SIVU 27 kansan uutiset . 22/2019 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. vIIkkolehtI | 31.5.2019 | 3,5 € | 22-003251-1922 | kansanuutIset.fI Rekkakuskin vapaus on mennyt sivu 7 Guardian: Romanit taas syntipukkeja sivu 14 Neuvosto-Karjalan nousu ja tuho sivu 21 Meppi-Modig ilMaston ja ihMisoikeuksien asialle
Toinen tärkeä teema parlamentissa on työelämän muutokset. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhdistäminen ilmastonmuutoksen torjuntaan on olennaista yhteiskuntarauhan kannalta. Nuorten ilmastonmuutoksen vastaiset mielenosoitukset ovat vedonneet ympäri Eurooppaa poliittisiin päättäjiin. Muutoin uhattuna ovat naisten, vähemmistöjen ja maahanmuuttajien ihmisoikeudet. Eurooppa selvisi äärioikeistosta säikähdyksellä Koululaisten kevätjuhlat. Vasemmisto säilytti asemansa, ja kokoomuksen kannatus oli selvästi suurin. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma–pe 9.00–12.00 puhelin: 09 7596 0365 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2019 KANNEN KUVA Jarno Mela Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Sivu 16 Jussi Halla-aho on nyt siinä tilanteessa, missä hänen edeltäjänsä Timo Soini kymmenisen vuotta sitten. Eurooppavastaiset, brexit-henkiset puheet lisääntyvät. Tähän huutoon parlamentin on vastattava. Tilalla on vain pettymystä ja katkeruutta. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson korosti vaalivalvojaisissa sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden yhdistämistä ilmastonmuutokseen. Kesto Määräaikais. Vihreät hyötyivät Suomessa ja koko Euroopassa ilmastonmuutoksen noususta yhdeksi kärkiteemoista. l E uroparlamenttivaalien alla ennakoitiin äärioikeiston ja oikeistopopulistien äänivyöryä. Sen sijaan Eurooppa-myönteiset puolueet vahvistivat asemiaan. Ja se kuuluisa virsi, jonka pelkkä ajattelu saa jo vedet silmiin. Oikeistopopulistit ääri-ilmiöineen nousivat viisi vuotta sitten parlamenttiin. 2 | KU 22 /2 01 9 Viisi vuotta Soman kaivosonnettomuuden jälkeen uhrien ja selviytyjien omaiset odottavat yhä oikeuden toteutumista. Oikeistopopulistien varjo ei väistynyt, sillä valtaa käytetään parlamentissa ryhmien kautta. Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset ruokkivat härskisti ilmastonmuutoksen torjunnalla ihmisten pelkoja ja vähättelivät ongelmaa. Oikeistopopulismin juurisyihin on vastattava, vaikka se ei ole helppoa. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Jännitys päätösjuhlan esitysten onnistumisesta ja todistusten numeroista. Oikeistopopulistit eivät ole mahtuneet aikaisemmin yhteen ryhmään, mutta näiden vaalien jälkeen puolueet havittelevat yhteistyön tiivistämistä. Menestys jäi pelättyä vähäisemmäksi. Silloin nousussa olevaan puolueeseen tuli radikaaleja, joita voisi yhtä hyvin kutsua ihmisvihaajiksi. Ne ovat vahvistaneet asemiaan, ja puolueet ovat monissa maissa hallituksessa, kuten Suomessa perussuomalaiset. (10 %). Hanketta on vetänyt Italian äärioikeistolaisen, hyvin maahanmuuttovastaisen Lega-puolueen puheenjohtaja Matteo Salvini. 22/2019 Perjantaina 31.5.2019 Sirpa koSkinen Kansan Uutisten toimittaja TÄSTÄ INNOSTUN NYT. Usko siihen, että syyllisiä koskaan rangaistaisiin, on haihtunut. Oikeistopopulistit ratsastavat nationalismilla, kansallisvaltion roolin vahvistamisella ja Euroopan rajat kiinni -retoriikalla. Suomessa perussuomalaisten nousu jäi odotettua pienemmäksi. Lue LiSää kanSanuutiSet.fi/4087404 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–pe klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. PÄÄKIRJOITUS Sirpa puhakka Päätoimittaja sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi PS. Eurooppa-mielisten puolueiden on tehtävä parlamentissa yhteistyötä yli ideologisten rajojen. Kahisevat mekot ja kopisevat juhlakengät
Hallituksen tasa-arvoneuvonantaja Halla Gunnarsdóttir Hallitus takaa palkat Islannissa Reykjavik Vihreävasemmistolainen hallitus edistää tasa-arvoista palkkapolitiikkaa. TeksTi Mervi Viteli Monet islantilaiset tekevät kahta tai kolmea työtä selvitäkseen esimerkiksi asuntolainoista tai korkeista vuokrista. Matalapalkkasopimus koskee 110 000 työntekijää. Vihreä vasemmisto -puolueesta tuleva pääministeri Katrin Jakobsdóttir lupasi maaliskuun lopulla palkkaneuvotteluissa ammattiliittojen kanssa hallituksen takaavan vähimmäispalkkojen nousun. AjAssA KU 22 /2 01 9 | 3 01 AjAssA A limpia palkkoja nostetaan 30 prosentilla seuraavan kolmen ja puolen vuoden aikana Islannissa. Liitot uhkasivat lakolla, joka olisi vaarantanut maalle elintärkeän matkailun. Al l Ov er Pr es s. Hallitusta vaadittiin osallistumaan palkkaneuvotteluihin. Hallitus aikoo myös parantaa pienituloisten tukia ja keventää pienituloisten verotusta Matalapalkkaiset linja-autonkuljettajat ja hotellien ravintola-, keittiöja siivoustyöntekijät vaativat 40 prosentin korotusta palkkoihinsa
Hallitusohjelmassa linjasimme, että hallitus vähentää eriarvoisuutta ja edistää palkkatasa-arvoa. Maaliskuussa suuri islantilainen halpalentoyhtiö meni konkurssiin. . AlimmAt pAlkAt 3 000 euroa ja mediaanipalkka 5 000 euroa. mAAhANmuuttAjiA 12 prosenttia. M er vi vi te li M er vi vi te li Matkailu ja palvelut tuottavat 70 prosenttia Islannin bruttokansantuotteesta. Islanti . Nykyisin hän on verohallinnon henkilöstöjohtaja. Nuoret perheet etsivät asuntoja Reykjavikin lähikunnista halvempien asumiskulujen vuoksi. . . Monille pienituloisille esimerkiksi hammashoito ja erikoislääkäripalvelut ovat liian kalliita. Kaukaisemmista maista tulleet työskentelevät hotellien ravintoloissa, keittiöissä ja siivoojina. . . Vaikka Islannin bruttokansantuote asukasta kohti on maailman huipputasoa, sitä on myös maan kustannustaso. Parhaillaan neuvottelemme Britannian kanssa erillissopimuksista useilla aloilla, koska Islanti ei ole Euroopan Unionin jäsen, sanoo Halla Gunnarsdóttir. Monet islantilaiset tekevät kahta tai kolmea työtä selvitäkseen esimerkiksi asuntolainoista tai korkeista vuokrista. – Ensimmäisen kerran Islannin politiikassa hallitus tuli mukaan palkkasopimusneuvotteluihin varhaisessa vaiheessa. Al l Ov er Pr es s/ He nd ri K sc HM id t. Samantasoisesta koulutuksesta saa yhtä paljon pisteitä. Se kuljetti 30 prosenttia Islannin matkailijoista. Työpaikoille tehdään yllätystarkastuksia ja ulkopuolinen asiantuntija arvioi kerran kolmessa vuodessa yrityksen tilanteen. TuloT korkeaT, hinTaTaso huipulla Monet matalapalkkaisista ovat maahanmuuttajia. tAlouskAsvu ollut jopa seitsemän prosenttia viime vuosina. Työn luokitus on tähän mennessä tehty 75 yrityksessä. Nämä asiat ovat tärkeitä Vihreä vasemmisto -puolueelle, hän korostaa. Asuntojen vuokraaminen turisteille on korottanut huomattavasti vuokria Reykjavikissa. NAisteN jA miesten työllisyysaste yli 90 prosenttia. . Matkailu ja palvelut tuottavat 70 prosenttia Islannin bruttokansantuotteesta. Se velvoittaa kaikki yli 25 työntekijän työyhteisöt ja yritykset arvioimaan työtehtävät ja maksamaan samantasoisesta työstä samaa palkkaa. Matkailubuumi on kasvattanut tuloja viime vuosina. – Kun työtehtävät arvioidaan kerran perusteellisesti, on myöhemmin helppo määritellä eri tehtäviä hoitavien palkkataso. . Halla Gunnarsdóttir pitää tärkeänä pääministerin ja hallituksen selkeää tukea matalapalkkaisten alojen vaatimuksille. Maassa tuli voimaan palkkatasa-arvolaki vuonna 2018. Luokituksen vahvistamisen jälkeen palkkatasa-arvon toteutumista seurataan. Kaikki osatehtävät pisteytettiin. Sen jälkeen selvitettiin, mitä eri osia työtehtävät sisältävät. – Työtehtävien luokittelu ei ollut ihan helppoa, koska tullissa on hyvin erilaisia töitä. . – Hallituksella on haastavia tehtäviä edessään. – Osoitimme, että toteutamme hallitusohjelmaa, johon kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet. – Piti miettiä, miten verrata vaikka toimistotyötä tekevien ja satamassa konttia tarkastavien työntekijöiden työn kuormittavuutta, Unnur Ýr Kristjansdóttir kertoo. AsukkAitA 350 000. . . AjAssA 4 | KU 22 /2 01 9 (Vihreä vasemmisto -puolue), pitää saavutettua neuvottelutulosta historiallisena. Konkurssi aiheutti tuhannen ihmisen työpaikan menetyksen ja matkailutulojen pelätään pienenevän. . Tasa-arvoisTa palkkapoliTiikkaa Islannissa palkka-asiat ovat politiikan keskiössä. Työntekijät jaettiin 18 ryhmään. Eniten on puolalaisia. Ensimmäisenä tasa-arvoiseen palkkaan siirryttiin maan tullilaitoksessa, jossa pilottihanketta johti Unnur Ýr Kristjansdóttir. koAlitiohAllitus, jossa on Vihreä vasemmisto -puolue sekä kaksi porvarillista puoluetta: konservatiivinen perinteinen itsenäisyyspuolue ja keskustaoikeistolainen edistyspuolue Hallituksen tasa-arvoneuvonantaja, Halla Gunnarsdóttir uskoo tuen matalapalkkaisten palkankorotuksille lisäävän luottamusta hallituksen politiikkaan. l Unnur Ýr Kristjansdóttir johti tullilaitoksen toteuttamaa tasa-arvoista palkkausta
Eroja asiakasmaksuissa ja hoitoonpääsyssä on myös maantieteellisesti. Kun asia pitkittyy, se mutkistuu. erimielisyys on hyvä asia näyttely Osa Harri Pälvirannan teoksesta Vapautemme hinta. Kun sanoo, että otetaan sitten maaliskuulle, kerrotaan, että listat eivät vielä ole auki, ei pysty varaamaan. Käynnit ovat ilmaisia. Hän maksaa terveyskeskuskäynneistään vuosimaksun, ja jos joutuu käyttämään ensiapua viikonloppuna, päivystysmaksun. Vuonna 1999 elettiin siinäkin mielessä historiallisia aikoja, että yhteiskunnallista kehitystä analysoimaan kelpasivat sosiologitkin. – Ja ne joilla menee heikosti, ovat hyvin heikkoja. Näyttelyssä sen sivuun jääneet historiat heräävät eloon. Olen omaan tilanteeseeni enemmän kuin tyytyväinen, mutta eihän tämä oikein ole. Muun muassa tätä kysytään Helsingin kaupunginmuseon uudessa Toista mieltä! -näyttelyssä. Ongelmaa ei luonnollisesti ole, jos taskusta löytyy massia. Tai toisen tohtorin Harri Melinin havainnosta, että myönteiset visiot olivat kadonneet yhteiskunnasta. – Silloin oli vielä tekemisen meininki ja ihmisillä perspektiivejä sosiaaliseen nousuun, Melin muisteli aikaa taaksepäin. Se antaa suunvuoron taiteelle, jonka kautta kiistelyn ja kapinoinnin roolit yhteisöissä tulevat esiin. Rahalla saa – rajoitetussa määrin terveyttäkin. Jos työttömät itse vaativat jotain, heille lähinnä nauretaan, Melin jatkoi. Ajat ovat kotipaikkakunnallani tiukassa ja joskus sanotaan, että esimerkiksi koko helmikuu on jo täynnä. Pääsen lääkäriin kun tarvitsee, yleensä samana päivänä. Kaikilla pitää olla pääsy lääkäriin silloin, kun tarvitsee. Minä kuulun tässä suhteessa eliittiin, niin yllättävää kuin se onkin, pienituloinen kun olen. ToisTa mielTä! 29.9. saakka Helsingin kaupunginmuseo suomalainen unelma romahti 20 vuottA sitten Jouko Nikula. Kyse oli 1990-luvun lamasta, jonka jälkikaiut vaikuttavat yhä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja terveyskeskusmaksut pitää poistaa. eikö lUUlisi, että perusterveydenhoito olisi kaikille samalla tavalla saatavilla. Mitään terveystarkastuksia ei ole. – Sosiologinen kuva 1990-luvusta. Rikkaat voivat käyttää yksityislääkäriä, ja jälleen hoitoonpääsy on huomattavasti nopeampaa kuin julkisella puolella. Helsinki ei ole konsensuksen koti, vaan pikemminkin kiistelyn tyyssija. Sairaanhoitajakäynneistä kolme ensimmäistä kertaa maksaa vielä erikseen. 5. 1999 ilmestyneessä kirjassa Mikä Suomessa muuttui. KaiHirvasnoro Miksi eriMielisyyttä sysätään syrjään, vaikka se on poliittisen toiminnan perusta demokratiassa. Nythän sekin on varattu ekonomisteille. Kolumni KU :n ar Ki st o/ Ja rm o Li nt Un en Hg in Ka Up Un gi m Us eo. Perussuomalaisten nousun juuria voi löytää juuri siitä, että ihmisiltä katosi usko parempaan huomiseen. Voin halutessani valita lääkärin, jolle menen. Puolisoni käy terveyskeskuksessa. Heillä ei ole puolestapuhujaa. Näin suomalaisen unelman romahdusta kuvaa yhteiskuntatieteiden tohtori Jouko Nikula 26. Minut kutsutaan säännöllisesti terveystarkastukseen verikokeineen: minulla on laaja työterveyshuolto siihen asti kun jään eläkkeelle tai joudun työttömäksi. Nyt työläisten lapsesta tuli taas työläinen ja keskiluokkaan pääsivät vain keskiluokan lapset. Kaikilla pitää olla yhdenvertainen pääsy palveluihin! Eliitti ja rahvas tErvEydEnhoidossa Anne nymAn Kirjoittaja on myyjä ja luottamusmies. Eipä ole. Eihän se näin voi mennä! Perusterveydenhuoltoon pitää satsata: järkikin sanoo, että silloin erikoissairaanhoidon kulut pienenevät. Konsultaatio erikoislääkärille ei ole ongelma, eikä vastaanottoaikaa tarvitse kauaa odotella. AjAssA KU 22 /2 01 9 | 5 Usko jatkUvasta taloudellisen hyvinvoinnin kasvusta vaihtui pelkoon toimeentulon säilymisestä. Kyllä, terveyskeskusmaksu voi todellakin olla asia, joka saa ihmisen viivyttämään lääkäriin menoaan
tämä on viimeinen kolumnini KU:ssa tällä erää. Sekä kritiikin vastaanottamista että antamista pitää harjoitella. Apurahatutkijoilla ja pätkätyöläisillä ei näitä mahdollisuuksia ole. Nyrkkisääntönä voinee todeta, että kritiikki pysyy asiassa ja keskittyy siihen. Se on ihan ok. KuKaan meistä ei koskaan ole valmis, eikä täydellinen. Tämä oli tervetullut ja odotettu uutinen. Kun kritiikki osuu omalle kohdalle, ei pidä uhriutua ja väittää kritiikkiä kiusaamiseksi ja häiriköimiseksi. Oman ajattelun rajojen huomaaminen voi olla aika paskamaista. Yliopistojen ja alan liittojen olisi syytä ryhtyä välittömiin toimiin vastaavan rahaston perustamiseksi tutkijoiden tueksi. TI-PE klo 9-16. viime vuosina on ylipäätään käyty paljon keskustelua vihapuheesta ja tehty tutkimuksia tutkijoihin ja journalisteihin kohdistuvasta häiriköinnistä ja uhkailusta. tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. Ihmisenä ja ajattelijana kehittyminen ei ole koskaan helppoa, siihen liittyy kaikenlaista Saara Särmä Kirjoittaja on feministi, taiteilija ja tutkija. Eläkää ihmisiksi ja tukekaa ja puolustakaa häiriköinnin ja kiusaamisen kohteeksi joutuneita! l V iime viiKoll a mediatalot ja alan liitot perustivat journalistien tukirahaston uhkailun, vainon ja häirinnän kohteeksi joutuneiden toimittajien tueksi. 044-721 0320 info@kansanarkisto. AjAssA 6 | KU 22 /2 01 9 epämukavuutta. Vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen, jossa esitetään 13 toimenpidesuositusta vihapuheen ja nettikiusaamisen kitkemiseksi. Siksi tarvitaan kollektiivisia toimia turvallisten työolojen takaamiseksi aivan kaikille. Tutkijat ja toimittajat ovat hyvinkin tottuneita kritiikin vastaanottamiseen, se on keskeinen osa työtä ja siinä kehittymistä. Kuten kritiikin tarkoituksena yleisesti on, muilta voi odottaa ja pyytää enemmän, mutta pakottamalla ei päästä mihinkään. Selvää on, että vihakampanjat ja häiriköinti tähtäävät hiljentämiseen ja joskus siinä onnistuvatkin. Kritiikin vastaanottamista ja antamista pitää harjoitella Kolumni Vaikka kuinka kokisi olevansa oikeassa ja hyvien puolella, ei pidä häiriköidä eri mieltä olevia. Kiitos lukijoille kuluneesta 3,5 vuodesta. Jos kritiikin ja häiriköinnin ero ei ole selvä, kannattaa mieluummin jättää palaute antamatta. Epäreiluuden tunteessa voi vaikka vähän velloa, kunhan sen jälkeen pyrkii parempaan ajatteluun. Toissaviikolla julkaistiin emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen johtaman asiantuntijatyöryhmän raportti Sanat ovat tekoja. www.kansanarkisto. Häiriköinnillä ei ole itse asian kanssa juurikaan tekemistä vaan se keskittyy ihmisen ominaisuuksiin, uhkailuun tai uhkailua läheltä liippaavaan toivotteluun (kuoleman, raiskauksen, väkivallan, mitä näitä nyt on). Kaikki konkreettiset toimet häiriköinnin vähentämiseen ja siitä johtuvien haittojen minimoimiseen ovat tarpeen. Niin ikään viime viikolla lanseerattiin häiritseväpalaute.fi -verkkosivusto, joka tarjoaa neuvoja ja tietoa työssään epäasiallisen palautteen kohteeksi joutuneille asiantuntijoille ja heidän työyhteisöilleen. Työsuhteiset tutkijat voivat toki saada työnohjausta, päästä työterveyteen ja tarpeen vaatiessa jäädä myös sairauslomalle. Vaikka kuinka kokisi olevansa moraalisesti ylivertainen toimija, oikeassa ja hyvien puolella, ei pidä häiriköidä eri mieltä olevia. Tottakai kritiikki saattaa tuntua pahalta, mutta se, että tuntuu pahalta ei vielä välttämättä tarkoita häiriköintiä
TausTaT KU 22 /2 01 9 | 7 02 taustat Romantisoitunutta kuvaa rekkamiehen työstä on rakentanut amerikkalainen populaarikulttuuri –?Suuret?muutokset?kuljetusalalla?ovat?tapahtuneet?hiljalleen,?Jouni?Ratavaara?kertoo.
TausTaT Vapaus rekkamiehen työssä on näennäistä Jouni Ratavaara teki 42 vuoden työuran kuljetusalalla. Kun työstä katosi autonomia, hän jäi ennenaikaiselle eläkkeelle. 8 | KU 22 /2 01 9
TausTaT KU 22 /2 01 9 | 9 Vapaus rekkamiehen työssä on näennäistä . teksti Esko Harni kuvat Laura Tyrmi
Ahon mukaan asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen: – Kyseessä on ammatti, johon lähes jokaisella on jonkinlaista tarttumapintaa, mutta jonka sisällöstä harva tietää riittävästi. – Eräs haastateltavani kuvasi tätä osuvasti: olet vähän niin kuin yrittäjä itsekin. Rekkamiesten työhön liittyvä vapaus perustui aiemmin siihen, ettei työtä pystytty alistamaan tayloristisille periaatteille. Työnantajan ja työntekijän suhde on omalaatuinen erityisesti pienemmissä kuljetusalan yrityksissä. Ajamisen, lastaamisen ja purkamisen rinnalla kuljettajien tulee hallita myös erilaisia paperitöitä, lakikoukeroita ja uusia teknologioita, sanoo Aho. Yksi iso tekijä, joka on rakentanut romantisoitunutta kuvaa rekkamiehen työstä, on amerikkalainen populaarikulttuuri. Matkojen aikana Aho havainnoi rekkamiesten työntekoa, kävi keskusteluja työstä ajamisen yhteydessä sekä osallistui kuormien lastaamiseen ja purkamiseen. Työntekijä kokee olevansa samassa veneessä työnantajansa kanssa. Tutkimuksessaan Aho osallistui vuosien 2012–2017 aikana kymmenen eri toimialalla työskentelevän rekkamiehen työreissuille. Kuskien tulee myös päivittää ammattitaitoaan yhä useammin. – Tätä voidaan kutsua niin sanotuksi “just in time” -organisoinniksi. TausTaT 10 | KU 22 /2 01 9 ten myös tavaraa kuljetetaan entistä useammissa erissä ja entistä tarkempien aikataulujen mukaan. Myös tietynlainen kouluttautumisen eetos on tullut alalla vahvemmin esille. Jos esimerkiksi auto hajoaa, myös työt loppuvat, sanoo Aho. Ahon mukaan työntekijöillä on usein vahva solidaarisuus työnantajaa kohtaan. Nyt hukkaliikkeitä pyritään välttämään mahdollisimman tehokkaasti. ValVonta on lisääntynyt ja autonomia Vähentynyt Siitä huolimatta, ettei rekkamiehen työ ole todellisuudessa koskaan ollut niin vapaata kuin myyttisissä tarinoissa kerrotaan, on työhön liittyvä vapaus ja autonomia heikentynyt kasvaneen työn valvonnan myötä. Teollisuuden ja kaupanalan yritykset haluavat välttää hukkatavaraa, joAiemmin riitti, että jakelua tehdessään kuski kirjasi itsensä sisään ja ulos purkupisteillä.. Muutokset työelämän käytännöissä ja organisoinnin tavoissa ovat mullistaneet monia perinteisiä duunarialoja. Isännän huolet siirtyvät monesti näin myös työntekijän huoliksi. Nämä muutokset vievät pohjaa työhön liittyvältä vapaudelta. Alalla toimivien täytyy yhä useammin päivittää ammattitaitoaan. Kuljetusala ei ole tästä poikkeus. R ekk amiehen työ on muuttunut ratkaisevasti. Näin kertoo rekkamiesten työstä juuri väitöskirjatutkimuksen julkaissut Timo Aho Jyväskylän yliopistosta. Työtä valvotaan uudenlaisen teknologian avulla voimakkaammin kuin aiemmin. Elokuvissa ja lauluissa rekkamies on seikkaileva hahmo jonka nähdään pystyvän hallitsevan lähes kaikkea, Aho kuvaa. Pelkkä työn tuoma kokemus ei enää riitä. Rekkamies nähdään vapaana, tavoittamattomissa olevana seikkailijana. Rekkamiehen ammattiin liittyy monenlaisia myyttejä. Taylorismille tyypillinen ajatus siitä, ettei yksikään työntekijä saa olla korvaamaton, on tullut vahvemmin esiin kuljetusalalla, Aho kertoo. – Rekkamiehen työtä kuvataan yhtäältä maskuliinisena ja voittoisana seikkailuna, mutta toisaalta ammattia leimaavat myös hämyiset sävyt, esimerkiksi salakuljetukseen liittyvä kuvasto, Aho jatkaa. Kuljetusalaa määrittää yhä enemmän 24/7-tyyppinen ajattelu ja asiakasohjautuvuuden korostuminen. Toisaalta muutokset voivat luoda mahdollisuuksia rakentaa uudenlaista “rekkamieheyttä”. – Työstä tulee kenties keskiluokkaisempaa, kun kuljettajien tulee opiskella uudenlaisten teknologioiden käyttöä
l. Työn aikatahti kiristyi vuosien varrella, mutta myös työn luonne muuttui ratkaisevasti. Tämän jälkeen hän on työskennellyt pienissä paikallisissa yrityksissä ja uransa viimeiset parikymmentä vuotta suuremman yrityksen alaisuudessa. Vapauden tunne synnyttää ylitunnollisuutta Joskus tämä lojaalisuus voi mennä pidemmällekin. – Minusta alkoi tuntua yhä voimakkaammin, ettei minua arvostettu enää työntekijänä. Ahon mukaan ne syntyvät työhön liittyvästä vapauden tunteesta ja tarpeesta osoittaa vastavuoroista luottamusta työnantajaa kohtaan. Ratavaara jäi lopulta ennenaikaiselle eläkkeellä kaksi vuotta sitten. Mistä tämä lojaalisuus ja omista oikeuksista luominen kumpuaa. – Suuret muutokset kuljetusalalla ovat tapahtuneet hiljalleen, mutta ne ovat olleet sitäkin voimakkaampia. Uransa aikana Ratavaara on ollut ainoastaan yhden kuukauden mittaisen pätkän työttömänä. – Viimein minusta alkoi tuntua siltä, että yksinkertaisesti halusin jäädä pois oravanpyörästä. Ongelmallista kuljetusalan työntekijän näkökulmasta on se, että nyt tätä luottamusta viedään pois työn kasvaneen valvonnan myötä. Tietysti jos viivytteli, niin tuli sanomista, mutta tällöin tuskin alalla pysyi muutenkaan. Työtä sai tehdä itselleen sopivaan tahtiin. Työn autonomian katoaminen oli yksi suurimmista syistä. En saanut vaikuttaa enää omaan työnkuvaani, Ratalahti kertoo. Valvonnan voimistuminen sai Ratavaaran kyseenalaistamaan ammatti-identiteettinsä. – Eräs rekkakuski kuvasi tällaista tilannetta osuvin sanankääntein: kaikesta yritetään vetää löysät poijes, nää on niin tiukkaan vedetty jo. Urani loppuvaiheilla tahti selvästi kiristyi ja työt aloitettiin useimmiten jo puolenyön aikoihin. Suurimmat muutokset ovat olleet samankaltaisia, joita Aho tarkasteli tutkimuksessaan: työn aikatahdin kiristyminen ja työn valvonnan voimistuminen. – Kuljettaja ei välttämättä aina pysty pitämään kiinni oikeuksistaan, esimerkiksi jäädä sairauslomalle. Kuski saattaa kokea, että tämä on osoitus isännän luottamuksesta renkiä kohtaan, johon työntekijä haluaa vastata olemalla lojaali työnantajaa kohtaan, Aho sanoo. Pitkäaikainen kuljetusalan ammattilainen ei näe alalla tapahtuneita muutoksia positiivisessa valossa. Myöhemmin tällainen olisi ollut käytännössä mahdotonta. Kun aloitin urani, niin viisivuotias poikani oli usein mukana työreissullani. Myöhemmin työn valvonta voimistui. Muistan poikani sanoneen, ettei koskaan alkaisi tehdä tällaista työtä, Ratavaara kertoo. Monelle kuskille herää ajatus: miksi minua valvotaan. – Uran alkuvaiheilla työ oli myös selvästi vapaampaa luonteeltaan. – Voimistuneen valvonnan olosuhteissa vastavuoroinen luottamus ei pääse samanlaisiin oikeuksiin kuin aikaisemmin. Työn ja muun elämän sovittaminen oli Ratavaaralle haastavaa koko hänen uransa ajan, mutta työn tuomat haasteet ja autonomian katoaminen olivat hänelle liikaa. Ratavaaran tarina kuulostaa tutulta Ahon korviin. Työntekijälle saattaa syntyä lojaalisuuden tunne työnantajaa kohtaan ja hän alkaa ajatella että jaksan painaa hieman sairaanakin, Aho jatkaa. Kun aloitin urani pullakuskina, työt alkoivat yleensä noin viideltä aamuyöstä. TausTaT KU 22 /2 01 9 | 11 Tutkija Timo Aho Jyväskylän yliopistosta osallistui viiden vuoden ajan rekkamiesten reissuille ja osallistui työn tekemiseen heidän kanssaan. Aiemmin riitti, että jakelua tehdessään kuski kirjasi itsensä sisään ja ulos purkupisteillä. Ratavaara aloitti apukuskina. Työtä sai tehdä itselleen sopivaan tahtiin. Kuljetusalalla rupee tulee se, että porukka rupee väsyy, Aho kertoo. Kuski saattaa ajatella, että isäntä laskee hänet maailmalle arvokkaaseen autoon, arvokkaan lastin kanssa. Hänen tutkimuksensa aineistosta löytyy vastaavia esimerkkejä. – Tähän liittyy niin konkreettisia kuin vertauskuvallisia tekijöitä. ulos oraVanpyörästä 42 vuoden mittaisen uran kuljetusalalla tehnyt jyväskyläläinen Jouni Ratavaara on paininut samojen ongelmien kanssa, joita Aho on tutkimuksessaan tuonut esille
Kesäkuun puolivälissä Rubinsteinilla pidetään jopa Edulliset ja jännittävät menopaikat löytyvät, kun jättää Nevski Prospektin turistirysät. Kilometrin matkalta löytyy yli 40 toinen toistaan jännittävämpää ravintolaa. Pietarilaisten suosiman italialaisen ja georgialaisen lisäksi on kaikkea eksotiikkaa: turkkilaista street foodia, välimerellisiä juomia ja alkupaloja tarjoava Vinostudia & pinchos, Belgian Gastronomic Pub Waterloo ja jopa sarkastisesti nimetty viinibaari Trudovye bydni (Duunarin arki). Pietari on parhaimmillaan, kun sivuuttaa kalliit turistirysät Nevski Prospektilla. Tämän salaisuuden ovat kyllä pietarilaiset itsekin osanneet säilyttää: tietoa ei tahdo löytyä kuin venäjäksi. Eremitaašin ja muiden mahtipontisten kulttuurilinnojen katveessa kuplii villi ja vapaa metropoli, nykyaikaisen kaupunkikulttuurin helmi. teksti Jukka Mallinen kuva All Over Press/Peter Kovalev Matkailijan villi ja vapaa Pietari. Kaupunki on täynnä toistaan persoonallisempia kahviloita, joissa pietarilaiset istuskelevat hengähtämässä ankarasta arjesta. Yksi nähtävyys on Frida Kahlo-kahvila. Niinpä jopa moskovalaiset tarvitsevat paikallisen alkuasukasoppaan, joka kertoo, missä on meno päällä juuri nyt. Täällä on tietysti myös jazzbaari ”48 Chairs”. Tosin englanninkielistä nettiä selailemalla alkaa jo löytyä vaikka mitä. Ei tarvitse kävellä kuin pari sataa metriä Nevskiltä, niin löytyy edullisia jännittäviä menopaikkoja ja bailaavia pietarilaisia. TausTaT 12 | KU 22 /2 01 9 P ietari on parhaiten pidettyjä salaisuuksia lähialueillamme. Eksotiikkaa ravintolakadulla Eurooppalaisen Pietarin uusin ylpeys on ravintolakatu ulitsa Rubinsteina keskustassa aivan lähellä Nevskin ja Liteinin risteystä. Harva tietää miten värikäs ja jännittävä matkakohde se on. Menoinfo kulkee vain sisäpiirissä. Interiööri on huiman mielikuvituksellinen sekoitus Kahlon töitä, viidakkoa ja ”calaveraa”, meksikolaisia tanssivia luurankoja. Talo tarjoaa kymmenittäin jännittäviä kahvi-, teeja kaakaodrinkkejä. Kahvilakulttuurin kukoistusta ei voi olla huomaamatta
TausTaT KU 22 /2 01 9 | 13 stand-up-festivaali – yli 100 settiä 25 baarissa. Dovlatovin hulvattomat kuvaukset neuvostoboheemien elämästä ovat ihastuttaneet monia suomennoksinakin. Venäjän länsimaisin kaupunki Pietari on monien alakulttuurien sulatusuuni. Niistä parhaassa, ”JFC:ssä” kiihkeä moderni soitto soi, kun lavalla ovat sellaiset mestarit kuin muiden muassa pianisti Andrei Kondakov, basisti Vladimir Volkov, perkussionisti Garik Bagdasarjan, afrokuubalais-pietarilainen Saber Latino tai vaikkapa petroskoilainen ryhmä ”Patribute Ensemble”. Kuvassa ihmisiä kattokierroksella. Fish Fabrique Nouvellessa esiintyy monenmoisia indiebändeja tai vaikkapa venäläisen uusfolkin suurnimi Inna Želannaja. Matkailijan villi ja vapaa Pietari. Jazzia Ja uusfolkia Neuvostoaikana jazz töräytteli vapauden säveliä, niinpä se oli neuvostoaikana aatteellinen vihollinen: ”Tänään hän kuuntelee jazzia, huomenna kavaltaa isänmaan”. Sen edessä oli barrikadi siltä varalta, että oligarkki yrittäisi pakkoluovuttaa kiinteistönsä takaisin mellakkapoliisien avulla. Rubinsteininkatu on elävää Pietarin undergroundin historiaa. Henkilökohtaisaatteellinen suosikkini Rubinsteinilla on kuitenkin Bekitzer – israelilaista katuruokaa. Kosheria puhtaimmillaan edustaa happamattomasta leivästä viritetty ”matsa pizza”. Siellä on kaksikin tunnetun samizdat-kirjailijan Sergei Dovlatovin muistomerkkiä ja jopa Dovlatov Bar. Tunnettu boheemi ryyppäsi ja sekoili täällä muun muassa runoilijoiden Joseph Brodskyn, Vladimir Ufljandin ja Jevgeni Rein kanssa. JFC:ssä soitto loppuu puoli yhteentoista mennessä. Venäjän länsimaisin kaupunki tunnetaan taas jazz-klubeistaan. Nyt Puškininkatu 10:ssä (sisäänkäynti Ligovski Prospektin puolelta) on hienosti kunnostettu taiteilijoiden osuuskunta ”Vapaan kulttuurin” laillinen taidekeskus. Pitkälle aamuyöhön jatkuvat hurjat jamit, jollaisia lännessä ei enää näe. Monet suomalaiset muistavat legendaarisen räjähtäneen punk-klubin Fish Fabriquen Puškininkatu 10:ssä, taiteilijoiden valtaamassa risaisessa talossa. Sieltä ehtii hyvin The Hat-klubille (”Šljapa” eli ”Lätsä”), jonne kaupungin jazzmuusikot kerääntyvät keikkojensa jälkeen erityisesti viikonvaihteessa. l Lisää matkakohteita ja linkit niihin Kansan Uutisten verkkolehdessä viikonloppuna. Hipsterien suosimassa paikassa nakutetaan läppäreitä ja nautitaan tabboulehia, falafelia ja hummusta tai israelilainen aamiainen ”moshava”
TeksTi Shaun Walker @Guardian news and Media 2019 kuva All Over Press/Jeremy Sutton-Hibbert P ataR ât s i ja it s E E Koillis-Romaniassa, vain muutaman kilometrin päässä Cluj-Napocan kaupungista. Hän on kampanjoinut alueen sulkemiseksi ja asukkaiden sijoittamiseksi yhteiskunPata-Râtin kaatopaikan liepeillä eläviä lapsia pilkataan likaisuuden ja pahan hajun vuoksi. Heistä lähes jokainen on syntyperältään romani. TausTaT 14 | KU 22 /2 01 9 Ei ääntä, ei tulevaisuutta. Se on voimistanut erottelun ja syrjinnän kierrettä.. Monet asuivat ennen keskikaupungilla, mutta heidät häädettiin ja pakotettiin täpötäyteen leiriin. Se vaikuttaa kuitenkin olevan kokonaan toisesta maailmasta kuin kaupungin vilkkaan keskustan kauniit kadut ja barokkiarkkitehtuuri. Size usage range 110 41mm 200 80 pixels Cluj-Napoca, Romania Populistien parjaamia romaneja elää Euroopassa kymmenen miljoonaa. He elävät masentavissa ja saastaisissa oloissa kaatopaikan kylkeen kyhätyssä leirissä. Noin 1 800 ihmistä kutsuu Pata-Râtia kodikseen. Linda Zsiga, 37-vuotias romaninainen, vietti useita vuosia Pata-Râtissa sen jälkeen, kun hänet ja hänen perheensä vuonna 2010 häädettiin kahden päivän varoitusajalla asunnostaan Clujin keskustasta. Tänne Clujin ja koko alueen jätteet läjitetään valtaviin kasoihin ja ilma on paksu mätänevän aineksen hajusta
Unkarissa äskettäin perustettu äärioikeistolainen puolue kutsui kannattajiaan taistelemaan ”mustalaisrikollisuutta” vastaan. Pata-Rât on yksi monista synkistä muistutuksista siitä, miten surkeissa oloissa miljoonat romanit elävät. Romanien aseman parantamiseksi on perustettu lukuisia kansallisia ja eurooppalaisia ohjelmia ja rahoitushankkeita, mutta ilman asianmukaisia kuulemisia merkittäviä muutoksia ei saada aikaan. – Se on lisännyt erottelua ja syrjintää pikemmin kuin vähentänyt sitä. – Muutoksen aikaansaamiseksi on välttämätöntä saada ihmisiä sinne, missä päätöksiä tehdään, sanoo Soraya Post, romanitaustainen Ruotsin Feministisen aloitteen entinen europarlamentaarikko, joka auttoi perustamaan vuosittain järjestettävän romaniviikon Brysselissä. Se, ettei romaniyhteisön etuja aja juuri kukaan, on erityisen hälyttävää nyt, kun populistiset voimat monessa maassa ovat käynnistäneet kampanjan heidän demonisoimisekseen. Kun perheet alun perin muuttivat Pata-Râtin kaatopaikan liepeille, lapsia pilkattiin likaisuuden ja pahan hajun vuoksi, minkä Zsiga sanoo voimistaneen erottelun ja syrjinnän kierrettä. l Käännös: Maippi Luukinen nan tarjoamiin vuokra-asuntoihin kaupunkiin. – Kun asuin täällä, en voinut edes avata kotini ikkunaa hajun takia. Ruotsalainen Post on samoilla linjoilla: – Vuosisatoja kestänyt syrjäyttäminen saa ihmiset tuntemaan, etteivät he voi kyseenalaistaa yhteiskuntaa. – Moni romani ajattelee, että koska hän on romani, hänen kuuluu olla köyhä ja asua kaatopaikalla, hän toteaa. Kaikki eivät ole innostuneita muuttamaan. Romanikollegoita hänellä oli parlamentissa vain muutama: yksi saksalainen vihreä ja toinen Fideszistä, Unkarin pääministerin Viktor Orbánin johtamasta puolueesta, jonka kanssa yhteistyö ei Postin mukaan ollut mahdollista. Aiemmin tänä vuonna Ranskassa laittomat ”kodinturvajoukot” hyökkäsivät Pariisissa romanien kimppuun sen jälkeen, kun valeuutiset väittivät näiden sieppaavan lapsia. Kuvaan itsestä liittyy myös se, että et itse asiassa edes tunne kuuluvasi siihen. Romaniassa, jossa romaneja on vähintään miljoona, ei ole suosittua äärioikeistolaista puoluetta, mutta itseään ruokkiva erottelun ja syrjinnän kierre on ollut pitkään osa yhteiskuntaa. Koko Euroopassa romaniehdokkaita on vähän, valittuja vielä vähemmän. Pakolaisten ja siirtolaisten aiheuttama paniikki on hieman laantunut ja romaneista on tullut jälleen syntipukkeja, sanoo Bernard Rorke Euroopan romanien oikeuksien keskuksesta. Jos annamme romanien elää näin, mitä mahdollisuuksia heidän lapsillaan on normaaliin elämään. – Pidä heidät köyhinä ja julkisten töiden ohjelmissa ja varmista, etteivät he käytä metamfetamiinia tai tule raskaaksi, Rorke luonnehtii Unkarin asennetta romaniyhteisöön. itsetunto ja isänmaa Puuttuvat Unkarin hallitus mainostaa itseään romanien voimaannuttamisen mallimaana, mutta arvostelijat sanovat hallituksen vain lisänneen erottelua siirtämällä monet ihmiset heikosti palkattuihin julkisiin töihin. – Kukaan ei ole ansainnut tällaista elämää, hän sanoo ja osoittaa suurinta jätekasaa. Euroopassa romaneja uskotaan olevan kymmenisen miljoonaa, saman verran kuin keskikokoisessa EU-maassa on asukkaita. Viime vuonna Italiassa äärioikeistolainen sisäministeri Matteo Salvini vaati ensitöikseen romanirekisterien luomista. Jotkut perheet raapivat elantonsa kasaan lajittelemalla kierrätettävää ainesta kaatopaikalla ja pelkäävät, että muuttaminen veisi heiltä viimeisenkin vähäisen tulonlähteen. Zsigan mielestä leirin sulkemisen vastustaminen kumpuaa yhteisön itsetunnon puutteesta. Kaksi vuotta siten Zsiga muutti Clujiin, yhteen kahdestakymmenestä Norjan hallituksen rahoittamasta asunnosta, mutta hänen perheenjäseniään asuu leirillä edelleen. Keskija Itä-Euroopan maissa, kuten Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa, monet romanit elävät Pata-Râtin kaltaisissa ghetoissa, eristettyinä rähjäisiin asumuksiin kaupungin reunalle, usein poissuljettuina koulutuksesta ja työmarkkinoilta. Julkista liikennettä ei ole, ei myöskään päällystettyjä teitä. TausTaT KU 22 /2 01 9 | 15 ja terveydenhuoltoon pääsyssä on viime vuosikymmenen mittaan tapahtunut, monilla Euroopan alueilla romanit on tosiasiassa eristetty ghettoihin, ja he ovat laajamittaisen syrjinnän uhreja. Sen sijaan, että nojaudumme poliitikkojen mielikuvitukseen meidän on yksilöitävä erityistarpeet julkisilla kuulemisilla, sanoo romanialainen EU-virkamies Ciprian Necula, joka oli järjestämässä viikonlopun mittaista, seitsemän puolueen vaalikeskustelua, jossa käsiteltiin yksinomaan romaneja koskettavia aiheita. romaneja on eurooPassa enemmän kuin ruotsalaisia Zsiga olisi halunnut asettua ehdolle Euroopan parlamenttiin hiljakkoin perustetun vasemmistojohtoisen koalition listalta, mutta ryhmä ei saanut kerättyä 200 000 nimeä, jotka uuden puolueen rekisteröiminen Romaniassa edellyttää. Vaikka hienoista edistystä koulutukseen Pakolaisten aiheuttama paniikki on hieman laantunut ja romaneista on tullut jälleen syntipukkeja.. – Toistaiseksi on kulutettu melko paljon rahaa, mutta vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Kun elämä leirillä on jatkunut lähes kymmenen vuotta, suurimassa osassa asumuksista on vesijohto ja sähkö, mutta asumiskelpoisia ne tuskin ovat vieläkään. Jokaisen, joka tarvitsee asunnon, pitäisi se saada. Toistaiseksi häntä ei ole onnestanut hallituksen lupauksista ja Euroopan toimielinten painostuksesta huolimatta. – Mutta katsokaa tätä paikkaa. Pakolaisten jälkeen romanit – Poliitikkojen on vaikea ruokkia islamofobista hysteriaa loputtomiin
TausTaT 16 | KU 22 /2 01 9 Sibel Uçkun poikansa kanssa olohuoneessaan Kirkagan kylässä lähellä Somaa. Sibel Uçkunin mies Hakan kuoli Soman kaivosonnettomuudessa.
Koska riittäviä hätäuloskäyntejä, paloturvallisia suojia ja toimivia kaasunaamareita ei ollut, 301 kaivostyöläistä kuoli. Hän oli kolmikymmenvuotias. Tuli levisi käytävästä toiseen. Vain tuotanto ja liikevoitto ohjasivat yhtiön johtoa. Hän suuteli vaimoaan ja otti mukaansa tämän pakkaamat laukut. päivän aamuna vuonna 2014 Hakan Uçkun valmistautui normaaliin työpäivään. Pian onnettomuuden jälkeen julkaistujen raporttien mukaan kaivoksen turvavaatimuksia oli järjestelmällisesti laiminlyöty. Savu ja kaasu estivät työläisiä pakenemasta ja vaikeuttivat pelastustyötä. TausTaT KU 22 /2 01 9 | 17 tätuntoisella viestillä yhdistänyt kansaa, vaan päinvastoin jakoi sitä lisää. Tuotantoa jatkettiin tauotta, kustannuksia karsittiin kaikkialla, ja vastahankaisia ammattiliittoja vainottiin. Hän ei koskaan palannut kaivoksesta. Uçkun työskenteli hämärässä, kivihiilipölyn seassa syvällä maan alla ansaitsemassa perheelleen elantoa. Järkyttyneet kaivostyöläiset ja heidän omaisensa buuasivat hänelle. – Onnettomuuden jälkeen viranomaiset ovat tukeneet vain kaivoksen pomoja. – Nyt me vihaamme häntä, kertoo Hakanin äiti, Sevgi. – En minä uskonutkaan, että he tukisivat meitä, köyhiä, Hakanin sisar toteaa. Turvallisuus laiminlyöTy Järkytys ja massiivisesti paikalla olevat turvallisuusjoukot peittävät Soman asukkaiden vihan. Sitten hän lähti Eynezin kaivokselle, joka sijaitsee Soman alueella läntisessä Turkissa. Usko siihen, että syyllisiä koskaan rangaistaisiin, on haihtunut, tilalla on vain pettymystä ja katkeruutta. Hän nostaa kätensä violetein kukin koristellun huivin peittämille, väsyneille kasvoilleen. ”Kuolemat ovat osa tätä työtä”, silloinen pääministeri (nykyinen presidentti) Recep Tayyip Erdo?an sanoi. Viha kasvoi, kun maan johtaja ei myö. Soma on täynnä vihaa ja katkeruutta Soma, Turkki Viisi vuotta Soman kaivosonnettomuuden jälkeen uhrien ja selviytyjien omaiset odottavat yhä oikeuden toteutumista. teksti Jéremie Berlioux ja Emilienne Malfatto kuvat Emilienne Malfatto T oukokuun 13. Vuoronvaihdon yhteydessä tuona päivänä tapahtui räjähdys, jota seurasi tulipalo. Ennen onnettomuutta Uçkunin perhe ”rakasti Erdo?ania”. Viisi vuotta myöhemmin Somassa ei enää uskota lupaukseen. Onnettomuuden mittakaavasta huolimatta viranomaisten suhtautuminen oli loukkaavaa. Erdo?an lupasi, että ”kiveäkään ei jätettäisi kääntämättä” ennen kuin onnettomuuteen syyllisiä on rankaistu. – Tapahtunut oli Erdo?anin syytä. Maan alla oli yli 700 työntekijää
Erdo?anin Oikeusja kehityspuolue (AKP) torjui vaatimuksen päivälleen kaksi viikkoa ennen onnettomuutta. Yildiz kävi kaivoksessa vuonna 2013 sanoen, että ”mikään ei ole tärkeämpää kuin työntekijöiden turvallisuus, ja Soman kaivokset ovat esimerkki maan kaikille kaivoksille.” Heinäkuussa 2018 uhrien omaiset menettivät viimeisenkin toivonsa oikeuden toteutumisesta. – Tuntui, kuin olisimme kuolleet oikeussalissa. Hän syö rauhoittavia lääkkeitä, joiden nimeä ei muista. ”Heillä” hän tarkoittaa kaivosyhtiön johtajia ja Turkin hallitusta. Hänen puheensa ei ole koko ajan johdonmukaista. Hänen isänsä sokeutui – ”emotionaalisen sokin takia” – ja hänen äitinsä vetäytyi eristyksiin ihmisistä. Zekiyen elämä päättyi toukokuussa 2014. Ennen 15 minuutin säiliö riitti. Jos hän on yövuorossa, en saa nukuttua, ennen kuin hän tulee ulos, Zekiye kertoo. Turkin oppositio oli vaatinut, että perustetaan parlamentaarinen komitea tutkimaan jatkuvasti lisääntyneitä kaivosonnettomuuksia. Kaikki asunnot ovat lähes identtisiä, kylmiä ja steriilejä. Zekiye ei löydä tarpeeksi voimakkaita sanoja kuvaamaan vihaansa niitä kohtaan, joita pitää syyllisinä onnettomuuteen. Vaikenemisen laki Vuoden 2014 lopulla parlamentti hyväksyi ”Soma-lain”. Zekiye elää nyt kaupungin reunalla kaupunginosassa, joka on rakennettu uhrien perheitä varten. Valtion vastuuta onnettomuuteen ei ole käsitelty, vaikka valtio omistaa kaivoksen, jonka alihankkijoina yksityiset yhtiöt toimivat. – Vaikka oikeus olisi määrännyt hänet elävältä nyljettäväksi, sekään ei olisi ollut tarpeeksi ankara rangaistus, sanoo Zekiye, jonka kaksi veljeä kuoli onnettomuudessa. – Ei sellaisille teoille edes ole sopivaa rangaistusta, hän sanoo. Syytteet tahallisista ja tahattomista tapoista hylättiin oikeudessa. – Joka kerta, kun uskalsin toivoa, he lopulta voittivat, sanoo erään toisen Eynezissä kuolleen kaivostyöläisen leski. – Me olemme ajatuksissamme hänen kanssaan maan alla. Yksi hänen veljistään on yhä töissä kaivoksella, koska vaihtoehtoa ei ole. Seinien ainoita koristeita ovat kuvat menehtyneistä. Zekiye on 43-vuotias, mutta näyttää kymmenen vuotta vanhemmalta. TausTaT 18 | KU 22 /2 01 9 Pahinta on kuitenkin se, että viranomaiset edelleen katsovat sormiensa läpi kaivosten turvallisuuspuutteita. Lisäksi kaivosyhtiöiden on hankittava jokaiselle työntekijälle happinaamari, jossa riittää ilmaa 45 minuutiksi. Kaivostyöläisten palkka tuplattiin, ja vapaapäivien määrä nostettiin yhdestä kahteen viikossa. – Tuo päätös tappoi meidät, Hakanin äiti sanoo. Sen sijaan oikeus tuomitsi heidät 15–22 vuoden vankeuteen huolimattomuudesta johtuvien kuolemantuottamusten ja vammautumisten vuoksi. JohtaJa Vapautettiin Huhtikuussa oikeus pahensi tilannetta entisestään määräämällä, että kaivosyhtiön toimitusjohtaja Can Gürkan vapautetaan, vaikka hän oli saanut 15 vuoden vankeustuomion. Silloinen energiaja kaivosministeri Taner Yildiz välttyi syytteiltä. Valtio puuttui tutkintaan Valtion puuttuminen tutkintaan on tahrannut oikeusprosessin. Hänen katseensa on poissaoleva, kuin muistot riivaisivat häntä. Syyttäjä vaati aluksi 7 525 vuoden vankeustuomioita – 25 vuotta jokaista kuollutta kaivostyöläistä kohden – kullekin kaivosyhtiön kahdeksasta johtajasta. Uudistukset ovat kuitenkin vain pisara
Ystäväni varoittivat, että jos toimin liian näkyvästi, lapseni eivät ehkä saa töitä tulevaisuudessa. En itseni vuoksi, vaan lasteni takia, sanoo eräs leski. l Käännös: Markus Kangas ja Arto Huovinen Ei ollut riittäviä hätäuloskäyntejä, paloturvallisia suojia eikä toimivia kaasunaamareita. – Aion taistella loppuun asti. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus näyttää olevan Turkissa vielä kaukana. – On pysyttävä hiljaa, jos haluaa pitää työpaikkansa, hän sanoo. Mutta nyt hän on peloissaan. TausTaT KU 22 /2 01 9 | 19 meressä verrattuna siihen, mitä tarvittaisiin. Vain harvat uskaltavat julkisesti arvostella sitä, miten hallitus suhtautui katastrofiin. –Otin askeleen taaksepäin. Oikeudenkäynnin aikana hän oli hyvin aktiivinen. Naci Kaya ja Gülten Kavas menettivät kumpikin aviomiehensä Soman kaivosonnettomuudessa.. Zekiyen mukaan maan alla vallitsee omerta, vaikenemisen laki: on käytännössä kiellettyä valittaa tai raportoida teknisestä ongelmasta tai mahdollisesta vaarasta. Sama tilanne vallitsee Soman kaduilla
20 | KU 22 /2 01 9 Postimaksu maksettu KATSE AURINGON LASKUUN JA DIGILEHTI TASKUUN Kesätarjous 1.6.2019 31.7.2019 Lehti 20 €/kk ja digilehti kaupan päälle (arvo 4.90 €) Kesätarjous 1.6.2019-31.7.2019 Lehti 20 €/kk + 1 kk digilehti kaupan päälle ( arvo 4,90 €)
Opettajateknikumin opettajia ja työntekijöitä Onegan traktoritehtaan puistossa vuonna 1935. Tuhannet suomensukuiset kohtasivat matkan pään joukkoteloituksissa ja vankileireillä. Ossi Kamppisen kirjassa Palkkana pelko ja kuolema – Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat kerrotaan myös utopian loppu, niin kuin Ikitiessäkin. Jazzia ja baseballia työläisten paratiisissa Säde-kommuuna Neuvosto-Karjalassa oli hetken työhullujen suomalaisten utopia. Oli kuitenkin ainakin yksi poikkeus. Arki jA vApAA-AikA KU 22 /2 01 9 | 21 03 arki ja vapaa-aika T yöläisten paratiisista puhutaan yleensä ironiseen tai pilkalliseen sävyyn, sillä totuus Neuvostoliitosta oli täysin toinen. Edvard Gyllingin johtamassa Neuvosto-Karjalassa rakennettiin sosialismia muutama vuosi omaehtoisesti ja hyvin tuloksin. Kirjan kuvitusta.. TeksTi Kai Hirvasnoro Sosialismia rakennettiin myös talkoilla. Amerikansuomalaisten keskuudessa syntyneessä Karjala-kuumeessa sosialismia lähti rakentamaan 6 000–6 500 henkilöä 1931–1935. Muutaman vuoden he elivät utopiassa, jota kuvataan Antti Tuurin romaaniin pohjautuvassa elokuvassa Ikitie: rakennettiin omaa tulevaisuutta, tanssittiin jazzin tahdissa ja käytiin katsomassa baseballia
Säde ei kuitenkaan ollut kolhoosi, vaan nimenomaan kommuuna, osuuskunta tai yhteistalous, jonka perusti 14 kaivostyöläistä Kanadan Cobaltin kaivoskaupungissa jo 21.8.1922. Jo ennen 1930-lukua Säteen lehmä lypsi keskimäärin 2 500 kiloa vuodessa, kun paikallinen tuotto oli 800 kiloa. Mukana vietiin työkaluja, koneita ja ennen kaikkea osaamista, jota Karjalassa puuttui. 1937–1938 Karjalassa tuomittiin noin 9 500 ihmistä, joista 85 prosenttia kuolemaan. Kirjan kuvitusta.. Sädettä käytettiin malliesimerkkinä kollektiivitalouden oppikirjoissa ja ero paikalliseen ”yksilölliseen talonpoikaistalouteen” olikin huomattava. Samana vuonna myös Gylling ja Rovio teloitettiin Moskovassa. Niillä saatiin vaatteita metsätyöläisille ja nauloja rakentajille. Säde rakennettiin tyhjäStä Riipaisevin esimerkki työläisten paratiisin noususta ja tuhosta on Säde-kommuuna, joka oli myös Ikitien Hopea-kolhoosin esikuva. 1930-luvun alussa sana oli vapaa ja kritiikki sallittua. Kaikkiaan Neuvostoliitossa teloitettiin suomalaisvainoissa joidenkin arvioiden mukaan yli 20 000 ihmistä. Kun tavarasta oli pulaa, kommuunan puheenjohtaja Kalle Siikanen vedätti kultahampaat suustaan. 1. Suomalaiset sijoittuivat pääosin metsäteollisuuteen, jonka tuotanto parani kohisten, kun työ koneellistui ja menetelmät organisoitiin uudelleen. Ossi Kamppinen kuvaa kommunaareja työhulluiksi, mutta sitä tehtiin omasta halusta ja parempaa huomista varten. Se oli niin voimakas, että monet Amerikkaan jo juurtuneet myivät talonsa, autonsa ja kodinkoneensa ja lähtivät perheineen kohti tuntematonta. Arki jA vApAA-AikA 22 | KU 22 /2 01 9 Alussa oli siis yhteinen tahto rakentaa työläisten omaa valtiota. Gyllingin aisaparina Karjalaa johtanutta Kustaa Roviota syytettiin virheistä maatalouden tilannearvioissa. nationaliSmia ja vakoilua Tuuli kääntyi vuonna 1933. Venäläisellä sahalla puun sahaaminen oli yhtä nujuuttamista. Vainot kiihtyivät aste asteelta. Säteen kommuuna suomalaisena yhteistaloutena tuhottiin kesään 1938 mennessä. Säde rakennettiin Aunukseen tyhjästä. Näiden lisäksi Säteen jäsenet kokosivat konerahastoon 14 000 dollarin potin. Punainen Karjala -lehdessä käyty vilkas keskustelu oli isossa roolissa, kun metsätöitä nykyaikaistettiin. Pystytettiin rakennuksia, raivattiin peltoa, kaivettiin ojia, kasvatettiin karjaa. Lähtökohta oli, että ensimmäiset kaksi vuotta työtä tehdään ilman palkkaa vain asuntoa ja ruokaa vastaan. Jäseniltä edellytettiin korkeaa eettistä tasoa ja omistautumista sosialismille. ”Haluan kysyä tapahtuuko moisia asioita muualla kuin fasistisessa Saksassa ja meillä?” Vuoden 1918 kauhut uudelleen kokenut Rusko teloitettiin jossain Amurin alueella. 1937 suomalaisiin kohdistunut ”iso viha” alkoi Stalinin käskyllä, joka velvoitti NKVD:n käynnistämään ”joukkorankaisutoimet”. 314 sivua. Päävaaraksi Karjalassa Leningradin puolueen aluekomitea määritteli paikallisen nationalismin. Pokasaha, toiselta nimeltä kanadalainen jännesaha, paransi työn tuottavuutta. l Ossi Kamppinen: Palkkana pelko ja kuolema – Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat. Syylliset oli löydetty, heille piti vain keksiä rikokset. Docendo 2019. Teatterimies Ragnar Rusko kirjoitti vankijunasta Otto-Wille Kuusiselle 10. 1938 arkistossa säilyneen kirjeen mielivallasta ja laittomuuksista. Alueet saivat kiintiöt, joissa määrättiin, kuinka moni ammutaan ja moniko saa leirituomion. Suomalaisia alettiin syyttää vakoilusta ja vastavallankumouksen valmistelusta
KaiHirvasnoro Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru. Keskustelutilaisuus pohjautuu Axel Honnethin samannimiseen kirjaan. Olen jo vuosia sitten julistanut nyt 24-osaiseksi kasvaneen sarjan parhaaksi pohjoismaiseksi ikinä. Suomentanut Jouko Vanhanen. Tarjolla on tietoa ”kieltolakionnelasta” ja ”lekkerikekkereistä”. Eläkkeelle lähdöstä puhutaan ja nyt päätetään vuoden 2013 Vihan sukua -kirjassa auki jäänyt pihkahiipparin tapaus. kesäkuuta vuonna 1919. Päivän päätteeksi Maarit Niiniluoto ja Mikko-Olavi Seppälä keskustelevat kieltolain muistosta ja heijastuksista taiteeseen, erityisesti lauluihin, joita myös muistojuhlassa kuullaan. 6.6. sähKöposti: lukijoilta.muistio@kansanuutiset.fi 5.6. klo 14–16 Hakasalmen huvila, Helsinki. Seminaari juhlistaa Aleniuksen 94-vuotispäivää. toiminnanjohtaja Kaisa Penny (Kalevi Sorsa Säätiö) ja toiminnanjohtaja Jukka Pietiläinen (Vasemmistofoorumi). Keskioluen vapauttamisesta kauppoihin ja baareihin tuli tämän vuoden alussa kuluneeksi 50 vuotta, ja sen muistoa verestetään Tampereella. Into 2019. Sitä muistellaan Helsingissä Hakasalmen huvilassa lauantaina. Werstaan uusi näyttely Työmiehen lauantai tutustuttaa nimenomaan työkansan alkoholikulttuuriin. Sorin poliisiasemalla ei ole yhtään persua, vaikka se lienee jo poliisien kannatetuin puolue. Rottakuningas ei muuta mieltä. Siihen liittyy tarinan pääjuonikin. Vaikutelma sarjan kääntymisestä lopuilleen voimistuu. ele alenius -seminaari. seppo JokInen: rottasankarI. W er st as /O la vi Ky lä ta sK U mitä enää voisi sanoa Seppo Jokisen Komisario Koskisista. Alkossa ostot merkittiin viinakorttiin, ja jos hankinnat ylittivät viranomaisten määrittelemän kohtuukäytön, kortti otettiin pois kuivumaan. Arki jA vApAA-AikA KU 22 /2 01 9 | 23 KesKiaiKa an sijoittuvat dekkarit ovat alan tuorein buumi. Alustajina professori Arto Laitinen (Treen yliopisto), vt. Indrek Harlga sijoittaa omansa 1400-luvun Tallinnaan. Kritiikin poikanen: kaikesta viehätyksestä huolimatta Jokisen satumaailmassa on jotain outoa. 1960-luvun puolivälissä työviikko oli kuusipäiväinen ja alkoholinkäyttöä valvottiin tiukasti. KU kIeltolakI sata vuotta la 1.6. itä-Vantaan Vasemmiston jäsenkokous to 6.6. työmIeHen lauantaI 30.5.19-5.1.20 Werstas, Tampere. 368 sivua. Kirjassa Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru ollaan myös Lyypekissä ja tutustutaan siellä vaikuttavaan salamurhaajien kiltaan. Sarjan kolmannessa suomennoksessa tutkitaan vanhoja ja kirjan nykyaikaan sijoittuvia murhamysteerejä. klo 17.30-20.00 Työväenliikkeen kirjasto (Sörnäisten rantatie 25 A), Helsinki. Murhamysteerejä selvittävä apteekkari Melchior on hieno hahmo dekkarin päähenkilöksi. Vieraana Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakka. Muistio TiedoT TapahTumapalsTalle viimeistään tiistaihin klo 14:ään mennessä: Kansan Uutiset/ Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. Ajankuva on kihelmöivä. KaiHirvasnoro Komisario Koskinen ennallaan kirjA myrkyttäjien tallinna. Kiltoja, rohtoja, myrkkyjä, teloituksia, ja kaiken yllä kirkon ehdoton valta ihmisen yllä. Väki on epäuskottavan mukavaa ja empaattista. klo 18 Skomarsin torpalla Hakunilassa. Sosialismin idea. kirjA Viinankäytön ilot ja kirot Näyttely Miehiä asian päällä ravintola Kaupunginkellarissa Tampereen työväentalolla 1970-luvulla. Crimetime 2019. Haavoittuvia pieniä ihmisiä suureksi tarkoitetun bisneksen jaloissa ja muutama irtohymy Koskisen ryhmän sisäisistä leukailuista. KieltolaKi tuli voimaan sata vuotta sitten 1. 473 sivua. Ke 5.6
24 | KU 22 /2 01 9 Beckerintie 10 Helsinki p. 09 4366 320 JOUKKOJEN 15.6.2019 HELSINGIN JÄÄHALLI JU HL A 19 19 2019 Kun liikunta ja teatteri kohtaavat satojen esiintyjien voimin, siitä syntyy Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry:n 100-vuotisjuhlavuoden pääjuhlanäytös menneiden vuosikymmenten liittojuhlien hengessä Liput 21,50 €, lapset 10,50 € (verkosta tai R-kioskilta) Jäähallin ovet aukeavat klo 17, näytös 18.30–20.30 Pääsuunnittelijat: Minna Saari ja Tuula Linnusmäki Musiikin sävellys ja sovitus: Kimmo Pohjonen Valosuunnittelu: Petri Tuhkanen TUL.FI/TUL100 • LIPPU.FI/TUL Ole fiksu ja liity liittoon! www.teollisuusliitto.. Vaihde 020 774 001 Työsuhdeneuvonta 020 690 447 Jäsenyysasiat 020 690 446 Työympäristö 020 690 449 Työttömyyskassa 020 690 455 JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki JYTYLIITTO.FI Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto– Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty
Jos tilaat useamman merkitse määrä toiseen ruutuun. Saajan osoite *:llä merkityt kentät ovat pakollisia Irrota ja taittele sivu niin, että tämä lomake jää näkyville >> Teippaa tai niittaa kiinni ja lähetä postitse. alv:n. KU 22 /2 01 9 | 25 Tilaan merkitsemäni tuotteet KANSAN UUTISET Tunnus 5005075 00003 VASTAUSLÄHETYS POSTIMAKSU MAKSETTU Nimi (tilauksenmaksaja)* Osoite* Postinumero* Postitoimipaikka* Puhelinnumero* Sähköposti Tilaan lahjaksi: saajan nimi Saajan osoite *:llä merkityt kentät ovat pakollisia Irrota ja taittele sivu niin, että tämä lomake jää näkyville >> Teippaa tai niittaa kiinni ja lähetä postitse. 5 ssi. Voit myös tilata puhelimitse 09 759 601 tai sähköpostitse verkkokauppa@kansanuutiset.fi Fingerpori 7 (20 €) Arktinen Banaani 2014 Mannerheim ja ihmissyöjätiikeri (15 €) Arktinen Banaani 2006 Lapsen kengissä (20 €) Arktinen Banaani 2018 KAIKKI SARJAKUVAT 5 € / kpl Pertti Jarla Timo Mäkelä Timo Mäkelä ja Jukka Parkkari 5 € 77 (220 €€) 5 € Fingerporin päiväkasku (12 €) Arktinen Banaani 2018 Fingerpori 8 (20 €) Arktinen Banaani 2015 Häjyt (15 €) Arktinen Banaani 2011 Emil ja Sofi yhden yön muisto kesältä 1909 (15 €) Arktinen Banaani 2005 Minun elämäni Singin’ in the Rain (15 €) Arktinen Banaani 2015 5 € Manu, Mara, Tarja ja mä (15 €) Arktinen Banaani 2009 kpl kpl kpl Hinnat sis. Postikulut 2,50 € / yli 50 € tilaukset ilman postimaksu a VERKKOKAUPAN LOPPUUNMYYNTI Valkoinen suora malli, vaihtoehdot: M L XL XXL XXXL Valkoinen tyköistuva malli, vaihtoehdot: y XS S M XL XXL L NYT KAIKKI T-PAIDAT KEVÄTHINNOIN! Musta suora malli, vaihtoehdot: M L XS S M XL XXL L Musta tyköistuva malli, vaihtoehdot: 15 € (25 €) kpl Luonnonvalkoinen puuvillakassi VASEMMALLA -tekstillä Luomusertifioitu ja Reilun kaupan puuvilla Musta puuvillakassi rauhanmerkillä Luomusertifioitu ja Reilun kaupan puuvilla 5 € kpl (7 €) PUUVILLAKASSIT Merkitse rasti ruutuun tuotteen kohdalle jonka tilaat
FC Espoo – P-Iirot 1 10. Koskelalta itseltään kysyttiin koko asiasta tosin vasta viime viikon maanantaina. Erityisen mielenkiintoinen ottelu pelataan toukokuun viimeisenä päivänä Rovaniemellä, kun HJK kohtaa RoPS:n, jota vetää nyt Koskelan kakkosena pestiinsä kasvanut Pasi Tuutti. Tätä maanantaina-iltapäivänä kirjoitettaessa helsinkiläiset ovat kyllä kahden pisteen iskuetäisyydessä sarjan kärjessä tuolloin killuneeseen, ottelun vähemmän pelanneeseen FC Interiin. KäPa – EPS 1 (2) 12. TPS – FF Jaro 1 5. Molemmat joukkueet pelaavat vielä viikollakin tämän kolumnin singahdettua jo painoon, mutta lähtökohtaisesti ei ole syytä epäillä oululaisten kotivoittoa materiaalieron ollessa todella huomattava. Arki jA vApAA-AikA 26 | KU 22 /2 01 9 H JK:lle mainetta ja mestaruuksia monessa roolissa kahminut päävalmentaja Mika Lehkosuo sai lähteä toukokuun lopussa uusien haasteiden pariin. Vaikka joukkue oli potkuhetkellä kuudes, vain mestaruus kelpaa HJK:lle. Sinällään yksittäinen ottelu kuten FC Lahdelle vieraissa kärsitty 0–3-tappio ei sinetöinyt Lehkosuon pestiä, koska HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti oli jo pidempään neuvotellut RoPSluotsi Toni Koskelan siirrosta Helsinkiin rovaniemeläisten johtoportaan kanssa. TPV – AC Kajaani 1 (x) 7. Napapiirille viime vuodella huikean hopean valmentanut Koskela palasi Helsinkiin tyytyväisyyttä hyristen. FC Viikingit – PEPO 2 (1) 9. l Valmentaja Toni Koskela siirtyi RoPSista HJK:hon. RoPS 2 – PK-37 1 Toni KosKelan on TehTävä isänmurha. FC Honka – KPV 1 3. Kahden niukasti saadun täyden pistepotin jälkeen Lehkosuon suojatit kahlasivat kahdeksan ottelua ilman voittoja saaden noista peleistä kaikkiaan kuusi tasapeliä. KuPS – SJK 1 (x) 2. Peli oli arkaa, yllätyksetöntä, hidasta ja jopa liian analyyttisesti taustoitettua. Ykkösen puolelta nousee esiin sarjanousua havittelevan AC Oulun ja MYPAn kohtaaminen. Ykkönen. HJK:lla on Suomessa ylivertaiset resurssit tehdä tulosta. Koskela tuntee Klubin ja Klubi Koskelan, ja hän onkin toiminut seurassa myös vuosina 2013–2017 erilaisissa valmennustehtävissä. Vaikka Koskela on imenyt valmennusoppinsa juuri Lehkosuolta, on hänen tehtävä henkinen isänmurha voidakseen lunastaa paikkansa talon uutena johtajana. Koskelan onnistuikin luotsata HJK heti voittojen tielle, vaikka sunnuntaina vastassa ollut sarjajumbo KPV ei ollut kummoinen mittari. MYPA sai puolestaan ensimmäiset sarjapisteensä viime viikonloppuna Porista MuSan kustannuksella. Tuosta ottelusta ei uskoisi puuttuvan kaivattua tunnetta sen paremmin kentällä kuin katsomossakaan. Pesti kesti viisi vuotta, ja se on ammattivalmentajien maailmassa jo pieni ikuisuus. Ensimmäisenä kohteena on KuPS–SJK. Heitetään kohteeseen ykkösen oheen ristivarmistus eteläpohjalaistenkin pelattua tasurialtista palloa. VarsinKin suomeen poikkeuksellisella tavalla Koskelan siirrossa liikuteltiin huomattavia rahoja, joilla rovaniemeläiset paikkailevat budjettiaan. Tässä vaiheessa kautta mitään ei ole ratkaistu, vaikka kuopiolaiset ovat vielä toistaiseksi sijoittuneet sarjassa paremmin. Sen ei voi katsoa karanneen Klubilta, koska Veikkausliiga on tällä kaudella ollut supertasainen. Savolaisten otteet ovat kuitenkin ailahdelleet, eikä Rasmus Karjalainen ole vielä löytänyt maalijyvää. SalPa – TamU 1 13. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1 (X), 1, 1 (X), 1, 1, 1 (X), 2 (1), 2 (1), 1, 2, 1 (2), 1, 1. Vihjerivi 1. JIPPO – Reipas 2 (1) 8. FC Jazz – KaaPo 2 11. IFK Mariehamn – FC Lahti 1 (x) 4. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 2.6. KuPS onnistui esimerkiksi voittamaan juuri tämän vuoden puolella peräti 21 ottelua tappioitta pelanneen, supertiiviisti puolustavan Ilveksen. Siirtosumman huhutaan olleen kuusinumeroinen. klo 18.28. Tunne puuttui. VaKioriVillä ohJelmassa on matseja Veikkausliigasta Kakkoseen. Hän jalostui Rovaniemellä huipuksi kuten jo tämän kauden aluksi kotikaupunkiinsa rantautunut, viime kaudella kahdeksan maalia pyssyttänyt Lassi Lappalainen. Oululaiset hävisivät viime viikonloppuna nihkeästi TPS:lle, vaikka muuten pelit ovat sujuneet mallikkaasti. 1x2 TeksTi Olli Kohonen kuva Lehtikuva/Martti Kainulainen Ylivertaisten resurssien HJK:n alkukausi on ollut mollivoittoinen. Vuodesta 2006 yhtäjaksoisesti Veikkausliigassa valmentanut Lehkosuo ehkä huokaiseekin helpotuksesta, koska hän on ainakin hetkellisesti vapaa päävalmentajan painekattilasta. Pelaajana Mestareiden liigan ja valmentajana Eurooppaliigan lohkovaihteen kokenut ”Bana” ei varmasti yllättynyt lähtöpasseista. Sen koko alkukausi on kuitenkin ollut mollivoittoinen. AC Oulu – MYPA 1 6
Politiikka KU 22 /2 01 9 | 27 04 politiikka ”Peruskannattajat saatiin liikkeelle” Vasemmistoliiton tuore europarlamentaarikko on vahva ympäristöja ilmasto-osaaja. – Olihan se hulluutta, mutta kun on olo, että on annettavaa, niin totta kai lähdin ehdolle. Hän keräsi eurovaaleissa yli 51 000 ääntä ja nousi vasemmistoliiton edustajaksi Brysseliin. – Sanoin koko kampanjan ajan, että kaikki vasemmistoliiton. Kampanjan aikana Modig kiersi ympäri Suomea. Tiesin, että teemme hyvää kampanjaa, mutta yllätyin positiivisesti, Modig tunnelmoi maanantaina Kansan Uutisille. – Olen sanaton, ihan huikeata. TeksTi Tuula Kärki ja Jussi Virkkunen kuvaT Jarno Mela Silvia Modig on vasemmistoliiton uusi europarlamentaarikko. v asemmistoliiton tuore europarlamentaarikko Silvia Modig sulatteli vielä maanantaina huimaa tulostaan. Modig lähti eurovaaliehdokkaaksi henkilökohtaiseen pettymykseen päättyneiden eduskuntavaalien jälkeen. Niissä hän sai yli 5 600 ääntä mutta jäi kovalla listalla Helsingissä neljänneksi
Myös puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen arvioi, että tavoite täyttyi. l Vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaat innostuivat pallottelemaan vaalituloksen selvittyä Helsingin-vaalivalvojaisissa.. Hän arvioi, että sen kannatusta siirtyi vihreille. – Tämä on ollut äärimmäisen hieno kokemus, ja on hienoa, että lopputulos oli hyvä, Jukka Linna totesi. Myös Arhinmäki arvioi, että Modigilla on juuri europarlamentaarikolle tarvittavia ominaisuuksia. – Se osoittaa, kuinka tärkeää on, että vasemmistolla on vahva ilmastopoliittinen linja. Hän toivookin, että se yhdistäisi eri punavihreitä puolueita tulevalla vaalikaudella europarlamentissa. Puolueen johto on ollut sidottu hallitusneuvotteluihin eikä ole täydellä painolla pystynyt auttamaan, mutta löytyi mahtavia tyyppejä tekemään vaalityötä. Politiikka 28 | KU 22 /2 01 9 ehdokkaat työskentelevät saman päämäärän eteen. Lisäksi Suomelle on tulossa 14:s europarlamenttipaikka, jos Ison-Britannian ero EU:sta toteutuu. Vahva ilmastofokus nosti vihreitä Suomessakin meidän kustannuksellamme. Se on europarlamentissa tärkeää sen ohella, että osaa asiat. Pitää myös saada muut innostumaan asiastaan. ”Onnistuimme” Tärkeintä on, että paikka säilytettiin. – Kun vertaan vuoden 2009 eurovaaleihin, jolloin vasemmistoliitto menetti paikkansa europarlamentissa, tunnelma on ollut ihan erilainen vaalikentillä. Paljon riippuu siitä, mihin valiokuntaan hän pääsee. Kaikkiaan Suomesta valittiin 13 europarlamentaarikkoa. – Hän on vahva ympäristöja ilmastopolitiikan osaaja. – Silviasta tulee erinomainen meppi, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson iloitsi tuoreeltaan. Tämä oli tunne, joka vallitsi vasemmistoliiton riveissä sunnuntai-iltana europarlamenttivaalien tuloksen selvittyä. – Vihreät on selkein vaalivoittaja, mikä varmaan omalta osaltaan rokotti GUE:n paikkamäärää, hän totesi. Tuolloin kukaan ei ollut kiinnostunut, hän muisteli. Andersson piti tulosta vasemmistoliiton kannalta odotettuna. Omassa kampanjassaan Modig puhui vahvasti ilmaston ja ihmisoikeuksien puolesta. VahVa Osaaja Kansanedustaja Paavo Arhinmäki uskalsi ensimmäisten joukossa luottaa siihen, että vasemmistoliiton tulos pitää. – Olimme selkeästi tekemässä työtä Modigin ja puolueen laariin, sanoi ehdokkaana ollut Miila Halonen. Hänellä on lisäksi kokemusta kansainvälisissä asioissa, ja hän on ulospäin suuntautuva persoona. Hän on äärimmäisen hyvä verkostoitumaan ja pidetty myös muissa puolueissa, mikä on tärkeä ominaisuus europarlamentaarikolle. Modig ei ole vielä ehtinyt miettiä tulevia tehtäviään europarlamentissa. – Kuten (väistyvä meppi) Merja Kyllönen on sanonut, ei siinä talossa mitätöntä tehtävää ole. 6,9 prosentin ääniosuuteen ei oltu tyytyväisiä, mutta vasemmistoliiton vaalivalvojaisissa oli aistittavissa suuri helpotus, kun ennakkoäänet kertoivat, että puolue säilyttää europarlamenttipaikkansa. – Vihreät onnistui vasemmistoa paremmin profiloitumaan ilmastonmuutoksen vakavasti ottavana voimana äärioikeistoa vastaan. – Voimme sen avulla löytää ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia. – Toki kannatusprosentti ei ole hyvä, mutta sen aavistimme, koska kaksien vaalien keväänä pienehkön puolueen on vaikea löytää tunnettuja ehdokkaita kumpiinkin vaaleihin. – Nyt ihmiset tekivät valtavan hienosti töitä. Niiden eteen työ jatkuu nyt europarlamentissa. Modig huomauttaa, että Suomessa vasemmiston esiin nostama Green New Deal eli ekologinen jälleenrakennus on nyt noussut monien huulille Euroopassa. Muut ehdokkaat iloitsivat Modigin valinnasta. Mutta sen yhteydessä pitää entistä enemmän miettiä myös sosiaalista puolta. menetystä Vihreille Siitä Andersson on pahoillaan, että vasemmistoliiton europarlamenttiryhmä GUE/NGL pieneni. Se erottaa meidät muista. – EU on iso vaikuttaja ilmastopolitiikassa, ja sen Modig tuntee. – Tavoitteena oli saada peruskannattajamme liikkeelle, ja näyttää siltä, että onnistuimme siinä
Viime perjantai tuli ja meni, mutta hallitusneuvottelut jatkuvat. Aikataulua hidastivat eurovaalit ja avoinna olevat talouskysymykset, joiden kimppuun puheenjohtajat kävivät vaalija kiekkovalvojaisten jälkeen maanantaina. – Hyvinvointivaltion rahoituspohjan on säilyttävä vahvana, jotta emme joudu taas tekemään uusia leikkauksia. Hallitusneuvottelut kielitaito Järkevämpi sote aino-kaisa Pekonen Kirjoittaja on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Puolueen piiristä varoiteltiinkin, että vaikka Säätytalolla syntyisi ohjelma, keskustan puoluehallitus voi hylätä sen. Rinne oli alkuviikolla sitä mieltä, että ohjelma valmistuu tämän viikon aikana. Maakuntamalliin päätyminen yllätti ainakin kokoomuslaiset kommentoijat ja sosiaalisessa mediassa ratkaisua ehdittiin pitää keskustan voittona. kolumni SAK:n pääeKonomiSti Ilkka Kaukoranta tarjoaa edelleen hallitusneuvottelijoille keskusjärjestön ehdotusta varallisuusverosta. KU Sadan miljoonan kysymys varallisuusvero etenee, mutta pitkittyy HAllituStunnuStelijA Antti Rinteen kaavaileman aikataulun mukaan meillä pitäisi nyt olla uusi kansanrintama ja uudet ministerit. Tulot ja menot, mukaan lukien verotus, olivat tämän viikon alussa auki. Vasemmistoliiton koko eduskuntaryhmä, ryhmäkanslian asiantunteva henkilökunta ja joukko muita puolueemme asiantuntijoita vetäytyivät kolme viikkoa sitten Säätytalolle neuvottelemaan seuraavan nelivuotiskauden hallitusohjelmasta yhdessä SDP:n, keskustan, vihreiden ja RKP:n kanssa. Sen sijaan viime kauden sote-pakettiin siamilaisen kaksosen tavoin liitetty markkinamalli ei käynyt meille. Kai Hirvasnoro Helle Hellii Suomea ja kevät on kääntymässä kesäksi. Viime eduskuntakauden kuuma peruna, sote-uudistus, on jälleen ollut neuvottelupöydässä, ja se on itseoikeutetusti kerännyt ympärilleen joukon kiinnostuneita kommentoijia. – Varallisuusverosta on mahdollista saada jopa yli 100 miljoonan euron verotuotot, jos esimerkiksi yli 100 000 euron varallisuuksiin kohdistuisi hyvin maltillinen 0,1 prosentin varallisuusvero. Tosiasiassa vasemmistoliitto kannatti maakuntien varaan perustuvaa mallia jo viime vaalikaudella. Kun keskustan kannatus romahtaa, Suomi voittaa kultaa. Politiikka KU 22 /2 01 9 | 29 5?884 452?826 venäjän opiskelijaa peruskoulussa vuonna 2018. Se edellyttää julkista taloutta vahvistavaa veropolitiikkaa. Säätytalolla tehdyn päätöksen mukaan verotusoikeutta maakunnille selvitetään parlamentaarisesti. Nyt Säätytalolla sovittu sote-ratkaisu ei sisällä palveluiden markkinallistamisen uhkaa, vaan maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Viiden puolueen kesken on monenlaista yhteen sovitettavaa ja neuvoteltavaa riittää. Sillä on mahdollista lisätä valtion verotuloja ilman, että joudutaan korottamaan työn verotusta. Laaja valinnanvapaus olisi avannut sote-palvelut entistä vapaammin markkinoille, ja uhkana olisi ollut palveluiden saatavuuden heikkeneminen erityisesti syrjäseuduilla sekä kustannusten hillitsemätön kasvu. Tällä hallituskokoonpanolla meillä on kuitenkin aidosti mahdollisuus muuttaa Suomen suunta parempaan! Le ht iK Uv a/ he iK Ki Sa UK Ko m aa Ilkka Kaukoranta. Hallitusneuvotteluissa sovittiin viime viikolla sote-uudistuksen peruslinjasta ja translain uudistamisesta. Oman mausteensa neuvotteluille antaa se, että keskusta koki jo toisen suurtappion tänä keväänä, kun sen kannatus romahti myös eurovaaleissa. Parin viikon neuvotteluiden jälkeen valtioneuvoston kanslia julkaisi pääpiirteissään sote-neuvottelutuloksen. Tätä kirjoittaessa valkoinen savu ei vielä ole noussut Säätytalon piipusta. Vasemmistoliitto näkee, että maakuntien verotusoikeus takaisi maakunnille aidon talouspoliittisen päätäntävallan, eikä syntyisi painetta asiakasmaksujen korotuksille sote-kustannusten kattamiseksi. Le ht iK Uv a/ m ar KK U UL an de r. Lähde: tiLastokeskus englannin opiskelijaa peruskoulussa vuonna 2018
Median suosiollisella myötävaikutuksella pyritään siis käytännössä luomaan mielikuvaa siitä, kuinka huonosti kansantaloudessa jo nyt menee ja ainakin lähitulevaisuudessa varmasti vielä huonommin. Luonnollisesti kyseiset tahot tavoittelevat tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa mahdollisimman pieniä palkankorotuksia, jos niitä nyt tarvitsee korottaa ollenkaan. AliTalouskasvu hiipuu, yritysten tilauskanta laskee, kauppasodat uhkaavat, tuotteiden sekä palveluiden kysyntä ja kulutus ovat laskussa, rakentaminen vähenee, asuntokauppa ei käy, työllisyyskehitys heikkenee ja niin edelleen. Mutta käytännössä sen on oltava molempia. Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, joka ei ole ratifioinut kyseistä artiklaa. Mutta siitä ei ole onneksi kyse vaan elinkeinoelämän ja sitä lähellä olevien tahojen tuottamasta propagandavyörystä, jolla ennakoidaan lähestyvää työmarkkinakierrosta. Erkki Laukkanen Mäntsälä Anu Suoranta Helsinki. Tämän kehityssuunnan katkaisemiseksi pitäisi sopia rajasta, jonka alle ei voida sopia. Politiikka 30 | KU 22 /2 01 9 Elinkeinoelämän vaikuttajat yrittävät vain saada hillittyä palkansaajien vaatimuksia yhteisen kakun tasapuolisesta jakamisesta. Suomessa ei ole lakia vähimmäispalkasta. Tätä pienemmät palkat ovat alipalkkausta, jonka poistamisen prosessi on osa artiklan toimeenpanoa kaikissa artiklan ratifioineissa maissa. Molemmat perusteet ovat huonoja. Ei nettopalkkatilastoja ole muissakaan maissa, mutta silti ne ovat ratifioineet kohtuullista palkkaa koskevan artiklan. Miten tähän on tultu. Toiseksi menettely loukkaisi työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaa, niiden valtaa päättää palkoista. Vielä sukupolvi sitten matalat, toimeentulominimin alittavat palkat olivat tasa-arvokysymys. Ja mitä sopimusautonomiaan tulee, niin sitä sopimisvaltaa rajattaisiin vain alipalkkauksen osalta, ei muuten. Tosiasia kuitenkin on, että yhä useammalla alalla myös alimmat taulukkopalkat ovat jääneet alle toimeentulominimin. alipalkkauksen torjunta on tahtokysymys Yleisönosasto Euroopan sosiaalisen peruskirjan (ESP) artiklassa 4.1 kohtuulliseksi palkaksi määritellään 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta. Ensimmäisen mukaan Suomesta puuttuvat nettopalkkatilastot, joiden avulla kohtuullisen palkan alaraja määritellään. Edellä mainituista teemoista ja niistä revityistä otsikoista voisi päätellä vähintään pitkän taantuman, ellei jopa laman ja pula-ajan olevan jo nurkan takana. Valitettavasti Suomen hallitus ei ole ratifioinut kyseistä artiklaa. Muuten kansallisen ja kansainvälisen erolla aletaan pelata tavalla, joka ei ole ainakaan palkansaajan etu. Ilman kohtuullista palkkaa koskevan artiklan ratifiointia Suomen paikka alipalkkauksen vastaisessa rintamassa on kyseenalainen. Se ei ratifioinut sitä vuonna 2002, ei vuonna 2007, ei vuonna 2012, eikä vuonna 2017, kun asiasta viimeksi keskusteltiin. 2000-luvulla ja erityisesti vuonna 2008 alkaneen talouskriisin seurauksena työtätekevien köyhien määrä on kasvanut kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa. Mutta toisaalta tällainen sopiminen korruptoi tehokkaasti koko sopimusjärjestelmän epäämällä kohtuuden niiltä, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Tämän on todennut myös Suomen linjaa ja sen perusteita arvioinut komitea. Eikö seuraava hallitus voisi vihdoin kirjata kyseisen artiklan ratifioinnin omaan ohjelmaansa. On varmasti totta, että sopiminen – myös yleissitova sopiminen – on helpompaa silloin, kun alimman taulukkopalkan kohtuullisuudesta ei tarvitse vääntää. Kohtuulliseen palkkaan sitoutuminen tarjoaisi mahdollisuuden silpputyön uudelleenorganisoimiselle suuremmiksi, toimeentulon turvaaviksi kokonaisuuksiksi tavalla, joka nykyjärjestelmässä ei ole mahdollista. Virallisia perusteluita ratifioimatta jättämiselle on kaksi. Näitä tavoitteita perustellaan ensisijaisesti olemalla muka huolissaan Suomen työllisyyskehityksestä, velkaantumisesta ja kokonaiskansantaloudesta. Kaikki muut Länsi-Euroopan maat ovat ratifioineet artiklan jo kauan sitten. Periaatteessa raja voi olla kansallinen tai kansainvälinen. Mutta sitä vastaavassa roolissa ovat sopimusalakohtaiset palkkataulukot, joiden alin palkka on alan minimi. Mitä sääntelyjärjestelmästämme siis puuttuu. Euroopan sosia alisEn peruskirjan artiklan 4.1 mukaan palkalla pitää tulla toimeen. Jos Suomi ei vieläkään sitoudu tähän prosessiin, keskustelu sosiaalisesta Euroopasta on jatkossakin vailla sen kovaa ydintä, toimeentulon turvaavaa palkkaa. Kilpailukykyyn perustuvassa sopimisessa eivät enää ole. Ilman kohtuullisia palkkoja näköalattomuus varmasti jatkuu. Pikkuhiljaa tämä näköalattomuus on johtanut myös järjestäytymisasteen laskuun erityisesti matalapalkkatyötä tekevien keskuudessa. Merkkejä tästä on ollut nähtävissä jo kauan. Lisäksi olisi mielellään saatava heikennyksiä palkansaajien työehtoihin ja valtion toimesta veronalennuksia, jotta ainakaan muiden kuin johtajien palkkoja sekä bonuksia ei tarvitse korottaa tälläkään kierroksella. Sen alle ei saa maksaa. Uskokoon ken tahtoo, mutta tosiasiallisesti näitä mielikuvia luomalla elinkeinoelämän vaikuttajat yrittävät vain saada hillittyä palkansaajien vaatimuksia yhteisen kakun tasapuoliimperiumin vastaisku palkatun työn piiriin valuu koko ajan lisää väkeä ilman toivoa paremmasta. On johtopäätösten aika