7.2.2024 / 10 € ku.fi 2 / 2024 n. Puolan mahdoton tehtävä Kaunan ja kyllästymisen antipolitiikka Musta nolla Sivu34 Sivu45 Sivu 13 000000 Lehti, jota miLjardöörit Lukevat saLaa
Lisäja merkintätiedot . tradeka.fi/tuotto-osuus
PreSidentinvaalit toiSelle kierrokSelle 10 Li Andersson sai lähes 160 000 ääntä. arviot 60 viimeinen Sana 67 sisältö 2/2024 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@ku.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Puola Pyrkii Pinnalle 34 Donald Tusk syrjäytti populistihallinnon. talouSkuri Palaa eurooPPaan 13 Rahaunionin rahapolitiikka kiristyy, ja hallitukset ryhtyvät leikkaamaan. antto vihma 45 Mikä länttä vaivaa. elämmekö dyStoPiaSSa. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. jacqueS delorSin Perintö 56 Sisämarkkinoiden isä kuoli joulukuussa. antonio negri 26 1933–2023. argentiinan oikeiStoPuhuri 40 Teivo Teivaisen raportti Etelä-Amerikasta. 3 Syvärinen valmiS jatkoon 07 SAK:n puheenjohtajakuviot alkavat olla selvillä. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. ahdiStuS vie SairauSlomalle 08 Mielenterveysongelmat yleistyvät. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. PoliittiSet heimot 30 Viisi kriisiä jakavat eurooppalaiset äänestäjät eri heimoihin. katSelemme kanSanmurhaa 54 Taija Roihan kolumni. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Pintaa Syvemmältä 32 Peik Johanssonin kolumni. rohkeaa lehtityötä 50 Uutuusteos vasemmistotoimittajien kohtaloista viime vuosisadalla. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. abdulkadir mohamud 22 Ensimmäinen maahanmuuttajataustainen suomalainen ammattiliiton hallituksessa. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. Painopaikka PunaMusta 2024. 52 Jaana Kiven romaani on yhteiskuntakriittinen. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@ku.fi. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (vapaalla) Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Juho Orjala, hallituksen puheenjohtaja Risto Kalliorinne Tuula Kärki Janne Mäkinen Anna Mäkipää Sini Niva Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi
Jos Ukraina laskee aseet, valtaa Venäjä suvereenin valtion. Kesäkuun alussa äänestetään taas, silloin eurovaaleissa.. Sotapuheessa yksiköt yrittävät puhkaista puolustusasemia, karttoihin piirretään viivoja ja puhutaan taistelukentän avoimuudesta. Puheen taustalle jäävät silpoutuneet sotilaat, jotka kuolevat järjettömyyden vuoksi. Sodassa ei ole kyse sotilasliitto Natosta, siinä on kyse Venäjän imperialismista. Sotaa lietsotaan vain ja ainoastaan Venäjältä. Molemmat osapuolet hakevat ratkaisua asein, Ukrainalla on siihen paremmat perusteet. Täysimittainen imperialistinen hyökkäyssota on jatkunut kahden vuoden ajan, eikä loppua ole näköpiirissä. Jos Venäjä laskee aseet, sota päättyy. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti voimakkaiden ja ennen kaikkea uskottavien turvatakuiden antamista Ukrainalle. Samalla lopputulos tulee olemaan täysin päinvastainen kuin Israel toivoo. Israel on tekemässä Gazasta käytännössä elinkelvottoman paikan. Jussi Virkkunen V enäjä on käynyt nyt sotaa Ukrainassa kymmenen vuoden ajan. Euroopan tulee pystyä tuomitsemaan Israelin toimet samalla tavalla kuin se tuomitsee Venäjän puistattavan hyökkäyssodan. Maata pitää siinä auttaa, mutta muut eivät voi päätöstä ukrainalaisten pään yli tehdä. Samalla pitäisi myös estää sodan puhkeaminen uudelleen. 4 Venäjä lietsoo edelleen yksin sotaa pääkirjoitus käynnistämä sota muistuttaa järjettömyydessään ensimmäistä maailmansotaa. Rahallisen hyödyn sodasta korjaavat kuolemankauppiaat eli aseteollisuus. Ukraina on ymmärrettävästi pitänyt kiinni siitä, että Venäjän tulee vetäytyä kaikilta valtaamiltaan alueilta – Krimin niemimaa mukaan lukien. Hamasin terrori-isku ei oikeuta kansainvälisen oikeuden vastaista sotaa, jossa suurimman taakan kantavat siviilit. Tie rauhaan on pitkä ja mutkikas. Se lävähti viimeistään täysin kasvoille sen jälkeen, kun terroristijärjestö Hamas oli tehnyt raakalaismaisen iskun Israeliin. Samalla tulee muistaa se, että päätöksen rauhasta tekee Ukraina. Yhdessä päivässä rintamalla saattaa kuolla ja haavoittua yhtä paljon ihmisiä kuin yhdessä suomalaisessa varuskunnassa on sotilaita. Samalla sota on muistutus vanhasta totuudesta. Edelleen tilanteeseen pätee sama kuin alusta asti. Israelin kostotoimena aloittamassa hyökkäyksessä Gazaan on kuollut järkyttävä määrä täysin viattomia naisia ja lapsia. Hamas ei tule tuhoutumaan, sen sijaan radikaalin vastarinnan tuki todennäköisesti vain kasvaa. Etenkin Krimistä luopuminen tuskin Venäjälle käy. Samalla sotaa on seurattu kylmän analyyttisesti, ja puheesta on häivytetty yksilöiden kärsimys. NiiN kutsutulle lännelle Ukrainan sota on ollut osoitus kaksinaismoralismista. ukraiNaN sota on saanut Suomessa ja muualla länsimaissa käyntiin jossain määrin hurmahenkisen militarismin kasvun. Rintama ei liiku, mutta tuhansia ihmisiä kuolee. Siinä missä länsimaiset tiedotusvälineet ovat täyttyneet kuvista rikkipommitetuista ukrainalaiskaupungeista, ei vastaavia kuvia ole juuri Gazasta nähty. Venäjä marssittaa köyhät miehensä kuolemaan samalla kun eliitti turvaa omien lastensa aseman. Muussa tapauksessa ei ole ihme, jos Euroopan on vaikea saada ääntään maailmalla kuuluviin. Venäjän Puoluetoimistoilla ei presidentinvaalien jälkeen ehditä hengähtää
YK:n pääsihteeri António Guterres onkin jaksanut puhua siitä, kuinka ilmastokriisi on ihmiskunnan suurin uhka.. Todennäköisesti kuumempaa maapallolla oli viimeksi 120 000 vuotta sitten. 5 MaailMan unilukkari 01 ajassa Kuva: LehtiKuva/Fabrice coFFrini Viime vuosi oli kuumin ihmiskunnan mittaushistoriassa
Tällainen polarisaatio rapauttaa Vihman mukaan länsimaisen yhteiskunnan instituutioita. Populistin mielestä eliitti ei ole ainoastaan väärässä, vaan se on ydinarvojaan myöten vääränlainen. Juttu alkaa sivulta 45 Kyllästynyt länsi Em m a G r ö n q v is t. 6 ajassa –?AutoritAArisen populismin nousuun liittyy länsimaiden poliittinen tai jopa moraalinen polarisaatio, sanoo Ulko poliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma
SAK:n hallituksen vasemmistoryhmä on pyytänyt nykyistä SAK:n hallituksen varapuheenjohtajaa ja järjestöjohtajaa Katja Syväristä asettumaan ehdolle jatkamaan tehtävässään. MArrAsKuussA 2023 monet SAK:n jäsenliitot pyysivät keskusjärjestön nykyistä puheenjohtajaa Jarkko Elorantaa jatkokaudelle. – Voi kai sanoa, että jonkinasteisen riskin otimme, kun useiden haastateltujen joukosta tuolloin päädyttiin ayliikkeen ulkopuolelta tulevaan. Kansainvälisesti vertaillen korkeasta järjestäytymisasteesta ja laadukkaasta vaikuttamistyöstä on myös pidettävä huolta. Olen erittäin motivoitunut jatkamaan tehtävässä edelleen, Syvärinen tiivistää. 7 KesKusjärjestö sAK:n puheenjohtajakuviot alkavat olla selvillä. – Työntekijöiden yhteisen sopimisen perustaa koetellaan ja turvaverkkoja PS ennen vaaleja: ”Sosiaaliturvaa ei saa leikata ja duunareita on puolustettava.” PS vaalien jälkeen: ”Leikataanpas loisilta sosiaali turvaa ja duunareilta oikeuksia.” Duunarit: ”Hei, menemme lakkoon.” PS: ”Oikeutta poliittiseen lakkoiluun on nyt rajoitettava.” Bluesky Tähtitieteilijä Mikko Tuomi 22.1. JuSSi VirKKunEn ajassa SAK:n Syvärinen KäytettäviSSä jAtKoon Em m a G r ö n q v is t SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja järjestöjohtaja Katja Syvärinen.. Syvärinen on työskennellyt SAK:ssa vuodesta 2020. – Ay-liike käy kovaa puolustustaistelua. Edustajiston valitsema hallitus valitsee puolestaan keskuudestaan varapuheenjohtajan. Tuolloin hakijaryhmää veti Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. Työelämässä riittää kehittämistä niin hyvinä kuin vaikeampinakin aikoina. Katja Syvärinen valittiin neljä vuotta sitten eläköityneen Matti Huutolan seuraajaksi SAK:n varapuheenjohtajana. Valinnan SAK:n puheenjohtajasta tekee kesäkuussa kokoontuva edustajisto. Lehtosen mukaan päätös pyytää Syväristä jatkamaan tehtävässä oli helppo. Tänään voin sanoa, että riski kannatti ja Katja on selvinnyt tehtävistä kovassa tuulessa hyvin, Lehtonen kehuu. revitään nyt todella rajusti, Syvärinen sanoo. Hänellä on pitkä kokemus yhteiskunnallisen vaikuttamisen kentällä, ja hän oli vasemmistoliiton kansanedustajana 1999–2003. Syvärinen on vastannut pyyntöön myönteisesti
Mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen kasvu on ollut voimakasta vuoden 2016 jälkeen, ja se jatkui edelleen vuonna 2023. Kela maksaa sairauspäivärahaa työikäisille, kun kyseessä on vähintään kymmenen arkipäivää kestävä sairauspoissaolo. 2. Kela kertoi tammikuun lopulla, että mielenterveysongelmat veivät jo yli sata tuhatta suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023. Lasku johtui pääosin koronatilanteen muutoksista. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. 8 Mielenterveysongelmista on tullut selvästi suurin syy pidemmille sairauspoissaoloille. Mielenterveyden häiriöt ohittivat tukija liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolopäivien määrässä vuonna 2018. Saajia oli noin 3 prosenttia eli lähes 10 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Ahdistus vie sAirAuslomAlle Kolme faKtaa sairauspoissaoloista 1. Mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi 3 prosenttia eli hieman alle 3 000 henkilöä edellisestä vuodesta. Vuoden aikana sairauspäivärahaa sai yhteensä noin 305 000 henkilöä. Kasvu johtuu Kelan mukaan erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä. Ahdistuneisuushäiriöt ovat olleet masennushäiriöitä yleisempiä vuodesta 2021 alkaen. 3. Sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärä väheni vuonna 2023. Ahdistuneisuushäiriöiden kasvu on kaikkein voimakkainta nuorilla.
Se ei selitä kuitenkaan kaikkea. Työn intensiivisyys, digitalisaa tio, hybridityö ja jatkuva muutos ovat osa nykypäivän työelämää. Pirstoutunut keskusteluympäristö voi heikentää luottamuksen ja yh teenkuuluvuuden kokemuksia. Paineet saavat monen tuntemaan, ettei riitä. Vakavien mielenterveyshäiriöi den esiintyvyys ei ole juuri kasvanut, mutta lievempien ongelmien määrä on. Yhteistä on se, että terveys kärsii koettujen vaatimusten paineessa. Kuor mitus ja palautuminen ovat monella epätasapainossa. Sosiaalisen median ongelmallinen käyttö ja sen lieveilmiöt voivat aiheuttaa masen nusta ja heikentää yöunta ja palau tumista. Univaikeudet, hämärtyneet työn ja vapaaajan rajat sekä jatku va tavoitettavissa olo heikentävät puolestaan palautumista. Liikkumisen vähentyminen heikentää myös mielen hyvinvointia. Ajas samme on puutetta myönteisistä tu levaisuuden kuvista, joihin uskomalla ja joiden eteen työskentelemällä voi kokea vaikuttavansa. Onnel lisuuden ja hyvinvoinnin tavoittelu näkyy myös siinä, että ikävien tun teiden käsittely ja kohtaaminen on nostettu valokeilaan. On liian helppoa olla kohtaamatta arjessa. Uskon näiden etäännyttäneen meitä toisistamme. 9 POLITIIKAN VETOMITTARI Vuonna 2023 kolmasosa nuorista sanoi Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselyssä pelkäävänsä, että tulevaisuuden työelämä on itselle liian raskasta. Itsen vertailu muihin ja suoritus paineet sekä työn korkeat emo tio naaliset vaatimukset ja eettinen kuormitus voivat haastaa erityisesti nuorten mielenterveyttä. Kun menestyksestä on yhä vah vemmin tullut hyvän elämän mitta ri, yhä useampi myös kärsii. Täysi etätyöskentely ja rajaton työaika heikentävät tutkimusten mu kaan työstä irrottautumista ja unen laatua. Yhteiskunta ja työnteko ovat ly hyessä ajassa muuttuneet monin ta voin eikä ihmisen mieli tahdo pysyä tässä muutoksessa mukana. Köyhyys ja toimeentulon epävarmuus lisäävät mielenterveysongelmia. En ole alan asiantuntija, mutta olen tehnyt hyvinvointiaiheista journalismia pa rikymmentä vuotta. Osittain ilmiötä selittää se myön teinen asia, että mielenterveys ongelmat tunnistetaan paremmin, niistä puhutaan ja haetaan apua. Esimerkik si keskeytykset, häly ja usean asian saman aikainen tekeminen aiheutta vat kogni tiivista kuormitusta, joka tutkimusten mukaan on yksi keskei nen tekijä työikäisten mielenterveys ongelmien taustalla. TähäN EI ole yksiselitteistä vastaus ta. hAnnA sArkkinen Kansanedustaja Päivi virkkunen Hyvä terveys -lehden päätoimittaja SIMPPELIN VASTAuKSEN antami nen näin monimutkaiseen kysy mykseen on mahdotonta. Oman elämän ja odotusten välinen kuilu herättää kipeitä tunteita, jos työ elämässä, ihmissuhteissa ja talou dessa onkin takkuista. Palautumi nen on ensiarvoisen tärkeää mielen terveyden ylläpitämisessä. Olisiko aika kehittää työelämää myös työntekijöiden ehdoilla. Jollain hajoaa ar jen pyörityksessä selkä, toisella mie li. Ongelmien lisääntyminen ei kuitenkaan ratkea terapialla vaan muuttamalla yhteiskuntaa ja elä mäntapaa. Samaan aikaan yksilöltä odotetaan yhä enemmän. Myös neuro moninaisuuden riittämättömällä huo mioinnilla on vaikutuksensa. A n tt i Y r jö n en A n tt i Y r jö n en. Apua haetaan aktiivisemmin kuin ennen. Todennäköisesti tämä johtuu mo nesta tekijästä. Yksinäisyyden ja yksin jäämi set kokemukset kuormittavat us koakseni yhä useamman mieltä. Työs tä aiheutuu kuormitusta, josta mo ni ei palaudu riittävästi. Ei ole ihme, jos luontotuho, sodat ja pandemiat vetävät mielen matalaksi. ajassa Ahdistus vie sAirAuslomAlle mistä mielenterveysongelmien lisääntyminen johtuu. Mielen voimavaroja lisäävät asiat kuten yhteisöllisyys ovat voineet ha pertua. Kun tähän lisätään mieli kuviin perustuva todellisuus somessa, saattaa melko tavallinen elämä tuntua epäonnistumiselta. Ensin kännykät ja sitten vielä ko rona. Ei ole klisee sanoa, että keho ja mieli ovat yhtä, sillä tunteet ja aja tukset vaikuttavat fyysiseen tervey teen ja toisin päin. mAri huhtiniemi Mieli ry:n asiantuntijapsykologi SyyT ILMIöN taustalla ovat moninai set. Voisi puhua maail man yliyksilöllistymisestä. Somen ja teknologiajättien bisnes perustuu ihmisten koukuttamiseen ja keskitty miskyvyn tuhoamiseen. Samalla ihmisten välinen liima hapertuu ja lauman jäsenet etääntyvät toisis taan. Mielenterveysongelmiin on saa tava apua
Hän tiivisti, ettei kampanjan aikana tehnyt yhtään kompromissia vaan piti kiinni omasta ja puolueen linjasta. – Tarkoitan [voitolla] sitä palautetta, jota olen saanut tästä kampanjasta omilta aktiiveiltamme ja äänestäjiltä. – Ainoastaan harmittaa, että en päässyt ylittämään Paavo Arhinmäen vasemmistoliiton historian parasta äänitulosta. Pekka Haavisto sai lopulta yli 25 prosenttia ensimmäisellä kierroksella annetuista äänistä. Äänimäärissä mitattuna Andersson pääsi hyvin lähelle Arhinmäkeä, joka keräsi vuonna 2012 reilut 167 000 ääntä. En tiedä, voimmeko tällaisissa vaaleissa kuin pressanvaalit tehdä sille mitään.. Moni punavihreä siis hyppäsi odotetusti jo ensimmäisellä kierroksella Haaviston leiriin. Eroa oli lopulta alle 10 000 ääntä. Tämä tarkoittaa sitä, että Paavo Arhinmäki saa pitää paikkansa vasemmistoliiton kaikkien aikojen suosituimpana presidenttiehdokkaana. Edellisen kerran vastaava oli Arhinmäen mukaan nähty vuonna 1962. Tuloksena oli viides sija 4,9 prosentin ääniosuudella. Vuonna 2012 Arhinmäki sai 5,5 prosenttia äänistä. Viides sija näissä vaaleissa on hyvä tulos meille, Andersson sanoi KU:lle. – Uskalsin odottaa Lille kuuden prosentin kannatusta. – Tässä oli taktista äänestämistä. Mutta voin elää sen kanssa. Paavo on myös ansainnut sen tittelin. Eduskuntavaalitappio pisti puolueen talouden tiukoille, eikä rahaa ollut liiaksi käytettävissä. Omassa kiitospuheessaan Andersson sanoi tuloksen olevan voitto. Andersson voitti äänissä SDP:n presidenttiehdokkaan Jutta Urpilaisen. Andersson huomautti, että samoin kuin 2012 myös nyt nähtiin iso Haavisto-ilmiö. – Tämä toi puolueelle ja Lille uskottavuutta ja tulevaisuuden pohjaa todella merkittävällä tavalla, hän jatkoi. 1 1 ajassa Li Andersson: tämä tuLos oLi voitto Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson sai ensimmäisellä kierroksella lopulta lähes 160 000 ääntä. Ajattelin, että hän oli pärjännyt niin hyvin vaalikeskusteluissa ja saanut niin paljon positiivista palautetta, Arhinmäki tuumi KU:lle vasemmistoliiton vaalivalvojaisissa. Vaikeat lähtökohdat Andersson lähti kampanjoimaan vaikeasta tilanteesta
Lappi oli samaan tapaan punavihreässä leirissä Pekka Haaviston heiniä. Yliopistokaupunki Jyväskylässä Andersson sai 5,9 prosenttia äänistä ja oli selvästi demarien Jutta Urpilaista suositumpi. Pääkaupungissa Haavisto imuroi 37 prosenttia äänistä, mutta siitä huolimatta Andersson sai 8,8 prosentin ääniosuuden. Kotikaupungissaan Turussa Andersson sai 9,1 prosenttia äänistä. Porissa Andersson (5,7 %) kukisti Urpilaisen (5,5 %), mutta punavihreiden äänet menivät suurilta osin Haavistolle. Haavisto otti Turun äänistä 31,6 prosenttia ja oli selvästi kaupungin suosituin ehdokas. Näissä vaalipiireissä puolue menetti kansanedustajan paikat viime kevään eduskuntavaaleissa. Molemmat saivat Vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson (keskellä) pärjäsi sDP:n ehdokasta Jutta urpulaista (vasemmalla) paremmin presidentinvaaleissa. Se toi vaalipiirissä kuudennen sijan. Siellä Andersson jäi 4,7 prosenttiin, mutta tulosta selittää myös Pekka Haaviston huima suosio. Satakunnan vaalipiirissä Andersson sai 4,7 prosenttia äänistä. Kysymyksiä kannattajista Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon tulos (19 prosenttia) oli lähellä perussuomalaisten eduskuntavaalien tulosta. Arhinmäki nosti myös esiin Stubbin ja Haaviston tulokset. Arhinmäki huomautti, että Anderssonin, Urpilaisen ja Haaviston yhteenlaskettu tulos on pitkälti sama kuin näiden taustapuolueiden kannatus. – Tästä voi ainakin vetää sen lohdullisen päätelmän, että Halla-aho floppasi suhteessa hänen ympärilleen rakennettuun hypeen. kuvassa oikealla keskustan ja valitsijayhdistyksen ehdokas Olli rehn. – Anderssonin ja Urpilaisen kannatuksessa näkyy, että ihmiset ovat äänestäneet jo toista kierrosta. Tähän tavoitteeseen peilattuna kampanja ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Le h tik u va /M a r k k u u La n d er ”Tässäolitaktista äänestämistä. Selvä ykkönen Jyväskylässä oli Haavisto, joka sai 31,6 prosenttia äänistä. – Tämä on niin erityyppinen vaali. Kyllä tässä näkyy perussuomalaisten kannatuksen katto. Haavisto oli Äänekosken ääniharava 26 prosentin kannatuksella. Haavisto sai Lapissa 22,7 prosenttia äänistä, kun Andersson jäi 5,2 prosenttiin. Rovaniemellä suosituin ehdokas oli Haavisto, joka sai lähes 25 prosenttia äänistä. Toisaalta vasemmistoliitto jatkoi vahvoja tuloksia Helsingissä. Jussi Virkkunen Vaalipiireissä heittelyä Anderssonin kampanjan yhtenä tavoitteena oli etenkin saada näkyvyyttä ja kannatusta Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Lapissa. Entiedä, voimmeko tällaisissa vaaleissakuin pressanvaalit tehdäsille mitään.”. Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki ei haastatteluhetkellä ollut ehtinyt katsoa vaalipiirikohtaisia tuloksia ja varoi vetämästä liian suuria yhtäläisyysmerkkejä tulosten välillä. Hän ei päässyt kannatustaan laajentamaan muualle, mikä on hienoa, Andersson sanoi. Sitä selittää myös taktinen äänestäminen, joka Arhinmäen mukaan näkyy tuloksessa. Viimeksi se on nähty vuonna 1962. Keski-Suomessa esimerkiksi Äänekosken kaupunki on ollut vasemmistoliiton vahvaa aluetta. Haavisto keräsi Porissa 22 prosentin kannatuksen. 1 2 selvästi omia puolueitaan suuremman kannatuksen
Korkea inflaatio sai Euroopan keskuspankin kiristämään raha politiikkaa: korot nousivat. Suomessakin oikeistohallitus on lähtenyt leikkauksiin. Euroopan keskuspankin pää konttori Frankfurt am Mainissa.. 1 3 AAve pAlAA 02 taustat Talouskurin aave kummittelee Eurooopassa
1 4 talouskuri iskee takaisin eurooppaan
Nyt on alkanut imperiumin vastaisku, kun talouskurin puolustajat ovat lähteneet hyökkäykseen. Teksti Jussi Virkkunen Kuvat All OVer Press ja Antti YrJönen. 1 5 2010-luvulla nähtiin tilanne, jossa vallitsevia talous politiikan ideoita haastettiin
– Suomalaisessa keskustelussa, joka heijastelee aika hyvin monen maan ilmapiiriä, on käytetty puheenparsia kuten ”ajateltiin, että velalla ei ole enää väliä, mutta boomerit olivatkin oikeassa”, Holappa kuvailee. Holappa huomauttaa, että inflaatio on alkanut jo hellittää. Nykyinen oikeistohallitus on lähtenyt tekemään leikkauksia julkisiin palveluihin, mikä on yksi puoli talouskuria. Kuten mainittiin, EKP reagoi nopeasti kasvaneeseen inflaatioon nostamalla ripeästi korkoja. Talouskurin aaveesta tuli taas muistutus, kun Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoi raportin Suomen taloudesta. Eli kun esimerkiksi puhutaan fi”Onselvää,ettäolemme olleettarjontavetoisessa inflaatiossa.Siihen rahapolitiikankiristys eiauta.”. IMF siis esitti hallitukselle politiikaksi perinteistä talouskuria. Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen hyvin korkeaksi ryöpsähtänyt inflaatio sai keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaa nopeasti. Suomessa on menopuolella todella kova leikkauslinja, hän tiivistää. – Se on nähtävillä monilla tasoilla, niin kansallisilla kuin EU:n tasolla, näiden taloussääntöjen uudistuksen ja palauttamisen kautta. Talouskuri onkin tekemässä selkeästi paluuta Eurooppaan, sanoo Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa. Nykyinen inflaatio kun ei johtunut perinteisestä syystä eli nousukauteen osuvasta voimakkaasta palkkojen noususta. On selvää, että olemme olleet tarjontavetoisessa inflaatiossa. Samalla Suomessa huomio on ollut julkisen talouden alijäämässä. 2010-luvun alun eurokriisin jälkeen alkoi monta vuotta kestänyt ajanjakso, jolloin Euroopan keskuspankki painoi korot jopa negatiivisiksi. Siinä kiiteltiin hallituksen leikkauspolitiikkaa. Tämä on toinen Holapan mainitsemista kolmesta tekijästä. – On ilmeistä, että inflaatiopaine on alkanut hellittää ja että kyse oli pitkäaikaisesta siirtymävaiheesta. Euroopan unioni on esimerkiksi palauttamassa koronakriisin aikana hyllylle laitetut taloussäännöt. Rahapolitiikan kiristys näkyy korkojen nousuna niin kotitalouksille ja yrityksille kuin valtioille. Siinä on myös Holapan mukaan tehty isoin virhe. Koronan aikana syntyneiden tuotantoketjujen ongelmien ratkominen on kestänyt hyvin pitkään. Kun korot ovat nousseet, on talouspolitiikan sääntöjä palautettu käyttöön eri tasoilla. Kolme tekijää Holappa nostaa keskusteluun kolme tekijää, jotka kertovat talouskurin tekevän paluuta. Tarkoitus oli saada talouteen vetoa. Se oli seurausta Ukrainan sodasta ja tarjonnan pullonkauloista. 1 6 Talouskurin aave on palannut kummittelemaan Eurooppaan. Mutta takaisin talouskuriin. Kolmas tekijä on puolestaan hegemoninen taso, kuten Holappa sitä kuvaa. Näihin kuuluu muun muassa 60 prosentin raja valtion velkatasolle. Silloin käytiin keskustelua, että talouden aikakausi on pysyvästi muuttunut. Ei saavutettu edes kahden prosentin inflaatiotavoitetta. Siinä jäljitettiin erilaisia syitä sille, Holappa sanoo. – Se indikoi, että rahapolitiikka ei ole tässä keskeisesti taustalla. Siihen rahapolitiikan kiristys ei auta. Isoimmaksi hän mainitsee Euroopan keskuspankin rahapolitiikan. – Nyt katsotaan, että ollaan palaamassa jonkinlaiseen normaaliin aikaan ja säännöt aktivoidaan. Rahapolitiikan kiristykset puolestaan näkyvät vasta viipeellä. – Siitä huolimatta kasvu oli heikkoa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan nykyisellä hallituskaudella Suomen veroaste putoaa useamman prosenttiyksikön, mikä vie valtion kassasta useita miljardeja. Katse historiaan Holapan mainitseman hegemonisen puolen käsittely vaatii paluuta lähihistoriaan. Tässä kyse on siitä, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen vallitsevia talouspolitiikan ideoita alettiin voimakkaasti kyseenalaistaa. Rahapolitiikan kanssa käsikynkkää pitäisi kulkea finanssipolitiikan, joka puolestaan on valtioiden toteuttamaa. Haukkalinjaa edustavat katsovat, että rahapolitiikan kiristäminen on ollut oikea tapa reagoida tilanteeseen ja laskeva inflaatio osoittaa sen. Toinen puoli talouskuria on verojen kiristys, mutta hallitusohjelman linjauksen mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ei omilla toimillaan kiristä veroja. Sapiskaa taas tuli siitä, että hallitus ei ole koskenut veroihin. On ilmeistä, että ongelmat eivät ole liittyneet liian voimakkaasti nousseisiin palkkoihin. Inflaation syistä ja tavoista reagoida siihen käydään taloustieteilijöiden keskuudessa väittelyä. Virhe on tehty siinä, että EKP:n lääke oli väärään sairauteen
Näin perustuslakiin kirjattu talouskuripykälä on taas käytössä. – Kyllä siihen liittyy aina poliittinen valta. Kaikki nämä muuttivat asetelmaa siten, että talouskuri-imperatiivi hävisi politiikan taustalta. Nykyistä aikaa määrittää pyrkimys ottaa hyöty irti tästä. Tähän liittyy myös Holapan mainitsema ”boomerit olivatkin oikeassa” -heitto, jonka tapaista myös väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt. 2010-luvulla nähtiin tilanne, jossa keskuspankki oli tehnyt rahasta mahdollisimman halpaa. – Oli luotu tiukempi arkkitehtuuri sääntöineen, mikä vaikeutti aktiivisen finanssipolitiikan ylläpitämistä, Holappa sanoo. Se luotiin 2010-luvulla konservatiivisen valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen ohjauksessa. 1 8 nanssipoliittisesta virityksestä, tarkoitetaan hallituksen talouspolitiikkaa. Silloinen EKP:n pääjohtaja Mario Draghi vetosikin euromaiden johtajiin, että nämä tekisivät oman osansa ja investoisivat omiin talousohjelmiinsa. Iso keskiö Nyt talouskurin keskiössä on euroalueen suurin talous Saksa. – Pysyvän talouskurin ylläpitämiseen ja hyvinvointivaltion näivettymiseen tähtäävät instrumentit alkoivat heikentyä. Nyt talouskurin vastaisku on täydessä käynnissä. Tämä saa poliittisen talouden puolelta väitelleen Holapan toteamaan, että talouspolitiikkaa ei voi ajatella yksinään teknisenä seikkana. Aikakausi oli vaarallinen sellaisten tahojen näkökulmasta, jotka eivät suhtaudu myönteisesti tällaiseen kehitykseen. – Tämä oli monille hyvin vaarallinen sanoma. Vastaus oli pitkälti ei. Saksan liittokanslerina toimi tuolloin Angela Merkel. Sen tarkoituksena on estää alijäämäisten budjettien teko. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin korot olivat negatiivisia mutta talouskasvuakaan ei nähty. Ei siis ihme, että esille nousi näkemys pysyvämmästä muutoksesta. ”Joskeskuspankkiei tässätehtävässätoimi aggressiivisesti,silloin markkinoidenluottamus keskuspankkejakohtaan saattaakärsiä.” Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner.. Viesti on ollut, että vanhat säännöt pitivät sittenkin paikkansa. Siellä hallitus on törmännyt mustaan nollaan, joka on maan perustuslakiin pultattu pykälä. Koronan aikana siitä luovuttiin, mutta valtio varainministeri Christian Lindner esti poikkeusajan jatkamisen. Musta nolla ei ole mikään ikuisuuksia Saksan perustuslaissa ollut asia. Sitä seurasi suoraan se, että talouspolitiikan instituutiota piti miettiä uudestaan
Vuonna 2016 maassa järjestettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä. 1 9 Saksan hallituksen ongelmia lisäsi se, että maan perustuslakituomioistuin esti koronarahastossa olevien varojen käytön vihreän siirtymän investointeihin. Ensinnäkin Saksassa tehdään ylipäätään iso leikkaus kokonaiskysyntään. Siellä on valmiiksi heikko suhdannetilanne, ja se tulee heikkenemään entisestään. Se vaikeuttaa Euroopan selviytymistä tästä haasteesta. – Saksan tilanne on todella raju Euroopan kannalta. Yhtäkkiä Saksan jo valmiiksi epäsuositulla hallituksella oli käsissään 30 miljardin aukko budjetissa, valtava investointitarve ja perustuslain pykälä, joka käytännössä vaatii talouskuria. German Chancellor Angela Merkel (L) answers questions next to Wolfgang Schaeuble during a session at the German Parliament, the Bundestag, in Berlin, Germany on December 18, 2019.. Arvonlisäveron kiristys on myös suunnitelmissa, ja se saattaa nostaa inflaatiota. – Tähän vielä lyödään se, että Saksan merkitys ekologisessa siirtymässä koko Euroopan kannalta on tärkeä. – Nyt Saksassa leikataan juuri energiatukia, jotka energiajärjestelmässä olisivat tärkeitä. Pahimmassa tapauksessa euroalueen suurin talous sakkaa ja samaan aikaan inflaatio nousee. Britanniassa konservatiivien ja liberaalidemokraattien yhteishallitus 2010-luvun alussa toteutti kovaa talouskuripolitiikkaa. Se taas johtaisi siihen, että EKP jatkaisi omalla kireällä linjallaan, vaikka esimerkiksi Suomi kaipaisi kevyempää rahapolitiikkaa. Edessä on taantuma, sen aiheuttamat suorat ongelmat, ja samaan aikaan ollaan ajautumassa ongelmiin ilmastotavoitteiden toteuttamisen kannalta, Holappa toteaa. – Olemme ajautumassa todella laajaan ongelmaan. Kun kaikki munat ovat samassa korissa, ovat riskit suuret. – Jos niistä vetäydytään, ei talouskuri aiheuta pelkästään sosiaalista tuhoa, vaan se tekee mahdottomaksi saavuttaa ekologisia tavoitteita. Nyt Saksan hallituksen talouspolitiikka uhkaa tätä. Holappa huomauttaa, että Euroopan ilmastostrategia on rakennettu vihreän kasvun varaan. Nyt Saksa vetäytyy vihreän siirtymän hankkeista. Köyhien kurittaja Talouskurin vaikutuksia on tutkittu paljon. Vihreän kasvun toteutuminen vaatii paljon ja Holapan sanoin rajuja investointeja eri puolille
– Kun keskuspankille on annettu näin paljon valtaa, se joutuu reagoimaan voimakkaasti inflaatioon, joka ei ole kysyntätai palkkaperusteinen. – Vaikeus tässä on se, että kun rahapolitiikkaa kiristetään, sillä aidosti viedään finanssipolitiikan mahdollisuuksia. Riski on, että jos EKP tulee pitämään pitkään kireän rahapolitiikan linjan, ajaudumme hyvin laajoihin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka eivät rajaudu pelkästään taantuman pitkittymiseen. 2 Tutkimuksissa huomattiin, että mitä enemmän jokin alue oli kärsinyt talouskurista, sitä enemmän siellä äänestettiin EU-eron puolesta. Se on ainoa taho inflaation hallinnassa. Ei vaihtoehtoa Talouskuriin liittyy vahvasti ”ei ole vaihtoehtoa” -puhe. Holappa tunnustaa, että keskuspankit ovat vieneet valtioilta keinovalikoimaa. – Samalla keskuspankille on annettu tehtäväksi hintavakaudesta huolehtiminen. Nyt ei olisi tarvetta tällaiselle kiristykselle. On totta, että finanssi politiikan puolella on aitoja tekijöitä, jotka tekevät mahdollisuuksista rajatummat kuin 2010-luvulla nollakorkojen aikana. – Viime aikoina on tullut entistä vahvempaa tutkimustietoa, että talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen. Ongelmaan oman mausteensa tuo juuri euroalueella keskuspankin rooli. Vastaavalla tavalla talouskurin vaikutukset näkyvät myös muual la Euroopassa. Se on omiaan heikentämään lisää liberaalidemokratian instituutiota. Sellaiseen inflaatioon se toimii. Silloin tuntui ”Talouskuritulee vaikuttamaan laajemminkin yhteiskunnan kehitykseen.” €. Jos keskuspankki ei tässä tehtävässä toimi aggressiivisesti, silloin markkinoiden luottamus keskuspankkeja kohtaan saattaa kärsiä. Talouspolitiikka esitetään ainoana vaihtoehtona, jotta tilanne ei entisestään pahenisi. – Talouskuri tulee vaikuttamaan laajemminkin yhteiskunnan kehitykseen
2 1 käsittämättömältä, kuinka vaikeaa oli reagoida tilanteeseen. Vasemmisto taas ei pääse valtaan, Holappa naurahtaa. Ja tämän ympäristön keskuspankit ovat viestineet pitävänsä kireänä vielä jonkin aikaa. Sen jälkeen talouskuria ei tiukassa mielessä ole nähty. Kuten alussa mainittiin, talouskurin toteutuminen edellyttää paitsi leikkauksia myös verojen korotusta. – Valtiot ovat riippuvaisia keskuspankkien rakentamasta korkoympäristöstä. Jotta ne saadaan mahtumaan samaan ohjelmaan, pitää yhdistää leikkauksia ja verojen korotuksia. Jälki on ollut sen mukaista. Ironisinta on, että sinipunahallitus on todennäköisin talouskurin tuoja. Sinipunan myrkyllisyys tulee juuri siitä, että siinä törmäävät talouspoliittisesti vastakkaiset ideologiat. – 2010-luvun alku oli monessa maassa aitoa talouskurin aikaa. Esimerkiksi Juha Sipilän oikeistohallitus (2015–2019) teki kyllä leikkauksia, mutta veropuoleen se ei koskenut kiristävästi. n € Sinipunanmyrkyllisyys tuleejuurisiitä, ettäsiinätörmäävät talouspoliittisesti vastakkaisetideologiat.. Samoin perussuomalaisten fiskaaliskonservatiiviksi julistautunut puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, on puhunut siitä, kuinka Suomi verottaa liikaa. IMF:n tuoreessa raportissa vaadittiin veropuolen tarkistuksia, mutta ne eivät perinteisesti kokoomukselle ole maistuneet. Orpon hallituksen kohdalla tuomaristo on brittilainausta mukaillen vasta tekemässä arviotaan. – Kun oikeisto on vallassa, se haluaa leikata mutta ei halua tehdä veropuolelle mitään. Kritiikin kritiikki Talouskurin kritiikille on myös annettu kritiikkiä – kritiikin kritiikkiä siis. – Suomesta on puuttunut sinipunahallituksen jälkeen hallitus, joka olisi naulannut kovaa talouskuria. – Nämä tekijät tulevat jatkossakin vaikeuttamaan finanssipolitiikan sovittamista suhdannetilanteeseen sopivalla tavalla
2 2
Kun Mohamud sai työpaikan atk-asentajana, hänen tuttavansa sanoi, että sellaiseen pitää liittyä. – Aluksi vain kuuntelin ja olin ymmälläni. Viimeksi kuluneet 16 vuotta Mohamud on työskennellyt huoltomiehenä Helsingin Seniorisäätiön palvelukodeissa. Itse hän on ensimmäinen maahanmuuttajataustainen suomalainen, joka on valittu ammattiliiton hallitukseen. Kuunteluoppilaasta puheenjohtajaksi Mohamud ehti olla pitkään jäsenenä Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL), kunnes työkaverit houkuttelivat hänet mukaan ammattiosaston risteilylle ja kokouksiin. Tuolloin 13-vuotias Mohamud oppi suomen kielen nopeasti. 2 3 AmmAttiliitto turvAA mAAhAnmuuttAjAnkin Abdulkadir Mohamud tekee ruohonjuuritason työtä, jotta entistä useampi maahanmuuttaja liittyisi ammattiliittoon. Somalialaislähtöinen Mohamud pakeni perheensä mukana maansa sisällissotaa Tansaniaan vuonna 1991, josta matka jatkui kaksi vuotta myöhemmin Suomeen. – Se tuntui pakolliselta jutulta, vähän kuin veron maksu. Työ on Mohamudille mieluisaa: hän nauttii työpaikkansa sosiaalisesta yhteisöllisyydestä ja ihmisten auttamisesta. Minut houkuteltiin ammattiosaston hallitukseen. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli ensin tietokoneasentajan, sitten jakelu auton kuljettajan ja lopulta kiinteistönhoitajan tutkinnon. Sielläkin yhden kauden vain kuuntelin, mutta sitten minut valittiin puheenjohtajaksi, Mohamud muistelee.. Hän huoltaa kalusteita ja laitteita ja juttelee samalla asukkaiden kanssa. Teksti EliAs krohn Kuvat Antti YrjönEn Kun AbdulKAdir MohAMud aloitteli suomalaisessa työelämässä parikymppisenä 2000-luvun alussa, hän ei tiennyt ammattiliitoista mitään
Maahanmuuttajien suurin pullonkaula suo”Jokainenonyhtätärkeä riippumattasiitä,missä asemassaon.” Ammattiyhdistystoiminnassa olennaista on solidaarisuus ja yhteenkuuluvuus, Abdulkadir Mohamud määrittelee.. SAK:n ”Maahanmuuttajat suomalaisilla työpaikoilla” -selvityksessä (2019) tämä todetaan olennaisimmaksi haasteeksi monikulttuurisessa työyhteisössä. Häntä innostaa ay-toiminnassa yhteisöllisyys ja mahdollisuus olla avuksi toisille – aivan kuten huoltomiehen työssäänkin. Viimeksi kuluneet neljä vuotta Mohamud on toiminut myös työpaikkansa luottamusmiehenä. – Työpaikallamme on asiat suhteellisen hyvin eikä ole ollut paljoa konflikteja. 24 Nyt puheenjohtajan toimessa on vierähtänyt jo kuusi vuotta. Osa maahanmuuttajista kokee syrjintää ja hyväksi käyttöä työelämässä. Mohamud ei ole sellaiseen suoraan törmännyt, mutta on kaveripiiristään kuullut joistakin tapauksista esimerkiksi hoito alalta. – Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on koko ajan enemmän. Työnhaussa eniten syrjintää Väärinkäsitykset liittyvät monesti kielitaidon puutteeseen. – Suomeen lapsena tai teini-iässä saapuneilla ja täällä koulunsa käyneillä lähtökohdat ovat yleensä helpommat kuin aikuisiällä saapuneilla, joille suomen kielen oppiminen voi olla haasteellista, Mohamud toteaa. Muualta tulleiden tietämys täkäläisestä työelämästä on usein puutteellista. Helsingin Seniorisäätiön 450 työntekijän joukossa on 17:n eri kansallisuuden edustajia, Mohamud kertoo. Maahanmuuttajataustaisten ongelmatilanteet, joita olen joutunut hoitamaan, ovat olleet lähinnä väärinkäsityksiä. Integraatiota edistävät työpaikalla perehdytys, mahdollisimman selkeä viestintä ja yhteisöllisyys. Luottamusmiehenä Mohamud sanoo selvinneensä toistaiseksi helpolla. Heistä valtaosa on hoitajia
Solidaarisuus edunvalvonnan perustana JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmää Mohamud kehuu hyvästä yhteishengestä työntekijöiden etujen ajamisessa. Joidenkin lähtömaissa aytoiminta voi olla jopa laitonta. Esitteet ja lehdet eivät riitä. Jäsenyyden hyödyllisyydestä vakuuttaminen vaatii usein pitkällisiä keskusteluja. Yhteiskunta uhkaa jakautua liiaksi rikkaisiin ja köyhiin – juna katkeaa keskeltä, Mohamud sanoo. Erään tutkimuksen mukaan irakilaistaustaisen on lähetettävä kolme kertaa enemmän työhakemuksia ja somalialaistaustaisen neljä kertaa enemmän kuin suomalaistaustaisen päästäkseen työhaastatteluun, vaikka hakijoiden koulutus ja työkokemus olisivat yhtäläiset ja suomen kielen taito hyvä. – Se on paras keino. Vastaanotto on ollut kannustava. Mohamud on saanut lukuisia ihmisiä liittymään ammattiliittoon. Liitossa eteneminen ei ole ollut vaikeaa – Mohamud kertoo vain lähteneensä ehdolle tehtäviin, kun on pyydetty. Mohamud kiittelee omaa liittoaan ja keskusjärjestö SAK:ta asiaan panostamisesta. Kun menee kasvokkain selittämään ihmisille, mikä on ammattiliitto ja mitä hyötyä siihen liittymisestä on, mielenkiinto alkaa herätä. Puheeksi nousee myös ammattiliittojen kamppailu oikeistohallituksen kaavailemia työehtosopimusjärjestelmän ja sosiaaliturvan heikennyksiä vastaan. SAK:lla on jo pitkään ollut puhelinlinja, jossa maahanmuuttajat voivat saada eri kielillä palvelua, Mohamud mainitsee. n ”Yhteiskuntauhkaa jakautualiiaksi rikkaisiinjaköyhiin.”. Tärkeintä on Mohamudin mukaan se, että maahan muuttajataustaiset työntekijät ylipäänsä liittyisivät ammattiliittoon. Jotkut luulevat, että ay-toiminta on ikään kuin sotaa työnantajaa vastaan ja että työnantaja suuttuu, jos työntekijä liittyy liittoon. Erityisen harvinaista on se, että ammattiosastonsa lisäksi hän vaikuttaa myös liittotasolla: hänet valittiin keväällä 2022 JHL:n edustajiston jäseneksi JHL:n vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmän edustajana. Mohamud muistuttaa, että on myös kantasuomalaisten työntekijöiden etu, että maahanmuuttajat tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa työelämässä. Työntekijät kohdattava kasvokkain Pelkästään yksittäisten ihmisten varassa asia ei onneksi ole. – JHL:ään on palkattu kaksi maahanmuuttajatoiminnan asiantuntijaa. – Yksipuoliseen leikkaamiseen ja heikentämiseen ei pidä alistua, vaan sitä vastaan pitää taistella. – En ole minkään puolueen jäsen, mutta ryhmä on hyvä ja olen viihtynyt siinä. Sellainen on esimerkiksi JHL:n Etelä-Suomen KaMuT (Kaikki Mukaan Toimintaan) -verkosto, jossa Mohamudkin on toiminut. Se on tällä hetkellä keskeinen asia JHL:ssäkin. – Jokainen on yhtä tärkeä riippumatta siitä, missä asemassa on. – Monelle maahanmuuttajalle ay-liike on täysin tuntematon tai heillä voi olla siitä väärä kuva. Myöhemmin samana vuonna hän nousi JHL:n hallitukseen ja on ensimmäinen ammattiliiton hallitukseen valittu maahanmuuttajataustainen ihminen Suomessa. 2 5 malaisessa työelämässä on työpaikan saaminen. Solidaarisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat Mohamudille olennaisia asioita työntekijöiden edunvalvonnassa. Liitot tutuiksi maahanmuuttajille Abdulkadir Mohamud on maahanmuuttajataustaisena ammattiyhdistysaktiivina harvinainen tapaus. – Täytyy tehdä kovasti töitä, että saa heidät ymmärtämään perusasiat. Silti maahanmuuttajien vähäinen osuus liittojen hallinnossa kertoo, että liittojen on tehtävä vielä paljon työtä tavoittaakseen maahanmuuttajat nykyistä paremmin. Tärkeitä ovat Mohamudin mukaan matalan kynnyksen verkostot ja paikat, joissa jaetaan tietoa ammattiyhdistystoiminnan perusasioista. Entistäkin enemmän Mohamud toivoo ay-toimijoiden jalkautumista työpaikoille
Näistä Empire on käännetty suomeksi nimellä Imperiumi (2005). Empire on osa kirjasarjaa, jonka myöhempiä osia ovat Multitude (2004) ja Commonwealth (2009) sekä trilogian neliosaiseksi kasvattanut Assembly (2018). Siellä hän myös eli aina maanpakoonsa saakka. Pääoma on lopulta vain työläisten työn haltuunottoa, ja sen historiaa on luettava työläiskamppailujen näkökulmasta. Yhteiskunnallisesti Negri aktivoitui katolisessa nuorisojärjestössä. Valtaa ei voida ottaa haltuun kuin esinettä, vaan valta on tuotettava autonomisesti. Vastarinta tulee ensin.. Kommunistiksi hän ryhtyi kibbutsilla Israelissa tutustuttuaan juutalaisiin kommunisteihin ja sosialisteihin. Vasemmistolaisuuden Negri peri jo perheestään. Järjestelmä on laitettava reagoimaan. Italian sosialistiseen puolueeseen Negri liittyi vuonna 1953, mutta erosi siitä 1960-luvun alussa suuntautuessaan uusiin marxilaisiin liikkeisiin. Aina sieltä saakka Negrin ajattelu ja toiminta on liittynyt kritiikkiin puolueita ja modernia valtiota kohtaan. Operaismi 1960-luvulle tultaessa Negri työskenteli professorina Padovan yliopistossa filosofian ja valtioteorian alalla. Lehtien ydinajatuksiin kuului työläisten vallan korostaminen. Negrin ajatuksia Suomeen ovat tuottaneet erityisesti verkkolehti Megafoni 2000-luvun alussa, ja myös Tutkijaliitto on julkaissut Negrille läheistä keskustelua. 2 6 Väen ja ImperIumIn fIlosofI antonIo negrI Antonio Negriä (1933–2023) on pidetty vaikeaselkoisena, varmasti syystä, mutta hänen käsitteellinen johdonmukaisuutensa on lopulta varsin selvää. Hän vaikutti radikaalia teoriaa tuottaneissa lehdissä Quaderni Rossi (Punaiset vihkot) ja Classe Operaia (Työväenluokka), joista jälkimmäisen Negri perusti yhdessä Mario Trontin kanssa. Elettiin fasismin aikaa. Hänet tunnetaan erityisesti globalisaatioliikkeen käsitteellisenä muotoilijana liittyen hänen yhdessä Michael Hardtin kanssa kirjoittamaansa kirjaan Empire (2000). Siihen myös tämä kirjoitus paljolti viittaa. Syntymä Negri syntyi Padovassa, Venetsian maakunnassa vuonna 1933. Negrin edustama autonomimarxismiksi kutsuttu suuntaus korostaa konflikteja ja suoraa organisoitumista yhteiskunnan muuttamisessa. Teksti jukka peltokoskI ANtoNio Negri oli poliittinen filosofi ja kommunistiteoreetikko
Niin sanotussa konefragmentissa Marx ennakoi, että automatisaation myötä työläinen asettuu yhä enemmän vain koneen ohjaajaksi ja tiedontuotannon merkitys tuotannossa korostuu. Kymmeniä pidätettiin samassa yhteydessä. Tämä ”kuumaksi syksyksi” nimetty ajanjakso oli jatkoa vuoden 1968 opiskelijaprotesteille ja yliopistovaltauksille, ja se sytytti preerian koko tulevalle vuosikymmenelle. Työ autonomisoituu, kun työläisiltä odotetaan itseohjautuvuutta ja kommunikaatiota. Vuonna 1967 Negri oli perustamassa ryhmää nimeltään Potere Operaio (Työläisten valta), jolla oli sittemmin merkittävä rooli vuoden 1969 lakoissa ja tehdasvaltauksissa Pohjois-Italiassa. Autonomia Potere Operaio lakkautettiin vuonna 1973, ja Negri tovereineen perusti uudeksi ryhmittymäksi Autonomia Operaian (Työläisten autonomia), josta tuli yksi vaikutusvaltaisimmista organisaatioista Italian autonomisessa liikehdinnässä 1970-luvulla. Läpi 1970-luvun Italiassa kiihtyivät sekä vasemmistolainen että uusfasistinen aseellinen toiminta. Äärioikeiston taktiikkana oli sälyttää iskut vasemmiston niskoille sekä ”kasvattaa jännitettä” autoritaariseen valti. Murhasyyte ja kytky Punaisiin prikaateihin osoitettiin perättömiksi, mutta Negri tuomittiin 30 vuodeksi vankilaan kapinoinnista valtiota vastaan, yllyttämisestä murhiin sekä ”moraalisesta vastuusta” väkivaltaisuuksiin. Taustalla vaikuttivat niin feministinen teoria kuin operaistien uudelleen luenta Marxistakin. 2 7 Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013. Teoreettisesti siirto liittyi ajatukseen, että tehdaskamppailuista on siirryttävä ”yhteiskunnalliseen tehtaaseen”. Kuva: Wikimedia/Christian Werner ja Alexandra Weltz/CC BY-SA 4.0 DEED Lehdet edustivat puolueen ulkopuolelta nousevaa kriittistä ajattelua ja uutta työläisliikettä, jota alettiin kutsua ”operaismiksi”. Maanpako Ymmärtääksemme Negrin saamaa tuomiota meidän on viitattava ”lyijyn vuosiin”. Vuonna 1979 Negri pidätettiin syytettynä osallisuudesta Italian entisen pääministerin ja kristillisdemokraattien puoluejohtaja Aldo Moron murhaan sekä toimimisesta Punaisten prikaatien ja väkivaltaisen liikehdinnän johtajana. Aineettoman tuotannon, kuten tiedon ja palvelujen, kasvaessa tuotantoprosessit laajenevat tehtaista yhteiskuntaan ja kaikkialle elämänaikaan
Ennen kaikkea väki on kansalle ja kansakunnalle vastakkainen käsite. Viesti aktivisteille oli, että globaalikapitalismi on haastettava suoraan ohi valtiollisten välitysten rakentamalla uusia kamppailuja ja yhteiskunnallisia instituutioita. Väen käsitettä on pidetty hämäränä, mutta erästä oikeistopoliitikkoa lainaten sen ymmärtämiseksi riittänee, kun katsoo ympärilleen. Uudet geopoliittiset ryhmittyvät syntyvät valmiiksi kriisiytyneinä. Niin myös Negri. Hän luki yhä enemmän Spinozaa ja tämän käsitettä moneudesta (multitude, väki), josta tuli Negrille uusi proletaarinen käsite, kapitalistisen tuotannon elävä voima, jota pääoma kahlitsee mutta joka on myös uutta yhteiskunnallista elämää luova vastarinnan potentiaali. 2 8 oon siirtymiseksi. Köyhä on väen paradigmaattinen hahmo, mutta ei vain materiaalisesti köyhänä, vaan myös köyhdytettynä omasta ajasta ja itsetoteutuksen mahdollisuuksista. Kapitalismin tuotantoketjut ja jakeluverkostot ovat jo avautuneet kaikkialle, ja maailma on läpeensä verkottunut. Ajatus resonoi blokkijaon jälkeiseen maailmaan, tietoteknologiseen murrokseen ja esimerkiksi Euroopan unionin kehitykseen. Väki on proletaarinen käsite, joka palkkatyöläisten lisäksi sisältää myös prekaarin ja uusintavan työn tekijät sekä muut yhteiskunnallisen arvon tuottajat. Valtion tukahduttamistoimet olivat massiivisia. Sodat muuttuvat poliisiasioiksi ja rauhanturvaamiseksi. Kirjassa Hardt ja Negri ennakoivat kapitalismin kehitysvaihetta, jossa kansallisvaltiot syrjäytyvät globaalin hallinnan näyttämöltä ja vallan ottavat ylikansalliset organisaatiot ja verkostot. Imperiumin on saatava vastaansa väen uudet organisoitumat ja kamppailut, joita käydään paitsi palkasta ja tunnustuksesta myös autonomiasta ja yhteisestä tuotannosta. Missä tahansa liikkuukaan, voi nähdä väkeä ympärillään. Väki ”Demokratian mahdollisuus maailmanlaajuisessa mittakaavassa avautuu tänään ensimmäistä kertaa.” – Multitude Ratkaisut Hardt ja Negri näkevät kamppailuissa, jotka edistävät globaalia demokratiaa ja rauhaa. Vuonna 1997 Negri palasi neuvottelujen myötä vapaaehtoisesti Italiaan ja suoritti vankilatuomionsa lyhennettynä kuuteen vuoteen. Kirjan mukaan kapitalismilla ei ole enää ulkopuolta vaan koko maailma on kapitalistinen. Väen vaatimuksiksi Hardt ja Negri muotoilevat globaalin kansalaisuuden, yhteiskunnallisen palVäenkäsitettäonpidetty hämäränä,muttaerästä oikeistopoliitikkoalainaten senymmärtämiseksi riittänee,kunkatsoo ympärilleen.. Vankilassa Negri – kirjoitti. Elämme risteävien erojen maailmassa, jota luonnehtii yksilöllistynyt, monikulttuuristunut, moniarvoistunut ja monikansallistunut tilanne. Poliisin ja fasistien välisestä yhteistyöstä on näyttöä. Se asettuu ykseyttä ja ulossulkemista vastaan, muttei niinkään kadota työväenluokkaa, vaan tekee siitä moninaisen. Väki ei kuitenkaan ole vapautus sellaisenaan. Valtiot joutuisivat mukautumaan globaalien organisaatioiden ja yritysverkostojen rakenteettomiin rakenteisiin. Tänään ennakointi tuntuu liioitellulta, kun maailma jakautuu geopoliittisiin ryhmittymiin, mutta ehkä lasta ei pidä heittää pois pesuveden mukana. Jo 9/11-iskujen jälkimainingeissa tulleessa Multitudessa Hardt ja Negri kommentoivat, että niin Yhdysvaltojen yksinvalta kuin geopoliittiset ryhmittymätkin ovat aidosti uuden edessä. Jacques Derridan, Michel Foucault’n, Gilles Deleuzen ja Felix Guattarin myötävaikutuksella Negri työllistyi opettajaksi Pariisin yliopistolle ja jatkoi teoriatyötään. Satoja väkivaltaisuuksiin osallistuneita tai niistä syytettyjä vasemmistolaisia pakeni Ranskaan, jonne he myös saivat jäädä presidentti François Mitterrandin (presidenttinä vuosina 1981–1995) erityispäätöksellä. Uusi yhteiskunnallinen toimijuus nousee väestä, joka on absoluuttisen demokraattinen voima, ainutkertaisten yksilöllisyyksien avoin joukko, luova ja tuottava, periaatteessa kaikki. Imperiumi ”Imperiumi materialisoituu silmiemme edessä.” – Empire Negrin yhdessä Michael Hardtin kanssa kirjoittama Empire iski suoraan 2000-luvun alun globalisaatioliikkeen mielenmaisemaan. Imperiumilla ei Hardtin ja Negrin mukaan olisi keskusvaltioita, vaan sen keskukset olisivat vaihtelevia
Yhteiskunnallisen tehtaan tuotantovälineet on yhteistettävä, ja väen on keksittävä globaalin demokratian muodot ja yhteistuotannon tavat. Penguin Press, 2004. Yhteinen on kolmas, välittömästi kommunistinen – vaikka tämä voi kuulostaa hassulta – rakkauden poliittinen käsite. Antonio negri: The Savage Anomaly: The Power of Spinoza’s Metaphysics and Politics. Osa ajatuksista ehkä odottaa aikaansa. Harvard University Press, 2009. Antonio negri & MichAel hArdt: Labor of Dionysus: A Critique of the State-Form. Oxford University Press, 2018. Usein käsitteellistykset ovat abstrakteja jättäen lukijansa hämmentyneeksi suhteessa käytännön näköaloihin, mutta ne myös konkretisoituvat uusiksi poliittisiksi vaatimuksiksi, eikä äärimmäinenkään uuden käsitteellistäminen tarkoita aina vanhan romuttamista vaan sen uudelleen määrittämistä. Polity Press, 1989. Vaatimukset globaaliin demokratiaan ja rauhaan eivät jää epäselviksi. L/Opetus Negrin perinnöksi jättämä poliittinen ajattelu muodostaa teoreettisesti rikkaan ja syvällisen kokonaisuuden, joka tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään. Yhteinen on perustavasti vastakohtaista yksityiselle, mutta se ei ole kuitenkaan julkista, jossa sosialismi Hardtin ja Negrin mukaan on peruuttamattomasti kiinni. n Kirjoittaja on KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja ja verkkolehti Megafonin edesmenneen toimituskunnan jäsen.. Selvää kuitenkin on, että Negrin (ja Hardtin) poliittinen ajattelu johtaa ulos kansallisvaltiollisesta politiikan kehyksestä. Varsinkin Commonwealth kaipaisi vielä lisääkin keskustelua ympärilleen. Ja vaikka teoria tuleekin ulos tehtaasta, tai juuri siksi, se sisältää paljon ainesta myös ay-aktivismille. Antonio negri & MichAel hArdt : Empire. 2 9 kan (perustulon) ja tuotantovälineiden haltuunoton (kommunikaation tuotantovälineet alleviivattuna). Lopulta yhteinen (the common) onkin Hardtin ja Negrin vastaus väen organisoitumiseen ja uusiin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Aina ja ennen kaikkea on muistettava, että Negri kirjoitti liikkeelle ja osana liikettä. Autonomedia, 1991. Se johtaa kaupunkeihin globaalin kapitalismin yhteiskunnallisina tehtaina ja viittaa myönteisesti Euroopan unioniin poAntonio negrin (jA MichAel hArdtin) tuotAntoA: Antonio negri: The Politics of Sub version: A Manifesto for the Twenty-First Century. Kuolemasta ilmoitti hänen vaimonsa, filosofi Judith Revel. Antonio negri & MichAel hArdt: Commonwealth. Kirjasarja Hardtin kanssa on politiikan teorian klassikko jo nykyään. Antonio negri: Insurgencies: Constituent Power and the Modern State. University of Minnesota Press, 1999. University of Minnesota Press, 1994. Antonio negri & MichAel hArdt: Multitude: War and Democracy in the Age of Empire. Antonio negri: Marx Beyond Marx: Lessons on the Grundrisse. Yhteisvauraus ”Valtakäsitystä hallitsee tänään maailmanlopunusko sekä varoitukset uudesta imperialismista ja fasismista.” – Commonwealth Yhteinen maailma on tullut uudella tavalla näkyväksi ja konkreettiseksi kapitalistisen globalisaation ja sen aiheuttamien globaalien ongelmien myötä. Myös eronteko sosialismiin pitää. Näin jo siksi, että kirjan ekologinen viesti on vahvin. Antonio Negri kuoli 16.12.2023 Pariisissa 90-vuo tiaana. Operaismin ja autonomian ajat ovat vahvasti läsnä Hardtin ja Negrin muotoillessa, ettei yhteisvaurauden poliittisessa projektissa ole kyse vain vastarinnasta tai vallan vastustamisesta vaan autonomiasta suhteessa valtaan. Negriä on pidetty vaikeaselkoisena, varmasti syystä, mutta hänen käsitteellinen johdonmukaisuutensa on lopulta varsin selvää. Minneapolis: University of Minnesota Press, 1991. tentiaalisena federalistisena projektina, joka ei ole valtioliitto muttei liittovaltiokaan. Se viitoittaa tietä yhtäältä paikallisiin toisaalta globaaleihin kamppailuihin. Harvard University Press, 2000. Antonio negri & MichAel hArdt: Assembly
Vastaajilta kysyttiin, mikä seuraavista on eniten vaikuttanut siihen, miten he näkevät tulevaisuuden: ilmastonmuutos, maahanmuutto, koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan vai globaali talousmyllerrys. Kesäkuun europarlamentin vaalien lisäksi 15:ssä Euroopan maassa järjestetään tänä vuonna parlamenttitai presidentinvaalit. 3. Mikään näistä ei olisi tärkein 47 miljoonalle. 5. Ukrainan sota huolestuttaa eniten Virossa, Puolas. Teksti arto huovinEn Kuva lEhtikuva Euroopan vaalEissa eivät tänä vuonna ole ratkaisevia vasemmisto–oikeisto-jako tai suhtautuminen Euroopan unioniin. Nämä kriisit vaikuttavat enemmän tai vähemmän yhtäaikaisesti. ilmastokriisi pakotti ajattelemaan koko maailmaan kohdistuvaa uhkaa. Silti eri kriisien merkitys ei ole sama kaikille yhteiskunnille ja kaikille sosiaaliryhmille. Niihin ei ole löydettävissä yhtä yhteistä syytä eikä yhtä patenttiratkaisua, vaikka ne vaikuttavatkin toisiinsa. Tilannetta on kuvattu monikriisiksi (polycrisis). vEnäjän hyökkäys ukrainaan horjutti illuusiota, jonka mukaan Eurooppaan ei enää koskaan voi tulla isoa sotaa. Talouskriisi olisi päällimmäisenä 71 miljoonalla, maahanmuutto 58 miljoonalla ja Ukrainan sota 50 miljoonalla. 3 Eurooppa jakautuu poliittisiin hEimoihin Ilmastokriisi, maahanmuutto, korona, talousongelmat ja Ukrainan sota huolenaiheina jakavat tutkimuksen mukaan äänestäjiä Euroopassa. Ne jakavat äänestäjiä sen mukaan, mistä he ovat eniten huolestuneita. Niiden yhteisvaikutus on suurempi kuin niiden summa. Raportin mukaan oikeiston ja vasemmiston eron vaikutus on pienentynyt, koska monissa maissa kannat kriisikysymyksiin eivät noudata tätä jakoa. siirtolaiskriisi vuonna 2015 aiheutti identiteettipaniikin, joka keskittyi kysymyksiin monikulttuurisuudesta ja kansallisvaltioiden merkityksestä. Vastausvaihtoehtoina oli myös ei mikään näistä tai jokin muu. 2. Finanssikriisistä vuonna 2008 alkanut talousmyllerrys sai epäilemään, voiko lastemme elintaso enää olla parempi kuin vanhempiensa. koronapandEmia paljasti, miten haavoittuvia terveydenhoidon järjestelmät ovat globalisoituneessa maailmassa. ECFR:n mukaan viisi kriisiä on 15 vuoden aikana kohdannut Eurooppaa: 1. Jokaisella oma kriisinsä Tammikuussa julkaistun ECFR:n tutkimuksen nimi A crisis of one’s own: The politics of trauma in Europe’s election year (”Jokaisella oma kriisinsä: Traumojen politiikka Euroopan vaalivuonna”) kertoo kupletin juonen. ECFR:n raportti perustuu kyselytutkimukseen, joka tehtiin syysja lokakuun aikana yhdeksässä EU-maassa (Espanja, Italia, Puola, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Tanska ja Viro) sekä Britanniassa ja Sveitsissä. Tutkimus siteeraa Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia, jonka mukaan toiset ovat huolissaan loppukuusta (talouskriisi) ja toiset maailmanlopusta (ilmastokriisi). Tutkimuskohteena olleissa yhdeksässä EUmaassa asuu kolme neljäsosaa unionin väestöstä. Paljon vaihtelua Tutkimus päättelee, ettei mikään kriiseistä yksinään hallitse eurooppalaista mielenmaisemaa. Näin väittää yleiseurooppalainen, Berliinissä päämajaansa pitävä ajatuspaja European Council on Foreign Relations (ECFR). Sen sijaan Eurooppaa kohdanneet kriisit ovat muovanneet viisi ”poliittista heimoa”. Päähuolet eivät jakaudu tasaisesti eri maihin. Jos tulokset yleistetään koko EU:n tasolle, ilmastokriisiä pitäisi päähuolena 74 miljoonaa äänestysikäistä, samoin koronaa. 4. Myös suhde EU:hun vaikuttaa vähemmän kuin vuoden 2019 eurovaaleissa, koska useimmat laitaoikeiston puolueet eivät enää aja maansa eroa EU:sta, eivätkä toisaalta EU-henkiset enää puhu liittovaltiosta
Tutkimuksessa tehtiin paljon päätelmiä tärkeimpien huolenaiheiden pohjalta. sa ja Tanskassa, jotka ovat kriisiä lähimpänä. Tutkimuksen mukaan syynä voi olla se, että oikeistoja vasemmistohallitukset leikkasivat yhtä lailla finanssikriisin jälkeen. Politiikassa kuitenkin tutkimuksen viisi kriisiä kytkeytyvät erilaisiksi vyyhdeiksi, mikä voi tehdä ennustamisesta vaikeaa. Koronan suhteen suurin huoli lienee jo ohi. 3 1 Maahanmuutto on ilmastokriisin ohella toinen eniten äänestäjiä jakavista tekijöistä. Voi kuitenkin olettaa, että Ukrainan sodan nostattamat huolet olisivat nousseet korkealle suomalaisten vastauksissa. Toki se oli heimoista suurin fossiilisten kannattaja 39 prosentilla. ECFR ennakoi, että perinteisille suurille puolueille ongelmaksi voi tulla niiden pyrkimys tavoitella kaikkia viittä heimoa, jolloin mikään yksittäinen heimo ei anna vahvaa kannatuksen peruspohjaa. Korona on ainoa, jossa ei ole merkittävää sukupolvien välistä eroa. Nuorimmat ovat eniten huolissaan ilmastosta, yli 70-vuotiaat Ukrainan sodasta. Politiikan monimutkaisuus Suomessa kyselyä ei tehty. Esimerkiksi laitaoikeisto taas voi maahanmuuttovastaisuudella hankitun peruskannatuksen pohjalta hankkia lisä-ääniä puhumalla elinkustannuksista ja vastustamalla ilmastotoimia. Ilmastoa pääkriisinä pitävät äänestävät eniten vihreitä ja vasemmistoa. Esimerkiksi kun kysyttiin, pitäisikö omassa maassa lisätä hiilen, öljyn ja kaasun käyttöä, 25 prosenttia maahanmuuttoheimosta vastasi kielteisesti. Sen sijaan ilmastoheimo pysyy huolestuneena, vaikka vallassa olisi ilmastokriisiin vakavasti suhtautuva hallitus. Talousheimo on tyytymätön kaikkiin. Saksa on ainoa maa, jossa maahanmuutto herättää huolta eniten, Italiassa ja Portugalissa se on talous, kun taas Espanjassa, Britanniassa ja Romaniassa korona. Kuvassa Ranskan uutta tiukkaa maahan muuttolakia vastustavia mielenosoittajia Bordeauxissa tammikuussa. Kriisit jakavat eurooppalaisia myös iän, sukupuolen ja koulutustason mukaisesti. Miehet ovat keskimäärin enemmän huolissaan maahanmuutosta, naiset koronasta, mutta erot eivät ole kovin suuria. Vaikutus äänestämiseen ECFR:n tutkijoiden mukaan suhtautuminen ilmastokriisiin ja maahanmuuttoon vaikuttaa eniten äänestyskäyttäytymiseen. n. Tanskassa ilmastokriisiä pidetään yhtä pahana uhkana kuin sotaa, ja Ranskassa ilmasto on ykkönen samoin kuin Sveitsissä. Korkeammin koulutetut valitsevat ilmaston hieman ennen taloutta, vähiten koulutetut maahanmuuton. Ukrainan sotaa pidetään eksistentiaalisena kriisinä vain osassa Eurooppaa. Talouskriisi pikemminkin lannistaa kuin aktivoi äänestäjiä. Vaikka kriisejä ei voi suoraan siirtää politiikan janalle, vähemmän yllättävästi maahanmuuton ykköshuolekseen ilmoittaneet äänestävät etupäässä laitaoikeistoa tai keskustaoikeistoa. Mielenkiintoinen havainto on, että oikeiston hallitessa maahanmuuttoheimon huoli vähenee
Teksti PeiK Johansson Kuva all over Press/eren BeKsac Kosovon ja Serbian välillä toista vuosikymmentä jatkunut kiista autojen rekisterikilvistä näyttäisi olevan ohi, mutta samaan aikaan käynnistyi uusi kiista Serbian dinaarien käytöstä Kosovon pohjoisosassa sijaitsevilla serbialueilla. Kepeillä ja palopommeilla aseistautuneet paikalliset mellakoitsijat hyökkäsivät rauhanturvaajien ja paikalla olleiden toimittajien kimppuun. Niinpä Serbiassa ei saanut ajaa autolla, jonka rekisterikilvessä oli Kosovon valtion vaakuna. Vielä joulukuussa maiden rajalla autoilijoiden oli liimattava valkoinen tarra rekisterikilvessä olevan Kosovon tai Serbian vaakunan päälle. Vastavuoroisesti Kosovon hallitus vaati tarrojen liimaamista maahan saapuvien serbialaisten autojen kilpiin. 3 2 pintaa syvemmältä Kova Kiista reKisteriKilvistä Kosovon serbialueilla on vihdoin luovuttu autojen serbialaisista rekisteri kilvistä. Asiasta sovittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2011, mutta Serbia ei viime vuoteen asti noudattanut sopimusta – eikä sitten Kosovokaan. Serbia ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Naton rauhanturvaajat piti kutsua viime keväänä avuksi, kun serbien sijasta kunnanjohtajiksi valitut albaanit ja bosnialaisvähemmistön edustajat yrittivät päästä kunnantalolle uusille työpaikoilleen. Syksyllä 2022 Kosovon serbivähemmistöön kuulunut poliisi erotettiin virastaan, koska hän ei suostunut luopumaan serbialaisista rekisterikilvistä. Asiasta oli sovittu Kosovon ja Serbian välillä EU:n isännöimissä neuvotteluissa. Mutta tammikuun alussa näistä tarroista on vihdoin luovuttu. Kirjaimilla viitattiin alueen Jugoslavian vallan aikaiseen nimeen Kosovska Mitrovica. Tästä käynnistyi eräänlainen ketjureaktio, joka johti lopulta mellakointiin, serbialaisten asejoukkojen hyökkäykseen ja Serbian panssarijoukkojen lähettämiseen maiden rajalle. Mellakoissa haavoittui 30 italialaista ja unkarilaista Naton rauhanturvaajaa. Naton Kfor-joukkojen ja EU:n Eulex-operaation autojen kylkeen maalattiin Z-kirjaimia. Viime syksynä serbialaiset asemiehet surmasivat väijytyksessä kosovolaisen poliisin ja valtasivat. Vuodenvaihteessa molemmat maat päättivät kuitenkin sallia toistensa rekisterikilvet maanteillään. vielä Kovempi kiista on koskenut Kosovon pohjoisten serbialueiden rekisterikilpiä. Seuraavaksi pitäisi luopua naapurimaan valuutasta. ensin jouKKo serbialueiden viranomaisia ilmoitti luopuvansa tehtävistään protestina uutta rekisterikilpivaatimusta vastaan. Serbipoliitikot päättivät myös boikotoida keskushallinnon järjestämiä uusia paikallisvaaleja. Monet Kosovon puolella asuvat serbit ovat pitkään kieltäytyneet vaihtamasta autoihinsa Kosovon rekisterikilpiä ja ajaneet sen sijaan Serbiassa valmistetuilla kilvillä, joissa oli kirjaintunnus KM. Kosovon hallitus kielsi serbialaisten rekisterikilpien käytön vuonna 2022 ja vaati autonomistajia hankkimaan asianmukaiset kosovolaiset kilvet
Myös Nato ilmoitti lisäjoukkojen lähettämisestä Kosovoon. n Kosovolaiset rekisterikilvet on otettu käyttöön myös maan pohjoisosan serbialueella. Kuva on Mitrovican kaupungista joulukuulta.. Kosovon viranomaiset hyväksyvät nyt myös Serbiassa rekisteröidyt autot, kunhan niissä ei ole lainvastaisia KM-tunnuksia. 3 3 hetkeksi paikallisen ortodoksiluostarin. Osa on rekisteröinyt autonsa naapurimaan puolella. Päätöksestä ilmoitettiin tammikuun puolivälissä. Asukkaat ovat epätietoisia siitä, voivatko he jatkossa nostaa Serbiasta tulevat tuet euroissa vai pitääkö heidän matkustaa rajan yli Serbian puolelle asioidakseen pankissa. Juuri kun rekisterikilvistä päästiin jonkinlaiseen ratkaisuun, alkoi uusi kiista serbialueilla käytettävästä valuutasta. Serbian keskuspankilla on Kosovon puolella oma rahaholvi, jonne on toimitettu käteistä rahaa brittiläisen rahankuljetusfirman autoilla. Kosovossa on 1,8 miljoonaa asukasta, joista 92 prosenttia on albaaneja, neljä prosenttia serbejä ja toiset neljä prosenttia bosnialaisia, turkkilaisia, romaneja tai goraneja. Jotkin kaupat ovat jo ehtineet lopettaa toimintansa. Hyökkäyksen jälkeen ryhmä pakeni Serbian rajan taakse ja jätti jälkeensä suuren määrän kranaatteja, sinkoja, rynnäkkökiväärejä, drooneja, maastoautoja ja kaksi miehistönkuljetusajoneuvoa. Kiista rekisterikilvistä koski kaikkiaan noin kymmentätuhatta autoa Kosovon pohjoisosan serbi alueilla. Kosovon hallitus sanoo haluavansa kitkeä laitonta rinnakkaistaloutta ja saada paikalliset yritykset maksamaan veroja. Seuraavina päivinä Serbia keskitti joukkoja Kosovon rajalle. Muilla serbienemmistöisillä alueilla maan eteläja itäosissa asukkaat tunnustavat Kosovon itsenäisyyden ja ovat käyttäneet kosovolaisia kilpiä jo pitkään. Serbiaan julistettiin kansallinen surupäivä, ja kuolleita asemiehiä juhlittiin marttyyreina. Tavoitteena on luoda serbialueelle osittain itsehallinnollinen kuntaliitto EU:n johdolla vuonna 2013 laaditun Brysselin sopimuksen mukaisesti. Alueen koulut ja terveyskeskukset toimivat Serbian tuella, ja myös eläkkeet ja lapsilisät maksetaan Serbiasta. Kolme asemiestä sai hyökkäyksessä surmansa. Kosovossa rahayksikkönä on euro, mutta Pohjois-Kosovon serbialueella kaupoissa on käytetty maksuvälineenä Serbian dinaareja ja palkat on usein maksettu naapurimaan valuutassa. SykSyn levottomuukSien jälkeen Kosovon pohjoisten serbialueiden asukkaat ovat vähin äänin vaihtaneet autoihinsa kosovolaiset kilvet. Pohjois-Kosovossa kerättiin tammikuussa nimiä vetoomukseen uusista paikallisvaaleista, joihin myös paikalliset serbipuolueet ovat luvanneet osallistua. Helmikuun alusta dinaarien käyttäminen maksuvälineenä on kuitenkin kielletty
3 4 Puolan pääministeri Donald Tusk saapui hallituksensa ensimmäiseen kokoukseen ennen viime joulua.
3 5 Takaisin demokraTiaan rikkomaTTa säänTöjä Konkaripoliitikko Donald Tuskin, 66, johtama oppositio syrjäytti kahdeksan vuotta Puolaa itsevaltaisesti johtaneet kansallispopulistit lokakuussa. Edessä on kuitenkin myrskyisiä aikoja. Tehtävä on lähes mahdoton. Teksti Tuula koponen Kuvat all over press. Hallituskoalitio on ideologisesti kirjava, ja sen olisi palautettava demokratia rikkomatta demokratian sääntöjä
3 6 Puola on hyvin kahtiajakautunut kansakunta. tammikuuta.. Varsovassa osoitettiin mieltä Donald Tuskin hallitusta vastaan 11
Parlamentti valitsi perustuslakituomioistuimen 15 jäsentä pian PiS:n noustua valtaan 2015. Joissakin tapauksissa viranhaltijoiden toimikausilla on kuitenkin perustuslain suoja. PiS säilytti paikkansa parlamentin suurimpana puolueena ja pitkitti uuden hallituksen muodostamista joulukuun puoliväliin. He syrjäyttivät kahdeksan vuotta Puolaa hallinneen kansallispopulistisen Laki ja oikeus -puolueen (PiS). Duda ei Puolanperinteisentavan mukaanmyösTuskin hallitusonensitöikseen ryhtynyt”jakamaanvirkasaalista”uudelleen.. Parlamenttivaalit lokakuussa 2023 olivat käännekohta. – Heistä kolmen oikeudellinen asema on kiistanalainen, mutta 12 jäsenen nimittämisprosessia ei ole kyseenalaistettu. Demokratiaindeksiä julkaiseva Yhdysvaltalainen Freedom House ei ole vuosiin pitänyt Unkaria demokratiana vaan on kuvannut sitä itsevaltaisuuden ja demokratian välissä taiteilevaksi ”hybridivallaksi”. Valoisalta ei näytä pääministeri Tuskin hallituksen tulevaisuuskaan. – Uusi hallitus kyseenalaistaa näiden tuomareiden perustuslaillisen aseman ja kutsuu heitä halventavasti uusiksi tuomareiksi, mutta perustuslaki suojaa heitä erottamiselta, Szczerbiak sanoo. Oikeuslaitoksen riippumattomuus on keskeinen elementti demokraattisessa oikeusvaltiossa. PiS:n nimittämillä tuomareilla on toistaiseksi enemmistö tuomioistuimessa. Perustuslakituomioistuimen lisäksi PiS ehti saada tiukan otteen useimmista instituutioista kuten korkeimmasta oikeudesta, keskuspankista ja valtionyhtiöistä. Dudan kausi kestää loppukesään 2025. Tuomareilla perustuslain suoja Donald Tusk on tuttu kasvo Puolan politiikassa ja EU-pöydissä. 3 7 GöteborGissa ruotsissa toimivan V-dem Institute -järjestön demokratiaa koskeva raportti vuodelta 2023 on synkkää luettavaa. Tämä koskee esimerkiksi lähes 3 000:ta tuomaria, jotka Puolan kansallinen tuomarineuvosto (KRS) nimitti vuoden 2018 uudistuksen jälkeen. Duda voi myös siirtää lainsäädäntöä perustuslakituomioistuimeen, joka voi kumota perustuslain vastaisiksi katsomansa lait, sanoo Puolan politiikkaa seuraava professori Aleks Szczerbiak brittiläisestä Sussexin yliopistosta. Kussakin ryhmässä on useita puolueita. Siihen kuuluu kolme ideologialtaan hyvin erilaista puolueryhmää: Tuskin johtama keskustaoikeistoa ja -vasemmistoa edustava Kansalaiskoalitio, keskustavoimien Kolmas tie (Trzecia Droga) ja Vasemmisto (Lewica). – Molemmat osapuolet (PiS tähän asti ja vaalit voittanut oppositio nyt) väittävät, että he palauttavat demokratian Puolaan ja että vastustajat heikentävät sitä, professori Aleks Szczerbiak kuvaa Puolan demokratiataistelua. Brysselin virkakautensa päätyttyä 2019 Tusk palasi Puolaan, ja 2021 hänestä tuli keskustaoikeistolaisen Kansalaisfoorumin (PO) johtaja. Kiertoteitä ja luovia ratkaisuja Tuskin hallituksella ei ole muita vaihtoehtoja kuin etsiä kiertoteitä ja tehdä luovia ratkaisuja niin kauan kuin Andrzej Duda on presidentti. Sen mukaan maailmassa on 42 itsevaltaistuvaa valtiota ja vain 14 demokratisoijaa. PiS pitää Puolan siirtymistä demokratiaan sosialistisen järjestelmän romahdettua 1989 ”vääristyneenä” ja tekemäänsä oikeuslaitoksen remonttia keinona puhdistaa maa kommunismin rippeistä. Yksi demokratiaan palaajista on Puola, joka oli jo kovaa vauhtia muuttumassa ”toiseksi Unkariksi” EU:ssa. Tuskille vallanvaihdon vaikeudet eivät tulleet yllätyksenä. Enemmistön parlamenttiin nappasi Donald Tuskin johtama oppositio. Isoin muutosten jarru on presidentti Andrzej Duda, 51. – Hallituksen on vain elettävä yhteiselämää Dudan kanssa seuraaviin presidentinvaaleihin. Tusk on toinen PO:n perustajista. Puolalaiset tekivät sen, mihin unkarilaiset eivät kyenneet omassa maassaan huhtikuussa 2022. Tuomarineuvostoa ei pidetä riippumattomana, sillä PiS:n valtakaudella poliitikot ovat päättäneet sen kokoonpanosta. Uudella hallituksella ei ole tarvittavaa kolmen viidesosan enemmistöä presidentin mahdollisten vetojen kumoamiseksi. Hän toimi maansa pääministerinä 2007–2014, ja sen jälkeen hän johti Eurooppaneuvostoa. Vallanvaihto ei ole sujunut Puolassa sormia napsauttamalla. Uusi hallituskoalitio puolestaan katsoo PiS:n rikkoneen remontilla oikeusvaltiota ja demokratian perus elementtejä. Aiemmin jäsenet nimitti lakimieskunta. Szczerbiakin mukaan tämä on ”melko yksinkertaista” esimerkiksi julkishallinnossa, valtionyhtiöissä tai turvallisuuspalvelussa. Puolan perinteisen tavan mukaan myös Tuskin hallitus on ensi töikseen ryhtynyt ”jakamaan virkasaalista” uudelleen. Amerikkalaisjärjestö on toistuvasti varoittanut demokratian rapautumisesta myös Puolassa, jossa isoin ongelma on ollut oikeuslaitoksen ajautuminen poliittiseen ohjaukseen. Hän on PiS:n luottopelaaja, ja hänellä on lakiesityksiin veto-oikeus
Szczerbiak muistuttaa, että Puola on hyvin kahtiajakautunut kansakunta. Hallitusten halutaan olevan tulevaisuuteen suuntautuneita. Tutkimuskoordinaattori Jaraczewski ennakoi, että Tuskin hallinto joutuu turvautumaan luoviin ratkaisuihin myös jatkossa, esimerkiksi purkaessaan oikeuslaitoksen riippuvuutta poliitikoista. – Hallitus näyttää laskeneen, että kannattaa ottaa tiettyjä riskejä, jotta se voi antaa radikaaleimmille kannattajilleen moraalisen voiton tunteen ja tyydytyksen siitä, että PiS:n perintöä käsitellään jonkinlaisessa tilinteossa. Puolan uusi johto asetti koko julkisen median selvitystilaan sen jälkeen, kun presidentti Duda ei hyväksynyt hallituksen esitystä median uudesta rahoituksesta. – Luovat, joskus vain teknisesti lailliset ratkaisut tulevat olemaan vuosien 2024 ja 2025 teemoja Puolan politiikassa, Jaraczewski sanoo. Tilien selvittäminen voidaan helposti tulkita kostopolitiikaksi, Szczerbiak muistuttaa. – Tuotimme pahempaa propagandaa kuin (kommunismin aikana) 1970-luvulla, myönsi julkisen median eri johtotehtävissä PiS:n valtakaudella toiminut Martin Wolski. Tuomareiden riippumattomuuden palauttaminen on ehtona EU-tukien saamiselle. Perustuslaki voidaan ja pitääkin joskus jättää huomiotta, kun korruptoituneisiin ja legitimiteetiltään kyseenalaisiin instituutioihin pyritään palauttamaan oikeusjärjestys, sanoo professori Aleks Szczerbiak. – Lautakuntien olisi paljastettava jotain todella silmiinpistävää tai huomiota herättävää edellisen hallituksen työstä, jos hallitus haluaa niille äänestäjien tuen, Szczerbiak arvioi. PiS taas puolusti julkisen median haltuunottoa ”poliittisen moniarvoisuuden” lisäämisellä mediamaisemassa. – Vaihtoehtona tietysti olisi odottaa, että edeltäjän nimittämien viranhaltijoiden toimikausi päättyisi eli esimerkiksi tuomarit eläköityisivät. Oikeusministeriön yritys järjestää presidentinvaalit korona-aikana kirjeitse epäonnistui ja maksoi 70 miljoonaa zlotya, lähes 18 miljoonaa euroa. Aborttikiista jakaa hallituskoalition Pääministeri Donald Tuskin koalitiohallituksella riittää haasteita. 3 8 ole salannut aiettaan torpata uudistukset, jotka sotisivat PiS:n poliittisia päämääriä vastaan. – Jotkut hallituksen kannattajat ovat käyttäneet siirtymäkauden oikeuden logiikkaa perusteluna. – Mutta kiertotiet altistavat uuden hallituksen syytöksille, joiden mukaan se itse rikkoo demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Julkisen median purkaminen nostatti kohun Puolassa vuodenvaihteessa. Puolan edellinen hallitus täytti julkisen median johtopaikat omilla edustajillaan ja muutti kanavat hallituksen propagandavälineeksi. Unioni jäädytti Puolalta yli 35 miljardin euron tuet korona-aikana luodusta elpymispaketista oikeusvaltiokiistan takia. – Viimeaikaiset kokemukset osoittavat, että puolalaiset kyllästyvät hyvin nopeasti, jos tilinteko alkaa muistuttaa kostopolitiikkaa. Uusi hallitus, samat rikkeet. Yksi jo käytössä ollut kiertotie ovat niin sanotut parlamentin päätöslauselmat. Kiista valtion omistamista tiedotusvälineistä polarisoi jo ennestään katkerasti jakautunutta Puolan poliittista kenttää. ”Tilinteko” edeltäjän kanssa on yksi uuden hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Uusia yhteiskuntaa jakavia kiistoja on edessä. Hallituksen on purettava julkinen media ja siten kierrettävä esteet. Tapaus kuvaa hyvin sitä, millaisia reaktioita on odotettavissa lisää lähikuukausina, kun oikeusvaltion peruspilareita yritetään rakentaa uudelleen laillisuuden rajoja hipovin, joidenkin mielestä jopa laittomin keinoin. Huhtikuussa Puolassa järjestetään DonaldTuskinonarveltu tavoittelevanmyösPuolan presidentinvirkaavuonna 2025.. Antamalla päätöslauselmia ja vetoamalla niissä EU:n tuomioistuinten ja kansainvälisten elinten päätöksiin parlamentti voi kumota joitakin nimityksiä. Hallitus voisi myös yrittää lyhentää toimikausia, mutta se taas vaatisi lainsäädäntöä, jonka presidentti voisi kumota veto-oikeudellaan, Aleks Szczerbiak sanoo. Median tilanne on erinomainen esimerkki uuden hallituksen kohtaamista haasteista, sanoo tutkimuskoordinaattori Jakub Jaraczewski Democracy Reporting International (DRI) -järjestöstä. Näin se teki esimerkiksi vaihtaessaan Puolan valtiollisen yleisradioyhtiön ja uutistoimisto PAP:n johdon joulukuun lopulla. – PiS oli vakiinnuttanut otteensa valtion omistamasta mediasta tavalla, jota on vaikea muuttaa ilman luovaa lainopillista keinoa. Yksi näistä lautakunnista tutkii esimerkiksi vuoden 2020 ”kirjekuorivaalien” (wybory kopertowe) laillisuutta ja oikeellisuutta. Kritiikkiä ei ole tullut vain entisen valtakoneiston edustajilta vaan myös hallitusta tukevilta. Väline tässä työssä ovat parlamentaariset erityistutkintalautakunnat
Uudessa kolmen eri puolueryppään hallituksessa on myös sisäisiä paineita, ja ne koskevat pääasiassa moraaliin ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä, Szczerbiak sanoo. Tuskin hallinnon linja on aiempaa hallitusta liberaalimpi, mutta esimerkiksi pakolaisten vastaanottoon tai EU:n päätöksenteon yksimielisyyden rajoittamiseen hän suhtautuu yhtä penseästi kuin edeltäjänsäkin. Vaalien lomassa hallituksen olisi todistettava EU:lle, että se kykenee palauttamaan Puolan ruotuun oikeusvaltiokiistassa ja ansaitsee EU:n tukieurot. Riemu saattaa olla ennenaikaista, sillä Tusk tuskin on helppo neuvottelukumppani. EU-parlamenttivaalit ovat vuorossa kesäkuussa. Emme hyväksy yhtäkään siirtolaista, Tusk sanoi. Yksimielisyys on vain siitä, että perustuslakituomioistuimen päätös on kumottava. Vallan vaihtuminen Puolassa otettiin Brysselissä riemuiten vastaan. Tuskin johdolla Puolan ennakoitiin palaavan EU-ruotuun. Tuskin on arveltu tavoittelevan myös Puolan presidentin virkaa vuonna 2025. Myös Tuskin johtama kansalaisfoorumi on valmis liberalisoimaan nykyisen aborttilain, mutta ei ole tarkentanut, millä tavalla. Tuskin koalitiossa on erimielisyyksiä siitä, miten aborttilainsäädäntöä tulisi muuttaa. – Ellei hän saa korkeaa EU:n virkaa sen jälkeen, kun Euroopan komission nykyinen toimikausi päättyy vuonna 2024, professori Aleks Szczerbiak ennakoi. Hänellä on lakiesityksiin veto-oikeus.. 3 9 tärkeät paikallisvaalit. Mekanismia kutsutaan Suomessa ”taakanjaoksi”. EU-myönteinen mutta ei helppo kumppani Pääministeri Donald Tuskin hallitusta yhdistää oikeastaan vain yksi asia eli PiS:n hallinnon vastustaminen ja halu kumota sen perintö, sanoo professori Aleks Szczerbiak. Liberaaleinta linjaa edustaa vasemmisto, joka sallisi abortin pyynnöstä. – Puola ei tule koskaan olemaan osa tätä mekanismia. Tammikuussa Tusk sanoi, että hänen hallintonsa vastustaa EU:n mekanismia turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseksi. Puolan aborttilainsäädäntö on Euroopan tiukimpia. Kolmas tie järjestäisi asiasta kansanäänestyksen. Riita oikeuslaitoksen riippumattomuudesta kiristi unionin ja Puolan välejä koko PiS:n valtakauden ajan. Abortti on perustuslain vastainen, vaikka sikiöllä olisi vakava, jopa kuolemaan johtava kehityshäiriö, linjasi perustuslakituomioistuin vuonna 2020. Yksi isoimmista kiistanaiheista on abortti. – Tämä (linjaus) oli käännekohta, joka johti PiSpuolueen kannatuksen laskuun, eikä puolue ole toipunut siitä vieläkään, Szczerbiak sanoo. n Puolan presidentti Andrzej Duda on Lakija oikeus -puolueen luottopelaaja. Vaalikampanjassaan Tusk varoitti sortumasta ”integraatiohurmaan”. Sen mukaan jäsenmaiden on otettava tietty määrä turvapaikanhakijoita, jotka saapuvat EU:n reunimmaisiin valtioihin
Häpeilemättömän konservatiivinen Bolsonaro olikin juuri osallistunut Milein virkaanastujaisiin ja saanut lähes valtionpäätasoisen kohtelun. Laivassa oli aikaa jutustella siitä, että joillain määritelmillä matkasimme maailman leveimmällä joella. Mileitä onkin ennätetty kutsua ei vain Argentiinan vaan koko maailman ensimmäiseksi libertaaripresidentiksi. Toisaalta joitakin libertaariksi itseään kutsuvia viehättää se, että Milein mukaan vuokranantaja ja vuokralainen voivat vapaasti sopia vuokrasopimuksen kaikista ehdoista ja halutessaan myös siitä, suoritetaanko vuokra pesoina, dollareina, bitcoineina tai naudanlihakiloina. Usein muistakin asioista. 4 ArgentiinAn oikeistopuhuri Siitä lähtien, kun ensi kerran saavuin Argentiinaan vuonna 1989, se on vaikuttanut minusta paikalta, jossa on vilkas vasemmistolainen poliittinen kulttuuri, kirjoittaa Teivo Teivainen. Joiltakin osin hän kuitenkin poikkeaa näistä yleisimmistä verrokeistaan. Sen sijaan toisella puolella jokea Argentiinassa politiikasta on tapana väitellä ilmeikkäästi ja kiivaasti. Tunnustuksellisen oikeistolaisuuden lisäksi Mileitä yhdistää Trumpiin ja Bolsonaroon kansanomaisuutta tavoitteleva ja toisinaan hyvinkin karkea kielenkäyttö. Hänen tapansa korostaa nimenomaan vapauden ihannetta on johdonmukaisemmin perusteltu. Hänen vapauspuheensa uskottavuutta heikentää, että hän tukee monenlaisia vapauksia tukahduttavia tavoitteita. Lähtömaassa Uruguayssa poliittiset jakolinjat ovat yleensä kohtuullisen mietoja. RäyHäHenkisesTi kaMpanjoinuT Javier Milei oli pari päivää ennen saapumistani aloittanut Argentiinan presidenttinä. Milein tapa käyttää termiä ”kulttuurimarxismi” on samankaltainen kuin monilla oikeistokonservatiiveilla. Sen sijaan Brasilian nykyinen presidentti Lula da Silva, jota Milei oli kampanjassaan kutsunut korruptoituneeksi kommunistiksi, ei vaivautunut paikalle. Oikeistoradikaalia Mileitä verrattiin usein Donald Trumpiin tai Brasilian aiem paan presidenttiin Jair Bolsonaroon. Argentiinassa odottaisi poikkeuksellisen jännittynyt tilanne. Hänen tiukka sitoutumisensa Israelin valtion puolustamiseen on saanut vasemmiston. Hänen ideologisesta lokeroinnistaan käytiin lukuisia kiistoja. Hän puhuu poliittisen ohjelmansa taustoista sekä syvällisemmin että hauskemmin. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat hänen mielestään osa kulttuurimarxismia. Lähtökohdiltaan Milei ei siis ole perinteinen oikeistokonservatiivi. Toki joku pääsi vänkäämään, ettei Uruguayn ja Argentiinan välissä Atlantin valtamereen vähitellen sulautuva Río de la Plata ole joki lainkaan. Hän haluaa esimerkiksi kieltää aborttioikeuden ja rajoittaa kokoontumisvapautta. Monenlaisesta kiistelystä helposti viehättyvänä vänkääminen viritti odotukseni korkealle. Etenkin sellaisissa piireissä, joissa sivuutetaan se, että libertarismi on alkujaan ja monille vieläkin anarkistihenkiseen vasemmistolaisuuteen viittaava termi. Milei on julistanut valtiokriittisen libertarismin sanomaa siitä lähtien, kun hän kymmenisen vuotta sitten omaksui yhdysvaltalaisen anarkokapitalistin Murray Rothbardin ajatuksia. Taloustieteilijänä hän on tietenkin Trumpia tai Bolsonaroa lukeneempi. Teksti ja kuvat teivo teivAinen MaTkasin Hopeajoen yli joulukuussa
Monet Argentiinan suurimmista ammattiliitoista ovat olleet pitkään tukevasti peronistien käsissä. Peronismi on pitkään ollut Argentiinan monia ihmetyttävä erityispiirre. Peronismin aikakausia ja suuntauksia on asiallisesti voitu luokitella kuuluviksi sekä mussolinistiseen oikeistoautoritarismiin että joihinkin vallankumouksellisiksi miellettyihin vasemmistosuuntauksiin. Erityisesti Buenos Airesissa niin vilkas, että usein se on tuntunut sirpaleiselta. Argentiinan sotilashallituksen jälkeisenä aikana peronistien valtiosuhteessa on ollut kolme tärkeää käännekohtaa. Sen kantaisä on upseerista nationalistiseksi presidentiksi ensi kerran 1940-luvulla kivunnut Juan Perón. Miten perinteisesti hyvinkin valtiokeskeiseen Argentiinaan on tullut oikeistolibertaareja ympäri maailmaa inspiroiva hallitus. Erityisesti viittaukset Juan Perónin nuorena kuolleeseen vaimoon Evitaan saivat monet itkemään. Reppureissaajan vinkkelistä silloisessa kriisissä oli sellainen myöhemminkin toistunut hopeareunus, että maan valuutan ulkoinen romahtaminen teki siellä oleskelusta monille vierailijoille hyvinkin edullista. Se alkoi joko tukea tai vähintäänkin suhtautua suopeasti varsinaisen vasemmiston ulkopuolelta tulevien peronistien hallitusvaltaan. Kiukkua puhkuvaa ihmisoikeusradikalismia, monenlaisia trotskilaisia porukoita, kapinahenkistä teatteria ja kovaäänisesti hajanainen puoluevasemmisto. Siitä lähtien, kun ensi kerran saavuin Argentiinaan vuonna 1989, se on vaikuttanut minusta paikalta, jossa on vilkas vasemmistolainen poliittinen kulttuuri. Vaikka peronisteille ominainen kansallishenkinen valtiosääntely on ollut Argentiinassa pitkään sekä oikeistolaisten että vasemmistolaisten hallitusten suosiossa, siitä tuli nimenomaan vasemmistoa yhdistävä ajatuskehikko. Joillekin Evita on yhä työväenluokan pyhimysmäinen sankari. Olen sattunut olemaan kaikkien aikaan siellä käymässä. Menemin puhetilaisuudessa Buenos Airesin maineikkaalla Luna Park -areenalla vaikutuin yleisön uskonnollishenkisestä hurmoksesta. Se oli esimakua pian seuranneen sotilashallituksen silmittömän väkivallan vuosille, joiden muisto elää vieläkin väkevänä. Kun Perón palasi maanpaosta vuonna 1973, oikeistoperonistit tappoivat vasemmistoperonisteja paluulentokentän liepeillä. Oikeistoa ja vasemmistoa samanaikaisesti koLaiva kuljettaa Uruguaysta Hopeajoen yli Argentiinan pääkaupunkiin Buenos Airesiin.. Vuoden 1989 talouskriisi pohjusti peronistien presidenttiehdokkaan Carlos Menemin vaalivoittoa. Kuluvan vuosituhannen alkuvaiheessa merkittävä osa vasemmistosta ammensi uudenlaista yhteisöllisyyttä. 4 1 ohella jonkin verran kritiikkiä myös anarkokapitalistisissa oikeistopiireissä
Siitä oli nytkin, vaalitappion jälkeen, näkyviä merkkejä presidentinpalatsin edustan Toukokuun aukiolla. 4 2 siskelevasta vaaliohjelmastaan poiketen peronistipresidentti Menem reivasi vuodesta 1990 lähtien Argentiinan talouspolitiikkaa uusliberalismiksi kutsuttuun suuntaan ja kytki kansallisen valuutan peson arvon dollariin. Muistan pankkiautomaateille jonottavien argentiinalaisturistien kiroilun loppuvuodesta 2001, kun heille selvisi Etelä-Brasiliassa, että heidän ostovoimansa romahti äkillisesti. Siellä uhrien omaiset ovat kokoontuneet joka torstai vuosikymmenten ajan. Oikeistoperonismin valtakausi katkesi vuosituhannen vaihteen aikoihin. Anarkistihenkinen valtiovastainen mieliala inspiroi Occupy Wall Streetin kaltaisia myöhempiä kansalaisliikkeitä eri puolilla maailmaa, mutta Argentiinassa se vaimeni, kun vasemmistoperonistinen Néstor Kirchner nousi vuonna 2003 presidentiksi. Vuosituhannen alku oli ulkomaankaupan suhdanteiden kannalta nousujohteista monissa Latinalaisen Amerikan maissa. Kahden viikon aikana neljä eri presidenttiä painostettiin eroamaan. Kirchnerin kuoltua hänen leskensä Cristina Fernández de Kirchner jatkoi kirchnerismiksi nimettyä politiikkaa. Vaurastuvassa Kiinassa kasvoi soijan ja muiden raaka-aineiden kysyntä. Noususuhdanteesta hyötyi Kirchnerin lisäksi vaikkapa naapurimaassa Brasiliassa ensi kerran presidentiksi tullut Lula da Silva. Peson dollarikytköksen katkeaminen oli yksi talouskriisin taitekohdista. Silti se on laidunmaidensa ja muidenkin luonnonvarojensa runsauden avittamana kyennyt lukuisista kriiseistään huolimatta ylläpitämään kohtuullista keskimääräistä elintasoa. Sotilashallituksen uhrien ja rikoksista vastuullisina pidettyjen sotilaiden tai yritysjohtajien pilkkakuvien lisäksi siellä täällä oli peronistijohtajien fanikuvia. Samankaltaisia ideologisia siirtymiä tapahtui niihin aikoihin monessa muussakin maassa. Kun menin pian sen jälkeen Argentiinaan tekemään kriisi reportaasia Helsingin Sanomille, yleisin protestihuuto vaati kaikkia poliitikkoja ulos. Peronismin viime vuosikymmenen tärkein johtaja Cristina Fernández de Kirchner on yhä läsnä monien oppositioon joutuneiden peronistien banderolleissa. Kuvan miehet ihailevat banderollissa kuvattua Kirchneriä.. Ryhdyin juttusille Cristina Fernández de Kirchnerin kuvan ripustaneen vasemmistoperonistin kanssa. Hän inspiroi ajatusta, että valtiovalta on kuin kitaran soittoa. KauKana ovat ajat, kun Argentiina sijoittui kansantuotevertailuissa maailman kärkisijoille. Vaikka valtiobyrokraattinen talouspolitiikka korruptiosotkuineen ei ollut kaikkien mieleen, kirchnerismin suopeus sotilashallituksen ihmisoikeusrikosten selvittelyyn lisäsi sen suosiota vasemmiston piirissä. Kitarasta moni ottaa kiinni vasemmalla kädellä, mutta varsinaisessa soittamisessa oikea käsi määrää tahdin
Joka tapauksessa Argentiinassa on ollut melkoinen talouskriisi, mikä nakersi peronistihallituksen kannatusta. Ehdokas Milei lupasi lakkauttaa Argentiinan keskuspankin ja katkaista kaikki suhteet Kiinan kaltaisiin kommunistimaihin. Toisten mukaan se taas oli tehnyt niitä liikaakin. Miksi. Vieraillessani Fernandon luona hän kertoi olleensa juuri parin tunnin kahdenvälisessä tapaaKansanedustaja Fernando Iglesias johtaa puhetta maail manfederalistien tärkeimmässä järjestössä.. Niissä piireissä Kiinan-kaupassa on kyse sen verran suurista taloushyödyistä, että Kiinan poliittisen järjestelmän ideologinen vastustus tallautuu ansaintamahdollisuuksien jalkoihin. Libertarismin periaatteita hän saattoi havainnollistaa kertomalla tantraseksistä. Argentiinassa poliittiset rajalinjat ovat joskus raastavan syviä. Valtiovalta maltillistaa muitakin kuin vasemmistoa. Vastustajat vitsailivat Milein elähtänyttä rock-muusikkoa muistuttavasta hiustyylistä, mutta kannatus kasvoi vaalien lähestyessä. Syntyi tilaa järjestelmänvastaiselle tyytymättömyydelle. Vaaleissa Milei onnistui luomaan itsestään kuvaa sellaisena kapinallisena, että keräsi ääniä myös niiltä nuorilta, jotka eivät olisi äänestäneet perinteistä oikeistoa. Toki hän ilmoitti Argentiinan vetäytyvän vuoden 2023 puolivälissä sovitusta aikeesta liittyä BRICS-ryhmän jäseneksi. Osa vasemmistohenkisistä ystävistäni vinoilee siitä, että ystäviini kuuluu myös perinteisen oikeiston kansanedustajaksi päätynyt Fernando Iglesias. Argentiinan jakautuneessa sisäpolitiikassa hän asemoituu kuitenkin vahvasti oikeistoleiriin. Kaikkia suhteita Argentiinan tärkeimpään kauppakumppaniin Kiinaan hän tuskin katkaisee. Presidentinvaaleissa jo ensimmäisellä kierroksella pudonnut perinteinen bisnesoikeisto on tullut parlamenttiin melko vähän omia kannattajia saaneen Milein hallituksen tärkeäksi tukijalaksi. Inflaatio keikkui viime vuonna parin sadan prosentin hujakoilla. Fernando johtaa puhetta maail manfederalistien tärkeimmässä järjestössä. Hänen junailemansa globaalin demokratian julistuksen allekirjoittajiin kuuluu sellaisia vasemmistovaikuttajia kuin Noam Chomsky tai Toni Negri. Milein estetiikkaan kuului lakkautettavia ministeriöitä esittävien paperilappujen vihainen repiminen ja leikkauksia havainnollistava moottorisaha, jota hän heilutteli maukkaperusjätkämäisin elkein. Hän korosti, että presidentti ei ollut uskaltanut tehdä vasemmistoperonistien toivomia sosialistisia uudistuksia. Presidentti Milei on ainakin alkuviikkoinaan pitänyt näistä tavoitteista pienempää ääntä. 4 3 Peronistihallitus oli juuri hävinnyt vaalit. Argentiinan vasemmistolle tyypilliseen tapaan juttukumppanini pahoitteli sitä, että viimeisinkään peronistihallitus ei saanut oikeistolaisia joukkotiedotusvälineitä kuriin
Samanlaista huolta koettiin monissa kansalaisjärjestöissä ja valtion elimissä. Kun vierailin Kirchnerin hallituskaudella ihmisoikeusinstituutioksi muutetussa sotilashallituksen aikaisessa kidutuskeskuksessa, tunnelma oli masentunut. 4 4 misessa Milein kanssa. Toiset näkevät hänen toimissaan orastuksen odotettavissa olevan niukkuuden ajan jälkeisestä nousukaudesta. Olin kuullut häneltä aiemminkin Milei-anekdootteja. Tutkijaystävieni huolta Milein valinnan vaikutuksista lisäsi se, että Milei on kertonut lakkauttavansa rahoituksen suurelle osalle tutkimusorganisaatioista. Nyt tapaamisen päätarkoitus oli ollut vakuuttaa Milei siitä, miten tärkeää on kansainväliseen talousintegraatioon sopeutuminen. Varsinaisen sotilasvallankaappauksen uhka on kuitenkin melko vähäinen. Toisaalta siellä toivottiin, että Milei olisi edes siinä määrin uskollinen vapausperiaatteilleen, ettei ryhtyisi sotilashallituksen kunnianpalautukseen tuhoamalla kaikki pyrkimykset sen aikaisten rikosten selvittämiseen. Hän on osoittanut aiempaa avoimempaa tukea esimerkiksi Euroopan unionin ja eteläamerikkalaisten Mercosur-maiden väliselle pitkään neuvotellulle kauppasopimukselle. Asioiden vaikutussuhteita on vaikea todentaa tarkkaan, eikä Fernando tietenkään ollut ainoa Milei-kuiskaaja, mutta joka tapauksessa Milei alkoi lähestyä perinteisen talousoikeiston linjauksia. Myöskään Milein vastustajien ensimmäiset suurmielenosoitukset eivät ole saaneet hänen asemaansa heikennettyä merkittävästi, mutta lisää levottomuuksia lienee luvassa. n Kyltin ”mienten” tarkoittaa: he valehtelevat. Peronistipiireissä kenties suurin toive on, että Buenos Airesin maakunnan kuvernööri Axel Kicillof voisi voittaa seuraavat presidentinvaalit. On aivan liian varhaista ennustaa, miten Milein käy. Sotilashallituksen kenraalien intomielisenä tukijana tunnettu Villarruel mitä ilmeisimmin reivaisi hallitusta muutaman piirun perinteisemmän oikeistokonservatismin suuntaan. Tapaaminen pohjusti sitäkin, että Fernandosta tuli pian parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Jos hän joidenkin edeltäjiensä tapaan joutuisi eroamaan ennen aikojaan, uudeksi presidentiksi voisi nousta varapresidentti Victoria Villarruel. Näillä näkymin ne ovat vajaan neljän vuoden kuluttua. Jotkut arvelevat Milein kaatuvan jo aiemmin, kunhan rajujen talousuudistusten vaikutukset iskevät riittävän suureen osaan hänen köyhimmistä äänestäjistään. Valtionvastainen ilmapiiri, jossa poliitikkoja pidetään yleisesti valehtelijoina, pohjusti Argentiinan uuden presidentin Javier Milein suosiota. Suljettujen ovien takana lienee muhimassa talouseliitin ja sotilaiden kaavailuja siitä, että Villarruel saattaisi olla arvaamatonta Mileitä luotettavampi hallitsija
03 dialogi Autoritaarinen populismi on rapauttanut demokraattisia instituutioita, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma.. 4 5 Mikä länttä vaivaa
Tuoreimpien tutkimusten mukaan demokratiassa elää nykyään enää kolmannes maailman väestöstä. Havaintosi puhuttelee kyllä, mutta se kehottaa myös tiettyyn varovaisuuteen. laajuinen vapaus on vähentynyt yhtäjaksoisesti 17 vuoden ajan. Nykyaikana yhteiskuntatieteet eivät tarjoa yhtä maailmanselitystä tai kattokäsitettä, joka nyt auttaisi meitä tässä analyysissä. Ajan henki suosii populistisia liikkeitä, jotka asettuvat politiikkaa ja liberalismia vastaan. Yksi yhdistävä tekijä on autoritaarisen populismin nousu. Yhdysvaltalaisen Freedom House -laitoksen tuoreimman raportin mukaan maailmanTutkimusprofessori Antto Vihma (kuvassa vasemmalla) ja toimittaja Toivo Haimi. Siihen liittyy läheisesti poliittinen tai. Teksti toivo HAimi Kuvat EmmA Grönqvist Vuonna 2010 maailman väestöstä noin puolet eli demokratiassa ja puolet autokraattisissa tai itsevaltaisissa järjestelmissä. Olen huomannut, että viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana länsimaissa luottamus yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin – demokratiaan, oikeusvaltioon, mediaan, tieteisiin ja työmarkkinajärjestelmään – on rapautunut sisältä päin. Oletko havainnut saman, Ulko poliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma. 4 6 AntipolitiikAn AikA Länsimaissa kytee kapina liberaalia demokratiaa ja sen instituutioita vastaan, tuumii Ulkopoliittisen instituutin tutkimus professori Antto Vihma. Ensin mainittu on ollut omalaatuinen demokratia 1700-luvun lopulta saakka, toisissa taas demokratiaa ja valtion instituutioita on rakennettu vasta 1990-luvulta alkaen. On oltava varovainen, kun puhumme siitä, mitä tapahtuu USA:ssa tai Euroopan eri kolkissa tällä hetkellä
Tämä polarisaatio rapauttaa instituutioita. Tällä tarkoitetaan sitä, että radikaalioikeisto ei niinkään tarjoa vaihtoehtoa vallitsevalle politiikalle, vaan se esittäytyy vaihtoehtona politiikalle itselleen. Toisin sanoen: autoritaarisen populismin esityksessä eliitti ei ole ainoastaan väärässä, vaan se on ydinarvojaan myöten vääränlainen. Pääministeri Kalevi Sorsa (sd.) sanoi vuonna 1976, että Suomessa eletään jo demokraattisessa sosialismissa, ja että ”ei se tämän kummempaa tule olemaan”. Niiden tarkoituksena olivat jälleenrakennus ja hyvinvointivaltion rakentaminen. Ei joukkuetta vaihdeta helposti, tapahtui kentällä mitä vain. Ovatko instituutiomme niin vakaita kuin uskomme niiden olevan. Tarkoitan sotaa Euroopassa ja suurvaltakilpailua Kiinan kanssa. Nouseeko länsimaissa taas ajatus siitä, että haluamme erottautua autoritaarisista järjestelmistä. Autoritaarista populismia on kuvailtu myös antipolitiikaksi. Riippuvuus USA:sta turvallisuusasioissa on. Kyse on laajemmasta kulttuurisesta kokemuksesta. Englantilainen filosofi John Gray esittää teorian demokraattisesta heikentymisestä. Näen siinä paljon poliittisia tunteita, jotka kumpuavat antiliberalismista, vastareaktiosta liberaalien arvojen pitkälle ja hitaalle voittokululle. Varmasti länsimaisten demokratioiden ihanteet ja instituutiot ovat vuosikymmenten saatossa menettäneet tenhoaan, ja siitä voi mielestäni puhua kyllästymisenä. Niccolò Machiavelli korosti tasavaltojen ainaista haavoittuvuutta. Radikaalioikeiston kannattamista onkin verrattu jalkapallojoukkueen fanittamiseen. Sitä on rationalisoitu ihan riittämiin, vastareaktioksi epätasa-arvoon tai uusliberalismiin tai johonkin muuhun, jota kommentaattori itse vastustaa. Mistä se kumpuaa. Se on myllertänyt poliittista julkisuutta, vetänyt politiikan pelisääntöjä uusiksi ja syössyt etenkin journalismin laajempaan kriisiin. Eri kysymys on, johtuuko se enemmän kyllästymisestä vai kaunasta. Journalistinen media leimataan valeuutisiksi, oikeuslaitosta kutsutaan ”mädäksi” ja virkakoneistoa syytetään korruptoituneeksi ”syvävaltioksi”. Toki myös EU:ta halveksutaan, onhan se ylikansallista päätöksentekoa jossain kaukana. 4 7 ”Nykyinen antiliberalismi onradikaalia.” jopa moraalinen polarisaatio. Intellektuelleja nimitellään päivystäviksi dosenteiksi. Onko siis lännessä nyt tapahtumassa eräänlainen kyllästyminen länsimaiseen yhteiskuntaan. Tämä antiliberalismi ei tarkoita kuitenkaan konservatismia, joka on sananmukaisesti konservoivaa, olemassa olevia rakenteita ja ihanteita säilyttävää. Ja kuten sanottu, autoritaarisessa populismissa kuuluu tietynlainen antipolitiikka. Hänen mukaansa lännessä tuudittauduttiin liikaa ajatukseen siitä, että kylmän sodan päättyminen tarkoitti todella pysyvää ja lopullista vapaiden yhteiskuntien voittoa. Donald Trump voi pröystäillä rahoillaan ja suosia rikkaita kaikin tavoin, ja silti hänet mielletään työväen ystäväksi. Toinen yleistä epäluottamusta kiihdyttävä tekijä on tietysti digitalisaatio. Monet kansainväliset instituutiomme ja sisäpoliittiset kompromissimme johtavat juurensa toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Hän kirjoitti teoksensa 1500-luvulla, mutta kenties ajatuksessa on viisautta. Tämä oli siis tunnelma 1970-luvulla: että hyvinvointivaltio oli valmis. Se pohjaa tunteiden, kuten kaunan ja nostalgian, politisointiin. Mihin tällainen kyllästyminen voi johtaa. Sellaiset tapahtumat kuin Trumpin valtaannousu ja Ison-Britannian EU-ero osoittavat, että harvoja asioita voi pitää itsestäänselvyytenä. Tämä on mielestäni ihmiskuvakysymys. Trumpin paluu valtaan tarkoittaisi uutta riskien ja epävarmuuden aikaa, jossa Eurooppa ei voisi luottaa USA:n tukeen. Onhan se uskomatonta, että täällä vauraassa ja hyvinvoivassa Euroopassa olemme tilanteessa, jossa koko maanosamme turvallisuustilanne on käytännössä muutamien kymmenien tuhansien yhdysvaltalaisten äänestäjien varassa. Kyllä. Siinä on samanlainen heimoluonne, jossa politiikan sisällöt tai poliitikkojen käytös ovat lapsipuolen asemassa. Autoritaarinen populismi nimenomaan halveksii sellaisia yhteiskunnan instituutioita, joita kansa ei ole valinnut suoralla vaalilla. Toisin kuitenkin kävi: diktatuurit Venäjällä ja Kiinassa ovat voimistuneet, ja länsimaissa oikeisto käy demokratian instituutioita vastaan. Miksi. Kuitenkin tällaiselle antipolitiikalle on selkeästi tilausta. Onkin vaikea määritellä, mitä läntinen autoritaarinen populismi oikeastaan politiikassa ajaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että heimoajattelu on itsessään päämäärä. Kiinnostava kysymys, johon minulla ei ole vastausta, on se, miten nykyinen maailmantilanne vaikuttaa pidemmällä aikavälillä. Nykyinen antiliberalismi taas on radikaalia
On myös huomattavaa, että nostalgia ja antinostalgia paiskaavat usein kättä. Poliittisessa käytössä nostalgiaan liittyy usein jokin vanha järjestys ja kuuluminen yhteisöön, jossa kaikki tiesivät paikkansa. Mistä tämä mielestäsi johtuu. n ”Löysääutopiapuhetta onkuultuaivan tarpeeksi.”. Politiikasta vaikuttaa puuttuvan tulevaisuuteen katsovia suuria visioita. Tämä on klassinen, mutta jatkuvasti ajankohtainen haaste politiikassa. Olemmeko saman ilmiön äärellä länsimaissa. Margaret Thatcher on tästä loistava esimerkki. Ja 43 prosenttia ei välittäisi suuntaan tai toiseen, jos näin tapahtuisi. Mitä ajatuksia tämä herättää. Ei ole enää vanhaa käsitystä ”kansakunnasta”. Helppo vastaus olisi selittää tätä ilmiötä sirpaloitumisella, kuten sosiologian klassikot tekevät. Nostalgia on moderni peruskokemus, jota löytyy kaikkialta nopeasti etenevän modernisaation paineen alla. Sekä vallankumouksellinen että nostalgikko toimivat historiallisen mielikuvituksen vallassa. Onko länsimaissa kyse eräänlaisesta yhteiskunnallisesta kouristelusta, kun nykyaikamme politiikkaa määrittelee puhe menneisyydestä. Toki amerikkalainen poliittinen historia on kaikkinensa hyvin erilaista kuin meillä. Näin lännelle kävi kylmän sodan jälkeen: ei suostuttu näkemään maailmaa sellaisena kuin se on. He ovat tilanteen suhteen aika synkkämielisiä. Tätä yhteisöä pidetään kunniakkaampana ja erityisempänä kuin nykyisyyttä. Amerikkalaiset kollegani miettivät nyt sitä, voiko amerikkalainen demokratia enää toipua polarisaatiosta, joka on uskomattoman repivää. Meidän on silti syytä katsoa sinne, koska olemme USA:sta riippuvaisia, ja toisaalta mikään ei ole meillekään itsestään selvää. Olet myös kirjoittanut aiheesta kirjan Nostalgia – Teoria ja käytäntö (Teos 2021). Make America Great Again tai Äänestä Suomi takaisin ovat nostalgisia ajatuksia. 4 8 ikään kuin eurooppalaisen politiikan ruma taustatapetti, johon olemme vuosikymmenten saatossa niin tottuneet, ettemme enää edes näe sitä. En halua vähätellä nostalgian merkitystä poliittisena tunteena. Viime vuosikymmeninä sen poliittinen käyttö on ollut todella menestyksekästä autoritaarisen populismin piireissä. Jos kyseessä onkin pitkäkestoinen ilmiö, muutos modernissa aikatietoisuudessa, vertaus menettää merkityksensä. Nostalgikko ei ole konservatiivi, joka puolustaa olemassa olevaa järjestystä, vaan hänellä on jokin kuviteltu käsitys menneestä maailmasta, jonka hän yrittää ”palauttaa” nykymaailman olosuhteisiin. Monet Trumpin kannattajista ajattelevat, että vuoden 2016 voiton hedelmät on viety heiltä. Löysää utopiapuhetta on kuultu aivan tarpeeksi viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. Sanotaan, että ”tarvitaan rohkeita visioita” ja että pitäisi ”uskaltaa” ajatella toisin. Yleisimmällä tasolla haikaillaan ”aikaa ennen kuin kaikesta tuli niin erilaista”. Filosofi Jürgen Habermas totesi nasevasti jo 1980-luvulla, että ”tilanne on objektiivisesti yleiskatsaukseton”. Kun asiaa arvioi näin, se on Euroopalta hirvittävä epäonnistuminen. Se toimii Putinin Venäjällä ja Brexitin ajurina, mutta myös Brasiliassa Jair Bolsonaron aikana. Aatehistorioitsija Mark Lilla on esittänyt, että nostalgikko on yhtä radikaali kuin vallankumouksellinen. Meillä ei ole enää yhtenäiskulttuuria, eikä vanhaa konsensusta politiikassa. Toisen tutkimuksen mukaan 19 prosenttia republikaaneista Iowan osavaltiossa on sitä mieltä, että Trumpilla ”ei ole muita vaihtoehtoja” kuin vangita poliittiset vastustajansa. Mitä silloin tosiasiassa haikaillaan, kun nostalgian voimistamana haikaillaan johonkin myyttiseen menneeseen. Se on hurjaa. Hän katsoi, että ihmiset jäävät helposti oman kasvatuksensa ja fantasioidensa vangeiksi, eivätkä he huomaa aikojen muuttuneen. Kouristelu on mielestäni hyvä metafora, jos kyse on ylimenokaudesta. Hän nimenomaan syytti vastustajiaan nostalgisiksi haikailijoiksi, mutta samalla hänen politiikkaansa sävytti ”paluu viktoriaanisiin arvoihin”. Palaan vielä Machiavelliin. Koska nostalgia idealisoi ”vanhoja oloja”, se toimii monissa eri yhteyksissä. Katkeruus, kauna ja kapinahenki ovat Trumpin presidenttikauden jälkeen vain vahvistuneet amerikkalaisessa oikeistossa. Kaikenlaisia utopioita on kuitenkin helppoa heitellä ilmaan leijumaan – testi on siinä, että niiden pitäisi olla poliittisesti voimakkaita, liikuttaa ja inspiroida suuria ihmisjoukkoja. Aikaisemmin olemme keskustelleet nostalgiasta Putinin Venäjän poliittisen kehityksen selittävänä voimana (KU 9/2022). Chicagon yliopiston kyselytutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa neljännes kansasta on valmis aseelliseen kapinaan omaa valtiotaan vastaan
4 9 Antto VihmA TuTkimusprofessori Ulkopoliittisessainstituutissa ValTioTieTeiden tohtori dosenTTi Itä-Suomenyliopistossa TunneTuin teosNostalgia – Teoria ja käytäntö(Teos2021) voittiTiedonjulkistamisen valtionpalkinnon
Sanomalehtiä syntyi ripeästi, SKDL:n maanlaajuinen Vapaa Sana suurilevikkisimpänä, aluelehtiäkin kohta puolisen tusinaa. Jos 1919 hyväksyttiinkin tasavaltalainen perustuslaki, ei aidosta kansanvallasta voinut puhua. Kun kommunistilait 1930 tyrehdyttivät sanomalehtien teon, vasemmistolaisin sana pääsi vielä julki kulttuurija opiskelijalehdissä, kuten Kirjallisuuslehdessä ja Soihdussa. SDP:stä vasemmalle asettuvien parissa EK-Valposta, ”ohranasta”, tuli jopa ankarin arkipäivän vastapeluri. Venäjä-suhteet olivat poikki. Kirjan alaotsikko ”Vasemmistolaista tiedonvälitystä 1919– 1956” täsmentää aiheen ja kohteen, SDP:tä enemmän vasemmalle kallistuvan liikkeen. Vasemmistolehdet toipuivat yllättävän pian vuoden 1918 raunioista. Moni vauhdilla käynnistetty aluelehti kuihtui yhtä pian, 1950-luvun alkuun mennessä. Elinvoimaisimpana jatkoi Vapaa Sana, tosin 80 000:n huipKuvassa päätoimittajat Raoul Palmgren Vapaasta Sanasta (vas.), Atos Wirtanen Ny Tidistä ja Mauri Ryömä Työkansan Sanomista.. Niin ikään 1919 aloitti Etsivä Keskuspoliisi EK, poliittinen poliisi, päätehtävänään jahdata ja ehkäistä vasemmistolaisia pyrintöjä. Suomen sisäinen tila oli yhtä tukala. Syksyllä 1944 alkoi toinen tasavalta. 5 kirja Rohkeaa lehtityötä ahtaissa oloissa Asiantunteva teos rikastuttaa radikaalilehdistömme historiaa – artikkelit luovat särmikkäitä kuvia vasemmistotoimittajien kohtaloista Suomessa ja Neuvostoliitossa. Painokanteita ja lakkautuksia tuli solkenaan, mutta lopetettujen tilalle nousi aina uusia julkaisuja. Toipuvat työväenlehdet Toimittaja Elias Krohnin kokoama ja toimittama Sanomisen vaikeutta ja vapautta -lehdistöteos lähtee liikkeelle kuvatunlaisista maisemista. Krohnin kirjaan keräämä luettelo radikaalivasemmiston lehdistä osoittaa lehtipaljouden. Linnatuomioita riitti. Alkoi puolidemokratian aika, jota on kutsuttu ensimmäiseksi tasavallaksi. Se vapautti vasemmiston, koko laajuudessaan. Työkansan Sanomat, SKP:n oikeaoppisin äänitorvi, aloitti syksystä 1945. Alas lyödystä vasemmistosta SDP sai kohtuulliset toimintaoikeudet, mutta muu vasemmisto jäi pahasti erilaisten rajoitusten kuristamaksi. Elias Krohnin paneutuvan johdantoluvun perään seuraa tusinan verran asiantuntija-artikkeleita – saa sanoa laidasta laitaan –, journalismia varsin monialaisesti puivia tekstejä. Tuli repivä sisällissota ja 37 000 uhria, ja maan otti holhoukseensa Saksa, jonka hävittyä maailmansodassa päätyi Suomi voittajavaltojen valvonnan alle. Teksti Veli-Pekka lePPänen ItsenäIstyttyään 1917 Suomi ei kokenut hohdokasta valtiollista alkua. Myös Yleisradion varhaisia vasemmistotuulahduksia eritellään. Laveasti sikälikin, että paitsi kotimaahan, katse kohdistuu myös Ruotsissa, Neuvostoliitossa ja USA:ssa harjoitettuun suomalaiseen radikaaliin lehtityöhön. Täyspimennys tuli vasta sota-aikana
Tekstien luettavuutta lisää se, että sivutaitto on ilmavaa ja harvinaiset valokuvat tulevat esiin hienosti. Elias Krohn). Sanomisen vaikeutta ja vapautta on kelpo artikkelivalikoima, oivaltava ja historian tietämystä kartuttava. Maija Aalto valottaa artikkelissaan suomen kielen laaja-alaisen tuntijan Heino Raution elämää Suomessa ja Neuvosto-Karjalassa. Joitakuita heistä on aiemmassa kirjallisuudessa tarkasteltu, kaikkia ei. Pennas-teksti nostaa sikäli odotuksia, että kirjoittaja Jussi Sivenius valmistelee paraikaa Jarno Pennasen elämäkertaa yhdessä Jotaarkka Pennasen kanssa. Voi vain toivoa, että he ennättivät saada kylliksi aineistoa venäläisarkistoista ennen helmikuuta 2022. Yleinen lehtimiesliitto. ”Syksyllä1944alkoitoinen tasavalta.Sevapautti vasemmiston,koko laajuudessaan.” K a n sa n a r K is to /K a n sa n U U tis et. Rohkeaa lehtityötä, ahtaissa oloissa. Jyrki Räikän artikkeli Räisäsestä ja Ainur Elmgrenin artikkeli Valasta hahmottavat kohdehenkilöään selkeästi, ja kuten sanottu, ryyditettynä uusin yllätyksellisinkin tiedoin. Uutta löytyy jokaisesta, runsaimmin ehkä Yrjö Räisäsestä ja Erkki Valasta. Poikkeuksellista oli se, että päätoimittaja Raoul Palmgrenin otteiden ansiosta Vapaan Sanan kulttuuriosasto löi laudalta porvarilliset kilpailijansa. Arkistoyhteistyöhän on nyt pysähdyksissä ja varmasti vielä pitkään. Stalinin vainojen yltyessä äidinkielemme vaalija tuomittiin nationalistina. n Sanomisen vaikeutta ja vapautta. Ennen teloitustaan Leningradissa Rautio (1889–1938) ehti uutterasti toimia puhdaskielisen suomen puolesta – oppikirjantekijänä, toimittajana, esseistinä, runoilijana. Kuvatuksi tulevat Sylvi-Kyllikki Kilpi, Yrjö Räisänen (alias Sasu Punanen), Erkki Vala, Jarno Pennanen, Raoul Palmgren, Kaisu-Mirjami Rydberg ja Mauri Ryömä. 5 1 pupainoksensa puolittaneena. Loistavia majakoita Sanomisen vaikeutta ja vapautta -teoksessa on kaksi juonnetta. Onnelaa ei rajan takana Teoksen traagisimpia sivuja ovat ne, joissa puretaan Neuvosto-Venäjälle keväällä 1918 tai myöhemmin paenneiden sanomalehtimiesten ja -naisten kohtaloita. Vasemmistolaista tiedonvälitystä 1919–1956 (toim. Kiitos taittajalle, Mikael Manniselle. 276 sivua. On yleiskuva vasemmistolehdistön liki 40 vuoden jaksosta, ja toiselta puolen on jopa täyteläisiä lähikuvia tuon ajan huippujournalisteista, miehistä ja naisista. Hirvelän ja Laakkosen tiedot on varsin vastikään arkistoista pengottu, ja molemmat tutkijat ovat tekemässä väitöskirjaa 1920–30-luvun suomalaisista rajan takana. Vihdoin 1956 tehtiin se järkevä päätös, että rinnakkaiset Työkansan Sanomat ja Vapaa Sana yhdistettiin Kansan Uutisiksi seuraavan vuoden alusta. Kolmikon panos onkin korkeaa luokkaa, ajatteleepa sitten suomalaista poliittista tai kulttuurijournalismia. Kuten Jesse Hirvelän ja Anna Laakkosen artikkelista ilmenee, aivan kaikkia pakolaisia ei teloitettu, vaikka valtaosa heistä päätyi kuopan reunalle Neuvosto-Karjalassa vuosina 1937–1938. Kari Sallamaa kirjoittaa kokoavasti ”loistaviksi majakoiksi” nimeämästään triosta – Palmgrenista, Rydbergistä, Pennasesta – ja heidän valinnoistaan ja kehityspoluistaan. Niin ikään Vala-artikkelin luettuaan toivoisi Elmgrenin jatkavan Vala-biografiaan asti
Läpinäkyvissä lasikuutioissa elävien alfalaisten elämässä ei ole yksityisyyttä, ja kaikki heidän tekonsa – syöminen, nukkuminen ja seksi – altistetaan valvonnalle. Viimeisten parin vuoden aikana minulle on kuitenkin valjennut, että romaanini on itse asiassa hyvin realistinen teos. Tiedostin kirjoittavani dystopiakirjallisuutta. Alfaa voikin pitää peilinä, joka paljastaa äärimmäisessä muodossa oman yhteiskuntamme hierarkioita, oli niissä sitten kyse yhteiskuntaluokista tai viihdeteollisuuden tarpeesta luokitella ihmisiä. Digitaalisten sisältöjen passiivinen vastaanottaminen ja pyrkimys sopeutua koko ajan muuttuviin vaatimuksiin pitää ihmiset henkisesti varpaillaan. Jatkuvan valvonnan alla elävät alfalaiset tekevät koko elämästään esitystä. Sen asukkaat tarkkailevat ja rankaisevat itseään ja toisiaan filosofi Michel Foucault’n paljastamalla tavalla. Pimeän kaiun päähenkilöt Jane ja Myrsky joutuvat hankaluuksiin, kun tietojärjestelmässä ilmenee häiriö ja he alkavat kokea vääränlaisia tunteita. Vaikka romaanin asetelma on huipputeknologinen, sen maailma muistuttaa monin tavoin omaa sosiaalisen median ja verkon määrittämää todellisuuttamme. Alfa on päässyt muodostumaan, koska ihmiset ovat todella väsyneitä, aivan kuten asian laita on omassakin yhteiskunnassamme. Jaana Kiven esikoisromaani on yhteiskuntakriittinen satiiri, joka valaisee dystooppisilla tulevaisuuden näkymillään sosiaalisen median, kilpailun, tuotteistamisen ja eristyneisyyden läpäisemää arkeamme. – Alfa on viittaus Love Islandin kaltaisiin realitysarjoihin, joissa täydelliset alfa-ihmiset etsivät rakkautta. Viihteessä, deittimarkkinoilla ja somessa nähtävä ihmisten luokittelu heijastaa tietenkin vallitsevan luokka-yhteiskuntamme arvoja ja taloudellisia rakenteita. Tunnustusta haetaan pyrkimällä sopeutumaan tähtien ja algoritmien määrittämiin ulkonäkö-, sukupuoli-, seksuaalisuusja käyttäytymisnormeihin. Markkinat ovat sysänneet tuotteistamisen yksilöiden itsensä harteille, ja rahavalta käärii valtavia voittoja, kun syötämme itsestämme dataa alustojen kautta teknologiajäteille. 5 2 ElämmEkö tEknologisEssa dystopiassa. – Olemme sekä tuotteita että tuotteistajia. Alfan asukkaiden symbioosi teknologisen viihdekoneiston kanssa valaisee myös nykykulttuurissa lisääntyviä riippuvuusongelmia. Elämästä on tullut brändäämistä ja esittämistä. Tuotteistettu, esitetty elämä Alfan yhteiskunta heijastaa nyky-yhteiskuntaa myös rakenteensa osalta. Sen asukkaat jakautuvat eriytettyihin yhteiskuntaluokkiin: yläluokkaisiin tähtiin, keskiluokkaisiin kettuihin ja alaluokkaisiin sossuihin, puhdistajiin ja kierrättäjiin. – Aloitin Pimeän kaiun kirjoittamisen kuutisen vuotta sitten sosiaalisen median lainalaisuuksiin ja teknologiaja tekoälyhypeen liittyvien ajatusteni pohjalta. – Emme osaa olla läsnä, sillä mietimme, millaista somesisältöä kustakin tilanteesta voisimme luoda. Jatkuva yhteys kaikkialle tunkeutuvaan sosiaaliseen mediaan pitää ihmiset tyytyväisinä ja järjestelmän kasassa. – Alfa on vankilan vertauskuva. Jahtaamme koko ajan jotain, mitä. Teknologinen harso erottaa Kivi väittää, että sosiaalinen media ja verkko ovat ikään kuin ohjelmoineet uusiksi mielemme. Teksti mika pEkkola KirJailiJa Ja kuvataiteilija Jaana Kiven esikoisromaani Pimeä kaiku (Docendo 2023) on dystooppinen kertomus Alfan yhteiskunnasta, jonka asukkaat seuraavat kaikkialle sijoitetuilta ruuduilta yläluokkaisten tähtien elämää yrittäen parhaansa mukaan imitoida sitä. Katseemme edessä on harso, joka saa meidät skannaamaan, miltä näytämme ulospäin. – Sosiaalisessa mediassa ja viihteessä on addiktiivisia piirteitä. Sosiaalinen hyväksyntä hankitaan muuttamalla persoonallisuus kauppatavaraksi, ja Alfan yhteiskunta muistuttaakin monin osin nykyisen uusliberalistisen yhteiskunnan äärimmilleen kärjistynyttä versiota. Nautinto, jota alfalaiset saavat seksistä, viihteestä ja esiintymisestä, on korvikenautintoa tilanteessa, jossa todellista nautintoa ei ole
Kivi halusi kirjoittaa romaanissaan myös nykykulttuuria luonnehtivasta yhteyden paradoksista: kehittyneestä ja laajalle levinneestä kommunikaatioteknologiastamme huolimatta kärsimme usein yksinäisyydestä ja olemme jumissa omissa ajatuksissamme. – Romaanissani seksi on irtautunut kehollisesta läsnäolosta ja kehosta on tullut filtteröity, muovinen nukke, joka typistyy naiseuden ja miehuuden kuvastoihin. 5 3 emme saa kiinni, ja odotamme pieniä palkkioita. Kivi tuntuukin haastavan romaanillaan yhteiskunnallista kirjallisuutta ja ajattelua pitkään hallinneen dystooppisen odotushorisontin. Ajattelemme, että tuolla se elämä tai illuusio elämästä tapahtuu. Muutos on mahdollinen, ja sen merkkejä on jo ilmassa. Järjestelmästä paenneiden Janen ja Myrskyn välillä seksuaalinen energia on sen sijaan hapuilevaa, epävarmaa ja arvaamatonta. Sosiaalisen statuksensa menettäneet Jane ja Myrsky ajautuvat ensin alaluokan pariin ja sen jälkeen kapinallisten yhteisöön, jossa hallinnan sijaan arvostetaan yhteyttä, hoivaa ja läsnäoloa. Ihmiset pelkäävät toistensa eritteitä, hajuja, vatsamakkaroita ja selluliittia. – Halusin päättää romaanini utopiaan, sillä pidän positiivista tulevaisuuskäsitystä houkuttelevampana kuin alistumista siihen, että kaikki on menetetty. Katsomme maailmaa ja muita ihmisiä usein lasin takaa. n Pe tr i M a st –?Elämästä?on?tullut?brändäämistä?ja?esittämistä,?kirjailija?Jaana?Kivi?sanoo.. Pimeä kaiku päättyy synkän dystooppisista näkymistään huolimatta yllättävään kapinalliseen purkaukseen. – Koen, ettemme voi rakentaa kestäviä yhteiskuntajärjestelmiä, ellemme ymmärrä, mitä ihminen merkitsee ihmiselle. Aivan kuten alfalaiset, monet ovat jatkuvasti ylivirittyneitä eivätkä kykene rentoutumaan. Siksi teoksen intiimiys on osin kömpelöä ja vaivaannuttavaa. Uskon, että ihmiskunta kykenee vielä luomaan paljon hyvää. Onko tarrautumisemme tuhon ja epätoivon kuviin estänyt muutoksen siemeniä itämästä. Esimerkiksi tähtien seksuaaliset esitykset, joita kaikki muut seuraavat ja kommentoivat, ovat läpeensä kaavoittuneita ja kontrolloituja. Yhteiskunnallisissa rakenteissa tapahtuvien muutosten lisäksi Alfan vankilasta vapautuminen edellyttää myös ihmismielen kontrolloimattoman pimeyden kohtaamista. Irti hallinnasta ja kohti yhteyttä Alfan valvontakoneiston hakkeroineet kapinalliset onnistuvat lopulta iskemään särön sen rakenteisiin, ja esiin nousevat tyytymättömyyden tunnot järkyttävät järjestelmän perusteita. Tämä pimeys koostuu epävarmoista ja tiedostamattomista mielensisällöistä, joiden torjuminen on aiheuttanut ihmisille ahdistusta mutta jotka ovat samalla luovuuden ja vapauden lähde. Onko dystopiasta tullut itseään toteuttava ennuste. – Alfan lasikuutiot symbolisoivat omaa vieraantumistamme
Öisin, kun kissa kulkee raunioilla, Hamada ajattelee sen johdattavan kadonneiden ruumiiden tai ruumiinosien luo. Viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana arviolta joka sadas gazalaisista on murhattu, enemmistö heistä naisia ja lapsia. Vaikka Elina Valtonen voisi tehdä enemmän, on tuhoa etäältä seuraavan kansalaisen olo silti ymmärrettävästi voimaton. Esimerkiksi sellainen, jossa 11-vuotias Rahaf Al-Farra ei avaa silmiään. Tämän TeksTin kirjoitushetkellä Kansainvälinen tuomioistuin käsittelee Etelä-Afrikan tekemää kannetta, jonka mukaan Israel on syyllistynyt Gazassa palestiinalaisten kansanmurhaan. Neljännellä videolla lasta kiidätetään aikuisen sylissä sairaalaan, jota ei ole. Ja seuraava, jossa katsojalle anonyymit ruumiit makaavat tienpientareella tai aasin vetämissä kärryissä. Hän sanoo pysyvänsä näin perheensä läheisyydessä. Toisin kuin monessa suomalaisessa mediassa on haluttu myöntää, kyse ei ole Israelin ylimitoitetusta vastauksesta Hamasin lokakuiseen terrori-iskuun. Yksi toisensa perään videoita, joilla hädin tuskin selviytyneet yrittävät kuvata menetyksensä määrää. Pommi tappoi Hamadan vaimon, kuusi lasta ja kaksi lastenlasta. On muitakin videoita. Suomessa on kuitenkin käperrytty näennäisen puolueettomuuden taakse piiloon. Ikään kuin sellaiseen olisi aikaa. Kolmas video kuvaa toimittaja Ahmad Al-Habbaa tämän saadessa kuulla äitinsä, siskonsa ja siskonsa lasten kuolleen. 5 4 kolumni T ammikuun viidentenä istun suojaisan kotini keittiönnurkassa ja katselen puhelimeni välityksellä, kun Hamada Abu Sleyma itkee. Entisen kotitalonsa raunioiden viereen Hamada on rakentanut asuinsijakseen teltan. Hän on menettänyt Israelin ilmaiskussa paitsi näkönsä, myös vanhempansa ja sisaruksensa. Etelä-Afrikan kanne osoittaa, että konfliktin ulkopuolisten valtioiden ei tarvitse vain katsoa hiljaa sivusta, kun elämää ja kokonaisia kansoja tuhotaan. Hänen koko perheensä. Kyse on vuosikymmeniä kestäneestä kolonialismista, jonka erääksi alkupisteeksi voidaan lukea vuoden 1948 nakba, katastrofi, jonka aikana Israel karkotti noin 750 000 palestiinalaista väkivaltaisesti kodeistaan. Se, mikä jää henkiin, sinnittelee raunioissa. Pommitusten lisäksi kysymys on ruoan, lääkkeiden ja puhtaan juomaveden kaltaisten välttämättömyyksien puutteesta. Ulkoministeri Elina Valtonen on todennut Suomen ottavan asiaan kantaa ”myöhemmin keväällä”. Kun Israelin armeijan pommi osui lokakuussa siihen, missä vielä hetki sitten oli hänen perheensä talo, oli Hamada leipomossa hakemassa perheelleen leipää. ”Ketä se auttaa jos me kaikki nyt istutaan ja itketään kolme viikkoa internetissä kattomassa kuvia kuolleista lapsista?” kysyy näyttelijä-kirjoittaja Noora Dadu roolihahmonsa suulla monoKuinKa KaTselemme Kansanmurhaa Hädintuskinselviytyneet yrittävätkuvata menetyksensämäärää.. Maamme puoluejohdosta ainoa suoraselkäisiä kommentteja aiheesta esittänyt poliitikko on ollut Li Andersson, jonka mukaan Suomen tulisi tukea Etelä-Afrikan aloitetta omalla väliintulollaan
Tuskaansa kanavoidakseen hän julkaisee sosiaalisen median päivityksen, joka sisältää graafista materiaalia pienestä kuolleesta tytöstä. Boikotoikaamme, osoittakaammemieltäja lähettäkäämmepostiaulkoministerille. ”I am older than your state”, julistaa myös vanhan palestiinalaisnaisen pitelemä mielenosoituskyltti, josta otettu kuva nousi eräänlaiseksi viraalihitiksi. Laajemmin Israelin ja Palestiinan tilanteen esittäminen ikuisesti ratkaisemattomana konfliktina on tapa vähätellä tilannetta ja esittää se ikään kuin luonnollisena asiain tilana. Muu on kansanmurhan hiljaista todistamista. Mielenosoituksessa ei vallitse hartaan taiteellinen tunnelma, kuten Noora toivoisi. Näytelmän päähenkilö Noora on toden teolla havahtunut Israelin palestiinalaisia kohtaan harjoittamaan alistamiseen ja väkivaltaan, eikä hän voi muuta kuin seurata uutisia yöt ja päivät läpeensä. Katsomasta ei voi lakata. Asiat ovat olleet ja tulevat olemaan toisin, mutta eivät itsestään. Liberaalin dialogin ihanteille perustuvat keskusteluyritykset kuivuvat hedelmättöminä kasaan. Silti ”jotain pitää tehdä”. 5 5 logiesityksessään Minun Palestiinani. Toisaalta vaihtoehtoiset toimintamuodotkin osoittautuvat epätyydyttäviksi. Sen vuoksi boikotoikaamme, osoittakaamme mieltä ja lähettäkäämme postia ulkoministerille. Niin kuin yö seuraa päivää ja kevät talvea, niin myös Lähiidässä soditaan veristä, ratkeamatonta sotaa… Mutta se ei ole totta. Siinä Jordanvirralta Välimerelle ulottuva maa-alue on nimetty yksiselitteisesti Palestiinaksi. Siteerattu kohtaus sijoittuu vuoden 2008 lopulle, ensimmäisen Gazan sodan syttymisen ajankohtaan. Hamada Abu Sleyma ei saa perhettään takaisin, mutta hän voi saada kodin ja rauhan. Perusteellisinkaan tieto ei suostu muotoutumaan vakuuttavaksi argumentiksi silloin, kun vastapuoli päättää heittäytyä tyhmäksi. Kysymykseen piilotettu viesti kuuluu, että koska ratkaisun avaimet ovat tavallisen tallaajan ulottumattomissa, koko asia kannattaa sivuuttaa ja keskittää energia hedelmällisempiin aiheisiin. Taija Roiha Kirjoittaja on filosofian tohtori.. Joku satunnainen kaveri vielä huomauttaa, että tällaisesta kuvastosta tulee ikävä fiilis. Joka päivä, kun katselen kotini suojissa videoita Gazasta, katseeni hakeutuu suureen ja rapistuneeseen, keittiönpöydän yläpuolelle ripustettuun karttaan. ”Miten sitten itse ratkaisisit Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin?” Näin kysyy henkilö, joka haluaa kommentillaan osoittaa aktivistin työn merkityksettömäksi. Niin, ketä se auttaa. Väkivaltaisin ja epäoikeudenmukaisinkin kuolema haipuu lopulta alati päivittyvän feedin unholaan
Asema toi hänelle jonkin verran julkisuutta ja vahvisti hänen asemaansa uuden ranskalaisen yhteiskunta-ajattelun edustajana. 1970-luvun öljykriisi ja toistuvat kilpailukykyongelmat rasittivat kuitenkin Ranskan taloutta: palkkakehitys sakkasi, ja työttömyys kohosi 1970-luvun lopussa suhteellisesti korkealle yli seitsemään prosenttiin. Vaikka yliopisto oli arvostettu, se ei kuulunut niin sanottuihin grandes écoles -korkeakouluihin, jotka toimivat ranskalaisen eliitin ponnahduslautana poliittisiin ja hallinnollisiin tehtäviin. Kuva eC – AudioVisuAl serViCe Kuvankäsittely JohAn Alén JACques delorsin eurooppAlAinen perinTö Jacques Delors, ranskalainen poliitikko ja Euroopan komission pitkäaikainen puheenjohtaja, kuoli 27. Hän oli kuollessaan 98-vuotias. Vaikka presidentiksi nousseen Mitterrandin suhde Delorsiin oli osin epäilevä hänen katolisen ja gaullistisen taustansa vuoksi, uusi hallitus tarvitsi kipeästi voimia, joilla oli kokemusta valtionhallinnosta. Tämän eron voidaan sanoa vaikuttaneen Delorsin toimintaan laajemminkin: moraalisena persoonana hän piti kiinni uskomuksistaan, poliittisena toimijana hän valitsi ennen kaikkea kompromissien tien. Delorsin poliittinen herääminen tapahtui 1960-luvulla ennen kaikkea ammattiyhdistysliikkeen kautta. Pankkialalla työskennellyt Delors siirtyi ensin katolisen ammattiyhdistysliikkeen palvelukseen ja sieltä gaullistisen pääministerin (1969– 72) Jacques Chaban-Delmasin neuvonantajaksi. Lyhyen Euroopan parlamentissa vietetyn essee Teksti Timo mieTTinen Kirjoittaja on akatemiatutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa. Vuoden 1981 presidentinvaalit avasivatkin tien vasemmiston johtamalle hallitukselle 23 vuoden tauon jälkeen. Hänen poliittinen ajattelunsa sai vaikutteita filosofi Emmanuel Mounierin (1905–1950) personalismina tunnetusta suuntauksesta, joka oli tehnyt eron äärettömyyksiin kurkottavan henkisen persoonan ja äärellisen, maallisen olemassaolon välille. Hänen isänsä Louis työskenteli virkamiehenä Ranskan keskuspankissa, mikä vaikutti nuoren Jacquesin valintaan ryhtyä opiskelemaan poliittisen talouden tutkimusta Sorbonnen yliopistossa. V uodesta 1958 pystyssä ollut Ranskan viides tasavalta oli ollut historiansa ajan enemmän tai vähemmän ei-sosialististen presidenttien – Charles de Gaullen, Georges Pompidoun ja Valéry Giscard d’Estaingin – hallitsema maa. Tehtävässään Delors keskittyi vahvasti Ranskan talouden modernisointiin ja työmarkkinoiden vastakkainasetteluja liennyttävän politiikan edistämiseen. Liike oli sikäli yllättävä, että Delors oli assosioitunut Chaban-Delmasin myötä gaullistiseen liikkeeseen, joka painotti kansallista yhtenäisyyttä sosialistipuolueen edustaman vastakkainasettelun sijaan. Vaikka Delorsin kausi komission johdossa (1985–95) sijoittui aikaan ennen Suomen EU-jäsenyyttä, hänen vaikutuksensa suomalaisten arkeen on ollut huomattava. 5 6 J acques Lucien Jean Delors syntyi vuonna 1925 Pariisissa keskiluokkaiseen perheeseen. Delors oli myös harras katolilainen, mikä herätti epäilyksiä sekularismin nimiin vannovissa sosialisteissa. joulukuuta 2023. Delorsin varsinainen poliittinen ura käynnistyi vuonna 1974 hänen liityttyään François Mitterrandin johtamaan sosialistipuolueeseen. Nykyaikaisten sisämarkkinoiden isä heijastaa monia modernin vasemmiston kannalta keskeisiä jännitteitä.
Mitterrandin hallitusta syytettiin ”talouskurikäänteestä” (tournant de la rigueur), ja se vahvisti mielikuvaa, jonka mukaan vasemmisto oli pakotettu seuraamaan globalisaation realiteetteja kilpailu kyvyn ja hintavakauden edistämisen nimissä. Tulonjakoa oli tasattava ja teollisuusjättejä palautettava kansalliseen omistukseen. Siinä missä ranskalaiset sosialistit näkivät Delorsin uusliberalismin airuena, Britanniasta katsottuna tilanne oli toinen. Uutta valuuttajärjestelmää alettiinkin luonnostella pitkälti juuri Delorsin johdolla. Väite on sikäli epäreilu, että Mitterrandin hallitus investoi vahvasti koulutukseen ja onnistui viemään läpi monia liberaaleja uudistuksia, esimerkiksi lakkauttamaan kuolemantuomion. Inflaatiopaineiden alla hallitus valitsi vahvasti julkisia menoja hillitsevän ja palkkakehitystä supistavan linjan. Vuodesta 1983 lähtien Mitterrandin hallitus – osin Delorsin myötävaikutuksella – luopuikin pääosin radikaaleista tavoitteistaan. 5 8 kauden (1979–81) jälkeen Delors ottikin vastaan tehtävän Mitterrandin valtiovarainministerinä. Myös unionin yhteinen ulkoja turvallisuuspolitiikka laitettiin liikkeelle. Sosialistipuolue oli noussut valtaan keynesiläisellä agendalla, joka korosti talouspolitiikan liikkumatilaa ja kansallisen teollisuuspolitiikan merkitystä. 1980-luvun alun kriisit iskivät kuitenkin hyvin vahvasti juuri Ranskaan, joka joutui devalvoimaan valuuttaansa useaan otteeseen. Aikana, jolloin merkittävin paine kansainvälisen talouden vapauttamiselle tuli Yhdysvalloista, Delors korosti kuitenkin myös Euroopan omavaraisuuden merkitystä ja ankkuroitumista sen omaan historiaan ja arvoihin. Delorsin mukaan Euroopan geopoliittinen valta nojasi olennaisesti sen taloudelliseen suorituskykyyn ja sopeutumiseen kansainvälisen talouden rakenteisiin. Hänen kaudeltaan periytyvät vapaan liikkuvuuden Schengen-järjestelmä sekä koulutusyhteistyötä tukeva Erasmus. Thatcherin konservatiivipuolueen ja kansallismielisen lehdistön näkökulmasta hän oli federalisti, joka pakkosyötti briteille ranskalaista sosialismia integraatiokehityksen nimissä. Vaikka Delorsin visio nojasi vahvasti sisämarkkinoiden syventämisen varaan, kyse oli paljon muustakin. Myös työmarkkinoille kehitettiin keskitetyn sovittelun malleja, jotka vahvistivat ammattiyhdistysliikkeen valtaa monissa kysymyksissä. Vuonna 1986 allekirjoitettu Euroopan yhtenäisasiakirja oli ensimmäinen merkittävä perussopimusuudistus sitten 1950-luvun, ja se loi askelmerkit nykymuotoiselle Euroopan unionille, joka tuli voimaan vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksella. Alun perin EEC-yhteistyötä vastustanut Labour muuttui EU-myönteiseksi, sen sijaan varsinkin kovan linjan konservatiivit omaksuivat euroskeptisen linjan. Eurooppalaisen vasemmiston näkökulmasta Mitterrandin kausi oli käänteentekevä. Sen seuraaja, vuodesta 1979 voimassa ollut Euroopan valuuttakurssijärjestelmä, kohtasi sekin merkittävää painetta pääomamarkkinoiden vapautuessa. Näin tapahtui, vaikka 1980-luvun alussa yli 60 prosenttia ranskalaisista kannatti kuolemantuomiota. ”Torjun ajatuksen Euroopasta, joka olisi pelkkä markkina-alue”, Delors totesi Times-lehden haastattelussa 1991 – ”vapaakauppa-alue ilman sielua, ilman omaatuntoa, ilman poliittista tahtoa ja ilman sosiaalista ulottuvuutta.” Y ksi keskeisimmistä – ja samalla ristiriitaisimmista – Delorsin puheenjohtajakauden saavutuksista oli eurojärjestelmän luominen. Öljykriisi oli merkinnyt kuoliniskua 1970-luvun valuuttakäärmeenä tunnetulle järjestelylle, joka pyrki rajoittamaan vaihtokurssien heilahtelun tietyn rajan sisälle. Vasemmiston näkökulmasta Delorsin kausi valtionvarainministerinä oli ristiriitojen täyttämä. P arhaiten Delors tunnetaan kuitenkin kaudestaan Euroopan komission puheenjohtajana 1985–1995. Nämä jännitteet purkautuivatkin kohtalokkaalla tavalla 2010-luvun Brexit-äänestyksessä. Häntä pidetään yleisesti Euroopan unionin ja sen edeltäjien (Euroopan yhteisö) yhtenä tärkeimpänä poliittisena vaikuttajana, joka onnistui kääntämään sisäisten ristiriitojen kanssa kamppailevan yhteisön eteenpäin katsovaksi ja toimintakykyiseksi unioniksi. Kyse oli ennen kaikkea politiikasta. ”Delors tuhosi eurooppalaisen vasemmiston”, kirjoittaa tuoreessa ”muistokirjoituksessaan” Thomas Fazi. Sen taustalla oli ennen kaikkea tarve kontrolloida valuuttakurssien heilahteluja, joiden nähtiin häiritsevän sisämarkkinoiden toimintaa. Konservatiivien ja työväenpuolueen EU-näkemykset kääntyivätkin 1980-luvun lopulla 180 astetta pitkälti juuri Delorsin vaikutuksesta. Varsinkin ohjelmatasolla Mitterrandin hallitus peilasi itseään usein Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin edustamaan markkinaliberalismiin ja halusi tuottaa kapitalismin historiaan kokemuksen ”katkoksesta”. Delors ymmärsi, että uuden valuuttajärjestelmän synnyttäminen vaatisi yhdistyneen Saksan tuen, olihan DEurooppalaisen vasemmistonnäkökulmasta Mitterrandinkausioli käänteentekevä.
Euroopasta tuli, ainakin hetkellisesti, uudenlaisten kokeilujen areena. Päätöksenteko oli huomattavasti yksinkertaisempaa, osin jäsenmaiden määrän vuoksi, osin historiallisesta vastuuntunnosta ammentavan lähestymistavan vuoksi. Tyyliltään tuo politiikka erosi huomattavasti siitä lyhytjännitteisestä EU-politiikan tekemisen tavasta, johon olemme tottuneet viimeksi kuluneiden 10–15 vuoden aikana. Komission puheenjohtajana Delors puolusti ajatusta ”sosiaalisesta Euroopasta”, jolla hän tarkoitti vastavoimaa puhtaan markkinaliberaalille visiolle eurooppalaisesta yhteistyöstä. Delors oli visionääri, joskin hänen visioitaan edesauttoi se tosiasia, että hänen ensimmäisellä kaudellaan Euroopan yhteisö oli 12 jäsenmaan liitto Espanjan ja Portugalin liityttyä jäseniksi vuoden 1986 alusta. Delorsin ajattelu oli ranskalaista siinä mielessä, että hän uskoi eurooppalaisen yhteistyön olevan luonteeltaan pikemminkin liike kuin valmis aikaan saannos. 5 9 markka eräänlainen eurooppalaisen valuuttajärjestelmän ankkuri. Vuoden 2004 itälaajeneminen, jota voidaan sinänsä pitää menestystarinana, syvensi Euroopan sisäisiä eroja tavalla, joka teki ”sosiaalisen Euroopan” synnyttämisestä entistä vaikeampaa. Ehkä näin on myös Delorsin kohdalla. Hän jatkoi työtä perustamassaan EU-komission alaisessa tutkimusorganisaatiossa, College of Europe -yliopiston johdossa sekä UNESCOn ja OECD:n alaisissa komiteoissa. ”Hyvä ihminen jättää perinnön lastensa lapsille”, Sananlaskujen kirjassa todetaan. Euro järjestelmä oli viallinen jo syntymästään saakka, hän totesi haastattelussa vuonna 2011. Keskuspankista tehtiin riippumaton ja sen tehtäväksi asetettiin yksinomaan hintavakauden vaaliminen. Saksa ja liittokansleri Helmut Kohl suostuivat järjestelyyn sillä ehdolla, että euroalueen keskeisimmät instituutiot mallinnettaisiin saksalaisen perinteen vaatimuksen mukaisesti. Toisin kuin saksalaisessa ajattelussa, jossa unioni näyttäytyy usein valmiina oikeudellisena järjestyksenä, Delors näki integraation poliittisena prosessina, jonka suuntaa on aika ajoin pohdittava uudelleen. Vaikka integraatio ei ole pysähtynyt, talouspolitiikassa on keskitytty enemmän kriisinkestävyyteen kuin sosiaalisten ongelmien ratkaisuun. n Euroopastatuli,ainakin hetkellisesti,uudenlaisten kokeilujenareena.. Vaikka Thatcher ja Delors eivät peitelleet ideologisia erimielisyyksiään, he eivät uhranneet yhteistyötä populismin alttarille. Kenties juuri tämä kyky on puuttunut unionin jäsenmailta, Delors näytti myöhemmin ajatelleen. Talousliitto olisi vaatinut rinnalleen vahvemman poliittisen unionin, yhteisen finanssipolitiikan ja keinon puuttua markkinaympäristön eriytymiseen. Historioitsija Alessandra Bitumin mukaan yksi Delorsin valtiovarainministerikauden oppitunteja oli sen ymmärtäminen, miten vaikeaa keynesiläisyyden toteuttaminen oli yhden valtion sisällä. Hän kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta, ansaiten lisänimen l’homme qui dit non, mies joka sanoi ei. Ne eivät pystyneet hillitsemään eurojärjestelmän rakenteellisia valuvikoja – tuottavuuden kasvun eriytymistä ja vaihtotaseiden epätasapainoa – jotka tulivat ilmeisiksi vuonna 2009 käynnistyneen eurokriisin myötä. Hänen poliittinen perintönsä – sisämarkkinat, geopolitiikan korostaminen, lupaus ”sosiaalisesta Euroopasta” sekä vasemmiston asemoituminen reformistiseksi voimaksi – tulee ehkä paremmin ymmärretyksi tietyn ajallisen etäisyyden päästä. J älkikäteen voidaan todeta, että Delorsin visioon ”sosiaalisesta Euroopasta” sisältyi hyvin paljon tulevaisuuteen suuntautuvia odotuksia, joiden asema Euroopan unionin oikeudellisessa kehikossa jäi lopulta vaatimattomaksi. Joka tapauksessa on selvää, että päivänpolitiikan taakse kurottava keskustelu EU:n suunnasta tulee jatkossakin nojaamaan olennaisesti myös Delorsin jättämään perintöön. Valtioiden julkisille menoille asetettiin tiukat finanssipoliittiset säännöt, jotka osoittautuivat tosin 2000-luvun alussa varsin tulkinnanvaraisiksi. Entisenä komission puheenjohtajana Delors ei myöhemmin puolustellut aikaansaannostaan. Vaikka Euroopan tasolle luotiin yhteistyön mekanismeja esimerkiksi työmarkkinaosapuolten välille, sosiaalipolitiikka jäi lopulta pieneen rooliin esimerkiksi EU-budjetissa. Samalla Delors oli äärimmäinen pragmaatikko, omien sanojensa mukaan ”sosiaalinen insinööri”, jolle keskeisiä olivat konkreettiset aloitteet. Mikäli keynesiläisellä politiikalla olisi tulevaisuutta, tapahtuisi se nimenomaan Euroopan kontekstissa. Kuten Alberto Alemanno kirjoittaa, Delorsin kautta komission johdossa voidaan luonnehtia pyrkimykseksi etsiä ”pitkän aikavälin ratkaisuja pitkän aikavälin ongelmiin.” Sisämarkkinoiden vapauttaminen, yhteinen ulkoja turvallisuuspolitiikka, vapaa liikkuvuus ja panostukset koulutukseen olivat esimerkkejä aloitteista, jotka pyrkivät aidosti kääntämään eurooppalaisen yhteistyön asentoa uuteen asentoon. Puheenjohtajakautensa lopulla Delors oli selvä gallupsuosikki Ranskan presidentiksi vuoden 1995 vaaleissa
Teksti ei kuitenkaan täyty kärsimyksestä vaan vapauden mahdollisuuksista. Hulda Tepponen) hahmottuu hyvinkin kirjallisena, jos sen käsittää näkökulmakerrontana. Syksyllä 2022 ensimmäisen kirjansa julkaissut Teatterin Uusi Alkukirjasto tuuppii lukemaan näytelmätekstiä juuri kirjallisuutena. Noidankehiin on valikoitunut yhteiskunnallisesti virittynyttä näytelmää, mikä on hyvä valinta tällaisessa kokonaisuudessa. Tässä kansallisen itseriittoisuuden ajassakin ikkunaa voisi tosiaan raottaa Eurooppaan, ja käännöskirjallisuus on hieno ja luotettava tapa päästää tuoretta ilmaa kamariin. Bulgarialaisten Zdrava Kamenovan ja Gergana Dimitrovan Oy Tuhkimo Ab (2014, suom. Tuukka Tuomasjukka, Hulda Tepponen, Heidi Backström, Fikrete Miftari ja Katriina Alander. 6 kirja ka käsittelee hahmojensa kykyä tavoitella vapautta omissa tilanteissaan. Heidi Backström) on perinteisempää feminismiä, joIkkunat aukI Eurooppaan! Naistenasemaon suhteellisenheikko monissaitäisen Euroopanmaissa.. Kokeillaan! Balkanin laajan kulttuurisen alueen (Moldovasta Albaniaan) nykykirjallisuutta suomennetaan säälittävän vähän, ja siksi antologia on loistava tapa päästä jyvälle alueen nykykulttuurista. Esinencun runomainen monologi Intuboitu Eurooppa (2020, suom. Tarttumapintaa tarjoutuu sellaisellekin lukijalle, jolle alueen geopolitiikka ja historia eivät ole tuttuja. Näytelmää jäsentävät aaveet tai toistaiseksi syntymättömät. Tunnelma on tuttu emigranttikirjallisuudesta: puutteen muodot ja elämänkohtalot puhkeavat toistensa läpi, sukupolvien maailmat voivat olla täysin erilaisia. Noidankehiä on varustettu lukuavaimilla ja informatiivisella esipuheella. Suom. Kosovolaiselta Jeton Neziraj’lta ja moldovalaiselta Nicoleta Esinenculta on valittu mukaan Eurooppaa käsitteleviä tekstejä. Šljivar tarkentaa henkilöidensä avulla rakenteisiin. Naisten asema on suhteellisen heikko monissa itäisen Euroopan maissa, ja feministiset tekstit syntyvät toisissa oloissa kuin meillä. Abortinvastustajien unelmien perheidylli on ruma, kun se kiinnittyy 13-vuotiaiden ruumiisiin. Tuukka Tuomasjukka) tiivistää Romanian historian 1900-lukua yhden suvun eri sukupolvien avulla. Nykynäytelmäkirjallisuutta Balkanilta. Kuten kaikki muutkin vapaat tytöt (2018, suom. Elise Wilkin Katoamisia (2019, suom. Teatterin Uusi Alkukirjasto, 204 s. Maaria Ylikangas Noidankehiä. Se on kokoelman teksteistä ainoa, josta en saa kiinni juuri kirjallisuutena – näyttämösovitus olisi kai antoisampi. Neziraj’n teksti taas on mielettömän hauska: tuottajien ja tuotettavien, käsittelijöiden ja käsiteltävien suhteet ovat solmuisia, niin Euroopan kuin Tony Blair -teurastamonkin perspektiivistä. Käännösantologia Noidankehiä esittelee viisi Balkanin alueen näytelmää. Tuomasjukka) muistuttaa, että Euroopan ydin – vaikka Saksa – on vaurastunut muiden kustannuksella: ”emme voi todistaa sinulle että saisimme hyvää palkkaa / koska me emme saa hyvää palkkaa / koska sinä et maksa meille hyvää palkkaa”. Bosnia-Hertsegovinassa ja Serbiassa työskentelevän Tanja Šljivarin päähenkilönä on seitsemän luokkaretkellä raskaaksi tullutta teinityttöä. Lisää julkaisuja löytyy kustantamon verkkosivuilta, esimerkiksi kriitikko Maria Säkön teksti Balkanista kulttuurijournalismin sokeana pisteenä
Siihen aikaan auktoriteettiasemassa olevia miehiä uskottiin mukisematta, kunnes tulivat ne nuoret ihmiset, jotka alkoivat kyseenalaistaa vanhoja johtajia ja tapoja. 6 1 elokuva rassa niin hyvin, että entinen pahoinpitelevä Tapio-puoliso ( Tommi Eronen) todellakin pysyy entisenä. Elokuva ottaa lähtökohdakseen virallisen Suomen nolosteleman tapauksen, jossa Neuvostoliiton maaliohjus eksyi Suomen puolelle ja syöksyi Inarijärveen joulukuun lopulla 1984. Elokuvateattereissa 2. Niina on tämän elokuvan itsensä kanssa hukassa oleva ja rajoistaan tietämätön Suomi-neito. Ikäraja: 12. Antti SelkokAri Ohjus. Epäilemättä ahdistus oli tuona aikana aitoa, koska tietoa puuttui, niin sitä enemmän oli tilaa perusteettomillekin arveluille, huhuille, juoruille ja silkalle pelolle. Elokuvaohjaaja Miia Tervon elokuva Ohjus silmäilee neljänkymmenen vuoden takaista Suomea ymmärtävän huumorintajuisesti. Kesto 1 h 55 min. helmikuuta alkaen. Pääosissa: Oona Airola, Pyry Kähkönen, Emma Kilpimaa, Hannu-Pekka Björkman, Tommi Eronen ja Ona Kamu. Rovaniemeläissyntyinen Tervo ymmärtää pohjoisen mentaliteetin suorasukaisuutta ja tuo katsojalle tunteen käymisestä ajallisesti ja maantieteellisesti kaukana. Juttunsa jäljillä juostessaan Niina tulee viihtyneeksi ilmavoimissa palvelevan yliluutnantin seuKun ohjus eKsyi itänaapurista suomeen toimittajan töihin alkanut niina (oona Airola) on vihdoin päässyt näkemään inarijärvestä nostetun neuvostoliitosta 1984 Suomeen eksyneen maaliohjuksen komediassa. Huumorinsa lomassa Ohjus saa parhaina hetkinään pohtimaan, ollaanko 1980-luvusta kovin kaukana vieläkään. Kun lehden juttukriteereissä paikallisen pilkkijän kadonnut sukka on isompi asia kuin Inarijärvellä kuultu pamaus, niin ottaa aikansa, ennen kuin Niina pääsee kyselemään seudulla salamyhkäisesti kokoustavilta upseereilta, onko Suomeen lentänyt ohjus hyvinkin vaarallinen. Nuori yliluutnantti ( Pyry Kähkönen) jää silmäkarkiksi tarinassa, jossa miehet ovat pääsääntöisesti joko rumia, naurettavia tai väkivaltaisia. Elokuvan päähenkilö Niina tuskailee kovasti vaarallisena pitämäänsä ydinsäteilyn mahdollisuutta. Tervo kuvittaa ohjustapauksella niin päähenkilönsä kuin Suomenkin hidasta itsetunnon nousua, jonka jäljiltä aletaan sanoa, että mikä vain ei enää käy, sillä rajat ovat olemassa. Ohjaus ja käsikirjoitus: Miia Tervo. Nyt elokuva jää kaksituntisenakin vähän ahtaaksi. Elokuva käyttää ohjusta syynä kertoa menneestä Suomesta tarinan, jossa yksinhuoltajaäiti Niina ( Oona Airola) tulee päätyneeksi töihin lappilaiseen paikallislehteen. Elokuvassa riemastuttaa keveys, jolla se maalaa muotokuvan 1980-luvun Suomesta – viattomuuden ja junttiuden ajasta, jolloin kömpelyys ymmärrettiin aitoudeksi, jurotus viestinnäksi ja elämä oli muutenkin yksioikoisempaa kuin nykyään. Nuorella naisella olisi kova halu kertoa totuus, mutta hän törmää realiteetteihin. El o k u va y h tiö k o m EE tt a /S a m i k u o k k a n En. Tervo vaikuttaa sulloneen Ohjukseen tunteitaan ja muistojaan koko 1980-luvusta pohjoisessa niin paljon, että aineksista olisi saanut tv-sarjankin
Viittaus Eppu Normaaliin ei ole vahinko. Jos yhtyeen edellisiä albumeita pystyi vertaamaan The Nationaliin ja Arcade Fireen, nyt musiikissa on enemmän J. Todennäköisyyttä lisää, että Autio on artistina helpommin lähestyttävä, vähemmän taidekoulumainen (lue: ärsyttävä) ja enemmän kaihomielinen kuin vaikkapa samantyylisiä yleisöjä vetävät kollegansa Arppa ja Olavi Uusivirta. Kertosäkeessä kappale kuitenkin palautuu tunnistettavaksi Antti Autioksi. Lisääntyneistä rocksävyistä huolimatta Täällä sinua kaivataan ei ole mikään rocklevy. Parhaimmillaan yhdistelmä saa roskan silmään, kuten levyn hienoimpiin kuuluvassa kappaleessa Lippispoika, jossa Autio esittää laulunsa kohteelle pyynnön: ”kerrothan mulle / ennen kuin kuolet / kerrothan mulle sun huolet”. Hyvä esimerkki jälkimmäisestä on vinksahtaneeksi kapakkarockiksi yltyvä Kissapeto, jolla Ella Rosenlundin viulu käy hilpeää vuoropuhelua Aution ja Joel Parvamon kitaroiden kanssa. Kiroilusta on tullut viime vuosina suosittu tehokeino popmusiikissa, mutta Aution suuhun sana ”vittu” ei oikein istu. Parin vuoden takaisella Kaikki talot huojuu -levyllä (2022) tapaa edustivat kappaleet Muistitko. Tunteet ovat yhä suuria, ja kappaleet loppuvat usein paisutteluun. 6 2 musiikki ei voimakeinoissa. Sen tekstissä Autio luettelee kenkiä, lapasia, airoja ynnä muita parillisia asioita, jotka toimivat funktionaalisesti vain yhdessä. Kaiken kaikkiaan Täällä sinua kaivataan on kaunis, monikerroksellinen ja kuuntelua kestävä levy, jolla Autio bändeineen saattaa vihdoin breikata myös maakunta-Suomessa. Äkkiväärästi riffittelevä Kukkapuska tuo puolestaan hieman yllättäen mieleen vuosituhannen taitteen suomalaiset rockbändit Don Huonot ja Zen Cafén. Siitä todistaa Vittu minä kuolen tänne -kappale, joka on muutoin ansiokas monologi tuhoutuvasta parisuhteesta ja planeetasta. Hän osaa ladata arkisiin tarinoihin surumielistä intensiivisyyttä, joka pysäyttää kuuntelemaan. Jos jostain pitää motkottaa, niin vaikka siitä, että asioiden toistaminen tai listaaminen on alkanut muodostua Autiolle lyyriseksi maneeriksi. ja Kaikki hyvin, uudella levyllä puolestaan Haluun sut. Falsettiin karkaileva laulu tukee ilmaisua ja tuo kahlitsemattomuudessaan kontrastia hallittuun bändisoittoon. Mervi vuorela Antti Autio: Täällä sinua kaivataan (Soit se silti) ”Oi vOi kuinka täällä sinua kaivataan”, laulaja-lauluntekijä Antti Autio, 33, yhtyeineen laulaa neljännen levynsä nimibiisissä Täällä sinua kaivataan. Tämä on Aution vahvuuksia. Aution musiikin ytimessä on yhä melankolinen indiepop, rakkaudenkaipuinen lyriikka sekä rytmiikaltaan, melodioiltaan ja sovituksiltaan elävä bändisoitto. Sellaista Suomessa on aina arvostettu. Kappale on leikkisintä Autiota tähän mennessä, ja sellaisenaan pätevä todiste yhtyeen muuntautumiskyvystä. Aiemmin pääasiassa kitara-indien parissa kunnostautunut Autio kuulostaa uudella levyllään suomirockimmalta kuin koskaan aikaisemmin. Karjalaista ja Tuomari Nurmiota. Hengästyttävällä tempolla kerrottu tarina muistuttaa, että Aution vahvuus on aina ollut nyansseissa, Roskia silmässä Asioidentoistaminen tailistaaminenon alkanutmuodostua Autiollelyyriseksi maneeriksi.
Hallitsijaa ilmentää mahtavalla peruukilla siunattu kaiutin, josta kuuluu fyysisistä vaivoistaan kärsivän absoluutin urahtelua – aina siihen asti kunnes vallankumoukseen yltyvät kapinalliset kiskovat siltä töpselin irti ja heittävät torson kokkoon. Kirjoitus on julkaistu alun perin Voimassa 9/2022. Aurinkokuninkaallinen hoviarki näyttää yltäkylläiseltä kidutukselta, jossa vaihtelevat teennäisen pokkuroinnin, pitkästyneisyyden ja fyysiAurinkokuninkAAn pAluu Er n Es t Pr o ta siE w ic z aurinkokuninkaallinen hoviarki näyttää yltäkylläiseltä kidutukselta.. Luokkakantainen maku ja mauttomuus lyövät kättä tavan takaa tavalla, josta kulttuurisosiologi Pierre Bourdieukin innostuisi. Julman monotoninen tanssikilvoittelu tuo mieleen usein teatterilavoillekin sovitetun Horace McCoyn Ammutaanhan hevosiakin -klassikon. Siinä voi nähdä myös viittauksia rutiinien jatkumisesta vielä senkin jälkeen, kun Isoveljeltä on katkaistu sähköt eikä panoptikonin vartijakopissa ole enää ketään kyttäämässä. Esityksen liikkeellisesti lukittua kaavaa syventävät näyttelijöiden moninaiset ilmeet ja keholliset viestit, joista voi lukea ainakin alistuvaa alamaisuutta, velvollisuudentuntoa, vastarintaa, röyhkeää julkeutta, kilpailuhenkisyyttä ja vahingoniloa. Turistiryhmän vaeltaessa loputtomiin jatkuvien salien läpi heidän lippalakkinsa, sandaalinsa ja muut tyylittömät kesävarusteensa vaihtuvat yksityiskohta kerrallaan Janette Laakson luomiin barokkiajan vermeisiin. Tuomas RanTanen Esitykset Viiruksessa 15.3.–30.3. Hänen johdollaan Ranska kävi sotia Euroopassa ja valloitti siirtomaita. Ludvig Xiv:n (1638–1715) eli Aurinkokuninkaan yli 70 vuotta kestäneeseen valtakauteen kiteytyy eurooppalaisen itsevaltiuden äärimmäisyys. Samaan aikaan hallitsija itse vietti hovinsa kanssa koreilevaa laatuaikaa, josta ei puuttunut tanssin, mässäilyn ja lihan iloja. Vuoden 2022 syyskauden yksi vaikuttavimmista esityksistä tekee paluun Viiruksen ohjelmistoon maaliskuussa. Näyttämön jatkuvasti kiihtyvä liike saa matkalla kyytiinsä yhä makaaberimpaa kuvastoa, kuten lietteessä piehtarointia ja lannan lemahduksia. Näytelmä alkaa Oskar Pöystin esittämän monisanaisen matkaoppaan johdattaessa loput ensemblestä ( Maria Ahlroth, Martin Bahne, Iida Kuningas ja Jessica Raita) ja samalla meidät muut nykyajan ihmiset Ludvigin rakennuttaman Versaillesin linnan saloihin. Tämä valta-analyysi on pelottavan pysäyttävä, peilasi sitä sitten Putinin Venäjään tai alamaisuuteen demokratian lippujen alla toteutuvissa hienosyisemmissä valtajärjestelmissä. Yhtä paljon kuin teatteria Sinna Virtasen ja Jussi Sorjasen yhdessä ohjaama ja dramatisoima Versailles on viimeisen päälle trimmattu tanssija esitystaideteos. 6 3 teatteri sen rääkkäyksen jaksot. Versaillesia sopii tulkita paitsi oikeutetun vallankumouksen kuvauksena, myös varoittavana mallina siitä, miten itsevaltiuden kaatuminen voi johtaa kaaokseen
6 4 ku.?/tilaa Tilaus vain 99 € vuodessa testaamme painatusta Vasemmistolaisten oma opintokeskus. www.ksl.fi Vapaus oppia! Avoimet koulutukset • Ratkaisuja elämän valintatilanteisiin 17.2.klo10–16,verkko • Syrjimätön kieli 9.ja16.4.klo17–19.30,verkko • Yhdistyksen arkisto ojennukseen 14.5.ja27.8.klo17–20,Helsinki • Osuuskunnan perustaminen 21.,23.ja30.5.klo17-20,verkko • Häirintäyhdyshenkilökoulutus 31.8.klo9-16,Helsinki • Neuvottelutaidot 9.-10.11.,Tampere. Koulutusta, kulttuuriaktivismia ja julkaisutoimintaa
H a r r i a sik a in en. Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa
Esityslistalla sääntömääräiset asiat. Tietokirjallisuutta, työläiskirjallisuutta, tapahtumia Liity kirjaston ystäviin: www.tyovaenkirjastonystavat.. 10 Helsingin Elintarviketyöntekijät KEVÄTKOKOUS pidetään keskiviikkona 6.3.2024 klo 17.00 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4, 5. kerros. Tervetuloa! KUTSU SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestö ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN PIIRIKOKOUS järjestetään la 23.3.2024 klo 16.00-19.00 Luukin leirikeskuksessa Espoossa. onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 Ao. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. Ilm 21.3.2024 klo 21.00 mennessä info@sdplhkiuusimaa.fi tai 041-4645851. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. 6 6 ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. edellisen lehden ristikon vastaukset ku.fi/tilaa. Esillä sääntömääräiset asiat. Työväenliikkeen kirjasto www.tyovaenperinne.. Kahvitarjoilu. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.
81-vuotias Biden on jo nyt vanhin presidentti USA:n historiassa. Vertailun vuoksi: vuoden 2020 presidentinvaaleissa kaikkiaan lähes 160 miljoonaa ihmistä äänesti. Demokraatit voittavat todennäköisesti USA:n rannikoiden väkirikkaat osavaltiot, kuten Kalifortoivo Haimi Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.. Bidenin ei katsota tehneen tarpeeksi tavallisten amerikkalaisten hyvinvoinnin eteen sisäpolitiikassa, ja lisäksi monia huolestuttaa istuvan presidentin korkea ikä. Trumpin paluu presidentiksi tarkoittaisi siis Euroopalle epävarmuutta puolustuksestaan ajassa, jolloin turvallisuustilanne on jo valmiiksi tulenarka. Demokraattien kampanjaa rasittavat USA:n elinkustannusten nousu ja korkea inflaatio. Ehdokas, joka saa eniten osavaltion äänestäjien ääniä, saa taakseen osavaltion kaikki valitsijamiehet. Eurooppa ei voi loputtomiin ulkoistaa puolustustaan USA:lle, vaan eurooppalaiset valtiot joutuvat nyt panostamaan omaan puolustukseensa. Vuonna 2020 Trump kutsui Natoa ”kuolleeksi” ja sanoi, että Yhdysvallat hänen johdollaan ei ”koskaan tulisi apuun”, jos Eurooppaan hyökättäisiin. Vaikka Biden voitti vuonna 2020 kansanäänestyksen yli kuudella miljoonalla äänellä, oli hänen voittonsa lopulta kiinni noin 44 000 äänestäjästä, jotka ratkaisivat vaalit Georgian, Arizonan ja Wisconsinin osavaltioissa. CNBC-uutiskanavan mukaan Biden onkin Yhdysvaltojen epäsuosituin presidentti sitten Harry S. Tästä kaikesta huolimatta Trump on Bidenia suositumpi lähes kaikissa tuoreissa mielipidemittauksissa. Trump kampanjoi tällä kertaa myös selvästi ääri oikeistolaisemmalla otteella: hän on muun muassa syyttänyt maahanmuuttajia ”Yhdysvaltojen veren myrkyttämisestä”. Paljon on pelissä myös Euroopassa. Tämä siitäkin huolimatta, että Trumpia vastaan on nostettu useita rikossyytteitä, joiden käsittely alkaa maaliskuussa. Trumanin, joka oli presidenttinä 1945–53. Ellei yllätyksiä tapahdu, marraskuussa vastakkain ovat samat ehdokkaat kuin neljä vuotta sitten: demokraattipuoluetta edustava presidentti Joe Biden ja entinen presidentti, republikaanien Donald Trump. Elokuussa 2023 Trump myös vihjaili vangitsevansa poliittiset vastustajansa, jos tulisi valituksi. Tässä lehdessä haastateltu Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma sanoi hyvin, että on Euroopalle hirvittävä epäonnistuminen, että koko maanosan turvallisuus on muutaman kymmenen tuhannen yhdysvaltalaisen äänestäjän varassa. Tämä voi johtaa kiusalliseen pohdintaan eurooppalaisessa vasemmistossa, jolla on pitkät perinteet sotilas menojen kasvattamisen vastustamisessa. Demo kraatit joutuvat huhkimaan toden teolla kampanjassaan, jos puolue haluaa saada Bidenin toiselle kaudelle Valkoisessa talossa. Mikä Joe Bidenissa sitten kyrsii. Kompuroinnistaan huolimatta Joe Biden voi silti hyvinkin saada enemmistön presidentinvaalissa annetuista äänistä. viimeinen sana Y hdysvaltojen seuraavat presidentinvaalit lähestyvät kovaa tahtia. Tällä kertaa asetelma on yhtä täpärä. Vaikeampaa tulee olemaan osavaltioissa, joissa Yhdysvaltojen pääpuolueet ovat lähes tasoissa: Wisconsinissa, Michiganissa, Pennsylvaniassa ja Georgiassa. Kyse ei välttämättä ole kuitenkaan Trumpin suosiosta, vaan pikemminkin Bidenin epäsuosiosta. Donald Trump on aikaisemmin vihjaillut Yhdysvaltojen vetäytymisellä sotilasliitto Natosta. Trump on päihittänyt suvereenisti haastajansa republikaanipuolueen esivaaleissa. 6 7 Euroopan puolustus ratkEaa usa:n kEskilännEssä nian ja New Yorkin. Suurin osa EU-maista on myös Nato-maita, ja Naton yhteisestä puolustuksesta leijonanosa on Yhdysvaltojen harteilla. Puolue, joka voittaa noissa osavaltioissa, voittaa vaalit. Trump on ylistänyt kampanjapuheissaan Viktor Orbánia ja PohjoisKorean diktaattori Kim Jong-unia. Yhdysvaltain vaalijärjestelmä ei kuitenkaan ole suora kansanvaali, vaan presidentin valitsevat lopulta osavaltioittain nimettävät valitsijamiehet. Käytännössä tilanne on seuraava: noin Lohjan asukasluvun verran ihmisiä päättää USA:n politiikasta seuraaville neljälle vuodelle
Tra deka jä senedu t 00 32 51 -2 40 2 PAL.VKO 2024-10