2 / 2023 Kaivos – suomi Sivu13 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. 8.2.2023 / 9 € ku.fI N
Nimetön 1 1 19.1.2023 23.31 ku.fi/tilaa Tilaus vain 89 € vuodessa
Kansan Uutisten visio Kansan Uutiset on vasemmistolainen ykkösmedia, joka tarjoaa tuoreita näkökulmia, joista nykyistä suurempi yleisö keskustelee ja innostuu. yrittäjähenkinen Valtio 20 Julkinen valta panostaa yksityiseen liiketoimintaan. Suomella voi olla siinä merkittävä rooli. Lukijat tarvitsevat Kansan Uutisten sisältöä ja näkemyksiä Suomesta ja maailman tilasta muuttaessaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Punelma on Vastatarina 48 Tiina Lehikoisen romaani keskustelee Eino Leinon teoksen kanssa. kysely Velasta 08 Onko maailmassa jo liikaa velkaa. sak:sta VastaVoimaa 10 Uusi yhdistys tukee ehdokkaita vaaleissa. orjien Portti 36 Pintaa syvemmältä. kun kaikki sortuu 56 Taiteilija Tekla Inari kuvaa kirjassaan nuorta prekaaria naista. Päätoimittaja ja toimitusjohtaja Jussi Virkkunen (09) 759 60 240 @jotfau Toimituspäällikkö Emilia Männynväli (09) 759 60 260 @emiliamannynvali Toimitus Johan Alén, toimitussihteeri (09) 759 60 313 @journalistalen Tarja Erdogan, verkkosihteeri (09) 759 60 354 Toivo Haimi, toimittaja (09) 759 60 270 @toivohaimi Kai Hirvasnoro, toimittaja (09) 759 60 232 @hirvasnoro Jussi Joentausta, verkkotoimittaja, valokuvaaja (09) 759 60 355 Tuula Kärki, politiikan toimittaja (09) 759 60 344 @TuulaKarki Kansan Uutiset Oy:n hallitus Sini Niva, hallituksen puheenjohtaja Elina Hämäläinen Risto Kalliorinne Mikko Koikkalainen Tuula Kärki Janne Mäkinen Katja Syvärinen Karoliina Öystilä Kansan Uutisten missio Kansan Uutiset on vasemmistoliittoa lähellä oleva journalistisesti riippumaton yhtiö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistaminen julkaisemalla monikanavaista mediaa vasemmistolaisten arvojen edistämiseksi. muoVi, öljyn laPsi 60 Tere Vadénin essee. Viimeinen sana 67 Emilia Männynvälin kolumni. Kansan Uutisten lukijat ovat kriittisiä, he haluavat ymmärtää ja vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Kansan Uutisten vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta merkittävästä virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Paluu juurille 52 Haastattelussa rap-artisti Julma H. Yritys ei anna hyvitystä vähäisestä paino-, painatustai taittovirheestä, joka ei vähennä ilmoituksen mainosarvoa. Vastuu virheistä ja reklamaatiot Kansan Uutiset pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sopimatonta ja lainvastaista materiaalia. kiky meni kouluun 12 Kilpailukykysopimus on seitsemänvuotias. sisältö 2/2023 ajassa dialogi taustat ISSN 0357-1521 www.ku.fi Käyntija postiosoite Hämeentie 105 A 00550 HELSINKI (09) 759 601 ku@kansanuutiset.fi Tilausasioissa lähetä sähköpostia tilaukset@kansanuutiset.fi tai soita numeroon (09) 759 60 208 (palvelemme puhelimitse maanantaista tiistaihin kello 9-12). Painopaikka PunaMusta 2023. Ilmoitusmyyntimme palvelee sähköpostiosoitteessa ilmoitukset@kansanuutiset.fi. Kansan Uutisten brändimielikuva on positiivinen ja rakentava. metsien Puolustaja 24 Menimme metsäasiantuntijan kanssa metsään ja puhuimme hiilinieluista. Vedystä Virtaa 28 Suomessa on vireillä useita vetytalouden hankkeita. Ilmoituksen jättäjä on vastuussa ilmoituksestaan ja sen sisällön lainmukaisuudesta. Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi. Päästöttömään maailmaan 13 Vihreä siirtymä tarvitsee metalleja ja mineraaleja. ukraina ehjäksi 32 Sodan jälkeen alkaa jälleenrakennus. 3 Putin lietsoo sotaa 04 Pääkirjoitus. uudenlaista teollisuusPolitiikkaa 41 Ville Lähde pitää mahdottomana ajatusta maametalleista uutena Nokiana. syVänmeren kaiVokset 38 Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia on mahdotonta arvioida syvällä meren pohjassa
Tässäkin lehdessä peräänkuulutettiin päätöksentekoon vauhtia, kun ehkä maltti olisi ollut enemmän paikallaan. Putinin Venäjä ajoi Suomen Natoon, Suomen eliitti ei siihen olisi ikinä yksin kyennyt. Samalla eteni ennätysvauhtia prosessi, jonka myötä Suomi ja Ruotsi päätyivät hakemaan sotilasliiton jäsenyyksiä. Ei tullut, mutta talousvaalit on tulossa. Nato-jäsenyydestä voi perustellusti olla monta mieltä, mutta yksi asia on varma. Kivinen sanoi KU:n verkkosivuilla joulukuussa julkaistussa haastattelussa, että Putinin Venäjässä ei ole mitään vasemmistolaista. On helppo olla samaa mieltä Aleksanteri-instituutin entisen johtajan Markku Kivisen kanssa. Surullista kehityksessä on se, että uhkiin on lähdetty vastaamaan pitkälti sotilaallisin keinoin. Monikriisisessä maailmassa kansallisvaltiot eivät kykene yksin vastaamaan kaikkiin uhkiin. Venäjä ei kuitenkaan ole perääntymässä. Jos Ukraina lopettaa sotimisen, se katoaa. Sotilasliitto Naton jäsenyyden kannatus pomppasi ennätyksiin pian Venäjän hyökkäyksen alettua. Rohkaisevaa on, että Ukrainaa on tuettu monin eri tavoin. Samalla on ymmärretty, että kansallisvaltioiden Eurooppa tarvitsee yhtenäisyyttä. Itsekritiikkiä tulee myös KU:n harjoittaa. Aseiden lisäksi Ukraina tarvitsee paljon muutakin, mutta nyt puhuvat eniten aseet. Venäjää johti silloinkin ukrainalaisia raa’asti murhannut ihminen, Josif Stalin. Putinille Ukrainaa ei itsenäisenä valtiona ole olemassa. Hallinto saa koko ajan enemmän fasistisia piirteitä. helmikuuta 2022 Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Ainoastaan Neuvostoliiton käymä toinen maailmansota, sopivasti historian käänteitä vääristeltynä, sopii Putinin kertomukseen. Kremlissä kuviteltu paraatimarssi on muuttunut kulutussodaksi, jossa satoja tuhansia ihmisiä on kuollut ja haavoittunut. 24. Päinvastoin, käytännössä diktaattorin asemaan noussut Putin on kiihdyttänyt entisestään maan militarisointia. Monelle vasemmistolaiselle Suomen päätyminen Naton jäseneksi on järkytys. Suomessakin on hehkutettu, kuinka puolustusvoimat saa monta miljardia lisää aseostoihin. v uosi sitten KU:n pääkirjoituksen otsikko kuului ”Euroopassa on yksi sodanlietsoja – Vladimir Putin”. Nyky-Venäjä ammentaa periaatteensa valkoisen Venäjän historiasta. Kuten osuvasti on todettu: Jos Venäjä lopettaa sotimisen, sota päättyy. Reaktio Venäjän hyökkäyssotaan on Euroopassa ollut samaan aikaan rohkaiseva ja surullinen. 4 Sotaa lietSoo euroopaSSa edelleen vain putin pääkirjoitus loittamilta alueilta, ei sota voi päättyä. Olisiko Nato ollut sittenkin helpompi teema?. Se on myös surullisinta nykyisessä tilanteessa, koska mistään tällaisesta ei ole merkkejä. Samalla on monia vasemmistolaisia, jotka jäsenyyttä kannattavat. Euroopassa on tämä myös ymmärretty. Venäläisten sotarikokset ovat olleet puistattavia. Yhteiskuntien militarisoituminen ei ole koskaan ollut hyvä asia. Niin kauan kuin Venäjä ei ole valmis myönnytyksiin, mikä tarkoittaisi käytännössä vetäytymistä kaikilta sen valVaSemmiSto pelkäSi, että kevään vaaleista tulisi Nato-vaalit. Suomi oli vuosi sitten hyvin erilainen maa. Olisi varmasti paikallaan tehdä kunnon tutkimus tuosta keväästä ja siitä, kuinka nopeasti Suomessa tehtiin hyvin merkittävä päätös ja päädyttiin allekirjoittamaan todella ongelmalliseksi osoittautunut yhteisymmärryssopimus Turkin kanssa. Tilanne on edelleen sama, sotaa lietsoo vain yksi taho
5 Tuho jaTkuu 01 ajassa Venäjä on jatkanut tuhoamissotaansa Ukrainassa vuoden ajan. Kaupunkeja on raunioitunut, ja satojatuhansia ihmisiä kuollut. Rauhasta ei puhu kukaan.. Tuloksena on paikalleen jämähtänyt sota
Yksi ongelma valtion palkitsemisessa toki on. Taloustieteilijä Mariana Mazzucato on osoittanut, kuinka libertaarien johtotähdeksi noussut Elon Musk on saanut miljardien edestä julkisen vallan tukea. Samoin moni muu tuote on syntynyt sen vuoksi, että valtio on panostanut perustutkimukseen. Yhden tekijän soisi kuitenkin saavan kunniaa enemmän – valtion. Kuka noutaisi sen puolesta palkinnon. 6 ajassa SuomeSSa on totuttu hehkuttamaan yrityksiä ja niiden roolia talouskasvun luojana. Pari sanaa valtion roolista k u va t: k u :n a r k is to. Yhteinen nimittäjä jutuille on myös valtio, joka näyttelee merkittävää roolia: jos poliitikot eivät olisi näyttäneet suuntaa yrityksille, eivät ne nyt suuntaisi panostuksiaan vihreään siirtymään. Ei yrityksiä pidä tietenkään vähätellä. Tässä lehdessä syvennytään raakaaineisiin ja vihreään siirtymään useissa jutuissa
Toimeentulotuen jälkeen vaje viitebudjettiin on yhä noin 260 euroa. tammikuuta. Tampereella asuvalla vaje on 346 euroa. Esimerkkitapauksissa peruspäivärahaa saavalle syntyy oikeus myös toimeentulotukeen. 7 SOSTEn julkiSTama selvitys osoittaa pienimpien perusturvaetuuksien olevan jo nyt kaukana kohtuullisen toimeentulon minimin tasosta. Le h tik u va. twitter Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson 26. Riittävää minimitasoa mitataan Kuluttajatutkimuskeskuksen laskemilla viitebudjeteilla. Suomessa elää köyhyystai syrjäytymisriskissä lähes 800 000 ihmistä. Toimeentulotuen jälkeenkin vajetta suhteessa viitebudjettiin jää vielä noin 158 euroa. SOSTEn selvityksessä havainnollistetaan esimerkkilaskelmilla, kuinka kaukana pienimmät perusturvaetuudet ovat kohtuullisen minimin tasosta. Kahden työttömän aikuisen ja kahden lapsen perheellä vajaus on Helsingissä 675 euroa ja Tampereella 577 euroa. ajassa Perusturvaa vahvistettava, ei leikattava Suomessa elää köyhyystai syrjäytymisriskissä lähes 800 000 ihmistä. Niiden tarjoama toimeentulo on niukka, kun sitä verrataan väestön keskimääräiseen kulutukseen Tilastokeskus kertoi tänään, että palkansaajien reaaliansiot laskivat viime vuonna enemmän kuin 60 vuoteen. Pienituloisuus ja rajusti kasvaneet elinkustannukset ovat myrkyllinen yhdistelmä. Perusturvan varassa elävien on selvittävä vielä huomattavasti pienemmällä summalla kuin mitä viitebudjetit suosittelevat. Työssäkäyvien köyhyys on valitettavasti tosiasia Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä yksin asuvan peruspäivärahaa saavan työttömän miehen on pärjättävä 389 euroa viitebudjettia pienemmällä summalla kuukaudessa
Vuonna 2021 prosenttiluku oli 247 prosenttia. 3. Luonnon kestokyky on ylittynyt jo kauan sitten, maailma elää kuudetta sukupuuttoaaltoa.. Mutta onko maailmassa jo liikaa velkaa. Kansainvälisen valuuttarahaston tilastosta huomaa, että velka-aste nousi huomattavan kovaa kyytiä 1980-luvulla, sen jälkeen kasvu on ollut tasaisempaa. Koko maailman velka-aste on noussut hurjaa vauhtia oikeastaan koko ajan. 8 Yhdysvaltain julkisen velan määrä on ylittänyt jo 31 biljoonaa dollaria. Sitä pohdimme tällä kertaa kuukauden kysymyksessä. Kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö siis julistaa, että keskuspankkien löperö rahapolitiikka on velkaantumisen taustalla, ei väite kestä kovin tarkkaa tarkastelua. Kuva: Lehtikuva/ Mandel Ngan Vuonna 1970 maailmanlaajuinen julkinen ja yksityinen velka suhteessa bruttokansantuotteisiin oli hieman yli 100 prosenttia. Ja mikä velka onkaan kaikkein tärkeintä. Yksityistä velkaa maailmassa on huomattavasti enemmän kuin julkista. Puhuttaisiinko vaihteeksi velasta Kolme faKtaa velasta 1. 2. Maailman velka-asteen jyrkin nousu osuu 1980-luvulle. Suurimmat pomput 2000-luvulla on nähty 2008 finanssikriisin ja koronakriisin aikaan
Vanha viisaus pätee edelleen: kuolleella planeetalla rahalla ei ole hirveästi merkitystä. Kesällä edessä voi olla entistä vaikeampi tilanne, kun joet eivät saa vettä sulavista lumista. Velkoja pystyttiin silloin maksamaan yhä korkeammilla nimellispalkoilla ja -tuloilla. mika maliranta Johtaja, Labore Globaalisti on yhä enemmän tahoja, joilla on saatavia. Jos kuitenkin osa rahavarallisuudesta kohdentuu toimintaan, joka ei kasvata kokonaistuotantoa (kuten keinotteluun rahoitusmarkkinoilla), on seurauksena yksityisen sektorin velkasuhteen kasvu. A n tt i Y r jö n en et lA ju ss i jo en tA u st A. Tämä tuo talouteen epävakautta, jos velkomisen niin sanottu ketjukirje alkaa purkautua. Ekologinen kriisi on talven aikana näkynyt muun muassa Alpeilla, missä lunta on ollut poikkeuksellisen vähän. Maailma on velkaantunut hurjaa kyytiä jo pitkään. Tämä johtuu siitä, että ne, joilla on saatavia, ovat usein suunnitelleet taloudellisen toimintansa ajatuksella, että saatavia saa. Tällaisia velkoja on hirveän vaikea purkaa, mutta inflaatio hoiti näitä velkoja silloin pois. Toisen maailmansodan aikana valtiot velkaantuivat voimakkaasti kansalaisilleen. Velkakirjat olivat nimellisiä, ja niiden arvo laski inflaation vuoksi. lauri HOlappa Tutkija, Helsingin yliopisto kaikki kierrossa oleva raha syntyy velkasopimusten solmimisen sivutuotteena. Jos esimerkiksi yritys sopii pankin kanssa tekevänsä miljoonan euron velkarahoitteisen investoinnin, syntyy tässä yhteydessä miljoona euroa rahavaroja talouteen kiertoon. Näin tiivisti Britannian labour-puolueen veteraanikansanedustaja Dennis Skinner vuonna 2017, mistä rahat uudistuksiin. Jos tämä suhde alkaa mennä erittäin suureksi globaalilla tasolla, on ketjureaktion vaara. Kaikki rahavarat eivät koskaan kohdennu arvonlisäystä kasvattavaan toimintaan, minkä vuoksi etenkin yksityiset velkasuhteet ovat kriisejä lukuun ottamatta nousseet läpi modernin kapitalismin historian. 9 Politiikan vetomittari Leikkaaminen on kokoomukselle helppoa. Oireellista on myös se, että julkisessa keskustelussa puhutaan vain julkisesta velasta, vaikka yksityisen sektorin velkakestävyys on heikompaa kuin julkisella sektorilla. Erityisesti tasavallan presidentin Sauli Niinistön kommentit ovat saaneet paljon julkisuutta. Korkojen noustessa on alkanut taas perinteinen velkakeskustelu, jossa velkakammo elää vahvana. Jussi virkkunen Päätoimittaja, KU me vain lainaamme rahat, kuten yksityinen sektori. Avainsana on, että kyllähän tämä tuo epävakauden uhan globaaliin talouteen, että velkojia ja velallisia on yhä enemmän. Eli yhä useampi, jolla on saatavia, ei saakaan saataviaan. Parhaassa tapauksessa syntyneet rahavarat kasvattavat kokonaistuotantoa samassa määrin kuin talouteen syntyy uutta velkaa. Samaan aikaan vastapuolella on tietysti vastattavaa eli on velkojia ja velallisia. Enää puuttuu tieto mistä miljardi kaivetaan. Ongelmallista yksityisen velkasuhteen kasvu on erityisesti silloin, jos se on poikkeukselliseen nopeaa ja jyrkkää. Moderni kapitalistinen rahatalous kun elää velasta. Lajikato etenee hurjaa vauhtia, kun jatkuvasta kasvusta elävä järjestelmä vaatii uusia resursseja. Globaali finanssikriisi syntyi tällaisen prosessin seurauksena ja vaaran merkkejä on jälleen ilmassa. Velallisen ja velkojan välille syntyy jännite. ajassa OnkO maailma ylivelkaantunut. Puolue lupaa leikata julkisesta hallinnosta miljardin. Yksi asia on puuttunut velkakeskustelusta tyystin, ja se on velka luonnolle. Tähän kiinnitti huomiota vähän aikaa sitten BIOStutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas. Tästä lähtee ketjureaktio
Tälle on laitettava loppu. Sinulla on oikeus olla juuri sinä, eikä kukaan muu voi määritellä, kuka sinä olet.. Riippumatta siitä, että puhutaanko yksilöurheilijasta tai joukkueurheilijasta, niin muutoksia tarvitaan kipeästi. 1 ajassa InternetIssä sanottua En jaksa laittaa kaikkia niitä epäkohtia, joita ammattiurheilijoiden sosiaaliturvaan liittyy. Timo Furuholm Pia lohikoski Pakkoyrittäjyydestä uhkaa tulla suomalaisten työmarkkinoiden pysyvä ilmiö. hanna sarkkinen Transihmisten ihmisoikeuksien edistäminen ei ole keneltäkään pois
– Sen tarkoitus on tukea vaaleissa ehdokkaita, jotka ymmärtävät työelämän kysymyksiä työntekijöiden näkökulmasta. HuHtiKuun AlussA käytävät vaalit ovat monella tapaa merkittävät. Sen säännöt mahdollistavat monenlaista toimintaa, hän sanoo. Suurimmat kampanjat ovat olleet elinkeinoelämän tukemilla ehdokkailla. Se tarkoittaa pienituloisten näkökulmasta, että sosiaaliturvasta ollaan leikkaamassa, jos Pro markkinatalous -henkiset ehdokkaat saavat valtaa. on?demokratiateko,. Ne on määritelty yhdistyksen verkkosivuilla seuraavasti: reilun työelämän edistäminen, hyvinvointija sopimusyhteiskunnan tukeminen sekä sellaisen yritysten toimintaympäristön edistäminen, jossa kilpailuetua ei voi saada sääntöjä rikkomalla. Vaalikampanjoiden kustannukset ovat vaali toisensa jälkeen nousseet. – Yhdistyksen tavoitteena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta. Tämä on omalla tavallaan vastavoima sille, Syvärinen sanoo. Tietyllä tavalla SAK:n yhdistys on perustettu vastavoimaksi Elinkeinoelämän keskusliiton Pro markkinatalous -yhdistykselle. – Olemme kuulleet hyvin voimakasta puhetta työntekijöiden oikeuksia vastaan. – Tiedämme, miten vahvasti yrittäjät ja työnantajat kanavoivat rahaa ehdokkailleen. – Ja vielä se, että tässä vaiheessa on ruvettu keskustelemaan, mistä pitää leikata ja kuinka paljon. Syvärinen painottaa, että kaikkien puolueiden ehdokkaat voivat saada tukea. Mielestämme tämä on demokratiateko. SAK perusti sitä varten Pro reilumpi yhteiskunta -yhdistyksen viime vuonna. Me haluamme tukea, että myös meidän tavoitteisiimme sitoutuneet ehdokkaat saavat näkyvyyttä ja pystyvät tekemään uskottavia kampanjoita. Katja?Syvärinen?sanoo. 1 1 ajassa –?Yhdistyksen?tavoitteena?on?lisätä?vaali?rahoituksen?avoimuutta.?Mielestämme?tämä. SAK rAKenSi vAStAvoimAn eK:n vAAliyhdiStyKSelle KesKusjärjestö sAK on aloittanut oman vaalirahoitushankkeensa. Ainoa ehto tuelle on se, että ehdokas jakaa yhdistyksen tavoitteet. JUSSI?VIRKKUNEN ”Kaikkien puolueiden ehdokkaatvoivat saadatukea.” A n tt i Y r jö n en. He haluavat puuttua esimerkiksi työttömyysturvan kestoon tai sen suuruuteen, lakko-oikeuteen ja moneen muuhun olennaiseen kysymykseen, Syvärinen tiivistää. Yhdistystä ei Syvärisen mukaan ole perustettu vain kevään eduskuntavaaleja ajatellen. Tämä on lisännyt entisestään vaalirahoituksen tarvetta. Syvärinen sanoo, että edessä on vääntö työelämän tulevaisuudesta. Työntekijäehdokkaat tekevät usein omilla rahoillaan pieniä kampanjoita. – Läpimenneiden ehdokkaiden kampanjat ovat olleet hyvin kalliita. On tahoja, jotka haluavat puuttua työsopimusten yleissitovuuteen. EK:n yhdistys jakaa vaalitukea kaikkiaan 1,5 miljoonaa euroa. Yhdistyksen rahoitus tulee suoraan SAK:lta, kuvaa yhdistystä sen hallituksen puheenjohtaja Katja?Syvärinen
Kiky-sopimuksessa siirrettiin työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi työntekijän työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sosiaaliturvamaksua. Tarmo Hietamaa, Akaa Hannu Hiltunen, Lahti Leo Leppäkoski, Turku Onnea voittajille ja vielä kerran kiitos paitsi vastaajille myös kaikille lukijoillemme! kiky tuLi kouLuikään Seitsemän vuotta täyttävä kiky-sopimus käy edelleen palkansaajien kukkarolle. Seuraava iso ponnistus on huhtikuussa koittavat eduskuntavaalit. Vastauksia tuli runsaasti, kiitos siitä. Siihen sisältyneet julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaus sekä vuosittaisen työajan pidentäminen ovat jo poistuneet. Onnetar suosi alla olevia henkilöitä. Se ilahduttaa. SAK:laisen Sähköliiton hallitus on laskenut, että keskituloinen liiton jäsen on vuosittain ottanut kontolleen noin tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja. Kai HirvaSnoro Le h tik u va /h eik k i Sa u k k o m a a. Palaute oli pääosin hyvää – joissakin kohdissa jopa erittäin kiittelevää. Sen sijaan työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen korotukset ja työnantajapuolen vastaavan suuruiset maksuhelpotukset ovat käytössä tänäänkin. Liitto toivoo puolueiden nostavan eduskuntavaaliohjelmissaan asian esille. Vaalien aiheita on käsitelty KU:ssa jo paljon, mutta maaliskuussa luvassa on vaaleihin keskittyvä numero. Näiden siirtämistä takaisin työnantajille työntekijäliitot kannattavat. Lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kolme 50 euron arvoista lahjakorttia. Se auttaa meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi. 1 2 ajassa LukijakyseLyn satoa Kysyimme viime vuoden loppupuolella lukijoiden mielipidettä uudistuneesta lehdestä. Juha sipilän hallituksen kilpailukykysopimus – kiky – täyttää seitsemän vuotta helmikuun lopussa. Inflaatio on pahimmillaan syönyt ostovoimaa niin, että työntekijän on punnittava, onko palkkapäivänä etusijalla asuminen, syöminen vai esimerkiksi sähkölaskun maksaminen. Samalla on sanottava, että ilahduimme myös saamastamme kritiikistä. Sähköliiton mukaan palkansaajien palkankorotusvaatimukset ovat oikeutettuja
1 3 UUsi maailma maan UUmenista 02 taustat Vihreä siirtymä vaatii toteutuakseen ennennäkemättömän määrän raaka-aineita.
1 4
1 5 Yhteiskunnan siirtyminen päästöttömäksi nostaa metallien ja mineraalien kysynnän ennennäkemättömän korkealle. Jostain ne on silti louhittava. Teksti Toivo Haimi Kuvitus Siru Tirronen PääSTöTön maailma louHiTaan maan alTa. Raaka-aineiden louhinta ei ole ongelmatonta puuhaa
Kaivoksen päätaso on 1 400 metrin syvyydessä. Jos seisoo sen edessä ja katselee ympärilleen 360 asteen kierroksella, on kaikki näkyvissä ”KaikkiSuomenkaupungit onrakennettukaivosalan tuotteilla.”. Pyhäsalmen kaivoksen pääluottamusmiehenä työskentelee Jouni Jussinniemi. Ja lisää uusiutuvaa sähköä, erityisesti tuulivoimaa. – Otetaan esimerkiksi Helsingin päärautatieasema. Kaivoksista tulee kaikki Pyhäsalmella, Pyhäjärven kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla, sijaitsee Euroopan syvin kaivos. Se on myös täysin välttämätön, sillä jos koko teollistunut maailma ei vähennä radikaalisti päästöjään, edessä on ilmaston lämpeneminen katastrofaalisin seurauksin. Vihreä siirtymä tarkoittaa maailman muuttamista päästöttömäksi: liikenteen sähköistämistä ja energiantuotannon muuttamista uusiutuvaksi. Pohjimmiltaan hän on kuitenkin kaivosmies. Lisää sähköautoja, lisää raideliikennettä, lisää sähköautojen latauspisteitä, lisää akkuja. Ensin kurkistetaan syvälle maan uumeniin. Syvyyttä voi havainnollistaa ajattelemalla maan alle kymmentä Näsinneulaa allekkain. Jussinniemi on myös Pyhäjärven kaupunginvaltuutettu sekä vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. Nämä kaikki vaativat toteutuakseen aivan valtavan määrän raaka-aineita. Hän kertoo, että kaikki Suomen kaupungit on rakennettu kaivosalan tuotteilla. 1 6 Teollisuuden, liikenTeen ja koko yhteiskunnan vihreä siirtymä on kunnianhimoinen projekti. Mutta palataan niihin myöhemmin. Jussinniemen puheesta välittyy arvostus ja kunnioitus kaivosalaa kohtaan. – Jo kolmannessa polvessa, Jussinniemi sanoo
Esimerkiksi hiilettömän vetyteräksen valmistaminen vaatii valtavasti sähköä. Se taas tarkoittaisi, että esimerkiksi Venäjä voisi käyttää luonnonvarojaan diplomaattisena aseena samalla tavalla kuin se käytti energia-asettaan aiheuttamalla energiakriisin Eurooppaan Ukrainan sodan vuoksi. Sähköautojen valmistukseen tarvitaan neljä kertaa enemmän kuparia kuin fossiilisilla polttoaineilla kulkevien autojen. Päästötönmaailma tarvitseerakennusmateriaaleikseen kolmemiljardiatonnia erimineraaleja jametalleja.. Litiumin tarpeen on puolestaan ennustettu nousevan seuraavien vuosikymmenten aikana noin 40-kertaiseksi, koboltin ja nikkelin tarpeen noin 20-kertaiseksi. Tarjontaa kuitenkin joutuu etsimään kauempaa. Sekä Venäjällä että Kiinalla on laajat luonnonvarat, ja vihreää siirtymää tekevä Eurooppa saattaa ajautua tuontiriippuvaiseksi niistä. Eniten mineraaleja tarvitaan merituulivoimalla tuotettuun energiaan. Euroopassa käytetään maailman metalleista noin viidesosa, mutta maanosamme tuottaa niistä vain noin kolme prosenttia. Venäjän eristäminen kansainvälisestä yhteisöstä Ukrainan sodan vuoksi, Kiinan supervaltapyrkimykset ja edelleen jatkuva pandemia korostavat tätä entisestään. Puhumattakaan energiantuotannosta. Maailmanpankin laskelmien mukaan päästötön maailma tarvitseekin rakennusmateriaaleikseen kolme miljardia tonnia eri mineraaleja ja metalleja. Merituulivoiman mineraalintarve verrattuna maakaasuun on noin 15-kertainen. 80 prosenttia kaikesta maailman koboltista sijaitsee Kongon demokraattisen tasavallan alueella. Käytännössä kaikki maailman koboltti taas tuotetaan nikkelin ja kuparin sivutuotteena lähinnä Afrikassa. Tuulija aurinkovoiman rakentaminen tarvitsee huomattavasti enemmän kuparia ja sinkkiä kuin saman energiamäärän tuottaminen ydinvoimalla tai fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä, maakaasulla tai öljyllä. Tulevaisuudessa raaka-aineiden kysyntä kasvaa entisestään, sillä myös energiaa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän. Toisin sanoen Euroopan unioni on pääsääntöisesti kolmansien maiden tuonnin varassa, mikä joko saa EU-maat tukemaan korruptiota ja kehittyvien maiden riistoa tai tekee sen geopoliittisen aseman haavoittuvaksi. Nekin vaativat raaka-aineita, erityisesti nikkeliä, litiumia ja kobolttia. Maan itäosissa on toisen Kongon sodan (1998– 2003) jäljiltä edelleen levotonta, ja maassa vaikuttaa lukuisia aseellisia ryhmiä, jotka surmaavat siviilejä. Kiveä, metalleja ja mineraaleja, kaikki on kaivettu maan sisältä. Ratkaisu on sähköistämisessä, mutta sitten päästäänkin pulman äärelle. Koboltti Kongon varassa Kysyntää kaivosteollisuuden tuotteille siis on. On arvioitu, että vihreän siirtymän ansiosta kuparia tarvitaan seuraavien 25 vuoden aikana yhtä paljon kuin sitä on tuotettu koko tähänastisen ihmiskunnan historian aikana. Siksi niistä onkin luovuttava mitä nopeammin. 1 7 oleva käytännössä kaivosalan tuottamaa. Kuparin tapauksessa suurin tuottajamaa on Chile, jonka osuus maailman kuparintuotannosta on noin 27 prosenttia. Kysyntää siis on. Päätös osoittautui myöhemmin virhearvioksi, sillä kuparin hinta ampaisi ennenkuulumattomiin lukemiin 2000-luvulla. Vielä suurempi kuparin hinnannousu on todennäköisesti edessä. Kyseinen valtio on poliittisesti erittäin epävakaa, ja sen kansa on mittavista luonnonvaroista huolimatta hyvin köyhää. Sen aiheuttajana on vihreä siirtymä. Pelkästään nykyisen sähköntuotannon ja siirron muuttaminen päästöttömäksi vaatii huikean määrän perusraaka-aineita, eli metalleja ja mineraaleja. Pyhäsalmen kaivoksesta on louhittu kuparia ja sinkkiä viimeisten kuudenkymmenen vuoden ajan. Kuparia, sinkkiä, nikkeliä, litiumia, kobolttia Tähän asti yhteiskunta ja talous ovat pyörineet fossiilisten polttoaineiden varassa. Jotta liikenne saadaan sähköistettyä ja ihmiset ja tavarat kulkemaan sähköautoilla, tarvitaan entistä tehokkaampia akkuja. Etenkin kuparille, joka on eräs tärkeimmistä vihreässä siirtymässä tarvittavista raaka-aineista. Kuparia käytetään esimerkiksi voimaloissa, siirtoverkoissa ja moottoreissa. Pyhäsalmen kaivoksen omisti aikanaan valtionyhtiö Outokumpu, joka päätti parikymmentä vuotta sitten myydä kupariliiketoimintansa pois ja keskittyä ruostumattoman teräksen tuotantoon. Ne ovat energiatehokkaita ja helppokäyttöisiä, mutta kuolettavan vaarallisia ilmastolle ja ympäristölle. Maan kaivosteollisuus on huomattavan korruptoitunutta
– Mutta jos raaka-aineita pitää louhia, niin jonnekin se kaivos on laitettava. Ja se on laitettava sen malmiesiintymän päälle. Tulevina vuosikymmeninä raaka-aineiden kysyntä kasvaa jopa kymmentai kaksikymmenkertaiseksi. Kaivostoiminta on aiheuttanut myös mittavia ja paljon julkisuutta saaneita ympäristövahinkoja. Ei minun takapihalleni – mutta jonkun kyllä Jouni Jussinniemi näkee metallien ja mineraalien kasvavassa kysynnässä suomalaiselle kaivosteollisuudelle paikan menestyä. Kaivostoiminta on yksi ratkaisu raaka-ainepulaan. – Kaivoksille tarvitaan paitsi osaavia työntekijöitä, myös työnjohtajia ja insinöörejä. Käytännössä kiertotalouden hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että rikkinäiset, tarpeettomaksi käyneet tai vanhentuneet sähkölaitteet kierrätetään prosessissa, jossa niistä otetaan irti kaikki sellainen, jota voitaisiin hyödyntää uudelleen. Se tosin tarkoittaisi nykymuotoisen, paljon energiaa vaativan yhteiskuntamallin loppua sellaisena kuin me sen tunnemme. Kysymys kuuluu, hankitaanko ne Suomesta vai ulkomailta. 1 8 EU:n sisämarkkinakomissaari, ranskalainen Thierry Breton onkin linjannut jo syksyllä 2020, että EU:n pitää vahvistaa omaa ensisijaisten raakaaineiden tuotantoa. Hänen mielestään Talvivaaran tapauksessa kyse oli alalle epätyypillisestä huolimattomuudesta, jossa tehtiin monta asiaa päin helvettiä. Metallien ja mineraalien louhiminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta toimintaa. – Kaivostoiminnan volyymillä me emme voi kilpailla Aasian ja Etelä-Amerikan suurten tuottajien kanssa, se on selvää. Lisäksi elektroniikkakomponentit ovat monimutkaisia, ja kierrätettävistä laitteista on vaikea saada metalleja ja mineraaleja talteen. Oikeastaan edessä on tilanne, jossa kaikkia tyydyttävää ratkaisua ei ole. Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloite, joka pyrkii perustamaan malminetsinnältä ja kaivostoiminnalta kokonaan kiellettyjä alueita, sai tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta helmikuussa 2022. Euroopan vihreän siirtymän tarvitsemat raaka-aineet voidaan hankkia EU-maista, kuten Suomesta. – Aivan varmasti. Sen sijaan Aasiassa ja Afrikassa kaivostoimintaan liittyy suoranaista riistoa, työtapaturmia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Jussinniemi sanoo, että Suomessa kaivostoimintaa voidaan harjoittaa eettisesti ja ekologisesti kestävästi sekä turvallisesti. Onko muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi Valamon ja Lintulan luostareiden lähelle suunniteltuja kaivoksia vastustamaan perustettiin Pro Heinävesi -liike vuonna 2018. Voidaan toki kyseenalaistaa koko raaka-aineiden tarve vihreässä siirtymässä. Lisäksi joidenkin raaka-aineiden, kuten litiumin, tilanne on se, että lähes kaikki maaperästä louhittu litium on tällä hetkellä jo käytössä. Kaivostoimintaon aiheuttanutmyös mittaviajapaljon julkisuuttasaaneita ympäristövahinkoja.. Voimme kuitenkin tuottaa vihreälle siirtymälle raaka-aineita, jotka on tuotettu kestävästi, Jussinniemi sanoo. Kiertotalouden kehittäminen on toinen. Kiertotaloudella on roolinsa raaka-aineiden saatavuuden lisäämisessä, mutta se ei läheskään riitä. Jussinniemi sanoo suoraan, että vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvitaan suomalaista kaivosalaa. Silloin kaivoksia joudutaan perustamaan sinne, missä malmiesiintymiä on. Sitä ei siis liiemmin ole irrotettavaksi kiertoon. Tuoreessa muistissa on myös esimerkiksi Talvivaaran kaivos Sotkamossa, jonka kipsisakka-altaasta vuoti likaista ja metallipitoista vettä myös kaivosalueen ulkopuolelle. Kaivokset muokkaavat maisemaa ja luontoa, ja etenkin Saimaan vesistöjä ja kansallispuistoja on haluttu suojella kaivostoiminnalta. Käsillä on siis pulma. Kaivosmiehen näkökulmasta tässä kaivostoiminnan valvonnalla on tärkeä rooli, mutta myös koulutus on avainasemassa kaikilla tasoilla. Siitä ei ole epäilystäkään. Päinvastoin. Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan siis kaivosteollisuuden tuotteita. Jos koko kaivostoiminnasta saatavien raaka-aineiden tarkoituksena on estää ekokatastrofi, on lievästi ilmaistuna nurinkurista, jos niiden louhinta aiheuttaa itse ekokatastrofin. Uskooko kolmannen polven kaivostyöläinen Jouni Jussinniemi, että kaivosala tuo Suomelle työtä myös tulevaisuudessa. – Kukaan ei tietenkään halua kaivosta takapihalleen, se on selvää, Jouni Jussinniemi sanoo. Jos fossiilisten polttoaineiden ympärille rakennetun maailman tilalle ei rakennettaisikaan uutta uusiutuvalla sähköllä toimivaa järjestelmää, ei lisääntynyttä kaivostoimintaakaan tarvittaisi. Vihreään siirtymään tarvittavat raaka-aineet on hankittava, mutta niiden louhinta ei kuitenkaan saisi aiheuttaa ympäristölle suuria ja peruuttamattomia tuhoja
Jos Suomessa toimivat kaivokset ovat kansainvälisten sijoitusjättien välillisesti omistamia, ei Suomen kansantalous saa kaivostoiminnasta kaikkia mahdollisia hyötyjä. Näin pystytään myös valvomaan paremmin vastuuta kaivosten aiheuttamista ongelmista. Ympäristöministeriö 16.6.2022 myös muualta, kuten Venäjältä, Kiinasta tai Kongosta. Suomessa onkin korkea aika aloittaa kansallinen keskustelu kaivosalan sääntelystä ja kaivosalan uudistamisesta siten, että kaivokset saadaan kansalliseen hallintaan. Silloin ilmastonmuutos pyyhkäisee ihmiskunnan yli täydellä voimallaan, mikä ei sekään ole kovinkaan toivottava skenaario. Jos Suomen kaivosteollisuutta ei haluta kehittää, voidaan vihreän siirtymän vaatimat raaka-aineet hankkia Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaankaivosteollisuuden tuotteita. Geologian tutkimuskeskus GTK 16.9.2021 Kaivaako vai eikö kaivaa – mistä löytyvät vihreän ja digitaalisen siirtymän vaatimat raaka-aineet. Sen sijaan kaivostuotteiden, niiden kuuluisten raaka-aineiden myynnistä saatavat rahat karkaavat ylikansallisten suursijoittajien taskuihin. MustRead & Geologian tutkimuskeskus GTK 22.4.2022 Selvitys: Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet kriittisten metallien ja mineraalien kestävään tuotantoon Euroopan siirtyessä vihreään energiaan. Kauppapolitiikka 26.9.2022 Energian kysyntä ja tarjonta ohjaavat geopolitiikkaa. Lähteet Vihreän siirtymän mineraaliresepti. Oulun yliopisto 12.9.2022 Vihreä siirtymä vaatii toteutuakseen kiertotalousratkaisuja. n. 1 9 Oma kysymyksensä on myös kaivosten omistus. Kaivoksilla on tietysti työllistävä vaikutus, vaikka niiden omistus olisikin ulkomaista, ja työntekijöiden palkoista perittävät verot jäävät Suomeen. Tai sitten koko vihreä siirtymä voidaan jättää tekemättä ja jatkaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Silloin EU-maat joko altistavat itsensä suurvaltojen raaka-ainekiristykselle tai suoraan tukevat kehittyvien maiden rosvousta
Teksti JUssi virkkUnen Kuvat LehtikUva/emmi korhonen ja aLL over Press/Jarno kUUsinen Valta on siellä, missä on hiljaista. 2 UUsvanha idea Yksityisen sektorin voittojen takana ovat lähes aina julkisen vallan panostukset. Valtio takaa toimintaa, koska valtiolla on kykyä taata sitä, tiivistää Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola. Hyvin yksinkertaistetusti valtion vientitakuulaitos takaa, että yrityskauppoja rahoittavat laitokset kuten pankit saavat rahansa takaisin, jos yritykselle käy huonosti. Finnvera on yksi osa palapelissä, jota voi kutsua yrittäjähenkiseksi valtioksi. Samalla valtio ottaa riskejä, joita yritykset eivät halua ottaa. Termin on tehnyt. Rahkola työskenteli aiemmin tällä vaalikaudella pääministeri Sanna Marinin talouspoliittisena erityisavustajana. Taloustieteilijä Mariana Mazzucato on puhunut yrittäjä henkisestä valtiosta, jonka idea on lopulta hyvin yksinkertainen ja tuttu. Valtion vientitakuulaitos on harvoin otsikoissa, mutta sen merkitys Suomen taloudelle on valtava. – Kysehän on siitä, että hyödynnetään valtion riskinottokykyä. Ainakin tämä pätee Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevaan Finnveran pääkonttoriin hyvin. Toki Finnvera tekee paljon muutakin. Vaikka Finnvera on yksityinen yhtiö, ovat sen takana valtion muskelit. Sitähän Finnveran toiminta on
Samoin Appleyhtiön IPhone-puhelimien taustalla on valtion rahoittamana tehtyä tutkimusta. 2 1 tunnetuksi taloustieteilijä Mariana Mazzucato. Esimerkiksi miljardööri Elon Musk sai aikoinaan satojen miljoonien dollarien edestä julkista tukea Tesla-sähköautojen kehittämiseen. Kyse ei ole siitä, etteikö vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohta. – Näkisin sen ennen kaikkea julkisen vallan ja yksityisen sektorin yhteistyönä. – Yrityksethän eivät toimi missään tyhjiössä, vaan ne toimivat kunkin maan tai alueen toimintaympäristössä, jossa väkisinkin julkisella vallalla on iso rooli, Rahkola tiivistää. Hän on tutkimuksissaan osoittanut, kuinka merkittävää roolia valtio on näytellyt monissa yrityksissä. Sillä tavalla, että julkinen valta luo yrityksille mahdollisimman hyviä edellytyksiä toimia ja investoida. Ärsyttävä termi Itseäni vähän ärsyttää koko termi, sanoo Jussi Saramo haastattelun alkuun
Saramo aloittaa ensin huonolla esimerkillä, jossa valtion ja yritysten roolit menevät sekaisin. Valtion panostuksella saamme sekä yhteistyötä yritysten välille, yritysten ja julkisen sektorin välille, että sitten vivutettua yksityistä rahaa liikkeelle. Yksi osa kritiikistä kuuluu, että valtion eli poliitikkojen ei pidä olla valitsemassa voittajia. Perustat kuntoon Suomessa valtio tukee yrityksiä monin eri tavoin, eivätkä kaikki luonnollisestikaan ole hyviä ja onnistuneita esimerkkejä. – Eihän se, että valtio luo edellytyksiä, ole sitä, että valitaan yksittäisiä yrityksiä tai voittajia. Yrittäjähenkistä valtiota se ei kyllä ole. Kuten mainittua, monien erittäin hyvin menestyneiden tuotteiden ja yritysten taustalta löytyy valtava määrä julkisen sektorin rahoitusta. – Siinä valtio tekee TKI-rahoitusta, yritykset tulevat mukaan omilla osuuksillaan, ja yritykset kokoavat yhteistä klusteria veturiyrityksen ympärille. Joonas Rahkola nostaa yhtenä hyvänä esimerkkinä Business Finlandin veturiyritys-toiminnan. Suomessa valtiolla oli pitkään iso rooli taloudessa. Yritykset ovat kyllä maksaneet omistajilleen osinkoja, mutta tulevaisuuteen katsovat investoinnit ovat jääneet vähemmälle. Sen lisäksi molemmat painottavat hyvän peruskoulutuksen tärkeyttä. Sitä pitää lämpimästi kannattaa. Totta kai taustalla on sitten ihan poliittisia valintoja, sanoo Rahkola. – Ei tarvitse mennä sen kauemmaksi kuin nykyVenäjälle. – Olennaista on, että perustutkimus on kaikkien käytössä ja myös, että hyöty tulee koko yhteiskunnalle, Saramo sanoo. Siinä mielessä Mazzucaton ajattelu ei täällä vaikuta kovin vallankumoukselliselta. Varmasti siellä on saatu paljon hyvää aikaiseksi, mutta ehkä se on mennyt liian pitkälle jos politiikka ja yritysjohto ovat täysin kietoutuneet toisiinsa. Saramo ja Rahkola mainitsevat molemmat perustutkimuksen yhtenä alueena, jossa valtion pitää olla vahvasti mukana. Jälleen molemmat haastateltavat nostavat esiin saman asian eli vetytalouden ja vihreän siirtymän. – Ei meillä olisi Nestettä, terästeollisuutta tai paljon muutakaan ilman vahvaa valtion roolia taloudessa. Tai ei tarvitse ottaa esimerkiksi kehitysmaataloutta kuten Venäjä, vaan Etelä-Korea. Kritiikin kritiikki Mazzucaton viestiä yrittäjähenkisestä valtiosta on kritisoitu paljon. Luodaan edellytyksiä, ja ne yritykset, jotka kykenevät toimimaan tuottavasti ja innovatiivisesti, pärjäävät paremmin, hän jatkaa. 2 2 ja pitäisi aiheesta. ”Valtiotakaatoimintaa, koskavaltiollaon kykyätaatasitä.” Turun telakalla ei rakennettaisi luksusristeilijöitä ilman valtion miljardi takauksia.. Suomessa erityisesti Nokian matkapuhelintoiminnan romahduksen jälkeen yritysten TKI-panostukset romahtivat, eivätkä ne vieläkään ole paljon nousseet. – Siinä paketoidaan ihan perinteistä sekatalouteen ja vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluvaa elementtiä uuden termin alle. Mazzucaton tarkoituksena on ollut haastaa ajatus laiskasta valtiosta. Lopputuloksena on tilanne, jossa ei enää tiedetä, mikä on valtiota ja mikä yritystä. Mazzucato käyttää paljon esimerkkinä myös avaruuskisaa, Saramo sanoo. Valtio ei enää toimi yleiseksi hyödyksi vaan harvojen. – Yritysten voittoja lisäämällä Suomeen ei investoida – se on käynyt selväksi, Jussi Saramo toteaa. Vetytalouden merkityksestä teollisuudelle on tässä lehdessä oma juttu. TKI-kirjainyhdistelmä tarkoittaa tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. Toisaalta joissakin tapauksissa syy on melko raadollinen. – Ei kyse ole siitä, että valtio poimisi yksittäisiä yrityksiä ja alkaisi poimia edes toimialoja. – Usein se saattaa olla sotaa varten tehtyä tutkimusta, mikä on tietysti negatiivista
Metsien puolesta avohakkuita vastaan Metsien hiilinielut ovat vähentyneet hälyttävästi. – Hiilinielut ovat olleet laskussa jo vähintään kymmenen vuotta, Maailman luonnonsäätiö WWF:n 24. Suomen hiilinielut ovat pienentyneet rajusti. Sitten, noin vuosi sitten, alkoi tulla tietoa, että näin ei olekaan. Teksti tuula kärki Kuvat Jenni holMa SuomeSSa on eletty siinä uskossa, että meidän metsämme ovat huima hiilinielu. Sen näkee maisemassa, sillä avohakkuualueita on paljon
2 5 Suomen-ilmastovastaava Bernt Nordman sanoo. Hinta on joka tapauksessa iso.. – On käynyt ilmi, että suurista hakkuumääristä ja metsänhoidon muutoksista johtuen nielut ovat kymmenen vuoden aikana romahtaneet. Jos siihen ei päästä, pitää joko ostaa nieluyksiköitä muista maista tai vähentää päästöjä esimerkiksi liikennesektorilta tai talojen lämmityksestä. – Yksi tärkeä näkökulma on se, että Suomi on sitoutunut EU-tasolla tiettyyn nielumäärään. Nordman pitää tilannetta huonona monista eri syistä
Nykyään on esimerkiksi kohtuullisen paljon asiantuntijoita, joka tarjoavat hakkuusuunnittelua ja metsänhoidon suunnittelua niille metsänomistajille, jotka haluavat aidosti ilmaston ja metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta parempaa. Talvinen hiihtomaisemani ja pyöräilen siellä ympäri vuoden. Helsingin keskuspuisto: Se on mukavasti kehittymässä luonnontilaisen kaltaiseksi. Mutta kaikkea ei voida korjata lakiteitse. Ei ole uusi ajatus, että Suomen metsien jalostusastetta pitäisi nostaa: panostaa puurakentamiseen ja esimerkiksi huonekaluteollisuuteen. Ongelma on sekin, että metsänhoidon muutokset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä kasvihuonekaasutilinpidossa eli nielulaskelmissa. Nordman uskoo, että vaikkapa kymmenessä vuodessa voitaisiin parantaa tilannetta merkittävästi. Hiili palautuu nopeasti ilmakehään, jos tuotetaan lyhytkestoisia tuotteita kuten kartonkia tai pahimmassa tapauksessa biopolttoaineita. Pulmallinen käsite Nordman ei ala määrittämään kestävää tasoa Suomen hakkuille. Tilanne tarvitsee paljon erilaisia keinoja. 2 6 Edessä pitkä prosessi Hakkuiden määrää pitäisi vähentää. Nielujen väheneminen on ollut pitkä prosessi. – Kestävän hakkuutason käsitteessä on se pulma, että jotkut tahot painottavat siinä taloudellista kestävyyttä, vaikka pitäisi lähteä ekologisesti kestävästä tasosta liikkeelle. Yksi merkittävä rajapyykki oli metsälain uudistus vuonna 2014. Nuuksio: Upea kokonaisuus erilaisia metsiä ja vesistöjä. Sääntelyä vähennettiin Miten Suomen hiilinielut saatiin sitten supistumaan. 1. 2. – Jotkut tutkijat ovat puhuneet tästä, mutta muut intressit ovat painaneet enemmän politiikan teossa. 3. Samalla tavalla korjausliike vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja sopeutumista, Nordman arvioi. Mutta kokonaishakkuumäärien vähentämisen lisäksi tarvitaan muutoksia metsänhoitoon. Runsaasti telttapaikkoja. On haluttu luottaa enemmän metsänomistajiin. – Suomen metsänieluja ei korjata vuodessa tai parissa. – Ensimmäisenä kieltäisin avohakkuut turvemailla, hän sanoo. Tämä on johtanut siihen, että metsiä hakataan nuorempina. Samaan aikaan metsänomistajista yhä isompi osa on kaupunkilaisia. Muille toimijoille kuin metsänomistajille on tullut enemmän vastuuta. – On ollut myös myönteistä kehitystä. Tarvittaisiin taloudellisia ohjauskeinoja. Nordman uudistaisi lisäksi metsälain. Hienoa, että se toteutui.. – Viime vuosina metsiä on harvennettu liian voimakkaasti. Tilanteen korjaamiseen on keinoja. Nyt ongelma on se, että Suomen metsänhoito on optimoitu selluteollisuuden tarpeisiin. Heillä ei välttämättä ole vahvaa sidettä metsäänsä. – Valitettavasti tällä hetkellä politiikka tai teollisuuden viestit eivät ole sen mukaisia, että haluttaisiin puhua hakkuiden vähentämisestä. – Lisäksi hakkuutason pitää olla sellainen, että kokonaisnielutaso on politiikan tavoitteiden mukainen. Hakkuiden pitää olla sellaisella tasolla, että metsäluonnon monimuotoisuus ei enää heikkene, vaan päinvastoin pääsisi paranemisuralle. – Olisi tosi tärkeä ja iso, vuosikymmenten haaste, että saisimme enemmän puuta mekaaniseen teollisuuteen, Nordman sanoo. Nykyisen eduskunnan asettamasta hiilinieluLuonnossaLiikkujan suosikit Bernt nordman listasi suosikkinsa pääkaupunkiseudulta. – Se puolestaan on johtanut siihen, että neuvontaorganisaatioilla eli metsänhoitoyhdistyksillä ja puun hankkijoilla eli metsäteollisuudella on aiempaa suurempi rooli. Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt pieleen vuoden 2014 lain osalta. Toinen iso kysymys ovat turvemailla kasvavat metsät. Se tarkoittaisi, että metsänomistajille olisi kannattavampaa sitoa hiiltä pitkäjänteisesti kuin myydä riukuja raaka-aineiksi, hän sanoo. Kovin hyvin ei ole tämän suhteen mennyt. Tukkeja riukujen sijaan Kaikesta huolimatta Nordman ei ole menettänyt toivoaan Suomen hiilinielujen suhteen. – Toiseksi kehittäisin suomalaista metsänhoitoa sellaiseksi, että se tuottaa mahdollisimman paljon laadukasta tukkia, josta voidaan valmistaa pitkäikäisiä tuotteita, joissa hiili säilyy. – Silloin vähennettiin sääntelyä, annettiin maanomistajille enemmän vapauksia, milloin ja miten hakata metsää. On jätetty liian vähän puita kasvamaan, hän sanoo. Kun niillä harrastetaan avohakkuumetsänhoitoa, pitää ojittaa. – On selvää, että se pitäisi uudistaa. Sipoonkorpi: Jotkin metsäalueet jopa Nuuksiotakin hienompia. Tämä johtaa siihen, että maaperän turve hajoaa ja hajoamisesta syntyy Suomen tasolla merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Olin mukana ajamassa kansallispuiston perustamista. Lisäksi on vähennetty neuvontaa ja valvontaa
Asiantuntijat arvioivat, että vedyllä on iso rooli tulevaisuuden energiataloudessa. – Kun uusiutuvaa energiaa tuotetaan entistä enemmän sään mukaan, kun tuulee tai paistaa, tarvitaan energiavarastoja. Ongelmana on kuitenkin sähkönkulutuksen merkittävä kasvu. Vedellä on kasvava merkitys ennen kaikkea energian varastoinnissa sekä teollisuuden prosessien muuttamisessa hiilineutraaleiksi, arvioi työja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen. Teksti elias Krohn ta tai muista hiilivedyistä, jolloin päästönä syntyy hiilidioksidia. Haasteista huolimatta vedyn hyödyntäminen etenee maailmalla kovaa vauhtia. Vedestä vetyä voidaan irrottaa elektro lyysillä sähköenergian avulla, mutta tämä vaatii melkoisesti sähköä. Uusiutuvalla energialla valmistettu vety auttaa muuttamaan teollisuuden prosesseja hiilineutraaleiksi. Vetyä ei esiinny maapallolla sellaisenaan. Vedystä on puhuttu jo vuosikymmeniä puhtaana, jopa ehtymättömänä tulevaisuuden polttoaineena. – Tarvitsemme vetyä teollisuudessa, jotta Suomesta voidaan saada hiilineutraali tavoitteiden mukaisesti, Huttunen sanoo. Käytännössä asia ei ole näin yksinkertainen. Vety voidaan varastoida kaasumaisena tai nestemäiseksi jäähdytettynä säiliöön ja käyttää myöhemmin polttokennoissa tai kaasuturbiineissa sähkön ja lämmön tuottamiseen. Vetyä voidaan irrottaa vedestä, jota maapallolla riittää. Teollisuudessa vedylle on käyttöä etenkin teräksen valmistuksessa hiileen perustuvan tuotantotavan korvaajana. Tällä hetkellä vety valmistetaan yleensä maakaasus2 8. Näin tuotettu vety on siksi yleensä kalliimpaa kuin hiilivedyistä valmistettu. Ainoa ”päästö” on puhdas vesi. Vetyä polttamalla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä. Vedystä uutta Virtaa teollisuudelle Suomessa on vireillä useita vetytalouteen liittyviä hankkeita. Varastointiin tosin liittyy merkittäviä teknisiä ja turvallisuushaasteita. Myös esimerkiksi kemianteollisuudessa fossiilinen energiavirta voidaan korvata vetyyn perustuvilla polttonesteillä
Vihreän eli uusiutuvalla energialla valmistettavan vedyn tuottaminen ei ole toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa ilman merkittäviä valtion tukia, joita työja elinkeinoministeriö myöntää. 2 9. – Jotta vetytaloudesta tulisi isompi ilmiö, tarvitaan putkiverkkoa maan sisällä ja myös esimerkiksi EU-maiden välillä. Tällaisen infrastruktuurin rakentaminen vie jonkin aikaa ja maksaa rahaa, mutta mitä enemmän yritykset pystyvät sitä hyödyntämään, sitä kannattavampaa toiminnasta tulee. P2X Solutions -yhtiö rakentaa parhaillaan Harjavaltaan Suomen ensimmäistä vihreän vedyn teollisen mittakaavan tuotantolaitosta. – Vireillä olevat investoinnit ovat kohtuullisen kokoisia, eivät valtavan isoja. Vetyä – lähinnä maakaasusta valmistettuna – on käytetty Suomessa polttoaineena jo pitkään, ”Kaikkienprosessien energianjaraaka-aineiden käytöntehostaminenon täysinvälttämätöntä.” mutta vain paikallisesti. Vedystä uutta Virtaa teollisuudelle Nykyisen hallitusohjelman mukaan hiilineutraalius tulisi saavuttaa vuoteen 2035 mennessä. Investointeja skaalataan vähitellen ylöspäin. Vetyverkon kehittämistehtävä on Suomessa annettu valtion kaasuverkkoyhtiö Gasridille. Toiveissa on, että tämän vuosikymmenen mittaan niistä tulee myös itsensä kaupallisesti kannattavia, Huttunen sanoo. – Sikäli meillä on luotu edellytyksiä tehdä johdonmukaisesti infrastuktuurityötä. Ja kun tehdään paljon vetyinvestointeja, teknologia ja sen kustannukset muuttuvat vähitellen edullisemmiksi, Huttunen selvittää. Äskettäin norjalainen Blastr Green Steel -yhtiö kertoi suunnittelevansa Inkooseen vedyn avulla vihreää terästä tuottavaa tehdasta ja integroidun vedyn tuotantolaitosta. Hallituksen odotetaan näinä viikkoina julkistavan erityisen vetystrategian, jonka on tarkoitus täydentää viimekeväistä ilmastoja energiastrategiaa. Valtion tuet vielä tarpeen Suomessa on vireillä useita vetytaloushankkeita. Vetytehtaita on suunnitteilla myös ainakin Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Joensuuhun. Vetyverkkoa voidaan käyttää myös vedyn varastointiin
Tämä aiheuttaa epävakautta sähkön hintaan. ”Välillinentyöllisyysvaikutus voiollakymmeniä-tai jopasatojatuhansia työpaikkoja.” 3. Jo pelkästään Inkooseen suunnitteilla olevan terästehtaan on arvioitu tarvitsevan vetyä varten 6–7 terawattituntia sähköä vuodessa, joka on lähes kymmenen prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Toki sähköllä korvataan fossiilisia polttoaineita esimerkiksi henkilöautoissa, mutta yksi keskeinen syy on vedyn käyttö erityisesti prosessiteollisuudessa. – Emme pysty yksi yhteen korvaamaan nykyistä fossiilista energiaa vetypohjaisilla polttoaineilla. Sähkö pitää jostakin saada. Kun tavoitellaan vihreää vetyä, jonka tuotanto ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, Suomen oloissa keskeinen energialähde on tuulivoima. Jos Suomen koko nykyinen öljyn kulutus korvattaisiin vedystä valmistetuilla polttoaineilla, sähkönkulutus suurin piirtein kaksinkertaistuisi, Muranen havainnollistaa. Majava nostaisikin olennaiseksi tavoitteeksi energiankäytön tehostamisen. Suomessa vastaava vakaus olisi Majavan mukaan saavutettavissa ydinvoiman avulla. – Työja elinkeinoministeriön vähähiilitiekarttojen mukaan sähkönkulutus tulee kasvamaan rajusti seuraavien 30 vuoden aikana. Sen on oltava erittäin nopeaa ja voimakasta. – Kaikkien prosessien energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen on täysin välttämätöntä. Siksi vedynkin käytön suureen ja nopeaan lisäämiseen tulisi Majavan mukaan suhtautua epäillen. Vedyn lisääntyvä käyttö merkitsee sähkönkulutuksen huomattavaa kasvua, Muranen muistuttaa. Sähkön halpeneminen tekee myös vihreän vedyn tuotannosta entistä kannattavampaa. Asiantuntijat ovat ennustaneet sähkön hinnan sen vuoksi palaavan lähivuosina samalle tasolle kuin ennen Ukrainan sotaa. Kun prosessit on tehostettu niin pitkälle kuin voidaan, sen jälkeen vielä jääviä välttämättömiä tarpeita voitaisiin kattaa esimerkiksi vedyllä. Green Steel suunnittelee parhaillaan PohjoisRuotsin Bodeniin maailman suurinta vihreän teräksen tuotantolaitosta. Tuulivoiman lisäksi vedyn irrottamiseen vedestä tullaan käyttämään Suomessa myös ydinvoimaa, arvioi Lauri Muranen. Paineita ydinvoiman lisäämiseen Suomessa riittää vielä tilaa tuulivoimaloille, mutta tarvittava lisäkapasiteetti on niin massiivinen, että myös energiantuotannon vaatimaan maapintaalaan on kiinnitettävä huomiota, korostaa tutkija Antti Majava BIOS-tutkimusyksiköstä. Sähköä kuluu yhä enemmän Vedyn kasvavaa merkitystä teollisuudessa ei ole vielä kunnolla hahmotettu, arvioi SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen. Lisääntyvän tuulivoiman, aurinkovoiman ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönoton myötä sähköä tuotetaan Suomessa pian reilusti yli oman tarpeen. – Hankkeen johtaja on perustellut Ruotsiin sijoittumista sillä, että siellä on vakaa ja edullinen sähkön hinta, joka perustuu vesivoimaan, muistuttaa Antti Majava. Vaikka tuulivoimakapasiteetti riittäisikin, vedyn tuotanto ei välttämättä jousta tuulen vaihtelujen mukaan. – Paine esimerkiksi Pyhäjoen Hanhikiven laitosalueen hyödyntämiseen ydinvoiman käyttöön on aika iso. Sitä rakennetaankin jatkuvasti lisää ja siitä tulee yhä edullisempaa
EU-komissio on hahmotellut suuntaviivoja, joiden mukaan eri tavoilla tuotettua vetyä luokitellaan ympäristöja ilmastoperusteilla tukipolitiikkaa ajatellen. Jalostusaste nousuun Vedyn valmistusta vientiin Muranen ja Majava eivät pidä mielekkäänä pyrkimyksenä. – Näidenkin kysymysten pitää ratketa ennen kuin voidaan tehdä kovin isoja ja pitäviä suunnitelmia vedyn tuotantoon, Majava korostaa. – Ne eivät olisi vetysektorin vaan metallinjalostuksen työpaikkoja, mutta hanke ei olisi mahdollinen ilman toimivaa vetyinfraa ja kustannustehokkaasti saatavilla olevaa vetyä, Muranen toteaa. – Ei ole hirveästi järkeä siinä, että meistä tulisi vedyntuotannon banaanivaltio. Terrafame on aloittamassa monimetallikaivoksellaan Sotkamossa uraanin talteenottoa kesään 2024 mennessä. Uraanin louhinta on maankäyttökysymys vähintään siinä missä uudet tuulivoimalatkin, ja louhintaan liittyy vakavia ympäristöriskejä. – Meidän pitää oppia käyttämään resurssejamme ja energiavirtojamme mahdollisimman tehokkaasti ja korkean lisäarvon tuotantoon. Majava pitää luokitteluja oikeansuuntaisina. Green Steelin Inkoon terästehdashankkeen suoriksi työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu 1 000–1 200 työpaikkaa. Antti Majava korostaa hyvän suunnittelun tarvetta vetytaloutta pohdittaessa. Ydinvoimalla tuotettu vety sijoittuisi uusiutuvaan energiaan perustuvan vihreän vedyn ja hiilivedyistä tuotetun harmaan vedyn väliin. Markkinat eivät näitä kysymyksiä automaattisesti hoida, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisen suunnittelun panosta. Emme voi yksi yhteen korvata vaikkapa Venäjältä tullutta energiavirtaa vetypohjaisilla virroilla, vaan on tarkasteltava toimintamalleja ja teollisuuden rakennetta. Mieluummin valmistetaan täällä tuotetun vedyn avulla terästä, jota sitten viedään tai jalostetaan sitäkin vielä pitemmälle, Muranen linjaa. Markkinat eivät ratkaise kaikkea Myös vetytalouden työllisyysvaikutuksia tulisi Murasen mukaan arvioida näistä näkökulmista, ei pelkästään vetyalan suoraa työllistävyyttä tuijottamalla. – Maakaasustakaan eroteltava vety ei kaikissa tilanteissa ole huono vaihtoehto, koska Suomessakin on osaamista, jolla hiili saadaan siitä hyvin tarkasti talteen ja sitä voidaan hyödyntää vaikkapa akkuteollisuudessa. Majava muistuttaa, että Suomen teollisuusrakenne on nytkin useimpiin EU-maihin verrattuna hyvin raaka-aineja energiapainotteinen. Toisaalta vetyteknologian ympärille voi syntyä liiketoimintaa samaan tapaan kuin metsäteollisuuden ansiosta on kehittynyt paperikoneiden ja kokonaisten metsäteollisuuden integranttien valmistusta, Muranen pohtii. n 3 1. Silloittavia teknolologioita kuitenkin tarvitaan ennen kuin vetyä päästään tuottamaan kokonaan uusiutuvasti, hän arvioi. – Olennaista on resurssien käytön tehokkuus ja kansalaisten kannalta hyvän yhteiskunnan rakentaminen ekologisten reunaehtojen puitteissa. Luokittelut voivat johtaa siihenkin, ettei Suomen sähköverkosta hankittu sähkö voisi olla lainkaan vedyn tuotannon raaka-aineena, koska se tulee osin ydinvoimasta. EU:n väriluokitteluilla iso vaikutus Ydinvoimassakin riittää kuitenkin ongelmia. – Jos koko kemianteollisuus, metallinjalostus ja mahdollisesti osa metsäteollisuudestakin nojaa päästöttömän vedyn varaan, välillinen työllisyysvaikutus voi olla kymmeniätai jopa satojatuhansia työpaikkoja. Samoin ydinjätteen loppusijoitus on kiistanalainen kysymys. On tärkeää, ettemme harhaudu keskustelemaan vain yhdestä kapeasta teknologisesta keinosta
Ukraina ei olisi ensimmäinen maa, joka in teg roituu Eurooppaan ja pyrkii samalla kehittymään demokratiaksi. Hyökkäys muutti Suomen turvallisuusajattelun kertaheitolla. 3 2 Suomella ja Euroopalla voi olla merkittävä rooli Ukrainan jälleenrakentamisessa ja eurooppalaisessa integraatiossa. Muuten kansainvälisillä kentillä varovaisesti toimiva Suomi päätti liittyä Natoon ja alkoi aseistaa Ukrainaa. Näin ovat tehneet Baltian maat ja Vaurioitunutta asuinrakennusta raivattiin korjaustöitä varten tammikuun puolivälissä. Ukraina onkin jo ilmoittanut tavoittelevansa EU-jäsenyyttä, ja unioni on myöntänyt sille ehdokasaseman. Sodan päättymisen jälkeen Ukraina voi tavoitella kansainvälisiä turvatakuita ja eurooppalaista integraatiota. Venäjän hyökkäyksen jälkeen valtaosa ukrainalaisista on ilmoittanut kannattavansa jäsenyyttä, ja joissakin mielipidemittauksissa jopa 90 prosenttia vastanneista tuki Ukrainan liittymistä Euroopan unioniin. Vuoden 2022 loppuun mennessä Suomi oli antanut aseapua Ukrainalle noin 200 miljoonan euron verran. Apua on luvassa lisää muun muassa Leopard-panssariajoneuvojen muodossa. Artikkelin kuvat ovat Harkovasta.. Teksti Johannes Jauhiainen Kuvat Lehtikuva/aFP/sergey BoBok Vuosi sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, jossa se sotii edelleen. Aseavulla on merkitystä, sillä sota saattaa päättyä vain jommankumman osapuolen voittoon sen sijaan, että neuvoteltaisiin rauhasta
3 3
Viraston tehtävänä olisi myös valvoa sitä, ettei jälleenrakentamiseen tarkoitettuja varoja valu hukkaan korruption takia. Raportin mukaan virasto voisi hyödyntää sellaisia asiantuntijoita, varsinkin Suomesta, Ruotsista, Baltiasta ja Keski-Euroopasta, jotka ymmärtävät itsenäistymisen tai sodan jälkeisiä demokraattisia siirtymiä ja Venäjän uhkaa. Samoja ajatuksia esitetään Refugees International-järjestön viime syyskuussa julkaisemassa Localizing the International Humanitarian Response in Ukraine -raportissa. Ukraina kuljettajan paikalle Vaikka Euroopan on mahdollista tukea Ukrainaa jälleenrakennuksessa, CEPRin raportin kirjoittajat korostavat, että jälleenrakennuksen on tapahduttava Ukrainan ehdoilla ja johdolla. Ukraina taas osoitti jo sodan alussa kykenevänsä organisoimaan mittavia humanitaarisia toimia myös vapaaehtoisten avulla. Tukea integroitumiseen Integroituminen Euroopan unioniin on pitkä prosessi. Yksi haaste on tähän mennessä ollut, ettei prosessia ole porrastettu, vaan valtio saa joko täysJälleenrakennuksen ontapahduttava Ukrainanehdoilla jajohdolla.. Muiden siirtymän tehneisiin eurooppalaisten maiden kokemuksiin peilaten raportin kirjoittajat suosittelevat Ukrainalle ripeää siirtymää ja jälleenrakentamista, jotta se voisi välttää korkean inflaation ja epävakauden sekä vahvistaisi ukrainalaisten luottamusta omaan maahansa. Sodan aikana maan kantokyky on kuitenkin heikentynyt ja vapaaehtoisten ponnistuksiin ei voi enää luottaa samassa mittakaavassa kuin ennen. Jälleenrakennuksen tukemiseksi EU:n tulisi perustaa Marshall-apua muistuttava virasto. Siinä painotetaan, ettei rahoitusta pitäisi kanavoida liikaa kansainvälisten tai YK:n järjestöjen kautta, sillä se saattaisi sivuuttaa ukrainalaisia toimijoita ja asettaa heidät alihankkijoiden rooliin. Tähän on pyrkinyt vastaamaan The Centre for Economic Policy Researchin (CEPR) viime joulukuussa julkaistu Rebuilding Ukraine: Principles and policies -raportti, jonka kirjoittajakaarti koostuu noin 40 asiantuntijasta ja tutkijasta Ukrainasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista. Virasto rahoituksen koordinointiin Mitä Ukrainan tulisi sitten huomioida EU-integraation ja demokratiakehityksen suhteen. 3 4 muun muassa Puola, Unkari, Slovakia, Slovenia ja Bulgaria. Se vastaisi kansainvälisen rahoituksen koordinoinnista ja Ukrainan liittymisestä Euroopan unioniin. Jotkin näistä tekivät nopean siirtymän. Toisilla se kesti pidempään
Tämä saattaa lannistaa jäsenyyttä hakevia maita. – Suomi voisi tukea Ukrainaa ekologisessa rakentamisessa, mikä voi näkyä suomalaisten yritysten yrityksissä solmia erilaisia diilejä sekä nyt että sodan päätyttyä, Hakala pohtii. – Kokemukset Balkanilla osoittavat kuitenkin, että konfliktin jälkeen voi olla vaikeampaa edistää EU-jäsenyyttä. Tämä olisi tärkeää varsinkin, jos Ukraina aikoo asettaa syytteeseen Venäjän hyökkäystä tukeneita henkilöitä. Sodan aikana Ukrainan armeija käyttää keskeistä valtaa, ja siksi olisi tärkeää, että sodan loputtua ja jälleenrakennuksen käynnistyttyä maassa siirryttäisiin asteittain sotilasvallasta siviilihallintoon. Näiden kokemusten perusteella CEPRin raportin kirjoittajat suosittelevat Ukrainaa rakentamaan niin vahvat demokraattiset instituutiot, ettei edes orbanilainen populisti voisi horjuttaa niitä. CEPRin raportin mukaan oppilaitoksilla tulee olemaan tärkeä rooli sodan aiheuttamien traumojen ja kokemusten käsittelemisessä. Siksi on ymmärrettävää, että julkisessa keskustelussa puhutaan siitä, mitä aseita Ukraina tarvitsee, missä rintamalinjat kulkevat juuri nyt ja miten Suomi voi auttaa Ukrainaa sodan voittamisessa. Ajateltiin, että demo kratia ja jäsenyys tapahtuvat kuin itsestään. Vahvat instituutiot ja koulutus Jos eurooppalainen integraatio on haastavaa, niin samaa voi sanoa myös demokratiakehityksestä. Suomi voi olla kokoaan suurempi Vuosi Venäjän hyökkäyksen jälkeen ajatus sodan loppumisesta tuntuu vielä kaukaiselta. Pitkällä aikajänteellä tuki Ukrainan jälleenrakentamiselle ja eurooppalaiselle integraatiolle on käänteentekevää. n jäsenyyden tai ei mitään. Oikeusvaltiokehityksen lisäksi koulutus ja toimivat työmarkkinat ovat tärkeässä asemassa Ukrainan sodanjälkeisessä valtiorakennuksessa ja demokraattisessa siirtymässä. Näin ei ole, vaan prosessi vaatii rahallista ja teknistä tukea.. Nämä kriteerit liittyvät esimerkiksi oikeusvaltioon tai demokratian tilaan, mistä EU ei ole valmis joustamaan. Sodan loputtua alkaa kuitenkin toinen aika ja silloin Suomi ja Eurooppa voivat tukea Ukrainaa sen omien tavoitteiden saavuttamisessa. 3 5 Balkanilla koettiin, että heidät jätettiin tämän suhteen yksin ja oman onnensa nojaan, Hakala jatkaa. Lisäksi raportin kirjoittajat suosittelevat varmistamaan sen, että opetus on yhtä laadukasta kaikkialla maassa. Ehkä jopa tärkeämpää kuin se, antaako Suomi kymmenen vai kaksikymmentä taistelupanssarivaunua. Puolasta ja Unkarista kehkeytyi aikanaan demokratioita, mutta viime vuosien aikana molemmista maista on tullut entistä itsevaltaisempia. Suomella on Hakalan mukaan paljon tarjottavaa Ukrainalle ja kiinnostusta olla näkyvä toimija esimerkiksi jälleenrakennuksessa. Ehkä EU halusi siksi antaa jo tässä vaiheessa Ukrainalle ehdokasstatuksen, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala. Siksi on ehdotettu, että jäsenyysprosessia porrastettaisiin niin, että EU tarjoaisi joitain jäsenyyden etuja sitä mukaa, kun maa täyttää täysjäsenyyteen vaadittavia kriteereitä. – Ukrainassa ja Euroopassa on kuitenkin aitoa halua edistää Ukrainan EU-jäsenyyttä
Pastellinväristen siirtomaa-aikaisten rakennusten reunustamilla kujilla vierailee vuosittain satojatuhansia ihmisiä, ennen muuta mustia amerikkalaisia Yhdysvalloista tai Karibianmeren maista. Goreen saari on tänä päivänä Senegalin ja kenties koko Länsi-Afrikan suosituin turistikohde. Suosittujen opastusten aikana kuraattori kuvaili orjien oloja värikkäästi ja kertoi vierailijoille, että 40 miljoo. 3 6 pintaa syvemmältä Portti, josta kuljettiin vain yhteen suuntaan Goreen saarella Senegalissa vierailee vuosittain satojatuhansia ihmisiä, etenkin mustia amerikkalaisia, jotka haluavat tutustua orjuuden historiaan. Bush ja Barack Obama. Turvallisuussyistä saaren asukkaat määrättiin lähtemään vierailun ajaksi pois kodeistaan ja kerääntymään saaren jalkapallokentälle. Goreen orjamuseo perustettiin vuonna 1962, ja sen kuraattorina ja karismaattisena oppaana toimi senegalilainen Boubacar Joseph Ndiaye. He tulevat saarelle tutustumaan orjuuden historiaan ja omien esi-isiensä mahdollisesti viimeiseen lähtöpisteeseen Afrikassa. Paikalliset oppaat kertovat rautakahleisiin sidotuista orjista, jotka odottivat näissä vankityrmissä pitkää merimatkaa Atlantin poikki Amerikkaan. Barack Obama seisahtui vierailunsa aikana hetkeksi kuuluisalle ovelle, jolta ei ollut paluuta, ja katseli ulos Atlantin tyrskyihin kuten niin monet muut olivat vuosisatojen aikana katselleet. Orjamuseon oppaiden mukaan vuosisatojen aikana Goreen saarelle ja Orjien taloon tuotiin miljoonia orjiksi otettuja afrikkalaisia, jotka joutuivat lopuksi kulkemaan rakennuksen merenpuoleisesta oviaukosta ulkona odottaviin orjalaivoihin. Obama sanoi paikalla olleille toimittajille, että orjatalon näkeminen oli hänelle hyvin voimakas kokemus, joka auttoi häntä ymmärtämään orjakaupan laajuuden ja saamaan omakohtaisen käsityksen orjien kokemista kärsimyksistä. Senegalin pääkaupungin Dakarin edustalla sijaitseva Goreen saari on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1978. Saaren kuuluisimpia vieraita ovat olleet Nelson Mandela, paavi Johannes Paavali II sekä Yhdysvaltojen presidentit Bill Clinton, George W. Toiset ottavat kännykällä kuvia itsestään ja toisistaan vaaleanpunaiseksi maalatun rakennuksen sisäpihan portailla tai kuuluisassa oviaukossa, joka aukeaa merelle päin. Unescon mukaan saari oli Afrikan rannikon suurin orjakaupan keskus 1400-luvulta 1800-luvulle asti. Teksti ja kuva Peik johansson Goreen saarella sijaitsevassa Orjien talossa on lauan tai-iltapäivänä tungosta, kun koululaisryhmät ja turistit kulkevat alakerran hämärissä luolamaisissa huoneissa ja kuuntelevat oppaiden kertomuksia talon historiasta. George W. Nelson Mandela halusi vierailunsa aikana ryömiä sisään rakennuksen portaiden alla olevaan rangaistusselliksi kutsuttuun kuoppaan ja tuli sieltä myöhemmin ulos silmät kyynelissä. Bushin vierailu tapahtui vaalikampanjan aikana ja kesti 20 minuuttia
Museo on viime aikoina myös ryhtynyt muokkaamaan rakennuksen seinillä olevia esittelytekstejä vastaamaan paremmin tosiasioita. Lähes kaksi miljoonaa ihmistä kuoli merimatkalla Atlantin poikki. osa Goreen saarella vierailevista turisteista tuntee orjamuseon historian mutta useimmat ilmeisesti eivät. Orjien talolle ei ole myöskään koskaan päässyt laivalla, sillä ranta on kivikkoinen. n Yhdysvaltalaiset turistit ottivat kuvia Goreen saaren orja museon kuuluisalla ovella, jolta ei ollut paluuta.. Atlantin orjakauppaan perehtyneiden tutkijoiden mukaan Goreen orjamuseon väitteet saaren historiasta eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Orjia kuljetettiin portugalilaisten, brittiläisten, ranskalaisten, espanjalaisten, hollantilaisten ja tanskalaisten orjakauppiaiden laivoilla ilmaiseksi työvoimaksi plantaaseille ja kaivoksiin useimmiten näiden samojen maiden siirtokuntiin Amerikassa. Orjien talo rakennettiin vuonna 1776, jolloin orjakauppa Senegalin alueella oli jo hiipumassa. Se hajotti perheitä ja pakotti miljoonat ihmiset orjatyöhön. Yhdysvaltoihin vietiin Afrikasta kaikkiaan 388 000 orjaa, noin kolme prosenttia kaikista Amerikkaan laivatuista orjista. ”Yksikään historiantutkija ei usko, että Orjien talo olisi todellisuudessa ollut orjavankila tai että Goree olisi ollut tilastollisesti merkittävä orjakaupan keskus”, totesi Chicagon yliopiston professori Ralph Austen vuonna 2013 Barack Obaman Senegalin-vierailun alla. Näistä arviolta 33 000 kuljetettiin Goreen saarelta. Vaikka museorakennus ei ole koskaan toiminut orjakaupan keskuksena, Goreesta on tullut monelle afroamerikkalaiselle eräänlainen pyhiinvaelluspaikka, jossa käymistä he ainakin itse pitävät voimaannuttavana kokemuksena. Pelkästään Angolasta rahdattiin 5,7 miljoonaa ihmistä orjiksi Amerikkaan, lähes puolet kaikista Atlantin yli laivatuista orjista. Tutkijoiden mukaan koko Afrikasta vietiin Amerikkaan kaikkiaan 12 miljoonaa ihmistä orjiksi ja Senegalista vuosisatojen aikana 755 000 ihmistä. 3 7 naa afrikkalaista orjaa oli ollut vangittuna talossa ja kuljetettu sieltä Amerikkaan. Atlantin orjakauppa tuhosi paikallisia yhteisöjä eri puolilla Afrikkaa. Merenpuoleisesta oviaukosta on todennäköisesti heitetty roskat mereen, kuten alueella oli ennen vanhaan tapana. YhdYsvaltalaisten Yliopistojen kokoaman tietopankin mukaan Atlantin orjakaupan suurimmat keskukset olivat Angolassa, Beninissä, Ghanassa ja Nigeriassa, tuhansien kilometrien päässä Senegalista. Orjamuseona toimivassa rakennuksessa ei ollut tutkijoiden mukaan ilmeisesti lainkaan pidetty orjia, tai jos oli, niin nämä olivat talon silloisten asukkaiden omia palvelijoita. Eniten orjia vietiin Brasiliaan (4,8 miljoonaa) ja Jamaikaan (1,2 miljoonaa), seuraavaksi eniten Kuubaan, Barbadosiin ja Ranskan Karibianmeren saarille
Teksti arto huovinen Mangaaninoduleita merenpohjassa Clarion-Clippertonin vyöhykkeellä Pohjoisella Tyynellämerellä. Kuva: ROV Kiel 6000 GEOMAR / CC-BY-4.0. 3 8 KilpajuoKsu pohjalle Syvänmeren kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia on mahdotonta arvioida, koska syvänmeren lajisto ja ekologia tunnetaan hyvin huonosti
Hankkeita pidettiin kuitenkin teknologisesti vaikeina ja suuria investointeja vaativina, eikä niitä viety eteenpäin. Syvien merten pohjasta on kartoitettu alle 10 prosenttia ja syvänmeren lajeista arvioidaan vielä 90 prosentin olevan tieteelle tuntemattomia. Tärkeimpiä ovat kupari, nikkeli, koboltti ja harvinaiset maametallit. TMC teki viime syksynä kahden kuukauden tutkimusmatkan Tyynellemerelle ja kokeili silloin ensimmäistä kertaa täysimittaisesti syvänmeren metallien talteenottoon käytettävää laitteistoa. Nodulit kerätään talteen jättimäisiä pölynimureita muistuttavilla laitteilla. Heidän mukaansa nykyiset varannot riittävät siihen saakka, että suurin osa tarpeesta saadaan katettua akkuja kierrättämällä. Lukuisia lajeja saattaa tuhoutua, ennen kuin niitä edes tunnetaan. Erityisesti puhutaan nyt mangaaninoduleista. Haitat syvänmeren biodiversiteetille voivat olla haittoja myös ihmiselle. Kivet ovat hajallaan laajoilla alueilla valtamerten pohjalla. Teknologia on kehittynyt ja tiettyjen metallien kysyntä kasvanut. Kiinnostus on herännyt uudelleen runsaan kymmenen viime vuoden aikana. Syvänmeren metalleja havittelevat yhtiöt perustelevat hankkeitaan vihreällä siirtymällä. TMC:n kaltaiset yhtiöt sanovat noudattavansa parhaita ympäristönormeja. Arvostelijat kyseenalaistavat myös vihreällä siirtymällä perustellun kiireen. Niiden mukaan nollapäästöihin ei päästä ilman merenpohjasta saatavia mineraaleja. Juuri nämä selittävät nykyisen kiinnostuksen: ne ovat olennainen osa sähköautojen akkuja sekä uusiutuvan energian kuten tuulivoimaloiden tekniikkaa. Jos niitä ei saada aikaiseksi, voi Nauru periaatteessa hakea tämän vuoden heinäkuussa ISA:lta toimilupaa täysimittaiseen metallien hyödyntämisen, vaikka sääntöjä ei olisikaan. Ja siksi hankkeilla on yhtiöiden mielestä kiire. Lisäksi teknologia voi muuttua, ja ainakin litiumioniakut jäädä välivaiheeksi. 3 9 KesäKuussa 2021 pieni saarivaltio Nauru ilmoitti merenpohjaa sääntelevälle YK:n elimelle ISA:lle, että se aikoo aloittaa syvänmeren kaivostoiminnan. Suuret ympäristöriskit Ympäristönsuojelijoita kauhistuttaa hinku päästä nopeasti käsiksi syvänmeren mineraaleihin. Sivutuotteina saataisiin kultaa, hopeaa, platinaa ja timantteja. Syvänmerenkaivostoimintaaolisierittäin vaikeavalvoa.. Se on kanadalaisen The Metals Companyn (TMC, aiemmalta nimeltään DeepGreen) kokonaan omistama tytäryhtiö. Noduleita etsittäessä ei varsinaisesti kaiveta merenpohjaa. Nodulien imuroiminen saa merenpohjan sedimentit liikkeelle, eikä sen vaikutusta eliöiden elinympäristöön tiedetä. Tutkimusta tehdään jo siitä, miten syvänmeren eliöistä kuten sienieläimistä olisi saatavissa lähtökohta uusille antibiooteille, joista on huutava pula. Syvänmeren kaivostoimintaa olisi erittäin vaikea valvoa, koska se tapahtuisi kaukana ihmisten silmistä ja kansallisten lakien ulottumattomissa. Eniten on tutkittu pohjoisella Tyynellämerellä Havaijin ja Meksikon välillä sijaitsevaa Clarion-Clippertonin vyöhykettä (CCZ), yli 7 000 kilometriä pitkää 4,5 miljoonan neliökilometrin aluetta. Uutinen ei synnyttänyt isoja otsikoita, vaikka ehkä olisi pitänyt. ISA:n sääntöjen mukaan ilmoituksesta käynnistyi 24 kuukauden määräaika, jonka sisällä olisi määriteltävä toiminnalle pelisäännöt. Noduleissa on mangaanin lisäksi kymmeniä muita metalleja. Nodulien lisäksi metalleja on sitoutunut mustien savuttajien lähellä oleviin sulfideihin ja metalleja on myös merenpohjan vuorissa. Yksistään CCZ:sta uskotaan löytyvän nikkeliä kaksinkertaisesti ja kobolttia kolminkertaisesti kaikkiin maaesiintymiin verrattuna. Naurun toimijana on yhtiö Nauru Ocean Resources Inc (NORI). TMC:n yhteistyökumppaneihin hankkeessa kuuluvat sveitsiläinen Allseas Group, tanskalainen Maersk ja sveitsiläinen Glencore. Myös TMC:n ja NORI:n tutkimusluvat ovat tälle alueelle. Ne ovat kiviä, joiden koko vaihtelee pienistä hipuista aina nyrkinkokoisiin. Lisäksi syvänmeren metallien tuotanto aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin maakaivokset. Arvostelijoiden mukaan väitteellä ei voi olla pohjaa: jos emme edes tiedä, mitä lajeja merten syvyyksissä on, miten voisimme tietää, kuinka kaivostoiminta vaikuttaa niihin. Perusteluna vihreä siirtymä Ensimmäisen kerran syvänmeren metalleista kiinnostuttiin 1970-luvulla. Ei ympäristöjärjestöjä, ei toimittajia, ei mielenosoittajia. Valtameret kärsivät jo ennestään liikakalastuksesta ja ilmastonmuutoksesta. Syvänmeren ekologiasta tiedetään todella vähän, ja usein toistetun lauseen mukaan tunnemme Kuun pinnan paremmin kuin merten syvänteet. Syvänmeren metallivarannot arvioidaan moninkertaisiksi verrattuina maaesiintymiin
Kun asiakkaina olivat Venäjän mafia ja al-Qaida, joutui Nauru mustalle listalle. Hyödyntämisen on määrä tapahtua markkinaperiaatteella, mutta koska merenpohja on ”ihmiskunnan yhteistä omaisuutta”, pitäisi hyötyä jakaa myös pienille ja köyhille maille. Sen päämaja on Jamaikan Kingstonissa. Lehden mukaan ISA on antanut TMC-yhtiölle pitkin matkaa luottamuksellisia tietoja, joiden avulla se on saanut etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden. 4 Kamppailu sopimuksesta Syvänmeren sääntelyn takana on YK:n merioikeussopimus, jonka perustalta muodostettiin vuonna 1994 Kansainvälinen merenpohjajärjestö eli ISA (International Seabed Authority). Kansallisten 200 meripeninkulman (370,4 kilometrin) talousvyöhykkeiden sisällä kaivostoiminta on maiden oman lainsäädännön piirissä. BMW, Volvo, Volkswagen, Google ja Samsung ovat ilmoittaneet, etteivät ne suostu ostamaan syvänmeren metalleja. TMC:llä on Naurun lisäksi kumppaneina Tonga ja Kiribati. Myös jotkut suuryhtiöt kannattavat jäädytystä. ISA on toistaiseksi myöntänyt kaikki siltä pyydetyt tutkimusluvat. ISA:n tehtäväksi asetettiin ”merenpohjan kestävä hyödyntäminen koko ihmiskunnan hyväksi”. Vuonna 1968 itsenäistynyt Nauru nautti rojaltien ansiosta vähän aikaa maailman toiseksi korkeimmasta bkt:stä henkeä kohden. n Eräätsuuryhtiöt vaativatsyvänmeren kaivoshankkeiden jäädyttämistä. ISA on saanut paljon kritiikkiä osakseen. The New York Times julkaisi viime elokuussa suureen asiakirja-aineistoon pohjautuvan raportin, jonka mukaan luontoarvot ovat ISA:ssa sivuosassa. Tämä selittää sen, miksi Naurun kaltaiset pienet saarivaltiot kiinnostavat kaivosyhtiöitä. Vuodesta 2017 lähtien on neuvoteltu siitä, miten ISA:n yleisperiaatteet muotoillaan yksityiskohtaisiksi pelisäännöiksi. Viimeisin yritys on sitten tämä syvänmeren kaivostoiminta. Ranska ja Uusi-Seelanti esittävät suoraa kieltoa syvänmeren kaivostoiminnalle. Naurun 12 000 asukasta eivät halua lähteä lähes asumiskelvottomaksi muuttuneelta 21 neliökilometrin saareltaan. Ne voivat toimia bulvaaneina. Osa on kaivosmaita, jotka eivät ehkä halua uusia kilpailijoita. Tällä kannalla ovat muun muassa Saksa, Espanja, Costa Rica, Mikronesia, Fidži, Chile, Ecuador ja useat Afrikan maat. Seuraavaksi Nauru vuonna 2002 otti maksusta vastaan Australiasta käännytettyjä turvapaikanhakijoita pidätyskeskuksiin. Parikymmentä vuotta myöhemmin jäljellä oli vain kuumaisema. Kuva: All Over Press/Chine Nouvelle. Syvänmeren elämä on vielä pitkälti tuntematonta ja uusia lajeja löytyy jatkuvasti. Fosfaatin ehdyttyä 1990-luvulla Nauru ryhtyi veroparatiisiksi. Arvioiden mukaan ISA ei saa sovittua pelisääntöjä heinäkuuhun mennessä. Vuodesta 1900 lähtien brittiläiset, saksalaiset, uusiseelantilaiset ja australialaiset yhtiöt louhivat saarelta fosfaattia. TMC:n ja ISA:n mukaan mitään ”sopimatonta” ei ole tapahtunut. Jos alalle ei saada tiukkoja sääntöjä, heikkojen maiden vähävaraiset tytäryhtiöt voivat joutua jälkiä siivottaessa vastuuseen, kun isot yhtiöt porhaltavat jo muualle. ISA vastaa muista valtamerialueista. Niitä on 31, saajina 22 yhtiötä tai maata. Naurulla ei naureta Nauru on itse esimerkki luonnonvarojen vastuuttomasta käytöstä. Valmista ei ole tullut. ISA veloittaa luvista puoli miljoonaa dollaria, mikä voi olla intressiristiriita. Valtaosa maailman maista ja lisäksi EU ovat ISA:n jäseniä. Syvänmeren kaivostoiminnalla tarkoitetaan syvemmällä kuin 200 metrissä tapahtuvaa toimintaa, mutta usein on kyse monen kilometrin syvyydestä. Useat maat haluavat kaivostoiminnan jäädyttämistä, kunnes syvänmeren ekologia tunnetaan paremmin. Suurista maista Yhdysvallat on vain tarkkailija, koska se ei ole ratifioinut merioikeussopimusta
4 1 Ville lähde 03 dialogi ”Toki olemme hirveän myöhässä ja on paljon asioita, joita ei enää voida estää tai pelastaa.”
Samalla meidän pitäisi siir. Yhteiskuntien energiabudjetti eli energiantuotannon ja -kulutuksen määrä on edelleen hillittömän suuri eikä taikaiskusta vähene. Millaisia ajatuksia hehkutus Suomesta harvinaisten maametallien maana herättää. 4 2 Teollisuus on pakoTeTTava muuTTumaan Fossiilitalouden raunioissa pitää myös jälleenrakentaa, sanoo ympäristö tutkija ja filosofi Ville Lähde. ViLLe Lähde: Energiasiirtymän kannalta olemme ihan oikeasti viheliäisessä tilanteessa. Teksti emilia männynväli Kuvat emma GrönqvisT KU: Suomessa intoillaan nyt vihreän siirtymän myötä kaivosteollisuuden mahdollisuuksista
Mutta parin vuosikymmenen mittainen siirtymä on silti aika vaikea, kun on totuttu polttamaan asioita, ja sen lisäksi öljy on monella muulla tapaa hyödyllinen resurssi. Resurssituloilla pitäisi myös syntyä hyvinvointia lähialueille. Vanha ympäristöliikkeen refleksi vastustaa kaikkea rakentamista ei toimi. Tämä virhe tehdään keskusteluissa toistuvasti ja osin tietoisesti. Mitä pidemmälle ympäristökriisit etenevät, sitä syvempää ihmisenä olemisen muutosta niiden ehkäisy ja niihin sopeutuminen tuntuu vaativan. Joskus tuntuu, että ajattelun ja kulttuurin muutos on niin iso ja syvällinen, ettei sitä ehditä tehdä ajoissa. Parhaimmillaan tuotetusta energiasta saadaan enemmän työtä ja hyötyä irti. Puolentoista asteen lämpeneminen on todella vaarallista, mutta ei vielä tuomiopäivän skenaario. Kysymys on siitä, mennäänkö vaaralliselle, katastrofaaliselle vai fataalille alueelle ilmastonmuutoksen kohdalla. Sanoit, että sähkö on tehokkaampaa energiaa. Toinen ulottuvuus on sitten, mitä se tarkoittaa yhteiskunnalle. Väistämättä tulee jännitteitä ja konflikteja. Se ei päde esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden katoon tai laajemmin luonnonvarojen käyttöön. Toki sen pitäisi tapahtua paljon nopeammin. 4 3 tyä fossiiliriippuvaisuudesta puhtaampiin energiamuotoihin, mikä tarkoittaa väistämättä myös laadullista siirtymää sähköön. Jos annamme puhtaasti teknologian potentiaalin ja puhtaasti markkinalogiikan ohjata kehitystä, silloin tämä niin kutsuttu rebound on väistämätön ilmiö. ”Seajatus,että maametalleista tulisiuusiNokia, ontäysinmahdoton.”. Jos inhimillisen toimeliaisuuden intensiteetti ja määrä kasvavat, se näkyy lähes väistämättä kulutettujen luonnonvarojen ja luontokadon määrässä. Tarvitaan sosiaalista ja ekologista lainsäädäntöä, ettei synny resurs sikirouksia. Se on ollutkin BIOS-tutkimuskeskuksen ekologisen jälleenrakennuksen pointti, että kun eletään fossiilitalouden raunioissa, pitää myös jälleenrakentaa. Siihen ei ole mitään muuta ratkaisua kuin poliittiset toimet ja kulttuurinen muutos yhteiskunnassa. Iso kuvio on, että metalleja tarvitaan, ja globaalin reiluuden näkökulmasta Euroopan maiden pitää myös sietää kaivosteollisuutta omilla alueillaan. On yleinen ilmiö, etteivät nämä lähialueet sitä saa. Sähköhän on tehokkaampaa, esimerkiksi sähkömoottori polttomoottoriin verrattuna. Mutta kuten tiedetään, Jevonsin paradoksin mukaisesti tehokkuus lisää aina myös kulutusta ja sen myötä saastumista, koska näiden irtikytkentää toisistaan ei ole näkyvissä. Toki olemme hirveän myöhässä ja on paljon asioita, joita ei enää voida estää tai pelastaa. Tämä liittyy siihen, mikä on oman työni ytimessä, että ympäristöongelmat eivät ole yksi ja yhtenäinen asia, vaan meillä on laadullisesti erilaisia ympäristöongelmia. Mutta se on vain yksi päästöjen joukko, joka syntyy tietynlaisista rajatuista asioista. Suomessa tämä kuvio ei tietenkään ole ihan niin epäreilu, mutta reilumpaa resurssitaloutta pitäisi saada edistettyä kaikkialla. On väistämätöntä, että pitää rakentaa paljon uutta energiantuotantoa. Tietenkään reboundin mahdollisuus ei voi olla myöskään vasta-argumentti kaiken kestävämmän teknologian käytölle. Metalleja tarvitaan, mutta se ei tarkoita, että ihan jokaista varantoa pitäisi kaivaa. Usein halutaan kuitenkin uskoa, että teknologiset innovaatiot ratkaisevat myös ympäristöongelmat ja ilmastokriisin. Sillä, että kaikkea kasvupotentiaalia ei käytetä. Ei sitä voida ulkoistaa vain muille. Norjan kaltaiset maat ovat poikkeuksia, mutta Norja on paljon muutakin kuin resurssitalous. Eli tämä yleinen argumentti ”tehdäänkö Suomesta uusi Kongo” on siinä mielessä hölmö, ettei ole oikein tehdä Kongostakaan Kongoa, sikäli kun sillä tarkoitetaan kestämätöntä kaivosteollisuutta. Vahvasti resurssipohjainen talous ei ole kauhean hyvä tuottamaan hyvinvointia. Mitä tälle on tehtävissä. Kasvihuonekaasuista voidaan oikeasti ajatella, että kun energiantuotanto puhdistuu, niin vaikka toimintaa jatketaan ennallaan, päästöjä ei tule. Sitä ei voi estää millään muulla kuin kunnianhimoisemmilla ympäristötoimilla ja oikeudenmukaisemmalla globaalilla varallisuudenjaolla, hyvinvoinnin jaolla. Sama pätee periaatteessa mihin tahansa teknologiaan. Se ajatus, että maametalleista tulisi uusi Nokia, on täysin mahdoton, koska siinä puhutaan laadullisesti täysin erilaisesta toiminnasta. Siksi tätä ilmastoesimerkkiä ei voi käyttää suoraan kaikkiin ongelmiin. Pitää olla realismia sen suhteen, mitä se tekee yhteiskunnalle. Kaikkialla maailmassa kaivosteollisuuden pitäisi olla paljon oikeudenmukaisempaa ja reilumpaa
Mutta kun ihmiset tajuavat, miten yhteiskunnan aineenvaihdunta on muuttunut, on niillä oivalluksilla mahdollisuus juurtua kestävämmiksi arvoiksi ja asenteiksi. 4 4 Pidemmällä aikajänteellä varmasti tarvitaan todella kokonaisvaltaista historiakäsityksen ja ihmiskäsityksen muutosta, arvomullistusta. Kaikilla ihmisillä on tietyt perustarpeet kuten vaatetus, ruoka, liikkuminen, terveydenhuolto, koulutus ja niin edelleen, ja niitä voidaan tyydyttää lukuisilla eri tavoilla. Olen aina suhtautunut senkaltaiseen etiikkaan tosi epäillen, joka pohjaa siihen, että ihmisellä on jokin resepti etiikkaan. Mutta elintavan muutosten täytyy tulla lainsäädännöllä, poliittisten liikkeiden toiminnalla ja kampanjoilla, että ihmiset tottuvat. Vaikka se on epäseksikäs tapa ajatella, se on minusta realistista. Tuo on lohdullinen ajatus, että ei tarvitse aivan ensimmäiseksi olla hirveän hyvä ja kehittynyt ihminen. Filosofeilla on liian usein tapana ajatella, että kaiken pitää lähteä arvostuksen tai etiikan muutoksesta. Totta kai jotain täytyy tehdä vähemmän ja yleistä materiaalin määrää elämässä vähentää, mutta ne ovat myös asioita, joista voi luopua puuttumatta näihin keskeisiin elämäntarpeisiin. Silloin muutos tapahtuisi ihmisille myös näkymättömissä, eikä näyttäytyisi koko elämäntavan mullistuksena ainakaan pariin vuosikymmeneen. Toki yksilötoiminnan taso on aina vain toinen puoli. Perustarpeita voidaan tyydyttää kestävämmin pakottamalla teollisuutta muuttamaan toimintatapojaan. Puhutaan tarpeentyydytyksen tavoista. Etiikka on sotkuisia käytäntöjen kautta omaksuttuja toimintoja, joille rakennetaan kertomuksia. Teorioilla voi ”Vanhaympäristöliikkeen refleksivastustaakaikkea rakentamistaeitoimi.” Ville Lähteen mukaan taloustutkijat ovat usein sokeita niukkuuden ekologisille ja sosiaalisille ulottuvuuksille.. Mutta uskon, että senkaltaiset muutokset tulevat aineellisten ja käytännöllisten muutosten perässä. BIOSissa olemme korostaneet uudenlaisen teollisuuspolitiikan tarvetta. Uskon, että ihmiset ja yhteiskunta toimivat niin. Sellaisen, jossa eri teollisuudenalat muokkaisivat koordinoidusti rinta rinnan tarpeentyydytyksen järjestelmiään, niin ei tarvitsisi tuhoisasti kilpailla keskenään. Saman hyvinvoinnin voi saada niin radikaalisti erilaisilla resurssija energiapanostuksilla ja ympäristövaikutuksilla. Tuotannon tapa on valtavan paljon merkittävämpi kuin ihmiset hahmottavat. Meillä on tapana ajatella, että pitää luopua jostain. Kun syntyy uusia yhteiskunnallisia käytäntöjä ja elintilaa näille uusille arvostuksille, niin sitten on mahdollista pitää yllä myös uusia elämisen tapoja
Sanot, ettei ympäristöliikkeen perinteinen ”aina kaikelle ei” ei enää käy. [Tutkija] Antti Majava teki tästä BIOSille tosi hyvän metsäpodcastsarjan, jossa hän käsitteli tätä metsäteollisuuden kokonaisaineenvaihduntaa. 4 5 toki edelleen ymmärtää paremmin ja hioa toimintaansa, mutta ne eivät ole alkulähde toiminnoille. Kestävä metsätalous olisi osa uutta tarpeentyydytyksen järjestelmää sen sijaan, että jumitutaan siihen perittyyn tilanteeseen, että tehdään sellua ja energiaa ja sattumanvaraisesti jotain pientä. Olen miettinyt tätä paljon hakkuiden yhteydessä. Ja silloin jos jumitutaan, ainoa keskustelu on, että ha. Ei ole realistista luopua kaikista hakkuista, mutta tuntuu vaikealta päästä keskustelemaan siitä, mistä, miten, milloin ja minkä verran voidaan kestävästi hakata. Jos suunnitelmallisesti muutettaisiin sitä, miksi puita hakataan, siitä tulisi huomattavasti kestävämpää ja taloudellisesti kannattavampaa sekä syntyisi monenlaisia resurssivirtoja. Mitä materiaalilla tehdään, mitä työtä, hyvinvointia ja voittoja se luo
Volyymin kannalta puu on Suomessa merkittävin kysymys, ja se on myös merkittävin biodiversiteettikysymys. n ”Kysymysonsiitä, mennäänkövaaralliselle, katastrofaalisellevai fataalillealueelle.”. Saattaa olla, että tulee jotain modulaarisia pieniä voimaloita, kaupunkien kaukolämpöön tai muuhun spesifiin käyttöön. eli se, että jonkin asian niukkuus ei läheskään aina tarkoita sitä, että se on loppumassa. Ei ole kannustinta lähteä rakentamaan pitkäjänteistä metsänomistajuutta. Mittakaava on ihan selkeä. Mutta kun ihminen kerran oivaltaa sen, se tekee jonkinlaisen kestomuutoksen ajatteluun. Vai voiko sellaista nimetä. 4 6 kataanko enemmän tai vähemmän, eikä että mitä sillä puulla tehdään. Usein kuulee sanottavan, ettei vihreä siirtymä ole mahdollinen ilman valtavaa panostusta ydinvoimaan, mikä on tietysti hieman ristiriitaista jo sinänsä. Jos vihreä siirtymä Suomessa jotenkin hoituu, niin auringon, tuulen ja ehkä jonkin kestävän biomassan sekä perityn ydinja vesivoiman yhdistelmällä. Jos tuo uusin nyt saadaan joskus valmiiksi, niin ei varmaan kovin äkkiä ole enää uutta voimalaa tulossa. Mutta jos hakkaaminen ja metsänhoito saataisiin kestävälle tasolle, puu olisi potentiaalisesti valtavan suuri kestävä raaka-ainevirta, jolla voisi tehdä monenlaisia asioita eikä vain sellua. Tämä on taloustieteelle ja etenkin populaareille talouspuhujille vaikea käsittää. Jos mietitään volyymeja, puu lienee Suomessa kriittisin raaka-aine. Ydinvoima tulee olemaan tietty siivu energiapaletista, mutta en usko, että sillä on voimakasta isoa kasvupotentiaalia ihan jo sen teknologian luonteen vuoksi. Sitten pitää valita, että ”joo, munkin mielestä hakataan mieluummin vähemmän”, mutta se ei auta tässä nykytilanteessa, se ei vie eteenpäin. Jos ne rimpulatkin saa aina myytyä bulkkikäyttöön niin tietenkin ne hakataan. Nämä ovat kai Suomessa isoimmat tällä hetkellä, turve yksittäisenä kysymyksenä. Sitä, että Suomessa harvennushakkuut ovat perseellään, ei voi laittaa vain metsänomistajien tai metsureiden syyksi. Pointti ei ole, että vety olisi mittakaavassa iso, vaan se, että se tulee polttoaineeksi sellaisiin toimintoihin, joita on vaikea sähköistää, ja vetyä voidaan tuottaa sähkön ylijäämällä sen ylituotannon hetkinä. Se, millaista kysyntää metsäteollisuus luo, ohjaa valtavasti sitä, mitä tuotetaan. Maailmassa alkaa esimerkiksi olla kriittinen niukkuus hiekasta, mikä kuulostaa järjettömältä. Peruspointti, jota Niukkuuden maailmassa -kirjassanikin väännän rautalangasta. Se alasajaa, mutta ei ylösaja, ja sitäkin täytyy tapahtua. Jos ei saada yhteiskunnassa aikaan sellaisia konkreettisia keskusteluja, joissa yritetään ohjata teollisia ekosysteemejä uuteen tilaan, jäädään jumiin juoksuhautoihin. Väistämättä se tulee olemaan paletti, koska täytyy olla sähköä, lämpöä ja liikevoimaa. Paikat, joissa sitä olisi, ovat esimerkiksi jokisuistoja, joilta sen ottaminen tuhoaisi kokonaisia ekosysteemejä. Energiaa täytyy saada tasaisesti ja eri käyttötarkoituksiin soveltuvasti. Fossiilisia on vaikka kuinka paljon, mutta niiden käyttö pitäisi silti lopettaa. Malmit ovat energiasiirtymän kannalta kriittisiä, mutta niissä määrä ei ole niin iso, vaan laatu merkitsee. Pointti on tietenkin se, ettei ole juuri tietynlaista hiekkaa. Mikä näkökulma raaka-aineeseen liittyen jää mielestäsi julkisessa keskustelussa aina varjoon tai ei tule ymmärretyksi. Pienvoimalat voivat vähän muuttaa kuviota, mutta eivät jyrää volyymeissa aurinkoa ja tuulta. Tällaisten asioiden takia olemme puhuneet paljon teollisen suunnittelun kysymyksestä. Onko näin. Vetytaloudesta on ollut paljon hypeä. Lähes aina he ovat sokeita niukkuuden ekologisille tai sosiaalisille ulottuvuuksille. Se on meidän hiilinielujen kannalta merkittävä. Suomessahan tämä kysymys on jo passé, kun meillä on jo aika monta ydinvoimalaa. Asiat voivat muuttua niukoiksi, vaikka ne eivät olisi loppumassa. Se, ettei jotain ole tarpeeksi, on lopulta aika pieni siivu niukkuudesta. Taustalla on se, millaiselle puulle on kysyntää. Olisi eri kysymys myös laadullisesti, jos sitä voisi vain kauhoa Saharasta, mutta kun ei voi
040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ti-pe klo 9 16. Vieraile akt.fi/liity AKT:n jäsenenä sinulla on takanasi kokemusta neuvottelutaitoa joukkovoimaa Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi | aktlehti.fi KUTSU SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestö ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN PIIRIKOKOUS järjestetään la 25.3.2023 klo 12.00-17.00 Espoossa Luukin leirikeskuksessa. 17.12.2022 Helsinki Jätit meille muiston valoisan, niin kauniin rakkaan ja syvän. ADRESSIT ONNITTELUUN JA OSANOTTOON YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ p. Testaamme 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33. Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Tuodaan työ näkyväksi. Muistaen Ria-sisko perheineen veljien puolisot ja lapset sisaren lapset Jäähyväiset jätetty Helsingissä. Koskinen s. Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki sirolansaatio.. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Esityslistalla sääntömääräiset asiat. 2.2.1923 Mänttä k. Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto TIETOA TYÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Sörnäisten rantatie 25 A 1 00500 Helsinki 09-766429 www.tyovaenperinne.fi työväenkirjallisuutta, tapahtumia onlinearpa.net arpajaiset netissä! Tavara-arpa ry Beckerintie 10, 00410 Helsinki, 09 4366320 kansan arkisto l tallentaa työväen ja järjestöjen historiaa l avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki, p. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI Reetta Maria TIRRI o.s. Ilm 24.3.2020 klo 21.00 mennessä info@sdplhkiuusimaa.fi tai 041-4645851. Uurnan lasku keväällä Pietarsaaressa
Köyhälistönaisen vastatarina 4 8
Ensikosketus Leinon pienoisromaaniin ei jättänyt aikanaan syrjäseudulta Turkuun opiskelemaan tullutta Lehikoista rauhaan. Merkitystentäyteinen romaani käy vuoropuhelua Eino Leinon vuonna 1907 ilmestyneen Jaana Rönty -romaanin nimihenkilön kanssa uudelleenrakentaen taidokkaasti kirjallisuuden kaanonia. Teksti SiSkotuulikki toijonen Kuvat AnninA MAnnilA Kirjailija ja kuvataiteilija Tiina Lehikoisen koskettava, esseemäinen esikoisromaani Punelma (Like 2022) on kantaaottavuudessaan väkevintä kotimaista proosaa, mitä on julkaistu aikoihin. Teos tuo siihen mukaan vallanpitäjien arvoja vastaan sotinutta köyhälistönaisten vaiettua historiaa. – Koin Leinon kirjoittaman, syrjäisestä Kainuusta kotoisin olevan, susiparina elävän ja muutenkin kyseenalaiseksi kuvatun torppari pariskunnan tyttären kohtalon hyvin epäoikeudenmukaisena. Jo tuolloin heräsi halu kirjoittaa poljetulle köyhälistönaiselle 4 9. Kirjailija luonnehtii teostaan ”feministiseksi ruumiinavaukseksi yhteiskuntamme materiaalisista ja kielellisistä kytköksistä”. Tiina Lehikoinen antaa Eino Leinon routavuosiromaanin nimihenkilölle toisenlaisen äänen
Kaikilla kun ei edelleenkään ole yhteneväisiä mahdollisuuksia valita paikkaansa tai olemassaolonsa suuntaa. Halusin murtaa tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuuluvan ihmisen tyypittelyä ja kuvata Jaanan karrikoidun hahmon toisin. Luokkatietoiseksi ekofeministiksi tunnustautuvan Lehikoisen romaanissa on vahva, monipuolisesti feminististä teoriaa ja tutkimusta hyödyntävä eetos. Maalaisproletariaattiin kuuluneiden esiesivanhempieni olot saattoivat olla hyvinkin samantyyppiset kuin Jaanan. Tämä tekee Punelmasta moniäänisen kunnianosoituksen muun muassa Simone Nykyisin Siurossa asuva juukalaissyntyinen Tiina Lehikoinen haluaa kiinnittää huomiota myös alueelliseen eriarvoisuuteen. Dialogia menneen kanssa Tiina Lehikoinen ei allekirjoita Ayn Randiin yhteydessä olevia oikeistolaisia näkemyksiä, että yksilö olisi valintojensa summa, eikä liioin usko, että yksilö voi koskaan olla täysin riippumaton. Tulen itsekin syrjästä. Miksi riepotella ja ironisoida moneen kertaan loukattua ja nöyryytettyä ihmistä edes taiteessa. Pyrin romaanissani näkemään Jaanan vertaisenani, yhtä kokonaisena ja monitahoisena olentona. 5 vastatarina. Leinon romaani ottaa niin voimakkaasti kantaa kirjoitusajankohdan suuriin historiallisiin mullistuksiin, että halusin Punelmassa tuoda esiin toisia ääniä eri lähteiden valossa. Antaa Jaanalle toisenlainen ääni ja miettiä erilaisia representaatiokäytänteitä, niihin liittyvää valtaa ja taiteen eettisyyttä. Vikahan ei ole Jaanassa vaan silloisissa yhteiskunnallisissa oloissa. – Tämä oli yksi kirjani lähtökohdista. Toisin kuin Leino, Lehikoinen tuntee kunnioitusta ja syvää myötätuntoa Jaanaa kohtaan puhutellen häntä vertaisenaan. ”Pyrinromaanissani näkemäänJaanan vertaisenani,yhtä kokonaisenaja monitahoisenaolentona.”
Dokumentaristikertojan avulla kykenin kuvaamaan tuon ajan oloja toisesta suunnasta ja siteeraamaan kerronnan lomaan kollaasityyliin otteita aikalaissanomalehdistä. Melankolisesta aihepiiristä huolimatta Lehikoisen kirjasta ja ajattelusta kuultaa myös toivo paremmasta tulevaisuudesta. Maalaisproletariaattia kohdeltiinmassoina jakäytettiinkasvavan teollisuudenraaka-aineena.. Like Kustannus 2022. Sen hän kietoo ankaraan kysymykseen: osaammeko tai kykenemmekö todella oppimaan historian vääryyksistä. Romaani pursuaa aihepiirejä, kannanottoja ja mielipiteitä, jotka Lehikoinen taitavasti palauttaa dialogiin Jaanan kanssa. 350 sivua. Heittämään meidät jonkin uuden äärelle tai kehittelemään jotakin sellaista, joka saa arvioimaan olemisemme kehikoita uudelleen. Lehikoinen pureutuu kirjassaan kiinnostavasti taiteen filosofiaan, arvoon, asemaan, eettisyyteen ja poliittisuuteen. Punelmassa fakta ja fiktio nivoutuvat taidokkaasti toisiinsa runoin ja aforismein tilkittynä. – Kompositioltaan Punelma on romaani, jota laajennan esseen keinoin. Punelmassa Lehikoinen on halunnut nostaa esiin historiallisia tekijöitä, kuten lainsäädäntöä, joilla Jaana Rönnyn kaltaisten yksilöiden riisto on aikanaan oikeutettu ja perusteltu. Nykyään tilanne Suomessa on tietenkin erilainen, mutta Jaanan kaltaisia ihmisiä maapallollamme on yhä paljon. 5 1 de Beauvoirin, Rosi Braidottin, Aleksandra Kollontain, Susan Sontagin ja monien muiden ajattelulle. Kirjani on vain spekulaatiota siitä, missä määrin Leinon poliittiset näkemykset vaikuttivat mahdollisesti hänen luomaansa kuvaan Jaanasta. Leinon Jaana Rönty on silloisia poliittisia jännitteitä kuvaava ironinen aikalaisromaani. Sukulaisuus dokumenteille antoi mahdollisuuden ristiinleikata romaanissa eri aineistoja ja historiallisten henkilöiden näkemyksiä. Niitä ei voi erottaa toisistaan. Kulttuurissamme kapitalismi ja patriarkaatti ovat kietoutuneet yhteen. Sen, mitä ei pitäisi tapahtua enää kenellekään. Teoksessa Lehikoinen luo katseensa myös maantieteelliseen eriarvoisuuteen, syrjään. 1800luvulla maalisköyhälistön määrä kasvoi suhteessa muuhun väestöön eniten. Bertolt Brechtin taidetta koskevat ajatukset olivat itselleni Punelmaa kirjoittaessani tärkeitä innoittajia. En pyri sanomaan lopullisia totuuksia. On suuri uhka demokratialle, ellemme ota huomioon heitä, jotka elävät kaikkein kurjimmissa oloissa. – Vaikka nykyään Suomessa asutaan pääasiallisesti taajamissa, syrjiä on edelleenkin. Näyttää asioiden väliset suhteet uudessa valossa, mutta vain, jos meillä on kyky nähdä. Pahimmillaan tällainen taide on ennalta-arvattavaa ja liian sulkevaa tulevaisuuden tavoitteissaan. – Pohdin Punelmassa kirjailijan aatteellisia näkemyksiä suhteessa Jaanan muotokuvaan ja sitä, missä määrin juuri punaisuus oli syy siihen, miten Jaanalle kävi Leinon romaanissa. Leino vaikuttaisi tunteneen närää luokkatietoista sosialistista liikettä kohtaan. Jaana Rönty ilmestyi ensimmäisten eduskuntavaalien ja suurlakon jälkeen sisällissodan kynnyksellä vuonna 1907. Poliittiseksi taiteeksi mielletään kuitenkin liian helposti vain suoraan kantaa ottava taide, joka ei jätä tulkinnoille varaa. – Elämme niin suurten murrosten aikaa, ettei taiteessakaan ole varaa vaieta. Alueellinen ja materiaalinen eriarvoisuus on räikeää. Kertoja on dokumentaristi, joka valmistelee Jaanasta dokumenttielokuvaa, mutta se ei valmistu kirjan aikana, vaan romaani on tuo dokumentti. Kaupunkeihin ajautunutta maalaisproletariaattia kohdeltiin massoina ja käytettiin kasvavan teollisuuden raaka-aineena, ihmisresursseina. Poliittista on myös se, jos taide kykenee ehdottamaan jotain aivan muuta kuin minkä jo tiedämme. Toisissa yhteyksissä hän puhui nuorsuomalaisista sosiaalidemokratian edustajina, mutta se demokratia poikkesi järjestäytyneen puolueen luokkatietoisista näkökannoista. Toisaalta kerrontaratkaisu mahdollisti eettisten kysymysten tuomisen myös nykyaikaan ja samojen asetelmien pohtimisen nykytaiteessa. Syrjäseutujen politiikka Juuri taide (ja maan kanssa oleminen ja tiede) voi saattaa meidät unelmoimaan rinnan, kriittisesti ja valppaasti. Sinun kohtalostasi ei voi johtaa tulevaa, mutta me voimme oppia siitä. Hän kysyy muun muassa, missä määrin taiteen tehtävä on olla totta, vai onko se taiteen tehtävä lainkaan. Myös naisvaltaisten alojen nykyinen matalapalkkaisuus on jäänne noilta ajoilta, Lehikoinen muistuttaa. n Tiina Lehikoinen: Punelma. Heillä ei ollut samanlaista ihmisarvoa kuin sivistyneistön edustajilla eikä samoja oikeuksia lainsäädännönkään nojalla
Teksti emilia männynväli Kuvat emma Grönqvist Kolmen vuoden hiljaiselon jälkeen rap-artisti Julma H:lta ilmestyi loppuvuodesta uusi albumi Aaa. 5 2 UnohdettUjen todellisUUs Julma H palaa uudella albumilla juurilleen ja räppää niistä, jotka eivät päässeet koskaan itse kertomaan tarinoitaan. Erittäin usein se nimittäin epäonnistuu kammottavalla tavalla. Mietitkö silloin lopettamista. – Joo. Mutta nyt on mukava taas päästä keikoille, kun on uutta kampetta. Se on kova tahti, varsinkin jos yrittää tehdä hyviä levyjä. Ei ole aikaa tehdä uusia juttuja, kun on koko ajan kiertueella. Levyllä vierailee soittajia muun muassa sludgebändi Pohjamudasta. Kun kerroit 2019 jääväsi määrittelemättömän mittaiselle tauolle, moni ajatteli, että tässäkö se nyt oli. Että aika monta vuotta tässä on paahdettu levy per vuosi -tahtia. Ei sitä edes tajunnut, että on aika väsynyt, ennen kuin pysähtyi. Metallica ja mummola Räpin ja metallin yhdistäminen on melko uskalias veto. – Mä en ole ikinä tykännyt nu metallista. En sil. Se on bändilevy, jota tiedotteessa kuvailtiin osuvasti drillin, grimen ja vanhan atlantaräpin fuusioitumiseksi oululaiseen death metaliin. Kiertueita oli niin paljon alla, että tuntui, että pyörin vain samaa ympyrää. Sävyt ovat, jos mahdollista, vielä synkempiä kuin Al-Qaida Finland -läpimurtoalbumilla 2007. Ei kiinnostanut se touhu enää
Mutta tuli kiertueita, kuten Al-Qaida Finland -kymmenvuotisjuhlakiertueet, tuli levy Sairas T:n. Ajattelin, että ehkä se on jotenkin tehtävissä. Ajatusta lähdettiin testaamaan käytännössä Tes la Rokin eli DJ ja tuottaja Jani Niirasen kanssa jo vuoden 2015 paikkeilla. En ollut tajunnut, että tunnen niihin sähkökitaroihin vetoa. Se oli tosi kotoisaa, kuulosti mummolaan paluulta, lapsuudelta. Sunn O))):sta ajateltiin hakea ambientia ja sellaista junnaussoundia, mutta temmot vain nousivat… Sitten oli erilaisia grime-biisejä, joista joku levyniilo varmaan tunnistaakin, että on pöllitty koukkuja. – Me oltiin Roopen ( Kinnunen, rap-artisti ja tuottaja) kanssa menossa Ouluun, ja kuunneltiin jotain vanhaa Metallicaa autoradiosta. Mun mielestä Limp Bizkit on aina ollut paska, ja kun Method Man meni Fred Durstin levylle niin olin, että miksi. – Että miten erilaisia biittejä ja sahausta yhdistelemällä voisi tehdä jotain mielenkiintoista. Aloin miettiä, että jotain pitäisi kehitellä. Bänditoimintaon aivanhirveetä!” lon ku se tuli, en sillon ku se tuli uudelleen, en oikeastaan missään vaiheessa. Sahaussoundia haettiin Mayhemista. 5 3 ”Voijumalauta... Ajatus ei siis lähtenyt nu metal -luurangosta kaapissa. Onhan joku Body Count ollut toimiva aikusiälläkin
– Mä näen tän homman niin, että eihän mulla edes ole huonosti. Aaa-albumilla yritän sanoittaa näkyväksi sitä ympäristöä, kulttuuria ja maailmaa, mistä mä ja moni muu tulee. 5 4 kanssa, tuli suomiräppielokuva Punasii päin. Eivät ne pääse kertomaan tarinoitaan, ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta. Jani Lehtosaaren taas tapasin jossain pikkujouluissa. Mutta sen tiedän varmaksi, että ulkopuoliset sitä eivät ainakaan käsitä, miten se mekanismi toimii ja mitä kaikkea siihen liittyy. Henri ottaa esimerkiksi Keravan vankilassa tehdyn luututkimuksen nuorille vangeille. Vaikeahan sellaista on uskoa, mistä ei tiedä. Se on varmaan 70 prossaa riitelyä! Bänditoiminnan ajoittainen kitkaisuus lienee tunnistettavaa lähes jokaiselle bändeissä soittaneelle. ”Enhänmävoiomaa tarinaapaeta, munonpakko omistaase.”. Soittajat haalittiin tuttavapiiristä. – Kitaristi Pötsi on vanha tuttu, se oli alun perin ehkä meidän keikkakuskina jollain reissulla. Mistä tämä minussa oleva patoutunut viha on tullut. Osa yleisöstä otti inhorealistisen Al-Qaida Finlandin rappion ylistyksenä, mutta Henri ei halunnut rappioidoliksi. Miten elämäni meni niin solmuun, että hylkäsin sen ja itseni. – Tämä levy sijoittuu aikaan ennen Al-Qaida Finlandia, ennen kuin se homma eskaloitui. Vasta korona-aikana levy saatiin pakettiin ja bändi kasaan. Alun perin kitaraan soviteltiin jopa Stonen Roope Latvalaa. Riitely liittyy vahvasti tähän bänditoimintaan. Anteeksipyytelemättömän synkkiä sanoituksia ei ole puserrettu ironiafiltterin läpi. Suhtautuminen suomiräpin synkempään laitaan on ollut usein halveksuvaa ja saanut osakseen toimittajien ja kollegoiden kiusaantunutta ”ei täällä kenelläkään noin huonosti mene” -tuhahtelua. Oli kohdattava uudestaan ulkomaailma, oma itse ja juurensa. Mutta silti näitä ihmisiä ei ole olemassa. Vielä kerran juurille Aaa:n lyriikat ovat epätrendikkäästi täynnä pahoinvointia ja vihaa. Musiikin teko bändillä on osoittautunut muutenkin kovin erilaiseksi kuin tavallisen räppilevyn. Somepostauksessaan Henri avaa myös uuden albumin taustoja, oikeastaan koko uraansa. En haluaisi, että tämä menee kovin henkilökohtaiseksi… Mutta tuntuu, että täytyy olla kilometrejä takana, että voi mennä siihen. Ja kun kaikki haluaa tehdä omanlaista juttua ja on eri mieltä, niin ei helevetti. Millainen olin ennen sitä. Ja jos se on sellaista demokraattista, että kaikki tekee omia biisejä, niin sittenhän se soundi on semmonen all over the place. Siihen olen yrittänyt palata. Henriä alkaa huvittaa koko bänditoiminnasta puhuminen. – Onhan se paljon hankalampaa tehdä musiikkia bändin kanssa kuin nysvätä sämplejä biitin päälle. Se on jotenkin uskomatonta, että ollaan niin kaukana, että ei edes nähdä, että jollain voi olla sellaista. Samalla tajusin sen, että enhän mä voi omaa tarinaa paeta, mun on pakko omistaa se. Tai kuten Henri kirjoitti somessa levyn ilmestymisen aikoihin: Suomessa räppi on keskiluokkaista. Kitaristin löytäminen ei ollut aivan helppoa, koska räppi karkotti monta metallikitaristia. Olinko aiemmin todella edes lähtenyt paranemisen vai itseni pakenemisen tielle. Räppärillä on kokemusta yhteiskunnan turvaverkkojen läpi putoamisesta, ja sitä käsitellään myös uudella albumilla. Maalliset ongelmat tuntuivat vähäpätöisiltä aina siihen asti, kun oma lapsi syntyi. Että on tarpeeksi vahva. Miten siitä voi edes tulla biisiä. – Yli 90 prosentilla oli jälkiä kotona tapahtuneesta väkivallasta. Mutta voisi uskoa edes tilastoihin. Seuraavilla levyillä kuultiin eräänlainen paranemisprosessi, jonka päätteeksi artisti hurahti itämaisiin filosofioihin. – Mutta Janille (Tes La Rok) pitää antaa kaikki propsit siitä, että jos hän ei olisi egottomasti lähtenyt tähän hommaan, niin tästä ei olisi tullut yhtään mitään. Vaikka tilastoistakin nähdään, että jos joudut vaikka koulukotiin tai vankilaan, se leikkaa sun elinajanodotetta ihan vitusti. – Voi jumalauta… Bänditoiminta on aivan hirveetä! Ensinnäkin pitäisi järjestää jotkin psykologiset testit, että saa sellaisen porukan kasaan, joka pystyy olemaan. Rumpali Moha on tuttu moottoripyörähommista. Tämä onnistui vain siksi, että Jani lähti tähän. Jos ihmisellä ei ole omakohtaista kokemusta huono-osaisuudesta, hän helposti saattaa luulla ja suojella itseään ajatuksella, ettei Suomessa sellaista ole. Ne kaverit, joilla oli, ovat jo kuolleet. Eivät ne tee mitään räppiä. Traumatisoituminen on niin vakavaa ja yleistä, että en tiedä, käsittävätkö ne itsekään, miten mitkäkin oireet johtavat juomaan tai huumeisiin, joilla yrittävät hoitaa sitä oloaan
On kysyttävä vielä viimeinen kysymys. Kyllä mä haluaisin, että Räkänokat kadul soisi radiossa. ”Ilmeisesti sitä joku kuuntelee.” ”Josjoudutkoulukotiin taivankilaan,seleikkaa sunelinajanodotetta.”. En tajunnut, että saan sen näyttämään siltä, ettei se halua antaa hyväntekeväisyyteen. – En. Kyllä mua enemmän säälittää. Mutta jos hän tekisi sen, niin kaltaiseni vihaajat olisivat ikuisesti hiljaa. Nyt siellä on jo mukava käydä. Nyt se on jo helpompaa. Nykyisin niitä luodaan myös Tiktokissa. – Ennen se meni niin, että radio breikkaa artistit. En halunnut sorsia, mutta vahingossa taas sorsin. 5 5 ”On mulla ollut Cheekiä ikäväkin” Vuonna 2016 julkaistussa Väärät profeetat -biisissä Julma-Henri tylyttää Cheekin ja Elastisen Profeetat-biisiä, soittolistoja ja levy-yhtiöitä: ”Musiikki ja media, monopolin vallassa, ja sä oot vaan sen fakin framille nostettu apina”. – Oulussa asuvat kaikki nuoruuden kaverit ja paljon sukulaisia. Ei me tahallaan olla pimennossa, siinä on sellainen muuri. Vieläkö olet yhtä ankara vääriä profeettoja kohtaan. Tietenkin haluaisin, että mekin voitaisiin Mörssi Recordsilta (Henrin levy-yhtiö) lähettää musiikkia, ja se voisi soidakin jossain. Mitä undergroundin ja mainstreamin eroihin tulee, Henri haluaisi hävittää ne kokonaan. Mutta ei se vaan mene niin. Mikä on helsinkiläistyneen entisen oululaisen suhde vanhaan kotikaupunkiinsa. Että jotenkin sille jää aina sellanen huono arpa käteen, ja eihän se nyt täysin paska ole. n Henrin mukaan rankka ja synkkä levy sai odotettua paremman vastaanoton. Lähinnä mä mietin sitä Cheekiä. On mulla ollut sitä välillä ikäväkin. Mä jaoin sen saatteella, että jos sä et tarvi sitä, niin miksi et tee sitä keikkaa ja anna rahoja niille, ketkä niitä tarvitsevat. Se olisi täydellinen keskisormen osoitus meille. Aiemmin se ahdisti, tuntui siltä että menee jonnekin henkilöhistoriansa lähteille samalla. En haluaisi, että se on mitään underground-juttua. Se antoi juuri haastattelun, että saisi kaksi miljoonaa jos tekisi paluun, mutta ei halua tehdä sitä, kun haluaa olla onnellinen ja rauhassa. Pelikentän tulisi olla avoin kaikille
Teoksen estetiikka on samalla likaista ja kaunista, depressiivistä ja taianomaista. Inarin omat kokemukset prekaariudesta ovat vaikuttaneet vahvasti teoksen sisältöön.. Kuvat JEnni?Holma kä epävarmojen elämännäkymien aiheuttama masennus kuormittavat Iidaa katkeamispisteeseen saakka. Visuaalisen ja tekstuaalisen sisällön yhdistävä tarina hapertaa rajat yksilön ja yhteiskunnan, sisäisen ja ulkoisen, välillä. Teksteissä Iida kuitenkin janoaa yhteyttä maailmaan. Yhteiskunnalliset ongelmat, kuten eriarvoisuus, uusliberalistinen kilpailu ja ilmastonmuutos, työntyvät suodattamattomina hänen tietoisuuteensa. Teksti mika?pEkkola??. Ne limittyvät Iidan ajatuksenvirtaa kuvaaviin runoteksteihin. 5 6 EpävarmuudEn????????EstEtiikkaa TaiTeilija Tekla Inarin valokuvia ja tekstiä yhdistelevän teoksen Iida Ylämäki päähenkilö on nuori prekaari nainen, joka havainnoi elämää poikkeuksellisella herkkyydellä. Kirjan kuvissa ei esiinny juurikaan ihmishahmoja, mikä kertoo syrjäytyneen päähenkilön yksinäisyydestä. Kuvat esittävät ikkunoista avautuvia utuisia maisemia, betonihalkeamista työntyviä kasveja, puistoja ja kaupunkimetsiä, rutistuneita karkkipapereita ja uneliaina lepääviä kissoja. Ahdistus maailman tilasta seTekla Inarin tekstiä ja kuvaa limittävä Iida Ylämäki avaa näkymän kriisien ja prekaariuden varjostamaan arkeen
Kuvan ja tekstin yhtymisestä Iida Ylämäki on?Inarin?kolmas?teos,?ja?sen?on?julkaissut?esseisti. –?Otan?teoksessani?kriittisen?kannan?uusliberalismiin?ja?kapitalismiin.?Lukijalle?käy?ilmi,?kuinka. Vakituisista?työsuhteista?tai?hyvästä?eläkkeestä. ymmärtää?prekaaria?kokemusta.?Haluankin?avata. teoksellani?prekaarisuutta?myös?ihmisille?ja?yhteiskuntaluokille,?joilla?ei?ole?siihen?omaa?kosketusta. rakenteet?vaikuttavat?ihmisiin.?Prekaarisuus?viiltää?nuoria?aikuisia.?Meidän?olisi?tehtävä?yhteiskunnallisia?arvovalintoja,?jotta?ongelma?voitaisiin. silloin,?kun?näköpiirissä?ei?ole?toivetta?sen?lakkaamisesta,?kuten?asian?laita?on?Iida Ylämäen?päähenkilön?kohdalla.?Tilannetta?pahentaa?se,?että?uusliberalistisessa?yhteiskunnassa?köyhyys?ja?psyykkinen?kuormitus?sälyttyvät?yksilön?ratkaistaviksi.. Ongelmien?rakenteelliset?juuret?jäävät?piiloon. ratkaista. Arjen?epävarmuus?on?erityisen?kuormittavaa. nauttivien?vanhempien?sukupolvien?voi?olla?vaikea. Antti Nylénin?luotsaama?Bokehjulkaisuprojekti,?joka?toimii?kirjallisuuden?ja?kuvaSolidaarisuudesta puhutaannykyään aivanliianvähän.. 5 7 EpävarmuudEn????????EstEtiikkaa –?Iida Ylämäkeä?työstäessäni?elin?prekaaria?arkea.?Köyhyys,?epävarmuus?ja?väliaikaisuus?luonnehtivat?etenkin?monien?nuorten?aikuisten?elämää.
Solidaarisuuteen liittyy myös toiminta. Inari nostaa esiin, ettei kaikilla ihmisillä ole suinkaan samanlaisia edellytyksiä kilpailla. – Jotkut taiteilijat toimivat enimmäkseen intuitiivisesti, mutta itse lähden liikkeelle teemasta, joka alkaa vetää materiaalia puoleensa magneetin lailla. Luovuus on Iidan tapa olla yhteydessä maailmaan. Inarin teos käsitteleekin syrjäytymisen ja epävarmuuden ohella myös mielenterveysongelmia. Inari varoo kuitenkin asettamasta taiteelle mitään erityistä tehtävää. Lopullinen editointiprosessi vaatii aikaa, ja samalla kirjan sisältö tiivistyy. Inari kertoo itse saaneensa esimerkiksi taidenäyttelyistä syvää lohtua ja yhteyden kokemuksia. Inari työsti Iida Ylämäkeä viiden vuoden ajan. Prosessi venyi pitkäksi, sillä taiteilijan työskentelytapaan kuuluu hioa materiaaliaan kärsivällisesti. nuorten?aikuisten?köyhyyden,?. Kun rinnastan erilaisia materiaaleja, pidän tärkeänä, etteivät ne kerro samoja asioita. Hän on jo yhteiskunnan reunoilla, ja langat todellisuuteen alkavat käydä ohuiksi. Iidan ärsykekynnys alkaa paineen alla ylittyä. Kokeellinen ja epäkaupallinen vapaa taide tuottaa vaihtoehtoja ja visioita. Teokseni päähenkilö Iida ei pysty enää kilpailemaan. Taiteen moninaisuus on itseisarvo. – Solidaarisuudesta puhutaan nykyään aivan liian vähän. Taide ei tarjoa ainoastaan lohtua vaan pitää myös elossa toivetta kärsimyksen kollektiivisesta sovituksesta ja kenties paranemisesta. Vaikka Iida kokee syvää yksinäisyyttä, teoksessa on välähdyksiä myös rakastavista hetkistä. Eriarvoisuuden varjo Iida Ylämäen päähenkilön kokeman prekaariuden taustalla häilyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden varjostama maailma. Millainen joukkovoima syntyisi, jos kaikki Suomen prekaarit Iida Ylämäet yhdistäisivät voimansa. epävarmuuden?ja?väliaikaisuuden. 5 8 taiteen välimaastossa. Yhteiskunnalliset ongelmat kärjistyvät ja vaikuttavat haitallisesti myös henkiseen hyvinvointiin. Kun nämä resonoivat keskenään, voi syntyä muutoksia. Teoksen loppupuolella Iida toteaa luopuneensa pyrkimyksistään muuttaa yhteiskuntaa ja tyytyvänsä sen kuvaamiseen. On joukko ihmisiä, jotka eivät enää edes ymmärrä, mitä sana tarkoittaa. Koeteltu Iida kääntyy taiteen puoleen. – Taiteessa on muutosvoimaa. Iida Ylämäki puolestaan tarkastelee nyky-yhteiskunnan ongelmien vaikutusta mieleen. Psyykkinen kuormitus kasautuu erityisesti vähäosaisille väestöryhmille. Työskentely samanaikaisesti kuvan ja tekstin parissa on Inarille luonteenomainen tapa tehdä taidetta. Kallio on ristiriitainen kaupunginosa: siellä on rappiota mutta toisaalta myös romantiikkaa. määrittelemää?elämää.. ??Tekla?Inari?kuvaa?teoksessaan?. n Köyhyys,epävarmuusja väliaikaisuusluonnehtivat etenkinmoniennuorten aikuistenelämää. – Kallio on tietenkin nykyään gentrifikoitunut, mutta alueena se edustaa minulle myös luovuutta. Eriarvoisuus on lisääntynyt Suomessa hälyttävällä tavalla. Kärsimyksen taide Iida säilyttää kärsimyksenkin keskellä herkkyytensä havaita kauneutta. – Nyky-yhteiskunnassa kilpailuun vaaditaan fyysisen terveyden lisäksi riittävä mielenterveys. Uusliberalistisessa yhteiskunnassa yksilöiden odotetaan kilpailevan toisiaan vastaan menestyksestä, vallasta ja vauraudesta. Kuvaan teoksessa ongelmien kasautumista ja niiden vaikutuksia nuoriin. Inari luonnehtii lukua häpeilemättömäksi rakkaudenosoitukseksi historiallista työläisaluetta kohtaan. Taide on hänelle oman itsen ja ympäröivän yhteiskunnan havainnointia. Olen miettinyt paljon sitä, kuinka taiteen voimaa voitaisiin syventää yhteiskunnassamme. Eräs kirjan luvuista kuvaa Kallion kaupunginosaa ja sen maagisia kesähetkiä. Inari kokee taiteen sekä kuvaavan todellisuutta että muuttavan sitä. Kilpailu vääristää ihmissuhteet välineellisiksi ja aiheuttaa psyykkistä kuormitusta. Ihmisiä ei tulisi painostaa tekemään tietynlaista taidetta. – Kuvia tehdään, koska niillä on kyky ilmaista jotain, mihin sanat eivät yllä. Lähekkäin, peräkkäin ja rinnakkain esiintyvät tekstit ja kuvat vievät yhdessä tarinaa eteenpäin. – Käsittelin ensimmäisessä teoksessani Perintö ylisukupolvista sodan traumaa Suomessa. Hän unelmoi solidaarisuudesta kaikkien maailman ulossuljettujen ja osattomien kanssa. – Taideteoksella on oma tiedostumattomansa, joka saattaa kohdata kokijan tiedostumattoman. Toisaalta taidetta halutaan nykyään soveltaa kaikenlaisiin tarkoituksiin. Se voi myös auttaa tunnistamaan voimia ja rakenteita, jotka ohjaavat yksilöiden elämää
5 9
Tämä selittää osaltaan muovien maailmanvalloitusta. Erilaisia muovilaatuja on valtava määrä, tuotteiden ja pakkausten merkinnöistä tuttujen kirjainyhdistelmien – PET, PE, PP, PVC – lisäksi satoja muita. Sen valtteja ovat erinomaiset ominaisuudet ja halvat kustannukset. Muovien raaka-aine syntyy öljyn ja kaasun jalostuksen ohessa. Usein muovintuotanto sijoittuukin fossiilijalostamojen äärelle, kuten Suomessa Kilpilahden jalostamoalueelle, jossa on useita erilaisia muovin raaka-aineita ja muovilaatuja tuottavia yrityksiä. Kaiken kaikkiaan muovia on tuotettu jo yli tonni jokaista elossa olevaa ihmistä kohden ja reippaasti yli puolet tästä lojuu maatumattomana kaatopaikoilla tai muuten vain ympäristössä. Toiseksi eniten muovia menee keinokuituina vaatteisiin ja muihin tekstiileihin. Pulloina ja muovipusseina näkyvän irtoroskan lisäksi tekstiileistä irtoavat kuidut ovat varsinkin ihmisten lähiympäristön kuten huoneilman ja lähivesien merkittävä ongelma. Viime aikoina vuosituotanto on ollut luokkaa 400 miljoonaa tonnia, ja tuotantokäyrä on ahneen nousujohteinen. Mukavuutta ja helppoutta voi hahmotella vertaamalla esimerkiksi muovipulloa nahkaisiin, tuohisiin tai lasisiin vaihtoehtoihin: muovi on kevyt, tiivis, huoltovapaa, halpa, lahoamaton, hygieeninen. Lähes puolet muovista käytetään pakkausten valmistamiseen. Tarkoituksella muovia on lähes kaikkialla ja vahingossa kirjaimellisesti kaikkialla: juomavedessä, planktonin suolistoissa, nisäkkäiden veressä ja Antarktiksen lumella. essee Teksti Tere Vadén Kuvitus Juuli MieTTilä MuoVi, ölJyn lapsi Uimme muovissa ja muovi ui meissä.. Vaihtoehtoisia ei-fossiilisia raaka-ainelähteitäkin on, mutta valtaosa muoveista on petrokemian jatkojalosteita. Tämä muovin maailmanvalloitus kertoo myös modernista maailmasta ylipäätään. Yli puolet kaikesta muovista on valmistettu vuoden 2000 jälkeen, ja ala ennustaa tuotannon edelleen moninkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Ei olekaan yllättävää, että suurimmat yksittäiset muovisaasteen aiheuttajat ovat virvoitusjuomavalmistajat Coca-Cola ja Pepsi, kannoillaan ruokaja päivittäistavarafirmat Unilever ja Nestlé. 6 M uovi on moderni ihmeaine. Lähtökohta on kuitenkin yksinkertainen: muovit tehdään öljyn ja maakaasun pitkiä hiilivety-yhdisteitä muuntelemalla. Muovista on tehty valtava määrä erilaisia tuotteita hampaiden paikoista maaleihin, putkistoista tuulimyllyn lapoihin, lukemattomista joka kodin esineistä puhumattakaan. Jos laatuja on paljon, niin on määrääkin
6 1
Asian selvittäminen vaatisi paljon työtä, jos se olisi mahdollista ylipäätään. Tätä vastoin muovi sentään on omaa keksintöämme, aidosti uusi yhdistelmä maapallon aineenvaihdunnassa. Muovin erinomaiset ominaisuudet liittyvät sarjatuotantoon. Ensimmäinen muovin fossiiliperäinen ongelma ovat ilmastopäästöt. On vaikea kuvitella, miten esimerkiksi nykyinen elintarvikeketju tai terveydenhuolto olisi mahdollista ilman muoveja. Muoviesineitä on myös hankala tai mahdoton korjata – vaikka Emmi Itärannan Teemestarin kirjassa muoviseppä on tulevaisuuden ammattikunta. Toinen ongelma on muovi jätteenä. Muoviesineisiin ei helpolla synny pitkäaikaista henkilökohtaista suhdetta. Vaikka muoveihin kuluu nykyisin vain nelisen prosenttia öljystä, on öljyn polttoainekäytön vähentyessä ja muovien tuotannon kasvaessa muovien osuus kasvihuonekaasupäästöistä kasvamassa. Nykyihminen kehittyi maailmassa, jossa tulen käyttö oli jo osa kulttuuria. Hienojen hiilivetymolekyylien tuikkaamista tuleen on verrattu picassojen polttamiseen lämmitystarkoituksessa. 6 2 M yös muovin kaksijakoinen luonne seuraa sen fossiilista juurta. Tulen käyttö on omaa ihmislajiamme vanhempi perinne. Sama koskee muovia. Muovit hajoavat hyvin hitaasti. Muovi voi olla jopa fossiilisten polttoa tunnusomaisempi piirre viime vuosisadalle, niin kutsutulle fossiilikapitalismille. Siksi muoviin liittyy samantapaisia ”yllätyksiä” ja sokeita pisteitä kuin öljyyn. Monissa ympäristöissä muoveihin onkin kehittynyt oma laatutietoisuutensa. Polttaminen on karkeaa touhua, vaikka polttolaitos, esimerkiksi auton moottori, olisi monimutkainen. Muovipakkauksia käytetään varmasti paljon turhaan, jopa tapauksissa, joissa pakkausta ei tarvita lainkaan. Sarjatuotannon ja suhteellisen halpuutensa vuoksi muovituotteet ovat epäyksilöllisiä, keskenään samanlaisia. Hämäryys peittää myös esineiden loppukohtaloa. Yhtäältä se on erottamaton osa laajaa ja nopeaa elintason nousua ja elämän helpottumista. Isommat muoviroskat tukkivat pelkällä massallaan vesija maa-alueita, ja pienemmät eliöiden tiehyitä. Mistä fossiililähteestä kynäni tai puhelimeni on peräisin. M uovi on tulokas. Ennakkoluuloton arkijärki kertoo helposti, että moisesta megatonnien päästelystä muutaman vuosikymmenen sisällä on vakavia seurauksia. Muovin kontolle muodostuu päästöjä koko ketjusta: fossiilisten porauksesta ja kuljetuksesta, muovien valmistuksesta ja vielä käytön jälkeen, varsinkin jos muovi poltetaan energiaksi. Kaatopaikalle päätyneenäkin kynällä on vielä satoja vuosia edessään. Jos valmistetaan teollisesti megatonneittain maatuMuoviaontuotettu joylitonnijokaista elossaolevaa ihmistäkohden.. Yleisemmin rikkonainen tai likainen muoviesine vaihdetaan toiseen, joka uutena on jälleen virheetön ja puhdas, ikään kuin muovisuuteen lähtökohtaisesti sisältyisi kertakäyttöisyys. Mutta yhtä selvää on, että muovipakkaukset estävät valtavan määrän ruokahukkaa. Monet muovilaadut käytännössä vain murenevat pienemmiksi eivätkä kompostoidu. On lystikästä tarkastella esimerkiksi autovertailujen kuvauksia erilaisten muovien laatuvaikutelmista: pehmeä ja himmeä muovi vaikuttaa arvokkaammalta kuin kova ja kiiltävä. Toisaalta muovi on tuonut ratkaisevaa helppoutta. Esimerkiksi Keniassa kertakäyttömuovipussien kiellon tärkeänä syynä olivat muovipussitukosten aiheuttamat tulvimiset. Samasta syystä arkipäiväisten muoviesineiden alkuperää on vaikea tai mahdoton tietää. Toisaalta se kertoo kaukonäköisyyden ja jatkuvuuden hallinnan puutteesta. Tuskin edes huomaisin tai välittäisin, jos lempikynäni salaa vaihdettaisiin toiseen samanlaiseen. Toisaalta esimerkiksi nailonsukkahousut merkitsivät saavutettavaa luksusta. Entä jos taivaan portilla Pietari kertoo, että sisäänpääsyn ehto on, että kaikki elämän aikana käytetyt muoviesineet on etsittävä kokoon ja kompostoitava. Halpuus ja kertakäyttöisyys ruokkivat kokemuksellista ohuutta. Usein muovi on tullut korvaamaan jotain muuta materiaalia, jolloin sillä on ollut halpiksen leima. Öljyn polttamisesta seuraava hiilidioksidi on massaltaan suurin ihmiskunnan tuottama jätemäärä. Se yleistyi vasta toisen maailmansodan jälkeen
6 3
Kierrätyksessä teknosysteemi ja luonto ovat kovin eri tasoilla. Roskakatosten kierrätykseen kerätään makrokappaleita: pulloja, pusseja, kääreitä ja niin edelleen. Pilapiirroksessa asiakas pyytää ostamalleen kalalle muovipussia ja myyjä tokaisee ykskantaan, että pussi on jo kalan sisällä. Toinen ongelma on laatu. Tätä ”ekosysteemipalvelua” on maapallolla tapahtunut vuosimiljoonia, niin että puhdasta vettä, ilmaa ja ravintoaineita on ollut saatavilla. Muovihippusten tiedetään keräävän itseensä myrkkyjä ja taudinaiheuttajia ja tukkivan elimistöjä. Myös biopohjaisia materiaaleja kuten maidon kaseiinia tai puun ligniiniä voidaan käyttää, mutta pullonkaulat ovat samat kuin vedyllä: heikko saatavuus ja korkea hinta. Valtameriin kertyvät muovilautat ja jokien mukana vellovat muovivyöryt aiheuttavat monenlaista haittaa, mutta vielä viheliäisempiä ovat mikroskooppisen pienet muovihituset, mikroja nanomuovi. Monet muovit ovat hyvin kierrätettävissä. Toisinaan on esitetty ajatus ja jopa hankkeita, joissa pyritään kehittämään muoveja hajottava tai syövä mikro-organismi. Näin päästäisiin hippusiin kiinni, mutta samalla paljastuu ongelman kimuranttius. Tämän mekaanisen vaikutuksen lisäksi voivat tulla erilaisten muovien ja niiden lisäaineiden kemialliset vaikutukset, joista ei tiedetä tarpeeksi. Yhä pienemmäksi jauhautuvien muovihippusten kohtalo on täysin tuntematon. Entä jos mikro-organismit lisääntyisivätkin niin, että ne alkaisivat syödä kaikkea jo käytössä olevaa muovia. Y htä aikaa surkea ja toivorikas totuus on, että muovien kohdalla pääasiallinen ongelma ei ole kierrätettävyys vaan itse kierrättäminen. Moderni dilemma: ei oikein voi toivoa sen paremmin muoveja syöviä mikro-organismeja kuin niiden puutettakaan. 6 4 matonta ainetta, jota ei järjestelmällisesti kerätä talteen, niin arkijärki kertoo helposti, että pian ainetta päätyy joka paikkaan. Vedystä ja hiilestä saadaan tehtyä kaikkia hiilivetyjä ja siten muovejakin, mutta laajamittainen ja halpa vedyntuotanto on vielä kaukana. Voihan muovin periaatteessa palauttaa vaikka öljyksi, mutta energiahukka tässä öljy-muovi-öljy-kierrossa on melkoinen. Globaalisti vain noin kymmenen prosenttia kaikesta muovista kierrätetään. n Ylipuoletkaikesta muovistaon valmistettu vuoden2000 jälkeen.. Muoviruoste, joka pilaa kaikki lääkepurkit, piirilevyt, ruoan logistiikkaketjun astiat, sähköjohtojen eristeet. Kierrätystä ja siivilöintiä tarvittaisiin kuitenkin mikrotasolla, jopa molekyylien ja atomien kokoluokassa. Muovin aineelliset ominaisuudet kertovat myös ongelmista kiertotalouteen siirtymisessä. Ensimmäinen ongelma on jälleen silkka massa ja määrä. Niitä vain ei kierrätetä. EU:n tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä puolet kaikesta pakkausmuovista kierrätetään. Suomalaisesta näkökulmasta on karua, että monissa maissa ei ole edes muovipullojen panttijärjestelmää, saati tarkempaa muovien kierrätystä. Suomessakin vain alle puolet kotitalouksien muovista kierrätetään tavalla tai toisella. Tilanne kohenee, kun keinot uusiokäyttöön kehittyvät. Kierrätystä tarvitaan sekä muovijätteen vähentämiseksi että muovituotteiden raaka-aineeksi. Muun teollisuuden tapaan kemianteollisuus joutuu luopumaan fossiilisista raaka-aineista, eikä ole selvää, mikä tulevaisuudessa tulee korvaamaan öljyn ja maakaasun. Muovi voidaan esimerkiksi nesteyttää uudelleen, mitä kutsutaan kemialliseksi kierrätykseksi. Nähtäväksi jää, muodostuuko muovihiukkasille suotuisia kiertoja vai päätyvätkö ne katkomaan tai syrjäyttämään ratkaisevia biologisia tai kemiallisia kanavia
Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla. 6 5 ristikko Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. H a r r i a sik a in en
Pystyilmoitus l 42 x 63 mm + 300 x 300 piks ilmoitus verkkolehden ilmoituksia sivulle 220 € Nimi Sukunimi ammatti, paikkakunta Tärkeimmät asiat mitä haluaa korostaa 34 Nimi Sukunimi ammatti, paikkakunta Tärkeimmät asiat mitä haluaa korostaa 34 Vaakailmoitus l 88 x 30 mm + 300 x 300 piks ilmoitus verkkolehden ilmoituksia sivulle 220 € ILMOITUS VAIN LEHTEEN, koko 42 x 63 mm tai 88 x 30 mm 160 € 175 € ILMOITUS VAIN VERKKOLEHTEEN, ilmoituksia sivulle koko 300 x 300 piks Muita kokovaihtoehtoja: 42 x 100 mm ......................................................250 e 88 x 100 mm ......................................................470 e 134 x 100 mm ....................................................570 e 180 x 100 mm ....................................................720 e Koko sivu ........................................................ Edellisen lehden ristikon vastaukset EDUSKUNTAVAALIT VAALILEHTI ILMESTYY 1.3.2023! Ilmoita pakettina KU Vaalilehdessä ja verkkolehden ilmoituksia -sivulla. Ota yhteyttä: ilmoitusvalmistus@kansanuutiset.fi www.ku.fi HUOM! KU vaalilehteä tullaan jakamaan huomattavasti normaalia enemmän. Kuvat toivotaan aineistoon RGB-muodossa. Kaikki eduskuntavaalihinnat sisältävät alv:n. mennessä. Takasivun ilmoituksen koko on: 217x267mm, leikkausvara 5 mm vasemmalle ja alas (tai muut reunat muttei tarvitse ylös) KU:n palstaleveydet: 1 palsta = 42mm 2 palstaa = 88 mm 3 palstaa = 134 mm 4 palstaa = 180 mm Aineistovaatimukset Aineiston tarkkuus: 300 dpi Digitaaliset aineistot PDF-muodossa. Kysy lisää myös muista mahdollisuuksista ilmoittaa ehdokkuudesta KU:ssa! Banneri verkkolehteen, tai joku muu ilmoituskoko KU:hun. Varaa ilmoitustila viimeistään 10.2. 1600 e Kaikkiin näihin kokoihin sisältyy 300 x 300 piks ilmoitus verkkolehden ilmoituksia -sivulle Kokosivun ilmoituksessa sivun koko: 217 mm x 297 mm + 5 mm leikkuuvara. ilmoitusvalmistus@kansanuutiset.fi Verkkolehdessä ilmoitukset ovat esillä vaaleihin asti ja niihin voidaan lisätä numerot, kun ne on julkistettu! Testaamme painatusta 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33 11 22 33 44 55 66 77 88 99 11 22 33
Ne olisi korkea aika repiä päivänvaloon sekä uudistaa vastaamaan nykyaikaista sivistynyttä yhteiskuntaa, jollaisena kovasti mielimme esiintyä. Yksityisillä vartiointialan yrityksillä ei pitäisi olla rangaistusvaltaa ohi oikeuslaitoksen, mutta sitä ne silti tuntuvat käyttävän. Tällaisiakin ihmisiä turvallisuusalalla varmasti työskentelee, mutta paljon on myös väkivaltafantasioitaan työnsä kautta toteuttavia ihmisiä. Ison Omenan tapauksessa mustamaalaaminen oli tosin poikkeuksellisen vaikeaa, sillä uhrin kerrottiin käyttäytyneen rauhallisesti ja olleen tunnettu ystävällisenä ihmisenä ja hartaana uskovaisena. ihmiSen, jOlle on päätetty antaa valtaa käyttää voimakeinoja toisiin ihmisiin, soisi olevan sosiaalisesti kyvykäs, henkisesti tasapainoinen ja tilannetaEmilia männynVäli Kirjoittaja on KU:n toimituspäällikkö. Vain jäävuoren huippu ovat myös ne tapaukset, joissa Avarnin vartijoita tutkitaan pahoinpitelyistä. Niin sen kuuluukin. Monet vartijat ovat itsekin kertoneet alalla rehottavista varsin epäammattimaisista asenteista ja päivänvaloa kestämättömästä toimintakulttuurista. Vuosikymmenten ajan se on tuntunut pikemminkin suojelevan väärinkäytöksiin syyllistyneitä vartijoita yhdessä poliisin kanssa. On irvokasta, miten äärimmäisissäkin väkivallanteoissa huomio kiinnittyy usein uhrin kunnollisuuteen ja toimintaan. Kenenkään oikeus rauhalliseen shoppailukokemukseen tai omaisuudensuoja eivät voi ohittaa kenenkään toisen oikeutta säilyttää henkensä ja terveytensä. Harvassa taitavat kuitenkin olla tilanteet, joissa vartijan olisi oikeutettua pahoinpidellä saati laittaa kylmäksi ketään. Osa ongelmaa on, että oikeuslaitos tuntuu olevan melko kykenemätön puuttumaan ongelmaan. Silti SuOranaiSta väkivaltaa puolustelevat monet yhäkin kehäpäätelmällä: jos väkivaltaa on, sen täytyy olla oikeutettua. Jos vastakkain ovat uhrin sana vartijan tai poliisin sanaa vastaan, on päivänselvää, että uhrin on turha yrittää lähteä hakemaan oikeutta itselleen. Oman käden oikeutta jaetaan mielivaltaisesti, myös vailla minkäänlaista näennäistäkään syytä. Ongelmavaikuttaa olevanenemmän rakenteellinenkuin ”mätäomena”-tyyppinen.. Ongelma vaikuttaa olevan enemmän rakenteellinen kuin ”mätä omena” -tyyppinen. Samalla olisi aiheellista keskustella oikeushyvien järjestyksestä. Hänen pitäisi kyetä arvioimaan omaa toimintaansa, eikä suhteellisuudentajukaan olisi pahitteeksi. viimeinen sana E spoolaisessa Iso Omena -kauppakeskuksessa sattunut tragedia, jossa Securitaksen vartijoiden toiminta johti naisen kuolemaan, järkytti monia. 6 7 Vartiointiala on läpiValaistaVa juinen. Nytkin niistä puhutaan vain siksi, että vartijat olivat itse tallentaneet tekonsa haalarikameroilla. Kaikkia se ei kuitenkaan yllättänyt, sillä tapaus on vääjäämätön seuraus toimintatavoista, jotka ovat olleet vuosikymmeniä arkista todellisuutta monille ihmisryhmille: nuorille, asunnottomille, graffitimaalareille, köyhille, ulkomaalaisille, päihdesairaille ja kaikille olemukseltaan hiemankin keskiverrosta poikkeaville
ku.fi/tilaa Tilaus vain 89 € vuodessa ku.fi/tilaa Tilaus vain 89 € vuodessa ku.fi/tilaa Tilaus vain 89 € vuodessa 00 32 51 -2 30 2 PAL.VKO 2023-09