Kehittyvä Elintarvike 2/2024

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Viennin uudet kuviot Liikkeelle ilman bensaa. kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 2 2024 GLOBAALI RUOKAJÄRJESTELMÄ Voisiko Suomi olla omavarainen
” LAATUJA VASTUULLISUUSJOHTAJA, LIHATEOLLISUUDEN YRITYS ”Teillä on todella hyvä uutiskirje ja erittäin hyvistä aiheista koulutuksia!” TOIMITUSJOHTAJA, MAUSTEALAN YRITYS ”Olen saanut paljon vastinetta henkilöjäsenyydelle.” TOIMITUSJOHTAJA, ANALYYSIMENETELMIÄ TARJOAVA YRITYS ”Liityin seuraan, koska haluan pysyä kärryillä ajankohtaisista teemoista ja lehden artikkelien kautta se onnistuu. Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran. Tapahtumissa ja jaostotoiminnassa tapaat elintarvikealan ammattilaisia ja tutustut alan yrityksiin. Voit sisällyttää jäsenyyteen paperilehden tai digilehden tai molemmat. Pääsyn ilmaisiin jäsentapahtumiin, esimerkiksi yritysvierailuille Alennuksen maksullisiin tapahtumiin Mahdollisuuden osallistua jaostotoimintaan Mahtavan verkostoitumismahdollisuuden Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi HENKILÖJÄSENYYS SISÄLTÄÄ: ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Lehdestä ja tapahtumista opit alasta, alan hyvistä käytännöistä ja kuulet uusista tutkimustuloksista. LIITY kehittyvaelintarvike.fi/jasenille Lue lisää toiminnasta verkkosivuilta ja liity jäseneksi TERVETULOA JÄSENEKSI! ”Jaostotoimintaan osallistuminen ja aihepiiriin liittyvä intoilu jaostossa on ollut suorastaan henkireikä minulle.” ELINTARVIKETURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ, KUUSI VUOTTA JAOSTOTOIMINNASSA ”ETS:ään kuuluminen on auttanut elintarvikealalle kasvussa ja lehtijutut ovat olleet laadukkaita.” LAATUPÄÄLLIKKÖ, YLI 30 VUOTTA ETS:N JÄSENENÄ ”Kiitokset vielä ETS:n hyvistä webinaareista! Niitä on ollut useita ja aihepiireiltään monipuolisia ja mielenkiintoisia. Lisäksi ajattelin osallistua webinaareihin.” TUOTEKEHITYSASIANTUNTIJA, TUORE ETS:N JÄSEN
Ratkaisuja on useita, mutta globaalista keskinäisriippuvaisuuksien verkostosta olisi vaikea irrota kokonaan – eikä se olisi edes järkevää. SUOMESSA ON jotain sellaista, mitä monelta maalta puuttuu ja mistä voi vielä nousta kansainvälinen kilpailuvaltti: run saat ja uudistuvat pohjavesivarat. MAAILMA ON SEKÄ PIENI ETTÄ SUURI R uokaviennin tuplaamisen tavoite on vahvana monen elintarvikealan toimijan mielessä. Tarvitaan kekseliäitä ratkaisuja, yhteistyötä ja tukea. KU VA : SU VI EL O Pääkirjoitus 2/2024 kehittyvaelintarvike.fi ETSry ETS_ry Elintarviketieteiden Seura ry Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Elina Teerijoki • Toimittaja Viivi Wanhalinna Myynti ja kaupallinen yhteistyö Asiakasmedia, Anne Joukainen ja Ari Suominen • Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta • Kansikuva iStock • 35. MAAILMAN KOKO on suhteellinen asia. 40). Maailman koko tulee näkyväksi esimerkiksi siinä, että pienikin yritys voi viedä tuotettaan ja palveluaan hyvinkin kauas vaikkapa kumppanien kanssa yhdistyen, mutta edel leen suuri osa kaikkein pienimmistä elintarvikealan yrityk sistä toimii paikallisesti ja tarvitsee nimenomaan lokaalia verkostoa menestyäkseen. Maailma on tieto liikenneyhteyksien tehostumisen myötä pienentynyt henki sesti, mutta kun viedään konkreettisia tuotteita kuten elin tarvikkeita, matkat ovat sittenkin aikamoisia. Eräs yhteistyön muoto on alueellinen klusteri: Pohjois-Savon Agri-Food klusterista kertoo sivun 12 Ajankohtaistajut tumme. Mistä omavaraisuudessa eniten kiikastaa ja miten sitä voisi vahvistaa. Toisaalta alkoholilainsäädännön uudistus tuonee lähi aikoina kauppoihin nykyistä vahvempia juomia. Nähdään Elintarvikepäivässä 14.5. Elina Teerijoki, päätoimittaja Ps. Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran. Vaikka Suomi on pieni ja logistisesti kaukana monista suurista markkinoista, Suomea asukasluvultaan selvästi pienempi naapuri Viro on ohittanut meidät ruoka viennin määrässä mitaten. Pääsyn ilmaisiin jäsentapahtumiin, esimerkiksi yritysvierailuille Alennuksen maksullisiin tapahtumiin Mahdollisuuden osallistua jaostotoimintaan Mahtavan verkostoitumismahdollisuuden. Tulos on ymmärrettävä: omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kysymykset ovat olleet pinnalla toinen toistaan seuraavien globaalien kriisien myötä. Lue sen suunnitelmista lisää sivun 24 jutustamme. Juomateollisuuden tuotteista suurin osa kulutetaan koti maassa, mutta globaalit trendit vaikuttavat siihen, mitä Suo men janoiset kuluttajat kaipaavat. 38). Yhä terveellisemmät tuot teet kuten matalaalkoholiset tai alkoholittomat vaihtoeh dot kiinnostavat, ja somehitti voi yhtäkkiä myllätä myynti käyrät uusiksi. Puhdasta vettäkin meiltä viedään maa ilmalle, mutta myös pitkälle jalostettuja premiumjuomia. Voit sisällyttää jäsenyyteen paperilehden tai digilehden tai molemmat. Ne ovat hyvä lähtökohta juomateollisuudelle. Tavoite edellyttää voimakasta kasvua, mutta sen ei pitäisi olla mahdo ton. Eräs vientiä edistävä toimija on vastikään perustettu SUVI ry, joka on yritysvetoinen elintarvikevientiä edistävä järjestö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu taas selvitti, että paikalliset kaupat ja suoramyynti ovat tär keimpiä myyntikanavia pienimmille yrityksille, joita valta osa elintarvikealan toimijoista on (s. 20). Toimitus kuulee mielellään juttuvinkkejä, ideoita ja muita terveisiä. ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITON keväisessä kyselyssä suuri osa vastaajista toivoi Suomelle lisää omavaraisuutta. Juomaala kaipaa sääntelyltä ennakoitavuutta, vaikka erilaisiin vaihto ehtoihin sopeudutaankin, selviää teemasivujen jutustamme (s. Tarvitaan sinnikästä työtä ja tukiverkostoja. Paikalliset yrittäjät voivat liittyä yhteen näkyäkseen paremmin ja saadakseen muita hyötyjä yhteistoiminnasta. Lue pääjutustamme sivulla 16, miten ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuu den työelämäprofessori Kaisa Karttunen asian näkee. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus TARVITAAN KEKSELIÄITÄ RATKAISUJA, YHTEISTYÖTÄ JA TUKEA. Lue innostava esimerkki, miten Moilas Oy on saanut kaura leivontaosaamisensa Saksan markkinoille paikallisen kumppanin kanssa (s
30 Globaali ruuantuotanto ja planeetan rajat Professori Juha Helenius kirjoittaa, että on ajankohtaista löytää radikaalistikin uudet toimintamallit, joilla kohdata sekä globaalit että kotimaiset kestävyyshaasteet. ”Logistiset ketjut on optimoitu ja virtaviivaistettu, ja niiden hallinnointi on kilpailuvaltti. 14 Omavaraisuus on hyvä tavoite, mutta täysin siihen ei päästä eikä kannatakaan ryhtyä. Kansainvälistä verkostoa tarvitaan 16 Juomien viennissä on kasvupotentiaalia Business Finlandin neuvonantaja Lili Lehtovuoren mukaan suomalaisen juomateollisuuden vienti voisi kasvaa vielä merkittävästi. 27 4 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 38 Moilas & Moin Pieksämäkeläinen leipomo Moilas Oy on saanut kauraleipänsä ja kauraleivontaosaamisensa Saksan markkinoille kumppanin avulla. Verkostoituminen muiden maiden kanssa vahvistaa huoltovarmuutta. Sillä voi korvata paitsi tuoretta maitoa, joissain tapauksissa myös sokeria. Tässä lehdessä 2/2024 Raaka-aineet: Maitojauhe Maitojauhe on euroissa mitaten Suomen viedyimpiä elintarvikkeita. On ilmeistä, että ne ovat myös haavoittuvia.” KU VA : SI M SH OT .A T
OTA YHTEYTTÄ Anne Joukainen anne.joukainen@asiakasmedia.fi tai Ari Suominen ari.suominen@asiakasmedia.fi. KU VA : FR EE PI K 10 Ajankohtaista: EIT Food antoi proteiinisuosituksen Teema: Logistiikka, Myynti&Vienti, Juomateollisuus 20 Mitä kuuluu, juoma-ala. 22 Kuljetuksia sähköllä ja kaasulla 24 SUVI ry vauhdittaa elintarvikevientiä 26 3D ja AR auttavat varaston suunnittelussa 28 Ukrainan avun logistiikkakeskus 32 Tiede & Tutkimus: Pk-yritysten varautuminen kriiseihin 36 Lainsäädäntö: Metsäkatoasetus 42 Maailma mausteilla: Konseptit vientituotteina Tilaa uutiskirje! ajankohtaisia artikkeleita tiedotteita tapahtumia avoimia työpaikkoja tietoa alan yrityksistä lyyti.in/ETS_uutiskirje Tavoita kohderyhmäsi uutiskirjeessä! tilaajina yli 3 000 alan ammattilaista jopa 45 % vastaanottajista avaa kirjeen parhaimmillaan 130 klikkausta mai nokselle Elintarviketieteiden Seuran ja Kehittyvä Elintarvike -lehden yhteinen uutiskirje ilmestyy kaksi kertaa kuussa
Muualla meillä on jakelijoita hoitamassa tuota tehtävää. Esimiestyö vie jonkin verran aikaa. Val mistuttuani työskentelin ihonhoitotuotteiden parissa Saksassa, mutta palasin kotimaahan Hartwallin viini ja viinaagentuurin tuotepäälliköksi. Ja parasta liikuntaa on tietysti metsätyöt. Siellä vierähtikin eri tehtävissä 22 vuotta. Viking Malt kuuluu lahtelaiseen perheyritykseen, jota johtaa jo viides sukupolvi. KU VA : SA M UL I IK ÄH EI M O Myyntijohtaja JONAS TALLQVIST Mitä harrastat työn vastapainoksi. Pääasiassa se on mahdollisuuksien tunnistamista ja ongelmien ratkaisua, mikä on mukava asia, koska tykkään haasteista. Olen palannut taas puuronsyöjäksi. Vastuullani on pienpanimoiden palvelu sekä jakelijaverkosto. Millainen aamupalasi on. Mikä on vastuualueesi. Kävin kouluni Espoossa ja opiskelin ruotsinkielisessä kauppa korkeakoulussa johtamista ja strategiaa sekä rahoitusta. Töiden organisoinnissa käytän tehokkaasti kalenterisovellusta.. Se on dynaami nen tehtäväkenttä, koska myymme käytännössä kaikkien teh taidemme tuotantoa. Kotimarkkinoilla paikallisuus on meille kilpailuetu, mutta konsernitasolla tämä on monikulttuurinen yritys. Monipuolista liikuntaa: sählyä ja crossfitia, pyöräilyä ja laskettelua. Osa mallastamoista on tullut yhtiöön ostettuina, osa on perustettu. 6 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 TEKSTI: Kari Kortelainen Työn ääressä Millaista polkua päädyit Pohjoismaiden suurimman mallasvalmistajan palvelukseen. Tieto liikkuu yksiköiden välillä liukkaasti – esimerkiksi keinoja jonkin ongelman ratkaisuun voi helposti kysyä toiselta tehtaalta. Ja joka aamu luen päivän lehden ennen töiden aloittamista. Digitalisaatiossa otetaan harppaus eteenpäin, kun asiakas portaali alkaa toimia 24/7 tahtiin. Millaisista tehtävistä työsi koostuu. Mitkä ovat lähiajan tärkeimmät projektit. Isot panimoyritykset hankkivat maltaat isoissa erissä, mutta pienpanimoilla tarve voi olla säkillisiä tai pussillisia erikois mallasta, joita sekoittamalla ne hakevat juuri sitä oikeaa makua ja aromia. Tuen ja kehitän jakelijaverkostomme työtä. Sähköposti on pääasiallinen viestintäkanavani. Headhunterin kautta sain vihiä paikasta Viking Mal tilla, joka oli aluksi vanhempainvapaan sijaisuus, mutta jatkui vakinaisena vuonna 2023. Sitä seurasi lyhyitä työkeikkoja startupmaailmassa ja Pauligilla sekä konsultti hommia. Mitä sovelluksia avaat ensimmäisenä aloittaessasi työt. Tärkein on viime vuonna aloittaneen Lahden tehtaan toiminnan saaminen optimitasolle. Johtoryhmässä on eri maista lähtöisin olevia ihmisiä, joiden yhteistyö toimii hyvin. KOUKUSSA HAASTEISIIN Viking Maltin myyntijohtaja Jonas Tallqvist, 58, etsii työkseen mahdollisuuksia ja ratkoo ongelmia. Tradingyksikön vetäjän paikalta lähdin vuonna 2016 Aalto yliopiston Executive MBA koulutukseen. Se saadaan varmasti hyväksi jo tänä vuonna, mutta toiminnan parantaminen on jatkuva prosessi. Yritän myös muistaa nukkua tarpeeksi, se pitää ajatukset kirkkaina. Väki myös kiertää yhtiön eri yksiköissä, jolloin tietotaito leviää. Meillä on kuusi mallastamoa Ruotsissa, Tanskassa, Suo messa, Liettuassa ja Puolassa, ja palvelemme pienpanimoita suoraan tällä kotimarkkinaalueellamme
Kaukovalvonnan avulla ylläpidetään riittävää kaasumäärää ilman toiminnan keskeytyksiä. Kaasunjakeluverkoston palvelut Palveluihimme kuuluvat kaasuverkoston suunnittelu ja toteutus, kartoitus, huolto-, korjausja ylläpitopalvelut sekä painelaitteiden käytönvalvonta. ONKO ELINTARVIKEKAASUSI OIKEASTI PUHDASTA. Kaasunjakelujärjestelmien kokonaispalvelut Suomalainen kaasunvalmistaja Woikoski Oy tarjoaa kotimaisten elintarvikekaasujen lisäksi kaasunjakeluverkostoon liittyvät suunnitteluja asennustyöt, huoltoja korjaustoiminnot sekä analyysipalvelut. Erityisosaamistamme onkin huolehtia kaikki asiakkaalle kaasun käyttöpisteeseen saakka. Teemme myös kaasulajin ja -verkoston analyysit asiakkaidemme tarpeiden mukaan. Tarjoamme asiakkaidemme toiveesta myös painelaitekäytönvalvojapalveluita. Jotta valmistaja voi keskittyä ydinosaamiseensa, kannattaa kaasunjakeluverkostoon liittyvät tehtävät antaa kaasualan ammattilaisten tehtäväksi. Kaasuverkoston puhtaudella ja kunnolla on merkitystä Kaasuverkoston kuntokartoituksella, ennakoivalla huoltotoiminnalla sekä verkoston ja kaasulaadun analysoinneilla pystytään varmistamaan kaasun laadun pysyminen haluttuna läpi koko prosessin. Valvontapalvelut K aasujen ja kaasuverkostojen analysointi Kaasulajien ja kaasuverkostojen analysointipalvelut tuovat varmuutta prosessin puhtaudesta. Kaasunjakeluverkostojen asennukset Kaasunjakeluverkostojen asennustyöt sekä olemassa olevien verkostojen ylläpito, parannukset tai laajennukset. Kaasunjakeluverkostojen korjaukset ja huolto Kaasunjakeluverkostojen korjausja huoltopalvelut sekä kuntokartoitukset ja ennakkohuollot ammattitaidolla. Elintarvikekaasujen puhtauden varmistaminen on tärkeä osa elintarvikkeiden tuotantoprosessia. Jotta valmistaja voi keskittyä ydinosaamiseensa, kannattaa kaasunjakeluverkostoon liittyvät tehtävät antaa kaasualan ammattilaisten tehtäväksi. Tarjoamme asiakkaidemme toiveesta myös painelaitekäytönvalvojapalveluita. Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 4_2024.indd 1 Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 4_2024.indd 1 5.4.2024 9.43.57 5.4.2024 9.43.57 KUMPPANISISÄLTÖ. Elintarvikekaasujen puhtauden varmistaminen on tärkeä osa elintarvikkeiden tuotantoprosessia. Myös itse kaasuverkoston on oltava kunnossa. Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@woikoski.fi Kumppanisisältö Woikoski Oy Kaasunjakeluverkostojen suunnittelu Kaasunjakeluverkostojen suunnittelu kaasun käyttöpisteeseen asti asiakkaan tarpeeseen kaasujen laatuvaatimukset ja kulutukset huomioiden. Valvontapalvelut K aasujen ja kaasuverkostojen analysointi Kaasulajien ja kaasuverkostojen analysointipalvelut tuovat varmuutta prosessin puhtaudesta. Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 4_2024.indd 1 Kehittyva elintarvike Woikoski Oy 4_2024.indd 1 5.4.2024 9.43.57 5.4.2024 9.43.57 Kaasuverkoston puhtaudella ja kunnolla on merkitystä Kaasuverkoston kuntokartoituksella, ennakoivalla huoltotoiminnalla sekä verkoston ja kaasulaadun analysoinneilla pystytään varmistamaan kaasun laadun pysyminen haluttuna läpi koko prosessin. Toimitamme kaasut ja järjestelmät. Teemme puolestanne huoltosuunnitelmat ja huollamme laitteet. Toimitamme kaasut ja järjestelmät. Kaukovalvonnan avulla ylläpidetään riittävää kaasumäärää ilman toiminnan keskeytyksiä. Teemme tämän kaiken, jotta teillä on turvallinen ja toimintavarma kaasuverkosto ja tarvittava puhtausluokka kaasuissa! Kaasun puhtaus on tärkeää, mutta pelkkä kaasun korkea puhtausluokka ei yksistään riitä. Kaasunjakeluverkostojen asennukset Kaasunjakeluverkostojen asennustyöt sekä olemassa olevien verkostojen ylläpito, parannukset tai laajennukset. Kaasunjakeluverkostojen korjaukset ja huolto Kaasunjakeluverkostojen korjausja huoltopalvelut sekä kuntokartoitukset ja ennakkohuollot ammattitaidolla. Kaasunjakelujärjestelmien kokonaispalvelut Suomalainen kaasunvalmistaja Woikoski Oy tarjoaa kotimaisten elintarvikekaasujen lisäksi kaasunjakeluverkostoon liittyvät suunnitteluja asennustyöt, huoltoja korjaustoiminnot sekä analyysipalvelut. Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@woikoski.fi Kumppanisisältö Woikoski Oy Kaasunjakeluverkostojen suunnittelu Kaasunjakeluverkostojen suunnittelu kaasun käyttöpisteeseen asti asiakkaan tarpeeseen kaasujen laatuvaatimukset ja kulutukset huomioiden. ONKO ELINTARVIKEKAASUSI OIKEASTI PUHDASTA. Myös itse kaasuverkoston on oltava kunnossa. Teemme myös kaasulajin ja -verkoston analyysit asiakkaidemme tarpeiden mukaan. Kaasunjakeluverkoston palvelut Palveluihimme kuuluvat kaasuverkoston suunnittelu ja toteutus, kartoitus, huolto-, korjausja ylläpitopalvelut sekä painelaitteiden käytönvalvonta. Teemme tämän kaiken, jotta teillä on turvallinen ja toimintavarma kaasuverkosto ja tarvittava puhtausluokka kaasuissa! Kaasun puhtaus on tärkeää, mutta pelkkä kaasun korkea puhtausluokka ei yksistään riitä. Teemme puolestanne huoltosuunnitelmat ja huollamme laitteet. Erityisosaamistamme onkin huolehtia kaikki asiakkaalle kaasun käyttöpisteeseen saakka
Infolaatikos ta löytyy syrjimättömyyden määri telmä ja esimerkkejä, mitä se voisi tarkoittaa vaikkapa laitoshoidossa olevien ikäihmisten kohdalla. Pohdintaa nopeuttamaan ja helpottamaan Just food hank keessa on kehitetty Reiluustyöka lu, jonka avulla yritykset, järjestöt Työkalu ympäristötekojen oikeudenmukaisuuden arviointiin ja julkisen sektorin toimijat voivat itse arvioida ympäristötekoihin liittyvää toimintaansa oikeuden mukaisuuden näkökulmasta. reiluustyokalu.fi YMPÄRISTÖVÄITTÄMIEN sääntely EU:ssa on tiukentumassa, ja yritykset kaipaavat ohjeita elintarvikkeiden ympäristöväittämistä viestimi seen. Reiluustyökalun avulla oikeu denmukaisuutta pohditaan kuu desta eri näkökulmasta mukaan lukien reilut liikesuhteet ja glo baali oikeudenmukaisuus. Hankkeeseen ovat sitoutuneet Kesko, Valio, Polarica Marjahankinta ja Arctic International. ETL:n mukaan kaikki alan yri tykset eivät tunnista tutkimus ja kehitystoiminnan hyötyjä, eikä toimintakulttuurikaan aina kan nusta siihen. Myös pääomasijoituksia tarvi taan lisää. Esi merkiksi sosiaalisen oikeuden mukaisuu den osiossa kysytään, onko ilmastotoimissa otettu huo ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO on julkistanut monipuolisen tutki mus ja tuotekehitystiekartan, jonka toivotaan vauhdittavan inno vaatioita alalla ja lisäävän kasvua vuoteen 2030. Vastuullisuuden kenttä on kuitenkin laaja. Työ kalu sisältää itsearviointikysy myksiä sekä infolaatikoita, jois sa eri käsitteitä selitetään. Työkalun pohjana on tieteelli nen tutkimustyö ja sen on kehitet ty osana Suomen Akatemian stra tegisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Just food tutkimus ta, jota toteuttavat Suomen ympä ristökeskus, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän yliopisto, Bernin yli opisto ja E2 Tutkimus. Reiluustyö kalua voi käyttää yksin tai linkin voi jakaa työtiimin kesken. Elintarvikeyrityksiä voidaan kannustaa innovointiin myös sääntelyä parantamalla kuten helpottamalla uuselintar vikkeiden markkinoille pääsyä ja ulkomaisten osaajien saata vuutta Suomeen. Työkalu auttaa myös vastuulli suusraportoinnissa, esimerkiksi sosiaalisen vastuullisuuden kysy mysten jäsentämisessä. Ilmaista työkalua voi käyttää ennakkoarvioinnissa, kun uusia toimia ollaan vasta suunnittele massa, sekä toimien seurannassa ja hankkeiden loppuarvioinneissa. Millaisia oikeudenmukaisuuden näkökohtia ympäristötoimien vastuullisuuteen liittyy, ja miten paljon päivittäisessä työssä on aikaa näiden pohtimiseen. Pilottihanke toteutetaan yhteistyössä yrityskumppa neiden kanssa. Pilotilla haetaan vai kuttavuutta jo tulevan kesän poimin takaudeksi. Luonnonvarakeskus on laatinut yhdessä elintarvike alan kanssa ohjeistuksen, jolla paran netaan ympäristöjalanjälki väittämien ja niistä viestimisen luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Toisaalta elintar vikealalla toimii myös yrityksiä, jotka ovat asettaneet uudistumi sen ja innovaatiot strategioidensa ytimeen. Reilu kauppa työskentelee nyt ensimmäistä kertaa koti maisten tuotteiden kriteerien parissa. Etenkin pkyrityksiltä puuttuu resursseja ja osaamista TKItoi mintaan ja sen rahoittamiseen. Yli puolet yritysten ympäristö jalanjälkiväittämistä on nyt Euroopan komission selvityksen mukaan epäselviä, harhaanjohtavia tai perusteettomia, mikä voi heikentää kulutta jien luottamusta ympäristöviestintään. Yksi tärkeimmistä TKItiekartan ratkaisuista onkin pkyritysten aktivoiminen. – TKIpanostusten tiedetään olevan paras lähde kasvulle ja keino pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, Elintarviketeollisuus liiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo. 8 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 8 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 TEKSTI: vanhempi asiantuntija Marjatta Selänniemi, E2 Tutkimus SEKÄ SUURET että pienet elin tarvikealan yritykset haluavat kehittää toimintaansa entistä ympäristöystävällisemmäksi ja vastuullisemmaksi. Mukana on koko luon nonmarjaalan toimitusketju. Jotta ala saavuttaisi tavoitellun neljän prosentin tason, nykyiset noin 65 miljoonan TKIpanostuk set olisi kaksinkertaistettava 120 miljoonaan euroon. Koonnin on tarkoitus helpottaa elintarvikealan toimijoiden työtä ja ennakoida tulevien säädös ten vaatimuksia. LCAFoodPrint-hankkeessa tuotettu Ruoka LCAviestintä ohjeistus tukee elintarvikeyritysten tuotekohtaisen viestinnän toteuttamista. Mitä kaikkea pitäisi osata ottaa huomioon, kun yrityksen toimintaa halu taan kehittää kestävämmäksi. Uskon, että voimme yhdessä poimijoiden, toimitusketjun ja sidosryhmiemme kanssa löytää kestäviä ratkaisuja myös Suomessa, kertoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen. Ohjeistuksella parannetaan jalanjälkiväit tämien luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä edistetään eri tuotteiden ympäristöjalan jälkien vertailukelpoisuutta. – Kotimaisten luonnonmarjo jen poimintaan liittyy ihmis oikeusriskejä, joiden ehkäisemi sestä Reilulla kaupalla on pitkä kokemus kehittyvissä maissa. Siinä voisi auttaa konseptoitu TKIpolku, joka opas taa ottamaan haltuun tutkimus ja kehittämistoimintaa, sekä elin tarviketutkimuksen foorumi, joka edistää alan tutkimusta, koulutusta ja tieteiden välistä vuorovaikutusta. SUOMEN REILU KAUPPA on käynnistänyt pilottihankkeen tavoitteena luoda luonnonmar joille paikalliset sertifiointikri teerit, joilla pyritään ratkomaan marjanpoiminnan haasteita Suo messa. luke.fi/fi/documents/ruokalca-viestintaohjeistus Lisätietoja LCAFoodPrint-hankkeesta ja sen rahoittajista luke.fi/fi/projektit/lcafoodprint Luke julkaisi Ruoka-LCA-viestintäohjeet KU VA : AD OB E ST OC K Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki. Se tuo yksiin kansiin EU:n ja kansallisiin lakeihin ja ISOstandardeihin pohjautuvat ohjeet sekä tutki jaryhmän suositukset hyvistä toiminta tavoista. Keskiössä ovat huolet Suomeen tulleiden ulkomaalaisten marjanpoimijoi den poimintaoloista, ansioista ja rekrytointikustannuksista. TKIverokannustinta olisi kehi tettävä ja Business Finlan din tuki kriteerejä laajennettava. ETL laati TKI-tiekartan Reilu kauppa ratkomaan marjanpoiminnan haasteita mioon sukupuoleen, ikään ja etni seen taustaan liittyvät syrjimättö myyden periaatteet
Tuotekehitysprosessissa tuotekonsep tointi ja siinä ideointi sekä tiedon hank kiminen ovat tärkeitä vaiheita. Ruotsalainen Macmyra tislaamo kehitti viskin reseptiikkaa teko älyn avulla. Tekoälyn käyttäminen osana kulut tajakyselyä onnistui hyvin. https://spoonshot.com/how-it-works 6. l LÄHTEET: 1. Insinöörityö. 6 Yhteistä kaikissa edellä mainituissa on ollut se, että tuotekehitysprojekteissa on tarvittu niin vankkaa tekoälyn osaa mista kuin liiketaloudellista ja teknolo gia ja raakaainetietämystäkin. com/artificial-intelligence-and-data-science-support-innovation 2. https://www.valio.com/news/ would-you-take-a-bite-over-a-millioncravings-were-analyzed-by-ai-to-createthe-future-proofed-milk-chocolate-toplease-all/ 3. Työtä varten tehtiin kyselylomake, johon luotiin annoskuvia käyttäen Chat GPT4palvelua, joka hyödyntää OpenAI DALLE 3kuvageneraattorimallia. Over a million cravings were analyzed by AI to create the future-proofed milk chocolate to please all. 1 Unileverilla teko älymalleilla voidaan ennustaa kulut tajien mieltymysten lisäksi tuotteen ais tinvaraisia ominaisuuksia, säilyvyyttä ja jopa linjaajettavuutta. Tekoälyn avulla voi tehdä näppärästi luonnoksia kuluttajien toiveista ja ideois ta, ja testata näiden luonnosten avulla kuluttajien kiinnostusta. Artificial intelligence and data science to support innovation. Spoonshot. https://www.gastrograph. Southey F. Globaali ruokajärjestelmä 9 Ajankohtaista TEKSTI: bioja kemiantekniikan insinööri Maria Silvennoinen, toimitusjohtaja Pekka Nuutinen, KomeroFood Oy & bioja elintarviketekniikan lehtori Pia Laine, Metropolia ammattikorkeakoulu Tekoäly tehostaa, nopeuttaa ja tuo kilpailukykyä Yritysyhteistyönä tehdyssä insinööriopinnäytteessä luotiin tekoälyn avulla vaihtoehtoisia annoskuvia. 2022. Gastrograph.ai. TEKOÄLYÄ YRITYSTEN TUOTEKEHITYSPROSESSEISSA Tuotekehityksen peruspilareihin kuuluu asiakaslähtöisyyden varmista minen. Yritys on ollut myös innostunut hyö dyntämään tekniikan tarjoamia mahdol lisuuksia kehitystyössä. Silvennoinen M. 7 Tavoitteena oli selvittää nuorten kuluttajien toiveita valmisruoalle. How Unilever is using AI and big data to transform its food portfolio. Teko älyn avulla voitiin saada nuorten mieli piteitä myös sellaisista tuotteista, joita ei löydy markkinoilta. 1 Valio ja Kultasuklaa kehittivät vähä sokerisen suklaavaihtoehdon hyödyntäen teknologia ja tekoälyosaamista. Näitä voi daan tekoälyn avulla nopeuttaa. Valio. https://nestleyouthentrepreneurship. Valmis ruokien valikoiman kasvaessa erottumi seen tarvitaan rohkeaa ja kuluttajien toi veita huomioivaa lähestymistapaa. Esimerkiksi väliame rikkalaisia makuja tarjoavassa valmis ruokatuotesarjassa aterioiden tematiik kaa, taustatietoa ja alustavia reseptimah dollisuuksia haettiin tekoälyn avulla. Kuvakollaasin on tuottanut OpenAI DALL-E 7 fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet näyttäytyvät elintarvikkeessa. KomeroFoodille tehdyssä insinööri työssään Maria Silvennoinen hyödynsi tekoälyä kuluttajakyselyssä. https://www.foodnavigator.com/Article/2023/07/25/HowUnilever-is-using-artificial-intelligenceand-big-data-biology-to-transformfood 7. How Spoonshot’s AI Works. Nestlé analysoi tekoälyn avulla sosiaalisesta mediasta, onlinejul kaisuista ja muista internetlähteistä tie toa trendeistä, raakaaineista, aromeista ja terveyshyödyistä, ja kehitti tähän poh jautuen muun muassa kahvituotteita. 2023. 1 Tuotteen kehittämis ja testausvai heeseen löytyy mielenkiintoisia tekoälyn mahdollisuuksia. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk20240 2263468. M onet elintarvikeyritykset hyö dyntävät jo nyt tekoälyä toimin noissaan, mutta tuotekehityk sessä tekoälyn mahdollisuuksille olisi tilaa enemmänkin. com/validated-study-white-paper 4. Gastrograph AI alusta tarjoaa yrityksille tekoälyyn perustuvan työ kalun, jonka avulla voi ennustaa kulut tajien mieltymyksiä tuotteeseen. Nestlé YEP. https://mackmyra-storegmbh.myshopify.com/products/intelligensai-02 5. Tekoälyä voi hyödyntää myös jatkossa tuotekehityk sessä ja kuluttajaymmärryksen tukena. Nuorille kuluttajille suunnattu valmisruoka. TEKOÄLY MUKANA VALMISRUOKIEN IDEOINNISSA Kuopiolaisen KomeroFoodin tuotevali koimaan kuuluu valmiskeittoja, ateria kippoja ja ruokaisia salaatteja. 2024. 3 Työ kalua voi hyödyntää uuden tuotteen tuotekehityksessä tai olemassa olevan tuotteen ominaisuuk sien optimoinnissa. Tekoälyllä voidaan selvittää, miten eri raakaaineiden vuorovaikutukset sekä KU VA : M AR IA SI LV EN NO IN EN Tekoälyn avulla tuotettuja valmisruokakuvia. Would you take a bite. 4 Viskiosaamista ja kokemus ta tarvittiin varmistettaessa, mitkä AI:n ehdottamien reseptien ainesosat toimivat hyvin yhteen. FoodNavigator Europe. Lisäksi haluttiin selvittää tekoälyn hyödynnettävyyttä osana kulut tajakyselyä. Tekoälyä on käy tetty osana tuotekehitysprosesseja jo useampia vuosia, erityisesti konseptien ideointivaiheessa. The World’s First AI-Whisky Second Edition. Mackmyra. A Story From Innovation & Technology. 5 Lupaavalta vaikuttaa työkalu, jolla voi luoda virtuaa lisen prototyypin, jota voi testata nopeas ti virtuaalitodellisuudessa. 2024. Joitain kaupallisia yhteistyöesimerkke jä on jo olemassa. 2 Teko älyn avulla haettiin ja analysoitiin sosiaa lisen median keskusteluja suklaan ystä vien mieliteoista. Esimerkiksi Nestlé on AI:ta hyödyntäen kehittänyt personoituja, terveysnäkökul mat huomioivia tuotteita ja palveluita. 2024
Saata vuus, kohtuuhintaisuus ja kulttuurisiin mieltymyksiin liittyvät asiat edellyttävät poliittisia toimia tiedon saatavuudesta kilpai lukykyiseen hinnoitteluun. Myös järjes tel män muuttaminen edellyttää moneen asiaan vaikuttamista ja yhteistyötä ketjun eri toimijoiden kesken. EIT Food tutkimuslaitoksen yhteydessä toimiva Protein Diversification Think Tank on julkaissut politiikkasuosituksen pro teiinilähteiden monipuolistamiseksi eurooppalaisten ruokavaliossa. Selvityk sessä esitellään joukko suosituksia, jotka kannustavat ajattelemaan systeemita solla ja auttavat tunnistamaan, miten tärkeää on saada koko ruokajärjestelmä toimijoineen mukaan. Monipuolisuus on tärkeä sanan valinta, sillä Meuricen mukaan tulevai EIT Food julkaisi suositukset proteiinilähteiden monipuolisuuden edistämiseksi • Systeemiajattelu: Proteiinilähteiden monimuotoisuuden lisää miseen vaikuttavat monet tekijät, minkä vuoksi monimuotoi suus on nähtävä osana monimutkaista ja dynaamista ruoka järjestelmää. Työntekijöiden houkuttelemiseksi ja työ tyytyväisyyden ylläpitämiseksi tarvitaan kattavia ja monipuolisia koulutusohjelmia, joilla työntekijät pystyvät kehittämään osaa mistaan. • Markkinoille tulo: Laajempi ruokaympäristö on otettava huo mioon myös vaihtoehtoisten proteiinilähteiden kohdalla. Alku tuotantoon on myönnettävä tukea tutkimukseen ja kehittämi seen sekä investointien riskien minimoimiseen. KU VA : DAN G O L D /U N SP L AS H TEKSTI: Elina Teerijoki Ajankohtaista. • Tutkimus, kehitys ja innovointi (TKI): Proteiinilähteiden moni puolistamista tulee tukea riittävästi valtiollisella tasolla. • Maanviljely: Maanviljelijät ovat keskeisessä roolissa proteiinien tuotannossa. Tausta työssä on hyödynnetty myös EIT Food Consumer Observatorya, johon kuuluu noin 24 000 kuluttajaa eri EUmaista. – Tässä on haastetta myös tulevaisuu den tuotekehitystyölle, Meurice sanoo. Suomesta mukana on VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkijoita. • Koulutus: Ruokasektorille kaivataan jatkuvasti uutta työvoimaa ja uutta osaamista. Julkinen rahoitus ohjaa pitkän aikavälin TKItyötä esimerkiksi ympäristön kestävyyteen ja vähentää siten yksityisten sijoitta jien riskejä. EIT Food on Euroopan teknologia instituutin tutkimuslaitos. Siksi Meurice korostaa, että paitsi koko EU:n, myös kunkin jäsenvaltion olisi syytä laatia oma tie karttansa uudenlaiseen ruuantuotan toon. • Mahdollistava poliittinen toimintaympäristö: EUtason poli tiikan, kuten EU:n proteiinistrategian, on edistettävä vaihto ehtoisten proteiinilähteiden kehitystä. KOKO JÄRJESTELMÄ MUKAAN MUUTOKSEEN Meurice korostaa systeemisen ymmär ryksen tärkeyttä. Heidän tulee olla jatkossakin merkittävässä roolissa vuoropuhelussa ja siirtymän suunnittelussa. • Sääntely: Proteiinilähteiden monimuotoisuuden taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi EU:n on arvioitava, miten sen lukuisat eri säännökset vaikuttavat uusien innovaatioiden syntymiseen. Johtaja Marja-Liisa Meurice EIT Food North & Eastistä kertoo, että proteiini valikoiman monipuolistaminen on eräs EIT Foodin työn strategisia painopiste alueita. Ruokaketju on komp leksinen kokonaisuus, ja viime vuo sien kriisit ovat nostaneet sen haa voittuvuudet esiin. Esimerkiksi vahvana karjatalous maana tunnettu Tanska on vastikään suudessa tarvitaan kaikkia nykyisiä ja myöhemmin kehitettäviä proteiinin lähteitä rinnakkain. – Myös perinteisillä eläinperäisillä proteiineilla on paikkansa, mutta nii denkin tuotantotapoja tulisi tarkastella uudelleen. Systeemiajattelu edellyttää yhteistyötä läpi koko elintarviketalouden arvoketjun, jotta laaja käyttöönotto ja eri tieteenalojen välinen tutkimustyö on mahdollista. EIT FOODIN POLITIIKKASUOSITUKSEN TÄRKEIMMÄT NÄKÖKULMAT EIT Food suosittelee laajempaa proteiinivalikoimaa kuluttajien lautaselle. 10 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 Tutkimuksen mukaan kuluttajatkaan eivät pidä vaihtoehtoinentermistä, kos ka vaihtoehtoproteiinit mielletään ultra prosessoiduiksi, mikä taas herättää osassa kuluttajista vastustusta. Selvityk sessä on ollut mukana useita tutki muslaitoksia, järjestöjä ja yrityk siä eri puolilta Euroopan unionia. Kulttuurin ja maantieteen takia samat ratkaisut eivät sovellu koko EUalueelle
EU:ssa Italia ja Ranska ovat jarrutel leet solumaatalouden edistymistä. Tarvitaan kuitenkin myös poliittista tahtoa ja rahoitusta, sillä infra struktuuriin tarvitaan suuria muutoksia. Viennille ei puheista ja aikeista huolimatta onnistuta lopulta luomaan riittäviä edellytyksiä tavoitteisiin, saati mahdollisuuksiin nähden. Tutkimusta ja innovaatioita tarvitaan myös lisää. Meillä on taipu mus ajatella, että on hyvä kehittyä vähitellen kotimarkkinoilla ja kurottaa ulkomaille vasta, kun aika on kypsä. Tällöin meidän itsemmekin on syytä luottaa kykyihimme. Paikallisesta taidekoulusta juuri valmistunut koruntekijä esitteli luo maansa sormussarjaa vierailijaluen noitsijana. Meurice kertoo, että asia on otettu EU:n päättäjien tasolla vakavasti. Määrätietoiselle vientimentalitee tille on tilausta juuri nyt, kun ruoka murros myllää vakiintuneita mark kinaasemia uusiksi. Niillä on vahvaa alueellista ruuantuotantoa, jolla niin ikään on paikkansa myös tulevaisuu den ruokajärjestelmässä. Jopa ruotsa laiset kadehtivat meitä tässä. Suomen kotimarkkinat taas ovat vaarallisen kokoiset. Kirjoittaja edistää Food & Comms -konsulttiyrityksellään vastuullisia ruokaratkaisuja ja tulevaisuuskestävää ruokajärjestelmää. Solumaatalous voi ratkaista myös eläintuotantoon liittyviä eettisiä kysy myksiä. Maanviljelijöiden tilanne voi ainakin tila päisesti olla haastava, ja tukijärjestelmiä tarvitaan. R eilu vuosikymmen sitten istuin Reykjavikin yliopiston luento salissa. Esimerkiksi uudenlaisten proteii nien tuotantoon tarvitaan osaavaa työ voimaa. RUOKAMURROKSEEN vastaavilla suomalaisilla ruokateknologioilla, osaamisella, ainesosilla ja ruokatuot teilla on edellytykset olla voittajia markkinoiden uusjaossa. Suomessa moiseen suhtau duttaisiin pöyhkeilynä ja nöyryyden puutteena. – This year I’m off to take over the UK, and then, I’ll open the sales channels in Japan, latasi korutaiteilija niin kuin ei mitään. Keikkansa lo mas sa hän ilmoitti lähtevänsä muuta man viikon kiertueelle Saksaan ja Puo laan. Jæja, kuten islantilaiset huokailevat epäuskoista hämmästys tään. Sormuksissa timantin vir kaa hoiti pieneen hopeakuppiin ase tettu pala laavakivien päältä kerättyä sammalta. Selvityksessä kävi ilmi useita pullon kauloja. ON ILMISELVÄÄ , että reilun kolmen sadantuhannen asukkaan Islannin kotimarkkinat ovat auttamattoman pienet mihinkään fiksuun kaupalliseen tekemiseen. l. Vaarana on, että ajan kypsyttyä fokus ja resurssit on sidottu kotimaa han. EIT Food tekee yhteis työtä myös eteläamerikkalaisten startu pien kanssa, ja uudistavaan viljelyyn liit tyvä yhteistyö intialaisten toimijoiden kanssa on alkamassa. Saman kevään aikana istuin kulma kuppilassa kuunnellen nuorta äkki väärää lauluntekijää. Kuka palkkaa viennintekijäkseen islantilaisen koru sepän tai villapaitaisen lauluntekijän. Ovet ovat auenneet EIT Foodin edustajille aina Ursula van der Leyenin kabinettiin saakka. Hetkinen! Entä paikalliset myyjäiset tai Laugavegur kauppa kadun myymälät. Ruokateknolo gian kehittyminen, ruokatottumus VIENTIÄ ISLANTILAISITTAIN Kolumni TEKSTI: konsultti Jukka Kajan, Food & Comms SUOMEN KOTIMARKKINAT OVAT VAARALLISEN KOKOISET. Raportin mukaan puolet Suomen koko ruokaalan enna koidusta kasvusta 2035 saakka on saattavissa uusista kasviproteiinien ja solumaatalouden arvoketjuista. Noin vain suoraan rundille ulko maille heti artistiuran alkuvaiheessa. Hän on Pro Vege ry:n hallituksen jäsen. – Samanaikaisesti pystytään sekä säi lyttämään ruokaan liittyvää kulttuuri perinnettä että antamaan tilaa uusille ajatuksille. MarjaLiisa Meuricesta on mielenkiintoista nähdä, millaiseksi maanviljelyn ja vielä alkuvaiheessaan olevan solumaatalouden yhteistyö muo dostuu. Uudenlaisille tuotteille tarvitaan myös toimivat markkinat, ja hitaaksi koettua lainsäädäntöä tulisi vauhdittaa. Kurssin aiheena oli luovien alojen kaupallistami nen. Ruokajärjestelmä on globaali, ja kyse on miljardien maailman asukkaiden ra vinnontarpeesta. KABINETTIEN OVET AUKESIVAT Politiikkasuositusten jalkauttamiseen tarvitaan yhteistyön lisäksi rahaa. ten muutos ja planeettamme asettamat rajat avaavat markkinarakoja ammol leen. Meu rice on ilahtunut siitä, että monet pää omasijoittajat uskovat uudenlaiseen ruu antuotantoon. Myös Protein Diversification Think Tank jatkaa työtään olemassa olevien haasteiden ja mahdollisuuksien tutkimi seksi ja laatii näyttöön perustuvia suun nitelmia ruokajärjestelmän muutoksen ja proteiinilähteiden monimuotoisuuden edistämiseksi. Ei, saman tien maailmalle suurimpien markki noiden ääreen. Tuon ajatusmaailman paikalliset omaksuvat väistämättä. Luotan, että osaamista vientiin ja sen tueksi tarvittavaan markkinointiin ja tuotekehitykseen Suomesta löytyy. Mutta löytyykö ennakkoluulottomuut ta ja rohkeaan etukenoon kannustavaa toimintaympäristöä. KU VA : M IK KO KA NA NO JA Globaali ruokajärjestelmä 11 julkistanut oman pitkän aikavälin ruoka strategiansa. Toisaalta ruokajärjestelmän muutoksessa piilee myös taloudellisia mahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen helmikuus sa 2024 julkaisema Toivoraportti vah vistaa ruokamurroksen luoman kasvu ja vientipotentiaalin
Agri-Food klusteri toimii kasvualustana yhteistyölle sekä ideoiden kehittämiselle ja toteuttamiselle, tukee alan muutos kyvykkyyttä ja kestävyyttä ja on Pohjois Savon ruokajärjestelmän kehityksen promoottori ja yhteen saattaja. KLUSTERIT ovat toisiinsa liit tyvien toimialojen ja osaami sen alueellisia ekosysteeme jä. Maakunta on myös Suomen suurin marjantuottaja. Laari.info on alkutuotantoon ja maaseutuyrittä jyyteen keskittyvien koulutusten, tapah tumien ja tiedonjaon verkosto. Tuotannon rakenne on kuitenkin muu toksessa. www.clustercollaboration.eu www.agrifoodclusterns.fi Mikä on klusteri?. KLUSTERI KOKOAA RUOKA-ALAN VERKOSTOT JA TOIMIJAT PohjoisSavon AgriFood klusterissa toimii kolme alaverkostoa: Ruokalaakso, TasteSavo ja Laari.info. Klusterin toiminta on vauhdittunut viime vuonna käynnistyneen Agri-Food Network hankkeen myötä. Jotta koko ruoantuotannon ketju toimii, tarvitaan uudenlaisia toi mintamalleja, lisää yhteistyötä, arvon lisää alueelliseen ruokaketjuun sekä reilumpaa tulonjakoa ruokaketjun sisällä. Sen toimijoiden välillä on keskinäistä riippuvuutta. KLUSTERI VIESTII JA JÄRJESTÄÄ Klustereiden palveluissa on tyypillisesti paljon samankaltaisuutta toimialasta tai maasta riippumatta. Tahtotilana on rakentaa alueesta kestävän ruuantuotannon suunnannäyt täjä ja ruokainnovaatioiden kotipesä. Ratkaisu on klusteritoiminta. PohjoisSavossa ruokamurrokseen on vastattu tiivistämällä yhteistyötä. Vuonna 2020 perustettu Pohjois-Savon Klusterityö vahvistaa alueellista ruokajärjestelmää Pohjois-Savon ruokajärjestelmä haluaa olla kestävämpi yhdessä. Näiden lisäksi Suomessa on myös muita aktiivisia ruokaalan klustereita, kuten PäijätHä meen viljaklusteri. EU kannustaa alueita muodostamaan klustereita ja tukee työtä ja keskinäistä verkottumista European Cluster Collaboration Platformin (ECCP) palveluilla. AgriFood klusterin jäsenmäärä kasvaa tasaisesti, ja tällä hetkellä suoria jäseniä on 37. Maidontuotanto on vah vaa, ja valtaosa pelloista on nurmen ja rehuviljan tuotannossa. PohjoisSavossa on yli 150 000 heh taaria käytössä olevaa maatalousmaata, miltei 7 prosenttia koko Suomen maa talousmaasta. Yhteenlaskettuna klusterityössä on mukana jo yli 70 alueen keskeistä toimi jaa. PohjoisSavon liiton rahoittamaa hanketta toteuttavat Savoniaammattikorkeakoulu, Luonnon varakeskus, YläSavon ammattiopisto ja ItäSuomen maa ja kotitalousnaiset. Klusterin perustoi mintaa aktiivinen viestintä ja tapahtu mien järjestäminen. Klusterit ovat merkittäviä EUrahoitusten kuten tutki mus ja innovointialan puite ohjelma Horisontti Euroopan hyödyntäjinä ja kanavoijina. Yritykset voivat liittyä suoraan klus teriin tai toimia alaverkostojen kautta. KU VA : AN NI IN A RA TI NE N Pohjois-Savon Agri-Food -klusteri on kasvualusta alueen ruokajärjestelmän kehitykselle. Suomesta ruoka teemaisia klustereita löytyy alustalta kolme: EteläSavon ruokaklusteri, Arktinen älykäs maaseutuverkosto ja Agri Food PohjoisSavo. 12 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 TEKSTI: klusterikoordinaattori Kaisa Kähkönen, Savonia-ammattikorkeakoulu Ajankohtaista R uuantuotannon merkitys pohjoi silla alueilla kasvaa tulevaisuu dessa, kun ilmastonmuutos haastaa kasvituotannon Etelä Euroopassa ja ruoan globaali tarve kas vaa nopeasti. TasteSavo edistää alueen ruoka kulttuuria ja kokoaa yhteen ruokamat kailu ja lähiruokatoimijat. Palveluihin kuuluu koulutuksia, kohtaa mispaikkoja, tiedonhakuka navia ja ajankohtaisviestintää EUrahoituksista. Euroopasta ruokaalan klustereita on rekisteröity neenä ECCPalustalle toista sataa, joista vanhimmat ovat toimineet jo parikymmentä vuotta. Ruokalaakso yhdis tää alueen elintarvikekehitykseen, alan tutkimukseen ja opetukseen liittyvät toimijat
Parhaat tulokset tehdään yhteistyöllä Onnistuneeseen reseptiin tarvitset maustetoimittajaltasi toimitusvarmuutta, innovaatiota ja herkullisia makuja. l @agri-food Pohjois-Savo www.maustepalvelu.com Menestyksen makujen rakentaja. POHJOIS-SAVON AGRI-FOOD -KLUSTERIN PALVELULUPAUKSET. Tapahtumajärjestämisessä tärkeää on ruokaketjun toimijoiden kohtauttaminen ja suuntautuminen tulevaisuuteen. Vii meisimmät tapahtumat ovat käsitelleet yhteistyötä PohjoisSavon ruokajärjes telmässä, ilmastonmuutoksen vaikutuk sia ja vihannesten viljelyä ItäSuomessa. • Aitoa vuorovaikutusta ja tiedon vaihtoa ruokajärjestelmän toimijoi den välillä. Viime puolen vuo den aika na on pilotoitu kansainvälisten markkina selvitysten tekeminen ja tie donkeruu hankevalmistelua varten. • Verkosto konsortioiden muodos tamiseen, uusien kumppanien löytämiseen ja rahoituskanavien haltuunottoon. Poikkeuksetta tapahtu missa eniten kiitosta keräävät ihmisten kohtaamiset ja niissä syntyneet yhteis työideoiden siemenet. Markkinaselvitystyössä osallistuvat yritykset saivat kirjallisen raportin valit semansa kohdemaan markkina ja kilpai lutilanteesta tukemaan kansainvälisty mistään ja viennin kohdemaan valintaa. Pilo tit toteutettiin Savoniaammattikorkea koulun kansainvälisen liiketalouden ja luonnonvaraalan opettajien ja opiske lijoiden kanssa. PALVELUTARJONTAA KEHITETÄÄN Klusteri kehittää aktiivisesti palvelui taan ja kokeilee erilaisia toimintatapoja niiden tuottamisessa. Tapahtumien järjestämisessä teemme yhteistyötä klus terin jäsenverkoston kanssa, jolloin ne palvelevat laajasti koko PohjoisSavon ruokajärjestelmän toimijoita. Klusteriverkosto seu raa niin alueellisia, kansallisia kuin kan sainvälisiäkin rahoitushakukuulutuksia. • Tuloksellista yhteiskehittämistä ja asiantuntijuutta yritysten kestävän kasvun ja muutoskyvykkyyden tueksi. Olemme Suomen johtava elintarvikkeisiin käytettävien seosten ja raaka-aineiden asiantuntija ja vastuullinen toimittaja. Globaali ruokajärjestelmä 13 Viestintää toteutamme sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeillä. Hankkeet ovat keino saada resursseja alueen innovaatioihin ja kehi tysaskeliin ja synnyttää käytännönlä heistä yhteistyötä. Hankevalmistelua tukevassa tiedonke ruussa puolestaan klusterin jäsen sai merkittävää lisäresurssia tarvittavan tiedonkeruun toteuttamiseen sekä val miiksi analysoidun aineiston hyödyn nettäväkseen. Toimintaan kuuluu myös uusien hank keiden ideointi ja valmistelu jäsenverkos ton kanssa. Me tarjoilemme sinulle ne kaikki. Klusteritoiminnan alla on käynnistetty myös kaksi uutta tapahtumakonseptia, Satoa Siilinjärvi ja lähiruokatapahtuma Lähellä!, joissa paikallinen ruoka ja kulut tajat kohtaavat. • Vahvaa yhteistyötä savolaisen ruoka ketjun näkyvyyden ja tunnet tuuden eteen. ISO 14001:2015 • ISO 9001:2015 • FSSC 22000:v5.1 • Savolaisen ruokajärjestelmän kehittämisen promoottori ja yhteen saattaja alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti
Lämpimissä maissa maitojauheesta ennastetusta maidosta voidaan valmistaa perusmeije rituotteita kuten juustoja ja jugurtteja. Maitojauheen sokeri ja proteiini ruskis tuvat leipomotuotteissa tehokkaasti, jolloin tuote saavuttaa helpommin toi votun ulkonäön. TEKSTI: Viivi Wanhalinna Raaka-aineet KU VA : KA TR I KA PA NE N / VA LI O Erikoismaitojauheilla voidaan vaikuttaa tuotteen makuun ja rakenteeseen sekä vähentää sokerin ja suolan määrää. Tiivistys tapahtuu haihduttamalla vettä alle 60 asteen läm pötilassa ja käänteisosmoosilla, jossa vesi erottuu korkeassa paineessa puoli läpäisevän kalvon avulla maidon kuiva aineesta. Proteiini voi tuoda tuot teeseen myös rakennetta ja tehdä tuot teesta täyteläisemmän. Voimakkaimman kuumennuskäsit telyn läpi käynyt jauhe sopii paljon kuu mennuskäsittelyjä tarvitseviin tuottei siin kuten leipomotuotteisiin. Siksi maitojauhetta voidaan käyttää myös vähentämään suolan määrää tuotteissa. Lisäksi jauhe sisältää muita kiven näisaineita, jotka aistitaan suolaisina. Erikoismaitojauheella voidaan korvata sokeria esimerkiksi silloin, kun sokerin tehtävänä on ruskistaa leipomotuote. Maitojauheella voi olla myös yllättä viä energian ja ajansäästöön liittyviä M aitojauheen valmistus alkaa pastö roidun, rasvasta kuoritun ja proteiinivakioidun maidon tii vistyksellä. Loppu tuotteen vesipitoisuus on noin neljä prosenttia. Maitojauheet voidaan jakaa kuumen nuskäsittelyn pituuden perusteella kol meen luokkaan. Maitojauhe ruskistuu matalammassa lämpötilassa kuin sokeri, joten paistolämpötilaa voi olla mahdol lista alentaa maitojauhetta käyttämällä. YKSI VIEDYIMMISTÄ ELINTARVIKKEISTA Maitojauhe on euroissa mitattuna ollut vuonna 2022 yksi Suomen viedyimmistä jalostettujen elintarvikkeiden tuoteryh mistä 1 . Tietohaarukka, tilastotietoa ruokaketjusta 2023. Meijeriteollisuudessa maito jauhetta käytetään korvaamaan tuoretta maitoa esimerkiksi jogurteissa, juomissa ja tuorejuustoissa. SOKERIA JA SUOLAA VOIDAAN KORVATA ERIKOISMAITOJAUHEELLA Maitojauhetta käytetään erilaisissa elin tarvikesovelluksissa kuten imeväisikäis ten äidinmaidonkorvikkeissa, urheilu ravitsemustuotteissa ja ikääntyneiden täydennysravintovalmisteissa. Tiivistyksessä ja kuivauksessa saadaan talteen kaikki kiinteä maitoaines. Jauheen avulla voidaan vaikuttaa myös tuotteiden makuun, rakenteeseen ja ulkonäköön.. Liuotusta vaativissa prosesseissa pro sessiaikaa voidaan lyhentää käyttämällä nopeasti vettyviä jauheita. Elintarviketeollisuudessa maitojau hetta käytetään laajasti maitopohjaisiin tuotteisiin. Vähiten kuumennus käsitelty maitojauhe vastaa ennastettuna ominaisuuksiltaan eniten tuoretta mai toa. 14 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 ominaisuuksia. Maidon kulutus esimerkiksi Aa siassa on kasvussa, ja monissa aiemmin paljon maitoa tuottaneissa maissa ilmas tonmuutos näkyy jo kuivuutena ja mai don tuotannon laskuna. Maitojauheen suola sisältää huomat tavasti vähemmän natriumia kuin ruoka suola. Maitojauhe antaa makua, rakennetta ja väriä Maitojauhe valmistetaan tiivistämällä ja kuivaamalla maitoa. VIITE: 1 Ruokatieto. Sumutuskuivauksessa kuumassa ilma virrassa tuotteesta haihtuu vesi ja kuivu nut tuote kerääntyy jauheeksi. Suomalainen maitojauhe erottuu maail manmarkkinoilla edukseen jauheen laadun ja puhtaiden tuotantoolosuh teiden avulla. Vesi voidaan käyttää esimerkiksi pesuvesi kierrossa tai hyödyntää lauhduttamalla muissa prosesseissa. l Juttua varten on haastateltu maitojauheiden tuotekehittäjä Christina Maksimowia sekä maitojauheiden liiketoimintapäällikkö Marina Lappea Valiolta. Kuluttaja tuotteissa käytetään yleisimmin keskim mäiseen kuumennuskäsittely kategoriaan kuuluvaa maitojauhetta. Tiivistyksen jälkeen maito kuivataan sumutuskuivauksella kuivaustornissa parinsadan asteen lämmössä jauheeksi. Leipomo ja makeis teollisuudessa maitojauhetta käytetään esimerkiksi keksien täytteissä, jääte löissä ja suklaissa
Funktionaalisten juomien tuoteryhmä kattaa monentyyppisiä tuotteita urheilujuomista kuitulisättyihin välipaloihin. Mehuissa annos smoothieiden myyntivolyymi kasvoi noin 25 prosenttia. FUNKTIONAALISTA VÄHILLÄ AINESOSILLA Vaikka funktionaalisuuden aja tus on nimenomaan tuoda juo maan lisäarvoa lisäämällä ainesosia, clean label trendi vaikuttaa Paakkarin mukaan myös funktionaalisten juomien ainesosien valinnoissa. Laitteet ja ratkaisut hygieeniseen nesteenkäsittelyyn www.thinkflow.fi Haluatko – laajentaa tai rakentaa uutta elintarvikeyksikköä. – minimoida ympäristövaikutuksia, vertailla teknologioita ja valmistautua tuleviin lainsäädännön vaatimuksiin. – varmistaa tuoteturvallisuuden, tuotelaadun ja jäljitettävyyden vaatimukset. l TEKSTI: Elina Teerijoki Kuituja ja proteiineja juomista Yhä useammin juomalla on muitakin tarkoituksia kuin sammuttaa jano. Toiset kuidut kestävät happamuutta paremmin kuin toiset. Juomiin lisättävien kuitujen kysyntä on Paakkarin mukaan nousussa. Luon taiset kasviuutteet kuten tutut inkivääri tai guaranauute ovat suosittuja. Globaali ruokajärjestelmä 15 Globaali ruokajärjestelmä 15 –V itaminoidut juomat, aminohappojuomat ja kuitu tai proteiini lisätyt välipalajuomat ovat ylei simmät funktionaalisten juo mien ryhmät, kertoo tuoteke hittäjä Urho Paakkari Leipurin Oyj:sta. Suosittuja kuituraakaainei ta ovat myös akasiasta, sitruk sista, omenasta, porkkanasta ja viljoista saatavat kuidut. Sekä maitopohjai sissa että kasvipohjaisissa urheiluravinnehyllyn proteii nijuomissa volyymi kasvoi kol mella prosentilla. – uusia laitekantaa ja parantaa tuottavuutta. Tästä voi olla hyötyä silloin, kun juomaan ei haluta lisätä sokeria. Tietyillä kuiduilla kuten po ly dekstroosilla tai inuliinilla voi tuoda juomaan myös makeutta. – arvioida luotettavasti investoinnin kokonaiskustannuksia. Vegaanisissa välipalatuotteissa taas voidaan hyödyntää kermaisuutta lisää viä aromeja. Jotkut funktionaaliset omi naisuudet tarvitsevat myös peitearomeja. Happa muuden haastetta voi taittaa sillä, että tuote säilytetään kyl mässä. Esimerkiksi BCAAjuomat tai magnesiumia sisältävät olisivat hyvin kitke riä ilman niitä. Ulkomailla myös eksoottisen kuuloiset raaka aineet kuten ginkgo tai ashwa gandha ovat nousseet suosi tuiksi. afry.fi AFRY tarjoaa kattavan valikoiman laitosinvestointien konsultointi-, suunnitteluja rakentamispalveluja.. Niissä hyödynnetään useita eri kuituja ja kasvipro teiineja tukemaan terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Urheilumaailmassa yleisty neillä BCAAjuomilla eli amino happojuomilla haetaan sekä urheilusuoritusta parantavaa vaikutusta tai palautumisen pa rantamista. Maailmalta jo jonkin verran Suomeenkin levinnyt trendi ovat kokonaisvaltaiset juomat, jotka toimivat juotavina ate rioina. Sryhmän marketkaupan myyntidatan mukaan panimo juomista myytävien urheilu juomien myyntivolyymi kasvoi Sryhmässä vuonna 2023 lähes 90 prosenttia, mihin vaikutti Primejuomien somebuumi. Happamimmissa tuotteissa stabiileja kuituja sa mankaltaisilla ominaisuuksilla on esimerkiksi maissipohjai set kuidut, jotka kasvattavat suosiotaan varsinkin Pohjois Amerikassa, Paakkari kertoo. – Sikurijuuresta saatava inu liini on juomissa suosittu var sinkin silloin, kun tuote ei ole kovin hapan. Juo miin lisätään usein kahta tai kolmea erilaista kuitua niiden yhteisvaikutusten takia. Sitrus kuitua ja pektiiniä käytetään usein, kun juomaan halutaan kuidun avulla viskosi teettia. Lisättävän kuidun valinnassa tulee huomioida, halutaanko kuidulla tuoda juomaan visko siteettia vai ei, sekä se, mikä on lopputuotteen pHarvo
E lintarviketeollisuusliiton kevättalvella teettämän kyselyn mukaan jopa 85 prosenttia suoma laisista toivoisi lisää elintarvikehuollon omavaraisuutta. OMAVARAINEN SUOMI. Suomen KU VA T: IS TO CK & UN SP LA SH / KU VA NK ÄS IT TE LY : KE HI TT YV Ä EL IN TA RV IK E. Jo nyt Suomi on selvästi omavaraisempi kuin Ruotsi tai Tanska. Ajatus on hyvin ymmärrettävä: erilaiset kriisit ovat tehneet maailman keskinäisriippuvuuksien verkoston selvästi näkyväksi. Suomella on paljon omaa alkutuotantoa ja erilaisia raaka aineita, ja kaupassa myytävien elintarvikkeiden kotimaisuus aste on laskutavasta riippuen 72 tai 80 prosent tia. Voisiko jokin iso geopoliittinen kriisi kuitenkin vaikkapa katkaista yhteytemme maailmalle, ja mikä asia ensimmäi seksi muodostuisi ruokahuollon suureksi ongelmaksi. Elintarviketeollisuusliitossa valmiuspäällikkönä huhti kuun alkuun työskennellyt Jyri Valmu kertoo, että logis tiikkaketjujen epävarmuudet ovat yksi tärkeä tekijä, joka huoltovarmuustyössä tunnistetaan ja huomioidaan. Globaali ruokajärjestelmä Teema TEKSTI: Elina Teerijoki 16 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 Omavaraisuuden vahvistaminen on osa huoltovarmuustyötä, mutta täyteen omavaraisuuteen ei olisi edes järkevää pyrkiä
Siinä keskeistä on alkutuotannon monipuolisuuden ja riittävän laajuuden turvaaminen, kriittisten tuotantopanosten saatavuuden varmistaminen muun muassa turvaamalla logis tiikkaa sekä alkutuotannon digitaalisen ympäristön turvaa minen. Esimerkiksi kuljetuskonteista on ajoittain pulaa. TUOTANTOPANOKSET OSANA HUOLTOVARMUUTTA Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on kansainvälisestikin poikkeuksellinen, ja se on erilaisten kriisien myötä herättänyt kiinnostusta myös muissa valtioissa. Riskinä ovatkin alkutuotannon tuotantopanokset, joita maahamme on tuotu paljon Venäjän ja Valko Venäjän suunnalta. Ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämä professori Kaisa Karttunen Helsingin yliopistosta mainit see, että eräs esimerkki kansainvälisen logistiikan haas teista on parhaillaan nähtävillä Punaisellamerellä, jossa Jemenin huthit ovat tehneet hyökkäyksiä rahtilaivoja koh taan. Reitin pidenty minen vaikuttaa myös vehnän saatavuuteen ja hintaan maa ilmankaupassa. Suomi on mukana kansainväli sissä sopimuksissa, jotka osaltaan turvaavat globaalien tuotantopanosten saatavuutta. Myös aktiivinen jäsenyys EU:ssa auttaa tässä. Huoltovarmuuden taustatyöhön kuuluu yhtenä osatekijänä omavaraisuu den selvittäminen: kuinka pitkään ja kuinka hyvin pystyisimme selviytymään, jos tuontiyhteydet kat keaisivat. Kärsijänä on toistaiseksi ollut esimerkiksi eurooppalaisten meijerituotteiden vienti KaakkoisAasiaan. On ilmeistä, että ne ovat myös haavoittuvia. Vastikään on uutisoitu myös Panaman kana van kuivuudesta, joka hidastaa laivarahdin kulkua Ameri kassa. Tällä ei todennäköisesti ole suoria vaikutuksia EU:n käymään kauppaan, mutta se voi vaikuttaa merirahtien hin toihin maailmanlaajuisestikin. Logistiset ketjut on optimoitu ja virtaviivaistettu, ja niiden hallinnointi on kilpailuvaltti. Globaali ruokajärjestelmä 17 OMAVARAINEN ilmasto ja sijainti käytännössä merikuljetusten varassa on alueellinen haaste, jolle emme voi paljonkaan. Tämä nostaa polttoaine ja kylmäkuljetuskustannuksia. Merikuljetuskapasiteetti on muutenkin kansainvälisen logistiikan pullonkaula. Jyri Valmu kertoo, että työ ja elinkeinoministeriö valmis telee parhaillaan huoltovarmuuden tavoitepäätöstä laajassa yhteistyössä muun muassa huoltovarmuusorganisaation kanssa. Huoltovarmuuden skenaariotyössä julkaistiin vuonna 2018 viisi erilaista skenaariomallia ajanjaksolle 20182030: globaali keskinäisriippuvuus, aseellinen valtapolitiikka, blokkiutumi nen ja hybridivaikuttaminen, teknologinen maailmanjärjestys ja idän dominanssi. Täysin omavaraisen Suomen elintarviketarjonta näyttäisi erilaiselta kuin nykyinen.. Valtioiden erilaiset intressit saatta vat aiheuttaa maailmanluokan ongelmia, Valmu sanoo. Merikuljetuskapasiteetti on kansainvälisen logistiikan pullonkaula. Näistä aseellisen valtapolitiikan skenaario on Venäjän hyökkäyssodan ja Ukrainan tilanteen myötä toteutunut kyl määvän tarkasti: Suomi on liittynyt Natoon, sota on tullut lähemmäs meitä kuin vuosikymmeniin, LähiIdässä soditaan ja kuljetusreittejä – esimerkiksi Mustaamerta viljakuljetusten väylänä – käytetään vallan välineenä. Kun parhaaksi arvioitu, vilkas merireitti on uhattuna, laivat joutuvat kiertämään Afrikan ympäri, mikä tarkoittaa kahtakolmea viikkoa pitempiä toimitusaikoja
Atlantin termohaliinikierto tuo merivir tojen kautta lämpöä etelästä koko Pohjoi sen Euraasian alueelle. Pohjoinen pallonpuolisko viilenisi voi makkaasti ja eteläinen lämpenisi. Toisin kuin pinnan läheinen nopea ja tuulten ajama Golfvirta, Atlantin termohaliinikierto liikkuu hitaasti ja läpi meren eri kerrosten. – Myös työvoiman tuonti on Suomen alkutuotannossa yhä tärkeämpää, Karttu nen huomauttaa. Havainnot osoittavat kierron käyttäytyvän oudosti, ja on mahdollista, että kierron keikahduspiste lähestyy ja kierto pysähtyy. Suomessa ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa lämpöaaltoja, äärisääolo suhteita ja muutoksia sadannassa. Kahdessa vuosikymmenessä Hel singissä olisi Sodankylälle ominaiset ilmastoolosuhteet, ja esimerkiksi Amazo nin alueella sadekausi ja kuiva kausi vaih taisivat paikkaa, mikä vaarantaisi alueen sademetsät. Meren lämpötilan ja suo lapitoisuuden muutokset aiheuttavat ter mohalisen kierron hidastumista, ja jopa koko kierto saattaa romahtaa nopeasti. Atlantin termohalisen kierron häiriöllä olisi vakavia seurauksia Ilmastonmuutoksen odotetaan lämmittävän Suomea seuraavat vuosikymmenet. Lisäksi on turvattava lannoitteiden ja lannoite raakaaineiden saatavuus. Kierto on nyt hitaimmillaan tuhanteen vuoteen, ja uusimmat tutkimukset osoitta vat sen olevan herkempi muutoksille kuin on oletettu. Muutos voi kuitenkin kääntyä aivan toisenlaiseksi, jos Atlantin termohaliinikierto pysähtyy. 18 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 18 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 Tuontiraakaaineiden ja tuotanto panoksien suhteellista osuutta vähenne tään tavoitepäätöksen mukaan muun muassa valkuaiskasvien tuotantoa ja pai kallista energiatuotantoa lisäämällä sekä ravinteiden kierrätystä tukemalla. Käytännössä sen voi ym märtää kovin monella tavalla: ymmär tääkö kuluttaja, että kotimaisen ruuan tuottamisessa tarvitaan myös tuontia kuten energiaa, lannoitteita ja rehujen raakaaineita. Tällöin pohjoisessa viilennyt vesi ei pääse laskeu tumaan meren pohjalle kiertääkseen takaisin etelään. Suo messa kierron pysähtyminen tarkoittaisi noin kolmen asteen kylmenemistä vuosi kymmenessä useamman vuosikymmenen ajan. Vaikka päästövähennyksillä voi leikata muutoksen nopeutta, tulee ilmastonmuutos jatkumaan ainakin seu raavan kolmenkymmenen vuoden ajan. Merikanto varoittaa, että mitä pidem mälle ilmastonmuutos etenee, sitä enem män häiritsemme luontaista ilmastojärjes telmää ja eteen saattaa tulla keikahdus pisteitä, joita ei kunnolla tunneta tai pystytä mallintamaan. OMAVARAISUUDELLA ON MONTA PUOLTA Työelämäprofessori Kaisa Karttunen ymmärtää, että omavaraisuussanalla on hyvä kaiku. Pysähtymisen todennä köisyyttä on kuitenkin vaikea laskea. Termohaliini kierto syntyy veden tiheys eroista, jossa kylmempi ja vähäsuolaisempi syvävesi vir taa etelään ja lämpimämpi ja suolaisempi pintavesi virtaa pohjoiseen. KU VA : FR EE PI K. Ilmastonmuutos saattaa myös aiheut taa päinvastaisia muutoksia ja viilentää pohjoista pallonpuoliskoa merien termo haliinikierron häiriöiden kautta. Jäätiköiden sulaessa makean veden pitoisuus meressä kasvaa, eikä vettä pää se haihtumaan kuten aiemmin. Sade kertojen määrä saattaa hieman laskea, mutta kokonaissadanta lisääntyy rankka sateiden yleistyessä. Tavoitepäätös saataneen valmiiksi melko nopeasti; tämän hetken tavoite aikataulu on toukokuun loppuun. Kuivuuden myötä mahdollisuudet tuottaa ruokaa heikenty vät EteläEuroopassa, ja osissa globaalia etelää ne voivat jopa loppua. Kasvihuo nekaasujen lisääntymisen seurauksena valtameriin sitoutuu joka sekunti viiden Hiroshiman pommin verran energiaa, ja tämä saattaa aiheuttaa yllättäviä ja nopeita muutoksia merivirtojen käytök sessä. Pysähtymisellä olisi valtavat vaikutuk set. Jos niistä irtauduttaisiin ja päädyttäisiin asettamaan tuontitulleja tai rajoituksia, tulisi vastaan myös kulutta jan tahto ostaa TEKSTI: Viivi Wanhalinna ERIKOISTUTKIJA Joonas Merikanto Ilmatieteen laitokselta kertoo kattavan säähavaintoverkoston ja satelliittidatan osoittavan, että ilmastonmuutos etenee vauhdilla. Karttusen mukaan täyden omavarai suuden tavoittelu istuu huonosti kansain välisten sopimusten kenttään, jossa Suo mi on tiiviisti mukana ja jonka tavoittee na on maatalouskaupan vapauttaminen. Maailmanlaajuisesti ilmasto lämpenee nyt noin 0,2 astetta vuosikym menessä, Suomessa noin kaksi kertaa nopeammin
Pouch nestemäisille ja lusikoitaville hedelmä-, marjatai vihannespohjaisille välipalatuotteille, soseille, keitoille tai vaikka smoothieille. – Monimuotoistuminen auttaa varau tumaan ilmaston muuttumiseen. Kaikkien tuotantopanosten korvaa minen kotimaisilla olisi pitkä tie, ja sen aikataulu olisi epäselvä. Ota yhteyttä ja tehdään juuri sinun brändillesi sopiva menestystuote! kalliimmalla hinnalla kotimaisia tuot teita. Globaali ruokajärjestelmä 19 • Säilyy huoneenlämmössä • Valmistettu Suomessa • Helppo käyttää ja sulkea • Kätevä kuljettaa mukana vaikka harrastuksiin tai matkalle, töihin tai kouluun • Pakkaus on kevyt ja kestävä • Koot: 90 g – 250 g • 100 % kierrätettävä Maustajan uusin pakkausratkaisu Pouch tekee ideastasi valmiin tuotteen. Eräs omavaraisuuden haaste liittyisi ravitsemukseen: kasvisten viljelyä tulisi lisätä, sillä nykyinen vihannestuotan tomme ei riitä kattamaan suositeltua puolta kiloa kasviksia päivässä jokaiselle kansalaiselle. Investointeja bioenergiaan tarvittai siin paljon. Moni nautintoaine jäisi pois suoma laisten ruokavaliosta. Todennäköisesti energia järjestelmän pitäisi olla hajautettu, jotta esimerkiksi ruokohelpeä tai pelloilla syntyvää olkea olisi järkevä hyödyntää energianlähteenä. Tämä johtaisi raakaaineiden hintojen heilah teluun, ja huonoina vuosina jouduttaisiin kauppasuhteita elvyttämään mahdolli sesti alusta alkaen, jotta kysyntä tulisi katetuksi. Kulutta jien toiveet eivät välttämättä kulje samassa tahdissa tuotannon muutosten kanssa. Erilaiset kasvit ja erilaiset viljelytavat kannattaa ottaa käyttöön. Nykytietojen mukaan ilmastonmuutos etenee ehkä nopeammin kuin aiemmin on ennustettu. Sadanta pysynee tämän hetken arvioiden mukaan ennallaan, mutta sateiden ajan kohta voi muuttua. Tämä olisi kuiten kin suurempi ongelma kahvin ja kaakaon viennistä riippuvaisille tuottajavaltioille kuin niitä kuluttaville pohjoisen asuk kaille. l Satovaihtelu johtaisi raaka-aineiden hintojen heilahteluun.. Nurmikin tarvitsee typpilannoi tusta, mutta osa nurmikasveista tuottaa itse typpensä. Toinen kysymys taas on, onko uuden laisille tuotteille markkinoita. ILMASTO VOI YLLÄTTÄÄ Omavaraisuuteen pyrkimistä vaikeuttaa se, että Suomessa satovaihtelut ovat suu ria: jonain vuonna saadaan 120 prosenttia tarpeesta ja toisena taas vain 80. Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti muuttamaan Suomen viljelyolosuhteita toisaalta pidentäen kasvukautta, toisaalta aiheuttaen sään ääriilmiöitä, jotka pahentavat vuosittaista satovaihtelua. Etenkin lannoitteissa riippuvuus Venäjästä on osoittautunut huonoksi strategiaksi, Kaisa Karttunen sanoo. – Mahdollisimman monipuoliset kauppasuhteet ja monien toimijoiden kanssa seurustelu luovat yhdessä oman tuotannon kanssa parhaan pohjan huolto varmuudelle. Naudat syövät enimmäkseen kotimaista nurmea, kun taas siat ja kanat tarvitsevat tuonti rehua. Omavarainen Suomi nojaisi todennä köisesti tuotantosuunnista entistä enem män maitoon ja nautakarjaan. Sadot saattaisi vat ainakin tilapäisesti vähentyä, mikä voisi nostaa tuotteiden hintoja kautta koko ruokaketjun
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tuo re toimitusjohtaja Olli Heikkilä ymmär tää sen, että kilpailu halutaan vapaaksi ja rajoituksista eroon, mutta myös lain säätäjän tarkoituksen rajoittaa valmis tustapaa. Uuden lain voimaantulosta tai siitä, puuttuuko EU lakiesityksen sisältöön, ei ole vielä tietoa. – Alkoholin vaikutukset kehossa eivät liity siihen, miten juoma on valmistettu, vaan kyse on mielikuvista. Sinänsä uudis tus ei ole yhtä suuri kuin vuoden 2018 uu distus, jossa 5,5prosenttiset juomat tuo tiin ruokakauppoihin. A lkoholilakia ollaan uudistamassa. Sinebrychoffin strategia ja innovaa tiojohtaja Hanna Johansson toteaa, että kaikkia alaikäisiä tulee suojella alkoho lilta. Hanna Johanssonin mukaan etenkin IPAoluissa paras maku piste on usein noin kuuden pro sentin tietämillä. – Olut ja siideri käyvät luontaisesti hieman korkeammalle kuin nykyinen 5,5 prosentin raja, joka taas on tullut juuri tislepohjaisista juomista. Uudistusta ei nähdä kaikin osin onnis tuneena: EU saattaa tulkita sen kilpailua vääristävänä, ja perusteluista puuttuu faktapohjaa. Hallituksen mukaan tisle pohjaisten juomien erottaminen käymis teitse valmistetuista suojelee etenkin nuoria tyttöjä alkoholilta. Trendeistä esimerkiksi matala-alkoholisuus ja someilmiöt teettävät muutoksia portfolioihin. Niille se on perusteltu raja, ja ylivoimainen enemmistö tuotteista onkin juuri sen alle myös maissa, joissa saa vapaasti myydä vahvempia, Heikkilä sanoo. Hallituksen lakiesityksessä vapau tettaisiin maksimissaan 8pro senttisten, käymisteitse valmis tettujen juomien myynti ruokakauppoi hin, kun taas saman vahvuiset tisle poh jaiset juomat jäisivät edelleen Alkoon. Alalla muutoksiin valmistaudutaan kulissien takana. Juomateollisuus Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Mitä kuuluu, juoma-ala. Toisaalta lakipakettiin kuuluu hyviäkin asioita, kuten etämyyn nin ja kotiinkuljetuksen mahdollistami nen, mutta kokonaisuus on hajanainen. Hartwallilla on lukuisia oluita 5,58 prosentin tuoteryhmässä. Juomavalinnat yksilöllistyvät, mikä johtaa juomayhtiöiden tuoteportfolioiden kasvuun. Hän tuo perusteluna esiin juuri nuo ren käyttäjäryhmän: virvoitusjuomiin tottunut saattaa vahingossa juoda liikaa limun makuista alkoholituotetta. Meillä on muutama tuote 5,5–8prosenttisten kategoriassa, Johansson kertoo. Yritys voi sopeutua kumpaan kin rajaan. LAIN AIKATAULU EPÄSELVÄ Tuotekehityksessä voidaan jatkossa etsiä entistä paremmin optimaalista makua tietyille tuotteille. 20 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 Myös Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen sanoo, että valmistus taparajoitus on perustelematon ja syrjii osaa toimijoista. Panimoja virvoitusjuoma-alalla puhuttaa uudistuva sääntely. Lain voimaantulopäiväksi on mainittu 1.5., mutta huhtikuun puoliväliin men nessä tieto ei ollut vahvistunut. KU VA : YU TA CA R / UN SP LA SH. Puoli väliriiheen on myös kirjattu tavoite aloit taa korkeintaan 15prosenttisten viinien myynnin vapauttamisen valmistelu. Kalle Järvinen mainit see ennakkotapauksen Norjasta, jossa EFTA:n tuomioistuin kaatoi vastaavanlai sen lakialoitteen kilpailua vääristävänä. Sekä Johansson että Järvinen toivoisivat jatkossa hieman ennustettavampaa sääntelyä
PPWR:n yksityiskohtia vielä auki. Lonkeron vä reissä on maalattu monenlaisia somessa nähtyjä tuotteita veneistä pönttöuunei hin. Laiti lalla taas on jo valikoimis saan Skumppa, jonka reseptiikkaa on Olli Heikkilän mukaan tarkoitus hioa hieman väkevämmäksi, kun uusi laki astuu voimaan. Sinebrychoffin Hanna Johansson sanoo, että asiaa seurataan, mutta toisaalta kahdeksan prosentin raja saattaa jäädä lainsäädännössä välivai heeksi. – Pienen valmistajan juomat ovat har vinaisempia ja siten niissä on enemmän somen tarvitsemaa ekstraa. Uudelleenkäytettävien pakkausten kul jettaminen on myös tehottomampaa kuin kierrätettävien, ja pesu kuluttaa vettä ja kemikaaleja. Laitilan Olli Heikkilä sanoo, että alko holittomien juomien kulutukseen vaikut taa pitkällä aikavälillä elintason nousu. Nykyiset megatrendit todennäköisesti jatkavat, joten terveel lisiä vaihtoehtoja tarvitaan yhä. Tuotteita on paljon kaikissa kategorioissa, ja niiden laatu on parempi kuin vielä kymmenen vuotta sitten, Johansson sanoo. Kalle Järvisen mukaan kuluttajat haluavat juomiinsa entistä vähemmän paitsi alko holia, myös sokeria; sokerittomia virvoi tusjuomia myydään jo enemmän kuin sokeroituja. Sinebrychoff on myös investoinut alkoholittoman oluen tuotantoon Suo messa. Hartwallilla on vastaavanlainen koke mus kesän 2023 ananaslonkerosta. Olli Heikkilä arvioi pienen valmistajan hyötyvän somen voimasta. Siihen kytkeytyy luonnol lisuustrendi, joka tarkoittaa esimerkiksi aitoja mehuja raakaaineena ja hedelmäi siä makuja. – Somessa jaettiin vinkkejä, missä kaupoissa sitä on vielä jäljellä. Alkoholin kulutus ylipäänsä on laskus sa, ja se on muuttunut harkitummaksi. SOME NOSTAA SUOSIOPIIKKEJÄ Yksittäisten tuotteiden nousu ja lasku kaari voi olla hyvinkin nopea. Sääntely jatkaa vaikuttamistaan niin alkoholin, pakkausten kuin sokerinkin kannalta. Alkoholilain muutos raottaa kaupan ovea myös miedoille viineille. Sinebrychoffin kohdalle osui kesällä 2022 hurja somemyyntipiikki, kun yhteis työssä laulaja Isac Elliotin kanssa tehty Battery Remix ’22 maku nousi ilmeisesti somevaikuttajien avulla trendin huipulle. Hanna Johansson sanoo, että virvoitus juomien kulutuksessakin voisi olla kas vun varaa – suomalaiset juovat niitä vä hemmän kuin verrokkimaiden asukkaat. Nuorissa kuluttajaryhmissä juomavalinta tehdään entistä useammin tilannekoh taisesti ja yksilöllisesti, eikä juhlita vain siksi, että niin on tapana. Parlamentti äänestänee asetuksen vah vistamisesta huhtikuussa, minkä jälkeen jäsenmaat hyväksyvät asetuksen kieli versiot. Kehittyvä Elintarvike kirjoittaa Lainsäädäntösivuillaan PPWRasetuk sesta, kun sen yksityiskohdat täsmentyvät. – Alkoholiton on myös tuotteena aito vaihtoehto. – Isot ja rakkaat brändit saavat väen liikkeelle, Kalle Järvinen kommentoi. Hän uskoo etenkin premiumin erityi syyteen: kriisien keskelläkin ihmiset haluavat hemmotella itseään laaduk kailla tuotteilla. l TEKSTI: Elina Teerijoki EUROOPAN NEUVOSTO pääsi maaliskuussa jonkinlaiseen sopuun pakkaus ja pakkaus jäteasetuksen (PPWR) sisällön päälinjoista. Ilmiöitä nostattavat somevaikuttajat, joiden kaut ta jokin tuote saattaa nousta yhtäkkiseen suursuosioon. Sinkkutalouksien määrän kasvaessa ja kaupungistumisen edetessä juomia kulutetaan tulevaisuudessa todennäköi sesti vielä enemmän ravintoloissa. Ympäristö hyödyt jäävät vähäisiksi rinnakkaisen järjestelmän vaatimiin investointeihin nähden, ja Suomen panttijärjestelmä toimii tällä hetkellä erittäin tehokkaasti. Näin tehtiin jo Hartwallin CULTener giajuoman keväällä lanseeratussa Space Cat maussa, jonka pakkauksen ulko asun suunnittelussa TikTokyleisön an tamat ideat syötettiin tekoälytyökaluun. KULUTTAJARYHMÄT PIRSTALOITUVAT Tulevaisuudessa juomilta odotetaan edelleen tilanteeseen sopivaa tuotetta ja hyvää makua. Somen mer kitystä ei voi vähätellä, se on täysin kes keinen vaikuttaja nykyään. Juomaala toivoo, että Suomi saa poik keusluvan jatkaa kierrätysjärjestelmänsä käyttöä. – Pienemmän valmistajan on pakko satsata laatuun, koska sillä ei ole volyymi edun tuomaa mahdollisuutta kilpailla hinnalla. – Toisaalta muutokset tuovat aina mahdollisuuksia, Järvinen sanoo. Globaali ruokajärjestelmä 21 – Alalla suuret ja nopeasti toteutet tavat sääntelyn muutokset ovat arkea, mutta toivoisimme tietysti vähän rauhal lisempaa tahtia, Hanna Johansson sanoo. Alkoholittomuus liittyy kokonaisval taiseen terveys ja hyvinvointitrendiin, johon kuuluu myös satunnainen sallivuus ja hemmottelu. Juomaalan edustajat suhtautuvat epäillen asetuksen velvoitteeseen siirtyä vähintään 10prosenttisesti uudelleen käy tettäviin juomapakkauksiin. Kausituot teet vetoavat tiettyihin kuluttajaryhmiin, mutta yritykselle suosiopiikkeihin varau tuminen on haastavaa. Tiesimme, että meillä oli hyvä tuote käsissämme, mutta emme mitenkään voineet varautua niin suureen kysyntäpiikkiin, Hanna Johans son kertoo. Somesta saa nostetta myös perinteinen Original Long Drink, jolla on uskollinen ja omistautunut fanikunta. Uusien muunnelmien kehityksessä voi ottaa käyttöön vaikkapa tekoälyn. Myös Kalle Järvinen tuo esiin alkoho littomien oluiden parantuneen laadun: muutama vuosi sitten käyttöön otettu tyhjiötekniikka, jolla alkoholi poistetaan valmiiksi käyneestä oluesta, on paranta nut makua huomattavasti. ALKOHOLITTOMIEN LAATU PARANEE Juomatrendeistä matalaalkoholisuus vaikuttaa tuoteportfolioihin laajasti. Nähdäänkö tulevaisuudessa kaupoissa vaikkapa Koffin, Laitilan tai Hartwallin proseccoa. Somesuosio johtikin tämän kausi mauksi aiotun tuotteen ottamiseen vaki tuiseen valikoimaan. Hinta ei tietenkään voi olla kuin toiselta planeetalta, mutta monet kulut tajat ovat valmiita maksamaan hieman enemmän. Kulut tajakenttä hajanaistuu ja yksilöllistyy entisestään, mikä luo tilaa kokeileville yhdistelmätuotteille ja jopa tuoteryh mille nykykategorioiden välissä
Vuonna 2023 mai don keräilyssä ajettiin viidellä biokaasua käyttävällä autolla noin 1,23 miljoonaa kilometriä. LANNASTA BIOKAASUA JA BIOLANNOITETTA Valiolla on energiayhtiö St1:n kanssa yh teisyritys Suomen Lantakaasu Oy, jonka Sryhmä on asentanut kuormaauto latauksen mahdollistavat latauslaitteet terminaaleihin, jotta autoja voidaan lada ta lastauksen aikana. Myös poliittiset päätökset vaikuttavat siihen, miten käyttövoimia tuetaan ja verotetaan, Jaakola toteaa. Sähkökuormaautopilottien lisäksi biokaasulla kulkevien kuormaautojen määrä on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi Sryhmän kuljetuksissa sekä jakelu että runkoliikenteessä. Tulevaisuudessa skenaariomme on vaihtaa kalustoa mahdollisimman paljon biokaasulla kulkevaksi, kertoo jakelu toiminnoista vastaava Mika Jyrkönen Valiolta. Hartwal lilla on jo käytössä uusiutuvaa energiaa käyttäviä kulkuneuvoja kuten sähkö ja biokaasuautoja. Selvitimme datan avulla keinoja kotimaan kuljetusten päästöjen pienen tämiseen ja pääsimme simuloimaan erilaisten ratkaisujen vaikutuksia päästöi himme. Sryhmän vähittäiskaupan myy mäläjakelu toimii suurelta osin yöjake luna, jolloin sähköauton hiljaisuus tuo lisäetuja. Sähköautojen latausinfran ja biokaasuverkoston kehit tyminen on edellytys autojen käytön li sääntymiselle. Kylmäkuljetus vaatii omat tekniset rat kaisunsa. Kehitystyöllä löydetään parhaat mah dolliset ratkaisut eri käyttötarkoituksiin. Jakelukäytössä on lisäksi kolme biokaasuautoa. Biokaasuauto on hankintahinnaltaan noin 15–25 prosenttia kalliimpi kuin diesel käyttöinen, mutta pienempien polttoainekustannusten myötä koko naiskustannukset ovat lähellä toisiaan. Osa sähköstä tuotetaan terminaalin katolla olevilla aurinkopaneeleilla. E lintarvike ja kuljetusalan yrityk sillä on vahva halu vähentää tuo tannon ja kuljetusten päästöjä. Käyttövoimasta riippu matta on ”tankkaus” saatava toimimaan saumattomasti, sillä kuljetukset ja reitit on suunniteltu ja ajoitettu tarkasti. Pilotin aikana pyrimme saamaan kokemuksia, kartoittamaan mahdolli suuksia sekä tutustumaan vaatimuksiin, joita uudet käyttövoimat tuovat muka naan. Simulointitulosten jälkeen teimme käyttövoimien suhteen käytännön testejä nähdäksemme, mitkä ratkaisut paitsi vähentävät päästöjä, myös toimivat parhai ten erityyppisissä kuljetuksissa, Hartwallin logistiikkapäällikkö Tomi Heinäaho kertoo. Kiertotalouden periaatteiden mukaan maatalouden ja elintarviketuo tannon sivuvirtoja voidaan hyödyntää biokaasun tuotannossa. 22 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 Biokaasua käytetään sekä paineiste tussa (CBG) että nesteytetyssä (LBG) muodossa. Kuljetusten osuus konsernin kokonais päästöistä on noin 13 prosenttia. Kaikki mahdolliset keinot on käytettävä päästöjen vähentämiseksi. SÄHKÖAUTO LATAUTUU LASTAUKSEN AIKANA Viime syksynä aloitetussa pilotissa kaksi sähkökuormaautoa kuljettaa Sryhmän vähittäiskaupan myymälätoimituksia Oulun ja Mikkelin alueella. Hartwall laski kuljetusten päästöt KU VA : M IK KO PI TK ÄN EN /V AL IO Valio käyttää biokaasuautoja sekä maidon kuljetuksissa että jakelussa. HARTWALL selvitti kuljetustensa päästöt yhteistyössä VTT:n ja LUTyliopiston kanssa vuonna 2022 osana tavoitettaan puolittaa koko arvoketjunsa päästöt. Raskaan liikenteen liikuttamiseen voi daan käyttää myös sähköä ja biokaasua, tällä hetkellä pilotoidaan erilaisia teknii koita, kertoo tuotantojohtaja Jouni Jaakola Inexiltä. Myös kuor matilojen lämpötilansäätely toimii säh köllä. Logistiikka Teema TEKSTI: Taija Kivimäki Biokaasuja sähköautot kuljettavat pienemmillä päästöillä Autojen tekniikkaa, energian tuotantoa sekä tankkausja latausverkostoja kehitetään jatkuvasti. Toimi joiden määrän lisääntyessä kilpailu kas vaa ja esimerkiksi kaluston hinta laskee. KU VA : FA ZE R Fazer kuljettaa sähkörekalla leipää.. Hajaasutusalueilla olemme siirtyneet asiakastoimituksissa osin yhdistettyihin kuljetuksiin, jolloin juomien lisäksi samassa kuljetuksessa voidaan toimittaa myös muita tuotteita, Heinäaho kertoo. Uutta kehitettäessä ratkaisut ovat alkuun usein kalliimpia ja tuovat tarpei ta toimintamallien muutoksille. VALION MAITOA KULJETETAAN BIOKAASULLA Valion maitoa on kuljetettu biokaasun voimin vuodesta 2018. Kuljetustehtävän mukaan käytetään CBG tai LBGkaasua. Tämä pienensi maidon keräi lyn hiilidioksidipäästöjä noin 750 ton nia hiilidioksidia verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin
Nykyisten oletusten valossa tämä on tehotonta, mutta tehokkuus pitääkin ajatella uu siksi uudenlaisella maailmankaudella. Biokaasu jaetaan St1tankkausase milla. Asioita on tuotettava siellä, missä se on te hokkainta, ja lopputulos tasataan kaupalla. Ensimmäistä oletusta on usein kutsuttu tuotantokeskeisyydeksi. EMME SIIS TARVITSE 50 prosenttia lisää ruokaa globaalisti vaan kohden netusti, jolloin ekologinen haastekaan ei enää näytä tyystin mahdottomalta. Tehtävä on mielletty globaaliksi: ”meidän on tuotettava 50 prosenttia enemmän ruokaa vuoteen 2050 mennessä”. Tarvitaan uutta ajattelua ja ruoka politiikkaa. Pelkkää ajoa verratessa käyttö kustannukset ovat yli puolet edullisem mat kuin dieselauton. Toiseksi: nopeisiin toimituksiin ja vähäisiin varastoihin nojaava ja tiukasti kytkeytynyt globaali kaupan verkosto on osoittanut haavoittuvuu tensa. Ruokajärjestelmien tärkein tehtävä on tietysti tuottaa ihmisille ruokaa, riittävästi ja tarpeeksi monipuoli sesti, jotta maailmassa ei olisi näl kää ja aliravitsemusta. Täyttä alueellista omavarai suutta ei pidä tavoitella, mutta kaikilla maailman alueilla kestävyyttä kriisi tilanteille pitää kasvattaa. Vähennetään kuormaa siellä, missä ruokaa tuotetaan liikaa. Näin tuotannon lisääminen kaik kialla ja kaikin keinoin on nähty ydintehtäväksi. Biokaasun tuotannossa syntyy myös maatiloille biolannoitetta, joka sisältää raakalannoitetta enemmän liukoista typpeä. RUOKAMAAILMAN VANHAT TOTUUDET MURENTUVAT KU VA : JO UN I TI KK AN EN TUOTANNON HAASTE EI OLE GLOBAALI VAAN PAIKALLINEN. Leipää kuljettava sähkörekka on ollut ajossa heinäkuusta 2023 alkaen. l Puheenvuoro TEKSTI: filosofi Ville Lähde. FAZER VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ BIOKAASUJA SÄHKÖREKOILLA Fazer testasi biokaasurekkoja kaksi vuotta sitten, ja kesällä niitä on tulossa yrityksen kokoaikaiseen käyttöön. Toki ohessa on tuskailtu, miten tuotannon lisääminen onnistuu, kun jo nykyisten ruokajärjestelmien ympäristökuorma on kestämätön ja ruuan tuotanto on yhä haavoittuvai sempaa ympäristömuutoksille. Ruuantuotanto on kasvanut globaalia väestöä nopeam min, mutta vuodesta 2017 lähtien nälkäisten määrä on lähtenyt taas kasvuun. Tuotantoa on lisättävä siellä missä ruokaa tarvitaan. Pan demia ja Venäjän käynnistämä sota ovat osoittaneet hyperkytkeytyneen globaalin ruokajärjestelmän haavoit tuvaisuuden. Kuljetusten päästöt pienenivät 90 prosenttia siirryttäessä dieselistä biokaasuun, kertoo toimitusketjun johtaja Jarno Hämäläinen Fazerilta. Yhä suurempi siivu ruuan tuotantoon kuluvista resursseista onkin sitoutunut kaupattavan ruuan tuotantoon, ja yhä useammat maat ovat vahvasti riippuvaisia ruuan maail mankaupasta. Globaalisti katsoen ruoan määrä ei ole ongelma, ei edes sen jäl keen, kun hävikki huomioidaan. Kolumni perustuu BIOSartikkeliin ”The crises inherent in the success of the global food system”, https://ecologyandsociety.org/ vol28/iss4/art16/ T oisen maailmansodan jälkei sessä ”Vihreän vallankumouk sen” ja yhä tihentyvän maail mankaupan maailmassa on totuttu ajattelemaan ruokakysymyk siä kahden vallitsevan oletuksen va lossa. Synteet tistä kaasua voidaan tulevaisuudessa käyttää polttoaineena biokaasun rin nalla. Fazer Leipomoiden kaikki tuotannos sa syntyvä hävikki hyödynnetään bio kaasun valmistuksessa yhteistyössä Gasumin kanssa. Ensinnäkin: tuotannon haaste ei ole globaali vaan paikalli nen. Kumpikin oletus on kuitenkin kär sinyt kovia kolhuja. TOINEN VALLITSEVA oletus on, että globaali työnjako ja kauppa on tehok kain tapa käyttää resursseja. Näin maatilat säästävät lannoitekuluissa. On huikeaa, että uusi teknologia mahdollistaa kiertotalouden ja voimme käyttää omilta tiloilta saatavaa lantaa polttoaineena hiilineutraalisti, Jyrkönen sanoo. Globaali ruokajärjestelmä 23 tarkoitus on tuottaa biokaasua suoma laisten maatilojen lantasyötteestä ja yli jäämänurmesta. Yleisesti sähköauton hankintahinta voi olla yli kaksinkertainen dieselautoon verrattuna, ja kustannuksissa on myös huomioitava, täytyykö rakentaa lataus piste. Uudenlaista teknologiaa kaivataan, mutta juu ri kulloisiinkin oloihin soveltuvaa –köyhempien maiden pienviljelijät ovat avainasemassa. Sähköautot ovat varteenotettava vaihtoehto jakelussa pienemmillä au toilla ja rajatulla toimintasäteellä kuten päivittäistavarakauppatoimituksissa, Hämäläinen sanoo. Kuluvan vuoden tavoitteena on lisätä biokaasurekkojen määrää 10 prosent tiin koko kalustosta ja seuraavien viiden vuoden aikana mahdollisesti yli 50 pro senttiin. Kirjoittaja on tutkija BIOS-tutkimusyksikössä bios.fi. Niihin turvautuen on ajateltu, että vaikka vallitsevassa kehityssuun nassa on ongelmansa ja vaikka se kaipaa viilausta, suunta on selvä. Heille sopivin teknologia saattaakin meistä näyttää vanhanaikaiselta. Biokaasun tuottamista varten on rakenteilla vuoteen 2026 mennessä valmistuva neljän laitoksen kokonai suus YläSavoon sekä yksi laitos Nur moon, lähelle maataloutta, kertoo bio kaasuliiketoiminnasta vastaava Janika Keinänen Valiolta. Lisäksi Fazer on tehnyt aiesopimuksen Gasumin kanssa syn teettisen emetaanin käytöstä
Elintarvikeketju on merkit tävä työllistäjä, ja toimialan euroista leijonanosa jää Suo K un Food from Finland vientiohjelma päättyi viime vuoden lopussa, yritykset ja vientikaupan asiantuntijat panivat toimeksi. Hiljattain julkaistusta Luon nonvarakeskuksen raportista ilmenee, että takamatkamme on kasvanut kaikkiin muihin kasvun kärjistä. SUVI ry:n perustamisen ansiosta Linkosuon Leipomossa odotetaan viennin pysyvän pkyritysten agen dalla. Ruis on Baltian puolella hyvin tunnettu, kau ra toimii kaikkialla maailmassa, ker too toimitusjohtaja Jyrki Karlsson. 24 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 EUjäsenmaihin verrattuna viimeisten kymmenen vuoden aikana. – Uusi alku näkyy yritysten vahvana yhteisrintamana ja haluna toimia systemaattisesti. Rouskuvat vientivaltit. Ostovoiman notkahduksen seurauksena kiinnostus on ollut hiljaisempaa, mutta ei trendi ole hävinnyt mihinkään. Viime vuonna myös reilun miljoonan asukkaan Viro porhalsi ohitsemme ruokav iennin määrässä. Karlsson uskoo vahvasti myös kasvisruoan mega trendin vahvistuvan entisestään. Meillä ei ole varaa olla käyttämättä yhteistyön mahdollisuuksia hyväksemme, Jyrki Karlsson Linkosuon Leipomosta muistuttaa. Tällä hetkellä kolman nes kuivaleipien myynnistä tulee pääasiassa Baltian maista ja Ruot sista. Kuvassa uutuustuotenäyttely BioFach-messuilla Saksan Nürnbergissä. Maaliskuussa käynnistettiin Suomen elintarvikevientiyhdis tys SUVI ry:n toiminta. VIENNIN ODOTUKSET ovat korkealla yli 80 vuotta toimineessa Linkosuon Leipomossa. Yhdistyksen tavoitteena on tehdä suomalai sista elintarvikkeista ja juomis ta maailmanlaajuisesti tunnet tuja ja helposti saatavia, sanoo SUVI ry:n hallituksen puheen johtaja Jani Vänskä. – Kasviproteiinin markkinan kasvun tasaantuminen on tila päistä. Kirittävää kuitenkin riittää. Ruokaviennin arvo oli viime vuonna 2,2 miljardia eu roa, ja sen kasvu toisi lisää työ paikkoja aina alkutuotannosta lähtien. KU VA : LI NK OS UO N LE IP OM O OY KU VA : FE NN OP RO M O OY – Olemme pieniä tekijöitä globaalien jättiläisten rinnalla. Ruuan terveellisyys on mega trendi, johon nämä viljat sopivat erinomaisesti. – Nyt on otollinen hetki nos taa ruokavienti yhdeksi Suomen Myynti & vienti Teema TEKSTI: Anu Ruusila, Cordial Communications Oy SUVI tekee Suomesta ruokaviennin huippumaata Maaliskuussa perustettu yritysvetoinen Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry haluaa kääntää ruokaviennin kasvuun. – Raakaaineemme, eli ruis ja kaura, ovat ainutlaatuisia. Lisäksi ensimmäiset viennin kärkiprojektit on hyvä saada liikkeelle. Emme vie yksittäisiä tuotteita, meen. Suomella riittää kilpailukykyisiä uutuuksia tuotavaksi maailman markkinoille. – Ensimmäisen vuoden aikana tärkeintä on saada lisää jäseniä ja perusorganisaatio kasaan
Se lähti aidosta tarpeesta, ker too Linkosuon Leipomon toi mitusjohtaja Jyrki Karlsson. Kaikessa tähdätään Suomen tunnet tuuteen ruokaalan huippu maana. – Maakuvamme tunnettuus ei ole maailmalla itsestäänsel vyys. SUVI pystyy tekemään markkinaavauksia, helpottamaan liikkeelle lähtöä. Yhdistyksen puitteis sa voi tavata ostajia ja tehdä myyntiyhteistyötä. 5 OSAAMINEN LIIKETOIMINNAKSI Teemat: Alihankinta, Energia, Leipomoteollisuus Mainosten varauspäivä: ma 13.5. Yhdistys hakee kansallista ja EUrahoitusta jäsenten yhteisiin viennin kärki hankkeisiin. Hallituksen vara jäseniä ovat Annemari Hahto, Oy Linseed Protein Finland Ltd ja Jouko Riihimäki, Oy Soya Ab. n Jäseniksi voivat liittyä kaikki elintarvikevalmistajat. Kolmanneksi tarvitaan enemmän rohkeutta rakentaa mielikuvia ja brändiä kuluttajalähtöisesti sekä uskal lusta puhua niistä. 4 TUOTANNON PUITTEET MESSUNUMERO TEEMAT 2024. – Kokoamme yksityistä rahoitusta ja vastineeksi sille maksimoimme saatavissa ole van julkisen rahoituksen. Globaali ruokajärjestelmä 25 – SUVI ry:n perustaminen oli joka mittapuulla vauhdikas. NYT TAI EI KOSKAAN Yksi yritysvetoisen yhdistyksen käynnistäjistä on Linkosuon Leipomo, jolla on kokemusta viennistä usean vuoden ajalta. Ha luamme hyödyntää myös EU rahaa samassa mitassa kuin kilpailijamaamme, sanoo Eeva Liisa Lilja. www.su-vi.fi SUOMEN ELINTARVIKEVIENTIYHDISTYS RY (SUVI) vaan haluamme palvella kan sainvälisiä asiakkaita kiinnos tavilla konsepteilla, sanoo yh distyksen perustajajäseniin kuuluva Eeva-Liisa Lilja Fennopromo Oy:stä. Hallituksen jäseniä ovat Veijo Hukkanen, Kala neuvos Oy; Jarmo Talasrinne, Linkosuon Leipomo Oy; Hannu Malmivaara, Pirjon Pakari ja Karri Kunnas. SUVI kerää markki natietoa ja madaltaa kynnystä n Voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suoma laisten ruoka ja juomatuottei den vientiä ja elintarvikealan kansainvälistymistä tavoittee naan tuoda kasvua jäsenis tölleen ja koko elintarvike toimialalle. 3 UUTTA TUOTANNOSSA ILMOITUSMYYNTI 2024: Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi kansainvälisille markkinoille lähtöön. Toinen pullonkaula on ra hoitus, jota on hyvin tarjolla, mutta tukea tarvitaan sopivan rahoitusmuodon valinnassa ja hakemisessa. l Teemat: Yritysvastuu, Ohjelmistot, Pakkausteollisuus Mainosten varauspäivä: ma 11.11. Karlsson korostaa, että nyt yhdistyksen on saatava riittä vän laaja jäsenistö, joka edus taisi suurinta osaa elintarvik keiden vientiin suuntautuvista yrityksistä. Yksittäinen yritys hyötyy SUVI ry:n kautta löytyvistä kumppaneista ja kansainväli sen kaupan osaajien konkreet tisesta tuesta. Alan kansainvälistymistä edistävät henkilöt ja yhteisöt voivat liit tyä kannattajajäseniksi. n Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii Jani Vänskä. Viennin tueksi tullaan ra kentamaan maabrändiä, jonka elementteihin kuuluu puhdas luonto yhdistettynä laadukkaa seen elintarvikeketjuun. – Voidaan verkostoitua sa manhenkisten kanssa, esimer kiksi hankkia yhteinen jakelija paikallisesta markkinasta. Voi mat yhdistämällä pkyrityskin voi olla pelissä mukana, sanoo Karlsson. – Ensinnäkin vienti maksaa, ja työ vie kauan. YHDESSÄ YLI VIENNIN ESTEIDEN Jyrki Karlsson nimeää kolme kiperää paikkaa pienten ja pkyritysten vientimenestyk sen tiellä. Teemat: Koulutus & Tutkimus, Rahoitus, Makeisteollisuus Mainosten varauspäivä: ma 30.9. 6 DATA JA VASTUULLISUUS Teemat: Kiertotalous, Tuotantotilat & Koneet & laitteet, Valmisruokateollisuus Mainosten varauspäivä: ma 19.8. Meidän tulee kertoa yhä uudestaan, miksi tuotteemme ovat hyviä, vaikka asiat ovatkin itsellemme selviä, Karlsson muistuttaa
Sisälogistiikan kannalta täl laisesta mallinnuksesta on eri tyisesti hyötyä, kun halutaan varmistaa, että materiaalivir rat kulkevat mahdollisimman tehokkaasti ja samassa tilassa olevat eri toiminnot on sijoitet tu oikein suhteessa toisiinsa. Ohjelmistolla voidaan myös tuottaa tietoa päätöksen teon tueksi siitä, kuinka tuotantoa kannattaisi muuttaa. 26 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 oleva prosessi voidaan nopeasti kuvata ja mallintaa. Nyt rinnalle on tullut jousta vampia ja ketterämpiä sovel luksia, joissa tarkastel tavana P rosessien, varastoiden ja tilojen AR (augmen ted reality, lisätty todel lisuus) ja 3Dmallin nuksesta on apua, kun konei den tai laitteiden sijoittelussa tarvitaan muutoksia, materiaa livirtojen kulkua halutaan suju voittaa tai kun mietitään, miten uusia tiloja voisi hyödyntää te hokkaasti. – Elintarvikkeiden tuotan nossa olevaa tilaa ja laitteita voi mallintaa digitaalisesti puheli men ARsovelluksen Logistiikka Teema TEKSTI: Viivi Wanhalinna 3Dja AR-teknologioilla voidaan tehostaa sisälogistiikkaa Elintarvikealalla hyötyjä saa myös hygieenisestä suunnitteluprosessista. Tuotteita on yhä helpompi käyttää ja lait teet ovat yhä parempia, jolloin niitä otetaan käyttöön entistä enemmän. l. Hiavan sovellus ja ohjelmis to käyttävät valmista mallikir jastoa, josta löytyy esimerkiksi työpisteitä, erilaisia hyllyjä ja vaunuja sekä nostimia, koneita ja rullaratoja. Myös me panostamme ennen kaikkea helppoon ja in avulla koskematta laitteisiin tai materiaaleihin. Teknologiat tulevat myös yhä pienempien yritysten saa taville entistä kustannustehok kaammin. – Nämä teknologiat mahdol listavat esimerkiksi valojen ja varjojen käsittelyn erilaisilla pinnoilla, mikä on tähän men nessä vaatinut valtavasti työtä, avaa Lahtinen. Esimer kiksi kun suunnitellaan uuden linjaston paikkaa tai pohdi taan uuden työpisteen sijain tia, voidaan suunnitelmia käy dä läpi visuaalisesti ja löytää tehokkaasti parhaat ideat lo pullista suunnittelua varten. Paikan päällä tehdyn mallinnuksen jälkeen syvällisempää prosessidataa voi tuottaa selainpohjaisella ohjel mistolla, kertoo Hämäläinen. Uuden työpisteen sijainti voidaan mallintaa digitaalisesti puhelimen AR-sovelluksen avulla. Ohjelmistolla pystytään tuotta maan senttimetrien ja sekun tien tarkkuudella olevia proses sisuunnitelmia, jotka palvele vat parhaiten rakentamiseen tarvittavia tietokoneavusteisten tai rakennepiirustuksien tuot tamista. KU VA : TE EM U HÄ M ÄL ÄI NE N tuitiiviseen käyttöliittymään, Hämäläinen tiivistää yrityksen sä kehitystyön painopisteitä. Mallinnuksella voidaan tun nistaa pullonkauloja, visuali soida toimintojen tarvitsemia tiloja ja laitteita sekä määrittää niiden suuntia. Myös asiakas yrityksen oma malli kirjasto on yhdistettävissä ohjelmistoon. Mallinnuksen etuja ovat suunnittelun nopeutuminen perinteiseen suunnitte luun verrattuna, olennaisten kehi tyskohteiden selkeämpi erotta minen ja käsittely sekä mallin nuksien jakaminen ja työstä minen paikasta riippumatta. Tilojen ja toimintojen mal lintaminen 3D ja XRteknolo gioilla (XR = extended reality, laajennettu todellisuus) on kehittynyt valtavasti viime vuosien aikana. Pelien ja elokuvien tekemisessä käytettävää tekno logiaa voidaan tuoda myös osaksi tuotanto laitosten suun nittelua. – Tämä trendi tulee jatku maan. SUUNNITTELU ON HYGIEENISTÄ Suunnittelu AR ja 3Dmal linnuksella on hygieenistä ja tehokasta, mikä on iso etu elin tarviketeollisuudessa, kertoo Hiava Oy:n perustaja ja toimi tusjohtaja Teemu Hämäläinen. Hiava tarjoaa AR/3Dmallin nukseen ohjelmistoa, joka koostuu puhelimen ARsovel luksesta ja selaimessa toimi vista Visual Plannerista. Myös työnteki jöiden käyttämät reitit voidaan huomioida suunnittelussa. TEKNOLOGIAT YHÄ SAAVUTETTAVAMPIA Perinteistä tuotantolaitosten, varastojen, laitteiden ja proses sien mallintamista ja simuloin tia sekä visualisointia on tehty pitkään. – Ratkaisut ovat yleensä vaatineet aikaa ja vaivaa, erit täin järeitä ohjelmistoja sekä valtavan määrän taustadataa, kertoo logistiikan kehittämis ja yhteistyöverkosto LIMOWA ry:n toiminnan johtaja Heikki Lahtinen. Uusia alustoja ja käyttösovelluksia lanseera taan vuosittain useita
Sen huomaa esi merkiksi KeskiEuroopassa, jossa ei vie lä riittävän usein törmää suomalaisiin tuotteisiin. Silloin on pitkälti oman aktiivisuuden varassa löytää sopivia kumppaneita. KUMPPANEISTA RATKAISU LOGISTIIKKAAN. Ritola toivoo, että yrityksillä olisi enemmän kykyä hyödyntää logistiikkaan erikoistuneita yhteistyökumppaneita viennissä. Suurin osa viennistä koostuu alkoholijuo mista ja oluesta, joita vietiin lähes 205 miljoonalla eurolla. – Logistiikka ei ole ydintoimintaamme, ja hyödynnämmekin paljon yhteislas tauksia, jotka yhdistävät useiden yritys ten kuormia yhdeksi kuljetukseksi. Tuote pitää myös osa ta lokalisoida kohdemarkkinoille, mikä edellyttää riittävää markkinatuntemusta ja vaatii usein pitkäjänteistä läsnäoloa. – Laadukkaiden kuormalavojen raju hinnannousu on kuitenkin viime aikoina koskettanut myös meitä – emme voi käyttää huonolaatuisia lavoja, jotka voivat rikkoontua kuljetuksessa, Ritola selventää. Lehtovuori toivoisi suomalaisten yritys ten seuraavan Kyrö Distilleryn esimerkkiä kansainvälistymisessä. – Logistiikan kustannuksilla on valta va merkitys etenkin sellaisille elintarvike alan yrityksille, joiden tuotteilla on iso volyymi ja suhteellisen alhainen myynti hinta. Keskusliik keillä ja myymälöillä on tarkat kriteerit toimittajille, ja tuotteet on toimitettava täsmällisesti sovittuun aikaan. Ritolan mukaan Kyrö on löytänyt yh teistyökumppaneiden avulla hyvin kuor matilaa, ja vahvojen alkoholien pitkä hyllyikä tuo kuljetusten aikatauluihin joustavuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi suoma laista jalostamattomia raakaaineita vievät yritykset. S uomen juomaviennin arvo oli Suomelle noin 250 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lehtovuori on vastannut suomalaisen elintarvikealan kehittämiseen, kasvatta miseen sekä viennin edistämiseen kes kittyneen Food from Finland ohjelman Saksan markkinointitoimenpiteistä. Samalla toiminnasta tulee kestävämpää, kun pystymme yhdistelemään kuormia ja esimerkiksi pakkaamaan samaan konttiin kaksinkertaisen määrän tavaraa, kertoo Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Jouni Ritola. 2023 2022. Alku vaiheessa jouduimme lähettämään kii reessä kuormia lentorahtina, mutta sit temmin olemme pyrkineet käyttämään taloudellisempia merireittejä. KYRÖ LUOTTAA VIENNISSÄ KUMPPANEIHIN Ruisviskiin ja giniin erikoistunut Kyrö Distillery vie ulkomaille pääosin mallas Kalliit kuljetusmaksut jarruttavat Suomen juomavientiä Myynti & vienti Teema TEKSTI: Henri Salomaa, Viestintätoimisto Kaiku Juomien vienti maittain Yhtiö käyttää kuljetuksissaan ainoas taan sertifioituja lavoja. l Ulkomaille mielivä juomavalmistaja törmää pian korkeiden logistiikkakulujen ongelmaan. – Suomalaiset yritykset ovat vähän takamatkalla, kun verrataan esimerkiksi Ruotsiin tai Tanskaan. Yritys on panostanut vahvasti vientiin aina perustamisesta lähtien vuonna 2014. Business Finlandin neuvonantaja Lili Lehtovuoren mukaan suomalaisen juoma teollisuuden vienti voisi kasvaa vielä merkittävästi, sillä suomalaisilla juomilla on maailmalla hyvä maine ja tuotteille selkeästi kysyntää. Etenkin pienten yritysten voi olla vaikea vastata vaatimuksiin. Päämarkkinoita ovat Ruotsi, Viro ja KeskiEurooppa. Yksi suuri haaste on logistiik ka, sillä suomalaiset yritykset kärsivät sijainnistaan kaukana Euroopan pää markkinoista. Suurimmat vientimarkkinat Kyrön tuot teille ovat Saksassa, mutta tuotteille on kysyntää Euroopan lisäksi myös Yhdys valloissa ja Aasiassa. Globaali ruokajärjestelmä 27 tettua suomalaista ruisviskiä ja giniä. – Suomalaisten juomavalmistajien kilpailukyky perustuu siihen, että toi minta on kustannustehokasta, ja vien nissä kustannustehokkuus perustuu oikeisiin logistisiin ratkaisuihin. – Yrityksen on sitouduttava kansain välisille markkinoille menemiseen ja siellä pysymiseen. Aloittavalle yritykselle ne ovat este, joka on kuitenkin ylitettävissä. – Moni suomalainen juomavalmistaja joutuu ratkaisemaan melkoisen logisti sen palapelin saadakseen tuotteet isoille kansainvälisille markkinoille. Nykyään puolet yhtiön liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta
28 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 Logistiikka Teema TEKSTI: Viivi Wanhalinna V antaalla sijaitsevasta logistiikka keskuksesta lähtee rekkalastilli nen lahjoitettua tavaraa Ukrai naan joka toinen viikko. Lahjoituksia saadaan yksityisiltä hen kilöiltä, yrityksiltä ja yhteistyöorgani saatiolta. Tuotteita kerätään ja lähetetään vain tarpeiden mukaan, siksi ukrainalaisten organisaatioiden kanssa käydään jatku vaa keskustelua siitä, millaisia lahjoituk sia tarvitaan. Tällöin yritykset tarjoavat dokumentin, jossa tuotteen taataan olevan turvallista tietyn ajan päiväysmerkinnän jälkeen. l Juttua varten on haastateltu logistiikkakeskuksen koordinaattori Sergey Shevchenkoa, joka vastaa logistiikkakeskuksen toiminnasta. Postaukset toimivat myös raport teina lahjoittajille. Kul jetukset Suomesta Ukrainaan tapahtuvat kuitenkin pääsääntöisesti ukrainalaisten maksullisten ammatti kuljettajien avulla, sillä se on usein kustannustehokkain ja sujuvin tapa kuljettaa. Päiväysvanhat tuotteet aiheuttavat vapaaehtoisjärjestölle helposti turhia kuluja ja turhaa työtä. Lahjoitusruuilta toivotaan useamman kuukauden säilyvyyttä, sillä tuotteiden perille pääsy voi kestää useita kuukausia. Vapaaehtoiskuljettajat saattavat esimer kiksi törmätä yllättäviin rekisteröinti ja tullimaksuihin. Tila halutaan käyttää eniten tarvittavien tuotteiden varastoin tiin. Kuljetusten peril le pääsy vaatii paljon dokumentaatiota, joka ammattikuljettajilla on kunnossa. Eräs vapaaehtoinen on luonut logistiikkakeskukselle oman varastonhallintajärjestelmän. KU VA : M AR IA M EK RI Säilykkeet ovat helppoja varastoida, kuljettaa, lastata ja jakaa. Myös pikakahvi, keksit ja energiapatukat ovat erittäin toivottuja ruokalahjoituksia. Kuvassa lahjoituksena tullut lasagnepaketti, jonka parasta ennen -päiväys oli vuonna 1995.. Säilykeruoka on toivotuin lahjoitus ruoka, sillä säilykkeitä on helppo varas toida tehokkaasti pinoihin, kuljettaa, lastata ja lajitella pakkauksen vahingoit tumatta sekä jakaa loppukäyttäjille. Hernekeitto ja ananaspalat ovat olleet toivottuja, sillä hernekeitto on täyttävää ja ananaspalat sopivat jälkiruuaksi. KU VA : M AR IA M EK RI Tilat on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Tuotteista noin 15 prosenttia on ruokaa. KU VA : VI IV I W AN HA LI NN A Ajoittain lahjoituksina annetaan päiväysvanhoja tuotteita. LAHJOITUKSIA VAIN TARPEEN MUKAAN Lahjoituksia vastaanotetaan, lajitellaan ja pakataan vapaaehtoisten voimin. Ajoittain yrityksiltä saadaan lahjoi tuksina elintarvikkeita, joiden parasta ennen ajankohta on umpeutunut. Lahjoituksien vastaanottoa Vantaalla on priorisoitava, sillä varasto tila on rajallista. Lahjoituksia kerätään autaukrainaa.fi sivustolla, josta löytyy ajantasaiset lis tat tarvittavista tavaroista. Kun tiloja ja työ voimaa on hyvin rajallisesti, niitä on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Määrällisesti eniten ruoka lahjoituksia saadaan yrityksiltä, ja ne koostuvat pääasiassa säilykkeistä, kuivaruuasta, makeisista ja kekseistä sekä eläinten ruuista. Elintarvik keiden lisäksi järjestö lähettää Suomesta majoitustarvikkeita, sähkölaitteita, työ kaluja, elektroniikkaa, hygieniatuotteita, sairaalatarvikkeita, vaatteita ja suojaus tarvikkeita. Logistiikkakeskuksessa kerätään museota erikoisista lahjoituksista. Ukrainalaisia tukevassa logistiikkakeskuksessa resurssit on käytettävä tehokkaasti Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry perusti vuonna 2022 logistiikkakeskuksen keräämään ja toimittamaan apua Ukrainaan. SÄILYKKEILLÄ MONIA HYVIÄ OMINAISUUKSIA Lahjoituksia jaetaan Ukrainassa yhteis työorganisaatioiden kautta esimerkiksi maan sisäisille pakolaisille ja sotilaille. Järjestö raportoi lahjoitusten perille menosta yleisillä raporteilla. Yksityisiltä henkilöiltä tulleita päiväys vanhoja elintarvikelahjoituksia voidaan käyttää harkinnan mukaan logistiikka keskuksen vapaaehtoistyöntekijöiden päivällisten valmistukseen. Lahjoituk sien perille menosta kerrotaan myös ku via sisältävillä postauksilla logistiikka keskuksen julkisella Facebookkana valla. Lahjoitukset viedään Suomesta pääsääntöisesti suoraan Ukrainaan, jossa yhteistyökumppanit hoitavat jakelun loppukäyttöpaikkaan. Yhdistys on yksi Suomen suurimmista Ukrainaan apua toimittavista vapaaehtoisjärjestöistä
Globaali ruokajärjestelmä 29 JUOMAAN MARKKINAT Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner ALKOHOLILLISTEN TUOTTEIDEN tulevien juojien yleinen kulutuksen suuntaus on, että vain fossiilit juovat etanolia, kun siitä fossiloituu ennenaikaisesti. Näiden viljavesien huuma on nyttemmin taittumassa. Nämä juomaan markkinat ovat nyt uusjaon edessä. Pienpanimoita ilmestyi takavuosina kuin sieniä sateella, nyt niitä putoilee kuin enoja veneistä. Kahvi on suomalaisten lempijuoma, eikä kulutuksessa näy alenemisen merkkejä. Teen juonnissa harvan maan kansa pärjää englantilaisille. Mutta ei mitään uutta auringon alla, iso jaostakin selvittiin jo muutama sata vuotta sitten. Kahvin hinnan ennakoidaan viljelyn vaikeutuessa nousevan, mutta VTT:n soluviljelykahvi voi tarjota lääkkeen kahvihampaan kolotukseen. Oluen verotusta kevennetään nyt, mutta eipä varmaan aikaakaan, kun sitä raskautetaan. Hapatetut maidot ovat pärjänneet paremmin kirnupiimää lukuun ottamatta, joka on vaipunut unhon suohon, kun ei sitä enää voinvalmistuksestakaan tule. I hminen luovii elämänsä juomaan markkinoilla, sillä päi vittäinen nesteytyksen tarve on pari litraa. Kun nesteiden saantiin lasketaan juontiruuat, jää 1,5 l varsinaisille juomille. Nesteytyksen olennainen osa on tietysti vesi, jota ihmisessä on 60 prosenttia. Mutta onneksi se kelpaa vaikka liikenteen polttoai neeksi. Pintavettä juovat eniten pääkaupunkiseudun asukkaat, jotka tulevaisuudessa voivat janon sammutuksen lisäksi myös estää painon kertymistä, sillä glaubersuolaa käytetään painonhallintaan. KIRNUPIIMÄ EI PYSYNYT TEKNIIKAN KEHITYKSESSÄ MUKANA.. Vähenevän väestön korvaajaksi ehdotettu maahanmuutto ei sekään välttämättä auta alko holiteollisuutta, kun muuttajat saattavat vältellä alkoholia. Vapaa-ajalla hän harrastaa kaikenlaisia kotkotuksia. Kerrattakoon jälleen kerran luonnonlaki siitä, miten teh dään pieni omaisuus: sijoitetaan suuri omaisuus ja peruste taan pienpanimo. Kansa pysyy siis pirteänä. Samaan sarjaan voitaneen laskea tilavii nimöt, joita kovalla tohinalla perustettiin 30 vuotta sitten. Osa juomasta on murkinaa, sillä jotkut ruuat, kuten viilit ja jogurtit, lasketaan nesteiksi ainakin sairaaloissa. Suomessa on kautta vuosikymmenten yritetty saada kansa juomaan erilaisia kasvi ja yrttihauteita, mutta monet niistä maistuvat vanhojen jalkorättien esipesuvedelle. MAIDON KULUTUS on laskenut lehmän häntääkin virtavii vaisemmin, kansa joi taannoin liki litran päivässä, nyt reilun desilitran. Viinin kulutuskin pienenee. Suomessa vettä riittää, ja sadannan lisääntyessä pohja vettäkin käyttäville laitoksille todennäköisesti vielä parem min. Kadun kulkijoita katsellessa herää epäilys, että ruokien kuivaainepitoisuus on noussut, kun yhdellä jos toisella on jokin imupullo hör pittävänä. Juojatkin vähenevät, joskaan eivät kutistu, vaikka viralli nenkin valistus niin soisi. Entisenä lisäainekauppiaana hän pyrkii vähentämään aineiden käyttöä edistämällä uusia hapatuksia. Alkoholittomien viinien ja oluen tuotanto on luonut uuden sivuvirtaongelman, alko holin. Ajohenki löiden tietotoimiston mukaan johonkin tulevaan menetys reseptikisaan on odotettavissa painonhallintasärki. Nuoriso selvästikin ennakoi EFSA:n seuraavaa etanolin lupaharkintaa, sehän ei olisi lupaa koskaan saanut, jos muinaiset arabit tai kiinalai set olisivat sitä joutuneet hakemaan. Käynyttä ohran liotusvettähän on juotu iät ajat, jo muinaiset egypti läiset sen tunsivat. Glaubersuola on Äänekosken biolastukeit tämön Päijänteeseen laskemaa natriumsulfaattia. Tislaamot ovat menestyneet vientimarkkinoilla, kotimaassa väkevien kulutuksen varaan ei voi laskea, tisleitä kulutetaan lähinnä hajusteina. Viinikansana tunnetut ranska laisetkin ovat vähentäneet juomista niin, että suunnitteilla on menekinedistämiskampanjoita. Nestemäisiä maitovalmisteita korvaavat nyt vaihtelevasti rasvaa sisältävät kauravedet, hapatettuina tai ei. Etanolilliset juomaan markkinat siis pienenevät, mikä kaikille pienpanimoiden perustamisesta haaveileville täten tiedoksi saatettakoon. Kirnupiimä ei pysynyt tekniikankaan kehityksessä mukana, se olisi jatkuva toimisten voikoneiden tulon myötä pitänyt nimetä kone tai vielä paremmin tähän aikaan sopivasti tykkipiimäksi, mikä nimi sopii hyvin sen elimistöllisiinkin vaikutuksiin. Kaakaon hinta on sekin muuttuvassa ilmas tossa huimassa nousukierteessä tuotantoongelmien vuoksi. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka ruuanvalmistuksen mittakaava on teollinen, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin
Järjestelmän on oltava oikeu denmukainen elintarvikeketjun toimijoiden välisessä vuorovai kutuksessa, ja oikeudenmukai suus ensisijaisesti toteutuu – tai jää toteutumatta – keskinäi sessä kaupassa. Onkin strategi sesti tärkeää määritellä riittävä omavaraisuus ja sen edelly tykset 3,4 sekä toteuttaa poli tiikkaa 5 , joka turvaa nämä. Vauraat maat ovat yhä enem män ulkoistaneet alkutuotan toaan halvemman tuotannon maihin, joissa usein myös ym päristömääräykset ovat koti maisia väljemmät. Perustavanlaatuisin näistä on planeetta Maan luonnonva rojen ja ympäristön rajallisuus 11 (kuva). PLANEETTA ASETTAA RAJAT Globaali yhtälö, johon myös Suomen ruokapolitiikan 10 tulee suhteutua, sisältää useita muut tujia. Ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä on fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittä västi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän tot tumuksiaan sekä mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän. Yksi kansainvälisen oikeu denmukaisuuden kriteeri on se, miten kukin alue ja maa omalla alkutuotannollaan osallistuu ruuan riittävyyden varmista miseen globaalissa markki nassa. Järjestelmän on oltava oikeudenmukainen myös kansainvälisesti. On ajankohtaista löytää radikaalistikin uudet toimintamallit, joilla kohdata sekä globaalit että kotimaiset kestävyyshaasteet. RUUANTUOTANTOA ON ULKOISTETTU Oikeudenmukaisuus ruoka jär jestelmässä 6 ei toteudu vain kan salaisten ruokaturvan ta kaamisella. Planetaariset rajat. Samalla riittävä kansallinen omavaraisuus on kestävän ruokaturvan osa. Lähde: Richardson et al. Kansainvälinen tuotanto panos, ruuan raakaaine ja elintarvikekauppa luovat jär jestelmään iskunkestävyyttä 2 . Esimerkiksi huonoa kotimaan satokautta voidaan korvata tuonnilla. 2023 10 .. 30 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 perusta pusku riksi kansallisen kotivaran hei lahteluille. Tämä koskee myös Suomea. Näistä korostuneimpia ovat elä mää ylläpitävien ekologisten järjestelmien eli ekosysteemien toiminnan heikkeneminen bio logisen monimuotoisuuden vä maissa sekä luonut ympäristö ja luonnonvaraongelmia, joita kotimaassa ei hyväksyttäisi. Planeettarajatutkimus on tunnistanut useita jo suuren ris kin rajan ylittäneitä muutoksia. Jos ruokaalan kasvu 5 onnistu taan rakenta maan tälle perus talle, saadaan samalla varmis tetuksi resurssi teluun verkkotyökalun ruoka alan toimijoille 7 . Sivistyneissä valtioissa järjestelmän arvo pohja on ”oikeus ruokaan”. Pahimmil laan ulkoistaminen on heiken tänyt ruokaturvaa tuotanto R uokajärjestelmä 1 tar koittaa järjestelyjen ja toimintojen kokonai suutta, jonka yhteis kunnallinen tarkoitus on ruoan saatavuuden varmistaminen sekä kansalaisten hyvä ravit semusterveys. Kaikkiin jo korkean riskin rajat ylittäneisiin globaalimuutoksiin on ruoan alkutuotannolla merkittävä osuus. Suomella suhteellinen etu näyttäsi olevan vesiinten siivisten, nurmirehuun perus tuvien nautakarjatuotteiden tuotannossa kansainväliseen markkinaan 8,9 . FOODtutkimus ohjelman Just food hanke on tuottanut reiluuden tarkas Tiede & Tutkimus TEKSTI: ohjelmajohtaja Juha Helenius, Helsingin yliopisto, Strategisen tutkimuksen FOOD-ohjelma Suomi osana globaalia ruokajärjestelmää Elintarvikeala kohtaa kestävyyssiirtymän vaatimukset vain ketjuyhteistyöllä. Jokainen elää ja vaikuttaa ruo kajärjestelmässä, jos ei aktii vi sella ruokakansalaisuudellaan, niin ainakin kuluttajan roo lissa. Kansallinen omavaraisuus toteutuu, kun sekä panostuotannon, alku tuotannon että jalostuksen ja kaupan on mahdollista toimia ilman tuontia
Kaupungistumisesta seuraa etääntyminen alkutuotannosta, joka ilmenee ruuan tajun heik kenemisenä. et al. symbioosien verkostoihin pe rustuva malli on yksi ehdotus 13 . https://www.fao.org/3/ca9733en/ca9733en.pdf 2 Kummu, M. Tämä paine vaikeuttaa ympä ristökestävyyden ja tuotanto resurssien riittävyyttä koskevan kestävyyden saavuttamista. l. Ilmastotehokas Alkutuotanto on viljelymaan hiilivarastoja ylläpitävää ja päästöjään minimoivaa. Kotivara, kotimainen Ruokaturva perustuu kotivaran omavaraiseen alkutuotantoon ja jalostukseen. Food security and nutrition: building a global narrative towards 2030. Häiriönsietävä Tuotantorakenne on kaikilla alueilla monimuotoinen ja elintarvikejalostus on hajautettu kirkonkyliin. ym. https://www.stockholmresilience. Ruokajärjestelmän kestävyysmuutos Elinvoimaa agroekologisista symbiooseista. 2023. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/strateginen-tutkimus-pahkinankuoressa/ ohjelmat-ja-hankkeet/food-ratkaisuja-suomen-ruokastrategiaan-2023.pdf 5 MMM 2024. file:///C:/ Users/helenius/Downloads/SYKEra_38-2022_Reilu-ruokamurros_ JustFood-2.pdf 7 Just food 2023. Kotivaran panos ketjut, kotimaiset Kotivaran alkutuotanto perustuu kotimaassa kierrätettyihin lannoiteravinteisiin, kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja kotimaisiin teknologiatoimittajiin. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-602-3 4 Strateginen tutkimus 2023. Viides liittyy aikamme mega trendiin kaupungistumiseen. Toinen osatekijä on väestön kasvu yhdistettynä aiemmin köyhien väestöjen vaurastumi seen. Synteesi suomalaisen nautakarjatalouden kestävyydestä. Interplay of trade and food system resilience: Gains on supply diversity over time at the cost of trade independency. Vihreä siirtymä vaatii fos siilitalouden aikaan verrattuna hajautetumpia, paikallisem pia ratkaisuja. Ketjun on oltava kaikille toimi joilleen kannattava. Tästä seuraa ainakin demokratioissa järke vän ruokapolitiikan teon haaste. Nordic food systems for improved health and sustainability. Aloitteen voi ottaa kutsumalla oman ket junsa toimijat pyöreän pöydän ääreen, tavoitteena kestävyys murroksen vaatima toiminta malli. ym. Näissä kaikissa on ruoan alkutuotannolla suuri osuus, ja samalla nämä kaikki vaikeuttavat globaalisti riittävän ruoantuotannon ylläpitämistä. Ratkaisuja Suomen ruokastrategiaan – FOODohjelman tietopaketti päättäjille. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-604-7 10 Wood, A. Reilu ruokamurros Polkuja kestävään ja oikeudenmukaiseen ruokajärjestelmään. Yhä suurempi osa kansalaisista, ja globaalistikin jo enemmistö, elää kaupungeissa. Earth beyond six of nine planetary boundaries. Global Food Security 24, 100360. Agroekologisten Neljäs osatekijä on ruoka järjestelmän kansainvälisen osan herkkyys markkina ja logistiikkahäiriöille, jollaisia voivat olla vaikkapa rahtilai van juuttuminen vilkkaaseen merireitti kanavaan, pandemia tai sota naapurissa. Kannattava Ketjut ovat kannattavia kaikille sen toimijoille. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38. Kestävyys murros tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia; on ajankoh 1 HLPE 2020. https://journal.fi/maaseutututkimus/issue/view/7096/1178 13 Helenius, J. Energiavarma Ruokajärjestelmä voi tuottaa oman energiansa ensi sijassa bioenergiana. 2021. Kierrättävä Ruokajärjestelmässä kyse on (lannoite-)ravinteiden kierrosta. Science Advances 9, 37. ym. Luonnonvarakeskus. https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/109036/64000 hentymisen myötä, alkuainei den typen ja fosforin käytön ja näistä johtuvan ympäristön kuormituksen kasvu sekä il mastonmuutos. et al. et al. Molemmat näistä toteutu vat parhaillaan erityisesti Afri kassa, vaurastuminen lähes kai kissa kehittyvissä maissa. Maaja metsätalousministeriö. 2021. Ratkaisut ovat ketjukohtai sia, mutta niiden tulisi toteut taa samanaikaisesti useita vih reän siirtymän ydintavoitteita ja useita yhteiskunnallisen ja talouden kestävyyden tavoit teita (taulukko). KANSAINVÄLINEN KAUPPA SÄÄTELEE HINNAT Kolmas muutoksen osatekijä on kansainvälisen maatalous ja ruokakaupan suhteettoman suuri merkitys ruuan hinnan muodostukselle. Stockholm Resilience Centre. Ruuan taju on edellytys sekä tuotantoeko systeemien, etenkin peltojen ja puutarhojen, että maatalous ja puutarhatuottajien ja koti maisen tuotannon arvostami selle. Yhä suurempi kulutuskysyn tää muodostava joukko, jolla on varaa kohdentaa kulutustaan enenevästi eläintuotteisiin, en nakoi merkittävää painetta yhä kasvattaa globaalia tuotantoa. Suomen Akatemia. On ajankohtaista kehittää ja kokeilla alkutuotan tojensa yhteyteen palautettuja, elintarvikeketjun omalla bio energialla toimivia, lannoite ravinnekierrätyksen toteuttavia ilmastotehokkaita alkutuotan non ja jatkojalostuksen järjes telmämalleja. Näin ollen ruuan taju on edellytys kestäville ratkaisuille ruokajärjestelmässä ja kestä välle ruokapolitiikalle. Globaali ruokajärjestelmä 31 taista sekä varautua riskeihin että tarttua mahdollisuuksiin. Vain murto osa vehnästä liikkuu maailman markkinoilla, ja silti vehnän maailmanmarkkinahinta mää rittelee ruuan hintaa kansalli silla markkinoilla. Reiluustyökalu: https://reiluustyokalu.fi/ 8 Lehikoinen, E. Cattle production for exports in water-abundant areas: the case of Finland. et al. https://mmm.fi/kestava-ja-kannattava-ruokajarjestelma 6 Kaljonen, M. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 7/2023. Rauha luonnon kanssa solmitaan ruokapöydissä. Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä-kokonaisuus. Reilu Ketju on toimijoidensa välisesti oikeudenmukainen sekä arvopohjaisesti oikeutta ruokaan toteuttava. Elonkirjon ylläpitävä Alkutuotanto ylläpitää elonkirjoa ja turvaa ekosysteemipalvelut. 2019. Korkeimman riskin rajalle ovat yltäneet maankäytön muu tokset sekä vesivarojen niukke neminen. https://doi.org/10.1016/j.gfs.2020.100360 3 LUKE 2023. Maaseutututkimus 29: 84-105. 2023. Ruuan taju on ruuan alku perän ja tuotantoprosessien käsittämistä 12 , erityisesti ruuan ekosysteemisen alkuperän ymmärrystä. Suomalaista ruoantuotantoa on kehitettävä kokonaisuutena Luken suositukset tulevaisuuden ruoantuotannon kestäviksi kehityspoluiksi. Maaseututkimus 29: 106-114. https://doi.org/10.3390/su11041075 9 Leino, M. Viljelyvarma Alkutuotanto pitää yllä maan viljavuuden ja on muutoskestävää. 2019. 2020. Sustainability 11, 1075. 10.1126/sciadv.adh2458 12 Helenius, J. A report by the High Level Panel of Experts on Food Security and Nutrition of the Committee on World Food Security, Rome. 2022. org/download/18.8620dc61698d96b1904a2/1554132043883/SRC_Report%20 Nordic%20Food%20Systems.pdf 11 Richardson, K. ON YHTEISTYÖN AIKA Ketjujen yhteistyö ruokaalan kestävyysmurroksessa on vält tämätöntä, ja hyvissä ajoin liik keelle lähteneet ketjut voittavat
Kyselyn mukaan varautumis suunnittelua aiotaan lisätä lähivuosina niin pienissä kuin isoissa yrityksissä (kuva 2). Kirjataan ohjeisiin, mitä opittiin ja missä voidaan parantaa. Kriisi viestintää varten on hyvä laatia kriisijohtamista tukeva suun nitelma, jonka toimintaa tulisi aktiivisesti harjoitella, testata ja kehittää. Erityisesti energian, raakaaineiden ja pakkausma teriaalien kallistuneet hinnat olivat nostaneet tuotantokus tannuksia. Ohjeis tetaan henkilöstöä, miten toimitaan mahdolli sissa yhteydenotoissa. Seurataan viranomaisten ja kriisi tilanne johdon ohjeita. Lisäksi ongelmat koti maisten raakaaineiden ja työvoiman saatavuudessa olivat hankaloittaneet yritys toimintaa. VARAUTUMISSUUNNITELMIA PÄIVITETÄÄN Kyselyn mukaan yrityskoko vaikuttaa huomattavasti varau tumissuunnitelmien toteutta miseen. Jopa 44 prosentilta pie nistä, alle 50 henkilön yrityk sistä varautumissuunnitelma kriisi ja hätätilanteiden varalta puuttuu kokonaan (Kuva 1). Vastaajista jopa 93 prosenttia koki yritystoiminnan haastei den lisääntyneen viime kahden vuoden aikana paljon tai erit täin paljon. Vastaajista 65 prosenttia edusti pieniä alle 50 henkilön yrityksiä. Laaditaan lyhyt tiedote tilanteesta omalle henkilöstölle ja tarpeen mu kaan sidosryhmille. Kaikista vastaajista 36 prosenttia edusti leipomoita, 11 prosenttia lihateollisuutta ja 10 prosenttia hedelmä ja kasvisalaa. Kriisijohtaminen ja viestintä kulkevat käsi kädessä. 2) Toiminnan ja viestinnän aloittaminen, tarkistetaan viestintätehtävät ja roolit (varautumis ja valmius suunnitelmasta), tilanne kuvan täsmentäminen ja viestintäilmapiirin seuranta. Kriisiviestinnän prosessi voi olla esimerkiksi seuraava: 1) Kriisin synty, havaitseminen, alustavan tilannekuvan muodostaminen. Sodan ohella koronapande mian ja ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä maatalouden raju kannattavuuskriisi ovat lisänneet Suomessa keskus telua elintarviketuotannon omavarai suudesta ja koko ruo kasektorin kyvystä varautua erilaisiin häiriöihin. ja varautumisen keinoista selvi tettiin Luonnonvarakes kuksen kyselyn avulla vuoden 2022 lopulla. Erityisesti Venäjän sota ”Eu roopan leipäkorina” tunnettua Ukrainaa vastaan herättää voi makasta pelkoa maailmanlaa juisesta elintarvikekriisistä. 32 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 Tieto on huolestuttava, kos ka pienten yrityksien merkitys alalla on korvaamaton alan moninaisuuden turvaamiseksi. Vastaajien mukaan yritysten tärkeimpiä turvattavia toimin toja ovat energian ja erityisesti sähkön saatavuus, veden, raaka aineiden ja materiaalien saatavuus, tietojärjestelmien ja logistiikan toimivuus sekä henkilöturva. 4) Määritetään viestinnän koh deryhmät (sisäiset, ulkoiset ja media). 6) Kriisin heikentyminen ja päättyminen sekä jälkihoito ja analysointi. Kahvila ja ravintolaaloilla koronaajan sulut aiheuttivat huomattavia taloudellisia menetyksiä, ja alan epävarmuus heijastui työvoi maan alentaen sitoutumista työhön. Esi merkiksi raakaaineiden han kintaan pyritään varautumaan laajentamalla vaihto ehtoisten toimittajien verkostoa ja kasvat tamalla verkostoja yleisesti sekä hankkimalla varastoon suurem pia määriä raakaaineita. 5) Toimenpiteitä jatketaan ja viestitään säännöllisesti. Kyselyyn vastasi yhteensä 105 elintarviketeolli suuden yrityksen edustajaa eri puolilta Suomea. Kriisin käynnis tyessä on kriisiviestintä käyn nistettävä nopeasti, joten lin jausten ja vastuiden on oltava selkeitä ja etukäteen sovittuja ja sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien yhteystiedot ajan tasalla. Yrityksissä aiotaan myös päi vittää varautumissuunnitelmia sisällyttämällä niihin toiminta ohjeistus erilaisten häiriötilan teiden, kuten sähkö katkojen, raakaaineiden saatavuuson 32 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 E lintarvikejärjestelmiin kohdistuu jatkuvasti taloudellisia, sosiaa lisia ja ympäristöllisiä häiriöitä, jotka uhkaavat niiden kestävyyttä ja toimintakykyä. ESIMERKKI TYÖKIRJAN TIETOJA TYÖKORTEISTA: VIESTINTÄ KRIISITILANTEESSA. 3) Ohjeistetaan oma väki nopeasti sen jälkeen, kun tilannekatsaus on tehty kriisitilanneryhmässä. Lähes kaikki vastaajat kokivat varautumisessa olevan paran tamisen varaa, ja vain noin 10 prosenttia pienten yritysten vastaajista koki, että riskeihin ja muutostekijöihin on varauduttu riittävän hyvin. YRITYKSIEN HAASTEET LISÄÄNTYNEET Elintarvikealan yritystoimijoi den ajatuksia riskienhallinnan Tiede & Tutkimus TEKSTI: tutkija Karoliina Rimhanen, erikoistutkija Jarkko Leppälä & tutkija Titta Tapiola, Luonnonvarakeskus Enemmistö elintarvikealan pk-yrityksistä aikoo satsata varautumissuunnitteluun Luken selvityksessä ilmeni, että vain harva pienistä, alle 50 henkilön elintarvikeyrityksistä on laatinut varautumissuunnitelmia häiriötilanteiden varalle. Varautu missuunnittelun tärkeys onkin viime vuosina korostunut hyvin konkreettisella tavalla. Uusien laitteiden ja varaosien saatavuusongelmat ja pidenty neet toimitusajat olivat lisänneet haasteita
Tässä voivat auttaa yritysten toimet työn tekijöiden sitouttamiseksi sekä se, että yrityksissä on pyritty lisäämään henkilöstön tietoi suutta todennäköisistä riskeistä ja niihin liittyvistä väliaikaisista hätätilatoimenpiteistä. Logistiikan ja kuljetusten varasuunnitelmat nähtiin myös tärkeiksi. Globaali ruokajärjestelmä 33 Globaali ruokajärjestelmä 33 gelmien ja epidemioiden va ralta. Sen katsottiin tukevan tuotannon ja jalostuk sen säilymistä kotimaassa. Lisäksi toivotaan konkreet tisia keinoja varautumissuun nitelman tekemiseen, kuten mallipohjia ja esimerkkejä, jot ka herättävät ajattelemaan eri näkökulmia ja mahdollistavat niiden soveltamisen omassa yrityksessä. Vastaajat ko rostivat myös huoltovarmuus varastojen kasvattamisen tär keyttä erityisesti viljojen ja re hujen raakaaineiden osalta. Pienten (alle 50 työntekijän) ja suurten (yli 50 työntekijän) yrityksien suunnitelmat lisätä varautumissuunnittelua 1–2 vuoden sisällä. Vastaajat myös nostivat esiin, että paremmasta tehokkuu desta huolimatta suuriin ja keskittyneisiin tehtaisiin liit tyy enemmän riskejä sabotaa sin ja muiden häiriöiden suh teen, mikä puoltaa hajautettua ruoantuotantoa. Varautumissuunnitelma sisältää tietoa riskeistä ja toimenpiteistä, joita tehdään häiriöiden hallitsemiseksi ja torjumiseksi. Vastaajat korostivat valtion ja julkisen sektorin vastuuta kotimaisten elintarvikkeiden hankinnoissa. Pienissä ja suurissa yrityksissä toteutetut varautumissuunnitelmat kriisija hätätilanteisiin. Ei Aiotaan vähän Aiotaan merkittävästi Aiotaan paljon En osaa sanoa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 11% 43% 22% 8% 16% 8% 3% 6% 39% 44% järjestelyihin häiriötilanteessa on huomioitava. Tietämättömyys varautumissuunnittelun toteutuksesta viittaa siihen, että suunnitelmaa ei ole tehty. 44% 6% 0% Pienet, alle 50 Isot, yli 50 Kyllä Ei En osaa sanoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 89% 11% 50% Pienet, alle 50 Isot, yli 50 Ei Aiotaan vähän Aiotaan merkittävästi Aiotaan paljon En osaa sanoa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 11% 43% 22% 8% 16% 8% 3% 6% 39% 44% Kuva 2. Jatkuvan taloussuunnittelun ja kannattavuuslaskennan avul la yrityksissä pyritään varautu maan nykyistä paremmin ener gian ja raakaaineiden hintojen nousuun. Yritykset toivovat viranomai silta selkeämpää ohjeistusta kriisitilanteessa, viestintää ja tukea kriisienhallinnan suun nitteluun. Kyselyyn vastanneet kokivat viime vuosien kokemusten lisänneen ruokahuollon oma varaisuuden ja arvostusta. Hyvä yritysperusta mahdollistaa myös uusien ideoiden ja tuotteiden kokei lun, luo uskoa tulevaisuuteen sekä parantaa yrityksen yleistä riskienhallintakyvykkyyttä. Tähän tarpeeseen vastaa Luonnonvarakeskuksen ET-RHhankkeen tuottama työkirja pkyritysten liiketoi minnan riskienhallintaan ja varautumissuunnitteluun. He olivat huolissaan alkutuo tannon heikosta kannattavuu desta, jonka parantami sen nähtiin olevan tärkeä keino varmistaa kotimaisten raaka aineiden saatavuutta häiriö tilanteissa. l Luonnonvarakeskuksen yhdessä VTT:n kanssa toteuttaman Riskienhallinnan välineitä elintarvikealan mikroja pienyritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimintariskien hallitsemiseksi (ET-RH) -hankkeen työkirjan voi ladata Luken sivuilta suomeksi ja ruotsiksi (https://jukuri.luke.fi/ handle/10024/553900).. Työkirja sisältää sarjan riski enhallintaa käsitteleviä tieto ja työkortteja, joiden avulla elintarvikeyrityksissä voidaan kehittää ja seurata yrityksen riskienhallintaa ja varautumis ta häiriöihin. VARAUTUMISEEN KAIVATAAN TUKEA Kriisit ovat lisänneet ymmär rystä elintarvikejärjestelmän kasvavasta epävarmuudes ta ja riskeistä. Yrityksissä nähdään, että vuoropuhelun lisääminen eri toimijoiden ja viranomaisten välillä parantaisi huomatta vasti kriisi ja häiriötilanteisiin varautumista ja organisoitua toimimista kriisitilanteissa. Tärkeintä krii sien kohtaamisessa on vahva toimin nan perusta, jonka tuki jalka on vakaa asiakas ja ky syntäkanta. Joustavuus organisaatiossa ja henkilöstön valmius uusiin työ Kuva 1. Kilpailutilanteen ja eri riskiskenaarioiden ennakointi häiriötilanteita ajatellen voi tuottaa myös merkittäviä etuja
l. Makutestissä kuluttajat arvioivatkin eri makuversioiden aistittavia ominai suuksia kuten ulkonäköä, hapokkuutta, raikkautta ja makeutta. Lisäksi visuaalisen il meen tulee olla erottuva ja samanaikai sesti pakkausmerkinnöiltään informa tiivinen ja säädösten mukainen. Kohdemaissa voi olla hyvinkin vakiin tuneita pakkauskokoja ja materiaaleja, joihin kuluttajat ovat tottuneet. n Foodwest on elintarvikealan kehi tysyritys, joka tarjoaa palveluitaan kattavasti muun muassa kuluttaja ymmärrykseen, tuotekehitykseen, laadunhallintaan ja elintarviketur vallisuuteen sekä sopimusvalmis tukseen. Juomien tuote testiin voidaan yhdistää myös element tejä konseptitutkimuksesta selvittäen, kuinka juoma vastaa konseptin tavoit telemia lupauksia tai brändiosio, jolla saadaan näkemystä brändille sopivuu desta ja asemasta kilpailijabrändeihin nähden. Sillä on laaja yhteistyökumppaneiden verkosto eri markkinaalueilla paikallista tiedon keräystä varten. Kuluttajatutkimuksen monipuolisin keinoin parannetaan tuotteen menestymismahdollisuuksia myös vientimaassa. Erottu minen voi olla hyvä markkinointikeino, Tutkimusmenetelmät TEKSTI: Insight manager Juuli Seppälä, Foodwest Oy Vietävän hyviä juomia kuluttajatutkimuksen avulla Juomatuotteen lanseeraus uudessa kohdemaassa vaatii hyvää markkinatuntemusta ja laajaa kuluttaja ymmärrystä. 34 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 J uomatuotteen, kuten minkä ta hansa muunkin elintarvikkeen, vienti vaatii syventymistä kohde maan markkinaan. Kun juomasta on tuotekehitysnäyt teitä, on tuotetestauksen aika. Tutkitta vasta juomasta ja kohdemaasta riippuen tuotetesti voidaan toteuttaa myös koti testinä (IHUT, inhome usage test). Juomien kulutuksessa on maakohtai sia perinteitä ja normeja, jotka voivat määritellä tai rajoittaa joidenkin juo mien käyttöä, on kyseessä sitten alko holia sisältävä tai alkoholiton tuote. Juoman tuotetestauksessa on huo mioitava oikeanlaiset tarjoiluolosuh teet kuten juoman lämpötila ja mahdollisten hiilihappojen säilyminen. Tuotetestin tuloksena saadaan ym märrys makuversioiden paremmuus järjestyksestä sekä tarvittavista jatko kehitystoimenpiteistä. Alkoholituot teiden testaamisessa on lisäksi huomioi tava kohdemaan määräykset. Uusintaostojen edellytyksenä on, että maku vastaa kohderyhmän mieltymyk siä. n Foodwest on tehnyt kansainväli sille markkinoille suuntautuvaa kuluttaja ja markkinatutkimusta jo lähes 20 vuoden ajan. KONSEPTIN JA TUOTTEEN HYVÄKSYTTÄVYYS Konseptitutkimuksessa kuluttajat arvioi vat juomakonseptin tai vaihto ehtoisten konseptien houkuttelevuutta, uutuusarvoa, hinta ja brändimielikuvaa, ostokiinnostustaan sekä käyttötilanteita. Kun taustaymmärrys tuotekategorian markkinan koosta, jakelukanavista, kil pailutilanteesta ja kuluttajien ostovoi masta on kasassa, seuraava askel on lähteä selvittämään oman juomakon septin markkinapotentiaalia kuluttaja tutkimuksella. Lähtötietona tulee ymmärtää muun muassa kulttuuri erot, paikalliset mieltymykset, kilpailu tilanne sekä lainsäädäntö ja säädökset. FOODWEST mutta sen hyväksyttävyys tulee varmis taa. Juomien pakkauksessa tulee huomioi da, millaisia vaatimuksia, odotuksia ja käyttötapoja kuluttajilla on. Miten juomaa kuljetetaan ja miten pak kaus hävitetään. Juomien tuotetesti tehdään yleensä hallitestinä (CLT, Central location test). Mieltymykset ja tavat voivat vaihdella isojen maiden sisällä myös alueellisesti. Foodwest käyttää ESOMARjärjestön (European Society for Opinion and Market Research) käytäntöihin sitoutuneita toimijoita alihankkijoinaan ja yhteistyökumppa neinaan laadun takaamiseksi. Tällöin kehityksen suuntaviivoja haetaan cocreationhengessä yhdessä kulutta jien kanssa. Tuotetestiin suositellaan otettavaksi omien tuote kehitysnäytteiden lisäksi markkinoilla jo olevia referenssituotteita, jotta saa daan myös aistittavien ominaisuuksien kilpailijatietoa. Konseptitutkimus toteutetaan yleensä kvantitatiivisena verkkokyselynä, mutta myös kvalitatiivinen lähestymistapa konseptin kehitykseen on mahdollinen. Onko juoma pakkauksestaan nautittava, osissa vai kerralla juotava tai kylmäsäilytettävä. KU VA : AD OB ES TO CK Juomien markkinatutkimuksessa testataan eri makuvariantteja. Tutkimuksella saadaan ymmärrys tuot teen vetovoimasta markkinoilla, poten tiaalisimmista käyttäjäryhmistä sekä näkemystä tuotekehityksen ja markki noinnin ohjaamiseksi oikeaan suuntaan. HUOMIOARVOA PAKKAUKSELLA Fyysisen pakkauksen ja sen visuaalisen ilmeen tärkeys on juomatuotteilla usein muissa maissa, jos mahdollista, vieläkin merkityksellisempi kuin kotimaassa
Finn Springin ei tarvitse hakea lavoja itse pois asiakkaalta, vaan ne jatkavat eteenpäin omaa kiertokulkuaan. Finn Spring pullottaa vuosittain lähdevettä ja muita lähdevesipohjaisia juomia jo yli 100 miljoonaa kappaletta. Tätä vasten logistiikkaa oli helppo lähteä suunnittelemaan myös tuotannon näkökulmasta. Finn Spring pyrkii kaikissa teoissaan ja valinnoissaan osoittamaan arvostuksensa ympäristöä kohtaan. Finn Spring on optimoinut kuljetusten täyttöasteen. Se käyttää tilausten noutoihin omaa kuljetusliikettä, joka vie tuotteet asiakkaalle ja ottaa samalla CHEPin lavoja kyytiin. 09 825 6800, cs.fi@chep.com Maailman suurimmat tuotemerkit luottavat CHEPin apuun kuljettaakseen tavaransa tehokkaammin, vastuullisemmin ja turvallisemmin. CHEP on aina vastannut kaikkiin haasteisiin ripeästi, ja tilanne ei ole koskaan jäänyt yksinpuheluksi meidän suunnaltamme. Lue lisää: www.chepsuomi.fi LUOTETTAVAA, JOUSTAVAA TUKEA YRITYKSILLE KUMPPANISISÄLTÖ KUMPPANISISÄLTÖ. Lisätietoja: CHEP Suomi, puh. CHEPin yhteistyökumppanina voit luottaa, että saat tarvitsemasi kaluston oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan. Tämä yksinkertaistaa toimintaa huomattavasti varastokirjanpidonkin näkökulmasta”, Olkkola kiittelee. ”CHEP on kansainvälinen lavapooli, ja myös asiakkaamme Ruotsin puolella ovat CHEPin käyttäjiä. Yrityksen kotimarkkinat ovat Suomi ja Ruotsi, ja lisäksi se mahdollistaa puhtaasta lähdevedestä nauttimisen myös vientimarkkinoilla. Logistiikka piti järjestää sen ympärille, että saimme vaihtolavaruljanssin pyörimään, ja siksi sekä me että asiakas jouduimme pitämään lavakirjanpitoa. ”Varastointiautomatiikka ja lavojen yleiskunto on ollut aina luvatulla tasolla. Lavakannassamme pyörii merkittävä volyymi, ja siksi kokonaisuuden hallinta, lavalogistiikka, kuljetukset sekä niihin liittyvät säädöt ja sovittelut tuovat joskus mukanaan myös haasteita. CHEPin vuokralava osoittautui tehokkaaksi valinnaksi taklaamaan haasteet niin logistiikan yksinkertaistamisen kuin lavojen toiminnallisuuden kannalta”, Finn Springin logistiikkapäällikkö Ari Olkkola kertoo. Olkkola painottaa, ettei vihreitä arvoja tule nähdä ylimääräisenä kustannuksena, vaan ne on huomioitava tehokkaasti läpi toimitusketjun. Näin toiminnassa voidaan vähentää turhia ajokilometrejä. Vuokralavat toivat toimituksiin varmuutta ”Meillä on aikoinaan taisteltu kahden ison ongelman kanssa, joista ensimmäinen oli lavojen laatu. Helpotti, että pystymme käyttämään samaa lavatyyppiä myös Ruotsissa tuotantoprosessista alkaen. Korkean varastointiautomatiikan vuoksi Finn Springille on tärkeää, että kuormalavat ovat laadukkaita, kestäviä ja tarkastettuja. Hektisessä toimintaympäristössä logistiikan toimitusvarmuus on tärkeää. Finn Spring luottaa CHEPin vastuullisiin lavaratkaisuihin Suomen suurin lähdeveden pullottaja, Finn Spring, on käyttänyt CHEPin euroja puolilavoja jo kymmenkunta vuotta. CHEP huolehtii lavojen hallinnosta, huollosta, laadunvarmistuksesta sekä kierrätyksestä. Finn Spring edistää kestävämpää juomateollisuutta. Toisena haasteena taas oli kuormalavojen vaihto asiakkaiden kanssa. Aina on löydetty yhdessä ratkaisu kaikkiin ongelmiin, ja vuorovaikutus on toiminut erinomaisesti.” Vihreästi vähemmän ajokilometrejä CHEPin lavojen käyttö on paitsi kustannustehokasta myös vastuullista. Myös yhteinen arvopohja on tärkeä perusta myös Finn Springin ja CHEPin monivuotiselle yhteistyölle juomien laadukkaissa lavatoimituksissa. Jakamistalouden edelläkävijänä CHEP on luonut yhden maailman vastuullisimmista logistiikkayrityksistä, jonka toiminta perustuu alustojen jakamiseen ja uudelleen käyttöön eli niin sanottuun poolaukseen. Myös yhteinen arvopohja on tärkeä perusta Finn Springin ja CHEPin monivuotiselle yhteistyölle juomien laadukkaissa lavatoimituksissa. Asiakkaiden tuotteiden pitää olla ajallaan perillä ja matkata aina puhtaan kuormalavan päällä. Yrityksen pullotusja pakkausjärjestelmän nopeus perustuu automaatioon, jolloin myös kuormalavojen on toimittava järjestelmässä ilman häiriöitä. Kansainvälinen lavapooli helpottaa suunnittelua Finn Springin lavakustannukset muodostuvat ainoastaan vuokrakustannuksista
Vaikka asetus on jo voimassa, siinä on edelleen yksityiskohtia, joita on tarpeen täsmentää. KU VA : SI M O RÄ SÄ NE N / W IK IM ED IA CO M M ON S Metsäkatuasetuksella varmistetaan, ettei tiettyjen tuotteiden tuotantoketjuissa ole aiheutettu metsäkatoa. Globaalisti metsäkadosta suurin osa kohdistuu tropiikin maihin. Tällöin yrityksellä on velvollisuus todistaa, että sen markki noille tuomien tuotteiden valmistuksessa ei ole aiheutettu metsäkatoa. Vaikutus arvioinnin kautta on päätetty, että EU:n asetuksen piiriin kuuluvat nautakarja, kaakao, kahvi, öljypalmu, soija, kumi ja puu sekä näitä sisältäviä tai näistä val mistettuja tuotteita. Maaliskuun viimeisellä viikolla EU:n maatalous ja kalastusneuvoston ko kouksessa Itävalta toi esiin Suomenkin kannattaman aloitteen, jossa haluttiin tuoda keskusteluun asetuksen siirtymä ajan jatkaminen. Asetuksen mukaan EU:n markkinoille ei saa saattaa tuotetta, jonka valmistuksessa on tuhottu metsää. Suurten ja keskikokois ten yritysten siirtymäaika päättyy vuo den 2024 lopussa, pienten ja mikroyri tysten kohdalla kesäkuun lopussa 2025. Vastuu metsäkadosta vapaista tuotanto ketjuista on asetuksessa tarkoitetuilla toimijoilla. Siirtymäaika jatkuu kui tenkin edelleen. Suomessa näistä hyödykkeistä tuote taan vain nautakarjaa ja puuta, mutta monen elintarvikeyrityksen tuotanto ketjuun kuuluu jokin asetuksen piirissä Lainsäädäntö TEKSTI: Elina Teerijoki Asetuksen siirtymäaika päättyy yrityksen koosta riippuen joko vuodenvaihteessa tai kesäkuussa 2025. – Avoimia kysymyksiä on paljon, mutta olisi suuri muutos avata jo voi maan tullut asetus. Metsäkatoasetuksen yksityiskohdat tarkentuvat yhä. Kansallista valmis telua tehdään nykyisen siirtymäajan puitteissa eli vuoden loppuun mennessä, Viktor Harvio tähdentää. 36 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 E uroopan unionin metsäkato asetus (EU) 2023/1115 säätelee tuotteiden valmistusprosessissa ja tuotanto ketjuissa aiheutettua metsäkatoa. Parhaillaan työryhmässä valmistel laan kansallista metsäkatolakia, jonka luonos on tarkoitus lähettää lausunto kierrokselle toukokuussa ja antaa edus kunnan käsiteltäväksi loppusyksyllä. olevista tuotteista. Asetus on tullut voimaan jo kesäkuun lopussa 2023. SIIRTYMÄAJAN PIDENTÄMINEN EPÄTODENNÄKÖISTÄ Maa ja metsätalousministeriön luon nonvaraosastolla työskentelevä erityis asiantuntija Viktor Harvio ja ruokaosas tolla työskentelevä neuvotteleva virka mies Heidi Alatalo valmistelevat kansal lisen metsäkatotyöryhmän sihteeristössä asetuksen kansallista toimeenpanoa
Suomi pyrkii vaikuttamaan komission lopulliseen näkemykseen navettarakennusasiassa. Suurilla kauppaa käyvillä yrityksillä on samat velvoitteet kuin asetuksen toimijoilla. Markkinoille asetettavia ja vietäviä tuotteita varten tarvittava asianmukai sen huolellisuuden vakuutus tehdään komission tietojärjestelmään. Suuret toi mijat tekevät asianmukaisen huolelli suuden vakuutuksen markkinoille aset tamistaan tuotteista. KESKIÖSSÄ ASIANMUKAINEN HUOLELLISUUS Metsäkatoasetuksen mukaan toimijoiden on ennen tuotteiden saattamista markki noille tai vientiä noudatettava asianmu kaista huolellisuutta kunkin toimitta jan toimittamien kaikkien asianomaisten tuotteiden osalta. Projektissa kootaan toimialalle yhteinen tietomalli eli kuvaus, mil laista ja missä muodossa metsä katoasetuksen edellyttämää tietoa voitaisiin kerätä ja jakaa. Sen sijaan tuotteiden eräkohtaisten tietojen suhteen on paljon kysymyksiä alkaen siitä, mitä erällä missäkin ketjun vaiheessa tarkoitetaan. Käytän nössä pienet toimijat voivat käyttää valtuutettuja tietojen hankinnassa ja oikeaksi todistamisessa. On toi mijoita, jotka tuovat, vievät, tuottavat tai jatkojalostavat tuotteita, eli saatta vat tuotteen ensimmäistä kertaa EU markki noille. l http://data.europa.eu/eli/reg/2023/1115/oj. – Asetukseen ja sen tulkintaan liittyy vielä avoimia asioita, ja niitä pyrimme ratkomaan yhdessä viran omaisten kanssa, Salonen sanoo. YHTEISTOIMINTA VOI AUTTAA PIENTÄ Monelle pienelle toimijalle tietojenkeruu voi tuntua valtavalta prosessilta. On huomionarvoista, että esi merkiksi sertifikaatti yksin ei riitä, jotta tuote voitaisiin asettaa markkinoille. Toimijan on perustettava asianmukai sen huolellisuuden järjestelmä, johon on sisällytettävä tarvittavien tietojen ja asiakirjojen kerääminen, riskinarviointi toimet ja riskiä vähentävät toimet. Tarkat tiedot vakuu tuksessa vaaditusta sisällöstä löytyvät asetuksen liitteestä 2. Seuraamuksista säädetään kansalli sessa laissa. MYYJÄN, TUOJAN JA TUOTTAJAN ROOLIT Yrityksillä on asetuksen mukaan erilai sia rooleja suhteessa tuotteisiin. Nii den on kuitenkin kerättävä ja säilytettävä tietoja muun muassa tuotteista, toimit tajista ja asiakkaista, ja myös niihin voi daan tehdä tarkastus näiden osalta. Tuonnissa ja viennissä merkitystä on nimenomaan EU:n rajan ylittävällä kaupalla. Metsäkatoasetuksen toimeenpane vaksi ja valvovaksi viranomaiseksi Suo messa on nimetty Ruokavirasto, joka jo siirtymäaikana on tärkeässä roolissa asetuksen piirissä olevien toimijoiden ja yritysten neuvonnassa ja viestinnässä. Lisäksi kuvataan tarvittavat prosessi ja järjestelmämuutokset sekä hyödyn nettävät standardit. Harvion ja Alatalon mukaan tällä het kellä turvallisinta on toteuttaa navetta hankkeet alueelle, jota ei ole luokiteltu metsäksi. Asetuksen mukaan rikkomuksesta voi myös seurata sakkoa, jonka enimmäismääräksi olisi säädettävä vähintään neljä prosenttia liikevaihdosta. Tämäkin yksityis kohta on edelleen keskeneräinen. Myös erä kohtaisten tietojen jakamiseksi toi mijoiden välillä pitää kehittää uusia toimintamalleja, Salonen sanoo. Harvio ja Alatalo korostavat, että tämä ei kuitenkaan poista yrityksen omaa vas tuuta riittävästä huolellisuudesta. Globaali ruokajärjestelmä 37 Harvion mukaan asetukseen valmis tautuminen on kesken vielä erityisesti pienissä yrityksissä, joissa resursseja työhön on vähemmän. Yritysten tulee siis todistaa tuottei densa kelpoisuus markkinoille niin sanotun asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) periaatteella. Valtuutettuna voi olla esimerkiksi suurempi yritys. Jotta tuote voi tulla EU:n markkinoille, on sen oltava metsäkatovapaa, tuotettu tuotantomaan lakien mukaisesti ja siitä on olta va toimitettu asianmukaista huo lellisuutta koskeva vakuutus. EI NAVETTAA METSÄMAALLE Suomessa on herättänyt keskustelua se, voiko navettaa rakentaa metsäksi luo kitellulle maalle ilman, että se rikkoo GS1 FINLAND OY on käynnistänyt yhdessä Atrian, Fazerin, HKScanin, Keskon, Kespron, Meira Novan, SOK:n ja Valion kanssa kehitys hankkeen, joka pyrkii käytännön tasolla ratkomaan metsäkatoase tuksen ruokaketjulle asettamia tietovaateita. Pienemmille on annettu helpotuksia. Vakuutus sisältää tietoja muun muassa tuotteen kuvauksesta ja määrästä, tuottajasta ja tuotantoalueesta. On mahdollista, että kaikissa yrityksissä ei ole vielä tie dostettu, että asetus koskee omaakin toi mintaa. Mitä suurempi yritys on, sitä enem män sillä on velvollisuuksia. Yksittäisten tuoteerien raportoinnin tavoista käydään vielä keskustelua. – Tuotteiden perustietojen kan nalta tilannetta voisi sanoa jopa helpoksi, sillä olemme tunnistaneet voivamme hyödyntää jo nyt kaupan ja elintarviketeollisuuden välillä kulkevia tuotetietoja. Toimivaltainen viranomainen vahvis tetaan kansallisen lain yhteydessä. Vastuu todistamisesta on jokaisella yrityksellä itsellään. GS1 auttaa yrityksiä yhteistyöhön metsä katoasetusta. Ne voivat myös vii tata tuotteiden aiempiin vakuutuksiin, mikäli ne varmistavat asianmukaisen huolellisuuden toteutuneen aiemmin. Kauppaa käyviksi katso taan muut kuin toimijat, jotka käyvät kauppaa jo aiemmin markkinoille asete tuilla tuotteilla EU:n sisällä. Projektipäällikkö Miia Salonen GS1 Finland Oy:sta kertoo, että hank keen alkuvaiheessa yritysten tiedon keräämisen ja etenkin jakamisen haasteet ovat nousseet esiin. Pktoimijan ei tarvitse noudattaa asian mukaista huolellisuutta sellaisten tuot teiden osalta, joiden osalta se on jo suo ritettu ja asianmukaisen huolellisuuden vakuutus on toimitettu. Hanke on osa GS1:n koordinoimaa Food Data Finland kasvumoottorihanketta. Suuria toimijoita koskee myös julkinen raportointi asianmukaisen huolellisuu den järjestelmästään. Tarkoituksena on laatia mahdollisimman skaalau tuva ratkaisu sekä kaikenkokoisia yrityksiä että tulevia lainsäädännön vaatimuksia ajatellen. Selvin seuraus on kuitenkin kielto saattaa metsäkatoa aiheuttanutta tuotetta markkinoille. Pkkauppaa käyvän puolestaan ei tarvitse lainkaan tehdä asianmukaisen huolellisuuden va kuutuksia, vaan viittaaminen aiempien vakuutusten viitenumeroihin riittää
Suomeksi se voisi kääntyä muotoon kauranen. – Haffyslogon ja tuotteen tarinan on yhteistyössä kanssamme luonut design toimisto Mutterin Carsten Buck . Leipomoiden yhteistyö alkoi jo vajaat 20 vuotta sitten, kun Moilas alkoi valmistaa Moinille luomuruis paloja Saksan markkinoille. Brändiyhteistyö on perheyhtiöiden avainhenkilöiden pitkän tuttavuuden ansiota. Se on vaatinut sitkeää vientityötä ja omien tuotteiden mukauttamista kunkin maan markkinoihin, sillä leipä on Hammarin mukaan kilpailtu tuote myös gluteenit tomana. – Heillä on jakeluasiakkuudet ja vah va läsnäolo Saksan luomumarkkinassa, kiittää Moilas Oy:n kaupallinen johtaja Marko Hammar. KU VA : M OI LA S OY. Tunnettu valmistaja luo luottamusta tuotteen turvallisuudesta. Ajatus uudesta yhteisestä tuotteesta syntyi kolme vuotta sitten. Moilasbrändin tunnettuutta glutee nittomissa tuotteissa hyödyntää tällä hetkellä omassa markkinoinnissaan esi merkiksi Unkarin Burger King, jonka gluteenittomassa hampurilaisessa käyte tään Moilassämpylää. Tämä yhteis työ päättyi kuusi vuotta sitten, kun Moilas keskittyi ainoastaan glu teenittomiin tuotteisiin. Se, että toimme markkinoille leivän, joka on sa taprosenttisesti kauraa, on saanut suu ren positiivisen huomioarvon, sanoo Hammar. Täyskauraisen kaurapalan valmistaa Moilas Oy, joka on tehnyt gluteenittomia tuotteita vuodesta 1985. Markkinoin nista vastaa Moin Bio Backware, jonka perustaja Hans-Paul Mattke on Saksas sa luomun pioneereja ja ollut mukana perustamassa Biofachmessuja. Saksankielisessä pakkauksessa lukee jopa suomeksi Hyvää leipää! Haffysnimi leikittelee saksan kauraa tarkoittavalla sanalla hafer. Kaurabuumi oli nostanut kaura juomat, myslit ja patukat suosioon, mutta kauraleivällä ei ole perinteitä Saksassa. MARKKINAVOIMAA MOLEMMISTA BRÄNDEISTÄ Hammar kertoo huomanneensa, että monia tuotteita kaupataan niiden osien hyvällä imagolla: autoja merkkikaiutti Talous & Liiketoiminta TEKSTI: Anu Susi Suomi–Saksa-brändiyhteistyötä leipomoalalla Moilas Oy ja saksalainen Moin Bio Backwaren -leipomo päättivät nojata toistensa hyvään maineeseen ja tuoda Saksan markkinoille kauraleivän molempien brändien alla. 38 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 UUSIA TUOTTEITA TULOSSA Haffystuotteet ovat nyt olleet markki noilla reilut puoli vuotta. Onnistuisiko sama leipomotuotteissa. Gluteenittomia tuotteita käyttävät erikoisruokavaliota noudattavat, ja eri tyisesti keliaakikoilla pienikin gluteeni pitoisuus voi aiheuttaa riskejä terveydel le. Valmisteilla on myös toinen vastaava brändiyhteistyöhanke. Niinpä kauraleipä päätettiin lansee rata sekä Moin että Moilasnimien alla, mikä nostaa esiin yritysten erityisosaa misen sekä luomusta että gluteenitto masta leivonnasta – ja hyödyntää myös suomalaisuuden hyvää mainetta Sak sassa. Ne ovat omien alojensa pioneereja ja perheleipomoita, joiden ar voissa on paljon yhteistä. – Pohdimme HansPaulin kanssa, olisiko aika kypsä gluteenittomalle luomu leivälle Saksassa, kertoo Hammar. Tuotteessa yhdistyy kumman kin yrityksen ydinosaaminen. Nimellä on brändiarvoa. – Kauraa on ollut korkeintaan koris teena hiutaleina leivän päällä. – Jatkammeko kauralinjalla, jolloin nimi Haffys on hyvä, vai laajennammeko muihin viljoihin, pohtii Hammar. R eilu vuosi sitten pieksämäkeläi nen Moilas Oy ja saksalainen Moin Bio Backwaren esittelivät Euroopan suurimmilla luomu messuilla Biofachissa Nürnbergissä Sak sassa gluteenittoman luomukauraleipä Haffysin. Vielä on auki, mihin suuntaan gluteenitonta tuote sarjaa kehitetään. Moilasleipomon tuotteista noin puo let menee vientiin 15 eri maahan. l Kirjoittaja on maatalousja metsätieteiden lisensiaatti ja freelance-toimittaja. Leikki syys näkyy myös logossa, fonteissa ja väreissä. Suomessa Moilaslogo näkyy nyt myös Chef Lun denin gluteenittomien kolmioleipien pakkauksissa. milla, polkupyöriä laatuvaihteistoilla. Haffys-kaurapalojen pakkauksessa näkyvät molempien yritysten logot. Haffysbrändiin tämä haki pohjaa yri tysten taustoista
Vesi on vetovoimatekijä, ja Lah dessa on muitakin runsaasti vettä käyttäviä elintarvikeyrityksiä. Muun muassa putkistoihin liittyviä riskejä voidaan eliminoida UVkäsit telyn ja suodatuksen avulla. Ravintolat käyttävät tuotetta joko jauhe lihan sijaan tai korvaamaan osan jauhelihasta. TEKSTI: Viivi Wanhalinna U nlimited Foods Oy lan seerasi tammikuun lo pussa herneproteiini pohjaisen Unlimited® jauhismurun, jonka myynti kasvaa kohisten. Esimerkiksi singaporelais omisteisella vettä pullottavalla H2O4U:lla on tuotantotilat Lah dessa. KANSAINVÄLISTYMISESSÄ HAASTEITA Vaikka vesivaramme ovat huo mattavat, pakattua vettä tuo Vesitaloudesta, veden käy töstä, vesivarojen hoidosta ja suojelusta vastaavat ja keskei set viranomaiset ovat Maa ja metsätalousministeriö ja Ympä ristöministeriö. Toimitus johtajana työskentelee Julius Miikkulainen, tuotekehitys ja tuotantojohtajana Jari Räsä nen ja myyntijohtajana Maria Ray. Hyvät vesivarat ovat olleet yksi syy esimerkiksi Hartwallin tuo. Syksyllä Espoo Catering alkaa tarjoilla kehit tämäänsä pastavuokaa, jossa käytetään yhtä paljon jauhis murua ja jauhelihaa. Jauhismurua on saatavilla jo useista ravintoloista. Yri tys on teknologiariippuma ton kasviproteiinituotteisiin keskit tynyt tuotekehitystalo. Sopimuskumppanimallilla nopeaan kysynnän kasvuun pystytään vastamaan hyvin. Ilman laa dukasta vettä ei ole turvallisia tuotteitakaan. Laadultaan pohjavetemme usein sellaisenaan käytettä väksi sopivaa. Myös isoimmat tukut ovat aloittaneet jauhismurun myyn nin. Vesilain ohella lukuisa joukko lakeja ohjaa vesi varojen käyttöä. Alun vaikeuksien jälkeen ensimmäiset toimitukset ovat matkalla Singaporeen, kertoo yrityksen tuotanto päällikkö Juho Larkio. Yritys pyörii nyt kolmen hengen tiimillä. Murun rakenne on napakka eikä se vety keitoissa tai kastik keissa, muru kestää myös hyvin kylmävalmistusta ja kuljetusta. Yritykseen on sijoittanut enkelisijoittajia, Heinon perheen sijoitusyhtiö Torkkis Oy ja vaikuttavuutta sijoituksiltaan hakeva Adven turous Ideas Oy. Esimerkiksi Antellin, Unica fen, Skifferin ja Dylanketjun ravintolat ovat juuri ottaneet Teknologiariippumaton tuotekehitystalo Vedestä vauhtia vientiin. Teknologiariippumattomuus tarkoittaa Unlimited Foodsin toiminnassa sitä, että yritys pyrkii tarjoamaan parasta raakaaineiden ja teknologian kombinaatiota asiakkailleen sitomatta toimintaansa tiettyi hin teknologioihin tai raaka aineisiin. Yritys valmistaa Suomes sa sopimusvalmistuksella tuotteita omalla brändil lään sekä kehittää ja valmis taa tuotteita horeca puolelle, elintarvike teollisuudelle ja päivittäistavara kaupalle. Vaikka tällä hetkellä panos tukset ovat jauhismurun myynnissä ammattikeittiö ja horeca puolelle, jauhis murusta on kehitteillä myös nykyistä murua voimakkaam min maustettu kuluttajatuote. Arabimaihin viedään vettä jonkin verran, Kiinaan ei tällä hetkellä toimiteta lainkaan, Finn Spring Oy:stä kerrotaan. Tiimillä on moni puolista kokemusta startup pien johtamisesta, markki noinnista, kasviproteiinituot teiden tuotannosta sekä elin tarvikemyyn nistä. Pohjavettä, joka on uusiutuva luonnonvara, muo dostuu vuodessa noin 2 000 miljoonaa kuutiometriä, ja siitä käytetään noin kymmenesosa. Se vastaa maultaan, käyttö ominaisuuksiltaan ja hinnal taan paistettua jauhelihaa. Elintarvikkeiden viennin kaksinkertaistaminen on tavoitteena, mutta veteen ei viennissä erityisesti panoste ta, vaikka siinä voisi globaa lin kysynnän kasvaessa olla potentiaalia. Veden vienti taas on yrityksistä huoli matta vaatimatonta, arviolta 1,3–3 miljoonaa litraa vuo dessa. Globaali ruokajärjestelmä 39 Talous & Liiketoiminta TEKSTI: Pirkko Suhonen S uomen pohjaveden laatu ja määrä ovat poikkeuksellisen hyvät. Tuote on ke hitetty ennen kaikkea maistu maan lihansyöjille. ELINTARVIKETEOLLISUUS TARVITSEE VETTÄ Elintarviketeollisuus on suuri veden käyttäjä: sitä käytetään tuotteisiin ja tuotantolaitteiden ja tilojen pesuihin. Pohjavettä ei omista kukaan, mutta maanomistaja vallitsee alueellaan olevaa pohjavettä. Unlimited Foodsin tammikuussa lanseerattu jauhismurun korvaa paistettua jauhelihaa. l tai ottamassa jauhismurua käyttöönsä. Yritys myy myös kahta muuta tuotetta, pasteijaa ja piirakkaa, jossa jauhismurua käytetään täytteenä. Finn Spring vie vettä, mutta volyymit ovat Venäjän markkinoiden sul keuduttua pieniä. Ensisijaisesti veden vähyys vaikuttaa maatalouteen, mutta hyvästä juomavedestäkin voi tulla niukkuutta. Ilmastonmuutoksen myötä veden puute on tosiasia jo eteläisessä Euroopassakin. Yrityksellä onkin oma kaivo lähellä tuotantolaitoksia. Juomateollisuudessa vesi on määrällisesti tärkein raakaaine. Vedenottamoon otettu vesi on omistuksen kohde. tannon sijoittumiseen nimen omaan Lahteen, jossa Salpaus selän pohjavedet ovat lähellä. l KU VA : SK IF FE R RE ST AU RA NT Skifferin liuskassa käytetään Unlimited Foodsin jauhismurua. daan vuodessa noin 26 mil joonaa litraa. SOPIMUSKUMPPANUUS VASTAA KYSYNTÄÄN Unlimited Foods on aloittanut toimintansa vuonna 2022
Sen sijaan alle 100 t€:n yrityksistä näin toimii vain joka neljännes, ja alle 500 t€:n elin tarviketoimijoista hieman alle puolet. Tässä artikkelissa mikroyritykseksi määriteltiin ne, joissa työntekijöitä oli alle 10 henkeä ja joiden liikevaihto oli alle 2 miljoonaa euroa. Suomalaisten elintarvikealan mikroyritysten käyttämät jakelukanavat liikevaihtoluokituksen mukaan (N=132). Näistä 86 prosenttia työllisti alle 10 henkilöä ja 78 prosenttia alle viisi työntekijää. Yritykset, joiden liikevaihto ei ollut tiedossa, jätettiin pois analyyseistä. Tukkukauppojen kautta myynti on mikroyrityksissä suhteellisen harvinais ta, vaihdellen 23–30 prosentissa mikro yrityksen liikevaihdon suuruusluokan mukaan. (27.1.2023). l LÄHDE: Junkkari, T., & Viljamaa, A. Mo nesti niiden haasteeksi nousee sopivan jakelukanavan löytäminen. SeAMK verkkolehti. Liikevaihdon mukaan tar kasteltuna alle 100 t€:n yrityksille pää jakelukanavia ovat ravintolat ja suora myyntikanavat. Ruoka-alan pienet kasvun polulle. Näin ollen valtaosa suomalaisista elintarvik keita ja juomia valmistavista yrityksistä on pieniä toimijoita. KYSELYN TOTEUTUS Osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamaa FoodCaphanketta suoma laisille elintarvikkeita ja juomia valmis taville yrityksille lähetettiin sähköinen kysely, johon yritykset vastasivat mar raskuun 2023 ja helmikuun 2024 väli senä aikana. Kun yrityksen liikevaihto on yli 500 000 euroa, yleisin jakelukanava olivat keskusliikkeet. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimuksessa selvitettiin, millaisia jakelukanavia erikokoiset mikroyritykset käyttävät. Kolme yleisintä jakelukanavaa korostettu värillisellä taustalla.. Yli 500 t€:n liikevaihtoluokkaan kuuluvista yrityksistä noin 90 prosenttia toimittaa tuotteitaan sekä keskusliikkeil le että yksittäisille vähittäiskaupoille. REKO, torimyynti) 48 % 64 % b 39 % 30 % t-testi, p<0.05 a tilastollisesti merkitsevä ero < 100t€ b tilastollisesti merkitsevä ero 100 500 t€ ja > 500 t€ c tilastollisesti merkitsevä ero 100-500 t€ Taulukko 1. Kun yrityksen liikevaihto kasvaa yli sadantuhannen euron, suurimpina myyntikanavina toimivat yksittäiset vähittäiskaupat, keskusliikkeet ja ravin tolat. TULOKSET JA PÄÄTELMÄT Mikroyritykset toimivat pääasiassa yksittäisten vähittäiskauppojen, ravinto loiden ja suoramyyntikanavien kautta (Taulukko 1). Tutkimuksessa mikroyritysten mer kittävimmäksi jakelukanavaksi nousivat yksittäiset vähittäiskaupat, ravintolat ja suoramyyntikanavat. https:// lehti.seamk.fi/kestavat-ruokaratkaisut/ ruokaalan-pienet-kasvun-polulle/ Talous & Liiketoiminta TEKSTI: yliopettaja Terhi Junkkari ja yliopettaja Margit Närvä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Yksittäiset vähittäiskaupat tärkeitä mikroyritysten tuotteiden jakelussa Pienimmät yritykset saavat suuren osan tuloistaan suoramyynnistä, selvisi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa. Tulosten mukaan on tärkeää, että vähittäiskaupat ottavat pai kallisesti myyntiin pienten elintarvike alan toimijoiden tuotteita myös jatkossa. Pai kallisesti toimien voi olla vaikea saada tarpeeksi myyntiä, mutta valtakunnal liseen jakeluun ei välttämättä ole tar peeksi tuotantokapasiteettia varsinkaan toiminnan alkuvaiheessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2022 noin 2600 elintarvikkei ta ja juomia valmistavaa yritystä. Noin kolmannes näistä yrityksistä myy tuotteitaan myös verkko kaupassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 132 mikroyritystä. Tilastokeskus määrittelee mikroyri tyksen yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja vuosiliikevaihto enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa. Kaikki (N=132) <100t€ (N=61) 100500 t€ (N=44) >500t (N=27) Tukkukaupat 25 % 23 % 25 % 30 % Keskusliikkeet 45 % 25 % 43 % 93 % a,c Vähittäiskauppa (yksittäiset kaupat) 67 % 53 % 73 % 89 % a Elintarviketeollisuus 19 % 8 % 21 % 41 % a Julkiset ruokapalvelut 15 % 8 % 14 % 33 % a Ravintolat 51 % 30 % 73% a 63 % a Verkkokauppa 36 % 34 % 34 % 41 % Suoramyyntikanavat (esim. Tutkimuksessa mukana olevat yrityk set edustavat Tilastokeskuksen toimiala luokitustilastoon verrattuna hyvin elin tarvikealan eri alatoimialoja. 40 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 S uomalaisista elintarvikkeita ja juomia valmistavista yrityksistä valtaosa on mikroyrityksiä. Suoramyyntikanavat olivat tärkein jakelukanava alle sadan tuhannen euron liikevaihdolla toimivissa yrityksissä, ra vintolat puolestaan nousivat merkittä viksi jakelukanavaksi tätä suuremmissa yrityksissä. Tutkimus analyyseissä mikroyritykset jaoteltiin liikevaihdon mukaan kolmeen luokkaan (alle 100 t€, 100–500 t€ sekä yli 500 t€)
Vuoden 2022 luvut kertoivat luomu tuotannon pintaalan kasvusta globaa listi ja markkinan haasteista erityisesti Euroopassa. Monissa Euroopan maissa luomumyynnin arvo kääntyi viime vuon na nousuun, mutta myynnin volyymit laskivat hieman. Toinen teema liittyi planeetan terveyteen osana ihmisten yksilöllistä terveyttä. Suomalainen kaura kiinnostaa myös luomumarkkinoilla.. Hehtaareita tuli vuodessa 20 miljoo naa lisää, ja tuottajien määrä nousi 4,5 miljoonaan. EUROOPAN MYYNTI LASKUSUUNNASSA Euroopan luomumarkkinan arvo laski vuonna 2022, mutta PohjoisAmerikassa ja Japanissa nähtiin reipasta kasvua. Juomista tarjolla oli alkoholittomia vaihtoehtoja kauniilla etiketeillä varus tetuista limonadeista teepohjaisiin pre miumkuohujuomiin. Kauratuotteita esittelivät Fazer, Raisio, Kinnusen Mylly ja Helsinki Mills. Suo messa on käytössä jo lukuja vuodelta 2023, ja olemme nähneet sekä luomu pintaalan että päivittäistavarakaupan luomuelintarvikemyynnin arvon laskun jatkuvan. Luomu kuluttajille eläinten hyvinvointi on nousemassa yhä tärkeämmäksi, ja siitä halutaan viestiä myös pakkauksissa. Läpinäkyvyystrendi näkyi erityises ti kotieläintuotteissa, joissa haluttiin erottua eläinten hyvinvointia korosta malla. Myös luomu myynnissä on tapahtunut siirtymää edullisempiin tuotteisiin ja kaupan tuo temerkkeihin. Luomupeltopintaalan osuudella mitattuina maailman kärkeä ovat Liechtenstein (43 prosenttia), Itävalta (28 prosenttia) ja Viro (23 pro senttia). Makea sielunruoka trendi hellii makeita makuhermoja. Luomukauratuot teista monet ovat myös gluteenittomia, jolloin niissä yhdistyy kaksi lisäarvote kijää. Saksassa jopa 56 pro senttia luomumyynnin arvosta tehdään kaupan tuotemerkeillä, ja luomuruuan kuluttajahinnat nousivatkin suhtees sa vähemmän kuin vastaavien tavan omaisten tuotteiden hinnat monissa tuote kategorioissa. Tarjolla oli luo mujäätelöitä, jälkiruokia, patukoita ja kahvijuomia, runsaasti proteiinipatu koita ja kuivattuja hedelmiä ja pähki nöitä sisältäviä herkuttelutuotteita. Moilas Oy oli luomukauraleivällään sak salaisen Moinluomuleipomon kanssa yhteisellä näyttelyosastolla. Suutuntuma oli kuitenkin napakampi ja lihaisa. Valmistajan mukaan lihaa korvaavan tuotteen ei tarvitse matkia lihan ulko näköä, ja tuote muistuttikin rakenteel taan tofua. KATSAUS VIIMEISIMPIIN LUOMUTRENDEIHIN Messujärjestäjät olivat nostaneet tuote trendeiksi neljä teemaa, vapaas ti suomeksi käännettyinä Sienimania (Mushroom mania), Makeaa sielunruo kaa (Sweet soulfood), Alkoholiton ilo (ClearHeaded Joy) ja Läpinäkyvyys (Trans parency). Toista voisi kuvata kiertotalouteen perustuvana uudistavana luomutuotantona, jossa tavoitellaan ympäristön tilan paran tamista ja kokonaisvaltaista ajattelu tapaa. Luomumyynnin arvon kasvua selitti hintatason yleinen nousu. Suomi on kaiken lisäksi maailman ykkösmaa luomukeruualueiden pintaalassa mi tattuna. Suomikin oli maailman kärki kastia 15 prosentin osuudella. Vuonna 2022 luo mun osuus maailman peltopintaalasta oli kaksi prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli vain 1,6 prosenttia. Messuilla kuultiin markkinakatsauksia Saksasta, Ranskasta, Italiasta ja IsoBri tanniasta. Luomu on siis ruokaviennissämme kokoaan suurempi. KAURA ON LUOMUVIENNIN VALOPILKKU Suomen messuosasto loi kuvaa puh taasta ja villistä pohjoisesta luonnosta. Sienituotteita oli esillä proteiini tuotteina, mausteina ja terveystuot teina. Mielenkiintoinen ja hyvänma kuinen esimerkki oli itävaltalainen osterivinokas tuote, joka sisälsi sieni massan lisäksi vain kananmunaa, riisiä, kasviöljyä, suolaa ja mausteita. Markkinoinnissa näkyi kaksi isoa läpileikkaavaa trendiä. Uusista trendeistä sienimania voisi tarjota meille markkinoita, sillä siinä olisimme luontaisesti vahvoja. Tapahtumassa julkaistaan myös tilastotietoa koko maail man luomualan kehityksestä. Esimerkki tästä oli vasikoiden vierihoidon korostaminen. Luomukaura on suomalaisen luomu viennin kärkituote, ja Suomen koko myllytuoteviennin arvosta luomutuot teiden osuus on noin 30 prosenttia. Globaali ruokajärjestelmä 41 Talous & Liiketoiminta TEKSTI: johtaja Sari Iivonen, Luomuinstituutti, Luonnonvarakeskus Luomumarkkinan näkymät ovat varovaisen positiiviset L uomualan suurin messutapah tuma BioFach Saksassa on näkö alapaikka luomumarkkinan tren deihin, markkinatilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. Suomalaiset yritykset esittelivät luomu kauratuotteita, luomuluonnontuotteita, aroniamehua, perunajauhoa ja pähkinä pohjaisia välipalatuotteita. l Luomupinta-ala kasvaa maailmanlaajuisesti, mutta myynnissä on haasteita. Luomupeltopintaala kas voi voimakkaasti Australiassa ja Intiassa, mikä johti koko maailman luomupelto pintaalan kasvuun
Starbucks menestyy vahvalla brändillään, ja toinen iso ketju Mega coffee myy kah via edullisesti. guerrilla tactics). Palvelu tuo asiakkaan tarpeet lähelle myyjää ja keskustelu on jatkuvaa eikä palvelumyynti ole niin suhdanneherk kää kuin laitteiden myynti. Koreassa on pelkästään kanaravinto loita 80 000 ja kahviloita satatuhatta. Markkinan koon selvittämisen sijaan voisi kysyä, mikä myyntikanava on sopivin. Suomen konepajateollisuuden kärki nimet ovat laajentaneet laitetoimituk sista palveluihin. Monella on oma kahvin paahtimo, osalla leipomo toi mintaa, joillain gluteenittomia rinkeleitä ELINTARVIKEVIENNISSÄ palveluiden osuus ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin konepajoissa. Palveluiden osuus liike vaihdosta tuo Metsolla ja Wärtsilällä jo yli puolet liikevaihdosta. Ikea taas myy huonekalujen lisäksi pohjoismaista elämystä myös ruuan avulla. Soup Stock Tokyo on spin-off Japanin KFC-kanaravintolasta. Kun yli puolet Korean ruuasta tuo daan ulkomailta ja korealaiset syövät yli puolet ruuastaan ravintolassa, horeca sektori on todella merkittävä asiakaskun ta. Kun tietää asiakkaan ja hänen ongelmansa, voi pohtia, millaisella inno vatiivisella sissikonseptilla tuot tei neen ja palveluineen voi ratkaista tuon ongelman. Raisio myy kolestero lia alentavaa kasvistanolia myös siihen kuuluvien palvelujen kanssa, ja meijerit ympäri maailmaa voivat ostaa Valiolta lisenssin zero lactose teknologiaan ja valmistaa laktoositonta maitojuomaa. Kun yrittäjä aloittaa Subwayn ra vintolan tai Hiltonin hotellin, hän ostaa E lintarvikevienti ei ole saman laista kuin sata vuotta sitten, kun suoma laiselle voille oli vah vaa kysyntää ulkomailla. Maailmanlaajuisesti ruokabisneksen palveluliiketoiminta on merkittävää. Supermarkettia parempi myyntikana va tuontielintarvikkeelle saattaakin olla ravitsemusliike tai esimerkiksi luomuun erikoistunut kauppaketju. Toisaalta ravintoloita Koreassa on melkein miljoona, ja niissä konseptiin yhdistyy ruoan lisäksi ainakin sisustus ja palvelu. Hyville elintarvikkeille on toki edelleen kysyn tää ainakin Koreassa, koska ruoan oma varaisuus maassa on alle puolet, ja elin tarvikkeita tuodaan ulkomailta koko ajan enemmän. Kahviloiden kilpailu on kovaa, ja pel källä kahvilla on vaikea tehdä tulosta. Vaikka Koreassa on kymmenen kertaa enemmän asukkaita kuin Suo messa, siellä on vain vähän enemmän hypermarketteja. Hansenille ja Fazerin myytyä Amicaravintolat Compass Grou pille palveluliiketoiminnan osuus liike vaihdosta putosi koko alalla. Valion myytyä LGG:n liike toiminnan Chr. Keittoaterian voi syödä ravintolassa tai ostaa keittotiivisteen kotona valmistettavaksi.. Palveluliike toiminnassa on sekin hyvä puoli, että pääomaa ei ole sidottuna omiin tehtai siin. Harvalla yrityksellä kuitenkaan on amerikkalaista budjettia käytössään, jolloin on parempi turvautua niin kut suttuun sissitaktiikkaan (engl. Tuotteen sijaan nyt kysyntää on kon septeille. Amerikkalaiset myyvät lisenssejä pika ruokaravintola ja hotellibrändikonsep teihin. ATRIAN KOREAAN VIEMÄSTÄ porsaan lihasta suuri osa päätyy ravintolaketjui hin. 42 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 konseptin mukana amerikkalaisia laittei ta ja kalusteita ja sitoutuu käyttämään alkuperäisiä raakaaineita. Ruuan logistiikkaan erikoistunut Wolt on noussut suomalaisen palveluviennin lippulaivaksi, mutta myös Raision Benecol ja Valion zero lactose ovat tuttuja palvelu vientimarkkinoilla. Kahvilat hakevatkin kuu meisesti uusia innovatiivisia liiketoimin tamalleja menestyäkseen. Asiakkaiden koneet pidetään käynnissä ja huollot tehdään omille, mutta myös kilpailijoi den laitteille. KU VA : AR I VI RT AS EN KU VA -A RK IS TO Maailma mausteilla TEKSTI JA KUVAT: Ari Virtanen SISSIKONSEPTI – ELINTARVIKEVIENNIN UUSI ASE Soup Stock Tokyo, Tokio, Japani
Korealainen pieni donitsikahvilaketju taas halusi kokeilla rahkeitaan ulko mailla. Starbucks 1960, Soul, Korea. Sadan miljoonan asukkaan Vietnam on kehittymässä nopeasti, mutta kysyntää valmiille elintarvikkeille on vähemmän. Palvelukonsepti toimii myös popup ravintolassa. Vaatimuksena oli, että valmistus tapahtuu lasin takana pai kallaja että valikoimaa on tarpeeksi. 1960-luvun elokuvateatteriin rakennettu kahvila on suosittu.. Ketjukahvilat ja -ravintolat menestyvät keskiarvoa paremmin, ja siksi franchise-konseptit ovat suosittuja. Aasian maat tuovat ulkomailta raaka-aineita ja puolivalmisteita teollisuuteen sekä pakattuja elintarvikkeita kuluttajille. Jos yri tyksesi tuote on vaikka gluteenittomat jauhot, myytävä tuote voisi olla sämpylä resepti ja siihen sopiva jauhoseos. Ruuan, designin ja palvelun yhdistä vässä konseptissa kuluttaja pääsee osta maan ja kokemaan ruokapakkauksen sijaan jotain suurempaa. Jos myynti sujuu hyvin, paikallinen yrittäjä on usein kiinnostunut lisensoi maan konseptin pysyvämmin. Toisin kuin yleensä popupta pahtumissa, tavaratalo otti kaiken riskin maksamalla kulut kuten lentoliput ja palkkaamalla kondiittorit. Popupmyyntipisteet ja ravintolat ovat erittäin suosittuja Ko reassa ja Japanissa. Innovatiivisille konsepteille, joissa yhdistyvät niin tilat kuin muu juoma ja ruokatarjonta kahviin, olisi tarvetta. Kanaravintolat taas ovat suosittuja pubeja iltaisin, tai osa toimittaa annoksia ainoastaan kotiin. Ketjuravintolat ovat toistensa klooneja, mutta pienen toimijan popupmyymälä on uniikki ja aina muutoksessa. Isot ketjut tutkivat big dataa ja suuntaavat resurssejaan sen mukaan. JOUSTAVA JA NOPEALIIKKEINEN toi minta suurilla markkinoilla vaatii sissi taktiikkaa. Osa kahviloista houkuttaa asiakkaita esimer kiksi Muumi tai Hello Kitty sisustuk sella. l Kirjoittaja auttaa Redwheel-yrityksessään elintarvikeyrityksiä Aasian markkinoilla 20 vuoden kokemuksella. Ko realainen perinteisestä donitsista fuu sioitu näyttävän näköinen koristeltu donitsi kiinnosti. Japanilainen yrittäjä lisensoi brittiläisen sconekonseptin ja on avan nut jo kolme myymälää. Koreassa kuluttajille tarkoitetut tuontielintarvikkeet ovat kasvussa. Vielä parempi, jos mukana konseptissa on juusto, kala ja hilloyritys, niin asiakas kahvila voi leipoa kauratuotteen ja myydä suomalaisia juustosämpylöitä tai vaikka blinejä mustikkahillolla tai kaviaarilla. Tuloksena popupdonitsit houkutte livat ihmisiä tapahtumaan jonoksi asti. Korealainen kauppahalliruoka on muovituoleineen elämys. ISONKAAN YRITYKSEN ei kannata yrit tää Kaukoitään yksin. Tanska onkin valinnut Vietnamin kohdemaaksi maatalousja elintarviketeollisuuden koneille ja laitteille ruoan sijaan. Ryhmä hankkeille saa yleensä myös rahallista tukea. Joka ta pauksessa popup on hyvää markkinoin tia esimerkiksi verkkokauppatuotteille. Tanskalaiset myyvät Japaniin ja Koreaan valmiita elintarvikkeita, koska markkina on olemassa ja pohjoismaisilla tuotteilla hyvä maine. Nestlen Nescafe perusti tehtaan Koreaan jo 1980luvulla, mutta markkinaosuus pysyi muutamassa prosentissa, amerikkalaiskorealaisen Maximspikakahvin hallitessa markki naa. Nestle vahvistikin markkinaosuut taan muodostamalla yhteisyrityksen Lotten kanssa vuonna 2014. Kauppahalli, Sokcho, Korea. SUOMESSA MYYTÄVÄ tuote harvoin käy sellaisenaan Japaniin tai Koreaan. Koreassa kahviloiden lukumäärä on lisääntynyt nopeasti. Ne ovat suosittuja erityisesti lounasaikaan. JAPANIN KOLMANNEKSI suurin tavara talo Nagoyassa halusi aasialaiseen pop up tapahtumaan uuden korealaisen jälki ruokakonseptin. Yritysryhmät ovat kiinnostavia kump paneita Korean ja Japanin suurille asiak kaille, joita epäilyttävät pienen toimitus mahdollisuudet ja kommunikaatio nopeus. Globaali ruokajärjestelmä 43 ja jotkut myyvät mysliaamupalaa. Kova kilpailu on ajanut monet kahvilat vaikeuksiin ja etsimään hyvää liiketoimintakonseptia. Suomalaisen pkyrityksen vahvuus on nopeus, joustavuus ja kyky toimia muiden samanhenkisten yritysten kans sa. Popup voi olla mitä vain katukeittiöstä Michelintason ravin tolaan Louis Vuittonin myymälässä. Varsinkin joulumyyntiin toivo taan suomalaista myyntitapahtumaa, koska suomalainen joulupukki tunnetaan. Jokainen markkina on erilainen. Kymmenen päivän myynti tuotti pienen voiton tavaratalolle, ja donitsikahvila pääsi avaamaan pysyvän kahvilan Osa kaan. Suomalainen sissikonsepti on parhaimmillaan elämys asiakkaalle ja hyvä tulonlähde sekä suo malaisille yrityksille että paikallisille kumppaneille. Tavaratalon aiempi tapahtuma, brittiläinen teehetki, avasi ovet scone myynnille
44 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 VANTAA 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 asiakaspalvelu@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi ALUKE OY Kotisaarenkatu 7 a 3 00560 Helsinki 0503522523 aluke@aluke.fi AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMEGA FINLAND OY Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE 020 791 1400 fi-info@ammega.com www.ammega.com AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 020 791 7799 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI 09 681 081 www.bangbonsomer.com BERNER OY Hitsaajankatu 24 00810 HELSINKI Vaihde: 020 791 00 Teollisuuden Berner anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi Berner Lab jari.makela@berner.fi jere.kujanpaa@berner.fi www.bernermedlab.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA 09 5495 640 www.brenntag.com/finland www.brenntag-food-nutrition.com/en BUREAU VERITAS FINLAND Vilhonvuorenkatu 12 00500 HELSINKI 010 830 8630 sertifiointi@bureauveritas.com www.bureauveritas.fi CALDIC NORDICS Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com CELEGO OY AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA 09 348 6900 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 TURKU 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI 02 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi CORTEX OY Kutojantie 6-8 (Varasto; Kutojantie 5) 02630 Espoo 097590770 cortex@cortex.fi https://cortex.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA 03 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi ENDRESS+HAUSER OY Robert Huberin tie 3 B 01510 VANTAA 020 110 3600 info.fi@endress.com www.fi.endress.com FAITECH OY Meijerinraitti 2 03400 VIHTI 09 224 4945 faitech@faitech.fi www.faitech.fi FAZER MYLLY Reissumiehenkatu 2 15830 LAHTI 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FINNVACUM OY AB Hiekkamäentie 14 01150 SÖDERKULLA 09 278 6250 finnvacum@finnvacum.fi www.finnvacum.fi FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO 09 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FOODMEC OY Mottisenkatu 3 67700 KOKKOLA 020 778 0510 foodmec@foodmec.com www.foodmec.com FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2A 33100 TAMPERE Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 HELSINKI 050 356 1515 / Harri Latva-Mäenpää (tj) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 KAUHAJOKI 020 799 5888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY Knitter Business Park, Kutojantie 6-8 02630 ESPOO 09 439 3070 sari.somersalmi@provitek.fi www.provitek.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 020 776 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi IFF NORTH EUROPE Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK 010 431 030 www.iff.com H A N K IN TA O PA S HANKINTAOPAS AAKKOSOSA Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas YHTEYDENOTOT MEDIAMYYNTIIN: Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi
ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI 09 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com. Globaali ruokajärjestelmä 45 H A N K IN TA O PA S IMCD FINLAND OY Keilaranta 15 02150 ESPOO 09 251 5160 info@imcd.fi www.imcd.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 ESPOO 020 720 8200 informa@informa.fi www.informa.fi IRORESEARCH OY Salomonkatu 17 B 00100 HELSINKI 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 020 771 0400 Fax 020 771 0402 www.kiilto.fi KIWA INSPECTA Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY markku.tilli@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 020 749 7970 klueber.fi@klueber.com www.klueber.fi LABO LINE OY Karjalankatu 2 00520 HELSINKI 09 877 0080 info@laboline.fi www.laboline.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA 06 475 2111 Fax 06 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LED FUTURE OY Taivaanpankontie 8D 70200 KUOPIO 044 777 1707 info@ledfuture.fi www.ledfuture.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA 09 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO 09 819 0110 etunimi.sukunimi@solina-group.fi www.solina.com LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 PYHÄNTÄ 020 799 1399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 020 741 0990 Fax 020 741 0991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Jaakonkatu 2 01620 VANTAA 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 HELSINKI 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 020 792 1300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 HELSINKI 09 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi POWDEA TECHNOLOGIES OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA 05 2184 270 Fax 05 2184 290 sales@powdea.fi www.powdea.fi RAISIO FOOD SOLUTIONS Raisionkaari 55 21200 RAISIO 02 443 2111 marjo.lehtinen@raisio.com www.raisiofoodsolutions.fi ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND Ahventie 4 A 02170 ESPOO 09 3158 5700 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO 09 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com SWECO OY Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus THINKFLOW OY Savirunninkatu 2 04260 Kerava 097206310 info@thinkflow.fi www.thinkflow.fi TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA 09 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 020 735 1500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI 09 5491 6000 Fax 09 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi R
46 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 H A N K IN TA O PA S AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus ALUKE OY – Molekyylija mikrobiologia (DNA-eristys ja -sekvensointi) – Mikrobien tunnistaminen DNA-sekvensoinnilla – Mikrobiomien tutkimus, data-analytiikka – Konsultointi, ohjelmistokehitys BUREAU VERITAS FINLAND sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut koulutuspalvelut ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia prosessiteollisuuden ratkaisut ja palvelut koulutukset FOODWEST OY – kokonaisvaltaiset asiantuntijapalvelut elintarvikealan toimijoille – ideointi ja konseptointi – markkinatutkimus ja kuluttajaymmärrys – tuotekehitys ja koe-erien valmistus (kuluttajatuotteet ja ingredientit) – elintarvikkeiden sopimusvalmistus ja -pakkaaminen – laatu ja elintarviketurvallisuus, vastuullisuus – tuotetietopalvelut (pakkausmerkinnät, Synkka, lainsäädäntö) – ravitsemusasiantuntijapalvelut – Food service-asiantuntijapalvelut IRORESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA INSPECTA sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö – kiertotalous – toimitusketjun hallinta – koneturvallisuus KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMEGA FINLAND OY – elintarviketeollisuuden hihnat DOSETEC EXACT OY – punnitusja annostelujärjestelmät – säiliövaa’at – lattiavaa’at – pöytävaa’at ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia FAITECH OY elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FOODMEC OY teurastamolaitteet ja tarvikkeet elintarviketeollisuuden koneet hygienia ja tuoteturvallisuus tarvikkeet ja varaosat FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet HAGSON-PROVITEK OY elintarviketeollisuuden prosessikoneet ja materiaalit INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikelaatuiset voiteluaineet, öljyt, rasvat, sprayt – NSF-rekisteröinti, Halal, Kosher, ISO 21469 – tuotekoulutus, digitaaliset palvelut, öljyja rasva-analyysit – energiatehokkuus LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi, NIRS-Raman, IC, titraus, prosessianalysaattorit MULTIVAC OY pakkausja etiketöintiratkaisut viipalointilaitteet monipääja tarkastusvaa’at leipomokoneet pakkausmateriaalit POWDEA TECHNOLOGIES OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät THINKFLOW OY – hygieeniset ratkaisut – pumput ja venttiilit – lämmönvaihtimet – säiliövarusteet ja pesurit TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruokateollisuuden koneet KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet TUOTERYHMÄOSA HANKINTAOPAS ASIANTUNTIJAPALVELUT
Globaali ruokajärjestelmä 47 H A N K IN TA O PA S KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset LED FUTURE OY UVC-desinfiointilaitteet ja -ratkaisut linjastoihin, tiloihin sekä pienesineille järjestelmien suunnitteluja mitoituspalvelut KUNNOSSAPITO OWATEC GROUP OY rasvan & kiintoaineen erotus jätevesistä tehokkaat lietteen kuivausratkaisut TOKAP SERVICE OY – elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljetinjärjestelmät rst tilaustyöt kuljettimet LABORATORIOTUOTTEET BERNER LAB korkealuokkaiset analyysilaitteet elintarviketeollisuuden laboratorioihin ja prosesseihin tuotekehityksestä laadunvarmistukseen ja -optimointiin LABO LINE OY mittalaitteet ja näytteenkäsittely kylmälaitteet ja suojakaapit autoklaavit ja kemikaalien säilytys SOFTWARE POINT – LABVANTAGE NORDICS laadunvarmistus-, tutkimusja palveluanalytiikan laboratorioiden laadun ja tiedon jäljitettävyyden parantaminen sekä työn sujuvoittaminen ja tehostaminen. PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat ja etiketit wrap around -, linerlessja kerrosetiketit mainosnauhat ja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat CORTEX OY Pakkauskoneet -ja materiaalit Merkintälaitteet, tarrat ja värinauhat Leipomolaitteet sekä Healthcare Huolto, varaosat ja leasing FINNVACUM OY AB elintarviketeollisuuden pakkauskoneet ja materiaalit INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet omit, värit CONDITE OY laadukkaat raaka-aineet ja parhaat ratkaisut leipomo-, elintarviketeollisuussekä Food Service-toimijoiden ammattilaisille FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja FLINKENBERG OY AB värit, öljyt, vahat, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle IFF NORTH EUROPE antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi mausteseokset, -uutteet, oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet IMCD FINLAND OY tuotekehityspalvelut aromit, uutteet, väriaineet proteiinit, hapatteet, entsyymit tärkkelykset, makeutusaineet kuidut, lesitiinit, rasvajauheet säilöntäja happamuudensäätöaineet hapettumisenestoaineet, fosfaatit hydrokolloidit, stabilointiseokset RAAKA-AINEET BANG & BONSOMER GROUP OY sakeutusja hyytelöimisaineet kuidut proteiinit karamellituotteet aromit ja maustaminen makeuttajat juustojauheet kasvirasvat luontaiset säilöntäaineet BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat perunatärkkelys hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC NORDICS elintarviketeollisuuden lisäaineet ja raaka-aineet tärkkelykset räätälöidyt nestemäiset ja kuivaseokset emulgointiaineet säilöntäja happamuudensäätöaineet siirapit, makeuttajat, polyolit panerointiaineet aromit kuidut kasvipohjaiset stabilointiaineet, teksturoijat ja proteiinit terveysvaikutteiset ainesosat gluteenittomat maissituotteet CELEGO OY AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut ja proteiinit – vitamiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA. LabVantage LIMS, ELN, LES, SDMS, Analytics (AI & BI)
MUKANA JO YLI YRITYSTÄ. 70 Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi VARAA PAIKKASI: 64 % TULE MUKAAN VUODELLE 2024 lehden lukijoista tekee hankintapäätöksiä, osallistuu hankintojen valmisteluun tai rekrytointeihin.. ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto lisäaineettomat välipalat annospussissa Kehittyvä Elintarvike -lehden tuoteja palveluhakemisto löytyy jokaisesta printtilehdestä ja digihakemisto on verkossa 24/7. 48 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 H A N K IN TA O PA S RAAKA-AINEET LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut elintarviketeollisuudelle, artesaanileipomoille, teollisille leipomoille sekä food service-toimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys – tuotantolaitteetja palvelut LIHEL OY – mausteet ja mausteseokset – valmistusja lisäaineet – fosfaatit – marinadit ja marinadiseokset – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset RAISIO FOOD SOLUTIONS kasvipohjaiset raaka-aineet ja ratkaisut elintarviketeollisuudelle, leipomoille sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (mm. kauraleserikasteet, jauhot, hiutaleet ja leivontamixit), kasviproteiinit, pastat, viljalisäkkeet, kaurajuomat, välipalaja gluteenittomat tuotteet ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – polyolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R. Digiopas: kehittyvaelintarvike.fi/hankintaopas TULE MUKAAN HAKEMISTOON, JOLLA TAVOITAT ELINTARVIKEALAN AMMATTILAISET TOIMIALAN JOKAISELTA SEKTORILTA
Ahvenniemi toimii monessa yrityksessä ulkoisena laatupäällikkönä, tekee toimit tajaauditointeja ja pitää koulutuksia. l LISÄTIETOJA: laatuliike.com Laatu&Liike Oy on Elintarviketieteiden Seuran uusimpia kannattajajäseniä. – Olemme kehittäneet itkumppa nimme kanssa Tuotetiedot.fiohjelmis ton sellaisille yrityksille, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa isoja järjestelmiä. AJAN TASALLA PYSYMINEN VAATII PALJON TYÖTÄ Laatu ja elintarviketurvallisuusjärjes telmien hallinta vaatii paljon kouluttau tumista ja ajallista panostusta. Pienet ja aloittavat yrityk set kokevat järjestelmät usein raskaiksi ja hankaliksi. Työkaluja tuotetietojen yllä pitoon ei ole kuitenkaan ollut tarjolla pienille ja keskisuurille yrityksille. Selainpohjaisessa ohjelmistossa läh detään spesifikaatioiden hallinnasta ja LAATU, TURVALLISUUS JA TUOTETIEDOT EDELLÄ ETS kannattajajäsen Laatu&Liike Oy rakentaa ja ylläpitää laatuja elintarviketurvallisuusjärjestelmiä sekä tarjoaa laatupäällikköpalveluita Itä-Suomessa. Lisäksi yritys tekee sisäisiä ja toimittaja-auditointeja sekä tuotetietotallennuksia sijainnista riippumatta. Globaali ruokajärjestelmä 49 suusjärjestelmiä. Yritys tarjoaakin pienille elintarvike yrityksille menettelytapoja, joilla ajan ta sainen tieto siirtyy asiakkaalle sujuvasti. Nyt rakentamisessa näyttää olevan uusi aalto käynnissä, kun yhä useammat asiakkaat edellyttä vät tavarantoimittajiltaan sertifioitua järjestel mää ja uudet innovatiiviset yri tykset pyrkivät nopeasti kansainvälisille markkinoille. Ohjelmistoa voidaan hyödyn tää pakkausmerkintöjen teossa, spesifi kaatioiden ylläpitämisessä ja siinä voi daan esimerkiksi laskea raakaaineiden hintamuutosten vaikutuksia omakustan nehintoihin. TUOTETIETOPALVELUITA KYSYTÄÄN PALJON Tuotetietopalveluiden kysyntä on kas vanut pitkään. Nyt yrityksellä on useita pitkäaikaisia asiakkaita, ja se toi mii kolmen asiantuntijan voimin. TEKSTI: Viivi Wanhalinna Laatu&Liike Oy:n tiimi: toimitusjohtaja Vuokko Niemitalo (vas), laatuasiantuntija Laura Ahvenniemi ja elintarvikeja tuotetietoasiantuntija Reetta Väisänen. Niemitalo toivoo, että järjestelmien pohjatyö tehtäisiin kuitenkin alusta saakka elintarviketurvallisuusstandar dit täyttäen. Elintarvike ja tuotetietoasiantuntija Reetta Väisäsen vastuulla ovat puoles taan tuotetietoasiat ja Tuotetiedot.fi pal velun kehittäminen. Laatuasiantuntijana Laatu&Liike Oy:ssä työskentelee Laura Ahvenniemi. Standar dien ja lainsäädännön muutoksista ajan tasalla pysyminen on iso työmaa. – Yrityksen perustaminen oli selkeä jatkumo. – Meillä on paljon kokemusta ja osaa mista katsoa, mikä on turhaa ja mikä on järkevä tapa tehdä asioita. siirrytään reseptien kautta tuotetietojen laadintaan. KU VA T: JO ON AS KO PO NE N. Oman yrityksen kautta pystyn paremmin kehit tämään asioita, Niemitalo iloitsee. ELINTARVIKETURVALLISUUSJÄRJESTELMIEN UUSI AALTO Yritykset alkoivat noin 15 vuotta sitten rakentaa laatu ja elintarviketurvalli L aatu&Liike Oy:n toimitusjohtaja Vuokko Niemitalo perusti yrityk sen kuusi vuotta sitten auttaak seen pieniä ja keskisuuria elin tarvikeyrityksiä laatu ja elintarviketur vallisuusjärjestelmien rakentamisessa ja tuotetietoasioissa. Työkalu on kehitetty asiak kaiden työn helpottamiseksi ja tehosta miseksi. Kou luttautuminen on tärkeää myös siksi, että pätevyys tehdä erilaisia auditointeja pysyy yllä. Järkevien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löy täminen yrityksille onkin työssä kieh tovinta, avaa Niemitalo motivaatiota palve luiden taustalla. Ohjelmistoa on testattu paljon, ja sen kehittäminen on ollut meille iso asia, kertoo Niemitalo. Olin tehnyt näitä töitä kauan ja nähnyt asiakasyritysten tarpeet. Niemitalo on tehnyt koko työuransa laatu ja elintarviketurvallisuusjärjes telmien parissa. Näin laatua voisi rakentaa kustannustehokkaasti eikä järjestelmää tarvitsisi rakentaa yhdellä rykäisyllä asiakasvaatimuksen ilmaantuessa
Tule moikkaamaan seuran ja lehden henkilökuntaa Elintarvike päivään 14.5. Elintarviketurvallisuusjaostos sa uutena puheenjohtajana aloitti elintarviketekniikan insinööri Satu Hongell ja uutena johto ryhmässä Helsingin kaupungin elintarviketarkastaja, ETM Maijuleena Blanco Sequeiros. Kevätterveisin, Viivi Wanhalinna PS. Prosessiteknisen jaoston puheenjohtajana jatkaa Fazerilla työskentelevä tutkimus päällikkö, FT Katariina Rommi. Pohjanmaan jaostossa puheenjohtajana jatkaa Seinä joen ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä työskente levä bio ja elintarviketeknii kan insinööri Markus Ojala, ja uutena johtoryhmän jäsenenä aloitti Jaakko Holtinkoski. Mukaan mahtuu 12 henkeä. KU VA : EL IN A M AN NI NE N AIKA: 16.5.2024 PAIKKA: Pasilankatu 2 Osallistumismaksu alkaen 85 € (lounas sisältyy hintaan). Pienen johtoryhmän takia jaoston vuosikokouksessa keskusteltiin mahdollisesta yhdis tymisestä toiseen jaostoon. Tervetuloa toimin taan mukaan, uudet johtoryhmä läiset ja uudet seuran henkilö ja kannattajajäsenet! Kiitos myös toiminnasta pois jättäytyneille tuestanne seuralle. Jaoston johtoryhmässä uusina aloittivat ETM Jenni Kivikko ja Foodwestin kehityspäällikkö, bio ja elintarviketekniikan insi nööri, ETM Jaakko Holtinkoski. Itä ja PohjoisSuomen jaoston puheen johtajana jatkaa Laatu&Liike Oy:n laatuasiantuntija, TtM Laura Ahvenniemi. Jaostojen johtoryhmissä on mukana noin 50 elintarvikealan osaajaa. Työpaja on tarkoitettu henkilöille, jotka kouluttavat omaa henkilö kuntaa laatuun, tuotantoon ja hygieniaan liittyen. Holtin koskella on viidentoista vuoden kokemus elintarvikealalta eri teh tävistä. VarsinaisSuomen jaoston puheenjohtajana jatkaa Turun yliopiston apulaisprofessori, FT Maaria Kortesniemi ja uutena jaoston johtoryhmässä aloittivat Turun yliopiston projektitutkija, FT Eija Ahonen, ETL Lars-Olof Lindroth sekä Turun yliopiston väi töskirjatutkija, ETM Shania Saini. Hallituksessa kuusi vuotta mukana ollut ETM Marina Häggman jatkaa seuran puheen johtajana. Aistinvaraisen tutkimuksen jaos tossa puheenjohtajana jatkaa Hel singin yliopiston professori, FT Mari Sandell, ja uutena johtoryh män jäsenenä aloitti Fazerilla R&D Managerina työskentelevä ETM Hanna Blankenstein. Erovuorossa olleen jäsenen tilalle valittiin seuran kevätkokouk sessa Jaakko Holtinkoski. Tänä vuonna pyritään nolla tulokseen. Elintarvike alan talous ja markkinajaostossa puheenjohtajana jatkaa Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina työskentelevä ETT Sari Ollila. Elintarviketieteiden Seuran palsta Tervetuloa uudet jaostolaiset ja jäsenet! ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Elintarviketurvallisuusjaoston työpaja Onnistuneet sisäiset koulutukset yrityksissä Työpajassa etsitään ratkaisuja siihen, miten hyödyntää tehokkaasti lyhyet koulutusajat teollisuudessa. Hallituksessa iloitaan Hol tinkosken tulosta hallitukseen, ja hänen mukanaan tuomasta koke muksesta. Hallituksessa jatkavat ETM Heli Anttila (Fazer), FT Johanna Jokioja (Raisio), TT Niko Markkinen (Measurlabs), FM Heli Sihvonen (UNEPWCMC), MMM Pirkko Suhonen (Suhonen Consulting) ja ETM Karoliina Väisänen (Jyväskylän AMK). HÄGGMAN JATKAA PUHEENJOHTAJANA Elintarviketieteiden Seuran hal litukseen kokoonpano on myös muuttunut. Elintarvikeanalytiikan jaoston puheenjohtajana toimii TtM Saila Kivijärvi. Elintarviketurvallisuusjaosto pilotoi työpajamallia, jossa kehitetään ratkaisuja yhdessä. Seuraan on liittynyt tänä vuon na noin 30 uutta henkilöjäsentä ja kaksi uutta kannattajajäsentä: Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Fine Foods Oy. hyväksyttiin muun muassa tilin päätös ja toimintakertomus. 50 Kehittyvä Elintarvike 2/2024 A lkuvuosi on seurassa ja jaostoissa kokousten aikaa, jolloin ETS:n hallituksessa ja johtoryhmissä tapahtuu usein henkilöstömuutoksia. Vilja alan jaoston puheenjohtajana jatkaa Apetit Kasviöljy Oy:n tutkimus ja tuotekehityspäällikkö, ETM Juha-Pekka Järvinen, ja uutena jaoston johtoryhmässä aloittivat Valiolla tutkijana työskentelevä ETM Selina Virtanen, Helsingin yli opiston väitöskirjatutkija, ETM Miika Laitinen ja Makulaku Lakritsa Oy:n laatupäällikkö, ETM Elina Forstén. Seuran kevätkokouksessa 18.3. Vuosikokouksissa johtoryh missä on aloittanut uusia jäseniä. Lisää tietoa ja ilmoittautuminen: kehittyvaelintarvike.fi/tapahtumakalenteri KU VA : UN SP LA SH. Viime vuosi oli seuralle tappiollinen, tap pio oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin alun perin oli budje toitu
Kauppamyllyjen Yhdistys Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäsenet ovat meille tärkeitä kumppaneita. ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET KIITOS KANNATUKSESTA! Esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin -25 % lipuista Lehden vuosikerta sisältyy jäsenmaksuun & 1–5 vuosikertaa -50 % Digilehden lukuoikeus kaikille kannattajajäsenen työntekijöille Kannattajajäsenten logot lehdessä, verkossa ja tapahtumissa KANNATTAJAJÄSENEN EDUT:. He mahdollistavat elintarviketieteellisen tiedon välittämisen Kehittyvä Elintarvike -mediassa ja tapahtumissa