SIVU 23 kansan uutiset . 31/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa. Viikkolehti | 6.8.2021 | 3,5 € 31-003251-2131 | kansanUUtiset.fi Osa-aikatyössä riittää varjopuolia sivu 7 Älymystön vainoa Venäjällä sivu 12 Helsinki Biennaali provosoi sivu 16 Yhdessä vai erikseen?
Erityisesti muistissa ovat Juha Sipilän hallituksen ”talkoot”, joissa omistava luokka katsoi vierestä, kun heikommassa asemassa olevilta leikattiin. LUE LISÄÄ SIVULTA 12 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Ministeritasolta syytettiin, kuinka EU:n ei pidä tulla sanomaan, miten Suomi metsiään hoitaa. Mutta vaihtoehtoja ei ole, maailma on kirjaimellisesti tulessa. kohti hiilineutraaliutta. Tältä osin katse on Kiinassa, joka on luvannut lähteä kulkemaan PÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. Reilua siirtymää on hoettu, nyt se pitää toteuttaa. Väitetään esimerkiksi, että viestinnällä voidaan journalismia paremmin rakentaa yhteisöllisyyttä. Siinä jää huomaamatta muun muassa se, että Suomi ja muut EU-maat ovat ulkoistaneet päästöjään Kiinaan. Tarvittavia ilmastotoimia on yksinkertaisesti lykätty liian pitkään. Hän pelkää, että poliittinen sorto laajenee Venäjälle kriittiseen älymystöön. Siksi ilmastotalkoissa on pidettävä huoli, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on reilu. Samoin Yhdysvalloista on kuulunut lupauksia tarvittavista toimista. Maastopalot riehuvat eri puolilla, jääpeitteet sulavat, ja Amazonin sademetsä on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Tavoite on kova – onhan vuoteen 2030 aikaa alle yhdeksän vuotta. Suomessa sanotaan usein, että turha täällä on mitään tehdä, kun Kiina saastuttaa niin paljon. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Jussi Joentausta Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. Synkkiä ilmastouutisia riittää. Siinä keskityttiin esimerkiksi siihen, kuinka paljon bensiini mahdollisesti kallistuu tai miten käy Suomen metsien. 2 | KU 31 /2 02 1 Journalismin voimaa ei täysin ymmärretä, Lauri Linna toteaa kolumnissaan. Syksyllä ne pitää oikeasti toteuttaa. Samalla pitää muistaa, että ilmastokriisin lisäksi meitä odottaa mahdollisesti vielä viheliäämpi ongelma – luontokato. Maailma on tulessa Kun sisämaan lapsi astuu ensimmäisen kerran meren syleilyyn, osa hänestä jää aaltojen alle ja kieppuu suolojen keskellä, jotka ovat liuenneet luolapiirrosten tekijöiden ihoilta. Nyt on tullut aika maksaa lasku planeettaa tuhoavasta elintavasta. Asenne on paitsi väärä myös tyhmä. (10 %). On selvää, että suurimmat saastuttajat on saatava ilmastotoimiin mukaan. Nettopäästöjä on tarkoitus pudottaa 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Siksi keskustelua ilmastopaketin tiimoilta oli hämmentävä seurata. l K eSkellä SuomalaiSten lomakautta Euroopan unioni julkaisi ilmastopaketin, jolla unionin jäsenmaiden päästöjä on tarkoitus vähentää. SuomalaiSia kutSuta an päättäjien toimesta usein talkoisiin, joissa sana ei vastaa merkitystään. Kesto Määräaikais. LUE LISÄÄ SIVULTA 6 Näemmekö pian neuvostoaikojen tapaisia kirjailijavainoja, kysyy Ville Ropponen artikkelissaan. Jos tuo pitää paikkansa, ei EU:n pitäisi ottaa kantaa Brasilian tapaan tuhota Amazonia. Samalla tavoin nykyinen hallitus on hokenut tekevänsä tarvittavat ilmastotoimet. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Johan alén Toimitussihteeri 31/2021 Perjantaina 6.8.2021. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Oikea kulma on siinä, mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä
Ja löytänyt aina tiensä marjametsään. Mustikanvarvut ja kielot peittävät alaspäin viettävää rinnettä. TeksTi Katri Kiukas Marjastaminen on Pirjo Tuomelalla tapa olla luonnossa. Seisahdumme avoimempaan kohtaan. Sinne Tuomela meni ja pikkuhiljaa löysin marjapaikat. Yksitoista vuotta Rantasalmella Etelä-Savossa asunut Tuomela tuntee metsän kuin omat taskunsa. Ka tr i Ki UK as. – Metsässä ne kasvaa, tämä kuittasi. Rantasalmelle muuttaessaan hän kyseli päästä naapurin mukaan marjapaikoille. AjAssA KU 31 /2 02 1 | 3 01 AjAssA K uljen suoria mäntyjä kasvavan harjun lakea kaartuvaa polkua. Edelläni kulkee Pirjo Tuomela (71), työuransa pankkialalla tehnyt elinikäinen marjastaja. Savosta kotoisin oleva Tuomela on muuttanut ja reissannut paljon sekä Suomessa että ulkomailla. – Tuolla alhaalla on lampi ja edempää kulkee polku alas, Tuomela viittoilee. Tuomela on tarkkaillut juuri Luonnon pyhäkössä Konkarimarjastaja kertoo, mikä ajaa vuodesta toiseen marjametsään
Ympäristöasiat huolettavat myös Tuomelaa. Toisin sanoen todennäköisimmin marjametsäkin on talousmetsää. Kolmetoistavuotiaana Tuomela piti kesän taloutta isänsä kodissa, kun äiti oli töissä toisella paikkakunnalla. Kurjet lenteli yli ja joutsenet, Tuomela muistelee karpalonpoimintaa. Ja hänhän poimii, jos terveys pysyy hyvänä ja marjoja tulee. Tuomela poimii käsin, niin saa siistimpää marjaa. Vaikka varma ei voi olla, niin moni asia vaikuttaa. Nyt siinä kasvaa vattua. Koska ne symboloivat riippuvuuttamme elosta ja kunnioitusta sitä kohtaa. Ennen kaikkea hän miettii, millainen maailma lapsille ja lapsenlapsille jää. Naisista useampi kuin joka toinen marjastaa. Suomen metsistä 2,9 % on luonnonvaraisia saksalaisen Humboltin yliopiston tutkimuksen mukaan. Saman tunteen koen puutarhassa, levittäessäni huussissa syntynyttä kompostimultaa kasvimaalle: ravinteet kiertävät, elämä jatkuu ja minä olen osa sitä. Pyhä pakenee sanoja. Viime kesänä mustikkametsässä nautin sormien liikkeestä, työstä jota ei voi kiirehtiä, olemisesta luonnossa. Metsä on hänelle pyhä paikka. Perhe matkasi luotsin veneellä saareen, jossa kerättiin marjoja ja uitiin. AjAssA 4 | KU 31 /2 02 1 päättymäisillään olevaa kukintaa ja sen perusteella mustikkaa näyttäisi tulevan. Se tuoksu. Marjoja hän poimii neljän tunnin rupeaman vain vesipullo mukanaan. Erityisesti surin mehiläisiä, kimalaisia ja perhosia sekä muita pölyttäjiä, joiden määrä on romahtanut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kävelemme takaisinpäin harjua, josta on kaadettu puita jokin aika sitten. Tilastokeskuksen tietojen mukaan 10–15-vuotiaista yli 40 % marjastaa. – Se vaan on semmonen se metsä, kiteyttää Tuomela. Minulle marjastus on myös pieni siivu riippumattomuutta ympäristökatastrofia kiihdyttävästä kapitalismista ja sen polttoaineesta öljystä. Heidän ja iäkkäimpien marjastajien osuus on säilynyt pitkään samana, kun muissa väestöryhmissä on marjastus selkeästi vähentynyt vuodesta 1991 alkaen. Taloudelliset intressit ja planeetan kantokyky eivät sovitu vaivatta yhteen, kuten viime vuosien keskustelu kestävistä hakkuumääristä, hiilinielujen laskentatavoista ja Metsähallituksen ja viime kädessä valtion vastuusta hiilinieluista ja biodiversiteetistä osoittavat. Tälle kesällä Tuomelalla on jo tilauksia odottamassa. Eniten Tuomela poimii mustikkaa, jopa 150 litraa kesässä. Pakko se ei ole ollut enää pitkään aikaan eikä rahastakaan ole kyse. – Ai että oli ihana olla siellä suolla. – Sanon, että voihan niistä jotakin maksaa. La Ur i Ha nn Us. Hiiltä sitovat metsät ovat myös avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kolme vuotta sitten julkaistussa e2:n ja Suomen kulttuurirahaston tutkimuksessa luontoa piti pyhänä 44 % suomalaisista. Silti Tuomelan muistot lapsuuden marjareissuista ovat lämpimiä. Sama asenne henkii Tuomelasta edelleen: askaretta pitää olla esimerkiksi neulomista tai kutomista silloin, kun ei pääse marjaan. Hän muistelee aikaa ylpeydellä. Hörpimme Tuomelan kanssa termarikahvia polun pientareella ja arvailemme näinköhän koronapandemian myötä lisääntynyt luonnossa liikkuminen vaikuttaa marjastuksen suosioon. l Metsän lahjat Minulle Metsä ei tarjoa enää lohtua, kuten ennen. Päälle tulevat puolukat, vadelmat ja viime vuonna myös karpalot. – Eväitä en ota. Tuomelalla on joukko ystäviä, joiden kanssa tunnit marjametsässä kuluvat rattoisesti rupatellen. – Linnuille ja oraville mie juttelen, Tuomela naurahtaa. Marjastusta Tuomela kuvaa harrastukseksi tai jopa elämäntavaksi. Luonnon kirkossa Marjastaminen on Tuomelalla tapa olla luonnossa – yksin tai yhdessä. Ikäryhmistä innokkaimpia marjastajia ovat yli 65-vuotta täyttäneet. Pari prosenttia suurempi osuus harrastaa marjastusta, joka on suosituin luontoharrastus Suomessa. Todellisuus on pelottavan lähellä dystopiaa: Huffington Postin mukaan Kiinassa pölyttäjäkato on paikoin niin paha, että ihmiset pölyttävät kasveja käsin pitkävartisilla siveltimen ja pölyhuiskan risteyksiltä näyttävillä työkaluilla. Perjantaisin Tuomela keräsi mustikat, joista äiti leipoi lauantaina piirakan. Tuomela kertoo, ettei usein käy kirkossa, mutta metsästä tullessa olo on samalla tavoin hyvä ja rauhallinen. Tuomela kerää oman ja läheisten pakastimet täyteen ja ottaa vastaan tilauksia tutuilta, jotka eivät itse enää pysty tai halua marjaan lähteä. Ei Enää rahasta Tuomela varttui seitsemän sisaruksen kanssa köyhässä perheessä. Norjalainen Maja Lunde kirjoittaa romaanissaan Mehiläisten historia tulevaisuuden hedelmätarhoista, joita pölyttävät ihmiset mehiläisten kadottua. Kun marjakausi alkaa, Tuomela tekee jopa kolme marjareissua päivässä. Yksin ollessakin huolet väistyvät ja mielen täyttävät hyvät ajatukset ja suunnitelmat, iän myötä myös vanhat muistot. Hakkuut on tehty harventaen, mutta tasaisin välimatkoin kasvavat männyt näyttävät selvästi, että kyseessä on talousmetsä. – Tämä paikka oli sammaleinen kuin satumetsä, mutta sitten se kaadettiin. KatriKiukas Kommentti Mustikkasatoon eniten vaikuttava tekijä on pölytyksen onnistuminen. Se on paikka, jossa voin pysähtyä oman riippuvuuteni äärelle, nöyrtyä elon selittämättömyyden edessä, tuntea yhteyteni siihen. Luonnonvarakeskuksen mukaan tärkein mustikkasatoon vaikuttava tekijä on pölytyksen onnistuminen. Mitä jää lapsenlapsille. surusta huoliMatta marjametsä tarjoaa myös lohtua. Tuomela arvelee, ettei harrastus kiinnosta nuoria. Ilman pölyttäjiä meillä ei ole marjoja. Tuomela ei ole ajatuksen kanssa yksin. ”Marjat on ainakin syötävä, ne ovat metsän lahjoja”, sanon puurolautastensa äärellä nirsoileville lapsille. Minulle metsän pyhyys on tässä, joku muu selittää kokemustaan toisin. Laiskistun, jos alan siinä syömään. Mutta en pidä kirjaa saatavista. – Kouluun piti kerätä talveksi marjat puuroon, Tuomela muistelee. Luonnonvarakeskuksen mukaan talousmetsän lajikirjo on niukempi, ja luonnonvaraiset metsät erityisen tärkeitä uhanalaisille metsälajeille. Silloin marjastus ei ollut harrastus vaan taloudellinen välttämättömyys. Samalla surin suoria puurivejä, jotka kymmenen vuoden sisään lienevät tukkeja, surin uhanalaisia lajeja, joille lämpenevän ilmaston aiheuttamat muutokset voivat olla liikaa
Järkiporvarien puheenjohtajaksi valitulla Jani Seikkulalla ei ole mitään käsitystä siitä, miten järjestö tulee toimimaan. KoLumni Pe KK a Pa jU vi rt a. AjAssA KU 31 /2 02 1 | 5 Suomeen peruStettiin elokuun 2001 alussa Järkiporvarit-niminen järjestö yksilönvapauden, ympäristökysymysten ja globaalin vastuun asialle. Tai miten erektio-ongelmat ovat valtava tabu. – Suomen poliittisesta ilmapiiristä kertoo jotain, että jatkossa kaikki kriittiset järjestöt pitää ilmeisesti perustaa salassa. Paavo Arhinmäki @paavoarhinmaki 29.7. Minulla ainakin on siis vielä työtä tehtävänä ja kaatumisia kaaduttavana. LAinAttuA Jokaisen kritiikin julkaisu on myös kollaboraation, yhdessä kirjoittamisen hetki. En pidä ruumiillista pystyvyyttä jonain oletusarvoisena hyveenä tai ihmisarvon mittarina. Hallitus on sitoutunut keväällä, että lapsiin ja nuoriin ei kohdisteta uusia rajoitustoimia. Halusin nopeasti pois tilanteesta, jossa kaikki olivat nähneet kaatumiseni. Siksi, että se tuntuu olevan helpointa kun lapsilla ja nuorilla ei ole lobbauskoneistoa. Käsistäni oli vuotanut verta, mutta minulla ei ollut mukana paperia. Päätoimittaja Ville Hämäläinen Kiiltomato.netissä 16.7. Opettavainen kaatuminen anna lemström Kirjoittaja on Vasemmistoopiskelijoiden puheenjohtaja. Tämän oman sisäisen ristiriidan kriittinen tarkastelu on yksi opettavaisimmista kokemuksista, joita tiedän. Jos minulta kysyttäisiin suoraan, että onko noloa joskus kaatua, vastaisin empimättä ettei ole. Tai miten kerran näin jonkun kaupassa kiipeävän hyllyjä pitkin yltääkseen ylimmän hyllyn vessapaperipakettiin sen sijaan, että olisi pyytänyt lähistöllä olevalta pidemmältä ihmiseltä apua. Jollain ohikulkijalla olisi varmasti ollut nenäliinapaketti. Vaikka kuinka kuvittelisi olevansa tiedostava, voi ensireaktio eri tilanteisiin osoittaa, että yhteiskunnan normit ovat alitajunnassamme tiukassa. Jaoin pohdintani myös somessa ja eräs ystäväni kiteytti asian hyvin: ruumiillinen pystyvyys on yhteiskunnan keskeisiä toimintamalleja ja siitä poikkeaminen on noloa. Muutamaa tuntia myöhemmin istuessani sairaalassa odottamassa ranteen röntgenkuvien tuomiota pohdin reaktiotani. Lapset ja nuoret ovat joutuneet jo olla liikaa etäopetuksessa. Nolon sijaan se on inhimillistä. Miksi en ollut pyytänyt apua. Järjestöä perustamassa ollut Esa Salminen kertoi KU:n kesätoimittajalle Paavo Arhinmäelle olevansa pöyristynyt asiasta. Tekstin alle nimensä saa kriitikko, mutta pienellä vaivalla lukija voi koska tahansa selvittää, kuka on tehnyt päätöksen tällaisen tekstin julkaisemisesta tässä muodossa. Miksi häpeän tunne oli niin voimakas, että en sitä keneltäkään kysynyt. Muistin miten nolotti, kun en kerran saanut hillopurkkia avattua ja menin naapurin ovelle pyytämään apua. Näin käy usein. Ainakaan kokoomusja Ydinenergianuoret eivät näytä sallivan sellaisia äänenpainoja, jotka kritisoisivat heitä edes rivien välistä. On surullista huomata, miten jälleen kerran tartuntalukujen noustessa, lasten ja nuorten asema on se, johon halutaan kajota ensimmäisenä. Kokoomusnuoret marssittivat paikalle kymmeniä omia aktiivejaan ja valtasivat järjestön 1970-luvulta tuttuun tyyliin. Kunnes kompastuin ja rämähdin asfalttiin. Kömmin salamana pystyyn, jotta pääsin luikahtamaan ratikan ovien välistä sisään piiloon tuijottavien katseilta. Miksi. Avoin perustamiskokous ei mennyt suunnitelmien mukaan. some ratiKKa Kääntyi nurkan takaa näkyville. Kai Hirvasnoro Kokoomusnuoret valtasivat Järkiporvarit 20 vuottA sitten Opiskelija-aktiivit Lena Koskela ja Esa Salminen ideoivat Järkiporvarit-järjestöä, jonka kokoomusnuoret valtasivat sen perustamiskokouksessa. Meillä on syksyllä täytettävänä oppimisja hyvinvointiaukko. Veronika Honkasalo @veronikahonka 29.7. Silti tunnereaktioni paljasti sisäistetyt normit. Etäkoulun tulee olla viimesijainen keino. Reagoin refleksinomaisesti ja pistin juoksuksi kiitäen kohti pysäkkiä
Journalismi muokkaa todellisuutta tavalla, mikä ei viestinnälle tai mainosjulkaisuille ole ikinä mahdollista. Journalismista luopumista on helppo perustella viestinnän tehokkuudella. Taustalla on lähes koko alaa koettelevia taloudellisia vaikeuksia, jotka johtuvat pitkälti mainosmyynnin pienentymisestä. Journalismilla saadaan tietoa asioista, joista muuten ei tiedettäisi. Mutta ihmisten tapaamisessa on arvoa, jota ei voida saavuttaa viestinnällä. Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. AjAssA 6 | KU 31 /2 02 1 jota ei voi korvata millään muulla keinolla. Kaarakainen s.27.7.1933 k.16.7.2021 Äitiä, mummoa, isomummoa, isoisomummoa lämmöllä muistaen Antero, Olli ja Timo perheineen Muistotilaisuus 11.8. Sama pätee journalismiin. Onhan viestintä usein yksinkertaisempaa toteuttaa kuin tapahtumat. Olen aiheesta keskustellessani huomannut, että journalismista leikatessa toistuvat niin puolue-, ylioppilas-, kuin järjestölehtien kohdalla samanlaiset ajatusmallit. anterorantala@hotmail.com. www.kansanarkisto. Kun journalismia verrataan viestintään, ei mielestäni kuitenkaan osata ottaa huomioon journalismin maailmaa muuttavaa voimaa. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Viime vuosina näissä on käynyt katoa. l P uhtaasti kaupallisen median lisäksi Suomessa on ollut laaja joukko Julkisen sanan neuvoston laatimiin Journalistin ohjeisiin sitoutuneita lehtiä, joiden taustalla on aatteellinen taho. Suurista järjestöistä Partio on lakkauttanut journalismiin sitoutuneen lehtensä. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. Tällöin kuitenkin ollaan unohdettu se, että journalismi muokkaa maailmaa tavalla, jota ei voida korvata. Taloudellisten syiden lisäksi lehtien lakkauttamisia on kuitenkin perusteltu tavoilla, joissa näkyy, ettei journalismin voimaa täysin ymmärretä. Kansan Arkiston Ystävien tilaisuudet siirtyvät syksyyn! Tavara-arpa ry Martta Eliina RANTALA os. klo 10 Malmin työväentalo ilm. Vihreät lakkauttivat puoluelehtensä. Ne kun ovat olemassa muuttaakseen maailmaa ja journalismista luopuminen tarkoittaa luopumista tärkeästä keinosta muutoksen saavuttamiseksi. Journalismia korvataan viestinnällä huonoin perustein Kolumni Journalistiset julkaisut eivät välitä suoraan puolueohjelmien tai linjapaperin kantoja, mutta ne muuttavat maailmaa tavalla, jota ei voi korvata. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. Journalismin korvaamista viestinnällä voi verrata siihen, että ihmisten kohtaaminen tapahtumissa haluttaisiin korvata viestinnällä. Journalismin hintaa ja tehokkuutta verrataan erityisesti viestintään. Ylioppilaslehti on kadonnut niin Vaasan, Itä-Suomen kuin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta. Journalistiset julkaisut eivät välitä suoraan puolueohjelmien tai linjapaperin kantoja, mutta tuottamalla ja levittämällä tietoa, havaintoja ja näkökulmia, ne muuttavat maailmaa tavalla, Lauri Linna Kirjoittaja on Ylioppilas lehteä julkaisevan osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Kun erilaiset aatteelliset tahot luopuvat journalismista, ne siis luopuvat yhteisöllisyyden rakentajan ja jäsenpalvelun lisäksi keinosta muuttaa ympäröivää maailmaa. Tätä vasten päätökset lakkauttaa journalistinen media näyttäytyy oudossa valossa, oli kyse puolueesta, aatteellisesta yhdistyksestä tai ylioppilaskunnasta. Usein toistuva ajatus on, että journalistisesta julkaisusta säästyvät rahat voidaan käyttää organisaatiota paremmin palveleviin tarkoituksiin. On esimerkiksi sanottu, että viestinnällä voidaan journalismia paremmin rakentaa yhteisöllisyyttä. 044 721 0320 info@kansanarkisto
Le ht iK Uv a/ Ro ni Re Ko m aa. Osa-aikatyö on yleistynyt 1990-luvulta alkaen Suomessa pikku hiljaa. TausTaT KU 31 /2 02 1 | 7 02 taustat Viime vuonna 15 prosenttia suomalaisista palkansaajista, 327 000 ihmistä, työskenteli osa-aikaisessa työsuhteessa
Koronapandemian sulkutoimien aikaan moni menetti osa-aikaisenkin työn. TeksTi Elias Krohn. TausTaT 8 | KU 31 /2 02 1 Osaaikaisuus polarisoi työmarkkinoita Yli satatuhatta suomalaista työskentelee vastoin tahtoaan osa-aikaisena. Jo ennestään matalapalkkaisilla aloilla se merkitsee jatkuvaa niukkuutta ja pitkittyessään eläkeläisköyhyyttä
Vaikka taloutämällä joustavia työsuhteita. Palvelualojen ammattiliiton tutkimuspäällikkö Antti Veirto vahvistaa selityksen. Työn tuottavuuden kasvu ei myöskään juuri näy heidän palkkapusseissaan. TausTaT KU 31 /2 02 1 | 9 sen. Le ht iK Uv a/ M ar KK U UL an de r. – Esimerkiksi kilpailun kiristyminen on vaikuttanut siihen, että työnantajat hakevat etua käytOsa-aikatyötä tehdään erityisen paljon yksityisellä palvelusektorilla – esimerkiksi majoitusja ravitsemustoiminnassa ja kaupan alalla. Osa-aikatyötä tehdään erityisen paljon yksityisellä palvelusektorilla – esimerkiksi majoitusja ravitsemustoiminnassa ja kaupan alalla. Yli 30 prosentilla osa-aikatyötä tekevistä – yli sadallatuhannella suomalaisella – syy on kokoaikatyön puuttuminen. Tilastokeskuksen vuotuisissa työvoimatutkimuksissa on selvitetty osa-aikaisuuden syitä. Sitten huonot uutiset: Työ – ja sen myötä toimeentulo – jakautuu nyt epätasaisemmin. Osa-aikatyö on joustava työn muoto, sillä työpanoksen käyttöä voidaan vaihdella työvoimatarpeen mukaan, Kauhanen toteaa. Naisilla yleisin osa-aikatyön syy on kokoaikatyön puute ja toiseksi yleisin opiskelu, miehillä järjestys on päinvastainen. Koronasulut isKivät osa-aiKaisiin Vastentahtoista osa-aikatyötä kutsutaan myös alityöllisyydeksi. Ravintola-alalla kilpailu kiristyi vuosituhannen vaihteessa, kun alkoholilakia höllennettiin ja anniskeluoikeuksia annettiin enemmän, täydentää erikoistutkija Anna Pärnänen Tilastokeskuksesta. Työn tuottavuus on siis kasvanut huomattavasti: vähemmällä työllä saadaan aikaan entistä enemmän. – Aukioloaikojen vapautukset ovat olleet niitä sykäyksiä, jolloin osa-aikatyö, myös vastentahtoinen, on lisääntynyt. Tällöin puhutaan vastentahtoisesta osa-aikatyöstä. Yleistyvä osa-aikatyö on osa niin sanottua prekarisoitumiskehitystä, työsuhteiden epävarmistumista ja pirstoutumista. Entistä useampi työskentelee osa-aikaisesti, moni omasta halustaan, mutta merkittävä osa siksi, ettei ole saanut kokoaikaista työtä. Tilastoissa näkyy lisäksi, että yksinyrittäjyys ja itsensä työllistäminen on yleistynyt. Moninaistuvat työajat lisäävät osa-aikatyötä. Sekin on vahvasti sukupuolittunut ilmiö: naisilla yleisin osa-aikatyön syy on kokoaikatyön puute ja toiseksi yleisin opiskelu, miehillä järjestys on päinvastainen. Syitä on useita. Viime vuonna 15 prosenttia suomalaisista palkansaajista, 327 000 ihmistä, työskenteli osa-aikaisessa työsuhteessa – naisista joka viides, miehistä joka kymmenes. Vastaava vaikutus oli kilpailun kiristymisellä vähittäiskaupassa Suomen EU-jäsenyyden myötä. Tämän sektorin osuus kansantaloudesta ja työllisyydestä on kasvanut, kertoo erikoistutkija Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Merja Kauhanen mainitsee kolmantena taustasyynä vielä työmarkkinoiden sääntelyn purkamiE nsin hyvät uutiset: Suomen bruttokansantuote on nyt noin 50 prosenttia suurempi kuin vuonna 1990, ennen silloista lamaa, vaikka kansantaloudessa vuosittain tehtyjen työtuntien määrä on jopa hivenen pienempi kuin silloin. työnantajat haKevat joustavuutta Osa-aikatyö on yleistynyt 1990-luvulta alkaen Suomessa pikku hiljaa. Esimerkiksi vähittäiskauppojen aukioloajat ovat asteittain vapautuneet, ja viimeksi Juha Sipilän (kesk.) hallitus poisti aukioloaikojen rajoitukset kokonaan. – Kustannuksia alettiin karsia muun muassa optimoimalla työvoiman käyttöä. – Se on Euroopan tasollakin finanssikriisin jälkeen kasvanut ja vakiintunut. Toisena syynä on työvoiman käyttötapojen muuttuminen
– Jo valmiiksi matalapalkkaisissa töissä tulot jäävät todella pieniksi. Tarvitaan sosiaalista jälleenrakennusta. T LAAJAPALVELUN YHTEYST EDOT Palvelemme verkossa kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa osoitteessa www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu sekä sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä puhelimitse ma–ti klo 9—12 (09) 759 60 208 KOKOUSKUTSU Turun Vasemmistoliitto ry YLIMÄÄRÄINEN YHDISTYKSEN KOKOUS Aika: La. Koronapandemian alkuvaiheessa viime vuonna osa-aikatyö väheni selvästi, erityisesti naisilla. – Joissain tilanteissa voi olla hankalaa lisätä Osa-aikatyötä tekevien Osuus palkansaajista vuOsina 1997–2020, prOsenttia (15?74-vuOtiaat) naiset kaikki Miehet 25 20 15 10 5 19 97 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 19 98 % lähde: tilastOkeskus, työvOiMatutkiMus Le ht iK Uv a KANSANUUT SET.F KUN T LAAT KU:TA JAKOON TORE LLE JA T LA SUUKS N Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Osa-aikaiset lomautukset lisäävät osa-aikatyötä, ja työttömyyden kasvaessa aiempaa useampi voi olla valmis osa-aikaiseenkin työhön. Talouden suhdanteet vaikuttavat osa-aikatyöhön kaksijakoisesti. 14.8.2021 klo 10.00 – 16.00 Paikka: Urheilutalo Rientola. Monelle osa-aikatyö on vain välivaihe nuorena, mutta toiset jumiutuvat siihen pitkäksikin aikaa. Jos koko työuraa luonnehtii osa-aikaisuus, se vaikuttaa merkittävästi eläkekertymään ja aiheuttaa eläkeläisköyhyyttä, toteaa Veirto. Esimerkiksi monesti vaadittu nollatuntisopimuksien kieltäminen ja minimityöaika ovat jääneet toteutumatta. Sääntely työmarkkinoilla tarpeen Osa-aikatyön sääntely on Suomessa vähäistä. Suomen työlainsäädännön mukaan työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä ensiksi osaaikaisille työntekijöilleen, mikäli tehtävät ovat heille sopivia. Toisaalta osa-aikaiset työntekijät ovat juuri sitä joustavaa työvoimaa, jonka käyttöä laskusuhdanteessa ensimmäisenä vähennetään. – Työnantajan näkökulmasta kaikkein joustavimmat työn muodot eivät enää ole sosiaalisesti kestäviä. Tämä pätee erityisesti nollatuntisopimuksella työskenteleviin. Yliopistonlehtori Satu Ojala Tampereen yliopistosta toteaa, että monissa Euroopan maissa työmarkkinoille halutaan palauttaa sääntelyä työntekijöitä osallistavalla tavalla. Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa osa-aikatyön määrä on kääntynyt kasvuun samalla, kun työllisyys ylipäänsäkin on noussut aallonpohjasta. Kauhasen vuonna 2016 ilmestyneen raportin kyselyaineistoissa noin kolmanneksella osaaikainen työsuhde oli kestänyt jo yli kymmenen vuotta. Tulkinnat muutostarpeista voivat olla jopa päinvastaisia kuin Suomessa: esimerkiksi Alankomaissa työnantajat ja työntekijät ovat yhdessä ehdottaneet merkittävää uudelleensääntelyä joustavan työvoiman kuten nollatuntisopimusten käyttöön, Ojala vertaa. Monet sulkutoimet kohdistuivat palvelualoihin, joilla tehdään paljon osa-aikatyötä, Kauhanen toteaa. Se on vakiintunut ehkä ratkaisemattomaksi ongelmaksi työelämässä, sanoo Veirto. Palvelualojen työnantajat Palta ry:n toimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoo, että velvoitetta pyritään noudattamaan, mutta siihen liittyy ongelmia. Pulmussuonkatu 86, 20360 Turku Valtakirjojen tarkastus: klo 09.15 alkaen Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa käsitellään ja päätetään seuraavista asioista: • Turun Vasemmistoliiton edustajien valitsemisesta Turun kaupungin luottamutoimipaikkoihin nelivuotiskaudelle 2021-2025 • vaalien jälkeinen tilanne ja mahdollinen osallistuminen Turun pormestarisopimukseen. Löydät lomakkeen osoitteesta: www.kansanuutiset.fi/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. TausTaT 10 | KU 31 /2 02 1 della on alkanut mennä paremmin, alityöllisyys ei ole alkanut sulaa pois. Siksi lomautukset ja irtisanomiset osuivat monesti osa-aikatyötä tekeviin
On hyvin tärkeä kysymys, mitä urakehitysmahdollisuuksille pystyttäisiin tekemään. TausTaT KU 31 /2 02 1 | 11 ”Olisipystyttävä tarjoamaanväyliä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön sitähaluaville.” työntekijöiden tuntimääriä, jos tehtävä työ ja sen järjestelyt mahdollistavat vain tietyn suuruiset työkokonaisuudet. Urakehitys mUita hankalampaa Veirto pitää lisätyön tarjoamisen lisäksi tärkeänä sitä, että jos työntekijällä teetetään jatkuvasti enemmän tunteja kuin työsopimukseen on kirjattu, sopimustakin muutettaisiin tämän mukaiseksi. Ottamatta muutoin asiaan kantaa Veirto pohtii, että tämä voisi lisätä työnantajien motivaatiota tarjota osa-aikaisilleen lisätunteja, jotta nämä eivät siirtyisi muualle. Työehtosopimusneuvotteluissa onkin saatu aikaan tätä edistäviä ohjaustoimia. – Työpaikkojen laadun ei pitäisi päästä polarisoitumaan sen mukaan, tehdäänkö työtä osavai kokoaikaisena. Osa-aikaisten työntekijöiden keskeinen ongelma on riittämätön palkka, mutta Merja Kauhasen tutkimuksessa ilmeni muitakin asioita, joissa osa-aikaiset ovat kokoaikaisia heikommassa asemassa. Isossa kuvassa osa-aikatyöntekijöiden asemaa parannetaan samoilla keinoilla kuin koko työväestön: kamppailuilla työllisyydestä, palkoista, työehdoista ja työelämän laadusta. Pykälä aiheuttaa nykyisellään valitettavasti turhia riitoja ja tulkintaongelmia työpaikoilla. Pykälä voi hankaloittaa Aarton mukaan myös yhteiskunnallisin perustein tapahtuvaa erityisryhmien lyhytaikaista työllistämistä. Olisi pystyttävä tarjoamaan väyliä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön sitä haluaville, Kauhanen korostaa. Niitä ovat esimerkiksi työnantajan maksamaan koulutukseen pääsy ja urakehitysmahdollisuudet sekä muutkin työelämän laatukysymykset. l Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.?/liity Liity nyt:. Osana pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin liittyvää uudistustaan hallitus on esittämässä soviteltua päivärahaa saaville osa-aikaisille työntekijöille velvoitteita kokoaikaisen työn hakemiseen
Kuvataidetta, elokuvaa ja teatteria on jo viime vuosina painostettu, näyttelyitä ja esityksiä on kielletty, mutta kirjallisuudessa on ollut toistaiseksi enemmän vapautta. Käännöskirjoihinkin pannaan varoitustarrat, jos kirjan henkilöt esimerkiksi käyttävät huumeita. Hänen satiirista runoprojektiaan Kansalainen runoilija on esitetty riippumattomalla Dožd-TV-kanavalla ja radioasema Ekho Moskvyssa. Näemmekö pian neuvostoaikojen tapaisia kirjailijavainoja. Hänet tunnetaan erityisesti satiirisista runoistaan, jotka kommentoivat usein terävästi ajan tapahtumia ja vallanpitäjiä. Lisäksi ”homoseksuaalisen propagandan” vasKirjailija Dmitri Bykovin murhayritys herättää kysymyksiä. Oborinin mukaan ”rankat aiheet” täytyy merkitä kanteen symbolilla ”18+”. 1967) keväällä 2019. TausTaT 12 | KU 31 /2 02 1 Älymystö tähtäimessä Venäjällä. Bellingcat onnistui identifioimaan agentit, jotka seurasivat kirjailijaa luentomatkalle Siperiaan. Taustalle oli piirretty USA:n lipusta törröttävä äänitorvi. Venäjällä kirjoillekin merkitään ikärajat. Bykovin tapaus muistuttaa monin tavoin elokuussa 2020 toteutettua Navalnyin myrkytystä, jonka Bellingcat paljasti. SenSuuria on jo – Venäjän perustuslaki kieltää ennakkosensuurin. jäljet johtavat Kremliin Synkkä tausta Bykovin tapaukselle muodostuu siitä, kuinka häntä on leimattu jo vuosia ennen murhayritystä. Glavplakatin rahoittajana pidetään Prigožinia. Kirjailija Viktor Šenderovitš ei säästellytkään sanojaan venäläisen lehden haastattelussa: ”Kaiken tämän takana on valtio. Itse asiassa kulttuurielämä ja kirjallisuus ovat jo nyt monin tavoin painostuksen alla. Vuonna 2020 Serebrjannikov sai ehdollisen tuomion, jota on pidetty poliittisena. Myös puhelintietoja tutkittiin. Kanteen tulee myös kirjoittaa ”sisältää sopimatonta kieltä”, jos esimerkiksi kirosanoja käytetään. Heitä syytettiin Ukrainan sodan vastustamisesta ja vihjailtiin, että kirjailijat saavat tulonsa tuntemattomista lähteistä. Kulttuurielämän Sortoa Bellingcat on kansainvälinen tutkivan journalismin sivusto, joka on erikoistunut sotiin, rikoksiin ja ihmisoikeuskysymyksiin. Lääkärit eivät kyenneet tunnistamaan oireiden lähdettä. Bykov on tunnettu venäläinen kirjailija ja toimittaja. Bykovin myrkytyksen Bellingcat paljasti samantyyppisesti kuin Navalnyin tapauksen: vertailemalla FSB:n agenttien tekemien matkojen lentotietoja Bykovin lentotietoihin. Vuonna 2014 perustetun verkoston toiminta perustuu faktojen tarkistukseen. – – Se on julistanut kaikki toisinajattelijat Venäjän vihollisiksi.” Kirjallisuus on jo nyt sanktioitua Venäjällä, joskin vähemmän kuin vaikkapa elokuva, sillä kirjallisuus ei tavoita niin suuria joukkoja, eikä sillä enää ole sellaista erityisasemaa kuin neuvostoaikoina. Mikään viranomainen ei lue kaikkia kirjoja, mutta kustantamot pelkäävät oikeusjuttuja ja varustavat kirjat kieltomerkinnöillä. Laajeneeko poliittinen sorto Venäjällä kriittiseen älymystöön. Käytännössä sensuuria kuitenkin on, sanoo moskovalaiskirjailija Lev Oborin (s. Bykov on kieltäytynyt kahdesti Putinin kutsusta tavata presidenttiä osana istuntoja Venäjän kulttuurieliitin kanssa. Syksyllä 2014 kirjailija joutui ”taiteilijaryhmä” Glavplakatin kohteeksi tavalla, joka tuo mieleen Stalinin tai Hitlerin ajat. Ennakoiko tapaus kulttuurielämän sortoa Venäjällä. Bykov on myös oppositioaktiivi. Vuonna 2013 Bykoviin kohdistui Prigožinin masinoima herjauskampanja. Lennolla Jekaterinburgista Ufaan Bykov alkoi oksentaa ja meni tajuttomaksi. Glavplakat ripustutti Moskovan Novyi Arbat -kadulle nelimetrisen julisteen, johon oli Bykovin lisäksi kuvattu kirjailijat Ljudmila Ulitskaja ja Viktor Šenderovitš. Taustalla on Andrei Tatarinov, entinen Putin-nuorten Molodaja kvardija -järjestön johtaja, joka johtaa nyt Ajankohtaisen politiikan instituuttia, yhtä Putinin taskupoliittisista elimistä. Taustalla näyttää häärineen ”Putinin kokkina” tunnettu liikemies Jevgeni Prigožin, joka on tunnettu yhteyksistään palkkasotilasyhtiö Wagneriin. 1982). Al l Ov er Pr es s/ TA ss /s er ge i KA rP UK hi n. Hän ei itse osannut sanoa Bellingcatille, mistä syystä FSB halusi murhata hänet vaan arveli ehkä olleensa vain ”seuraavana listalla”. mista Itä-Ukrainan sotaan. TeksTi Ville Ropponen T utkiVan journalismin sivusto Bellingcatin mukaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB yritti myrkyttää kirjailija Dmitri Bykovin (s. Venäläisen median mukaan Glavplakat-järjestön jäljet johtavat Kremliin. Myöhemmin Glavplakat on herjannut vastaavasti myös esiintyviä taiteilijoita, kuvataiteilijoita ja ohjaajia. Bykov on yksi opposition johtajista, mutta silti hän on ennen muuta kirjailija ja satiirikko. Kotiarestiin määrättyä ohjaajaa uhkasi vuosien vankeus. Eräs tikun nokkaan nostettu ohjaaja, Gogol-keskuksen johtaja Kirill Serebrjannikov, joutui 2017 syytetyksi taloudellisista väärinkäytöksistä. Kirjailija oli koomassa viisi päivää. Bellingcat kerää tietonsa lähinnä internetin avoimista lähteistä, mutta joskus tietoja on ostettu pimeiltä markkinoilta. Venäjän hallinnon suorapuheinen kriitikko on arvostellut Krimin liittämistä Venäjään ja sekaantuSB yritti myrkyttää Dmitry Bykovin vuonna 2019 lennolla Jekaterinburgista Ufaan. Bellingcatin kuulemat kemiallisten aseiden asiantuntijat arvelevat, että Bykovin oireet selittyvät hermomyrkyn, orgaanisen fosfaatin, myrkytyksellä
l Suorapuheinen kriitikko on arvostellut Krimin liittämistä Venäjään ja sekaantumista Itä-Ukrainan sotaan. Erityisesti rap-lyriikan merkitys on viime vuosina korostunut. – Vuosikymmen sitten rapissa laulettiin vain rahasta ja naisista, mutta nyt kritisoidaan Putinia ja FSB:n valtaa. Oborinin mukaan kirjailijat ovat silti reagoineet teoksissaan esimerkiksi Ukrainan sotaan ja Putinin vastaisiin protesteihin. TausTaT KU 31 /2 02 1 | 13 taista lakia käytetään kirjojen sensuuriin. Koko perhe yhdessä syömään tradeka.?/liity Liity nyt: Liity nyt: -20 %
Evoluutiosta johtuvat paikalliset sopeumat selittävät monia nykyisissä populaatioissa nähtäviä fyysisiä eroja, mutta eivät kaikkia. Ihmisten muuttoliike ei ole vain nykyajan ilmiö, eivätkä ihmisyhteisöt ole ennenkään olleet eristyksissä. Hän perustelee, miksi populaatioiden väliset akateemisten, älyllisten, musiikillisten tai urheilusaavutusten erot eivät Käsitys rotupuhtaudesta on näennäistieteellinen ja epähistoriallinen. Hän käyttää Richard Dawkinsin käsitettä ”epäjatkuvan mielen tyrannia”: koska meillä on taipumus luokitella asioita, emme huomaa jatkuvuutta. Rutherfordin mukaan käsitys rotupuhtaudesta on näennäistieteellinen ja epähistoriallinen. Sirppisoluanemian levinneisyys ei vastaa etnisyyttä vaan malarian maantieteellistä jakautumaa, koska ne ovat kehittyneet rinnakkain. Kaksi eri heimoihin kuuluvaa EteläAfrikan san-kansan jäsentä poikkeaa geeneiltään enemmän toisistaan kuin britit, srilankalaiset tai maorit toisistaan, toteaa Rutherford. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsella voi olla minkä väriset silmät tahansa riippumatta vanhempien silmien väristä. Silmien väri ja punapäisyys ovat esimerkkejä siitä, miten aiemmin ajateltiin yhden geenin määräävän yhtä ominaisuutta. Tähän liittyy kiistely siitä, kenellä on oikeus asua milläkin maantieteellisellä alueella. Historia on ollut ihmisten muuttoa pitkien matkojen taakse ja geneettisen aineksen taukoamatonta vaihtumista. Nykyinen väestörakenne ei välttämättä kuvasta esivanhempien populaatioiden tarkkaa sijaintia. Rotujen erot ovat pinnallisia. Lapsen olisi perittävä siniset silmät tuottava versio molemmilta vanhemmiltaan, muuten hän saa ruskeat silmät. Sirppisoluanemiaa on paljon niillä, joiden sukujuuret ovat Afrikan keskiosissa, mutta myös muilla maailman malaria-alueilla kuten Kreikassa, Turkissa, Lähi-idässä ja Intiassa. Ryhmään kuuluvat muistuttavat geneettisesti enemmän toisiaan kuin ryhmän ulkopuolisia. Nyt tiedetään, että hiusten väriin vaikuttaa lähes 200 geeniä. Klassisesti rotuja erottavana ominaisuutena pidetty ihonväri ei ole lokeroitavissa, vaan se on jatkumo. Yleensä useat geenit vaikuttavat tiettyyn ominaisuuteen, ja geenien vaikutus Vaikka ihonväri on näkyvin ihmisten välinen ero, luokittelu sen perusteella rotuihin ei ole tieteellistä. Rotu on olemassa siinä mielessä, että se on sosiaalinen rakennelma. Näin ei kuitenkaan ole. siniset silmät ja punapäisyys Monet meistä muistavat koulussa opetetun, että sinisiä ja ruskeita silmiä koodaa saman geenin eri versio. Vaikka ihonväri on näkyvin ihmisten välinen ero, se vastaa erittäin huonosti ihmisten ja populaatioiden yhtäläisyyksien ja erojen kokonaismäärää. Luonnonvalinta vaikuttaa ihonväriin eri leveysasteilla, mutta ei määrää samalla leveysasteella näkyviä eroja: iho ei ole yhtä tumma jokaisella päiväntasaajan lähellä elävällä. Enemmän tai vähemmän peitellysti puhutaan jälleen myös rotupuhtaudesta. Jo lähes 50 vuotta on kuitenkin tiedetty, että suurin osa geneettisistä eroista on perinteisesti ymmärrettyjen rotujen sisällä eikä niiden välillä, toteaa Rutherford. Yksi kiintoisa esimerkki on sirppisoluanemia, jota pidetään usein mustille ominaisena ja siten todisteena rodun perustumisesta biologiaan. Vielä joulukuuhun 2018 saakka luultiin, että myös punapäisyys on väistyvä ominaisuus, johon tarvitaan sama geeniversio molemmilta vanhemmilta. Sirppisoluanemian kantajuus nimittäin suojaa malariatartunnalta. Rutherford käsittelee kirjassaan myös kysymyksiä urheilumenestykseen sekä älykkyyteen liitetyistä rotukäsityksistä. teksti Arto Huovinen R otu on olemassa, sanoo brittiläinen geenitutkija Adam Rutherford kirjassaan Vastaväitteitä rasisteille. Afrikassa on enemmän geneettistä monimuotoisuutta kuin muualla maailmassa. Mikään kansa ei säily pitkään muuttumattomana, eikä mikään valtakunta, kulttuuri tai kansakunta ole ollut läheskään pysyvä. KirjaT Al l Ov er Pr es. Rotupuhtauden myytti Viime aikoina rasismi on ollut näkyvämpää kuin aikoihin. Rotujen eRot pinnallisia Ihmisten ominaisuuksien vaihtelu on todellista. Rutherfordin kirja pohjautuu tuoreisiin tietoihin viime vuosikymmeninä nopein harppauksin edistyneestä geenitutkimuksesta. Sille on jopa biologista perustaa: ihmiset voi jaotella karkeasti fyysisten ominaisuuksien – kuten ihonvärin tai ulkomuodon – mukaan, ja ne riippuvat suurelta osin geeneistä. Nyttemmin kuitenkin tiedetään, että ainakin kymmenen geeniä vaikuttaa silmien väriin. Nyt tiedetään, että geenillä on monta tehtävää sen mukaan, missä ja milloin sitä tarvitaan. Olennaista rasismin kannalta on se, että edellä sanottu pätee myös ihon pigmentointiin eli ihonväriin. Afrikkalaisten välillä on paljon enemmän geneettisiä eroja kuin afrikkalaisten ja maailman muiden ihmisten välillä. Ihmisistä ja populaatioista voidaan muodostaa väljiä maantieteellisiä ryhmiä geneettisten tunnusmerkkien perusteella, mutta rajat ovat Rutherfordin mukaan epämääräisiä ja limittäisiä. Mikään kansa ei säily pitkään muuttumattomana eikä mikään valtakunta, kulttuuri tai kansakunta ole ollut läheskään pysyvä. TausTaT 14 | KU 31 /2 02 1 Vastaväitteitä rasisteille riippuu toisista geeneistä
Veli-Pekka Ketola. Ja sekin on tutkittu, ettei peniksen pituus tai ympärysmitta korreloi minkään populaation, rotuluokan tai etnisyyden kanssa. tradeka.?/liity Liity nyt:. Suom. … sekä lukuisia muita tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Historia on ollut geneettisen aineksen taukoamatonta vaihtumista. Bazar 2021. TausTaT KU 31 /2 02 1 | 15 johdu geeneistä, vaan ensisijaisesti kulttuurisesta taustasta. 206 sivua. l AdAm RutheRfoRd: Vastaväitteitä rasisteille – Ihmis rotujen historia, tiede ja todellisuus
TausTaT 16 | KU 31 /2 02 1 Toivon pilkahduksia Helsinki Biennaalista K un olemme alkaneet varovaisesti jo odottaa koronasulkujen jälkeistä maail maa, ensimmäinen Helsinki Biennaalin kaltainen tapahtuma antaa meille toivoa ja samalla mahdollisuuden visioida parempaa tulevaisuutta. Esillä on useita poliittisesti latautuneita teoksia maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta, vankilaoloista ja saamelaisten oikeuksista. Jo ennen kuin korona sulki nykytaiteen maailman, saattoi kysyä, onko todella tarpeen lisätä vielä yksi biennaali kolmensadan jo olemassa oleVaikka Helsinki Biennaalissa on sekä poliittisia että autonomisia taideteoksia, se kokonaisuutena kiistää epäpoliittisuuden. Onhan biennaaleja syytetty muun muassa resurssien tuhlaamisesta, kulttuurisen elitismin pönkittämisestä ja gentrifikaation edistämisestä. Monet vasemmistolaiset eivät missään tapauksessa halua ainakaan paluuta ”normaaliin”, jos normaalilla tarkoitetaan palaamista uusliberalismin kohtuuttomuuksien tuottamaan tuhoon eli taloudelliseen epätasa-arvoon, puutteeseen, ilmastonmuutokseen, konflikteihin ja pakolaisuuteen. Taidebiennaalien kaltaisten tapahtumien mahdollisuudet estää laajojen ympäristötuhojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden jatkumista ovat rajalliset. Kun Venetsian biennaali ja muut tunnetut biennaalit ovat olleet kaksi vuotta tauolla, voi kysyä, oliko järkeä lainkaan palata tuohon muotoon. teksti Mike Watson Katharina Grosse: Shutter Splinter, 2021 M ai ja To iv an en /H aM /H el si nK i Bi en na al i 20 21. Tässä mielessä kuraattoreilla, Pirkko Siitarilla ja Taru Tappolalla, on ollut kova haaste koota keskellä koronaa yli 40 taiteilijaa ja pystyttää heille näyttely Helsingin edustalla sijaitsevaan entiseen sotilassaareen, Vallisaareen. Silti Helsinki Biennaalin ajankohta asettaa sille selvän velvollisuuden vastata kulahtanutta biennaali-muotoa kohtaan usein esitettyyn arvosteluun
Siinä on maailmankartta, jossa jokainen maa on esitetty armeijansa maastokankaalla. Teos on sijoitettu Vallisaaren entiseen varuskuntaan, upseerin asuntoon. Tämä kääntää päälaelleen Tuorin ja Salusjärven arvostelun identiteettipolitiikasta taiteen subjektina. Esillä on useita poliittisesti latautuneita teoksia maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta, vankilaoloista ja saamelaisten oikeuksista. Seitsemän vangin päähenkilöt eivät määräile meitä, eikä taiteilija puhu heidän puolestaan. Tuolloin Tuori haastattelussaan Ylellä palasi kirjallisuuskriitikko Aleksis Salusjärven kanssa kirjoittamaansa Nuoren Voiman artikkeliin ”Aikamme estetiikka: kapitalistinen realismi” (2017). Sellaisena Adorno omaksui tämän asenteen vasta, kun kaikki vastarinta oikeistolaista rotutyranniaa vastaan oli epäonnistunut ja pahin oli jo tapahtunut. Siinä tapauksessa Helsinki Biennaali auttaa näkemään, mihin taidemaailma voi olla menossa koronan jälkeen. Ikuisuuskiista poliittisen taiteen arvosta verrattuna epäpoliittiseen puhkesi uudelleen viime vuonna. Tässä kohtaa on syytä palauttaa mieleen, että 1900-luvun saksalaisen filosofin Theodor Adornon kuuluisaa kieltoa runoudelle Auschwitzin jälkeen (”on mahdotonta kirjoittaa runoutta Auschwitzin jälkeen”) seuraa varauma: meidän on kuitenkin yritettävä tehdä taidetta haasteeksi kapitalismin kyynisyydelle. Onko mieltä noudattaa Adornon toisen maailmansodan jälkeen kirjoittamia sanoja, kun yritämme estää tällaista muukalaiskammon lietsomaa katastrofia tapahtumasta uudelleen. Kankaat pohjautuvat kunkin valtion ilmastoon ja kasvillisuuteen, ja ne luovat yhteyden ympäristötuhojen ja sodan välille. Silloin saatamme huomata, että niin taiteelle kuin kansainväliselle yhteistyöllekin on kova tarve. Tänä päivänä olemme tilanteessa, jossa yritämme vastustaa äärioikeistoa tai ”populistista oikeistoa”, kuten nykyään tavataan kutsua oikeiston avoimesti rasistista ja maahanmuuttajavastaista osaa, joka valitettavasti on tullut mukaan valtavirran politiikkaan Yhdysvalloissa, Britanniassa, Italiassa, Unkarissa ja tietenkin myös Suomessa. Vainoa välttääkseen hän pakeni Saksasta Britanniaan ja sitten Yhdysvaltoihin. Tätä suuntausta jatkaa puolalaisen taiteilijan Pawe. M ai ja To iv an en /H aM /H el si nK i Bi en na al i 20 21. Tällaisten töiden takana on eetEGS: Eilisen ja huomisen saaristo, 2021 Mihin taidemaailma on menossa koronan jälkeen. Vastapäätä Althamerin työtä on Helsingissä asuvan Turkin kurdin Baran Ça?inlin iso tekstiilityö Hiili poliittisena molekyylinä (2021). Ne nimittäin saattavat tietoomme äärimmäisiä inhimillisiä kokemuksia, joita muuten voimme vain kuvitella. Se on teltassa esitettävä VR-video, jossa esiintyy kuusi vankia Suomenlinnan vankilasta sekä taiteilija itse. Teoksessa vangit näyttelevät pakenevansa. Sen sijaan he yhdessä taiteilijan kanssa antavat meille arvokasta tietoa kokemuksistaan, vaikka he kuuluvat yhteiskuntamme huono-osaisimpiin. Siinä asettui autonomisen taiteen arvo vastakkain poliittisen taiteen arvon kanssa, osallistujina taidemaalari Anna Tuori ja multimediataiteilija Jani Leinonen. kaupungin aikamaTka veden alTa veden alle Ei tietenkään olisi järkevää vaatia, että kaikki tekisivät pelkästään poliittista taidetta; onneksemme olemme vapaita tuollaisista suorista vaatimuksista, jotka leimasivat 1900-luvun keskusvan jatkeeksi. vankien kokemukseT virTuaaliTodellisuudessa Aina vuoden 1895 Venetsian biennaalista lähtien on biennaaleissa ollut tapana tuoda yhteen taiteilijoita eri puolilta maailmaa, mikä luonnostaan on johtanut taiteilijat nostamaan esiin sekä paikallisia aiheita että globaaleja huolenaiheita. Tuorin ja Salusjärven mukaan tällaiset avoimen poliittiset kannanotot ikuistavat konfliktit, joita ne pyrkivät ratkaisemaan. auTonominen Taide vasTaan poliiTTinen Taide Ennen biennaalin taideteosten arvioimista on syytä palata yhteen viime aikojen näkyvimmistä kulttuurikeskusteluista Suomessa. Helsingissä asuva Ça?inli sopii maahanmuuttajana hyvin puhumaan paikallisten ja kansainvälisten asioiden yhtenevyydestä Suomen pääkaupungissa. Taiteessa on ehkä suorien kannanottojen aika. Tämä riistää kirjoittajien mukaan taiteelta sen todellisen arvon: autonomian, toisin sanoen taiteen kyvyn olla olemassa ajankohtaisten keskustelunaiheiden, taloudellisten välttämättömyyksien ja poliittisten pakkojen ulkopuolella. Nyt, kun on lopuillaan aika, jolloin me kaikki olemme kokeneet rajoituksia vapauden tunteellemme, tuntuu aiheelliselta kysyä vähiten vapailta – kirjaimellisesti vangeilta – miten määritellä vapaus. Vaikka Adorno suosikin abstraktia ja autonomista taidetta, joka pystyy kiertämään vaikeuden kuvata suoraan inhimillistä kärsimystä, hän kuitenkin kirjoitti Hitlerin natsismista pelastuneena. TausTaT KU 31 /2 02 1 | 17 tistä pohdintaa, vaikka jokaista teosta toki pitääkin arvostella omista ansioistaan. Hän vastasi Ylellä, että taiteella on velvollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja kutsui Tuorin omaa taidetta ”vastuuttomaksi”. Viereisessä rakennuksessa esitetään dokumentti, jossa tutkitaan vankien toiveita ja unelmia sekä sitä, miten he määrittelevät ”vapauden”. Yksi Tuorin ja Salusjärven arvostelemista poliittisista taiteilijoista oli Riiko Sakkinen. He liikkuvat virtuaalitodellisuudessa Vallisaaren maisemassa ja muualla. Vaikka Helsinki Biennaalissa – nimeltään Sama meri – on sekä poliittisia että autonomisia taideteoksia, se kokonaisuutena kiistää tiukasti Tuorin ja Salusjärven epäpoliittisen näkemyksen. Taide äärioikeisTon leviämisen aikakaudella Taideteoksia ei tietenkään tehdä vain huono-osaisista ihmisistä, vaan niitä tekevät myös taiteilijat, joiden elämä ja kokemukset poikkeavat suuresti omistamme. Tuorin ja Salusjärven väite oli tiivistettynä se, että rotuun, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä identiteettipolitiikka on viime vuosina yhdistynyt kapitalismin pakkoon julkaista sensaationhakuisia tarinoita ja kuvia niin, että museoiden kuraattorit eivät voi muuta kuin asettaa näytteille räikeän poliittista kuvastoa, jos he aikovat pysyä merkityksellisinä. Althamerin työssä kiteytyy tärkein perustelu sille, että otetaan marginalisoidut yhteisöt mukaan taideteoksiin subjekteiksi tai osallistujiksi. Kysymykseen vastaaminen vaatii, että tarkastelemme laajemmin viimeaikaista kulttuurikeskustelua ja ilmiöitä sekä Suomessa että muualla. Althamerin Seitsemän vankia (2020). Ne myös nostavat esiin kapitalismia pönkittävän sotilaallis-teollisen infrastruktuurin vastuun ympäristöstä. Se palautti mieleen Frankfurtin koulukunnan ikoniset keskustelut Theodor Adornon ja Herbert Marcusen välillä 1960-luvun lopulla. Taiteilija on vuosien ajan pyrkinyt tutkimaan sotilasja siviilielämän välisiä rajapintoja ja risteyskohtia
Tekstinsä lopussa Fisher lausuu: ”Juuri kapitalistisen realismin painostava läpitunkevuus tarkoittaa sitä, että jopa pelkillä vaihtoehtoisten poliittisten ja taloudellisten mahdollisuuksien pilkahduksilla voi olla suhteettoman suuri vaikutus.” On taiteen tehtävä – on se poliittista tai ei ole – tarjota noita toivon pilkahduksia niin monelle kuin mahdollista. Helsinki Biennaalissa EGS:ltä on kahdeksan veistosta eri puolilla Helsinkiä. Onkin aiheellista kysyä, kertooko Tuorin ja Salusjärven poliittiseen taiteeseen kohdistama arvostelu enemmän heidän reaktioistaan kuin itse taideteoksista. ToiVon pilkahduksia kapiTalisTisessa realismissa Jos näin on, niin Helsinki Biennaali on tuonut Helsinkiin mahdollisuuden kokea suurimittainen taidenäyttely, joka sisältää monia erilaisia taiteellisia provokaatioita. Samanlainen voimannäyttö on Janet Cardiffin ja George Bures Millerin FOREST (for a thousand years…) (2012), kokonaisvaltainen ääni-installaatio Vallisaaren metsässä. Hänen työnsä heijastelevat usein geopoliittisia ja ekologisia aiheita abstrakteilla muodoilla, jotka ovat peräisin hänen graffiteistaan. Ennen kaikkea biennaali, kuten monet taidenäyttelyt, esittää yhden vastauksen termille ”kapitalistinen realismi” (käsitys, jonka mukaan kapitalismi on ainoa yhteiskuntamuoto, joka meille on tarjolla), siinä mielessä kuin sen tarkoitti brittiläinen kulttuuriteoreetikko Mark Fisher kirjassaan Capitalist Realism: Is There no Alternative. Yksi niistä on Vallisaaressa, ja se esittää sekä Helsingin maamassojen alle kadonneita saaria (kaupunki oli alkuaan saaristo, josta täyttömaalla on saatu yhtenäinen maa-alue) että mahdollisia ”tulevaisuuden saaria”. Jossain avoimesti poliittisen ja puhtaasti esteettisen taiteen välimaastossa sijaitsee installaatioja graffititaiteilija EGS:n työ. Teos värähtelee sotilasrakennuksen katarttisen haltuunoton ja meditaatiopaikan välillä, kun Shutter Splinterin kirkkaat muodot kohtaavat saaren vihreän kasvillisuuden. Aineistot KU:ssa tehtäviin vedosilmoituksiin edellisen viikon torstaina klo 10.00 mennessä. lmoitustrafiikki ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Teos symboloi muuttuvaa kaupunkia, joka Venetsian – arkkityyppisen biennaalikaupungin – tavoin voi lopulta kadota veden alle ilmastonmuutoksen tähden. Vai onko niillä voimakkaampi rooli siinä, miten ajatella sosiaalisen median aikakaudella, joka suosii nopeita ja karkeita kannanottoja. EGS ja Grosse yhdistävät poliittisen kritiikin esteettiseen pohdintaan. Se antaa entiselle varuskunnan lasten opinahjolle vihaisen action painting -ilmeen, joka samalla on laaja värikenttä. Sanelevatko taideteokset loppujen lopuksi koskaan sitä, mitä meidän pitää ajatella. Tahtomattaan se tuo esille myös sen, että jos ja kun Helsinki Biennaali – niin kuin monet suuret taidetapahtumat – jouduttaa kiinteistöjen arvon nousua Vallisaaressa, sen ei pitäisi johtaa työväenluokkaisen alueen gentrifikoitumiseen vaan entisen sotilaskohteen kulttuuriseen haltuunottoon: taidetta ja turismia, ei pommeja (voimallinen symboli, vaikka pommit onkin jo kauan sitten viety muualle 1930-luvulla ammusvarastossa tapahtuneen räjähdysonnettomuuden jälkeen). Kun kulkija kohtaa EGS:n veistoksen Eduskuntatalon edessä tai Esplanadin puistossa, sen epämääräiset muodot herättävät yhtä hyvin taiteellista pohdintaa kuin leikkimieltäkin, sillä lapset ja aikuiset saavat vapaasti kiipeillä tai istua sillä. Nykyisessä mediailmapiirissämme ei voi olla epäilyksiä tämän tarpeellisuudesta. TausTaT 18 | KU 31 /2 02 1 teluja. M aij a To iv an en /H aM /H el sin Ki Bie nn aa li 20 21 Pawel Althamer: Seitsemän vankia, 2020 LMO TUSTEN JÄTTÖAJAT OVAT MUUTTUNEET Valmiit asiakkaalta tulevat pdf-ilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 10.00 mennessä. Grossen teos koostuu lukuisista terävistä, ulostyöntyvistä vanerilevyistä. Varuskunnan koulu ja sodan ääniä EGS:n työt voivat kuitenkin symboloida mitä tahansa tai eivät välttämättä mitään, samoin kuin Katharina Grossen Shutter Splinter (2021), kirkkailla väreillä maalattu entinen koulurakennus Vallisaaressa. Näytteillä on 41 taiteilijaa noin 15 maasta, ja tämä kaikki ilmaiseksi (lukuun ottamatta lauttamaksua Vallisaareen). Kävijät kutsutaan istumaan puunkannoille ja kuuntelemaan ääniä, jotka ulottuvat linnunlaulusta nauruun, yli lentävän lentokoneen ääneen, pommiräjähdyksiin ja konekiväärituleen. l Käännös: Arto Huovinen HelsinKi Biennaali Vallisaaressa 26.9.2021 saakka. Vaikka katselija (tai kuuntelija) ei voi välttyä ajattelemasta sodankäyntiä, kun hän kohtaa erilaisia ääniä Vallisaaren historiasta, häntä ei nimenomaisesti kehoteta tuomitsemaan sotaa. Helsinkiläinen EGS on yhtä kotonaan levittäessään värejä seinään kuin ripustaessaan kuvia museoihin. Teos Eilisen ja huomisen saaristo koostuu kirkasvärisistä puuveistoksista, joissa on samanlaisia mustia renkaita kuin mäkiä kuvaavat korkeuskäyrät kartoissa
Dhaka Pandemia vei miljoonilta työn ja monilta myös asunnon. Kerjäläisten määrä onkin nopeasti kasvanut, Nahar sanoo. Monelle kerjääMinen on ainoa vaihtoehto Bangladeshin kotiapulaisten määrästä ei ole ajantasaista tilastotietoa. Kun koronapandemia puhkesi Bangladeshissa viime vuoden maaliskuussa, hänen työnantajansa kielsivät häntä enää tulemasta töihin. Myös hänen miehensä menetti koronan takia työnsä. Monet häädettiin työnantajansa kodista, joten he menettivät myös asuntonsa. – Pandemian alettua monet menettivät työnsä ilman ennakkovaroitusta, eikä heille maksettu heille kuuluvia palkkoja. – Meillä ei ole paikkaa, jonne palata. TausTaT KU 31 /2 02 1 | 19 tia kotiapulaisista asui omassa asunnossaan ja loput työnantajansa kotona. Monien oli pakko jättää Dhaka, liiton pääsihteeri Murshida Akter Nahar kertoo. l V ielä puolitoista vuotta sitten viiden lapsen äiti Rani Akter työskenteli kotiapulaisena Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa. Useimmille se ei onnistunut. Aluksi elimme säästöillämme, mutta kun ne ehtyivät, aloimme lainata sukulaisilta. Kun pandemia hieman hellitti otettaan, monet Dhakasta lähteneet palasivat kaupunkiin toivoen saavansa takaisin entisen työpaikkansa. – Menetin työni kolmessa taloudessa ja siitä tuli minulle painajainen. Se kuitenkin tiedetään, että noin 95 prosenttia heistä on naisia ja tyttöjä. – Emme ole saaneet valtiolta mitään apua. Tähän mennessä olemme lainanneet jo 40 000 takaa, Akter kertoo. Arvioidaan, että maaliskuun 2020 jälkeen noin 1,2 miljoonaa omassa asunnossaan asunutta kotiapulaista jäi työttömäksi. Uusia työnantajia ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt. Joka kuukausi meidän on pakko lainata sukulaisilta ja naapureilta ruokaa ja vuokraa varten 5 000–6 000 takaa (50–60 euroa). – Koska valtio ei tarpeeksi tukenut heitä, monet siirtyivät kadulle kerjäämään. Aiemmin meillä oli koti rannikolla Mehendiganjissa, mutta joenpenkan eroosio nielaisi kotimme kahdeksan vuotta sitten. Bangladeshin Kotiapulaisten kansallisen liiton tuoreen tutkimuksen mukaan noin 60 prosentMoni bangladeshilainen kotiapulainen menetti työnsä, kun työnantajaperheet pelästyivät koronatartunnan mahdollisuutta. Bangladeshin kotiapulaiset ahdingossa TeksTi IPS/Rafiqul Islam IP S/ Zo fe en eb ra hI m. Ja kun koronan toinen aalto iski keväällä, työnsä takaisin saaneetkin menettivät sen jälleen. Vuonna 2006 kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että kotiapulaisia olisi maassa neljä miljoonaa. Siksi meidän on pakko pysyä kaupungissa, Akter selittää. Rikkaat työnantajani eivät päästäneet minua koteihinsa pelosta, että toisin mukanani näkymättömän viruksen, Akter kertoo
Esivalvontakapitalismi Digitaalisen arkkitehtuurin puitteistama arkinen toimintamme tuottaa valtavat määrät dataa, ja datan omistajille aukeaa huikaisevat mahdollisuudet valvoa ja analysoida ihmisten käyttäytymistä. Valvonta on siirtynyt pelkästä virtuaalimaailmasta myös reaalimaailmaan kaduille, autoihin ja koteihin. Valvontakapitalismi luo täysin sääntelemättömät ja läpinäkymättömät markkinat, joilla ennustetuotteita myydään kolmansille osapuolille, jotka ovat yleensä mainostajia, mutta ne voivat olla myös poliittiseen vaikuttamiseen keskittyviä firmoja tai valtiollisia toimijoita. Valvontakapitalismi on mennyt hyödykkeistämisessä vielä askeleen pidemmälle, sillä se pyrkii tekemään itse ihmiselämästä hyödykettä eli muuttamaan kaikkea mahdollista toimintaamme käyttäytymisdataksi. Enää meitä ei valvota ja analysoida ainoastaan sen perusteella, mitä klikkaamme tai kirjoitamme nettihakuun. Teollinen kapitalismi alisti ympäröivän luonnon, mutta valvontakapitalismi pyrkii ottamaan hallintaansa ihmisluonnon. IhmIselämän hyödykkeIstämInen Historioitsija Karl Polanyin mukaan itsesääntelevän markkinayhteiskunnan rakentaminen 1800-luvulla perustui asioiden hyödykkeistämiseen. Valvontakapitalismi perustuu siihen, että ihmisten käyttäytymistä valvotaan digitaalisesti ja sitä muunnetaan arvokkaaksi dataksi. Valvontakapitalistit ottavat käyttäytymisdatan ilmaiseksi haltuunsa ja jalostavat siitä ihmisten ja ihmisryhmien tulevaa toimintaa ennakoivia ennustetuotteita, jotka ovat valvontakapitalistien varsinaisia myyntiartikkeleita. TeksTi Petri Jämsä EssEE. Tarkat käyttäytymisennusteet ovat erittäin arvokkaita tuotteita, sillä monilla tahoilla on intressejä tietää, millaisia ajatuksia ja taipumuksia ihmisillä on ja miten me todennäköisesti käyttäydymme tulevaisuudessa. Älypuhelimien yleistyminen oli suuri harppaus valvontakapitalismin kyvyille, sillä älypuhelimet kulkevat jatkuvasti ihmisten mukana. Luonto, työ ja maksuvälineet muutettiin hyödykkeiksi, joita myytiin sääntelemättömillä markkinoilla. Emme saa koskaan tietää, kenen haltuun tuottamamme data lopulta päätyy ja mitä sillä tehdään. Valvontakapitalismin kyky muuttaa ihmiselämää dataksi on kasvanut jatkuvasti teknologian kehityksen myötä. Älypuhelimet olivat kuitenkin vasta alkua. Valvontakapitalismi on täysin läpinäkymätöntä, ja se haluaa viimeiseen asti välttyä kaikenlaiselta avoimuutta vaativalta sääntelyltä. Ne tietävät jatkuvasti omistajiensa sijainnin, ne pystyvät nauhoittamaan ääntä ja kuvaamaan videoita, minkä lisäksi ne voivat jakaa tietoja muiden laitteiden ja erilaisten sovellusten kanssa. Datan kerääminen, analysointi ja jalostaminen ovat synnyttäneet aivan uudenlaista liiketoimintaa, jota Harvard Business Schoolin emeritaprofessori Shoshana Zuboff kutsuu valvontakapitalismiksi. Valvontakapitalismi hivuttautuukin koko ajan syvemmälle yksityisen, persoonallisen ja intiimin piiriin. Valvontakapitalismin pioneerit Google, Facebook ja Amazon ovat nousseet lyhyessä ajassa maailman arvokkaimmiksi yrityksiksi. TausTaT 20 | KU 31 /2 02 1 A lk aneen 2000-luvun aikana digitaalinen teknologia on kietoutunut erottamattomasti osaksi arkisen elämän kudosta: me haemme tietoa Googlesta, teemme ostoksia verkkokaupoissa ja kommunikoimme erilaisten viestisovellusten välityksellä
Esineiden internet ja älylaitteiden tiheät verkostot tekevät valvonnasta aiempaakin läpitunkevampaa. l Valvontakapitalismille on kehittynyt kyky puuttua reaalimaailmaan.. Facebook on tehnyt julkisuuteen myöhemmin vuotaneen kokeen, jossa selvisi, että tunteet voivat ketjureaktion tavoin ”tarttua” Facebook-julkaisujen välityksellä ihmisistä toisiin ihmisiin. Valvontakapitalismi osaa siis toimia reaaliaikaan reaa limaailmassa, tässä ja nyt. Esimerkiksi hormonitasoja mittaava älyranneke saattaa huomata, että juoksulenkin jälkeen käyttäjän endorfiinitasot ovat huipussaan ja alttius heräteostoksille suurimmillaan. Tällaisen markkinautopian hintana on inhimillisen itsemääräämisoikeuden menetys, mutta valvontakapitalistit näyttävät olevan valmiita uhraamaan meidän yksityisyytemme, vapautemme ja itsemääräämisoikeutemme, jos tämän uhrauksen hinnalla saa markkinoiden haluun taipuvat kuluttajat ja varmat taloudelliset voitot. Emme ole sille tärkeitä itseisarvoja. Olemme valvontakapitalismille kiinnostavia vain sikäli, että meitä voi tarkkailla ja toimintaamme voi muuntaa merkitykseltään neutraaliksi dataksi, jonka haltuunotto ja analysointi tuottaa pienelle taloudelliselle eliitille suurta yhteiskunnallista valtaa ja käsittämättömiä rahallisia voittoja. Esimerkiksi vakuutusyhtiö voi estää auton tietokonetta käynnistämästä autoa, jos vakuutuksenottaja ei ole maksanut vakuutusmaksujaan. Me olemme valvontakapitalismille vain mitattavia ja kontrolloitavia organismeja siinä missä banaanikärpäset tai soluviljelmä petrimaljassa. Zuboffin mukaan valvontakapitalismin perimmäinen tavoite on oppia muokkaamaan ihmisten käyttäytymistä niin hienostuneesti ja huomaamattomasti, ettemme edes tiedä, että meihin vaikutetaan. Zuboffin mukaan valvontakapitalismin perimmäisenä tavoitteena onkin yhteiskunta, jossa markkinoiden ennustettavuus korvaa ihmisten vapauden. Älykotijärjestelmät ovat paraatiesimerkkejä monia laitteita toisiinsa kytkevistä verkostoista, jotka mahdollistavat kattavan yksityisyyden piiriin tunkeutuvan valvonnan. Algoritmien, koneoppimisen ja tekoälyn pyörittämä valvontakapitalismi on kiinnostunut ihmisestä ainoastaan organismina, jota voidaan mitata, kontrolloida ja manipuloida toimimaan halutulla tavalla. Jokin tietty tunne, esimerkiksi viha tai pelko, on siis mahdollista iskostaa meihin ilman, että tietäisimme olevamme ”emotionaalisen tartuttamisen” kohteita. Se ei ole totalitaristinen hanke, vaan sen tavoitteet ovat puhtaan taloudellisia. Valvontakapitalismi ei siis enää ainoastaan tiedä, vaan se myös tekee asioita. Älykotijärjestelmiä on markkinoitu inhimillisenä ja pehmeänä teknologiana, mutta valvontakapitalismin näkökulmasta niillä on vain yksi tehtävä: ujuttautua omistajiensa elämän intiimeimpiinkin huokosiin keräämään dataa kaikesta, mitä kotona tapahtuu. Valvontakapitalismilla ei ole suurta poliittista missiota. Skinnerin ajattelulle. Älyranneke voi lähettää tämän tiedon älypuhelimelle, jonka näytössä alkaa vilkkua houkuttelevia tarjouksia niistä tuotteista, joista käyttäjä on pitkään haaveillut. Radikaali Välinpitämättömyys Valvontakapitalismi haluaa nähdä sisimpäämme, se vaatii pääsyä inhimillisen kokemuksen intiimeimpiin ytimiin asti, mutta se ei kuitenkaan välitä meistä. TausTaT KU 31 /2 02 1 | 21 neiden internet kytkee internetiin valtavan määrän erilaisia laitteita, kuten jääkaappeja, kelloja, televisioita ja älykotijärjestelmiä. Valvontakapitalismi haluaa, että ihmisten käyttäytymisestä tulee digitaalisesti toteutettavan manipulaation ansiosta mahdollisimman ennakoitavaa, jolloin inhimillisen vapauden tuottama kitka ja epävarmuus poistuvat markkinoilta. Tällaista radikaalin välinpitämätöntä ja puhtaan välineellistä orientaatiota Zuboff kutsuu instrumentarismiksi. ValVontakapitalismi ei Vain tiedä Valvontakapitalismi ei enää ainoastaan ennusta, mitä tulemme tekemään joskus tulevaisuudessa, vaan sille on kehittynyt kyky pienin interventioin puuttua reaalimaailmaan. Radikaali behaviorismi typistää kaiken ihmistoiminnan ja -kokemuksen mitattavaksi ja havaittavaksi käytökseksi, mutta se ei ole lainkaan kiinnostunut ihmisten kokemuksilleen antamista merkityksistä. Valvontakapitalismilla on myös lukuisia tapoja manipuloida meitä. Valvontakapitalismin välinpitämätön eetos on sukua radikaalin behaviorismin perustajan, psykologi B. Valvontakapitalismi ei välitä meistä. Olemme sille vain observoitavia ja manipuloitavia organismeja, joiden on luovuttava yksityisyydestään ja itsemääräämisoikeudestaan, jotta markkinatoimijoiden ei enää tarvitsisi elää epävarmassa maailmassa. Kyvyllä massamittakaavan tunteiden ja affektien tartuttamiseen on tietenkin järisyttäviä poliittisia ja taloudellisia seurauksia, kuten sosiaalisen median kiihdyttämä yhteiskunnallisen polarisaation jyrkkeneminen Yhdysvalloissa on osoittanut. F
Maailmanmestaruuksia USA:lla on neljä ja se ei ole koskaan jäänyt MM-kisoissa ilman mitalia. Kasper Hämäläisen saapuminen joukkueeseen on vaikuttanut jo nyt positiivisesti ja ongelmat tullaan selättämään. lauantain vakiokupongilta löytyy Englannin perinteisen FA Community Shield -ottelun ohella aina kiharaisen Championshipin avauskierroksen taistoja sekä muutama kotimaan sarjojen kohde. Pallonhallinta ei johtanut tarpeeksi vaarallisiin tilanteisiin. Supertähti Megan Rapinoe puhui Kanada-ottelun jälkeen joukkueen henkisestä tilasta ja sysäsi vastuuta alisuorittamisesta pelaajien suuntaan. Derby — Huddersfield 1 (2) 7. Miesten olympiapeleissä urheilumaailman kaksi suurinta korruptiokoneistoa, Kansainvälinen olympiakomitea ja Fifa, ovat lyöneet päitään yhteen jo vuosikymmenien ajan, joten kisoissa ei nähdä vieläkään maailman parhaita miespelaajia. Kohteeseen neljä varma ykkönen. Yhdysvallat ei saanut esimerkiksi aikaan kovin pitkiä syöttöketjuja. Preston — Hull X (1) 12. Kivijalkana toimivat erinomaisesti organisoitu puolustus ja nopeat tilanteenvaihdot, mutta esimerkiksi USA:n Ruotsi yllätti alun korkealla prässillä, joka riisui ennakkosuosikin aseista. Kadonnutta iloa etsimässä. yhdysvallat on ylivoimaisesti menestynein joukkue naisten jalkapalloilussa. Nouseva mahti Hollanti kaatui rankkareilla ensimmäisessä jatkopelissä, mutta organisoidusti puolustanut Kanada osoittautui lopulta Yhdysvalloille liian jyrkäksi vuoreksi – vaikkakin ottelun ratkaissut rangaistuspotkutuomio näytti kevyeltä. Kisojen jälkeen USA joutui luomaan nahkansa uudelleen silloisen päävalmentajan Jill Ellisin johdolla uudistamalla joukkuetta ja pelitapaa. Luton — Peterborough U 1 10. KTP — HJK 2 3. Rion kisoissa 2016 Yhdysvallat kärsi shokkitappion Ruotsille puolivälierissä rangaistuspotkukilpailun jälkeen ja jäi ilman mitalia ensimmäistä kertaa. Rapinoen mukaan joukkueen pelaamisesta puuttui ilo ja intohimo. Bristol C — Blackpool FC 1 9. Jatkopaikka alkulohkosta varmistui lopulta niukasti maalieron turvin. kello 16.58. Jatkuva menestys on kenties tehnyt joukkueen liian kylläiseksi. Maa on voittanut kaksi edellistä maailmanmestaruutta ja vuodesta 1992 asti jaossa olleista olympiakultamitaleista se on kahminut palkintokaappiinsa kaikki yhtä lukuun ottamatta. Blackburn — Swansea 2 (X) 6. mahalaskun taustalla on lukuisia tekijöitä. Linjojen murtaminen ja maalipaikkojen löytäminen oli tämän takia vaikeaa. Manchester C — Leicester 1 2. Joukkueen runkopelaajat ovat jo suhteellisen iäkkäitä ja tuoretta verta ei ole ajettu sisään riittävästi viime vuosien aikana. Stoke — Reading FC 1 13. Sheffield U — Birmingham 1 Kanada yllätti Yhdysvallat olympiavälierässä. USA lähti ylivoimaisena suosikkina myös Tokion turnaukseen. Tappiottomien otteluiden putki oli kasvanut ennen olympialaisia jo 44 ottelun mittaiseksi. KPV — MP 1 (X) 4. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2, 1(x), 1, 2(x), 1(2), x(2), 1, 1, 1(x), x(1), 1, 1. Nyt on jälleen aika painaa reset-nappulaa. QPR — Millwall X (2) 8. Kivi lähti kuitenkin vierimään väärään suuntaan jo turnauksen avausottelussa, jossa Yhdysvallat hävisi Ruotsille maalein 0–3. Joukkueet koostuvat alle 23-vuotiaista nuorukaisista muutamilla vahvistuksilla höystettynä. l vihjerivi 1. Naisten otteluissa viheriöillä taitojaan esittelevät puolestaan kaikki maailman kärkipelaajat. Ykkösessä TPS on luonut eniten maalipaikkoja, mutta viimeistely on sakannut pahasti. Virkahenkilömäinen tekeminen johti kentällä huolimattomaan suorittamiseen perusasioissa. Taktisesti kypsä joukkue on kyennyt modifioimaan pelaamistaan vastustajan vahvuuksia silmällä pitäen. Kanadaa vastaan Yhdysvallat laukoi 17 kertaa, mutta vaikutti kesyltä. Voitosta voittoon tähän asti purjehtinut Ruotsi on perjantaina pelattavan olympiafinaalin selkeä suosikki. TausTaT 22 | KU 31 /2 02 1 T okion olympiajalk apallon mielenkiintoisimmat ottelut on jälleen kerran pelattu naisten turnauksen puolella. 1X2 TeksTi Jaakko Alavuotunki kuva Lehtikuva/Martin Bernetti Yhdysvallat joutuu luomaan nahkansa uudelleen ja uudistamaan joukkuetta ja pelitapaa. Cardiff C — Barnsley 1 (X) 11. TPS — PK-35 1 5. Taktisesti USA oli ennalta-arvattava erityisesti molemmissa tappio-otteluissa. vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 7.8
Ronkaisen mukaan jako sosiaalidemokraatteihin ja vasemmistolaiseen puolueeseen ei ole enää pitkään aikaan ollut perusteltu. Saramo aloittaa vastauksensa Ronkaisen mainitsemalla taktisella näkökulmalla. V asemmisto yhteen! Tutkija Antti Ronkainen nosti kesäkuussa omanlaisensa ikuisuusaiheen esiin KU:n haastattelussa. KU haastatteli heitä erikseen. Yhdistymällä vasemmistosta tulisi Ronkaisen mukaan suurin puolue. Ei kiitos! Vasemmistopuolueet ovat viime vuosina lähentyneet toisiaan, mutta mitään intoa puolueiden yhdistämiselle ei löydy. Politiikka KU 31 /2 02 1 | 23 03 politiikka Vasemmisto yhteen. – Itse asiassa se voisi toimia päinvastoin, silloin porvaripuo lueet JU ss i Jo en ta Us ta. Saramo huomauttaa, että suurimman puolueen puheenjohtajasta ei automaattisesti tule pääministeriä. Kyllä on, vastaavat vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Jussi Saramo ja SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. Ellei puolue sitten saisi yli sata paikkaa eduskunnassa. TeksTi Jussi Virkkunen Vappuna marssittiin Helsingissä vuonna 2019
Monissa kysymyksissä vasemmistoliitto ja demarit ovat aika samoilla linjoilla, mutta kyllä edelleen on kysymyksiä, joissa vasemmistoliitto aika hyvin sparraa SDP:tä ja on joissakin kysymyksissä edellä ja joissain jäljessä. Se tarkoittaisi, että vasemmistoliitto, demarit ja vihreät sopisivat ainakin suurimmat tavoitteensa yhdessä. yhdessä bloKissa vaaleihin Vasemmisto yhteen -idean lisäksi aina välillä nostetaan esiin idea punavihreästä blokista eduskuntavaaleissa. SDP:n Mäkynen pitää blokkiajatusta hankalana. Mutta hyvä yhteistyö ei tarkoita, etteikö erimielisyyksiä olisi. Siinä ei lähdetty yhdistämään puolueita. – En näkisi, että ideologisesti, aatteellisesti tai poliittisilta linjoilta oltaisiin vielä samaa puoluetta. – Itse koen, että tässä tilanteessa 1+1+1 (vasemmistoliitto, SDP ja vihreät) on paljon enemmän kuin kolme. – On hyvä, että vasemmistossakin on vaihtoehtoja. – Ainakin ympäristöpolitiikassa olemme lähempänä vihreitä. – Molemmissa on tapahtunut linjan selkeytymistä ja hegemoniselle oikeistopolitiikalle vaihtoehtojen rakentamista. hyvät vaihtoehdot Kuten Saramo ja Mäkynen mainitsevat, vasemmistoliitto ja SDP ovat lähentyneet viime vuosien aikana jälleen toisiaan. Puolueiden jäsenet ja äänestäjät kun eivät halua sitä. SDP:n Mäkynen huomauttaa Saramon tavoin, että uuden puolueen kannatus olisi todennäköisesti pienempi kuin kahden vasemmistopuolueen tällä hetkellä. Nyt puhutaan, että koska demarit ovat lähentyneet vasemmistoa, puolueet pitää yhdistää. Saramo mainitsee niin ikään puolueita jakavat asiat. Niillä olisi mahdollisuus ilmoittaa, hyväksyvätkö ne punavihreän blokin ehdot vai haluavatko ne lähteä muodostamaan yhdessä hallitusta. – Vasemmistoliitto on onnistunut tavoitteissaan hemmetin hyvin, kun sekä demarit että vihreät ovat lähentyneet niin paljon vasemmistoliittoa. Esimerkiksi hallitusneuvotteluissa se olisi hänen mukaansa taktisena lähtökohtana aika vaikea. Siihen sisältyy Saramon mukaan hyviä ja huonoja puolia. Lisäksi puolueiden yhdistäminen ei tarkoittaisi, että uuden puolueen kannatus olisi yhtä korkea kuin kahden puolueen yhteenlaskettu kannatus. Vaalien jälkeen enemmistö päättää niin kuin tykkää, Saramo sanoo. VVT:ssä ajettiin esimerkiksi erilaisia verotukMatias Mäkynen on noussut ripeää vauhtia demarien kärkipolitiikkojen joukkoon. Siihen tuli mukaan vasemmistolaisia ihmisiä eri puolueista, SDP:stä näkyvin oli Erkki Tuomioja. Hän haluaa ottaa mukaan keskusteluun myös vihreät. – Mikä ikinä päätyisi suurimmaksi puolueeksi, se kaventaisi suurena puolueena SDP:n neuvotteluasemaa suhteessa kokoomukseen ja perussuomalaisiin. Se kertoo, että olemme hoitaneet leiviskämme hyvin. Mäkynen kiittelee vasemmistoliittoa siitä, että puolue on ollut aikaansa edellä talouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan sidoksen ymmärtämisessä. Huonoja puolia on ainakin se, että enemmistön saaminen eduskuntaan olisi – jos ei nyt mahdotonta – kovan työn takana. – Silloin meiltä aina kysyttiin, että onko tavoitteena yhdistää puolueet. Kokoomus saisi kolmen puolueen ehdoista hyvän kiristysruuvin, jolla sulkea punavihreä blokki neuvotteluista. Olen edelleen sitä mieltä, että olemme paremmin nykyajassa kiinni työn murroksessa ja sosiaaliturvakysymyksissä, Mäkynen sanoo. Uskon, että se on itsessään vasemmistolle positiivinen juttu ylipäätään. – Lyhyellä aikavälillä ei tunnu kannattavalta lähteä ennen vaaleja sulkemaan mitään pois. – Väitän, että sosiaaliturvakysymyksissä SDP on mennyt ohi. – Todennäköistä on, että puolueet yhdistämällä kannatus vähenisi. Le ht iK Uv a/ ir en e St ac ho n an tt i Yr jö ne n. Se on eri asia, että joku puolue on yleiseltä linjaltaan sellainen, että siellä kyseenalaistetaan ihmisoikeuksia tai fundamentaaleja asioita, joissa yhteistyötä ei voida tehdä, Mäkynen linjaa. Mutta nyt siihen blokkiajatukseen. Saramo ei suoraan tyrmää blokkiajatusta. Vastasimme, että ei, tarkoituksena on luoda vaihtoehtoista agendaa. Lisäksi puolueet ovat edelleen useissa asioissa eri mieltä. Suuri yllätys ei ole, että Saramo on eri mieltä Mäkysen kanssa. KuKa lähestyy Ketä Saramo naurahtaa olevansa hieman yli 40-vuotiaana niin vanha, että muistaa 2000-luvun alkupuolen yhdistymishankkeet. Se tuo jonkin verran esiin vasemmistopuolueiden eroja, mutta kokonaisuudessaan se kyllä vahvistaa vasemmistoa, Mäkynen sanoo. Vasemmistoliitto on onnistuneesti tuonut vihreään siirtymään liittyvää talouspoliittista keskustelua Suomeen. Viime puoluekokouksessa hänet valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi. Kun puhutaan työntekijöiden oikeuksista ja ay-liikkeestä, siinä me olemme demareiden kanssa lähempänä toisiamme. ”Demarit javihreät ovattulleet vasemmalle.” seen liittyviä asioita, joista silloin virallisesti puhui vain vasemmistoliitto. Yleinen yhdistymiskeskustelu on Saramon mukaan – jos ei nyt tyhmää – vain teoreettista. Hän aloittaa vastauksensa pohjustamalla 2000-luvun alkupuolella perustetun Vapaus Valita Toisin -järjestön perustamista. l Pääministerin valitsee eduskunnan enemmistö, joka ei välttämättä tue suurimman puolueen puheenjohtajaa pääministeriksi, muistuttaa vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo. Politiikka 24 | KU 31 /2 02 1 liittoutuisivat vielä herkemmin. – Silloin puhuttiin, että koska vasemmisto on lähentynyt demareita, puolueet pitää yhdistää. Saramon kommentti, kuinka nyt – verrattuna Jyrki Kataisen hallitukseen (2011–2015) – SDP:n ja vihreiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä, on paljon puhuva. Nyt demarit ja vihreät ovat tulleet vasemmalle, sitä on koko ajan tavoiteltu, Saramo sanoo. – Jos blokkia rakennetaan, se ei saa johtaa automaattisesti siihen, että tulisi oikeistohallitus
Vielä vuonna 2006 perussuomalaisten kannattajista 87 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä, nyt enää 31 prosenttia. Toukokuun lopussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa äänestettiin vuoden 2022 talouden raameista. Lähde: TyöTTömyyskassojen yhTeisjärjesTö miljardia euroa ansiopäivärahoja on maksettu tänä vuonna kesäkuuhun mennessä. Ympäri Suomen puhutaan hoitajapulasta, joka vaikuttaa hyvin keskeisesti tärkeiden sairaanhoidon ja vanhustenhuollon palveluihin. Puheenjohtajaksi valittiin toisen kauden kaupunginvaltuutettu Mia Haglund. Sosiaalityöntekijöistä ja psykologeista on monin paikoin pulaa. Tästä henkilökunnan jaksamisen ja työn resursoinnin kannalta tärkeästä äänestyksestä ei nähty lehtiotsikoita. Toimivia palveluita on mahdotonta toteuttaa ilman hyvinvoivia ammattilaisia, joilla on mahdollisuus keskittyä omaan työhönsä. Siitä huolimatta, että huoli synnytysten ja synnyttäjien turvallisuudesta julkisessa keskustelussa yhdistää poliittisen kentän oikealta vasemmalle, ei kätilöiden hätähuuto synnyttänyt laajempaa julkista keskustelua. Politiikka KU 31 /2 02 1 | 25 14 1,4 prosenttia enemmän kuin alkuvuoden 2020 aikana. Vasemmiston valtuustoryhmä esittää Helsinkiin kunnianhimoista koronan jälkihoito-ohjelmaa nostamaan etenkin kulttuuria ja nuorisoa, Haglund sanoo. Se on arvoja asennetutkimus työttömyys Helsingin Vasemmiston valtuustoryhmä on valinnut puheenjohtajiston uudelle valtuustokaudelle. – Pandemia vaatii tulevalta valtuustokaudelta vielä suuria panostuksia. Tuottavuustavoitteen kannalla olivat kokoomus, vihreät, RKP, keskusta, perussuomalaiset sekä Helsingin yliopiston edustajat. Vasemmistoliitto ja SDP esittivät tuottavuustavoitteen poistamista, mutta esitys kaatui äänin 13–4. Keskeinen rekrytointivaikeuksia aiheuttava tekijä on monia naapurikuntia heikommat palkat. Hoitotyön kriisi vaatii ratkaisuja Heti Li andersson Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri. Sosiaalityöntekijä ja väitöskirjatutkija Petra Malin jatkaa puheenjohtajistossa toisena varapuheenjohtajana. KU Ja rn o M el a le ht iK Uv a/ he iK Ki Sa UK Ko M aa Ilmastonmuutoskeskusteluon politisoitunut Suomessa.. SDP:n (84 %), vasemmistoliiton (92 %) ja vihreiden (97 %) kannattajien ilmastohuoli on pysynyt likimain entisellä tasollaan. Vasemmistoliiton kärkitavoitteita tulevissa vaaleissa on sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten työolojen ja -ehtojen parantaminen. 19 prosenttia on toista mieltä. Alle puolen vuoden päästä käydään Suomen ensimmäiset hyvinvointialuevaalit, joissa valitaan päättäjät vastaamaan sosiaalija terveydenhuollon haasteista. Kuntavaaleissa valittujen kuntapäättäjien on välittömästi aloitettava kova työ alan aseman ja työolojen vahvistamiseksi. Sama määrä hoitoa pitää siis jatkossa toteuttaa pienemmillä kustannuksilla kuin tänä vuonna. Hallitus linjasi yhden prosentin tuottavuustavoitteesta eli säästöistä vuodelle 2022. Keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kannattajien keskuudessa ilmastohuoli on laantunut kaikissa noin kymmenen prosenttiyksikköä 15 vuoden takaisesta, mutta on edelleen yli 70 prosentin tasolla. kolumni Perussuomalaiset käänsivät kelkan ilmastonmuutoksesta eVan arVoja asennetutkimuksen mukaan suomalaisista 71 prosenttia katsoo, että ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa. Korona ei ole helpottanut tilannetta, päinvastoin. – Ilmiö vaikuttaisi olevan tyypillinen poliittisesti polarisoituville aiheille: joidenkin puolueiden kohdalla kannattajakunnan näkemykset muuttuvat entistäkin ehdottomammiksi, toisten puolueiden kohdalla jakolinjat muodostuvat puolueen kannattajakunnan keskelle, sanoo EVAn ekonomisti Sanna Kurronen. Mutta toimia tarvitaan myös ennen sitä. Tämänkaltaiset leikkurit ylläpitävät jatkuvaa säästöpainetta tilanteessa, jossa sosiaalija terveydenhuollon tarve koronan seurauksena kasvaa. Ongelmat eivät tietenkään koske vain HUSia. Hoiva-alan vetovoima on jo tällä hetkellä kriisissä, ja siksi tästä kriisistä on puhuttava paljon nykyistä enemmän. Kysymys on järjestön mukaan politisoitunut verrattuna aiempaan. Samat ongelmat vaivaavat sosiaalipalveluita. KU Haglund johtaa valtuustoryhmää Helsingissä valinnat Kätilöt UUdellamaalla ilmaisivat keväällä hätänsä nimettömillä mielipidekirjoituksilla siitä, miten puuttuvat resurssit ja liiallinen kiire vaarantavat synnytysten turvallisuuden ja kätilöiden työssä jaksamisen. Valtuustoryhmän ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kauden valtuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen Titta Hiltunen
Asian voi havaita, jos pitää silmänsä auki metsissä liikkuessaan. Ilmeisesti kuitenkin Kuntakokeiluista töitä. useimmiten johtotehtäviin. Sen jälkeenhän voidaan perustella taas julkisten palveluiden yksityistämistä sillä, että yksityinen sektori tuottaa parempia palveluja. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Jos työpaikkojen tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa toisiaan, työllistymistä ei tapahdu. Lopputulos oli kaikkea muuta kuin luontoa suojeleva. Jos olemassa olevaa työvoimareserviä ei saada koulittua niihin tehtäviin, joita työmarkkinoilla on tarjolla, ei synny kohtaantoa. Entistä suurempi osa metsänomistajista asuu kuitenkin kaupungeissa. Näistä ja monista muista syistä johtuen esitänkin ex-vihreälle liikenneministeri Timo Harakalle seuraavat kysymykset, joihin toivoisin kiertelemättömät ja kaartelemattomat vastaukset: 1) Mikä taho ja ketkä henkilöt tekivät sopimukset näiden jenkkiläisten ja saksalaisten sähkösokkilautojen vuokrausfirmojen kanssa vuonna 2019. Esimerkiksi täällä Tampereella yksistään saksalaisella TIER:llä on jo tuhat vuokrattavaa sähkösokkilautaa, ja lisäksi täällä toimii kolme muuta vuokrausfirmaa. Yrityksiä ei kuitenkaan tukityöllistäminen laajamittaisesti kiinnosta. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Ei vihreä valhe ole yhtään sen hyväksyttävämpää, jos ekologiset perusteet sivuutetaan asennevamman vuoksi. Jopa parhaassa kasvuvaiheessa olevia metsiä hakataan, vaikka siinä ei pidemmän päälle mitään järkeä olekaan. Miksi vasta nyt ollaan tuottamassa asiakaslähtöisiä ja asiakkaiden palvelutarpeista lähteviä palveluja. Sanktioperusteinen palvelutarjonta ei ole ollut asiakaslähtöistä. Uusia työpaikkoja ei synny tämäntyyppisillä hankkeilla, vaan uudet työpaikat syntyvät yrityksiin. Yritykset palkkaavat työnhakijoista aina ne parhaat, jotka tuottavat yritykselle eniten lisäarvoa. Tavoitteet ovat totta kai hyviä, mutta tuskin toteutumiskelpoisia. Nyt voidaan hakata sellaisia kohteita, joiden parturoinnista ennen olisi joutunut leivättömän pöydän ääreen. Metsäopistossa, ja myös yliopiston ympärisHistoriattomuus metsäpolitiikan kirouksena työlliSyyden Hoidon kuntakokeiluun osallistuu yli sata kuntaa, ja sen palvelujen piiriin siirretään yli 200 000 pitkäaikaistyötöntä. Joitain hakkuukohteita ei voi uudistaa ilman avohakkuuta ja maanmuokkausta. En minäkään kaipaa sitä aikaa, jolloin tavoitteena oli yksipuolisten puupeltojen kasvattaminen. Jenkkiläisille ja saksalaisille sähkösokkilautojen vuokrausfirmoille levitettiin hanakasti punainen matto niiden vallatessa jo kolmatta kesää peräkkäin kaupunkien kadut rahastuspaikoikseen. päivänä Mannerheimintiellä alkaneen Elokapina-liikkeen mielenosoittajista poliisi pidätti 117 henkeä, heillä kun oli otsaa vaatia hallitukselta nopeita toimenpiteitä ilmastonmuutoksen estämisasioissa. Lapin metsien käytöstä keskusteltaessa unohdetaan, että pohjoisen luonnonsuojelualueilla on valtavat hiilidioksidivarastot ja että metsän kasvun ja poistuman suhde on parempi kuin missään muussa maakunnassa. Mistä tulevat ne työpaikat, joihin näillä asiakkailla olisi mahdollisuus työllistyä. Olen itse ollut jo useita vuosia poissa työelämästä. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto SuomeSSa laadittiin yli sata vuotta sitten maailman edistyksellisimmät metsälait. Politiikka 26 | KU 31 /2 02 1 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Se edellyttäisi, että metsässä tehdään töitä vuosittain. Metsälakeja uudistettiin muutama vuosi sitten – hyvin pitkälti niiden tahojen painostuksesta, jotka sanovat itseään luonnonsuojelijoiksi. 2) Kun näille sähkösokkilautailijoille ei julkinen liikenne kelpaa, eikö silloin olisi loogista, että onnettomuustilanteissa ei myöskään julkinen terveyspalvelu heidän vammojaan paikkaile, vaan Sähkösokkilautailusta kysymyksiä liikenneministerille. Palveluista on tarkoitus tehdä entistä asiakaslähtöisempiä ja työnhakijoiden palvelutarpeet huomioivia. Yhteyttävää biomassaa on eniten hyvin hoidetuissa metsissä. Kesäkuun 17. Aikoinaan koivusta puhuttiin metsien valkoisena valheena. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Nämä ovat tietenkin hyviä tavoitteita, mutta ovatko ne toteuttamiskelpoisia. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Lisäksi he ylikuormittavat ensiapupoliklinikat teloessaan itsensä ja muita päissään hurjastellessaan. On oikeastaan aika masentavaa ajatella, että nyt nämä samat henkilöt, jotka ovat tuottaneet tai hankkineet aiemmin näennäispalveluita, siirtyvät kuntakokeiluihin tuottamaan ”asiakaslähtöisiä” palveluita. Näin ei ole kuitenkaan tehty. Metsiään hakkaaville asetettiin uudistamisvelvoite ja metsän hävittämisen kielto. Kuka maksoi kenelle ja paljonko. Palveluilla uskotaan edesautettavan sitä, että vaikeasti työllistyvät saavat uusia valmiuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Myös julkisen ja kolmannen sektorin tarjonta on rajallista. Välityömarkkinat ja tukityöllistäminen eivät ole ratkaisu tähän ongelmaan. Mutta samaan hengenvetoon täytyy tunnustaa, että yksioikoinen avohakkuukielto ei toimi. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Olennainen muutos oli se, että luovuttiin metsän kiertoajan määrittelystä. Ne maat, jotka ovat omat metsänsä hävittäneet, haluavat Euroopan unionissa määrätä myös Suomen metsäpolitiikasta. Markus Mustajärvi Kansanedustaja (vas.) KeSän KaKSi kadunvaltausta, kesäkuinen Elokapina ja juovuspäissään törttöilevät sähkösokkilautailijat, paljastivat erinomaisen selkeästi, mille piireille Suomessa tarjotaan mahdollisuus verorahoilla ylläpidetyn julkisen tilan eli yhteismaiden valtaamiseen. Kuntakokeilua perustellaan sillä, että näin voidaan vaikeasti työllistyville työnhakijoille tarjota entistä räätälöidympiä palveluja kuntien ja työvoimaviranomaisten yhteistyöllä. Vai käykö niin, että kuntien palvelut tuotetaan jatkossa tukityöllistetyillä, joiden työsuhteet ovat määräaikaisia ja ammatillinen osaaminen rajallista suhteessa palvelutuotantoon. Ihmettelen myös sitä, mistä löytyvät ne metsänomistajat, jotka kykenevät vastaamaan jatkuvan kasvatuksen haasteeseen. Työvoimatoimistojen palveluita olisi jo vuosia sitten pitänyt lähteä kehittämään siten, että ne tuottavat palveluita asiakkaille heidän palvelutarpeidensa mukaan. Miksi työvoimatoimistot eivät ole aiemmin edesauttaneet heidän työllistymistään. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Matti Luukinen Orivesi tönsuojelun kursseilla, opetettiin aapistotuutena, että mitä enemmän metsässä on yhteyttävää biomassaa, sitä parempi luonnolle. Elävän katukulttuurin tulevaisuuden suhteen näky on lohduton: aavemaisen atomistiset ylipainoiset kyborgit sahaamassa sähkösokkilaudoillaan päämäärättömästi katuja ristiin rastiin. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Tietenkin Nokialandiassa yksityisautoilu on koskemattoman pyhä asia, samoin it-firmojen oikeus ulostaa henkisesti epäekologista teknojätettään verovaroilla ylläpidetyille toreille ja kaduille. Kokeilun tavoitteena lienee työja elinkeinoministeriön näkökulmasta siirtää vaikeasti työllistyvät työnhakijat kokonaan kuntien vastuulle ja vahvistaa ministeriön roolia lähinnä palveluiden tilaajana. Mitkä olivat motiivit ja tavoitteet kyseisiä lupia myönnettäessä. Kauaskatseisen lainsäädännön tuloksena metsän puustopääoma kasvoi. Käytännössä tämä tarkoittaa työvoimatoimistojen palveluiden yksityistämistä. Ilmeisesti eri puolueiden ja poliitikkojen keskuudessa lasketaan aika paljon tukityöllistämisen varaan työn tarjonnassa. Seuraan kuitenkin säännöllisesti sitä, mitä työllisyydenhoidon palveluiden kehittämisessä tapahtuu, koska itselläni on niistä pitkäaikainen kokemus – myös useista kuntakokeiluista. Käytännössä se tarkoitti, että jos hakkaat metsiä, huolehdit uuden kasvun tilalle. Asiakkaita on kohdeltu hallintoalamaisina, joille on tarjottu näennäispalveluita, ja jollei niihin ole osallistuttu, on siitä seurannut erilaisia sanktioita
Elämä ei voi jatkua entisellään. he voivat rakastamansa valinnanvapauden periaatteen mukaisesti valita yksityisten terveyspalvelujen tarjoajien väliltä itselleen mieluisimman. Ajatusleikki muuttuu kuitenkin astetta vakavammaksi, jos sen kääntää niin, että meidän nykyhetkemme on jo nyt tulevaisuuden menneisyyttä. On välttämätöntä etsiä vaihtoehtoja ja perusteiltaan toisenlaista kehitystä. Sen sijaan on katsottava nykyhetkeä ja tehtävä sellaista politiikkaa, joka parantaa elämää sekä ensi vuonna että vuosikymmenten päästä. Tästä näkökulmasta on merkittävää, että hallitus on toteuttanut pandemian keskellä myös oppivelvollisuuden pidentämisen ja soteuudistuksen, joilla on merkittävät vaikutukset myös tulevaisuudessa. Suomen, Euroopan ja koko ihmiskunnan edessä on ratkaisevan tärkeitä valintoja. Haluaisin rakentaa Suomea, Eurooppaa ja maail maa, joka on vapaa rahan vallasta, työttömyydestä, eriarvoisuudesta, ympäristön tuhoutumisen uhkista ja sodista. Ihmisten tieto ja tietoisuus monista ongelmista on lisääntynyt. Tämä näkökulma on syytä pitää mielessä syksyn budjettiriihessä. Politiikka KU 31 /2 02 1 | 27 Viimeinen sana Kukaan ei tule DeLoreanilla kertomaan, mitä nyt pitäisi tehdä R obert Zemeckisin ohjaama kasariklassikko Paluu tulevaisuuteen ja sen kaksi jatko-osaa ovat eräitä kaikkien aikojen suosikkielokuvistani. Mitään aikamatkustajia ei tarvita: voimme tietysti jo nyt tehdä muutoksia nykyhetkeen ja vaikuttaa siihen, millaista elämä on tulevaisuudessa. Nykyhetken poliittisilla päätöksillä luodaan niitä puitteita, joissa tulevaisuudessa elämme. Ongelmien poistamiseksi tarvitaan rakenteellisia, yhteiskunnallisia muutoksia, suunnitelmallista toimintaa ja – kuten kokemus osoittaa – ankaraa kamppailua suuren rahan valtaa vastaan. Vaikka aikamatkustus onkin scifissä kiehtova konsepti, on se loppujen lopuksi fysiikan lakien vastaista puuhaa. Foxin esittämä Marty McFly matkustaa aikakoneeksi muutetulla DeLorean-autolla 1980-luvulta 1950-luvulle, tekee kohtalokkaan mokan ja estää omia vanhempiaan rakastumasta vaarantaen oman olemassaolonsa. Jopa koko ihmiskunnan tulevaisuus on uhattuna. Koronakriisi ja sen hoitaminen ovat määrittäneet Marinin hallituksen toimikautta, ja ne ovat tehneet päivänpolitiikasta pikemminkin juoksevien asioiden hallinnointia ja viestintää. Pieniltäkin tuntuvilla muutoksilla yhteiskuntaan voi olla suuria vaikutuksia siinä, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. naturalistisen virhepäätelmän: aistinautinto, joka tällä hetkellä tuntuu hyvältä ja kätevältä, johtaakin huonoon tulevaisuuteen (ylipainon tuomiin sairauksiin, katujen levottomuuteen ja ruuhkautumiseen, ihmisten välisiin ristiriitoihin julkisen tilan käytöstä, voittorahojen katoaminen ulkomaille veronmaksajien kustantaessa haitat). Jos nyt satsaamme kansakuntana tulevaisuuteen investoimalla esimerkiksi koulutukseen, uusiutuvaan energiaan, terveydenhuoltoon ja asuntorakentamiseen, on elämämme 2050-luvulla monella tapaa helpompaa ja mukavampaa. Kuten lähes kaikessa aikamatkustusta käsittelevässä scifissä, niissä keskeisenä juonenkappaleena ovat päähenkilön tekemät pienet muutokset menneisyyteen, jotka kuitenkin vaikuttavat merkittävällä tavalla aikamatkustajan omaan nykyhetkeen. 3) Miten on mahdollista, että poliisi ei puutu näiden lautailijoiden kypärättä ja päihtyneenä ajamiseen, mutta sitä vastoin poliisi kävi hanakasti hallitukselta ilmastotekoja vaativien rauhanomaisten nuorten mielenosoittajien kimppuun. Entä jos luoksemme saapuisi aikamatkustaja 2050-luvulta. Mitä muutoksia hän tahtoisi tehdä 2020-luvun yhteiskuntaan parantaakseen omaa nykyisyyttään, meidän tulevaisuuttamme. Suomen hallituksen on pohdittava politiikkaa vuodelle 2022, mutta myös mietittävä, miten sen tekemät päätökset vaikuttavat elämään vuonna 2052. Eräs viisas intiaani on todennut: ”Kun viimeinenkin puu on kaadettu ja viimeinenkin joki on saastutettu ja kun viimeinen kala on pyydystetty, niin silloin vasta ihminen ymmärtää, että rahaa ei voi syödä. l Toivo Haimi Politiikan toimittaja elämme nopeiden muutosten ja kehityksen, mutta myös vakavien vaarojen ja riskien aikaa. Olisiko tullut meidänkin aika lunastaa paikkamme tässä maailmankaikkeudessa niin kuin sen on luonto tarkoittanut. Ymmärrämme kaikki, että maail ma ei ole parannettavissa vain hyvällä tahdolla. Näemme ympärillämme hyvinvointia ja vaurautta, mutta samalla suurta kurjuutta, eriarvoisuutta ja väkivaltaa. Haluaisin luottaa ihmisten kykyyn ratkoa ongelmia, tehdä yhteistyötä, rakastaa ja luoda uutta. Poliittisessa päätöksenteossa on otettava huomioon politiikan vaikutukset pitkällä aikavälillä ja osattava suunnitella yhteiskuntaa vuosikymmeniksi eteenpäin. E. Loppuvalaistukseksi palautan mieleen filosofi G. Trilogian ensimmäisessä elokuvassa Michael J. Päämääräni on aina ollut kansanvaltainen, demokraattinen, solidaarinen ja rasismiton suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, uudenlainen inhimillinen sivilisaatio joka perustuu luonnonsuojeluun. Politiikka ei saa kuitenkaan olla pelkästään tapahtumiin reagointia, vaan pohjimmiltaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on kyse tulevaisuuden rakentamisesta. 4) Onko liikenneministeriössä suunnitelmia näiden sähkösokkilautojen vuokrausfirmojen lupien peruuttamiseen ja sitä kautta rauhan rahalta takaisin palauttamiseen kaduille. Maa ei kuulu sinulle vaan sinä kuulut maalle.” Jorma Talikka Janakkala olisiko aika jälleen kunnioittaa maata. Luoksemme ei tule mitään DeLoreanilla ajelevaa aikamatkustajaa 2050-luvulta kertomaan, millaisia päätöksiä meidän on nyt tehtävä, jotta hänen ajassaan olisi elinkelpoinen planeetta ja tasa-arvoinen yhteiskunta. Kävisikö vinkkaamassa itselleen tulevaisuuden urheilutuloksia vedonlyöntivoittojen toivossa vai yrittäisikö vaikuttaa menneisyyden politiikkaan ja päätöksentekoon. Viimeksi kuluneet kaksi vuotta suomalaisessa politiikassa ovat olleet syliin kaatuneiden ongelmien ratkaisemista yksi kerrallaan. Juha Drufva Tampere. Mooren (1873–1958) ns. Jos jättää aikamatkustukseen liittyvät paradoksit sikseen, on hauska ajatusleikki pohtia, mitä muutoksia menneisyyteen itse aikamatkustajana tekisi ja mitä vaikutuksia näillä muutoksilla olisi meidän omaan nykyisyyteemme. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä monet ongelmat ovat kärjistyneet uhkaavasti. Kun luonto voi hyvin, niin jokainen sen osakin kukoistaa, ja ihminenhän on yksi osa tätä kokonaisuutta
UUTTA YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA KANSAN UUTISET PUHEENAIHEET JOKA PÄIVÄ VERKOSSA WWW.KANSANUUTISET.FI. LINNUTKAAN EIVÄT OLE TURVASSA LUONTOKADOLTA. UHANALAISTEN LINTULAJIEN MÄÄRÄ ON KASVANUT JA LINNUSTO KÖYHTYNYT SUOMESSA. KU ON MUKANA PYSÄYTTÄMÄSSÄ LUONTOKATOA