Kaisa Mattson tavoittelee jäljitettävää kaakaota Kauran ensimmäinen laatumittaristo Varaosia tulostamalla VASTUULLINEN ELINTARVIKE kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 1 2023
Neutraali maku Myös gluteenittomana Runsaasti kuitua Runsaasti proteiinia Sisältää beetaglukaania ja voi mahdollistaa terveysväitteen* käytön. KAURALESERIKASTE oiva kuitulisä moneen! Kotimaiset kauraleserikasteemme tarjoavat helpon tavan lisätä kuitua ja proteiinia moniin elintarvikkeisiin. Kauraleserikastetta voi lisätä leipomotuotteisiin, kekseihin ja välipalapatukoihin, muroihin, mysliin ja puuroon, lihaan ja kasviproteiinituotteisiin sekä urheiluravinteisiin. *Terveysväitt ämä kolesterolia alentavasta vaikutuksesta mahdollinen, jos lopputuott eessa on 1g beetaglukaania / annos
TUNNISTETUT RISKIT ohjaavat tekemistä. Väi töskirjatutkija Katri Kiviniemen jutusta voi lukea taloustiedoista, joita valvojien kannattaisi saada käyttöönsä valvonnan kohdentamista varten. Pääkirjoitus 1/2023 VAATII (SALA)POLIISITYÖTÄ selvittää, noudatetaanko toimitusketjussa lakeja. Poimijoiden työlupaasiat ovat vuosia olleet mediassa esillä. Velvoite ei vielä koske pieniä yrityksiä. Lanseerasimme Kehittyvä Elintarvike digilehden lokakuussa. Tämän numeron pääjutussa Keskon päi vittäistavarakaupan vastuullisjohtaja Timo Jäske kertoo, että Kesko päätti 15 kumppa nuutta vuoden 2021 aikana, kun alihankkija ei korjannut auditoinnissa havaittuja eettisiä epäkohtia. Kahvi ja kaakao ovat tyypillisiä esimerkkejä korkean riskin raakaaineista. Kauraleserikastetta voi lisätä leipomotuotteisiin, kekseihin ja välipalapatukoihin, muroihin, mysliin ja puuroon, lihaan ja kasviproteiinituotteisiin sekä urheiluravinteisiin. PUHEET TEOIKSI YK julkaisi 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG, Sustainable Development Goals) vuonna 2016. Digisovellus on ilmeisen onnistunut, sillä 70 prosenttia lehden suurimmasta yksittäisestä lukija ryhmästä (Elintarviketieteiden Seuran jäsenet) on valinnut osaksi jäsenyyttään digilehden vuodelle 2023. Ei varmaan yllätä, että taloudellisesti hyvin toimeen tulevat yritykset toimivat muita useammin lakeja noudattaen. EU:ssa siirrytään vapaaehtoisesta vas tuullisuusraportoinnista (ESG, Environ mental, Social, Governance) säänneltyyn kestävyysraportointiin (CSRD, Corporate Sustaibability Reporting Directive) lähi vuosina. Etsimme toimitukseen mediamyyjää. Kartta toimii vastuullisuustyön työkaluna yrityksille. Vai tiesivätkö ostajat mitä ostavat, mutta eivät nosta neet kissaa pöydälle. KU VA : AN TT I PI TK ÄJ ÄR VI kehittyvaelintarvike.fi ETSry ETS_ry Elintarviketieteiden Seura ry TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Laura Hyvärinen • Toimituspäällikkö Elina Teerijoki Toimittajat Terhi Friman, Viivi Wanhalinna • Myynti ja kaupallinen yhteistyö Media Bookers, Hannu Pyykkö Taitto Jaakko Kahala • Paino PunaMusta • Kansikuva Joona Raevuori • 34. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) KAURALESERIKASTE oiva kuitulisä moneen! Kotimaiset kauraleserikasteemme tarjoavat helpon tavan lisätä kuitua ja proteiinia moniin elintarvikkeisiin. Kukapa olisi uskonut, että ihmiskauppa ja suomalais viranomaisen korruptio saastuttavat marjat. *Terveysväitt ämä kolesterolia alentavasta vaikutuksesta mahdollinen, jos lopputuott eessa on 1g beetaglukaania / annos. Neutraali maku Myös gluteenittomana Runsaasti kuitua Runsaasti proteiinia Sisältää beetaglukaania ja voi mahdollistaa terveysväitteen* käytön. Lainsäädäntö asettaa tietyt raamit, mutta tarve on vielä paremmalle toiminnan tasolle. Riskien hahmot taminen selkeyttää päätöksentekoa ja korjaavien toimen piteiden suunnittelua. Yritysvastuun käytäntöjen luo minen tulee käytännössä työpöydälle niille toimitusketjun osapuolille, jotka toimivat suurempien yritysten kanssa. Laura Hyvärinen päätoimittaja, ETM P.s. LAPSET KUULUVAT KOULUUN, EIVÄT TÖIHIN. Tieteeseen perus tuva ilmastotyö (Science Based Targets) yleistyy. Raken simme teemoittelua uusiksi; tämän numeron punai nen lanka on Vastuullinen elintarvike, ja teemasivuilla käsitellään laatua ja tuotantoa. Suurin osa suomalaisista on syönyt thai poimijoiden keräämiä luonnonmarjoja. Tähtäin on köyhyyden poistami sessa ja kehityksessä, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen. Tausta organisaation muodostavat YK, ympäristöjärjestö WWF, ilmasto raportointijärjestö CDP ja Maailman luonnonvara instituutti WRI. TÄMÄ VUOSIKERTA tuo mukanaan jälleen jotain uutta. Tavoitteiden tarkoitus on havainnollistaa planeetan rajat ja sopeuttaa ihmisen toiminta luon nonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. Vaihdoimme kannen tyyliä, nostamme joka numeron kansikuvaan elintarvikealan ammattilaisen. Kansainvälinen Reilun kaupan organisaa tio on luonut viljelijöidensä kanssa riskikartan järjestel määnsä kuuluville raakaaineidelle ja maille. Monien muiden tavoin Fazer ja Paulig ovat rakentaneet omia viljelijäohjelmiaan raaka aineiden saatavuuden varmistamiseksi, mutta myös kan taakseen sosiaalisen vastuun; lapset kuuluvat kouluun, eivät töihin. Tuskin kukaan on välttynyt uutisoin nilta, joka kertoo, miten venäläinen kala ui pakotteista huolimatta suomalaisten suihin. Vaikka toimitusketjulta vaaditaan jäljitettävyyttä, jokin alkuperän läpinä kyvyydessä ei silti toimi. Tuomme lehteen myös joitain uusia palstoja, tässä lehdessä käsitellään kuituja Tutkimus menetelmätpalstalla
Sertifikaatit ja omat viljelyohjelmat ovat paitsi sosiaalisen vastuun kantoa, myös keinoja varmistaa, että raakaainetta on tarjolla tulevaisuudessakin. Ihmisoikeustyö ja ilmastotyö kulkevat käsi kädessä 16 Työkaluja kauran käyttöön OatHowtutkimushankkeessa tutkittiin kauraerien prosessointi ominaisuuksia ja kehitettiin maailman ensimmäinen kauran laatumittaristo. 30 35 Lainsäädäntö: Valmistaudu CSRDraportointi velvoitteen tuloon Kirsi Saaristo avaa, mitä kestävyysraportointivelvoite tarkoittaa yritysten työssä. 4 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 Tässä lehdessä 1/2023 Yritykset seuraavat yhä aktiivisemmin raakaaineidensa alkuperää ja vastuullisuutta. 28 KU VA : KP M G OY AB. Katsaus ravintokuidun määritysmenetelmiin Kuituanalytiikka on kehittynyt, ja eri menetelmin näytteestä pystytään analysoimaan erilaisia kuitujakeita. 40 Ruokariippuvuus oireilee myös fyysisesti Turun yliopiston FinnBraintutkimuksessa selvisi, että ruokariippuvuusoireisista suurin osa on ylipainoisia
ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Vastuullinen elintarvike 5 10 Miten yritykset varautuvat riskeihin. Näytteenottosuunnitelman laadinta 23.3. AJANKOHDAT: torstait 16.3., 23.3. OHJELMA:. Pintapuhtaus ja työskentelyhygienia ravintolatoiminnassa Käytännön esimerkkejä näytteenotosta ravintolassa 30.3. Tässä webinaarisarjassa keskitytään ammattikeittiöiden ja pienten elintarvikealan tuotantolaitosten näytteenottosuunnitelman tekemiseen, näytteenoton toteuttamiseen ja tulosten trendiseurantaan. 26 Taloustiedot osana elintarvikevalvontaa 32 Kaurajogurttien aistinvaraiset ominaisuudet 33 Mitä pakkauksen värit kertovat kuluttajille. klo 9–10 PAIKKA: Teams Liput alkaen 22 € Ilmoittautuminen kehittyvaelintarvike.fi/tapahtumakalenteri 16.3. Näytteenoton ohjeistus, tulosten trendiseuranta ja korjaavat toimenpiteet Puhujia muun muassa Ruokavirastosta, Pirkanmaan Voimialta ja Palmiasta. 12 Kokit mukaan kasviproteiinien kaupallistamiseen Teema: Tuotanto & Laatu 20 Materiaalitehokkuussitoumus kannustaa hävikin vähentämiseen 24 Miten brändin kannattaa viestiä vastuullisuudesta. 38 Raaka-aineet: Säilöntäaineet 42 Maailma mausteilla: Uganda KU VA : PA UL IG ”Sosiaalisilla ohjelmilla halutaan parantaa viljelmän tuottavuutta.” Elintarviketoiminnassa tarvitaan laaja kirjo erilaisia keinoja tuoteturvallisuuden ja hygienian mittaamiseen. KU VA : UN SP LA SH Elintarviketurvallisuusjaosto Näytteenotto osana omavalvontaa: miksi, miten, ja mitä hyötyä. ja 30.3
Työni on kehittämistä, ongelmanratkaisua ja reagointia erilaisiin asioihin. Hyödylliseksi koettu merkki Tuotteen sopivuutta kriteereihin ei aina ole helppo arvioida, jos ainesosia on useita. Se koetaan hyödylliseksi viestintävälineeksi, Syväniemi sanoo. Voin vaikuttaa lajiteltaviin jakeisiin ja jäteastioiden tyhjennysrytmeihin. Mitä syöt aamupalaksi. Merkin käyttäjille on omat oppaat, joita päivitetään tarpeen mukaan. Teemme työtä, jotta voisimme maksaa tuotta jille mahdollisimman korkeaa hintaa maidosta. Minkä sovelluksen avaat aamulla ensimmäisenä. Arkena en avaa puhelinta kotona. Meille tulee maitoa koko Suomen alueelta. Syväniemi kertoo, että Hyvää Suomesta merkin kriteerit ovat hyvin pysyvät. Kun ne on saatu nippuun, kartoitamme muun muassa tämän vuo den ympäristötavoitteita. Pakkausmerkintöjä on hyvin monenlaisia, ja myös kotimaisuudesta viestitään monenlaisin merkein, joiden kriteerit eroavat toisistaan alkuperävaatimusten suhteen. Olemme tilallisten omis tama osuusmeijeri. Ystävä vink kasi tästä meijerin työpaikasta. Jos kyse on yhden raakaaineen tuotteesta, raaka-aineen on oltava kokonaan kotimaista. Merkillä varustetut tuotteet pitää myös valmistaa ja pakata Suomessa, mikä tukee työllisyyttä kotimaassa. Kun lapseni kysyy, mitä teen töissä, kerron, että teen tietokoneella työtä ja käyn kokouksissa. Olemme vähentäneet veden ja ener gian kulutusta ja käytämme päästötöntä sähköä. Työssäni parasta on monipuolisuus. Yhdistys auttaa yrityksiä kaikissa tuotteisiin ja merkin käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Kahta samanlaista päivää ei ole eikä ole helppo kuvailla lyhyesti, millaista työni on. Uhkakuvat, kuten energian saatavuus sekä sähkökatkosten mahdollisuudet huolestuttavat. Suositeltavaa on sijoittaa merkki pakkauksen etupuolelle, josta kuluttaja sen parhaiten huomaa. – Mukana on toimijoita pellolta pöytään: alkutuottajia, elintarviketeollisuutta ja kaupan alan toimijoita, kertoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi. Tuottaja saa merkin käyttöönsä liittymällä merkkiä ylläpitävän Ruokatieto Yhdistys ry:n jäseneksi ja sitoutumalla säännöllisiin, ulkopuolisen tahon tekemiin auditointeihin, joista ensimmäinen tehdään pian merkin käyttöoikeuden myöntämisen jälkeen. Ajan tasalla on pysyttävä koko ajan, koska sekä lainsäädäntö että standardien vaatimukset muuttuvat nopeasti. Olen teh nyt tuotekehitystyötä ja toiminut laatupäällikkönä erilaisissa tuo tanto laitoksissa ja ollut hetken kotona lasten kanssa. Meijeri alalla olin töissä jäätelötehtaassa ja sen jälkeen Saarioisilla. Olen mukana erilaisissa sähköpostilistoissa, joista myös saan uutta tietoa. Ilman sähköä meijeri ei voi toimia. Miten rentoudut. Teemme paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kyllä! Töissä juon lounaalla ruokajuomana piimää, kotona laktoositonta maitojuomaa. Olen koulutukseltani elintarvikekemisti ja farmaseutti. Se kerätään yhteistyössä Sipoon meijerin kanssa. Kuluttaja saattaa joskus hämmentyä merkkiviidakossa. Haasteel linen myös, sillä huoli alkutuotannon säilymisestä on kova. Myös suomalaisen ruuan puhtaus ja turvallisuus on monelle tärkeää. Miten ympäristöasiat näkyvät työssäsi. Kustannusten nousu koskettaa alaa. Miten päädyit töihin meijeriin. KU VA : M AR JA AN A M AL KA M ÄK I. Tällä hetkellä merkki on noin 350 organisaation käytössä yhteensä noin 12 000 tuotteessa. Joskus saatan katsoa säätä. Hyvää Suomesta -merkkiä saa käyttää, kun tuotteen raaka-aineista vähintään 75 prosenttia ja liha-, kala-, kananmunaja maitoraaka-aineista aina 100 prosenttia on kotimaisia. Mitä kaikkea työhösi kuuluu. Hyvää Suomesta -merkki on tuotekohtainen. Hyvää Suomesta -merkistä on olemassa lippumainen ja pyöreä versio. fi/yrityksille/merkin-kayttosaannot/ kotimaisuuslaskuri), jonka avulla tuottaja voi laskea tuotteensa reseptin mukaisen kotimaisuusasteen jo ennen yhteydenottoa yhdistykseen. Merkin hinta sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. Tämä on kiinnostava ala. Kuulun Elintarviketeollisuusliiton lainsäädäntötoimikuntaan, ympäristö toimikuntaan ja hygieniaryhmään, ja näistä ryhmistä saan tietoa muun muassa lainsäädäntöön tulevista muutoksia. l YHTEISTYÖTÄ TUOTTAJAN PARHAAKSI Laatu-, ympäristöja tuotekehityspäällikkö ANNE ISOKANGAS Juotko itse maitoa. Pitkä elinkaari näkyy merkin tunnettuudessa: tutkitusti yli 90 prosenttia kuluttajista tunnistaa merkin ensivilkaisulla. Tuotteiden toteutunut keskimääräinen kotimaisuusaste on hyvin korkea, jopa 95 prosenttia. Avuksi on kuitenkin tarjolla työkalu: Hyvää Suomesta -merkin sivuilla on kotimaisuuslaskuri (https://www.hyvaasuomesta. Seu raan alan koulutustarjontaa ja osallistun soveltuviin koulutuksiin. Arkiaamuina syön aina ruisleipää ja sen kanssa kahvia sekä puoli lasillista tuoremehua. Hyvää Suomesta -merkki täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Merkin pitkä elinkaari viittaa siihen, että sen viesti ruoan taatusti kotimaisesta alkuperästä on yritykselle kannattava valinta. Moni haluaa tukea kotimaista ruuantuotantoa ja sitä, että työstä maksetaan verot Suomeen. Näistä arvoista voi viestiä yksiselitteisesti Hyvää Suomesta -merkin avulla. Meillä on sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka kautta pienen nämme ympäristökuormaa. Minun vastuu alueeseeni kuuluu esimerkiksi meijerin jätehuolto. Esimerkiksi tilanteissa, joissa jalostusprosessit, lainsäädäntö ja raaka -ainepohja kehittyvät, Hyvää Suomesta -merkin kriteeriopasta päivitetään. Teemme yhteistyötä Arlan kanssa. Tällä hetkellä laadin vuoden 2022 raportteja esimerkiksi hyödykkeiden käytöstä. Yritys voi käyttää Hyvää Suomesta -merkkiä tuotteissa, joissa merkin kriteerit täyttyvät. Hyvää Suomesta -merkin tunnettuus kuluttajien keskuudessa, merkin jatkuva aktiivinen ylläpitotyö ja sen kriteerien edellyttämä vahva kotimaisuusaste erottavat sen muista alkuperämerkeistä. Tehtäväni on huolehtia siitä, että meijerin toiminnot vastaavat niitä. Toimenkuvani on todella laaja – minulle kuuluvat meijerin laatu, ympäristö ja tuotekehitysasiat. Merkin käyttöön on graafinen ohjeistus. – Merkkiä käytetään pakkausten lisäksi esimerkiksi hyllynreunaetiketeissä, verkkokaupoissa ja yritysten verkkosivuille. hyvaasuomesta.fi Lisätietoja: Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto_KE2023_1_1/1s_d.indd 1 Ruokatieto_KE2023_1_1/1s_d.indd 1 16.2.2023 8.38 16.2.2023 8.38 6 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 TEKSTI: Terhi Friman Työn ääressä Laatu-, ympäristöja tuotekehityspäällikkö Anne Isokangas tekee työtä Hämeenlinnan Osuusmeijerissä, jotta asiakkaat saisivat laadukkaita tuotteita. KUMPPANISISÄLTÖ Kotimaisuudesta kertominen kannattaa K uluttajille kotimaisuus on tärkeä arvo. Liikunta purkaa stressiä! Olen mukana treeniryhmässä, jossa on sekä sisäettä ulkoliikuntaa useamman kerran viikossa
Suositeltavaa on sijoittaa merkki pakkauksen etupuolelle, josta kuluttaja sen parhaiten huomaa. KUMPPANISISÄLTÖ Kotimaisuudesta kertominen kannattaa K uluttajille kotimaisuus on tärkeä arvo. Hyvää Suomesta -merkkiä saa käyttää, kun tuotteen raaka-aineista vähintään 75 prosenttia ja liha-, kala-, kananmunaja maitoraaka-aineista aina 100 prosenttia on kotimaisia. Myös suomalaisen ruuan puhtaus ja turvallisuus on monelle tärkeää. Tuotteiden toteutunut keskimääräinen kotimaisuusaste on hyvin korkea, jopa 95 prosenttia. Yritys voi käyttää Hyvää Suomesta -merkkiä tuotteissa, joissa merkin kriteerit täyttyvät. Moni haluaa tukea kotimaista ruuantuotantoa ja sitä, että työstä maksetaan verot Suomeen. – Mukana on toimijoita pellolta pöytään: alkutuottajia, elintarviketeollisuutta ja kaupan alan toimijoita, kertoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi. Hyödylliseksi koettu merkki Tuotteen sopivuutta kriteereihin ei aina ole helppo arvioida, jos ainesosia on useita. Merkin käyttäjille on omat oppaat, joita päivitetään tarpeen mukaan. Hyvää Suomesta -merkistä on olemassa lippumainen ja pyöreä versio. Tällä hetkellä merkki on noin 350 organisaation käytössä yhteensä noin 12 000 tuotteessa. Avuksi on kuitenkin tarjolla työkalu: Hyvää Suomesta -merkin sivuilla on kotimaisuuslaskuri (https://www.hyvaasuomesta. – Merkkiä käytetään pakkausten lisäksi esimerkiksi hyllynreunaetiketeissä, verkkokaupoissa ja yritysten verkkosivuille. Pitkä elinkaari näkyy merkin tunnettuudessa: tutkitusti yli 90 prosenttia kuluttajista tunnistaa merkin ensivilkaisulla. Se koetaan hyödylliseksi viestintävälineeksi, Syväniemi sanoo. Yhdistys auttaa yrityksiä kaikissa tuotteisiin ja merkin käyttöön liittyvissä kysymyksissä. hyvaasuomesta.fi Lisätietoja: Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto_KE2023_1_1/1s_d.indd 1 Ruokatieto_KE2023_1_1/1s_d.indd 1 16.2.2023 8.38 16.2.2023 8.38. Hyvää Suomesta -merkin tunnettuus kuluttajien keskuudessa, merkin jatkuva aktiivinen ylläpitotyö ja sen kriteerien edellyttämä vahva kotimaisuusaste erottavat sen muista alkuperämerkeistä. Hyvää Suomesta -merkki täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Merkin pitkä elinkaari viittaa siihen, että sen viesti ruoan taatusti kotimaisesta alkuperästä on yritykselle kannattava valinta. Hyvää Suomesta -merkki on tuotekohtainen. Merkin hinta sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. Syväniemi kertoo, että Hyvää Suomesta merkin kriteerit ovat hyvin pysyvät. Pakkausmerkintöjä on hyvin monenlaisia, ja myös kotimaisuudesta viestitään monenlaisin merkein, joiden kriteerit eroavat toisistaan alkuperävaatimusten suhteen. Merkillä varustetut tuotteet pitää myös valmistaa ja pakata Suomessa, mikä tukee työllisyyttä kotimaassa. Jos kyse on yhden raakaaineen tuotteesta, raaka-aineen on oltava kokonaan kotimaista. Näistä arvoista voi viestiä yksiselitteisesti Hyvää Suomesta -merkin avulla. Tuottaja saa merkin käyttöönsä liittymällä merkkiä ylläpitävän Ruokatieto Yhdistys ry:n jäseneksi ja sitoutumalla säännöllisiin, ulkopuolisen tahon tekemiin auditointeihin, joista ensimmäinen tehdään pian merkin käyttöoikeuden myöntämisen jälkeen. fi/yrityksille/merkin-kayttosaannot/ kotimaisuuslaskuri), jonka avulla tuottaja voi laskea tuotteensa reseptin mukaisen kotimaisuusasteen jo ennen yhteydenottoa yhdistykseen. Esimerkiksi tilanteissa, joissa jalostusprosessit, lainsäädäntö ja raaka -ainepohja kehittyvät, Hyvää Suomesta -merkin kriteeriopasta päivitetään. Merkin käyttöön on graafinen ohjeistus. Kuluttaja saattaa joskus hämmentyä merkkiviidakossa
Tuotantoa on tehostettava kestävästi hyödyntämällä tekniikoita ja käytäntöjä, kuten uudistavaa viljelyä, joka edistää maan kasvukuntoa, hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta.. kaikille elintarvikeketjun toimijoille avoimen Food Data Summit 2023 -tapahtuman, jossa puhujina on dataosaajia sekä valtion ja yritysten edustajia. Food Data Finlandia koordinoi tunnisteista ja standardeista tunnettu GS1 Finland. fooddata.gs1.fi Food Data Finland vahvistaa vientikyvykkyyksiä datan avulla Datan tehokas hyödyntäminen tuo lisäarvoa koko elintarvikeketjuun. – Ruuantuotannon suunta on saatava käännettyä kohti kestävämpiä toimintatapoja huoltovarmuutta ja kannattavuutta unohtamatta. 8 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki Ruokavisio 2040 antaa eväitä tulevaisuuden kestävälle ruuantuotannolle LUONNONVARAKESKUKSEN (Luken) tuoreessa Ruokavisio 2040 -julkaisussa ja siitä johdetuissa toimintaehdotuksissa kuvataan näkemys tulevaisuuden ruuantuotannosta ja esitetään ratkaisuja ruuantuotannon haasteisiin. Jäseninä on tällä hetkellä parikymmentä elintarvikealan yritystä ja yhteisöä. Datasta voi olla myös vientivaltiksi suo malaiselle puhtaalle, hyvin valvotulle ruualle. Tapahtuma järjestetään Helsingissä Pikku-Finlandiassa ja virtuaalisesti verkossa. Maatalouden tuottamat muut palvelut, kuten toimet ympäristö vaikutusten vähentämiseksi, muodostavat perusteen maataloustukipolitiikalle. Data myös lisää läpinäkyvyyttä koko elintarvikeketjuun ja auttaa kuluttajaa tekemään arvopohjaisia valintoja. KU VA : LU ON NO NV AR AK ES KU S KOKO RUOKAKETJUN TOIMIJOILLE suunnatun Food Data Finland -yhteistyöverkoston tavoitteena on löytää käytännön ratkaisuja Suomen ruokaketjun datan hyödyntämiseen pelloilta pöytiin. Ruokajärjestelmän murrokseen sopeutumiseen tarvitaan uusien ja olemassa olevien tuotantotapojen yhtäaikaista kehittämistä, Luken Tuotantojärjestelmät-yksikön johtaja Anu Kaukovirta sanoo. Rahoitus tulee yritysten lisäksi Business Finlandilta, jonka kasvumoottorihanke Food Data Finland on. Myös elintarvikeviennin kasvu syntyy yhdistämällä tuote, data sekä myyntija markkinaosaaminen. Food Data Finland järjestää 19.4. Kaukovirran mukaan ruuantuotannossa on otettava käyttöön uudenlaisia teknologioita. – Data on avain kestävään ja kilpailukykyiseen ruokaketjuun sekä uudenlaiseen liiketoimintaan, mutta harva pystyy täysimääräisesti hyödyntämään sitä itse. – Ruuantuotannon kysyntälähtöisyyttä on vahvistettava. – Uskomme vahvasti, että esimerkiksi geeniteknologia on tulevaisuudessa hyväksytty kestävän ruuantuotannon kehittämisen työkalu. Maataloustuet tulee ohjata tukemaan markkinaehtoista tuotantoa ja kestäviä tuotantotapoja, Luken tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio toteaa. Ruuantuotannon kehittämiseen ja investointeihin tarvitaan tulevaisuudessa markkinalähtöiset kannustimet. Yhdessä tekeminen ja yhteisen mallin luominen säästää myös rahaa, hankepäällikkö Satu Hulkkonen sanoo. Tulevaisuuden ruuantuotanto edellyttää Kaukovirran mukaan myös tuotantopanosten kotimaisuusasteen nostamista alueellisia biokiertotalouden ekosysteemejä kehittämällä. Datan liikuteltavuuden vuoksi yhdenmukaisuus on tärkeää. Esimerkiksi tilojen yhteistyötä kehittämällä voidaan turvata niiden toimintaedellytyksiä, saavuttaa synergiaetuja ja hallita ympäristökuormitusta paremmin. Yksi konkreettinen esimerkki verkoston toiminnasta on yhteisesti luotu ruoan vastuullisuuden tietomalli
Omia ilmastotoimia voi täydentää tukemalla muiden tahojen vapaaehtoisia ilmastotekoja, jotka eivät muuten toteutuisi. Opas vapaaehtoisen hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin: Vapaaehtoisten ilmasto tekojen edistäminen ilmastoyksiköillä on ladattavissa Valtioneuvoston sivuilta julkaisut.valtioneuvosto.fi. PFAS-yhdisteet ovat pysyviä orgaanisia yhdisteitä, joita on käytetty laajasti niiden vettä, likaa ja rasvaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi muun muassa kosmetiikassa, sisustustekstiileissä ja teknisissä vaatteissa, paistinpannuissa, pintakäsittelyaineissa ja sammutusvaahdoissa. Vientiohjelman alasajon vuoksi vuodelle 2024 ei enää suunnitella toimintaa. Käkelä ja Marttila painottavat, että alasajo poistaa seuraavalta hallitukselta keskeisen työkalun edistää ruokavientiä. Viime vuosina on usein todettu, että ruokavienti on keskeinen keino parantaa suomalaisen ruokaketjun kannattavuutta. Yhdisteiden käyttöä on nykyisin rajoitettu, mutta niiden pysyvyyden vuoksi niitä löytyy edelleen elintarvikkeista. FOOD FROM FINLAND -ohjelman alasajo pitää keskeyttää ja jatkaa sitä väliaikaisjärjestelyin vuodelle 2024 niin, että elintarvikeviennin pitkäaikaisesta järjestelystä voidaan sopia seuraavan hallituskauden alussa, vaativat ETL ja MTK yhteisessä kirjeessään elinkeinoministeri Mika Lintilälle ja maaja metsätalousministeri Antti Kurviselle. Kaikkien näiden rahoitus on päättymässä tämän vuoden lopussa. Ruokavientiä palvelevan julkisen infrastruktuurin viennin mahdollistajiin kuuluvat Ruokaviraston, Food from Finland -ohjelman ja maatalousattaseoiden palvelut. Oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja tuoda työkaluja sekä yrityksille että kuluttajille. Kalajauho on luomukanoille merkittävä aminohappojen lähde, eikä sitä voi täysin poistaa niiden rehusta. Vastuullinen elintarvike 9 KU VA : JA SM IN EG GE R/ UN SP LA SH Luomumunissa liikaa PFAS-yhdisteitä VELVOITE mitata PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia elintarvikkeista tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Selvitysten mukaan syy tähän on luomukanojen rehuna käytettävässä kalajauhossa. Kirjeen allekirjoittajina ovat ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Yritysten ilmastoväittämiin, esimerkiksi lupauksiin hiilineutraaliudesta, on liittynyt epäselvyyttä ja epäilyjä viherpesusta. Oppaaseen on koottu hiilimarkkinoiden kansain välisiä hyviä käytäntöjä, joiden käyttöönottoon kannustetaan. Komission asetuk sessa (EU) 2022/2388 on asetettu enimmäismäärät PFAS-yhdisteiden osalta munille, kalastustuotteille ja simpukoille, naudan, sian, siipikarjan, lampaan ja riistaeläinten lihalle ja muille syötäville osille. Lisäksi Food from Finland -ohjelman alasajon seurauksena henkilöstö hakeutuu muihin tehtäviin ja ruokaviennistä kertynyt osaaminen häviää. Food from Finlandin rahoitus katkolla. Hyvien käytäntöjen mukaisesti kaikkien toimijoiden tulisi ensisijaisesti vähentää omia päästöjään. Yhteinen ruokapöytä -foorumin teettämät selvitykset ja toimeenpano-ohjelma korostavat viennin merkitystä kotimaisen ruokaketjun tulevaisuuden mahdollistajana. Ruokavirasto on informoinut rehualan toimijoita ja kananmunantuottajia luonnonkalasta valmistetun kalajauhon käyttöön liittyvästä PFAS-yhdisteiden jäämien riskistä sekä edellyttänyt, että jatkossa luonnonkalasta valmistetun kalajauhon määrää luomutuotannossa on merkittävästi vähennettävä. Suomessa on valtava määrä tulevaisuuteen katsovia vastuullisia yrityksiä ja aiheesta kiinnostuneita kuluttajia, ja uskon että oppaalla tulee olemaan iso menekki, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Opas linjaa hyvät käytännöt hiilimarkkinoille YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ja maaja metsätalousministeriön uusi opas linjaa hyvät käytännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. – Kuluttajien on tärkeää pystyä luottamaan, että vihreäksi markkinoidut tuotteet ovat todella sitä. PFAS-yhdisteiden kohonneita arvoja on havaittu luomutuotetuissa kananmunissa, ja joissain näytteissä raja-arvot ovat ylittyneet. Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden opas antaa pelisääntöjä ja ehkäisee viherpesua
Heikoimmat lähtökohdat häiriöihin on yrityksillä, joissa riskien hallintaa ei ole mietitty ollenkaan. Ajankohtaista TEKSTI: erikoistutkija Jarkko Leppälä, Luonnonvarakeskus Elintarvikeyrityksissä kehitetään riskienhallintaa Konsulttiyritys Gaian vuonna 2021 tekemästä tutkimuksesta selvisi, että elintarvikealan toimijat joutuivat korona aikana kehittämään henkilö resurssien organisointia, taloudelli sia pusku reita, kohdemarkkinointia, asiakaskunnan hajauttamista, myynti Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n selvitys tuottaa elintarvikealalle välineitä riskinhallintaan. Kevään 2023 aikana selvitystyössä tuotetaan riskienhallintavälineistöä elintarvikeyritysten varautumissuunnittelun tueksi. kanavien monipuolistamista ja tuote kehitystä sekä tehostamaan toimintaa. LISÄTIETOJA: luke.fi/fi/projektit/etrh Riskienhallinnan välineitä elintarvikealan mikroja pienyritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimintariskien hallitsemiseksi KU VA : AN NA -M AR I HE IK KI LÄ , VT T JA JA RK KO LE PP ÄL Ä, LU KE Luken ja VTT:n tekemän selvitystyön pohjalta nostettuja esimerkkejä keinoista riskin ja sen seurausten pienentämiseksi elintarvikealan pk-sektorilla. 10 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 M itä paremmin erilaisiin häiriö tilanteisiin ja riskeihin on yrityksessä varauduttu, sitä paremmin häiriötilanteessa toimitaan. Tämän tutki muksen pohjalta Luke ja VTT aloittivat vuonna 2022 selvitystyön, jossa luodaan välineitä elintarvikealan pkyritysten riskienhallintaan ja varau tumiseen. Toiminnan hallittu lopetus – milloin ja millä kriteereillä, jatkajan edellytykset toimia?. SÄHKÖN SAANTI TIETOLIIKENNEYHTEYDET RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUS HENKILÖT JA TIETOTAITO TOIMINNAN JATKUVUUS MARKKINAMUUTOKSET Korvaava energianlähde – oma tai palvelu Kriittisen toimintojen tunnistaminen Sopimusten tarkastaminen ja mahdollinen uusiminen Useampi operaattori – LAN, langaton Useampi toimittaja Toiminnalle kriittiset henkilöt – asiakkuudet, reseptiikka, laitteet ja tuotanto Asiakkaiden tottumusten ja tarpeiden seuranta Säädösmuutosten seuranta koti maassa ja ulkomailla – mm. Riskinhallintavälineissä huomioidaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskienhallinnan tarpeita ja johtamista. sallitut raaka aineet, ympäristö, melu, haju Uusien kilpailijoiden, uusien yhteistyö verkostojen seuranta, uusien tuotteiden kehttäminen Järjestelmien ajantasaiset kopiot – tilaukset, yhteystiedot jne Kriittisten raakaaineiden varastoinnin tarkastelu Tietotaidon jakaminen Järjestelmien suojaaminen ja päivitykset Korvaaven raaka aineiden listaus – resepti muutokset. Hankkeen tuloksia ja välineitä esitellään huhti-toukokuun aikana järjestettävässä työpajassa. Vakuutukset ja sopiminen Keskeytyksen keston vaikutusten arviointi – asiakkuuksien menetys, saammeko asiakkaat takaisin. LUKE JA VTT toteuttavat Riskienhallinnan välineitä elintarvikealan mikro ja pienyritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimin tariskien hallitsemiseksi (ETRH) -selvitystyön
Luke ja VTT tekivät kyse lyn syksyllä 2022 elintarvikealan pkyri tysten riskienhallinnan ja varautumisen nykytilasta osana Riskienhallinnan välineitä elintarvikealan mikroja pienyritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimintariskien hallitsemiseksi selvitys työtä (ETRH). Ympäristö asettaa reunaehdot ta loudelle. Kirjoittaja on vastuullisuuspalvelujen johtaja, osakas ja perustaja Third Rock -konsulttiyrityksessä. l Artikkeli perustuu Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n selvitystyöhön ”Riskienhallinnan välineitä elintarvikealan mikroja pienyritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimintariskien hallitsemiseksi”. Samalla se jarruttaisi ilmas PLANEETAN RAJOILLA Kolumni TEKSTI: Sari Kuvaja Vastuullinen elintarvike 11 KRIISIVIESTINTÄSUUNNITELMA OSA RISKIENHALLINTAA Häiriötilanteiden ennakointi sekä riskien tunnistaminen ja arviointi luovat pohjaa turvallisuusjohtamiselle ja varautumisen suunnittelulle. Selvitystyötä johtaa Luken erikoistutkija Jarkko Leppälä ja sitä rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Vain 25 prosentilla elintarvikeyrityksistä oli päivitetty sisäi nen kriisiviestintäsuunnitelma ja 20 pro sentilla ulkoinen kriisiviestintäsuunni telma. Myös taloudellisia kannustimia tulee muokata niin, että ne tukevat kestävää siirtymää. tonmuutosta, edistäisi kestävää kehi tystä ja ehkäisisi huonosta ja epäter veellisestä ravitsemuksesta johtuvaa sairastuvuutta. Kantokyvyn kääntöpuoli on luonto kato. Tämä muutos matka edellyttää nykyistä syvällisem pää vastuullisuusotetta. Se puolestaan uhkaa romuttaa ihmisten hyvinvoinnin ja nykyisen elämäntapamme edellytykset. Kuinka paljon tästä kulutuksesta pitää ohjata niin sanotun globaalin etelän ihmisille nykyistä oikeudenmukaisemman resurssien jakautumisen varmistamiseksi. NÄMÄ RAJAT olemme ylittäneet jo kauan sitten. Muutosmatka edellyttää elintarvi kesektorin toimijoilta yhteistä visiota sekä näkemystä eri toimijoiden roo leista muutoksen toteuttamisessa. Luken ja VTT:n tekemän selvitystyön tuloksissa kiinnitti erityistä huomiota viestintä suunnittelun puute. KU VA : OL LI -P EK KA OR PO VASTUULLISUUDEN VISIOKSI SOPII PLANETAARINEN RUOKAVALIO.. LASKUTOIMITUKSET voivat olla haas tavia. VARAUTUMISKEINOJA ON MONIA Selvitystyön tuottamien riskienhallinnan välineiden avulla yritykset voivat mini moida häiriöiden aiheuttamia ongelmia ja tappioita. Jokaisessa yrityksessä on esimerkiksi hyvä miettiä, mitä tapahtuu kriisitilan teessa, jos viesti ei kulje yrityksen sisällä tai sidosryhmille, eivätkä vastuut ole sel keät. Mikä on kunkin toimi alan oikeudenmukainen osuus näistä luonnonvaroista. Kasvun sijaan meidän tulisi vähentää luonnonvarojen kulu tusta ja palauttaa taloudelle rengin rooli: sen tulisi palvella luonnon ja ihmisten hyvinvointia. Tämän tunnistaminen ja tunnusta minen vaikuttaa olevan kovin vaikeaa monelle poliitikolle ja yritysjohtajalle siitäkin huolimatta, että esimerkiksi metsä ja kaivosteollisuudessa sekä maataloudessa luonnon rajat ovat myös näiden toimialojen kasvun rajoja. Vastuullisuuden ytimeen päästään kysymällä oikeita kysymyksiä: Mitkä ovat välttämättömiä tuotteita, joiden valmistukseen luonnonvaroja saa jat kossa käyttää. Sen ei pitäisi olla uutinen. Niitä odotellessa elintarvike teollisuudessa vastuullisuuden visiok si ja ohjenuoraksi sopii niin sanotun planetaarisen ruokavalion mukaisten tuotteiden tuottaminen. Sitran Mega trendit 2023 raportissa luonnon kantokyky on ”megatrendien megatrendi”, jonka vaikutukset ulot tuvat kaikkeen yhteiskunnan toimin taan, myös elinkeinoelämään. Kyselyssä havaittiin, et tä elintarvikesektorilla on paljon pkyri tyksiä, joille riskienhallinnan välineet ja niiden kehittäminen ovat tarpeellisia. ELINTARVIKEALAN etuna on, että tutkijat ovat jo tunnistaneet, millaista ruokaa pitäisi tuottaa, jotta planeetan rajat eivät ylittyisi. Kuluttajia kannattaa tuu pata kohti planetaarista ruokavaliota tekemällä vastuulliset valinnat entistä helpommiksi ja hinnaltaan kilpailu kykyiksi. Lisäksi tulisi miettiä, miten viestin tä kriisitilanteessa voisi toimia. Varautumis keinot liittyivät erityisesti sähköön ja sen saatavuuteen, tietoliikenteen toimin taan, raakaaineiden saatavuuteen ja laatuun, kriittisten laitteiden käytön ja ylläpidon varmistamiseen sekä toimin nan avainhenkilöiden tietotaidon var mistamiseen. Yrityksiltä kysyttiin, mil laista varautumista on tehty tai aiotaan tehdä lähitulevaisuudessa. Näin elintarvike teollisuuden toimijoilla on visio, jota kohti voi rakentaa uudistavaa taloutta ja liiketoimintaa. P unainen lanka on selvä: ympä ristö asettaa reunaehdot talou delle, ei toisinpäin. Selvitystyön mukaan 93 prosenttia otoksen elintarvikeyrityksis tä kokee haasteiden ja epävarmuuden kasvaneen paljon viimeisten kahden vuoden aikana ja 80 prosenttia aikookin lisätä varautumissuunnittelua lähitule vaisuudessa. Se turvaisi tutkijoiden mukaan riittävän ravin non jopa noin kymmenelle miljardille ihmi selle. Strategian rakenta minen sen pohjalta voi pelastaa alan yrityksiä konkurssilta tai muulta tu holta, kun elinympäristömuutokset uhkaavat niiden raakaainehuoltoa ja muita toimintaedellytyksiä. Miten käännämme nykyisen lineaarisen talousmallin uudistavaksi
Paras lähtökohta ateriakehityk seen on heistä yksinkertainen: varaa keittiöön erilaisia raaka aineita, pannuja, veitsiä, ja sitten vaan tehdään. Näin kokit kehittivät nopeasti suuren määrän vaihtoehtoja ja keskit tyivät karsinnan jälkeen toimi 12 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 K un kokkien ja tutkijoiden osaaminen yhdiste tään, päästään uuden tuotteen kehittämisessä uudelle tasolle. VTT kehitti osana kansallis ta EXPROtutkimushanketta uuden hamppu ja hernepro teiiniin sekä vehnäleseeseen perustuvan kasviproteiinin prototyypin. KU VA : KA IS U HO NK AP ÄÄ KU VA : RO OS A M AL IL A. MITEN ATERIAKEHITYS ETENI. Kokit kehittivät paksun nauhan muotoisesta proto tyypistä useita ateriaaihioita. Samalla kokit ja tutkijat oppivat toisiltaan uutta. Viimeistellystä tuotteesta valmistettiin Foodwestillä isompi erä tuotetta kuluttaja tutkimukseen ja ateriakehityk seen. Yrityksistä mukana olivat Apetit, Fazer, Compass Group, Foodwest, Lihel, Raisio, Ultima ja West Mills sekä Gold&Green-kaupan kautta Valio. Kokit kommentoivat proto tyypin eri vaiheita, kun sitä ke hitettiin VTT:llä märkäekstruu siolla pienessä mittakaavassa. Lihaa korvaavat tuotteet vaativat tutkimuslaitosten ja elintarviketoimijoiden yhteispanosta Kasviproteiinin prototyyppi, sen pääraaka-aineet ja siitä valmistettuja aterioita. Prototyypissä haluttiin käyttää paikallisista raakaaineista valmistettuja proteiinikonsentraatteja pi demmälle jalostettujen pro teiiniisolaattien sijaan, joita tyypillisesti käytetään lihaa korvaavissa tuotteissa. Kasviproteiinista monipuolisiksi aterioiksi – kokkien kokemuksia kehitystyöstä Ajankohtaista TEKSTI: tutkija Heikki Aisala ja erikoistutkija Kaisu Honkapää, VTT & projektitutkija Roosa Malila, Vaasan yliopisto Ravintolakokit kehittivät aterioita tutkijoiden kehittämästä kasviproteiiniprototyypistä. BUSINESS FINLANDIN rahoittamassa co-innovation-projektissa EXPRO (2020–2022) kehitettiin pohjoismaisten kasviproteiinien prosessoimista märkäekstruusiolla lihaa korvaaviksi tuotteiksi ja tutkittiin kuluttajien suhtautumista kasviproteiineihin. Niistä parhaat valittiin Com passin lounasravintolan linjas toon Vaasan yliopiston toteut tamaan kuluttajatutkimukseen. 12 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 Kokkien mukaan suurin osa etukäteen suunnitelluista aihioista vaatii paljon kehittä mistä, mutta intuitioon luotta malla syntyy yllättäviä helmiä. Lounaslinjaston ruokalajin proteiinikomponentin pitää nä kyä kunnolla ja kestää linjaston asiakkaiden sekoittelua ja tar kastelua. Tutkimusta tekivät VTT (koordinaattori) sekä Helsingin ja Vaasan yliopistot. Ateriakehityksessä huomat tiin, että prototyypin kaltaisten uusien raakaaineiden kanssa on tärkeää kokeilla hullujakin ideoita: toimisiko se esimerkik si karjalanpaistin vastineena. Prototyypin ensiversiot olivat liian taikinamaisia ja hajoavia. Prototyypin reseptii kan muutoksilla ominaisuudet saatiin ateriaaihioihin sopi vammaksi
Aina kasviproteiinivalmiste ei tuo lisäarvoa, vaan papu sel laisenaan toimii annoksessa paremmin. OPPEJA KEHITYKSEEN. Silloin kasvisruoka voi olla jotain ai van muuta kuin lihan jäljittele mistä. Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran. Sen sijaan lounasravin toloissa tai kouluruokailussa lihaa korvaavat tuotteet tarjoa vat mahdollisuuden esitellä kasvisruokaa suurelle joukolle matalammalla kynnyksellä, kun tuote muistuttaa ateria kokonaisuudessa jotain ennes tään tuttua. KASVIPROTEIINIT JOUKKORUOKAILUSSA Tulevaisuudessa ravintolat tu levat lisäämään kasvipohjaisen ruuan määrää. LIITY kehittyvaelintarvike.fi/jasenille Lue lisää toiminnasta verkkosivuilta ja liity jäseneksi TERVETULOA JÄSENEKSI! Vastuullinen elintarvike 13 KU VA : RO OS A M AL IL A. Näin tuotetta käyttävät kokit ymmärtävät nopeasti perusomi naisuudet ja pysty vät kehittämään jatkoideoita. Myös annoksen muut ainesosat pitää valita hyvin. Ravintolakokit suosivat moni käyttöisyyden vuoksi mausta mattomia tai korkeintaan mie dosti maustettuja kasviproteii neja, mutta kuluttajille myös eri tavoin maustetut tuotteet toimivat hyvin. Esimerkiksi umamipi toiset raakaaineet kuten sie net, tomaatti ja parmesaani tu kivat kasviproteiinin antamaa makukokemusta. Suomalaisen ruokakulttuu rin vähäinen mausteiden käyt tö aterioissa asettaa haasteita, kun taas itämaisissa annoksissa mausteet antavat paljon peli varaa. Pääsyn ilmaisiin jäsentapahtumiin, esimerkiksi yritysvierailuille Alennuksen maksullisiin tapahtumiin Jaostojen jäsenyyden Mahdollisuuden osallistua jaostotoimintaan Mahtavan verkostoitumismahdollisuuden Opiskelijajäsenillekampanjaluonteisesti ilmainen pääsy webinaareihin vuonna 2023 Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi HENKILÖJÄSENYYS SISÄLTÄÄ: ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Lehdestä ja tapahtumista opit alasta, alan hyvistä käytännöistä ja kuulet uusista tutkimustuloksista. vimpiin ratkaisuihin. Tietyissä ruoka lajeissa lihaisuus ei enää ole kaan vaatimus myynnille: pizza menestyy myös kasvipohjaise na, eikä kevätkääryleissä odo teta lihatäytettä. Iso kuutio paljastaa suutuntuman heikkoudet kastikkeessa, lastu soveltuu paistettuna kebabin korvikkeeksi, raastetut säikeet sopivat yhteen rasvan kanssa. Voit sisällyttää jäsenyyteen paperilehden tai digilehden tai molemmat. Elintarviketutkijoiden ja kokkien yhteistyö opetti kaikil le osapuolille uutta. Kasviproteiinin muodolla ja leikkaamisella voidaan vaikut taa lopputulokseen paljon. EXPROpro jektin ateriatutkimukseen pää tyivät valkosipulichilipasta, hernehamppukasvispata sekä BBQfetapizza. l Juttuun on haastateltu Compass Goupin tuotekehityksen keittiömestarit Sami Metsi ja Ville Pyykönen, tuotekehityksen tiiminvetäjä Karri Käki ja ravitsemusasiantuntija Heli Diaz sekä Ultiman keittiömestari Henri Alén. Hienoissa ravin toloissa kokit haluavat tarjota asiakkailleen elämyksiä, eivät kä näe tehtäväkseen pelkästään noudattaa lautasmallia ja jälji tellä perinteisiä liharuokia kas visruokaannoksissa. Ei haluttu mennä helpoimman kautta ja piilottaa kasviproteiinia muru na muun annoksen joukkoon, kuten soijarouheelle voi tehdä bolognesekastikkeessa. Tulevaisuudessa kasvipro teiinien valmistajan olisi hy vä antaa tukea käyttäjille esi merkiksi parilla perusresep tillä. Tapahtumissa ja jaostotoiminnassa tapaat elintarvikealan ammattilaisia ja tutustut alan yrityksiin. Tutkijoille proteiinin palamuodon suuri vaikutus tuotteen toimivuuteen ateriassa oli yllätys. Jatkossa käytettävyys pyritään ottamaan paremmin huomioon jo kasvi proteiinien kehityksen alku vaiheessa varmistamalla esi merkiksi tuotteen koossapysy vyys keitettäessä ja kyky imeä mausteita
Maailman maat sopivat tavoit teeksi luontokadon pysäyttämi sen vuoteen 2030 mennessä ja kehityksen kääntämisen elpy misuralle siitä eteenpäin. Maat sopivat myös biodiversiteetin sisällyttämisestä vahvemmin kaikkeen päätöksentekoon. Muutokset vaikuttavat lähivuosina myös elintarvikealaan. Julkisuudessa esillä ovat olleet muun muassa ennal listamisasetus, metsäkatoase tus, taksonomiakriteerit, EU:n maaperästrategia ja maaperä terveyttä koskeva lainsäädäntö ehdotus. Ruuantuotannon tur Ajankohtaista TEKSTI: johtava asiantuntija Satumaija Levón & toimialapäällikkö Mari Raininko, Elintarviketeollisuusliitto vaaminen kasvavalle väestö määrälle on yksi syy, miksi uusi sääntely luonnon monimuotoi suuden turvaamiseksi on nähty välttämättömäksi. Tutkijat ovat jo vuosia varoitelleet, että muun muassa ruuan tehotuotanto ja nopea kaupungistuminen johtavat monilla alueilla ekosysteemien köyhtymiseen ja pahimmillaan jopa lajien katoamiseen. taamaan vaatimusten aiheutta maan hallinnolliseen taakkaan. Alan yrityksissä on tunnistettu luonnon hyvinvoin nin ja liiketoiminnan välinen yhteys. Suuren yleisön huulille luon non monimuotoisuus nousi keväällä 2021, kun arvostettu kansainvälinen taloustieteilijä Partha Dasgupta julkaisi rapor tin ihmisten hyvinvoinnin, talouden ja luonnon välisestä riippuvuudesta. GLOBAALIT SUUNTAVIIVAT SOVITTIIN MONTREALISSA Ruokaalalla luonto ja luonnon tuottamat raakaaineet ovat perinteisesti olleet toiminnan lähtökohta. Ruokaalalla on lukuisia yri tyksiä, jotka ovat edelläkävijöitä biodiversiteettityössä. Suomessa tulee kesäkuussa voimaan uusi luonnonsuojelu laki, jossa on mukana vapaa ehtoinen ekologinen kompen saatio. Keväällä 2020 julkaistun EU:n biodiversiteettistrategian pohjalta luodaan nyt uutta lain säädäntöä. RUOKA-ALALLA ON EDELLÄKÄVIJÖITÄ Elintarviketeollisuudella, kuten koko ruokaalan arvoketjulla, on suuri merkitys luonnon mo nimuotoisuuden turvaamisessa ja kiinnostus asiaa kohtaan. Selvitys toteu tetaan keväällä 2023 ja sen tuloksia on odotettavissa kesään mennessä. Kokouksesta odotettiin Pariisin ilmastosopi mukseen verrattavaa kansain välistä sopimusta luontokadon pysäyttämiseksi. Raportin avain viesti oli: luontoa on käsiteltävä varallisuutena ja erityisesti ris kienhallinnan näkökulmasta. Teemaan ovat tarttuneet viime vuosina aktiivisesti niin yritykset, päättäjät kuin järjestötkin. Sel vitystyön tavoitteena on auttaa alan yrityksiä biodiversiteetti työssä ja edistää ruokaalan vastuullisuutta. Lisäksi kansallinen luonnon moni muo toisuus strategia on viimeistely vaiheessa. Li säksi pyrkimyksenä on ohjata julkista ja yksityistä toimintaa sekä rahavirtoja luontokadon pysäyttämiseen. 14 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 L uonnon monimuotoi suuden eli biodiversi teetin turvaaminen on noussut viime vuosina ilmastokriisin rinnalle yhteis kunnallisen keskustelun ai heeksi. Joulukuussa Kanadan Mont realissa pidettiin YK:n luonto kokous COP15. Kokouksessa saavutettiin merkittävä yhteisymmärrys luontokadon pysäyttämisestä ja päätettiin uusista kansain välisistä luonnon monimuotoi suutta koskevista tavoitteista. KU VA : PI RJ O IT KO NE N / SU OM EN LU ON NO NS UO JE LU LI IT TO Biodiversiteettihaasteita ratkaistaan laajalla rintamalla Luontokato etenee globaalisti ja kiihtyvällä tahdilla. Äskettäin julkaistiin myös Suomen oma Dasgupta selvitys talouden ja luonto pääoman yhteyksistä. Keskeiseksi nousi tavoite suojella 30 prosenttia maa ja merialueista sekä ennallistaa 30 prosenttia heikentyneiden luontotyyppien pintaalasta vuoteen 2030 mennessä. Sen merkittävin aiheuttaja on ihmisen toiminta. l 14 Kehittyvä Elintarvike 1/2023. Tukeakseen elintarvikealan biodiversiteettityötä Elintarvi keteollisuusliitto on käynnis tänyt selvityksen aiheesta. UUSIA VAATIMUKSIA VALMISTELUSSA EU on istunut kuljettajan pai kalle globaalissa biodiversi teettikeskustelussa ja tarttu nut aktiivisesti biodiversiteetti kysymyksiin. Toisaalta osa toimijoista vielä pohtii, mil lainen riski luontokato heidän toiminnalleen on tai miten he voivat vaikuttaa luonnon moni muotoisuuteen. Massiivinen lainsäädäntö valmistelu herättää huolta siitä, miten yritykset pystyvät vas EU:n biodiversiteettistrategian pohjalta on noussut lainsäädäntöehdotuksia liittyen ennallistamiseen, metsäkatoon, taksonomiakriteereihin ja maa peräterveyteen. Riskinä on, että hallinto vie ai kaa ja rahaa juuri niiltä käytän nön toimilta, joita monimuo toisuuden ylläpitäminen tarvit see
Syöttämällä sen BioGraphyinternet alustalle kuluttaja saa tietää viljelijän tarinan ja lukea kiinnostavia faktoja luomuviljelystä. Runsas auringonpaiste, vähäinen sademäärä ja suuri yöja päivälämpötilojen ero mahdollistavat omenoiden kypsymisen parhaissa mahdollisissa ilmasto-oloissa. Luonnon parhaat kasvuolosuhteet Venostan laakson omenatarhat sijaitsevat 500 – 1000 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella. Skannaamalla pakkauksen QR-koodin pääset näkemään viljelijän kuvan. Korkea laatu, voimakas maku Venostan laakson vuoristoisilla alueilla solujen jakaantuminen hidastuu. Venostan alueen hedelmien ja vihannesten tuottajayhteisö VIP on eräs Euroopan johtavista luomuomenien tuottajista: ihanteelliset kasvuolosuhteet, omenien ympärivuotinen saatavuus ja kestävä tuotantotapa ovat VIP-yhteisön valtteja. KUMPPANISISÄLTÖ Markkinajohtaja VIP tarjoaa parhaat luomuomenat O menanviljelyllä on pitkät perinteet Alppien rinteillä Venostan laaksossa EteläTirolissa. Hedelmälihasta tulee kiinteämpi, ja omenat kestävät säilytystä pitempään. Täydellinen jäljitettävyys VIP takaa luomuomenoilleen täyden jäljitettävyyden: BioGraphy-projektin ansiosta kuluttajat voivat selvittää, minkä viljelijän tuottamia omenat ovat. Laajan luomu viljelypinta-alan ansiosta VIP on Euroopan suurin luomuomenien tuottaja. Se pidentää omenoiden kypsymisaikaa ja antaa niiden voimakkaille aromeille aikaa kehittyä. Ne ovat maultaan, aromeiltaan ja rapeudeltaan ainutlaatuisia. Venostan laakson luomuomenat tekevät vaikutuksen erinomaisilla aistittavilla ominaisuuksillaan. Ensiluokkaisena omenantuottajakumppanina se takaa korkeimman mahdollisen tason luotettavuudessa, toimitusvarmuudessa ja asiakaskontakteissa. Se pitää alueen kuivana, mikä on eduksi omenoiden luonnonmukaiselle kasvattamiselle: sienikasvustoja syntyy vähemmän, jolloin kasvinsuojeluaineiden käyttöä voidaan vähentää. Luonnon monimuotoisuus on tärkeää hedelmänviljelijöille: monimuotoisuutta tukevat hyönteis hotellit, kivimuurit ja kukkapenkit tarjoavat hyvät olosuhteet hyönteisille, jotka taas vähentävät tuholaisten määrää. Euroopan johtava luomutuottaja Noin 20 prosenttia kaikesta Venostan laakson viljelymaasta on luomu tuotannossa. Venostan laaksossa tuulee säännöllisesti. Mutta VIP voi kutsua itseään Euroopan mestariksi myös laadussa. VIP_KE2023_1_1/1s_b.indd 1 VIP_KE2023_1_1/1s_b.indd 1 17.2.2023 14.05 17.2.2023 14.05. Pakkauksen etiketissä on tuottajan nimi
16 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 Tuotanto & Laatu Teema Kaakaon viljelijöitä Norsunluurannikolla Fazerin viljelyohjelman alueella. KU VA : FA ZE R Ihmisoikeuksien toteutuminen tuotannossa edellyttää pitkien hankintaketjujen tuntemista ja yhteistyötä paikallisten tuottajayhteisöjen kanssa. Työkaluja ovat sekä sertifikaatit että omat hankintaohjelmat. TEKSTI: Elina Teerijoki yhteisön kanssa YHDESSÄ
Sen avulla voi hahmottaa vakavimmat riskit ja suun nitella korjaavia toimenpiteitä, Reilu kauppa ry:n kumppanuuspäällikkö Maija Lumme sanoo. Toisissa maissa ihmisoikeusriskejä myös on enemmän kuin toisissa. Infrakysymykset pitäisi ratkaista yhteistyössä paikallisen johdon kanssa, Mattson sanoo. Sosiaalisilla ohjelmilla halutaan pa rantaa viljelmän tuottavuutta. Tilat ovat pieniä, kooltaan 1–4 hehtaarin luokkaa. Esimerkiksi tiet ovat erit täin huonoja. Fazerin kaakaosta tuli vuonna 2022 viljelijäohjelmien kautta 59 prosenttia ja sertifiointijärjestelmien kautta 41 pro senttia, josta 37 prosenttia oli jäljitettä vää. On erittäin tärkeää, että ihmiskauppaepäilyt selvitetään ja tutkitaan, jotta voimme varmistua koko hankintaketjun sitoutumisesta vastuulliseen toimintaan. Nigeriassa ja Norsunluurannikolla tiestön kunnon kaltaisissa perusasioissa on suuria puutteita. – Olemme tietoisia marjanpoimintaalan ihmisoikeusriskeistä. Hänen mukaansa infrakysymys on etenkin Afrikan haaste. Nigerian ja Equadorin ohjelmat aloitettiin vuonna 2009. Norsunluurannikolla yhteistyö alkoi jo WCF:n ohjelmassa, ja Fazer on sittemmin keskittänyt ostojaan samalle alueelle. – Alueella on suuria ongelmia infra struktuurissa. Direktiivin odotetaan tulevan voimaan jo tämän EUparlamentin kaudella. Kansainvälinen Reilu kauppa julkaisi vastikään yhdessä viljelijöiden kanssa koostetun riskikartan, joka kertoo Reilun kaupan järjestelmään kuuluvien raaka aineiden ja maiden ihmisoikeus ja ympäristöasioista. Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäsken mukaan marjanpoimintaan liittyvät rikosepäilyt nostivat esiin kysymyksen, miten toimitusketjun eri vaiheita paitsi maailmalla myös Suomessa on mahdollista seurata. Mattsonin mukaan Fazer pyrkii kas vattamaan omia viljelijäohjelmiaan, sillä sertifiointijärjestelmät sallivat niin. Tämä toteutui aikataulussa, Mattson kertoo. Huolena marjojen hankinta lualueen rajavyöhykkeelle. Raaka-aineiden toimittajien vastuullisuus on Valiolle erittäin tärkeää, emmekä hyväksy toimitusketjussamme minkäänlaisia ihmisoikeusrikkomuksia, Rautio kommentoi. – Viljelijöitä on koulutettu käyttämään parempia viljelymenetelmiä ja esimer kiksi tekemään turvallisesti ruiskutuksia, joita kaakaon homeen torjumiseksi on pakko tehdä. Lopulliset päätökset tehdään vasta tutkinnan valmistuttua. – Kaakao on viidakon varjokasvi. Vastuullinen elintarvike 17 T ietoisuus tuotannon vas tuullisuuskysymyksistä kasvaa. Jäske sanoo, että oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti Keskossa halutaan odottaa tutkinnan valmistumista ennen kuin tehdään johtopäätöksiä liikesuhteen jatkosta. Kaisa Mattson kävi itse joulu kuussa Norsunluurannikolla tutustu massa viljelmiin ja viljelyalueeseen. Keskolla on kumppanuus nyt rikostutkinnassa olevan Polarican kanssa. Naisille on tarjottu mikro lainoja, joiden turvin he voivat perustaa sivutoimisia pienyrityksiä, Mattson kertoo. Kartalla on tietoa kaikista maista, joissa Reilu kauppa toi mii, sekä raakaainekohtaista tietoa kahvin, kaakaon, banaanien, viinirypä leiden ja hunajan tuotantoon liittyvistä riskeistä. Myös tuotannon ympäristövaikutuksia seurataan. Tätä voidaan valvoa GPSteknologian avulla. Fazerin vastuullisen hankinnan johtaja Kaisa Mattson kertoo, että Fazerin työ sosiaalisten kysymysten parissa alkoi jo parikymmentä vuotta sitten. Tuotteiden alkuperän todentaminen ei ole helppoa etenkään, kun hankinta ketju on monipolvinen ja ulottuu kauas. Kaakaoalan kansainväliseen yhteisöön World Cocoa Foundationiin (WCF) Fazer liittyi vuonna 2005, ja omia kaakaoohjelmia yrityksellä on ollut rei lut kymmenen vuotta. Myös Valiolla odotetaan tutkinnan valmistumista, kertoo Valion hankintajohtaja Kirsti Rautio. JÄLJITETTÄVYYS KESKIÖÖN Tuotantoolosuhteita tarkkailevat sekä toimittajien edustajat, Fazerin omat työntekijät että kolmannen osapuolen auditoijat. Se täydentyy kevään aikana kattamaan kaikki Reilun kaupan piiriin kuuluvat raakaaineet. Valio valmistautuu ensi kesän satokauteen arvioimalla eri vaihtoehtoja ja tarkentamalla hankintaperiaatteita esille nousseiden tietojen perusteella. Olemme antaneet viljelijöille korkeam maksi kasvavien varjopuiden taimia. – Vuonna 2009 asetimme itsellemme ensimmäisen vastuullisuustavoitteem me, jonka mukaan vuonna 2017 kaiken hankkimamme kaakaon tuli olla vas tuullista. Se johtaa viljelijän tulotason nousemiseen ja sen kautta terveyden ja koulutustason para nemiseen. Se vaikuttaa myös sosiaalisiin oloihin: jos tiet ovat huonot, pääsevätkö kaukana koulusta asuvat viljelijöiden lapset kouluun. Tavoite on, että vuoteen 2027 men nessä kaikki vastuullinen kaakao on myös jäljitettävää. Nämä voivat olla esimerkiksi hedelmä puita, joista viljelijä saa muutakin hyötyä itselleen, Mattson kertoo. Fazerin omat ohjelmat sijoittuvat Norsunluurannikolle, Nigeriaan ja Equa doriin. KOULUTUSTA VILJELIJÖILLE JA LAPSILLE Moni kaukaa raakaainetta hankkiva yritys on aloittanut vastuullisuustyön jo kauan sitten. Tämä heijastuu myös lainsäädäntöön: EU:n yritysvastuudirektiivi tulee jatkossa velvoittamaan yrityksiä huolellisuuteen tuomiensa raakaaineiden ja tuotteiden alkuperän selvittämisessä. Nor sunluurannikolla ensimmäinen sosiaali nen panostus olikin koulun rakentami nen viljelijöiden lapsille. Periaatteisiin kuuluu myös, että lapset eivät tee töitä, vaan käyvät koulua. – Kartta toimii yrityksille työkaluna vastuullisuustyöhön. Fazerin ohjelmiin osallistu vien tilojen on oltava merkittynä kartalle ja rajattuja siten, ettei viljely ulotu suoje SYKSYLLÄ 2022 paljastui, että suomalaisissa marja-alan yrityksissä on mahdollisesti syyllistytty ihmiskauppaan thaimaalaisten marjanpoimijoiden kanssa
EU:n mahdollisesti vielä tänä vuonna voimaan tulevan metsäkatolainsäädän nön mukaan raakaaineen markkinoille tuojan on vastattava siitä, ettei tuotan nossa ole tuhottu metsää. Ilmastonmuutos voi vai kuttaa kaakaon tuotantoon, ja joka ta pauksessa viljelystä syntyy suuri hiili jalanjälki. Auditoinnit hoituivat ser tifikaattijärjestelmien kautta, mutta myös omia vierailuja tuotantoalueille tehtiin. Suurin osa suklaataloista pyö rittää omia viljelyohjelmiaan juuri jälji tettävyyden vuoksi, Mattson kertoo. Kun ei ole maataloustukijärjes telmää turvana, viljelijä on täysin riip puvainen sadon myyntituloista. Soija on kuitenkin eräs maailman tär keimmistä viljelykasveista, ja sen vien ti on monelle kehittyvälle maalle tärkeä vientitulojen lähde. Tätä ennen yritys hankki soi jaa Brasiliasta, ja käytössä olivat luomu ja Reilun kaupan sertifikaatit. EUmaat tuntuivat ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta parhailta kump paneilta. Luomu ja reilu kauppa osoittautui vat oikein hyviksi, Riihimäki sanoo. Soluviljelyn aika on joka tapauksessa kaukana tule vaisuudessa. KU VA : PA UL IG. – On ymmärrettävä, että politiikka on kehittyvissä maissa aivan erilaista kuin meillä. – Ohjelmien on oltava hyvin ohjattuja. Jos tuote on liian halpa, jossain on oikaistu. Siihen liitetään Riihimäen mukaan jo vanhen tuneita mielikuvia rehusoijan bulkkituo tannosta ja sademetsien kaatami sesta. Vastuulli suuspäällikkö Seija Säynevirta kertoo, että tuolloin 70 prosentin yrityksen liike vaihdosta on määrä tulla ihmisoi keuksien ja ilmaston kannalta vastuul lisesti tuotetuista tuotteista. VASTUULLISIN EI OLE HALVIN Tofua valmistavan Jalofoodsin raaka aine on nykyisin lähes lähituotantoa. – Enkä tiedä, onko myöskään reilua viedä viljelijöiden työtä pois, Mattson pohtii. YHDESSÄ PAIKALLISTEN KANSSA Pauligin liiketoiminnassa vastuullisuu den tavoitevuotena on 2030. Yrityk selle vastuullinen toiminta on tulevai suusinvestointi, Riihimäki sanoo. – Keinovalikoimamme noihin tavoit teisiin pääsemiseksi on laaja ja sitä kehi tetään jatkuvasti. Jalofoodsin kumppaneina toimineilla tiloilla soijan viljelyalat olivat pieniä, ja ne sijaitsivat LounaisBrasiliassa kolmen tuhannen kilometrin päässä Amazoniasta. Fazer on liittynyt YK:n ja WWF:n luotsaamaan, yksityiselle sekto rille suunnattuun Science Based Target Initiative aloitteeseen, jonka puitteissa muun muassa selvitetään, miksi näin on ja mitä asialle voisi tehdä. Suuria eurooppalaisia soi jantuottajia ovat monet EU:n ulkopuoli set maat kuten Venäjä, Ukraina, Serbia ja Moldova. Kumppanuudet olivat pitkä aikaisia. Ihmisoikeuksia kunnioittava hankinta on käytännössä tarkoittanut sitä, että raakaaine maksaa enemmän. Ostamme sertifioituja raakaaineita, teemme omia auditoin teja ja meillä on monia kehitysohjelmia. EU valvoo työvoiman väärin käyttöä, ja myös kolmannen sektorin or ganisaatiot sekä valveutuneet kuluttajat seuraavat aktiivisesti tilannetta. 18 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 sanotun massataseen, joten tuotteen alkuperä ei ole täysin jäljitettävissä. Soijan maine ei ole kovin hyvä. Tämä vaatii valvontaa ja valvontamenetelmien kehittä mistä. Hankinnassa Paulig panostaa pitkäaikaisiin toimitta jasuhteisiin ja yhteistyöhön arvoketjun Tiedon jakaminen säästää resursseja konkreettiseen työhön. Olisi naiivia odottaa, että köyhät viljelijät toimisivat toivotusti ilman ohjausta. Fazer on tehnyt avauksen myös kaakaon soluviljelyn suuntaan, eniten ilmastosyistä. – Tunnustetut sertifikaatit ovat pie nelle toimijalle käytännössä paras tapa varmistaa ihmisoikeuksien toteutumi nen. Kaikkien riski alueilta tulevien raakaaineiden tulee tuolloin olla vastuulliseksi var mennettuja. Esimerkiksi kaiken ostamamme kahvin alkuperä ja vastuullisuus on jo nyt kol mannen osapuolen varmentamaa ja ete nemme myös mausteiden hankinnassa samaan suuntaan, Säynevirta kertoo. – Tavoitteemme on päästä siihen, että kaikki käyttämämme kaakao olisi jälji tettävää. Siirtymää eurooppalaiseen soijaan suunniteltiin yrityksessä pitkään, sillä myös raakaaineen laatu ja lajikkeen riittävä proteiinipitoisuus ovat tuotan nolle tärkeitä. – Vastuulla on hintansa. Pauligin kumppaniyhteisön chilipelto Intiassa. Yhteistyö on Säynevirran mukaan tär keä osa ihmisoikeustyötä. Toimitusjohtaja Jouko Riihimäki kertoo, että yrityksen käyttämä luomusoija on vuodesta 2019 alkaen tuotu EUalueelta, Itävallasta
Mausteita hankitaan Intiasta, jossa kump panina on Pelastakaa Lapset järjestö. KU VA : RA JA N ZA VE RI , SA VE TH E CH IL DR EN. SATOJA AUDITOINTEJA VUODESSA Kaupan alalla vastuullisuustyö koskee hyvinkin monia tuotteita ja tuoteryhmiä. Yhteisöä voi auttaa esimerkiksi hankki malla sopeutuvampia kahvilajikkeita tai tarjoamalla mahdollisuutta mikrolainoi hin vaikkapa lannoitteiden hankintaan tai elinkeinojen monipuolistamiseen. Paulig hankkii kahvia muun muassa Brasiliasta, Nicaraguasta, Costa Ricasta ja Kolumbiasta sekä ItäAfrikan maista. Kun hankintaketjut ovat pitkiä, on myös voitava seurata, miten toiminta kehittyy ketjun alku päässä. Jos heitä ei tueta, se voi pudottaa heidät globaa lista kaupasta ja vaikuttaa näin miljoo nien ihmisten toimeentuloon. Vastuulli suustyö voi vaikuttaa siihen, onko raaka ainetta ylipäänsä saatavilla tulevina vuosina, Lumme sanoo. Säynevirta korostaa, että ilmastotyö ja ihmisoikeustyö kietoutuvat yhteen. Tiedon jakamisen yhteistyö toimii Säynevirran mukaan järjestötasolla hyvin. Kansainväliset puolueet tomat auditoijat tekevät säännöllisesti tavarantoimittajiemme tehtailla audi toinnin, jossa tutkitaan muun muassa työoloja. Keskon päivittäistavarakaupan vastuul lisuusjohtaja Timo Jäske kertoo, että Kryhmässä työ keskittyy kohonneen riskin maista tuleviin tuotteisiin. On tärkeää, että he saisi vat aikaa ja tukea tähän työhön. Vastuullinen elintarvike 19 kumppanien kanssa. Avoimuutta voisi kuitenkin edelleen lisätä. Niiden sisältö suunnitellaan yh teistyössä paikallisen yhteisön kanssa heidän tarpeistaan käsin. Esi merkiksi Nicaraguassa Paulig yhdessä tuottajakumppaninsa kanssa kunnosti koulun vesihuollon, ja koulun vanhem paintoimikunta sitoutui pitämään sitä yllä jatkossa. Sen sijaan jos puutteita ilmenee seu rantaauditoinnissa, alihankkijalle an netaan mahdollisuus korjata havaitut puutteet. Hyvät yhteydet toimijoihin tuotanto alueilla auttavat. Lainsäädäntö esimerkiksi Saksassa on jo lähellä tulevaa yritys vastuudirektiiviä. Joutuvatko he muuttamaan. – Kannatamme tämän lainsäädännön voimaantuloa, mutta toivomme, ettei pienviljelijöille tule kohtuutonta rapor tointitaakkaa. – Eettiseen ohjeistukseemme kuuluu ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ja edellytämme sitä myös yhteistyökump paneiltamme. Moni yri tys tekee jo enemmän kuin lait velvoitta vat, ja yritysten vastuullisuusviestintä on yleistynyt. Lumpeen mukaan ”iso laiva on kään tymässä” vastuullisuustyössä. Hän tekee parhaillaan pienille ja mikroyrityksille suunnattua opasta yritysvastuudirektiivin huolelli suusvelvoitteesta. Pienetkin yritykset saattavat joutua lain vaatimus ten kanssa tekemisiin kumppaneiden kautta, muistuttaa Reilu kauppa ry:n Maija Lumme. Nykyaikaa on vuoropuhelu tuottajayhteisöjen kanssa ja sen ym märtäminen, ettei yksittäinen projekti ratkaise suuria ongelmia, vaan vastuulli suustyön on oltava pitkäjänteistä. Ohjelmiin voi kuulua esimerkiksi agro nomipalveluita viljelijöille, työturvalli suuden parantamista tai lasten koulun käynnin tukemista. EU:n yritysvastuudirektiivi edellyttää toimia ennen kaikkea suurilta yli 250 työntekijän yrityksiltä, mutta tietyillä riskialoilla myös keskisuurilta. – Kestävän liiketoiminnan suunnit telussa on ajateltava pitkälle. Lähtökohtana on, että viljelyn on oltava viljelijälle kan nattavaa ja toiminnan on tuettava koko yhteisön hyvinvointia. Kahvinviljelyalueilla Pauligilla on omia ohjelmia. Tämä edellyttää raportointia myös ket jun alkupäässä. Tuleva EUlainsäädäntö velvoittaa yrityksiä riittävään huolellisuuteen tuotteen alkuperästä raportoinnissa. On arvioitu, että ilmastonmuutoksen vuoksi vuonna 2050 jopa puolet nykyisistä kah vinviljelyalueista ei enää sovellu kahvin tuotantoon. Säynevirta toivoisi, että myös val tioita saataisiin mukaan jakamaan riski kartoitusten tuloksia tai ilmastoon liit tyvää dataa. Ohjelmien vaikuttavuutta seurataan ulkopuolisen auditoijan avulla. Silloin tällöin puutteita ei pys tytä korjaamaan, jolloin yhteistyö lope tetaan; vuonna 2021 kumppanuuksia päättyi viisitoista. Puheeksi ottamisen kulttuuri on vahvistunut, mikä edesauttaa sitä, että ongelmia ei peitellä vaan niitä pyritään korjaamaan. TIEDON JAKAMINEN AUTTAA Tiedon avoin jakaminen voi säästää ra portointityöstä resursseja yhteisöissä tehtävään konkreettiseen työhön. Auditointeja tehdään vuosittain useita satoja, eikä riskimaista tule meille uutta tavarantoimittajaa ilman läpäistyä auditointia, Jäske kertoo. Seuran nassa varmistetaan Pauligin omien eettis ten periaatteiden täyttyminen ja se, että ohjelmassa toimitaan yhdessä sovitulla tavalla yhteisön hyvinvointia edistäen. – Mistä viljelijät silloin saavat elan tonsa. Paikallisyhteisön osallisuus ja omistajuus on tärkeää. Lisäksi kasvitaudit lisäänty vät, mikä voi johtaa sadon menettämi seen. Tieto hyvistä toimintatavoista liikkuu myös Coffee & Climate organisaation avoimen tieto pankin kautta. l Pauligin ja Pelastakaa Lapset ry:n kouluprojekti Intiassa. Paulig kuuluu kestävää liiketoimintaa edistä vään Amforijärjestöön, jonka yhteis työalustalla on erilaisia työkaluja ja esi merkiksi auditointitietoja
Ne voivat asettaa itse tavoit teensa sekä päättää, mitä toi menpiteitä ne sitoumuksessa raportoivat. Sitten voidaan löytää ratkaisuja, kuinka hävi kin synty estetään, to teaa Mo tiva Oy:n kiertotalouden liike toimintaalueen johtaja Aki Finér. Elintarviketeollisuudessa yritysten raportoimia keinoja olivat tilaustoimitusketjun hallinnan ja tuotantoprosessien kehittäminen sekä tuotannon optimointi. Ensimmäisellä kaudella mu kana oli liikevaihdon määrällä mitaten noin 20 prosenttia elin tarviketeollisuuden yrityksistä. Joissakin yrityksis sä on tehty ulkopuolisen asian tuntijan toteuttamia materiaa likatselmuksia. n Ensimmäisellä kaudella vuonna 2019–2021 mukana oli 17 elintarviketeollisuuden ja kaupan alan yritystä. Materiaalitehokkuussitou mus ohjaa yrityksiä tunnista maan omasta toiminnastaan keskeisiä materiaalitehokkuu den toimenpiteitä sekä tar joaa tavan mitata toimintaa ja tuloksia. n Sitoumuksen osapuolia ovat Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, työja elinkeinoministeriö, maaja metsätalous ministeriö, ympäristöministeriö ja toisella kaudella uutena Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry. n Toisella kaudella vuosina 2022–2026 tavoitteena on nostaa mukana olevien elintarviketeollisuuden yritysten osuus 20 prosentista 40 prosenttiin liikevaihdolla mitaten. Sitoumuksen ensimmäisellä kaudella vuosina 2019–2021 mukana olleet elintarvike ja kaupan alan yritykset vähensi vät ruokahävikkiä lähes 12 mil joonaa kiloa. Hävikin vähentämi nen toi yrityksille säästöjä yh teensä 18 miljoonan euron arvosta. Tähän pyritään ruokahävikin vähentämisen lisäksi nostamalla kierrätysastetta sekä vähentämällä muovin ja pakkausmateriaalien määrää. KU VA : FA ZE R/ PA SI SA LM IN EN. Motivan rooli sitou muksessa on Finérin mukaan toimia eräänlaisena helpdes kinä. 20 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 E lintarvike ja ruoka hävikin vähentäminen on elintarvikealalle paitsi vastuullisuuteen liittyvä kysymys myös tehokas säästö keino. Uuden, 2024 päättyvän kauden kattavuustavoite on 40 prosent tia. – Sillä on suuri merkitys, että ymmärretään hävikin arvo ja ymmärretään ne kohdat, mis tä hävikkiä syntyy. YHDESSÄ TEHOSTAMAAN MATERIAALITEHOKKUUTTA Fazer Leipomoiden Vantaan leipomossa leivän tuotanto linjalla kierrätetään muotista ylijääneet kantit takaisin tuotantoon. Määrä on Finérin mukaan noin 10 prosenttia elintarvike teollisuuden ja päivittäistavara kaupan ruokahävikin kokonais määrästä. SITOUMUS TUO SYSTEMAATTISUUTTA Materiaalitehokkuussitoumus on yrityksille vapaaehtoinen. Elintarvikealan materiaali tehokkuussitoumuksen tulokset näyttävät, että systemaattisen seurannan ja toiminnan kehittä misen avulla hävikin vähentä mistä voi tehostaa, vaikka yri tyksissä olisi jo aiemmin tehty paljon työtä sen eteen. n Vapaaehtoinen järjestelmä, jossa on yleisiä toimialakohtaisia tavoitteita, mutta yritykset asettavat itse omat tavoitteensa. – Tähtäin elintarvike ja ruokahävikin osalta on se, että Tuotanto & Laatu Teema TEKSTI: Anu Susi Ruokahävikki puoliksi vuoteen 2030 mennessä Elintarvikealan yritykset ovat saaneet merkittäviä säästöjä ruokahävikkiä vähentämällä. n Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksen tavoitteena on vähentää elintarvikkeiden tuotannon, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia. Henkilöstöä on koulutettu hävikin juurisyiden tunnistamiseen ja tarkempaan seurantaan
Väärän painoinen, muotoinen tai värinen karkki kelpaa hyvin syötäväksi, vaikka ei täytäkään tiukkoja ulkonäkö vaatimuksia. Fazerilla on innovoitu myös myllyjen aiemmin lämmöntuo tantoon mennyt sivuvirta ra vinnoksi kelpaavaksi tuotteeksi. Menetelmää voi daan myös lisensoida. UUTTA KÄYTTÖÄ SIVUVIRROILLE – Elintarviketeollisuuden luon teeseen kuuluu hävikin synty minen, toteaa Fazerin ravitse mus ja vastuullisuuspäällikkö Sanna-Maria Hongisto. Pelkkä järjestelmällisyys, tietoisuus ja aktiivisuus ei silti riitä, vaan kehitystyön tueksi tarvitaan tekniikkaa. Tuotannossa syntyy sekun daa, joka ei täytä laatuvaati muksia, sekä sivuvirtoja, kuten myllyssä yli jääviä kuoria, le seitä ja akanoita. Osa hukasta voidaan kier rättää suoraan takaisin pro sessiin. Mitä pidempiä linjoja pystytään ajamaan, sen vähemmän hävik kiä syntyy, sanoo Hongisto. Vaasan on laajentamassa toiminta tapaa muihinkin leipätuottei siinsa. Ksylitolista 90 prosenttia me nee vientiin. – Paljon hävikkiä syntyy lajin vaihdoksista tuotanto linjoilla. ARLA PANOSTI MITTAUKSEEN JA SISÄISEEN VIESTINTÄÄN – Ensimmäisellä kaudella ase timme konkreettisia materiaa li ja kustannussäästötavoittei ta. Jos se ei onnistu, jakeet pyritään ohjaamaan rehukäyt töön. VAASAN KEHITTI LEIVÄN TOIMITUSKETJUA Elintarvikealan yrityksissä tär keä keino hävikin vähentämi seksi on yhteistyö toimitusket jun sisällä. Seppänen tunnistaa mate riaalitehokkuustyössä kaksi tasoa: tarvitaan päivittäistä jatkuvaa työtä materiaalitehok kuuden ylläpitämiseksi ja sen rinnalla kehitysprojekteja. Yhtiö aloitti vuonna 2022 ksy litolin valmistuksen kauran kuorista, jotka ovat oman kau ramyllyn tuotannon sivuvirtaa. Materiaalitehokkuuden parantamisella Arla on saanut Seppäsen mukaan merkittä viä kustannussäästöjä, mutta myös hyödynnettyä eri jakeita parem min. Tärkeä tukijalka materiaali tehokkuuden parantamisessa oli Seppäsen mukaan kampan jan rinnalla toteutettu toimin tatavan uudistus leantyyppi seksi. Siihen liittyi esi merkiksi tietoiskuja siitä, mitä jokainen voi tehdä omassa työssään hävikin vähentämi seksi, samoin kuin säännölli sesti seurattavia hävikin mitta reita. Viimeisenä vaihtoehtona on hyödyntää hukka biokaasu laitoksella. Jos syntyvä hävikki voidaan käyttää ihmisravintona, on sen arvo suurempi kuin kierrättä mällä esimerkiksi energiaksi. Arlassa panostettiin paljon sisäiseen viestintään. Sovittiin myös selkeät käytännöt ja toimintamallit epäkohtien korjaamiseksi. Niinpä eri toimialat ja yritykset ovat aset taneet omia välitavoitteita. Tavallisesti tuoretta, pakat tua leipää toimitetaan kaup poihin vain leivontapäivänä, ja ylijäävä leipä luokitellaan hävi kiksi. Toiselle kau delle lähti mukaan koko kon serni. Avainsanat olivat järjestel mällisyys, systemaattisuus sekä leanajattelu, eli hukan mini moiminen. Fazer on tehnyt pitkään yh teistyötä kaupan kanssa, jotta voidaan ennakoida leivän kal taisten tuoretuotteiden kulut tajakysyntää ja tilausmääriä. Fazerilla on kolme liiketoi mintaaluetta: leipomot, ma keiset ja kasvipohjaisista tuot teista tunnettu Fazer Lifestyle Foods. – Prosessiin lisättiin uuden laista mittaustekniikkaa, jonka avulla pystytään ohjaamaan tuotantoa kuten tuotevaihtoja ja pesuja tarkemmin, hän ker too. Uuden toimitustavan säästö potentiaali on yhtiön mukaan 80 000 kiloa leipää vuodessa, ja myös energiaa säästyy. Esimerkiksi leipomoi den tuotantolinjoilla kierräte tään muotista yli jääneet kantit takaisin leipätaikinaan. Kiertotalousajattelun mu kaisesti materiaalin ensisijai nen käyttökohde on ihmisra vinto. Haastetta lisäävät juureen leivotun leivän kaltaiset tuo tantoprosessit, joissa juuren valmistus on aloitettava jo ennen kuin tilausmäärä tiede tään. Tämä tavoite ulottuu yli toi sen sitoumuskauden. Tipat tal teen kampanjan tavoitteena oli nostaa tietoisuutta siitä, että arvokas maitoraakaaine saa taisiin viimeistä pisaraa myö ten käyttöön. Hävikkileipää myydään Vaasanin omissa myymälöissä ja annetaan hyväntekeväisyy teen. Lisäksi tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ruokahävikistä ja materiaalitehokkuudesta niin sisäisesti kuin sidosryhmien kesken, tiivistää Arlan laatu, ympäristö ja työturvallisuus asiantuntija Tuire Seppänen. l Kirjoittaja on maatalousja metsätieteiden lisensiaatti ja freelance-toimittaja.. Yhtiö oli materiaalite hokkuussitoumuksen ensim mäisellä kaudella mukana lei pomoiden osalta. Vastuullinen elintarvike 21 elintarvike ja ruokahävikkiä syntyy 50 prosenttia vähem män vuoteen 2030 mennessä, Finér kertoo. Reseptiä uudistamalla ja uu den leipälinjan avulla leipä py syy tuoreempana pidempään. Makea Moka karkkipusseista on Hongiston mukaan tullut suosittuja. Esimerkiksi leipomoyritys Vaasan on kertonut pienentä vänsä hävikkiä uudistamalla kauratyynyleipien valmistusta ja toimitustapaa, minkä avulla leipää voidaan myydä tuoreena myös leivontapäivää seuraa vana päivänä
Suurempia kap paleita robotti käsittelee yhden kahdessa sekunnissa, muffinsseja ja mutakakkuja ro botit käsittelevät selvästi ripeämmin. MONITOIMISIA KOMPONENTTEJA Boströmin robottisolut on suunnitellut ja toimittanut ylöjärveläinen Robotech Oy. Hän kertoo, että esimerkiksi tarraimien valmistaminen tulostamalla on monin tavoin järkevää, sillä näin osat voidaan suunnitella siten, että niiden irrottami nen puhdistusta varten on helppoa ja nopeaa. Automaatio ja robotisointi on auttanut väkeä viihtymään karsimalla yksitoik koisia työvaiheita ja saamaan enemmän tuotantoa olemassa olevilla työnteki jöillä. Ne voivat olla onttoon rakenteeseen suunniteltuja vahvikkeita ja tukia, mutta erityisesti jäähdytyksen, paineilman ja voitelun tarvitsemia kanavia. 3D-tulostettu tarttuja on helppo suunnitella irrotettavaksi ja puhdistettavaksi. Boström kertoo, että laitteistot toimivat hyvin suuremmillakin nopeuksilla. – Toimittamamme robotit käsittelevät pääosin pakattuja tuotteita. Suuri etu on, että tuloste tuissa komponenteissa toimintoja ja rakenteita voi yhdistää niin, että yksi osa sisältää paitsi rungon, myös saranat, pai nekanavat ja muut tarvittavat yksityis kohdat. Robotisoitu leivontalinja nopeuttaa kääretorttujen käsittelyä E. KU VA : E. Robottien käsittelemien pakkausten ja tuotteiden paino vaihtelee 40 gram masta 400 grammaan. BO ST RÖ M OY KU VA : RO BO TE CH OY Tuotanto & Laatu Teema TEKSTI: Lauri Lehtinen. Viime vuonna hankittu han kittu robotti käsittelee kakkupoh jia ja mutakakkuja, toinen kääretorttuja ja muffinsseja, kertoo toimitusjohtaja Annika Boström. Leipomo toimii Pohjanmaan ranni kolla Lepplaxissa, lähellä Pietarsaarta. Tärkeää on myös se, että materiaalit ovat elintarviketeollisuu teen hyväksyttyjä. – Nykyään kaikissa robotti ja järjes telmätoimituksissamme hyödynnetään 3Dtulostusta. Tulostamisen edut kertautuvat, Tulostetut komponentit tehostavat elintarviketuotannon automaatiota Valmistamisessa ja pakkaamisessa on monia työvaiheita, jotka on järkevää jättää robotin huoleksi. Yritys on toimittanut robotiikkaa monil le Suomen suurille elintarvikeyrityksille käsittelemään muiden muassa juustoja, suklaata, valmisruokaa ja leipomotuot teita. Boström Oy:n tehtaalla. Eräs tulostuksen merkittävimmistä ominaisuuksista liittyy mahdollisuuteen toteuttaa kappaleen sisään sellaisia rakenteita, joiden valmistaminen olisi muuten mahdotonta. 22 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 L eipomo E. Alueella on runsaasti elintarvikealan tuotantoa, joten työvoimasta on pulaa ja hyvistä tekijöistä selkeä kilpailu. Tulostamalla valmistetut tarttujat ja ohjurit nopeuttavat sekä tuotevaihtoja että puhdistusta. Boström Ab:n tehtaalla on kaksi robottia töissä. Tyypillinen työvaihe on esimerkiksi laatikointi, ker too toimitusjohtaja Pasi Kapiainen. Samasta syystä tuotevaihto käy nopeasti, kun robotin tarttuja on alun perin suunniteltu ja toteutettu useiden toimintojen kannalta optimaaliseksi
takia ja valikoima on pienentynyt. Noin puolet vastanneista organisaa tioista oli asettanut tavoitteita hankintojen tai palveluiden hiilijalanjäljen pienen tämiselle, mutta jopa 76 prosenttia ilmoitti, että hiilijalanjälkeä pienen netään ilman asetettuja tavoitteitakin esimerkiksi kasvisruokien reseptiik kaa kehittämällä. KASVISRUOKIEN TARJONTA on lisään tynyt selvästi vuoden 2018 ky selyn tuloksiin verrattuna, ja ruo ka hävikin seurannasta on tullut osa ruokapalveluiden päivittäistä arkea. Yksi selitys kor kealle kotimaisuusasteelle on se, että hankintoja tekevät osaavat käyttää vastuullisuuskriteereitä hankinnoissa. Monet jo käytössä olevat laadut täyttävät Yhdys valtain elintarvike ja lääkeviraston (FDA) vaatimukset, ja uusien vaihtoehtojen määrä kasvaa. MATERIAALIT KEHITTYVÄT Kolmiulotteiseen tulostamiseen soveltu vien materiaalien ja valmistusmenetelmi en valikoima kasvaa koko ajan. J ulkisia ruokapalveluita ja elintarvikehankintoja myllä tään nyt aktiivisesti vastuul lisempaan suuntaan. Ponnistelut aterioiden hiilijalan jäljen pienentämiseksi etenevät. Metallisia kappaleita voi kiillottaa ja lämpökäsitellä, ja muovien ulkopintaa voi viimeistellä erilaisin pinnoittein. Jos tuotantoketjuja saadaan rakennettua ja löydetään ratkaisut hinta ja saatavuushaasteisiin, käyt täjiä näille tuotteille löytyy. Elastisten tulostusmateriaalien myötä voi myös saavuttaa huomattavia etuja. Julkisia elintarvikehankintoja työkseen teke vistä kyselyyn vastaajista 90 prosent tia arvioi lihojen, maitotuotteiden ja kananmunien kotimaisuusasteeksi lähes 90 prosenttia. Vaikka pakolliset kasvisruokapäivät herät tävät säännönmukaisesti kritiikki vyöryn, näyttää hiilijalanjäljen pie nentäminen ja muu vastuullisuuden huomiointi etenevän ruokapalve luissa vauhdilla siitäkin huolimatta, että palveluiden tuottajat painivat hintojen nousun kanssa. Työuraan mahtuu esimerkiksi lukuisia viestinnällisiä ruokahävikkihankkeita, kuten koululaisten Hävikki-battlen kehittäminen ja Hävikkifestarit-tapahtuma. Kentältä on kuulunut, että tarjontaan on tehty muutoksia hintojen nousun Puheenvuoro ELINTARVIKEHANKINNOISSA VASTUULLISUUDEN HUOMIOINTI OSATAAN TEKSTI: asiantuntija Suvi Salmela, Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus KEINO ja Motiva Oy HIILIJALANJÄLKEÄ PIENENNETÄÄN ILMAN ASETETTUJA TAVOITTEITAKIN KU VA : JA RI AA LT O / M OT IV A OY. Vastuullinen elintarvike 23 ja esimerkiksi tarraimien valmistuksessa menetelmä on voittamaton, Kapiainen sanoo. Erityisesti eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta koskevia kriteereitä käyttämällä päädytään useammin kotimaiseen tuotteeseen. Kasviperäisten proteiinien, kuten palkokasvien, sekä kotimaisten järvi ja merikalojen, kuten särjen, muikun ja silakan, hiilijalanjälki on suhteelli sen pieni. Herkästi muotoaan muuttavien pakkaus ten käsittely helpottuu, kun tarttujan pinta mahdollistaa pitävän otteen pie nemmällä puristusvoimalla. Sen johdosta pinta voi daan viimeistellä täysin sileäksi, jolloin hygieniatason saavuttaminen ja säilyttä minen on entistä varmempaa, Järvitalo kertoo. Valmistusmateriaalit kattavat useita muovilaatuja, teräksiä ja titaania, joka on tulostettuna yllättävän edullinen mate riaali. Tammikuun lopussa julkistettiin tuoreimman kyselyn tulokset. Suvi Salmela on työskennellyt koko työuransa erilaisten kestävyyshaasteiden parissa. Julkisissa ruokapalveluissa valmistetaan vuosit tain noin 400 miljoonaa annosta. Kevyemmän tarttujan ansiosta tehtävään voidaan valita numeroa pie nempi robotti. 3D Formtech on Suomen suurin teollis ta, kolmiulotteista tulostusta tekevä yri tys. Kouluruokailussa olisi hyvä lisätä niihin pohjautuvien aterioiden määrää ympäristö ja ravitsemus syistä. KEVEYS TUO NOPEUTTA Robotin työkalun tapaisissa, liikkuvissa kohteissa keveys parantaa liikenopeutta ja tuottavuutta. Kotimaisten kasviproteiinien sekä järvi ja merikalan tuotekehitys ja tuotantoketjut kaipaavat kehittämis tä, jotta tuotteita voitaisiin käyttää ruokapalveluissa. Myös paikoitustarkkuus hyötyy kevyestä komponentista, sillä tarttuja kulkee tyypillisesti liikkeen uloimmalla kaarella, jossa grammojen vaikutus on suurin. JULKISTEN elintarvikehankintojen kotimaisuusastetta ja vastuullisuutta seurataan maa ja metsätalous ministeriön teettämillä kyselyillä. l Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja prosessitekniikan insinööri. – Meille on tulossa myös laitteisto, joka mahdollistaa muovimateriaalien kemial lisen kiillotuksen. Kasviproteiinien kotimaisuusaste on julkisissa ruoka palveluissa vielä harmillisen matala. Ko timaisen kalan käyttöä ja lihan osuut ta on vähennetty ja kalliimpia raaka aineita on korvattu edullisemmilla. Kapiainen kertoo, että tietyissä tapauk sissa säästöä syntyy jo linjan suunnittelu vaiheessa. Tulos tukselle on ominaista joustavuus, eli muutokset valmistuslinjalla voidaan toteuttaa hyvin nopeasti tulostamalla uudet mekaaniset komponentit tuotteen vaihtuessa, sanoo jyväskyläläisen tulos tusyrityksen 3D Formtech Oy:n toimitus johtaja Toni Järvitalo. – Olemme valmistaneet erilaisia auto maation osia, erityisesti tarttujia
Kuinka erottua sortumatta höttöväitteisiin. – YK:n tavoitteet ovat hyvä kartta vastuullisuuden pohdin taan, mutta niitä kaikkia ei tar Tuotanto & Laatu Teema TEKSTI: strategi Marjut Kuula, Luova arvotoimisto Trust Rehti ja rohkea pärjää vastuullisuusviestinnässä Kun kaikki markkinoivat kilvan vastuullisuuttaan, edes merkittävät teot eivät takaa huomiota. EPÄOLENNAINEN Pakkauksen vastuullisuuden kehittäminen on aina hyvä asia, mutta pakkaus on vain osa tuotteen elinkaaren ympäristövaikutuksia. – – Be kinder to our bodies with nature’s tasty fruit.” Yritys perusteli halunneensa kiinnittää huomiota ympäristökysymyksiin ja innostaa ihmisiä tarttumaan toimeen. Toisaalta viestien ei tarvitse olla suureellista julistamista. Käännekohdassa he lauloivat: ”Let’s get fixing up the planet. Luova arvotoimisto Trustin Leena Rahko oli mukana suunnittelemassa Suomen ensimmäistä maitopakkausta, johon on merkitty tuotekohtainen hiilijalanjälki. Esimer kiksi jos kasviproteiinin nos taa sekasyöjille tarkoitettuun ohjeeseen lihan rinnalle, tulee lähettäneeksi terveiset arvo pohjastaan: haluamme norma lisoida vastuullisia valintoja. Animaatiossa hahmot roskasivat maailmaa ja laulunsanojen mukaan herkuttelivat liikaa. – Osuuskunta Maitomaa halusi lisätä ilmastokeskustelun avoimuutta ja antaa tietoa ostopäätöksen hetkelle. 3 .. Mainos sai langettavan päätöksen. PERUSTELE VÄITTÄMÄT Hyvä vastuullisuusviestintä keskittyy tärkeimpiin vaikutuk siin lillukanvarsien sijaan. Vertailukohtaa ei kuitenkaan vielä ole löytynyt muista maitotölkeistä, hän kertoo. Jos vies titään tavoitteista, nimetään mittarit ja aikataulu. Ravitse mus ja terveysväitteiden on oltava aina asetusten mukaisia. Jos terveellisyys on osa liiketoimintastrategiaa, aihees ta voi viestiä sekä kattolupauk sena että tuotetasolla. Näkö kulmia olisi enemmänkin: YK:n kestävän kehityksen tavoitteita on peräti seitsemäntoista. KU VA : M IK KO SE DE RH OL M , LU OV A AR VO TO IM IS TO TR US T EPÄMÄÄRÄINEN Ruotsalainen yritys kertoi käyttävänsä pakkauksiinsa 430 kilometriä vähemmän muovia. Väit teiden on oltava tosia ja ne on perusteltava tarkasti. Siihen nähden muovin vähennys ja kasvi pohjaiset pakkausmateriaalit saavat toisinaan ylenpalttista huomiota. 2 . Olennais ta on selkeyttää omat vahvuu det ja ne kehityskohteet, joihin on voimia tarttua tosissaan, sanoo copywriter Leena Rahko, joka suunnittelee elintarvike brändien vastuullisuusviestin tää Luova arvotoimisto Trus tissa. E lintarvikebrändien vas tuullisuuspuhe painot tuu syystäkin ilmasto vastuuseen tai raaka aineiden alkuperään liittyvään sosiaaliseen vastuuseen. Ydinteema voi liittyä vaikka pa ravitsemukselliseen vastuu seen. 24 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 vitse yrittää haukata. Tunnistatko viherpesun. 1 . Parhaiten voi toimia tavallinen arjen puhe ja palvelu. Kilometri ilmaus oli epämääräinen väite, sillä se ei kerro vähennetyn muovin täsmällistä määrää. HARHAANJOHTAVA Mainosfilmi hyllytettiin Englannissa, sillä se esitti tuotteen ostamisen positiivisesti ympäristöön vaikuttavana tekona
PYSÄYTÄ LUOVUUDELLA Sääntöjä lukiessa koko vastuul lisuusviestintä voi tuntua vai kealta. Entä vertailu – voiko tomaa tin hiilijalanjälkeä havainnol listaa vertaamalla sitä lihan tai saunanlämmityksen hiilikuor maan. Varsinkin vaikuttaja markkinointi keikkuu toisinaan harmaalla alueella. Tärkeän ei tarvitse olla totista. Kun mukaan lisätään lupaukset kompensoinnista tai hiilinega tiivisuudesta, kuluttaja putoaa kärryiltä, Leena Rahko kuvaa. l Laitteet ja ratkaisut hygieeniseen nesteenkäsittelyyn www.thinkflow.fi Lisätietoja: lyyti.in/mediamyyja TULE MEDIAKANAVALLEMME TÖIHIN. Markkinoinnin suunnittelu lähteekin ajatuksesta, että ke tään ei kiinnosta. TYÖPAIKKAILMOITUS Vastuullinen elintarvike 25 Keskuskauppakamarin liike tapalautakunnan tuore suositus markkinoinnin ympäristö väittämistä linjaa, että yleisiä, yksilöimättömiä ja moniselit teisiä väittämiä on vältettävä. Lopuksi on hyvä punnita itse markkinointitoimien vastuulli suus. Venä jän hyökkäyssota muistutti va paan journalismin tärkeydestä, mutta enää harva mainos euro käytetään kotimaiseen mediaan. Brändit viestivät vas tuullisuudestaan somekanavis sa, koska ne tavoittavat kohde ryhmät parhaiten. Lopuksi katseen voi suunna ta markkinointikanaviin. Vastuuta ei voi ulkoistaa vaikuttajille. Ympäristöministe riön ja maa ja metsätalousmi nisteriön laatima opas täsmen tää hiilineutraaliusväittämän edellytyksiä mm. Huomio on ansaittava. Toinen tuore julkaisu opas taa vapaaehtoisten hiilimarkki noiden hyviin käytäntöihin ja päästöihin liittyviin ilmasto väittämiin. Kirjavasti tulkit tavat sanat ”kompensaatio” ja ”hyvitys” neuvotaan hylkää mään. Painopuhe vaatii pohdintaa elintarvikeyri tyksissä, mediassa ja mainos toimistoissa. Yhteistyöt on merkittävä Kilpailu ja ku luttajaviraston ohjeen mukai sesti, ja väittämien tulee olla yhtä pitäviä kuin yrityksen omissa julkaisuissa. Tällaisia ilmaisuja ovat esimer kiksi ”ympäristöystävällinen”, ”hiilineutraali” ja ”fossiili vapaa”. Kunhan väitteen ja perustelun yhteys säilyy kirkkaana, sävy voi olla tunteikas tai hauska. Nurinkuri sesti samojen kanavien oma vastuullisuus herättää monia kysymyksiä. – Tuotteiden hiilijalanjäljet voivat olla eri tavoin laskettuja. Tuore teema markkinoinnin vastuullisuuskeskustelussa on kehopositiivisuus. Viisas varautuu vastuulli suusviestien herättämiin palautteisiin ja kysymyksiin valmiilla vastauspankilla. Tuemmeko keho rauhaa. Miten edistämme ter veyttä ilman negatiivista lei maamista. Jos aihe on mutkikas tai mielipi teitä kuumentava, julkaisu on syytä ajoittaa alkuviikkoon. Vaikeita asioita voi kiteyttää, arkipäiväistää ja tarinallistaa vaikkapa demonstraation tai visualisoinnin avulla. Pääpointit kannattaa konsep toida osaksi jatkuvaa markki nointia, Leena Rahko toteaa. Laadukas vastuullisuus raportti antaa viestien muotoi lulle ja elävöittämiselle luotet tavan pohjan. Työtä ei helpota, että kuluttajien vastuullisuusinto on tutkimuksissa suurta mutta arjessa laimeampaa. Termit ovat hepreaa ja Avainlipun veroista, tunnettua ilmastomerkkiä ei löydy. Mediamyyjä. Kuluttajille ympäristöväit teet ovat hankalia. – Jos raportti vain lisätään verkkoon, osa työstä valuu hukkaan. Näin mylläkkä ei pyöri valtoi menaan viikonloppuna. Tiedotteet ja toimit tajien kontaktoinnit tehdään usein luontevana osana julkis tusta, mutta näkyvyys asiak kaille saattaa jäädä ilmoituksen tai somepostauksen varaan. Mitä yleisempi väite on kyseessä, sitä vaikeampi se on todentaa. kaksoislas kennan osalta. Dataa kannattaa hyödyntää pitkäjänteisesti. Kilpailu ja kuluttaja viraston ohje on tiukka: verrata voi vain samaan tarkoitukseen käytettäviin tuotteisiin
Yritysten talouden tunnuslukuja voi tutkimustulostemme perusteella käyt Tuotanto & Laatu Teema TEKSTI: väitöskirjatutkija Katri Kiviniemi, väitöskirjatutkija Mikko Kosola & professori Janne Lundén, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto • apulaisprofessori Annukka Vainio, Helsingin yliopiston Metsätieteiden osasto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS • tutkimusprofessori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus tää uutena keinona elintarvikevalvonnan entistä tarkemmassa kohdentamisessa. Yksi keino on valvonnan parempi kohdentaminen. Oivatarkastustulos ten lisäksi tutkimuksessa käytetään jul kisia laitosten tilinpäätöstietoja. KU VA : RU OK AV IR AS TO. Tapaus ja kontrolliryhmien talous ja valvontatietoja on vertailtu tilastotie teellisin menetelmin. Tutkimuksen aineisto on koodattu tunnistamattomaksi ja jaettu kahteen luokkaan sen perusteella, onko Oivatarkastuksissa vuosina 20162020 esiintynyt elintarvikelainsäädännön vas taisuuksia (C tai Darvosanoja) vähin tään kahtena vuotena (tapausryhmä) vai onko kyseisiä arvosanoja esiinty nyt vain yhtenä vuotena tai ei ollenkaan (kont rolliryhmä). Lisäksi tutkittiin vaka varaisuutta kuvaavaa varojen suhdetta velkoihin. Yrityksen käyttökate ja maksuvalmius ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä Oiva-tarkastusten tuloksiin. Mikäli kunnallisilla elintarvikevalvojilla olisi alueensa yritysten taloutta kuvaavat tunnusluvut helppokäyttöisessä muo dossa, olisi mahdollista tunnistaa laitok sia, joilla on keskimääräistä suurempi riski epäkohtien esiintymiselle. Hanke jatkuu vuoteen 2024 asti. l Tutkimus on osa Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistä hanketta Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen (RISKIVALVONTA), jota rahoittaa maaja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Valvoja voisi neu voa toimijaa tai puuttua tilanteeseen nykyistä aikaisemmin. Helsingin yliopistossa ja Luonnonvara keskuksessa tutkitaan liha, kala ja mai toalan hyväksyttyjen elintarvikehuoneis tojen (laitosten) taloudellisen tilanteen yhteyttä elintarvikevalvonnan tarkastus ten tuloksiin. Tapausryhmää tarkasteltaessa havait tiin, että current ration kasvaessa toden näköisyys saada kyseisenä vuonna C tai Darvosana Oivatarkastuksessa pieneni merkitsevästi. Laitosten kannatta vuutta kuvaava käyttökate ja maksuval miutta kuvaava current ratio ovat tutki muksen perusteella käyttökelpoisimmat luvut kuvaamaan valvontatulosten ja ta louden yhteyttä. 26 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 V altaosa elintarvikealan toimijoista noudattaa elintarvikesäädöksiä ja korjaa mahdolliset valvonnassa esiin tulevat puutteet. Tutkimus ten mukaan osa elintarvikealan toimi joista kuitenkin rikkoo elintarvikelain säädäntöä toistuvasti. Mitä parempi maksuval mius on, sitä todennäköisempää on, ettei tapauksiin kuuluvalla laitoksella kysei senä vuonna ole C tai Darvosanoja. VALVOJILLE TALOUSTIETOA Kun varat kasvavat suhteessa velkoihin, laitoksilla oli suurempi todennäköisyys kuulua tapausryhmään. Tulos saattaa johtua siitä, että taloudellisesti ja Oivaarvioinneissa hyvin menestyvät yritykset ovat inves toineet vierasta pääomaa käyttäen, jol loin varojen ja velan suhde ei onnistunut erottelemaan tapauksia ja verrokkeja kuten muut talousluvut. Talousluvuista apua valvonnan kohdentamiseen Yrityksen käyttökate ja maksuvalmius ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä Oiva-tarkastusten tuloksiin. Tulosten mukaan käyttökatteen paran tuessa myös todennäköisyys noudattaa lakia paranee. Heikosti kannattavat yri tykset ovat todennäköisemmin tapaus ryhmässä (C tai Darvosanoja vähin tään kahtena vuotena) ja hyvin kannat tavat todennäköisemmin verrokkiryh mässä. Tulos on tilas tollisesti merkitsevä vain heikoimman ja toiseksi heikoimman neljänneksen välillä. Näiden toimijoiden lainsäädännön noudattamisen tasoa on parannettava, jotta elintarviketurvalli suusriskejä voidaan pienentää. Nämä laitokset voisi huomioida val vontasuunnitelmassa. Valvontatarkas tusten suunnittelussa tarvitaan yhä sekä uusia että tuttuja keinoja on lisäksi edel leen tarvetta tutuille keinoille, kuten ris kiluokitusta laitoksen toimintatyypin ja koon mukaan sekä aiempien tarkastus tulosten huomioon ottamista
Vastuullinen elintarvike 27. Haarukassa KOONNUT: Terhi Friman Nykyisen kalastussaaliin fiksumpi hyödyntäminen, kalatalouden järkevöittäminen ja omavaraisuuden nostaminen ovat Hailian johtoajatuksia. MOLT FoodTechin uutuus on camembert -tyylinen White MOLT. Vaihtoehto tonnikalalle Pirkka vege soijarouhe on kasvipohjainen vaihtoehto tonnikalalle. Fazer Leipurit Dumle -keksijauhosekoitus yhdistää herkullisen suklaan ja toffeen, kun taas Fazer Leipurit Marianne -browniejauhosekoitus maistuu tutusti tummalta suklaalta ja piparmintulta. Se sisältää monipuolista tietoa ruuasta ja ruuantuotannosta. Syötävän hyvä orvokki Järvikylä toi markki noille syötävän orvokin, jolla saa raikasta ilmettä juomiin, leivonnaisiin ja kiisseleihin. Aiemmin vain noin kolme prosenttia silakkasaaliista on päätynyt suomalaisten lautasille. White MOLT ei ole juustonkorvike vaan uudenlainen vegaaninen herkkutuote. Vastaavaa tuotetta ei ole säilykehyllyllä ollut aiemmin. Kehittyvä Elintarvike on yhtenä aikakauslehtenä mukana tuomassa ruokatietoa koululaisille: www.medialautanen.fi. Uudet Pirkka vege soijarouheet ovat sellaisenaan käyttövalmiita säilykkeitä, joita voi käyttää tonnikalan tapaan esimerkiksi pizzassa, pastassa, leivän päällä ja salaatissa. Tuote on tulossa kauppoihin maaliskuun aikana. MOLT FoodTech Oy tuo kevään 2023 aikana markkinoille myös vegaanisen levitteen ja pyreen. Materiaali sopii paitsi äidin kielen, myös terveystiedon, kotitalouden ja ympäristöopin tunneille. Hailia tuo Itämeren pikkukalat ruokapöytiin Medialautanen tarjoaa ruokatietoa Aikakausmedian uusi Medialautanen on digitaalinen oppimateriaalisivusto. Hailia Pikkukalanyhtö ja Hailia Pikku kalasuikale ovat uutuustuotteita Itämeren pikkukaloista. Uutuus vastaa suomalaisten toiveisiin: yhä useampi haluaa lisätä kasvisten määrää ruokavaliossaan. Makuvaihtoehtoja on neljä: chili-valkosipuli, tomaatti -basilika, sitruuna-pippuri sekä miedosti maustettu, joka sopii itse maustettavaksi. Medialautanen tarjoaa omat opetusmateriaalit koululaisille eskarista yläkouluun. Hailia hyödyntää uudella tekniikallaan filekokoa pienemmätkin kalat, jotka aiemmin ovat päätyneet lähinnä rehuksi. Sen raaka -aineinaovat auringonkukansiemen, tattari, pellava, härkäpapu, kukkakaali, peruna, palsternakka ja selleri. Orvokkia voi käyttää lehtineen myös salaatin lisukkeena tai koristamaan maukkaat pikku syötävät. Ei juustonkorvike vaan White MOLT Kotileipureille Dumlen ja Mariannen makuja Fazer Leipurit -jauhoseosten valikoima kasvaa kahdella uutuudella
Suurimole kyylikokoiset kuidut voidaan jakaa edel R avintokuidut ovat olennaisia ja välttämättömiä ravinnon aines osia elintarvikkeissa. KU VA : PÄ IV I LA AK SO NE N/ EU RO FI NS IN HI IL IH YD RA AT TI OS AA M IS KE SK US Kaavio oikean ravintokuitumenetelmän valitsemiseksi erityyppisille ravintokuitua sisältäville tuotteille. Lyhenteet: HMWDF = suurimolekyylikoinen kuitujae, LMWDF = pienimolekyylikoinen kuitujae, RS = resistentti tärkkelys (neljä eri muotoa RS1, RS2, RS3, RS4), GOS = galakto-oligosakkaridit, FOS = frukto-oligosakkaridit.. KÄYTETYT ANALYYSIMENETELMÄT Elintarvikkeiden ravintokuitumäärityk siin on käytössä useita menetelmiä. 28 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 kuitupitoisuudesta ja hyödyllisistä ter veysvaikutuksista. Niin sanotuilla Prosky/Leemenetelmillä AOAC 985.29 ja AOAC 991.43 saadaan määritet tyä suurimolekyylikokoiset kuitujakeet, mutta ei nykyiseen ravintokuitumääri telmään kuuluvia pienimolekyylikokoisia kuitukomponentteja. Ne koostu vat pääasiassa sulamattomista hiilihydraateista, joita esiintyy luontai sesti monissa kasviperäisissä tuotteissa, kuten hedelmissä, vihanneksissa ja vil joissa. EUdirektiivin 2008/100/EY mukaan ravintokuidulla tarkoitetaan hiilihyd raattipolymeerejä, joissa on vähintään kolme monomeeristä yksikköä ja jotka eivät sula tai imeydy ihmisen ohutsuo lessa. Ravintokuidut jaetaan kolmeen pääryhmään: suurimolekyylikokoiset kuidut (HMWDF), resistentti tärkkelys (RS, neljä eri muotoa) ja pienimolekyyli kokoiset kuidut (LMWDF). AOAC 991.43me netelmällä suurimolekyylikokoinen Tutkimusmenetelmät TEKSTI: analyysipalvelupäällikkö (kemia), FT Päivi Laakso, Eurofins Scientific Finland Oy Katsaus ravintokuidun määritysmenetelmiin Ravintokuitumääritysmenetelmästä riippuu, saadaanko näytteestä analysoitua suuri molekyylikokoisten kuitujen lisäksi myös resistentit tärkkelysmuodot ja pienimolekyylikokoiset kuitujakeet. Markkinoilla on useita elintar vikkeita, joihin on lisätty ravintokuitua kuten inuliinia ja fruktooligosakkari deja (FOS), polydekstroosia tai galakto oligosakkarideja (GOS), ja joiden mark kinoinnissa käytetään väitteitä ravinto leen liukenemattomaan ja vesiliukoiseen geeliytyvään osaan
Lisää tutkimusdataa vaikutusmekanismeista kuitenkin tarvitaan. kuitu jae saadaan eroteltua vesiliukoiseen ja liukenemattomaan osaan. l Kirjoitus perustuu Eurofinsin hiilihydraattiosaamiskeskuksesta saatuun materiaaliin ja on päivitystä Päivi Laakson Kehittyvä Elintarvike -lehteen kirjoittamaan artikkeliin (4/2013). Kun vehnäjauhoa käytetään ruuanval mistuksessa, osa resistentistä tärkkelyk sestä muuttuu kypsennyksessä imeyty vään muotoon, eikä tule enää analysoi duksi kokonaisravintokuituna.. Nämä klas siset menetelmät ovat edelleen käyttö kelpoisia, jos tuotteessa ei ole pieni molekyylikokoisia kuitujakeita lainkaan. KUITUTYYPPEJÄ on hyvin paljon erilaisia. Katsauksen mukaan eri kuitujen vaikutuksista ei tiedetä vielä tarpeeksi. Alfa amylaasi ja amylogalaktosidaasientsyy mien määriä on lisätty, jotta imeytyvä tärkkelys pilkkoutuu täydellisesti eikä siitä enää muodostu resistenttiä malto dekstriiniä, joka muodostuessaan tulee virheellisesti analysoitua kokonaisravin tokuiduksi. AOAC 2009.01 ja 2011.25 menetelmät – ja pian myös AOAC 2017.16 – mainitaan Codex Ali mentarius Type I referenssimenetel minä ravintokuidun määrittämiseksi (Recommended Methods of Analysis and Sampling CXS 2341999). Niissä tärkkelyksen inkubointiaikaa on lyhennetty 16 tunnis ta neljään tuntiin vastaamaan paremmin ohutsuolen fysiologisia olosuhteita. Kysymys on todennäköisesti monimutkaisista vuorovaikutussuhteista kuitujen, niitä hyödyntävien suolistomikrobien ja immuunijärjestelmän välillä. Vastuullinen elintarvike 29 Ravintokuitutuloksia vertailtaessa tu lisi aina tietää ja ilmoittaa, mitä mene telmää on käytetty. Allergy-lehdessä julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan on kiistatonta, että ravintokuidut ovat suolistoterveydelle tärkeitä, ja kun kuitujen määrä ruokavaliossa on vähentynyt, on myös allergiaja yliherkkyysoireilu kasvanut. Kun vaaditaan suurinta tarkkuutta, nautintavalmiille elintarvikkeille (ready toeat) suositellaan useimmiten AOAC 2017.16 tai 2022.01menetelmiä. TUNNISTETUT PUUTTEET Menetelmät AOAC 2017.16 ja 2022.01 tulevat pääosin korvaamaan menetel mät AOAC 2009.01 ja 2011.25, joissa on todettu puutteita. Näi den kuitujakeiden yhteenlaskettu määrä on ravintokuidun kokonaispitoisuus. On epätodennäköistä, että yksi kuitu tyyppi voisi tuottaa kaikki toivotut terveysvaikutukset, joten tarvitaan lisää tietoa erilaisten kuitutyyppien ominaisuuksista, tutkijat tähdentävät. Katsauksen mukaan myös ravintokuitujen vähäisen saannin ja allergioiden lisääntymisen välisestä mekanismista tarvitaan lisää tietoa. Ravintokuiduilla voi olla suoria tai epäsuoria yhteyksiä myös vastustuskykyyn suolistobakteerien aineenvaihduntatuotteiden kautta, mutta vaikutusmekanismeista tiedetään vielä liian vähän. Lisäksi pienimolekyylikokoisten kuitujakeiden kromatografista erottumista on paran nettu korvaamalla Waters Sugar-Pak kolonni TOSOH TSKgel G2500PWXL geelipermeaatiokolonneilla. Tämän hetken tiedon valossa suositeltavinta on syödä monipuolisesti kasvipohjaisia ruokia: American Gut -tutkimushankkeessa selvisi, että eniten hyödyllisiä suolistobakteereita oli henkilöillä, joiden ruokavaliossa oli viikoittain yli kolmeakymmentä erilaista kasviperäistä raaka-ainetta. Uudemmilla menetelmillä AOAC 2009.01, 2011.25, 2017.16 ja 2022.01 saa daan analysoitua suurimolekyylikokois ten kuitujen lisäksi myös resistentit tärkkelysmuodot tietyin rajoituksin sekä pienimolekyylikokoiset kuitujakeet. Kun elintarviketta ei ole tarkoitettu syötä väksi sellaisenaan, soveltuvan ravinto kuitumenetelmän valintaa on syytä poh tia tarkemmin. Monipuolisesti kasviksia sisältävä ruokavalio takaa myös kuidun saannin. Näissä olosuhteissa menetelmillä AOAC 2017.16 ja 2022.01 saadaan myös resistentin tärkkelyksen RS1 ja RS2 muo dot analysoitua, mikä ei ole mahdollista menetelmillä 2009.01 ja 2011.25. Erilaiset kuidut vaikuttavat suoliston mikrobeihin eri tavoin, ja myös ihmisyksilöiden välinen vaihtelu tässä on suurta. Menetelmillä AOAC 2011.25 ja 2022.01 suurimolekyylikoiset kuidut saadaan jaettua liukenemattomaan ja vesiliukoi seen osaan. TEKSTI: Elina Teerijoki Kuitujen täsmätutkimusta kaivataan lisää KU VA : UN SP LA SH AOAC 2017.16 ja 2022.01 -menetelmillä kokonaisravintokuitutulokseen, ja siten esimerkiksi vehnäjauhon ravintokuitu pitoisuus voi hyvinkin olla 30 prosenttia. Jotta kuiduista saataisiin optimaalisesti hyötyjä, tutkimustietoa kaivataan lisää. Resistentin tärkkelyk sen kaikki muodot sisältyvät uusimmilla K iinnostus kuituja ja niiden terveysvaikutuksia kohtaan on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Katsauksessa perehdyttiin vuosina 2015–2020 tieteellisissä lehdissä julkaistuihin kuitututkimuksiin. Katsauksen kirjoittajat arvioivat, että tutkimustiedon lisääntyessä kuituja voidaan jatkossa käyttää täsmällisesti tiettyjen terveysvaikutusten saamiseksi
Erilaisiin tuotantoprosesseihin sopivien raaka aineerien tunnistaminen ja valinta on noussut yhä tärkeämmäksi loppu tuotteen laadun takaamiseksi. KOSTEAT TUOTTEET JA LEIVONTAOMINAISUUDET Kaurapohjainen maidonkorvike oli hankkeessa kosteana elintarvikemallina. KU VA : HE LS IN GI N YL IO PI ST O KU VA : VT T. Tiede & Tutkimus TEKSTI: erikoistutkija Ulla Holopainen-Mantila ja tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund, VTT Kuva 1. 2,3,4 Ruokatuotteiden osalta keskityttiin leivontaan, ekstruusioon ja juomien tutkimiseen hiutaleita unohtamatta. Tarvittavien näytteiden aikaansaamisek si tuotettiin kauramyllytuotteita 30:stä 1000 kg:n kauraerästä. Maailman ensimmäinen laatumittaristo elintarvikekauralle OatHow-tutkimushankkeessa kehitetty mittaristo helpottaa kauran hyödyntämistä elintarvikeprosesseissa. 30 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 K aura on yksi globaalisti merkittä vistä raakaaineista, jota voidaan hyödyntää uusien kasviperäisten ruokien valmistamisessa, koska kaura on ravitsemuksellisesti erinomais ta ja sen makuprofiili soveltuu monen laisiin tuotteisiin. Kauran käyttö elintarvikkeissa on monipuolistunut nopeasti. 1 Tulosten perusteella kauran myllyprosessilla on merkittävä vaikutus kauran fysikaaliskemiallisiin ominai suuksiin, erityisesti ravintokuituun, tärkkelykseen ja näiden ominaisuuk siin. Vähiten stabiili (vasemmalla) ja stabiilein (oikealla) kaurapohjainen maidonkorvike 14 vuorokauden säilytyksen jälkeen. Tuotantoketjun eri vaiheista analy soitiin lukuisia kauraraakaaineiden ja lopputuotteiden fysikaaliskemiallisia, aistinvaraisia ja funktionaalisia ominai suuksia niiden vaihtelun kuvaamiseksi. Tähän tarpeeseen pyrittiin vastaamaan VTT:n koor dinoimassa OatHowtutkimus hankkeessa. Kauraa tutkittiin niin jyvinä, suu rimoina, hiutaleina kuin jauhoinakin, ja niistä valmistettiin myös mallituotteita. Kauraerien välillä havaittiin merkittä viä eroja. Kauraleivät, joilla oli korkein (vasemmalla) ja matalin (oikealla) ominaistilavuus. Kuva 3. PERUSTEELLISTA KAURATUTKIMUSTA OatHowprojekti kattoi laajasti koko kauraelintarvikkeiden tuotantoketjun kauranjyvistä erilaisiin kauralopputuot teisiin. OatHowprojektissa kehitettiin ja tut kittiin kuusi kauraruokamallia, jotka edustavat kosteita, puolikosteita ja kuivia tuoteryhmiä. KU VA : VT T Kuva 2. Kauraproteiinista entsymaattisen muokkauksen avulla valmistettu liha-analogi. Elintarvikemallit paljastivat hyvin kauran eri komponent tien kuten tärkkelyksen ja proteiinin käyttäytymisen elintarvikkeiden valmis tuksen aikana ja sen, miten komponentit vaikuttivat lopputuotteiden teknologi seen ja aistinvaraiseen laatuun
Lisäksi kehitettiin metodologinen perusta ja testattiin menetelmä parametrien ennustamiselle. Kauran koostumus vaikutti huomattavasti kaurapohjaisen maidon korvikkeen lopullisiin ominaisuuksiin. Proteiiniglutaminaasi ja trans glutaminaasikäsittely paransi lämpökäsi tellyn kauraproteiinikonsentraatin gee liytymistä ja fibrillirakenteen muodostu mista ekstruusiossa (Kuva 1). l VIITTEET: 1 Jokinen I ym. 6 Kuivaekstruusiolla tuotetun aamiais murotyyppisen elintarvikemallin tulok set olivat odotusten mukaiset. 2022. Seuraava vaihe on OatHow-projektissa tunnistettujen alustavien laatuindikaattorien kehitys ja validointi yrityskohtaisesti. 2022. €. Myös kaurajauhojen pieni mediaanipartikkelikoko ja korkea rasvapitoisuus liittyivät hyvään leivonta tulokseen. LWT 171:114137. doi.org/10.1016/j.lwt.2022.114137 5 Sammalisto S ym. doi.org/10.1016/J.LWT.2023.114457 OATHOW-tutkimushankkeessa kehitetty maailman ensimmäinen koneoppimiseen perustuva kauran laatumittaristo mahdollistaa kauran laadun ja prosessikäyttäytymisen ennustamisen jo jyvistä tai jauhoista. Foods 10(7):1552. Taikinantuloksen optimoinnin havait tiin olevan tärkeä laatutekijä täysjyvä kauran leivonnassa. doi.org/10.1016/j.lwt.2021.113035 7 Nikinmaa M ym. Foods 10(10):2461. Laatumittaristolla ennustettavampia prosesseja n OatHow Co-Innovation -tutkimushanke toteutettiin vuosina 2019–2021 osana Business Finlandin Food From Finland 2.0 -rahoitusohjelmaa. 5 TEKSTUROIDUT KAURATUOTTEET Märkäekstruusiolla tuotetuista lihaana logeista tutkittiin kauraproteiinikonsent raattien entsymaattista muokkaamista niiden prosessikäyttäytymisen paranta miseksi. n Mukana oli neljä tutkimusosapuolta: VTT (Emilia Nordlund, projektin vastuullinen johtaja), Helsingin yliopisto (Vieno Piironen), Luke (Veli Hietaniemi) ja Turun yliopisto (Kaisa Linderborg). 2022. 2023. Toisena kosteana elintarvikemallina oli kaurapohjainen jogurtinkorvike, josta tärkein havainto oli, että kaurapohja hap pamoitui suhteellisen hitaasti perintei seen jogurttiprosessiin verrattuna. 2021 Baking quality assessment of twenty whole grain oat cultivar samples. 2021. Wholegrain oat quality indicators for production of extruded snacks. Kauraleivonnassa ruokamalli oli 100 % täysjyväkauraleipä. Enzymatic modification of oat protein concentrate with transand protein-glutaminase for increased fibrous structure formation during high-moisture extrusion processing. LWT 163:113595. Taikinatulokset opti moitiin koeleivonnalla ennen leivonta kokeita, ja suurimmalla osalla kauranäyt teistä oli hyvät leivontaominaisuudet. Kaurahiutaleiden fysikaaliset ominai suudet osoittivat vaihtelua esimerkiksi veden imeytymisessä tai hiutaleiden pak suudessa ja ominaispainossa. Kauran kuivaekstru daattien aistinvaraiset ominaisuudet erosi vat pääasiassa tekstuurissa (rapeus ja kovuus) ja ulkonäössä (väri ja paksuus). The role of hydrothermal treatment (steaming and tempering) parameters on oat groat, flake and flour properties. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 2 milj. Laatumittaristo luotiin kokoamalla kauraraaka-aineista ja niiden eri prosessointivaiheista kerätty mittausdata ja analysoimalla mitattujen parametrien keskinäisten riippuvuuksia. doi.org/10.1016/J.FOODCHEM.2022.134902 4 Sammalisto S ym. Korrelaatioanalyysi osoitti, että kaura näytteiden kemiallisella koostumuksella oli vaikutusta kuivaaine ja proteiini saantoihin. Tämä mahdollistaa kustannustehokkaamman raaka-ainevalintaprosessin ja tasalaatuisen tuotantoprosessin varmistamisen. doi.org/10.3390/foods10071552 2 Jokinen I ym. Variation in the physical properties of oat groats, flakes and oat flake flour – Processability of thirty pure cultivar oat batches from Finland. Leivontaominaisuudet kuitenkin vaihte livat näytteiden välillä, ja suurin vaihtelu havaittiin taikinan konsistensseissa ja leivän sisuksen ominaisuuksissa (Kuva 2). Predicting the properties of industrially produced oat flours by the characteristics of native oat grains or non-heat-treated groats. Kerättyä dataa voidaan pitää välttämättömänä rakennuspalikkana tulevaisuuden koneoppimiseen perustuville kauran laadun indikaattoreille. Food Chemistry 405:134902. Arvioitujen ekstrudaattien välillä ei havaittu eroa maussa tai aromissa. Viskositee tinmuodostusominaisuuksien erot korre loivat tärkkelys ja ravintokuituominai suuksien kanssa. OatHow-projektissa pystyttiin tunnistamaan kauran eri käsittelyvaiheiden kohdeparametrit, jotka voidaan ennustaa aikaisemmista prosessivaiheista mitatuilla tiedoilla. doi.org/10.1016/J.LWT.2022.113595 3 Jokinen I ym. Tulosten perusteella hyperspektrikuvantaminen mahdollistaisi useiden kauran laatuparametrien ennustamisen, joita ei voida mitata tällä hetkellä kaupallisesti saatavilla olevilla kalibraatioilla. Tulokset osoittivat, että kauranjyvien ja kaurajauhojen hyperspektrikuvantamisen avulla voidaan ennustaa useita seuraavien prosessivaiheiden parametreja ja näin tunnistaa eri ruokaprosesseihin kuten esimerkiksi juomiin tai kuivaekstruusioon soveltuvia kauraeriä. OATHOW – UUSIA LAATUINDIKAATTOREITA JA TEKNOLOGIOITA KAURALLE. n OatHow-hankekonsortioon kuuluivat lisäksi 13 yritystä: Avena, Boreal Kasvinjalostus, Fazer, Helsingin Mylly, Kinnusen Mylly, Lantmännen Agro, Myllyn Paras, Plantanova, Polar Glucan, Raisio, Vaasan, Valio, Viking Malt. doi.org/10.3390/foods10102461 6 Pöri P ym. 7 Enemmän tärkkelystä ja vähemmän rasvaa, proteii nia ja ravintokuitua sisältävät kaurajau hot saivat aikaan huomattavasti parem man rakenteen. Ennustettavuutta selvitettiin erityisesti kuorellisista jyvistä ja kaurajauhoista peräisin olevista hyperspektritiedoista. LWT 174:114457. LWT 156:113035. 2023. Variability of carbohydrate composition and pasting properties of oat flakes and oat flours produced by industrial oat milling process – Comparison to non-heat-treated oat flours. Vastuullinen elintarvike 31 Kauraraakaaineen havaittiin vaikuttavan maidonsaantoon, proteiinipitoisuuteen, pelkistävien sokerien määrään, partikke likokoon ja kolloidiseen stabiilisuuteen (Kuva 3)
Näytteiden miellyttävyys vahvistui, kun maitopohjaisen jogurtin osuus näyt teessä kasvoi. Nuorimmat kuluttajat pitivät kasvi pohjaisista jogurteista enemmän kuin yli 30vuotiaat kuluttajat. Kuluttajat maistoivat jogurtteja, joissa kasvi ja maitopohjaista jogurttia sekoitettiin eri suhteissa. Näytteitä arvioi yhteensä 294 vapaaehtoista. KASVIPOHJAISILTA ODOTETTIIN VÄHEMMÄN Suomalaisista kuluttajista merkittävä osa (92 %) oli kokeillut kasvipohjaisia jogurt teja ennen tutkimusta, kun taas amerik kalaisista aiemmin kokeilleita oli noin kolmasosa (34 %). Kun kasvipohjaiseen jogurttiin lisättiin vanil ja tai sitruunaaromia eri suhteissa, sen koettu makeus vahvistui, mutta aromi itsessään tai näytteen koettu makeus ei vaikuttanut koettuun suutuntumaan. Samat kuluttajat pitivät myös kasvipoh jaista jogurteista enemmän kuin kulutta jat, jotka kokivat, ettei ympäristöystäväl lisyys ole tärkeä ruokavalintoja ohjaava tekijä. Väitöstutkimuksessa kuluttajaraati ja ammattilaisraati ver tailivat erilaisia jogurttinäytteitä niiden aisti ominaisuuksien perusteella. Osa sokkona arvioiduista kasvipohjai sista jogurteista koettiin yhtä paksuiksi ja kermaisiksi sekä yhtä miellyttäviksi suutuntuman osalta kuin maitopohjaiset jogurtit. Toisaalta näyte, joka sisäl si yhtä paljon maito ja kasvipohjaista jo gurttia ja joka tarjoiltiin kasvipohjaisena jogurttina, oli pidetympi kuin sama näyte, kun sen kerrottiin olevan maitopohjainen. KU VA : JA QU EL IN E PE LZ ER /U NS PL AS H n Tutkimuksen päärahoittajana oli Valio, joka tarjosi myös raaka-aineet ja näytteet. Kermaisuus koettiin eri tavalla eri maissa, mikä to dennäköisesti johtui englannin ja suo menkielisten termien ja jogurttimarkki noiden eroista. Aikaisempi käyttökokemus ei vaikut tanut tuotteista pitämiseen. Kasvi pohjaisissa jogurteissa paksu, kermai nen, ohut ja vetinen suutuntuma olivat vahvasti yhteydessä tasaiseen leikkaus nopeuteen ja viskositeettiin. l ETM Maija Greis väitteli 17.2.2023 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Plant-based yogurts: texture perception and consumer responses”. Asennemittarit paljastivat, että erityisesti nuoret kulut tajat kokivat ympäristöystävällisyyden ohjaavan voimakkaasti ruokavalintoja. Kuluttajat arvioivat näytteiden miel lyttävyyttä, erityisesti rakenneominai suuksien hallitsevuutta ja sopivuutta, koulutettu raati niiden voimakkuutta. Kasvipohjaisten jogurttien rakenne, suutuntuma ja kuluttajanäkemykset 32 Kehittyvä Elintarvike 1/2023. osoittivat kuitenkin, että kasvi ja maito pohjaisten jogurttien välillä oli merkittä viä eroja virtauskäyrissä, minkä todettiin johtuvat jogurttien erilaisista proteiini ja hiilihydraattikoostumuksista. Tuotteista annetut tiedot eivät vaikuttaneet kuluttajien rakenne kokemukseen. K asvipohjaisten jogurttien aisti ominaisuudet eroavat maito pohjaisten tuotteiden vastaa vista. Muita rahoittajia olivat Elintarvikkeiden tutkimussäätiö, SuomiAmerikka Yhdistysten liitto (SAM), Suomalainen Konkordia -liitto sekä Helsingin yliopiston ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelma. Lisäksi kuluttajien ruokailutottumuk sia ja asenteita mitattiin. n Suomessa valmistettuja kasvija maitopohjaisia jogurttinäytteitä tutkittiin aistilaboratoriossa Helsin gissä, Turun yliopiston Flavoria-tutkimuslaboratoriossa sekä Yhdysvalloissa University of Massachusetts Amherstissä. Tulos kertoo erilaisista odotuksista mai to ja kasvipohjaisia jogurtteja kohtaan. Instrumentaaliset mittaukset Tiede & Tutkimus TEKSTI: väitöskirjatutkija Maija Greis, Helsingin yliopisto Kuluttajat odottavat maitoja kasvipohjaisilta jogurteilta osittain eri asioita, mikä vaikuttaa kuluttajakokemukseen. Näytteiden visko siteettia, virtausominaisuuksia ja kemial lisia ominaisuuksia mitattiin myös instrumentaalisesti, ja tuloksia verrattiin aistinvaraisesti arvioituihin ominaisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi vanilja vahvistaa koettua makeutta ja toisaalta, että koettu makeus voi vahvistaa paksua suutuntumaa. Sekä kasviettä maitopohjaiset jogurtit ovat suosittuja aamiaistuotteita. Tuote informaation vaikutusta aistittavaan laa tuun selvitettiin tarjoamalla sekoitet tuja jogurtteja kuluttajille eri tuote nimillä: kasvipohjaisina ja maito pohjaisina jogurtteina
Mutta oletan, että värit … ovat niitä synteettisiä värejä.” Toisin sanoen: mitä vähemmän pak kauksessa on käytetty väriainetta, sitä eko logisempana kuluttajat sen kokevat. Synteettistä sinis tä väriainetta käytetään laajalti elintarvi keteollisuudessa huolimatta sen kieltei sistä vaikutuksista ihmisen terveydelle 3 . 38(6), 642–649. Tutkimukset osoittavat, että pakkaus värit ovat tärkeitä kuluttajille. Käytössä olevat pakkaus värit ovat pääosin synteettisiä, ja niiden valmistus tuottaa kasvihuonekaasuja ja haitallisia kemikaaleja. biocolour.fi VIITTEET: 1 Magnier ym. 2017. Int J Consum Stud. 2014. Kuluttajat kokevat myös niin sanotut maan värit (earth colors, beige, ruskea) ympäristöystävällisinä pakkausväreinä 2 . Synteettinen värimaailma on korvautumassa luonnonväreillä ja syn teettisen biologian tuomilla uusilla rat kaisuilla, kuten mikrobeista ja sienistä saatavilla väriaineilla. Ympäristövastuullisuutta viestivän vihreän värin rinnalla kuluttajat arvioi vat ruokapakkauksen ekologisuutta myös värin materiaalisten ominaisuuk sien perusteella. Kuluttajat kuitenkin pohtivat monipuolisemmin kestävyysviestejä. Vastuullinen elintarvike 33 R uuan hankkiminen ja syöminen tuottavat pakkausjätettä ja jossain määrin aina myös ruokahävikkiä. Vihreää väriä pidetään ja käy tetään pakkauksissa kestävyyden symbo lina 1 . Värin materiaaliset ominaisuudet kuten värin määrä pakkauksessa on vihje kuluttajalle. RUOKAVÄRIEN TULEVAISUUS Öljypohjainen fossiilitalous on väisty mässä, mikä merkitsee muutoksia värien teolliselle käytölle ruuassa ja ruokapak kauksissa. KU VA : RE BL EA TS Ruokapakkausten kestävyys – vihreät viestit ja väriaineet Tiede & Tutkimus TEKSTI: Biovärit-hankkeen kulutustutkija, professori Minna Autio, Helsingin yliopisto Vihreä väri pakkauksissa viestii kuluttajille tuotteen ekologisuudesta. tekstiilit) kompostoinnin sijaan. l Biovärit – väripaletti biopohjaisille väriaineille ja pigmenteille (2019–2025) on tutkimuskonsortio, jossa kehitetään uusia menetelmiä bioväriaineiden tuotantoon ja käyttöön. Kauppaym päristössä kuluttajat etsivät ja hankkivat tuotteita pakkauksen visuaalisen ilmeen perusteella. muovi, pahvi), koon ja brändin mukaan. Kulut tajat osaavat kuitenkin nimetä luonnon värien lähteitä, kuten sipuli, punajuuri ja kurkuma. Consumer understanding, perceptions and behaviours with regard to environmentally friendly packaging in a developing nation. Fazerin sininen suklaa tai Elovenatuotteiden pakkaukset tunniste taan helposti, ja kuluttaja voi myös visua lisoida mielessään pakkaukset niitä näke mättä. KESTÄMÄTTÖMÄT ÖLJYPOHJAISET VÄRIT Väriaineet valmistetaan raakaöljystä pet rokemiallisesti. Kuluttajat tunnistavat ruokapak kaukset värien, materiaalien (mm. 30, 735–751. Sci. kananmunapakkaus). Packag. Technol. Myös kartonki materiaalina viestii eko logisuutta, etenkin jos siinä on käytetty vain vähän tai ei lainkaan painovärejä (esim. How do packaging material, colour and environmental claim influence package, brand and product evaluations. 3 Landim Neves ym. Natural blue food colorants: Consumer acceptance, current alternatives, trends, challenges, and future strategies. Varsinaisissa ruokatuotteissa luonnon väriaineita käytetään yhä enemmän, mut ta ruokapakkauksissa synteettiset väri aineet ovat yhä vallitsevia. Myös käsityöläisyys ja perinteet liitetään usein luonnonväreihin. Trends Food Sci Technol. Myös elintarvike teollisuuden sivuvirtoja, kuten sipulin ja punajuuren kuoria voitaisiin jatkojalos taa väriaineiksi kulutustuotteisiin (mm. Synteet tiset väriaineet puolestaan yhdistetään kemianteollisuuteen ja myrkyllisyyteen sekä värien voimakkuuteen, kirkkauteen ja keinotekoisuuteen. 2 Scott ym. 2021. Pakkausmateriaali viestii ekologisuutta, jos siinä on käytetty vähän tai ei lainkaan painovärejä.. Kuluttajat eivät ole tietoisia värien ym päristö ja ilmastovaikutuksista. Etenkin brändien tunnistettavia värejä pidetään keskeisenä tapana sitouttaa kuluttaja tuotteeseen. 112, 163–173. Kuluttaja pohtii: ”Semmoinen vaikka läpinäkyvä pakkaus, niin se ei haittaa, vaan se on ennemmin minulle ehkä semmoinen myyntivaltti
– Pakkausjätteiden keräyk sen ja kierrätyksen kustannuk set tuottajavastuullisille yrityk sille kaksinkertaistuvat, Eija Jokela sanoo. Asetuksella puututaan entistä tiukemmin muun muassa tuotesuunnit teluun, uudelleenkäytettä vyyteen, ylipakkaamiseen ja kierrätysmate riaalien käytön edistämiseen. Jatkossa pakkaustuottajien on vastattava myös osasta koti talouksien kiinteistökeräyksen kustannuksia. Tonnikohtaisen maksun suu ruutta ei vielä tiedetä, sillä tark koja tietoja SUPtuotteiden määristä ei ole. 34 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 A lkanut vuosi tuo muu toksia pakkausten tuot tajavastuuseen. Tämä helpotus on poistumassa vuoden 2024 alussa. l Kun jätteiden kiinteistökeräys laajenee, sillä on vaikutusta myös pakkausten tuottajan maksuihin. Tällä hetkellä asuinkiinteistökeräyksen kuluista vastaavat kunnat. Lainsäädäntö TEKSTI: Elina Teerijoki SUP-sääntely tulee muun kierrätyksen rinnalle SUP-sääntely liittyy tuottajien kustannusvastuuseen roskaantumisesta. Pientuottajilla on jatkossakin kevennetty raportointimenet tely. Ensimmäinen SUPtuotteiden raportointiajankohta on vuoden 2024 alussa, ja se koskee vuonna 2023 markkinoille saatettuja määriä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kerättävän pakkausjätteen määrän vastaavaa kasvua, sillä 20 prosenttia suurimmista yri tyksistä tuottaa noin 80 pro senttia kaikista pakkauksista. Vähintään viiden asunnon kiinteistöjä on Suomessa yli 75 000. KUSTANNUKSIA MYÖS TUOTTAJILLE Kolmasosa kaikesta pakkausjät teestä on kuluttajapakkauksia. – Yritysten on hyvä seurata ehdotuksen käsittelyä, sillä ehdotus pitää sisällään erityi sen paljon pakkausten valmis tajia ja pakkaajia sekä maa hantuojia koskevaa sääntelyä. Lisätietoa SUP-tuotteista, sääntelystä ja raportoinnista pakkaustuottajayhteisöjen ja Rinki Oy:n kokoamasta SUP-tietopankista rinkiin.fi/yrityksille/sup-tietopankki. Pakkausten kiinteistökeräys laajenee 1.7.2023 alkaen, kun kartonki, lasi, metalli ja muovipakkausten keräys kai kista vähintään viiden asunnon taloyhtiöistä alkaa. KU VA : SU OM EN PA KK AU ST UO TT AJ AT . Eija Jokela kertoo, että liikevaihtorajan poistuminen tuo mukaan 25 000–30 000 uutta tuottajaa nykyisten 4 600:n lisäksi. Esimerkiksi vuoden 2024 kesällä voimaantuleva juomapakkausten korkkien kiinnipysymisen vaati mus muuttaa korkillisten neste kartonkipakkausten lajitteluoh jetta siten, että kierrätettäessä korkkia ei tarvitse enää irrottaa. Euroopan komission ehdotus uudeksi pakkaus ja pakkaus jäteasetukseksi (PPWR) annet tiin 30.11.2022. Kiinteistökeräys on niiden tär keä talteenottokanava: esimer kiksi kierrätettävistä kartonki pakkauksista kaksi kolmasosaa kerätään kiinteistöissä. Pakkausten tuottajavastuu laajenee ja kallistuu SUP-direktiivin voimaantulo ja kiinteistökeräyksen laajeneminen tuovat lisäkustannuksia tuottajille. Suomessa ne tuottajat, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa, eivät ole kuuluneet pak kausten tuottajavastuun piiriin. Tuoteryhmät ovat SUP-elintarvikepakkaukset, joustavasta materiaalista valmistetut SUP-kääreet ja annospakkaukset, SUP-juomapakkaukset korkkeineen, SUP-juomamukit kansineen ja kevyet muoviset kantokassit. Kehityspäällik kö Eija Jokela Suomen Pakkaus tuottajat Oy:sta arvioi, että SUPtuotteiden määrä asettuu noin kymmenen prosentin tun tumaan kaikesta kerättävästä pakkausjätteestä. Suomessa tietoa on saatavilla ympäristöministeriöstä, Jokela sanoo. Poikkeus on SUPsääntely, joka velvoittaa kaiken kokoisia yrityksiä samalla tavalla. SUPsäännellyille tuotteille asetetaan normaalin kierrätys maksun lisäksi SUPmaksu, joka tulee maksettavaksi ensimmäi sen kerran vuonna 2024. Euroo pan komission valmis telema SUPdirektiivi astui voimaan vuoden 2023 alussa. Kesällä 2023 taas jätteiden kiin teistökeräys laajenee, mikä vai kuttaa myös tuottajavastuuseen. SUPsääntely vaikuttaa myös pakkausten lajitteluohjeisiin. Pakkaustietojen raportoin tia varten yrityksillä on oltava tiedot pakkausmateriaalin pää materiaalista, painosta sekä pakkauksen mahdollisesti pää materiaalin lisäksi sisältämät muut materiaalit, mikäli niitä on yli viisi prosenttia pakkauk sen painosta. Pakkaustiedot raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Rinki Oy:n pakkaus tietojen ilmoituslomakkeella. Tuottajan on siis kerät tävä tuoteryhmäkohtaista tietoa SUPsääntelyn piiriin kuuluvis ta tuotteistaan jo vuoden 2023 alusta. Vuoden 2024 alusta tulee käyt töön myös erillinen SUPtieto jen ilmoituslomake. PIENETKIN YRITYKSET MUKAAN Maksujen nousua kompensoi pienten tuottajien mukaantulo järjestelmään ja maksujen ja kaantuminen entistä useam malle toimijalle. Yritys, joka tuo Suomen markkinoille SUP-sääntelyn piiriin kuuluvia pakkauksia tai tuotteita, on velvollinen raportoimaan nämä pakkaukset ja tuotteet tuoteryhmittäin
Rapor tointi ei koske pörssin mikro yhtiöitä. Yritysten kannattaa valmis tautua kestävyysraportoinnin kokonaisuuteen ja standardei hin jo nyt määrittelemällä huo lellisesti olennaiset asiat, teke mällä ESRSstandardien vas taavuusanalyysi ja arvioimalla kuinka hyvin ohjaus ja tieto järjestelmät tukevat raportoin tia. RAPORTOINNIN LAATU JA TYÖKALUT Kestävyysraportointidirektiivi tuo mukanaan velvoitteen var mentaa kestävyystiedot. Lisäksi EU CSRD direktiivin pakolliseksi rapor toitavaksi osaksi tulee EU:n taksonomiakokonaisuus, joka määrittelee toiminnan kestä vyyttä ja jonka pohjalta yritys ottaa kantaa muun muassa il mastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Tämänkin artikkelin voit kuunnella tai jakaa sosiaaliseen mediaan digilehdestä. EU :ssa siirrytään vapaaehtoisesta yri tysvastuuraportoin nista säänneltyyn kestävyys raportointiin. Olennaisimpien teemaaluei den raportointiin löytyy ESRS standardeista ohjeita ja vaati muksia. Näin yritys kasvattaa kokemus ta ja tietoutta vaatimuksen mukaisuudesta. Suomessa on jo nähtävissä ke hitystä raportointiprosesseissa, tiedon laadussa ja ITjärjestel missä. Suomessa kestävyysrapor tointisääntely tuodaan kirjan pito ja tilintarkastuslakeihin viimeistään keväällä 2024. Yritysten on toteutet tava olennaisuusmäärittely prosessi huolellisesti ennen raportointikauden alkua. Velvoite alkaa vaiheittain vuodesta 2024 alkaen. Tämä EU CSRD (Corporate Sustainability Re porting Directive) direktiivin mukainen kestävyysraportointi koskee suurimmilla yrityksillä (yli 500 työntekijän niin kutsu tuilla EU PIE yhtiöillä) 1.1.2025 jälkeen julkaistavia toiminta kertomuksia. Yleisten standardien lisäksi syksyllä 2023 julkaistaan toimialaspesi fejä standardeja. ILMASTOASIAT KESKIÖSSÄ Kestävyysraportoinnin teemat jaetaan kolmeen osaalueeseen, jotka ovat ympäristö, sosiaali nen vastuu ja hyvä hallintotapa. Sisällöt ovat maksumuurin takana. Niiden lisäksi yritykset rapor toivat olennaisuusmäärittely prosessinsa kautta tunnistet tuja yritykselle keskeisimpiä vastuullisuuden teemaalueita. Mielenkiin toista on seurata, mille toimi aloille tullaan esittämään lisä raportointia. ESRS-STANDARDIT RAPORTOINNIN POHJANA Raportointi tapahtuu vuonna 2022 luonnoksina julkaistujen ESRSstandardisarjojen (Euro pean Sustainability Reporting Standards) mukaan. Raportointijärjestelmää ja tiedon laatua on mahdollista testata etukäteen toteuttamalla niin kutsuttu testivarmennus. LUE TAI KUUNTELE kehittyvaelintarvike.fi/digilehti. Kestävyysraportoinnin vaa timuksissa on kaikille rapor toinnin piirissä oleville yrityk sille pakollisia standardiosioita. Kestävyysraportointidirektii vin mukaan kaikkien rapor toinnin piirissä olevien yritys ten on raportoitava ilmastoon liittyvistä kestävyysseikoista kattavan ESRS E1 standardin mukaisesti. Yrityksen omat olennaiset vastuullisuusteemat on kuvat tava raportissa muun muassa siitä näkökulmasta, miten ne kytkeytyvät yrityksen strate giaan ja liiketoimintamalliin sekä miten näitä olennaisia asioita johdetaan yrityksessä. Tämän jälkeen pakollinen kestävyysraportointi laajenee koskemaan pörssiyhtiöitä EU:ssa sekä seuraavan koko luokan yrityksiä, jotka täyttävät kaksi seuraavasta kolmesta kri teeristä: yrityksellä on yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa ja varallisuus yli 20 miljoonaa euroa. Var mentajia kiinnostavat raportoi tavan tiedon laatu, kattavuus, kuvatut prosessit, mittarit sekä raportointia tukevat työkalut. l Vastuullinen elintarvike 35 Lainsäädäntö TEKSTI: ESG Reporting and Assurance Leader Kirsi Saaristo, KPMG Oy Ab Suomi Kestävyysraportointivelvoite alkaa vaiheittain vuonna 2024 EU:n kestävyysraportoinnin kokonaisuus tuo kestävyystiedot ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan alueilta talousraportoinnin yhteyteen. KU VA : KP M G OY AB Kirsi Saaristo on työskennellyt 20 vuotta kestävyysraportoinnin parissa pörssiyhtiöissä ja KPMG:llä
Koko tuotantoket jun kattava kasvuohjelma olisi niin ikään tarpeen, jotta alaa voitaisiin kehittää in novaatiosta vientiin. Elintarviketeollisuusliiton yhteis kuntasuhteiden johtaja Jukka Ihanus toivoo valtiovallalta apua ruokaalan kustannus kriisiin. Ala tarvitsisi tukea energiakustannuksiin. Poikkeuksia onneksi on: Synbio Powerlabs, Volare ja A-Rehu aloittavat uusien laitosten rakentamisen. VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund sanoo, että uusi laitos mahdollistaa pilotti ja demovaiheen testausta ja ke hitystä bioteknologian prosessien skaa Talous & Liiketoiminta Kriisi lykkää alan investointeja Investoinnit näyttävät olevan tänä vuonna vähissä. Kaikki tämä helpottaisi investointien tekemistä. Vielä viime kesänä elintarviketeolli suuden ennustettiin investoivan tänä vuonna 1 085 miljoonan euron verran. KU VA : ARE HU TEKSTI: Terhi Friman. BIOTEKNIIKKAA HÄMEENLINNAAN Synbio Powerlabs kehittää teknologiaa teollisuuden jäännös ja sivuvirtojen talteen ottamiseksi. Alan kustannuskriisi ja sumea tulevaisuuden kuva saattavat siirtää ja vähentää alan investointeja. Teollisuuden investointien arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan 9,6 miljardiin euroon. Lupajärjestelmät pitäisi saada joustaviksi, käsittelyaikoja olisi syytä nopeuttaa ja sääntelyyn tarvittaisiin ennakoitavuutta. Yrityksen tuleva pilottilaitos on tärkeä askel erilaisten bioteknologian alan liikeideoiden eteen päin viemisessä, koska startupyritykset voivat tehdä siellä kriittiset testauksensa. A-Rehu siirtyy kevään aikana uuteen tekniikkaan ohrarehun kuivaamisessa Ilmajoella. 36 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 E lintarviketeollisuudessa ei aina kaan alkuvuodesta 2023 iloita isoista investoinneista kuten muilla teollisuuden aloilla. Nyt vuoden 2023 investointien arvoksi tiedustelu ennakoi 704 miljoonaa euroa. Laajaa kehittämistyötä pitäisi Ihanuk sen mukaan tehdä yli ministeriörajojen. EK:n Investointi tiedustelun mukaan kaikkien teollisuudenalojen investoinnit inves toinnit kasvavat tänä vuonna seit semän prosenttia viime vuoden toteutu maan nähden. Yritykset tarvitsisi vat tukea myös hankkeiden rahoitukseen
Anoralta tulee ARehulle tuotannon sivujakeena ohrakuitua, joka on kuivattuna tärkeä raakaaine naudan, sian ja siipikarjan rehuissa. Volaren Järvenpään laitos on muu tamien kymmenien miljoonien inves tointi. Uudet laitteet sääs tävät merkittävästi energiaa ja niiden käyttöönotto hyödyttää ARehun vie ressä toimivaa Anoran tislaamoa. ttaaii vviinng gllaab bvveerrkkkko okkaauup pp paa..ffii Luota parhaaseen Vingmed Oy VingLab | Olarinluoma 12 B | 02200 Espoo | vinglab.?. VOLARE RAKENTAA JÄRVENPÄÄHÄN VTTtaustainen teknologiayhtiö Volare rakentaa ensimmäisen teollisen mitta kaavan laitoksen Järvenpäähän tämän vuoden aikana. Uudesta kuivurista vapau tuva höyry otetaan talteen ja käytetään uudelleen. Uuteen laitokseen tulee kaksi bioreaktorilinjaa. Synbio Powerlabs on erikoistunut ma teriaalien, kemikaalien, elintarvikkeiden ja rehujen tuotannon kehittämiseen ja viemiseen esikaupalliselle tasolle. Laitos tuottaa valmistuttuaan noin 5 000 tonnia ilmastoystävällistä hyön teispohjaista proteiinia vuodessa. Hän pitää innovaatioympäristöä suoras taan poikkeuksellisena. Laitos tukee ideasta tuotantoon konseptia sekä Suomeen kasvavaa biotek nologian ekosysteemiä ja sen infrastruk tuuria. Investoinnin toteuttaa Suurusrehu Oy, jonka pääomistajia ovat Itikka osuus kunta, Lihakunta ja osuuskunta Pohjan maan Liha. Sii nä tavoite on saada Koskenkorvan teh taan tuotanto hiilineutraaliksi vuoden 2026 aikana, sanoo liiketoimintajohtaja Miika Jokinen Anoralta. Investointi nykyaikaiseen rehukuivu riin pienentää kuivauksen hiilijalanjälkeä vanhaan, 1980luvulta peräisin olevaan laitteistoon verrattuna. Pro jektille on myönnetty Euroopan unionin Next GenerationEU rahoitusta Suomen kestävän kasvun rahastosta. ARehu ja Anora ovat aina tehneet tii vistä yhteistyötä Koskenkorvan tehdas alueella, kertoo ARehun rehuliiketoi minnanjohtaja Ilkka Ala-Fossi. Säästö perustuu lämmön ja höyryn talteenottoon ja hyö dyntämiseen. Ilman yhteistyötä uuden kui vurin mahdollistama energiahyöty jäisi osittain käyttämättä. Investointiin on saatu työ ja elinkeinoministeriön energiatukea. Yrityksen mukaan eläinten ruoka valion kautta voidaan vai kuttaa koko ruuantuotantoketjun pääs töihin. ARehu on osa Atrian jäljitettävää ruokaketjua, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vastuullinen elintarvike 37 laamisessa. Uusi laitos sijoittuu Karanojan kierto talousalueelle Hämeenlinnaan. ARehun investointi on merkittävä koko Koskenkorvan tehdasalueelle. Uusi tekniikka tehostaa toimintoja ja kiertota loutta. Synbio Powerlabs kehittää teknologiaa teollisuuden jäännös ja sivuvirta sokerien talteenottoon yhdistämällä raakaainei den mikrobiperäisiin tuotantoreitteihin kestävää materiaali ja elintarviketuo tan toa varten. A-REHU ASTUU UUTEEN AIKAAN Ilmajoen Koskenkorvalla ARehu siirtyy kevään aikana uuteen tekniikkaan ohra rehun kuivaamisessa. Laitos mahdollistaa sivuvirtojen ja jätteiden hyö dyntämisen mikrobien ravintona. Mustasotilaskärpänen hyödyntää erit täin tehokkaasti erilaisia sivuvirtoja ravintonaan, mikä auttaa pitämään maksimaalisen määrän ravinteita ruuan arvoketjussa. Laitoksessa yhdistyvät biomassan esikäsittely ja täsmäfermentointi. Kuivurin suljetun kierron ansiosta myös hiukkas ja VOC päästöt eli poistoilman mukana kulkevat haihtuvat orgaanisten aineiden päästöt vähenevät merkittävästi. Koskenkorvalla aurinkovoimalaa asennetaan parasta aikaa. Antalich kiittelee Business Finlandia, Hämeenlinnan kaupunkia ja Hämeen am mattikorkeakoulua yhteistyöstä. Pääosin amerikkalaisessa omistuksessa olevan yrityksen pääkonttori on Suomes sa. ARehulla on jo käytössä aurinko voimalat sekä Varkauden tehtaalla että AKaupan myymälässä. Synbio Powerlabsin hallituksen puheen johtaja ja yksi pääomistaja Alejandro Antalich luottaa suomalaiseen osaamiseen. Hyönteisproteiinia tuotetaan musta sotilaskärpäsen toukista, joita ruokitaan elintarviketeollisuuden sivuvirroilla. l IPPeco Jäähdyttävät energiaystävälliset inkubaattorit P PY YY YD DÄ Ä T TA AR RJJO OU US S 0220 77330 0335555 aassiiaakkaassp paallvveelluu@ @vviinng gllaab b... Kun lai tos on valmistunut, HAMKin opiskelijoita on laitoksessa oppimisjaksoilla. Kokonaisuudessaan investoinnin arvioi daan olevan yli kuusi miljoona euroa. Investointi tukee myös Anoran juuri lanseerattua vastuullisuustiekarttaa. Sen raken tamisen on määrä alkaa tämän vuoden aikana. Volare käyttää hyönteispohjaista proteiiniaan muun muassa kalanrehuun sekä koiran ja linnunruokaan. ARehun uusien laitteiden käyttö säästää energiaa jopa yli 85 prosenttia aiempaan verrattuna. Sopimusneuvottelut useiden start upien kanssa ovat parhaillaan käynnissä. . Yhteistyön myötä kaikki talteen otet tava höyry pystytään käyttämään ARe hun rehuntuotannossa ja myös Anoran tislaamossa tislauskolonnien lämmityk seen
Elintarvikkeen säilyvyyttä voidaan pidentää säilöntäainei den avulla hidastamalla tai E lintarviketta pilaavien mikrobien kasvua voi daan estää tuotanto hygienialla ja proses silla, lämpötiloilla, tuotteen pH:ta, vedenaktiivisuutta ja liuoksen tai kuivaainepitoi suuden väkevyyttä säätämällä ja pakkauk sella. Leipomotuotteissa käytetään säilöntäaineena pääasiassa sorbiinihappoa. KU VA : K8 /U NS PL AS H ovat lisäaineita Ekoodinume roilla E200 E299. Säilöntäaineet val mistetaan kemiallisesti ja ne netelmät, joilla tuoretuottei den parasta ennen ja viimei nen käyttöpäivä merkintöjä voidaan pidentää, vähentävät todennäköisesti kotitalouksissa syntyvää hävikkiä. Sorbiinihappo ja sen suolat sorbaatit vaikuttavat hiivasoluun alentaen sen pH:ta niin, että mikrobin kasvu estyy. estämällä pilaavien ja pato geenisten mikrobien kasvua. Tuotteen hyvä säily vyys saattaa myös ehkäistä kuluttajan ruokahävikkiä. Kuluttajat ovat tottuneet hyvinkin pitkään säilyvyyteen tiettyjen tuotteiden kohdalla. Vähittäis kaupassa odotetaan yleensä tuotteen säilyvän mahdollisim man pitkään omassa tuotekate goriassaan. Esimerkiksi juomissa kulutta jat saattavat odottaa juoman säilyvän yli vuoden. Säilöntä aineet ovat olomuo doltaan useimmiten huoneen lämmössä säilyviä, valkoisia hienojakeisia jauheita, jotka liuotetaan veteen, rasvaan tai alkoholiin. Me Raaka-aineet TEKSTI: Viivi Wanhalinna Säilöntäaineet ovat tärkeitä tuotteen turvallisuudelle ja kaupallisuudelle Säilöntäaineiden käytöllä edistetään tuotteen mikrobiologista turvallisuutta ja kaupallista potentiaalia. Tietyllä säilöntäaineella tai säi löntäaineiden yhdistelmällä 38 Kehittyvä Elintarvike 1/2023. Tuotteen säilyvyy den ollessa omassa tuotekate goriassa pidempi kuin muiden, kuluttajat ovat siitä myös kiin nostuneempia ja tuote kannat tavampi. SÄILÖNTÄAINEITA TIETTYIHIN HAASTEISIIN Säilöntäaineita käytetään laa jasti eri elintarvikeryhmissä. Aina tuotanto olosuhteilla ja reseptillä ei kui tenkaan voida taata tuotteel le sellaista säilyvyyttä, jota vähit täiskauppa tai kuluttaja odot taa. Säilöntä aineet valikoituvat käyttöön lainsäädännön ja tiettyjen mikrobien kasvua estävien ominaisuuksien perusteella
LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ RAAMIT KÄYTÖLLE Säilöntäaineita käyttävän elin tarvikevalmistajan on tunnetta va asetus elintarvikelisäaineista (Lisäaineasetus N:o 1333/2008). Se saavuttaa jo yli 2 600 vastaanottajaa. Mikrobiologisen säi lyvyyden lisäksi nitriitti edistää lihalle tyypillisen punertavan värin säilymistä. Lisäksi säilöntä aineita käyttäessä on huomioi tava pakkausmerkintöjä koske vat säädökset. Asetus ra joittaa säilöntäaineissa esiinty vien raskasmetallien ja alkaloi dien määrää. Alkoholijuomissa käytetään sulfiitteja estämään viinin ha pettumista sekä villihiivojen ja bakteerien kasvua. Tietty jen elintarvikeryhmien suur kuluttajat ja pienet lapset, jot ka syövät aikuisen annokseen verrattavan määrän, altistuvat säilöntäaineille enemmän kuin muut. Pysy ajan tasalla!. Kalium sorbaatti ja natriumbentsoaatti ovat tehokkaita hiivoja, homeita ja eräitä bakteereja vastaan eri tyisesti happamissa ja lievästi happamissa elintarvikkeissa. Se määrittää, missä elintarvik keissa ja elintarvikeryhmissä säilöntäaineita saa käyttää, mil le säilöntäaineille on enimmäis käyttörajat ja mitä säilöntäainei ta saa käyttää tarpeen mukaan. Riskin arvion perusteella annettiin käyttösuositus makkaroiden ja muiden lihavalmisteiden käy tön rajaamisesta alle koulu ikäisillä lapsilla enintään 150 grammaan makkaraa, nakkeja ja leikkeleitä viikossa. ratkotaan tarkasti tietyn elin tarvikesovelluksen mikrobio logista haastetta. Lisäaineiden turvallisuus tutkimuksissa koeeläimille erittäin suurina pitoisuuksina annetut säilöntäaineet ovat aiheuttaneet muun muassa sisäelinten painon muutoksia, vatsavaivoja ja elinten raken teellisia muutoksia. Tilaa uutiskirje! ajankohtaisia artikkeleita tiedotteita tapahtumia avoimia työpaikkoja tietoa alan yrityksistä lyyti.in/ETS_uutiskirje Elintarviketieteiden Seuran ja Kehittyvä Elintarvike -lehden yhteinen uutiskirje ilmestyy kaksi kertaa kuussa. Alkoholittomissa juomissa, hilloissa ja esimerkiksi majo neesipohjaisissa tuoreita raaka aineita sisältävissä salaateissa käytetään lähes poikkeuksetta säilöntäaineina kaliumsorbaat tia tai natriumbentsoaattia tai näiden yhdistelmää. l Juttua varten on haastateltu Ruokaviraston tutkimusprofessori Johanna Suomea, Algol Chemicalsin Segment Manageria (Life Sciences) Pauliina Salosta, Atrian tuotekehityspäällikkö Heli Åbya, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuurta ja Keskon päivittäistavarakaupan laatuja tuotekehityspäällikkö Timo Kiveä. Ruokavirasto teki rapor tin vuonna 2018 kuluttajien altistumista säilöntäaineille ja tarkensi raporttia vuonna 2022. Lihatuotteissa käytetään nit raatteja ja nitriittejä, sillä nämä estävät parhaiten lihatuotteille tyypillisten ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien kuten Clostridium botulinum baktee rin kasvua. Raporttien perusteella suomalaiset saavat säilöntä aineita eniten alkoholittomista juomista, alkoholijuomista, hilloista sekä kuivatuista tuon tihedelmistä ja kasviksista. Tuotespesifikaatioista on tar kistettava, että käytettävät säi löntäaineet täyttävät lisäainei den puhtausvaatimusasetuksen ((EU) N:o 231/2012). Leipomotuotteissa käytetään pääasiassa sorbiinihappoa, joka estää leipomotuotteille tyypil listen homeiden kasvua. Huomat tavan suuret annokset voivat aiheuttaa vatsavaivoja esimer kiksi happamuutensa takia tai ne voivat vaikuttaa elimistön aineenvaihduntaan aiheuttaen elinmuutoksia. Säilöntäaineet ovat turvallisia saannin pysyes sä alle hyväksyttävän päivittäi sen enimmäissaannin. Lei vontateknologisilla ratkaisuilla estetään sorbiinihapon vaikutus leivontahiivan toimintaan taiki naa tehdessä. Koeeläinten oireet ovat ilmenneet yli satakertaisilla säilöntäaineannostuksilla sii hen nähden, mitä ihminen voi saada ruuasta. Evira teki Suomessa vuonna 2013 kansallisen riskinarvion suomalaisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille. Arvioon vaikuttivat myös muut ravitse mukselliset tekijät kuin säilön täaineet
Koukuttaviksi koetaan erityisesti energiatiheät, proses soidut ruuat ja juomat kuten makeiset, leivonnaiset ja sokeripitoiset virvoitus juomat sekä suolaiset ja rasvaiset ruuat kuten hampurilaiset, pizzat ja sipsit. FinnBraintutkimuksessa kartoitet tiin 377 aikuisen suomalaisen kokemuksia ruokariippuvuudesta. Prosessoitu ruokavalio johti myös hormonaalisiin muutoksiin, mikä saattoi vaikuttaa syömisen määrään.. Tulokset on julkais tu Duodecimlehdessä joulukuussa 2022. Moni kokee vaikeaksi hillitä perunalastujen syömistä. Turun yliopiston FinnBraintutki muksen osatutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa ruokariippuvuus oireiden yleisyyttä Suomessa. – Olennaisimpia ruokariippuvuuden oireita ovat voimakas halu syödä tiettyjä ruokia ja vaikeus lopettaa tai vähentää niiden syömistä. Epäterveellisemmän ruokavalion aikana koehenkilöt söivät päivittäin keskimäärin 500 kilokaloria enemmän kuin kevyen ruokavalion aikana. Myös syömiseen liitty vät syyllisyyden tai itseinhon tunteet ovat ruokariippuvuuden oireita, kertoo tutkija tohtori Jani Kajanoja. Katsauksessa kansainvälisiin tutki muksiin on selvinnyt, että ruokariippu vuutta kokee jopa 20 prosenttia väes töstä. Ruokariippuvuuden toteamiseksi hen kilöllä piti olla ollut kolme tai useampia Ravitsemus & Terveys TEKSTI: Elina Teerijoki Ruokariippuvuus voi selittää ylipainoisuuden yleistymistä Koettu ruokariippuvuus on yhteydessä myös somaattisiin sairauksiin. Tulosten mukaan 1,5 prosenttia mies vastaajista ja 6,6 prosenttia naisvastaa jista määriteltiin ruokariippuvaisiksi. KU VA : M US TA FA BA SH AR I/U NS PL AS H Rasvaisia herkkuja syödään enemmän SATUNNAISTETUSSA tutkimuksessa on laboratoriotyyppisissä oloissa havaittu, että rasvaisia ja pitkälle jalostettuja ruokia syödään enemmän kuin tuoreista raakaaineista valmistettuja. Koehenkilöt saivat syödä ja juoda niin paljon kuin halusivat, ja heille oli koko ajan tarjolla välipaloja. Käytössä oli sama Yalen yliopistossa kehitetty kysy myssarja, jota kansainvälisissä tutkimuk sissa on käytetty. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoit taneet, että tällaiset ruuat ja juomat saat tavat tuottaa mielihyvää tavalla, joka muistuttaa päihteiden vaikutuksia ja aiheuttaa riippuvuuden kaltaisia oireita sekä eläimillä että ihmisillä. Tähän ilmeisesti vaikuttavat kulttuuriset tekijät kuten naisten suu remmat ulkonäköpaineet tai se, että nai set huolehtivat miehiä enemmän tervey destään, Kajanoja sanoo. Tämä saattoi tutkijoiden mukaan johtua siitä, että prosessoitua ruokaa syödään nopeammin kuin tuoreista raaka-aineista valmistettua, eikä kylläisyyden tunne ehdi tietoisuuteen ennen kuin ihminen on jo syönyt liikaa. – Oireita kokivat miehet ja naiset yhtä paljon, mutta koettu haitta oli naisilla suurempi. Yhdysvaltalaisessa, Cell Metabolism -lehdessä vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa kahdenkymmenen osallistujan ryhmä söi kahden viikon ajan prosessoituja, energiatiheitä ruokia ja toiset kaksi viikkoa tuoreista raaka-aineista valmistettuja ruokia. 40 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 M oni kokee vaikeaksi hillitä tai vähentää tiettyjen ruokien syö mistä
mennessä RUOKAJÄRJESTELMÄN MURROS 3/2023 Teemat: Digitalisaatio & Robotiikka, Koulutus . – Ruokariippuvuus toimii muiden addiktioiden tavoin siinä, että sen avulla pyritään muuttamaan tunnetilaa, Kajan oja sanoo. mennessä DATAN MAHDOLLISUUDET ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA. VALTAOSA RUOKARIIPPUVAISISTA ON YLIPAINOISIA Suomessa ei olla erityisesti turvassa ruoka riippuvuudelta, vaan kansainväli siin tutkimuksiin verrattuna pienempiä lukuja todennäköisesti selittää hyväkun toinen kohderyhmä: Jani Kajanojan mu kaan FinnBraintutkimuksen osallistujat ovat melko nuoria ja perheellisiä ihmisiä. Tavoitat elintarvikealan päättäjät Kehittyvä Elintarvike -mediassa tehokkaasti ja monikanavaisesti. Varaa mainospaikat 15.5. Yhteiskunta voisi tukea terveellisempiä vaihtoehtoja esimerkiksi verotuksen keinoin, Kajan oja sanoo. Tutkimuksessa havaittiin, että ruoka riippuvuus kytkeytyy myös somaattisen terveyden muutoksiin. FinnBraintutki muksessa ruokariippuvuuden rajaarvon ylittäneistä henkilöistä 85 prosenttia oli ylipainoisia (painoindeksi yli 25), ja 46 prosentilla painoindeksi oli yli 30. Jos herkkuja olisi vaikeampi saada, niitä syötäisiin vähemmän ja niihin myös koukuttuisi harvempi. Vastuullinen elintarvike 41 ruokariippuvuusoireita edeltävän kuu kauden aikana, ja lisäksi oma syömis käytös aiheutti hänelle merkittävää ahdistusta tai toimintakyvyn heikkene mistä. TAVOITA ELINTARVIKEALAN PÄÄTTÄJÄT Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty SYYSKAUDEN TEEMAT 4 RAVITSEMUS & PROSESSOINTI 5 ENERGIA & PELLOLTA PÖYTÄÄN 6 MARKKINOINTI & PAKKAUKSET 2/2023 Teemat: Ruokaturva, Huoltovarmuus & Raakaaineet . Aikaisemmissa tutkimuksissa ruoka riippuvuus on yhdistetty muun muassa vähäiseen liikkumiseen ja kohonneeseen kolesterolitasoon. Varaa mainospaikat 11.4. l MAINOSMYYNTI JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi kehittyvaelintarvike.fi/mediatiedot Ota yhteyttä, niin suunnitellaan ja varataan teille markkinointikampanja. Ylipainoisuus on maailmanlaajuisesti lähes kolminkertaistunut vuodesta 1975. Se taas siirtää riippuvuusongelman yksilön vastuulle. – Se, että kaikkialla myydään herk kuja, johtaa siihen, että ihminen tarvit see jatkuvasti itsekuria. Ruokariippuvuutta voisi Kajanojan mukaan vähentää kulttuurisella asen teenmuutoksella. RIIPPUVUUS EI OLE YKSIN YKSILÖN SYYTÄ Ruokariippuvuutta ei ole tutkittu vielä pitkään; Yalen yliopiston kysymyssarja, jota myös FinnBraintutkimuksessa käytettiin, on vuodelta 2009. Riippuvuudet eivät kuitenkaan ole vain yksilön sairaus, vaan ympäristö vaikut taa niiden kehittymiseen. Nykyisin lapsille ei saa markki noida epäterveellisiä elintarvikkeita, mutta muita rajoituksia niiden mainon nassa ei ole. Ruokariippuvuus voi olla eräs tätä selit tävä tekijä. Ruokariippuvuus ja muut mielen ter veysoireet kietoutuvat toisiinsa niin, ettei ole helppo selvittää oireiden juuri syitä. Kansanterveyden parantaminen ja voiton tavoittelu eivät aina sovi hyvin yhteen. Mainonnan rajoittamista on käytetty säätelykeinona tupakkatuotteiden tapauksessa, ja siinä se on koettu toimi vaksi. Tiedetään kuitenkin, että niin sa nottu tunnesyöminen liittyy ruokariip puvuuteen, ja monella ruokariippuvuut ta kokevalla on taustalla esimerkiksi lap suuden trauma tai krooninen stressi. Niistä ruokariippuvuusoireita kokeneista, jotka eivät ylittäneet ruokariippuvuuden raja arvoa, ylipainoisia oli 48 prosenttia. Kuitenkin ylipainoisuuden lisääntyminen on ajalli sesti yhteydessä hiilihydraatti ja rasva pitoisten ruokien kuten makeisten tai pi karuokien saatavuuden lisääntymiseen
Ruokatuotteiden tuonti on kasvanut viime vuosina tuotan non ja laadun vajavaisuuksien Y li kahden miljoonan asukkaan Kampalassa isoista marketeista saa myös tuoretuotteita, mutta käytännöllisyyden nimissä oma kadunkulman hedelmä ja vihannes myyjä helpottaa arkea. KU VA T: AN NI SA VI KU RK I Maailma mausteilla TEKSTI: hankesuunnittelija Anni Savikurki, maailman ruokaja maatalousjärjestö FAO. FAON RUOKAJÄRJESTELMÄARVION 1 mukaan Ugandalla on kaikki mahdolli suudet olla itäisen Afrikan ruokakori. Jakki hedelmä kasvaa kaikkialla, joten sitä saa ostettua kadunvarsilta. Proteiinilähteinä on monipuolisesti papuja, lihaa, maksaa tai kalaa, yleensä useampaa lajia. Salaattina toimii avo kado, tomaattisipulikaalisalaatti tai vihreälehtiset vihannekset. Paljon ei ulkosuomalaisen tarvitse kokkailla, niin paljon Kampalassa on eri maiden ruokia tarjoilevia ravintoloita. Niitä on vähintään kolmea eri lajia: perusruoka matooken eli banaanimuus sin lisäksi tarjolla on riisiä, keltaista ba taattia, perunoita ja kurpitsaa, kassavaa kypsennettynä ja jauhosta valmistettuna lisäkkeenä, sekä makeaa ruokabanaania eli plantainia. Yli 45 miljoonan asukkaan maassa tuotetaan viljoja, juurikasveja, hedelmiä, vihanneksia, lihaa ja kalatuot teita, ja sillä on kaikki mahdollisuudet tarjota tasapainoinen ruokavalio asuk kailleen. Jälkiruokana hedelmät ovat parasta. Näin makeita ananaksia ei ole Suomessa tavattu. Tuoretorit ovat kaoottisia paikkoja, jotka kerran näh tyään mielellään jättää rauhaan. Paikalliset ruokalähettipalvelut toimit tavat ravintolaannoksia ja marketti tavaraa kotiovelle moottoripyörän tara kalla kuten Ugandassa kulkee kaikki. Ugandan perusruoka matooke tarjoillaan banaaninlehdiltä. KU VA : M AR KO M ÄK IN EN UGANDASSA ANNOKSET OVAT ISOJA Kunhan oman kadunkulman vihannesmyyjä sekä työpaikan läheiset lounaspaikat on paikallistettu ja tarvittavat ruokasovellukset ladattu, alkavat asiat Ugandaan muuttaneella olla aika hyvin. Maatalousvienti koostuu kahvista, teestä sekä maito ja kalatuotteista enimmäk seen Afrikan maihin, mutta myös Eu rooppaan ja Länsi Aasiaan. Matooke ei itsessään maistu juuri mil tään. Parempiosaiset työssäkäyvät ugandalaiset syövät monipuolisen lounaan. Ensimmäisiin päiviin en henno nut myöntää, etten tiedä, mikä uusi tut tavuus tämä ”jiinut” mahtaa olla. Voi sitä löytää myös jäätelöstä. Vaikka niin sanottu supermarkettien vallankumous saattaa yleisesti parantaa kin ruuan laatua, vaikuttaa ilmiö epäsuo tuisasti pientuottajiin – ja samalla torien ja kadunkulmien myyjiin. Viikonloppuisin tuottajatorilta voi löytää vihan neksia ja itsetehtyjä tuotteita vii meisimmäksi maistamaani porkkana levitettä pitää saada lisää. Useille Afri kan maille tyypillisesti maatalousvien ti on raakaainepohjaista. Jalostuksen kehittämistä hidastavat puutteet infra struktuurissa kuten teissä, sähkön jat kuvassa saatavuudessa sekä viestintä ja digiteknologiassa. Ilmee ni oli vähintään hölmistynyt hoksattuani sen olevan vain lyhenne maapähkinästä (groundnut). 42 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 LOUNASBUFFIEN rakastajalle Kampala on taivas. Maan kauppatase maataloustuottei den puolesta on ollut positiivinen jo vuosia. Annokset ovat isoja ja moni puolisia – ainakin hiilihydraattien suh teen. Se verhoillaan maapähkinäkastik keella, tuttavallisemmin gnutkastik keella. Lämmöstä, vedestä ja viljavasta maasta ei ole pulaa. Kasviproteii neja on saatavilla, ja paikallisiin luomu tuotteisiin erikoistuneen tilamyymälän yhteydessä on viehko ravintola
2022. Ruokajärjestelmien kestävyyden parantaminen on ruokatur van kannalta entistä tärkeämpää. Oma juuston kulutukseni on vähentynyt lähes olemattomiin, silla tuontijuustot tuntuvat törkykalliilta. Jokainen Ugandaan muuttanut var masti tutustuu myös matookeen, maan ruokahuollon kulmakiveen. Väes tön ikäpyramidi ei voisi näyttää enempää kantamuodoltaan. OLOSUHTEISSA JA TUOTANNOSSA on alueellista vaihtelua. Ugandan puolesta on sanottava vain hyvää edistyksellisestä pakolaislaista, jo ka antaa tulijoille mahdollisuuden käydä koulua, viljellä maata ja tienata elantoa. 1 FAO, European Union, CIRAD and DSI-NRF Centre of Excellence in Food Security (CoE-FS). Hedelmäja vihannesmyyjä Bettina käy päivittäin miehensä kanssa hankkimassa tuoretorilta myytävät. Jollei sateiden ennakoimattomuus ja kuivuus, niin tul vat ja maanvyöryt aiheuttavat tuhoa. Painetta paikallisille ruokajärjestelmil le aiheuttaa myös Afrikan suurin pako laispopulaatio, noin 1,6 miljoonaa ihmis tä. Catalysing the sustainable and inclusive transformation of food systems. Vastuullinen elintarvike 43 vuoksi etenkin riisin, viljojen ja palmu öljyn osalta. Karamojan muutoinkin epäva kaalla alueella satojen tuhansien ihmis ten arvioidaan kärsivän akuutista ruoka turvattomuudesta. Prosessoitujen ja helposti kulutettavien tuotteiden kysyntä ja tarjonta kasvaa kaupungistumisen myötä. Ilmastonmuutok sen vaikutukset koetaan etenkin piden tyneinä kuivuusjaksoina. Vaikka maatalouden osuus bruttokansan tuotteesta laskee teollisuuden ja palvelu sektorin kasvaessa, maatalous työllistää yhä lähes 70 prosenttia väestöstä. Maitotuotteiden kaupankäyntiä ovat hankaloittaneet naa purimaa Kenian asettamat tuontirajoi tukset. KU VA : AN NI SA VI KU RK I KU VA : AN NI SA VI KU RK I. Tämä vaikuttaa ruokaturvatilanteeseen, joka etenkin koillisella kulmalla on hä lyttävä. Kaupungistuminen on voimakasta, ja tulojen noustessa kysyntä prosessoi duille, valmiille ruokatuotteille kasvaa. Aiemmin hän on asunut Ghanassa ja Etiopiassa, joista kummastakin hän välillä kaipaa hyvin maustettua ja tulista ruokaa. Jo ensimmäi sellä viikolla opin sanonnan ”jos et ole ateriallasi syönyt matookea, et ole syönyt ollenkaan”. Food Systems Profile – Uganda. Maitoa tuotetaan paljon, mutta vain reilut 30 prosenttia siitä prosessoidaan. l Kirjoittaja muutti Ugandaan syyskuussa ja suunnittelee hankkeita ruokajärjestelmän resilienssin kasvattamiseksi. Tuloerot ovat maassa suuret, samoin arki maaseudun ja kaupunkien välillä
KYSY LISÄÄ LEHTEMME ILMOITUS MYYNNISTÄ: Hannu Pyykkö, puh. 050 2250, hannu.pyykko@mediabookers.fi AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 VANTAA 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 asiakaspalvelu@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE 020 791 1400 info-fi@ammeraalbeltech.com www.ammeraalbeltech.com ANTICIMEX OY Uutistie 3 C 01770 VANTAA 020 749 5706 asiakaspalvelu@anticimex.fi www.anticimex.fi ASX SYSTEMS OY Kurssitie 2 61600 JALASJÄRVI 040 410 3768 hermanni.takala@asxsystems.fi AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 020 791 7799 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI 09 681 081 www.bangbonsomer.com BEDIKA OY PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI 09 4135 5300 info@bedika.fi www.bedika.fi BERNER OY Hitsaajankatu 24 00810 HELSINKI Vaihde: 020 791 00 Teollisuuden Berner anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi Berner Lab jari.makela@berner.fi jere.kujanpaa@berner.fi www.bernermedlab.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA 09 5495 640 www.brenntag.com/finland www.brenntag-food-nutrition.com/en BUREAU VERITAS FINLAND Vilhonvuorenkatu 12 00500 HELSINKI 010 830 8630 sertifiointi@bureauveritas.com www.bureauveritas.fi CALDIC FINLAND OY Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com CELEGO OY AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA 09 348 6900 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 TURKU 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI 02 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA 03 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ELAP OY Palokkaantie 6 17110 KALLIOLA 044 544 0007 vesa.koivumaa@elap.fi www.elap.fi ELOMATIC OY Itäinen Rantakatu 72 20810 TURKU 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com/fi/teollisuudenalat/ elintarviketeollisuus ENDRESS+HAUSER OY Robert Huberin tie 3 B 01510 VANTAA 020 110 3600 info.fi@endress.com www.fi.endress.com FAITECH OY Meijerinraitti 2 03400 VIHTI 09 224 4945 faitech@faitech.fi www.faitech.fi FAZER MYLLY Reissumiehenkatu 2 15830 LAHTI 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FINNVACUM OY AB Hiekkamäentie 14 01150 SÖDERKULLA 09 278 6250 finnvacum@finnvacum.fi www.finnvacum.fi FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO 09 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FOODMEC OY Mottisenkatu 3 67700 KOKKOLA 020 778 0510 foodmec@foodmec.com www.foodmec.com FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2A 33100 TAMPERE Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 HELSINKI 050 356 1515 / Harri Latva-Mäenpää (tj) 040 175 0259 / Tuomas Kärki (myynti) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 KAUHAJOKI 020 799 5888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HIGH METAL OY Linjatie 3 01260 VANTAA 044 360 0030 info@highmetal.fi www.highmetal.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 020 776 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IFF NORTH EUROPE Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK 010 431 030 www.iff.com H A N K IN TA O PA S KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas. 44 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista
BRANCH FINLAND Linnoitustie 4 B 02600 ESPOO 040 481 8368 jarmo.lohilahti@malvernpanalytical.com www.malvernpanalytical.com/en/industries/ food-and-drinks MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 PYHÄNTÄ 020 799 1399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 020 741 0990 Fax 020 741 0991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 VANTAA 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 HELSINKI 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 020 792 1300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com MURRI OY Koukkukatu 1 15700 LAHTI 03 882 4000 myynti@murri.fi www.murri.fi ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 HELSINKI 09 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi POWDEA TECHNOLOGIES OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA 05 2184 270 Fax 05 2184 290 admin@powdea.fi www.powdea.fi RAISIO OYJ Raisionkaari 55 21200 RAISIO 02 443 2111 marjo.lehtinen@raisio.com www.raisiofoodsolutions.fi RE GROUP Atomitie 2 C 00370 HELSINKI 09 560 7000 www.regroup.fi ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 A 02170 ESPOO 09 3158 5700 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN satafood@satafood.net www.satafood.net SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO 09 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA 09 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 020 735 1500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI 09 5491 6000 Fax 09 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD Turkkirata 10 33960 PIRKKALA 03 358 760 myynti@voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com R. ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI 09 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com. Vastuullinen elintarvike 45 H A N K IN TA O PA S IMCD FINLAND OY Keilaranta 19 02150 ESPOO 09 251 5160 seppo.oksanen@imcd.fi www.imcd.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 ESPOO 020 720 8200 informa@informa.fi www.informa.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 HELSINKI 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi JOSPAK OY Kuulalaakerintie 6 30100 FORSSA 040 515 9918 info@jospak.com www.jospak.com KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 020 771 0400 Fax 020 771 0402 www.kiilto.fi KIWA INSPECTA Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY markku.tilli@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 020 749 7970 klueber.fi@sk.klueber.com www.klueber.fi LABO LINE OY Karjalankatu 2 00520 HELSINKI 09 877 0080 info@laboline.fi www.laboline.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA 06 475 2111 Fax 06 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LED FUTURE OY Taivaanpankontie 8D 70200 KUOPIO 044 777 1707 info@ledfuture.fi www.ledfuture.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA 09 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO 09 819 0110 etunimi.sukunimi@solina-group.fi www.lihel.fi LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MALVERN PANALYTICAL B.V
annostelijat BEDIKA OY – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia FAITECH OY elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FOODMEC OY teurastamolaitteet ja tarvikkeet elintarviketeollisuuden koneet hygienia ja tuoteturvallisuus tarvikkeet ja varaosat FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet HIGH METAL OY ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden laitteet sekä tuotantolinjat kasvatuksesta jalostukseen älykkäitä ratkaisuja ruostumattomasta teräksestä INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikehyväksytyt voiteluaineet – teollisuuden voiteluaineet LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi – prosessianalysaattorit MULTIVAC OY pakkausja etiketöintiratkaisut viipalointilaitteet monipääja tarkastusvaa’at leipomokoneet pakkausmateriaalit MURRI OY kunnonvalvontajärjestelmät konenäkö ja RFID-järjestelmät anturit, IO-Link ja IT-verkkotuotteet kotelot, läpiviennit ja merkintä robotiikan tarvikkeet kaapelit ja kaapelointitarvikkeet energiansiirtoketjut ja virtakiskot äänija valohälyttimet POWDEA TECHNOLOGIES OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS ASIANTUNTIJAPALVELUT. 46 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 H A N K IN TA O PA S AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus ANTICIMEX OY Food Safety -palvelut hygieniapassitestit tuholaistorjunta BUREAU VERITAS FINLAND sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut koulutuspalvelut ELAP OY tuotetietojen, laadun ja elintarviketurvallisuuden asiantuntija ELOMATIC OY konsultointi ja tekniset suunnittelupalvelut projektinhallinta ja hankintapalvelut ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia prosessiteollisuuden ratkaisut ja palvelut koulutukset FOODWEST OY – kokonaisvaltaiset asiantuntijapalvelut elintarvikealan toimijoille – ideointi ja konseptointi – markkinatutkimus ja kuluttajaymmärrys – tuotekehitys – sopimusvalmistus ja -pakkaaminen – laatu, vastuullisuus ja elintarvikelainsäädäntö – tuotetietopalvelut (Pakkausmerkinnät, Synkka, Jamix) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food Service asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA INSPECTA sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi RE GROUP – asiantuntijapalvelut – projektijohtopalvelut – tuotantotekniikka ja logistiikka – arkkitehtuuri ja rakennetekniikka – LVIAja sähkötekniikka – kylmätekniikka SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY – asiantuntijapalvelut elintarvikealan yrityksille ja maatiloille, – bioja kiertotalouden asiantuntemus, alkutuotantoon sekä – elintarvikeja ympäristöteknologioihin liittyvät kehityshankkeet SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMERAAL BELTECH OY – elintarviketeollisuuden hihnat ASX SYSTEMS OY elintarviketeollisuuden koneet ja kuljetinratkaisut, robottisolut, konenäköjärjestelmät, mollavaa'at ja muut mollankäsittely laitteet, rasia yms
BRANCH FINLAND laaduntarkkailun, tutkimuksen ja tuotekehityksen laboratoriolaitteet ja asiantuntijapalvelut SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS – laboratorion tiedonhallintajärjestelmiä laadunvarmistukseen, tuotekehityseen ja palveluanalytiikkaan – LabVantage LIMS PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat ja etiketit wrap around -, linerlessja kerrosetiketit mainosnauhat ja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat FINNVACUM OY AB elintarviketeollisuuden pakkauskoneet ja materiaalit INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut JOSPAK OY Jospak-vuokapakkaukset elintarviketeollisuudelle KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY – sakeutusja hyytelöimisaineet – proteiinit – kuidut – aromit ja maustaminen – makeuttajat – luontaiset säilöntäaineet – kasvirasvat – juustojauheet BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC FINLAND OY – elintarviketeollisuuden raakaja lisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut CELEGO OY AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut ja proteiinit – vitamiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit omit, värit CONDITE OY laadukkaat raaka-aineet ja parhaat ratkaisut leipomo-, elintarviketeollisuussekä Food Service-toimijoiden ammattilaisille FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA. Vastuullinen elintarvike 47 H A N K IN TA O PA S TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD suodattimet, erottimet, huohottimet voiteluaineet ( H1, H2, 3H, HTI) KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset LED FUTURE OY UVC-desinfiointilaitteet ja -ratkaisut linjastoihin, tiloihin sekä pienesineille järjestelmien suunnitteluja mitoituspalvelut KUNNOSSAPITO OWATEC GROUP OY jäteveden & lietteen käsittely modulaariset konttiratkaisut TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljetinjärjestelmät LABORATORIOTUOTTEET BERNER LAB korkealuokkaiset analyysilaitteet elintarviketeollisuuden laboratorioihin ja prosesseihin tuotekehityksestä laadunvarmistukseen ja -optimointiin LABO LINE OY mittalaitteet ja näytteenkäsittely kylmälaitteet ja suojakaapit autoklaavit ja kemikaalien säilytys MALVERN PANALYTICAL B.V
Digiopas: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas TULE MUKAAN HAKEMISTOON, JOLLA TAVOITAT ELINTARVIKEALAN AMMATTILAISET TOIMIALAN JOKAISELTA SEKTORILTA. 80 Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi VARAA PAIKKASI: 64 % lehdenlukijoistatekeehankintapäätöksiä, osallistuu hankintojen valmisteluun tai rekrytointeihin. ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto lisäaineettomat välipalat annospussissa Kehittyvä Elintarvike -lehden tuoteja palveluhakemisto löytyy jokaisesta printtilehdestä ja digihakemisto on verkossa 24/7. 48 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 H A N K IN TA O PA S RAAKA-AINEET FLINKENBERG OY AB värit, öljyt, vahat, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IFF NORTH EUROPE antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi mausteseokset, -uutteet, oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet IMCD FINLAND OY entsyymit, aromit, lisäaineet apuaineet, stabilointiaineet valmistusaineet, proteiinit emulgointiaineet, rasvajauheet modifioidut tärkkelykset LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut artesaanileipomoille, teollisille leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä food servicetoimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys – tuotantolaitteetja palvelut LIHEL OY – mausteet ja mausteseokset – valmistusja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset RAISIO OYJ kasvipohjaiset raaka-aineet ja ratkaisut elintarviketeollisuudelle, leipomoille sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (mm. MUKANA JO YRITYSTÄ. kauraleserikasteet, jauhot, hiutaleet ja leivontamixit), kasviproteiinit, pastat, viljalisäkkeet, kaurameijeri-, välipalaja gluteenittomat tuotteet ROQUETTE NORDICA OY – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R. OSTA NYT PAIKKA OPPAASSA VUODELLE 2023!
He tosin taisivat syödä oraita enemmän kuin suojella niitä. Värejä ja vitamiineja ja vaikkapa man sikan makua ovat uudemman ajan reaktorit pöhisseet jo vuosi kymmeniä. R uuan tuotanto on suurimman murroksen kynnyk sellä sitten olemassaolonsa alkamisen. Entisenä lisäainekauppiaana hän pyrkii vähentämään aineiden käyttöä, siviilissä pysytellä 1800-luvulla rakennetun talon rappeutumisen tahdissa, säilytellä muinaisten suomalaisten kanojen geenejä ja piilotella juureksia maan uumeniin sadon toivossa. Joku oli asettunut naapu rustoon ja ehtinyt pykäämään pirttinsä ja raivaamaan pelto tilkun sinne ensin. Kasvissyönnin varhaisvuosina ilmaantuivat Oraansuojelijat. Nyt sillä nostatetaan uutta uljasta tuotantoa: tehdään polttoaineita, lääkeaineita, hienokemikaaleja ja pian yhä enemmän ruuan raakaaineita. Biotekniikkaa on ollut tulevaisuuden lupaus tuhansia vuosia ja nyt tuhansien vuosien kuluttua se lunastaa lupauksia kiihtyvällä vauhdilla. Vastuullinen elintarvike 49 UUSI ULJAS TUOTANTO Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner pitoisuus ilmakehässä kasvaa, humalan on havaittu viime aikoina pienenevän, joten talteenoton kannattavuus on kyseenalaista. BIOTEKNINEN RAAKA-AINETUOTANTO tarvitsee raakaai neita siinä missä eläimet ruokaa ja pellot ravinteita. Kun ihminen on kekseliäs ja selviytymiskykyinen, sitten pitää varmaankin siirtyä virtuaalituotantoon, jota ohjaa keinoäly. Kun kehitys on nyt kehittynyt kehittämisestä huolimatta, biotekniikan kehitys nostaa ruuan tuotannon uuteen ulottu vuuteen. Entä jos pöpönsuojelun mukaan biotekninen ruuan tuotanto onkin epäeettistä. Georgiasta on löydetty muinaisia viini ruukuiksi sanottuja reaktoreita, Egyptissä pyramidien var jossa olut kävi olutreaktoreissa ja taikinoita hapatettiin leipä reaktoreissa. Ruoka ja sen raakaaineet ovat näihin asti kasvaneet taivasalla pelloilla raa’asti säiden armoilla. Perinteinen valikoiva jalostus on tuottanut yhä tehokkaampia tuotantomikrobeja vaikkapa soijakastikkeen tai oluen valmistukseen. Jos nämä ja muut aluillaan olevat käynnistykset alkavat käy mään, muutama lehmä voi vaihtaa erityssuuntansa ener giajuomaksi ja jokusen humalanviljelijän täytyy vaihtaa vaikka kaman viljelijäksi, kunnes sitäkin valmistavat pöpöt. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka intohimona on syötävien teollinen tuotanto, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin. Leivin hiiva ei lisäänny eikä tuota mitään ilman sokereita ja eritoten typpilähdettä, joka on useimmiten ammoniakkisuoloja tai vettä. Vaeltavat keräilijät pysähtyivät aikoinaan aloilleen, raivasivat pysähdyspaikkansa pelloiksi sanotuiksi aakeiksi laa keiksi ja alkoi nykymuotoisen maanviljelyn kehitys. Leivinhiivalla on nostatettu perinteisesti leipää. Kun nyt biotekniikassa mikrobeja hyödynnetään hartia voimin, pelmahtaako jostain hiivan tai jonkin muun pöpön suojelijoita, joiden mielestä mikrobit ovat tuntevia eliöitä ja vaikkapa Bifidobakteerit kärsivät ahtaan paikan kammosta joutuessaan ihmisen elimistöön, varsinkin ohutsuoleen. RAAKA-AINEIDEN JATKOJALOSTUSTA on tehty kautta aikain reaktoreissa. Humalaa toki voisi ottaa talteen myös suomalaisesta ilma piiristä viikonloppuisin, mutta siinä missä hiilidioksi din HUMALAA VOISI OTTAA TALTEEN MYÖS SUOMALAISESTA ILMAPIIRISTÄ VIIKONLOPPUISIN.. Eläimiä hyödynnettiin ja käy tettiin raakaaineena ruuan tuotannossa jo ennen ajanlas kua, kunnes tulivat eläinsuojelijat ja kyseenalaistivat kysei sen elämäntavan. Suomessa vaeltavaa keräilyä oli kovin vähän, valtavaa kyräilyä senkin edestä. Leivinhiivasta on tulossa vallan kumouksel linen sen tuottaessa tulevaisuudessa yhä suurempaa vali koimaa ruuan raakaaineita kaseiinista humalaan. Uudelle paikalle asetuttiin raivaa maan ruuantuotantoalaa ja hermostuttiin, kun purossa kel luikin jo yläjuoksulta tullut lastu. Raakaruoka ei tosin ole yleistynyt suurten massojen evääksi, mutta kohta tuotetaan suuria massoja vielä suurempien massojen eväiksi. Niitä on valmistettu jo reilun sadan vuoden ajan HaberBoschin synteesillä maakaasusta, mikä suurten hiili dioksidipäästöjen vuoksi on muuttunut hoopopois mene telmäksi. Sen toimivuudesta ei tosin ole takeita, sillä sehän on ohjannut maatalouspolitiikkaa. Höl möläiskirjallisuudessa ei ole tällaisesta mainintaa. Samanaikaisesti ihmiset erittävät ja lorottavat typpi pitoista nestettä juomaveden sekaan, josta sitä yrite tään kalliisti palauttaa typpenä takaisin ilmakehään. Mutta kun geenejä pystytään kopioimaan kirjastosta ja siirtelemään solusta toiseen, monistamaan, muuntelemaan, saksimaan ja pätkimään, tuotannolle tulee aivan uusi tehokkuus. Kehitys synnyttää aina erilaisia ilmiöitä, milloin vasta ja milloin myötäsukaan
VUOSIKOKOUSAIKATAULU: Tapahtumiin ilmoittautuminen kehittyvaelintarvike.fi/tapahtumakalenteri. Johtoryhmän jäsenenä voit vaikuttaa esimerkiksi webinaarien ja yritysvierailujen aiheisiin ja pääset tutustumaan kiinnostaviin elintarvikealan ihmisiin myös työn tai opiskelun ulkopuolella. Lisätietoa jaostoista löydät kehittyvaelintarvike.fi/jaostot/ Elintarvikeanalytiikan jaoston (EAJ) ja Itäja Pohjois-Suomen jaoston (IPSJ) vuosikokoukset järjestetään hybriditapahtuminaMedfilesinyritysvierailunyhteydessä16.3. pidettävässä kevätkokouksessa. Tulisitko suunnittelemaan teemoja kanssani. Toivottavasti lehden sisältö inspiroi sinua ja antaa käytännön esimerkkejä tutkimuksen soveltamisesta käytäntöön. Elintarvikealan talousja markkinajaoston (ETMJ) vuosikokous järjestetään online-tapahtumana 30.3. Uskaltautuisitko sinä mukaan jaostotoimintaan. Webinaari ja kokous klo 16.30–18.00. Tapahtumiin osallistuminen taas vahvistaa käsitystäni laajalle ulottuvasta ja monipuolisesta alasta, jolla on upeaa työskennellä. Pohjanmaan jaoston (POJ) vuosikokous järjestetään hybriditapahtumana 19.4. Elintarviketieteiden Seuran palsta ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA Kiinnostaako hallitustyöskentely. Ideoi, järjestä ja verkostoidu ETS:n jaostot etsivät uusia johtoryhmäläisiä Elintarviketieteiden Seurassa on kuusi tieteellistä jaostoa ja kolme alueellista jaostoa, jotka etsivät uusia johtoryhmäläisiä vuosikokouksissaan. klo 16.30 osoitteessa Kampusranta 9, Seinäjoki. Tutkimustiedon soveltamista käytäntöön ja yhdessä toimimista todella tarvitaan tässä maailman tilanteessa. Ennen kokousta Ruoan hinnan ja kuluttajien ostovoiman tuleva kehitys -webinaari. Kiitos lukijoille, jaostoaktiiveille, kannattajajäsenille, mainostajille ja seuran työntekijöille! Ilman teitä, seura ei voisi toteuttaa tarkoitustaan. Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (ATJ), Elintarviketurvallisuus jaoston (ETJ), Prosessiteknisen jaoston (PTJ) ja Vilja-alan jaoston (VAJ) vuosikokoukset järjestetään online-tapahtumina Elintarviketieteiden Seuran kevätkokouksen jälkeen 23.3. noin klo 17.30. 50 Kehittyvä Elintarvike 1/2023 TULE TUTUSTUMAAN DIGILEHTEEN kehittyvaelintarvike.fi/digilehti Tervehdys jäsenet ja lukijat! E lintarviketieteiden Seuran tarkoituksena on edistää elintarvikealan tutkimustiedon monipuolista soveltamista käytäntöön. Lisätietoja saat toiminnanjohtajaltamme Viivi Wanhalinnalta. Tule ehdolle ETS:n hallitukseen Elintarviketieteiden Seuran hallituksessa on kaksi paikkaa vapaana erovuorossa olevien tilalle. Seura suunnittelee syksylle omaa alan tapahtumaa. Hyödynnäthän tätä mahdollisuutta! Aina lukiessani lehteä käsitykseni alan merkityksellisyydestä vahvistuu. Vuosikokouksissa jaostojen johtoryhmien kokoonpano vaihtuu, ja nyt etsitäänkin uusia jäseniä johtoryhmiin. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen, teollisuuden ja muiden elintarvikealan toimijoiden välillä. Jos olet kiinnostunut näistä paikoista, olethan yhteydessä. Mukaan johtoryhmätoimintaan pääset olemalla yhteydessä jaostojen puheenjohtajiin. Etsin myös työkaverikseni media myyjää konkarimyyjämme eläköityessä vuoden lopussa. Jaoston johtoryhmässä pääset suunnittelemaan ja toteuttamaan tapahtumia aiheista, joista olet kiinnostunut, pääset tutustumaan uusiin yrityksiin ja alan ihmisiin. Nähdään tapahtumissa, Viivi Wanhalinna PS. Tätä tarkoitusta edistää tämän lehden julkaisu, seuran tapahtumat ja jaostotoiminta. Etsin tällä hetkellä ETS:n hallitukseen uusia jäsenehdokkaita erovuorossa olevien tilalle, mahdollisesti jopa halukasta hallituksen puheenjohtajaksi. Tapahtumat ja jaostotoiminta tuovat alan ihmisiä yhteen. Vaikuta Seuran toimintaan ja asetu ehdolle 23.3. Aloitin toiminnanjohtajana vuoden vaihteessa ja koen olevani erittäin merkityksellisessä työssä
VASTUULLISUUSJOHTAJA MATTI KALERVO, KESKO OYJ ETS on osoittautunut erittäin toimivaksi kanavaksi verkostoituessamme elin tarvike sektorin asiakkaidemme sekä muiden yhteistyö kumppaneidemme kanssa. TOIMITUSJOHTAJA LASSE MÄKELÄ, EUROFINS SCIENTIFIC FINLAND OY keh itty vae lint arv ike .fi/ liit y Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta sisältyy jäsenmaksuun & 1–5 vuosikertaa -50 % Digilehden lukuoikeus kaikille kannattajajäsenen työntekijöille Kannattajajäsenten logot jokaisessa lehdessä, verkossa ja tapahtumassa KANNATTAJAJÄSENEN EDUT:. AMMATTILAISTEN VERKOSTO Kumppanisi ovat jo täällä! ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET ETS auttaa pysymään ajan tasalla siinä, mitä uutta elintarvikesektorin moninaisilla alueilla tapahtuu ja kehitetään
Tervetuloa! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan www.etl.fi/elintarvikepaiva Elintarvikepäivän tuotolla tuetaan alan tieteellistä tutkimusta. Innostavat puhujat tarjoilevat tälläkin kertaa laajan kattauksen uutta tietoa ja näkemyksiä omassa työssä hyödynnettäväksi. Tietoa, turvaa, teknologiaa Ilmoittaudu Elintarvikepäivään ! #elintarvikepäivä. Elintarvikepäivä on ruoka-alan vuoden ehdoton kohokohta! Ajankohtaisja koulutustapahtuma luotaa tulevaisuuteen, oli sitten kyse teknologisista ratkaisuista, lainsäädännön muutoksista, uusista raaka-aineista, luomusta, markkinoinnista tai työelämän osaamistarpeista. Kollegoiden kohtaaminen ja hyvä ruoka höystävät päivän menun