SIVU 28 kansan uutiset . 15/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. vIIkkolehtI | 9.4.2020 | 3,5 € | 15-003251-2015 | kansanuutIset.fI Vammaispalveluihin henkilökohtaista budjetointia sivu 3 Inkeriläiset kertovat kaltoinkohtelustaan sivu 9 Mitä koronavelkaantumisen jälkeen. sivu 25 Ensin kriisistä ulos
www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA Lehtikuva / Jussi Nukari Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Suomessakin perussuomalaiset politikoivat kriisillä. Pohjoismaisesta näkökulmasta presidentti Trumpin tuuliviirin lailla ailahtelevat näkemykset koronavirusepidemiasta ovat pelottavaa peliä maan kansalaisten terveydellä. Koronan varjolla ja varjossa tehdään päätöksiä, jotka saattavat muuttaa maailmanpolitiikan agendaa. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Kylässä on kolme Che Guevaran muistomerkkiä, lukuisia häntä esittäviä seinämaalauksia ja museo. Laineet lyövät myös maailmanlaajuisesti. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Tuula kärki Kansan Uutisten politiikan toimittaja 15/2020 Torstaina 9.4.2020. Pitäkää etäisyyttä ja peskää kätenne. Bisneksen ohella se levittää valtajärjestelmäänsä. Lähes koko maapallon kattavaan koronapandemiaan haetaan ratkaisuja kansallisvaltioiden tasolla, kun ratkaisujen globaaliin ongelmaan tulisi olla ylikansallisia. Luulisi, että monella tavalla saman tyyppisissä yhteiskunnissa tehtäisiin saman suuntaisia ratkaisuja. Pandemiaa seuraaville kansalaisille tilanne on hämmentävää. Yhdysvaltojen koronaepidemian seuraukset maan politiikalle ja taloudelle ovat arvaamattomia. Äärinationalistit vaanivat koronan varjossa Aurinko! Mikä sen mahtavampaa kuin ulkoilla kauniissa kevätsäässä. Lue Lisää sivu 20 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Siellä surmattiin Che Guevara lokakuussa 1967. Lue Lisää sivu 18 Elokuvantekijä Elle-Máijá Tailfeathers on sekä saamelainen että Kanadan mustajalka-kansaan kuuluva. Kesto Määräaikais. Kiina näyttää selättäneen koronaepidemiansa, ja tämä saattaa tasoittaa sen tietä supervallaksi, jos Yhdysvallat epäonnistuu koronan taklaamisessa. Poikkeuslaki antaa hallitukselle oikeuden koPÄÄKIRJOITUS Sirpa puhakka Päätoimittaja sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi PS. Koronapandemia voi vahvistaa entisestään konservatiivista ja äärinationalistista politiikkaa eri puolilla maailmaa. Venäjän rooli on vielä hämärän peitossa. Kiinan tavoitteena on pyrkiä maailman supervallaksi vuoteen 2049 mennessä. Ruotsin ja Suomen erilaiset koronastrategiat ovat malliesimerkki. (10 %). Monessa maassa ulkoilua on rajoitettu, mutta ei meillä onneksi. l G lobaalin koronapandemian jälkeen maailma elää aikaa ennen ja jälkeen koronaviruksen. Malliesimerkki tästä on Unkari, jossa pääministeri Viktor Orbán on käyttänyt koronakriisiä hyväkseen poistaakseen viimeisetkin esteet yksinvaltansa tieltä. Valtayhteiskuntien puristuksessa molemmat ovat kohdanneet alistamista ja epäoikeudenmukaisuutta. Valtatyhjiöllä on taipumus täyttyä. 2 | KU 15 /2 02 Kolumnisti Peik Johansson vieraili bolivialaisessa La Higueran vuoristokylässä. Toimenpide, joka kyseenalaistetaan jossain maassa, saattaa olla vahva suositus toisaalla. Unkari polkee vääjäämättömästi ihmisoikeuksia. Hän on huomannut paljon yhtymäkohtia näiden kahden alkuperäiskansan välillä. Epävarmuus taudin hallitsemisesta jatkuu niin kauan, kun virusta vastaan ei ole kehitetty rokotetta eikä ole tutkittua tietoa siitä, miten laajalle epidemia on levinnyt väestön keskuudessa eri puolilla maailmaa. konaan keskeyttää parlamentin toiminnan määräämättömäksi ajaksi
– Hankkeen tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnitteluja toteuttamisprosessissa, kertoo Kirsi-Maria Malmlund sosiaalija terveysministeriöstä. Lisää vaihtoehtoja vammaispalveluihin Vammaisten ihmisten osallisuutta pyritään vahvistamaan henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. Kokeiluhankkeessa kartoitetaan mallin mahdollisuuksia. AjAssA KU 15 /2 02 | 3 01 AjAssA T ammikuussa käynnistynyt vammaisten palveluja koskeva henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke pyrkii löytämään Suomeen sopivan henkilökohtaisen budjetoinnin mallin. – Valtakunnallisen ja alueellisen näkökulman lopputuloksena saamme käsityksen siitä, millainen malli Suomeen sopisi. STM:n ohjaaman hankkeen toteuttaa THL. Suunnitteilla olevan mallin tulisi toimia siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. TeksTi Anni-Helena Leppälä Henkilökohtainen budjetointi voisi onnistuessaan vahvistaa vammaisten oikeuksia La Ur i Ha nn Us
Asiakkaan on ymmärrettävä budjetin koko sisältö ja siihen tarvitaan vahvaa tukea. l Ja rm o Li nt Un en Hankkeen kanssa ei haluta toistaa Sipilän hallituksen virheitä.. Asiakkaiden hallintopäätösten tulee pohjautua voimassa olevaan lainsäädäntöön, muuten voi ilmetä juridisia ongelmakohtia, kun sovelletaan asioita, jotka eivät ole laissa säädettyjä, Malmlund sanoo. Suomalaiset vammaisjärjestöt kuitenkin toivovat, että Suomessa mahdollisesti toteutettavassa mallissa omaisten ja lähi-ihmisten sijaan vastuu olisi kunnilla ja ammattilaisilla. Järjestöt huomauttavat, että tuettu päätöksenteko tulee olemaan keskeinen tekijä henkilökohtaisen budjetoinnin onnistumisessa. hyvä lIsä palvelujärjestelmään Selvistä haasteista huolimatta hankkeen tuomaa kehitystä pidetään erittäin kannatettavana ja henkilökohtaista budjetointia mahdollisesti hyvänä lisänä palvelujärjestelmään. Toinen kriittinen kohta on siinä, ettei henkilökohtainen budjetointi muutu vain yhdeksi uudeksi tavaksi säästää vammaisten palveluista. Pahimmissa skenaarioissa budjetin ylittyminen voisi johtaa siihen, että ihminen on vankina omassa sängyssään. Kokeiluhanke ei näin ollen kosketa yksittäisten henkilöiden hallintopäätöksiä. Se voisi myös olla yksi vastaus kilpailutusten aiheuttamaan tilanteeseen, jossa vammaista ei välttämättä kuunnella vaan palvelut osoitetaan hänelle. Esimerkkimaaksi nostetaan usein Englanti, sillä siellä henkilökohtaisesta budjetoinnista on paljon kokemusta. Yhtenä keskeisenä haasteena tuleekin olemaan se, miten viranomaiset, asiakkaat ja palveluntuottajat saadaan sitoutumaan prosessiin ja asiakkaalle riittävä tuki palvelun suunnittelussa. Osa järjestöistä katsookin, ettei budjetointi voi olla automaattinen malli, olemassa on oltava myös toinen tapa valita ja hoitaa asiat. Tästä syystä kehittämistyö tulee pohjautumaan mukana olevien kuntien tosiasialliseen asiakastietoon. Hyvänä nähdään myös se, että hankkeen myötä kuntiin mahdollisesti saataisiin lisää ammattitaitoisia ja asiakkaita kuuntelevia sosiaalityöntekijöitä. AjAssA 4 | KU 15 /2 02 Henkilökohtaisesta budjetoinnista ei saa tulla uutta tapaa säästää vammaisten palveluista. Toisin sanoen oikeasti tehdyn asiakastyön pohjalta kerätään dataa, jonka avulla analysoidaan, miten henkilökohtainen budjetointi voisi soveltua kuhunkin tilanteeseen. – Tässä hankkeessa käytetään asiakastietoa hyödyksi simuloiden tosiasiallisia tilanteita niin, että tiedon pohjalta rakennetaan ehdotus lainsäädännöksi henkilökohtaisesta budjetoinnista. Hankkeen kautta on myös mahdollista arvioida laajasti vammaisten ihmisten palvelujen saamista ja itsenäisen osallisuuden rakentamista. IhmIsten sIjaan tIetoa Hankkeen kanssa ei haluta toistaa Sipilän hallituksen virheitä, joissa lait ja päätökset eivät aina kulkeneet käsikkäin. Onnistuessaan henkilökohtainen budjetointi voisi vahvistaa vammaisten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Budjetin määrän on oltava riittävä ja siinä on oltava joustavuutta. omaIsten vastuu Hankkeen loppuessa pitäisi olla kokonaiskuva siitä, minkälainen olisi Suomen malli
Tekijä voi olla tuntematon tai läheinen. Siksi poikasten kuolleisuus on ollut korkea. Tohtori Timo Kopomaan Kännykkäyhteiskunnan synty oli puolestaan ensimmäinen tutkimus siitä, miksi vaikenevat suomalaiset halusivat lörpötellä julkisilla paikoilla. Leudon talven vuoksi apukinokset sulivat valtaosin ennen aikojaan, ja iso osa kuuteista syntyi avojäälle. Tulisi olla ymmärtäväinen ja kuunteleva ja ohjata uhri oikeaan paikkaan. Pohjois-Syyria on jätetty yksin vahtimaan 10 000 vaarallista Isis-vankia. iloinen perheuutinen sAimAAnnorppA Saimaannorppia arvioidaan olevan nyt 410 yksilöä. LottaLaaksonen blogit.kansanuutiset.fi/ whole-lotta-love/ nyt rahaa löytyy ja velkaa voI ottaa vielä MuutaMa kuukausi sitten, kaikki – tai ainakin lähes kaikki – olivat sitä mieltä, että rahaa on niukalti ja valtion velkaantuminen on tuhon tie. Nyt, syystä tai toisesta, velalla ei ole mitään rajaa. HannanehMahmoudian blogit.kansanuutiset.fi/ naiset-vailla-vaihtoehtojapuheenvuoroja-maailmalta/ itä-suoMen yliopiston asentamista 12 saimaannorpan keinopesistä 9 oli tänä vuonna käytössä ja yhteen syntyi myös poikanen. Isis-järjestön nukkuvat solut ovat valppaina iskemään ja vapauttamaan jäsenensä. Rahan ja siten velan määrällä ei ole mitään merkitystä. Keväällä 2000 oltiin jo siinä pisteessä, että oli kännykkäriippuvaisia. – Kuutti näyttää selvinneen ainakin toistaiseksi hengissä ja on jo hyvän kokoinen, dosentti Mervi Kunnasranta kertoo. Norppia arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 410 yksilöä. Yhtä aikaa Nato-maa Turkki jatkaa Pohjois-Syyrian hyökkäyksiä tarkoituksenaan horjuttaa alueen infrastruktuuria. Lisäksi se oli lelu ja henkireikä, koska viihdettä oli alusta asti tarjolla. Timo Kopomaa löysi kännykälle monia merkityksiä: käyttöväline, työväline, henkinen turva, selviytymisväline, turvaväline ja pelkkä puhelin. Keskuspankit ja valtiovarainministeriöt lupaavat rajattomasti rahaa käyttöön, joko suoraan käteen tai lainaksi: valtio takaa, pankit jakavat. Nokia-ihmemaa Suomi olikin ihanteellinen tutkimuskohde. Meillä oli 3,2 miljoonaa matkapuhelinliittymää. MattiVesaVolanen blogit.kansanuutiset.fi/ volanen-vasemmalta/ seksuaalIsta häIrIntää vastaan verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä on jokapäiväistä ympäri maailmaa. Emme saa maineen tai kunnian takia ohjata naisia ja tyttöjä pysymään hiljaa, vaan kannustaa heitä puolustamaan itseään ja ottamaan asian esille voimakkaasti ja äänekkäästi. KU Bloginostot uusi ilmiö: kännykkäyhteiskunta 20 vuottA sitten Vuonna 2000 ratikassa luettiin vielä sanomalehtiä, mutta kännykkä oli tehnyt läpimurtonsa. Lisävelkaantuminen ei yksinkertaisesti tule kuuloonkaan. Kenen tahansa lapsen, nuoren tai aikuisen luottaessa meihin ja jakaessa raskaita kokemuksia kanssamme, emme saisi vähätellä tai tuomita heitä. KaiHirvasnoro IsIs voImIstuu koronan varjossa koronakriisin viedessä mediatilan kulisseissa tapahtuu nyt paljon erittäin kriittisiä asioita, jotka vaatisivat kansainvälistä huomiota. Vankiloiden sisällä kuohuu. Se voi sattua minulle tai se on sattunut sinulle. Ottamamme velan joutuisivat maksamaan meidän lapsemme ja lastenlapsemme. Saimaannorppakanta on kasvanut hitaasti viime vuosikymmeninä. He olivat aina yhdessä ja niin myös kännykkä oli ryhmää koossa pitävä voima. AjAssA KU 15 /2 02 | 5 MatkapuheliMet eli kännykät yleistyivät 1990-luvun jälkipuoliskolla. Kopomaa vertasi kännykkäriippuvaisia muinaisiin vaeltajaheimoihin nomadeihin. Helikopteriraha tai rajaton QE on luvattu ottaa käyttöön ilman huolta siitä kuka kaiken viimekädessä maksaa. Le ht iK Uv a Le ht iK Uv a/ M er vi KU nn as ra nt a it äsU oM en yL io pi st o. Jo vuonna 1998 kännykkäliittymien määrä ylitti kiinteiden liittymien määrän
Nyt muutos kokonaan etäyhteydellä toteutettaviin tapaamisiin piti toteuttaa vauhdikkaasti. Ahlfors ei kuulu juuri nyt yhteiskunnan yksinyrittäjille tarjoamien tukitoimien piiriin. – Kesä on normaalistikin hiljaisempaa, joten silloin joudun aika tiukoille taloudellisesti, koska nyt poikkeuksellisesti kevätkuukausien aikana ei saa kerättyä kesäpuskuria, hän sanoo. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus lupasi viime viikolla yksinyrittäjille 2 000 euron tuen. – Kun kyse on ammatista, jossa itse edustaa jatkuvuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta, tällaiset tilanteet ovat haavoittavia, hän sanoo. – Tarjolla on hyvin vähän sellaisia toimia, joita yritystoimintaa jatkava yksinyrittäjä pystyy hyödyntämään, hän sanoo. Rahaa riittää noin joka neljännelle Suomen 187 000 yksinyrittäjästä. – 2 000 euron paketti on esimerkiksi vuokriin aika pieni, Ahlfors sanoo. – Työttömyysturva yritystoimintaa lopettamatta on hyvä, mutta aikajana on liian lyhyt, hän sanoo. Ahlforsin asiakastapaamiset ovat vähentyneet kolmanneksen. AjAssA 6 | KU 15 /2 02 E spoolainen psykoterapeutti, yksinyrittäjä Tiina Ahlfors pyöräilee päivittäin vastaanotolleen tekemään töitä, vaikka antaa terapiaa etälaitteiden kautta. Terapiasuhteet eivät ole päättyneet, mutta tapaamisvälit ovat pidentyneet. Kauhistuttaa ajatella, mikä tilanne olisi ollut Sipilän valtakaudella! Ahlfors kuitenkin arvioi, että hänen yritystoimintansa ei romahda koronakriisiin. Yksinyrittäjyys on vaativaa koronaepidemian aikaan kolmilapsisessa perheessä, jossa kaksi lasta käy etäkoulua ja yksi on päiväkoti-iässä, varsinkin, kun puoliso tekee työnsä normaaliin tapaan työpaikallaan. l TueT eiväT välTTämäTTä osu yksinyriTTäjään Psykoterapeutti pyöräilee päivittäin vastaanotolleen tekemään töitä. TeksTi Tuula Kärki Tiina Ahlfors. – Silti olen hyvilläni, että tämä hallitus on vallassa ja huomioi yksinja pienyrittäjät hyvin. – En voi tehdä kotona etäterapiaa, koska ei ole mahdollista järjestää rauhallista paikkaa, jossa asiakkaiden ja oman perheen yksityisyydensuoja toteutuisi, Ahlfors sanoo. Yrittäjälle nyt luvattu työttömyyskorvaus kestää kolme kuukautta. Ahlforsilla on jo ennen koronaepidemiaa ollut muutama etäasiakas
KU Meneillään oleVa ennennäkemättömän laaja yhteiskunnan reagointi koronaviruksen aiheuttamaan epidemiaan on monessa suhteessa yhdistänyt meitä. Se on kärsinyt isoista leikkauksista viime vuosina, mikä on rapauttanut terveysalan tutkimusta ja asiantuntijakenttää. Erityisesti lasten ja nuorten palveluista on huolehdittava. (Oikeistolla on taipumusta muistuttaa tästä vain, kun puhe on yritysten verottamisesta.) Ei tarvinne odottaa kuin Uudenmaan eristyksen loppumista, jotta vaatimukset ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisesta, yleissitovuuden purkamisesta ja paikallisen sopimisen lisäämisestä taas alkavat. – Satsataan terveydenhuoltoon, tutkimukseen ja epidemiologiseen osaamiseen ja asiantuntemukseen, kun meillä on siihen kerran varaa. Samaan aikaan koronakriisi on Honkasalon mukaan paljastanut konkreettisesti, että viime vuosien terveydenhuollon systemaattinen alasajo ja laitospaikkojen vähentäminen on johtanut siihen, että sairaalapaikkojen määrä on enää eurooppalaista keskitasoa. twitter JU ss i Jo en ta Us ta. KoLumni Moni vanhempi näkee nyt ensimmäistä kertaa konkreettisesti, mitä oma lapsi oppii ja opiskelee ja millä tavalla opettaja taituroi eri tilanteissa. Julkisen sektorin työntekijöiden panosta epidemian aikana suitsutetaan vielä. Honkasalon mukaan THL on joutunut kohtuuttoman, vailla faktapohjaa olevan parjauksen kohteeksi. Finanssipoliittisen sopeutuksen päälinjat ovat jo etukäteen tiedossa. Viime vuodet oikeisto on vaatinut niin työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia kuin julkisen talouden “sopeuttamista”, mikä pääsääntöisesti on eufemismi leikkauksille. Nyt tehohoitopaikkojen määrä yritetään kolminkertaistaa kiireesti. Epidemian huippua on ennustettu touko-kesäkuulle, ja toivoisin todella, että nyt keskityttäisiin siitä selviämiseen. Yli poliittisten suuntausten on tarjottua apua ryhmille, joita pohjoismainen hyvinvointivaltio suojaa vain vähän tai ei lainkaan taloudellisia riskejä vastaan, kuten yksinyrittäjille. Kunnat joutuvat kompensoimaan valtionosuuksien leikkauksia kunnallisverojen nostolla. Suomella ei ole varaa lähteä leikkausten tiellä ja taas syrjäyttää suurta joukkoa ihmisiä. Koulutusta odottaa ankeat ajat. Olenko ainoa, josta tuntuu aivan liian aikaiselta vaatia kovin paljon panostusta exit-strategian yksityiskohtiin. Panu Raatikainen 5.4. Kabineteissa ehkä jo kaavaillaan keskustan ja kokoomuksen “sopeuttamiseli leikkaushallitusta”. Kotien saama läpivalaisu koululaitoksesta välittyy koko yhteiskunnalle. Epidemia ja sen myötä toteutetut rajoitteet kohtaavat eri ryhmiä eri tavoin. Puhe verotuksen painopisteen siirtämisestä työn verotuksesta tulee taas kunniaan, vaikka hyvin tiedetään, että kaikki verot suuntautuvat työhön. Pelkään tämän kalpenevan sen rinnalla, mitä nähdään kun epidemiasta aikanaan selvitään. OaJ:n viestintäJOhtaJa hanna OttMan, OpettaJa 6/2020 Prioriteetit uusiksi HävittäjäHAnKintA Veronika Honkasalo Kun koronakriisi on nujerrettu, iso kysymys on, kuka joutuu laman maksajaksi. Minusta ei, Honkasalo kirjoitti Facebookissa viime viikolla. Luvassa on julkisten menojen leikkauksia ja verotuksen painopisteen siirtämistä pois valtion ansiotuloveroista kulutuksen verotukseen. Paavo Arhinmäki 5.4. AjAssA KU 15 /2 02 | 7 Kansanedustaja VeroniKa Honkasalo (vas.) asettaa kyseenalaiseksi Suomen hävittäjähankinnan, jonka hinnaksi on arvioitu jopa kymmenen miljardia euroa. LAinAttuA Yhteisten uhrausten aika pian ohi. Silloin on syytä ottaa oppia 1990-luvun virheistä. Hän ehdottaa, että prioriteetit pannaan uusiksi. Poikkeusolojen mentyä ohi meidän annetaan ymmärtää, että yhteisten uhraustenkin aika on ohi. – Onko järkevää pistää 10 miljardia hävittäjiin kansallisen kriisin keskellä, kun kaikki resurssit pitäisi pistää suomalaisen yhteiskunnan jälleenrakentamiseen. Korkeakoulujen lukukausimaksuja lämmiteltäneen jo. Markus Jäntti Kirjoittaja on taloustieteilijä ja Tukholman yliopiston professori. Epidemian aiheuttaman laskun maksavat samat ryhmät, joita on kaavailtu kestävyysvajeen kattajaksi: köyhät, sairaat, työttömät, työkyvyttömät ja julkisen sektorin työntekijät
Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Opposition tehtävä ei kuitenkaan ole loputtomiin vain kannattaa hallituksen tekemisiä. Aineistot vedosilmoituksiin (KU:n taittamat) edellisen viikon torstaina klo 14.00 mennessä. Oppositiojohtajat Orpo, Halla-aho ja Essayah vaativat jo 4.4., että hallitusohjelma on kirjoitettava uudestaan. Kasvavaan eriarvoisuuteen johtava politiikka yhdistettynä poikkeustilaan ja poikkeusoloihin tottumiseen ovat vaarallinen yhdistelmä. Totta kai minä olen Kemistä, ja Kulmuni on Torniosta, joten siinä on vissi ero, ja se on tärkeä. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU TIEDOTTAA: KUN ILMOITAT KU:SSA ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: Valmiina asiakkaalta tulevat ilmoitukset (pdf-muodossa) ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16.00 mennessä. suomessa finanssiKriisistä saakka yhtenä kurjistamispolitiikan vaahtosuisimpana ajajana tunnettu Nordeasta Elinkeinoelämän tutkimuslaitokseen siirtynyt Aki Kangasharju selitti juuri Ylen uutisille, että jos nyt valtionvelka nousee 70 prosenttiin bkt:stä niin se on ihan pikkujuttu. Ja kohti millaista yhteiskuntajärjestystä kohti niiden avulla lähdettäisiin kulkemaan. Erityisesti siitä syystä, että niillä voitaisiin kenties välttää kriisin jälkeen välittömästi pöytään iskeytyvät leikkauslistat ja täysin välttämättömänä esitettävä taloudellinen kurjistamispolitiikka. Ilmoitustrafiikki avoinna ma-pe klo 9-16: ilmoitukset@kansanuutiset.fi kansanuutiset.fi TILAAJAPALVELUMME palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa verkossa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208. AjAssA 8 | KU 15 /2 02 idea. On tietysti selvää, että koronakriisin takia viime kesänä sovittu hallitusohjelma ei sellaisenaan säily vaalikauden loppuun. Se ei vain varmastikaan ole hallituksen juuri tämän hetken prioriteetti, eli hallituspuolueet eivät nyt todennäköisesti poikkeusolojen ja kriisin akuutin hoidon keskellä sulje itseään pariksi viikoksi Säätytalolle neuvottelemaan uudesta hallitusohjelmasta. Eurooppalaisittain nyt ei vältellä velkaa, ja ekonomistit puhuvat lähes yhdellä suulla elvytyksen ja investointien puolesta. Hallitusohjelman uudelleenkirjoittamissession ehdottelu kesken tulipalon sammuttamisen on tietysti vielä aika vaaratonta huutelua. Paraatiesimerkki on tietysti Unkari, jossa käytännössä jo päätettiin pistää kansanvalta määrittelemättömän pituiselle tauolle. Ja ennen kaikkea millaiset leikkauslistat tämänhetkiselle oppositiolle sopivat. Kepu ja leikkauslistojen hunajainen tuoksu Kolumni KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Tämä pätee erityisesti tilanteessa, jossa unioni on joka tapauksessa rakoilemassa pahasti epäonnistuttuaan surkeasti kriisiin reagoimisessa ja jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden vahvistamisessa. Ne eivät miellytä kepua, joka yhdessä VM:n virkamiesten kanssa kuopii jo karsinassaan leikkauslaitumelle pääsyä. Kotimaassa olen vähän pelonsekaisin tunnelmin katsellut opposition keulimista. Niiden avulla voitaisiin lievittää kriisiä ja jakaa taakkaa jäsenmaiden kesken. Koronabondit, yhteiset velkakirjat, olisivat tapa yrittää säilyttää unionista jokin AnnA MikkolA Kirjoittaja on Euroopan vasemmistopuolueen varapuheenjohtaja. Anderssonin pitää ainakin ensin pestä lenkkarit. EU:n budjettisäännöillä voi tulevat vuodet heittää vesilintua. Suomenkin hallituksen pitäisi pikimmiten alkaa kannattamaan niitä. Sopii silti miettiä, millaisia vieläkin tiukempia kansalaisten rajoittamistoimia sieltä oltaisiin valmiita tukemaan ja ajamaan kriisin pitkittyessä. Äärioikealla päällimmäinen ensireaktio oli tietysti jonkinlainen hämmentynyt erektio punavihreän feministihallituksen suljettua valtakunnan rajat myös Teuvo Hakkaraisen kihlatulta. Kepu, tuu pois sieltä jooko. Mahdollisesti siitä johtuen, sekä täydellisestä kepulaisuuden puutteestani, en mitenkään osaa samaistua Kulmunin Hesarissa (5.4.) suorittamaan mässäilyyn leikkauslistojen tuomisesta takaisin pöytään jälleenrakennuksen hengessä romanttisesti 1990-lukua muistellen. l O len Kotoisin vähän samoilta perukoilta kuin minua muutaman vuoden nuorempi valtionvarainministeri Katri Kulmuni
Hän on työuransa jälkeen alkanut penkoa inkeriläisten historiaa.. TausTaT KU 15 /2 02 | 9 02 taustat ”Äiti pelkäsi koko ikänsä, että hänet haetaan väkisin Neuvostoliittoon.” An tt i Yr jö ne n Inkeriläistaustaisen Reijo Rautajoen lapsuutta sävytti pelko
inkeriläisistä. puhumassa. Joka?paikassa?tulee?vastaan,?että. puolilla. TeksTi Elias Krohn –?Olen. käynyt. pahoittelee. tietoisuus. TausTaT 10 | KU 15 /2 02 Inkeriläiset eivät enää vaikene Suomenlahden pohjukassa, Pietarin ympäristössä sijaitsevan Inkerinmaan asukkaat ovat toistuvasti joutuneet pelinappuloiksi kansainvälisen politiikan myllerryksissä. Rautajoki. Suomea.. An tt i Yr jö ne n. on?heikkoa,?Reijo. inkeriläisistä?eri
”Kavereilleeisaanutpuhua inkeriläisyydestä.” Lea Pakkanen tutustui inkeriläisten karkotusja hautapaikkoihin Siperiassa. Hiljaisuutta rikkomassa Inkeriläistausta näkyi Reijo Rautajoen lapsuudessa ennen kaikkea vaikenemisena. Inkeriläisten asioitten penkominen ja tutkiminen oli hänelle elämänmittainen harrastus. Kajaanin opettajaseminaarissa hän tapasi Eero Rautajoen, avioitui tämän kanssa ja heidän esikoisensa Reijo syntyi vuonna 1946. Venäjällä suomalaisia, suomessa Venäläisiä Kansallismuseon näyttely Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset tuo esiin inkeriläisten tarinaa valokuvin, esinein ja dokumentein. Yksi heistä oli Reijo Rautajoen äiti Elsa Dubbelman. Heistä noin puolet pakeni pian Ruotsiin, koska he pelkäsivät joutuvansa Suomesta pakkopalautetuiksi Neuvostoliittoon. Rautajoen äiti oli yksi niistä 8 000:sta, jotka eivät taipuneet painostuksen allakaan palaamaan Neuvostoliittoon, vaan jäivät Suomeen. Liehuville kankaille on painettu inkeriläisten muotokuvia ja heidän ajatuksiaan menneestä. Hänen uusin tutkimuksensa näki päivänvalon maaliskuun lopulla. Toisen maailmansodan aikana saksalaisten vallattua alueen Suomeen tuotiin 63 000 inkerinsuomalaista noin vuosina 1942–1944. Reijo Rautajoki Rautajoen äidin kaikki sukulaiset lähtivät Ruotsiin, mutta hän jäi itse Suomeen opiskelemaan opettajaksi. – Äitini oli saksalaisten palveluksessa Inkerissä, mikä oli venäläisten silmissä sotarikos. Reijo Rautajoki on jatkanut isänsä jalanjäljillä vakuutusalalla tekemänsä leipätyön jälkeen. M ee ri Ko Ut an ie M i. Isäkin varoitteli, että ovea ei saa avata kenellekään vieraalle, jottei äitiä viedä pois, Rautajoki muistelee. – Isä kirjoitti aiheesta 200 artikkelia eri lehtiin. – Kavereille koulussa tai muualla ei saanut puhua inkeriläisyydestä, koska äiti pelkäsi koko ikänsä, että hänet haetaan vielä väkisin Neuvostoliittoon. Äidin kaksi veljeä palveli puna-armeijassa ja molemmat kaatuivat. TausTaT KU 15 /2 02 | 11 lemaan inkeriläisiä heidän kokemuksistaan, ja urakka jatkui 2000-luvulle saakka. Suomeen tulleista 55 000 palasi Neuvostoliittoon, missä heidät vastoin lupauksia vietiin kauas kotiseuduiltaan. Se kertoo karanteenileireistä, joilla Suomeen tuotuja inkeriläisiä pidettiin tautien leviämisen estämiseksi. Hänen väitöskirjansa Vaiettu sotapakolaisuus (2017) kertoo inkeriläisten opettajien, kuten hänen äitinsä, vaiheista. Kotipiirissä Rautajoen äiti kyllä puhui kokemuksistaan, kuten perinteisen inkeriläisyhteisön tuhonneesta kolhoosijärjestelmästä sekä uskonnon harjoittamisen ja suomen kielen kouluopetuksen kieltämisestä 1930-luvulla. Rautajoen isä ryhtyi 1960-luvulla haastatteK altoinkohdellun vähemmistön vaiheet tuo yleiseen tietoisuuteen Kansallismuseon näyttely Helsingissä. Äidin lisäksi kaikki hänen lähisukulaisensa tulivat Suomeen eivätkä halunneet palata, kun Neuvostoliitto vaati inkeriläisiä palautettavaksi, Reijo Rautajoki kertoo
Sitä katsoessa kulminoitui, että nyt tartumme tähän aiheeseen, joka jo aiemmin oli ollut mielessä. Valokuvat matkoilta ja haastatteluista kuvasi Meeri Koutaniemi. – Neuvostoliitossa olimme olleet aina suomalaisia ja sen takia kummallisia. TausTaT 12 | KU 15 /2 02 on yksi heistä. Opin uuden asian itsestäni: sen mitä merkitsin ympäröivälle yhteiskunnalle, Pakkanen kertoo. Näyttelyn ovat käsikirjoittaneet Lea Pakkanen ja hänen isänsä Santeri Pakkanen, molemmat toimittajia ja itsekin inkeriläisiä. Pakkaset tulivat Suomeen vuonna 1991 Lean ollessa 7-vuotias. Rautajoki on ollut laatimassa myös näyttelyn tekstejä. – Siellä oli edelleen pihan perällä olevan saunan ovessa lapsena mummolle kirjoittamani jäähyväisviesti, kun olimme lähdössä Suomeen. Näyttelyhanke sai alkunsa kesällä 2017, kun Pakkanen oli isänsä kanssa käymässä vanhalla kotiseudullaan Petroskoin alueella ensimmäisen kerran Suomeen muuttonsa jälkeen. Lea Pakkanen luonnehtii matkaa havainnollistavaksi ja rankaksi kokemukseksi. Heille olimme vain venäläisiä, jotka haluavat muuttaa Suomeen. – Vastaanotto oli aika hyvä. Ihmiset olivat avuliaita, sain kavereita ja sopeuduin, Lea Pakkanen muistelee. Silti tietty vierauden tuntu jatkui. Kun olimme tulossa Suomeen, omiemme pariin, monet eivät tienneet ollenkaan, keitä inkerinsuomalaiset ovat. – Vaikka matkustimme lentokoneella emmekä. TieTo inkeriläisisTä osaksi yleissivisTysTä Pakkaset haastattelivat laajasti niin Suomessa kuin Venäjälläkin asuvia inkeriläisiä. He matkustivat myös Siperian Jakutiaan ja Norilskiin, jonne inkeriläisiä Stalinin kansallisiin vähemmistöihin kohdistamien vainojen aikana karkotettiin. Neuvostoliiton alettua hajota ajatukset Suomeen muutosta yleistyivät Inkerinmaalla, ja presidentti Mauno Koivisto oli luvannut Suomeen tuleville inkeriläisille paluumuuttajan statuksen
. . Se 9 000 kilometrin etäisyys, jonka päähän inkeriläisiä on karkotettu, konkretisoitui. Myös karkotettujen ihmisarvon riisto havainnollistui. TausTaT KU 15 /2 02 | 13 tavarajunilla kuten karkotetut, näimme miten maisema muuttui. Sen työmailla raatoi yhteensä noin puoli miljoonaa vankia vuosina 1935–1956, myös inkeriläisiä. Ensin oli puita, sitten pelkkää jäkälää, sitten lumipeitteisiä vuoria. soivat ja jos kuukahtivat, niin uusia tuotiin. . Vallankumouksen jälkeen Venäjän sisällissodan yhteydessä Inkerinmaalla voimistuivat autonomiavaatimukset ja tuhansia muutti pakolaisina Suomeen. . . Sitä oli toimittamassa myös Kansallismuseon inkeriläisnäyttelyn toinen käsikirjoittaja Santeri Pakkanen. Museo on toistaiseksi suljettu koronavirustilanteen vuoksi. . – Silloin he ovat olleet niin arvottomia, että heille on voinut tehdä sen kaiken. . Tätä mietin paljon, kun palasimme Siperiasta, Pakkanen sanoo. Keskustelun avasi kulttuurilehti Punalipun erikoisnumero vuonna 1987. saakka. inkeriläisiä otettiin Suomeen paluumuuttajina vuosina 1990–2016. Jopa 250 000 Norillagin vangin on arvioitu menehtyneen kylmään, nälkään ja raskaaseen työhön.. – Heidän oli tehtävä työtä niin kauan kuin jakInkeriläisten vaiheita . M ee ri Ko Ut an ie M i Norillag oli yksi Neuvostoliiton Gulag-vankileirijärjestelmän suurimmista ja ankarimmista leireistä. . . Lisäksi inkeriläisiä asuu Kazakstanissa, Ruotsissa ja Kanadassa. Vuoden 1617 Stolbovan rauhassa Inkerinmaa siirtyi Moskovan Venäjältä Ruotsin kuningaskunnalle. suomessa asuu tällä hetkellä 50 000– 70 000 inkeriläistä, Venäjällä vajaat 20 000 ja Virossa 4 000. myöhemmin neuVostoliitossa vainoaminen loppui, mutta kokemuksista vaiettiin ja inkeriläinen kulttuuri näivettyi. . . 1980-luVun lopulla Mihail Gorbatšovin glasnost-politiikan aikana inkeriläiset heräsivät puhumaan juuristaan ja omaistensa kohtaloista. Tieto inkeriläisten moninaisista traagisista kohtaloista on suuren yleisön joukossa vähäistä. Inkeriläisten vaiheet pitäisikin liittää osaksi suomalaisuuden itseymmärrystä ja yleissivistystä, Lea Pakkanen korostaa. Ortodoksiset inkeroiset ja vatjalaiset pakenivat Venäjälle ja tilalle alkoi muuttaa suomenkielisiä luterilaisia talonpoikia Karjalan kannakselta ja Savosta. . Näyttely Kansallismuseossa 26.7. Vuonna 1721 Inkerinmaa liitettiin Suuren Pohjan sodan päätteeksi uudelleen Venäjään, mutta luterilainen uskonto ja suomen kieli säilyivät. . Suomeen tulleista inkeriläisistä 55 000 palasi Neuvostoliittoon, missä heidät vastoin lupauksia vietiin kauas kotiseuduiltaan. Nyt hiiltä kaivaneiden naisvankien parakkien rauniot häämöttävät lumen ja jään keskellä. 1920-luVun lopulta alkaen inkeriläisiä koettelivat Stalinin ajan kiellot, vainot ja karkotukset. 1940-luvun loppuun mennessä 140 000 inkeriläistä oli karkotettu, ammuttu tai vangittu. . l InkerIläIset – unohdetut suomalaIset. Ja nykyään sillä kokemuksella on niin vähän merkitystä, että siitä ei tarvitse puhua tai kirjoittaa koulukirjoissa tai ylläpitää tietoisuutta.
Mutta täytyisi pitää mielessä, että pienituloisilla maaseutualueilla, erityisesti Afrikassa, on yhteisöjä joissa miljoonien ihmisten toimeentulo on riippuvainen villieläimistä. – Olisi hyvä kieltää elävien eläinten torit, kuten Kiina ja eräät muut maat ovat tehneet. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan vuonna 2018 lähes 70 prosenttia maailman terveysja sosiaalialan työntekijöistä oli naisia, palvelualalla lähes 60 prosenttia. Luonnossa viruksen kantajia ovat hedelmälepakot. Uhrien on vaikea myös päästä turvaan. sopimuskokous siirtyy Yli 140 maan edustajat kokoontuivat helmikuussa Roomassa arvioimaan ensimmäistä kertaa 20-kohtaista sopimusluonnosta, jolla pyritään pysäyttämään biodiversiteetin heikkeneminen ja palauttamaan luonnon monimuotoisuutta. Siten se, miten harjoitamme maataloutta, käytämme maaperää, suojelemme rannikkojen ekosysteemeitä ja kohtelemme metsiä joko tuhoaa tulevaisuutemme tai auttaa meitä säilymään pitempään, Mrema sanoo. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumisesta on huolehdittava myös kriisiaikoina. Laajamittainen metsien hävittäminen, elinympäristöjen köyhtyminen ja pirstoutuminen, maatalouden tehostaminen, meidän ruokajärjestelmämme, eläimillä ja kasveilla käytävä kauppa, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos – kaikki nämä aiheuttavat biodiversiteetin köyhtymistä ja ne kaikki myös tuovat uusia tauteja. Mrema varoittaa kuitenkin taantumuksellisesta lähestymistavasta meneillään olevaan Covid-19 -pandemiaan. Näin tapahtui ebolaja zikaviruskriisien aikana. Luonnos sisältää ehdotukset, joilla suojeltaisiin lähes kolmasosa valtamerien ja mantereiden pinta-alasta sekä leikattaisiin muovijätteen ja liiallisten lannoitteiden määrää 50 prosentilla. ILO:n mukaan naiset tekevät miehiin verrattuna kolme kertaa enemmän palkatonta hoitotyötä. TausTaT KU 15 /2 02 | 15 Ihmisen toiminta heikentää biodiversiteettiä ja levittää uusia tauteja. Pidetään tasa-arvosta huolta niin kotien arjessa, oikeudenmukaisessa palkkauksessa kuin tukipalvelujen resursoinnissakin. Vakavat kriisit eivät vain nosta esiin yhteiskunnan eriarvoisuutta, ne myös syventävät sitä. YK:n tasa-arvojärjestö arvioi, että koronaviruskriisin aiheuttama taantuma vaikuttaa maailmanlaajuisesti naisiin voimakkaammin kuin miehiin. Kiinan biodiversiteetin säilyttämisen ja vihreän kehityksen rahaston pääsihteeri Jinfeng Zhou kehottaa viranomaisia tekemään eläintorien kiellosta pysyvän. – Tiedossamme on, miten nipahvirus aiheutti epidemian 1990-luvun lopulla Malesiassa. Naiset etujoukossa pandemian selättämisessä Silvia Modig Europarlamentaarikko Kolumni Naiset kaNtavat tällä hetkellä suuren vastuun niin maailman kuin Euroopankin hyvinvoinnista. Siitä olisi suuri hyöty sekä luonnon suojelemiselle että ihmisten suojaamiselle haitallisilta kontakteilta villieläinten kanssa, Zhou sanoo. Niiden uskotaan siirtyneen metsäpalojen, metsänhakkuiden ja kuivuuden ajamina metsistä turvesoille. Myös nuorilla ja maahanmuuttajataustaisilla on nyt suurempi riski menettää toimeentulonsa, arvioi ILO. – Saamamme viesti on, että jos me emme pidä huolta luonnosta, luonto hoitelee meidät, sanoo Mrema Guardianille. Sopimuksen allekirjoittamiseksi oli määrä järjestää suuri kokous lokakuussa Kiinan Kunmingissa, mutta sitä on lykätty koronaviruksen takia. – Jos näille yhteisöille ei tarjota muita vaihtoehtoja, on vaarana laittoman villieläinkaupan käynnistyminen, mikä on jo saattanut joitakin lajeja sukupuuton partaalle. Sen lisäksi, että naiset kantavat suuren vastuun koronapandemian vastaisesta työstä, moni tekee sen alalla, joka on sekä aliarvostettu että alipalkattu. – Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä on tulossa merkittävä tekijä joidenkin virusten leviämisessä. YK:n tasa-arvojärjestön mukaan kriisiaikoina myös naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö lisääntyy. – Yli 70 prosenttia ihmisten taudeista on peräisin villieläimistä ja toisaalta monet lajit ovat joutuneet uhanalaisiksi, koska niitä syödään. Virus siirtyi lepakoista maanviljelijöihin, heistä se tarttui muihin ihmisiin ja näin tauti levisi. l Käännös: Arto Huovinen. – Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka haluavat kieltää elävien eläinten torit. Tavoiteltavaa sopimusta on mainostettu Pariisin ilmastosopimuksen veroiseksi luonnon monimuotoisuuden alalla. Myös perheiden sisäinen hoivavastuu on useimmiten naisilla. Lepakot ja nipahvirus Mrema suhtautuu optimistisesti siihen, että Covid-19:n jäljiltä maailma suhtautuisi vakavammin luonnon tuhoutumisen seurauksiin, kun aletaan neuvotella vuoden 2020 jälkeisistä biodiversiteetin perusteista. Zoonoottiset taudit Koronaviruksen leviäminen ympäri maailman on kiinnittänyt huomiota siihen, että ihmisen aiheuttama luonnon tuhoutuminen luo otollisia olosuhteita uusien zoonoottisten (eläimistä ihmisiin tarttuvien) tautien leviämiseen. Naisia työskentelee enemmän haavoittuvilla aloilla ja pätkätöissä. Mrema mainitsee esimerkkeinä LänsiAfrikan ebolaviruksen sekä Itä-Aasian nipahviruksen ja toteaa, että luonnon tuhoutumisen ja uusien ihmiseen tarttuvien tautien välillä on selvä yhteys. Poikkeusoloissa tämän työn merkitys korostuu entisestään. Kun ihmisten liikkuvuutta rajoitetaan, naisiin kohdistuvan väkivallan riski kasvaa. Karanteenioloissa perheiden sisäiset jännitteet kasvavat, mikä voi johtaa lisääntyneeseen perheväkivaltaan. – On etsittävä keinot, joilla löydetään tähän tasapaino ja samalla oikeasti tehdään loppu laittomasta kaupasta. Kaksi kolmasosaa uusista tartuntataudeista ja sairauksista tulee luonnosta. tineet Kiinaa tekemään kiellosta pysyvän. Monet naiset kantavat nyt päivätyönsä ohella vastuun lastenhoidosta, koululaisten etäopiskelusta ja apua tarvitsevista sukulaisista. – Säilyttämällä koskemattomia ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta autamme vähentämään joidenkin tällaisten tautien esiintymistä. Ei anneta sen tapahtua. Hän varoittaa, että uusia Covid-19:n kaltaisia tauteja voi ilmaantua
Italiassa varastot täyttyvät ruumisarkuista. Olisi väärin sanoa, että ”mitään ei tehty”, sillä tietysti esimerkiksi SARSja MERS-epidemioista oli opittu paljon, ja monet esimerkiksi Kiinassa käytetyt varotoimet oli kehitetty niiden kokemusten pohjalta. Seuraavan globaalin pandemian tiedettiin iskevän jossain vaiheessa, ja siitä oli varoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Tiedettiin siis, että kriisialttius on nykyisen maailmanjärjestyksen systeeminen piirre. Siinä todetaan, että 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen kriisit – kansainvälisesti verkottuneiden ruokajärjestelmien kriisiytyminen vuosina 2006–2008 ja uudelleen 2010–2011, kansainvälinen talouskriisi 2007–2009 ja nyt koronapandemia – ovat globalisoituneen ja yhä kiivaammassa tahdissa toimivan maailman systeeminen piirre. Ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkija Ville Lähde vastasi Kansan Uutisten kuuteen kysymykseen koronapandemiasta ja sen luonteesta. Tähän asti sellaisiin ei ole ollut poliittista tahtoa eikä voimaa. TausTaT Paluuta ”normaaliin” ei ole Ne ovat osa parin vuosisadan aikana rakentunutta maailmanjärjestystä. 3. Ja vaikka pandemia oli ennakoitu todennäköisesti, sen tarkka tapahtuma-aika ja -paikka sekä taudin luonne olivat tietysti yllätys. Tällaiset ilmiöt voivat siis olla samaan aikaan ennakoituja ja yllätyksiä. Miksi mitään ei tehty. Miksi pandemia oli vain ajan kysymys, ei varsinainen yllätys. Samalla tavalla talousja ruokajärBIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde sanoo, että kriisien vähentäminen vaatisi järjestelmätason muutoksia. tutkijoidensa allekirjoittaman puheenvuoron Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa. Sen sijaan pandemian todennäköisyyden vähentäminen ja sen torjumisen helpottaminen olisi vaatinut perustavanlaatuisia yhteiskunnallisia muutoksia esimerkiksi ruokajärjestelmän toiminnassa, globaalissa liikenteessä ja terveydenhuoltojärjestelmissä. Laajalle leviävien tartuntatautien todennäköisyys on kasvanut etenkin globaalin liikenteen ja kaupankäynnin kiihtyessä, väestökeskittymien kasvaessa, suurimittaisen eläintuotannon myötä ja ihmistoiminnan tunkeutuessa yhä uusille luonnonalueille. teksti Kai Hirvasnoro M onitieteinen tutkimusyksikkö BIOS julkaisi 25. Ihmisiä kuolee koronavirukseen enemmän kuin ehditään haudata.. Miksi se kuitenkin yllätti
Ihmisiä kuolee koronavirukseen enemmän kuin ehditään haudata. Ilmastonmuutos on kuitenkin yksi niistä ympäristömuutoksista, jotka lisäävät tartuntatautien esiintymisen todennäköisyyttä. Ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkija Ville Lähde Le ht iK Uv a/ Pie ro Cr UC ia tt i Co Lo Ur. l jestelmien lisääntyvä kriisialttius on tunnustettu, mutta sen vähentäminen vaatisi järjestelmätason muutoksia, joihin ei ole ollut poliittista tahtoa eikä voimaa. Yksi tärkeä ulottuvuus on ympäristökuormituksen vähentäminen, toinen on yhteiskuntien luovan sopeutumiskyvyn lisääminen. Pandemiaja ilmastokriisi eivät vertaannu näin helposti toisiinsa. Maailma ei tietysti palaa täysin ennalleen, mutta tällaisella oletuksella pääosin toimitaan. TausTaT KU 15 /2 02 | 17 Paluuta ”normaaliin” ei ole kin kestävä pandemia on lopulta nopea ja ohimenevä kriisi, jolle voidaan löytää hoitokeinoja ja parhaimmillaan rokote. – Siinä mielessä ”tämä loppuu” onkin väärä ajatus, sillä vaikka pandemia loppuu, kriisialttiissa maailmassa ei ole sellaista rauhallista ”normaalia päiväjärjestystä”, jonka aikana ainoastaan ehditään pohtia esimerkiksi ilmastokysymyksiä. Nyt on ollut uutisia ilman ja vesistöjen puhdistumisesta, kun teollinen toiminta ja turismi ovat pysähdyksissä. Koska muutokset eivät ole ohimeneviä, niiden toteuttaminen on paljon vaikeampaa kuin sellaisten poikkeustilatoimien, joilla on vakavatkin sivuoireet. Vaikka se muuttuisi toistuvaksi epidemiaksi, se ei ole jatkossa niin vaarallinen. Hätätilaohjelmat eivät riitä. – Ilmastonmuutos taas on hidas, asteittaisesti etenevä kriisi, jossa ei ole pandemian kaltaista ”H-hetkeä”. Se tiedetään, mutta toimitaan vasta kun on kriisi ja pakko. Tapahtuuko ilmastokriisissä sama. Itse asiassa historiallisesti romahdusten jälkeen ympäristökuormitus on hyvin nopeasti palannut entiselle tasolle ja siitä ylöspäin. Pitkäjänteistä yhteiskunnallista muutosta on toteutettava jatkuvassa sopeutumisen ja mukautumisen ilmapiirissä. Nimittäin pandemian iskiessä yhteiskunnissa onkin ollut yllättävän suuri valmius nopeisiin ja radikaaleihin muutoksiin. Sen hoitaminen, aivan kuin yleisemmin kriisialttiuden vähentäminen, vaatisi pysyvää yhteiskunnallista muutosta. Pitkään”Olemmeperineetmaailmantilan,jossa erilaisetkriisithelpostiruokkivatja vahvistavattoisiaan.” Italiassa varastot täyttyvät ruumisarkuista. – Pähkinänkuoressa väärä tapa toimia on olettaa, että tämän kriisin jälkeen on palattava entisiin tuotantoja kulutustapoihin ja entiselle talouden kehitysuralle. Tarvitaan jatkuvaa muutosprosessia, jossa ympäristökuormitus ja luonnonvarojen kulutus saadaan kestävälle tasolle. BIOS-tutkimusyksikkö taas peräänkuuluttaa sitä, että tuetaan pitkäjänteistä ekologista jälleenrakennusta. Hyväksyntä niille saadaan kuitenkin sillä oletuksella, että poikkeustilan jälkeen palataan ”normaaliin päiväjärjestykseen”. Onko korona onnenpotku ympäristölle. Nyt valmistaudutaan jo exit-ohjelmiin. – Ilmastonmuutos ja monet muut suuret ympäristöongelmat ovat hitaasta kertyviä ja asteittaisia prosesseja, joten hetkellinen hengähdystauko ei sinänsä auta juuri lainkaan. BIOS-tutkimusyksikkö korostaa, että muutoksen kestävyyden ja hyväksyttävyyden vuoksi on elintärkeää huolehtia myös sen oikeudenmukaisuudesta. Ovatko koronapandemia ja ilmastokriisi yhteydessä toisiinsa. Mikä olisi väärä tapa toimia, kun tämä loppuu ja mikä oikea. – Kriiseillä on hyvin erilainen luonne. – Ilmastonmuutokselle ei voi keksiä rokotetta, eikä sille tulla immuuniksi. Olemme nimittäin perineet maailman tilan, jossa erilaiset kriisit helposti ruokkivat ja vahvistavat toisiaan
Koko ryhmällä oli käytössään vain kuusi huopaa. Bolivian eteläosat ovat hyvin uskovaista ja oikeistolaista seutua. Näihin maisemiin Che Guevara saapui marraskuussa 1966 yhdessä 29 bolivialaisen ja 25 kuubalaisen kanssa käynnistämään sosialistista vallankumousta Etelä-Amerikkaan. Maan eteläosien talonpojat eivät olleet kiinnostuneita liittymään taisteluun. Soratie kiemurtelee ympäri vuorten reunamia. La Higuerassa asuu nykyään noin parikymmentä ihmistä, pääasiassa vanhuksia. Kylässä on kolme Che Guevaran muistomerkkiä ja lukuisia Chen muotokuvasta tehtyjä seinämaalauksia. Korkealla ylängöllä kasvaa perunaa ja ainoat vastaantulijat paimentavat lehmiä. TausTaT 18 | KU 15 /2 02 ja heitä vastassa oli 1 800 raskaasti aseistettua erikoisjoukkojen sotilasta. Hän oli 12-vuotias, kun Che Guevaran ruumis asetettiin Vallegranden sairaalan pesuhuoneeseen kaupungin asukkaiden nähtäväksi. Kun ihmiset menivät jonossa katsomaan Chen ruumista, monien mielestä sissijohtaja näytti ristiinnaulitulta Jeesukselta. Tämän jälkeen sissit joutuivat olemaan kuusi kuukautta pakosalla – ilman lääkkeitä ja usein ilman ruokaa ja juomavettä. Tarkoituksena oli perustaa eteläisen Bolivian vuorille sissien koulutusleiri, josta lähdettäisiin aseelliseen vallankumoukseen myös naapurimaihin Argentiinaan, Brasiliaan, Chileen ja Paraguayhin. Vielä tänä päivänä Vallegrandessa sytytetään kynttilöitä Pyhälle Ernestolle, jonka uskotaan parantavan ihmisiä sairauksista. la higueran kylän ulkopuolella Jorge osoittaa, mistä Che Guevara tuli muulilla ratsastaen viimeisellä matkallaan. Surmattu sissijohtaja näytti monien mielestä ristiinnaulitulta Jeesukselta. l P i e n e n h o te lli n omistaja Jorge Osinaga Padilla kiipeää maasturin ohjauspyörän taakse, tekee ristinmerkin ja laittaa lippiksen päähän. Kuubassa tiedettiin Chen joukkojen ahdingosta, mutta avustustoimiin ei ryhdytty. Tien vieressä on satojen metrien pudotus alas laaksoon. Tien toisella puolella vuorenrinteen alla on sola, jonne kapinalliset jäivät lopulta mottiin, kun paikallinen perunanviljelijä paljasti sotilaille heidän piilopaikkansa. Jorge tekee jälleen ristinmerkin, kun lähdemme paluumatkalle takaisin kaupunkiin. Astmakohtaukset estivät häntä kävelemästä itse. Tania toimi kapinallisten yhdyshenkilönä pääkaupungissa La Pazissa ja kuljetti vieraita sissien luo. Che Guevaran jalanjäljissä TeksTi ja kuva Peik Johansson PinTaa syvemmälTä. lokakuuta 1967 Che ja kaksi muuta vangittua sissiä teloitettiin ja ruumiit lennätettiin helikopterilla Vallegrandeen. Maaliskuussa 1967 argentiinalais-itäsaksalainen vakooja Tamara Bunke, koodinimeltään Tania, ilmestyi odottamatta kapinallisten leiriin. Che ei myöskään tiennyt, että Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA koulutti Bolivian erikoisjoukkoja ja toimitti heille aseita. ”Juuri tällaisia epäkohtia vastaan me taistelemme.” ”Olette tullut pitkän matkan taistelemaan Boliviaan”, nainen vastasi. Bolivian vallasta ajettu vasemmistohallitus ryhtyi vuosi sitten rakentamaan kylään vesijohtoa. Sairaalan pesula on nyt turistinähtävyys, samoin kuin surmattujen sissien joukkohaudalle rakennettu mausoleumi ja museo. Naapurikylässä hän oli poistanut ihmisiltä rikkinäisiä hampaita, olihan hän koulutukseltaan lääkäri. Paikalle lennätettiin myös ulkomaisia lehtimiehiä pääkaupungista. Tällä kertaa sotilaat löysivät hänen jeeppinsä ja pian myös maakellarit, joissa olivat kapinallisten ruokavarastot ja Che Guevaran astmalääkkeet. Lisäksi kapinallisten radiolähettimet olivat hajalla, eikä Che saanut yhteyttä tukijoukkoihin Kuubassa. Hyönteiset ja sairaudet riivasivat. Kyläpuotia pitävä rouva tulee avaamaan oven pieneen koulurakennukseen, jonne Che vietiin aikoinaan vangiksi. Bolivian kommunistipuolue ei antanut Chen joukoille luvattua tukea. Tässä vaiheessa sissejä oli 25, ”Esimerkkisi tuo valoa uuteen aamuun”, lukee Che Guevaran muistomerkissä La Higueran kylässä Boliviassa. Eri puolille maailmaa olisi luotava ”kaksi, kolme, useita Vietnameja”, Che Guevara kirjoitti viimeiseksi jääneessä artikkelissaan. Olemme lähdössä Vallegranden pikkukaupungista ylös vuorille La Higueran kylään, missä Che Guevara surmattiin lokakuussa 1967. Näkymät ovat komeita. Nyt koulu on remontoitu museoksi, jonka seinillä on valokuvia ja tekstejä sissioperaatiosta ja vanha verinen sotilasunivormu. Seuraavana päivänä 9. ”Kuubassa lapset eivät käy koulua savimajassa”, Che sanoi nuorelle naisopettajalle. Che ei suostunut puhumaan upseereille mutta pyysi saada tavata kylän opettajan. Vallankumous ei edennyt suunnitelmien mukaan. Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin matkusti Havannaan ja kielsi Kuubaa ehdottomasti ryhtymästä pelastusoperaatioon Boliviassa
kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu, sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208 kansanuutiset.fi Varsinais-Suomen vasemmistoliiton PIIRIN KEVÄTKOKOUS 18.4.2020 , Kaarinassa on PERUTTU . Piirihallitus. Vaihde 020 774 001 Työsuhdeneuvonta 020 690 447 Jäsenyysasiat 020 690 446 Työympäristö 020 690 449 Työttömyyskassa 020 690 455 JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki JYTYLIITTO.FI Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto– Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty Useimmat SAK:laiset ammattiliitot ja niiden osastot myöntävät jäsenilleen lehtietua, jolla saat alennusta vuoden kestäviin tilauksiin. Saat alennusta Kansan Uutisista Oletko ay-liiton jäsen. Nähdään taas syyskokouksessa. KU 15 /2 02 | 19 Kokouksia PIDÄ OIKEA KURSSI Ole fiksu ja liity liittoon! www.teollisuusliitto.. Kysy lisää tilaajapalvelustamme
TausTaT 20 | KU 15 /2 02 Saamelainen kohtaa yhä rasismia Suomessa Elokuvantekijä Elle-Máijá Tailfeathers haluaa tuoda esiin alkuperäiskansojen kipukohtia. TeksTi Susanna Vilpponen kuvaT Saara Lavi. Saamelainen ja mustajalka-kansaan kuuluva Tailfeathers huomaa paljon yhtymäkohtia kansojen välillä
Kadulla häneen törmää Àila, joka kutsuu Rosien luokseen auttaakseen häntä. – Elokuva on tehty erityisesti alkuperäiskansojen naisille, jotta he tuntisivat, että myös heidän tarinansa kuuluvat valkokankaalle, Tailfeathers toteaa. Elle-Máijá Tailfeathers asui ensimmäiset lapsuusvuotensa Kaarasjoella. Tailfeathers myös näyttelee elokuvan toista pääosaa. Kyseinen elokuva on myös Tailfeathersin ensimmäinen pitkä ohjaustyö. – Elokuva on fiktiivinen, mutta sen pääelementit ovat samoja, mitä minulle tapahtui kerran tosielämässä, Tailfeathers kertoo. Suomen ensinäytöksen elokuva sai alkuperäiskansojen Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla Inarissa tammikuussa. Valtayhteiskuntien puristuksessa molemmat alE lokuvanäytöksen yleisö seuraa herpaantumatta valkokangasta. Uhkaava jäämErEnrata-hankE Vaikka asuntolakoulut ja alkuperäiskansoihin kohdistunut eugeniikka on nyt historiaa, kansat kärsivät yhä syrjinnästä. Jos se välittäisi, se kuuntelisi ja kunnioittaisi elämäntapaamme. Pohjoismaissa saamelaislapset joutuivat asuntolakouluihin pääasiassa 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Raskaana oleva Rosie pakenee väkivaltaista miestään. Ensimmäisenä Tailfeathers mainitsee asuntolakoulut, joiden jättämä ylisukupolvinen trauma on yhä nähtävillä niin saamelaisissa kuin mustajaloissa ja muissa Kanadan alkuperäiskansoissa. Tailfeathersin elokuvien lähtökohtana on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja alkuperäiskansojen kipukohdat. kuperäiskansat ovat kohdanneet alistamista ja epäoikeudenmukaisuutta. Kahden kulttuurin kasvatti näkee paljon yhtäläisyyksiä saamelaisten ja mustajalkojen välillä. Ympäri maailmaa alkuperäiskansojen elinkeinojen suurin uhka tulee ulkopuolelta. (Minun nimeni on Elle-Máijá ja olen kotoisin Kaarasjoelta ja Blackfoot-kansan reservaatista Kanadasta.) Tailfeathers asui ensimmäiset kuusi vuottaan Kaarasjoella. Sitten perhe muutti Kanadaan, josta hänen mustajalkaalkuperäiskansaan kuuluva äitinsä on kotoisin. TausTaT KU 15 /2 02 | 21 Nyt se on ehdolla kansallisessa Canadian Screen awards -kilpailussa muun muassa parhaana elokuvana. – Se vahingoitti ymmärrystämme siitä, kuinka olla vanhempi ja miten pitää yllä tervettä perhemallia, Tailfeathers kertoo. Jopa 16 prosenttia Kanadassa tehdyistä naisiin kohdistuneista murhien uhreista oli alkuperäiskansojen jäseniä. Kanadassa lapsia myös pahoinpideltiin fyysisesti ja seksuaalisesti sekä he kokivat aliravitsemusta. Tailfeathers palkittiin myös festivaalin omalla palkinnolla alkuperäiskansojen elokuvan eteen tekemästään työstä. Lapsia vietiin asuntolakouluihin Kanadassa 1870-luvulta vuoteen 1996. Tailfeathers on protestoinut etulinjassa kansansa maiden puolesta öljy-yhtiöitä vastaan. – Se osoittaa, ettei kolonialistinen valtiovalta välitä saamelaisista. Tailfeathersin mukaan Suomessa on yhä paljon rasismia saamelaisia kohtaan. Kanadassa, joka on Tailfeathersin toinen kotimaa, alkuperäiskansojen naisilla on suuri riski joutua väkivallan kohteeksi, kadonneeksi tai murhatuksi. Kaivokset, kaasuputkien rakentaminen ja monenlaiset muut maankäyttöön liittyvät hankkeet pienentävät alkuperäiskansojen elintilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa kulttuuriaan. Kadonneista alkuperäiskansojen naisia on kymmenen prosenttia. Vaikka asuntolakoulut ja alkuperäiskansoihin kohdistunut eugeniikka on nyt historiaa, kansat kärsivät yhä syrjinnästä.. Hän tietää myös Saamenmaata uhkaavan Jäämerenrata-hankkeen. – Tilanne on erittäin hälyttävä. Sen jälkeen perhe muutti Kanadaan, josta Tailfeathersin mustajalka-alkuperäiskansaan kuuluva äiti on kotoisin. Kyseessä on Elle-Máijá Tailfeathersin ja Kathleen Hepburnin ohjaama elokuva The Body Remembers When The World Broke Open. Eri kansat, paljon yhtEistä – Bures, mu namma lea Elle-Máijá ja mun lean eret Karasjogas ja Blackfoot reserváhtas Kanadas, esittelee elokuvantekijä itsensä. Muutamalla otolla kuvattu elokuva kertoo intensiivisen tarinan kahden eri taustoista tulevan alkuperäiskansoja edustavan naisten kohtaamisesta. Alkuperäiskansojen naiset ovat olleet väkivallan tekojen kohteena jo kolonialistisesta kohtaamisesta lähtien, Tailfeathers sanoo. Myöskään tukea perinteisille elinkeinoille tai saamelaiskulttuurille ei erityisemmin anneta. Viime vuonna kriitikot valitsivat sen Kanadan parhaaksi elokuvaksi. – Suomessa on suuri puute kolonialistisen historian tunnustamisesta, myös saamelaisalueella. Tailfeathersin mukaan ongelmat molemmissa maissa ovat samanlaisia ja yhtä pelottavia
tulemme. Elle-Máijá Tailfeathersin ensimmäinen pitkä elokuva The Body Remembers When The World Broke Open sai silloin Suomen ensi-iltansa.. l Skábmagovat-elokuvafestivaali järjestettiin tammikuussa Inarissa jo 22. yhdistää?esimerkiksi?korkeat?itsemurhaluvut?maidemme?pilaamiseen?ja?häpäisyyn. IlmastokrIIsIn vaIkutus Ilmastonmuutos?on?yksi?suurista?taakoista,?jota. huomanneet. . TausTaT 22 | KU 15 /2 02 Elle-Máijá Tailfeathers . kuulumattomat?kuuntelisivat?ja?olisivat?empaattisia.?Se?auttaisi?korjaamaan?asioita?ja?ymmärtämään?toisiamme?paremmin. Inarissa?The Body Remembers When The World Broke Open?-elokuvan?päähenkilöiden?Áilan?ja?Rosien?lyhyt?tapaaminen?saa?päätöksen.?Lopputekstien?aikana?katsomosta?ei?kuulu?pihahdustakaan.. suuren. arktinen?alue?on?noussut?esiin?haavoittuvuutensa. nuorissa. . ei. –?Alkuperäiskansojen?nuoret?ovat?ylpeitä?siitä,. kaikki. kerran. välillä?hyvin?yksinäiseltä?ja?raskaalta. näyttävä. vaikutukset. opetettaisiin?alkuperäiskansoista. OpiSkElluT myös alkuperäiskansatutkimusta sekä naisja sukupuolentutkimusta. Arktisilla. alkuperäiskansojen. kuitenkaan. . alkuperäiskansoihin,?Tailfeathers?sanoo. . alueilla. Etenkin. Synkältä. Nyt elää New Yorkissa, mutta vierailee vuosittain Saamenmaalla ja Blood-reservaatissa. vuoksi.. ovat. . . muutoksen. kantaa. –?Kohtaamme?kaikki?nyt?todella?suuria?muutoksia,?mutta?ilmastonmuutos?iskee?ensimmäisenä. SaaMElaiS-MuSTajalka käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja ja näyttelijä. leviäminen.?Tailfeathers?toivoo,?että?valtaväestölle. lannista?Tailfeathersia.?Hän?näkee?tulevaisuuden. nyt. Tailfeathers. Tailfeathersin?saapuessa?lavalle. maailma. ilmaston. . –?Olisi?todella?tärkeää,?että?alkuperäiskansoihin. harteillaan.. lämpenemisen. kokemaan. Valmistunut näyttelijäksi vuonna 2006. Tutkimusten?mukaan?ilmasto?lämpenee?arktisella?alueella?muuta?maailmaa?nopeammin. Sitten?se?puhkeaa?suuriin?aplodeihin?Elle-Máijá. kansat. taistelee. OhjannuT seitsemän elokuvaa, joista viisi lyhytelokuvia. aSunuT Saamenmaalla seitsenvuotiaaksi. jo. elinkeinoissaan.?Luonnonoloihin?sidoksissa?olevat?kansat?ovat?omaksuneet?syvällisen?ympäristöolosuhteiden?tuntemuksen.?Nyt?sää-?ja?jääolosuhteiden?muutos?vaikeuttaa?elämää?opitun?tiedon?soveltamissa. koko. heitä,. Merkittävää?olisi?myös?tiedon?ja?ymmärryksen. –?Kun?miettii?kaikkea?mitä?tapahtuu,?olo?tuntuu. tulevaisuus. oikeuksien?puolesta?niin?elokuvien?avulla?kuin?aktivistina. asuvat. keitä?he?ovat?ja?mistä?he?tulevat.?Inspiroidun?nuorista?paljon?ja?uskon,?että?tukemalla?ja?kuuntelemalla. ”Elokuvaontehtyerityisesti alkuperäiskansojennaisille, myösheidäntarinansakuuluvat valkokankaalle.” –?Kaikki?tämä?on?yhteydessä?meidän?hyvinvointiimme?ja?selviytymiseemme.?On?helppoa
Talouspoliittinen konflikti synnytti myös uusia konflikteja. konfliktit ovat muutoksen polttoainetta Kirja Sipilän hallituksen toiminta perustui Mikko Jakosen mukaan yksinkertaisen ja voimakkaan talouspoliittisen konfliktin luomiseen. aik amme poliittiSta kulttuuria määrittää Jakosen mukaan näköalattomuus, joka tuottaa eräänlaisia tosiasioiden kahleita. Kaduille marssivat poikkeuksellisen suurina joukkoina esimerkiksi hoitajat, Postin työntekijät ja tieteentekijät – juuri ne ryhmät jotka eivät olleet pitkään aikaan osoittaneet joukkovoimaansa. mennessä joko sähköpostitse ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai postitse Kansan Uutiset, PL 64, 00501 HELSINKI Löydät kaikki tervehdysvaihtoehdot myös verkosta ilmoitukset.kansanuutiset.fi. Jakosen teoksen viesti on selkeä: edellisen kaltaiset konfliktit ja niiden seuraukset eivät ole demokraattisen yhteiskunnan hetkellisiä häiriötekijöitä, vaan yhteiskunnallisten muutosten polttoainetta. Kiistelty ja myöhemmin purettu aktiivimalli sekä etenkin julkiseen sektoriin kohdistuneet leikkaukset olivat ilmiöitä, jotka osoittivat erilaisten ristiriitojen repivän yhteiskuntaa eri suuntiin. Al l Ov er Pr es s/ Pe tt er i PA Al As m AA kansanuutiset.fi KUOHUVAA VAPPUA! Vapputervehdykset julkaistaan 30.4.2020 Kansan Uutisissa. Se saa ajattelemaan, ettei yhteiskunnallisten asioiden suuntaan voida vaikuttaa eikä esimerkiksi leikkauspolitiikalle ole vaihtoehtoja. Into 2020. Vahvimmin viestiään poliittisessa keskustelussa ei saa läpi visionääri, joka pyrkii katsomaan vallitsevan yhteiskuntamuodon ulkopuolelle, vaan ikävistä realiteeteista muistuttava tolkun ihminen. Tähän perustui myös Sipilän hallituksen toiminta: se esitti leikkaukset insinöörin tarkkuudella suunniteltuina ja yhteiskuntamme olemassaolon kannalta välttämättöminä tekoina. Vaikka hallituksen virallisena tavoitteena oli purkaa “työn vastaanottamisen esteitä” ja luoda “kannusteita” työskentelyyn, tarkoittivat nämä toimet käytännössä työntekijöiden vallan ja työttömien aseman heikentämistä. 300 sivua. alv Järjestöjen ja ammattiosastojen tervehdykset sekä kuvallinen yksityishenkilön tervehdys Järjestön/ammattiosaston/henkilön nimi/nimet: Tervehdysteksti + kuvatoive (kuvat alla) Laskutusosoite + puhelinnumero + sähköpostiosoite : Henkilötervehdyslista Henkilötervehdykset 5 € Maksetaan tilille: FI42 2100 1800 0395 24 (NDEAFIHH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 Tarvittaessa lisää tervehdyslomakkeita saat sähköpostitse ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tervehdyksien oltava perillä 15.4. Pieni tervehdys 72 x 21 mm = 70 € Iso tervehdys 72 x 47 mm = 130 € Kuvallinen henkilötervehdys 72 x 21 mm = 25 € Kaikki hinnat sis. Ne avaavat reittejä ajatella yhteiskuntaa uusin tavoin synnyttämällä esimerkiksi kollektiivista vastarintaa ja poliittista liikehdintää. Sipilän hallituksen toiminta perustui Jakosen mukaan yksinkertaisen ja voimakkaan talouspoliittisen konfliktin luomiseen. Siksi konfliktia ei tule mieltää kirosanana, vaan voimavarana joka voidaan kanavoida kohti yhteiskunnallisia muutoksia. Nämä toimet ja niiden aiheuttamat seuraukset ovat hyvä esimerkki yhteiskunnallisesta konfliktista, joita yhteiskuntapolitiikan lehtori Mikko Jakonen käsittelee hiljattain julkaistussa teoksessaan Konflikti – Talous ja politiikka. Tällainen politiikka on vaarallista demokratian kannalta, sillä se saa meidät elämään pysähtyneessä nykyhetkessä, jonka jälkeiseltä tulevaisuudelta voidaan vain toivoa parasta. “Naisten, lasten ja köyhien kurittamisesta vientialojen kilpailukyvyn nimissä jäi Sipilän hallitukseen leima, josta se muistetaan poliittisen historian kirjoituksessa”, kuten Jakonen kirjassaan toteaa. Konfliktit toimivat tämän uuden luomisen polttoaineena. Teoksen suurin ansio onkin muistuttaminen siitä, ettei politiikka ole vain reagointia tai yhteisten asioiden hoitamista, vaan myös uuden luomista, siis eräänlaista taidetta. Sipilän hallitukSen tuottamat konfliktit synnyttivät tyytymättömyyttä ja jakoivat kansaa, mutta loivat myös mahdollisuuden uudenlaiseen politiikkaan. Sipilän hallituksen leikkaukset kohdistuivat ennen kaikkea julkiseen sektoriin, mikä taas väistämättä tarkoitti leikkauksia etenkin aloilla, joilla enemmistö työntekijöistä on naisia. Esko Harni Mikko Jakonen: Konflikti – Talous ja politiikka. Näin talouspoliittinen konflikti muuttui myös arvopoliittiseksi konfliktiksi. TausTaT KU 15 /2 02 | 23 Juha Sipilän hallituksen harjoittama poikkeuksellisen avoin luokkapolitiikka ravisutti suomalaista yhteiskuntaa
Jalkapalloa kuvaavat osuudet jäävät sarjassa lyhyiksi välähdyksiksi. The English Gamen historiallinen taustakehys on kiinnostava, mutta jalkapalloa kuvaavat osuudet jäävät sarjassa lyhyiksi välähdyksiksi. Sarjan kaksi keskeistä hahmoa ovat Etonin poikakoulun alumneista koostuvan Old Etonians FC -seuran tähtipelaaja ja Englannin jalkapalloliiton johtohahmo Arthur Kinnaird sekä kivenhakkaaja Fergus Suter, josta tuli maailmanhistorian ensimmäinen jalkapalloammattilainen. Ensimmäisellä tuotantokaudella seurattiin koskettavalla tavalla Valioliigasta pudonneen pohjoisen suurseuran pyrkimyksiä palata parrasvaloihin. l Jalkapallo TeksTi Jaakko Alavuotunki kuva Oliver Upton Sarjan keskiössä ovat saippuaoopperamaiset juonijuoksutukset, joissa on aineksia vaikka kymmeneen tuotantokauteen. kinnaird edusta a sarjassa vanhaa maailmaa, jossa jalkapallo oli vielä yläluokkaisten amatööripelaajien hallitsemaa harrastelua. Netflixistä löytyy myös muutama tuore jalkapalloaiheinen sarja, joiden avulla vieroitusoireita on mahdollista lievittää. Tämä saattaa olla puhtaasti dramaturginen ratkaisu, mutta tiettävästi Kinnaird ymmärsi ainakin jalkapallon potentiaalin koko yhteiskuntaa läpileikkaavana lajina, mikä näkyi hänen toiminnassaan Englannin jalkapalloliiton puheenjohtajana aina 1920-luvulle asti. Uutuussarja The English Game sijoittuu 1880-luvulle, jolloin jalkapalloilussa nähtiin lajievoluution ensimmäisiä suuria murroksia. Tehdastyöläiset taistelevat oikeuksiensa puolesta ja sarjassa käsitellään myös naisen yhteiskunnallista asemaa ympäristössä, jossa esimerkiksi aviottoman lapsen synnyttäminen merkitsee muuttumista hylkiöksi yhteisön silmissä. 1800-luvun loppupuolen luokkayhteiskunnan kipupisteet tuodaan esille useasta erilaisesta näkökulmasta. Viimeksi mainittu aihe väistetään kirjoittamalla Suterin sopimukselle Blackburniin ulkoinen syy, joka on hänen perheensä vaikea tilanne Skotlannissa. Pohjoisesta Skotlannista Lancashiren tehdasalueelle Darweniin futista pelaamaan värvätty Suter tuo mukanaan skottilaisen syöttöpeliin perustuvan pelikirjan sekä ensimmäisen unelman todellisesta ammattilaisuudesta. kinnaird ja hänen vaimonsa Alma kuvataan sarjassa filantrooppeina, jotka pyrkivät lieventämään yhteiskuntaluokkien välisiä jännitteitä. The english game jää haaleaksi. Ne liittyivät lajin taktiseen kehittymiseen sekä ammattilaisuuteen. Ammattilaispelaajat sallittiin Englannissa vasta vuonna 1885. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä laajempi kehitys kohti oivallusta, jonka myötä jalkapallosta tuli pelaajille oikea työ. TausTaT 24 | KU 15 /2 02 J alkapallosarjat ovat koronakriisin myötä määrittelemättömän pituisella tauolla, joten futisfanit joutuvat hakemaan adrenaliinifiksinsä toistaiseksi muista asioista. Sunderlandin kannalta tapahtumat ovat tietysti traagisia, mutta draaman kaaren kannalta asetelma on jälleen kerran herkullinen. Projekti päättyi täydelliseen katastrofiin ja melankolia saa jatkoa kakkoskaudella, jossa kuvataan kauden 2018–2019 tapahtumia. Haaleaksi jäävän The English Gamen lisäksi Netflixiin on hiljattain ilmestynyt myös kulttisuosioon nousseen dokumenttisarja Sunderland ’Til I Dien toinen kausi. Taktista evoluutiota sivutaan hyvin ohuesti ja ammattilaisuuteen liittyvät kysymykset jätetään pöyhimättä. Sitä ennen pelaajilla oli alibityöpaikat tehtailla ja palloilupalkkiot maksettiin tiskin alta. Työväestön joukkueita halveksittiin. Vakiovihjeet ovat toistaiseksi tauolla koronavirustilanteen takia. The English Gamessa keskiössä ovat saippuaoopperamaiset juonijuoksutukset, joissa on aineksia vaikka kymmeneen tuotantokauteen. Menneiden kausien kohokohdista voi nautiskella esimerkiksi YouTuben kautta ja lisäksi suoratoistopalveluissa on kierrätetty vanhoja klassikko-otteluita
Onko edes mahdollista kuitata ne perinteiseen tapaan leikkauksilla ja veronkorotuksilla. – Lisäksi on mietittävä leikkauksien sosiaalisia kustannuksia. Esimerkiksi köyhyyden ja mielenterveysongelmien lisääntymisen Koronapandemian taloudellista hintaa voidaan toistaiseksi vain arvailla. Siinä voi mennä yllättävän pitkään. KU kysyi kahdelta tutkijalta, miten koronavelkaan pitäisi suhtautua. Le ht iK Uv a/ Ro ni Le ht i. teksti Kai Hirvasnoro K aikki valtiot velkaantuvat koronan takia käsittämättömiä määriä. Ilkka Kärrylä, poliittisen historian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa: – Teoriassa se on toki mahdollista, mutta ei lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä. Leikkaukset ja veronkorotukset supistaisivat kokonaiskysyntää entisestään, mikä todennäköisimmin pahentaisi talouden syöksykierrettä ja pidentäisi taantumaa. Kiristävässä finanssipolitiikassa ei ole mitään järkeä ennen kuin talouskasvu ja työllisyys ovat lähteneet varmasti kestävälle nousu-uralle. Valtiot ottavat massiivisesti uutta velkaa koronakriisin takia. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on jo väläyttänyt leikkauslistoja. Politiikka KU 15 /2 02 | 25 03 politiikka Mitä koronavelkaantumisen jälkeen
Jos kuitenkin päätettäisiin edetä vanhan kaavan mukaan, luulen sen aiheuttavan merkittävää yhteiskunnallista epävakautta. – Viime aikoina on ehdotettu jälleen euromaiden yhteisiä velkakirjoja, mutta Suomi, Saksa ja muut pohjoiset maat vastustavat niitä, koska pelkäävät niiden johtavan suuriin tulonsiirtoihin Etelä-Euroopan maille. Leikkauslistojen nostaminen pöydälle vaikuttaa tässä suhteessa olevan hallitusohjelman vastainen. Ilkka Kärrylä: – Omasta mielestäni nyt on kaikkein tärkeintä pitää talous käynnissä valtioiden ottamalla velkarahalla ja vielä normaaliin palatessa jatkaa niin massiivista velanottoa, elvytystä ja julkista investointia kuin työllisyyden palauttaminen kriisiä edeltävälle tasolle vaatii. En kuitenkaan usko, että velkoja voidaan yhteiskunnallisesti kestävästi kuitata näillä keinoilla vaan leikkaustarpeet ja/tai veronkorotustarpeet ovat liian suuria hyväksyttäviksi. Näiden tarkoituksena on nimenomaan välttää leikkaukset. Patrizio Lainà: – Velkaa pitää rohkeasti ottaa torjuntatoimenpiteistä selviämiseksi, mutta myös niiden jälkeen elvyttämiseksi. – Todennäköisempää kuitenkin on, ettei tilanne välittömästi palaudu ennalleen. Ilkka Kärrylä: – Velkaan suhtautumiseen on monia vaihtoehtoja, mutta yhä useammat taloustieteilijät ovat siirtyneet sille kannalle, että julkisen velan bktsuhteiden rajukaan nousu ei nyt ole taloudelle haitallista, vaan pikemminkin välttämätöntä. Ilkka Kärrylä: – Ulostulo kertonee siitä, että VM haluaa muistutella ja pitää kiinni aiemmasta talouspolitiikan linjasta, joka tähtää julkisen talouden tasapainoon. Julkisen talouden saaminen tasapainoon kaikin keinoin voi heikentää talousja työllisyyskasvua, jos kokonaiskysyntä on muutenkin heikkoa. Vaikka ongelma on todellinen, mielestäni VM:n ja useiden valtavirtaekonomistien näkökulma siihen on hieman harhaanjohtava. Velkojen takaisinmaksulla ei myöskään ole mikään kiire, koska korot tullaan pitämään kaikin keinoin nollassa ja koska kasvava osa valtioiden velkakirjoista on joka tapauksessa jo keskuspankkien hallussa. Esimerkiksi lomautusten suosimisella suhteessa irtisanomisiin, toimeentulon turvaamisella ja yritysten tukemisella pyritään siihen, että tilanne palautuisi normaaliksi mahdollisimman nopeasti. – Kaikkien nyt tehtävien toimien ohjenuorana, jonka monet kansalaisetkin varmasti voivat jakaa, pitäisi olla hyvinvointivaltion säilyttäminen ja vahvistaminen sekä se, että kriisin kustannukset eivät jakaudu sattumanvaraisesti tai kohdistu voimakkaasti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Keski-Euroopassa ja myös Ruotsissa työajan lyhentäminen on yleinen keino taloudellisesta kriisistä selviämiseksi. Historiallisena vertauskohtana kannattaa käyttää Euroopan jälleenrakennusta toisen maailmansodan jälkeen. Politiikka 26 | KU 15 /2 02 sekä koulutuksen heikkenemisen hintalappu on luultavasti pitkällä aikavälillä paljon suurempi kuin näiden velkarahalla toteutettavan ennaltaehkäisyn. Leikkaukset tekevät reaalitaloudelle monenlaista hallaa, kuten jo yllä kuvasin. Mitä niistä haluaisit nostaa esille. – Oikeastaan ainoa syy maksaa julkisia velkoja koskaan takaisin keskuspankeille on, että siten voidaan poistaa liikaa rahaa kierrosta, jos inflaatio uhkaa tai sijoittajien luottamus valuuttaan horjuu. Patrizio Lainà: – Käsittääkseni tätä esitti valtiovarainministeri, ei valtiovarainministeriö. l Pidemmät vastaukset KU:n verkkolehdessä kansanuutiset.fi STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà Poliittisen historian tutkijatohtori Ilkka Kärrylä ST TK /J ar no M el a. – Kaikin keinoin vältettäviä skenaarioita taas ovat 1990-luvun laman sekä vuoden 2008 finanssikriisin hoidossa tehdyt virheet, etenkin liian aikaiset valtioiden menoleikkaukset, jotka hidastavat talouden ja työllisyyden elpymistä ja heikentävät kaikkein huono-osaisimpien asemaa. Patrizio Lainà, STTK:n pääekonomisti: – Puhtaasti taloudellisessa mielessä koronavelat on periaatteessa mahdollista kuitata leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Mitä mielestäsi kertoo se, että valtiovarainministeriön ulostulo tässä vaiheessa on, että ”leikkauslistat nostetaan pöydälle”. Koronakriisin jälkeen uskon, että joudutaan tavalla tai toisella mitätöimään valtion velkoja. Pidin ulostuloa hyvin erikoisena, koska hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu, että kriisitilanteessa talousja työllisyystavoitteista luovutaan ja otetaan käyttöön suhdannepuskuri eli ryhdytään menoelvytykseen. Patrizio Lainà: – Parhaassa tapauksessa pysyviä taloudellisia vahinkoja ei tule, vaan talous jatkaa pyörimistä siitä, mihin se jäi ennen koronakriisiä. – VM:n tavoitteen taustalla on kuitenkin ollut ennen kaikkea aiheellinen pelko Suomen väestön ikääntymisestä ja sen aiheuttamasta julkisen talouden kestävyysvajeesta. Tässä seurailen ns. Tämän muistuttelun sopivuudesta kriisin keskellä voidaan olla montaa mieltä. modernin rahateorian (MMT) esittämiä väitteitä, joista olen melko vakuuttunut, vaikka monet valtavirtaekonomistit suhtautuvat niihin edelleen epäillen. Järkevintä olisi EU:n tasolla päättää yhteisistä toimista, mutta jäsenmailla tuntuu olevan vaikeuksia yhteisen sävelen löytämiseksi. Kriisin taloudellisten vaikutusten korjaamisesta on jo joitain hahmotelmia. Mikä olisi omasta mielestäsi tällä hetkellä oikea tapa suhtautua koronavelkaan ja sen tulevaan hoitamiseen. Tässä tilanteessa yhteiset velkakirjat kuitenkin kannattaisi ottaa käyttöön, koska niiden avulla korot pysyisivät varmemmin nollassa ja kaikkien maiden finanssipoliittinen liikkumavara kasvaisi. Olen ehdottanut työajan lyhentämisen tukemista, mikä vahvistaisi töihin palaamista kriisin jälkeen ja voisi jo kriisin aikana vähentää lomautuksia ja irtisanomisia
Saramo epäilee, että korona on pääministeri Orbánin tekosyy vallan keskittämiseen. Politiikka KU 15 /2 02 | 27 eu-tuet PikaviPPien korot puolitetaan enintään kymmeneen prosenttiin ja niiden suoramainonta kielletään. lähde tilastoKesKus Suomessa vuonna 2018 eläneestä satavuotiaasta oli naisia. On selvää, että talouden elpyminen tulee vaatimaan niitä vielä huomattavasti lisää. kolumni Jussi Saramon mielestä Unkarin EU-tuet tulisi katkaista. Unkarin terveyspalvelut ovat olleet kriisissä jo ennen koronavirusta. Anna-Maja Henriksson Le ht iK Uv a/ ve sa M oi La ne n Le ht iK Uv a/ M ar KK U UL an de r 135 754 satavuotiaista oli miehiä. – On ymmärrettävää, että Unkarissakin on haluttu ottaa poikkeustila käyttöön. Ilmastoystävällisillä investoinneilla parannamme Suomen huoltovarmuutta ja valmiuksia kohdata vastaavanlaisia kriisejä tulevaisuudessa. Moni pelkää oman tai läheistensä terveyden puolesta. Koronakriisin hillitsemisen lisäksi meidän on varauduttava siihen, mitä akuutin tilanteen jälkeen tapahtuu. Työelämä on mullistunut, ja monen yrityksen tulevaisuus on vaakalaudalla. Miten käy ilmastotavoitteiden. – Suomen ajamaa oikeusvaltioperiaatteen sitomista budjettiin on kriisiaikana ajettava entistäkin voimallisemmin, hän sanoo. Tilanteen vaatimat poikkeukselliset toimet voivat joko edistää tai hidastaa siirtymää kohti vähähiilistä taloutta ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tämä kevät on osoittanut, miten kriisin hetkellä me osaamme toimia yhteen ja ponnistella pitääksemme toisistamme huolta. huhtikuuta. Asiasta kertoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina 3. Henriksson arvioi, että suomalaisten maksuhäiriömerkinnät lisääntyvät kriisitilanteessa. Unkarissa poikkeustilaa ei kuitenkaan ole rajattu ajallisesti ja kriisiin liittyen, vaan kaikki valtiovalta on siirretty Viktor Orbánin hallitukselle niin pitkäksi aikaa kuin se itse parhaaksi katsoo, toteaa Saramo. Mai Kivelä Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja. KoronaKriisi, ilmastotoimien taKapaKKi vai Kirittäjä. Suomessa Sitra ja ympäristöjärjestöt ovat vaatineet samaa. Hän on esimerkiksi jatkanut pakolaiskriisiin liittyvää hätätilaa vuodesta 2015, vaikka Unkarissa ei juuri ole turvapaikanhakijoita. Toimet olisivat voimassa vuoden loppuun asti. Kuten olemme nähneet, koronakriisi on jo nyt edellyttänyt valtiolta merkittäviä tukija elvytystoimia. KU Pikavippien korot puolitetaan PikaviPit Saramo vaatii eU-tukien katkaisemista Unkarilta vaSemmiStoliiton varaPUheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo varoittaa Unkarin luisumisesta diktatuuriksi ja vaatii sen EU-tukien katkaisua. KU koronaePidemia on mullistanut meidän kaikkien arjen. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä parempi väki hyppii turhaan seinille. Näiden toimien on lisättävä yhteiskunnan resilienssiä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tehdään se niin, että ihmisten ja planeetan arvo asetetaan etusijalle. Asia on valmistelussa ja pyritään saamaan pikaisesti voimaan. Hiljattain esimerkiksi Maailmanpankki peräänkuulutti ympäristöystävällisiä elvytystoimia. Toisaalta taas oppositio on esittänyt hallituksen ilmastotavoitteiden hylkäämistä. Ihmisten terveyden suojelemisen lisäksi on koronaepidemian runtelema yhteiskunta monin tavoin jälleenrakennettava uudestaan. Työllisyyden, ihmisten toimeentulon ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen on kuljettava elvytystoimissa käsi kädessä. Hillitsemällä luonnon monimuotoisuuden hupenemista voimme myös ehkäistä tulevia epidemioita. Koko maailmantalous on koetuksella ennennäkemättömällä tavalla. Jo nyt noin 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintöjä. Satavuotiaat. Unkarin toimet on Suomessa tuomittu laidasta laitaan yhdellä poikkeuksella
Politiikka 28 | KU 15 /2 02 Hallitus pitää kiinni oppivelvollisuuden pidentämisestä Hallitusohjelman ilmastotavoitteista ei koronakriisin vuoksi olla luopumassa. TeksTi Jussi Virkkunen kuva Lehtikuva/Heikki Saukkomaa Jos oppilaalla ja opettajalla ei ole henkilökohtaista yhteyttä, kasvaa riski sille, että opetusvastuu siirtyy opettajalta vanhemmille, joilla sen ei pitäisi olla, Li Andersson sanoo.
– Kaikissa kunnissa pitää tehdä suunnitelmia siitä, millä tavalla oppimisen tuki hoidetaan etäopetuksen aikana. Oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoittaa, että jatkossa oppivelvollisuus päättyy vasta 18-vuotiaana. – Ehdottoman tärkeätä on, ettei sellainen ajattelu yleisty, että on vain nyt niin, että joihinkin oppilaisiin ei saada yhteyttä etäopetuksen aikana, hän sanoo. Pitää osoittaa, että pystytään tekemään sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää polkua ulos kriisistä. Sekä hyvistä että huonoista käytännöistä. Kriisin jälkeen tuleekin olemaan paljon analyysityötä edessä. Andersson korostaakin kuntien roolia asiassa. – Pidän itsestäänselvyytenä, että opettajan ja oppilaan välillä pitää olla henkilökohtainen yhteys. Huonommista käytännöistä vastaan on tullut tapauksia, joissa oppilaan ja opettajan henkilökohtainen yhteys ei ole toteutunut. Myöhemmin väännettävää riittää enemmänkin, sillä valtio tulee ottamaan huomattavan paljon lisävelkaa, jotta koronakriisin vaikutukset pystyttäisiin pitämään mahdollisimman pieninä. Silloin totesimme yhteisymmärryksessä, että tulemme etenemään sen kanssa suunnitellusti. Tiistaina alkavassa kehysriihessä hallitus keskittyy aiemmin ilmoitetun mukaisesti koronakriisin hoitoon. Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo KU:n haastattelussa, että uudistuksen nykyisestä aikataulusta ei olla luopumassa. Samalla toisesta asteesta tehdään maksuton. Kunnissa KEhitEtty hyviä mallEja Yksi suurimmista huolenaiheista etäopetuksen osalta ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Yllättävän hyvin on ollut sanapari, jota moni on käyttänyt. Mutta onhan se selvää, että tässä näkyy eroja. Ei voi olla niin, että ajatellaan, että siihen palataan syksyllä. Kuun alussa Andersson painotti hallituksen tiedotustilaisuudessa, että jos oppilaaseen ei saada lainkaan yhteyttä etäopetuksessa, vertautuu se poissaoloon koulusta normaalioloissa. Oppimisen tuen pitää toimia myös etäopetuksen aikana, sille on kyllä keinoja. Tämä ei ole se hetki, jolloin aletaan niistä yksityiskohdista vääntää. – Yritämme silloin myös huolehtia siitä, että kaikki, jotka ajattelevat tarvitsevansa tukea, saavat lisää tukiopetusta. – Siirtyminen on sujunut yllättävän hyvin. Sen vuoksi kaikkia hallituksen uudistuksia ei voi laittaa jäihin. Koronavirus pakotti koulut ottamaan valtavan digiloikan. – Se on asia, joka pitää huomioida kun mietitään elvytystoimia, Andersson viittaa ilmastotoimiin. Nyt keskitymme hoitamaan akuutin tilanteen ensin. – Jos Suomi on oppinut jotain aiemmista kriiseistä, niin ainakin sen, että lapsiperheisiin ja koulutukseen ei mahdollisia julkistalouden tasapainottamistoimia tulla kohdistamaan. Monissa kunnissa on keksitty hyviä toimintamalleja, joissa apua tarvitseviin oppilaisiin ollaan suorassa yhteydessä. Politiikka KU 15 /2 02 | 29 H allitus pitää kiinni oppivelvollisuuden pidentämisestä ja maksuttoman toiseen asteen toteuttamisesta. ilmastotoimEt muKaan Elvytystoimiin Anderssonin mukaan hallitus tulee koronakriisistä huolimatta pitämään kiinni hallitusohjelman kunnianhimoisista linjauksista. Tulemme varmasti saamaan paljon hyvää tietoa hyvistä käytännöistä, joita on mahdollista jatkokehittää ja hyödyntää nyt saatuja oppeja. – Ehdimme syksyn budjettiriihessä pohtia esimerkiksi energiaverotukseen liittyviä kysymyksiä. Andersson sanookin, että päättäjillä ja virkamiehillä tulee olemaan näytön paikka, kun mahdollisia julkistalouden tasapainottamistoimia kohdistetaan. l ”Keskitymme hoitamaan akuutin tilanteen ensin.”. – Oppivelvollisuuden pidentämisen aikataulua on käsitelty ministerityöryhmässä koronakriisin alettua. Hyvistä käytännöistä Andersson nostaa esiin opettajilta tulleen palautteen, jonka mukaan monet opettajat ovat löytäneet uusia tapoja opettamiseen. – Täytyy kuitenkin muistaa, että on yli vuosi – reilu puolitoista vuotta – ennen kuin oppivelvollisuuden pidentäminen astuu voimaan konkreettisesti, Andersson sanoo. luokilla oleville ja muutamille muille ryhmille, jotka lähiopetusta tarvitsevat. Voi näkyä eroja kuntien, koulujen tai jopa eri luokkien välillä, Andersson kuvailee. Andersson kertoo keskustelleensa etäopetuksen sujumisesta muun muassa Kuntaliiton, Opetushallituksen ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa. – Se on ollut ennen koronaa huolenaiheena, ja se on sitä nytkin. Andersson huomauttaa, että kotiolojen vaikutus oppimistuloksiin on ollut tiedossa jo ennen koronakriisiä. Mutta näiden asioiden vuoro on vasta myöhemmin. – On vain jätetty Wilman kautta tehtäviä, ja sitten niitä on tarkistettu kuvien perusteella. Se ei ole riittävä, varsinkaan silloin jos puhutaan pienistä lapsista. Hallitus puolestaan tekee Anderssonin mukaan suunnitelmia, miten tukitoimia järjestetään kun kouluissa palataan lähiopetukseen. Lähiopetusta järjestetään sitä tarvitseville 1.–3. Monessa kunnassa on esimerkiksi järjestetty mahdollisuus kouluruokaan paitsi lähiopetuksessa oleville myös sitä muuten tarvitseville lapsille. Esimerkiksi ilmastotavoitteista ei olla luopumassa. Andersson toteaa, että politiikkaa tehtäessä tulee pitää mielessä aika koronan jälkeen. – Tässä tehtiin iso murros pedagogisesta näkökulmasta suhteessa digitaalisia välineitä hyödyntävään etäopetukseen. EtäopEtus sujunut yllättävän hyvin Kouluissa siirryttiin maaliskuun puolivälissä erittäin nopealla aikataululla etäopetukseen, kun hallitus päätti lähiopetuksen keskeyttämisestä. Ilman sitä on melko lailla mahdotonta opettajille arvioida sitä, miten yksittäiset oppijat ovat pärjänneet ja missä he menevät etäopetusjakson aikana. – Se aika tulee olemaan sellainen, jolloin on vielä tärkeämpää, että meillä on osaamisperusta kunnossa
Politiikka 30 | KU 15 /2 02 muuttunut siten, että vasemmistoa äänestäneet ovat keskimäärin paremmin koulutettuja. Osittain on palattu lukemiin, jotka vallitsivat ennen hyvinvointivaltioiden ja sosiaalipolitiikan syntyä. Hän pitää suurelta osin oikeutettuna käsitystä, että EU:n vapaat markkinat hyödyttävät enemmän hyväosaisia kuin pienituloisia väestöryhmiä. Vuonna 2013 hän julkaisi tuloja varallisuuseroja käsittelevän laajan teoksen Pääoma 2000-luvulla (ilmestyi näin suomennettuna 2016), viime vuonna 1200-sivuisen kirjan Capital et idéologie (Pääoma ja ideologia). Viime vuosikymmeninä asetelma on kuitenkin Pertti Honkanen Kirjoittaja on Kelan eläkkeellä oleva tutkija. Piketty vyöryttää suuren määrän aineistoa, etenkin tilastokuvioita eriarvoisuuden kasvusta eri maissa, usein pitkältä ajalta. Tähän hänellä on vastauksena monikohtainen ”sosiaalisen federalismin” ohjelma. Ne olivat alun perin liberaalimpia ja vähemmän sosialistisia kuin nykyisin. Siitä mielestäni ei ole kyse, vaan enemmänkin nykyiseen aikakauteen kohdistuvasta empiirisestä eriarvoisuustutkimuksesta ja pohdiskelusta, joka sellaisena kylläkin on hyvin arvokasta. Thomas Pikettyn kirjojen hieman mahtipontiset nimet antavat vaikutelman – tai sisältävät vihjauksen – että hän olisi kirjoittanut uuden Pääoman vaihtoehdoksi Karl Marxin tunnetulle kirjalle. Pikettyn mukaan epätasa-arvo on lisääntynyt erityisesti 1980-luvulta lähtien. tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Pikettyn vaihtoehdot eriarvoistavalle politiikalle Horisontti Pikettyn kirjassa on luettavissa moitteita siitä, että vasemmisto ei tavoita huono-osaisia. Piketty ei juuri käsittele työmarkkinoiden muutoksia eikä esimerkiksi joukkotyöttömyyden osuutta eriarvoisuuden kasvussa. Pikettyn kirjassa on osin suoraan ja osin rivien välissä luettavissa moitteita siitä, että vasemmisto ei ole pystynyt uudistumaan siten, että se tavoittaisi nykyisin huonossa asemassa olevat väestöryhmät. Siitä on ollut myös seurauksena, että tavallisen kansan ja Eurooppa-projektin välinen kuilu on kasvanut. Kansan Arkiston tutkijasalipalvelu on toistaiseksi suljettu. l V iime vuosina yksi eniten julkisuutta saaneita taloustieteilijöitä on ranskalainen Thomas Piketty. Uusimmassa kirjassaan hän laajentanut näkökulmaansa Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta muihin maanosiin ja myös kauemmaksi historiaan. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi Avoinna ma-pe klo 9 16. Perinteisesti vasemmisto (jonka hän tulkitsee laajasti) on saanut äänensä pienituloisilta, pääosin myös vähemmän koulutusta saaneilta väestöryhmiltä. Hän on syntynyt vuonna 1971 ja aloittanut opiskelunsa vuonna 1989. Tuloja varallisuuserojen ohella nyt myös koulutuksen epätasa-arvo korostuu. Piketty on moneen tunnettuun taloustieteilijään verrattuna vielä nuori. Piketty on selvittänyt suurimmissa maissa pitkällä aikavälillä tehtyjä kyselytutkimuksia eri puolueiden äänestäjien taustatiedoista, erityisesti tulojen, varallisuuden ja koulutuksen suhteen. Piketty painottaa kyllä aiheellisesti veropolitiikan osuutta tuloerojen tasaamisessa, mutta ehkäpä myös perinteisempiä kysymyksiä palkkakehityksestä, ay-oikeuksista ja työehtosopimusten sisällöstä ja kattavuudesta olisi mielestäni syytä ottaa vahvemmin huomioon. uusimmassa kirjassaan hän esittää myös vaihtoehto-ohjelman: voimakkaasti progressiivinen tuloja varallisuusvero, koulutuksen tasa-arvo, laajennettu yritysdemokratia ”osallistavana sosialismina”, suuri starttiraha kaikille nuorille aikuisille, perustulo, hiilivero. Tavara-arpa ry. Piketty näkee Euroopassa suureksi ongelmaksi sen, että erityisesti pääomaliikkeiden ”vapaus” on omaksuttu ehdottomaksi periaatteeksi samalla kun budjettipoliittiset ja veropoliittiset keinot tuloja varallisuuserojen tasaamiseksi Euroopan tasolla puuttuvat. Uusimman kirjansa loppusanoissa hän tunnustaa käsitystensä muuttuneen tutkimustensa aikana
Tunnistettava kävelytyyli tien toisella puolella muistuttaa minua läheisteni merkityksellisyydestä. Mutta jos työntekijä ei halua tai uskalla kertoa ongelmistaan, ei tiedä oikeuksistaan ja pelkää työpaikkansa puolesta, mitä minä voisin tehdä. Viranomaiset ovat nyt tutkineet ravintoloiden toimintaa kohta pari vuotta ja jonain päivänä ihmiskauppaan ja muihin rikoksiin syyllistyneet nepalilaiset ravintoloiden omistajat joutuvat vastuuseen, mutta tutkinta on kestänyt toivottoman pitkään. Mutustan valkosuklaalla kuorrutettua vadelmajäätelöä ja mietin tämän päivän kohtaamisia. Korona kurjistaa äärimmilleen viritettyjen ekstroverttien elämää, kun laumani on minulta raa’asti riistetty. Lähettämällä kirjoituksesi postitse osoitteella: kansan Uutiset, Pl 64, 00501 Helsinki Sähkopostitse lukijoilta@kansanuutiset.fi osallistu keskusteluun Viimeinen sana Korona ajoi minut kauppaan höpöttelemään H ei sori, missä on pienet kauramaidot, kysyn innokkaasti hyllyjä täyttävältä myyjältä. Ongelma koskee varmaan kymmeniä ravintolatyöntekijöitä Suomessa. Sarkasmi ei etäelämässä tahdo onnistua, ainakaan samoin kuten lähikohtaamisessa. Kuinka pian valtio velvoittaa kotonaan sisällä pysyvien turvaksi tupakointikiellon kerrostalojen sisätiloihin, parvekkeille ja taloyhtiön ilmanottoaukkojen läheisyyteen. LuuLen, että en ole ongelmani kanssa yksin. Musiikki kuulokkeissa tuntuu voimistuvan. Tätä puolikasta koetellaan nyt ja kovaa. Huomaan kaupan edustalla olutta juovan herrasmiehen. Tiina Arlin Vantaa tupakointi haittaa karanteenissa olevia kun kuuLin ensimmäistä kertaa ongelmista nepalilaisissa ravintoloissa pari vuotta sitten, en yllättynyt. Se tuntuu mukavalta. Olen miettinyt, mitä me ulkopuoliset olisimme voineet tehdä rikoksen kohteeksi joutuneiden auttamiseksi. Se on vähintä mitä voi tällaisina aikoina kanssaihmiselle tarjota. Harmi. En halua olla eri ympäristössä suhteessa kanssakeskustelijoihin. Vastaan myöntävästi. Myöskään virtuaalisten ryhmäkeskusteluiden lainalaisuudet eivät ole minua saavuttaneet. Ekstroverttejä, eli sosiaalisesti innokkaita ja ajoittain rasittaviakin höyrypäitä on väestöstä vaihtelevien arvioiden mukaan noin puolet. Jatkan tutkimusmatkaani hyllyjen välissä, ja etsin vimmatusti uutta uhria tyydyttämään sosiaaliset tarpeeni. Politiikka KU 15 /2 02 | 31 Yleisönosasto Juttujen enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä eli noin 3 000 merkkiä välilyönteineen. Vihdoinkin joku tuttu ihminen, viime kerrasta onkin aikaa. Pääsääntöisesti julkaisemme vain omalla nimellä kirjoitettuja tekstejä. Huhuja oli kuulunut jo ennen kuin Helsingin Sanomat viime vuonna ja nyt uudelleen maaliskuussa paljasti ihmiskaupan. Jos nimimerkin käyttö on perusteltua, kirjoittajan nimi on kuitenkin saatettava toimituksen tietoon. PAMin edustajat (KU 14/2020) toivoivat tukea uhreille. Hän ei tunnu kuitenkaan minusta juuri välittävän. Samalla kerron pontevasti tulevasta retkestäni lähellä sijaitseville kallioille. Myyjä hymyilee ja kertoo, että pienemmässä pakkauksessa kauramaitoa ei ole. Keskustelun asteelle ei valitettavasti olutta juovan herran kanssa päästy, mutta kohtasimme. Tämä ärsyttää. Miten heikossa asemassa olevia on ajateltu suojella tässä tilanteessa. Tarvitsen kohteen, jonka kehonkieltä tulkita kokonaisvaltaisesti. Kaupassa asioiva nainen on huomannut epätoivoisen pyörimiseni, ja on päättänyt hymyillä minulle joka kerta, kun kävelen hänen ohitseen. Kysyn uudestaan ja vaivihkaa ujutan keskusteluun huomion aurinkoisesta säästä. Nyt opiskelut ja työt suoritetaan etänä. Baariinkaan ei voi enää mennä. Hän osoittaa oikean hyllyvälin, mutta mielestäni pakkaukset eivät ole oikean kokoisia. Nyökkään, hän nyökkää takaisin. Itseasiassa en ole varma onko pienempiä edes olemassa, tuskin. Nepalilainen ravintolamafia pilaa koko Nepalin maineen Suomessa. Näen mahdollisuuden puheenvuorolle, jonka hyödyntämistä en epäröi käyttää. Tyydyn vastaukseen. Missä voin höpötellä ihmisille, jos en kaupassa. Siskoni on tehnyt eväsleivätkin, mutta täytteistä en valitettavasti osaa tarkemmin kertoa. Mikä mahtava tilaisuus uudelle jutustelulle! Istun seuraksi ja tervehdin into pinkeänä. Lähdemme kohti kallioita, ja hän kysyy löysinkö uuden kaverin kaupan edestä. Haluan takaisin lähielämääni! Matka jatkuu kohti kassaa. Kerrostalot eivät todellakaan pidä tupakansavua sisällä vain siinä asunnossa, missä poltetaan vaan savusta kärsii myös kotikaranteenissa olevat naapurit. Reijo Härkönen Nepalin matkailuedustaja Suomessa Helsinki/Kathmandu nepalilaisravintoloiden ongelmat eivät yllättäneet. Jäätelö kädessä odotan taas uutta mahdollisuutta jutusteluun. Selviää ehkä koronasta, mutta saa intensiivisen ja passiivisen tupakoinnin takia esimerkiksi astman. Aika hyviä vaikka itse sanonkin, tehtävä suoritettu. Siskoni tepastelee toisella puolella tietä ja aloitan vimmatun huitomisen. Toimituksella on oikeus lyhentää kirjoituksia. l SampSa Hannonen Journalistisessa työharjoittelussa nyt koronaviruspandeMian aikana tuhannet iäkkäät ja perussairaat joutuvat passiivisesti tupakoimaan koko vuorokauden ajan kotonaan ellei tupakointia kielletä kerrostaloissa edes yöajaksi. Kaupan kassalla saan pleksilevyn takaa vienon hymyn, maksan ja poistun. Videokeskustelu on oiva ensiapu, mutta ei riittävä. Tupakointi voi myös lisätä riskiä menehtyä koronavirukseen, kertovat tutkimukset
painetun lehden sekä digilehden alv 10%. Hinnat voimassa kotimaassa. Tilaamalla KU:n teet maailmasta paremman Postimaksu maksettu Kansan Uutiset Tunnus 5005075 00003 vastauslähetys KUltivoi ystäviäsi tilaa lehti lahjaksi! Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Tietojani saa käyttää Kansan Uutisten markkinointiin Tilaushinnat sis. T Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Uudistunut KU 3 kk / 30 € + digilehti 3 kk / 4,90 € Määräaikainen 2 kk 20 € Kestotilaus 6 kk 82 € Kestotilaus 12 kk 162 € Uudistunut KU 3 kk 30 € Digilehti 1 kk 4,90 € Digilehden tilaus hoituu suoraan sivuiltamme: htttps://digilehti.kansanuutiset.fi/tuotteet/lehtitilaukset/ Tilaa uudistunut KU 3 kk / 30 € + digilehti 3 kk / 4,90 € Kun haluat pysyä kuulolla pidempään, kestotilaus 12 kk 162 € kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/tee-tilaus