Viikkolehti | 8.10.2021 | 3,5 € 40-003251-2140 | kansanUUtiset.fi Huumeiden käytöstä ei pitäisi rangaista Sivu 7 Kirja perussuomalaisista hämmentää Sivu 12 Teatterissa puolustetaan tiedettä Sivu 20 Yhä Elossa. SIVU 14 kansan uutiset . 40/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa
Nykyään on mahdollista siirtää kirjat verokeitaisiin ja myydä Suomessa kertyneet varat maksamatta voitoista veroja kotimaahan. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA Emma Grönqvist Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Hallitusohjelmaan sisältyi myös erillinen kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastainen toimenpideohjelma. Kesto Määräaikais. Myös edelliset ovat liittyneet verojen välttelyyn. l U usi massiivinen tietovuoto, Pandoran paperit, toi sunnuntaina julkisuuteen lähes 12 miljoonaan asiakirjaan pohjautuvat tiedot poliittisten eliittien veroparatiisikytköksistä. Verovälttelyyn ja rikolliseen veronkiertoon on puututtava niin että tuntuu. Suomessa maanantaina vieraillut EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että vaikka unionissa standardit verotuksen läpinäkyvyyden suhteen ovat korkeimpien joukossa, se ei riitä. Sitä ennen hän kuitenkin kertoo, mitä kasvuismi oikein on. Kokoomuksen signaali taas on erittäin huono, kun se uhkaa lakkauttaa arvonnousuveron, jos pääsee seuraavaan hallitukseen. Suomi ryhtyy verottamaan ulkomaille muuttaneiden varakkaiden henkilöiden myöhempiä myyntivoittoja siltä osin, kun ne ovat kertyneet täällä. PÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Politiikan toimittaja PS. Se edellyttää kansainvälistä yhteistoimintaa. Superrikkailla on edelleen porsaanreikiä ja he myös käyttävät niitä hyväkseen. Se sisälsi myös useita keinoja verokeitaisiin puuttumiseksi. (10 %). Lue Lisää sivuLta 6 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Uutismedian liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Verokeitaisiin puuttuminen on tahdon asia Pimenevä syysilta, kevyt tihkusade, keinovalossa kylpevä tekonurmikenttä, 22 jalkapalloilijaa ja yksi erotuomari. Maailma tarvitsee esikuvia. Olennaista on, että verokeitaiden käyttö tehdään laittomaksi, totesi harmaan talouden vastaisen ohjausryhmän vetäjä, työministeri Tuula Haatainen tiistaina. Uusin paljastus todistaa, että niitä seurannut massiivinen julkisuus ei ole vaikuttanut riittävästi. Sen toimeenpano on käynnissä. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Jussi virKKunen Päätoimittaja 40/2021 Perjantaina 8.10.2021. Suomen hallitus on sellainen. Lue Lisää sivuLta 3 SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas myöntää kolumnissaan olevansa kasvuisti. Hallitus antaa lukuisilla toimillaan oikean signaalin toivottavasti vauhdittuvaan keskusteluun verovälttelystä ja veroparatiiseista. Jo hallitusohjelmassa sovittiin 20-kohtaisesta listasta harmaan talouden vastaisia toimia. Yksittäisen maan mahdollisuudet puuttua asiaan ovat luonnollisesti vielä paljon vähäisemmät, mutta eivät merkityksettömät. Syksy on jalkapalloilijan parasta aikaa. Uusimpana keinona hallitus päätti budjettiriihessä arvonnousuverosta, joka otetaan käyttöön vuonna 2023. 2 | KU 40 /2 02 1 ”Ei tunnu ymmärrettävän, kuinka suurta kärsimystä ilmastokriisi aiheuttaa jo nyt.” Elina Kauppila kertoo, miksi osallistuu Elokapinaan. Kyseessä on jälleen maailman suurin tietovuoto
Silloin poliisi otti kiinni samassa paikassa 142 mielenosoittajaa. Elokapina on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansainvälinen ympäristöliike. Poliisi otti kiinni 141 ilmastoaktivistia. Kyseessä oli nimenomaan poliisin valinta tavasta tulkita lakia. Helsinkiläinen aktivisti Elina Kauppila ei kuitenkaan pitänyt poliisin toimintatapaa itsestäänselvyytenä. Toinen mahdollisuus olisi ollut turvata mielenosoitusoikeus. Aktivisti kertoo, miksi kadulla pitää istua ”Juuri meidän elämäntapamme on ongelma. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Emma Grönqvist Elina Kauppila löysi henkisen kotinsa Elokapinasta.. AjAssA KU 40 /2 02 1 | 3 01 AjAssA E lokapina aloitti Syyskapinansa viime viikon keskiviikkona pysäyttämällä liikenteen Mannerheimintiellä eduskuntatalon edessä. – Siksi ajattelin, että poliisi voisi valita toisin. Meidän kulutuksemme on liiallista”. Sama toistui viime lauantaina. – Mielestäni kadun blokkaaminen on oikeasuhteista toimintaa suhteessa ilmastokriisin vakavuuteen, hän sanoo. Moni arvioi etukäteen, että näin käy
hyväksymme?sen?hirvittävän?kärsimyksen,?joka. –?Juuri?meidän?elämäntapamme?on?ongelma.. massiivisista. kunnes?tuli?Elokapina. liiallista.. –?Jos?istuisimme?Kansalaistorilla,?kuten?poliisi. Erkki Kauppilan lapsenlapsi Kansan Uutisten entinen päätoimittaja Erkki Kauppila oli Elina Kauppilan isoisä. –?Sen?jälkeenkin?aktiot?jatkuvat,?Kauppila?sanoo. Suurin. ja. vain. että. kaksi. nyt. jatkavat. Kauppila?näkee?tilanteessa?rakenteellista?rasismia. Nyt?Elokapinan?Syyskapina?on?ohi. uhista,?ettei?niitä?pysty?käsittelemään. on. AjAssA 4 | KU 40 /2 02 1 –?Mielenosoitusoikeus?ulottuu?myös?katualueille.?Poliisi?olisi?voinut?suhteuttaa?liikenteelle. –?Ei?tunnu?ymmärrettävän,?kuinka?suurta?kärsimystä?ilmastokriisi?aiheuttaa?jo?nyt.?Emmekä?mekään?ole?turvassa.?Sään?ääri-ilmiöt?–?toisaalta?kuivuus?ja?kuumuus,?toisaalta?rankkasateet?ja?tulvat?–. tuli?valituksi?Helsingin?kaupunginvaltuustoon?vasemmistoliiton?listalta?kesäkuussa.?Hän?haluaa,. mukaan.?Liikkeen?filosofia?puhutteli?minua?niin. kohdistuu?heihin. aiheuttamaamme?häiriötä?meidän?perustuslailliseen. – Sen kautta tunnistan, miten tärkeää on toimia meidän kaikkien hyväksi. risteilyalusta. Kauppila?vaikuttaa?myös?puoluepolitiikan?keinoin.?Hän?oli?ensimmäistä?kertaa?ehdokkaana?ja. näytä?ymmärtävän,?kuinka?vakava?tilanne?on?ilmaston?ja?ympäristön?kannalta.. niin. elämää?entiseen?malliin,?Kauppila?arvioi?johtuvan?ahdistuksesta. huo?mioon?vain?valkoinen?länsimainen?ihminen. Siitä olen silkassa kiitollisuudenvelassa hänelle. jonka?annamme?tilanteen?jatkua,?tarkoittaa,?että. huolimatta. että. kaikesta. sillä?se?voi?jäädä?helposti?sanahelinäksi,?hän?sanoo. Meidän. päätöksenteossamme. kehittyvien?maiden?ihmisiä.?Ruskeita?köyhiä?ihmisiä?kuolee,?erityisesti?naisia.?Siksi?jokainen?vuosi,. Extinction?Rebellion?on?Elokapinan?kansainvälinen?vastine. Kauppilan?henkilökohtainen?tavoite?Elokapinaaktivismissa?on?luoda?painetta?hallitukselle,?jotta. sitten. ihmisistä. monet. Hän kuoli vuonna 2009. – Erkki oli äärettömän sivistynyt, aina toisia kunnioittava ja todellinen kosmopoliitti, joka rakasti matkustamista ja erilaisten kulttuurien näkemistä. että?yhteiskunta?olisi?nykyistä?demokraattisempi. –?Ilmastokriisin. osa. Henkinen koti löytyi elokapinasta Kauppila?on?ollut?radikaali?aina.?Kansalaistottelemattomuus?on?hänelle?tuttua?parilta?vuosikymmeneltä,?mutta?omaa?yhteisöä?ei?ollut?löytynyt,. osa. mielestään,. hallitus?julistaisi?ilmastohätätilan. nälkälakossa?vuosi?sitten.?Nyt?on?menossa?neljä. Kauppila?sanoo. niskoittelusta?johtuvaa?oikeusjuttua.?Yksi?aiheutui?risteilyalustapauksesta?ja?muut?siitä,?että?hän. ihmisistä?elää?ilman,?että?heidän?aiheuttamansa. vaikutukset. ei ymmärretä tilanteen vakavuutta Kauppilaa. –?Päädyin?sattumalta?kääntämään??Extinction. ympäristöön,. oikeuteemme. kyse. se,. –?Tällä??hetkellä?hyväosaisilla?on?suuri?etulyöntiasema,?hän?sanoo. Kauppila kuului SKP:n maltillisiin uudistajiin ja enemmistöön. kulutuksemme. Erkki Kauppila toimi Kansan Uutisten päätoimittajana vuosina 1974–1988. ehdotti,?mielenilmaus?ei?saisi?poliitikkoja?kokemaan?sitä?painetta,?joka?on?tarkoitus?saada?aikaan. vuotta. Sen,. pois. vahvasti,?että?ajattelin?tämän?olevan?minun?liikkeeni.. päästöt?aiheuttaisivat?ongelmaa?ilmastolle. –?Ilmastohätätilan?julistus?ei?kuitenkaan?riitä,. Rebellionin?materiaaleja?suomeksi,?ja?imeydyin. –?Suuri. l. huolettaa. on. –?Meidän. koska. on?joko?istunut?tai?seissyt?kadulla?eikä?ole?siirtynyt,?vaikka?poliisi?on?käskenyt. Samaan aikaan hän rakasti opettaa meille lapsenlapsille sieniä ja kasveja Elina Kauppila kertoo. Erkki oli hirveän ylpeä siitä, että olin poliittisesti aktiivinen. blokkaa. Hän?itse?purkaa?ahdistustaan?toiminnalla?ja?puhumalla. otetaan. koskevat. Elokapinan?nimissä?Kauppila?oli?kajakilla?pysäyttämässä. eivät. asian. – Tunnistan ja ajattelen, että rakkauden ja kosketuksen meidän yhteiseen ihmisyyteen olen joko sosiaalisesti tai biologisesti perinyt Erkiltä, Elina sanoo. terveelliseen. suomalaiset. tulevat?koskettamaan?myös?meitä,?hän?sanoo
VietiN ViikoNloPPua Teollisuuden Vaikuttajien eli Teollisuusliiton vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmän kanssa Tampereella. Vuoden aikana on vahvistunut käsitys siitä, ettei metsän ja teknon työnantajilla ollut käsitystä siitä, mihin ne ryhtyvät. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju totesi YLElle (2.10.), ettei haittaa, vaikka syksyllä rytisee, kunhan vapaampi palkanmuodostus ja paikallinen sopiminen saavutetaan. Moni työnantaja ei edelleenkään tiedä, mikä ero on valtakunnallisen ja yritystasoisen työehtosopimuksen välillä. Työntekijäpuolella taitaa olla samanlainen ajatus rytinästä. klo 10 Opiskelijaravintola Lounastuuli, Gradia Harju, Sepänkatu 3, Jyväskylä. Upeita naisia ja miehiä taimitarhoilta terästehtaisiin, eri puolilta Suomea. Kirjassa Seppo Saarela sanoo olevansa ”pelkkä kunnallispoliitikko” ja tyytymätön siihen. Vihainen Saarnio ei Ruuthille ollut, mutta olisi mielellään lukenut tekstin ennen kuin se vietiin kirjapainoon. Järjestävät Keski-Suomen Vasemmisto ja KSL Opintokeskus. Liittojen neuvottelijoiden aikaa on kulunut työnantajien kanssa runsaasti ihan näiden perusasioiden parissa. klo 11.30 Vartiokylän Työväentalolla (Rusthollarinkuja 3, Hki) Puhujana kansanedustaja Pia Lohikoski, ja taiteilija Jussi Raittinen esiintyy.. Voi olla, että tällä kierroksella pitää auttaa työnantajia ymmärtämään asia myös voimalla, mutta jatkossa toivottavasti asia on ihan itsestään selvä molemmille. klo 11 Vaasan Metallityöväen ammattiosasto 28:n kokoustila Takomossa (Hietasaarenkatu 11, Vaasa). Työnantaja kuvittelee saavuttavansa tavoitteensa rikkomalla systeemin, kun taas työntekijät ymmärtävät, että tavoite saavutetaan säilyttämällä järjestelmä. Kai Hirvasnoro Faktaa ja fiktiota Pekka Saarniosta 20 vuottA sitten Pekka Saarnio löysi romaanihenkilöstä itsensä. Liiton kouLuttamat työnantajat Katja Syvärinen Kirjoittaja on SAK:n varapuheenjohtaja. Systeemin pitäisi olla sellainen, että sitä puolustavat mielellään sekä työntekijät että työnantajat. Moni ei kyllä tunnu tietävän edes sitä, mitä eroa on työsopimuksella ja työehtosopimuksella. elNu ry:N syystapaaminen to 14.10. Ei ole hyvä, jos työnantaja pitkin hampain suostuu sopimiseen työrauhan menettämisen pelossa. Saarnio sanoi KU:lle pitävänsä kirjaa pelottavana sekoituksena faktaa ja fiktiota. Alpo Ruuthin syksyllä 2001 ilmestynyt romaani Kallion kundi ei kuole kertoi niin kaupunginvaltuutettu Pekka Saarnion oloisesta Seppo Saarelasta, että Saarnio tunsi olonsa epämukavaksi romaanin johdosta. Ilmoittautuminen: aaron.kallinen@ vasemmistoliitto.fi 10.10. kohti Sote-Vaaleja Pirkanmaalla: Keskusteluja koulutustilaisuus la 9.10. Ja oikeastaan samat tavoitteetkin, sillä yleissitova työehtosopimushan mahdollistaa palkan liukumat yli sopimuksen minimin ja myös paljon paikallista sopimista. klo 10 Kirjastoja kulttuuritalo Virrassa, Härkitie 6, Nokia. Saarnio kuoli vuonna 2020, Alpo Ruuth 2002. kohti Sote-Vaaleja Keski-Suomessa: Keskusteluja koulutustilaisuus su 10.10. Sote-VaalieN SuuNNittelukokouS vaalityöstä Pohjanmaan maakunnassa la 9.10. – Niinhän olen minäkin ollut jossakin määrin pettynyt, myönsi Saarnio, joka pääsi eduskuntaan vain kerran varapaikalta. Keskusteluissa heidän kanssaan vahvistui, että osaavaan ja aikaansaavaan luottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun nojaavat työpaikan arjessa sekä työntekijät että myös työnantajat. AjAssA KU 40 /2 02 1 | 5 NykyääN oN suosittua tehdä romaaneja oikeasti eläneistä ihmisistä, mutta kyllä ennenkin osattiin. Kolumni Pe KK a Pa jU vi rt a muistio 9.10. Meillä näyttää olevan kohta liiton kouluttamien luottarien lisäksi myös liiton kouluttamat työnantajat – ja se on hyvä se. 14.10. Pelottavana siksi, että lukijalla saattaa mennä sekaisin, mikä on totta ja mikä keksittyä. Toivottavasti ajoissa. Ja vielä enemmän. Ja monen työnantajan silmät ovat auenneet. Järjestävät Pirkanmaan Vasemmistoliitto ja KSL Opintokeskus
044 721 0320 info@kansanarkisto. Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Otamme tutkijoita vastaan rajoitetusti. Jatkossa pohdinkin aiempaa tarkemmin, mihin talouspoliittisiin keskusteluihin ja millä näkökulmalla kannattaa lähteä. Vastaus on lähes aina ollut sama: se on hyvä alku, mutta ei riitä. AjAssA 6 | KU 40 /2 02 1 ehkä supistua, otamme liian helposti kaiken kasvun hyvänä ja tavoiteltavana. Otan edelleen liian usein annettuna sen, että tietyn asian kasvu on yksiselitteisesti hyvä asia. Tavara-arpa ry. Mutta silti minunkin pitäisi kyetä entistä paremmin ajattelussani ja viestinnässäni huomioimaan eri toimenpiteiden ja niiden tulosten laadulliset ulottuvuudet. Aiemmin sain tällaisesta talouskeskustelun tyylistä ja tavasta pääsääntöisesti kiittävää palautetta, mutta viime aikoina olen yhä useammin törmännyt rakentavaan haastavaan palautteeseen. Sitten olen vapaa-ajallani tehnyt tätä lisää ensin talousbloggaajana ja tätä nykyä poliittisen talouden uutiskirjeen sisällöntuottajana. www.kansanarkisto. Tutkijasalipalvelu on taas avoinna. Entä silloin, kun kirjoitan julkisen talouden velkasuhteen alentuneen – näenkö kirkkaasti, millaisia sosiaalisia, terveydellisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia sillä on. Vaikka olen tietoisesti pyrkinyt koko ajan enemmän tuomaan näitä laadullisia elementtejä ajatteluuni, edelleen yllätän itseni ajattelemasta, että enemmän on automaattisesti paremmin. l O len Osallistunut yli vuosikymmenen ajan julkiseen keskusteluun ja ennen kaikkea keskusteluun talouspolitiikasta. Olen tietenkin palautteen esittäjiltä kysynyt, että enkö kuitenkin puhu myös kasvun rajoista ja yhä useammin ekologisen kriisin seurauksista taloudelle. Hickelin mukaan kasvuismi on sitä, että kaikki kasvu nähdään lopulta hyvänä. ”Kasvuismin” käsitteen isä ja kasvuismin kritiikin kansainvälinen johtotähti on brittiläinen talousantropologi Jason Hickel, joka minun oli ilo tavata muutama vuosi sitten Fingon järjestämässä Beyond Growth -konferenssissa Helsingissä. Jopa niin paljon, että joistain asioista puhuminen pitää ehkä kokonaan lopettaa. Minua on alettu haastaa siitä, että koko puhetapani on ekonomistista ja kasvukeskeistä. Kolumni Talouspoliittisen puheen sisällöillä on väliä. Kun tarkastelen työllisyyden kasvua Suomen taloudessa, pohdinko joka kerta, millaisen työn määrä on lisääntynyt ja millaista toimintaa yhteiskunnassa sitä kautta saamme enemmän. Kuitenkin minun nähdään puheellani edustavan ja edistävän sellaista ”kasvuistista” (growthism) diskurssia, joka estää ihmisiä ja yhteiskuntaa laajemmin irtautumasta niistä pakoista, jotka ekologisen kriisin ovat aiheuttaneet. Myönnän siis olevani edelleen kasvuisti. On siis aika pohtia, olenko minäkin sittenkin kasvuisti. Lisäksi osallistun tämän tästä jonkinlaisen kasvuistisen diskurssin ruokkimiseen. Toki monessa asiassa niin onkin, jos ajatellaan vaikka vaikuttavia – ennaltaehkäiseviä ja korjaavia – hyvinvointipalveluita. Eikö se riitä. Olenko kasvuisti. Ota ennakkoon yhteyttä info@kansanarkisto. Eli sen sijaan, että laadullisesti eroteltaisiin sitä, minkä yhteiskunnassamme pitää kasvaa ja minkä Jussi AhokAs Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti. Pidän itseäni varsin kriittisenä keskustelijana, joka pyrkii katsomaan asioita aina monelta kantilta, löytämään eri kysymyksistä kiinnostavaa sanottavaa ja haastamaan vallitsevia luutuneita näkökulmia tai ”itsestäänselvyyksiä”. Ensin tutkijana ja sitten pääekonomistina olen tuottanut valtavasti taloustieteellistä ja talouspoliittista puhetta palkkatyössäni. Entä kun tarkastelen kasvuennusteita, muuttuvatko ne päässäni heti energiaja materiaalivirroiksi, minkä kautta sitten päättelen, kuinka kestävää tulevien vuosien kasvu on. Valitettavasti joudun vastaamaan kaikkiin edellisiin kysymyksiin kieltävästi. Olen nimittäin sitä mieltä, että laadullisesti laadukasta kasvuajattelua ja siihen nojaavaa yhteiskuntapoliittista keskustelua tarvitaan nykyistä enemmän. Olen saanut tähän yliopistokoulutuksenkin, kun valmistuin maisteriksi kansantaloustieteen oppiaineesta
Le ht iK Uv a/ Ja ve d ta nv ee r. TausTaT KU 40 /2 02 1 | 7 02 taustat Oopiumiunikko kasvaa Afganistanissa. Tutkijaprofessorin mielestä kaikki huumausaineet tulisi dekriminalisoida
TeksTi Sampsa Hannonen ?. TausTaT 8 | KU 40 /2 02 1 Mihin päätyy päihdepolitiikka Poliisin rekisterit käyttörikosten osalta aiheuttavat huolta, ja huumausainekeskustelua varjostavat tarinalliset uhkakuvat. Tutkija Pekka Hakkarainen ja komisario Katja Nissinen ovat samaa mieltä ainakin siitä, että käsillä olevaa tietoa tulisi kunnioittaa
Hän korostaa, että kannabiksen laillistamisen sijaan kaikki huumausaineet tulisi dekriminalisoida. Eli huumausaineen käyttö tai pieni hallussapito ei olisi laissa kiellettyä. Vuosituhannen alussa Portugalissa tehtiin S y yskuun puoluekokouksessa vihreät äänestivät uudesta päihdepoliittisesta linjasta. Poliittisissa nuorisojärjestöissä huumausaineiden kieltolakia on pohdittu kauan. Hänen näkemyksensä mukaan kaikki huumausaineet tulisi dekriminalisoida. Päihdehuolto tarvitsee kiPeästi resursseja Kovien huumausaineiden käyttö lisää yliannostuksen vaaraa. Vihreät on tällä hetkellä ainoa eduskuntapuolue, joka kannattaa kannabiksen laillistamista Suomessa. Linjaus tuntuu merkittävältä, koska se tulee hallituspuolueelta. Huumausaineiden käyttäjillä on yhdeksänkertainen riski kuolla ennenaikaisesti. – Tämä on keskustelunavaus, joka heijastelee maailmalla käytävää debattia. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijaprofessori Pekka Hakkarainen ei pidä värikästä keskustelua uutena ilmiönä eikä puolueen ehdotusta järin yllättävänä. Vasemmistonuoret esitti jo vuonna 2003, että kannabiksen omatarvekasvatuksesta sekä käytöstä ei tulisi rangaista. Hakkaraisen näkemys on linjassa THL:n kanssa. Nykyisin laillistaminen saa nuorisojärjestöissä kannatusta yli puoluerajojen. erillisratkaisu kannabiksen kohdalla ei toimi Vuoden 2018 huumekyselyn mukaan huumausainekokeilut ovat nelinkertaistuneet 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Samalla romahti HIV-tartuntojen määrä. Huumausaineiden dekriminalisointi yhdistettynä päihdehuollon kokonaisvaltaiseen uudistukseen sai huumausainekuolemat merkittävään laskuun. Kokonaisuudessaan noin neljäsosa suomalaisista aikuisista on kokeillut jotain huumausainetta. Vihreiden avaus kannabiksen vapauttamisesta nosti ilmaan äänekkäitä reaktioita. TausTaT KU 40 /2 02 1 | 9 huumausainepoliittinen täyskäännös. Avauksessa kannatetaan myös kannabiksen käytöstä aiheutuneiden merkintöjen poistoa poliisin rekisteristä. – Jos näin suuri joukko rikkoo lakia, niin voidaan kysyä, tulisiko lakia silloin muuttaa, pohtii Hakkarainen. Hallituspuolue linjasi jo vuonna 2014, että huumausaineiden käytöstä ei pitäisi rangaista. Ihmiset kuolevat usein palveluiden ulkopuolella, sanoo Hakkarainen. ”Ihmisetkuolevatusein palveluidenulkopuolella.” . Samoin ajattelee Hakkarainen. Samalla halutaan nostaa työllisyyttä ja saada verotuloja. Vihreiden äänestyksessä uudesta kannabispolitiikasta oli niukka kahden äänen ero (183–181). Laillistaminen tarkoittaa sääntelyä, kuten tupakan ja alkoholin osalta. Erillisratkaisun ongelmallisuus on yksi syy siihen, että laitos ei alkuvuodesta kannattanut kannabiksen dekriminalisointia koskevaa kansalaisaloitetta. Kannabislinjauksen kannattajat kokevat kieltolain aiheuttavan enemmän ongelmia kuin hyötyjä. Tämänkaltaiset avaukset jättävät eriarvoiseen asemaan niin kutsutut kovien huumausaineiden käyttäjät, lausuu THL eduskunnalle jätetyssä kannanotossa. 25–34-vuotiaista 45 prosenttia kertoo kokeilleensa huumausainetta. – Yksi keskeinen näkökulma on se, että erillisratkaisu kannabiksen kohdalla ei ole perusteltu. – Kohtalokkaimpia tapauksia ovat ne, joissa apua ei ole hälytetty yliannostustilanteissa, koska on pelätty kiinnijäämistä. Dekriminalisointi taas tarkoittaa käytön rangaistavuuden poistamista rikoslaista. Vihreiden humaani ote päihdepolitiikassa ei ole uusi asia. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Pekka Hakkarainen ei kannata kannabiksen erilliskohtelua. Riski korostuu etenkin suonensisäisesti huumausaineita käyttävillä henkilöillä. TH L/ Ti ed oT Us
– Kohtaamme kadulla alaikäisiä heidän omassa ympäristössään. Tärkein elementti keskustelussa on tieto ja sen kunnioittaminen. Se ilmestyi ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1858. Yksittäisen lakipykälän kritisointiin Nissinen ei vahingossakaan sorru, mutta lähestyy asiaa isommassa kuvassa ja muistuttaa samalla tärkeästä ihmisoikeudesta. Poliisi kirjaa tietorekisteriinsä merkinnän aina huumausaineen käyttörikoksen kohdatessaan, eikä asiaan vaikuta, millä tavoin poliisi päättää lähteä asiaa ratkaisemaan. – Poliisissa on eräällä tavalla huomattavissa lainsäädännön laahaaminen perässä, eikä se välttämättä vastaa nykyhetkeä ja sen tarpeita. Vähän kuten Turmiolan Tommi. Jos huumausaineita käytetään kaikissa yhteiskuntaluokissa, niin miksi keskustelua hallitsevat stereotyyppiset uhkakuvat. TausTaT 10 | KU 40 /2 02 1 Huumausaineita käytetään kaikissa yhteiskuntaluokissa. Mielipiteitä tulisi kuitenkin muodostaa tiedon kautta. poliisi toteaa huuMausaineiden käytön olevan uhriton rikos Päihdepoliittinen keskustelu on Nissisen mielestä hyvä asia. Nissinen ei avaa omia näkemyksiään asiasta vaan pohtii alaikäisen kykyä nähdä tekojensa seuraukset. Näin toteaa myös Nissinen. Nissinen on yhdestä asiasta kuitenkin varma. Moni ihminen ei pysty odottamaan hoitoa näin kauan. Sosiaalisella leimalla tarkoitetaan stigmaa. Huumausainepoliittisessa keskustelussa ilmaistaan usein näkemys, että aineiden käyttö on uhriton rikos. Merkintä poliisin rekisterissä voi syrjäyttää Hakkarainen kokee, että nykypäivän huumausainekulttuuri leikkaa läpi suomalaisen väestön. Käyttörikoksen ongelmakohdista uutisoidessa puhutaan tulevaisuuden ammatin kariutumisesta tai opiskelupaikan menettämisestä. Vuonna 2019 käyttörikoksia kirjattiin yli 21 000 kappaletta. Käyttäjiä ei hänen mukaansa jahdata. Tämä voi aiheuttaa todellisia sosiaalisia konflikteja yhteiskunnassa. Kuvassa hamppu. Ennen kaikkea toivon alaikäisten saavan apua ilman viivettä. Työ on moniammatillista kohtaamista. Taustat voivat olla todella vaihtelevia. Kaduilla näkee ihmisyyden koko kirjon. Se edistää syrjäytymistä yhteiskunnan toiminnasta, huomauttaa Hakkarainen. l Le ht iK Uv a/ Ro ni Re Ko m aa. – Sosiologiasta tiedetään, että yhteiskunnalliset leimaamisprosessit ovat todella vahvoja. Rangaistuksen hylkäämistä ja sosiaaliterveyspoliittisiin uudistustoimiin ryhtymistä suosittelee joukko kansainvälisiä toimijoita. Alaikäiset tulevat aina ensin. Ja se on myös luonnollista. nuoren käyttörikosMerkintä poliisille vaikea asia Komisario Katja Nissinen on nähnyt työssään hoidon riittämättömät resurssit, mutta muistuttaa alueellisista eroista. Nissinen työskentelee ennaltaestävässä yksikössä. Hän toteaa kysymyksen olevan vaikea. – Tällaisissa keskusteluissa on hyvää se, että tuodaan esimerkkejä muista maista. – Palvelupisteet, joihin ihmisiä ohjaamme, ovat usein saavutettavissa heti, mutta ei tietenkään aina. – On tietysti ongelmallista, kun alaikäiset eivät aina pysty ymmärtämään tekojensa seurauksia ja sitä, että niillä voi olla myös vaikutusta tulevaisuudessa. Poliisillakin on mielipiteenvapaus. Ymmärrys huumausaineiden moniulotteisesta luonteesta ja päihdesairauksista on mahdollisesti yksi avain sosiaalisen leiman purkuun. – Huumausaineiden käyttäjiä on mahdotonta sijoittaa mihinkään tiettyyn yhteiskuntaluokkaan, mutta media ja yleinen keskustelu elävät kärjistämisestä. Ennalta estävää poliisin työtä tehdään kaduilla, verkossa ja sidosryhmiä tapaamalla. – Menee päihdepolitiikka mihin suuntaan tahansa, niin lapselle tai nuorelle päihteiden käyttö ei sovi. Suomalainen päihdehuolto tarvitsee remontin, toteaa Hakkarainen. Keskustelulla saadaan uusia ja tuoreita näkökulmia. Nykytilanne ruokkii asenteita, jotka ilmenevät ylireagointina suhteessa huumausaineisiin ja niiden käyttäjiin. Korostan kuitenkin, että mahdollisten ratkaisujen tulisi olla paikallisia. Turmiolan Tommi oli alkoholivalistuksessa käytetty kuvasarja. Ensimmäisessä kuvassa Tommi viettää onnellista perhe-elämää, kunnes juo alkoholia. Näitä ovat muun muassa Maailman terveysjärjestö ja YK:n alaisuudessa toimiva itsenäinen huumausainevalvontalautakunta. – Ajattelen, että yhteiskunnassa on paljon asioita, jotka synnyttävät vastakkainasettelua. Toisaalta katkolle saattaa olla viikkojen jono. Meidän mielenkiinnon herättää päihtynyt olemus tai epäily päihteiden vaikutuspiirissä olemisesta. Loput seitsemän kuvaa kertovat, miten pulloon eksynyt Tommi luisuu hiljalleen kohti alkoholismia päätepisteenä vankila. Haastattelu palaa käyttörikoksesta aiheutuvaan rekisterimerkintään. Asioiden yksinkertaistaminen on Nissisen mielestä mahdotonta, kun puhutaan alaikäisten päihteiden käytöstä. Myös tämä lisää syrjäytymisriskiä. Asiaa tulisi hänen mielestään kysyä niiltä aloilta, jotka vaativat turvallisuusselvityksen. Tarvitsemme myös resursseja, ja määrätietoista päihdehuollon kehittämistä. – Huumausaineista on puhuttu tavalla, jota monissa tutkimuksissa on kutsuttu demonisoinniksi. Nissisen mielestä mahdolliset päihdepoliittiset uudistukset tulee sovittaa Suomeen sopiviksi. Mielestäni tämä on yhteiskunnallisen valinnan paikka. Tilastokeskuksen mukaan huumausaineen käyttörikokset ovat kasvaneet kiihtyvällä tahdilla läpi 2000-luvun. Nissinen ei ota kantaa siihen, onko rekisterimerkintä oikeasuhteinen. Merkintä pysyy rekisterissä noin viisi vuotta. Se on eräänlaista mielikuvien ja totuuksien yksinkertaistamista. Tietorekisteri ei ole sama asia kuin rikosrekisteri. Näin alaikäisten suhtautumista poliisiviranomaiseen pyritään vahvistamaan. – Satunnainenkin käyttö voi aiheuttaa ihmisille kohtuuttomia esteitä myöhemmässä elämässä. Yksittäinenkin käyttörikos on mahdollisena esteenä opiskelutai työpaikan saamiselle. Pääpaino on alaikäisten tavoittamisessa. – Dekriminalisointi ei kuitenkaan yksin riitä. Poliisi voi käyttörikoksen yhteydessä huomauttaa, ohjata hoitoon tai antaa sakon. Hakkarainen kokee merkinnän ongelmana. Eli rikoksen aikana vahingoitetaan korkeintaan itseä, ei muita
TausTaT KU 40 /2 02 1 | 11 Kun rajoituksia hellitettiin viime vuoden heinäkuussa, kolme ugandalaista oli menehtynyt koronaan ja poliisit olivat ampuneet kuoliaaksi 12 ihmistä ulkonaliikkumiskiellon rikkomisesta. Kaikki kokoontumiset kiellettiin, oli kyse sitten häistä tai jumalanpalveluksista tai kulttuuritapahtumista. Koulut suljettiin, ja koko maahan määrättiin ulkonaliikkumiskielto iltaseitsemästä puoli seitsemään aamulla. Opetuksen keskeytymisen lisäksi lapset ovat olleet nyt puolitoista vuotta ilman kouluruokaa. Presidentti on luvannut, että koulut avataan sitten kun rokotettujen määrä on saatu riittävälle tasolle. Myös joukkoliikenne pysäytettiin. Ostoskeskukset avattiin jo heinäkuussa. Mutta tämä oli ennen deltamuunnoksen tuloa tämän vuoden kesäkuussa. Teiniraskaudet ovat lisääntyneet hälyttävästi, ja tyttöjä naitetaan alaikäisinä. Lokakuun alkuun mennessä 1,7 miljoonaa ugandalaista on saanut koronarokotuksen – vajaa neljä prosenttia koko väestöstä. Koulut pysyvät vielä kiinni ainakin ensi vuoden alkuun. Jalkapalloa pelataan tyhjille katsomoille, ja bussit saa täyttää toistaiseksi vain puolilleen. Myöskään uimarannoille ei ole saanut mennä pitkään aikaan. Lisäksi erityisesti maaseudulla ei ole riittävästi jääkaappeja rokotteiden säilyttämistä varten. Monilla ugandalaisilla on myös ennakkoluuloja koronarokotusta kohtaan. Lisäksi koko maassa on maskipakko kaduilla liikuttaessa ja julkisiin sisätiloihin tultaessa mitataan lämpö ja annetaan käsidesiä. Ugandan medioissa puhutaan nyt joka päivä koronarokotuksista, joita ollaan antamassa ensin terveydenhuollon työntekijöille, sotilaille, poliisille, opettajille, opiskelijoille, kaikille yli 50-vuotiaille sekä muiden sairauksien vuoksi riskiryhmään kuuluville. Rajoitukset ovat olleet voimassa kesäkuun alusta asti, ja monet niistä itse asiassa jo viime vuoden keväästä asti. Koko maahan julistettu öinen ulkonaliikkumiskielto on yksi maan hallituksen keinoista ehkäistä helposti tarttuvan koronan deltamuunnoksen leviämistä. Yliopistot saavat aloittaa toimintansa ensi kuussa. nyt koronarajoitUksia on vihdoinkin helpotettu hieman. Baarit ovat edelleen kiinni, mutta kuntosaleihin, kasinoihin ja biljardihalleihin pääsee jälleen. Maaseudulla lapset lähetetään peltotöihin. Häät ja hautajaiset sallitaan jälleen kuukausia kestäneen kiellon jälkeen. l K ello viiden jälkeen iltapäivällä liikenne on aivan tukossa Ugandan pääkaupungissa Kampalassa, kun miljoonakaupungin asukkaat yrittävät päästä kotiin ennen ulkonaliikkumiskieltoa, joka alkaa seitsemältä illalla ja jatkuu puoli kuuteen asti aamulla. Ugandalainen moottoripyörätaksin kuljettaja odotti asiakkaita maan pääkaupungin Kampalan ulkopuolella elokuussa. Koulut, yliopistot, elokuvateatterit ja baarit ovat kiinni, ja musiikkitapahtumat ja poliittiset joukkokokoukset on kielletty. Ugandassa ei ole minkäänlaista etäopetusta, joten koulujen sulkemisella on ollut kohtalokkaat seuraukset. Opetusministerinä on presidentin puoliso Janet Museveni. Edes suositut moottoripyörätaksit eivät saaneet kuljettaa matkustajia. Nyt koronaan on kuollut yli 3 000 ihmistä, joista suurin osa tämän vuoden kesä-, heinäja elokuussa. Uganda otti koronarajoitukset käyttöön viime vuoden maaliskuussa, kun maassa ei ollut todettu vielä ainuttakaan koronatapausta. Lääketiedelehti Lancetin mukaan Uganda lukeutui koronan ehkäisytoimissa maailman kymmenen kärkimaan joukkoon. Hallituksen tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä viisi miljoonaa ihmistä olisi täysin rokotettu. Syyskuussa koronatilanne parani selvästi, minkä seurauksena myös rajoituksia ruvettiin vähitellen lieventämään. Heinäkuussa sairaaloiden kapasiteetti romahti, kun kymmenet tuhannet ihmiset, sekä nuoret että vanhat, tarvitsivat tehohoitoa samaan aikaan. KoronarajoituKset helpottavat vähitellen TeksTi Peik Johansson kuva Beatrice Lamwaka PinTaa syvemmälTä. Syyskuun lopussa presidentti Yoweri Museveni ilmoitti televisioidussa puheessaan, että vihannestorit avataan jälleen, samoin kuin kirkot ja moskeijat, tosin turvaväleillä ja rajoitetulla ihmismäärällä. Ugandaan ei ole kuitenkaan saatu luvattuja määriä rokotteita. Ugandassa koronan deltamuunnoksen leviämistä ehkäistään öisellä ulkonaliikkumiskiellolla ja pitämällä koulut kiinni. Kaupungeissa monet lapset ovat ryhtyneet kaupustelijoiksi tai kerjäävät rahaa kaduilla. Koko viime vuoden aikana Ugandassa kuoli koronaan kaikkiaan 251 ihmistä
Tästä voi olla montaa mieltä. Selvästikin vain eri määritelmiin nojaavat tutkijat hän tuomitsee asenteellisiksi ja populistisiksi. Kirja perustuu olennaisesti Jussi Halla-ahon haastatteluihin. He saavat vapaasti selittää asioita parhain päin. Hän kyllä toteaa, että kirjallisuudessa esiintyy kymmeniä erilaisia ”äärioikeiston” määritelmiä. TeksTi Panu Raatikainen kuva Lehtikuva Kirja perustuu olennaisesti Jussi Halla-ahon haastatteluihin. Kirja. Jokisipilä on närkästynyt siitä, että perussuomalaiset on usein yhdistetty äärioikeistoon. Ääneen pääsevät myös Riikka Purra sekä Mauri Peltokangas, Jani Mäkelä ja Laura Huhtasaari. Puolueesta tarjoillaan todella siloteltu kuva. Jokisipilä esittää epäasiallisia vihjailuja tutkijoiden motiiveista. Määritelmä on viritetty niin ahtaaksi, ettei edes Mussolinin fasistipuoluetta sen mukaan saisi sanoa fasistiseksi eikä äärioikeistoksi. Heidän sanomisiaan ei arvioida kriittisesti, vaan ne esitetään annettuina totuuksina. Jokisipilä kuitenkin esittää oman määritelmän ja alkaa käsitellä sitä ainoana oikeana. Myötäkarvaan muukalaisvihasta Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, apulaisprofessori Markku Jokisipilä on kirjoittanut kirjan perussuomalaisista. TausTaT 12 | KU 40 /2 02 1 J okisipilä kuvaa kirjaansa Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla ”tieteellisin metodein tehdyksi tutkimukseksi”. Kirjassa hyökätään rajusti tutkijoita ja toimittajia vastaan
Niistä pitää saada puhua. kirJoittaJa on Tampereen yliopiston filosofian professori. Jokisipilän kirja on hämmentävän yksipuolinen perussuomalaisten pitkä puolustuspuhe. Maalattu kuva on lietsonut väkivaltaa ja jopa joukkomurhia ympäri maailman. Heillä voi myös kansalaisina olla näkemyksensä perussuomalaisten usein perustuslain ja ihmisoikeuksien vastaisten tavoitteiden hyväksyttävyydestä. Jokisipilä mainitsee puolueen ”kahdella tuolilla istumisen” Halmeen ja Soinin aikana. Jokisipilä pikemminkin hämärtää käsitteitä ja asioita kuin selventää niitä: hän tarkastelee perussuomalaisia populistipuolueena, mutta korostaa, että kaikkihan politiikassa ovat populisteja. Sen jatkuva rummuttaminen ei ole ”normaalia poliittista debattia”. Kirjasta huokuu lapsenuskoinen legalismi: koska puolueen viralliset säännöt ja ohjelmat eivät tee puolueesta laitonta, sen poliittisten tavoitteiden hyväksyttävyyttä ei saisi kyseenalaistaa. Emme ymmärtäisi yhtään esimerkiksi USA:n viime aikojen järkyttäviä tapahtumia vain lukemalla republikaanipuolueen sääntöjä ja ohjelmia. Eikä tarvitse kuin lukea puolueen lehteä nähdäkseen, millaisessa valeuutisten ja salaliittoteorioiden ”kaninkolossa” perussuomalaisten aktiivit elävät. Jokisipilä näyttää suorastaan ihailevan perussuomalaisten törkypuheita, solvauksia ja vihapuhetta. Myös perussuomalaisten vääntövoima kumpuaa muukalaisvihaa lietsovien internetin valemedioiden ja vihasivustojen keskustelupalstoilta. Kirja on hämmentävän yksipuolinen perussuomalaisten pitkä puolustuspuhe.. Kyseessä on kömpelö olkiukko. Hän korostaa, että perussuomalaisilla niistä ei löydy mitään lainvastaista. Tietääkseni kukaan Jokisipilän arvostelemista tutkijoista ja toimittajista ei väitä, että perussuomalaiset puolueena olisi lainvastainen. Jokisipilä ei näytä ymmärtävän vastajihadismin merkitystä aiheelleen – tai sivuuttaa sen tahallaan. Tätä vastaan todistelu muodostaa kuitenkin keskeisen osan kirjan argumentista. Hänestä tämä tekee puolueen tavoitteiden arvostelemisesta demokratian vastaista ja kiellettyä. Voi olla, että esimerkiksi vihanlietsonnan vuoksi rasistisen väkivallan uhriksi joutuva ei osaa arvostaa niitä yhtä paljon. ”Väestönvaihto” mainitaan ohimennen, mutta lakaistaan Halla-ahon opastuksella nopeasti maton alle vääristelynä. Näistä kirja ei puhu. Halla-aholaisuus kun on selvästi ollut osa kansainvälistä ”vastajihadismiksi” kutsuttua modernin äärioikeiston suuntausta. Kyse on yleensä siitä, millaiset tavoitteet ovat moraalisesti hyväksyttäviä. TausTaT KU 40 /2 02 1 | 13 Jokisipilä toistelee puolen miljoonan ihmisen äänestäneen perussuomalaisia. Sen ytimessä on salaliittoteoria, jossa ”kulttuurimarxistien” eliitin ajaman ”monikulttuurisuuden” seurauksena on vääjäämättä länsimaiden ”islamisoituminen” ja ”väestönvaihto”. Tämä on kummallista. Perussuomalaiset ei hänen mukaansa ole äärioikeistolainen vaan kansallismielinen, mutta toisaalta hän esittää, että suuri enemmistö on kansallismielisiä. Eri mieltä olevien pitäisi noudattaa arkisemmassakin puheessa sellaista tieteellistä tarkkuutta, johon Jokisipilä itse ei yllä. Kaikki laajempi tieto puhuu tätä vastaan. Pidän tätä erinomaisen naiivina asenteena. Hän näkyy kuitenkin olettavan, että nykyään mitään tällaista ei ole, vaan viralliset ohjelmat ovat koko totuus puolueesta. Kyse ei ole vain ”rouheasta” kielestä: tiivis yhteispeli vihasivustojen kanssa ja väärää mieltä olevien maalittaminen, laaja häirintä ja uhkailu ovat osa tätä toimintakulttuuria. Kirjan monista puutteista hämmästyttävin on täydellinen vaikeneminen islam-teemasta. Tieteellisen tutkimuksen kriteerejä se ei selvästikään täytä. Samalla on hänen mukaansa kuitenkin nykyään kiellettyä olla kansallismielinen. Kaikesta päätellen myöskään Hitlerin natsipuolueen (NSDAP) tavoitteita ei ole lupa arvostella, koska miljoonat saksalaiset äänestivät sitä. Puolueen arvostelijoista puhuttaessa Jokisipilän teksti taas huokuu moraalista paheksuntaa, jos arvostelun kieli on yhtään värikkäämpää. Tutkijoilla ja toimittajilla voi sen sijaan olla painavaa sanottavaa esimerkiksi valeuutisista, salaliittoteorioista, vihapuheesta, rasismista ja äärioikeiston verkostoista. Puolueita arvioitaessa on Jokisipilän mukaan keskityttävä niiden virallisiin sääntöihin ja ohjelmiin. Eihän yhteiskunnallisen keskustelun ainoa tai tärkein tavoite ole tieteellisten selitysten antaminen puolueen suosiolle. Jokisipilä arvostelee perussuomalaisten arvostelijoita siitä, että he kiinnittävät huomiota asioihin, jotka eivät ehkä ole puolueen suosion selittäjinä olennaisia. Ne kuitataan taidokkaana strategiana saada julkisuutta. Maailma ei vain toimi niin. Hän kuvaa niitä sievistelevästi määreillä ”poliittisesta korrektiudesta vapaa”, ”kansanomainen”, ”rouhea” tai ”älykäs ivallinen huumori”. Ajatus on erikoinen. l Markku Jokisipilä: Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla. Otava 2021, 331 sivua. Samalla Jokisipilä kuitenkin vaatii vihapuheelle pitkälle menevää sananvapautta
TausTaT 14 | KU 40 /2 02 1 Aija Anderssonin toinen runoteos ilmestyy mahdollisesti vasta hänen kuolemansa jälkeen.
– Vointini on edelleen yllättävän hyvä enkä voi tietää, pitääkö ennuste, hän kertoo nyt. Anderssonille annettiin viime tammikuussa elinaikaa vuosi. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Emma Grönqvist siä kaikille ja kaikelle, jotka koen läheisiksi. – Kuolema saakoon yhden päivän ja muut olen elossa. Tehtävämme on syntyä tänne ja kuolla. Hänen syöpäänsä ei ole toimivaa hoitoa. Hän on silti hymyileväinen ja positiivinen. – Olen myös vanhempi, puoliso, lapsi, sisarus. Erityisesti diagnoosin ja amputaation jälkeen oli niin raskasta, että teki tiukkaa nousta sängystä. Ei ainakaan Aija Andersson. Siksi minun ei tarvitse huolehtia siitä, mitä on olla kuollut. Näen unia ihmisistä, jotka luulin jo unohtaneeni. – Kenelle tahansa voi käydä näin ja hyvin monelle käykin. Maailmankatsomukseni on sellainen, että tietoisuus sammuu, kun ihminen kuolee. Saatan hyvästellä menneisyyteni henkilöitä. Nyt Andersson on hyväksynyt se, että hänen elämänsä on päättymässä. Andersson on vahvasti elossa. – Tilanne ei muutu suremalla, hän sanoo. Hän ei ole katkera. Haluan keskittyä näihin rooleihini ja lisäksi kirjoittamiseen ja musiikkiin. – Olen lapsena saanut tieteellisen kasvatuksen ja maailmankuvan. Minulle osui kantasoluun pieni kromosomivirhe, katkennut geeni. Amputaatio ei kuitenkaan pysäyttänyt sairauden etenemistä. Seuraava teos julkaistaan ensi keväänä. Ei vain sairas Andersson korostaa sitä, ettei ole ainoastaan kuolemansairas. Se ei ole relevantti kysymys. Hän ajattelee elämää. Andersson on espoolainen kouluikäisen lapsen äiti ja äidinkielen opettaja, jonka esikoisrunokokoelma Amputaatio (Kulttuurivihkot 2021) julkaistiin vastikään. Se on evoluutiota. Mutta kirjoittamalla olen jättänyt jäähyväi. Ja meille kaikille käy jonakin päivänä niin, että kuolemme. K un Elämää on jäljellä muutama kuukausi, kuoleva ei ajattele kuolemaa. Ei sairaus ole jumalan rangaistus tai kohtalo. Näin ollen en voi tiedostaa, että kuolen, joten olen aina elossa itselleni. Tällaisia sattumia osuu varmasti silloin tällöin, kun meitä on miljardeja ja meissä biljoonia soluja, hän pohtii. – Luopuminen on sana, joka saa minut itkemään. – Nyt ajattelen, että olen elossa joka ikinen päivä elämäni ajan. TausTaT KU 40 /2 02 1 | 15 Elämä voi olla hyvää vaikka tietää kohta kuolevansa Aija Andersson käsitteli jalkansa amputoimista runoteoksessaan Amputaatio. Ne ovat minulle tärkeitä asioita, hän sanoo. Anderssonit eivät ole sukua keskenään. Nyt hänellä on valmiina toinen runoteos. Andersson toimi pitkään Vasemmistonuorissa ja oli Claes Anderssonin eduskunta-avustaja. Sen nimi on Eutanasia. Sen nimi on Eutanasia. – En halua tuhlata aikaa suremiseen, vaikka tietysti olen tämän tilanteen suhteen suruni surrut. Aija Andersson sairastaa harvinaislaatuista syöpää, jonka vuoksi häneltä amputoitiin jalka viime keväänä. Elossa joka päivä Andersson ei halua luopua mistään. Eutanasia ei kuitenkaan ehdi auttaa hänen kuolemaansa
Hän tietää kuolevansa tuskallisesti – todennäköisesti tukehtumalla – ja olisi toivonut eutanasiasta apua viimeisiin hetkiinsä. TausTaT 16 | KU 40 /2 02 1 Hän toteaa, että kuolemansairaitten elämä on samanlaista arkea kuin kaikilla muillakin. Eutanasia kuuluu lääkärin tehtäviin silloin kun lääkäri on eläinlääkäri, mutta ei silloin, kun on ihmislääkäri. Minua lohduttaa se, että me ihmiset olemme kuin kukat ja puut ja eläimet. Olisi ihanaa juosta, ja olen kateellinen niille amputoiduille, joilla on käynyt parempi tuuri ja he ovat saaneet juoksukaaren, jolla voivat juosta. Meitä nuoria amputoituja on vuosittain joitakin kymmeniä, hän sanoo. Itsemurhaa hän myös pitää epäsopivana vaihtoehtona. Yhteiskunnan tuki oli lisäksi osittain sattumanvaraista. – Ensin taistelin kuusi kuukautta oikeudesta peseytyä itsenäisesti. – En pelkää kuolemaa, mutta pelkään kuolemista eli sitä kärsimistä, joka edeltää kuolemaa, Andersson sanoo. Hänen lapselleen eräs kuolevien kanssa työskentelevä henkilö sanoi, että pahinta, mitä tälle voi tapahtua on se, että äiti kuolee. Häntä naurattavat puheenvuorot, joissa ihmetellään, että mitä siitä tulisi, jos kaikille amputoiduille kustannettaisiin juoksujalka. – Mutta minulla ei ole varaa siihen, hän sanoo. En pystynyt puoleentoista kuukauteen edes seisomaan. Siksi hänelle on myönnetty vain kävelyyn soveltuva proteesi. – Huuhtelen yhä mehupurkkeja ja teen välipaloja. Sitten taas meillä voi olla monta tavallista päivää. – Kuitenkin enemmistö suomalaisista tuntuu kannattavan eutanasiaa, hän arvioi. Hän pitää käsittämättömänä sitä, että yhteiskunnassa kaikkia muita ihmisoikeuksia pidetään tärkeinä paitsi oikeutta kuolla. On enää yksi asia josta unelmoin. – Olen saavuttanut aika monia asioita. Hän toivoo tarinansa lievittävän syöpää koskevaa tabua. – Jäin miettimään, että onko näin. – Liikunta on tärkeää syöpää sairastaville. – Koiratkin lopetetaan, kun niillä on kovat tuskat. Hän muistuttaa siitä, että YK:n kuolevien oikeuksissa lukee, että jokaisella on oikeus arvokkaaseen, rauhalliseen ja kivuttomaan kuolemaan. – Esimerkiksi haavan jälkihoito kaatui aika lailla meille kotiin itse huolehdittavaksi, koska juuri silloin korona alkoi levitä. Häntä harmittaa erityisesti se, että hänen läheisensä joutuvat katsomaan hänen lopun ajan tuskiaan. – Mutta se on minulle mahdotonta, koska en saa sopivaa apuvälinettä. Olisi kamalan raskasta surra koko ajan. – En ole löytänyt apua hengellisistä asioista. Hän huomauttaa kuitenkin, että juoksujalkaongelma on luksusongelma. – Niitä oli pakko käsitellä, Andersson sanoo. Olemme kotona puhuneet paljon luonnon kiertokulusta, joten uskon lapseni ymmärtävän, että kyseessä ei ole pelkästään ihmisyyden tragedia vaan ihan luontoon kuuluva asia. Se on nopeuttanut sopeutumistani ja parantanut kuntoutumistani. Mielestäni on, hän sanoo. Valtava määrä itsestäänselvyyksiä muuttui yhtäkkiä mahdottomuuksiksi. – Olen pasifisti, enkä pysty tekemään väkivaltaista tekoa itseänikään kohtaan. Siihen tarvittiin suihkuproteesi,joka kestää vettä. Samalla hän haluaa muistuttaa siitä, että on myös paljon syöpiä, joista on mahdollista toipua. Andersson sanoo päättäneensä valita kuntoutumisen. – Suurin osa amputoiduista on iäkkäitä ihmisiä. Andersson huomauttaa, että varmaankaan kaikilla amputoiduilla ei ole voimia taistella oikeuksiensa puolesta. En olisi pärjännyt ilman puolisoani. Suomessa ei ole tarjolla neuvontaa väkivallattomista tavoista kuolla. Toki tilanne muuttuu sitten, kun ei enää pysty. – Alku oli masentavaa, kun vastaan tuli kymmeniä asioita, joita ei enää pystynyt tekemään. – Kirjoittaminen on ollut äärimmäisen tärkeää. Hän on ristiriitaisessa tilanteessa: valmistautuu kuolemaan samaan aikaan, kun kuntouttaa itseään. Minun on pakko ajatella, että nyt harjoittelen kävelyä. Hän ei usko korkeampiin voimiin. Amputaation jälkeen hän sanoi, että aloita nyt nopeasti se kirjoitusprojekti. Amputaatiosta seurasi valtava muutos keholle. Hänen tapansa työstää vaikeita asioita on kirjoittaminen. Hän kuitenkin on halunnut olla aktiivinen äiti lapsensa edessä. Ikävämpää oli se, että hän joutui taistelemaan yhdeksän kuukautta saadakseen hänelle määritellyn aktiivisuustason mukaisen kävelyproteesin. – Onko oikein, että läheiseni joutuvat näkemään minun kärsivän hirveästi. Mutta kirurgini sanoi, että amputaatio on ainoa mahdollisuus parantavaan hoitoon, ja sekään ei välttämättä johda paranemiseen. – Vai olisiko inhimillisempää antaa minun valita rauhallinen ja arvokas hetki, sanoa hyvästit ja kuolla rauhassa. – Oli järkytys kuulla, että jalka lähtee. Haluaisin vielä juosta, Andersson sanoo. En pystynyt kävelemään, kiipeämään portaita, ulkoilemaan, peseytymään tai pukeutumaan itsenäisesti. – Onko juokseminen ihmisoikeus. Minusta on väärin, että jotkut joutuvat hyppäämään parvekkeelta, jotta heidän ei tarvitsisi kitua viimeisiä syöpäviikkoja ja tukehtua hengiltä. Apuvälineiden saaminen oli vähintään puolipäivätyö vuoden ajan. l ”En pelkää kuolemaa, mutta pelkään kuolemista.”. Runokirjat ovat osittain kirjallisuusterapeuttista prosessia. Vai olisiko pahempaa esimerkiksi se, että en rakastaisi lastani ja hylkäisin hänet, kuin se, että tapahtuu solumutaatio. – En voi kuitenkaan samaan aikaan sekä kuntouttaa itseäni kävelemään proteesilla ja ajatella, että kuolen kohta. – Ajoittain, ehkä muutaman päivän välein, se vyöryy esille ja voi olla itkuinen ilta. koirilla ParemPi tilanne Aija Andersson suree sitä, että Suomessa eutanasia ei etene. Liikennetapaturmavakuutus voisi korvata. hän kysyy. Suuria elämänmuutokSia Sekä shokkidiagnoosi että sitä seurannut amputaatio olivat suuria elämänmuutoksia. Andersson ihmettelee sitä, että eläimille suodaan tuskaton kuolema, mutta ihmisille ei. Suru, pelko tai uhka ei ole koko ajan läsnä. Piti oPetella SeiSomaan Sopeutuminen on ollut vaikeaa. Vaikkapa Sveitsissä tai Hollannissa Andersson voisi saada kuolinapua. Koska Andersson on sairastanut ja menettänyt jalkansa sairausvakuutuksen alaisena, vakuutus ei korvaa hänelle juoksuproteesia. Olin kai höpissyt siitä leikkauksessa lääkityksen alaisena. – Olisi surullista, että äiti istuisi vain sohvalla, koska Espoon apuvälineyksikkö ei halua maksaa paria sataa euroa enemmän jalkaterästä, hän sanoo
– Vammaisasioissa on jatkuvasti menty eteenpäin, mutta tällaisia kirjoja tarvitaan, jotta ymmärrys ja tietoisuus asiasta olisi laajempaa ja jotta ymmärrettäisiin, ettei vammaisia henkilöitä saa eikä voi syrjiä, hän sanoo. Vammaiset ihmiset kansalaisina -teos on syntynyt tarpeesta saada aiheesta suomenkielistä kirjallisuutta niin yliopistojen kuin järjestökentänkin käyttöön. Työtoiminnassa oleva ihminen ei saa palkkaa vaan työosuusrahaa, joka on kunnasta riippuen 0–12 euroa päivässä. Tyypillisesti kaikki vammaiset ihmiset nähdään yhtenä ryhmänä, vaikka kyseessä on heterogeeninen ryhmä. Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmä lähtee siitä, että vammaiset ihmiset ovat työmarkkinoiden ulkopuolella. – Isoin ongelma kuitenkin on lasten laitosasuminen, joka ei ole juurikaan vähentynyt. Kelan tutkimuspäällikkö Antti Teittinen on tutkinut aihetta yli kaksikymmentä vuotta, ja Vammaiset ihmiset kansalaisina on neljäs asiaa käsittelevä kirja, jonka toimittamisessa hän on ollut mukana. Sittemmin on huomattu, että ryhmäkodit eivät vastaa vaadetta, joka yksilölliselle asumiselle on annettu, vaan ne ovat enemmänkin minilaitoksia. TYöllisYYden haasTeeT Suomessa on paljon rakenteellisia esteitä, jotka vaikuttavat vammaisten henkilöiden työllistymiseen. Yksilöllinen asuminen Myös laitosasuminen heikentää vammaisten ihmisten kansalaisuutta. Työikäisiä vammaisia henkilöitä on 165 000, ja heistä on tällä hetkellä työelämässä 25 000– 30 000. Palkkatyö vahventaa kansalaisuusasemaa tuoden mukanaan muun muassa lomaoikeudet, työterveyspalvelut ja työeläkkeen. Kansalaisuuden toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että vammaiset henkilöt työllistyisivät tavalliseen palkkatyöhön. Toinen aalto lähti liikkeelle 1990-luvun alussa, kun Norjassa päätettiin lakkauttaa kaikki keskuslaitokset yhdellä kertaa, Teittinen kertoo. Tuottavuus-argumentti on heikolla pohjalla, sillä työnantajalla on mahdollisuus saada työolosuhteiden järjestelytukea, palkkatukea ja työhönvalmentajan palveluja, joiden avulla voidaan räätälöidä työpaikka vammaiselle ihmiselle sopivaksi. Teittinen haluaisi nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun kysymyksen siitä, miksi koulutus on tärkeää, mutta palkkatyö ei. Kiinnostavia havaintoja on muun muassa siitä, että pienille ja keskisuurille yrityksille nämä tuet ovat keskeisiä, mutta eivät isoille firmoille. Yksi kirjan tärkeimmistä viesteistä on, ettei vammaisuus ole vain lääketieteellinen asia vaan yhteiskunnallinen kysymys. TeksTi Anni-Helena Leppälä kuva Emma Grönqvist I sosta-Britanniasta ja Yhdysvalloissa 1960–70-luvuilla käynnistynyt yhteiskuntatieteellinen vammaistutkimus on nuori tieteenala, jonka tutkimus on alkanut Suomessa vasta 2000-luvulla. – 1970–80-luvulla kritiikki laitosasumista vastaan tuli ulkomailta ja siihen vastaukseksi alettiin rakentaa ryhmäkoteja. Tällä hetkellä Suomessa kyllä panostetaan vammaisten ihmisten koulutukseen, mutta ei työmarkkinaosallisuuteen. Diagnoosi ei myöskään ole ensisijainen rakennuspalikka omaa identiteettiä rakennettaessa, Teittinen huomauttaa. Viime vuosina onkin pyritty entistä enemmän kohti yksilöllistä asumista. Unohtamatta sitä, että työyhteisöön kiinnittäytyminen lisää ihmisten osallisuutta. Kansainväliset tutkimukset suosivat ryhmäkotien sijaan olemassa olevaan asuntokantaan tehtäviä asuntoja, joihin toimitetaan palvelut. – Aina näitä tukimuotoja ei tarvita, mutta niitä on mahdollista saada. TausTaT 18 | KU 40 /2 02 1 Vammaisuus ei saa määritellä ihmistä asema onkin huomattavasti muuta väestöä heikompi. Teos käsittelee kansalaisuusteemaa laajasti muun muassa asumisen, työllisyyden, vanhemmuuden ja oikeusturvan kautta. – Kuten kirjan otsikkokin sanoo, vammaiset henkilöt ovat kansalaisia siinä missä muutkin ihmiset, eikä heitä pitäisi käsitellä lääketieteellisen diagnoosinsa kautta. Vammaisten henkilöiden sosioekonominen – Vammaiset henkilöt ovat kansalaisia siinä missä muutkin, Antti Teittinen sanoo.. Vammaisia henkilöitä ei palkata, koska työnantajien mielestä heidän tuottavuutensa ei ole yhtä hyvä kuin ei-vammaisilla. Se on mielestäni vakava ongelma, joka liittyy ainaElokuussa julkaistu Vammaiset ihmiset kansalaisina -kirja nostaa esille vammaisten henkilöiden kokemuksia. Yksilöllisten asumismuotojen kehittäminen aloitettiin 1970ja 1980-lukujen taitteessa, mutta laajemmin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella
Tämä on yhteiskunnallisiin rakenteisiin pesiytynyt ongelma, jota nimenomaisesti vähemmistöt kohtaavat ja tässä tapauksessa vammaiset henkilöt. Teittinen lähestyy vammaisten ihmisten kansalaisuuden toteutumista Pierre Bourdieun symbolisen väkivallan käsitteen kautta. – Tässä yhteydessä se tarkoittaa sitä, että rakenteellista syrjintää tuotetaan esimerkiksi viitseliäisyyden puutteessa. Toimittaneet: Antti Teittinen, Mari Kivistö, Merja Tarvainen, Sanna Hautala. TausTaT KU 40 /2 02 1 | 19 sia, joissa vammaiselle henkilölle on sanottu, että ei sinun tarvitse äänestää. Tätä tapahtuu siksi, että kunnilla ei ole resursseja järjestää erityisopetusta, niin sitten se järjestetään laitosympäristössä. – Suomesta on tiedossa 2000-luvulta tapaukVammaisuus on yhteiskunnallinen kysymys.. Äänestysmahdollisuutta on tuotu myös asumisyksiköihin. Tämä voi olla yksi osallistumista ehkäisevä tekijä. Lapset saattavat asua viikot keskitetysti laitoksessa ja viettää viikonloput kotona. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Asumisen ja työllisyyden haasteet sekä yleiset asenteet vaikuttavat myös siihen, että vammaisten ihmisten yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen on muuta väestöä vähäisempää. Tähän on puututtu siten, että nykyisin eduskunnan oikeusasiamies tekee esimerkiksi tarkastuksia äänestyspaikoille ja katsoo, että ne ovat esteettömiä ja saavutettavia. – Vammaiset henkilöt tarvitsevat usein apua eri toiminnoissa. 323 sivua. Samat syyt ja asenteet vaikuttavat myös vammaisten henkilöiden äänestysaktiivisuuteen. kin osittain erityisopetuksen resursseihin. Mutta sellaistakin asennetta on, että ajatellaan, ettei vammaisen ihmisen tarvitse äänestää, kun hän ei mitään politiikasta ymmärrä. Asiaan vaikuttavat myös avuntarve, resurssien niukkuus ja henkilökohtaisten avustajien saatavuusongelmat. Vastapaino 2021. l Vammaiset ihmiset kansalaisina. Jossain määrin on havaittavissa myös alueellisia eroavaisuuksia tarkasteltaessa harrastuksia tai vapaa-ajan toimintoja, Teittinen sanoo
Viimeisessä kohtauksessa hänen toiveensa ovat pienet: ”Mä haluaisin vielä pystyä ajattelemaan.” Kati Lukan lavastuksessa voi vain ihailla, millaisia oivalluksia ja nopeita maisemanvaihtoja häneltä heruukaan pitkin näytelmää. Tutkimus voi huonosti. Jo ennen itsenäisyyttä korkeammasta koulutuksesta – Turun akatemiasta ja Helsingin yliopiston alusta asti – kasvoi sivistyksen vankka kehto, tiedon ja tutkimuksen jakaja ja jatkaja. Oppi ei kaatanut ojaan vaan kohotti korkeammalle monta sukupolvea. TausTaT 20 | KU 40 /2 02 1 Johanna Virtasen menetetty maine eri ihmisja ammattiryhmien puheenparren, ja nyt hän ottaa tutkijaslangin hyvin haltuun. Ria Katajan päärooli on huippusuoritus. TeaTTeri Ka tr i Na UK Ka ri Ne N. Professoria täydentää viisikko: tutkijakollega ( Marja Salo), dekaani ( Tommi Korpela), rehtori ( Maria Kuusiluoma), ex-mies filosofi ( HannuPekka Björkman) ja teinipoika ( Otto Rokka). Toisin kuin tätä nykyä niin useasti, katse siintää etäälle, eikä näytelmä uppoudu vain tämän yksilön henkilökohtaisiin sukkanauhaongelmiin. Kymmenisen vuotta sitten retosteltiin, miten uudesta fantastisesta yliopistolaista on heruva yliopistoille lisää autonomiaa ja muita herkkuja. Teemoiltaan ajaton, kiinni nykypäivässä, sitä Dosentit on. Muutoksia saatiin, roppakädellä ja enimmäkseen kielteisiä. Hän on jokaisessa kohtauksessa (yli kaksi tuntia) läsnä näyttämöllä, tunneskaala ja tekstimassa ovat valtavia, eikä vähääkään näy kompastelua saati herpaantumista… Mitä näyttelemistä, täyttä iloa! Ahdistuneessa kujanjuoksussaan Virtanen heijastelee dystopian kulkua ja ydintä. Vallantäyteinen johtoporras purjehtii konsulttivisioissaan, riviproffat, opettajat ja muut uupuvat ja turhautuvat. Kulissit äänineen ja valoineen tuntuvat taipuvan mihin hyvänsä. Koronarajoitusten hellitettyä katsomossa Dosentit-näytelmä puolustaa terävästi tiedettä ja yliopistoihmisiä bisneskonsulttien hyökyä vastaan. Nuorena hän oli kokenut yliopiston ”hohtavana paikkana”, sivistäytymisen vapaana paratiisina, jonne oli ollut suurta ja ihanaa astua. Juha Jokela on ennenkin taitanut Dosentit-näytelmä. Ryhmä vetää erilaiset, osittain karrikoidutkin roolinsa tyylillä ja maltilla. Muutokset heijastuvat tositilanteissa, valintoina tai pakkoina, jolloin pintapamfletin vaara väistyy. – Ja tän seurauksena eri yliopistojen työhyvinvointikyselyissäkin johto on ollut tähän muutokseen tyytyväinen, sen sijaan työntekijäyhteisö ei, näytelmän päähahmo Johanna Virtanen (Ria Kataja) kiteyttää. Sivistyksen laveista valtateistä on puhe Juha Jokelan kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Dosentit. Rokka limittää angstiaan rohkeisiin kysymyksiin. Prosessia todistetaan hänen silminsä. Kansallisteatterin päänäyttämö avautuu kuin Kansalliskirjaston pyöreä Rotundasali, jossa nyt käydään sivistysja yliopistotaistelua – pienten ihmisten kesken mutta suurista kysymyksistä. TeksTi Veli-Pekka Leppänen H yVinVointimme mutkaista polkua on reunustanut moni suotuisa seikka: laajeneva kansanopetus ja terveydenhoito, naisten ja lasten aseman kohennukset. Mutta lopultahan esitys on Ria Katajan harteilla. Korpela ja Björkman ovat konformistisia nuorallakävelijöitä, Salo putoaa omalta nuoraltaan, ja Kuusiluoma hymyilee kuin pyöveli ennen teloituskomentoa. Kuvassa Marja Salo ja Ria Kataja. Taustalla hengittää reaalitilanne. Osoittaa draaman tajua ja taitoa, että lähinnä yhden yksilön läpi piirtyy kattavia yleisempiä uhkia. Tieteen ja tutkimuksen alasajon ja monilajisen solvauksen keskellä on tervetullutta nähdä Dosentit. Ulkoa tarkkailun tuntua ei synny, Jokela ikään kuin ujuttaa katsojan sisään sosiaalipsykologian professori Virtasen ajatuksiin
Tervetuloa! , POHJANMAAN L TON MAAKUNTAVALTUUSTO kokoontuu maanantaina 11. TausTaT KU 40 /2 02 1 | 21 pidätteli henkeään kuutisen sataa sivistyksen ys tävää. Ohjaus Juha Jokela. Esityksiä 30.12. Valot Nadja Räikkä. Vaasassa 1.10.2021 Joakim Strand Maakuntavaltuuston puheenjohtaja testaamme painatusta. Leppäveden Vasemmiston SYYSKOKOUS to 14.10.2021 klo 17 Niemisellä, Kumpurinne 9, Leppävesi. lokakuuta 2021 klo 14.00. On tervetullutta nähdä Dosentit. Sali täyttynee jatkossakin – ja täydestä syystä. Kuten professori Kari Enqvist vastikään kiteytti: ”Tieteen kvartaali on 25 vuotta eikä liike-elämän kolme kuukautta.” l Juha Jokelan kirJoittama Dosentit Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Yleisö voi seurata kokousta suoratoistona verkossa. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä 20.10.2021 klo 8.30?16.00 Pohjanmaan liitossa, Hietasaarenkatu 6 B, Vaasa sekä osoitteessa www.obotnia.fi. Suoratoiston osoite ilmoitetaan liiton verkkosivuilla viimeistään kokouspäivän aamuna. Sääntöjen määräämät asiat. Näytelmällä on sitä kuuluisaa vaikuttavuutta, se on vastarokotetta hölmön lyhytnäköiselle peitonjatkamiselle. Puvut Auli Turtiainen. asti. Lavastus Kati Lukka. Kokouksessa valitaan maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja kulttuurilautakunta sekä puheenjohtajistot. Rooleissa Ria Kataja, Tommi Korpela, HannuPekka Björkman, Marja Salo, Maria Kuusiluoma ja Otto Rokka
Unkari — Albania 1 (2) 9. Samaan aikaan sosiaalisen median kanavat täyttyivät jälleen tshekkiläisten kannattajien rasistisista viesteistä. 1X2 TeksTi Jaakko Alavuotunki kuva Lehtikuva/Michal Cizek Ongelmat eivät poistu, jos Euroopan jalkapalloliitto Uefa ei ota härkää sarvista Kamaran tapaus otti uusia KierroKsia. Sparta prahaSSa tapahtuneeseen suhtauduttiin samalla tavalla kuin naapuriseurassa Slaviassa viime talven tapauksen jälkeen. Sheffield W — Bolton 2 (X) 12. Rangersia vastaan katsomossa oli ainoastaan kouluikäisiä lapsia, mutta tästä huolimatta suomalaiskeskikenttäpelaaja joutui kuuntelemaan läpi ottelun buuausta aina palloon koskiessaan. Tyhjille katsomoille pelaaminen ei enää riitä rangaistukseksi. tapahtumat oSoittivat taas kerran, että Prahassa ja Tshekissä on erittäin vakavia ongelmia rasistisen käytöksen kanssa jalkapallo-otteluissa. l vihjerivi 1. Suomi pelaa lauantaina huipputärkeän MMkarsintaottelun Helsingissä Ukrainaa vastaan. Skotlanti — Israel 1 3. Toistuvasti sääntöjä rikkovat seurat pitää poistaa määräajaksi eurooppalaisista seurajoukkuekilpailuista. Sparta kävi raivokkaaseen vastahyökkäykseen kieltäen kaiken. Färsaaret — Itävalta 2 10. Sveitsi — P-Irlanti 1 7. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(X), 1, 1, 2, 2(1), 1, 2, 1(2), 2, 1, 2(X), 1(X), 1(X). Valitettavasti tälläkin kertaa jalkapallo jäi sivurooliin ja keskustelu tshekkiläisen yleisön rasistisesta käytöksestä leimahti jälleen liekkeihin. Kohteet 10-13 ovat Englannin Ykkösliigan otteluita ja ne vaativat tiheämpää rastittamista. Häpeällistä käytöstä lähdettiin siis peittelemään ja puolustelemaan valtiotasolle asti sen sijaan, että ongelmiin alettaisiin puuttua niiden vaatimalla tarmokkuudella. TausTaT 22 | KU 40 /2 02 1 S uomen ma ajoukkuetähti Glen Kamara ja Glasgow Rangers vierailivat viime viikolla ensimmäistä kertaa Prahassa sitten viime maaliskuun, jolloin Kamara joutui kentällä Slavia Prahan Ondrej Kudelan rasististen solvausten kohteeksi. Luxemburg — Serbia 2 8. Jatkuvat ongelmat eivät poistu mihinkään, jos Uefa ei ota härkää sarvista. kello 16.58. Georgia — Kreikka 2 5. Myös Rangersin valmentaja Steven Gerrard otti asiaan jälleen näkyvästi kantaa ja vaati BBC:n haastattelussa jalkapalloyhteisöltä vahvempia toimia rasismia vastaan. Sparta Praha oli määrätty aiemmin pelaamaan ottelunsa tyhjille katsomoille joukkueen kannattajien herjattua rasistisesti Monacon Aurelien Tchouameniä. kudelan tapaukSeSSa Uefa lätkäisi pelaajalle 10 ottelun pelikiellon, mutta seuraa ei rangaistu tapahtuneesta millään tavalla. Viikon varmat asennetaan kohteisiin 3 (Ruotsi), 6 (Sveitsi) sekä 9 (Itävalta). Wycombe — Gillingham FC 1 (X) 13. Ongelma koskee laajemmin erityisesti itäisen Euroopan valtioita, mutta silmiä ei voi ummistaa missään muuallakaan. Ruotsi — Kosovo 1 4. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 9.10. Jos rasismin olemassaolo kielletään ja rasistiset solvaukset hyväksytään, myös lapset käyttäytyvät, kuten he näkevät aikuisten käyttäytyvän. Plymouth A — Burton Albion 1 (X) Sparta Prahan kotipelissä Glasgow Rangersia vastaan Glen Kamara joutui buuausten kohteeksi aina koskiessaan palloon. Ipswich T — Shrewsbury 1 11. Vaikenemisen kulttuuria koko maassa kuvastaa se, että Tshekin ulkoministeri kutsui Britannian suurlähettilään puhutteluun tapaukseen liittyvän mediakirjoittelun vuoksi. Suomi — Ukraina 1 (X) 2. Esimerkin voima on valtava. lauantain vakiokupongilta löytyy Suomen ottelun ohella muita MM-karsintaotteluita. Toiveissa on, että kotimainen jalkapalloyleisö osoittaa nyt vahvan tukensa hyökkäyksen kohteeksi jälleen joutuneelle Kamaralle. Hän ilmoitti seuran vievän asian Uefan käsiteltäväksi ja vaati isompia rangaistuksia rasismin hävittämiseksi jalkapallosta. Azerbaidzhan — Irlanti 2 (1) 6. Vuoteen 2025 ulottuvan sopimuksen Rangersin kanssa juuri solminut Glen Kamara on nimetty joukkueen kokoonpanoon. Glen Kamara joutui sulkemaan puhelimensa vihaviestien tulvan takia
Saramo puhui asiasta tiistaina eduskunnan käydessä lähetekeskustelua hallituksen arpajaislakia koskevasta esityksestä. Le ht iK Uv a/ M ar tt i Ka in UL ai ne n Vasemmistoliitto poistaisi kaikki peliautomaatit kauppojen eteisistä.. Politiikka KU 40 /2 02 1 | 23 03 politiikka ”Peliongelmien vähentämisessä päästyhyväänalkuun” Saramo arpajaislain uudistuksesta: Peliautomaatit on siirrettävä pois kauppojen eteisistä. – Niitä pelaavat erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa olevat työttömät ja eläkeläiset, joille pienikin rahapelikulutus voi tarkoittaa merkittäviä vaikeuksia, hän toteaa. Hän arvioi, että hallituksen esitys vie hyvään suuntaan, mutta pelihaittojen vähentämiseksi tarvitaan lisätoimia. TeksTi Tuula Kärki V asemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo puhuu surullisista ihmiskohtaloista ruotiessaan hajasijoitettujen peliautomaattien vaikutuksia
Veikkaus käytännössä kilpailee jo nyt veroparatiiseista operoivien toimijoiden kanssa. – Paras tapa tähän on purkaa kokonaan kytky edunsaajien ja Veikkauksen tuottojen välillä, hän sanoo. Tämä johtuu siitä, että Veikkauksen omia nettipelejä pitää rakentaa siten, että ne eivät ruoki peliongelmia. Tässä on päästy hyvään alkuun automaattien määrää vähentämällä. irrallaan veikkauksesta Saramo painottaa, että Veikkauksen tuotoista rahoitettujen tahojen – kulttuurin, veteraanien, tieteen, liikunnan, nuorisotyön, järjestöjen – rahoitus tulee käsitellä jatkossa pelihaittojen vähentämisestä irrallaan. – Vasemmistoliitto kannattaa automaattien siirtämistä kokonaan pois näkyviltä kauppojen ja kioskien eteisistä. Haitat minimoitava Saramo arvioi, että nettipelaamisen osalta tilanne on vaikea. Politiikka 24 | KU 40 /2 02 1 Peleissä on eroja Saramo muistuttaa siitä, että peleissä on eroja. Olennaista on, että haitallisten pelien mainonta on minimoitu ja suuri enemmistö ihmisistä ei ajaudu niiden käyttäjiksi. Toinen tärkeä toimenpide on yhdistää pakolliseen tunnistautumiseen merkittävästi nykyistä alemmat maksimirajat tappioille, hän sanoo. l ”Vasemmistoliitto kannattaa automaattien siirtämistä kokonaanpois näkyviltä.” Le ht iK Uv a/ em m i Ko rh on en Jussi Saramo toteaa, että veikkausvoittovarat koostuvat isolta osin peliongelmaisten ihmisten rahoista.. Hän uskoo, että usein ratkaisuksi nostettu kilpailun avaaminen maksullisilla lisensseillä pahentaisi tilannetta, sillä se lisäisi rahapelien tarjontaa ja mainontaa. Nämä toimenpiteet auttaisivat Saramon mukaan isoa joukkoa peliongelmaisia, vaikka jonkin verran pelaamista siirtyisi automaateilta nettiin ja Veikkauksesta ulkomailta operoiviin yhtiöihin. – Vaikka esimerkiksi Lotto on tarjonnut vuosikymmeniä perheille paikkoja yhteiseen haaveiluun ilman suurempia haittavaikutuksia, on epämiellyttävä totuus, että veikkausvoittovarat koostuvat isolta osin peliongelmaisten ihmisten rahoista, Saramo toteaa. Saramo pitää tärkeänä, että hallituksen esitys tuo työkaluja myös monopolin vahvistamiseksi ja pelaamisen kanavoimiseksi Veikkaukseen. Hän pitää tärkeänä sitä, että vihdoin on hallitus, joka tekee oikeansuuntaisia päätöksiä pelaamisen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi ja on käynnistänyt selvitykset pelituottojen budjettikytkyn purkamiseksi. – Luvattomia toimijoita on kaikissa järjestelmissä. Mikäli lisenssien ehdot vedettäisiin riittävän kireiksi, laskisi niiden hinta ja merkitys olemattomaksi, kun kilpailu siirtyisi luvattomille toimijoille, Saramo toteaa. – Monopolin toimintatavat voidaan päättää sellaisiksi kuin halutaan. Niitä suomalaiset viranomaiset eivät käytännössä pysty valvomaan
Vasemmistonaiset vaatii, että tulevan sote-uudistuksen myötä tulee varmistaa helppo gynekologille pääsy myös julkisen terveydenhuollon puolella. Useassa puheenvuorossa nousi esiin esimerkiksi ympäri Suomea toimivan Halpa-Halli -ketjun viimeaikainen toiminta, jossa tavoitteena on kutistaa myymäläkohtainen luottamusmiesverkosto yhteen valtakunnalliseen luottamusmieheen. Kuitenkin samalla olisi syytä kertoa kuinka veronkevennykset rahoitetaan. Kakkua ei voi samaan aikaan syödä ja säästää. Verot Valtion maksettaVaksi! hanna sarkkinen Kirjoittaja on sosiaalija terveysministeri. Poliittisilta päättäjiltä voi odottaa johdonmukaisuutta ja rehellisyyttä myös mitä tulee palveluiden rahoituspohjan varmistamiseen ja julkisen talouden tasapainoon. En näe mahdollisuuksia kokonaisveroasteen laskuun, jos haluamme pitää huolta ikääntyvästä väestöstä ja säilyttää hyvinvointivaltion. Ymmärrän, että veronkevennysten esittäminen on mukavaa ja kansa tykkää. kolumni terveydenhuolto ”Gynekologista osaamista julkisiin palveluihin” VasemmisTonaiseT on huolissaan gynekologien palvelujen saatavuudesta julkisessa terveydenhuollossa. Naiset tarvitsevat gynekologin palveluita läpi elämän. Sama epäjohdonmukaisuus pätee usein suhdannepoliittiseen ajatteluun, jossa vaaditaan nousukauden vuoksi kireämpää finanssipolitiikkaa, mutta ollaan kuitenkin keventämässä sitä veronalennuksin. Sen sijaan verovälttelyä tulisi kitkeä nykyistä tehokkaammin ja suurten omistusten verotusta vahvistaa. Valtuustoryhmän kokouksessa nousi esiin myös huoli yleissitovien työehtosopimusten tulevaisuudesta. Uskon, että Suomessa on laaja halukkuus varmistaa, että rahat riittävät ikäihmisistä huolehtimiseen, lasten ja nuorten koulutukseen, sosiaaliturvaan ja muihin tärkeisiin palveluihin. Sama puhuja voi ensin otsa rypyssä varoitella valtion velkaantumisen vaaroista, ja jo seuraavassa hengenvedossa esittää miljardiluokan veronkevennyksiä, jotka pahentaisivat julkisen talouden epätasapainoa. Näin pienija keskituloisten verotaakkaa ei tarvitsisi kohtuuttomasti lisätä väestön ikääntymisestä johtuvan menokasvun myötä. Kukapa nyt veroja rakastaisi. Politiikka KU 40 /2 02 1 | 25 432?000 25?000 Lähde: TiLasTokeskus Vuonna 1990 Suomessa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli Vuonna 2020 heitä oli jo luvut Tampereella kokoonTunuT Teollisuuden vakuttajien valtuustoryhmä keskusteli ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta laajasti ja muun muassa nosti esiin huolensa luottamusmiesten asemasta. Järjestö muistuttaa siitä, että erityisesti naiset tarvitsevat läpi elämän useita erilaisia seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita. KU Teollisuuden Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehtonen puhui Vaikuttaja-päivien 250 osanottajalle Tampereella. Kuitenkin keskustelusta näyttää usein unohtuvan se, millä kaikki maksetaan eli verot. M iia -M ar i Vi rt an en. Ehkäisyneuvontapalvelut pitää laajentaa kattamaan seksuaaliterveys kokonaisuutena. Teollisuuden Vaikuttajat on Teollisuusliiton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto. Tosi elämässä dynaamisilla vaikutuksilla katetaan vain pieni osa veronalennusten aiheuttamasta alijäämästä. Alidiagnosointi johtaa kipujen pitkittymiseen sekä pahimmillaan vakavampiin seurauksiin. Monet gynekologiset vaivat ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet ovat alidiagnosoituja. Gynekologista osaamista tulee lisätä sosiaalija terveyspalveluihin. – Monet ovat pakotettuja ostamaan gynekologiset palvelut yksityiseltä ja pienituloisilla ei usein ole varaa yksityisiin palveluihin, vaikka heillä olisi siihen pakottava tarve. KU luottamusmiehen asema turvattava työehtosoPimukset Julkisen Talouden kestävyydestä kannetaan aiheellisesti huolta. On tärkeää pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi työllisyyteen, mutta valtion suorin tapa vaikuttaa sen tuloihin ja rahoituksen kestävyyteen on verotus. Väestörakenteemme haasteellisuus on kova realiteetti, jonka edessä myös julkisen sektorin tulopohjasta on pidettävä huolta. Olisi siis rehellistä kertoa, että leikataanko alennusten kattamiseksi palveluja ja sosiaaliturvaa, otetaanko lisää valtionvelkaa vai nostetaanko välillisiä veroja. Silti keskustelu veroista on tänä syksynä keskittynyt veronkevennyksiin. Tämä voi pahimmillaan johtaa oireiden kroonistumiseen, kertoo Vasemmistonaisten puhenainen ja kansanedustaja Veronika Honkasalo. Järjestö arvioi, että palveluita on tarjolla nykyisin eriarvoisesti, eikä tilanne muutu tasa-arvoisempaan sote-uudistuksenkaan vaikutuksesta
Ilmavoimat on saamassa mitä haluaakin. Onko Suomella ja Venäjällä mitään selvittämättömiä rajatai muitakaan kysymyksiä. Niitä myytiin niin ystäville kuin vihollisillekin, välikätenä Tanskassa sijainnut yritys. Meni 15 vuotta, ennen kuin Matti Klemola laajassa artikkelissaan Helsingin Sanomissa antoi minulle synninpäästön ja totesi kirjoitukseni pääosin paikkansa pitäväksi. Ei suinkaan valtamerikelpoisten alusten tilaaminen Suomen rannikkopuolustukseen ja ilmavoimien varustaminen suurvaltojen hyökkäyskoneilla. Politiikka 26 | KU 40 /2 02 1 Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Miedot uhkaukset syytteiden nostamisesta Ydinlehteä ja siis minua vastaan toki nousivat otsikoihin. Toimituksen puhelin: 09 759 601. Tämä Suomen historian suurin yksittäinen asekauppa etenee vakaasti kuin juna. Tampellan laaja yhteistyö Israelin kanssa oli monien Suomen viranomaisten ja johtavien poliitikkojen tiedossa, mutta se peiteltiin ja suojeltiin huolellisesti. Nato-jäsenyyteemme Venäjä suhtautuisi kielteisesti ja sanoo vastaavansa siihen omalla tavallaan. Vaikka poliittinen ja sotilaallinen johto ei uskone Venäjän uhkaan, ei se aktiivisesti torjukaan sillä pelottelua. Myös verkkosivuilla keskustellaan. Tuskin on päästy eroon tästä harharetkestä, kun suomalaisia joukkoja on päätetty lähettää Maliin, Ranskan entiseen siirtomaahan. Toimittajilla on henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Oli melkein huvittavaa, että ollessani Pasilan uutisstudiossa kommentoidakseni iltauutisissa Biafran sodan tapahtumia uutistenlukija Heikki Kahila tuli kysymään, olisiko minulla tuoretta Ydin-lehden numeroa. Hesarikin uutisoi puolustuspoliittista selontekoa myyvästi ”puolustusyhteistyö on pelote Venäjää vastaan”. KuKa on köyhän asialla. Saman tien sain kehotuksen mennä keskusrikospoliisin päällikön kuulusteluun. Suomenkin valtionjohto turvautui rutiininomaisesti valehteluun bisneksistä. Oma kommenttini Biafrasta tuli heti perään. Myös valtamedia huolehti siitä, että häntä ei tunnettu ja että hänen suuret bisneksensä jäivät pimentoon. Jos sotilasjohto varustautuisi oman alueen puolustamiseen, silloin maavoimien, ilmatorjunnan ja ohjuspuolustuksen hankinnat olisivat tärkeimmät. Venäjällä pelottelu on tukahduttanut tehokkaasti kriittisen keskustelun HX-hankkeesta ja koko turvallisuuspolitiikasta. En tietenkään kertonut. Viranomaiset ummistivat silmänsä. Tajusin astuneeni isoille varpaille, kun menin puolustusministeri Sulo Suorttasen järjestämään tiedotustilaisuuteen. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset Hämeentie 105 a 00550 Helsinki Sähköpostitse osoitteeseen lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun yleisönosasto Valtamedian osallisuus Suomen ja Israelin välisen asekaupan pimittämiseen tuli minulle hyvin selväksi vuonna 1968. Olin saanut ensin epämääräisiä ja sitten täsmällisiä tietoja yhteistyöstä ja erityisesti Tampellan keskeisyydestä siinä. Afganistanin-reissusta voisi ottaa oppia ympäristöja ilmastokriisin ja ydinaseiden aikakaudella. Kun jatkosota loppui, jäi Tampellaan koko joukko tykkejä, kranaatinheittimiä, kranaatteja ja ennen kaikkea ammattitaitoa, patenttejakin. Mutta asian päättäminen on Suomen vallassa. Kymmenen miljardin hävittäjäkauppa on heille kuin hunajaruukku. Pertti Pokki Laitilasta kuvasi hyvin tuota kotitalousvähennyksen merkitystä/merkityksettömyyttä (KU 35/21.) Hitaana hämäläisenä olin jo kauan aikonut kirjoittaa samasta aiheesta, mutta nythän Pertti teki sen puolestani. Liittoutuneiden valvontakomissio ei hyväksynyt niiden myyntiä ulkomaille, ja asekätkijäupseeritkin asekauppa kukoistaa Suomessakin otettiin kiinni. Olihan minul la, ja niin se meni illan ykkösuutiseksi. Otteita näistä keskusteluista voidaan julkaista lehdessä. Matti Mörttisen kirjoittama Shlomo Zabludowicz (Into 2021) on kovan työn tuloksena dokumentoitu kertomus puolanjuutalaisesta sitkeyden ja tarmon perikuvasta. Salgad joutui myöhemmin Shlomon käsiin. Valtamedian osallisuus Suomen ja Israelin välisen asekaupan pimittämiseen tuli minulle hyvin selväksi vuonna 1968. Hannu Ketoharju Juuka Varustautuuko johtomme Venäjän uhkaan. Kun Israelin valtio, jonka intressejä ilmestyi edustamaan Shlomo Zabludovicz, halusi ostaa koko roskan, se ei käynyt. Niinpä käsissä oli arvokas, mutta myyntikelvoton vuori tavaraa. Slovenian pääministeri Janez Jansa jäi kiinni lahjusten ottamisesta suomalaiselta Patria-yhtiöltä asekaupoissa.. Julkisuudessa he esiintyvät mahdollisimman harvoin. Se osti Tampellan jäämistön ja keskeiset patentitkin. Hän halusi tietää, mistä olin tietoni saanut. Kirjoitin artikkeleita lehteeni. Siis minimitoimeentulolla eläville. Olin silloin Ylen uutistoimittaja ja sivutyönäni Sadankomitean Ydin-lehden päätoimittaja. Oli suuri pelko, että Neuvostoliitto ei sitä hyväksyisi. Teema on edelleen tarpeellinen, eikä sitä saa unohtaa. Onko järkevää tuhlata varoja kilpavarusteluun ja langeta voimapolitiikan ihailuun. Shlomoa ei koskaan vedetty oikeuteen eikä tuomittu mistään rikoksesta. Niiden keskiössä oli tamperelainen konepaja Tampella. Sotilaallisesti liittoutumattomana maana näihin suurvaltojen hankkeisiin pitäisi suhtautua pidättyvästi. No, meidän puoluehan se edeltäjineen on ollut. Verkkolehti on osoitteessa www.kansanuutiset.fi Palautetta ja uutisvinkkejä voi antaa suoraan toimitukselle. Siellä lienee ranskalaisilla yhtiöillä etuja valvottavanaan. Soltam rakensi yhteistyössä Israelin armeijan kanssa Haifan lähelle Jokneam Illitiin tehtaita, jonne Tampellan koneet ja kaiketi osa valmiista tavaroistakin laivattiin maatalouskoneina. Jotain parempaa pitäisi keksiä sen ulkopuolelle jääville. Turvallisuuspolitiikan tunnetun asiantuntijan sotahistorioitsija Pekka Visurin leimaaminen ”Venäjän vaikuttajaagentiksi” lienee siinä suhteessa pohjanoteeraus. Lisää yhteystietoja sivulla 2. Sen tapahtumat on kuvattu Mörttisen kirjassa. He saavat kaikille toimilleen poikkeuslupia, eikä lupiakaan aina tarvitse olla. Eihän todellakaan verovähennyksestä ole iloa niille, joiden ainoa eläke on kansaneläke. Kriittistä keskustelua on hyvin vähän, ja poliitikot laidasta laitaan vaikenevat. Mitään kertomisen arvoista yhteistyötä Tampellan ja Israelin välillä ei muka ollut. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. Mitä näkymiä mahtaa vielä avautuakaan HX-kaupan kautta. Jokaisesta verkossa julkaistusta uutisesta voi avata keskustelun. Siksi Tampellan Luxemburgiin perustama yhtiö nimeltä Salgad ja israelilainen Solel Boneh perustivat Israeliin yhtiön nimeltä Soltam. Enhän minä kotitalousvähennystä vastaan ole, mutta ei sillä johtavien politiikkojen retostella kannata. Hannu Järvinen Mäntsälä Köyhän asia Hornetien HanKinta 1990-luvun alussa kytki meidät Natoon ja vei sotimaan Afganistaniin. Ammattinimike on kansainvälinen asekauppias. Iltapäivälehdet ovat antaneet sivustatukea hankkeelle pelottelemalla meitä Venäjän uhalla. Vain Suorttasen ja kenraalien mielipiteet ja valheet kelpasivat julkaistaviksi. Kriittisen keskustelun vaienta misen lisäksi näin saadaan viikunanlehti ”kansain välisten tehtävien” vaatimalle asevarustelulle. En ole huomannut, että puolessa vuosisadassa mikään olisi olennaisesti muuttunut kansainvälisen asekaupan käytännöissä. Totean tässä vain, että minua ällistytti ja harmitti se, että vaikka kerroin tilaisuudessa uutta tietoa juuri Tampellasta, toimittajakollegani jättivät sen kokonaan pois jutuistaan. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Yhdestä heistä on nyt kirjoitettu elämäkerta. SuomeSSaKin on ammatinharjoittajia, jotka ovat valtiovallan, median, puolustusvoimien ja liikeelämän suojeluksessa. Varustautuuko sotilaallinen ja poliittinen johtomme Venäjän uhkaan. Tampellan kranaatinheittimistä tuli menestynyt tuote ja tavaramerkki. Paradoksaalista kyllä haikailu Natoon turvallisuuden nimissä saattaakin heikentää turvallisuuttamme
Paljonko niissä on henkilökuntaa. Vanhemmat on jätetty yksin, eikä keskustelua sosiaalitoimen kanssa synny. Kuntavaalien 2021 äänestysprosentti oli 55,1, joka oli alhaisin 70 vuoteen. Monet heistä lähettävät satoja työhakemuksia, mutta työtä ei kuitenkaan saa. Tänä keväänä Namibian puolustusministeri Peter Vilho joutui eroamaan samasta kaupasta saamansa puolen miljoonan lahjuksen vuoksi. Perhekotien eikä sijaisperheiden toimintaa ei valvota juurikaan. Puolueiden uskolliset äänestäjät menevät todennäköisesti uurnille joka alueella, mutta vaikuttaa siltä, etteivät sote-vaalit juuri kiinnosta liikkuvia äänestäjiä. Entinen puolustusvoimien komentaja Martin Shalli joutui jättämään virkansa otettuaan puoli miljoonaa dollaria lahjuksia vähän toistakymmentä vuotta sitten. Näin voidaan pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta ja taata palveluja ihmisille. Eri tutkimusten mukaan noin 60 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on osittain tai kokonaan työkyvyttömiä eli eivät pysty kokoaikaiseen työhön. Tämä kaikki huomioon ottaen on hämmästyttävää, kuinka vähän tammikuun vaalien teemoista puhutaan politiikassa ja tiedotusvälineissä. Tämän lehden ilmestymispäivästä on 108 päivää vaaleihin. Lapset saatetaan viedä myös kauaksikin perheestään ja läheisistään, sinne mistä vain sijaiskoti lapselle löytyy. Ja jos sinne tehdään valvontakäynti, lapset on puettu parhaimpiinsa. Ehdokasasettelu päättyy jo joulukuussa, ja tammikuussa valitaan Suomen ensimmäiset 1 379 aluevaltuutettua. Ensimmäisillä valtuustoilla tulee olemaan poikkeuksellisen paljon valtaa, sillä niiden vastuulla on rakentaa ne pelisäännöt ja raamit, joissa hyvinvointialueiden päätöksenteko jatkossa tapahtuu. Puolueet eivät ainakaan vielä ole tarjonneet kansalaisille syitä äänestää. Itse politiikan sisältöjen suhteen pallo on nyt puolueilla ja poliitikoilla. Pelkään pahoin, että sote-vaaleissa mennään joillain alueilla vielä siitä ali. Politiikka KU 40 /2 02 1 | 27 Viimeinen sana Sote-vaaleista pitää puhua nyt, koska muuten ne eivät kiinnosta ketään E nsi v uoden tammikuussa äänestetään Suomen historian ensimmäisissä sote-vaaleissa. Yli 50-vuotiaiden työttömien on vaikeaa saada pysyvää työtä. Saapa nähdä, miten käy tämän vaalikauden lopussa. Reilusti yli satatuhatta ihmistä on tällä hetkellä pitkäaikaistyötön eli on ollut yli vuoden työttömänä. Poliitikkojen on avattava keskustelu siitä, minkä kysymysten ympärillä vaalikamppailua käydään. Vasemmistoliiton vaaliohjelma julkaistaan marraskuun lopulla. Kuntoutusta täytyy tarjota, ja vasemmistoliitto voisi lisätä palkkatukea. He eivät kuulu työttöminä työterveyshuollon piiriin. Viime vaalikauden lopulla oli laki, jonka mukaan vanhemmat pitkäaikaistyöttömät pääsivät eläkkeelle. Tuotetaanko palvelut julkisin keinoin vai ostetaanko ne yrityksiltä tai yhdistyksiltä. Aluevaltuustojen päätettävinä on hyvin konkreettisia asioita: Kuinka monta terveyskeskusta alueella on. Birgitta Wulf Kerava miksi lapsiamme ei suojella?. Yleinen luulo on, että huostaanotettujen lasten kuuluukin olla huostassa. Jos halutaan sote-vaalien kiinnostavan ketään, on keskustelu niissä päätettävistä asioista aloitettava nyt. Toivon todella olevani väärässä, sillä matala äänestysprosentti rapauttaa koko demokraattisen päätöksenteon uskottavuutta. Nouseeko valo asekaupan korruption vastaisessa taistelussa tällä kertaa etelästä. Silloin voi aivan perustellusti kysyä, edustaako valtuustojen kokoonpano todella alueiden asukkaiden tahtoa. Valtion sinänsä yksi tärkeimpiä tehtäviä on saada työpaikka mahdollisimman monelle ihmiselle, ja näin työllisyysaste nousee ja valtio ja kunnat saavat enemmän verotuloja. Näiden pitkään työttöminä olleiden hyväksi täytyy tehdä jotain. Mika Lille Helsinki liian moni on pitkäaikaistyötön Lohdullista on kuitenkin, että Namibiassa jo kaksi korkea-arvoista henkilöä on joutunut jonkinlaiseen vastuuseen asekaupasta Kiinan kanssa. Median tehtävänä on kertoa kansalaisille siitä, mistä vaaleissa on kysymys, ja siitä, mitä puolueet tarjoavat äänestäjille. Lisäksi aluevaltuustojen työlistalla on niiden päätehtävä: päättää siitä, miten sosiaalija terveyspalvelut järjestetään alueellisesti. Pekka Peltola Helsinki olemme sa aneet kuulla monenlaisia tarinoita siitä, miten lapsemme ja nuoremme on jätetty heitteille. l Toivo Haimi Kirjoittaja on politiikan toimittaja. Näin moni pitkään työttömänä ollut saisi työtä ja työkyky säilyy paremmin. Pitkään työttömänä olleet kokevat yleensä muita enemmän terveysongelmia. Lastemme suojelu ei voi jatkaa näin, se on päivänselvää. Pahimmassa tapauksessa äänestysprosentti sote-vaaleissa voi jäädä 40 prosentin tienoille. Puolueista ainoastaan keskusta on tässä vaiheessa julkaissut ohjelman tammikuun vaaleihin
ELOKAPINA MUISTUTTAA MEITÄ SIITÄ. UUTTA YHTEISKUNTAA RAKENTAMASSA KANSAN UUTISET PUHEENAIHEET JOKA PÄIVÄ VERKOSSA WWW.KANSANUUTISET.FI. ILMASTOKRIISI JA LUONTOKATO OVAT EKSISTENTIAALISIA UHKIA