Kehittyvä Elintarvike 2/2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kaisa Karttunen taistelee ruoka turvan puolesta Uudistava viljely yleistyy RUOKA JÄRJESTELMÄN MURROS kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 2 2023 Dasguptaraportti Suomesta
Runsaasti proteiinia | Runsaasti kuitua | Gluteeniton | Soijaton | Kotimaista kauraa ja härkäpapua KYSY LISÄÄ! Marjo Lehtinen, Myyntipäällikkö marjo.lehtinen@raisio.com 044 743 7701 Härkis ® Kaura-kasviproteiinirouhe TOP45M Härkis ® Härkäpapuproteiinirouhe TFP60M Käytä esimerkiksi » pihveissä, nugeteissa ja pyöryköissä » leivonnaistäy. eissä » kas. Rouheista löytyvät kauraja härkäpapupohjaiset vaihtoehdot. lloissa. Kasvisruokaa proteiinirouheilla! Uudet kasvipohjaiset Härkis ® Proteiinirouheet ovat ratkaisu suosituimpien kasvisruokien kuten pihvien, nugettien, täytteiden ja kastikkeiden raaka-aineeksi. Runsaasti proteiinia | Runsaasti kuitua | Gluteeniton | Soijaton | Kotimaista kauraa ja härkäpapua Runsaasti proteiinia | Runsaasti kuitua | Gluteeniton | Soijaton | Kotimaista kauraa ja härkäpapua löytyvät kauraja härkäpapupohjaiset vaihtoehdot. Proteiinirouheet tuovat ruokiin proteiinin, kuidun ja mehukkaan rakenteen. kkeissa » vuokaruoissa » tacoissa ja tor
Miesten odotetaan syövän voimaa, vahvuutta ja valtaa symboloivaa lihaa. Tukholman kansainvälisen rauhan tutki musinstituutin (SIPRI) mukaan Maail man ruokaohjelman (WFP) työ parantaa kiistan alaisten luonnonvarojen kuten veden ja maaalojen saatavuutta, ratkaisee yhteisö jen ristiriitoja, kasvattaa erityisesti nuorten mahdollisuuksia ja luottamusta valtioon, mikä vahvistaa valtioiden kykyä tarjota palveluita. Tahtotila oli vähentää Avita miinin puutosta. Ruuan hinta on puhuttanut Suomessa kin ja hinnankorotukset ovat johtaneet ruuan ostamisen vähenemiseen. Erityi sesti kehitysprojektit, joissa ihmiset saavat ruokaavus tusta infrastruktuuria parantaessa, parantavat ruoka turvaa ja vähentävät kilpailua resursseista. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) Kasvisruokaa proteiinirouheilla! Uudet kasvipohjaiset Härkis ® Proteiinirouheet ovat ratkaisu suosituimpien kasvisruokien kuten pihvien, nugettien, täytteiden ja kastikkeiden raaka-aineeksi. Luken tutkijat Karoliina Rimhanen ja Csaba Jansik kokosivat jutun maatalouden tuotantokyvystä ja viljelykierron keinoista edistää muutoskestävyyttä. PAKINASSAKIN käsitellään tässä lehdessä huoltovar muutta, Heikki Mannerin oivalluksin huoltoharhuutta. Miehet myös kai paavat tutumpaa ruokaa kuin naiset. lloissa. Elintarvikkeiden omavaraisuusaste on kaukana alku tuotannon tuotantovarmuudesta. kkeissa » vuokaruoissa » tacoissa ja tor. Runsaasti proteiinia | Runsaasti kuitua | Gluteeniton | Soijaton | Kotimaista kauraa ja härkäpapua KYSY LISÄÄ! Marjo Lehtinen, Myyntipäällikkö marjo.lehtinen@raisio.com 044 743 7701 Härkis ® Kaura-kasviproteiinirouhe TOP45M Härkis ® Härkäpapuproteiinirouhe TFP60M Käytä esimerkiksi » pihveissä, nugeteissa ja pyöryköissä » leivonnaistäy. SOLUVILJELY on vielä kaukana teollisista volyymeistä, mutta tuomassa uudenlaisen tuotantokeinon. Maailman pankin maaliskuisen julkaisun mukaan 659 miljoonaa ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Kansainvälisenä köyhyysrajana pidetään kahden euron päivittäisiä tuloja. Irina Herzonin vetämä tutkijaryhmä kuvaa tässä numerossa, miten kotieläin tuotantomme on monin tavoin kestämätöntä. Esimerkiksi härkäpavun koko genomi on saatu selvitettyä. Professori Sirpa Kärenlampi kertoo, että EFSA on selvittämässä, millaisia geeni muunneltuja tuotteita markkinoille on tulossa ja EU:n komissio on lähtenyt vuosikymmeniä vanhojen GMOsäädösten uudistuksessa liikkeelle. Runsaasti proteiinia | Runsaasti kuitua | Gluteeniton | Soijaton | Kotimaista kauraa ja härkäpapua Runsaasti proteiinia | Runsaasti kuitua | Gluteeniton | Soijaton | Kotimaista kauraa ja härkäpapua löytyvät kauraja härkäpapupohjaiset vaihtoehdot. Suomi tukee Maailman ruokaohjelmaa viidellä miljoonalla eurolla ostamalla ja kuljettamalla ukrainalaista viljaa Afrikan sarven alueelle. Pääkirjoitus 2/2023 Öljy ja valkuaiskasveissa näyttää riittä vän potentiaalia. Zürichissä kehitettiin 90luvulla kultainen riisi ilman kaupallisia intressejä. Monet aikuiset vaativat lapsiaan tutustumaan uuden laisiin ruokiin, mutta eivät itse näytä hyvää esimerkkiä. En ole kuullut, että se olisi näkynyt suomalaisten laihtu misena, mutta osassa maailmaa se on todellisuutta. Euroopassa suhtauduttiin pitkään nihkeästi geeniteknologiaan ja jäätiin kehityksestä jälkeen. Käymme kilpajuoksua aikaa vastaan. RAKENNETAAN PAREMPAA YHDESSÄ N ykyinen ruokajärjestelmä nojaa alkutuotantoon, joka on murrok sessa. Sisältöjä voi kuunnella vaikka työmatkoilla! EUROOPASSA SUHTAUDUTTIIN PITKÄÄN NIHKEÄSTI GEENITEKNOLOGIAAN. Nykyään useat maat, ensimmäisenä Filippiinit, ovat sallineet kultaisen riisin kaupallisen viljelyn ja todenneet sen turvalliseksi. Olosuhteet muuttuvat hallitsemattoman nopeasti, eikä ihmiskunta tarvitsisi lisää ikäviä yllätyksiä. Tutkijat Gabriele Beltrame ja Francesco Durante kirjoit tivat tähän lehteen artikkelin siitä, miten Ukrainan sadon korjuu onnistui viime satokaudella. Syyllistytkö siihen itsekin, ottaisitko vaikka mäskistä valmistetun ”maidon” suorilta käyttöön. Rouheista löytyvät kauraja härkäpapupohjaiset vaihtoehdot. Uudenlaisista raaka aineista valmistetut tuotteet voivat olla hyvinkin houkuttelevia, vaikka tuotanto laitoksesta saataisiinkin pelkkää jauhetta tai solukkoa. Muistakaahan tutustua digilehteen. Se lisää härkäpavun viljelypotentiaalia huomatta vasti. Entä oletko pohtinut, miksi naiset syövät keskimäärin terveellisemmin kuin miehet. Olemmeko kotikeittiöissä niille valmiita, vai tuleeko niistä lähinnä elintarviketeollisuuden raaka aineita. eissä » kas. Väistämättä muutokset muovaavat ruokajärjestelmää. Sosiaalipsykologi Hanna Konttisen mukaan kasvisten syömistä pidetään naisille hyväksyttävämpänä. KU VA : AN TT I PI TK ÄJ ÄR VI kehittyvaelintarvike.fi ETSry ETS_ry Elintarviketieteiden Seura ry TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Laura Hyvärinen • Toimituspäällikkö Elina Teerijoki Toimittajat Terhi Friman, Viivi Wanhalinna • Myynti ja kaupallinen yhteistyö Media Bookers, Hannu Pyykkö Taitto Jaakko Kahala • Paino PunaMusta • Kansikuva Suvi-Tuuli Kankaanpää • 34. Proteiinirouheet tuovat ruokiin proteiinin, kuidun ja mehukkaan rakenteen. Laura Hyvärinen päätoimittaja, ETM P.s
Vaikka omavaraisuutemme on melko hyvällä tolalla, ruokajärjestelmässämme on sisäänrakennettuja riskejä. Arvot vaikuttavat miesten ja naisten ruokavalioon Miesten ja naisten ruokavaliota selittävät ruokiin liitetyt erilaiset arvot ja merkitykset. Uhanalainen ruokaturva 16. 32 Katsaus kontaktimateriaalilainsäädäntöön Kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen elintarvikkeiden pakkaamisessa tulee uusia sääntöjä. ” Eläinperäisistä kasviperäisiin Tuotekehittäjä Urho Paakkari tietää, millä keinoin kehittää kasviproteiinituotteiden ominaisuuksia. 4 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 Tässä lehdessä 2/2023 ”Sään ääri-ilmiöt esiintyvät useammin ja rajumpina kuin ennen. Kuivuuskaudet ovat pahempia ja pitempiä. 24 28 Vanha leipä uudeksi Tuore väitös kertoo, miten uudet prosessointitekniikat helpottavat ylijäämäleivän käyttöä leivonnassa. 10 KU VA : L E I P U R I N OY J Suomen huoltovarmuus kietoutuu yhteen globaalien ilmiöiden kuten ilmaston muutoksen ja koko maailman ruokaturvan kanssa
”Haavoittuvuudet eivät välttämättä ole isoja ongelmia, mutta ne voivat johtaa järjestelmän kriisiytymiseen.”. 13 Katsaus ruuan hintakehitykseen 14 Kohti kestävää eläintuotantoa Teema: Ruokaturva, Huoltovarmuus & Raaka-aineet 20 Valkuaiskasvit ja viljelykierto tukevat ruokajärjestelmää 26 Kuulumisia Euroopan elintarvikemessuilta 27 Elintarvikesivuvirrat kosmetiikan raaka-aineina 34 Talous & Liiketoiminta: Vastuullinen sijoittaminen 37 Ravintoaineet: Fosfori 38 Mikromuovit ovat haitallisia ihmisen suolistosoluille 42 Maailma mausteilla: Globalisaation loppu KU VA : M IK E ER SK IN E/ UN SP LA SH Olemme aina käytettävissä, mihin ikinä matkasi viekin
Aloitamme viikon tiimin palaverilla, jossa käymme läpi tulevia töitä ja pitkän aikavälin projekteja. Soluviljely tuntuu futuristiselta mutta samalla todelliselta ja uskottavalta ratkaisulta elintarvikejärjestelmämme ja ilmastonmuutoksen ongelmiin. Tein mais terintutkintoni Helsingin yliopistossa, pää aineenani oli kas vintuotantotieteet. Maailma ei ollut silloin vielä valmis tähän. Kuulun sukupolveen, joka haluaa muuttaa maailmaa ja tehdä työtä, jolla on isompi merkitys. Asioita on pakko ajatella uudelleen, jotta ruoka riittäisi. Haluan vaikuttaa työl läni sekä omaan että toivon mukaan myös seuraavan suku polven elämään ja valintoihin. Suunnittelen tuotetta, jolle haemme uuselintarvikelupaa. Rakastan oppimista! Täällä saan koko ajan perehtyä uuteen. MERKITYKSELLINEN TYÖ TUO ILON Tuotekehityspäällikkö LETICIA VALENZUELA Mitä syöt yleensä aamupalaksi. Olin ollut Suomessa tuotekehityspäällikkönä Apetitilla. Millaista on tehdä työtä solumaatalouden ja mykoproteiinien maailmassa. Tieto siitä, että pekilo kehitettiin jo 1960luvulla, oli tehnyt minuun valta van vaikutuksen. Mitä kirjaa luet juuri nyt. Uskon, että mykoproteiinista tulee tärkeä osa ihmisten ja eläinten ravintoa. l KU VA : SU VI -T UU LI KA NK AA NP ÄÄ. 6 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 TEKSTI: Terhi Friman Työn ääressä EniferBion tuotekehityspäällikkö Leticia Valenzuela haluaa tehdä vaikuttavaa työtä uusien ruokaratkaisujen parissa. Juuri nyt kerään tietoa, joka voisi vakuuttaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn siitä, että pekilo on turvallinen ihmisravinnoksi ja täyttää vaatimukset. Miten päädyit nykyiseen työhösi. Halusin olla osa EniferBion menestystarinaa. Omeletin. Sen jälkeen olin kaksi vuotta töissä muualla, muun muassa Amfreshilla Britanniassa. Tapaan elin tarviketeollisuuden ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kokeilemaan meidän tähteämme, mykoproteiini pekiloa. Tulevaisuuden lounaslautanen on uskoakseni kasvis painotteinen, paikallisesti tuotettu ja siinä on monenlaisia proteiinin lähteitä. On mahtavaa olla osa asiantuntijatiimiä, jossa jokainen todella osaa oman alansa. Millainen on tavanomainen työviikkosi. Minulla on alempi korkeakoulututkinto elintarviketieteistä ja teknologiasta Hondurasista. Toivon, että astumme eteenpäin ja ymmärrämme sen, että uudenlaisia ruuan valmistusmenetelmiä tarvitaan. On hyvä herätä aamulla läheisteni viesteihin. Prosessoitu ruoka voi olla sekä maukasta että ravinteikasta. Minkä sovelluksen avaat ensimmäiseksi aamulla. Oli ilo palata takaisin Suomeen – turvalliseen ja puhtaaseen maahan. Mikä on parasta työssäsi. Nautin siitä, että voin olla ruoka teknologian kehityksen kärjessä. Suomi on avoin uudelle, mikä innostaa minua. WhatsAppin! Rakastan sitä, että saan Nicaraguasta perheeni kuulumisia. Rakastan lukemista – nyt luen Chip ja Dan Heathin kirjaa Switch. Tämä on ensimmäinen työ paikkani mykoproteiinien parissa. Sen kanssa kupin kahvia ja hedelmiä
– Myös suuret, kriittisen tärkeät elintarvikealan yritykset pitäisi ottaa tähän mukaan, Valmu sanoo. Tuontiproteiinia tarvitaan erityisesti sianja kananrehuun, ja siitä suuri osa on soijaa Etelä-Amerikasta. 8 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki Energiakriisi helpotti, hinta yhä korkea PAHIN ENERGIAKRIISIN uhka on toistaiseksi väistynyt. – Tällä hetkellä tuotantoon kohdistuvat vaikutukset ovat lieviä, mutta epävarmuustekijät voivat eskaloituessaan aiheuttaa vaikeuksia. Hyviä energiauutisia saatiin talven aikana, kun sähköä onnistuttiin säästämään, pakkanen ei kiristynyt pelätyllä tavalla ja Ruotsin ydinvoimaloiden tuotantohaasteet väistyivät, arvioi huoltovarmuusorganisaation elintarvikepoolin valmiuspäällikkö Jyri Valmu Elintarviketeollisuusliitosta. Härkäpavun viljelyn lisääminen tukisi osaltaan Euroopan proteiiniomavaraisuutta ja siirtymää kasvipohjaiseen tuotantoon. Siinä on proteiinia keskimäärin 29 prosenttia. Tuontiraaka-aineiden tai pakkausmateriaalien saatavuudessa ei tällä hetkellä ole haasteita, mutta varaosien toimitusajat ovat edelleen pitkiä. Tutkimustulokset auttavat härkäpavun viljelyä proteiinikasvina. Molempien energiamuotojen futuurihinnat ovat laskeneet syksyn huippulukemista. Tutkimusryhmää johdetaan Helsingin, Aarhusin ja Readingin yliopistoista sekä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Kuluttajat reagoivat herkästi ja nopeastikin erilaisiin signaaleihin, ja tämä voi vaikuttaa yritysten tulorakenteeseen. Sähkö on kaasua hankalampi kokonaisuus, koska sitä käyttävät kaikki yhteiskunnan toimijat. Palkokasveista juuri härkäpapu soveltuu parhaiten viljelyyn Pohjoismaissa ja Baltiassa. Euroopassa viljellään tällä hetkellä vähemmän palkokasveja kuin kulutetaan. – Paranneltu härkäpapu edistää kestäviä ruokajärjestelmiä. Talouden yleinen epävarmuus haittaa yritysten tulevaisuuden suunnittelua kuten investointien toteuttamista. kaasun toimintavarmuusasetus, jossa elintarviketeollisuuden pk-yritykset on määritelty kriittisiksi, Valmu kertoo. Ensi talvi lämmitystarpeineen tuo taas haasteita, mutta Valmun mukaan yritykset kehittävät varautumiskykyään jatkuvasti. Tässä härkäpavusta voi olla paljon apua, sanoo Alan Schulman, joka on Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkimusjohtaja ja tutkimusprofessori Lukessa. Tämän lisäksi päivitettiin KU VA : RA SB AK /W IK IM ED IA CO M M ON S Härkäpavun koko genomi on kartoitettu KANSAINVÄLINEN tutkijaryhmä on ensimmäisen kerran kartoittanut härkäpavun koko geeniperimän. Kaasun saatavuus kyettiin turvaamaan mittavilla järjestelyillä, kuten Inkoon LNGkaasualuksella ja Haminan LNG-terminaalin käyttöönotolla. Kasvavaan proteiinien kysyntään vastaaminen niin, että samalla varjellaan luonnon monimuotoisuutta ja vähennetään maatalouden kasvihuonepäästöjä, edellyttää eläinperäisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämistä ja kasvipohjaisten elintarvikkeiden osuuden kasvattamista. – Valtioneuvoston joulukuussa antama asetus kriittisistä sähkönkäyttöpaikoista ei ikävä kyllä tulevaisuudessakaan takaa elintarviketeollisuuslaitoksille sähkön saantia, jos jakelua joudutaan rajoittamaan, Valmu kertoo. Varpaillaan ollaan, Valmu määrittelee.. Esimerkiksi vihreän siirtymän toimia on yrityksissä tehty paljon. Nyt tehdyssä kartoituksessa onnistuttiin tunnistamaan muiden muassa siemenen kokoon vaikuttava geeni, mikä lisää härkäpavun viljelypotentiaalia huomattavasti. Tuotantopanosten hinnat ovat edelleen korkealla, Valmun mukaan jopa ensi vuoteen saakka. Olkiluoto kolmosen tuotannon käynnistyttyä on sähkön saanti melko hyvin turvattu. Härkäpavun genomi on huomattavan laaja, riisiin verrattuna peräti 30-kertainen
Yhden kasvukauden jälkeen sen keskimääräinen pituus voi vaihdella noin 4–8 cm:n välillä. Wallenius sanoo, että uusi merkki on tarpeen nimenomaan vakuuttavan kuluttajaviestinnän tueksi ja mahdollistamaan vastuulliset kuluttajavalinnat. Maidontuotannon metaani päästöt muodostavat Suomessa noin 50 prosenttia maidon hiilijalanjäljestä. Tavoitteena on kehittää teknologinen ratkaisu, joka kerää ja hajottaa navettailman metaanin. Finwelfaren operatiivinen johtaja Essi Wallenius kertoo, että neuvotteluita muiden toimijoiden kanssa käydään jo; tavoitteena on laajentaa merkin käyttöä seuraavaksi lihakarjaan ja tämän vuoden joulumarkkinoille myös sianlihaan. NIMELLE Simojärven muikku haetaan EU:n nimisuojaa. Merkin taustalla on Finwelfare Oy. Wallenius on tehnyt Welfare Quality -auditointeja Suomessa jo vuodesta 2016, ja hänen mukaansa suomalaiset pihattotilat pääsääntöisesti pääsevät niissä edistyneelle eli toiseksi korkeimmalle tasolle. Sairaalapotilaiden mahdollinen vajaaravitsemus lisää komplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista. Ylimpään eli erinomaiseen yltää noin kaksi prosenttia kaikista tiloista. EU-rahoitteisessa hankkeessa on mukana yliopistoja muun muassa Belgiasta, Englannista, Saksasta ja Hollannista. Wallenius sanoo, että ELVIn ehtoihin yltää nyt 17–20 prosenttia maitotiloista. Kasvuympäristön takia kalan mäti on oranssin punertavaa, mikä erottaa sen muista muikuista, joiden mäti on tyypillisesti kellertävää. Kylmäplasmaa muodostuu, kun kaasun sisältämät elektronit lämpenevät riittävän kuumaksi. EU:n 1,8 miljoonan nautakarjatilan 77 miljoonaa nautaa tuottavat 158 megatonnia metaania vuodessa. – Kylmäplasmalla hajotetaan metaania siten, että navettailman kaasumolekyylejä viritetään sähkön avulla reagoimaan metaanin kanssa navetan ulkopuolelle sijoitettavassa yksikössä, kertoo Senior Advisor Pekka Simell VTT:ltä. Simojärven muikku on pieni kokoinen ja kirkkaan hopeinen, mikä johtuu karusta erämaajärvestä. ELVI-auditoituja tiloja on nyt kolmisenkymmentä. Uudistetussa suosituksessa on muun muassa vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruuan ravitsemuslaadusta. Ruokajärjestelmän murros 9 Uusi ELVI-merkki kertoo eläinten hyvinvoinnista MAALISKUUSSA lanseerattu ELVImerkki viestii tuotantoeläimen todennetusta hyvinvoinnista. Metaanin ilmastoa lämmittävä vaikutus on 28 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi. Suojattua maantieteellistä merkintää hakee Ranuan Kalajaloste Oy. KU VA : PE TR I M AN NI NE N/ RA NU AN KA LA JA LO ST E VALIO JA VTT selvittävät kansainvälisessä tutkimusprojektissa, miten navettailman metaanin voisi kerätä ja hajottaa plasmateknologian avulla hiilidioksidiksi. Finwelfare Oy:llä on hallituksen jäsenen kautta suora linkki kansainväliseen Welfare Quality -komiteaan. Yrityksistä mukana ovat Arla, Maitomaa ja Lidl. Tällä hetkellä tämä toteutuu liian harvoin, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Kala painaa noin 3–5 grammaa. Tilojen auditoinnit pohjaavat Welfare Quality -standardiin, joka on EU:n alueella laajasti käytössä oleva tieteeseen pohjautuva eläinten hyvinvoinnin mittausmenetelmä. Vajaaravitsemusta esiintyy erityisesti pitkäaikaissairailla, leikkauksiin valmistautuvilla, syöpäpotilailla sekä vakavista infektioista ja traumoista toipuvilla. ELVI-merkin saadakseen tilan on saatava auditoinnissa korkein tai toiseksi korkein arvosana. Lisäksi perusruokavalikoimaan on lisätty kasvisruokavaliot. Simojärven muikku halutaan nimisuojata. VTT:n luotsaama CANMILK-tutkimushanke on alkuvuonna käynnistänyt navettailman kaasuseoksen mittaamisen ja tunnistamisen maitotilalla. – Potilaan ravitsemustila ja vajaaravitsemusriski tulisi arvioida aina hoitoon tullessa. ELVI-merkki on aluksi käytössä maitotuotteissa ja maitorotuisen karjan jauhelihassa. Kirjainlyhenne on muodostettu sanoista ’eläinten hyvinvointia’. Muikun erikoisuutena on sen pieni koko, jonka vuoksi talvella nuotattu kala voidaan syödä perkaamatta. Simojärven muikku -nimitystä käytetään Ranuan Simojärvestä pyydetystä muikusta. Näin voisi leikata navetasta ilmakehään päätyvän metaanin määrää jopa 90 prosenttia, mikä vähentäisi maidontuotannon ilmastovaikutuksia arviolta 30–40 prosenttia, kertoo Valion ilmasto-ohjelmasta vastaava johtaja Juha Nousiainen. Riippumattoman tahon myöntämä merkki koetaan kuluttajatutkimusten mukaan vaikuttavammaksi kuin yrityksen oma viestintä. Muikulle tyypillinen pieni koko johtuu osittain siitä, että talvet ovat pitkiä ja avovesi kausi on lyhyt, jolloin planktonravintoa on niukasti. Navettailman metaani hiilidioksidiksi kylmäplasmateknologian avulla Ravitsemushoidon suositus uudistettiin VALTION ravitsemusneuvottelukunta ja THL ovat julkaisseet uudistetun ravitsemushoitosuosituksen, jonka yhtenä tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. – Eläinten hyvinvoinnista kertovaa merkkiä ei aiemmin ole ollut Suomessa käytössä. Monien tilojen täytyy siis satsata merkin ehtojen täyttämiseen
Vii meisimmän FinRavintotutkimuksen mukaan naisista 26 ja miehistä 79 pro senttia käyttää punaista ja prosessoitua lihaa yli suositusten. Lihaan ja kasviksiin liittyvien sosiaalisten ja kulttuuristen merkitysten on esitetty osittain selittävän sukupuolten välisiä eroja ruokatottumuksissa. 10 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 T erveellisemmän ja ympäristön kannalta kestävämmän ruoka järjestelmän saavuttaminen vaa tii siirtymistä nykyistä kasvi painotteisempiin ruokavalioihin. Kasviperäisten tuotteiden valikoima on lisääntynyt vii me vuosina ja niistä on tullut tunnetum pia eri kuluttajaryhmien keskuudessa. Kasvi pohjaiset lihan ja maidon tapaan käytet tävät tuotteet voivat toimia kuluttajien apuna tässä siirtymässä. KU VA : DR AG NE M AR IU S / UN SP LA SH. Kasvipohjaisten lihan tapaan käytettävien tuotteiden suhteen sukupuolten väliset erot olivat päin vastaisia. Leg4Lifehankkeessa toteutetussa tuhannen vastaajan kuluttajakyselyssä havaittiin sukupuolieroja myös muutos aikeiden suhteen: 22 prosenttia miehis tä ja 31 prosenttia naisista uskoi punai sen lihan käyttönsä vähenevän lähitule vaisuudessa. Naiset syövät kas viksia, hedelmiä ja marjoja keskimäärin enemmän kuin miehet. Miehet pitivät palkokasvielintarvikkeiden lihankaltaisuutta tärkeänä hieman useammin kuin naiset. Lihalla on edelleen keskeinen rooli länsimaisessa ruokakult tuurissa ja ruokailutottumuksissa, joten lihapitoiset ruoat ovat tuttu valinta ate rioilla. Tuotteiden käyttö on kuitenkin arkipäi vää vain pienelle osalle suomalaisista. Eläimen liha symboloi miehisinä pidettyjä ominaisuuksia, kuten voimaa, vahvuutta ja valtaa. Lihaan ja kasvissyöntiin liittyvät kult tuuriset ja sosiaaliset merkitykset voivat toimia esteinä erityisesti miesten ruoka valioiden muutoksessa lihapainotteisesta kestävämpään suuntaan. Miehistä viisi prosenttia ja naisista alle prosentti uskoi lihan syön tinsä lisääntyvän. Viimeaikaiset tutkimushavainnot viittaavat kuitenkin siihen, että tämä saattaa olla vähitellen muuttumassa ja lihansyönti nähdään Ajankohtaista TEKSTI: sosiaalipsykologian vanhempi yliopistonlehtori Hanna Konttinen, Helsingin yliopisto Kasvipainotteisempiin ruokavalioihin siirtyminen vaatii kuluttajien arvojen ja ruuan merkitysten huomioimista Sukupuolten välillä on selkeitä eroja punaisen lihan ja kasvisten kulutuksessa. Naisiin verrattuna miehet suhtautuvat lihaan myönteisem min ja pitävät sitä maukkaampana. Kas vissyönnin on havaittu olevan sosiaali sesti hyväksyttävämpää naisille. Suomalaisissa tutkimuksissa on myös havaittu ruuan tuttuuden olevan tär keämpää miehille. Tutkimukset osoittavat, että suku puolten välillä on selkeitä eroja punai sen lihan ja kasvisten kulutuksessa. NAISTEN JA MIESTEN VÄLISTEN EROJEN SYY Lihaan ja kasviksiin liittyvien sosiaalis ten ja kulttuuristen merkitysten on esi tetty osaltaan selittävän sukupuolten vä lisiä eroja ruokatottumuksissa: länsi maissa punainen liha ja sen syöminen yhdistyvät maskuliinisuuteen, kasvikset ja hedelmät feminiinisyyteen. Vastaavasti punaisen lihan kulutus vaih telee väestöryhmittäin. Kiin nostava tulos kuluttajakyselyssä oli se, että miehet pitivät palkokasvielintarvik keiden lihankaltaisuutta tärkeänä hie man useammin kuin naiset
Int J Behav Nutr Phys Act, 18, 71. 2018. Maitotuotteita päivittäin käyttävät arvostivat enemmän hyväntahtoisuutta (auttavaisuus, rehellisyys, anteeksi anta vuus, vastuullisuus, luotettavuus) ja vähemmän virikkeellisyyttä (vaihteleva ja jännittävä elämä, uskaliaisuus) kuin eipäivittäiskuluttajat. Lisäksi turvallisuuden tärkeys korostui lihansyöjillä. The psychology of vegetarianism: Recent advances and future directions. Tilojen välinen yhteistyö on tärkeää. Riski ruoka turvasta on suuri. E lintarviketeollisuus voi kirit tää kestävyysmurrosta mer kittävästi. Suomessa on valt tina vesi mutta haasteena lyhyt ja riskialtis kasvukausi. Luonnon kanssa sopusoinnussa tuotettu ruoka on peräisin maasta, jonka kasvukuntoa on vaalittu yhteis työssä maaperän eliöstön kanssa. Elintarvike on kompleksinen koko naisuus, laatumerkkien pelisääntöjen ja datan avoimuuden on oltava sel keitä. Appetite, 131, 125-138. Muu tos tehdään markkinoilla, jossa ruuan kysyntää ohjataan tukemaan luonnon kantokykyä, omavaraisuutta, oikeu denmukaista työtä ja toimeentuloa. Universalismia, eli kaikkien ihmisten ja luonnon ymmärtämistä, kunnioitusta ja suojelemista sekä suvait sevaisuutta arvostavat vastaajat käyttivät harvemmin lihaa ja useammin kasvipoh jaisia tuotteita. Food Quality and Preference, 106, 104804. Perinteitä, turvallisuutta ja mielihyvää korostavia arvoja kannattaisi huomioida viestiessä kasviperäisistä elintarvikkeista lihansyöjille. Omavaraisuus, ekosysteemipalvelut kuten hiilen sidonta ja pölyttäjien edistäminen ovat niin ikään tärkeissä rooleissa. KESTÄVYYSMURROKSESSA pääsem me yhä pidemmälle, kun käytämme resursseja tehokkaasti. Luontovaikutuksia todentavilla laatumerkeillä vahvistamme kestävää elintarvike tuotantoa, että se vastaisi ajan krii seihin ja tulevaisuuden uhkiin. How do values relate to the consumption of meat and dairy products and their plant-based alternatives. Tarkastelimme Leg4Lifehankkeen ku luttajakyselyssä, miten arvot ovat yhtey dessä punaisen lihan, maidon ja kasvi pohjaisten korvaavien tuotteiden valin taan. 2023. doi.org/10.1016/j.foodqual.2022.104804 Rosenfeld DL. Kiertotalous edistää materiaalien hyödyntämistä, jossa elintarvike teollisuudella on merkittävä rooli sivujakeiden hyödyntäjänä. Uu distavassa viljelyssä maa ei väsy vaan Puheenvuoro LAATUMERKIT VOIVAT KIRITTÄÄ KESTÄVYYSMURROSTA TEKSTI: johtava asiantuntija Liisa Pietola, Sitra KESTÄVYYSMURROS VAATII REILUUTTA JA AVOIMUUTTA. Tuotantopanokset ovat pitkälti tuonnin varassa, luonto ja tuottajat eivät pysty enää antamaan parastaan, eivätkä kuluttajat tiedä mitä syövät. Agroekologinen kierto talous on kestävyysratkaisu, jota tuli si vahvistaa uskottavin ja todennetta vin elintarvikkeiden laatumerkein. Täsmäviljelyllä tuotamme enem män vähemmillä panoksilla ja pääs töillä. Paikkatiedolla voimme parantaa tuottavuutta ja kerätä tietoa ruuan matkasta pellolta teollisuuteen ja kauppaan. doi.org/10.1016/j.appet.2018.09.011 leg4life.fi KU VA : TO BI AS DE AN /S IT RA. ILMASTOJA MAAPERÄOLOT vaih televat eri alueilla kuten myös edel lytykset tuottaa ruokaa luonnon kan tokyvyn rajoissa. doi.org/10.1186/s12966-021-01139-2 Lehto E ym. Jotta elintarvikkeen kestävyyden arvonlisä saadaan markkinoilta, tar vitsemme tietoa siitä mistä ruoka tuli, miten se tuotettiin ja mitä se sisältää. ARVOJEN YHTEYS KULUTUKSEEN Kuluttajien erilaiset elämänarvot kytkey tyvät laajemminkin ruokatottumuksiin. Ruokamurros on alkutuotannon, jalostavan teollisuuden, kaupan ja kuluttajan yhteinen asia. Maanviljelyskemian ja -fysiikan dosentti Liisa Pietola on maaperätutkija ja kestävyysratkaisuiden asiantuntija, joka rakentaa yhteistä ymmärrystä. Luonto ja tuottaja jaksavat jälleen. Agroeko loginen kiertotalous vie meidät pellolle ja paikallisiin ravinne ja energia kiertoihin, jotka mahdollis tavat omavaraisen ruuantuotannon. Tärkeää on ruokailijoiden osallistaminen uusien kasviproteiinia sisältävien ruokalajien kehittämisessä, vaihtoehtojen tarjoami nen sekä vasta reaktioiden käsittely ja ratkaisujen kehittäminen yhdessä. Perinteiden ja mielihyvän tärkeys elä mää ohjaavina periaatteina yhdistyivät runsaampaan lihan ja vähäisempään kasvipohjaisten tuotteiden kulutukseen. Täsmäviljely on parhaimmil laan resurssien tarkkaa kohdentamis ta sinne, missä niille on odotettavissa paras vaste. Kun ekosysteemipalveluiden arvo tuloutetaan tekijälle, teemme reilua siirtymää ja turvaamme kestävän ruuan tuotannon kannattavuuden. viljelykierroin välillä lepää ja uudistuu tuottavaksi. Monipuolinen viljelykierto vähentää riskejä. Ruokajärjestelmän murros 11 vähemmän osoituksena maskuliinisuu desta kuin aiemmin. 2021. Joukkoruokailu kouluissa ja työpaikoilla voi onnistuessaan luoda uu sia tottumuksia ja mieltymyksiä kasvi proteiinien hyödyntämisessä. l LISÄTIETOJA: Konttinen H ym. Sociodemographic differences in motives for food selection: results from the LoCard cross-sectional survey
Auringon kukkaa kylvettiin 29 prosenttia vähemmän ja korjattiin 35 pro senttia vähemmän, sillä aurin gonkukan viljelyalueesta suuri tuuriin, joka toimii pääosin merikuljetuksina Mustan meren kautta. Rautateitse vietiin enim mäkseen maissia, ja rautatie kuljetusten tonnimäärä jäi alle kolmasosaan laivakuljetuksis ta. Sen sijaan sodan vaikutukset maatalousvientiin ovat olleet vähäisempiä. Ukrainan hedelmällisimmät mustamulta alueet ovat sotatoimialueita tai Venäjän miehittämiä. Joulukuussa 2022 maas sa korjattiin noin 48 miljoonaa tonnia viljaa (vehnää ja maissia). Ukrainan maatalousminis teriön julkaisemien tietojen mukaan maasta vietiin meri teitse eniten maissia, vehnää ja auringonkukkaöljyä. Kaikkiaan 55 prosenttia näistä tuotteista oli päätymässä kehittyviin maihin. Syynä ovat pommitukset sekä maahan joutuneet raskasmetal lit ja muut myrkylliset aineet. Maissia kylvettiin 16 pro senttia vähemmän ja korjattiin 27 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. VÄHEMMÄN VILJELYALAA Hyökkäys pienensi Ukrainan viljeltyä pintaalaa noin 25 pro senttia. Maaliskuun tilanteen perus teella maissin vienti ylitti ennus teet (21 vs 18 Mt), kun taas vehnän viennissä jäätiin arvioista (11 vs 13 Mt). Tämä tarkoittaa, että vehnän viljelyala pieneni 36 prosenttia ja tuotanto laski 38 prosenttia. Toi saalta soijan ja rapsin viljely alueiden menetykset kompen soitiin täysin. Myös Suomi tukee tätä aloi tetta rahoittamalla Maailman ruokaohjelmaa (WFP) viidellä Ukrainan maatalous supistui odotettua vähemmän osa on sotatoimialuetta. Meri teitse vietiin maissia, vehnää ja auringonkukkaöljyä noin 25 miljoonaa tonnia, mikä vastasi puolta kaikesta Ukrainan maa taloustuotteiden viennistä. Sodan maataloudelle aiheut tama haitta ei rajoitu sadonkor juuseen. Sadon menetykset KeskiUkrai nassa ja sadonkorjuun puuttu minen etulinjan alueilla kom pensoituivat vain osittain Länsi Ukrainan tuotannolla. YK:n valvoma sopimus varmistaa näiden maailman ruokaturvan kan nalta tärkeiden tuotteiden viennin. Esi merkiksi Harkovan alueella ke vätkylvöt vähenivät 55 prosent tia ja talvikylvöt 70 prosenttia 1 . Tilannetta hel pottamaan Ukraina ja Venäjä solmivat heinäkuussa 2022 Black Sea Grain Initiativena tunnetun sopimuksen viljan, maataloustuotteiden ja lan noitteiden kuljetuksista Mus tallamerellä. LÄ HD E: AG RI BU SI NE SS UK RA IN E. Ukrainalaiset tutkijat ovat arvioineet, että sota on tu honnut ainakin 10,5 miljoo naa hehtaaria maatalousmaata. l Viite: 1 agribusinessinukraine.com/theinfographics-report-ukrainianagribusiness-2022-eng/ V enäjän hyökkäys Ukrai naan vaikutti maan maataloustuotantoon monin tavoin: kustan nukset nousivat, työvoimasta tuli pulaa, ja sekä maatalous infrastruktuuri että sähköntuo tanto ovat kärsineet. Ajankohtaista TEKSTI: tutkijatohtori Gabriele Beltrame, Turun yliopisto, & väitöskirjatutkija Francesco Durante, Helsingin yliopisto Käännös: Elina Teerijoki Sadonkorjuun tulokset sotatoimialueilla. Tämä ilmiö havaittiin Harko van seudulla, joka vapautettiin toukokuussa 2022, mutta Eu roopan turvallisuus ja yhteis työelin OCSE raportoi siitä jo vuonna 2017 Donbassin alueella vuonna 2014 käytyjen taiste lui den seurauksena. 12 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 miljoonalla eurolla. Sekä kylvö että sadonkorjuu ovat vähentyneet merkittävästi, ja viljelymaata on muuttunut käyttökelvottomaksi. Suomi os taa ja kuljettaa ukrainalaista viljaa ruokakriisistä kärsiville alueille kuten Somaliaan ja muihin Afrikan sarven maihin. Kohde maista tärkeimpiä olivat Kiina, Espanja, Turkki, Italia, Alanko maat ja Egypti. Lisäksi Itä Ukrainan miinojen raivaamisen odotetaan kestävän yli kymme nen vuotta. LOGISTIIKAN HAASTEITA Sota vaikutti vahvasti Ukrainan viennin logistiseen infrastruk Ukrainan sodan vaikutukset viljelyyn alkavat näkyä. Vaikutus oli suurempi talvikasveihin kuten vehnään kuin kevätkasveihin kuten auringonkukkaan. Varjostetuilla alueilla ei ole korjattu satoa mainituista tuotteista. Rautatiekuljetusten määrä on vähentynyt, koska Ukrainan sähköverkko on kärsinyt pom mituksista. Raportti Ukrainan vuoden 2022 sadosta kertoo, että sekä kylvö että sadonkorjuu vaikeu tuivat sotatoimialueilla, ja mie hitetyillä alueilla niitä ei päästy tekemään lainkaan
Vuoden 2022 aikana ruuan hinta nousi keskimäärin 10,5 pro senttia, sillä hinnan nousu alkoi kiihtyä vasta loppuvuonna. KUSTANNUKSET SIIRTYVÄT VIIVEELLÄ Kustannusten nousu ja lasku siirtyvät ruokaketjussa eteenpäin viiveellä. Suomessa myös korjattiin hyvin heikko sato vuon na 2021. Elintarviketeollisuudelta tämä on vaa tinut ketteryyttä reagoida muutoksiin. Tuotantopanos ten hinnat ovat sodasta huolimattakin jo kääntyneet laskuun, mutta se ei vielä heijastu pitemmälle ketjussa. Tuoteryhmittäin katsoen eniten ovat nousseet viljan, lihan ja kalan hinnat. Tuoteryhmien sisällä esimerkiksi vilja tuotteet ja leipä ryhmässä jauhot ovat olleet jopa 50 prosentin nousu vauhdissa, kun taas leivän hinta ei ole noussut vastaavasti. USA:ssa hinnat nousivat koronaaikaan enemmän kuin EU:ssa, mutta vähemmän Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Hintoja pitävät korkeal la ruokaketjun kohonneet kustannukset; vaikka kustannusten hinnat vähitellen laskevat, vaikutus siirtyy kuluttajahin toihin viiveellä. Etenkin kalaa, lihaa ja vihan neksia ostettiin vähemmän. Muissa EUmaissa ruuan hinta on noussut voi makkaammin kuin Suomessa; helmi kuussa ruuan hinta nousi EU:ssa keski määrin peräti 19,1 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Ruuan hinnan nousu ohitti yleisen inflaatiotason jo keväällä 2022, ja se on ollut yksi keskeisistä inflaation ajureista viime kuukausina Suomessa. MILTÄ LOPPUVUOSI NÄYTTÄÄ. Tuotantopanosten hintojen nousu loi painetta maatalouden tuottajahintojen ja edelleen kuluttajahintojen nousulle. Nousua on kuitenkin nähty kai kissa tuoteryhmissä jo syksystä 2021 alkaen. Muun muussa typpilannoittei den valmistuksessa tarvittavan maa kaasun hinta lähti nousuun. Ruuan hinta nousi vuoden 2022 helmi kuusta tämän vuoden helmikuuhun 16,3 prosenttiyksikköä. Tätä selittää se, että leivän hintaan vaikuttavat useammat eri tekijät kuin jauhojen. Eräs iso kysymys on, mi ten pysyviä ovat kuluttajakäyttäytymisen muutokset. ForsmanHugg puhui ruuan hintakehityksestä Elintarvike tieteiden Seuran talous ja markkinoin tijaoston vuosikokouksen yhteydessä maaliskuun lopussa. Ruokaketjussa hintoihin vaikuttavat li säksi korkojen nousu ja palkankorotus paineet. Arvaamattomia tekijöitä ovat myös maailmanmarkkinahintojen muu tokset ja tulevan satokauden onnistumi nen meillä ja muualla. Se myös lisää painetta hintakilpailuun. l Ruuan nouseva hinta pitää myös kokonaisinflaatiota korkealla. Ruokajärjestelmän murros 13 R uuan hinta on puhuttanut yhteis kunnassa viime aikoina, eikä ihme: nykyisen kaltaista elin tarvikkeiden hinnan nousua ei ole nähty vuosikymmeniin, kertoo elin tarvikeekonomisti, tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg Pellervon talous tutkimus PTT:stä. Tämän taustatekijöitä olivat koronan jälkeen nousuun lähtenyt kysyntä, johon tuotannossa ei pystytty kaikin osin vas taamaan. Ajankohtaista TEKSTI: Elina Teerijoki Ruuan hinnan nousu jatkuu, mutta vauhti hidastuu. Kaupan tilastoista näkee selvästi, että elintarvikkeiden myynti laski viime vuo den aikana. Hintojen nousutahti kuitenkin hidas tuu tänä vuonna. Ruuan hinnan nousu jatkuu tänäkin vuonna, vaikka välillä hinnat ovat heilahtaneet alaskin päin eikä nousu tule olemaan aivan yhtä kova. Heikon sadon ja koronan aloittama hinta piikki olisi saattanut tasoittua, jollei Venäjä olisi aloittanut hyökkäys sotaansa Ukrainassa. Kotitaloudet ovat reagoineet sopeutta malla kulutuksensa määrää ja rakennet ta: ostetaan vähemmän ja edullisempaa. Hintojen jäädyttämistä ja alennuksia on nähty meilläkin. Vihannesten hinnat nousivat voimak kaasti talvella energian korkean hinnan vuoksi. EUalueella hintojen nousu alkoi hieman aiemmin kuin Suomessa, jossa ruuan hinta ei koronaaikana juuri vielä noussut; tilannetta meillä ilmeisesti tasasi ruokaketjun toimintavarmuus. Kaikki hintoihin vaikuttavat tekijät yhdessä viittaavat siihen, ettei hintojen laskua ole loppuvuonna tiedossa. Maa talouden tuotantopanosten, etenkin lan noitteiden, energian ja rehujen hinnat alkoivat nousta jo syksyllä 2021
Kestävyyden näkökulmasta ongelman ytimessä on, että eläintuotanto ei enää perustu alueellisen ympäristön kapasi teettiin ylläpitää eläin ja tuo tantomääriä. MONIMUTKAISTEN JÄRJESTELMIEN MUUTOS Vaikka kotieläintuotannon ongelmat on tunnistettu jo pitkään, järjestelmää ei ole saatu siirrettyä kestävälle polulle. SustAnimalFood tutki mushankkeessa mallinnetaan kestäviä eläintuotannon tapoja ja ekokulttuurisesti kestäviä ruokavaliosuosituksia. Limiting livestock production to pasture and by-products in a search for sustainable diets, Food Policy, 58, 1-13. Aiemmissa tutkimuksis sa kestävyysmurroksen syväksi vipu pisteeksi on paikannettu esimerkiksi ihmisen ja luonnon välisen yhteyden katkeaminen. Ambio 2017, 46: 30–39. Syviä vipupisteitä on vaikeampi muuttaa, mutta ilman niihin pu reutumista kotieläintuotannon kestävyysmurros jää saavutta matta. Suomen ympäristökeskus. Siitä on siirrytty vuosikymmenten Ajankohtaista TEKSTI: erikoistutkija Annika Lonkila, apulaistutkija Linda Holvas ja tutkimusprofessori Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus • yliopistolehtori Irina Herzon, Helsingin yliopisto Vipupisteitä kestävämpään eläintuotantoon Kasvien viljelyä ei enää tueta eläinten lannalla, vaan keinolannoitteilla. Vipupisteet jaotellaan pinnallisiin ja syviin. Myös omavarai suustavoite on taas noussut tärkeäm mäksi, kun geopoliit tiset kriisit ja muuttuva ilmasto ovat ohjanneet huomiota huol tovarmuuden ja kotieläintuo tannon muutosjoustavuuden parantamiseen. 2017. 1950-LUVULTA TÄHÄN PÄIVÄÄN Hankkeessa on perehdytty maa talouspolitiikan ja ravitsemus politiikan historiaan, jotta ym märretään suomalaisia koti eläintuotantoa ohjaavia sääntö jä ja tavoitteita. Nykyisin tärkeitä tavoitteita ovat maataloustuotteiden hin tojen määräytyminen vapailla markkinoilla, tilojen erikoistu minen, tilakoon kasvu, kestä vä tehostaminen ja resurssien optimointi. Esimerkki pinnallisesta vipu pisteestä on yksittäisen maata louspolitiikan tukimuodon kri teerit ja määrä. Suomalaisen maatalous politiikan keskeisiä tavoittei ta ovat olleet omavaraisuuden takaaminen, maaseudun asut taminen ja pienviljelijöiden tukemi nen. The Lancet (393, 10173), 791–846. Röös E ym 2016. Eläimillä voi jatkossakin olla tärkeä paikka suomalaisessa ruokajärjestelmässä, mutta tämä vaatii merkittäviä muutoksia nykyisiin tuotantotapoihin ja kulutukseen. Leverage points for sustainability transformation. Swinburn BA ym. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa selvitetään poikki tieteellisellä yhteistyöllä, miten nykyisen järjestelmän ominais piirteitä tulisi muuttaa siirryt täessä kestävämpään kotieläin tuotantoon sekä vaihtoehtoi sia kestäviä eläintuotannon ja kulutuksen muotoja. Eläimet eivät enää kuluta pelkästään ihmisten ruuaksi sopimattomia raaka aineita ja viljelyyn sopimatto mia alueita, vaan niiden ruuaksi kasvatetaan viljoja ja proteiini kasveja pelloilla, jossa voisi kasvattaa ihmisille kelpaavaa ruokaa, usein jopa maapallon toisella puolella. Hankkeen johtajana toimii Irina Herzon. Suomalaisen ravitsemus politiikan tavoitteena taas on ollut hyvän ravitsemuksen takaami nen kansalaisille kotimaisilla tuotteilla. 14 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 K otieläintuotantomme on monin tavoin kestä mätöntä. l LISÄTIETOA: Abson DJ ym. Kotieläintuotannon kestävä paikka (SustAnimalFood) -hanketta rahoittaa Suomen Akatemia. Nämä tavoit teet voivat edistää ulkoisista tuotantopanoksista riippuvai sesta kotieläintuotannosta luopumista. Aineisto ulottuu 1950luvusta nykyaikaan. The Global Syndemic of Obesity, Undernutrition, and Climate Change: The Lancet Commission Report. Monet kestä vyyden edistämiseksi esitetyt ratkaisut kohdistuvat juuri pin nallisiin vipupisteisiin, mutta johtavat harvoin järjestelmä tason murrokseen. Haasteet ovat moninaisia: tuotannon ilmastovaikutukset, luonnon monimuotoisuuden vähene minen, eläinten hyvinvointi ja terveys, eläintautien leviämi nen, vesistöjen saastuminen, huoltovarmuus, maatilojen kannattavuuskriisi ja viljelijöi den jaksaminen. Hankeen tarkoitus on tuottaa politiikka suosituksia kestävämmän eläin tuotannon kehittämiseksi. Ulkoisiin tuotantopanoksiin perustuva tuotantologiikka on mahdollistanut eläintuotteiden kulutuksen räjähdysmäisen kasvun, mikä on aiheuttanut ihmisille monia terveysongelmia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38/2022. Kaljonen M, Karttunen K & Kortetmäki T (toim.) 2022. Syviksi vipupisteiksi luetaan järjestelmää ohjaavat säännöt ja tavoitteet. Hankkeessa käytetään vipu pistekäsitettä, joka auttaa ym märtämään, miksi monimutkai sia järjestelmiä on niin vaikeaa muuttaa. Tavoitteet johtivat nopeas ti keskeisten kotieläin tuotteiden ylituotantoon, ja tuotannon tasapainottamisesta tuli olennainen osa maatalous politiikkaa. 14 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 varrella kohti kansanterveyden ja ruokava lion kestävyyden korostamista. 2019. Reilu ruokamurros – polkuja kestävään ja oikeudenmukaiseen ruokajärjestelmään. KU VA PR O LU OM U / O LL I HÄ KÄ M IE S. Niiden päälle raken tuu järjestelmää ohjaava para digma eli sen taustalla vallitseva yleisesti hyväksytty ajattelutapa
Henkilöstövuokrauksen kautta alkanut työsuhde vakinaistetaan usein yrityksen omille kirjoille. Vaikka ne ovat henkilöstövuokrauksen isoja kohdealoja, Go On tarjoaa monipuolisen rekrytointikumppanuuden myös muiden toimialojen tarpeisiin. Palvelua käyttää esimerkiksi Pohjoismaiden suurin ja maailman pohjoisin elintarvikkeiden sopimusvalmistaja Maustaja Oy. Olemme erikoistuneet henkilöstövuokraukseen ja rekrytointeihin, palvelemme yrityksiä kaikissa työsuhteen elinkaareen liittyvissä asioissa. Go Onin asiantuntijarekrytointeihin liittyviin testauksiin luottaa muun muassa salaattitehdas Fresh Servant. Uusi työntekijä on helppo perehdyttää digitaalisessa verkko-oppimisympäristössämme, Go On Akatemiassa. Palvelut yrityksille » www.yritykset.go-on.fi KANSAINVÄLINEN TYÖVOIMA MUUTOSTURVA TUTKIMUS SOVELTUVUUSARVIOINNIT HENKILÖSTÖVUOKRAUS REKRYTOINTI TUTKIMUS OTA YHTEYTTÄ ALUEESI GO ON YKSIKKÖÖN » WWW.GO-ON.FI KUMPPANISISÄLTÖ. Mr. Näin potentiaalinen kesätyöntekijä pääsee heti tutustumaan kohdeyrityksen maailmaan. MAUKASTA YHTEISTYÖTÄ HENKILÖSTÖKUMPPANUUDELLA L uulitko, että henkilöstöfirmat välittävät työntekijöitä vain teollisuuden ja rakentamisen aloille. Henkilöstövuokrauksen lisäksi Go On auttaa yrittäjiä myös asiantuntijarekrytoinnissa ja rekrytointeihin liittyvissä soveltuvuustestauksissa. Tarjoamme laadukkaita henkilöstöpalveluita yrityksenne tarpeisiin. Rekrytoinnit etenevät usein nopeasti, mikä vaatii henkilöstökumppanilta asiakkaan liiketoiminnan ymmärrystä sekä oikea-aikaista reagointia. Soveltuvuusarviointipaketti valikoituu aina haettavan roolin mukaan. Määräaikainen, vakituinen, osa-aikainen, kokoaikainen, keikkatyöntekijä, kausityöntekijä – vuokratyöstä on moneksi! MENESTYSTÄ TIEDOLLA JA OSAAVALLA HENKILÖSTÖLLÄ Henkilöstöpalvelut ketterästi valtakunnallisesti toimivan henkilöstökumppanin avulla. Go On tarjoaa aktiivisen otteen ja erilaisen lähestymiskulman rekrytointiin. Paninin kesätyöhakua varten tehtiin muun muassa video työtehtävistä ja järjestettiin paninin maistatusta. Hyödynnä osaamisemme ja säästä aikaasi omaan liiketoimintaasi. Go Onilta löydät työpaikat eri elämäntilanteisiin eikä hakemuksen jättäminen sido sinua mihinkään. Go On käy hakijat lävitse, suorittaa alkuhaastattelut sekä esittelee yritykselle potentiaaliset työntekijät. Paninin, elintarvikeyhtiö Poutun ja lihajalosteyhtiö Kotivara Oy:n kanssa etsimällä heille uusia työntekijöitä tuotantoon. Teemme ympärivuotista yhteistyötä myös esimerkiksi Mr. Välitämme osaavaa vuokratyövoimaa useille toimialoille sekä autamme henkilöstön rekrytoinnissa, tarvitsit työntekijää sitten viikoksi, kuukaudeksi tai vuodeksi. Elintarvikealan asiakkaitamme löytyy kattavasti eri puolilta Suomea. Tämä on kustannustehokas ja varmasti mieleenpainuva tapa hoitaa rekrytointi. Henkilöstövuokraus on helppo ja riskitön tapa varmistaa työntekijän sopivuus porukkaan ennen työsuhteen sopimista kohdeyrityksen kanssa. Päätökset ja sopimukset tehdään ajoissa, jotta parhaat työntekijät eivät karkaa muualle. OPQ-työpersoonallisuuskysely tehdään kaikkien kanssa, usein mitataan myös motivaatiota ja myyntihenkeä, lisäksi tehdään tarvittaessa kykytestejä
Välimeren alueen lisääntyvä MIKÄ TURVAISI. Se ei tarkoita, etteikö globaalin ruokaturvan vaarantuminen tuntuisi täälläkin. Muuttoliike on yksi ilmastonmuutok sen seuraus. Esimerkiksi keskilämpötilan ja sadannan muutokset ovat uhkia jatkuvuudelle. – Sään ääriilmiöt esiintyvät useam min ja rajumpina kuin ennen. Kuitenkaan tämä itsestään selvyys, jonka varassa pyöri tämme arkeamme ja yhteis kuntaamme, ei pysy yllä ilman että sen edellytyksistä huolehdi taan. Suomessa tuotannon edellytykset toden näköisesti säilyvät pitkään. Uhatuimpia ovat alueet päiväntasaajan lähettyvillä, mutta vaikutukset heijastu vat esimerkiksi Välimeren ympäristöön. Kui vuus on iskenyt myös VäliAmerikan kui vaan käytävään, jossa sijaitsevat muun muassa Nicaragua ja Honduras. Afri kassa uhkana on etenkin kuivuus, Aasias sa tulvat. Kaisa Karttunen muistuttaa, että vakaviakin muutoksia näkyy jo nyt. Toisena tulee se, onko ihmisillä mahdollisuutta hankkia ruokaa eli esi merkiksi riittävää toimeentuloa. RUOKA TURVAN. Kolmas ruokaturvan ulottuvuus on ruuan ravitsemuksellinen laatu ja turval lisuus. Ruokajärjestelmä on osaltaan kiihdyt tämässä muutoksia, jotka vaikuttavat sen omaan toimintaan. Vuon na 2015 solmitun Pariisin sopimuksen tavoite on maksimissaan puolentoista asteen, ei ainakaan yli kahden asteen nousu. Aasiassa Bangladesh, joka on yli sadan miljoonan ihmisen kotimaa, kärsii sekä tulvista että merenpinnan noususta. Hankalinta tulee olemaan alueilla, joilla ruokaturva on jo nyt hatara, kuten Afri kan sarvessa: Somalian ruokatilanne on erittäin vakava, samoin joidenkin Etio pian osien ja Kenian, joka on tähän asti ollut merkittävä maataloustuottaja ja viejä. 16 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 Ruokaturva & Huoltovarmuus Teema Ruokaturvan tueksi tarvitaan sekä ilmastotoimia, teknologiaa että olosuhteiden muuttumiseen valmistautumista. Haasteet näkyvät Euroopan ruokakau poissa ensimmäiseksi kahvin ja kaakaon tyyppisten tuotteiden hinnoissa ja saata vuudessa. Kun elinolosuhteet ja elin keinojen harjoittaminen käyvät vaikeam miksi, se saa ihmiset liikkeelle: Latinalai sesta Amerikasta pyritään PohjoisAme rikkaan ja Afrikasta Eurooppaan. Skenaarioiden luomista haittaa se, ettei vastaavanlaista tilannet ta ole koskaan historian aikana ollut. PÄIVÄNTASAAJAN ALUEET UHATUIMPIA Ilmastonmuutoksen vaikutukset riippu vat paljon siitä, mihin lukemiin lämpö tilan nousu saadaan pysäytetyksi. Näin on ollut jo silloin, kun ruokaturvaasian tuntija, konsultti Kaisa Karttunen aloitti työnsä Yhdistyneiden kansakuntien elin tarvike ja maatalousjärjestö FAO:ssa vuonna 2010. – Puolitoista astetta ei vielä romah duttaisi nykyistä järjestelmää, mutta kahden asteen noususta seuraisi jo suu ria ongelmia. Ensim mäinen on se, onko ruokaa ylipäänsä tarjolla. Neljäntenä tulee jatkuvuus: vaik ka ruokaa on saatavilla jollain alueella onnistuneesti tänään, ei voi olla varma, että tilanne on ensi vuonna tai kymme nen vuoden kuluttua sama. Eurooppalaisesta näkökulmasta Väli meren alueen pidentyvät kuivuuskaudet ovat toistaiseksi näkyvin osa ilmaston muuttumista. Ruokaturvalla on FAO:n määritelmän mukaan neljä eri ulottuvuutta. Globaalin ruokaturvan pahin yksittäi nen uhka on ilmastonmuutos. TEKSTI: Elina Teerijoki R uokaturva on nykysuoma laisille kuin hengitysilmaa. Kuivuus kaudet ovat pahempia ja pitempiä
SUOMI ON RUOKATURVAN YKKÖNEN Suomen ruokaturva on vahva. Ne ovat riski ruokaturvalle ja huono ruo katurva aiheuttaa niitä. Vaikka ruokaturvassa korostuvat alku tuotannon edellytykset, Karttusen mukaan myös elintarviketeollisuudella on tärkeä rooli ruuan turvallisuuden, Ruokaturvan kannalta tarvitsemme kaikkia mahdollisia keinoja. Suomi pystyy ainakin toistaiseksi tuomaan elintarvikkeita ulkomailta, ja viljan ja karjataloustuotteiden omavaraisuus on suuri. KU VA : FA O/ AS IM HA FE EZ kuivuus tulee vaikuttamaan myös vihan nesten saatavuuteen: Espanjan runsas vihannestuotanto on kastelun varassa, ja jos kastelu ei onnistu, vihanneksia ei saada. – Maailmantilanne on epävarma. Ruokaturvaindeksi ei ota kantaa siihen, missä ruoka on tuotettu. Kaisa Karttunen sanoo, että omavarai suuden ylläpito, alkutuotannon toimin taedellytysten ja kannattavuuden var mistaminen, on tärkeä tekijä Suomen ruokaturvan jatkuvuudessa. Karttunen huomauttaa, että myös hintakehityksen RUOKA TURVAN. Ruokaturvan kannalta tarvitsemme kaikkia mahdollisia keinoja.. Esimerkiksi yksi arabikevään taustatekijöistä oli ruuan hinnan nousu, Karttunen sanoo. Indeksissä heikoimpia pisteitä saivat maat, joita sota, vaikeat luonnonolosuh teet tai molemmat kurittavat: kolme vii meistä olivat Jemen, Haiti ja Syyria. Viljelijä kuljettaa hedelmiä Afganistanin tulvissa vuonna 2010. Indeksissä arvioitiin monia ruoka järjestelmän osatekijöitä kuten ruuan hintaa suhteessa ostovoimaan, ruuan saatavilla oloa, laatua, turvallisuutta ja tuotannon kestävyyttä. Heikompia pisteitä tuli esimerkiksi maatalouden ravinnepäästöistä vesistöi hin ja ruuantuotannon määrän suurista vuosittaisista vaihteluista. Suomi sai indeksissä 83,7 pistettä sa dasta. Ruokajärjestelmän murros 17 Tulvat ovat uhka elintarvikkeiden säilyvyydelle. Kun väestö globaalisti kasvaa, ruokaa on tuo tettava enemmän, jotta sitä liikkuu maa ilmanmarkkinoilla. – Konfliktit kytkeytyvät ruokaturvaan. Ruuan turvallisuudesta Suomi sai täydet pisteet, Kaisa Karttunen kertoo. pistemäärä olisi ollut toinen, jos arvioi taisiin vuoden 2022 tilannetta. – Suomen vahvuuksia olivat esimer kiksi ruuan vakaa hintakehitys, pieni määrä köyhyysrajan alle jäävää väestöä, ravitsemusstandardit ja proteiinin laatu. Talousme dia Economist julkaisi viime syksynä vuo den 2021 tilastoihin pohjautuvan ruoka turvaindeksin, jonka mukaan Suomen ruokaturva on maailman parhaalla tasol la arvioiduista 113 valtiosta
Karttusen mu kaan nyt olisi tärkeää myös pitää huomio ruokajärjestelmässä. Suomen maatalouden historia kertoo toinen toistaan seuraavista, välillä vaih tuvista järjestelmistä eli regiimeistä. Tämä takaa vielä paremman A-vitamiinipitoisuuden. Esimerkiksi mikro bisoluviljelyllä tuotettu hyvälaatuinen eläinproteiini kuten valkuainen tai mai toproteiini voi olla merkittävä ravitse mustekijä esimerkiksi kasvisruokavalio ta noudattavalle. Euroopan unionin lainsäädäntö on tois taiseksi suhtautunut nihkeästi geeni teknologioihin, myös geenisaksiin, joilla poistetaan eliön perimästä geenejä lisää mättä mitään uutta. Geeniteknologia on eräs keino sopeut taa tuotantoa erilaisiin olosuhteisiin. MITEN TUKEA GLOBAALIA RUOKATURVAA Kun on ilmeistä, että ilmastonmuutos etenee, ruokaturvassa korostuvat varau tuminen ja sopeutuminen: valmius ottaa vastaan, mitä tuleman pitää. Kultaisen riisin beetakaroteeni auttaa torjumaan A-vitamiinin puutosta. Kultainen riisi pääsi viljelyyn Filippiineillä KULTAINEN RIISI on toistaiseksi kuuluisin esimerkki geeniteknologian käytöstä ruokaturvan edistämiseksi. Nykyi nen globalisaatioon ja suureen keski näisriippuvuuteen perustuva ruokajär jestelmämme ei ole ainoa mahdollinen. Beetakaroteeni muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi, joten beeta karoteenipitoisella riisillä voisi olla suuri merkitys maissa, joissa A-vitamiinin puutos on yleinen vakavien sairauksien syy. Niillä voi kuitenkin jo pian olla täydentävä rooli ruuantuotannossa. – On nähtävissä, että EU:n komissio on lähtenyt lainsäädännön uudistukses sa liikkeelle ja on aktiivisemmin yhtey dessä alan toimijoihin. Kultaisen riisin kehitysprosessissa siirrettiin geeniteknologian avulla riisin perimään beetakaroteenin tuotannossa tarvittavat geenit narsissista ja eräästä maaperän bakteerista. terveellisyyden ja laadun varmistajana, esimerkiksi ruuan säilyvyyden kannalta. – Toivon, että näiden hyvien tuottei den kanssa päästään realistisesti eteen päin. Sen kehittäminen aloitettiin jo vuonna 1992 Zürichin teknilli sessä korkeakoulussa, ja tulokset julkistettiin vuonna 2000. Sirpa Kärenlammen mukaan ruoka turvan kannalta tarvitsemme kaikkia mahdollisia keinoja. Muutoksia ei ole tehty vapaaehtoisesti – poikkeuksena Suomen liittyminen EU:iin, joka on joh tanut nykytilanteeseen. Varsinkin tällaisissa tapauksissa tulisi arvioida lopputuotteen turvallisuutta ei kä tuotantokeinoja, Kärenlampi katsoo. – GMOsäädökset on tehty kymmeniä vuosia sitten, ja monia lajikkeita on käy tetty jo pitkään EU:n ulkopuolella ilman ongelmia. Siksi voisi katsoa, että ne ovat turvallisia, Kärenlampi huomauttaa. KU VA : IS AG AN I SE RR AN O / IN TE RN AT IO NA L RI CE RE SE AR CH IN ST IT UT E. Kultainen riisi kehitettiin ilman kaupallisia intressejä, ja sitä on kehitetty edelleen Kaakkois-Aasian maissa risteyttämällä sitä paikallisiin riisilajikkeisiin. Kärenlammen mukaan tilanne tässä kin on muuttumassa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ruokajärjestelmä ja ruokatur va nousivat Suomessakin uudella taval la julkiseen keskusteluun. Miten muut yhteiskun nan alueet voisivat tukea ruokajärjestel mää. Euroopan ruoka turvallisuusviranomainen EFSA on mu kana selvittämässä, millaisia tuotteita markkinoille on tulossa, Kärenlampi sanoo. 18 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 EU:n lainsäädäntöprosessit ovat pitkiä ja monipolvisia, eikä uudistusten aika taulusta ja sisällöstä voi vielä antaa min käänlaisia arvioita – mutta nyt ei ole nä kyvissä laajamittaista geeniteknologioi den vastustamista ainakaan mikrobien osalta. – Ruokajärjestelmän sisäiset toimet eivät yksin riitä. Ruokavarmahankkeen laajoissa asian tuntijakeskusteluissa ja kyselyissä selvitettiin, mitä ovat nykyisen ruoka järjestelmämme ydinhaavoittuvuudet, niiden juurisyyt ja ratkaisukeinot. BIOTEKNOLOGIAA TARVITAAN Uudet tuotantotekniikat kuten soluviljely ovat vielä kaukana teollisista tuotanto volyymeista. – Myös meillä lisääntyy olosuhteiden vaihtelu ja ennakoimattomuus. Haavoittuvuudet eivät välttämättä ole isoja ongelmia, mutta ne voivat johtaa järjestelmän kriisiytymiseen. Professori Sirpa Kärenlampi laboratorio palveluita ja konsultointia tarjoavasta Biosafesta sanoo, että yrityksen uuselin tarvikelupaa hakevista asiakkaista suurin osa tuottaa uuselintarviketta mikrobien avulla. Geeniteknologioilla taas voi olla suuri merkitys tarjolla olevan ruuan määrään. Vuonna 2016 kultaisesta riisistä kehitettiin uusi versio, jossa käytetään maissin geeniä. Tämä on hidasta nut geeniteknologioiden kehittämistä ja hyödyntämistä Euroopassa. Monien viljelykasvien sadot ovat kasva neet parhaimmillaan jopa kymmeniä prosentteja, mikä johtuu toistaiseksi ennen kaikkea satotappioiden pienene misestä. Myös monen muun maan kuten Kana dan ja Yhdysvaltain elintarviketurvallisuusviranomaiset ovat todenneet sen turvalliseksi. KAIKISSA JÄRJESTELMISSÄ ON AUKKOJA Jos olosuhteet muuttuvat riittävästi, koko ruokajärjestelmä muuttuu. Eräs soluviljelyn kyn nyskysymys on bioreaktorituotannossa tarvittavan, kestävästi tuotetun ener gian saanti. Osa geenisaksilla tehtävistä muok kauksista on geneettisesti sellaisia, että ne saattaisivat syntyä myös mutaatiossa. Siksi joustavuus on tärkeää, Kaisa Karttunen sanoo. Geenimuunneltujen organismien käyttöönottoa hidastaa lainsäädännön lisäksi pitkä tutkimusvaihe, jonka ku luessa on todistettava, että muokattu organismi on turvallinen. Regiimien vaihtumiseen on aina joh tanut kriisi, kertoo Ruokavarmahank keen tutkimusjohtaja, tulevaisuudentut kija Tuomas Kuhmonen. Yhteiskunnassa on laaja ymmärrys ruokaturvan merkityksestä kokonaistur valliselle kehitykselle. Filippiinit salli kultaisen riisin kaupallisen viljelyn ensimmäisenä valtiona vuonna 2021
Niitä voi paikata ja ne voivat siksi pysyä melko harmittomina, mutta kun jokin tappi pettää, vene alkaa upota. Tämä kertoo siitä, että veneen tapit ovat vielä tiukasti kiinni – esimerkiksi eläintautien torjunta on onnistunut Suo messa niin hyvin, ettei tauteja osata näh dä uhkana. Ruokavarmahankkeessa hahmotel tiin kaksi mahdollista suuntaa, joille ruoka järjestelmämme voisi seuraavaksi kääntyä. Me tarjoilemme sinulle ne kaikki. Haavoittuvuuksien juurisyyt taas ke rättiin noin kahdestasadasta listatusta syystä viiteentoista syykimppuun, jotka johtavat moneen eri haavoittuvuuteen. Huoltovarmuuden kannalta tur vallinen agroekologinen malli johtaisi käytännössä ruuan hinnan nousuun, mikä on poliittisesti haastavaa. Yleensä kuitenkin vahvempi järjes telmä on sulauttanut muut itseensä. Vaikeimmin korjattavaksi juurisyyksi he nimesivät vallan keskittymisen ja hallit sevien toimintatapojen muuttamisen. Näin kävi esimerkiksi luomutuotan nolle, joka nykyisin on Suomessa osa vallitsevaa järjestelmää, Kuhmonen sanoo. l. Ruokajärjestelmän murros 19 www.maustepalvelu.com Menestyksen makujen rakentaja. Se tulisi kalliiksi, mutta joissain muissa Euroopan maissa on esimerkiksi agroe kologista tuotantotapaa edistäviä vah voja organisaatioita. Osa asiantuntijoista ei edes havainnut nykyjärjestelmässä suuria muutostar peita. Rinnakkaiset, erilliset jär jestelmät vaatisivat erillisiä rakenteita. ISO 14001:2015 • ISO 9001:2015 • FSSC 22000:v5.1 Huoltovarmuus on Kuhmosen mukaan kuin vene ja ydinhaavoittuvuudet reikiä sen pohjassa. Tuomas Kuhmonen muistuttaa, että myös sillä järjestelmällä, joka joskus syr jäyttää nykyjärjestelmän, on heikkou tensa. Lähes puolet tutkimukseen osallistu neista asiantuntijoista piti toivottavana, että nykyinen järjestelmä jatkaa pienin korjauksin, ja samansuuruinen osuus kannatti agroekologista mallia. Parhaat tulokset tehdään yhteistyöllä Onnistuneeseen reseptiin tarvitset maustetoimittajaltasi toimitusvarmuutta, innovaatiota ja herkullisia makuja. Haavoittuvuudet tiivistettiin noin tuhannesta ehdotuksesta kymmeneksi ydinhaavoittuvuudeksi. High tech malli taas voisi asettua nykyisiin valtarakenteisiin eli koko järjestelmää ei tarvitsisi purkaa, mutta se olisi hyvin riippuvainen energiantuotannosta sekä laite ja ohjelmistotoimittajista. – Jos muutokseen mennään ennakoi vasti eikä kriisin kautta, ehkä rinnakkai set järjestelmät voisivat toimia parem min. Vain pie ni osuus kannatti high tech mallia. Mallit ovat keskenään niin erilaiset, että Kuhmonen ei pidä todennäköisenä, että ne eläisivät pitkään tasavahvoina rinnakkain. Suomen ruoka turvan uhkina nähdään esimerkiksi tuo tantopanosten vaihteleva saatavuus, bio diversiteetin kaventuminen, ilmaston muutos, maatalouden tukiriippuvuus ja vallan keskittyminen ruokajärjestelmässä. Juurisyitä ovat esimerkiksi vaikeus ir taantua hallitsevasta toimintatavasta, suurille toimijoille keskittynyt valta, kai kenlaisen monimuotoisuuden marginali soituminen ruokajärjestelmässä, globaali fossiilitalous ja halvan ruuan politiikka. Olemme Suomen johtava elintarvikkeisiin käytettävien seosten ja raaka-aineiden asiantuntija ja vastuullinen toimittaja. KAKSI MAHDOLLISTA MALLIA Juurisyiden ratkaisut ovat asiantuntijoi den mukaan hankalasti saavutettavissa. Ne ovat solutuotantoon pohjaa va high tech malli, jossa ruuantuotanto irrotetaan maasta ja eläinkannasta, sekä agroekologinen malli, jossa tuotanto on hajautettua ja omavaraista. Voikin olla, että kun tarpeeksi moni tappi irtoaa veneen pohjasta, ollaan jon kin ihan uuden edessä
Esimerkiksi kasvin viljelytilalla korkean lämpötilan sattu essa kevätviljojen kriittiseen kehitysvai heeseen eri kasvuvaiheessa olevat öljy tai palkokasvit tai syysviljat voivat kor vata kevätviljaa ja turvata korjattavan sadon onnistumista. häiriöihin vaihtelee. Viljelyn kannattavuuskysymys on ajankohtainen. Yritys ten suotuisista sopimusehdoista ja kan nustavista hinnoista huolimatta mer kittävää kasvua on saatu aikaan vain herneen tuotannossa. Näin se myös tukee pienempää riippuvuutta fossiilisista tuo tantopanoksista. Suomen val kuaisrehuraakaaineen omavaraisuus aste on ollut noin 20 prosenttia. Rypsin, rapsin ja härkäpavun suosiota ovat jarruttaneet torjuntaaineiden saatavuuden epä varmuus ja sääriskit. Vuosien mittaan seurauk set tuntuvat biologisen monimuotoisuu den vähentymisenä sekä maan terveyden ja kasvukunnon heikentymisenä. Niiden valmistukseen käytetään muun muassa kauraa, hernettä ja pa pua. Samana vuonna eri kasvien viljely joko samalla tai eri pelto lohkoilla tarjoaa sadontuotolle ”vakuu tuksen”, koska eri lajien tapa reagoida TEKSTI: tutkija Karoliina Rimhanen ja erikoistutkija Csaba Jansik, Luonnonvarakeskus Elintarviketeollisuusyritysten suotuisista sopimusehdoista ja kannustavista hinnoista huolimatta merkittävää kasvua on saatu aikaan vain herneen tuotannossa. 20 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 öljy ja valkuaiskasveille. Kasvua ennustetaan tuleville vuosille 4–5 pro senttia vuosittain. VILJELYKIERRON TOTEUTTAMINEN TÄRKEÄÄ Viljelyn monipuolistaminen on yksi tär keimmistä ratkaisuista muutoskestävyy den edistämiseksi. S uomessa ruokajärjestelmän jous tavuus ja korkea ruuan omavarai suusaste ovat varmistaneet ruuan saatavuuden. Ajan myötä yksipuolinen viljely johtaa sato tasojen laskuun, mikä tunnistetaan jo monilla tiloilla. Maatalouden heikko kannattavuus on ohjannut viljelijöitä tuottamaan kasveja, joista saa varmemman tulon, mikä on johtanut viljelyn yksipuolistumiseen. Elintarvike huoltoon ja ruokaturvaan kohdistuviin häiriöihin on kuitenkin tärkeää valmis tautua, jotta pystytään turvaamaan ruuan saatavuus myös tulevaisuudessa. Monilla tiloilla mietitään, onko tuotannon jatkaminen mahdollista. Monimuotoisuus auttaa myös ylläpitämään välttämättö mien ekosysteemipalveluiden tuotantoa, kuten pölytystä ja tuholaisten ja tautien biologista säätelyä. Lisäksi viljelyn monipuolistaminen eri vuosina eli viljelykierron toteuttami nen tukee maaperän terveyttä ja kasvu kuntoa, mikä voi auttaa sopeutumaan erilaisiin ilmastonmuutoksen aiheut tamiin sääilmiöihin. Kun samanaikaisesti huoli maatalouden tuo tantokyvystä ja ympäristövaikutuksista kasvavat, voisivat avaimet muutokseen löytyä viljelyn monipuolistamisesta. KASVEISSA MARKKINAPOTENTIAALIA Markkinoilla on viime vuosina ollut kas vavaa kysyntää erikoiskasveille, kuten Ruokaturva & Huoltovarmuus Teema Viljelyä monipuolistamalla edistetään muutoskestävyyttä ja kannattavuutta Huoli maatalouden tuotantokyvystä ja ympäristövaikutuksista kasvaa. Valkuaisen kysyntää nostaa myös kasviproteiinielintarvikkeiden suosion kasvu. KU VA : ER KK I OK SA NE N / LU KE. Markkinoilla on in novatiivisia tuotteita, mutta massatuo tantoon tarvittaisiin puolivalmisteiden suuren mittakaavan tuotantokapasi teettia. Kasvipohjaisten juomien kulutuk sen arvioidaan olleen vuonna 2022 rei lut yhdeksän kiloa ja lihan korvikkeiden vähän yli kilo henkeä kohden. Monilla tiloilla viljelykierto saattaa puut tua kokonaan. Kotimaisen tuotannon vähentymisellä olisi merkittävä vaikutus ruokajärjestel män toiminnalle ja huoltovarmuudelle, joka tällä hetkellä nojaa vahvasti maa talouden korkeaan omavaraisuuteen. Viljelykierto ja tuotannon monipuolistaminen sekä edistää muutoskestävyyttä että on taloudellisesti järkevää. Hälyttävä merkki maaperän eloperäi sen aineksen vähentymisestä on tutki muksissa paljastunut noin 200 kilon hiilihävikki hehtaarilta vuosittain
Kriteerien noudattaminen on kummankin yrityksen sopimusviljelijöille vapaaehtoista. Vuonna 2022 Fazerin viljelijäkyselyn mukaan yli puolet tavanomaisista viljelijöistä viljeli kestävän viljelyn periaatteiden mukaisesti. l SUOMESSA osa elintarvikeyrityksistä on kehittänyt ohjelmia kestävälle viljelylle. Viime vuonna 15 prosenttia Lantmännen-yhtiöiden kotimaan leipomotuotteissa käyttämästä rukiista viljeltiin Ilmasto & Luonto -ohjelman mukaisesti. Fazerin kestäviä viljelyperiaatteita on ollut laatimassa viljelijöitä, tuottajajärjestöjä ja ympäristöjärjestöjä. Ohjelmiin sisältyy muun muassa kasvihuonekaasujen vähentämiseen, luonnon monimuotoisuuden tukemiseen, hiilensidontaan, veden parempaan kiertokulkuun ja ravinteiden tarkempaan käyttöön tähtääviä toimia. Kauragurttien vienti lisääntyi 4 miljoo nasta eurosta yli 14 miljoonaan euroon kolmen viime vuoden aikana. Nestlén tavoitteena on hankkia 20 prosenttia pääraaka-aineista uudistavan viljelyn kautta vuoteen 2025 mennessä. Viljelijäjärjestön omien strategialas kelmien mukaan Suomessa on mahdol lista nostaa öljykasvien viljelyalaa nykyi sestä 41 000 hehtaarista 80 000 hehtaa riin ja palkokasvien viljelyalaa nykyises tä 41 000 hehtaarista yli 200 000 heh taariin vuoteen 2040 mennessä. Myös Nestlé tekee yhteistyötä BSAG:n kanssa. Tämä lisäisi koko ruoka järjestelmän ilmastoviisautta ja muutoskestävyyttä. Monella yrityksellä on jo kestävän viljelyn ohjelma TEKSTI: Viivi Wanhalinna KU VA : LA NT M ÄN NE N. Tavoitteena on, että vuonna 2025 kaikki Fazerin Suomessa ja Ruotsissa kuluttajatuotteissa käytetty vilja täyttää kestävän viljelyn periaatteet. Lihakor vikkeiden viennin taso ja kasvu ovat olleet maltil lisempia, viennin arvo on noussut 2,8 miljoonasta eurosta 4 mil joonaan euroon vuosien 2020 ja 2022 välillä. Lantmännen lanseerasi Suomessa Ilmasto & Luonto -viljelyohjelman vuonna 2021, ja ohjelmaa toteutetaan tällä hetkellä rukiin viljelyssä. Markkinoi den näkökulmasta näiden kasvien vakaa kysyntä puoltaa tuotannon kasvatta mista. Se odottaa kotimaisilta sopimusviljelijöiltään ensimmäistä, omien uudistavan viljelyn kriteeriensä mukaisesti viljeltyä peruna-, porkkana-, palsternakkaja sipulisatoa tänä syksynä. Kasvupoten tiaali on kuitenkin suuri myös tässä tuote ryhmässä. Valkuaiskasvien viljelyalan lisäämi nen Suomessa vähentäisi tarvetta tuo da maahan soijaa eläinten rehuksi ja pa rantaisi kotimaisen kasvi ja eläinpro teiinituotannon arvoa. Nestlén omat kriteerit uudistavalle viljelylle on kehitetty yhdessä yrityksen omien ja BSAG:n asiantuntijoiden kanssa. Fazer teki ensimmäisen kestävää viljelyä edistävän Itämeri-sitoumuksensa Baltic Sea Action Groupille (BSAG) vuonna 2013. Samal la olisi varaa laskea viljojen viljelypinta alaa nykyisestä 980 000 hehtaarista alle 850 000 hehtaariin keskisatotasojen noustessa viljelyteknologian – lajike kehityksen ja täsmäviljelyn – ansiosta. Kriteerien noudattamista edellytetään ohjelmaan sitoutuneelta sopimusviljelijältä, ja toimenpiteiden tuomista lisäkustannuksista maksetaan viljelijälle korvaus. Sopimusten noudattamista seurataan ja todennetaan kaikissa yrityksissä tila-auditointien avulla. Ruokajärjestelmän murros 21 Kasvava kysyntä tarjoaa lisätuloja myös vientimarkkinoilta. Tavoitteena on, että kaikki ruis on ohjelman mukaista vuoteen 2025 mennessä. Tämän lisäksi sopimusviljelijät tekevät itsearviointeja. Kaurajuomien vienti kasvoi moninkertaiseksi reilusta 2 miljoonasta eurosta yli 17 miljoonaan euroon vuosien 2018 ja 2022 välillä. Kasvinviljelytilalla nurmien sekä öljy ja palkokasvien lisääminen viljoihin perustuvaan viljelykiertoon parantaisi viljelyn muutoskestävyyttä. Lantmännenin ohjelman pohjana ovat Ruotsissa useita vuosia käytössä olleen viljelyohjelman menetelmät, joita muokattiin viljelijöiden avulla Suomen olosuhteisiin sopiviksi huomioiden myös Suomen Ilmastotiekartan tavoitteet. Se loi pohjan Fazerin Viljavision kestävän viljelyn periaatteille, joiden käyttöön sopimusviljelijöitä kannustetaan
Ruuan suhteen taas olemme samassa veneessä kuin moni muu vauras maa: ulkois tamme suuren osan kulutuk semme biodiversiteettivaiku tuksista muihin maihin. Jollei kuluttami sen tapoja muuteta, tämä tulee johtamaan myös ihmiskunnan hyvinvoinnin laskuun. Ylipäänsä suomalaisten viljan kulutukses Ruokaturva & Huoltovarmuus Teema Luonnon ja talouden yhteys näkyväksi Dasgupta-raportin suurimmat ansiot ovat sen voimassa tuoda luontokato julkiseen keskusteluun, sanovat raportin viestin Suomen oloihin mukauttaneet tutkijat. Dasgupta kävi taannoin pu humassa myös Suomessa, ja hänen toiveensa on ollut, että kussakin maassa pohdittaisiin, mitä globaalisti asiaa käsitte levä raportti voisi tarkoittaa maiden erilaisissa kulttuuri ja luonnonolosuhteissa. 22 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 P artha Dasgupta on britti läinen taloustie teilijä, jonka IsoBri tannian valtiovarain ministeriölle laatima katsaus luonnon kantokykyyn julkis tettiin vuonna 2021. Suomessa kulutetaan esimer kiksi paljon kahvia, jonka tuo tannolla on merkittäviä vaiku tuksia tuotantoalueiden luon toon. Metsäluonto on tärkeä osa Suomen biodiversiteettiä. – Dasgupta pani arvoval tansa peliin ja toi esiin teemoja, jotka ekologisen taloustieteen alalla ovat olleet sinänsä tuttuja jo pitkään, Vinnari sanoo. Hankkeeseen osallistui tutki joita useista tutkimus laitoksista. Hanketta johtanut tutkimusprofessori Eija Pouta Luonnonvarakeskuksesta ja raportin kulutus ja tuotanto tapoja käsittelevän osuuden kirjoittanut elintarviketalouden yliopistonlehtori Markus Vinnari Helsingin yliopistosta sa novat, että Dasguptaraportin tärkein ansio on luontokadon tuominen julkisen keskustelun keskiöön. ONGELMANA ULKOISTETUT VAIKUTUKSET Eija Poudan mukaan Suomen selvityksessä korostuu metsän merkitys, koska metsäteolli suus on Suomessa niin keskei nen toimija. Yliopistonlehtori Markus Vinnari Tutkimusprofessori Eija Pouta KU VA : EM M I NU M M EL A/ PI XA BA Y KU VA : LU ON NO NV AR AK ES KU S TEKSTI: Elina Teerijoki KU VA : LI IS A KA RL IN G. Runsaasti huomiota saaneen raportin pääsanoma on, että ihmiskun nan varallisuus on kasvanut luonnon kustannuksella, eikä luonto kestä nykyistä kulutuk sen määrää. Suomessa kasvatetuille tuo tantoeläimille taas tuodaan pal jon rehua ulkomailta. Osa tästä selittyy tuotteilla, joita ei voi kasvattaa Suomessa. Suomes sa asiaan tarttui ympäristö ministeriö, jonka tilaama Suo men Dasguptaselvitys ja sen kymmenen muutospolkua jul kistettiin helmikuussa
Tilaa uutiskirje! ajankohtaisia artikkeleita tiedotteita tapahtumia avoimia työpaikkoja tietoa alan yrityksistä lyyti.in/ETS_uutiskirje ta suurempi osuus ohjautuu täl lä hetkellä eläintuotantoon kuin suoraan ihmisten ravinnoksi. Sitä laati maan tulisi tutkijoiden lisäksi ottaa politiikan, teollisuuden ja kaupan edustajia. Keskustelut muovikasseista eivät ole lainkaan saman mit takaavan asioita. Suomessakin energiasektorilla uusiutuvissa energianlähteissä nähdään myös vientimahdollisuuksia. – Se on radikaali ja suuri avaus kaupan alan toimijalta. Kau pan alalla onkin nähty viime aikoina useita vastuullisuus avauksia, joista Markus Vinnari nostaa esiin Lidlin pyrkimyksen uudistaa valikoimaansa vastaa maan planetaarista ruokava liota. Myös maatalouden rakennemuutos herättää vas tustusta, ja tuotannon uudel leen suuntaamisen arvellaan aiheuttavan ahdinkoa viljeli jöille. – Alkutuotannon murrok seen tarvitaan toki sosiaalista tukea ja maaseudulle uusia liiketoiminnan muotoja. – Näen tässä isojakin riskejä, Vinnari tähdentää. Ohjausta voisi käyttää ny kyistäkin enemmän kulutuksen suuntaamisessa. Kasviperäisten raakaaineiden ottamiseksi laa jempaan käyttöön tarvitaan esi merkiksi jalostusinfrastruktuu ria erilaisille kasviproteiinifrak tioille. On kuitenkin tilastojen valossa selvää, että maatilojen määrä on laskenut Suomessa jo vuosi kymmeniä. Myös lannoitteista ja tor juntaaineista suuri osa tuo daan ulkomailta. Hän on juuri kirjoittamassa skenaarioraporttia kasviproteii nialan mahdollisuuksista. Elintarviketeollisuus voi jar ruttaa luontokatoa tuotekehi tyksen ja raakaaineiden jalos tamisen avulla. Sitä voisi rakentaa myös valtion tuella. Raportti toimii tilanne kuvana, jonka pohjalta tulisi laatia vaalikausia pitemmälle katsova tiekartta. Kyse on pitkän ajan trendistä, jonka taustalla on muita tekijöitä, Pouta ja Vinnari sanovat. l Tavoita kohderyhmä uutiskirjeessä! tilaajina yli 2 600 elintarvikealan ammattilaista jopa 45 % vastaanottajista avaa kirjeen parhaimmillaan 130 klikkausta mai nokselle Ota yhteyttä hannu.pyykko@mediabookers.fi Elintarviketieteiden Seuran ja Kehittyvä Elintarvike -lehden yhteinen uutiskirje ilmestyy kaksi kertaa kuussa.. Politiikassa kehitystä jar ruttavat monet tekijät, ja myös takapakkeja tulee. LIIKE-ELÄMÄ EDELLÄ POLITIIKKAA Kaupalla on sisäänostajana merkittävä rooli siinä, mitä ku luttajan lautaselle päätyy. – Mitä huoltovarmuus sinän sä tarkoittaa. Tiedetään, että laajamittainen eläintuotanto rasittaa luontoa enemmän kuin kasvintuotanto. Sen sijaan, että tuijotetaan pelkästään loppu tuotteen kotimaisuuden pro senttiosuuksia, tulee miettiä, mistä tulevat kotimaisten broi lerien tarvitsemat aminohapot, Vinnari sanoo. Pouta nos taa tästä esimerkiksi turpeen tuotannon, josta oltiin jo luo pumassa, mutta jolle huolto varmuussyistä annettiin lisä aikaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. – Tanskassa ja Alankomaissa valtio tukee voimakkaasti kasvi proteiinialaa, Alankomaissa myös solumaataloutta, Vinnari kertoo. Tutkijoiden mukaan tällä hetkellä tärkeintä on sen hy väksyminen, että toimintamme vaikuttaa merkittävästi luon toon. Erää nä riskinä hän näkee sen, että Suomessa ei reagoida ruoka jär jestelmän muutoksiin tarpeek si nopeasti, ja isot ulkomaiset toimijat ottavat Suomen kasvi proteiinimarkkinan haltuunsa. Esimerkiksi Nestlé ar vioi, että sen kasvipohjaisten tuotteiden liikevaihto tulee lähi vuosina kasvamaan mil jardiluokkaan. Eija Pouta arvioi, että liike elämä on tällä hetkellä poliitti sia päättäjiä paremmin perillä muutoksen välttämättömyy destä. Maatalouden tuotantosuuntien eriytymisen myötä sivuvirtojen hyödyntämi nen, esimerkiksi lannan järkevä käyttö lannoituksessa, ei ole ai na taloudellisesti mahdollista. Biodiversitee tin tukeminen tulisi Vinnarin mukaan ottaa huomioon esi merkiksi yhtenä hankintakri teerinä julkisista hankinnoista päätettäessä
Raaka-aineet Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Eläinperäisestä kasviperäiseen – mikä muuttuu. 24 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 M akuliha on valmistanut liha makkaroita 25 vuoden ajan. Grilli makkaroissa taas hyödynnetään usein voimakkaita mausteita kuten chorizo makkaroiden tyyliin chiliä ja paprikaa. Sekasyö jät toivovat tuotteelta lihamakkaroista tuttua rakennetta, kuvailee AliLekkala. – Prosessissa kutterointiajat ovat pitempiä, massat ajetaan korkeampaan lämpötilaan ja myös kypsennys tapahtuu korkeammassa lämpötilassa, AliLekkala kertoo. Makuliha valmistaa sekä kas vi että lihapohjaiset makkaransa samoil la koneilla, mutta prosessissa on eroja, kertoo Jussi AliLekkala. Kaikki nämä raakaaineet olivat yri tykselle uusia, sillä lihapohjaisten pro sessoinnissa niitä ei tarvita. Esimerkiksi hernepro teiinia on saatava monilla eri funktionaa lisilla ominaisuuksilla. LAITTEITA VOI MUOKATA UUDELLE RAAKA-AINEELLE Periaatteessa eläin ja kasviperäisten raaka aineiden käsittelyyn sopivat samat laitteistot. Kasvipihveihin tarvitaan sitovia aines osia, joilla saadaan aikaan hyvä purutun tuma. Nyt ratkaisut löytyvät vielä pääosin rypsi, kookos ja palmuöljyistä. Niinpä sakeuttamisessa ovat apuna karrageeni, konjakkikumi ja metyyliselluloosa; kylmänä käytettävis sä tuotteissa hyödynnetään pehmeiden rasvojen lisäksi kookosrasvaa. Siirtymä eläinperäisistä raaka-aineista kasvipohjaisiin edellyttää prosessin tarkastelua monella tasolla. Tähän tarkoitukseen erilaiset sellu loosat ovat suosittuja, sillä niiden avulla lihamainen rakenne saavutetaan melko helpolla prosessilla. Väreissä odotetaan vielä läpimurtoa. Erilaiset hiivauutteet ovat suosittuja umamin lähteitä liha analogeissa, makeissa tuotteissa taas suositaan peitearomeja. – Rasvapitoisuus vaikuttaa joidenkin raakaaineiden toimintaan. Leipurin Urho Paakkari sanoo, että nykyisistä kasviproteiinituotteista saa jo perusmausteita käyttämällä miellyttäviä makumaailmoja. Myös gluteenista saa napakkuutta, samoin tietyillä ent syymeillä. Paakkarin mukaan eletään murroskautta, ja täsmäfermentoinnilla tuotetut rasvat tulevat toivottavasti joi denkin vuosien päästä markkinoille. – Ei se niin ollutkaan, vaan ajatus maailma piti nyrjäyttää uusiksi, että saa rakenteen ja maun kohdalleen. Etenkin eläinperäisen karmiinin korvaa minen pitkää kypsennystä kestävillä punaisen sävyillä on Paakkarin mukaan osoittautunut haastavaksi. Makulihan kasvipohjaisten makka roiden pääraakaaine, herneproteiini, antaa jonkin verran rakennetta, mutta yksin se ei riitä. MAKUMAAILMAT MIETINTÄÄN Jussi AliLekkalan mukaan Makulihassa on huomattu, että joihinkin kasvipohjai siin tuotteisiin sopivat erinomaisesti perinteiset makkaramausteet. Toisaalta hienoja lopputuloksia on saatu esimer kiksi punajuuriväreillä tai poltetulla sokerilla. Onnistuneeseen lopputulokseen voi joskus päästä reseptiikan kautta, uusimatta koko tuotantolinjaa.. – Aminohappokoostumus vaikuttaa sekä raakaaineen käsiteltävyyteen että lopputuotteen ravitsemukselliseen arvoon. Yrittäjä, makkaramestari Jussi Ali-Lekkala kertoo, että kun yrityksessä alettiin pohtia kasvipohjais ten makkaroiden kehittämistä, mieli kuvana oli, että sama hyvä perustuote voisi valmistua yhtä lailla kummastakin raakaaineista. AMINOHAPOT MONESTA LÄHTEESTÄ Tuotekehittäjä Urho Paakkari tukkulii ke Leipurin Oyj:sta kertoo, että vaikka eläinperäisillä tuotteilla on useita toivot tuja toiminnallisia ominaisuuksia, myös monet nykyiset kasviproteiinit vaahtou tuvat, emulgoituvat ja sekoittuvat eläin peräisten tapaan. Yhden kasviproteiinin sijaan kahden tai kolmen yhdistäminen tuot teeseen voi taata paremman amino happokoostumuksen. Myös rasva on tärkeä tekijä lihaana login maussa. Entsyymeille sopii alhainen rasvapitoisuus, hiivauut teille korkea, Paakkari kertoo. Paakkari muistuttaa, että kasvipohjai sia pihvejä, pyöryköitä tai makkaroita valmistettaessa kannattaa huomioida myös aminohappokoostumus
KU VA : LE IP UR IN OY J. – On eri asia tehdä tuotetta kymmenen litraa kuin 10 000 litraa, ja yleensä resep tiä ja laitteiden ajoparametrejä joudutaan optimoimaan, että tuotteen ominaisuu det pysyvät samoina. Tietysti myös hinnalla on suuri merkitys. Tottu mukset ja maut muuttuvat, kun niitä muutetaan. Perunan suosiota siivitti se, että se oli suhteellisen helppo viljeltävä ja siitä saatiin monenlaisia tuotteita, ku ten viinaa. Kuten varmasti kaikki elintarvik keiden parissa toimivat tietävät, edel leen toisaalta haluamme nojata tut tuun ja turvalliseen, toisaalta kai paamme uutta. Tuntuisi oudolta, jos joku nykyisin kyseenalaistaisi perunan tai tomaatin roolin. Toivottavasti pian kasvisjauhis ja kaurakerma ovat valtaosalle kuluttajia tavallisia arjen vaihtoehtoja. Elintarviketeol lisuudessa on iso valta valikoimiin ja markkinointiin. JOTAIN VANHAA, JOTAIN UUTTA Kolumni TEKSTI: tietokirjailija, MMM Mari Koistinen KU VA : JO HA NN A KA NN AS M AA MITEN VOITAISIIN LUODA MAAILMA, JOSSA VEGENAKKI ON KAIKILLE LIHANAKKIA HALVEMPI JA HOUKUTTELEVAMPI. Joissain tapauksissa, vaikkapa jäätelön valmistuksessa, laitteet saattavat toimia aivan samoin raakaaineen alkuperästä riippumatta. Ruokajärjestelmän murros 25 Kasviproteiiniraaka-aineita on tarjolla monessa muodossa. l RUUANTUOTANTO VAIKUTTAA valtavasti luonnon köyhtymiseen ja ilmastokriisiin, ja erityisen suuri rooli on eläintuotannolla. Olen törmännyt kommentteihin, joissa kerrotaan, että kerran maistoin tofua tai kaurajogurttia ja enkä tykännyt, en syö sitä enää koskaan. Prosessia koeajaessa tai reseptiä muuttaessa käy usein ilmi, että jokin kriittinen, tekni nen pala puuttuu, Häkkä ja Heiskanen sanovat. Toisen maailmansodan jälkeen vähi tellen hahmotettiin, miten erilaiset rasvat vaikuttavat terveyteen. Kirjoittaja on ruuasta paljon kirjoittanut tietokirjailija ja kuluttajaekonomisti. Aikuiset eivät kuitenkaan näytä olevan aina val miita siihen, että he totuttautuisivat erilaisiin tuotteisiin, koska he ovat jo jämähtäneet ajatukseen siitä, mikä on heidän mielestään oikeanlaista ruokaa. – Monissa tapauksissa valmiita rat kaisuja ei ole saatavilla, vaan sellainen täytyy rakentaa kehitetyn prosessin tai tuotteen tarpeiden mukaan. Vastaavasti taas kasvipoh jaisten juuston tyyppisten tuotteiden val mistus on hyvin erilainen prosessi kuin maitopohjaisten juustojen, jolloin saate taan joutua tekemään uusi tuotantolinja. Voisiko terveysodotusten kautta syntyneistä ruokabuumeista, kuten vähärasvaisuudesta ja proteiinihehku tuksesta, kuitenkin oppia jotain sitä ajatellen, että nyt meidän olisi vauhdi tettava uutta ruokamurrosta. Joskus on mahdollista, että jonkin lisälaitteen tai lisälinjan avulla vanha valmistuslinja saadaan toimivaksi uu delle tuotteelle, kertovat Katja Häkkä ja Jussi Heiskanen laitevalmistaja High Metalista. Voivatko moiset olla kunnon ruokaa. Jos samalla linjalla valmistetaan tuot teita sekä eläin että kasvipohjaisista raakaaineista, hygieniavaatimukset ja allergeenien hallinta ovat tavallistakin tärkeämpiä. Sopiiko tomaatti muka pohjoiseurooppalaisten ravinnoksi. Yhdysval loissa tuotteisiin hyväksyttiin jopa ”rasvaton rasva”, Olestra. K un tomaatti ja peruna saapuivat Eurooppaan, niihin suhtaudut tiin monin paikoin ennakko luuloisesti. Uuden tyyppisissä proses seissa skaalaaminen prototyypistä tuo tantoon edellyttää usein tiivistä yhteis työtä laitevalmistajan kanssa. Miten voitaisiin luoda maailma, jossa vegenakki on kaikille lihanakkia halvempi ja hou kuttelevampi. MAKUJEN LISÄKSI ruokapuheessa on jo pitkään ollut terveysnäkökulma. Pitääkö perunasta syödä varret. Kun itse kasvoin 1990luvulla nuoruuttani, kaikkialla oli kevyttuotteita. Lapsilta odotamme halukkuutta testata uusia makuja. Ihan niin kuin osa eurooppalaisista aikoinaan ajatteli, että peruna on uusi hömpötys, jota ei lautasille kaivata. Lisäksi olemme ennakkoluuloisia. Uskon, että elintarvike teollisuus voi vauhdittaa muutosta huimasti, eikä muutoksen tekeminen enää ole ainakaan tiedosta tai osaami sesta kiinni. Vähärasvai suuden tavoitteella tehtiin varmasti paljon rahaa, mutta samalla vääristyi monien kuluttajien suhde järkevään rasvankäyttöön. Vähitellen kasvit saivat mantereella jalansijaa, ja peruna mullisti euroop palaisten ravitsemusta niin, että se osaltaan mahdollisti väestönkasvun 1700luvun lopulta alkaen
Näytteilleasettajia SIALissa oli 127 maasta yli 7 000, joista muita kuin rans kalaisia 90 prosenttia. Champagnen alueen viinirypäleiden siemenistä oli ja lostettu runsaasti polyfenoleja sisältävää hapettumisen estoainetta. Kauraraakaaineissa painottuivat erilaiset toiminnalliset ominaisuudet, kaurajauho ja sen jakeet toimivat niin emulgaattoreina kuin sa keuttajina. Kävijöiden määrä oli likimain sama kuin edellisillä mes suilla vuonna 2018 ennen koronaa, noin 265 000, joista ulkomaalaisia 85 prosent tia. KU VA T: HE IK KI M AN NE R nesosa SIALista, lähinnä asiantuntijoita ja ammattiostajia. Pani momäskiä oli hyödynnetty Berliinin teknisen yliopiston valmistamaan mai donkaltaiseen tuotteeseen ja usean eri yrityksen valmistamiin toiminnallisiin kuivatuotteisiin. Food Ingredients Europe tapahtuma (FIE) on perinteisesti kiertänyt Pariisis sa, Frankfurtissa ja Lontoossa, joista vii meksi mainittu nyt Brexitin jälkeen on jäämässä pois. Kiinnostavinta FIEssäkin oli innovaa tioiden ja aloittavien startupyritysten esittely. Raaka-aineet Teema TEKSTI : Heikki Manner Biotekninen raakaainetuotanto oli yksi FIEn näkyvimmistä teemoista. Vii me vuonna koronasekamelskan jälkeen oli lokakuussa SIALin vuoro. Molemmilla messuilla oli esillä paljon kauraa monessa muodossa, nesteenä ja kiinteänä. Mutta niinhän kenraali de Gaulle jo totesi aikoinaan, että on mahdotonta hallita maata, jossa on 40 erilaista juus toa. FIE järjestettiin epidemiaaikana vir tuaalisena, mutta sen anti on eläviä mes suja huonompi. Mäskistä on moneksi, saattoi todeta FiE-messujen tarjonnasta. Kävijäkokemus olisi vie lä parempi, jos messujärjestäjät voisivat taata ranskalaisen yhteiskunnan toimin nan edes messujen aikana. Kävijämäärä on kymme Aprikoosinkivistä tehtyä maidon kor viketta oli myös näytillä. Kuvassa muutamia palkittuja biotekniikan innovaatioita. Lakko siellä, mielenosoitus täällä, silloin tällöin toimi va julkinen liikenne, siivottomuus ja ylei nen sekamelska saavat ihmettelemään, miten maa ylipäätään voi toimia. Valmiit tuotteet olivat enim mäkseen erilaisia välipaloja, kaurajuoma on jo niin nähty. 26 Kehittyvä Elintarvike 2/2023. Gluteenittomuus oli esillä liki jokaisella esittelijällä. S alon International Alimentaire (SIAL) Pariisissa ja Anuga Kölnis sä järjestetään vuorovuosin. Ja kohta niitä on vielä lisää, kunhan juuston korvikkeet ja bioteknisesti tuotet tu kaseiini tulevat peliin mukaan. Anti oli muutoin melko tavanomaista ja painottui EteläEuroopan tuotteisiin, mutta huomiota herättivät kiertotalou den sovellukset, kasvisvyöry, aasialaisen ruuan runsaus ja näkyvyys sekä innovaa tioiden ja aloittavien yritysten esittely. FIE keskittyy raaka aineisiin, mutta sielläkin tavanomainen tarjonta painottui eteläisen Euroopan raakaaineisiin, oliiveja ja etenkin oliivi öljyä oli tarjolla ylirasvoittumiseen asti. Perunasta teh tyä juuston kaltaista tuotettakin löytyi. Muovisten mehupillien kielto on luonut markkinaa luomurukiin oljista tehdyille pilleille. l LISÄTIETOJA: www.wunderkern.com www.natrusolate.com www.rixona.com www.greenpicks.de Kauratuotteet ja sivuvirrat valokeilassa Euroopan suurilla ruoka-alan messuilla korostuivat ekologisuuteen liittyvät trendit. UUTUUSTUOTTEITA MÄSKISTÄ Aiemmin rehuksi tai jätteeksi menneiden sivuvirtojen hyödyntäminen oli molem milla messuilla näkyvästi esillä
Kauraa on käytetty ihonhoitotuottei den valmistuksessa Lumenella nyt reilut viisi vuotta. Lumene saa nyt käyttämänsä kauraöljyn Fazerin tuotan non sivuvirroista. Tuotekehityspäällikkö Kristofer Vänttinen sanoo, että tuotteita ei kuitenkaan ajatella Lumenella elintarvik keina vaan kosmetiikan raaka aineina. Ruokajärjestelmän murros 27 Puolukkauute puolestaan estää tutki tusti ihon vanhenemista. Lumene tekee myös tiivistä tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Lumenella on hyödynnetty myös lampaankääpää sen rauhoittavi en ominaisuuksien vuoksi. Noin puolet yrityksen pohjoismaisista raaka-aineista saadaan elintarviketai sahateollisuuden sivuvirroista. KSYLITOLIN KÄYTÖN EDELLÄKÄVIJÄ Kymmenisen vuotta sitten Lumene alkoi tutkia, miten kauraa voitaisiin käyttää ihonhoidossa. KOIVUMAHLA TULEE LÄNSI-SUOMESTA Kansanperinteessä runsaasti käytetty koivunmahla kerätään Lumenelle sellai senaan juuri ennen koivun silmujen puh keamista LänsiSuomesta ja kylmäkulje tetaan tehtaalle. Mahla pakastetaan tulevaa käyttöä var ten ja se sulatetaan juuri ennen käyttöä. Tuotteita ja niiden soveltuvuutta ja turvallisuutta ihonhoitoon tutkitaan yri tyksen omassa laboratoriossa. Vänttinen kertoo, että suomalaiset marjaraakaai neet tulevat Lumenelle mehuteollisuuden sivuvirroista, puristekakkuina. Raaka-aineet Teema TEKSTI: Terhi Friman Lakka on yksi Lumenen käyttämä marjaraaka-aine. Yritys aloitti yhteistyön Fazer Myllyjen kanssa. KU VA : LU M EN E. Väntti nen ker too, että Lumene kehitti Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa puolukan käyttöä var ten menetelmän, joka on patentoitu. Lumene ei osta esimerkiksi lakkaa tai puolukkaa kerääjiltä. Lakansiemenöljyä on käytetty Lume nella yli 20 vuoden ajan. Suuri osa Lumenen käyttämistä tuot teista, kuten marjat ja kasvit, ovat käsin kerättyjä. Lumenen koivunmahla saa ihon näyttämään virkistyneeltä ja raikkaalta, Vänttinen kertoo. Esimerkiksi lakan puriste kakusta saadaan uuttamalla ihoa suo jaavaa beetakaroteenia, sitä kirkastavia ellagitanniineja sekä Evitamiinia ja hyviä rasvahappoja. – Luonnonmukainen mahlamme kerä tään aikaisin keväällä ennen lehtien puh keamista. Vänttinen iloitsee hienosta innovaatiosta. Koivunmahla on tehokas ai nesosa kuivan ihon elinvoiman palautta miseen. Vänttinen kertoo, että Lumene toi aikanaan kosmetiikkaan myös antiok sidanttisen pakurikäävän. Lumene ottikin muutama vuosi sitten ensimmäisenä kosmetiikkayrityksenä koko maailmassa käyttöön tuotteissaan kaurasta valmistetun ksylitolin. Lumene kiinnostui mahdollisuudesta ja alkoi hyödyntää sitä ensimmäisenä Suo messa kosmetiikassa. Sivuvirroista iholle Pohjoiset luonnonantimet ovat Lumenen tuotteiden kulmakivi. Sieniä voisi hyödyntää enemmänkin. Vänttinen sanoo, että sivuvirroista tuleva lakansiemenöljy on kauniin orans sia. l K osmetiikkayritys Lumene on käyt tänyt ihonhoitotuotteissaan elin tarvikkeita pitkään, ja kehitys jat kuu. Koivunmahla on ihonhoitotuotteena kosteuttava. Yksi mielen kiintoinen ja mahdollinen luonnon tuoteryhmä olisivat hänen mukaansa myös sienet. Puolukassa on kversetiiniä, jolla on tutkimusten mukaan ihoa kiinteyttävä vaikutus. Puristekakkuihin jäävät marjatehtai den prosesseissa marjan siemenet ja kuoret, joissa on ihonhoidon kannalta hyviä aineosia. Fazer on kehittänyt itse menetelmän, jolla kaurasta voidaan eristää ksylitolia. Kauralla on antioksidantti sia ja ihoa rauhoittavia ominaisuuksia sen sisältämien avenantramidien an siosta
Tätä pääosin elintarvikekelpoista leipää ei toistaiseksi ole hyödynnetty uutena elintarvike raakaaineena merkittävissä määrin, vaikka se olisikin optimaalisin vaihto ehto taloudellisesta, eettisestä ja ympä ristönäkökulmasta. Dekstraani ja tärkkelyksen pilkkominen mahdollistavat leivontalaadun säilyttämisen ylijäämäleivän kierrätyksessä uutena taikinan raaka-aineena. Samalla tärkkelyksestä pilkkoutuneet maltooligosakkaridit vaikuttivat jopa hidastavan leivän sisuksen kovenemista. Jo tutkimuksen alkuvaiheessa kävi ilmi, että vehnäleivonnassa ylijäämä leivän kierrätys sellaisenaan (liotettu na ja taikinaan sekoitettuna) ei ole mah dollista, sillä jo pieninä pitoisuuksina (alkaen 4 % jauhon painosta) ylijäämä leipä pienentää uuden leivän tilavuutta, lisää sisuksen kovuutta ja nopeuttaa van henemista. Maailmanlaajuiset kehityskulut, kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu sekä konfliktit pakottavat ruokajärjes telmäämme raakaainetehokkaampaan suuntaan. Syy tähän lienee sopivien uudelleenprosessointimene telmien puute. Edel leen lähes kolmannes kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy jätteeksi. Näis tä bioprosesseista tärkkelyksen entsy maattinen pilkkominen ja dekstraanin tuotto maitohappofermentoinnilla osoittautuivat lupaaviksi keinoiksi. 28 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 Y lijäämäleipä on leipomoissa mer kittävin sivuvirta, joka päätyy pääasiassa bioetanoliksi tai eläinten rehuksi. Mikko Immosen 10.3.2023 julkaistun väitöskirjan keskeisenä tavoitteena oli selvittää ylijäämäleivän kierrätysmah dollisuuksia uuden leipätaikinan aines osana. Ylijäämäleivästä uutta leivontaraaka-ainetta TEKSTI: väitöskirjatutkija, ETT Mikko Immonen, Helsingin yliopisto KU VA : IM M ON EN M YM . Elintarvikekelpoiset raaka aineet ja ylijäämätuotteet tulisi ensisi jaisesti pitää elintarvikeketjussa ihmis ravintona, ja tämän mahdollistamiseksi on kiireesti kehitettävä prosesseja raaka aineiden uudelleenkäyttöä varten. Glukoo sipitoisuus, joka ylittää neljä prosenttia Tiede & Tutkimus Uudenlaiset prosessointikeinot helpottavat ylijäämäleivän hyödyntämistä. Jos leipään halutaan sokeria nosta tusta, makua tai kuoren ruskistumista varten, alfaamylaasin lisäksi ylijäämä leipään voi lisätä pienen määrän amy loglukosidaasia, joka vapauttaa glu koosia. Liisteröityneen tärkkelyksen pilkko minen alfaamylaasilla nesteyttää yli jäämäleivän ja vähentää tehokkaasti tärkkelyksen ja taikinan gluteenin välisiä haitallisia vuorovaikutuksia, mikä parantaa leivän tilavuutta ja rakennetta. Tämä on oiva keino korvata tai kinaan mahdollisesti lisättävä sokeri, mutta prosessi täytyy hallita niin, että glukoosia ei muodostu liikaa. Näiden haitallisten vaikutus ten arvellaan johtuvan muun muassa lei vän sisältämästä liisteröityneestä tärkke lyksestä sekä natiivigluteenin laimene misesta uudessa taikinassa. 20 21. LIISTERÖITYNEEN TÄRKKELYKSEN PILKKOMINEN Haitallisten vaikutusten poistamiseksi väitöstutkimuksessa kehitettiin kohden nettuja bioprosessointikeinoja
3/2023 Teemat: Digitalisaatio & Robotiikka, Koulutus . Nämä dekstraanin aiheuttamat muutokset kompensoivat tehokkaasti ylijäämäleivän aiheuttamia haitallisia vaikutuksia pehmentäen leivän sisusta ja hidastaen vanhenemista jopa tavalliseen vehnäleipään verrattuna. Dekstraania, sitä tuottavia maitohappo bakteerikantoja tai entsyymejä lienee tällä hetkellä kehnosti kaupallisesti saa tavilla, mutta näitä kannattaa kysellä raakaainetoimittajilta. Näitä itiöitä voi olla leivässä, ja itiöiden akti voitumista voi kierrätyksen aikana hallita myös matalalla lämpötilalla sekä proses sin nopeudella. Monikanavainen media Vastuullinen elintarvike 29 MAINOSMYYNTI JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi kehittyvaelintarvike.fi/mediatiedot Ota yhteyttä, niin suunnitellaan ja varataan teille markkinointikampanja. Entsyymin käyttäminen fermentoin nin sijaan voisi yksinkertaistaa kierrätys prosessia ja mahdollistaisi dekstraani pitoisuuden optimoinnin taikinassa. Leivän liotus ja pieni määrä alfaamylaasia mahdollis taa hyvän sekoitettavuuden taikinaan. Dekstraani sitoo taikinaan vettä, tukee taikinan gluteeniverkkoa ja mahdollisesti suojaa gluteenia vieraiden ainesosien kuten liisteröityneen tärkkelyksen vaiku tukselta. Tavoitat elintarvikealan päättäjät Kehittyvä Elintarvike -mediassa tehokkaasti ja monikanavaisesti. 2021. 5 Upcycling of surplus bread using tailored biotransformation. urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8967-7 Immonen M ym. mennessä DATAN MAHDOLLISUUDET ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA. Suositel laan, että jo kierrätettyä leipää sisältävää ylijäämäleipää ei enää uudelleen kierrä tettäisi uuteen taikinaan. Olennaista on myös löytää sopiva kier rätettävän leivän pitoisuus taikinassa. KÄYTÄNNÖN NEUVOJA Tutkimuksessa hyväksi todettuja keinoja tärkkelyksen pilkkomiseen ja dekstraanin käyttöön voi suositella kokeiltavaksi lei pomoissa, omiin käytäntöihin soveltaen. Esimerkiksi viisi prosenttia ylijäämä leipää taikinan jauhonpainosta voi olla hyvä lähtökohta. Valorization of surplus bread through bioprocessing from waste to value. Elias Hakalehto (toim). 2023. Dekstraani on hyd rokolloidi ja glukoosista koostuva poly sakkaridi, joka toimii parhaiten pitkäket juisena vain vähän haaroittuneena mole kyylinä. Helsingin yliopisto. Toi saalta leivän fermentointi hapanjuureksi on hyödyllistä hygienianäkökulmasta. Tuoreimmassa tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että bakteerikannasta eristetyn dekstraanisakkaraasientsyymin avulla tuotettu dekstraani toimii leivonnassa yhtä hyvin. Käsittelyjä voi toteuttaa erikseen tai yh dessä ja kokeilu lienee helpointa aloittaa sellaisista leipätyypeistä, joissa muutok set tilavuudessa ja kovuudessa eivät ole kriittisiä. Dekstraanin tuotto edellyttää useim miten sopivan maitohappobakteerin käyttöä ylijäämäleivän fermentoinnissa. MIKROBIPERÄINEN DEKSTRAANI AVUKSI Maitohappobakteerien tuottama deks traani on todellinen täsmäase ylijäämä leivän kierrätyksessä. Taikinan pH:n lasku alle viiteen estää Bacillusitiöiden aktivoitumisen. Varaa mainospaikat 15.5. Teoksessa Microbiology of Food Quality: Challenges in Food Production and Distribution During and After the Pandemics. l LÄHTEET: Immonen M. MEILLÄ TAVOITAT PARHAITEN ELINTARVIKEALAN PÄÄTTÄJÄT Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty SYYSKAUDEN TEEMAT 4 RAVITSEMUS & PROSESSOINTI 5 ENERGIA & PELLOLTA PÖYTÄÄN 6 MARKKINOINTI & PAKKAUKSET LEHTI DIGILEHTI VERKKOSIVUSTO UUTISKIRJE jauhon painosta, alkaa vaikuttaa haitalli sesti leivän tilavuuteen ja rakenteeseen. Hävikin vähen täminen on leipomoille oiva keino paran taa toiminnan taloudellisuutta, tuotan non ympäristövaikutuksia ja yrityksen julkisuuskuvaa. Kierrätystä käytettäessä on hyvä muis taa materiaalien jäljitettävyys
Röntgendiffraktiossa voidaan määrittää muun muassa väri, makeu tus, säilöntä, emulgointi ja pusku rointiaineista sekä antioksidanteista ki teiden eri olomuotoja ja kiteisen aineen määrää verrattuna eikiteisen aineen määrään. Ilmaisimien valmistustekniikka ja elek troniikan laskentateho ovat parantuneet huomattavasti viime vuosina, mikä on johtanut laitteiden suorituskyvyn para nemiseen. Samalla määritetään, kuinka paljon näytteessä on eikiteistä eli amorfista ainetta. ja ?’ kidemuotoja ja tarkkailla ma keisten ja suklaan kiteisyyttä ja amorfi suutta. RÖNTGENDIFFRAKTIOLLA MÄÄRITETÄÄN OLOMUOTOJA Prosessoitujen ruokaaineiden analyy siin voidaan soveltaa röntgendiffraktiota (XRD). Kirjallisuudesta löytyy laaja kirjo sovellusalueita röntgenfluoresenssin soveltamisesta elintarviketeollisuudessa. KU VA : M AL VE RN PA NA LY TI CA L. Röntgenmenetelmien ana lyysiaika on lyhyempi kuin atomi absorption ja induktiivisen emissio spektroskopian. 30 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 R öntgenlaitteilla on monia etuja, joita muilla tutkimuslaitteilla ei ole. Röntgendiffraktiota käytetään esi merkiksi, kun halutaan määritellä tärk kelyksen gelatinoitumista, rasvojen . Näytteet voivat olla jauheita, kiinteitä aineita tai nesteitä. Tarkemmissa mittauksissa käytetään useampaa ilmaisinta, jolloin menetelmää kutsutaan aallonpituuserotteiseksi rönt genfluoresenssiksi (WDXRF). Näiden mittausajat ovat noin viisinkertaiset röntgenmenetelmiin verrattuna. , . Mitattua kuviota sanotaan diffraktogrammiksi. Näyte voidaan jättää olosuhdekammioon pitemmäksi aikaa ja tutkia kuinka näyte muuttuu ajan funk tiona. Laitteet ovat tark koja ja herkkiä. l Tutkimusmenetelmät TEKSTI: myyntipäällikkö, FT Jarmo Lohilahti, Malvern Panalytical Tehokkaat röntgenlaitteet yleistyvät elintarviketeollisuudessa Röntgenlaitteet ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Röntgenlaitteiden ilmaisimissa eli detektoreissa käytetään puolijohteita. Eri kiteisillä mate riaaleilla on erilainen diffraktiokuvio, ja siksi laskentaohjelmisto pystyy tun nistamaan eri materiaalit toisistaan. Viritystilan purkautuessa atomit lähettävät kullekin alkuaineelle ominaista säteilyä, jota mitataan yhdellä tai useammalla ilmaisimella. Jos ilmaisi mia on yksi, käytetään eri energiatasoja eli ominaista säteilyä mittavaa energia erotteista röntgenfluoresenssia (EDXRF). Menetelmä mittaa eri aallonpituuksia. Jälkimmäistä menetelmää käytetään, jos pienet alku ainepitoisuudet tai monimutkainen alku ainekoostumus ehkäisee EDXRF:n käytön. Lyhyempi analyysiaika johtuu näytteen käsittelyvaiheiden vähenemi sestä. Alkuaine koostumuksen määrittämiseen käytetään röntgenfluoresenssia (XRF). Röntgendiffraktiolaitteeseen voidaan laittaa olosuhdekammio, jonka sisälle asetetaan näyte. Sen jälkeen muutetaan lämpötilaa, ilman kosteutta tai painetta mittauksen aikana ja seurataan, mitä näytteelle tapahtuu. Näin voidaan matkia niitä olosuh teita, joita elintarvikkeeseen kohdistuu valmistuksen tai käytön aikana. Röntgen laitteet ovat helppokäyttöisiä, ja niiden kalibroinnin ylläpito ja kaasun kulutus ovat vähäisiä. Röntgendiffraktiossa mitataan näyt teestä heijastunutta säteilykuviota eri kulmilla. Mallista riippuen lait teeseen voidaan asettaa jonoon useam pia näytteitä, jolloin päivän aikana ana lysoitavien näytteiden määrä on suuri. Röntgenfluoresenssilla voidaan analy soida elintarvikkeiden puhtautta alku ainepitoisuuksia määrittämällä esimer kiksi maitojauheista, hedelmistä, juus toista, väriaineista, gelatiinista, suklaas ta, eläinrehuista ja leipomotuotteista. Tässä menetelmässä näytteessä olevia atomien elektroneja viritetään röntgen säteilyllä. Nämä ominaisuudet vaikuttavat elintarvikkeen rakenteeseen ja säilyvyy teen eri olosuhteissa. RÖNTGENFLUORESENSSILLÄ ANALYSOIDAAN ALKUAINEITA Alkuainepitoisuuksia mitataan, jotta tie toa voidaan hyödyntää tuotekehityksessä tai ilmoittaa puhtausvaatimusten vaati malla tavalla tuoteselosteissa. Niitä voidaan käyttää nykyistä enemmän elintarvikeanalyyseissa alkuainepitoisuuksien ja koostumuksen määrityksessä. Elintarviketeollisuudessa röntgentutkimus voi olla hyvä tutkimusmenetelmä muun muassa nopeutensa ansiosta. Röntgensäteilyn aallonpituus 0,01–10 nm on näkyvän valon aallon pituutta lyhyempi
A merican Chemical Society (ACS) selvitti bataattijauhon mahdolli suuksia. JATKOKEHITYSTÄ TARVITAAN Tutkijat toteavat, että tulokset ovat lu paavia. l. Tutkimuksen mukaan vain kerran jau hettu bataatti on ideaalinen raakaaine, kun valmistetaan fermentoitavia tuot teita. Lisäksi niitä voidaan kasvattaa itäisessä ja eteläisessä Afrikassa kuivilla alueilla tulevaisuudessakin. Maailmalla tutkitaan parhaillaan myös esimerkiksi banaaninkuorien ja mantelin soveltuvuutta jauhoiksi. Jos bataattijauhon valmistamisen tek niikkoja kehitettäisiin ja kaupallistettai siin, bataatti voisi soveltua monenlai seen käyttöön myös leipomoissa. Kaksi kertaa jauhettu bataatti puo lestaan soveltuu hyvin suurustamiseen, kuten puuroihin ja kastikkeisiin. Korkeassa eli 80 asteen lämpötilassa kuivattu ja vain kerran jauhettu bataatti jauho puolestaan säilyttää antioksidant teja hyvin. Bataatin käyttöä jauhona voitai siin laajentaa sekä kotitalouksissa että elintarviketeollisuudessa. Ruokajärjestelmän murros 31 kokeessa bataattia kuumennettiin kah dessa eri lämpötilassa, joko 50 tai 80 asteessa ja jauhettiin kaksi kertaa. KU VA : PE XE LS / M AR K ST EB NI CK I AFRIKASSA kasvavat raaka-aineet saavat ratkaista tulevaisuuden raaka-ainepulaa, todetaan tuoreessa Taiwanissa toimivan World Vegetable Centerin tutkimuksessa. Parhaillaan tutkitaan, miten Afrikan unohdettuina kasveina pidettyjä tuotteita voidaan kasvattaa Beninissä, Malissa ja Tansaniassa. Keskuksen johtaja Maarten van Zonneveld sanoo, että tutkimusten mukaan nämä tuotteet sisältävät paljon Aja C-vitamiineja sekä rautaa, folaattia ja sinkkiä. Tutkijat käsittelivät ensimmäisessä kokeessaan bataattia 80 asteen lämpö tilassa ja jauhoivat sen kerran. Tutkimuksen mukaan tällai sesta jauhosta leivottu leipä säilyttää antioksidantteja paremmin kuin esimer kiksi tavanomaisista jauhoista leivottu leipä. Tärkkelys pitoinen juurimukula on lievästi makea ja gluteeniton. Apinanleipäpuu, hirssi ja bambarapähkinä ovat 58 tuotteen joukossa, jotka mainitaan ruuantuotannon tuleviksi ratkaisijoiksi. Myös Maailman Luonnon Säätiö WWF mainitsee listauksessaan nämä kasvit. Toisessa Tiede & Tutkimus TEKSTI: Terhi Friman Bataattijauhoa pitää tutkia lisää Bataattijauhosta voi tulla hyvä raaka-aine kotikeittiöihin ja elintarviketeollisuuteen, kertoo tuore tutkimus. Bataattissa on paljon A, C ja Bvita miinejä sekä antioksidantteja. Tutkimuksessa selvitet tiin, kuinka bataatti käyttäytyy, kun sitä kuumennetaan eri lämpötiloissa ja jauhetaan eri tavoin. Lähde: Fooringredientsfirst.com Afrikasta ratkaisuja raaka-ainepulaan
Kaikkia EU:n alueella valmistettavia ja myytäviä elin tarvikekontaktimateriaaleja koskevat kehysasetus (EY) 1935/2004 ja GMP asetus (EY) 2023/2006, jotka asettavat yleiset periaatteet materiaalien turvalli suudelle ja tuotantotavoille. KIERRÄTYSMUOVIASETUKSEN VAATIMUKSET Uusi kierrätysmuoviasetus 1616/2022 asettaa aiempaa selkeämmät säännöt sille, millaista kierrätettyä muovimate riaalia elintarvikekontaktimateriaaleissa on mahdollista käyttää ja millä ehdoilla. VAATIMUKSET TURVALLISUUDELLE JA LAADULLE Yleiset lainsäädännölliset vaatimukset elintarvikekontaktimateriaalien turval lisuudelle ja laadulle koskevat myös kierrätysmateriaaleja. 32 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 K ierrätettyjen materiaalien käyttö elintarvikekontaktimateriaaleis sa on toistaiseksi harvinaista, sillä niiden turvallisuuden takaa minen lainsäädännön edellyttä mällä tavalla on neitseellisiä materiaa leja haastavampaa. Muiden kuin näillä tekniikoilla saatu jen kierrätettyjen muovilaatujen käyttä minen elintarvikekontaktissa on kiellet ty heinäkuussa 2023 päättyvän siirtymä ajan jälkeen. Tällöin esimerkiksi kierrä Lainsäädäntö TEKSTI: projektipäällikkö Niko Markkinen, Measurlabs Kierrätysmateriaalit elintarvikekontaktimateriaaleissa Katsaus EU-lainsäädäntöön osoittaa, että kierrätysmateriaalien käyttö elintarvikekontaktimateriaaleissa vaatii koko prosessin kattavan turvallisuusarvioinnin. Esimerkiksi paperisille ja kartonkisil le kontaktimateriaaleille ei ole omaa materiaalikohtaista EUasetusta, jolloin haittaaineiden siirtymää niin neitseel lisistä kuin kierrätetyistä materiaaleista tulee arvioida kansallisen lainsäädännön pohjalta. Hyväksytyt tekniikat löytyvät asetuksen liitteestä I. Muovisten kierrätysmateriaalien osal ta lainsäädännölliset vaatimukset ovat selkeimmät. Toistaiseksi uuden kierrätysmuovi asetuksen mukaisesti hyväksyttyjä kier rätystekniikoita on kaksi: mekaanisesti kierrätetty elintarvikelaatuinen PET muovi ja suljetusta tuotekierrosta saatu elintarvikemuovi (esim. Vaatimustenmukai suuden arvioimista vaikeuttaa myös se, ettei useista materiaaleista ole yhte näistettyä EUlainsäädäntöä arvioinnin pohjaksi. Keskeinen osa asetusta on lista hyväksy tyistä kierrätystekniikoista, joiden avul la saatua kierrätysmuovia on luvallista käyttää. jäännöskappa leet), joka puhdistetaan ja muokataan uudestaan samaan käyttötarkoitukseen, johon materiaali oli alun perin tarkoi tettu. Osalle materiaaleista, kuten muoville, sovelletaan myös koko naissiirtymän rajaarvoja. Lainsäädäntöä uudistetaan nyt aktiivisesti, jotta kierrätysmateriaalien käyttöä voitaisiin lisätä nykyisestä, mutta turvallisuudesta tinkimättä.. Lokakuussa 2022 voimaan astunut EU:n uusi kierrätysmuovi asetus 1616/2022 määrittelee tarkat säännöt sille, millaista kierrätettyä muovia elin tarvikepakkauksissa ja muissa kontak timateriaaleissa on luvallista käyttää. Esimerkiksi kartonkipakkauk sissa kierrätyskuidun käyttöä tulee ar vioida moninaisten turvallisuusreferens sien pohjalta. Kehysasetuksen mukaan kaikkien elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien tulee olla riit tävän inerttejä, joka käytännössä tar koittaa sitä, että aineita ei pääse siirty mään elintarvikkeeseen sellaisia mää riä, jotka voivat vaarantaa ihmisten ter veyden, aiheuttaa sopimattomia muu toksia elintarvikkeen koostumuksessa tai heikentää sen aistinvaraisia ominai suuksia. Käytännössä materiaalien turval lisuutta ja inerttiyttä valvotaan haitta aineiden ainekohtaisen siirtymän rajoil la, jotka on määritelty joillekin materiaa leille erillisillä EUasetuksilla (mm. muo viasetus 10/2011)
Lisäksi kierrätettyä muovimateriaalia voidaan periaatteessa käyttää estokerroksen takana, mutta tällöin valmistajan on pystyttävä todis tamaan, ettei kerroksen takaa siirry elin tarvikkeeseen vierasaineita havaittavissa määrin. Myös tahattomasti lisättyjen aineiden eli niin sanottujen NIAS:ien seulonnasta tulee kriittisempi osa laatujärjestelmää. Pienet leikkausvoimat ylläpitävät tuotteen ainesosien rakenteellista ja visuaalista eheyttä. Tämä on kuitenkin pitkä ja vaativa prosessi. Elintarvikkeisiin ei Euroopan komission PAFFtyöryhmän (Standing Committee on Plants, Animals, Food and Feed) mukaan tulisi päätyä enempää kuin 0,5–2 mg/kg MOAHyhdisteitä elintar viketyypistä riippuen. KIERRÄTETYN PAPERIN JA KARTONGIN KÄYTTÖ Toistaiseksi kierrätetyn paperin ja kar tongin käyttöä elintarvikekontaktimate riaaleissa ei säädellä EUtasolla. Hygieeniset pumput Elintarvikeja juomateollisuuden vaativiin, hygieenisiin kuljetusja annosteluprosesseihin. Paperisille ja kartonkisille kontaktimateriaaleille ei ole materiaalikohtaista EU-asetusta, joten haitta-aineiden siirtymää arvioidaan kansallisen lainsäädännön pohjalta. Koska vaatimukset vaihtele vat maasta toiseen, voidaan apuna käyt tää Euroopan neuvoston elintarvikekon taktimateriaaleihin perehtyneen komite an ohjeistusta, joka perustuu useamman jäsenmaan kansalliseen lainsäädäntöön, tai Pohjoismaiden ministerineuvoston asiakirjaa, jonka lähteinä on käytetty EUlainsäädännön lisäksi muun muassa Euroopan elintarvikeviraston, Saksan riskinarviointiinstituutin ja Yhdysval tain elintarvike ja lääkeviraston lausun toja. 020 792 0630, sales@flowexperts.fi Taivaltie 5, 01610 Vantaa | www.flowexperts.fi Part of the Atlas Copco Group Ota yhteyttä! Kierrätysmateriaalit elintarvikekontaktimateriaaleissa EU:n kierrätysmuoviasetus määrittelee, millaista kierrätettyä muovia saa käyttää kontaktimateriaalina. KU VA : CL AI R/ UN SP LA SH. Verrattuna neitseelliseen raakaainee seen kierrätysmuovin riskinarvioinnissa tulee ottaa huomioon, että materiaalin pidemmän elinkaaren ja uudelleenmuo vauksien seurauksena riski hajoamis tuotteiden muodostumiselle ja muiden epäpuhtauksien esiintymiselle kasvaa. Uusien kierrätystekniikoiden lisäämi nen hyväksyttyjen listalle on mahdollis ta, jos tekniikan kehittäjä pystyy todis tamaan, että prosessista peräisin oleva muovi on kemiallisesti ja mikrobiologi sesti turvallista. Edellisestä kierrätysmuoviasetuksesta poiketen asetus 1616/2022 kuitenkin mahdollistaa esimerkiksi sellaisen pro sessin hyväksymisen, jossa kotitalouk sien jätevirrasta kerättyä elintarvike kontaktilaatuista muovia käytetään kier rätysmuovin raakaaineena. Lähtökohtaisesti kierrätettyä paperia ja kartonkia on mahdollista käyttää kos ketuksissa elintarvikkeiden kanssa, mut ta tietyt käyttötarkoitukset, kuten käyttö leivinpapereissa ja suodatinpapereissa, on riskien takia kielletty. FlowExperts Oy Puh. Vaati mustenmukaisuuden arviointi tulee siksi perustaa ensisijaisesti kansalliseen lain säädäntöön. Kierrätetyn muovin tapaan myös kierrätetyissä pah vi ja paperikuiduissa esiintyy ensikui tua enemmän epäpuhtauksia, joita päätyy materiaaliin muun muassa painoväreistä, päällysteistä ja kierrätyksen aikana mah dollisesti käytetyistä kemikaaleista. Myös mahdollisesti karsinogeenisten MOAHyhdisteiden siirtymää on syytä mitata, sillä niitä esiintyy verrattain yleisesti kierrätetyissä paperi ja pahvi kuiduissa. Kierrätyskuitua sisältävän paperin vaatimustenmukaisuusilmoituksen (Declaration of Compliance) tulee sisäl tää kattava kuvaus kierrätysprosessista, mukaan lukien keräyspaperin laadusta, puhdistusmenetelmistä ja mahdollisen estokerroksen tehokkuudesta. tysmuovista valmistetuista ostoskasseis ta tulee asetuksen perusteella sopimat tomia elintarvikkeiden pakkaamiseen. l PUMPPAAMME TUOTTEITA HELPOSTI JOPA 80 BAR* PAINEESSA * Paine-ero vaihtelee pumpputyypin mukaan. Myös muiden kierrätysmateriaaleissa tyypillisten haittaaineiden, kuten bis fenoli A:n, ftalaattien ja antimonin esiin tymistä on seurattava. CIPja SIP -puhdistus on mahdollinen, pumppu on saatavana liikkuvana tai kiinteänä yksikkönä. Kierrätysmuovin käyttöön sisältyy tämän vuoksi vaatimus eräkohtaisesta testaa misesta ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta. Sopii niin vesimäisten kuin erittäin viskoottisten väliaineiden käsittelyyn. Lisäksi siirtymätesteillä tulee varmistaa, ettei kierrätyskuidusta siirry elintarvikkeisiin esimerkiksi ftalaatteja, primaarisia aro maattisia amiineja tai PAHyhdisteitä
l LISÄTIETOJA: blogs.helsinki.fi/rifiser-research Raportti: Listayhtiöiden hallitusja johtoryhmätehtävät – naisten urakehityksen haasteet Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi) KU VA : KP M G Talous & Liiketoiminta TEKSTI: kestävän rahoituksen ja vastuullisen sijoittamisen johtaja, postdoc-tutkija MMT Riikka Sievänen, KMPG Oy Ab ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Sijoittajat ja sääntely kannustavat kohti vastuullisuutta Säätely edellyttää yrityksiltä yhä kunnianhimoisempia vastuullisuustekoja, mutta vastuullisuus voi myös antaa vauhtia liiketoiminnalle. Se sisältää sukupuolen lisäksi muun muassa iän ja kokemuksen monimuotoisuuden. Yritykset puolestaan raportoivat liiketoiminnan, pääomamenojen ja toimintakulujen tak sonomiakelpoisuutta ja mukaisuutta. Sääntelyyn si sältyy EUtaksonomia, joka on luokitus järjestelmä kestäville taloudellisille toi mille. Pienempien toimijoiden kannattaa nähdä vastuullisuuden kehitys liiketoimintamahdollisuutena, joka par haimmillaan auttaa niitä erottumaan. Sijoittajien ja rahoittajien raportoita vat tunnusluvut ovat salkkujen taksono miakelpoisuus ja mukaisuus. AJANKOHTAISET AIHEET LIITTYVÄT MONIMUOTOISUUTEEN Luonnon monimuotoisuus on vastuul lisuuden näkökulma, joka on esillä niin sijoittajilla, rahoittajilla kuin yrityksillä. Lisäksi aivan viime vuosina EU:n kes tävän rahoituksen sääntelykokonaisuus on alkanut ohjata sijoittajia, rahoittajia ja myös yrityksiä uudelle, huomattavas ti vaativammalle tasolle. Vastuulli suutta edellytetään myös toimitusket jun toimijoilta. Olennaisuusmäärittely eli analyysi omalle liiketoiminnalle olen naisista vastuullisuusaiheista on kaiken ytimessä. Valtioneuvoston kanslian selvitys ja tutkimustoiminnan teettämän tutki muksen mukaan naisten uraesteitä löy tyy niin toimintaympäristöstä, yrityk sistä ja niiden rekrytointiprosesseista kuin yksilötasoltakin. Toinen ajankohtainen aihe on hallitus ten ja johtoryhmien monimuotoisuus. Akateemisten tutkimusten mukaan yritykset, joissa on huolehdittu sukupuolten monimuotoisuudesta halli tuksessa, ovat menestyvämpiä kuin yri tykset, jotka eivät ole tähän vielä panos taneet. Työ sopivien indikaattoreiden kehittämi seksi ja valitsemiseksi on kesken. Parhaimmillaan alan yritykset löytävät itselleen vastuullisuus aiheet, jotka ovat liiketoiminta strategian ja arvonluonnin keskiössä. Suosituksina yri tyksille on muun muassa rekrytointi prosessin järjestelmällisyyden tarkasta minen sekä tasaarvoinen urasuunnit telu kaikkia sukupuolia oleville työn tekijöille. VASTUULLISUUS ON LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUS Sijoittajien ja rahoittajien ohella myös elintarvikealan suuryritysten on kiinni tettävä yhä enemmän huomiota vastuul lisuuteen, jotta raportointi olisi sään telyn edellyttämällä tasolla. Vastuullisen sijoit tamisen käytännöt ovat kehittyneet vuo sien saatossa ja vastuullisen sijoittami sen suosio kasvanut. Myös elintarvikkei den ravitsemuksellinen laatu, innovaa tiot, kiertotalous, jäljitettävyys, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja eläinten hyvinvointi ovat monille yrityk sille tärkeitä aiheita. Esimerkiksi useassa elintarvike alan pörssi yhtiössä hallituksen jäsenistä naisia on jopa alle 40 prosenttia. Mihin vastuullisuuskysymyksiin maa talous ja elintarvikealan yritysten on tärkeintä tarttua. Vastuullisen sijoit tamisen suosion taustalla on se, että ESGasioita huomioimalla sijoittajat voivat paremmin välttää epätoivottuja yllätyksiä sijoituskohteissa, eli se on osa riskinhallintaa. MMT Riikka Sievänen tekee päivätyönsä ohella postdoc-tutkimusta ja on kirjoittanut vastuullisesta sijoittamisesta kirjoja.. 34 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 I nstituutiosijoittajat ovat jo pari vuosi kymmentä aktiivisesti huomioineet ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyviin hallintotapoihin liittyviä teki jöitä (ESG) osana sijoituspäätöksente koa ja omistajuutta. Suomalaisilla yrityksillä on edelleen kehittämismahdollisuuksia sukupuol ten välisessä tasaarvossa, sillä naisia on tyypillisesti vähemmän hallituksissa ja johtoryhmissä sekä toimitusjohtajina. Olennaisuusmäärittelyssä voi hyödyn tää Helsingin yliopiston rahoitta man vastuullisen sijoittamisen tutkimushank keen (RIFISER) ja sijoittajien käyttä mien SASBstandardien listaamia alalle olen naisia vastuullisuus aiheita kuten ilmas tonmuutos, ympäristön pilaantuminen, veden käyttö, elintarvikkeiden turvalli suus, ruokaturva ja työntekijöiden oikeu det toimitusketjussa. Taksonomiaraportointivelvollisuus kos kee tällä hetkellä kaikkein suurimpia toi mijoita ja pienempiä suuryrityksiä parin vuoden kuluttua
Toisaalta Saksassa on myös poten tiaalista ostovoimaa premiumtuotteil le. MILLE TUOTTEILLE OLISI KYSYNTÄÄ. Globaalit kriisit näkyvät myös Sak sassa. Kuitenkin ennen vien nin aloittamista kannattaa malttaa tehdä tärkein työ: perehtyä kohdemarkkinaan, toimintakulttuuriin ja kuluttajakäyttäy tymiseen. Kannattaa pohtia, ovatko ne kannattava jakelukanava tuotteille. Markkinapotentiaalia ja ostovoi maa kyllä löytyy. Suu rin osa saksalaisista kuluttajista hakee nyt mahdollisimman edullisia tuotteita. Suomalaisten elintarvik keiden vienti EUmaihin kasvoi keski määrin 26 prosenttia ja Saksaan noin kymmenen prosenttia. Pandemiasta toipuminen ja Venä jän hyökkäyssota aiheuttavat haasteita taloudelle. Vahvana ilmiönä näkyy myös pikaruuan vuosi vuodelta kasvava suosio. Saksa on myös monikulttuurinen maa, eikä tyypillinen saksalainen ku luttaja ehkä vastaakaan enää ennakko oletuksiamme. Halpakauppaketju jen kuten Aldin, Kauflandin ja Lidlin alhainen hintataso saattaakin yllättää suoma laisen. Saksa on Euroopan suurin markkina alue, jossa asukkaita on jo yli 84 miljoo naa. Saksa ei ole yksi yhtenäinen mark kinaalue. Growth from Knowledge tutkimus laitoksen vastuullisuusindeksin (2022) mukaan 50 prosenttia saksalaisista kuuluu ryhmään ”krisenresistent” eli paremmin toimeentulevat henkilöt, joita ei tulevaisuus niin kovin huoles tuta. Kuluttajia huolestuttavat inflaatio ja energian hinnan raju nousu, ja se näkyy ostokäyttäytymisessä. Ruokajärjestelmän murros 35 T uoreet tilastot kertovat elintar vikevientimme merkittävästä kasvusta: vuonna 2022 vienti ylitti ensimmäisen kerran kahden miljardin rajan. KU VA : FR IS CH EP AR AD IE S Talous & Liiketoiminta TEKSTI: konsultti Hanne Husso, Husso Consulting Tuttu, mutta tuntematon Saksa Vientiä Saksaan harkitsevan yrityksen kannattaa tiedostaa markkinan erityispiirteet.. Kasvisproteiinituotteiden kysyntä kasvaa edelleen myös Saksassa, ja kaup pojen valikoimat laajenevat tässä kate goriassa koko ajan. Toki kilpailu on tässäkin segmen tissä todella kovaa, ja erottuaksemme eduksemme tulisi meidän panostaa eri tyisesti markkinointiin. Kaiken kukkuraksi kannattaa varau tua ennemminkin maratoniin kuin pika spurttiin – eli aikaa suunnittelusta vien nin aloittamiseen voi vierähtää vuosia. Saksaan vientiä suunnittelevan kannat taakin ottaa avuksi juuri kyseisen elin tarvikemarkkinan tunteva asiantuntija. Nämä kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotteista korkeampaa hintaa. Saksaa sanotaan halpamyymälöiden luvatuksi maaksi. Suomalaisia premiumtuotteita nä kee vielä todella vähän saksalaisten pre miumelintarvikemyymälöiden (Fein kost) valikoimissa. Alueelliset erot esimerkiksi ostovoimassa kaupunki ja maaseutu alueiden sekä Pohjois ja EteläSaksan välillä ovat suuria. Luomutuotteita os tetaan yhä paljon, nyt vain useammin halpaketjujen myymälöistä. Saksa on ollut perinteisesti myös vah va luomumarkkina. l Premium-myymälä voisi olla hyvä väylä markkinoida suomalaisia tuotteita Saksassa. Ei siis kannata yrit tää vallata kerralla koko markkinaa, vaan kohdentaa panostukset valikoidul le alueelle tai kohderyhmälle. INFLAATIO HUOLETTAA SAKSASSAKIN Ajantasainen markkinatieto on oleelli sen tärkeää, kun pohditaan oman tuot teen vientipotentiaalia. Uutena esimerkkinä täs tä on sianliha, siipikarja, nauta ja maitotuotteiden pakkauksissa käyttöön otettu neliportainen ”Haltungsform” merkintä, joka kertoo tuotantoeläinten elinolosuhteista. Monelle voi tulla myös yllätyksenä vielä suhteellisen hierarkkinen yritysten toi mintakulttuuri sekä saksan kielen vank ka asema kaupankäynnissä. Kohderyhmää ja loppuasiakasta kannattaa haarukoida tarkasti – mitä tarkemmin tähtää, sitä parempi on osumatarkkuus. Osaval tioiden välillä on myös paljon vaihtelua viran omaisohjeissa ja lainsäädännössä. Kuvassa Frischeparadiespremium-ketjun myymälä Frankfurtissa. Näin saa hyödyllistä apua ja todennäköi sesti säästää aikaa ja eurojakin. Bratwurstin ja hapan kaalin rinnalle on noussut kulttuurien ja makumaailmojen kirjo, joka näkyy ku luttaja ja ostokäyttäytymisessä. Saksalaiset kuluttajat seuraavat aktii visesti kansainvälisiä ruokatrendejä. Haastavasta taloustilanteesta huolimat ta useimmat kuluttajat huomioivat vas tuullisuuden ja ruuan alkuperän ostok sia tehdessään. Premiumkanava voisi kuitenkin olla perusmyymälöitä kannattavampi vientiväylä suomalai sille, laadukkaille, puhtaista luonnon raakaaineista jalostetuille elintarvik keille
– Tällä hetkellä keskitymme neljään päätuotteeseen. Yrityksen perustajat Piuhola ja Lari Pihlanjärvi näkevät maailmanlaajuisen markkinapotentiaalin olutmäskistä jalostetuille tuotteille. ENSIMMÄISTÄ rahoituskierrosta kokoava Mäsli sai alkunsa yrityksen toimitusjohtajan Pauliina Piuholan Helsingin yliopistossa tekemästä elintarviketalouden ja kulutuksen pro gradu -tutkielmasta. Yritys Mäslin ympärille perustettiin maaliskuussa ja tavoitteena on olla vähittäiskaupan hyllyllä ensi vuoden keväällä. Vaikutuksemme on nettopositiivinen, iloitsee aktivistiksikin itseään kutsuva liiketoimintajohtaja Heikki Heiskanen. Samalla tuotamme biopohjaisia, pienen hiilijalanjäljen tuotteita, joilla voimme muun muassa edistää vegaanisten tuotteiden ominaisuuksia. Lisäksi tuotekategoriaan kuuluu voimakkaasti bioaktiivinen fukoidaani, jota voidaan jo käyttää lisäravinteissa. Levä kuuluu samaan ruskoleväperheeseen kuin suomalainen rakkohauru. PilotointivaiStartup TEKSTI: Viivi Wanhalinna Sargassolevä on valtava ympäristöongelma Karibialla. Tulevaisuudessa tarjoamme leväpohjaisia tuotteita esimerkiksi maatalouteen biopohjaisiksi torjunta-aineiksi, soijaa korvaavaksi rehuksi ja turpeen korvikkeeksi kasvualustoissa, suunnittelee aplikaatiokehityskemistinä työskentelevä Mamata Bhattarain. Yritys työskentelee tiiviisti elintarvikeyritysten kuten MeEat Food Tech Oy:n kanssa kasvipohjaisten liha-analogien tuotekehityksessä. Pro gradu -työn tulokset osoittivat kuluttajien suhtautuvan mäskiä sisältäviin tuotteisiin erittäin myönteisesti ja pitävän niiden mausta. Kuluvan vuoden alusta yritys on siirtynyt pilottimittakaavan tuotantoon kumppaninsa Chempolis Oy:n tiloihin Ouluun. Tutkielmassaan Piuhola perehtyi kuluttajien näkemyksiin mäskin käytöstä elintarvikkeissa osana kansainvälistä mäskin fermentointia tutkinutta Funbrew-hanketta. Origin by Oceanin toinen päätuote on kosmetiikassa tällä hetkellä käytetty pigmenttiyhdiste fukoksantiini. STARTUP Origin by Ocean Oy uuttaa eri ruskolevä lajeista polysakkarideista muodos tuvia ainesosia, joiden pääasiakasryhmät tulevat olemaan kosmetiikka-, tekstiilija elintarviketeollisuus. Määrällisesti eniten syntyy natriumalginaattia. Molempia leviä voidaan käyttää raaka-aineena yrityksen tuoteisiin. Yrityksen ensimmäiset kaupalliset tuotteet lanseerataan tänä keväänä ja ne ovat hygieniatuotteita. Natrium alginaatilla voidaan myös parantaa lihaa jäljittelevien tuotteiden suutuntumaa ja rakennetta. – Innostuin mäskin potentiaalista, koska sitä on saatavilla runsaasti ja sen ravinto arvot ovat poikkeuksellisen suotuisat. 36 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 Mäsli voitti Food tech -pitchauskilpailun Slushissa syksyllä 2021. KU VA : OR IG IN BY OC EA N OY Kestävän kehityksen mukaisia ainesosia levästä heessa kerätään tietoa prosessista vuonna 2026 alkavan teollisen mittakaavan tuotannon tueksi. Vuonna 2019 perustettu yritys on panostanut tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Mäsli sai alkunsa gradusta. Fukoksantiinia ei ole toistaiseksi hyväksytty EU:ssa elintarvikekäyttöön, mutta yritys näkee sen soveltuvan vahvojen antioksidatiivisten ominaisuuksiensa takia esimerkiksi painonhallinta tuotteisiin, elintarvikkeiden värjäämiseen tai pidentämään säilyvyyttä. Mikrobiologina olen erityisen kiinnostunut fermentoinnista kustannustehokkaana ja lisäarvoa tuovana säilöntämenetelmänä, yrityksen teknologiajohtaja Pihlanjärvi kertoo yritystoimintaan mukaan lähdöstä. – Olemme olemassa pelastaaksemme valtameret poistamalla niistä ravinteita keräämällä levää. Yritys sai keväällä varmistettua 7,5 miljoonan kokonaisrahoituksen tukemaan pilotointitoimintaa. Alginaattia käytetään laajasti erilaisissa elintarvikkeissa esimerkiksi tuotteen viskositeetin kasvattamiseen, reologisten ominaisuuksien muokkaami seen, stabiloimaan erilaisia faaseja tai hidastamaan jäätelön sulamista
l Viite: 1 Tuominen M ym. 2022. KU VA : DA NI EL UV EG AR D / UN SP LA SH KU VA : QU IO NY NA VA RR O / PE XE LS KU VA : AL IN A KA RP EN KO / UN SP LA SH. Lähes 40 prosenttia vuon na 2019 tutkituista elintarvikkeista si sälsi fosforilisäaineita. MUNUAISTAUTIPOTILAIDEN on ruoka valiossaan noudatettava fosforirajoitusta, jotta taudin etenemistä voidaan hidastaa. LAINSÄÄDÄNNÖLLISESTI lisäaineiden merkitsemiseen riittää, että pakkauksen ainesosaluettelosta ilmenevät käytetty jen lisäaineiden nimet tai Ekoodit. Jan;32(1):30-38. Fosforia sisältävien lisäaineiden käyt tö Suomessa myytävissä elintarvikkeis sa on yleistä 1 . Lisäainefosforin käyttömääristä elin tarvikkeissa tarvitaan lisätutkimusta, ja elintarvikekoostumustietokantoja tulisi tämän perusteella päivittää vastaamaan todellista tilannetta, jotta mahdollisia terveysriskejä voidaan arvioida luotetta vasti. Fosforilisäaineita merkitään elintarvikepakkauksissa usein myös pel källä Ekoodilla, joten mikäli niitä ha lutaan välttää, tulisi tuntea kyseiset Ekoodit. On arvioi tu, että jopa puolet todellisesta fosforin saannista voisi olla peräisin lisä aineista. Tämä on merkittävä tieto, kos ka niiden on todettu imeytyvän erittäin tehokkaasti ruuansulatuselimistössä, ja tämän vuoksi ne ovat potentiaalisesti haitallisin lisäainefosforin muoto. L änsimaissa fosforin eli fosfaatin saanti on runsasta, sillä fosforia saadaan useista elintarvikkeista. Fosforia sisäl tävät lisäaineet voivat olla epäorgaani sia fosfaatteja, orgaanisia tärkkelysfos faatteja tai luontaisesti fosforia sisältä viä yhdisteitä. Fosforilisäaineiden käyttö Suomessa on laajaa, mikä aiheuttaa haasteita kokonaissaannin mittaamiselle. Fosforilisäaineita käytetään yleisesti prosessoiduissa lihatuotteissa, sulate juustoissa, kolan makuisissa virvoitus juomissa sekä leivonnaisissa. doi.org/10.1053/j.jrn.2021.07.010 delleenarvioinnin fosforilisäaineiden turvallisuudesta vuonna 2019 ja päätyi asettamaan fosforin kokonaissaannille päivittäisen hyväksyttävän enimmäis saannin (ADI). FOSFORILISÄAINEITA käytetään laajasti erilaisissa elintarvikeryhmissä, sillä niitä voidaan hyödyntää useisiin tarkoituksiin muun muassa hapettumisenestoaineina, stabilointiaineina sekä emulgointiainei na. Elintarvikekoos tumustietokannat eivät yleensä ota huo mioon lisäainefosforin määrää. Fosforia saadaan myös lisäaineista, mikä aiheuttaa epävarmuutta fosforin kokonaissaannin mittaamisessa, sillä lisä ainefosforin määriä ei tarvitse ilmoittaa elintarvikepakkauksissa. Tämän vuoksi Euroopan elintarvike turvallisuusviranomainen EFSA teki uu Ravintoaine TEKSTI: dosentti, yliopistotutkija Suvi Itkonen, Helsingin yliopisto, Elintarvikeja ravitsemustieteiden osasto Onko liika fosfori terveysriski. Rajaarvoksi määriteltiin 40 mg painokiloa kohden vuorokaudes sa, mikä vastaa 70kiloisella henkilöllä 2 800 mg:aa fosforia vuorokaudessa. FinRavinto 2017 tutkimuksen mu kaan suomalaiset saavat fosforia 2–3ker taisen määrän suhteessa ravitsemussuo situkseen (600 mg/vrk), ja tärkeimmät saantilähteet ovat maito, liha, ja vilja valmisteet. Erityisesti lisäainefosforia on pidetty hai tallisena. Lei vonnaisissa niitä voidaan käyttää nosta tusaineena, sillä leivinjauhe sisältää tyypillisesti pyrofosfaattia. Ruokajärjestelmän murros 37 Edellä mainitussa tutkimuksessa epä orgaanisten fosforilisäaineiden käyttö oli yleisintä. Phosphorus-Containing Food Additives in the Food Supply An Audit of Products on Supermarket Shelves. Aiemmista tutkimuksista on saatu viit teitä, että runsas fosforin saanti ruoka valiosta voisi vaikuttaa haitallisesti luus ton aineenvaihduntaan sekä verisuonten toimintaan myös terveillä ihmisillä. Ne mu reuttavat lihaa ja parantavat säilyvyyttä, antavat sulatejuustoille niille ominaisen koostumuksen ja tuovat kolajuomiin niille tyypillisen happaman maun. Fos forilisäaineet on mahdollista tunnistaa elintarvikepakkauksista termistä ”fos faatti”, mutta kaikkien fosforia sisältä vien lisäaineiden nimessä tätä termiä ei mainita. J Ren Nutr. Tutki muksissa on lisäksi löydetty yhteys run saan fosforin saannin sekä sydän ja veri suonisairauksien riskitekijöiden välillä
Mikromuoveja tuotetaan myös tarkoituksellisesti tietty jä käyttötarkoituksia varten, esimerkiksi muoviteollisuuden tarpeisiin. Mikromuoveiksi luokitellaan läpimi taltaan alle viiden millimetrin kokoiset muovipartikkelit. Mikrokokoisella polyeteenillä haitallisia vaikutuksia soluille Mikrokokoisen polyeteenin on havaittu olevan suurina annoksina haitallista ihmisen suolistosoluille. Polyeteeni on yksi yleisimmistä muovilaaduista, ja sitä hyödynnetään esimerkiksi pakkausmateriaalina elintarvikkeissa.. Kuvassa väitöskirjatutkija Essi Järvelä. Lisäksi mikromuoveja on löydetty sekä talous että pullotetuista vesistä. Lisäksi altistu mista voi tapahtua ihon kautta, joskin Ravitsemus & Terveys TEKSTI: väitöskirjatutkija Essi Järvelä, farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto KU VA : JO HA NN A YL I-Ö YR ÄS S Mikromuoville altistettujen solujen ulkonäköä tarkastellaan mikroskoopilla ennen toksisuustestien suorittamista. Mikromuovit koostu vat muovien tapaan polymeereistä sekä lisäaineista, jotka yhdessä parantavat niiden käyttöominaisuuksia. Sittemmin mikromuovien vaikutuksia on tutkittu myös muilla eläinmalleilla, kuten jyrsijöillä, sekä yhä enemmän eri laisilla solumalleilla. Science of the Total Environment leh dessä alkuvuonna 2023 julkaistussa tut kimuksessamme havaittiin mikrokokoi sen polyeteenin aiheuttavan suurina an noksina haitallisia vaikutuksia ihmisen suolistosoluihin 1 . Näiden mikromuo veiksi nimettyjen partikkeleiden mahdol lisia haittavaikutuksia alettiin selvittää etenkin vesieliöissä. Nämä toimivat tär keinä tutkimusmalleina mikromuovien haittavaikutuksia selvitettäessä, sillä mikromuovialtistuksen terveysvaiku tuksista ei ole vielä saatavilla laajempaa väestötasoista tutkimustietoa. Mikromuo veja muodostuu isompien muovikappa leiden hajoamisen seurauksena kotita louksissa – muun muassa keinokuituis ten vaatteiden pesun yhteydessä – sekä ympäristössä UVsäteiden ja mekaanisen rasituksen vaikutuksesta. MIKROMUOVIALTISTUS ON JATKUVAA Mikromuoveja on havaittu lukuisissa elin tarvikkeissa kuten sokerissa, ruokasuo lassa, hunajassa, oluessa, maitotuotteissa ja merenelävissä. 38 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 S iirryttäessä 2000luvulle muovi saasteen aiheuttamien ympäristö ongelmien tutkimus eteni isosta muoviroskasta myös pienien ja jopa silmälle näkymättömien muovien vaikutuksiin eliöissä. Hengityksen kautta altistumista tapah tuu sisä ja ulkoilman mikromuoveille, jotka ovat peräisin esimerkiksi synteetti sistä vaate ja kodintekstiileistä, sekä autonrengaskumipölystä
Ruokajärjestelmän murros 39 missa solulinjoissa. SOLUKUOLEMAA JA HAPETUSSTRESSIÄ Mikromuoveja päätyy elimistöömme erityisesti ruuansulatuskanavan kautta, joten selvitimme tutkimuksessamme mikrokokoisen polyeteenin toksisia vaikutuksia kahdessa ihmisen suolisto solulinjassa. Oma lukunsa ovat mikromuovien sisältämät lisäaineet ja mahdolliset ym päristöstä imeytyneet kemikaalit, jotka voivat irrota partikkeleista elimistössä ja aiheuttaa haittavaikutuksia. Science of the Total Environment. Laajasta altistu misesta huolimatta mikromuovien ter veysvaikutuksista tiedetään kuitenkin vielä hyvin vähän. Mikromuovien terveysriskien luotetta vaa arviointia varten tarvitaan tutkimus tietoa ihmisten altistumisesta mikromuo veille. ItäSuomen yliopis tossa tutkitaan myös esimerkiksi muo vien siirtymistä suolistosta mallinnuksen avulla 2 sekä kehitetään mikromuovien analysointimenetelmiä. Toksisuustutkimuksessa käytetyt polyeteenipartikkelit olivat kooltaan 5–60 mikrometriä. Arviot ihmisten altistumisesta mikro muoveille vaihtelevat suuresti tutkimuk sien välillä, ja tällä hetkellä kansainvä linen kokonaissaantiarvio mikromuo veille on 0,1–5 grammaa viikossa. Micro-sized polyethylene particles affect cell viability and oxidative stress responses in human colorectal adenocarcinoma Caco-2 and HT-29 cells. Vaikka valtaosa elimistöön päätyneistä mikro muoveista poistuu ulosteiden mukana ja keuhkojen itsepuhdistumismekanis mien kautta, on mikromuoveja löydetty ihmisen eri kudoksista, mukaan lukien paksu suolesta, keuhkoista, verenkier rosta ja jopa istukoista. doi:10.1016/j.scitotenv.2023.161512 2 Järvenpää J ym. l LÄHTEET: 1 Herrala M ym. Nämä eivät kuiten kaan vastaa sitä monimuotoista joukkoa partikkeleita, joille todellisuudessa altis tumme ympäristön kautta. 2023. Lisääntynyttä happiradikaalituotantoa havaittiin erityisesti mitokondrioissa, jotka ovat solujen energiaa tuottavia soluelimiä. Solujen elävyyttä mitattiin kahdella eri menetelmällä, ja molemmilla havaittiin sama tulos. Tulokset vahvistivat aikaisempia havaintoja siitä, että mikromuovipartik kelit voivat aiheuttaa haitallisia vaiku tuksia ihmisen elimistössä. 2022. PE and PET oligomers’ interplay with membrane bilayers. Näiden lisäksi mikromuovien on eläinkokeissa havaittu aiheuttavan imeytyminen terveen ihon läpi on epä todennäköistä. tulehdusta ja hapetusstressiä kudoksissa, aineenvaihdunnan häiriöitä sekä lisään tymistoksisuutta. TERVEYSVAIKUTUKSISTA TARVITAAN LISÄTIETOA Mikromuovit ovat sekalainen joukko eri kokoisia, muotoisia, värisiä ja koostu muksellisia partikkeleita. Mikromuovien kirjo on laaja, ja niillä voi olla hyvin eri laisia vaikutuksia niiden ominaisuuksien mukaan. Lisäksi tähän astisten tutkimustulosten vertailusta tekee hankalaa käytettyjen tutkimus menetelmien vaihtelevuus. Seuraavaksi tutkimuksemme keskittyy selvittämään soluvaikutusten taustalla olevia mekanismeja, mukaan lukien muu toksia geenien ilmentymisissä RNAsek vensoinnin avulla. Huomionarvoista on, että valtaosa teh dyistä solu ja eläintutkimuksista on suo ritettu puhtailla ja käsittelemättömillä mikromuoveilla, etenkin pyöreillä poly styreenipartikkeleilla. Vaikutusten todettiin aiheutuvan itse polyeteenipartikkeleista eikä altistuksen aikana muovista mahdollisesti irtoavista yhdisteistä. Myös tutkimus menetelmien yhdenmukaistamista kai vataan tutkimustulosten vertailtavuuden parantamiseksi. Tutkimuksessa selvitettiin myös reak tiivisten happiradikaalien, eli hapetus stressin, muodostumista altistumisen jälkeen. Soluja altistettiin muovi partikkeleille eri suuruisilla annoksilla 48 tunnin ajan, ja toksisuutta tarkastel tiin useilla menetelmillä. Scientific Reports. Mikromuo vien on havaittu aiheuttavan solukuole maa ja hapetusstressiä suolisto soluissa sekä erilaisia suolistovaikutuksia eläin kokeissa, mukaan lukien paikallista tulehdusta sekä suoliston bakteeritasa painon häiriöitä ja limakalvon toiminta häiriöitä. doi:10.1038/s41598-022-06217-4 KU VA : ES SI JÄ RV EL Ä. Lisäksi tutkimusta tarvitaan ympä ristöaltistusta kuvastavilla altistusmää rillä ja monimuotoisemmilla partikkeli malleilla, kuten ikääntyneillä ja kierräte tyillä muoveilla, nykyisten tasalaatuisten partikkeleiden sijasta. Mikrokokoinen polyeteeni aiheutti isoilla annoksilla solukuolemaa molem Mikromuovit ovat läpimitaltaan alle 5 millimetrin kokoisia. Reaktiivisia happiradikaaleja syntyy soluissa luonnollisesti, mutta myös erilaiset altisteet voivat lisätä nii den määrää, mikä voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin, kuten DNAvaurioihin
Kasvisten kasvatus on lisääntynyt niin, ettei tomaatte jakaan lentele Suomeen enää entisaikojen tahtiin. Huoltovarmuudessa on siis harhaa. Joitakin eväitä on jopa ylen mää rin. Fosfori sentään kaivetaan norjasti kotimaasta, mutta norjalaisin omistuksin. Meijeriteollisuus voisi tehdä oman osuutensa siirtämällä voinvalmistuksen LänsiSuomesta itärajalle, sillä jo reilut 30 vuotta sitten yksi rajan tuntumassa oleva meijeri ennakoi asiaa hankkiessaan voitykin. Peltoihin tarvittava rikkikin tuodaan paljolti öljyn mukana, vaikka sitä piipuistammekin pöllyää. Maitoa juomme yhä vähemmän ja niinpä maito valmisteita riittää vietäväksi muidenkin maitopartojen lot rattavaksi. Niille on kuitenkin yksi omavaraisuutta lisäävä käyttö; kun turvemaiden veden pintaa nostetaan, niille pitää kylvää vastaisuudessa riisiä, jotta joulupuuron omavaraisuusaste kasvaa. Potaatteja riittää, bataatti lienee juuresten tuontitilastojen kärjessä. Entisenä lisäainekauppiaana hän pyrkii vähentämään aineiden käyttöä, siviilissä pysytellä 1800-luvulla rakennetun talon rappeutumisen tahdissa, säilytellä muinaisten suomalaisten kanojen geenejä ja piilotella juureksia maan uumeniin sadon toivossa. Mutta millä se 80 prosenttia sitten täällä poloisilla arkti silla perukoilla arkisesti tehdään. Ruoka kulkee kumipyörillä, pyörien raakaaine tulee suurimmaksi osaksi ulkomailta. Kirvoja sillä on kylläkin pesty lähinnä kotipuutarhoissa. ELINTARVIKETEOLLISUUDEN lisä ja apuaineet, osa valmistusaineistakin, tulee rajojen yli. Kysyttäessä miten se sijoitetaan meijerissä, vastasi tekninen johtaja: ”Ittään päinhän se pittää suunnata”. Niiden käytön lisäämiseksi tuleekin uuden hallituksen laatia huoltovarmuuden nimissä käytön lisäys ja kotimai sen valmistuksen edistämisohjelma. Kalium on ollut iäti itäistä tuontitavaraa, vaikka sosiaali sen median ehtymätön luonnonvara on potaskan puhumi nen. Sivutuotteena ne voivat jauhaa viljaa. Mutta omavaraisuus kannattaa energiassa ja polttoaineissa ainakin, kun meillä on niitä vaikka muille viedä. Säilöntäaineita ei meillä tehdä, vaikka pihlajanmarjat ovat niiden luontaista raakaainetta. Tavarat ja henkilöt siirretään suurimmaksi osaksi vielä fossiilisten voimalla, yleinen toive kuitenkin on, että toivottavasti pian vain fossiilit käyttävät fossiilisia polttoaineita. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka intohimona on syötävien teollinen tuotanto, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin. Toki säilöviä aineita on vähän tarvittu, kun meillä on kylmä ja jää, eikä siten vähän KUN TURVEMAIDEN VEDENPINTAA NOSTETAAN, NIILLE PITÄÄ KYLVÄÄ RIISIÄ.. Tänä kopioiden ja halpistuotteiden aikana tuskin kukaan olisi EU:ssa huomannut, että alkuperäinen pettu on petäjästä. T aho jos toinen julistaa Suomen ruuasta 80 prosentin olevan kotimaista kertomatta tarkemmin omavarai suuden taustoista. Traktorit pörräsivät vielä vuodenvaihteeseen asti venä läisellä dieselillä, kun samalla pölläyttelemme omat poltto aineeksi käyvät kaasumme lämmittämään kesiä ja talvia. KONEIDEN JA LAITTEIDEN tuotanto miltei loppui Hankki jan konkurssiin 1990luvulla. Kananmunia riittää, vaikka kaikki menisivät munalla töi hin. Olisi ollut fiksumpaa nimetä se petuksi, niin olisi ollut käyttöhistoriaa vaikka muille jakaa. Korkealle kurottavia myllyjä kun sinne ei voi rakentaa, nehän näkyisi vät naapuriin. Ehkäpä ruotsalaiset tulevat avuksi, sillä he ovat aloittamassa synteettisen kumin valmistusta koivun kuoresta. Itärajan puolustus on nyt huolenaihe. Kohtahan meille tulee melkeinpä sähköähky, sillä itärajan puolustusta voidaan voitykkien lisäksi parantaa niin matalilla ja tiheään rakenne tuilla tuuli myllyillä, ettei niiden lomasta kukaan tänne pääse. Turvepeltojen ilmastoa tärvelevästä vaikutuksesta on kuumennettu tunteita jo niin paljon, että sillä lämmittää takamaiden taantuvia kyliä tovin. Joistakin lihalaaduista on aika ajoin hienosyistä pulaa, mutta siipikarjanlihan tuotanto on sian sijasta lisääntynyt sen syönnin myötä. 40 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 HUOLTOHARHUUS Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner kulutettujen lisä ja apuaineiden kotimainen valmistus kan nata. Nimikin voi olla enne, kaksoisvokaalin ääntäminen on ulkomaalaisille liki mahdotonta. Matalia ei kukaan huomaa, jos ne naamioidaan puiden näköisiksi. Terästä saadaan kotimaasta, mutta se käy etelän mailla koneiksi vääntymässä. Kasveja suojelevat ja kutsumattomia vieraita torjuvat aineet ovat tuontitavaraa mäntysuopaa lukuun ottamatta. Pelloille levitettävien ammoniumionien alkuperä on näihin asti ollut idän ihmemaassa, kun omat ureat lorottelemme Itämereen. Sakeuttamiseen yritettiin kotimaista kuusikumia, mutta se törmäsi uuselin tarvikeasetukseen
Villikala muikku ui valmiina pöytään Mummon paistetut muikut ja maalaisperunat on uutuus kotimaisesta kalasta valmistettujen valmisaterioiden joukkoon. Granolajäätelöä suositellaankin viikonloppuaamujen aamupalapöytään . Vegaaninen paprika-linssikeitto täydentää Hyvis-sarjaa. Mummon uutuustuotteessa käytetään merimuikkua eli maivaa. Jymy-jäätelöt saavat uusia makuja Jyrki Sukulan luotsaama Jymy jäätelö haluaa tuoda iloa ja herkullisuutta ihmis ten elämään. Vegaaniselle Hyvis paprika-linssikeitolle on myönnetty Sydänmerkki. Uudessa Hyvis paprika-linssikeitossa hyödynnetään paprikoita, joita ei voi lähettää kauppaan myytäväksi esimerkiksi kolhiintumisen vuoksi, mutta jotka sopivat vielä erinomaisesti keiton raaka-aineeksi. Näistä Madagaskarin Vaniljakermajäätelön maku saadaan aidosta Madagaskarin vaniljasta. Kotimainen villikalauutuus on nyt kaupoissa. Annos on gluteeniton. Lohensukuinen muikku nousee suomalaiskalojen joukosta omaan luokkaansa erityisesti hyvän rasvahappokoostumuksensa ansiosta. Taustalla on kaipuu kiireiden ja murheen karkottaviin rauhallisiin hetkiin. Pohjolan Perunan valmisaterian raaka-aineet tulevat Perä mereltä ja Perämeren pohjukan pitkältä rannikkokaistaleelta. Uutuudet ovat gluteenittomia ja laktoosittomia. Vaalea ja Tumma Suklaa on puolestaan vegaaninen ja sen pohjana kotimainen kaura, runsaasti suklaakastiketta rouskuvilla suklaarakeilla.. Lignell & Piispasen Lingoncello käy paitsi aterian jälkeen sellaisenaan, myös laadukkaiden juomasekoitusten tähdeksi. Jymy jäätelöllä on nyt neljä uutta makua. Hävikkituotteiden tuominen ruokakauppojen valikoimiin on osa K-ryhmän toimia, joilla tähdätään ruokahävikin puolittamiseen. Apetit jalapenocheddar-kukkakaalitikuille sopivaa tulisuutta tuo jalapeno. Hävikkipaprikat vegekeitoksi Granolajäätelöä kiireettömiin hetkiin Suomen Jäätelö tuo yhdessä Puotilan Karta non kanssa pakastealtaisiin Granolajäätelön. Ruokajärjestelmän murros 41 Haarukassa KOONNUT: Terhi Friman Ei limonvaan lingoncello Kotimainen puolukka yllättää! Uusi suomalainen Lingoncello-käsityölikööri ammentaa vaikutteita maailmankuulusta italialaisesta limoncello-digestiiviklassikosta. Nimisuojattu Lingoncello valmistetaan Kuopiossa. Juoma sopii myös antamaan raikasta makua jälkiruokiin ja leivonnaisiin. Naposteluherkut on valmistettu porkkanasta sekä kukkakaalista ja ne sisältävät kotimaista rakastettua sinihomejuustoklassikkoa, Valio AURA juustoa. Napostellaan kotimaista Apetit tuo kesään napostelu-uutuuksia sekä uunija grillikasviksia. Jäätelö yhdistää molempien yritysten rakastetuimmat tuotteet
Samalla ruuan toi mitusmatkat ovat pidentyneet ja ongelmat alkavat heti, kun yksi konttilaiva tukkii Suezin kanavan. Suurin syy on varallisuuden kasvun seurauksena noussut li han kulutus. Maa on ylpeä omavarai suudestaan, mutta vuoden 2007 jälkeen sen ruuan tuonti on kui tenkin kasvanut nopeammin kuin vienti. 42 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 H eti talvisodan alettua Neuvostoliitto julisti Suomen merisaartoon, ja Shellin lentopetroli lastissa ollut öljytankkeri kään tyi Kruunuvuorenselällä takai sin purkamatta elintärkeää las tiaan. Kiinan maataloustuonnin arvo Brasiliasta vuonna 2022 oli 48,4 miljardia euroa, ja suurin osa tuonnista oli soijarehua. KU VA : AR I VI RT AS EN KU VA -A RK IS TO Maailma mausteilla TEKSTI: Ari Virtanen GLOBALISAATION UHAT RUOKATURVALLE Pitkät toimitusketjut ja tuonnin varassa oleminen ovat kriisitilanteissa riskejä ruokaturvalle. Toisaalta Kiina on suurin asiakas USA:n maa taloustuotteille (37,4 miljardia euroa 2022). Huoltovarmuus on nous sut uudelleen ajankohtaiseksi ensin koronapandemian alussa ja nyt Venäjän hyökkäyssodan aikana. Maatalous valtaisessa Suomessa elintar vikesääntelystä pystyttiin luo pumaan sodan jälkeen vasta vuonna 1952. Lihan tuottamiseen tarvitaan huomattavan paljon soijaa. KU VA : NA TH AN CI M A/ UN SP LA SH Keskinäisriippuvaisessa maailmantaloudessa ruuan ja tavaran matkat ovat pitkiä.. VÄESTÖLTÄÄN maailman suurimmasta maasta, 1,4 mil jardin asukkaan Kiinasta, on tulossa maailman suurin talous mahti. Viime vuosina USA on myös siirtänyt tuotantoaan pois Kiinasta. Teknologiajohtaja Yhdysvallat taas haluaa säilyttää johto aseman pitämällä uusimman mikropiirituotannon hallus saan. Elintarvikkeiden hin nan nousu on otsikoissa, mutta ruuan riittävyys ei. Nyt, kiitos kolme vuosikym mentä jatkuneen globalisaa tion, käytämme vain pienen osan tuloistamme ruokaan ja voimme ostaa halpoja hedelmiä läpi vuoden. Kiina tiivistää suhteita usei siin maihin turvatakseen niin raakaaineiden saatavuuden kuin markkinat tuotteilleen. Japanilainen Sony ilmoitti vastikään valmis tavansa ainoastaan Kiinan markkinoille tarkoitetut tuot teensa Kiinassa
2020. Norja on hyvin valmis tautunut kriisien varalle, vaikka sen omavaraisuus viljojen suh teen on alle 50 prosenttia. Globalisaatiolla ja maataloustuotannolla on mer kittävä osa tässä. Itse asiassa vain alle kolman nes maapallon väestöstä voisi halutessaan elää lähiruualla. Ukrainan tukena puo lustuksessa on USA:n johdolla 45 maata, joista 35, Suomi mu kaan luettuna, tukee maata myös aseellisesti. Local food crop production can fulfil demand for less than one-third of the population. Vaikka ympä ristön suojelemiseksi tehdään paljon, niin esimerkiksi Brasilia tavoittelee talouskasvua tuot tamalla enemmän rehusoijaa ja lihaa. Kauppa sopimuksissa esimer kiksi BRICSmaiden kanssa tulisi vaatia samanlaista kestä vää kehitystä kuin omallakin alueella, muuten ongelmat siir tyvät vain pois silmistä. 1(4) 229-237. Lehdestä ja tapahtumista opit alasta, alan hyvistä käytännöistä ja kuulet uusista tutkimustuloksista. Merkittävin globaali uhka kuva ruokaturvalle on silti maapallon lämpeneminen ja metsäkato. Puolet väestöstä saa nämä viljat 900 kilometrin säteeltä, mutta loppuneljännes, josta suuri osa asuu Saharan eteläpuolella, saa näitä viljoja riittävästi yli 5 000 kilometrin päästä. VIITTEET: 1 Kinnunen P ym. JAPANIN RUOKAOMAVARAISUUS ON VAIN 37 PROSENTTIA. EU:lla ja Suomella sen osa na on tärkeä rooli varmistaa, että maatalouden tarvitsemia lannoitteita ja rehuja saadaan myös kriisiaikoina. Suuret kehittyvät BRICSmaat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, EteläAfrikka) ovat uutistoimisto Deutsche Wellen mukaan vain kiihdyttäneet kauppaa Venäjän kanssa. Covid19 pandemia osoitti, ettei EU:lla ole yhteistä strategiaa, vaan jä senvaltiot pitävät huolta itses tään. Mah dollinen Kiinan ja Taiwanin konflikti sulkisi ruokakuljetuk set Japaniin ja Koreaan, koska maantieyhteyksiä ei ole. l Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, joka asuu Etelä-Korean Soulissa. Japanissa ei lasketa lihakarjaa mukaan omavarai suuteen, koska maa joutuu tuo maan rehun ulkomailta. Aaltoyliopiston tutkimuksessa 1 arvioitiin etäisyys eräiden tuo tantokasvien tuottajien ja ku luttajien välillä. Kriittisiä raakaaineita pitää hankkia useista lähteistä eikä vain sieltä mistä halvimmalla saa. SUOMEN SIJAINTI Itämeren pohjukassa, Venäjän naapuris sa, kaukana suurista ruuan tuottajamaista on erityisen alttiina kuljetusten häiriöille. Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology LIITY Ruokajärjestelmän murros 43 Taloudellisesti maailma on jakaantumassa USA:n ja Kiinan johtamiin kahteen valtakeskit tymään. Muut maat kokevat Ukrainan sodan kaukai sena asiana. Toi saalta kalaa riittää, varsinkin, jos kasvatetulle lohelle on tar peeksi rehua. Lisää viljelymaata saa daan sademetsiä raivaamalla. Kiina ja EU ovat brasilialaisen soijarehun suurimmat asiak kaat, ja näin ne välillisesti osal listuvat sademetsien tuhoami seen. MENNESSÄ, 3 LEHTEÄ 2 HINNALLA SAAT. Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran Pääsyn ilmaisiin jäsentapahtumiin, alennuksen maksullisiin tapahtumiin Jaostojen jäsenyyden Henkilöjäsenyys sisältää muun muassa: Lue lisää toiminnasta ja liity jäseneksi: kehittyvaelintarvike.fi/jasenille Lue lisää kannattajajäsenyydestä: kehittyvaelintarvike.fi/jasenille/kannattajajasenet Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran Digilehden lukuoikeuden koko henkilökunnalle Esittelyjutun Kehittyvä Elintarvike -lehdessä Tapahtumamaksuista -25 % alennusta Kannattajajäsenyys sisältää muun muassa: LIITY JÄSENEKSI 15.8. SUOMI ON RANKATTU ensim mäiseksi talouslehti Economistin 113 maan ruokaturvavertai lussa vuonna 2022. EU:ssa varaudutaan nyt isolla rahalla aseiden ja energian tuo tantoon, mutta ruuan ja puu tavaran saatavuus kriisiaikoina olisi myös turvattava. Pandemia osoitti myös, kuinka haavoittuvaisia kulje tukset ovat, sirupulan sulkiessa auto ja elektroniikkatehtaita. Noin neljännes maapallon väestöstä voisi saada riittävästi vehnää, ruista ja oh raa sadan kilometrin säteeltä. Naapurimaan EteläKorean ti lanne ei ole paljoa parempi, 45 prosenttia. Öljyvaltio Norja on vertailun kolmas ja Japani kuudes. Nature Food. Tapahtumissa ja jaostotoiminnassa tapaat elintarvikealan ammattilaisia ja tutustut alan yrityksiin. Keskustelu ruuan saatavuu desta käy kuumimpana Japa nissa, joka varustautuu sadoilla miljardeilla euroilla sotilaalli sesti, mutta jonka ruokaoma varaisuus on vain 37 prosenttia
KYSY LISÄÄ LEHTEMME ILMOITUS MYYNNISTÄ: Hannu Pyykkö, puh. 050 2250, hannu.pyykko@mediabookers.fi AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 VANTAA 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 asiakaspalvelu@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMERAAL BELTECH OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE 020 791 1400 info-fi@ammeraalbeltech.com www.ammeraalbeltech.com ANTICIMEX OY Uutistie 3 C 01770 VANTAA 020 749 5706 asiakaspalvelu@anticimex.fi www.anticimex.fi ASX SYSTEMS OY Kurssitie 2 61600 JALASJÄRVI 040 410 3768 hermanni.takala@asxsystems.fi AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 020 791 7799 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI 09 681 081 www.bangbonsomer.com BEDIKA OY PL 92 (Hiekkakiventie 7) 00701 HELSINKI 09 4135 5300 info@bedika.fi www.bedika.fi BERNER OY Hitsaajankatu 24 00810 HELSINKI Vaihde: 020 791 00 Teollisuuden Berner anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi Berner Lab jari.makela@berner.fi jere.kujanpaa@berner.fi www.bernermedlab.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA 09 5495 640 www.brenntag.com/finland www.brenntag-food-nutrition.com/en BUREAU VERITAS FINLAND Vilhonvuorenkatu 12 00500 HELSINKI 010 830 8630 sertifiointi@bureauveritas.com www.bureauveritas.fi CALDIC FINLAND OY Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com CELEGO OY AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA 09 348 6900 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 TURKU 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI 02 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA 03 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ELAP OY Palokkaantie 6 17110 KALLIOLA 044 544 0007 vesa.koivumaa@elap.fi www.elap.fi ELOMATIC OY Itäinen Rantakatu 72 20810 TURKU 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com/fi/teollisuudenalat/ elintarviketeollisuus ENDRESS+HAUSER OY Robert Huberin tie 3 B 01510 VANTAA 020 110 3600 info.fi@endress.com www.fi.endress.com FAITECH OY Meijerinraitti 2 03400 VIHTI 09 224 4945 faitech@faitech.fi www.faitech.fi FAZER MYLLY Reissumiehenkatu 2 15830 LAHTI 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FINNVACUM OY AB Hiekkamäentie 14 01150 SÖDERKULLA 09 278 6250 finnvacum@finnvacum.fi www.finnvacum.fi FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO 09 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FOODMEC OY Mottisenkatu 3 67700 KOKKOLA 020 778 0510 foodmec@foodmec.com www.foodmec.com FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2A 33100 TAMPERE Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 HELSINKI 050 356 1515 / Harri Latva-Mäenpää (tj) 040 175 0259 / Tuomas Kärki (myynti) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 KAUHAJOKI 020 799 5888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY Knitter Business Park, Kutojantie 6-8 02630 ESPOO 09 439 3070 sari.somersalmi@provitek.fi www.provitek.fi HIGH METAL OY Linjatie 3 01260 VANTAA 044 360 0030 info@highmetal.fi www.highmetal.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 020 776 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IFF NORTH EUROPE Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK 010 431 030 www.iff.com H A N K IN TA O PA S KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas. 44 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista
Ruokajärjestelmän murros 45 H A N K IN TA O PA S IMCD FINLAND OY Keilaranta 19 02150 ESPOO 09 251 5160 seppo.oksanen@imcd.fi www.imcd.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 ESPOO 020 720 8200 informa@informa.fi www.informa.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 HELSINKI 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi JOSPAK OY Kuulalaakerintie 6 30100 FORSSA 040 515 9918 info@jospak.com www.jospak.com KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 020 771 0400 Fax 020 771 0402 www.kiilto.fi KIWA INSPECTA Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY markku.tilli@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 020 749 7970 klueber.fi@sk.klueber.com www.klueber.fi LABO LINE OY Karjalankatu 2 00520 HELSINKI 09 877 0080 info@laboline.fi www.laboline.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA 06 475 2111 Fax 06 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LED FUTURE OY Taivaanpankontie 8D 70200 KUOPIO 044 777 1707 info@ledfuture.fi www.ledfuture.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA 09 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO 09 819 0110 etunimi.sukunimi@solina-group.fi www.solina.com LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MALVERN PANALYTICAL B.V. ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI 09 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com. BRANCH FINLAND Linnoitustie 4 B 02600 ESPOO 040 481 8368 jarmo.lohilahti@malvernpanalytical.com www.malvernpanalytical.com/en/industries/ food-and-drinks MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 PYHÄNTÄ 020 799 1399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 020 741 0990 Fax 020 741 0991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 VANTAA 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 HELSINKI 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 020 792 1300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com MURRI OY Koukkukatu 1 15700 LAHTI 03 882 4000 myynti@murri.fi www.murri.fi ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 HELSINKI 09 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi POWDEA TECHNOLOGIES OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA 05 2184 270 Fax 05 2184 290 admin@powdea.fi www.powdea.fi RAISIO OYJ Raisionkaari 55 21200 RAISIO 02 443 2111 marjo.lehtinen@raisio.com www.raisiofoodsolutions.fi RE GROUP Atomitie 2 C 00370 HELSINKI 09 560 7000 www.regroup.fi ROQUETTE NORDICA OY Ahventie 4 A 02170 ESPOO 09 3158 5700 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Viialankatu 25 32700 HUITTINEN satafood@satafood.net www.satafood.net SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO 09 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA 09 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 020 735 1500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI 09 5491 6000 Fax 09 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD Turkkirata 10 33960 PIRKKALA 03 358 760 myynti@voitelukeskus.com www.voitelukeskus.com R
46 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 H A N K IN TA O PA S AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus ANTICIMEX OY Food Safety -palvelut hygieniapassitestit tuholaistorjunta BUREAU VERITAS FINLAND sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut koulutuspalvelut ELAP OY tuotetietojen, laadun ja elintarviketurvallisuuden asiantuntija ELOMATIC OY konsultointi ja tekniset suunnittelupalvelut projektinhallinta ja hankintapalvelut ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia prosessiteollisuuden ratkaisut ja palvelut koulutukset FOODWEST OY – kokonaisvaltaiset asiantuntijapalvelut elintarvikealan toimijoille – ideointi ja konseptointi – markkinatutkimus ja kuluttajaymmärrys – tuotekehitys – sopimusvalmistus ja -pakkaaminen – laatu, vastuullisuus ja elintarvikelainsäädäntö – tuotetietopalvelut (Pakkausmerkinnät, Synkka, Jamix) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food Service asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA INSPECTA sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi RE GROUP – asiantuntijapalvelut – projektijohtopalvelut – tuotantotekniikka ja logistiikka – arkkitehtuuri ja rakennetekniikka – LVIAja sähkötekniikka – kylmätekniikka SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY – asiantuntijapalvelut elintarvikealan yrityksille ja maatiloille, – bioja kiertotalouden asiantuntemus, alkutuotantoon sekä – elintarvikeja ympäristöteknologioihin liittyvät kehityshankkeet SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMERAAL BELTECH OY – elintarviketeollisuuden hihnat ASX SYSTEMS OY elintarviketeollisuuden koneet ja kuljetinratkaisut, robottisolut, konenäköjärjestelmät, mollavaa'at ja muut mollankäsittely laitteet, rasia yms. annostelijat BEDIKA OY – elintarviketeollisuuden koneet – pakkauskoneet ja –materiaalit DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia FAITECH OY elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FOODMEC OY teurastamolaitteet ja tarvikkeet elintarviketeollisuuden koneet hygienia ja tuoteturvallisuus tarvikkeet ja varaosat FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet HAGSON-PROVITEK OY elintarviketeollisuuden prosessikoneet ja materiaalit HIGH METAL OY ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden laitteet sekä tuotantolinjat kasvatuksesta jalostukseen älykkäitä ratkaisuja ruostumattomasta teräksestä INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikehyväksytyt voiteluaineet – teollisuuden voiteluaineet LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi – prosessianalysaattorit MULTIVAC OY pakkausja etiketöintiratkaisut viipalointilaitteet monipääja tarkastusvaa’at leipomokoneet pakkausmateriaalit MURRI OY kunnonvalvontajärjestelmät konenäkö ja RFID-järjestelmät anturit, IO-Link ja IT-verkkotuotteet kotelot, läpiviennit ja merkintä robotiikan tarvikkeet kaapelit ja kaapelointitarvikkeet energiansiirtoketjut ja virtakiskot äänija valohälyttimet TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS ASIANTUNTIJAPALVELUT
Ruokajärjestelmän murros 47 H A N K IN TA O PA S POWDEA TECHNOLOGIES OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet VOITELUKESKUS TONTTILA OY LTD suodattimet, erottimet, huohottimet voiteluaineet ( H1, H2, 3H, HTI) KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset LED FUTURE OY UVC-desinfiointilaitteet ja -ratkaisut linjastoihin, tiloihin sekä pienesineille järjestelmien suunnitteluja mitoituspalvelut KUNNOSSAPITO OWATEC GROUP OY jäteveden & lietteen käsittely modulaariset konttiratkaisut TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljetinjärjestelmät LABORATORIOTUOTTEET BERNER LAB korkealuokkaiset analyysilaitteet elintarviketeollisuuden laboratorioihin ja prosesseihin tuotekehityksestä laadunvarmistukseen ja -optimointiin LABO LINE OY mittalaitteet ja näytteenkäsittely kylmälaitteet ja suojakaapit autoklaavit ja kemikaalien säilytys MALVERN PANALYTICAL B.V. BRANCH FINLAND laaduntarkkailun, tutkimuksen ja tuotekehityksen laboratoriolaitteet ja asiantuntijapalvelut SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS laboratorion tietojärjestelmät, LIMS, ELN, LES, SDMS, Digitalisaatio, Automaatio, Toiminnanohjaus. PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat ja etiketit wrap around -, linerlessja kerrosetiketit mainosnauhat ja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC FINLAND OY – elintarviketeollisuuden raakaja lisäaineet – räätälöidyt seokset – pakkaamispalvelut CELEGO OY AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut ja proteiinit – vitamiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit omit, värit CONDITE OY laadukkaat raaka-aineet ja parhaat ratkaisut leipomo-, elintarviketeollisuussekä Food Service-toimijoiden ammattilaisille FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat FINNVACUM OY AB elintarviketeollisuuden pakkauskoneet ja materiaalit INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut JOSPAK OY Jospak-vuokapakkaukset elintarviketeollisuudelle KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY – sakeutusja hyytelöimisaineet – proteiinit – kuidut – aromit ja maustaminen – makeuttajat – luontaiset säilöntäaineet – kasvirasvat – juustojauheet
MUKANA JO YRITYSTÄ. kauraleserikasteet, jauhot, hiutaleet ja leivontamixit), kasviproteiinit, pastat, viljalisäkkeet, kaurameijeri-, välipalaja gluteenittomat tuotteet ROQUETTE NORDICA OY – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset Kehittyvä Elintarvike -lehden tuoteja palveluhakemisto löytyy jokaisesta printtilehdestä ja digihakemisto on verkossa 24/7. 48 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 H A N K IN TA O PA S RAAKA-AINEET FLINKENBERG OY AB värit, öljyt, vahat, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IFF NORTH EUROPE antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi mausteseokset, -uutteet, oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet IMCD FINLAND OY entsyymit, aromit, lisäaineet apuaineet, stabilointiaineet valmistusaineet, proteiinit emulgointiaineet, rasvajauheet modifioidut tärkkelykset LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut artesaanileipomoille, teollisille leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä food servicetoimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys – tuotantolaitteetja palvelut LIHEL OY – mausteet ja mausteseokset – valmistusja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset RAISIO OYJ kasvipohjaiset raaka-aineet ja ratkaisut elintarviketeollisuudelle, leipomoille sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (mm. OSTA NYT PAIKKA OPPAASEEN! R. Digiopas: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas TULE MUKAAN HAKEMISTOON, JOLLA TAVOITAT ELINTARVIKEALAN AMMATTILAISET TOIMIALAN JOKAISELTA SEKTORILTA. 80 Hannu Pyykkö 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi VARAA PAIKKASI: 64 % lehden lukijoista tekee hankintapäätöksiä, osallistuu hankintojen valmisteluun tai rekrytointeihin. ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto lisäaineettomat välipalat annospussissa
AFRY on Euroopan johtavia suunnitteluja konsultointiyhtiöitä, joka vauhdittaa muutosta kohti kestävää yhteiskuntaa. Palvelut kattavat kaiken tun nin mittaisesta konsultoinnista, pienistä muutostöistä ja energiakatselmuksista Suomen suurimpien elintarviketeolli suuden laitosten toteuttamiseen. AFRY on globaali yritys, joka toimii paikallisesti lähellä asiakasta. – Laitevalinnoissa on mahdollista pisteyttää laitteiden käytön ja valmis tamisen päästöt siltä osin, kun ne ovat laitevalmistajilta saatavilla, tarkentaa AFRYllä elintarviketeollisuuden tekno logiapäällikkönä työskentelevä Tuomas Uuksulainen. –AFRY on itsenäinen toimija, joten voimme ehdottaa asiakkaalle parhaaksi havaitsemamme yhdistelmän eri valmis tajien komponentteja ja laitteita, Halo nen kuvaa. KESTÄVÄ KEHITYS KIINNOSTAA ASIAKKAITA Palveluita toteutetaan suunnittelun ja projektin johtamisen lisäksi kokonais toimituksina eli avaimet käteen toimi tuksina. TEKSTI: Viivi Wanhalinna. AFRYllä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus elintarvikealan suunnitteluja asennustöistä. Asiakkaiden kestävään kehitykseen liittyvät vaatimukset korostuvat, ja eri tyisesti veden ja energian säästö kiinnos taa. KU VA : AF RY Elintarviketeollisuuden tuotantoa ja tuotantoteknologiaa kehitettäessä AFRY toimii osaavana kumppanina. Yhtiö syntyi vuonna 2019, kun ruotsalainen ÅF ja suomalainen Pöyry yhdistyivät. Elintarvikealan prosessisuunnittelua toteuttaa Pohjois maissa 180 henkilön tiimi, joka on eri AFRY AUTTAA ELINTARVIKETEOLLISUUTTA MUUTOKSISSA ETS kannattajajäsen AFRYn tekemissä energiakatselmuksissa elintarviketeollisuuden yrityksistä löytyy usein kohtia, joissa energian käytössä voidaan säästää. Ihanteellisessa tilanteessa tuotantolin jaa voi käyttää monen tuotteen valmis tamiseen. Olen itsekin saanut olla muka na kehittämässä monta uutta tuotetta alusta saakka, iloitsee Halonen. Avaimet käteen toimituksissa AFRY tekee suunnittelun, hankkii mate riaalit ja laitteet omien hankintakana viensa kautta sekä asentaa ja käyttöön ottaa tuotantolinjan. koistunut elintarviketeollisuuden suun nitteluun. Energiakatselmuksella kartoitetaan asiakkaan merkittävimmät energian säästökohteet ja näihin annetaan toi menpidesuositukset. Linjoja suunnittelevat hygie nia ja tuoteturvallisuusvaatimuksiin koulutetut henkilöt. Ruokajärjestelmän murros 49 AFRY huomioi suunnittelussa ja laite valinnoissa kestävän kehityksen mukai set ratkaisut. – Etunamme on laaja ymmärrys elin tarvikeprosesseista. – Hatun nosto meidän todella innova tiivisille suomalaisille elintarvikkeiden tuottajille! Meillä on Suomessa valtava valikoima esimerkiksi kasviproteiini tuotteita. Tiedon on siirryttävä linjalta auto maattisesti prosessinohjaukseen ja tuo tannonohjausjärjestelmään mahdollis taen prosessien optimoinnin ja siten korkeamman tuotannon suorituskyvyn. Tuotannon tulisi olla mahdolli simman ympäristöystävällinen ja kus tannustehokas, vähän energiaa ja vettä kuluttava, hygieeninen ja elintarvike turvallisuusstandardien vaatimukset täyttävä. AFRY on esimerkiksi ollut toteuttamassa Viking Maltin uuden, korkean auto maatioasteen, panosten ja päästöjen kannalta tehokkaan sekä vaativat tuote ja työturvallisuusvaatimukset täyttävän mallastamon rakentamista Lahteen. AFRY toteuttaa elintarviketeollisuu teen niin pienen kuin ison mittaluokan ratkaisuja. T änä päivänä elintarviketeollisuu den on mukauduttava monenlai siin toiveisiin ja vaatimuksiin. Esimerkiksi tuotan tolinjan kehityksessä on ymmärrettävä tuotantoprosessi ja se, miten tuote saa daan valmistettua vaatimusten mukai sesti, kertoo AFRYn Suomen elintarvike yksikön vetäjä Pasi Halonen. HATUN NOSTO SUOMALAISILLE INNOVAATIOILLE AFRYn henkilöstö on levittäytynyt noin kolmellekymmenelle paikkakunnalle Suomessa. AFRYllä globaali prosessiteknologiaosaaminen yhdistyy paikalliseen läsnäoloon. l LISÄTIETOJA: afry.com/fi-fi AFRY Finland Oy on Elintarviketieteiden Seuran uusimpia kannattajajäseniä. Pienet ja isot projektit toteutetaan jär jestelmällisesti AFRYn projektinjohto mallien mukaisesti
Hallituksessa iloitaan uusista hallituslaisista ja heidän mukanaan tuomasta alan kokemuksesta. Teams-suunnittelupalaveriin klo 15.30. Suhosella on pitkä kokemus elintarvikealalta ja hän on toiminut muun muassa useassa elintarvikeyrityksessä toimitus johtajana. Ajankohtaista ja avartavaa, pysy sinäkin kuulolla tulevista tapahtumistamme. Helmikuussa perustettiin uusi VarsinaisSuomen jaosto, joka jatkaa Turun Elintarviketutkijain Seuran perinnettä. Elintarviketieteiden Seuran kesäwebinaari Katseet kasvipohjaisiin webinaari ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Webinaarissa kuulet, mitä 30 ruoka-alan yritystä vaatii hallitukselta kasvipohjaisen ruuan tuotannon edistämiseksi, miksi Suomessa kannattaa panostaa kasvipohjaiseen ruokaan ja miten valmistaa ja markkinoida kasvipohjaisia tuotteita. Uusia henkilö jäseniä ovat Pinja Sipponen, Maruf Raihan, Tiina Varkoi, Sarianna Koivula, Noora Ranta, Elisa Niemi, Nikolaos Mantziaris, Anne Olonen, Ilse Aalto, Maija-Liina Lagus, Hanna Sinkko, Petri Laitinen, Marika Fager, Saara Suikkanen, Pirkko Suhonen, Tiina Hårdh ja Mervi Nikkinen. insinööri Markus Ojala ja uutena johtoryhmän jäsenenä aloitti elintarvikeinsinööri opiskelija Pramod Jayaprakash. Tervetuloa uudet ja kiitos aktiivisesta työstä vanhat johtoryhmäläiset! MARINA HÄGGMAN PUHEENJOHTAJAKSI Elintarviketieteiden Seuran hallituksen kokoonpano on myös muuttunut. Aistinvaraisen tutkimuksen jaostossa puheenjohtajana jatkaa FT Mari Sandell ja uutena johtoryhmäläisenä aloitti FM Saara Lundén. AIKA: 1.6. Jaoston puheenjohtajana toimii FT Maaria Kortesniemi. Tule vaikuttamaan tapahtuman sisältöön 16.5. Tule moikkaamaan seuran ja lehden henkilökuntaa Elintarvikepäivään 23.5. 50 Kehittyvä Elintarvike 2/2023 Elintarviketieteiden Seuran palsta I lokseni olen saanut osallistua alkuvuonna jaostojen vuosikokousten yhteydessä järjestämiin tapahtumiin. Kutsun olet saanut sähköpostiisi. Samoin tämä vuosi on budjetoitu tappiolliseksi. Seuran vuosikokouksessa 23.3. Tapahtuma on avoin ja ilmainen ETS:n jäsenille ja kannattajajäsenten edustajille. Puheenvuoroja organisaatioilta Afry, Apetit, Hosmed, Iro Research, Kehittyvä Elintarvike, Leipurin ja WWF. Hallituksessa viisi vuotta mukana ollut ETM Marina Häggman valittiin kevätkokouksessa seuran puheenjohtajaksi. Muilta pääsymaksu 30 €. MMM Pirkko Suhonen ja FT Johanna Jokioja valittiin seuran kevätkokouksessa hallitukseen erovuorossa olleiden tilalle. hyväksyttiin muun muassa tilinpäätös ja toimintakertomus. JAOSTOISSA LAAJAA ALAN OSAAMISTA Vuosikokouksissa johtoryhmissä on aloittanut uusia jäseniä. Itäja Pohjois-Suomen jaoston uusi puheenjohtaja on TtM Laura Ahvenniemi. Elintarviketurvallisuusjaostossa uutena puheenjohtajana aloitti ETM Kaisu Satta ja uutena johtoryhmäläisenä restonomi Liisa Pihlaja. klo 9–11 PAIKKA: Teams Ilmoittautuminen kehittyvaelintarvike.fi/tapahtumakalenteri. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kevätterveisin, Viivi Wanhalinna PS. Jokioja on väitellyt elintarvikekemisti ja ollut useita vuosia aktiivisesti mukana Turun Elintarviketutkijain Seurassa. Tappioilla on varauduttu eläköitymisistä johtuviin henkilöstömuutoksiin. Elintarvikeanalytiikan jaoston puheenjohtajana jatkaa TtM Saila Kivijärvi ja Vilja-alan jaoston johtoryhmän puheenjohtajana ETM Juha-Pekka Järvinen. Pohjanmaan jaostossa puheenjohtajana jatkaa bioja elintarviketekniikan Tervetuloa uudet aktiivit! Yhtenä toimenpiteenä seuran talouden vahvistamiseksi suunnittelen live-tapahtumaa syksylle. Varapuheenjohtajana toimii ETM Heli Anttila. Elintarvikealan talousja markkinajaostossa puheenjohtajana jatkaa ETT Sari Ollila ja uutena johtoryhmän jäsenenä aloitti restonomi (YAMK) Tanja Niemi. Viime vuosi oli seuralle tappiollinen. Tänä vuonna seuraan kannattajajäseniksi ovat liittyneet AFRY Finland Oy, Habasit AB, KVVY Tutkimus Oy ja Laatu&Liike Oy. Prosessiteknisessä jaostossa uutena puheenjohtajana aloitti FT Katariina Rommi ja uusina johtoryhmäläisinä FT Kaisu Riihinen ja ETT Bei Korpela. Tapahtumissa olen tutustunut virtuaalisesti olutpanimoon, uuden raaka-aineen polkuun keksinnöstä elintarvikkeeksi lainsäädännön näkökulmasta ja kuullut ruuan hintakehityksen taustoista. UUSIA JÄSENIÄ Minulla on myös ilo kertoa uusista kannattajaja henkilöjäsenistä
TOIMITUSJOHTAJA LASSE MÄKELÄ, EUROFINS SCIENTIFIC FINLAND OY keh itty vae lint arv ike .fi/ liit y Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta sisältyy jäsenmaksuun & 1–5 vuosikertaa -50 % Digilehden lukuoikeus kaikille kannattajajäsenen työntekijöille Kannattajajäsenten logot jokaisessa lehdessä, verkossa ja tapahtumassa KANNATTAJAJÄSENEN EDUT:. VASTUULLISUUSJOHTAJA MATTI KALERVO, KESKO OYJ ETS on osoittautunut erittäin toimivaksi kanavaksi verkostoituessamme elin tarvike sektorin asiakkaidemme sekä muiden yhteistyö kumppaneidemme kanssa. AMMATTILAISTEN VERKOSTO Kumppanisi ovat jo täällä! ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET ETS auttaa pysymään ajan tasalla siinä, mitä uutta elintarvikesektorin moninaisilla alueilla tapahtuu ja kehitetään
Tämä mahdollistaa automatisoinnin myös ahtaissa tuotantotiloissa.. Tämä mahdollistaa aiempaa raskaampien kappaleiden poimimisen ja pakkaamisen. Cobotti voidaan asentaa mihin asentoon vain jolloin se saavuttaa optimaalisen ulottuvuuden. Cobotti voidaan asentaa mihin asentoon vain jolloin se saavuttaa optimaalisen ulottuvuuden. Lavaus UR20:n ulottuvuus on 1750 mm, mikä riittää mainiosti esimerkiksi eurolavoille. Tuotanto UR20:n kompaktiuden ansiosta samaan tuotantosoluun voidaan sijoittaa useita robotteja eri toimintoihin. Tämä mahdollistaa aiempaa raskaampien kappaleiden poimimisen ja pakkaamisen. Lavaus UR20:n ulottuvuus on 1750 mm, mikä riittää mainiosti esimerkiksi eurolavoille. Tuotanto UR20:n kompaktiuden ansiosta samaan tuotantosoluun voidaan sijoittaa useita robotteja eri toimintoihin. Esittelyssä UR20 Tehty tähän päivään, valmiina huomiseen Pakkaaminen UR20 kykenee käsittelemään jopa 20kg:n painoisia tuotteita. Tämä mahdollistaa automatisoinnin myös ahtaissa tuotantotiloissa. Esittelyssä UR20 Tehty tähän päivään, valmiina huomiseen Pakkaaminen UR20 kykenee käsittelemään jopa 20kg:n painoisia tuotteita