oikeudellisesti epämääräisiksi. Surmia tehtiin voitonjuhlan jäl- 30 keenkin päivittäin vielä pari kuukautta, eivätkä ne sittenkään päättyneet. Sodan aikana ylipäällikkö Mannerheim oli antanut ?Ammutaan paikalla. Käytännössä he kuitenkin puolustivat lakia keinoilla, jotka merkitsivät sen rikkomista. Laillisuus murtui Jyrängin mukaan kahdella tasolla: Ensinnäkin hallinnossa toimivaltuuksien muutokset, kuten P. Toiseksi kansalaisten perusoikeuksia rajoitettiin voimakkaasti ja suuri osa kansasta jätettiin kokonaan lainsuojattomiksi. Sotatila olisi voinut juridisesti oikeuttaa tällaiset toimet, mutta maailmansodan aikana julistettujen venäläisten sotatilasäännösten ei. Valkoisille sen sijaan juuri se oli kapinan kukistamisen keskeinen oikeutus. Tämän kysymyksen ympärille rakentuu emeritusprofessori, valtiosääntöoikeuden ja oikeushistorian asiantuntijan Antero Jyrängin viime tiistaina julkistettu teos Kansa kahtia, henki halpaa
Elokuussa 1918 aloittaneet valtiorikosoikeudet käsittelivät 75 550 juttua, jotka koskivat vain punaisia. Niistä lähes 68 000 johti jonkinlaiseen tuomioon. Karsittiin pois ihmisiä, jotka olivat toista mieltä yhteiskunnallisista asioista. Valkoisille syytesuoja Sodan molemmat osapuolet tekivät surmatöitä taistelujen ulkopuolella, joskin valkoisen terrorin uhreja oli 6?7 kertaa enemmän kuin punaisen terrorin uhreja. Lopputuloksen katsottiin siunaavan ja pyhittävän kaikki toimet olkoonkin, että niissä oli menty vähän lain sivuun. Sisällissodan verenvuodatus ja laittomuudet jättivät syviä jälkiä yhteiskuntaan. Jo aiemmissa vaiheissa kurinpitotoimissa oli surmattu lähes 10 000. Valtiorikosoikeuksissa tuomioiden perusteena olivat valtiopetos- ja maanpetossyytteet, eivät esimerkiksi surmat tai ryöstöt, kuten tutkijalautakunnissa. Se riitti ampumistuomioon, joissain tapauksissa vain sekin, että oli liittynyt punaisten joukkoihin. . Jyränki arvelee syyksi sitä, että rikosnimikkeiden piti olla sellaisia, joista ei voitaisi vaatia tuomiolle myös valkoisia. oikeus sisällissodan Suomessa. Samankaltaisia vankileirejä kuin vuoden 1918 jälkeen nähtiin taas jatkosodan aikana. Parlamentarismin puolestapuhujana tunnetun Jyrängin mukaan Suomen presidenttivaltainen järjestelmä oli myös alkujaan seurausta siitä, että sisällissodan jälkeen eduskuntaan ei luotettu. ANTERO JYRÄNKI: Kansa kahtia, henki halpaa . Ryöstö ei ollut pelkkä ryöstö, vaan se ilmensi kapinallista mielenlaatua. Yli puolet tuomituista selvisi ehdollisella, muita odottivat yleensä vankileirit. Syksyllä oli vähitellen noussut tietoisuus siitä, että kaikki valkoisten teot eivät olleetkaan lainmukaisia. Art House 2014. vuonna 2004 valitusta Mannerheimista. katsottu olevan voimassa enää itsenäistymisen jälkeen. Kuolemantuomioita jaettiin 554, joista 274 pantiin täytäntöön. Jälkimmäisen armahduspäätöksen yhteydessä tuli kerralla käsitellyksi myös lakia rikkoneiden valkoisten asema: he saivat kattavan syytesuojan ja vapautuivat rikosoikeudellisesta vastuusta. . Tai 15 kertaa enemmän, jos vankileireillä nälkään ja tauteihin kuolleet lasketaan mukaan. Osapuolten surmatekoja käsiteltiin kuitenkin jälkeenpäin aivan eri tavoin. -kuulutusta ja muita ankaria ohjeistuksia. Siksi tehtiin armahdus- eli syytesuojapäätökset, jotka kohdistuivat käytännössä kaikkiin valkoisiin, Jyränki kertoo. Sisällissodan historiaa on tutkittu paljon, mutta tapahtumien oikeudellinen arviointi on päässyt käyntiin vasta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, Antero Jyränki toteaa. lopputulos. . Muistot sodasta vaikuttivat tavallisten ihmisten poliittisiin kannanottoihin vuosikymmeniä. Demokraattisten ja oikeudellisten periaatteiden loukkaukset jatkuivat esimerkiksi vuonna 1930, kun vasemmistoradikaalit suljettiin pois eduskunnasta pidätyksin, vaalivapauden rajoituksin ja suojeluskuntien terrorin avulla. KU:N ARKISTO Valkoiset halusivat unohtaa sodan aikaiset teot ja muistaa vain lopputuloksen. Synkkä varjo Mannerheimin yllä SISÄLLISSODAN VALKOISET noudatti- vat laajalti ylipäällikkö Mannerheimin ?Ammutaan paikalla. Laillisuusmiehenä tunnettu Svinhufvud ei nähnyt mahdollisuuksia myöskään valtion sisäisen sotatilan julistamiseen vielä puutteellisen valtiollisen järjestelmän oloissa. Karsittiin pois eri mieltä olleita Sisällissodan aikana punaisia tuomitsivat tutkijalautakunnat, joita joskus nimitettiin ?kenttäoikeuksiksi?. Varkaudet ja ryöstöt saatettiin katsoa yhtä tuomittaviksi kuin surmatyöt. . 256 sivua. LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA Lopputulos pyhitti keinot Valkoisen Suomen suhtautuminen sotaan oli Jyrängin mukaan kaksijakoista: sodan aikaiset teot haluttiin unohtaa ja muistaa vain 31. Tuomiot jaettiin saman kaavan mukaan, eikä näyttöä esimerkiksi yhteistoiminnasta venäläisten kanssa usein ollut, vaikka maanpetostuomio olisi sellaista edellyttänyt. Valtionhoitajan loka- ja joulukuussa 1918 tekemillä kahdella päätöksellä armahdettiin yhteensä noin 17 000 vankeuteen tuomittua. Armeijan henkeä kuvaa toisaalta myös se, että kun Mannerheim lopulta toukokuussa 1918 sähkötti, ettei teloituksia saa tapahtua ennen kuin esitys sotavankien tuomitsemisesta on ratkaistu eduskunnassa, sähkeen ehdoton kielto lieveni matkan varrella useissa piiriesikunnissa ja teloituksia tapahtui kuitenkin. Antero Jyrängin mukaan Mannerheimin kannalta raskauttavaa oli se, että hän ei puuttunut mitenkään armeijansa vastapuoleen kohdistamiin kurinpitokäytäntöihin ja näin käytännössä hyväksyi tuhannet laittomat hengenriistot. MANNERHEIM SIVUUTTI myös sen, että hänen monitulkintaisiin käskyihinsä nojaten antautuneita ja vangiksi otettujakin surmattiin runsaasti. ?Mannerheimin maineeseen tämä kaikki luo pysyvän, synkän varjon?, Jyränki toteaa ?suurimmaksi suomalaiseksi. Niillä ei kuitenkaan ollut mitään yhteistä normaalin oikeusjärjestyksen kanssa, vaikka etenkin suurissa kaupungeissa niiden johdossa oli usein lakimiehiä antamassa toiminnalle laillisuuden leimaa. Rangaistuksia ei jaettu normaalien oikeuskäytäntöjen mukaan itse tekojen perusteella, Jyränki tähdentää Viikkolehdelle
Bukowskimaisesti ?maataan vain katsellen kattoon. ja annetaan ajatusten liitää. Hakala Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta vastaa tähän myöntävästi. Tuoreessa teoksessaan Luova laiskuus hän korostaa, että luovat ideat eivät synny kiireessä, eivätkä stressaantuneissa, ylikierroksilla käyvissä aivoissa. Pitää siis olla tartuntoja tai ?kynnet?, kuten sanoivat ennen muurarimestarit rapatessaan seinää. Myös tietoisuus omasta menneisyydestä on sitä. Ellei ole pohjatietoa, sekä laajuutta että syvyyttä, ei ihminen osaa sijoittaa uusia aistikokemuksiaan mihinkään. Meissä on kuitenkin syvässä ajatus, jonka mukaan jokaisen pitäisi olla kuin Duracell-pupu, jatkuvassa liikkeessä. Ellei ole hidasta ja jopa laiskaa aikaa, eivät ajatukset pääse vaeltelemaan. Hakalan mukaan jatkuvan tehostamisen ja kiihdyttämisen mukana menetetään paitsi rentous, myös elintärkeät hitaat hetket. . Historiatietoi- suus estää meitä keksimästä polkupyörää uudelleen, koska tiedämme, että joku teki jo sen. . Tai meillä on useampia taloustieteen nobelisteja, joilla on psykologin peruskoulutus. Nuoruuden ja uutuuksien palvontaa Oscar Wilde totesi, että nuoruus on Amerikan vanhin traditio. Sitä ei koskaan tiedä, mihin ne liitävät. Ovatko luovuus ja suorituskyky sisaruksia vai magneetin miinus ja plus-napoja, jotka vieroksuvat toisiaan? . Todelliseen luovuuteen tarvitaan aikaa ja tuumailua, jopa suoranaista laiskottelua. . Meillä on monia lääketieteen nobelisteja, joilla on kemistin peruskoulutus. Todelliseen luovuuteen tarvitaan aikaa ja tuumailua » Sanotaan, että useimmilla ihmisillä on työssään ja vapaa-aikanaan jo niin kiire, ettei ehdi edes ihmettelemään. Onko tämä aikamme vitsaus luovuudelle myrkkyä? TEKSTI Juha Drufva KASVATUSTIETEEN PROFESSORI Juha T. Mitä mieltä olet näistä tuloksista, ja viittaisiko tämä Ortegan ongelman asetteluun mielenkiinnon herpaantumisesta kulttuurin yleistä perustaa kohtaan? . Luovuus syntyy rentoudesta ja pakottomuudesta. Hyvät ideat ovat luovuuden ehdotonta raaka-ainetta, mutta niillä ei tee mitään, ellei ideoilla ole kiinnityspintaa. Jos taas kokemustausta on laaja ja riittävän syvä, ideoille löytyy ripustuksia. Näin syntyy paljon varmemmin myös niitä heureka-kokemuksia. Tästä on Hakalan mukaan monia esimerkkejä vaikkapa tieteen huipulta. . Vaikka olen kriittinen vaikkapa nykymuotoisen lukiokoulutuksen joitakin piirteitä kohtaan, liputan edelleen laajan yleissivistyk- 32 GUMMERUS/ ESA MELAMETSÄ Jatkuva kiitolaukka on kohtalokasta luovuudelle, varoittaa professori Juha T. Hakala.. Kun ihmisillä alkaa olla mielessään huoli huomisesta ja jopa ahdistusta omasta ja läheisten hyvinvoinnista, eipä siinä tohinassa enää synnytetä huikeita ideoita. sen puolesta. Kirjallisuus on kuin vaiherikas matka, jonka aikana voimme nähdä, kokea ja aistia monenlaista, mutta jonka aikana saamme myös takuuvarmasti odottamattomia ideoita. . Näkisin niin, että luovuuden suhteen tämmöinen kiitolaukka on kohtalokasta. Yleissivistys, vaikkapa rakkaus kirjallisuuteen avaa elämänpiirissämme kurkistusluukkuja moneen suuntaan. Toteat kirjassasi Luova lais- Kulttuuri on teknologian perusta José Ortega y Gasset arvioi vuonna 1930 ilmestyneessä teoksessaan Massojen kapina, että teknologian säilyminen ei ole itsestään selvää, koska teknologian elinehto on tieteellinen tutkimus. Tieteen olemassaolon edellytys on tutkivan mielenkiinnon säilyminen kansalaisten keskuudessa ja tutkivan mielenkiinnon säilymisen edellytys on kulttuurin yleisen perustan säilyttämisessä. Viime aikoina on puhuttu väsyksiin asti suomalaisten koululaisten matemaattisen suorituskyvyn laskusuunnasta Pisa-tulosten yhteydessä, sekä lukiolaisten heikentyneestä lukemisen ymmärtämisestä
Prosessi on siis sama kuin Mozartin ajan Wienissä, jossa kaupungin musiikille herkkä ilmapiiri tunnisti lapsineron lahjakkuuden ja tuki hänet tyynyillä pianopallille. . Nyt sanotaan, että monin osin lähes addiktoituneet nykynuoret eivät enää kykene olemaan edes paikallaan, saati näkemään vaivaa. . Tuli mieleen, että ehkä jotakin on jäänyt ensimmäisten 23 vuoden aikana oppimatta. Luovuus kuurupiiloilee Pentti Saarikosken mielestä jokainen eläin, joka etsii itse ravintonsa, on luova. Hento viite tästä tuli esille myös ammattikorkeakoulussa. Se on totta, että nuorten ihmisten kärsivällisyys on hakusessa, kun jo pelkkä puolen tunnin istuskelu ilman älyhärpäkkeitä on ylivoimaista. Mikä on tällä hetkellä kulttuurissamme ihan sitä uusinta uutta, ja mikä pois heitettävää, aikansa elänyttä ja vanhaa? . Yksi tällainen asia on vaikkapa äskettäin uutisoitu asia, joka nimetään älypuhelinriippuvuudeksi. ?Sä pilaat mun elämän!. Tätä samaa asiaa sivuttiin myös, kun julkistettiin Pisa-arvioinnin tuloksia. Löytyykö tästä ajatuksesta luovuuden suhteen totuuden jyvä? . Halusin vain tuoda esille asian, että se, mikä näyttäytyy ajassamme modernina ja ilman muuta kannatettavana ei välttämättä ole läpikotaisin sivilisaatiomme edistystä ylläpitävää. HAKALA: Luova laiskuus. 239 sivua. Tämän päivän luovimmat kyvyt eivät ole Toyotan tai Microsoftin palveluksessa. 33. Tämän päivän luovimmat kyvyt eivät siis ole Toyotan tai Microsoftin palveluksessa, eivätkä ole koskaan astelleet Wallstreetillä. Näin oli AL LO VE R PR ES S/ KÄ SI TT EL Y KU teini-ikäinen tyttö kiljahtanut äidilleen (opiskelijalleni) tämän takavarikoitua tytöltä puhelimen hetkeksi? . Kun korkeakouluopiskelijalta kysyttiin kirjaston ja internetin eroa, oli vastaus: ?Internetistä löytyy tietoa ja kirjastosta löytyy?.ööö?kirjoja!. Gummerus 2013. Pois heitettävästä en tiedä, mutta on asioita, joiden suhteen olen tutkijana ja opettajankouluttajana hämmentynyt. Sillä tarkoitan sitä, että maailman luovimpia kykyjä ei ole vielä löydetty, eikä kenties heidän elinaikanaan edes löydetä. Toisaalta epätoivo on hinta, jonka joutuu maksamaan, jos asettaa itselleen kohtuuttoman tavoitteen, kuten Graham Green osuvasti totesi. JUHA T. Tämä ajatus saattaa olla sukua sille jännittävälle piirteelle, jonka mukaan luovuus kuurupiiloilee. Tämä oli aika spontaani vastaus kysymykseesi. kuus, että luovuus on kykyä ja rohkeutta luoda uutta, mutta kysyt samalla, mikä on uutta? On todettu myös, että nuoruuden ihannointi on vastuuttoman kulttuurin tunnusmerkki, koska nuoruus ei kanna harteillaan menneisyyden taakkaa. ?Matematiikkaa oppii vain laskemalla?, hoki oma matematiikan didaktikkoni aikanaan yliopistossa. Tällä hän tarkoitti sitä, että tarvitaan vankka perusta, ja se syntyy vain tekemällä loputtoman yksitoikkoisia laskuharjoituksia. Kotieläimet eivät ole luovia, koska niillä on ikuinen työehtosopimus. Heidän luovuutensa saattaa olla täysimääräisessä käytössä jossakin Lontoon slummissa ja se ilmenee hengissä selviämisenä päivästä toiseen, kykynä erottaa yöpymiseen soveltuvat roskalavat niistä, jotka tyhjennetään auringon noustessa huomisaamuna, ja jotka siis veisivät huomisaamuna yöpyjän hengen? . Kysyttiin, mitä on taustalla, kun suomalaisnuoret eivät yhtäkkiä enää osaakaan matematiikkaa? . Luovuus ilmenee vain siinä sosiaalisessa miljöössä, mikä kykenee tunnistamaan luo- vuuden
Päätöksenteko perustuukin liian usein pelkkiin virkamiesesityksiin, joita tukevat päättäjien tunteet ja olettamukset. Politiikkaa on alettu syyttää uskottavuuden heikkenemisestä. Siis yhden työpaikan hinnaksi tulee 1,3 miljoonaa euroa. Kannattaisikohan tuo raha mieluummin laittaa kotimaisen metsä- Tuulivoiman varaan on Suomessakin laskettu paljon, kun uusiutuvan energian määrää lisätään energiantuotannossa. 34 energian tai vaikka suomalaisen teräsyhtiön tuottamien aurinkopaneelikattojen tukemiseen. Euroopan unionin tavoite on 20 prosenttia. Tilastokeskuksen raportin 5.11. 2013 mukaan sähkön ja lämmön tuotannosta vuonna 2012 Suomessa 46 prosenttia katettiin uusiutuvalla energialla, ja pelkästään sähkön tuotannosta 41 prosenttia. Tätä kaikkea ei YTK:n työttömyyskassa tarjoa, vaan ja ainoastaan työttömyyden sattuessa saisin ansiosidonnaista päivärahaa saman verran kuin nykyinenkin ammattiliittoni maksaa. Matti Luukkonen Keminmaa Parempaa perehtymistä asioihin POLIITTISEN ILMAPIIRIN saattaminen uskottavaksi on sinänsä ongelma. Tiedonvälitys käy omaa, ihmisten mielipiteisiin vaikuttavaa julkista sotaa, päätöksenteon puolesta ja vastaan. Konsulttiraporteissa tämä kuvataan tyyliin ??. Valtion takaama hinta nopeille tuulivoimatoimijoille on 105,30 euroa, eli kolmin- tai nelinkertainen. Tapahtumat ja muutokset ovat niin valtaisan nopeita, että edes päättäjät eivät ehdi syventyä riittävästi asioiden selvittelyyn. Yli kolmensadan euron prosenttiperusteinen jäsenmaksu on muutamalla ammattiliittojen kassalla, kun tulot ylittävät 4 000 euroa. Tietojeni mukaan luvut pätevät myös vuoteen 2013. Eli pitääkö YTK:n väite paikkansa, että muiden työttömyyskassojen jäsenmaksut liikkuvat useissa satasissa kun YTK:n jäsenmaksu on ?vain 99 euroa?. Minun tietojeni mukaan kaikissa tuloluokissa YTK:n jäsenmaksu on yksi suurimmista. Ilmiö mielipiteen muokkaajana niin lehdistön kuin sähköisenkään tiedonvälityksen osalta ei ole uutta. On kuitenkin myönnettävä, että radikaalisuus asioiden käsittelyssä on lisääntynyt tiedonvälityksessä. Onko tieto sitten oikeaa vai tavoitteiltaan päätöksentekoa muokkaavaa, jääkin lukijan ja kuulijan harkintaan. Usein viestitys on lähinnä sensaatiohakuista, myyvää ja altista poliittisille tavoitteille ja vaikutteille. Viestinnän radikaalisuuden lisääntyminen on ilmiö yhteiskunnan sisäisistä ja hallinnallisista ongelmista. Tasamaksut ovat yleisesti alle sata euroa, sen ylittävä tasamaksu on vain kolmessa työttömyyskassassa. Kun käytetään ansioperusteista jäsenmaksua niin jäsenmaksut nousevat YTK:n väittämiin summiin vain muutamassa kassassa, kun kuukausiansiot ovat keskimääräistä korkeammat. Itse olen JHL:n jäsen ja JHL:n työttömyyskassan jäsen ja toimin ammattiosastoni pääluottamusmiehenä. C keskustelua Keskustelu verkossa: www.kansanuutiset.? ?Melkein 900 työpaikan väheneminen perusteollisuudesta ei ainakaan tue kotimaisen työllisyyden ja vientiteollisuuden kasvupyrkimyksiä.. Sen jälkeen astuu esiin YTK:n jäsen joka kertoo samankaltaisesta jäsenyydestä 99 eurolla Mainittu summa onkin ainoa tosi asia tässä tarinassa? Vuoden 2012 eri työttömyyskassojen jäsenmaksut vaihtelivat 20 eurosta 192 euroon, kun jäsenyyden perustana käytetään 2 000 euron kuukausipalkkaa. Eikä EU vaadi, että tavoite pitää saavuttaa nimenomaan tuulivoimalla. Kahden miljardin tuulivoimatuesta olisi helposti voitu EUsitoumuksia rikkomatta leikata puolet, jolloin heikompiosaisia ei olisi tarvinnut kurittaa. Kalevi Nikula puheenjohtaja Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry Työttömyyskassan jäsenyys on edullista OLEN SEURANNUT mielenkiinnolla YTK:n yksityisen työttömyyskassan mainontaa televisiossa ja olen odottanut ammattiliittojen kannanottoa kyseiseen mainontaan . Katja Hänninen, Raahe. Tuulivoima . Siinä syytteessä lienee osa totuutta. Siellä tie- ja verkkoinvestoinnit ovat edullisimmat ja toteutus nopeinta. Edellisen hallituksen esitysten mukaisesti veronmaksajilta aiotaan kerätä tukirahoja 2 000 miljoonaa euroa, joka valuu ulkomaisille tuulivoimakoneistojen valmistajille sekä hankkeita rahoittavien pääomasi- joittajien taskuihin. Sähkön markkinahinnan laskiessa veronmaksajien lasku vain kasvaa. Sähköfutuurit ennustavat hinnan laskevan jopa lähelle 25:tä euroa. Syynä on, että valtion tuki maksetaan tästäkin energiasta. Pohjoismaisessa sähköpörssissä markkinasähkön hinta on nyt noin 36 euroa megawattitunnilta. Mikäli palkka nousisi kuukaudessa 3 000 euroon, olisi vastaava maksun vaihtelu 20?288 euroa. Suosittelen tutustumaan vaikkapa Raahen Kopsan alueeseen. Siellä asukkaat kärsivät voimakkaasta äänestä, joka häiritsee ulkona oleskelua sekä nukkumista yöaikaan. Melu kiusaa asukkaita vielä kolmen kilometrin päässä voimaloista. Ulkomailta saatujen kokemusten perusteella 2 000 miljoonan euron tuella tuulivoima-alalle saadaan Suomessa luoduksi noin 1 600 vakituista työpaikkaa. Myös oman liittoni JHL:n työttömyyskassan jäsenmaksu on toimialan keskimääräisellä palkalla pienempi kuin YTK:n mainostama ?maailman halvin?. Minulle JHL:n ammattiliiton jäsenyys yhdistettynä JHL:n työttömyyskassan jäsenyyteen tarjoaa mahtavan kokonaispaketin, johon kuuluu laaja edunvalvonta lakipalveluineen pahanpäivän varalle, vakuutus työttömyyden varalle, liiton ilmaiset koulutukset jäsenistölle, lomaosakkeiden, lomakeskusten ja mökkien käyttöoikeus, polttoainealennus ja useita vakuutuksia. ei katsota olevan vähäistä suurempaa heikentävää vaikutusta?. Tuettaisiin kotimaista työllisyyttä sekä uusia innovaatioita ja vientikelpoisten laitteiden kehittämistä, jota Suomessa nyt kipeästi kaivataan. Viime vuonna hallitus päätti säästöohjelmassaan tehdä leikkauksia vanhusten laitoshoitoon ja lasten päivähoitoon. tai edes jonkun. Nyt minun mittani on täyttynyt ja aloin itse selvittää kyseistä asiaa. Eteeni avautui tiedustelujeni jälkeen hyvinkin mielenkiintoinen todellisuus tämän päivän moraalista. YTK:n mainonta on jatkunut vuodesta 2013 vuoden 2014 puolelle kampanjalla ?Mitä sinä maksat työttömyysturvasta?. Tässä mainoksessahan annetaan ymmärtää, että ammattiliittojen jäsenet maksavat ansioistaan riippuen useita satoja euroja työttömyyskassan jäsenyydestä ammattiliitoille. Raivoisa kiire on ainoastaan tuulivoiman rakentajilla, jotta saadaan kerättyä hulppeat voitot valtion syöttötari?tuesta. Rakentajat sijoittavat hankkeitaan paikkoihin, joissa on valmis infrastruktuuri eli asutuille alueille. Toinen. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvoi vuonna 2012 ja se oli 32 prosenttia. Suomi on ennemminkin edellä kuin jäljessä tavoitteistaan uusiutuvan energian lisäämisessä. Tuulivoimatuotannolla ei siksi ole mitään hoppua. Teoriassa tuesta johtuen tuulivoimatuottajan kannattaisi pyörittää roottoreita vaikka sähkömoottorilla! Tuulivoimaa ajavat väheksyvät jättimäisten voimaloiden maisemahaittoja ja asukkaiden valituksia melusta. Ruotsissa on maan tiedeakatemia jo ehdottanut tuulivoimatuen vähentämistä. pelastus » Tuulivoimaa vai erehdys? ajavat väheksyvät jättimäisten voimaloiden maisemahaittoja JARKKO MÄNTTÄRI TUULIVOIMAYHTIÖIDEN JA niiden palkkaamien konsulttien mukaan tuulivoima on varsin hiljainen, hajuton, mauton, näkymätön, kuulumaton sekä ihmisiin, eläimiin, lintuihin ja kasveihin vaikuttamaton energiamuoto. Tanskassa tuulivoimasta on ylitarjontaa tuulisina aikoina jopa siten, että tuulivoimatuottajat maksavat verkkoyhtiöille, jotta ne olisivat valmiit vastaanottaman energian. Jotkut tuulivoimaan sijoittavat ovat julkisesti haaveilleet jopa 15 prosentin tuotoista. Niinpä Suomen suurimman tuulivoimarakentajan Taaleritehtaan osakkeen hinta on melkein kaksinkertaistunut viime vuonna. Mittavalla tuulivoimatuella saadaan aikaiseksi vain kuusi prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2020, ja sekin heilahtelee arvaamattomasti tuulista riippuen. Jos tuo on totta, niin miksi tuulivoimaan aluksi myönteisesti suhtautuneet kansalaiset ovat tulleet kriittisiksi tuulivoimarakentamista kohtaan? Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin loppukulutuksesta vuonna 2020
Millainenhan se olisi ollut? Kyllä pitää ihmetellä, että talouselämän vaikuttajat puhuvat yhteisen veneen soutamisesta, palkkamaltista ja eläkeiän nostamisesta. valvovat puolestamme. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella Kansan Uutiset/Viikkolehti PL 64 00501 Helsinki, faksilla numeroon 09 759 60 301 tai sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä. Tammisen vuosipalkka oli samana vuonna 654 406 euroa. Tammisen eläkejärjestelyjä voi luonnehtia erinomaisiksi. En ala itse tässä asettua mihinkään ideologianurkkaan, vaan sanon, että aina kun on keskittynyttä kasvua, on myös vaara, että järjestelmä alkaa sieltä ajan myötä ruostua. Yhteiskunnalla on aina kaksi suuntaa, ja ne kuuluisi erotella. Siihen tarvitaan niitä oikeanlaisia ajatuksia sekä niiden maltillista ja järjestelmällistä toteuttamista. Toisaalta ei ennen ollutkaan näin räikeästi eriarvostavaa järjestelmää kuin nykyinen tehotalous. Tero Lyytikäinen Kuopio Lapsiperheiden palveluihin kannattaa panostaa vanhemmat tarvitsevat usein lastenhoidon palveluita iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Tamminen ansaitsi täyden eläkkeen jo 60 vuotiaana, eikä yrityksen huono menestyminen vaikuttanut alentavasti mihinkään johdon etuuksiin. Poliisi, palomies, sairaanhoitaja jne. Röyhkeää ja moraalitonta toimintaa, en voi muuta enää sanoa. Jorma Härkönen Lappeenranta Rautaruukin johtajasopimus on irvokas toimitusjohtajan Sakari Tammisen ansiot ovat merkittävät ainakin hänen omassa kukkarossaan. Aikaisemmista virheistä on otettava oppia, ja nyt jos koskaan tulisi vasemmistoRAUTARUUKKI ON Yksityistäminen kasvattaa tuloeroja LUKIESSANI TÄMÄN ja vähän muidenkin lehtien keskustelupalstoja olen tehnyt muutamia huomioita, joita eri kirjoituksissa toistuu muun muassa teorioista, joiden kautta on kuljettu 90-luvun alun lamasta 2000-luvun eri ongelmiin. Valitettavasti kaikilla perheillä ei ole tukiverkostoa paikkakunnalla, tai varaa yksityiseen palveluun. Melkein 900 työpaikan väheneminen perusteollisuudesta ei ainakaan tue kotimaisen työllisyyden ja vientiteollisuuden kasvupyrkimyksiä. Toivottavasti kauppa ei toteudu, sillä meillä on aivan liian monta surullista esimerkkiä siitä, kuinka ulkomaiseen omistukseen siirtyneet yhtiöt ajetaan pikkuhiljaa alas. Hänellä on oikeus etuusperusteiseen lisäeläkkeeseen, jonka taso on 60 prosenttia laskettuna kolmen viimeisen vuoden palkan keskiarvosta. Tammiselle on maksettu huimia palkkioita, vaikka Rautaruukin alamäki on ollut todella liukas. Lyhytnäköisten voittojen maksimoiminen on jo johtanut Suomessa niin paperiteollisuuden kuin it-alan työpaikkojen rajuun vähenemiseen ja tuotannon siirtymiseen ulkomaille. On käsittämätöntä, että Rautaruukin myymistä perustellaan säästöillä ja kilpailukyvyn turvaamisella, vaikka on päivän selvää mihin tämä fuusio johtaa. Mutta on myös uhkia, ja pahin uhka ovat kuilut ihmisten välillä, joita repeytyneet tuloerot varmasti tuovat lisää. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Ei voi olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista myydä suomalaista perusteollisuutta ulkomaisten pörssiyhtiöiden armoille. Ihanteet vievät parempaan, mikäli ne osaa oikein tuoda esille. Vanha sanonta olisi paikallaan: ?Hävekkää jos osaatta!? Ei tietenkään voi toimitusjohtajaa Katja Hänninen kaupunginvaltuutettu vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen Raahe RAUTARUUKIN Jos kuitenkin toivoa saisi, niin toivoisin, että yhteiskunta kulkisi kohti taloudellista tasa-arvoa. Lastenhoitopalveluita, kuten muitakin lapsiperheitä koskettavia päätöksiä, valmistellessa suositellaan tehtäväksi lapsivaikutuksen arviointi, johon löytyy työkaluja esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laatimasta oppaasta. Vaihtoehdot kunnalliselle vuorohoitopalvelulle ovat lähinnä lähipiirin tuki lastenhoidossa tai yksityisen palvelun käyttö. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Ovathan monet vuorotyöläisistä pienipalkkaisissa töissä esimerkiksi palvelualoilla. Yhteiskunta edellyttää ihmisiltä joustavuutta ja työn tekemistä vuorokauden ajankohdasta tai viikonpäivästä riippumatta tehokkuuden ja palveluiden saatavuuden nimissä. Vuorotyössä käyvien vanhempien lastenhoidon sujuvuus on varmasti asia, joka vaikuttaa vanhempien ratkaisuun, mille paikkakunnalle mahdollisen työn perässä muutetaan. Toivotaan, ettei Raumallakaan jouduta taloustilanteen nimissä leikkaamaan kaupungin tarjoamia vuorohoitopalveluja, sillä vuorotyöntekijä on arvokas osa meidän kaikkien turvallisuutta. Emme tule toimeen ilman heitä, joten mahdollistetaan me osaltamme heidän arkensa. VUOROTYÖSSÄ KÄYVÄT Rautaruukin toimitusjohtajan Sakari Tammisen ansiot ihmetyttävät. » Röyhkeää ja moraalitonta toimintaa. yksin syyttää Rautaruukin huonosta menestyksestä, mutta pitää hyväksyä se ettei kukaan ole niin erinomainen, että pitää palkita näin poskettomasti. Tällainen perusteeton palkitseminen tappaa tehokkaasti sen ?yhteen hiileen puhaltamisen hengen?. Kaarlo Lehtonen Ylivieska Rautaruukki säilytettävä Suomessa säilytettävä suomalaisomistuksessa myös tulevaisuudessa. Asioiden hoito tänä vaikeana aikana vaatiikin entistä perusteellisempaa valmistelua, päättäjien syvällisempää asioihin perehtymistä ja avoimempaa tiedottamista. liiton tehdä hallituspolitiikasta ne oikeat johtopäätökset ja osoittaa teoillaan olevansa edelleen aito työväenpuolue. Tavallisen duunarin on myös vaikea käsittää millä perusteella Rautaruukin toimitusjohtajalle Sakari Tammiselle on maksettu yli miljoona euroa vuonna 2012 erilaisten palkkojen, eläkkeen ja palkkioiden muodossa, vaikka yhtiö on samaan aikaan tehnyt melkein 100 miljoonaa euroa tappiota. Eurooppa ja Suomen valtio ovat tuon ajan kovasti yksityistäneet, missä painonsa on ollut pankkien ja elinkeinoelämän toimilla ja painotuksilla. Tämä yksityistäminen on johtanut yhä enenevästi siihen, että yhteiskunnan palvelut ovat heikentyneet, koska ne eivät ole pystyneet varsinkaan tappiollisina kilpailemaan yksityisen palvelutarjonnan kanssa. Tätä kautta yksityiset palveluntarjoajat ovat tietenkin voineet eri aloilla nostaa hinnoittelua ja saavuttaa tilan jossa kilpailua ei juurikaan ole. Väitän, että yksityistämiseksi kutsutut valtion toimet ovat pitkälti vastuussa siitä, että tuloerot ovat suuresti Suomessa kasvaneet ja edelleen kasvavat. Tammisen lisäeläkekustannukset maksoivat Rautaruukille 342 250 euroa vuonna 2012. Edellisvuonna toimitusjohtajan lisäeläkekustannus oli 475 548 euroa. Kahdelta vuodelta lisäeläkettä on siis maksettu 817 000 euroa. Tamminen ei kuulemma saanut kultaista kädenpuristusta. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Paluuta entiseen ei ole, on elettävä realistisesti tätä päivää. Raumallakin on vuorotyön ja lastenhoidon problematiikkaa pohdittu, onhan vuorotyö yleistä niin teollisuudessa, terveydenhuollossa kuin palvelualoillakin. Lapsiin ja nuoriin kannattaa panostaa kuntien budjeteissa, sillä heidän hyvinvointinsa on investointi tulevaisuuteen. Esimerkiksi toissa vuonna Tammiselle maksettiin suorituspalkkiota 78 750 euroa, vaikka vuonna 2011 yhtiön tappio repesi 90 miljoonaan euroon ja oman pääoman tuotto oli 7,7 prosenttia miinuksella. Osakepalkkiota Tammiselle maksettiin 37 228 euroa vuonna 2012, vaikka yhtiön kurssi putosi kolmessa vuodessa 18 eurosta alimmillaan 4 euroon. Tuntuu kuin monet yritykset olisivat nykyään kuin eri alojen neuvostokolhooseja, siis suuruutensa puolesta, mutta sillä erolla, että ne omistaa yksityinen eikä valtio. Toisin sanoen, kaikki mitä talouselämä pitää duunarin kohdalla kilpailukyvyn esteenä, ei kosketa mitenkään korkeinta johtoa. Tamminen on tyypillinen sellainen henkilö, joita EK ja Teknologiateollisuus on käyttänyt seminaareissa ja taustaryhmätilaisuuksissa saarnaamassa paikallisen sopimisen autuutta ja suomalaisen työmiehen ahneutta. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Toimituksen puhelin: 09 759 601 Toimituksen faksi: 09 759 60 301 Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Lisää yhteystietoja sivulla 2. LEHTIKUVA/ VESA MOILANEN totuus on se, että tieto usein vääristyy tai tulee poliittisesti tavoitehakuiseksi. Siksi näin ei olisi saanut tapahtua, mutta minkäs teet kun tehotalousmantrat on iskostettu liian monien päähän. Jari Myllykoski kansanedustaja (vas.) Nakkila 35
Nyt mellakoinnin eturiviin ovat kuitenkin tunkeneet väkivaltaiset ryhmät, joiden tunnukset ovat puhtaan uusfasistisia. kahden viime kuukauden aikana vajonnut yhä syvemmälle poliittiseen, koko yhteiskunnan halvaannuttaneeseen kriisiin. Kiovasta lähes koko maahan levinnyt vallanpitäjien vastainen mielenosoitusliike alkoi kaksi kuukautta sitten, kun presidentti Viktor Janukovit. LEHTIKUVA/ AHMAD ABOUD D ulkomaat [Syyrian kapinallisiin kuuluvalla] al-Nusran rintamalla on pyrkimyksiä tehdä isku Yhdysvaltoihin. Hänen sanotaan koonneen rahansa voitettuaan useita julkisia tarjouskilpailuja. Presidenttiä lähellä olevan niin sanotun Donetskin klaanin tärkein tekijä on kuitenkin teräs- ja hiiliruhtinas Rinat Ahmetov, jonka omaisuudeksi talouslehti Forbes arvioi lähes 12 miljardia dollaria. Ukrainan rikkain ja koko maailman 39. äveriäin mies vaurastui lisää pari vuotta sitten, kun 70 prosenttia maan lämmöntuotannosta siirtyi hänen haltuunsa edullisella julkisen vallan kanssa tehdyllä yritysjärjestelyllä. Tilannetta on kärjistänyt se, että Ukrainan mellakkapoliisi Berkut on käyttänyt rajun väkivaltaisia otteita epäonnistuneissa yrityksissään kukistaa mielenosoituksia. Isku ja isänmaa Mutta myös katuopposition puolelle on ilmaantunut hämäriä voimia,. Yhdysvaltain tiedustelujohtaja James Clapper senaatin tiedusteluvaliokunnalle 29.1. LEHTIKUVA/ VASILY MAXIMOV Mellakkapoliiseja mielenosoittajien rakentaman barrikadin edessä Kiovassa torstaina. Euroopan oudot ystävät » Ukrainaa ravistellut laaja mielenosoitusaalto alkoi spontaanista pettymyksestä maan eurotien katkeamiseen ja korruptoituneeseen johtoon. kieltäytyi allekirjoittamasta assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta Euroopan unionin kanssa. Hallitus perusteli päätöstä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ehdoilla, joiden mukaan olisi pitänyt tehdä julkisen sektorin leikkauksia, jäädyttää palkkoja sekä nostaa energian hintaa. Silloin länsimieliset ja pääosin läntistä Ukrainaa edustavat nationalistit korjasivat laajojen mielenosoitusten jälkeen voiton ja onnistuivat nostamaan presidentiksi Viktor » Janukovit?in poika on Ukrainan nuorin monimiljonääri. Ju?t?enkon. Sittemmin Oranssikumouksen hedelmät kuihtuivat, Ju?t?enkosta tuli poliittinen ruumis ja presidentiksi valittiin hänen arkkivihollisensa Janukovit?. Nyt liikehdinnässä on edellistä kierrosta katkerampia mausteita. Suurin osa kaduille lähteneistä tavallisista ukrainalaisista näyttää olevan juuriaan myöten kyllästyneitä nykyhallinnon ja varsinkin Janukovit?in lähipiirin korruptioon. Esimerkiksi Janukovit?in poika, hiukan yli kolmikymppinen Oleksandr on maan nuorin miljonääri, ukrainalaisten lehtitietojen mukaan noin 150 miljoonan euron omaisuu- dellaan. Pääministeri Mykola Azarovin mukaan tämä olisi johtaUKRAINA ON 36 nut sosiaaliseen romahdukseen. Tuskin Azarov silti arvasi, että hän saa silmilleen yhteiskunnallisen räjähdyksen, joka johti tällä viikolla koko hallituksen eroon. Mellakoiksi ja väkivallaksi kärjistyneissä mielenosoituksissa ei enää viikkoihin ole ollut kyse EU:sta tai vapaakauppasopimuksesta. Käynnissä on ennen muuta sisäpoliittinen taistelu, jossa otetaan eräänlainen uusintaerä kymmenen vuoden takaisesta Oranssikumouksesta
Svobodan mukaan pitää säätää tiukka maahanmuuton vastainen lainsäädäntö ja varata kansalaisuus etnisille ukrainalaisille. Myös vapaa aseenkanto-oikeus ja abortin kieltäminen kuuluvat puolueen päämääriin. Turvallisuuspoliittisia tavoitteita ovat viisumirajan pystyttäminen Venäjälle sekä ydinaseen hankkiminen Ukrainalle. Svoboda on tarkkailijajäsen Euroopan kansallisten liikkeiden allianssissa, jonka varsinaisiin jäseniin kuuluvat Unkarin juutalaisvastainen Jobbik, Britannian Kansallispuolue sekä Ranskan Kansallinen rintama. Rotupuhtaita patriootteja Ukrainaa ravistelleessa mielenosoitusliikkeessä Svoboda ei silti edusta kaikkein kovinta laitaa. Väkivaltaisissa yhteenotoissa poliisin kanssa on kunnostautunut Oikea sektori -niminen järjestö, joka sanoo olevansa mielenosoittajien nyrkki poliisia vastaan. Juuri sen aktiivit ovat olleet eturivissä, kun poliisien kanssa on otettu yhteen ja hallintorakennuksia vallattu kypärien, kilpien, kaasuaseiden ja polttopullojen kanssa. Järjestöjä voi kutsua poliittisia tavoitteita ja symboleita myöten uusfasisteiksi tai -natseiksi. Niiden tavoitteena on nykyisen yhteiskuntajärjestyksen kumoaminen ja ?kansallismielisen. KU Lyhyesti LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA Työmiehiä Sot?in alueeseen kuuluvassa Adlerissa. Serbityöläisillä karmeita kokemuksia Sot?ista AINAKIN YLI sata serbiä on palautettu kotimaihinsa Ser- Kommentti Mustan eri sävyjä NIIN SANOTUSSA läntisessä mediassa Ukrainan poliittinen räjähdys on onnistuttu kuvaamaan jonkinlaiseksi eeppiseksi hyvän ja pahan taisteluksi. Vapautta janoava kansa on viimein noussut tyranniaa ja korruptiota vastaan. hallituksen perustaminen. Työlupia heillä ei ollut missään vaiheessa. Jokaisella käynnillä heidän passinsa otettiin pois. Kolmannen käynnin jälkeen niitä ei enää palautettu. Suurin osa olympialaisia rakentavista siirtotyöläisistä on Keski-Aasiasta. Antero Eerola Arto Huovinen arto.huovinen@kansanuutiset.fi 37. Hän piti vuonna 2004 Länsi-Ukrainassa kuuluisan puheen, jossa hän väitti maansa olevan venäläisjuutalaisen ma?an hallussa. kieltäminen ja sen rikosten rankaiseminen oikeusistuimissa. Tjagnibok käytti il- vat tehdä eri maiden kansanedustajat, ministerit, yliopistojen professorit sekä aikaisemmat palkinnonsaajat. Nobel-komitean jäsenet voivat myös lisätä ehdokkaita listalle. Perusteluissaan Solhjell ja maisuja moskal ja zhid, joita suomessa vastaavat lähinnä sanat ryssä ja jutku. Kansainvälinen Simon Wiesenthal -keskus on listannut Tjagnibokin maailman kymmenen juutalaisvastaisimman poliitikon joukkoon. Lisäksi hänen vihollisiaan ovat Venäjä, venäläiset ja kommunismi. Svobodan tavoitteisiin kuuluu ?kommunistisen ideologian. Lisäksi useat ovat poistuneet itse sen jälkeen kun työmaita on ratsattu. Useat kotiin palanneet serbit ovat kertoneet kokemuksistaan Balkanin alueen tiedotusvälineissä. kuten oikein onkin. Unionin arvot näyttävätkin taktisesti kovin joustavilta. Millaisia eurooppalaisia arvoja edustavat väkivaltaan turvautuminen ja uusfasismi? Sitä sopisi miettiä myös vallan käytävillä Brysselissä. biaan ja Bosnia-Hertsegovinaan Venäjältä, jossa he olivat työskennelleet siirtotyöläisinä Sot?in olympiakisojen rakennustyömailla. Lisäksi erityisesti sosiaalis-kansalliseksi itseään kutsuvalla ryhmällä on puhtaita rotuoppiajatuksia. Sama joukko tyhjensi myös vaahtosammuttimen oppositiojohtaja Klit?kon päälle tämän yrittäessä rauhoitella kiivaimpia mellakoitsijoita. Oikeaan sektoriin ovat liittyneet sellaiset järjestöt kuin Trizub (Kolme hammasta), Sosiaalis-kansallinen seura sekä puolisotilaallinen Ukrainan LEHTIKUVA/ GENYA SAVILOV EU:n laajentumiskomissaari ?tefan Füle (keskellä) poseerasi yhdessä Udar-puolueen Vitali Klit?kon ja äärioikeistolaisten Svoboda-puolueen Oleg Tjagnibokin kanssa Kiovassa viime viikon perjantaina. Valen kirjoittavat, että Snowdenin paljastuksia seurannut julkinen keskustelu ja politiikan muutokset ovat vieneet kohti vakaampaa ja rauhanomaisempaa maailmanjärjestystä. Ehdokkaitten asettamis- patriootit, joka oli aiemmin kytköksissä Svobodaan. Niitä on julkaistu myös Radio Free Europe/Radio Libertyn (RFE/ RL) englanninkielisillä nettisivuilla. KAKSI NORJAN sosialisti- sen vasemmistopuolueen (SV) kansanedustajaa, Bård Vegar Solhjell ja Snorre Valen, ovat esittäneet tietovuotaja Edward Snowdenia (kuva) ehdolle Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Nobel-komitea ei julkista ehdokkaita, mutta ehdotuksia tehneet kertovat niistä toisinaan itse. Kansanedustajina Solhjellilla ja Valenilla on esitysoikeus rauhanpalkinnon saajasta. Sen ohjelman mukaan kansakunta on ?elävä hengellinen ja biologinen organismi?, jolla on ?oikeus poistaa alueeltaan vierasrotuiset epäpuhtaudet?. Merkille pantavaa on, että suomalainen Kansallinen vastarinta -uusnatsijärjestö on raportoinut kotisivuillaan tarkasti Kiovan tapahtumista. Ukrainassa ollaan liikkeellä kovin monenlaisten tunnusten alla. Antero Eerola aika päättyy kuun vaihteessa. wdenia ei Viime vuonna Snowdenia kita, koska olisikaan voitu palkita, tä ei vielä tammikuussa häntä tunnettu. uhanpalkinEhdokkaita rauhanpalkineensä non saajaksi on yleensä pitkä lista. Kyse on sisäpoliittisesta valtataistelusta ja kansan leipääntymisestä korruption rämettämään eliittiin. Tässä mittelössä myös ulkopuolisilla voimilla on omat lehmänsä ojan pohjalla. EU:lle tukemisen arvoiseksi oppositioksi on kelvannut myös juutalaisvastainen Svoboda-puolue, joka on liitossa unkarilaisen Jobbikin ja Ranskan Kansallisen rintaman kanssa. EU:n rajojen sisällä tällaisia puolueita arvostellaan raivokkaasti . Lopulta Serbian lähetystö auttoi heitä. RFE/RL:n mukaan Serbian hallitus järjesti evakuointilennon, jolla tuotiin 123 Sot?in työmailla työskennellyttä miestä Belgradiin. Stolican mukaan heille ei maksettu lainkaan palkkoja. Unionin ulkopuolella samanvärinen ryhmä käy liittolaiseksi, kun EU pelaa omia geopoliittisia pelejään. Kun joku kysyi palkkaansa, hänelle sanottiin, ettei rahaa ole. Jefticin mukaan työläiset kuljetettiin kerran kuukaudessa läheiseen Abhasiaan, jotta he saivat uuden oleskeluluvan Venäjälle. Kiovassa kuollaan nyt Euroopan puolesta, on Suomenkin lehdistössä todettu. Mielenosoitukset lähtivät kiistatta liikkeelle sen jälkeen, kun presidentti kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta EU:n kanssa. Töitä tehtiin aamuseitsemästä iltamyöhään. Siihen on kuitenkin myöhemmin tullut mukaan kokonaan muita elementtejä. Sitten heidät pidätettiin. Ryhmä vetosi Bosnian lähetystöön, mutta ei saanut sieltä apua. Bosnian serbitasavallan (Republika Srpska) Belgradissa toimiva diplomaattiedustaja Mladen Cicovic vahvisti tapauksen RFE/RL:lle. JEFTIC KERTOI, että työläiset asuivat Sot?issa parakeissa, joissa ei ollut lämmitystä eikä juoksevaa vettä. Lisäksi mukana on Oleg Tjagnibokin Svoboda-puolue (Vapaus), jolla on 36 edustajaa. Batkiv?inan ja Udarin eurooppalainen yhteistyöjärjestö on Euroopan Kansanpuolue EPP, johon Suomesta kuuluu kokoomus. Myös opposition riveistä löytyy maan talouden taskuunsa yksityistäneitä oligarkkeja. Heistä tärkein on Jatsenjukin liittolainen Viktor Pint?uk, Ukrainan toiseksi rikkain mies, joka on luonut kolmen miljardin euron omaisuutensa pääosin terästeollisuudella. Herroilla on yhteinen Avoin Ukraina -niminen säätiö, jonka muita kumppaneita ovat sen kotisivujen mukaan Naton Ukrainan tiedotustoimisto, Yhdysvaltojen Kiovan suurlähetystö ja amerikkalainen demokratian vientijärjestö National Endowment for Democracy. Yhteydet länteen ovat siis melko suoraviivaiset. Juutalaisia vastaan Opposition outo lintu on kuitenkin Svoboda ja sen johtaja Tjagnibok, jonka kanssa kättä ovat käyneet paiskaamassa niin republikaanisenaattori John McCain kuin EU:n ulkopoliittinen edustaja Catherine Ashton. Tjagnibok tunnetaan erityisesti kansalliskiihkoisista, juutalaisvastaisista kannanotoistaan. Riippumatonta vahvistusta niille ei ole. Yksi haastatelluista on 23-vuotias Milan Jeftic. Hän oli lähtenyt kotikylästään Serbian Loznicasta kolme kuukautta sitten, kun hänelle oli luvattu rapparin töitä Sot?issa urakkapalkalla 9 euroa/neliömetri. Jeftic kertoi RFE/RL:lle saaneensa palkkaa vain 700 euroa, vaikka hän itse laski ansainneensa 4 500 euroa. Jeftic pakeni työmaalta sen jälkeen kun Venäjän siirtolaisvirasto oli tehnyt ratsian työmaalle ja pidättänyt yli 30 työntekijää. BOSNIAN BILECASTA kotoisin oleva Miomir Stolica ker- toi menneensä Sot?iin kaksi kuukautta sitten osana serbiryhmää. Ehdotuksia voi- jotka ovat hyvin etäällä ?eurooppalaisista arvoista?. Poliittisen opposition muodostaa kolme puoluetta, joista suurin on Arseni Jatsenjukin johtama ja ex-pääministeri Julija Timo?enkon perustama Batkivshina (Isänmaa). Sillä on 90 paikkaa 450-jäsenisessä parlamentissa. Koalition toiseksi suurin ryhmä on entisen ammattinyrkkeilijän Vitali Klit?kon Udar (Isku), jolla on 42 kansanedustajaa
Yhtiön mukaan työhön tarvittiin mies sen vuoksi, että siihen sisältyi fyysisiä tehtäviä kuten vesiautomaatin pullon vaihtaminen. Ahdistelua työpaikoilla Mutta haasteet eivät lopu siihen, että nainen pääsee töihin, Jacka huomauttaa: ?Tietyt tehtävät voivat olla naisilta suljettuja, tai he voivat kokea seksuaalista ahdistelua tai eivät uskalla tulla raskaaksi (pelätessään potkuja).? Työntekijöiden oikeuksia ajava ryhmä teki viime vuonna Guangzhoussa kyselyn naispuolisille tehdastyöläisille. Se on tosi outoa. Yli KUN TYÖHÖNOTTAJAT 38 90 prosenttia All-China Women?s Federation -järjestön vuonna 2011 haastattelemista naisopiskelijoista katsoo kohdanneensa sukupuolisyrjintää työnantajien taholta. ?Vaikka lakimme takaavat naisille samat oikeudet työnhaussa kuin miehillekin, niin todellisuudessa voi nähdä monen firman kirjoittavan avoimesti ja häpeilemättä työpaikkailmoituksiin ?naiset älkööt vaivautuko?. ilmoitti hakevansa nimenomaan miestä johdon assistentin tehtäviin ja kun Cao siitä huolimatta haki paikkaa, hylkäsi hänet siksi, että hän on nainen. Mutta sen jälkeen tuli ?todellinen vastaisku sitä käsi- Guangzhoussa tehdyn kyselyn mukaan 70 prosenttia naispuolisista tehdastyöläisistä oli kokenut seksuaalista ahdistelua. tystä vastaan, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia ja että naiset pystyvät siihen mihin miehetkin?, sanoo Kiinan sukupuoliroolien asiantuntija Tamara Jacka Australian kansallisesta yliopistosta. Jotkut toivoivat, että markkinatalouden kehittyminen voisi vähentää syrjintää, mutta Jackan mukaan ?eniten laajenevat ja eniten markkinoidut alat ovat niitä, joissa epätasa-arvo on suurinta?. Sitten hän hankki asianajajan. Nyt yhtiö on suostunut maksamaan nuorelle, korkeakoulusta valmistuneelle pekingiläiselle 30 000 juanin ( 3 620 euron) korvauksen jutussa, jonka uskotaan olevan ensimmäinen sukupuolisyrjintää koskeva oikeustapaus Kiinassa. ?Minä todella tarvitsin työpaikan maksaakseni lainani; minä halusin sen työpaikan; minä olin vähän vihainen ??. Sen mukaan 70 prosenttia oli kokenut seksuaalista ahdistelua ja 15 prosenttia niin pahasti, että he olivat jättäneet työnsä.. Minusta niin kauan kuin ihminen pystyy työn vaatimiin tehtäviin, ei sukupuolella ole merkitystä?, sanoo Cao, 23, selittäessään miksi ryhtyi ajamaan asiaansa. Vaikka Caon reaktio oli epätavallinen, hänen ongelmansa ei ole sitä. LEHTIKUVA/ WANG ZHAO Nuoria kiinalaisnaisia Pekingissä. Eräs kaupunkilaisia työntekijöitä koskenut tutkimus osoitti, että naisten keskipalkka suhteessa miehiin oli vuosien 1995 ja 2007 välillä pudonnut 84 prosentista 74 prosenttiin. Jackan mukaan ?naiset eivät pääse paremmin palkattuihin töihin, koska he ovat keskittyneet naisvaltaisille ja huonopalkkaisille teollisuudenaloille ja koska he eivät yksittäisillä työpai- » Seksuaalinen ahdistelu on hyvin yleistä. koilla saa ylennyksiä korkeampiin asemiin?. Valtion uutistoimisto Xinhua on varoittanut, että maan tiukkojen perhesuunnittelulakien löysääminen saattaa pahentaa syrjintää, koska työnantajat voivat tulla vastahakoisemmiksi palkkaamaan naisia pelätessään heidän ottavan äitiyslomaa useammin kuin kerran. Viime kuussa ratkaistussa Caon tapauksessa pekingiläinen Jurenakatemia . vaikkakin valtiollinen media keskittyy yhtä paljon edelläkävijänaisten ulkonäköön kuin heidän taitoihinsa ja sinnikkyyteensä. Takapakkia tasa-arvossa Maon aikana viranomaiset tukivat naisten astumista julkiseen elämään, kehottaen yhä useampia ryhtymään ?miesten töihin?. Mikään valtion elin ei valvo sitä eikä mikään valtion elin rankaise siitä?, sanoo Caon asianajaja Huang Yizhi. Tämä on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että kautta historiansa on Kommunistinen puolue kannattanut sukupuolten tasa-arvoa ja että naisten työssäkäyntiaste on Kiinassa korkea. Liike-elämästä löytyy näyttäviä menestystarinoita kuten kiinteistöyrittäjä Zhang Xin. yksityinen opetusalan . Epätasa-arvo työpaikoilla on Kiinassa pikemminkin kasvanut kuin vähentynyt. Kiinalaisnaiselle korvaus syrjinnästä työnhaussa LEHTIKUVA/ STR » Yksityinen opetusalan firma suostui maksamaan 30 000 juanin korvauksen pekingiläisnaiselle tapauksessa, jonka uskotaan olevan ensimmäinen laatuaan Kiinassa. Peking sanoivat, etteivät he voi palkata häntä, koska tarvitsevat miehen, Cao Ju suuttui. rma . Hallitus on ylistänyt maan ensimmäisiä avaruuslentäjänaisia ja armeijan erikoisupseereita
Hanketta ollaan parhaillaan laajentamassa. Suomen kehitysministeri Pekka Haavisto otti myös hiljattain kantaa kehitysmaiden verojärjestelmien uudistamisen puolesta ja mahdollisesta suomalaisen veroasiantuntemuksen hyödyntämisestä. Viimeaikaisten verouudistusten ansiosta kaivosten tuotoista jää valtiolle hieman aikaisempaa enemmän. ei mietitä naisten työoloja, koska ei ole naisjohtajia?, sanoo tutkimuksen tehneen Sun?ower Women?s Workers Centre -ryhmän Hong Mei. Syynä on osittain rahan puute, pelkät kaivostuotot ja verotulot eivät riitä kattamaan valtion budjettia. Toisaalta hallituksen politiikka on lyhytnäköistä ja populistista eikä pitkän tähtäimen projekteihin ole kyetty sitoutumaan. Tuotannon yksipuolisuus . Sambia on myös yksi maailman epätasa-arvoisimmista maista ja se komeileekin kärkisijoilla tilastoissa, joissa mitataan tuloerojen epätasaisinta jakautumista. Väestöstä noin 60 prosenttia elää köyhyydessä, suurin osa heistä pienviljelijöinä, samalla kun rikkain 10 prosenttia hallinnoi lähes puolta koko maan varallisuudesta. Varallisuuden epätasa-arvoinen jakaantuminen ei ole selitettävissä yksinomaan korruptoituneisuudella, LUSAKAN KIILTÄVIÄ Chibombon piirikunnassa sijaitsevan kylän naiset toivottivat kansainväliset vieraat tervetulleiksi. » Sambialaisista 60 prosenttia elää köyhyydessä. vaikka se yleinen ongelma Sambiassa onkin. ja toisaalta pienviljelijöiden ongelmat tuotannon, maankäyttöoikeuksien ja viljelysteknologian saannin suhteen luovat yhtälön, jossa ilman tulonsiirtoja tai muuta tukea on elämänlaadun parantaminen mahdotonta suurimmalle osalle sambialaisista. Pysyvien tulonsiirtomekanismien kehittäminen on hyvä suuntaus myös kehitysyhteistyössä. ?Johtamisjärjestelmässä ?. Opetusministeriö on puolustanut yliopistoja, jotka asettavat pääsykokeissa miehille alhaisemmat pisterajat kuin naisille. Lakeja pitäisi muuttaa Caolle paikallisviranomaiset sanoivat, ettei kyse ole syrjinnästä, koska yhtiö muutti ilmoitustekstiään hänen valituksensa jälkeen. Seurannut oikeusjuttu päättyi sopimukseen, ei oikeuden päätökseen, eikä Kiinassa ratkaisuilla ole ennakkotapauksen merkitystä. Huang uskoo kuitenkin optimistisesti, että tuomioistuimet käyttävät tapausta lähtökohtana ja että se antaa voimaa muille naisille. Suurimmat voitot valuvat silti muualle, ennen kaikkea Sveitsiin, josta kupari myydään eteenpäin teollisuuteen. on vaihtunut maan itsenäistymisen jälkeen kerta toisensa jälkeen SAMBIASSA VALTA verrattain rauhallisesti. eivät ne säädä yksityiskohtaisesti viranomaisten velvollisuuksista tai toteuttamiskeinoista. Käytännössä viranomaiset ovat tehneet vähän puuttuakseen syrjintään. ?Naistyöntekijät eivät itse kiinnitä tarpeeksi huomiota näihin asioihin eikä myöskään yhteiskunta ota niitä riittävästi huomioon.? Monet oikeudenmukaisempaa kohtelua hakevien kiinalaisnaisten kohtaamista esteistä ovat tuttuja, kuten pelko tulevien työmahdollisuuksien pilaamisesta. Sambia tuottaa lähinnä kuparia ja maissia . tämä oli perustelu Caon vaatimuksessa . Korkea-arvoisten poliitikkojen ja virkamiesten viralliset tulot ovat ilman korruptiorahojakin sitä luokkaa, että suomalaisten ministerien Audit kalpenevat täkäläisten kollegoiden menopelien rinnalla. Poliitikkojen lisäksi Sambian rikkaisiin kuuluu pankkiireita, pääosin maataloustuotannossa vaikuttavia siirtomaaisäntien jälkeläisiä sekä liikemiehiä, jotka ovat luoneet omaisuutensa kaivosteollisuuden parissa. Sambia kuuluu maailman suurimpiin kuparintuottajiin, mutta isoimmat kaivokset ovat kiinalaisten ja intialaisten omistuksessa. Suomi onkin jo ollut mukana tukemassa onnistunutta pilottihanketta, jossa köyhimmille perheille on maksettu 12 euron kuukausiavustuksia. Tomaatit on pinottu siististi pyramidin muotoisiin kekoihin myyntipöydille, jotka reunustavat teitä kilometri toisensa jälkeen. Toreilta saa vaatteita, joista suurin osa on eurooppalaisten UFF:ille lahjoittamia menneiden vuosien muotikappaleita. Pääkaupunki Lusakan keskustaa lähestyttäessä maisema muuttuu. Neuvostohenkiset tornitalot muistuttavat kylmän sodan aikana vallinneesta sosialistisesta järjestelmästä ja suuret, modernit kauppakeskukset ja upouusi jalkapallostadion nykyisestä voimakkaasta talouskasvusta. Sambia on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kehitysyhteistyön kumppanimaista; ensimmäiset projektit aloitettiin jo yli 40 vuotta sitten. Massiivisesta länsimaisesta kehitysavusta, talouskasvusta, mittaamattoman arvokkaista luonnonvaroista ja velkojen anteeksiannosta huolimatta Sambia sijoittuu edelleen maailman köyhimpien maiden joukkoon. Vuonna 2012 Sambia oli bruttokansantuotteella mitattuna 187 maasta sijalla 160. PÖLYISET PUNARUSKEAT ostoskeskuksia merkkiliikkeineen ei kuitenkaan ole rakennettu ainoastaan länsimaisia kehitysyhteistyötyöntekijöitä tai kiinalaisia liikemiehiä varten. Riippumattomat ammattiyhdistykset on kielletty ja muita järjestäytymismuotoja valvotaan tiukasti. Huang huomauttaa, että vaikka Kiinan lait takaavat naisille tasa-arvon . Johtaja kertoi kiinalaisille tiedotusvälineille, ettei koulu ole koskaan syrjinyt naisia ja että sen työvoima on enimmäkseen naisia, mutta että se tarvitsi välttämättä miehen sellaisten fyysisten tehtävien takia, joista ei yksi nainen yksinään selviä. Naisten oikeuksia ajavien mukaan merkittävä edistys vaatii uutta lainsäädäntöä sukupuolisyrjinnästä sekä valtion osallistumista nyt työnantajien vastuulla oleviin äitiyslomien kustannuksiin. Cao sanoo, että ?naisten on kohotettava tietoisuutta oikeuksistaan ja tultava itsenäisemmiksi?. Voitot valuvat muualle Sambiasta » Sambia on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kehitysyhteistyön kumppanimaista. SARA KORHONEN Lusaka tiet vuorottelevat upouusien pikimustien asfalttiväylien kanssa. Pohjoisnaapuri Kongon sisällissota ja etelässä Robert Mugaben hallitseman Zimbabwen vaikeat olot eivät ole horjuttaneet Sambiaa. Valtionhallinto on kuitenkin Sambiassa heikko eikä se pysty turvaamaan suurimmalle osalle väestöä peruspalveluita, kuten kunnollista terveydenhoitoa. Cao toivoo, että tapaus auttaa muuttamaan asenteita, vaikka myöntääkin, että yhtiöt saattavat oppia pikemminkin ovelammiksi kuin vähemmän ennakkoluuloisiksi. Juren Academyn puhelinvaihde ei yhdistänyt Guardianin puheluja, mutta ?rman toimitusjohtaja on kuvannut Caolle maksettua rahaa naisten tasavertaiseen työllistämiseen tarkoitetuksi apurahaksi eikä korvaukseksi. Caokin esiintyy toisella nimellä. Mutta mahdollisuudet yhteiseen toimintaan ovat paljon rajoitetummat kuin muualla, vaikka ruohonjuuritason kansalaisjärjestö Yirenping järjestikin oikeusapua Caolle ja muut naiset painostivat tuomioistuinta käsittelemään hänen tapauksensa. Sambiassa voisikin juuri nyt olla otollinen aika Haaviston esittämälle uudistukselle. Sara Korhonen Kirjoittaja vieraili Sambiassa Suomen kehityspoliittisen toimikunnan matkalla loppuvuodesta 2013. Chibombon piirikunnassa sijaitsevan kylän naiset yhteiskuvassa traktorin kanssa, joka on saatu kylään osittain suomalaisen kehitysyhteistyöprojektin kautta. Tania Branigan © Guardian News and Media 2014 Käännös: Arto Huovinen 39
Se pyrkii vähentämään kansallisdemokraattisen puolueen (NPD) eli uusnatsien mahdollisuuksia kerätä maahanmuuttoa vastustavien ääniä ja estämään, ettei CSU:sta oikealle pääse syntymään merkittävää oikeistopopulistista puoluetta. Sellaiseksi on nyt kehittymässä AfD, joka haastaa uudella linjallaan niin Seehoferin kristillissosiaaliset kuin Angela Merkelin kristillisdemokraatitkin. Hän korosti tavanomaisia konservatiivisia teemoja, kuten perheen tukemista, isänmaallisuutta ja perinteisiä arvoja. julkaisusta, jonka Baijerin osavaltion kansansivistystyön keskus on toiCSU:N TUORE » Äänestäjiä kalastellaan pelottelemalla romanialaisilla ja bulgarialaisilla. mittanut. CSU:n iskulause ?Wer betrügt, der ?iegt. Pääsihteeri on pettänyt, eikö hänen siis pitäisi lentää, jos puolue pitää kiinni iskulauseestaan? Scheuer luopui tohtorintittelin käyttämisestä. aiheutti julkisuudessa irvailevan keskustelun. CSU haluaa osoittaa, kuinka se torjuu petosta yrittävät. CSU:n tähtäimessä ovat Baijerin kunnallisvaalit maaliskuussa ja EU-vaalit toukokuussa. Oikeistopopulismi pyrkii nousuun Saksassa » Kristillisdemokraattien baijerilainen sisarpuolue CSU yrittää valloittaa lisää kannatusta oikeistopopulistisin äänenpainoin. Andreas Scheuer ei enää näy julkisuudessa. Mutta pääsihteerein paikalta hän ei lentänyt... Jorma Hentilä. Nämä kaikki ovat tuttuja aiheita myös CSU:n puheenparressa. Hallituspuolue CSU kampanjoi maahanmuuttajavastaisella iskulauseella ?Joka pettää, se lentää?. Mutta kun puolueen pääsihteeri Andreas Scheuer (kuvassa) jäi kiinni väitöskirjansa plagioinnista eli siis pettämisestä, hän ei lentänyt tehtävästään. mitään ryntäystä Saksan työmarkkinoille ja sosiaaliturvan piiriin ei ole nähtävissä. Myös talouselämä kritisoi CSU:n ulkomaalaisvastaista linjaa. Kävi ilmi, että Scheuer on kopioinut huomattavan osan ?väitöskirjastaan. iegt? (joka pettää, se lentää). Jo se on kova isku, sillä Saksassa titteliä käytetään halukkaasti nimen edessä; Dr. Sitä se on levittänyt mainoksin puoluejohtaja Horst Seehoferin kuvan kanssa. Sama sävel on euroa vastustamaan perustetulla Vaihtoehto Saksalle -puolueella. ALL OVER PRESS kentän oikealla laidalla ei toimi merkittävää populistista puoluetta, toisin kuin naapurimaissa, katsoopa mihin ilmansuuntaan tahansa. CSU valmisteli hyvissä ajoin jo viime vuoden puolella propagandalinjaansa tätä tilannetta varten. Puolue lanseerasi julkisuuteen iskulauseen ?Wer betrügt, der . Puheenjohtaja Bernd 40 Lucke julisti äskeisessä puoluekokouksessa, kuinka AfD on ensimmäisenä puolueena jo syksyn liittopäivävaalien kampanjassa varoittanut ?hallitsemattomasta maahanmuutosta sosiaaliturvajärjestelmämme piiriin?. Lucke ei puheessaan juurikaan hyökännyt euroa vastaan eikä vaatinut paluuta D-markkaan. Yritelmiä toki on ollut, mutta ne eivät ole saaneet tuulta siipiensä alle. Lähinnä eteläisessä Saksassa on ?pro-liikkeitä?, kuten Pro-Köln, mutta niiden vaikutus on jäänyt paikalliseksi ja on sellaisenakin vähäistä. Puhdasverisen äärioikeiston ja oikeistopopulismin rajapinnasta löytyy muun muassa republikaanit, jolla oli takavuosina jonkinlaista vaikutusta eräissä osavaltioissa, mutta joka nykyisin on henkitoreissaan. Kristillissosiaalinen unioni (CSU) on nyt omaksumassa oikeistopopulistisia äänenpainoja pelottelemalla baijerilaisia ja yleisemminkin saksalaisia bulgarialaisten ja romanialaisten maahanmuuttajien vyöryllä Saksaan sosiaaliavustusten toivossa. Samoille linjoille lähti euroa vastustavaksi puolueeksi perustettu Alternative für Deutschland (Vaihtoehto Saksalle) muuttamalla viikko sitten kurssiaan ja hyväksymällä oikeistopopulistisen ohjelman eurovaaleja varten. SAKSAN POLIITTISEN ?Joka pettää, se lentää? Bulgarialaisten ja romanialaisten maahanmuuttoa EU-maihin rajoittaneet määräykset poistuivat vuoden alussa. Teollisuusliiton mukaan Saksa ei suinkaan tarvitse vähemmän, vaan enemmän ulkomaisia työntekijöitä. Jorma Hentilä Puoluesihteeri petti, vaan ei lentänyt Maaperää äärioikeistolle Vasemmalta on useallakin suulla varoitettu CSU:ta äärioikeiston pussiin pelaamisesta. Hallituskumppani SPD:n liittopäiväryhmän sisäpoliittisen puhemiehen Michael Hartmannin mielestä CSU valmistaa iskulauseellaan ja propagandallaan sijaa ääriliikkeille: ?Joka aloittaa tällaisen melodian, valmistelee tanssia äärioikeistolle?. Vasemmistopuolue Linken puheenjohtaja Bernd Riexinger totesi Berliner Zeitungissa, että ?jos hallituspuolue kiihottaa ulkomaalaisia vastaan, ei pidä ihmetellä, jos ruskeat väkivaltaryhmät jatkavat teoilla?. ?CSU ei ole ymmärtänyt Euroop- paa, eikä ilmeisesti haluakaan ymmärtää?, kommentoi ulkoministeriön poliittinen valtiosihteeri Michael Roth Seehoferin puolueen toimia. Liittokansleri Merkel on rauhoitellut keskustelua maahanmuutosta. Hän asetti työryhmän selvittämään sosiaaliturvan väärinkäyttöä maahanmuuton yhteydessä. Työvoimaviranomaisten mukaan pääsihteeri Andreas Scheuer ehti olla tehtävässään vain pari viikkoa, kun hän jäi kiinni tohtorintittelin perusteettomasta käyttämisestä ja plagioinnista. Bulgariasta ja Romaniasta tulevista luodaan kuva, että heidän tarkoituksenaan on päästä petollisin keinoin nauttimaan saksalaista sosiaaliturvaa. Hän on suorittanut tutkinnon Prahan yliopistossa ja tehnyt lopputyön kansanäänestyksistä Baijerissa. Lopputyö ei ole tohtorinväitöskirjaa vastaava, vaan lähinnä meikäläisen lisensiaattityön tasoinen
yli kahdeksan miljoonan asukkaan Bangkokissa. Koko Thaimaan asukasluku on 65 miljoonaa. Protestien rauhoittamiseksi pääministeri Yingluck Shinawatra hajotti joulukuussa parlamentin ja lupasi ennenaikaiset vaalit. Uudet vaalit eivät kelpaa mielenosoittajille. Protestijohtajaksi ryhtynyt Demokraattisen puolueen entinen pääsihteeri Suthep Thaugsuban sanoo haluavansa palauttaa maahan demokratian nimittämällä maan johtoon ?kansanneuvoston?, jonka jäseniä ei ole tarkoitus valita vaaleilla. Demokraattinen puolue ei ole voittanut vaaleja Thaimaassa sitten vuoden 1992. MIELENOSOITTAJAT OVAT pääasiassa Bangkokin eliittiä ja ylempää keskiluokkaa sekä maksettuja mielenosoittajia maan eteläosista, mistä monet Demokraattisen puolueen johtajista ovat kotoisin. Mielenosoittajien mukaan Thaimaan ongelmien syynä on maan pääministerinä vuosina 2001?2006 ollut Thaksin Shinawatra. Matkapuhelinbisneksellä rikastunut Shinawatra syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksessa ja tuomittiin vuonna 2008 vankeuteen vallan väärinkäytöstä vaimonsa tekemien maakauppojen yhteydessä. Bangkokin mielenosoittajien mukaan Thaksin johtaa kuitenkin maata edelleen maanpaosta Dubaista käsin. Joka jättää äänestämättä vaaleissa, menettää poliittiset oikeutensa eikä saa asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa. Vuonna 2009 varapääministerinä ollessaan hallitus maksoi julkista tukea mediatalolle, jossa hän oli itse osakkaana. Meneillään olevien protestien johtajana Suthepia vastaan on nostettu petossyyte hänen kehotettua sotilaita ja poliiseja siirtymään mielenosoittajien puolelle. Torstaina keskusrikospoliisi pyysi tuomioistuinta antamaan pidätysmääräyksen Suthepista ja muista protestijohtajista vaalijärjestelyjen estämistä ja poikkeuslain rikkomuksia koskevien rikosepäilyjen takia. Pintaa aa syvem syvemmältä mmältä Peik Johansson peik@kaapeli.? Demokraatit vaaleja vastaan THAIMAASSA ÄÄNESTETÄÄN sunnuntaina parlamenttivaaleissa lievästi sanottuna hämmentävissä merkeissä. Thaksinin hallituskaudella köyhyys puolittui ja kaikille thaimaalaisille järjestettiin pääsy terveydenhoitoon alle euron maksua vastaan. Tämä lakipykälä huolestuttaa nyt monia mielenosoitusliikkeen taustalla olevia poliitikkoja, joiden ura saattaa olla katkolla, mikäli he itse boikotoivat vaaleja. Thaimaan vaaleissa on kuitenkin sellainen erikoisuus, että äänestäjät voivat käydä antamassa kieltävän äänen kaikille puolueille ja näiden ehdokkaille. Myös nämä ei-äänet lasketaan ja julkaistaan vaalituloksissa. Niinpä monet Demokraattisen puolueen politrukit ehdottavat nyt, että ihmiset kävisivät antamassa tyhjän äänen tai laittaisivat rastinsa vaalilipukkeen alalaidassa olevaan ruutuun merkiksi siitä, etteivät kannata minkään puolueen ehdokasta. 41. Pelkästään konserttilavojen sähkölaskun arvioidaan olevan 12 miljoonaa euroa. Yingluckin hallitus puolestaan nosti minimipalkan seitsemään euroon päivässä ja on maksanut riisinviljelijöille markkinahintaa korkeampaa hintaa. BANGKOKIN TÄMÄNKERTAISET mielenosoituk- set saivat alkunsa hallituksen laatimasta armahduslaista. Sotilasvallan päättymisen jälkeen Thaksinin tukema puolue on voittanut Thaimaan parlamenttivaalit jo kahdesti, viimeksi vuonna 2011, jolloin pääministeriksi valittiin hänen pikkusiskonsa Yingluck Shinawatra. Shinawatrojen hallitukset ovat olleet suosit- » Mielenosoittajat ovat Bangkokin eliittiä ja maksettuja mielenosoittajia maan eteläosista. tuja etenkin Thaimaan pohjois- ja koillisosien köyhällä maaseudulla. South China Morning Post -lehden mukaan mielenosoittajien ylläpitokustannuksiin on mennyt kolmessa kuukaudessa noin kymmenen miljoonaa euroa. Suthep Thaugsubania ei tunneta Thaimaassa nimenomaan hyvän hallinnon edistäjänä. Hallituksen eroa vaativat mielenosoittajat yrittävät estää äänestäjien pääsyn äänestyspaikoille sunnuntain parlamenttivaaleissa. tias Suthep Thaugsuban on menestyneen suurtilallisen perillinen eteläisestä Thaimaasta. Hänen sukunsa omaisuus on peräisin palmuöljyplantaaseista ja rannikon katkarapuviljelmistä. Bangkok Post -lehden tällä viikolla tekemän haastattelun mukaan Suthepin perhe LEHTIKUVA/ NICOLAS ASFOURI vastaa suurimmasta osasta mielenosoitusten kustannuksista. Tähän asti Suthep Thaugsuban on kehottanut ihmisiä boikotoimaan sunnuntain vaaleja, mutta vaalipäivän lähestyessä Demokraattisen puolueen rivit ovat alkaneet rakoilla. Syynä on se, että Thaimaassa on lain mukaan pakko äänestää. 90 ihmistä kuoli. Thaimaan senaatti kuitenkin kumosi marraskuussa parlamentin alahuoneen hyväksymän armahduslain. BANGKOKIN MIELENOSOITUKSIA johtava 64-vuo- Thaimaan protestijohtaja Suthep Thaugsuban keräsi rahaa kannattajiltaan Bangkokissa viime viikolla. Aiemmin poliisi ei ole tehnyt elettäkään Suthepin pidättämiseksi. BANGKOKIN MIELENOSOITTAJAT suunnittelevat viikonlopuksi taas suurmielenosoituksia, joiden tarkoituksena on estää ihmisten pääsy äänestyspaikoille. Mielenosoittajien tulituskäskystä saadun murhasyytteen lisäksi Suthep on ryvettynyt useissa korruptioskandaaleissa. Vuonna 1994 hän joutui eroamaan maatalousministerin tehtävistä jaettuaan köyhille viljelijöille tarkoitettuja maapalstoja Phuketin provinssin rikkaimmille perheille. Median huomio keskittyy kuitenkin maan pääkaupunkiin Bangkokiin, missä oppositiossa olevan Demokraattisen puolueen kannattajat yrittävät estää äänestämisen tukkimalla ihmisten pääsyn äänestyspaikoille. Hallituksen eroamista vaativat mielenosoittajat ovat olleet Bangkokin kaduilla miltei yhtäjaksoisesti kohta kolmen kuukauden ajan. Mielenosoittajat ovat pysäyttäneet liikenteen kaupungin pääkaduilla, vallanneet ministeriöitä, pystyttäneet konserttilavoja keskelle kaupunkia, piirittäneet ministereiden ja näiden sukulaisten koteja ja uhanneet sulkea Bangkokin pörssin ja lentokentän lennonjohdon. Suurmielenosoituksiin on osallistunut parhaimmillaan arviolta 150 000 ihmistä . Vaaleissa on ehdokkaita 53 puolueesta, ja suuressa osassa maata äänestyksen uskotaan sujuvan rauhallisesti. Armahduslaki olisi vapauttanut syytteistä aiempien vuosien protesteihin osallistuneita mielenosoittajia sekä kaikki vuoden 2004 jälkeen poliittisista syistä tuomion saaneet. Yleinen armahdus olisi mahdollistanut Thaksin Shinawatran paluun Thaimaahan, mutta samalla myös oppositiojohtajat Suthep Thaugsuban ja Abhisit Vejjajiva olisi vapautettu murhasyytteistä. Vuonna 2010 pääministerinä ja varapääministerinä ollessaan Suthep ja Abhisit antoivat sotilaille käskyn tulittaa Thaksin Shinawatraa kannattaneita mielenosoittajia
Marinoidut juurekset maistuvat sillin kanssa.. Varsovalainen ei voi kuvitellakaan illanviettoa ilman kalaista alkupalaa, kertoo varsovalaisen ravintolan Folk Gospodan keittiömestari Pawel Baranowski. . Marinoitu silli ja savujuusto on nappijuttu. Karpilla turvattiin tuntuva ateria pyhäpäiviksi. Krakovan juutalaisravintolat tarjoavat karppia vanhan reseptin mukaan. Leikkaa fileet poikittain noin kahden sentin levyisiksi siivuiksi. Aseta sillipalat astiaan ja peitä ne auringonkukkaöljyllä. Lisää silputtu sipuli, pippurit ja laakerinlehti. Lisäksi silli maistuu säilöttyjen juuresten kanssa. Puolalainen joulukarppi nautitaan vaaleassa kastikkeessa lisukkeina runsas annos vihanneksia, rusinoita, manteleita sekä mausteita. 42 Lähde: Pro Kala ry ALL OVER PRESS Perinteinen karppi Pekka Helminen Suolasilliä puolalaisittain 4 sillifileetä 1 sipuli 1 dl auringonkukkaöljyä 3 maustepippuria mustapippuria 1 laakerinlehti i ja sill a k k Sila sa uolas P t a ov aan. s s o v ar LIOTA sillifileitä noin tunti kylmässä vedessä. Suosio perustuu siihen, että kala on ollut helppoa säilöä suolaan, etikkaan tai mausteliemeen ja kuljettaa tynnyreissä pitkiäkin matkoja, kertoo Gdanskilaisen ravintolan Targ Rybnyn ravintoloitsija Wolfgang Dockerill. . Paistettua siikaa voi höystää kukkakaalipyreellä ja suklaisella kastikkeella. GDANSKILLA ON Karpilla on vakat perinteet puolalaisten joulupöydässä, siinä kuin meillä kinkulla. Keskiajalla sataman saksalaiset kauppiaat toivat silliä, silakkaa ja lohta suolaan säilöttynä sekä marinoituna asukkaiden omiin tarpeisiin, mutta laajalti myös Keski-Eurooppaan. Gdanskilaisen kalaravintolan voimakkaalla yrttisoseella maustettu paistettu silakka vetää voiton kotoisesta valkopippurilla maustetusta leivitetystä lajitoverista. Silli- ja lohihyytelö käyvät myös vodkasnapsin kanssa illan käynnistäjiksi. klo 14 Helsingin Stoassa (Itäkeskus). Sulje astia ja laita se jääkaappiin 2-3 päiväksi. Puolaan ei kannata lähteä vain uteliaisuudesta kansaan tai kauniiden ympäristöjen ja hyvän, halvan votkan takia. . Jääkaapissa annos säilyy yli viikonkin. MAUSTUNEET sillipalat tarjoillaan hienoksi hakatun sipulin, sitruunasiivujen sekä silputun persiljan tai tillin kera. Lippu 5 euroa. Kala maistuu Gdanskissa » Ei tarvitse tyytyä Makua antamaan voi lisätä olutta tai viiniä. Puolalta puuttui ensimmäisen maailmansodan jälkeen yhteys Itämereen. Runsas silakan ja sillin käyttö on saksalaista perua. Se on hyvää. Utelias matkailija voi bongata lautaselleen myös ankeriaan, piikkikampelan tai ruotonsa valmistettaessa vihreiksi muuttavan nokkakalan. Silakka ja silli ovat Puolassa arvossaan. Kastikkeessa maistuu valkosipuli, kaneli, manteli ja rusina. vain ankkaan, villisikaan tai fasaaniin. Gdanskissa kannattaa tutustua myös kalaan. pitkät kalaperinteet, jotka eivät ole unohtuneet. Kalaa kielto ei koskenut, joten kasvatettu karppi nousi suosituksi ruuaksi. Ehkä osaltaan siksi karpin viljelyllä lammikoissa on perinteitä. Jo varhaisella keskiajalla kirkko kielsi Puolassa jyrkästi lihan syönnin paastoaikana ja pyhinä. Perinteistä suomalaista joulupöytää voisi piristää puolalaisella ripauksella. Silli, suklaa ja inkivääri samalla lautasella, siinä haaste ennakkoluulottomalle. Niitä valmistetaan kymmenillä eri tavoilla. E vapaa-aika Benny Törnroosin & Muumien talvikonsertti su 2.2. Yli 3-vuotialle
Mukana valtuutetut Sami ?Frank? Muttilainen 13?14 ja kaupunginhallituksen jäsen Sirpa Puhakka 10?11.30, varavaltuutettu Riku Ahola 11?14 sekä piirin puheenjohtaja Riikka Korpinurmi ja Kallion Vasemmistoliiton puheenjohtaja Mikko Jokio 10?11.30. ??. krs., Metalli 74-painike). 2. klo 19 Jyväskylän Huoneteatterissa. Se keskittyy Esko Männikön sena. Jyväskylän talous kuralla. Liput 13/9 euroa. klo 18.00?19.30 Työväenliikkeen ??. Vapaa pääsy. klo 18.00? 19.30 kirjakauppa Arkadiassa (Nervande- Keskustelu Tuomo Railon ja Simo Heiskasen perustaman teatterin toinen, koko perheelle suunnattu tanssiteos saa ensi-iltansa syksyllä Espoon kulttuurikeskuksessa. Vasemmistoliiton Itä-Vantaan yhdistys. Sähköposti: lukijoilta.muis??. Heikki Patomäki on maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa ja dosentti Lapissa ja Turussa sekä europarlamenttiehdokas. Järj. Ensimtettyjen teatterityöpajojen tulokmäinen ilmaisilta ke 5.2. Juhlavuoden aloittaa Nom de Plume -kabaree, joka kulkee Jacques Brelin, Friedrich Hollaenderin ja Kurt Weillin klassikkosävellysten viitoittamana ihmisyyden ja sukupuoli-identiteetin alkulähteille. Simo Heiskanen silinterihattuisena Tapahtuma Musiikki ??. Aiheena Jyväskylän kaupungin lapsiin ja nuoriin Tiedot tapahtumapalstalle keskiviikkoon sekä kulttuuriin ja taiteeseen kohdistuvat klo 12:een mennessä: Kansan Uutiset/ säästötoimet. Kotiosoite Helsingissä. Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto ??. KU NOM DE PLUME -kabareen ensi-ilta to 6.2. klo 19. -keskustelutilaisuus ke 5.2. Faksi (09) län yhteiskunnallisen opisto 759 60 301. Viihteellistyminen ei olekaan vallannut suomalaisia näyttämöitä vaan teattereissa tapahtuu. Näyttelyssä on neljä teemakokonaisuutta. Kuukauden kirjavieras. Kymmenen kuvaa Suomesta kym- tio@kansanuutiset.?. menellä kielellä. Seminaari la 1. Syvältä! Esitykset myös pe-su 7.?9.2. klo 19 Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68, Helsinki. Kuvataide rinkatu 11) Helsingissä. maamme rajojen ulkopuolella kukaan suo??. Päivälehden mies. klo lijana toimittaja Unto o ist Vasemm Hämäläinen. 19 Valtimonteatterissa a o t h e ??. klo 18 Skomarssin torpalla Hakunilassa. Ke 5.2. Iloinen aamupäiväkerho kokoontuu klo 11 Wanhassa Postissa (Keinulaudankuja 4). Aihe avoin. Helmietsitään sä. s lä y Naapurin tytöt nauraa. kuusta alkaen kuuk s ä Jy v Näytelmä syntyi asunkauden ensimmäisenä nottomuutta kokeneille keskiviikkona näyttelyinaisille vuonna 2013 järjesden ollessa auki. Tunteeko ILONA KEMPPAINEN 2000-luvun teatteria TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN näyttely Kuvia nyky-Suomesta nostaa esiin 2000-luvun teatterin uudenlaisen yhteiskunnallisuuden ja politisoitumisen. Kallion?Vallilan Eläkeläiset ry. Kerho ke 5.2. vuosi. Näyttelijäntyön professori, kirjailija Hannu-Pekka Björkman aloittaa kevään sarjan ma 3.2. klo 18 Stoassa (Itäkeskus) Helsingissä. Björkmanin keskeisiä käsitteitä kirjoissa ovat valo, hiljaisuus ja kauneus. ??. Annika Lapintie Kaarinassa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie on tavattavissa la 1.2. Teatterilta tuntia ennen näytöksiä (014 217945). ??. Aiheina ikäihmisten liikunta (alustajana liikunnansuunnittelija Minna Ekman Helsingin kaupungin liikuntavirastosta) ja pankkipalvelujen muutos suoraveloituksen päättyessä (alustajana Meri-Tuuli Tapola S-pankista). ??. klo 19 ja la 1.2. Liput netistä NetTicket tai 0600 399 499. Finnphonia Emigrantica -esityksen ensi-ilta ke 5.2. klo 18 baari Vakiopaineessa (Kauppakatu 6). Vasemmistovaihtoehto Suomessa ja Euroopassa. klo 10?14 Hakaniemen torilla. klo 13?15 Hermannin kerholla (Hämeentie 67). klo 18-20. klo 12?14. HaastattePoste restante -näytelmän ensi-ilta to 6.2. Filoso?akahvila ti 4.2. Heiskase Heiskaselle ajatus esityksestä, jossa laululla laulu on suurempi osa kuin tanss tanssilla, ei siis ole vieras. Glims & Gloms on yksi Suomen arvostetuimmista a tanssiryhmistä. Kirjallisuus ??. Helsingin Tai(Aleksis Kiven katu 22, o t vaih a sisäpiha) Helsingissä. dehalli aloittaa in a t lauan Lavalla teatteriryhmä ilmaisillat. Farssi vihasta, rakkaudesta ja ylimääräisestä yhtiökokouksesta pe 31.1. Klassikko-osiossa paljastuu Minna Canthin Anna Liisan ja Aleksis Kiven Kullervon teemojen ajankohtaisuus. Toisen kokonaisuuden muodostaa rasismia, syrjäytymistä ja ennakkoluuloja käsitelleet esitykset, jotka on koostettu aaltopeltikontin kuvaruuduille. Kolmas kokonaisuus on kymmenen esityksen esitystallenteista ja valokuvista koottu videoinstallaatio, joka avaa 2000-luvun teatterin erityispiirteitä ja tapoja hahmottaa todellisuutta. Neljännessä teemassa sukelletaan uudenlaiseen esittämisen muotoon, teatterin, kuvataiteen ja performanssin piirteitä yhdistävään esitystaiteeseen. KUVIA NYKY-SUOMESTA 1.6. Alustajana professori Heikki Patomäki. European theatre collective mien pitkäaikainen päätoimittaja Janne tutkii näitä kysymyksiä kuuden monikielisen ja -kulttuurisen näyttämötaiteilijan Virkkunen esittelee muistelmiaan ti 4.2. kesken. Miltä Suomi näyttää ja kuulostaa lugandaksi, ranskaksi, romaniaksi tai venäjäksi. Vapaa pääsy. Asunnottomuus naisen kirjaston kirjakahvilassa (Sörnäisten rantatie 25 A 1) näkökulmasta. JyväskyMuistio, PL 64, 00501 Helsinki. Aiheena Vasemmiston paikallishistoria. ??. Järj. Liput 10 / 8 / 2e: posterestante@ Time Flies -näyttelyyn. gmail.com sekä numerosta 044 945 7746. ??. Goottie parhanuristi Mari Kätkä seurailee haansa mukaan hattumiehen mielenliikkeitä. Silinterihattuinen karikatyyrihahmo syntyi vuonna 2011 esitettyyn Amatöörit ? Teatteri teokseen ja jäi elämä elämään omaan elämäänsä. klo 11?13 K-Supermarket Katariinan edessä (Hovirinnantie 5) Kaarinassa. Pullakahvit. vaansa ja miehenä etsii omaa sisäistä kuvaansa esittelee löytöjään anteliaasti. klo 19 Stoassa (Itäkeskus) Helsingissä. Jäsenten ja kannattajien tapaaminen ke 5.2. saakka Työväenmuseo Werstas, Tampere. Kuvia nyky-Suomesta -näyttelyn aaltopeltikontissa käsitellään rasismin, fundamentalismin, työn ja syrjäytymisen näyttäytymistä teatterissa. 43. VUOSI 2014 on tanssiteatteri Glims & Glom- sin toiminnan 15. Helsingin Sano- malaista sisua. Kontulan Eläkeläiset ry. krs). ??. Tarjolla EU-asiaa ja kuumaa mehua. Tukiryhmän tapaaminen klo 13 jälkeen Kaarinan valtuustosalissa (Lautakunnankatu 4, 2. Tampereen Sisun veteraanijaosto Sisukkaitten Laulajaiset Tapiolan kahviossa ti 4.2. Helsingin ja Kallion Vasemmistoliiton teltta su 2.2. Oy Taikahuilu Ab. Kommentit Joel Kaitila ja Matti Vesa Volanen. Kahvia klo 10.30. ??. klo 13?15 Jyväskylässä Järjestöjentalolla Metalli 74:n tiloissa (Kalevankatu 4, 3
Näin heidän tilanteensa on paremmin tienaavia pelika- 33-VUOTIAALLA VENÄLÄISELLÄ VENÄLÄISEN VIIMEISESTÄ Ilja Venäläinen ripusti monien pettymykseksi nappulakengät naulaan. 64 SARAKKEEN VIHJERIVI 1. Toiseksi tuossa lähdössä jäänyt Diktaattori (3) viihtyy talviradoilla ja taistellee jälleen tiukasti voitosta. F pelit ?Vähän enemmänhän siinä maassa on virkamiehiä ja byrokratiaa, mutta itse kisajärjestelyt ovat sujuneet loistavasti.? Kalervo Kummola kommentoi Valko-Venäjän aikeita rajoittaa MM-kisoihin lähetettävien toimittajien työtä. Kirkkaimmalle huipulle asti hän ei koskaan yltänyt, vaikka kertaalleen ehti pukeutua A-maajoukkuepaitaan urallaan. on työuraa edessään ainakin toinen vastaava vuosimäärä. Aston Villan peli ei ole ollut erityisen upeaa viime aikoina, mutta potentiaalia on. Varma kakkonen. Viikkopeleihin liittyy myös pienehkö yllätyshaku. Stoke - Man United .......... Fulham - Southampton ... A: 10,2; B: 3,5,7,12,9 LÄHTÖ 6: Kohde on tasainen, vaikka kovakuntoinen ja nyt keulaan kiihdyttävä Jaguar Point (4) selväksi suosikiksi pelataankin. Myös viimeksi voiton napannut Kupori (8) on iskussa. Varmistetaan kakkonen ykkösellä. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 1.2. 2 (1) 9. Kun yhteispeli hyökkäyspäässä muun muassa Robin van Persien kanssa lähtee sujumaan en- VIIKON VÄITE: paras. Leeds - Huddersfield ...... Vaihtoehtoja onkin oikeastaan kaksi eli joko jättää Jaguaari lapulle yksinään tai sitten ottaa mukaan kaikki. A: 2,9,5; B: 6,3,10,11,1 LÄHTÖ 3: Simelius (1) pelataan edelleen suosikiksi, vaikka se on kahdesti peräkkäin epäonnistunut. Tämä tusina on lukemana kolme enemmän kuin seuran kaksi seuraavaksi parasta maalintekijää sai aikaan yhteensä. A: 2,4,5; B: 1,7,6,11,3 LÄHTÖ 2: Linda Wind (5) ottanee ainakin aluksi keulat. Alku voikin mennä ylivauhtiseksi, mutta jotkut niistä voivat kestää keulassa siitä huolimatta. X 11. Jokimaalla lauantaina voittanut Millstone?s Lissom (9) on nytkin pelihevosia. Everton - Aston Villa ....... A: 6,3; B: 10,1,4,7,9,8 Perusrivi: 2-2-1-1-10-4-6 Kenelläkään muulla eurovaaliehdokkaalla ei välttämättä ole yhtä tulivoimaista tukijaa kuin vasemmistoliiton Li Anderssonilla. Hänen kannattajakseen on nimittäin ilmoittautunut Veikkausliigan maalintekijäkuninkuuden vuonna 2011 voittanut Timo Furuholm, joka pelaa tällä hetkellä ammatikseen Saksan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Hallescher FC:ssa. Jaguar Point hallinnee keulasta LÄHTÖ 1: Kuopion Toto-75-ravien avaus on hyvätasoinen lämpöisten maili. Bournem. Hull - Tottenham.............. Mukana on jälleen Tuli-Karkelo (3), joka ravilla pysyessään taistelee voitosta. Venäläinen arvostaa elämässä varmuutta, koska hän ennätti lopettamisuutisviikollaan vielä kertaalleen kieltäytyä Azerbaid?anin suunnasta tarjotusta pelaajasopimuksesta. vuodesta Kuopion Palloseurassa saattoi jäädä hänelle hieman hapan sivumaku, koska alkukaudesta käynnissä olleesta maalitehtailusta huolimatta ?Savon kuningas. Ehkä kasvanut voitonraivo näkyy kentällä, vaikka maalitehtailuun muutaman kerran viime aikoina innostunut Reading on kova vastus. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2, 2, X(1), 2(1), 1, 2, 2(X), 2(1), 2(X), X, 1, 1(X), 1. vereitaan huonompi niin tapaturmia kuin eläkeasioita ajatellen. Olli Kohonen kohonen.olli@gmail.com VAKIOVEIKKAUKSEN PELILAPULLA löytyy taasen sarjapelejä Valioliigasta ja Championshipistä. A: 4; B: 9,8,1,6,2,3,5,7,10,11,12 LÄHTÖ 7: Päätöskohde saattaa olla kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti. Villiking (5) on nousukunnossa kuten Räjähdyskin (3), joka pärjää heti pysyessään ravilla koko matkan. - Leicester ...... Samat sanat pätevät viime juoksunsa Vermossa voittaneeseen Multi Tellaan (7). 2 (1) 5. 1 tistä paremmin, tulee punainen vaara olemaan taas pelätty. kello 16.55. Ipswich - Bolton............. Cardiff - Norwich .............. Kotijoukkueen värikäs manageri Ian Holloway otti roolia käyden sauhuamassa kannattajille pubissa ennen Ipswich-peliä. 2 (X) 8. A: 1,3; B: 7,9,8,6 LÄHTÖ 5: Lämpöisten tasoitus on paperilla tasainen ja suosikki löytyy takavoltista. Blackburn - Blackpool... Siksi lähdetään rististä liikkeelle, johon kuitenkin ykkösvarmistus. Championshipissä Millwallin ja Readingin ottelusta voi odottaa hyviä hulinoita. 1 6. Ex-kuningas Villihotti (10) on osoittanut nousukuntoa ja täysosuma on lähellä . X (1) 4. 2 2. 2 7. Läpilyönti maksaa, joten valitaan halvempi (ainakin maksuvaiheessa) vaihtoehto. Birmingham - Derby ........ Paalun hevosista kannattaa noteerata ainakin Bory (2), Digger Dean (3) ja Susan Boyle (5). Seuran superhankinta Juan Mata tosin antoi kelpo panoksen joukkueelleen jo tiistaisessa debyytissään, jossa Cardi. 1 12. Köppinen (6) jyräsi viimeksi vastustamattomaan voittoon. Se oli keskiviikkona tauon jälkeen Vermossa vielä ehkä hie- 44 » Päätöskohde saattaa olla kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti. man tukkoinen, ja tähän lähtöön se parantanee otteitaan. Jos Hose Dahlia (2) ei ole mukana alkurevittelyssä, niin se saa hyvän juoksupaikan parijonosta ja räväyttää päätöspuolikkaalla voittomatsiin. kaatui 2?0. Stoke kohtaa kotonaan Manchester Unitedin, jonka kausi on ollut kehno. Puolustukseen siirtoon toisaalta oli ehkä perusteensa, koska Venäläinen opittiin tuntemaan erityisesti väkevänä pääpelaajana. » Venäläinen arvostaa elämässä varmuutta. Putkiremontoinnin vaikutusta kerrostaloasuntojen myyntihintoihin Kuopiossa gradussaan selvitelleen Venäläisen ratkaisu on harmittanut KuPS-kannattajia. Valmentaja Esa Pekosen kummallisesta koirankopituksesta huolimatta Venäläinen oli kaudella 2013 KuPS:n paras maalintekijä 12 täysosumallaan. Niihin on kuitenkin löytynyt selvä syy, joten lapulle ruuna kuuluu edelleenkin, muttei yksinään. A: 1,3,5; B: 8,2,12,7,9 LÄHTÖ 4: Yli-innokkuuttaan viimeksi jo kiihdytyksessä laukannutta Baletin Salamaa (1) ei voi sen ailahtelevuuden takia jättää ainoaksi merkiksi, vaikka se kyvyiltään lieneekin lähdön Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.fi. Doncaster - Middlesbr... Hän ehti edustaa keltapaitoja Kakkosesta eurokentille saakka. 2 3. Ilja Venäläisen tie ei vienyt rahasarjoihin, vaan savolaisille 304 liigamatsissa 72 maalia viimeistelleen hyökkääjän palkanmaksajaksi vaihtui Verohallinto. Kauppatieteiden maisteriksi pelaajauransa ohessa opiskellut Venäläinen ei enää voinut yhdistää arkityötä, huipputason futista ja perhe-elämää mielekkääksi kokonaisuudeksi, joten hän keskittyy jatkossa hyvinvoinnin ylläpitämiseen vaadittavien verovirtojen hallinnointiin. Kiihdytyksessä moni valjakko hakee keulapaikkaa. (2) pystyy ravatessaan hyvältä lähtöpaikaltaan pärjäämään. siirrettiin toppariksi toisen hyökkääjän saavuttua seuraan. Large Leader (10) on ennenkin pystynyt nousemaan takaa voittoon ja hyvässä vireessä kilpailee myös Minto?s Romeo (12). ehkä nyt. Kotimaan kenttien sarjajyrät eivät voi laskea tulevaisuuttaan pelivuosien ansioiden varaan, vaan tulevaisuuden tulot on haettava muualta. Tällä hetkellä vain kymmenkunta liigapelaajaa säästää palkkaansa tuleville vuosille urheilijarahaston kautta. Eikä muutenkaan tilanne ole häävi. Esimerkiksi vuonna 2011 Jalkapallon pelaajayhdistyksen tietojen mukaan 35 prosenttia liigapelaajista ansaitsi vuodessa alle 9 600 euroa, jolloin heille ei tarvitse ottaa lakisääteistä urheilijaturvaa. I-S 30.1. Savon kuningas muuttuu verokarhuksi KUOPION PALLOSEURA menetti muutama viikko sitten runkopelaajansa suomalaiseen jalkapallomaailmaan sopivalla tavalla. Ainakin Ultimo Brodde (1), Milady Leader (4), All In (5) ja Victory Lane (7) ovat tuulennopeita ensiaskelillaan. 2 (X) 10. Madde S.R. 1 (X) 13. Millwall - Reading ............ Wigan - Charlton ........... Everton kärsi nimittäin yhtä lailla tiistaina kirvelevän 4?0-tappion Liverpoolille
alv:n. XXX UVSWB m Eläkeläiset ry Pensionärerna rf 1UVC [JFGV . www.kulttuuritalo.? www.elakelaiset.? Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki POHJOIS-SUOMEN VASEMMISTOLEHTI 3$/9(/(00( PD SH OD /LHODKGHQ $37((.., ZZZ OLHODKGHQDSWHHNNL À www.kansantahto.fi Yrjö Sirolan Säätiö 3XK ZZZ VLURODQVDDWLR ¿ WRLPLVWR#VLURODQVDDWLR ¿ Voit tilata kirjoja osoitteesta: kirjamyynti@kansanuutiset.fi k ti t fi tai soittamalla ke-to-pe 09-759 60 240. Tai tule paikanpäälle tutustumaan kirjavalikoimaamme. Alle 50 euron tilauksiin lisätään postituskulut 2-5 euroa. Kansan Uutisten kirjakaupasta ostetuista kirjoista maksetaan arvonlisäverot Suomeen! 45. Hinnat sis. OCMUC [JFGV O[ÑU UKNO¼NCUKMQTLCWMUGV [MUKNÑNNKPGP RCNXGNW CUGPPWUV[Ñ QOCNNC X XGTUVCCNNC X X 1RVKMMQ 8 2CWNKP -[ YYY QRVKMMQRCWNKP EQO 041 527 0872 Hae koulutuksiin tai tilaa julkaisuja ksl.fi! Tykkää: facebook.com/kslry Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Sturenkatu 4, 00510 HELSINKI info@kulttuuritalo.
Mikä laulu valittiin vuoden iskelmäksi? 8. Posti. 4. Yhdeltä. Erkki Liikanen ja Olli Rehn ovat Mikkelistä. 5. Ristikko Shakki Ristikko 31.1.2014 Onks tietoo? Nimi ja paikkakunta: 6 Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme 10 euron palkintoa. Vastaukset 5.2.2014 mennessä osoitteella Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Paljonko puoluetukea maksetaan yhdestä kansanedustajasta? 10. Urho Kekkonen. 3. Kuka on Valerie Trierweiler? 6. Jääpallon MM-kisat on pelattu 33 kertaa. Kuinka moni maa on voittanut mestaruuden. 7. Kuka valittiin TUL:n parhaaksi urheilijaksi? 1. 8. 100 000 kruunun Lenin-palkinto. 2. Lisää kuoreen merkintä Ristikko. 5 4 3 Ristikon 24.1.2014 voittajat ja oikea vastaus Kansan Uutiset onnittelee voittajia. 2 1 a b c d e f g h Hyvin ajoitettu avoimen linjan valtaus tai viistorivin avaus ovat kuningashyökkäyksen tai eduntavoittelun avaintehtäviä. Hyderabadissa vuonna 2005 pelatussa pelissä Dschumajev?Dao Thien Hai jälkimmäinen on hoitanut pelipohjustuksensa mallikelpoisesti ja voitontahtoisesti. bxc4 Rxf2 5. Lh4! 2. Kuka sai Leninin kansainvälisen rauhanpalkinnon vuonna 1980? 3. Mitä ovat MadCraft, MIAU ja Softengine? 9. Ranskan presidentin entinen avopuoliso. 6. Moneltako paikkakunnalta Suomen tähänastiset EU-komissaarit ovat kotoisin? 5. Venäjä (21 mestaruutta), Ruotsi (11), Suomi (1). Suvi Teräsniskan Täydellinen elämä. Uuden musiikin kilpailun finalisteja. 170 000 euroa vuodessa. Taekwon-don maailmanmestari Pauliina Hietaniemi. 7 7. 8. 9. 10. Tilinumero IBAN-muodossa (18 merkkiä): Helena Hiltunen, Saloinen Kaija Jaako, Oulu Anneli Lehtonen, Nokia Mitä kirjallisuuspalkintoa ruotsalainen Jan Myrdal -seura jakaa? 2. cxd6+ Dxc4 4. Dc4+ d5! 3. Mikä yritys Itella oli aikaisemmin? 4. Txh4 Rxd1 mustan voitoin. 46 Vastaukset 1. Miten musta (siirto) sommitteli selvän edun? Ratkaisu: 1..
kieltävän lain vaikutuksia kisojen aikana. Tuskin suurempia loukkauksia tapahtuu itse kisojen aikana, mutta oma mielenkiintonsa on seurata, onko olympialaisilla ja niiden julkisuudella vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen Venäjällä. Kansainvälinen media seuraa tarkoin ?homopropagandan. Vielä oikeampi määritelmä voisi olla ?Putinin ja hänen miljardöörikaveriensa kisat?. Rahaa on kisojen järjestelyihin, niin kisapaikkoihin kuin infrastruktuurin rakentamiseen, käytetty enemmän kuin missään tähän asti pidetyissä talviolympialaisissa. Ne maksoivat noin kahdeksan miljardia euroa. Putinin kisojen kallista hintalappua voi yrittää ymmärtää sitä taustaa vasten, että lomakaupunkina tunnettu Sot?i on laajan Venäjän lämpimin paikka. Silloin asukkaiden pakkohäätöjä oli vielä Sot?iakin enemmän. Lunta siellä ei ole nähty kai Ensi viikolla Miksi Facebook on out? LEHTIKUVA/ ALEXEI NIKOLSKY koskaan. Ei olekaan kaukaa haettua kutsua Sot?in olympialaisia ?Putinin kisoiksi?. Useiden rakennusprojektien takaa löytyvät monien oligarkkeina tunnettujen Putinin kavereiden nimet. Korruptio ja väärinkäytökset eivät valitettavasti ole uusi ilmiö suurten urheilukisojen rakennustöissä. Sot?in kisojen arvellaan maksaneen vähintäänkin noin 35 miljardia (35 000 000 000) euroa. Putinin hallinto on omilla toimillaan itse asiassa tehnyt kisoista näyttävän foorumin lakia vastustaville mielenilmauksille. KOK korostaa jälleen, ettei politiikkaa ja urheilua pidä sekoittaa keskenään. Mustanmeren rantaan on nyt rakennettu kisaareenoita toinen toisensa viereen ja muutaman kymmenen kilometrin päähän lumisille vuorille neitseelliseen, osin suojeltuunkin maastoon vielä toinen mokoma lisää. Lentokentän, rautatien ja monikaistaisen maantien rakentamisessakaan ei ole kitsasteltu . Viikon päästä kau- pungissa on täysi rähinä päällä . Venäläinen Jukosin perustaja Mihail Hodorkovski haastattelussaan 2002, Suomen Kuvalehti, 24.1. » Samalla jotkut bisnesmiehet hierovat karvaisia kouriaan. Viimeinen sana Venäjän presidentti Vladimir Putinille Sot?in kisat on henkilökohtainen projekti. Jouko Joentausta jouko.joentausta@kansanuutiset.? Mistä Sot?in kisat muistetaan? SOT?IN OLYMPIALAISET ovat jo ovella. lumilautailijat ja taitoluistelijat ovat jo ehtineet aloittaa kisaurakkansa. Sot?i ei jääne olympiahistoriaan niinkään urheilijoiden sankariteoista eikä niistäkään asioista, joista Venäjän presidentti Vladimir Putin ehkä laskelmoi runtatessaan KOK:n kokouksessa 2007 kisat Mustanmeren rantakaupunkiin. Putin on ottanut kisahaasteen ihan henkilökohtaisena projektina. Kriitikoiden mukaan kaiken olisi saanut halvemmalla, jos rahaa ei olisi valunut lahjontaan. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan korruptioon on humahtanut vähintään kolmasosa menobudjetista eli reilusti yli kymmenen miljardia euroa. Nyt on käymässä päinvastoin. Vahvat korruptioepäilyt syövät luottamuspääomaa ja kasvaneet turvallisuusriskit saavat monet ulkomaiset turistit pysymään kotisohvilla. Myös Ukrainan tilanteella lienee oma vaikutuksensa turistiliikenteeseen. Toivottavasti turvallisuusuhat eivät konkretisoidu. Kaikki on kuitenkin mahdollista, vaikka kisat ovat todennäköisesti historian tarkimmin vartioidut olympialaiset. SOT?IN KISOJEN yhteydessä on paljon puhuttu Venäjän ihmisoikeuksien tilasta ja tulevaisuudesta. Vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen isäntä Qatar ei myöskään saa puhtaita papereita ainakaan siirtotyöläisten kohtelusta ja suoranaisesta riistosta. PUTININ TARKOITUS oli alunperin nostaa kisoilla omaa ja myös Venäjän imagoa. Urheilu on kuitenkin aina ollut osa politiikkaa. KULTTUURI- JA urheiluministeri Paavo Arhinmäki oli suunnitellut käyvänsä kisoissa, mutta aikataulu taitaa tehdä tepposet. Aihe oli vahvasti esillä, kun Peking valmistautui 2008 kesäkisoihin. Samaan aikaan nimittäin Madridissa järjestetään myös latinalaisen maailman suurin taidemessu ARCOmadrid, jonka teemamaana on tänä vuonna Suomi. Mukana on kymmeniä suomalaistaiteilijoita ja -gallerioita. Käy Arhinmäki sitten Sot?issa tai Madridissa, niin todennäköisesti hän on heiluttamassa Suomen lippua väärässä paikassa. tit n e m u k o D ii k t u t a v u k sarja e t a a v a i l globaa a t t u u s i l l o e t Ysiluokkalaiset kertovat syyn 47. Tätä ennen kalleimmat talvikisat järjestettiin 2010 Kanadan Vancouverissa. Venäläiset yritykset voivat menestyä maailmanmarkkinoilla vain toimimalla yhtä vastuullisesti ja avoimesti kuin länsimaiset yritykset. Todennäköisesti löytyy urheilijoita, jotka haluavat osoittaa mieltään tuota lakia vastaan. monet on häädetty kotikonnuiltaan. Kaikki on nyt rakennettu vain olympialaisia varten. Samalla jotkut bisnesmiehet hierovat karvaisia kouriaan. Rahasummat ovat nousseet sellaisiin hyperlukuihin, että niitä on vaikea ymmärtää
Saat laatukirjan. A) Heikki Patomäki: Tulevaisuuden politiikkaa [ovh 25 e] ?Monipuolinen, ei ainoastaan politiikkaa? ?Avarakatseinen? ?Näkökulmia, joita ei ole muissa lehdissä? Ei valmiiksi pureskeltuja uutisia. [lukijatutkimus 5/2013 tripod research oy] B) Domenico Losurdo: Liberalismin musta kirja [ovh 26 e] Tilaa lehti itsellesi ..... Timo Mäkelä Luota sanaan. Tilaushinnat sis. saat lahjakirjan tai Tilaa lehti lahjaksi ..... painetun lehden alv:n 10% sekä sähköisten palveluiden alv:n 24%.. saat silti lahjakirjan Kestotilaus 12 kk / 144 e Kestotilaus 6 kk / 75 e Määräaikainen tilaus 12 kk / 170 e Määräaikainen tilaus 6 kk / 92 e Lahjakirja C) Martha Schad: Stalinin tytär [ovh 31,90 e] A B tai Kyllä kiitos! Tilaan lehden ja saan kirjan. C Nimi Osoite Puhelin tilaukset@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Koskee vain kotimaan tilauksia
Pieni kitka voi aiheuttaa suuren palon. (Rahul Bose). Englantilais-amerikkalais-intialainen yhteistuotanto Ennen sateita (Before the Rains, 2007) osoittaa, millaista uhkapeliä britti oikein pelaa. Tähän liittyy oleellisesti naisen osa. 1.2.?7.2.2014 | VIIKKO 6 Tv&Radio Taidehistorioitsija Waldemar Januszczak (kuvassa) tutustuu impressionististen taidemaalarien mullistaviin uudistuksiin. Maalaustaiteen mullistajat tunnetuin nelikko, Pissarro, Monet, Renoir ja Bazille, ammensi ideat uusiin maalauksiinsa. Tilanne mutkistuu, kun isännän puoliso (Jennifer Ehle) ja pariskunnan poika palaavat takaisin kotimaasta. Elokuva sijoittuu vuoteen 1937. Asia tajutaan brittien hallintokoneistossa. Tältä pohjalta saadaan näyttöä hallinnon parissa työskentelevän päähenkilön tuttavan (John Standing) siirtojen pohjalta. T.K. Tällä on työn alla suurisuuntainen maustetilaprojekti. Siksi haastattelun tekopaikkakuntaa ei paljasteta ja esimerkiksi ohjelmassa kuultavat kirkonkellot on äänitetty eri paikkakunnalla kuin haastattelu. Toteutus Sampsa Oinaala, Kai Rantala ja Hannu Karisto. NUORTEN IHMISTEN Harri-Ilmari Moilanen TODELLISIA TARINOITA ENNEN SATEITA Yle Teema pe klo 21.20 Yle Radio 1 to klo 22.05. Taidehistorioitsija Waldemar Januszczak matkustaa paikoissa, joista taidesuuntauksen tunnetuimmat hahmot elivät ja pohtii, mikä ajan kulttuurissa sai heidät kehittämään impressionismin ja muuttamaan näin maalaustaiteen lopullisesti. Impressionistien maalaukset näyttävät aurinkoisilta ja rennoilta, mutta välitön vaikutelma oli kuitenkin kovan työn takana. MISTÄ SUUNTAUKSEN IMPRESSIONISTIT Yle Teema ti klo 20.00 JARMO LINTUNEN Ennen sateita on 1930-luvun Intiaan sijoittuva värikylläinen kertomus perheellisestä brittimiehestä, joka antautuu suhteeseen paikallisen naisen kanssa. Tapahtu- mat havainnollistavat, millaisen ruutitynnyrin päällä isännän ja palvelijan romanssi kukoistaa. Kun yksi nuori päätyy traagiseen ratkaisuun, muut samaan kaveripiiriin kuuluvat saattavat seurata perässä. on Cathy Rabinin käsikirjoittaman tarinan avainhahmo, johon pätee sanonta ?mies sivuosasta nousee pääosaan?. Mies on lumoutunut kauniista, naimisissa olevasta taloudenhoitajastaan (Nandita Das). Käsitys tiivistyy lahjaksi saatuun revolveriin, johon liittyy lopulta lujaa ironiaa. Sitä on tarjolla lähistön kyläläisistä. Kuvassa Linus Roache ja Nandita Das. Nuorten itsemurhat ovat arka aihe. Siirtomaavallan pelinappulat Maanmiehen varoitukset Intian olojen räjähdysherkkyydestä eivät hetkauta englantilaista liikemiestä (Linus Roache). Välikätenä toimii isännän intialainen luottomies T.K. Yh- teiskuntahistoriallisesti se tarkoittaa, että tilanne intialaisten ja englantilaisten välillä on kiristynyt. Asiaan liittyy osaltaan loppupuolella nähtävä vaikuttava heimoperinteen mukainen totuus-rituaali. Ohjaaja Santosh Sivan on myös kuvaaja, ja se näkyy: Ennen sateita on visuaalisesti täyteläinen ja aistikas elokuva. Hieman vastaavia enteitä riittää pitkin matkaa. Elokuvassa siirtomaavallan rintamalinjat ja kasvot on tiivistetty osuvasti ja tehokkaasti yksilötasolle. Se vaatii uuden tien rakentamista ja se taas runsaasti työvoimaa. Pohjimmiltaan hyvin rankka tarina ei huku eksoottisen paikallisvärin alle. Yhteiskunnallinen ja traagis-romanttinen luontuvat hyvin yhteen tässä viihdyttävässä ajankuvauksessa. Peruuttamaton ratkaisu itsemurha-aalto on useilla pienillä paikkakunnilla tuttu ilmiö. Dokumentti lähestyy ilmiötä yhden syrjäseudulla asuvan miehen näkökulmasta. Hänen ystäväpiiristään puolenkymmentä ihmistä on poistunut oman käden kautta. Dokumentti pyrkii kertomaan nimenomaan ilmiöstä, ei mistään tietystä paikkakunnasta
20.08 Sää. 05.00 Yle Uutiset ja sää. Aristoteleen kantapää. (16) Dexter (16) Amerikkalainen draamasarja. Älypää-TV Teema 04.00 Teematieto 10.00 Kauriin merkeissä (S) 11.50 Design-klassikko: Bookworm-hylly 12.20 Suomen historian myytit : Suomalainen sotilas 13.05 Ikkunoita avaruuteen 13.35 Tiededokumentti: Materiaalien salat 14.30 Yle Live: Arctic Moneys 15.20 Historia: Liian nuori kuolemaan 16.15 Jäämeri 30 päivässä 17.00 Hakekaa kätilö! (12) 17.55 Musiikin muisti : Loitsusta kehtolauluun 18.10 Design-klassikko: Rietveld-tuoli 18.40 Tanssia äärirajoilla 19.35 Sirpaleiden tanssi 21.00 Teemalauantai: Johnny Cash 21.00 Johnny Cashin maailma. Johnny Cash oli uransa huipulla, kun ohjaaja Robert Elfstrom pääsi seuraamaan häntä keikoilla, studiossa, kotona ja ystävien seurassa. Mukana myös puoliso June Carter Cash ja duettokumppani Bob Dylan. 21.55 Isäni ja Johnny Cash. (My Father and the Man in Black, Kanada 2012) ?Ennen Johnnya ja Junea oli Johnny ja Saul.. Kuvassa John Goodman ja Kelly Macdonald. Etsivä etsii ja löytää IN THE ELECTRIC MIST (2009) on sähköiseen usvaan viittaavan nimensä mukainen rikosjännäri. 15.10 Entisten nuorIltahartaus. 23.03 Yle Uutiset selkosuomeksi. 20.09 Hajatusmusiikkia . 19.00 Yle Yöklassinen. YleX 06.30 YleX Aamu Remix 10.00 Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle Uutiset 11.02 YleX Himotuimmat Uutiset ja sää. Paljastuu väkivallanteko vuosikymmenten takaa, myöhemmin tulee uusia veritekoja. James Lee Burken romaanin elokuvaversio pyörii tiukasti päähenkilön ympärillä: Jones on käytännössä mukana jokaisessa kohtauksessa. Vivahteikkaita käänteitä riittää, pysäh- 2 tynyttä hetkeä ei juuri ole. Ohjelmassa soiva musiikki on yhtä värikylläistä kuin sen tarinat ja paikat. sää. (16) Southland (16) Eurojahti Nelonen 05.00 08.05 08.30 09.00 09.30 10.00 10.30 11.25 11.55 12.20 12.50 13.20 14.25 14.55 15.25 15.55 16.25 16.55 17.25 17.55 18.25 18.55 18.58 19.00 20.00 20.54 20.57 21.00 23.25 00.20 02.05 03.10 Älypää-TV Pound Puppies (S) Elixir Elixir Sport Start! Unelmien talo Supernanny (7) Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Matkaoppaat Koiralle koti Eläintarhassa tapahtuu Merieläinten pelastajat Eläinten ABC Amerikkalainen dokumenttisarja. Waverly Placen velhot (7) Amerikkalainen komediasarja. Hauskat eläinvideot Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen Neljän tähden illallinen HS-uutiset HS-sää Holmes NYC (12) Amerikkalainen draamasarja. Hauskat kotivideot Tulossa: Farmi (S) Keno Elokuva: 007 . Amerikka 03.10 Jyrki Sukulan makujen maa 03.40 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 In the Electric Mist on Louisianan rämeille sukeltava jännäri etsivästä, joka saa kaksi murhajuttua tutkittavakseen. 07.50 MeriValkoista valoa: Yäk! Likaa! 11.45 sää. 17.15 Maailmanpo- kynnet . 16.05 Entisten nuorten sävel19.03 Franz Lisztin oratorio Kristus. 07.00 Yle Uutiset. Ranskalainen ohjaaja Bertrand Tavernier suosii liikkuvaa kameraa. 17.00 Urheiluradio. 18.10 Lauantain toivo- ten sävellahja. 08.05 Tekijä: muusikko tusmusiikkia . (16) The Wire (16) Misfits (16) 08.05 08.20 08.35 09.00 09.30 09.55 10.20 11.55 12.25 12.55 13.25 15.25 15.55 16.55 19.00 19.10 19.30 21.00 22.00 22.10 22.15 22.25 22.40 00.30 01.25 Ystävien kylä (S) Maija Mehiläinen (S) Katti kaiken tietää! (S) INK . 21.03 Uuden Musiikin Kilpailu 2014: Finaali. 08.00 Yle 04.00 Yle Uutiset ja sää. Kertomus tähdestä ja miehestä hänen varjossaan eli Johnny Cashista ja hänen 1960 - 70-lukujen manageristaan Saul Holiffista. 23.25 Uusi Kino: Munaralli (S) 23.35 Uusi Kino: Mopoenkelit 01.00 Teematieto Muut 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.45 Retkikohteena: Helgeland 15.45 Spotlight: Ruuan fosfaatit 16.15 Bettina 16.55 Luontoretkellä: Pelissä lohen elämä 17.25 Thalian harharetket 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Huone hienoksi 19.00 Merta päin! 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Euroviisaat valmistautuvat UMK-finaaliin 20.30 Marry Me Europe 21.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Ben ja Kate (7) 11.30 Rasittavat tyttäret (S) 12.00 Whitney (7) 12.30 Vauvaonnea (S) 13.00 Kerran lapsi, aina lapsi (7) 13.30 Middle (S) 14.00 Middle (S) 14.30 Bestikset (S) 15.00 Kreisiä menoa 15.30 Kreisiä menoa 16.00 Kiinteistöjen kuningas 17.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 17.30 Suurperhe Bates 18.00 Masterchef USA 19.00 Suomen surkein kuski 20.00 Top Gear Top Fails 21.00 Operaatio Valkyrie (12) 23.25 C.S.I. 18.55 Suomi tänään. 19.08 Lempimusiikkia. O: Bertrand Tavernier. 23.10 Sekahaku . 11.00 Yle Uutiset. Jegorow. yle.fi/ umk #UMK14 21.50 Merisää. 21.55 Uuden Musiikin Kilpailu 2014: Finaali 22.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. 11.57 Päivän mie- Uutiset ja sää. salattu luonto Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Egyptin prinssi (7) Näin tehtiin Risto Räppääjä ja liukas Lennart Top Gear USA Galaxy Quest (S) Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Putous. 12.45 osa 1/12. Pääosissa Krister Henriksson, Lena Andre, Mats Bergman, Jeanett Zelba, Thomas Hanzon ja Håkan Paaske. 11.00 Sää. Elät vain kahdesti. LAUANTAI 1.2.2014 TV 1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Tohtori Kleistin perhe 12.00 Pressiklubi 12.30 Uusi aika ja arjen haasteet 13.30 Dokumenttiprojekti: Olga 14.30 Luontoretkellä: Lintujen talviruokinta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Vielä virtaa (S) 15.40 Tarinateltta 15.50 Prisma: Lihavuusepidemian syntipukit 16.40 Mukavuuslaitoksen historia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ravisuoran 16 hevosta 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Toisenlaiset frendit 18.45 Avara luonto: Galapagos. 2/3. Kai Ulmanen. 08.00 Yle Valomusiikkia. 15.00 Radioklo 18.1 11.03 Levylautakunta. 0 teatteri esittää: Linnun12.00 Yle Uutiset ja sää. radan käsikirja liftareille, 12.15 Lauantai-Suomi. valtakunnan teraArkiston toimittaja Sirpa Radio 1 peutti. 07.53 Onnen sävel. 06.25 Aamusoitto. 23.00 Radio 1 vastaa. 16.05 Faunin iltapäivä. 08.35 Kulttuuritunti: Aamupala. 18.01 ran ennakko. Putouksen viides kausi marssittaa ruutuun miälenvikaisen sakin sketsihahmoja, tulikokeita ja älyvapaita sketsejä. Selviytyjät Kymmenen Uutiset Päivän sää Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Wallander: Todistaja. 09.00 Yle 05.02 Aamupala. 15.40 Etnohetki. 15.55 Yle News. 12.15 Lauantai-Suomi. 06.56 Päivän mietelause. 14.00 Todellisia L auanta 10.03 Sää. Miami (16) 00.25 Viikingit (16) 01.25 Smallville (16) 02.25 Rikos ratkaistu 03.25 Eurojahti 09.05 MasterChef Australia 12.05 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 13.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 13.55 Henkka & Niki vs. 08.05 Onnen sävel. telause. 05.50 Merisää. Uutiset. 23.12 Suomi tänään. Tarinankulussa on mutkaton, viihdyttävä imu. Itse rikosmysteeri ei ole kummoinen, mutta näyttelijätyöskentely ja roolitus pikkuosia myöten hyvä. Susanna Vainiola. 10.04 Lauantarinoita. 19.03 Urheiluradio. Ravitulokset. (Wallander: Vittnet, Ruotsi 2010) Syyttäjä Katarina Ahlsell on kovan paikan edessä, kun Ystadissa alkaa oikeudenkäynti ihmiskaupasta syytettyä liikemiestä vastaan. Ohjaus: Kathrine Windfeld. 07.50 Aamuhartaus. 13.00 Yle Uutiset. 10.45 Radio 1 Suomi soi. 15.03 Urheiluradio. 03.15 Poppikoulu. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Jenni Pääskysaari 11.00 Yle Uutiset 11.02 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu 16.30 Urheiluilta: jääkiekkokierros 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset 22.05 Sari Helin 23.00 Mikä maksaa? Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 13.03 ja sää. 18.50 Merisää. 16.00 Yle Uutiset ja tut levyt. Valloitus. 09.15 Minna Pyykön maailma. Ihmenappuloiden kerho (S) Maantiekiitäjä (S) Kung Fu Panda (7) Cosmos . 17.40 Eurooppalai- Uutiset. Amerikka 14.25 Jyrki Sukulan makujen maa 14.50 Kokki lomalla 15.20 Kokki reissussa 15.50 Kutsu kylään Ian Wright 16.45 Anthony Bourdain maailmalla 17.35 Kuuluisat kuppilat 18.05 Huvila & Huussi 19.00 Poliisit 21.00 Suomen Tulli 22.00 Leijonan luola 22.55 Poliisit . 09.06 kello lyö 12. 04.47 Pauliina Lerche. Tarja Närhi. Pääosassa Sean Connery. Under the Dome (12) Elokuva: While She Was Out (USA-KanadaSaksa 2008). 10.50 Musiikkikamari. 12.00 Turun tuomiokirkon 09.00 Yle Uutiset. N: Tommy Lee Jones, John Goodman. 06.15 Aamuhartaus. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö. 22.05 Kalle Jokaniemen sävelradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 20.00 Yle Uutiset. 10.50 Tohtori toivotut luttajan vieras: Elävän lev y t Raimo . 09.05 Muistojen bulevardi. 15.00 Yle kisti Albert Camus. 10.00 Yle Uutiset. Välilevyjä. Tommy Lee Jones esittää jämerään tyyliinsä monessa liemessä karaistunutta rikosetsivää. Satavuotias anar- vieras. 18.00 Yle Haatanen: Mitä on postmoderni teo- Uutiset. 00.05 Yöradio. 07.03 Yle Radio Suomi Aamusoitto. 06.30 Mitä työtön saa tehdä. 14.30 Poppikoulu. Kilpailun voittaja ratkaistaan yleisön ja tuomariston yhteisäänillä. 21.00 Yle Uutiset. Ravisuoloina Muuramen kirkon kellot. 23.08 Novosti Yle. 09.05 Sää. 06.04 Aamupala. Kai Ulmanen tuntee musiikin ja mestat. 04.02 HajaUutiset ja sää. kotihälytys (12) 23.50 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 00.50 Villit nettivideot (12) 01.20 Villit nettivideot (12) 01.50 Rantavahdit (7) 02.15 Jussi Seljas: Showdown 02.40 Henkka & Niki vs. 07.00 Yle Uutiset. 18.00 Ehtookel- Uutiset. 14.50 Kuuin tai-Suomi. 22.05 Uuden Musiikin Kilpailu 2014: Finaali 23.00 Yle Uutiset. Voittaja edustaa Suomea Euroviisuissa toukokuussa. 06.00 Yle Uutiset. 10.00 Eve Mantun kuriton kokous: 06.03 Sää. Kai Ulmanen. 06.05 Hartaita säveliä. Barona Areenalla UMK:n suuressa finaalissa esiintyy kahdeksan kilpailijaa. In the Electric Mist. (USA 2009) James Lee Burken romaaniin perustuva, Louisianan rämeille sukeltava rikosjännäri etsivästä, joka saa kaksikin visaista murhajuttua tutkittavakseen. 13.06 Lakatut varpaanYle Uutiset ja sää. 00.00 Yle Uutiset ja sää. Blues-tähti Buddy Guy soittaa kitaraa ja tarinoi. Oman hohtonsa leffalle antaa hienosti kuvattu Louisianan paikallisväri. Harri-Ilmari Moilanen IN THE ELECTRIC MIST TV2 klo 23.00 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 YleX Toiveet 20.00 YleX Himotuimmat (u) 22.00 Parasta ennen! (u) 00.00 Yöradio 06.00 Yle Uutiset. (You Only Live Twice/Britannia 1967). Amerikkalainen avaruusalus on kaapattu, ja Neuvostoliittoa epäillään syylliseksi. 07.45 Hartaita säveliä. Erilaiset eläimet ja kasvit alkoivat vähitellen vallata karuja Galapagossaaria kodikseen, mutta oman elintilan löytäminen vaati sopeutumista. 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto 22.00 Ylikomisario Morse (12) 23.45 Terrorismin vaiheet Wallander: Todistaja MTV3 klo 22.40 TV 2 07.45 07.46 07.47 08.10 08.16 08.20 08.37 08.48 09.00 10.00 10.30 11.18 12.10 12.37 13.06 13.35 13.40 15.00 16.55 17.23 17.40 19.00 19.05 19.10 20.55 21.00 23.00 00.40 01.35 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 1.2. Harri ja dinot (S) Pikku Kakkosen posti Lasten musiikkiestradi Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) Viidakkokirja (7) Viidakkokirja (7) Galaxi Galaxin mestari: Lentismestari Tartu Mikkiin Tartu Mikkiin: Jatkot Rintheessä Rintheessä Rintheessä Urheiluviikonloppu Jääpallon MM Jääpallon MM MotorSport Urheiluviikonloppu Alamäkiluistelua Yle Uutiset Yle Uutiset sää Yleisurheilua : Botnia Games UMKplus Uuden Musiikin Kilpailu : Finaali. Miehen kuulustelumetodit ovat tarvittaessa virkamiehelle sopimattomia, eli tulosta syntyy. Ensin löytyy silvottu ruumis, heti perään kuvioihin kurvaavat filmitähti (Peter Saarsgaard) ja tämän naisystävä (Kelly Macdonald) urheiluautollaan. 07.03 vastaa. 14.00 Yle litiikan arkipäivää. Barona Areenalla UMK:n suuressa finaalissa esiintyy kahdeksan kilpailijaa. 05.52 Aamupala. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 09.40 LauantaiAjankohtainen Ykkönen. 07.04 Onnen sävel. 18.08 logia. John Goodman on rötöstelevä filmibisnesmies, Justina Machado topakka FBI-agentti ja Mary Steenburgen etsivän vaimo. 17.15 22.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Suomi. 16.00 Yle Uutiset Merisää. Maria Leppänen 15.00 Matkalla maailman ympäri 16.00 Nova Stage Klubi 17.00 Spotify Chart Show Top 100 . 14.03 Ajantasan lauantaisia puheenvuoroja. lahja. 18.03 Urheiluradio. 20.03 Urheiluradio
Tapahtumissa raha ja lempi kuplivat toisiaan täydentäen. Viihdyttävyyden suolana on näppärä ironia ja sokerina pohjalla leffan ilopillerin Kevin Spaceyn osuus limusiinikohtauksessa. (Men in Black II/USA 2002). USA:n valtion erittäin salainen agenttiparivaljakko (Will Smith ja Tommy Lee Jones) on jälleen valmiina suojelemaan ihmiskuntaa ulkoavaruuden hörhöiltä! (12) SM-liigan viikkomakasiini Big Love. 12.15 Joonas Kokkosen 08.10 Luontoretki. Carly Simonin laulu Let the River Run palkittiin Oscarilla. Harri-Ilmari Moilanen WORKING GIRL . 06.03 Sää. set. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 2013 julkaistu Bad Blood nousi brittiykköseksi. 23.10 Albert Hofmannin LSD 00.05 Teematieto Muut 08.30 BUU-klubben: Muumilaakson tarinoita 09.00 SVT:n ohjelmaa 14.15 Jumalanpalvelus: Kynttilänpäivä 15.15 Seportaasi: Muistoja Sorjosta 15.45 X3M-TV 16.15 Jälkivääntö 16.55 Muotokuvassa: Börje Mattsson 17.25 Strömsön talkoot 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUUklubben: Muumilaakson tarinoita 18.30 Teenage Boss 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.40 Sportnytt 19.51 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00 Seportaasi: Ikuisesti Jehovan todistaja 20.30 Seportaasi: Elämäni enkelit ja demonit 21.00 Elokuva: Naapureita ja salaisuuksia 22.28 Kulissien takana 23.00 SVT:n ohjelmaa 11.00 Simpsonit (7) 14.00 Kiinteistöjen kuningas 15.00 Masterchef USA 15.55 Face 16.55 Salattu sisar (7) 17.55 Valehtelevat viettelijät (12) 18.55 Muodin huipulle 19.55 Myytinmurtajat 21.00 Luonnon lait (S) 23.05 Grimm (16) 00.05 Revolution (16) 01.05 Aina vaarassa (12) 02.05 Rikos ratkaistu 03.05 Eurojahti 07.50 MasterChef Australia 10.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 11.45 JIM D: Modern Marvels 12.15 JIM D: Modern Marvels 12.45 Maistuvimmat liikeideat 13.40 Talent USA 15.20 Muuttajat 15.50 Muuttajat 16.20 JIM D Henkilökuva: Shirley Temple (S) 17.15 Remontit rahaksi 18.10 Remontit rahaksi 19.05 Anthony Bourdain maailmalla 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.55 Australian rajalla 23.25 Eriskummalliset rikokset (7) 00.00 Maailman oudoimmat ravintolat 00.25 JIM D Historia: Brad Meltzerin tulkinnat (S) 01.20 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 01.45 Rantavahdit RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Working Girl on 1980-luvun romanttinen hittikomedia kunnianhimoisesta sihteeristä. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. (Peyton Place/USA 1957) Kaikkien saippuaoopperoiden äiti kertoo 1940-luvun alun pikkukaupungista, jonka tyynen hyveellisen pinnan alla kytevät salaisuudet johtavat murhaoikeudenkäyntiin. 09.06 Iskelseus, osa 4/5 15.55 Yle Radio Su märadio. 08.00 Yle Uutivallan presidentti avaa Yhteisvastuu- set ja sää. 17.00 Yle Uutivänä. 20.03 Urheiluradio. 21.00 Jazz- Suomi. Jake Nymamenneeseen Suomeen. 18.03 Urheiluradio. 08.20 SunRadioteatsävellyksiä. 17.15 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu Sunnuntai-Suomi. 17.15 Matkoja 11.03 Jake Nyman. Maria Leppänen 15.00 Musiikin tehoosasto . 20.08 Sää. O: Mark Robson. 20.35 Salvador Dali, nero ja narri. Sherlock kumppaneineen vedetään mukaan likaiseen juttuun, jossa totuus ja taru sekoittuvat henkeäsalpaavalla tavalla. Yle Uutiset Urheiluruutu Strike Back (16) The Wire. Suomi soi. Vala pitää. Toimitta- tetty. Uusi johtolanka. vihan tyyssija. 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. toissapäiiltapäivä. 06.30 Aamupasta. Charles Lloyd New Quar- menten klassikoista, mutta uutuustet April Jazzissa. 05.21 AamuKuunnelman esittely: Linnunradan pala. Äänitetty 24.4.2013 levytkään eivät ole pannassa. Pahamaineinen liikemies kiristää uhrejaan hankkimillaan salaisuuksilla. Tero set 11.02 Aleksi Ruuskanen 13.00 Liete. 16.00 Yle Uutiomi klo 11.0 set. Matkoja menneeseen Suomen - sarjan vii- nin ohjelma on tekijänsä näköinen, meisessä osassa palataan kierroksen rento ja hiljaisella huumorilla höyslähtöpaikkaan, Petsamoon. tieni huipulle (Working Girl, 1988) osaava sihteeri (Melanie Griffith) uhkuu haluja edistää uraansa. Alcantaran perhe (7) 16.05 Tiededokumentti: Dawkinsin maailma 17.00 Saari (12) 18.00 Kino Klassikko: Peyton Place . 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 07.00 Yle Uutiset. Barbia uhkaa syyte rikostoveruudesta, kun poliisi tutkii Billin ja Margenen liittoa alaikäiseen sekaantumisena. Tulossa: Farmi (S) 4D: Teinitytön unitauti. 16-vuotias Louisa Ball kärsii harvinaisesta Kleine-Levinin oireyhtymästä. Teema 10.00 Vastakohtien EteläAmerikka 11.00 Kirjaohjelma: Suomalaisia naiskirjailijoita 11.30 Tyhmiä kysymyksiä musiikista 12.00 Design-klassikko: Fender-sähkökitara 12.35 Tanssia äärirajoilla 13.30 Sirpaleiden tanssi 14.50 Francon jälkeen . 10.04 set ja sää. Phil (S) Suhdekoukerot (S) Suhdekoukerot (7) Huippumalli haussa The Voice of Finland HS-uutiset HS-sää MasterChef Suomi Tervetuloa kotiin Keno Elokuva: Men in Black II ? miehet mustissa II. Susanna Vainiola. lassinen. 14.00 Yle Uutiset. 23.03 Pelastetaan duunit. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Taustapeili. 07.53 12.00 Yle Uutiset ja sää. Käsittelyssä Judas Priestin metallialbumi British Steel vuodelta 1980, jolla ovat mm. 16.05 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uuti- Rocktoimittajan iltapäivällinen. Uusi reality-sarja alkaa. Mikä pahinta, myös pomo on nainen (Sigourney Waever). Eräässä kohtauksessa vuoteella odotteleva partneri (Alec Baldwin) kehuu sihteerikköä upeaksi. 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi. McNulty saa vihdoin julkisuutta tekaistulle sarjamurhaajalle. 13.06 Kissankehto . (Working Girl, Yhdysvallat 1988) 1980-luvun romanttinen hittikomedia kunnianhimoisesta sihteeristä, joka havittelee esimiehensä asemaa.Ohjaaja: Mike Nichols. 06.00 Yle Uutiset. osa 4/15 00.00 Yle Uutiset ja sää. Tarja Närhi. 16.05 Faunin 3 Pop eilen . 23.10 Yök- Uutiset. 3/3. 08.45 Sunnuntainukuta. 21.50 Merisää. N: Lana Turner. Jani Rajalin 22.00 Radio Novan yö 51 3. 12.55 Sunnuntai-Suomi. 12.05 SunnuntaiVeli-Pekka Heinonen. 22.00 Yle Uutiset ja sää. tieni huipulle. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 08.05 Kirjakerhon viikon kirja: Yle Uutiset ja sää. 13.00 Yle 22.05 Avaruusromua. Kuka oikeastaan oli Salvador Dali? 21.30 Rockin klassikkolevyt: Judas Priest. Faktan ohella luvassa on paljon jana Marianne Ekman. Huutokaupan ihmeellinen maailma imaisee mukaansa. Kahden keikka (12) Arto Nyberg Yle Uutiset Urheiluruutu Kotikatsomo: Kansan mies (7) Komisario Montalbano YleLeaks Ykkösaamu TV 2 07.45 07.46 07.47 07.59 08.23 08.36 09.00 10.00 11.25 13.25 14.20 14.35 16.45 17.40 17.50 18.47 19.00 19.05 20.00 20.15 21.50 21.55 22.05 22.50 23.50 00.15 00.40 MTV 3 Pikku Kakkonen Nimipäiväonnittelu: 2.2. Timppa (S) Vekarat! (S): Vekarat! Sasu (S) Musarullaa! Galaxi Uusi päivä (S) Uuden Musiikin Kilpailu: Finaali Naismäkihyppääjien voitto Urheiluviikonloppu Jääpallon MM Crossfit Urheiluviikonloppu Leijonien olympiamitalit: 2010 Urheiluviikonloppu Yle Uutiset Matkapassi: Australian vaellusreitit Extremen maailma Uusi Sherlock. 05.52 Aamukäsikirja liftareille. 12.00 Tapiolasalissa Espoossa. 10.00 Kynttilänpäivän messu kahvilla. Tiellä on iso ongelma, sillä uusi pomo on lähes samaa ikäluokkaa. 12.45 Merisää. vapaalla. 00.05 Yöradio. 15.00 RadioteatSuomi. 07.03 Näistä 04.00 Yle Uutiset ja sää. heviklassikot Breaking The Law ja Living After Midnight. (Classic Albums, 2001) 22.20 Yle Live: Bastille. Ensi töikseen reilu sankari (Harrison Ford) pelastaa sihteerikön tequilakännin turmiollisemmilta jälkiseurauksilta. FEMMARIENERGISESSÄ Kevin Waden käsikirjoittaman komedian johtoajatuksena loistaa sanoma siitä, miten naapurin tytöllekin pitäisi antaa mahdollisuus. Kuvassa Melanie Griffith (vas.) ja Joan Cusack. Firman huipulla tuulee uraputkikomediassa Working Girl . 09.00 Yle Uutiset. terin valiouusinta: OdysJake Ny m an 09.05 Sää. Ihmenappuloiden kerho (S) Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat (7) Tom ja Jerry (S) Angry Birds Toons (S) Erilaiset äidit Maajussille morsian Salatut elämät (S) Salatut elämät (S) Sydänjää (7) Jamie Oliverin helpot herkut Pilanpäiten Working Girl . 12.05 Tasa- Sunnuntai-Suomi. 13.03 Urheiluradio. 15.08 Tähtisu06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 mua. 12.40 klubin kolmas setti. Musiikki koostuu 19.03 Jazzklubi. SUNNUNTAI 2.2.2014 Jussi-gaala 2014 MTV3 klo 19.30 TV 1 08.00 08.05 09.00 09.05 09.45 09.55 10.00 11.00 11.05 11.15 12.05 12.15 13.10 13.40 14.10 14.40 15.00 15.05 15.10 15.40 15.50 16.40 16.50 16.55 17.00 17.10 18.00 18.10 18.15 18.45 19.45 20.30 20.45 21.05 21.50 23.40 23.55 Yle Uutiset Avara luonto: Galapagos Yle Uutiset Aamusydämellä Arjen huimapäät: Luotsi Yle Uutiset Jumalanpalvelus Yle Uutiset Yle Uutiset Viikko viitottuna Tohtori Kleistin perhe Yhteisvastuukeräyksen avaus Erilainen aurinkomatka Strada Akuutti Toisenlaiset frendit Pitkä mies (S) Yle Uutiset Yle News Vielä virtaa (S) Tarinateltta Historia: Leningradin piiritys Yhteisvastuukeräys Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Inhimillinen tekijä Yle Uutiset Urheiluruutu Aarteenetsijät. 04.02 Lemlevyistä en luovu. 20.09 Lähikuvassa Epe Helenius. (16) Siskonpeti (7) Kimmo (12) Misfits (16) 08.00 08.15 08.30 09.00 09.25 09.50 10.15 10.20 11.20 12.20 12.50 13.20 14.20 14.55 15.10 17.25 19.00 19.10 19.30 22.00 22.15 22.20 22.35 23.35 Ystävien kylä (S) Maija Mehiläinen (S) Mia ja minä (S) INK . Silmukka kiristyy. 10.03 Sää. 18.00 Juma- tarinoita, anekdootteja ja henkilökohlanpalvelus. 11.00 Horisontti. 07.04 Kokkolan kirkosta. taisia muisteluksia. Pääosissa: Harrison Ford, Sigourney Weaver, Melanie Griffith, Alec Baldwin, Joan Cusack. 08.30 teri esittää: Terveiset Kuttu14.00 Sari Helin: Mikä on kun ei rasta. Toimittajana Yle Uutiset ja sää. (S) Putous Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Jussi-gaala 2014. Marlon joukkio odottaa välienselvittelyä Omarin kanssa, mutta Marlo juhlii uutta liiketointaan. 22.05 Levylautakunta. 23.00 Yle Uutiset. Kuriton kokous 10.00 Yle Uutiset 10.03 Jarkko Martikainen 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu 17.00 Leikola ja Lähde 18.00 Politiikkaradion viikko 20.00 Kalle Haatanen 21.00 Aspekti 22.00 Yle Uutiset 22.05 Puheen Aamun viikko Radio Nova 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . 09.00 Yle Uuti- pala. 18.08 Sää. 18.09 Kadonneen levyn metsäsYöradio täjät 0203-17600. Samuli Väänänen 18.00 Musaa ja sporttia . DJ Bunuel - tunti Sunnuntai-Suomi. 03.02 Sekahaku . 10.00 Yle UutiNews. 11.00 Yle Uutiset. set ja sää. 19.45 Jazzklubin enimmäkseen menneiden vuosikymillan keikka. 21.55 Suomi tänään. 18.50 Merisää. 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 22.00 Yle Uutiset ja sää. nuntai-Suomi. 05.00 ja sää. Sattuma puuttuu peliin ja päästään itse asiaan. T: HBO. Miami (16) Amerikkalainen poliisisarja rikospaikkatutkijoista. Valitut (16) Nelonen 08.05 08.30 09.00 09.55 10.00 10.30 11.00 11.30 12.25 12.55 13.25 14.30 15.25 15.55 16.25 17.25 18.55 18.58 19.00 20.00 20.57 21.00 22.50 23.20 00.30 00.35 Pound Puppies (S) Jaksa paremmin Tervetuloa kotiin Tulossa: Farmi (S) SM-liigan viikkomakasiini Elixir Elixir Sport Supernanny (7) Eläintarhassa tapahtuu Merieläinten pelastajat Koiralle koti Amerikkalainen dokumenttisarja. Dr. Nelihenkisen brittibändin ensimmäinen studioalbumi, v. 08.00 Yle Uutiset pimusiikkia. 08.05 Sunnuntai-Suomi. keräyksen. 05.02 Aamupala. Pertti Lassila Ihmisten asiat. 04.02 Euroopan taivaan alla. Yle Puhe 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Viikon kansanedustaja 09.05 Eve Mantu . 21.40 Urheiluradio. 05.50 Merisää. Kotimaisen elokuvan perinteiset Jussi-patsaat jaetaan vuoden 2013 parhaille elokuville ja niiden tekijöille. Kymmenen Uutiset Viikon sää MTV Sport Uutiset C.S.I. Seuraa johtajaa -leikki voi alkaa. Tässä vaiheessa tarina on lämmittelyasteella. Tämän muodokkuuden rinnalla pomo hehkuu maailmannaisen kyynistä glamouria. 09.05 Musiikkia vanhasta Euroo- 06.04 Aamupala. TIENI HUIPULLE MTV3 klo 15.10 Yle Radio Suomi 07.00 Yle Uutiset. 12.06 Kansanradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 08.45 05.15 Eväsreppu. 13.00 Riston Valinta. Mike Nicholsin ohjaaman leffan näyttelijäkaarti on muutenkin vahva. 15.00 Yle Uutiset. YleX 15.03 Urheiluradio. 17.30 Luontoretki. 17.00 Supersunnuntai 20.00 YleX 17.40 Suomi tänään. 04.54 Aamupala. 18.00 Yle UutiJatkot Remix 23.00 Encore 00.00 set. 21.35 Novosti Yle
Yle Jarkko 11.00 Yle Uutiset 11.03 Uutiset ja sää. 03.02 Levylautakunta. Rautaisannos tanssittavan iskelmämusiikin ystäville. 18.50 Merisää. Tarja Närhi. 12.15 Mart ika inen Etusivu 13.00 Yle UutiMatkoja menneeseen Y le P uhe set 13.02 YleX Iltapäivä ? Suomeen. 06.30 Maakuntaradio. Liikemies Muikun lahjussyytökset ja Pöystin tosirakkaus. Pääosissa: Diane Keaton, Katie Holmes, Queen Latifah, Ted Danson, Adam Rothenberg, Christopher McDonald. 23.10 Farmi (S) 23.40 Hannibal (16) 00.40 Frasier (7) 01.10 Mad Men (12) 02.10 Dr. 14.03 Ajantasa. Kirjailijantyö voi vahingoittaa kirjailijan perheenjäseniä, ainakin fiktiivisesti. 04.02 Kissankehto . 07.45 Hartaita säveliä. 12.00 Turun tuoUuden musiikin aamuvuoro miokirkon kello lyö 12. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Metsäradio. 06.05 Hartaita säveliä. Lohdun tarpeessaan kukaan ei osannut auttaa toista. Ninni koki jääneensä näkymättömäksi ja parittomaksi sisarusten keskellä. Elli dio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Kuunnelma, James Joycen romaanista Yleisradiolle dramatisoinut ja ohjannut Timo Humaloja. 11.00 Yle Uutiset. Miina Savolainen on verkossa läsnä ja keskustelee yleisön kanssa heille tärkeistä kuvista. Isosisko Tiina oli se, jonka kainaloon Ninni sai tulla nukkumaan, siihen asti, kunnes Tiina jätti perheen. Voimuttavan valokuvaprosessin aikana Ninni ja Tiina tekevät menneisyysmatkoja lapsuuden paikoille. VALOKUVAN VOIMAA Yle Teema klo 21.00 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . (12) 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Unelmien kolhimat. Pokerinaama. MAANANTAI 3.2.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.20 12.30 13.00 14.30 14.55 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.50 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.20 23.10 23.15 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Strada Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä maailmalta Yle Uutiset Puoli seitsemän Arto Nyberg Kuinka nainen sai housut Vuosien takaa nykypäivään Näin syntyi nykypäivä Tuhat metriä norjalaista luontoa Pisara Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Luontoretkellä: Lintujen talviruokinta Kuningaskuluttaja Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Uutisvuoto Prisma: Lihavuusepidemian syntipukit Unohtuneet rikokset MOT Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Dokumenttiprojekti: Keinolumikylä Kotikatsomo: Kansan mies (7) Yle Uutiset Luupin alla: Kauneuden kääntöpuoli Amerikan kovimmat keräilijät Jim klo 21.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 09.00 Veljesten keittiössä 09.30 Matkapassi: Australian vaellusreitit 10.20 Minun New Yorkini 10.35 Hymy Pyllyyn 11.05 Suunsoittoa ja lisää haleja 11.35 Yötyössä 12.05 Menestyksen hinta 12.35 Menestyksen hinta 13.05 Erätulilla 13.35 Uuden Musiikin Kilpailu : Finaali 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.20 Naurupalat (S) 16.30 Galaxin mestari: Lentismestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.01 McLeodin tyttäret (7) 18.46 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Rintheessä 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Pasila. 06.25 Aamusoitto. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. 23.00 Yle Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. 23.02 Päivä tunnissa. 21.03 Päivä tunnissa. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. Osa 1/7. Ile ja Matti 08.00 Yle Uutiset Välilevyjä. 20.06 Sää. 20.07 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 21.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Kulttuurin huumehistoria: Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa 17.40 Kulttuuritunti: Sot?i, osa 1 . 19.00 Yle Uutiset ja sää. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. Sveitsissä peli muuttuu kuitenkin oikeaksi henkiinjäämistaisteluksi. 12.15 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 13.06 Maakuntaradio. Uhkapelaaja pyytää Dania auttamaan häntä saamaan pokerinaamansa takaisin. 18.03 Sekahaku . (7) 22.45 Hung (16) 23.15 Rintheessä 23.40 Game of Thrones (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (S) Amerikkalainen draamasarja. 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Selviytyjät 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Whitney (7) 15.40 Putous 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Suomen surkein kuski. Surkeimmat kuskit joutuvat tiukan paikan eteen yrittäessään tunnistaa auton yleisimpiä merkkivaloja. 18.00 Kuunnelman esittely: Linnunradan käsikirja liftareille. 12.55 Suomi tänään. . Kuolemanleikki. 17.20 Urheiluradio. Alcantaran perhe (7) 20.20 Lyhyesti: Tuolit puhuvat 20.30 Kirjaohjelma: Kirjailijantyön uhrit. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Heitä valokuvaaja ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen opastaa kohtaamaan perheenjäsenensä uusin silmin, tämän maailmasta käsin. 16.00 Collan 22.00 Radio Novan yö. Ajatuksia musiikista ja muusikkoudesta. Voimauttavan valokuvan menetelmässä valokuvaamisen dynamiikka käännetään päälaelleen: kuvaaja joutuu kuuntelemaan, miten hänen kuvaamansa ihminen haluaa tulla nähdyksi. Ohjelmasarjaan kuuluu myös vuorovaikutteinen verkko-osio. 06.56 Päivän mietelause. 16.15 Fau- Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio nin iltapäivä. 06.15 Aamuhartaus. 23.33 Illan vieras. 09.05 Urheiluradio. Lehdistö pulassa. Ninnin ison sisarussarjan ainutlaatuinen lapsuudenyhteys on rikkoutunut perhettä kohdanneeseen suruun, jonka jokainen perheenjäsen on kokenut eri tavalla. (Hostages, Yhdysvallat) Uhkista eroon. 14.00 5 Uutiset 17.01 Uuden musiiNäistä levyistä en luovu. kin iltavuoro 19.00 YleX Jat15.00 Yle Uutiset. Pyhimys joutuu mukaan opiskelijoiden piirissä suosioon nousseeseen sotapeliin, jossa vastapuolen taidokas eliminointi tuo pisteitä. 21.40 Aleksandr Skrjabinin pianomusiikkia. Yle Uutiset ja sää. Jos kirjailijan tärkein materiaali on oma itse, voi lähipiiri kärsiä.(U) 21.00 Valokuvan voimaa. 23.03 Taustapeili. 10.00 Yle Uutiset. 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 23. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Odysseus, osa 4/5. 15.05 Maakuntaradio. 07.15 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 21.40 Urheiluradio. 18.55 Suomi tänään. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 10.03 Ajantasa: Suora linja. Ajantasan Suora linja. 11.00 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . 15.05 kot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Kultakuume. kaasu pohjassa RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Voimauttavan valokuvaprosessin aikana Ninni ja Tiina lavastavat Pohjois-Karjalan syrjäkylille oudon lapsuusparatiisin ja itkevät surematta jääneet surut. Valokuvalla ihmissuhteet kuntoon VALOKUVAN VOIMAA -sarjassa parannetaan perhesuhteita voimauttavan valokuvan keinoin. (Mad Money/USA 2008). 18.50 Iltahartaus. 13.00 Klasklo 22.0 Aino ja Mäkkäri 17.00 Yle sista kahteen. 15.00 Yle Uutiset. Haastateltavina ohjaaja Lars Svedberg ja näyttelijä Aila Svedberg. Toimittajana Salla Matusiak. 22.05 Julkinen sana. Herkullinen komedia kolmesta neuvokkaasta, itsevarmasta ja juonikkaasta naisesta. 21.55 Suomi tänään. Sairaalapapereita selattuaan agentti Hoffman hiiviskelee salaliiton jäljillä. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Vihjeet hukassa (12) 00.35 Louie (12) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (7) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Yllätyskokki Niki 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Onni Extreme 10.20 Sisustuskaksoset 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Onni Extreme 13.50 Sisustuskaksoset 14.20 Yllätyskokki Niki 14.50 Tyyliä vai ei 15.50 Suhdekoukerot (S) 16.50 Frasier (7) 17.20 Tulossa: Farmi (S) 17.25 Eläintarhassa tapahtuu 17.55 Himohamstraajat (S) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Matkaoppaat 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Mad Money . 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Yle 06.00 Yle Puhe esittää 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jarkko Martikainen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jarkko Martikainen. 09.11 Maakuntaradio. 22.05 Jake Nyman. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. Parinsadan hakijan joukosta ohjelmaan valittiin kuusi aikuista sisarusparia tai vanhempi?lapsi-paria. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. Hannu Lintu, sol. Daniil Trifonov, piano. 07.53 Maakuntaradio. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. 11.03 Maakuntaradio. (U) (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Francon jälkeen . 08.15 Urheiluradio. 12/12. Tauno Muikku. 0203 17600, tekstiviesti RS (välilyönti) AJANTASA (välilyönti) kommenttisi numeroon 16149 (0,40 e/viesti) tai ajantasa@yle.fi 10.55 Pikkujuttu. Phil (S) Teema 17.00 Historia: Egyptin suurvaltakausi 17.50 Rakennustaiteen aarteita 18.00 Pyhimys. 21.50 Merisää. 22.50 Arvassalo ry: Ravintoa nälkään ja elämisen tuskiin! Jukka Arvassalo haluaa parantaa maailmaa ja kiertää samaan jaloon päämäärään pyrkivien monenkirjavien ihmisyhteisöjen puheilla. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. Sari 13.00 Yle Uutiset. (Äänitetty Musiikkitalossa 20.12.). Osallistu keskusteluun puh. 17.30 Taustapeili. 18.00 Yle Uutiset. (7) 23.10 Luonnonlaki: Uusi Kino: Luonnonlaki (12) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.51 Kulissien takana 16.55 Eurooppa pinteessä 17.25 Merta päin! 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vinter Varg 18.30 Luontoretkellä: Nuoret erämaassa 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Kerro minulle uskostasi 21.00 Bettina 21.40 Keksintöjä ja neronleimauksia 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Kaalikimulit 22.30 Muutosta putkeen! (12) 23.00 Oddasat 23.15 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Beverly Hillsin panttilainaamo 15.25 Suurperhe Bates 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Beverly Hillsin panttilainaamo 19.00 Suurperhe Bates 19.30 Lähiöunelmia (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 Crazy Heart (S) 23.10 Lähiöunelmia (S) 23.40 112 00.40 Bones (12) 01.35 Vaarallinen totuus (16) 02.35 Eurojahti 11.25 Homma haltuun 11.55 Kokki lomalla 12.20 Remontit rahaksi 14.10 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 14.40 MasterChef Australia 15.40 Anthony Bourdain maailmalla 16.30 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 17.25 Amerikan kovimmat keräilijät 18.25 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (7) 21.00 Amerikan kovimmat keräilijät 22.00 Poliisit (S) 22.30 Huima konttihuutokauppa 23.00 Keräilijöiden aarreaitta 23.30 Trigger Happy TV (7) 00.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 00.50 South Park (7) 01.20 JIM D Rikos: Rikostarinoita maailmalta (12) 02.15 Leijonan luola USA 03.05 Bullrun . Hän opastaa katsojia soveltamaan voimauttavan valokuvan menetelmää omiin perhesuhteisiinsa. 4 Ensimmäisessä osassa tavataan sisarukset Ninni ja Tiina. Hämeenlinnassa loiskuu vesi. 21.00 Panttivangit. 20.03 Urheiluradio. 16.15 Maakuntaradio. hulluna rahaa. mustanmeren helmen tarina. 20.00 Yle Uutiset. 07.15 Aamusoitto. 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. 11.57 Päivän mie10.00 Yle Uutiset 10.03 telause. Joht. Toinen tuotantokausi päättyy. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen YleX bulevardi. - Sergei Rahmaninov: Pianokonsertto nro 3 d-molli; Lera Auerbach: Ikaros; Aleksander Skrjabin: Ekstaasin runoelma. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Susanna Vainiola. Yle Puhe Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. Uudessa dokumenttisarjassa korjataan perhesuhteita voimauttavan valokuvan keinoin. Ensimmäisessä jaksossa Miina Savolainen opastaa siskoksia Ninniä ja Tiinaa näkemään ahdistavan menneisyytensä uudella tavalla. 22.00 Treme (12) 23.00 Uusi Kino: Kenkähullu. Janette on kenkähullu. Hänellä on ainakin 70 paria korkokenkiä ja niitä pitäisi saada yhtä paljon lisää. 13.03 Urheilura- Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 10.00 Yle Uutiset. 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew Uutiset ja sää
14.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 07.15 Aamusoitto. 07.53 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 21.55 Suomi tänään. Herra Prosser - Topi Reinikka. Protesoitu Vogoni Jeltz - Risto Mäkelä. Baarimikko - Olavi Ahonen. Vieraana Onnettomuustutkintakeskuksen joh- taja Veli-Pekka Nurmi. Nuoripari Jane ja Henry eivät ole uskoa onneaan, kun he saavat sekä talonmiehenpaikan että asunnon Park Avenuen vanhasta luksuskerrostalosta. 12.15 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. 21.40 Urheiluradio. 21.35 Novosti Yle. Tero Liete. 15.05 Kultakuume. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita säveliä. Hyvää ruokaa ja muotoilua 17.50 Rakennustaiteen aarteita 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Saari (12) 19.54 Keho mikroskoopin alla 20.00 Impressionistit 21.00 Historia: Kuvien todistus. Äänite vuodelta 1984. 18.03 Poplaari. (S) Valtiopäivien avajaiset Arkistokuvia: Jussit on jaettu ja juhlittu (S) Uutisvuosi Luontoretkellä: Oslovuonon salaisuudet Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa A-studio Aarteenetsijät Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan Yhteisvastuukeräys Prisma Studio Yle Uutiset Urheiluruutu Mr Selfridge (12) Politiikan nappula (S) Prisma: Lihavuusepidemian syntipukit Yle Uutiset Varastetut morsiamet TV 2 MTV 3 06.50 Nallen aamujuonto: Nallen aamu 09.00 Terveyttä lautaselta 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset PohjoisSuomi 10.50 Oddasat 11.05 Tuntematon Norja 11.35 Silikonisukupolvi 12.05 Menestyksen hinta 12.35 Menestyksen hinta 13.05 Luontoretkellä: Luonnon sininen hetki 13.35 Julkkis lapsenvahtina 14.15 Satuhäät 15.05 Rintheessä 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.20 Naurupalat (S) 16.30 Tumpelot 16.31 Pok ja Mok (7) 16.38 Viidakkojytä (7) 16.44 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Rintheessä 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Siskonpeti (7) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Shanghai Knights (12) 23.55 Rintheessä 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Grand Designs ? unelma-asunnot 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Kerran lapsi, aina lapsi 16.15 Suomen surkein kuski 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Pientä pintaremonttia 21.00 Kohde (12) Amerikkalainen rikosdraamasarja. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Pukumiehet (12) 23.35 666 Park Avenue.(666 Park Avenue, Yhdysvallat) Tervetuloa mahtavaan majaamme. Toimittaja Marko Gustafsson 22.05 Stefan Bremer . 17.00 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Uutiset ja sää. 23.03 Tartu Mikkiin Jatkot. Rooleissa: Esa Pakarinen, Spede Pasanen, Repe Helismaa. Aino ja kahteen. Henkilöt: Kertoja - Heikki Kinnunen. 15.00 Yle Uutiset. 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen. Ile ja Matti 10.00 tiisi. 06.05 Hartaita säveliä. 13.06 Maakuntaradio. 21.50 Merisää. 15.05 Maakuntaradio. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Yle Uutiset. 14.00 Radion klo 21.15 Mäkkäri 17.00 Yle Uutisinfoniaorkesteri konset 17.01 Uuden musiikin serttilavalla. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Yle Uutiset. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. Phil (S) 02.25 Start! 02.55 Älypää-TV Teema 17.00 Harri Koskinen . Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 17.30 Taustapeili. Italian 1970-lukua leimasivat rajut levottomuudet ja lehtivalokuvaajat onnistuivat tallentamaan kuviinsa monia väkivallantekoja. 21.50 Elävä arkisto: Helsinki valokuvissa 21.50 Arkistovieraana: Stefan Bremer. 11.57 Päivän mietelause. Yle Uutiset 10.03 Uuden 12.00 Turun tuomiokirkon musiikin aamuvuoro 11.00 kello lyö 12. 22.05 Radioteatteri esittää: Linnunradan käsikirja liftareille, osa 1/12. Tuloksena oli yli 900 ainutlaatuista kuvaa pääkaupungista. 23.05 Historia: Seksi miehitysajan Ranskassa (12) 00.20 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Kerro minulle uskostasi 16.55 Huone hienoksi 17.25 Unelmien puutarhat 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Mysteeritoimisto 18.30 Ilmastohemmot 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Spotlight 20.30 Eurooppa pinteessä 21.00 Sportmagasinet 21.30 Grotesco (12) 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Kansijuttu (12) 22.40 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Gordon kokkaa tykimmin 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (S) 18.30 Dieetit vaihtoon! 19.30 Mutsi (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Rillit huurussa (S) 21.00 112 22.00 Sleepy Hollow (12) 23.00 Mutsi (S) 23.30 Nikita (16) 00.30 Bones (7) 01.25 Rikos ratkaistu 02.25 Eurojahti 04.00 SubChat 05.00 Älypää-TV 10.55 LIVE: Tiedä ja Voita 11.25 Homma haltuun 11.55 Start! 12.25 Lentokenttä (S) 12.55 Remontit rahaksi 13.45 Remontit rahaksi 14.40 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.35 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.30 Gordon Ramsay . 22.45 Etnohetki. 18.00 Romano mirits. 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 24. 23.00 Yle Uutiset. 16.15 Faunin iltapäivä. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.00 Yle Uutiset. 10.05 Sari Helin. Yleisradiolle suomentanut Pekka Markkula. Ohjaus: Lars Svedberg. 21.03 Päivä tunnissa. 06.56 Päivän mietelause. Elokuvan tekemisen ihanuus ja vaikeus. Douglas Adamsin alunperin BBC:lle kirjoittama parodinen tieteiskuunnelmasarja lähetettiin Suomessa radiossa ensimmäisen kerran vuonna 1984 ja uusittiin viimeksi vuonna 2011. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 53 5. 19.00 Yle Uutiset ja sää. yön kuvia. Kuinka työ opettaa tekijäänsä ja mitkä seikat ohjaajakäsikirjoittaja Pölöselle kuvauksissa ovat olleet ne kaikkein hankalimmat? Toimittaja Jukka Kuosmanen tapasi uutta elokuvahanketta suunnittelevan Markku Pölösen. 11.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. Yle Uutiset F ilmir yhm Yle Uutiset 11.03 Etusivu ja sää. (16) 00.35 Luuserit (12) Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Yllätyskokki Niki 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Onni Extreme 10.20 Sisustuskaksoset 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin 13.50 Sisustuskaksoset 14.20 Yllätyskokki Niki 14.50 Tyyliä vai ei 15.50 Supernanny (7) 16.55 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 17.25 Matkaoppaat 17.55 Himohamstraajat (7) 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Matkaoppaat. 13.25 Valtiopäivien avajaiset. 03.15 Taustapeili. (2014) Valokuvaaja Stefan Bremer kertoo haastattelussa työstään. 07.15 Urheiluradio. 18.30 Hartaita säveliä. Science fiction -kuunnelma, kirjoittanut Douglas Adams. 10.00 Yle Uutiset. yle.fi/taustapeili 18.00 Yle Uutiset. 11.00 Klassikkopara- 06.30 Yle Uutiset Uutiset 06.31 YleX Aamu . 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen. Ohjelmassa tutkitaan suomalaista yhteiskuntaa marginaali-ilmiöitä ja outouksia unohtamatta. TIISTAI 4.2.2014 666 Park Avenue MTV3 klo 23.35 TV 1 05.45 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 12.05 13.20 14.10 14.20 14.30 15.00 15.05 15.10 15.15 15.50 16.20 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.55 20.00 20.30 20.55 21.00 22.05 22.35 23.25 23.30 Aamusydämellä Ylen aamu-tv Kuningaskuluttaja Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä maailmalta Yle Uutiset Jumalanpalvelus Mullin mallin. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 18.50 Merisää. 17.20 Kirjakerhon viikon kirja. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Ford Prefect - Yrjö Järvinen. 23.50 Suomi tänään. 09.05 Urheiluradio. (1961) Joukko työmiehiä majoittuu erehdyksessä tyhjään korpihotelliin ja pistää pystyyn illanvieton. 19.03 Urheiluradio. 19.06 Elämänmenoa 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä. 06.25 Aamusoitto. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Facebook-julkkis Veikko lämmittelee laulunvirettä tulevia 80-vuotiaspäiviä varten. 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 Holmes NYC (12) 22.00 Criminal Minds: Epäilyksen alla. 20.06 Sää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.55 Suomi tänään. Arthur Dent - Pekka Autiovuori. 08.15 Urheiluradio. Uusi sarja. 23.00 Farmi (S) 23.30 Californication (12) 00.05 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 00.35 Holmes NYC (12) 01.35 Dr. Toimittajana Paula Jokimies. 15.00 Yle iltavuoro 19.00 YleX Jatkot Uutiset. 09.10 Sää. 13.03 Urheiluradio. tällä kertaa kosmisissa mitoissa. Ensimmäisessä osassa Arthur Dentin paras ystävä Ford Prefect osoittautuu avaruusolennoksi, kun Linnunradan hyperavaruuden suunnittelutoimisto päättää raivata maapallon pois liikenneväylän tieltä. Ford liftaa lähimmälle avaruusalukselle ja vie Arthurin mukanaan. LINNUNRADAN KÄSIKIRJA LIFTAREILLE Radio 1 klo 22.05 Tehosteet: Åke Andersson. 17.20 Urheiluradio. Kaksin aina kaunihimpi. Uusi sarja alkaa. 10.03 Ajantasa. 10.55 Pikkujuttu. 11.03 Maakuntaradio. Ohjaaja Markku Pölönen on tehnyt vuosien mittaan monta elokuvaa. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ja sen JOS LAUANTAINA verran suurpiirteinenkin se on, että samaan nippuun joutavat logiikka, aika, järjestelmällisyys, byrokratia ja ilmavaivat. Mistään scifistä tai avaruusrymistelystä ei ole kysymys, vaan tarinassa irvaillaan Knalli ja sateenvarjo -sarjan tapaan ihmisen omaa tyhmyyttä, byrokratiaa, oman ajattelun vajavaisuuksia ja ahtaita näkemyksiä . 07.50 Aamuhartaus. nainen kameran takaa. (1996) Valokuvaaja Signe Branderin tallensi uuden rakentamisen tieltä katoavaa vanhaa Helsinkiä vuosina 1907 - 1913. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 06.15 Aamuhartaus. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 19.03 Kaiken maailman musiikkia. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 00.05 Yöradio. 20.30 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. 21.15 Filmiryhmä. (1987) Valokuvaaja Stefan Bremer liikkui 1980-luvulla Helsingin öisillä kaduilla ja keikoilla tallentaen nuorison elämää ja muuttuvia kasvoja. Ohjaus ja käsikirjoitus Tarja Stranden. 22.30 Signe Brander . 16.15 Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen YleX bulevardi. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. pannu kuumana 18.30 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (S) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit (7) 22.30 Australian rajalla 23.00 Eriskummalliset rikokset (7) 23.35 Täysillä tutkaan (S) 00.05 Maailman oudoimmat ravintolat 00.35 South Park (7) 01.05 JIM D: Metsien miehet (7) 02.00 Leijonan luola USA 02.50 Taksi (S) 03.20 Älypää-TV RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelmasarjan kertojan osassa kuullaan Heikki Kinnunen. Kaiken kattava käsikirja jäi väliin, niin ei hätää: vielä ehtii mukaan Yleisradion hulvattomaan kuunnelmasarjaan Linnunradan käsikirja liftareille. 12.15 Tiedeykä Radio 1 13.00 Yle Uutiset 13.02 könen 13.00 Klassista YleX Iltapäivä . 06.30 Maakuntaradio. 23.10 Yöklassinen. 06.00 Yle Uutiset. Äänisuunnittelu: Mirja Pilli ja Marjatta Savolainen. Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. Nyt talvella ja keväällä 2014 sarjasta kuullaan 12 jaksoa ja syksyllä on luvassa 13 jaksoa lisää. Vuonna 1984 valmistuneessa kuunnelmasarjassa etsitään vastausta Perimmäiseen Kysymykseen Elämästä, Maailmankaikkeudesta ja Kaikesta Muusta Sellaisesta. Keskeiseksi kysymykseksi nousee elämän tarkoitus, ja vastaus on aivan selvä: 42. Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelmasarja niputtaa ryppyotsaisimmat science-fiction-kirjat tarpeettomiksi
12.55 Suomi tänään. 18.50 Iltahartaus. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Alku oireilee vähän imelästi, mutta jatkossa juttu kohenee oleellisesti. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Aamusoitto. Me suomalaiset olemme sia puheenvuoroja. 16.00 klo 18.0 09.10 Sää. 1. 12.45 Merisää. 19.03 Kuninkaallisen Con- dio. 15.05 Maakuntaradio. 15.00 Yle Uutiilta dio. Runebergin runoon perustuva elokuva. 11.57 Päivän 05.00 Aamupala. Konsertin johti ylikapellimes- 17.30 Taustapeili . 19.06 LuontoSuomen revontuli-ilta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. Viaton ja julma, uskonnollinen ja armoton. (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa (12) 19.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat 20.00 Inta Ruka, valokuvaaja. Latvialainen Inta Ruka on muuallakin Euroopassa tunnettu ja tunnustettu valokuvaaja. 30 vuoden ajan hän on kuvannut kotimaansa ihmisiä ja samalla dokumentoinut Latvian suuren muutoksen. 12.15 Maakuntaradio. talo, osa 25. 07.15 Yle Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle Aamusoitto. 14.00 KantaRevontu lidio. Isäntä valitsee ensimmäisen häätömittelöön menijän. 21.40 Urheiluradio. 03.40 Luontoretki. 15.05 Kultakuume. Radio Su 09.05 Urheiluradio. omi 15.55 Yle News. 16.15 Maakuntara150-vuotissyntymäpäiviään viime dio. 07.50 Aamuhartaus. 13.06 Maakuntaradio. 09.11 MaaYle Uutiset ja sää. Suhteen vaiheita valottavat takaumat. 07.53 Maakun12.15 Julkinen sana.Median taradio. Elokuvaversio on vivahteikas ja tyylikkäästi tunnekylläinen ihmissuhdedraama, nautittava ajankuvaus sekä pätevä kirjallisuusfilmatisointi. Sana ja kuva ovat synkassa. Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2014 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä. 09.00 Yle Uutiset. set. 08.15 Ykkösaamu. 11.03 Maakuntaradio. Urheiluradio. Amsterdamin Konsert- Uutiset. 08.00 Yle Uutiset murros. - Toi- tauspeili -kotisivulla tai Twitterissä mittajana Ville Komppa. Tämä tuntuu elokuvan A Single Man (2009) alussa musiikkiraidan valittavassa viulussa ja korostuu hidastetussa kerronnassa. 06.25 . Los Angelesin akateemisissa piireissä on toisenlaista murehdittavaa. Colin Firth tekee hillityllä sävykkyydellään vakuuttavan roolityön päähenkilönä. Keski-ikäisen englantilaisen kirjallisuuden ON VARALLISUUTTA, 6 professorin pitkä suhde amerikkalaismiehen (Matthew Goode) kanssa on elokuvan alussa historiaa. 19.00 Yle Uuti- 13.00 Yle Uutiset. 15.00 Yle väkonsertti. toiveiden yö. 18.50 Merisää. KESKIVIIKKO 5.2.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.45 14.00 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.00 20.30 20.55 21.05 21.55 22.00 23.00 23.05 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv MOT Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä maailmalta Yle Uutiset Sven Tuuva. Nyt! 22.55 Oddasat 23.15 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (12) 18.30 Kurjat kuppilat USA 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00 Muodin huipulle 22.00 Viikingit (16) 23.00 Isän tyttö (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) 00.30 Bones (12) 01.25 Rikos ratkaistu 02.25 Eurojahti 11.15 Homma haltuun 11.40 Start! 12.10 Lentokenttä (S) 12.35 Kutsu kylään Ian Wright 13.30 Kokki reissussa 14.00 Maistuvimmat liikeideat 14.55 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.40 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.35 Gordon Ramsay . 22.05 Uudenkansanmusiikki. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita säve- Uutiset 13.02 YleX Iltapäivä . 22.00 Yle Uutiset ja sää. 20.50 Willem #pyöreäpöytä. Pyöreä pöytä. tari Mariss Jansons. Tärkeissä sivurooleissa nähdään Julianne Moore ja Nicholas Hoult. Tom Fordin esikoisohjaus perustuu Christopher Isherwoodin romaaniin. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Aino liä. Ayrton Sennan elämä oli draama, joka dokumenttina koskettaa myös muita kuin Formula 1 -faneja. 10.00 Yle Uutiset. 20.06 Sää. Phil (12) 02.55 Dr. 21.03 Päivä tunnissa. 06.05 Hartaita 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu säveliä. 13.00 Klassista ja sää. 11.00 Yle UutiKulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. (7) Valtiopäivien avauskeskustelu. Suora lähetys eduskunnasta. Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Historia: Hru?t?ov Amerikassa. (16) 23.40 Fringe . 10.03 Ajantasa. Yle Uutiset ja sää. 17.45 Tekijä. Tapahtumasarjan seurauksena Hodges kuulee odottamattoman uutisen kihlatustaan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Rikoksista pahin. 16.00 titalon legendaarinen orkesteri vietti Yle Uutiset ja sää. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. Jalkapalloilijanuorukainen murhataan autoonsa lähellä koulua, ja tapauksen epäillään liittyvän jengisotaan. rajamailla (12) Nelonen 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot (S) 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Yllätyskokki Niki 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Hulluna häämekkoihin 10.20 Sisustuskaksoset 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin 13.50 Sisustuskaksoset 14.20 Yllätyskokki Niki 14.50 Tyyliä vai ei 15.50 Supernanny (7) 16.55 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 17.25 Matkaoppaat 17.55 Himohamstraajat 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (S) 19.30 Matkaoppaat 20.00 Tervetuloa kotiin 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Farmi. 21.55 Suomi tänään. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. Ville Haapasalo laskeutuu 1300 metriä maan alle nikkelikaivokseen kaupungissa, jonka sanotaan olevan yksi maailman saastuneimmista. Pariisilaisen yökerhon omistajaa huijataan uskomaan, että joku on lähettänyt Pyhimyksen tappamaan hänet. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Sven Tuuvan sankariteoista.O: Edvin Laine 1958. 13.03 Urheiluraset ja sää. O: Tom Ford. N: Colin Firth, Julianne Moore. Yle Uutiset ja sää. 07.15 kirkon kello lyö 12. 23.37 Metsää ja luontoa. 17.20 10.55 Pikkujuttu. 21.50 Merisää. tuotantokausi. 10.50 Kuuluttajan vieras: kääntämisen ja versiYle Radio Suomi oinnin päällikkö Christoffer Forssell. 11.00 Uudet levyt. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Kommentoi yle.fi / denleben (Äänitetty 3.11.2013). N: Veikko Sinisalo, Mirjam Novero, Aarne Laine, Salme Kauppinen, Leif Wager, Oke Tuuri. (Major Crimes, Yhdysvallat) Sukurasite. 17.20 marraskuussa itselleen omistetuin Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 09.05 Muis- Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle tojen bulevardi. Ravitulokset. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jenni Pääskysaari 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jenni Pääskysaari 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Ohjaus Maud Nycander. 21.00 Jäämeri 30 päivässä. Osa 6/10: Taimyr, Norilsk. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. 06.15 Aamuhartaus. J.L. 12.00 Yle atteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva Uutiset ja sää. Kylpylän mutakylvystä löytyy miehen ruumis. Kuvassa Colin Firth ja Julianne Moore. Sinkun mieli on murheinen hieno talo ja hieno auto, mutta uuteen päivään nousu on särkyneellä sydämellä vaikeaa. 18.20 Radiote- set. (S) 23.30 Dexter (16) 00.35 Frasier (S) 01.05 Criminal Minds: Epäilyksen alla 02.00 Dr. Toimittajina Juha Blomberg ja Minna Pyykkö. Phil (12) 03.45 Älypää-TV Teema 17.00 Tiededokumentti: Dawkinsin maailma 17.50 Rakennustaiteen aarteita 18.00 Pyhimys. 23.10 Yöklassinen. etuoikeutettuja, sillä vain muutama prosentti maailman ihmisistä asuu alueilla joilla voi nähdä revontulia. Studiossa ovat juttelemassa luonto- kuvaaja Jorma Luhta ja revontulitutkija Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta. 08.17 Maakuntarapöytä. 14.00 Yle certgebouw-orkesterin syntymäpäi- Uutiset. 06.56 Päivän miete- Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 lause. Ville tapaa myös luonnonystäviä. 21.45 Kino: A Single Man. pannu kuumana 18.30 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (7) 21.00 Villit nettivideot (12) 21.30 Villit nettivideot (12) 22.00 Poliisit (S) 22.30 JIM D: Tuhoisa Sandy-myrsky (12) 23.35 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.05 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.35 Appivanhemmilla kylässä (S) 01.05 South Park (12) 01.35 JIM D: Metsien miehet (7) 02.25 Leijonan luola USA 03.20 Taksi RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 A Single Man on elokuva yhdestä päivästä rakastettunsa menettäneen professorin elämässä Kaliforniassa. 16.15 3 kuntaradio. - Louis Andriessen: Pyöreässä pöydässä puhetta johtaa Mysteriën. 20.03 Urheiluradio. Richard Strauss: Ein Hel- Pauli Aalto-Setälä. 06.30 Maakuntamietelause. Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio 10.05 Brysselin kone. 12.00 Turun tuomio- radio. 17.00 Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. Palkkatappaja. 21.35 Novosti Yle. Uuden musiikin iltavuoro 19.00 YleX 09.00 Yle Uutiset. 10.00 Yle Faunin iltapäivä. (12) Muut 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 15.55 Jumalanpalvelus: Kynttilänpäivä 16.55 Ilmastohemmot 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Palomies Sam 18.30 Tonttupartio Red Caps (7) 18.56 Ruohonjuuritasolla (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Muotokuvassa: Alma Pöysti 20.30 Tanskalainen maajussi 21.00 Vettä sakeampaa (12) 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Apua, meille syntyy vauva 22.30 Nuorille. 08.15 Urheilurakahteen. 21.45 Eurooppalai- 0203-17600. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . 14.03 Ajantasa. 22.05 Ajassa soi: Klang-sarjan konsertti. 21.00 Yle Uutiset. Farmilaiset ahertavat viikkotehtävänsä parissa ja lampaita katsellaan jo lihakeittosilmin. (USA 2009) Elokuva yhdestä päivästä rakastettunsa menettäneen professorin elämässä 1960luvun alun Kaliforniassa. Ravisuoran ennakko. teoksin. 18.00 Yle Uutiset. Mengelbergin historiallisia Concertge- 18.03 Luonto-Suomen revontuli-ilta bouw-äänitteitä. Nikita Hru?t?ovin omien sanojen mukaan hänen vierailunsa Yhdysvalloissa syksyllä 1959 oli yksi hänen elämänsä kohokohtia. Akuutti Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Keskiviikon ravisuora Top of the Lake (16) Yle Uutiset Ulkolinja: Sri Lankan kuoleman kentät (16) Historia: Hru?t?ov Amerikassa TV1 klo 19.00 TV 2 MTV 3 06.50 Pikku Kakkonen: Katti Matikaisen aamu 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 09.50 Yle Uutiset LounaisSuomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset PohjoisSuomi 10.50 Oddasat 12.35 Menestyksen hinta 13.05 Hymy Pyllyyn 13.35 Julkkis lapsenvahtina 14.15 Ajankohtainen kakkonen 15.05 Rintheessä 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.20 Naurupalat (S) 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Rintheessä 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Koistiset lennossa. 20.40 Jälkilämpö (12) 22.05 Yle Uutiset 22.20 Urheiluruutu 22.25 Senna. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio . O: Asif Kapadia 23.45 Silminnäkijä: Ruokaa roskiin 00.15 Rintheessä 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (S) 10.40 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Pomo piilossa UK 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Perhe 2.0 (S) 15.45 Perhe 2.0 (S) 16.15 Kaappaus keittiössä 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Erilaiset äidit 21.00 C.S.I. 20.07 Café Tropical. Dialogia on runsaasti ja se taipuu mallikkaasti sekä tematiikan että visuaalisen ilmaisun suhteen. Harri-Ilmari Moilanen A SINGLE MAN Yle Teema klo 21.45 YleX 06.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle ja Mäkkäri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uutiset ja sää. Tunnussävelmä soi parhaimmillaan hienosti tihentäen tarinan elegistä pohjavirettä. Tapahtumavuosi on 1962. Pohjautuu Christopher Ishwerwoodin romaaniin. Satavuotias anarkisti Albert Camus. 18.30 Hartaita säveliä. 18.55 Luonto-Suomen revontuli-ilta 020317600. Välähdykset radio- ja televisiouutisista kertovat, miten Kuuban ohjuskriisi painaa päälle
10.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 18.00 Arvassalo ry. 18.50 Iltahartaus. Espanjan kuningashuoneen suosio on ollut vankka, mutta keväällä 2012 paljastui kuningas Juan Carlosin luksussafari. Yle Uutiset Hiljainen todistaja (16) TV 2 MTV 3 06.50 Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.2. 06.52 Kikattava Kakkiainen (S) 06.58 Kyllä Kasper osaa: Kauppareissu 07.04 Possu Pallero (S) 07.15 Vertailuruutu 07.20 Lilli ja kukkaisystävät 07.31 Mikko Mallikas (S) 07.44 Neppajymykerho 07.52 Muumilaakson tarinoita 08.15 Kaapo (S) 08.40 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Yötyössä 09.30 Extremen maailma 09.55 Sotshin olympiakisat 10.55 Ravintola kaltereiden takana 11.25 Terveyttä lautaselta 11.55 Sotshin olympiakisat 12.50 Menestyksen hinta 13.20 Sportmagasinet 13.50 Sotshin olympiakisat 14.40 Tartu Mikkiin 15.35 McLeodin tyttäret (7) 16.20 Naurupalat (S) 16.30 Galaxi 16.31 Kesäleiri (7) 16.45 Mimun maailma (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Sotshin olympiakisat 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Sotshin olympiakisat 21.00 Siskonpeti (7) 21.25 Kimmo (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Game of Thrones (16) 23.05 Hubotit . 21.40 Urheiluradio. 03.15 Taustapeili . (Suomi 1944, 69?). 11.00 Valkoista Uuden musiikin aamuvuoro valoa: Valkoista tilaa. 16.15 Maakuntaradio. 11.57 PäiB rysseli Etusivu 13.00 Yle Uutin vän mietelause. 17.00 Yle Uutiset ja sää. O: Toivo Särkkä. 21.15 Brysselin kone. -huokailut ja -kiljahdukset. Liika vilske vie tilaa hyvien näyttelijöiden osaamiselta. 09.11 Maakuntaradio. O: Ima Aikio-Arianaick. 21.25 Siivekkäät. Yle Uutiset ja sää. Radio 1 Yle Uutiset 17.01 Uuden 12.15 Ajankohtainen klo Brittiläisen laatusarjan Downtown Abbeyn kolme ensimmäistä esityskautta nähdään uusintana. Kahden kerroksen väen paluu TV1:N VIEHÄTTÄVIEN kuuluttajien silmät ovat loistaneet, kun esittelyvuorossa on ollut brittisarja Downtown Abbey (2010). Termeille iki-ihana ja upea on ollut käyttöä. Lienee jatkossakin, sillä sarjan kolme ensimmäistä esityskautta nähdään nyt uusintana. Tämän kirjoittajan silmissä sarjan ?hallitsijapari. Clark innostuu, kun valvontakameran nauhoista selviää, että Holbrook oli uhrin seurassa hieman ennen veritekoa. 23.35 Löytäjä (12) Nelonen Teema 16.50 Inta Ruka, valokuvaaja 17.50 Rakennustaiteen aarteita 18.00 Pyhimys. melkein ihmisiä (16) 00.00 Hubotit . 12.45 Merisää. 08.00 Yle Uutiset ja sää. juonenkäänteisiin. 15.05 Kultakuume. 09.05 Muistojen bulevardi. FBItutkijat (16) 22.00 Toimintatorstai: Until Death . 15.00 Yle Uutiset. 20.00 Yle Uutiset. E. 17.20 Urheiluradio. 17.30 Taustapeili. 10.00 Yle Uutiset. Toimittajana Maija Elonheimo. 12.15 Maakuntaradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. (Äänitetty Tukholman konserttitalossa 8.12.2013). Tässä mielessä sarja on verrattomimmillaan Maggie Smithin (vanha kreivitär) ja Penelope Wiltonin (rouva Crawley) nokkapokissa. Harri-Ilmari Moilanen DOWNTON ABBEY TV1 to klo 19.00 21.15 Ykkönen. pannu kuumana 18.30 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (S) 21.00 Talent USA 22.00 Poliisit (7) 22.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot (12) 23.25 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 23.55 Trigger Happy TV (7) 00.25 Jussi Seljas: Showdown 00.55 South Park (7) 01.25 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 02.15 Leijonan luola USA 03.10 Taksi RADIO-OHJELMAT Päivän nosto Uutiset ja sää. Tiimi kutsutaan tutkimaan nuoren prostituoidun murhaa. Ottorino Respighi: Rooman pinjat. 06.25 Aamusoitto. Jukka Arvassalo haluaa parantaa maailmaa ja kiertää samaan jaloon päämäärään pyrkivien monenkirjavien ihmisyhteisöjen puheilla. Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri, joht. melkein ihmisiä (16) 00.55 Misfits (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (7) 11.40 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Koko Britannia leipoo 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Middle (S) 15.45 Jamie Oliverin helpot herkut 16.15 Erilaiset äidit 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Maajussille morsian. Morsian- ja sulhasehdokkaat saapuvat viettämään maatilaviikkoa maajussien luokse. 21.00 Tappajan näköinen mies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Kultapoika. Nuoren utsjokelaisen Niillas Holmbergin intohimona on tehdä taidetta, kuten se oli hänen esikuvallaan Nils-Aslak Valkeapäällä. 09.10 Sää. Melodraama avioliitosta, joka on vaarassa tuhoutua.(7) Erilainen aurinkomatka Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Eduskunnan kyselytunti Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Downton Abbey (12) Kuningaskuluttaja Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio: Talk Ulkolinja: Espanjan kruunu kriisissä. 20.06 Sää. 20.07 Euroopan taivaan alla. 06.56 Päivän mietelause. 13.06 Maakuntaradio. Voi hyvin kuvitella, miten jenkkikatsomoissa ovat raikuneet ?Oh My God. 22.55 Kuuluttajan vieras: kääntämisen ja versioinnin päällikkö Christoffer Forssell. Nyt! 16.25 Apua, meille syntyy vauva 16.55 Tonttupartio Red Caps (7) 17.21 Ruohonjuuritasolla (S) 17.25 Närbild 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Rohkea ritaripoika 18.30 Sydämettömät (7) 18.54 Gazoon (S) 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.55 Obs debatt 20.30 Aistit avoinna Italiaan 21.00 Strömsön talkoot 21.30 Kohtauksia keittiössä 21.42 Oddasat 21.57 Yle Nyheter TVnytt 22.00 Dok: Ravintola Bakhmaro 23.00 SVT:n ohjelmaa 13.55 My y tinmur tajat 14.55 Pieniä ihmeitä 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (12) 18.30 Muodin huipulle 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 23.00 Entourage (12) 23.35 Tyhjätaskut (7) 00.05 Kolme miestä ja tyttö (7) 00.35 Bones (7) 01.30 Rikos ratkaistu 12.00 Start! 12.30 Lentokenttä (S) 12.55 JIM D: Modern Marvels 13.25 JIM D: Modern Marvels 13.55 Kuuluisat kuppilat 14.25 Kuuluisat kuppilat 14.50 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.35 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.30 Gordon Ramsay . Pyöreä pöytä. Aino ja Mäkkäri 17.00 lyö 12. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö 55 7. 22.05 Todellisia tarinoita. 04.02 Café Tropical. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lähikuvassa Epe Helenius. 22.56 Suomi tänään. He tulevat kaukaa. 15.05 Maakuntaradio. 22.00 Yle musiikin iltavuoro 19.00 YleX Jatkot 22.00 Yle Uutiset 22.05 Yle Puhe 23.02 Encore 00.00 Yöradio Yle Radio Suomi 05.00 Aamupala. 07.45 Hartaita säveliä. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 19.03 Urheiluradio. 14.03 Ajantasa. Tässä mielessä viimeisin jakso hipoi naurettavan rajoja. 23.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.35 Novosti Yle. He ovat Ali ja Husu eli Ali Jahangiri ja Abdirahim Hussein. 10.55 Pikkujuttu. 13.00 Klassista kahteen. 21.00 Yle Uutiset. 07.53 Maakuntaradio. Hughes (Phyllis Logan) ja Mr. (Until Death/Britannia-Bulgaria-SaksaUSA 2007). 11.03 Maakuntaradio. 12.00 Yle Uutiset ja sää. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Sillanpään romaaniin perustuva elokuva vanhenevasta kirjailijasta, joka tekee viimeisen retken nuoruudenrakastettunsa luo. ei suinkaan ole mahtikartanon isäntä ja emäntä (Hugh Bonneville ja Elizabeth McGovern), vaan palvelusväkeä johtavat Mrs. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . 20.03 Urheiluradio. Valekreivitär. Pyhimys tutkii Englannissa lentokoneonnettomuutta, jonka jäljiltä löytyy suuret määrät väärennettyä rahaa. 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Impressionistit 20.00 Prisma Studio 20.30 Ikkunoita avaruuteen 21.00 Suomi?saame?suomi. Suomalaisen sopeutuminen saamelaisyhteisöön ei ole helppoa. Eino Torikka teki kuitenkin valintansa 60 vuotta sitten, Annika Pasanen 45 vuotta myöhemmin. 06.05 Hartaita säveliä. 12.00 kone set 13.02 YleX Iltapäivä Turun tuomiokirkon kello . 06.30 Maakuntaradio. 11.45 11.00 Yle Uutiset 11.03 Valomusiikkia. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Kalle Haatanen. Riccardo Muti. 15.55 Yle News. 18.50 Merisää. 18.55 Suomi tänään. 14.00 Yle Uutiset. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä. 21.50 Merisää. 07.15 Urheiluradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu . Toimintalegenda Jean-Claude Van Damme esittää jämäkän trillerin pääosassa elämän kolhimaa poliisia Anthony Stowea, joka päättää pakottaa asiat järjestykseen käytyään kuoleman porteilla. 08.15 Ykkösaamu. YleX 09.00 Yle Uutiset. kosto tai kuolema. - Toimittajana Anu Holttinen. 07.50 Aamuhartaus. 23.10 Yöklassinen. YLE Radio 1 06.00 Yle Uutiset. 13.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 08.17 Maakuntaradio. 09.00 Yle Uutiset. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 26. 18.30 Hartaita säveliä. Kuolema tuli kylään.Toteutus: Sampsa Oinaala, Kai Rantala ja Hannu Karisto. Viime mainitun roolissa on sarjan keskeinen näyttelijädynamo, mainio Jim Carter. Carter esiintyi viime vuoden lopulla norjalais-ruotsalaisessa keskusteluohjelmassa Skavlan. 14.00 M-studio. 15.00 Yle Uutiset. 23.33 Minna Pyykön maailma. - Giuseppe Verdi: balettimusiikkia oopperasta Sisilialainen vesper. Giuseppe Martucci: Notturno. konsertti Kautokeinossa 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Yllätyskokki Niki 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Hulluna häämekkoihin 10.20 Sisustuskaksoset 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin 13.50 Sisustuskaksoset 14.20 Yllätyskokki Niki 14.50 Tyyliä vai ei 15.50 Supernanny (7) 16.55 Frasier (S) 17.25 Matkaoppaat 17.55 Tervetuloa kotiin 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Farmi (7) 19.30 Matkaoppaat 20.00 Maaginen Criss Angel 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . N: Lasse Pöysti, Liisamaija Laaksonen, Tuula Nyman, Antti Litja. Saamelaiskulttuurin edistämisen hän kokee velvollisuutenaan. 21.55 Kino Suomi: Ihmiselon ihanuus ja kurjuus. (1988) F. 10.03 Ajantasa. Siinä hän heitti ohimennen kommentin, että sarja on ollut Yhdysvalloissa suurmenestys. 21.55 Suomi tänään. 20.25 Fabio Biondi ja Europa Galante. 06.15 Aamuhartaus. 23.03 Taustapeili. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 11.00 Yle Uutiset. 07.15 Aamusoitto. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.06 Pelastetaan duunit. 12.55 Suomi tänään. Faktoja ja historiaa, asiaa ja asiattomuutta, intoilua ja ylitulkintoja, kolmansia miehiä ja vaarallisia romansseja. (16) 00.05 Farmi (7) 00.35 Frasier (S) 01.05 Metcalfe: Lupaus (16) Muut 07.00 Min Morgon 07.50 Sotshin olympiakisat 08.50 SVT:n ohjelmaa 16.00 Nuorille. O: Matti Kassila. 23.30 Mari Boine . 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Tukholman Nobel-palkintokonsertti 2013. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . TORSTAI 6.2.2014 Tappajan näköinen mies MTV3 klo 21.00 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.25 12.55 14.05 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.55 16.57 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 20.05 20.30 20.55 21.05 22.00 22.55 23.00 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Akuutti Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä maailmalta Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio Prisma Studio Anja, tule kotiin. Elokuvaohjelma. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 18.28 Suomi tänään. 09.05 Urheiluradio. Carson. Afrikkalainen prinssi ja iranilainen ydinfyysikko. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 08.00 Yle Uutiset ja sää. He eivät pelkää mitään vaan nostavat kissan lisäksi pöydälle myös koiran. N: Helena Kara, Eino Kaipainen, Sasu Haapanen, Assi Nortia, Risto Veste. 00.05 Yöradio. 08.15 Urheiluradio. Ikävä kyllä, täytyy sanoa. Siksi, että sarjassa on sen edetessä alettu panostaa yhä enemmän saippuaoopperamaisen ?jännittäviin
(12) 22.55 Rockin klassikkolevyt: Judas Priest 23.45 Treme. Poutapilvikesä. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Etenkin kun Peter Hyamsilla on ohjaaja-kuvaajana silmää iskevälle ja ilmeikkäälle kerronnalle cityn sokkeloissa. Harri-Ilmari Moilanen END OF DAYS Nelonen klo 21.30 ja koraaleja. PERJANTAI 7.2.2014 TV 1 05.55 06.25 09.30 10.00 10.50 11.00 11.05 11.35 12.30 13.00 14.35 15.00 15.05 15.10 15.15 15.55 16.50 16.55 17.00 17.08 18.00 18.22 18.25 18.30 19.00 19.55 20.00 20.30 20.55 21.00 21.30 22.00 22.50 22.55 Puoli seitsemän Ylen aamu-tv Aarteenetsijät Sydämen asialla (7) Kuvakirjeitä maailmalta Yle Uutiset Puoli seitsemän A-studio: Talk Vuosien takaa nykypäivään Onnenpotku. 22. 19.55 Radion sinfo- 17600 (0,33 e/min. 18.03 railevaa kapellimestaria haastattelee Puhelinlangat laulaa. 09.05 Muistojen Uuden musiikin aamuvuoro 11.00 Yle bulevardi. (The Wackness/USA-Britannia 2008). - Johann Sebastian Bach: 14.00 Yle Uutiset. (16) 00.00 Elokuva: The Wackness . 10.55 Pikkujuttu. Nuntii Latini . 16.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 dio. Taiteilijatemperamentit kohYle Radio Suomi taavat Musiikkitalon kahvilassa. (Suomi 1936, 97?). 12.00 Yle Uutiset ja sää. Huojuva talo, osa 27 18.30 Hartaita 12.15 Maakuntaradio. 23.50 Suomi tänään. Pablo tänään. 06.15 Aamuhartaus. 10.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. Sen kunniaksi New Yorkissa pistetään pystyyn varsinaiset millennium-karnevaalit. 21.55 Suomi tänään. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 19.03 Radion sin- taradio. 17.00 Yle Uutiset ulaa Radio Su luradio. 23.03 Poplaari. Kotimaista musiikkia uuteen malliin välipuhuu Jami Liukkonen. Joht. talviolympiakisojen avajaisseremoniat Sotshin olympiastadionilta. Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. 18.50 Iltahartaus. 13.00 Yle Uutiset. 15.05 Maakuntaallen Landen??. Susanna Vainiola. 00.05 Yöradio. 19.03 Urheiluradio. 23.10 Yöksäveliä. Tietoa ja tunnetta 80-luvun ilmiöistä. 23.00 Yle Uutiset. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Kultakuume. 12.45 Merisää. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. Tuolloin maailmaan syntyy tyttölapsi, joka kirkkoisien mukaan on itsensä Saatanan merkitsemä. Kun on kulunut 20 vuotta, aikuistuneen tytön ja pimeyden ruhtinaan (Gabriel Byrne) on tarkoitus yhtyä. 18.00 klo 18.0 3 10.00 Yle Uutiset. O: Santosh Sivan. 09.00 ja sää. Seurauksena olisi maailmanloppu juuri uuden vuosituhannen kynnyksellä. Sankari ja muutama muu ovat toista mieltä. kaasu pohjassa (S) 03.25 South Park (7) 03.50 South Park RADIO-OHJELMAT Päivän nosto YLE Radio 1 End of Days on Arnold Schwarzeneggerin tähdittämä fantasiaa ja raakaa väkivaltaa tihkuva sekasotku. Ristillä riippumisen päivitys tähdittämässä toimintapitoisessa fantasiajännärissä End of Days (1999) pyssyyn tarttuva hukkuu miekkaan. RSO:n vie- tapeili. (16) 02.05 Frasier (S) Amerikkalainen komediasarja. 02.35 Falling Skies (16) 03.35 Älypää-TV Teema 17.00 Elävä arkisto: Helsinki valokuvissa 17.00 Arkistovieraana: Stefan Bremer 17.15 Stefan Bremer . 07.15 YleX Aamusoitto. 12.37 Anosäveliä. 21.00 Yle Uutiset. 16.15 Faunin iltalangat la Yle Uutiset. 17.20 Urheiluradio. ennen! 22.00 DJ Orion 00.00 Yöradio 13.00 Klassista kahteen. Ile ja Matti 10.00 Yle Uutiset 10.03 09.00 Yle Uutiset. Vieraina sisarukset cembalisti Elina ja pia- 05.00 Aamupala. 3/10. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Lakatut varpaankynnet . Tosin Schwarzeneggeria voisi näkymien perusteella pitää pesunkestävänä masokistina. 17.20 Kulttuuriomi 09.11 Maakuntaradio. tunti: Kirjakerho. Mojca Erdmann, Urheiluradio. Vappu Pimiä 15.00 Ajoneuvos ? Jussi Halli 18.00 After Work . Gustav tillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi Mahler: Sinfonia nro 4 G-duuri. 12.42 MaakunYle Uutiset ja sää. Minna Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Vappulandia . Arnold Schwarzenegger esittää toiminnallisen trillerin pääosassa potkut saanutta poliisia Jericho Canea, jonka harteilla makaa koko ihmiskunnan tulevaisuus. - Toimittajana Lotta radio. Refereras på svenska. Sotshin olympiakisat. Ensimmäinen virallinen kilpailupäivä on huomenna, kisastudio suuntaa katseet huomiseen. Yle Uutiset Tartu Mikkiin Kova laki: Erikoisyksikkö Misfits (16) Hung (16) 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Sydänmailla (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40 Lääkärit 14.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.10 Farm Kings 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Mike & Molly (S) 15.45 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.15 Maajussille morsian 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Uuno Turhapuron veli. Pääosissa: Esko Salminen, Anu Hälvä, Tapio Hämäläinen, Marjatta Raita, Marita Nordberg, Spede Pasanen, Simo Salminen, Pirkka-Pekka Petelius, Heikki Kinnunen. . 09.10 Sää. ja sää. 21.00 Johann Sebastian Bachin sonaatteja numeroon 16149 (0,40 e/viesti) yle.fi/ puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää. 18.55 Puhelinlangat laulaa. 14.00 Kantapöytä. 12.55 Suomi foniaorkesterin konsertti. 07.50 Aamuhartaus. 06.56 Päivän mietelause. Markus Leikola ja Jussi Lähde tarjoavat outoja näkökulmia ja perusteltuja provokaatioita. 13.03 Heras-Casado, sol. Tehtailijan tytär ja insinööri rakastuvat toisiinsa ensimmäisessä naisohjaajan tekemässä kotimaisessa elokuvassa. 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: kuntaradio. 22.05 Ääniversumi. Miami (16) 00.05 Eurojackpot ja Jokeri 00.10 30 Rock (S) 00.40 Sleepy Hollow (12) 01.30 Grimm (16) 02.25 Eurojahti 04.00 SubChat 11.15 Homma haltuun 11.45 Muuttajat 12.10 Muuttajat 12.40 Kuuluisat kuppilat 13.10 Kuuluisat kuppilat 13.35 Suomen huutokauppakeisari 14.30 MasterChef Australia 15.30 Leijonan luola USA 16.20 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.15 Gordon Ramsay . Alkutahdit otetaan vierailulla Vatikaanissa armon vuonna 1979. 15.00 Yle Uutiset. 17.30 Tausvassa Pablo Heras-Casado. 20.07 Puhelinlangat laulaa. 11.03 Maalinen viikkokatsaus. nainen kameran takaa 18.15 Avaruuskansiot 18.25 Design-klassikko: Hoover-pölynimuri. 22.00 Yle Uutiset ja 06.00 Yle Uutiset. Hoover 150 -pölynimuri mullisti kotien siivouksen. 02.15 Anonyymit kotikiusatut. Kahvia kaatamassa radio. 13.06 Maakuntaradio. sopraano. Sankarin totisuus ja tarinan kvasiuskonnollinen paatos antavat aihetta makeisiin nauruihin. Vähänkin hiotummilla jipoilla tarinassa olisi aineksia kunnon paholaisjahtiin. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 21.35 Novosti Yle. 21.40 Urheiluradio. Mv. Euroopan viimeiset tunturipeurat Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Tänään otsikoissa Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Hakekaa kätilö! (12) Yhteisvastuukeräys Pressiklubi Yle Uutiset Urheiluruutu A-studio Strada Inhimillinen tekijä Yle Uutiset Rakastuneita naisia Sydänmailla MTV3 klo 09.45 TV 2 06.50 09.00 09.30 09.40 09.50 10.00 10.10 10.20 10.30 10.40 10.50 11.05 11.35 12.05 12.35 13.05 13.45 14.15 15.05 16.20 16.29 16.30 16.32 17.00 17.30 18.00 21.00 21.50 22.00 22.50 23.30 00.18 MTV 3 Pikku Kakkonen Silikonisukupolvi Yle Uutiset Uusimaa Yle Uutiset KaakkoisSuomi Yle Uutiset LounaisSuomi Yle Uutiset Häme Yle Uutiset Keski-Suomi Yle Uutiset Itä-Suomi Yle Uutiset Pohjanmaa Yle Uutiset PohjoisSuomi Oddasat Luontoretkellä: Luonnon sininen hetki Elämäni eläimet Menestyksen hinta Menestyksen hinta Strömsön talkoot Kätilöt Tartu Mikkiin: Jatkot Luontoretkellä: Kohti pohjoisnapaa Naurupalat (S) Galaxi Hemmot (S) Jenni (7) Pikku Kakkonen Sotshin olympiakisat Sotshin olympiakisat: Avajaiset. (S) 21.30 Pulttibois (S) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Dallas (12) 23.35 Chicagon laki (16) 00.35 Eurojackpot ja Jokeri 00.40 Eurojahti Nelonen 05.00 Älypää-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Ankronikka (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Yllätyskokki Niki 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Hulluna häämekkoihin 10.20 Sisustuskaksoset 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin 13.50 Sisustuskaksoset 14.20 Yllätyskokki Niki 14.50 Tyyliä vai ei 15.50 Supernanny (7) 16.55 Frasier (S) 17.25 Matkaoppaat 17.55 Maaginen Criss Angel 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno 21.30 Elokuva: End of Days. (End of Days/USA 1999). Yle musiikin toiveshow 20.00 Parasta Uutiset ja sää. 11.00 Riston Valinta. pannu kuumana 18.10 MasterChef Australia 19.30 Kuuluisat kuppilat 20.00 Panttilainaamo 20.30 Panttilainaamo 21.00 Panttilainaamo 21.30 Panttilainaamo 22.00 Villit nettivideot (12) 22.30 Villit nettivideot (12) 23.05 Amerikan kovimmat keräilijät 00.00 Huima konttihuutokauppa 00.25 Keräilijöiden aarreaitta 00.55 Eriskummalliset rikokset (7) 01.30 Täysillä tutkaan (S) 02.00 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 02.55 Bullrun . 07.53 MaakuntaraVesa. 19.06 Puhelinlangat laulaa. 20.00 Yle Uutiset. 19.00 nyymit kotikiusatut. 0600Eva Tigerstedt. 08.15 Ykkösaamu. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Ajatus väkivallan hyödyttömyydestä taistelussa pahaa vastaan saa häijyn kaksinaamaisen käsittelyn. Konserttivieraita Jari Sinkkonen ja Mikael Fogelholm isännöi Jussi Särkkä. 21.20 Kino: Ennen sateita. (Before the Rains/Englanti 2007) 1930-luvun Intiaan sijoittuva värikylläinen kertomus perheellisestä brittimiehestä, joka antautuu suhteeseen paikallisen naisen kanssa. 20.06 Sää. yön kuvia 17.40 Signe Brander . 16.15 Emanuelsson (Suora lähetys Helsin- Maakuntaradio. 15.55 Yle 08.15 Urheiluradio. 10.03 Musiikkikamari. Väkivaltainen räiske yltyy melkoiseksi. ARNOLD SCHWARZENEGGERIN 8 Suorasukainen verisyys maistuu miltei sadistiselta. 08.00 Yle 06.30 Yle Uutiset 06.31 YleX Aamu Uutiset ja sää. 06.05 Hartaita sää. Janette ja Annie sitoutuvat tahoillaan uusiin sopimuksiin. 00.45 Teematieto Muut 07.00 Min Morgon 08.30 16.20 Aistit avoinna Italiaan 16.50 Sydämettömät (7) 17.14 Gazoon (S) 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Viiru ja Pesonen 18.30 Thalian harharetket 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Seportaasi: Nirri pois pomolta 20.30 Päivä Ruotsissa 20.45 Oddasat 21.00 SVT:n ohjelmaa 09.25 Eastenders (S) 10.00 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Mallitoimisto 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Tunteet pelissä (12) 19.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00 Perhe on painajainen (12) 23.05 C.S.I. 16.00 Yle Uutiset P uhelin Maakuntaradio. 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 07.45 Hartaita säveliä. Puh. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 10.05 Uutiset 11.03 Etusivu 13.00 Yle UutiMikä maksaa. 08.17 News. Kapellimestari Pablo Heras-Casado, solisti Mojca Erdmann. Bach: Jauchzet Gott in allen Landen ja Mahlerin Sinfonia nro 4. 12.00 käri 17.00 Yle Uutiset 17.01 Uuden Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 14.03 Ajantasa. Kantaatti nro 51 ??Jauchzet Gott in 15.00 Yle Uutiset. 07.15 toimittajat Timo Asikainen ja Karoliina Urheiluradio. 06.30 Maakuntanisti Olli Mustonen. 21.03 Päivä tunnissa. 17.00 Yle Uutiset ja gin Musiikkitalosta). O: Glory Leppänen. set 13.02 YleX Iltapäivä . 06.25 lassinen. Aamusoitto. Suunnittelija Henry Dreyfuss onnistui yhdistämään kauniin muotoilun ja käyttömukavuuden toimivaksi kokonaisuudeksi. 18.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat 19.00 RSO Musiikkitalossa. Suora. 12.15 Tiedeykkönen. Aino ja Mäk11.57 Päivän mietelause. + pvm, tekstiviesniaorkesterin konsertti jatkuu. 18.00 Yle Uutiset. 18.15 Ajantasa. 21.50 Merisää. N: Ester Toivonen, Toivo Palomurto, Aku Korhonen, Yrjö Tuominen. 09.05 Urheipäivä. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio Radio Nova 06.00 Perjantaiperjantai! . 03.15 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta. Yle Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde. Keskusteluohjelma, joka syventää ja taustoittaa politiikan ja yhteiskunnan ilmiöitä. latinankie11.00 Yle Uutiset. N: Linus Roache. 19.30 Lähiku- sää