Kansan Uutiset 31.12.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SIVU 3 kansan uutiset . vIIkkolehtI | 31.12.2020 | 3,5 € | 53-003251-2053 | kansanuutIset.fI Koronalla plussapuoliakin – enemmän aikaa ja rauhaa sivu 14 Talousajattelu murroksessa sivu 22 Turun Varissuo on monikulttuurinen – ja viihtyisä sivu 26 KU valitsi: Hoitajat ovat vUoden HenKilö. 53/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta
Myös kansalaisilta eduskunnan päätös sai tuen ja jopa niin vahvan tuen, että syksyn aikana valmiuslait ovat olleet jälleen keskustelussa. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. tettiin kansalaisoikeuksiin menevällä tavalla satojen ja jopa miljardin ihmisen liikkumista koronapandemian vuoksi. Erityisesti kaikkein sairaimpien ja heikoimpien ikäihmisten oikeuksia rajoitettiin tavalla, joka ei kuulu oikeusvaltioperiaatteeseen puhumattakaan epäinhimillisyydestä. Unkari on varoittava esimerkki. Oikeusvaltiosta ja demokratiasta pidettävä kiinni Sammuvat tähdet lennättivät rakennusaineet planeetoille ja elämälle. 2 | KU 53 /2 02 Korona-ajan etätyö on lisännyt työn imua. Päätös poikkeustilasta tehtiin yksimielisesti myös opposition hyväksyessä hallituksen esityksen. Kaikille poliitikoille oikeusvaltioperiaatteiden ja demokratian puolustaminen ei ole itsestään selvää. Tämän perussuomalaiset ovat todistaneet omalla toiminnallaan, ihannoimalla ja puolustamalla maailman autoritaarisia johtajia. Suomessa perustuslakivaliokunta kehotti hallitusta selvittämään, voidaanko poikkeusoloista päättää kaikissa tilanteissa enemmistön äänin. Rauhan aikana ei ole nähty vastaavaa. On kaivattu vahvaa, yksinäänistä johtajuutta. Italia rajoitti ensimmäisenä kansalaistensa liikkumista sakon uhalla. LUE LISÄÄ SIVULTA 30 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Perusteellinen selvitys on tarpeen, sillä poikkeusoloissakin on turvattava demokratia ja poliittisen opposition toiminta. Valmiuslakeja säädettäessä varauduttiin aivan toisenlaisiin, maan turvallisuutta uhkaaviin kriiseihin ja konflikteihin. Kansalaisten kokoontumisja liikkumisvapautta rajoitettiin vahvasti. Madot järjestävät meidät. 1300-luvulla riehuneen kulkutaudin syyllisten etsintä johti muun muassa salaliittoteorioihin kuten on käynyt meitä nyt riivaavan kulkutaudinkin kanssa. Päätöksenteko tapahtui yllättävänkin helposti, vaikka poikkeustila keskitti valtaa hallitukselle ohi kansan valitseman eduskunnan. l I hmisten perusoikeuksien ja vapauksien kannalta merkittävin päätös tänä vuonna oli ottaa käyttöön valmiuslait maaliskuussa pandemian riehuessa maailmalla. Työterveyslaitoksen tutkijaprofessori Jari Hakasen mukaan myös krooninen työväsymys on vähentynyt monilla etätyöhön siirtyneistä. Kaaos lisääntyy, vaikka järjestämme pientä planeettaa kohti tuhoa. Suomessa ei menty äärimmäisiin keinoihin, kuten ulkonaliikkumiskieltoon. Kaikkiaan maailmalla kymmenissä maissa rajoiPÄÄKIRJOITUS Sirpa puhakka Päätoimittaja PS. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA Emma Grönqvist Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. (10 %). LUE LISÄÄ SIVULTA 18 Mustana surmana tunnettu paiserutto oli historian tuhoisin pandemia. Unkarissa parlamentti antoi pääministeri Viktor Orbánille käytännössä yksinvallan, sillä hallitus saattoi jatkaa poikkeusvaltuuksiaan ilman parlamentin erillistä hyväksyntää rajoituksetta. Suomessa oikeusvaltioperiaate osoitti kestävyytensä, vaikka jälkikäteen arvioiden myös ylilyöntejä tapahtui. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Johan alén Toimitussihteeri 53/2020 Torstaina 31.12.2020. Kesto Määräaikais. Päätöksellä haluttiin suojella ihmisten oikeutta terveyteen ja elämään
Tammikuun lopussa Jorvissa alettiin varautua virukseen, ja maaliskuun alussa hoidettaviksi tulivat ensimmäiset potilaat. Tehoosastolle jouduttiin perustamaan uusia tiloja, ja pikakoulutuksen saaneita hoitajia siirrettiin sinne leikkaussalin puolelta. Teho-osaston sairaanhoitaja Jenni Ahola muistelee, että vuoden alussa ei osattu kuvitella, mitä on edessä. Ahola kuvailee työnsä muuttuneen melkein yhden viikonlopun aikana. AjAssA KU 53 /2 02 | 3 01 AjAssA J orvin sairaalassa Espoossa oli marraskuun loppuun mennessä hoidettu neljäsosa kaikista Suomen tehohoitoa tarvinneista koronapotilaista. Koronaviruksen voima yllätti. Heitä edustavat tässä jutussa teho-osastojen sairaanhoitajat Jenni Ahola ja Jani Pasanen. – Tuntui kuin olisi tullut jollekin katastrofialueelle. Koronapotilaat pitää eristää muista potilaista. teksti Kai Hirvasnoro Jorvin tehoosaston sairaanhoitaja Jenni Ahola koki Finlandia-talon valaisemisen huhtikuussa enemmän ärsyttävänä kuin työtään kunnioittavana. Em m a Gr ön qv is t. Pari viikkoa myöhemmin rysähti. Hoitajat eivät saa Koronavuoden sankarit Kansan Uutisten vuoden henkilö ovat tänä vuonna itseoikeutetusti kaikki koronapotilaita hoitaneet
AjAssA 4 | KU 53 /2 02 mennä eristyssaleihin ilman erityisvarusteita. – Meillä yhdestä kolmen paikan tehohoitohuoneesta jouduttiin tekemään eristyshuone. – Kaikilta vaadittiin hurjia suorituksia. juomaan ei aina pääSe Se runsas kaksikuukautinen oli rankka työrupeama hoitajille, koska työskentely eristysja erityissuojavarusteita vaativissa olosuhteissa vaatii aivan erilaista suunnittelua kuin normaali työ. Sitten koronan ensimmäinen aalto alkoi Suomessa hellittää. Ahola nostaa hattua leikkaussalista teho-osastolle siirtyneille hoitajille. Ylimääräistä liikennettä on oltava mahdollisimman vähän. Syksyllä tilanne on ollut toinen. Tunnelma oli epätietoinen, että mitä on edessä. Myös eristyshuoneessa toimiminen oli tarkkaa sen minimoimiseksi, ettei itse levitä virusta eteenpäin. Siinä oli oma ruljanssinsa. Mukaan otettavat tarvikkeet ja kulkemiset on suunniteltava tarkasti etukäteen, koska ovet pidetään kiinni ja turhaa liikkumista saleihin ja pois on vältettävä. SuojavaruSteet tekevät työn raSkaakSi Keski-Suomen keskussairaalan sairaanhoitaja Jani Pasanen kertoo, että hänen työpaikallaan odotettiin helmikuussa jännityksellä, milloin tauti tipahtaa syliin. Selvittiin päivä kerrallaan. Potilasmäärä ei kuitenkaan kasvanut niin paljon, että niihin olisi jouduttu turvautumaan. Varusteiden pukeminen ja riisuminen on tarkkaa touhua. Osa luopui työnantajan pyynnöstä kevään lomistaan, jotta osaavaa henkilökuntaa oli riittävästi potilaiden turvaksi. Tätä kesti maaliskuun puolivälistä toukokuun loppupuolelle. – Vastuu kasvoi huimasti, ja piti ihan eri tavalla ennakoida omaa ja muiden työtä, Ahola kertoo. Suojamaskeissa, -takeissa, -käsineissä, -laseissa ja -päähineissä työskentely on fyysisestikin raskasta. Jenni Ahola kertoo, että esimerkiksi taukoja piti miettiä sitäkin vasten, että keväällä oli huoli suojavarusteiden riittävyydestä terveydenhuollossa. Keski-Suomen keskussairaalassa oli varauduttu tekemään leikkaussaleista eristyshuoneita. Nesteen tarve oli kuitenkin suurempi raskaissa suojavarusteissa. Tarkkana piti olla myös siinä, ettei itse saa tartuntaa ja levitä sitä eteenpäin. Niissä työskenneltiin monta tuntia putkeen. – Hässäkkää, sanoo Pasanen työstään. Juomisessa oli otettava huomioon, että vessaan ei niin vain voi lähteä eristyksestä, koska eristyksen ovien avaamiseen sisältyy joka kerta riski. Hoitajat venyivät ottamalla ylimääräisiä vuoroja ja tekemällä pidempää päivää, Ahola kertoo. Pukeuduttiin suojavarusteisiin ja kuljettiin erillisen sisäänkäynnin kautta. Ja rK Ko M än tt är i Keski-Suomen keskussairaalan teho-osaston hoitaja Jani Pasanen myöntää, että koronarokotteen ottaminen ensimmäisten joukossa huolestuttaa.. Kukaan ei ollut keväällä omalla mukavuusalueellaan. Myös Keski-Suomessa vaikeasti sairaita ja hengityskoneeseen joutuneita oli keväällä tavallista enemmän. Työaikaa meni muista yksiköistä tulleiden hoitajien perehdyttämiseen omasta potilaasta vastaamisen lisäksi
Kai Hirvasnoro Tehyn Rytkönen pettyi hallitukseen Jälkikäteen kevättä katsoessa Aholalla ei ole mitään kritisoitavaa siitä, miten Suomessa pantiin koronarajoituksia toimeen. Rokote antaa toivoa, mutta tuntuu myös Riskiltä Kesäksi korona rauhoittui Suomessa huomattavasti. Tehy ja SuPer ovat vaatineet keväästä asti hoitajille tuhannen euron koronakorvausta. – Joutuuko siinä jonkinlaiseksi koekaniiniksi, onko rokote pakko ottaa, hän kuvailee hoitohenkilökunnan tunteita. – Luulisi, että jonkinlainen koronakompensaatio olisi ollut mahdollinen hoitajillekin. AjAssA KU 53 /2 02 | 5 Tehyn puheenjohTaja Millariikka Rytkönen toivoo, että toista kuluneen vuoden kaltaista ei tule. – Olet valmis työvuoron vaihtoihin, venymään ja paukkumaan, ja se ei sitten näy konkreettisesti missään. Pahempaan oli varauduttu. – Mä ehkä rohkenen nyt itse naisena sanoa, kun edustan naisvaltaista alaa, että minua hämmentää, että meillä on naisviisikon johtama hallitus, mutta naisvaltaisen alan ongelmat eivät tunnu avautuvan heille. Kyllä tässä on monta hämmennyksen kohdetta. katkeRuus kytee pinnan alla Jenni Ahola kertoo pinnan alla kytevästä hoitajien katkeruudesta siitä, että erityisosaamisen arvostus ei näy käytännössä missään. Tehyn teettämän tutkimuksen mukaan 42 prosenttia kyselyyn vastanneista hoitajista kertoi pelänneensä työssään. Tämä totaalinen hiljaisuus on ihan käsittämätöntä, Rytkönen puuskahtaa. Myös Jani Pasasen mukaan monilla on pelko persuuksissa, onko rokote turvallinen. Ei sitä tehty rahan takia, mutta totta kai ajatus oli, että jälkikäteen saa myös jonkinlaista korvausta vapaa-ajasta luopumisesta. Hänen mielestään myös terveydenhuollossa onnistuttiin. Kesällä ja syksyllä Keski-Suomessa ei ollut viikkokausiin yhtään koronapotilasta tehohoidossa. Toisen aallon lähestyessä ei jaksettu aloittaa samaa uudestaan. l Le ht iK Uv a/ Ro ni Le ht i Suojavarusteisiin pukeutunut hoitaja otti näytettä koronaepäillyltä potilaalta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 3. Hoitajaliitot Tehy ja SuPer ovat keväästä asti vaatineet samanlaista rahallista korvausta hoitajille, jota muualla Euroopassa on annettu kiitokseksi ponnistelusta ja venymisestä. Uutinen rokotteesta on hyvä, mutta se myös askarruttaa Jenni Aholaa ja Jani Pasasta. Toisen aallon keskellä marraskuussa saatiin myös valoa, kun useat koronarokotteet osoittautuivat toimiviksi. Hoitajia myös hiljennettiin puheilla siitä, että ”teillä sentään on työtä” ja kutsumuksestakin puhutaan aina vaan. – Tämäkö on se, millä hoitaja elää. Ahola on syksyllä huomannut, että alan pitkän ajan ongelmat kärjistyvät. Keväällä oli annettu kaikki työlle. Olemme valmiita vaarantamaan oman terveytemme, ja monesti töistä lähtiessä miettii, ovatko suojaukset pitäneet, olenko itse saanut koronan ja levitänkö sen perheeseen. Kyllä se on mielessä käynyt, että meniköhän tämä nyt ihan oikein. Kun toukokuussa palattiin normaaliin arkeen, tuntui, että onko meidän työmme oikeasti tällaista. – Totta kai se mietityttää, että onko rokote turvallinen. Toinen keväästä hoitajille pahimpana mieleen jäänyt asia oli se, että heidän perusoikeuksiinsa kajottiin valmiuslailla. Minusta täällä on toimittu oikein. Hoitajat pelkäsivät oman ja läheistensä terveyden puolesta, koska esimerkiksi suojavarusteita ei ollut riittävästi. – Kyllähän se toivoa antaa, mutta valehtelisin, jos en sanoisi, että myös vähän pelottaa olla ensimmäisten joukossa, kun ei tiedä, mitä riskiä siihen liittyy. Tässä myös näkyy se, miten paljon tätä työtä arvostetaan. Pankkitilillä se ei näy. – Silloin mietin kauhulla, että minkälaiseen kaaokseen terveydenhuollossa olisi jouduttu ilman niitä. Ristiriitaiset tunteet, Ahola kuvailee. Rytkösen on vielä vaikeampi ymmärtää tätä, kun ottaa huomioon nykyisen hallituksen kokoonpanon. Siitä kertoo tehohoitopotilaiden suhteellisen pieni kuolleisuus verrattuna moneen muuhun maahan. Pasanen on pettynyt hallitukseen tässä suhteessa. Suomessa tehtiin linjaus, että ensimmäisten joukossa rokotteen saavat juuri hoitajat. – Hyvä, että selvittiin näinkin vähällä. Ihmisten auttaminen pandemioissa ja katastrofeissa sinänsä kuuluu hoitajien työn perusarkeen, mutta keväällä siihen jouduttiin huonosti valmistautuneina. Tärkeintä olisi ollut saada ”jotain konkreettista” osaamisestaan ja työstään. – Olen ollut suoraan yhteydessä ja tavannut valtionjohtoa. Keväällä oli päiviä ja viikkoja, jolloin työ teholla tuntui vuorosta toiseen vain selviytymisestä tunti ja vuoro kerrallaan.. Jani Pasanen kertoo, että kiitokset lämmittävät kyllä mieltä, mutta arvostus ei näy palkkapussissa. Sillä paikattiin työvoimapulaa. – Nyt on vaan näköjään päätetty, että eipä hoitajille makseta mitään. Koska vuosien kokemus tehohoidosta ei näy palkkakehityksessä, hoitajia on lähtenyt kevään jälkeen kevyempiin yksiköihin ja myös kokonaan pois alalta. kiitos ei näy pankkitilillä Hoitohenkilöstö on saanut ja saa vuolaasti arvostusta ja kiitosta. Jenni Ahola ei osaa sanoa, mikä olisi koronakorvauksen oikea taso. Sitä ei tullut, mutta ei myöskään mitään vastausta tai selitystä sille, miksi ei. Mutta se on fakta, että rokote on se lääke, millä tästä päästään eteenpäin. Se koskee myös Pasasta itseään. Toisesta aallosta Jenni Ahola sanoi, että se pelottaa. Koronatukia on jaettu muille tahoille suuria määriä. – Suomi tarvitsee yrityksiä – mutta niin se tarvitsee myös hoitajia. – Keväällä oli päiviä ja viikkoja, jolloin työ teholla tuntui vuorosta toiseen vain selviytymiseltä tunti ja vuoro kerrallaan. Oli se vähän tragikoomista. – Moni venyi todella paljon työnantajan pyynnöstä ja ajatteli, että nyt on tällainen poikkeustilanne, maa kriisissä ja täytyy antaa kaikkensa. huhtikuuta. Kyllä kevään pahimmat viikot ovat jääneet kummittelemaan ja ahdistavat kovasti. Erikoissairaanhoidossa hoitajat joutuivat tekemään työtään jopa kertakäyttösadetakeissa. – Kyllähän se kyrsii. Hän vertaa asiaa satojen miljoonien yritystukiin, joita pitää tarpeellisina. Kun Finlandia-talo valaistiin huhtikuun alussa siniseksi ”hoitohenkilökunnan ja muiden kriittisillä aloilla toimivien työn kunnioittamiseksi”, Ahola koki sen enemmän ärsyttävänä kuin työtään kunnioittavana. Jani Pasasenkin mielestä rajoitukset olivat oikeaan osuneita. Hän kertoo hoitaneensa ihmisiä, jotka saivat narkolepsian sikainfluenssarokotteesta
Vuoden 2021 ensimmäinen paperilehti ilmestyy 15. l Politiikan uutiset ja tausta jutut ovat ku:n kulmakiviä Kansan Uutiset jatkaa viikkolehtenä – ainoana viikoittain ilmestyvänä poliittisena lehtenä Suomessa. – Tämä mahdollistaa taustoittavissakin jutuissamme nopean reagoinnin, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka. – Valitettavien yt-neuvottelujen jälkeen KU:ssa on pieni hengähdystauko, mutta talouden vakauttamista jatketaan edelleenkin. kehittämistä Vuodenvaihteessa on valmistumassa KU:n ja Vasemmistofoorumin yhdessä tekemän lukijakyselyn tulokset. tammikuuta. PainoPaikka siirtyy kokkolaan Vuoden alusta alkaen lehti painetaan Botnia Printissä, joka toimii Kokkolassa. Hänestä on myös arvokasta, että uusi painoyhtiö korostaa ekologisuutta painoprosessissa. Hän korostaa, että politiikan uutiset ja taustajutut ovat yksi keskeinen kulmakivi KU:n sisällössä. Luvassa on nykyistä parempi painojälki. Esimerkkinä pienemmistä vakauttamisaskelista Puhakka mainitsee käsissä olevan vuosilehden, jolla korvataan yksi ilmestymiskerta tammikuun alussa. Lukukokemuksen kannalta painetun lehden visuaalisuus ja painojälki ovat tärkeitä, Puhakka sanoo. Vakauttamista – Jokainen lehden tilaaja on meille arvokas, ja tukee vasemmistolaisen journalismin tuottamista. Lehden taloutta on vakautettu vuoden 2020 aikana. Painoprosessissa ei käytetä vettä lainkaan. Tavoitteenamme on lisätä lukijoita niin lehden tilaajina kuin verkossakin. TeksTi Sirpa Koskinen Päätoimittaja Sirpa Puhakka muistuttaa lukijoita, että vuosilehti on niin sanottu kaksoisnumero. JU ss i Jo en ta Us ta JU ss i Jo en ta Us ta. – Päädyimme tähän pitkän harkinnan tuloksena. Vuoden 2021 ensimmäinen lehti ilmestyy siis 15. Nostamme esiin kuntalaisten kannalta tärkeitä asioita ja ilmiöitä muun muassa ehdokkaiden kautta, hän lupaa. Myös paperihävikki jää pieneksi. Tuloksia käytetään pohjana sekä lehden että verkon sisällön kehittämistyössä. – Paino on kertonut painoprosessinsa olevan täysin öljyja kemikaalivapaa. Kysely kohdistui verkkolehden lukijoihin. Tämä mahdollistaa toimituksen vuosilomien keskittämisen poliittisesti hiljaisimpaan aikaan. AjAssA 6 | KU 53 /2 02 P uolueita lähellä olevat poliittiset lehdet ovat yksi toisensa perään vähentäneet ilmestymiskertojaan, muuttuneet aikakauslehdiksi ja painottuneet uutisointiin verkossa. – Myös kesällä teemme kaksoisnumeroita juhannuksesta heinäkuun loppuun, kaikkiaan kolme kappaletta. – Sisällössä riittää kehitettävää, vaikka lukijoilta tuleekin kiitosta. Vasemmistoliittoa lähellä oleva Kansan Uutiset sen sijaan jatkaa viikkolehtenä. Risut ja ruusut ovat päätoimittaja Puhakan mukaan tärkeitä elävän sisällön kannalta, kuten myös lukijoiden ideatkin. – Ensi vuoden alussa kirjoitamme erityisesti kuntavaaleista. tammikuuta
Lasten ja nuorten oppimisedellytysten eteen työskentely on innostavin tehtävä, jonka voisin itselleni juuri nyt kuvitella! Opetusministeri Jussi Saramo 17.12. some kotimikrossa nsa:n mentävä aukko. AjAssA KU 53 /2 02 | 7 EuroparlamEntissa tutkittiin vuonna 2000, miten Yhdysvallat vakoilee kauppakumppaneitaan. Kai Hirvasnoro Ja niin päättyy kriisivuosi 2020. Tautitapaukset eivät kuitenkaan olleet valitettavasti vuoden ainoita otsikoihin päätyneitä huippulukemia. Meriveden lämpötila nousi, ja kasvihuonekaasut lisääntyivät – koronan aiheuttamasta ”täyspysähdyksestä” huolimatta. Kuluneen vuoden aikana saimme lukea myös muun muassa nämä otsikot: ”Kanadan viimeinen ehjä jäähylly romahti lämpenemisen takia” (Yle 8.8.), ”Lämpöennätykset rikkoutuivat kautta koko eteläisen Suomen” (HS 27.9.), ”Marraskuun lämpöennätys rikkoutui toistamiseen tällä viikolla” (Aamulehti 6.11.), ”Maail man suurin jäävuori halkesi kahtia Etelä-Atlantilla” (HS 19.12.). Echelon-tutkinnassa saatiin näyttöä siitä, että amerikkalaisen tietotekniikan vientiversioihin on liitetty salausavain USA:n turvallisuusviranomaisia varten. 20 vuottA sitten Reino Paasilinna. Vakoilua käytettiin myös kauppaneuvotteluissa. Ja ainoat, jotka voivat sen kasvun taittaa, olemme me. Kansanedustaja Markus Mustajärvi 8.12. Eutanasialla ei saa ratkaista saattohoidon puutteita. KoLumni Lääkäriliitto edellyttää, että palliatiivinen [oireita lievittävä] hoito ja saattohoito saadaan kuntoon niin, että kaikilla on tasavertainen oikeus inhimilliseen ja hyvään elämän loppuvaiheen hoitoon. Pe KK a Pa jU vi rt a. Mikäli jatkamme samalla tiellä, voin julkaista tämän saman kolumnin vain muutamalla sanavaihdoksella uudelleen vuoden päästä: ”Vuosi 2021 rikkoi jälleen ennätykset”. Yhdysvaltojen arvioitiin sieppaavan miljoonia elektronisia viestejä ja seulovan niitä avainsanojen avulla. LAinAttuA Takana on jälleen ennäTyksien vuosi AnnA Lemström Kirjoittaja on Vasemmistoopiskelijoiden puheenjohtaja. Tiedusteluvalvontavaliokunnan, puolustusvaliokunnan ja ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon seurantaryhmän kokouksista iso osa pidetään siellä. Echelon-vakoilu tuli julkisuuteen vuonna 1998. KAti myLLymäKi jA mArjo PArKKiLA-HArju LääKäriLeHden PääKirjoituKsessA 18.12. Ilmastokriisi syvenee ja kasvaa eksponentiaalisella vauhdilla. Vaikka ymmärrettävästi lähes kaikilla nousee kriisivuodesta päällimmäisenä mieleen korona, en tarkoita nyt sitä. Koko vuosikymmen 2010 oli mittaushistorian kuumin. Paasilinnan mukaan asiassa ei ollut sinänsä mitään uutta tavassa, jolla USA valvoo etujaan eri puolilla maailmaa. Lisäksi vuoteen mahtui historiallisia metsäpaloja, helleaaltoja ja muita sään ääri-ilmiöitä kuten hurrikaaneja. – Tämä näyttää koskevan jopa kotitietokoneita, kertoi väliaikaisen tutkimusvaliokunnan jäsen Reino Paasilinna KU:lle 28.12.2000. – Esimerkiksi 64-bittisen salausjärjestelmän avaaminen kestäisi NSA:lta ilman tätä kuukausia, mutta nyt se on sekuntien homma. Läpi vuoden lehtien etusivuilla kirkuivat koronaotsikot, joissa päivän tartuntaluvut näyttivät aina uusia ennätyksiä. Lämpötilaennätysotsikot hukkuvat muun uutisoinnin sekaan, kun uusia ennätyksiä rikotaan kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Surullisinta on, ettei vuosi 2020 kuitenkaan ollut tässä suhteessa poikkeuksellinen. Maailman ilmatieteen järjestön mukaan vuosi 2020 jää historian kirjoihin jälleen ennätyksellisen lämpimänä vuotena, todennäköisesti toiseksi lämpimimpänä koko maapallon mittaushistoriassa. Ennätyksien rikkominen kun ei enää ole poikkeus vaan normi. Jälleen uusia lajeja kuoli sukupuuttoon. Taidan olla edustajista se, joka kuluvan neljän vuoden aikana viettää eniten aikaa eduskunnan turvatiloissa (pommisuojassa)
Taloudellisen toivon loivat toimillaan maailman suurimmat keskuspankit ja niiden vanavedessä hallitukset, jotka uskalsivat syvän kriisin hetkellä toimia riittävän tarmokkaasti. Jussi AhokAs Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti. Valtiot puolestaan tukivat kotitalouksia, yrityksiä ja paikallishallintoja suurilla tulonsiirroilla ja ottivat syntyneen velan kannateltavakseen. Rahoitusmarkkinat sukelsivat, eurojärjestelmän kestävyyttä epäiltiin eikä minkäänlaista valoa tunnelin päässä näkynyt. Monella Mittarilla mitattuna Suomi erottuu edellisissä asioissa edukseen. Onneksi otsikossa oli pieni virhe, jonka myötä viittauskohdaksi tuli vuosi 2021. Maaliskuun alkuviikkoina, kun koronakriisin laajuus ja sen globaalit vaikutukset alkoivat selvitä, oltiin aidosti vakavassa paikassa. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU TIEDOTTAA: KUN ILMOITAT KU:SSA ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: Valmiina asiakkaalta tulevat ilmoitukset (pdf-muodossa) ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16.00 mennessä. Vaikka hyvät instituutiot ovat usein yllättävänkin kestäviä, niitä on mahdollista myös rapauttaa aktiivisella toiminnalla. Kun ihmiset luottavat toisiinsa ja yhteiskunnan rakenteisiin, ovat aktiivisina toimijoina vaikuttamassa yhteiskuntaan ja tuntevat olevansa niin sanotusti samassa veneessä, yhteisponnistelut myös yllättävää virusvihollista vastaan sujuvat paremmin. Pian kuitenkin valo tuli ja ilma kirkastui. Näin ekonomistin uskottavuus tulevan ennustajana säilyi ainakin otsikkotasolla. AjAssA 8 | KU 53 /2 02 Tietysti sama koskee myös terveyspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa ja hyvinvointipolitiikkaa laajemmin. Keskuspankit laajensivat taseitaan miljardikaupalla, pumppasivat rahaa pankkija rahoitusjärjestelmään sekä painoivat korkotasoa kaikilla markkinoilla vielä aikaisempaakin alemmaksi. Vuodesta 2020 tuli tietysti taloudellisesti kaikkea muuta kuin hyvä. Yhteiskunnallisilla instituutioilla on väliä arvaamattomassa maailmassa Kolumni Monet suomalaiset instituutiot ovat puolustamisen arvoisia ja auttavat ihmisiä vaikeissakin paikoissa. Hyvää uutta vuotta kaikille Kansan Uutisten lukijoille! l V i i M e v u o d e n tammikuussa Kansan Uutisissa julkaistu kolumnini otsikoitiin: ”Kasvun ja työllisyyden näkökulmasta ensi vuosi näyttää yllättävän hyvältä”. Esimerkiksi vapaa ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta, monessa ihmisten tukena toimivat järjestöt sekä kattava universaali sosiaaliturva ovat auttaneet epidemian selättämisessä ja sen negatiivisten vaikutusten hillitsemisessä. KoronaKriisin poliittinen talous osoitti jälleen kerran sen, että nykymuotoinen kapitalismi on aina kriisien hetkillä kahden instituution varassa – suuren pankin ja suuren valtion. Nämä ovat ehkä alisanoja, sillä pääsimme osalliseksi suurimmista elvytyspaketeista koskaan. Kaikkialla mentiin hetken ajan täydellisessä sumussa. KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Toisaalta instituutioita voidaan myös puolustaa, vahvistaa ja edelleen parantaa. Kun instituutioiden tarkastelua vielä venytetään, päästään sellaisiin vaikeammin hahmotettaviin, mutta kiistämättä tärkeisiin ilmiöihin kuin luottamukseen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Talouden rakenteita pyrittiin tukemaan niin, että pandemian lopulta hellittäessä liian suurta tuhoa talouden rakenteisiin ei olisi päässyt tapahtumaan. Kun tulevat vuodet ja vuosikymmenet ovat erilaisten arvaamattomienkin haasteiden täyttämiä, tällaiset instituutiot ovat iloinen asia. Mikäli laajaa julkista valtaa ei olisi ollut talouspolitiikan kentällä käytettävissä, koronakriisin taloudellis-yhteiskunnalliset seuraukset olisivat olleet varmasti paljon vakavammat. Aineistot vedosilmoituksiin (KU:n taittamat) edellisen viikon torstaina klo 14.00 mennessä. Tästä on viime kädessä kysymys yhteiskuntapolitiikassa. Siksi yhteiskuntamme menestys missä tahansa ”kilpailussa” ei olekaan yllätys. Ilmoitustrafiikki avoinna ma-pe klo 9-16: ilmoitukset@kansanuutiset.fi kansanuutiset.fi TILAAJAPALVELUMME palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa verkossa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Toivottavasti hyvistä instituutioista tehdään vieläkin parempia tulevana vuonna. Kun katsotaan Suomen onnistumista koronakriisin hoidossa, mikä on ollut maailman ja erityisesti Euroopan mittakaavassa varsin hyvä, näihinkään politiikkoihin liittyviä instituutioita ei voida sivuuttaa
Rajat menivät henkilöliikenteen osalta kiinni, ja tavanomaista elämää alettiin rajoittaa monella muullakin tavalla. teksti Kai Hirvasnoro M a anantai 16. Poliitikot ja viranomaiset rauhoittelivat kansalaisia. Le ht iK Uv a/ St r. maaliskuuta 2020 on päivä, joka muistetaan tulevaisuuden historiankirjoissa. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti ensi kerran tammikuussa ”mysteeriviruksesta”. Kiinan Wuhanista se alkoi. Osa valmiuslain pykälistä otettiin käyttöön myöhemmin samalla viikolla. TausTaT KU 53 /2 02 | 9 02 taustat Pitkä kuin koronavuosi – Opittiinko mitään. Tietokirjailija Risto Isomäen mukaan eläinten tehotuotanto ja pandemiat kulkevat käsi kädessä. Heti tiedettiin, että korona iskee rajusti talouteen ja työllisyyteen. Mitä paremmin rajoituksia noudatetaan, sitä nopeammin päästään palaamaan normaaliin. Vaikutusten pehmentämiseksi talousajattelua hallinneet budjettikuri ja velkapelko heitettiin pikimmiten romukoppaan. Hallitus tiedotti silloin pääministeri Sanna Marinin johdolla, että Suomi siirtyy poikkeusoloihin koronaviruksen takia
4.2. 24.1. Suomessa havaitaan ensimmäinen koronatartunta. Sanaa ei enää ole juuri kuultu sen jälkeen, kun toinen aalto iski ja kolmannestakin puhutaan. Miten talousjärjestelmää pitäisi uudistaa, jotta se ei tuottaisi koronan kaltaisia ja vielä pahempia poikkeusoloja tulevaisuudessa. Näkemyksellisimmät keskustelijat katsoivat silti jo keväällä kauemmas. TausTaT 10 | KU 53 /2 02 Mutta oli myös niitä, joiden mielestä juuri ”normaali” oli pandemian perimmäinen syy. Korona on suojavarusteita, testauksia ja kotikaranteeneja. Hän muistutti, että optimistisimpienkin skenaarioiden mukaan ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan pahempia sokkeja. THL: Korona ei uhkaa suomalaisten talvilomakohteita. He luettelivat 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen kriisit ja totesivat niiden olevan globalisoituneen ja yhä kiivaammassa tahdissa toimivan maailman systeeminen piirre. Ne kaikki ovat tärkeitä kansalaisten terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi. 12.3. pidetyssä eduskunnan täysistunnossa. Maailman terveysjärjestö varoittaa ”Kiinan mysteeriviruksen” saattavan levitä. Ville Lähde sanoi huhtikuussa KU:lle, että on 14.1. 16.3. Le ht iK Uv a/ M ar KK U UL an de r. Koulut etäopetukseen, yli 70-vuotiaat eristykseen. BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde sanoi Kansan Uutisille 11. 29.1. Paluuta ”normaaliin” ei ole Kansan Uutiset kysyi ensimmäisen koronavuoden päättyessä tutkija Ville Lähteeltä ja tietokirjailija Risto Isomäeltä, mitä on opittu. huhtikuuta, että paluuta ”normaaliin” ei koronan jälkeen ole. Ehkä ensimmäinen, joka sanoi sen ääneen oli kansanedustaja Anna Kontula jo 17.3. Jo koronakriisin alkuvaiheessa julkisuudessa puhuttiin exit-ohjelmista. Hallitus kieltää yli 500 henkilön yleisötilaisuudet. Näin koronavuosi eteni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautui toukokuussa pystyttämään maanalaisiin pysäköintitiloihin varasairaalan. – Onko tästä kriisistä ehkä opittavissa jotakin sellaista, jolla muuttaa yhteiskuntaa toisenlaiseksi ja jolla lisätään yhteiskunnan resilienssiä vastata niihin töyssyihin, joihin kansakuntana törmäämme tulevaisuudessa. Kiina eristää kaupunkeja, rajoitusten piirissä 41 miljoonaa ihmistä. Suomi siirtyy poikkeusoloihin. Koronakriisi on Euroopassa kestänyt noin kymmenen kuukautta, Suomessa hieman vähemmän. Ne ovat osa parin vuosisadan aikana rakentunutta maailmanjärjestystä. BIOSin tutkijat olivat pari viikkoa aikaisemmin allekirjoittaneet puheenvuoron ekologisesta jälleenrakennuksesta epävarmassa maailmassa
Eläintuotantoon liittyviä pandemiauhkia koskeva tietoisuus on kuitenkin koronapandemian ansiosta kasvanut hyppäyksenomaisesti ja kasvaa edelleen kohisten, Isomäki jatkaa perimmiltään optimistiseen tyyliinsä. Iso puute on ollut myös kansainvälisessä solidaarisuudessa: kaikkein köyhimmät maat tarvitsisivat valtavasti tukea, että köyhyys ja nälkä eivät lisääntyisi räjähdysmäisesti. Hän kertoo olleensa itsekin viime aikoina monissa tilanteissa, joissa Suomen valtion virkamiehet ovat pitäneet omissa puheenvuoroissaan Vaikka pandemia loppuu, kriisialttiissa maailmassa ei ole rauhallista ”normaalia päiväjärjestystä”. Kirjan ilmestymisestä on 7,5 kuukautta. Kiina ei ole vieläkään pystynyt saamaan voimaan jo keväällä tekemäänsä päätöstä, että villieläimien kasvatus ja myyminen kiellettäisiin kokonaan. Muualla maailmassa joitakin teurastamoja on suljettu väliaikaisesti ja tarhoilla on tapettu minkkejä. Kahdeksan kuukautta myöhemmin Lähde vastaa kysymykseen, mitä on opittu, että julkisessa keskustelussa on puhuttu ilahduttavan paljon vihreän elvytyksen puolesta ja siitä, että esimerkiksi energiajärjestelmien muutosta pitäisi kiihdyttää eikä suinkaan hidastaa. Juuri ”normaali” aiHeutti pandemian Koronavuosi nolla on päättymässä, mutta edelleen parasta, mitä aiheesta on kirjoitettu, on tietoja jännityskirjailija Risto Isomäen toukokuussa ilmestynyt kirja Mitä koronapandemian jälkeen (Into). Isomäki vastaa, että pandemian aiheuttaneen eläintuotannon suhteen opittua on kovin vähän. 21.4. Wuhanin 76 vuorokauden eristys päättyy. Sen ulottuvuuksia ovat ympäristökuormituksen vähentäminen ja yhteiskuntien luovan sopeutumiskyvyn lisääminen. Tarttuvuusluku laskee alle yhden eli epidemia on seisahtumassa Suomessa. LE HT IK UV A. 25.3. Koulut palaavat lähiopetukseen. Kestävän kehityksen päämäärien saavuttaminen ei onnistu ilman sitä. KU kiteytti sen sisällön niin, että ihminen on kylvänyt oman tuhonsa siemenet länsimaisella elämäntavalla ja globalisaation turbovaihteella. 15.4. – Luulen, että muutoksien toteutuminen vie käytännössä vähän enemmän aikaa. – Vaikka pandemia loppuu, kriisialttiissa maailmassa ei ole sellaista rauhallista ”normaalia päiväjärjestystä”, jonka aikana ainoastaan ehditään pohtia esimerkiksi ilmastokysymyksiä. Uudenmaan sulku päättyy. 4.4. Hallitus päättää Uudenmaan eristämisestä kolmeksi viikoksi. Juuri ”normaalihan” sai aikaan sen, että Kiinassa levinneestä viruksesta tuli pandemia. TausTaT KU 53 /2 02 | 11 väärä ajatus, että ”tämä loppuu” jossain vaiheessa. Risto Isomäki korostaa eläinten massiivista tehotuotantoa pandemioiden lähteenä ja ennustaa koronan vauhdittavan teollisen eläintuotannon loppua. Paluusta ”normaaliin” Isomäki kysyi, olisiko se edes tarpeellista. 8.4. Varmuusvarastojen puutteet hengityssuojaimissa tulevat ilmi. 23.4. Esimerkiksi EU:n CAP-neuvottelut kuitenkin kuvastivat hyvin, miten paljon vastahankaa siirtymää kohtaan edelleen on. Ravintolat suljetaan kahdeksi kuukaudeksi. Yli 500 henkilön yleisötilaisuuksien kieltoa jatketaan heinäkuun loppuun. 8.4. Kysymys myös Isomäelle: onko opittu mitään. Pitkäjänteistä yhteiskunnallista muutosta on toteutettava jatkuvassa sopeutumisen ja mukautumisen ilmapiirissä, Lähde totesi. 12.5. Esimerkiksi keskustelu Green Dealista on pysynyt pinnalla Käytännön todellisuus on kuitenkin ristiriitaista, elvytystä niin eteenpäin kuin entiseen suuntaan, Lähde jatkaa. – Ekologinen jälleenrakennus vaatisi koordinoitua, joka sektorilla samaan suuntaan vievää ohjelmallista politiikkaa. Hyvää puHetta, mutta… BIOS-tutkimusyksikkö peräänkuulutti sitä, että tuetaan pitkäjänteistä ekologista jälleenrakennusta
1.10. 15.6. Sen perusteella, mitä me jo tiedämme, maapallolla jatkossa harjoitetun eläintuotannon mittakaava ja luonne saattavat vaikuttaa ratkaisevasti siihen nopeuteen, millä virus muuntuu. – Osa onnettomuudesta on jo tapahtunut, ja sitä me emme voi enää muuksi muuttaa. Valmiuslain soveltaminen päättyy. Vuoden mittaan tämä tieto on ollut julkisuudessa esillä useammin kuin aikaisemmin. Uuden merkittävän tartuntataudin syntyminen on joka tapauksessa aina valtava onnettomuus, hyvin surullinen asia, Isomäki sanoo. – Tämä ei ole ollut aiemmin itsestäänselvyys muuta kuin pienissä asiantuntijapiireissä. STM:n tilaama selvitys: kasvomaskeista ei juuri hyötyä. – Valtavan suuret kulttuuriset muutokset eivät voi tapahtua hetkessä, mutta prosessi etenee nyt aiempaan verrattuna hyvin nopealla pikakelauksella. Voi olla, että jatkossa joudutaan ottamaan joka vuosi influenssarokotuksen ohella yksi tai kaksi koronaviruspiikkiä – eikä sekään välttämättä pidä koronaviruksia kurissa. Läpi murto koronarokotteessa. – Tärkeintä on se, että asiasta puhuvat nyt hyvin monenlaiset ihmiset, kuten eri alojen asiantuntijat, suuryritysten johtajat ja monentyyppiset julkkikset. Hallitus ei anna yleistä maskisuositusta. Marraskuussa saatiin hyviä rokoteuutisia, mutta jos virus muuntuu nopeasti, siitä tulee pysyvä uusi riesa influenssan rinnalle, Isomäki varoittaa. 15.10. Kuvassa haudataan teurastettuja minkkejä.. THL: Maskisuositus lähes koko maahan. Hallitus suosittelee ryhmäharrastusten peruuttamista ja etätyötä. 9.11. Le ht iK Uv a/ M or te n St ri cK er Tanskasta olisi voinut tulla uusi Wuhan minkkitarhoissa levinneen koronan takia. ProsEssi EtEnEE PikakElauksElla Kirjassaan Isomäki kertoi, että 80 prosenttia kaikista antibiooteista käytetään eläintuotannossa eikä ihmisten sairauksien hoitamiseen. Eläintuotanto on ratkaisEva tEkijä Isomäen korona-ajattelussa palataan jatkuvasti nykyisen eläintuotannon ongelmallisuuteen. Epidemia kiihtymisvaiheessa Suomessa. 13.8. Hän lainaa tanskalaista mikrobiologian professoria Hans Jörg Kolmosia, jonka mukaan Tansitsestään selvänä sitä, että uudet pandemiat tarttuvat lähes aina ihmisiin juuri tuotantoeläimistä. 1.6. Ravintolat saavat taas ottaa asiakkaita. Koronapandemian aiheuttamien kuolemantapauksien lukumäärä ehtii lähes varmasti ennennäkemättömän laajoista ja tehokkaista vastatoimista huolimatta nousta joihinkin miljooniin ennen kuin rokoteohjelmat saavuttavat riittävän mittakaavan. 3.6. – Me tiedämme vieläkin näistä uusista SARSkoronaviruksista aivan liian vähän. Vielä vähän aikaa sitten eläintuotannon rooli antibioottiresistenssin kehittymisessä 29.5. TausTaT 12 | KU 53 /2 02 unohdettiin kokonaan lähes aina, kun asiasta puhuttiin
Nyt ne laskevat sen varaan, että ongelma katoaa rokotteiden myötä ja yrittävät hänen mukaansa vain pitää ennen rokotteiden tuloa turhaan kuolevien ihmisten määrän mahdollisimman pienenä. – Tästä syystä pidän hyvin todennäköisenä, että koronaviruspandemia nopeuttaa suurisuuntaisen, teollisen eläintuotannon alasajoa. Ei tullut työrauhaa, sen sijaan tuli maailmanlaajuinen pandemia. Kun väli-isännän tappamisella ei ole evolutionaarista hintaa, taudinaiheuttajien aggressiiviset ja nopeasti lisääntyvät kannat yleistyvät maltillisempien muotojen kustannuksella. NäihiN aikoihiN viime vuonna olin syömässä vanhan hyvän ystävän kanssa. Nostaisin esille yhteiskunnassa vallitsevan keskinäisen luottamuksen, kansainvälisesti verrattuna laajan tasa-arvon ja hyvin toimivat julkiset palvelut. 30.11. Niiden toiminta on koko ajan ollut todellisuudessa myös melko törkeää ja kammottavaa eläinrääkkäystä, jollaista ei koskaan olisi pitänyt sallia. 8.12. Tuotantoeläimiä on miljardeja. Mitä tapahtuu, jos SARS-2 oppii jälleen alkuperäisen SARS-1:n tavoin tarttumaan myös sikoihin ja kanoihin. Tämä vuosi on ollut kaikille raskas. Eläintehtaat kasvattavat joka vuosi kymmenen kertaa maapallolla asuvien ihmisten yhteenlaskettua lukumäärää suuremman joukon yksilöitä. 6.12. Suomen hyvinvointivaltion tunnusmerkistö on osoittanut vahvuutensa myös uudentyyppisen kriisin keskellä. – Toisin sanoen yleinen ymmärrys siitä, että eläintehtaat ja turkistarhat saattavat viedä pohjan pois rokotusohjelmilta ja että tämä voi johtaa pandemiatilanteen loputtomaan pitkittymiseen lisääntyy kyllä nopeasti. Koronakriisi osoitti meille, että terveys ja talous eivät ole vastakkaisia, vaan parasta talouspolitiikkaa on tehdä kaikki tartuntojen määrän minimoimiseksi. Kaikki kotieläintuotanto ei välttämättä lopu, mutta luulen, että valtavien eläintehtaiden aika lähestyy loppuaan, mikä on tietysti muutenkin hyvä asia. EläintEhtaidEn lopun aika lähEstyy Monia eri tartuntatauteja koskevan aineiston perusteella virukset näyttävät muuttuvan pääsääntöisesti aggressiivisempaan ja vaarallisempaan suuntaan silloin, kun ne pystyvät siirtymään hyvin nopeasti isännästä toiseen. Uudet rajoitukset voimaan Uudellamaalla. Puimme yhdessä kulunutta vuotta ja hetkeä aiemmin päättynyttä hallituskriisiä, joka oli johtanut pääministeri Antti Rinteen eroon ja Sanna Marinin valintaan pääministeriksi. Mutta vaikka korona on vaikuttanut meidän kaikkien arkeen, on myös tärkeää ymmärtää, että se ei ole kohdellut meitä tasa-arvoisesti. Hän ei ole aivan varma, ovatko hallitukset ymmärtäneet loppuun saakka, mistä on kysymys. Kun nyt kuljemme kohti valoisampia aikoja rokotteen ja vuodenaikojen ansiosta, on myös hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mitä oppeja haluamme kantaa tästä vuodesta mukanamme. Täällä luotetaan viranomaisiin ja ollaan valmiita noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä, tulotaso ei estä hoitoon hakeutumista tai sen saamista, ja niin koulutus kuin sosiaalija terveydenhuolto toimivat, vaikka olosuhteet olisivat täysin poikkeukselliset. ErilainEn vuosi Li Andersson Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja. Kolumni 27.11. Isomäki kysyy, mitä tapahtuu jos koronavirus leviää pikku hiljaa yhä useampien turkistarhojen ja muiden eläintehtaiden asukkaiden joukkoon. Toivon, että maailma on valmis oppimaan myös sen, että tasa-arvoa ja taloutta ei pidä nähdä vastakkaisina toisilleen. Ne lapset ja nuoret, jotka jo ennen koronaa tarvitsivat muita enemmän tukea oppimiseen ja hyvinvointiin, ovat kärsineet koronasta eniten. Britannia aloittaa koronarokotukset. Vielä se ei ole niin pitkällä, että hallitukset olisivat ymmärtäneet loppuun saakka, mitkä tilanteen reunaehdot ovat ja tajunneet, että pandemian lopettamiseksi täytyy todennäköisesti tehdä muutakin kuin odottaa rokotteiden tulemista. l Virukset näyttävät muuttuvan pääsääntöisesti aggressiivisempaan ja vaarallisempaan suuntaan silloin, kun ne pystyvät siirtymään hyvin nopeasti isännästä toiseen. Itsenäisyyspäivä ilman joukkotapahtumia ja Linnan juhlia. “Melkoinen vuosi”, sanoin muistellessani eduskuntavaaleja, hallitusneuvotteluita ja pääministerin eroon johtanutta hallituskriisiä: ”Nyt saadaan vihdoin työrauha ja mahdollisuus keskittyä asioiden eteenpäin viemiseen.” Hyvä ystäväni sanoi vähän aikaa sitten miettineensä minua ja tätä lausuntoa useasti kuluneen vuoden aikana. Suomessa koko vuoden ennätys 618 tartuntaa. Toisin sanoen: koronavirukset pystyvät turkistarhojen tai muiden eläintehtaiden olosuhteissa siirtymään niin nopeasti eläimestä toiseen, että niiden evoluutio räjähtää eräänlaiselle superturboahdetulle vaihteelle. Kaikki työntekijät eivät ole voineet valita etätöitä itsensä suojaamiseksi, ja toisaalta vierailurajoitukset ovat lisänneet monen ikäihmisen yksinäisyyttä. TausTaT KU 53 /2 02 | 13 kasta olisi saattanut tulla uusi Wuhan. Suomalainen yhteiskuntamalli on pandemian oloissa taas kerran osoittanut vahvuutensa. Sama pätee niihin perheisiin, joissa oli taloudellisia huolia ja turvattomuutta jo ennen pandemiaa. Isomäki huomauttaa mittakaavasta. Koronavirus ehti tarttua vain suhteellisen pieneen määrään minkkejä, mutta silti niiden keskuudessa ehti syntyä lyhyessä ajassa neljä dokumentoitua muutosta viruksen piikkiproteiineissa ja ainakin yksi viruksen muuntuneista muodoista ehti jo tarttua takaisin ihmisiin
TausTaT 14 | KU 53 /2 02
riittävästi. tuomaa. nukkua?hetken?pitempään.?Ei?muuta?kuin?kotivaatteet?ylle,?kahvinkeitin?päälle,?aamupesu,?-pisu. työtä. uppoava. pesemään?työpäivän?aikana?ja?muuta?vastaavaa. tuntia. Jukka Vahti?sanoo. kansainvälisten. omaa. jossain?kohdin?helpommin,?kun?on?heti?kotona,. –?Yökukkujalle. ulkomailla. Jaakko Turunen?toteaa.. kun. viikossa?–?etäpäivät?menee?verkkareilla,?ja?lähipäivillekin?meikkiä?tarvitsee?vähemmän,?kun?on. nyt. koko?ajan.. vielä. kodinhommaa,?hän?toteaa. aikaa.. perusasioiden?äärelle?ja?hidastamaan?tahtia.?Tämä?koko. ihmiset. pyöräillyt?sadesäässä?kahdesti,?ja?se?ei?hermostuttanut?enää?yhtään.. helpotus,. kuten. –?Koska. seurauksista,. mainitaan. –?Lisäksi?tälläytymiseltä?säästyy?monta?tuntia. extraetuna. nousu. –?Jatkuva. kasvattaa. Esimerkiksi aikaa ja rauhaa. kukkia,. kertoo.. niiden. TeksTi Tuula Kärki kuviTus Timo Mäkelä S uomalaisEt olivat Eurostatin. että. –?Toisaalta,?kun?harvoin?törmää?ihmisiin,?silloin?tapaamisista?nauttii?jopa?tällainen?örkki Ranskassa?asuva?kielenkääntäjä. on. jonkin?nopean?safkan?illaksi.?Pyykkiäkin?pystyy. juttu?voi?pelastaa?maailman,?sanoo?siivooja. kun?työpäivä?loppuu.?Joskus?olen?tehnyt?tauolla. on. hävinneet.?Edellisistä?johtuvan?stressin?häviämisen?myötä?painonhallintakin?on?yhtäkkiä?helppoa. ole?ollut?myöhässä?minkään?työn?kanssa,?kunnes. koneiden. toimitsija. Kirsi Kinnunen?ei?tiedä,?ollako?tyytyväinen?vai?tuntea?syyllisyyttä,?kun?maa?suljettiin. tarvitse. olla. –?Ei?ole?painetta?sosiaalisiin?kontakteihin,?ja?voi. –?Päivässä. kiaan?olisi?mieluummin?ilman?koronaa. poliitikoille. samalla,. eristäytymisestä.. kaksi. pois?päivittäisestä?rutiinista.?Ja?on?tullut?rauhallisuuden?tunnetta?kiireenkin?keskelle,. tapahtuma. teen. Lauri Linna. minua?ei?tunnisteta?–?ja?sen?”tarkkailun?painon”. En. ja. ollut?aikaisemmin?edes?tajunnut,?miten?hermostuneeksi?se?juokseminen?teki?minut?välillä. muutama?tunti. maskin?ansiosta?voin?käydä?lähikaupassa?niin,?että. kansainvälisten?kumppanien?kanssa. kun. –?Saa. tajusin,?että?ehkä?en?olekaan?myöhässä?olemiseen. tiiviimpää?ja?intensiivisempää?yhteistyötä?etäyhteyksillä.?Aikaisemmin?mikä?tahansa?kokous?tai. –?Työt?etenevät,?kun?ei?tarvitse?lähteä?mihinkään?eikä?kukaan?saa?käydä?kylässä,?hän?nauraa. häslääminen?paikasta?toiseen?puuttuu?täysin,?samoin. lasku. aikaa. tarvitse?juosta?jossain?koko?ajan,?aamujunaan,?kokouksesta?toiseen,?lounaalle?että?ehtii,?iltapäiväjunaan,?bussiin,?metroon,?tapaamiseen,?kauppaan,. Anna Kontula?arvioi. Kontula?korostaa?kuitenkin,?että?kaiken?kaik. on,. se?EU-kansa,?joka?kärsi?vähiten?koronaviruksen. ja?-tupakka,?runsaasti?kahvia?mukaan?yläkertaan,. –?Meille. –?Olen?rauhallisempi?ja?tyytyväisempi,?kun?ei. Anni Järvinen. taipuvaiselta. –?Olen?ainakin?oppinut?olemaan?rauhallisemmin?ja?ei?ole?niin?kova?kiire!?arvioi?kuitenkin?opiskelija. plus?isoja?ja?haastavia?käännöstöitä?pitkin?vuotta.. Kansan?Uutisten?pienessä?Facebookkyselyssä?käsitys?sai?vahvistusta. TausTaT KU 53 /2 02 | 15 Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin –?Aika?introverttinä?nautin?siitä,?että?ahdistavaa?small?talkia?vaativat?tilaisuudet?ovat?melkein. kuuntelee. voi. korostuu,. voi. Anna Mikkola?sanoo. kahden?kolmen?työpäivän?käyttämistä,?nyt?riittää. EnEmmän aikaa Kiireettömyys. –?Luonto. kansanluonteestamme?on?hyötyä. ja. Kontula?on?ensimmäistä?kertaa?vuosiin?voinut. sulkeutuneesta. kone?päälle?ja?vot,?työpäivä?alkaa,?toimittaja. tilaston. Silla Kakkola?sanoo. vaikka?työpaikallakin?pitää?välillä?käydä,?työmatkoihin?aikaa?menee?puolet?vähemmän,?kansanedustaja. ihan?rauhassa?katsoa?joka?perjantai-ilta?Vain?elämää.?Tulee?saunottua?useammin,. aamulla. vaati. asioiden. päällekkäin,. Kati Honkanen. kuin?heinänteko.. EnEmmän unta Aamun?lisäaika?nukkumiseen?saa?kiitosta. –?Liikuin?aiemmin?pyörällä?töihin?ympäri?vuoden?ja?sadekelit?otti?pannuun.?Korona-aikana?olen. voi?esimerkiksi?tehdä?päivällistä?tai?käydä?kävelyllä?ulkona,?mikä?ei?olisi?live-olosuhteissa?mahdollista. mukaan. siihen. Oulusta. enemmän. on. –?Etäkokouksien?yleistymisten?myötä?osan?kotitöistä. Työmatkat?ovat?vähenneet. Lähes?puolella?etätyö?on?lisääntynyt.?Näin?kertoo?Terveyden?ja?hyvinvoinnin?laitoksen?marraskuussa?julkaisema?asiantuntija-arvio.?Samaa?sanovat?Kansan?Uutisille?vastanneet. seminaaria,. ihmiseltä?tämä?eristäytyminen?on?poistanut?paljon. –?Kotitoimistolla?saa?olla?rauhassa,?ei?ole?kahvittelijoita?ja?höpöttelijöitä?koputtelemassa?ovella,. omatahtisesta?elämästä.?Viihdyn?tosi?hyvin?itsekseni,?ja. –?Lisäksi. –?Viime?vuonna?oli?”kesävieraita”?lähes?yhtäjaksoisesti?maaliskuun?alusta?lokakuun?loppuun. itsellä.. ei. työtehokin?paranee,?eläinlääkäri. Piia Rantala-Korhonen?kertoo?työstään?Oulussa?Euroopan. lähtevälle. HelsinkiVantaalla?on?loppunut?-?ihana?hiljaisuus,?Helsingin?Tapanilassa?asuva. elokuussa. puuttuminen?on?yllättävän?iso?helpotus,?hän?sanoo. Laura Hänninen?sanoo. –?Introverttiyteen. hyviä. kuormaa,. Ihmettelin?hetken,?että?mitenkäs?tänä?vuonna?en. muulle?kuin?työlle,?koska?työmatkat?ovat?jääneet. kun. Kun?työmatkoilta?säästyy,?jää?omaa?aikaa. kanssa. pakotettu. kanssa,?covid-19?on?muuttanut?työtä?suuresti,. Riikka Korpinurmi?on?samaa?mieltä. on. Koronapandemia on vaikeuttanut elämää. maski?naamalla.. tehdä. Nautin. sosiaalisen. aika. kun. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. ainoa?syyllinen. kanssakäymisen. Kerrankin. julkaiseman. kulttuuripääkaupunkihakemuksen. liikkeellä. kiittää,. –?Matkustaminen?on?jäänyt?pois,?sen?sijaan?on. –?Töissä?on?edelleen?paljon?töitä,?mutta?jatkuva. –?Työn?ja?perheen?yhteensovittaminen?menee. puolia. Päivi Musakka?sanoo
– Iloitsen siitä, että olen oppinut tilaamaan kaupasta ruuat kotiin, ei tarvitse menettää hermojaan kaupassa, sanoo pastori Tuuli Aitolehti. Toinen suuri plussa: kotimaan luontomatkailun hurja buumi, muun muassa pyörämatkailussa, jonka suosion kasvu on monestakin näkökulmasta erinomainen asia. Joka viides kertoo lisänneensä sähköistä asiointia sosiaalija terveyspalveluissa. – Keväällä etäkoulu ja etätyö soljuivat varsin sopuisasti, vaikka oltiin päivät pitkät keskenämme kotona. Suurin kokemus on ollut se, miten vuodenaikojen vaihtuminen näkyy aivan toisella tavalla kuin kaupungissa, Lasse Leipola kertoo. Olen myös jaksanut opiskella työn ohessa tosi ahkerasti omalla mittarilla. Hän kertoo, että lisäksi perheessä on nyt koira. Vaikka sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt ja moni kokee yksinäisyyden lisääntyneen, 40 prosenttia arvioi, että perheen kanssa vietetty aika on lisääntynyt koronaepidemian seurauksena. Siis paljon järkevämpää elämää, vähemmän kuluttamista, Riitta Gulman sanoo. – Meidän perhe viettää paljon enemmän aikaa yhdessä kuin ennen, viestintäpäällikkö Riitta Väkeväinen kertoo. Säästyy aikaa ja bensarahat, matkailuyrittäjä Riitta Viialainen sanoo. Toimittaja Meri Alaranta-Saukon suurperhe on myös tiiviimmin yhdessä. – Herään nykyään vasta kello seitsemän, ja saan syödä aamupalaa lasten kanssa ja lähettää heidät kouluun, hän iloitsee. – 20-vuotias poikani totesi kevään kotonakaranteenin aikaan, että nyt on kaikki paremmin. Miehet kokevat naisia useammin perheen kanssa vietetyn ajan lisääntyneen. Bensaa säästyy, Marita Lowry toteaa. – Suomen luonnon arvostus on lisääntynyt, kotimaassa on paljon upeita kohteita. – Näin sukulaisia kesällä paljon enemmän, kun kaikki pysyivät Suomessa ja pystyttiin hengaamaan möksällä ja uimarannalla yhdessä, kulttuurituottaja Aino Halonen toteaa. Psyykkistä oireilua on kuitenkin havaittu muita enemmän opiskelijoilla, iäkkäillä ja terveydenhuollon henkilöstöllä. TausTaT 16 | KU 53 /2 02 Pirkko Kukko-Liedes kuvailee. – Etätyön lisättyä kotona vietettyä aikaa on ollut mahdollista nyt ottaa koira, hän sanoo. – Ilman koronaa ei olisi varmaan ollut ennen eläkeikää mahdollista asua puolta vuotta mökillä. Mun elämä on rauhallisempaa, kun ei ole menoja. – Olen oppinut paljon etäyhteyksistä, kuten Teamsistä, Vuokko Kautto sanoo. – Saa ja voi nukkua enemmän, viestintätyöläinen Elina Vainikainen iloitsee. – Minulla on mittapuullani ihan sikana rahaa, koska jää nyt palkasta yli, kun se ei menekään ulkona syömiseen ja juomiseen, Anna Mikkola komppaa. – Ostin kesämökin ja veneen kun korona-aika muutti tilannetta matkailun suhteen, Alina Mänttäri sanoo. Luulen tämän johtuvan pääasiassa siitä, että olen voinut työskennellä enemmän oman rytmin mukaan ja nukkua enemmän. rahaa säästyy Vaikka monella on taloudellisesti tiukkaa koronan vaikutuksesta, on pieniä valopilkkujakin. – Tämä on ihan mahtava asia ja toivottavasti jää pysyväksi ja panee vauhtia nettiyhteyksien parantamiseen ympäri maan. – Koira on onnellinen kun olen enemmän kotona, englannin opettaja Tarja Laintila-Meini kertoo. – En olisi käynyt Karjalohjalla kylpylässä, ellei matkustaminen Viroon olisi muuttunut käytännössä mahdottomaksi, tarjoilija Jami Järvinen sanoo. Iloa löytyy läheltäkin, kouluttaja Maarit Haapakoski sanoo. Viimeksi ei ollut sitä ongelmaa. ihana suomi Suomi ja sen tarjoamat mahdollisuudet on huomattu. – Ei tarvitse enää ajaa 200:taa kilometriä edestakaisin johonkin. Myös kansanedustaja Pia Lohikoski nukkuu enemmän. – Olen usein kesäloman alkaessa ihan loppu. Perhe yhdessä THL:n arvion mukaan suomalaisten mielialassa ei näytä tapahtuneen epidemian aikana merkittävää muutosta. – Ei tule pistäydyttyä kahvilassa, syö kotona, ei heräteostoksia. etäyhteyksiä THL:n mukaan joka neljäs on lisännyt sähköistä asiointia arkiaskareissaan ja tekee esimerkiksi ruokaostokset netissä. – Toki se on myös vähän rasittavaa välillä, mutta jotenkin ollaan nyt tietoisemmin yhdessä. ”Me ollaan enemmän perhe.” Olimme yhdessä kotona, söimme, keitimme porukalla päiväkahvit sen sijaan, että jokainen olisi ravannut harrastuksissaan ja töissään, hän sanoo – Melkein nolottaa sanoa asia näin, mutta tuntuu lahjalta, että on saanut viettää päiviä kotona teinien kanssa, JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren sanoo. – Ei tarvitse talvella ajaa pimeällä töihin. l
Avoinna ti-pe klo 9 16. HALLITUS TesTaamme painaTusTa. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. www.kansanarkisto. kansanuutiset.fi Kansan Uutiset toivottaa kaikille lukijoille Onnellista Uutta Vuotta! Vuoden ensimmäinen lehti ilmestyy 15.1.2021. KU 53 /2 02 | 17 tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Tutkijapalvelu on avoinna rajoitetusti. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Varmista tilauksesi! kansanuutiset.?/tilaa Tavara-arpa ry Markku Kärkkäinen Pasilasta Hyvät toverit ja ystävät Toivotan meille kaikille Parempaa Uutta Vuotta Malmin Työväentalo Oy Varsinainen YHT ÖKOKOUS pidetään maanantaina 8.2.2021 klo 18:00 työväentalolla, Takaniitynkuja 9, 00780 HELSINKI Käsitellään yhtiöjärjestyksen 9 pykälän asiat. Luotettavaa tietoa ihmisistä ja ilmiöistä Verkkolehdessä on uutta luettavaa vuoden jokaisena päivänä. Tutkijoilta pyydetään koronasyistä ennakkoilmoitusta
Taloustutkimus teki Työterveyslaitoksen toimeksiannosta ensimmäisen kyselyn vuodenvaihteessa 2019–2020 osana Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushanketta. Parhaillaan kerätään kolmatta kyselyä koronavuoden pidemmän aikavälin vaikutuksista. Alun perin kysely oli tarkoitus tehdä vain kerran. Kyselyyn vastanneet kutsuttiin osallistumaan tutkimukseen uudelleen touko-kesäkuussa. -seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Kyselyihin vastanneista runsaasta tuhannesta työssä käyvästä suomalaisesta 44 prosenttia kertoi tehneensä aiempaa enemmän etätöitä. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan vaikuttaa siltä, että korona-ajan etätyö on tuonut uudenlaisia, työn imua ja laajemmin työhyvinvointia lisääviä voimavaroja. TeksTi Juhana Unkuri Le ht iK Uv a/ an tt i ai m oKo iv is to Kyselyihin vastanneista runsaasta tuhannesta työssä käyvästä suomalaisesta 44 prosenttia kertoi tehneensä aiempaa enemmän etätöitä.. Kahta kyselyä vertaamalla saatiin arvokasta tutkimustietoa suomalaisten työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista koronapandemian aikana. TausTaT 18 | KU 53 /2 02 M iten Suomi voi. – Koronakeväänä aiempaa enemmän etänä työskennelleistä 52 prosenttia koki työhön liittyKorona-ajan etätyö on lisännyt työn imua Tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan niin lähikuin etätyötä tehtäessä avainasemassa on töiden hyvä organisointi ja oikeudenmukainen johtaminen. Viime maaliskuussa alkaneen koronapandemian myötä tutkimus sai kuitenkin uusia ulottuvuuksia
– Monet työntekijät ovat kokeneet avokonttorien olevan hälyisiä, niissä on vaikea keskittyä ja väkeä on liikaa. joustavaa yhdisteLyä Hakanen uskoo, että jatkossa työhön liittyvä matkustaminen tulee olemaan vähäisempää kuin ennen korona-aikaa. l Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan vaikuttaa siltä, että korona-ajan etätyö on lisännyt työn imua ja antanut työhyvinvointia lisääviä voimavaroja. Hakanen uskoo korona-ajan osoittaneen selvästi niin työntekijöille kuin työnantajille, että etätyöt eivät pysty korvaamaan lähitöitä. Myös liikkuva työ oli vahvistunut muun muassa lisääntyneiden koulutustilaisuuksien ja asiakastapaamisten myötä. Vastaavaa myönteistä kehitystä ei kuitenkaan näkynyt niillä, jotka kokivat työtovereilta saadun tuen heikentyneen. Monilla työpaikoilla on siirrytty viime vuosina avokonttorityöskentelyyn, mikä on tuonut mukanaan ongelmia. Lapsiperheelliset etätyöntekijät näyttävät palautuneen tästä varsin hyvin. – Etäyhteydet ovat osoittautuneet riittävän laadukkaiksi, vaikka teknisiä ongelmia onkin jonkin verran ollut. – Monilla etätöihin siirtyneistä krooninen työväsymys väheni. etätyöt eivät korvaa Lähitöitä Erilaisissa asiantuntijatehtävissä etätyö oli lisääntynyt jo ennen koronaa. Lapset voivat tuoda voimavaroja Etätöitä tehtäessä työssä tylsistyminen lisääntyi. Tarvitaan riittävästi yhteistä tekemistä ja kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista, jotta uutta opitaan kollektiivisesti. – Monissa lapsiperheissähän piti keväällä etsiä keinoja yhdistää työn tekeminen ja lasten hoiva tai opetus kotona. Uskon, että jatkossa niiden suhteen ollaan kuitenkin aiempaa valikoivampia. Samalla joka kolmas heistä koki henkilökohtaisen tai perhe-elämän kuitenkin häirinneen työtä toistuvasti. Lisäksi 46 prosenttia koki oppineensa uusia, aiempaa parempia työtapoja. Hakanen on huolissaan siitä, että etätöiden mahdollinen lisääntyminen heikentää toimistotilojen laatua entisestään. Etätyöntekijät, joilla on kotona asuvia lapsia, kokivat työn imun lisääntyneen enemmän ja vastaavasti työssä tylsistyminen kasvoi vähemmän kuin niillä etätyöntekijöillä, joilla kotona asuvia lapsia ei ollut. TausTaT KU 53 /2 02 | 19 vien itsenäisten päätösten lisääntyneen. Työmatkoja tulee tietysti edelleen olemaan, kun eri yhteistyötahojen kanssa halutaan kokonaisvaltaisia vuorovaikutustilanteita. Toisten ihmisten tapaaminen on merkittävä voimavara työssä, ja livenä kuulumisia ja ajatuksia pystyy vaihtamaan aivan eri tavalla kuin etäkokouksissa. Harmi kyllä emme selvittäneet kyselyssä, oliko vastaajien perheessä yksi vai kaksi aikuista. – Työpaikat ovat saattaneet oppia tähän poikkeusaikana uusia konsteja, joista on hyötyä myös korona-ajan jälkeen. – Etätöitä tehtäessä ihmiset oppivat uusia työtaitoja enemmän itsekseen. – Kroonisen työväsymyksen vähentyminen saattaa johtua työn kuormittavien tekijöiden vähentymisestä ja tylsistyminen puolestaan työpäivien toisteisuudesta ja virikkeiden vähenemisestä. Tässä on selkeä käytännön viesti työpaikoille ja johdolle. – Lisäys ei ollut kuitenkaan iso, ja esimiesten työuupumus oli edelleen matalammalla tasolla kuin muulla henkilöstöllä tapaa olla. Vähäisempi työyhteisöltä saatu tuki näkyi myös vähäisempinä yhteisöllisyyden ja reilun kohtelun kokemuksina. Hakanen uskoo, että monissa töissä paras lopputulos syntyy lähija etätöiden joustavalla yhdistelyllä. Ve iK Ko So m er pU ro Eri työntekijäryhmiä vertailtaessa työuupumus lisääntyi etätyöaikana ainoastaan esimiesasemassa toimivilla.. Etätöihin siirtyneistä vastaajista 34 prosenttia koki kuitenkin työtovereilta ja 24 prosenttia esimieheltä saadun tuen vähentyneen. – Nettija videokokoukset eivät ole sama asia kuin livenä tapahtuvat kohtaamiset. Jotkut ovatkin tehneet mahdollisuuksien mukaan etätyöpäiviä tai jatkaneet työntekoa kotona varsinaisen työpäivän jälkeen. Hakasen mukaan moni suomalainen toimitusjohtaja on tuonut esiin huolensa siitä, että etätöiden mahdollinen lisääntyminen heikentää kollektiivista uuden oppimista. – Tuore seurantatutkimuksemme näyttää, että työhyvinvoinnin kannalta nimenomaan työoloilla on ratkaiseva merkitys: miten oikeudenmukaisia käytäntöjä työpaikalla on, millaista yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta omaan työpaikkaan koetaan ja onko työn epävarmuudessa tapahtunut korona-aikana muutoksia. Hakanen toteaa, että niin lähikuin etätyötä tehtäessä avainasemassa on töiden hyvä organisointi ja oikeudenmukainen johtaminen. Eri työntekijäryhmiä vertailtaessa työuupumus lisääntyi etätyöaikana ainoastaan esimiesasemassa toimivilla. Tylsistymistä saattaa lisätä myös työnkuvan kapeutuminen, Hakanen pohtii. – Tämä saattaa lisätä osaltaan työntekijöiden halukkuutta tehdä etätöitä
Jokainen voi miettiä, millainen työelämä meillä olisi, jos ei olisi jotakuta, joka auttaa ja kokoaa työntekijöitä. – Keväällä apuun päädyttiin, kun liiton kuormittuneilla puhelinlinjoilla kävi ilmi että työttömyysturvaa ei ollut tulossa niin nopeasti, että akuutit rahantarpeet olisivat tulleet hoidettua. – Ehkä jotkut ovat jo epidemia-ajan tuomassa epävarmuudessa laittaneet jäsenyyttään kuntoon. Mutta koronan myötä asia on varmasti kirkastunut monelle liittoon kuulumattomallekin. – Tärkeää olisi, että yhteiskunnan tukitoimet osuisivat oikeaan aikaan, jotta yritysten edellytykset jatkaa koronan tasaannuttua olisivat olemassa, hän sanoo. Siksi päädyttiin uuteen ruokakorttien jakoon. Le ht iK Uv a/ JU ss i NU Ka ri. Liitto on jo aiemmin tänä vuonna jakanut lähes 4 000 lahjakorttia ruokakauppoihin. Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö AnuHanna Anttila kertoo, että liiton tutkimusyksikössä on tehty tiukkaa analyysiä siitä, onko tieKoronavuosi on koetellut kovin eri tavoin eri alojen ihmisiä. Irtisanottavien ja lomautettujen määrä nousee kaiken aikaa. Sitten tilanne kääntyi päälaelleen. – Ja sitä ihmiset ovat viestittäneet, että työtunnit ovat hävinneet. TausTaT 20 | KU 53 /2 02 Palvelualojen työntekijä joutuu tinkimään jopa ruuastaan Kaupan alalla prosenttiluku oli vain 19. Jäsenpuheluiden vuoksi liitossa tiedettiin, että monella tiukka taloustilanne vaikeuttaa myös selviytymistä joulun ajasta. – He ovat sitä joustavaa työvoimaa, joka tällaisina aikoina joutuu maksumiehiksi. Loppuvuotta kohti luku on taas ollut nousussa. Kaikilla mittareilla mara-alalla näyttää vastausten perusteella menevän huonoiten. SAK:laisessa kentässä muutenkin pienipalkkainen PAMin jäsenistö on joutunut taloudellisesti tosi koville. Myös vuokratyövoima joustaa. Sitä todistaa liiton joulukuinen 1 400 ruokalahjakortin jako seitsemässä minuutissa, eikä moni päässyt edes läpi ruuhkautuneeseen hakupalveluun. Veirto kertoo, että tuoreen jäsenkyselyn alustavien tulosten mukaan ruuan riittävyydestä on yhä huolta: työttömänä olleista 45 prosentilla, lomautetuista 44 prosentilla ja esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevistä 35 prosentilla. Palvelualoilla työskenteleville koronavuosi on tarkoittanut työttömyyttä, taloudellisia huolia ja esimerkiksi tinkimistä ruuasta. Heistä peräti 79 prosenttia ilmoittaa toimeentulon heikentyneen joko jonkin verran tai merkittävästi. Joustotyövoima maksaa Työnsä menettäneiden ja lomautettujen lisäksi koronakriisi on jäsenkyselyn mukaan heikentänyt eniten osa-aikaisten ja määräaikaisten toimeentuloa. PAMin jäsenistä joka viides eli 22 prosenttia sai kesällä ansiopäivärahaa. Syksyllä tilanne rauhoittui, ja ansiopäivärahalaisten osuus oli alimmillaan 3,8 prosenttia. Veirto jatkaa, että ammattiliitossa he kyllä ovat aina tienneetkin tarpeellisuutensa. Huoli matkailuja ravintola-alan tulevaisuudesta on iso jäsenistön keskuudessa. kriisin opetuksia Korona on Veirton mukaan osoittanut ammattiliiton tarpeellisuuden. TeksTi Sirpa Koskinen T iukimmille koronan vuoksi ovat joutuneet pamilaiset. mara-ala kovimmilla PAMin tuoreeseen jäsenkyselyyn vastasi yli 7 000 jäsentä. Aineiston keruu päättyi marraskuun lopussa. Vastauksissa näkyy Veirton mukaan selvästi, että suurimmissa ongelmissa on koronan vuoksi ollut juuri matkailuja ravintola-ala. Myös ruuan määrässä ja laadussa tinkimään joutuneita on eniten, selkeästi yli puolet mara-alan vastaajissa. Kesällä tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että jäsenistö on joutunut tinkimään ruuasta eli oltiin aika perusasioiden äärellä. Veirto sanoo, että sillä silmällähän työnantajat ovat solmineet esimerkiksi nollatuntisopimuksia, joissa työaika vaihtelee vaikkapa 0–30 viikkotunnin välillä, että kun se hetki tulee, mahdollisuutta käytetään. – Meille on tullut valtava määrä yhteydenottoja. PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto kertoo, että hän ei ole pitkän työuransa aikana ennen törmännyt vastaavaan tilanteeseen, että liitto jakaa ruoka-apua jäsenistölle. Teollisuusliitossakin on vuodenvaihteessa yli 30 000 jäsentä lomautettuna irtisanottavien lisäksi. Ihmiset ovat tarvinneet apua ja neuvoja, niin työelämäkysymyksiin kuin muihinkin. Vielä alkuvuodesta alalla meni hyvin, lähinnä murehdittiin työvoiman puutetta. PAM julkaisee jäsenkyselynsä tarkempia tuloksia tammikuussa 2021. Alan tilanne on Veirton mukaan hyvin kurja. Kun vastaajat esimerkiksi arvioivat työnantajansa taloudellista tilannetta, mara-vastaajista 43 prosenttia piti sitä hieman tai hyvin epävarmana. teollisuus palautuu vasta 2021 Sitä, miten pahaa jälkeä koronakriisi lopulta saa aikaan teollisuustuotannossa, ei vielä ole näkyvissä, mutta tiputustaistelu on käynnissä
Eli yrityksissä, jotka ovat riippuvaisia isommista yrityksistä ja niiden menestyksestä. Siitä, milloin Suomessa alkaa rysähdellä, Teollisuusliitossa on omia arvioita. – Ja sitten on niitä, joiden lähtökohdat kohdata pieniäkin kysynnän hiipumisia ovat hyvin heikot. ”Tärkeää olisi, että yhteiskunnan tukitoimet osuisivat oikeaan aikaan, jotta yritysten edellytykset jatkaa koronan tasaannuttua olisivat olemassa.”. Niillä ei ole talouspuskuria eikä mahdollisuutta kohdata lamaa tai menossa olevaa koronakriisiä. Osa heistä on lomautettuna osa-aikaisesti. irtisanottavia lähEs 1 500 Joulukuun puolivälissä Teollisuusliitossa oli ytneuvotteluja käynnissä tai tulossa yli tuhannessa yrityksessä. Anttilan mukaan on mahdotonta sanoa, moniko yritys lopulta selviää, koska sekään ei ole tiedossa, mitkä kaikki ovat saaneet tukia. – Tilannetta seurataan pääluottamusmiesten kautta koko ajan, Anu-Hanna Anttila kertoo. Nyt lokakuussa kysyttiin erikseen myös koronasta ja vastauksia saatiin lähes tuhannelta työpaikalta. – Niiden työllistävät ja muutkin vaikutukset voivat olla hyvinkin suuria. Vielä ei kuitenkaan ole nähty mitään valtavaa konkurssien rypästä. Ja vuoden päästä tuotanto palautuisi niillä yrityksillä, jotka koronakriisistä selviävät. Autoteollisuudessa on koronan aikana nähty sukellus alas ja nousu ylös. Sitten vuonna 2022 elpyminen kiihtyisi. TausTaT KU 53 /2 02 | 21 Ensi vuosikin vaikEa Suomessa ollaan riippuvaisia tuotteiden menekissä varsinkin Euroopan talousalueen kehityksestä. – Selvästi pahimmin on kärsinyt metalliteollisuus. – Tulos oli se, että alojen sisällä on melkoisia eroja yritysten pärjäämisessä. Suhdannekyselyssä Teollisuusliiton eri alojen pääluottamusmiehet kertovat käsityksensä talouden, työllisyyden ja tuottavuuden kehityksestä. Niissä työskentelee yli 55 000 Teollisuusliiton jäsentä. On menestyjät, joilla on taloudellisia resursseja ylläpitää toimintaa eikä tuotanto ole kärsinyt suurestikaan eikä tuotteiden kysynnässä ole ollut pahoja heilahduksia. l tyillä aloilla odotettavissa konkursseja. Jos yrityksen talouskunto ei ole hyvä, ei siinä auta mikään, Anttila sanoo. Varsinkin sellaiset teknologiasektorin yritykset, joissa jo ennen koronaa on mennyt heikosti, ovat kärsineet. Valtiolliset ja EU-rahoitteiset tukija elvytystoimet siirtävät konkurssiaaltoa. Heikoin tuotannon tilanne on puutuoteteollisuudessa, Anttila sanoo. Mutta jossain vaiheessa tuki loppuu. Tuotantolaitoksia on jopa suljettu. Ja loppuvuoden yt-neuvotteluista lomautettuja ja irtisanottuja tulee lisää. Teollisuusliiton tutkimusosastolla on tehty ennusteita metalli-, kemianja puutuoteteollisuudesta koronavuoden osalta työllisyyttä, työtunteja ja tuotantoa koskien. Irtisanottavia jäseniä on lähemmäs 1 500. Metalliteollisuus jakautuu Anttilan mukaan vahvasti. – Kemianteollisuutta lukuun ottamatta kaikki lukemat ovat pakkasella tämän vuoden. – Euroopan maissa jyllää nyt koronan toinen tai kolmas aalto. – Me oletamme, että kriisi jatkuu tavalla tai toisella koko ensi vuoden. Nyt ja tulevina kuukausina lomautus koskee kaikkiaan noin 32 000:ta jäsentä. Vuoden 2020 loppupuolella metalliteollisuuden tuotanto-odotukset ovat heikentyneet erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. MEtallitEollisuus kärsinyt EnitEn Teollisuusliiton suhdannekyselyt toteutetaan neljännesvuosittain. Korona ei ole juurikaan hetkauttanut kemianteollisuutta. – Lomautettavien määrä on kasvussa, kesällähän määrä vähän laski. Euroopan talousalueella kysyntä on hiljennyt epävarmuuden takia, ja tänne on ollut vaikea saada tuotannossa tarvittavia osia ja raaka-aineita. Telakoilla menee kovin eri tavalla, Turussa on irtisanomisia, Helsingin telakka sai uuden tilauksen arktisiin olosuhteisiin tarkoitetusta aluksesta
Järjestön tarkoituksena on muuttaa taloustieteen yliopistoopetusta suuntaan, jossa huomioidaan ilmastonmuutos ja ihmisten hyvinvointi ensin.. TausTaT 22 | KU 53 /2 02 Anni Marttinen on perustamassa Suomeen kansainvälisen Rethinking Economics-järjestön maalautakuntaa
euroa?lisää?velkaa.?Marttinen?huomauttaa,?että?velan?määrä?itsessään?ei?kerro?sinänsä?mitään. muutoksessa. bruttokansantuotteeseen?on?paljon?pienempi?kuin?muissa?EU-maissa. lisäämään?elvytystä?ja?näin?rauhoittamaan?markkinoita.?Markkinat?niin?sanotusti?elävät?elvytyksestä?eli?pysyvät?tasapainossa?EKP:n?”tekohengityksellä”.?Näin?ollen?keskuspankkien?rooliksi?on. pidä. Marttinen?painottaa,?että?Suomi?ei?voi?huoletta. että. –?Argumentti?on,?että?kyllä?korot?lähtevät?jossain?vaiheessa?nousuun.?Kyllä?ne?nousevat,?kun. Marttinen. –?Se?[muutos]?on?kytenyt?ja?nyt?koronakriisin. Nyt hän kertoo, miksi. juuri?kukaan,?vaan?koronakriisi?on?pidentänyt?näkymää?korkojen?noususta?entisestään.?Kriisin?iskiessä?rahoitusmarkkinoilla?luottamus?häviää?ja. tasapainoa. ajoivat?poliitikot.?Euroopan?keskuspankki?(EKP). on?koronakriisin?myötä?ottanut?lähes?20?miljardia. alettu?elvyttää.?Olen?todella?iloinen?siitä.?Koronakriisi?oli?ehkä?viimeinen?isku?–?investointeja?tarvitaan?uudelleenrakennukseen?ja?tuottavuuden. kriisi,?uusliberalismista?on?luovuttava.. Marttinen?tosin?huomauttaa,?että?talouskuria. pidä?hysteerisesti?pelätä.?Marttinen?nostaa?esiin. myötä?–?on?tiedetty?aiemmin?tehdyt?mokat?–?on. Hän. Jussi Ahokas?käyttää?tästä?termiä?keskuspankkikapitalismi. massiivisella?elvytyksellä?tullut?huolehtia?järjestelmän?tasapainosta.?Sosten?pääekonomisti. ja. sanomassa,?että?joka?vuosi?on?varaa?ottaa?20?miljardia?lisää?velkaa. silloin?olleet.?Kriisiä?lähdettiin?tuolloin?nujertamaan?talouskuripolitiikalla?julkisen?talouden?tasapainoa?korostaen.?Se?johti?pitkittyneeseen?kriisiin?ja?työttömyyden?kasvuun. talouden. herättää?huolta?järjestelmän?kestävyydestä. Kun?valtionlainojen?korot?nousevat,?EKP?joutuu. valtavirtaan,?kun?koronakriisin?myötä. vanhat. -politiikan. suhde. totuudet?on?kyseenalaistettu. TausTaT KU 53 /2 02 | 23 ?–?Julkisen. ajan.. Koronakriisiin. ei. tavoitella?ihmisten?hyvinvoinnin,?työllisyyden?ja?ilmaston?kustannuksella Opi perusasiat Suomessa?on?tänä?vuonna?kauhisteltu,?kun?valtio. pyritty. ekonomistia. ”mitä?tahansa”?-kommenttiin,?jolla?rahoitusmarkkinat?rauhoitettiin. ovat. ne?ovat?aina?nousseet,?Marttinen?mainitsee?yleisen?narratiivin. Mario Draghin. että?nyt?ei?ole?tiukan?kuripolitiikan?aika.?Saksakin. –?Silloin?meille?oli?itsestään?selvää,?että?makrotaloustiede?on?epäonnistunut.?Meille?on?tullut?finanssikriisi,?vanhat?mallit?eivät?enää?päde,?Marttinen?kuvailee?ajattelutavan?muutosta?KU:lle. luonnollisesta?kehityksestä,?ja?kuten?hän?yllä?sanoo,?finanssikriisin?opetuksista.. aloitti?taloustieteen?opiskelun?vuonna?2011?keskellä?eurokriisiä. vuosikymmenen. Nollakorkojen?maailmassa?velkaa?ei?kuitenkaan. Paradigman muuttaja Moni on yllättynyt, kun velkakeskustelu on koronakriisin myötä muuttunut. Valtavirtaa?tuollaiset?ajatukset?eivät?kuitenkaan. vastanneet,. Anni Marttista?käänne?ei?ole?yllättänyt.?Nuoremman?polven?ekonomisteihin?kuuluva. velan. SAK:n. yhteisvaluutan?kaatumisen.?Se?kiteytyi?EKP:n?silloisen. –?Jos?velkamme?kasvaa?70–80?prosenttiin?bruttokansantuotteesta,?se?on?toki?paljon.?Japanissa?se. on. kuuluisaan. vaatimukset?ovat?tänä?vuonna?nousseet. taloustieteen. Keskusjärjestö. pääjohtajan. –?Suomen. velkaantua?tästä?eteenpäin.?Eli?ei,?kukaan?ei?ole. katsoo,. Tällä?hetkellä?korkojen?noususta?ei?tosin?puhu. TeksTi Jussi Virkkunen kuvaT Emma Grönqvist T alouskurin hautajaiset, kapitalismin. kasvuun. kyse. Marttinen?katsoo,?että?paradigman?muutosta?on. SAK:n ekonomisti Anni Marttinen ei yllättynyt. jo. heitti?niin?sanotun?mustan?nollan?roskakoriin. on?230?prosenttia.?Globaali?velka?on?noin?300?prosenttia,?hän?vertaa. poliitikotkin. arvioita,?joiden?mukaan?nollakorkojen?parissa?tullaan?elämään?vielä?20?vuotta.?Suomessa?tästä?kuulee?vähemmän?puhuttavan. tekemään. puolestaan?hoiti?elvytyspuolta?ja?esti?siten?koko. Aiemmin?marginaalissa?olleet?puheet?ja
ja. että. taloustieteilijöistä. osallistuneensa. kohti?ilmastokatastrofia?johtava?kehitys.?Elvytysrahojen?on?toivottu?suuntautuvan?ilmastoystävällisiin?hankkeisiin.?Ilmastokriisiin?verrattuna?koronakriisi?onkin?pieni?asia,?ja?samoin?on?myös?vastauksen?löytäminen. Luis de Guindos?sanoi,?että. –?Iso. Tosin?vähän?aikaa?sitten?Euroopan?keskuspankin?varapääjohtaja. veloista. haluamme. tehdään?nyt?hyvinvoinnin?ja?ilmaston?kustannuksella.?Tavoite?olisi?kääntää?asetelma?niin,?että?BKT. Talouspolitiikkaa. keskusteluun,?jossa?todettiin?kulutuksen?automaattisesti. niin. muuttuu. eri,. –?Eihän?se?näin?mene.?Kaikkien?tutkijoiden?pitää. on. TausTaT 24 | KU 53 /2 02 –?Se. tietyllä. puhutaan. velka. vuotta?ja?olla?sitten,?että?asia?on?näin.?Omaa?työtään?pitää?koko?ajan?peilata?siihen,?miten?maail?ma. uuteen. muutokseen?ja?tutkijoiden?sopeutumiseen?siihen.. IMF. Eihän. kaikki. on. on. teollisuus. koko. tutkijana?voi?ajatella,?että?maailma?on?litteä,?maailma. puhunut,. –?Mitä. oikeastaan. viimeinen. Suomelle. syksyllä. –?Miten?voisi?olla?sellainen?keskuspankkijärjestelmä,?että?se?antaisi?kaiken?sulaa. pakko. on,. asiasta. myös. tuotu. se. on. rahoitusjärjestelmää,?Marttinen?pohtii. maailma muuttuu Haastattelun?lopuksi?Marttinen?palaa?paradigman. oli. avannut?keskustelun?niin?sanotulle?velka-armahdukselle. mahdollisuus. –?Nuoren?ekonomistin?ajattelu?oli?silloin,?että. jos. –?Se?ei?ole?niin.?Degrowth?on?sanana?vähän?provosoiva.?Tavoite?ei?ole?se,?että?lähdetään?talouskasvun. laitetaan?kakkoseksi,?ykköskoriin?tulisivat?sosiaaliset?indikaattorit?ja?ilmastoindikaattorit. mahdollisuus. myös?Elinkeinoelämän?keskusliitosta?on?sanottu,. –?Oman. elvytyksen. ilmastoystävällinen. aiemmin. käynnistämän. ajan.. adaptoitua. osan. eihän?tämä?ole?kestävää. Marttinen?pohtii,?että?yksi?ongelma?on?jo?käsitteissä. negatiiviseksi,. Marttinen?huomauttaa,?että?vastausten?hakeminen?ilmastokriisiin?on?myös?yrityksille?valtava. sukupolveni. maailmaan.. tavalla. kymmenen?tai?kaksikymmentä?vuotta?sitten.?Ei. Marttinen?nostaa?esiin?työkokemuksensa?Suomen?Pankista,?jossa?hän?työskenteli?juuri?rahapoliittista?elvytystä?tekevällä?osastolla. mahdollisuus.?Puhtaan?teknologian?tuotteille?on. on. pieneneminen. kääntää. sanottu. . talouskasvun. olevan. tehty. niitä. maail?maan,. EKP. että. inflatoimista. Marttinen?sanoo. valuuttarahasto). osa. mitätöitäisiin,. kasvavat. adaptoitua. haluamme?kulutuksen?pois”,?hän?kuvailee. muuttaa?jotain,?meidän?pitää?ehkä?muuttaa?koko. l ”Mitä jos velka mitätöitäisiin?” Anni Marttinen on aiemmin työskennellyt niin Suomen Pankissa kuin valtiovarainministeriössä.. haluaa?ymmärtää?degrowth-liikkeen?väärin.?”Me. Yhtenä?esimerkkinä?muutoksesta?olisi?Marttisen?mukaan?esimerkiksi?se,?että?jokaisessa?ministeriössä?kaiken?politiikan?keskiössä?olisi,?miten. että. jäädäkseen.. edellä.. Maailmahan. –?Silloin?kysymykseksi?tulee,?että?jos?haluamme. ylijäämäiset?maat?kuittaisivat?velan?niiltä,?joilla. kertoo. saadaan?ilmastokriisi?hoidettua. Pitkänsillan?toisella?puolella.?Teknologiateollisuudesta?ja. esille?hyvin?korkeilla?tasoilla,?Marttinen?huomauttaa. Hän. velan. Paul De Grauwe?ja?Vesa Vihriälä?suosittelivat,. on. on. ikuisuuslainoilla.. Koronaa vaKavampi Kriisi ei odota Koronakriisin. Se?ei?voi?enää?muuttua,?koska?meillä?on?niin?paljon?globaalia?velkaa.?Koko?systeemi?pyörii?velalla,. ongelma. mitä. entistä?enemmän?kysyntää. koronakriisin. myötä. on?litteä.?Pitääkö?itseään?hyvänä?tutkijana,?jos?ei. ekonomistit. kuittaisi. on?velkaa.?Keväällä?monet?taloustieteilijät?kuten. Samasta. velat?tulee?myös?maksaa.?Toisaalta?muunlainen?ilmoitus?hänen?asemassaan?olisi?täysin?mahdoton. tullut. lisäävän?hyvinvointia. maailman?maat?velkaantuvat?voimakkaasti.?Se?on. Ideoita. jossa. Mutta?tästä?irti?pääseminen?on?nyt?osoittautunut?mahdottomaksi. (Kansainvälinen. me. avaa?silmiä?jollekin?uudelle. ole?enää?mahdollisuutta?opiskella?jotain?aihetta?50. ihan. uuteen. historiassa.. on,. Nyt. että. sanotuilla. on
monissa maissa kriittisiä tiedotusvälineitä suljettiin poikkeuslakien nojalla, yleensä sen jälkeen kun niitä oli syytetty valeuutisten levittämisestä. Valko-Venäjällä presidentti Aljaksandr Lukašenka ehdotti koronan ehkäisyksi saunomista ja vodkaa. l K oronar ajoituKset ja karanteenit ovat vuonna 2020 kiihdyttäneet perinteisen uutismedian talouskriisiä, kun mainostulot ovat vähentyneet ja sanomalehtien irtonumeromyynti on monin paikoin romahtanut. Koronan ehkäisemisen varjolla printtilehdet kiellettiin keväällä myös Arabiemiraateissa, Jordaniassa ja Marokossa. Diabetesta sairastanut Monir sai vankilassa koronatartunnan ja päästettiin vapaaksi. Monissa maissa tiedotusvälineitä on suljettu ja toimittajia vangittu viranomaisten antamien koronatietojen vastaisesta uutisoinnista. Karanteeniajan voittajia ovat olleet monet YouTube-kanavat, pelifirmat sekä somen kautta markkinoidut erilaiset kotiharrasteja kuntoilusivustot. Monissa muissa koronan pahiten riivaamissa maissa median talousvaikeudet ovat olleet sitä suuremmat, mitä enemmän sanomalehtiä on tavattu ostaa irtonumeroina. Järjestön mukaan Kiinan viranomaiset käyttivät koronaa myös verukkeena paikallisen sosiaalisen median valvonnan tehostamiseen muun muassa sensuroimalla kaikki viestit, joissa viitattiin jollain tavalla uuteen virustautiin. Kansainvälinen toimittajat ilman rajoja -järjestö esitti omana kantanaan jo huhtikuussa, että korona sai levitä Kiinassa ja Iranissa lähinnä tiedon pimittämisen ja sensuurin takia. Egyptiläinen veteraanitoimittaja Mohamed Monir pidätettiin kesäkuussa hänen kirjoitettuaan Al-Jazeeran arabiankieliselle verkkosivustolle artikkelin, jossa hän arvosteli Egyptin hallituksen koronatoimia ja maan sairaaloiden vähäisiä resursseja koronapotilaiden hoidossa. Venezuelan presidentti Nicolás Maduro suihkutti desinfiointiainetta toimittajien päälle lehdistötilaisuudessa Caracasissa joulukuun alussa. Kymmeniä paikallisia medioita suljettiin koronauutisten vuoksi Egyptissä, Filippiineillä, Irakin Kurdistanissa ja Tansaniassa. Pelkästään Yhdysvalloissa lähes 40 000 toimittajaa irtisanottiin viime keväänä ja lukuisat paikallislehdet lopettivat toimintansa kokonaan. Vaikka ihmisten tiedontarve on kasvanut koronan vuoksi, esimerkiksi Brasiliassa, Intiassa ja Keniassa toimittajia on irtisanottu tai heidän palkkojaan on leikattu pahimmillaan 50 prosenttia. TausTaT KU 53 /2 02 | 25 Venäjällä, Unkarissa ja Algeriassa säädettiin ankarat rangaistukset koronaa koskevien ”valeuutisten” levittämisestä. Mutta sen jälkeen kun tieto Iranin koronakuolemista oli julkistettu, viranomaiset tekivät sananvapausjärjestön mukaan kaikkensa, jotta koronan leviämisen laajuus ei olisi paljastunut. Joulukuun alussa ainakin kahdeksan toimittajaa oli koronajuttujensa vuoksi edelleen vankilassa. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön mukaan kuitenkin viranomaiset ja heidän kiihkeät kannattajansa olivat yleensä vastuussa valheiden ja harhaanjohtavien tietojen levittämisestä. Ainakin neljä toimittajaa on kuollut koronaan vankilassa tai saatuaan tartunnan vankilassa. Tansaniassa koronasta sai uutisoida pelkästään viranomaisten ilmoittamia tietoja. Iranissa sanomalehtien myynti kiellettiin, jotta korona ei olisi tarttunut sanomalehtipaperin välityksellä. Hän kuoli koronaan muutaman päivän kuluttua sairaalassa Kairossa. Kiinasta puolestaan karkotettiin keväällä ainakin 16 ulkomaista kirjeenvaihtajaa. Keväällä Kymmeniä toimittajia vangittiin viranomaisten koronatoimia kyseenalaistavien uutisten vuoksi Kiinassa, Egyptissä, Filippiineillä ja Ruandassa. AnkAriA rAngAistuksiA koronAuutisistA TeksTi Peik Johansson kuva Lehtikuva/Yuri Cortez PinTaa syvemmälTä. Viranomaisten mukaan koronatapaukset oli jäljitetty Qomin kaupungissa sijaitseviin islamilaisiin oppilaitoksiin, joissa oli opiskelijoita myös Kiinasta. Tansaniassa presidentti John Magufuli kehotti ihmisiä rukoilemaan ja höyryhengittämään perinteistä lääkekasvia karvasvernoniaa. Uutisen mukaan viranomaiset olivat kieltäneet lääkäreitä puhumasta medialle maan koronatilanteesta. Iranissa maan ensimmäisistä koronakuolemista kerrottiin hallitusta lähellä olevissa medioissa. Väärien tietojen julkaisemisesta voi joutua pahimmillaan viideksi vuodeksi vankilaan. Oma lukunsa ovat maat, joiden johtajat ovat vähätelleet koronan vaarallisuutta ja syyttäneet mediaa pelon lietsonnasta. Irakissa uutistoimisto Reutersin toimilupa kumottiin koronaa koskevan uutisen julkaisemisen jälkeen
Heidän omaa ääntään tulisi kuunnella enemmän, esittää Turun Varissuon elämänmenoon syventynyt Lähi-idän ja islamin tutkija Marko Juntunen. Varissuolla vierailee jatkuvasti kansainvälisiä delegaatioita katsomassa, miten olette onnistuneet näin hyvin, Juntunen kertoo Kansan Uutisille. Rakennuksia ja paikkoja kunnostettiin, asukkaita osallistettiin, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta edistettiin. Laman jälkimainingeissa Turun kaupunki alkoi voimakkaasti panostaa Varissuon ja sen naapurilähiön Lausteen viihtyvyyteen. Näin sanoo Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen Helsingin yliopistosta. TausTaT 26 | KU 53 /2 02 Maahanmuuttajat viihtyvät kosmopoliittisessa lähiössä Islamilaisista maista saapuneet ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen joukko. EU:n aluetukiakin saatiin. Vastoin monia ennakkoluuloja Varissuolla viihdytään nyt hyvin. Maailman myllerrykset ovat tuoneet vuokraasuntovaltaiselle asuinalueelle ihmisiä eri puolilta maailmaa 1980-luvun vietnamilaispakolaisista alkaen. Tällainen puhe ei tavoita heidän todellista elämäänsä. – Aluekohtaisissa asumisviihtyvyyskyselyissä Varissuo on Turun kärkeä. Tulokset ovat olleet hyviä. Juntusen tuore kirja Matkalla islamilaisessa Suomessa on kiehtova tutkimusmatka kosmopoliittiseen elämään ja ihmisten taustoihin Turun Varissuon lähiössä. TeksTi Elias Krohn kuva Madelén Wildhaber M aahanMuuttajista puhutaan Suomessa liikaa monikulttuurisuuden ja uskonnon näkökulmasta. Juntunen on tehnyt Varissuolla koko 2000-luvun mittaan perusteellista kenttätutkimusta erityisesti irakilaistaustaisten parissa. 1990-luvun laman aikana niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin sosiaaliset ongelmat kärjistyivät ja rikollisuus lisääntyi. Varissuon kauppakeskus on lähiön sydän ja kokoontumispaikka.
Syynä on se, että ihmiset eivät kohtaa toisiaan riittävästi kielellisten ja kulttuurillisten erojen vuoksi, Juntunen arvioi. l Maahanmuuttajat viihtyvät kosmopoliittisessa lähiössä Ihmisiä ei tulisi pelkistää vain muslimeiksi tai tietystä kulttuuripiiristä tuleviksi, sanoo dosentti Marko Juntunen. Monella on kuitenkin jatkuvasti tuntosarvet pystyssä. Vaikka Varissuolla viihdytään, maahanmuuttajien keskittyminen samoihin lähiöihin ei ole ihan”Hetkessä keskustelu kääntyikin siihen, kuinka baarin pöytävalo muistutti bagdadilaisen kuulustelukeskuksen lamppua.”. Kantaväestön keskuudessa esiintyy jonkin verran turvattomuuden tunnetta, vaikka alue ei tilastojen valossa ole erityisen turvaton. Ja Varissuo on tästä varsin onnistunut esimerkki. Ihmeellisiä menestystarinoitakin toki on. Asia on kuitenkin täysin meidän ohjailtavissamme. 2010-luvun alussa rikostilastoihin tuli iso piikki vain 5–6 maahanmuuttajanuoren ryöstelyistä. Monilla nuorilla on valtava motivaatio päästä eteenpäin elämässä, mutta kieli muodostuu usein esteeksi esimerkiksi korkeakouluhaaveille. Tällaista on konfliktialueilta tulleiden ihmisten elämä, Juntunen kertoo. Juntunen kuvaa kirjassaan Varissuolla asuvien irakilaisten kokemuksia sodasta, vainosta ja kidutuksesta. Juntunen muistaa, kuinka erään monikulttuurisuusjärjestön illanvietossa suomalaistoimijat olivat antamassa täysin sekulaarille järjestöaktiiville nivaskan papereita jaettavaksi ”teidän moskeijassa”. – Tietyt poliitikot puhuvat, että meillä vääjäämättä nähdään jonain päivänä Ruotsin lähiöiden kehityskulku. Varissuolla jengiytymistä on ollut vain satunnaisesti ja jengit ovat olleet pieniä. Varissuolla asuu maiden sisäisten konfliktien eri osapuolten edustajia. Heidän kotikadullaan on räjähtänyt pommi ja he soittavat sukulaisilleen, ovatko nämä kunnossa. Ihmiset pelkistetään muslimiksi tai tietystä kulttuuripiiristä tulevaksi. Kirjassa raportoidussa paikallisen eläkeläisyhdistyksen tilaisuudessa toiset valittavat metelistä ja oudoilta tuntuvista tavoista, toiset taas kiittelevät maahanmuuttajien avuliaisuutta. – Kotouttamiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät oppaat toimivat monesti banaalien yksinkertaistuksien varassa. – Jo lukioon meneminenkin tuottaa monelle vaikeuksia. Moni tähtää jopa juristiksi, lääkäriksi tai insinööriksi. Monet ovat kertoneet ilmoittaneensa vastaanottokeskuksissa asuessaan henkilökunnalle muista asukkaista, joilla on ollut radikaaleja ajatuksia, mutta vailla tulosta. ei ole yhTä islamia Islamilaisista maista tulleista puhutaan Suomessa usein yhdenmukaisena joukkona, vaikka todellisuus on mitä kirjavin, Juntunen harmittelee. JengiyTymisTä voidaan ehkäisTä Viime aikoina otsikoissa ovat olleet Helsingin väkivaltaisesti käyttäytyvät nuorisojengit. – Tiesin, että moskeija olisi viimeinen paikka, johon se mies koskaan menisi. Asenteet vaihtelevat laidasta laitaan. Bashir perheineen oli puolestaan Irakin sodan ja vallanvaihdoksen jälkeisen kaaoksen aikaan vuonna 2006 joutua kostotoimissa kiertäneiden šiialaisten asejoukkojen teloittamaksi kotonaan, vaikka varsinaisena kohteena oli toinen perhe. Juntusen mukaan suurimpia ongelmia on se, että lasten ja nuorten suomen kielen taito jää helposti puutteelliseksi, kun luokkakaveritkin ovat pääasiassa muunkielisiä. Niin sunnikuin šiiamuslimien joukossa on lukuisia eri suuntauksia keskinäisine jännitteineen ja poliittisine kiistoineen. Jännitteitä osataan hallita ja ne pysyvät yleensä näkymättöminä. Jo vuoteen 2008 mennessä Irakin miehityssodan seurauksena 40 prosenttia bagdadilaisista oli menettänyt ainakin yhden perheenjäsenen, Juntunen toteaa. – He ovat lähteneet kotimaansa jännitteitä karkuun ja etsivät Varissuon kaltaisia kosmopoliittisia saarekkeita, joissa he eivät erottaudu muista ja elävät harmonisesti moninaisuuden keskellä. – Kun keskustelin kahvilassa Irakista tulleiden kanssa ja mainittiin jonkun poliitikon nimi, he aina katsoivat ympärilleen, keitä on kuulolla. Esteiksi muodostuvat kielitaidon lisäksi kantaväestön usein tiedostamattomatkin ennakkoasenteet ja syrjintä työmarkkinoilla. – Olen monesti istunut tuttavieni olohuoneissa, joissa on päällä arabiankielinen taivaskanava. Voimme vaikuttaa siihen sillä, miten paljon panostamme tällaisiin lähiöihin, Juntunen korostaa. Muutama vuosikymmen sitten se kosketti aivan eri tavalla myös kantasuomalaista nuorisoa. Tällaisia vihjeitä oli annettu myös Turun vuoden 2017 puukkoiskun tekijästä. Nyt monilta paikkakunnilta kuuluu viestiä, että yleinen polarisoituminen ohjaa nuoria valitsemaan omat leirinsä, Juntunen kommentoi. Pahinta ovat kuitenkin traumat, jotka eivät jätä rauhaan. TausTaT KU 53 /2 02 | 27 teellista. – Keski-Afrikan, Afrikan sarven, Lähi-idän ja Keski-Aasian alueilta tulleiden ihmisten elämässä väkivalta koskettaa suoraan heidän perhehistoriaansa ja on iholla koko ajan. ”Välillä irakilaistuttavani vaikuttivat olevan kuin ketkä tahansa varissuolaiset, mutta hetkessä keskustelu kääntyikin siihen, kuinka baarin pöytävalo muistutti bagdadilaisen kuulustelukeskuksen lamppua”, Juntunen kuvailee kirjassa. Näin ei Juntusen mukaan ole. TraumaT seuraavaT mukana Suomalaisessa keskustelussa elää vahvana mielikuva, että muualta tulleet haluavat elää vain keskenään ja luoda lähiöön oman pikkuyhteiskuntansa. Irakin kommunistisen puolueen palveluksessa ollut Marwan virui 1980-luvulla Saddam Husseinin valtakaudella seitsemän kuukautta vankilassa odottamassa hirttotuomiota, kunnes sai harvinaisen armahduspäätöksen. apua uhkien TunnisTamiseen Myös keskustelussa turvallisuusuhista ja terrorismista maahanmuuttajien omat äänet ovat jääneet kuulematta, vaikka heillä olisi aiheesta konkreettisia kokemuksia. Toisaalta suurelle osalle uskonto ei ole hallitseva asia elämässä, ja joukossa on uskonnottomiakin. – Jengiytyminen kulkee aalloissa. Erityisesti maahanmuuttajaperheiden tyttöjen koulumotivaatio on kasvanut Suomessa selvästi 2000-luvun alusta lähtien. kielen oppiminen pullonkaulana Erityisen tyytyväisiä asuinpaikkaansa ovat toisen sukupolven maahanmuuttajanuoret
Profiloidutaan vasemmistolaisella talousviestillä ja sitten alkaa tulla kannatusta [väistyvän presidentti Donald Trumpin kannattajilta] trumplaisilta, Holappa sanoo. Tämä siitä huolimatta, että maassa oli tuolloin presidentti Lyndon B. TausTaT 28 | KU 53 /2 02 Vasemmiston kohtalon kysymys meen vannoneilla sosiaalidemokraattipuolueilla. Vain toisella voi saada aikaiseksi isomman muutoksen, sanoo tutkija Lauri Holappa. Taka-ajatuksena oli, että vähemmän koulutetuilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin demokraatit. vahvalla datalla, on se, että vasemmistosta on tullut korkeasti koulutettujen yhteenliittymä. – Kirjan toisen osion väittämä, jota tuetaan Lauri Holappa työskenteli aiemmin tänä vuonna vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspoliittisena erityisavustajana. Kyse ei ole identiteettija luokkapolitiikan vastakkainasettelusta, vaan siitä, miten identiteettipolitiikka olisi parempaa. On ihan mielenkiintoinen kysymys, mistä se sitten johtuu, Holappa pohtii. – On vaikea kuvitella totaalisempaa poliittista epäonnistumista. Holapan mukaan vasemmisto ei tule kasvattamaan kannatustaan pelkästään talouspolitiikkaan keskittymällä. Sama ajatus oli oikeastaan kaikilla kolmannen tien niT ämä on ainoa pointti, mikä minulla on. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että talous determinoisi äänestämispäätöksen. Tosin Piketty niputtaa hyvin laaja joukon progressiivisia liikkeitä osaksi vasemmistoa. Esimerkiksi Suomessa SDP ja myös vasemmistoliitto keräävät kannatusta myös vähemmän koulutettujen parissa. Kolmas tie, pimeä tie Yhdysvalloissa ja Britanniassa vasemmisto voi juhlia menestystä suurissa kaupungeissa, mutta valtaa sillä ei ole tullut. – He (duunarit) kannattavat republikaaneja, koska he preferoivat muita kysymyksiä. Aloitetaan siis tuolla pointilla. Lopputuloksena oli yksi kunniakas vaalitappio ja yksi murskatappio. – On vasemmistolaisia talouskantoja, sitten on tiettyjä kulttuurisia kantoja. Nykyään ajatushautomo Demoksen palveluksessa olevan Holapan kanssa on tätä ennen käyty läpi vasemmiston ongelmia. Se ei vaikuta kovin hyvin onnistuneen. Kannattajien muutos Ranskalainen ekonomisti Thomas Piketty on uudessa kirjassaan analysoinut vasemmiston kannattajien muutosta eri puolilla maailmaa. Lähtökohtien olisi pitänyt tarkoittaa demokraateille valtavaa voittoa. Vääjäämätön muutos Holappa kehottaa Suomen vasemmistoa valmistautumaan ja sopeutumaan muutokseen. Yksi poikkeus kehitykselle tuntuu löytyvän Pohjoismaista. Näin ollen Suomesta mukaan mahtuisi vihreät. – Tämä vaikuttaa olevan pohjoismainen ilmiö, koska Piketty puhuu kirjassa Ruotsista. – Yliopistokoulutettujen keskuudessa puolueen (vihreiden) kannatus on melkein kaksinkertainen verrattuna valtakunnalliseen kannatukseen. Kehitys on nähtävissä niin Yhdysvalloissa, Britanniassa kuin Ranskassakin. Holappa huomauttaa, että republikaanit alkoivat Yhdysvalloissa valloittaa duunarikannattajia eli vähemmän koulutettuja demokraateilta Richard Nixonin johdolla 1960-luvulla. TeksTi Jussi Virkkunen kuva Antti Yrjönen. Vasemmistoblokki voi tapella keskenään tai tavoitella lisäkannatusta muualta. Ja joka on tämän pandemian aikana ajanut niin maksimaalisen epäonnistunutta politiikkaa, jonka seurauksena on kuollut satojatuhansia ihmisiä. Korkeampi koulutus ennustaa vasemmiston äänestämistä, Holappa kuvaa. Ennen kuin päästetään Holappa kunnolla ääneen, tarkennetaan, että tässä jutussa vasemmistosta puhutaan hyvin laajassa merkityksessä. Joe Biden voitti toki Yhdysvaltain presidentinvaalit, mutta kongressi on jäämässä republikaanien haltuun ja edustajainhuoneessa demokraatit menettivät paikkojaan. Ei ammattikoulutusta -ryhmässä vihreät ovat pienempiä kuin kristillisdemokraatit, Holappa sanoo ja viittaa syksyllä julkaistuun eduskuntavaalitutkimukseen. – Kuinka suuren kannatuksen Trump onnistukaan saamaan tilanteessa, jossa on tosiaan yleiskaheli presidentti, joka on rikkonut kaikkia normeja. – Miten voi olla mahdollista tehdä progressiiviselta pohjalta sellaista identiteettipolitiikkaa, joka olisi jollain tavalla produktiivista. Holappa huomauttaa, että Yhdysvalloissa demokraatit siirsivät painopisteen esikaupunkeihin. Ja kuten alussa mainittiin, Britannian vasemmistopuolue Labour yritti vuosina 2015–2019 puheenjohtaja Jeremy Corbynin johdolla nostaa kannatusta vasemmistolaisella talouspolitiikalla. – Tutkija Stephanie Mudge on kirjassaan (Leftism Reinvented) käsitellyt tätä ja todennut, että se on korreloinut näiden puolueiden alentuneen kannatuskehityksen kanssa. Haastattelu on kestänyt reilun 45 minuuttia, kun tutkija Lauri Holappa kertoo hieman yllättävän näkemyksen puheistaan. – Yhdysvalloissa etenkin – jossain määrin myös Suomessa – [senaattori Bernie Sandersin kannattajat] sandersilaiset sanovat, että avain on perinteinen luokkapolitiikka. Hän vertaa tilannetta koronan torjuntaan, jossa Suomi on onnistunut hyvin. Johnsonin johdolla tehty historian vasemmistolaisinta talouspolitiikkaa. Siellä tämä tendenssi on nähtävillä, mutta huomattavasti vaimeammin kuin muissa maissa. Holapan mukaan synteesi rakentuu talousja identiteettipolitiikasta
– Kysymys on profiloitumisesta ja julkikuvasta ja minkä tyyppisiin kysymyksiin haluaa liikkeen profiloida. l – Olimme kehitystä jäljessä. 3) Suomi, jossa on pienemmät kehityserot alueiden välillä. TausTaT KU 53 /2 02 | 29 Sama pätee vihreisiin ja demareihin. Muutokset laitettiin voimaan tilanteessa, jossa muut olivat menneet jo pidemmälle. – Helpoin strategia on tapella äänestäjistä vasemmistoblokin sisällä. 4) Vähemmistöjen pitää sopeutua suomalaisiin tapoihin ja perinteisiin. Ei giniä, vaan tuloEroja Eduskuntavaalitutkimuksesta Holappa nostaa esiin neljä väittämää, joista valtaosa äänestäjistä on samaa mieltä. Helpoiten vasemmistoliitto voittaa tavoittelemalla vihreiden äänestäjiä. – Silloin kysymys on siitä, missä määrin mikään voittava strategia pitää tällaisia kysymyksiä esillä. Siellä on edelleen sellaista porukkaa jonkun verran, joihin pitäisi pystyä vetoamaan jollain tavalla, Holappa viittaa eduskuntavaalitutkimukseen. 2) Suomi, jossa on pienemmät tuloerot. Kun tiedetään, että nämä kysymykset jakavat kaikkein eniten porukkaa. Meillä on toisenlaisia mahdollisuuksia puuttua kehityskulkuun. 1) Suomi, jossa miehet ja naiset ovat keskenään tasa-arvoisia. Näemme, mitä niissä tapahtuu. – Tuo on tukivastaus taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaiselle talouspolitiikalle. – Keskustavasemmistolaisista 12 prosenttia kannattaa perussuomalaisia. Pienempien tuloerojen kannattaminen oli persujen keskuudessa 66 prosenttia, Holappa sanoo. Suomalaisia jakavat kysymykset puolestaan liittyvät Holapan sanoin ”klassisiin kysymyksiin” eli maahanmuuttoon, rikollisuuteen, ydinperheen asemaan ja uskontoon. Holapan mukaan vaihtoehdot ovat perussuomalaisten sisällä olevat, talouspoliittisesti vasemmalla olevat ja äänestämättömät. Vaikka perussuomalaiset on Jussi Halla-ahon johdolla muuttunut voimakkaasti, on puolueessa edelleen fraktio, jossa on kannatusta vasemmistolaiselle talouspolitiikalle. Ongelma on, että tuohon ryhmään vetoaminen on vaikeaa. Holappa kuvaa tätä rautahäkiksi. Ja silloin ne tarvitsevat hallitukseen porvaripuolueen mukaan, kuten nyt keskustan. – Jos haluaa isompaa muutosta saada aikaiseksi, suuntaaminen tietyllä tavalla äänestämättömiin ja persujen fraktioon, on nähdäkseni ainoa vaihtoehto progressiivisemman politiikan kokonaiskannatuksen voittamiselle, Holappa sanoo. Tässä tullaan vain siihen ongelmaan, että näiden kolmen yhteiskannatus ei tällöin nouse. Ja painotetaan, että nyt puhutaan vasemmistoblokista, johon luetaan mukaan myös vihreät. Suomessa tämä tarkoittaa vasemmistolle sitä, että vaihtoehtoja lisäkannatuksen hakemiselle on vähän. Kun äänestäjät puhuvat tuloeroista, he eivät Holapan mukaan puhu GINI-kertoimesta, jolla yritetään todistaa, että tuloerot eivät ole kasvaneet. Taas olemme vääjäämättömässä kehityskulussa perässä muita maita. Eli nyt tullaan jutun alussa mainittuun talousja identiteettipolitiikan yhdistelmään, josta voi rakentaa voittavan strategian. Vasemmistoblokin puoluesihteerit Mikko Koikkalainen, Antton Rönnholm ja Veli Liikanen – oletteko kuulolla. ”Vasemmistosta on tullut korkeasti koulutettujen yhteenliittymä”. – Nämä neljä väittämää nauttivat kaikkien puolueiden kannattajien keskuudessa yli 50 prosentin kannatusta
Pahin epidemia laantui Euroopassa viidessä vuodessa, mutta rutto palasi aika ajoin vielä vuosisatoja. Toiset lähtivät pyhiinvaelluksille, joista tuli aikansa ruttolinkoja. Euroopan silloisesta 80 miljoonan väestöstä kuoli vähintään kolmasosa, ehkä jopa puolet. Taudin leviämistä auttoi se, että suurin osa ihmisistä asui ahtaasti ja läheisessä kosketuksessa eläinten kanssa. Salaliittoteorioita ja karanteeneja Monien mielestä rutto oli Jumalan rangaistus. Musta surma tappoi 80 prosenttia tartunnan saaneista. MuStan SurMan SeuraukSet Musta surma aiheutti valtavia yhteiskunnallisia muutoksia. Leviämisvauhti oli sen aikaisissa oloissa hämmästyttävä. Feodaalinen talous perustui maaorjien työhön, ja sosiaalinen liikkuvuus oli vähäistä. Heistä tuli esimerkiksi käsityöläisiä, ja parhaiten menestyneet muodostivat pohjan uudelle keskiluokalle. Väitettiin, että juutalaiset myrkyttivät kaivoja hävittääkseen kantaväestöä. Rikkaat eristäytyivät tai pakenivat maaseudulle, töihin jäivät ne, joilla ei ollut muuta vaihtoehtoa. Rutto oli aluksi taloudellinen katastrofi. Salaliittoteoriat levisivät ja syyllisiä etsittiin. Yksi yleinen oletus oli, että tautia levitti miasma, myrkyllinen ilma. U usi tauti tuli Aasiasta, ehkä Kiinasta. Sen lähtöalueena pidetään joko Keski-Aasiaa tai Kiinaa, ja se alkoi joskus 1330-luvulla. Toisen käsityksen mukaan miasmaa torjui toisenlaisen pahan ilman haistelu, jota voitiin tehdä käymälöissä. Kesti puolitoista vuosisataa, ennen kuin väestö oli kasvanut ruttoa edeltäneeseen tasoon. Miasmalta yritettiin suojautua hengittämällä terveellisiä yrttejä, joita laitettiin esimerkiksi ruttolääkärin pitkänokkaiseen naamariin. Bakteereista ei tuohon aikaan tiedetty mitään, mutta syitä taudille tietysti etsittiin. Mutta se levisi nopeasti Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan. Toiset turvautuivat Jumalaan, toiset heittäytyivät hillittömyyteen pitääkseen hauskaa jäljellä olevan aikansa. Monet vaikutukset ovat olleet nähtävissä vasta pitkän ajan kuluttua. Kyseessä oli tietysti musta surma. Ruton aiheuttajana pidetään kirppujen YersiMusta surma teki lopun keskiajan yhteiskuntarakenteesta.. Syyllisten etsintä johti salaliittoteorioihin. Lääkärit käyttivät maskeja. teksti Arto Huovinen nia pestis -bakteeria, joka levisi rottien välityksellä ihmisiin. Kesään 1348 mennessä vitsaus oli levinnyt jo suureen osaan Eurooppaa, ja viimeistään 1349 aina Norjaan asti. Se levisi vilkkaita kauppareittejä pitkin. Sisiliaan rutto tuli lokakuussa 1347, Genovaan ja Venetsiaan tammikuussa 1348. Musta surma ei ollut globaali pandemia, koska Amerikka, Australia ja Saharan eteläpuolinen Afrikka eivät vielä olleet globalisoituneet. Osa maalaisista lähti kaupunkeihin parempaa elämää etsimään. Maaorjille se antoi mahdollisuuden vaatia palkkaa ja muuttua maatyöläisiksi. Itseään ruoskivat katujat, flagellantit, kerääntyivät kulkueisiin. Ihmiset olivat ymmällään sairauden edessä. Koko maailmassa tauti tappoi korkeimpien arvioiden mukaan 200 miljoonaa ihmistä. TausTaT 30 | KU 53 /2 02 Näin pandemiat muuttivat maailmaa Pandemiat ovat historian aikana aiheuttaneet suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Sadot jäivät korjaamatta, kun työntekijät kuolivat. Kaupungin satamaan ankkuroituneista laivoista ei päässyt maihin ennen kuin 40 päivän (quarantino) kuluttua. Rutto levisi tehokkaimmin merireittejä pitkin. Karanteeneja asetettiin, uusia sairaaloita perustettiin pikavauhtia. Ennen mustaa surmaa Euroopan väestö oli kasvanut tasolle, jota senaikaisen talouden oli vaikea elättää. Suomi oli tuolloin harvaanasuttu, ehkä 65 000– 100 000 asukkaan maa, eikä musta surma ilmeisesti ulottunut tänne. Mustaa surmaa seurasi työvoimapula. Jos se olisi pysynyt, puhuisimme ehkä vielä tänä päivänäkin trentiinistä. Aluksi raja oli 30 päivää (trentino). nopealiikkeinen MuSta SurMa Mustana surmana tunnettu paiserutto oli historian tuhoisin pandemia. On sanottu, että ilman sitä keskiajan rakenteet olisivat säilyneet Euroopassa paljon kauemmin. Kannusteita tuottavuuden lisäämiseen ei juuri ollut, koska työvoima oli halpaa. Sana karanteeni syntyi Venetsialle kuuluneessa Ragusassa. Hygienia ja ravitsemus olivat heikkoja. Kesällä 1347 se saapui genovalaisten kauppiaiden mukana Mustanmeren satamista Konstantinopoliin. Tästä seurasi juutalaisvainoja, eikä vainoajia haitannut se tosiasia, että rutto surmasi juutalaisia samassa suhteessa kuin muutakin väestöä. Kokonaisia kyliä autioitui pysyvästi
TausTaT KU 53 /2 02 | 31 Ruttolääkäri. Lääkärin maskissa oli yrttejä ja etikkaa ”suojaamassa” tartunnalta.. 1600-luvulta peräisin oleva piirroskuva
Nimestään huolimatta tauti ei ollut Espanjasta lähtöisin. justinianuksEn Rutto Seuraavan suuria muutoksia aiheuttaneen kulkutaudin iskiessä oli Rooman valtakunnasta jäljellä enää Itä-Rooma eli Bysantin valtakunta. Tämäkin rutto palasi ajoittain seuraavien parinsadan vuoden aikana, ja sen arvioidaan tappaneen kaikkiaan 25–100 miljoonaa ihmistä. Anatolia, osa Balkania sekä Italian rannikkoseutuja. 600-luvun lopulla Itä-Rooman hallussa oli enää nykyisen Turkin ydinosa Lääkäri paiseruttoa sairastavan potilaan luona. Yhdessä nämä kaksi ruttoa heikensivät huomattavasti Rooman valtakuntaa ja veivät sen jo lähelle romahdusta. Espanjantautia vastaan taisteltiin paljolti samoilla keinoilla kuin nyt koronaa vastaan. Syntyi renessanssi. TausTaT 32 | KU 53 /2 02 Espanjantauti Espanjantautina tunnettu influenssa riehui vuosina 1918–1920 ja tappoi maailmanlaajuisesti 50– 100 miljoonaa ihmistä. Kristittyjä myös selvisi muita paremmin hengissä, joten heidän keskuudessaan kehittyi nopeammin laumasuoja. Näiden vuoksi kristittyjen yhteisöillä oli hyvät mahdollisuudet tarjota hoitoa. Katolisen kirkon arvovalta väheni, ja näin kylvettiin siemenet uskonpuhdistukselle. Valtion rooli kasvoi. Luultavimmin pandemia sai alkunsa Yhdysvalloissa ja levisi amerikkalaisten sotilaiden mukana Eurooppaan. Valtakunta säilyi kuitenkin vielä parisataa vuotta. Arvioiden mukaan ne tappoivat jopa 90 prosenttia alkuperäisväestöstä. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että aikaisessa vaiheessa rajoitustoimiin ryhtyneet kaupungit ja alueet selvisivät pienemmillä taloudellisilla vahingoilla. Valtion kassa tyhjeni, ja armeijalle riitti vähemmän rahaa kuin ennen. Kristityt yhteisöt pärjäsivät muita paremmin ruton kourissa, mikä lisäsi uskonnon vetovoimaa muiden keskuudessa. Antiikin orjatalouden tilalle tuli maaorjuuteen perustuva feodalismi.. Vuosina 165–180 riehui Rooman valtakunnassa kulkutauti, joka tunnetaan Antoninuksen ruttona. Rooman ote kaukaisemmista alueistaan heikkeni, eikä se kyennyt turvaamaan rajojaan. l Yhteiskunnan huipulla tapahtui varallisuuden uusjako. Idässä ja etelässä Itä-Rooman alueet valtasivat islaminuskoiset arabit 630-luvulta lähtien. Suomessa espanjantautiin kuoli noin 20 000 ihmistä. Taloudellisia vaikutuksia on vaikea erottaa sodan vaikutuksesta. Kristityillä oli hyväntekeväisyyden etiikka ja sisäiset verkostot. Työvoimapula kannusti innovaatioihin. Ruton alkaessa Itä-Rooman päävihollinen oli sassanidien Persia, mutta se kärsi rutosta yhtä lailla. Urbaanin eliitin pääomat kasautuivat sukupolvi sukupolvelta, ja loivat pohjan kapitalismille. Aatelisto, jonka vauraus perustui maaomaisuuteen, oli siinä häviäjä. Rutto kRistinuskon Edistäjänä Mutta jo ennen mustaa surmaa olivat pandemiat aiheuttaneet Euroopassa suuria muutoksia. Monista kulkutaudeista poiketen espanjantauti tappoi erityisesti nuoria aikuisia, mutta tähän saattoivat olla syynä pikemminkin olosuhteet kuin itse taudin luonne. Tautia aiheuttavaa virusta vastaan ei ollut rokotetta, eikä antibiootteja ollut vielä keksitty jälkitauteja hoitamaan. Ennen ruttoa Itä-Rooma hallitsi koko Välimeren piiriä, ja Välimeren ympäristö oli melko yhtenäinen kulttuuripiiri. Vuosina 249–262 iski uusi kulkutauti, joka on nimetty Kyprianuksen rutoksi. Edellä mainittujen pandemioiden lisäksi monet epidemiat ovat aiheuttaneet rajatummilla alueilla suurta tuhoa. Espanja oli ensimmäisessä maailmansodassa puolueeton, eikä siellä ollut sotasensuuria. Syntyi Medicien kaltaisia sukuja. Lännessä alkoivat muotoutua keskiaikaisen Euroopan valtiot ja ruhtinaskunnat. Vuosina 541–549 valtakunnassa raivosi Justinianuksen ruttona tunnettu kulkutauti, jonka uskotaan olleen Yersinia pestiksen aiheuttamaa paiseruttoa. Voittajia olivat kaupunkien rikkaat kauppiaat ja pankkiirit, joiden lainoista muut ryhmät ja valtiot tulivat riippuvaisiksi. Tartunnan sai arviolta 500 miljoonaa ihmistä. Siksi Espanjan lehdet pystyivät kirjoittamaan taudista, ja muualla sitä alettiin kutsua espanjantaudiksi. Espanjantauti saattoi jonkun verran nopeuttaa saksalaisten tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Erityisen tuhoisia olivat eurooppalaisten 1500-luvulla Amerikkoihin tuomat euraasialaiset taudit, joihin alkuperäisasukkailla ei ollut vastustuskykyä. Antoninuksen ruton alkaessa kristityt olivat pieni vähemmistö, heitä oli alle 0,1 prosenttia Rooman väestöstä. Varmuutta taudin laadusta ei ole. Tilapäissairaalaksi muutettuja tiloja Oaklandin kaupungintalossa Kaliforniassa vuoden 1918 espanjantautipandemian aikana. Kyprianuksen ruton päättyessä kristinuskosta oli tullut valtakunnan pääuskonto. Saksalainen puupiirros 1500-luvulta. Se tappoi miljoonia ihmisiä, neljäsosan tai kolmasosan roomalaisista. Keskiluokan kasvu lisäsi ylellisyystavaroiden kysyntää, mikä vilkastutti kauppaa kaukomaiden kanssa. Käytössä olivat sosiaalinen etäisyys, karanteenit ja kasvomaskit. Oireiden perusteella sen on arveltu olleen isorokkoa. Justinianuksen rutto aiheutti Itä-Roomalle talouskriisin. Itä-Rooma oli laajimmillaan 550-luvulla, mutta sen heikkeneminen oli tuolloin jo alkanut. Ruttoa ei osattu parantaa, ja sairastuneille pystyttiin tarjoamaan vain oireiden lievitystä. Varakkaat mesenaatit suosivat tieteitä ja taiteita
Englannissa 30 % edellä mainittuun kyselyyn vastanneista kertoi todistaneensa rasistista käytöstä myös stadioneilla. Flop: Rasismin nousu jalkapallon ympärillä Oikeistopopulismin nousun rinnalla myös rasismiin liittyvät ongelmat ovat pahentuneet Euroopassa kuluneen vuoden aikana. Toisaalta sitten, kun futista viimein Suomessakin päästiin kesällä pelaamaan ihan yleisölle, maistui taatusti kisamakkara paremmalta kuin ikinä ja chantit lähtivät ryhdikkäämmin kuin koskaan. Itselleni tämän vuoden kirjallinen elämys oli Kentänvaltaajat-kokoelma, jota ruodittiin tällä palstalla kesäkuussa. Ihastuttavan älykäs ja monipuolinen kattaus valotti kuningaslajia monista yllättävistäkin näkökulmista, tunteita ja tuoksuja säästelemättä. Mutta Goretzka ottaa hienosti kantaa, ja on kerännyt rahaa myös Auschwitz-museolle. Olli kOhOnEn Top: Äärioikeistoa kurmuuttava Leon Goretzka Kaiken (Bundesliiga, cup ja Mestareiden Liiga) futiskentällä kaudella 2019-2020 voittaneen Bayern Münchenin keskikenttäpelaaja Leon Goretzka osoitti vahvaa moraalista selkärankaa kertoessaan mielipiteensä saksalaisesta AfD:sta. Vanne Mikel Artetan pään ympärillä on kiristynyt äärimmilleen, koska kyseessä on ollut seuran huonoin sarjan aloitus 46 vuoteen. Tähän tulen varmasti palaamaan vielä monta kertaa. Flop: Ankeista ankein Arsenal Urheilullisesti Arsenalin tilanne on lohduton. kirjoitettaessa mahtiseura oli Englannin Valioliigassa vasta viidentenätoista. Ja suomifutiksessa tartuntariski on otettu kiitettävän vakavasti, kiitos siitä seuroille ja muille toimijoille. Tämän vuoksi saavutus tuntuu erityisen hyvältä. Flop: Pallo vaihtui pyöreään virukseen Ei kai mitään vuosikatsausta tänä vuonna voi tehdä ilman viittausta koronaan. TausTaT KU 53 /2 02 | 33 Elina VainikainEn Top: Kotimaisen futiskirjallisuuden renessanssi Korona-aika on innostanut suomalaiset lukemaan, ja kenties kiitos suomifutiksen nousun, olemme saaneet kuluvana vuonna nauttia poikkeuksellisen laadukkaasta kotimaisesta jalkapallokirjallisuudesta. Ehkäpä Palloliiton Jalkapallon kehityspäivät -webinaarissa joulukuussa puhunut Arsene Wenger on kuullut vienoja ”Wenger IN!” -huutoja jostain koronatyhjyydestään kumisevan Emirates Stadionin suunnalta. Takavuosien maalitykki Alan Shearer esitti BBC:lle arvion, jonka mukaan ei ole laisinkaan varmaa, että Arsenal pelaa myös ensi kaudella korkeimmalla sarjatasolla. Myös Suomessa vihapuheesta ja rasismista on tullut uusi normaali, jota viljellään eduskunnasta asti. l Arsenalin kauden aloitus on ollut seuran huonoin 46 vuoteen. Seurassa on sinällään ongelmansa esimerkiksi Qatar-yhteistyön takia. Tätä 20.12. JaakkO alaVuOtunki Top: AC Oulun nousu Veikkausliigaan Vuoden hienointa hetkeä ei tarvitse montaa sekuntia miettiä. Viheriön topit ja flopit 2020. Se nähtiin marraskuussa, kun AC Oulu nousi kymmenen vuoden korpivaelluksen jälkeen takaisin Veikkausliigaan. Esimerkkinä tästä Chelseasta tullut Willian, joka ei hyökkääjänä kykene harhauttelemaan eikä laukomaan. ”He eivät ole vaihtoehto Saksalle, vaan häpeä Saksalle”, maajoukkueen vakikalustoon kuuluva Goretzka sanoi joulukuussa. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla mukana tässä projektissa. Trendi näkyy myös futiksessa. Futisväellä riittää tekemistä ja Black Lives Matter -liikkeen käynnistämää työtä on syytä jatkaa. Kun esikuvana monelle toimivat urheilijat nousevat fasismia ja rasismia vastaan, on jalkapallokansalla toivoa. Seuran ja sen ympärillä toimivan yhteisön vahvistuminen vuosien saatossa on ollut upeaa seurattavaa. Jalkapallo TeksTi Elina Vainikainen Olli Kohonen Jaakko Alavuotunki kuva Lehtikuva/Jon Super Kansan Uutisten jalkapallotiimi tarjoaa katsauksen kuluneelta vuodelta. Rasisminvastaisen Kick It Out -projektin tekemän tutkimuksen mukaan syrjintää koskevat ilmoitukset lisääntyivät Englannin jalkapallossa 42 prosentilla kaudella 2019–2020. Hän on myös todennut taistelevansa äärioikeistoa vastaan koko elämänsä ajan. Mene ja tiedä, mutta hankinnat ovat olleet melkoisia floppeja. Ongelma ei liity pelkästään internetkirjoitteluun. Nautiskeltavaa on riittänyt niin suomifutiksen nykytilasta kuin historiastakin kiinnostuneille, ja mukana on ollut myös erinomaisia henkilökuvia. Sosiaalisesta mediasta on tullut vihan kylvämisen alusta. Kirottu virus siirsi Huuhkajien EM-unelmaa, katkaisi ja viivästytti sarjoja, sairastutti pelaajia ja tyhjensi katsomot. Tähän kun yhdistetään vuodet juniorivalmennuksessa, voi sanoa, että palkinnon eteen on paiskittu satoja tunteja töitä. Kannattajatoiminnan ja pienomistajuuden ohella olen toiminut 18-vuotiaassa seurassa muun muassa vapaaehtoistyöntekijänä sekä valmentajana ja pelaajana kotouttamisprojekti Villan Pojissa. Tästäkin selvitään
Biokaasun suurimmat mahdollisuudet ovat energiaviljelyssä. Päättäjiemme tämän päivän määräyksenä turpeen polttoa ollaan vähentämässä. Ilmaston lämpenemisestä huolissaan olevat sekä turpeenpolton vastustajat oli puolestaan viety kuokkimaan Pelsonsuota. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Politiikka 34 | KU 53 /2 02 Kohti valoisampaa uutta vuotta Aino-KAisA PeKonen Kirjoittaja on sosiaalija terveysministeri. kolumni Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Kuntavaaleissa on paljon pelissä, jotta tämä kaikki hyvä toteutuisi myös paikallistasolla. PolttoturVe on poistumassa energiapaletistamme. Ensimmäinen suomalainen, käytännön kokoluokan maatilan biokaasuri käynnistyi 1998 Laukaan kunnassa. Suomessa vallitsi diktatuuri. Ohjeistaahan meitä jo Kalevalan toisessa runossa itse Väinämöinen: ”Pane nyt turve tunkemahan ja maa väkevä vääntämähän”. Turvemaiden viljely on kuulunut Suomen kulttuuriin jo esiajoista lähtien. Vaikka koronatoimet ovat vieneet suuren osan huomiosta, on myös hallituksen saavutusten lista kasvanut: Parannukset perusturvaan ja pieniin eläkkeisiin, aktiivimallin purkaminen ja oikeudenmukaiset työllisyystoimet, sote-uudistuksen lähettäminen eduskuntaan sekä oppivelvollisuuden jatkaminen 18 vuoteen. Myös kerran yössä heidät herätettiin kuulemaan diktatuurin varoittavaa sanaa. Sosiaalinen eristäytyminen ja koronan vaikutukset eri toimialoille kulttuurista vanhusten hoivaan ovat tehneet vuodesta vaikeimman vuosikymmeniin. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Sotien jälkeinen polttoturpeen nosto käynnistyi kansanedustajiemme määräyksenä. Merkittävä biokaasun läpimurto oli Gasum-yhtiön ensimmäisen nesteytettyä biokaasua tuottavan laitoksen vihkiminen käyttöön Turussa marraskuussa. Biokaasua voi tuottaa kaikesta vihreästä biomassasta, mitä jättösoilla voi turpeen noston jälkeen kasvattaa. Toivotan kaikille Kansan Uutisten lukijoille hyvää uutta vuotta. Turpeen korvaaminen metsähakkeella on alkanut kaukolämmön voimaloissa. Nämä ovat osoituksia siitä, että politiikalla on merkitystä ja että vasemmistolaisempi hallitus pystyy myös tekemään vasemmistolaisempaa politiikkaa. Uskon kuitenkin, että ajatukset rokotusten alkamisesta, rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja tulevasta kesästä tuovat monelle uutta toivoa. Ehkäpä turvetuotannon hiipumisesta ei tarvitsekaan olla huolissaan. Poikkeusolojen julistaminen, valmiuslain käyttöönotto, matkustusrajoitukset sekä Uudenmaan eristäminen ovat esimerkkejä vuoden poikkeuksellisuudesta. Koronan kukistamista rokotteiden avulla voi pitää pitkän matkan juoksuna, ja olemme ottaneet vasta sen ensimmäiset askeleet. Jätevedenpuhdistamoiden yhteyteen luotu tuotanto käynnistyi 1960-luvun alussa. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan uutiset Pl 64 00501 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu KesKusteluun yleisönosasto Iltaisin työstä uupuneille aktivisteille näytettiin propagandaelokuvia uusiokäyttöön otetuista, kauraa kasvavista turvesoista. Rajoitustoimet ja talouden elvyttäminen ovat toimineet. Ilmastokamppailun ja hiilen nieluvarastojen kasvattamisen pyörteissä lämmitykseen etsitään muutakin energiaa. Eläinsuojeluaktivistit oli suljettu Korkeasaaren eläintarhan apinahäkkeihin, ja siellä heitä esiteltiin yleisölle varoittavana esimerkkinä ja kehityksen jarruna. Sellaiseksi on ehdotettu muun muassa maalämpöpumppuja ja pienydinreaktoreita. Heitä aivopestiin lukemalla tunnetun petotutkijan kirjoittamaa kuusiosaista tietokirjasarjaa, joka sisälsi kauhukertomuksia sudesta. Se vastasi 0,24:ää prosenttia koko energiankulutuksestamme. Tuulivoimaan verrattuna biokaasu oli pitkään sivuraiteella. Alkuvuodesta alkanut koronapandemia muutti elämää tavalla, jota kukaan ei osannut ennakoida. Vuoden 2020 piti olla edeltäjäänsä rauhallisempi. Korkealle luottamukselle perustuva suomalainen yhteiskunta on näyttänyt voimansa. Itse odotan alkavalta vuodelta koronan selättämistä ja perhevapaauudistuksen antamista eduskunnalle. Odotin tämän jälkeen rauhallisempaa vuotta. Taloutemme odottaa, että polttoturve saa todellisen korvaajan. Mutta sitä vartenhan Euroopan unionilla on uusi rahastonsa, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Rajoituksia ja suosituksia tarvitaan vielä pitkään. Tänään se voisi tarkoittaa biomassaa ja biokaasua. Turvealalle ja ylipäänsä suo-Suomen väestölle ne tuntuvat työpaikkojen luojina etäisiltä. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Biomassan tuotanto turpeen jättösoilla työllistäisi vähintään saman verran viljelijöitä ja ylipäänsä suoseutujen väestöä kuin aikaisempi turvetuotanto. Pitkän sekä uuvuttavan työpäivän aikana heille soitettiin eri puolilla suoaavaa sijaitsevista kovaäänisistä Ilomantsin kaikkitietävän palopuheita siitä, kuinka näin unen. Turpeen tuottajien suunnasta lupaavin on biokaasu. Marraskuun puolivälissä lakialoite oli kerännyt jo vajaat 25 000 kannatusta. Mutta tästä kaikesta on selvitty. Hallitus on tehnyt kaikkensa, jotta koronakriisin sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset jäisivät pieniksi. Nestemäisellä biokaasulla on lupaavat käyttömahdollisuudet raskaassa liikenteessä, merenkulussa ja teollisuudessa. Vuonna 2018 biokaasun tuotantomme oli 3 351 terajoulea. Turvetuotannon nopea pysäyttäminen ja yhtä nopea siirtyminen biokaasuun olisi energiatataloutemme odottaa polttoturpeelle todellista korvaajaa loutemme suurimpia suunnanmuutoksia sitten 1970-luvun öljykriisien. Suuri suunnanmuutos taloudessa maksaa aina. Toisin kävi. Veli Pohjonen Kuusamo näin Viime yönä painajaisunen. Koronarokotteiden kehityksen johdosta tulevaisuus näyttää jo valoisammalta. Tilastokeskus aloitti tuulivoiman raportoinnin 1989. Marinin hallituksella on nyt reilu vuosi takanaan. Biokaasu pääsi tilastoihin 2017. Biokaasusta on puhuttu Suomessa jo pitkään. Vuosivaihtelusta puhdistettu polttokäytön lukema on laskenut jo kymmenen vuotta. Biomassan energiaviljelyn turvetuotannon jättösoilla ja biokaasun verkostomme laajenemisen soisi käynnistyvän samaa tahtia kuin turve hiipuu. Unessani kaikki eläinja luonnonsuojeluaktivistit sekä turpeenkäytön vastustajat oli pidätetty, viety turvasäilöön, myös pakkotöihin. Yhdessä olemme selvinneet koronavuodesta, ja yhdessä teemme alkavasta vuodesta entistä paremman. Sitä johdettiin Ilomantsin kunnantalolta, ja sen sivukonttori sijaitsi diktatuurin haltuunsa ottamalla Outokummun kaupungintalolla. Biokaasusta olisi korvaajaksi. Monivuotinen biomassa on samalla hiilen nieluvarasto. Politiikan vuosi 2019 oli kiireinen kaksien vaalien, uuden hallituksen, Suomen EU-puheenjohtajuuden ja lopulta hallituskriisin johdosta. Eduskunnan tulevia päätöksiä vauhdittaa elokuussa käynnistynyt kansalaisaloite, joka vaatii turpeen polton lopettamista lakiteitse. Tämä aivopesu kesti päivittäin neljä tuntia. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Myös verkkosivuilla keskustellaan
Vai saako olla vielä toinen kuppi kahvia. On lähdettävä siitä, että jokaisessa meissä näkyy vain ihminen, ja tätä oppia on julistettava kaikkialla. Olin joskus aikojen alussa luonut ihmisen omaksi kuvakseni ja antanut heille oikeuden hallita maata luonnonvaroineen ja eläimineen. – Tämän nykyisen puolustukseksi voi sanoa, että on niitä ollut muitakin, joilta hommat menivät täysin pieleen. On aika koulurauhan. – Uskon sen. Sen verran uskallan kuitenkin luvata, että kesään mennessä pahimmat sotkut on siivottu ja toimikauteni toisella puoliskolla päästään jo ihan kunnolla korjaushommiin. Tuo edellinen oli niin suuri pettymys. Siis jos tulen valituksi. Siksi teitä on niin odotettukin. Vasta sitten sain uudelleen unenpäästä kiinni, ja uneni jatko-osa oli seuraavanlainen: Olin Jumala, kaikkivaltias taivaan ja maan luoja. Avasin taivaalliset vesihanat antaen vedenpaisumuksen peittää kaiken alleen. Ja sitä siis meidän alalla ei koskaan ole. – Ei minua varten tarvitse keittää. Tehän tiedätte tarkan hetken milloin vuoronne alkaa. Mutta nyt yli kaksituhatta vuotta lasteni aikaansaannoksia katseltuani minua vit… harmitti rankasti. Ei minulla ole tämän enempää kysyttävää. Päätin antaa ihmiskunnalle opetuksen. Tämä minun alani on pioneeri sillä saralla. – Niin minäkin ajattelen. Jos rasismia opetetaan viattomille lapsille jo kotona, on menty liian pitkälle, on tehtävä jotain. – Olette ainakin rehellinen ja realisti. Niiden loppuun saattaminen jää kyllä seuraajilleni, on tässä niin iso savotta edessä. Politiikka KU 53 /2 02 | 35 Viimeinen sana Ensi vuosi työhaastattelussa T ervetuloa sitten vaan peremmälle. Aina on kuitenkin tullut uusia halukkaita tekemään seuraavan. Opettajilla on hälytyskellojen alettava soida, kotikasvatusta unohtamatta. – Onhan tuo tosiaan laittanut korjaustoimia käyntiin, myönnetään, vaikka muuten on täysi renttu ja hyväkäs. Erilaisuus on rikkautta, jota ei saa tuhota. Istuin siellä taivaallisen valtakunnansalin työhuoneessani seuraillen lasteni edesottamuksia. – Keitin jo. – Kiitos. On tainnut olla aika erikoista. Kyllähän te ymmärrätte, ettei tuollaisen koijarin jälkien siivoaminen onnistu hetkessä, ei ainakaan takuuaikanani. Aikuisten ihmisten olisi aika lopettaa rasistiset höpöpuheet ja vihan lietsonta. Juottehan kahvia. – Vastaan rehellisesti, että uskon pystyväni, mutta en siis mene takuuseen. Levätkää nyt vielä hetki, edessä on kova souvi. Minä pääsen osaksi valmiiseen pöytään tai liikkuvaan junaan, niin kuin sanonta kuuluu. Kyllä tässäkin tapauksessa olisi joutunut yllätetyksi sellainenkin, jolla olisi ollut kokemusta. Näissä hommissa on aina niin monta muuttujaa, että mitä tahansa voi sattua. – Epäkuntoon… Kun olisikin mennyt vain epäkuntoon, mutta kun oli täysi romu. Pystyttekö korjaamaan tämän tekemät vahingot. Veli-Matti Hyttinen Polvijärvi Kouluissa on lapsia kiusaajien listalla ihonvärinsä vuoksi. Ei kyllä pitäisi syödä, kun melkein koko vuosi on mennyt vaan tässä istuessa. Ei ole urautunut tallaamaan samoja latuja. Se oli kamala uni, ja heräsin aamuyöstä kauhunhiestä märkänä ja vastoin tapojani jouduin juomaan puoli pulloa kotimaassa, kotimaisesta viljasta tislattua Koskenkorvaa. – Meni epäkuntoon. – Vähitellen parempaa. Entä te. Pahemminkin. Ajattelin, että palauttaisinko kun vielä ehtii, mutta enhän minä pöljä sitä tehnyt. En palkkaisikaan sellaista, joka lupaa kuuta taivaalta. – Ymmärrän että haluatte puolustella kollegaanne, mutta en minä sitä kysynyt. Onhan tämä nykyinen kuitenkin yrittänyt korjata virheitään viime hetkillään. – Onhan siinä se hyvä puoli, että uusi on sitten ihan uutta. Sitä tässä on saanut katua. – No on. – Niin, teillähän ei ole mitään kokemusta. Kyllä se kahden kuukauden takuuajan toimi ihan normaalisti, mutta alkoi sitten juonitella. Neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä annoin veden huuhdella kerran niin neitseellistä aikaansaannostani. Ei se ole aina viranhaltijan vika, että kaikki menee päin pers… anteeksi prinkkalaa. Tervetuloa hommiin sitten vaan. Katselin kaikkea tätä taivaalliselta näyttöruudultani poltellen Sherlock Holmes -mallista piippua sekä naukkaillen tummaa rommitotia. Sanon suoraan, että odotukset ovat kovat. Jorma Talikka Janakkala Jokaisessa meissä näkyy ihminen!. Joo, nykyään hän puhutaan paljon pätkätöistä ja projekteista. Ensimmäisestä päivästä pitää silti olla valmis. – Ei, tällä alalla ei pääse edes harjoittelemaan. Te, jotka tällaista levitätte ja lietsotte, olkaa valmiita ottamaan vastuu puheistanne, joiden seurauksena pieni koululainen tuntee pelkoa mennä kouluun, joka muuttuu opiskelun ilosta kauhuksi ja kyyneleiksi. l Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja meidän ja koko Suomen kävisi, jos turpeenpoltosta nyt luovuttaisiin. Pystyttekö vai ette. Näitä oppeja ajavat jopa kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat. Tässä on pullaakin. Istukaa vaan alas. Koskaan ei ole muuta ollutkaan kuin 365 päivän pätkään käsiksi ja sitten se on kerrasta poikki. Tuutulauluna toisinajattelijoille soitettiin vielä vankilan keskusradion kautta Ilomantsin kaikkitietävän säveltämää, sovittamaa, sanoittamaa sekä laulamaa: ”Kallis ilmastohumppa” -listahittiä. Iltaisin työstä uupuneille aktivisteille näytettiin propagandaelokuvia uusiokäyttöön otetuista, kauraa kasvavista turvesoista, joille kahleissa paikalle rahdatun ex-ympäristöministeri Krista Mikkosen opastamat valkoposkihanhet laskeutuisivat muuttomatkoillaan lepäämään ja syömään ja joiden laitamilla ruostuivat itsensä ampuneen turvealan yrittäjän koneet, leipäjonoista, jonne ihmiset olivat joutuneet, koska heidän kaikki tulonsa menisivät vaihtoehtoisella energialla tuotetun lämmön sekä sähkön kustannuksiin. Muun lupaaminen olisi huijausta. Kun tulva oli sitten tehnyt tehtävänsä, aloin kirjoittaa luomiskertomustani uusiksi. – Sanon suoraan, että takuuta ei pysty antamaan. No, miten te jatkaisitte siitä
Mitä tapahtui vuotta sitten vasemmisto liitossa. Kirja on hyvin jäsennetty ja kirjoitettu, ja se antaa perusteellisen kuvan yhdestä Suomen puolueelämän merkittävimmästä muutoksesta. Saat itsellesi Vasemmiston synty -kirjan ILMAISEKSI! Tilaa itsellesi tai ystävällesi Kansan Uutisten printtilehden kestotilaus. Politiikan tutkija Rauli Mickelsson, . Hinnat voimassa kotimaassa. Digilehden tilaus hoituu suoraan sivuiltamme: kansanuutiset.fi/tilaa-digi Ammattiliiton jäsenenä saat tilauksestasi alennusta, kysy lisää edustasi tilaajapalvelustamme: kansanuutiset.?/tilaajapalvelu Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Maksajan osoite Tietojani saa käyttää Kansan Uutisten markkinointiin Tilaushinnat sis. Vasemmistoliiton entisen puoluesihteerin ja nykyisen Kansan Uutisten päätoimittajan Sirpa Puhakan Vasemmistoliiton synty ( ) keskittyy puolueen synnytys vaiheen vuosiin – . painetun lehden sekä digilehden alv . UUTENA KESTOT LAAJANA HALUAN TSELLEN Vasemmistoliiton synty -kirja Kansan Uutiset Tunnus Vastauslähetys Postimaksu maksettu + digilehti ilmaiseksi P DÄ TSES AJAN TASALLA 3 KK 30 € KUN HALUAT PYSYÄ KUULOLLA P DEMPÄÄN 12 KK 162 € Tilaa helposti netin kautta kansanuutiset.?/tilaa Tilaa itsellesi tai ystävällesi Kansan Uutisten printtilehden kestotilaus. Saat Vasemmistoliiton synty -kirjan LMA SEKS ! Uutena printtilehden kestotilaajana lähetämme sinulle Vasemmistoliiton synty -kirjan. . OH TA VALTAV RTA. Luotettavaa tietoa ihmisistä ja ilmiöistä KU kk / digilehti kk / , Määräaikainen kk Kestotilaus kk Kestotilaus kk digilehti ilmaiseksi KU kk Digilehti kk ,