Viikkolehti | 31.12.2021 | 3,5 € 52-003251-2152 | kansanUUtiset.fi Vuosilehden teemana luonto Kaupunkimetsät yllättävät monimuotoisuudellaan Merten muoviongelmaan on herätty Ravinteet kierrätykseen sivut 18-29 Taimen palasi puroon. 52/2021–1/2022 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa. SIVU 18 kansan uutiset
l P ahentunut koronatilanne on jälleen kaivanut esiin konditionaali-ihmiset. Kun peruspalveluministeri oli pitkään julistettu lähes kelvottomaksi ihmiseksi, nousi Kiuru yhtäkkiä jälleen ”kunnon jämäkäksi johtajaksi”. Muinaisihmisiä pulpahtelee merestä Osloon. Ehkä. Ei siinä mitään, kritiikkiä on aina hyvä esittää eikä hallitus ole virheiltä välttynyt. Vasemmisto-opiskelijoiden?puheenjohtajana. Avattiinko yhteiskunta liian aikaisin. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Sara Aaltio Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. turvallisuuspolitiikka?ja?sähkölasku?ovat. koulutusleikkaukset?ovat?olleet?tärkeä?syy,?arvelee. kietoutuneet?toisiinsa,?toteaa?kolumnissaan?. Silloin aiemmissa mielipiteissään pysynyt Kiuru näytti taas hyvältä. Senkin vuoksi koronan opetukset pitää käydä tarkkaan läpi. Pelkästään nuorten pahoinvointi on kasvanut valtavasti. (10 %). Kuten opetusministeri Li Andersson on sanonut, koronakriisi on aiheuttanut valtavan tarpeen hyvinvointipalveluille. Sosiaalisen median alustoilla lePÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. Syynä oli se, että yleinen mielipide kääntyi kannattamaan ”kovia koronatoimia”. Siltä näyttää. Pääviesti on yleensä ollut, että sitä ei ainakaan olisi tullut hoitaa niin kuin Suomen hallitus on koronakriisiä hoitanut. Jonkin verran huvittavaksi tuli esimerkiksi arviointi Krista Kiurun kohdalla. Miten ääriajattelu nousi marginaaleista kovempaan suosioon. Konditionaalien kriisi Norjalainen HBO-sarja Beforeigners on vänkä. Julkinen keskustelu on usein hyvästä, mutta koronapandemia on näyttänyt, mihin se pahimmillaan voi johtaa. Samalla tulee kuitenkin tutkia ja tarttua siihen, miten niin moni on ollut valmis hyppäämään salaliittoteorioiden maailmaan. Tulevaisuudessa tulee varmuudella uusia pandemioita. lopetteleva?Anna?Lemström. Antti?Rautiainen. Dekkarin ja huumorin kautta omaperäinen sarja kertoo saarnaamatta maahanmuuttoon liittyvistä ilmiöistä. Kesto Määräaikais. viävät niin valheet, salaliittoteoriat kuin väkivaltafantasiatkin. 2 | KU 52 /2 02 1 –?Jäsenmäärän?kasvussa?on?monta?tekijää,?mutta. Niihin kuuluu myös se, onko hyvin rajujen rajoitusten toteuttaminen liian helppoa. Olisiko pitänyt reagoida aiemmin omikronmuunnoksen leviämiseen. TÄSTÄ INNOSTUN NYT kai HirVasnoro Politiikan toimittaja 52/2021 Perjantaina 31.12.2021. uskon,?että?Juha?Sipilän (kesk.)?hallituksen?tekemät. LUE LISÄÄ SIVULTA 3 Tänä?talvena?ilmastonmuutos,?kansainvälinen. On mielenkiintoinen ajankuva, että sisällissodasta koronan yhteydessä puhuva yksinäinen kansanedustaja hukkuu kukkalähetyksiin eduskunnassa. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Lähes kaikilla kommentoijilla on se autuas tilanne, että päätöksiä ei tarvitse tehdä. LUE LISÄÄ SIVULTA 6 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Uutismedian liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Sosiaalisen median palvelut ovat täyttyneet kommenteista, joissa on kerrottu, miten pandemiaa olisi pitänyt hoitaa. Kun pandemia joskus toivottavasti päättyy, riittää tutkijoilla perattavaa
Nyt oli hänen mielestään aika astua syrjään ja antaa tilaa uusille järjestöaktiiveille valtakunnallisen vasemmistolaisen opiskelijajärjestön johdossa. TeksTi Toivo Haimi kuvaT Pinja Nikki Vasopin väistyvä puheenjohtaja Anna Lemström uskoo, että Juha Sipilän hallituksen tekemät koulutusleikkaukset ovat olleet tärkeä syy siihen, että ihmiset ovat lähteneet mukaan opiskelijapolitiikkaan.. Vasop on kasvava järjestö, ja viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana jäsenmäärä on lähes kaksinkertaistunut. Mitä minä voin tehdä?”, ja se taas on ajanut Valmiina uusiin tuuliin Anna Lemström jättää Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtajuuden kahden vuoden jälkeen. Ihmisten reaktio oli ”Tämä ei voi olla näin. – Jäsenmäärän kasvussa on monta tekijää, mutta uskon Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tekemien koulutusleikkausten olleen tärkeä syy siihen, että ihmiset ovat tulleet mukaan toimintaan, Lemström pohtii. AjAssA KU 52 /2 02 1 | 3 01 AjAssA H elsinkiläinen Anna Lemström on johtanut Vasemmisto-opiskelijoita vuodesta 2019. – Erityisesti minun ikäisilläni koulutusleikkaukset olivat todella merkittävä asia ja ne herättivät paljon tunteita
Ikä 26 vuotta . Anna Lemströmin mielestä myös Vasopin julkisuuskuva on vaikuttanut ihmisten intoon liittyä järjestöön ja toimimaan opiskelijapolitiikassa. Lemström valittiin syksyllä 2021 Vasemmistoliiton Helsingin piirijärjestön varapuheenjohtajaksi, ja hän istuu Helsingin kaupungin kasvatusja koulutuslautakunnassa varajäsenenä. Vasopista liittomuotoinen kattojärjestö Anna Lemström valittiin Vasopin puheenjohtajaksi järjestön yleiskokouksessa syksyllä 2019. Päivässä on kuitenkin vain tietty määrä tunteja, Lemström toteaa. . – Opiskelijajärjestöillä on usein todella nopea vaihtuvuussykli. Hän kertoo tietävänsä monia sellaisia opiskelijoita, joilla olisi intoa ja halua olla mukana opiskelijapolitiikassa, mutta joilla ei yksinkertaisesti riitä aikaa siihen. Suurin osa muista poliittisista opiskelijajärjestöistä on liittomuotoisia, ja tällä kentällä Vasop on poikkeus. Lemström arvioi, että opiskelijajärjestöjen toimintaedellytykset ovat heikentyneet. Lemström näkee, että liittomuotoisuus toisi turvaa myös järjestöjen jatkuvuudelle. VAsopIn eli Vasemmistoopiskelijoiden puheenjohtaja 2020–21 . Lemström kertoo, että hänen siirtymistään helpottaa tieto siitä, että Vasopin johtoon on tulossa hyviä henkilöitä. – Kaikki nuoret eivät ole opiskelijoita, eivätkä kaikki opiskelijat ole nuoria. Lemström kokee, että nykyinen malli on vasemmistolle hyvä. Silloin on epäselvää, kenen vastuulla jatkuvuus on, Lemström sanoo. Vasop jatkaa liittomuotoisuuden edistämistä vuonna 2022. Vuoden 2021 yleiskokouksessa merkittiin tiedoksi liittomuotoisuusselvitys, jossa tarkasteltiin järjestäytymisen eri vaihtoehtoja. . Samassa yleiskokouksessa linjattiin, että Vasemmisto-opiskelijat järjestäytyy liittomuotoiseksi. Väistyvä puheenjohtaja muistuttaa, että toisin kuin Vasemmistonuorilla, ei Vasemmisto-opiskelijoilla ole jäsenyydessä yläikärajaa. – Emme halua olla kilpailevia järjestöjä, vaan sisarusjärjestöjä. Uskon, että se on myös vaikuttanut. – Aivan viime vuosina opiskelijoilla on ollut myös vähemmän aikaa tehdä vapaaehtoistyötä, mitä järjestötoiminta loppujen lopuksi kuitenkin on, hän sanoo. – Olemme yrittäneet puhua siitä, että tämä on meidän kaikkien yhteinen juttu. ei Valmista maailmaa – Vuosi sitten minulla oli vahvasti sellainen tunne, että työni puheenjohtajana on vielä kesken, Lemström kertoo. HeLsIngIn kasvatusja koulutuslautakunnan varajäsen . l. . kouLutus valtiotieteiden kandidaatti . – Toki tämä on myös luokkakysymys. – Se ei ole näyttäytynyt vain pienen sisäpiirin kerhona, vaan Vasopissa yritetään nostaa esille arvoja, jotka ovat pohjanamme, Lemström kertoo. Nyt kahden puheenjohtajavuoden jälkeen hän sanoo, että on henkisesti valmis päättämään kaksivuotisen puheenjohtajakautensa. VAsemmIstoLIIton eduskuntaryhmän avustaja . Anna Lemströmin mielestä kahden järjestön erillisyys mahdollistaa sen, että järjestöt tukevat toisiaan. – Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo on heikkoa. . Paremmin toimeentulevilla perheillä on enemmän varaa tukea opiskelijoita, joilla jää enemmän aikaa järjestötoiminnalle. . Se aika, mikä korkeakouluopinnoista jää yli, pitää usein käyttää siihen, että saa rahaa, ja silloin tehdään palkkatöitä. – Tietenkään maailma ei tullut valmiiksi kahden vuoden aikana, mutta sekä minä että järjestö olemme nyt valmiina uusiin tuuliin. Erityisesti paikkakunnilla, joilla ei ole vakiintunutta toimintaa, saattaa joskus käydä niin, että yhden vuoden aikana suurin osa järjestöaktiiveista valmistuu. Näin ei ole kaikkialla, vaan esimerkiksi vihreillä on yksi yhteinen järjestö nuorille ja opiskelijoille. AjAssA 4 | KU 52 /2 02 1 aktivoitumaan opiskelijapolitiikassa. . HeLsIngIn vasemmistoliiton varapuheenjohtaja 2022 että Vasop voisi toimia kattojärjestönä, joka voi tukea paikallisia toimijoita sekä taloudellisesti että antamalla koulutuksellista tukea. Liittomuotoisuus tarkoittaisi käytännössä sitä, että paikalliset vasemmistolaiset opiskelijajärjestöt liittyisivät Vasopin jäseniksi. Esimerkiksi sote-vaaleissa järjestöillä on yhteinen ohjelma, Anna Lemström sanoo. – Tunnen hyvin uuden puheenjohtaja Selmi Holopaisen, ja odotan innolla, että hän pääsee järjestön puikkoihin, Lemström sanoo. sisarusjärjestöjä, ei kilpailijoita Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat ovat erillisiä järjestöjään, joilla on omat organisaationsa. Tavoitteena on, ”Opiskelijoillaonollut vähemmänaikaatehdä vapaaehtoistyötä,mitä järjestötoimintaloppujen lopuksikuitenkinon.” Anna Lemström . Olemmekin miettineet Vasemmistonuorten kanssa paljon sitä, miten voisimme tukea toistemme toimintaa. – On totta, että joissain asioissa järjestöillä on päällekkäisyyksiä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että voimme tehdä hyvää yhteistyötä. Tällä hetkellä eri korkeakoulujen punavihreät järjestöt toimivat itsenäisesti omina yhdistyksinään ja Vasop on valtakunnallinen järjestö, joka ei kuitenkaan toimi eri paikkakuntien yhdistysten kattojärjestönä
Meidän ja vihreiden valtuustoryhmät tekivät esityksiä terveyspalveluiden lisäämiseksi. Valtiovarainministeriön silloinen ylijohtaja Sixten Korkman totesi saman näin: ”Työttömyyden uhka on mekanismi, joka pakottaa palkkasopeutumiseen, jos kustannusremonttia ei tulopolitiikalla saada aikaan.” Esko Ahon hallituksen tavoitteena oli vientivetoinen kasvu. Hävisimme valtaosan äänestyksistä. Tasan 10 vuotta aiemmin kaikki talouden mittarit hehkuivat tulipunaisina. TiedoT TapahTumapalsTalle viimeistään maanantaihin klo 16:een mennessä: Kansan Uutiset/Muistio, Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki. Kotimarkkinoiden elvyttämiseksi ja työttömyyden alentamiseksi ei pitänyt tehdä mitään, koska se johtaisi ulkomaiseen velkaantumiseen. KuKa välittää oiKeasti hoitajien jaKsamisesta. Suomen Akatemian tutkimusohjelma piti suurimpana virheenä talouspolitiikkaa, jonka seurauksena työttömyyden annettiin vapaasti kasvaa. Kai Hirvasnoro 1990-luvun lamaa perkaamassa 20 vuottA sitten Lama-ajan voimakaksikko Iiro Viinanen ja Esko Aho. Korpilahden vaseMMistoliiton Kuntalaisen ääni -tapahtuma Korpilahdella la 8.1.2022. Olemme pulassa, jos emme saa lisää hoitajia alalle ja jos emme saa edes nykyisiä hoitajia pysymään alalla. Kaupunki maksaa hälytysrahaa, jotta perusturvan henkilöstö jatkaisi työvuoroaan. On sekä työnantajan että työntekijöiden kannalta parempi ratkaisu palkata uutta vakityövoimaa kuin uuvuttaa perusturvan nykyinen henkilökunta. Väki alkaa olla uupunutta, ja toisaalta maksetuilla hälytysrahoilla palkkaisi jo vakituisen työntekijän. Talousarviokokousta edeltävänä perjantaina tästä saatiin esimerkki, kun kiireettömän hoidon puhelinpalvelu suljettiin aamulla kello kymmenen henkilöstövajeen vuoksi. klo 10-14 Kukkakaupan pihassa. sähKöposti: muistio@kansanuutiset.fi muistio ilMoita tapahtUMastasi tässä. Kolumni 8.1. Anne nymAn Kirjoittaja on myyjä ja luottamusmies. Vaan miten kävi, kun Nokialla tehtiin talousarvio vuodelle 2022. Ihmiset, sillä on oikeasti väliä, mitkä puolueet saavat eniten aluevaltuutettuja. Vuokratyövoimaa on paitsi vaikea saada, niin sen käyttö on aina kalliimpaa kuin omien työntekijöiden. Moni on ollut syksyn mittaan huolissaan kaupunkimme vastaanottopalveluista ja siitä, etteivät kuntalaiset saa puhelinyhteyttä kiireettömän hoidon ajanvaraukseen samana päivänä, niin kuin laki edellyttää. Kaupungille tulee edullisemmaksi käyttää vakityöntekijöitä kuin vuokratyövoimaa, ja omat, sitoutuneet työntekijät tuottavat hyvää, tasa laatuista palvelua. Nokipannukahvit, makkaranpaistoa, arpajaiset, kirpputori. Lisäksi vakityöntekijöitä kuormittaa pätkäsijaisten jatkuva perehdytys ja esimiehillä menee aikaa sijaisten hankkimiseen. AjAssA KU 52 /2 02 1 | 5 KU:n vUoden 2001 viimeinen numero oli omistettu 1990-luvun lamaa koskevalle tutkimukselle. Oletin, että terveyspalveluista huolissaan olleet äänestäisivät puheittensa mukaisesti. Kasvavan työttömyyden toivottiin olevan se uhka, joka pakottaisi ammattiliitot palkkojen alennukseen”, akatemian tutkimusohjelmaa johtanut Jaakko Kiander kirjoitti. Pidimme kannatuspuheenvuoroja, joissa perustelimme lisäväen tarpeen: Terveyskeskuksen ajanvaraus on ruuhkautunut, ja vastaanottopalveluissa lomien ja lyhyiden sairauslomien tilalle ei ole saatu sijaisia. ”Hallitus pyrki vaihtotaseen alijäämän ja markan yliarvostuksen purkamiseen leikkauksien ja deflaation kautta. Vakipaikkoihin on helpompi saada työntekijöitä kuin sijaisuuksiin
Kaasua tarvittaisiin kipeästi lisää, mutta Venäjä on ilmoittanut, että sitä tippuu vain Nord Stream 2 -putken kautta. Maat riitautuivat jo 1990-luvulla kauttakulusta maksettavista korvauksista, joiden arvo on 4 prosenttia Ukrainan kansantuotteesta. Silti Ukrainassa on toppuuteltu amerikkalaisia. Idänsuhteiden jäähtyminen viilentää nyt myös Euroopan koteja. Itämeren pohjalla Ukrainan ohi suoraan Venäjältä Saksaan kulkeva Nord Stream 2 -putki oli tarkoitus ottaa käyttöön tänä vuonna, mutta se on jäissä lupaprosessin takia. Nord Stream 2 -putken kaatamisesta tuli Yhdysvaltojen ulkopolitiikan päämäärä Donald Trumpin aikana, Trump halusi lisätä amerikkalaisen nestekaasun myyntiä Eurooppaan. Marraskuussa Yhdysvallat toi Mustallemerelle sotalaivoja, ja Venäjä vastasi sulkemalla lähes koko Asovanmeren. Kovaa peliä kaasuputkesta Kolumni Ilmastonmuutos, kansainvälinen turvallisuuspolitiikka ja sähkölasku ovat tuntuneet erillisiltä todellisuuksilta. Euroopan käyttämän maakaasun suurin tuottaja on Venäjä: sieltä tulee noin 40 prosenttia kaasusta. Marras-joulukuun vaihteessa Yhdysvallat esitteli Nato-liittolaisille laajan tiedusteluaineiston, jonka se väitti todistavan Venäjän kokoavan joukkojaan ja valmistelevan hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi nousi valtaan lupaamalla neuvotteluratkaisun Venäjän kanssa yhä jatkuvaan Itä-Ukrainan konfliktiin. Saksassa putkesta on noussut poliittinen kiista: uuteen hallitukseen liittyneet vihreät haluaisivat laittaa putken kiinni. AjAssA 6 | KU 52 /2 02 1 Trumpin linjan sekä Kiinan että Venäjän suhteen. l E U-ma at ovat pyrkineet korvaamaan kivihiiltä vähempipäästöisellä maakaasulla. Aikaisemmin suuri osa Venäjän kaasusta on kulkenut Ukrainan kautta. Joulupäivänä Ukrainan kansallisen turvallisuusja puolustusneuvoston sihteeri Oleksiy Danilov ilmoitti, ettei Venäjä ole merkittävästi kasvattanut joukkojaan Ukrainan rajoilla. Tämä rohkaisi Vladimir Putinia vaatimaan takuita, ettei Nato enää laajenisi. Putin näyttää voittavan tämän erän pokeripeliä, mutta voitto voi vielä kääntyä tappioksi, mikäli kaasuputki menee kiinni, tai mikäli kaasuhanan kiristäminen politiikan välineenä saa Euroopan jatkossa välttämään venäläistä kaasua. talvi alkoi kylmänä, ja kuivan kesän vuoksi vesivoimaa on ollut tavallista vähemmän saatavilla, voimaloilla eri puolilla Eurooppaa on ollut käyttökatkoksia, ja Aasia on kahminut nestekaasua Euroopan nenän edestä. Sähkön hinta on lyönyt ennätyksiä joka puolella Eurooppaa. joulukuuta Biden ilmoitti, ettei Yhdysvallat tule lähettämään joukkoja Ukrainaan. Tänä talvena ne ovat kietoutuneet toisiinsa.. Joe Biden on omaksunut Antti RAutiAinen Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta. Lisäksi Venäjä syytti Ukrainan varastavan kaasua putkesta. Kaasuputken avaaminen on pyritty estämään luomalla kuvaa Ukrainaa uhkaavasta Venäjän invaasiosta. Alkuvuodesta hän teki täyskäännöksen sisäpoliittisista syistä ja omaksui jyrkän linjan Venäjää vastaan. Nykymuodossaan Nord Stream 2 onkin todennäköisesti EU-lain vastainen, Venäjä on tavalliseen tapaansa toivonut että muodollisuudet voitaisiin korvata diilillä. EU-lain mukaan saman yhtiön ei pitäisi hallita energian kauppaa ja siirtoa. 8
TausTaT KU 52 /2 02 1 | 7 02 taustat Uutisvuonna 1721 kuoli merimies Alexander Selkirk, joka vietti elämästään yli neljä vuotta jätettynä autiolle saarelle. Alexander Selkirkin patsas hänen kotitalonsa luona Lower Largo Fifessa Skotlannissa. Hänen elämänsä innoitti Daniel Defoen romaanin Robinson Crusoe.
TausTaT 8 | KU 52 /2 02 1
teksti Arto Huovinen uutisvuosi 1721 Merirosvo Mary Read tuntemattoman aikalaistaiteilijan kuvaamana.. TausTaT KU 52 /2 02 1 | 9 . Bostonissa käytiin rajua kiistaa rokotuksista, Ruotsin suurvalta-asema päättyi Uudenkaupungin rauhaan ja Isossa-Britanniassa alettiin kutsua hallituksen johtajaa pilkallisesti pääministeriksi
Tsaari Pietari Suuri oli antanut käskyn, että Pohjanmaa oli hävitettävä niin, ettei Ruotsi pääsisi sieltä enää koskaan hyökkäämään. Mather oli saanut seurakuntalaisilta lahjaksi orjan nimeltä Onesimus. Menettely johti useimmiten vain lievään tautiin, joka kuitenkin tuotti vastustuskyvyn. Hän rokotti ensin poikansa, orjansa ja orjan pojan. Väestön määrä oli runsaasta seitsemästä runsaaseen kymmeneen prosenttiin maailman nykyisestä 7,9 miljardin väkiluvusta. Vastustajat pelkäsivät rokotusten levittävän isorokkoa. Ruotsi oli käynyt suurta Pohjan sotaa useita maita vastaan, mutta muiden kanssa rauha oli tehty jo aiemmin. Vain yksi Bostonin lääkäreistä, Zabdiel Boylston, kiinnostui Matherin ehdotuksesta. Ruotsi oli toukokuussa alkaneissa neuvotteluissa altavastaaja, ja ainoana myönnytyksenä se sai säilytettyä Lappeenrannan rajan länsipuolella. Elokuussa seitsemän kuolemantuomittua sai kuitenkin valita teloituksen tai rokotuksen. Boylstonia ahdisteltiin kaduilla, ja hän joutui välillä piiloutumaan. Suomen väkiluku oli 350 000–450 000. Suurimpien kaupunkien väkiluku oli miljoona tai jonkin verran alle. Venäjän joukot tappoivat, kiduttivat ja raiskasiM a a pa ll o n vä k i lu k u oli vuonna 1721 eri arvioiden mukaan runsaasta 600 miljoonasta runsaaseen 800 miljoonaan. päivänä solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä Uudenkaupungin rauha. Euroopassa suurin Konstantinopolin jälkeen oli runsaan puolen miljoonan asukkaan Lontoo; Pariisi oli melko lähellä sitä. Pahimmat julmuudet tapahtuivat miehityskauden alussa vuosina 1713 ja 1714. Se oli 1600-luvun lopun nälänhädän ja isonvihan vuosina vähentynyt arviolta sadallatuhannella. ilmestyneestä ensimmäisestä numerostaan lähtien Boylstonia vastaan. Heidät rokotettiin, ja kaikki selvisivät hengissä. Tautiin kuoli 844 kaupunkilaista. Vihaan sisältyi myös rasismia: mitä opittavaa bostonilaisilla muka olisi afrikkalaiselta orjalta?. Menetelmä tunnettiin eri puolilla maailmaa, mutta ei länsimaisessa lääketieteessä. Venäjä kuitenkin maksoi korvauksena alueista kaksi miljoonaa riikintaaleria ja lupasi säilyttää niiden asukkaiden uskonnon, omaisuuden, lait ja säätyjen oikeudet. Hänkin kohtasi vastustusta. Laivan mukana tuli isorokko, joka seuraavien kymmenen kuukauden aikana tartutti puolet kaupungin 11 000 asukkaasta. Boylstonin rokotukset nostattivat rajun vihakampanjan. Suomessa Uudenkaupungin rauha lopetti isonavihana tunnetun Venäjän miehityskauden, joskaan isoviha-nimitystä ei vielä tuolloin käytetty. palannut Mary Wortley Montagu toi isorokkorokotuksen myös Englantiin. päivänä Bostonin satamaan saapui brittialus HMS Seahorse. Sadan edellisen vuoden aikana se oli kasvanut 50–100 miljoonalla. TausTaT 10 | KU 52 /2 02 1 Boylston joutui lopettamaan marraskuussa, mutta pari lääketieteen opiskelijaa jatkoi rokotuksia. UUdenkaUpUngin raUha Elokuun 30. Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle Liivinmaan (nykyisen Latvian pohjoisosan ja Viron eteläosan), Viron, Inkerinmaan, Käkisalmen läänin eteläosan ja läntisen Karjalankannaksen. Myös Cotton Matheria ahdisteltiin, ja kerran hänen kotiinsa heitettiin pommi, joka ei kuitenkaan räjähtänyt. Rauha merkitsi Ruotsin suurvaltakauden päättymistä. Tämä kertoi, että Afrikassa suojauduttiin isorokkoa vastaan ottamalla sairastuneen ihosta mätää ja hieromalla sitä rokotettavan ihoon tehtyyn haavaan. Ne kohdistuivat erityisesti Kaakkois-Suomeen sekä PohjoisPohjanmaalle. Isoviha oli Suomen historian pahin terrorikausi. Bostonin kaupunginvaltuusto käski elokuussa Boylstonia lopettamaan rokotukset, mutta tämä jatkoi pian niitä. Häntä haukuttiin puoskariksi, ja 16-vuotiaan Benjamin Franklinin päätoimittama The New-England Courant -lehti hyökkäili heti 7.8. Konstantinopolista 26.4. SUUri rokotUSkiiSta Huhtikuun 22. Boylston kumppaneineen rokotti alkeellisella rokotteellaan 280 ihmistä, joista kuusi kuoli. Maailman suurin kaupunki oli lähteestä riippuen joko Kiinan Peking, Japanin Edo (nykyinen Tokio), Turkin Konstantinopoli tai Thaimaan Ayatthaya. Rokotettujen kuolleisuus oli siis alle 2,2 prosenttia, kun rokottamattomista kuoli lähes 15 prosenttia. Pappi Cotton Mather (joka 30 vuotta aikaisemmin oli tullut tunnetuksi Salemin noitavainojen lietsojana) lähetti Bostonissa toimineille 14 lääkärille kirjeen, jossa hän ehdotti epidemian taltuttamista rokotuksilla
Hänen virallinen tittelinsä oli First Lord of the Treasury. Marraskuun 2. Raportissa useiden johtavien poliitikkojen todettiin otMaapallon väkiluku oli kymmenkunta prosenttia nykyisestä. Yhtiö oli perustettu kaupankäyntiin, erityisesti orjakauppaan Espanjan amerikkalaisten siirtomaiden kanssa, ja 1720 se oli luvannut ottaa hoidettavakseen Ison-Britannian valtionvelan. Siepattuja suomalaisia käytettiin työvoimana Venäjällä ja myytiin orjiksi itämaille. Kupla puhkesi syyskuussa 1720. 4.4. Tämä tosin oli ajan yleinen sodankäyntitapa, ja Ruotsin joukot olivat toimineet samoin esimerkiksi Puolassa. Tammikuun 6. Vain Puolan, Preussin ja Ruotsin hallitsijat tunnustivat Pietarin keisariksi. päivänä Venäjän silloisen ajanlaskun mukaan) Pietari Suuri otti uudeksi tittelikseen Koko Venäjänmaan keisari. Hän oli ensimmäinen, josta käytettiin nimitystä pääministeri (prime minister). TausTaT KU 52 /2 02 1 | 11 vat. Tuohon aikaan pääministeriä pidettiin kuitenkin pilkkanimenä, eikä Walpole itse koskaan hyväksynyt sitä. Muut pelkäsivät, että keisari pitäisi itseään ylempänä kuin muiden maiden kuninkaat ja alkaisi vaatia ylivaltaa samalla tavalla kuin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari oli katsonut olevansa koko kristikunnan johtaja. Uudempi historiantutkimus arvioi, että isonvihan aikana tapettiin, pakeni Suomesta tai siepattiin Venäjälle yhteensä 50 000–60 000 ihmistä. Politiikan uutisia Pietari Suurelle 1721 oli vauhdikas vuosi. päivänä (lokakuun 22. Robert Walpole nimitettiin Ison-Britannian hallituksen johtoon. päivänä oli tutkimuskomitea julkistanut raporttinsa South Sea Companyn osakekuplasta. Tammikuussa hän otti Venäjän ortodoksisen kirkon käytännössä valtion alaiseksi asettamalla kirkon ylimmäksi johtajaksi Moskovan patriarkan sijasta kollektiivisen elimen, Pyhän synodin. Robert Walpole oman aikansa pilakuvassa.. Hän säilytti myös tsaarin arvonimen varsinaisen Venäjän ulkopuolisten alueiden hallitsijana. Alkuvuosi oli ollut dramaattinen Britannian politiikassa
Tämä oli vastaveto paavi Klemens XI:n bullalle Ex illa die, jossa tuomittiin konfutselaiset ja muut kiinalaisten uskontojen riitit sekä kiellettiin jesuiittalähetyssaarnaajia osallistumasta niihin. Richard Newsham jätti Lontoossa patenttihakemuksen ensimmäiselle tehokkaalle, pyörillä liikuteltavalle ja käsivoimin toimivalle paloruiskulle. Espanjan perimyssodan päättyminen 1714 oli jättänyt merimiehiä ja sotilaita työttömiksi. l SarjaSSa on aiemmin tarkasteltu uutisvuosia 1013, 1114, 1215, 1316, 1417, 1518 ja 1619 sekä historian pandemioita. Konserttoja ei tiettävästi esitetty Bachin elinaikana, koska niitä pidettiin liian vaikeina soitettavaksi. Japanin tosiasiallinen hallitsija eli shogun Yoshimune Tokugawa asetti historian tiettävästi ensimmäiset aloitelaatikot Edon linnan ulkopuolelle. 28.11. Rikosuutisia 28.4. Tabrizin kaupunkiin Iranissa iski raju maanjäristys, joka tuhosi kolme neljäsosaa kaupungin rakennuksista. Shogun Yoshimune Tokugawa.. Tästä oli seurannut niin sanottu merirosvojen kultaaika Karibialla, Intian valtamerellä, Pohjois-Amerikan itärannikolla ja Afrikan länsirannikolla. Uhriluvuksi on arvioitu 80 000, korkeimpien arvioiden mukaan jopa 250 000. Muita uutisia Tarkka päivä ei ole tiedossa. Rackham hirtettiin, mutta Read ja Bonny saivat lykkäystä, koska sanoivat olevansa raskaina. uudistusmielinen Innocentius XIII. Kaikki osat ovat luettavissa KU:n nettiarkistossa: kansanuutiset.fi/avainsana/uutisvuosi Japanissa otettiin käyttöön historian ensimmäinen aloitelaatikko. TausTaT 12 | KU 52 /2 02 1 taneen lahjuksia tai muuten sotkeutuneen kuplaan. Hallitusta ennen Walpolea johtanut James Stanhope kuoli 5.2., päivä sen jälkeen kun hän oli saanut parlamentissa sairauskohtauksen puolustaessaan hallituksen toimintaa South Sea Companyn asiassa. Hänen seuraajakseen valittiin 8.5. Tarkka päivä ei ole tiedossa. 13.12. Selkirkin palattua Englantiin hänen selviytymistarinansa herätti suurta huomiota ja toimi innoittajana Daniel Defoen romaanille Robinson Crusoe (ilmestyi 1719). Vain shogunilla itsellään oli avain laatikkoihin, joita kutsuttiin nimellä meyasubako. Tarkka päivä ei ole tiedossa. Read oli jäänyt edellisessä marraskuussa kiinni osana kapteeni Jack Rackhamin miehistöä, johon kuului myös Anne Bonny. Johann Sebastian Bach lähetti Brandenburgilaisten konserttojen nuotit Brandenburgin varakreiville Christian Ludwigille. 19.3. Historian kuuluisimpiin naismerirosvoihin kuulunut Mary Read kuoli kuumeeseen Port Royalin vankilassa Jamaikalla. kuoli merimies Alexander Selkirk, joka vuosina 1704–1709 oli viettänyt yli neljä vuotta jätettynä Juan Fernándezin saariryhmään kuuluvalle autiolle saarelle eteläisellä Tyynellämerellä, 670 kilometrin päässä Chilen rannikosta. Kiinan keisari Kangxi. Teloitettiin Pariisissa maantierosvo Cartouche, jonka kerrottiin ryöstäneen rikkailta ja antaneen köyhille. Jo 60 vuotta valtaistuimella istunut keisari Kangxi kielsi kristittyjen lähetyssaarnaajien toiminnan Kiinassa. 26.4. Bonnyn myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa. Edellä mainittu paavi Klemens XI kuoli. kulttuuRiuutisia 24.3
Paikalliset asukkaat ovat protestoineet Andien vuoriston kaivoshankkeita vastaan ja tukkineet kuparikaivoksiin johtavia maanteitä. Pörssikurssit laskivat heti Boricin vaalivoiton varmistumisen jälkeen, ja Chilen peso menetti arvoaan. Vallankaappauksessa syrjäytetyn presidentti Evo Moralesin pitkäaikainen valtiovarainministeri Luis Arce voitti reilu vuosi sitten pidetyt presidentinvaalit saatuaan heti ensimmäisellä kierroksella 55 prosenttia äänistä. Voitonjuhlissa maan pääkaupungin Santiagon keskustassa heilutettiin sulassa sovussa punalippuja, sateenkaarilippuja, Chilen tähtilippua ja erivärisiä Boric presidentiksi -lippuja. Oikeistopuolueet ovat yrittäneet asettaa hänet virkasyytteeseen, ja useita hänen avustajiaan epäillään erilaisista väärinkäytöksistä. Pitkin syksyä Boliviassa on myös varoitettu oikeiston uudesta vallankaappausyrityksestä. l J oulun alla Chilessä valittiin uudeksi presidentiksi 35-vuotias vasemmiston laajan yhteisrintaman ehdokas Gabriel Boric. Ulkomaiset sijoittajat eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä vaalitulokseen. Keväällä pidetyissä aluevaaleissa Mas-puolue kuitenkin menetti puolet kuvernöörin paikoistaan, pääasiassa entisille Masin jäsenille, jotka olivat päättäneet lähteä puolueesta. Evo Moralesin johtama Mas-puolue (Liike kohti sosialismia) sai yhtä selvän enemmistön parlamentin paikoista. Luis Arcen kauden aikana Bolivian talous on kasvanut yhdeksällä prosentilla ja maahan on luotu lähes miljoona uutta työpaikkaa. Chile on Etelä-Amerikan rikkain valtio, mutta myös hyvin eriarvoinen. Reilun vuoden sisällä vasemmisto on voittanut vaalit Chilessä, Perussa ja Boliviassa. Vasemmisto nosteessa eteläamerikassa TeksTi Peik Johansson kuva All Over Press/Elvis Gonzales PinTaa syvemmälTä. Silloisen väliaikaishallituksen käskystä turvallisuusjoukot ampuivat kuoliaaksi kymmeniä ihmisiä, jotka osoittivat mieltään vallankaappausta vastaan. Marraskuussa pidetyissä parlamenttivaaleissa vasemmistopuolueet saivat myös enemmistön alahuoneen paikoista. Chilen presidentiksi valittu vasemmiston yhteisrintaman ehdokas Gabriel Boric puhui kannattajille vaalivoiton varmistumisen jälkeen Santiagossa. Perussa on myös maailman pahin koronakuolleisuus asukaslukuun nähden. Vasemmistopuolueet ovat vähemmistönä parlamentissa, eivätkä presidentin lakiesitykset mene läpi ilman myönnytyksiä parlamentissa enemmistönä oleville konservatiiveille ja oikeistopopulisteille. Boricilla on hyvät mahdollisuudet ryhtyä toteuttamaan lupauksiaan. Eriarvoisuuden syynä on pitkälti diktaattori Augusto Pinochetin kaudelta asti jatkunut ääriliberalistinen talouspolitiikka, jota piakkoin on tarkoitus lähteä purkamaan. Peru on Chilen jälkeen maailman toiseksi suurin kuparintuottaja. Uuden varallisuusveron tuloilla on maksettu eläkkeitä, kouluavustuksia ja toimeentulotukea maan köyhimmälle kansanosalle. Koronatartunnat ovat pysyneet aisoissa onnistuneen rokotuskampanjan ansiosta. Boliviassa syksyllä 2019 vallan kaapanneen oikeistohallituksen tekemiä joukkomurhia selvitetään parhaillaan tuomioistuimessa. Boric on valtaan tullessaan luvannut kiristää maan superrikkaiden ja suuryhtiöiden verotusta ja käyttää rahat hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, kuten maksuttomaan kouluopetukseen ja julkiseen terveydenhuoltoon. Castillon valtakausi on ollut toistaiseksi kivinen. Uutta perustuslakia säätävään kokoukseen valittiin toukokuussa selvä vasemmistoenemmistö. TausTaT KU 52 /2 02 1 | 13 Myös Bolivia on palannut vasemmiston valtaan vuoden 2019 oikeistovallankaappauksen jälkeen. Mielipidekyselyjen mukaan Castillon suosio on romahtanut – myös oman puolueen kannattajien keskuudessa. Vasemmiston kannatus on ollut nosteessa vuoden 2019 katuprotesteista alkaen, jolloin Chilessä miljoonat ihmiset lähtivät kaduille vaatimaan sosiaalisia muutoksia. Äärioikeiston kannattajat mellakoivat marraskuussa uutta rahanpesua ehkäisevää lakia vastaan, joka lopulta kumottiin parlamentissa. 60 prosentilla maan kotitalouksista ei ole riittävästi tuloja kattamaan kuukausittaisia menoja. Myös Chilen pohjoisessa naapurimaassa Perussa on ollut vasemmistolainen presidentti heinäkuusta lähtien, jolloin marxilais-leniniläisen Vapaa Peru -puolueen ehdokas, entinen kyläkoulun opettaja Pedro Castillo nimitettiin virkaansa. Muutenkin ilmeisesti monet perulaiset äänestivät vaalien toisella kierroksella Castilloa eivät sen takia että uskoisivat sosialismiin vaan koska halusivat estää ex-diktaattori Alberto Fujimorin tytärtä Keiko Fujimoria pääsemästä valtaan
Saksassa, johtuen maan poliittisesta järjestelmästä, liittoval. Eli kun saksalainen puhuu liittovaltiosta, Eurooppa menetti kyvyn ideoida Saksan uusi hallitus kirjoitti ohjelman, jota on EU-politiikan osalta luonnehdittu kunnianhimoiseksi. Suomessa – etenkin EU:n yhteydessä liittovaltiosta puhuttaessa – sillä tarkoitetaan usein vallan keskittämistä Brysselin instituutioihin, ikään kuin keskusvallan lisääntymistä. Tämä on ehkä keskeisin ero, joka sitten näkyy Suomen ja Saksan tulkinnoissa. Eurooppaan erikoistunut akatemiatutkija Timo Miettinen, Suomessa ja Saksassa liittovaltio käsitetään ilmeisesti hieman eri tavoin. TausTaT 14 | KU 52 /2 02 1 tiolla tarkoitetaan enemmän ajatusta selkeästä vallanjaosta liittovaltion ja osavaltioiden välillä. KU istui alas Eurooppa-tutkija Timo Miettisen kanssa ja kysyi, mihin suuntaan unioni on nyt matkalla. Mutta pääpaino on nähdäkseni toisaalla. Jos katsoo sitä kohtaa Saksan hallitusohjelmasta, jossa liittovaltiosta puhutaan, siinä mainitaan selkeästi desentralisaation ja läheisyysperiaatteen toteutuminen. On totta, että liittovaltiosanalla on myös tiettyjä ehkä EU:n toimivaltaa lisääviä elementtejä, jotka liittyvät esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen tai EU:n yhteisen ulkopolitiikan vahvistamiseen. TeksTi Jussi Virkkunen kuvaT Emma Grönqvist S aksan uudEn hallituksen EU-poliittiset linjaukset ovat saaneet Suomessa paljon huomiota, osin koska niissä mainitaan sana liittovaltio
Tämä on saksalaisessa keskustelussa liittovaltiokehitystä, koska siinä pyritään operoimaan osavaltion ja liittovaltion välisellä erolla. Tässä on kaksi aspektia. Aluksi oli iso valitus siitä, että EU ei tee tarpeeksi ja EU on näkymätön. Kriisin keskellä on tehty vallanjakoa, jolloin se ei ole kauhean selkeää. Kun puhutaan selkeästä vallanjaosta, saksalaisessa ajattelumallissa näkyy ilmeisesti vahvasti se, että EU:ta on johdettu aika ad hoc -pohjaisesti. Saksalaisille läheisyysperiaate on keskeinen arvo, ehkä enemmän kuitenkin selkeä vallanjako. Toimivaltasuhteiden tulee olla selkeitä. Ja artikuloimaan poliittisia tavoitteita eron vahvistamisen kautta. Sitten kun tuli elpymisrahasto, ja varsinkin Suomessa keskustelu meni täysin toiseen suuntaan. Ajatellaan vaikkapa tätä pandemiaa. TausTaT KU 52 /2 02 1 | 15 Eurooppa menetti kyvyn ideoida hän painottaa vallan saamista lähemmäksi. Kun tulee uusia kriisejä, EU:ssa on jatkuvasti ”kuka hoitaa ja mitä EU:n pitäisi tehdä, tekeekö EU liikaa vai liian vähän” -keskusteluja. Tämäntyyppinen keskustelu ja sen tietynlainen epäjohdonmukaisuus on oire siitä, että työnjako ei ole ollut selkeää. Syntyi vahva tarina, jonka mukaan EU olikin mennyt liian pitkälle. Mitä EU:lta odotetaan, mitkä ovat ne alueet, joilla sen pitää toimia – nämä kysymykset ovat jokseenkin epäselviä eurooppa
Saksa oli Merkelin aikakaudella valmis kompromisseihin ja antamaan periksi monista keskeisistä asioista. Liberaalien talouskonservativismi tai ”ordoliberalismi” on tosiaan vahva perinne ja se näkyy suhtautumisessa yhteiseurooppalaiseen finanssipolitiikkaan. Merkel ylläpiti vakautta, mutta suuret uudistukset jäivät tekemättä. TausTaT 16 | KU 52 /2 02 1 laisessa keskustelussa. Kunnianhimo on toki jokaisen itsensä määriteltävä, mutta miten itse näet tuon ohjelman merkittävyyden. Tuo on ihan hyvä tiivistys. Toinen kysymys, jota olemme myös aiemmin käsitelleet, on geopoliittinen ulottuvuus. Saksassa EU ei ole samanlainen itsestäänselvyys kuin Suomessa. Sopimuksen kärki liittyy puolustusteollisuuden yhteisiin tarpeisiin sekä energiayhteistyöhön Ranskan ja Italian välillä. Poliittisesti voidaan ajatella, että siinä on kyse Macronin pyrkimyksestä hallita koalitioita ja alliansseja useampaan suuntaan kuin vain Saksan kanssa. Merkelin aikakaudella Saksa on ollut ratkaisemassa useita kriisejä. Sopimuksestahan sovittiin periaatteellisesti jo presidentti Emmanuel Macronin valinnan jälkeen (vuonna 2017), mutta Italian turbulentti politiikka laittoi siihen esteitä. Suomen viimeisessä EU-selonteossakin todetaan, että sääntökehikko on muuttunut aika monimutkaiseksi, ja sitä olisi syytä yksinkertaistaa. Kaikki nämä ovat olleet omiaan hämärtämään työnjakoa EU-instituutioiden ja jäsenmaiden välillä. Myös toimivaltasuhteet ovat olleet koko 2010-luvun murrosvaiheessa. Yhteistyön strategisen luonteen ymmärtäminen on Saksassa akuutimpi kysymys kuin Suomessa. Se on sopimuksen sisällön kannalta toissijainen asia. Saksassa on paljon sellaista ajattelua, että jokaiseen Ranskan aloitteeseen ei voida koko ajan sanoa ei. Suomessa sopimusta on tulkittu pitkälti niin, että nyt Ranska ja Italia haluavat avata ovet yhteisvelalle ja muutenkin yhteiselle finanssipolitiikalle. Ohjelma lähtee nähdäkseni siitä, että EU on sellaisessa vaiheessa, jossa keskeisiä kysymyksiä ei saada ratkaistua ilman perussopimusten tarkastelua. Liittokansleri Angela Merkel johti Saksaa kuusitoista vuotta 2005–2021. Ajattelen, että liittovaltiokehitys liittyy ennen kaikkea tämän tyyppisiin kysymyksiin. Maa esimerkiksi suostui elpymispakettiin. EU:ssa on nähty erilaisia aloitteita kahdenvälisen yhteistyön tiivistämisestä, josta tämä Ranskan ja Italian sopimus on yksi esimerkki. Tämä on jokseenkin vastakkaista suomalaiselle keskustelulle, jossa painottuu usein huoli tulonsiirtounionin synnystä. Katse on meillä kääntynyt sisäänpäin. Saksassa ja Ranskassa vallitsee tietoisuus siitä, että Eurooppa kilpailee talousalueena Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan. Näkyykö Saksan uuden hallituksen ohjelmassa se, että puolueet ovat tunnistaneet uudistusten tärkeyden. Silti Merkelin politiikassa usein painottui, että pienet korjaukset riittävät, eikä tarvita isoa suunnanmuutosta. Olen itse lukenut, että taustalla on ajatus paluusta markkinakuriin, jossa fokus menee pois säännöistä enemmän yleisten periaatteiden toteuttamiseen. Ohjelma on tietysti yksi asia ja käytännön toteutus toinen. Periaate on, että maat sitoutuvat tiivistämään yhteistyötä tietyillä sektoreilla. Spiegel-lehti luonnehti sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien hallitusohjelmaa EU-politiikan tiimoilta yllättävän kunnianhimoiseksi. Jotta Italia olisi Ranskalle myös luontainen kumppani yhteisen Euroopan luomisessa. Joku ajaa tiukempia sääntöjä, joku ajaa tiukempaa markkinakuria – mitä väliä säännöistä, kunhan euromaat eivät tule pelastamaan vaikeuksiin ajautunutta jäsenmaata. Kaikkia talouspoliittisia ratkaisuja katsotaan eurooppalaisen rahanjaon näkökulmasta. Rakenteeltaan se muistuttaa aika paljon Saksan ja Ranskan vuonna 2019 solmimaa Aachenin sopimusta. Tämänkin tyyppistä ajattelua on esiintynyt, ja se on paikoitellen hyvin suosittua Suomessa. Saksan hallituspuolueilla on ainakin yksi hyvin keskeinen ero, ja se liittyy talouspolitiikkaan. Se on ollut pientä korjailua. Saksan uuden hallituksen linjaa ei voi ymmärtää vain poliittisista tavoitteista käsin. Talouskonservatiivi voi olla hyvin monella eri tavalla. Saksassa nähdään, että nämä ongelmat ovat sen luonteisia, ettei niitä pysty taklaamaan ilman suurempia muskeleita. Joissain kysymyksissä pitää tulla jonkin verran vastaan, jotta Ranska suostuu kehittämään sisämarkkinoita laajemmin. Olennaisempaa on se kertomus, jonka kautta EU-politiikkaa lähestytään. Maat solmivat vähän aikaa sitten Quirinale-sopimuksen. Juuri tässä suhteessa tilannekuva on muuttunut. Jos nostaisin esiin joitain kunnianhimoisia elementtejä, siellä on esimerkiksi valmius taloussääntöjen tarkasteluun ja perussopimusten avaamiseen. Hypätään vielä Saksan hallituksen hallitusohjelmaan. Sen suhde finanssipoliittisiin sääntöihin on kuitenkin moniselitteinen. Eurokriisi on hämärtänyt EU-instituutioiden ja jäsenmaiden välistä työnjakoa ja luonut eräänlaisen harmaan alueen EU-politiikkaan. Tämä näkyy finanssipolitiikan lisäksi esimerkiksi turvapaikkapolitiikan kehittämisessä tai turvallisuuspolitiikassa. Keski-Euroopasta käsin Eurooppa-projekti näyttäytyy huomattavasti haavoittuvaisempana. Uuden hallituksen kertomuksessa ja kehystyksessä painottuu se, että EU on sillä tavalla tienhaarassa, että edessä on sellaisia ongelmia, joita ei välttämättä pystytä pienillä muutoksilla hoitamaan. Merkel hyväksyi pelastuspaketit, ei lähtenyt haastamaan EKP:n osto-ohjelmia ja kantoi vastuuta pakolaiskriisissä. Ongelmaa on pyritty korjaamaan esimerkiksi ehdottamalla EVM:n muuttamista eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi, joka olisi kiinni selkeästi EU-rakenteissa ja EU-oikeudessa. Merkeliä kutsutaan myös kriisikansleriksi, koska EU kulki niin sanotusti kriisistä kriisiin noiden vuosien aikana. Tämä on selkeästi jonkinlainen irtiotto Saksan aiemmasta linjasta. Suomessa Eurooppa-keskustelua katsotaan hyvin paljon Euroopan sisäisistä lähtökohdista käsin. Tässä suhteessa liberaalien kanta on ehkä enemmän pelko yhteisvastuun kasvamisesta EU:n yhteisten finanssipoliittisten instrumenttien kautta. Mistä siinä on kyse. Suomessa ehkä ajatellaan, että Eurooppaprojekti pysyy pystyssä sääntöjen ja normien nojalla. Yhteenotot Lega-puolueen kanssa laittoivat sopimuksen jäähylle. Quirinale ei ole mielestäni suuri EU-linjapaperi. Johtuuko tämä siitä, mistä viime haastattelussa mainitsit, että Keski-Euroopasta käsin EU-projekti näyttäytyy paljon haavoittuvammalta kuin Suomesta. Liberaalit ovat niin sanotusti talouskonservatiiveja, kun taas vihreät ja demarit suhtautuvat avoimemmin julkiseen velkaan. Toinen aspekti on eurokriisin jälkeinen kehityskulku, josta puhuin myös KU:n podcastissa. Sitä mitä nyt investoidaan esimerkiksi koulutukseen ja vihreään teknologiaan, pitäisi tarkastella suhteessa kilpailija-alueisiin, ei vain Euroopan sisäisinä kysymyksinä. Toinen on sitten Ranska-akselin merkitys. Tämä valmius koskee niin finanssipolitiikkaa kuin oikeusvaltiokehitystä tai ulkopolitiikkaa. Kyllä se varmasti sitä keskeisesti selittää. Olennaista on se tapa, jolla asiat on kehystetty. Nykyisen pääministerin Mario Draghin kanssa yhteinen sävel on taas löytynyt, ja tämä sopimus pystyttiin allekirjoittamaan. Hyvä, siirretään nyt katse Ranskaan ja Italiaan. Tässä yhteydessä keskeisimmät asiat ovat turvallisuus ja energia. Saksan 2010-luvun toimenpiteet, mitä tulee esimerkiksi euroalueen kehittämisen suhteen, ovat vahvasti liikkuneet toissijaisen lainsäädännön puitteissa. Kun jäsenmaat eivät päässeet yhteisymmärrykseen finanssipolitiikasta, EKP on joutunut venyttämään mandaattiaan. Se saattaa
Sillä on Euroopan kannalta suurin merkitys. 1900-luvun politiikan haasteet olivat luonteeltaan sellaisia, että ne oli pääsääntöisesti mahdollista ratkaista kansallisvaltion sisällä. Eurooppalaisessa koulutuspolitiikassa hän on ollut aktiivinen edistämään eurooppalaista yliopistojen yhteistyöverkostoa. Macronin vision ytimessä ovat vastaaminen geopoliittiseen ja -ekonomiseen kilpailuun, minkä lisäksi Euroopan pitäisi olla vahvempi ja omavaraisempi tietyillä aloilla. mykset. Mitä muita keskeisiä visioita Macronilla on Euroopalle. Puhuit aiemmin tänä vuonna KU:n haastattelussa EKP:n entisen pääjohtajan, Italian nykyisen pääministerin Mario Draghin projektista, joka voi muuttaa EU:n suuntaa. Toimittajat kärjistävät usein, niin teen nyt minäkin. Digitalisaation edistäminen on hänelle myös keskeinen arvo ja tavoite, samoin ilmastokysyEurokriisi on hämärtänyt EU-instituutioiden ja jäsenmaiden välistä työnjakoa ja luonut eräänlaisen harmaan alueen EU-politiikkaan, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen. Eurooppa-politiikasta on tullut reagointia ulkoa tuleviin vaikuttimiin. Mitä tarkoittaa Saksan vetämä EU. Euroopan kannalta nationalismin ongelma ei liity välttämättä suursotien syntyyn, vaan eräänlaisen pysähtyneisyyden aikakauteen. Tarvitaan kansainvälisiä normeja. Eurooppalaista poliittista mielikuvitusta eivät ole pitkään aikaan ohjanneet suuret ideat, tavoitteet tai utopiat. Ajatellaan vaikka sosiaalipoliittisia kysymyksiä. Kertovatko nämä muutokset, että EU:ssa on olemassa pinnan alla olevia ideoita ja suunnitelmia, jotka sitten sopivalla hetkellä otetaan esiin. Onko tämä Ranskan ja Italian sopimus ja tiivistyvä yhteistyö haaste Saksan johtamalle EU:lle. Merkelin kausi on ollut kriisien ratkaisemista ja reagoimista niihin, mutta sieltä on selkeästi tullut vähemmän uudenlaisia avauksia. Mutta jos ajatellaan ideatasoa, niin mistä tulevat isoimmat aloitteet. Vai onko tässä kyse tuosta murroshetkestä, jonka keskellä nyt olemme. Tuskin kukaan puhuisi turvapaikkapolitiikan uudistamisesta, jos 2010-luvulla ei olisi toteutunut suurta muuttoliikkeen kasvua – osin Lähi-idän kriisien seurauksena, osin Afrikasta tulevana muuttoliikkeenä. Usein EU:ta ajatellaan pitkälti Saksan johtamaksi. Timo, kiitos paljon keskustelusta. Italian aktiivisella finanssipolitiikalla, jota Draghi on edustanut, on ollut merkitystä. Eri maissa riskien painotukset näkyvät eri lailla ja johtavat siten erilaisiin näkemyksiin siitä, mitä EU:n pitäisi tehdä milläkin alalla. Huono skenaario on se, että kun maailmassa taloudellista kamppailua käydään hyvinkin suurten talousalueiden, ei kansallisvaltioiden kesken, mitä Euroopalle tässä tilanteessa tapahtuu. Yksi tapa lähestyä tätä kysymystä on tarkastella yhteiskunnallisten ongelmien luonnetta. Tässä mielessä Macronin erilaiset yhteistyöhankkeet ovat sitten väyliä hänen visioidensa toteuttamiseen. Tämä on käsittämättömän laaja kysymys, mutta miten EU kestää tällaisen ajattelun yleistymisen. Kykeneekö Eurooppa puolustamaan omia arvojaan, näkemyksiään, periaatteitaan tällaisessa tilanteessa. Quirinale-sopimus on yksi esimerkki siitä, mutta mitä projektille kuuluu. Ehkä tätä ajattelua selittää osin vahva nationalismin nousu, jota olemme jo aiemmin käsitelleet. Nyt kun asiat ovat tapahtuneet, se väistämättä synnyttää keskustelua, miten asiat pitäisi hoitaa. Tämä on vaihtoehtoinen kuva, jos EU-rakenteiden kautta toteutuva uudistustyö jää toteutumatta. Kyse on yksinkertaisesti siitä, mitä eurooppalaisessa keskustelussa kutsutaan strategiseksi autonomiaksi. l. Yksi keskeinen arvo hänelle on talouspoliittisesti vahvempi EU, jolla olisi myös omaa finanssipoliittista kapasiteettia ja joka pystyisi tekemään aidosti omaa suhdannepolitiikkaa. Isompi kysymys on se, johon Draghi on itsekin kiinnittänyt huomiota, miten tästä saadaan pysyvää kasvua aikaiseksi. Siinä mielessä hyvää, että Italian kasvuennuste on noussut tänä vuonna. Siinä mielessä Saksa ei ole vähään aikaan ollut Euroopan ideamoottori. Voidaan sanoa, että Merkelin viimeisen kauden aikana ne ovat tulleet Ranskan suunnalta. TausTaT KU 52 /2 02 1 | 17 myös heijastaa ajattelutapaa, että jos EU-rakenteiden uudistaminen osoittautuu mahdottomaksi, silloin kahdenvälinen tai jonkinlainen maaryhmien välinen yhteistyö voi olla myös tapa edistää koordinaatiota ja integraatiota tietyillä politiikkalohkoilla. Toipuminen on lähtenyt käyntiin, mutta totta kai kuoppa oli paljon syvempi kuin monessa muussa maassa. Sama koskee pandemian hallintaa. Uudet aloitteet, jotka liittyvät muuttuneeseen geopoliittiseen tilanteeseen, eivät yksinkertaisesti etene. Sanoit silloin, että mielestäsi paluu nationalismiin ja kansallisvaltioon on riittämätön. Miten Italian talouden rakenteita onnistutaan uudistamaan laajemmin. Tuota mielikuvitusta määrittävät pikemminkin uhat ja riskit – sekä niihin varautuminen. Näin ei ole kuitenkaan ilmastonmuutoksen tai pandemioiden kaltaisten ongelmien tapauksessa. Niitä ei yksinkertaisesti ole mahdollista ratkaista yksittäisten maiden sisällä. Niistä eurooppalainen puolustus on yksi keskeisimpiä. Lyhyen aikavälin kehitys näyttää hyvältä. Keskeinen prioriteetti hänelle on, että jollain tavalla Euroopan pitäisi pystyä vastaamaan näihin euroalueen sisäisiin epätasapainoihin, jotka syntyivät euroalueen rakenteellisista ongelmista. Jos puhutaan Saksan vetämästä EU:sta, sillä usein tarkoitetaan taloudellista dominanssia ja sitä, minkälaisia ratkaisuja Saksa tekee talouspolitiikassaan
TausTaT 18 | KU 52 /2 02 1
LuonTo kiiTTää. Pääkaupunkiseudun purot miellettiin vesistöiksi, joissa taimen ei pystyisi elämään. Haaganpuro on luonnonsuojelun menestystarina Virtavesien ennallistaminen helsinkiläisessä Haaganpurossa on onnistunut, ja nyt taimenta kutee urbaanissa ympäristössä enemmän kuin vuosiin. – Monet eivät vuosiin ymmärtäneet Helsingin purojen merkitystä kalakannoille ja vesiekologialle. Ihminen voimalaitoksineen, liikakalastus ja vesien saastuttaminen ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa vesistöjen luontaisia kalakantoja on kuollut sukupuuttoon. TeksTi Sampsa Hannonen kuvaT Sara Aaltio P imenevä alkutalven ilta, taskulamppu ja retki keskelle urbaania virtavesistöä voi antaa katsojalle unohtumattoman luontokokemuksen. Kauppatieteiden puolella uransa tehnyt Kettunen huomauttaa, että nykyinen kalastuslaki velvoittaa tekemään päätöksiä tutkimusja seurantatiedon perusteella. Vuosia vaelluskalojen puolesta työtä tehnyt Henrik Kettunen näkee vaelluskalakantojen elvyttämisen ekologiseksi askeleeksi pääkaupunkiseudulla. Taimenen paluu takaisin puroon kertoo vesiluonnon paranemisesta, toteaa kala-aktivisti Henrik Kettunen. Valtaväylien lomassa ja Keskuspuiston kautta kiemurteleva puro ei vuosiin nauttinut suurta huomiota. Taimen katosi. Kohdistamalla taskulampun valokeilan oikeaan kohtaan puroa voi nähdä arktisten vesien väsymättömän vaeltajan, taimenen. Vuonna 2026 alueella voi olla jopa yli 200 emokalaa. Minulle tärkeintä on vesistöjen ja kalojen hyvinvointi, ei kalastus. Nyt hän kertoo aloittavansa aiheesta väitöskirjan teon. Nopeat huomiot ovat pelastaneet monelta suuHaaganpurossa on tehty kutusoraikkojen kunnostusta herkemmällä otteella vuodesta 2017. Nyt kiinnostus on herännyt ja lähialueen asukkaat ovat ottaneet asiaa omakseen. Ihmisen toiminta romahdutti 1900-luvun puolivälin jälkeen kalakannat Haaganpurosta. Erityisesti suojelu ja purovesien innokas tarkkailu on Kettusen mukaan hienoa seurattavaa. Kettunen ihastui virtavesiin jo 1980-luvulla. VirtaVesien ennallistaminen on hienosäätöä Vaelluskalojen ahdinko ei ole ongelma vain pääkaupunkiseudulla. Pohjois-Helsingissä virtaava noin 12 kilometriä pitkä puro on ennen tunnettu nimellä Mätäpuro. Yhdeksi tällaiseksi Kettunen mainitsee graffitien pesun ympäristölle haitallisella pesuaineella, joka muunsi nopeasti Haaganpuron happamuuden epäsuotuisaksi eliöille. – Vaelluskalapolitiikassa on puheiden ja tekojen välillä iso kuilu. TausTaT KU 52 /2 02 1 | 19 remmalta vahingolta. Opiskellessaan kalatalousneuvojaksi hän ymmärsi, että vaelluskalapolitiikka on perustunut jo pitkään näkemyksiin, joita ei ohjaile monimuotoisuuteen nojaava tutkittu tieto. Ilmastonmuutoksen aiheuttama vesistöjen lämpeneminen on uhka vaelluskaloille
TausTaT 20 | KU 52 /2 02 1 Alkuperäistä kalakantaa ei Haaganpurossa enää Kettusen mukaan ole. Oikeastaan Helsingissä ei ole enää alkuperäistä kantaa. – Kutusoraikkojen teko ei tapahdu hetkessä. Jos sora jätetään oman onnensa nojaan, eikä kaltevuuksia tai virtauksia mitata, on vaarana, että kuohkea sora karkaa heti ensimmäisen tulvan yllättäessä. Tällöin virtavesi ei läpäise kutupaikkaa ja pienet taimenen alut eivät selviä hapenpuutteen vuoksi. – Parasta on se, että tällaista yksinkertaista kutupaikkojen ja kalojen tarkkailutyötä voi tehdä kuka vaan. Taimen ja kutupesä ovat helposti tunnistettavissa, mutta virtavesien ääreen kannattaa mennä rauhallisesti, hiipien. Muutaman vuoden ikäisenä sukukypsä kala on valmis palaamaan puroon kutemaan. Taimen kuitenkin eroaa lohesta siinä, että pitkälle vaellusmatkalle se ei lähde vaan elää hyvinkin paikallisesti. Pelkästään muutaman kiven siirtämisellä voidaan muuntaa virtausta kudulle otollisemmaksi. Usein nämä tempaukset on vielä markkinoitu hienosti. Kettunen huomauttaa, että purot eivät sovellu kalastukseen. Virtavesien kunnostajaksi voi ryhtyä kuka tahansa. Kehitys pienessä Haaganpurossa on ollut merkittävä. Vuonna 2020 kutupesiä löydettiin noin 40, mutta seuraavana vuonna määrä oli jo kaksinkertainen. – Tämän takia Haaganpuro on luonnonsuojelullinen menestystarina, kiteyttää Kettunen. Meillä on Suomessa tuudittauduttu ajatukseen, että heitetään kuutioittain soraa jokeen. Kettusen mukaan purossa voi kutea vuonna 2026 yli 200 emokalaa. Toisaalta jos virtaus kutusoraikossa on liian pieni, voi sora hiekoittua. Kanta on saatu elpymään vieraan joen taimenella. Tulee olo, että näitä asioita tehdään tekemisen vuoksi, mutta vaikuttavuutta niillä ei välttämättä ole. Otamme mielellämme vastaan havain. Sen sijaan meillä on havaintoja Espoon alkuperäisestä taimenkannasta, joka on selvinnyt. Kysyttäessä, miksi Haaganpuron taimenkanta on saatu nousuun, alkaa pitkä, mutta yksityiskohtainen puheenvuoro virtavesien ennallistamisesta. Ensimmäiset kalat istutettiin Haaganpuroon vuosituhannen vaihteessa, ja ne ovat jatkaneet elämistään luonnossa lähes omin avuin. Nyt työtä tehdään kuitenkin erilaisella otteella, eikä se useinkaan vaadi järeitä hartiavoimia. – Kaikki on kiinni seurannasta, ja tätä toimintatapaa olemme noudattaneet vuodesta 2017. – Haaganpuron taimen on Ingarskilanjoen kantaa. Koiraat saattavat nahistella parhaista kutupaikoista, ja naaraat muokkaavat maaperää vimmatusti luodessaan parhaita edellytyksiä kudulle. Osa taimenista jää asuttamaan puroa, kun taas toiset lähtevät merivaellukselle. Luontaiset taimenkannat eLävät suomessa hiuskarvan varassa Haaganpurolla voi syksyisin nähdä vilskettä. Jäntevän taimenen kutuaika alkaa noin lokakuun ensimmäisellä viikolla ja jatkuu joitakin viikkoja kohti alkutalvea. Suomessa on tyydytty Kettusen mielestä näyttäviin tempauksiin, mutta seuranta on tyystin unohtunut. Mätimunat talvehtivat kuohkeassa sorassa, ja keväällä koittaa kuoriutuminen
TausTaT KU 52 /2 02 1 | 21 toja virtavesistä. Tärkeämpää on kuitenkin oikeanlainen virtaus, jotta sora ei huuhtoudu pois ensimmäisen tulvan yllättäessä. ”Monitaimenkanta eläähiuskarvan varassa.”. Taimenen selviytyminen on merkki vesiekologian paremmasta tilasta. Hän toteaa, että oppia tulisi ammentaa ulkomailta. Hänen näkemyksensä mukaan aktiivisella seurannalla ja kutusoraikkojen hienosäädöllä olisi mahdollista saada aikaan tuloksia. Meritaimen ja Etelä-Suomen sisävesitaimen on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Moni taimenkanta elää hiuskarvan varassa. – Isoin työ monissa virtavesissä on jo tehty, ja nyt ennallistamista tulisi jatkaa aktiivisesti seuraten. Mallia toimintaansa aktiivit ovat ottaneet erityisesti Tanskasta ja Ruotsista. Ennen kaikkea tiedon tulisi jalkautua nopeammin. Kettuselle Haaganpuro on paikallinen erävoitto, mutta laajemmin vaelluskalojen tilanne Suomessa huolestuttaa. l Kala-aktivisti Henrik Kettunen on huolissaan vaelluskalojen tilasta Suomessa. Siellä ollaan Kettusen mukaan huomattavasti edellä, mitä tulee kutusoraikkojen ennallistamiseen. Kuohkea sora on taimenelle otollista kutualuetta. Kettunen on tohkeissaan viime vuosien onnistumisista Haaganpurossa. Kaikkiaan Suomessa on ollut noin 60 erilaista taimenkantaa, mutta suuri osa on kuollut sukupuuttoon. Olisiko Suomessakin mahdollista nostaa taimenen elinvoimaisuutta, jos ennallistaminen tehtäisiin herkemmällä otteella vesistöjen erilaiset muuttujat huomioiden
Lahoaminen luo metsään suotuisia ympäristöjä lukuisille pieneliöille, jotka puolestaan ovat elinehto monille muille lajeille. Hänen tutkimuksensa osoittaa, että Uudenmaan kaupunkimetsissä voi havaita todella rikkaita kääpäesiintymiä, jotka tarjoavat perustaa muulle monipuoliselle lajistolle. Käävät ovat merkittäviä puuaineksen lahottajia ja puun lahoaminen kuuluu keskeisiin ekologisiin prosesseihin metsissä. urbaaneja metsiä on paLjon Kaupunkimetsissä piilevä monimuotoisuus ei jää ainoaksi ilouutiseksi Luken hankkeesta. Hanketta johtava erikoistutkija Leena Hamberg kertoo, että alustavia tietoja taajamametsien monipuolisista luontoarvoista on saatu jo aiemmin kaupunkien teettämissä laji-inventoinneissa ja luontoaktiivien havainnoista. Männynkääpä kasvaa vanhoissa kilpikaarnaisissa männyissä, jotka ovat vielä eläviä. TausTaT 22 | KU 52 /2 02 1 M oni k aupunkilainen suuntaa kulkunsa pieneen tai isompaan lähimetsään kävelylle, koiralenkille tai luontoon liittyvissä harrastuksissa. LuonTo kiiTTää. Kaupungit ja kunnat voivat muuntaa virkistysmetsänsä monipuolisiksi ja lajikirjoltaan runsaiksi suhteellisen lyhyessä ajassa ja pienillä toimilla. Luken hanke selvittää kaupunkimetsissä usein piiloon jääviä piirteitä kääpämonimuotoisuuden kautta. Hänen väitöstyönsä on parhaillaan esitarkastuksessa. Kääpä kertoo siis tarinaa metsän monimuotoisuudesta. TeksTi Hannu Taavitsainen kuvaT Aku Korhonen Istukkakääpä on harvinainen, havupuilla kasvava laji, jota pidetään vanhan metsän indikaattorina Sitruunakääpä (ylhäällä) on kantokäävän seuraajalaji, jonka keltaiset itiöemät ilmestyvät joskus kuolleen kantokäävän (alempi) viereen. Tutkija laskee, että kun Helsingin rautatieasekaupunkimetsistä löytyy yllättävää monimuotoisuutta Katsele kääpiä, kun kuljet kaupunkisi metsissä! Puiden kannoilla ja lahoavilla rungoilla viihtyvät kääpälajit kertovat luonnon monipuolisuudesta ilouutisia enemmän kuin arvaatkaan. Korhosen tutkimus liittyy Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushankkeeseen, jota rahoittaa Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Samalla kaupunkimetsistä välittyy lupaavia viestejä siitä, että luontokato ja lajien sukupuutto eivät ehkä olekaan väistämätön uhka kaikkialla. – Kaupunkimetsät voivat olla lajistoltaan ja rakennepiirteiltään monimuotoisia, Korhonen kertoo. Valmisteilla oleva väitöstutkimus tuo ilahduttavia tietoja siitä, että useat kaupunkija taajamametsät ovat yllättävän monimuotoisia. Kääpäkasvustot voivat tuoda lohdullisia viestejä myös luontokadosta huolestuneille. Yhtä yllättäviä ja ilahduttavia ovat Aku Korhosen väitöstyöhön kootut tiedot metropolialueen kaupunkimetsien laajuudesta. Luontoarvot piiLosta esiin Väitöskirjatutkija Aku Korhonen kertoo, että Helsingin metropolialueen monissa metsissä on järeää puustoa ja myös sellaisia luontoarvoja, jotka ovat käyneet harvinaisiksi talousmetsissä
Hän on havainnut, että osa kaupunkimetsistä erottuu edukseen myös Metso-ohjelmassa suojelluista alueista. Tärkeää on myös metsien laajuus: pirstoutuneet metsäalat eivät houkuttele vaateliaita ja uhanalaisia lajeja yhtä hyvin kuin laajemmat kaupunkimetsät. – Kaupunkimetsissä voisi olla hyvät lähtökohdat edistää metsäluonnon monimuotoisuutta jättämällä kaadetut ja itsestään kuolleet puut metsään, Hamberg huomauttaa. – Tutkituissa kaupunkimetsissä puuston järeys on suurempi kuin Metso-ohjelmassa suojelluissa metsissä, Korhonen korostaa. TausTaT KU 52 /2 02 1 | 23 malta vedetään kartalla puoliympyrä 75 kilometrin etäisyydelle sisämaahan, kaupunkialueiden sisäpuolelle jää tuolla alueella 247 neliökilometriä kaupunkimetsää. Usein juuri sekametsillä on kyky kehittyä monipuolisemman lajiston elinympäristöiksi. Järeiden puiden määrä vahvistaa monipuolisuutta ja luo mahdollisuuksia tulevalle lajikirjolle. Luken hankkeen jatkoksi Hamberg ja Korhonen toimittavat ulkoilumetsiä ja niiden monipuolista käyttöä koskevan opaskirjan. ekologista laatua lisää Leena Hamberg pitää mahdollisena, että virkistysmetsiin pystyttäisiin luomaan uusia elinmahdollisuuksia jopa uhanalaisille lajeille parantamalla metsien ekologista laatua. Rikkautena jäReä puusto Kolmas Korhosen löytämä myönteinen tieto on se, että metropolialueen metsissä kasvaa paljon järeää puustoa. l ”Kaupunkimetsiä on metropolialueella kolme kertaa enemmän kuin Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistoissa yhteensä.” Iloa ja yllätyksiä kaupunkimetsästä kaupunkimetsä on usein jäänne entisestä laajasta metsästä, mutta sijaitsee lähellä ja palvelee asukkaiden arkea eli ulkoilua, virkistystä ja harrastuksia kaupunkimetsissä piilee usein suurempia luontoarvoja kuin talousmetsissä: puusto on monipuolisempaa ja järeämpää, lahopuut edistävät lajikirjoa Virkistysmetsä jää yleensä pois puuntuotannosta, jolloin sinne syntyy yllättävän nopeasti monimuotoisuutta katsele kääpäkasVustoja: ne kertovat metsän monipuolisuudesta enemmän kuin arvaatkaan! (Lähde: Aku Korhosen kohta valmistuva väitöstutkimus) Männynkääpä kasvaa vanhoissa kilpikaarnaisissa männyissä, jotka ovat vielä eläviä. Se on kolme kertaa enemmän kuin Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistoissa yhteensä! Metropolialueen ytimessä Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat kasvaneet voimakkaasti, mutta niidenkin alueella moni metsä on saanut kehittyä vuosikymmeniä koskemattomina tai kevyesti hoidettuna niin, että niissä on huolehdittu vain puuston uudistumisesta ja kävijöiden turvallisuudesta. Ruostekääpä on kaatuneiden kuusien alkulahottaja, kuvassa rungon alalaidalla.. Kaupunkimetsistä saatetaan siis kuulla lisää hyviä uutisia tulevaisuudessa. Monimuotoisuuden kannalta olisi hyödyllistä, että kaupunkimetsien elävistä järeistä puista säästettäisiin jatkossa entistä useampi lopulta lahopuuksi. Korhosen väitöstyö keskittyy kaupunkien kuusimetsiin, joissa kasvaa usein myös monipuolista lehtipuustoa. Vaativimmat ja uhanalaisimmat lajit menestyvät vain, jos niille on tarjolla riittävä lahopuujatkumo eli hajoamisen eri vaiheissa olevaa puuta. Korhosen työ sisältää monia vertailuja. Voikääpä kasvaa lepänkäävän lahottamilla puun kappaleilla erityisesti paikoilla, joissa esiintyy runsaasti ränsistyvää lehtipuustoa. Kirja ilmestyy kaikille kiinnostuneille ensi vuonna
Se on määrä, joka muovijätettä päätyy maailman meriin joka vuosi. Tässä ajassa makromuovit ehtivät repeytyä pienemmiksi paloiksi ja muuttua ajan myötä mikromuoviksi ja vielä pienemmäksi nanomuoviksi. – Suurin ongelma syntyy jätehuollon puutteista. TulokAl l Ov er Pr es s/ eP A/ HO Tl I sI M AN JU NT AK LuonTo kiiTTää. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan merkittävä roskaantumisen syy kaupunkirannoilla on myös matkailuja virkistyskäyttö. Muovin tuotanto jatkaa kasvamistaan, mutta hyvää on se, että ihmiset ovat nykyään tietoisia ongelmasta. Urbaaneilla rannoilla roskien lähteet oli kuitenkin helppo jäljittää kaupunkiin. Mitä haittaa merissä lilluvasta muovista on. Muovituotteet hajoavat erittäin hitaasti: muovikassi säilyy meressä parikymmentä vuotta, muovipullo 450 vuotta ja kertakäyttövaippa 500 vuotta. Uusi Viking Glory -alus painaa noin 63 000 tonnia, joten meren muovimäärä kasvaa noin 127 ison risteilyaluksen verran joka vuosi. WWF Suomen meriasiantuntijan Vanessa Ryanin mukaan keskeinen ratkaisu on hanan sulkeminen. Itämeren rannalta kerätystä roskasta noin 90 prosenttia on muovia. Vaikka globaalisti pahimmat yksittäiset saastuttajat ovat Aasian maita ja vaikka Suomen osuus maailman merten roskaantumisesta on hyvin pieni, emme mekään selviä missään nimessä puhtain paperein. Eläimet voivat kärsiä vatsaja suolisto-ongelmista tai jopa nääntyä muovin syömisen seurauksena. Direktiivin myötä myyntikieltoon joutuivat muoviset aterimet, lautaset ja pillit, vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut mukit, juomapakkaukset ja syömävalmiin ruuan pakkaukset sekä muoviset vanupuikot, juomien sekoitustikut, ilmapallojen varret ja oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet. Mikromuovihippuset ovat kooltaan alle viisi millimetriä ja nanomuovit alle 0,001 millimetriä. Merilintujen vatsasisältöjä analysoimalla on selvinnyt, että noin 90 prosentista linnuista löytyy muovia. Merten muovijätteestä 70 prosenttia on peräisin näistä kahdesta tuoteryhmästä. Merissä 240 lajin on todettu syöneen muovia ja yli 270 lajin kärsivän muoviroskaan sotkeutumisesta ja kuristumisesta, kertoi WWF tiedotteessaan vuonna 2019. Lisäksi muovissa esiintyvät haitalliset aineet voivat kerääntyä eläinten elimistöihin ja ravintoverkkoihin. Uhka myös ihmiselle Noin 80 prosenttia merten muovijätteestä on peräisin maalta. Joka toinen merikilpikonna on syönyt muovia. Roskan kokonaismäärä kasvaa väistämättä, sillä poistumistahti ei ole likikään samaa luokkaa. Oxo-muovin valmistuksessa fossiilipohjaiseen muoviin on lisätty lisäaineita, Merten muoviroska uhkaa meriluontoa, eläimiä ja ihmisten terveyttä. TausTaT 24 | KU 52 /2 02 1 Merten muoviroskan torjunnassa hyvä alku sesta ei voi suoraan päätellä, että suomalaiset roskaisivat eniten, sillä myös merivirroilla, tuulilla ja rannikkotyypeillä voi olla osuutta asiaan. Kun vuonna 2014 arvioitiin Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian rantojen roskaantumista, Suomen rannat olivat kaikkein roskaisimmat. Sitten vielä hurjempia lukuja: Maailman merten pohjissa arvioidaan makaavan noin 14 miljoonaa tonnia mikromuovia. – Isojen muovipalojen osalta suurin riski on, että eläimet takertuvat niihin tai yrittävät syödä niitä, Ryan vastaa ja kertoo esimerkkejä. Tupakantumpin hajoaminen kestää noin viisi vuotta. Muovi uhkaa meriluonnon ja merenelävien lisäksi myös ihmisten terveyttä. Merten ylimmissä vesikerroksissa on tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 24,4 triljoonaa mikromuovipalaa. TeksTi Tinja Huoviala N oin kahdeksan miljoonaa tonnia. Kun roskalle ei ole paikkaa tai kaatopaikat ovat huonosti hallinnoituja ja hoidettuja, roskaa pääsee kulkeutumaan niistä vesistöihin, selventää Maailman Luonnon Säätiö WWF:n Suomen meriasiantuntija Vanessa Ryan. Eläimet voivat takertua hylättyihin kalastusverkkoihin ja hukkua. mikroroskan sUUntaUs laskUUn Heinäkuussa 2021 voimaan astunut EU:n uusi kertakäyttömuovidirektiivi pyrkii vastaamaan ongelmaan keskittymällä kymmeneen yleisimmin rannoilta löytyvään kertakäyttömuovituotteeseen sekä kalastusvälineisiin. Suurimmat muovisaasteen lähteet ovat tieliikenne, käytännössä kumirenkaista irtoavat partikkelit, tekonurmikenttien muovihiukkaset sekä teollisuuden raaka-aineina käytettävät muovipelletit, jotka pääsevät luontoon esimerkiksi raaka-ainekuljetusten aikana. Vaikutamme suoraan oman lähimeremme Itämeren roskaantumiseen
. . . . huolehdi siitä, että et itse roskaa luonnossa liikkuessasi. Eri maissa ja eri alueilla toteutetaan jo ensimmäisiä toimenpiteitä roskaantumisen hilMuovi kertyy meriin. . Viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana tuotanto on lähes tuplaantunut. . TausTaT KU 52 /2 02 1 | 25 litsemiseksi, esimerkiksi parannetaan jätehuoltoa ja järjestetään roskankeräystalkoita, Vanessa Ryan kertoo. Suomen merenhoidon toimenpideohjelmassa tavoitteena on vähentää silmin havaittavaa roskaantumista 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. . Kierrätä muovi. Jokainen voi tehdä jotakin . KoSmetiiKKatuotteet on helppo vaihtaa mikromuovittomiin vaihtoehtoihin, vaikka kosmetiikka ei ole kovinkaan suuri muovin lähde. EU-komission arvioiden mukaan direktiivi vähentää EU:n merenrantojen roskaantumista noin neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä. – Keskeinen ratkaisu on hanan sulkeminen eli muovituotteiden tuotannon vähentäminen ja niiden parempi jätehuolto ja kierrätys. . . – Muoviroskaantumista tutkitaan vihdoinkin kattavasti. Vähennä take awayja kertakäyttömuovien käyttöä. oSalliStu roskankeruutapahtumiin. l jotka edistävät hajoamista. SuoSi luonnonmateriaalista tehtyjä vaatteita, joista ei vapaudu mikromuovia pestessä, tai käytä mikromuovin suodattimia ja suodatinpusseja. Paljon puhutaan muoviroskan keräämisestä merestä, ja se on varmasti myös tärkeää, mutta ensisijaisesti muovin pääseminen mereen tulisi pikimmiten estää, Ryan arvioi toimenpiteitä. Ensisijaisesti muovin pääseminen mereen tulisi pikimmiten estää. . Hyvää on puolestaan se, että ihmiset ovat nykyään tietoisia ongelmasta. Kuva on marraskuulta Indonesiasta Aceh-joen suistosta. VaiKuttaVimmat päätökset tehdään poliittisella tasolla, eli voit pitää aiheesta meteliä ja vaikuttaa siihen, että yritykset ja päättäjät ottavat asian tosissaan.. . Rauhallisempi ajotapa kuluttaa rengasta vähemmän. Suuri ongelma on, että muovin tuotanto jatkaa edelleen kasvamistaan. . . Mikroskooppisen roskan osalta tavoitteena on kääntää suuntaus laskuun. Edelleenkin vain noin kymmenen prosenttia maailman muovista kierrätetään. Vähennä autolla liikkumista. . . Vähennä muovin käyttöä ja muovin pääsyä luontoon
TausTaT 26 | KU 52 /2 02 1
Lantaa tuotetaan paljon Pohjanmaan nautatiloilla ja turkistarhoissa, Lounais-Suomen kanaja sikatiloilla sekä Itä-Suomen karjatiloilla. Lannan vesipitoisuus on korkea, ja veden kuljettaminen paikasta toiseen on paitsi turhaa, myös kallista. turvallisuutta tutkitaan Kari Ylivainio kertoo, ettei ole nähnyt tutkimuksia, joissa kotieläinlannan käyttö lannoitteena olisi vaarallista ihmiselle. Suomessa kotieläinten, kuten nautojen, sikojen ja kanojen, lannat palautuvat Ylivainion mukaan jokseenkin täysmääräisesti takaisin pelloille. Jätevedenpuhdistamoiden lietteen käyttö on heikompaa. Fosfori on hupeneva luonnonvara, jota ei synny lisää. Kotimaisen lannan raskasmetallipitoisuudet ovat samaa luokkaa Lannasta lannoitteeksi – ravinteet kierrätykseen Kun lanta kierrätetään, luonto kiittää. Siksi lanta pitäisi saada käsiteltyä niin, että sen ravinteet saataisiin konsentroitua. Orgaaniset lannoitteet eroavat väkilannoitteista lähinnä käytettävyydeltään. Typen valmistaminen taas vaatii energiaa ja lisää kasvihuonekaasupäästöjä. – Teknologioita kehitetään kaiken aikaa, mutta matkaa on vielä siihen, että käytettävyys saadaan samanlaiseksi, Ylivainio arvioi. EU on määritellyt fosforin kriittiseksi raakaaineeksi. Louhiminen käy kalliimmaksi. TausTaT KU 52 /2 02 1 | 27 nan itse, mutta lannan kokonaismäärään nähden tämä on vähäistä. Väkilannoitteiden ravinteet ovat kasvien käytettävissä kasvukauden alussa nopeammin. Kauniita rakeita on helpompi levittää kuin lantaa. Silloin kuljettaminen olisi kustannustehokkaampaa. Sitä vaivaavat sekä imagokysymys että pelko pelloille ja sitä kautta ruokaan päätyvistä haittaaineista. Euroopan ainoa fosforikaivos on Suomessa Siilinjärvellä, ja helposti louhittavien fosforivarantojen määrä hupenee. Lannassa on sekä fosforia että typpeä ja lisäksi hiiltä, jota käytetään maanparannusaineena. Kestävät maataloustoimet parantavat kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, parantavat biodiversiteettiä, kasvattavat hiilivarastoja ja vähentävät päästöjä. Hän koordinoi EU:n Horizon 2020 -tutkimushanketta, joka keskittyy kierrätyslannoitteisiin.Hanke selvittää, miten kierrätystä voidaan optimoida maataloudessa ja miten huolehditaan kierrätyslannoitteiden turvallisuudesta. Osa tiloista prosessoi tilalla muodostuvan lanMädätteestä lingottu humus muistuttaa multaa, Gasumin tuotepäällikkö Antti Tuominen esittelee. Eläintuotannon alueilla ravinteita kertyy maaperään jopa liikaa, jolloin osa niistä huuhtoutuu vesistöihin ja aiheuttaa rehevöitymistä. Miksi tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. FosFori ja typpi talteen Vastauksen siihen, miksi lanta kannattaa kierrättää, Ylivainio tiivistää kahteen sanaan: fosfori ja typpi. Kysymys on rahasta. TeksTi ja kuvaT Tinja Huoviala L uonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Kari Ylivainio työskentelee ravinteiden kierrätykseen liittyvien kysymysten parissa. Kaupantekijäisiksi lannan mädättämisestä syntyy biokaasua eli energiaa. Suomessa maaperän hiilipitoisuus vähenee kaiken aikaa. LuonTo kiiTTää. Viljelyalueet sijaitsevat muualla, ja niillä joudutaan käyttämään teollisesti valmistettuja mineraalilannoitteita. Lannan osalta mutkaa matkaan tuo se, että tuotanto on Suomessa keskittynyttä. Teollisten tuotteiden ravinnepitoisuudet ovat suurempia, joten niitä tarvitaan vähemmän
Lantojen ja lietteiden yksi ongelma voisivat olla antibiootit, ja tätä tutkitaan parhaillaan. ja metaania ja on ravinnerikkaampaa kuin biojäte. Katja Alhonoja kertoo, että jätevesipohjaisista lannoitteista ei tule Gasumille tulovirtaa, ainakaan vielä. – Kiertoonhan jätteet pitäisi saada. Ruskon laitokselle tulevasta jätteestä reilu puolet, noin 30 000 tonnia vuodessa, on puhdistamolietettä. Se tasapainottaa prosessia, tuo mukanaan fosforia Eläintuotannon alueilla ravinteita kertyy maaperään jopa liikaa, jolloin osa niistä huuhtoutuu vesistöihin ja aiheuttaa rehevöitymistä. Satunnaisesti tulee elintarviketeollisuuden sivuvirroista peräisin olevaa jätettä. Hänen mielestään tämäkin kierrätystuote pitäisi nostaa sille kuuluvaan arvoonsa. Laitoksen hygienisoitu käsittelyjäännös käytetään maatalouden lannoitevalmisteena samoin kuin lingoilta saatava kiinteä jäännös. – Monilla jätevedenpuhdistamoilla mädätetään lietettä. Toiminta on tarkkaan valvottua, ja hyvä niin. Markkinat ovat haastavat, sillä tekemistä riittää tuotteiden tunnetuksi tekemisessä ja imagon kirkastamisessa. Saataisiinko tämä sisällytettyä ruoan hintaan. Ylivainio pohtii vastausta kysymykseen, miten kierrätys saataisiin nykyistä tehokkaammaksi. Lähes saman verran on biojätettä. – Nämä lannoitteet ovat hiilinieluja, Alhonoja huomauttaa. Tuotetta syntyy biokaasun tuotannon sivutuotteena. Euroopan puhtaimmat jätöksEt Oulun Ruskossa sijaitsevalla Gasumin biokaasulaitoksella haiskahtaa, muttei tyrmäävästi. Viljelijäportaassa tietoisuus on pitemmällä, Tuominen arvelee. TausTaT 28 | KU 52 /2 02 1 mineraalilannoitteiden kanssa. l Oulun Ruskon biokaasulaitokselle tulevasta jätteestä reilu puolet on puhdistamolietettä.. Viljelijöillä ei vastaavaa mahdollisuutta ole, Ylivainio huomauttaa. Jos prosessin läpi livahtaisi vaikkapa ripulia aiheuttavaa E.coli-bakteeria, pitäisi koko laitos sulkea. Maatalousyrittäjien kontolle vastuuta ja kustannuksia ei voi siirtää noin vain. Prosessin läpi käynyt lopputuote tuoksuu vienosti, lähinnä mullalle. Rahti ja linkoaminen maksavat. Se on ihmisulosteesta koostuvaa liejumaista mössöä, jonka kuiva-ainepitoisuus on 20–25 prosentin luokkaa. Ne voivat tarvittaessa nostaa vesimaksun hintaa. Hygienisointi hävittää salmonellan, kolibakteerit ja muut taudinaiheuttajat. – Suomessa on Euroopan puhtaimmat jätökset, Gasumin lannoitteista ja ravinteista vastaava kehityspäällikkö Katja Alhonoja huomauttaa. Ihmisperäinen syöte on prosessille hyväksi. Useimmiten esteenä ovat ihmisten mielikuvat. Se, mikä haisee, on raaka-aine eli puhdistamoliete. Ravinteista tulee niukkuutta, ja biokaasulaitosten kautta ravinteet kierrätetään, tuotepäällikkö Antti Tuominen Gasumilta huomioi. Jos viljelijöiden saama siivu ruoan hinnasta kasvaisi, niillä olisi isompi kukkaro ohjata ravinnevirtoja, Ylivainio pohtii
Bioenergia ry on laatinut yhdessä Energiateollisuus ry:n kanssa suosituksen ekologisen kestävyyden huomioimiseksi puupolttoaineiden hankinnassa. Levien mahdollisuuksia biopolttoaineen tuotannossa tutkitaan, mutta kaupallisesta tuotannosta siinä ollaan vielä varsin kaukana. maatalouden sivuvirroissa on vielä käyttämätöntäkin potentiaalia. Maataloudessa bioenergiaa saadaan lähinnä lannasta. Meillä on kova kiire vähentää päästöjä ja lisätä hiilinieluja, joten miksi ei keskityttäisi siihen, Harri Laurikka esittää. Siksi bioenergian osuuden maltillinen kasvu jonkin verran nykyisestä sekä hiilidioksidin talteenottoja poistotekniikoiden kasvava hyödyntäminen ovat hänen mielestään oikeansuuntaisia tavoitteita. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi päästöjä ei lasketa enää energiasektorilla. krs, Kuutio-sali KATSO MYÖS YOUTUBE-KANAVILTAMME! Sosiaalipolitiikan professori HEIKKI HIILAMO Sote-uudistuksen mahdollisuudet palvelujen eriarvoisuuden vähentämisessä Terveystieteiden professori emeritus MATTI RIMPELÄ Perustason palvelujen parantamisen haasteet Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja SANNA LEHTONEN Riittävätkö rahat – hyvinvointialueiden rahoitus Keski-Uudenmaan soten henkilöstöjohtaja MONICA HOSTIO Miten yhteisöllisellä johtamisella vahvistetaan henkilöstön ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. l Biomassan energiakäytön hiilidioksidipäästöjen laskenta herättää ihmetystä. Tämä johtuu siitä, että biomassaa poltettaessa ilmaan vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin biomassa on sitonut kasvaessaan. PARANEVATKO PALVELUT JA VÄHENEEKÖ ERIARVOISUUS. SOTE-UUDISTUS TULEE, TOTEUTUVATKO TAVOITTEET. Bioenergian absoluuttisen määrän arvioidaan kasvavan, vaikkakin sähköntuotannossa rooli pienenee lähinnä siksi, että tuulivoiman ja ydinenergian osuudet kasvavat. Tällä hetkellä bioenergian osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 30 prosenttia. – Huomio pitäisi kiinnittää toimenpiteisiin, ei laskentajärjestelmiin. Suomessa suurin osa bioenergiasta tuotetaan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirroista. Tilaisuuden järjestää SEMINAARI TIISTAINA 11.1.2022 KLO 17–19 Helsingin keskustakirjasto Oodi, 2. TausTaT KU 52 /2 02 1 | 29 Bioenergialla monia lähteitä jatkossa ehkä levätkin T eknologian tutkimuskeskus (VTT) julkaisi marraskuussa Hiilineutraali Suomi 2035 -hankkeeseen liittyviä tutkimustuloksia, joiden mukaan bioenergian rooli matkalla hiilineutraaliuteen on vahva. Seminaaria voi seurata myös verkossa vapausvalitatoisin.com MILLAISIA HAASTEITA 23. Biomassan energiakäytön hiilidioksidipäästöjen laskenta herättää ihmetystä. Osallistuminen Oodissa edellyttää koronapassia. Suosituksen mukaan tärkeimpiä keinoja metsien lahopuumäärän lisäämiseksi ovat kuolleen maaja pystypuun säästäminen, säästöpuiden jättäminen ja tekopökkelöiden tekeminen hakkuiden yhteydessä. Biomassaa poltettaessa piipusta tulee hiilidioksidia jopa fossiilisia polttoaineita enemmän, mutta silti sen päästökerroin on nolla. Muita lähteitä ovat biojäte sekä purkupuu ja rakennusjäte. Lämmöntuotannossa ja liikenteessä bioenergian rooli sen sijaan vahvistuu. Lokakuussa julkaistu suositus keskittyy kolmeen teemaan: kestävän metsänhoidon mukaisiin toimiin, lahopuun lisäämiseen sekä biomassan alkuperän raportointiin. Kuolleen ja lahonneen puuaineksen väheneminen on tavallisin metsälajien uhanalaisuuden syy. Tämä johtuu nopeista muutoksista lähitulevaisuudessa: kivihiilestä luopumisesta sekä energiaturpeen tuotannon ja käytön romahtamisesta. Käytäntö on sovittu YK:n ilmastosopimuksessa, ja se perustuu EU-lainsäädäntöön. TesTaamme painaTusTa. TAMMIKUUTA VALITTAVILLA HYVINVOINTIALUEIDEN VALTUUSTOILLA ON SOTE UUDISTUKSEN TOTEUTTAMISESSA. Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka pitää Suomen vahvuutena monipuolista energiarakennetta, sillä monipuolisuus tukee huoltovarmuutta
Vuoden 2021 topit ja flopit Le ht iK Uv a/ Pa UL eL Li s. FLOP: Newcastle United Taas yksi perinteikäs seura muuttui likaista peliä pelaavien miljardöörien leikkikaluksi Saudi-Arabian hankittua omistukseensa Newcastle Unitedin. Sparv on puhunut jyrkästi esimerkiksi rasismia vastaan, esiintynyt ilmastokriisikampanjassa ja nostanut esille Qatarin kisojen ongelmia. FLOP: Suomimedia EM-kisojen jälkeen Fanit saivat alkulohkon aikana suitsutusta myös joukkoviestimissä. Kuvassa joukkueen keskikenttäpelaaja Ryan Fraser ottelussa Manchester Unitedia vastaan. Ylpeitä saamme olla myös siitä, miten suomifanit kunnioittivat vastustajajoukkueita – kansallislaulujen aikana ei sorruttu vihellyksiin. Tulevat Qatarin MMkisat ovat tuorein esimerkki jalkapallon hyväksikäyttämisestä riistovaltioiden pesemisessä puhtoisiksi maailman silmissä. Seura voitti vielä kaudella 2018 sensaatiomaisesti hopeaa liigassa ja esiintyi eurokentillä, mutta vain kolme vuotta myöhemmin se on ajautunut vararikon partaalle ja pelaa ensi kaudella todennäköisesti Kakkosessa. Erilaista hybridivaikuttamista nähdään myös jalkapalloareenoilla, kuten edellä mainittu Newcastlen esimerkki osoittaa. l Newcastle Unitedin kulunut kausi on ollut toistaiseksi mahalasku. TausTaT 30 | KU 52 /2 02 1 Elina VainikainEn TOP: Suomifanit EM-kisoissa Suomen kannattajat tukivat Huuhkajia upeasti EM-kisoissa ja saivat myös runsaasti kansainvälistä kiitosta reiluudestaan. Seura saa käyttöönsä pohjattoman siirtokassan, mutta ennen tammikuun siirtoikkunaa urheilulliset tulokset ovat olleet lohduttomia. Dramaattisessa Tanska-ottelussa viritelty Christian Eriksen -vuorohuuto kannattajaryhmien välillä jää jalkapallohistoriaan upeana solidaarisuuden ja yhteishengen osoituksena. Konkurssilta seura pelastuu, jos Rovaniemen keskustassa sijaitseva legendaarinen bingotalo saadaan myytyä. ”Harakat” olivat Valioliigan pohjilla vuodenvaihteen tienoilla, ja vaikka seuraan siirtyisi minkälaisia supernimiä tahansa, ei säilyminen ole varmaa. Pelaajat ovat onneksi alkaneet ottaa voimakkaammin kantaa lajin piirissä esiintyviin ongelmiin. FLOP: Rovaniemen Palloseura Joulukuussa kuultiin murheellisia uutisia Rovaniemeltä, kun liigakarsinnoissa AC Oulua vastaan tappion kärsinyt RoPS joutui luopumaan taloudellisista syistä paikastaan Ykkösessä. JaakkO alaVuOtunki TOP: Tim Sparv Urheilu ei ole politiikasta vapaata vyöhykettä. Jalkapalloon keskittyvissä lehdissä valotetaan vaikkapa Englannin Superliigassa tapahtuneita edesottamuksia ja pelejäkin on nähtävissä maksukanavilta. Tästä ei voinut edes haaveilla muutama vuosi takaperin. Tammikuun siirtoikkunassa ovet todennäköisesti käyvät tiuhaan, kun joukkue hakee vahvistuksia sarjapaikan säilyttämiseksi. Jalkapallo TeksTi Elina Vainikainen Jaakko Alavuotunki Olli Kohonen Jalkapallotiimi tarjoaa katsauksen kuluneen vuoden onnistumisiin ja epäonnistumisiin. Media kaipasi helppoa syntipukkia koronauutisiin saaden sen Pietarin-turisteista, joista valtaosa hoiti karanteenit kunnialla – mutta jotka oli niin kovin helppo leimata vastuuttomiksi ördääjiksi koko sakki. Toki miesten ja naisten sarjat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa mediahuomion näkökulmasta, mutta eteenpäin on menty. Taitaa olla niin, että vuoden 2019 hienot MMkisat toivat naisten jalkapallon suuren yleisön tietouteen. Olli kOhOnEn TOP: Naisten jalkapallon näkyvyyden kasvu Suomalaisessa urheilumediassa käsitellään nykyistä entistä laajemmin Euroopan huippuseuroja myös naisfutiksen puolelta. Uransa juuri päättänyt Huuhkajien kapteeni Tim Sparv on tästä oiva esimerkki. On syytä pohtia, kiinnostaisiko sheikkejä Championshipin himmeämmät valot. Kisojen jälkeen ääni kellossa muuttui ja median sopulilauma äityi lietsomaan moraalipaniikkia, mikä näin puoli vuotta myöhemmin tuntuu karkeasti ylimitoitetulta
TeksTi Jussi Virkkunen –?On?selvää,?että. on?kunnissa?iso. – Ensimmäiset aluevaltuustot tekevät isoja kauaskantoisia päätöksiä, joten on tärkeää, että siellä on nyt käynnistysvaiheessa osaamista myös eduskunnasta ja kunnanvaltuustoista. rooli?vaikkapa. Niissä Jussi Saramoa huolettaa erityisesti Uudenmaan kohtalo. T ammikuun sote-vaaleissa on ehdolla paljon kansanedustajia. Kansanedustajien ja ministerien ajan riittämisestä hyvinvointialueiden hallinnolle on puhuttu sote-vaalien alla. uusissa?valtuustoissa,?jos?heillä. – Sanon silti suoraan, että mielestäni Suomessa tulisi tulevaisuudessa olla laki, jotta sama ihminen ei voisi olla eduskunnassa, kunnallisessa päätöksenteossa ja maakunnallisessa päätöksenteossa, Saramo sanoo. Jos vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon tahto toteutuu, näin ei välttämättä ole enää seuraavalla kerralla. Saramo?sanoo. Politiikka KU 52 /2 02 1 | 31 03 politiikka Sote-vaaleissa paljon pelissä Tammikuussa käydään historian ensimmäiset sote-vaalit. kansanedustajat?eivät?voi?ottaa?isoa?roolia. kaupunginhallituksessa,?Jussi. Saramo nostaa esiin, että kansanedustajille on tehtävän kautta kertynyt paljon An tt i Yr jö ne n
raHat alueille tulevat niin sanotun sairastavuusindeksin mukaan. – Suomessa on tilanne jo nyt se, että viikossa hoitoon pääsevien määrä on noussut. – Jos on perillä vanhuspalveluiden tilasta kansanedustajan työn kautta, on siitä perillä kunnassa ja maakunnassa. Saramo itse asuu tulevalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. KaKsi isoa teemaa Vaalien tärkeimmiksi asioiksi Saramo nostaa juuri julkisen ja yksityisen välisen rajan. Se ei ole kauhean tasa-arvoista, Saramo tiivistää. – Siellä ongelma ei ole jono hoitoon pääsyssä. Jako tehtiin osin siksi, että muuten aluees ta olisi tullut valtava verrattuna muihin hyvinvointialueisiin. – On selvää, että kansanedustajat eivät voi ottaa isoa roolia uusissa valtuustoissa, jos heillä on kunnissa iso rooli vaikkapa kaupunginhallituksessa. Suurin kysymys monessa maakunnassa on, missä palvelu on. Hoitoon pääsee yleensä seuraavana päivänä, jos sitä on olemassa. – Helsinki on vain osa sitä sotkua. Mikä on lähipalvelun raja. Se on tässä hyvä nostaa esiin, koska Helsinki on ainoa alue, joka saa jatkossa verottaa omiin sote-palveluihinsa. Jos isoja yksityistämisiä tehdään, niiden peruuttaminen tulee olemaan todella vaikeaa, Saramo sanoo. Saramon mukaan julkinen sektori on aseeton alueilla, joilla suuria kokonaisulkoistuksia on tehty. Saramo korostaa samaa kuin puheenjohtaja Li Andersson vasemmistoliiton vaaliohjelman avaustilaisuudessa. Sen lisäksi hän nostaa esiin hoitoon pääsyn. HelsinKi sotKee soppaa Ensi vuonna perustettavat hyvinvointialueet noudattavat nykyistä maakuntajakoa lukuun ottamatta Uuttamaata. – Näissä pitkälle määritellään se, mille kierteelle palvelut lähtevät. Politiikka 32 | KU 52 /2 02 1 asiantuntemusta, jota voi hyödyntää aluevaltuustoissa. Palveluiden järjeStämiSeStä vastaavat hyvinvointialueet. – Pelkällä rahalla ongelmat eivät hoidu. Koko muussa maassa rakenne tulee ohjaamaan puoliautomaattisesti homman järkeväksi, mutta Uudellamaalla ei muutu juuri mikään. Heti perään Saramo kertoo vierailustaan Iisalmessa Pohjois-Savossa, missä suurimmat ongel”Pelkällä rahalla ongelmat eiväthoidu.” Sote-uudistus ja vaalit Sote-uudiStukSen myötä palvelujen rahoitus siirtyy valtiolle. Puhumattakaan, että olisi merkittävä rooli kaikilla tasoilla. – Jos tämä hoidetaan huonosti, Kerava saa ainoastaan Vantaan jonot. Tälläkin moni kansanedustaja on perustellut päätöstään lähteä ehdolle. Juuri Uudenmaan tilanne huolestuttaa Saramoa – paljon. Uusilla valtuutetuilla tulee olemaan paljon valtaa määritellä, miten palvelut alueella järjestetään. Mutta. Kierteen suunta päätetään Saramo on itsekin ehdolla ja hakee paikkaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuustoon. Yksi suurimmista tehtiin viime vaalikaudella Meri-Lapissa, jossa erikoissairaanhoito ulkoistettiin, minkä lisäksi Kemi ja Tornio ulkoistivat myös osia perusterveydenhuollosta. Kokoomus näyttää olevan voimansa tunnossa. Työmäärä on suhteessa paljon vähäisempi. Esimerkiksi Uudellamaalla suurin ongelma, jota koronakriisi on entisestään pahentanut, on hoitoon pääsy. Kiireettömään hoitoon saattaa joutua odottamaan reilusti yli kuukauden. – Tässä alkuvaiheessa on hyvin tärkeää, että saamme vahvistettua julkista palvelutuotantoa. Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa linjataan, että kiireettömään hoitoon pitää päästä seitsemässä päivässä. Päättäjien pitää tehdä alueellisesti omat ratkaisunsa. Tarvitsemme hoitajille paremmat työolot ja parempaa palkkaa. Hyvään suuntaan on menty joissain asioissa. Jos kokoomus voittaa vaalit, alkaako meillä yksityistämiskierre. Saramo painottaa vaalien merkitystä, etenkin nyt kun ne käydään ensimmäisen kerran. Tämähän on ollut nykyisen soten suurin ongelma. Hyvinvointialueille valitaan päättäjät sote-vaaleissa tammikuussa. – Koko muussa Suomessa hallinto automaattisesti ohjaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön mahdollisimman järkeväksi. Sen lisäksi Uudellemaalle tulee Itä-, Keskija Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet. – Meillä on maailman paras erikoissairaanhoito ja yksi Euroopan eriarvoisimmista perusterveydenhuolloista. Yksityistä voidaan ostaa, kun se on järkevän hintaista ja voidaan varmistua, että se on laadukasta, Saramo linjaa. l. Uudenmaan järjestelyihin kuuluu se, että pääkaupunki Helsinki jatkaa itsenäisenä eikä siellä järjestetä tammikuussa vaaleja. mat ovat tyystin toisia
Jäädytys kuitenkin koskee nyt kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu voimassa olevia rajoituksia. kolumni ”Kova isku taideja kulttuurikentälle” Hallitus HyväKsyi tiistaina koronapassin jäädyttämisen. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, joten on tärkeää, keitä hyvinvointialueiden uudet päättäjät ovat. Alun alkaen hallituksella oli tarkoitus rajoittaa vain osittain koronapassin käyttöä, mutta oikeuskansleri Tuomas Pöystin puututtua suunnitelmaan sen oikeudellisten epäselvyyksien vuoksi asetus hyväksyttiin muodossa, joka ei mahdollista koronapassin vain osittaista jäädyttämistä. Se tulee kalliiksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Uudellamaalla uudistus on erityisen haastava, koska kunnat vaativat Helsingin pormestarin ja kokoomuksen vanavedessä erillismallia ja saivat tahtonsa läpi. KU Koronapassilla ei ole lähiviikkoina juurikaan käyttöä. Hallintorakenne voi kuitenkin ohjata tehottomuuteen tai väärään tärkeysjärjestykseen, kuten Suomessa, jossa maakunnallinen erikoissairaanhoito on maailman huippua, mutta kunnallinen perusterveydenhuolto usein huonosti resursoitua ja eriarvoistavaa. Etenkin pienempiä väestöryhmiä koskevat palvelut, jotka eivät saa merkittävää huomiota ennen vaaleja, eivät sitä välttämättä saa vaalien jälkeenkään. Koko maassa isoin kysymys on palveluiden tuottaja – jatketaanko palvelutuotannon yksityistämistä, jolloin jäämme yhä enemmän muutaman suuryrityksen armoille, vai palautetaanko julkisen sektorin voima ja laatu myös esimerkiksi vanhuspalveluissa, jossa tilanne on ollut surullisen huono. Kansanedustaja Veronika Honkasalo kommentoi päätöstä Twitterissä. Tätä poikkeusta sovelletaan STM:n mukaan leviämisvaiheen tunnusmerkit täyttävien sairaanhoitopiirien alueilla eli Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, PohjoisPohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirin alueilla. Sote-uudiStuS ei onniStu itSeStään Jussi saramo Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Alueelliset viranomaiset päättävät, millaisia rajoituksia alueilla on käytössä. Nyt asetuksella rajoitetaan poikkeuksellisesti koronapassin vaikutuksia niin, että 30.12.2021–20.1.2022 koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille. ”Toivottavasti AVIt nyt tekevät järkeviä linjauksia”, hän jatkoi. Le ht iK Uv a/ M ar KK U UL an de r Veijo Huotari, Espoo. Tarvitaan vasemmistolaisia päättäjiä, jotka varmistavat, etteivät suuremmat yksiköt johda haavoittuvien ihmisryhmien palveluiden heikkenemiseen. Hyvää uutta vuotta! EläkEläisnuoriso- liittolaisEt Kangas, Raija Pikkarainen, Jorma kErava Alam Shamsul vasEmmistoliiton salonkunnallisjärjEstöry Lindholm, Harri Lindholm, Hilkka Lindholm, Tero Suontausta, Raili vasEmmiston vanhattovErit Pikkarainen, Jorma Koronapassin jäädytys on voimassa 20. Politiikka KU 52 /2 02 1 | 33 Hallinto ei itsessään paranna tai heikennä palveluita. Paikallisesti isoin kysymys on, mitä palveluita tarjotaan missäkin. Hallitus toivoi alkujaan, että jäädytys olisi koskenut vain kohtalaisen ja korkean riskin tilaisuuksia ja niin sanotut matalan riskin tapahtumat olisi lähtökohtaisesti rajattu jäädytyksen ulkopuolelle, ellei paikallisviranomainen toisin päätä. Toisin kuin muualla maassa hallinto ei tehostu vaan menee entistäkin monimutkaisemmaksi. Vähälle puheelle on jäänyt sosiaalipalveluiden tilanne. Uudellamaalla uusien päättäjien pitää jokaisessa päätöksessä miettiä kokonaisuutta, jottei mennä ojasta allikkoon. tammikuuta asti. Varakkaimmilla taas on aina mahdollisuus käyttää julkisesti tuettua yksityistä ohituskaistaa takaisin julkiseen erikoissairaanhoitoon. Sote-uudistus yhdistää lähes koko maassa perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoon, jolloin hallinto ohjaa järkeistämään toimintaa. Meille vasemmistoliittolaisille on tärkeää pitää kiinni hyvistä lähipalveluista. Kun hoitoon ei perusterveydenhuollossa pääse, ehtivät ihmiset sairastua pahasti. Hänestä oikeuskanslerin tulkinta, ettei koronapassia voisi käyttää edes matalariskisissä tapahtumissa, on kulttuurija taidekentän näkökulmasta kova takaisku
Tavara-arpa ry. Pitkään kivihiileen uskoneet voimalat ovat jo korvaamassa kivihiiltä halvemmalla metsähakkeella. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Hakepuun kansainvälinen kauppa kiihtyy. Varjohinta alkoi nousta. Päästömaksu seurasi Macronin polkua. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. Huhtikuun alussa 2021 se oli jo tasolla 52 euroa kiintokuutiolta. Vielä 2010-luVulla energiapuun tuotanto ei ollut pienmetsätilallisille kannattavaa. Useita vuosia sitten Kelan etuuspäällikkö sanoi, että jos nuorella iällä jää pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle, niin suurin syy liittyy mielenterveyden sairauksiin, ja silloin on koko ikänsä köyhä. Se on noussut jo kuusinkertaiseksi ylittäen selvästi Macronin tavoitteen. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Näkyvimmin nousun puolesta on puhunut ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Pienmetsätilalliset seuraavat energiapuun varjohinnan nousua. Hakepuulle sekä puupelletille on käyttöä kaikissa niissä Euroopan maissa, joissa asuntoja Pienmetsätilalliset odottavat energiapuun hinnan nousua on lämmitettävä ainakin osan vuodesta. Edessä on hakkeeksi menevän pienpuun, oksien, latvusten ja myös viljellyn lyhytkiertopuun kasvava kysyntä. Hintakehitys ennustaa myös, että suomalaiselle hakkeelle orastaa viennin markkina Keski-Euroopan kivihiilivoimaloiden maihin. Hiilidioksidin päästömaksu on korkeimmillaan vuoden 2004 lopussa alkaneen EU:n päästökaupan kaudella. Pienmetsätilallinen voi peilata energiapuun varjohintaa puun määrältään merkittävimmän vaihtoehdon eli männyn ensiharvennuspuun tienvarsihintaan (kuitupuun hankintahintaan). Myös verkkosivuilla keskustellaan. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Esimerkiksi noin viisi vuotta sitten EVA julkaisi tutkimuksen, jossa todettiin, että yli 79 000 suomalaista työmiestä on kadonnut: he eivät ole töissä, vaan he ovat tutkijoiden mukaan kokonaan kadonneet jonnekin. Jos ajattelee taaksepäin useita vuosia, niin ovatko poliitikot tehneet juuri mitään tiettyjen asioiden suhteen. Veli Pohjonen Kuusamo KANSANUUT SET.F KUN T LAAT KU:TA JAKOON TORE LLE JA T LA SUUKS N Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Siitä saatavan energian on oltava hinnaltaan hivenen alle kivihiilen energian hinnan. Energiapuun varjohinta seurasi Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeistä ajattelua. Löydät lomakkeen osoitteesta: www.kansanuutiset.fi/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Maailmanmarkkinoiden halpa kivihiili ja EU:n haparoiva ilmasto-ote varmistivat, että emme luopuneetkaan kivihiilestä. Rannikkoseudun voimaloihimme tuodaan jo ennätysmäärä ulkomaista energiahaketta. Politiikka 34 | KU 52 /2 02 1 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. Energiapuun kauppa seuraa talouslaskennan varjohintaa. Alimmillaan energiapuun varjohinta oli vuoden 2016 helmikuussa 17 euroa kiintokuutiolta. Jo yli 45-vuotias työtön, jolla on todella hyvä ansioluettelo, ei itse asiassa saa enää työtä. SuomeSSa tutkita an monia asioita, ja monet asiantuntijat koettavat saada viestiä läpi poliittisille päättäjille. Lisäosa tulee hiilidioksidin päästömaksusta. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. Pienmetsätilalliset odottavat myös energiapuun tienvarsihinnan nousua. Tämä jatkuu edelleen vuonna 2021. Kannattaahan suomalaista koivuklapiakin viedä aina Japaniin asti. Perusosa tulee kivihiilen satamahinnasta maailmalla. T LAAJAPALVELUN YHTEYST EDOT Palvelemme verkossa kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa osoitteessa www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu sekä sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä puhelimitse ma–ti klo 9—12 (09) 759 60 208 Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Jos haketta kannattaa tuoda meille, kannattaa sitä meiltä myös viedä. Varjohinta on kahden osan summa. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto Markkinatalouden johdosta monet eivät pysy tässä vauhdissa mukana. Ensiharvennusmännyn hankintahinta oli selvästi korkeampi, 28 euroa. Jostain syystä nousua ei kuitenkaan ole tapahtunut, kiihtyneestä ilmastokamppailusta huolimatta. Metsäenergian markkinoille on koittamassa uusi aika. llmastoystävällisen voimalan kannattaa nyt ostaa halvempaa hakepuuta kalliimman kivihiilen sijaan. www.kansanarkisto. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä haluttiin lopultakin eroon. Tilanne muuttui 2010-luvun lopussa. Siitä kivihiilen osuus on 23 ja päästömaksun 29 euroa. Huhtikuun alussa hiilidioksidin tonnihinta oli 42 euroa. Se kertoo ylimmän kuutiohinnan, minkä voimala on valmis maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta. Hän ehdotti joulukuussa 2017 järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloisestaan kolminkertaiseksi. Liitä aina mukaan puhelinnumero ja postiosoite. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Erimiten poliitikot voisivat todella auttaa heikossa asemassa olevia. Männyn ensiharvennuspuun hankintahinta oli puolestaan 32 euroa. Sillä on seuraamuksensa sekä Suomen että koko EU:n energiapuun markkinoille
Ei rikas heitä juuri ajattele, ja eriarvoisuus ihmisten kesken lisääntyy joka vuosi. Edelleen ne leipäjonot ovat suurissa kaupungeissa. Tämäkin asia jakaa hallitusta. Yksissä keskusteluissa molemmat puolueet puhuvat työperäisen maahanmuuton puolesta. Taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ovat mittavat, kun ihmisellä on ulkopuolella olemisen sijasta mahdollisuus tulla osaksi yhteiskuntaa, oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Lapsiperheiden köyhyydestä on puhuttu vuosikausia, mutta se vain lisääntyy. Leipäjonoja on ollut yli 30 vuoden ajan, alkaen 1990-luvulta, jolloin oli pahin lama sitten 1930-luvun. Markkinatalouden johdosta monet eivät pysy tässä vauhdissa mukana. Moni ei voi palata siksi, että lähtömaa ei ota heitä vastaan tai koska kokee olevansa kuolemanvaarassa. Aiemmin kansainvälisen suojelun tarpeessa olleet menettivät asemansa. Kaikkiaan turvapaikkaa hakeneita oli silloin noin 32 000. Mutta tekevätkö poliitikot jotain sen eteen. Köyhät lapsiperheet joutuvat hakemaan Kelasta perustoimeentulotukea vuokriin, lääkkeisiin, ruokaan ja muihin menoihin. Heikossa asemassa olevat ihmiset jäävät hyvin usein marginaaliin ja ovat monesti jollakin tavalla syrjäytyneitä. Tämäkin tilanne on entisellään. Heikossa asemassa olevat ihmiset eivät käy aina äänestämässä ja yleensä rikkaat käyvät. Painetta pannuun ovat koko loppusyksyn laittaneet perussuomalaiset, koska sisäministeriö selvittää parhaillaan sitä, mitä tilanteelle pitäisi tehdä varjoyhteiskunnan syntymisen ehkäisemiseksi. Yleensä markkinatalousmaissa rikkaat vain rikastuvat joka vuosi ja köyhät vain köyhtyvät joka vuosi. Tiukkaa linjaa vetää myös kokoomus. Hyvän esimerkin antoi Irlannin hallitus. SDP:n kanta on epämääräinen tässäkin asiassa. Ei kukaan ihminen enää pysty hallitsemaan globaalia markkinataloutta. Joko periaatteellisista syistä tai sitten persujen pelossa. l Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja arvoisuustyöryhmää vetänyt professori Juho Saari sanoi jo noin kolme vuotta sitten, että tehdystä työstä tulee jäädä enemmän rahaa käyttöön, vaikka saisi tukia tai tulonsiirtoja. Toisissa ne haluavat heittää täällä jo valmiina olevia kieltä ja suomalaisia tapoja oppineita potentiaalisia työntekijöitä ulos maasta. Politiikka KU 52 /2 02 1 | 35 Viimeinen sana Heillekin on sijaa majatalossa S uomessa on vuonna 2015 turvapaikkaa hakeneiden perintönä 3 000 ihmistä ilman oleskelulupaa. Juuri niiden estämiseksi vastuulliset puolueet hakevat ratkaisuja. Näistä 3 000:sta niin sanotusta paperittomasta tulee alkuvuoden suuri poliittinen kiistakysymys hallitusta jakavien työllisyys-, ilmastoja budjettitoimien lisäksi. Nuoret eivät saa hoitoa, ja osastolle pääsy psykiatriseen sairaalaan on erittäin vaikeaa. Mika Lille Helsinki. Ei näitä ihmisiä ole juuri autettu, eikä heitä juuri lainkaan huomioida politiikassa. Se, että ratkaisua ei haeta, altistaa vuorostaan niin lapsia kuin aikuisia hyväksikäytölle, ja pahimmillaan esimerkiksi ihmiskaupalle.” Siitä vaan lukemaan, keskusta. Noin 60 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on työkyvyttömiä. Palkkatuen kautta on helpompi palata takaisin töihin, kun palkkatukityö on noin 80 prosenttia kokoaikaisesta työstä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto julkaisi joulun alla hyvän katsauksen nykyiseen paperittomien ongelmaan ja sen ratkaisuihin: ”Voimassa olevan hallitusohjelman tavoitteella, paperittomuuden ehkäisemisellä ja torjumisella, on toteutuessaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia niin paperittomille ihmisille itselleen kuin koko yhteiskunnalle. Tai mitä muuta tuleekaan käymään yhteiskunnassamme, se nähdään varmaan jo muutamien vuosien aikana. Nuorten osastopaikkoja psykiatrisissa sairaaloissa on leikattu erittäin paljon. Yle esitti muutamia vuosia sitten ohjelman otsikolla ”pinnan alla kytee”. Niuvanniemen vankimielisairaalan ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Hannu Lauerma, sanoi jo monia vuosia sitten, että kun psykiatrisen sairaalan osastopaikat koko ajan vähenevät meillä Suomessa, niin se johtaa siihen, että vankimielisairaalan osastopaikat lisääntyvät eli vaikeita psyykkisesti sairaita potilaita joudutaan hoitamaan vankimielisairaalassa, ja nämä potilaat ovat tehneet väkivaltarikoksia. Sisäministeriö ei ole tehnyt mitään esitystä, mutta keskusta on ennalta torjunut täällä olevien paperittomien aseman laillistamisen. Syntyykö jonkinlainen suurempi liike, joka yrittää luoda häiriötä yhteiskunnassa. Siinä kerrottiin hyvin köyhistä ihmisistä, jotka olivat jopa melko vihaisia siitä, että köyhyys on koko ajan läsnä heidän elämässään ja että kukaan ei ota heitä vakavasti ja juuri kukaan ei auta heitä. Työkyvyttömän on hyvin vaikeaa mennä kokopäiväiseen työhön. Ja varjoyhteiskunnan syntyminen lisäisi lieveilmiöitä, joista perussuomalaiset saavat lisää vastustettavaa ja esimerkkejä ”Ruotsin tiestä”. Näin pitäisi meilläkin tehdä. Inhimillisistä syistä, mutta koska se ei nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä kelpaa perusteluksi, näin pitäisi tehdä yleisen turvallisuuden vuoksi. Jo yli 45-vuotias työtön, jolla on todella hyvä ansioluettelo, ei itse asiassa saa enää työtä. Vasemmistoliitossa ja vihreissä tämä tiedetään muutenkin. Esimerkiksi Helsingissä poistettiin Helsinki-lisä, ja se johtaa siihen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat köyhät perheet joutuvat kärsimään eniten, kun nettotulot alenevat tänä vuonna. Paperittomuus altistaa ihmiskaupalle ja rikollisuudelle – varjoyhteiskunnalle. Näppärää perussuomalaisten kannalta, mutta he ovat ainakin johdonmukaisia vastustaessaan kaikkea. Koko maailman ihmisistä 4–5 prosenttia omistaa reilusti yli puolet kaikesta varallisuudesta koko maailmassa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on merkkejä siitä, että hyvin monet joutuvat kärsimään jatkuvasta köyhyydestä. Hallituksessa ollessaan puolue loi itse ongelman, jonka ratkaisemista vastaan se nyt taistelee. Se päätti tarjota mahdollisuuden oleskeluluvan saamiseen kaikille maassa useita vuosia olleille paperittomille ihmisille. Kokoomuksen ja keskustan nuiva linja sen sijaan on kuin hölmöläisten peiton jatkamista. He eivät saa työterveyshuoltoa. Juha Sipilän hallitus muutti turvapaikkalakeja. Perussuomalaiset ovat tietysti omassa äärinurkassaan tässäkin asiassa
NIIN SYNTYY MYÖS UUSI KU.. UUTTA YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA KANSAN UUTISET PUHEENAIHEET JOKA PÄIVÄ VERKOSSA WWW.KANSANUUTISET.FI PARAS YHTEISKUNTA SYNTYY MONISTA VÄREISTÄ