Kyllönen olisi arvopresidentti Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen mukaan Nato tai aseet eivät takaa turvallisuutta suomalaisille. s. 2 > Nepalin tulvat tuovat tuhon joka vuosi s.?12 Matti Tuomala: Kestävyysvaje on luotu veroaleilla s.?16 Elvi Sinervon aktivismin ydin oli kirjaimissa s.?16 N o 40 K a n n e n k u v a : ja rn o M e la Perjantai 6.10.2017 | 3,5 € | 40-003251-1740 www.kansanuutiset.fi Guardian: Kommunismin aave Indonesiassa s.?20
– Jos me kumarretaan Natolle niin voimakkaasti, että ollaan valmiita pyllistämään ydinaseiden kieltosopimukselle, onhan se aivan järjetöntä. Hän näkee turvallisuuspoliittisen tilanteen olevan samankaltainen kuin vuonna 1975, jolloin järjestettiin Etykokous: suurvallat Venäjä ja Yhdysvallat ovat vastakkain, maailmalla on useita sotilaallisia kon. TEKSTI SIRPA PUHAKKA KUVA JARNO MELA –?Harhaanjohdettu ihminen on omalla tavallaan arvaamaton, muistuttaa vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen.. Kyllönen ei suoraan kritisoi Suomen ulkopoliittista johtoa, mutta huokaa raskaasti. Itämeren-kokous on alku vuosikausia kestävälle ruohonjuuritasolle aina maakuntiin ulottuvalle rauhantyölle. – Tilausta on Itämeren alueella kokoukselle, jonka järjestää sotilaallisesti liittoutumaton ja vakaaksi tunnustettu maa. Aseellisen turvallisuuden varmistaminen ei yksin riitä. – Sisälläni asuu kainuulaisiin juuriin liittyen kekkoslainen ajatus, että kansalaisten keskuudessa nostatetaan kansalaishenkeä vaikkapa ”hiihtäen ja kalastaen”. Kuivuus, nälkä ja ilmastonmuutos turvallisuusuhkia Kyllönen ei ole yllättynyt presidentti Sauli Niinistön kannatusmittauksissa saamista luvuista, eikä hänen kampanjaansa kerättyjen korttien määrästä. – Niin sanotuista pehmeistä arvoista puhuminen on itse asiassa kovaa, ei nälkäkuolemassa ole mitään pehmeää. Kyllönen ei rajoittaisi kokoonpanoa vain Etyj-hengessä kohtaamiseksi Suomen, Venäjän ja Baltian maiden kesken, vaan hän rakentaisi tätä laajemman liennytysja yhteistyöprosessin. – Suomi on pienenä maana pystynyt tekemään todella merkittäviä toimia rauhantyössä. – En halua, että presidentti toimisi yksin, hän voi olla rauhanprosessin käynnistäjä. Hän puhuu laajan turvallisuuspolitiikan käsitteen puolesta, ettei ”sykerrytä vain kovaan ulkoja turvallisuuspolitiikkaan tai puolustusratkaisuihin”. Me teemme yhdessä, me tarvitsemme toinen toisiamme, ja ollaan yhteyksissä. Kyllönen haluaa kokoavaksi voimaksi niin nykyisessä europarlamentaarikon kuin mahdollisessa presidentin tehtävässään, jotta ihmiset eivät koe itseään osattomiksi yhteiskunnassa. – Herättelijän paikka pienemmän puolueen ehdokKyllönen ei kannata tiedustelulakien säätämistä esitetyssä laajuudessa. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi viitaten ydinasesopimuksen allekirjoittamiseen Suomen vierailunsa yhteydessä (2.10.), että ”Natoon liittymisen suhteen tämä olisi uusi tekijä, joka huomioitaisiin”. Takamatkalta lähteminen ei turhauta Kyllöstä, sillä takaraivossa takoo: Saulikin on saatava rauhan asialle. Tätä ei pidä unohtaa ja jättää taka-alalle kummallisessa Nato-innossa, joka pysyy päällä sitkeästi vuodesta toiseen. Suomi ei ollut mukana maailman ensimmäisen ydinaseet kokonaan kieltävän sopimuksen valmisteluissa, eikä sitä aiota allekirjoittaa. Hänelle ydinkysymyksiä ovat ihmisyys, rauha, kansainvälinen solidaarisuus ja liennytys. – Parhaiten sisäistä turvallisuutta vakautetaan puuttumalla tiukasti eriarvoistumiseen, jotta joka kahdeksas mies ei olisi niin syvästi lukuja kirjoitustaidoton, ettei hän selviydy omassa elämässään. Hänelle rauha, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja ihmisen arkinen elämä ovat ulkoja turvallisuuspolitiikan ydintä. Rauhanprosessi liikkeelle Itämereltä Kyllönen visioi Suomelle roolia Itämeren rauhanneuvottelijana. Hänen lausumansa vahvistaa arviointeja, että valtionjohto on arvioinut sopimusta myös Suomen Nato-jäsenyyden kannalta. – Euroopan elämänmenossa olen oppinut, että on helpompi rakentaa yhteistyötä ihmisten kanssa, jos tietää heidän maastaan, kulttuuristaan ja historiastaan, sanoo vuonna 2014 EU-parlamenttiin valittu Kyllönen. Syrjäytyvät tai syrjäytetyt ihmiset muodostavat riskin itselleen, mutta myös kasvualustan häikäilemättömien terroristijärjestöjen rekrytoinneille. – Kouluttamaton nuori mies alkaa olla suuri turvallisuusuhka monilla tahoilla, ja sen tiedon pitää herättää meidät kaikki, sanoo vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen. Suomea tulisi rakentaa Etyj-historian viitoittamalla tiellä pienestä maasta rauhan suurvallaksi, joka on liennyttämässä maiden keskinäisiä välejä lähialueella, Itämeren ja Baltian alueella, Venäjän suhdetta Baltiaan ja jopa Ruotsiin sekä muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Kamreeri on heräteltävä komerostaan. Hänelle presidentinvaalit ovat arvovaalit, ja hän on nostanut vahvasti esiin myös globaalia näkökulmaa. Suomi olisi aloitteentekijä ja rauhanrakentaja. Muun muassa ulkoja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, Helsingin yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta on arvioinut, että varovaisuuden takana on halu olla vaikeuttamatta Nato-kumppanuutta. Myös kulttuurien tunteminen olisi merkittävässä roolissa. – Haluan ehkä olla big mama, maanäiti, hän naurahtaa vähän huvittuneesti, mutta silti vakavissaan. – Kouluttamaton nuori mies alkaa olla suuri turvallisuusuhka monilla tahoilla ja sen tiedon pitää herättää meidät kaikki. – Mutta tätähän ei saisi sanoa ääneen, hän hymähtää. 2 6.10.2017 Jatkoa etusivulta > P residenttiehdokas Merja Kyllösen puheessa toistuvat tiuhaan tahtiin sanat keskustelu, dialogi ja yhdessä tekeminen. Jonkun on puhuttava rauhan ja ihmisyyden äänellä, Kyllönen sanoo. ikteja ja Euroopassa vallitsee sotilaallisesti sävyttynyt poliittinen jännite
Opiskeli ammattikorkeakoulussa bioanalyytikoksi.. Saatiinko Suomeen työväen presidentti. Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen . Oli Kataisen hallituksen liikenneministeri vuosina 2011–2014. Pitäisi uskaltaa pohtia, voiko presidentti olla ulkona keskustelusta, jos ulkoja puolustuspolitiikka yritetään tuoda vahvemmin EU-agendalle. Kyllönen ei kannata tiedustelulakien säätämistä esitetyssä laajuudessa. ksujen sotilaiden kanssa, jotka näkevät megatrendeinä nälän, kuivuuden, ilmastonmuutoksen sekä elintasoerot. Hän olisi kuitenkin valmis vahvistamaan presidentin roolia Euroopan unionissa parhaillaan käytävässä puolustuspoliittisessa keskustelussa. iktien syitä, asioiden ja ilmiöiden taustoja. Tässä hän on samoilla linjoilla . – Harhaanjohdettu ihminen on omalla tavallaan arvaamaton, Kyllönen muistuttaa. Kyllönen muistuttaa, että valheen jäljet ovat lähellä nähtävissä. Kyllönen kysyy. Hän mainitsee Britannian brexitin, jonka ympärillä on levitetty virheellistä ja tarkoitushakuista tietoa, jopa valheita. Minusta oli itsestään selvää, että meillä – vasemmistoliitolla – pitää olla ehdokas, jotta ihmisyys, rauha, kansainvälinen solidaarisuus ja liennytys ovat keskustelupöydässä. – Ei ole tarvetta säätää esitetyssä laajuudessa eikä missään nimessä nopeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä. . – Eihän populismi sinänsä ole pahasta, jos pystyy kansanomaistamaan viestinsä selkeästi ja ymmärrettävästi. – Olen havainnut, että Britanniassa on yksi maailman tiukimmista tiedustelulaeista, ja siellä toistui sama ongelma kuin meillä Turussa. Kyllönen ei kuitenkaan halua palata lautasten määrästä käytyyn vääntöön. Kyllösen mukaan presidentillä on valtaa tarpeeksi. Presidentinvaalien keskusteluun on arvioitu tulevan myös repiviä ja ihmisiä jakavia sävyjä. Miksi on pulaa vedestä tai ravinnosta, vaikka osa hukkuu jätevuoriin. . 3 6.10.2017 kaana on oivallinen. Presidenttiehdokas Sauli Niinistö esiintyi työväen presidenttinä vuoden 2006 vaaleissa. Ei tarvitse lähteä voimansa tunnossa pullistelemaan, vaan nostamaan ja viemään eteenpäin tärkeitä arvoja. Valtaa presidentillä on sopivasti Kyllönen on syntynyt syvällä Kainuussa, Suomussalmella työläisperheeseen, jonne hänen vasemmistolaisuutensa juuret ulottuvat. Hän painottaa, että kansalliselle identiteetille ja ihmisille tekisi tosi hyvää, jos presidentti olisi lähellä ihmisiä, mukana ihmisten arjessa, johon liittyvät työ, koulutus ja sivistys. Valittiin kansanedustajaksi vuonna 2007. – Rauha vaatii vuoropuhelua, keskustelua ja vaikeiden asioiden nostamista. loitunut vahvasti maahanmuutto-, islamja EU-vastaisilla puheillaan. On vaikea ymmärtää, jos sitä käytetään valheellisen tiedon levittämiseen. . – Miten perustellaan presidentin jättämistä ulkopuolelle, jos EU-politiikan sisältö muuttuu siltä osin, että tehdään yhteistä puolustuspolitiikkaa ja yhteisiä hankintoja. Yksi hänen vahvoista teemoistaan on nostaa ilmastonja ympäristönmuutosten vaikutuksia turvallisuuteen. – Mihin me tarvitsemme tiedustelulakeja, jos meillä ei ole tarpeeksi ihmisiä, jotka toimisivat tiedon pohjalta laajassa viranomaisyhteistyössä estääkseen terrori-iskuja tapahtumasta, puuttuakseen radikalisoitumiseen tai edes estääkseen perhemurhia, joita Suomessa säännöllisesti tapahtuu, Kyllönen kysyy. Syntynyt 1977 Suomusalmella työläisperheeseen. Ne jaetut rukkaset olivat niin helkkarin huonoja, ettei niillä ensimmäistäkään halkosavottaa tehnyt. . Politiikassa vallan ja vastuun pitää kulkea käsi kädessä. Porvariversio ei kestä työläisen käsissä, naurahtaa Kyllönen. Ei meillä ole työväen presidenttiä. Äärioikeistolaisen perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari on pro. Euroopan parlamentissa hän on seurannut läheltä myös turvapaikanhakijoihin ja terrorismin torjuntaan liittyvää keskustelua sekä miettinyt paljon kansallista turvallisuutta Brysseliin tehtyjen iskujen jälkeen. – EU-näkökulmasta puolustusunionista käytävässä keskustelussa presidenttiä ei voi jättää ulkopuolelle, jos katsotaan valtasuhdetta ja suhdetta EU-päätöksentekoon ja -politiikkaan. Hän toivookin, että presidentinvaalikampanjoinnissa käytäisiin poliittista ja ideologista keskustelua sekä nostettaisiin esiin asioita siten, että ihmiset ymmärtävät myös kon. Aloitti EU-parlamentissa vuonna 2014. Tietoa on, mutta sitä ei kukaan käsitellyt tai prosessoinut viranomaisten käyttöön. – Koen vasemmistolaisena, että peruste koko instituution olemassaololle ja uskottavuudelle on olla ihmisten presidentti, ei mikään kumarrettava patsas tai jumalkuva
. Viime viikolla ensi-iltaan tulleen dokumentin mukaan tekemisen riemun yhtiössä rappeutti miljonäärijohtajien ahneus. Monissa bisnesmokissa taustalla on ollut valtion omaisuuden myyminen pilkkahintaan. SUOMI ON suurten bisnesmokien maa. Uniper voi johtaa Fortuminkin mustalle listalle, jolloin sen arvo ja kyky tulouttaa osinkoja valtiolle romahtavat. Saksa aikoo kieltää hiilivoiman, mutta Uniperin myötä Fortum ostaisi Saksasta suuren joukon hiilivoimaloita. Tuoreessa muistissa on Nokian romahdus maailman matkapuhelinjätistä kriisiyhtiöksi. 4 6.10.2017 TEKEILLÄ OLEVAAN kauppaan liittyy muutakin arveluttavaa. Mutta kun hoidetaan veronmaksajien rahoja, on oltava tarkkana. Talouselämän mukaan Fortum on sitoutumassa Saksassa samanlaisiin ehtoihin kuin suomalaisyhtiöt Ranskassa: henkilöstövähennyksiä ei tehdä, vaikka yhtiö saisi kaupassa turhaa kapasiteettia. Kaikessa inhimillisessä toiminnassa on virheen mahdollisuus. Tähän eivät Donald Trumpin maahantulokiellot islamilaisista maista auta. Fortum sai kasoittain rahaa myydessään sähkönsiirtonsa nykyisin Carunana tunnetulle yhtiölle. Fortum ostaa hiilivoimaa, ministeri tumput suorina . Sen jälkeen vuokrina on maksettu moninkertainen summa ulkomaiselle veroparatiisiyhtiölle. Hän sanoi viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, ettei aio puuttua Fortumin Saksassa tekeillä olevaan kauppaan, jossa yhtiö on ostamassa hiilivoimavetoista Uniperia. Turha silti kuvitella, että tälläkään kerralla asiasta opittaisiin mitään. Ei vaikka hallitus samaan aikaan pyrkii kohti hiilineutraalia taloutta. Nyt on elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) vuoro. Fortumin ympärillä kuohuu taas, ja taas valtio-omistaja ottaa passiivisen roolin. PÄÄKIRJOITUS LEHTIKUVA. Tai sitten on ostettu miljardikaupalla jotain, mitä ei ole edes olemassa, ellei sellaiseksi lasketa Saksan ilmatilaa, kuten taannoisessa Sonera-kaupassa. Kaupan hyväksyivät edellisessä hallituksessa kaikki muut paitsi vasemmistoliitto. PS.. Vähin mitä ministeriltä vaaditaan on veronmaksajien omaisuuden vahingoittamisen estäminen. Nyt on vaara, että rahasäkille tulee karu loppu, koska monet sijoittajat tuntevat yhteiskuntavastuuta ja boikotoivat hiiliteollisuutta. OMISTAJAOHJAUKSESTA VASTAAVAN ministerin salkku on vaikea kantaa. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Las Vegasin verilöyly todisti taas kerran, että suurin vaara amerikkalaiselle on toinen amerikkalainen. Tuntuu, että tehtävässä voi vain epäonnistua, koska lähes jokainen ministeri on vuorollaan kompuroinut jossain kaupassa. kai.hirvasnoro@kansanuutiset.. Yleisradio sai vuosituhannen alussa muutaman sata miljoonaa euroa myydessään Digita Oy:ksi yhtiöitetyn jakelutekniikkansa
JORMANAINEN VAATIIKIN viranomaisille lisää resursseja valvontatehtävään. Linna on ulkomaalaisen työvoiman valvontaan erikoistunut tarkastaja. En usko, että se vaikuttaa täällä toimintaan juurikaan. Vajaa sata tuli Varsinais-Suomen ELY teki aivan viime vuoden lopulla työlupalinjauksen, jolla saatavuusharkinnan ulkopuolelle rajataan muun muassa meriteollisuuden tarvitsemia tuotannon ammattilaisia, kuten hitsaajat ja levysepät. Sirpa Koskinen sirpa.koskinen@kansanuutiset.fi Viranomaisilla ei ole resursseja valvoa. – Toki myös pääurakoitsijat voivat omilla toimenpiteillään puuttua näihin, hän lisää. – Se on viranomaistyötä, jos lakia rikotaan. Jormanaisella on asiaan selvä kanta: ongelma ei ole lakien paljous tai vähyys, vaan niiden valvonta. Pääasiallinen toimintatapa työsuojeluviranomaisella Linnan mukaan on kuitenkin ohjaus ja neuvonta. Hän valvoo teollisuuden ohella muun muassa maataloutta, rakennusalaa ja ravintoloita. Nyt eduskunnalle on jätetty aloite tämän tarveharkinnan poistamisesta. Jos ay-liike saisi kanneoikeuden, niin se olisi kova sana. – Tätä on työsuojelutarkastajan vaikea valvoa, koska me emme ole asiantuntijoita työtehtävien vaativuudessa. – Kuulen kaikenlaista heidän palkoistaan ja työajoistaan, mutta hyvin harva uskaltaa tulla kertomaan, mitkä työsuhteen ehdot ovat oikeasti. ALL OVER PRESS/STEFAN CRAMER. Mutta sekään ei auta, kun nämä henkilöt eivät ole ammattiliiton jäseniä, hän sanoo. – On yhdentekevää onko ulkomailta tänne pyrkivillä työntekijöillä tarveharkintaa, jos valvonta puuttuu, sanoo Turun telakan pääluottamusmies Juha Jormanainen. 6 6.10.2017 ”Ulkomaisen työvoiman sorto vain jatkuu” – On ihan yhdentekevää, onko tarveharkintaa vai ei. Ongelmia palkoissa ja työajoissa Sirpa Koskinen –?TEOLLISUUDESTA LÖYTYY sellaisia työaikoja, että tehdään töitä 12 tuntia päivässä ja seitsemänä päivänä viikossa, sanoo tarkastaja Kristiina Linna Lounais-Suomen AVIsta. SAK:n kantaa pohtimassa ollut telakan työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki korostaa, että aypuolen mahdollisuudet vaikuttaa ulkomaalaisten työehtoihin ovat olemattomat. – Joskus esitetään väitteitä siitä, että yritys väärentää palkkakirjanpitoaan tai että työntekijä joutuu saamastaan tessin mukaisesta palkasta maksamaan aina osan takaisin. Näissä väitteissä voi olla perääkin, mutta normaalissa tarkastustoiminnassa emme pysty saamaan tästä näyttöä, Linna sanoo. – Suurimmat ongelmat liittyvät siihen, että palkkaus ei täytä työehtosopimuksen vaatimuksia tai sitten työajat ovat liian pitkiä, hän sanoo, ja lisää, että ongelmat koskevat muutakin teollisuutta kuin telakkaa. Asian valmistelussa Lehti kuuli myös SAK:n aluetoimiston näkemyksiä. Palkkauksessa on Linnan mukaan usein kyse siitä, että ulkomaalaiselle maksetaan työehtosopimuksen minimitason mukaan, vaikka työ on luokiteltu korkeampaa palkkaa edellyttävään ylemmän vaativuusryhmän työksi. Valvonta ontuu pahasti Suomen rajat ovat jo pitkään olleet auki EU-alueelta tuleville työntekijöille. – Kyse on alueellisesta työmarkkinanäkemyksestä, jolla yritetään helpottaa työvoiman saatavuuden selvittämisvaatimusta silloin, kun jo etukäteen tiedetään, että saatavuus on hankalaa, Lehti sanoo. SAK kiinnitti huomiota muun muassa ennakkovalvontaan. Tänä vuonna, jolloin siis on voimassa alueellinen linjaus, Varsinais-Suomeen on kesäkuun loppuun mennessä myönnetty uusia työlupia 63 hitsaajalle, 21 levysepälle ja 16 ruiskumaalarille. Hän kertoo, että Meyerin omilla, noin tuhannella työntekijällä, jotka ovat pääosin suomalaisia, työehdot ovat kunnossa. EU-alueen ulkopuolelta töihin Varsinais-Suomeen pyrkivien kohdalla saatavuusharkintaa on jo kevennetty telakan kasvavan työvoiman kysynnän vuoksi. Tarkkoja lukuja ei anna myöskään Meyer Turku. SAK epäili linjausta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työlupalinjauksen valmisteli työelämäpalvelujen asiantuntija Hannu Lehti. Rikosilmoituksiin päädytään harvemmin. Työehtojen ja lakien noudattamista valvotaan tekemällä haastatteluja ja tutkimalla yrityksen palkkakirjanpitoa. Rannikko ja metallimiehet epäilivät vastauksessaan ennakkovalvonnan onnistumista, koska se edellyttäisi resurssien lisäksi nykyistä parempaa viranomaisten yhteistyötä ja koska jälkikäteinenkään valvonta, jossa on löytynyt isojakin puutteita, ei ole johtanut rikosprosesseihin. Ongelma on siinä, että niin kauan kun viranomaisilla ei ole resursseja valvoa ja puuttua havaittuihin epäkohtiin, ulkomaisten työntekijöiden sorto ja pitkien työpäivien teettäminen jatkuu. Hän kertoo, että meriteollisuuden kasvanutta työvoimatarvetta pohdittiin viime syksynä alueellisessa Työllisyys ja yrittäjyys -neuvottelukunnassa, jonka TE-toimisto nimittää ja jossa on edustettuna työmarkkinaosapuolet ja seudulliset kehittämiskeskukset. Pirkanmaan TE-toimiston kansainvälisen työnvälityksen ryhmän palveluesimies Kristel Stenman-Huuskonen kertoo, että vuoden 2016 aikana Varsinais-Suomeen myönnettiin saatavuusharkinnan kautta uusia työlupia – siis muuallekin kuin telakan verkostoon – kaikkiaan 69 EU-alueen ulkopuolelta tulleelle levysepälle, 8 hitsaajalle ja 23 ruiskumaalarille. Linjaus tarkoittaa sitä, että Pirkanmaan TE-toimiston, joka käytännössä tekee Varsinais-Suomen alueen työlupiin osapäätökset, ei tarvitse kyseisissä ammateissa enää erikseen tapauskohtaisesti selvittää, löytyisikö omaa työvoimaa työhön. Aivan toisin asiat ovat ulkomaalaisten metallityötekijöiden kohdalla. Mitään ryntäystä kolmansista maista ei ole kuitenkaan ilmennyt. – Olimme ay-puolella skeptisiä työlupalinjauksen väljentämisen suhteen, mutta asia ei muuksi muuttunut, muistelee SAK:n aluejohtaja Outi Rannikko, joka oli pohtinut linjausten telakkaa koskevia esityksiä yhdessä Meyerin silloisten luottamusmiesten kanssa. Stenman-Huuskonen selvittää, että ruiskumaalarit ovat mukana, vaikka eivät kuulukaan ELYn linjaukseen, koska myöskään tähän tehtävään ei ole tarjolla työvoimaa omasta takaa riittävästi. Jormanaisella ei ole tarkkaa tietoa telakalla ja sen alihankkijoiden muodostamassa verkostossa työskentelevien ulkomaalaisten metallimiesten määristä saatikka heidän kansallisuuksistaan, mutta hän arvioi heitä olevan selvästi enemmän kuin suomalaisia. EU:n ulkopuolelta Suomeen pyrkivä saa työluvan vasta kun viranomaiset ovat selvittäneet, olisiko kyseiseen työhön tarjolla työvoimaa omasta takaa
Keskiviikkona se esitteli Hyvinvoinnin tulevaisuus -kampanjansa. Sosiaaliturva perustulon pohjalle Vasemmisto haluaa nostaa kansallista osaamistasoa. Jälkimmäisten kohdalla monet, minä mukaan lukien, pitävät kotihoidontukea keskeisenä syynä eroon. Vasemmistoliiton tulevaisuusvisiossa sosiaaliturva uudistetaan kattavan perustulokokeilun pohjalta, kertoi Li Andersson. – Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut tulee meidän mielestämme rakentaa ihmisten, ei byrokratian ehdoilla. Matalammat tulot tuskin edistävät kenenkään asiaa, varsinkaan ei lasten, eikä keikkuminen työvoiman marginaalissa varmaan äitien hyvinvointia edistäisi. VASEMMISTONAISTEN Naiset ja rauha – suomalaisen naisen seuraavat 100 vuotta -feminaarissa puhuvat presidentti Tarja Halonen (kuva), europarlamentaarikko Merja Kyllönen, eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen sekä Helsingin yliopiston tutkija Karin Creutz. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosaa vasemmisto korottaisi 500 euroon. Kotihoidontukea karsittaessa häviäjiä voi olla paljon. Osa äideistä jäisi kotiin hoitamaan lapsia ilman tukea, koska itse niin valitsevat, matalammilla käytettävissä olevilla tuloilla. Asiaa selvittävien olisi hyvä pitää mielessä, ettei sellaista reformia olekaan, jossa kaikki voittavat eikä kukaan häviä. Asuntotakuu jokaiselle Vasemmisto esittää myös ratkaisua asunnottomuusongelmaan: asuntotakuu takaisi jokaiselle asunnottomalle pääsyn omaan asuntoon kohtuullisessa ajassa. Asiaa selvittävien olisi hyvä pitää mielessä, ettei sellaista reformia olekaan, jossa kaikki voittavat eikä kukaan häviä. /y…/naiset-ja-rauha-feminaari/ VASEMMISTONAISILLA RAUHAN FEMINAARI Markus Jäntti Kirjoittaja on VATT:n ja Helsingin yliopiston yhteinen julkistalouden professori. Ei vähiten siksi, että tuleva sosiaaliturva riippuu siitä. Tehokkainta on voimauttaminen: vahvistetaan ihmisen omaa toimintakykyä, karsitaan lannistavaa ja mielivaltaista byrokratiaa ja avataan ihmiselle mahdollisuuksia oman elämänsä parantamiseen, AinoKaisa Pekonen sanoo. Suomen osaamistasoa nostetaan. Niiden perheiden kohdalla, joissa äidit eivät työllistyisi, tilanne on kuitenkin toinen. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus tulee nostaa 50 prosenttiin nuorista aikuisista. Osa jäisi työvoiman marginaaliin, ajoittaisiin pätkätöihin ja toistuviin työttömyysjaksoihin. Tästä ei seuraa, että kaikki pienten lasten äidit työllistyisivät, jos kotihoidontuki lakkautettaisiin (tai sen tasoa laskettaisiin jyrkästi) heti ensi vuoden alusta. Kampanjan aikana vasemmistoliiton kansanedustajat kiertävät Suomea keskustelemassa hyvinvoinnin tulevaisuudesta ja kuulemassa ihmisten tuntoja. Sosiaalija terveyspalveluja Vasemmisto kehittäisi laajojen julkisten palveluiden pohjalle. kansanedustajat Annika Lapintie ja Silvia Modig vierailevat Jyväskylässä ja Kari Uotila ja Li Andersson Espoossa. Halonen ja Kyllönen keskustelevat aiheesta Naiset ja rauha – sukupolvien välinen dialogi. Ennakkopäätösjärjestelmä työttömyysturvaan antaisi varmuutta tehdä keikkatöitä. Työllistyminen vakituiseen työsuhteeseen on lyhyellä ja varsinkin pitkällä tähtäimellä äitien etu. – Meidän tulevaisuudenvisiossamme sosiaaliturva uudistetaan kattavan perustulokokeilun pohjalta. Kampanjassa vasemmistoliitto nostaa esiin aloitteita liittyen kolmeen hyvinvointiteemaan: sosiaalija terveyspalveluihin, työvoimapalveluihin sekä koulutukseen. Koulutus on maailman huipputasoa ja luo yhteiskuntaan sosiaalista liikkuvuutta ja tasa-arvoa, Li Andersson luettelee. Työttömiin työnhakijoihin kohdistuvia byrokratialoukkuja Uuden kampanjan teemat koskevat sosiaalija terveyspalveluita, työvoimapalveluita ja koulutusta. Hallitus kaavailee parhaillaan muutoksia vanhempainvapaisiin. Teemat löytyvät sivustolta hyvinvointi.vasemmisto.. Osa työllistyisi vakituiseen työhön. Lauantaina 28. Samalla Vasemmisto nostaa uudelleen esille jo vuonna 2012 muotoillun perustulomallinsa: perustulo on tulevaisuuden sosiaaliturvaa. markus.jantti@gmail.com LEHTIKUVA KOTIHOIDONTUKI JA HYVINVOINTI S uomen työllisyysaste on huomattavasti matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. . Tästä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Yritystukijärjestelmä tukee talouden kestävää rakennemuutosta ja laadukasta tutkimusta. Kuulun myös niihin, jotka uskovat päiväkotien vaikuttavan myönteisesti lasten kehitykseen -vaikka kysymys onkin kovan kiistelyn kohteena. Hoidon saatavuuden parantaminen, terveyskeskusmaksujen poistaminen, asiakasmaksujen kohtuullistaminen ja maksukattojen yhdistäminen parantaisivat tasa-arvoa ja kansanterveyttä. KU Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosaa Vasemmisto korottaisi 500 euroon. vasemmistonaiset.. Kansanedustaja Markus Mustajärvi 30.9. lokakuuta Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla järjestettävään tapahtumaan voi ilmoittautua www. Ylioppilaskirjoituksista voitaisiin Vasemmiston mielestä luopua ja korvata ne esimerkiksi koko ikäluokan yhteisellä testillä. Vasemmistoliitto päivittäisi hyvinvoinnin ihmisten ehdoilla VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmä on kevään ja syksyn aikana pohtinut uudistuksia, joita tarvitaan suomalaisen hyvinvoinnin päivittämiseen tuleville vuosikymmenille. 7 6.10.2017 Syksyn neuvottelukierroksen yhteydessä pitäisi sopia paitsi palkankorotuksista, mutta myös epäoikeudenmukaisten lomarahojen leikkausten perumisesta. Kotihoidontuki on kiistatta syy siihen, että 30–39-vuotiaitten ja tarkasti ottaen pienten lasten äitien työllisyys on matalampi kuin mitä se olisi ellei kotihoidontukea olisi. Selvää kuitenkin on, että kotihoidontuen lakkauttamisella olisi sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Heidänkin hyvinvoinnistaan huolehtiminen on yhteinen asia. Työttömyysturvan rangaistuksista eli karensseista tulisi luopua, ja jatkaa työttömyysetuuden maksamista heti, kun hakija on siihen kelpoinen. Arviot ryhmien koosta olisivat varsin epävarmoja. Edellisten kohdalla eläkeputki ja ikääntyneiden syrjintä työmarkkinoilla ovat kilpailevia selityksiä. Ensi viikonloppuna 7.–8.10. Työvoimapolitiikka ei rankaise työttömiä oma-aloitteisuudesta, vaan kannustaa siihen, ja kaikille annetaan mahdollisuus kouluttautua uudelleen. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA. Vasemmisto purkaisi monin tavoin. Eroja on monissa ryhmissä, mutta silmiinpistäviä ne ovat yli 55-vuotiailla miehillä ja 30–39-vuotiailla naisilla. Koulutuspaikka tulee taata kaikille peruskoulun päättäville, ja toisen asteen opintojen tulee olla maksuttomia oppimateriaaleja myöten. Kaikilla lapsilla tulisi olla subjektiivinen oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Hallitus lupasi yhteiset talkoot, mutta töihin joutuivat vain pienipalkkaiset ja naisvaltaiset alat
Painopiste oli viidessä itäisessä osavaltiossa ja Itä-Berliinissä – huippuna Sachsen, jossa AfD nousi 27 prosentilla suurimmaksi, hitusen CDU:n edelle. Vasemmistopuolue Linke on idässä ollut sosiaalisen protestin kanava, mutta nyt protestiäänestäjiä siirtyi parisataa tuhatta AfD:n taakse. Vaalipiirejä on kaikkiaan 299, ja vain yhdessä niistä AfD jäi alle viiden prosentin äänikynnyksen. CSU:n linja on selvästi oikeistolaisempi kuin Angela Merkelin johtaman CDU:n. CSU:lla on ollut ikiaikainen yksinkertainen enemmistö Baijerissa, mutta liittopäivävaalien lukema, runsaat 38 prosenttia, ei riittäisi enää lähellekään. Tai eriarvoisuuden kokemuksesta, pettymyksestä poliitikkoihin ja viranomaisiin, tunteesta, ettei pysy mukana yhteiskunnan muutoksen vauhdissa, osattomuuden ja arvottomuuden kokemuksesta. Linke voitti uutta kannatusta läntisissä osavaltioissa, joissa kaikissa se sai vähintään kuuden prosentin äänisaaliin. ”Emme ole mitään oikeistodemokraatteja, vaan kristillisdemokraatteja, ja pysymme sellaisina”, kirjoitti CDU:n liittopäiväedustaja Uwe Schummer. Maaperä pakolaisten vastaiselle liikehdinnälle ja AfD:n nousulle oli olemassa. Unionipuolueet CDU ja CSU menettivät äärioikeistolle yli miljoona ääntä. CDU-CSU:ssa suuntakiista Sachsen on Saksojen yhdistymisestä saakka ollut puolueen oikeaa laitaa edustavien kristillisdemokraattien johtama. Nyt osavaltion pääministeri Stanislaw Tillich (CDU) puhuu pakolaisista äärioikeistoa myötäilevin äänenpainoin ja vaati puolueen kurssin kääntämistä oikealle. Sosiaalidemokraattien menetys AfD:lle jakautui yli maan ja oli reilut puoli miljoonaa ääntä. Sekä Linken että SPD:n haasteena on ymmärtää AfD:n kannatuksen tosiasiallinen luonne. 8 6.10.2017 Pettyneiden protesti SITTEN LIITTOTASAVALLAN perustamisen vuonna 1949 ei Saksan liittopäivillä ole ollut puoluetta yhteisen ryhmän muodostavien kristillisdemokraattien (CDU) ja baijerilaisen kristillissosiaalisen unionin (CSU) oikealla puolella. Saksassa etsitään syitä äärioikeiston nousulle liittopäiville ja keinoja voittaa takaisin AfD:n taakse karanneita kansalaisia. Protestiin ei ole vastattavissa pelkin asia-argumentein, koska kyse on syvimmiltään tunteista. LEHTIKUVA/BERND VON JUTRCZENKA. AfD:n kannatuksen kova ydin on äärioikeistossa, joka on mitä ilmeisimmin ottanut varsin pysyvän sijan Saksan politiikassa liittopäiviä myöten. Protesti sosiaalinen, ei äärioikeistolainen SPD menetti huomattavan määrän ääniä AfD:n lisäksi myös Die Linkelle. Johtavien kristillisdemokraattien puheiden perusteella CDU ei näytä olevan valmis politiikkansa juuriin käyvään arviointiin. Tutkijoiden arvioiden mukaan protesti nousee taloudellisesta ja sosiaalisesta turvattomuudesta, jota kuvaa muun muassa se, että joka viides saksalainen lapsi on köyhä. Unionipuolueiden tulos, 32,9 prosenttia, on huonoin sitten vuoden 1949. AfD:n johtoon kuuluvat Alexander Gauland ja Alice Weidel puhuivat toimittajille ennen puolueensa liittopäiväryhmän ensimmäistä kokousta viime viikolla. Idästä ääniä kertyi puolueelle kaikkiaan 1,7 ja lännestä 4,2 miljoonaa. Jorma Hentilä Linken kannattajakunnan koostumus muuttui. Varsinkin CDU:ssa ja myös CSU:ssa kurssin muutosta vastustetaan. Linken liittopäiväryhmän vetäjä Dietmar Bartsch korosti jo vaali-iltana, ettei AfD:n äänestäjiä voi yleisesti leimata rasisteiksi ja äärioikeistolaisiksi, vaan kyseessä on paljolti sosiaalinen protesti. Kannattajakunnan koostumus muuttui, kun puolue menetti idässä eritoten työttömien miesten ääniä ja sai toisaalla tukijoikseen nuorta koulutettua väkeä. Samoja äänenpainoja edustaa Baijeria hallitsevan CSU:n johtaja Horst Seehofer, joka on pitkään arvostellut liittohallituksen pakolaispolitiikkaa. AfD (Vaihtoehto Saksalle -puolue) keräsi liki 13 prosentin kannatuksensa koko Saksan alueelta. Linja jatkunee kutakuinkin entisellään, kun hallitusneuvottelut FDP:n ja vihreiden kanssa alkavat Niedersachsenin osavaltiovaalien jälkeen. Sillä ei kuitenkaan torjuttu AfD:tä, joka sai Baijerissa yli 12 prosenttia äänistä, enemmän kuin missään muussa läntisessä osavaltiossa. Merkelin johtamaa politiikkaa arvostelevien taktiikkana olisi kääntää kurssia oikealle ja näin tavoitella AfD:tä äänestäneitä. Luottamusta demareihin jäytää edelleen Gerhard Schröderin hallituksen (2002–2005) Agenda 2010, jolla heikennettiin työoloja ja sosiaaliturvaa. Tv-kanava ARD:lle tehdyn selvityksen mukaan liki kaksi kolmannesta AfD:n äänestäjistä kertoi ensisijaisesti esittäneensä protestin ja vajaa kolmannes ilmaisseensa tukensa AfD:n tavoitteille. Tuloksena syntyi pysyvä työssäkäyvä köyhälistö. CDU vähätteli osavaltiossa vahvojen uusnatsien väkivaltaa siihen saakka, kunnes se kohdistui siihen itseensä. Toistaiseksi siitä ei ole merkkejä. Puolueen vasemmisto vaatii irtiottoa agendapolitiikasta ja puolueen uudistumista tuorein kasvoin. ”CSU AfD:n mietona versiona” ei käy, sanoi CSU:n varapuheenjohtaja Manfred Weber
– Feminismistä on tultava taas kansainvälinen liike, kuten se oli 1960-luvulla. Liberaali oppositio menestyi hyvinvoivilla keskustan ja lounaisosien alueilla, reuna-alueet etelä ja itä jäivät yhtenäiselle Venäjälle. Näistä 176 meni liberaalin Jabloko-puolueen ehdokkaille ja lopuista suurin osa sitoutumattomille. Väkiluku on keskimäärin 90?000. Merkittävin valtuustojen toimivalta on mahdollisuus erottaa kunnallisalueiden johtaja ja oikeus valita ehdokkaita pormestarinvaaleihin. SALAMI ON todellinen kosmopoliitti: syntynyt Suomessa, kasvanut Nigerian Lagosissa, muuttanut teini-ikäisenä Ruotsiin ja asuu nyt Lontoossa. Seuraavat valtiolliset vaalit tuskin sujuvat yhtä harmonisesti. Gagarinin kunnallisalueella, jossa Putin itse äänesti, ei hallitseva Yhtenäinen Venäjä -puolue saanut ainuttakaan edustajaa. Elle-lehti on listannut hänet 12:n maailmaa muuttavan vaikutusvaltaisen naisen joukkoon, muun muassa Michelle Obaman rinnalle. Salami on The Guardianiin ja The Hu. Jabloko lainasi Suomesta kissanristiäiset-termin kuvaamaan budjettimomenttia. Vaalit järjestettiin 124 alueella. Salami puhui Naisasialiitto Unionin 125-vuotisjuhlaseminaarissa. – Ei yhtä valkoiselta, keskiluokkaiselta, homoja transfobiselta. Salami uskoo feminismin tarvitsevan samaa radikaaliutta, jota oli esimerkiksi vapaustaistelija Harriet Tubmanilla tämän auttaessa muita paenneita orjia Yhdysvaltain sisällissodan aikaan tai Lucina Hagmanilla, kun tämä oli perustamassa Naisasialiitto Unionia 125 vuotta sitten. 546@riseup.net MOSKOVA VALITSI KISSANRISTIÄISTEN JÄRJESTÄJÄT L iberaali oppositio eteni 10.9. PUHEESSAAN NAISASIALIITTO Unionin 125-vuotisjuhlaseminaarissa Eurooppalaisen koulun salissa viime perjantaina Salami pohti, mitä feminismille tapahtuu, kun siitä tulee valtavirtaa. Feministi-aktivisti Minna Salamin feminismi on taistelevaa ja globaalia. Yhtenäinen Venäjä sai 1?154 edustajaa, enemmän kuin vuonna 2012. Kun poliittiset (mies)johtajat julistautuvat feministeiksi ja kosmetiikkayritykset toisaalla tyrkyttävät kapeita kauneusihanteita ja toisaalla myyvät kehopositiivisuudella. Ammattikoululaiset myös karsivat opiskeluvaihtoehtojaan hinnan perusteella. Oppositio ei saanut työläisiä kiinnostumaan: äänestysprosentti oli vaivaiset 14,8. Kun Beyoncén kaltaiset supertähdet puhuvat feminismistä ja halpavaateketjut myyvät girlpoweria julistavia T-paitoja. Kommunistipuolue sai 43 edustajaa, duuman muut puolueet rippeitä. Eduskunta käsitteli tiistaina välikysymystä junaliikenteen kilpailuttamisesta. järjestetyissä Moskovan kunnallisalueiden valtuustojen vaaleissa. Se keskittyi muiden vaalimainosten tuhoamiseen, koska laski matalan äänestysaktiivisuuden tuovan sille etua. Liikkeen historia on silti täynnä tarinoita, joissa on uskallettu kyseenalaistaa vallitseva järjestys ja taistella. Vaalit olivat balsamia liberaalien haavoille. Toiseksi suurin menoerä ovat kunnallisalueiden johtajien autoja kulkuedut (12 %), minkä jälkeen tulevat tiedotuskulut ja virkamiesten terveyskulut. Nykyisen noin 100 miljoonan euron vuotuisen rahoituksen lisäksi tarvitaan vähintään toinen 100 miljoonaa. Hän muistuttaa, ettei tasa-arvo ole valmis. ”Feminismi myy, mutta sitä ei pidä myydä” –?LÄNSIMAISSA LUULLAAN tasa-arvon jo toteutuneen ja naisten valittavan tyhjästä, sanoo suomalais-nigerialainen Minna Salami. Jablokon tutkimuksen mukaan kehätien sisäpuolisen Moskovan kunnallisalueiden suuri menoerä on juhlien järjestäminen (40 %). Siitä historiasta kannattaa Salamin mielestä ammentaa. VASEMMISTOLIITON PUHEENJOHTAJA, kansanedustaja Li Andersson ehdottaa yli vaalikausien ulottuvaa investointisuunnitelmaa raideliikenteen parantamiseksi. – Feminismi on jatkuvaa opiskelua, uudelleenarviointia, vaatimista, kehtaamista ja taistelua. 9 6.10.2017 On hälyttävää, että rahanpuute on hyvin yleinen syy keskeyttää opinnot toisella asteella. – Naisten äänioikeus ensimmäisten joukossa maailmassa, Feministinen puolue, naiskansanedustajien määrä, luontosuhde, hän luettelee arvostamiaan asioita. Salami itse nostaa Black Lives Matter -liikkeen puheensa avainkohdaksi. Feminismin on oltava niin ympäristön, köyhän kuin rodullistetun puolella. Anna Paju anna.paju@kansanuutiset.fi Minna Salamin mielestä feminismissä sukupuoleen liittyvää sortoa ei voi irrottaa muista syrjinnän muodoista. Kahdeksalla alueella Yhtenäinen Venäjä ei saanut yhtäkään edustajaa, mutta yli kolmasosalla alueista se sai kaikki paikat. Jotta feminismi olisi kiinni ajassa ja hereillä, siihen on hänen mielestään sisällytettävä kaikki sortoa kokevat ryhmät. Feminismi on avannut oven valtavirtaan, mutta avain siihen vapauteen, jota feminismi lupaa, on yhä kohotetun nyrkin muotoinen. Vaalit olivat balsamia liberaalien haavoille, Jablokoa ei ole päästetty Venäjän duumaan vuoden 2003 vaalien jälkeen. Sitä vallankumoushenkeä tarvitaan Salamin mielestä nyt ehkä enemmän kuin koskaan, kun vastassa on seksismin, rasismin ja kapitalismin ”kolmipäinen hirviö”. – Yksiraiteiselle paikoitellen osin huonokuntoiselle radalle ei synny lisää ja parempaa liikennettä vain sillä, että pilkotaan valtionyhtiö VR ja myydään reittejä ulkomaisille suuryrityksille aggressiivisen verosuunnittelun temmellyskentäksi, sanoi Jari Myllykoski. Alueet päättävät muutamasta prosentista kaupungin menoista. Puolue ei käynyt lainkaan vaalikampanjaa. Lopulta kaikki olivat tyytyväisiä – liberaalit saivat ensimmäisen vaalivoiton aikoihin, länsimaat saivat todeta vaalit suhteellisen rehellisiksi ja Putin sai valtuutettujen enemmistön tuen. EVA PERSSON JUSSI JOENTAUSTA. Samaan aikaan Suomessa rehottava rasismi on saanut hänet häpeämään ja suremaan synnyinmaataan. Syy apatiaan on kunnallisalueiden olematon päätösvalta. Feminismi ei koskaan enää tule näyttämään samalta, miltä se joskus näytti, sanoo Salami. Hän sitoo feminismin kirjoituksissaan vapautumiseen, paitsi patriarkaatin myös uuskolonialismin, rakenteista. Kansanedustaja Matti Semi 30.9. Kunnallisalueet ovat alin Moskovan kolmesta hallintohierarkiasta, niitä ja vastaavia alueita on 146. Hän kuvailee oman näkökulmansa feminismiin olevan afrikkalainen. Yhdistyneiden demokraattien kampanja voitti 266 kaikkiaan 1?502 edustajanpaikasta. MINNA SALAMI sanoo olevansa valtavan ylpeä Suomesta. ngton Postiin kirjoittava toimittaja ja luennoitsija, joka tunnetaan etenkin Ms Afropolitan -sivustostaan. – Feminismistä ei pidä tulla näiden voimien kumppani. KU ”RATAHANKKEISIIN SUUNNITELMA” Antti Rautiainen Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta. On itsestään selvää, että valmistuminen viivästyy ja opintoja keskeytetään, jos ei saa opiskella sitä, mitä haluaa
Avaus Paul Jonker-Hoffren, tutkijatohtori, Työelämän tutkimusyhdistys Työtakuun kansallisista ja kansainvälisistä malleista ja mahdollisuuksista keskustelemassa: Tarja Filatov, kansanedustaja Lotta Haikkola, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Tuulia Hakola-Uusitalo, finanssineuvos, valtionvarainministeriö Merja Kauhanen, tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos Juhana Vartiainen, kansanedustaja Fasilitaattorina Jouko Kajanoja, dosentti, VVT Yhteenveto Sanna Aaltonen, dosentti, Nuorisotutkimusseura Kahvitarjoilu tilaisuuden alussa. Tiistaina 10.10 klo 17-19 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, alakerran suuri sali 104 Miten jokaiselle työhaluiselle ja työkykyiselle työpaikka työvoimapoliittisin toimenpitein. Työpaikka työhaluisille ja työkykyisille. 09 4366 320. Työelämän tutkimusyhdistys ry. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. 10 6.10.2017 p. TERVETULOA! Tilaisuutta voi seurata netissä suorana tai jälkikäteen osoitteessa vapausvalitatoisin.com Tarja Filatov Lotta Haikkola Tuulia Hakola-Uusitalo Merja Kauhanen Juhana Vartiainen Jouko Kajanoja Beckerintie 10 Helsinki p
Vaikka sodan lopputulos tiedetään, kirjan loppuratkaisu on yllättävä. … JA PALJON MUUTA, KATSO: kauppa.ka nsanuutise t.fi Tu n n u s 5 5 7 6 3 V A ST A U S LÄ H E T Y S Kansan Uutisten verkkokaupasta ostetuista kirjoista maksetaan arvonlisävero Suomeen. 29 € Into 2017 Kai Sadinmaa Ilmestyskirja Ilmestyskirja on Kai Sadinmaan uskonpuhdistus reformaation 500-vuotisjuhlan hengessä. Vastustamaton visio näyttää maailman kaikessa karmeudessaan, mutta kaiken pimeyden keskeltä löytyy myös toivo. Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry no 7 EHDOKASASETTELUKOKOUS Torstaina 26.10.2017 alkaen klo 16.30 Metalli Seiskan kokoushuoneessa Näsilinnankatu 22 B II krs Esillä sääntömääräiset asiat. Verkkokauppa Merkitse rasti ruutuun kirjan kohdalle, jonka tilaat. krs, 00530 Helsinki. Le ik ka a ilm o it u s ja lä h et ä p o st it se . Jäsenet tervetuloa! Hallitus Os. 24 € Into 2017 Syksy Räsänen Israelin apartheid Kirja on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys Israelin kehittämän omanlaisensa apartheidin historiasta, nykytilanteesta ja häämöttävästä lopusta. Johtokunta kokoontuu ennen kokousta klo 16.00 samassa paikassa.. Hinnat sis. Alle 50 euron tilauksiin lisätään postikulut 2,50?€. He kokevat sodan toiveikkaan alun, verisen käännekohdan ja paniikinomaisen paon vihollisen tieltä. Tuija Wetterstrand Punaisten panssarijuna 1918 Punaisten panssarijuna 1918 seuraa sisällissodan tapahtumia panssarijunan miesten silmin. Teoksen lähdemateriaalina on käytetty mm. Voit myös tilata puhelimitse 09 759 601 tai sähköpostits e kirjamyynt i@ kansanuuti set.fi P O ST IM A K SU M A K SE TT U *N im i *O so it e *P u h el in Sä h kä p o st i *T ä h d el lä m er ki ty t ke n tä t o va t p a ko ll is ia 24 € Into 2017 HALUAN kaupan päälle pääsylipun Helsingin Kirjamessuille 26.-29.10. Kahvitarjoilu. Kirja käsittelee maalaisväestön alimpien kerrostumien – loisten, mäkitupalaisten, muonamiesten, palkollisten ja heidän historiallisten seuraajiensa, syrjäseutujen köyhän pienviljelijäväestön – vaiheita ja elämänolosuhteita. 10 Helsingin Elintarviketyöntekijät Osaston SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona 1.11.2017 klo 17.00 SEL:n Etelä?Suomen aluetoimistolla, osoi eessa Siltasaarenkatu 4, 5. T il a a n m e rk it se m ä n i k ir ja t. 22 € Into 2017 Pekka Haatanen Suomen maalaisköyhälistö Pekka Haatasen tutkimus ilmestyi 1968. Jos tilaat useamman kappaleen samaa kirjaa, lisää määrä rastin jälkeen. Sinervon henkilökohtaista kirjeenvaihtoa. Onnetar arpoi ne seuraaville palkinnonsaajille: Annikki Halonen, Helsinki Armas Aalto, Ivalo Arto Halinen, Helsinki Asko Huttunen, Vantaa Aulis Kropsu, Haukipudas Eila Esko, Espoo Eino Mustonen, Kajaani Esko Huhtala, Viiala Helena Aittola, Jyväskylä Jouni Ahmajärvi, Helsinki Jouni Oksanen, Lappeenranta Jukka Heiskanen, Helsinki Jukka Meriläinen, Oulu Jyrki Hämäläinen, Helsinki Kari Laaksonen, Nousiainen Katja Juntunen, Kempele Keijo Aalto, Kerava Martti Alanen, Vaasa Meeri Ahvenainen, Helsinki Mikko Aaltonen, Tampere Mikko Aarne, Nokia Mirja Solla, Jyväskylä Pentti Ahjoniemi, Karkkila Rainer Ahonen, Vaasa Rauno Rajala, Helsinki Riku Ahola, Helsinki Seppo Aho, Perälä Simo Vesa, Salo Sisko Akujärvi, Ivalo Timo Byman, Anjalankoski Tuomo Aalto, Pori Ulla Länsiharju, Vantaa Veijo Murtomäki, Seinäjoki Veikko Flyktman, Vaajakoski Onnea kaikille! Palkinnot on lähetetty postitse vastaanottajille. alv:n. 11 6.10.2017 Kokouksia Kansan Uutisten kaikkien tilaajien kesken suoritetussa arvonnassa pääpalkinnon lahjakortin Solaris-kylpyläloma kahdelle voitti TIINA TUOMISTO Forssasta Lisäksi arvoimme 34 muuta palkintoa. 24 € Into 2017 Jaana Torninoja-Latola Yhä katselen pilviä Elvi Sinervon elämä Aatteen palo vei Sinervon jatkosodan aikana vankilaan valtiopetoksen valmistelusta, ja vankilassa sai alkunsa hänen tunnetuin runokokoelmansa Pilvet
Niistä kärsi muilla tavoin 85 000 kotitaloutta. Sama toistuu vuodesta toiseen. Niihin lastataan koululaiset koulupuvuissaan, mopot, sairaat lapset ja raskaana olevat naiset. – Minun ja perheeni oli pakko jättää kotimme ja paeta tulvaa. Joen takana Madissa elää 15 000 ihmistä, ja ainoa yhteys, postitie, kulkee sillattoman joen ylitse. Joka vuosi monsuunikaudella asukkaat neuvottelevat raivoavana virtana kuohuvan joen kanssa noin kuukauden päivät. – Teemme kuitenkin parhaamme ratkaistaksemme ongelmia. 12 6.10.2017 M agui-joen ylitys käy tulvaaikaan vain vesipuhveliparin vetämillä puukärryillä. Pakkosiirrotkin toistuvat Hallituksen toimet tulvauhrien auttamiseksi ovat olleet vähäisiä. 43 433 taloa on hajonnut kokonaan ja 158 197 osittain. Ihmishenkiä ei onneksi menetetty. Chitwan ja Kathmandu Monsuunikausi nostaa esiin ongelmia, jotka toistuvat vuodesta toiseen, ellei niiden syihin syvennytä ja kehitetä kestäviä ratkaisuja. Ihmisten elämä on yhtä epävarmaa kuin joen käyttäytyminen. Hän ei pysty sanomaan, millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ratkaistakseen tulvauhrien ongelmat kestävällä tavalla. Vuonna 1995 kärsijöitä oli yli 125 000. Useat uhrit elävät yhä taivasalla ja nälissään. Vielä kuukausi pahimman jälkeen uhrit valittavat, ettei valtiolta tule apua. Tänä vuonna yli kuusi miljoonaa ihmistä on kärsinyt länsija keskisten tasankoalueiden (Tarai) jäämisestä veden alle. – Joki on vienyt meiltä kaiken paitsi henkemme, Santakumar Bote sanoo. Vuonna 2002 kuolonuhreja oli 441 ja kymmeniätuhansia joutui siirtymään kodeistaan. Ministeri asettaa sanansa varovasti ja puhuu ympäripyöreitä. Toistuva tragedia Madin tragedian jakavat eteläisen ja läntisen Tasanko-Nepalin muut tulvauhrit. Vaikka tulva alkaa hellittää, vaara ja tuska jatkuvat. Tänä vuonna lähes 200 taloa tuhoutui kokonaan tai osittain Madin syrjäisessä kunnassa. Perinteisen boteyhteisön jäsenet ovat köyhiä ja heillä on pieniä maatilkkuja Maguijoen varrella. TEKSTI EEVA SIMOLA JA PRAMOD ACHARYA KUVAT PRAMOD ACHARYA Nepalin tulvien uhrit eivät saa tarpeeksi apua. Potilas saattaa kuolla matkalla aluekeskuksen sairaalaan Bharatpuriin, ellei joki rauhoitu. Nepalin sisäministeriön lehdistötiedotteen (27.8.) mukaan tiedossa oli 159 hukkunutta, 28 kadonnutta ja 45 loukkaantunutta. Viime vuonna tulvissa kuoli 257 ihmistä. Omaisuuden lisäksi myös moni sato on tuhoutunut, mikä lisää hätää. Haluan rakentaa talon, mutta ei ole maata, jolle rakentaa. – Joen aiheuttamat ongelmat toistuvat joka vuosi, tämä tulvauhri jatkaa Madissa Chitwanissa, joka voi Nepalin-kävijälle olla tutumpi kansallispuistostaan. Vuonna 1993 tulvissa ja maanvyörymissä kuoli ainakin 1 200 ihmistä keskisessä Nepalissa. Saptarin alueen tulvauhri Phulkumari Yadav menetti talonsa. – Emme hallituksessa ole voineet tehdä tulvauhrien hyväksi niin paljon kuin meiltä odotetaan, Nepalin sisäministeri Janardan Sharma myöntää puhelinhaastattelussa
Rahastolle ei haluttu lahjoittaa, sillä tunnetusti siellä lojuu runsaasti käyttämättömiä avustusrahoja, jotka kerättiin vuoden 2015 keväällä sattuneiden tuhoisien maanjäristysten jälkeen. – Rikoin hallituksen linjaa ja menin Sirahan tulvaalueelle löytääkseni tavoittamattomat uhrit, sosiaalityöntekijä Radha Paudel kertoo. Ne ovat lisäriski raskaana oleville, lapsille ja sairaille. Siwalik-vuoret ovat erityisen herkkiä, koska ne koostuvat hiekasta ja kivistä ja niiden pintamaa on ohut. Viranomaiset perustelivat toimiaan sillä, ettei kuivaa ruokaa ja käytettyjä vaatteita voitu sallia avuksi. Bankan naiset ovat ryhtyneet rakentamaan sateiden sulattamat talonsa uudelleen savesta ja bambukepeistä, koska apu viipyy ja eivätkä etäällä työskentelevät puolisotkaan pääse heidän avukseen. Himal Kahar Patrika -aikakauslehti julkaisi äskettäin toimittaja Santa Gahamagarin laajan raportin tulvista ja maanvyöryistä. Jo matkalla olleita avustustarpeita kuljettavia auttajia käännytettiin pois. Telttoja pidetään myös liian kuumina asua. Madissa Riujoen varrella asuva halvaantunut nainen perheineen kärsi tulvista. Jotkut Bankan asukkaat syyttävät tulvista Siktan keinokasteluhanketta, joka patosi vedet, mutta tulvat mursivat padon reunan. Hallitus vetosi kansalaisiin ja järjestöihin kehottaen näitä lahjoituksiin Pääministerin Katastro. Monsuunikauden ulkopuolella 15 000 asukasta ylittää sillattoman ja vähävetisen Maguijoen postireitin kohdalta. PAKISTAN. ksi”. Sitä ehtivät arvostella niin sosiaalityöntekijät, toimittajat kuin kotimaiset ja kansainväliset kansalaisjärjestötkin. Tulvien, ihmishenkien ja aineellisten menetysten jälkeen laitos kuvaa tapahtumia ”luonnonkatastro. Asutuksen leviäminen tulvatasangoille, metsänhakkuut, rinteiden hallitsemattomat kaivamiset ja kyvyttömyys ymmärtää veden poisjohtamisen tärkeyttä aiheuttavat katastrofeja ja suuria menetyksiä. t tapahtuvat ihmisen luontoon puuttumisen ja ihmistoiminnan luontoon levittäytymisen seurauksina”. Nevadan yliopiston tutkija, Tribhuvanin yliopiston geologian apulaisprofessori Deepak Chamlagain toteaa Facebook-haastattelussa, että ”kyseiset luonnonkatastro. Tulvariskialueella sijaitsevan asumuksen keittiöja varastonurkkaus Madissa. – Päätökselleni oli kaksi perustetta: halusin herättää toivoa eloonjääneiden keskuudessa ja rohkaista Kathmandun varainkeruujärjestöjä. Kun sade vie kasvillisuuden, rankkasateet voivat hajottaa vuoret hyvin nopeasti. Neljä päivää myöhemmin korkein oikeus kehotti hallitusta kumoamaan päätöksensä avustusjakelun keskeytyksestä. Elokuun puolivälissä Nepali Times -lehti julkaisi naistoimittaja Namrata Sharman reportaasin, jossa läntisen Bankan asukkaat valittavat, että hallitus on jakanut aivan liian pieniä telttoja 8–10-henkisten perheiden käyttöön. Kotinsa menettäneet odottavat yhä tukea tilapäisiä asumuksia varten, puhumattakaan siitä, että heille olisi osoitettu uusia maatilkkuja pysyvän asumuksen rakentamista varten. Tulva muutti maat jokiuomiksi. NEPAL INTIA SRI LANKA KIINA BANGLADESH MYANMAR BHUTAN Joenvarsikylien asukkaita uhkaavat myös tulvavesien mukana taloihin ja pihoihin huuhtoutuvat käärmeet. avustusrahastolle. Tulvakaudella, lauttojen ja veneiden puutteessa puhvelivetoiset kärryt tarjoavat ainoan ylipääsyn. Siinä korostetaan tulvariskinä Nepalin topogra. aa, joka kanavoi rankkasateet kapeisiin laaksoihin: ”Rinteet ovat erittäin epävakaita. lle kuuluu, että rankkasateet synnyttivät maanvyörymät ja tulvat, ja alatasankojen kylät joutuivat veden valtaan. Syitä ja seurauksia Nepalin Hydrologian ja meteorologian laitoksen selitys katastro. Avustaminen tökkii Tulvien ollessa pahimmillaan Nepalin hallitus rajoitti yllättäen kansalaisjärjestöjen ja yksilöiden avustustoimituksia. Kodittomuuden lisäksi alueen asukkaista tuli tulvan myötä taas kerran myös maattomia. 13 6.10.2017 > Hän ja muut uhrit ovat ymmällään: mitä he voivat tehdä ellei valtio tule avuksi. Paikallisviranomaiset estivät ruoanja vaatejakelun uhreille ja takavarikoivat uhreille tarkoitetun avun
Vuoristo altistaa yli 10 miljoonaa nepalilaista tulvariskille tasankoalueilla. n aiheuttajaksi on mainittu hakkuut Siwalikin valuma-alueen latvoilla. Pitkävaikutteiset lääkkeet Nepalilaisten elokuussa kokemien kaltaiset tulvat ja maanvyöryt toistuvat todennäköisesti vastakin, koska luontoa kulutetaan monella tapaa: asutus leviää, metsiä hakataan, kiveä ja hiekkaa kaivetaan, ja globaali ympäristö muuttuu. Espoon ja Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat toimittaneet Suomen Lähetysseuran kautta apua Nepalin tulvauhreille 50 000 euroa suoraan ja 20 000 Act Alliancen kansainvälisen vetoomuksen kautta, lähetysseuran katastro. Tämä edellyttää lujaa päättäväisyyttä, halua ja hyvää teknistä suunnitelmaa, Dhakal korostaa. Nepalissa se kattaa 164 jokea, joista useimmat ovat kuivia suurimman osan vuodesta. – Hallituksen tulisi ensin arvioida tulvien ja maanvyöryjen todelliset syyt ja sitten toteuttaa suunnitelmia vahinkojen vähentämiseksi, sanoo Kathmandun Tribhuvan yliopiston apulaisprofessori Subodh Dhakal. Madin asukkaat odottavat puhvelivetoista kyytiä Maguijoen yli Chitwanin alueella Nepalissa.. – Infrastruktuurin kehittäminen pitää määritellä uudelleen, sanoo puolestaan ympäristöasiantuntija Madhukar Upadhya. Act Alliancen nepalilaiset yhteistyökumppanit kävivät varta vasten tapaamassa pääministeriä, jotta saavat jakaa tukea suoraan ja ilman, että siitä vaaditaan myöhemmin selvityksiä. Esimerkiksi vesien luonnolliset valumaväylät on pidettävä avoimina infrastruktuuria rakennettaessa, hän lisää. Hänen mielestään tulvariskialueilla asuvat ihmiset tulisi asuttaa turvallisemmille seuduille. Nepalin infrastruktuuria rakennetaan toisin kuin pitäisi. Kuva Chitwanin alueelta. Näiden lisäksi tiedemiehet laskevat ilmastonmuutoksen yhdeksi monsuunituhojen aiheuttajista. Yhdeksi elokuun katastro. rahastostaan 100 000 euroa Nepalin tulvauhrien avustamiseen. Suomesta lähes 200?000 euroa Suomen Punainen Risti lähetti katastro. Kaupunkien rakentaminen on tukkinut jokien luonnolliset väylät. > Yksityiset ihmiset ja useat organisaatiot kampanjoivat eri tavoin keräten apua Nepalin 2017 tulvien uhreille, minkä hallitus tilapäisesti lopetti. On vaikea uskoa, että hallitus kiirehtisi suunnitelmia katastro. Monsuunikaudella joet muuttuvat raivoisiksi virroiksi. On julkinen salaisuus, ettei Nepalin hallitus näytä piittaavan vuoden 2014 tulvien uhreistakaan. Tämä 2 400 kilometriä pitkä, 1 500–2 400 metriä korkea vuoristo ulottuu Indusvirrasta Pakistanissa Brahmaputraan Intiassa. He odottavat yhä uudelleenasutusta. On vaikea uskoa myöskään, että hallitus ratkaisisi maattomien tulvauhrien ongelmat. en vaikutuksia estääkseen tai vähentääkseen. – Nepalin infrastruktuuria rakennetaan toisin kuin pitäisi. – Ellemme voi siirtää kaikkia jokien läheisyydessä ja huteroilla vuorilla asuvia ihmisiä kerralla, voisimme aloittaa kaikkein vaarallisimmilta alueilta. työn koordinaattori Paula Pennanen-RebeiroHargrave kertoo. 14 6.10.2017 Tulvat pyyhkäisevät hienorakeiset maalajit alavirtaan Tarain tasankoaluetta kohden, pintamaa huuhtoutuu mukaan, joenpinnat nousevat ja joet joutuvat muuttamaan uomaansa. YK:n mukaan yhteensä 40 miljoonaa ihmistä kärsii tulvista Nepalin, Intian ja Bangladeshin alueella. Hakkuut ja hiekan ja kivien hallitsematon louhinta tekevät rinteistä herkästi haavoittuvia.” Siwalikin vuoristo kattaa 12,8 prosenttia Nepalin maa-alasta
Ystäviäkin on kuollut jo aika paljon, mutta olen alkanut hiljalleen tajuta sen väistämättömyyden. T aide käsittelee aina tavalla tai toisella elämän suuria kysymyksiä: elämää, kuolemaa ja rakkautta. Taiteen synnyn lisäksi sen mahdollisia tehtäviäkin mietitään jatkuvasti. Haluaisin jopa uskoa, että sellaista ei voi olla olemassakaan. En usko, että taiteella voi olla muita määriteltävissä olevia tehtäviä kuin ne, mitä sille kulloinkin satunnaisesti annamme. Yleensä katsominen tapahtuu tietyn kuvitellun optimietäisyyden takaa. Se vei minut rituaalin – ja samalla veistotaiteen – syntyyn. Ei välttämättä suoraan, mutta niihin teemoihin se aina vie. Hyvä taide ei koskaan kerro lopullisia totuuksia vaan pikemminkin viettelee vastaanottajansa ajattelussaan sellaisille alueille, joita tämä ei ole ennen edes osannut kuvitellakaan. Kosketteleva käsi hakeutuu yleensä viimeisenä palloon. Olen löytänyt pienissä vastoinkäymisissä ja suuremmissa suruissakin aina lohtua. Suurin osa taiteilijoista kieltää kuitenkin – ainakin julkisuudessa – taiteen terapeuttisuuden, koska se oudolla tavalla vähentää tekemisen ja tulosten arvoa. K oskettelen näyttelyssä (Art Kaarisilta, 15.10 saakka) keraamista veistosta, useampaakin hyvin samanlaista veistosta. Varsinaista taideinstituutioon kuuluvaa kuvanveistoa edeltävässä kuvanveiston kaltaisessa toiminnassa on epäilemättä ollut kyse rituaaliesineistä. Malinen ei kuitenkaan käsittele suruaan yksilöidysti eikä kerro tarinaa, vaikka oletankin, että veistosten . Se on ikään kuin ”vain” terapeuttista. Kun on joskus oppinut katsomaan jotain asiaa täysin uudella tavalla, uudesta näkökulmasta, ei sitä hevin unohda. Rituaaleilla yhteisö muun muassa vahvistaa yhteisöllisyyttään. Haluun olla yhtä ihmisten kanssa ja saada juuri siitä lohtua tarvittaessa. Sitäkään hän ei kerro vaan kertoo näyttelynsä teemojen olevan ”suru, kaipaus, toivo, rauha ja rakkaus”. Otso Kantokorpi Kirjoittaja on lähinnä kuvataiteen alueella työskentelevä kulttuurialan prekaari, jonka eduskunta määritteli vastoin hänen tahtoaan yrittäjäksi 1.1.2016 alkaen.. Elämässäni on ollut vähän todellisia suruja. Tulokset ovat varmaankin useimmiten ennakoimattomia, mutta saattavat parhaimmillaan johtaa sellaiseen havahtumiseen, että elämä muuttuu peruuttamattomasti. En itse asiassa osaa edes kuvitella, mitä lohduton suru voisi olla. Tästä tuskasta me emme kukaan ole vapaita. Veistoksissa on polvillaan istuvan . Tarkoitan sitä eksistentiaalista tuskaa, joka laittaa kyselemään elämän mahdollisen tarkoituksen perään. Tiedän, että kuvanveistäjä Tarja Malinen on menettänyt viime vuonna 17-vuotiaan poikansa. Väitän kuitenkin, että taide on tekijälleen aina terapeuttista. Se kuuluu elämään kuin luonnollisena reunaehtona. 15 6.10.2017 VOIKO TAIDE LOHDUTTAA. Sitten siitä voidaan jälkikäteen puhua ystävien kanssa. Yhtä lukuun ottamatta pojalla on käsissään pallo. Tuska syntyy tarjolla olevien vastausten moninaisuudesta ja ristiriitaisuudesta. Puristaessani käteni pojan sylissä olevan pallon ympärille ajaudun myös miettimään teorioita taiteen synnystä. Pallo mahtuu juuri sopivasti kouran sisään, ja siksi käsi jää puristamaan sitä pidemmäksi aikaa. Samasta syystä taide on vastaanottajalleen aina terapeuttista – kunhan sitä vaadittavaa herkkyyttä on. guuri. T aide jaettuna on aina yhteisöllistä ja siten myös yhteiskunnallista. Veistoksissa on toisistaan poikkeava patina ja pintamateriaali. Malisen veistokset toivat minulle käsin kosketeltavasti rituaalin mieleen. En osaa samastua siihen varmaankaan kunnolla, koska en ole koskaan kokenut mitään samanlaista. Taide käsittelee ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostoja. Kuin vaistomaisesti se puristuu pallon ympärille, mikä tuottaa oudon keskittymisen. Sama koskee palloja. Usein jopa vastausten puutteesta. Koskaan en ole kokenut mitään sellaista, jota voisin kuvailla ”lohduttomaksi suruksi”. Suurin osa taiteilijoista tietää taiteen olevan terapeuttista tekijälleenkin. Ihmistä, joka työntää kasvonsa aivan kiinni taideteokseen tutkiakseen sen pintaa mahdollisimman tarkkaan, katsotaan kummastellen. Lohdusta hän ei puhu mitään, mutta eiköhän sanarimpsusta synny ovelasti lineaarinen tarina, joka päätyy lohduista suurimpaan: rakkauteen. O len ollut koko elämäni onnekas. K oskiessani veistosta murran myös taideteoksen roolia taideobjektina, jollaisia on tapana käydä katsomassa taidenäyttelyssä. Toisin kuin pojan iholla, käsi ei silitä ohimennen ja vain tunnustele materiaalin tuntua. Joskus lohduntarjoaja on taideteos – olkoon se kirja, biisi tai maalaus – tai pikemminkin teoksen tuottamat ajatuskulut kaikkine outoinekin assosiaatioineen. guuri on hänen poikansa. Taideteokseen ei normaalisti saa koskea, sitä yleensä vain katsotaan. Pitää vain osata löytää oikea lohtu ja oikeat lohduttajat. Niihin kuuluu myös kyky empatiaan, surun ja rakkauden jakaminen sekä lohdun hakeminen. Tämä on ehkä yksi taiteen suurimmista voimista. Taiteilijalta ei tuolloin, jos muutenkaan, tarvitse kysyä mitään lupaa tulkintoihin. Useimmiten lohdun tarjoaa kanssaihminen, joka osaa jakaa kanssani samoja asioita. Se ei välttämättä ole suora vastaus mihinkään erityisongelmaan, mutta pelkällä olemassaolollaan se on vastausyritys siihen ongelmaan, joka vaivaa kaikkia luovia, herkkiä ja ajattelevia ihmisiä. Suurin osa taiteilijoista kieltää taiteen terapeuttisuuden, koska se oudolla tavalla vähentää tekemisen ja tulosten arvoa. Mutta rituaali ei näyttäytynyt kaavamaisena ja ulkokohtaisena. Teos voi käsitellä mitä tahansa, mutta joku sen ulottuvuuksista voi viedä ajatukset sellaiseen suuntaan, että se kykenee käsittelemään niitä asioita, joiden käsittelyyn selkeät sanat, väitelauseet ja rationaalinen ajattelu eivät useinkaan yllä. Koskettelen veistoksia poikkeuksellisesti, koska taiteilija on antanut siihen luvan, jopa kehottanut tekemään sitä
Sen jälkeen pääomatuloja ja pääomatuloiksi muunnettuja ansiotuloja on verotettu työtuloja kevyemmin, minkä tuloksena kaikkein rikkaimmat ovat karanneet omaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömällä pohjalla olevaan ylikulutustodellisuuteensa. Valtiovarainministeri Orpo julisti elokuussa, että korkea veroaste ja hyvinvointi eivät kuulu yhteen. – Kuvittelisin, että solidaarisuusverolla haluttiin viestiä kannattajille, että olemme kiristämässä suurituloisten verotusta. – Se on todella harhaanjohtavaa puhetta. Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan tyrmäsi raportin verotuksen kiristämisehdotukset mututuntumalla. Samaan aikaan pienituloisten verotaakkaa on kasvattanut se, että verotuksen painopistettä on siirretty tulojen verottamisesta tavaroiden ja palvelujen verottamiseen. Näin syntyi julkisen talouden kestävyysvaje. ”Jos se olisi lääke, se olisi jo tehonnut” Orpo viisasteli. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVITUS HANNU LUKKARINEN SYÖ HYVINVOINTIA RIKKAIDEN HYYSÄÄMINEN mukaan talous kasvaa nopeammin, jos markkinoilla syntyviä tuloeroja ei pyritä kaventamaan verotuksen ja tulonsiirtojen avulla. Hänen mukaansa eriytetty tuloverotus on keskeinen syy siihen, miksi varallisuusjakauman yläosassa nettovarallisuus on kasvanut myös 2008 kriisin jälkeisenä aikana. Reaali-investointien sijasta sijoitetaan arvopapereihin ja kiinteistöihin. Suomessa progressiivinen verotus koskee ainoastaan valtion ansiotulojen verotusta ja sen osuus kaikista verotuloista on alle kymmenen prosenttia, Tampereen yliopiston taloustieteenprofessori Matti Tuomala toteaa. Sen ” Suomessa 1990-luvun jälkeen toteutetut verouudistukset ovat olleet varsinainen värisuora kaikkein rikkaimmille.” Ylimpien tuloluokkien veroparatiisikohtelu kannattaisi lopettaa ja investoida siitä saadut tulot julkisiin palveluihin, sosiaaliturvaan, ja muihin kasvua vahvistaviin kohteisiin, taloustieteen professori Matti Tuomala linjaa. Tuomala pitää solidaarisuusveroa vikatikkinä, sillä se kasvatti entuudestaan ylimmän marginaaliveron ja pääomaveron välistä kuilua ja antoi listaamattomien yritysten omistajille entistä vahvemman kannustimen muuntaa työtulonsa kevyemmin verotettavaksi pääomatuloksi. Kokonaisveroastetta on pikkuhiljaa hilattu 2000-luvun alun 47 prosentista noin 43 prosenttiin ja nykyisen hallituksen tavoitteena on painaa se ensi vuonna 42,4 prosenttiin. Tuloja varallisuuserot ovat 1990-luvun puolivälin jälkeen kasvaneet niin hurjalla vauhdilla, että taloudellisessa tasa-arvoisuudessa Suomi on taantunut 1970-luvun alun tasolle. 16 6.10.2017 V erotuksen keventämiseen, julkisten palveluiden leikkaamiseen ja yksityistämiseen perustunut uusliberalistinen talouspolitiikka on kasvattanut tuloeroja ympäri maailman. Tutkimustulosten valossa tasainen tulonjako näyttää kuitenkin olevan hyvän talouskehityksen edellytys. Atkinsonin tutkimusten pohjalta Suomen olosuhteisiin muokkaamat ehdotukset eriarvoisuuden vähentämiseksi. ”Talousasiantuntijat” ampuivat lonkalta alas sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon taloustieteilijä Anthony B. Hänen mukaansa pääoma ja ansiotuloverotuksen uudelleenjakovaikutukset ovat 1990-luvun puolen välin jälkeen heikentyneet voimakkaasti. Tuloerojen pienentäminen luo hyvinvointia Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien harjoitettu veroja sosiaalipolitiikka on perustunut kolme vuosikymmentä sitten muotiin tulleeseen talousteoriaan. – Maailmanpankista ja muista kansainvälisistä järjestöistä on tullut jatkuvasti uutta tutkimusta, jonka mukaan tuloerojen kasvu on vahingollista talouden kehitykselle. Hänen mielestään rikkaille veroparatiisikohtelun takaavasta eriytetystä tuloverotuksesta kannattaisi luopua välittömästi. Näin kasvatetaan nettovarallisuutta verojen minimoimiseksi, Tuomala erittelee. Veroalepopulistien vaihtoehtoiset faktat Kesäkuun alussa Kalevi Sorsa säätiö julkaisi raportin 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi. Tuomalan mukaan Suomen verojärjestelmän suurin epäkohta on vuonna 1993 toteutettu verouudistus. Hyvinvointivaltioon panostamisen sijasta hallitus on päättänyt leikata 4 miljardia euroa terveydenhuollosta Matti Tuomala JONNE RENVALL. Hyvinvointivaltio nälkäkuurilla Nopean talouskasvun vuosina poliittiset päättäjät jakoivat omille taustajoukoilleen verojen alennuksia jatkuvalla syötöllä. Pääministeri Juha Sipilän hallitus ei silti pidä tuloerojen kasvua yhteiskunnallisena ongelmana, vaan kasvattaa tietoisesti köyhien ja rikkaiden välistä elintasokuilua suurituloisia suosivilla veroratkaisuilla ja perusturvan varassa elävien köyhimpien kansalaisten etuisuuksien ostovoimaa leikkaamalla. – Tosiasia on pikemminkin se, että mitä kehittymättömämpi maa sitä kevyempi verotus ja päinvastoin. Se kaventaisi tuloeroja, lisäisi verotuloja ja vähentäisi hyvinvointipalvelujen rahoitusvajetta. Näin on tapahtunut myös Suomessa. Veroalennuksia lobbaavan Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen leimasi Hiilamon reseptit menneen maailman haikailuksi. Tai sitten ei todella tajuttu, ettei sen avulla päästä kiinni todella rikkaisiin. Rikkaiden veroparatiisi nurin heti – Suomessa 1990-luvun luvun jälkeen toteutetut verouudistukset ovat olleet varsinainen värisuora kaikkein rikkaimmille. Jostain syystä tämä ei ole mennyt Suomessa perille, Tuomala sanoo. Niin matalalla veroasteella edes nykyisen tasoisia hyvinvointipalveluja ei ole mahdollista rahoittaa. Tuomala kertoo, että joinakin vuosina ennen kriisiä ylimmän promillen tuloista jopa 80 prosenttia oli pääomatuloja tai pääomatuloiksi muutettuja ansiotuloja. Tuomala muistuttaa, että ihmisten elämän laatu on tutkitusti parasta sellaisissa vauraissa maissa, joissa progressiivisen verotuksen avulla pyritään turvaamaan kohtuullinen elintaso koko väestölle sekä yhdenvertainen oikeus koulutukseen ja terveydenhoitoon varallisuuteen katsomatta. Pääomaverotusta on kevennetty, omaisuusverosta on luovuttu, perintösekä lahjaveroa alennettu ja niin edespäin Tuomala listaa. Porvarihallituksen ensiaskeleista lähtien on ollut päivänselvää, ettei sosiaalisten turvaverkkojen repeämien paikkaamiseen ja aliresursoitujen julkisten palvelujen ahdinkoon ole tulossa helpotusta. Se ei rohkaise investoimaan reaalitalouteen. – Eriytetty tuloverojärjestelmä vääristää myös pääoman kohdentumista. ”Suomessa on yksi maailman kovimmista veroprogressioista
Miksi Ruotsilla on mennyt paremmin. – Elvytystä ovat kuitenkin vain sellaiset julkisten menojen määräaikaiseksi lisäämiseksi tehdyt päätökset, joiden tarkoituksena on antaa talouteen lisää potkua. – Siihen missä vaiheessa . Hänen mielestään infrastruktuuriin, koulutukseen, tutkimukseen, ja hyvinvointipalveluihin investoiminen olisi tämän hetkisessä tilanteessa viisasta talouspolitiikkaa.. nanssipolitiikka on ollut kiristävää. Jalka irti jarrupolkimelta Tuomala on pannut merkille, että samat tahot, jotka vastustivat taantuman aikana talouden elvytystä, vaativat jälleen julkisten menojen leikkaamista, nyt kun talous on vyönkiristyspolitiikasta huolimatta kääntynyt lopulta kasvuun. – Suomessa . Talousliberaalien pankkija virkamiesekonomistien mukaan Ruotsin talous on . nanssipolitiikalla. Suomessa on kuitenkin edelleen suurtyöttömyys ja paljon tuotantokapasiteettia on muutenkin käyttämättä. Siksi riski talouden ylikuumenemisesta on häviävän pieni. Tuomala arvioi, että Suomen talouteen tarvittaisiin . Tuomala väittää, että tämä kipeiden ”mutta välttämättömien” rakenneuudistusten läpiviemisen perusteluna käytetty tarina, ei pidä paikkaansa. nanssipolitiikka on ollut vuodesta 2012 lähtien kiristävää. Ruotsissa se on ollut selvästi elvyttävää. Tuomalan mukaan elvytyksen mukamas kasvattamalla julkisen velan kasvulla pelottelu on mennyt hyvin perille siksi, että valtamedia on niellyt kritiikittä tulkinnan, jonka mukaan taantumassa vähenevien verotulojen ja sosiaaliturvamenojen kasvun aiheuttamaa valtion velan kasvua on pidetty ikään kuin keynesiläisenä elvytyspolitiikkana. Tuomala korostaa, että Suomen talouspoliittisessa keskustelussa tämä tosiasia on jäänyt miltei huomaamatta. Hänen mukaansa Ruotsi on pärjännyt Suomea paremmin ennen kaikkea siksi, että siellä talouden pyörät on pidetty vauhdissa kompensoimalla eurokriisin supistamaa vientikysyntää kotimarkkinoiden kysyntää piristävällä . 17 6.10.2017 sosiaalimenoista, koulutuksesta sekä tutkimuksesta ja käyttää talouskasvun tuoman ”jakovaran” julkisen sektorin rahoitusta rapauttaviin veronkevennyksiin. nanssikriisin puhkeamisen jälkeen kasvanut Suomea nopeammin porvarihallituksen valtakaudella toteutettujen massiivisten veronkevennysten ja työttömyysvakuutuksen ehtojen heikennysten ansiosta. – Harhaista viestiä, jonka mukaan Suomen taloutta on elvytetty vuosikausia velaksi, mutta talous ei ole elpynyt, on hoettu tasavallan presidenttiä myöten, vaikka . On tietysti selvää, että täystyöllisyystilanteessa elvytys ei auta. nanssipolitiikkaa on järkevää kiristää, ei ole yksiselitteistä vastausta. Hyvinvoinnin kasvun edellytyksiin kohdistettujen täsmäpommitusten jäljiltä Suomi on vaalikauden lopussa takuuvarmasti taloudellisesti eriarvoisempi ja huonommin tulevaisuuden haasteisiin varautunut kuin sen alkaessa. nanssipoliittisen jarrutuksen sijasta kevyttä kaasutusta
18 6.10.2017
Poliisit ampuivat kumiluodeilla, hakkasivat, potkivat ja heittivät alas portaita ihmisiä, jotka olivat tulleet äänestämään Katalonian aluehallituksen järjestämässä itsenäisyyskansanäänestyksessä. 3 SUNNUNTAIN JÄLKEENKIN näytti siltä, ettei Espanjan oikeistohallituksella tunnu olevan minkäänlaista halua liennyttää tilannetta, vaan pikemminkin päinvastoin. Kataloniassa koetaan, että EU on jättänyt heidät yksin. EU, joka on kärkäs arvostelemaan oikeudenloukkauksia unionin ulkopuolella, tuntuu olevan voimaton omien jäsenmaidensa suhteen – Espanjaa ennen tämä on nähty Puolassa ja Unkarissa. Hallitus marssitti myös Espanjan kuninkaan Felipen tuomitsemaan Katalonian johdon, joka on asettanut itsensä ”demokratian ja lain ulkopuolelle”, yrittänyt ”rikkoa Espanjan yhtenäisyyden” ja ”espanjalaisten oikeuden päättää demokraattisesti yhdessä elämästään”. Espanjan kansallinen tuomioistuin määräsi keskiviikkona, että Katalonian itsehallinnollisten poliisivoimien päällikön Josep Luis Traperon on tultava kuulusteltavaksi epäiltynä kapinan lietsomisesta. Europarlamenttiin väkivaltaisuudet tuotiin keskiviikkona keskusteltavaksi vasemmistoryhmä GUE/NGL:n ja vihreiden vaatimuksesta. 2 SEKÄ SUOMESSA että EU:ssa tuntui olevan vaikeuksia erottaa kaksi asiaa toisistaan: mitä mieltä ollaan aluehallituksen yksipuolisesti julistaman kansanäänestyksen oikeudellisesta merkityksestä ja mitä taas ajatellaan raa’sta poliisiväkivallasta Euroopan sydämessä. AJANKUVA KUVA LEHTIKUVA/LOLA BOU TEKSTI ARTO HUOVINEN. Traperon johtama Mossos d’Esquadra ei tuomioistuimen mukaan täyttänyt velvollisuuksiaan turvatakseen viranomaisten toimet äänestyksen estämiseksi. Suomen lehdistössä ero kyllä tajuttiin varsin yleisesti, mutta sen sijaan virallinen Suomi kiemurteli ja yritti välttää ottamasta kantaa. 19 6.10.2017 Verta Euroopan sydämessä 1 NUORI NAINEN halasi tiistaina Barcelonassa palomiestä Katalonian yleislakon aikana. Myös EU:n komissio pyöritteli perustuslaillisia argumentteja ja puolusteli Espanjan hallituksen toimia. . Palomiehet olivat sunnuntaina asettuneet ihmiskilviksi siviilien ja Espanjan poliisien väliin. Lähes 900 siviiliä loukkaantui
Vähintään 893 siviiliä loukkaantui poliisiväkivallassa sunnuntaina Kataloniassa. Koalitio syntyi leikkauspolitiikkaa vastustaneista kansalaisryhmistä (erityisesti 15M) kuten koko Espanjan Podemos. Espanjan sosiaalidemokraatit eli sosialistipuolue PSOE on perinteisesti suhtautunut nihkeästi separatismiin. Espanjan pääministeri Mariano Rajoy 2.10. Autonomia lakkautettiin ja katalaanin kieltä sorrettiin. Katalonian konflikti: esihistoria SYYSKUUN 11. Barcelona en Comú on suhtautunut varauksellisesti itsenäisyyshankkeeseen eikä se osallistunut sunnuntain kansanäänestyksen järjestämiseen. Espanjan tasavallan aikana 1930-luvulla Katalonia sai autonomian, mutta sitten Francisco Francon oikeistodiktatuuri (1939–1975) keskitti vallan tiukasti ja pyrki tukahduttamaan kaiken separatismin. Lopulta viime lokakuussa suurin osa sosiaalidemokraattien (PSOE) ryhmästä äänesti luottamuslauseäänestyksessä tyhjää mahdollistaen Rajoyn hallituksen. PÄIVÄLLÄ on Kataloniassa erityinen merkitys. Marraskuulle 2014 se määräsi itsenäisyyskansanäänestyksen, mutta muutti sen painostuksen jälkeen epäviralliseksi. Rajoy istuu pääministerinä lähinnä siksi, ettei joulukuun 2015 ja kesäkuun 2016 vaalien jälkeen enemmistöhallitusta saatu muodostettua. Josep Maria Antentas arvioi viime lauantaina Jacobin-lehdessä, että taustalla oli kolme tekijää. Espanjan pääministeri Mariano Rajoy Katalonian aluehallituksen johtaja Carles Puigdemont Barcelonan pormestari Ada Colau Mitä ajattelee vasemmisto. Francisco Francon ajat mieleen tuova brutaali poliisiväkivalta kärjistää ristiriitoja. Katalonian Podemos eli Podem on osa viime vuodenvaihteessa Barcelona en Común pohjalta perustettua Catalunya en Comú -puoluetta. KATALONIAN ALUEPARLAMENTIN vaa’ankielenä on radikaalivasemmiston itsenäisyysmielinen Candidatura d’Unitat Popular (CUP), jolla on 10 paikkaa 135:stä. Keskustaoikeistolainen PP – johon myös nykyinen pääministeri Mariano Rajoy kuuluu – kuitenkin valitti siitä perustuslakituomioistuimeen, joka 2010 kumosi sen olennaiset osat. Barcelona en Comú ei suoraan kuulu Podemosiin, mutta Podemos tuki sitä kunnallisvaaleissa. PP:llä on yhteinen piirre Katalonian itsenäisyysliikettä johtavan keskustaoikeistolaisen pääpuolueen kanssa. Se kuitenkin vaatii Katalonialle oikeutta lailliseen kansanäänestykseen. Demokratian palauttamisen jälkeen laadittu vuoden 1978 perustuslaki määrittelee Espanjan valtion jakamattomaksi, joskin alueilla on eriasteinen autonomia. CUP:n sopimus itsenäisyysmielisen keskustaoikeiston kanssa nosti jälkimmäiseen kuuluvan Carles Puigdemontin aluehallituksen johtoon 2015 ja mahdollisti itsenäisyyskansanäänestyksen. Rajoy johtaa keskustaoikeistolaisen kansanpuolueen (PP) vähemmistöhallitusta, jolla on takanaan vain 137 Espanjan parlamentin 350 paikasta. Katalonian kansallistunnetta vastaan on noussut espanjalaisnationalismi. ALL OVER PRESS LEHTIKUVA/JAVIER SORIANO LEHTIKUVA/JOSEP LAGO LEHTIKUVA/LLUIS GENE. Keskustavasemmistoon luettu tasavaltalainen vasemmisto (ERC) on suoraan osa Puigdemontin itsenäisyyskoalitiota (Junts pel Sí), jonka kokonaispaikkaluku on 62. Rajoy itse on toistaiseksi selvinnyt siitä, vaikka harva hänen tietämättömyyteensä uskookaan. Vuonna 2012 Katalonian alueparlamentti aloitti itsenäisyyskampanjan. Espanjan tasolla Podemosin sisällä on ollut erilaisia näkemyksiä, mutta Pablo Iglesiasin linja on lähellä Colaun linjaa. Perustuslain muuttaminen on tehty erittäin vaikeaksi. Toissa viikolla PSOE kuitenkin tuki Podemosin ja pienten aluepuolueiden kantaa, kun oppositio äänin 166–158 kaatoi Espanjan parlamentissa tuen Rajoyn hallituksen jo käyttämille koville otteille Katalonian äänestystä vastaan. 21 6.10.2017 Maailman laita TEKSTI ARTO HUOVINEN Espanjan poliisi toimi lujasti ja tyynesti. Harvemmin vuonna 2017 länsieurooppalaisessa maassa hallitus ratkoo poliittisia kiistoja pieksemällä joukoittain siviilejä. Barcelonan pormestari on useiden uusien vasemmistoryhmien Barcelona en Comú -koalition Ada Colau. Vuonna 2006 Aznaria seurannut sosialistihallitus sopi Katalonian kanssa sen autonomian laajentamisesta. Kolmas tekijä oli vuoden 2008 talouskriisiä seurannut vyönkiristyspolitiikka. 893 ESPANJAN PÄÄMINISTERI Mariano Rajoy pamputti itsensä sunnuntaina historiaan. PP:tä on viime vuosina ravistellut laaja korruptioskandaali. Vuoden 2015 aluevaaleissa itsenäisyysmieliset puolueet saivat enemmistön. PAMPUTTAJAT ILMAN RAJOJA Mellakkapoliisi raahaa äänestäjää Barcelonassa. Kataloniaa johtanut keskustaoikeistolainen CDC-puolue harjoitti kyllä sitä itsekin, mutta vieritti syyn Espanjan hallitukselle. Aikaisemmin vain kunnallistasolla toiminut puolue pyrki ja pääsi alueparlamenttiin ensimmäistä kertaa 2012. Katalonian Podem on ollut innostuneempi kansanäänestyksestä. Tuona päivänä vuonna 1714 kaatui Barcelona piirityksen jälkeen, Kataloniassa keskiajalta lähtien olleet omat instituutiot lakkautettiin ja se liitettiin maakuntana Espanjaan. Podemos on jyrkästi tuominnut sunnuntain poliisiväkivallan. Katalonian konflikti: historia SUNNUNTAIN KANSANÄÄNESTYKSEEN johtanut kehitys käynnistyi tämän vuosikymmenen alussa. Ensinnäkin Kataloniaa suututti Espanjaa johtaneen José Maria Aznarin (PP) toinen hallitus (2000–2004), joka kosiskeli espanjalaisnationalismia ja harjoitti aggressiivista keskittämispolitiikkaa. Myös tämä, nykyiseltä nimeltään PDeCAT-puolue (Partit Demòcrata Europeu Català) – viime vuoteen asti Convergència Democràtica de Catalunya eli CDC – on vuodesta 2014 ollut korruptioskandaalin kourissa
1912–1986 Helsingissä. Mutta sosialidemokraattien osallistuminen näihin murhiin – se juuri on inhottavaa.” Sinervo pelkäsi miehensä teloittamista, mutta tämän henki kuitenkin säilyi. Sinervo on käsitellyt Pohjanmaalla vietettyä aikaa kirjassaan Palavan kylän seppä. Kun muuta paperia ei ollut tarjolla, syntyivät sanat vessapaperille. Syksyllä 1943 pantiin toimeen Martta Koskisen kuolemantuomio, hänestä tuli viimeinen Suomessa teloitettu nainen ja kommunistinen marttyyri, jonka kohtalosta Sinervo runoili. Se vaikutti ratkaisevasti koko perheen elämään ja ajatusmaailmaan. Sinervo myös toimi kuten opetti. Sinervon aktivismin ydin oli kirjaimissa: hän oli kirjailija, runoilija, kääntäjä ja ajattelija. KIRJA Vuorelle nousijan elämä J aana Torninoja-Latolan kirjoittama Yhä katselen pilviä on elämäkerta Elvi Sinervosta (1912–1986). Samaan aikaan lasten rinnalla syntyi myös Viljami vaihdokas, joka kasvoi sadusta romaaniksi kustantamon tukemana. Vasemmistolainen kirjailija, runoilija ja suomentaja. Mauri Ryömälle turvasäilö tuli tutuksi 1930-luvulla, mutta pian vasemmistolaista kulttuuriväkeä suljettiin niihin yhä enemmän. Valtion kirjallisuuspalkinto 1947, -49 ja -51, Pro Finlandia 1967, Eino Leino -palkinto 1980. . Vapaudessa perhekin kasvoi nopeasti kahdella tytöllä. Elämä sai uuden suunnan vuonna 1932 hänen tavattuaan Mauri Ryömän. Tuomittiin kesällä 1941 kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta, vapautui 1944. 22 6.10.2017 . Huhtikuussa 1941 oli Sinervon vuoro päätyä pidätetyksi. Muita teoksia: Palavankylän seppä, Pilvet, Viljami Vaihdokas, Vuorelle nousu ja Maailma on vasta nuori. Elvi Sinervo näki tilanteen kehittyvän kohti keskitysleirejä. Anni-Helena Leppälä anni-helena.leppala@kansanuutiset.fi Elvi Sinervo . En edes tiedä onko meillä edellytyksiä sopia yhteen.” Huoli yhteen sopimisesta kuitenkin helpotti ja pari avioitui vastoin perheidensä toiveita kesällä 1933. . Perheen vuoro Vankilasta vapauduttuaan Sinervosta oli kuoriutunut sosialistinen kirjailija, jota johti ajatus kirjailijasta yhteiskunnallisen muutoksen edelläkävijänä. Ensisijaisesti keskiössä on kuitenkin kirjoittava ihminen. Silloin näkivät päivänvalon esikoiset: poika ja novellikokoelma Runo Söörnäisistä. Matka turvasäilöön Elvi Sinervolle vuosi 1937 oli merkityksellinen. Teksteissä se näkyi entistä radikaalimpana ja poliittisesti tietoisempana linjana. Kokoelmasta Pilvet, joka on osaksi kirjoitettu vankeusaikana, 1944. Vaikka Sinervo kirjoitti vielä pienoisromaanin, runoja ja näytelmiä, joutui hän perhettä elättääkseen ottamaan yhä enemmän vastaan käännöstöitä. Takaisin Helsinkiin Isän kuoltua vuonna 1926 perhe palasi Helsinkiin, jossa Sinervo jatkoi koulunkäyntiä. nervo suomi kuolemanrangaistuksia kovin sanoin. Vasta vankilassa Elvi Sinervosta tuli kommunisti. . Kesällä 1918 perhe joutui muuttamaan Helsingin Sörnäisistä Laihialle, jossa heidän annettiin taustastaan huolimatta elää rauhassa. . Arabian lakon aikana vuonna 1948 hän marssi joka päivä tehtaan porteille ilmaistakseen tukensa lakkoilijoille. Jo seuraavana vuonna Sinervo päätyi suhteeseen Ryömän ystävän kanssa koettuaan ettei saa mieheltään tarpeeksi rakkautta. Runoista syntynyt kokoelma Pilvet oli jäädä julkaisematta. Kokoelmasta on luettavissa maailmankatsomuksellinen kehitys vankilassa. Vähitellen oma kirjoittaminen jäi taka-alalle. Jatkosodan kynnyksellä turvasäilössä olevien, samoin kuin vankeustuomiota poliittisista syistä kärsivien määrä kasvoi entisestään ja ainakin osalla olot olivat täysin verrattavissa keskitysleirien olosuhteisiin, kirjoittaa Jaana Tornioja-Latola. Rakkaus sekoitti pään niin pahasti, että ylioppilaskirjoitukset kärsivät, mutta ei rakastuminen pelkkää auvoakaan ollut. Eikä hän aivan väärässä ollutkaan. 1930–40-lukujen taitteessa kommunisteja suljettiin turvasäilöön ”demokratian puolustamiseksi”. Se on onneton tila. Mieli kuitenkin muuttui, todennäköisesti rahan tarpeen vuoksi. Esikoisteos Runo Söörnäisistä. ”Päässäni ei liiku valtion kirjallisuuspalkinto, vaan mitä päässäni liikkuu, sanon sen heitä pula-ajan kurimuksessa. Esikoisteos sisälsi 14 novellia, joista suurimmassa osassa kuvataan työläisperElvi Sinervon elämäkerta esittelee määrätietoisen kulttuurivaikuttajan, mutta myös kappaleen suomalaista politiikan historiaa. Mukaan rauhantyöhön Vuonna 1949 Sinervolle myönnettiin valtion kirjallisuuspalkinto, mutta palkinnon sijaan hän halusi Työkansan Sanomien haastatteluissa puhua rauhantyöstä. Sinervon ja Ryömän keskinäinen kiintymys ja rakkaus kantoivat molempia vaikeimpien aikojen läpi. ”Kaiken lisäksi olen vielä rakastunut. Avioliiton ulkopuoliset suhteet tulivat ajanoloon molemmille tutuiksi, mutta heidän keskinäiseen siteeseensä ja suhteeseensa se ei juurikaan vaikuttanut. Toimi aktiivisesti Kiilassa, SKP:ssa (erotettiin 1959) ja Rauhanpuolustajissa. Se oli listannut useita epäilyttäviä toimia kuten Työväennäyttämön näyttelijä, Työn lausujat -kuoron johtaja, Tulenkantajat -seuran johtokunnan jäsen ja kulttuuriyhdistys Kiilan perustajajäsen. Joka yö häälyy Mauri unissani. Vankilasta hän kirjoitti kirjeitä siskolleen, SDP:n kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilvelle. Kun kirjeen saimme vankilaan – Sen nuori tyttö kantoi povessaan – jo nukkui mullan alla Martta, laulu huulillaan. Se avaa kurkistusikkunoita vasemmistolaiseen kulttuurielämään, mutta kuvaa myös niitä poliittisia muutoksia, joita Suomessa tapahtui Sinervon elämän aikana. Kitkaton suhde ei kuitenkaan ollut. Hän tuki heitä myös rahallisesti ja määräsi osan Vuorelle nousu -novellikokoelman tekijäpalkkioista lakkolaisten avustuskassaan, vaikka olisi itsekin rahoja tarvinnut. Samoihin aikoihin valtiollinen poliisi Valpo kiinnostui Sinervosta. KANSAN UUTISTEN ARKISTO. Kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita. ”Ei kuolema pelota tällaisena aikana, varsinkin kun saa kuolla sen puolesta mitä pitää oikeana. Sinervo sai kolmen vuoden kuritushuonetuomion ja oli vankilassa kesäkuuhun 1944 asti. Yhä katselen pilviä – ikuista on vain kaipaus. Oman tuomion lisäksi hän sai pelätä Ryömän kohtaloa. Muutaman vuoden päästä matka jatkui vielä Vaasaan. Runoja vankilasta Kesäkuussa 1941 muutamia viikkoja ennen jatkosodan syttymistä Sinervoa vastaan nostettiin syyte ja hänet vangittiin odottamaan oikeudenkäyntiä. Sinervon lapsuudenkodin käännekohdaksi muodostui isän liittyminen punakaartiin. Kirjeissään SiElin, rakastin ja kolmikymmenvuotiaana minut puettiin vanginpukuun. Tuona aikana hän kirjoitti paljon runoja. Puoluekannaksi papereihin merkittiin kysymysmerkillä kommunisti. Sinervo häpesi runojaan, sillä hänestä tuntui, ettei löytänyt osuvia sanoja tunteilleen
tässä ja joka paikassa kuin pyssyn suusta: TAISTELU RAUHASTA!” Rauhantyöstä tuli Sinervolle niin tärkeää, ettei hän halunnut toimia puolittain ja antoi passiivisten kuulla kunniansa. Vuonna 1957 Mauri Ryömä päätti ottaa etäisyyttä politiikkaan ja keskittyä lääkärintyöhön Nikkilän sairaalassa. Ote runosta Luokkaviha, 1932.. KANSAN UUTISTEN ARKISTO/YRJÖ LINTUNEN Pyhä liekki polttakoon! Se puhdistaa. Puoluepoliittisesti Sinervo ei ollut aktiivinen enää 1950-luvun jälkeen, mutta rauhantyö jatkui. JAANA TORNINOJA-LATOLA: Yhä katselen pilviä – Elvi Sinervon elämä. Vielä ei ole tullut aika rakastaa. Elvi Sinervo menehtyi keuhkosyöpään 28.8.1986 Helsingissä. Into 2017. 488 sivua. 23 6.10.2017 1950-luvulla Elvi Sinervo päätti keskittyä rauhantyöhön. 1960-luvulla hän tempautui mukaan vastustamaan Vietnamin sotaa ja asevelvollisuutta yhdessä lastensa kanssa. Sen ei kuitenkaan katsottu kuuluvan liiton toiminnan piiriin. Hän toivoi, että Kirjailijaliitto ottaisi rauhan puolustamisen omakseen ja edistäisi sitä jäsenistössä. Tuo aika oli perheelle kuin ”ihmeellinen ja lyhyt uni”, joka päättyi muutaman kuukauden kuluttua Ryömän menehdyttyä auto-onnettomuudessa. Nousun Sinervo koki vielä 1970-luvulla, kun poliittinen laululiike sävelsi hänen runojaan lauluiksi
Suomalainen Aili Tripp on valtiotieteen ja naistutkimuksen professori USA:n Wisconsin-Madisonin yliopistossa. Uusia normeja oli saatu YK:n neljännestä naisten maailmankonferenssista Pekingistä, joka pidettiin vuonna 1995. JARKKO JUSELIUS. – Hyvin tärkeitä olivat naisten omat järjestöt, jotka ryhtyivät ajamaan naisten oikeuksia. Hiljattain käydyn intensiivisen sodan tai sisällissodan lisäksi sota oli näissä maissa päättynyt rauhanprosessiin ja rauhansopimukseen. Köyhä Suomi siirtyi vuonna 1906 Euroopan taantumuksellisimmasta säätyvaltiopäiväjärjestelmästä maailman edistyksellisimpään yksikamariseen eduskuntaan, ja suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä maailmassa täydet poliittiset oikeudet valtiollisissa vaaleissa. Sodan jälkeen Ugandan parlamentissa oli 34 prosenttia naiskansanedustajia. Tripp alkoi etsiä selittäviä tekijöitä. Tietämättömyys maailmasta on Amerikassa suurta, Tripp huomauttaa. Se huipensi jo alkaneen naisten aseman kohentamiseen tähdänneen kehityksen. Näissä sodan juuri taakseen jättäneissä maissa oli kaksi kertaa enemmän naiskansanedustajia kuin afrikkalaisissa maissa keskimäärin, samoin naiskiintiöitä. Naiset olivat voimaantuneet. Suomen ja Sveitsin naisten eritahtinen historia Myös muualla maailmassa, esimerkiksi Nepalissa, Itä-Timorilla, Nicaraguassa, Sloveniassa ja Algeriassa naisten osuus poliittisessa johdossa on kon. Tässä tilanteessa oltiin avoimia uusille kansainvälisille normeille. – Yhdysvalloissa ei ole edes palkallista äitiyslomaa ja kongressiedustajistakin naisia on vain viidennes, vähemmän kuin useimmissa Afrikan maissa. Tämä merkitsee hengenvaaraa lukemattomille tavallisille naisille. Katri Simonen Aili Tripp on kirjoittanut kymmenen kirjaa naisten oikeuksista ja saanut useita palkintoja. Esimerkiksi Eritreassa ja Angolassa ei naisliikkeitä ole ollut, eikä naisten asema ole parantunut sodan jälkeen, professori Tripp sanoo. Rauhan välittämisen yhteydessä oli myös neuvoteltu koko yhteiskunnan uudistamisesta. Wisconsinin osavaltio haluaisi myös kieltää yliopistomme lääkäreiltä koulutuksen turvallisen abortin tekemiseen, Tripp pudistelee päätään. Kuvaavaa on, että presidentti Donald Trump on yli puoli vuotta viivytellyt diplomaattien nimittämistä jopa lähimpiin liittolaismaihinsa, Saksaan ja Ranskaan. Hän tutkii naisten poliittisia oikeuksia Afrikassa. iktin jälkeisissä maissa. Islamilaisiin maihin suhtaudutaan kuin ne olisivat suunnilleen kaikki terroristien kansoittamia. Monet koulutetutkaan amerikkalaiset eivät ole koskaan kuulleet Pekingin naisten maailmankonferenssista tai tiedä naiskiintiöistä. iktin päätyttyä noussut. – Nyt USA:n liittovaltio on lakkauttamassa rahoituksensa maan suurimmalta perhesuunnittelujärjestöltä. Mikä ratkaisevinta, sodan aikana entistä useammat naiset olivat omaksuneet tyypillisesti miehisinä pidettyjä tehtäviä ja vastuita perheen elättäjinä, sotilaina, neuvottelijoina, johtajina. Maa oli vasta toipumassa sisällissodasta. Vielä enemmän Tripp hämmästyi huomatessaan, että vuoden 1995 jälkeen samankaltainen tilanne oli Ruandassa, EteläAfrikassa, Namibiassa, Mosambikissa ja Etiopiassa. Sveitsissä on sodittu viimeksi 1800-luvun alkupuolella. – Muslimimaiden niputtaminen yhteen on sama kuin kaikkia kristittyenemmistöisiä maita pidettäisiin samanlaisina, Tripp toteaa. Se oli herättänyt valtavan innostuksen naisliikkeissä ympäri maailman. Algeriassa on neljä naiskenraalia. Hän on kirjoittanut kymmenen kirjaa naisten oikeuksista ja saanut useita palkintoja. Pian ilmestyvä uusin teos käsittelee Pohjois-Afrikkaa. 24 6.10.2017 Afrikan naiset sodan jaloista lainsäätäjiksi Y hdysvaltojen vaikutusvaltaisimman tv-juontajan, Oprah Winfreyn, mukaan paras paikkaa maailmassa naisille on USA. Eniten naisia, 64 prosenttia, on Ruandan parlamentissa, ja Afrikan ensimmäinen naispresidentti Ellen Johnson Sirleaf valittiin sisällissodan jälkeen Liberiassa vuonna 2005. Myös liikeelämässä naiset olivat nousemassa vahvasti johtopaikoille. Naisiin kohdistuvan väkivallan kriminalisoivia lakeja ja muita naisystävällisiä lakeja oli säädetty huomattavan paljon. – Mielikuvamme afrikkalaisista naisista ovat vanhentuneita, sanoo Suomessa vieraillut professori Aili Tripp. Tutkija yllättyi. Afrikassa vuosina 2000–2013 on 71 naista asettunut presidenttiehdokkaaksi – useimmat heistä kon. Rauhan tultua he eivät suostuneet palaamaan vanhoihin rooleihinsa. Perustuslakiin oli tekeillä enemmän naisia huomioon ottavia muutoksia kuin missään muussa Afrikan maassa. Sveitsissä naiset saivat äänioikeuden liittovaltiovaaleissa vuonna 1971. Peking oli jatkoa Meksikon vuoden 1975 ja Nairobin vuoden 1985 naiskonferensseille. Naisten asema vahvistuu sodasta toipuvissa maissa Aili Tripp päätyi tutkimaan naisten oikeuksia 1990-luvun lopulla Ugandaan. Ennen vuotta Ilmastonmuutos ja kuivuus koettelevat naisia ankarammin kuin miehiä. Kehitysmaiden tukea ja YK:n rahoitusta leikataan rajusti. Eräässä kantonissa äänioikeus myönnettiin naisille vasta vuonna 1990. Muutoksen lähtökohta on lainsäädäntö Ugandassa naisia on liike-elämässä, yliopistojen rehtoreina, poliiseina, ralliautoilijoina, mekaanikkoina, pankinjohtajina. Näin tapahtui Suomessakin 111 vuotta sitten Venäjän suurlakon mielenosoitusten ja levottomuuksien jälkeen. Suurvalta on Trippin mukaan käpertymässä itseensä
2000 naispresidenttiehdokkaita oli vain yhdeksän. Tripp kiistää tämän. . Tripp on ollut pitkään vierailevana professorina Marokon yliopistossa Afrikkalaista feminismiä Suomessa Helposti ajatellaan, että naisten aseman kohentuminen Afrikassa on länsimaisen koulutuksen ja valkoisten feministien vaikutusta, ikään kuin läntisen feminismin sivutuote. . Tyttöihin ja naisiin kohdistuu paljon seksuaalista väkivaltaa ja teiniraskauksia on paljon. Naisten oikeudet takaava lainsäädäntö on muutoksen lähtökohta, Tripp korostaa. Kuitenkin edelleen esimerkiksi nuoren ugandalaistytön tulevaisuudennäkymät ovat erilaiset kuin ugandalaisen pojan. 59-vuotias valtiotieteen ja naistutkimuksen professori USA:n Wisconsin-Madisonin yliopistossa. Sipilä toimi aloitteentekijänä ja puheenjohtajana maailman ensimmäisessä naisten aseman parantamista käsitelleessä konferenssissa Meksikossa vuonna 1975. Asunut Suomessa, Tansaniassa, Ugandassa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, USA:ssa ja Marokossa. Afrikkalaiset naiset ovat itse olleet vaatimassa muun muassa rauhanneuvotteluihin osallistumista. – Vuosituhannen vaihteesta lähtien käsitys siitä, mitä naiset voivat tehdä, on Afrikassa radikaalisti muuttunut, Aili Tripp toteaa. EU:n parlamentissa naisia on runsas kolmannes. Hänen äitinsä on Tansaniassa uransa tehnyt kehitysmaatutkimuksen professori Marja-Liisa Swantz. 25 6.10.2017 Kymmenestä Afrikan maasta, joissa on korkea naisedustus parlamentissa, vain Tansania ja Senegal eivät ole sodasta toipuvia maita. Kuvassa ruandalaisnainen kotinsa ovella. He ovat myös voimakkaasti edistäneet gender-budjetointia eli valtion budjetin tarkastelemista sen mukaan, miten se ottaa huomioon eri sukupuolet. Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa peruskoulujen yhdeksäsluokkalaisille on jaettu nigerialaisen naiskirjailijan ja feministin Chimamanda Ngozi Adichien teos Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä. Tällä hetkellä Pohjois-Afrikka on hänen mukaansa naisten oikeuksien ja demokratian etenemisessä maailman mielenkiintoisimpia paikkoja. Tripp vieraili heinäkuussa Suomen YK-naisten tilaisuudesssa Kärkölässä, joka on varatuomari Helvi Sipilän, YK:n ensimmäisen naisapulaispääsihteerin (1972–1980) ja Suomen ensimmäisen naispresidenttiehdokkaan (1982) kotipitäjä. Afrikan unionin edustajista puolet on naisia. Ruandan parlamentissa on peräti 64 prosenttia naisia. – Afrikkalainen feminismi on jo itse globaali vaikuttaja, Tripp sanoo. – Mutta jostain täytyy aloittaa ja on aloitettu. Jopa ilmastonmuutos ja kuivuus koettelevat naisia ankarammin kuin miehiä, koska maanviljely on pääasiassa naisten harteilla. Aili Tripp . . ALL OVER PRESS
Lokakuun 9. CIA:n johtaja Richard Helms raportoi Chen teloituksesta presidentti Lyndon B. M ichael Ratner ja Michael Steven Smith kertovat kirjassaan Who killed Che. Pintaa syvemmältä Bolivian kenraalit esittelivät Che Guevaran ruumista lehtimiehille Vallegranden sairaalan pesutuvassa 9. Tätä väitettä ja sen erilaisia versioita on toistettu myös lukuisissa Che Guevarasta ja hänen kuolemastaan kertovissa kirjoissa. E nsi maanantaina tulee kuluneeksi 50 vuotta vallankumoustaistelija Ernesto Che Guevaran kuolemasta. Lokakuun alussa Chen joukoissa oli enää 17 sissiä vastassaan 1 800 Yhdysvaltojen aseistamaa ja kouluttamaa armeijan sotilasta. Bolivian armeijan kapteenina esiintynyt Felix Rodriguez kertoi saaneensa teloituskäskyn armeijan kenraaleilta pääkaupungista La Pazista. Rostow kirjoitti presidentti Johnsonille pitävänsä teloitusta typeränä, mutta luetteli lukuisia teloituksesta koituvia hyötyjä Yhdysvalloille. Peik Johansson peik@kaapeli.fi FREDDY ALBORTA TRIGO. Yhdysvallat toimitti aseita, helikoptereita ja radiolaitteita ja asetti kaksi amerikankuubalaista CIA:n upseeria erikoisjoukkojen johtoon. lokakuuta 1967. Siihen päättyi 11 kuukautta kestänyt sissioperaatio, jossa Bolivian kansalliseksi vapautusarmeijaksi itseään kutsunut 50 kuubalaisen ja bolivialaisen taistelijan ryhmä yritti käynnistää pienviljelijöiden aseellisen vallankumouksen Etelä-Amerikan köyhimmässä ja eriarvoisimmassa maassa. Uruguaylaisena liikemiehenä esiintynyt Che saapui Boliviaan marraskuussa 1966 ja pystytti sissileirin Nancahuazu-joen yläjuoksulle maan eteläosan metsäisille vuorille. CIA järjesti vuonna 1964 Bolivian sotilasvallankaappauksen, jossa valtaan tuli kenraali René Barrientos. Johnsonin turvallisuusneuvonantajalle Walt Rostowille. päivänä 1967 kello yhden jälkeen iltapäivällä 27-vuotias Bolivian armeijan kersantti Mario Terán astui usean olutpullon rohkaisemana sisään koulurakennukseen ja ampui M2-rynnäkkökiväärillä yhdeksän laukausta Che Guevaran jalkoihin, käsivarteen, rintaan ja kaulaan. V ain muutama tunti teloituksen jälkeen Che Guevaran ruumista esiteltiin lehtimiehille Vallegranden pikkukaupungin sairaalassa. CIA yritti surmata Chen sekä Fidel ja Raul Castron jo vuonna 1962 Kuuban vallankumouksen jälkeen. Sissejä vastaan taistelleita erikoisjoukkoja johtanut amerikankuubalainen CIA:n agentti kuitenkin raportoi esimiehilleen kiinnioton ja teloituksen yksityiskohdista. Presidentit ja heidän hallintonsa pidettiin tarkoituksellisesti pimennossa esimerkiksi salamurhaoperaatioista. Bolivian kenraalit ja 1 200 armeijan sotilasta saivat koulutusta Yhdysvaltojen armeijan School of the Americas -sotilaskoulussa Panamassa. CIA:lla oli valtuudet harjoittaa propagandaa, taloudellista sodankäyntiä, ennaltaehkäiseviä toimia, sabotaasia sekä kumouksellista toimintaa tukemalla vihamielisiä valtioita vastaan taistelevia aseellisia ryhmiä. Presidentin ei kuitenkaan tarvinnut tietää kaikkea CIA:n roolista teloituksessa. Vuoden 1967 maaliskuusta syyskuuhun sissit onnistuivat tekemään vain muutaman väijytyksen, joissa parikymmentä Bolivian armeijan sotilasta sai surmansa ja 50 otettiin vangiksi ja riisuttiin aseista ennen kuin heidät päästettiin vapaaksi. Y hdysvaltalaisjuristit Ratner ja Smith pitävät täysin epäuskottavana erikoisjoukkojen komentajana toimineen CIA:n agentin Felix Rodriguezin väitettä, jonka mukaan hän välitti sotilailleen Bolivian kenraaleilta saamansa teloituskäskyn. Reaktiona Bolivian sissioperaatioon Yhdysvaltojen armeijan vihreiden barettien erikoisyksikkö koulutti 600 bolivialaista erikoisjoukkojen sotilasta, joiden tehtävänä oli eliminoida Che Guevaran joukot. Lehtimiehiä informoitiin asiasta ennen presidenttiä. Bolivialaiset viljelijät eivät kuitenkaan liittyneet sissien riveihin, ja sissit olivat jatkuvasti paossa armeijan sotilaita. CIA:n agentit eivät koskaan aiemmin ottaneet vastaan käskyjä bolivialaisilta upseereilta. ”Älkää ampuko! Olen Che Guevara ja arvokkaampi Presidentin ei tarvinnut tietää kaikkea CIA:n roolista teloituksessa. Poliisi ja armeija pääsivät kuitenkin sissien jäljille, kun kaksi bolivialaista sissiä karkasi riveistä koulutusjakson lopussa. How the CIA got away with murder, kuinka Yhdysvaltojen viranomaiset jäljittivät Che Guevaraa vuodesta 1956 lähtien, jolloin hän oli Meksikossa ja tapasi Fidel Castron ensimmäisen kerran. Viimeisessä taistelussa La Higueran kylän lähellä Che sai osuman jalkaansa ja menetti aseensa. Bolivian sotilasjohtajat väittivät Chen kuolleen taistelussa saatuihin vammoihin. 26 6.10.2017 KUKA KÄSKI TELOITTAA CHE GUEVARAN. Kahden tunnetun amerikkalaisjuristin tiedonvapauslain nojalla haltuunsa saamat Yhdysvaltojen viranomaisten asiakirjat kuitenkin paljastavat, että Yhdysvalloilla, ja etenkin tiedustelupalvelu CIA:lla, oli paljon keskeisempi rooli Bolivian sotilasoperaatiossa ja Che Guevaran teloituksessa. Tulitaistelussa loukkaantunut Che oli otettu vangiksi edellisenä päivänä ja viety kädet sidottuina La Higueran kylän ränsistyneeseen koulurakennukseen Bolivian syrjäisellä maaseudulla. teille elävänä kuin kuolleena”, hänen kerrottiin huutaneen antautuessaan Bolivian erikoisjoukoille
SAK:n tekemän luottamusmieskyselyn mukaan 59 prosentilla työpaikoista tehdään paikallisia sopimuksia. Tätä roolia tulee mielestäni ay-liikkeessä pikemminkin vahvistaa kuin häivyttää. Näin siksi, että ay-liike kykeni hallituksen alkutaipaleella estämään pakkolait järjestöllisin toimin. Yrittäjien viestinnässä on jäänyt kertomatta, että nytkin voi sopia lähes kaikista työehtosopimusten määräyksistä työpaikoilla, mutta ei vähimmäisehtoja huonommin. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, OP Ryhmän pääjohtajaksi siirtyvä Timo Ritakallio ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola osallistuivat Elinkeinoelämän Keskusliiton päättäjäseminaariin Helsingissä 21. P aikallisen sopimisen laajentamisella työnantajat tarkoittavat huonommin sopimista, ei paremmin sopimista. Ammattiyhdistysliike on aina ollut sopija ja yhteiskunnan kehittäjä, ja sitä se haluaa olla tulevaisuudessakin. Sopimista vaikeuttaa myös työnantajan painostus ja pakottaminen (42 % vastaajista). Ammattiliittojen oikeus sopia työehtojen vähimmäisehdoista on muun muassa kansainvälisten sopimusten mukaista ja yleisesti hyväksyttävää. RKP:n kansanedustaja Stefan Wallin onkin jo ennakoinut tätä ja jättänyt aloitteen verovähennysoikeuden omavastuusta. EK aloitti vaatimustensa lobbauksen jo nyt julkaisemalla 18 kohdan listan, joka koskee pääosin verotuksen keventämistä omistajien ja sijoittajien hyväksi. Horisontti LEHTIKUVA/VESA MOILANEN. Tuoreessa muistissa on uhkailu, jossa esiin vedettiin niin sanotut pakkolait ellei kilpailukykysopimusta olisi saatu syntymään. Sen sijaan saneluun ja mielivaltaan emme aio palkansaajina taipua jatkossakaan. Maan hallitus on nyt edes jotenkin pakotettu kuunteleman työmarkkinajärjestöjä herkällä korvalla. Oikea paikallinen sopimus näkyy työntekijän tilipussissa ja parempana työpaikkana. EK on jo aloittanut vahvan työelämän muutokseen tähtäävän lobbauksen. Sipilän hallituksen linjaukset ovat käytännössä myötäilleet vain työnantajien Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK), sen jäsenliittoja, sekä Suomen Yrittäjiä. Työehtosopimusten rinnastaminen kartelliin on tässä yhteydessä suorastaan loukkaavaa. Matti Huutola Kirjoittaja on SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja järjestöjohtaja. Ay-liikkeen harjoittaman yhteiskuntavaikuttamisen ja lobbauksen merkitys kasvaa jo siitäkin syystä, että EK ei aio jatkossa tehdä laajempia työmarkkinaratkaiNytkin voi sopia lähes kaikista työehtosopimusten määräyksistä työpaikoilla. Nämä eivät varmaankaan tule riittämään, vaan työttömien jo nyt kurjistunutta asemaa heikennetään varmasti. Silmiinpistävää EK:n listassa ovat monet verotukseen liittyvät näkemykset, joita viedään itsepintaisesti eteenpäin, vaikka useat asiantuntijat ovat todenneet ne huonoiksi ja käyttökelvottomiksi. 34 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että työnantajat eivät suostu työntekijän aloitteesta tulleisiin sopimusehdotuksiin. Käydään myös kiivastakin mielipiteenvaihtoa siitä, mitkä asiat kuuluvat etujärjestöille ja mitkä eivät. Työmarkkinasopimusten sijasta he tekevät sitä nyt julkisuudessa vaatimalla työelämän muutoksia ja veroratkaisuja poliittisilta päättäjiltä. Tasavertaisella ja työpaikkatason sopimisella voi hyvin edistää tuottavuutta, laatua ja hyvinvointia. O len täysin varma siitä, että jos nykyisen kaltainen oikeistohallitus jatkaa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, meno on palkansaajan näkökulmasta kylmää. Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen on verrannut työntekijöiden suojaksi sovittuja sopimuksia ”kartelleihin”, jotka pitäisi purkaa. Kyselyn mukaan suurin este paikallisten sopimusten tekemiselle on työnantajien haluttomuus tehdä niitä; näin vastaa 47 prosenttia luottamusmiehistä. Suomen Yrittäjät harjoittaa voimakasta lobbausta, jonka tavoitteena on saada aikaan lainsäädäntö, jolla mahdollistetaan paikallinen sopiminen työehtosopimuksia huonommin ehdoin. Työmarkkinajärjestöt pakotettiin käytännössä valitsemaan ”ruton ja koleran” väliltä. Ammattiyhdistysliike on aina ollut yhteiskunnallinen keskustelija sekä vahva vaikuttaja, mikä rinnastetaan lobbaukseenkin. Arvioni on, että ellei pakkolakeja olisi taklattu epäoikeudenmukaisella kiky-sopimuksella, olisi porvarihallitus toteuttanut tavalla tai toisella heikennykset, joilla ay-liikettä ja työntekijöiden turvana olevia sopimuksia ja lainsäädäntöä olisi heikennetty. Esiin vyörytetään taatusti jälleen ainakin yleissitovuuden poistaminen, paikallisen ”sanelun” lisääminen ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen. Olen hyvin huolissani viimeaikaisesta kehityksestä, jossa silmiinpistävää on jatkuva palkansaajiin kohdistuva painostus ja vyöryttäminen niin maan hallituksen kuin esimerkiksi Suomen Yrittäjien johdon toimesta. syyskuuta. suja. Sipilän hallitus on todella vahvasti tullut mukaan perinteisesti työmarkkinajärjestöille kuuluviin asioihin. 27 6.10.2017 MYÖS AY-LIIKKEEN PITÄÄ OSATA LOBATA J ulkisuudessa käydään usein keskustelua siitä, voiko ammattiyhdistysliike ottaa osaa yhteiskunnalliseen toimintaan, ja jos voi niin miten. Tahallisesti puhutaan vain paikallisen sopimisen laajentamisesta, jonka hyvin voi ymmärtää varsin positiivisena asiana. Näistä voidaan perustellusti käyttää nimeä ”verotorakka” eli ideat eivät suostu kuolemaan, vaikka ne on useasti todettu elinkelvottomiksi. Tosin hintana oli työntekijöille raskas kiky-sopimus
“ LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA Kansan Uutiset tarjoaa näkökulmia joita ei muista lehdistä saa.” Li Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja ” P O ST IM A K S U M A K S E T TU K ii to s, ti la a n K a n sa n U u ti se t M ä ä rä a ik a in en 3 kk / 4 7 € K es to ti la u s, la sk u tu sv ä li 1 2 kk / 1 5 6 € K es to ti la u s, la sk u tu sv ä li 6 kk / 7 9 € N ä kö is le h d en ke st o ti la u s 1 2 kk / 8 5 € Tu n n u s 5 5 7 6 3 va st a u sl ä h et ys K a ts o ka ik ki ti la u sv a ih to eh d ot w w w .k a n sa n u u ti se t. Jos et tiedä keitä tarkoitan, niin puhun nyt eläkeläisistä, omillaan asuvista opiskelijoista, yksinhuoltajista ja työttömistä. Kuinka nukut yösi, Juha Sipilä. 28 6.10.2017 Keskustelua Kuinka nukut yösi, Juha Sipilä. Olet itsekin myöntänyt tuloerojen kasvun ja sen kylmän tosiasian, että leikkaukset kohdistuvat eniten pienituloisempiin. N im i O so it e P o st in u m er o ja -t o im ip a ik ka P u h el in /s ä h kö p o st i M a ks a ja n n im i, jo s er i ku in ti la a ja O so it e Ti la u sh in n a t si s. Eduskunnan oman tietopalvelun laskelmien mukaan sinun hallituksesi politiikasta johtuen nimenomaan kaikista pienituloisimpien käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet ja tuloerot ovat kasvaneet. Muistat kyllä hymy kasvoillasi mainita, että olit armelias ja joustava kun nostit takuueläkettä ruhtinaalliset 15 euroa. Miksi leikkauksia ei kohdennettu mieluummin heidän etuuksiinsa. fi /t ila a ja p a lv el u O pi sk el ijo ill e ja Va se m m is to nu or te n jä se ni lle hi nn oi st a -5 % . Eikö se, että pidetään huolta kaikista, mielestäsi koske lainkaan kaikista huonoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Heitä koskettavat esimerkiksi sinun mielestäsi oikeutetut leikkaukset, kuten perusturvan leikkaus, opintotuen leikkaus ja sosiaalietuuksien indeksijäädytykset. PÄÄMINISTERIMME Juha Sipilä, kysyn sinulta, mihin tarvitset työryhmää etsimään ratkaisuja eriarvoisuuden kitkemiseksi, kun voisit yhtä hyvin vain katsoa peiliin. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi /tilaajapalvelu. Pienikin leikkaus tukiin näkyy heti pienituloisen arjessa. p a in et u n le h d en a lv 1 % se kä n ä kö is le h d en a lv 2 4 % . TILAA tilaukset@kansanuutiset.fi p. Sinulle taisi tulla yllätyksenä, että myös isotuloisemmat ihmiset saavat sosiaalietuuksia. Voi kun se ei riitä alkuunkaan! Kun viedään kauhalla, ei auta jos antaa lusikalla takaisin. H in n a t vo im a ss a ko ti m a a ss a . Olet kokenut oikeaksi leikata lapsilisiä, työttömyysturvan peruspäivärahaa, vammaisetuuksia, työmarkkinatukia, kansaneläkettä, takuueläkettä ja opintorahaa, ja ihmiset joutuvat miettimään jo mihin lääkkeisiin heillä on varaa, kun lääkekorvauksiakin on leikattu. Eikö kaikista huolen pitäminen koske pienituloisia, kirjoittaja kysyy pääministeri Juha Sipilältä. Riikka Happo Äänekoski Kun viedään kauhalla, ei auta jos antaa lusikalla takaisin
Edistykselliset halusivat jäsenosuuskuntien jäsenlukua perustaksi, kuten useissa järjestöissä on vieläkin. Silloin syntyivät Kuluttajapoliittinen ohjelma sekä Tavoiteohjelmat. Rajoyn kansanpuolueen (Partido Popular) jäsenistössä on ollut sen perustamisesta lähtien useita Francon diktatuuria tukeneen falangistipuolueen jäseniä. Suosittelen Suvi Ollilalle Espanjaan tutustumista Madridin ulkopuolella. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi . Se johti omistettavan (OTK) valtaan suhteessa omistajiin, jota johtoon valitut teknokraatit toteuttivat. Samaan aikaan Venäjällä kymmenettuhannet nuoret osallistuvat kiellettyihin mielenilmauksiin, joissa he vaativat tulevaisuudelta enemmän kuin päättäjät ovat valmiita tarjoamaan. Tarkoitus on selvästi leimata kansalaisvaikuttaminen epäilyttäväksi. Juttu esitti tilanteen täysin Katalonian itsenäisyysliikkeen ja Madridin keskushallinnon välisenä erimielisyytenä, vaikka tilanteeseen on reagoitu koko Espanjassa. Ennen pitkää luotiin suunnitellusti Osuuskunta Eka, jota oli helpompi hallita kuin monta sataa alueosuuskuntaa. Järjestön keskuksen, Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) ry:n ja Keskusosuusliike OTK:n, omistivat alueosuuskunnat. Katalonia oli jälleen uusi epäonnistuminen demokratialle EU:ssa. Sama Häkkänen, joka olettaa perustuslain joustavan vallanpitäjien tahdosta. Valtausaie, johon kirjoittaja viittaa, on 20-luvulta saakka ollut enemmistöryhmän väite oman valtansa turvaamistoimissa. Puheenvuorot julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Eihän Don Quijoteakaan olisi kirjoitettu ilman espanjaksi käännettyä katalaaninkielisten valencialaiskirjailijoiden romaania, Tirant Lo Blancia. Alun perustana oli jäsenkuntien luku. hataraa yhteenvetoa ”edistysmielisen osuustoiminnan vuosisadasta”. Viime aikoina täällä Suomessa on keskusteltu kansalaisvaikuttamisen rajoista. 29 6.10.2017 KANSALAISTOTTELEMATTOMUUS ON KEINO VAIKUTTAA V iime sunnuntaina Suomessa vietettiin kansalaisvaikuttamisen päivää. Lisää yhteystietoja sivulla 35. Kyse on siitä, että kuten Kataloniassa, kaikkialla muuallakin ihmiset haluavat vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Oikeisto on kilvan kauhistellut sitä, että poliitikot hyväksyvät kansalaistottelemattomuuden ja sitä, että poliittinen nuorisojärjestö voi osallistua rauhanomaisiin mielenilmauksiin. Barcelonassa ja muissa Katalonian kaupungeissa ihmisiä on pidätetty äänestysjulisteiden kiinnittämisestä. Mielenosoituksia on motivoinut etenkin Rajoyn fasistidiktaattori Francisco Francon retoriikan toistaminen julkisissa puheissa. Otteita näistä keskusteluista julkaistaan Viikkolehdessä. EU:n ja Suomen päättäjien vastaukset Katalonian-tilanteeseen ovat olleet vaisuja. Ollila olisi myös voinut mainita, että katalaanin kieli ei rajoitu Kataloniaan, vaan sen puhujat ovat enemmistössä myös Valenciassa ja Baleaarien saarilla. Viikkolehden Horisontti-sivun kirjoittaja Kalevi Suomela tekee 29.9. Kreikan kriisin hoitaminen epäonnistui, ja sen seurauksista maksetaan yhä EU:n laajuisesti. Baskimaassa kutsuttiin koolle suurimmissa kaupungeissa Katalonian itsenäisyysäänestystä kannattavia mielenosoituksia: pelkästään Bilbaossa kokoontui 30 000 mielenosoittajaa tukemaan Katalonian äänestysoikeutta. Verkkolehti on osoitteessa: www.kansanuutiset.fi . Sadat ihmiset loukkaantuivat, koska halusivat ilmaista mielipiteensä äänestämällä maansa tulevaisuudesta. Jean-Claude Juncker ilmoitti, ettei Unkarille ja Puolalle, jotka ovat lipumassa yhä kauemmas demokratiasta, aseteta talouspakotteita. Syynä mielenosoituksiin oli Katalonian itsehallinnon rahaliikenteen estäminen pääministeri Mariano Rajoyn toimesta, jottei itsenäisyydestä voitaisi äänestää. Sosialistien edustajia ei juuri keskusjärjestöjen johtopaikoille palkattu. 70-luku ei muuttanut kaikkea, vielä. Oikeistopoliitikkojen ratkaisu ongelmiin tuntuu aina olevan kovemmat keinot ja kovemmat rangaistukset, valvonnan tiukentaminen. Varsinaiset syyt ongelmien taustalla tulevat vasta sitten. Se johti edulliseen hinnoitteluun ja koettu etu loi kasvua. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Katalonian paikallishallinto kieltämättä rikkoi lakia. Itsenäisyysäänestystä tukevissa mielenosoituksissa onkin heilunut tiuhaan tasavaltalaislippuja. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Katalonian ulkopuolella on katalaanin kielivähemmistöyhteisöjä Murciassa, Andorrassa, Ranskassa ja Sardinian saarella Italiassa. Valinnan vaikutuksen ero ilmenee lukumääräisesti suppean edistysmielisosuuskuntien kasvun sekä monipuolisemman tuotannon aikaansaaminen. Espanjassa vasemmistopuolueet ovat tukeneet perinteisesti liittovaltiomallia tai muuten laajempaa itsehallintomallia. Satoja on pidätetty. Hanna-Marilla Zidan Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja hanna@vasemmistonuoret.fi Vajaa vuosisata edistyksellistä osuustoimintaa EDISTYSMIELINEN osuustoiminta Suomessa oli luokkasodan jälkeen yksipuolisesti sosiaalidemokraattien ohjauksen ja hallinnan alla. Sen yksi muoto on rauhanomainen ja väkivallaton kansalaistottelemattomuus, jossa ollaan valmiit ottamaan vastuu omasta toiminnasta, ja johon turvaudutaan vain äärimmäisessä tapauksessa. EU natisee yhä enemmän liitoksissaan. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Myös monet johtavat vasemmistopoliitikot sekä Podemosin johtajat ovat tukeneet itsenäisyysäänestystä julkisesti. Kirjoittaja ehkä viittaa taustalla tapahtuneeseen valmisteluun, jota eräät sosiaalidemokraattien johtohenkilöt kuvasivat sanoilla ”osuustoiminta on tehnyt tehtävänsä, taistelemme vain aikaa vastaan”. Andrea Sjöblom. Kulutusosuuskuntien Keskusliitto KK:n edustajakokous vuonna 1958 osuuskauppamies Tannerin puheenjohdolla vahvisti asiakirjan Yhteistyö osuuskauppaliikkeessä. Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Katalonian itsenäisyyspyrkimykset koskettavat siten yhteisöjä sen ulkopuolella, etenkin katalaanivasemmiston Països Catalans -integraatiohaaveita, joissa koko katalaaninkielinen yhteisö päättäisi asioistaan yhdessä Espanjasta irtautuneena liittovaltiona. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Näin Espanjassakin. Uskonpuutteen kaupittelu oli harkittua, sen todistaa SOK:n menestyminen. Myöhemmin myös Madridissa kokoontui tuhansia mielenosoittajia tukemaan Kataloniaa. Teknokraattien taitava kyky manipuloida hallinnon jäseniä muuttui eläväksi 70-luvulla, siinä kirjoittaja on oikeassa. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Sähköpostitse osoitteeseen viikkolehti@kansanuutiset.fi . Myös Kansa-yhtiöt muuttuivat keskinäisestä osakeyhtiöksi, joita myös oli helpompi hallita. Estelada-lippu esiintyykin useina eri versioina riippuen katalaanien eri vasemmistolaisidentiteeteistä. Lakia, joka rajoittaa perusoikeuksia. OSALLISTU KESKUSTELUUN lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: Kansan Uutiset, PL 64, 00501 Helsinki. Koko järjestön kiinteistöomaisuus siirrettiin Kansa-yhtiölle, ja operatiivinen toiminta muutti käsittämättömästi vuokratiloihin. Näiden järjestelyjen jälkeen Kansa siirtyi aiemmasta tyystin poiketen kansainvälisille vakuutusmarkkinoille ”tekemään tulosta” operatiivisen johdon esityksestä. Pelkkä punakeltaraitainen senyera-lippu ilman tähteä on sen sijaan itsehallintoalueen oma lippu, jonka historia pohjautuu keskiajalle, jolloin katalaanit johtivat Aragonian ja Mallorcan valtioita. Huonot sijoitukset toivat kunnolla takkiin, ja suunnaton kiinteistömassa piti synnytetyn laman avulla luovuttaa alihintaisena tappion kattamiseen. Esimerkiksi 16.9. Veikko Meriläinen Oulu Katalonia koskettaa koko Espanjaa SEURAAN ERITTÄIN tiiviisti Espanjan tilannetta katalaaninja espanjankielisestä mediasta ja olin erittäin pettynyt Suvi Ollilan artikkeliin (KU 29.9.). Tarkoitus on selvästi leimata kansalaisvaikuttaminen epäilyttäväksi, ainakin sellainen kansalaisvaikuttaminen, joka ei tapahdu kabineteissa ja vallanpitäjien ehdoilla eikä aja sopivia asioita. Eikä sitä tehdä vain äänestämällä kerran neljässä vuodessa. Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. ”Rikkovat lakia, menisivät vaaliuurnille vaikuttamaan,” sanoisi oikeusministeri Antti Häkkänen. Kun päättäjämme ovat hiljaisia Kataloniasta ja kauhistelevat samaan aikaan kansalaistottelemattomuus-sanan käyttämistä, he ajavat tiedustelulain läpiviemistä poikkeuksellisesti nopeutetussa järjestyksessä. E-liikkeen kaatamisen jälkeen onkin vähittäishintaindeksi noussut merkittävästi tukkuindeksiä enemmän. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin vastauksessa kiteytyi EU:n ongelma: johtajuus, jossa ajatellaan poliittisen eliitin tietävän muita ihmisiä paremmin, mikä on näille hyväksi. Macronin ratkaisu olisi vallan keskittäminen yhä pienemmälle joukolle EU:ssa. Kansalaisvaikuttamista tarvitaan. Samaan aikaan Kataloniassa poliisit vastasivat kansalaisvaikuttamiseen pampuin. Nopeaa kasvua synnytti operatiivista ”markkinataloutta” tärkeämpi asia eli osuustoimintastrategia: ei osinkoa pääomalle vaan palautusta käytön mukaan sekä kuluttajien tarpeen tiedostaminen. Taistelu aikaa vastaan oli päättynyt, ja edistysmielinen osuuskauppaliike supistui yhdeksännellä vuosikymmenennellään ravintolaja hotellitoiminnaksi. Rajoy on uhannut myös kuntienja kaupunkienjohtajia vankeusrangaistuksella äänestämisen järjestämisestä. Jakautumisen sata vuotta sitten aiheutti edustus keskusjärjestössä. Osuustoiminta on periaatteessa jäsenkeskeistä toimintaa markkinataloudessa
WSOY 2017. Siihen se on liiankin tehokas. Jo kirjan nimestä Syntitaakka voi päätellä, että kyseessä on jännäri, jossa on maksun aika menneistä vääryyksistä. Minerva 2017. Ja onko se edes katoaminen, sitä yrittää saada poliisin selvittämään hautausurakoitsija Noah Johansson. Järjestetään etsintäpartioita ja epäillään sieppauksesta milloin ohikulkijoita, milloin oman kaupungin jotenkin epäilyttäviä miehiä. Itseironiaa ei ole, vaan Leia on pelkkä nipottaja. Ensimmäisen maailman ihmisten luksusloman 5 000 matkustajaa vetävällä laivalla mahdollistavat kolmannesta maailmasta orjasopimuksilla palkatut palvelijat. Kyseessä on mestariteos, mutta viihteenä Silmukkaa ei voi lukea. Fredrika Bergman – vielä kerran Ruotsin kieroimpien ja koukuttavimpien juonien punoja Kristina Ohlsson kertoo uuden kirjansa Syntitaakka päätteeksi lopettavansa Fredrika Bergman -sarjansa. 342 sivua. KRISTINA OHLSSON: Syntitaakka. Kybermaailman yllättämäksi joutuneessa Leia Laineessa oli aimo annos tiedostavan naisen lempeää itseironiaa. Minerva 2017. Palkintoja on sadellut kotoja kaukomailta, Suomestakin. Huomauttamista löytyy vain suomalaisen kustantajan tavasta nimetä romaanit aivan kuin kyseessä olisivat verihurmeiset kioskipokkarit. Kai Hirvasnoro kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi . 425 sivua. Sarjamurhaajaa jahdataan tälläkin kertaa, mutta miten toisiinsa liittyvät väkivaltaiset kuolemat, joihin sisältyy vihje murhatutkijoille, ja kokonaisen perheen katoaminen. PAULIINA SUSI: Seireeni. Kauhu teosta, pelko ja syyllisyys kalvavat. Nyt tuntumaa pohjoiseen ottaa Kiirunan poliisiasemalla viransijaisena toimiva Melker Grundström, joka saa eteensä poromiesten majasta löytyneen paloitellun ruumiin tapauksen. Syntitaakka on tutun yllätyksellistä Ohlssonia. 270 sivua. Liian kamalaa ollakseen viihdettä Pierre Lemaitre nousi jännitysviihteen mestariluokkaan komisario Camille Verhoevenista kertovilla yllätyksellisillä dekkareillaan. Suomentanut Jänis Louhivuori. Ei kunnolla trilleri, ei kunnolla ihmissuhderomaani, mutta ei kunnolla myöskään yhteiskunnallinen puheenvuoro. PIERRE LEMAITRE: Silmukka. Nyt ilmestynyt Seireeni epäonnistuu sitten kaikessa, missä Takaikkuna onnistui. Saamelaisalueella yli valtioiden rajojen liikkuvissa tarinoissa miljöö, poronhoito ja ihmiset ovat etualalla. Antoine opiskelee lääkäriksi, mutta paluu kotikaupunkiin nostaa kauheat muistot pintaan. Kaikki tämä jää pintaraapaisuksi, sillä kirjan perimmäinen idea jää hämäräksi. Alueella vieraan Grundströmin kautta Pettersson kuvaa saamelaisten ja muiden asukkaiden ristiriitoja ja yhä pahempaan ahdinkoon joutuvien alkuperäisasukkaiden elämäntapaa kunnioitusta herättävällä tarkkuudella. LARS PETTERSSON: Kaamosmurhat. Antoinen syyllisyyden tunnot ja kaupungin ilmapiiri ahdistavat. Lukijalle lupaillaan uutta trilleriä, mutta sellainen ei missään vaiheessa käynnisty. Tammi 2017. Leia Laineen uusia seikkailuja on siis odotettu hartaasti, koska Susi onnistui tasapainoilemaan tiivistunnelmaisen jännityksen ja koomisten kohtausten välillä nautittavasti. 520 sivua. Jos päätös pitää, on lopputuloksena kuusi huippujännittävää Lemaitre on niin taitava kirjoittaja ja Silmukka niin hyytävä tarina, että sitä on paikoin vaikea lukea. Kaamosmurhat on vielä täyteläisempi kuin sitä edeltäneet täysin omintakeiset Koutokeino, kylmä kosto ja Verijäljet lumessa. Lukemisen aloitettua sitä ei kuitenkaan voi jättää keskenkään. Paikallistuntemuksen todella huomaa hänen kolmessa dekkarissaan, joista Kaamosmurhat on uusin. Suomentanut Laura Beck. Perinteisen dekkarijuonen lisäksi tarjolla on psykologista jännitystä, miltei kauhua. Antoinesta tuntuu, että jokainen näkee hänen lävitseen. 30 6.10.2017 Murha on parasta sarjana K iinnostavin 2010-luvun tulokas pohjoismaisessa dekkarissa on ruotsalainen, osan vuodesta Norjan Koutokeinossa asuva Lars Pettersson. Jonkin vielä kaukaisemman maailman ihmiset yrittävät samaan aikaan samalla merellä pysyä hengissä ihmissalakuljettajien kynsissä. Vuonna 1999 12-vuotias Antoine tappaa vahingossa kuusivuotiaan Rémin ja kätkee tämän ruumiin metsään. Silti mestarillisen pohjoismaisen rikosromaanin parhaita perinteitä noudattaen. Rikoksia totta kai selvitellään, mutta dekkarijuoni on alisteinen suuremmalle vähitellen etenevälle kertomukselle, jossa etelässä apulaissyyttäjänä toiminut Anna Magnusson on palannut esiäitiensä maille ja siidan johtoon. Ripsa ei saisi nauttia synttäriristeilystä, koska se on rakenteellisesti väärin. Lemaitre on niin taitava kirjoittaja ja Silmukka niin hyytävä tarina, että sitä on paikoin vaikea lukea. Silmukka on psykologinen jännityskirja ilman rikollisia ja poliiseja. DEKKARIT dekkaria ilman yhtään heikkoa lenkkiä. Ruumista ei kuitenkaan löydy ja myrsky peittää jäljet. Pohjoismaiset taitajat saavat haastajan Ranskasta. Dekkarisyksy on jo hyvässä vauhdissa. Ohlssonilla on uskomaton kyky kehittää juonilabyrintti, josta hän selviytyy voittajana ulos. Suomentanut Susanna Hirvikorpi. Huonompi kirjoittaja sotkeutuisi omaan näppäryyteensä, mutta Ohlsson laittaa kerta toisensa jälkeen Fredrika Bergmanin ja Alex Rechtin tilanteisiin, joissa kaikki on lopulta loogista. Pienessä Beauvalin kaupungissa pikku-Rémin katoaminen on iso juttu. Leia Laine astuu harhaan Pauliina Suden Takaikkuna kaksi vuotta sitten oli napakymppi, joka toi hänelle Vuoden johtolangan. Tarinassa siirrytään tälle vuosikymmenelle. Susi yrittää sanoa jotain Välimerellä tiivistyvästä globaalista epätasa-arvosta. Leia Laine on nyt Välimeren luksusristeilyllä Ripsasiskonsa kanssa. ALL OVER PRESS/VACLAV MACH
tuo tapaus Playtimeen . klo 21.00. Jakso lähtee hienosti liikkeelle aamun sarastaessa, mutta päivä Gianfranco Rosin palkittu dokumentti seuraa elämää Lampedusan saarella. Dokkari alkaa tietoiskulla Lampedusan saaresta. Kerronnan verkkainen tempo ei ole pinnistettyä YLE KUVAPALVELU METAMORFOOSI. Pakolaisilmiön syvä inhimillinen tragiikka hahmottuu ja täsmentyy pikkuhiljaa. SUURENMOINEN TATI Teema Fem la 7.10. Sen anti on aika köykäinen, Tatin suurenmoisuus koomikkona ja elokuvaohjaajana typistyy pintaraapaisuihin. Viime mainituista keskeisiä hahmoja ovat paikallinen lääkäri sekä 12-vuotias koulupoika. Kun minä olen poissa, kuka minä sitten olin?”, kysyy klovni Halla Kalma (Soile Mäkelä, kuva). Dokumentissa on monia muitakin erityisen mieleenpainuvia hetkiä. Osuva pointti on se, että Tatin elokuvat suosivat aktiivia katsojaa: tämä etsii kohtauksista itse kohteita eikä vain tyydy siihen, että hänen katsettaan ohjaillaan – katsoja tavallaan osallistuu toimintaan. Niiden ansiosta brittituotantoinen dokkari kannattaa katsoa, jos tuntee vähänkin kiinnostusta elokuvakomedian historiaan. Teatteriohjaaja Macha Makeie. On totta, että ooppera on kallis taidemuoto, koska tämän kuningaslajin esittäminen vaatii niin laajan ja monipuolisen ammattilaiskaartin ja kaiken muun asiaan kuuluvan. Sarjakuvapiirtäjä Sylvain Chomet tuo mukaan kiintoisan rinnastuksen teatteriin ja sen näyttämöön. Pakolaisten haastatteluja tai muuta vastaavaa ei kuitenkaan nähdä. Teatteri Metamorfoosin klovniviikonlopun aikana lavalla nähdään kuusi sooloesitystä, joiden aiheina ovat kuolemanpelko, ulkopuolisuus, rakkauden kaipuu, toteutumattomat unelmat ja loputtomat identiteettiongelmat. Heistä arviolta 15 000 on kuollut ylittäessään Sisiliansalmea. Yleisö ja kriitikot vieroksuivat, ja Tati teki konkurssin. METACLOWNS pe-su 6.-8.10. Areena 30 päivää. Gianfranco Rosi on tehnyt ohjaaja-käsikirjoittaja-kuvaajana vaikuttavan urakan, jossa on sekä inhimillistä että elokuvallista merkittävyyttä. klo 21.30, su 15.10. TV Jakso lähtee hienosti liikkeelle aamun sarastaessa, mutta päivä tuo eteen järkyttäviä näkymiä. Mutta pieniä rahojahan ooppera tarvitsee suhteessa vaikkapa Hornet-hävittäjien hankintaan. Oikeastaan vasta aivan loppupuolella saadaan mahdollisimman selkeää näyttöä siitä, millaisessa todellisuudessa pakolaiset ja heitä auttava Italian rannikkovartiosto sekä pelastushenkilökunta päivittäin elävät. DOKUMENTTIPROJEKTI: FUOCOAMMARE – TULI MERELLÄ TV1 ma 9.10. . . Rytmi, koreogra. ksusti oivallettu punainen lanka ”Lampedusan tarinalle”. ksun jälkiarvion. Elokuva palkittiin myös vuoden parhaana eurooppalaisena dokumenttina. a ja pantomiimi ovat avainsanoja, joita perustellusti väläytellään tatilaisuuden peruskivinä. Siihen Tati kirjoitti ainutlaatuisen jäljittelemättömän luvun. . klo 12.40. Ennen dokumenttia esitettävä Playtime (1967) on monessakin mielessä kiinnostava tuttavuus. PLAYTIME Teema Fem la 7.10. Esimerkkeinä vaikkapa lääkäri kertomassa erään valokuvan taustoja tai nigerialaisten pakolaisten rituaalinomainen istunto vastaanottokeskuksessa. Tatin sanotaan käyttäneen huippukalliissa tuotannossa järeitä laajakankaisia välineitä ilmaisun minimoimisessa, ja tulos oli katastro. Areena 30 päivää. Dokumentissa on mukana ainutlaatuista arkistomateriaalia Jacques Tatista. Näkymät ovat kaikessa koruttomuudessaan pysäyttäviä. Tältä pohjalta on johdonmukaista, että tärkeässä loppupuolen kohtauksessa aika tavallaan pysähtyy, eikä ihme: otos kuolleiden röykkiöstä pelastetun veneen uumenissa on hätkähdyttävä. Laulaja Waltteri Torikka, Gramex press 3/2017 MITÄ SYNTYY, kun kuusi naista käsittelee omaa naurettavuuttaan klovnerian keinoin. Samalla se suhteutetaan eräiden saarelaisten elämään. Köykäinen kuva verrattomasta ranskalaiskoomikosta Harri-Ilmari Moilanen ELOKUVAN HISTORIAN omintakeisimpiin tekijöihin kuuluvan ranskalaisen Jacques Tatin (1907–1982) elämään ja taiteeseen paneudutaan dokumentissa Suurenmoinen Tati (The Magni. Syntyvä vaikutelma näiden kahden maailman rinnastamisesta on omalla eleettömällä tavallaan hyvin tunnevoimainen: eri maailmat niin lähellä ja samalla niin kaukana toisistaan. “Kun sinä olet poissa, kuka minä sitten olen. Asiaan kuuluvat myös yksityiskohtien rikkaus, tuokiokuvat sekä nopeat hahmotelmat ja ennen muuta äänimaailma, jollaista tuskin tapaa muiden elokuvissa – aiheen loistava näyttö on Riemuloma Rivieralla (Les vacances de Monsieur Hulot, 1953). klo 23.30. NAURETTAVIA ASIOITA Meren äärellä ja veden varassa Harri-Ilmari Moilanen ITALIALAINEN DOKUMENTTI Fuocoammare – Tuli merellä (2016) voitti ensimmäisenä dokumenttina Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisen karhun. Selviksi tehdään pinta-ala, etäisyydet lähimantereisiin sekä tämä: viimeisten 20 vuoden aikana saarelle on tullut Afrikasta noin 400 000 pakolaista. Onneksi haastateltujen joukosta irtoaa monia osuvia kommentteja. cent Tati, 2009). TV YLE KUVAPALVELU tuo eteen järkyttäviä näkymiä. Areena. 31 6.10.2017 taiteellisuutta, vaan . kulttuurikeskus Stoa (Itäkeskus), Helsinki
Länsi-Helsingin Vasemmisto METALLI49 kansallisena voimatekijänä. Ennen keskustelutilaisuutta Lapintie ja Silvia Modig tavattavissa kävelykadulla Vasemmiston teltalla klo 11–12. 1915) kuolee pakettiauton rajuun töytäisyyn palatessaan kotiin lounaalta presidenttiydestä kamppailevan François Mitterrandin (s.1916) luota. 1926). Bayard huomaa, että maailma kuten politiikkakin on merkityksiä tulvillaan. t ja sosiologit eivät malta pitää näppejään erossa poliittisista kähminnöistä. Kyseisen funktion hallitseva kykenee taivuttelemaan kenet tahansa tekemään mitä tahansa missä tilanteessa tahansa. klo 9.30-14.00 Pulmussuonkatu 86, Turku. Molemmat ovat omanlaisiaan intellektuaalisia seikkailuja. Laurent Binet’n romaanin vuosien 1980–81 päähenkilöitä Suomessa syntymäajoiltaan vastaisivat muun muassa Matti Klinge, G.H. Ilmoittautuminen toivottavaa tarjoilun vuoksi ti 17.10. (ranskaksi La septième fonction du langage). klo 13.15–14.30 Sampolan juhlasali, Tampere. Juha Drufva Laurent Binet voitti ranskalaisen Prix Interallié -palkinnon Ranskassa paljon kohua herättäneellä romaanillaan Kuka murhasi Roland Barthesin. Jäämme odottelemaan. loso. Professori Yrjö Varpion alustus: Raivaajasukujen liiat siemenet – ajatuksia Lauri Viidan ja Väinö Linnan teoksista. klo 9–13. Michel Foucault (s. Ke 11.10. Paikalla varapuheenjohtaja Juho Kautto. Aamupäiväkerhossa aiheena selviytyminen, vieraana Kari Peltonen. KONTULAN ELÄKELÄISET. Järj. Musiikkia: Tammerkosken lukion kuoro. Riittäisikö meille siihen aineistoa, persoonallisuuksia, tarinoita – rohkeudesta puhumattakaan. YHÄ KATSELEN PILVIÄ. mennessä Metalli 49:n toimistolle (Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku), p. Gummerus 2017. . La 21.10. Älyköiden touhuja tarkastellaan maan tasalta ilman tuonpuoleisten ideaalien antamaa loistetta. 32 6.10.2017 sekä mojovan kertauskurssin 37 vuoden takaisesta ranskalaisesta politiikasta. Merkkien merkitysten maailma Komisario Jacques Bayard määrätään ylemmältä taholta selvittämään kyseinen mysteeri. Haastateltavat kertoivat paljon hauskoja juttuja, jotka Binet sirotteli kirjaan. 1926). Pohjana on todelliset tapahtumat ja puheet. Olisiko vastaavanlainen satiiri mahdollinen Suomen johtavista intellektuelleista. klo 13.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston pieni luentosali (Vapaudenkatu 39-41). SAMPOLA-KAMPUKSEN Suomi 100 -juhla. 1941) jotain tekemistä asian kanssa. Ti 10.10. Lounaalla oli myös . PERUSTUSLAKI JA SOTE – mitä tapahtui. klo 16.30 Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, Helsinki. MUISTIO Kielenkäytön tutkiminen voi tappaa ON HELMIKUUN 25. Jospa se oli salamurha. Seuraavan vuoden presidentinvaaleihin valmistautuminen on kulisseissa täydessä vauhdissa. Vähitellen kielentutkimus ja rikostutkimus lyövät toisilleen kättä. Jaana Torninoja-Latola esittelee kirjoittamaansa elämäkertaa Elvi Sinervosta. Riittäisikö Suomessa tarinoita. Ti 10.10. Alustajina professori Kari Teräs, ay-aktiivi, tohtori Päivi Uljas ja Jyrki Yrttiaho. Kahvia klo 10.30. Samalla lukija saa kaupantekijäisiksi aimo annoksen kielitiedettä ja semiotiikkaa, ALL OVER PRESS/IAN LANGSDON. Tekijän kuolemasta kirjoittanut kirjallisuusteoreetikko ja kriitikko Roland Barthes (s. Vapaa pääsy. liikutaan Rabelais’n ja Cervantesin jalanjäljillä. TIEDOT TAPAHTUMAPALSTALLE viimeistään tiistaihin klo 14:ään mennessä: Kansan Uutiset/ Muistio, PL 64, 00501 Helsinki. von Wright, Heikki Ylikangas, Raili Kauppi, Erkki Tuomioja, Elina Haavio-Mannila, Katariina Eskola, Antti Eskola, Matti Wuori, Ilkka-Christian Björklund ja Terho Pursiainen. Ke 11.10. Pariisilainen kirjallisuudenopettaja Laurent Binet (s.1972) kirjoitti teosta viisi vuotta keräten kirjan vuosista 1980–1981 tarinoita ja yhdisteli niitä vapaalla kädellä. lla Julia Kristevalla (s. Sitä ennen kannattaa sukeltaa semiotiikan ja Pariisin 1980-luvun älymystön maailmaan Binet’n romaanin mukana Umberto Econ sanoin: ”Punahilkka ei kykene ajattelemaan maailmaa, jossa Jaltan konferenssi pidettiin ja jossa Reaganista tulee Carterin seuraaja. Vauhtiin päästyään komisario Bayard innostuu ja sukeltaa yhä syvemmälle merkkien merkitysten maailmaan ja tutustuu mitä eriskummallisimpiin intellektuelleihin niin Pariisissa, Bolognassa, Napolissa kuin Yhdysvalloissakin. 1935). Ranskan politiikan kertauskurssi Koska kyseessä ovat ranskalaiset intellektuellipiirit, romaanissa Kuka murhasi Roland Barthesin. 1896) kehittelemästä kielen seitsemännestä funktiosta (merkitystehtävästä). Onko bulgarialaissyntyisellä . Viisaustieteilijät riisutaan konkreettisesti alushoususilleen tai peräti alasti, varsinkin Foucault homosaunassa. EDUSKUNTARYHMÄN hyvinvoinnin tulevaisuus -kiertue la 7.10 klo 11 Jyväskylän kävelykadulla. Ajan henkeä ylläpitävään älyköiden maailmaan luodaan terävä satiirinen katse ja tarkastellaan ”suuria” ajatuksia ja puheita vino hymy suupielessä. GLOBAALITALOUDEN HAJOAMINEN: Brexitistä Trumpiin. Kielen seitsemännellä funktiolla olisi siis käyttöä tulevissa presidentinvaaleissa niin sosialistien MitLaurent Binet´n toinen romaani on mehukas satiiri takavuosikymmenten ranskalaisista intellektuelleista. Mutta miksi kielen seitsemäs funktio kiinnostaa myös Bulgarian puolustusministeriä. 378 sivua. Paikalla luottamushenkilöitä. Binet haastatteli lukuisia tuon ajan intellektuelleja ja niitä, jotka olivat mukana Mitterandin presidentinvaalikampanjassa. Sähköposti: lukijoilta.muistio@ kansanuutiset.fi . loso. Oliko Barthesin kuolema sittenkään onnettomuus. Historiaseminaari turkulaisten metallityöläisten ammattiyhdistystoiminnasta 1900-luvulla ja sen nykyisyydestä. La 7.10. TAMPEREEN VASEMMISTO Tammelantorilla la 7.10. Alussa yhteistyö kangertelee ”kielivaikeuksien” eli merkkien tulkintaerimielisyyksien vuoksi. merinen@metalli49turku.fi . Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie johdattelee keskustelua aiheesta. KIRJA Romaanissa liikutaan Rabelais’n ja Cervantesin jalanjäljillä. Hän palkkaa apurikseen merkkien merkityksiä ja kuvan semiologian kursseja vasemmistolaisessa Vincennesin yliopistossa vetävän Simon Herzogin. klo 18 piiritoimistolla (Väinönkatu 28 B). Myös valokuvauksen olemusta käsittelevän Valoisan huoneen kirjoittaja Barthes paljastuu äidin pikkupojaksi. Vähitellen siitä kehkeytyi mehukas satiiri, joka ei välttämättä ole miellyttänyt kaikkia kirjan sivuilla seikkailevia. terandille kuin oikeiston Giscard d’Estaingillekin (s. Myöskään kielitieteilijät, . Alustajana professori Heikki Patomäki. JYVÄSKYLÄN VASEMMISTON jäsenkokous ke 11.10. Entä hänen miehellään, kirjailija Philippe Sollersilla (s. Samoin moni muu neropatti vaikuttaa lähivalaistuksessa omituiselta suhteessa tavalliseen arkeen. Vapaa pääsy. klo 18–20 Helsingin Kannelmäki, Kantelettarenkuja 2:n talokerho (sisäpiha lähellä kauppakeskus Kaarta). 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna. Suomentanut Lotta Toivanen. klo 11 Mikaelinkirkon seurakuntasali. Vapaa pääsy. päivä 1980 Pariisissa. Punahilkalle ’todellinen’ maailma on sellainen, jossa sudet puhuvat, ei sellainen, jossa sudet eivät puhu.” LAURENT BINET: Kuka murhasi Roland Barthesin. Lähtee liikkeelle huhu, että Barthesilla oli pikkutakin taskussa salainen asiakirja, joka sisälsi kuvauksen venäläis-amerikkalaisen kielitieteilijä Roman Jakobsonin (s. loso
Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2, 1(2), 1(2), X, 2(X), 2, 1(X), 1(X), 1, 2, 2, 1(2), 1. VAKIORIVILLÄ ON Englannin alasarjojen ohella myös MM-karsinnan huipentavia matseja. Kypros Kreikka 1 (2) 13. Siitä esimerkkinä on se, että vaikka mestaruus varmistui viime viikon keskiviikkona IFK Mariehamnia vastaan, HJK ei antanut tippaakaan löysää seuraavana lauantaina PS Kemille, joka otti Helsingissä kuokkaansa 4-0. Viime vuonna koko kauden katsojakeskiarvo oli 5 101, vuonna 2017 lukema on toistaiseksi 4 975. Rochdale Rotherham 2 (X) 6. Siellä nimittäin suomalaiset eivät pääse jyräämään materiaalilla, vaan viekkaudella. Jo nyt on ehditty spekuloida joukkueen siirtymisestä Ranskan liigaan. Vuonna 2018 pääsee nimittäin mukaan Eurooppaliigan karsintoihin, vaikka putoaisi Mestareiden liigan karsinnassa jo ensimmäisessä otteluparissa. Suomen painonnostoliiton nuorisoja koulutuspäällikön sijainen Jarno Tiainen kommentoi Kansainvälisen painonnostoliiton IWF:n päätöstä sulkea yhdeksän maata vuodeksi kansainvälisestä kilpailutoiminnasta. Tosin sekään ei onnistunut vetämään täyttä tupaa Töölöön tämän kauden viimeisessä Stadin derbyssä. Sen manageri Paul Hurst on melkoinen inhorealisti, koska BBC:lle viikko sitten antamassaan haastattelussa hän piti sarjapaikan säilyttämistä yhä kauden tärkeimpänä tavoitteena. Bosnia-Hertsegovina Belgia 1 10. Ilta-Sanomat 3.10 KATALONIAN ITSENÄISTYMINEN mullistaisi melkoisesti eurooppailsta palloilua. Kotijoukkueellakin on täydet mahdollisuudet lohkon kakkospaikkaan, vaikka Bosnia teki elämästään vaikeaa häviämällä karsintapelissään Kyprokselle 3–2. Tilannetta ei helpota, jos paikallisvastustaja HIFK putoaa Veikkausliigasta. Kulttuuri Itä-Euroopassa on ollut niin erilainen. Kyseessä oli HJK:n kauden neljänneksi huonoin yleisölukema. Seura on Kauppalehden mukaan valmis satsaamaan yksityisiltä tahoilta kerättävät 6–20 miljoonaa euroa remonttiin ja näin parantamaan mahdollisuuksiaan järjestää tapahtumia myös futismatsien ulkopuolella. Mutta tuolloin virkamiesmäisyyden, europelikompastelujen luoman turhautumisen ja suoranaisen epäonnen cocktailit muodostuivat viime metrien tulpiksi Töölön mestaruusmarsseille. Scunthorpe Wigan 1 (2) 3. Ykkönen. Valko-Venäjä Hollanti 2 12. Kultajuhlat käynnistäneessä IFK Mariehamn -pelissä oli vain 3?217 katsojaa. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 7.10. MK Dons Bradford C 1 (2) 4. LEHTIKUVA/JOSE JORDAN LEHTIKUVA/VESA MOILANEN. Esimerkiksi kultajuhlat käynnistäneessä IFK Mariehamn -pelissä oli vain 3 217 katsojaa. H-lohkon kärkijoukkueiden Bosnia-Hertsegovinan ja Belgian kohdatessa vieraiden paineet ovat kadonneet heidän jo leimattua kisalipun Venäjälle lohkon ykkössijan varmistuttua. Jos Katalonia hyväksyttäisiin arvoturnauksiin, se taistelisi jopa jalkapallon maailmanmestaruudesta Jordi Alban, Gerard Piquén (kuvassa) ja Sergio Busquetsin johdolla. Ajatuksena on parantaa katsojien ja eritoten VIP-väen viihtyvyyttä tekemällä stadionista umpinaisempi, Fifa-kriteerit täyttävä kokonaisuus. Walsall FC Shrewsbury 2 2. Jalat ovat erittäin tiukasti maassa kiinni. La Ligaan FC Barcelonan poistuminen jättäisi valtaisan aukon. Kolmanneksi korkeimman sarjatason, Ykkösliigan, kärkiyhdistelmä Shrewsbury kohtaa vieraissa alemman keskikastin Walsallin. Sen olisi katseltava uusia suuntia, sillä pelaaminen kansallisessa Katalonian-sarjassa sille tuskin riittäisi. Nämä olivat kovat sanktiot, mutta se on erittäin tervettä. saavat varmasti kaiken kannustuksen kotiyleisöltään, ja saattaa olla, että Belgia hyvinkin taipuu tällaisessa tilanteessa. Se siivittänee myös voittoon Walsallista. Northampton T Bristol R 1 (X) 9. HJK:n käytössä oleva pelaajamateriaali on ollut pitkään vahva kilpailijoihin verrattuna. Saarelaiset nousivat voittoon vieläpä 0–2-tappioasemasta. Shrewsburya povattiin putoajaksi ennen kauden alkua. 64 sarakkeen vihjerivi 1. Sveitsi Unkari 1 HJK:lla syytä juhliin – ja huoliin HJK:n fanit pääsivät pitkästä aikaa juhlimaan jalkapallon Suomen mestaruutta. LISÄÄ RAHAA Klubin kassaan olisi odotettavissa menestyksekkäistä europeleistä, ja ensi kaudella europelisysteemi on HJK:llekin houkutteleva. Tällä kaudella syke on ollut toisenlainen, vaikka europelit menivät nytkin vihkoon. 33 6.10.2017 . Bulgaria Ranska 2 11. FC Barcelona kuuluu maailman jalkapallojättilaisiin, mutta uudesta valtiosta tulisi vahva tekijä myös kori-, käsija lentopallossa. HJK:n olisikin pitänyt periaatteessa varmistaa mestaruudet myös vuosina 2015 ja 2016 tämän kauden malliin kuukautta ennen sarjan päätöstä. MENESTYKSESTÄ HUOLIMATTA Klubin toimistolla on kuitenkin myös syytä huoleen. 1 X 2 Olli Kohonen kohonen.olli@gmail.com VEIKKAUSLIIGAN YLIVOIMAISEEN voittoon marssineen Helsingin Jalkapalloklubin viime viikolla sinetöitynyt paluu kultakantaan ei yllättänyt ketään. Oxford U AFC Wimbledon 1 (X) 8. Tällä kaudella Klubia ei haitannut edes maalitykki Alfredo Morelosin lähtö Skotlannin suurseura Rangersiin, eivätkä Moshtagh Yaghoubin ja Atomu Tanakan loukkaantumiset olleet ylitsekäymättömiä esteitä mestaruustiellä. Doncaster Southend U 2 7. Koko futisstadionin lähialue on myllerryksessä HIFK:n kaavaileman Helsinki Gardenin myötä, mutta tämän hetken tilanteen mukaan myös futiksen harjoituskentät ja kansainvälisten pelien järjestämismahdollisuudet säilyisivät Töölössä. Tosin jos HJK lähtee eurokentille taas hakemaan pakkomenestystä, ei hyvä heilu. Plymouth A Fleetwood X 5. Vaikka alkupeleissä vastaan saattaa tulla walesilaisia ”pubijengejä”, on hyvä muistaa se, että esimerkiksi HJK:n ollessa Eurooppa-liigan lohkovaiheessa vuonna 2014 lohkon toiseksi pienin pelaajabudjetti helsinkiläisten 1,1 miljoonan euron jälkeen oli Club Bruggen 25 miljoonaa euroa. Ilkka Solanterä BARCELONA RANSKAN LIIGAAN. kello 16.58. Bosnian Edin Džeko ja Vedad Ibiševi. HJK:lla onkin suunnitelmia Telia 5G -areenan ja varsinkin sen Klubipäädyn remontoinnista
Vasemmistoliiton Anna Kontula kysyi, eikö hallitus ymmärrä työttömyydestä mitään. WWW.KANSANUUTISET.FI . Rentola oletti värväyksen tapahtuneen 1950-luvun puolivälissä ja se saattoi liittyä hänen syrjäyttämiseensä Helsingin ja Uudenmaan piirisihteerin tehtävästä. Todisteita tästä ei ollut. – Tiesin tai ainakin vaistosin, että on joku joka toimittaa tiedot, Saarinen sanoi KU:ssa 3.10.1997. kansanuutiset.fi /3785689 Suomi ei allekirjoita ydinasesopimusta NATON PÄÄSIHTEERIN Jens Stoltenbergin kannanotot osoittavat Suomen myötäilevän sotilasliiton kantoja ydinaseiden kieltosopimukseen. Myös SKP oli vakoilun kohteena. Rentolan mukaan puolueen ytimessä toimi 1950-luvulla vasikoita ja vakoilijoita. . Mukaan mahtui yksi oppimisen ammattilainen. Toiminta hiipuikin 1950-luvun loppupuolella. Varsinaisia käytännön koulutyön ja opetuksen asiantuntijoita joukossa ei ole, opetushallituksen pääjohtajaa en pidä sellaisena.” Uusikylän mukaan vallalla on ajattelu, jossa lapsi nähdään ”ilmiömäisenä tulevaisuusosaajana”. Tutkijoiden piiristä on Suomessa tullut huomioita Suomen Nato-myötäilystä. Jos on niin, olisi reilua myös esittää asia parlamentille niin. Vuodesta 1958 Hauhian raportit päätyivät myös presidentti Urho Kekkoselle ja niiden tiedot vaikuttivat hänen ratkaisuihinsa. Muun muassa ulkoja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Ojanen Tampereelta on arvioinut, että päätöksen taustalla on tarve suojella Nato-kumppanuussuhdetta. Rentola ei saanut selville, kuka oli neuvostoliittolainen osapuoli toiminnassa. Hän piti todennäköisenä, että Suomessa tärkeä toimija oli SKP:n puheenjohtaja, Valpon entinen apulaispäällikkö Aimo Aaltonen. Koulusta on tulossa konsulttija tietokone. Se selvitti Suomessa sijaitseviin sotilaskohteisiin liittyviä tietoja. Sirpa Puhakka . kansanuutiset.fi /3786141 Aktiivimalli jo valiokunnassa TYÖTTÖMYYSTURVAN aktiivimalli lähetettiin eduskunnan budjettikeskustelun lomassa valiokuntaan. Kai Hirvasnoro Kimmo Rentolalla oli järisyttäviä paljastuksia kirjassaan. Vakoilua organisoivat entisen punaisen Valpon sotilastoimiston miehet. LE H T IK U V A /M A R T T I K A IN U LA IN E N LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI LEHTIKUVA/VESA MOILANEN. kansanuutiset.fi /3783940 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. – Vai onko esityksen tosiasiallisena tavoitteena jokin muu, esimerkiksi työttömyysturvan leikkaus kohdentaen sen työttömien sisälläkin siihen kaikkein haavoittuvimpaan ja vähiten puolustuskyvyttömään ryhmään. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Sen jälkeen hän kuitenkin työskenteli puolueen järjestöosastolla muun muassa Aarne Saarisen puheenjohtajakaudella. Hän kiitteli Suomea ja Ruotsia siitä, etteivät maat ole allekirjoittamassa YK:ssa laadittua kaikki ydinaseet kieltävää sopimusta. Ensinnäkin SKP:n sisällä toimi Neuvostoliiton tiedustelun toimeksiannosta sotilaallista vakoilua harjoittanut organisaatio. 20 VUOTTA SITTEN. Rentolan mukaan SKP:n pääsihteeri Ville Pessi ja Hertta Kuusinen pyysivät sen jälkeen Tehtaankatua lopettamaan puolueen käytön vakoilussa. . Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Vakooja SKP:n puoluetoimistossa Kimmo Rentolalla oli järisyttäviä paljastuksia kirjassaan. JARMO LINTUNEN Työttömyyteen liittyvän byrokratian purkaminen auttaisi Anna Kontulan mukaan työttömiä ottamaan vastaan keikkatöitä. Lisäksi Suomi on ilmoittanut tukevansa mieluummin ydinsulkusopimusta. 34 6.10.2017 . Hauhiaa hän ei osannut epäillä. Osaamisen muutostarpeita pohtimaan on asetettu 14-henkinen työryhmä. Valpon seuraajan Suojelupoliisin tietolähde noin 20 vuoden ajan oli SKP:n keskuskomitean työntekijä Veikko Hauhia, Rentola kertoi kirjassaan. Koulutusryhmä ilman asiantuntijoita OPETUSMINISTERI Sanni GrahnLaasonen asetti elokuussa osaamisen tulevaisuuspaneelin, jonka tehtävänä on ennakoida koulutuksen muutostarpeita. Suomi on perustellut osallistumattomuuttaan juuri sillä, ettei se näe mielekkääksi neuvotella ydinaseista ilman ydinasevaltioita. SUOMEN KOMMUNISTISEN PUOLUEEN värikkäästä menneisyydestä saatiin uutta sensaatiomaista tietoa dosentti Kimmo Rentolan lokakuun 1997 alussa julkaisemassa kirjassa Niin kylmää että polttaa. ”Vain yksi panelisteista on oppimisen ammattilainen. Yksikään ministeri tai hallituspuolueen kansanedustaja ei ollut paikalla perustelemassa sitä, miksi työttömyysturvasta leikataan kolmen kuukauden aikana 4,65 prosenttia, jos työtön ei pysty osoittamaan olleensa aktiivinen. Useita vakoilujuttuja paljastui 1950-luvun puolivälissä. Kasvatustieteilijä Kari Uusikylä kirjoittaa blogissaan, että koulutuspolitiikkaa sekä oppimista ovat uudistamassa kauppatieteilijän johdolla tietokirjailija, pääjohtaja, valtiosihteeri, kansleri, professori, tutkimusjohtaja, toimitusjohtaja, johtaja, kansliapäällikkö, pormestari, toimitusjohtaja, tutkimusjohtaja ja professori. Neuvostoliitossa ulkomaantiedustelua harjoitti useampi organisaatio. rmojen sponsoroima kilparata, jonka ytimessä on voittamisen ja minä–minä-kulttuurin edistäminen. Tiesin tai ainakin vaistosin, että on joku joka toimittaa tiedot. Sodan aikana Hauhia istui aatteensa puolesta vankilassakin
Kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) puolestaan uskoo tarveharkinnan poiston johtavan haitalliseen ja hallitsemattomaan muutokseen yhteiskunnassa, vaikka hän ymmärtääkin lakialoitteen ajatuksen EU:n ulkopuolisten työntekijöiden aseman parantamisesta. Työntekijöiden tulo Suomen työmarkkinoille EU:n itäisistä maista kuten myös ns. Tarkemmat tiedot verkkosivulta: www.kansanuutiset.fi /tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma–pe 9.00–16.00 puhelin: 09 7596 0200 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat mediakortissa www.kansanuutiset.fi tai ilmoitustrafi ikista. Sirpa Koskinen Kirjoittaja on Kansan Uutisten toimittaja. ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2017 E linkeinoelämän keskusliitto ja kokoomus ovat lobanneet voimakkaasti EUja Etamaiden ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. O n ymmärrettävää, että asiasta jätetyn lakialoitteen allekirjoittajaviisikon joukossa on kokoomuksen Juhana Vartiainen, mutta monia on ihmetyttänyt, miksi siellä on myös vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula. Kontula on kiinnittänyt huomiota myös muun muassa Suomessa jo työskenteleviin henkilöihin, joita saattaa uhata jäykän tarveharkinnan vuoksi maasta häätäminen. Työsuhdeturvaa ei ulkomaisella vuokratyöntekijällä ole. Oleskelulupahakemus on pantava vireille jo lähtömaan Suomen edustustossa. Talous kasvaa kohisten. – Luulen, että valinta on vaikuttanut yllättävänkin paljon mielikuviin Vuosaaresta ja kohottanut asukkaiden itsetuntoa, toteaa Vuosaari-seuran puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes. Työvoimapulasta ei siis saa tulla kasvun pullonkaula. Voisi tosin kysyä, eivätkö EU:n itäisistä maista tulevat työntekijät, joille siis rajat ovat jo nyt kovin auki, voi yksistäänkin edistää halpuuttamisen äärimmilleen. Ehkä voivat. Rakennusliitto uskoo, että EU-alueen ulkopuoliseen rakennustyövoimaan liittyy vieläkin suurempia ongelmia. Sitä on juhlittu syksyn mittaan. 12 kk 156 € 179 € 6 kk 79 € 91 € 3 kk 40 € 47 € Hinnat sisältävät alv. (10?%). Ja on muistettava, että kun Uudellamaalla on rakennusbuumi, kuten nyt on, tai kun Turussa on laivanrakennusbuumi, kuten nyt, niin ELY-keskukset poistavat alueeltaan tarveharkintaa omilla linjauksillaan, jolloin työluvan saaminen kolmansista maista helpottuu. JARNO MELA LEHTIKUVA/VESA MOILANEN. Hän kantaa huolta paperittomien mahdollisuuksista siirtyä työelämään. Kehitysmaiden työntekijät joutuvat poikkeuksetta maksamaan välittäjälleen suuria palkkiota yleensä lainarahalla, mikä saattaa työntekijän täysin välittäjänsä armoille. Rakennusliitto muistuttaa, että rakennuksille työvoima tulee aina vuokrayritysten kautta. J os lakialoite toteutetaan ilman selkeää lisäystä valvontaviranomaisten ja poliisin resursseihin, ammattiyhdistysliikkeen uhkakuvat voivat hyvinkin toteutua. 35 6.10.2017 Kansan Uutiset viikkolehti PUHELIN 09 759 601 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 TOIMITUSJOHTAJA Pirjo Virtaintorppa 09 7596 0254 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TOIMITUS avoinna ma–pe 9.00–16.00 Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi viikkolehti@kansanuutiset.fi TILAUKSET JAKELUHÄIRIÖT OSOITTEENMUUTOKSET Ma–pe klo 9.00–16.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. kolmansista maista tarkoittaa Myllykosken mukaan palkkojen rajatonta halpuuttamista. M eillä on siis jo nyt melkoinen määrä EU:n alueelta tulleita ja yhä enemmän EU:n itäreunalta tulleita. Se sopisi varmaan EK:lle, jonka motiivina tarveharkinnan poistamiselle on työmarkkinoiden avaaminen kansainväliselle kilpailulle ja sitä kautta ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoiman pienentäminen. Hän haluaa näin estää työntekijöiden hyväksikäytön. Vai voisivatko EU:n ulkopuolelta tulevat vielä lisätä tätä kurjuutta. Säästö Määräaikais. On kuitenkin muistettava, että vaikkapa Nigeriasta ei tänne lähdetä töihin noin vain. Vaatimusta perustellaan yrittäjäpiireissä ja vähän muuallakin työvoimapulalla, josta Suomi kärsii sitä enemmän mitä vähemmäksi väestönkasvumme käy ja mitä suurempi osa vielä työikäisistä kansalaisista eläköityy. Ne maksavat liian pientä palkkaa, teettävät ylipitkiä työpäiviä ja jättävät usein sosiaalivakuutusmaksut maksamatta. Välittäjä voi lähettää työntekijän kotiin milloin haluaa. Ammattiliitoissa, esimerkiksi juuri Rakennusliitossa, onkin jo paljon tietoa siitä, miten ulkomainen työvoima vaikuttaa työmarkkinoilla. ENSI VIIKOLLA Helsingin Vuosaari valittiin vuoden kaupunginosaksi elokuussa. Ja maahanmuuton edellytykset arvioi maahanmuuttovirasto. Viimeinen sana HALPATYÖVOIMAA YRITTÄJILLE Rakennusliitto uskoo, että EU:n ulkopuoliseen rakennustyövoimaan liittyy vieläkin suurempia ongelmia kuin EU:n alueelta tulevaan
Cumulus Resort -hotellit ympäri Suomen tarjoavat syyslomakaudella Tradekan jäsenille reilun 35 % alennuksen huonehinnasta. Extraetuja ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Etuhuoneita on myynnissä rajoitettu määrä. Tradekan jäsenen PINS-kortti tulee esittää hotelliin sisäänkirjautuessa. Alennuksia ei anneta jälkikäteen. Syyslomat -35 % Katso kaikki Tradekan jäsenen syksyn extraedut www.tradeka.fi Katso myös muut Tradekan jäsenen syksyn extraedut www.tradeka.fi Cumulus Resort -hotellien Tradekan jäsenen extraetu koskee uusia varauksia ja vapaa-ajan matkustusta. Extraetusi on voimassa 12.10.–29.10.2017 seuraavissa kylpylähotelleissa ja hotelleissa: Syyslomat Tradekan jäsenille -35 % alennuksella Etuhotellisi • Hämeenlinna: Kylpylähotelli Cumulus Resort Aulanko • Ikaalinen: Cumulus Resort Ikaalisten Kylpylä • Imatra: Cumulus Resort Imatran Valtionhotelli • Jyväskylä: Kylpylähotelli Cumulus Resort Laajavuori • Nokia: Kylpylähotelli Cumulus Resort Eden • Rovaniemi: Cumulus Resort Pohjanhovi • Rukatunturi: Cumulus Resort Rukahovi • Siuntio: Cumulus Resort Siuntio • Vaasa: Cumulus Resort Tropiclandia • Vantaa: Cumulus Resort Airport Congress Center. Varaukset tuotetunnuksella OSKTARJOUS osoitteessa booking.restel.fi 26.9.–11.10.2017