kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 1 2024 TURVALLINEN RUOKA Ainesosia nurmesta ja sivuvirroista Mitä kuuluu, liha-ala. Uuselintarvikelainsäädäntö lähikuvassa
Ajatus on sama kuin vaikkapa RETHINKprojektissa (s. RAVINTOHIIVAN tuotanto kiinnosti Bvitamiinin ja proteii nin takia. Myös öljykasvien viljelyä sekä elintarvike että rehukäyttöön tuli kehittää. Kahvi korvikkeineen symboloi pulaaikaa, mutta myös viljan ja maidon riittävyy dessä oli suuria haasteita. ”Meillähän on varsinkin kasvisraakaaineissa käyttämät tömiä mahdollisuuksia. Innovatiivisten raakaaineiden pääsyssä markkinoille on suuri kynnys: uuselintarvikelainsäädäntö. Sokerin puuttuminen oli teollisuu delle vaikeaa. Pääjutussamme Solar Foodsin Pasi Vainikka avaa prosessia yrityksen näkö kulmasta, ja lainsäädäntösivuilla Mari Lyyra Medfilesistä kertoo uuselintarvikkeeksi hyväksymisen prosessista. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus MITÄ ON TARJOLLA, JA MITEN SEN VOISI PARHAITEN HYÖDYNTÄÄ?. Kuorittua maitoa käy tettiin kuitenkin rehuna, eikä sitä riittänyt tarpeeksi kaupun kilaisten kulutukseen eikä teollisuuteen. Yhteiskuntamme on globaalisti katsoen vauras, ja luovuus kukoistaa tutkimus ja tuotekehitystyössä. ”Isommat ajanmukaiset tehtaat, joilla on tieteellisesti koulutettuja voimia ja riittävän suuret laboratoriot, voivat kehittää aivan uusia ravintovalmisteita, joille on ominaista, ettei niistä enää tunne alkuperäistä raakaainetta. Isommat kalat tulisi käsi tellä teollisesti, perkuujätteet säilöä ”Virtasen kalkkimene telmällä” ja valmistaa kananrehuksi. Elina Teerijoki, päätoimittaja KU VA : SU VI EL O Pääkirjoitus 1/2024 kehittyvaelintarvike.fi ETSry ETS_ry Elintarviketieteiden Seura ry Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Elina Teerijoki • Toimittaja Viivi Wanhalinna Myynti ja kaupallinen yhteistyö Asiakasmedia, Anne Joukainen ja Ari Suominen • Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta • Kansikuva Solar Foods • 35. – On jo aika ryhtyä työhön tällä saralla nykyistä laajemmin ja rohkeammin, koska siten saadaan kansan ravinnoksi paljon sellaisia raakaaineita ja sivutuotteita, joitten käyttömahdol lisuudet sellaisenaan ovat vähäiset.” TÄMÄN HETKEN PAKKO kajastelee horisontissa. TULEVAISUUDEN RUOKA EILEN JA TÄNÄÄN I nnovaatioita synnyttävät pakko, uteliaisuus ja luovuus. 33). – vielä tärkeämpi merkitys on ravin tovalmisteilla, joissa raakaaineen arvokkaat osat on purista malla, uuttamalla, tislaamalla tai tiivistämällä otettu talteen, tärkkelykset muunnetaan sokerilajeiksi, valkuaisten makua ja sulavaisuutta parannetaan”, Heikki Huhtamäki kirjoitti. Kirja koostuu teollisuusmies Heikki Huhtamäen ja usei den ajan elintarviketieteilijöiden kirjoituksista, joissa poh ditaan, miten sodasta kärsinyt köyhä valtio voisi vahvistaa ruokaturvaansa. Sivuvirrat kiinnostavat taas, aivan kuten 80 vuotta sitten. Se todettiin mahdottomaksi, mutta glukoosin valmistaminen perunatärkkelyksestä tuli kehittää teollisuudeksi. Ravitsemuksellisesti pulaa oli sekä proteii neista että rasvoista. 26–27.) Pikkukalat tuli jauhaa tahnaksi. Sain käsiini kirjan nimeltä Huomispäivän ruokamme: ravintoteollisuutemme ajankohtaisia kysymyksiä. Maito oli tärkein proteiinin lähde. Päistä ja sisälmyksistä saisi rasvaa. Ajan kohtaisuus viittaa tässä julkaisuvuoteen 1946. Ilmaston muutos ja luontokato eivät vielä näy puutteina, mutta muu toksiin valmistaudutaan: mitä tilalle, jos jonkin raakaaineen saatavuus vaikeutuu. (Lue juttumme nykyrehuista s. Järjestys vaihtelee olosuhteiden mukaan. Faktojen toteamisen jälkeen peliin astui luovuus anne tuissa rajoissa: mitä on tarjolla, ja miten sen voisi parhaiten hyödyntää. KYLMÄSÄILYTYSMAHDOLLISUUDET olivat heikot, joten kasvisten teollista säilöntää ja kuivaamista kehitettiin. Jau heet olivat käteviä armeijan muonituksessa, ja kuivatuissa marjoissa ja sienissä nähtiin myös mahdollisuus saada vienti tuloja. Hiivoja suunniteltiin viljeltävän spriintuotannon sivuvirroissa. Uteliaisuus taas on kaiken tieteen tekemisen tärkeä moottori. Sokerijuurikkaan viljelyn kehittämisen lisäksi pohdittiin, miten puusta voisi saada elintarvikekelpoista sokeria. ”Lihaekstraktia” ja ”maksamakkaraa” osattiin hii voista jo valmistaa, kunhan raakaainetta olisi ollut. Tämän korjaamiseksi ehdotettiin kotimaisten kasvipro teiinien tuottamista rehuksi. Pakko asetti ankaria reunaehtoja
ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET kehittyvaelintarvike.fi/liity Liity mukaan – kumppanisi ovat jo täällä! KIITOS KANNATUKSESTA! Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäsenet ovat meille tärkeitä kumppaneita. Kauppamyllyjen Yhdistys. He mahdollistavat elintarviketieteellisen tiedon välittämisen Kehittyvä Elintarvike -mediassa ja tapahtumissa
Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta sisältyy jäsenmaksuun & 1–5 vuosikertaa -50 % Digilehden lukuoikeus kaikille kannattajajäsenen työntekijöille Kannattajajäsenten logot jokaisessa lehdessä, verkossa ja tapahtumassa KANNATTAJAJÄSENEN EDUT: ”Haluamme tuoda Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäsenyydellä näkyväksi, että seuraamme ja olemme lähellä elintarvikealaa.” MAIJA OLKKONEN-SEPPO, TOIMITUSJOHTAJA, PACKDESIGN ID OY ”Olemme mielellämme mukana elintarviketieteiden verkostossa sekä kehittämässä alaa. Kannattajajäsenyys on osa työtämme, jolla haluamme puolustaa turvallista ja vastuullista elintarvikkeiden arvoketjua.” JARI MÄKELÄ, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, BERNER OY ”Kannattajajäsenyys on tuonut työntekijöillemme konkreettista hyötyä kätevän Kehittyvä Elintarvike -digilehden kautta, ja ETS:n tapahtumat ja webinaarit ovat erinomaisia. Ennen kaikkea jäsenyys on lisännyt molemminpuolista tiedonvaihtoa, ja sen kautta olemme yhdessä vahvemmin alan ajan kohtaisissa keskusteluissa mukana.” ANTTI ISOKANGAS, ELINTARVIKETEOLLISUUDEN MYYNTI, LEIPURIN SUOMI
Suurin kasvunvara on viennissä. Luke: Ruoka-alalla iso arvonlisäpotentiaali Luonnonvarakeskuksen kattava selvitys näyttää, missä ja miten elintarvikealan kasvua voi tapahtua. Siksi rehuntuotanto ja Singaporen markkinat houkuttelevat. 34 KU VA : M IK KO KA UP PI SE N KO TI AL BU M I 6 Kehittyvä Elintarvike 1/2024. Pitkä matka lautaselle 16 Sivuvirrat ja nurmi ainesosiksi Timoteihin tai punaapilaan pohjautuvia ainesosia saattaa tulevaisuudessa löytyä elintarvikkeista. 46 Transrasvatilanne on hallinnassa Ruokaviraston selvityksessä kävi ilmi, että kovat rasvat ovat monessa tuotteessa transrasvoja olennaisempi terveyshaitta. 14 Uuselintarvikelainsäädäntö hidastaa monen innovaation pääsyä elintarvikemarkkinoille. ”Bioreaktorissa tuotettuja ainesosia hyödyntävien hybridien haasteita ovat tuotannon skaalaamisen kustannukset ja lainsäädäntö.” Tässä lehdessä 1/2024 38 HKScanin laboratoriopäällikkö Mikko Kauppinen kertoo lihatuotteiden säilyvyyden tutkimisesta. Pilaajamikrobien esiintyvyyden ymmärtäminen auttaa parantamaan prosessihygieniaa ja tuotteiden säilyvyyttä. Monia ennen rehuiksi miellettyjä kasveja ja sivuvirtoja tutkitaan NurmiProteiini, CERAFIM ja Ruokaa ilman Peltoja hankkeissa
30 Pakkaamattomien tuotteiden turvallisuus 40 Lainsäädäntö: Uuselintarvikelainsäädäntö 44 Talous & Liiketoiminta: Lihamarkkinakatsaus TULE TUTUSTUMAAN JA VERKOSTOITUMAAN! Food Innovations by Kehittyvä Elintarvike Kehittyvä Elintarvike & Elintarviketieteiden Seura esittäytyy FoodTec -messutapahtumassa ensimmäistä kertaa uuden Food Innovations -konseptin alla. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. Turvallinen ruoka 7 KU VA : EN IF ER 12 Ajankohtaista: EU sai elintarviketurvallisuusfoorumin Teema: Raaka-aineet, Mikrobiologia, Lihateollisuus 20 Hyönteistuotanto tänään 22 DNA-sekvensointi on uusi tapa löytää mikrobit 24 VEGETURVA tutkii kasvipohjaisia elintarvikkeita 26 Rehujen ympäristövaikutukset 28 Mitä kuuluu, liha-ala. Tuomme esille elintarvikealan uusia ideoita yhteistyökumppaneidemme avulla. Metropolia AMK SeAMK Oy – Seinäjoen ammattikorkeakoulu OpenCO2net Oy Kehittyvä Elintarvike & Elintarviketieteiden Seura Nähdään FoodTecissä! FoodTec Helsingin Messukeskuksessa 13.–14.3. Rekisteröidy osoitteessa pfsptec.messukeskus.com
Makuasioiden ohella pyrimme myös edistämään muun muassa vatsaystävällisyyttä – palkokasvithan eivät perinteisesti jokaisen vatsalle sovi. En ole erityisen ahkera ruoanlait taja, ja arvostan yksinkertaista, helposti valmis tettavaa ja maukasta ruokaa. KU VA : SU VI -T UU LI KA NK AA NP ÄÄ Tutkimusja kehityspäällikkö OSKARI MALMIVIRTA Mitä harrastat työn vastapainoksi. Mitä sovelluksia avaat ensimmäisenä aamulla. Se voi viedä yhden sukupolven. Olen sekasyöjä, eli kaikki käy. Raisio osti Härkistuotteet kehittäneen Verso Foodin norja laistaustaiselta Kavlilta vuonna 2021. Tässä elämänvaiheessa vapaa-aika kuluu pääasiassa perheen kanssa. Millaiset ovat kasviproteiinien kehityksen haasteet. Kaiken kaikkiaan alan opintoihin kului noin seitsemän vuotta. Eivät opinnot kuitenkaan välttämättä vielä tähän lopu: väitöskirjan tekemisen mahdollisuutta ei ole poissuljettu. Tärkeintä minulle on hyvä maku. Markkina on ollut viime vuoden ajan haastava, mikä korostaa kehitystyön merkitystä ja tarvetta. Näiden asioiden yhdistäminen on kieltämättä haastavaa. 8 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 TEKSTI: Kari Kortelainen Työn ääressä Miten päädyit opiskelemaan elintarvikealaa. Suuria kehitysloikkia ei alkuperäisissä Härkistuotteissa ole tapahtu nut Verson tuotua ne markkinoille vuonna 2016. Syömme kotona kasvispainotteisesti, ja usein kasviproteiinit maistuvat lapsille lihatuotteita paremmin. Yksityiskohtia tule vista tuotteista en voi tietenkään kertoa, mutta yleisemmällä tasolla kehitystyössä keskitymme makuun liittyviin kysymyksiin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen olin ensin kiinnostunut biotekniikasta ja suoritin Turun ammattikorkeakoulussa bio ja elintarvike tekniikan insinöörin (AMK) tutkinnon. Olen harrastanut myös 3d-tulostusta, liikun monipuolisesti ja syksyisin metsästän. Näkyykö työnkuvasi perheen ruokavaliossa. Nykyisessä tehtävässäni vastaan muun muassa Härkistuotemerkin alla valmistettavien kasviproteiinituotteiden tutkimuksesta ja kehi tyksestä. Sain heti alkuun ison vastuun Elovena ja Benecolbrändien kaurapohjaisten tuotteiden kehitys työssä – Raisio oli rakentamassa uutta kaurapohjaisten tuotteiden valmistukseen tarkoitettua tehdasta juuri tuolloin. Lasten mentyä nukkumaan pelaamme pleikkaria tai katselemme sarjoja. Millaisissa tehtävissä olet toiminut Raisiolla. KEHITYSHAASTEINA MAKU JA VATSAYSTÄVÄLLISYYS Tutkimusja kehityspäällikkö Oskari Malmivirta kehittää kasviproteiinituotteita Raisiolla. Outlookin, Teamsin ja selaimessa yhtiön intran.. Millainen on oma suhteesi ruokaan. Elintarvikeala alkoi vetää puoleensa, joten hain Turun yliopistoon, josta valmistuin elintarvike kemian maisteriksi. Aloitin vuonna 2018 tuotekehittäjänä. Kasvipohjaisen ravinnon yleistyminen on kuitenkin globaali kehitystrendi, mutta muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kolmeja puolitoistavuotiaat lapset. Toinen kehitystyön painopiste on lisätä tuotteiden soveltuvuutta laajem mille asiakasryhmille. Kovimmat kriitikot kehitteillä olevien tuotteiden aistittaviin ominaisuuksiin löytyvät kotoa
– Tunnustus on tärkeä koko tieteenalalle. Hän myös osallistuu aktiivisesti ravitsemuskeskusteluun mediassa. – En tiedä, suostuisinko edes opettamaan ilman kliinistä työtä, niin tärkeää ammattitaidon kannalta se on. Tieteenala toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Projektin julkaisuja pyörii työpöydällä vielä pitkään, Schwab sanoo. Schwab on parhaillaan mukana myös ikääntyneiden omaishoitajien ravitsemusta seuraavassa tutkimuksessa sekä hankkeessa, jossa selvitetään ulosteensiirron mahdollisuuksia laihduttamisessa. – Tämä on pisin ja suurin tutkimus, jossa olen ollut mukana. Olen myös sanonut kaikille onnittelijoille, että kukaan ei tee näitä hommia yksin. Kasviproteiinit ja kasvimaitotuotteet ovat ruokajärjestelmän kestävyysmurroksen kannalta erityisen olennaisia. Ohjaustavan arvioinnilla on merkitystä koko terveydenhuoltojärjestelmän kannalta: terveydenhuollon resurssit eivät käytännössä riitä yksilöohjaukseen kaikille tarvitseville. Helmikuun puolivälissä yhdistyksessä oli jo 24 jäsenyritystä ja yhteisöä. 26 pakkasasteessa lähdin vielä pyörällä matkaan, mut ta 34 astetta oli liikaa, Schwab tunnustaa. Ursula Schwabilla ei voi työnsä luonteen vuoksi olla säännöllistä harrastusta, mutta liikunta-annoksensa hän saa ympärivuotisesta työmatkapyöräilystä, kymmenen kilometriä suuntaansa. Schwab on työskennellyt käytännössä koko uransa samalla kampuksella, aluksi Kuopion yliopistossa, josta sittemmin tuli osa Itä-Suomen yliopistoa. Parhaillaan vertaisarvioitavana on tutkimusjulkaisu, jota Schwab pitää toistaiseksi tärkeimpänään. Siinä selvitetään noin 600 miespotilaan otoksen pohjalta, ehkäiseekö elintapaohjaus yhtä tehokkaasti diabetesta riippumatta siitä, onko potilaalla diabetekselle altistavaa geeniperimää vai ei, ja onko ohjauksen ryhmäja nettitoteutus yhtä tehokasta kuin yksilöohjaus. – Pyöräily on rauhoittavaa. Keskeinen tavoite on tehdä kasvipohjaisesta ruuasta houkuttelevaa mahdollisimman monelle. Hän on ollut tekemässä ikääntyneen ruokasuosituksia, jotka julkaistiin vuonna 2020, viime vuonna julkaistua ravitsemushoitosuositusta sekä uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Ilmastokriisiä ja luontokatoa ei voida ratkaista muuttamatta ruokajärjestelmää, ja terveyssyistäkin ruokavalioita kannattaa muuttaa kasvispainotteisemmiksi, toteaa Pro Vegen puheenjohtaja Niklas Kaskeala. Kasvipohjaisen ruuan yhdistys vauhdittaa ruokajärjestelmän muutosta. Hän on ottanut potilaita vastaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa jo vuodesta 2002. Sokerija rasva-aineenvaihdunta ovat pysyneet työlistalla siitä saakka. Hän pitää sitä erittäin tärkeänä, jotta tuntuma potilaan arkeen säilyy. Tutkimustiedon avulla niihin pystyy osallistumaan syvällä rintaäänellä. Turvallinen ruoka 9 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki PROFESSORILIITON Vuoden professoriksi 2024 valitsema Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab on alansa ensimmäinen professori Suomessa. – Ravitsemukseen liittyy paljon uskomuksia, ja keskustelut ryöpsähtelevät. Se tekee alaa tunnetummaksi. Marraskuussa perustetussa Pro Vege ry:ssä on mukana sekä elintarvikealan yrityksiä ja muita toimijoita että Suomen suurimmat päivittäistavarakauppaketjut. SUOMEEN on perustettu kasvipohjaisen ruuan yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kasvipohjaisen ruuan kehitystä ja kasvua. Hänet valittiin juuri mukaan Valtion ravitsemus neuvottelukunnan seuraavalle kolmivuotiskaudelle. – Pro Vege keskittyy lisäämään kasvipohjaisten elintarvikkeiden osuutta suomalaisessa ruokajärjestelmässä. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1998 ruokavalion rasvan laadun vaikutuksesta elimistön sokerija rasvaaineenvaihduntaan. Schwab on tutkinut esimerkiksi ei-alkoholiperäisen rasvamaksan ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa. Tutkijakollegat, yliopistoinfra ja tukipalvelut ovat välttämättömiä työn toteuttamiselle, Schwab sanoo. Vuoden professori Ursula Schwab: Tunnustus on tärkeä koko tieteenalalle KU VA : RA IJ A TÖ RR ÖN EN /U EF Ursula Schwab kertoo, että työajan seurannan perusteella hänen aikansa jakautuu melko tasaisina siivuina tutkimuksen, hallinnon, opetuksen, yhteiskunnallisten tehtävien ja kliinisen työn kesken. Yhdistys tuo esiin ruokajärjestelmän kytkeytymistä ilmastonmuutokseen, luontokatoon, ruokakulttuuriin ja terveyskysymyksiin. Oman tutkimustyönsä lisäksi Schwab vaikuttaa monissa neuvottelukunnissa
Yhdistys perustetaan alkukevään aikana. Food from Finland teki hyvää työtä, ja työtä on jatkettava”. Yhdistys kokoaa kansainvälisestä kasvusta kiinnostuneet elintarvikealan toimijat yhteen ja mahdollistaa nykyistä voimallisemman viennin edistämistoiminnan yritysvetoisesti. Vekkeli kertoo, että luun proteiini voi korvata täysin lihasaineksen käyttöä elintarvikkeissa. Fazer Taste the Future Snack Bar -niminen tuote on ensimmäinen soleiinia sisältävä kuluttajatuote, joka on tuotu markkinoille. ”Pitkäjänteinen suunnitelmallisuus suomalaisen elintarvikeviennin ja yritysten kansainvälistämisen tukemiseen on välttämätöntä. Kyselyn vastauksista poimittiin esimerkiksi tällaisia näkemyksiä: ”Tarvitsemme kokoavan voiman tukemaan suomalaisen elintarviketeollisuuden vientiponnisteluja. SUOMALAISEN startup-yritys SuperGroundin kehittämä teknologia on myötätuulessa. SUVI ry paneutuu asian ytimeen ja auttaa yrityksiä löytämään maailmalta yhteistyökumppaneita, sanoo yhdistyksen valmistelussa mukana oleva Kalaneuvos Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Hukkanen. Kyselyn mukaan vientiin on lähdössä kaiken kokoisia yrityksiä ja tähtäimessä on konkreettinen tekeminen. Elintarvikekentälle on syntymässä ensimmäistä kertaa ryhmittymä, jonka fokuksena on ruokaviennin kasvattaminen ja jonka vetureina ovat yritykset. Niin kutsutut NGT-teknologiat ovat tuotantotapoja, joissa eliön genomia voidaan muokata tai siitä voidaan poistaa geenejä esimerkiksi CRISPR-geenisaksiteknologian avulla. Euroopan unionin kanta kaikkien geeniteknologioiden käyttöön on ollut tähän asti hyvin tiukka, mutta äänestyksen voittaneen ehdotuksen mukaan geeniteknologiat jaetaan jatkossa kahteen luokkaan. Kysely toteutettiin osana SUVI ry:n valmistelua. Muuntogeenisiä eliöitä eli sellaisia, joihin on tuotu toisen lajin perimää, ei unionissa vastedeskään hyväksytä. Makroravinteet ja maku ovat suurin piirtein samat. SUVI ry:n tavoitteena on luoda yhdessä yritysten ja valtionhallinnon kesken keinoja, joilla edistetään Suomen elintarvikeviennin kaksin kertaistamista vuoteen 2031 mennessä. Ennen voimaan astumistaan lakiesitys tarvitsee vielä jäsenmaiden hyväksynnän.. Solar Foods sai Solein-proteiinilleen uuselintarvikeluvan Singaporessa vuonna 2022. Vienti varmistaa alan kasvun myös seuraaville sukupolville.” ”Pienten elintarvikeyritysten on mahdotonta kehittää vientiä yksin.” ”Keskusteluissa on vahvaa yhteishenkeä. Toimitusjohtaja Santtu Vekkeli kertoo, että nyt selvitetään vielä, voiko lupaa soveltaa koskemaan myös muita kalatuotteita. Lakiehdotuksen taustalla on tavoite varautua muuttuviin olosuhteisiin kehittämällä taudinja säänkestävämpiä viljelykasvilajikkeita. Yhdessä ollaan enemmän.” – Ruokaviennin tuplaaminen tuo tuhansia työpaikkoja suomalaisiin elintarvikeyrityksiin. Tuote tuotiin tammikuussa myyntiin singaporelaisessa makeiskauppaketjussa, joissa järjestettiin maistelutilaisuuksia kuluttajapalautteen keräämiseksi. Fazer on myös sijoittanut Solar Foodsiin. Fazerin mukaan soleiini korostaa tuotteen omia makuja ja lisää funktionaalisen herkuttelutuotteen rautapitoisuutta. EU-parlamentti kannattaa NGT-teknologioita SuperGroundin teknologia hyväksyttiin lohituotteille EU:N parlamentti otti helmikuisessa äänestyksessään kantaa uusien geeniteknologioiden hyväksymisen puolesta äänin 307-263. EU-komissio on päättänyt, että lohen ja kirjo lohen kudokset ja ruodot suolia lukuunottamatta hyväksytään elintarvikekäyttöön EU-alueella ilman uuselintarvikkeen statusta. Broilerin luiden käyttöön elintarvikkeena komissio kaipaa vielä lisätietoja elintarvikekäyttöhistoriasta, mutta Vekkelin mukaan lisänäyttöjä on löydetty. Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki KU VA : FA ZE R FAZER on tuonut Singaporen markkinoille suklaalevyn, jossa on käytetty Solar Foodsin valmistamaa Solein-proteiinia. Se sisältää tummaa suklaata, jossa on kuivattuja mansikoita, hasselpähkinää, kaurapuffeja ja kaksi prosenttia soleiinia. Kiinnostava mahdollisuus on myös luuaineksen sisältämän kollageenin käyttö lisäarvotuotteena. Sallituilla NGT-tekniikoilla voidaan saada aikaan muutoksia, jotka voisivat tapahtua myös mutaatioiden tai perinteisen kasvinjalostuksen seurauksena. 10 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 Elintarvikeyrityksiltä vahva tuki vientiyhdistykselle Soleiinisuklaa markkinoille Singaporessa SUOMEN elintarvikeviennin edistämisyhdistys SUVI ry:n valmistelu etenee. Soleiinisuklaa on Fazerille osa laajempaa työtä kartoittaa kestäviä tulevaisuuden vaihtoehtoja. Elintarvikeyrityksille tehdyssä kyselyssä 75 prosenttia vastaajista kertoi, että vienti on yrityksen strateginen painopiste, joka on kirjattu tavoitteineen ja toimenpiteineen liiketoimintasuunnitelmaan
Eri tulevaisuudennäkymät vaikut tavat siihen, millaisia uusia standar deja tarvitaan. Ryhmissä keskus tellaan ajankohtaisista aiheista kan sallisella tasolla ja ryhmien kautta pääsee vaikuttamaan kansainväliseen standardointiin. Vaikuttamalla standardointiin varmistetaan, että Suomen näkemys ja mahdolliset maa kohtaiset erityispiirteet otetaan huo mioon. Stan dardit tukevat elintarvike turvallisuutta lisäämällä laa tua ja yhteensopivuutta ruokaketjussa esimerkiksi yhtenäisillä testaus menetelmillä ja vaatimuksilla. ISO/TS 22002 standardisarjaa päivitetään parhaillaan, joten nyt on erinomainen tilaisuus vaikuttaa elin tarviketurvallisuuden standardeihin. Standardointiin osallistumisesta saa laajimman hyödyn standardointi ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on saada aikaan yhteensä 100 miljoonan euron lisäsatsaus tutkimusja kehitystoimintaan ja ruokajärjestelmään kytkeytyvän viennin kasvatus yli miljardilla eurolla. Kaikkia standardeja voi myös kommentoida avoimella lausuntokierroksella SFS:n lausunto pyyntöpalvelussa. Kokonaisuuden erilaiset tutkimushankkeet keskittyvät neljään teemaan: tulevaisuuden tuotteet, teknologinen uudistuminen, uudistava viljely sekä kiertotalous ja resurssi tehokkuus. Ruokajärjestelmäuudistukseen voi osallistua muun muassa ekosysteemin käynnistämissä hankkeissa. Sitä tukee tukiohjelmien standardi sarja ISO/TS 22002 elintarvikeketjun eri vaiheiden riskien hallinnalle. TÄMÄ varmistuu standardoinnilla. Valio aloittaa ruokajärjestelmään liittyvien yritysten ekosysteemin rakentamisen heti. 22 vuotta sitten perustettu tutkimuskeskus toimii lääke tieteellisen tiedekunnan yhteydessä. Hänen vastuullaan on tekstiili -ja vaatetusalan sekä elintarvikkeiden standardointi. Ruokajärjestelmään kytkeytyy Suomessa satoja yrityksiä ja toimijoita, ja verkostoon tavoitellaan vähintään sataa kumppania. Osallistumalla standardointiin tiedät jo etukäteen, mitä vaatimuksia tai muutoksia standardiin ollaan te kemässä, ja pääset esittämään omat ehdotukseksi. Näin voit myös enna koida muutoksia. – Uusi nimemme vastaa muuttunutta maailmaa ja tutkimusta. Valion roolina on käynnistää ja johtaa yhteistyötä sekä tutkimusja kehitysprojekteja nykyisten ja uusien kumppaniensa kanssa. S tandardeja kehitetään toimi alan tarpeen mukaan. Keskuksen yhteydessä toimii aistinvaraisen tutkimuksen laboratorio Aistikattila, ja keskus koordinoi tutkimusalusta, lounaskahvila Flavorian toimintaa.. Kiinnostunut yritys voi liittyä mukaan olemalla yhteydessä tutkimuspäällikkö Riitta Partaseen, riitta.partanen@valio.fi FFF on nyt NuFo TURUN yliopistossa toimiva Funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimuskeskus on saanut uudeksi nimekseen Ravitsemusja ruokatutkimuskeskus, englanniksi Nutritional and Food Research Center eli NuFo. Tämä maailmanlaajuisesti käytetty stan dardi on työkalu oman toiminnan kehittämiseen ja riskien hallintaan. Mutta miten varmistetaan, että standardit ovat järkeviä ja käyttötarkoitukseensa sopivia suomalaisille yrityksille. Kirjoittaja toimii SFS:llä standardoinnin asiantuntijana ja on kansallisten standardointiryhmien sihteeri. Ehkä tunnetuin elintarviketurvalli suuteen liittyvä standardi on elintarvi keturvallisuuden hallintajärjestelmä standardi SFS-EN ISO 22000. Standar dointiin osallistuminen on tärkeää, jotta standardien sisältö on myös Suomen organisaatioiden kannalta toimiva ja toteutettavissa. Valio on ensimmäinen ruoka-alan yritys, jonka Business Finland on valinnut veturiyritykseksi. SUOMESTA vaikutetaan aktiivises ti standardointiin esimerkiksi elin tarvikeanalytiikassa, jossa työn pai nopiste on viranomaisvalvonnan ja Puheenvuoro STANDARDOINTIRYHMÄN JÄSEN TUKEE KANSALLISTA ELINTARVIKETURVALLISUUTTA KU VA : SF S STANDARDOINTIIN OSALLISTUMINEN ON TÄRKEÄÄ TEKSTI: standardoinnin asiantuntija Elisa Ervasti, SFS Suomen Standardit Turvallinen ruoka 11 Valion Food 2.0 -hanke kehittää tulevaisuuden ruokajärjestelmää VALIO aloittaa Business Finlandin rahoittamana Food 2.0 -hankkeen. lakisääteisessä omavalvonnan mene telmien kehittämisessä. Standardit kehitetään toimi alan yhteistyönä, johon voi vai kuttaa vain osallistumalla. Viisivuotinen ohjelma käynnistyy tänä vuonna. Työhön pääset mukaan osallistumalla SFS:n nettisivujen kautta SFS/SR 224 Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmät standardointiryhmään. Olemalla kestävän ruoantuotannon edelläkävijöitä voimme luoda lisäarvoa Suomessa tuotetulle ruoalle sekä parantaa sen kannattavuutta ja kansainvälistä kilpailu kykyä, Valion kasvuliiketoiminnoista, tutki muksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi sanoo. Yksikkömme tutkii ruoan lisäksi muun muassa metabolismia, terveyden ja ravitsemuksen välistä suhdetta sekä ruokavalintoja ja niiden kestävyyttä, kertoi keskuksen johtaja, professori Kirsi Laitinen. Yritys hyötyy standardeista sekä käyttämällä niitä että olemalla mu kana niiden kehityksessä eli stan dardoinnissa. Tavoitteena on luoda Suomeen ruokajärjestelmä, jossa kasvua ja lisä arvoa rakennetaan kestävän tuotannon pohjalle. Esimerkiksi ruoka petoksille kehitetään parhaillaan yhteistä sanastoa ja termistöä sekä useita testimenetelmiä
Tilaisuuteen osallistui yli 120 henki löä, mukaan lukien Euroopan elintarvike turvallisuusviranomaisen (EFSA) asian tuntijat, Euroopan komission poliittiset neuvonantajat, kuluttajansuojajärjestö jen edustajat ja monet muut alan asian tuntijat. 12 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 E nsimmäinen Euroopan elintarvike turvallisuusfoorumi pidettiin mar raskuussa 2023 La Tricoteriessa Brysselissä. Euroopan elintarviketurvallisuus foorumi tulee kokoontumaan vuosittain ja jakamaan päivityksiä tärkeimmistä elintarviketurvallisuusaiheista mieluiten Euroopan komission tai muiden EU rahoitteisten hankkeiden isännöimien tapahtumien yhteydessä. TIEKARTTOJA PAREMPAAN TURVALLISUUTEEN Yksi foorumin tärkeimmistä kohdista oli FoodSafety4EUhankkeen tulosten esittely: strategioita, tiekarttoja ja suosi tuksia elintarviketurvallisuuden paran tamiseksi Euroopassa. Alusta on asiantunti joiden ja käytettävissä olevien resurssien pooli: tietokanta käynnissä olevista elin tarviketurvallisuuteen liittyvistä projek teista, artikkeleista sekä rahoitusmahdol lisuuksista. Euroopan elintarviketurvallisuutta muokkaavat monet toimijat kuten sään telyelimet, tutkimuslaitokset, teollisuu den sidosryhmät ja kuluttajat. Esimerkiksi luottamusta uusiin proteiininlähteisiin voidaan lisätä kehittämällä viestintä materiaalia yhteistyössä koko arvoket jun kanssa. Suomesta hank keeseen osallistuivat Teknologian tutki muskeskus VTT Oy ja Ruokavirasto. Tuomalla yhteen asiantun tijoita, päättäjiä ja sidosryhmiä pyrimme nopeuttamaan kehitystä ja edistämään yhteistyöratkaisuja, jotka tehostavat elintarviketurvallisuuspolitiikkaa ja tutkimusta, sanoi projektin koordinaat tori Veronica Lattanzio italialaisesta elintarviketieteiden tutkimuslaitos CNR:stä. Hanke on rahoitettu Euroopan unionin Horisontti 2020 tutkimus ja inno vaatio ohjelmasta. Kiireisessä yhteiskunnassa ja elämässä kuluttajat tarvitsevat selkeitä, luotettavia, tieteeseen pohjautuvia ja innostavia vies tejä, jotka erottuvat tietotulvasta. Hankkeen aikana Suomessa järjestet tiin pakkausmateriaalien turvallisuu teen ja elintarviketurvallisuusviestin tään liittyviä työpajoja. l https://foodsafety4.eu/ Ajankohtaista TEKSTI: tiimipäällikkö Hanna-Leena Alakomi, VTT & riskinarvioinnin yksikön johtaja Pirkko Tuominen, Ruokavirasto Eurooppalainen elintarviketurvallisuusverkosto parantaa yhteistyötä FoodSafety4EU-hankkeessa luotiin raamit jatkuvalle elintarviketurvallisuus yhteistyölle EU:n jäsen valtioiden kesken.. Nämä tulokset validoidaan järjestelmällisesti, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus EU:n elintarviketurvallisuuspolitiikan kanssa ja edistetään yhdenmukaistamista Hori sontti 2020 puiteohjelmaan osallistu vissa maissa ja naapurivaltioissa. Tämä uraauurtava tapahtuma toimi tapaamispaikkana elin tarviketurvallisuusjärjestelmän sidos ryhmille Euroopassa, ja tapahtumassa keskityttiin tiedon ja parhaiden käytän töjen jakamiseen sekä kriittisiin elin tarviketurvallisuushaasteisiin vastaa miseen. Fooru mi pyrkii helpottamaan näiden välistä vuoro puhelua ja edistämään yhteistyötä, joka parantaa elintarviketurvallisuus politiikan ja tutkimuksen tehokkuutta kaikkialla Euroopassa. SUOMESSA TYÖPAJOJA TURVALLISUUSVIESTINNÄSTÄ Foorumin käynnistäminen täydentää hankkeen kesäkuussa 2023 julkaisemaa digitaalista alustaa. Joulukuussa 2023 päättyneen kolmi vuotisen hankkeen tavoitteena oli suun nitella, kehittää ja julkaista useiden erityyppisten alalla toimivien välinen yhtey denpitoalusta, johon kootaan elin tarviketurvallisuusjärjestelmän (FSS) kansallisten, eurooppalaisten ja kan sainvälisten toimijoiden verkosto. Tapahtuman järjesti FoodSafety4EU konsortio (FS4EU), johon kuuluu 23 kumppania tutkimuslaitoksista, yliopis toista, kansallisista elintarviketurvalli suusvirastoista ja elintarvikealan järjes töistä. Eri tahojen teke mä yhteistyö on välttämätöntä, jotta elintarviketurvallisuudesta viestiminen olisi tehokasta ja viestien sisältö yhden mukaista etenkin epidemioiden aikana. – Olemme innoissamme voidessamme käynnistää Euroopan elintarviketurvalli suusfoorumin elintärkeänä tapahtumana elintarviketurvallisuuden edistämiselle Euroopassa. Vaikuttavuutta ja kansalaisten osallis tumista sekä luottamusta elintarviketur vallisuuteen saadaan lisättyä myös käyt tämällä monipuolisia tapoja viestiä sekä kehittämällä viestintämenetelmiä yhdes sä eri sidosryhmien kanssa
Projektin monialaiseen konsortioon kuuluu 44 kumppania 19:sta EU-maasta ja EU:n ulkopuolisesta maasta. WATSON-projekti antaa elintarviketurvallisuusviranomaisille, yrityksille ja poliittisille päättäjille tietoa, tietämystä ja välineitä sekä lisää kuluttajien tietoisuutta elintarvikkeiden turvallisuudesta ja arvosta. Suomessa uudet teknologiat pilotoidaan maitoja viljaketjussa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa Vaasan ja Hämeenlinnan pilottiympäristöissä. Samanaikaisesti: 10.–11.4.2024 Helsingin Messukeskus Yhteistyössä: Tutustu upeaan ohjelmaan ja rekisteröidy maksutta kävijäksi chembiofinland.fi. Tervetuloa! | Avoinna: ke 10.4. LISÄTIETOJA HANKKEESTA: Hanna-Leena Alakomi, VTT Jari Latva-Koivisto, Hämeen ammatti-instituutti Oy Jari Isohanni, UPC Konsultointi Oy (UpCode) About us – Watson Project Esillä tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioalan tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut. Näiden tuotteiden ympärillä toteutetaan projektissa kuusi koejaksoa, joissa tutkitaan kehitettyjen uusien jäljitettävyysja aitousteknologioiden toimivuus. Maaliskuussa 2023 alkanut kolmivuotinen projekti päättyy helmikuussa 2026. Koordinaattori on Dublinin yliopisto. klo 9–17, to 11.4. Tavoitteena on lisätä jäljitettävyyttä, elintarvikeketjun avoimuutta sekä kuluttajien luottamusta elintarvikeketjuun. Älyja aitoudentunnistusteknologiaan perustuva järjestelmä tunnistaa vilpin elintarvikeketjussa WATSON on 3-vuotinen projekti, jota on rahoitettu EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimusja innovaatiokehyksestä. klo 9–16 Pohjoismaiden johtava kemianja bioalan ammattitapahtuma. Suomesta projektissa ovat mukana Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy, Hämeen ammatti-instituutti sekä UPC Konsultointi Oy (UpCode). Keväällä 2023 alkaneen WATSONprojektin tavoitteena on tehdä EU:n elintarvikejärjestelmistä kestävämpiä parantamalla elintarviketurvallisuutta ja vähentämällä elintarvikepetoksia elintarvikeketjun avoimuutta parantavilla systeemisillä innovaatioilla. Eniten väärennöksiä ja petoksia on rapor toitu liittyen hunajaan, öljyihin sekä lihatuotteisiin. ELINTARVIKEPETOSTEN määrä Euroopan unionissa on nousussa, ja vuonna 2022 raportoitiin 600 tapausta (EC-ACN, 2023). Projekti keskittyy kuuteen eri tuotteeseen: viini, hunaja, oliiviöljy, liha, maito ja kala. Sen budjetti on 11 miljoonaa euroa. Elintarvike petosten on arvioitu aiheuttavan EU:lle vuosittain 8-12 miljardin euron kustannukset. Projektissa kehitetään kokonaisvaltaista jäljitettävyyskehystä, jossa yhdistyvät datavetoiset palvelut, erilaiset työkalut aitouden ja tuotteiden jäljitettävyyteen sekä riskinarvioon perustuvat lähestymistavat
14 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 L uke on selvittänyt ruokasektorin arvonlisän korkeimman saavutet tavissa olevan kasvupotentiaalin vuoteen 2035 mennessä. Elintarvikeviennin lisäämiseen tähtää myös hallitusohjelma, jossa tavoitteena on sen kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä. TEKSTI: Elina Teerijoki Ajankohtaista LUKEN SELVITYKSESSÄ tarkasteltiin alkutuotannon sekä elintarvikeja juomateollisuuden toimialoja biotalousstrategian mukaisesti. Tarkastelussa käytettiin arvonlisän käsitettä liikevaihdon rinnalla. Tämä merkitsisi 39 prosentin kasvua, josta vajaa puolet syntyisi uusista arvoketjuista ja runsaat puolet viennistä. Siitä on rajattu pois alkutuotannon panosten tuotteet, elintarvikkeiden tukkuja vähittäiskauppa sekä ruokapalvelut. Maa ja metsätalousministeriö avasi helmikuun alussa Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä ohjelmakokonaisuu den, jonka taustaksi tehtyä skenaario työtä Luken raportti on. Mikäli kysyntä kehittyy suotuisasti, Suomeen voisi syntyä tuotantokapasiteettia kas vattamalla ja tuotekehitykseen investoi malla vajaan miljardin euron uusi arvo ketju yritysten liikevaihtona laskettuna vuoteen 2035 mennessä, kertoo selvi tystyötä johtanut erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta. Arvonlisä saadaan vähentämällä liikevaihdosta ostetut materiaalit, tavarat ja palvelut. Seuraavina tulisivat kalaala, jossa kasvupotentiaali olisi vahva myös koti maan kulutuksessa, sekä kauratuotteet. VIENNIN KASVU VAATII YHTEISIÄ TAVOITTEITA Arvonlisän kasvusta neljä viidesosaa tulisi viennistä ja yksi viidesosa koti maan markkinoista. Ruokasektorilla rakentuu uusia arvo ketjuja, kun kulutuksen painopiste siir tyy eläinproteiinista vaihtoehtoisiin proteiinilähteisiin. – Elintarvikeyrityksissä pitäisi kasvat taa ja monipuolistaa jalostuskapasiteet tia, kehittää myynti ja markkinointi osaamista sekä panostaa tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaan. Viennissä eniten kasvupotentiaalia olisi meijeriteollisuu della, jossa kiinnostavia ovat erikois tuotteet, terveyttä edistävät tuotteet ja jauheet. Solumaatalous on vielä lähtökuopis saan, joten sen kehitystä toimialana on vaikea arvioida, mutta vuonna 2035 sen liikevaihtopotentiaali voisi olla jopa mil jardi euroa ja arvonlisä 500 miljoonaa. Kyseessä on pitkän aikavälin strategia suomalaisen ruoka järjestelmän tulevaisuuteen. l Luke: Ruokatoivoa miljardien arvosta Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmien mukaan ruokasektorin arvonlisää voidaan nostaa 4,5 miljardista eurosta noin 6,2 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Kauratuotteita viedään jo nyt merkittä vät määrät, mutta kasvunvaraa löytyy siirtämällä painopistettä jyvätuotteista pitkälle jalostettuihin tuotteisiin. Val tion tulee tukea viennin kasvua maa kuvatyöllä, kansainvälistä edustusver kostoa kehittämällä ja koordinoimalla palveluja vastaamaan muiden EUmai den tasoa, Jansik sanoo. Selvityksessä keskityttiin puhtaasti ruokasektorin kaupalliseen tarkasteluun, eikä se ota kantaa esimerkiksi ruoantuotannon ilmastovaikutuksiin tai tukipolitiikkaan. – Kasviproteiinituotteiden tuotanto on Suomessa vielä varhaisessa vaihees sa: alan liikevaihto oli vuonna 2022 arviolta noin 30 miljoonaa euroa. Arvonlisä koostuu kansantaloudelle lisäarvoa tuottavista eristä, kuten yrityksen maksamista palkoista, investoinneista tehdyistä poistoista ja toimintaylijäämästä eli yritysvoitosta. Taustalla tilastot ja asiantuntijahaastattelut. Maa ja metsätalousministeri Sari Essayah totesi avaustilaisuudessa, että ruoka alan arvostus tulisi nyt kääntää euroiksi. Luken selvityksen mukaan lihaa korvaavissa kasvipro teiinituotteissa voisikin olla huomattava arvonlisän kasvupotentiaali sekä koti markkinoilla että viennissä. Vertailukohdaksi hän nosti Irlannin mallin, jossa valtion ja yritysten tiiviillä yhteistyöllä on onnistuttu lisää mään ruokavientiä huomattavasti. Ruokatoivonimelläkin kutsutun selvityksen mukaan kasvupotentiaalia löytyy kahta polkua pitkin: uusia arvoketjuja luomalla ja elintarvikevientiä lisäämällä. Tuoteryhmäkohtaisen myynnin arvon sekä arvonlisän nousun arvioiden laskemista varten haastateltiin 40 ruokasektorin asiantuntijaa. Laskelmien pohjana on käytetty Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon sekä Tullin ulkomaankaupan aineistoja. Vienti ei kuitenkaan synny itsestään, vaan sen kasvattaminen vaatii valtiolta ja elintarvikeyrityksiltä sitoutumista yhteisiin kasvutavoitteisiin ja taloudel listen panostusten tehokasta yhteen sovittamista
Tapahtuman vaalipaneelissa ruoditaan tulevaa EU-politiikkaa ruoka-alan näkökulmasta. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan www.etl.fi/elintarvikepaiva Elintarvikepäivän tuotolla tuetaan alan tieteellistä tutkimusta. Tervetuloa! Ruoka-alan asiantuntijat kohtaavat Elintarvikepäivässä! Päivän polttavina aiheina mm. Ruoka-ala kattaa tulevaisuuden Elintarvike päivä 2024 Messukeskus Helsinki 14.5. #elintarvikepäivä Ilmoittaudu Elintarvikepäivään !. Hyödynnä Early bird -etusi vuoden tärkeimmässä koulutusja ajankohtaistapahtumassa. Sidosryhmien ja palveluntarjoajien runsas näyttely täydentää ohjelmatarjonnan ja herkulliset ruokapöydät kutsuvat iloiseen verkostoitumiseen. kaupan rooli, kuluttajan ostopäätökset, ravitsemussuositukset, vähähiilisyys, energia ja vienti
Elintarvikelaatuisten sivuvirtojen hyödyntäminen on viime vuosina arki päiväistynyt. Kiertotalouden avulla on saatu tehokkaampaan käyttöön esi merkiksi viljojen proteiineja. – Elintarvikelaatuinen PEKILO poh jautuu ruokateollisuuden sivujakeisiin, esimerkiksi meijeriteollisuuden laktoosi pitoisiin sivuvirtoihin. Yritysyhteistyökuvioita on jo: Enifer te kee yhteistyötä Valion kanssa sivuvirtojen hyödyntämisessä ja uusien elintarvikkei den kehittämisessä. Tuotannon loppu päässä elintarvikelaatuinen PEKILO käy läpi pastörointikäsittelyn, operatiivinen johtaja Joosu Kuivanen Eniferiltä kertoo. Okaraa on aiemmin hyödynnetty muun muassa rehuna ja biokaasun raakaaineena. Siinä on pro teiinin lisäksi myös muita kauran aines osia kuten pehmeää rasvaa ja beetaglu kaania. Raaka-aineet Teema seen. Uusi tehdas on tarkoitettu ruokalaa tuisen PEKILOproteiinin tuotantoon. Meijeriteollisuu lanseeraama SGenkauraproteiinijauhe tuote pohjautuu kaurajuomatuotannon sivutuotteena syntyvään okaraan. Se eroaa rehulaatuisesta sekä raaka aineensa että tuotantoprosessinsa puo lesta. Yritys ei kerro okaran tuotanto määrää, mutta mainitsee sen olevan kansainvälisesti merkittävä sivuvirta. Kuivasen mukaan Enifer tähtää elin tarviketeollisuuden ainesosatoimittajaksi. Toisten tie markkinoille on nopeampi kuin toisten, ja erottava tekijä on uuselintarvike lupaprosessi. MYKOPROTEIINI REHUSTA RUUAKSI Sivuvirtojen hyödyntämisessä myko proteiini kiinnostaa nyt monella taholla. Esimerkiksi Fazerin Upcycledohjel massaan kehittämä ja marraskuussa TEKSTI: Elina Teerijoki IHMISRAVINNOKSI Innovaatiosta. VTTtaustainen Enifer sai vastikään 12 miljoonan euron rahoituksen PEKILO mykoproteiininsa tuotannon laajentami E lintarvikealan innovaatiot jakautuvat kahden kerrok sen väkeen. Suomeen tulevan tehtaan paikka on jo selvillä, muttei vielä julkinen. 16 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 PEKILO-proteiini kasvaa juustokiekon näköisiksi kimpaleiksi, jotka kuivataan ja jauhetaan. Tällöin tuotetta ei yleensä määritellä uuselin tarvikkeeksi. Fazerilla on jo pitkään ollut tavoit teena hyödyntää ravinteikas okara ihmisravintona
PEKILO:n makua Kuivanen kuvailee neutraaliksi. IHMISRAVINNOKSI Uusien raaka-aineinnovaatioiden matka markkinoille on usein pitkä tie. Tiimi kokeili useita eri sienilajeja ennen nykyisen yhdistelmän löytymistä. Mykoproteiinin ravintoarvot oli help po saada kohdalleen, mutta oikean maun ja rakenteen löytäminen oli suurempi työ. Sitä voi soveltaa proteiinilisukkeeksi tai ruuan osaksi kuten tofua, tiimin kokki Juho Haveri-Heikkilä kertoo. Massaa on helppo maustaa eri mai den kuluttajien mieltymysten mukaan. Rakenne on tiimin mukaan pehmeä ja lihaisa, ja maussa tuntuvat umami, sieni sekä pieni happamuus ja makeus. Squeen kehitystyö alkoi, kun ensim mäisiä uuden polven kasviproteiinituot teita alkoi tulla kauppoihin, kertoo Lu kella sienitutkijana työskentelevä Henri Vanhanen. Tiimin tavoitteena oli kehit tää kasvipohjainen proteiinituote, joka maistuisi myös lihansyöjille ja jota ei miellettäisi vain lihan korvikkeeksi. Rakenteensa puolesta Squee vastaa lähinnä kanaa ja ulkonäöltään tempeä. Siksi Singapore ja rehuntuotanto kiinnostavat monia toimijoita.. Applikaatiokokeissaan Enifer on käyttä nyt kuitumaisesti käyttäytyvää PEKILO jauhetta myös leivontaan, jossa se tuo proteiinilisää ja toimii esimerkiksi glu teenittomissa tuotteissa. Raakaainetta tarvitaan kin paljon, sillä uuden tehtaan tuotanto kapasiteetti riittää kolmen tuhannen tonnin vuosituotantoon. Kuitupitoisuuden vuoksi se sitoo hyvin nestettä, ja sillä voi lisätä esimerkiksi kasviproteiiniisolaatteihin perustuvien tuotteiden kuitupitoisuutta ja vähentää isolaateista usein tulevia sivumakuja. Yritys on valmistellut uuselintarvike lupaprosessia jo pitkään. Hakemus on tarkoitus jättää tämän vuoden alku puoliskolla sekä EU:n turvallisuusviran omaiselle EFSAlle, Yhdysvaltoihin että Singaporeen. Turvallinen ruoka 17 KU VA : IIR O M UT TI LA IN EN / EN IF ER den sivuvirtoja on saatavilla runsaasti, mutta myös muut nestemäiset sivuvirrat kiinnostavat. METSÄSIENEN MAKUA MYKOPROTEIINISSA Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kehittämä, Squeeksi nimetty mykopro teiini pohjautuu panimoteollisuuden sivuvirroista saatavaan mäskiin ja suo malaiseen metsäsieneen, joka antaa makua lopputuotteelle. Luonteeltaan se on pro teiini, joka käyttäytyy kuidun tavoin: jauhemaisessa PEKILOproteiinissa on 55 prosenttia proteiinia ja 30 prosenttia kuitua, josta puolet on beetaglukaania
18 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 KU VA : PA UL A BE RG QV IS T/ VT T Uuselintarvikelupa on tällaisen yhtiön tärkein pääoma.. Rasvoilla on tärkeä rooli maun ja ra kenteen luomisessa, ja kuluttajat kaipaa vat kermaisuutta esimerkiksi jogurttei hin. Solutuotetun lihan yhdistäminen kasvi proteiiniin on eräs mahdollinen hybridi tuote. Toisaalta ne autta vat tuotantokustannusten hallinnassa: esimerkiksi herneproteiini on laajasti saatavilla oleva, monen tuotteen poh jaksi sopiva vaihtoehto, jota voi tuottaa myös pohjoisissa olosuhteissa. LUPIEN HITAUS TURHAUTTAA Hitaaksi koettu uuselintarvikelainsää däntö onkin saanut monet yritykset tähtäämään markkinoille muualla kuin EUalueella. Sözer on työpaketin vetäjänä mukana EU-vetoisessa Giant Leaps -konsortiotutkimuksessa, jonka yksi osio keskittyy kuluttajakokemukseen. HYBRIDIEN MONET MUODOT Eri tavoin tuotettuja raakaaineita yhdis tävät hybridit voivat parhaimmillaan olla sekä edullisia että kuluttajalle mieluisia vaihtoehtoja. Tapahtumassa puhunut Nesli Sözer kiinnitti huomiota siihen, että uusien raaka-aineiden juridinen säätely puhutti paljon, mutta kuluttajanäkökulmaa ei juurikaan tullut esiin. Yhdys SYKSYLLÄ 2023 Future of Protein Production -messuilla Alankomaissa oli ensimmäistä kertaa mukana myös laitteiden kuten bioreaktorien valmistajia, mikä kertoo omalla tavallaan alan kaupallisen potentiaalin kasvusta. – Japanissa käytetään paljon sienten itiöemiä ja terveellisyyttä ja fermentoin tia arvostetaan, mutta mykoproteiinituot teita ei tunneta, Henri Vanhanen kertoo. Kuitenkin kuluttajahyväksyntä on avain siihen, että uudenlaiset tuotteet löytävät pysyvästi paikkansa markkinoilla. Tutkijalle hybridituotteissa avautuu laaja kenttä. Tämä voisi helpottaa toistaiseksi hyvin kalliin solutuotetun lihan tuomista markkinoille samalla kun se tekisi kasvi proteiinituotteista houkuttelevampia lihaa syövien kuluttajien näkökulmasta. Hybridissä voi yhdistää myös kasviproteiinia ja täsmä fermentoinnilla tuotettua aines osaa, Sözer valaisee. Ykköskohde on Singapore, jolla on maantieteensä vuoksi vahva riippuvuus tuontiruuasta ja siksi kiin nostusta uusiin tuotantotapoihin. Esimerkiksi kasviproteiini pohjaan lihaisen maun ja värin tuovaa hemiä tuotetaan jo bioreaktoreissa, ja Yhdysvaltain markkinoilla on kasvi pohjaisia burgereita, joissa on täsmä fermentoitua hemiä. Myös Valio, virolainen start up yritys ÄIO ja VTT ilmoittivat vastikään yhteistyö projektistaan, jossa maidon sivuvirroista tuotetaan bioreaktorissa rasvoja. Tuote on kehitetty brändiä myöten val miiksi, mutta sen kaupallistaminen on vielä rahoituksenhakuvaiheessa. Kaupallistaminen käy kuluttajakokemuksen kautta Nesli Sözer esittelee mikrobien avulla tuotettua rasvaa. Singaporen markkinoille tuote hyväksyttiin jo puolitoista vuotta sitten, ja siellä lanseerattiin tammikuus sa Fazerin suklaapatukka, jossa on yhte nä ainesosana soleiinia. Sözerin mukaan EU:ssa vaikuttaa ristiriitaisia voimia: esimerkiksi Italiassa jarrutetaan uuselintarvikkeiden tuloa markkinoille, kun taas Alankomaat suhtautuu niihin myönteisesti. Kuluttajien opettaminen käyttämään uusia tuotteita on välttämätön vaihe siirtymässä uudenlaiseen ruokavalioon. Sözer sanoo, että täysin kasvi pohjaisissa tuotteissa on edelleen aistikokemuksiin liittyviä haasteita, ja täsmäfermentoinnilla tuotettujen lihan ja maidon ainesosien yhdistäminen kasvi proteiineihin on kiinnostava mah dollisuus. Jos tuotannossa käytettäviä mikro beita on muunneltu geneettisesti, usein myös lopputuote tulkitaan GMOlain säädännön piiriin kuuluvaksi. Monet tuotteet ovat melko kalliita eivätkä riittävän hyviä. Räätälöityjä rasvoja on kehittänyt esi merkiksi ruotsalainen yritys Melt & Marble. EU:n markkinoilla on vielä hyvin vähän uuselintarvikeluvan saaneita bioreaktorissa tuotettuja aines osia. Sözerin tiimi on kehittänyt VTT:llä rasvan, joka syntyy bioreaktorissa öljyä tuottavan hiivan avulla. Squeeta ei kuitenkaan vielä voi mais taa muualla kuin satunnaisesti messuilla. Nesli Sözerin mukaan hybridien eduista tärkein on se, että ne auttavat ruokavalion vihreässä siirtymässä yh teiskunnan tasolla, kun moni kuluttaja ei ole valmis siirtymään täysin kasvipoh jaiseen ruokavalioon. Kuitenkin perinteistä fermentointia kuten hapanjuurileivontaa arvostetaan. HYBRIDIT OIKOTIE SOLULIHALLE. Vaikka näin ei olisikaan, EFSA:n uuselintarvike lupaprosessi vie parikolme vuotta. Messuvieraat Tokion Foodextapahtu massa maistoivat tuotetta paneroituna nugettina kuivatun, jauhetun kylmäsavu poron ja puolukkamajoneesin kanssa. – Ensinnäkin hybrideissä voi yhdistää eläin ja kasvipohjaista proteiinia, kuten esimerkiksi Hailian nyhtökalatuotteissa, joissa on kalan lisäksi kauraa. Bioreaktorissa tuotettuja ainesosia hyödyntävien hybridien haasteita ovat tuotannon skaalaamisen kustannukset ja lainsäädäntö. Erilaisia bioreaktoreissa tuotettuja rasvoja voi myös yhdistää toivottujen ominaisuuksien kuten optimaalisen rasva happokoostumuksen saamiseksi. Myös Yhdysvaltain markkinoille on jo hyväk sytty useita bioreaktorissa tuotettuja ai nesosia, ja sinne suuntasi myös VTT taustainen munanvalkuaista tuottava OnegoBio. EU:n markkinoille pääsy tapahtunee loppuvuonna 2025, kertoo Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka. Solar Foods on hakenut uuselintarvi kelupaa Soleinproteiinilleen samaan aikaan samalla datalla sekä EU:ssa että Singaporessa. VTT:n tutkimusprofessori Nesli Sözer kertoo, että hybrideitä on monentyyppisiä. Rasvan voi uut taa erikseen tai hyödyntää koko massan, jolloin mukana seuraa umaminen maku. Tätä voisi hyödyntää täsmäfermentoitujen tuotteiden markkinoinnissa ja siinä, millaista tarinaa niistä kerrotaan, Sözer pohtii. – Kuluttajat ovat vielä hyvin kriittisiä
PREMIUMISTA TEOLLISUUSMITTAKAAVAAN Solar Foodsin Singaporesta saama palaute on ollut innostunutta. – EU:n prosessin ongelma on pitkä kesto ja se, ettei se ole läpinäkyvä. Minkä tahansa bioreaktorituotannon skaalaa minen teolliseen mittakaavaan on kui tenkin taloudellisesti suuri ponnistus. Nyt on meneillään varsinainen turvallisuusharkinta, joka kestää yhdeksän kuukautta, Vainikka kertoo. Tavoitteena on seuraavas sa vaiheessa saada hinta alle kymmeneen euroon kilolta, Pasi Vainikka sanoo. rasvan, proteiinin ja vesipitoisuuden määrittämiseen lihamassoista ja lopputuotteista • reseptiikkaan, tuotannonohjaukseen ja tuotekehitykseen • myös kasvipohjaiset tuotteet FOSS MEATSCAN • kompakti NIR-analysaattori nopeaan rasvan ja vesipitoisuuden määritykseen lihamassoista • erityisesti tarkoitettu reseptiikkaan ja tuotannonohjaukseen FOSS MEATMASTER FLEX • uusinta röntgenteknologiaa kompaktissa ja tuotantoon muunneltavissa olevassa paketissa • mittaa tuotantolinjassa rasvan ja eräpainot erittäin tarkasti, jotta rasvatavoitteeseen päästään • sisältää myös vierasesinetunnistuksen • maksimikapasiteetti jopa 20 000 kg/h Tarkkuutta tuotantoosi Lue lisää bernerlab.fi/tuotteet/liha-analysaattorit/ Kehittyvä Elintarvike EpiMobile mainos 2024-01.indd 1 Kehittyvä Elintarvike EpiMobile mainos 2024-01.indd 1 13/02/2024 15:49:16 13/02/2024 15:49:16 Squee-mykoproteiinia tarjottiin messuvieraille Tokiossa nugetteina. Skaalaaminen on välttämätöntä, jotta uusi raakaaine ei jää kuriositeetiksi, vaan siitä voi aidosti olla apua ruoka järjestelmän muutoksessa. Solar Foods on kuusivuotisella tai paleellaan tarvinnut pääomaa jo 60 miljoonaa euroa, vaikka myytävää tuotetta ei käytännössä vielä ole. valtain markkinoille soleiinin odotetaan pääsevän syksyllä. Haki jan oikeusturva on siinä heikko. Tähän asti soleiinia on tuotettu pilottilaitteistolla, jolla saanto on yksi kilogramma päivässä. Vai nikka sanoo, että teollistamisvaihee seen olisi välttämätöntä saada yhteis kunnan tukea. Jatkossa uuden raakaaineen on pys tyttävä kuitenkin kilpailemaan myös muulla kuin uutuusarvolla. – Uuselintarvikelupa on tällaisen yhtiön tärkein pääoma. Silloin myös hinnan odotetaan laskevan suurin piirtein lihan kilohinnan tasolle. Lupaprosessi ei ole yritykselle halpa. Esimer kiksi me jätimme hakemuksen kaksi ja puoli vuotta sitten, ja siitä kaksi vuotta on kulunut hallintoon. KU VA : HE NR I VA NH AN EN /L UK E. – Isompi tehdas on piirretty jo mo neen kertaan. l LAB Berner Lab Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki lab.myynti@berner.fi FOSS Liha-analysaattorit Olemme mukana ChemBio Finland -tapahtumassa 10.-11.4.2024 Helsingin Messukeskuksessa Tervetuloa tutustumaan osastollemme 2e41. Solar Foodsin uusi, Vantaalle rakentuva tehdas alkaa tuottaa 160 tonnia soleiinia vuodessa. Raakaaineen uu tuus ja erikoisuus on kiehtonut ravintola asiakkaita. Singaporen ympäristöminis teri tarjosi vierailleen COP28ilmasto kokouksessa Dubaissa Soleindippiä. Vainikka arvioi, että itse lupaprosessi pilottilaitoksen pystytyksineen ja esi kokeineen maksaa 1–2 miljoonaa euroa. FOSS FOODSCAN 2 • nopea ja helppokäyttöinen NIR-analysaattori mm
Jo nyt Volaren tuottei ta on kaupoissa lemmikkien ruuissa. Palveluun kuuluvat Videojetin huippulaitteet. Nähdään osastolla 3d29. 2010 luvun lopulla sirkkojen kasvatus innosti myös Suomessa. Suomalaiset Manna Insect ja Entoprot ovat kehittä neet hyönteiskasvatuksen teknologiaa hyödynnettäväksi kaupallisesti. 20 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 Sijoittajien joukossa on elintarvikealan suuryrityksiä. RATKAISU JOKA MUKAUTUU TARPEESEEN Merkintä palveluna vapauttaa käsiä, kun Getra vastaa laitteesta ja sen ylläpidosta. KESTÄVÄT PESTÄVÄT JA SYÖTÄVÄT MERKINNÄT Laajalla mustevalikoimalla merkitään tuote kuin tuote. Tule juttelemaan MaaS-palvelusta tai vaikkapa ympäristöystävällisistä musteistamme. Iloi nen suomalaisuutinen saatiin, kun mustasotilaskärpäsen toukkia elin tar viketuotannon sivuvirroilla kasvattava Volare kertoi tammikuussa sopimuk sesta norjalaisen kalanrehutuottaja Skrettingin kanssa. sales@getra.fi 050-321-5219 www.getra.fi Asiakkaan suusta kuultua: MaaS-palvelussa ennakoiva huolto on ollut meille kaikkein tärkeintä … Kun asiat toimii, ne voi unohtaa. Se tuottaa markki noille kanatunkkarin toukkiin pohjautu vaa teksturoitua proteiinia ja proteiini konsentraattia sekä jauhopukin koko naisista toukista valmistettua jauhetta ja hyönteisperäistä rasvaa. Merkinnät mahdollistavat elintarvikkeiden jäljitettävyyden läpi arvoketjun. Ranskalainen Ÿnsect avasi viime vuonna tuotantolaitoksen, jonka 45 000 neliömetrin ala tuottaa vauhtiin pääs tyään 100 000 tonnia jauhopukin touk kia vuodessa. Volare aloittaa uuden tuotantolaitok sensa rakentamisen EteläSuomeen vie lä tänä vuonna. Ne kaikki ovat markkinoilla niin sano tulla siirtymäajan statuksella. PROTEIINIA KANATUNKKARIN TOUKISTA Maailmanlaajuisesti hyönteisala keräsi vuonna 2022 yli 440 miljoonan euron sijoitukset, ja meneillään on suuria hyönteistuotantohankkeita. Yrityksen tavoitteena on laajentaa tuotantoa edelleen. Sen on määrä tuottaa 5 000 tonnia proteiinijauhetta vuodessa sekä lisäksi hyönteisöljyä ja lannoitteen raaka ainetta. Räätälöity ratkaisu tuo ennustettavuutta kustannuksiin ja varmuutta tuotantoon. Tuotteiksi asti päässeet sirkkaleivät ja sirkkasuklaat katosivat kuitenkin kaupoista pian, eikä kukaan niitä enää tunnu muistavan. Sillä on yksinoikeus lupaan vuoteen 2028 saakka. Kuvassa on mustasotilas kärpänen Volaren kehitysja laatupäällikkö Tiiu Kyllösen sormella.. Esimerkiksi lihajätti Tyson Foods on vastikään sijoittanut alankomaa laiseen, mustasotilaskärpäsen toukkia kasvattavaan Protixiin, jonka 45 000 ne liömetrin tuotantolaitos valmistuu Yhdys valtoihin vuoden 2025 loppuun mennessä. Skretting sitoutuu pitkäaikaiseen kumppanuuteen Volaren kanssa ja ostaa siltä jatkossa merkittävän osan tuotannosta. Luon nonvarakeskus taas on mukana kansain välisessä Corosecttutkimushankkeessa, jossa kehitetään robotiikkaan perustuvaa hyönteistuotantoteknologiaa. Tuotemerkintää palvelumallilla MaaS-palveluun kuuluvat CIJ-laitteet ja ennakoiva huolto. Muun muassa Ranskassa hyönteistuotantoon on panostettu. KU VA : VO LA RE Raaka-aineet Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Sirkkojen sijaan toukkia Kuluttaja ei innostunut sirkkatuotteista, mutta hyönteisten toukista tuotetulla proteiinilla on kova kysyntä rehun raaka-aineena. Niin ikään ranskalainen Innova Feed on ilmoittanut laajenta vansa mustasotilaskärpäsentoukkien tuotanto alaansa 55 000 neliömetriin vuoden 2024 loppuun mennessä. Myös uudenlaisia, prosessoituja hyönteiselintarvikkeita on tulossa markkinoille. HAASTEENA LAKI JA KASVATUSTEKNOLOGIA Mainituista uusista hyönteishankkeista mikään ei liity sirkkatuotantoon. MERKINTÄ ON VIESTI ASIAKKAALLE ETTÄ VÄLITÄT Tuoteturvallisuuden takana ovat merkinnät, jotka näkyy ja pysyy. Osallistumme PacTec 24 messuille. Merkintäratkaisut vaativat kuitenkin resursseja ja vaikuttavat tuotantovarmuuteen. Getran MaaS eli merkintä palveluna sujuvoittaa tuotannon merkintäprosesseja. Ÿnsect on myös saanut uuselintarvi keluvan kanatunkkarin toukista valmis tettaville elintarvikelaatuisille raaka aineille. Sirkkabuumi laskeutui, mutta hyön teisalalla on koko ajan tapahtunut. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Susanne Heiska seuraa Suomen hyönteis alaa ja on mukana Luken ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Orginshankkeessa, jossa kehitetään lähituotettua, toukkiin pohjautuvaa kananrehua. Kuvassa Getran huoltoteknikot John ja Pasi. Tällä hetkellä Suomessa elintarvikkeeksi hyväk sytyt hyönteislajit ovat kotisirkka, mehi läisen kuhnuritoukka, mustasotilaskärpä sen toukka, idänkulkusirkka ja jauho pukin toukka. Suomessa kehitetään myös hyönteis tuotannon teknologiaa. Yrityksen mukaan proteiinituotteiden ravinto arvot vastaavat maitoproteiinia. Tämä tar koittaa, että ne ovat olleet EU:n alueella laillisesti markkinoilla ennen vuotta 2018, ja niistä on jätetty uuselintarvikelupa hakemus vuoden 2019 alkuun mennessä. Volare-yrityksenkin kasvattama mustasotilas kärpänen on luonnossa tehokas hajottaja
– Se ei ollut pahaa, mutta hyönteisiin liitetyt mielikuvat ovat ongelmallisia. Kuluttajalle saattaisi paremmin mais tua prosessoidumpi hyönteisraakaaine, jollaisen Ÿnsect on tuonut markkinoille. Tällaisella ainesosalla voisi olla teollista potentiaalia. – Vuosi sitten on mennyt EU:ssa läpi ensimmäinen uuselintarvikelupahake mus prosessoidusta sirkkajauheesta. Räätälöity ratkaisu tuo ennustettavuutta kustannuksiin ja varmuutta tuotantoon. Kanojen ja kalojen kuolleisuutta on tutkimuksissa saatu vähenemään jo 3–10 prosentin hyönteis jauhepitoisuuksilla rehussa. Suomessa sallitaan toistai seksi vain kasvatettujen kokonaisten hyönteisten käyttö. Osallistumme PacTec 24 messuille. Sivuvirtojen käyttö hyönteisten ravinnoksi on tässä olennainen tekijä. Volaren suunnitelmiin ei lähitulevai suudessa kuulu ihmisravinnon tuottami nen. Hyönteisten avulla voi korvata rehujen tuontiraakaaineita ja saada sivuvirrat kiertämään. KESTÄVÄT PESTÄVÄT JA SYÖTÄVÄT MERKINNÄT Laajalla mustevalikoimalla merkitään tuote kuin tuote. Palveluun kuuluvat Videojetin huippulaitteet. Journal of Cleaner Production 320, 128799. – Meillä on kyvykkyys tehdä myös ruokalaatuista proteiinijauhetta, mutta tällä hetkellä näemme, että hyönteisruo kien yleistyminen ihmisten ravinnossa vie aikaa muun muassa kulttuurisista syistä. l VIITTEET: 1 Vauterin A ym. Kuvassa Getran huoltoteknikot John ja Pasi. doi.org/10.1016/j.jclepro.2021.128799 todettu hyödyllisiksi. Helsingin yliopiston ja LUTyliopiston vuonna 2021 tekemässä tutkimuksessa 1 selvisikin, että hyönteisrehun käyttö vähentää broileri tuotannon ilmastopäästöjä. Nähdään osastolla 3d29. Tule juttelemaan MaaS-palvelusta tai vaikkapa ympäristöystävällisistä musteistamme. Ensinnäkin sirkko jen kasvatuksen automatisoinnissa oli haasteita, mikä nosti lopputuotteen hinnan korkeaksi. Heiska kertoo, että tätä kohti ollaan mah dollisesti menossa myös sirkkatuotteiden kohdalla. Rehupuolella hyönteisten maine sen sijaan on hyvä. Heiska on maista nut mustasotilaskärpäsen toukkaa. Saman artikkelin mukaan paras hyöty suhde saataisiin kuitenkin, jos ihmiset söisivät hyönteiset suoraan. Kaupalliset sirkkatuotantohankkeet kaatuivat Heiskan tulkinnan mukaan monen tekijän summana. Kaupallinen johtaja Jarna Hyvönen kertoo, että toistaiseksi yritys keskittyy tuottamaan raakaaineita eläinten ruo kaan. Mustasotilaskärpäsen avulla pro teiinia voidaan tuottaa todella kestävästi. sales@getra.fi 050-321-5219 www.getra.fi Asiakkaan suusta kuultua: MaaS-palvelussa ennakoiva huolto on ollut meille kaikkein tärkeintä … Kun asiat toimii, ne voi unohtaa.. MERKINTÄ ON VIESTI ASIAKKAALLE ETTÄ VÄLITÄT Tuoteturvallisuuden takana ovat merkinnät, jotka näkyy ja pysyy. Ruokaviraston ohjeen mukaan hyönteisiä voidaan rouhia, jau haa tai kuivata, mutta niistä ei saa pois taa osia eikä eristää tai uuttaa ainesosia. Merkintäratkaisut vaativat kuitenkin resursseja ja vaikuttavat tuotantovarmuuteen. Toiseksi kyse oli uuselintarvikelain säädännöstä. Rehuissa saamme suurimman kestävyys vaikutuksen nopeimmin ja pystymme skaalaamaan tuotantoamme, Hyvönen sanoo. Mustasotilaskärpänen on luontaisesti tehokas jätteiden hajottaja, ja muualla maailmassa sitä kasvatetaan myös eläin peräisissä sivuvirroissa, mikä EU:ssa ei ole sallittua. Tuotemerkintää palvelumallilla MaaS-palveluun kuuluvat CIJ-laitteet ja ennakoiva huolto. Getran MaaS eli merkintä palveluna sujuvoittaa tuotannon merkintäprosesseja. Proteiinien lisäksi myös hyönteisten rasva ja kitiini on rehuissa Merkinnät mahdollistavat elintarvikkeiden jäljitettävyyden läpi arvoketjun. 2021: The potential of insect protein to reduce food-based carbon footprints in Europe: The case of broiler meat production. Kyseessä on vietnamilaisen yrityksen tuottama sirkkaproteiinijauhe, josta on poistettu rasvaa. RATKAISU JOKA MUKAUTUU TARPEESEEN Merkintä palveluna vapauttaa käsiä, kun Getra vastaa laitteesta ja sen ylläpidosta. KULUTTAJA EI INNOSTUNUT HYÖNTEISISTÄ Hyönteistuotteiden kaupallistamisessa ihmisravinnoksi on kolmaskin haaste: kuluttajahyväksyntä
TERMEJÄ LYHYESTI . Perinteiset viljely ja PRC tekniikkaan perustuvat mene telmät ovat selektiivisiä tai an tavat mikrobistosta suuripiir teistä tietoa. Reilut kymmenen vuotta käytössä olleet suuren kapasi teetin sekvensointimenetelmät pystyvät tuottamaan näyttees tä jopa satoja miljoonia DNA molekyylien sekvenssejä. n SUUREN KAPASITEETIN SEKVENSOINTI (HTS = HIGH-THROUGHPUT SEQUENCING) perustuu laitteisiin, jotka pystyvät sekvensoimaan samaan aikaan useita DNAmolekyylejä ja mahdollistavat miljoonien DNA-molekyylien sekvensoinnin kerralla. Ennen näitä menetelmiä mikrobeista ei ole saatu yhdellä kertaa tietoa tällä laajuudella, sanoo mikrobiomien analytiik kaa tarjoavan Aluke Oy:n osa kas Hanna Sinkko. . Meillä on hyvä käsitys siitä, miten tätä tekniikkaa käytetään eri ympäristöissä ja sitä osaa mista halusimme tuoda yritys ten käyttöön, Sinkko kertoo. Alukkeella on asiakkaita tutkimuslaitoksista, yliopis toista ja yrityksistä useilta toimialoilta lemmikkiruoka ja elintarvike teollisuudesta paperi ja selluteollisuuteen ja lääketeollisuuteen. Hanna Sinkko ja vuonna 2019 perustetun Alukkeen muut osakkaat, Lasse Ruokolainen-Pursiainen, Katariina Pärnänen ja Antti Karkman, ovat tutkijoina käyttäneet menetelmää muun muassa jäte vesien mikrobien ja anti bioottiresistenssigeenien tut kimiseen. Mikrobiologia Teema TEKSTI: Anu Susi Aluke Oy:n osakkaan Hanna Sinkon mukaan yritys on kehittänyt myös analytiikkaan liittyviä ohjelmistoja. n METAGENOMIIKKA on tutkimusala, jossa selvitetään esimerkiksi maaperän, elintarvikkeen tai suoliston eliöyhteisön geenistöä. Niitä tunnistamalla voi tutkia koko naisia mikrobiyhteisöjä eli mikro biomeja.. Voidaan selvittää myös esimerkiksi miksi jotkin mikrobit väistävät puhdistustoimenpiteitä. Esimerkiksi PCRmene telmillä (polymeraasiketjureak tio) voi tunnistaa nopeasti, löy tyykö näytteestä tietty mikrobi. Sekvenssiaineiston avulla voi myös optimoida PCRmenetel män apusekvenssit eli alukkeet tunnistamaan juuri tutkitun kohteen mikrobikanta. KU VA : FR EE PI K KU VA : AL UK E OY 22 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 V iljely on yhä yleisin mik robien analyysimene telmä elintarvikealalla, mutta suurin harppauk sin kehittyneet DNApohjaiset menetelmät ovat tuoneet uusia työkaluja mikrobien tunnistuk seen. Menetel mää on muun muassa käytet ty sairaaloiden diagnostisessa DNA-menetelmillä tietoa elintarvike näytteen koko mikrobistosta Elintarvikealalla uudet sekvensointimenetelmät voisivat olla hyödyksi esimerkiksi, kun kontaminaatiolähdettä on vaikea löytää tuotantoprosessista. n PCR (Polymerase Chain Reaction) eli polymeraasiketjureaktio on menetelmä, jolla DNA-ketjua tuottavan polymeraasientsyymin ja monistettavaan ketjuun tarttuvien spesifisten alukkeiden avulla voidaan monistaa tiettyjä genomin osia. n ALUKE, PRIMERI on PCR-menetelmässä käytetty muutaman emäksen pituinen DNA-jakso, josta polymeraasientsyymi aloittaa DNA:n synteesin. Kun sekvenssejä verrataan genomidatapankkien tietoihin tunnetuista mikrobeista, saa daan tietoa näytteen koko mik robistosta lajitasolla, ja millai sia toiminnallisia, kuten toksii nia tuottavia geenejä mikro beilla on. HYVÄ TYÖKALU TUOTEKEHITYKSEEN Koko mikrobiston DNAsek venssitiedosta on Sinkon mu kaan apua esimerkiksi, jos ke hitetään uutta tuotetta tai tuo tantoprosessissa havaitaan kontaminaatio. Alukkeet räätälöidään tunnistamaan haluttu perimä
Turvallinen ruoka 23 TUTKIJOITA kiinnostaa Johanna Björkrothin mukaan nyt se, mitkä mikrobit ovat pilaantuvassa elintarvikkeessa aktiivisia, miten niiden aineenvaihdunta muuttuu tai miten kasvuolosuhteet vaikuttavat mikrobiyhteisöihin. Sekvenssien analyysiin kuluu tunneista päiviin. Kohti geenien tuotteiden tutkimusta kehitystyössä ja tutkittaessa sisäilman mikrobistoa. Elintarviketutkimuksessa on hänen mukaansa usein käytettävä esimerkiksi geenien ilmene mistä tutkivia RNA-menetelmiä, proteiineja tutkivaa proteomiikkaa tai aineenvaihdunnan tuotteita tutkivaa metabolomiikkaa, jos halutaan selvittää, millainen on mikrobien aineenvaihdunta tuotteessa. Kun palveluun sisältyy DNA:n eris tys ja sekvensointi, tulokset valmistuvat 2–4 viikossa. Tähän voi myös hukata rahaa, hän sanoo. Elintarvikealalla hän näkee menetelmästä voivan tulla jat kossa myös laadunvalvonnan väline. Ulkoiset tekijät vaikuttavat DNA:n monistumiseen ja pienten bakteerimäärien DNA:n kohdalla tämä voi tuottaa erikoisia tuloksia. Uuden tuot teen mikrobiomiin liittyvä tai tuotantohygieniaongelmaa rat kaistessa pitää usein turvautua useisiin menetelmiin ja ottaa paljon näytteitä pitkältä ajalta. Tär keää on, millainen aineenvaih dunta tuotteessa tuottaa aistit tavat muutokset. MIKROBIOMIEN ANALYYSIÄ Koko mikrobiomin sekvenssien tutkiminen on Hanna Sinkon mukaan vahvimmillaan moni mutkaisissa kysymyksissä. Esimerkiksi miten koiran suolistomikrobisto muuttuu, kun ruoka muuttuu, Sinkko havainnollistaa. . . Kun prosessi on kunnossa, se kulkee Björkrothin mukaan vakaasti kuin juna kiskoilla ja tuotteelle asetettu viimeinen käyttöpäivä pitää. Sen jälkeen bakteerien aineenvaihdunta muuttuu ja ne alkavat tuottaa yhdisteitä, jotka ihminen aistii tuotteen pilaantumisena. Silloin ei saada selville, ovatko mikrobit hengissä, kasvaneita tai kasvavia, hän toteaa. Pilaajista tutkitaan yleensä pitoisuutta, esimerkiksi mon tako pesäkettä per gramma niitä löytyy viljeltäessä. Jos säilyvyys muuttuu, syytä voi olla vaikea löytää. Patogeeneille on elintarvik keissa useimmiten nollatole ranssi ja analyysimenetelmän on tunnistettava, sisältääkö elintarvike niitä myös pieninä pitoisuuksina. . . Hanna Sinkko näkee laajaan sekvensointiin perustuvien me netelmien potentiaalin juuri tapauksissa, joissa ongelman syytä on vaikea haarukoida. Me tarjoamme erityisesti analysointia, jota tarvitaan tunnistamaan, mitä mikrobeja sekvenssit edustavat. . Muutos ei suoraan liity pilaajan lajiin. DNA-menetelmissä on nähty nopeaa kehitystä ja Björkroth uskoo, että teknologian yksinkertaistuessa sekä DNAettä RNA-menetelmät yleistyvät yrityspuolella. Pilaajien määrä nousee yleensä tiettyyn pitoisuuteen saakka. Tähän pitää liittää myös aistinvarainen analyysi, sillä pelkästä mikrobimäärästä ei voi päätellä onko elintarvike jo pilaantunut vai pilaantumassa, Björkroth lisää. . PILAAJAT JA PATOGEENIT Tauteja aiheuttavat patogeenit ja ruokaa aineenvaihdunta tuotteillaan pilaavat pilaaja bakteerit asettavat Helsingin yliopiston elintarvikehygie nian professori Johanna Björk rothin mukaan analyysi menetelmille erilaisia haas teita. Jos tunnetaan, millai nen mikrobiomi on toimivassa tuotantoprosessissa, voidaan myös tunnistaa, miten ja missä kohtaa tuotantoprosessia mik robisto on ongelmatilanteessa muuttunut. Elintarvikeyritykset mää rittävät tuotteelle myyntiajan säilyvyystutkimusten avul la. DNA-pohjaiset menetelmät monistavat myös kuollutta bakteeri-DNA:ta. Kun yritys alkaa selvittää on gelman syytä, pitäisi Björkrot hin mukaan kyetä tarkentamaan sitä, mistä ongelmaa lähdetään etsimään, jotta tutkimus ei olisi hakuammuntaa. Aluke konsultoi asiakkaita tarvittaessa koko prosessissa näytteiden otosta DNA:n eris tykseen, sekvensointiin ja sek venssiaineiston analysointiin. Lemmikkieläinruokateol lisuus on kiinnostunut tietä mään, kuinka uudentyyppiset proteiinit kuten kasviproteiinit vaikuttavat lemmikin tervey teen. l Kirjoittaja on maatalousja metsätieteiden lisensiaatti ja freelancetoimittaja. Tuotteiden mikrobiekologia on tunnettava hyvin, jotta tuloksia osataan tulkita. Tällainen työ on vielä perustutkimuksellista. Laitteet ja ratkaisut hygieeniseen nesteenkäsittelyyn www.thinkflow.fi. Yritys hankkii DNA:n eris tyksen ja sekvensoinnin alihan kintana. Osa asiakkaista tekee tämän itse. Projektit pystytään kohdenta maan asiakkaalle tärkeisiin kysymyksiin esimerkiksi sen mukaan, kuinka syvällistä tie toa tarvitaan
Koska raakaaineiden ja mahdollisesti lopputuotteidenkin laatu, eten kin mykotoksiinien ja mikro bien osalta, voi vaihdella sään ja vastaavien tekijöiden vaikutuk sesta vuosien välillä, näytteen ottoa tehdään kahtena vuotena. vastaajien käsityksiä VEGE TURVAprojektiin sisälty vien tuotetyyppien sekä kasvi peräisten lihankorvikkeiden turvallisuudesta ja mielipi teitä niiden maistuvuudesta. Pilottitutkimus valmistuspro sessin vaikutuksesta on käyn nistymässä. Lisäksi projektissa laaditaan jatkohankkeita poh justava kirjallisuuskatsaus maito ja lihatuotteita korvaa vista kasvisperäisistä tuotteis ta ravitsemuksen, probioottien K asvipohjaisten elintar vikkeiden määrä on kas vanut viime vuosina run saasti. Jälkimmäisessä osiossa kerättiin tietoa maito tuotteita korvaavien kasvi peräisten valmisteiden kuten 24 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 KU VA : SA ND I BE NE DI CT A / UN SP LA SH. Näytteenotto myynnissä olevista tuotteista on edennyt suunnitellusti, ja laboratorio analyysit ovat käynnissä. KAKSIOSAINEN KYSELYTUTKIMUS Syksyllä 2023 toteutettiin kyse lytutkimus, jossa selvitettiin Kuva 1. Lisäksi maito tuotteita korvaa vien kasvi peräisten valmistei den käyttäjiltä kartoitettiin eri tuotetyyppien kulutukseen ja säilytykseen liittyviä tietoja, joita hyödynnetään altistuksen arvioinnissa. Jos jonkin tuotteen käyttöön voi liittyä terveysriski, sille arvioidaan rajaarvot tai turvallisen käytön rajat eri ku luttajaryhmille. Mikrobiologia TEKSTI: tutkimusprofessori Johanna Suomi, tutkija Petra Pasonen, tutkija Sara Nevalainen ja erikoistutkija Antti Mikkelä, Ruokavirasto, Riskinarvioinnin yksikkö pitoisuuksia, arvioida kulutta jan altistusta sekä altistuksen muutosta, mikäli ruokavaliossa korvattaisiin lehmänmaidosta valmistettuja tuotteita kasvi pohjaisilla. Kolmivuotinen VEGETURVA projekti käynnistyi keväällä 2023. Tavoitteina on määrittää tuotteista itiöivien taudinai heuttajabakteerien, raskas metallien sekä mykotoksiinien ja elintarvikevaarojen näkökul mista. Teema Kasvijuomien ja vegejälkiruokien turvallisuutta tutkitaan VEGETURVA-hankkeen kyselytytkimuksen mukaan kasvissyöjäkuluttajat pitävät kasvipohjaisia tuotteita turvallisina, mutta sekasyöjillä on epäilyksiä niiden turvallisuudesta. Tästä on noussut tarve selvittää, millä tasolla nii den elintarviketurvallisuus on. Pilottiosiossa selvitetään valmistusprosessin ja raaka aineen vaikutusta lopputuot teen laatuun edellä mainittujen, raakaaineissa esiintyvien ja myös lopputuotteista aiemmin havaittujen elintarvikevaarojen kannalta. Kyselytutkimuksessa neljää suurinta ruokavalioryhmää noudattavien vastaukset mielipideosion kysymykseen siitä, ovatko kasviperäiset maitotuotteita korvaavat valmisteet vastaajien mielestä turvallisia. Kyselytutkimuksen ensim mäisessä osiossa selvitettiin suomalaisten käsityksiä ja mielipiteitä maitotuotteita ja lihaa korvaavista vegaanisista valmis teista kuten kaurajuomis ta ja tofusta. Ruokaviraston Riskinarvioin nin, Mikrobiologian ja Kemian yksiköiden sekä VTT:n VEGETURVAprojekti keskittyy Suo messa myynnissä oleviin kasvi pohjaisiin maitotuotteita kor vaaviin valmisteisiin, kuten ruokajuomiin, baristatuottei siin, hapatettuihin valmistei siin sekä makeisiin jälkiruokiin ja jäätelöihin, joiden pääraaka aineena on kaura, soija, muut palkokasvit, riisi tai pähkinät
Vastaajista 1753 kertoi käyttä neensä edes joskus kasviperäi siä maitotuotteita korvaavia valmisteita ja pääsi siten vas taamaan myös kulutusta ja säi lytystä koskevaan kysymys osioon. Kysely oli avoinna kaikille, mutta sitä markkinoitiin tar koituksella myös sellaisille ryh mille, joilta todennäköisemmin saatiin vastauksia mielipide osion lisäksi kulutus ja säily tysosioon. Neogen SOLERIS® on uuden sukupolven nopea mikrobiologinen testisysteemi Tervetuloa tutustumaan www.labema.. – varmistaa tuoteturvallisuuden, tuotelaadun ja jäljitettävyyden vaatimukset. l Turvallinen ruoka 25 soija ja kaurajuomien, gurt tien, vegaanisten vanukkaiden ja jäätelöiden kulutus ja säilytystottumuksista. Turvallisen käytön määrät ja ravitsemus tieto tukevat kansallisten suo situsten laadintaa. Näihin kysymyksiin vastasivat vain he, jotka ensimmäisessä osiossa kertoivat käyttävänsä näitä tuotteita edes joskus. Kyselyyn vastasi kaik kiaan 2820 suomalaista. Tämä tehtiin, jotta saisimme mahdollisimman paljon tässä tutkimuksessa hyödynnettävää käyttöaineis toa altistuksen arviointia var ten. – arvioida luotettavasti investoinnin kokonaiskustannuksia. Oheisessa kuvassa on esitetty vastaukset kysymykseen, ovat ko kasviperäiset maitotuotteita korvaavat valmisteet vastaajien mielestä turvallisia. Lisäksi tu lokset antavat kuluttajille tut kittua, riippumatonta tietoa heidän valintojensa tueksi. Vastauksista voidaan pää tellä, että vegaani ja kasvis ruokavalioita noudattavat piti vät kasviperäisiä maitotuottei ta korvaavia valmisteita erit täin turvallisina tai turvallisi na, kun taas sekasyöjät pitivät kyseisiä valmisteita vähemmän turvallisina muun muassa mai totuotteisiin verrattuna suu remmaksi koetun prosessoin nin vuoksi. Kyselyn tulokset eivät täysin vastaa suomalaisten keskiar voja. Vastauk set eriteltiin sen mukaan, mitä ruokavaliota vastaajat noudat tivat. YLI 2 800 VASTAUSTA Anonyyminä toteutettua kyse lytutkimusta jaettiin muun muassa sosiaalisen median ka navien, Ruokaviraston uutisten ja Kehittyvä Elintarvike lehden kautta. Vastaajista yli 80 prosent tia oli naisia ja 20 prosenttia il moitti noudattavansa vegaani ruokavaliota, mikä on huomat tavasti enemmän kuin vegaani ruokavaliota noudattavien kes kiarvo Suomessa. – minimoida ympäristövaikutuksia, vertailla teknologioita ja valmistautua tuleviin lainsäädännön vaatimuksiin. Turvallinen ruoka 25 oli sekasyöjiä, 20 prosenttia vegaaneja, 9 prosenttia kasvis syöjiä ja 11 prosenttia lakto ovopesco ruokavaliota nou dattavia eli kasvissyöjiä, joiden ruokavalioon kuuluvat myös maito, munat ja kala. Ruokavalionsa ilmoittaneista 2 798 vastaajasta 51 prosenttia Kasvijuomien ja vegaanisten jälkiruokien elintarviketurvallisuutta tutkitaan Ruokaviraston Riskinarvioinnin, Mikrobiologian ja Kemian yksiköiden sekä VTT:n yhteistyönä VEGETURVA-projektissa. VEGETURVAprojektin elin tarviketurvallisuutta koskevat tulokset tulevat olemaan hyö dyksi valvonnan ja teollisuuden omavalvonnan suunnittelussa sekä kansallisessa ja EUtason päätöksenteossa. Sukupuolensa ilmoitti 2789 vastaajaa: 84 prosenttia naisia, 12 prosenttia miehiä ja noin kaksi prosenttia sekä muun sukupuolisia että heitä, jotka eivät halunneet vastata. afry.fi AFRY tarjoaa kattavan valikoiman laitosinvestointien konsultointi-, suunnitteluja rakentamispalveluja. osastolle 1f18. Haluatko – laajentaa tai rakentaa uutta elintarvikeyksikköä. Lisäksi ”muu” luokassa määritellyis tä tarkemmista ruokavalioista korostuivat karnivoriruoka valio sekä ketogeeninen dieetti. Ikän sä viiden vuoden tarkkuudella kertoneista (2390 kpl) kaksi oli 10–14vuotiaita ja kaksi 80–84vuotiaita, ja eniten oli 40–44vuotiaita (407 kpl). – uusia laitekantaa ja parantaa tuottavuutta. Projekti toteutetaan MMM:n Makera-rahoituksella, ja osarahoittajina sekä projektin pilottitutkimustyö paketin yhteistyökumppaneina toimivat Fazer Finland Oy, Ravintoraisio Oy ja Valio Oy
Nurmiviljelyn jälkeen typpilannoi tuk sen tarve pellolla on usein pienempi kuin yksivuotisten kasvien jälkeen, kos ka nurmia lannoitetaan karjanlannalla. Juuristo sitoo hiiltä maahan enemmän kuin yksi vuotiset kasvit ja syöttää sitä maa perämikrobeille, jotka louhivat ravin teita kasvien käyttöön. Nurmi on ainoa monivuotinen ja jat kuvakasvuinen rehukasvi. Vaikutukset luon non monimuotoisuuteen kiinnostavat, mutta standardoitujen arviointimenetel mien puute hidastaa niiden sisällyttä mistä elinkaariarviointitutkimuksiin. Nautapuolella on tut kittu ilmasto, rehevöitymis ja happa moitumisvaikutuksia. Tämä vähentää maaperän ilmasto ja ravinnepäästöjä. Huomat tavasti vähemmän päästöjä syntyy kulje tuksista, karjasuojien sähkönkulutuk sesta, vähittäiskaupasta ja ruoanvalmis tuksesta. varakeskuksen tutkija Sanna Hietala kertoo, että elinkaariarviointimenetel mällä on tutkittu suomalaisen sianlihan ja broilerinlihan ilmasto ja vesiniuk kuusvaikutuksia. Nurmen kasvusto ja juuristo suojaa vat maata tiivistymiseltä ja pitävät ra vinnehuuhtoumat vähäisinä. Sen monivuoti suus vähentää maanmuokkausta, sillä maa pysyy kasvipeitteisenä ympäri vuo den. 26 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 keskuksen nurmiviljelyyn ja nautakar jaan erikoistunut johtava tutkija Perttu Virkajärvi luettelee monia nurmen edullisia ominaisuuksia. Luonnonvara Y ksimahaisilla rehujen viljelyn päästöt muodostavat merkittävän osan lihan ympäristövaikutuk sista. Myös lantavarastot voivat olla merkit tävä kasvihuonekaasujen lähde. Rehujen elin kaariarviointiin perehtynyt Luonnon Lihateollisuus Teema TEKSTI: Viivi Wanhalinna Lihantuotannon ympäristövaikutukset muodostuvat pääosin rehujen viljelystä ja niiden käytöstä. Tyypillisesti rehujen ympäristövaiku tusten elinkaariarviointi tehdään ilmas tovaikutuksista. Lisäksi voidaan tarkas tella esimerkiksi rehevöittävää tai hap pamoittavaa vaikutusta, maankäyttöä ja vesiniukkuusvaikutuksia. KU VA : CS AB A JA NS IK JA AN NE LI PA RT AL A, M AA JA EL IN TA RV IK ET AL OU DE N SU HD AN NE KA TS AU S 20 23 , LU ON NO NV AR AK ES KU S Viljan käyttöarvio kylvösiemeneksi, ruuaksi, rehuksi ja muuhun teolliseen käyttöön. NAUDOILLE NURMEA Noin 50–60 prosenttia kasvavien liha nautojen ravinnosta on kuivaainepitoi suuden perusteella laskettuna karkea rehua kuten nurmisäilörehua. Viljan käyttöarvio Suomessa (milj. Märehtijöillä taas ruuan sulatuksen päästöt voivat olla suurem mat kuin rehujen viljelyn. kg), satovuosi 1.7.2021—30.6.2022 Rehustuksella tärkeä vaikutus lihan ympäristökuormaan
Muualla Euroopassa pohjaveden nitraattipitoisuus on paikoin hyvin korkea, ja yksi syy tähän on nautakarjatalous. – Iso ero eurooppalaiseen naudanli hantuotantoon on se, että rehuomava raisuutemme on suuri ja rehut tuotetaan ja kulutetaan pääsääntöisesti samalla tilalla. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 7/2023. Kehitettäviä osa-alueita ovat eläinten hyvinvoinnin parantaminen, tuotannon taloudellinen kestävyys ja kiertotalouden vahvistaminen. Suomen naudantuotannossa Virkajärvi mainitsee vaikeimmiksi ongelmiksi ilmastopäästöt ja vesistöjen rehevöitymisen. Esimerkiksi LUONNONVARAKESKUKSEN Perttu Virkajärvi muistuttaa, että nautakarjantuotannon globaalit negatiiviset ympäristövaikutukset eivät aina suoraan päde Suomen olosuhteissa. Rypsiä ja rapsia tuodaan muualta Euroopasta, sillä kotimaisen raaka aineen kilpailukyky ja saatavuus on heikko. Suomessa soijanhankintaa on suunnattu sertifioi tuun soijaan ja PohjoisAmerikkaan, jossa soijanviljelyllä on puolestaan vesi niukkuusvaikutuksia. Leino M ym. Virkajärven mukaan perinnebiotooppien laidunnusta voisi lisätä. Soija on olennainen ainesosa, jotta lihaa pystytään tuottamaan nykyisellä tehokkuudella. BROILEREILLE SOIJAA JA VEHNÄÄ Broilereiden ruokinnassa vehnä, kaura ja soija ovat tärkeimpiä raakaaineita. Myös kivennäis ja hivenai neiden saanti nojaa tuontiin. Rehevöityminen johtuu herkistä vesistöistä, aiemmasta voimakkaasta fosforilannoituksesta ja eroosioherkistä savimaista. Tätä selittää suhteellisen matala eläintiheys, joka vaikuttaa suoriin ilmastoja vesistövaikutuksiin, resurssien tehokas käyttö, naudanlihan saanti lypsykarjasektorilta, lypsykarjan korkea perinnöllinen taso ja jalostus. Suomessa lihasikojen rehustuksessa käytetään hyvin vähän soijaa verrattuna muuhun Eurooppaan. Toisaalta nurmi sopii hyvin Suomen ilmastoon ja taloudellisesti kannattavia viljelykasvivaihtoehtoja on vähän. – Ympäristön kannalta suuri etu on, ettei soijaa käytetä Suomessa nau tojen rehuna, Virkajärvi painottaa. Maaperän ympäristövaikutusten ja luonnon monimuotoisuuden kannalta monivuotiset nurmet ja nautakarjatalous ovat parempi vaihtoehto kuin jatkuva yksivuotisten kasvien viljely. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan hitaammin kasvavan broilerin ympäris tövaikutuksia SlowBrohankkeessa. Raportin mukaan naudanlihantuotantomme kasvihuonekaasupäästöt sekä päästöjen intensiteetti ovat 30 vertailumaan parhaimmistoa. Nautatuotanto vaatii paljon vettä. Suomessa ravinteiden käyttöä säädellään muun muassa nitraattiasetuksella, ja eläintiheys on pieni. Soijan suuret ilmasto ja biodiversi teettivaikutukset johtuvat viljelymaan käytöstä metsäkadosta kärsivillä alueilla kuten Brasilian Amazonilla. Nurmea voi myös viljellä sellaisillakin paikoilla, joilla vil jelyolosuhteet ihmisravinnolle eivät ole suotuisat. Broilerin kyky hyödyntää rehua vai kuttaa myös lihantuotannon päästöihin lannan laadun kautta. Luonnonvarakeskus. Virkajärvi muistuttaa, että kasvituotteiden käyttö ravinnoksi on kiistattomasti tehokkaampaa kuin nautakarjan kasvattaminen ihmisravinnoksi. Vilja ja palkokasvit viljellään tiloilla tai ne tulevat rehuntuottajilta. Meijerisivuvirrat, kuten hera, ja mäski kattavat muutaman prosentin ruokinnasta. Synteesi suomalaisen nautakarjatalouden kestävyydestä: Synteesiraportti. Karkearehun lisäksi naudat syövät vä kirehua, josta ne saavat energiaa ja val kuaista, sekä kivennäisaineita. Väkirehun pääraakaaineita ovat ohra ja kaura, ja siinä voidaan hyödyntää myös leipävil jaksi kelpaamaton osa viljasta, mylly ja panimoteollisuuden sivujakeita sekä rypsiä ja rapsia. Globaalit ongelmat eivät aina päde Suomen nautatuotannossa VUONNA 2023 valmistunut Luonnonvarakeskuksen raportti Synteesi suomalaisen nautakarjatalouden kestävyydestä esittää Suomen nautakarja talouden vahvuuksia ja kehityskohteita. Broileri hyödyntää rehun niin tehokkaasti kasvuun, että lannan typpipäästöt jäävät hyvin alhai siksi. Veh nä muodostaa noin puolet, kaura neljän neksen ja soija alle viidenneksen broile reiden rehustuksesta. Suomessa rehunviljelyn vedenkäyttö perustuu sadantaan, eli tuotannossa ei käytetä pohjavettä kuten kuivilla alueilla. Nurmipalkokasvit kuten apilat sitovat maaperään enemmän typpeä kuin yksi vuotiset palkokasvit. Suomen olosuhteet sopivat nurmiviljelyyn, ja siksi nautakarjatalouden merkitys on ollut Suomessa suuri. Hietala muistuttaa, että soijan viljely aiheuttaa broilerintuotan nossa suurimman ympäristökuormituk sen. Siksi pohjavedet eivät ole vaarantuneet nautakarja-alueillakaan. Ilmaston muuttuessa talvet leudontuvat ja talvisateet yleistyvät, mikä lisää ravinteiden huuhtoutumista. Ilmastopäästöjä syntyy erityisesti turvemailla kasvatetusta rehusta. Turvallinen ruoka 27 etanolituotannosta tulevalla ohrajakeel la on merkittävä rooli. – Hitaammin kasvavan eläimen rehun käyttö per tuotettu lihakilo tulee kasvamaan ja ilmastovaikutukset toden näköisesti nousemaan, Hietala pohtii. Kotimainen ohra ja ohra jakeet kattavat noin 70 prosenttia, vehnä ja sen sivuvirrat noin yhdeksän ja härkäpapu ja herne noin viisi prosenttia lihasikojen kuivaaineena määritetystä rehusta. OHRA ON OLENNAINEN SIKOJEN RUOKINNASSA Nautoihin verrattuna yksimahaiset syö vät paljon viljaa. (toim.) 2023. l. Virkajärvi toteaa, että juuri vesi-intensiivisyyden takia nimenomaan Suomessa kannattaisi tuottaa nautoja. Helsinki. Suomessa sikojen ruokinnan erityis piirre on elintarviketeollisuuden sivuvir tojen laaja hyödyntäminen. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten hidaskasvuisten broi lereiden tuotantoon siirtyminen vaikut taisi tuotantoon, talouteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristövaikutuksiin. Rehujen tuontiraakaaineista olennai simpia ovat soija, esiseokset, rypsirouhe ja öljy sekä auringonkukansiemenet. 123 s NAUDAN TUOTANNOLLA SUOMESSA USEITA ETUJA Hidaskasvuisen linjan käyttö on usean länsimaalaisen hyvinvointi ja laatumer kinnän kriteerinä. Tällöin ravinneylijäämät pelto hehtaaria kohden eivät ole meillä yhtä suuria kuin globaalissa toiminnassa, Virkajärvi huomauttaa. Maanalaista biodiversiteettiä ei useinkaan huomioida luonnon monimuotoisuuslaskelmissa, mutta nurmiviljelyyn liittyvä kyntämättömyys ja karjanlanta edistävät esimerkiksi lierojen esiintymistä
Valmistajat kertovat, että tuotteilta toivotaan myös nopeita ratkaisuja arkeen. Naapurin Maalaiskanan kau pallinen johtaja Pasi Martikainen kertoo, että yritys osti vastikään Honkajoen teh taan, jossa valmistetaan kypsennettyjä tuotteita. HKScanin Suomen innovaatiojohtaja Marianne Nordblom kertoo, että ruuan kuluttajahinnat vaikuttivat etenkin pu naisen lihan kulutukseen. Snellman Lihanjalostuksella nähtiin hinnannousun myötä erityisesti naudan lihan kulutuksen voimakas lasku, samal la kun sianlihan volyymi kääntyi jopa kasvuun. Broilerin kulutus on vähitellen val lannut alaa, ja tällä hetkellä se on Suo men eniten kulutettu lihalaji. 28 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 V aikka kasvipohjaisuus on nou seva trendi, ylivoimainen valta osa suomalaisista syö lihaa. Kun inflaatio oli kovimmillaan, broilerinkin kysyntä notkahti hetkelli sesti. Tuotevalikoimat ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Inflaatiovauhdin kasvaessa fileetuottei den kysyntä notkahti, mutta tasapaino on Pasi Martikaisen mukaan palannut. Naapurin Maalaiskanalla huomattiin, että edul liset siipi ja jalkapalat ja paistileikkeet menevät entistä paremmin kaupaksi. Naudan kulutus laski jopa puoleen totutusta, mikä vaikutti jo koko arvo ketjun toimintaan. Liedon tehtailla valmistetaan edelleen raa’at kanatuotteet. – Honkajoella tehtiin meille aiemmin alihankintana tuotteita, ja huomasimme, että kypsille kanatuotteille olisi kysyn tää, Martikainen kertoo. KU VA : SN EL LM AN GR OU P Paneroidut lihatuotteet ovat nyt trendikkäitä ja sopivat nopeasti valmistuviin ruokiin kuten salaatteihin ja kulhoihin.. – Kulttuuriset muutokset ovat kuiten kin hitaita. Esimerkiksi jauhelihan kulutus on kuitenkin edelleen korkea, mutta tuoteryhmän sisällä kulu tusta on siirtynyt sekoitejauhelihaan. TUOTTEITA AIR FRYERIIN Lihan kulutus on siirtynyt lajista riippu matta halvempiin ruhonosiin. Lihateollisuus Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Vastuullisuus ja helppous liha-alan vahvoja trendejä Lihantuotannossa alkuperä ja kotimaisuus kiinnostaa kuluttajaa. Muutosta on tapahtunut esimerkiksi eri lihalajien kulutuksessa, ja inflaation aiheuttama hinnannousu on kiihdyttänyt sitä. Esimerkiksi jauhelihassa asiakasmäärät ovat jotakuinkin kriisejä edeltäneen ajan tasolla, kertoo tuote ryhmä ja strategiajohtaja Juuso Reinikainen. Kun broileritalo Naapurin Maalaiskana aloitti toimintansa vuonna 2013, broilerin kulutus ohitti juuri naudanlihan kulutuk sen, ja vuonna 2023 se nousi ohi sianlihan kulutuksen
Tuotannon vastuullisuus on kuluttajaa kiinnostava kysymys, ja koti maisuus on siinä tärkeä tekijä. – Kasviproteiinit varmasti ottavat jonkinlaisen siivun markkinoista, mutta millaisen, sen aika näyttää. Hän uskoo, että pysyviä ovat ainakin helppoustrendi ja se, että kuluttajat kaipaavat erilaisia, tiheästikin vaihtuvia makuvariantteja. Varsinkin siivet ovat tällä hetkellä hy vin suosittuja. Esimerkiksi maatiaispossutuotteet ja alkutuotannon vastuullisuusteot viestivät Reinikaisen mukaan tästä. Tässäkin voi olla taustalla kulut tajan hintatietoisuus: ei haluta maksaa marinadista, vaan nimenomaan lihasta. KULUTTAJA KAIPAA HELPPOUTTA Lihatuotteissa kuluttajan helppouden kaipuu näkyy esimerkiksi kypsien tuot teiden menekin kasvussa. KASVIPROTEIINEJA SEURATAAN Lihaalalla seurataan kasviproteiinien tuloa uteliaasti, mutta ei pelokkaasti. Haasteeksi voi silloin muodostua kasvun hallinta: että sopimustuotanto tilat pysyvät vauhdissa mukana. Juuso Reinikainen kertoo, että Snell man Group on tarjonnut jo pitkään eri laisia lihattomia valmisruokaratkaisuja Kokkikartanobrändin alla. – Erilaiset hybridit kuten lihan ja kasvisten yhdistäminen on kiinnostavaa, mutta ainakaan vielä kuluttajat eivät ole löytäneet näitä tuotteita, Marianne Nord blom kertoo. Toinen kasvava trendi on välipalaistu minen: Nordblomin mukaan 30 prosent tia kuluttajista syö vain yhden lämpimän aterian päivässä. – Suhtaudumme avoimesti kaikkiin proteiininlähteisiin, mutta emme tingi kuluttajan aitouden, korkean laadun ja hyvän maun kokemuksesta. Martikainen arvelee, että suosion taustalla on air fryer laitteiden yleistyminen kotikeittiöissä. Lihan ominaisuuksiin, alku perään ja tuotantotapaan keskitetään edelleen enemmän huomiota, Reinikai nen arvioi. Air fryeriin sopivuus näkyy myös HKScanin valikoimassa. Tämä näkyy siinä, että tuotteiden alkuperää korostetaan. Varsinkin arkena tarvitaan nopeita ja helppoja reseptejä. HKScanin Nordblom muistuttaa, että yli 90 prosenttia suomalaisista syö edel leen lihaa. Megatrendiilmiöitä ovat vas tuullisuus ja ruuankäytön vaivattomuus. Yritys itse aikoo pitäytyä perusjutussaan, broi lerituotteissa. Suosittuja ovat erityisesti valmiit pane roidut tuotteet, joita käytetään aterian komponentteina myös horecapuolella. Jatkossa vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä kuten ympäristö vaikutuksia tulee myös todentaa entistä paremmin. Martikainen pitää selvänä, että mark kinaan on tulossa muutoksia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kump paneina on nyt kymmenkunta siipikarja tilaa VarsinaisSuomessa ja Satakun nassa. Naapurin Maalaiskanan tuotteista val taosa myydään raakana, mutta kypsien kanatuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan. Naapurin Maalaiskanan Pasi Martikai nen arvioi, että kasviproteiineissa on käynnissä pudotuspeli, jossa etsitään uusia, toimivia makuja ja tuotteita. Kasvisruokien tarjonta ruokalistoilla on kasvanut. Yritys toi viime vuonna markkinoille uuden konseptin, jossa on nopeasti air fryerilla, pannulla tai uunissa kypsennettäviä siipikarja tuotteita, jotka maustetaan kypsennyk sen jälkeen kastikkeilla ja ripotteilla. – Inflaatiosta on puhuttu viime aikoi na paljon. VASTUULLISUUS ON ARKEA Snellmanin Juuso Reinikainen sanoo, että ruuankäyttö on kokonaisvaltaisesti muuttunut pandemian ja kriisien seu rauksena. – Lihan valinnassa painavat kriteerit voivat vaihdella sosiaalisen statuksen ja tilanteen mukaan. l. Viime vuonna uutuudet olivat pääasiassa arjen helpot tajia ja niin sanottuja premiumtuotteita oli vähemmän, Nordblom kertoo. Kulut tajien tarpeet ovat pirstaloituneet, ja yksilölliset seikat painavat ruoka valinnoissa. Food service kana valla haasteena ovat ammattikeittiöiden resurssit, joten hyvät puolivalmiit ratkai sut auttavat myös heitä, Nordblom sanoo. Sustainable Brand Index tutkimuksessa Kariniemen tuotemerkki valittiin vuonna 2023 vas tuullisimmaksi lihabrändiksi. HKScanin Marianne Nordblom tietää, että kulut tajan aika on tiukilla. Lihan kulutus todennäköi sesti laskee jonkin verran ja maltillisesti, mutta esimerkiksi joissakin Euroopan maissa on nähtävissä nuorten siirtyneen takaisin lihansyöjiksi sen maun ja her kullisuuden vuoksi. Turvallinen ruoka 29 Myös Snellman lanseerasi juuri val miiden paneroitujen viipale ja pihvi tuotteiden sarjan. Marianne Nordblom tuo esiin hyvin vointitrendin, joka on pitänyt pintansa jo jonkin aikaa. – Sinkku ja dinkkutalouksien määrä on Suomessa korkea, joten uudet valmis ruokakonseptit ja erilaiset tulevaisuu den vastuulliset pakkausratkaisut ovat asioita, joiden parissa työskentelemme. Ruoka yhdessä liikunnan ja hyvän unen lisäksi ovat tärkeä osa tätä. Terveyden sään tely edellyttää lihatuotteilta kokemus ta sopivuudesta yksilölliseen ruoka valioon. – Kuluttajat arvostavat suomalaista vastuullisesti tuotettua lihaa ja haluam me varmistaa, että jatkossakin suoma laiset saavat nauttia siitä. Elintarvik keissa maku ratkaisee. Osa aterioista korvataan jo nyt erilaisilla välipaloilla. – Näemme nyt uudenlaista kulttuuria, jossa yksilön valintojen sijaan huomio kiinnittyy ruokasysteemeihin kokonai suutena. Crispyvariantti on suosituin myös sii vissä. – Kuluttajat haluavat pitää itsestään huolta. HKScanin valikoimassa on myös kasvi proteiineihin perustuvia tuotteita kuten Boltsipyörykät. Nordblom uskoo, että suositus vaikuttaa etenkin ammatti keittiöiden tarjoomaan. Meille on jatkossakin tärkeää jatkaa tätä työtä sekä Kariniemen että HKbrändin osalta. TULEVAISUUDEN TRENDIT Jos broilerin suosio pysyy yllä, Naapurin Maalaiskanan kasvulla on edellytykset jatkua. Marinoidut lihatuotteet ovat antaneet tilaa maustamattomille ja pintamauste tuille. Uusissa pohjoismaisissa ravitsemus suosituksissa otetaan kantaa punaisen lihan kulutukseen. Kestävyysajattelu, autenttisuus ja luonnollisuus korostuvat. HKScan tuo markkinoille vuosittain lähes sata uutuustuotetta. Snellmanin Juuso Reinikainen sanoo, että pitkällä aikavälillä käsittelemättö män lihan käyttöyhteydet tulevat luul tavasti harventumaan, ja käyttö keskit tyy enemmän juhlaan ja nautiskeluun. – Trendi, joka vaikuttaa suunnitel miimme uusista konsepteista ja tuotteis ta, on kuluttajien ajankäytön haasteet. Hyvä asia siihen liittyen oli se, että kotitalouksissa kiinnitettiin huo miota hävikkiin ja ostettiin tarkemmin ja suunnitelmallisemmin
Omavalvonnan toteutumista valvovat kunnat, ja tulokset julkaistaan Oiva järjestelmässä. – Koulutamme salaattibaarivastaavat, kun uusi salaattibaari asennetaan. Kuluttajan ohjeistus käsihygieniasta ja ottimien käytöstä on oltava selkeä. SUSHIEN LAATU TODETTIIN HYVÄKSI Salaatti ja sushibaareissa raakaainei den laatu, säilytyslämpötila ja aika, hygienia valmistuksessa ja esille asette lussa sekä myyntiaika takaavat elin tarvikkeiden turvallisuuden. QRkoodin avulla varmistetaan tuot teiden jäljitettävyys ja se, että esilläolo aika ei ylity. TEKNOLOGIA JA TEKOÄLY APUNA Kun Picadelisalaattibaarien tuontia Ruotsista Suomeen suunniteltiin, testa sivat toimijat toimintamallia ensimmäi seksi silloisessa Evirassa. Seuraavia kehi tysaskeleita ovat tehokkaammat kylmä laitteet sekä liiketunnistimien avulla automaattisesti sulkeutuvat kuvut. Kuluttajista johtuvaa hygieniariskiä pienentävät opasteet, kalusteessa oleva kiinteä käsidesi, vain käden verran avau tuvat kuvut ja tuotekohtaiset ottimet, jotka on helppo vaihtaa. Työssä ovat apuna toimintamallit ja työohjeet. Järjestelmä oppii myös tuot teiden menekit ja osaa ehdottaa sopivaa tilausmäärää, mikä vähentää hävikkiä. Käsi tietokone ohjeistaa baarin käytössä. – Astioiden suojaaminen kannella tai pisarasuojalla, astioiden puhtaus ja otti mien hygieniasta huolehtiminen vähen tävät saastumisriskiä. Sushinäytteistä (177 kpl) 80,2 prosenttia oli mikrobiologiselta laadul taan hyviä, 12,4 prosenttia välttäviä ja 7,4 prosenttia huonoja. Olemme saaneet hyvää palautetta helppokäyttöisyydestä, se vähentää kaupan painetta omavalvonta kirjauksista. Suo sittelemme myös, että kaluste on sijoi tettu henkilökunnan näköyhteyteen ja sitä valvotaan, kertoo erityisasiantuntija Rae Merivirta Ruokavirastosta. Bakteerin määrä kuvaa kasvisten pesun huolelli suutta ja jäähdytyksen onnistumista. Teknologian ja tekoälyn avulla kehite tään palvelua ja valvotaan koko prosessia. Huoneenlämmössä säilyvät irtomakei set taas ovat vähäisen riskin tuote, sillä patogeenit eivät pääse helposti kasva maan tuotteissa, joissa on matala vesi pitoisuus. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2024:1 Mikrobiologia Teema TEKSTI: Taija Kivimäki Sushibaarien tuotteiden laadussa ei ole havaittu suuria ongelmia. PTY:n omavalvontaohjeistus perustuu Ruokaviraston ohjeisiin ja lainsäädän töön, ja Ruokavirasto on arvioinut sen kansalliseksi Hyvän käytännön ohjeeksi. Listeria monocytogenesta havaittiin kolmessa näytteessä, mutta havaituilla määrillä sairastumisriski on pieni. KU VA : AN DR AZ LA ZI C/ UN SP LA SH Salaattija sushibaarien hygieniariskejä hallitaan teknologialla Myös kauppojen tehokas omavalvonta ja kuluttajien selkeä ohjaus parantavat pakkaamatta myytävien tuotteiden ruokaturvallisuutta.. Sushin mikrobiologista laatua pää kaupunkiseudun ravintoloissa ja myy mälöissä selvittäneessä tutkimuksessa 1 todetaan, että sushi on pääosin hyvä laatuista. VIITTEET: 1 Terhi Juppi, Meeri Kumlin, Katri Paajanen ja Raisa Turtiainen: Sushin mikrobiologinen laatu Espoossa, Helsingissä, Keski-Uudellamaalla ja Porvoossa 2023. Vähittäiskaupassa pakkaamatta myy tävien tuotteiden ruokaturvallisuudesta vastaavat kaupat omavalvontasuunni telmien perusteella. l Kirjoittaja on ETM ja vapaa toimittaja. Jos esimerkiksi jääkaapin ovi tai tuotteen kupu jää auki, se hälyttää sekä kaupassa että meillä. Omavalvonta suun nitelmat laaditaan Päivittäistavara yhdistyksen (PTY) sekä kaupparyhmien ja myymälöiden omien ohjeistusten mukaan. – Suurempia ongelmia salaatti tai sushibaareihin liittyen ei ole tiedossa, Rae Merivirta kertoo. – Allergeenien kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, kauhojen kautta voi tapahtua ristiin saastumista esimerkiksi irtomyyntipähkinöiden ja makeisten välillä, erityisasiantuntija Riina Tolvanen Ruokavirastosta täydentää. Bacillus cereus bakteeri oli syynä yh teen huonoon näytetulokseen. Koronapandemian alussa salaatti ja sushibaarien myynti hiljeni mutta palasi ennalleen, kun viruksen leviämistavasta saatiin lisää tietoa, kertoo laatuasian tuntija Tea Kaskeala SOK:lta. – Herkästi pilaantuvissa tuotteissa ruokaturvallisuus ja hygieniariskien mini mointi on pääprioriteetti, Debuty Country Manager Kaisa Väistö-Nurminen Picadeli Finland Oy:sta kertoo. Riskiperusteisesti, esi merkiksi valvontahistorian perusteella, toteutetaan myös isompia projekteja. Käsihygieniasta kertova Staphylococcus aureus ei tuottanut huonoja näytetulok sia. Elintarvikkeiden yli kurottelun tarve on minimoitava. Picadeli auditoi tavarantoimittajat ja var mistaa säilyvyystestauksella, että tuot teet säilyvät laadukkaina. – Kaupoissa henkilökunta koulute taan omavalvontasuunnitelman pohjalta ja usein vastuualueita jaetaan. 30 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 E lintarvikkeissa, jotka kuluttaja annostelee itse, on saastumisriski aina suurempi kuin pakatuissa tuotteissa
TEKSTI: Taija Kivimäki
Tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyö on houkutellut myös kansainvälisiin osaamisen kehittämisen projekteihin. Näitä emme olisi itse koskaan tulleet miettineeksi, Tytti Tukiainen kertoo. 32 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 Linkosuo sai projektitöissä kotiin viemisiksi useita erilaisia ideoita muun muassa eläinrehun, teollisuuden sidos aineiden ja uusien tuoteideoiden muo dossa. Yrityksen vastuullisuusraportin mukaan vuonna 2021 leipomotoiminnasta syntyi hävikkiä keskimäärin yhdeksän prosenttia kaikis Teema Sivuvirtojen valorisaatio vaatii osaamista ja yhteistyötä Raaka-aineet TEKSTI: kehittämispäällikkö Tuija Pirttijärvi ja projektityöntekijä Maarit Voimanen, Hämeen ammattikorkeakoulu & laadunohjaaja Tytti Tukiainen, Linkosuon Leipomo Oy Vaikeasti hyödynnettävien sivuvirtojen käyttötapoja ideoitiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Linkosuon yhteistyöprojektissa. SIVUVIRTOJEN HYÖDYNTÄMISEN tutkimus on tärkeä painopistealue Hämeen ammattikorkeakoulussa. Elokuun 2023 lopulla Hämeen ammat tikorkeakoulun (HAMK) bio ja elintar viketekniikan opiskelijatiimit alkoivat ideoida ratkaisuja Linkosuon esittämiin haasteisiin tuotannon sivutuotteiden ja hävikin hyödyntämiseksi. Potentiaaliset kumppanit, jotka voisivat prosessoida ja hyödyntää sivujakeita voi vat olla kaukana sivuvirtojen synnyinsi joilta, eikä heitä ehkä tunneta. Hyödyntä misessä on huomioitava aina kokonais ratkaisu: on ymmärrettävä, millä teknii koilla, millä edellytyksin ja millaisissa olosuhteissa sivuvirtojen prosessointi voidaan tehdä niin, että kaikki tulee hyödynnetyksi. Elintarviketeollisuus tekee jatkuvasti paljon töitä pyrkiessään tehokkaampaan sivutuotteiden ja sivuvirtojen hyödyn tä miseen. Myös taloudellista puolta on poh dittava. Erityisen hyvin sen ymmärtävät ruokajärjestelmässä toimivat, samoin sen, että mitään ei saisi mennä hukkaan. Yksi tällainen projekti oli vuoden 2022 alussa alkanut Erasmus+ -hanke By-Products for Development (ByP4Dev). Hankkeessa kehitettiin oppimateriaalia ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Opiskelijoilta tuli esimerkiksi ideoita käyttää jauhoa maalin sidosaineena tai sienten kasvualustana ja käyttää ruis raskin happoja hyväksi puhdistuksissa. OMINTAKEISIA RATKAISUJA SIVUVIRROISTA Linkosuon leipomolla syntyy monenlai sia sivuvirtoja. Myös Linkosuon haasteisiin vastaavat HAMKin opiskelijat käyttivät opintojaksolla oppimateriaalina ByP4Dev -hankkeessa julkaistua, avointa MOOC-verkkokurssia, joka lisää tietotaitoa sivutuotteiden hyödyntämisestä. S uomalaiset ymmärtävät hyvin ruuan arvon. Arvokomponentteja sisältä viä sivuvirtoja syntyy alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa, mutta niiden hyödyntämisen kustannukset ovat usein korkeita kuljetuskustannusten ja bio massojen pilaantuvuuden vuoksi. Mitä pienempiä, sa tunnaisempia ja epätasalaatuisempia sivujakeet ovat, sitä haastavampaa on niiden kannattava hyödyntäminen. Usein kuitenkin jotain jää yli sivuvirraksi. Tavoitteena oli kehittää yllättäviäkin ratkaisuja muun muassa ylijäämäruisraskin, konejauhon ja hävikkileivän valorisaatioon. Sivuvirtojen määrät ja syntyhetki vaihtelevat. Oikein käsiteltyinä nämä sivuvirrat voisivat sopia vaikkapa uusien elintar vikkeiden raakaaineiksi, mutta ne olisi käsiteltävä nopeasti. Erikoistuneen elintarvikeyrityksen on järkevää keskittyä ydinbisnekseen. http://byp4dev.eu Avoin verkkokurssi valorisaatio-osaamiseen Opiskelijaryhmä esitteli koetuoteideoitaan Linkosuon laadunohjaaja Tytti Tukiaiselle (vas.) KU VA : TU IJ A PI RT TI JÄ RV I. l ta materiaalivirroista, vuositasolla noin 395 tonnia. Linkosuon laadunohjaaja Tytti Tukiainen kertoo, että yritys teki vuonna 2018 Motivan materiaalikatsel muksen, jonka avulla on jo puututtu tär keimpiin hävikkikohteisiin. Parhaat sivuvirtojen hyödyntämis ratkaisut vaativat usein eri toimijoiden yhteistyötä. Helpot ratkaisut onkin enim mäkseen jo tehty. Tukiaisen mukaan projektiaiheita on vielä tutkittava ja suunniteltava tar kem min ennen mahdollista käyttöön ottoa
SUOMESTA PUUTTUU AINESOSATEOLLISUUS Suomella on kasvipohjaisten elintarvik keiden arvoketjuissa aukko: meiltä puut tuvat ainesosateollisuus ja siihen liittyvät kilpailukykyiset tuotantoprosessit. Hanke toteutetaan VTT:n ja kotimaisen juoma ja elintarviketeollisuuden yhteis työnä Business Finlandin yhteisinnovaa tiohankemallilla, jossa yritykset työsken televät tutkimushankkeen rinnalla oman innovaatiotoimintansa parissa. RETHINK-hankkeessa on mukana sekä VTT että useita elintarviketeollisuusyrityksiä. Vasta, kun pystymme tuottamaan laadukkaita ainesosia, voimme rakentaa arvoketjun, joka takaa liiketoimintamahdollisuuksia sekä viljelijöille että elintarviketeollisuu delle. n Julkinen kolmivuotinen yhteisinnovaatiohanke ja viisi elintarviketeollisuuden rinnakkaisprojektia n Kesto: Kesäkuu 2023 toukokuu 2026 n Business Finlandin rahoitus, yhteensä 3 M€ n Tutkimuskumppani: VTT (hankkeen vastuullinen johtaja Emilia Nordlund) n Teolliset kumppanit: Anora, Apetit, Fazer, Helsingin Mylly, Raisio, Valio, Viking Malt RETHINK-hanke Elintarvikealan toimijat yhdistävät voimansa kasvi proteiinien tuotantoprosessien ja arvoketjujen kehittämiseksi. Kuvassa tällä teknologialla kaurasta, härkäpavusta ja herneestä tuotettuja pro teiini(vas.) ja tärkkelysjakeita (oik.). Viljasta suurin osa menee rehuksi. Her nei den ja härkäpapujen osuus viljelykasvien tuotannosta oli vain 1,5 prosenttia vuon na 2021. Tässä listassa kasviproteiiniinno vaatioille on tilaa. Näin tunnistetaan soveltuvimmat raaka aineet ja prosessit erilaisiin elintarvike sovelluksiin. Turvallinen ruoka 33 S iirtyminen kasvipohjaisempiin ruokavalioihin on avainasemassa, kun toteutetaan tavoitetta hiili neutraalista Suomesta vuonna 2035. Hanke yhdistää koneoppimisen ja raaka aineiden koostumustiedot loppu tuotteiden toiminnallisuuteen ja makuun. Niistä erityisesti proteiiniisolaatit tuotetaan märkäerottelutekniikalla, joka Teema Raaka-aineet TEKSTI: tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund ja tutkija Pia Silventoinen-Veijalainen, VTT on melko kallista ja käyttää paljon ener giaa, kemikaaleja ja vettä. Suomen on tartuttava mahdollisuuk siin nyt, eikä kilpailijoille pidä antaa etumatkaa. Se edellyttää kustannustehokkaiden ja kestävien kasvipohjaisten arvoketjujen kehittämistä siten, että toiminta on kan nattavaa myös maanviljelijöille. Uudet kuivafraktiointi ja märkäerot teluteknologiat mahdollistavat paikallis ten kasvien, kuten kauran, herneen ja härkäpavun, käytön raakaaineina. VIENTIPALETISSA TILAA KASVIPROTEIINILLE Hanke lisää odotusten mukaan Suomen elintarviketeollisuuden vientiä vähintään 500 miljoonalla eurolla vuoteen 2035 mennessä. Globaali kasvisruoka markkina on nyt arvoltaan noin 45–50 miljardia euroa, ja sen ennakoidaan kas vavan noin 160 miljardin euron arvoi seksi vuoteen 2030 mennessä. Kasviproteiinien arvoketjut kuntoon. Palkokasveista käytetään rehuksi vil jo jakin suurempi osuus. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mu kaan ylivoimaisesti suurin suomalaisen kasviproteiinin lähde ovat viljat. l KU V A: VT T RETHINK-hankkeessa tutkitaan uutta VTT:n kehittämää ekstruusioon perustuvaa erotusteknologiaa. RETHINKhanke kehittää uusia skaa lautuvia kasviproteiinien tuotantopro sesseja, jotka mahdollistavat globaalisti kilpailukykyisten ruokaratkaisujen to teuttamisen ja tuottavat toiminnallisuu deltaan erinomaisia ainesosia mahdolli simman vähällä energialla ja muilla tuo tantopanoksilla. Vaikka monet suomalaiset kasvuyri tykset ovat lanseeranneet innovatiivisia tuotteita, suomalaisen elintarviketeolli suuden liiketoiminta riippuu edelleen suurelta osin tuontiraakaaineista. HAUSSA GLOBAALI KILPAILUKYKY Business Finlandin rahoittama RETHINK hanke keskittyy kasvipohjaisten elintar vikkeiden arvoketjujen kriittisen osan, ainesosateollisuuden, kehittämiseen. Toisaalta kui vaprosesseilla erotelluilla raakaaineilla on rajoituksia maun ja toiminnallisuuden suhteen. On tarpeen kehit tää prosesseja, jotka kannustavat viljeli jöitä rehukasvien tuotannosta myös ruo kakasvien tuotantoon. Suomen tärkeimpiä vientituotteita ovat nyt maitotuotteet, tuore kala, alko holituotteet, sianliha, sokerikemian tuotteet, mylly ja viljatuotteet, suklaa ja makeiset sekä terveyttä edistävät tuotteet. Pai kallisuus lisää myös toimitusvarmuutta. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2021 käy tetyistä kaurasta ja vehnästä, mukaan lukien tuontiviljat, noin 60 prosenttia käytettiin rehuksi. Tanskassa, joka on tunnettu sianlihatuotannostaan, on tällä vuosi kymmenellä investoitu jo 168 miljoonaa euroa kasvipohjaisten elintarvikkeiden arvoketjuihin
Uuselintarvikkeiden turvallisuusarviossa varmistetaan, että ainesosat ovat meille turvallisia eivätkä ne muuta ravitsemus ta osana ruokavaliota. Tämä puuperäisen flavonoidin käyttö on sallittu erilaisissa maitopohjaisissa tuotteissa ja ravinto lisässä. Puusta on eristettävissä myös muita ainesosia joko lisäaine tai ainesosa käyttöön elintarvikkeissa. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa raskasmetallit, polyaromaattiset hiilivedyt, PCByhdisteet ja dioksiinit. Uuselintarvikelainsäädännön voi maantulon jälkeen vuonna 1997 on otet tu käyttöön jo muutamia uusia raaka ainelähteitä, mutta vielä löytyy paljon raakaaineita, jotka voisi muokata ih misravintoon sopiviksi. Monenlaisia sivuvirtoja taas voi hyödyntää soluviljelyssä. Tämä on merkittävästi helpottanut mui den rapsituotteiden hyväksyntäpolkua. Tässä suoma. Seuraavaksi esittelemme eri raakaaineista kehi tettyjä ja hyväksyttyjä uuselintarvik keita sekä raakaaineita ja prosesseja, jotka ovat vielä kehitysvaiheessa. Uuselintar vikkeena on hyväksytty Dahurian Larch puusta (Larix gmelinii) eristetty taksi foliini (> 90%) jauhe. KUVA 1. Puuperäisten sterolien, joissa on 98,5 prosenttia steroleja, osalta todetaan, että ne eivät aiheuta turvallisuushuolta elin tarvikkeena. Yhtenä raakaaineena uus elintarvikeluvan hakija kuvasi mänty öljyn (Pinus maritima L). Fytosterolit ja stanolit ovat uuselintarvikehyväksyn nän mukaan eristetty kasveista ilman tarkennusta kasviraakaaineesta. hestymisen kehittää uusia elintarvikkei den ainesosia. Rapsi ja rypsiproteiinissa on ravitsemukselli nen optimaalinen koostumus välttämät tömiä aminohappoja ihmisravintoon. Uuselintarvikelainsäädäntö mahdol listaa uusien raakaaineiden hyödyntä misen elintarvikkeiden ainesosien val mistukseen. Muista lähteistä kuin elintarvikekäy tössä olevista kasviöljyistä eristetyissä fytosteroleissa ja stanoleissa ei saa olla vierasaineita, mikä varmistetaan analy soimalla puhtaus ja koostumus yli 99 prosenttia. Tähän haetaan tutkimuksella ratkai suja, joissa mukana ovat raakaainevir tojen tehokkaampi käyttö muuttamalla sekä elintarviketuotannon sivuvirtoja että erilaisia rehuvirtoja elintarvikkeiden ainesosiksi. KASVISTEROLEITA PUUSTA Puu voidaan muuntaa elintarvikkeen ainesosaksi, josta tunnettu suomalainen esimerkki on kasvisterolit. Ennustettu maail manlaajuinen väestönkasvu edellyttää ravinnonlähteiksi soveltuvien raakaai neiden uudelleenarviointia. Tämä mahdollistaa tutkijoille ja elin tarviketeollisuudelle innovatiivisen lä Tiede & Tutkimus TEKSTI: tutkimustiimin päällikkö Kaisu Riihinen ja tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund, VTT Uusista raaka-aineista uuselintarvikkeita Proteiinia saatetaan jatkossa eristää esimerkiksi nurmikasveista. Puhtaus tarkoittaa haitta aineiden pitoisuuksia lainsäädännön rajoissa. Rapsiproteiini on hyväksytty uuselin tarvikkeeksi kymmenen vuotta sitten. Perinteisten elintarvikkei den raakaaineiden turvallisuus perus tuu käyttöhistoriaan ihmisravinnossa. Verrokkina nurmen ja rehuviljojen tuotantomäärät (t/v, kuiva-ainetta). Toisessa jo hyväk sytyssä rapsituotteessa, osittain rasvattomassa rapsijauheessa, yhdisty vät proteiini, öljy ja kuitu. Lisäksi kasvis terolia valmistetaan eristämällä män nyn, kuusen ja koivun puumateriaalista emäskäsittelyllä ja kiteyttämällä. Myös perin teiseen maanviljelykseen käytettävissä oleva maapintaala on rajallinen, sillä jo nyt puolet asuttavasta alasta on käytössä elintarvike ja rehukasvien viljelyssä. Esimer kiksi rypsi ja rapsiöljyn valmistuksen sivutuotteena muodostuu puristekakkua tai rouhetta, joka on proteiinirikas rehu märehtijöiden ravitsemuksessa. Uudet raakaaineet voivat olla uuselintarvikelainsäädännön rajois sa mineraaleja, kasveja tai kasviperäisiä yhdisteitä, mikroorganismeja kuten hiivoja ja rihmasieniä, leväperäisiä ai neita, eläimiä tai niiden osia sekä erilai sia solu ja kudosviljelmiä. 34 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 34 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 P erinteisistä kasviperäisistä raaka aineista valmistettavien elintarvikkeiden tuotantomäärä on rajallinen. Öljynpuristuksessa puristekakkuun jää proteiinin lisäksi kuitua, joka vastaa ihmisravintona kokojyväviljasta saata vaa liukenematonta kuitua. Suomen vuosittainen kasvipohjainen sivuvirtojen arvioitu määrä sekä niiden hiilihydraattipitoisuus. RYPSISTÄ VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ AMINOHAPPOJA Useita kasvipohjaisia materiaaleja ja sivuvirtoja, joita nyt käytetään eläin rehuna, voisi hyödyntää myös elintar vikkeiden ainesosien lähteenä
Eri raakaaineet tar vitsevat kuitenkin jokainen oman uus elintarvikeluvan, sillä niiden luontaiset ja ympäristöstä kertyvät haittaaineet ovat erilaiset. Sinimailasen proteiinikonsentraatissa on proteiinia 45–60 prosenttia, rasvaa 911 prosent tia ja liukenematonta kuitua 1115 pro senttia. Tuorepainoa kohden proteiinipitoi suudet ovat kurkussa (Cucumis sativus) 0,7 g/100 g, sinimailasen (Medicago sativa) iduissa 4 g/100 g, ja pinaatissa (Spinacia oleracea) 2,1 g/100 g. Tosin ihmisravinto ei tule ensimmäisenä mieleen, kun kat somme vihreinä kasvavia timotein (Phleum pratense) ja punaapilan (Trifolium pratense) nurmipeltoja. KU VA : KY M M AC KI NN ON /U NS PL AS H osien eristämiseen. Tuotteen valmistusmenetelmä kuvataan uuselin tarvikeluvassa, sisältäen sadonkorjuusta kahden tunnin sisällä toteutettavan hie nonnuksen, mehun puristuksen ja neut raloinnin. Suomalaisittain kiinnostavaa on Ru biscoproteiinin eristäminen timoteistä ja punaapilasta. Maailmalla nurmen käyttöä elintarvikkeena on suunniteltu jo 1900luvun alussa, mutta elintarvike käytön kehittämiseen on päästy vasta viime vuosina. VTT on mukana kehittämässä Rubis con eristysmenetelmää Luonnonvara keskuksen koordinoimassa ja Maa ja metsätalousministeriön (MMM) rahoit tamassa NurmiProteiinihankkeessa. Lisäksi uuselintarvikekäsittelyssä on myös rapsin kuitua (40–70%) ja proteii nia (3045%) sisältävä ainesosa. Rehutaulukoiden arvois ta laskettuna tuorepainoa kohden pro teiinia on ensimmäisen sadon nurmi heinäkasvustossa 3,3 g/100 g ja puna apilassa 3,5 g/100 g. Sen käyttötarkoitus on rajattu ravinto lisiin. NURMEA MYÖS IHMISRAVINNOKSI Muutkin rehuina käytetyt raakaaineet voisivat sopia elintarvikkeiden aines Sinimailaseen pohjautuva proteiinikonsentraatti on jo hyväksytty ravinnelisäkäyttöön EU:ssa. Tämä yksinkertainen menetelmä voisi olla hyödynnettävissä myös muille vih reille proteiineille. Tuotteen turvallisuusarviossa selvitet tiin ympäristön haittaaineiden lisäksi kumestrolin, Lkanavaniinin, beeta karoteenin, saponiinin ja fytaatin saan nin vaikutusta turvallisuuteen. Lopuksi karotenoidi ja kloro fyllipigmentteihin liittyvät proteiinit saostetaan lämpökoagulaatiolla, erote taan sentrifugoimalla ja kuivataan. SIVUVIRRAT BIOREAKTOREIHIN Ainesosien eristämisen ohella kasvipe räisiä materiaaleja kuten maatalouden ja elintarvikkeiden sivuvirtoja sekä nurmi kasveja voidaan hyödyntää myös solu maatalouden prosesseissa. Vihreissä kasveissa esiintyvä proteiini nimeltä Rubisco eli ribuloosi1,5bis fosfaattikarboksylaasi on yksi kasvien yhteyttämisestä vastaavista entsyy meistä. Monet sivu. Sinimailasesta eristetty proteiinirikas ainesosa on jo läpäissyt uuselintarvikkei den turvallisuusarvion. Tätä entsyymiä löytyy kaikista vihreistä kasveista, jotka ovat jo osa meidän ruokavaliotamme, mutta luon nollisesti myös kasveista, jotka eivät ole syötäviä sellaisenaan. Turvallinen ruoka 35 Turvallinen ruoka 35 laisessa innovaatiossa on alennettu rapsinsiementä prosessoimalla ravinto arvoa alentavan fytiinihapon ja kilpirau hasen toimintaan vaikuttavien gluko sinolaattien määrä turvalliselle tasolle. Keskimää rin Rubiscon arvioidaan vastaavan noin 50 prosenttia vihreiden kasvien proteii nimäärästä
Ilmoittaudu osoitteessa: https://www.lyyti.fi/p/The_food_system_transition_in_Finland. Hankkeen tutkimuskumppanit ovat VTT, Luke ja Enifer Company, teollisuus kumppaneita ovat Fazer, Solar Foods ja Valio. Koordinaattori: Marketta.Rinne@Luke.fi luke.fi/fi/projektit/nurmiproteiini NurmiProteiini-, Ruokaa ilman Peltojaja BF-CERAFIM-hankkeet esittävät tutkimustuloksia kaikille avoimessa englanninkielisessä seminaarissa Helsingissä Hotelli Paasitornissa 15.4.2024. (1941). 36 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 virrat tarjoavat ravinteikkaita ja puh dasta sokeria kestävämpiä vaihtoeh toja fermentointi ja muihin soluviljely prosesseihin, joilla voidaan tuottaa esimerkiksi proteiinirikkaita ainesosia tai rasvoja elintarvike ja rehuteolli suuden käyttöön. KU VA : JO SE PH VA RY /U NS PL AS H LÄHTEET: Di Stefano, E., Agyei, D., Njoku, E. Koordinaattori: Emilia.Nordlund@vtt.fi luke.fi/fi/projektit/food-without-fields Nurmiproteiini-hanke keskittyy uusien ruohopohjaisten tuotteiden kehittämiseen painottaen rehuja elintarvikelaatuisia proteiineja. EFSA Journal, 7(4), 997. Solumaatalouden tuotteista uuselintarvikeluvalla mark kinoilla on Yarrowia lipolytica hiiva biomassa, joka ensin oli ravintolisänä suunnattu painonhallintaan, mutta viimeisimmässä hyväksynnässä sen käyttö sallittiin useisiin elintarvikkei siin. N., & Udenigwe, C. https://doi.org/10.1002/aocs.12104 EFSA Panel on Nutrition, (2009). Käyttökohteina on mm. https://doi.org/10.1038/148368c0 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2470, annettu 20 päivänä joulukuuta 2017, unionin uuselintarvikeluettelon laatimisesta uuselintarvikkeista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti Opinion of the Scientific Committee on Food on an application from MultiBene for approval of plant-sterol enriched food, 2003, SCF/CS/NF/DOS/24 ADD 2 Final, 15 April 2003 Ruokaa ilman Peltoja -hanke tutkii solumaatalouden ja kasvihuoneteknologioiden mahdollisuuksia osana suomalaisten hiilineutraaliusja proteiiniomavaraisuustavoitteiden saavuttamista. Opinion on the safety of ‘Alfalfa protein concentrate’ as food. Hanke on osa Maaja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimusja innovaatio-ohjelmaa (hankekesto 2021–2024). EFSA Journal, 21(11), e8416. Konsortioon kuuluvat VTT:n lisäksi Brightplus, eniferBio, Fazer, Fortum, High Metal, Kemira, Onego Bio, Spinnova, UPM ja Valio. C. Erityisesti pelloilla syntyvän oljen määrä on merkittävä, mutta sen hyö dyntäminen teollisissa prosesseissa ei ole logistisesti helppoa. Teknologiakehityksen lisäksi hankkeessa selvitetään, miten uudet teknologiat integroidaan elintarvikeketjuun, ja tehdään uusien prosessien kestävyysarviointia. https://doi.org/https://doi.org/10.2903/j.efsa.2023.8416 Grass as Human Food. (2018). Nature, 148(3752), 368-368. l CERAFIM kehittää soluviljelymenetelmiä proteiinien ja lipidien tuotantoon elintarvikkeisiin ja materiaaleihin VTT:n ja suomalaisyritysten yhteistyönä. Hanke selvittää mahdollisuuksia fraktioida ja uuttaa erilaisia arvokkaita komponentteja ruohomatriisista elintarvikkeiden, rehujen, biomateriaalien ja energiantuotannon käyttöön. https://doi.org/https://doi.org/10.2903/j.efsa.2009.997 EFSA Panel on Nutrition, (2023). juustoja, prosessoidut perunatuotteet, suklaa ja suklaatuotteet, pasta, leivät, leivokset, mausteet, kahvi ja prosessoidut päh kinät. Sen tavoitteena on parantaa elintarvikkeiden ja materiaalien tuotannon kestävyyttä bio teknologian avulla, hyödyntäen maatalouden, metsätalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Parhaillaan VTT:n koordinoimana on käynnissä kaksikin tutkimushanketta, Ruokaa ilman Peltoja ja CERAFIM, joissa selvitetään sivuvirtojen hyödyntämistä mikrobibiomassan fermentoinnissa (yksisoluproteiini), täsmäfermentoin nissa ja kasvisolutuotannossa. SOLUTUOTTEITA MARKKINOILLE Polku ideasta kaupalliseen tuotteeseen vaatii myös solumaatalouden tuotteilta turvallisuusarvion osana uuselintar vikkeen hyväksyntää. Samoin hiivasta (Saccharomyces cerevisiae) eristetyt beetaglukaanit on hy väksytty uuselintarvikekäyttöön. Koordinaattori: Dorothee.Barth@vtt.fi Rubisco-proteiinin eristämistä tavallisen nurmikasvin, puna-apilan, lehdistä tutkitaan. CERAFIM (2022-24) on kaksivuotinen Business Finlandin rahoittama projekti, joka on osa Business Finlandin Bio&Circular Finland -ohjelmaa ja Fortumin ExpandFibre Veturi -ekosysteemiä. Vuosina 2022–24 toimiva hanke on Maaja metsätalousministeriön / Makeran, Valion ja Atrian rahoittama, ja se toteutetaan Luken ja VTT:n yhteisenä hankkeena rahoittajien kanssa. Uus elintarvikeprosessin on käynyt läpi myös Lentinula edodes rihmaston eli siitakerihmaston avulla fermentoitu herneriisiproteiini, jota voi lisätä useisiin elintarvikkeisiin mukaan lu kien leivät, valmisateriat ja jogurtti pohjaiset tuotteet. Plant RuBisCo: An Underutilized Protein for Food Applications. Ruokaa ilman Peltoja hankkeessa on myös kerätty tietoa eri raakaainevirto jen määristä (Kuva 1) ja koostumuksis ta sekä osoitettu laskennallisesti, että näissä virroissa olisi huomattavasti potentiaalia ravinnelähteiksi solumaa talousprosesseihin. Safety of an extension of use of Yarrowia lipolytica yeast biomass as a novel food pursuant to Regulation (EU) 2015/2283. Yleisesti sivu virtojen kuljetus, esikäsittely ja turval lisuuden varmistaminen ovat kriittisiä seikkoja prosessien kannattavuuden näkökulmasta. Journal of the American Oil Chemists Society, 95(8), 1063-1074
Turvallinen ruoka 37 Haarukassa KOONNUT: Viivi Wanhalinna Lidlin vientikilpailussa etsittiin suomalaisia tuotteita, jotka maistuisivat laajasti Euroopan eri maissa. Kasvirasvalevite on Sydänmerkkituote. Kirjolohen fileejauhelihaa käytetään jauhelihan tapaan ja sitä paistetaan muutama minuutti. Levitteestä puolet on rypsi öljyä, muita käytettyjä rasvoja ovat kookosja shearasva. Levite sopii leivän päälle, ruuanlaittoon ja leivontaan. Myllärin Kaurahiutale 2.0 ja Myllärin Pikakaurahiutale 2.0 ovat viljelty uudistetun viljelyohjelman mukaisesti. Kirjolohet kasvavat Varkaudessa kiertovesialtaissa, joissa veden suodatuksella ja tarkalla kasvuolosuhteiden hallinnalla kalan hinta, laatu ja saatavuus pystytään pitämään tasaisena ympäri vuoden. Opas on suunnattu elintarvikealan yrityksille ja valvojille. Se on myös avuksi kaupallista yhteistyötä tekeville somevaikuttajille. Vientikilpailun voittivat Finlandia Candyn Revontulimarmeladi, Finnforelin LoHi -savustettu kirjolohifilee, Jokilaakson Juuston cashewpohjainen choko-caramel proteiinivanukas, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukko Pils 5,5 % -olut ja Linkosuon leipomon sour cream Kaurasipsi. Vientikilpailun kautta maailmalle Kaurahiutale 2.0 Helsingin Mylly lanseerasi 90-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Kaurahiutale 2.0:n. Ravitsemusja terveysväiteopas ohjaa väitteiden käyttöön Ruokaviraston uudistettu Ravitsemusja terveysväiteopas sisältää kattavasti tietoa väitteiden käytöstä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja markkinoinnissa. Kalajauhelihaa käytetään jauhelihan tapaan Keijun uutuuslevite mukana Mielinauha-kampanjassa Saimaan Tuoreen ASC-merkitty, ruodoton kirjolohen jauheliha valmistetaan fileiden leikkuupaloista. Huhtikuusta alkaen Keiju lahjoittaa jokaisesta myydystä Keiju Levittää hyvää rypsiöljykasvirasvalevite 70 % -rasiasta 0,15 € MIELI ry:lle. Keiju vihreä uutuuslevite on mukana vuosittain järjestettävässä MIELI ry:n Mielinauha-kampanjassa, jossa rohkaistaan puhumaan mielenterveydestä ja mielenterveyteen liittyvistä haasteista. Opas sisältää runsaasti käytännön esimerkkejä väiteasetuksen soveltamisesta sekä sallituista ja kielletyistä väitteistä. Tuote on pakattu kartonkipäällysteiseen rasiaan, jonka voi käytön jälkeen laittaa sellaisenaan kartonkikeräykseen. Opas on ladattavissa Ruokaviraston verkkosivuilta.. Pellon ominaisuuksia ja kasvuolosuhteita seurataan esimerkiksi satelliittikuvien, maaperäskannauksen, erilaisten mittarien ja analyysien avulla ja viljelykierrossa käytetään kukkivia kasveja kuten rypsiä ja hernettä. Levitteen vihreä väri on peräisin kurkumiinista ja spirulinasta. Tuotteet pääsevät ostotapahtumaan Saksaan, jossa Lidlin kansainväliset ostajat pääsevät tutustumaan tuotteisiin ja tilaamaan niitä. Helsingin Myllyn omassa uudistetussa viljelyohjelmassa, niin sanotussa 2.0-viljelyssä, on elementtejä uudistavan viljelyn menetelmistä
Myös erilaisia matemaattisia ennustemalleja voidaan käyttää apuna kokeiden ja säilyvyys aikojen suunnittelussa. Näiden toimintojen ja järjestelmien toimivuutta tulee kui tenkin todentaa lakisääteisten elintar vikkeiden mikrobiologisten vaatimusten mukaisesti, joista säädetään mikrobi kriteeriasetuksessa (komission asetus (EY) No 2073/2005). Elintarvikealan toi mijoiden on lisäksi tehtävä säilyvyys tutkimuksia elintarvikkeiden turvallisen säilyvyysajan määrittämiseksi. Mikrobiologisten tutkimusten lisäksi aistinvaraiset tutkimukset täydentävät säilyvyystutkimuksia. Koetta suunnitellessa tulee ottaa huo mioon tuotteen pakkaustapa, tuotanto ja varastointiolosuhteet, saastumismah dollisuudet ja aiottu myyntiaika. Pilaaja ja taudinaiheuttajamikrobien kasvu ja selviytymismahdollisuuksien selvittämi nen esimerkiksi kirjallisuudesta luo pe rustan mahdollisille lisätutkimuksille. Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus varmistetaan tuotannon aikana ennalta ehkäisevästi hyvillä hygieniakäytännöil lä ja vaaraanalyysiin sekä kriittisten pisteiden valvontaan (HACCP) perustu villa menettelyillä. Tämän todentamiseksi esimerkiksi kypsien lihavalmisteiden Listeria monocytogenes säilyvyystestit ovat avain asemassa. Liha, raaka lihavalmisteet ja lihavalmisteet ovat kaikki alttiita mikrobiologiselle pilaantumiselle. Lihalla on ominaisuuk siensa vuoksi lyhyehkö säilyvyysaika, ja sen pilaantumisprosessi alkaa heti eläimen teurastuksen jälkeen. Lisäksi fysikaaliskemiallisten ominai suuksien, kuten pH ja a w arvojen tutki minen tuo lisää ymmärrystä mikrobien kasvuedellytyksistä. Elintarvikkeiden turvallisuusvaati musten tulee täyttyä koko niiden myynti ajan. Säilyvyyskokeissa lihaa ja siitä saata via valmisteita voidaan testata erilaisten mikroorganismien osalta riippuen siitä, mitä säilyvyyskokeella halutaan saavut taa. TUOTTEEN OMINAISUUDET ON YMMÄRRETTÄVÄ Säilyvyystutkimusten suunnittelu alkaa prosessin ja tuotteen ominaisuuksien ymmärtämisestä. 38 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 L iha ja siitä prosessoitavat tuotteet ovat olennainen osa ihmisten ravitsemusta eri puolilla maail maa, koska liha ja lihatuotteet sisältävät luontaisesti runsaasti hyviä ravinto aineita. Säilyvyystutkimusta suunnitellessa tulee ottaa huomioon tuotteen pakkaustapa, tuotantoja varastointiolosuhteet, saastumismahdollisuudet ja aiottu myyntiaika.. Itse säilyvyyskoetta varten kerättyjen näytteiden tulee edustaa todellisia tuo tantoolosuhteita, näytteitä tulee kerätä useana tuotantopäivänä ja näytteiden säilytyksessä kokeen ajan tulee ottaa huomioon mahdolliset laki ja asiakas vaatimukset säilytyslämpötilan ja sen arvioidun vaihtelun suhteen. Vaikka mikrobikriteeriasetuksen mu kaisia prosessihygieniavaatimuksia ei sovelleta markkinoille saatettuihin tuot Tutkimusmenetelmät TEKSTI: laboratoriopäällikkö Mikko Kauppinen, HKScan Finland Oy Lihatuotteiden säilyvyystutkimukset Lihatuotteille ominaisten mikrobien seuranta ja valvonta ovat avainasemassa elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvien vaarojen tunnistamisessa, säilyvyysaikojen määrittämisessä ja mahdollisten patogeeniriskien arvioinnissa maatilalta kuluttajille. Apuna tässä voidaan käyttää historiadataa vastaavalla proses silla tuotetuista tuotteista tai samankal taisten tuotteiden säilyvyystutkimuksia
Kulla kin mikrobiryhmällä on omat vaatimuk sensa optimaalisille kasvuolosuhteille ja näitä tekijöitä lisäämällä tai rajoittamal la voidaan vaikuttaa mikrobien kasvuun maljalla. Siinä missä yleisalustoilla kasvavat lähes kaikki mikroorganismit, mahdol listavat laskentaalustat niiden kvanti tatiivisen määrittämisen. SÄILYVYYDEN ARVIOINTIIN KÄYTETYT MENETELMÄT Jotta mikrobikriteeriasetuksen mikro biologisia vaatimuksia voitaisiin sovel taa kattavasti koko unionin alueella, on vaatimukset sidottu tiettyihin analyysi menetelmiin. Tutkimuskohteen kaikkia biomolekyylejä analysoivat ”omiikka”pohjaiset menetelmät kuten DNA:ta analysoiva metagenomiikka ja proteiineja analysoiva metaproteomiik ka kertovat kokonaisvaltaisesti elintarvi kenäytteen mikrobipopulaation geneet tisestä koostumuksesta sekä toiminnal lisesta aktiivisuudesta. Erottelevat kasvualustat sallivat organismien fysiologisten tai biokemial listen ominaisuuksien testaamisen nii den tunnistamista varten. Turvallinen ruoka 39 teisiin, antaa näiden samojen indikaat toribakteereiden kuten esimerkiksi aerobisten kokonaisbakteerien Escherichia coli ja Enterobacteriaceae heimon määrittäminen tietoa tuotantoproses sin hygieenisyydestä. Kasvatusolo suhteita kuten lämpötilaa tai hapen mää rää säätelemällä voidaan myös vaikuttaa maljoilla kasvaviin mikroorganismei hin. Nämä vertailumenetelmät ovat kansainvälisten standardisointijär jestöjen hyvin tunnettuja ja kattavasti validoituja menetelmiä, kuten ISO ja CENmenetelmiä. l KU VA : HK SC AN. Kvalitatiivista tietoa antavat valikoivat kasvatusalustat sallivat tiettyjen organismien kasvun rajoittaen samalla toisten organismien kasvua. Maljaviljely on edullista, mutta hidas ta, ja menetelmien tulokset ovat jossain määrin alttiita virhetulkinnoille. Nämä menetelmät voivat perustua esimerkiksi immuno logisiin menetelmiin, nukleiinihappojen (DNA/RNA) tunnistamiseen tai samoihin fysiologisiin tai biokemiallisiin periaat teisiin, joilla maljamenetelmät valikoivat tiettyjä mikroorganismeja. Perinteisessä maljaviljelyssä mikro beja kasvatetaan niiden kasvua tukevilla alustoilla eli ravintoaineagareilla. Näiden vertailume netelmien rinnalle on viime vuosina tul lut yhä enemmän vaihtoehtoisia mene telmiä, jotka tarjoavat käyttäjilleen nopeutta, käytön helppoutta ja rahan säästöä vertailumenetelmiin nähden. Vertailumenetelmät ovat yleensä perinteisen käsityksen mukaisia malja menetelmiä, joilla saadaan kvalitatiivis ta ja/tai kvantitatiivista tietoa näytteessä olleista mikrobeista. Esimerkiksi perinteinen valikoiva las kentaalusta voidaan korvata automaat tisella analysaattorilla, joka valikoiden kasvattaa vain tiettyä mikroorganismia ja laskee sen pitoisuuden kasvatusaikana näytekasettiin syntyneiden aineenvaih duntatuotteiden muutoksen avulla. Vaikka näillä me netelmillä tuotetut tulokset eivät suora naisesti ole sovellettavissa tuotteen säi lyvyyteen, ne antavat esimerkiksi yhdis tettynä tekoälysovelluksiin uutta tietoa tuotteen mikrobipopulaation kehitykses tä ennustaen tuotteen säilyvyyttä entistä tarkemmin. Toisaalta pilaajamikrobien kuten kylmäkestoisten maitohappobaktee rien esiintyvyyden ymmärtäminen aut taa parantamaan prosessihygieniaa ja tuotteiden säilyvyyttä, sillä nämä mikro bit eivät kuulu tuotantoeläinten normaaliin mikrobiflooraan, vaan tule vat tyypillisesti tuotteeseen tuotanto ympäristöstä. Teknologinen kehitys voi tuoda mah dollisuuden käyttää viljelystä riippumat tomia menetelmiä, joilla esimerkiksi eri laisten biosensoreiden avulla saadaan reaaliaikaista tietoa tuotteen laadusta sen myyntiaikana. Virhe tulkinta voi syntyä esimerkiksi maljalla kasvavan pesäkkeen tunnistamisessa tai niiden määrän arvioinnissa. SÄILYVYYSTUTKIMUSTEN TULEVAISUUS Edellä mainitut teknologiat perustuvat mikrobien viljelyyn ja rikastamiseen, joi den perusajatuksena on saada testauksen kohteena oleva mikrobi kasvamaan ha vaittavissa olevaan pitoisuuteen ennen sen pitoisuuden määrittämistä tai tun nistamista. Näytteenottoon, kasvatus vaiheen muuttujiin tai laboratorioolo suhteiden ja luonnollisen ympäristön erosta johtuvien epävarmuustekijöiden vuoksi on analyysitulos loppujen lopuksi vain kyseistä ajankohtaa ja näytteenotto kertaa edustava tuotos. Vas taavasti immunologiaan tai nukleiinihap pojen osoittamiseen perustuvat menetel mät kertovat käyttäjälle yksinkertaisin symbolein, oliko alkuperäisessä näyt teessä testattavaa mikroorganismia. Täydellistä, kaiken kertovaa mene telmää ei vielä ole kehitetty, vaan jokai sella menetelmällä on rajoitteensa ja loppu tulokseen vaikuttaa suuresti muun muassa näytteenoton onnistuminen. Vaihtoehtoiset menetelmät voivat ly hentää analyysiaikaa, helpottaa tulosten tulkintaa tai sekä että
Lainsäädäntö TEKSTI: Head of operations Mari Lyyra, Elintarvikkeet & Rehut ja Kosmetiikka, Medfiles Uuselintarvikeluvan saaminen kestää, mutta miksi. Syitä tähän on useita, alkaen puutteel lisista hakemuksista ja päätyen moneen kierrokseen EFSA:n lisäkysymyksiä ja vaatimuksia. Yhä useampi elintarvikealan toimija törmää EU:n uuselintarvikelainsäädännön hitauteen. EUmarkkinoille on hyväksytty tähän mennessä noin 200 uuselintarviketta. Uuselintarvikkeella tarkoitetaan uutta elintarviketta tai elintarvikeainesosaa, jolla ei ole merkittävää käyttöhistoriaa ihmisravintona EU:ssa. Uuselintarvike luvan saaminen kestää silti edelleen vähintään 1,5–2 vuotta. Kansallinen viran omainen arvioi aineiston ja toimittaa päätelmänsä neljän kuukauden kuluessa hakijalle. Erityi sesti tekniset vaatimukset muun muassa tutkimusilmoitusten tekemisestä ja hakemusten luottamuksellisten tietojen määrittämisestä lisääntyivät merkittä västi. Pyynnössä tulee esittää kattavat tiedot elintarvikkeesta, sen tuotantoprosessista sekä erityisesti käyttöhistoriasta ihmis ravinnoksi EU:ssa. 40 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 kittävä tekijä avoimuusasetuksen syn nyssä. On hyvä muistaa, että avoimuu della halutaan vahvistaa kuluttajien luot tamusta elintarviketurvallisuusviran omaisen toimintaan. Kolmansista maista tulevien perinteisten elintarvikkeiden hyväksyn tään riittää keveämpi ilmoitusmenettely. Hidasta prosessia selittävät muun muassa lisääntyneet vaatimukset, puutteet hakemuksissa sekä viranomaisten lisäkysymykset ja resurssipula.. Tällöin on mahdol lista pyytää kansallisilta viranomaisilta virallista luokitusta kuulemispyynnön avulla (asetus (EU) 2018/456). Tämä kaikki on viivästyttänyt aika tauluja ja korottanut hakemusten hintalappuja entisestään. Myös kolmansissa maissa käytetyt perinteiset elintarvikkeet katsotaan uuselintarvik keiksi, ellei niitä ole käytetty ravintona EU:ssa ennen tuota päivämäärää. Sähköiset hakemus ja tietojärjestelmät eivät ole toimineet ongelmitta, ja uusia järjestelmiä on opeteltu käyttämään molemmin puolin. Elintarvikealan toimijan vastuulle kuu luu selvittää, kuuluuko ainesosa uuselin tarvikeasetuksen soveltamisalaan vai voidaanko se katsoa perinteiseksi elin tarvikkeeksi. Viimeisin päivitys uuselintarvikelain säädäntöön tuli vuoden 2021 maalis kuussa, kun Asetusta (EU) 2019/1381 elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä eli niin sanottua avoimuusasetusta alettiin soveltaa myös uuselintarvikkeisiin. Näitä ongelmia ratkotaan ja järjestelmää kehitetään edelleen. Uudistetussa asetuksessa määritettiin myös aikarajat viranomaisarvioinnille, mikä oli tervetullutta. Valitettavasti avoimuusasetus lisäsi hakijoiden työtaakkaa valtavasti. Asetuksen tavoite avoimuudesta on kuitenkin toteutunut, koska kaikki ar vioitavat uuselintarvikehakemukset ja niiden riskinarviontiprosessit ovat ny kyään julkisia. Pyyntö toimitetaan sille EU:n jäsenmaalle, jossa tuote on tarkoitus saattaa ensimmäistä kertaa markkinoille. Uudistettu asetus sisältää myös me nettelyohjeet uuden elintarvikeainesosan statuksen määrittelyyn silloin, kun yritys ei ole sitä omassa selvityksessään pysty nyt määrittelemään. Uuselintarvikkeen turvallisuus on var mistettava hakemusmenettelyllä, ennen kuin se voidaan saattaa markkinoille EU:ssa. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että hakemus prosessi on usein paljon pidempi ja voi viedä jopa useita vuosia. Uudistettu asetus siirsi uuselintarvike hakemusten käsittelyn EUjäsenmailta komission tehtäväksi, kun taas turvalli suusarvion suorittaa Euroopan elintar viketurvallisuusviranomainen EFSA. Se on yksinkertaistanut hakemusprosessia. toukokuuta 1997, joka on myös EU:n alkuperäisen uuselintarvikelain säädännön voimaantulopäivä. Päätelmän tulos julkaistaan myös Euroopan komission verkkosivus tolla. Jos hakija on saanut tietosuojan uuselin tarvikehakemuksessa esitetyille turval lisuustiedoille, hakijalla on yksinoikeus lupaan viiden vuoden ajan. On myös tiedossa, että EFSA:lla on resurssipula. Se toi mukanaan isoja haasteita sekä hakijoille että viranomaisille. Sen sijaan perinteisistä elintarvik keista peräisin olevien ainesosien uus elintarvikkeellisuus on usein erittäin vaikea määrittää. Monien uusista lähteistä peräisin ole vien elintarvikeainesosien osalta on hy vin selkeää, että kyseessä on uuselintar vike. Kriittinen päivä määrä käyttöhistorian määrittämiseksi on 15. UUSELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUKSET Nykyistä, päivitettyä uuselintarvikease tusta on sovellettu vuoden 2018 alusta. KUULEMISPYYNTÖ UUDEN ELINTARVIKKEEN ASEMASTA Yritykset mielellään välttäisivät tuot teensa luokittelun uuselintarvikkeeksi, sillä uuselintarvikeasetuksen soveltami salaan kuuluminen ja sitä seuraava pro sessi vaativat paljon aikaa, rahaa ja työtä. Tuolloin luotiin Unionin lista hyväksy tyistä uuselintarvikkeista (Asetus (EU) 2017/2470). Kuka tahansa toimija voi markkinoida listalla olevia uuselintar vikkeita, kunhan tuote täyttää listassa esitetyt käyttöehdot ja spesifikaatiot. Tämä oli alun perin myös kuluttajien tahto, ja juuri se olikin mer E lintarvikealan yritykset törmää vät innovaatioidensa kanssa yhä useammin uuselintarvikeasetuk seen (EU) 2015/2283. Käytän nössä sekä komissio että EFSA opetteli vat uusia vaatimuksia yhtäaikaisesti hakijoiden kanssa
30. Hakija joutuu selvittä mään mahdollisten nanohiukkasten esiintyvyyden turvallisuuden varmista miseksi. Viime vuon na hyväksyntöjen määrä lisääntyi 30:een. Hakemusmäärän romahdettua hy väksyntöjen määrä tullee laskemaan parin seuraavan vuoden aikana. l Medfilesin Elintarvikkeet & Rehut ja Kosmetiikka -yksikkö tarjoaa elintarvike-, rehuja kosmetiikkaalan yrityksille palveluita tuotteen tutkimusja tuotekehitysprosessin eri vaiheisiin, lainsäädäntöselvityksiin, rekisteröintiin, lanseeraukseen ja markkinointiin. Esimerkkejä elintarvikkeiden ainesosista, jotka ovat saaneet virallisen luokituksen kuulemismenettelyssä Uuselintarvike Ei-uuselintarvike Auringonkukansiemenen proteiini-isolaatti (Helianthus Annuus) Riisiproteiini Kaakaon hedelmälihamehu Kylmäpuristettu Nigella sativa siemenöljy Kaseniinihydrolysaatti, jonka tripeptidipitoisuutta (VPP ja IPP) on nostettu Kivennäisaineilla rikastettu sienibiomassa (Aspergillus oryzae) Mung-papuproteiini-isolaatti (Vigna radiata) Olio di lentisco (öljy Pistacia lentiscus -marjoista) Useita sienirihmastojauheita, mm: Agarixcus plazei, Coprinus comatus, Ganoderma lucidum, Grifola frondosa, Hericium erinaceus, Lentinula edodes, Pleurotus eryngii, Pleurotus ostreatus, Polyporus umbellatus Gulupa (Passiflora edulis f. Merkittävä uusi ohjeis tus ja lisävaatimus koskee pien ja nano hiukkasten esiintymisten toteamista uu selintarvikkeissa. Myös Suomen Ruoka virasto on käsitellyt useita kuulemis pyyntöjä. EFSA:n päivitetty ohjeistus uuselin tarvikehakemusten tieteellisestä sisäl löstä julkaistaan todennäköisesti kulu van vuoden aikana. Kuulemispyynnöt ovat johtaneet tuotteen asemointiin useammin uus elintarvikkeeksi (65 päätöstä) ja kuin eiuuselintarvikkeeksi (39 päätöstä) tai eiuuselintarvikkeeksi ravintolisissä (8 päätöstä). Toden näköisesti kuitenkin tulevaisuudessa yhä useampi uusi elintarvikeainesosa saatetaan markkinoille uuselintarvike hyväksynnän kautta, kuten erilaiset so luviljely ja täsmäfermentointituotteet, joiden tuotekehitys käy kuumana. Suurin osa pyynnöistä on kos kenut elintarvikkeita, jotka on eristetty tai tuotettu kasveista, mikroorganis meista, sienistä tai levistä. Komissiossa on oletettavasti esikä sittelyssä lukuisia hakemuksia, jotka hyväksytään virallisesti arvioitavaksi vasta, kun ne täyttävät uudetkin vaati mukset ja validointikriteerit. Sen jälkeen hakemusten määrä vaihteli, kunnes se romahti avoimuus asetuksen voimaantulon jälkeen vuonna 2022 (kuva 1). UUSELINTARVIKEHAKEMUSTEN MÄÄRÄ ON ROMAHTANUT Ympäristöystävällisten ja kiertotalout ta suosivien elintarvikeinnovaatioiden kehitys on näkynyt uuselintarvikehake musten määrässä. Validoitujen uuselintarvikehakemusten ja -ilmoitusten sekä uuselintarvikehyväksyntöjen määrä vuosina 2018–2023.. Turvallinen ruoka 41 Kuulemisprosessi on ollut mahdol linen huhtikuusta 2018 lähtien ja se on selkeästi ollut tarpeellinen. Arvioon päässeitä hakemuksia oli vuonna 2018 yhteensä 74. PÄIVITETYT OHJEISTUKSET TULOSSA EFSA on päivittänyt uuselintarvikeha kemuksia koskevia ohjeistuksia viimek si vuonna 2021. tammi kuuta 2024 mennessä on julkaistu 109 johtopäätöstä. Siksi ne ei vät vielä näy julkisella hakemuslistal la, ja määrää voi vain arvailla. Hyväksyttyjen uuselintarvikkeiden määrä vuosina 2018–2023 on ollut ta sainen, vuosittain noin 20. https://medfilesgroup.com/fi/ palvelut/elintarvikkeet-ravitsemus-ja-rehut/ LISÄTIETOA: Euroopan komission uuselintarvikesivut https://food.ec.europa.eu/safety/novel-food_en Taulukko 1. edulis Sims) Siitakesienen (Lentinus edades) rihmastolla fermentoitu kasviproteiinikonsentraatti Herneproteiinihydrolysaatti (Pisum sativum) ja soijaproteiinihydrolysaatti (Glycine max) Seleeniä sisältävät sienet (Agaricus bisporus) Säilötyt männynkävyt (Pinus sylvestris), ei-uuselintarvike vain ravintolisissä B-vitamiinia sisältävät sienet (Agaricus bisporus) Männynkäpysiirappi (Pinus sylvestris), ei-uuselintarvike vain ravintolisissä Kuva 1. Monet vii västykset johtunevat avoimuusasetuk sen vaatimuksista, jotka ovat jääneet hakijoilta huomioimatta
KULUTTAJAT ARVOSTAVAT KAUPPOJEN OMIA MERKKEJÄ Työelämäprofessori Lasse Mitronen Tampereen yliopistosta esitteli kaupan alan tutkimusta kauppojen omista merkeistä. Symbolisen arvon kokemuk sessa korostuvat merkitykset, kuten se, mitä brändi edustaa ja millaiseen statukseen se viittaa. Yhtäältä sopimusvalmistajat voivat näh dä kaupan omat merkit oman kapasiteetin käytön kannalta järkevinä ratkaisuina, toisaalta strategisina valintoina, jolloin O mat merkit ovat moni tahoinen joukko tuot teita tai palveluita, joita yksi yritys valmistaa tai tarjoaa, mutta joita myy dään toisen yrityksen brändin alla. Tunnearvoa kuluttaja voi kokea hankkiessaan tuotteen, joka tuo esimerkiksi turvalli suuden tai mielihyvän tunnetta. Sopimusvalmista minen kasvattaa liikevaihtoa 42 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 40 prosenttia. Toi saalta kuluttajan katseen koh distuessa tuotteen toiminnalli suuteen tai vastuullisuuteen, tällöin tuotteen käytön help pous voi ratkaista valinnan. Näiden tuottei den kilpailutekijöinä nähdään muun muassa parempi palvelu osaaminen ja laatu. Mitronen toi myös esiin, että kuluttajilla voi olla monenlaisia syitä ostaa ja arvostaa kauppo jen omia merkkejä. Perinteisesti omien merk kien on tunnistettu kilpailevan halvalla hinnalla, mutta kenttä on moninaistunut ja myös eri laisia premiumtasoisia omien merkkien tuotteita löytyy markkinoilta. Tämä haastaa koko alan ajattelemaan toisin. KU VA : UN SP LA SH /P M V CH AM AR A Premium-tasoisessa sopimusvalmistuksessa on kyettävä toimimaan asiantuntijapalveluita tarjoavana palveluyrityksenä, ei ainoastaan tuotteiden valmistajana.. On kyettävä toimi maan asiantuntijapalveluita tarjoavana palveluyrityksenä, ei ainoastaan tuotteiden val mistajana. Sveitsissä yli puolet myydyistä tuotteista on kauppojen omia merkkejä. Sopimusvalmistajalle kaupan merkit voivat avata helpomman pääsyn kategoriaan ja sen tuo miin mahdollisuuksiin. Tilastojen valossa omien merk kien osuus päivittäistavarakau pan myynneissä Suomessa on noin neljännes. Toi saalta tuoteryhmien sisälläkin on eroja, kuten myyntijohtaja Ville Suojoki Apetitilta esityk sessään vahvisti. Valmistajan oman brändin ja kaupalle sopimusvalmistuk sena tuotetun brändin liiketoi minnallisissa ratkaisuissa on tiettyjä eroja, mutta ne sopivat myös saman katon alle. Ensinnäkin mikäli kuluttajat eivät näe mer kittäviä eroja kaupan ja valmis tajien merkkien välillä laadus sa, silloin hinta ratkaisee. Tämän toi konkreettisesti esiin Apetitin Ville Suojoki. OMAT MERKIT TARJOAVAT KASVUN MAHDOLLISUUKSIA NSightin Tommi Pelkosen ja Juha Korhosen puheenvuoros sa nostettiin esiin, että kulutta jat luottavat kauppojen omiin merkkeihin ja niille on kasva vaa kysyntää. Pidemmälle viedyt sopimus valmistuksen muodot tarkoit tavat tuotekehityskumppa nuutta ja yhteisten tavoittei den asettamista kaupan kanssa. Myös korkeasta inflaatiosta on seurannut kau pan omille merkeille myynti lukujen kasvua kuluttajien etsiessä edullisempia vaihto ehtoja ruokakoriinsa. Premiumtasoisessa sopimus valmistuksessa ei ole kyse niin kään hintakilpailuun vastaa misesta vaan kohdemarkkinoi den tuntemisesta, asiakkaan katego rian kehittämisestä, pakkaussuunnittelusta ja inno vaatioista. Webinaarin puhujina kuultiin asiantuntijoita valottamassa eri näkökulmia omien merkkien määrittelyyn, liiketoimintalogiikkaan ja toimijoihin. Jäätelöissä brändikilpailu on vahvempaa kuin esimerkiksi kasvispakas teissa. 42 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 ne ovat tärkeä yhteistyön ja kasvun muoto. Tuoteryhmistä korkeilla omien merkkien osuuksilla myynnistä erottuvat pakasteet ja kylmäsäilytystuotteet. Se on melko maltillista verrattuna Saksaan ja Espanjaan, joissa osuus on Talous & Liiketoiminta TEKSTI: elintarvikemarkkinoinnin yliopistonlehtori Jenniina Sihvonen ja yliopistonlehtori Sari Ollila, Helsingin yliopisto Omat merkit ovat nyt pinnalla Elintarviketieteiden Seuran Elintarvikealan talousja markkinajaosto järjesti private labelien eli kauppojen omien merkkien nykytilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin keskittyneen webinaarin 30.1.2024
Toisaalta kaupan valmis jalan sija auttaa merkittävästi markkinoille pääsyssä, sekä tunnettuuden että luottamuk sen saamisessa. Myös kotimaisuus on tärkeä tekijä suomalaisille kuluttajille, ja siksi tietyissä tuotekategorioissa Pirkkamer killä on 100 prosentin kotimai suusaste. Nykyään Keskon omien merkkien tuotteita löytyy kolmella hintatasolla: K-menu edustaa halvinta hinta pistettä, Pirkka keski tasoista hintalaatu suhdetta laajalle kohderyhmälle ja Pirkka parhaat merkki premium tasoa laadukkaimpia tuotteita etsiville. 4 TUOTANNON PUITTEET MESSUNUMERO ILMOITUSMYYNTI 2024: Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi valvontaan, brändimarkkinoin tiin ja kuluttajapalveluun asti. Kaikkien asiantuntijoiden puheenvuoroissa nostettiin esiin suomalaisen ruoan vien nin kehittämisen ja lisäämisen tarpeet. Kesko painottaa, että omille merkeille on tärkeää kehittää tehokas prosessi läpi organisaation aina asiakkaan tarpeen tunnistuksesta laadun Teemat: Logistiikka, Myynti & Vienti, Juomateollisuus Mainosten varauspäivä: ti 2.4. 6 DATA JA VASTUULLISUUS Teemat: Alihankinta, Energia, Leipomoteollisuus Mainosten varauspäivä: ma 13.5. Pirkka on Suomen tunne tuimpia kaupan omia merkkejä, sillä noin 90 prosenttia suoma laisista tunnistaa sen. Omien merkkien menestys edellyttää kaupalta laajaa osaa mista toimitusketjuista brändin rakentamiseen. Todennäköisesti omien merkkien osuudet myynnistä jatkavat edelleen kasvuaan. 2 GLOBAALI RUOKAJÄRJESTELMÄ ELINTARVIKEPÄIVÄ Teemat: Koulutus & Tutkimus, Rahoitus, Makeisteollisuus Mainosten varauspäivä: ma 30.9. Kaupan merkeillä erotutaan kilpailussa ja rakennetaan kategorioita vas taamaan asetettuihin tavoittei siin kuten ympäristökestävyy teen liittyen. Myös messujen ja verkostoi tumisen koettiin olevan avain asemassa. l. 5 OSAAMINEN LIIKETOIMINNAKSI Teemat: Yritysvastuu, Ohjelmistot, Pakkausteollisuus Mainosten varauspäivä: ma 11.11. 3 UUTTA TUOTANNOSSA Teemat: Kiertotalous, Tuotantotilat & Koneet & laitteet, Valmisruokateollisuus Mainosten varauspäivä: ma 19.8. Kansainvälisillä markki noilla sopimusvalmistajien on toimittava joustavasti esimer kiksi reseptiikan kehittämi sessä, rakennettava markkina ymmärrystä yhdessä kaupan kanssa ja kyettävä toimitus varmuuteen, sillä tuotteen joh tajuus on oman merkin omis tajalla. Se myös tasoittaa kysynnän ja ku luttajakäyttäytymisen muutok sista johtuvia myynnin vaihte luita. OMIA MERKKEJÄ KAIKILLA HINTAJA LAATUTASOILLA Keskon päivittäistavarakaupan omien merkkien johtajan Tuuli Luoman puheenvuorossa kävi ilmi, että omat merkit kuten Pirkka ovat muuttuneet sitten 80luvun lanseerauksen mer kittävästi. Tällainen asemointi vastaa polarisoituneeseen kysyntään, ja sitä tuodaan konkreettisesti ilmi esimerkiksi toisistaan erottuvilla pakkaus ratkaisuilla. Turvallinen ruoka 43 Turvallinen ruoka 43 ja mahdollistaa siten brändien ja toiminnan kehittämisen. Yhtenä kiinnostavana näkö kulmana omat merkit mahdol listavat viennin, jossa suoma laisilla elintarvikealan yrityk sillä on perinteisesti ollut haas teita. Suomalaiselle laadukkaan tuotteen valmistajalle premium tasoisen oman merkin valmis tus voi olla merkittävä mahdol lisuus päästä kansainvälisille markkinoille, mutta se edellyt tää toimijoilta aktiivisuutta, omien merkkien markkinoiden tuntemista ja siinä oman osaa misen kehittämistä sekä pitkä jänteistä työtä
Erityi sesti arvokkaampien ruhonosien myymi seksi ruokatalot ovat joutuneet hyödyn tämään rajuja alennuskampanjoita, jol loin tuotteita on myyty jopa negatiivisel la katteella. Yhtenä lihamarkkinoiden viimeaikai sena haasteena on ollut vuonna 2021 al kanut alkutuotannon energia ja lannoi tekustannusten nousu. Iso kysymysmerkki lihamarkkinoiden kannalta on, miten kuluttajien kulutus käyttäytyminen kehittyy, kun ostovoima kohenee. Ovatko muutokset pysyviä vai palautuvatko ne ja missä määrin. Yli 65vuotiaista lähes kaksi kolmannesta piti kotimai suutta tärkeänä, kun 18–34vuotiaista sen valitsi vain vajaa kolmannes. Lisäksi kustannusmuutosten hidas siirtyminen ketjussa on aiheuttanut merkittävää kan nattavuusvajetta lihateollisuuteen. Tämä on näkynyt muun muassa ku lutuksen siirtymisenä lihan arvokkaam mista ruhonosista edullisempiin. Tänä vuonna lihamarkkinoiden turbu lenssin keskellä etsitään uutta kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa eli seuraa vaa tuottaja ja kuluttajahintojen pitkän aikavälin tasoa. 44 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 44 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 Talous & Liiketoiminta TEKSTI: maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola, Pellervon taloustutkimus PTT KU VA : PE LL ER VO N TA LO US TU TK IM US PT T V iimeistään 2020luvun markkina shokit ovat osoittaneet monivai heisen ruokajärjestelmämme eri portaiden tiiviit kytkökset toisiin sa. Elin tarvikkeiden myynnin volyymin piene nemisen lisäksi kotitaloudet siirtyivät kulut tamaan edullisempia elintarvikkeita kuten kaupan omia merkkejä. Varmistaakseen kotimaisen raakaaineen saatavuuden li haa jalostava teollisuus nosti alkutuotan nolle maksettavia tuottajahintoja enna koivasti sen omien kustannusnousujen ohella. Kyselyssä kuluttajista 72 prosenttia piti hintaa keskeisenä osto päätökseen vaikuttavana tekijänä. Kotimaisuuden puolestaan valitsi yh deksi tärkeimmistä tekijöistä vain vajaa puolet (46 prosenttia). Tästä hyvänä esimerkkinä on lihan arvoketju, jota tulevaisuudessakin leimaa toimintaympäristön epävarmuus ja vai kea ennakoitavuus. Paluuta aiempaan hinta tasoon ei ole – myöskään kustannusten osalta. Tämän odotetaan näkyvän lihantuotan non vähenemisen hidastumisena tänä vuonna erityisesti sianlihantuotannossa. Muutokset kulutus käyttäytymisessä pitävät yllä edullisem man ulkomaisen lihan kysyntää. Vaikka monivaiheisuudella saavute taan monia hyötyjä, se luo myös haastei ta. Näiden muutosten takia elintarvike teollisuus ei ole saanut realisoitua mark kinatuottoja ennakkoon korotetuista alkutuotannon tuottajahinnoista. l LISÄTIETOJA: https://www.ptt.fi/hankkeet/ruokaketjuntoimivuusja-arvonmuodostus-ruokaketju/ Kulutuskäyttäytymisen muutokset ja kustannuspaine painavat painavat liha-alaa Lihamarkkinoilla haetaan uutta kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Vastaa jat saivat valita enintään viisi tärkeintä ostopäätökseen vaikuttavaa tekijää. Kotimaisen lihan nousseen kuluttaja hinnan vuoksi Suomeen kohdistuu mer kittävää tuontipainetta erityisesti EU:sta, mutta myös muualta. Esimerkik si kustannusmuutokset siirtyvät ketjussa hitaasti eteenpäin, eivätkä alkutuotanto ja teollisuus voi sopeuttaa tuotantomääriä samassa hetkessä kuin kuluttajakysyntä muuttuu. Yhdessä palautuvien kustannusten kanssa nämä aiheuttavat laskupainetta kotimaan kuluttajahintoihin ja siten tuottajahintoihin. Tämä on näkynyt viime aikoina muun muassa ruokatalo jen ilmoittamina lihan tuottajahintojen laskuina. KULUTTAJA VAIHTOI EDULLISEMPAAN Kuluttajahintojen ja markkinakorkojen nousu sai kuitenkin kotitaloudet sopeut tamaan kulutuskäyttäytymistään. Tuottajahintojen jääminen kor kealle tasolle vuonna 2023 ja ennätyslu kemista palautuvat rehu ja energiakus tannukset toivat helpotusta alkutuotan non kustannuskriisiin sekä jo pidempään kestäneeseen kannattavuusvajeeseen. Ruokaketjuhankkeessa toteutetun ku luttajakyselyn pohjalta hinnan merkitys kuluttajien ostopäätöksissä nostaa esiin myös muita ongelmia kotimaiselle li hantuotannolle. Arvoketjun toimijoiden on osattava etukäteen sopeutua myös ketjun muissa osissa ilmeneviin muutoksiin. JÄÄKÖ MUUTOS PYSYVÄKSI. Arvotuotteita on jouduttu myymään jopa negatiivisella katteella, koska kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut.
Kuva 1. LISTERIANHALLINNAN KUSTANNUKSET Riskinhallinnalla yritys voi välttää liste riakontaminaatioita ja niiden aiheutta mia kustannuksia. Lähes kaikki suuret toimijat tarjosivat työntekijöilleen hygieniakoulutusta, jo hon sisältyi listeriaan ja sen aiheuttamiin riskeihin sekä riskinhallintaan liittyvää tietoa. Pienistä toimijoista vain noin puo let tarjosi listeriakoulutusta. Riittävä näytteenotto listerian havait semiseksi, riskikohtien tunnistaminen ja näytteenoton kohdentaminen riski perusteisesti on tärkeää, jotta resurssit saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Jokapäiväiset puhdistukset, omaval vonnan kirjanpito ja kuumennuskäsit telyt jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, sillä niitä tehdään listeriahallinnan ohel la myös muun elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Näistä 13 oli suuria, yli tuhat tonnia vuodessa tuottavia lai toksia. Listerian torjunnan kustannusten (€/1000 tonnia tuotantoa) jakautuminen eri kustannusluokkiin suuressa liha-alan laitoksessa (N=10 000 simulaatiota). Biofilmin poistoon käytettiin useimmiten alle 20 tuntia kuukaudessa, vaikka muutama toimija ilmoittikin työmääräksi satoja tunteja kuukaudessa. Noin neljännes laitoksista oli tehnyt investointeja listeriariskin pienentämi seksi. Kustannustiedot kerättiin vuonna 2020 kyselyllä, johon vastasi 20 lihaalan laitosta. Ne olivat arvoltaan joko pieniä muutaman tuhannen euron investointeja tai suuria, jopa satojen tuhansien eurojen investointeja. Bio filmin poiston kustannus tuhatta tuotan totonnia kohti oli keskimäärin lähes 500 euroa, listerianäytteenoton noin 670 eu roa ja investointien koron ja poiston kus tannus yhteensä 40 euroa vuodessa. Listeriariskien ennaltaehkäisyn kus tannuksina huomioitiin biofilmin pois toon eli tehopesuihin ja henkilökunnan listeriakoulutuksiin käytettävä työpanos ja muut kulut, mahdolliset investoinnit laitteiden tai rakenteiden uusimiseksi tai korjaamiseksi, kun syynä on listeria riskin pienentäminen, sekä riskiperustei sesti tai lakisääteisesti tehty listerianäyt teenotto. RISKINHALLINTA LUO TURVAVERKON Parhaimmillaan listeriariskihallintaa toteutetaan ja kehitetään jatkuvasti, huo mioiden esimerkiksi uusien tuotteiden riskit. Suurin kustannuserä, keskimäärin run saat 1400 euroa, oli henkilökunnan kou lutus. Turvallinen ruoka 45 Talous & Liiketoiminta TEKSTI: tutkimusprofessori Jarkko Niemi ja tutkija Katriina Heinola, Luonnonvarakeskus & professori Miia Lindström, Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto B akteeri Listeria monocytogenes aiheuttaa riskiryhmille vakavaa sairautta, listerioosia. Bakteerin torjun taa vaikeuttaa sen kyky sopeutua elin ympäristönsä stressitekijöihin ja pesiy tyminen tuotantolaitoksiin. Kustannusten vaihtelua aiheutta vat muun muassa laitoksen valmistamat tuotteet, sillä listeriariski vaihtelee tuot teen mukaan. Listerioosin esiintyvyys Suomessa on noussut 2000luvulla ja se on korkea verrattuna Euroopan keskitasoon. Listerianhallinnan kustannukset tuhan nen tonnin tuotantomäärää kohti olivat keskimäärin noin 2620 euroa vuodessa. Arvio sisältää puhdistuksen, henkilökunnan koulutuksen, investointien ja näytteenoton aiheuttamat kustannukset.. Kustannukseen vaikuttivat henki löstön määrä, koulutustuntien lukumää rä vuodessa ja arvio siitä, miten suuri osuus koulutuksista liittyi listeriaan. l Koulutus on tärkeä osa listeriariskinhallintaa Listeriariskinhallinnan käytännöt elintarvikealan laitoksissa vaihtelevat paljon. Listeriariskinhallinnan kustannuksia lihaalan laitoksissa tarkasteltiin Helsin gin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa, Maatilatalouden kehittä misrahaston rahoittamassa tutkimus hankkeessa. Kontaminaatioiden kus tannukset ovat ehkäisyn kustannuksia vaikeammin ennakoitavissa. Kyselyyn vastanneet suuret laitokset ottivat vuosittain satoja tai tuhansia lis terianäytteitä, mutta pienillä laitoksilla määrä jäi alle kymmeneen. Tulosten perusteella henkilökunnan koulutusten sisältöön ja viestinnän te hokkuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta koulutus olisi tehokasta ja sillä olisi todellinen vaikutus työrutiineihin. Tulosten mukaan riskin hallintaa tehdään suurissa laitoksissa keskimäärin enemmän kuin pienissä. Tässä esitetyt kustannukset perustuvat suurten, yli tuhat tonnia vuodessa tuot tavien lihaalan laitosten vastauksiin. Oikein kohdistettu riskinhallinta tuo kustannussäästöjä ja pienentää listeriariskiä
Sen osan mitatusta transrasvan määrästä, joka ei selity indikaattoreilla märehtijäperäi seksi, todetaan olevan teollista alkuperää ja säädöksen tarkoittamaa ainesosaa. Pitoisuudet olivat hyvin pieniä ja täyttivät lainsäädännön vaatimuksen. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Uusi rajaarvo antoi mahdollisuuden tutkia, vaikuttaako asetus elintarvikkei den koostumukseen. Näytteiksi hankittiin hyllymetriarvion mukaan kategorian myydyimpiä tuot teita, jotka analysoitiin Ruokaviraston labo ratoriossa. Muun kuin märehtijäperäisen trans rasvan määrittäminen ei onnistu pelkillä analyyttisilla menetelmillä. 46 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 EU asetus 1 2019/649 on mää rännyt vuodesta 2021 alkaen, ettei elintarvikkeiden muun kuin märehtijäperäisen transrasvan määrä saa ylittää kahta grammaa kohti sataa grammaa rasvaa. Näiden raaka datatulosten lisäksi oleellista oli jatko laskenta: muun kuin märehtijäperäisen transrasvan määrän arviointi 3 ja analyy Transrasvoja löytyi vain vähän Ruokaviraston tutkimuksessa Ruokavirasto mittasi useiden elintarvikkeiden rasvahappokoostumuksen tutkiakseen niiden transrasvapitoisuuden. KU VA T: RA M I LO IK KA NE N. Sekä teolli sen kovetusprosessin läpikäyneessä ras vassa että märehtijöistä saadussa ras vassa on osittain samoja transrasva happoja. Haastavia ovat elintarvikkeet, joissa on erirakenteisia ainesosia, kuten kuvan jäätelötuutti, joka saatiin kuivajään avulla jauhettua riittävän hienojakoiseksi. Tämän havainnoimiseksi valtakunnallisella ta solla tutkimus toteutettiin kahdessa vai heessa, ennen ja jälkeen lakimuutoksen. Heterogeenisen raken teen omaavien elintarvikkeiden homo genointi laboratorionäytteeksi osoittau tui haastavaksi (Kuva 1). Pieneneekö trans rasvapitoisuus ja suureneeko tyydytty neen rasvan pitoisuus, kun mahdollisesti etsitään uusia rasvan lähteitä. Näytteistä analysoitiin rasvapitoisuus ja rasvahappokoostumus. Näi den indikaattorien määrän avulla arvioi daan kuinka paljon märehtijäperäistä transrasvaa tuote sisältää. EUkomissio on toivonut jäsenmailta tutkimusta lain säädännön vaikuttavuudesta, ja tähän pyyntöön Ruokavirasto vastasi kaksi osaisessa tutkimuksessaan 4 , jonka MMM rahoitti erillisestä hankerahoituksesta. Eri lähteistä peräisin olevien trans rasvojen erottamiseen on kehitetty las kentamalli 3 , joka perustuu maito ja eläinrasvan indikaattoreihin, voihap poon ja konjugoituun linohappoon. Kohteeksi valittiin riskielintarvik keiksi tiedettyjä elintarvikenimikkeitä. Myös ravintoarvomerkinnät rasvan ja tyydyttyneen rasvan osalta olivat suurimmassa osassa riittäviä analyysitulokseen verrattuna. Näytteistä analysoitiin rasvahappokoostumus ja kokonaisrasva pitoisuus. Samalla arvioitiin ravintoarvomerkintö jen oikeellisuutta tutkituissa näytteissä ja analyyseissa. Ravitsemus & Terveys TEKSTI: jaostopäällikkö Tiina Ritvanen, Ruokavirasto, Laboratorioja tutkimuslinja, kemian yksikkö Kuva 1: Elintarvikkeet vaativat yleensä jauhatuksen homogeenisen laboratorionäytteen aikaansaamiseksi
Verkkojulkaisu. (2021) Analytical approach for checking the compliance of fats and oils against the regulated limit for industrial trans fatty acids (Commission Regulation (EU) 2019/649). Pakkausmerkinnöistä saa hyvää ja oikeaa tietoa elintarvikkeiden koostumuksesta. Tutkimuksessa havaittiin, että merkin nät ovat pääosin sallitun vaihteluvälin sisällä (Kuva 2). Publications Office of the European Union, Luxembourg, ISBN 978-92-76-40304-3, doi:10.2760/102265, JRC125335 4 Ruokavirasto (2023) Loppuraportti Hanke transrasvatilanteen selvittämiseksi kotimaan elintarvikemarkkinoilla, osa 2. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että toleranssiohje toimisi hyvin oma tai elintarvikevalvonnan työkaluna. VIITTEET: 1 Komission asetus (EU) 2019/649, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1925/2006 liitteen III muuttamisesta muun transrasvan kuin eläinperäisessä rasvassa luontaisesti esiintyvän transrasvan osalta 2 Euroopan komissio (2012) Guidance document for competent authorities for the control of compliance with EU legislation on: 1169/2022 3 Ulberth, F. Sekä transrasva että tyydyttynyt rasva ovat terveydelle haitallisia, mutta kuluttajan on aika helppo tunnistaa tuotteet, joissa on paljon kovaa rasvaa. Turvallinen ruoka 47 situloksen vertailu ravintoarvomerkin tään toleranssiohjeen 2 avulla. l Kirjoittaja on työskennellyt kaksi vuosikymmentä elintarvikkeiden koostumuksen parissa viranomaisja tutkimustyön rajapinnassa. TRANSRASVAN MÄÄRÄT PIENIÄ Molemmissa vaiheissa tuotteista mitat tiin vain hyvin pieniä transrasvapitoi suuksia, joten tilanne jo ennestään oli hyvä. Transrasvatilanteesta ei tarvitse olla Suomessa huolissaan. Suurimmat mitatut transrasvapi toisuudet olivat märehtijäperäistä maito rasvaa, jota asetus ei rajoita. Liilat vinoneliöt kuvaavat ilmoitetusta pitoisuudesta toleranssiohjeen 2 mukaan laskettuja analyysituloksen minimija maksimirasvapitoisuuksia, joilla pakkausmerkintä on vaatimustenmukainen. Joka tapauksessa lehmän pötsissä muodostuu osittain samoja trans-rasvahappoisomeerejä kuin teollisessa öljyjen kovetusprosessissa, joten asetuksen termillä ”muu kuin märehtijäperäinen” ei viitata tiettyihin rasvahappoihin, vaan tieto alkuperästä on saatava toisella tavalla. Tämä muuttaa tyydyttymättömän rasvahapon luonnetta siten, että se käyttäytyy fysikaalisesti ja fysiologisesti enemmän tyydyttyneen rasvan tavoin, terveyden kannalta jopa vielä haitallisemmin. Tyydyttyneen rasvan määrät vaih telivat enemmän tuotteesta ja tutkimuk sen vaiheesta toiseen; reseptit olivat saattaneet muuttua ja analyysituloksis sakin on epätarkkuuksia, mutta yleis kuva ei vihjaa laajasta muutoksesta. Tähänkin monisyiseen asiaan on EU luonut ns. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tieteellinen-tutkimus/tutkimushankkeet/paattyneet/ elintarviketurvallisuus--ja-laatututkimus/ transrasvatilanteen-selvittaminen-kotimaanelintarvikemarkkinoilla/ TRANSRASVALLA tarkoitetaan triglyseridien (rasvan) niitä rasvahappotähteitä, joiden hiiliketjussa on kaksoissidos trans-muodossa tavallisemman cis-muodon sijaan. ja Wenzl, T. Ongelmana on ollut sen määrittäminen, kuinka paljon merkintä voi poiketa analyysituloksesta, että se voidaan tulkita virheelliseksi. Komission asetuksen 2019/649 taustalla on kuitenkin tutkimusnäyttö siitä, että maitorasva ei vaikuta terveydellisesti yhtä haitallisesti kuin transrasvaa sisältävä teollisesti kovetettu rasva. Sekä tyydyttyneen rasvan että kokonaisrasvapitoisuuden merkin töjen oikeellisuudet olivat hyvällä tasolla (rasva 95 prosenttia, tyydyttynyt rasva 90 prosenttia). RAVINTOARVOMERKINNÄT EIVÄT OLE TARKKOJA Ravintoarvomerkintöjen paikkansapitä vyys on sekä kuluttajaa että elintarvike valvontaa kiinnostava asia. Tavoitteena olikin enemmän muutoksen havainnointi. Mitä tarkoittaa ”muu kuin märehtijäperäinen transrasva”. toleranssiohjeen 2 . Tämä ei ole analyyttisesti ongelma, sillä 100 metriä pitkällä rasvahappokolonnilla cisja trans-rasvahapot saadaan kaasukromatografisesti eroteltua. Kuva 2: Näytteiden pakkausmerkinnöissä ilmoitetut (pakkausmerkintä) ja analysoidut (analyysi) rasvapitoisuudet yksikössä g/100g. Jos analysoitu pitoisuus on tämän alueen ylätai alapuolella, pakkausmerkintä poikkeaa liikaa analyysituloksesta.. Teollisen transrasvan pitoisuudet py syivät pieninä (0–0,6 g/ 100 g rasvaa), ja jopa pientä laskevaa trendiä oli havaitta vissa
Syklofosfonamidi alkoi aiheuttaa ongelmia tälle melkein luomuhipiälle vuo denvaihteen jälkeen: maksa rupesi viheltämään ja sappi kiehumaan. Uusia menetelmiä on pitänyt opetella pakkausten avaami seen. HUOLIMATTA LUKUISISTA sisuskuvista mitään ei taaskaan löytynyt. Hoitajat sentään voiteli vat leivän, ei tarvinnut syödä huonosti sulavaa margariinin annosrasiaa. Entisenä lisäainekauppiaana hän pyrkii vähentämään aineiden käyttöä edistämällä uusia hapatuksia. Aamulla alkoi uusien taitojen opettelu, kun aamiaistar jottimelta erotti häthätää kahvikupin jogurttipurkista ja syödä piti oikean käden vielä toimivilla kahdella sormella, nimettö mällä ja pikkusormella. TUSKALLISINTA SAIRAALASSA oli ummetus, sillä sairaala ruuasta tuli vain kolmasosa kuitua verrattuna kotiruokaani. Vapaa-ajalla hän harrastaa kaikenlaisia kotkotuksia. Koska sen hajoamistulokset elimistössä ovat myr kyllisiä, tarvittiin pahoinvoinnin esto ja munuaisten suoja lääkitys. Vasen käsi seurasi toimet tomana, kun ei muutakaan voinut. Vaivaan tarjottiin ulostuslääke makrogolia, mutta sen nelin kertainenkaan annos ei tehonnut. Keven tyminenkin pysähtyi, kun pyysin nostamaan päivittäistä energiamäärää reilulla 20 prosentilla. Ruoka oli hyvää, lohi keitto jopa erinomaista ja kasvisruuat sopivasti maustettuja. Leipäpussien metallilankaiset sulkijat kehittävät sormivoimia. Joitakin oireita oli ollut kesällä ja syksyllä, mutta mitään ei kiireestä kantapäähän tehdyissä kuvauksissa löytynyt. Niinpä tarvittiin verenpaine ja insuliinilääkitys. 48 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 PARASTA ENNEN VIIMEISEEN KÄYTTÖPÄIVÄÄN Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner SAIRAALASSA VIERÄHTI tutkimuksissa ja lääkityksissä kolme viikkoa. Syynä oli parasta ennen päiväyksen sattuminen kohdalle. Syy on yliinnokkaissa puo lustusjärjestelmän eosinofiileissä, valkosoluissa, jotka hyök käävät elimistön omia soluja vastaan ja aiheuttavat pienten verisuonten tulehduksen. Porvoon sairaalassa ranteeseen laitettiin ranneke, jolla pääsi kaikenlaisiin laitteisiin heti yöllä ja vielä seuraavalla viikolla Meilahdessakin. Silmänpohjakuvia tiiraillessa hän totesi kyseessä olevan reumatauteihin kuuluvan verisuonten tulehduksen, vasku liitin. Marraskuun puolivälin tienoilla muutamaa päivää ennen pakinan jättöä käsistä alkoi hävitä tunto ja näkö silmissä sumeta. Muutoin sairaalaruoka oli myönteinen yllätys, vaikka paino putosikin melkein 10 kg (suosittelen sairaaladieettiä!). Ei siis enää pesua ja linkousta. ”EI SINUSSA MIKÄÄN TAVALLINEN TAUTI VOI OLLAKAAN.”. Paki nastakaan ei näkynyt jälkeäkään. Hoi tona aloitettiin shokkikäsittely kortisonilla, 1000 mg suo neen päivässä. Ongelmajätelaitoskin voi yskähdellä. Lopulta syy alkoi selvitä salapoliisisilmälääkärin ansiosta. Sen sijaan aamiai seen lisätyt leseet, kaksinkertainen piimäannos ja kolme ruispalaleipää yhden sijaan toimivat, kun päivittäinen kuitu määrä ylitti 30 g. Ehdotin hoitajille soittoa HSY:lle, että viemärisukeltajat pois rööreistä. Litran maito ja jogurttipurkeissa korkki helpottaakin avaamista, vaikka se taannoin vuoden turhakkeeksi valittiin kin. L ukijat saattoivat huomata, että viime numerossa ei ollut pakinaa. Kortisonipöllyssä soitin Helsingin yliopiston professorille ja kerroin mystisistä oireista ja todennäköisestä hommien hidastumisesta tai tauosta. Vielä häviämis ja sumenemispäivän aamuna neurologi soitti, ettei tietokonetomografia ja magneettikuvauksissa löytynyt mitään, ei tukoksia, kalkkeumia tai hyytymiä. Veressä sen sijaan ei kaikki ollut kohdallaan. Parasta ennen saattaa olla jo mennyt, parempia aikoja ja viimeistä käyttöpäivää varten tässä kuntoudutaan. Täys ja osittaistyhjennyksen jälkeen pytyn kansi piti laittaa kiinni ja huuhdella vähintään kahdesti. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka ruuanvalmistuksen mittakaava on teollinen, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin. Kortisoni nostaa verenpainetta ja veren sokeria. Siihen en voinut todeta muuta kuin että onneksi se kirjoitetaan veellä eikä peellä. Eosinofiilien taltuttamiseksi aloitettiin syklofosfonamidi huuhtelut. Uudeksi lääkkeeksi vaihdettiin atsotiopriimi, atsoväreistä poiketen valkoinen pilleri. Sairaalavampyyrit käyttivät sitä kohteen tunnistamiseen ennen veren imemistä. Eläköön se turhake! Kierrätyskuivatusta varten purkkien kokonaan avaaminen kahdella sormella vaatii lievää akro batiaa. Viljan kuituihin tottunut ruuansulatukseni varmaan hyljeksi sitä. Hän totesi vain, että ei sinussa mikään tavallinen tauti voi ollakaan. Vielä ei ole ilmennyt erikoisia sivuvaikutuksia, vaikka olo on kuin koekaniinilla. Mutta niin vain eväät liikkuivat kohti ääntä ja vähäistä enempää prosessointia
Se on maailman ensimmäinen solutuotettu naudanlihatuote, joka on saanut uuselintarvikehyväksynnän. Hernemaitopohjan takia tuote on suhteellisen runsasproteiininen kasvipohjaiseksi juustoksi, mutta vähäproteiinisempi kuin perinteiset juustot. Osallistujat olivat enimmäkseen sekasyöjiä, ja he arvioivat erilaisten kasvipohjaisten tuotteiden houkuttelevuutta pakkauksen värin perusteella. Aleph Cuts -brändiin kuuluva Petit Steak on nimensä mukaisesti pihvin tyyppinen leike. Tutkimuslaitos Nofima on aloittanut nelivuotisen projektin, jossa leipähävikin ehkäisyyn ja hävikkileivän hyödyntämiseen etsitään rakenteellisia ratkaisuja. KU VA : JU DE IN FA NT IN I/U NS PL AS H. Perässä tulee muitakin toimijoita. Stockeld Dreamery on ensi vaiheessa suuntaamassa tuotettaan Yhdysvaltain markkinoille. Kauppojen hävikkiä on tutkittava vielä systeemisellä tasolla tarkemmin, tutkijat sanovat. Tutkimuksen tekijät arvioivat, että punainen väri voisi tuupata ennen kaikkea hyvää makua kaipaavia kuluttajia käyttämään kasvipohjaisia tuotteita. Yrityksen tavoite on tuottaa Vital Chickeniksi nimetystä solulihastaan ja kasviproteiinista hybridituotteita. Norjassa ei ole kouluruokailua, ja yhdeksi keinoksi eväshävikkiongelmaan ehdotetaan, että lapset tekisivät eväänsä itse. Lähteet: Aleph Foods, FoodNavigator.com Solulihakieltoja vireillä useissa maissa RANSKA harkitsee asettavansa rajoituksia solutuotetun lihan myynnille. Lähde: FoodNavigator.com Maailmalta KOONNUT: Elina Teerijoki Leipähävikki kuriin NORJASSA tutkitaan, miten leivän hävikkiä voisi vähentää. Romanian parlamentti kielsi solutuotetun lihan kaupallistamisen, mutta laki odottaa vielä maan hallituksen hyväksyntää. Palkokasviproteiini taas on edullisempi ratkaisu kuin esimerkiksi pähkinät, joista monet varhaiset kasvipohjaiset juustot tehtiin. Tutkittavia keinoja ovat muun muassa ylijäämäleivän kierrättäminen uusiksi leipomotuotteiksi ja raaka-aineiksi. Lähde: Vegconomist.com Punainen pakkaus lisää kasvipohjaisten kiinnostavuutta Norjalaiset kuluttajat eivät halua syödä päätypaloja. Maan parlamentin käsittelyyn on tulossa aloite, joka kieltäisi solulihan käytön kaupallisissa sovelluksissa. Kaupoissa eräs osa ongelmaa on se, että kuluttajille halutaan tarjota laaja tuoreen leivän valikoima koko päivän, mikä johtaa helposti hävikkiin. Lähteet: FoodNavigator.com, Ingredients Network Sulava kasvipohjainen juusto RUOTSALAINEN Stockeld Dreamery on kehittänyt kasvipohjaisen juuston kaltaisen tuotteen, joka sulaa kuumennettaessa saman tyyppisesti kuin maitopohjaiset juustot. Myös Italian parlamentin käsittelyyn on tulossa vastaava aloite, ja Kroatiassa valmistellaan vastaavaa. Moni säännöllisesti lihaa syövä osallistuja oli kiinnostuneempi kokeilemaan kasvipohjaisia lihan kaltaisia tuotteita, kun pakkaus oli punainen. MELTnimisen cheddarin kaltaisen tuotteen pääraaka-aine on fermentoitu palkokasvimaito. Fermentointi on tärkeä elementti sekä maun että rakenteen luomisessa. Yli puolet osallistujista oli sitä mieltä, että pakkauksen punainen väri liittyi selvimmin tuotteen herkullisuuteen. Arvion mukaan 18 prosenttia kotitalouksien ja jopa 42 prosenttia kaupan ruokahävikistä on leipää. Pakastamisen aiheuttamia aistinvaraisia muutoksia tutkitaan kuluttajaryhmän avulla. Proteiini tuo juustoon ravintoarvojen lisäksi suutuntumaa. Punaisen pakkausvärin on aiemmissakin tutkimuksissa todettu vetävän huomiota puoleensa ja viestivän herkullisuudesta pikemmin kuin terveellisyydestä. Samaan aikaan ranskalainen bioreaktorissa broilerinlihaa tuottava Vital Meat on jättänyt uuselintarvikelupahakemuksen Singaporen elintarviketurvallisuusviranomaisille ensimmäisenä eurooppalaisena solulihatuottajan. Yhdysvalloissa Floridan osavaltio on säätänyt vastaavan lain. Etenkin lapsiperheissä merkittävä syy ovat lapsilta ylijääneet eväsleivät. Turvallinen ruoka 49 Solutuotettu naudanliha hyväksytty Israelissa ALEPH FARMS -yrityksen bioreaktorissa tuottama naudanliha on saanut Israelissa uuselintarvikeluvan. Taustatutkimuksen mukaan eräs syy leipähävikkiin on se, etteivät kuluttajat tahdo syödä päätypaloja. Varmuuden vuoksi ostaminen aiheuttaa myös hävikkiä: kuluttajat eivät kaupassa muista, että kotona on leipää, ja ostavat sitä liikaa. Yrityksellä on parhaillaan meneillään Yhdysvaltain elintarviketurvallisuusviranomainen FDA:n turvallisuusarvio tuotteestaan. Yhdysvaltalainen, bioreaktorissa naudanlihaa tuottava SciFi Foods aikoo markkinoille hybridiburgereilla, joissa on kymmenen prosenttia solutuotettua lihaa ja 90 prosenttia kasviproteiinia. Lähde: FoodNavigator.com VÄRILLÄ on väliä, todettiin ProVeg Internationalin selvityksessä, johon osallistui noin 1200 kuluttajaa Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta
Makeiden herkkujen ystäville Luxem burg tarjoaa nautinnollisia vaihtoehtoja. Ruokafestivaalit ovat erinomainen tapa tutustua Luxemburgin ruokakulttuuriin. Maan pintaala on vain 2586 km². Luxemburg sijaitsee suurten ruokamaiden keskellä. Luxemburgilainen leivontaperinne on myös saanut vaikutteensa naapurimai V auras lilliputtivaltio Luxemburg Euroopan sydämessä toimii porttina monimuotoisille mark kinoille. Täyteläinen ruokalaji heijastaa maan vahvaa lihakulttuuria. Syksyisin Schuberfouer täyttää huvit telulaitteilla ja ruokatarjonnalla Luxem burgin kaupungin keskustan Glaciksen aukion. Maan tärkein viini alue Moselin laakso tarjoaa erinomaisen ympäristön viininviljelylle. Gromperekirchelcher eli perunakakut ovat suosittuja paikallisia herkkuja, jotka val mistetaan perunoista ja mausteista. Monet käyvät töissä Luxemburgissa, mutta asuvat Belgiassa, Ranskassa tai Saksassa. Ruoka kulttuuri kantaa mukanaan monipuoli sia historiallisia ja kulttuurisia vaikut teita. Luxemburgissa on kolme virallista kieltä: ranska, saksa ja letzeburg (Lëtzebuergesch). ROOMALAISET ESITTELIVÄT viinin viljelyn Luxemburgin alueelle yli kaksi tuhatta vuotta sitten. Maailma mausteilla TEKSTI JA KUVAT: KM, kotitalousopettaja, yrittäjä Kati Pohjanmaa KU VA : SA NN A LI IM AT AI NE N. Maassa järjestetään paljon markkinoita, joissa on mukana aina myös ruoka. Perinteisintä makeaa syötävää ovat erilaiset tortut ja piirakat. Luxemburg on Brysselin ja Strasbour gin ohella useiden EU:n toimielinten si jaintipaikka. Suurimmat maahanmuut tajaryhmät ovat portugalilaiset, rans LUXEMBURG ON PORTTI EUROOPAN RUOKAMARKKINOILLE den keittiöistä, joka näkyy jälkiruoissa ja kahvilatarjottavissa. Suomi on tärkeä vientimaa viininvalmistaja Bernard Massardille. Tunnetuin lie nee luumupiirakka Quetschentaart. Se on työpaikkana houkut televa: on arvioitu, että Luxemburgin kaupungin väestö tuplaantuu päivittäin pendelöijien takia. Sen sijainti KeskiEuroopassa kaiken keskellä on tehnyt siitä kohtaa mispaikan useille vaikutteille, mukaan lukien ranskalaiset, saksalaiset ja bel gialaiset kulinaariset ja juomakulttuuri set perinteet. Sen halki kulkee 1800 kilometriä jokia, joista suurimmat ovat Alzette, Sauer, Mosel ja Meuse. Luxemburgin joulumarkki noiden sanotaan olevan Euroopan hie noimpia. 50 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 kalaiset, italialaiset ja belgialaiset; yli kymme nen prosenttia väestöstä on läh töisin Portugalista. Luxemburgin väkiluku vuonna 2021 oli 634 700. Joulun alla joulutorit tarjoavat ruokaa, tuoksuja ja nautintoja ympäri kaupunkia. ERÄS TUNNETUIMMISTA Luxemburgin perinteisistä talonpoikaisista ruoka lajeista on Judd mat Gaardebounen eli savustettu porsaanliha, joka syödään papujen kanssa. Rans kasta kotoisin olevat croissantit kuuluvat monen aamiaiseen. Useil la markkinoilla voit mais tella paikallisia herkkuja viljelijöiden omista kojuista. Niitä on usein myynnissä tapahtumissa kuten joulumarkkinoilla. Luxemburgin suurherttuakunta on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia, jonka hallituksen päämie henä toimii pääministeri ja valtionpää miehenä suurherttua. Luxemburg on vauras pikkuvaltio, jossa ostaja arvostaa laatua
Kuva Luxemburgin suomalaiselta ruokaviikolta. Luxemburg on yksi maailman vau raimmista maista, ja luxemburgilaiset 1. Vientitoiminnan aloittaminen Luxem burgista on kevyempi vaihto ehto suurempiin markkinoihin nähden. Luxemburgissa on kasvava kiinnostus terveellisiä ja luonnonmukaisia ruokavaihtoehtoja kohtaan. l Artikkelin kirjoittaja on KM, kotitalousopettaja ja rennon ja mutkattoman ruoan ja juoman asian tuntija. Talvitulvat ovat olleet kautta aikojen pahoja. Talous elpyi nopeasti COVID19krii sin jälkeen, mutta elpymistä hidastivat kansainväliset taloushaasteet, inflaatio paineet ja Venäjän hyökkäyssodan vaiku tukset. Laatu ja kestävyys ovat tärkeitä tekijöitä ostopäätöksissä, oli kyse sitten elintarvikkeista tai elektro niikasta. Tapahtumaviikon aikana luxemburgilainen tukkuri La Provencale tutustuu suomalaistuottajiin, ja jatkoneuvotteluiden pohjalta valitsee tuotteita valikoimaansa. Maassa on hyvä kehittää ja sopeuttaa omia vientituotteita, ja pienen maan verkostot ulottuvat ympärillä oleviin suuriin maihin. Ilmastonmuutoksen arvioidaan ai heuttavan huomattavaa talvisateiden ja tulvien lisääntymistä. LUXEMBURGIN TALOUS on hyvin riip puvainen pankkisektorista. 4. Marjatuotteet. Suomalaiset marja mehut, hillokkeet ja kuivatut marjat voivat kiinnostaa kuluttajia, jotka arvostavat luonnollisia makuja ja terveyshyötyjä. Työmarkkinoiden tilanne oli vuo sina 2021–2022 vahva, ja sitä tuki työlli syyden kasvu ja työttömyyden lasku en nätysalhaiselle tasolle. Rivaner ja auxerroirypäleistä tuotetaan valko ja kuohuviinejä, jotka ovat olennainen osa luxemburgilaista ruokakulttuuria. Viinilehti valitsi Bernard Massardin luomu kuohuviinin vuoden kuohu viiniksi vuonna 2021. Hän on perustanut yhdessä Finnish Chamber of Commerce Luxemburgin kanssa suomalaisen ruokaviikon Luxemburgiin. Suomessa tunnetuin luxemburgilai nen viinibrändi on Bernard Massard. Viikon aikana Technopoliksessa on tarjolla tuotteista valmistetut lounaat. Vaikka tuote olisi erinomai nen, mutta pakkaus ei ole korkealaatui nen, voi kaupanteon unohtaa Luxembur gissa. Ruokaviikko järjestetään kolmannen kerran lokakuussa 2024 Technopolis Luxemburgissa. Nimitys crémant on ollut vuodesta 1991 käytössä laadukkailla luxemburgilaisilla kuohuviineillä, jotka täyttävät laissa säädetyt tiukat edellytykset: rypäleet on poimittava käsin ja puristettava koko naisina ja viiniä on kypsytettävä vähin tään yhdeksän kuukautta. Tuoreet ja kestävät kala tuotteet ovat kysyttyjä Luxemburgin vaativilla markkinoilla. 5. Viennistä 80 prosenttia on EU:n sisäistä; tuonnista 89 prosenttia tulee muista EUmaista, eniten Belgiasta. EUROOPAN UNIONIN kansainvälisin maa on erinomainen aloituspaikka Euroopan markkinoiden valloitukseen. Kalatuotteet. Luomutuotteet. 3. Suomalaiset gluteenittomat viljatuotteet voivat olla houkuttelevia niille, jotka etsivät vaihtoehtoja perinteisille tuotteille. Tämä näkyy ostovoimassa ja valmiu dessa sijoittaa laadukkaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Suomalaiset ruokatuotteet voivat menestyä Luxemburgissa laadukkaina, terveellisinä ja innovatiivisina vaihto ehtoina. Suomalainen ruokaviikko avaa ovet Luxemburgiin. Esimerkiksi näillä tuoteryh millä voisi olla mahdollisuuksia: Luxemburgin läpi virtaava Moseljoki tasaa lämpötiloja ja tarjoaa tarvittavan kosteuden viinitarhoille. 2. Gluteenittomat tuotteet. Kesien 2016 ja 2021 jättitulvat osoittivat, että perin teiset säämallit ovat muuttumassa. Vienti volyymit ovat aluksi maltillisia, ja onnistuessaan vienti pääsee laajene maan ympäröiviin maihin, sillä alan toimijat toimivat usein myös naapuri maissa. Tärkeää on myös pakkauksen ulkonä kö ja laatu. Puhdas vesi ja juomat. Vins & Crémants tunnuksen saaneet viinit heijastavat Luxemburgin mineraa lisen maaperän ja alueella viljeltävien monipuolisten rypälelajikkeiden erityi syyttä. Maan tär keimmät toimialat vuonna 2020 olivat rahoitus ja vakuutustoiminta, tukku ja vähittäiskauppa, logistiikka sekä majoi tus ja ravitsemistoiminta. Suomalaiset luomutuotteet, kuten vilja ja maitotuotteet, voivat olla suosittuja. Turvallinen ruoka 51 kuluttajat arvostavat korkeaa elintasoa. Viini matkailu on suosittu tapa tutustua maan tarjontaan. SUOMALAINEN RUOKAVIIKKO Luxemburgissa avaa ovia suomalaisille ruokatuottajille Luxemburgin markkinoille. Yrityksen perustajalle Luxemburgilla on monia etuja: monipuolinen talous, vahva ulkomaankauppa, jatkuvasti kehit tyvä yrittäjäkulttuuri, kolmannen teolli sen vallankumouksen strategia ja maan tieteellinen sijainti Euroopan sydämessä. Brändinimi Vins & Crémants Luxembourg kattaa maan viinit ja kuohuviinit. Laadukas vesi ja terveelliset juomat, kuten luonnon mukaiset mehut, houkuttavat kulut tajia, jotka arvostavat terveyttä ja hyvinvointia. Kui vien kausien tiheyden ja pituuden odo tetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen edetessä. Lokakuussa 2023 suomalaiseen ruoka viikkoon osallistui yhdeksän suoma laista elintarvikeyritystä, joista ainakin neljällä avautuu vientimarkkina Luxemburgiin kevään aikana. Erityisruoka valiot ovat vasta tulollaan olevia trendejä Luxemburgissa. Ruokaviennissä on hyvä huomioida tuotteiden paikallistaminen esimerkiksi reseptiikan kautta
52 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 VANTAA 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 asiakaspalvelu@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi ALUKE OY Kotisaarenkatu 7 a 3 00560 Helsinki 0503522523 aluke@aluke.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMEGA FINLAND OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE 020 791 1400 fi-info@ammega.com www.ammega.com AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 020 791 7799 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI 09 681 081 www.bangbonsomer.com BERNER OY Hitsaajankatu 24 00810 HELSINKI Vaihde: 020 791 00 Teollisuuden Berner anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi Berner Lab jari.makela@berner.fi jere.kujanpaa@berner.fi www.bernermedlab.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA 09 5495 640 www.brenntag.com/finland www.brenntag-food-nutrition.com/en BUREAU VERITAS FINLAND Vilhonvuorenkatu 12 00500 HELSINKI 010 830 8630 sertifiointi@bureauveritas.com www.bureauveritas.fi CALDIC NORDICS Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com CELEGO OY AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA 09 348 6900 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 TURKU 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI 02 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi CORTEX OY Kutojantie 6-8 (Varasto; Kutojantie 5) 02630 Espoo 097590770 cortex@cortex.fi https://cortex.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA 03 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ENDRESS+HAUSER OY Robert Huberin tie 3 B 01510 VANTAA 020 110 3600 info.fi@endress.com www.fi.endress.com FAITECH OY Meijerinraitti 2 03400 VIHTI 09 224 4945 faitech@faitech.fi www.faitech.fi FAZER MYLLY Reissumiehenkatu 2 15830 LAHTI 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FINNVACUM OY AB Hiekkamäentie 14 01150 SÖDERKULLA 09 278 6250 finnvacum@finnvacum.fi www.finnvacum.fi FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO 09 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FOODMEC OY Mottisenkatu 3 67700 KOKKOLA 020 778 0510 foodmec@foodmec.com www.foodmec.com FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2A 33100 TAMPERE Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 HELSINKI 050 356 1515 / Harri Latva-Mäenpää (tj) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 KAUHAJOKI 020 799 5888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY Knitter Business Park, Kutojantie 6-8 02630 ESPOO 09 439 3070 sari.somersalmi@provitek.fi www.provitek.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 020 776 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IFF NORTH EUROPE Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK 010 431 030 www.iff.com H A N K IN TA O PA S HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas YHTEYDENOTOT MEDIAMYYNTIIN: Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi
ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI 09 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com. Turvallinen ruoka 53 H A N K IN TA O PA S IMCD FINLAND OY Keilaranta 15 02150 ESPOO 09 251 5160 info@imcd.fi www.imcd.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 ESPOO 020 720 8200 informa@informa.fi www.informa.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 HELSINKI 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 020 771 0400 Fax 020 771 0402 www.kiilto.fi KIWA INSPECTA Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY markku.tilli@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 020 749 7970 klueber.fi@klueber.com www.klueber.fi LABO LINE OY Karjalankatu 2 00520 HELSINKI 09 877 0080 info@laboline.fi www.laboline.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA 06 475 2111 Fax 06 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LED FUTURE OY Taivaanpankontie 8D 70200 KUOPIO 044 777 1707 info@ledfuture.fi www.ledfuture.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA 09 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO 09 819 0110 etunimi.sukunimi@solina-group.fi www.solina.com LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 PYHÄNTÄ 020 799 1399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 020 741 0990 Fax 020 741 0991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Jaakonkatu 2 01620 VANTAA 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 HELSINKI 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 020 792 1300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 HELSINKI 09 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi POWDEA TECHNOLOGIES OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA 05 2184 270 Fax 05 2184 290 sales@powdea.fi www.powdea.fi RAISIO FOOD SOLUTIONS Raisionkaari 55 21200 RAISIO 02 443 2111 marjo.lehtinen@raisio.com www.raisiofoodsolutions.fi ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND Ahventie 4 A 02170 ESPOO 09 3158 5700 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO 09 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus THINKFLOW OY Savirunninkatu 2 04260 Kerava 097206310 info@thinkflow.fi www.thinkflow.fi TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA 09 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 020 735 1500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI 09 5491 6000 Fax 09 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi R
54 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 H A N K IN TA O PA S AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus ALUKE OY – Molekyylija mikrobiologia (DNA-eristys ja -sekvensointi) – Mikrobien tunnistaminen DNA-sekvensoinnilla – Mikrobiomien tutkimus, data-analytiikka – Konsultointi, ohjelmistokehitys BUREAU VERITAS FINLAND sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut koulutuspalvelut ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia prosessiteollisuuden ratkaisut ja palvelut koulutukset FOODWEST OY – kokonaisvaltaiset asiantuntijapalvelut elintarvikealan toimijoille – ideointi ja konseptointi – markkinatutkimus ja kuluttajaymmärrys – tuotekehitys ja koe-erien valmistus (kuluttajatuotteet ja ingredientit) – elintarvikkeiden sopimusvalmistus ja -pakkaaminen – laatu ja elintarviketurvallisuus, vastuullisuus – tuotetietopalvelut (pakkausmerkinnät, Synkka, lainsäädäntö) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food service-asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA INSPECTA sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMEGA FINLAND OY – elintarviketeollisuuden hihnat DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia FAITECH OY elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FOODMEC OY teurastamolaitteet ja tarvikkeet elintarviketeollisuuden koneet hygienia ja tuoteturvallisuus tarvikkeet ja varaosat FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet HAGSON-PROVITEK OY elintarviketeollisuuden prosessikoneet ja materiaalit INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikelaatuiset voiteluaineet, öljyt, rasvat, sprayt – NSF-rekisteröinti, Halal, Kosher, ISO 21469 – tuotekoulutus, digitaaliset palvelut, öljyja rasva-analyysit – energiatehokkuus LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi, NIRS-Raman, IC, titraus, prosessianalysaattorit MULTIVAC OY pakkausja etiketöintiratkaisut viipalointilaitteet monipääja tarkastusvaa’at leipomokoneet pakkausmateriaalit POWDEA TECHNOLOGIES OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät THINKFLOW OY – hygieeniset ratkaisut – pumput ja venttiilit – lämmönvaihtimet – säiliövarusteet ja pesurit TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS ASIANTUNTIJAPALVELUT
LabVantage LIMS, ELN, LES, SDMS, Analytics (AI & BI). PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat ja etiketit wrap around -, linerlessja kerrosetiketit mainosnauhat ja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat CORTEX OY Pakkauskoneet -ja materiaalit Merkintälaitteet, tarrat ja värinauhat Leipomolaitteet sekä Healthcare Huolto, varaosat ja leasing FINNVACUM OY AB elintarviketeollisuuden pakkauskoneet ja materiaalit INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet omit, värit CONDITE OY laadukkaat raaka-aineet ja parhaat ratkaisut leipomo-, elintarviketeollisuussekä Food Service-toimijoiden ammattilaisille FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja FLINKENBERG OY AB värit, öljyt, vahat, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IFF NORTH EUROPE antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi mausteseokset, -uutteet, oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet IMCD FINLAND OY tuotekehityspalvelut aromit, uutteet, väriaineet proteiinit, hapatteet, entsyymit tärkkelykset, makeutusaineet kuidut, lesitiinit, rasvajauheet säilöntäja happamuudensäätöaineet hapettumisenestoaineet, fosfaatit hydrokolloidit, stabilointiseokset RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY sakeutusja hyytelöimisaineet kuidut proteiinit karamellituotteet aromit ja maustaminen makeuttajat juustojauheet kasvirasvat luontaiset säilöntäaineet BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat perunatärkkelys hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC NORDICS elintarviketeollisuuden lisäaineet ja raaka-aineet tärkkelykset räätälöidyt nestemäiset ja kuivaseokset emulgointiaineet säilöntäja happamuudensäätöaineet siirapit, makeuttajat, polyolit panerointiaineet aromit kuidut kasvipohjaiset stabilointiaineet, teksturoijat ja proteiinit terveysvaikutteiset ainesosat gluteenittomat maissituotteet CELEGO OY AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut ja proteiinit – vitamiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA. Turvallinen ruoka 55 H A N K IN TA O PA S KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset LED FUTURE OY UVC-desinfiointilaitteet ja -ratkaisut linjastoihin, tiloihin sekä pienesineille järjestelmien suunnitteluja mitoituspalvelut KUNNOSSAPITO OWATEC GROUP OY rasvan & kiintoaineen erotus jätevesistä tehokkaat lietteen kuivausratkaisut TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljetinjärjestelmät rst tilaustyöt kuljettimet LABORATORIOTUOTTEET BERNER LAB korkealuokkaiset analyysilaitteet elintarviketeollisuuden laboratorioihin ja prosesseihin tuotekehityksestä laadunvarmistukseen ja -optimointiin LABO LINE OY mittalaitteet ja näytteenkäsittely kylmälaitteet ja suojakaapit autoklaavit ja kemikaalien säilytys SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS laadunvarmistus-, tutkimusja palveluanalytiikan laboratorioiden laadun ja tiedon jäljitettävyyden parantaminen sekä työn sujuvoittaminen ja tehostaminen
kauraleserikasteet, jauhot, hiutaleet ja leivontamixit), kasviproteiinit, pastat, viljalisäkkeet, kaurajuomat, välipalaja gluteenittomat tuotteet ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – polyolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R. Digiopas: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas TULE MUKAAN HAKEMISTOON, JOLLA TAVOITAT ELINTARVIKEALAN AMMATTILAISET TOIMIALAN JOKAISELTA SEKTORILTA. ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto lisäaineettomat välipalat annospussissa Kehittyvä Elintarvike -lehden tuoteja palveluhakemisto löytyy jokaisesta printtilehdestä ja digihakemisto on verkossa 24/7. 56 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 H A N K IN TA O PA S RAAKA-AINEET LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut elintarviketeollisuudelle, artesaanileipomoille, teollisille leipomoille sekä food service-toimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys – tuotantolaitteetja palvelut LIHEL OY – mausteet ja mausteseokset – valmistusja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset RAISIO FOOD SOLUTIONS kasvipohjaiset raaka-aineet ja ratkaisut elintarviketeollisuudelle, leipomoille sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (mm. MUKANA JO YLI YRITYSTÄ. 70 Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi VARAA PAIKKASI: 64 % TULE MUKAAN VUODELLE 2024 lehden lukijoista tekee hankintapäätöksiä, osallistuu hankintojen valmisteluun tai rekrytointeihin.
Ulko puolinen asiantuntija voi tuoda lisäarvoa riskinarvioinnin tueksi, pai nottaa Määttä. Näissä asioissa asiantuntijamme pystyvät auttamaan, esittelee Sweco Fin land Oy:n Biotalousyksikön johtaja Eeva Punta. Turvallinen ruoka 57 levä Jasmin Järvinen Swecon tytär yhtiö Gaia Consultingista kertoo ylpeänä Elin tarvike teollisuusliitolle tehdystä bio diversiteettiselvityksestä. Swecon elintarviketurvallisuus asiantuntija Heidi Määttä pohtii, kuin ka hyvin esimerkiksi uusien proteiinien mikro biologiset ja toksikologiset riskit tunnistetaan tuotekehitysvaiheessa ja hallitaan valmistuksessa. Elintarvikesektorin ympäristövas tuuasioiden asiantuntijana työskente S weco Finland Oy työllistää Suo messa 3 000 henkilöä, joista 200:lla on elintarvikealan erityisosaa mista joko elintarviketurvallisuu desta, kontaktimateriaaleista, kemikaa liturvallisuudesta, elintarvikeprosessi teknologioista tai hygieniasta. l LISÄTIETOJA: sweco.fi Sweco Finland Oy on Elintarviketieteiden Seuran uusimpia kannattajajäseniä. Biodiversi teettiselvityksessä tunnistettiin suoma laisen elintarviketeollisuuden välillisiä ja välittömiä luontovaikutuksia ja riippu vuuksia koko arvoketju huomioiden. Kontakti materiaaleille ja niiden ainesosille mah dollisesti asetettavia vaatimuksia seura taan Swecolla tarkasti asiakkaiden puo lesta. Vaatimusten seuranta on osa asiak kaiden liiketoimintariskien ennakointia. — Uusi kestävyysraportointidirektiivi vaatii kaksoisolennaisuusanalyysiä sekä vaikutusten tarkastelun ulottamista oman liiketoiminnan lisäksi yrityksen arvoketjuun. Kierrätysmateriaalista valmistetut pakkaukset tuovat pakkausmateriaalien ja elintarvikkeiden valmistajat mikrobio logisen ja kemiallisen puhtauden sekä prosessisuunnittelun äärelle. PALVELUITA ELINTARVIKETURVALLISUUDESTA LUONTOVAIKUTUSTEN LASKENTAAN ETS kannattajajäsen Sweco Finland Oy auttaa turvallisen, vastuullisen ja lainsäädännön vaatimukset täyttävän elintarviketuotannon luomisessa ja tarjoaa palveluita elintarviketurvallisuudesta luontojalanjäljen laskentaan. Riskinarviointivaatimusten kiristyessä ja uudenlaisten pakkausmateriaalien ja proteiinien käyttö elintarviketeollisuu dessa on tuonut tarpeen laajemmalle ris kinarvioinnille toksikologian ja mikro biologian näkökulmasta. TEKSTI: Viivi Wanhalinna. Toksikologin osaamista tarvitaan, kun laaditaan pak kauksesta elintarvikkeeseen siirtyvien aineiden riskinarviointia. Tässä analyysissä elin tarvikeyrityksillä olennaisiksi asioiksi ympäristönäkökulmista nousevat lähes poikkeuksetta liiketoiminnan vaikutuk set luonnon monimuotoisuuteen sekä ilmastoon, sillä elintarvikkeiden merkit tävimmät ympäristövaikutukset syntyvät ruuan alkutuotannossa, vinkkaa Järvi nen. Swecolaiset ovat levittäytyneet ympäri Suomea. KU VA : DU SA N PE TK OV IC /S HU TT ER ST OC K Swecolta löytyy monenlaista elintarvikealan erityisosaamista esimerkiksi elintarviketurvallisuudesta ja kemikaaliturvallisuudesta elintarvikeprosessiteknologioihin ja kestävyysviitekehysten tuntemukseen. LUONTOVAIKUTUKSET KIINNOSTAVAT Swecolta löytyy osaamista myös erilai sista kestävyysviitekehyksistä hiili kädenjäljen ja luontovaikutusten las kentaan saakka. Myös elintarvikejuristi on ollut tii viisti mukana projekteissa auttamassa asiak kaita selvittämään, mitkä ainesosat ovat elintarvikkeissa sallittuja ja mitkä eivät. — Neitseellisten raakaaineiden saata vuus heikkenee ja enenevässä määrin raa kaaineet saadaan kierrätetystä materi aalista. UUDET RAAKA-AINEET VAATIVAT LAAJAA RISKIEN TUNNISTAMISTA Kierrätysmateriaaleihin liittyvä lainsää däntö ja elintarviketurvallisuuden hallin tajärjestelmien vaatimukset ovat saaneet asiakkaat kiinnittämään aiempaa enem män huomiota kontaktimateriaalien tur vallisuuteen ja laatuun. — Kun tuodaan uusia ainesosia ketjuun, on mietittävä riskit tarkkaan
Ota kaikki irti jäsenyydestäsi ja tule kuulolle tapahtumiin! TAPAHTUMIA TEHDÄÄN AMMATTILAISTEN NÄKÖKULMISTA INTOHIMOLLA Vuoden alun kiireisiin kuuluu seuran toimintakertomuksen laadinta. -webinaarilla. Jaostotoiminnasta pääset lukemaan esimerkiksi jaostojen puheenjohtajien haastatteluista verkkosivuiltamme. Huhtikuussa seuralla on Kemian Päivillä ChemBio Finland -messujen yhteydessä seminaari uusien elintarvikeinnovaatioiden haasteista EU:ssa. Siinä esitellään seuran, lehden ja jaostojen toimintaa. Webinaari tarttui ajankohtaiseen teemaan, sillä kaupan omat merkit puhuttavat nyt niin viennin kuin kotimaan markkinamahdollisuuksien näkökulmasta. Johtoryhmistä löytyy markkinoinnin, myynnin, hankinnan, laadun, innovaatioiden ja ruokapalveluiden asiantuntijoita. Webinaarin jälkeen kuulin, että uudet yhteistyökuviot saivat alkunsa webinaarin jälkimainingeissa. Seuraavia webinaareja on jo jonossa: Ansiokkaat tieteentekijät, Elintarvikealan ammattilaisen supervoimat häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä suomalaisten ruoka turvattomuutta käsittelevät webinaarit järjestetään maaliskuussa. Kokousten tarkemmat ajankohdat löydät tapahtumakalenteristamme. Tämä monialainen asiantuntijajoukko järjestää tapahtumia ammattilaisten näkökulmista intohimolla. ETS:n hallituksessa vapautuu myös paikka erovuorossa olevan tilalle. Tapahtumarikasta kevättä toivottaen, Viivi Wanhalinna Elintarviketieteiden Seuran toiminnanjohtaja 58 Kehittyvä Elintarvike 1/2024 Elintarviketieteiden Seuran palsta Tapahtumia omista merkeistä alan ammattilaisen supervoimiin Elintarviketieteiden Seuran webinaari Webinaarissa pureudutaan siihen, miten elintarvikealan ammattilaiset voivat varautua häiriötilanteisiin ja hyödyntää osaamistaan poikkeusoloissa – unohtamatta elintarviketeollisuuden ja ruokapalveluiden näkökulmaa. Elintarvikealan ammattilaisen supervoimat häiriötilanteissa Pääsymaksu alkaen 15 € Ilmoittautuminen: kehittyvaelintarvike.fi/tapahtumakalenteri AIKA: 19.3.2024 PAIKKA: Teams ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology KU VA : EL IN A M AN NI NE N TEKSTI: Viivi Wanhalinna KU VA : JA AN A LA IN E/ TE KO ÄL Y. Puheenvuoroja organisaatioilta Luonnonvarakeskus, Maanpuolustuskoulutus, Naisten Valmiusliitto, Palokuntanaiset, SaferGlobe, Huoltovarmuuskeskus ja Leijona Catering. Jos olet kiinnostunut hallitustyöskentelystä ja ehdolle asettumisesta, annan mielelläni lisätietoja. Toimintakertomusta tehdessäni huomioni kiinnittyy aina jaostojen johtoryhmien jäsenten taustojen moninaisuuteen. Osaamista löytyy niin sivuvirroista, entsyymeistä kuin kalaja vilja-alalta, näkökulmia puolestaan viranomais-, tutkimus-, konsultointija startuppuolelta. S euran tapahtumavuosi lähti reippaasti käyntiin tammikuussa Elintarvikealan talousja markkinajaoston järjestämällä ’Private labelit’ elintarvikealalla: Mitä, miksi ja miten. Vuosikokouksissa jaostojen johtoryhmien kokoonpano usein vaihtuu hieman, joten uudet aktiivit ovat erittäin tervetulleita mukaan toimintaan. ja Itäja Pohjois-Suomen jaosto 8.4. Ei ihme, että jaostojen järjestämät webinaarit ovat aina yhtä mielenkiintoisia! VUOSIKOKOUKSET PIDETÄÄN KEVÄÄLLÄ Osa jaostoista on jo sopinut vuosikokousaikatauluja: Elintarviketurvallisuusjaosto järjestää vuosikokouksensa 7.3., Prosessitekninen ja Vilja-alan jaosto 18.3. saman päivänä seuran kevätkokouksen kanssa, Pohjanmaan jaosto 25.3. Kannustan kiinnostuneita rohkeasti mukaan toteuttamaan tapahtumia omista mielenkiinnon kohteista ja tutustumaan uusiin ihmisiin ja yrityksiin! Jos haluat mukaan jaostotoimintaan, ole yhteydessä minuun tai suoraan jaoston puheenjohtajaan
Voit sisällyttää jäsenyyteen paperilehden tai digilehden tai molemmat. Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran. LIITY kehittyvaelintarvike.fi/jasenille Lue lisää toiminnasta verkkosivuilta ja liity jäseneksi TERVETULOA JÄSENEKSI! ”Jaostotoimintaan osallistuminen ja aihepiiriin liittyvä intoilu jaostossa on ollut suorastaan henkireikä minulle.” ELINTARVIKETURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ, KUUSI VUOTTA JAOSTOTOIMINNASSA ”ETS:ään kuuluminen on auttanut elintarvikealalle kasvussa ja lehtijutut ovat olleet laadukkaita.” LAATUPÄÄLLIKKÖ, YLI 30 VUOTTA ETS:N JÄSENENÄ ”Kiitokset vielä ETS:n hyvistä webinaareista! Niitä on ollut useita ja aihepiireiltään monipuolisia ja mielenkiintoisia. Pääsyn ilmaisiin jäsentapahtumiin, esimerkiksi yritysvierailuille Alennuksen maksullisiin tapahtumiin Mahdollisuuden osallistua jaostotoimintaan Mahtavan verkostoitumismahdollisuuden Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi HENKILÖJÄSENYYS SISÄLTÄÄ: ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Lehdestä ja tapahtumista opit alasta, alan hyvistä käytännöistä ja kuulet uusista tutkimustuloksista. Lisäksi ajattelin osallistua webinaareihin.” TUOTEKEHITYSASIANTUNTIJA, TUORE ETS:N JÄSEN. Tapahtumissa ja jaostotoiminnassa tapaat elintarvikealan ammattilaisia ja tutustut alan yrityksiin. ” LAATUJA VASTUULLISUUSJOHTAJA, LIHATEOLLISUUDEN YRITYS ”Teillä on todella hyvä uutiskirje ja erittäin hyvistä aiheista koulutuksia!” TOIMITUSJOHTAJA, MAUSTEALAN YRITYS ”Olen saanut paljon vastinetta henkilöjäsenyydelle.” TOIMITUSJOHTAJA, ANALYYSIMENETELMIÄ TARJOAVA YRITYS ”Liityin seuraan, koska haluan pysyä kärryillä ajankohtaisista teemoista ja lehden artikkelien kautta se onnistuu
Tule mukaan verkostoitumaan pakkaus-, elintarvikeja muovialan tärkeimpään ammattitapahtumaan. Tapahtumassa nähdään kaikki koneista laitteista prosessiin ja järjestelmiin. Yhdessä pakkausja materiaalinkäsittelyalan PacTec -tapahtuman kanssa Messukeskuksesta muodostuu estradi pakkausja elintarviketeollisuuden innovaatioille, tuotteille, palveluille ja menetelmille. FoodTec esittelee kaiken mitä tarvitaan elintarviketuotantoon. klo 16.30–18.30 YHTEISTYÖSSÄ Tervetuloa mukaan elintarvikealan tärkeään ammattitapahtumaan maaliskuussa 2024! 13.–14.3.2024 Helsingin Messukeskus SAMAAN AIKAAN. Laaja ohjelmakattaus tarjoaa ajankohtaisia teemoja. Lue lisää: pactec.fi | foodtechelsinki.fi | plastexpo.fi REKISTERÖIDY VELOITUKSETTA MUKAAN Avoinna: ke 13.3.2024 klo 9–17 to 14.3.2024 klo 9–17 After Work -tilaisuus ke 13.3